Sentinels relocatedHEADmain

1 files changed, 5459 insertions, 0 deletions

diff --git a/56672-0.txt b/56672-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..d7d1e45
--- /dev/null
+++ b/56672-0.txt
@@ -0,0 +1,5459 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56672 ***
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+LIIAN PALJON KULTAA
+
+Ynnä muita kertomuksia Klondykesta
+
+
+Kirj.
+
+JACK LONDON
+
+
+Suomennos
+
+
+
+
+
+Oulussa,
+Kansan Tahto,
+1911.
+
+Pohjanmaan Työväen Osuuskirjapainossa.
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Eräs jäännös tertiäriaikakauden kolmannen ja viimeisimmän
+  muodostuman ajalta.
+Väkijuomatehdas äärimmäisessä pohjolassa.
+Uskollisuus.
+Liian paljon kultaa.
+Tuhat tusinaa munia.
+Lit-lit'in naimiskauppa.
+Bastardi.
+Jees Uck'in tarina.
+
+
+
+
+Eräs jäännös tertiäriaikakauden kolmannen ja viimeisimmän
+muodostuman ajalta.
+
+
+Minä pesen käteni heti alussa hänen suhteensa. Minä en voi omasta
+puolestani taata hänen juttujaan eli vastata niistä. Huomatkaa, että
+minä kirjotan tämän esipuheen oman rehellisyyteni turvaksi. Minulla on
+nimittäin varma, vaikkakin vaatimaton asema, ja minulla on myöskin
+vaimo; ja sen yhteiskunnan vuoksi, joka kunnioittaa toimeentuloani
+hyväksymisellänsä, sekä vaimoni ja jälkeläisteni vuoksi en voi panna
+mahdollisuuksille alttiiksi kuten ennen muinoin. Minä toistan
+senvuoksi, että minä pesen käteni hänen suhteensa -- tämän Nimrodin,
+mahtavan metsästäjän, rehdin, sinisilmäisen, pisamaisen Thomas
+Stevensin suhteen.
+
+Nyt kun olen menetellyt vilpittömästi itseäni ja kaikkia niitä tulevia
+kohtaan, joita vaimoni näkee hyväksi lahjoittaa minulle, voin minä olla
+jalomielinen. Minä en ole arvosteleva niitä juttuja, joita Thomas
+Stevens on kertonut minulle, minä en tule edes lausumaan minkäänlaista
+tuomiota niistä. Jos minulta kysytään syytä siihen, voin minä
+ainoastaan vastata, että mitään sellaista minulla ei ole. Monta kertaa
+olen minä miettinyt, harkinnut ja punninnut, mutta aina tuloksetta --
+niin on asian laita todellakin! Luultavasti sen vuoksi, että Thomas
+Stevens on liian paljon suurempi minua. Jos hän on puhunut totta --
+niin, silloin on kaikki tyyni hyvin. Ja jos hän ei ole puhunut totta,
+niin on sittenkin kaikki tyyni hyvin. Sillä kuka voi todistaa jotain
+myöten eli vastaan? Minä luovun pulman ratkaisemisesta, ja
+heikkouskoiset voivat tehdä niinkuin minäkin olen tehnyt -- mennä
+tapaamaan Thomas Stevensiä itseään ja väitellä hänen kanssaan niistä
+tapahtumista, jotka minä, jos onni on minulle suosiollinen, olen nyt
+kertova. Missä hän on löydettävissä? Se on hyvin helppoa. Jossakin
+sillä alueella, jota yhdeltä puolen rajoittavat 53:s pohjoinen
+leveysaste ja napa, toiselta puolen oivallisimmat metsästysmaat, jotka
+sijaitsevat Siperian itärannikon ja Labradorin äärimmäisen osan
+välillä. Että hän löytyy jossain tällä selvästi ilmoitetulla alueella,
+siitä voin panna sanani panttiin rehellisenä miehenä, jonka
+toivomuksena on jättää rehellisen miehen maine ja nuhteeton elämä
+perinnöksi jälkeläisilleen.
+
+On mahdollista, että Thomas Stevens on käsitellyt eri tavalla totuutta,
+mutta kun me ensi kerran kohdattiin -- tämä tulee painaa mieleen --
+astui hän äkkiä leiriini paikalla, missä luulin olevani vähintäinkin
+tuhat peninkulmaa sivistyksen äärimmäisestä rajasta. Nähdessäni nämät
+ihmiskasvot, ensimmäiset mitkä minä olin nähnyt kuukausiin, olisin minä
+voinut rynnätä ylös ja ottaa hänet syliini, vaikka minä en suinkaan ole
+mikään tunteellinen ihminen, mutta hänestä näytti käynti olevan
+vähäpätöisin tilaisuus auringon alla. Hän tuli aivan yksinkertaisesti
+kävellen luokseni nuotiolle ja heitti lumikenkäni toiselle ja pari
+koiraa toiselle puolen, niin että siinä tuli tilaa hänelle nuotion
+ääressä. Sanoi että hän oli vaan pistäytynyt katsomaan saadakseen
+lainata hyppysellisen soodaa ja nähdäkseen olisiko minulla mitään
+kunnollista tupakkaa. Sitten otti hän esille vanhan piippunysänsä ja
+täytti sen mahdollisimman huolellisesti, minkä jälkeen hän sanallakaan
+pyytämättä suostumustani tyhjensi puolet tupakkakukkaroni sisällöstä
+omaansa. Ja se olikin hyvin hyvää lajia. Sitten veti hän syvään
+henkeään vanhurskaan miehen mielihyvällä ja nautti hehkuvien,
+keltaisten tupakanlehtien savusta.
+
+Oliko hän metsästäjä? Linnustaja? Kullanetsijä? Hän kohautti
+olkapäitään. Ei, hän tahtoi vaan katsella hiukan ympärilleen. Oli joku
+aika sitten tullut Suurelta Orjajärveltä ja tuumaili nyt kävellä
+Yukonin maahan. Asiamies Koshimissa oli puhunut niistä löydöistä, joita
+oli tehty Klondykessa, ja häntä hiukan halutti lähteä ja katsoa kuinka
+siellä asiat olivat. Minä huomasin, että hän puhuessaan Klondykesta
+käytti sen arktista nimitystä. Hän kutsui sitä Reindeer Riveriksi --
+kuten seudun vanhimmilla oli tapana, kun he puhuivat _chechaquas_
+ja vastatulleiden kanssa yleensä. Mutta hän teki sen niin
+teeskentelemättömästi ja aivan kuin luonnollisena asiana, että siitä ei
+tuntenut itseään loukatuksi, ja minä annoin hänelle anteeksi. Hän sanoi
+myös, että ennenkuin hän meni vedenjakajan yli Yukoniin, olisi hän
+tekevä pienen kierroksen Fort o' Good Hopeen.
+
+Fort o' Good Hopeen on kuitenkin pitkä matka pohjoiseen päin, täytyy
+mennä yli napapiirin ja siitäkin vielä pitkä matka, läpi seutujen,
+mihin harva mies on astunut jalallaan. Ja kun jokin rähjys, jota sen
+paremmin ei voi luokittaa, tulee esiin luonnollisesta pimeydestä
+kenenkään tietämättä mistä ja heittäytyy alas nuotion ääreen ja alkaa
+puhua "kävelemisestä" ja "pienen kierroksen tekemisestä", voi olla aika
+herätä ja pudistaa päältään uneliaisuus. Minä katselin ympärilleni.
+Minä näin tuuliviirin ja alempana männynoksat, jotka olivat taljojen
+alustana, jotka muodostivat makuupaikkani -- minä näin säkit, jotka
+olivat täytetyt elintarpeilla, valokuvauskoneen, koirien sieraimista
+nousevan huurun, joka leijaili nuotionvalon ympärillä, ja yläpuolella
+kaiken tämän leveän valojuovan aamuruskosta, joka ulottui kaakosta
+luoteeseen. Minua puistatti. On jotain salaperäistä Pohjoismaan yössä,
+joka hiipii salaa kuumevilutuksen kaltaisesti vesiperäisistä suomaista.
+Se valtaa jo mielen ennenkuin on edes ehtinyt ajatella sitä. Sitten
+pysähtyi katseeni lumikenkiin, jotka makasivat pohjat ylöspäin ristissä
+siellä, mihin hän oli heittänyt ne. Heitin silmäyksen myös
+tupakkakukkarooni. Vähintään puolet sen runsaasta sisällöstä oli
+kadonnut. Tämä oli ratkaisevaa. Mielikuvitukseni ei ollut pettänyt
+minua.
+
+Luonnollisesti oli hän melkein mielipuoli kärsimyksistä, ajattelin
+minä, yksi niistä villiintyneistä kulkureista, jotka harhailevat maita
+ja mantereita kaukana synnyinseudultaan ja kadotettujen sielujen lailla
+samoilevat läpi jylhien erämaiden ja yli tuntemattomien syvyyksien. No
+niin, jatkakoon hän vaan kuumehoureisia laverruksiaan, kunnes hän
+mahdollisesti kokoaa sekavat ajatuksensa. Kuka tietää? Ehkä ei tarvita
+muuta kuin kanssaihmisen äänen sointu, kun kaikki taas selviää hänelle.
+
+Minä johdin hänet siis keskusteluun, ja minä jouduin pian
+hämmästyksiini, sillä hän puhui metsänriistasta ja erilaisista
+metsästystavoista. Hän oli tappanut siperialaisia susia länninmäisessä
+Alaskassa ja vuorivuohia Kalliovuorilla. Hän selitti tietävänsä ne
+paikat, missä viimeiset puhvelit vielä oleskelivat ja seuranneensa
+satoihin tuhansiin nousevaa peuralaumaa ja nukkuneensa Great
+Barrensissa myskihärän talvitiellä.
+
+Ja nyt muutin mieleni hänen suhteensa -- ensimmäistä kertaa, mutta en
+suinkaan viimeistä -- ja pidin häntä itse totuuden monumentaalisena
+kuvana. Mikä oli siihen syynä, sitä en tiedä, mutta henki kehoitti
+minua toistamaan erään jutun, jonka olin kuullut muutamalta mieheltä,
+joka oli ollut liian kauan maassa paremmin tietääksensä. Se koski niitä
+suuria karhuja, jotka oleskelevat St. Eliasvuoren jyrkillä rinteillä,
+ja jotka eivät koskaan laskeudu alas tasaisemmalle maalle. Mutta nyt on
+meidän herramme luonut nämä eläimet niin sopiviksi jyrkänteillä
+oleskelemaan, että niiden jalat ovat toiselta kyljeltä kokonaista
+jalkaa pitemmät kuin toiselta. Mikä onkin tavattoman mukavaa, se täytyy
+myöntää. Ja minä tarjosin jutun omassa nimessäni, kuvailin näiden
+merkillisten eläinten metsästystä koko ajan puhuen yksikön ensimäisessä
+persoonassa, indikatiivin preesensissä -- kuvailin kysymyksessä olevan
+maan laatua, tein asiaan kuuluvia koristuksia ja annoin kaikelle tälle
+muutamia totuudenmukaisia sivellyksiä, odottaen saavani nähdä kuulijani
+hölmistyvän.
+
+Mutta ei sinne päinkään. Jos hän olisi epäillyt, niin olisin minä
+voinut antaa anteeksi hänelle. Jos hän olisi tehnyt muistutuksia ja
+kieltänyt metsästyksen vaarallisuuden, sillä perusteella, että eläimen
+oli mahdoton kääntyä ja kulkea toista tietä -- jos hän olisi tehnyt
+tämän, sanon minä, niin olisin minä voinut pudistaa hänen kättänsä
+todellisena urheilijamiehenä, mikä hän epäilemättä oli. Mutta ei sinne
+päinkään. Hän päristi nenäänsä, katsoi minua ja päristi taas. Sitten
+ylisti hän asianmukaista tupakkaani, laski toisen jalkansa polvelleni
+ja pyysi minua tarkastamaan sen vaatetusta. Se oli innuitimalliin tehty
+_mucluc_, ommeltu eläimensuonilla ja ilman minkäänlaisia koristuksia.
