Sentinels relocatedHEADmain

1 files changed, 2893 insertions, 0 deletions

diff --git a/59915-0.txt b/59915-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..37a7805
--- /dev/null
+++ b/59915-0.txt
@@ -0,0 +1,2893 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 59915 ***
+
+
+
+E-text prepared by Tapio Riikonen
+
+
+
+SUOMI JÄÄMERELLÄ
+
+Kirj.
+
+VÄINÖ VOIONMAA
+
+
+
+
+
+
+Helsingissä,
+Edistysseurojen Kustannusosakeyhtiö,
+1918.
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+    Alkulause.
+ 1. Jäämeri ja Jäämeren maat.
+ 2. Muinaisaikain talous- ja valtasuhteet Jäämerellä.
+ 3. Uusi aika. Jäämeren rannikkojen valtiolliset jaot.
+ 4. Suomen pyrkimys Itä-Varankiin.
+ 5. Suomalaiset siirtolaiset Jäämerellä.
+ 6. Maailmantalous ja Jäämeren kysymys.
+ 7. Muurmanin rata.
+ 8. Suomen satama Jäämerellä.
+    Jäämeren kirjallisuutta.
+
+
+
+
+ALKULAUSE.
+
+
+Koko kansamme, erotuksetta kaikki sen kerrokset ovat täydellisesti
+yksimielisiä siitä, että nyt on tullut hetki Suomen päästä Jäämerelle,
+josta maamme nurjain kohtalojen kautta vastoin kaikkea oikeutta on
+vuosisatoja ollut suljettuna pois. Jäämeren avaaminen Suomelle ei
+merkitse ainoastaan vanhan vääryyden hyvittämistä ja pohjoisimman
+Suomen paikallisen elinkysymyksen ratkaisemista, vaan myöskin
+suurenarvoisen tuotantolähteen ja tärkeän siirtola-alueen avaamista
+koko maallemme. Se on lisäksi oleva itsenäisen Suomen ensi askel ulos
+suureen vapaaseen maailmaan. Ja se on oleva ensimäinen elonmerkki
+"suurenevasta Suomesta".
+
+Kun ei ole olemassa suorastaan mitään ajanmukaista kirjallisuutta, joka
+yleistajuisessa muodossa esittäisi kansalaisille Jäämeren kysymystä
+suomalaiselta kannalta, voinevat seuraavat lehdet täyttää jonkinlaisen
+puutteen. Tämä kirjanen tahtoo ennen kaikkea asiallisesti valaista
+Jäämeren kysymyksen eri puolia: uuden tarkastelun perusteella osoittaa
+Suomen historialliset, maantieteelliset ja kansalliset oikeudet pääsyyn
+Jäämerelle sekä uusimpain luotettavain lähteitten mukaan esittää
+Jäämeren luonnosta, talouselämästä ja tulevaisuuden toiveista tietoja
+ja näkökohtia jatkuvan keskustelun pohjaksi. Toisinaan on täten tullut
+poiketuksi aineen ahtaimmista rajoista. Mutta Suomen Jäämeren
+kysymyksen ymmärtäminen ja arvosteleminen vaatii vertailuja ja laajoja
+näköaloja. Siltä on päähuomio aina luonnollisesti ollut keskitetty
+siihen Jäämeren nurkkaan, joka kaikissa oloissa ja suhteissa on meille
+tärkein ja johon meillä on riidaton oikeus, nim. Itä-Varankiin.
+
+Helsingissä, keväällä 1918.
+
+V. V.
+
+
+
+
+1. JÄÄMERI JA JÄÄMEREN MAAT.
+
+
+Pohjoisnapaa ympäröivä Pohjois-Jäämeren alue eli "arktinen alue" on
+saanut muusta maailmasta eroavan luonteensa etupäässä maapalloisen
+asemansa ja siitä johtuvain luonto-olojen vuoksi. Silmäys karttaan
+sanoo, että arktiseen alueeseen kuuluu keskellä oleva laaja meri ja
+sitä ympäröivät kapeat kaistaleet Europan, Aasian ja Amerikan
+mantereista ynnä niitä reunustavat tiheämmät tai harvemmat saaristot.
+Alueen etelärajana on matematismaantieteellisesti pidettävä napapiiriä
+(66 1/2° pohj. leveyttä). Muissa suhteissa sitävastoin ei näin
+säännöllistä rajaa voida vetää arktisen alueen ympärille. Jos pidämme
+alueen ilmastollisena rajana sitä lämpökäyrää (isotermiä), joka
+ilmaisee 0 asteen keskimääräistä vuotuista lämpötilaa, niin raja painuu
+Itä-Siperiassa ja Labradorin seuduilla Pohjois-Amerikassa 50.
+leveysasteelle saakka, mutta nousee Ruijan tienoilla paljon yli 70.
+leveysasteen, s.o. melkoista pohjoisemmaksi napapiiriä. Samoin
+metsäraja, jota kasvistollisesti pidetään arktisen ja viileän
+kasvillisuusvyöhykkeen rajana ja joka yleensä seuraa sitä lämpökäyrää,
+joka osoittaa keskimääräistä 10 asteen lämpötilaa vuoden lämpimimpänä
+kuukautena, on Beringin salmen ja Labradorin seuduilla paljon
+etelämpänä, mutta Keski-Siperiassa, Suomi-Skandinaviassa
+(Fennoskandiassa) ja Länsi-Kanadassa melkoista pohjoisempana
+napapiiriä. Arktisten merienkään rajaksi ei napapiiri hyvin sovellu,
+sillä Jäämeren lahdista Vienanmeri ja Hudsoninlahti tunkeutuvat
+napapiiriä paljon etelämmäksi. Jäämeren alueen rajat ovat siis
+melkoisen horjuvia. Jonkinlaisena yleispiirteisenä rajana voidaan
+kuitenkin aina pitää napapiiriä.
+
+_Pohjois-Jäämeri_ eli arkipäiväisemmin vain _Jäämeri_ on oikeastaan
+suuri Atlantin valtameren lahti, joka ulettuu Islannista Beringin
+salmelle saakka. Jäämeren yhteyttä Atlantin kanssa välittävät
+Grönlannin itäpuolella olevat leveät ja länsipuolella olevat kapeat
+salmimeret. Merimaantieteellisesti voisi Jäämeren etelärajana pitää
+Grönlannin kaakkoisnurkan, Islannin ja Färsaarten merkitsemää linjaa,
+jolla kohdalla meren pohjassakin on korkeampi kynnys; jos merenpinta
+alenisi viisisataa metriä, syntyisi tälle linjalle kuiva maasilta
+Europasta Amerikkaan. Asemaltaan Jäämeri on sellainen kolmen mantereen
+"välimeri" kuin etelässä oleva Europan Välimeri; suuruudeltaan se
+viimeisten laskujen mukaan on 14.3 milj. km s.o. viisi kertaa suurempi
+kuin Europan Välimeri; muodoltaan se on epäsäännöllinen ympyrä;
+jokseenkin keskellä sitä on pohjoisnapa.
+
+Tehkäämme kartalla nopea kiertoretki Jäämeren eri osiin.
+Norjan-Islannin-Grönlannin-Huippuvuorten välillä on n. 4 milj. km2
+laaja tuhansiin metreihin syvä _Europan Pohjoismeri_ eli _Norjanmeri_.
+Se on luonteeltaan puolittain atlanttinen meri, ja toiset
+maantieteilijät sen lukevatkin Atlantin meren osaksi. Sen läntinen osa,
+_Grörlanninmeri_, on maajäisine rantoineen, uiskentelevine
+jäävuorineen, ajojäineen ja kylmine merivirtoineen täysin Jäämeren
+luontoinen. Ikuisen jään valtakunnan tultasyöksevinä portinvartijoina
+ovat täällä suuri "satujen saari" _Islanti_ ja pieni meren keskellä
+seisova _Jan Mayenin_ saari. Tämän meren itäinen, Norjaan rajoittuva,
+varsinaiseksi _Norjanmereksi_ kutsuttu, Golf-virran sulana pitämä,
+kalastukselle ja meriliikkeelle sopiva osa taas on kaikissa kohdin
+Atlantin meren kaltainen, johon se taloudellisesti ja politisestikin
+mitä lähimmin liittyy.
+
+Huippuvuorten ja Grönlannin välisen n. 600 km:n leveän salmen kautta
+tullaan Grönlannin merestä pohjoisnapaa ympäröivälle _Napamerelle_.
+Mikäli sitä tunnetaan, se on 9.3 milj. km2 laaja, hyvin syvä, melkein
+saareton, alituisen jääkannen peittämä ulappa, ikuisen jään rajaton
+valtakunta, jossa ei ole mitään sanottavaa kasvi- tai eläinelämää.
+
+Napameren kummallakin puolella on matalampia saarekkaita lahtimaisia
+merenosia eli rantameriä. Amerikan puolella olevassa rantameressä on
+lukuisain suurten mannersaarien muodostama Kanadan arkipelagi
+vaarallisine jäävirtoineen. Aasian ja Europan puolella olevassa
+rantamerialueessa on ensinnäkin huomattava luoteisimman Siperian edessä
+oleva _Karan- eli Kaarianmeri_ (n. 0.3 milj. km2). Se on Napameren
+avonainen lahti, jonka Novaja Semljan kaksoissaari erottaa
+läntisemmistä merialueista. Vaikka Karanmeri tavattoman kylmyytensä
+vuoksi onkin "Europan jääkellari", niin sen asema Europan lähellä, sen
+osittainen soveltuvaisuus laivaliikkeelle ja sinne laskevat mahtavat Ob
+ja Jenisei joet antavat sille jonkinlaisen taloudellisen merkityksen.
+Karanmeren kaikki taloudelliset ja politiset suhteet ovat suuntautuneet
+länteenpäin, minne tärkeimpinä pääsyväylinä ovat Novaja Semljan
+eteläisen saaren ja Vaigatsh-saaren välinen _Karansalmi_ (Karan portti)
+sekä Vaigatshin ja mantereen välillä oleva _Jugor-salmi_.
+
+Novaja Semljan länsipuolella olevaa merialuetta voisi nimittää _Europan
+Jäämereksi_; sen rajoina olevat saaret, Karhusaari, Huippuvuoret, Frans
+Joosefin maa ja Novaja Semlja, kuuluvat kaikki Europpaan, ja se on itse
+välittömässä avonaisessa yhteydessä Europan Pohjoismeren kanssa, jonka
+lahtena tai rantamerenä sitä parhaiten onkin pidettävä. Muodoltaan
+Europan Jäämeri on neliömäinen, alasivu kuitenkin eteläänpäin
+taittunut, ja pinta-alaltaan n. 1 milj. km2.
+
+Se on kieltämättä koko Jäämeren tärkein osa. Atlantin meren laivaliike
+voi sinne esteettömästi jatkua, sen eläimistö tarjoo pyyntimiehille
+runsaita ja arvokkaita saaliita, sinne laskevat Pohjois-Venäjän suuret,
+kulkuteiksi enemmän tai vähemmän kelpoiset joet ja sen rannoilla asuvat
+Europan sivistyskansain pohjoisimmat etuvartijat.
+
+Niinkuin Europan Pohjoismeressä, niin Europan Jäämeressäkin on jyrkkä
+vastakohta olemassa Europpaa lähempänä ja siitä ulompana olevan
+merialueen välillä. Eteläpuoli, jota sen ääressä olevan Lapinmaan
+mukaan on kutsuttu _Lapinmereksi_, on suuressa määrin Norjan
+länsipuolella olevan meren kaltainen. Norjasta Kuollan niemen
+puoliväliin saakka Lapinmeren rannat pysyvät vuoden ympäri sulina ja
+paljon laajemmillakin aloilla vesi on vaarallisista jäävuorista vapaa
+sekä pitemmän tai lyhemmän osan vuotta merenkululle auki. Runsaan
+merieläimistönsä ja luontaisten elinkeinojensakin kautta se lähinnä
+kuuluu varsinaisen Norjanmeren yhteyteen. Paljon pienempi taloudellinen
+arvo on Lapinmeren pohjoispuolella olevalla _Barentsinmerellä_, joka
+monessa suhteessa on verrattava Grönlannin mereen, sekä Lapinmerestä
+lounaaseen pistävällä matalalla _Vienanmerellä_, joka viimemainittu
+kuitenkin asuttujen, kehityskykyisten ympäristöjensä ja eteläisten
+liikeyhteyksiensä vuoksi välillisesti on Jäämeren tärkein perukka.
+
+Europan Jäämeren talouselämälle tarjoavat sen saaret sopivia
+tukipisteitä. Seitsemän suuren ja monen pienen saaren muodostama, n.
+65.000 km2:n laajuisen _Huippuvuorten_ saariston läntisiä, jopa
+pohjoisiakin salmia ja vuonoja Golfvirran vielä lämmin vesi pitää
+kesäisin sulana, jotavastoin saariston itäpuoliset vedet, missä kulkee
+kylmä polarivirta, ovat aina täynnä ajojäitä. Huippuvuoria paljon
+kylmempi ja vaikeapääsyisempi on vasta v. 1873 löydetty _Frans Joosefin
+maa_, Jäämeren ahdistetun eläimistön etäinen pakopaikka, sekin n.
+50.000 km2 laaja saaristo. _Novaja Semljan_ kaksoissaaret, alaltaan
+91.791 km2 ovat kesäisin sulan Europan Jäämeren ja kylmän, harvoin
+kesälläkään jäistä vapaan Karanmeren jyrkkänä rajana. Kaikki nämä
+Jäämeren saaret ovat korkeita, jäitten ja aaltojen epätasaisiksi
+syövyttämiä vuorimaita. Huippuvuorilla ja Frans Joosefin maassa
+on alkuvuoren päällä samanlaisia vaakasuoria hietakivi- ym.
+vuorikerroksia, joita tavataan Grönlannissa, joten ne kaikki näyttävät
+olevan jätekappaleita samasta muinaisesta laajasta mantereesta. Novaja
+Semljan vuorirakenne muistuttaa lähinnä Uralin vuoristoa. Kaikkien
+näiden jää- ja lumipeitteisten saarten vuorissa on säilynyt merkkejä
+täällä aikain aikoina vallinneesta lämpimästä ilmastosta ja
+etelämaisesta palmukasvillisuudesta. Silloin varmaan ovat syntyneet
+Huippuvuorten kivihiilikerrokset ja Novaja Semljan petrolilähteet,
+jotka samoinkuin Grönlannin ja Ruijan rannikkojen malmit ja muut
+vuorenaarteet ovat pakottaneet Jäämerellä uudelleen arvioimaan melkein
+kaikki entiset arvot.
+
+Jäämeren alueelle ominaista on sen luonnonelämän suuri yhdenmukaisuus.
+Jää on siellä yhdistänyt meren ja maan suureksi yhtenäiseksi luonnon
+valtakunnaksi. Kaikkialla samanlaatuinen ilmasto, yli koko Jäämeren
+liikkuvat jäävirrat ja koko alueen ympäri ulettuva melkein katkeamaton
+maavyöhyke ovat siinä määrin helpottaneet kasvien ja eläinten yleistä
+leviämistä, että ne joka paikassa Jäämeren piirissä ovat
+pääpiirteittäin samanlaatuisia.
+
+Kaiken elimellisen elämän alkuna näyttävät täällä olevan pienet
+leväkasvit, joita on kaikkialla, merivedessä, jäissä, lumissa ja
+mailla. Meri on täynnä pienen pieniä pii-leviä; niitä esiintyy usein
+niin suurin määrin, että jäät niistä saavat keltaisen värin. Täällä
+kirjaimellisesti toteutuu sana: "missä on vettä, siellä on elämää"; jos
+sulattaa kivikovan jääpalan, niin keskeytynyt elämä siinä heti alkaa
+uudelleen. Jäämeren pohjassa kasvaa suuria ruskoleviä, joita tuulet
+ajavat rannoille korkeiksi röykkiöiksi. Meren kasvillisuudesta viime
+kädessä saa ravintonsa Jäämeren suunnaton eläinmaailma, ensin pienimmät
+vesieläimet, sitten kalaparvet, lukemattomat linnut, hylkeet ja vihdoin
+jättiläismäiset valaat.
+
+Maalla on omat pii-levänsä, jotka joskus värjäävät lumen punaiseksi.
+Kukintakasveja on Jäämeren mailla tavattu n. 400 eri laatua, joten
+sikäläinen kasvillisuus ei ole lainkaan niin köyhä kuin luulisi. "On
+merkittävä seikka -- Jäämeren tutkija William S. Bruce kirjoittaa --
+että kulkekoonpa retkeilijä kuinka kauas pohjoiseen hyvänsä, käyköön
+kuinka autiossa seudussa tahansa, niin varmasti hän tapaa yhden tai
+useamman lajin kukallisia kasveja. Ainakin hän löytää siellä unikon,
+voikukan tai kivirikon, ja kaikista niistä Jäämeren unikko (_Papaver
+radicatum_) on kestävin. Ei ole sitä paikkaa Huippuvuorilla, Frans
+Joosefin maalla, Novaja Semljalla tai muualla niin karua, autiota ja
+tuulenpieksämää, etten siellä olisi löytänyt Jäämeren unikkoa
+kasvamassa, vaikkapa surkastuneenakin, niin kasvamassa ja kukkimassa
+kuitenkin; ja missä olot ovat vähänkään suotuisammat, siellä se aivan
+rehoittaa ja loistaa. Samaten Jäämeren unikko tavataan Grönlannin
+rannikoilla ja Amerikan pohjoispuolella olevassa saaristossa, missä
+vain mitään voi kasvaa. Unikon jälkeen punainen kivirikko (_Saxifraga
+oppositifolia_) on luultavasti sitkein arktinen siemenkasvi, ja
+suotuisissa paikoissa se on vielä rehevämpi kuin unikko..."
+
+Arktiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen luetaan metsärajan pohjoispuolella
+olevat seudut. Tämän vyöhykkeen kasviyhdyskuntia on tapana yhteisellä
+nimellä kutsua "tundraksi", jolla nimityksellä kuitenkin varsinaisesti
+tarkoitetaan sammal- ja jäkäläkankaita ja soita, jotka peittävät
+Jäämeren rannikoilla olevia tasankoalueita Pohjois-Venäjällä,
+Siperiassa ja Kanadassa. "Arktisen alueen kasvillisuuden yleinen luonne
+on erittäin yksitoikkoinen. Karua on koko luonto. Silmän kantamalta ei
+näy ainoatakaan puuta, tuskin edes pensasta, ainoastaan pieniä maassa
+matavia varpuja, kituvia ruohoja ja heiniä, joiden varret ja korret
+ovat suureksi osaksi sammalten ja jäkäläin peitossa. Tundran yleinen
+väri on ikävänlainen, ruskean vihertävä, mutta syyspuoleen on
+väririkkaus runsaampaa. Silloin saavat kasvien lehdet koreat
+syysvärinsä. Seutujen valtavärit vaihtelevat silloin ruskeasta
+(vaivaiskoivu ym.) heleän tulipunaiseen (karhunmarja) ja
+koreankeltaiseen (enimmät pajut). Missään muualla eivät kasvien koreat
+syysvärit pistä niin selvästi silmään kuin autiolla tundralla...
+Poikkeuksena tundraseutujen yksitoikkoisuudessa ovat viljavimmat
+vuorten rinteet, kalliopengermät ym. sellaiset paikat, jonne on
+keräytynyt rapautumissoraa riittävästi ja jotka ovat edes jonkun verran
+suojattuina tuulilta. Etenkin ovat kalkkikalliot kasveille suotuisia.
+Puita ja isoja pensaita ei tosin ole sielläkään, mutta sinne ovat
+saapuneet pohjoisten seutujen kauneimmat kukkakasvit. Tunturivuokon
+kukkiessa ovat rinteet lumivalkeita sen runsaista kukista; toiset
+rinteet saattavat olla punasinerviä _Saxifraga oppositifolian_
+kukkiessa (esim. Varankivuonossa). Varsinkin lintuvuorien penkereillä
+on kasvillisuus keräytynyt todellisiksi luonnon kukkatarhoiksi. Mutta
+nämä ovat vain vähäpätöisiä poikkeuksia, jotka ainoastaan hyvin vähässä
+määrässä häiritsevät arktisten seutujen kasvillisuuden suurta
+yksitoikkoisuutta." (A.K. Cajander.)
+
+Eläimistökin on kaikkialla Jäämeren alueella pääasiallisesti
+yhdenlaatuinen. Koko alueen tunnuksellisin eläin, jään valtakunnan
+kuningas, on jääkentillä lakkaamatta kuljeskeleva, hylkeitä
+pyydystelevä jääkarhu (_Ursus maritimus_). Varsinaisista maaeläimistä
+ovat ihmiselle hyödyllisimmät myskihärkä (_Ovibos moschatus_) ja peura
+(_Rangifer tarandus_). Enemmän lampaan kuin naudan sukuinen myskihärkä
+elää nykyään ainoastaan Amerikan napamaissa, mutta on muinoin ollut
+yleinen pohjoisessa Europassakin. Peura elää villinä kaikissa Jäämeren
+maissa ja on levinnyt kauas napapiirin eteläpuolellekin; Suomessa se on
+aikoinaan ollut yleinen Laatokan seuduillakin. Sen esiintymistä Frans
+Joosefin maalla ja Huippuvuorilla on pidetty todisteena siitä, että
+nämä saaret ovat ennen olleet mantereitten yhteydessä; edellisestä
+saaristosta peura kuitenkin on jo hävinnyt ja jälkimäisessä saaristossa
+on se häviämäisillään, kun europpalaiset urheilijat sitä kilvan
+surmaavat ja norjalaiset metsästäjät ovat viime aikoina ruvenneet sitä
+myrkylläkin tappamaan, "hävittäen ei ainoastaan villipeuroja, vaan
+myöskin karhuja, naaleja, lintuja ja muita eläimiä ja muuttaen siten
+luonnonrikkaat Huippuvuoret kolkoksi kalmistoksi". Lappalaiset ja
+jotkut muut pohjoiset kansat ovat kesyttäneet peuran "poroksi" ja
+saaneet siitä mitä monipuolisimman hyötyeläimen. Muista maaeläimistä
+mainittakoon vielä sukunsa tuhkimus, typerän tunkelias Jäämeren kettu
+eli naali (_Canis lagopus_), ja pari jyrsijöihin kuuluvaa sopulilajia
+(_Myodes_), jotka usein suunnattomin joukoin kulkevat tundroilla, jänis
+ja susi. Varsinaisista metsäeläimistäkin monet ovat levinneet
+lähimmille napamaa-alueille.
+
+Yleisin kaikista arktisista linnuista on pulmunen (_Plectrophanes
+nivalis_), "joka esiintyy suunnattomin joukoin ja löytää itselleen
+koti- ja pesäpaikan jokaisessa arktisessa maassa, olkoon se kuinka
+kolkko hyvänsä". Frans Joosefin maalle se saapuu huhtikuun puolivälissä
+ja muuttaa sieltä lokakuun loppupuolella. Tärkeimpiin Jäämeren maitten
+lintuihin kuuluvat metsäkanan sukuiset kiirunalajit (_Lagopus_), joiden
+liha on maukasta ravintoa. Arktisten lintujen oikea valtakunta on
+kuitenkin itse Jäämeren avaroilla vesillä. Siellä tavataan
+"lintuvuoria", korkeita ja jyrkkiä rantakallioita, joilla kiislat,
+ruokit, lunnit, lokit, merimetsot ja muut vesilinnut pesivät
+suunnattomin joukoin; aurinkoa pimentävinä pilvinä lentelee lintuja
+sellaisten lintuvuorien ympärillä. Taloudellista hyötyä kaikki nämä
+lintuparvet tuottavat ainoastaan höyhenillään ja munillaan.
+Arvokkaimpia siinä suhteessa ovat haahkat (_Somateria mollissima_ ja
+_spectabilis_). Islannissa, Huippuvuorilla ja muilla Jäämeren saarilla
+pesivät haahkat sisustavat pesänsä mitä hienoimmilla untuvilla, joita
+ne nyppivät omasta rinnastaan. Ihminen riistää pesästä untuvat ja
+munat, ja haahkaemä kahdesti uudelleen sisustaa pesänsä, toisella
+kerralla uroslinnultakin otetuilla untuvilla; 24 pesän lasketaan tällä
+tavoin tuottavan kilon untuvia.
+
+Jäämeren merieläimistön runsaudelle vetää koko maailmassa vertoja
+ainoastaan Eteläisen Jäämeren eläimistö. Tämä Jäämeren eläinrikkaus ei
+riipu niin paljon lajien lukuisuudesta kuin saman lajin yksilöjen
+paljoudesta. Merieläimistä herättävät enintä huomiota valaat, joita on
+sekä suuria hetulasuisia että pienempiä hammasvalaita. Valaitten
+kuningas, 24 m:n pituuden ja 150.000 kg:n painavuuden saavuttava musta
+Grönlannin valas (_Balcena mysticetus_), joka ennen tuhansittain
+risteili Jäämeren selillä, on jo luultavasti sukupuuttoon hävinnyt; v.
+1897 skotlantilaiset valaanpyytäjät vielä saivat saaliikseen 13 näitä
+valaita, mutta v. 1907 eivät enään ainoatakaan. Sen sijaan porhaltelee
+Jäämerellä vielä mahtava sinivalas eli jättiläisvalas (_Balanoptera
+Sibbaldii_); se ei ole yhtä painava ja paksu kuin Grönlannin valas,
+mutta on sitä pitempi, maailman pisin eläin, joskus 30 metrin
+mittainen! Pienemmistä valaslajeista ovat muita merkittävämpiä
+maitovalas (_Delphinopterus leucas_) ja sarvivalas (_Monodon
+monoceros_). Ne ovat molemmat 4-6 m:n pituisia ja monessa muussakin
+suhteessa toistensa kaltaisia, ja niitä pyydystetään ahkerasti sekä
+rasvan että nahan ja ravinnoksi käytetyn lihansa vuoksi. Maitovalas
+liikkuu kaikilla arktisilla rantavesillä ja se on helposti tunnettava
+kermanvaaleasta väristään. Sen retket ovat niin säännöllisiä, että
+kokeneet pyytäjät, jotka tarkoin tuntevat, mitä rantaa ja mitä tietä se
+milloinkin kulkee, tavallisesti saavat ajetuksi maalle koko matkueen.
+Sarvivalas on tunnettava uroksen 2-3 m:n pituiseksi, suoraan eteenpäin
+ulkonevaksi kasvaneesta yläleuan etuhampaasta. Tällä kierteisellä
+hammasluulla oli ennen vanhaan kaupassa hyvin suuri arvo, sitä kun
+näette luultiin raamatun pyhän "yksisarvisen" sarveksi ja sen jauhetta
+kun senvuoksi pidettiin ihmelääkkeenä. Jäämeren lämpimämmissä osissa
+tavataan myöskin pyöriäinen eli merisika (_Phocaena communis_),
+mustaselkäinen ja valkovatsainen, lihava ja iloinen, parin metrin
+pituinen pikkuvalas.
+
+Jäämeren lukuisista hyljelajeista on arvokkain mursu (_Trichechus
+rosmarus_). Se on jykevä otus, painoltaan 1000-2500 kg ja koiras
+varustettu 2/3 m:n pituisilla alaspäin kasvavilla torahampailla, joita
+se käyttää simpukkain kaivamiseen ja taisteluaseekseen. Mursukin on
+ennen ollut yleinen Jäämerellä, mutta hillittömän pyynnin vuoksi se jo
+on hävinnyt laajoilta alueilta. Jäämeren tavallisia hylkeitä ovat
+Grönlannin hylje (_Phoca groenlandica_), muita suurempi partahylje
+(_Ph. barbata_), kuplahylje (_Cystophora cristata_) ja Suomenkin
+vesillä tavattavat norppa eli kiehkuraishylje (_Phoca foetida_),
+kirjava hylje (_Phoca vitulina_) ja halli eli harmaahylje (_Halichoerus
+grypus_). Hylkeenpyynti on yhä vielä Jäämeren tärkeimpiä elinkeinoja ja
+kymmeniä ellei satojatuhansia hylkeitä saadaan joka vuosi Europan
+lähellä olevista Jäämeren osista.
+
+Lintujen, valaitten ja hylkeitten ohella vilisee Jäämeressä lukematon
+joukko alempia eläimiä kaloista yksisoluisiin alkueläimiin saakka. Nämä
+eläjät saavat ravintonsa mittaamattomain kelluvain leväjoukkojen
+muodostamilta meren niityiltä ja itse ne ovat meren korkeampain
+asukkaitten loppumattomina laitumina. "Kahta katkalajia (_Anonys nugax_
+ja _Onissimus Edwardsii_) vilisee Jäämeren vesissä niin suuria
+joukkoja, että ne syövät suuren linnun ruhon kaikki pehmeät osat ja
+jättävät käsistään putipuhtaan luurangon 24 tunnin kuluessa.
