diff options
Diffstat (limited to '59915-0.txt')
| -rw-r--r-- | 59915-0.txt | 2893 |
1 files changed, 2893 insertions, 0 deletions
diff --git a/59915-0.txt b/59915-0.txt new file mode 100644 index 0000000..37a7805 --- /dev/null +++ b/59915-0.txt @@ -0,0 +1,2893 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 59915 *** + + + +E-text prepared by Tapio Riikonen + + + +SUOMI JÄÄMERELLÄ + +Kirj. + +VÄINÖ VOIONMAA + + + + + + +Helsingissä, +Edistysseurojen Kustannusosakeyhtiö, +1918. + + + +SISÄLLYS: + + Alkulause. + 1. Jäämeri ja Jäämeren maat. + 2. Muinaisaikain talous- ja valtasuhteet Jäämerellä. + 3. Uusi aika. Jäämeren rannikkojen valtiolliset jaot. + 4. Suomen pyrkimys Itä-Varankiin. + 5. Suomalaiset siirtolaiset Jäämerellä. + 6. Maailmantalous ja Jäämeren kysymys. + 7. Muurmanin rata. + 8. Suomen satama Jäämerellä. + Jäämeren kirjallisuutta. + + + + +ALKULAUSE. + + +Koko kansamme, erotuksetta kaikki sen kerrokset ovat täydellisesti +yksimielisiä siitä, että nyt on tullut hetki Suomen päästä Jäämerelle, +josta maamme nurjain kohtalojen kautta vastoin kaikkea oikeutta on +vuosisatoja ollut suljettuna pois. Jäämeren avaaminen Suomelle ei +merkitse ainoastaan vanhan vääryyden hyvittämistä ja pohjoisimman +Suomen paikallisen elinkysymyksen ratkaisemista, vaan myöskin +suurenarvoisen tuotantolähteen ja tärkeän siirtola-alueen avaamista +koko maallemme. Se on lisäksi oleva itsenäisen Suomen ensi askel ulos +suureen vapaaseen maailmaan. Ja se on oleva ensimäinen elonmerkki +"suurenevasta Suomesta". + +Kun ei ole olemassa suorastaan mitään ajanmukaista kirjallisuutta, joka +yleistajuisessa muodossa esittäisi kansalaisille Jäämeren kysymystä +suomalaiselta kannalta, voinevat seuraavat lehdet täyttää jonkinlaisen +puutteen. Tämä kirjanen tahtoo ennen kaikkea asiallisesti valaista +Jäämeren kysymyksen eri puolia: uuden tarkastelun perusteella osoittaa +Suomen historialliset, maantieteelliset ja kansalliset oikeudet pääsyyn +Jäämerelle sekä uusimpain luotettavain lähteitten mukaan esittää +Jäämeren luonnosta, talouselämästä ja tulevaisuuden toiveista tietoja +ja näkökohtia jatkuvan keskustelun pohjaksi. Toisinaan on täten tullut +poiketuksi aineen ahtaimmista rajoista. Mutta Suomen Jäämeren +kysymyksen ymmärtäminen ja arvosteleminen vaatii vertailuja ja laajoja +näköaloja. Siltä on päähuomio aina luonnollisesti ollut keskitetty +siihen Jäämeren nurkkaan, joka kaikissa oloissa ja suhteissa on meille +tärkein ja johon meillä on riidaton oikeus, nim. Itä-Varankiin. + +Helsingissä, keväällä 1918. + +V. V. + + + + +1. JÄÄMERI JA JÄÄMEREN MAAT. + + +Pohjoisnapaa ympäröivä Pohjois-Jäämeren alue eli "arktinen alue" on +saanut muusta maailmasta eroavan luonteensa etupäässä maapalloisen +asemansa ja siitä johtuvain luonto-olojen vuoksi. Silmäys karttaan +sanoo, että arktiseen alueeseen kuuluu keskellä oleva laaja meri ja +sitä ympäröivät kapeat kaistaleet Europan, Aasian ja Amerikan +mantereista ynnä niitä reunustavat tiheämmät tai harvemmat saaristot. +Alueen etelärajana on matematismaantieteellisesti pidettävä napapiiriä +(66 1/2° pohj. leveyttä). Muissa suhteissa sitävastoin ei näin +säännöllistä rajaa voida vetää arktisen alueen ympärille. Jos pidämme +alueen ilmastollisena rajana sitä lämpökäyrää (isotermiä), joka +ilmaisee 0 asteen keskimääräistä vuotuista lämpötilaa, niin raja painuu +Itä-Siperiassa ja Labradorin seuduilla Pohjois-Amerikassa 50. +leveysasteelle saakka, mutta nousee Ruijan tienoilla paljon yli 70. +leveysasteen, s.o. melkoista pohjoisemmaksi napapiiriä. Samoin +metsäraja, jota kasvistollisesti pidetään arktisen ja viileän +kasvillisuusvyöhykkeen rajana ja joka yleensä seuraa sitä lämpökäyrää, +joka osoittaa keskimääräistä 10 asteen lämpötilaa vuoden lämpimimpänä +kuukautena, on Beringin salmen ja Labradorin seuduilla paljon +etelämpänä, mutta Keski-Siperiassa, Suomi-Skandinaviassa +(Fennoskandiassa) ja Länsi-Kanadassa melkoista pohjoisempana +napapiiriä. Arktisten merienkään rajaksi ei napapiiri hyvin sovellu, +sillä Jäämeren lahdista Vienanmeri ja Hudsoninlahti tunkeutuvat +napapiiriä paljon etelämmäksi. Jäämeren alueen rajat ovat siis +melkoisen horjuvia. Jonkinlaisena yleispiirteisenä rajana voidaan +kuitenkin aina pitää napapiiriä. + +_Pohjois-Jäämeri_ eli arkipäiväisemmin vain _Jäämeri_ on oikeastaan +suuri Atlantin valtameren lahti, joka ulettuu Islannista Beringin +salmelle saakka. Jäämeren yhteyttä Atlantin kanssa välittävät +Grönlannin itäpuolella olevat leveät ja länsipuolella olevat kapeat +salmimeret. Merimaantieteellisesti voisi Jäämeren etelärajana pitää +Grönlannin kaakkoisnurkan, Islannin ja Färsaarten merkitsemää linjaa, +jolla kohdalla meren pohjassakin on korkeampi kynnys; jos merenpinta +alenisi viisisataa metriä, syntyisi tälle linjalle kuiva maasilta +Europasta Amerikkaan. Asemaltaan Jäämeri on sellainen kolmen mantereen +"välimeri" kuin etelässä oleva Europan Välimeri; suuruudeltaan se +viimeisten laskujen mukaan on 14.3 milj. km s.o. viisi kertaa suurempi +kuin Europan Välimeri; muodoltaan se on epäsäännöllinen ympyrä; +jokseenkin keskellä sitä on pohjoisnapa. + +Tehkäämme kartalla nopea kiertoretki Jäämeren eri osiin. +Norjan-Islannin-Grönlannin-Huippuvuorten välillä on n. 4 milj. km2 +laaja tuhansiin metreihin syvä _Europan Pohjoismeri_ eli _Norjanmeri_. +Se on luonteeltaan puolittain atlanttinen meri, ja toiset +maantieteilijät sen lukevatkin Atlantin meren osaksi. Sen läntinen osa, +_Grörlanninmeri_, on maajäisine rantoineen, uiskentelevine +jäävuorineen, ajojäineen ja kylmine merivirtoineen täysin Jäämeren +luontoinen. Ikuisen jään valtakunnan tultasyöksevinä portinvartijoina +ovat täällä suuri "satujen saari" _Islanti_ ja pieni meren keskellä +seisova _Jan Mayenin_ saari. Tämän meren itäinen, Norjaan rajoittuva, +varsinaiseksi _Norjanmereksi_ kutsuttu, Golf-virran sulana pitämä, +kalastukselle ja meriliikkeelle sopiva osa taas on kaikissa kohdin +Atlantin meren kaltainen, johon se taloudellisesti ja politisestikin +mitä lähimmin liittyy. + +Huippuvuorten ja Grönlannin välisen n. 600 km:n leveän salmen kautta +tullaan Grönlannin merestä pohjoisnapaa ympäröivälle _Napamerelle_. +Mikäli sitä tunnetaan, se on 9.3 milj. km2 laaja, hyvin syvä, melkein +saareton, alituisen jääkannen peittämä ulappa, ikuisen jään rajaton +valtakunta, jossa ei ole mitään sanottavaa kasvi- tai eläinelämää. + +Napameren kummallakin puolella on matalampia saarekkaita lahtimaisia +merenosia eli rantameriä. Amerikan puolella olevassa rantameressä on +lukuisain suurten mannersaarien muodostama Kanadan arkipelagi +vaarallisine jäävirtoineen. Aasian ja Europan puolella olevassa +rantamerialueessa on ensinnäkin huomattava luoteisimman Siperian edessä +oleva _Karan- eli Kaarianmeri_ (n. 0.3 milj. km2). Se on Napameren +avonainen lahti, jonka Novaja Semljan kaksoissaari erottaa +läntisemmistä merialueista. Vaikka Karanmeri tavattoman kylmyytensä +vuoksi onkin "Europan jääkellari", niin sen asema Europan lähellä, sen +osittainen soveltuvaisuus laivaliikkeelle ja sinne laskevat mahtavat Ob +ja Jenisei joet antavat sille jonkinlaisen taloudellisen merkityksen. +Karanmeren kaikki taloudelliset ja politiset suhteet ovat suuntautuneet +länteenpäin, minne tärkeimpinä pääsyväylinä ovat Novaja Semljan +eteläisen saaren ja Vaigatsh-saaren välinen _Karansalmi_ (Karan portti) +sekä Vaigatshin ja mantereen välillä oleva _Jugor-salmi_. + +Novaja Semljan länsipuolella olevaa merialuetta voisi nimittää _Europan +Jäämereksi_; sen rajoina olevat saaret, Karhusaari, Huippuvuoret, Frans +Joosefin maa ja Novaja Semlja, kuuluvat kaikki Europpaan, ja se on itse +välittömässä avonaisessa yhteydessä Europan Pohjoismeren kanssa, jonka +lahtena tai rantamerenä sitä parhaiten onkin pidettävä. Muodoltaan +Europan Jäämeri on neliömäinen, alasivu kuitenkin eteläänpäin +taittunut, ja pinta-alaltaan n. 1 milj. km2. + +Se on kieltämättä koko Jäämeren tärkein osa. Atlantin meren laivaliike +voi sinne esteettömästi jatkua, sen eläimistö tarjoo pyyntimiehille +runsaita ja arvokkaita saaliita, sinne laskevat Pohjois-Venäjän suuret, +kulkuteiksi enemmän tai vähemmän kelpoiset joet ja sen rannoilla asuvat +Europan sivistyskansain pohjoisimmat etuvartijat. + +Niinkuin Europan Pohjoismeressä, niin Europan Jäämeressäkin on jyrkkä +vastakohta olemassa Europpaa lähempänä ja siitä ulompana olevan +merialueen välillä. Eteläpuoli, jota sen ääressä olevan Lapinmaan +mukaan on kutsuttu _Lapinmereksi_, on suuressa määrin Norjan +länsipuolella olevan meren kaltainen. Norjasta Kuollan niemen +puoliväliin saakka Lapinmeren rannat pysyvät vuoden ympäri sulina ja +paljon laajemmillakin aloilla vesi on vaarallisista jäävuorista vapaa +sekä pitemmän tai lyhemmän osan vuotta merenkululle auki. Runsaan +merieläimistönsä ja luontaisten elinkeinojensakin kautta se lähinnä +kuuluu varsinaisen Norjanmeren yhteyteen. Paljon pienempi taloudellinen +arvo on Lapinmeren pohjoispuolella olevalla _Barentsinmerellä_, joka +monessa suhteessa on verrattava Grönlannin mereen, sekä Lapinmerestä +lounaaseen pistävällä matalalla _Vienanmerellä_, joka viimemainittu +kuitenkin asuttujen, kehityskykyisten ympäristöjensä ja eteläisten +liikeyhteyksiensä vuoksi välillisesti on Jäämeren tärkein perukka. + +Europan Jäämeren talouselämälle tarjoavat sen saaret sopivia +tukipisteitä. Seitsemän suuren ja monen pienen saaren muodostama, n. +65.000 km2:n laajuisen _Huippuvuorten_ saariston läntisiä, jopa +pohjoisiakin salmia ja vuonoja Golfvirran vielä lämmin vesi pitää +kesäisin sulana, jotavastoin saariston itäpuoliset vedet, missä kulkee +kylmä polarivirta, ovat aina täynnä ajojäitä. Huippuvuoria paljon +kylmempi ja vaikeapääsyisempi on vasta v. 1873 löydetty _Frans Joosefin +maa_, Jäämeren ahdistetun eläimistön etäinen pakopaikka, sekin n. +50.000 km2 laaja saaristo. _Novaja Semljan_ kaksoissaaret, alaltaan +91.791 km2 ovat kesäisin sulan Europan Jäämeren ja kylmän, harvoin +kesälläkään jäistä vapaan Karanmeren jyrkkänä rajana. Kaikki nämä +Jäämeren saaret ovat korkeita, jäitten ja aaltojen epätasaisiksi +syövyttämiä vuorimaita. Huippuvuorilla ja Frans Joosefin maassa +on alkuvuoren päällä samanlaisia vaakasuoria hietakivi- ym. +vuorikerroksia, joita tavataan Grönlannissa, joten ne kaikki näyttävät +olevan jätekappaleita samasta muinaisesta laajasta mantereesta. Novaja +Semljan vuorirakenne muistuttaa lähinnä Uralin vuoristoa. Kaikkien +näiden jää- ja lumipeitteisten saarten vuorissa on säilynyt merkkejä +täällä aikain aikoina vallinneesta lämpimästä ilmastosta ja +etelämaisesta palmukasvillisuudesta. Silloin varmaan ovat syntyneet +Huippuvuorten kivihiilikerrokset ja Novaja Semljan petrolilähteet, +jotka samoinkuin Grönlannin ja Ruijan rannikkojen malmit ja muut +vuorenaarteet ovat pakottaneet Jäämerellä uudelleen arvioimaan melkein +kaikki entiset arvot. + +Jäämeren alueelle ominaista on sen luonnonelämän suuri yhdenmukaisuus. +Jää on siellä yhdistänyt meren ja maan suureksi yhtenäiseksi luonnon +valtakunnaksi. Kaikkialla samanlaatuinen ilmasto, yli koko Jäämeren +liikkuvat jäävirrat ja koko alueen ympäri ulettuva melkein katkeamaton +maavyöhyke ovat siinä määrin helpottaneet kasvien ja eläinten yleistä +leviämistä, että ne joka paikassa Jäämeren piirissä ovat +pääpiirteittäin samanlaatuisia. + +Kaiken elimellisen elämän alkuna näyttävät täällä olevan pienet +leväkasvit, joita on kaikkialla, merivedessä, jäissä, lumissa ja +mailla. Meri on täynnä pienen pieniä pii-leviä; niitä esiintyy usein +niin suurin määrin, että jäät niistä saavat keltaisen värin. Täällä +kirjaimellisesti toteutuu sana: "missä on vettä, siellä on elämää"; jos +sulattaa kivikovan jääpalan, niin keskeytynyt elämä siinä heti alkaa +uudelleen. Jäämeren pohjassa kasvaa suuria ruskoleviä, joita tuulet +ajavat rannoille korkeiksi röykkiöiksi. Meren kasvillisuudesta viime +kädessä saa ravintonsa Jäämeren suunnaton eläinmaailma, ensin pienimmät +vesieläimet, sitten kalaparvet, lukemattomat linnut, hylkeet ja vihdoin +jättiläismäiset valaat. + +Maalla on omat pii-levänsä, jotka joskus värjäävät lumen punaiseksi. +Kukintakasveja on Jäämeren mailla tavattu n. 400 eri laatua, joten +sikäläinen kasvillisuus ei ole lainkaan niin köyhä kuin luulisi. "On +merkittävä seikka -- Jäämeren tutkija William S. Bruce kirjoittaa -- +että kulkekoonpa retkeilijä kuinka kauas pohjoiseen hyvänsä, käyköön +kuinka autiossa seudussa tahansa, niin varmasti hän tapaa yhden tai +useamman lajin kukallisia kasveja. Ainakin hän löytää siellä unikon, +voikukan tai kivirikon, ja kaikista niistä Jäämeren unikko (_Papaver +radicatum_) on kestävin. Ei ole sitä paikkaa Huippuvuorilla, Frans +Joosefin maalla, Novaja Semljalla tai muualla niin karua, autiota ja +tuulenpieksämää, etten siellä olisi löytänyt Jäämeren unikkoa +kasvamassa, vaikkapa surkastuneenakin, niin kasvamassa ja kukkimassa +kuitenkin; ja missä olot ovat vähänkään suotuisammat, siellä se aivan +rehoittaa ja loistaa. Samaten Jäämeren unikko tavataan Grönlannin +rannikoilla ja Amerikan pohjoispuolella olevassa saaristossa, missä +vain mitään voi kasvaa. Unikon jälkeen punainen kivirikko (_Saxifraga +oppositifolia_) on luultavasti sitkein arktinen siemenkasvi, ja +suotuisissa paikoissa se on vielä rehevämpi kuin unikko..." + +Arktiseen kasvillisuusvyöhykkeeseen luetaan metsärajan pohjoispuolella +olevat seudut. Tämän vyöhykkeen kasviyhdyskuntia on tapana yhteisellä +nimellä kutsua "tundraksi", jolla nimityksellä kuitenkin varsinaisesti +tarkoitetaan sammal- ja jäkäläkankaita ja soita, jotka peittävät +Jäämeren rannikoilla olevia tasankoalueita Pohjois-Venäjällä, +Siperiassa ja Kanadassa. "Arktisen alueen kasvillisuuden yleinen luonne +on erittäin yksitoikkoinen. Karua on koko luonto. Silmän kantamalta ei +näy ainoatakaan puuta, tuskin edes pensasta, ainoastaan pieniä maassa +matavia varpuja, kituvia ruohoja ja heiniä, joiden varret ja korret +ovat suureksi osaksi sammalten ja jäkäläin peitossa. Tundran yleinen +väri on ikävänlainen, ruskean vihertävä, mutta syyspuoleen on +väririkkaus runsaampaa. Silloin saavat kasvien lehdet koreat +syysvärinsä. Seutujen valtavärit vaihtelevat silloin ruskeasta +(vaivaiskoivu ym.) heleän tulipunaiseen (karhunmarja) ja +koreankeltaiseen (enimmät pajut). Missään muualla eivät kasvien koreat +syysvärit pistä niin selvästi silmään kuin autiolla tundralla... +Poikkeuksena tundraseutujen yksitoikkoisuudessa ovat viljavimmat +vuorten rinteet, kalliopengermät ym. sellaiset paikat, jonne on +keräytynyt rapautumissoraa riittävästi ja jotka ovat edes jonkun verran +suojattuina tuulilta. Etenkin ovat kalkkikalliot kasveille suotuisia. +Puita ja isoja pensaita ei tosin ole sielläkään, mutta sinne ovat +saapuneet pohjoisten seutujen kauneimmat kukkakasvit. Tunturivuokon +kukkiessa ovat rinteet lumivalkeita sen runsaista kukista; toiset +rinteet saattavat olla punasinerviä _Saxifraga oppositifolian_ +kukkiessa (esim. Varankivuonossa). Varsinkin lintuvuorien penkereillä +on kasvillisuus keräytynyt todellisiksi luonnon kukkatarhoiksi. Mutta +nämä ovat vain vähäpätöisiä poikkeuksia, jotka ainoastaan hyvin vähässä +määrässä häiritsevät arktisten seutujen kasvillisuuden suurta +yksitoikkoisuutta." (A.K. Cajander.) + +Eläimistökin on kaikkialla Jäämeren alueella pääasiallisesti +yhdenlaatuinen. Koko alueen tunnuksellisin eläin, jään valtakunnan +kuningas, on jääkentillä lakkaamatta kuljeskeleva, hylkeitä +pyydystelevä jääkarhu (_Ursus maritimus_). Varsinaisista maaeläimistä +ovat ihmiselle hyödyllisimmät myskihärkä (_Ovibos moschatus_) ja peura +(_Rangifer tarandus_). Enemmän lampaan kuin naudan sukuinen myskihärkä +elää nykyään ainoastaan Amerikan napamaissa, mutta on muinoin ollut +yleinen pohjoisessa Europassakin. Peura elää villinä kaikissa Jäämeren +maissa ja on levinnyt kauas napapiirin eteläpuolellekin; Suomessa se on +aikoinaan ollut yleinen Laatokan seuduillakin. Sen esiintymistä Frans +Joosefin maalla ja Huippuvuorilla on pidetty todisteena siitä, että +nämä saaret ovat ennen olleet mantereitten yhteydessä; edellisestä +saaristosta peura kuitenkin on jo hävinnyt ja jälkimäisessä saaristossa +on se häviämäisillään, kun europpalaiset urheilijat sitä kilvan +surmaavat ja norjalaiset metsästäjät ovat viime aikoina ruvenneet sitä +myrkylläkin tappamaan, "hävittäen ei ainoastaan villipeuroja, vaan +myöskin karhuja, naaleja, lintuja ja muita eläimiä ja muuttaen siten +luonnonrikkaat Huippuvuoret kolkoksi kalmistoksi". Lappalaiset ja +jotkut muut pohjoiset kansat ovat kesyttäneet peuran "poroksi" ja +saaneet siitä mitä monipuolisimman hyötyeläimen. Muista maaeläimistä +mainittakoon vielä sukunsa tuhkimus, typerän tunkelias Jäämeren kettu +eli naali (_Canis lagopus_), ja pari jyrsijöihin kuuluvaa sopulilajia +(_Myodes_), jotka usein suunnattomin joukoin kulkevat tundroilla, jänis +ja susi. Varsinaisista metsäeläimistäkin monet ovat levinneet +lähimmille napamaa-alueille. + +Yleisin kaikista arktisista linnuista on pulmunen (_Plectrophanes +nivalis_), "joka esiintyy suunnattomin joukoin ja löytää itselleen +koti- ja pesäpaikan jokaisessa arktisessa maassa, olkoon se kuinka +kolkko hyvänsä". Frans Joosefin maalle se saapuu huhtikuun puolivälissä +ja muuttaa sieltä lokakuun loppupuolella. Tärkeimpiin Jäämeren maitten +lintuihin kuuluvat metsäkanan sukuiset kiirunalajit (_Lagopus_), joiden +liha on maukasta ravintoa. Arktisten lintujen oikea valtakunta on +kuitenkin itse Jäämeren avaroilla vesillä. Siellä tavataan +"lintuvuoria", korkeita ja jyrkkiä rantakallioita, joilla kiislat, +ruokit, lunnit, lokit, merimetsot ja muut vesilinnut pesivät +suunnattomin joukoin; aurinkoa pimentävinä pilvinä lentelee lintuja +sellaisten lintuvuorien ympärillä. Taloudellista hyötyä kaikki nämä +lintuparvet tuottavat ainoastaan höyhenillään ja munillaan. +Arvokkaimpia siinä suhteessa ovat haahkat (_Somateria mollissima_ ja +_spectabilis_). Islannissa, Huippuvuorilla ja muilla Jäämeren saarilla +pesivät haahkat sisustavat pesänsä mitä hienoimmilla untuvilla, joita +ne nyppivät omasta rinnastaan. Ihminen riistää pesästä untuvat ja +munat, ja haahkaemä kahdesti uudelleen sisustaa pesänsä, toisella +kerralla uroslinnultakin otetuilla untuvilla; 24 pesän lasketaan tällä +tavoin tuottavan kilon untuvia. + +Jäämeren merieläimistön runsaudelle vetää koko maailmassa vertoja +ainoastaan Eteläisen Jäämeren eläimistö. Tämä Jäämeren eläinrikkaus ei +riipu niin paljon lajien lukuisuudesta kuin saman lajin yksilöjen +paljoudesta. Merieläimistä herättävät enintä huomiota valaat, joita on +sekä suuria hetulasuisia että pienempiä hammasvalaita. Valaitten +kuningas, 24 m:n pituuden ja 150.000 kg:n painavuuden saavuttava musta +Grönlannin valas (_Balcena mysticetus_), joka ennen tuhansittain +risteili Jäämeren selillä, on jo luultavasti sukupuuttoon hävinnyt; v. +1897 skotlantilaiset valaanpyytäjät vielä saivat saaliikseen 13 näitä +valaita, mutta v. 1907 eivät enään ainoatakaan. Sen sijaan porhaltelee +Jäämerellä vielä mahtava sinivalas eli jättiläisvalas (_Balanoptera +Sibbaldii_); se ei ole yhtä painava ja paksu kuin Grönlannin valas, +mutta on sitä pitempi, maailman pisin eläin, joskus 30 metrin +mittainen! Pienemmistä valaslajeista ovat muita merkittävämpiä +maitovalas (_Delphinopterus leucas_) ja sarvivalas (_Monodon +monoceros_). Ne ovat molemmat 4-6 m:n pituisia ja monessa muussakin +suhteessa toistensa kaltaisia, ja niitä pyydystetään ahkerasti sekä +rasvan että nahan ja ravinnoksi käytetyn lihansa vuoksi. Maitovalas +liikkuu kaikilla arktisilla rantavesillä ja se on helposti tunnettava +kermanvaaleasta väristään. Sen retket ovat niin säännöllisiä, että +kokeneet pyytäjät, jotka tarkoin tuntevat, mitä rantaa ja mitä tietä se +milloinkin kulkee, tavallisesti saavat ajetuksi maalle koko matkueen. +Sarvivalas on tunnettava uroksen 2-3 m:n pituiseksi, suoraan eteenpäin +ulkonevaksi kasvaneesta yläleuan etuhampaasta. Tällä kierteisellä +hammasluulla oli ennen vanhaan kaupassa hyvin suuri arvo, sitä kun +näette luultiin raamatun pyhän "yksisarvisen" sarveksi ja sen jauhetta +kun senvuoksi pidettiin ihmelääkkeenä. Jäämeren lämpimämmissä osissa +tavataan myöskin pyöriäinen eli merisika (_Phocaena communis_), +mustaselkäinen ja valkovatsainen, lihava ja iloinen, parin metrin +pituinen pikkuvalas. + +Jäämeren lukuisista hyljelajeista on arvokkain mursu (_Trichechus +rosmarus_). Se on jykevä otus, painoltaan 1000-2500 kg ja koiras +varustettu 2/3 m:n pituisilla alaspäin kasvavilla torahampailla, joita +se käyttää simpukkain kaivamiseen ja taisteluaseekseen. Mursukin on +ennen ollut yleinen Jäämerellä, mutta hillittömän pyynnin vuoksi se jo +on hävinnyt laajoilta alueilta. Jäämeren tavallisia hylkeitä ovat +Grönlannin hylje (_Phoca groenlandica_), muita suurempi partahylje +(_Ph. barbata_), kuplahylje (_Cystophora cristata_) ja Suomenkin +vesillä tavattavat norppa eli kiehkuraishylje (_Phoca foetida_), +kirjava hylje (_Phoca vitulina_) ja halli eli harmaahylje (_Halichoerus +grypus_). Hylkeenpyynti on yhä vielä Jäämeren tärkeimpiä elinkeinoja ja +kymmeniä ellei satojatuhansia hylkeitä saadaan joka vuosi Europan +lähellä olevista Jäämeren osista. + +Lintujen, valaitten ja hylkeitten ohella vilisee Jäämeressä lukematon +joukko alempia eläimiä kaloista yksisoluisiin alkueläimiin saakka. Nämä +eläjät saavat ravintonsa mittaamattomain kelluvain leväjoukkojen +muodostamilta meren niityiltä ja itse ne ovat meren korkeampain +asukkaitten loppumattomina