+Mutta se oli itse nahka, joka oli merkillinen. Se oli hyvinkin puolen
+tuuman paksuista, ja se muistutti mursun nahkaa. Mutta siihen loppuikin
+sen yhtäläisyys mursun nahkan kanssa, sillä ei koskaan millään mursulla
+ole ollut niin ihmeellistä karvan kasvua. Sivuilta ja kehräsluiden
+kohdalta olivat pensaat ja lumi kuluttaneet karvan melkein tykkänään
+pois, mutta ylempänä ja paremmin suojatulla takapuolella oli se vielä
+jälellä -- karkeaa, likaisen mustaa ja hyvin paksua. Vaikeasti sain
+karvat taivutetuksi sivulle ja etsin sisempää hienompaa turkiskarvaa,
+jollainen tavallisesti Pohjoismaan eläinten turkissa löytyy, mutta
+mitään sellaista en löytänyt. Tämän kuitenkin korvasi karvan pituus. Se
+oli hyvästi seitsemän eli kahdeksan tuuman pituista.
+
+Minä katsoin miestä kasvoihin, ja hän veti jalkansa pois ja sanoi:
+"Oliko teidän karhuillanne St. Eliasvuorella tuollainen nahka?"
+
+Minä pudistin päätäni. "Se ei kuulu niille eikä millekään muulle
+eläimelle, eläköön se sitten maalla tai meressä", vastasin minä
+suoraan. Nahan paksuus ja karvan pituus oli saanut minut ällistymään.
+
+"Tämä nahka", sanoi hän -- ja hän sanoi sen ilman vähintäkään merkkiä
+vaikutuksen tavottelusta -- "on kuulunut mammuttieläimelle."
+
+"Mahdotonta!" huudahdin minä, sillä minä en voinut pidättäytyä siitä
+vastalauseesta, joka aiheutui minun epäilystäni. "Mammuttieläin on jo
+aikoja sitten kadonnut maapalloltamme, hyvä herra. Tiedämme, että se on
+ollut olemassa muinaisina aikoina, niiden kivettyneiden jäännösten
+perusteilla, joita olemme löytäneet maasta, ja erään löydetyn luurangon
+perusteella, jonka Siperian aurinko näki hyväksi sulattaa jäistä; mutta
+me tiedämme myöskin, että nykyään ei löydy ainoatakaan kappaletta
+elossa tätä eläinlajia. Löytöretkeilijämme..."
+
+"Teidän löytöretkeilijänne? Kaikkia vielä!" keskeytti hän
+kärsimättömästi. "Petollista väkeä. Älkäämme puhuko heistä. Mutta
+sanokaa minulle, oi vieras, mitä tiedätte mammuttieläimestä ja sen
+olemassaolosta."
+
+Kieltämättä olisi tämä antava aiheen pitkään laivurijuttuun ja minä
+asetin syötin koukkuuni kokoamalla mielessäni kaikki tietämäni tätä
+asiaa koskevat tosiasiat. Ensiksi huomautin, että eläin oli
+esihistoriallinen, ja minä toin esiin kaikki ne tosiseikat, jotka
+tiesin tukevan tätä. Minä puhuin Siperian hiekkaharjanteista, joissa
+löytyi joukottain vanhaa mammutin luuta; minä puhuin niistä suurista
+määristä kivettynyttä norsunluuta, jotka Alaskan Kauppayhtiö osti
+innuiteilta; kerroin omin käsin kaivaneeni sorasta kuuden ja kahdeksan
+jalan pituisia hampaita Klondykessa. "Kaikkityyni kivettyneinä",
+lopetin minä esitelmäni, "ja löydetty kerrostumista, jotka ovat
+muodostuneet lukemattomia ajanjaksoja sitten."
+
+"Minulle johtuu mieleen, että minä poikasena näin kivettyneen
+vesimeloonin", sanoi Thomas Stevens päristäen nenäänsä -- hänellä oli
+tuo kirottu tapa. "Tästä johtuu ettei, vaikkakin erehtyneet ihmiset
+joskus harhautuvat luulemaan todellakin kasvattavansa tai syövänsä
+niitä, ole olemassa mitään vesimelooneja."
+
+"Mutta on kysymys ruoasta", vastasin jättäen huomiotta hänen
+väitteensä, joka oli lapsellinen eikä kuulunut asiaan. "Maan on
+tarjottava vehreyttään runsain mitoin elättääkseen niin suunnattomia
+luomuksia. Missään pohjolassa ei maa ole niin hedelmällistä. Ergo,
+mammuttia ei ole täällä olemassa."
+
+"Annan anteeksi tietämättömyytenne monista seikoista koskien
+Pohjoismaita, sillä te olette nuori mies ja olette matkustellut vähän;
+mutta, toiselta puolen, olen taipuvainen yhtymään mielipiteeseenne
+yhdessä asiassa. Mammuttia ei ole enää olemassa. Mistä sen tiedän?
+Tapoin viimeisen oikealla kädelläni."
+
+Näin puhui Nimrod, tuo mahtava metsästäjä. Heitin koiria palavalla
+tikulla toivoen niiden lopettavan viheliäisen ulvontansa ja odotin.
+Epäilemättä tuo harvinaisen hyväntahtoinen valehtelija avaisi suunsa ja
+kuittaisi minulle Pyhän Eliaksen karhustani.
+
+"Se kävi näin", alkoi hän vihdoin puhua, oltuaan asiaankuuluvan ajan
+hiljaa. "Olin eräänä päivänä leirissä --"
+
+"Missä?" keskeytin.
+
+Hän heilautti kättään epämääräisesti koilliseen päin, jossa levittäytyi
+_terra incognita_, suunnaton alue, johon harvat miehet olivat
+vaeltaneet ja vielä harvemmat palanneet takaisin. "Olin eräänä päivänä
+leirissä Kloochin kanssa. Klooch oli niin upea pieni _kamooks_ kuin
+koskaan on vikissyt jäljillä tai työntänyt kuonoaan leirikattilaan. Sen
+isä oli täysiverinen malemutti Venäjän Pastilikista Beringin salmen
+rannalta, ja minä elätin sen huolellisesti Hudson Bayn rodun
+pitkäjalkaisesta nartusta. Se oli tosiaankin oikea valioyksilö. Ja nyt,
+tuona päivänä, joka on muistissani, se sai pentuja puhtaan metsien
+villisuden kanssa, harmaan, pitkäjäsenisen, suurikeuhkoisen, hyvin
+kestävän. En ole koskaan nähnyt sellaista! Olin aloittanut uuden
+koirarodun ja voin odottaa suuria tulevaisuudelta.
+
+"Kuten olen sanonut, se sai pennut turvallisesti. Olin kyykkysilläni
+poikueen yllä -- seitsemän vankkaa, sokeata pikku raukkaa -- kun
+takaani kuului trumpettien ääni ja messingin kolina. Kuului suhinaa,
+niinkuin tuulen puuska ennen sadetta, ja minä olin juuri nousemassa
+jaloilleni, kun minut lyötiin kasvoilleni maahan. Samalla hetkellä
+kuulin Kloochin huokaisevan, hyvin paljon samaan tapaan kuin mies, joka
+on saanut nyrkiniskun vatsaansa. Voitte olla varma, että makasin
+hiljaa, mutta käänsin varovasti päätäni, jolloin näin suunnattoman
+olennon häilyvän ylläni. Sitten sininen taivas välähti näkyviin, ja
+minä pääsin nousemaan jaloilleni. Karvainen lihavuori oli juuri
+katoamassa pensaikkoon aukeaman reunalla. Näin vilahduksen sen
+takaosasta, jossa oli suoraan pystyssä oleva jäykkä häntä, yhtä paksu
+kuin vyötäröni ympärysmitta. Seuraavana hetkenä tiheikössä oli enää
+jäljellä pelkkä suunnaton aukko, vaikkakin voin vielä kuulla melua,
+joka muistutti nopeasti heikkenevän tornadon ääntä. Pensaikko rutisi ja
+ritisi, puut rusahtelivat ja katkeilivat.
+
+"Tavoittelin kivääriäni. Se oli ollut maassa piippu tukkia vasten,
+mutta nyt tukki oli pirstaleina ja piippu mutkalla, pyssyn osat
+tuhansina kappaleina. Sitten katsahdin narttuun ja -- mitä luulette
+minun nähneen?"
+
+Pudistin päätäni.
+
+"Kiehukoon sieluni tuhannessa helvetissä, jos siitä oli mitään
+jäljellä! Klooch, seitsemän vankkaa, sokeaa pikku raukkaa poissa --
+kaikki poissa! Paikalla, missä se oli makaillut, oli enää limainen,
+verinen painauma pehmeässä maassa, yardi läpimitaltaan, reunoilla
+muutamia hajanaisia karvoja."
+
+Mittasin lumeen kolme jalkaa, piirsin siihen ympyrän ja katsahdin
+Nimrodiin.
+
+"Peto oli kolmekymmentä pitkä ja kaksikymmentä korkea", hän vastasi,
+"ja sen torahampaat olivat yli kuusi kertaa kolme jalkaa. En tuona
+hetkenä voinut uskoa itseäni, että kaikki tuo oli juuri tapahtunut.
+Mutta jos aistini olivat minut pettäneet, olihan jäljellä särjetty ase
+ja aukko pensaikossa. Ja oli vielä Klooch -- tai pikemmin oli ollut --
+ja pennut. Minun tuli yhä kuumempi ja kuumempi ja minä tunsin, että
+minä en koskaan saisi mitään rauhaa sielussani ennenkuin olin syönyt
+päivälliseksi käristettyä mammutinjalkaa. Ja minä tiesin myös, että
+tämä olisi samaa kuin _skookum mamook pukapuk_. Suokaa anteeksi
+maakunnan murre -- minä tarkotan, että oli vaikea taistelu edessä.
+Aukko laaksooni oli hyvin ahdas ja vuorenseinämät verrattain jyrkät.
+Korkealla aukon toisella sivulla oli muuan mahtava riippuva kallio,
+joka runsaasti painoi ainakin kaksisataa tonnia. Juuri sellaista minä
+tarvitsinkin. Minä palasin takaisin leiripaikalleni koko ajan pitäen
+tarkasti silmällä, että eläin ei pääsisi luikkimaan tiehensä. Minä hain
+käsille ampumavarani. Niillähän ei ollut mitään arvoa sen jälkeen kun
+pyssy oli tullut säretyksi. Noh, minä avasin patruunat, tyhjensin
+niistä ruudin ulos kallion alle ja sytytin sen pitkällä sytyttimellä.
+Panos ei ollut erittäin voimakas, mutta vanha kivi siellä ylhäällä
+kallistui hitaasti ja putosi alas oikealle paikalle, jättäen töin
+tuskin niin paljon tilaa sivuillensa, että vesi pääsi virtaamaan ulos.
+Nyt olin saanut hänet käsiini."
+
+"Mutta kuinka voitte saada hänet käsiinne?" kysyin minä. "Onko
+milloinkaan kuultu puhuttavan, että mies olisi tappanut mammuttieläimen
+käsikirveellä? Eli muutoin mitään sellaista ensinkään?"
+
+"Enkö ole sanonut teille, että olin hulluna kiukusta?" vastasi Nimrod
+hiukan äreästi. "Aivan hulluna nartun ja pyssyn vuoksi. Ja sitäpaitsi
+-- enkö ollut metsästäjä? Ja eikö tämä ollut uusi ja mitä harvinaisin
+metsästys. Käsikirveenikö? Kaikkia vielä! Minä en tarvinnut sitä.