+Luonnontutkijat ovat usein käyttäneet tätä apukeinoa työssänsä.
+Huippuvuorten Jäävuonon suusta, 197 syllän syvyydestä Monacon ruhtinas
+sai haaviinsa koko neljäkymmentä naulaa suuria punaisia äyriäisiä
+(_Pandanus borealis_), yhteensä 1.775 kappaletta; nämä äyriäiset eivät
+ainoastaan olleet eläintieteellisesti mielenkiintoisia, mutta ne
+havaittiin myös erinomaisen maukkaaksi syötäväksi ja ne käytettiin
+siihen tarkoitukseen laivalla. Vesi kihisee kotiloeläimiä, etenkin
+_Clio borealis_ lajia, jolla Grönlannin valas elää, ja nuolimatoja
+(_Sagitta_), joilla on läpinäkyvä kotilo. Barentsinmeressä olen koonnut
+haaviini naulan toisia pieniä hankajalkaisia (_Calanus jinmarchicus_)
+muutamassa minutissa. Nämä äärettömät joukot eläineliöitä ovat
+perusravintona lintu-myriadeille, hylje- ja mursuparville ja lukuisille
+valaille. Ja on muistettava sekin, että itse ihminenkin tarpeen
+tullessa voi saada runsaan ruuan meren pienistä äyriäisistä, jos
+hänellä vain on keinoja, millä koota niitä." (William S. Bruce.)
+
+Surkein olento Jäämeren maailmassa lienee ihminen. Arktiset maat ovat
+näihin saakka olleet maailman harvimpaan asuttuja, niiden väestö on
+kuulunut kansain alimpaan köyhälistöön. Miljonain neliökilometrien
+laajuisissa Jäämeren maissa asuva väkiluku nousee tuskin yli
+800.000-900.000 hengen. Tähän väestöön on silloin luettu Jäämeren
+rannikoilla ja saarilla asuvat arktiset alkukansat, vaikka niiden
+asuma-alat osittain ulettuvat napapiiriä melkoista etelämmäksikin, sekä
+mainituille seuduille muuttaneet sivistyskansoihin kuuluvat asukkaat.
+Alkukansoista ovat lukuisimmat Europassa asuvat lappalaiset (n. 30.000
+henkeä), Siperian jakutit (230.000) ja Amerikan eskimot (40.000
+henkeä). Viimemainitut ovat melkein yksinomaisesti merikansaa, joka
+kalastuksen ja hylkeenpyynnin alalla on saavuttanut melko korkean
+kulttuurikannan; Europan ja Aasian arktiset kansat taas ovat parhaasta
+päästä mannerkansoja, joiden pääelinkeinoja ovat metsästys,
+sisävesikalastus ja poronhoito. Europpalainen kulttuuri on jo
+kuitenkin tunkeutunut Jäämerellekin ja saanut johtavan aseman sen
+talouselämässäkin, josta alkukansat vuosi vuodelta joutuvat yhä
+syrjemmälle. Niin on käynyt erityisesti siinä Jäämeren alueen osassa,
+joka tässä on tutkielmamme esineenä.
+
+Pohjoisimman Europan rannikko on vuonojen ja lahtien uurtelema. Norjan
+pohjoisrannikolla, _Ruijassa_, on vuono vuonon, niemi niemen, saari
+saaren vieressä Suomen Enontekiön lähelle pistävästä komeasta
+Jyykeänvuonosta (Lyngenfjord) Utsjokea lähellä olevaan avaraan
+Varanginvuonoon saakka. Tämän vuonon itäpuolella on kapean kannaksen
+mantereeseen yhdistämä Kalastajaniemi. Varangista itäänpäin kutsutaan
+rannikkoa _Muurmanin-rannaksi_. Se on matalampi kuin Ruijan rannikko ja
+Kuollanvuonoa lukuunottamatta lahdeton. Suuren Kuollan niemimaan alavan
+itä- ja kaakkoisrannikon nimenä on _Turjan-ranta_.
+
+Kapeahkon merensalmen kautta päästään Jäämerestä monihaaraiseen
+Vienanmereen. Se päättyy luoteessa vuori- ja vuonorantaiseen, saariston
+reunustamaan _Kannanlahteen_, jonka molemmin puolin olevia rantoja
+kutsutaan _Karjalan-rannaksi_. Vienanmeren eteläisenä päänä on
+satamaton, matala _Äänislahti_, jonka rannat pakoveden aikana ovat
+kuivilla kilometrien leveydeltä. Lahden suussa ovat kuuluisat
+Solovetsin luostarisaaret. Kolmas Vienanmeren perukka on suppilomainen
+_Vienanlahti_, mihin suuri Vienanjoki laskee. Laivaliikkeestä
+johtuneella nimityksellä kutsutaan Vienanlahden länsirantaa
+_Kesärannaksi_ ja itärantaa _Talvirannaksi_. -- Itäpuolella Vienanmeren
+suuta on _Meseninlahti_ ja sen takana pistää kauas mereen omituisen
+muotoinen _Kanin-niemi_, jonka takana alkavat Petshoran seudut.
+
+Taloudellisesti voidaan Europan Jäämeren maat sopivasti jakaa eri
+vyöhykkeisiin. (1) "Merivyöhykkeessä", s.o. Jäämeren saarilla ja
+lähimmillä rannikoilla ovat vanhastaan tärkeimpiä olleet
+merieläimistöön perustuvat elinkeinot: meri- ja jokikalastus,
+"lintuvuorilla" pesiväin vesilintujen untuvain ja munain keräys,
+hylkeen- ja valaanpyynti. (2) Mantereella saa kasvillisuus etelään
+mennessä yhä suuremman arvon, vaikka sillä täälläkin on eläimistön
+rinnalla ainoastaan toisarvoinen merkitys. Pitkin Europan koko
+pohjoisinta rannikkoa kulkee missä kapeampana missä leveämpänä korkea,
+vesiköyhä "tunturivyöhyke", jota käytetään porojen syöttömaaksi ja
+jolla on merkitystä myöskin villipeurain, syötäväin lintujen
+(riekkojen, kiirunain) ja turkiseläinten pyydysmaana. Tämä vyöhyke
+täyttää koko Ruijan, pohjoisimman ja koillisen osan Kuollanniemeä,
+Vienanmeren suun seudut, koko Kaninniemen ja sen takaiset rannikot sekä
+etelämpäinkin seutujen korkeimmat kohdat. (3) Tunturivyöhykkeen
+eteläpuolella alkaa vähitellen varsinainen "metsä- ja järvivyöhyke",
+monipuolisen metsästyksen ja sisävesikalastuksen vanha tuottoisa alue.
+
+Tämä alkuperäinen elinkeinojärjestelmä on parin viime vuosisadan
+kuluessa perinpohjin muuttunut. Etelästä käsin Jäämeren rannikoille
+muuttaneet uutisasukkaat ovat sopiviin paikkoihin vuonojen pohjiin ja
+jokivarsille raivanneet niittyjä sarvikarjanhoitoa varten ja pieniä
+viljelysmaita perunan, ohran ja muidenkin viljelyskasvien kasvattamista
+varten. Sen ohella ovat merenkulku ja kauppa kehittyneet. Viime
+vuosikymmenet ja viime vuodet vihdoin ovat nähneet metsäliikkeen,
+vuorityön, suurkaupan ja suurmeriliikkeen Jäämeren maissa nopeasti
+nousevan ja alkavan siellä aivan uutta aikakautta.
+
+Jos Europan Jäämeren maihin luemme, paitsi tähän mereen kuuluvia
+saaria, kaikkien Europasta Jäämereen laskevain jokien alueet (Jäämeren
+vesistöalueen), siitä karttuu n. 1,4 milj. km2:n laajuinen maa-alue,
+jolla nykyään asuu päälle miljonan ihmistä. Meidän kannaltamme on
+kuitenkin oikeampaa lukea Europan Jäämeren maihin ainoastaan ne seudut,
+jotka luonto-olojensa puolesta ratkaisevasti kuuluvat Jäämeren piiriin
+ja joiden talouselämä kokonaan tai hyvin huomattavaksi osaksi on
+Jäämerestä riippuva. Täten kuuluvat Jäämeren maihin Finmarkin amtti
+(Ruija) Norjasta, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat Suomesta, koko
+Arkangelin lääni (siihen luettuna Novaja Semlja) sekä kaukaiset
+isännättömät ja asumattomat saaret Karhusaari, Huippuvuoret ja Frans
+Joosefin maa. Koko tämän maa-alueen pinta-ala tekee miljonan km2 ja
+väkiluku viimeisten tietojen mukaan tasaluvuin 1/2 miljonaa. Tarkemmin
+laskelmat näkyvät seuraavasta:
+
+      Jäämeren maita          km2        asukkaita
+
+    Norjassa (Ruija)        40 815         38 065
+    Suomessa                29 175          3 582
+    Venäjällä              836 059        449 400
+    Isännättömiä saaria    119 656           --
+                yhteensä 1 025 705        491 047
+
+Europan valtoihin kuuluvat Jäämeren maat jakaa Vienanmeri kahteen
+luonnon- ja talousmaantieteellisesti erilaiseen osaan, joista
+läntiseen, Lapin alueeseen, kuuluvat Norjan ja Suomen osat Jäämeren
+rannikosta sekä Kuollan piirikunta Arkangelin lääniä ja itäiseen,
+Vienan-Petshoran alueeseen, taas Arkangelin lääni ilman Kuollan
+piirikuntaa seuraavalla tavalla:
+
+      alueet                 km2        asukkaita
+
+    Lapin alue             224 990        50 787
+    Vienan-Petshoran alue  681 059       440 260
+                  yhteensä 906 049       491 047
+
+Vertailu näiden alueiden välillä osoittaa maa-alan ja väkiluvun etujen
+olevan kokonaan Vienan-Petshoran alueen puolella. Eteläisemmän
+asemansa, maaliikenteensä ja suunnattomain metsävarainsa kautta tällä
+alueella on puolellaan kaikki taloudellisetkin tulevaisuuden edut.
+Näissä kohdin tuo pienialaisempi ja pieniväkisempi Lapin alue ei voi
+kilpailla sen kanssa. Välittömään kilpailuun samoilla urilla ne eivät
+muutenkaan sovellu, koska Vienan-Petshoran alue on pääasiassa maa-alue,
+Lapin alue taas pääasiallisesti merialue. Mutta suhteellista kilpailua
+niiden välillä voi syntyä, ja silloin Lapin alueella suurempia
+mahdollisuuksia tarjoavain meri- ja vuorityöetujensa vuoksi kenties
+kuitenkin on voiton mahdollisuuksia.
+
+Edellä esitettyjä laskelmia katsellessa näyttää Suomen osuus Jäämeren
+maissa ja niiden talouselämässä tosiaan vain pisaralta meressä. Mitä
+merkitsevät Suomelle kuuluvat 2.8 % Europan Jäämeren maitten
+pinta-alasta ja viheliäinen 0.7 % sen kokonaisuudessaankin vähäisestä
+väestöstä! Hiukan toivokkaammalta näyttää maamme osuus Jäämeren maitten
+Lapin alueesta: 13 % pinta-alasta ja 7 % väestöstä. Mutta tältä
+pieneltä saavutukselta riistää melkeinpä kaiken todellisen arvon se,
+ettei Suomen alue uletu Jäämeren rantaan asti. Suomi on tässä
+merimaassa usealla sopimuksella, viimeksi v. 1826 tehdyllä, jolloin
+Suomen etujen valvominen on törkeästi laiminlyöty, työnnetty mereltä
+pois, siltä mielivaltaisesti suljettu pääsy Jäämerelle. Siten on
+epäsuotuisten valtiollisten olojen vuoksi Suomelle tullut
+kokonaisuudessaan mitä luonnottomin pohjoisraja. "Suomenmaa on, näet,
+-- lausuu K.F. Ignatius -- tällä rajalla kokonaan pois suljettu
+kalarikkaasta, Lapinmaan väestölle välttämättömän tarpeellisesta
+Pohjois-Jäämeren rannikosta, vieläpä monessa paikoin aivan soukalla
+maakaistaleella siitä eroitettu. Niin on esm. matka Koltapahdasta
+Jyykeän- (Lyngen-) tai Kaavuonolle (Kaafjord) 3.5 peninkulmaa,
+Somasoaivista Naavuonolle (Quaanangerfjord) 2.5 peninkulmaa ja
+Rajalasta Utsjoen pitäjässä Varankivuonolle niin-ikään ainoastaan 2.5
+peninkulmaa."
+
+Suomen Jäämeri-asema ei kuitenkaan ole niin huono kuin miltä se
+näyttää. Jos Suomen Lapilta vastaiseksi puuttuukin merta, niin puuttuu
+Ruijalta sisämaata; ja se on meidän aikanamme hyvin arveluttava puute
+sekin. Se nyt tosin ei meille ole mikään apu. Mutta Suomella on
+muutamia etujakin, joita toisilla ei ole. Suomen Lapin asema koko
+Jäämeren Lapin alueen keskustassa, lähellä tärkeää Varanginvuonoa,
+Jäämeren Lapin suurimman sisämaanvesistön ympäristöllä, on huomattavan
+edullinen. Suomen Lapilla on paremmat metsänkasvuolot, mukavammat
+sisämaiset luonnolliset kulkuväylät, edullisemmat asutusalueet,
+suuremmat talous- ja kulttuurielämän mahdollisuudet kuin sen
+naapurialueilla. Suomen Lappi on lyhyesti sanoen koko Jäämeren Lapin
+alueen maantieteellinen sydän ja siitä syystä myös sen tuleva talous-
+ja sivistyskeskus. Sen erottaminen Jäämereltä on väkivaltaa Jäämeren
+omaa talous- ja sivistyselämää vastaan.
+
+Kuten seuraavasta tulemme näkemään, on Suomella ilmeisiä ja
+kumoamattomia historiallisia, kansallisia ja taloudellisia oikeuksia
+päästä Jäämerelle. Ennen tai myöhemmin, tavalla tai toisella ovat ne
+oikeudet toteutuvat. Suomen valtiollinen itsenäisyys on luonnollisena
+seuraamuksenan vaativa meille kauan kaivattua itsenäisyyttä myöskin
+Jäämerellä.
+
+
+
+
+2. MUINAISAIKAIN TALOUS- JA VALTASUHTEET JÄÄMERELLÄ.
+
+
+Jäämeri ja sen pitkät rannikot olivat vanhempina aikoina kauan aikaa
+ihmeitten, noituuden ja kauhujen satuseutuja etelämmässä asuvain
+kansain mielikuvituksessa. Jossakin sielläpäin oli skandinavialaisten
+muinaistarujen sumuinen "Niflheim", toinen maailman kuohuvista
+alkuääristä. Jäämeren skandinavialaisia toisintonimiä oli "Trollabotn"
+(Noitapohja), ja karjalaisesta "Kannanlahden" nimestä skandinavialaiset
+väänsivät Vienanmerelle nimen "Gandvik" (Taikalahti). Suomalaistenkin
+aikaisimmat käsitykset Jäämeren seuduista ovat olleet aivan taru- ja
+taikaperäisiä. Sinne esi-isämme sijoittivat "summan Sariolan", joka on
+Niflheimin suomalainen vastine, sinne salaperäisen "Ruijan" ja
+"Turjan". Suuren loitsumaineensa kaikkien naapuriensa keskuudessa
+lappalaiset saivat kaiketi osaksi siitäkin, että asuivat tuon kammotun
+taikameren puolella.
+
+Näitä satuja ja käsityksiä vielä paransivat ja levittivät klassillisen
+muinaisajan ja keskiajan kirjailijat, etunenässä kunnianarvoisa
+kirkonmies Bremenin Aatami (kirjoitti v:n 1070 vaiheilla), joka
+Jäämeren seutujen asukkaiden joukkoon pani myöskin yksisilmäiset
+kyklopit, yksijalkaiset, koirankuonolaiset, ihmissyöjät ja
+suomensukuisista vepsäläisistä (ves, wizzi) tekaisi "valkoisen kansan"
+(weiss, vit -- valkoinen), jonka lapset muka syntyivät valkoisen karvan
+peittäminä; siitä lorusta sitten sai "Valkoinen meri" pysyvän nimensä.
+
+Mutta oli sellaisiakin miehiä, jotka ennakkoluulottomina uskalsivat
+lähteä omin silmin tutkimaan tuon tuntemattoman maailman salaisuuksia.
+Englannin kuninkaan Alfred Suuren (871-901) kirjoittamassa
+maantieteessä on jälkimaailmalle säilynyt kertomus merkillisestä
+matkasta, jonka kuninkaan palveluksessa oleva norjalainen Ottar oli
+tehnyt Vienanmerelle. Suomennamme tähän kertomuksen mielenkiintoisimmat
+kohdat:
+
+"Ottar sanoi herrallensa kuningas Alfredille, että hän asui kaikista
+norjalaisista pohjoisimpana. Hän kertoi asuvansa sen maan pohjoisessa
+osassa Länsimeren rannalla. Kuitenkin sanoi hän tämän maan siitä
+ulottuvan vielä kauas pohjoiseen; mutta maan siellä olevan asumattoman,
+paitsi mitä muutamissa paikoin silloin tällöin oleskelee lappalaisia
+(Finnas), jotka talvella metsästävät ja kesällä kalastavat heidän
+meressänsä.
+
+"Hän sanoi kerran halunneensa tulla tietämään, kuinka kauas tämä maa
+ulottuisi pohjoiseen, taikka asuisiko ketään ihmisiä tämän autiomaan
+pohjoispuolella. Hän läksi siis ja purjehti pitkin rannikkoa pohjoiseen
+päin, pitäen koko ajan aution maan oikealla kädellänsä ja aukean meren
+vasemmallansa. Kolmen päivän kuluttua tuli hän niin kauas pohjoiseen
+kuin valaanpyytäjät tavallisesti kauimmaksi menevät. Sitten kulki vielä
+pohjoista kohti, niin kauas kuin toisten kolmen päivän kuluessa voi
+purjehtia. Sen jälkeen maa kääntyi itäänpäin, taikka meri antoi maahan
+päin; kumminko oikein, ei hän tiennyt, sen hän vaan tiesi, että hän
+siellä odotti länsituulta, tahi vähän pohjoisempaa, ja laski sitten
+itää kohti, pitkin maata, niin paljon kuin neljässä päivässä voi
+purjehtia. Tällöin piti hänen taas odottaa tuulta, täyttä pohjoista,
+siitä syystä että maa siellä kääntyy etelään taikka meri antautuu
+maahan päin, kumminko oikein, ei hän tiennyt. Sitten hän laski etelää
+kohti pitkin maata, niin kauas kuin viidessä päivässä voi purjehtia.
+Silloin tuli hänelle siellä lahdessa suuri joki vastaan. He kääntyivät
+joella takaisin, sillä he eivät uskaltaneet jokea myöten purjehtia
+ylemmäksi, peljäten vihollisuutta; koska maa joen toisella puolella oli
+sangen asuttua. Ja hän ei ollut tavannut asuttua maata sitten kotoa
+lähtönsä, vaan oli hänellä kaikkialla asumaton maa oikealla kädellänsä,
+paitsi muutamia kalastajia ja linnustajia ja metsästäjiä, jotka olivat
+lappalaisia. Ja vasemmalla kädellänsä oli hänellä aava meri.
+
+"Permalaiset (Beormas) olivat varsin hyvin viljelleet maansa; mutta he
+(Ottar ja hänen miehensä) eivät uskaltaneet nousta maalle. Vaan Turjan
+lappalaisten maa (Terfenna land) oli kaikkialla autiota, paitsi missä
+metsästäjiä oleskeli tahi kalastajia taikka linnustajia.
+
+"... Hänestä tuntui, että lappalaiset ja permalaiset puhuivat
+jokseenkin yhtäläistä kieltä. Hän matkusti sinne pääasiallisesti,
+paitsi halusta tullakseen tuntemaan maan luonteen, mursujen tähden;
+sillä näillä on sangen jaloa luuta hampaissansa; joita matkustajat
+toivat mukanansa muutamia kuninkaalle. Ja niiden nahka sopii hyvästi
+laivanköydeksi. Nämä valaat (mursut) ovat paljon pienempiä kuin muut
+valaat; eivätkä ole seitsemää kyynärää pitempiä...
+
+"Hän oli sangen varakas mies... Mutta heidän (norjalaisten)
+varallisuutensa riippuu enimmästi siitä verosta, jonka lappalaiset
+heille suorittavat. Tämä vero on enimmäkseen otusten nahkoja ja
+linnunhöyheniä ja mursunluuta ja sellaista laivanköyttä, joka on tehty
+mursun ja hylkeen nahkasta. Kukin maksaa varojensa mukaan. Rikkaimman
+pitää suorittaa viisitoista näädännahkaa, viisi porontaljaa, yksi
+karhuntalja, kymmenen vasua höyheniä, yksi karhun- tai saukonnahkainen
+peski ja kaksi laivanköyttä, kumpikin kuuttakymmentä kyynärää pitkä,
+toinen mursun ja toinen hylkeen nahkasta.
+
+"Hän sanoi, että Norja on sangen pitkä ja sangen kapea... Asumaton
+vuorenseljänne on itäisellä puolella, ulettuen yhtä pitkältä kuin
+asuttu maa. Tällä seljänteellä oleskelee lappalaisia..."
+
+Ottar nimenomaan mainitsee tehneensä retkensä tiedonhalusta, joskin
+mursunluun hankkiminen oli sivutarkoituksena. Se oli sekä
+tarkoituksiltaan että tuloksiltaan suurenmoinen löytöretki. Sen
+kertomuksesta, niin harvasanainen kuin se onkin, selviää useita
+tärkeitä seikkoja.
+
+Jäämeren luonto monipuolisine riistarikkauksineen on siinä kuvattu.
+Näemme siitä, että lappalaisia jo kauan ennen Ottarin retkeä oli asunut
+Jäämeren rannikkoseuduilla osittain sisämaan tuntureilla poronhoitoa ja
+villipeuran ja turkiseläinten metsästystä, osittain autiolla
+merenrannalla kalastusta, linnustusta sekä hylkeen- ja mursunpyyntiä
+harjoittaen. Kaikesta päättäen jo kauan ennen Ottarin aikoja
+norjalaiset olivat joutuneet suhteisiin lappalaisten kanssa ja
+ruvenneet tekemään heidän alueellaan maitse kauppa- ja verotusretkiä,
+joilta saivat saaliikseen pohjan peräin ja Jäämeren arvokkaita
+tuotteita.
+
+Ottarin antaman kuvauksen vahvistavat ja täydentävät merkilliset
+lappalaiset muinaislöydöt, joita on kaivettu esille Varanginvuonon
+rantamilta, etenkin Kälmeijän (Kjelmön) saarelta Paatsjoen suun
+lähellä. Löydöt ovat 7-11. vuosisadoilta ja sisältävät monenlaisia,
+parhaasta päästä peuranluisia esineitä, kuten ongenkoukkuja,
+nuolenkärkiä, hylkeenpyynnissä käytettyjen harpuunien kärkiä, ahraimia
+jokilohien pyyntiä varten ym. Löydöissä on joukoittain kalain, lintujen
+-- kuten meidän aikanamme jo sukupuuttoon hävinneiden siivettömäin
+ruokkien (_Alea impennis_) --, peurain, kirjavain hylkeiden, Grönlannin
+hylkeiden, harmaiden hylkeiden, merisikain eli pyöriäisten, majavain
+ym. ravinnoksi käytettyjen eläinten luita; sitävastoin on vähemmin
+jälkiä mursunpyynnistä. Saviastiain kappaleet ja pienet rautaesineet
+osoittavat, ettei Jäämeren lappalaisten silloinen kulttuuri ollut
+niinkään alhainen. "Tunkeutuessaan pitkin Pohjois-Norjan rannikkoa
+pohjoiseen norjalaiset tapasivat lappalaisia erämiehiä eli
+merilappalaisia. Tästä kosketuksesta korkeamman kulttuurin kanssa ovat
+lappalaiset paljon oppineet, mutta toiselta puolen ovat norjalaisetkin
+saaneet oppia lappalaisten pyynti- ja metsästyskulttuurista, joka hyvin
+soveltui niihin seutuihin. Sen kautta syntyi meripyynnin korkeampi
+kehitys." (Fridtjof Nansen.)
+
+Luonnon edut, s.o. lauha talvi, ympäri vuoden sula meri ja meren sekä
+lintuvuorien riistarikkaus, siten näille kaukaisille rannoille
+houkuttelivat ja siellä ylläpitivät alallaan verraten korkealle
+kehittynyttä lappalaisasutusta ja -kulttuuria jo silloin kuin paljon
+etelämmässä olevat sisämaat vielä olivat asumattomia erämaita.
+
+Ottarin retki avasi tien muille norjalaisille retkeilijöille, joiden
+kautta koko Ruijan ranta ja myöhemmin "Muurmaninrannan" (s.o.
+Normannien eli Norjalaisten rannan) nimellä tunnettu Kuollanniemen
+pohjoisrannikko tulivat Norjan vaikutuksen ja vallan alaisiksi.
+Norjalaisten ja islantilaisten satujen tietopiiri ulettui vielä paljon
+kauemmaksikin itäänpäin, aina Petshoran tienoille saakka. V. 1194
+norjalaiset valaanpyytäjät löysivät Jäämeren äärillä uuden,
+"Svalbard'iksi" nimittämänsä kylmän maan, luultavasti Huippuvuoret, ja
+v. 1307 Norjan hallitusmiehet perustivat Varanginvuonon suulle Varjakan
+eli Vuoreijan linnan (Vardöhus). Meren herruus Jäämerellä joutui täten
+pysyvästi Norjalle.
+
+Muistettavalla matkallaan Ottar päätyi Vienanmeren rannalle, suuren
+Vienanjoen suuhunko, kuten yleensä on luultu, vaiko Kuollan niemen
+etelärannikolle laskevan vuolaan Varsugan suuhun, kuten Nansen olettaa,
+jääköön tässä ratkaisematta. Hän tapasi siellä kukoistavan permalaisen
+asutuksen ja viljelyksen. Hyvään alkuun päästyään norjalaiset tämän
+tästäkin tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä permalaisten maahan. Kuuluisin
+niistä on Thore Hundin ja hänen miestensä v. 1026 tekemä Vienan retki,
+jolloin norjalaiset permalaisten kauppapaikalle tultuaan ensinnä
+ostelivat paljon oravan-, majavan- ja soopelinnahkoja ja sen jälkeen
+kaupparauhan irtisanottuaan yöllä ryöstivät metsässä olevan aidatun
+kalmiston ja Jumalan-kuvan saaden saaliikseen suuret määrät hopeaa ja
+muita kalleuksia.
+
+Norjalaisten kertomukset permalaisten oloista ovat kaikissa kohdissaan
+uskottavia -- pitäähän A. Ahlqvist Jumalan-kuvan jutussa "ihan jokaista
+sanaa totena" -- ja kaikki epäilykset haihtuvat, kun luemme vanhain
+arabialaisten maantieteilijäin kertomuksia heille tunnetuista
+pohjoisimmista maista. Eräs näistä arabialaisista kirjoittajista,
+1100-luvulla elänyt Abu Hamid kertoo, kuinka kauppiaat matkustivat
+Bulgarista Isu nimiseen uskottomain maahan, josta saatiin majavia;
+siellä kauppiaat persialaisilla miekanterillä ostivat itselleen
+majavannahkoja; Isun asukkaat taas veivät nämä miekat pimeyden
+läheiseen maahan synkeän meren äärelle, missä möivät ne
+soopelinnahkoihin; tuon äärimmäisen maan asukkaat vihdoin uhrasivat
+miekat mereen, josta Allah antoi nousta vuorenkokoisia kaloja.
+Permalaisten rikkauden lähde oli siis Mustan- ja Kaspianmeren
+takaisessa arabialaisessa maailmassa, jonne Volgan kauppiaiden
+välityksellä hankittiin Jäämeren maitten kallisarvoisia turkiksia.
+Muutamalla mielikuvituksen värittämällä piirteellä Abu Hamid kuvaa koko
+vaihtokaupan Persiasta Jäämeren valaanpyyntivesille ja Jäämereltä
+Persiaan. Arabialaisten käyttämä Isu nimi lienee sama kuin muitten
+keskiajan kirjailijain mainitsemat Ves ja Wizzi, jotka tarkoittavat
+vepsäläistä heimoa, jonka alueen kautta luonnolliset kauppatiet muinoin
+kulkivat Vienanmerelle ja Jäämerelle.