laitumina. "Kahta katkalajia (_Anonys nugax_ +ja _Onissimus Edwardsii_) vilisee Jäämeren vesissä niin suuria +joukkoja, että ne syövät suuren linnun ruhon kaikki pehmeät osat ja +jättävät käsistään putipuhtaan luurangon 24 tunnin kuluessa. +Luonnontutkijat ovat usein käyttäneet tätä apukeinoa työssänsä. +Huippuvuorten Jäävuonon suusta, 197 syllän syvyydestä Monacon ruhtinas +sai haaviinsa koko neljäkymmentä naulaa suuria punaisia äyriäisiä +(_Pandanus borealis_), yhteensä 1.775 kappaletta; nämä äyriäiset eivät +ainoastaan olleet eläintieteellisesti mielenkiintoisia, mutta ne +havaittiin myös erinomaisen maukkaaksi syötäväksi ja ne käytettiin +siihen tarkoitukseen laivalla. Vesi kihisee kotiloeläimiä, etenkin +_Clio borealis_ lajia, jolla Grönlannin valas elää, ja nuolimatoja +(_Sagitta_), joilla on läpinäkyvä kotilo. Barentsinmeressä olen koonnut +haaviini naulan toisia pieniä hankajalkaisia (_Calanus jinmarchicus_) +muutamassa minutissa. Nämä äärettömät joukot eläineliöitä ovat +perusravintona lintu-myriadeille, hylje- ja mursuparville ja lukuisille +valaille. Ja on muistettava sekin, että itse ihminenkin tarpeen +tullessa voi saada runsaan ruuan meren pienistä äyriäisistä, jos +hänellä vain on keinoja, millä koota niitä." (William S. Bruce.) + +Surkein olento Jäämeren maailmassa lienee ihminen. Arktiset maat ovat +näihin saakka olleet maailman harvimpaan asuttuja, niiden väestö on +kuulunut kansain alimpaan köyhälistöön. Miljonain neliökilometrien +laajuisissa Jäämeren maissa asuva väkiluku nousee tuskin yli +800.000-900.000 hengen. Tähän väestöön on silloin luettu Jäämeren +rannikoilla ja saarilla asuvat arktiset alkukansat, vaikka niiden +asuma-alat osittain ulettuvat napapiiriä melkoista etelämmäksikin, sekä +mainituille seuduille muuttaneet sivistyskansoihin kuuluvat asukkaat. +Alkukansoista ovat lukuisimmat Europassa asuvat lappalaiset (n. 30.000 +henkeä), Siperian jakutit (230.000) ja Amerikan eskimot (40.000 +henkeä). Viimemainitut ovat melkein yksinomaisesti merikansaa, joka +kalastuksen ja hylkeenpyynnin alalla on saavuttanut melko korkean +kulttuurikannan; Europan ja Aasian arktiset kansat taas ovat parhaasta +päästä mannerkansoja, joiden pääelinkeinoja ovat metsästys, +sisävesikalastus ja poronhoito. Europpalainen kulttuuri on jo +kuitenkin tunkeutunut Jäämerellekin ja saanut johtavan aseman sen +talouselämässäkin, josta alkukansat vuosi vuodelta joutuvat yhä +syrjemmälle. Niin on käynyt erityisesti siinä Jäämeren alueen osassa, +joka tässä on tutkielmamme esineenä. + +Pohjoisimman Europan rannikko on vuonojen ja lahtien uurtelema. Norjan +pohjoisrannikolla, _Ruijassa_, on vuono vuonon, niemi niemen, saari +saaren vieressä Suomen Enontekiön lähelle pistävästä komeasta +Jyykeänvuonosta (Lyngenfjord) Utsjokea lähellä olevaan avaraan +Varanginvuonoon saakka. Tämän vuonon itäpuolella on kapean kannaksen +mantereeseen yhdistämä Kalastajaniemi. Varangista itäänpäin kutsutaan +rannikkoa _Muurmanin-rannaksi_. Se on matalampi kuin Ruijan rannikko ja +Kuollanvuonoa lukuunottamatta lahdeton. Suuren Kuollan niemimaan alavan +itä- ja kaakkoisrannikon nimenä on _Turjan-ranta_. + +Kapeahkon merensalmen kautta päästään Jäämerestä monihaaraiseen +Vienanmereen. Se päättyy luoteessa vuori- ja vuonorantaiseen, saariston +reunustamaan _Kannanlahteen_, jonka molemmin puolin olevia rantoja +kutsutaan _Karjalan-rannaksi_. Vienanmeren eteläisenä päänä on +satamaton, matala _Äänislahti_, jonka rannat pakoveden aikana ovat +kuivilla kilometrien leveydeltä. Lahden suussa ovat kuuluisat +Solovetsin luostarisaaret. Kolmas Vienanmeren perukka on suppilomainen +_Vienanlahti_, mihin suuri Vienanjoki laskee. Laivaliikkeestä +johtuneella nimityksellä kutsutaan Vienanlahden länsirantaa +_Kesärannaksi_ ja itärantaa _Talvirannaksi_. -- Itäpuolella Vienanmeren +suuta on _Meseninlahti_ ja sen takana pistää kauas mereen omituisen +muotoinen _Kanin-niemi_, jonka takana alkavat Petshoran seudut. + +Taloudellisesti voidaan Europan Jäämeren maat sopivasti jakaa eri +vyöhykkeisiin. (1) "Merivyöhykkeessä", s.o. Jäämeren saarilla ja +lähimmillä rannikoilla ovat vanhastaan tärkeimpiä olleet +merieläimistöön perustuvat elinkeinot: meri- ja jokikalastus, +"lintuvuorilla" pesiväin vesilintujen untuvain ja munain keräys, +hylkeen- ja valaanpyynti. (2) Mantereella saa kasvillisuus etelään +mennessä yhä suuremman arvon, vaikka sillä täälläkin on eläimistön +rinnalla ainoastaan toisarvoinen merkitys. Pitkin Europan koko +pohjoisinta rannikkoa kulkee missä kapeampana missä leveämpänä korkea, +vesiköyhä "tunturivyöhyke", jota käytetään porojen syöttömaaksi ja +jolla on merkitystä myöskin villipeurain, syötäväin lintujen +(riekkojen, kiirunain) ja turkiseläinten pyydysmaana. Tämä vyöhyke +täyttää koko Ruijan, pohjoisimman ja koillisen osan Kuollanniemeä, +Vienanmeren suun seudut, koko Kaninniemen ja sen takaiset rannikot sekä +etelämpäinkin seutujen korkeimmat kohdat. (3) Tunturivyöhykkeen +eteläpuolella alkaa vähitellen varsinainen "metsä- ja järvivyöhyke", +monipuolisen metsästyksen ja sisävesikalastuksen vanha tuottoisa alue. + +Tämä alkuperäinen elinkeinojärjestelmä on parin viime vuosisadan +kuluessa perinpohjin muuttunut. Etelästä käsin Jäämeren rannikoille +muuttaneet uutisasukkaat ovat sopiviin paikkoihin vuonojen pohjiin ja +jokivarsille raivanneet niittyjä sarvikarjanhoitoa varten ja pieniä +viljelysmaita perunan, ohran ja muidenkin viljelyskasvien kasvattamista +varten. Sen ohella ovat merenkulku ja kauppa kehittyneet. Viime +vuosikymmenet ja viime vuodet vihdoin ovat nähneet metsäliikkeen, +vuorityön, suurkaupan ja suurmeriliikkeen Jäämeren maissa nopeasti +nousevan ja alkavan siellä aivan uutta aikakautta. + +Jos Europan Jäämeren maihin luemme, paitsi tähän mereen kuuluvia +saaria, kaikkien Europasta Jäämereen laskevain jokien alueet (Jäämeren +vesistöalueen), siitä karttuu n. 1,4 milj. km2:n laajuinen maa-alue, +jolla nykyään asuu päälle miljonan ihmistä. Meidän kannaltamme on +kuitenkin oikeampaa lukea Europan Jäämeren maihin ainoastaan ne seudut, +jotka luonto-olojensa puolesta ratkaisevasti kuuluvat Jäämeren piiriin +ja joiden talouselämä kokonaan tai hyvin huomattavaksi osaksi on +Jäämerestä riippuva. Täten kuuluvat Jäämeren maihin Finmarkin amtti +(Ruija) Norjasta, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat Suomesta, koko +Arkangelin lääni (siihen luettuna Novaja Semlja) sekä kaukaiset +isännättömät ja asumattomat saaret Karhusaari, Huippuvuoret ja Frans +Joosefin maa. Koko tämän maa-alueen pinta-ala tekee miljonan km2 ja +väkiluku viimeisten tietojen mukaan tasaluvuin 1/2 miljonaa. Tarkemmin +laskelmat näkyvät seuraavasta: + + Jäämeren maita km2 asukkaita + + Norjassa (Ruija) 40 815 38 065 + Suomessa 29 175 3 582 + Venäjällä 836 059 449 400 + Isännättömiä saaria 119 656 -- + yhteensä 1 025 705 491 047 + +Europan valtoihin kuuluvat Jäämeren maat jakaa Vienanmeri kahteen +luonnon- ja talousmaantieteellisesti erilaiseen osaan, joista +läntiseen, Lapin alueeseen, kuuluvat Norjan ja Suomen osat Jäämeren +rannikosta sekä Kuollan piirikunta Arkangelin lääniä ja itäiseen, +Vienan-Petshoran alueeseen, taas Arkangelin lääni ilman Kuollan +piirikuntaa seuraavalla tavalla: + + alueet km2 asukkaita + + Lapin alue 224 990 50 787 + Vienan-Petshoran alue 681 059 440 260 + yhteensä 906 049 491 047 + +Vertailu näiden alueiden välillä osoittaa maa-alan ja väkiluvun etujen +olevan kokonaan Vienan-Petshoran alueen puolella. Eteläisemmän +asemansa, maaliikenteensä ja suunnattomain metsävarainsa kautta tällä +alueella on puolellaan kaikki taloudellisetkin tulevaisuuden edut. +Näissä kohdin tuo pienialaisempi ja pieniväkisempi Lapin alue ei voi +kilpailla sen kanssa. Välittömään kilpailuun samoilla urilla ne eivät +muutenkaan sovellu, koska Vienan-Petshoran alue on pääasiassa maa-alue, +Lapin alue taas pääasiallisesti merialue. Mutta suhteellista kilpailua +niiden välillä voi syntyä, ja silloin Lapin alueella suurempia +mahdollisuuksia tarjoavain meri- ja vuorityöetujensa vuoksi kenties +kuitenkin on voiton mahdollisuuksia. + +Edellä esitettyjä laskelmia katsellessa näyttää Suomen osuus Jäämeren +maissa ja niiden talouselämässä tosiaan vain pisaralta meressä. Mitä +merkitsevät Suomelle kuuluvat 2.8 % Europan Jäämeren maitten +pinta-alasta ja viheliäinen 0.7 % sen kokonaisuudessaankin vähäisestä +väestöstä! Hiukan toivokkaammalta näyttää maamme osuus Jäämeren maitten +Lapin alueesta: 13 % pinta-alasta ja 7 % väestöstä. Mutta tältä +pieneltä saavutukselta riistää melkeinpä kaiken todellisen arvon se, +ettei Suomen alue uletu Jäämeren rantaan asti. Suomi on tässä +merimaassa usealla sopimuksella, viimeksi v. 1826 tehdyllä, jolloin +Suomen etujen valvominen on törkeästi laiminlyöty, työnnetty mereltä +pois, siltä mielivaltaisesti suljettu pääsy Jäämerelle. Siten on +epäsuotuisten valtiollisten olojen vuoksi Suomelle tullut +kokonaisuudessaan mitä luonnottomin pohjoisraja. "Suomenmaa on, näet, +-- lausuu K.F. Ignatius -- tällä rajalla kokonaan pois suljettu +kalarikkaasta, Lapinmaan väestölle välttämättömän tarpeellisesta +Pohjois-Jäämeren rannikosta, vieläpä monessa paikoin aivan soukalla +maakaistaleella siitä eroitettu. Niin on esm. matka Koltapahdasta +Jyykeän- (Lyngen-) tai Kaavuonolle (Kaafjord) 3.5 peninkulmaa, +Somasoaivista Naavuonolle (Quaanangerfjord) 2.5 peninkulmaa ja +Rajalasta Utsjoen pitäjässä Varankivuonolle niin-ikään ainoastaan 2.5 +peninkulmaa." + +Suomen Jäämeri-asema ei kuitenkaan ole niin huono kuin miltä se +näyttää. Jos Suomen Lapilta vastaiseksi puuttuukin merta, niin puuttuu +Ruijalta sisämaata; ja se on meidän aikanamme hyvin arveluttava puute +sekin. Se nyt tosin ei meille ole mikään apu. Mutta Suomella on +muutamia etujakin, joita toisilla ei ole. Suomen Lapin asema koko +Jäämeren Lapin alueen keskustassa, lähellä tärkeää Varanginvuonoa, +Jäämeren Lapin suurimman sisämaanvesistön ympäristöllä, on huomattavan +edullinen. Suomen Lapilla on paremmat metsänkasvuolot, mukavammat +sisämaiset luonnolliset kulkuväylät, edullisemmat asutusalueet, +suuremmat talous- ja kulttuurielämän mahdollisuudet kuin sen +naapurialueilla. Suomen Lappi on lyhyesti sanoen koko Jäämeren Lapin +alueen maantieteellinen sydän ja siitä syystä myös sen tuleva talous- +ja sivistyskeskus. Sen erottaminen Jäämereltä on väkivaltaa Jäämeren +omaa talous- ja sivistyselämää vastaan. + +Kuten seuraavasta tulemme näkemään, on Suomella ilmeisiä ja +kumoamattomia historiallisia, kansallisia ja taloudellisia oikeuksia +päästä Jäämerelle. Ennen tai myöhemmin, tavalla tai toisella ovat ne +oikeudet toteutuvat. Suomen valtiollinen itsenäisyys on luonnollisena +seuraamuksenan vaativa meille kauan kaivattua itsenäisyyttä myöskin +Jäämerellä. + + + + +2. MUINAISAIKAIN TALOUS- JA VALTASUHTEET JÄÄMERELLÄ. + + +Jäämeri ja sen pitkät rannikot olivat vanhempina aikoina kauan aikaa +ihmeitten, noituuden ja kauhujen satuseutuja etelämmässä asuvain +kansain mielikuvituksessa. Jossakin sielläpäin oli skandinavialaisten +muinaistarujen sumuinen "Niflheim", toinen maailman kuohuvista +alkuääristä. Jäämeren skandinavialaisia toisintonimiä oli "Trollabotn" +(Noitapohja), ja karjalaisesta "Kannanlahden" nimestä skandinavialaiset +väänsivät Vienanmerelle nimen "Gandvik" (Taikalahti). Suomalaistenkin +aikaisimmat käsitykset Jäämeren seuduista ovat olleet aivan taru- ja +taikaperäisiä. Sinne esi-isämme sijoittivat "summan Sariolan", joka on +Niflheimin suomalainen vastine, sinne salaperäisen "Ruijan" ja +"Turjan". Suuren loitsumaineensa kaikkien naapuriensa keskuudessa +lappalaiset saivat kaiketi osaksi siitäkin, että asuivat tuon kammotun +taikameren puolella. + +Näitä satuja ja käsityksiä vielä paransivat ja levittivät klassillisen +muinaisajan ja keskiajan kirjailijat, etunenässä kunnianarvoisa +kirkonmies Bremenin Aatami (kirjoitti v:n 1070 vaiheilla), joka +Jäämeren seutujen asukkaiden joukkoon pani myöskin yksisilmäiset +kyklopit, yksijalkaiset, koirankuonolaiset, ihmissyöjät ja +suomensukuisista vepsäläisistä (ves, wizzi) tekaisi "valkoisen kansan" +(weiss, vit -- valkoinen), jonka lapset muka syntyivät valkoisen karvan +peittäminä; siitä lorusta sitten sai "Valkoinen meri" pysyvän nimensä. + +Mutta oli sellaisiakin miehiä, jotka ennakkoluulottomina uskalsivat +lähteä omin silmin tutkimaan tuon tuntemattoman maailman salaisuuksia. +Englannin kuninkaan Alfred Suuren (871-901) kirjoittamassa +maantieteessä on jälkimaailmalle säilynyt kertomus merkillisestä +matkasta, jonka kuninkaan palveluksessa oleva norjalainen Ottar oli +tehnyt Vienanmerelle. Suomennamme tähän kertomuksen mielenkiintoisimmat +kohdat: + +"Ottar sanoi herrallensa kuningas Alfredille, että hän asui kaikista +norjalaisista pohjoisimpana. Hän kertoi asuvansa sen maan pohjoisessa +osassa Länsimeren rannalla. Kuitenkin sanoi hän tämän maan siitä +ulottuvan vielä kauas pohjoiseen; mutta maan siellä olevan asumattoman, +paitsi mitä muutamissa paikoin silloin tällöin oleskelee lappalaisia +(Finnas), jotka talvella metsästävät ja kesällä kalastavat heidän +meressänsä. + +"Hän sanoi kerran halunneensa tulla tietämään, kuinka kauas tämä maa +ulottuisi pohjoiseen, taikka asuisiko ketään ihmisiä tämän autiomaan +pohjoispuolella. Hän läksi siis ja purjehti pitkin rannikkoa pohjoiseen +päin, pitäen koko ajan aution maan oikealla kädellänsä ja aukean meren +vasemmallansa. Kolmen päivän kuluttua tuli hän niin kauas pohjoiseen +kuin valaanpyytäjät tavallisesti kauimmaksi menevät. Sitten kulki vielä +pohjoista kohti, niin kauas kuin toisten kolmen päivän kuluessa voi +purjehtia. Sen jälkeen maa kääntyi itäänpäin, taikka meri antoi maahan +päin; kumminko oikein, ei hän tiennyt, sen hän vaan tiesi, että hän +siellä odotti länsituulta, tahi vähän pohjoisempaa, ja laski sitten +itää kohti, pitkin maata, niin paljon kuin neljässä päivässä voi +purjehtia. Tällöin piti hänen taas odottaa tuulta, täyttä pohjoista, +siitä syystä että maa siellä kääntyy etelään taikka meri antautuu +maahan päin, kumminko oikein, ei hän tiennyt. Sitten hän laski etelää +kohti pitkin maata, niin kauas kuin viidessä päivässä voi purjehtia. +Silloin tuli hänelle siellä lahdessa suuri joki vastaan. He kääntyivät +joella takaisin, sillä he eivät uskaltaneet jokea myöten purjehtia +ylemmäksi, peljäten vihollisuutta; koska maa joen toisella puolella oli +sangen asuttua. Ja hän ei ollut tavannut asuttua maata sitten kotoa +lähtönsä, vaan oli hänellä kaikkialla asumaton maa oikealla kädellänsä, +paitsi muutamia kalastajia ja linnustajia ja metsästäjiä, jotka olivat +lappalaisia. Ja vasemmalla kädellänsä oli hänellä aava meri. + +"Permalaiset (Beormas) olivat varsin hyvin viljelleet maansa; mutta he +(Ottar ja hänen miehensä) eivät uskaltaneet nousta maalle. Vaan Turjan +lappalaisten maa (Terfenna land) oli kaikkialla autiota, paitsi missä +metsästäjiä oleskeli tahi kalastajia taikka linnustajia. + +"... Hänestä tuntui, että lappalaiset ja permalaiset puhuivat +jokseenkin yhtäläistä kieltä. Hän matkusti sinne pääasiallisesti, +paitsi halusta tullakseen tuntemaan maan luonteen, mursujen tähden; +sillä näillä on sangen jaloa luuta hampaissansa; joita matkustajat +toivat mukanansa muutamia kuninkaalle. Ja niiden nahka sopii hyvästi +laivanköydeksi. Nämä valaat (mursut) ovat paljon pienempiä kuin muut +valaat; eivätkä ole seitsemää kyynärää pitempiä... + +"Hän oli sangen varakas mies... Mutta heidän (norjalaisten) +varallisuutensa riippuu enimmästi siitä verosta, jonka lappalaiset +heille suorittavat. Tämä vero on enimmäkseen otusten nahkoja ja +linnunhöyheniä ja mursunluuta ja sellaista laivanköyttä, joka on tehty +mursun ja hylkeen nahkasta. Kukin maksaa varojensa mukaan. Rikkaimman +pitää suorittaa viisitoista näädännahkaa, viisi porontaljaa, yksi +karhuntalja, kymmenen vasua höyheniä, yksi karhun- tai saukonnahkainen +peski ja kaksi laivanköyttä, kumpikin kuuttakymmentä kyynärää pitkä, +toinen mursun ja toinen hylkeen nahkasta. + +"Hän sanoi, että Norja on sangen pitkä ja sangen kapea... Asumaton +vuorenseljänne on itäisellä puolella, ulettuen yhtä pitkältä kuin +asuttu maa. Tällä seljänteellä oleskelee lappalaisia..." + +Ottar nimenomaan mainitsee tehneensä retkensä tiedonhalusta, joskin +mursunluun hankkiminen oli sivutarkoituksena. Se oli sekä +tarkoituksiltaan että tuloksiltaan suurenmoinen löytöretki. Sen +kertomuksesta, niin harvasanainen kuin se onkin, selviää useita +tärkeitä seikkoja. + +Jäämeren luonto monipuolisine riistarikkauksineen on siinä kuvattu. +Näemme siitä, että lappalaisia jo kauan ennen Ottarin retkeä oli asunut +Jäämeren rannikkoseuduilla osittain sisämaan tuntureilla poronhoitoa ja +villipeuran ja turkiseläinten metsästystä, osittain autiolla +merenrannalla kalastusta, linnustusta sekä hylkeen- ja mursunpyyntiä +harjoittaen. Kaikesta päättäen jo kauan ennen Ottarin aikoja +norjalaiset olivat joutuneet suhteisiin lappalaisten kanssa ja +ruvenneet tekemään heidän alueellaan maitse kauppa- ja verotusretkiä, +joilta saivat saaliikseen pohjan peräin ja Jäämeren arvokkaita +tuotteita. + +Ottarin antaman kuvauksen vahvistavat ja täydentävät merkilliset +lappalaiset muinaislöydöt, joita on kaivettu esille Varanginvuonon +rantamilta, etenkin Kälmeijän (Kjelmön) saarelta Paatsjoen suun +lähellä. Löydöt ovat 7-11. vuosisadoilta ja sisältävät monenlaisia, +parhaasta päästä peuranluisia esineitä, kuten ongenkoukkuja, +nuolenkärkiä, hylkeenpyynnissä käytettyjen harpuunien kärkiä, ahraimia +jokilohien pyyntiä varten ym. Löydöissä on joukoittain kalain, lintujen +-- kuten meidän aikanamme jo sukupuuttoon hävinneiden siivettömäin +ruokkien (_Alea impennis_) --, peurain, kirjavain hylkeiden, Grönlannin +hylkeiden, harmaiden hylkeiden, merisikain eli pyöriäisten, majavain +ym. ravinnoksi käytettyjen eläinten luita; sitävastoin on vähemmin +jälkiä mursunpyynnistä. Saviastiain kappaleet ja pienet rautaesineet +osoittavat, ettei Jäämeren lappalaisten silloinen kulttuuri ollut +niinkään alhainen. "Tunkeutuessaan pitkin Pohjois-Norjan rannikkoa +pohjoiseen norjalaiset tapasivat lappalaisia erämiehiä eli +merilappalaisia. Tästä kosketuksesta korkeamman kulttuurin kanssa ovat +lappalaiset paljon oppineet, mutta toiselta puolen ovat norjalaisetkin +saaneet oppia lappalaisten pyynti- ja metsästyskulttuurista, joka hyvin +soveltui niihin seutuihin. Sen kautta syntyi meripyynnin korkeampi +kehitys." (Fridtjof Nansen.) + +Luonnon edut, s.o. lauha talvi, ympäri vuoden sula meri ja meren sekä +lintuvuorien riistarikkaus, siten näille kaukaisille rannoille +houkuttelivat ja siellä ylläpitivät alallaan verraten korkealle +kehittynyttä lappalaisasutusta ja -kulttuuria jo silloin kuin paljon +etelämmässä olevat sisämaat vielä olivat asumattomia erämaita. + +Ottarin retki avasi tien muille norjalaisille retkeilijöille, joiden +kautta koko Ruijan ranta ja myöhemmin "Muurmaninrannan" (s.o. +Normannien eli Norjalaisten rannan) nimellä tunnettu Kuollanniemen +pohjoisrannikko tulivat Norjan vaikutuksen ja vallan alaisiksi. +Norjalaisten ja islantilaisten satujen tietopiiri ulettui vielä paljon +kauemmaksikin itäänpäin, aina Petshoran tienoille saakka. V. 1194 +norjalaiset valaanpyytäjät löysivät Jäämeren äärillä uuden, +"Svalbard'iksi" nimittämänsä kylmän maan, luultavasti Huippuvuoret, ja +v. 1307 Norjan hallitusmiehet perustivat Varanginvuonon suulle Varjakan +eli Vuoreijan linnan (Vardöhus). Meren herruus Jäämerellä joutui täten +pysyvästi Norjalle. + +Muistettavalla matkallaan Ottar päätyi Vienanmeren rannalle, suuren +Vienanjoen suuhunko, kuten yleensä on luultu, vaiko Kuollan niemen +etelärannikolle laskevan vuolaan Varsugan suuhun, kuten Nansen olettaa, +jääköön tässä ratkaisematta. Hän tapasi siellä kukoistavan permalaisen +asutuksen ja viljelyksen. Hyvään alkuun päästyään norjalaiset tämän +tästäkin tekivät kauppa- ja ryöstöretkiä permalaisten maahan. Kuuluisin +niistä on Thore Hundin ja hänen miestensä v. 1026 tekemä Vienan retki, +jolloin norjalaiset permalaisten kauppapaikalle tultuaan ensinnä +ostelivat paljon oravan-, majavan- ja soopelinnahkoja ja sen jälkeen +kaupparauhan irtisanottuaan yöllä ryöstivät metsässä olevan aidatun +kalmiston ja Jumalan-kuvan saaden saaliikseen suuret määrät hopeaa ja +muita kalleuksia. + +Norjalaisten kertomukset permalaisten oloista ovat kaikissa kohdissaan +uskottavia -- pitäähän A. Ahlqvist Jumalan-kuvan jutussa "ihan jokaista +sanaa totena" -- ja kaikki epäilykset haihtuvat, kun luemme vanhain +arabialaisten maantieteilijäin kertomuksia heille tunnetuista +pohjoisimmista maista. Eräs näistä arabialaisista kirjoittajista, +1100-luvulla elänyt Abu Hamid kertoo, kuinka kauppiaat matkustivat +Bulgarista Isu nimiseen uskottomain maahan, josta saatiin majavia; +siellä kauppiaat persialaisilla miekanterillä ostivat itselleen +majavannahkoja; Isun asukkaat taas veivät nämä miekat pimeyden +läheiseen maahan synkeän meren äärelle, missä möivät ne +soopelinnahkoihin; tuon äärimmäisen maan asukkaat vihdoin uhrasivat +miekat mereen, josta Allah antoi nousta vuorenkokoisia kaloja. +Permalaisten rikkauden lähde oli siis Mustan- ja Kaspianmeren +takaisessa arabialaisessa maailmassa, jonne Volgan kauppiaiden +välityksellä hankittiin Jäämeren maitten kallisarvoisia turkiksia. +Muutamalla mielikuvituksen värittämällä piirteellä Abu Hamid kuvaa koko +vaihtokaupan Persiasta Jäämeren valaanpyyntivesille ja Jäämereltä +Persiaan. Arabialaisten käyttämä Isu nimi lienee sama kuin muitten +keskiajan kirjailijain mainitsemat Ves ja Wizzi, jotka tarkoittavat +vepsäläistä heimoa, jonka alueen kautta luonnolliset kauppatiet muinoin +kulkivat Vienanmerelle ja Jäämerelle. + +Vienanmeren rannoilla asuvain turkis- ja hopearikkaiden permalaisten +kansallisuudesta tuskin voi olla eri mieliä. He olivat kaikissa +tapauksissa suomensukuisia ja kaikesta päättäen karjalaisia, tarkemmin +sanoen nykyisten Vienan karjalaisten esi-isiä, jotka jo varhain olivat +saapuneet Vienan vesille ja siellä kehittyneet eteviksi Jäämeren +pyytäjiksi ja turkiskauppiaiksi. Siihen saamme todisteita monelta +taholta. Vienanmeren ympäristöissä on permalais-aikaan palautuvia +karjalaisia paikannimiä (Kannanlahti -- Gandvik). Kun myöhemmin Vienan +permalaisten nimi historiasta katoo, karjalaiset esiintyvät heidän +yleisperillisinään sillä tavoin, ettei mikään todellinen kansanvaihdos +tunnu mahdolliselta. Kalevalakin näyttää käsitystämme tukevan. +Karjalaisille runoille on koko Jäämeren elämä tutunomainen ja kotoinen. +Niinkuin omista näkemistään ne puhuvat Jäämeren luonnosta, valaista, +mursuista ja mursunluisista hevossuista ja ruoskanvarsista. Sivumennen +sanoen ovat karjalaiset kuten lappalaisetkin nähtävästi oppineet +mursunpyynnin norjalaisilta, koskapa sana "mursu" lienee lainaus +norjalaisesta "rosmar" sanasta; muuten on meidän "norsummekin" alkuaan +sama kuin mursu ja norsunluu siis oikeastaan karjalaista mursunluuta. + +V. 1137 mainitaan Vienanmeren rannalla suolan keittämistä -- sekin +varmaan vanha karjalainen merielinkeino. Myöhempäin historiallisten +tietojen mukaan ovat Vienan-karjalaiset olleet tunnettuja Jäämeren +valaanpyytäjiä, kalastajia ja laivanrakentajia. Koko tämä keskiaikainen +karjalainen Jäämeren-kulttuuri ei voi olla aivan lyhyessä ajassa +kehittynyt, vaan täytyy sillä olla juurensa Ottarin ja permalaisten +ajoissa. + +Vienan karjalaisten ja norjalaisten kauppa- ja sotasuhteita jatkui +vuosisatain halki. Norjalaiset sadut kerskuvat senpuolisten monista +voitokkaista Vienan-retkistä. Ja vienalaiset kostivat parhaansa mukaan +tekemällä maitse ja meritse sotaretkiä Pohjois-Norjaan. Kilpailun ja +vihollisuuden pääsyynä olivat varmaan lappalaiset, joita Vienan +karjalaiset todennäköisesti jo ammoisista ajoista verottivat ja +riistivät samaan tapaan kuin norjalaiset. + +Kesken näitä norjalais-lappalais-karjalaisia suhteita esiintyy Jäämeren +näyttämölle uusi tekijä: venäläiset. Kun jo v. 1096 etäisen Petshoran +asukkaita ja parin vuosikymmenen kuluttua Laatokan seutuja mainitaan +Novgorodin verollisina, lienee venäläisten valtiollinen ylivalta jo +siihen aikaan ollut pohjattuna Vienan-karjalaisillakin alueilla. +Kreikkalaisen kirkon ja edistyneempien elinkeinojen yhteisin voimin +novgorodilainen valta ja asutus varmoin askelin lähenivät Jäämeren +rantoja. Novgorodin ja Norjan hallitsijain kesken syntyi vähitellen +vallanjako Jäämerellä. V. 1251 mainitaan Novgorodin ruhtinaan +toimittaneen lähettiläitä Norjan kuninkaan luo, ja lienee silloin +syntynyt jonkinlainen sopimus riidanalaisten seutujen käyttämisestä. +Uusi pysyvämpi sopimus tehtiin v. 1326. Sen mukaan kumpikin valta sai +määrätyllä tavalla verottaa omia lappalaisiansa koko sillä alueella, +joka ulettui Malangin vuonolta pitkin Kuollan rantoja Kannanlahden +Vieljokeen saakka; muuten oli veronalaisuuteen nähden rotu ratkaiseva, +niin että karjalaiset jäivät Novgorodin alaisiksi ja että norjalaiset +saivat verottaa "puolikarjalaisia", joilla oli lappalainen (s.o. Norjan +alainen lappalainen) äiti; kummankin valtakunnan kauppiaat saivat +esteettömästi kulkea toisen valtakunnan alueella. + +Vaikka Norja nimellisesti pysyi Muurmaninkin rannan valtiollisena +yliherrana, jolle vielä 1600-luvun alussa Kuollan kaupungin asukkaat +maksoivat lohiveroa, niin tosiasiallisesti kuitenkin Norjan valta +täällä jo keskiajalla taantui ja Venäjän kasvoi. Syynä Norjan +vaikutuksen heikkenemiseen oli pohjoismaiden unionista aiheutuva Norjan +valtiollinen taantuminen, Norjan kaupan syrjäytyminen Hansan +kauppavallan tieltä ja ehkäpä myöskin kalastuksen vilkastuminen Norjan +länsirannikolla, joka veti huomiota pois Jäämereltä. Sillä välin +venäläisen kirkon valta 1300-luvulla vakaantui Vienansuun pääpaikassa +Holmogorissa; v. 1429 perustettiin Vienanmeren saaristoon Solovetsin +luostari, koko Vienan-Petshoran alueen kuuluisa kulttuurikeskus. +Seuraavalla vuosisadalla kohosi jo venäläisiä luostarirakennuksia +Kuollan ja Petsamon vuonojen perukoille Muurmaninrannalla. + +Jäämeren rannikkojen isäntäin joukkoon ilmestyivät viimeisiksi +vielä suomalaiset ja ruotsalaiset. Samalla tavoin kuin +Jäämeren kalastajalappalaiset olivat joutuneet norjalaisten ja +karjalais-venäläisten alaisiksi, Fennoskandian sisäosissa kiertelevät +lappalaiset joutuivat voimakkaampien ja edistyneempien naapurikansain, +suomalaisten (hämäläisten) ja ruotsalaisten riistettäviksi. +Lappalaisten alamaisuus oli järjestynyt yksinkertaisen rotu- ja +perheorjuuden tapaan, siten että suomalaisilla tai ruotsalaisilla +isännillä oli takamailla lappalaiset orjaperheensä, joiden tuli +suorittaa omistajilleen tietyt verot. Isännyys niinkuin orjuuskin +jatkuivat perintönä polvesta polveen. Lappalainen pysyi isäntänsä +veronalaisuudessa kaikkialla, missä kiertelikin; asiakirjallisten +tietojen mukaan hämäläiset isännät keskiajalla omistivat +verolappalaisia kaukana Perä-Pohjolassa ja Länsipohjassa. + +Ottarin usein mainitussa kertomuksessa sanotaan, että pohjoisen Norjan +erotti Ruotsista ja Kainuunmaasta (Pohjanlahden suomalaisista +seuduista) niin leveä seljänne, että sen yli kulkemiseen tarvittiin +paikoin kaksi viikkoa, paikoin vain kuusi päivää ja että kainulaiset +(suomalaiset) kevyillä veneillään tunturijärviä pitkin soutaen ja +veneitään maata myöten kantaen toisinaan kävivät hävittämässä Norjan +seutuja ja norjalaiset samoin Kainuunmaata. Sodalliset suhteet +kuitenkin aikaa myöten muuttuivat rauhallisemmiksi. Lappalaisten +perääntyessä viimein Ruijan alueelle saakka heidän suomalaiset ja +ruotsalaiset isäntänsäkin joutuivat veroasioissaan kulkemaan Jäämeren +rannoilla. Tällaisia verotusretkiä pidettiin muinoin niin luonnollisina +ja oikeutettuina, etteivät norjalaiset niitä estäneet; he itsekin +nauttivat samanlaisia oikeuksia vieraalla alueella. Näin suomalaiset ja +ruotsalaiset saivat ensimäisen jalansijan Jäämerellä. + +Suomalais-ruotsalaisten Lapinoikeuksien omistajina esiintyivät +myöhemmällä keskiajalla "pirkkalaiset". Todennäköisesti he olivat +Pohjanlahden perukoille asettuneita suomalaisia ja ruotsalaisia +ammattikauppiaita, jotka vähitellen olivat hankkineet itselleen +hämäläisten ja muitten vanhain Lapinkävijäin oikeuksia. Nähtävästi jo +1200-luvulla Pohjanlahden pirkkalaiset olivat järjestyneet +säännöllisiksi kauppiaskunniksi, jotka määrättyjen lappalaisten +keskuudessa tai määrätyissä lappalaiskylissä harjoittivat kauppaa ja +verotusta Ruijaan saakka. V. 1498 mainitaan pirkkalaisilla olleen +esi-isiltä perittyjä oikeuksia sellaiseen Lapinkäyntiin. + +Unioniajalla, jolloin kaikki Skandinavian maat ja Suomi kuuluivat +samaan valtakuntaan ja Norja oli joutunut sisällisen heikkouden tilaan, +olivat olot Ruotsin valtakunnan turvissa toimiville pirkkalaisille +varsin suotuisat. Ruotsalaisen vaikutusvallan kasvaminen näkyy +siinäkin, että läntisten lappalaisten käännytys suureksi osaksi +tapahtui Upsalan arkkipiispan johdolla. + +Keskiajan loppuun päättyy Jäämeren kysymyksen ensimäinen pitkä +aikakausi. Sen kuluessa aluksi kolmen kansan, lappalaisten, +norjalaisten ja karjalaisten pohjoisimmat etuvartijat asettuivat +pysyvästi Jäämeren äärille, lappalaiset varsinaisen Jäämeren +rannikoille, norjalaiset heidän länsipuolelleen Haalogalantiin ja +karjalaiset itäpuolelle, Vienaan. Yhteisesti ja toisiltaan oppia ottaen +nämä kansat harjoittivat tuottavia Jäämeren elinkeinoja ja kohottivat +nämä elinkeinot verraten korkealle kannalle. Lappalaiset kuitenkin jo +varhain menettivät elinkeinollisen itsenäisyytensä -- mikäli heillä +sitä oli ollutkaan -- ja joutuivat norjalaisten ja karjalaisten +riistettäviksi. + +Ensimäinen tärkeä tapahtuma Jäämeren tunnetussa historiassa oli +norjalaisen meriurhon Ottarin Vienan retki, jonka kautta norjalaiset +joutuivat Vienan karjalaisten kanssa vuosisatoja kestäneisiin +kaupallisiin ja sodallisiin kosketuksiin ja joiden aikana norjalaiset +Jäämeren vesillä ja rannoilla saavuttivat pysyvän valtiollisen +ylivallan. Toinen suuri vaihe oli se, kun Novgorodin valta saatettuaan +Vienan karjalaiset alaisuuteensa ja perittyään karjalaisten vanhat +Lapin oikeudet alkoi merkillisen venäläisen vaikutuskauden Jäämerellä. +Vaikka Jäämeren rannikko nimellisesti jäi suureksi yhteisalueeksi, +jossa kumpikin valta sai verottaa omia lappalaisiansa, niin +tosiasiallisesti koko Kuollan puoli Jäämeren aluetta joutui pysyvästi +venäläisen vaikutuksen alaiseksi. Kolmas merkkitapaus Jäämeren +kysymyksen vanhassa historiassa vihdoin oli suomalais-ruotsalaisten +pirkkalaisten saapuminen lappalaisineen Jäämeren rannikoille ja siitä +johtuneet Ruotsi-Suomen oikeudet Jäämereen. + +Suuressa maailmassa ei kaikesta tästä kehityksessä tiedetty mitään; +Europan sivistyskansain tietopiirissä Jäämeren seudut koko ajan +pysyivät merihirviöitten ja satujen Taikamerenä. + + + + +3. UUSI AIKA: JÄÄMEREN RANNIKON VALTIOLLISET JAOT. + + +Uusi sangen vaiherikas aikakausi alkoi Jäämeren äärillä, kun nämäkin +etäiset seudut joutuivat suurten löytöretkien tielle, Länsi-Europan +kauppakansain vaikutusalaksi ja yritteliäiden merkantilististen +hallitsijain koekentäksi. + +Kun espanjalaiset ja portugalilaiset sulkivat muitten kansain +merenkulkijoilta eteläiset pääsytiet Intiaan ja Kiinaan, englantilaiset +ja hollantilaiset alkoivat etsiä luoteisia ja koillisia pääsyväyliä +idän rikkauksien lähteille. V. 1553 Hugh Willoughby ja Richard +Chancellor lähtivät kolmella laivalla Englannista purjehtimaan +"koillisväylän" kautta Kiinaan. Norjan rannikolla laivat myrskyssä +eksyivät toisistaan. Willoughby harhailtuaan siellä täällä Jäämerellä +kuoli miehistöineen viluun ja puutteeseen jossakin samojedien +rannoilla. Chancellor oli onnekkaampi. Hänen laivansa saapui Vienanjoen +suuhun, länsieuroppalaisille uuteen, tuntemattomaan maailmaan. +Englantilaiset heti ymmärsivät löytönsä merkityksen. He ryhtyivät +viipymättä kauppasuhteisiin moskovalaisten kanssa, jotka Novgorodin +valloitettuaan olivat tulleet Vienankin herroiksi. Englantilaisten +perustama kauppaseura, "Moskovan kauppakomppania", sai Venäjällä +tullivapauden ja muita erioikeuksia, joita se nautti lähes sata vuotta. +Vienan suulla olevan P. Mikaelin luostarin lähelle englantilaiset +perustivat pienen Archangelin (Arkkienkelin) linnoituksen ja +kauppasiirtolan, jonka viereen venäläiset puolestaan v. 1584 perustivat +samannimisen kaupungin. Ennen Pietarin kaupungin perustamista (1703) +Arkangeli oli lähes vuosisadan ajan Venäjän ainoa ja senvuoksi +korvaamaton merisatama. + +Pian ilmestyivät hollantilaisetkin Jäämeren markkinoille. +Hollantilainen Willem Barents löysi v. 1594 Novaja Semljan ja kahden +vuoden kuluttua Karhusaaren sekä Huippuvuoret. Täyteen lastattuja +kauppalaivoja jo lähetettiin Karanmeren kautta pyrkimään Intiaan, mutta +takaisin niiden täytyi palata ja sankarillinen Barents kuoli kylmän +kouriin talvehtiessaan Novaja Semljalla. V. 1871, lähes kolmesataa +vuotta myöhemmin, löydettiin se huone, jossa Barents miehineen oli +talvea viettänyt; kaikki oli koskemattomassa kunnossa ja erinomaisen +hyvin säilynyt. Tästä etevästä, onnettomasta tutkijasta on +Barentsinmeri saanut nimensä. + +Paremmalla menestyksellä hollantilaiset ryhtyivät Vienan kauppaan, jota +varten he v. 1608 perustivat suurehkon kauppaseuran. Mutta Venäjän +kauppaa monin verroin tuottavammaksi tuli 1600-luvun alkupuolella +vauhtiin päässyt valaanpyynti Jäämerellä. Englantilainen Moskovan +komppania sai v. 1613 Englannin kuninkaalta yksinoikeuden +valaanpyyntiin "pohjoisella valtamerellä". Englantilaiset eivät +kumminkaan voineet sulkea Jäämerta sinne pyrkiviltä Tanskan, Hampurin, +Bremenin, Hollannin, Ranskan ja Espanjan pyyntilaivoilta. Pulasta +koetettiin päästä jakamalla Jäämeren lahdet, satamat ja rannikot eri +kansain valaanpyytäjäin kesken, mutta jättiläisosan veivät +hollantilaiset, jotka nyt pitkiksi ajoiksi saivat isäntävallan +Jäämerellä. Valaan (Grönlannin valaan) pyyntiä he harjoittivat +pääasiallisesti Huippuvuorten ja Novaja Semljan vesillä. Pienelle +Huippuvuoriin kuuluvalle Amsterdamin saarelle syntyi "Smeerenbergin" +(Rasvalan) kauppala, johon oli ajopuista tai Hollannista tuoduista +palkeista rakennettu taloja, varastohuoneita ja kapakoita ja jossa +2.000 hengen suuruinen väestö kesäkuukausina ahkeroi valaanrasvan +keittämisessä ja valaanluun valmistamisessa. Niin suuressa +kukoistuksessa oli nyt valaanpyynti, että Hollannissa väiteltiin siitä, +kumpiko siirtolakaupunki oli kaupalle tärkeämpi, Javan Batavia vaiko +Huippuvuorten Smeerenberg. Tilaston mukaan kuului Hollannin Jäämeren +laivastoon v:n 1680 aikoina 200 alusta ja 14.000 merimiestä, ja +aikajaksona 1669-1778 hollantilaiset tappoivat Huippuvuorten vesillä +57.590 valasta, arvoltaan 93 milj. Suomen markkaa. Mutta jo 1600-luvun +lopulla Huippuvuorten pyynti alkoi vähentyä, Smereenberg autioitua ja +valaanpyynnin keskus siirtyä Grönlannin puolelle. Kuitenkin ehti +englantilainen valaanpyytäjä Scoresby v. 1822 päättyneen +merimiesaikansa kuluessa Huippuvuorten vesillä yhdellä ainoalla +laivalla pyydystää valaita 4 miljonan markan arvosta, ja pienempäin +valaitten ja hylkeitten pyynti kukoistaa siellä tänäkin päivänä. + +Ajan henki saattoi Skandinaviankin valtakunnat uskonpuhdistusajalla +lujittamaan valtaansa äärimmäisessä pohjolassa ja pyrkimään mikäli +mahdollista osallisiksi Jäämeren uuteen talouselämään. Tarmokkaimmin +vaikkeivät onnekkaimmin näitä päämääriä tavoittelivat Ruotsin +Vaasa-kuninkaat. Heidän alotteestaan Jäämeren kysymyksessä tapahtui +tärkeitä valtiollisia ratkaisuja. + +Kustaa Vaasa otti kruunun haltuun pirkkalaisten oikeudet ja laski siten +pohjan Ruotsin valtakunnalliselle politikalle Jäämeren puolella. +Veronkanto ja oikeudenkäyttö pirkkalaisten Lapin alueilla joutui +valtion voutien käsiin. Levittääkseen Ruotsin valtaa Jäämeren +rannikolla Kustaa Vaasa asetti sinne erityisiä kruununkalastajia. Hän +ei näytä kuitenkaan pyrkineen siellä mihinkään määrättyihin tai +kaukaisempiin päämääriin, vaan tavoitelleen kahmalokaupalla kaikkia +mahdollisia hetkellisiä etuja. Harkitumman merkantilistisen ohjelman +merkkejä näkyy Kaarle IX:n toimissa Jäämerellä. Hän m.m. kehitti +monipuolisemmin Lapin verotusta, edisti ruotsalaissuomalaista +uutisasutusta Jäämeren rannikolla ja antoi perustamalleen Gööteporin +kaupungille erioikeuden Jäämeren kauppaan. + +Nämä pyrkimykset pakottivat selvittämään epäselviä valtiollisia +valtasuhteita ja valtakuntain rajoja Jäämeren Lapissa. + +Siellä oli jo vanhastaan olemassa jonkinlaisia alueellisia ylioikeuksia +eli valtiollisia alueita. Norjalaiset olivat jo varhain ottaneet +valtiollisen ylivallan merellä ja sen likimmällä rannikkovyöhykkeellä, +maa Kölin tunturien itä- ja eteläpuolella oli riidatonta Ruotsin +valta-alaa ja Kuollan niemellä oli Venäjä vähitellen vallannut +itselleen alueellisen isännyyden. Mutta koko tämä alueellinen valta oli +sangen horjuvaa laatua. Sen näet ei katsottu rikkovan niitä +_henkilöllisiä verotusoikeuksia_, joita eri valtakunnilla vanhastaan +oli toistensakin nimellisillä alueilla. "Asukkaiden verotusta vieraan +valtakunnan alueella -- Isak Fellman näistä seikoista kirjoittaa -- +oltiinkin sellaisen valtakunnan puolelta taipuvaisia hyväksymään, +milloin se perustui vanhaan tapaan. Sillä ainakin alkuansa vaadittiin +sellaisissa tapauksissa ainoastaan henkilöllistä veroa, eikä sen +kautta tahdottu omistaa mitään alueellista yliherruutta enempää kuin +sitä sen kautta katsottiin perustetuksikaan. Huolimatta siitä, mihin +valtakuntaan maan voitiin katsoa kuuluvan, tavattiinkin senvuoksi +Lapissa eri valtakuntain veronkantajia ottamassa veroja samoilla +seuduilla toistensa rinnalla ja yhdessä. Kun joku suurempi tai pienempi +joukko jonkun valtakunnan veronalaisia lappalaisia asettui toisen +valtakunnan alueelle, seurasivat siis heitä sinne myöskin heidän +entiset veronkantajansa, ottivat siellä esteettömästi heiltä veron, +saivatpa päälle päätteeksi vapaan kyydin ja kestityksen. Omain +voutiensa avulla siten Ruotsi kantoi Lapinveroa Norjan alueella, Norja +sekä Ruotsin että Venäjän ja Venäjä niin Ruotsin kuin Norjankin +alueella." + +Lapin vanhimmissa oloissa tämä järjestelmä oli aivan luonnollinen. +Niinkauan kuin lappalaiset olivat näiden seutujen ainoita asukkaita ja +viettivät kiertelevää metsästäjän, kalastajan ja poronpaimentajan +elämää, jossa kaikki riippui pyydystäjän nuolesta ja suksesta, hänen +henkilöllisestä taidostaan ja kyvystään, ei muunlainen verotus kuin +henkilöllinen ollut mahdollinen. + +Maata ei voitu verottaa, koska sen tuottavaisuus niinkuin sen asutuskin +olivat aivan epämääräisiä. Näin ollen ei maan omistamisella ja +hallitsemisella Lapissa voinut olla suurtakaan taloudellista tai +valtiollista arvoa. Lappalaisten henkilöllinen verotus sitävastoin oli +taloudellisten ja valtiollisten oikeuksien yleisesti tunnustettu +perustus; kaikki sen hyväksyivät, koska kaikki sitä tarvitsivat. +Ylipäiset aluerajat eivät voineet eivätkä saaneet estää laillista +verottajaa vapaasti verottamasta omia lappalaisia toisenkin valtakunnan +nimellisellä alueella. + +Muinainen aluevalta Jäämeren mailla siis suuresti poikkesi itsenäisten +valtakuntain säännöllisestä aluevallasta. Koko Lappi oli ikäänkuin +kaikkien pohjoisten valtakuntain yhteinen suuri siirtomaa, _suuri +yhteisalue_, jonne ne kukin olivat karkoittaneet lappalaisensa siltä +vapauttamatta heitä vanhoista alamaisuussiteistä. + +Ajan pitkään ei tällainen järjestelmä kumminkaan voinut kestää. Pohjan +perille kaikkialta mantereen puolelta tunkeutuvan uutisasutuksen kautta +lappalaisten alueet pienenemistään pienenivät. Heidän täytyi lakata +kovin laajoista kiertoretkistä ja supistaa elinkeinollinen toimintansa +rajoitetuille pienille maa-alueille. Kun lappalaisten olot jonkinverran +vakaantuivat tällaisiksi, voitiin ruveta verottamaan lappalaiskyliä tai +niiden metsästys- ja kalastusalueita, joilla nyt oli säännölliset +asukkaansa ja käyttäjänsä. Siten Lapissakin pääsi alkuun puhdas +maaverotus ja verottajan maavalta. Kun eri valtakuntain virkamiesten +toiminta tämän mukaisesti yhä enemmän keskittyi ja rajoittui +määrättyihin paikkoihin ja alueisiin, niin sekin oli omiaan tukemaan +käsityksiä tästä uudenlaisesta _maaverotukseen_ perustuvasta +valtakuntain _aluevallasta_. + +Tämä valtakunnallinen maavalta ja aluevalta nyt vuorostaan tuli uusien +oikeuksien lähtökohdaksi ja perusteeksi. Lappalaisilta, jotka syystä +tai toisesta pitemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi asettuivat vieraan +valtakunnan alueelle, ruvettiin siellä maan käyttämisen korvaukseksi +ottamaan veroa, kiinnittämättä huomiota siihen, oliko tulokkaan jo +ennestään maksettava veroa toiselle valtakunnalle. Näin syntyi tuo +Jäämeren seuduilla niin yleinen ja ominainen verotapa, että samat +lappalaiset saattoivat maksaa veroja kahdelle jopa kolmelle +valtakunnalle. Tällaisia kaksinais- ja kolminaisveroja saattoi syntyä +muillakin tavoin, esim. siten, että lappalainen turvaa tai muuta +sentapaista etua saadakseen oli ruvennut antamaan vieraalle +verottajalle lahjoja tai kestitystä, joista sitten tuli pysyvä vero, +mutta maavalta sittenkin lienee ollut pääsyitä mainitun omituisen +verotavan syntymiseen. Niinpä Kaarle IX koetti v. 1593 saada +selvitetyksi, keneltä niistä kolmesta kuninkaasta, joille Tornion ja +Kemin lappalaiset maksoivat veroa, he olivat "saaneet maan ja veden, +josta he voivat saada elatuksensa", ja Tornaeus kertoo lappalaisten +maksavan veroja kahdelle kolmelle hallitsijalle ei senvuoksi, että he +tunnustaisivat heidät kaikki herroikseen, vaan senvuoksi, "että heillä +on vapaus niiden herrain maalla kalastaa ja metsästää". Kun 19. +vuosisadan alussa tutkittiin, mistä syystä Kemin Lapista maksettiin +veroa Venäjälle, niin havaittiin, että se oli ennen muinoin suostuttu +maksu metsästys- ja kalastusoikeuksista Venäjän puolella, ja koska +majavain ja villipeurain pyynti Venäjän puolella oli lakannut, mainittu +verokin lakkautettiin v. 1814. + +Lapin ja Jäämeren valtiollisia kysymyksiä eivät mainitunlaiset olot +olleet omiaan selvittämään. Päinvastoin; kilpailevat ja toisiaan +kadehtivat valtakunnat siitä saivat vain tervetulleen aiheen verotuksen +ohella nyt aluevallankin perusteella pyrkiä täydelliseen politiseen +ylivaltaan Jäämerellä. Kustaa Vaasan valtio-oppi oli siinä kohden hyvin +yksinkertainen: missä Ruotsilla oli verotusoikeus, siellä sillä oli +maa, ja missä sillä oli maa, siellä sillä oli verotusoikeus. +Sellaisilla perusteilla ruotsalaiset katsoivat valtapiirinsä ilman +muuta ulettuvan Jäämereen, ja Olaus Magnus merkitsi karttaansa Jäämeren +rannalle: "Hvcvsq' exteditr regnv svecie" (Tänne saakka ulettuu Ruotsin +kuningaskunta). + +Vastakkaisten alue- ja verotusvaatimusten yhteensovituksesta syntyi +Jäämeren riitain kuluessa vielä sellainenkin käsitys ja vaatimus, että +seuduilla, joissa oli kahden valtakunnan lappalaisia, oli veroista +tuleva kummallekin osalliselle puolet, seuduilla taas, joissa oli kolme +valtaa, kullekin kolmannes. Tämän mukaan siis jakamattomat alueet +olivat yhteismaita, joiden alueeseen kullakin osakkaalla oli yhtä +suuret oikeudet -- selvä teoria kylläkin, mutta ilman historiallista +pohjaa. + +Ruotsin ja Venäjän v. 1595 Täyssinässä tekemä rauha ei Jäämeren +kysymystä ratkaissut. Rauhansopimuksessa jälkimäinen valta myönsi +edelliselle oikeuden kantaa veroa lappalaisilta Pohjanmaalta Varankiin +saakka, toisin sanoen Venäjä luopui tältä alueelta kantamasta +Lapinveroa ja jätti oikeutensa Ruotsille. Ruotsin ja Venäjän välille +samassa rauhanteossa määrätty raja käytiin seuraavana vuonna etelästä +käsin Rajasuohon (Kuhmoniemellä) saakka pohjoisessa. Siitä eteenpäin +piti rajan kulkea suoraa linjaa Inarijärven poikki ja sieltä Varangin +ja Näytämön välitse Jäämereen. Tämä raja ei kuitenkaan ollut mikään +tavallinen valtakunnan raja, koska ei Venäjällä enempää kuin +Ruotsillakaan ollut mitään ehdottomia alueellisia yli-oikeuksia +Jäämeren rannoilla, jotka päinvastoin valtiollisesti ja alueellisesti +vanhastaan kuuluivat Tanska-Norjalle. Täyssinän rauhan raja siis oli +yksinomaan vain kahden valtakunnan veroalueellinen raja, eli +nykyaikaista sanontaa käyttääksemme "intressipiirien" raja, jonka +länsipuolella Venäjä luovutti veronkanto-oikeutensa Ruotsille. Sovitun +rajan perusteella ruotsalaiset eivät vaatineetkaan itselleen mitään +määrättyä aluetta tai yksinoikeutettua aluevaltaa Jäämeren rannalla, +vaan ainoastaan Venäjän ja Ruotsin osaa eli 2/3 Varangin länsipuolelta +tulevasta Lapinverosta ja sen mukaista oikeutta alueeseen. Kuinka +vähän Täyssinän rauhan kautta vanhat olot Ruotsin ja Venäjän +rajaseuduillakaan muuttuivat, näkyy siitä, että Maanselän, Kitkan ja +Kuolajärven lappalaiskyläin asukkaat, joiden piti muuttaa Venäjän +puolelle rajaa, mutta jotka sitä eivät tehneet, Täyssinän rauhan +jälkeenkin vanhaan tapaansa maksoivat veroa Venäjälle, vaikka asuivat +Ruotsin kiistämättömällä alueella. Samalla tavoin jäi Ruotsille +edelleen vero-oikeuksia itäpuolella Täyssinän rauhan rajan. + +Tällaisesta epäselvästä tilasta Jäämeren rannoilla Kaarle IX tahtoi +irtautua. Hän asettui Jäämeren politikassaan lopuksi _täydellisen +valtakunnallisen aluevallan_ kannalle, jonka mukaan toisella +valtakunnalla ei tulisi olla minkäänlaisia oikeuksia toisen valtakunnan +alueella, ja pyrki saamaan sellaista järjestystä aikaan Jäämeren +rannikoilla. Lähtien siitä vaatimuksesta, että Ruotsille kuului 2/3 +isäntävallasta n. 30 peninkulman pituisella alueella Jäämeren +rannikkoa, hän oli taipuvainen luopumaan tästä vaatimuksesta ainoastaan +sillä ehdolla, että Ruotsille lohkaistaisiin yksinomaisuudeksi +Alattion-Varangin välinen kappale mainitusta rannikosta. + +Kaarle IX:n vaatimuksissa ilmestyy ensi kertaa täysin selvänä määrätty +maantieteellinen ajatus, joka ei milloinkaan sen jälkeen ole menettänyt +oikeutustaan, nimittäin se, että Jäämeren rannikko olisi jaettava +siihen ulettuvain valtakuntain kesken _poikittain_, niin että kukin +valtakunta saisi yhteisen meren ääreltä rannikkokappaleen täydelliseksi +omaisuudekseen. + +"Varmasti voi otaksua -- lausuu tämän johdosta Santeri Ingman (Ivalo) +tutkimuksessaan 'Kaarlo IX:nen Jäämerenpolitiikka vuosilta 1603-1613' +-- ettei Kaarlo ajaessaan mainittua suunnitelmaansa paljokaan tullut +ajatelleeksi riidanalaisella paikkakunnalla elävän asujamiston etuja. +Hänen pääpyrintönään oli epäilemättä vain saada Ruotsi pohjoisessakin +ulottumaan meren partaalle ja se seikka, että hän jo selvästi oivalsi +tuon tärkeyden, osottaa sekin kuinka etäälle tähtäävä valtiollinen +silmä oli tällä Kustaa Vaasan nuorimmalla pojalla. Mutta meille on +aivan ilmeistä, että Kaarlon tarkottama politiikka ja Lapin kansan etu +sulivat yhteen. Sillä Kaarlon tavottelema Jäämeren maiden jako olisi +ollut luonnollisin, näiden seutujen oloja, niiden elinkeinoja, niiden +tarpeita vastaava jako. Lapissa kuuluvat näet rannikko ja sisämaan +tunturit niin läheisesti toisiinsa, ihmiset ja eläimet tarvitsevat +elääkseen niitä molempia niin tärkeästi yhteen aikaan, että niiden +erottaminen toisistaan pakostakin koituu turmioksi noille seuduille -- +kuten se on koitunut." + +Tanska-Norjalla näet oli Jäämeren kysymyksessä myöskin maantieteellinen +kanta, vanha aluevaltainen kantansa, josta se väsymättömällä +sitkeydellä piti kiini. Se kanta oli aivan päinvastainen kuin Kaarle +IX:n; sen mukaan rannikko oli jaettava _pitkinpäin_, niin että koko +rannikko pitkin pituuttaan oli kuuluva Norjaan, sisämaa taas jäävä +muille. Kölin tuntureja oli vanhaan tapaan pidettävä valtakuntain +rajana ja sen pohjoispuolella asuvain merilappalaisten verottamisoikeus +jätettävä Norjan yksinoikeudeksi. Tanskan kuninkaan Jäämeren ja Lapin +asiantuntijana käyttämä hollantilainen Simon van Salinghen, joka +matkusteli Ruijassa ja Kuollassa vv. 1597-1598, arveli, että siitä +lähtien, missä Kölin tunturit päättyivät, olisi niitä jatkavaa Jäämeren +ja Pohjanlahden vedenjakajaa pidettävä Norjan ja muitten valtain +rajana, joten koko Kuollan niemimaa olisi edelleenkin jäävä Norjalle. + +Osoitteeksi siitä, kuinka suurta huomiota näihin aikoihin puolelta jos +toiseltakin pantiin Lapin kysymyksiin, mainittakoon, että Simon van +Salinghen laati riidanalaisista Jäämeren seuduista ensimäisen +seikkaperäisen kartan (julaissut E.G. Palmén Fenniassa 31, n:o 6) ja +että Kaarle IX:n toimesta ruotsalaiset retkikunnat tekivät Lapissa +tutkimuksia, joiden tuloksena m.m. oli Andreas Bureuksen v. 1611 +julkaisema huomattava Ruotsin valtakunnan pohjoisinten osain kartta. + +Ruotsin ja Tanskan-Norjan Jäämeririidat ratkaistiin Knäredin +rauhantekoon v. 1613 päättyneessä sodassa. Tässä rauhassa Ruotsin +täytyi luopua kaikista vaatimuksistaan Jäämeren rannikon herruuteen ja +tunnustaa Tanskan-Norjan ylivalta näillä seuduin aina Varankiin saakka +idässä. + +Lapin alueellinen jako astui tässä rauhanteossa suuren askeleen +lopullista ratkaisuaan kohden. Jako tapahtui Tanskan-Norjan vaatimalla +tavalla; Ruotsi-Suomi teljettiin sisämaahan ja jäi yksinomaan +mannervallaksi, rannikko ja sen mukana merivalta joutui entistä +lujemmin Tanskan-Norjan käsiin. Jäämeren rannikoilla tuli nyt olemaan +kahdenlaisia selvästi erotettavia valtiollisia alueita, nim. erityisiä +ja yhteisiä. Norjan erityiseksi alueeksi jäi rannikkovyöhyke Varankiin +saakka idässä; sen eteläpuolella oleva sisämaa tuli Ruotsin erityiseksi +alueeksi; Venäjän erityiseksi alueeksi olivat Täyssinän rauhan ja +käytännön kautta tosiasiallisesti joutuneet Kuollan seudut. +Jakamattomaksi yhteisalueeksi jäi se Varanginvuonon eteläpuolella oleva +epämääräinen alue, jossa kaikkien kolmen valtakunnan erityiset alueet +lähenivät toisiaan. Tämä _yhteisalue_, norjalaisten Faellesdistrikt, ei +ollut muuta kuin viimeinen valtiollisesti jakamatta jäänyt kappale +muinaisesta koko Lapinmaan käsittävästä yhteismaasta, joka nyt oli +supistunut näin vähiin. Se pysyi edelleenkin kolmen valtakunnan +yhteisenä taloudellisena alueena, jossa lappalaiset vanhaan tapaansa +harjoittivat kierteleviä elinkeinojansa, maksaen veroa kahdelle tai +kaikille kolmelle isännälle. + +Mutta yhteisalueenkin valtiollinen jako oli vain ajan kysymys. +Käytännössä näet Norjan valtiollinen valta oli yhteisalueen +rannikolla ainoa mahdollinen ja sisämaassa taas valtiollinen valta +tosiasiallisesti yhä enemmän keskittyi Ruotsille. Näiden olojen +mukaisesti Ruotsi ja Tanska-Norja Strömstadin rajasopimuksessa v. 1751 +jakoivat niille kahden kuuluvan osan yhteismaasta siten, että raja +vedettiin Tenojoelta kaakkoiseen päin Kolmisoaivin rajapaikkaan; +rannikkopuoli jäi Norjalle, sisämaan puoli Ruotsille. Kun täten jaetun +alueen itäpuolella oleva rannikkoseutu Strömstadin sopimukseen mukaan +oli Norjan ja Venäjän yhteismaata, josta ainoastaan Norja ja Venäjä +olivat oikeutettuja kantamaan veroja, niin siis Ruotsi-Suomi jo +Strömstadin sopimuksen kautta tuli valtiollisesti _lopullisesti +suljetuksi Jäämereltä_. Tämän mukaisesti Venäjä ja Norja sitten v. 1826 +keskenänsä jakoivat viimeisenkin jakamatta jääneen osan Jäämeren +rannikkoa. Niiden välinen raja -- Norjan Jäämeren rannikon nykyinen +itäraja -- tuli kulkemaan osittain hyvin mutkikkaalla tavalla: ensin +Mutkavaarasta Paatsjoelle, sitten Paatsjokea myöten Boris-Glebin +kreikkalaiskatoliselle kirkolle, joka ynnä sitä ympäröivä maa-alue +virstan laajuudelta joka taholle tuli Venäjän puolelle, vaikka kirkko +oli joen länsirannalla; sitten raja kulki kaakkoiseen päin pienen +Jaakopin joen lähteille ja vihdoin tätä jokea myöten Jäämereen. + +Suomea, jonka alueeseen Haminan rauhassa v. 1809 oli yhdistetty Kemin +ja Tornion Lapit Muonion ja Tornion jokiin saakka lännessä ja joka siis +näissä Lapinmaan osissa oli perinyt Ruotsin kaikki oikeudet, ei Venäjän +ja Norjan välillä v. 1826 sovittu raja suoranaisesti koskenut. +Kuitenkin Suomea kohtaan silloin tapahtui huutava vääryys, kun Suomen +valtiolaitoksia kysymättä, Suomen saamatta edes omain edustajainsa +kautta ottaa osaa rajaneuvotteluihin, v:n 1826 sopimuksen tekijät +yksipuolisesti menivät määräämään myöskin Norjan ja Suomen välisen +rajan Kolmisoaivista Norjan, Suomen ja Venäjän rajain yhtymäkohtaan, +Mutkavaaraan. + +Näin oli vuosisatain kuluessa Lapin valtiollinen ositus vihdoinkin +tullut loppuun suoritetuksi. Mutta vieläkään ei Lapin taloudellinen +jako ollut täydellinen. Strömstadin sopimuksessa v. 1751 nimenomaan +vahvistettiin Ruotsi-Suomen lappalaisten vanhat oikeudet harjoittaa +kalastusta, hylkeenpyyntiä ja porojen kesälaiduntamista Norjan +alueella, samoinkuin Norjan lappalaisten oikeudet syöttää +porolaumojansa talvisin Ruotsi-Suomen alueella. Mutta v:n 1826 +sopimuksessa Norja ja Venäjä, taaskin asianosaista kysymättä, +mielivaltaisesti syrjäyttivät Suomen lappalaisten vanhat vahvistetut +taloudelliset oikeudet Jäämeren rannikolla. Mainitussa sopimuksessa +kiellettiin nimenomaan toisen sopimusvallan alamaisia syöttämästä +porojaan toisen alueella ja kalastusoikeudetkin määrättiin lyhyen ajan +kuluessa kokonaan lakkautettaviksi. Sillä perusteella norjalaiset +alkoivat estää Suomen asukkaiden elinkeinollista toimintaa Ruijan +puolella. Turhaan tehtiin Suomen puolelta yrityksiä saada asiat +palautetuksi Strömstadin sopimuksen pohjalle. Kun mitkään sovittelut +eivät auttaneet, niin keisari Nikolai määräsi, että Suomen raja oli +syksystä 1852 suljettava Norjan lappalaisten poroilta ja Suomen +alamaisten luovuttava syöttämästä poroja, kalastelemasta ja +metsästämästä Norjan puolella. Itämaisen sodan selkkaukset kuitenkin +keskeyttivät enemmät toimenpiteet tältä puolelta ja antoivat +Ruotsi-Norjalle tilaisuuden v. 1855 maksaa Venäjälle kukkuramitalla. +Marraskuussa 1855 Ruotsi ja Norja tekivät Englannin ja Ranskan kanssa +sopimuksen, jossa Ruotsi ja Norja sitoutuivat olemaan vaihtamatta +Venäjälle mitään osaa alueestaan tai sallimatta Venäjän miehittää +mitään osaa alueestaan tai nauttia siellä mitään laiduntamis-, +kalastus- tai muuta oikeutta; Englanti ja Ranska puolestaan sitoutuivat +asevoimin auttamaan Ruotsi-Norjaa torjumaan Venäjän sellaiset +yritykset. Selvää selvemmin oli tällä "marraskuun sopimuksella" +riistetty Suomelta viimeisimmätkin toiveet Länsi-Varangissa. Kaikki +taloudellinenkin yhteisyys Lapin valtiollisten eri osain välillä oli +näin lopullisesti lakannut. + +Sillä tavoin, monisatavuotisen kehityksen uurtamina piirteinä, ovat +Jäämeren seutujen nykyiset valtiolliset rajat syntyneet. Uuden ajan +ensimäisinä vuosikymmeninä Jäämeri tuli äkisti vedetyksi silloisen +maailmantalouden toimintapiiriin. Pohjois-Europan taloudellisesti +kehittymättömät vallat eivät pystyneet siellä astumaan mahtavampain +englantilaisten ja hollantilaisten kilpailijain rinnalle. Mutta niiden +merkantilistinen etu vaati niitä kuitenkin tekemään voitavansa Venäjän +merikaupan palauttamiseksi Itämerelle ja itse pyrkimään niin suurelle +osalle Jäämeren rikkauksista kuin mahdollista. Varmaan sellaisissa +uudenlaisissa tarkoituksissa pohjoiset valtiot ryhtyivät valtiollisesti +ja taloudellisesti valtaamaan ja jakamaan Jäämeren rannikoita. +Kilpailussa Ruotsi-Suomi jäi vähimmälle osalle ja tuli kokonaan +tungetuksi pois mereltä. Vuosien 1613, 1751 ja 1826 rajasopimukset ja +vihdoin kahden suurvallan takaukset ovat täydellisesti musertaneet +Kaarle IX:n suuret suunnitelmat ja Suomen toiveet Ruijassa. Mutta +kasvuvoimaisen kansan ja maan luonnollisia oikeuksia eivät +keinotekoiset ja väkivaltaiset salvat ajan pitkään voi ehkäistä, ja +niinpä on Suomi löytänyt uusia teitä ja keinoja pohjoisten päämääräinsä +saavuttamiseksi. + + + + +4. SUOMEN PYRKIMYS ITÄVARANKIIN. + + +Jäämeren vuonoista on avara _Varanginvuono_ Suomea lähin ja Suomelle +tärkein. Joukko jokia -- _Näytämönjoki, Uutuanjoki_ ja suuri +_Paatsjoki_ --, joiden kautta Inarijärven ja Suomen Pohjois-Lapin +vesistöt laskevat Varanginvuonoon, muodostavat leveän luonnollisen +valtatien Suomesta Jäämerelle. Ikäänkuin tämän valtatien mahtavina +portinpielinä seisovat molemmin puolin Varanginvuonon 5-6 peninkulman +levyistä suuaukkoa suuret Jäämereen pistävät vuoristoniemet, +_Varjakanniemi_ (Varjaknjarg) lännen ja _Kalastajaniemi_ idän puolella. +Itse Varanginvuono on suuri kengänmuotoinen merenaukko, jonka kärki on +länteen ja kanta itään päin. Vuonon leveästä anturasta pistää vielä +eteläänpäin lukuisia pienempiä vuonoja, jotka osittain ulettuvat +aivan lähelle Suomen rajaa ja joista tärkeimmät ovat _Reisivuono_ +(Buggöfjord) ja _Näytämönvuono_ (Neidenfjord), johon Näytämön ja Uutuan +joet laskevat. Kaksihaaraisen _Utsavuonon_ idempään haaraan laskee +Paatsjoki. Molempain haarain välisen niemen nenässä on Etelä-Varangin +kirkko ja sen vieressä _Akkulanniemen_ (Kirkenäs) tunnettu liikepaikka +satamineen. Länteenpäin Utsavuono mantereen ja Saalomansaaren (Skogerö) +välisen Ristivuonon (Korsfjord) salmen kautta on yhteydessä +Näytämönvuonon kanssa. Varanginvuonon kantapäästä pistää etelään pitkä +_Petsamonvuono_ (Peisenfjord) ja itäänpäin Kalastajaniemen sisään kaksi +vuonoa, _Maattivuono_ (Maddefjord) etelämpänä ja suustaan peninkulman +leveä, syvä _Pummanginvuono_ (Bumenifjord) pohjoisempana. + +Varanginvuonon vedet ovat ikivanhoista ajoista saakka olleet tunnettuja +riistarikkaudestaan. Siellä on vanhastaan pyydetty useampia lajeja +turskaa, silliä, Ruijan-pallasta (suurta kampelaa), Ruijan-ahventa ja +muita arvokkaita syömäkaloja sekä rasvarikkaita haikaloja, hylkeitä +jopa valaitakin. Valaat ovat kuitenkin jo niin harventuneet, että +niiden pyytäminen Norjan merialueella on viime aikoina ollut kokonaan +kielletty, jotavastoin taas hylkeet ovat niin lisääntyneet, että +kalastajat ovat niistä pääsemättömissä. + +Luonnonrikkautensa ja liikenteelle sopivan asemansa vuoksi +Varanginvuono jo varhain tuli laajan rannikkoalueen merielämän +keskukseksi. Sen rannoilla ovat muinaislappalaisen kulttuurin +huomattavimmat jäännökset (vrt. edellä), Varjakan niemen koillisimpaan +kärkeen norjalaiset keskiajalla rakensivat Varjakan eli _Vuoreijan +linnan_ (Vardöhus) ja 1500-luvun lopulla perustettiin Varjakan niemen +etelärannalle _Vesisaaren kaupunki_ (Vadsö). + +On helppo käsittää, että Varangin kalastus ja kauppa vähitellen tulivat +suorastaan elämäntarpeeksi sisämaan lappalaisillekin. Mitä kipeimmin +senvuoksi koski Suomen Lapin asukkaisiin v. 1826 tapahtunut +yhteisalueen jako, jolla suurin ja paras osa Varanginvuonon rannikosta +erotettiin Norjan yksinomaiseksi alueeksi ja joka Suomen Lapin +väestöltä riisti sen vanhat oikeudet ja edut Varanginvuonolla. +Myöhempäin aikain kehitys on tehnyt tämän tappion kahta kipeämmäksi. +Suomen ollessa teljettynä sisämaahan ovat näet norjalainen asutus ja +kulttuuri Varangissa viime vuosisadan ja erittäinkin viime +vuosikymmenien kuluessa ihmeteltävästi edistyneet. Kymmeniätuhansia +ihmisiä asuu nyt tuon vuonon ympärillä. Vilkkain elämä on keskittynyt +Vesisaaren ja Vuoreijan kaupunkeihin, joista edellisessä v. 1910 oli +1.905 ja jälkimäisessä 3.014 asukasta, sekä Kirkenäsin tehdaskylään. +Tärkeimmät asutukset ovat yhdistetyt toisiinsa hyvillä maanteillä, ja +säännöllinen höyrylaivaliike pitää yllä läpi vuoden keskeytymätöntä +yhteyttä eteläisen Norjan kanssa. Elinkeinot ovat viime aikoina +Varangissa suuresti edistyneet, varallisuus kasvanut ja suuret +tulevaisuudentoiveet pitävät asukkaissa vireillä tarmoa ja +yritteliäisyyttä. + +Varanginvuonon itäpuoliset seudut, s.o. Petsamonvuonon ja sinne +laskevan Petsamonjoen, Maattivuonon ja Pummanginvuonon rannat sekä koko +Kalastajaniemen läntinen osa, kuuluivat vanhastaan venäläisten +vaikutuspiiriin ja tulivat ne v:n 1826 jaossa lopullisesti +yhdistetyiksi Venäjän alueeseen. Pitkin Paatsjokea ja pientä +Jaakopinjokea kulkeva valtakunnan raja tuli rajaksi norjalaisen Ruijan +ja venäläisen Muurmanin rannikon välillä. Varanginvuonon itäisilläkin +seuduilla olivat olleet loistoaikansa. Venäläinen lähetyssaarnaaja +Trifon oli 16. vuosisadan keskivaiheilla Petsamonvuonon pohjukkaan +perustanut väekkään luostarin, joka suuren pyhyytensä, tsaarin antamain +erioikeuksien ja hollantilaisten kauppiaiden kanssa tehtyjen +kauppasopimusten kautta sai yhtä suuren kirkollisen kuin taloudellisen +merkityksen koko Muurmanin rannikolla. Mutta jouluna 1589 Pekka +Vesaisen johtama suomalainen partiojoukko hävitti mainion Petsamon niin +perinjuurin, ettei se siitä ole milloinkaan noussut, vaikkei +viroittamisyrityksiä ole puuttunut. Kukoistavaan norjalaiseen +Länsi-Varankiin verrattuna venäläinen Itä-Varanki on tähän päivään asti +pysynyt yksinäisenä hyljättynä takamaana. Se on sekä maan että meren +puolella ollut vailla väestöllisiä ja taloudellisia tukikohtia ja hyviä +kulkuneuvoja eikä senvuoksi ole vielä tullut mainittavasti asutuksi ja +taloudellisesti käytetyksi. + +Vuoden 1826 onnettoman sopimuksen jälkeen Itä-Varangin seudut äkkiä +saivat Suomeen nähden uuden arvon. Ensimäinen, joka sen täydellisesti +oivalsi ja joka siihen johti Suomen viranomaisten huomion, lienee ollut +Utsjoen kirkkoherra, Lapin suuri tuntija ja kuvaaja Jaakko Fellman. +Tarmokkaasti hän kokonaisen sukupolven ajan ponnisteli pelastaakseen +Suomen oikeuksia Jäämerellä. Jo v. 1822, kysymyksen herättyä +yhteisalueen jakamisesta, Fellman valtiosihteeri R.H. Rehbinderille +toimittamassaan kertomuksessa esitti, ettei Varanginvuonon +eteläpuolisia seutuja luovutettaisi Norjalle, ja teki samalla +ehdotuksia kauppalan perustamiseksi Paatsjoen suuhun, valaanpyynnin +alkuunpanemiseksi ym. Mutta eivät hänen kirjalliset esityksensä eivätkä +hänen suulliset huomautuksensa v:n 1826 jakoa toimittavan komisionin +jäsenille saaneet torjutuksi Suomea vastaan tapahtuvaa kuulumatonta +väkivaltaa. Fellman alkoi silloin ajatella, että Suomen lappalaisille +ja siirtolaisille olisi hankittava korvaus Venäjän alueella +Itä-Varangissa. Jo v:n 1825 muistoonpanoissaan hän suunnittelee +Suomen Lapille ja erityisesti Lappiin perustettavalle Viaporin +rangaistusvankien siirtolalle "mukavaa kauppa- ja laivauspaikkaa", +joksi olisi sopiva "Jäämeren rannalla Paatsjoen ja Karelsgammenin eli +Bommensnäsin (= Kalastajaniemen luoteiskärjen) välinen autio Jäämeren +rannikko, jota nykyään käyttävät jotkut harvat Venäjän lappalaiset ja +nekin vain kesän aikana". Keväällä 1826 Fellman hyvästellessään +merenrannalle muuttavia lappalaisia kirjoittaa päiväkirjaansa: +"Yksinäisyydessäni usein ajattelin, että jos suuri Keisarimme tuntisi +asian oikean laidan, niin hän tälle kovaosaiselle kansalle lahjoittaisi +KaJastajaniemen eli Carlsgammenin kesäoleskelupaikaksi ja +kalastuspaikaksi, missä he oman pappinsa palvelemina omassa kirkossaan +voisivat rukoilla Jumalaa ja kiittää häntä meren yltäkylläisyydestä +saamastaan jokapäiväisestä leivästä; sillä tämä kalainen rannikko on +asumaton, autio ja tyhjä, ja meikäläiset lappalaiset mieluummin +maksaisivat tästä edusta kymmenyksiä eli veroa Venäjälle kuin, niinkuin +nyt tapahtuu, verottomina viruvat köyhässä seudussa ilman kiinnekohtaa +lähellä olevassa meressä." + +Paria vuotta myöhemmin Fellman Oulun läänin ja Arkangelin kuvernementin +vv. 1828-1829 toimitetun rajajärjestelyn johdosta samasta asiasta +kirjoittaa: "Mitä hartaimmin toivottavaa sen vuoksi olisi, että Hänen +Keisarillinen Majesteettinsa Suomen ja Arkangelin kuvernementin +nykyään tapahtuvan rajajärjestelyn yhteydessä luovuttaisi meidän +lappalaisillemme yhden tai kaksi niistä Jäämeren rannalla olevista +niemistä, joita he ikimuistoisista ajoista ovat kesäisin porolaumojansa +varten käyttäneet, mutta joita Kuollan piirikunnan asukkaat yhä enemmän +ovat alkaneet pitää yksinomaisena omaisuutenaan, koska heillä niiden +rannoilla 50-100 vuoden aikana on ollut kalastuskotansa, kun taas +meikäläiset, paimentolaisia ollen, eivät ole älynneet hankkia itselleen +pysyvää jalansijaa maassa." Tällä kerralla Fellman kuitenkin näyttää +arvelleen, että Jäämeren kalastus olisi edelleenkin jäävä Kuollan +lappalaisille, poronhoito Jäämeren rannalla taas Suomen lappalaisille. + +Mutta viranomaiset v. 1829 olivat yhtä välinpitämättömiä ja kuuroja +kuin v. 1826. Lapin oikeudet ja edut tulivat toistamiseen täydellisesti +syrjäytetyiksi. Vasta vuosikymmeniä myöhemmin näkyy Suomen korkeimmissa +hallituspiireissä heränneen tunto siitä, että Suomelle v. 1826 tosiaan +oli tehty vääryyttä. Venäjän taholla suunniteltiin voimakeinoihin +ryhtymistä Varanginvuonon uudelleen avaamiseksi Suomen Lapin +asukkaille. Kun siinä tarkoituksessa kysymys Suomen rajan sulkemisesta +Norjaa vastaan oli tullut päiväjärjestykseen, Fellman v. 1851 vielä +kerran tarttui kynään Lapin purevassa kysymyksessä. + +"Keskustellessani kuvernööri Lagerborgin kanssa -- hän kertoo -- ja +puheen sattuessa Venäjän ja Norjan v. 1826 toimitettuun +rajanjärjestelyyn, tulin minä lausuneeksi, ettei Utsjoen ja Inarin +lappalaisia sen kautta muodostuneissa oloissa suurimmillakaan +uhrauksilla Suomen valtion puolelta voitaisi tehdä niin onnellisiksi, +kuin he tulisivat Norjaan yhdistymisen kautta. Heiltä on nyt, minä +lisäsin, riistetty ikivanha oikeutensa Jäämeren kalastukseen, joka +osalle heistä on mitä tärkein toimeentulon lähde; ja Norja olisi aivan +varmaan mielellänsä ottanut vastaan ne monet sadat miehet, jotka siten +olisi saanut avukseen ammentamaan runsasta turskaa ja pyydystämään +meren petoja Varanginvuonon tyhjentymättömästä kalasumpusta. Suomen +valtiolle taas, jolle nämä pitäjät tuottavat ainoastaan menoja, olisi +sellainen luovutus ollut puhtaaksi voitoksi, edellyttäen, että sopiva +korvaus olisi saatu sikäläisistä laajoista metsämaista." + +Kuvernööri siihen vastasi vain, ettei kukaan uskaltaisi keisarille +esittääkään, että mitään osaa valtakunnan alueesta luovutettaisiin +pois. + +"Niinpä niin; sellaista toimenpidettä en minäkään tosissani +tarkoittanut, varsinkin kun on käytettävänä toinenkin keino sikäläisen +väestön hyvinvointiin kohottamiseksi. Se voisi nimittäin tapahtua -- ja +siten tehtäisiin meidän lappalaisillemme ainoastaan kohtuullista +oikeutta -- luovuttamalla heille alue, ei kuitenkaan liian ahdas, +pohjoisen valtameren äärellä..." + +"Mutta joskin kalastus Norjan alueella inarilaisilta kiellettäisiin -- +hän jatkaa -- niin eihän puutu keinoja hankkia heille toiselta taholta +korvausta siitä, mitä he ovat menettäneet, Holmgårdsfjällin luona oleva +oivallinen Brashamnin satama, joka ympäristöineen olisi siksi hyvin +sopiva, on v:n 1826 rajanjärjestelyn kautta joutunut Norjalle. Se ei +voi siis enään tässä asiassa tulla kysymykseen. Mutta kaikki olisi +autettu, jos maamme menestystä harrastava Hallitsijamme tahtoisi Suomen +lappalaisten käytettäväksi luovuttaa joitakuita venäläisten +käyttämättömiä tunturiseutuja Jäämeren rannalla, itäpuolella +Jaakopinjokea. Mitäpä Venäjän lappalaiset, kun ei heillä ole edes +poroja, tekevät Petsamon tai Pummangin tuntureilla, jotka sitävastoin +lienevät meidän tarkoitukseemme sopivia, koska kummankin näiden +tunturin luona on, mikäli muistan, sellainen satama, johon suuremmatkin +alukset pääsevät. Mutta jos ei tahdota meikäläisille luovuttaa Petsamon +suuta, jossa on Venäjän lappalaisten kylä ja lähettyvillä myöskin +Trifonin muinaisen luostarin paikka, niin voitaisiin kaiketi haitatta +heille luovuttaa Karelsgammen eli Kalastajaniemi. Sillä siellä ei +luultavasti asu ainoatakaan venäläistä. Yksi ainoa Venäjän +lappalaisperhe siellä kalasteli lohta pienessä joessa siihen aikaan +kuin minä sillä seudulla kävin; ja ainoastaan ulkona olevalla +avomerellä harjoitti joukko Muurmaninkävijöitä turskankalastusta. +Siellä ei puutu poronlaidunta, ja siellä on hyviä kalastuspaikkoja, +joskaan ehkä ei yhtä edullisia kuin lännempänä. Läheisillä +Haaneiansaarilla (Henöarne) on myöskin hyvä tilaisuus kerätä munia, +untuvia ja lakkoja. Kalastajaniemen rannoille ajautuu joskus valaita, +joiden korjaaminen tuottaa hyviä tuloja. Olen itse nähnyt +Grönlanninvalaan joutuvan sillä tavoin korjatuksi sen itärannalla. + +"Mutta luonnollista on, että meikäläisten lappalaisten sen korvaukseksi +pitäisi maksaa joku pienempi vuotuinen vero Venäjän kruunulle. Sen +pitäisi kuitenkin olla kiinteä ja senvuoksi kerta kaikkiaan määrätty, +kenties korkeintaan viisi hopearuplaa kultakin venekunnalta. Maksua +poronlaitumesta pitäisi tuskin ottaa kysymykseen. Arvatenkaan ei +ainakaan sikäläinen väestö pitäisi sitä tarpeenvaatimana. Sillä meidän +lappalaistemme porolaumat ovat aina olleet hyvänä ruoka-aittana sille +väestölle ja vielä parempana Kuollan alemmalle kansanluokalle. + +"Viimemainittu järjestely olisi epäilemättä parempi kuin kaikki +sovittelut Norjan kanssa. Sillä niinkauan kuin Suomen lappalaisilla on +mitään 'faelles' (yhteistä) norjalaisten kanssa, eivät asianomaiset +hallitukset voi olla, kuten sanottu, silloin tällöin joutumatta +ikävyyksiin näiden lappalaisten keskinäisten riitaisuuksien +vuoksi, jotka ainoastaan olisivat omiaan häiritsemään valtakuntain +naapurirauhaa ja joiden ratkaiseminen vaatisi kalliita +sovinto-oikeuksia." + +Fellmanin valaisevat ja asialliset esitykset ja neuvot eivät kuitenkaan +vaikuttaneet asiain kulkuun; Suomen lappalaisille ruvettiin hankkimaan +korvausta Norjan puolelta sillä seurauksella, että Länsi-Varanki v. +1855 tuli vielä entistäkin jyrkemmin ja lopullisesti suljetuksi +Suomelta. + +Suomen Jäämeren kysymys oli enään mahdollinen ratkaista ainoastaan +Venäjän puolella. Kuusikymmentä vuotta on se kysymys sen jälkeen +odottanut ratkaisuaan, toisinaan pitempiä aikoja unohdettuna, mutta +aina avonaisena, aina kiristävänä. Koska asian vaiheitten +seikkaperäinen esitys, niin mielenkiintoinen kuin se muutamissa +suhteissa voisikin olla, tässä tulisi liian pitkäveteiseksi, +merkitsemme tähän vain lyhyesti tärkeimmät pääkohdat siitä painetusta +selostuksesta, jonka toht. Gunnar Sarva on kesällä 1917 Senaatin +Kulkulaitostoimituskunnan toimesta laatinut. [Suomen pääsy +Jäämerelle. Selonteko kysymyksen aikaisemmista vaiheista. Senaatin +Kulkulaitostoimituskunnan toimesta laatinut Gunnar Sarva. Helsinki +1917.] + +Jotta Suomen Lapin asukkaat saisivat jotain korvausta niiden tulojen +menettämisestä, jotka aiheutuivat Norjan rajan sulkemisesta, keisari v. +1854 antoi Suomen lappalaisille oikeuden harjoittaa kalastusta ja +hylkeenpyyntiä sillä kohdalla Venäjän Jäämeren rannikkoa, joka oli +lähinnä Norjan rajaa, lukuunottamatta jokisuita, jotka rantaoikeuden +mukaan kuuluivat niiden varsilla asuville asukkaille, niitä +kalastusalueita, joita Venäjän lappalaiset jo aikaisemmin olivat +ruvenneet käyttämään, ja niitä lahdelmia, joihin jo oli järjestetty +maihinnousupaikkoja. Oulun läänin kuvernööriä kehoitettiin varustamaan +valtion laskuun kaksi tai kolme laivakuntaa, jotka harjoittaisivat +kalastusta kesän tai kaksi Jäämeren rannikolla, jotta saataisiin +selville, kannattiko tämä elinkeino kaukana asuville Suomen +lappalaisille. + +Oulun läänin kuvernöörin toimesta pantiin v. 1858 toimeen koekalastus, +jolloin huomattiin, että kalastaminen Jaakopinjoen itäpuolella ei +tuottanut sen suurempia vaikeuksia kuin Norjankaan puolella, jota +paitsi kalansaaliskin oli yhtä runsas. Mutta Suomen alamaiset eivät +voineet matkan pituuden takia kuljettaa saalistaan kotiin, jonka takia +heidän oli pakko myydä kalansa itse paikalla usein polkuhintaan +jollekin venäläiselle kauppiaalle, jollei heille hankittu kalain +säilytyshuonetta ja heille myönnetty oikeutta harjoittaa kauppaa myös +ulkomaalaisten kanssa. Siitä syystä kuvernööri v. 1861 ehdotti, että +Suomen alamaisia varten perustettaisiin kaksi kalastusasemaa, että koko +se asumaton rannikkoalue, joka Jaakopinjoesta ulettuu toiselle puolelle +Falkvuonoa, sekä noin 30 virstan levyinen alue sisämaasta ynnä +Heinäsaaret ja jos mahdollista Kalastajasaarennon länsirannikko +liitettäisiin näihin kalastusasemiin niiden yksinomaan käytettäviksi +ilman veronmaksuvelvollisuutta sekä riippumatta Venäjän viranomaisista, +että kalastusasemilla käyvät suomalaiset matkoillaan saisivat laiduntaa +porojaan sekä käyttää metsää kotitarpeikseen ja tullitta myydä +kalastustuotteitaan ja samoin tullitta tuottaa tavaroita omiksi +tarpeikseen sekä että Suomen alamaisille määrättäisiin Boris Glebin +tienoilla Paatsjoen rannalla paikka, jonne he saisivat sijoittaa +aluksensa ja kalastustarpeensa siksi ajaksi, jolloin kalastusta ei +harjoiteta, sekä rakentaa varastohuoneita ja asumuksia. + +Tämän kysymyksen käsittelyn aikana tuli päiväjärjestykseen toinen +siihen läheisesti liittyvä kysymys. Hallitsijan tiedustellessa senaatin +mieltä Rajajoen asetehtaan alueen luovuttamisesta Venäjälle senaatti v. +1863 ehdotti, että jos Rajajoen alue erotettaisiin Suomesta, olisi +Suomelle korvaukseksi luovutettava se Jäämeren rannikkoalue, jonka +järjestämisestä kalastusasemaksi aikaisemmin oli ollut puhe. + +Tämä mielipide saavuttikin keisarin huomion ja 15 p. helmik. 1864 +julaistiin asetuskokoelmassa keisarillinen julistus, joka määräsi +Rajajoen asetehtaan erotettavaksi Suomesta, mutta samassa ilmoitti, +"että vastineeksi kysymyksessä olevasta maasta vasta tulee annettavaksi +Suomelle joko se rantamaa Jäämeren luona itäpuolella Jaakopinjokea ja +lähellä Stolboan lahtea, jonka heittämisestä kalastuspaikaksi +suomalaisille lappalaisille kysymys tätä ennen on nostettu, taikka, +krateerauksen ja arvostelemisen jälkeen, rajalla Suomea kohtaan olevia +käytettäviä tiloja yllämainitusta (Arkangelin) kuvernementistä." + +Venäjän ministerien rettelöimisien tähden ei lupausten lunastamisesta +kumminkaan tullut mitään. Keisari ei ratkaissut riitaisuuksia puoleen +eikä toiseen ja Pohjois-Suomen Jäämerenkävijäin asema jäi yhtä kurjaksi +kuin ennenkin. + +Tämä Pohjois-Suomen asukkaiden hädänalainen tila saattoi kuitenkin +Oulun läänin kuvernöörin uudestaan tarttumaan asiaan käsiksi. Hän +hankki asiantuntijain lausunnon oloista Jäämeren rannikolla sekä siellä +kalastavain Suomen lappalaisten tilasta. Nämä lausunnot hän oman +kirjelmänsä ohella v. 1880 lähetti senaatille, ehdottaen, että +korvaukseksi v. 1864 luovutetusta Rajajoen asetehtaan alueesta sekä +myös niistä tappioista, joita Pohjois-Suomen asukkaat olivat kärsineet +Norjan rajan sulkemisen johdosta, Suomelle luovutettaisiin ikuiseksi +omaisuudeksi se osa Jäämeren rannikkoa, joka ulettuu Jaakopinjoen +suusta Petsamonvuonoon, sekä rannikon takana olevaa sisämaata 20:n tai +30:n virstan leveydeltä ynnä Heinäsaaret ja alueeseen kuuluva kalavesi. +Sitäpaitsi kuvernööri ehdotti, että Norjan rajan itäpuolelta Suomelle +luovutettaisiin kapea, useimmilta kohdilta vain kilometrin tai kahden +levyinen maakaistale, jolle voitaisiin rakentaa tarpeellinen kulkutie +ja pysähdyspaikkoja, jossa porolaumoja saatettaisiin laiduntaa matkalla +Jäämeren rannikolle ja sieltä palatessa ja josta voitaisiin koota +tarpeellisia rakennusaineita ja rehuvaroja. Viimemainitun alueen +sisäpuolelle jäisi myös Boris Glebin kreikkalaiskatolinen kirkko, joka +joutuisi samanlaiseen asemaan kuin Valamon ja Konevitsan luostarit +Laatokassa. Suomelle luovutetulla alueella olisi voimassa Suomen oikeus +ja sitä hallitsisivat suomalaiset viranomaiset, mutta kaikki asukkaat, +niin suomalaiset kuin venäläiset, säilyttäisivät omistus- ja +nautinto-oikeuden taloihinsa ja kalastuspaikkoihinsa. + +Ennenkuin kuvernöörin ehdotus ehti tulla käsittelyn alaiseksi +senaatissa, oli samasta asiasta nostettu kysymys myös eduskunnassa. +Valtiopäivillä 1882 edustaja Rob. Castrén porvarissäädyssä ehdotti +anottavaksi, että v:n 1864 julistuksessa annettua lupausta +ryhdyttäisiin täyttämään. Asiasta antamassaan mietinnössä +talousvaliokunta huomautti, ettei v. 1854 suomalaisille myönnetty +oikeus kalastuksen ja hylkeenpyynnin harjoittamiseen Venäjälle +kuuluvalla Jäämeren rannikolla ollut osoittautunut suomalaisille +edulliseksi, vaan että suomalaiset pyrkivät yhä edelleen Norjan +rannikolle niin suurissa joukoin, että se muistutti todellista +siirtolaisliikettä. Tämä johtui monesta asianhaarasta. Norjan puolella +suomalaiset helpommin saivat asuinsijoja siellä ennestään runsaasti +asuvain suomalaisten luona; Norjassa oikeuslaitos muistutti enemmän +kotimaan oloja; uskonto oli siellä sama; kalansaalis oli helpommin +myytävissä ja tarvittava pääoma helpommin saatavissa, sillä kaikissa +kalastuspaikoissa oli suomalaisia ja suomea taitavia kauppiaita; siellä +oli sitäpaitsi lääkärejä ja sairaaloita, liikevälineitä ja muita +sivistyksen tarjoamia etuja. Näin ollen ei siirtyminen Norjaan ollut +ehkäistävissä muilla keinoin kuin siten, että Suomen alamaisille rajan +itäpuolella valmistettiin samoja etuja kuin heillä oli tarjolla sen +länsipuolella. Siitä syystä oli välttämätöntä, jos tahdottiin saada +suomalainen siirtokunta syntymään Jaakopinjoen itäpuolelle, että siellä +pantiin voimaan suomalainen hallinto- ja oikeusjärjestelmä. Tähän +tuntuikin olevan tilaisuus, koska v:n 1864 julistuksessa oli luvattu +korvaukseksi Rajajoen asetehtaan alueelta vaihtoehtoisesti maakappale +Jäämeren rannikolla. Ottaessaan harkittavaksi, kuinka laajaksi +viimemainittu maakappale oli mitattava, oli talousvaliokunta +erikoisesti pitänyt silmällä, että siinä ensiksikin tulisi olla hyvin +suojattu merisatama, jonka ääreen voitaisiin perustaa kaupunki tai +kauppala, että siihen toiseksi kuuluisi edes pieni metsäalue, josta +asukkaat saisivat välttämättömimmät rakennus- ja polttopuutarpeensa, ja +että se lopuksi käsittäisi ne alueet, joissa jo ennestään asui +suomalaisia. Rannikko Jaakopinjoesta itään on aluksi jyrkkärantaista, +joten siihen ei voida perustaa minkäänlaatuista kalastajapaikkaa. Vasta +Petsamonvuonon suulla on kauppalan perustamiseksi sopiva paikka +Nurmensätti (Normansset). Tämä paikka on suojattu Jäämeren myrskyiltä, +ja jos mieli mitään kauppalaa ollenkaan perustaa Suomelle +luovutettavalle alueelle, oli alue ulotettava ainakin puheena olevaan +satamaan. Yhtä tärkeätä oli myös, että alue sisältäisi sopivan +metsäpalstan, sillä Jäämeren rannikko on aivan puutonta. Metsäalue +alkaa vasta 10-12 peninkulmaa etelämpänä, missä metsää kasvaa sekä +Paatsjoen että Petsamonjoen rannalla. Edelliseltä joelta olisivat puut +kuljetettavat vaikeaa kiertotietä Jäämeren kautta. Senvuoksi oli +välttämätöntä, että luovutettava alue ulotettaisiin Petsamonjokeen +saakka. Talousvaliokunta ehdotti siis, että luovutettavan maa-alueen +raja kulkisi Konnustunturista kolme peninkulmaa suoraan itään sille +pienelle järvelle, josta Paatsjoen itäinen lähdehaara saa alkunsa, +sitten 4 peninkulmaa koillista kohti Petsamonjoen lähteille ja edelleen +mainittua jokea pitkin Petsamonvuonon pohjaan. Tämä maa on noin 40 +neliöpeninkulman laajuinen ja se saattoi ensi silmäyksellä tuntua +kovinkin suurelta verrattuna Rajajoen asetehtaan 12 neliökilometrin +suuruiseen alaan. Mutta jos otti huomioon, että se käsitti ainoastaan +vuoria, vaaroja ja soita ja vain eteläosassa jonkun verran +kitukasvuista metsää, joten maanviljelys siellä oli aivan mahdoton ja +koko alue niin ollen oli katsottava joutomaaksi, ei sen arvoa suinkaan +sopinut pitää suurempana kuin Rajajoen asetehtaan alueen. Suomelle +sillä oli arvoa yksinomaan siltä kannalta, että Suomi jälleen pääsisi +nauttimaan sopimuksen mukaista kalastusta Jäämeressä. Jos vielä +otettiin huomioon kolmas näkökohta, nimittäin että alueeseen +liitettäisiin ne rannikkoseudut, joissa jo oli suomalainen asutus, tuli +sen käsittää vielä Kalastajaniemen _läntinen_ rannikko, jossa sijaitsi +useita suomalaisia asutusryhmiä, jotka olivat omiaan antamaan tukea +suomalaiselle uutisasutukselle. Siitä syystä raja olisi vedettävä +Petsamonvuonon pohjukasta Kalastajasaarennon kannakseen Muotkaan sekä +sieltä edelleen pohjoista kohti mereen itäpuolella Vaitokupaa. Koko +tällä alueella ei ollut mitään vakituista venäläistä asutusta, vaikka +muutamia venäläisiä kalastajia kesäiseen aikaan saapui Nurmensättiin +kalastusta harjoittamaan. Sitävastoin on Paatsjoen rannalla Boris +Glebin kreikkalaiskatolinen kirkko, johon saapuu venäläinen pappi pari +kertaa vuodessa pitämään jumalanpalvelusta. Tämän kirkon asema +voitaisiin helposti järjestää jotenkin samalla tavalla kuin Valamon ja +Konevitsan luostarien. Luonnollisesti venäläiset kalastajat saisivat +vapaasti käydä kalastusta harjoittamassa sillä alueella, joka +luovutettaisiin Suomelle, joten ystävälliset suhteet suomalaisten ja +venäläisten välillä edelleen pysyisivät rikkumatta. + +Tämän anomusehdotuksen kaikki säädyt hyväksyivät, pappissäädyssä +lausuttiin kuitenkin epäilyksiä, että anottu maa-alue oli liian pieni +eikä siltä kannalta vastannut täysin tarkoitustaan. + +Hallitsijalle antamassaan lausunnossa, joka myöskin koski Oulun läänin +kuvernöörin v. 1880 tekemää esitystä, senaatti lämpimästi puolsi +valtiopäiväin anomusta, huomauttaen, että se nojautui oikeudenmukaisiin +ja tunnustettuihin perusteihin, nimittäin osittain siihen, että +asujamisto maan pohjoisimmassa ja köyhimmässä osassa oli menettänyt +ikivanhan oikeutensa tärkeään tulolähteeseen sekä että edullisesti +sijaitseva maa-alue maan kaakkoisrajalla oli erotettu Suomesta ja +yhdistetty keisarikuntaan, osittain taas siihen, että keisari +Aleksanteri II jo v. 1864 nimenomaan oli luvannut korvaukseksi +luovuttaa Suomelle maa-alueen, jolloin hän ensi sijassa oli ajatellut +Jäämeren rannikkoa. + +Edellä selostetuista esityksistä ja lausunnoista tulee kaikella +selvyydellä näkyviin, kuinka moninkertaisilla perusteilla Suomella on +ollut oikeus vaatia pääsyä Itä-Varankiin ja mistä syistä Suomi on ollut +pakotettu ja oikeutettu vaatimaan tämän alueen täydellistä liittämistä +Suomeen. Olisi nyt luullut, että tuo vuosikymmeniä avoinna ollut +kysymys nyt vihdoinkin v:n 1882 valtiopäiväin anomuksen johdosta olisi +saanut Suomelle suotuisan ratkaisun. Mutta paha onni ei vieläkään +luopunut Suomen Jäämeren kysymystä seuraamasta. Valtiopäiväin +anomukseen ei tullut mitään vastausta. Vanhentuneena ja unohtuneena +koko asia lienee 1890-luvulle tullut poistetuksi Senaatinkin +diarioista. Venäjällä jo silloin alkanut vihamielisyys Suomea vastaan +ja Venäjän vallan viimeiset vuosikymmenet Suomessa, maamme sortovuodet, +eivät luonnollisesti lisänneet asian onnellisen ratkaisemisen toiveita. +Mutta vaikka hetken toiveet raukesivatkin, niin itse kysymys ei kuollut +eikä Suomen hyvä oikeus Jäämereen voinut raueta. Se jäi odottamaan +tulevaisuutta, joka vihdoin onkin tullut, paljon suurempana ja +lupaavampana sekä Jäämerelle että Suomelle kuin menneen vuosisadan +kuusi- ja kahdeksankymmenluvuilla osattiin ajatella. + + + + +5. SUOMALAISET SIIRTOLAISET JÄÄMERELLÄ. + + +Ennen Suomen pääsyä Jäämerelle ovat suomalaiset ehtineet sinne. +Suomalainen siirtolaisuus Jäämeren rannalla taas on lähinnä ollut +seuraus kansallisesta ja valtiollisesta kehityksestä Lapissa. + +Nykyinen Suomen Lappi ei muodosta erityistä luonnonmaantieteellistä +kokonaisuutta eikä sillä ole selviä luonnollisia rajoja; Lapin nykyiset +rajat ovat suureksi osaksi jokia, vaikka jokien väliset tunturit +olisivat rajoiksi paljon sopivammat. Sen vesistöt laskevat +Pohjanlahteen, Vienanmereen ja Jäämereen. Se on Ruotsin, Norjan ja +Venäjän Lappien yhteinen yhtymäkohta, ja kaikilla niillä on ollut +monenlaisia suhteita siihen. Sen lappalainen asutus ja kulttuuri on +ollut hyvin hajanainen. Jaakko Fellman lausuu, että Suomen Lapin eri +osain asukkailla on vain vähän tai ei mitään kosketuksia sen toisten +seutujen asukkaiden kanssa. "Viimemainittu seikka -- hän jatkaa -- +riippuu kuitenkin, paitsi pitkistä matkoista ja vaivaloisista +kulkulaitoksista, myöskin maakunnan pinnanmuodostuksesta, joka sen +jakaa toisistaan erillisiin alueisiin. Likemmin kuin muihin Lapin osiin +liittyy näet tässä suhteessa Utsjoki Ruijaan, Inari Venäjän Lappiin, +Enontekiö Länsipohjaan ja Ruotsin ja Norjan Lappeihin, Kuolajärvi ja +osa Sodankylää osittain Venäjän Lappiin, osittain Pohjanmaahan ja +Venäjän Karjalaan, Kuusamo viimemainittuun maakuntaan ja etelässä +lähellä oleviin Oulun läänin osiin." Mahtavain Kemin ja Tornion jokien +ja niiden laajain vesitieverkkojen kautta Suomen Lapin suuri pääosa +kuitenkin on aina ollut luonnollisessa ja historiallisessa yhteydessä +suomalaisen Pohjanmaan ja sen kautta koko Suomen kanssa. Nämä Lapin +seudut, ns. Kemin ja Tornion Lapit, tosin pirkkalaisajan jälkeen +hallinnollisesti yhdistettiin Ruotsin Länsipohjaan, joten Suomelle ei +jäänyt mitään sanottavaa Lappia. Mutta rauhallisella viljelys- ja +kulttuurityöllä Suomi valloitti itselleen Lapin. Pohjanmaan ja Tornion +kauppiaat pitivät edelleenkin Kemin ja Tornion Lappien kauppaa +käsissään. Enemmän merkitsi, että Kemin Lappi ja Inari v. 1633 ja +Utsjoki v. 1747 tulivat yhdistetyiksi Suomen kirkon piiriin, vaikka +valtiollisesti vielä jäivätkin varsinaisen Ruotsin yhteyteen. Tuo +kirkollinen valloitus oli suomalaisten pappien työtä, jotka +lähetyssaarnaajain tavoin perustivat kirkkoja Lappiin ja siellä +suomenkielellä opettivat kansaa ja sille saarnasivat. + +Lapin varsinaisia valloittajia kuitenkin ovat suomalaiset +uutisasukkaat. Ensin kalastajina, sitten kaskenpolttajina ja vihdoin +säännöllisinä maanviljelijöinä suomalaiset tulokkaat vähitellen ovat +asuttaneet Lapin ja työntäneet pois lappalaisen asutuksen Saariselkään +asti. Saariselän pohjoispuolellakin ovat lappalaiset jo Inarissa +vähemmistönä ja ainoastaan Utsjoella on heillä vielä vastaiseksi +suojattu turvapaikka. Asutustaistelu Lapissa on, useista +vastenmielisistä piirteistään huolimatta, ollut korkeamman talous- ja +kulttuurimuodon taistelua alhaisempaa vastaan. V. 1754 todistettiin +Kuusamosta, että "maa, jonka muinoin yksi ainoa lappalainen oli +omistanut, on nyt riittävä kahdellekymmenelle uutisasukkaalle". +Rotutaistelu, joka aikaisemmin tavallisesti päättyi lappalaisten +peräytymiseen ja pakenemiseen, on myöhempinä historiallisina aikoina +useimmiten saanut ratkaisunsa siten, että lappalaiset ovat +vapaaehtoisesti sulautuneet suomalaisiin ja omistaneet heidän +elintapansa ja elinkeinonsa. + +Omalla työllään siis Suomi