+Vartokaa, niin saatte kuulla metsästyshistorian, joka yhtähyvin olisi
+voinut tapahtua maailman lapsuuden aikana, jolloin luola-asukkaat
+tappoivat saaliinsa kivisillä käsikirveillä. No niin, eikö ole tunnettu
+asia, että mies voi kerrassaan väsyttää koiran eli hevosen? Älynsä ja
+kestävyytensä kautta?"
+
+Minä nyökäytin.
+
+"Entä sitten?"
+
+Asia alkoi selvetä minulle ja minä pyysin häntä jatkamaan.
+
+"Laakso oli ehkä viisi peninkulmaa ympäriinsä mitaten. Sen aukko oli
+sulettu. Mitään tietä sieltä ulos ei löytynyt. Mammuttieläin oli arka
+eläin, ja se oli nyt minun armoissani. Minä seurasin sitä jälleen
+kintereillä, elämöin kuin paholainen, pommitin sitä kivillä ja ryntäsin
+kolme kertaa ympäri laakson sen perässä ennenkuin levähdin syödäkseni
+illallista. Voitteko kuvitella sitä esiintymistä? Kilpajuoksu ihmisen
+ja mammuttieläimen välillä! Kilpa-ajorata, aurinko, kuu ja tähdet
+katselijoina!
+
+"Se vei aikaa kaksi kuukautta, mutta minä tein sen joka tapauksessa. Ja
+tämä ei ole mitään haaveellista mielikuvitusta. Ympäriinsä, ympäriinsä
+ajoin minä sitä, alituisesti pysytellen sen ympärillä ja syöden
+rouhennettua lihaa ja marjoja juostessani. Toisinaan pistin myös
+hetkeksi nukkumaan. Luonnollisesti joutui se silloin tällöin
+raivoihinsa ja kääntyi ympäri. Silloin täytyi minun pysytellä suomailla
+lähellä vedenjuoksua, ja siellä makailin minä ja sadattelin sitä ja sen
+esi-isiä ja pyysin huolettomasti sitä tulemaan lähemmäksi. Mutta se oli
+liian viisas lähteäkseen suomaalle. Kerran salpasi se minut erästä
+vuoren seinämää vasten ja minä ryömin takaperin erääseen syvään
+halkeamaan ja odotin. Niin pian kun se pisti sinne kärsänsä ja haparoi
+sillä minua, muokkasin minä sitä käsikirveelläni, kunnes se veti sen
+jälleen takaisin päästäen samalla ulvonnan, joka oli vähällä halkaista
+korvakalvoni. Se oli aivan villinä. Se tiesi, että minä olin sekä en
+ollut hänen käsissään, ja tämä teki sen suorastaan hulluksi. Mutta se
+ei ollut tyhmä. Se tiesi saavansa olla rauhassa niin kauan kun minä
+pysyin vuorenhalkeamassa, ja se päätti pitää minut siellä missä olin.
+Siinä teki se riivatun viisaasti, mutta se ei ollut ottanut
+ravintokysymystä laskuun. Ei ravintoa eikä vettä löytynyt sillä
+paikalla, ja sen vuoksi ei se voinut ryhtyä pitkälliseen piiritykseen.
+Se seisoi aukon edessä tuntikausia, tähysteli minua ja ajoi moskiittoja
+loitommaksi suurilla, riippuvilla korvillaan. Mutta sitten rupesi sitä
+janottamaan ja se alkoi hyppiä, harppailla ja karjua niin että maa
+tärisi -- ladellen minulle kaikki ne herjaussanat, mitkä sillä olivat
+käytettävänään. Tämän teki se luonnollisesti pelottaakseen minua, ja
+kun se luuli, että minä olin riittävästi kauhuissani, vetäytyi se
+hiljaan taaksepäin ja koetti luikkia veden luo. Toisinaan annoin minä
+sen tulla melkein sinne saakka -- ainoastaan parin sadan yardin päähän
+sieltä -- mutta silloin ryntäsin minä ulos kätköstäni ja niin kääntyi
+se takaisin, raskaasti ja kömpelösti kuten on luonnollista sellaiselle
+vanhalle kiertolaiselle. Sitten kun tämä oli uudistunut useampia
+kertoja ja se alkoi väsyä siihen, muutti se menettelytapaa. Se ryhtyi
+nopeampaan sotataitoon. Ilman vähintäkään varotusta ryntäsi se tiehensä
+kuin mielipuoli virralle päin, laskien ehtivänsä sinne ja sieltä
+takaisin ennenkuin minä olisin ehtinyt tulla ulos halkeamasta. Mutta
+lopulta luopui se piirityksestä ja lähti vakaisin askelin juomapaikkaa
+kohti.
+
+"Tämä oli ainoa kerta, jolloin se sai minut satimeen -- sitä kesti
+kolme päivää --, sitten jatkui taas kilpajuoksu lakkaamatta.
+Ympäriinsä, ympäriinsä, ympäriinsä mentiin vaan alituisesti juosten
+vastoin sen tahtoa. Vaatteeni kävivät rääsyiksi ja riekaleiksi, mutta
+koskaan en pysähtynyt korjaamaan niitä. Vihdoin juoksin sieltä ihan
+alastomana niinkuin Maa-äidin todellinen poika, ainoastaan vanha kirves
+kädessä ja kivi toisessa. Minä en todenteolla pysähtynyt koskaan,
+paitsi hiukan nukahtaakseni kallionkoloissa. Mitä eläimeen tulee,
+laihtui se huomattavasti -- sen oli täytynyt lopuksi keventyä useita
+tonneja -- ja se oli hermostunut kuin koulunjohtajatar nurjalla puolen
+avioliittoa. Kun minä lähestyin sitä ja ulvoin täyttä kurkkua eli kun
+minä osasin sitä pitkältä matkalta kivellä, hyppeli se kuin vauhko
+varsa ja vapisi koko ruumiiltaan. Sitten lähti se kiitäen pois häntä ja
+kärsä jäykkinä, pää toisen lavan yläpuolella ja silmät kiiluen
+raivosta, samalla kun se sadatteli minua kauneimmalla tavallaan. Se oli
+todellakin mitä siveettömin eläin -- sekä murhaaja että herjaaja.
+
+"Mutta lopulta heitti se kaiken tällaisen ja alkoi marista ja
+ruikuttaa kuin pieni lapsi. Sen rohkeus oli lannistunut ja se ei ollut
+mitään muuta kuin vapiseva, kurja ainejoukkio. Se sai vaikeita
+sydämenlyöntikohtauksia ja hoiperteli kuin juopunut, kaatui maahan ja
+repi jaloistaan nahan rikki. Ja näytti ikäänkuin se olisi itkenyt. Ja
+minä sanon teille, oi vieras, että itse jumalat olisivat voineet itkeä
+sen kanssa -- ja te myös niinhyvin kuin jokainen muukin ihminen. Se oli
+todellakin surkeaa, ja sitä kesti kauhean kauan myöskin mutta minä
+paadutin sydämeni ja pitkitin metsästystä. Viimein olin minä sen
+väsyttänyt aivan uuvuksiin ja se heittäytyi maahan, läähättäen, sydän
+murtuneena, väsymyksen ja nälän piinaamana. Kun minä huomasin, että se
+ei voinut liikkua paikaltaan, leikkasin minä siltä kinttusuonet poikki,
+ja sitten kulutin suurimman osan päivää kaivamalla sitä käsikirveelläni
+sen lakkaamatta päristellessä ja ähkiessä, kunnes olin vihdoinkin
+päässyt riittävän syvälle voidakseni tappaa sen. Kolmekymmentä jalkaa
+pitkä oli se, ja kaksikymmentä jalkaa korkea, ja olisi voinut hyvästi
+kiinnittää riippumaton sen torahampaitten väliin ja nukkua mukavasti
+siinä. Huolimatta siitä, että olin kuluttanut enimmän mehun siitä, oli
+se vielä hyvää ravintoainetta, ja yksinään sen neljä jalkaa,
+paistettuna kokonaisuudessaan, olisi riittänyt kokonaiseksi vuodeksi
+yhden ihmisen ravinnoksi. Minä vietin koko talven sillä paikalla."
+
+"Ja missä sijaitsee tuo laakso?" kysyin minä.
+
+Hän osoitti koilliseen käsin ja sanoi sitten: "Teillä on erinomaista
+tupakkaa! Minulla on sitä koko joukko kukkarossani, ja minä olen
+muistava sen koko ikäni. Kiitollisuuteni osoitukseksi ja noita
+mokkasiineja vastaan, jotka ovat jalassanne, tahdon jättää teille nämä
+_muclucs_. Ne voivat olla muistona Kloochista ja sen seitsemästä
+sokeasta pikku raukasta. Muuten ovat ne myös muistona tapahtumasta,
+jolla ei ole vertaistaan historiassa, nimittäin sekä vanhimman että
+nuorimman eläinlajin häviämisestä maanpinnalta. Ja niiden paras
+ominaisuus on se, että ne kestävät ainiaan."
+
+Sitten kun jalkineiden vaihto oli tapahtunut, kopisti hän tuhkan
+piipustaan, toivotti hyvää yötä pudistamalla kättäni ja lähti
+vaeltamaan lumista aavikkoa myöten. Muuten tämän kertomuksen
+yhteydessä, jonka todenperäisyydestä en ole aikonut vastata, tahdon
+kehoittaa kaikkia niitä, jotka epäilevät sitä, käymään Smithsonian
+Institutissa. Jos he ovat varustetut tarpeellisilla suosituskirjeillä,
+eivätkä tule sinne lupa-aikana, niin pääsevät he epäilemättä professori
+Dolvidsonin puheille. Yllämainitut _muclucs_ ovat hänen hallussaan, ja
+hän kertoo -- ei miten ne ovat saadut, vaan mistä aineesta ne ovat
+valmistettu. Kun hän vakuuttaa, että ne ovat tehdyt mammutinnahasta,
+hyväksyy tieteellinen maailma hänen päätöksensä. Ja mitä muuta
+tarvitaankaan?
+
+
+
+
+Väkijuomatehdas äärimmäisessä pohjolassa.
+
+Kertomus erään neuvokkaan Valkosen miehen seikkailusta oudon kansan
+keskuudessa Jäämeren rannalla.
+
+
+Thomas Stevensin luotettavaisuus olkoon minkä arvoinen tahansa ja hänen
+mielikuvituksensa tavallisen ihmisen mielikuvitus korkeimpaan
+huippuunsa kohonneena, mutta se täytyy joka tapauksessa myöntää, että
+hän ei koskaan tehnyt itseään syypääksi sanaankaan, jonka olisi voinut
+leimata ilmeiseksi valeeksi... Olkoon niinkin, että hän on ilvehtinyt
+todennäköisyyksillä ja hipassut mahdollisuuksien äärimmäistä rajaa,
+mutta ei milloinkaan joutunut se koneisto epäkuntoon, joka piti hänen
+juttujaan käynnissä. Että hän tunsi Pohjoismaan niin hyvin kuin jonkun
+kirjan, sitä ei voi yksikään elävä sielu kieltää. Ja siihen, että hän
+oli lavealti maita mantereita kulkenut mies, joka oli astunut
+lukemattomia tuntemattomia polkuja, löytyy monta todistusta. Paitsi
+omaa persoonallista tuttavuuttani hänen kanssansa, tunnen myös muita
+miehiä, jotka ovat tavanneet hänen kaikkialla, mutta pääasiallisesti
+tuntemattomien maiden rajoilla. Niinpä esim. Johnsonin, Hudson Bay
+yhtiön entisen asiamiehen, joka oli majoittanut hänet erääseen
+työpajaan Labradorissa, kunnes hänen koiransa olivat saaneet hiukan
+levätä ja hän jälleen kykeni lähtemään. Sitten McMahonin, Alaskan
+Kauppayhtiön asiamiehen, joka ensiksi oli tavannut hänet Dutch
+Harbourissa ja sittemmin ulommaisilla Aleuteilla. Varmaa on,
+että hän on ollut johtamassa erästä Yhdysvaltain aikaisempaa
+tutkimusretkikuntaa, ja historia todistaa varmuudella, että hän samassa
+tarkoituksessa palveli Länsi-unionia, silloin kun se yritti laskea
+trans-alaskalaisen ja Siperian lennätinjohdon Euroopaan. Vielä tunnen
+myöskin valaanpyytäjäkapteeni Joe Lamsonin, joka kerran, kun hän oli
+kiinnijäätyneenä Mackenzien suuhun, sai laivalleen Thomas Stevensin
+vieraaksi -- hän tuli ja tahtoi tupakkaa.