+
+Vienanmeren rannoilla asuvain turkis- ja hopearikkaiden permalaisten
+kansallisuudesta tuskin voi olla eri mieliä. He olivat kaikissa
+tapauksissa suomensukuisia ja kaikesta päättäen karjalaisia, tarkemmin
+sanoen nykyisten Vienan karjalaisten esi-isiä, jotka jo varhain olivat
+saapuneet Vienan vesille ja siellä kehittyneet eteviksi Jäämeren
+pyytäjiksi ja turkiskauppiaiksi. Siihen saamme todisteita monelta
+taholta. Vienanmeren ympäristöissä on permalais-aikaan palautuvia
+karjalaisia paikannimiä (Kannanlahti -- Gandvik). Kun myöhemmin Vienan
+permalaisten nimi historiasta katoo, karjalaiset esiintyvät heidän
+yleisperillisinään sillä tavoin, ettei mikään todellinen kansanvaihdos
+tunnu mahdolliselta. Kalevalakin näyttää käsitystämme tukevan.
+Karjalaisille runoille on koko Jäämeren elämä tutunomainen ja kotoinen.
+Niinkuin omista näkemistään ne puhuvat Jäämeren luonnosta, valaista,
+mursuista ja mursunluisista hevossuista ja ruoskanvarsista. Sivumennen
+sanoen ovat karjalaiset kuten lappalaisetkin nähtävästi oppineet
+mursunpyynnin norjalaisilta, koskapa sana "mursu" lienee lainaus
+norjalaisesta "rosmar" sanasta; muuten on meidän "norsummekin" alkuaan
+sama kuin mursu ja norsunluu siis oikeastaan karjalaista mursunluuta.
+
+V. 1137 mainitaan Vienanmeren rannalla suolan keittämistä -- sekin
+varmaan vanha karjalainen merielinkeino. Myöhempäin historiallisten
+tietojen mukaan ovat Vienan-karjalaiset olleet tunnettuja Jäämeren
+valaanpyytäjiä, kalastajia ja laivanrakentajia. Koko tämä keskiaikainen
+karjalainen Jäämeren-kulttuuri ei voi olla aivan lyhyessä ajassa
+kehittynyt, vaan täytyy sillä olla juurensa Ottarin ja permalaisten
+ajoissa.
+
+Vienan karjalaisten ja norjalaisten kauppa- ja sotasuhteita jatkui
+vuosisatain halki. Norjalaiset sadut kerskuvat senpuolisten monista
+voitokkaista Vienan-retkistä. Ja vienalaiset kostivat parhaansa mukaan
+tekemällä maitse ja meritse sotaretkiä Pohjois-Norjaan. Kilpailun ja
+vihollisuuden pääsyynä olivat varmaan lappalaiset, joita Vienan
+karjalaiset todennäköisesti jo ammoisista ajoista verottivat ja
+riistivät samaan tapaan kuin norjalaiset.
+
+Kesken näitä norjalais-lappalais-karjalaisia suhteita esiintyy Jäämeren
+näyttämölle uusi tekijä: venäläiset. Kun jo v. 1096 etäisen Petshoran
+asukkaita ja parin vuosikymmenen kuluttua Laatokan seutuja mainitaan
+Novgorodin verollisina, lienee venäläisten valtiollinen ylivalta jo
+siihen aikaan ollut pohjattuna Vienan-karjalaisillakin alueilla.
+Kreikkalaisen kirkon ja edistyneempien elinkeinojen yhteisin voimin
+novgorodilainen valta ja asutus varmoin askelin lähenivät Jäämeren
+rantoja. Novgorodin ja Norjan hallitsijain kesken syntyi vähitellen
+vallanjako Jäämerellä. V. 1251 mainitaan Novgorodin ruhtinaan
+toimittaneen lähettiläitä Norjan kuninkaan luo, ja lienee silloin
+syntynyt jonkinlainen sopimus riidanalaisten seutujen käyttämisestä.
+Uusi pysyvämpi sopimus tehtiin v. 1326. Sen mukaan kumpikin valta sai
+määrätyllä tavalla verottaa omia lappalaisiansa koko sillä alueella,
+joka ulettui Malangin vuonolta pitkin Kuollan rantoja Kannanlahden
+Vieljokeen saakka; muuten oli veronalaisuuteen nähden rotu ratkaiseva,
+niin että karjalaiset jäivät Novgorodin alaisiksi ja että norjalaiset
+saivat verottaa "puolikarjalaisia", joilla oli lappalainen (s.o. Norjan
+alainen lappalainen) äiti; kummankin valtakunnan kauppiaat saivat
+esteettömästi kulkea toisen valtakunnan alueella.
+
+Vaikka Norja nimellisesti pysyi Muurmaninkin rannan valtiollisena
+yliherrana, jolle vielä 1600-luvun alussa Kuollan kaupungin asukkaat
+maksoivat lohiveroa, niin tosiasiallisesti kuitenkin Norjan valta
+täällä jo keskiajalla taantui ja Venäjän kasvoi. Syynä Norjan
+vaikutuksen heikkenemiseen oli pohjoismaiden unionista aiheutuva Norjan
+valtiollinen taantuminen, Norjan kaupan syrjäytyminen Hansan
+kauppavallan tieltä ja ehkäpä myöskin kalastuksen vilkastuminen Norjan
+länsirannikolla, joka veti huomiota pois Jäämereltä. Sillä välin
+venäläisen kirkon valta 1300-luvulla vakaantui Vienansuun pääpaikassa
+Holmogorissa; v. 1429 perustettiin Vienanmeren saaristoon Solovetsin
+luostari, koko Vienan-Petshoran alueen kuuluisa kulttuurikeskus.
+Seuraavalla vuosisadalla kohosi jo venäläisiä luostarirakennuksia
+Kuollan ja Petsamon vuonojen perukoille Muurmaninrannalla.
+
+Jäämeren rannikkojen isäntäin joukkoon ilmestyivät viimeisiksi
+vielä suomalaiset ja ruotsalaiset. Samalla tavoin kuin
+Jäämeren kalastajalappalaiset olivat joutuneet norjalaisten ja
+karjalais-venäläisten alaisiksi, Fennoskandian sisäosissa kiertelevät
+lappalaiset joutuivat voimakkaampien ja edistyneempien naapurikansain,
+suomalaisten (hämäläisten) ja ruotsalaisten riistettäviksi.
+Lappalaisten alamaisuus oli järjestynyt yksinkertaisen rotu- ja
+perheorjuuden tapaan, siten että suomalaisilla tai ruotsalaisilla
+isännillä oli takamailla lappalaiset orjaperheensä, joiden tuli
+suorittaa omistajilleen tietyt verot. Isännyys niinkuin orjuuskin
+jatkuivat perintönä polvesta polveen. Lappalainen pysyi isäntänsä
+veronalaisuudessa kaikkialla, missä kiertelikin; asiakirjallisten
+tietojen mukaan hämäläiset isännät keskiajalla omistivat
+verolappalaisia kaukana Perä-Pohjolassa ja Länsipohjassa.
+
+Ottarin usein mainitussa kertomuksessa sanotaan, että pohjoisen Norjan
+erotti Ruotsista ja Kainuunmaasta (Pohjanlahden suomalaisista
+seuduista) niin leveä seljänne, että sen yli kulkemiseen tarvittiin
+paikoin kaksi viikkoa, paikoin vain kuusi päivää ja että kainulaiset
+(suomalaiset) kevyillä veneillään tunturijärviä pitkin soutaen ja
+veneitään maata myöten kantaen toisinaan kävivät hävittämässä Norjan
+seutuja ja norjalaiset samoin Kainuunmaata. Sodalliset suhteet
+kuitenkin aikaa myöten muuttuivat rauhallisemmiksi. Lappalaisten
+perääntyessä viimein Ruijan alueelle saakka heidän suomalaiset ja
+ruotsalaiset isäntänsäkin joutuivat veroasioissaan kulkemaan Jäämeren
+rannoilla. Tällaisia verotusretkiä pidettiin muinoin niin luonnollisina
+ja oikeutettuina, etteivät norjalaiset niitä estäneet; he itsekin
+nauttivat samanlaisia oikeuksia vieraalla alueella. Näin suomalaiset ja
+ruotsalaiset saivat ensimäisen jalansijan Jäämerellä.
+
+Suomalais-ruotsalaisten Lapinoikeuksien omistajina esiintyivät
+myöhemmällä keskiajalla "pirkkalaiset". Todennäköisesti he olivat
+Pohjanlahden perukoille asettuneita suomalaisia ja ruotsalaisia
+ammattikauppiaita, jotka vähitellen olivat hankkineet itselleen
+hämäläisten ja muitten vanhain Lapinkävijäin oikeuksia. Nähtävästi jo
+1200-luvulla Pohjanlahden pirkkalaiset olivat järjestyneet
+säännöllisiksi kauppiaskunniksi, jotka määrättyjen lappalaisten
+keskuudessa tai määrätyissä lappalaiskylissä harjoittivat kauppaa ja
+verotusta Ruijaan saakka. V. 1498 mainitaan pirkkalaisilla olleen
+esi-isiltä perittyjä oikeuksia sellaiseen Lapinkäyntiin.
+
+Unioniajalla, jolloin kaikki Skandinavian maat ja Suomi kuuluivat
+samaan valtakuntaan ja Norja oli joutunut sisällisen heikkouden tilaan,
+olivat olot Ruotsin valtakunnan turvissa toimiville pirkkalaisille
+varsin suotuisat. Ruotsalaisen vaikutusvallan kasvaminen näkyy
+siinäkin, että läntisten lappalaisten käännytys suureksi osaksi
+tapahtui Upsalan arkkipiispan johdolla.
+
+Keskiajan loppuun päättyy Jäämeren kysymyksen ensimäinen pitkä
+aikakausi. Sen kuluessa aluksi kolmen kansan, lappalaisten,
+norjalaisten ja karjalaisten pohjoisimmat etuvartijat asettuivat
+pysyvästi Jäämeren äärille, lappalaiset varsinaisen Jäämeren
+rannikoille, norjalaiset heidän länsipuolelleen Haalogalantiin ja
+karjalaiset itäpuolelle, Vienaan. Yhteisesti ja toisiltaan oppia ottaen
+nämä kansat harjoittivat tuottavia Jäämeren elinkeinoja ja kohottivat
+nämä elinkeinot verraten korkealle kannalle. Lappalaiset kuitenkin jo
+varhain menettivät elinkeinollisen itsenäisyytensä -- mikäli heillä
+sitä oli ollutkaan -- ja joutuivat norjalaisten ja karjalaisten
+riistettäviksi.
+
+Ensimäinen tärkeä tapahtuma Jäämeren tunnetussa historiassa oli
+norjalaisen meriurhon Ottarin Vienan retki, jonka kautta norjalaiset
+joutuivat Vienan karjalaisten kanssa vuosisatoja kestäneisiin
+kaupallisiin ja sodallisiin kosketuksiin ja joiden aikana norjalaiset
+Jäämeren vesillä ja rannoilla saavuttivat pysyvän valtiollisen
+ylivallan. Toinen suuri vaihe oli se, kun Novgorodin valta saatettuaan
+Vienan karjalaiset alaisuuteensa ja perittyään karjalaisten vanhat
+Lapin oikeudet alkoi merkillisen venäläisen vaikutuskauden Jäämerellä.
+Vaikka Jäämeren rannikko nimellisesti jäi suureksi yhteisalueeksi,
+jossa kumpikin valta sai verottaa omia lappalaisiansa, niin
+tosiasiallisesti koko Kuollan puoli Jäämeren aluetta joutui pysyvästi
+venäläisen vaikutuksen alaiseksi. Kolmas merkkitapaus Jäämeren
+kysymyksen vanhassa historiassa vihdoin oli suomalais-ruotsalaisten
+pirkkalaisten saapuminen lappalaisineen Jäämeren rannikoille ja siitä
+johtuneet Ruotsi-Suomen oikeudet Jäämereen.
+
+Suuressa maailmassa ei kaikesta tästä kehityksessä tiedetty mitään;
+Europan sivistyskansain tietopiirissä Jäämeren seudut koko ajan
+pysyivät merihirviöitten ja satujen Taikamerenä.
+
+
+
+
+3. UUSI AIKA: JÄÄMEREN RANNIKON VALTIOLLISET JAOT.
+
+
+Uusi sangen vaiherikas aikakausi alkoi Jäämeren äärillä, kun nämäkin
+etäiset seudut joutuivat suurten löytöretkien tielle, Länsi-Europan
+kauppakansain vaikutusalaksi ja yritteliäiden merkantilististen
+hallitsijain koekentäksi.
+
+Kun espanjalaiset ja portugalilaiset sulkivat muitten kansain
+merenkulkijoilta eteläiset pääsytiet Intiaan ja Kiinaan, englantilaiset
+ja hollantilaiset alkoivat etsiä luoteisia ja koillisia pääsyväyliä
+idän rikkauksien lähteille. V. 1553 Hugh Willoughby ja Richard
+Chancellor lähtivät kolmella laivalla Englannista purjehtimaan
+"koillisväylän" kautta Kiinaan. Norjan rannikolla laivat myrskyssä
+eksyivät toisistaan. Willoughby harhailtuaan siellä täällä Jäämerellä
+kuoli miehistöineen viluun ja puutteeseen jossakin samojedien
+rannoilla. Chancellor oli onnekkaampi. Hänen laivansa saapui Vienanjoen
+suuhun, länsieuroppalaisille uuteen, tuntemattomaan maailmaan.
+Englantilaiset heti ymmärsivät löytönsä merkityksen. He ryhtyivät
+viipymättä kauppasuhteisiin moskovalaisten kanssa, jotka Novgorodin
+valloitettuaan olivat tulleet Vienankin herroiksi. Englantilaisten
+perustama kauppaseura, "Moskovan kauppakomppania", sai Venäjällä
+tullivapauden ja muita erioikeuksia, joita se nautti lähes sata vuotta.
+Vienan suulla olevan P. Mikaelin luostarin lähelle englantilaiset
+perustivat pienen Archangelin (Arkkienkelin) linnoituksen ja
+kauppasiirtolan, jonka viereen venäläiset puolestaan v. 1584 perustivat
+samannimisen kaupungin. Ennen Pietarin kaupungin perustamista (1703)
+Arkangeli oli lähes vuosisadan ajan Venäjän ainoa ja senvuoksi
+korvaamaton merisatama.
+
+Pian ilmestyivät hollantilaisetkin Jäämeren markkinoille.
+Hollantilainen Willem Barents löysi v. 1594 Novaja Semljan ja kahden
+vuoden kuluttua Karhusaaren sekä Huippuvuoret. Täyteen lastattuja
+kauppalaivoja jo lähetettiin Karanmeren kautta pyrkimään Intiaan, mutta
+takaisin niiden täytyi palata ja sankarillinen Barents kuoli kylmän
+kouriin talvehtiessaan Novaja Semljalla. V. 1871, lähes kolmesataa
+vuotta myöhemmin, löydettiin se huone, jossa Barents miehineen oli
+talvea viettänyt; kaikki oli koskemattomassa kunnossa ja erinomaisen
+hyvin säilynyt. Tästä etevästä, onnettomasta tutkijasta on
+Barentsinmeri saanut nimensä.
+
+Paremmalla menestyksellä hollantilaiset ryhtyivät Vienan kauppaan, jota
+varten he v. 1608 perustivat suurehkon kauppaseuran. Mutta Venäjän
+kauppaa monin verroin tuottavammaksi tuli 1600-luvun alkupuolella
+vauhtiin päässyt valaanpyynti Jäämerellä. Englantilainen Moskovan
+komppania sai v. 1613 Englannin kuninkaalta yksinoikeuden
+valaanpyyntiin "pohjoisella valtamerellä". Englantilaiset eivät
+kumminkaan voineet sulkea Jäämerta sinne pyrkiviltä Tanskan, Hampurin,
+Bremenin, Hollannin, Ranskan ja Espanjan pyyntilaivoilta. Pulasta
+koetettiin päästä jakamalla Jäämeren lahdet, satamat ja rannikot eri
+kansain valaanpyytäjäin kesken, mutta jättiläisosan veivät
+hollantilaiset, jotka nyt pitkiksi ajoiksi saivat isäntävallan
+Jäämerellä. Valaan (Grönlannin valaan) pyyntiä he harjoittivat
+pääasiallisesti Huippuvuorten ja Novaja Semljan vesillä. Pienelle
+Huippuvuoriin kuuluvalle Amsterdamin saarelle syntyi "Smeerenbergin"
+(Rasvalan) kauppala, johon oli ajopuista tai Hollannista tuoduista
+palkeista rakennettu taloja, varastohuoneita ja kapakoita ja jossa
+2.000 hengen suuruinen väestö kesäkuukausina ahkeroi valaanrasvan
+keittämisessä ja valaanluun valmistamisessa. Niin suuressa
+kukoistuksessa oli nyt valaanpyynti, että Hollannissa väiteltiin siitä,
+kumpiko siirtolakaupunki oli kaupalle tärkeämpi, Javan Batavia vaiko
+Huippuvuorten Smeerenberg. Tilaston mukaan kuului Hollannin Jäämeren
+laivastoon v:n 1680 aikoina 200 alusta ja 14.000 merimiestä, ja
+aikajaksona 1669-1778 hollantilaiset tappoivat Huippuvuorten vesillä
+57.590 valasta, arvoltaan 93 milj. Suomen markkaa. Mutta jo 1600-luvun
+lopulla Huippuvuorten pyynti alkoi vähentyä, Smereenberg autioitua ja
+valaanpyynnin keskus siirtyä Grönlannin puolelle. Kuitenkin ehti
+englantilainen valaanpyytäjä Scoresby v. 1822 päättyneen
+merimiesaikansa kuluessa Huippuvuorten vesillä yhdellä ainoalla
+laivalla pyydystää valaita 4 miljonan markan arvosta, ja pienempäin
+valaitten ja hylkeitten pyynti kukoistaa siellä tänäkin päivänä.
+
+Ajan henki saattoi Skandinaviankin valtakunnat uskonpuhdistusajalla
+lujittamaan valtaansa äärimmäisessä pohjolassa ja pyrkimään mikäli
+mahdollista osallisiksi Jäämeren uuteen talouselämään. Tarmokkaimmin
+vaikkeivät onnekkaimmin näitä päämääriä tavoittelivat Ruotsin
+Vaasa-kuninkaat. Heidän alotteestaan Jäämeren kysymyksessä tapahtui
+tärkeitä valtiollisia ratkaisuja.
+
+Kustaa Vaasa otti kruunun haltuun pirkkalaisten oikeudet ja laski siten
+pohjan Ruotsin valtakunnalliselle politikalle Jäämeren puolella.
+Veronkanto ja oikeudenkäyttö pirkkalaisten Lapin alueilla joutui
+valtion voutien käsiin. Levittääkseen Ruotsin valtaa Jäämeren
+rannikolla Kustaa Vaasa asetti sinne erityisiä kruununkalastajia. Hän
+ei näytä kuitenkaan pyrkineen siellä mihinkään määrättyihin tai
+kaukaisempiin päämääriin, vaan tavoitelleen kahmalokaupalla kaikkia
+mahdollisia hetkellisiä etuja. Harkitumman merkantilistisen ohjelman
+merkkejä näkyy Kaarle IX:n toimissa Jäämerellä. Hän m.m. kehitti
+monipuolisemmin Lapin verotusta, edisti ruotsalaissuomalaista
+uutisasutusta Jäämeren rannikolla ja antoi perustamalleen Gööteporin
+kaupungille erioikeuden Jäämeren kauppaan.
+
+Nämä pyrkimykset pakottivat selvittämään epäselviä valtiollisia
+valtasuhteita ja valtakuntain rajoja Jäämeren Lapissa.
+
+Siellä oli jo vanhastaan olemassa jonkinlaisia alueellisia ylioikeuksia
+eli valtiollisia alueita. Norjalaiset olivat jo varhain ottaneet
+valtiollisen ylivallan merellä ja sen likimmällä rannikkovyöhykkeellä,
+maa Kölin tunturien itä- ja eteläpuolella oli riidatonta Ruotsin
+valta-alaa ja Kuollan niemellä oli Venäjä vähitellen vallannut
+itselleen alueellisen isännyyden. Mutta koko tämä alueellinen valta oli
+sangen horjuvaa laatua. Sen näet ei katsottu rikkovan niitä
+_henkilöllisiä verotusoikeuksia_, joita eri valtakunnilla vanhastaan
+oli toistensakin nimellisillä alueilla. "Asukkaiden verotusta vieraan
+valtakunnan alueella -- Isak Fellman näistä seikoista kirjoittaa --
+oltiinkin sellaisen valtakunnan puolelta taipuvaisia hyväksymään,
+milloin se perustui vanhaan tapaan. Sillä ainakin alkuansa vaadittiin
+sellaisissa tapauksissa ainoastaan henkilöllistä veroa, eikä sen
+kautta tahdottu omistaa mitään alueellista yliherruutta enempää kuin
+sitä sen kautta katsottiin perustetuksikaan. Huolimatta siitä, mihin
+valtakuntaan maan voitiin katsoa kuuluvan, tavattiinkin senvuoksi
+Lapissa eri valtakuntain veronkantajia ottamassa veroja samoilla
+seuduilla toistensa rinnalla ja yhdessä. Kun joku suurempi tai pienempi
+joukko jonkun valtakunnan veronalaisia lappalaisia asettui toisen
+valtakunnan alueelle, seurasivat siis heitä sinne myöskin heidän
+entiset veronkantajansa, ottivat siellä esteettömästi heiltä veron,
+saivatpa päälle päätteeksi vapaan kyydin ja kestityksen. Omain
+voutiensa avulla siten Ruotsi kantoi Lapinveroa Norjan alueella, Norja
+sekä Ruotsin että Venäjän ja Venäjä niin Ruotsin kuin Norjankin
+alueella."
+
+Lapin vanhimmissa oloissa tämä järjestelmä oli aivan luonnollinen.
+Niinkauan kuin lappalaiset olivat näiden seutujen ainoita asukkaita ja
+viettivät kiertelevää metsästäjän, kalastajan ja poronpaimentajan
+elämää, jossa kaikki riippui pyydystäjän nuolesta ja suksesta, hänen
+henkilöllisestä taidostaan ja kyvystään, ei muunlainen verotus kuin
+henkilöllinen ollut mahdollinen.
+
+Maata ei voitu verottaa, koska sen tuottavaisuus niinkuin sen asutuskin
+olivat aivan epämääräisiä. Näin ollen ei maan omistamisella ja
+hallitsemisella Lapissa voinut olla suurtakaan taloudellista tai
+valtiollista arvoa. Lappalaisten henkilöllinen verotus sitävastoin oli
+taloudellisten ja valtiollisten oikeuksien yleisesti tunnustettu
+perustus; kaikki sen hyväksyivät, koska kaikki sitä tarvitsivat.
+Ylipäiset aluerajat eivät voineet eivätkä saaneet estää laillista
+verottajaa vapaasti verottamasta omia lappalaisia toisenkin valtakunnan
+nimellisellä alueella.
+
+Muinainen aluevalta Jäämeren mailla siis suuresti poikkesi itsenäisten
+valtakuntain säännöllisestä aluevallasta. Koko Lappi oli ikäänkuin
+kaikkien pohjoisten valtakuntain yhteinen suuri siirtomaa, _suuri
+yhteisalue_, jonne ne kukin olivat karkoittaneet lappalaisensa siltä
+vapauttamatta heitä vanhoista alamaisuussiteistä.
+
+Ajan pitkään ei tällainen järjestelmä kumminkaan voinut kestää. Pohjan
+perille kaikkialta mantereen puolelta tunkeutuvan uutisasutuksen kautta
+lappalaisten alueet pienenemistään pienenivät. Heidän täytyi lakata
+kovin laajoista kiertoretkistä ja supistaa elinkeinollinen toimintansa
+rajoitetuille pienille maa-alueille. Kun lappalaisten olot jonkinverran
+vakaantuivat tällaisiksi, voitiin ruveta verottamaan lappalaiskyliä tai
+niiden metsästys- ja kalastusalueita, joilla nyt oli säännölliset
+asukkaansa ja käyttäjänsä. Siten Lapissakin pääsi alkuun puhdas
+maaverotus ja verottajan maavalta. Kun eri valtakuntain virkamiesten
+toiminta tämän mukaisesti yhä enemmän keskittyi ja rajoittui
+määrättyihin paikkoihin ja alueisiin, niin sekin oli omiaan tukemaan
+käsityksiä tästä uudenlaisesta _maaverotukseen_ perustuvasta
+valtakuntain _aluevallasta_.
+
+Tämä valtakunnallinen maavalta ja aluevalta nyt vuorostaan tuli uusien
+oikeuksien lähtökohdaksi ja perusteeksi. Lappalaisilta, jotka syystä
+tai toisesta pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi asettuivat vieraan
+valtakunnan alueelle, ruvettiin siellä maan käyttämisen korvaukseksi
+ottamaan veroa, kiinnittämättä huomiota siihen, oliko tulokkaan jo
+ennestään maksettava veroa toiselle valtakunnalle. Näin syntyi tuo
+Jäämeren seuduilla niin yleinen ja ominainen verotapa, että samat
+lappalaiset saattoivat maksaa veroja kahdelle jopa kolmelle
+valtakunnalle. Tällaisia kaksinais- ja kolminaisveroja saattoi syntyä
+muillakin tavoin, esim. siten, että lappalainen turvaa tai muuta
+sentapaista etua saadakseen oli ruvennut antamaan vieraalle
+verottajalle lahjoja tai kestitystä, joista sitten tuli pysyvä vero,
+mutta maavalta sittenkin lienee ollut pääsyitä mainitun omituisen
+verotavan syntymiseen. Niinpä Kaarle IX koetti v. 1593 saada
+selvitetyksi, keneltä niistä kolmesta kuninkaasta, joille Tornion ja
+Kemin lappalaiset maksoivat veroa, he olivat "saaneet maan ja veden,
+josta he voivat saada elatuksensa", ja Tornaeus kertoo lappalaisten
+maksavan veroja kahdelle kolmelle hallitsijalle ei senvuoksi, että he
+tunnustaisivat heidät kaikki herroikseen, vaan senvuoksi, "että heillä
+on vapaus niiden herrain maalla kalastaa ja metsästää". Kun 19.
+vuosisadan alussa tutkittiin, mistä syystä Kemin Lapista maksettiin
+veroa Venäjälle, niin havaittiin, että se oli ennen muinoin suostuttu
+maksu metsästys- ja kalastusoikeuksista Venäjän puolella, ja koska
+majavain ja villipeurain pyynti Venäjän puolella oli lakannut, mainittu
+verokin lakkautettiin v. 1814.
+
+Lapin ja Jäämeren valtiollisia kysymyksiä eivät mainitunlaiset olot
+olleet omiaan selvittämään. Päinvastoin; kilpailevat ja toisiaan
+kadehtivat valtakunnat siitä saivat vain tervetulleen aiheen verotuksen
+ohella nyt aluevallankin perusteella pyrkiä täydelliseen politiseen
+ylivaltaan Jäämerellä. Kustaa Vaasan valtio-oppi oli siinä kohden hyvin
+yksinkertainen: missä Ruotsilla oli verotusoikeus, siellä sillä oli
+maa, ja missä sillä oli maa, siellä sillä oli verotusoikeus.
+Sellaisilla perusteilla ruotsalaiset katsoivat valtapiirinsä ilman
+muuta ulettuvan Jäämereen, ja Olaus Magnus merkitsi karttaansa Jäämeren
+rannalle: "Hvcvsq' exteditr regnv svecie" (Tänne saakka ulettuu Ruotsin
+kuningaskunta).
+
+Vastakkaisten alue- ja verotusvaatimusten yhteensovituksesta syntyi
+Jäämeren riitain kuluessa vielä sellainenkin käsitys ja vaatimus, että
+seuduilla, joissa oli kahden valtakunnan lappalaisia, oli veroista
+tuleva kummallekin osalliselle puolet, seuduilla taas, joissa oli kolme
+valtaa, kullekin kolmannes. Tämän mukaan siis jakamattomat alueet
+olivat yhteismaita, joiden alueeseen kullakin osakkaalla oli yhtä
+suuret oikeudet -- selvä teoria kylläkin, mutta ilman historiallista
+pohjaa.