jo oli valloittanut Kemin ja Tornion Lapit, +kun ne Haminan rauhassa 1809 Muonion ja Tornion jokia myöten Suomen +Lappina valtiollisestikin yhdistettiin Suomeen. + +Näin oli Suomi saavuttanut ensimäisen pysyvän jalansijan matkallansa +Jäämerelle. Asutun Suomen luonnollisena pohjoisena jatkona Suomen Lappi +oli tullut suomalaiseksi. Se pistää nyt korkeampaa taloutta, +kansallisuutta ja kulttuuria edustavana niemenä Ruotsin, Norjan ja +Venäjän lappalaisalueitten keskelle. Historiallisen kehityksen kautta +Suomen Lappi on lakannut olemasta sitä ympäröiväin lappalaisalueitten +yhteisenä takamaana ja on muuttunut niiden kaikkien keskukseksi. Siitä +on tullut uusi, omanlaatuinen kokonaisuus, joka pyrkii saavuttamaan +luonnollisia rajoja tullakseen maantieteelliseksi kokonaisuudeksi. +Hyvän asemansa, Suomeen johtavain yhä paranevain yhteyksiensä, +pintasuhteittensa ja maataloudelliselle toiminnalle soveltuvain +luonnonetujensa kautta sillä on mahdollisuuksia edelleenkin pysyä +hallitsevassa keskusasemassaan. Tällä mantereisella pohjallaan ja +etelästä voimia imevillä juurillaan Suomen Lappi ja Suomi ovat Jäämeren +rannikollakin saavuttavat tärkeissä suhteissa turvatumman ja +edullisemman aseman kuin niiden yksinomaan meren varassa elävät +naapurialueet. + +Suomen tie Jäämerelle on täten tullut viitoitetuksi. Yhtä +suoraviivainen ja luonnollinen kuin sen kulku Saariselälle on ollut, +yhtä selväsuuntainen on sen ura Jäämerelle. Helposti ja luontevasti +kulki Suomen kirkko ja valtio vedenjakajan yli Inarin laajalle +vesistölle ja Tenojoen latvoille. Maantieteellinen pääväylä +Saariselältä Jäämerelle kulkee Inarinjärven ja sen suuren laskujoen +Paatsjoen mukana läheiselle ja leveälle Varanginvuonolle. Tätä päätietä +ja useita sivuteitä pitkin ovat suomalaiset etujoukot jo kauan sitten +saapuneet Jäämerelle. + +Vanhimpana ja suurimpana ryhmänä heistä ovat _Ruijan suomalaiset_, +joita norjalaiset kutsuvat kainulaisiksi (kvaener). Lapin kuuluisa +tuntija Jaakko Fellman esittää heidät v. 1821 seuraavin sanoin: "He +ovat merkillisiä siitä, että he ovat maapallon pohjoisimpia +maanviljelijöitä ja ensimäisiä, jotka ovat alkaneet tähän osaan maata +vakavasti asuttua. Koskei maanviljelys ilmaston ankaruuden vuoksi ole +kannattavaa, ovat he asuinpaikoikseen valinneet sellaisia paikkoja, +missä he edullisesti voivat harjoittaa karjanhoitoa. He eivät eroa +lappalaisista niin paljon vaatetukseltaan kuin tavoiltaan. Kainulaiset +ovat Ruijan kunnollisimpia asukkaita, norjalaisiakaan luvusta +poisjättämättä, erittäinkin mitä uutteruuteen, huolellisuuteen, +rauhalliseen ja hiljaiseen olemukseen ja varsinkin mitä +uutisviljelysten ja kotiteollisuuden harrastukseen tulee. +Merimieselämän turmiollinen vaikutus, suuremman voiton levoton +tavoittelu, ilman että sitä osataan hoitaa ja säästää siitä pahan +päivän varalle, ei ole koskaan ilmennyt kainulaisissa siinä määrin kuin +näiden seutujen lappalaisissa ja norjalaisissa. Kainulaisten muuttoa +ylös Ruijaan tapahtui jo vanhempina aikoina, mutta pääasiallisesti +kuningas Kaarle XII:n hallitusaikana, jolloin he tässä etäisessä +maanääressä etsivät turvapaikkaa sodan levottomuuksilta. Sen jälkeen on +heidän lukunsa vähitellen lisääntynyt ja kasvaa yhä sillä tavoin, että +monet Lapin rajoilla tai Lapissa asuvat uutisasukkaat katovuosina +muuttavat tänne, sekä joskus sitenkin, että kun yksi ja toinen +rikollinen onnistuu karkaamaan vankeudestaan, hän rangaistusta +välttääkseen etsii itselleen asuinpaikan täällä Ruijan rannoilla jonkun +syrjäisen kallion lovessa. Nykyään on näiden kainulaisten lukumäärä +niin suuresti kasvamassa, että itse lappalaiset pelkäävät joutuvansa +heidän tungettavakseen pois omalta maaltaan. Heidän asuntonsa ovat +enimmäkseen Sisä-Suomessa yleisten pirttien tapaisia, ja nämä +suomalaiset ovat päälle päätteeksi näillä tienoilla ainoita, jotka +vielä käyttävät saunoja. -- Ruijan huomattavin suomalainen siirtola on +Alattiossa (Alten), sekä vuonon että joen varrella. Siellä asuu toista +tuhatta henkeä. Vain harvat heistä osaavat norjankieltä." + +Viime vuosikymmeniin saakka on Ruijan suomalainen asutus ollut +kasvamaan päin. Taloudellisena syynä tähän siirtolaisuuden +lisääntymiseen lienee ollut vilkastunut Jäämeren kalastus. Suomalaisia +tavataan Ruijassa nykyään sekä talollisina että kalastajina ja +kaupunkilaisina. V:n 1900 väenlaskun mukaan oli Tromssan ja Ruijan +amteissa 7176 suomalaista asukasta. Muutamin paikoin suomalaisten +suhteellinen lukumäärä oli sangen huomattava: Vesisaaren kaupungin +(Vadsö) asukkaista oli suomalaisia yli 44 %, Etelä- ja Pohjois-Varangin +pitäjissä 43-46 %, parissa muussa pitäjässä 34 %. Viimeisten tietojen +mukaan olisi Pohjois-Norjassa suomalaisia noin 12.200. Suomeapuhuvain +lukumäärän on arveltu nousevan ainakin noin 30.000:een, sillä suuri +joukko Ruijan lappalaisista ja norjalaisista on suomentaitoisia. +Suomalaisten kansallinen tulevaisuus Ruijassa näyttää kuitenkin +synkältä sen jälkeen kuin Norja on ruvennut kaikin keinoin suomalaista +väestöä norjalaistuttamaan. Perikato on kaiketi ensimäiseksi perivä +Länsi-Ruijan (Tromssan amtin) suomalaisen kansallisuuden. "Että se +vielä on siksikin voimakas... niin että se yksityisissä tapauksissa +saattaa voittaakin maata norjalaiselta kielialueelta ja paljon +suuremmassa määrässä lapinkieleltä, se johtuu suomalaisten tunnetusta +kielikonservatismista, Suomen rajan ja suomeapuhuvan Pohjois-Ruotsin +läheisyydestä, tämän asutun ja yhtenäisen suomalaisen kielialueen +välisistä kauppasuhteista, lukuisain suomalaisten osallisuudesta +merikalastukseen ja tunturilappalaisten suomenkielen taidosta" +(J.E. Rosberg 1915). + +Itä-Ruijan, semminkin Varangin seutujen suomalaisten kansallisuusoloja +1880-luvun alussa on A.V. Ervasti laajasti kuvaillut klassillisessa +matkakertomuksessaan "Suomalaiset Jäämeren rannalla". Joka taholla hän +siellä näki suomalaisten ja norjalaisten välillä kansallisuusvihan +leimuavan. Ervastin parannusehdotukset tätä pahaa vastaan eivät näinä +maailmansodan aikoina ole huvittavaisuutta vailla. "Ei sovi kieltää -- +hän kirjoittaa --, että suomalaisilla on syytä valituksiin. Niinkuin +norjalaiset itse myöntävät, on suomalainen ainaki yhtä kelvollinen +työhön kuin norjalainen ja molemmille olisi siis sama arvo annettava; +sen sijaan suomalaista koetaan alentaa lappalaistaki alemmaksi. +Suomalaisia vihataan siksi, että he eivät tahdo äitinkielestään luopua, +vaan onko rakkaus äitinkieleen mikään rikos? Ja missä on sanottu, että +paitsi lapin kieltä ainoastaan norja saa Ruijan rannalle kuulua? Ja +tyytymättömyys yleensä itä-Ruijan suomalaisissa onki todella niin +suuri, että meikäläinen hämmästyy. Kun olin Tenon varrelle tullut, olin +täydellisesti vakuutettu siitä, että jos suomalainen armeija voisi +ilmestyä Varangin tienoille, jokainoa suomalainen itäpuolella Tenoa +yhtyisi siihen ja nousisi kapinaan Norjaa vasten." + +"Liian etäälle -- Ervasti lopettaa -- sentään sorruttaisiin +aineestamme, jos tässä ruvettaisiin miettimään kaikkia mahollisia +keinoja, joilla voitaisiin puheenalaisen tarkotuksen perille päästä; +meillä nyt vain on kysymyksenä, mihin suuntaan Varangin tulevaisuuden +pitäisi muodostua. Se vain olkoon sivumennen sanottu, että kun Norjan +paras tuki sen alueen loukkaamattomuuden suhteen on länsivaltain +suojelus, näille voitaisiin Suomen toimesta antaa tarkempi ja oikeampi +käsitys asiain oikeasta laadusta itä-Ruijassa ja siten ehkä saada +heidän suostumuksensa esim. yleiseen _kansan-äänestykseen_ +etelä-Varangissa, jonka kautta riitaseikat siellä rauhallisella tavalla +tulisivat ratkaistuksi." + +Kuluneet kolmekymmentäviisi vuotta ovat osoittaneet, etteivät olot +Varanginvuonolla ehkä kuitenkaan ole juuri niin hullusti, kuin +innokas fennomani luuli, eivätkä myöskään parannettavissa hänen +suosittelemallaan lievemmälläkään keinolla. + +Venäjälle kuuluvalla _läntisellä Muurmanin rannikolla_, s.o. Norjan +rajan ja Kuollanvuonon välisellä rannikkoalueella, asui 1880-luvun +alussa päälle 700 suomalaista. Kuinka suuri heidän lukumääränsä +nykyänsä on, emme voi arvioltakaan sanoa; moninkerroin suurempi +mainittua lukua se ei kumminkaan voi olla. Pääosa suomalaisia asunee +nyt niinkuin ennenkin Petsamon ja Kalastajaniemen länsirannikon +seuduilla, s.o. Itä-Varangissa. Itäisellä Muurmanin rannikolla on +suomalaisten lukumäärä ollut hyvin vähäinen. Ervastin retken aikana ei +suomalaisten tila Länsi-Muurmanin eli "Ryssän rannalla" ollut +ilahduttava. Siirtolaisten valitukset koskivat hänen mukaansa +pääasiallisesti hengellisen hoidon puutetta, maanomistuksen +turvattomuutta ja oikeudenhoidon kehnoutta. Ervasti puolestaan lisäsi +niihin vielä yhden valituksen: väkijuomain ylenmääräisen nauttimisen +tuottaman turmion. Huonojen olojen vuoksi Ryssän rannan suomalaiset +olivat ruvenneet joukoittain siirtymään Amerikkaan; yhtenä ainoana +keväänä 1882 läksi sieltä uudelle siirtoretkelle Atlantin yli 60-70 +henkeä eli noin 1/12 rannikon koko suomalaisväestöä. Suomalaisten tilan +parantamiseksi ajateltiin papin ja opettajan lähettämistä heidän +luoksensa, mikä ohjelma sitten on osittain tullutkin toteutetuksi. +"Vaan paras neuvo -- Ervasti arveli -- ja ainoa tehollinen olisi +epäilemättä, jos se kävisi laatuun, koko ryssän rannan yhistäminen +Suomen suuriruhtinaskuntaan ja siis laskeminen Suomen lakien alaiseksi. +Ne epäkohdat, joista siirtolaiset nykyään, ja syystä, valittavat ja +jotka etupäässä pakottavat heitä miettimään Amerikaan muuttamista, +katoaisivat silloin yhellä haavaa tykkänään. + +"Suomen lakeja -- sitähän kaikki ne siirtolaiset kaipaavatki, joissa ei +muutto Amerikaan vielä ole vakaantunut järkähtämättömäksi päätökseksi; +vaan yhistymistä Suomeen he eivät olleet tulleet ajatelleeksi. Suuri +oli sentähen kaikkein ilo, kun meiltä kuulivat, että tämmöinen tuuma +paraikaa oli hankkeessa. Uuran puolelaisissa tämä ilo kohta kyllä +paljon masentui, kun meidän täytyi selittää, että kysymyksessä vain oli +läntinen osa ryssän rantaa. Vaan kovin hyvästi käsittäin, kuinka +täydellisesti siirtokuntain tila muuttuisi parempaan päin, jos ne +voisivat Suomen alle tulla, eivät hekään kuitenkaan voineet kaikista +toivoista luopua ja viimeinen sana, minkä muuan uuralainen lausui, kun +hänen kanssa tästä puhelin, oli: 'Laittakaa te raja Tuulomajokea +myöten, että meki pääsemme Suomen alle'." + +Vuosisatoja kestäneen, voimakkaan ja voitokkaan pohjoiseen +suuntautuneen suomalaisen kansanpaineen äärimmäisenä kärkenä unohdetut +kansalaisemme ovat saapuneet Jäämeren rannoille. Karkoittaen heikompia +lappalaisia tieltään suomalaiset uutisasukkaat kaskitulineen ja +sahroineen kävivät Lapin rajain yli. Sulattaen lappalaiset joukkoonsa, +temmaten heidät mukaansa toiset polvet uutisasukkaita sitten +katkaisivat Saariselän taipaleet. Koko Suomen Lappi on ollut heidän +mukanaan kulkemassa pohjoista kohti. Kuta pohjoisemmaksi Suomen Lapin +eteläraja takautui, sitä kauemmaksi pohjoiseen siirtyi sen pohjoinen +kärkikin. Haluttu päämäärä on jo vähäksi osaksi saavutettu: suomalainen +kansallisuus on jo kauan elänyt hiljaista elämäänsä _Jäämeren_ +rannoilla. Viimeinen ja pahin sulku, valtiollinen rajaeste, on +kuitenkin vielä lopullisesti puhkaisematta. Vasta sen murruttua voi +myöskin pohjoisimmalle suomalaiselle taloudelle ja suomalaiselle +kulttuurille alkaa uusi odotettu vaikutusaika ja Jäämeren seuduille se +edistyksen ja vaurastumisen aika, jonka luonnon ja historian olot +näyttävät määränneen siellä alkamaan suomalaisessa muodossa. + + + + +6. MAAILMANTALOUS JA JÄÄMEREN KYSYMYS. + + +Viimeisten vuosikymmenien kuluessa on Europan Jäämeren ja sen maiden +taloudellisessa käytössä tapahtunut perinpohjainen muutos. Sorrettu +lappalainen pyyntimies ei siellä enään maksa turkiksia ja +mursunnahkaköysiä norjalaisille verottajilleen, norjalaiset kalamiehet +eivät siellä enään yksinään kalastele eivätkä etuoikeutetut +englantilaiset ja hollantilaiset kipparit ole ainoita Vienankävijöitä. +Kaikki Pohjois-Atlantin merenkulkijat ottavat nyt osaa Jäämeren +meriliikkeeseen. Kaikilta tahoilta kiiruhtaa sinne pyyntiaikoina +kalastajia ja Jäämeren eränkävijöitä. Suuret kansainväliset yhtiöt +harjoittavat siellä nykyaikaista puutavaraliikettä ja vuorityötä. +Kahdessa kohdassa tulevat jo suuret rautatiet sisämaasta Jäämeren +rannalle. Rotuvaltaiset, luonnontaloudelliset alkuajat samoinkuin +ahtaan merkantilisminkin vuosisadat ovat Jäämerellä olleet ja menneet +ja uusi, maailmantaloudellinen aikakausi on siellä alkanut. + +_Kalastus_ on yhä edelleenkin Jäämeren tärkein elinkeino. Lapinmerestä +saadaan pääasiallisesti turskia, silliä, kilohailia, lohia ym. +maailmanmarkkinoilla haluttuja kaloja. Korkeimmalla kannalla on Ruijan +kalastus, jota tuhannet norjalaiset ja suomalaiset kalastajat siellä +harjoittavat koko kevät- ja kesäkauden ja jonka vuotuinen tuotantoarvo +paikalla on viime aikoina tehnyt 12-14 milj. kruunua (nykyisin +moninkertaisesti enemmän). + +Norjan kalastuselinkeinossa viime vuosikymmeninä tapahtuneet suuret +edistykset ovat perinpohjin muuttaneet Ruijankin kalastuksen luonteen. +Työläs ja hengenvaarallinen kalastus avonaisista veneistä on suuresti +helpottunut ja tullut turvalliseksi moottorialusten tultua yleiseen +käytäntöön. V. 1901 oli Norjan kalastajilla vasta yksi ainoa +moottorialus; v. 1914 niitä oli 7.352, joista 4.882 katettua. +Tällaisten tukevain katettujen moottorialusten varassa on ulkomerellä +vuoden kylmimpänä ja pimeimpänä aikana tapahtuva suursillinpyynti ja +Islannin kalastus tullut mahdolliseksi. Toisen suuren edistyksen ovat +saaneet aikaan uudet keinokkaat säilytystavat: ilmanpitävä (hermetinen) +rasioiminen ja keinotekoinen jäähdytys. Näillä keinoin ei ainoastaan +ole paljon edullisempi ja paljon laajempi kalainvienti tullut +mahdolliseksi, vaan itse kalastuskin on suuresti hyötynyt, kun +syöttikala voidaan jäähdyttää ja sitä siten entistä mukavammin hankkia +ja säilyttää. Kun vielä lisäämme, että Norjassa on viime aikoina otettu +käytäntöön kokonaan uusia kalastusalueita (matalikkoja) ja että ennen +halveksituistakin kalalajeista sopivalla valmistamisella on ruvettu +saamaan hyviä hintoja, niin eipä ihmettä, että Norjan ja Ruijan +kalastajista, joita vielä vuosikymmen pari sitten pidettiin +säälittävinä "kalastajaparkoina", nyt on tullut omavaraista, +itsetietoista ja yhä korkeammalle sivistystasolle pyrkivää väkeä. + +Siinä on esimerkki valmiina ja ura osoitettu tulevalle suomalaiselle +kalastukselle Itä-Varangissa! + +Hartaasti kalastelevat venäläisetkin Muurmanin rannallaan. Ennen sotaa +siellä tavallisesti oli kesäisin kalassa nelisentuhatta kalastajaa +tuhannella vanhanaikaisella aluksella. Miljoniin rupliin on kuitenkin +senkin kalastuksen vuotuinen tuotantoarvo laskettava. + +Tärkeitä merielinkeinoja Jäämerellä ovat _valaan- ja hylkeenpyynti_, +vaikka ne ovatkin entisestään taantuneet. Vielä 1880-luvulla saivat +ruijalaiset vuosittain satoja suuria valaita. Nykyään pyydetään +Länsi-Siperian ja Novaja Semljan vesillä ahkerasti viiden metrin +pituista valkovalasta eli "bjelugaa" (_Delphinopterus leucas_), jota +väestö sielläpäin käyttää ravinnokseenkin. Vahingollisuutensa ja +öljyisen maksansa vuoksi on jää-hai vihaisen ajon esineenä kaikkialla, +missä se vain esiintyy. Hylkeitä pyydetään yleisesti eikä mursunkaan +pyynti ole vielä loppunut. Kansainvälisten sopimusten mukaan pitäisi +ranta-asukkaiden erioikeutetun hylkeenpyynnin Jäämerelläkin ulettua +ainoastaan kolmen meripeninkulman (à 1,852 km) päähän rannasta. +Valkoisellamerellä ei Venäjä kuitenkaan ole myöntänyt vieraille +hylkeenpyytäjille oikeutta harjoittaa pyyntiä 12 meripeninkulmaa +lähempänä maata. + +Vienanmerelle ja Petshoran alueelle keskittyneen _metsäliikkeen_ uusin +kehitys on ollut suurenmoinen, mutta kun lukija oman maamme vastaavasta +kehityksestä voi itselleen luoda kuvan Jäämerenkin metsäliikkeestä, +sivuutamme sen tässä kokonaan kiinnittääksemme huomiomme +mielenkiintoisempaan seikkaan -- Jäämeren _vuorityöhön_. + +Kuten tunnettu on Ruotsin Lapissa yksi Europan tärkeimpiä +rautavuorialueita (Gellivaara, Kiirunavaara, Svappavaara ym.), jonka +malmeja Ofotenin vuonon perällä olevan Narvikin sataman kautta +laivataan suureen maailmaan. Kun vuoripohja koko Fennoskandian +pohjoisosassa on samaa laatua, luulisi raudanpitoisia vuorilajeja +löytyvän muittenkin maitten Lapeissa eikä vain Ruotsin. Todella onkin +viime vuosikymmeninä Ruijassa löydetty uusia suuria rautamalmialueita. +Niiden malmi ei tosin ole parhaanlaatuista. Mutta sen louhiminen on +kuitenkin osoittautunut kannattavaksi, sillä malmilöydökset ovat +maanpinnalla tai lähellä sitä, joten niitä ei tarvitse kaivaa suurista +syvyyksistä, ja rouhentamalla malmi sekä magnettisella tavalla +erottamalla siitä arvokkaampi rauta-aine (ruotsalaisen Gröndalin +menettelytapa) saadaan jopa 68 % puhdasta rautaa sisältävää +malmijauhetta, jolla on suuri kauppa-arvo. Vv. 1908-1909 rupesi mahtava +norjalais-saksalainen yhtiö tämän ohjelman mukaan käyttämään Paatsjoen +suun länsipuolella olevia Kontionveden (Björnvandet) malmivuoria. +Malmin kuljetusta varten rakennettiin sieltä 8 km:n pituinen rata +Etelä-Varangin kirkolle eli Kirkeneesin (Akkulanniemen) satamapaikalle, +jonne sijoitettiin suurenmoiset rouhennus- ja eristyslaitokset. +Tuotanto on lyhyessä ajassa noussut huomattavan suureksi, mihin +tietysti sota-ajan huippuhinnatkin ovat yllyttävästi vaikuttaneet. Vv:n +1913-1915 on siellä valmistettu keskimäärin yli 1/2 milj. tonnia +malmijauhetta eli "konsentraattia", josta melkoinen osa on vielä +puristettu kokoon sopiviksi "briketeiksi". Työvoiman luku +Etelä-Varangin rautakaivoksilla on viime aikoina noussut +puoleentoistatuhanteen mieheen, joille v. 1915 maksettiin työpalkkoja +3 milj. kruunua. Mainittakoon vielä, että tätä suuremmoista liikettä +harjoittavan yhtiön (Aktieselskabet Sydvaranger) osakepääoma nykyisin +tekee 23 milj. kruunua, josta ruotsalaiset äskettäin ovat saaneet +haltuunsa 3 milj. + +Ja kaikki tämä tapahtuu Inarinjärvestä laskevan Paatsjoen suussa, vain +kappaleen matkaa Suomen rajasta! Kun lännessä Ruotsi ja pohjoisessa +Norja ovat Lapeissaan saaneet käyntiin näin suurenmoisia laitoksia, +olisi ihmeellistä, ellei Suomenkin Lapissa ja Suomelle tulevalla +Itä-Varangin alueella olisi samansuuntaisia mahdollisuuksia; +anteeksiantamatonta on, ellei Suomen puolelta tehdä yrityksiä näiden +mahdollisuuksien tutkimiseen ja toteuttamiseen. + +Samaan aikaan kuin Jäämeren yhdellä äärellä näin on pantu alkuun +rautakaivostyö, on sen toisella äärellä, Huippuvuorilla ruvettu +kaivamaan kivihiiliä, joilla jo nyt on ja vielä enemmän vastaisuudessa +tulee olemaan suuri, ellei aivan ratkaiseva merkitys Ruijan ja +Muurmanin rannikkojen talouselämässä. + +Jo vanhat hylkeen- ja valaanpyytäjät palellessaan Huippuvuorilla +kaivoivat maasta pienempiä määriä "merihiiliä" polttoaineekseen. Meidän +aikamme tutkijat ovat todenneet melkein kaikkialla Huippuvuorilla +olevan kivihiillä ja viime vuosikymmenen uudistetut tutkimukset ovat +saaneet selville, että Huippuvuorten kivihiilikerrokset ovat +suunnattomat, kuuluvat maailman rikkaimpiin hiilikerroksiin. +Hiilikerrokset ovat siellä lähellä maanpintaa ja helpot kaivaa ja +Huippuvuorten pitkät vuonot helpottavat hiilen laivaamista. Kun +Huippuvuoret ovat herratonta maata, on siellä kaivosalueitten +valtaaminen ollut vapaa, kunhan siitä vain on tehty ilmoitus siellä +olevaan yhteiseen konttoriin; tapalaki kuitenkin säätää, että ken ei +kahteen vuoteen valtaamaansa maata asuta tai muuten käytä, menettää +oikeutensa. Nyt on siellä jo toistakymmentä vuotta ollut työn alaisena +suurempia säännöllisiä kivihiilikaivoksia. Amerikkalaisten perustama +yhtiö "The Arctic Coal Cy" alkoi v. 1905 kaivaa Advent Bay'n vuonon +eteläpuolella olevia hiilikerroksia. Saatiin mainiota hiiltä, joka +ilmarataa myöten voitiin lastata kaivoksesta suoraan laivoihin ja sitä +tietä edelleen kuljettaa Norjaan. Vuotuinen tuotanto on tehnyt muutamia +kymmeniätuhansia tonneja. Kaivospaikan viereen on kasvanut pieni +Longyear'in kaupunki, jossa asuu väkeä ympäri vuoden. Yhtiön +työntekijäin lukumäärä on ollut kesäisin 300 ja talvisin 100 miestä. + +V. 1916 tämä yhtiö joutui suuren "Det store Norske Spitsbergen +Kulkompani" nimisen yhtiön haltuun. Sen osakepääoma on 9 1/2 milj. +kruunua ja sen aikomus kuuluu olevan kohottaa vuotuinen +hiilentuotantonsa 200-300.000 tonniksi. V. 1917 saatiin kaivetuksi +vain 30.000 tonnia, mutta niistä saatiin Longyear Cityn rannassa 4 1/2 +milj. kruunua! Osataan sitä siis "gulashata" nykyään Huippuvuorillakin. + +Hiilikaivoksilla ovat Huippuvuorilla kokeilleet useat muutkin yhtiöt, +jotka kumminkaan eivät ole jatkaneet työtään alkua pitemmälle. Jo v. +1913 oli Huippuvuorten huijaushalu niin suuri, että sinne tehtiin koko +17 tutkimusretkeä. Tarmokkaimmin on toiminut äskettäin perustettu +Bergenissä sijaitseva norjalainen miljonayhtiö "AS. De norske +Kulfelter", jolla on kaivoksensa englantilaisten perustaman ja +huligaanien v. 1909 hävittämän hiilikaivossiirtolan Advent Cityn +lähellä. Yhtiö arvioi alueensa hiilivarat 500 miljonaksi tonniksi ja +laskee voivansa ensi vuosinaan lähettää vuosittain 70.000-150.000 +tonnia hiiliä Arkangeliin, Kuollaan, Ruijaan ja Islantiin. + +Varmalta näyttää, että hiilensaanti Suomen tulevalla Jäämeren alueella +on oleva varsin mukava. Se on Jäämeren tulevalle laivaliikkeelle ja +teollisuudelle suurenarvoinen