+
+Tämä seikka oli ratkaiseva todistus Stevensin identtisyydestä. Hän etsi
+tupakkaa alituisesti ja väsymättömästi. Ennenkuin me olimme ehtineet
+tulla oikein tutuiksikaan, opin minä tervehtimään häntä toisella
+kädellä ja ojentamaan hänelle tupakkakukkaron toisella. Mutta sinä
+iltana, jolloin tapasin hänet John O'Brienin tarjoiluhuoneessa
+Dawsonissa, oli hänen päänsä ympärillä savupilvi viidenkymmenen centin
+sikaarista, ja tupakkakukkaroni asemesta pyysi hän kultajauhepussiani.
+Me seisoimme juuri erään faraopöydän ääressä, ja hän asetti koko pussin
+sisällyksen "korkeimmalle kortille". "Viisikymmentä!" sanoi hän ja
+mies, joka piti pankkia, nyökäytti. "Korkein kortti tuli esiin ja hän
+antoi takaisin pussini, pyysi suoritusta ja veti minut muassaan
+vaakakuppien luo, missä vaakamestari aivan välinpitämättömästi maksoi
+hänelle viisikymmentä dollaria kultajauheessa.
+
+"Ja nyt juomme lasillisen", sanoi hän. Hetkistä myöhemmin, kun hän oli
+asettanut lasinsa pöydälle, selitti hän: "Tämä muistuttaa minua eräästä
+pienestä panimosta, joka minulla oli kerran Tattaratmatkalla. Ei, te
+ette tiedä mitään siitä paikasta, ja sitä ei ole merkitty kartalle.
+Mutta se sijaitsee Jäämeren rannalla, ei niin hirveän monta sataa
+peninkulmaa Amerikan rajasta, ja noin puolellatuhannella jumalan
+unohtamalla sielulla on siellä olinpaikkansa, annetaan miehiä ja
+otetaan vaimoja, palellutaan ja kuollaan silloin tällöin.
+Löytöretkeilijöiltämme ovat he jääneet huomaamatta, ja heitä ei ole
+otettu mukaan väenlakussa 1890. Kerran oli muuan valaanpyytäjälaiva
+joutunut pulaan tuolla kaukana, mutta miehistö, joka taivalsi jäätä
+pitkin maihin, lähti kulkemaan itään käsin ja eikä siitä sen koommin
+ole kuultu mitään.
+
+"Mutta se olikin saakelin komea tehdas, minkä teimme, Moosu ja minä",
+lisäsi hän hetkistä myöhemmin, samalla keveästi huoaten.
+
+Minä ymmärsin, että tuon huokauksen takana mahtoi olla jokin urotyö
+eli rohkea seikkailu, minkävuoksi hilasin hänet erääseen kulmaan
+roulette- ja pokeripöydän väliin ja odotin, että hänen kielensä
+laukeaisi.
+
+"Ei ollut kuin yksi ainoa vika, josta voi syyttää Moosua", alkoi hän,
+miettiväisen näköisenä nytkäytellen päätään, "yksi ainoa, mutta myöskin
+vaan se. Hän oli indiaani Chipewyamaan äärimmäiseltä rajalta, mutta
+vika oli siinä, että hän oli saanut hiukan vihiä raamatusta. Hän oli
+jonkun aikaa ollut erään Kanadan ranskalaisen leiritoverina, luopion,
+joka aikaisemmin oli harjoittanut kirkollisia opintoja. Moosu ei ollut
+koskaan nähnyt kristinuskoa sovitettuna elämään, mutta hänen päänsä oli
+ahdettu täyteen ihmeitä, taisteluja, kaitselmuksen toimenpiteitä ja
+kaikkea mahdollista, mitä hän ei käsittänyt. Muutoin oli hän kelpo
+mies, kätevä matkoilla niinhyvin kuin leiritulellakin.
+
+"Me olimme saaneet kärsiä tavattomasti kumpikin ja olimme kauhean
+uupuneita, kun satuimme osumaan Tattaratiin. Olimme kadottaneet sekä
+matkatavarat että koirat matkalla vuorenselänteen yli kurjassa
+syysilmassa, ja mahalaukkumme olivat kuivuneet selkään kiinni ja
+vaatteemme riippuivat rääsyinä, kun laahustimme kylään. Väki siellä ei
+juuri paljoa hämmästynyt meidät nähdessään -- heillä oli ollut
+valaanpyytäjät jo aikaisemmin siellä -- ja meille annettiin kylän
+kurjin hökkeli asunnoksi ja kehnointa ruokaa mitä heillä oli
+ravinnoksemme. Minusta tuntui ihmisten käytös oudolta, sillä he
+jättivät meidät ehdottomasti yksin. Mutta Moosu selitti sen.
+
+"'Shaman _Sick Tumtum_', hän sanoi, tarkoittaen että shaman eli
+poppamies oli mustasukkainen ja oli kehottanut kansaa pysymään meistä
+kokonaan erossa. Siitä vähästä mitä hän oli nähnyt valaanpyytäjiä, hän
+oli ymmärtänyt, että rotuni oli vahvempi ja viisaampi rotu; niinpä hän
+käyttäytyi kuten shamanit ovat aina käyttäytyneet maailman sivu. Ja
+ennenkuin lopetan, saatte tietää, kuinka lähellä oikeata hän oli.
+
+"'Näillä ihmisillä on laki', sanoi Moosu, 'sen, joka syö lihaa, tulee
+metsästää. Meillä, teillä ja minulla, olisi ongelmia, oi herrani, tämän
+maan aseiden kanssa; emme osaa jännittää jousta emmekä heittää keihästä
+hyväksytyn tavan mukaan. Senvuoksi ovat shaman ja Tummasook, joka on
+päällikkö, panneet päänsä yhteen, ja on säädetty, että meidän tulee
+työskennellä yhdessä naisten ja lasten kanssa raahaten lihaa ja pitäen
+huolta metsästäjien tarpeista.'
+
+"'Ja se on kovin väärin', kiirehdin vastaamaan, 'sillä me olemme
+parempia ihmisiä, Moosu, kuin nuo ihmiset, jotka vaeltavat pimeydessä.
+Meidän tulisi lisäksi levätä ja voimistua, sillä tie etelään on pitkä,
+ja sillä matkalla eivät heikot voi menestyä.'
+
+"'Mutta meillä ei ole mitään', hän vastusteli, katsellen ympärillään
+olevia igloon mädänneitä hirsiä, samalla kun illalliseksi saadun
+muinaisen mursun lihan haju yökötti hänen sieraimissaan. 'Ja tällä
+muonalla me emme voi selvitä, meillä ei ole mitään muuta kuin pullo
+'tuskantappajaa', joka ei täytä tyhjyyttä, joten meidän tulee taipua
+uskottomien ikeen alle ja ryhtyä halonhakkaajiksi ja vedenkantajiksi.
+Mutta tässä paikassa on kyllä hyvää ruokaa, jota emme voi saada. Oi
+herrani, koskaan ei nenäni on valehdellut minulle, joten seurasin sitä
+salaisiin kätköihin ja igloon turkispaalien sekaan. Hyviä muonavaroja
+nämä ihmiset ovat kiristäneet valaanpyytäjäraukoilta, ja tuo muona on
+kulkeutunut vain harvojen käsiin. Ipsukuk-nimisellä naisella, joka asuu
+kylän kauimmaisessa laidassa päällikön igloon lähellä, on hallussaan
+paljon jauhoja ja sokeria, ovatpa silmäni nähneet hänen kasvonsa olevan
+siirapilla voidellut. Ja Tummasookin, päällikön, igloossa on teetä --
+enkö ole nähnyt tuon vanhan sian litkivän sitä ahneesti? Ja shamanilla
+on paketti 'Tähteä' ja kaksi punttia parasta piipputupakkaa. Mitäs
+meillä on? Ei mitään! Ei mitään!'
+
+"Mutta olin tyrmistynyt saatuani tiedon tupakasta enkä vastannut
+mitään.
+
+"Ja Moosu, ilmaisten omaa haluaan, katkaisi hiljaisuuden: 'Ja siellä on
+Tukeliketa, suuren metsästäjän ja rikkaan miehen tytär. Kunnon tyttö.
+Todellakin, oikein mukava tyttö.'
+
+"Ajattelin kovasti yön aikana Moosun kuorsatessa, sillä en kestänyt
+ajatusta, että tupakka, jota en voinut polttaa, olisi niin lähellä.
+Oikein hän oli sanonut, meillä ei ollut mitään. Mutta asia tuli minulle
+selväksi ja aamulla sanoin hänelle: 'Mene tapasi mukaan ovelana ulos ja
+hanki minulle luu, joka on käyrä kuin hanhen kaula, ja ontto. Kävele
+myöskin nöyränä, mutta pidä silmäsi auki patojen ja pannujen sekä
+keittovälineitten suhteen. Ja muista, minulla on valkoisen miehen
+viisautta, joten tee kuten olen käskenyt täsmälleen ja nopeasti.'
+
+"Hänen ollessaan poissa sijoitin valaanöljyisen keittolampun igloon
+keskelle ja siirsin monet makuuturkikset syrjään saadakseni lisää
+tilaa. Sitten erittelin Moosun pyssyn osiinsa ja irroitin piipun hyvin
+kätevästi, minkä jälkeen palmikoin joukon sydämiä pumpulista, jota
+naiset olivat keränneet suuret määrät kesän aikana. Kun Moosu tuli
+takaisin, oli hänellä muassaan luu, minkä olin käskenyt hänen tuoda, ja
+hän kertoi, että Tummasookin igloossa löytyi viiden gallonan vetoinen
+kerosiastia ja suuri kuparikattila. Minä sanoin nyt, että hän oli
+suorittanut asiansa hyvin ja että odottaisimme päivän loppua. Ja kun
+keskiyö oli lähellä, pidin hänelle puheen.
+
+"'Tällä päälliköllä, jonka nimi on Tummasook, on hallussaan suuri
+kuparikattila ja myöskin tyhjä öljykannu.' Nyt panin aikamoisen palan
+sileää piikiveä Moosun käteen. 'Leirissä vallitsee hiljaisuus ja tähdet
+tuikkivat. Mene, Moosu -- hiivi hiljaa päällikön igloon ja lyö häntä
+tällä vatsaan, lyö lujasti! Ja anna ajatuksen lihasta ja tulevien
+päivien hyvästä ravinnosta vahvistaa käsivartesi voimaa. Siellä on
+syntyvä huuto ja kirkuna ja koko kylä joutuu kovaan liikkeeseen. Mutta
+ole pelkäämätön, Moosu! Kätke liikkeesi ja piilota muotosi yön
+pimeyteen ja yleiseen sekasortoon. Ja kun Ipsukuk-nainen on
+läheisyydessäsi -- hän joka voitelee kasvojaan siirapilla -- menettelet
+sinä samalla tavalla hänen kanssansa, ja sitten kenen kanssa hyvänsä
+niistä, jotka omistavat jauhoja ja sokeria ja ovat kätesi ylettyvissä.