+
+Ruotsin ja Venäjän v. 1595 Täyssinässä tekemä rauha ei Jäämeren
+kysymystä ratkaissut. Rauhansopimuksessa jälkimäinen valta myönsi
+edelliselle oikeuden kantaa veroa lappalaisilta Pohjanmaalta Varankiin
+saakka, toisin sanoen Venäjä luopui tältä alueelta kantamasta
+Lapinveroa ja jätti oikeutensa Ruotsille. Ruotsin ja Venäjän välille
+samassa rauhanteossa määrätty raja käytiin seuraavana vuonna etelästä
+käsin Rajasuohon (Kuhmoniemellä) saakka pohjoisessa. Siitä eteenpäin
+piti rajan kulkea suoraa linjaa Inarijärven poikki ja sieltä Varangin
+ja Näytämön välitse Jäämereen. Tämä raja ei kuitenkaan ollut mikään
+tavallinen valtakunnan raja, koska ei Venäjällä enempää kuin
+Ruotsillakaan ollut mitään ehdottomia alueellisia yli-oikeuksia
+Jäämeren rannoilla, jotka päinvastoin valtiollisesti ja alueellisesti
+vanhastaan kuuluivat Tanska-Norjalle. Täyssinän rauhan raja siis oli
+yksinomaan vain kahden valtakunnan veroalueellinen raja, eli
+nykyaikaista sanontaa käyttääksemme "intressipiirien" raja, jonka
+länsipuolella Venäjä luovutti veronkanto-oikeutensa Ruotsille. Sovitun
+rajan perusteella ruotsalaiset eivät vaatineetkaan itselleen mitään
+määrättyä aluetta tai yksinoikeutettua aluevaltaa Jäämeren rannalla,
+vaan ainoastaan Venäjän ja Ruotsin osaa eli 2/3 Varangin länsipuolelta
+tulevasta Lapinverosta ja sen mukaista oikeutta alueeseen. Kuinka
+vähän Täyssinän rauhan kautta vanhat olot Ruotsin ja Venäjän
+rajaseuduillakaan muuttuivat, näkyy siitä, että Maanselän, Kitkan ja
+Kuolajärven lappalaiskyläin asukkaat, joiden piti muuttaa Venäjän
+puolelle rajaa, mutta jotka sitä eivät tehneet, Täyssinän rauhan
+jälkeenkin vanhaan tapaansa maksoivat veroa Venäjälle, vaikka asuivat
+Ruotsin kiistämättömällä alueella. Samalla tavoin jäi Ruotsille
+edelleen vero-oikeuksia itäpuolella Täyssinän rauhan rajan.
+
+Tällaisesta epäselvästä tilasta Jäämeren rannoilla Kaarle IX tahtoi
+irtautua. Hän asettui Jäämeren politikassaan lopuksi _täydellisen
+valtakunnallisen aluevallan_ kannalle, jonka mukaan toisella
+valtakunnalla ei tulisi olla minkäänlaisia oikeuksia toisen valtakunnan
+alueella, ja pyrki saamaan sellaista järjestystä aikaan Jäämeren
+rannikoilla. Lähtien siitä vaatimuksesta, että Ruotsille kuului 2/3
+isäntävallasta n. 30 peninkulman pituisella alueella Jäämeren
+rannikkoa, hän oli taipuvainen luopumaan tästä vaatimuksesta ainoastaan
+sillä ehdolla, että Ruotsille lohkaistaisiin yksinomaisuudeksi
+Alattion-Varangin välinen kappale mainitusta rannikosta.
+
+Kaarle IX:n vaatimuksissa ilmestyy ensi kertaa täysin selvänä määrätty
+maantieteellinen ajatus, joka ei milloinkaan sen jälkeen ole menettänyt
+oikeutustaan, nimittäin se, että Jäämeren rannikko olisi jaettava
+siihen ulettuvain valtakuntain kesken _poikittain_, niin että kukin
+valtakunta saisi yhteisen meren ääreltä rannikkokappaleen täydelliseksi
+omaisuudekseen.
+
+"Varmasti voi otaksua -- lausuu tämän johdosta Santeri Ingman (Ivalo)
+tutkimuksessaan 'Kaarlo IX:nen Jäämerenpolitiikka vuosilta 1603-1613'
+-- ettei Kaarlo ajaessaan mainittua suunnitelmaansa paljokaan tullut
+ajatelleeksi riidanalaisella paikkakunnalla elävän asujamiston etuja.
+Hänen pääpyrintönään oli epäilemättä vain saada Ruotsi pohjoisessakin
+ulottumaan meren partaalle ja se seikka, että hän jo selvästi oivalsi
+tuon tärkeyden, osottaa sekin kuinka etäälle tähtäävä valtiollinen
+silmä oli tällä Kustaa Vaasan nuorimmalla pojalla. Mutta meille on
+aivan ilmeistä, että Kaarlon tarkottama politiikka ja Lapin kansan etu
+sulivat yhteen. Sillä Kaarlon tavottelema Jäämeren maiden jako olisi
+ollut luonnollisin, näiden seutujen oloja, niiden elinkeinoja, niiden
+tarpeita vastaava jako. Lapissa kuuluvat näet rannikko ja sisämaan
+tunturit niin läheisesti toisiinsa, ihmiset ja eläimet tarvitsevat
+elääkseen niitä molempia niin tärkeästi yhteen aikaan, että niiden
+erottaminen toisistaan pakostakin koituu turmioksi noille seuduille --
+kuten se on koitunut."
+
+Tanska-Norjalla näet oli Jäämeren kysymyksessä myöskin maantieteellinen
+kanta, vanha aluevaltainen kantansa, josta se väsymättömällä
+sitkeydellä piti kiini. Se kanta oli aivan päinvastainen kuin Kaarle
+IX:n; sen mukaan rannikko oli jaettava _pitkinpäin_, niin että koko
+rannikko pitkin pituuttaan oli kuuluva Norjaan, sisämaa taas jäävä
+muille. Kölin tuntureja oli vanhaan tapaan pidettävä valtakuntain
+rajana ja sen pohjoispuolella asuvain merilappalaisten verottamisoikeus
+jätettävä Norjan yksinoikeudeksi. Tanskan kuninkaan Jäämeren ja Lapin
+asiantuntijana käyttämä hollantilainen Simon van Salinghen, joka
+matkusteli Ruijassa ja Kuollassa vv. 1597-1598, arveli, että siitä
+lähtien, missä Kölin tunturit päättyivät, olisi niitä jatkavaa Jäämeren
+ja Pohjanlahden vedenjakajaa pidettävä Norjan ja muitten valtain
+rajana, joten koko Kuollan niemimaa olisi edelleenkin jäävä Norjalle.
+
+Osoitteeksi siitä, kuinka suurta huomiota näihin aikoihin puolelta jos
+toiseltakin pantiin Lapin kysymyksiin, mainittakoon, että Simon van
+Salinghen laati riidanalaisista Jäämeren seuduista ensimäisen
+seikkaperäisen kartan (julaissut E.G. Palmén Fenniassa 31, n:o 6) ja
+että Kaarle IX:n toimesta ruotsalaiset retkikunnat tekivät Lapissa
+tutkimuksia, joiden tuloksena m.m. oli Andreas Bureuksen v. 1611
+julkaisema huomattava Ruotsin valtakunnan pohjoisinten osain kartta.
+
+Ruotsin ja Tanskan-Norjan Jäämeririidat ratkaistiin Knäredin
+rauhantekoon v. 1613 päättyneessä sodassa. Tässä rauhassa Ruotsin
+täytyi luopua kaikista vaatimuksistaan Jäämeren rannikon herruuteen ja
+tunnustaa Tanskan-Norjan ylivalta näillä seuduin aina Varankiin saakka
+idässä.
+
+Lapin alueellinen jako astui tässä rauhanteossa suuren askeleen
+lopullista ratkaisuaan kohden. Jako tapahtui Tanskan-Norjan vaatimalla
+tavalla; Ruotsi-Suomi teljettiin sisämaahan ja jäi yksinomaan
+mannervallaksi, rannikko ja sen mukana merivalta joutui entistä
+lujemmin Tanskan-Norjan käsiin. Jäämeren rannikoilla tuli nyt olemaan
+kahdenlaisia selvästi erotettavia valtiollisia alueita, nim. erityisiä
+ja yhteisiä. Norjan erityiseksi alueeksi jäi rannikkovyöhyke Varankiin
+saakka idässä; sen eteläpuolella oleva sisämaa tuli Ruotsin erityiseksi
+alueeksi; Venäjän erityiseksi alueeksi olivat Täyssinän rauhan ja
+käytännön kautta tosiasiallisesti joutuneet Kuollan seudut.
+Jakamattomaksi yhteisalueeksi jäi se Varanginvuonon eteläpuolella oleva
+epämääräinen alue, jossa kaikkien kolmen valtakunnan erityiset alueet
+lähenivät toisiaan. Tämä _yhteisalue_, norjalaisten Faellesdistrikt, ei
+ollut muuta kuin viimeinen valtiollisesti jakamatta jäänyt kappale
+muinaisesta koko Lapinmaan käsittävästä yhteismaasta, joka nyt oli
+supistunut näin vähiin. Se pysyi edelleenkin kolmen valtakunnan
+yhteisenä taloudellisena alueena, jossa lappalaiset vanhaan tapaansa
+harjoittivat kierteleviä elinkeinojansa, maksaen veroa kahdelle tai
+kaikille kolmelle isännälle.
+
+Mutta yhteisalueenkin valtiollinen jako oli vain ajan kysymys.
+Käytännössä näet Norjan valtiollinen valta oli yhteisalueen
+rannikolla ainoa mahdollinen ja sisämaassa taas valtiollinen valta
+tosiasiallisesti yhä enemmän keskittyi Ruotsille. Näiden olojen
+mukaisesti Ruotsi ja Tanska-Norja Strömstadin rajasopimuksessa v. 1751
+jakoivat niille kahden kuuluvan osan yhteismaasta siten, että raja
+vedettiin Tenojoelta kaakkoiseen päin Kolmisoaivin rajapaikkaan;
+rannikkopuoli jäi Norjalle, sisämaan puoli Ruotsille. Kun täten jaetun
+alueen itäpuolella oleva rannikkoseutu Strömstadin sopimukseen mukaan
+oli Norjan ja Venäjän yhteismaata, josta ainoastaan Norja ja Venäjä
+olivat oikeutettuja kantamaan veroja, niin siis Ruotsi-Suomi jo
+Strömstadin sopimuksen kautta tuli valtiollisesti _lopullisesti
+suljetuksi Jäämereltä_. Tämän mukaisesti Venäjä ja Norja sitten v. 1826
+keskenänsä jakoivat viimeisenkin jakamatta jääneen osan Jäämeren
+rannikkoa. Niiden välinen raja -- Norjan Jäämeren rannikon nykyinen
+itäraja -- tuli kulkemaan osittain hyvin mutkikkaalla tavalla: ensin
+Mutkavaarasta Paatsjoelle, sitten Paatsjokea myöten Boris-Glebin
+kreikkalaiskatoliselle kirkolle, joka ynnä sitä ympäröivä maa-alue
+virstan laajuudelta joka taholle tuli Venäjän puolelle, vaikka kirkko
+oli joen länsirannalla; sitten raja kulki kaakkoiseen päin pienen
+Jaakopin joen lähteille ja vihdoin tätä jokea myöten Jäämereen.
+
+Suomea, jonka alueeseen Haminan rauhassa v. 1809 oli yhdistetty Kemin
+ja Tornion Lapit Muonion ja Tornion jokiin saakka lännessä ja joka siis
+näissä Lapinmaan osissa oli perinyt Ruotsin kaikki oikeudet, ei Venäjän
+ja Norjan välillä v. 1826 sovittu raja suoranaisesti koskenut.
+Kuitenkin Suomea kohtaan silloin tapahtui huutava vääryys, kun Suomen
+valtiolaitoksia kysymättä, Suomen saamatta edes omain edustajainsa
+kautta ottaa osaa rajaneuvotteluihin, v:n 1826 sopimuksen tekijät
+yksipuolisesti menivät määräämään myöskin Norjan ja Suomen välisen
+rajan Kolmisoaivista Norjan, Suomen ja Venäjän rajain yhtymäkohtaan,
+Mutkavaaraan.
+
+Näin oli vuosisatain kuluessa Lapin valtiollinen ositus vihdoinkin
+tullut loppuun suoritetuksi. Mutta vieläkään ei Lapin taloudellinen
+jako ollut täydellinen. Strömstadin sopimuksessa v. 1751 nimenomaan
+vahvistettiin Ruotsi-Suomen lappalaisten vanhat oikeudet harjoittaa
+kalastusta, hylkeenpyyntiä ja porojen kesälaiduntamista Norjan
+alueella, samoinkuin Norjan lappalaisten oikeudet syöttää
+porolaumojansa talvisin Ruotsi-Suomen alueella. Mutta v:n 1826
+sopimuksessa Norja ja Venäjä, taaskin asianosaista kysymättä,
+mielivaltaisesti syrjäyttivät Suomen lappalaisten vanhat vahvistetut
+taloudelliset oikeudet Jäämeren rannikolla. Mainitussa sopimuksessa
+kiellettiin nimenomaan toisen sopimusvallan alamaisia syöttämästä
+porojaan toisen alueella ja kalastusoikeudetkin määrättiin lyhyen ajan
+kuluessa kokonaan lakkautettaviksi. Sillä perusteella norjalaiset
+alkoivat estää Suomen asukkaiden elinkeinollista toimintaa Ruijan
+puolella. Turhaan tehtiin Suomen puolelta yrityksiä saada asiat
+palautetuksi Strömstadin sopimuksen pohjalle. Kun mitkään sovittelut
+eivät auttaneet, niin keisari Nikolai määräsi, että Suomen raja oli
+syksystä 1852 suljettava Norjan lappalaisten poroilta ja Suomen
+alamaisten luovuttava syöttämästä poroja, kalastelemasta ja
+metsästämästä Norjan puolella. Itämaisen sodan selkkaukset kuitenkin
+keskeyttivät enemmät toimenpiteet tältä puolelta ja antoivat
+Ruotsi-Norjalle tilaisuuden v. 1855 maksaa Venäjälle kukkuramitalla.
+Marraskuussa 1855 Ruotsi ja Norja tekivät Englannin ja Ranskan kanssa
+sopimuksen, jossa Ruotsi ja Norja sitoutuivat olemaan vaihtamatta
+Venäjälle mitään osaa alueestaan tai sallimatta Venäjän miehittää
+mitään osaa alueestaan tai nauttia siellä mitään laiduntamis-,
+kalastus- tai muuta oikeutta; Englanti ja Ranska puolestaan sitoutuivat
+asevoimin auttamaan Ruotsi-Norjaa torjumaan Venäjän sellaiset
+yritykset. Selvää selvemmin oli tällä "marraskuun sopimuksella"
+riistetty Suomelta viimeisimmätkin toiveet Länsi-Varangissa. Kaikki
+taloudellinenkin yhteisyys Lapin valtiollisten eri osain välillä oli
+näin lopullisesti lakannut.
+
+Sillä tavoin, monisatavuotisen kehityksen uurtamina piirteinä, ovat
+Jäämeren seutujen nykyiset valtiolliset rajat syntyneet. Uuden ajan
+ensimäisinä vuosikymmeninä Jäämeri tuli äkisti vedetyksi silloisen
+maailmantalouden toimintapiiriin. Pohjois-Europan taloudellisesti
+kehittymättömät vallat eivät pystyneet siellä astumaan mahtavampain
+englantilaisten ja hollantilaisten kilpailijain rinnalle. Mutta niiden
+merkantilistinen etu vaati niitä kuitenkin tekemään voitavansa Venäjän
+merikaupan palauttamiseksi Itämerelle ja itse pyrkimään niin suurelle
+osalle Jäämeren rikkauksista kuin mahdollista. Varmaan sellaisissa
+uudenlaisissa tarkoituksissa pohjoiset valtiot ryhtyivät valtiollisesti
+ja taloudellisesti valtaamaan ja jakamaan Jäämeren rannikoita.
+Kilpailussa Ruotsi-Suomi jäi vähimmälle osalle ja tuli kokonaan
+tungetuksi pois mereltä. Vuosien 1613, 1751 ja 1826 rajasopimukset ja
+vihdoin kahden suurvallan takaukset ovat täydellisesti musertaneet
+Kaarle IX:n suuret suunnitelmat ja Suomen toiveet Ruijassa. Mutta
+kasvuvoimaisen kansan ja maan luonnollisia oikeuksia eivät
+keinotekoiset ja väkivaltaiset salvat ajan pitkään voi ehkäistä, ja
+niinpä on Suomi löytänyt uusia teitä ja keinoja pohjoisten päämääräinsä
+saavuttamiseksi.
+
+
+
+
+4. SUOMEN PYRKIMYS ITÄVARANKIIN.
+
+
+Jäämeren vuonoista on avara _Varanginvuono_ Suomea lähin ja Suomelle
+tärkein. Joukko jokia -- _Näytämönjoki, Uutuanjoki_ ja suuri
+_Paatsjoki_ --, joiden kautta Inarijärven ja Suomen Pohjois-Lapin
+vesistöt laskevat Varanginvuonoon, muodostavat leveän luonnollisen
+valtatien Suomesta Jäämerelle. Ikäänkuin tämän valtatien mahtavina
+portinpielinä seisovat molemmin puolin Varanginvuonon 5-6 peninkulman
+levyistä suuaukkoa suuret Jäämereen pistävät vuoristoniemet,
+_Varjakanniemi_ (Varjaknjarg) lännen ja _Kalastajaniemi_ idän puolella.
+Itse Varanginvuono on suuri kengänmuotoinen merenaukko, jonka kärki on
+länteen ja kanta itään päin. Vuonon leveästä anturasta pistää vielä
+eteläänpäin lukuisia pienempiä vuonoja, jotka osittain ulettuvat
+aivan lähelle Suomen rajaa ja joista tärkeimmät ovat _Reisivuono_
+(Buggöfjord) ja _Näytämönvuono_ (Neidenfjord), johon Näytämön ja Uutuan
+joet laskevat. Kaksihaaraisen _Utsavuonon_ idempään haaraan laskee
+Paatsjoki. Molempain haarain välisen niemen nenässä on Etelä-Varangin
+kirkko ja sen vieressä _Akkulanniemen_ (Kirkenäs) tunnettu liikepaikka
+satamineen. Länteenpäin Utsavuono mantereen ja Saalomansaaren (Skogerö)
+välisen Ristivuonon (Korsfjord) salmen kautta on yhteydessä
+Näytämönvuonon kanssa. Varanginvuonon kantapäästä pistää etelään pitkä
+_Petsamonvuono_ (Peisenfjord) ja itäänpäin Kalastajaniemen sisään kaksi
+vuonoa, _Maattivuono_ (Maddefjord) etelämpänä ja suustaan peninkulman
+leveä, syvä _Pummanginvuono_ (Bumenifjord) pohjoisempana.
+
+Varanginvuonon vedet ovat ikivanhoista ajoista saakka olleet tunnettuja
+riistarikkaudestaan. Siellä on vanhastaan pyydetty useampia lajeja
+turskaa, silliä, Ruijan-pallasta (suurta kampelaa), Ruijan-ahventa ja
+muita arvokkaita syömäkaloja sekä rasvarikkaita haikaloja, hylkeitä
+jopa valaitakin. Valaat ovat kuitenkin jo niin harventuneet, että
+niiden pyytäminen Norjan merialueella on viime aikoina ollut kokonaan
+kielletty, jotavastoin taas hylkeet ovat niin lisääntyneet, että
+kalastajat ovat niistä pääsemättömissä.
+
+Luonnonrikkautensa ja liikenteelle sopivan asemansa vuoksi
+Varanginvuono jo varhain tuli laajan rannikkoalueen merielämän
+keskukseksi. Sen rannoilla ovat muinaislappalaisen kulttuurin
+huomattavimmat jäännökset (vrt. edellä), Varjakan niemen koillisimpaan
+kärkeen norjalaiset keskiajalla rakensivat Varjakan eli _Vuoreijan
+linnan_ (Vardöhus) ja 1500-luvun lopulla perustettiin Varjakan niemen
+etelärannalle _Vesisaaren kaupunki_ (Vadsö).
+
+On helppo käsittää, että Varangin kalastus ja kauppa vähitellen tulivat
+suorastaan elämäntarpeeksi sisämaan lappalaisillekin. Mitä kipeimmin
+senvuoksi koski Suomen Lapin asukkaisiin v. 1826 tapahtunut
+yhteisalueen jako, jolla suurin ja paras osa Varanginvuonon rannikosta
+erotettiin Norjan yksinomaiseksi alueeksi ja joka Suomen Lapin
+väestöltä riisti sen vanhat oikeudet ja edut Varanginvuonolla.
+Myöhempäin aikain kehitys on tehnyt tämän tappion kahta kipeämmäksi.
+Suomen ollessa teljettynä sisämaahan ovat näet norjalainen asutus ja
+kulttuuri Varangissa viime vuosisadan ja erittäinkin viime
+vuosikymmenien kuluessa ihmeteltävästi edistyneet. Kymmeniätuhansia
+ihmisiä asuu nyt tuon vuonon ympärillä. Vilkkain elämä on keskittynyt
+Vesisaaren ja Vuoreijan kaupunkeihin, joista edellisessä v. 1910 oli
+1.905 ja jälkimäisessä 3.014 asukasta, sekä Kirkenäsin tehdaskylään.
+Tärkeimmät asutukset ovat yhdistetyt toisiinsa hyvillä maanteillä, ja
+säännöllinen höyrylaivaliike pitää yllä läpi vuoden keskeytymätöntä
+yhteyttä eteläisen Norjan kanssa. Elinkeinot ovat viime aikoina
+Varangissa suuresti edistyneet, varallisuus kasvanut ja suuret
+tulevaisuudentoiveet pitävät asukkaissa vireillä tarmoa ja
+yritteliäisyyttä.
+
+Varanginvuonon itäpuoliset seudut, s.o. Petsamonvuonon ja sinne
+laskevan Petsamonjoen, Maattivuonon ja Pummanginvuonon rannat sekä koko
+Kalastajaniemen läntinen osa, kuuluivat vanhastaan venäläisten
+vaikutuspiiriin ja tulivat ne v:n 1826 jaossa lopullisesti
+yhdistetyiksi Venäjän alueeseen. Pitkin Paatsjokea ja pientä
+Jaakopinjokea kulkeva valtakunnan raja tuli rajaksi norjalaisen Ruijan
+ja venäläisen Muurmanin rannikon välillä. Varanginvuonon itäisilläkin
+seuduilla olivat olleet loistoaikansa. Venäläinen lähetyssaarnaaja
+Trifon oli 16. vuosisadan keskivaiheilla Petsamonvuonon pohjukkaan
+perustanut väekkään luostarin, joka suuren pyhyytensä, tsaarin antamain
+erioikeuksien ja hollantilaisten kauppiaiden kanssa tehtyjen
+kauppasopimusten kautta sai yhtä suuren kirkollisen kuin taloudellisen
+merkityksen koko Muurmanin rannikolla. Mutta jouluna 1589 Pekka
+Vesaisen johtama suomalainen partiojoukko hävitti mainion Petsamon niin
+perinjuurin, ettei se siitä ole milloinkaan noussut, vaikkei
+viroittamisyrityksiä ole puuttunut. Kukoistavaan norjalaiseen
+Länsi-Varankiin verrattuna venäläinen Itä-Varanki on tähän päivään asti
+pysynyt yksinäisenä hyljättynä takamaana. Se on sekä maan että meren
+puolella ollut vailla väestöllisiä ja taloudellisia tukikohtia ja hyviä
+kulkuneuvoja eikä senvuoksi ole vielä tullut mainittavasti asutuksi ja
+taloudellisesti käytetyksi.
+
+Vuoden 1826 onnettoman sopimuksen jälkeen Itä-Varangin seudut äkkiä
+saivat Suomeen nähden uuden arvon. Ensimäinen, joka sen täydellisesti
+oivalsi ja joka siihen johti Suomen viranomaisten huomion, lienee ollut
+Utsjoen kirkkoherra, Lapin suuri tuntija ja kuvaaja Jaakko Fellman.
+Tarmokkaasti hän kokonaisen sukupolven ajan ponnisteli pelastaakseen
+Suomen oikeuksia Jäämerellä. Jo v. 1822, kysymyksen herättyä
+yhteisalueen jakamisesta, Fellman valtiosihteeri R.H. Rehbinderille
+toimittamassaan kertomuksessa esitti, ettei Varanginvuonon
+eteläpuolisia seutuja luovutettaisi Norjalle, ja teki samalla
+ehdotuksia kauppalan perustamiseksi Paatsjoen suuhun, valaanpyynnin
+alkuunpanemiseksi ym. Mutta eivät hänen kirjalliset esityksensä eivätkä
+hänen suulliset huomautuksensa v:n 1826 jakoa toimittavan komisionin
+jäsenille saaneet torjutuksi Suomea vastaan tapahtuvaa kuulumatonta
+väkivaltaa. Fellman alkoi silloin ajatella, että Suomen lappalaisille
+ja siirtolaisille olisi hankittava korvaus Venäjän alueella
+Itä-Varangissa. Jo v:n 1825 muistoonpanoissaan hän suunnittelee
+Suomen Lapille ja erityisesti Lappiin perustettavalle Viaporin
+rangaistusvankien siirtolalle "mukavaa kauppa- ja laivauspaikkaa",
+joksi olisi sopiva "Jäämeren rannalla Paatsjoen ja Karelsgammenin eli
+Bommensnäsin (= Kalastajaniemen luoteiskärjen) välinen autio Jäämeren
+rannikko, jota nykyään käyttävät jotkut harvat Venäjän lappalaiset ja
+nekin vain kesän aikana". Keväällä 1826 Fellman hyvästellessään
+merenrannalle muuttavia lappalaisia kirjoittaa päiväkirjaansa:
+"Yksinäisyydessäni usein ajattelin, että jos suuri Keisarimme tuntisi
+asian oikean laidan, niin hän tälle kovaosaiselle kansalle lahjoittaisi
+KaJastajaniemen eli Carlsgammenin kesäoleskelupaikaksi ja
+kalastuspaikaksi, missä he oman pappinsa palvelemina omassa kirkossaan
+voisivat rukoilla Jumalaa ja kiittää häntä meren yltäkylläisyydestä
+saamastaan jokapäiväisestä leivästä; sillä tämä kalainen rannikko on
+asumaton, autio ja tyhjä, ja meikäläiset lappalaiset mieluummin
+maksaisivat tästä edusta kymmenyksiä eli veroa Venäjälle kuin, niinkuin
+nyt tapahtuu, verottomina viruvat köyhässä seudussa ilman kiinnekohtaa
+lähellä olevassa meressä."
+
+Paria vuotta myöhemmin Fellman Oulun läänin ja Arkangelin kuvernementin
+vv. 1828-1829 toimitetun rajajärjestelyn johdosta samasta asiasta
+kirjoittaa: "Mitä hartaimmin toivottavaa sen vuoksi olisi, että Hänen
+Keisarillinen Majesteettinsa Suomen ja Arkangelin kuvernementin
+nykyään tapahtuvan rajajärjestelyn yhteydessä luovuttaisi meidän
+lappalaisillemme yhden tai kaksi niistä Jäämeren rannalla olevista
+niemistä, joita he ikimuistoisista ajoista ovat kesäisin porolaumojansa
+varten käyttäneet, mutta joita Kuollan piirikunnan asukkaat yhä enemmän
+ovat alkaneet pitää yksinomaisena omaisuutenaan, koska heillä niiden
+rannoilla 50-100 vuoden aikana on ollut kalastuskotansa, kun taas
+meikäläiset, paimentolaisia ollen, eivät ole älynneet hankkia itselleen
+pysyvää jalansijaa maassa." Tällä kerralla Fellman kuitenkin näyttää
+arvelleen, että Jäämeren kalastus olisi edelleenkin jäävä Kuollan
+lappalaisille, poronhoito Jäämeren rannalla taas Suomen lappalaisille.
+
+Mutta viranomaiset v. 1829 olivat yhtä välinpitämättömiä ja kuuroja
+kuin v. 1826. Lapin oikeudet ja edut tulivat toistamiseen täydellisesti
+syrjäytetyiksi. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin näkyy Suomen korkeimmissa
+hallituspiireissä heränneen tunto siitä, että Suomelle v. 1826 tosiaan
+oli tehty vääryyttä. Venäjän taholla suunniteltiin voimakeinoihin
+ryhtymistä Varanginvuonon uudelleen avaamiseksi Suomen Lapin
+asukkaille. Kun siinä tarkoituksessa kysymys Suomen rajan sulkemisesta
+Norjaa vastaan oli tullut päiväjärjestykseen, Fellman v. 1851 vielä
+kerran tarttui kynään Lapin purevassa kysymyksessä.