etu, joka tulisi vieläkin suuremmaksi, +jos olisi meikäläisissä tarmoa perustaa hiiliyhtiö itse Huippuvuorille. + +Huippuvuorilla on muitakin arvokkaita mineraaleja kuin hiiliä. Jo v. +1872 muudan ruotsalainen yhtiö siellä yritti fosfattien kaivattamista. +Äskettäin on siellä englantilainen yhtiö louhinut marmoria. + +Valaanpyynti-, hiili- ja matkailijalaivat tekevät kesäelämän +Huippuvuorilla sangen vilkkaaksi. Laivaliikettä kestää vain kolme +kuukautta, mutta jäänmurtajain avulla voisi purjehduskautta helposti +pidentää. Langattomalla lennätinlaitoksella Huippuvuorten asukkaat +voivat laivaliikkeen estettynä ollessa seurata maailmantapauksia, joten +elämä talvisinkaan ei siellä enään ole niin yksinäistä ja +yksitoikkoista kuin luulisi. + +Sitä myöten kuin Jäämeren seutujen elinkeinoelämä ja asutus on +edistynyt, on yleinen meriliikekin siellä vilkastunut. Ruijan +rannikolla on jo kauemman aikaa ylläpidetty säännöllistä nopeaa +höyrylaivaliikettä, mikä onkin koko Ruijan elinehto. Arkangelin vanha +historiallinen meriliike on Vienanmeren puuliikkeen ja Arkangelin +rautatien valmistuttua saanut uuden merkityksen ja vihdoin on +maailmansota synnyttänyt Muurmaninkin rannoilla suuren meriliikenteen, +josta sodan alkaessa ei kenelläkään ollut vähintäkään aavistusta. + +Mutta maailmansodan päätyttyä on poikkeuksellinen meriliike Jäämerellä +lakkaava ja ovat Jäämeren maitten omat vakinaiset talouskysymykset +jälleen astuvat etualalle. Vanha kysymys "koillisväylästä" on silloin +tuleva uudelleen esille ei kuitenkaan enään Kiinan uneksittuna +porttina, vaan Siperian suurten Ob- ja Jenisseijokien suuhun johtavana +meritienä. Länsi-Siperia on meidän aikanamme jättiläisaskelin edistynyt +ja sen voin ja vehnän tuotanto sekä muukin maataloudellinen tuotanto on +jo tullut tärkeäksi tekijäksi Pohjois- ja Länsi-Europan taloudellisessa +elämässä. Siperian voin vienti, joka alkaessaan v. 1894 teki vain 6.500 +kg, nousi v. 1911 jo 70 miljonaan kg:aan; voita on kannattanut lähettää +sieltä Englantiin saakka, vaikka kuljetusmatka on ollut äärettömän +pitkä ja hankala. Siperian vehnän tuotanto taas on viime aikoina tehnyt +vuosittain n. 100 milj. puutaa (à 16.38 kg). Tätä suurtuotantoa +ei Siperian rata kykene palvelemaan ja tulisi viljan pitkä +rautatiekuljetus muutenkin aivan liian kalliiksi. Siitä hinnasta, mikä +Englannissa on saatu Siperian vehnästä, on suurempi puoli mennyt +kuljetusmaksuihin, vaikka onkin käytetty kaikkein halvinta tietä, +nimittäin Arkangelin kautta. Näin ollen on ruvettu harkitsemaan, eikö +Siperian tärkeitä tuotteita tai osaa niistä voitaisi edullisemmin +kuljettaa Europpaan pitkin Ob- ja Jenissei-jokia Karanmerelle ja sieltä +laivoilla edelleen. Jokikuljetusta Siperiassa on jo kauan voitu +harjoittaa niiden suulle saakka. Enemmän on epäillyttänyt Karanmeren +laivaliikekysymys. Jo 1500-luvun lopulla englantilaiset löysivät +Karanmeren ja seuraavan vuosisadan alkupuolella he ja hollantilaiset +harjoittivat uutteraa turkiskauppaa Obin ja Jenissein suuseutujen +alkuasukkaiden kanssa. Sittemmin Karanmeren kulku jäi täydelliseen +unheeseen, kunnes P. v. Krusenstern ja A.E. Nordenskiöld 1860- ja +1870-luvuilla tekivät sinne retkiä ja ihmeekseen havaitsivat sikäläisen +meren sulaksi. Aivan niin mukavaksi tämä meritie ei kuitenkaan ole +osoittautunut; niistä 140 laivasta, jotka v:n 1887 jälkeen näihin +saakka ovat Siperiaan pyrkineet, on ainoastaan 92 päässyt perille; muut +ovat joutuneet haaksirikkoon tai jäät ovat ne pakottaneet palaamaan +takaisin. Toisin vuoroin on laivaliike ollut kokonaan mahdoton. Kun +lisäksi purjehdusaikakin Karanmerellä on ainoastaan kahden kuukauden +pituinen ja jokien suut hiekkasärkkäin vuoksi kovin matalat ja hankalat +liikkua, näyttää tämän meritien käytännöllinen arvo olevan sangen +kyseenalainen. + +Muutama vuosi sitten teki itse Fridtjof Nansen venäläisten vieraana +Karanmeren kautta matkan Siperiaan selvittääkseen sikäläisiä +merenkulkumahdollisuuksia, mutta vaikka hän antoi Karanmerestä varsin +edullisen arvostelun, ovat toiset asiantuntijat tuominneet +"koillisväylän" aivan kelvottomaksi. Sen sijaan he puolestaan +suosittelevat uuden pohjoisen tien avaamista Siperiaan sillä tavoin, +että Obin varrella olevasta Obdorskista, minne jokikulku on hyvä, +rakennettaisiin 425 km:n pituinen, verraten halvoilla kustannuksilla +aikaansaatava rautatie Karanmeren ja Europan Jäämeren välillä olevalle +Jugorin salmelle, mistä meriliike länteenpäin on suuren osan vuotta +esteetön; vielä parempi olisi, jos rata rakennettaisiin Petshoran +suulle. Monet katsovat, että "koillisväylän" kysymys tällä tavoin +tulisi parhaiten ratkaistuksi ja että siten saataisiin avatuksi uusi +tärkeä liikeväylä maailmankaupalle. Kysymys ei ole Suomenkaan +Jäämeren-politikalle aivan vähäarvoinen. + +Jäämeren politikka ei meille ole maailmanpolitikkaa, vaan omaa +kotimaista politikkaamme. Me emme pyri Jäämerelle maailmankaupan +keinottelijoina hyötyäksemme muitten tarpeilla ja muitten +kustannuksella, vaan me pyrimme sinne niin sanoaksemme napapiiriläisinä +ja kotiseutulaisina avataksemme omalle syrjäiselle maallemme uusia +tarpeellisia toimeentulolähteitä, oman kansamme yritteliäisyydelle ja +tarmolle uusia tarpeellisia koetuskenttiä "jään ja tulen pohjolassa". +Tämäkin taloudellisten tarkoitustemme vilpittömyys ja luonnollisuus +antaa Jäämeren pyrkimyksillemme erityisen siveellisen oikeutuksen. + +Suomelle kuuluu asema keskellä Jäämeren kalastusalueita, +vuorikaivoksia, meriteitä. Mutta voidakseen käyttää hyväkseen tätä +asemaa, järjestääkseen siellä kalastuksen ja kalantuonnin etelään, +löytääkseen ja avatakseen Lapin vuorenaarteet, päästäkseen välittömään +liikeyhteyteen Siperian tuotantolähteitten kanssa täytyy Suomen päästä +Jäämeren kanssa mukavaan ja katkeamattomaan maayhteyteen, jonka +ainoastaan rautatien rakentaminen voi tarjota. Se johtaa huomiomme +Jäämeren mielenkiintoisiin rautatiekysymyksiin. + + + + +7. MUURMANIN RATA. + + +Enemmän kuin edelläkerrotut länsimaiset yritykset Jäämerellä ovat +Suomen Jäämeren kysymykseen vaikuttaneet ne suuret muutokset, joita +viime aikoina on tapahtunut Venäjän suhteissa Jäämereen. Tarkoitamme +tietysti Venäjän Jäämerelle rakentamia rautateitä, etupäässä Suomen +itärajan takana kulkevaa suurta Muurmanin rataa. + +Venäjän Jäämeren-radat on osittain suunniteltu ja rakennettukin jo +ennen maailmansotaa. Vanhin näistä radoista on _Arkangelin-Vologdan +rautatie_. Kun Venäjä 1700-luvun alussa oli päässyt Itämerelle ja +silloin perustetusta pääkaupungistaan saanut uuden tärkeän merisataman, +Vienanmeren kauppa rupesi suuresti taantumaan. Yhdeksännentoista +vuosisadan kuluessa se kuitenkin jälleen alkoi vilkastua, etupäässä +Vienan seutujen puutavarain kasvavan kysynnän ja viennin johdosta, joka +erityisemmin v:n 1894 jälkeen voimakkaasti nousi. Arkangelista tuli +uudelleen laajain alueitten taloudellisen elämän reippaasti edistyvä +keskus. Menneen vuosisadan lopussa Arkangelissa ja sen esikaupungissa +Solombalassa oli jo 20.000 asukasta. V. 1900 klareerattiin sieltä 528 +lähtevää laivaa, joiden kantavuus nousi 281.454 rek. tonniin. +Tärkeimpänä vientitavarana olivat puutavarat, mutta sen ohella +lähetettiin ulkomaille myöskin joltisia määriä pellavia, pellavan +siemeniä, kauroja ja rukiita. + +Tämä huomattava liike oli antanut aiheen yksinkertaisen kapearaiteisen +radan rakentamiseen Arkangelista Vologdaan, joka rata valmistui v. +1898. Vologdan kautta kulkee Pietarin-Siperian pohjoinen rata, ja +Arkangeli ja Vienanmeren seudut pääsivät täten kauan kaivattuun joskin +puutteelliseen rautatieyhteyteen Venäjän pääpaikkain ja koko suuren +maailman kanssa. + +Maailmansodan syttyessä ja Itämeren meriteitten täydellisesti katkettua +Arkangelista äkkiä tuli koko Europan-Venäjän tärkein tuontisatama. V. +1914 sen liike muutamassa kuukaudessa kasvoi kymmenkertaiseksi +edelliseen vuoteen verrattuna. Sellaiseen tehtävään Arkangeli ei ollut +valmistunut, ja kuumeellisella kiireellä ryhdyttiin sen kaikkia +liikennelaitoksia parantamaan. Satamaa korjattiin ja tarpeellisia +varastosuojia rakennettiin. Vienanjokea myöten järjestettiin tavarain +laivaus Kotlasiin ja sieltä Suhonaa myöten Vologdaan ja Pietariin. +Arkangelin ja Pietarin välille järjestettiin suora automobilikulku. +Arkangelin-Vologdan rata levennettiin normaalilevyiseksi ja +varustettiin kaksiraiteiseksi. Pitkin Vienanjoen vartta rakennettiin +sitten aivan uusi 500 km:n pituinen _rata Arkangelista Kotlasiin_, joka +viimemainittu paikka jo ennestään oli yhteydessä Pietarin-Siperian +radan kanssa. Vienanmeri oli näin päässyt entistä paljon parempaan +yhteyteen Pietarin ja entistä paljon suorempaan yhteyteen Siperian +kanssa. + +Mutta kaikilla näillä ponnistuksilla vaikeudet vain osaksi saatiin +voitetuksi. Arkangeliin johtavaa laivareittiä vaivasivat Vienanjoen +suussa olevat hiekkasärkät ja itse Arkangelin satamakin oli liian +matala. Suuri haitta oli siitäkin, että Arkangelin radan päätekohta oli +joen etelärannalla, mutta satama pohjoisrannalla. Pahinta kumminkin oli +se, että voittamattomat jääesteet keskeyttivät Arkangelin meriliikkeen +seitsemän kahdeksan kuukauden aikana vuodessa. + +Tehtiin suunnitelmia Arkangelin radan jatkamiseksi Mesenin lahden +suussa olevaan Lapomushaan, jonka satama on jäässä ainoastaan kaksi +kuukautta vuodessa. Mutta kun ei siitäkään näyttänyt tulevan sitä apua, +jota valtakunnan äärimmilleen kiristynyt tarve ehdottomasti vaati, +kääntyivät katseet kokonaan uudelle taholle -- Muurmanin rannikolle. + +Kuollan niemimaan pohjoisrannikon suuret luonnolliset ja taloudelliset +edut olivat jo vanhastaan tunnetut. Muurmanin rannikko itäpuolella +Kalastajanientä on yksijonoista kasvutonta vuorirantaa, jonka +saarettomia rantajyrkänteitä vastaan Jäämeren aallot rajusti +ryntäilevät. Satamia on harvassa, sillä suojaisia lahtia on vähän ja +jokien suut ovat hiekkasärkkien tukkeamat. Mutta verrattoman edun tälle +kolealle rannikolle tuottaa Golfvirta, joka täällä saakka jaksaa pitää +meren ympäri vuoden sulana. Talvi on täällä lauhempi kuin Pietarissa ja +Moskovassa, kesä sen sijaan on viileämpi. Katariinan satamassa tehtyjen +havaintojen mukaan on ilman keskilämpötila keväällä (maaliskuun lopulta +kesäkuun puoliväliin) lähes +3°, kesällä (kesäkuun puolivälistä elokuun +alkuun) yli +11°, syksyllä (elokuun alusta lokakuun puoliväliin) yli ++3° ja talvella (lokakuun puolivälistä maaliskuun loppuun) -7 1/2° C. +Kevät on sateitten ja sumujen aika. Silloin muuttolinnut saapuvat ja +kalastus alkaa. Maaliskuun puolivälissä saapuvat vieraat kalastajat +Muurmanille ja huhtikuun alussa alkaa säännöllisesti kalastuskausi. +Elokuun puolivälissä lähenee syksy, sumut leviävät taas merelle, +vaivaiskoivuista varisee lehti, muuttolinnut ja vieraat kalastajat +lähtevät, ja syyskuun lopussa on rannikko autiona ja tyhjänä. Talvi on +tavallisesti hyvin luminen, mutta kylmä on harvoin -10 tai 15°:tta +suurempi. + +Jonkun matkaa Kalastajaniemen itäpuolella pistää suoraan etelään +mantereeseen 60 km:n pituinen, syvä Kuollanvuono. Sen pohjukassa, jonne +lounaasta päin laskee Suomen puolelta alkunsa saava suuri Tuulomanjoki +ja kaakosta päin Kuollanjoki, on jokien välisellä niemekkeellä Kuollan +kaupunki. Tämä nykyisin mitätön kaupunkipahanen on aikoinaan ollut koko +Kuollan hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Kuudennellatoista +vuosisadalla siellä oli venäläinen luostari ja v. 1582 paikka +linnoitettiin suureksi harmiksi norjalaisille, jotka siten menettivät +viimeisenkin valtansa Muurmanin rannikolla. Jäämeren kalastuksen sekä +hollantilaisten ja englantilaisten ylläpitämän kaupan varassa Kuollan +kaupunki pysyi voimissa läpi vuosisatain. Sata vuotta sitten laskettiin +siellä olevan 1.100 asukasta. Jaakko Fellman ja M.A. Castrén, joista +edellinen vieraili Kuollan kaupungissa kesällä 1829 ja jälkimäinen +talvella 1841, antavat sen oloista myötätuntoisia kuvauksia; +kaupungissa on niihin aikoihin varallisuutta ja alkuperäisten tapain +keskellä hiukan suuren maailmankin kulttuuria. V. 1854 pitivät +englantilaiset kaupunkia pommittamisen arvoisena. Sen jälkeen Kuollan +kaupunki näyttää melkoisesti taantuneen, niin että siellä 1860-luvulla +oli ainoastaan 500 asukasta. Hiljoilleen mutta varmasti on sieltä +kuitenkin venäläinen asutus ja kulttuuri levinnyt Jäämeren rannoille. + +Yhdeksänkymmenluvun alussa Muurmanin kysymys rupesi Venäjällä tulemaan +yleisemmän huomion esineeksi. Silloisina hätäaikoina muistuivat +mieleen Jäämeren loppumattomat ja niin helposti saatavissa olevat +kalarikkaudet. Arkangelin kuvernöörin Engelhardtin ja ministeri Witten +alotteesta hallitus ryhtyi tarmokkaisiin toimiin Muurmanin kalastuksen +ja venäläisen asutuksen edistämiseksi. Ensimäisenä työnä oli sopivan +sataman hankkiminen Muurmanin rannalla. Siksi olisi kyllä kelvannut +Kuollan kaupunkikin, sillä Kuollanvuonon pohjukka on talvisin vain niin +heikossa jäässä, että nykyaikaiset höyrylaivat siinä helposti tulevat +toimeen eikä Tuulomanjoen luomia hiekkasärkkiäkään ole vaikea ruopata. +Mutta koska lähempänä merta vuono tarjosi paljon avarampia ja +mukavampia satamapaikkoja, niin valittiin uuden sataman paikaksi +Kuollan kaupungista nelisen peninkulmaa pohjoisempana oleva mainioksi +tunnettu Katariinan satama. Sen viereen, alastomille kallioille vuonon +länsirannalle ryhdyttiin v. 1895 rakentamaan _Aleksandrovskin_ +kaupunkia ja satamalaitoksia, jotka v. 1898 juhlallisesti vihittiin +tarkoitukseensa. Katariinan satama on niin syvä, että suuret +valtamerilaivat voivat laskea suoraan rantalaitureihin, mutta pääsy +satamaan on siksi kapea, ettei kaksi laivaa voi siinä sivuuttaa +toisiaan; asia näytti kuitenkin olevan helposti autettavissa. Amiraali +Makarovin alotteesta ruvettiin puuhaamaan erityisen sotalaivaston +perustamista Jäämerelle ja sen sijoittamista Kuollanvuonolle. + +Engelhardt ja Witte olivat suunnitelleet rautatienkin rakentamista +Kuollaan. Myöhemmin ruvettiin sitäkin yritystä alulle panemaan, +kuuleman mukaan Makarovin vaatimuksesta. Rata Pietarista Petroskoihin +(Petrosavodskiin) Äänisen länsirannalla oli jo melkein valmiiksi +rakennettu ja linja Petroskoista Muurmanille saakka viitoitettu, kun +syttyi maailmansota, joka näytti pitkiksi ajoiksi keskeyttävän kaikki +ajatuksetkin Muurmanin radan rakentamisesta. + +Mutta se ei ole ollut ainoa asia, joka tässä sodassa on käynyt toisin +päin kuin on laskettu. Kuta ilmeisemmäksi Arkangelin sataman ja ratain +riittämättömyys suunnattoman valtakunnan palvelemiseen kävi, sitä +suuremmaksi havaittiin ympäri vuoden sulan Kuollanvuonon ja sen monen +peninkulman pituisen yhtämittaisen satama-alueen arvo. Matka sinne oli +yhtäkaikki kovin pitkä ja rautatie vasta viitoitettu. Ajateltiin +senvuoksi ensiksi johtaa rata Kuollanvuonolta Suomen Rovaniemeen. Mutta +kun Rovaniemestä Pietariin oli vielä 1.207 km:n matka ja kun nähtävästi +ei tahdottu tuottaa Suomelle Kuollan liikenteen etua, Venäjä v. 1915 +päätti muitta mutkitta jatkaa Pietarin-Petroskoin rataa suorinta tietä +Kuollaan. Ja se rata on rakennettu. + +_Muurmanin rata_ alkaa Laatokan eteläpuolella Svankan asemalta +Pietarin-Vologdan radalla ja kulkee ensin koillista ja sitten pohjoista +suuntaa Petroskoihin, jatkuu sieltä Sorokkaan Vienanmeren rannalla, +kulkee edelleen pitkin rannikkoa yhä pohjoisessa suunnassa +Kannanlahteen ja menee sieltä suoraan Kuollan niemimaan poikki suuren +Imandran järven ohi Kuollanvuonolle. Rata on kokonaisuudessaan 1.456 +km:n pituinen s.o. kilometriä pitempi kuin rautatiematka Joensuusta +Rovaniemelle ja suunnilleen yhtä pitkä kuin matka Berlinistä Napoliin. +Radan rakennuskustannukset laskettiin 150-180 milj. markaksi, mutta ne +ovat luultavasti olleet paljon suuremmat. Syksyllä 1915 valmistui +rataosa Petroskoista Sorokkaan saakka ja Kannanlahden-Kuollanvuonon +rataosa avattiin suurilla juhlallisuuksilla lokakuussa 1916; +Sorokan-Kannanlahden rataosa jäi muita myöhäisemmäksi, mutta sekin +valmistui keväällä 1917, jolloin siis koko Muurmanin rata oli +liikenteelle avattuna. + +Merkillisintä tässä jättiläisyrityksessä on ollut sen nopea +suorittaminen. Sanomalehdissä ja aikakauslehdissä siitä on ollut +päätähuimaavia kertomuksia. Työhön ryhdyttiin eteväin amerikkalaisten +ja venäläisten insinöörien johdolla. Amerikkalaisilla insinööreillä oli +hämmästyttävä kyky viedä rataa eteenpäin monta kilometriä päivässä +vaikka minkälaisten esteitten läpi. Soihin ajettiin kiviä ja puita +loppumattomiin, kunnes rata vihdoin kesti; on laskettu, että +kymmenesosa koko radan pituudesta on rakennettu puisille +porrastuksille. Sääskistä oli radan rakentajille hirvittävä vitsaus. +Sääskipilviä leijaili soitten päällä, eivätkä työmiehet voineet millään +puolustautua niitä vastaan. Amerikkalaiset, jotka Panaman kanavan +rakennuksella olivat tapelleet moskitoja vastaan, vaativat petrolia +ruiskuttaakseen sitä suot täyteen, mutta he vaativat petrolia niin +mahdottoman paljon, etteivät saaneet mitään. Amerikkalaiset eivät +saaneet rataa valmiiksi syksyksi 1915 ja talven pakkasten ja lumien +tullessa he pettyneinä matkustivat pois. Mutta venäläiset jatkoivat +työtä 40-50 asteen pakkasessa ja riehuvassa lumimyrskyssäkin ja lopuksi +rata tuli kuin tulikin valmiiksi. Mustimpana ja surullisimpana +piirteenä radan kuuluisassa rakennushistoriassa on työhön käytettyjen +itävaltalaisten ja saksalaisten sotavankien kohtalo. Siitä julmasta +maailmansodasta, jota Muurmanin rataa rakennettaessa käytiin Karjalan +korvissa ja Kuollan tunturilaaksoissa antavat Gustav Schröerin +koruttoman totuuden kielellä kirjoitetut yksinkertaiset kuvaukset mitä +järkyttävimmän kuvan. + +Muurmanin radan päätekohdaksi Kuollanvuonolla ei valittu +Aleksandrovskia. Witten kukistumisen jälkeen jätettiin tämä +satamapaikka rappeutumaan, vaikka siihen valtio oli uhrannut jo 1 1/2 +milj. ruplaa. Keinottelijat olivat Aleksandrovskista hyötyneet kylliksi +ja tarvitsivat uusia ansioaloja. Aleksandrovskia vastaan tehtiin se +muistutus, että siellä saattoi jonkun päivää vuodessa olla jääesteitä, +jotavastoin vuonon itäpuoli oli ehdottomasti koko vuoden sula. Siitä +saatiin syy etsiä radalle uusi päätesatama vuonon itärannalla. +Kulkulaitosministeri Trepov valitsi siksi Kuollan kaupungista 10 km +pohjoisempana olevan Semenovin pienen kylän. Paikalle annettiin nimeksi +_Romanov_ -- senhän piti tehdä Venäjän keisarisuvun nimi vielä yhdellä +tavalla kuuluisaksi koko maailmassa ja alkaa uusi loistava Venäjän +valtakausi pohjoisilla valtamerillä. + +Venäjän sota on nyt loppunut ja aika tulee arvostella Muurmanin radan +merkitystä rauhan aikana. Epäilemättä on radalla oleva taloudellista +arvoa; sen eteläosa tulee varmaan olemaan tärkeä karjantuotteiden +kuljetustie Pietariin, sen keskinen osa on vilkastuttava metsäliikettä +ja metsäteollisuutta Vienan Karjalassa ja sen pohjoispää on tuleva +suureksi vientitieksi Muurmanin rannikon kalastustuotteille. Radan +suuret nähtävyydet -- Karjalan komeat kosket ja sinisalot, Imandran +suuri tunturijärvi ja vihdoin itse Jäämeri -- tulevat vetämään sinne +matkailija- ja urheilijaliikettä. Mutta yleensä eivät asiantuntijat +sittenkään ennusta radalle suurempaa tulevaisuutta, sillä siltä +puuttuvat tarpeelliset talousmaantieteelliset edellytykset: tuottoisa +maa ja luomiskykyinen kansa. Ruotsalainen Kjellén pitää Muurmanin rataa +vain Venäjän "syrjäkatuna". Ei ole luultavaa, että Muurmanin radan +yhdistäminen Arkangeliin Sorokasta lähtevällä yhdysradalla on +suuremmassa määrässä lisäävä Kuollan radan merkitystä. + +Mutta vaikkapa Muurmanin radan merkitys suurelle Venäjälle ei +tulisikaan niin mullistavaksi kuin sen intoilijat ovat luulotelleet, +niin pienelle Suomelle tällä radalla on tavattoman suuri ja muutamissa +suhteissa suorastaan ratkaiseva merkitys. Meidän maamme itäisten ja +pohjoisten osain talouselämälle ei tuollainen pitkin koko itärajaamme +paikoin hyvinkin lähellä kulkeva suuri kantarautatie voi olla +yhdentekevä. Tapahtuisi varmaan suuri virhe, jos Suomi jättäisi +yhdistämättä rautatieverkkonsa Muurmanin rataan ja siten hylkäisi sen +meille tarjoamat ilmeiset edut. Mutta ei yksinomaan etuja tarjoa +Suomelle itärajamme takainen Jäämeren rata. Se on venäläinen rata, joka +kaikkialle varsillensa levittää ja juurruttaa venäläistä kansallisuutta +ja venäläistä talouselämää. Samalla kuin se rautaisena rajana kerta +kaikkiaan katkaisee suomalaisen ja karjalaisen kansallisuuden ja +sivistyksen pääsyn Vienanmerelle se muodostaa pitkän ja tukevan +kantalinjan koko Vienan Karjalan lopullista venäläistyttämistä varten. + +Mutta Suomen Jäämeren kysymyksen kannalta on arveluttavinta se, että +suurvenäläinen Jäämeren rata varmaan on yhä enemmän levittävä ja +vahvistava Jäämerellä Venäjän taloudellista ja valtiollista vaikutusta, +jonka kanssa suomalainen vaikutus ei pysty kilpailemaan edes Itä-Ruijan +jo suomalaistuneilla seuduillakaan, ellei Suomi kiireesti seuraa +Venäjän esimerkkiä hankkimalla itselleen oman Jäämeren sataman ja +Jäämeren rautatien. + + + + +8. SUOMEN SATAMA JÄÄMERELLÄ. + + +Sama maailmansota, joka loihti rajamme taakse Muurmanin radan, saattoi +Suomenkin Jäämeren kysymyksen päiväjärjestykseen. + +Edellä on jo kerrottu vireillä olleista aikeista johtaa Muurmanin rata +Suomen Rovaniemeen. Vaikka rata tuli rakennetuksi toiselle taholle, +katsoi Venäjän sotahallitus kuitenkin tarpeelliseksi, arvatenkin Norjan +rajan valvomiseksi ja mahdollisten