+Sen jälkeen alat sinä ääneesi valittaa ja vääntelet itseäsi kädet
+ristissä ja pidät hirveätä melua osoittaaksesi, että sinuakin on
+kohdannut yöllinen väkivalta. Ja sen kautta niitämme kunniaa ja saamme
+suuria rikkauksia ja laatikon 'Tähteä' ja parasta piipputupakkaa ja
+sinun Tukeliketasi, joka on miellyttävä tyttö.'
+
+"Kun hän oli lähtenyt suorittamaan tehtäväänsä, odotin minä
+kärsivällisesti hökkelissämme, ja ajattelin kuinka tupakka tuli yhä
+lähemmäksi. Silloin kuului äkkiä kauhun huuto läpi yön, valitus ja
+voivotus ja hälinä kaikuivat öisessä ilmassa. Minä tartuin
+'tuskantappajaan' ja ryntäsin ulos. Siellä vallitsi tavaton sekasorto,
+naiset vaikeroivat ja kaikki olivat kauhun vallassa. Minä työnsin
+syrjään ne, jotka olivat tielläni ja pidin pulloa Moosun suulla, minkä
+jälkeen hän heti tointui ja lakkasi ulvomasta. Nytkös toiset lyödyt
+alkoivat rääkkyä, kaikki he kerjäsivät ja rukoilivat pulloa. Mutta minä
+pidin puheen heille, ja ennenkuin he olivat saaneet maistaa tippaakaan
+tullakseen lääkityiksi, olin pannut ehdoksi Tummasookin kuparikattilan
+ja öljykannun ja Ipsukuk-naisen sokerin ja siirapin, jota paitsi
+toisten sairaiden täytyi ostaa itselleen lääkettä eri jauhomäärillä.
+Shamani mulkoili vihaisesti kansaa, joka syleili polviani, mutta hän
+voi ainoastaan huonosti kätkeä hämmästyksensä ihmetyöstä. Minä kannoin
+kuitenkin pääni korkealla, ja Moosu puhkui kuormansa painosta, kun hän
+seurasi minua suojaamme.
+
+"Siellä aloin minä heti työskennellä. Tummasookin kuparikattilaan
+sekoitin kolme osaa nisujauhoja ja viisi osaa siirappia, ja sitten
+lisäsin siihen kaksikymmentä osaa vettä. Sen jälkeen asetin kattilan
+aivan lähelle lamppua jotta seos happaneisi lämpimässä ja rupeaisi
+käymään. Moosu alkoi nyt käsittää mitä oli tekeillä ja hän sanoi, että
+minun viisauteni meni yli kaiken ymmärryksen ja oli suurempi kuin
+Salomon -- hän oli kuullut, että tämä oli ollut eräs viisas mies
+muinaiseen aikaan. Öljykannun asetin minä lampun yläpuolelle, ja sen
+torveen kiinnitin minä luun, joka muistutti hanhen kaulaa. Sitten
+lähetin Moosun hakkaamaan jäätä sillä aikaa kun asetin pyssynpiipun
+hanhenkaulan kanssa yhteyteen, ja piipun yläpuolelle ladoin jäätä, jota
+hän oli tuonut. Piipun suuhun, kauemmas jääkasasta asetin pienen
+rautapadan. Kun panos oli kyllin väkevää (ja kesti kaksi päivää
+ennenkuin se siksi tuli) täytin kerosikannun sillä ja sytytin tulen
+sydämiin, jotka olin palmikoinut. Kun nyt kaikki oli valmisna, puhuin
+minä taas Moosulle. 'Mene ulos', sanoin minä, 'kylän etevimpien miesten
+luo, ja vie heille tervehdykseni ja pyydä heitä tulemaan iglooni
+nukkumaan yö yhdessä minun ja jumalien kanssa.
+
+"Iloisesti lauloi ja suhisi panimoni, kun he alkoivat työntää nahkaa
+syrjään, joka riippui sisäänkäytävän edessä, ja pujahdella sisään, ja
+minä ladoin lakkaamatta enemmän jäätä pyssynpiipun päälle. Piipun
+toisesta päästä tipahti pisara pisaran perästä, tip, tip, tip -- se oli
+_hooch'ia_, näettekös. Mutta he eivät olleet koskaan nähneet mitään
+sellaista ja he nauraa hihittivät hermostuneesti, minun pitäessä
+puhetta juoman ansioista. Puhuessani huomasin kateuden loistavan
+shamanin silmistä, niin että kun olin lopettanut, annoin hänen ottaa
+paikan Tummasookin ja Ipsukuk-naisen vieressä. Sitten annoin heille
+juomaa, ja heidän silmänsä vettyivät ja heidän vatsansa lämpenivät
+kunnes he eivät epäilleet enään petosta, vaan halukkaasti pyysivät
+lisää. Ja kun olin saanut heidät hyvään alkuun, käännyin toisten
+puoleen. Tummasook alkoi kerskailla tappaneensa napakarhun, ja
+näytellessään voimiaan oli hän vähällä lyödä enonsa kuoliaaksi. Mutta
+ei kukaan mitään sellaista kysynytkään. Ipsukuk-nainen purskahti
+itkemään erästä poikaansa, joka neljä vuotta sitten oli kadonnut jään
+alle, ja shamani alkoi manata ja ennustaa. Ja niin kävi, että ennenkuin
+aamu valkeni, makasivat he kaikki maassa sikeästi nukkuen jumalien
+helmassa.
+
+"No niin, nyt kai seuraa jatko itsestään, vai kuinka? Uutinen
+taikajuomasta levisi. On melkein mahdoton kuvata sanoin sitä kaikkea.
+Kielin voi ainoastaan ilmaista pienen pienen osan niistä ihmeistä,
+joita juoma voi saada aikaan. Se lievitti ruumiillisia tuskia, toi
+lohtua suruun, herätti eloon vanhat muistot, kuolleiden haamut ja
+unohdetut unelmat. Se oli tuli, joka syöpyi veriin yli koko ruumiin, ja
+joka paloi polttamatta. Se vahvisti sydäntä, suoristi selkärangan ja
+lisäsi miesten rohkeutta. Se antoi tietoja tulevista tapahtumista, sai
+aikaan ilmestyksiä ja ennustuksia. Se pulppusi viisautta ja paljasti
+salaisuuksia. Ei löytynyt ainoatakaan asiaa, jota se ei olisi voinut
+saada aikaan -- ja pian syntyi innokas kilvoittelu siitä kuka saisi
+nukkua yhdessä jumalien kanssa. He toivat lämpimimmät turkiksensa,
+voimakkaimmat koiransa, parhaimmat lihansa. Mutta minä möin _hooch'ia_
+varovaisuudella ja ainoastaan ne pääsivät armoihin, jotka toivat
+jauhoja, siirappia ja sokeria. Ja niin suuria tavaravarastoja tulvasi
+minulle, että minun täytyi Moosulla rakennuttaa säilytyshuone niitä
+varten, iglooni tuli nimittäin heti aivan täyteen. Ennenkuin kolme
+päivää oli kulunut, oli Tummasook hävinnyt mies. Shamani, joka
+ensimäisen yön jälkeen ei koskaan juonut itseään enempään kuin
+puolihumalaan, piti tarkasti silmällä minua ja riippui mukana suurimman
+osan viikkoa. Mutta vajaassa kymmenessä päivässä oli myöskin
+Ipsukuk-nainen tehnyt lopun kaikesta mitä hän omisti ja meni kotiinsa
+heikoin ja horjuvin jaloin.
+
+"Mutta Moosu valitti. 'Oi, herra', sanoi hän, 'me olemme koonneet
+suuret määrät siirappia ja sokeria ja jauhoja, mutta asuntomme on vielä
+kurja, vaatteemme huonot ja vuodenahkamme kuluneet. Vatsa huutaa lihaa,
+jonka tuoksu ei olisi vastenmielinen tähdillekään, ja sellaista teetä,
+jota Tummasook ryypiskelee. Ja sitte tekee mieleni myöskin sellaista
+tupakkaa, jota on Neewakin, shamanin hallussa, joka tahtoo valmistaa
+meidän perikatoamme. Minulla on niin paljon jauhoja, että inhottaa, ja
+siirappia loppumattomiin, mutta siitä huolimatta on Moosun sydän sairas
+ja hänen vuoteensa yksinäinen.'
+
+"'Vaiti!' vastasin minä. 'Sinun ymmärryksesi on heikko ja sinä olet
+narri. Ole hiljaan ja odota, niin voitamme kaiken mitä haluamme. Jos
+otamme sen nyt heti, niin supistuu se hyvin vähiin, ja lopuksi tyhjiin.
+Sinä olet lapsi valkoisen miehen viisauden suhteen. Pidä kielesi
+alallaan ja odota, ja minä olen näyttävä sinulle tien, jota veljilläni
+meren toisella puolen on tapana seurata, kun he kokoovat itselleen maan
+antimet. Tämä on sitä, mitä kutsutaan 'affääriksi' ja mitä sinä tiedät
+'affääreistä?'
+
+"Mutta seuraavana päivänä syöksyi hän kiihtyneenä sisään. 'Oi herra,
+ihmeellisiä asioita tapahtuu shamani Neewakin _igloossa_ -- ja me
+olemme aivan varmaan hukassa. Ja me emme ole saaneet lämpimiä vaatteita
+emmekä maistaa sitä hyvää tupakkaa, senvuoksi että sinä olet ollut niin
+hullu siirapille ja jauhoille. Mene nyt ja todista mitä tapahtuu, niin
+minä hoidan sillä aikaa panimoasi.'
+
+"Minä menin Neewakin igloon. Ja katso! Hän oli tehnyt itselleen oman
+tislauslaitoksen, joka oli viekkaasti muovailtu minun panimoni mukaan.
+Ja kun hän sai nähdä minut, kätki hän hyvin huonosti voitonilonsa.
+Sillä hän oli lahjakas mies, ja hänen unensa yhdessä jumalien kanssa
+aina kun hän kävi igloossani, ei ollut syvä.
+
+"Mutta minä en ollut huolissani, sillä minä tiesin mitä tiesin, ja kun
+tulin takaisin omaan iglooni, tein muutamia valaisevia huomautuksia
+Moosulle ja sanoin: 'Onneksi kunnioitetaan omistusoikeutta tämän kansan
+keskuudessa, joka on saanut osakseen vain muutamia inhimillisyyden
+laitoksia. Ja tämän omistusoikeuden kunnioituksen perusteella olemme
+sekä sinä että minä lihova, ja sitäpaitsi tulemme perustamaan tämän
+kansan keskuuteen uusia laitoksia, joita muut kansat ovat hankkineet
+itselleen suurella vaivalla ja monilla kärsimyksillä.'
+
+"Mutta Moosu ymmärsi minua hyvin huonosti, kunnes shamani tuli
+säkenöivin silmin ja ääni uhkaavana ja pyysi saada puhutella minua.
+'Sillä ei löytynyt jauhoja eikä siirappia koko kylässä', huudahti hän.
+'Kaiken sellaisen olette te viekkaudella houkutelleet kansaltani, joka
+on nukkunut yhdessä teidän jumalienne kanssa, ja jolla nyt ei ole
+mitään muuta jälellä kuin raskas pää ja heikot polvet ja jano, jota ei
+voi vedellä sammuttaa. Tämä ei ole oikein; ja minulla on suuri valta
+tässä maassa, minkä vuoksi on viisainta, että käymme keskenämme kauppaa
+siirapista ja jauhosta, aivan niinkuin tekin olette tehneet heidän
+kanssansa'."