+
+"Keskustellessani kuvernööri Lagerborgin kanssa -- hän kertoo -- ja
+puheen sattuessa Venäjän ja Norjan v. 1826 toimitettuun
+rajanjärjestelyyn, tulin minä lausuneeksi, ettei Utsjoen ja Inarin
+lappalaisia sen kautta muodostuneissa oloissa suurimmillakaan
+uhrauksilla Suomen valtion puolelta voitaisi tehdä niin onnellisiksi,
+kuin he tulisivat Norjaan yhdistymisen kautta. Heiltä on nyt, minä
+lisäsin, riistetty ikivanha oikeutensa Jäämeren kalastukseen, joka
+osalle heistä on mitä tärkein toimeentulon lähde; ja Norja olisi aivan
+varmaan mielellänsä ottanut vastaan ne monet sadat miehet, jotka siten
+olisi saanut avukseen ammentamaan runsasta turskaa ja pyydystämään
+meren petoja Varanginvuonon tyhjentymättömästä kalasumpusta. Suomen
+valtiolle taas, jolle nämä pitäjät tuottavat ainoastaan menoja, olisi
+sellainen luovutus ollut puhtaaksi voitoksi, edellyttäen, että sopiva
+korvaus olisi saatu sikäläisistä laajoista metsämaista."
+
+Kuvernööri siihen vastasi vain, ettei kukaan uskaltaisi keisarille
+esittääkään, että mitään osaa valtakunnan alueesta luovutettaisiin
+pois.
+
+"Niinpä niin; sellaista toimenpidettä en minäkään tosissani
+tarkoittanut, varsinkin kun on käytettävänä toinenkin keino sikäläisen
+väestön hyvinvointiin kohottamiseksi. Se voisi nimittäin tapahtua -- ja
+siten tehtäisiin meidän lappalaisillemme ainoastaan kohtuullista
+oikeutta -- luovuttamalla heille alue, ei kuitenkaan liian ahdas,
+pohjoisen valtameren äärellä..."
+
+"Mutta joskin kalastus Norjan alueella inarilaisilta kiellettäisiin --
+hän jatkaa -- niin eihän puutu keinoja hankkia heille toiselta taholta
+korvausta siitä, mitä he ovat menettäneet, Holmgårdsfjällin luona oleva
+oivallinen Brashamnin satama, joka ympäristöineen olisi siksi hyvin
+sopiva, on v:n 1826 rajanjärjestelyn kautta joutunut Norjalle. Se ei
+voi siis enään tässä asiassa tulla kysymykseen. Mutta kaikki olisi
+autettu, jos maamme menestystä harrastava Hallitsijamme tahtoisi Suomen
+lappalaisten käytettäväksi luovuttaa joitakuita venäläisten
+käyttämättömiä tunturiseutuja Jäämeren rannalla, itäpuolella
+Jaakopinjokea. Mitäpä Venäjän lappalaiset, kun ei heillä ole edes
+poroja, tekevät Petsamon tai Pummangin tuntureilla, jotka sitävastoin
+lienevät meidän tarkoitukseemme sopivia, koska kummankin näiden
+tunturin luona on, mikäli muistan, sellainen satama, johon suuremmatkin
+alukset pääsevät. Mutta jos ei tahdota meikäläisille luovuttaa Petsamon
+suuta, jossa on Venäjän lappalaisten kylä ja lähettyvillä myöskin
+Trifonin muinaisen luostarin paikka, niin voitaisiin kaiketi haitatta
+heille luovuttaa Karelsgammen eli Kalastajaniemi. Sillä siellä ei
+luultavasti asu ainoatakaan venäläistä. Yksi ainoa Venäjän
+lappalaisperhe siellä kalasteli lohta pienessä joessa siihen aikaan
+kuin minä sillä seudulla kävin; ja ainoastaan ulkona olevalla
+avomerellä harjoitti joukko Muurmaninkävijöitä turskankalastusta.
+Siellä ei puutu poronlaidunta, ja siellä on hyviä kalastuspaikkoja,
+joskaan ehkä ei yhtä edullisia kuin lännempänä. Läheisillä
+Haaneiansaarilla (Henöarne) on myöskin hyvä tilaisuus kerätä munia,
+untuvia ja lakkoja. Kalastajaniemen rannoille ajautuu joskus valaita,
+joiden korjaaminen tuottaa hyviä tuloja. Olen itse nähnyt
+Grönlanninvalaan joutuvan sillä tavoin korjatuksi sen itärannalla.
+
+"Mutta luonnollista on, että meikäläisten lappalaisten sen korvaukseksi
+pitäisi maksaa joku pienempi vuotuinen vero Venäjän kruunulle. Sen
+pitäisi kuitenkin olla kiinteä ja senvuoksi kerta kaikkiaan määrätty,
+kenties korkeintaan viisi hopearuplaa kultakin venekunnalta. Maksua
+poronlaitumesta pitäisi tuskin ottaa kysymykseen. Arvatenkaan ei
+ainakaan sikäläinen väestö pitäisi sitä tarpeenvaatimana. Sillä meidän
+lappalaistemme porolaumat ovat aina olleet hyvänä ruoka-aittana sille
+väestölle ja vielä parempana Kuollan alemmalle kansanluokalle.
+
+"Viimemainittu järjestely olisi epäilemättä parempi kuin kaikki
+sovittelut Norjan kanssa. Sillä niinkauan kuin Suomen lappalaisilla on
+mitään 'faelles' (yhteistä) norjalaisten kanssa, eivät asianomaiset
+hallitukset voi olla, kuten sanottu, silloin tällöin joutumatta
+ikävyyksiin näiden lappalaisten keskinäisten riitaisuuksien
+vuoksi, jotka ainoastaan olisivat omiaan häiritsemään valtakuntain
+naapurirauhaa ja joiden ratkaiseminen vaatisi kalliita
+sovinto-oikeuksia."
+
+Fellmanin valaisevat ja asialliset esitykset ja neuvot eivät kuitenkaan
+vaikuttaneet asiain kulkuun; Suomen lappalaisille ruvettiin hankkimaan
+korvausta Norjan puolelta sillä seurauksella, että Länsi-Varanki v.
+1855 tuli vielä entistäkin jyrkemmin ja lopullisesti suljetuksi
+Suomelta.
+
+Suomen Jäämeren kysymys oli enään mahdollinen ratkaista ainoastaan
+Venäjän puolella. Kuusikymmentä vuotta on se kysymys sen jälkeen
+odottanut ratkaisuaan, toisinaan pitempiä aikoja unohdettuna, mutta
+aina avonaisena, aina kiristävänä. Koska asian vaiheitten
+seikkaperäinen esitys, niin mielenkiintoinen kuin se muutamissa
+suhteissa voisikin olla, tässä tulisi liian pitkäveteiseksi,
+merkitsemme tähän vain lyhyesti tärkeimmät pääkohdat siitä painetusta
+selostuksesta, jonka toht. Gunnar Sarva on kesällä 1917 Senaatin
+Kulkulaitostoimituskunnan toimesta laatinut. [Suomen pääsy
+Jäämerelle. Selonteko kysymyksen aikaisemmista vaiheista. Senaatin
+Kulkulaitostoimituskunnan toimesta laatinut Gunnar Sarva. Helsinki
+1917.]
+
+Jotta Suomen Lapin asukkaat saisivat jotain korvausta niiden tulojen
+menettämisestä, jotka aiheutuivat Norjan rajan sulkemisesta, keisari v.
+1854 antoi Suomen lappalaisille oikeuden harjoittaa kalastusta ja
+hylkeenpyyntiä sillä kohdalla Venäjän Jäämeren rannikkoa, joka oli
+lähinnä Norjan rajaa, lukuunottamatta jokisuita, jotka rantaoikeuden
+mukaan kuuluivat niiden varsilla asuville asukkaille, niitä
+kalastusalueita, joita Venäjän lappalaiset jo aikaisemmin olivat
+ruvenneet käyttämään, ja niitä lahdelmia, joihin jo oli järjestetty
+maihinnousupaikkoja. Oulun läänin kuvernööriä kehoitettiin varustamaan
+valtion laskuun kaksi tai kolme laivakuntaa, jotka harjoittaisivat
+kalastusta kesän tai kaksi Jäämeren rannikolla, jotta saataisiin
+selville, kannattiko tämä elinkeino kaukana asuville Suomen
+lappalaisille.
+
+Oulun läänin kuvernöörin toimesta pantiin v. 1858 toimeen koekalastus,
+jolloin huomattiin, että kalastaminen Jaakopinjoen itäpuolella ei
+tuottanut sen suurempia vaikeuksia kuin Norjankaan puolella, jota
+paitsi kalansaaliskin oli yhtä runsas. Mutta Suomen alamaiset eivät
+voineet matkan pituuden takia kuljettaa saalistaan kotiin, jonka takia
+heidän oli pakko myydä kalansa itse paikalla usein polkuhintaan
+jollekin venäläiselle kauppiaalle, jollei heille hankittu kalain
+säilytyshuonetta ja heille myönnetty oikeutta harjoittaa kauppaa myös
+ulkomaalaisten kanssa. Siitä syystä kuvernööri v. 1861 ehdotti, että
+Suomen alamaisia varten perustettaisiin kaksi kalastusasemaa, että koko
+se asumaton rannikkoalue, joka Jaakopinjoesta ulettuu toiselle puolelle
+Falkvuonoa, sekä noin 30 virstan levyinen alue sisämaasta ynnä
+Heinäsaaret ja jos mahdollista Kalastajasaarennon länsirannikko
+liitettäisiin näihin kalastusasemiin niiden yksinomaan käytettäviksi
+ilman veronmaksuvelvollisuutta sekä riippumatta Venäjän viranomaisista,
+että kalastusasemilla käyvät suomalaiset matkoillaan saisivat laiduntaa
+porojaan sekä käyttää metsää kotitarpeikseen ja tullitta myydä
+kalastustuotteitaan ja samoin tullitta tuottaa tavaroita omiksi
+tarpeikseen sekä että Suomen alamaisille määrättäisiin Boris Glebin
+tienoilla Paatsjoen rannalla paikka, jonne he saisivat sijoittaa
+aluksensa ja kalastustarpeensa siksi ajaksi, jolloin kalastusta ei
+harjoiteta, sekä rakentaa varastohuoneita ja asumuksia.
+
+Tämän kysymyksen käsittelyn aikana tuli päiväjärjestykseen toinen
+siihen läheisesti liittyvä kysymys. Hallitsijan tiedustellessa senaatin
+mieltä Rajajoen asetehtaan alueen luovuttamisesta Venäjälle senaatti v.
+1863 ehdotti, että jos Rajajoen alue erotettaisiin Suomesta, olisi
+Suomelle korvaukseksi luovutettava se Jäämeren rannikkoalue, jonka
+järjestämisestä kalastusasemaksi aikaisemmin oli ollut puhe.
+
+Tämä mielipide saavuttikin keisarin huomion ja 15 p. helmik. 1864
+julaistiin asetuskokoelmassa keisarillinen julistus, joka määräsi
+Rajajoen asetehtaan erotettavaksi Suomesta, mutta samassa ilmoitti,
+"että vastineeksi kysymyksessä olevasta maasta vasta tulee annettavaksi
+Suomelle joko se rantamaa Jäämeren luona itäpuolella Jaakopinjokea ja
+lähellä Stolboan lahtea, jonka heittämisestä kalastuspaikaksi
+suomalaisille lappalaisille kysymys tätä ennen on nostettu, taikka,
+krateerauksen ja arvostelemisen jälkeen, rajalla Suomea kohtaan olevia
+käytettäviä tiloja yllämainitusta (Arkangelin) kuvernementistä."
+
+Venäjän ministerien rettelöimisien tähden ei lupausten lunastamisesta
+kumminkaan tullut mitään. Keisari ei ratkaissut riitaisuuksia puoleen
+eikä toiseen ja Pohjois-Suomen Jäämerenkävijäin asema jäi yhtä kurjaksi
+kuin ennenkin.
+
+Tämä Pohjois-Suomen asukkaiden hädänalainen tila saattoi kuitenkin
+Oulun läänin kuvernöörin uudestaan tarttumaan asiaan käsiksi. Hän
+hankki asiantuntijain lausunnon oloista Jäämeren rannikolla sekä siellä
+kalastavain Suomen lappalaisten tilasta. Nämä lausunnot hän oman
+kirjelmänsä ohella v. 1880 lähetti senaatille, ehdottaen, että
+korvaukseksi v. 1864 luovutetusta Rajajoen asetehtaan alueesta sekä
+myös niistä tappioista, joita Pohjois-Suomen asukkaat olivat kärsineet
+Norjan rajan sulkemisen johdosta, Suomelle luovutettaisiin ikuiseksi
+omaisuudeksi se osa Jäämeren rannikkoa, joka ulettuu Jaakopinjoen
+suusta Petsamonvuonoon, sekä rannikon takana olevaa sisämaata 20:n tai
+30:n virstan leveydeltä ynnä Heinäsaaret ja alueeseen kuuluva kalavesi.
+Sitäpaitsi kuvernööri ehdotti, että Norjan rajan itäpuolelta Suomelle
+luovutettaisiin kapea, useimmilta kohdilta vain kilometrin tai kahden
+levyinen maakaistale, jolle voitaisiin rakentaa tarpeellinen kulkutie
+ja pysähdyspaikkoja, jossa porolaumoja saatettaisiin laiduntaa matkalla
+Jäämeren rannikolle ja sieltä palatessa ja josta voitaisiin koota
+tarpeellisia rakennusaineita ja rehuvaroja. Viimemainitun alueen
+sisäpuolelle jäisi myös Boris Glebin kreikkalaiskatolinen kirkko, joka
+joutuisi samanlaiseen asemaan kuin Valamon ja Konevitsan luostarit
+Laatokassa. Suomelle luovutetulla alueella olisi voimassa Suomen oikeus
+ja sitä hallitsisivat suomalaiset viranomaiset, mutta kaikki asukkaat,
+niin suomalaiset kuin venäläiset, säilyttäisivät omistus- ja
+nautinto-oikeuden taloihinsa ja kalastuspaikkoihinsa.
+
+Ennenkuin kuvernöörin ehdotus ehti tulla käsittelyn alaiseksi
+senaatissa, oli samasta asiasta nostettu kysymys myös eduskunnassa.
+Valtiopäivillä 1882 edustaja Rob. Castrén porvarissäädyssä ehdotti
+anottavaksi, että v:n 1864 julistuksessa annettua lupausta
+ryhdyttäisiin täyttämään. Asiasta antamassaan mietinnössä
+talousvaliokunta huomautti, ettei v. 1854 suomalaisille myönnetty
+oikeus kalastuksen ja hylkeenpyynnin harjoittamiseen Venäjälle
+kuuluvalla Jäämeren rannikolla ollut osoittautunut suomalaisille
+edulliseksi, vaan että suomalaiset pyrkivät yhä edelleen Norjan
+rannikolle niin suurissa joukoin, että se muistutti todellista
+siirtolaisliikettä. Tämä johtui monesta asianhaarasta. Norjan puolella
+suomalaiset helpommin saivat asuinsijoja siellä ennestään runsaasti
+asuvain suomalaisten luona; Norjassa oikeuslaitos muistutti enemmän
+kotimaan oloja; uskonto oli siellä sama; kalansaalis oli helpommin
+myytävissä ja tarvittava pääoma helpommin saatavissa, sillä kaikissa
+kalastuspaikoissa oli suomalaisia ja suomea taitavia kauppiaita; siellä
+oli sitäpaitsi lääkärejä ja sairaaloita, liikevälineitä ja muita
+sivistyksen tarjoamia etuja. Näin ollen ei siirtyminen Norjaan ollut
+ehkäistävissä muilla keinoin kuin siten, että Suomen alamaisille rajan
+itäpuolella valmistettiin samoja etuja kuin heillä oli tarjolla sen
+länsipuolella. Siitä syystä oli välttämätöntä, jos tahdottiin saada
+suomalainen siirtokunta syntymään Jaakopinjoen itäpuolelle, että siellä
+pantiin voimaan suomalainen hallinto- ja oikeusjärjestelmä. Tähän
+tuntuikin olevan tilaisuus, koska v:n 1864 julistuksessa oli luvattu
+korvaukseksi Rajajoen asetehtaan alueelta vaihtoehtoisesti maakappale
+Jäämeren rannikolla. Ottaessaan harkittavaksi, kuinka laajaksi
+viimemainittu maakappale oli mitattava, oli talousvaliokunta
+erikoisesti pitänyt silmällä, että siinä ensiksikin tulisi olla hyvin
+suojattu merisatama, jonka ääreen voitaisiin perustaa kaupunki tai
+kauppala, että siihen toiseksi kuuluisi edes pieni metsäalue, josta
+asukkaat saisivat välttämättömimmät rakennus- ja polttopuutarpeensa, ja
+että se lopuksi käsittäisi ne alueet, joissa jo ennestään asui
+suomalaisia. Rannikko Jaakopinjoesta itään on aluksi jyrkkärantaista,
+joten siihen ei voida perustaa minkäänlaatuista kalastajapaikkaa. Vasta
+Petsamonvuonon suulla on kauppalan perustamiseksi sopiva paikka
+Nurmensätti (Normansset). Tämä paikka on suojattu Jäämeren myrskyiltä,
+ja jos mieli mitään kauppalaa ollenkaan perustaa Suomelle
+luovutettavalle alueelle, oli alue ulotettava ainakin puheena olevaan
+satamaan. Yhtä tärkeätä oli myös, että alue sisältäisi sopivan
+metsäpalstan, sillä Jäämeren rannikko on aivan puutonta. Metsäalue
+alkaa vasta 10-12 peninkulmaa etelämpänä, missä metsää kasvaa sekä
+Paatsjoen että Petsamonjoen rannalla. Edelliseltä joelta olisivat puut
+kuljetettavat vaikeaa kiertotietä Jäämeren kautta. Senvuoksi oli
+välttämätöntä, että luovutettava alue ulotettaisiin Petsamonjokeen
+saakka. Talousvaliokunta ehdotti siis, että luovutettavan maa-alueen
+raja kulkisi Konnustunturista kolme peninkulmaa suoraan itään sille
+pienelle järvelle, josta Paatsjoen itäinen lähdehaara saa alkunsa,
+sitten 4 peninkulmaa koillista kohti Petsamonjoen lähteille ja edelleen
+mainittua jokea pitkin Petsamonvuonon pohjaan. Tämä maa on noin 40
+neliöpeninkulman laajuinen ja se saattoi ensi silmäyksellä tuntua
+kovinkin suurelta verrattuna Rajajoen asetehtaan 12 neliökilometrin
+suuruiseen alaan. Mutta jos otti huomioon, että se käsitti ainoastaan
+vuoria, vaaroja ja soita ja vain eteläosassa jonkun verran
+kitukasvuista metsää, joten maanviljelys siellä oli aivan mahdoton ja
+koko alue niin ollen oli katsottava joutomaaksi, ei sen arvoa suinkaan
+sopinut pitää suurempana kuin Rajajoen asetehtaan alueen. Suomelle
+sillä oli arvoa yksinomaan siltä kannalta, että Suomi jälleen pääsisi
+nauttimaan sopimuksen mukaista kalastusta Jäämeressä. Jos vielä
+otettiin huomioon kolmas näkökohta, nimittäin että alueeseen
+liitettäisiin ne rannikkoseudut, joissa jo oli suomalainen asutus, tuli
+sen käsittää vielä Kalastajaniemen _läntinen_ rannikko, jossa sijaitsi
+useita suomalaisia asutusryhmiä, jotka olivat omiaan antamaan tukea
+suomalaiselle uutisasutukselle. Siitä syystä raja olisi vedettävä
+Petsamonvuonon pohjukasta Kalastajasaarennon kannakseen Muotkaan sekä
+sieltä edelleen pohjoista kohti mereen itäpuolella Vaitokupaa. Koko
+tällä alueella ei ollut mitään vakituista venäläistä asutusta, vaikka
+muutamia venäläisiä kalastajia kesäiseen aikaan saapui Nurmensättiin
+kalastusta harjoittamaan. Sitävastoin on Paatsjoen rannalla Boris
+Glebin kreikkalaiskatolinen kirkko, johon saapuu venäläinen pappi pari
+kertaa vuodessa pitämään jumalanpalvelusta. Tämän kirkon asema
+voitaisiin helposti järjestää jotenkin samalla tavalla kuin Valamon ja
+Konevitsan luostarien. Luonnollisesti venäläiset kalastajat saisivat
+vapaasti käydä kalastusta harjoittamassa sillä alueella, joka
+luovutettaisiin Suomelle, joten ystävälliset suhteet suomalaisten ja
+venäläisten välillä edelleen pysyisivät rikkumatta.
+
+Tämän anomusehdotuksen kaikki säädyt hyväksyivät, pappissäädyssä
+lausuttiin kuitenkin epäilyksiä, että anottu maa-alue oli liian pieni
+eikä siltä kannalta vastannut täysin tarkoitustaan.
+
+Hallitsijalle antamassaan lausunnossa, joka myöskin koski Oulun läänin
+kuvernöörin v. 1880 tekemää esitystä, senaatti lämpimästi puolsi
+valtiopäiväin anomusta, huomauttaen, että se nojautui oikeudenmukaisiin
+ja tunnustettuihin perusteihin, nimittäin osittain siihen, että
+asujamisto maan pohjoisimmassa ja köyhimmässä osassa oli menettänyt
+ikivanhan oikeutensa tärkeään tulolähteeseen sekä että edullisesti
+sijaitseva maa-alue maan kaakkoisrajalla oli erotettu Suomesta ja
+yhdistetty keisarikuntaan, osittain taas siihen, että keisari
+Aleksanteri II jo v. 1864 nimenomaan oli luvannut korvaukseksi
+luovuttaa Suomelle maa-alueen, jolloin hän ensi sijassa oli ajatellut
+Jäämeren rannikkoa.
+
+Edellä selostetuista esityksistä ja lausunnoista tulee kaikella
+selvyydellä näkyviin, kuinka moninkertaisilla perusteilla Suomella on
+ollut oikeus vaatia pääsyä Itä-Varankiin ja mistä syistä Suomi on ollut
+pakotettu ja oikeutettu vaatimaan tämän alueen täydellistä liittämistä
+Suomeen. Olisi nyt luullut, että tuo vuosikymmeniä avoinna ollut
+kysymys nyt vihdoinkin v:n 1882 valtiopäiväin anomuksen johdosta olisi
+saanut Suomelle suotuisan ratkaisun. Mutta paha onni ei vieläkään
+luopunut Suomen Jäämeren kysymystä seuraamasta. Valtiopäiväin
+anomukseen ei tullut mitään vastausta. Vanhentuneena ja unohtuneena
+koko asia lienee 1890-luvulle tullut poistetuksi Senaatinkin
+diarioista. Venäjällä jo silloin alkanut vihamielisyys Suomea vastaan
+ja Venäjän vallan viimeiset vuosikymmenet Suomessa, maamme sortovuodet,
+eivät luonnollisesti lisänneet asian onnellisen ratkaisemisen toiveita.
+Mutta vaikka hetken toiveet raukesivatkin, niin itse kysymys ei kuollut
+eikä Suomen hyvä oikeus Jäämereen voinut raueta. Se jäi odottamaan
+tulevaisuutta, joka vihdoin onkin tullut, paljon suurempana ja
+lupaavampana sekä Jäämerelle että Suomelle kuin menneen vuosisadan
+kuusi- ja kahdeksankymmenluvuilla osattiin ajatella.
+
+
+
+
+5. SUOMALAISET SIIRTOLAISET JÄÄMERELLÄ.
+
+
+Ennen Suomen pääsyä Jäämerelle ovat suomalaiset ehtineet sinne.
+Suomalainen siirtolaisuus Jäämeren rannalla taas on lähinnä ollut
+seuraus kansallisesta ja valtiollisesta kehityksestä Lapissa.
+
+Nykyinen Suomen Lappi ei muodosta erityistä luonnonmaantieteellistä
+kokonaisuutta eikä sillä ole selviä luonnollisia rajoja; Lapin nykyiset
+rajat ovat suureksi osaksi jokia, vaikka jokien väliset tunturit
+olisivat rajoiksi paljon sopivammat. Sen vesistöt laskevat
+Pohjanlahteen, Vienanmereen ja Jäämereen. Se on Ruotsin, Norjan ja
+Venäjän Lappien yhteinen yhtymäkohta, ja kaikilla niillä on ollut
+monenlaisia suhteita siihen. Sen lappalainen asutus ja kulttuuri on
+ollut hyvin hajanainen. Jaakko Fellman lausuu, että Suomen Lapin eri
+osain asukkailla on vain vähän tai ei mitään kosketuksia sen toisten
+seutujen asukkaiden kanssa. "Viimemainittu seikka -- hän jatkaa --
+riippuu kuitenkin, paitsi pitkistä matkoista ja vaivaloisista
+kulkulaitoksista, myöskin maakunnan pinnanmuodostuksesta, joka sen
+jakaa toisistaan erillisiin alueisiin. Likemmin kuin muihin Lapin osiin
+liittyy näet tässä suhteessa Utsjoki Ruijaan, Inari Venäjän Lappiin,
+Enontekiö Länsipohjaan ja Ruotsin ja Norjan Lappeihin, Kuolajärvi ja
+osa Sodankylää osittain Venäjän Lappiin, osittain Pohjanmaahan ja
+Venäjän Karjalaan, Kuusamo viimemainittuun maakuntaan ja etelässä
+lähellä oleviin Oulun läänin osiin." Mahtavain Kemin ja Tornion jokien
+ja niiden laajain vesitieverkkojen kautta Suomen Lapin suuri pääosa
+kuitenkin on aina ollut luonnollisessa ja historiallisessa yhteydessä
+suomalaisen Pohjanmaan ja sen kautta koko Suomen kanssa. Nämä Lapin
+seudut, ns. Kemin ja Tornion Lapit, tosin pirkkalaisajan jälkeen
+hallinnollisesti yhdistettiin Ruotsin Länsipohjaan, joten Suomelle ei
+jäänyt mitään sanottavaa Lappia. Mutta rauhallisella viljelys- ja
+kulttuurityöllä Suomi valloitti itselleen Lapin. Pohjanmaan ja Tornion
+kauppiaat pitivät edelleenkin Kemin ja Tornion Lappien kauppaa
+käsissään. Enemmän merkitsi, että Kemin Lappi ja Inari v. 1633 ja
+Utsjoki v. 1747 tulivat yhdistetyiksi Suomen kirkon piiriin, vaikka
+valtiollisesti vielä jäivätkin varsinaisen Ruotsin yhteyteen. Tuo
+kirkollinen valloitus oli suomalaisten pappien työtä, jotka
+lähetyssaarnaajain tavoin perustivat kirkkoja Lappiin ja siellä
+suomenkielellä opettivat kansaa ja sille saarnasivat.
+
+Lapin varsinaisia valloittajia kuitenkin ovat suomalaiset
+uutisasukkaat. Ensin kalastajina, sitten kaskenpolttajina ja vihdoin
+säännöllisinä maanviljelijöinä suomalaiset tulokkaat vähitellen ovat
+asuttaneet Lapin ja työntäneet pois lappalaisen asutuksen Saariselkään
+asti. Saariselän pohjoispuolellakin ovat lappalaiset jo Inarissa
+vähemmistönä ja ainoastaan Utsjoella on heillä vielä vastaiseksi
+suojattu turvapaikka. Asutustaistelu Lapissa on, useista
+vastenmielisistä piirteistään huolimatta, ollut korkeamman talous- ja
+kulttuurimuodon taistelua alhaisempaa vastaan. V. 1754 todistettiin
+Kuusamosta, että "maa, jonka muinoin yksi ainoa lappalainen oli
+omistanut, on nyt riittävä kahdellekymmenelle uutisasukkaalle".
+Rotutaistelu, joka aikaisemmin tavallisesti päättyi lappalaisten
+peräytymiseen ja pakenemiseen, on myöhempinä historiallisina aikoina
+useimmiten saanut ratkaisunsa siten, että lappalaiset ovat
+vapaaehtoisesti sulautuneet suomalaisiin ja omistaneet heidän
+elintapansa ja elinkeinonsa.