sota- ja muonitusliikkeiden +helpottamiseksi Lapin alueilla, rakennuttaa maantien Inarin Kyrön +kylästä (mihin Rovaniemeltä tuleva maantie päättyi) pitkin Inarijärven +etelärantaa ja Paatsjoen vartta Petsamonvuonolle. Hanketta kannatti +parhaansa mukaan hra Borovitinovin johtama Suomen suuriruhtinaanmaan +senaatti, joka nöyräselkäisesti tarjoutui rakennuttamaan tuon 217 +kilometriä pitkän, suurimmaksi osaksi Venäjän puolella kulkevan tien -- +Suomen valtionvaroilla. Tierakennus olikin Suomen tie- ja +vesirakennusten ylihallituksen johdolla jo täydessä käynnissä, kun +viime vuoden maaliskuun vallankumous saattoi koko kysymyksen uuteen +asemaan. + +Tien rakentamiskustannukset oli alkuperäisesi laskettu 2 1/2 milj. +markaksi. Selvisi kuitenkin, että rakennustyön loppuunsaattaminen +suuresti vaikeutuneissa elintarve-, työ- y.m. oloissa olisi nostanut +kustannukset kokonaiseen 10 milj. markkaan. Samalla heräsi aivan +luonnollisesti se ajatus, että Suomen valtio voisi omaan laskuunsa +rakennuttaa koko tien ja jättää sen sodan ajaksi venäläisten +sotilasviranomaisten käytettäväksi sillä ehdolla, että tie ynnä siihen +liittyvä, Suomelle v. 1864 luvattu Jäämeren alue sodan loputtua +yhdistettäisiin Suomeen; ellei tähän ehtoon suostuttaisi, olisi Venäjän +itsensä kustannettava Venäjän puolella oleva osa tiestä. Uusi +suomalainen senaatti ei kuitenkaan katsonut hetkeä sopivaksi Suomen +Jäämeren kysymyksen esilleottamiseen ja kun tien edelleen +rakennuttaminen kaikesta päättäen olisi jäänyt Suomen yksinänsä +kustannettavaksi, senaattimme viime syksynä kokonaan keskeytti tien +rakentamisen. + +Harrastus Suomen pääsyyn Jäämerelle on kuitenkin kansassamme +lakkaamatta pysynyt vireillä. Suomen itsenäisen tasavallan syntyminen +ja Venäjän täydellinen murskautuminen ovat avanneet aivan uusia +mahdollisuuksia kysymyksen onnelliseen ratkaisemiseen. Koko maamme ja +kansamme on täysin yksimielinen siitä, että nyt jos koskaan on ratkaisu +tapahtuva ja isänmaallemme tehty vuosisatain vääryys hyvitettävä. + +Kuten tunnettu ehti "punainen hallitus" tehdä Venäjän +bolshevikkihallituksen kanssa sopimuksen Suomen pääsystä Jäämerelle. +Kohtuullinen alue Jäämeren rannikolla luovutettiin Suomelle, mutta +asiaankuulumattomilla ehdoilla, jota paitsi alue luovutettiin Suomen +sosialistiselle tasavallalle eikä Suomen tasavallalle. Tunnustettu +oikeusvaatimuksemme on senvuoksi uudelleen tunnustettava ja tällä +kertaa ilman mitään korvausehtoja; korvaus on jo ennakolta maksettu. +Kun Suomen kansa vihdoinkin on ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, on se +myöskin ratkaiseva Jäämeren kysymyksensä järkkymättömän oikeutensa +perustuksella. + +Ei mikään kansa voi menestyä, ellei sillä ole elämäänsä ja toimintaansa +varten riittävää ja sopivaa alaa. Tarpeellisen tilan hankkiminen ja sen +oikein käyttäminen on senvuoksi aina ollut kansain ensimäisiä ja +tärkeimpiä pyrkimyksiä, niiden keskinäisen kilpailun ja kiistan arimpia +esineitä. + +Kun siis kohtalo tai historia on kaikilta puolin ahdistetulle Suomen +kansalle säilyttänyt Jäämeren rannalla sopivan alueen ja siihen +liittyvät arvaamattomat kehitysmahdollisuudet, niin kansamme +varmaankaan ei ymmärtäisi omaa historiaansa, omaa elämäntehtäväänsä, +ellei se rientäisi tarjona olevaa tilaisuutta hyväksensä käyttämään. + +Jäämeri ei ole enään lappalainen meri eikä Jäämeren kysymys enään koske +vain muutaman lappalaisen kalakeittoa ja jäkälämaata. Ei ole mitään +järkeä eikä oikeutta pidättää jonkun sadan taantuneen ja jälkeenjääneen +eläjän hyväksi, olkoonpa heidän kielensä ja kulttuurinsa muuten kuinka +mielenkiintoinen ja säilymisen arvoinen tahansa, suuria taloudellisia +etuja, joita sadattuhannet ihmiset ja kokonaiset valtiot voivat +hyödyksensä käyttää. Lappalaiskysymykset täytyy voida ja ne epäilemättä +voidaankin ratkaista tyydyttävällä tavalla uhraamatta niiden vuoksi +koko maallemme tärkeitä etuja. + +Jäämeri on aina ollut suomalaisille läheinen meri. Puolentuhatta vuotta +ovat suomalaiset hellittämättä sinne pyrkineet. Turhaa työtä kumminkin +tekivät siellä pirkkalaiset ja Pekka Vesaisen partiojoukot. Riistämällä +ja väkivallalla ei Jäämeren rannikkoa ole saatu Suomelle vallatuksi. +Vasta rauhallisina uutisasukkaina ja kalastajina ovat meikäläiset +saaneet Ruijassa ja Muurmanin rannalla jalansijaa, vaikka sen +pysyväisyys uusissa oloissa onkin tullut kyseenalaiseksi. + +Mutta Jäämeren kysymys ei ole muutaman tuhannen tai kymmentuhannen +suomalaisen siirtolaisenkaan kysymys. Se on koko Suomen yhteinen +elinkysymys. Itsenäisen Suomen valtiolliselle asemalle on Jäämeren asia +mitä tärkein. Kaikilla muilla pohjoismailla ja Itämeren mailla, niin +monta kuin niitä onkin, kaikilla muilla paitsi Suomella, on tie vapaa +muillekin merille kuin Itämerelle; kaikilla Skandinavian mailla on +esteetön ja turvattu pääsy Pohjanmerelle ja Atlantin valtamerelle. +Suomi yksin on aidattu Itämeren piiriin, sen meriliike ja kauppa muun +maailman kanssa on kokonaan riippuva Itämerestä ja sen valtasuhteista. +Saksalaisten suurten voittojen kautta on Itämeren vapaus mennyttä ja +tämä meri uudelleen, niinkuin ennen keskiajalla, tullut suljetuksi +saksalaiseksi mereksi. Epäitsenäisellä pohjalla on itsenäisen Suomen +meripolitikka, jos sen täytyy rajoittua yksinomaan Itämerelle. Suomen +heikko meriasema kaipaa kipeästi vahvistamista. On suorastaan +onnellinen sattuma, että meillä tällaisessa tukalassa asemassa on +käsissämme avain uudelle ovelle, pääsy vapaalle, suurelle, sulalle +Jäämerelle. Olkoon, että Itä-Varankiin on pitkä matka, että paljon on +tehtävä ennenkuin siellä saadaan suomalainen meriliike ja merielämä +edes alkuunkaan. Suomen tasavallan tulevaisuudelle on kuitenkin +suurenarvoinen jo se paljas tietoisuuskin, että maallamme kuitenkin on +mahdollisuus päästä maailman merille elintarpeita noutamaan ja etujamme +valvomaan, jos vastoin luuloa Itämeren meritiet meillä vielä kerta +katkaistaisiin. + +Edellisillä sivuilla on useammastikin huomautettu, mikä suuri +taloudellinen merkitys itse Jäämerelläkin on koko maallemme yleensä ja +Pohjois-Suomelle erikseen. Varanginvuono on yhä edelleenkin Jäämeren +"tyhjentymätön kalasumppu" ja sen edessä avautuvat vapaat kalastus- ja +pyyntialueet, jotka voivat tuottaa hyvän toimeentulon suomalaiselle +kalastajalle siinä kuin norjalaisellekin sekä hankkia meille +suomalaista silliä ja livekalaa siinä kuin norjalaistakin. Itä-Varangin +päästyä liikenneyhteyteen Suomen kanssa on Pohjois-Suomen tuonti ja sen +metsäntuotteiden vienti varmaan melkoiseksi osaksi kulkeva Jäämeren +kautta. + +Eivät ainoastaan saavutettavat isänmaalliset edut vedä Suomea +Jäämerelle, vaan sillä taholla uhkaavat kansalliset ja taloudelliset +vaarat käskevät meitä kiiruhtamaan askeleitamme. Ennen Suomea ovat +Suomen naapurit ehtineet Jäämerelle ja lujittaneet siellä asemansa. +Norjalaiset ovat jo ammoin sitte tulleet sinne laivoillansa, venäläiset +ovat nyt uudella voimalla saapuneet sinne koko valtakuntansa +ponnistuksella ja englantilaisilla pääomilla rakennetulla rautatiellä. +Jäämerestä kannattaa nyt mahtavainkin valtioiden kilpailla. +Tosiasiallisesti on parhaillaan kaikessa äänettömyydessä käymässä +Jäämeren uusi taloudellinen ja kansallinen jako, jossa Suomi taaskin +jää paljaille puille, ellei se nyt valvo etujansa paremmin kuin oli +mahdollista valvoa v. 1826, 1864 ja 1882. + +Mutta tällä kertaa me tahdomme ja voimme valvoa etujamme. Suomi on +tosin myöhästynyt Jäämereltä. Se ei ole sinne rientänyt höyrylaivoilla +ja vetureilla, vaan on sinne tullut pitkällisellä, hitaasti etenevällä +uutisasutuksella. Tässä seikassa sekä Suomen Lapin ja Itä-Varangin +erinomaisessa asemassa kaikkien Lappien ja koko Jäämeren rannikon +keskuksessa on meillä etukin, joka oikein käytettynä on korjaava +entiset erehdykset ja laiminlyönnit. Suomen kasvot ja kädet ovat +Jäämerta lähempänä kuin muitten ja sen on velvollisuus nyt siellä +käyttää silmiään ja käsiään. + +Suomen kaikkien tähänastisten vaivaloisten saavutusten säilyttäminen ja +Suomen tulevaisuuden perustaminen Jäämerellä edellyttää kahta ehdotonta +asiaa: _satamaa_ ja sinne johtavaa _rautatietä_. + +Itä-Varangin suurin merkitys Suomelle on siinä, että siellä on tarjona +sopivia ympäri vuoden sulia luonnonsatamia. Ensi sijassa siinä kohden +tullevat kysymykseen lännestä Kalastajaniemeen pistävät Maattivuono ja +suustaan peninkulman levyinen Pummanginvuono. Tarkempia tietoja +Itä-Varangin satamaoloista ei tosin ole käytettävissämme. Mutta A.V. +Ervasti, joka kesällä 1883 kävi katsomassa Suomelle pyydettyä aluetta +Jäämeren rannalla, kirjoittaa näistä seuduista: + +"Tarkotusperällemme sovelias ja meille siis arvokas on vasta rannikko +itäpuolella Petsamonvuonoa eli Karabellan niemimaan (Kalastajaniemen) +länsisyrjä. Täällä löytyy Pummankin, Kervanan ja Vaitokupan +kylänpaikoilla tasaista maata vähän enemmän, niin että ensimainittuun +paikkaan voisi rakentaa pienen kauppalan ja Kervana-Vaitokupan väliin +varsinaisen kaupunginki. Kalastuksesta puhumatta nämät paikat olisivat +laivaliikkeelleki sopivat asemansa kautta ulkona meressä; Pummanki +tosin on sisempänä vuonon syrjällä, vaan vuono on sekä leveä että syvä +(kylänki kohalla sanottiin syvyyden pohjoisrannalla vielä olevan 40-50 +syltää)." + +Satamaa meidän tuskin tarvitsee Jäämerellä etsiä; me voimme nähtävästi +sen vain valita. + +Suomelle on Jäämerellä riittävä yksi ainoa nykyaikainen satama. Ne, +jotka tätä vähäksyvät, muistakoot historian opetuksia, että yksi hyvä +satama on parempi kuin kymmenen tai sata huonompaa. Yhdestä ainoasta +satamasta Venetsia ja Genova muinoin hallitsivat Välimeren jopa +Mustanmerenkin maailmoita; syrjäisestä Traven nurkastaan Lyypekki +keskiajalla piti käsissään koko Itämeren kauppavaltaa. Omana aikanamme +on Itävallalla yksi ainoa huomattavampi satama (Triest) ja kuitenkin se +on merivalta, ja Unkarin meriliike edistyy edistymistään ainoastaan +Fiumen sataman nojalla. Mitä haittaa, jos meilläkin on Jäämerellä +yksi ainoa satama, kunhan sieltä on tie auki avaraan maailmaan! +Ja maailmalle meidän täytyy päästä. "Eihän nykyaikana ole +ajateltavissakaan sellaista kulttuurikansaa, jonka tieteellinen ja +taloudellinen toiminta ei käsittäisi koko maailmaa" (Fr. Ratzel). Me +emme pyri satamastamme maailmanmeriä hallitsemaan; meille riittää, kun +kesäisin näemme Jäämeren suomalaisen kalastajalaivaston satain +moottorien ja kalastushöyryjen viilettävän Suomen satamasta Jäämeren +riista-aitoille tai kun Jäämeren leudossa talviyössä kirkkaassa +sähkövalossa Pummangin möljillä katselemme tavarain kiireellistä +siirtämistä suomalaisiin juniin mahtavista suomalaisista +höyrylaivoista, jotka välittävät Suomen ja Amerikan liikennettä +lyhempää ja joutuisampaa tietä kuin Hangon laivat... + +Jos vielä rohkenisimme tulevaisuutta kuvitella, niin näkisimme +suomalaisten tieteellisten retkikuntain omasta satamastamme suuntaavan +hyvin varustettuja laivojaan mainehikkaille tutkimusmatkoille +napaseutujen maailmoihin, joissa monet koko maailmalle tärkeät ja +mielenkiintoiset tutkimustehtävät odottavat ratkaisuansa; onhan -- vain +yhden sellaisen mainitaksemme -- äskettäin aljettu aavistaa Jäämeren +ilmaston ja Intian monsuunien ja Itä-Europan ilmain keskinäisiä +riippuvaisuussuhteita, joista samalla riippuu satain miljonain ihmisten +toimeentulo. Ja näkisimme edessämme uudet virkistys-, matkailu- ja +urheilualueet, bakterittoman ilmansa, ylhän luontonsa, hurmaavain valo- +ja väri-ilmiöittensä, ihmeellisen eläinmaailmansa kautta verrattomasti +paljon viehättävämmät kuin mitkään muut... + +Mutta palatkaamme nykyisyyteen. + +Suomen Jäämeren sataman elinehtona on rautatie, joka yhdistää +isänmaamme uuden etäisen osan sen vanhaan suureen runkoon, luo liikettä +maantieteellisesti tärkeällä Itämeren-Jäämeren kannaksella ja ylläpitää +Suomen molempain meririntamain taloudellista yhteyttä. Rata +Rovaniemestä Itä-Varankiin tulisi olemaan 50-55 penikulmaa pitkä. Sen +rakentaminen meidän oloissamme olisi kansallinen suurtyö, mutta suurtyö +kansallisesti suuria tarkoituksia varten. Vaikka keskustelu radan +tarkemmasta suunnasta ja sen merkityksestä vielä on liian aikaista ja +valmistamatonta, lainattakoon tähän kohtia hra Ali Tornbergin +"Perä-Pohjalaisessa" v. 1917 julkaisemasta kirjoituksesta, josta näkyy, +mitä Lapin rajoilla ajatellaan tästä rautatiestä. + +Rata lähtisi Rovaniemen radan päästä pohjoista kohden pitkin Ounasjoen +länsirantaa noin 60 kilometriä sekä siitä mainitun joen poikki edelleen +Kittilän-Sodankylän rajaseutuja Vesman ja Porkosen sekä Sattasen +ranta-alueiden kautta Inarin kultamaille sekä edelleen Inarin Törmäsen +ja Kyrön kylien kautta Paatsjoen suuhun ja pitkin Paatsjokea rajan yli +Venäjän puolelle Salmijärveen sekä sieltä sulaan talvisatamaan +Pohjois-Jäämeren rannalla. + +Kiistämättä olisi tällä radalla maailman kauppaan nähden suurempi +kantavaisuus kuin millään nykyisin rakennettavaksi esitetyistä +radoista. + +Vaikeasti rakennettava ei mainittu rata myöskään olisi, ja +tarvittaisiin siinä tuskin ainoaakaan isompaa siltaa. Paikoin +tulisi rata kulkemaan kilometrejä tasaisia kangasmaita, ja +kulun tunturienkin yli voisi ehkä suuremmitta vaikeuksitta +järjestää loivia tunturirinteitä ja kuruja pitkin. Lisäksi olisi +Sodankylän-Inarin-Petsamon maantiestä suuri apu rakennusaineiden ja +ruokavarojen kuljettamiseen rakennusaikana ja varmastikin voitaisiin +rata kuljettaa isoimman osaa pitkin mainittua maantietä ja vähillä +kustannuksilla. + +Pakkolunastuskustannukset tästä radasta, verrattuina Tornion-Lyngenin +rataan, olisivat aivan mitättömän pienet, se kun tulisi kulkemaan +miltei yksinomaan Suomen valtion omistamia metsämaita paitsi pienen +matkan Ounasjoen varrella, jonka asukkaat luultavasti olisivat +halukkaat tätä tarkoitusta varten luovuttamaan ilmaiseksi tarvittavan +rata-alueen. + +Empimättä olisi tällä matkalla monia arvokkaita vesiputouksia -- +mainitakseni vain Paatsjoen voimakkaat kosket ja putoukset -- jotka +helposti radan valmistuttua saataisiin teollisuuden palvelukseen. + +Vaieten ei myöskään voi sivuuttaa sitä raaka-aineitten runsautta, mitä +olisi tämän radan varrella ja mikä voitaisiin edullisesti käyttää +teollisuuden hyväksi, jos rata kerran saataisiin rakennetuksi. Tällä +alueellahan ovat Suomen valtion suurimmat metsäalueet ja lisäksi osa +sellaisissa paikoissa, joista ei edes arvottomamman puun hakkuu ja +uitto kannata. + +Ikävä seikka on myöskin se, että me kotimaassa tiedämme vähemmän ja +toivomme yhäkin vähemmän tämän tien varrella olevista malmi- ja +kultakaivoksista, joihin kumminkin useat siellä vuosikausia toimineet +ulkomaalaiset kiinnittävät huomionsa ja toiveensa ja joista radan +valmistuttua voitaisiin varmastikin saada koko joukon rikkauksia. + +Sanotaan ehkä, että maassa on nyt muuta tehtävää kuin Jäämeren satamain +ja rautateitten suunnittelemista. Siihen vastaamme, että nyt juuri, kun +seisomme valtiollisen itsenäisyytemme alkupäässä, kun juuri olemme +päässeet suuresta sisällisestä onnettomuudesta, kun kansan kaikki +voimat ovat äärimmilleen jännittyneet, kun sadan ja satain vuosien +säästetty ja hillitty tarmo vihdoinkin pääsee purkautumaan, nyt juuri +on aika suurtekoihin, nyt on sellainen hetki, jolloin muitten suurten +tehtäväin joukossa Jäämeren kysymyskin on ratkaistava sillä ainoalla +tavalla, jolla se todella voi tulla ratkaistuksi -- ajanmukaisen +sataman perustamisella Itä-Varankiin ja suuren rautatien rakentamisella +Rovaniemeltä sinne. + +Nyt tai ei koskaan. + + + + +JÄÄMEREN KIRJALLISUUTTA. + + +Seuraavassa ei luetella lähimainkaan kaikkea Suomen Jäämeren kysymystä +koskevaa kirjallisuutta, vaan ainoastaan se tärkein kirjallisuus, jota +tätä teosta varten on voitu hyödyksi käyttää. + +_Suomenkielistä kirjallisuutta_. + +Ahlqvist, Aug., Kalevalan karjalaisuus. 1887. +Ailio, Julius, Kesäkausi Jäämeren ja Vienanmeren rannoilla. 1899. +Brehm, A.E., Pohjoisnavalta päiväntasaajalle (ss. 1-24 Lintuvuoret + Pohjolassa, 25-44 Tundra ja sen eläinmaailma). 1891. +Cajander, A.K., Suomen kartasto 1910 (Karttalehti n:o 20 Lapin + kasvillisuusvyöhykkeet). 1911. +Ervasti, A.V., Suomalaiset Jäämeren rannalla. 1884. +Grotenfelt, Kustavi, Suomen historia uskonpuhdistuksen aikakaudella + 1521-1617 (ss. 265, 290, 385-386 Ruotsin ja Venäjän Jäämerta + koskevia sopimuksia). 1902. +Ingman (Ivalo), Santeri, Kaarlo IX:nen Jäämerenpolitiikka I + (väitöskirja). 1894. +Ingman (Ivalo), Santeri, Kaarlo IX:nen Jäämerenpolitiikka vuosilta + 1603-1613 (Hist. Arkisto XIV). 1895. +Inha, I.K., Maantiede ja löytöretket I (ss. 214-220 Pohjan miesten + retket Vienaan, 229-245 Amerikan ensimäiset löytäjät), II + (ss. 438-457 Koillisväylä. 457-462 Luoteisväylä). 1912-1914. +Ivalo, Santeri, Juho Vesainen. Romaani. 1909. +Koskinen, Yrjö, Suomalaisten uutis-asutuksesta Jäämeren rannikolla + (Kirjall. Kuukauslehti 1868, ss. 63-69). +Nansen, Fridtjof, Pohjan pimeillä perillä. Norjalainen Napaseuturetki + 1893-1896. I-II. 1897. +Nansen, Suksilla poikki Grönlannin. 1896. +Nybergh, Hugo, Jäämerenrata (Uusi Päivä 1918: 10). +Rosberg, J.E., Lappi. 1911. +(Samzelius, Hugo,) Arkkienkelin kaupunki (U. Suometar 1901, + 14 p. maalisk.). +Sarva, Gunnar, Suomen pääsy Jäämerelle. Selonteko kysymyksen + aikaisemmista vaiheista. Senaatin Kulkulaitostoimituskunnan + toimesta laadittu. 1917. +Ståhlberg, Ossian, Jäämeri-satama (Uusi Päivä 1918: 16). +Thauvon, J.F., Matkamuistelmia Venäjän Lapista. 1868. Tietosanakirja, + art. Kuollan niemimaa, Lappi, Napamaat. +Tornberg, Ali, Rautatie Pohjois-Jäämerelle (Perä-Pohjolainen 1917: 71). +Viitanen, F.O., Pohjois-Ruotsin suomalaiset. 1917. + +_Muunkielistä kirjallisuutta_. + +Aktieselskabet Sydvaranger (Farmand 1916, ss. 59, 76). +AS, Sydvaranger (Affärsvärlden 1916, ss. 1221-1227). +Andersson, Gunnar, Spetsbergens koltillgångar och Sveriges kolbehov + (Svensk Export 1917, ss. 673-683, 703-712). -- Valaiseva esitys. +Andree, Karl, Geographie des Welthandels. Mit geschichtlichen + Erläuterungen. I (ss. 412-429 jäämeristä, 493-512 valaan- ja + hylkeenpyynnistä). 1867. +Balen, C.L. van, De handelsweg over zee naar Siberië (Tijdschrift + voor Economische Geographie 1915, ss. 299 seur.). +Blink, H., De russische gewesten en zeehavens aan de noordelijk + ijszee en de spoorweg naar de Moermanskust (Tijdschrift voor + Econ. Geogr. 1917, ss. 273-280). +Bruce, William S., Polar exploration (Home University Library). 1911. +Castrén, M.A., Nordiska resor och forskningar I (ss. 143-151 kuvaus + Kuollan kaupungista). 1852. +Fellman, Isak, Handlingar och uppsatser angående Finska Lappmarken + och lapparne. 1915. +Fellman, Jacob, Anteckningar under min vistelse i Lappmarken I-IV + (I ss. 564-577 kuvaus Kuollan kaupungista, I ss. 224, 382-383, + 388, III ss. 290-291, IV ss. 206-219, 246- 247, 258-259 lausuntoja + lappalaisten pääsemisestä Jäämerelle). 1906. +Friis, J.A. En Sommer i Finmarken, Russisk Lapland og Nordkarelen. + 1871. +Friis, J.A., Klosteret i Petschenga. Skildringer fra Russisk Lapland. + 1884. -- Viehättäviä historiallisia ja romantisia kuvauksia + Petsamon vanhasta luostarista. +De Geer, Gerard, The Coal Region of Central Spitzbergen (Ymer 1912, + ss. 335-380). +Holten-Bechtolsheim, H., Norsk-russiske greensestridigheder indtil + freden i Teusina 1595 (Nordisk Tidskrift 1915, ss. 256-270). +Ignatius, K.E.F., Några anteckningar rörande nordliga Finlands + östra gräns (Hist. Ark. V. ss. 10-21). 1875. +Kihlman (Kairamo), A. Osw., Pflanzenbiologische Studien aus Russisch + Lappland (Acta Soc. Pro fauna et flora fennica T. VI, Nr 3). 1890. + -- Perustava teos alallaan. +(Koroleff, Herman,) Finlands rätt till område vid Ishafskusten I-II + (Hufvudstadsbladet 1918: 13, 15), +Krassnow, Andreas v., Russland (Länderkunde von Europa von Alfred + Kirchhoff, III). 1907. +Nansen, Fridtjof, Gjennem Sibirien. 1914. +Nansen, Fridtjof, Nebelheim. Entdeckung und Erforschung der + nördlichen Länder und Meere I (ss. 181-206 Ottarin ja Adam + Bremeniläisen ajat, 229-249 lappalaisten muinaisuus), II + (ss. 78-127 Vienanmeren vanha taloushistoria). 1911. +Nordenskiöld, A.E., Vegas färd kring Asien och Europa I (ss. 35-65 + koillisimman Europan löytöhistoria). 1880. +Nordenskiöld, Otto, I Vegas fotspår, Ymer 1915: ss. 16-26 + (Siperian laivaliikkeen kehityksestä). +Palmén, E.G., Simon van Salinghens karta öfver Norden 1601 + (Fennia 31, n:o 6). 1912. +Pohle, Richard, Wald- und Baumgrenze in Nord-Russland (Zeitschrift + der Gesellschaft für Erdkunde zu Berlin 1917, ss. 205-229). +Relation om förhållandet med gränsen emellan Norrige och Finland, + afgifven af Landshöfdingen i Uleåborg (Suomi 1843, ss. 291 seur.) +Rosberg, J.E., Finnarna i Tromsö amt (Terra 1915). +Rydberg, O.S., Sverges traktater med främmande magter. I + (ss. 504-513: Freds- och gränstraktat mellan Norge och Novgorod + 1326, juni 3). 1877. +Schott, Gerh., Geographie des Atlantischen Ozeans. 1912. +Schröer, Gustav, Flykten från Murmanbanan. 1917. +Sibiriens udenrigshandel gjennem Obs og Jenissejs mundinger + (Meddelelser fra Norges oplysningskontor for naeringsvejene + 1916, s. 144). +Staël von Holstein, Lage, Ett svenskt-norskt Spetsbergen + (Statsvetenskaplig Tidskrift 1917, ss. 217-237). +Sund, Oscar, Udviklingen af Norges fiskerier. (Farmand 1916, + ss. 78-80). +Welle-Strand, Edvard, Det russiske hinterland (Nordisk Tidskrift 1917, + ss. 18-26). + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 59915 *** |