+
+Ja minä vastasin: 'Tämä on järkevästi puhuttu ja viisaus asustaa sinun
+huulillasi. Me tulemme käymään kauppaa keskenämme. Niin ja niin
+paljosta jauhoja ja siirappia annat sinä minulle laatikollisen 'Tähteä'
+ja molemmat punttisi piipputupakkaa.'
+
+"Ja Moosu napisi, ja kun vaihtokauppa oli tehty ja shamani mennyt,
+nuhteli hän minua.
+
+"'Hullu olet sinä, oi herra, ja nyt olemme todellakin hukassa sinun
+mielettömyytesi takia! Neewak tulee tekemään itselleen _hooch'ia_, ja
+kun sopiva hetki on tullut, kieltää hän kansansa juomasta muuta
+_hooch'ia_ kuin hänen hooch'iansa. Ja sillä tavalla joudumme me
+perikatoon, ja meidän tavaramme jäävät arvottomiksi ja igloomme yhtä
+kurjaksi ja Moosun vuode yhtä yksinäiseksi ja kylmäksi!'
+
+"Ja minä vastasin: 'Suden ruumiin kautta vannon minä, että sinä olet
+hullu, ja sinun isäsi ennen sinua ja sinun lapsesi sinun jälkeesi, aina
+viimeiseen polveen saakka. Sinun viisautesi on pahempi tyhmyyttä, ja
+sinun silmäsi ovat sokeat näkemään 'affäärejä', joista minä jo olen
+ennen puhunut sinulle ja joista sinä et ymmärrä vähääkään. Mene, sinä
+tuhansien sukupolvien hullujen poika, ja juo sitä _hooch'ia_, jota
+Neewak tekee igloossaan, ja kiitä jumaliasi, että sinulla on valkoisen
+miehen viisaus mihin turvautua. Mene! Ja kun olet juonut, voit tulla
+takaisin maku vielä kielelläsi, niin että saan tietää mitä siellä
+tapahtuu.'
+
+"Ja kahden päivän kuluttua tuli Neewakilta tervehdys ja pyyntö saapua
+hänen igloonsa. Moosu meni, mutta minä istuin yksinäni tislauslaitoksen
+huminan soidessa korvissani ja puhaltelin ilmaan paksuja savupilviä
+shamanilta saamastani tupakasta. Sillä sinä iltana kävi kauppa
+huonosti. Ei tullut muita kuin Angeit, eräs nuori metsästäjä, joka oli
+kiintynyt minuun. Myöhemmin illalla tuli Moosu takaisin. Hän voi tuskin
+puhua naurulta, ja hänen silmänsä loistivat riemusta.
+
+"'Sinä olet suuri mies, oi herra!' sanoi hän. 'Sinä olet suuri mies, ja
+juuri sen vuoksi että sinä olet suuri, et sinä ole tuomitseva
+palvelijaasi Moosua siitä, että hän niin usein epäilee eikä voi aina
+käsittää sinun tekojasi.'
+
+"'Mitä nyt?' kysyin minä. 'Oletko juonut itsesi humalaan? Ja nukkuvatko
+he nyt kaikkityyni sikeästi shamani Neewakin igloossa?'
+
+"'Ei, he ovat vihan vimmassa, ja päällikkö Tummasook on kiertänyt
+peukalonsa Neewakin kurkun ympäri ja vannonut esi-isiensä luiden
+kautta, että hän ei enään koskaan tahdo nähdä hänen kasvojansa. Sillä
+katso! Minä tulin Neewakin igloon ja hänen panimonsa kiehui ja poreili,
+ja höyry kulki hanhenkaulan kautta aivan niinkuin sinunkin höyrysi, ja
+aivan niinkuin sinunkin muuttui se vedeksi, kun se tuli jään kohdalle,
+ja sitten tippui se pataan piipun alapäästä. Ja Neewak antoi meille
+juomaa, ja katso -- se ei ollut ensinkään sinun juomasi kaltaista, se
+ei kirvellyt kieltä eikä kutittanut silmiä, vaan se oli todellakin
+paljasta vettä. Ja me joimme -- ja joimme suunnattomasti; mutta
+kuitenkin istuimme siellä totisina ja sydän kylmänä. Ja Neewak oli
+epätoivoissaan ja hänen muotonsa synkistyi. Ja hän otti Tummasookin ja
+Ipsukukin erilleen muusta seurasta ja istutti heidät eteensä, ja juotti
+ja juotti ja juotti heitä. Ja he joivat ja joivat ja joivat, ja
+kuitenkin istuivat he siinä totisina ja kylminä -- kunnes Tummasook
+viimein nousi vihastuneena ja tahtoi takaisin turkiksensa ja teensä,
+jotka hän oli jättänyt maksuksi. Ja Ipsukuk huusi myös vihasta heikolla
+äänellään. Ja koko joukko tahtoi takaisin mitä he olivat antaneet, ja
+siellä syntyi suuri meteli.'
+
+"'Luuleeko tämä koiranpentu, että minä olen valas?' kysyi Tummasook,
+joka samassa työnsi sisäänkäytävän edessä riippuvan nahan syrjään ja
+seisoi kookkaana edessäni, silmäkulmat rypyssä ja kasvot vihan
+tummentamina. Minkävuoksi minä olen täynnä kuin kalanrakko, niin että
+minä olen halkeamaisillani ja tuskin voin kulkea painon vuoksi, joka on
+sisässäni? _Lalah!_ Minä olen juonut enemmän kuin koskaan ennen, ja
+kuitenkin ovat silmäni kirkkaat, polveni tukevat ja käteni vakaa.'
+
+"'Shamani ei voi laittaa meitä nukkumaan jumalien kanssa', valitti
+kansa, joka nyt myöskin virtasi meidän luoksemme, 'se käy päinsä
+ainoastaan sinun igloossasi.'
+
+"Ja minä nauroin partaani, antaessani _hooch'ini_ kiertää ympäri ja
+vieraiden käydessä iloisiksi. Sillä jauhoihin, jotka olin myynyt
+Neewakille, olin sekoittanut hyvän joukon soodaa, jota olin saanut
+Ipsukuk-naiselta. Ja kuinka olisi hänen juomansa voinut hapata, kun
+sooda piti sen tuoreena? Eli hänen _hooch'insa_ tulla _hooch'iksi_, kun
+se ei alkanut käydä?
+
+"Tämän jälkeen virtasi meille taas tavaraa ilman minkäänlaista estettä
+eli keskeytystä. Turkiksia oli meillä joukottain, naisten valmistamia
+käsitöitä, kaikki päällikön tee, ja lihaa loppumattomiin. Eräänä
+päivänä jutteli Moosu minulle erityiseksi mielenylennykseksi
+kertomuksen 'Josef Egyptissä' -- surkeasti vääristeltynä -- mutta tästä
+sain erään ajatuksen ja pian oli puoli heimoa rakentamassa minulle
+suuria varastohuoneita. Ja kaikesta riistasta, mikä saatiin, sain minä
+parhaimman osan ja panin sen varastooni. Eikä Moosukaan ollut
+toimettomana. Hän teki itselleen kortit tuohesta ja opetti Neewakin
+pelaamaan nakkia. Hän sai myöskin Tukeliketan isän ottamaan peliin
+osaa. Ja niin otti hän eräänä päivänä tytön vaimokseen, ja seuraavana
+päivänä muutti hän shamanin taloon, joka oli kylän kaunein. Neewakin
+häviö oli perinpohjainen, sillä hän menetti kaikki mitä hän omisti,
+mursunnahasta tehdyt rumpunsa, loihtukapistuksensa -- kaikkityyni. Ja
+viimein joutui hän halonhakkaajaksi ja vedenkantajaksi ja sai totella
+Moosun pienintäkin viittausta. Ja Moosu -- hän korotti itsensä
+shamaniksi, eli ylipapiksi, ja hämärän raamatuntuntemuksensa
+perusteella sääsi hän uusia jumalia ja teki loihtuja niiden alttarien
+edessä.
+
+"Ja minä olin hyvin tyytyväinen siihen, sillä minä näin edulliseksi,
+että kirkko ja valtio kävisivät käsikädessä, ja minulla oli mielessä
+eräitä viimemainittua laitosta koskevia suunnitelmia. Tapahtumat
+kehittyivät aivan niinkuin olin arvannutkin. Hyvää mielialaa ja
+hymyileviä kasvoja ei näkynyt kylässä kauemmin. Rähistiin ja tapeltiin
+ja mielet olivat kiihdyksissä yötä päivää. Lyötiin korttia, ja
+metsästäjät alkoivat pelata keskenään. Tummasook pieksi vaimoaan aivan
+hirveästi, ja vaimon veli asettui häntä vastustamaan ja löi häntä
+mursunhampaalla, niin että hän huusi täyttä kurkkua keskellä yötä ja
+joutui kansan pilkan esineeksi. Asiain näin ollen tuli metsästys
+laiminlyödyksi, ja maahan tuli nälänhätä. Yöt olivat pitkiä ja pimeitä,
+ja ilman lihaa ei voitu saada _hooch'ia_. Väestö nurisi päällikköään
+vastaan. Juuri siihen olin tähdännytkin, ja kun he olivat oikein
+perinpohjin nälkiintyneet ja tyytymättömiä, kutsuin koko kylän kokoon
+ja pidin suuremmoisen puheen, esiinnyin kuin patriarkka ja ravitsin
+nälkäisiä. Moosu puhui myöskin ja tämän puheen sekä sen perusteella
+mitä olin tehnyt, valittiin minut hallitsijaksi. Moosu, jolla oli
+herran korva, ja joka julisti hänen tuomionsa, voiteli minut
+valaanrasvalla, ja hän teki sen liian perusteellisesti, koska hänellä
+ei ollut mitään käsitystä sellaisesta juhlamenosta. Ja molemmat jaoimme
+kansalle uuden opin kuninkaan jumalallisista oikeuksista. Tarjottiin
+_hooch'ia_ ja juhlittiin perinpohjin, ja he taipuivat mielellään uuteen
+järjestykseen.
+
+"Siinä kuulette, oi mies, että minä olen ollut ylhäisessä asemassa ja
+kantanut purppuraa ja hallinnut kansaa. Ja minä voisin olla vieläkin
+kuningas, jos vaan tupakka olisi riittänyt kauemmin, eli jos Moosu
+olisi ollut enemmän narri ja vähemmän lurjus. Sillä hän iski silmänsä
+Esanetukiin, Tummasookin vanhempaan tyttäreen, ja minä panin vastaan.
+
+"'Oi veli', sanoi hän, 'sinä olet nähnyt soveliaaksi puhua uusien
+laitosten perustamisesta tämän kansan keskuuteen, ja minä olen kuullut
+sinun sanojasi ja niistä viisastunut. Sinä hallitset jumalan antamalla
+oikeudella ja minä nain jumalan antamalla oikeudella.'
+
+"Minä huomasin, että hän nimitti minua veljeksi, ja minä suutuin ja
+polin jalkaa hänelle. Mutta hän palasi takaisin kansan luo ja teki
+loihtuja kokonaista kolme päivää, ja koko kansa otti osaa hänen
+puuhiinsa. Lopuksi pyysi hän heitä kuulemaan herran ääntä, ja niin
+julisti hän, että moniavioisuus oli jumalallinen säädös. Mutta hän oli
+ovela, sillä hän sääsi, että vaimojen lukuisuuden tulisi riippua
+varallisuussuhteista, jotenka hän rikkauksiensa takia pääsi muita
+edullisempaan asemaan. Minä en voinut olla ihailematta hänen
+neuvokkaisuuttaan, vaikka näkyi selvästi, että menestys oli noussut
+hänelle päähän, niin että hän ei ennen olisi tyytyväinen, ennenkuin
+kaikki valta ja kaikki rikkaudet olisivat hänen käsissään. Hän tuli
+pöyhkeäksi ja ylpeäksi, unohti, että se olin minä, joka olin auttanut
+häntä saamaan sen paikan, mikä hänellä oli, ja hän alkoi valmistaa
+minun perikatoani.