+
+Omalla työllään siis Suomi jo oli valloittanut Kemin ja Tornion Lapit,
+kun ne Haminan rauhassa 1809 Muonion ja Tornion jokia myöten Suomen
+Lappina valtiollisestikin yhdistettiin Suomeen.
+
+Näin oli Suomi saavuttanut ensimäisen pysyvän jalansijan matkallansa
+Jäämerelle. Asutun Suomen luonnollisena pohjoisena jatkona Suomen Lappi
+oli tullut suomalaiseksi. Se pistää nyt korkeampaa taloutta,
+kansallisuutta ja kulttuuria edustavana niemenä Ruotsin, Norjan ja
+Venäjän lappalaisalueitten keskelle. Historiallisen kehityksen kautta
+Suomen Lappi on lakannut olemasta sitä ympäröiväin lappalaisalueitten
+yhteisenä takamaana ja on muuttunut niiden kaikkien keskukseksi. Siitä
+on tullut uusi, omanlaatuinen kokonaisuus, joka pyrkii saavuttamaan
+luonnollisia rajoja tullakseen maantieteelliseksi kokonaisuudeksi.
+Hyvän asemansa, Suomeen johtavain yhä paranevain yhteyksiensä,
+pintasuhteittensa ja maataloudelliselle toiminnalle soveltuvain
+luonnonetujensa kautta sillä on mahdollisuuksia edelleenkin pysyä
+hallitsevassa keskusasemassaan. Tällä mantereisella pohjallaan ja
+etelästä voimia imevillä juurillaan Suomen Lappi ja Suomi ovat Jäämeren
+rannikollakin saavuttavat tärkeissä suhteissa turvatumman ja
+edullisemman aseman kuin niiden yksinomaan meren varassa elävät
+naapurialueet.
+
+Suomen tie Jäämerelle on täten tullut viitoitetuksi. Yhtä
+suoraviivainen ja luonnollinen kuin sen kulku Saariselälle on ollut,
+yhtä selväsuuntainen on sen ura Jäämerelle. Helposti ja luontevasti
+kulki Suomen kirkko ja valtio vedenjakajan yli Inarin laajalle
+vesistölle ja Tenojoen latvoille. Maantieteellinen pääväylä
+Saariselältä Jäämerelle kulkee Inarinjärven ja sen suuren laskujoen
+Paatsjoen mukana läheiselle ja leveälle Varanginvuonolle. Tätä päätietä
+ja useita sivuteitä pitkin ovat suomalaiset etujoukot jo kauan sitten
+saapuneet Jäämerelle.
+
+Vanhimpana ja suurimpana ryhmänä heistä ovat _Ruijan suomalaiset_,
+joita norjalaiset kutsuvat kainulaisiksi (kvaener). Lapin kuuluisa
+tuntija Jaakko Fellman esittää heidät v. 1821 seuraavin sanoin: "He
+ovat merkillisiä siitä, että he ovat maapallon pohjoisimpia
+maanviljelijöitä ja ensimäisiä, jotka ovat alkaneet tähän osaan maata
+vakavasti asuttua. Koskei maanviljelys ilmaston ankaruuden vuoksi ole
+kannattavaa, ovat he asuinpaikoikseen valinneet sellaisia paikkoja,
+missä he edullisesti voivat harjoittaa karjanhoitoa. He eivät eroa
+lappalaisista niin paljon vaatetukseltaan kuin tavoiltaan. Kainulaiset
+ovat Ruijan kunnollisimpia asukkaita, norjalaisiakaan luvusta
+poisjättämättä, erittäinkin mitä uutteruuteen, huolellisuuteen,
+rauhalliseen ja hiljaiseen olemukseen ja varsinkin mitä
+uutisviljelysten ja kotiteollisuuden harrastukseen tulee.
+Merimieselämän turmiollinen vaikutus, suuremman voiton levoton
+tavoittelu, ilman että sitä osataan hoitaa ja säästää siitä pahan
+päivän varalle, ei ole koskaan ilmennyt kainulaisissa siinä määrin kuin
+näiden seutujen lappalaisissa ja norjalaisissa. Kainulaisten muuttoa
+ylös Ruijaan tapahtui jo vanhempina aikoina, mutta pääasiallisesti
+kuningas Kaarle XII:n hallitusaikana, jolloin he tässä etäisessä
+maanääressä etsivät turvapaikkaa sodan levottomuuksilta. Sen jälkeen on
+heidän lukunsa vähitellen lisääntynyt ja kasvaa yhä sillä tavoin, että
+monet Lapin rajoilla tai Lapissa asuvat uutisasukkaat katovuosina
+muuttavat tänne, sekä joskus sitenkin, että kun yksi ja toinen
+rikollinen onnistuu karkaamaan vankeudestaan, hän rangaistusta
+välttääkseen etsii itselleen asuinpaikan täällä Ruijan rannoilla jonkun
+syrjäisen kallion lovessa. Nykyään on näiden kainulaisten lukumäärä
+niin suuresti kasvamassa, että itse lappalaiset pelkäävät joutuvansa
+heidän tungettavakseen pois omalta maaltaan. Heidän asuntonsa ovat
+enimmäkseen Sisä-Suomessa yleisten pirttien tapaisia, ja nämä
+suomalaiset ovat päälle päätteeksi näillä tienoilla ainoita, jotka
+vielä käyttävät saunoja. -- Ruijan huomattavin suomalainen siirtola on
+Alattiossa (Alten), sekä vuonon että joen varrella. Siellä asuu toista
+tuhatta henkeä. Vain harvat heistä osaavat norjankieltä."
+
+Viime vuosikymmeniin saakka on Ruijan suomalainen asutus ollut
+kasvamaan päin. Taloudellisena syynä tähän siirtolaisuuden
+lisääntymiseen lienee ollut vilkastunut Jäämeren kalastus. Suomalaisia
+tavataan Ruijassa nykyään sekä talollisina että kalastajina ja
+kaupunkilaisina. V:n 1900 väenlaskun mukaan oli Tromssan ja Ruijan
+amteissa 7176 suomalaista asukasta. Muutamin paikoin suomalaisten
+suhteellinen lukumäärä oli sangen huomattava: Vesisaaren kaupungin
+(Vadsö) asukkaista oli suomalaisia yli 44 %, Etelä- ja Pohjois-Varangin
+pitäjissä 43-46 %, parissa muussa pitäjässä 34 %. Viimeisten tietojen
+mukaan olisi Pohjois-Norjassa suomalaisia noin 12.200. Suomeapuhuvain
+lukumäärän on arveltu nousevan ainakin noin 30.000:een, sillä suuri
+joukko Ruijan lappalaisista ja norjalaisista on suomentaitoisia.
+Suomalaisten kansallinen tulevaisuus Ruijassa näyttää kuitenkin
+synkältä sen jälkeen kuin Norja on ruvennut kaikin keinoin suomalaista
+väestöä norjalaistuttamaan. Perikato on kaiketi ensimäiseksi perivä
+Länsi-Ruijan (Tromssan amtin) suomalaisen kansallisuuden. "Että se
+vielä on siksikin voimakas... niin että se yksityisissä tapauksissa
+saattaa voittaakin maata norjalaiselta kielialueelta ja paljon
+suuremmassa määrässä lapinkieleltä, se johtuu suomalaisten tunnetusta
+kielikonservatismista, Suomen rajan ja suomeapuhuvan Pohjois-Ruotsin
+läheisyydestä, tämän asutun ja yhtenäisen suomalaisen kielialueen
+välisistä kauppasuhteista, lukuisain suomalaisten osallisuudesta
+merikalastukseen ja tunturilappalaisten suomenkielen taidosta"
+(J.E. Rosberg 1915).
+
+Itä-Ruijan, semminkin Varangin seutujen suomalaisten kansallisuusoloja
+1880-luvun alussa on A.V. Ervasti laajasti kuvaillut klassillisessa
+matkakertomuksessaan "Suomalaiset Jäämeren rannalla". Joka taholla hän
+siellä näki suomalaisten ja norjalaisten välillä kansallisuusvihan
+leimuavan. Ervastin parannusehdotukset tätä pahaa vastaan eivät näinä
+maailmansodan aikoina ole huvittavaisuutta vailla. "Ei sovi kieltää --
+hän kirjoittaa --, että suomalaisilla on syytä valituksiin. Niinkuin
+norjalaiset itse myöntävät, on suomalainen ainaki yhtä kelvollinen
+työhön kuin norjalainen ja molemmille olisi siis sama arvo annettava;
+sen sijaan suomalaista koetaan alentaa lappalaistaki alemmaksi.
+Suomalaisia vihataan siksi, että he eivät tahdo äitinkielestään luopua,
+vaan onko rakkaus äitinkieleen mikään rikos? Ja missä on sanottu, että
+paitsi lapin kieltä ainoastaan norja saa Ruijan rannalle kuulua? Ja
+tyytymättömyys yleensä itä-Ruijan suomalaisissa onki todella niin
+suuri, että meikäläinen hämmästyy. Kun olin Tenon varrelle tullut, olin
+täydellisesti vakuutettu siitä, että jos suomalainen armeija voisi
+ilmestyä Varangin tienoille, jokainoa suomalainen itäpuolella Tenoa
+yhtyisi siihen ja nousisi kapinaan Norjaa vasten."
+
+"Liian etäälle -- Ervasti lopettaa -- sentään sorruttaisiin
+aineestamme, jos tässä ruvettaisiin miettimään kaikkia mahollisia
+keinoja, joilla voitaisiin puheenalaisen tarkotuksen perille päästä;
+meillä nyt vain on kysymyksenä, mihin suuntaan Varangin tulevaisuuden
+pitäisi muodostua. Se vain olkoon sivumennen sanottu, että kun Norjan
+paras tuki sen alueen loukkaamattomuuden suhteen on länsivaltain
+suojelus, näille voitaisiin Suomen toimesta antaa tarkempi ja oikeampi
+käsitys asiain oikeasta laadusta itä-Ruijassa ja siten ehkä saada
+heidän suostumuksensa esim. yleiseen _kansan-äänestykseen_
+etelä-Varangissa, jonka kautta riitaseikat siellä rauhallisella tavalla
+tulisivat ratkaistuksi."
+
+Kuluneet kolmekymmentäviisi vuotta ovat osoittaneet, etteivät olot
+Varanginvuonolla ehkä kuitenkaan ole juuri niin hullusti, kuin
+innokas fennomani luuli, eivätkä myöskään parannettavissa hänen
+suosittelemallaan lievemmälläkään keinolla.
+
+Venäjälle kuuluvalla _läntisellä Muurmanin rannikolla_, s.o. Norjan
+rajan ja Kuollanvuonon välisellä rannikkoalueella, asui 1880-luvun
+alussa päälle 700 suomalaista. Kuinka suuri heidän lukumääränsä
+nykyänsä on, emme voi arvioltakaan sanoa; moninkerroin suurempi
+mainittua lukua se ei kumminkaan voi olla. Pääosa suomalaisia asunee
+nyt niinkuin ennenkin Petsamon ja Kalastajaniemen länsirannikon
+seuduilla, s.o. Itä-Varangissa. Itäisellä Muurmanin rannikolla on
+suomalaisten lukumäärä ollut hyvin vähäinen. Ervastin retken aikana ei
+suomalaisten tila Länsi-Muurmanin eli "Ryssän rannalla" ollut
+ilahduttava. Siirtolaisten valitukset koskivat hänen mukaansa
+pääasiallisesti hengellisen hoidon puutetta, maanomistuksen
+turvattomuutta ja oikeudenhoidon kehnoutta. Ervasti puolestaan lisäsi
+niihin vielä yhden valituksen: väkijuomain ylenmääräisen nauttimisen
+tuottaman turmion. Huonojen olojen vuoksi Ryssän rannan suomalaiset
+olivat ruvenneet joukoittain siirtymään Amerikkaan; yhtenä ainoana
+keväänä 1882 läksi sieltä uudelle siirtoretkelle Atlantin yli 60-70
+henkeä eli noin 1/12 rannikon koko suomalaisväestöä. Suomalaisten tilan
+parantamiseksi ajateltiin papin ja opettajan lähettämistä heidän
+luoksensa, mikä ohjelma sitten on osittain tullutkin toteutetuksi.
+"Vaan paras neuvo -- Ervasti arveli -- ja ainoa tehollinen olisi
+epäilemättä, jos se kävisi laatuun, koko ryssän rannan yhistäminen
+Suomen suuriruhtinaskuntaan ja siis laskeminen Suomen lakien alaiseksi.
+Ne epäkohdat, joista siirtolaiset nykyään, ja syystä, valittavat ja
+jotka etupäässä pakottavat heitä miettimään Amerikaan muuttamista,
+katoaisivat silloin yhellä haavaa tykkänään.
+
+"Suomen lakeja -- sitähän kaikki ne siirtolaiset kaipaavatki, joissa ei
+muutto Amerikaan vielä ole vakaantunut järkähtämättömäksi päätökseksi;
+vaan yhistymistä Suomeen he eivät olleet tulleet ajatelleeksi. Suuri
+oli sentähen kaikkein ilo, kun meiltä kuulivat, että tämmöinen tuuma
+paraikaa oli hankkeessa. Uuran puolelaisissa tämä ilo kohta kyllä
+paljon masentui, kun meidän täytyi selittää, että kysymyksessä vain oli
+läntinen osa ryssän rantaa. Vaan kovin hyvästi käsittäin, kuinka
+täydellisesti siirtokuntain tila muuttuisi parempaan päin, jos ne
+voisivat Suomen alle tulla, eivät hekään kuitenkaan voineet kaikista
+toivoista luopua ja viimeinen sana, minkä muuan uuralainen lausui, kun
+hänen kanssa tästä puhelin, oli: 'Laittakaa te raja Tuulomajokea
+myöten, että meki pääsemme Suomen alle'."
+
+Vuosisatoja kestäneen, voimakkaan ja voitokkaan pohjoiseen
+suuntautuneen suomalaisen kansanpaineen äärimmäisenä kärkenä unohdetut
+kansalaisemme ovat saapuneet Jäämeren rannoille. Karkoittaen heikompia
+lappalaisia tieltään suomalaiset uutisasukkaat kaskitulineen ja
+sahroineen kävivät Lapin rajain yli. Sulattaen lappalaiset joukkoonsa,
+temmaten heidät mukaansa toiset polvet uutisasukkaita sitten
+katkaisivat Saariselän taipaleet. Koko Suomen Lappi on ollut heidän
+mukanaan kulkemassa pohjoista kohti. Kuta pohjoisemmaksi Suomen Lapin
+eteläraja takautui, sitä kauemmaksi pohjoiseen siirtyi sen pohjoinen
+kärkikin. Haluttu päämäärä on jo vähäksi osaksi saavutettu: suomalainen
+kansallisuus on jo kauan elänyt hiljaista elämäänsä _Jäämeren_
+rannoilla. Viimeinen ja pahin sulku, valtiollinen rajaeste, on
+kuitenkin vielä lopullisesti puhkaisematta. Vasta sen murruttua voi
+myöskin pohjoisimmalle suomalaiselle taloudelle ja suomalaiselle
+kulttuurille alkaa uusi odotettu vaikutusaika ja Jäämeren seuduille se
+edistyksen ja vaurastumisen aika, jonka luonnon ja historian olot
+näyttävät määränneen siellä alkamaan suomalaisessa muodossa.
+
+
+
+
+6. MAAILMANTALOUS JA JÄÄMEREN KYSYMYS.
+
+
+Viimeisten vuosikymmenien kuluessa on Europan Jäämeren ja sen maiden
+taloudellisessa käytössä tapahtunut perinpohjainen muutos. Sorrettu
+lappalainen pyyntimies ei siellä enään maksa turkiksia ja
+mursunnahkaköysiä norjalaisille verottajilleen, norjalaiset kalamiehet
+eivät siellä enään yksinään kalastele eivätkä etuoikeutetut
+englantilaiset ja hollantilaiset kipparit ole ainoita Vienankävijöitä.
+Kaikki Pohjois-Atlantin merenkulkijat ottavat nyt osaa Jäämeren
+meriliikkeeseen. Kaikilta tahoilta kiiruhtaa sinne pyyntiaikoina
+kalastajia ja Jäämeren eränkävijöitä. Suuret kansainväliset yhtiöt
+harjoittavat siellä nykyaikaista puutavaraliikettä ja vuorityötä.
+Kahdessa kohdassa tulevat jo suuret rautatiet sisämaasta Jäämeren
+rannalle. Rotuvaltaiset, luonnontaloudelliset alkuajat samoinkuin
+ahtaan merkantilisminkin vuosisadat ovat Jäämerellä olleet ja menneet
+ja uusi, maailmantaloudellinen aikakausi on siellä alkanut.
+
+_Kalastus_ on yhä edelleenkin Jäämeren tärkein elinkeino. Lapinmerestä
+saadaan pääasiallisesti turskia, silliä, kilohailia, lohia ym.
+maailmanmarkkinoilla haluttuja kaloja. Korkeimmalla kannalla on Ruijan
+kalastus, jota tuhannet norjalaiset ja suomalaiset kalastajat siellä
+harjoittavat koko kevät- ja kesäkauden ja jonka vuotuinen tuotantoarvo
+paikalla on viime aikoina tehnyt 12-14 milj. kruunua (nykyisin
+moninkertaisesti enemmän).
+
+Norjan kalastuselinkeinossa viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret
+edistykset ovat perinpohjin muuttaneet Ruijankin kalastuksen luonteen.
+Työläs ja hengenvaarallinen kalastus avonaisista veneistä on suuresti
+helpottunut ja tullut turvalliseksi moottorialusten tultua yleiseen
+käytäntöön. V. 1901 oli Norjan kalastajilla vasta yksi ainoa
+moottorialus; v. 1914 niitä oli 7.352, joista 4.882 katettua.
+Tällaisten tukevain katettujen moottorialusten varassa on ulkomerellä
+vuoden kylmimpänä ja pimeimpänä aikana tapahtuva suursillinpyynti ja
+Islannin kalastus tullut mahdolliseksi. Toisen suuren edistyksen ovat
+saaneet aikaan uudet keinokkaat säilytystavat: ilmanpitävä (hermetinen)
+rasioiminen ja keinotekoinen jäähdytys. Näillä keinoin ei ainoastaan
+ole paljon edullisempi ja paljon laajempi kalainvienti tullut
+mahdolliseksi, vaan itse kalastuskin on suuresti hyötynyt, kun
+syöttikala voidaan jäähdyttää ja sitä siten entistä mukavammin hankkia
+ja säilyttää. Kun vielä lisäämme, että Norjassa on viime aikoina otettu
+käytäntöön kokonaan uusia kalastusalueita (matalikkoja) ja että ennen
+halveksituistakin kalalajeista sopivalla valmistamisella on ruvettu
+saamaan hyviä hintoja, niin eipä ihmettä, että Norjan ja Ruijan
+kalastajista, joita vielä vuosikymmen pari sitten pidettiin
+säälittävinä "kalastajaparkoina", nyt on tullut omavaraista,
+itsetietoista ja yhä korkeammalle sivistystasolle pyrkivää väkeä.
+
+Siinä on esimerkki valmiina ja ura osoitettu tulevalle suomalaiselle
+kalastukselle Itä-Varangissa!
+
+Hartaasti kalastelevat venäläisetkin Muurmanin rannallaan. Ennen sotaa
+siellä tavallisesti oli kesäisin kalassa nelisentuhatta kalastajaa
+tuhannella vanhanaikaisella aluksella. Miljoniin rupliin on kuitenkin
+senkin kalastuksen vuotuinen tuotantoarvo laskettava.
+
+Tärkeitä merielinkeinoja Jäämerellä ovat _valaan- ja hylkeenpyynti_,
+vaikka ne ovatkin entisestään taantuneet. Vielä 1880-luvulla saivat
+ruijalaiset vuosittain satoja suuria valaita. Nykyään pyydetään
+Länsi-Siperian ja Novaja Semljan vesillä ahkerasti viiden metrin
+pituista valkovalasta eli "bjelugaa" (_Delphinopterus leucas_), jota
+väestö sielläpäin käyttää ravinnokseenkin. Vahingollisuutensa ja
+öljyisen maksansa vuoksi on jää-hai vihaisen ajon esineenä kaikkialla,
+missä se vain esiintyy. Hylkeitä pyydetään yleisesti eikä mursunkaan
+pyynti ole vielä loppunut. Kansainvälisten sopimusten mukaan pitäisi
+ranta-asukkaiden erioikeutetun hylkeenpyynnin Jäämerelläkin ulettua
+ainoastaan kolmen meripeninkulman (à 1,852 km) päähän rannasta.
+Valkoisellamerellä ei Venäjä kuitenkaan ole myöntänyt vieraille
+hylkeenpyytäjille oikeutta harjoittaa pyyntiä 12 meripeninkulmaa
+lähempänä maata.
+
+Vienanmerelle ja Petshoran alueelle keskittyneen _metsäliikkeen_ uusin
+kehitys on ollut suurenmoinen, mutta kun lukija oman maamme vastaavasta
+kehityksestä voi itselleen luoda kuvan Jäämerenkin metsäliikkeestä,
+sivuutamme sen tässä kokonaan kiinnittääksemme huomiomme
+mielenkiintoisempaan seikkaan -- Jäämeren _vuorityöhön_.
+
+Kuten tunnettu on Ruotsin Lapissa yksi Europan tärkeimpiä
+rautavuorialueita (Gellivaara, Kiirunavaara, Svappavaara ym.), jonka
+malmeja Ofotenin vuonon perällä olevan Narvikin sataman kautta
+laivataan suureen maailmaan. Kun vuoripohja koko Fennoskandian
+pohjoisosassa on samaa laatua, luulisi raudanpitoisia vuorilajeja
+löytyvän muittenkin maitten Lapeissa eikä vain Ruotsin. Todella onkin
+viime vuosikymmeninä Ruijassa löydetty uusia suuria rautamalmialueita.
+Niiden malmi ei tosin ole parhaanlaatuista. Mutta sen louhiminen on
+kuitenkin osoittautunut kannattavaksi, sillä malmilöydökset ovat
+maanpinnalla tai lähellä sitä, joten niitä ei tarvitse kaivaa suurista
+syvyyksistä, ja rouhentamalla malmi sekä magnettisella tavalla
+erottamalla siitä arvokkaampi rauta-aine (ruotsalaisen Gröndalin
+menettelytapa) saadaan jopa 68 % puhdasta rautaa sisältävää
+malmijauhetta, jolla on suuri kauppa-arvo. Vv. 1908-1909 rupesi mahtava
+norjalais-saksalainen yhtiö tämän ohjelman mukaan käyttämään Paatsjoen
+suun länsipuolella olevia Kontionveden (Björnvandet) malmivuoria.
+Malmin kuljetusta varten rakennettiin sieltä 8 km:n pituinen rata
+Etelä-Varangin kirkolle eli Kirkeneesin (Akkulanniemen) satamapaikalle,
+jonne sijoitettiin suurenmoiset rouhennus- ja eristyslaitokset.
+Tuotanto on lyhyessä ajassa noussut huomattavan suureksi, mihin
+tietysti sota-ajan huippuhinnatkin ovat yllyttävästi vaikuttaneet. Vv:n
+1913-1915 on siellä valmistettu keskimäärin yli 1/2 milj. tonnia
+malmijauhetta eli "konsentraattia", josta melkoinen osa on vielä
+puristettu kokoon sopiviksi "briketeiksi". Työvoiman luku
+Etelä-Varangin rautakaivoksilla on viime aikoina noussut
+puoleentoistatuhanteen mieheen, joille v. 1915 maksettiin työpalkkoja
+3 milj. kruunua. Mainittakoon vielä, että tätä suuremmoista liikettä
+harjoittavan yhtiön (Aktieselskabet Sydvaranger) osakepääoma nykyisin
+tekee 23 milj. kruunua, josta ruotsalaiset äskettäin ovat saaneet
+haltuunsa 3 milj.
+
+Ja kaikki tämä tapahtuu Inarinjärvestä laskevan Paatsjoen suussa, vain
+kappaleen matkaa Suomen rajasta! Kun lännessä Ruotsi ja pohjoisessa
+Norja ovat Lapeissaan saaneet käyntiin näin suurenmoisia laitoksia,
+olisi ihmeellistä, ellei Suomenkin Lapissa ja Suomelle tulevalla
+Itä-Varangin alueella olisi samansuuntaisia mahdollisuuksia;
+anteeksiantamatonta on, ellei Suomen puolelta tehdä yrityksiä näiden
+mahdollisuuksien tutkimiseen ja toteuttamiseen.
+
+Samaan aikaan kuin Jäämeren yhdellä äärellä näin on pantu alkuun
+rautakaivostyö, on sen toisella äärellä, Huippuvuorilla ruvettu
+kaivamaan kivihiiliä, joilla jo nyt on ja vielä enemmän vastaisuudessa
+tulee olemaan suuri, ellei aivan ratkaiseva merkitys Ruijan ja
+Muurmanin rannikkojen talouselämässä.
+
+Jo vanhat hylkeen- ja valaanpyytäjät palellessaan Huippuvuorilla
+kaivoivat maasta pienempiä määriä "merihiiliä" polttoaineekseen. Meidän
+aikamme tutkijat ovat todenneet melkein kaikkialla Huippuvuorilla
+olevan kivihiillä ja viime vuosikymmenen uudistetut tutkimukset ovat
+saaneet selville, että Huippuvuorten kivihiilikerrokset ovat
+suunnattomat, kuuluvat maailman rikkaimpiin hiilikerroksiin.
+Hiilikerrokset ovat siellä lähellä maanpintaa ja helpot kaivaa ja
+Huippuvuorten pitkät vuonot helpottavat hiilen laivaamista. Kun
+Huippuvuoret ovat herratonta maata, on siellä kaivosalueitten
+valtaaminen ollut vapaa, kunhan siitä vain on tehty ilmoitus siellä
+olevaan yhteiseen konttoriin; tapalaki kuitenkin säätää, että ken ei
+kahteen vuoteen valtaamaansa maata asuta tai muuten käytä, menettää
+oikeutensa. Nyt on siellä jo toistakymmentä vuotta ollut työn alaisena
+suurempia säännöllisiä kivihiilikaivoksia. Amerikkalaisten perustama
+yhtiö "The Arctic Coal Cy" alkoi v. 1905 kaivaa Advent Bay'n vuonon
+eteläpuolella olevia hiilikerroksia. Saatiin mainiota hiiltä, joka
+ilmarataa myöten voitiin lastata kaivoksesta suoraan laivoihin ja sitä
+tietä edelleen kuljettaa Norjaan. Vuotuinen tuotanto on tehnyt muutamia
+kymmeniätuhansia tonneja. Kaivospaikan viereen on kasvanut pieni
+Longyear'in kaupunki, jossa asuu väkeä ympäri vuoden. Yhtiön
+työntekijäin lukumäärä on ollut kesäisin 300 ja talvisin 100 miestä.
+
+V. 1916 tämä yhtiö joutui suuren "Det store Norske Spitsbergen
+Kulkompani" nimisen yhtiön haltuun. Sen osakepääoma on 9 1/2 milj.
+kruunua ja sen aikomus kuuluu olevan kohottaa vuotuinen
+hiilentuotantonsa 200-300.000 tonniksi. V. 1917 saatiin kaivetuksi
+vain 30.000 tonnia, mutta niistä saatiin Longyear Cityn rannassa 4 1/2
+milj. kruunua! Osataan sitä siis "gulashata" nykyään Huippuvuorillakin.
+
+Hiilikaivoksilla ovat Huippuvuorilla kokeilleet useat muutkin yhtiöt,
+jotka kumminkaan eivät ole jatkaneet työtään alkua pitemmälle. Jo v.
+1913 oli Huippuvuorten huijaushalu niin suuri, että sinne tehtiin koko
+17 tutkimusretkeä. Tarmokkaimmin on toiminut äskettäin perustettu
+Bergenissä sijaitseva norjalainen miljonayhtiö "AS. De norske
+Kulfelter", jolla on kaivoksensa englantilaisten perustaman ja
+huligaanien v. 1909 hävittämän hiilikaivossiirtolan Advent Cityn
+lähellä. Yhtiö arvioi alueensa hiilivarat 500 miljonaksi tonniksi ja
+laskee voivansa ensi vuosinaan lähettää vuosittain 70.000-150.000
+tonnia hiiliä Arkangeliin, Kuollaan, Ruijaan ja Islantiin.