+
+"Mutta se oli oikein huvittavaa, sillä se kanalja sai aikaan
+tavallaan kehityksen tuossa alkuperäisessä yhteiskunnassa.
+_Hooch_-monopoolistani oli minulla tulot, joita minä en enään suostunut
+jakamaan hänen kanssansa. Hän mietti tätä jonkun aikaa, mutta sitten
+keksi hän viimein papillisen verotusjärjestelmän. Hän sääsi kymmenykset
+kansalle, piti puheen lihavista esikoisista ja sellaisesta ja esitti
+kaikenlaisia vääristeltyjä raamatunlauseita, joita hän oli sattunut
+kuulemaan, ja jotka voivat olla hänelle apuna saavuttamaan
+tarkoituksensa. Tämänkin kärsin minä ääneti, mutta kun hän esitti
+jotain sellaista joka muistutti asteettain kohoavaa tuloveroa, asetuin
+minä vastaan, ja minä tein sen sokeudessa, sillä sitä hän oli juuri
+toivonutkin. Nyt vetosi hän kansaan, ja he asettuivat hänen
+puolellensa, kateellisia kun olivat minun suurista rikkauksistani, ja
+kun heidän itsensä täytyi maksaa suuret verot. 'Minkävuoksi meidän
+pitäisi maksaa veroja, eikä teidän?' kysyivät he. 'Eikö se ole jumalan
+ääni, joka puhuu Moosun -- shamanin -- suun kautta?' Niin täytyi minun
+antaa perään. Mutta samalla kohotin minä _hooch'in_ hintaa -- ja heti
+oli hän valmis kohottamaan veroni.
+
+"Niin syntyi julkitaistelu välillämme. Minä olin aina kiinnittänyt
+erityistä huomiota Neewakiin ja Tummasookiin heidän perinnäisten
+oikeuksiensa takia, mutta Moosu syrjäytti minut perustamalla
+pappissäädyn ja antamalla heille siinä ylhäiset asemat. Kysymys
+vallasta oli joutunut hänen ratkaistavakseen, ja hän ratkaisi sen
+niinkuin se usein ennenkin on ratkaistu. Erehdykseni oli se, että minun
+olisi pitänyt ruveta shamaniksi ja hänen hallitsijaksi, mutta tämän
+huomasin liian myöhään, ja oli sallittu, että minä vetäisin lyhemmän
+korren maallisen ja henkisen vallan välisessä taistelussa. Syntyi
+ankara riita, mutta kaikki liittyivät heti Moosuun. Kansa muisti, että
+Moosu oli voidellut minut kuninkaaksi, ja kaikille oli selvänä, että
+valtani lähde ei ollut minussa itsessäni vaan Moosussa. Ainoastaan
+jotkut harvat pitivät vielä minun puoltani Angeitin johdolla, Moosun
+taas johtaessa kansanpuoluetta. Hän levitti huhua, että minulla oli
+mielessä kukistaa hänet ja asettaa omat jumalani, jotka olivat mitä
+kelvottomimpia jumalia, hänen jumaliensa sijaan. Ja tässäkin kohden
+ehti se viekas kelju ennen minua, sillä sen olin juuri aikonutkin tehdä
+-- ajattelin luopua kuninkuudesta, ymmärrättekö, ja taistella
+henkisyyttä vastaan henkisillä aseilla. Mutta hän peloitti kansaa minun
+jumalieni kelvottomuudella ja pahuudella -- varsinkin mustasi hän
+erään, jota hän nimitti 'Biz-e-Nassiksi' -- ja siten tappoi hän
+suunnitelmani jo kapaloonsa. Tapahtui, että Tummasookin nuorempi tytär
+Kluktu oli voittanut suosioni, ja minä hänen. Minä käännyin isän
+puoleen, mutta entinen hallitsija epäsi pyyntöni hyvin jyrkästi --
+sittenkun olin maksanut tytöstä hinnan -- ja hän selitti, että tyttö
+oli aiottu Moosulle. Tämä meni jo liian pitkälle, ja minä olin aikeissa
+mennä hänen igloonsa ja tappaa hänet aseettomin käsin. Mutta sitten
+muistin, että tupakka oli loppumaisillaan, ja minä palasin nauraen
+kotiini. Seuraavana päivänä manasi Moosu taas ja hän vääristi
+kertomuksen leivästä ja kalasta siten, että siitä tuli ennustus, ja
+minä voin lukea rivien välistä, että hän tähtäsi suuria lihavarastoja
+aitoissani. Kansa luki myös rivien välistä, ja koska Moosu ei
+kehottanut heitä menemään metsälle, pysyivät he kotona, ja ainoastaan
+jokunen peura ja karhu kaadettiin ja kuljetettiin kotia.
+
+"Mutta minulla oli salaiset tuumani, sitten kun olin huomannut, että ei
+ainoastaan tupakka, vaan myöskin jauhot ja siirappi alkoivat loppua.
+Muuten tunsin velvollisuudekseni pitää yllä kunnioitusta valkoisen
+miehen viisautta kohtaan ja laittaa kiusallisia huolia Moosulle, joka
+oli tullut tavattoman pöyhkeäksi siitä vallasta, minkä olin hänelle
+antanut. Sinä yönä menin liha-aittoihini ja siellä oli minulla paljon
+puuhaa. Seuraavana päivänä olivat kaikki kylän koirat huomattavan
+kylläisiä. Ei kukaan epäillyt mitään, ja minä puuhasin yhtä innokkaasti
+joka yö -- ja koirat tulivat yhä lihavemmiksi, ja kansa yhä
+laihemmaksi. He nurisivat ja pyysivät, että ennustus täyttyisi, mutta
+Moosu rauhoitti heitä ja odotti, että heidän nälkänsä tulisi vieläkin
+kovemmaksi. Ja aivan viimeiseen saakka ei hänellä ollut vähintäkään
+aavistusta heille tekemästäni kepposesta -- tarkotan tyhjiä aittoja.
+
+"Kun kaikki oli valmisna, lähetin Angeitin ja ne muutamat harvat
+uskottuni, joita olin salaisuudessa ravinnut, kutsumaan kansaa kokoon.
+Ja heimo kokoontui laajalle, kovaksi tallatulle paikalle asuntoni
+sisäänkäytävän eteen. Moosu oli myöskin läsnä ja seisoi piirin
+sisäreunassa vastapäätä minua, vakuutettuna että minulla oli tekeillä
+joku uusi suunnitelma ja valmisna kukistamaan minut ensimmäisellä
+sopivalla hetkellä. Minä nousin ja tervehdin häntä kaikkien
+läsnäolijoiden edessä. 'Oi Moosu, sinä herran siunattu', alotin minä,
+'epäilemättä on se herättänyt sinussa ihmettelyä, että minä olen
+kutsunut kansan kokoon. Ja epäilemättä olet sinä, monien
+mielettömyyksieni takia, vakuutettu minun tekevän itseni syypääksi
+kiivaisiin sanoihin ja ajattelemattomiin tekoihin. Mutta ei -- ei niin.
+Sanotaan, että jos jumalat tahtovat jonkun turmiota, tekevät he hänet
+ensin mielipuoleksi. Ja se olen todellakin ollut. Minä olen asettunut
+sinun tahtoasi vastaan ja pilkannut valtaasi ja tehnyt paljon pahaa ja
+kevytmielisiä tekoja. Ja senvuoksi ojensi minua viime yönä ilmestys, ja
+minä opin näkemään jumalattoman elintapani. Ja sinä, oi Moosu,
+näyttäydyit minulle loistavana tähtenä, ja sinun otsallasi liekehti
+tuli ja sydämmessäni tunsin suuruutesi. Minulle selvisi kaikki. Tiesin,
+että sinulla on jumalan korva käytettävissäsi, ja että se kuulee
+silloin kun sinä puhut. Ja minä muistan, että aina kun olen tehnyt
+jonkun hyvän työn, niin olen tehnyt sen jumalan ja Moosun armosta.'
+
+"'Niin lapseni', huudahdin minä, samalla kun käännyin kansan puoleen,
+'minkä oikein olen tehnyt ja mitä hyvää olen tehnyt, on se kaikki
+johtunut Moosun neuvosta. Niin kauan kun kuuntelin häntä, meni kaikki
+hyvin, sitten kun suljin korvani häneltä ja menettelin omien
+järjettömien päähänpistojeni mukaan, on kaikki käynyt hullusti. Hänen
+neuvostaan kokosin minä lihaa varastoon voidakseni ruokkia nälkäisiä
+vaikeina aikoina. Hänen suosiostaan korotettiin minut hallitsijaksi. Ja
+miten olen hoitanut virkaani? Suokaa minun sanoa se teille. Minä en ole
+tehnyt yhtään mitään. Pääni oli pyörällä vallasta, minä pidin itseäni
+Moosua mahtavampana -- ja katsokaa, minulle on käynyt huonosti. Minä
+olen hallinnut typerästi, ja jumalat ovat vihastuneet. Katsokaa, te
+olette nälän piinaamia, äitien rinnoissa ei ole tippaakaan maitoa, ja
+pikkulapset itkevät koko pitkät yöt läpeensä. Ja minä, joka olen
+paaduttanut sydämeni Moosua vastaan, en tiedä mitä tehdä, eli miten
+voitaisiin hankkia ravintoa.'
+
+"Ja nytkös he alkoivat nyökytellä ja naureskella, ja he kokoontuivat
+ryhmiin, ja minä tiesin, että he kuiskuttelivat toisilleen leivästä ja
+kalasta. Minä jatkoin nopeasti:
+
+"'Näin tulin huomaamaan oman tyhmyyteni ja Moosun viisauden, oman
+kelvottomuuteni ja Moosun kelvollisuuden. Ja koska en enään ole
+mielipuoli, tunnustan kaikki ja tahdon sovittaa tekemäni pahan, Minä
+loin jumalattomuudessani silmäni Kluktuun ja katso, hän oli aiottu
+Moosulle. Hän kuuluu kuitenkin minulle, sillä enkö ole antanut
+Tummasookille ne tavarat, jotka hän hänestä vaati? Mutta minä olen
+arvoton saamaan hänet, ja hän voi lähteä isänsä igloosta Moosun luo.
+Voiko kuu valaista kun aurinko paistaa? Muutoin saa Tummasook pitää ne
+tavarat, jotka annoin hänelle tytöstä, ja Kluktu tulee olemaan vapaa
+lahja Moosulle, jonka jumala on määrännyt hänen lailliseksi herrakseen.
+
+"Ja sitten vielä! Koska minä olen käyttänyt omaisuuttani väärin ja
+teitä sortaakseni, oi lapseni, lahjotan minä kerosikannun ja
+hanhenkaulan ja pyssynpiipun ja kuparikattilan Moosulle. Ja koska en
+voi enään hankkia itselleni mitään omaisuutta, täytyy teidän mennä
+hänen luoksensa, silloin kun haluatte _hooch'ia_, ja hän virkistää
+teitä liikoja kiskomatta. Sillä hän on suuri mies, ja itse jumala puhuu
+hänen suunsa kautta. Kuulkaahan vielä edelleen -- sydämeni on
+pehmentynyt, ja minä kadun mielettömyyttäni. Minä, joka olen hullu ja
+hullujen poika -- minä, joka olen pahan jumalan Biz-e-Nassin orja --
+minä, joka tiedän teidän vatsanne tyhjiksi, mutta en tiedä, millä ne
+voitaisiin täyttää -- minkä vuoksi minä olisin hallitsijana ja ohjaisin
+hallitusta sinun turmioksesi? Minkä vuoksi tekisin tämän, joka ei ole
+oikein? Mutta Moosu, hän joka on viisaampi kaikkia muita ihmisiä, hän
+on luotu ohjaamaan lempeällä ja oikeamielisellä kädellä. Ja kaiken sen
+perusteella, mitä nyt olen esittänyt luovun minä kuninkuudestani ja
+jätän sen Moosulle -- ainoalle, joka tietää, kuinka te voitte saada
+ravintoa nyt, kun mitään lihaa ei maassa löydy.