+
+Varmalta näyttää, että hiilensaanti Suomen tulevalla Jäämeren alueella
+on oleva varsin mukava. Se on Jäämeren tulevalle laivaliikkeelle ja
+teollisuudelle suurenarvoinen etu, joka tulisi vieläkin suuremmaksi,
+jos olisi meikäläisissä tarmoa perustaa hiiliyhtiö itse Huippuvuorille.
+
+Huippuvuorilla on muitakin arvokkaita mineraaleja kuin hiiliä. Jo v.
+1872 muudan ruotsalainen yhtiö siellä yritti fosfattien kaivattamista.
+Äskettäin on siellä englantilainen yhtiö louhinut marmoria.
+
+Valaanpyynti-, hiili- ja matkailijalaivat tekevät kesäelämän
+Huippuvuorilla sangen vilkkaaksi. Laivaliikettä kestää vain kolme
+kuukautta, mutta jäänmurtajain avulla voisi purjehduskautta helposti
+pidentää. Langattomalla lennätinlaitoksella Huippuvuorten asukkaat
+voivat laivaliikkeen estettynä ollessa seurata maailmantapauksia, joten
+elämä talvisinkaan ei siellä enään ole niin yksinäistä ja
+yksitoikkoista kuin luulisi.
+
+Sitä myöten kuin Jäämeren seutujen elinkeinoelämä ja asutus on
+edistynyt, on yleinen meriliikekin siellä vilkastunut. Ruijan
+rannikolla on jo kauemman aikaa ylläpidetty säännöllistä nopeaa
+höyrylaivaliikettä, mikä onkin koko Ruijan elinehto. Arkangelin vanha
+historiallinen meriliike on Vienanmeren puuliikkeen ja Arkangelin
+rautatien valmistuttua saanut uuden merkityksen ja vihdoin on
+maailmansota synnyttänyt Muurmaninkin rannoilla suuren meriliikenteen,
+josta sodan alkaessa ei kenelläkään ollut vähintäkään aavistusta.
+
+Mutta maailmansodan päätyttyä on poikkeuksellinen meriliike Jäämerellä
+lakkaava ja ovat Jäämeren maitten omat vakinaiset talouskysymykset
+jälleen astuvat etualalle. Vanha kysymys "koillisväylästä" on silloin
+tuleva uudelleen esille ei kuitenkaan enään Kiinan uneksittuna
+porttina, vaan Siperian suurten Ob- ja Jenisseijokien suuhun johtavana
+meritienä. Länsi-Siperia on meidän aikanamme jättiläisaskelin edistynyt
+ja sen voin ja vehnän tuotanto sekä muukin maataloudellinen tuotanto on
+jo tullut tärkeäksi tekijäksi Pohjois- ja Länsi-Europan taloudellisessa
+elämässä. Siperian voin vienti, joka alkaessaan v. 1894 teki vain 6.500
+kg, nousi v. 1911 jo 70 miljonaan kg:aan; voita on kannattanut lähettää
+sieltä Englantiin saakka, vaikka kuljetusmatka on ollut äärettömän
+pitkä ja hankala. Siperian vehnän tuotanto taas on viime aikoina tehnyt
+vuosittain n. 100 milj. puutaa (à 16.38 kg). Tätä suurtuotantoa
+ei Siperian rata kykene palvelemaan ja tulisi viljan pitkä
+rautatiekuljetus muutenkin aivan liian kalliiksi. Siitä hinnasta, mikä
+Englannissa on saatu Siperian vehnästä, on suurempi puoli mennyt
+kuljetusmaksuihin, vaikka onkin käytetty kaikkein halvinta tietä,
+nimittäin Arkangelin kautta. Näin ollen on ruvettu harkitsemaan, eikö
+Siperian tärkeitä tuotteita tai osaa niistä voitaisi edullisemmin
+kuljettaa Europpaan pitkin Ob- ja Jenissei-jokia Karanmerelle ja sieltä
+laivoilla edelleen. Jokikuljetusta Siperiassa on jo kauan voitu
+harjoittaa niiden suulle saakka. Enemmän on epäillyttänyt Karanmeren
+laivaliikekysymys. Jo 1500-luvun lopulla englantilaiset löysivät
+Karanmeren ja seuraavan vuosisadan alkupuolella he ja hollantilaiset
+harjoittivat uutteraa turkiskauppaa Obin ja Jenissein suuseutujen
+alkuasukkaiden kanssa. Sittemmin Karanmeren kulku jäi täydelliseen
+unheeseen, kunnes P. v. Krusenstern ja A.E. Nordenskiöld 1860- ja
+1870-luvuilla tekivät sinne retkiä ja ihmeekseen havaitsivat sikäläisen
+meren sulaksi. Aivan niin mukavaksi tämä meritie ei kuitenkaan ole
+osoittautunut; niistä 140 laivasta, jotka v:n 1887 jälkeen näihin
+saakka ovat Siperiaan pyrkineet, on ainoastaan 92 päässyt perille; muut
+ovat joutuneet haaksirikkoon tai jäät ovat ne pakottaneet palaamaan
+takaisin. Toisin vuoroin on laivaliike ollut kokonaan mahdoton. Kun
+lisäksi purjehdusaikakin Karanmerellä on ainoastaan kahden kuukauden
+pituinen ja jokien suut hiekkasärkkäin vuoksi kovin matalat ja hankalat
+liikkua, näyttää tämän meritien käytännöllinen arvo olevan sangen
+kyseenalainen.
+
+Muutama vuosi sitten teki itse Fridtjof Nansen venäläisten vieraana
+Karanmeren kautta matkan Siperiaan selvittääkseen sikäläisiä
+merenkulkumahdollisuuksia, mutta vaikka hän antoi Karanmerestä varsin
+edullisen arvostelun, ovat toiset asiantuntijat tuominneet
+"koillisväylän" aivan kelvottomaksi. Sen sijaan he puolestaan
+suosittelevat uuden pohjoisen tien avaamista Siperiaan sillä tavoin,
+että Obin varrella olevasta Obdorskista, minne jokikulku on hyvä,
+rakennettaisiin 425 km:n pituinen, verraten halvoilla kustannuksilla
+aikaansaatava rautatie Karanmeren ja Europan Jäämeren välillä olevalle
+Jugorin salmelle, mistä meriliike länteenpäin on suuren osan vuotta
+esteetön; vielä parempi olisi, jos rata rakennettaisiin Petshoran
+suulle. Monet katsovat, että "koillisväylän" kysymys tällä tavoin
+tulisi parhaiten ratkaistuksi ja että siten saataisiin avatuksi uusi
+tärkeä liikeväylä maailmankaupalle. Kysymys ei ole Suomenkaan
+Jäämeren-politikalle aivan vähäarvoinen.
+
+Jäämeren politikka ei meille ole maailmanpolitikkaa, vaan omaa
+kotimaista politikkaamme. Me emme pyri Jäämerelle maailmankaupan
+keinottelijoina hyötyäksemme muitten tarpeilla ja muitten
+kustannuksella, vaan me pyrimme sinne niin sanoaksemme napapiiriläisinä
+ja kotiseutulaisina avataksemme omalle syrjäiselle maallemme uusia
+tarpeellisia toimeentulolähteitä, oman kansamme yritteliäisyydelle ja
+tarmolle uusia tarpeellisia koetuskenttiä "jään ja tulen pohjolassa".
+Tämäkin taloudellisten tarkoitustemme vilpittömyys ja luonnollisuus
+antaa Jäämeren pyrkimyksillemme erityisen siveellisen oikeutuksen.
+
+Suomelle kuuluu asema keskellä Jäämeren kalastusalueita,
+vuorikaivoksia, meriteitä. Mutta voidakseen käyttää hyväkseen tätä
+asemaa, järjestääkseen siellä kalastuksen ja kalantuonnin etelään,
+löytääkseen ja avatakseen Lapin vuorenaarteet, päästäkseen välittömään
+liikeyhteyteen Siperian tuotantolähteitten kanssa täytyy Suomen päästä
+Jäämeren kanssa mukavaan ja katkeamattomaan maayhteyteen, jonka
+ainoastaan rautatien rakentaminen voi tarjota. Se johtaa huomiomme
+Jäämeren mielenkiintoisiin rautatiekysymyksiin.
+
+
+
+
+7. MUURMANIN RATA.
+
+
+Enemmän kuin edelläkerrotut länsimaiset yritykset Jäämerellä ovat
+Suomen Jäämeren kysymykseen vaikuttaneet ne suuret muutokset, joita
+viime aikoina on tapahtunut Venäjän suhteissa Jäämereen. Tarkoitamme
+tietysti Venäjän Jäämerelle rakentamia rautateitä, etupäässä Suomen
+itärajan takana kulkevaa suurta Muurmanin rataa.
+
+Venäjän Jäämeren-radat on osittain suunniteltu ja rakennettukin jo
+ennen maailmansotaa. Vanhin näistä radoista on _Arkangelin-Vologdan
+rautatie_. Kun Venäjä 1700-luvun alussa oli päässyt Itämerelle ja
+silloin perustetusta pääkaupungistaan saanut uuden tärkeän merisataman,
+Vienanmeren kauppa rupesi suuresti taantumaan. Yhdeksännentoista
+vuosisadan kuluessa se kuitenkin jälleen alkoi vilkastua, etupäässä
+Vienan seutujen puutavarain kasvavan kysynnän ja viennin johdosta, joka
+erityisemmin v:n 1894 jälkeen voimakkaasti nousi. Arkangelista tuli
+uudelleen laajain alueitten taloudellisen elämän reippaasti edistyvä
+keskus. Menneen vuosisadan lopussa Arkangelissa ja sen esikaupungissa
+Solombalassa oli jo 20.000 asukasta. V. 1900 klareerattiin sieltä 528
+lähtevää laivaa, joiden kantavuus nousi 281.454 rek. tonniin.
+Tärkeimpänä vientitavarana olivat puutavarat, mutta sen ohella
+lähetettiin ulkomaille myöskin joltisia määriä pellavia, pellavan
+siemeniä, kauroja ja rukiita.
+
+Tämä huomattava liike oli antanut aiheen yksinkertaisen kapearaiteisen
+radan rakentamiseen Arkangelista Vologdaan, joka rata valmistui v.
+1898. Vologdan kautta kulkee Pietarin-Siperian pohjoinen rata, ja
+Arkangeli ja Vienanmeren seudut pääsivät täten kauan kaivattuun joskin
+puutteelliseen rautatieyhteyteen Venäjän pääpaikkain ja koko suuren
+maailman kanssa.
+
+Maailmansodan syttyessä ja Itämeren meriteitten täydellisesti katkettua
+Arkangelista äkkiä tuli koko Europan-Venäjän tärkein tuontisatama. V.
+1914 sen liike muutamassa kuukaudessa kasvoi kymmenkertaiseksi
+edelliseen vuoteen verrattuna. Sellaiseen tehtävään Arkangeli ei ollut
+valmistunut, ja kuumeellisella kiireellä ryhdyttiin sen kaikkia
+liikennelaitoksia parantamaan. Satamaa korjattiin ja tarpeellisia
+varastosuojia rakennettiin. Vienanjokea myöten järjestettiin tavarain
+laivaus Kotlasiin ja sieltä Suhonaa myöten Vologdaan ja Pietariin.
+Arkangelin ja Pietarin välille järjestettiin suora automobilikulku.
+Arkangelin-Vologdan rata levennettiin normaalilevyiseksi ja
+varustettiin kaksiraiteiseksi. Pitkin Vienanjoen vartta rakennettiin
+sitten aivan uusi 500 km:n pituinen _rata Arkangelista Kotlasiin_, joka
+viimemainittu paikka jo ennestään oli yhteydessä Pietarin-Siperian
+radan kanssa. Vienanmeri oli näin päässyt entistä paljon parempaan
+yhteyteen Pietarin ja entistä paljon suorempaan yhteyteen Siperian
+kanssa.
+
+Mutta kaikilla näillä ponnistuksilla vaikeudet vain osaksi saatiin
+voitetuksi. Arkangeliin johtavaa laivareittiä vaivasivat Vienanjoen
+suussa olevat hiekkasärkät ja itse Arkangelin satamakin oli liian
+matala. Suuri haitta oli siitäkin, että Arkangelin radan päätekohta oli
+joen etelärannalla, mutta satama pohjoisrannalla. Pahinta kumminkin oli
+se, että voittamattomat jääesteet keskeyttivät Arkangelin meriliikkeen
+seitsemän kahdeksan kuukauden aikana vuodessa.
+
+Tehtiin suunnitelmia Arkangelin radan jatkamiseksi Mesenin lahden
+suussa olevaan Lapomushaan, jonka satama on jäässä ainoastaan kaksi
+kuukautta vuodessa. Mutta kun ei siitäkään näyttänyt tulevan sitä apua,
+jota valtakunnan äärimmilleen kiristynyt tarve ehdottomasti vaati,
+kääntyivät katseet kokonaan uudelle taholle -- Muurmanin rannikolle.
+
+Kuollan niemimaan pohjoisrannikon suuret luonnolliset ja taloudelliset
+edut olivat jo vanhastaan tunnetut. Muurmanin rannikko itäpuolella
+Kalastajanientä on yksijonoista kasvutonta vuorirantaa, jonka
+saarettomia rantajyrkänteitä vastaan Jäämeren aallot rajusti
+ryntäilevät. Satamia on harvassa, sillä suojaisia lahtia on vähän ja
+jokien suut ovat hiekkasärkkien tukkeamat. Mutta verrattoman edun tälle
+kolealle rannikolle tuottaa Golfvirta, joka täällä saakka jaksaa pitää
+meren ympäri vuoden sulana. Talvi on täällä lauhempi kuin Pietarissa ja
+Moskovassa, kesä sen sijaan on viileämpi. Katariinan satamassa tehtyjen
+havaintojen mukaan on ilman keskilämpötila keväällä (maaliskuun lopulta
+kesäkuun puoliväliin) lähes +3°, kesällä (kesäkuun puolivälistä elokuun
+alkuun) yli +11°, syksyllä (elokuun alusta lokakuun puoliväliin) yli
++3° ja talvella (lokakuun puolivälistä maaliskuun loppuun) -7 1/2° C.
+Kevät on sateitten ja sumujen aika. Silloin muuttolinnut saapuvat ja
+kalastus alkaa. Maaliskuun puolivälissä saapuvat vieraat kalastajat
+Muurmanille ja huhtikuun alussa alkaa säännöllisesti kalastuskausi.
+Elokuun puolivälissä lähenee syksy, sumut leviävät taas merelle,
+vaivaiskoivuista varisee lehti, muuttolinnut ja vieraat kalastajat
+lähtevät, ja syyskuun lopussa on rannikko autiona ja tyhjänä. Talvi on
+tavallisesti hyvin luminen, mutta kylmä on harvoin -10 tai 15°:tta
+suurempi.
+
+Jonkun matkaa Kalastajaniemen itäpuolella pistää suoraan etelään
+mantereeseen 60 km:n pituinen, syvä Kuollanvuono. Sen pohjukassa, jonne
+lounaasta päin laskee Suomen puolelta alkunsa saava suuri Tuulomanjoki
+ja kaakosta päin Kuollanjoki, on jokien välisellä niemekkeellä Kuollan
+kaupunki. Tämä nykyisin mitätön kaupunkipahanen on aikoinaan ollut koko
+Kuollan hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Kuudennellatoista
+vuosisadalla siellä oli venäläinen luostari ja v. 1582 paikka
+linnoitettiin suureksi harmiksi norjalaisille, jotka siten menettivät
+viimeisenkin valtansa Muurmanin rannikolla. Jäämeren kalastuksen sekä
+hollantilaisten ja englantilaisten ylläpitämän kaupan varassa Kuollan
+kaupunki pysyi voimissa läpi vuosisatain. Sata vuotta sitten laskettiin
+siellä olevan 1.100 asukasta. Jaakko Fellman ja M.A. Castrén, joista
+edellinen vieraili Kuollan kaupungissa kesällä 1829 ja jälkimäinen
+talvella 1841, antavat sen oloista myötätuntoisia kuvauksia;
+kaupungissa on niihin aikoihin varallisuutta ja alkuperäisten tapain
+keskellä hiukan suuren maailmankin kulttuuria. V. 1854 pitivät
+englantilaiset kaupunkia pommittamisen arvoisena. Sen jälkeen Kuollan
+kaupunki näyttää melkoisesti taantuneen, niin että siellä 1860-luvulla
+oli ainoastaan 500 asukasta. Hiljoilleen mutta varmasti on sieltä
+kuitenkin venäläinen asutus ja kulttuuri levinnyt Jäämeren rannoille.
+
+Yhdeksänkymmenluvun alussa Muurmanin kysymys rupesi Venäjällä tulemaan
+yleisemmän huomion esineeksi. Silloisina hätäaikoina muistuivat
+mieleen Jäämeren loppumattomat ja niin helposti saatavissa olevat
+kalarikkaudet. Arkangelin kuvernöörin Engelhardtin ja ministeri Witten
+alotteesta hallitus ryhtyi tarmokkaisiin toimiin Muurmanin kalastuksen
+ja venäläisen asutuksen edistämiseksi. Ensimäisenä työnä oli sopivan
+sataman hankkiminen Muurmanin rannalla. Siksi olisi kyllä kelvannut
+Kuollan kaupunkikin, sillä Kuollanvuonon pohjukka on talvisin vain niin
+heikossa jäässä, että nykyaikaiset höyrylaivat siinä helposti tulevat
+toimeen eikä Tuulomanjoen luomia hiekkasärkkiäkään ole vaikea ruopata.
+Mutta koska lähempänä merta vuono tarjosi paljon avarampia ja
+mukavampia satamapaikkoja, niin valittiin uuden sataman paikaksi
+Kuollan kaupungista nelisen peninkulmaa pohjoisempana oleva mainioksi
+tunnettu Katariinan satama. Sen viereen, alastomille kallioille vuonon
+länsirannalle ryhdyttiin v. 1895 rakentamaan _Aleksandrovskin_
+kaupunkia ja satamalaitoksia, jotka v. 1898 juhlallisesti vihittiin
+tarkoitukseensa. Katariinan satama on niin syvä, että suuret
+valtamerilaivat voivat laskea suoraan rantalaitureihin, mutta pääsy
+satamaan on siksi kapea, ettei kaksi laivaa voi siinä sivuuttaa
+toisiaan; asia näytti kuitenkin olevan helposti autettavissa. Amiraali
+Makarovin alotteesta ruvettiin puuhaamaan erityisen sotalaivaston
+perustamista Jäämerelle ja sen sijoittamista Kuollanvuonolle.
+
+Engelhardt ja Witte olivat suunnitelleet rautatienkin rakentamista
+Kuollaan. Myöhemmin ruvettiin sitäkin yritystä alulle panemaan,
+kuuleman mukaan Makarovin vaatimuksesta. Rata Pietarista Petroskoihin
+(Petrosavodskiin) Äänisen länsirannalla oli jo melkein valmiiksi
+rakennettu ja linja Petroskoista Muurmanille saakka viitoitettu, kun
+syttyi maailmansota, joka näytti pitkiksi ajoiksi keskeyttävän kaikki
+ajatuksetkin Muurmanin radan rakentamisesta.
+
+Mutta se ei ole ollut ainoa asia, joka tässä sodassa on käynyt toisin
+päin kuin on laskettu. Kuta ilmeisemmäksi Arkangelin sataman ja ratain
+riittämättömyys suunnattoman valtakunnan palvelemiseen kävi, sitä
+suuremmaksi havaittiin ympäri vuoden sulan Kuollanvuonon ja sen monen
+peninkulman pituisen yhtämittaisen satama-alueen arvo. Matka sinne oli
+yhtäkaikki kovin pitkä ja rautatie vasta viitoitettu. Ajateltiin
+senvuoksi ensiksi johtaa rata Kuollanvuonolta Suomen Rovaniemeen. Mutta
+kun Rovaniemestä Pietariin oli vielä 1.207 km:n matka ja kun nähtävästi
+ei tahdottu tuottaa Suomelle Kuollan liikenteen etua, Venäjä v. 1915
+päätti muitta mutkitta jatkaa Pietarin-Petroskoin rataa suorinta tietä
+Kuollaan. Ja se rata on rakennettu.
+
+_Muurmanin rata_ alkaa Laatokan eteläpuolella Svankan asemalta
+Pietarin-Vologdan radalla ja kulkee ensin koillista ja sitten pohjoista
+suuntaa Petroskoihin, jatkuu sieltä Sorokkaan Vienanmeren rannalla,
+kulkee edelleen pitkin rannikkoa yhä pohjoisessa suunnassa
+Kannanlahteen ja menee sieltä suoraan Kuollan niemimaan poikki suuren
+Imandran järven ohi Kuollanvuonolle. Rata on kokonaisuudessaan 1.456
+km:n pituinen s.o. kilometriä pitempi kuin rautatiematka Joensuusta
+Rovaniemelle ja suunnilleen yhtä pitkä kuin matka Berlinistä Napoliin.
+Radan rakennuskustannukset laskettiin 150-180 milj. markaksi, mutta ne
+ovat luultavasti olleet paljon suuremmat. Syksyllä 1915 valmistui
+rataosa Petroskoista Sorokkaan saakka ja Kannanlahden-Kuollanvuonon
+rataosa avattiin suurilla juhlallisuuksilla lokakuussa 1916;
+Sorokan-Kannanlahden rataosa jäi muita myöhäisemmäksi, mutta sekin
+valmistui keväällä 1917, jolloin siis koko Muurmanin rata oli
+liikenteelle avattuna.
+
+Merkillisintä tässä jättiläisyrityksessä on ollut sen nopea
+suorittaminen. Sanomalehdissä ja aikakauslehdissä siitä on ollut
+päätähuimaavia kertomuksia. Työhön ryhdyttiin eteväin amerikkalaisten
+ja venäläisten insinöörien johdolla. Amerikkalaisilla insinööreillä oli
+hämmästyttävä kyky viedä rataa eteenpäin monta kilometriä päivässä
+vaikka minkälaisten esteitten läpi. Soihin ajettiin kiviä ja puita
+loppumattomiin, kunnes rata vihdoin kesti; on laskettu, että
+kymmenesosa koko radan pituudesta on rakennettu puisille
+porrastuksille. Sääskistä oli radan rakentajille hirvittävä vitsaus.
+Sääskipilviä leijaili soitten päällä, eivätkä työmiehet voineet millään
+puolustautua niitä vastaan. Amerikkalaiset, jotka Panaman kanavan
+rakennuksella olivat tapelleet moskitoja vastaan, vaativat petrolia
+ruiskuttaakseen sitä suot täyteen, mutta he vaativat petrolia niin
+mahdottoman paljon, etteivät saaneet mitään. Amerikkalaiset eivät
+saaneet rataa valmiiksi syksyksi 1915 ja talven pakkasten ja lumien
+tullessa he pettyneinä matkustivat pois. Mutta venäläiset jatkoivat
+työtä 40-50 asteen pakkasessa ja riehuvassa lumimyrskyssäkin ja lopuksi
+rata tuli kuin tulikin valmiiksi. Mustimpana ja surullisimpana
+piirteenä radan kuuluisassa rakennushistoriassa on työhön käytettyjen
+itävaltalaisten ja saksalaisten sotavankien kohtalo. Siitä julmasta
+maailmansodasta, jota Muurmanin rataa rakennettaessa käytiin Karjalan
+korvissa ja Kuollan tunturilaaksoissa antavat Gustav Schröerin
+koruttoman totuuden kielellä kirjoitetut yksinkertaiset kuvaukset mitä
+järkyttävimmän kuvan.
+
+Muurmanin radan päätekohdaksi Kuollanvuonolla ei valittu
+Aleksandrovskia. Witten kukistumisen jälkeen jätettiin tämä
+satamapaikka rappeutumaan, vaikka siihen valtio oli uhrannut jo 1 1/2
+milj. ruplaa. Keinottelijat olivat Aleksandrovskista hyötyneet kylliksi
+ja tarvitsivat uusia ansioaloja. Aleksandrovskia vastaan tehtiin se
+muistutus, että siellä saattoi jonkun päivää vuodessa olla jääesteitä,
+jotavastoin vuonon itäpuoli oli ehdottomasti koko vuoden sula. Siitä
+saatiin syy etsiä radalle uusi päätesatama vuonon itärannalla.
+Kulkulaitosministeri Trepov valitsi siksi Kuollan kaupungista 10 km
+pohjoisempana olevan Semenovin pienen kylän. Paikalle annettiin nimeksi
+_Romanov_ -- senhän piti tehdä Venäjän keisarisuvun nimi vielä yhdellä
+tavalla kuuluisaksi koko maailmassa ja alkaa uusi loistava Venäjän
+valtakausi pohjoisilla valtamerillä.
+
+Venäjän sota on nyt loppunut ja aika tulee arvostella Muurmanin radan
+merkitystä rauhan aikana. Epäilemättä on radalla oleva taloudellista
+arvoa; sen eteläosa tulee varmaan olemaan tärkeä karjantuotteiden
+kuljetustie Pietariin, sen keskinen osa on vilkastuttava metsäliikettä
+ja metsäteollisuutta Vienan Karjalassa ja sen pohjoispää on tuleva
+suureksi vientitieksi Muurmanin rannikon kalastustuotteille. Radan
+suuret nähtävyydet -- Karjalan komeat kosket ja sinisalot, Imandran
+suuri tunturijärvi ja vihdoin itse Jäämeri -- tulevat vetämään sinne
+matkailija- ja urheilijaliikettä. Mutta yleensä eivät asiantuntijat
+sittenkään ennusta radalle suurempaa tulevaisuutta, sillä siltä
+puuttuvat tarpeelliset talousmaantieteelliset edellytykset: tuottoisa
+maa ja luomiskykyinen kansa. Ruotsalainen Kjellén pitää Muurmanin rataa
+vain Venäjän "syrjäkatuna". Ei ole luultavaa, että Muurmanin radan
+yhdistäminen Arkangeliin Sorokasta lähtevällä yhdysradalla on
+suuremmassa määrässä lisäävä Kuollan radan merkitystä.
+
+Mutta vaikkapa Muurmanin radan merkitys suurelle Venäjälle ei
+tulisikaan niin mullistavaksi kuin sen intoilijat ovat luulotelleet,
+niin pienelle Suomelle tällä radalla on tavattoman suuri ja muutamissa
+suhteissa suorastaan ratkaiseva merkitys. Meidän maamme itäisten ja
+pohjoisten osain talouselämälle ei tuollainen pitkin koko itärajaamme
+paikoin hyvinkin lähellä kulkeva suuri kantarautatie voi olla
+yhdentekevä. Tapahtuisi varmaan suuri virhe, jos Suomi jättäisi
+yhdistämättä rautatieverkkonsa Muurmanin rataan ja siten hylkäisi sen
+meille tarjoamat ilmeiset edut. Mutta ei yksinomaan etuja tarjoa
+Suomelle itärajamme takainen Jäämeren rata. Se on venäläinen rata, joka
+kaikkialle varsillensa levittää ja juurruttaa venäläistä kansallisuutta
+ja venäläistä talouselämää. Samalla kuin se rautaisena rajana kerta
+kaikkiaan katkaisee suomalaisen ja karjalaisen kansallisuuden ja
+sivistyksen pääsyn Vienanmerelle se muodostaa pitkän ja tukevan
+kantalinjan koko Vienan Karjalan lopullista venäläistyttämistä varten.
+
+Mutta Suomen Jäämeren kysymyksen kannalta on arveluttavinta se, että
+suurvenäläinen Jäämeren rata varmaan on yhä enemmän levittävä ja
+vahvistava Jäämerellä Venäjän taloudellista ja valtiollista vaikutusta,
+jonka kanssa suomalainen vaikutus ei pysty kilpailemaan edes Itä-Ruijan
+jo suomalaistuneilla seuduillakaan, ellei Suomi kiireesti seuraa
+Venäjän esimerkkiä hankkimalla itselleen oman Jäämeren sataman ja
+Jäämeren rautatien.
+
+
+
+
+8. SUOMEN SATAMA JÄÄMERELLÄ.
+
+
+Sama maailmansota, joka loihti rajamme taakse Muurmanin radan, saattoi
+Suomenkin Jäämeren kysymyksen päiväjärjestykseen.
+
+Edellä on jo kerrottu vireillä olleista aikeista johtaa Muurmanin rata
+Suomen Rovaniemeen. Vaikka rata tuli rakennetuksi toiselle taholle,
+katsoi Venäjän sotahallitus kuitenkin tarpeelliseksi, arvatenkin Norjan
+rajan valvomiseksi ja mahdollisten sota- ja muonitusliikkeiden
+helpottamiseksi Lapin alueilla, rakennuttaa maantien Inarin Kyrön
+kylästä (mihin Rovaniemeltä tuleva maantie päättyi) pitkin Inarijärven
+etelärantaa ja Paatsjoen vartta Petsamonvuonolle. Hanketta kannatti
+parhaansa mukaan hra Borovitinovin johtama Suomen suuriruhtinaanmaan
+senaatti, joka nöyräselkäisesti tarjoutui rakennuttamaan tuon 217
+kilometriä pitkän, suurimmaksi osaksi Venäjän puolella kulkevan tien --
+Suomen valtionvaroilla. Tierakennus olikin Suomen tie- ja
+vesirakennusten ylihallituksen johdolla jo täydessä käynnissä, kun
+viime vuoden maaliskuun vallankumous saattoi koko kysymyksen uuteen
+asemaan.
+
+Tien rakentamiskustannukset oli alkuperäisesi laskettu 2 1/2 milj.
+markaksi. Selvisi kuitenkin, että rakennustyön loppuunsaattaminen
+suuresti vaikeutuneissa elintarve-, työ- y.m. oloissa olisi nostanut
+kustannukset kokonaiseen 10 milj. markkaan. Samalla heräsi aivan
+luonnollisesti se ajatus, että Suomen valtio voisi omaan laskuunsa
+rakennuttaa koko tien ja jättää sen sodan ajaksi venäläisten
+sotilasviranomaisten käytettäväksi sillä ehdolla, että tie ynnä siihen
+liittyvä, Suomelle v. 1864 luvattu Jäämeren alue sodan loputtua
+yhdistettäisiin Suomeen; ellei tähän ehtoon suostuttaisi, olisi Venäjän
+itsensä kustannettava Venäjän puolella oleva osa tiestä. Uusi
+suomalainen senaatti ei kuitenkaan katsonut hetkeä sopivaksi Suomen
+Jäämeren kysymyksen esilleottamiseen ja kun tien edelleen
+rakennuttaminen kaikesta päättäen olisi jäänyt Suomen yksinänsä
+kustannettavaksi, senaattimme viime syksynä kokonaan keskeytti tien
+rakentamisen.
+
+Harrastus Suomen pääsyyn Jäämerelle on kuitenkin kansassamme
+lakkaamatta pysynyt vireillä. Suomen itsenäisen tasavallan syntyminen
+ja Venäjän täydellinen murskautuminen ovat avanneet aivan uusia
+mahdollisuuksia kysymyksen onnelliseen ratkaisemiseen. Koko maamme ja
+kansamme on täysin yksimielinen siitä, että nyt jos koskaan on ratkaisu
+tapahtuva ja isänmaallemme tehty vuosisatain vääryys hyvitettävä.
+
+Kuten tunnettu ehti "punainen hallitus" tehdä Venäjän
+bolshevikkihallituksen kanssa sopimuksen Suomen pääsystä Jäämerelle.
+Kohtuullinen alue Jäämeren rannikolla luovutettiin Suomelle, mutta
+asiaankuulumattomilla ehdoilla, jota paitsi alue luovutettiin Suomen
+sosialistiselle tasavallalle eikä Suomen tasavallalle. Tunnustettu
+oikeusvaatimuksemme on senvuoksi uudelleen tunnustettava ja tällä
+kertaa ilman mitään korvausehtoja; korvaus on jo ennakolta maksettu.
+Kun Suomen kansa vihdoinkin on ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, on se
+myöskin ratkaiseva Jäämeren kysymyksensä järkkymättömän oikeutensa
+perustuksella.
+
+Ei mikään kansa voi menestyä, ellei sillä ole elämäänsä ja toimintaansa
+varten riittävää ja sopivaa alaa. Tarpeellisen tilan hankkiminen ja sen
+oikein käyttäminen on senvuoksi aina ollut kansain ensimäisiä ja
+tärkeimpiä pyrkimyksiä, niiden keskinäisen kilpailun ja kiistan arimpia
+esineitä.
+
+Kun siis kohtalo tai historia on kaikilta puolin ahdistetulle Suomen
+kansalle säilyttänyt Jäämeren rannalla sopivan alueen ja siihen
+liittyvät arvaamattomat kehitysmahdollisuudet, niin kansamme
+varmaankaan ei ymmärtäisi omaa historiaansa, omaa elämäntehtäväänsä,
+ellei se rientäisi tarjona olevaa tilaisuutta hyväksensä käyttämään.
+
+Jäämeri ei ole enään lappalainen meri eikä Jäämeren kysymys enään koske
+vain muutaman lappalaisen kalakeittoa ja jäkälämaata. Ei ole mitään
+järkeä eikä oikeutta pidättää jonkun sadan taantuneen ja jälkeenjääneen
+eläjän hyväksi, olkoonpa heidän kielensä ja kulttuurinsa muuten kuinka
+mielenkiintoinen ja säilymisen arvoinen tahansa, suuria taloudellisia
+etuja, joita sadattuhannet ihmiset ja kokonaiset valtiot voivat
+hyödyksensä käyttää. Lappalaiskysymykset täytyy voida ja ne epäilemättä
+voidaankin ratkaista tyydyttävällä tavalla uhraamatta niiden vuoksi
+koko maallemme tärkeitä etuja.
+
+Jäämeri on aina ollut suomalaisille läheinen meri. Puolentuhatta vuotta
+ovat suomalaiset hellittämättä sinne pyrkineet. Turhaa työtä kumminkin
+tekivät siellä pirkkalaiset ja Pekka Vesaisen partiojoukot. Riistämällä
+ja väkivallalla ei Jäämeren rannikkoa ole saatu Suomelle vallatuksi.
+Vasta rauhallisina uutisasukkaina ja kalastajina ovat meikäläiset
+saaneet Ruijassa ja Muurmanin rannalla jalansijaa, vaikka sen
+pysyväisyys uusissa oloissa onkin tullut kyseenalaiseksi.
+
+Mutta Jäämeren kysymys ei ole muutaman tuhannen tai kymmentuhannen
+suomalaisen siirtolaisenkaan kysymys. Se on koko Suomen yhteinen
+elinkysymys. Itsenäisen Suomen valtiolliselle asemalle on Jäämeren asia
+mitä tärkein. Kaikilla muilla pohjoismailla ja Itämeren mailla, niin
+monta kuin niitä onkin, kaikilla muilla paitsi Suomella, on tie vapaa
+muillekin merille kuin Itämerelle; kaikilla Skandinavian mailla on
+esteetön ja turvattu pääsy Pohjanmerelle ja Atlantin valtamerelle.
+Suomi yksin on aidattu Itämeren piiriin, sen meriliike ja kauppa muun
+maailman kanssa on kokonaan riippuva Itämerestä ja sen valtasuhteista.
+Saksalaisten suurten voittojen kautta on Itämeren vapaus mennyttä ja
+tämä meri uudelleen, niinkuin ennen keskiajalla, tullut suljetuksi
+saksalaiseksi mereksi. Epäitsenäisellä pohjalla on itsenäisen Suomen
+meripolitikka, jos sen täytyy rajoittua yksinomaan Itämerelle. Suomen
+heikko meriasema kaipaa kipeästi vahvistamista. On suorastaan
+onnellinen sattuma, että meillä tällaisessa tukalassa asemassa on
+käsissämme avain uudelle ovelle, pääsy vapaalle, suurelle, sulalle
+Jäämerelle. Olkoon, että Itä-Varankiin on pitkä matka, että paljon on
+tehtävä ennenkuin siellä saadaan suomalainen meriliike ja merielämä
+edes alkuunkaan. Suomen tasavallan tulevaisuudelle on kuitenkin
+suurenarvoinen jo se paljas tietoisuuskin, että maallamme kuitenkin on
+mahdollisuus päästä maailman merille elintarpeita noutamaan ja etujamme
+valvomaan, jos vastoin luuloa Itämeren meritiet meillä vielä kerta
+katkaistaisiin.
+
+Edellisillä sivuilla on useammastikin huomautettu, mikä suuri
+taloudellinen merkitys itse Jäämerelläkin on koko maallemme yleensä ja
+Pohjois-Suomelle erikseen. Varanginvuono on yhä edelleenkin Jäämeren
+"tyhjentymätön kalasumppu" ja sen edessä avautuvat vapaat kalastus- ja
+pyyntialueet, jotka voivat tuottaa hyvän toimeentulon suomalaiselle
+kalastajalle siinä kuin norjalaisellekin sekä hankkia meille
+suomalaista silliä ja livekalaa siinä kuin norjalaistakin. Itä-Varangin
+päästyä liikenneyhteyteen Suomen kanssa on Pohjois-Suomen tuonti ja sen
+metsäntuotteiden vienti varmaan melkoiseksi osaksi kulkeva Jäämeren
+kautta.
+
+Eivät ainoastaan saavutettavat isänmaalliset edut vedä Suomea
+Jäämerelle, vaan sillä taholla uhkaavat kansalliset ja taloudelliset
+vaarat käskevät meitä kiiruhtamaan askeleitamme. Ennen Suomea ovat
+Suomen naapurit ehtineet Jäämerelle ja lujittaneet siellä asemansa.
+Norjalaiset ovat jo ammoin sitte tulleet sinne laivoillansa, venäläiset
+ovat nyt uudella voimalla saapuneet sinne koko valtakuntansa
+ponnistuksella ja englantilaisilla pääomilla rakennetulla rautatiellä.
+Jäämerestä kannattaa nyt mahtavainkin valtioiden kilpailla.
+Tosiasiallisesti on parhaillaan kaikessa äänettömyydessä käymässä
+Jäämeren uusi taloudellinen ja kansallinen jako, jossa Suomi taaskin
+jää paljaille puille, ellei se nyt valvo etujansa paremmin kuin oli
+mahdollista valvoa v. 1826, 1864 ja 1882.
+
+Mutta tällä kertaa me tahdomme ja voimme valvoa etujamme. Suomi on
+tosin myöhästynyt Jäämereltä. Se ei ole sinne rientänyt höyrylaivoilla
+ja vetureilla, vaan on sinne tullut pitkällisellä, hitaasti etenevällä
+uutisasutuksella. Tässä seikassa sekä Suomen Lapin ja Itä-Varangin
+erinomaisessa asemassa kaikkien Lappien ja koko Jäämeren rannikon
+keskuksessa on meillä etukin, joka oikein käytettynä on korjaava
+entiset erehdykset ja laiminlyönnit. Suomen kasvot ja kädet ovat
+Jäämerta lähempänä kuin muitten ja sen on velvollisuus nyt siellä
+käyttää silmiään ja käsiään.
+
+Suomen kaikkien tähänastisten vaivaloisten saavutusten säilyttäminen ja
+Suomen tulevaisuuden perustaminen Jäämerellä edellyttää kahta ehdotonta
+asiaa: _satamaa_ ja sinne johtavaa _rautatietä_.
+
+Itä-Varangin suurin merkitys Suomelle on siinä, että siellä on tarjona
+sopivia ympäri vuoden sulia luonnonsatamia. Ensi sijassa siinä kohden
+tullevat kysymykseen lännestä Kalastajaniemeen pistävät Maattivuono ja
+suustaan peninkulman levyinen Pummanginvuono. Tarkempia tietoja
+Itä-Varangin satamaoloista ei tosin ole käytettävissämme. Mutta A.V.
+Ervasti, joka kesällä 1883 kävi katsomassa Suomelle pyydettyä aluetta
+Jäämeren rannalla, kirjoittaa näistä seuduista:
+
+"Tarkotusperällemme sovelias ja meille siis arvokas on vasta rannikko
+itäpuolella Petsamonvuonoa eli Karabellan niemimaan (Kalastajaniemen)
+länsisyrjä. Täällä löytyy Pummankin, Kervanan ja Vaitokupan
+kylänpaikoilla tasaista maata vähän enemmän, niin että ensimainittuun
+paikkaan voisi rakentaa pienen kauppalan ja Kervana-Vaitokupan väliin
+varsinaisen kaupunginki. Kalastuksesta puhumatta nämät paikat olisivat
+laivaliikkeelleki sopivat asemansa kautta ulkona meressä; Pummanki
+tosin on sisempänä vuonon syrjällä, vaan vuono on sekä leveä että syvä
+(kylänki kohalla sanottiin syvyyden pohjoisrannalla vielä olevan 40-50
+syltää)."
+
+Satamaa meidän tuskin tarvitsee Jäämerellä etsiä; me voimme nähtävästi
+sen vain valita.
+
+Suomelle on Jäämerellä riittävä yksi ainoa nykyaikainen satama. Ne,
+jotka tätä vähäksyvät, muistakoot historian opetuksia, että yksi hyvä
+satama on parempi kuin kymmenen tai sata huonompaa. Yhdestä ainoasta
+satamasta Venetsia ja Genova muinoin hallitsivat Välimeren jopa
+Mustanmerenkin maailmoita; syrjäisestä Traven nurkastaan Lyypekki
+keskiajalla piti käsissään koko Itämeren kauppavaltaa. Omana aikanamme
+on Itävallalla yksi ainoa huomattavampi satama (Triest) ja kuitenkin se
+on merivalta, ja Unkarin meriliike edistyy edistymistään ainoastaan
+Fiumen sataman nojalla. Mitä haittaa, jos meilläkin on Jäämerellä
+yksi ainoa satama, kunhan sieltä on tie auki avaraan maailmaan!
+Ja maailmalle meidän täytyy päästä. "Eihän nykyaikana ole
+ajateltavissakaan sellaista kulttuurikansaa, jonka tieteellinen ja
+taloudellinen toiminta ei käsittäisi koko maailmaa" (Fr. Ratzel). Me
+emme pyri satamastamme maailmanmeriä hallitsemaan; meille riittää, kun
+kesäisin näemme Jäämeren suomalaisen kalastajalaivaston satain
+moottorien ja kalastushöyryjen viilettävän Suomen satamasta Jäämeren
+riista-aitoille tai kun Jäämeren leudossa talviyössä kirkkaassa
+sähkövalossa Pummangin möljillä katselemme tavarain kiireellistä
+siirtämistä suomalaisiin juniin mahtavista suomalaisista
+höyrylaivoista, jotka välittävät Suomen ja Amerikan liikennettä
+lyhempää ja joutuisampaa tietä kuin Hangon laivat...
+
+Jos vielä rohkenisimme tulevaisuutta kuvitella, niin näkisimme
+suomalaisten tieteellisten retkikuntain omasta satamastamme suuntaavan
+hyvin varustettuja laivojaan mainehikkaille tutkimusmatkoille
+napaseutujen maailmoihin, joissa monet koko maailmalle tärkeät ja
+mielenkiintoiset tutkimustehtävät odottavat ratkaisuansa; onhan -- vain
+yhden sellaisen mainitaksemme -- äskettäin aljettu aavistaa Jäämeren
+ilmaston ja Intian monsuunien ja Itä-Europan ilmain keskinäisiä
+riippuvaisuussuhteita, joista samalla riippuu satain miljonain ihmisten
+toimeentulo. Ja näkisimme edessämme uudet virkistys-, matkailu- ja
+urheilualueet, bakterittoman ilmansa, ylhän luontonsa, hurmaavain valo-
+ja väri-ilmiöittensä, ihmeellisen eläinmaailmansa kautta verrattomasti
+paljon viehättävämmät kuin mitkään muut...
+
+Mutta palatkaamme nykyisyyteen.
+
+Suomen Jäämeren sataman elinehtona on rautatie, joka yhdistää
+isänmaamme uuden etäisen osan sen vanhaan suureen runkoon, luo liikettä
+maantieteellisesti tärkeällä Itämeren-Jäämeren kannaksella ja ylläpitää
+Suomen molempain meririntamain taloudellista yhteyttä. Rata
+Rovaniemestä Itä-Varankiin tulisi olemaan 50-55 penikulmaa pitkä. Sen
+rakentaminen meidän oloissamme olisi kansallinen suurtyö, mutta suurtyö
+kansallisesti suuria tarkoituksia varten. Vaikka keskustelu radan
+tarkemmasta suunnasta ja sen merkityksestä vielä on liian aikaista ja
+valmistamatonta, lainattakoon tähän kohtia hra Ali Tornbergin
+"Perä-Pohjalaisessa" v. 1917 julkaisemasta kirjoituksesta, josta näkyy,
+mitä Lapin rajoilla ajatellaan tästä rautatiestä.
+
+Rata lähtisi Rovaniemen radan päästä pohjoista kohden pitkin Ounasjoen
+länsirantaa noin 60 kilometriä sekä siitä mainitun joen poikki edelleen
+Kittilän-Sodankylän rajaseutuja Vesman ja Porkosen sekä Sattasen
+ranta-alueiden kautta Inarin kultamaille sekä edelleen Inarin Törmäsen
+ja Kyrön kylien kautta Paatsjoen suuhun ja pitkin Paatsjokea rajan yli
+Venäjän puolelle Salmijärveen sekä sieltä sulaan talvisatamaan
+Pohjois-Jäämeren rannalla.
+
+Kiistämättä olisi tällä radalla maailman kauppaan nähden suurempi
+kantavaisuus kuin millään nykyisin rakennettavaksi esitetyistä
+radoista.
+
+Vaikeasti rakennettava ei mainittu rata myöskään olisi, ja
+tarvittaisiin siinä tuskin ainoaakaan isompaa siltaa. Paikoin
+tulisi rata kulkemaan kilometrejä tasaisia kangasmaita, ja
+kulun tunturienkin yli voisi ehkä suuremmitta vaikeuksitta
+järjestää loivia tunturirinteitä ja kuruja pitkin. Lisäksi olisi
+Sodankylän-Inarin-Petsamon maantiestä suuri apu rakennusaineiden ja
+ruokavarojen kuljettamiseen rakennusaikana ja varmastikin voitaisiin
+rata kuljettaa isoimman osaa pitkin mainittua maantietä ja vähillä
+kustannuksilla.
+
+Pakkolunastuskustannukset tästä radasta, verrattuina Tornion-Lyngenin
+rataan, olisivat aivan mitättömän pienet, se kun tulisi kulkemaan
+miltei yksinomaan Suomen valtion omistamia metsämaita paitsi pienen
+matkan Ounasjoen varrella, jonka asukkaat luultavasti olisivat
+halukkaat tätä tarkoitusta varten luovuttamaan ilmaiseksi tarvittavan
+rata-alueen.
+
+Empimättä olisi tällä matkalla monia arvokkaita vesiputouksia --
+mainitakseni vain Paatsjoen voimakkaat kosket ja putoukset -- jotka
+helposti radan valmistuttua saataisiin teollisuuden palvelukseen.
+
+Vaieten ei myöskään voi sivuuttaa sitä raaka-aineitten runsautta, mitä
+olisi tämän radan varrella ja mikä voitaisiin edullisesti käyttää
+teollisuuden hyväksi, jos rata kerran saataisiin rakennetuksi. Tällä
+alueellahan ovat Suomen valtion suurimmat metsäalueet ja lisäksi osa
+sellaisissa paikoissa, joista ei edes arvottomamman puun hakkuu ja
+uitto kannata.
+
+Ikävä seikka on myöskin se, että me kotimaassa tiedämme vähemmän ja
+toivomme yhäkin vähemmän tämän tien varrella olevista malmi- ja
+kultakaivoksista, joihin kumminkin useat siellä vuosikausia toimineet
+ulkomaalaiset kiinnittävät huomionsa ja toiveensa ja joista radan
+valmistuttua voitaisiin varmastikin saada koko joukon rikkauksia.
+
+Sanotaan ehkä, että maassa on nyt muuta tehtävää kuin Jäämeren satamain
+ja rautateitten suunnittelemista. Siihen vastaamme, että nyt juuri, kun
+seisomme valtiollisen itsenäisyytemme alkupäässä, kun juuri olemme
+päässeet suuresta sisällisestä onnettomuudesta, kun kansan kaikki
+voimat ovat äärimmilleen jännittyneet, kun sadan ja satain vuosien
+säästetty ja hillitty tarmo vihdoinkin pääsee purkautumaan, nyt juuri
+on aika suurtekoihin, nyt on sellainen hetki, jolloin muitten suurten
+tehtäväin joukossa Jäämeren kysymyskin on ratkaistava sillä ainoalla
+tavalla, jolla se todella voi tulla ratkaistuksi -- ajanmukaisen
+sataman perustamisella Itä-Varankiin ja suuren rautatien rakentamisella
+Rovaniemeltä sinne.
+
+Nyt tai ei koskaan.
+
+
+
+
+JÄÄMEREN KIRJALLISUUTTA.
+
+
+Seuraavassa ei luetella lähimainkaan kaikkea Suomen Jäämeren kysymystä
+koskevaa kirjallisuutta, vaan ainoastaan se tärkein kirjallisuus, jota
+tätä teosta varten on voitu hyödyksi käyttää.
+
+_Suomenkielistä kirjallisuutta_.
+
+Ahlqvist, Aug., Kalevalan karjalaisuus. 1887.
+Ailio, Julius, Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. 1899.
+Brehm, A.E., Pohjoisnavalta päiväntasaajalle (ss. 1-24 Lintuvuoret
+   Pohjolassa, 25-44 Tundra ja sen eläinmaailma). 1891.
+Cajander, A.K., Suomen kartasto 1910 (Karttalehti n:o 20 Lapin
+   kasvillisuusvyöhykkeet). 1911.
+Ervasti, A.V., Suomalaiset Jäämeren rannalla. 1884.
+Grotenfelt, Kustavi, Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella
+   1521-1617 (ss. 265, 290, 385-386 Ruotsin ja Venäjän Jäämerta
+   koskevia sopimuksia). 1902.
+Ingman (Ivalo), Santeri, Kaarlo IX:nen Jäämerenpolitiikka I
+   (väitöskirja). 1894.
+Ingman (Ivalo), Santeri, Kaarlo IX:nen Jäämerenpolitiikka vuosilta
+   1603-1613 (Hist. Arkisto XIV). 1895.
+Inha, I.K., Maantiede ja löytöretket I (ss. 214-220 Pohjan miesten
+   retket Vienaan, 229-245 Amerikan ensimäiset löytäjät), II
+   (ss. 438-457 Koillisväylä. 457-462 Luoteisväylä). 1912-1914.
+Ivalo, Santeri, Juho Vesainen. Romaani. 1909.
+Koskinen, Yrjö, Suomalaisten uutis-asutuksesta Jäämeren rannikolla
+   (Kirjall. Kuukauslehti 1868, ss. 63-69).
+Nansen, Fridtjof, Pohjan pimeillä perillä. Norjalainen Napaseuturetki
+   1893-1896. I-II. 1897.
+Nansen, Suksilla poikki Grönlannin. 1896.
+Nybergh, Hugo, Jäämerenrata (Uusi Päivä 1918: 10).
+Rosberg, J.E., Lappi. 1911.
+(Samzelius, Hugo,) Arkkienkelin kaupunki (U. Suometar 1901,
+   14 p. maalisk.).
+Sarva, Gunnar, Suomen pääsy Jäämerelle. Selonteko kysymyksen
+   aikaisemmista vaiheista. Senaatin Kulkulaitostoimituskunnan
+   toimesta laadittu. 1917.
+Ståhlberg, Ossian, Jäämeri-satama (Uusi Päivä 1918: 16).
+Thauvon, J.F., Matkamuistelmia Venäjän Lapista. 1868. Tietosanakirja,
+   art. Kuollan niemimaa, Lappi, Napamaat.
+Tornberg, Ali, Rautatie Pohjois-Jäämerelle (Perä-Pohjolainen 1917: 71).
+Viitanen, F.O., Pohjois-Ruotsin suomalaiset. 1917.
+
+_Muunkielistä kirjallisuutta_.
+
+Aktieselskabet Sydvaranger (Farmand 1916, ss. 59, 76).
+AS, Sydvaranger (Affärsvärlden 1916, ss. 1221-1227).
+Andersson, Gunnar, Spetsbergens koltillgångar och Sveriges kolbehov
+   (Svensk Export 1917, ss. 673-683, 703-712). -- Valaiseva esitys.
+Andree, Karl, Geographie des Welthandels. Mit geschichtlichen
+   Erläuterungen. I (ss. 412-429 jäämeristä, 493-512 valaan- ja
+   hylkeenpyynnistä). 1867.
+Balen, C.L. van, De handelsweg over zee naar Siberië (Tijdschrift
+   voor Economische Geographie 1915, ss. 299 seur.).
+Blink, H., De russische gewesten en zeehavens aan de noordelijk
+   ijszee en de spoorweg naar de Moermanskust (Tijdschrift voor
+   Econ. Geogr. 1917, ss. 273-280).
+Bruce, William S., Polar exploration (Home University Library). 1911.
+Castrén, M.A., Nordiska resor och forskningar I (ss. 143-151 kuvaus
+   Kuollan kaupungista). 1852.
+Fellman, Isak, Handlingar och uppsatser angående Finska Lappmarken
+   och lapparne. 1915.
+Fellman, Jacob, Anteckningar under min vistelse i Lappmarken I-IV
+   (I ss. 564-577 kuvaus Kuollan kaupungista, I ss. 224, 382-383,
+   388, III ss. 290-291, IV ss. 206-219, 246- 247, 258-259 lausuntoja
+   lappalaisten pääsemisestä Jäämerelle). 1906.
+Friis, J.A. En Sommer i Finmarken, Russisk Lapland og Nordkarelen.
+   1871.
+Friis, J.A., Klosteret i Petschenga. Skildringer fra Russisk Lapland.
+   1884. -- Viehättäviä historiallisia ja romantisia kuvauksia
+   Petsamon vanhasta luostarista.
+De Geer, Gerard, The Coal Region of Central Spitzbergen (Ymer 1912,
+   ss. 335-380).
+Holten-Bechtolsheim, H., Norsk-russiske greensestridigheder indtil
+   freden i Teusina 1595 (Nordisk Tidskrift 1915, ss. 256-270).
+Ignatius, K.E.F., Några anteckningar rörande nordliga Finlands
+   östra gräns (Hist. Ark. V. ss. 10-21). 1875.
+Kihlman (Kairamo), A. Osw., Pflanzenbiologische Studien aus Russisch
+   Lappland (Acta Soc. Pro fauna et flora fennica T. VI, Nr 3). 1890.
+   -- Perustava teos alallaan.
+(Koroleff, Herman,) Finlands rätt till område vid Ishafskusten I-II
+   (Hufvudstadsbladet 1918: 13, 15),
+Krassnow, Andreas v., Russland (Länderkunde von Europa von Alfred
+   Kirchhoff, III). 1907.
+Nansen, Fridtjof, Gjennem Sibirien. 1914.
+Nansen, Fridtjof, Nebelheim. Entdeckung und Erforschung der
+   nördlichen Länder und Meere I (ss. 181-206 Ottarin ja Adam
+   Bremeniläisen ajat, 229-249 lappalaisten muinaisuus), II
+   (ss. 78-127 Vienanmeren vanha taloushistoria). 1911.
+Nordenskiöld, A.E., Vegas färd kring Asien och Europa I (ss. 35-65
+   koillisimman Europan löytöhistoria). 1880.
+Nordenskiöld, Otto, I Vegas fotspår, Ymer 1915: ss. 16-26
+   (Siperian laivaliikkeen kehityksestä).
+Palmén, E.G., Simon van Salinghens karta öfver Norden 1601
+   (Fennia 31, n:o 6). 1912.
+Pohle, Richard, Wald- und Baumgrenze in Nord-Russland (Zeitschrift
+   der Gesellschaft für Erdkunde zu Berlin 1917, ss. 205-229).
+Relation om förhållandet med gränsen emellan Norrige och Finland,
+   afgifven af Landshöfdingen i Uleåborg (Suomi 1843, ss. 291 seur.)
+Rosberg, J.E., Finnarna i Tromsö amt (Terra 1915).
+Rydberg, O.S., Sverges traktater med främmande magter. I
+   (ss. 504-513: Freds- och gränstraktat mellan Norge och Novgorod
+   1326, juni 3). 1877.
+Schott, Gerh., Geographie des Atlantischen Ozeans. 1912.
+Schröer, Gustav, Flykten från Murmanbanan. 1917.
+Sibiriens udenrigshandel gjennem Obs og Jenissejs mundinger
+   (Meddelelser fra Norges oplysningskontor for naeringsvejene
+   1916, s. 144).
+Staël von Holstein, Lage, Ett svenskt-norskt Spetsbergen
+   (Statsvetenskaplig Tidskrift 1917, ss. 217-237).
+Sund, Oscar, Udviklingen af Norges fiskerier. (Farmand 1916,
+   ss. 78-80).
+Welle-Strand, Edvard, Det russiske hinterland (Nordisk Tidskrift 1917,
+   ss. 18-26).
+
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 59915 ***