+
+"Nyt seurasi valtavat käsientaputukset ja kansa huusi 'Kloshe! Kloshe!
+mikä merkitsee samaa kuin 'Hyvä! Hyvä!' Minä olin huomannut ihmettelyä
+ja levottomuutta Moosun katseessa, sillä hän ei voinut käsittää yhtään
+mitään kaikesta tästä, ja hän pelkäsi valkosen miehen viisautta. Minä
+olin kaikessa tehnyt hänen mielikseen ja vieläpä myöntynyt
+sellaiseenkin, jota hän ei ollut osannut toivoakaan. Ja seisoessani
+siinä nyt, itse ryöstettyäni itseltäni kaiken vallan, tiesi hän, että
+hetki ei ollut otollinen usuttaa kansaa minua vastaan.
+
+"Ennenkuin he hajausivat ilmoitin minä, että tislauslaitos todellakin
+tulisi kuulumaan Moosulle, mutta kaikki _hooch_, mitä minulla oli,
+olisi kansan. Moosu koetti vastustaa tätä, sillä ennen emme olleet
+antaneet useampien kuin muutamien juopua yhtäaikaa. Mutta kansa huusi
+taas 'Kloshe! Kloshe!' ja oveni edessä syntyi tavaton mässääminen. Kun
+nyt juoma nousi heille päähän ja he alkoivat tulistua, neuvottelin minä
+Angeitin ja niiden harvojen kanssa, jotka olivat pysyneet minulle
+uskollisina. Minä määräsin kullekin tehtävänsä ja neuvoin, mitä heidän
+piti sanoman. Sitten menin erästä takatietä metsään paikalle, missä
+kaksi hyvin kuormitettua rekeä, kohtalaisesti ruokittujen koirien
+vetäminä, odotti minua. Kevät lähestyi, huomaattekos, ja hanki kantoi,
+joten oli paras aika lähteä matkalle itään päin. Ja sitten oli
+tupakkakin kaikki. Siellä metsässä istuskelin minä ja odottelin, sillä
+minulla ei ollut mitään pelättävää. Jos he aikoivat ajaa takaa minua,
+niin olivat heidän koiransa liian lihavat ja he itse liian laihat
+voidakseen saavuttaa minut. Sitäpaitsi otaksuin minä, että koko
+esiintyminen päättyisi tavalla, jota varten minä olin tehnyt oivallisia
+valmistuksia.
+
+"Ensin tuli eräs miehistäni juosten, ja hänen perässään toinen. 'Oi
+herra', huusi ensin tullut läähättäen, 'kylässä vallitsee suuri
+hämmennys, ja kaikki ovat pyörällä päästään. Kaikkityyni ovat he
+juoneet itsensä humalaan, ja toiset jännittävät jousiaan, ja toiset
+vaihtavat kiukkuisia sanoja. Ei koskaan ole siellä ollut vielä
+sellaista meteliä.'
+
+"Ja toinen sanoi: 'Minä olen tehnyt niinkuin olet käskenyt, oi herra --
+olen kuiskutellut kavalia sanoja kansalle ja muistuttanut kuinka ennen
+muinoin asiat olivat. Ipsukus-nainen valittaa ääneen köyhyyttään ja
+itkee rikkauksia, jotka ennen kuuluivat hänelle. Ja Tummasook luulee
+tulleensa uudestaan hallitsijaksi, ja kansaa kalvaa nälkä ja he
+ryntäävät sinne ja tänne.'
+
+"Ja kolmas: Neewak on kukistanut Moosun alttarit ja tekee loihtuja
+vanhojen, muinoin kunnioitettujen jumalien alttareilla. Ja koko kansa
+muistaa hyvän ravinnon, joka ennen kulki heidän kurkuistaan, mutta jota
+he eivät nyt enään saa. Ja ensin tappeli Esanetuk, joka oli _sick
+tumtum_, Kluktun kanssa, ja siitä syntyi aika metakka. Sen jälkeen
+tappelivat he molemmat -- koska he olivat saman äidin tyttäriä --
+Tukeliketan kanssa. Minkä jälkeen he kaikki ryntäsivät tuulispään
+tavoin Moosun kimppuun, niin että hänen täytyi juosta pakoon
+igloostaan, ja kansa teki hänestä pilkkaa. Sillä miestä, joka ei voi
+pitää kurissa vaimojaan, pidetään narrina.'
+
+"Sitten tuli Angeit. 'Suureen pulaan on Moosu joutunut, oi herra, sillä
+minä olen kuiskutellut kansalle kaiken mitä olen osannut, kunnes ne
+viimein lähtivät hänen luoksensa ja sanoivat, että heillä oli nälkä ja
+tahtoivat, että ennustus täyttyisi. Ja he huusivat kovasti: 'Iltwillie!
+Iltwillie' (Lihaa.) Moosu käski vihan ja _hooch'in_ kiihottamat
+vaimonsa tukkimaan suunsa -- ja niin vei hän koko heimon suorinta tietä
+sinun aitoillesi. Hän käski miesten avata ovet ja syömään itsensä
+kylläisiksi. Mutta katso -- aitat olivat tyhjät! He seisoivat siinä
+mykkinä, kansa oli kauhun lyömänä, ja keskellä tätä syvää hiljaisuutta
+korotin minä ääneni. 'Oi Moosu, missä ovat lihat? Me tiedämme, että
+siellä on ollut lihaa. Emmekö ole ajaneet otuksia ja kuljettaneet ne
+tänne metsästyksen loputtua. Ja on mahdotonta otaksua, että yksi mies
+olisi yksin jaksanut syödä ne suuhunsa. Ja me emme ole nähneet eläinten
+nahkoja emmekä karvoja. Mihin ovat lihat joutuneet, oi Moosu?
+Sinullahan on jumalan korva. Missä ovat lihat?'
+
+"Ja kansa huusi: 'Sinulla on jumalan korva. Missä ovat lihat?' Ja
+kauhuissaan tunkeutuivat he yhteen pelosta vapisten. Silloin lähdin
+minä kiertämään heidän joukossaan ja puhuin vavisten käsittämättömistä
+asioista -- hengistä, jotka tulevat ja lähtevät ja saavat aikaan
+vahinkoa -- kunnes he kaikki kirkuivat kauhuissaan ja painautuivat
+toinen toisiansa vasten, aivankuin pienet lapset, kun he pelkäävät
+pimeätä. Neewak puhui ja syytti siitä onnettomuudesta, joka oli
+kohdannut heitä, Moosua. Kun hän oli lopettanut, syntyi siellä
+hirvittävä meteli, ja he ottivat jousensa käsille, ja mursunhampaat, ja
+nuijat, ja kiviä rantaäyräältä. Mutta Moosu riensi kotiinsa, ja koska
+hän ei ollut juonut hooch'ia eivät he voineet saada häntä kiinni, vaan
+hoippuroivat sikin sokin ja pääsivät hitaasti eteenpäin. Vielä tällä
+hetkellä ulvovat he hänen igloonsa ulkopuolella, ja hänen vaimonsa
+riehuvat siellä sisäpuolella, ja hän ei voi saada ääntänsä kuuluville
+heidän rähinältään ja huudoltaan.'
+
+"'Sinä olet toimittanut asiasi hyvin, Angeit', sanoin minä ja käskin
+sitten: 'Mene nyt, ja ota tämä tyhjä reki ja laihat koirat ja aja
+ripeästi Moosun igloolle. Ja ennenkuin kansa, joka on juovuksissa,
+ehtii huomata mitään, heität sinä hänet rekeen ja tuot hänet tänne
+minun luokseni.'
+
+"Minä odotin hänen takaisin tuloaan, ja sillä aikaa annoin hyviä
+neuvoja toisille liittolaisilleni. Kun reki tuli takaisin, oli Moosu
+mukana, ja minä huomasin naarmuista hänen kasvoissaan, että hänen
+vaimoväkensä oli pitänyt hänestä hyvää huolta. Mutta hän hoippui reestä
+alas ja lankesi jalkoihini lumeen ja huusi: 'Oi herra, sinä annat aivan
+varmaan anteeksi palvelijallesi Moosulle kaiken sen pahan, minkä hän on
+tehnyt! Sinä olet suuri mies! Varmasti annat sinä anteeksi!'
+
+"'Kutsu minua 'veljeksi' -- kutsu minua 'veljeksi', oikasin minä,
+samalla kun nostin hänet jaloilleen mokkasiinieni kärellä. 'Tahdotko
+totella minua tästä lähtien?'
+
+"'Kyllä herra', vikisi hän, 'ijäti'.
+
+"'Paneudu sitten poikkipuolin reen yli.' Minä otin koirapiiskan
+käteeni. 'Ja käännä kasvosi lunta vasten. Ja reipastuppas nyt, sillä
+tänään matkustamme itään käsin.' Ja kun hän oli kunnollisesti sidottu
+kiinni, annoin hänelle lyönnin lyönnin perästä, ja joka iskulla
+luettelin minä ne vääryydet, jotka hän oli tehnyt minulle. 'Tässä on
+sinulle tottelemattomuudestasi yleensä -- läiskis! Ja tässä on
+tottelemattomuudestasi erityisissä tapauksissa -- läiskis! läiskis!
+Tässä on sinulle Esanetukista! Ja tässä on sielusi autuudeksi! Ja tässä
+on armollisesta vallastasi! Ja tässä on lihavista esikoisistasi! Ja
+tässä ja tässä tuloverostasi ja leivästä ja kalasta! Ja tässä
+Kluktusta! Ja tässä jumalallisista oikeuksistasi! Ja tässä kaikesta
+tottelemattomuudestasi! Ja sitten lopuksi tämä, jotta sinä oppisit
+tästä lähtien esiintymään säädyllisesti ja ymmärtäväisesti! Lopeta nyt
+ulvomisesi ja nouse ylös! Pane lumikengät jalkaasi ja mene tuonne
+etupäähän polkemaan tietä koirille. Chook! Mushon! Matkaan!'"
+
+Thomas Stevens hymyili hyvin tyytyväisesti itsekseen, samalla kun hän
+sytytti viidennen sikaarinsa ja puhalsi savurenkaan toisensa perästä
+ylös kattoa kohti.
+
+"Mutta miten kävi Tattaratin kansan?" kysyin minä. "Eikö ollut julmaa
+jättää heidät riutumaan nälkään?"
+
+Ja hän vastasi nauraen, parin savurenkaan välillä: "Jäihän heille
+lihotetut koirat!"
+
+
+
+
+Uskollisuus.
+
+
+"Minä sanon mitä teemme -- me annamme noppien ratkaista sen."
+
+"Sama minulle on", sanoi toinen ja kääntyi samassa indiaanin puoleen,
+joka oli panemaisillaan lumikenkiä majan nurkkaan. "Kuuleppas,
+Billebedam, oleppas niin kiltti ja mene Olesonin majaan ja sano
+hänelle, että me haluaisimme lainata hänen noppalaatikkoaan."
+
+Tämä äkillinen pyyntö keskellä neuvotteluja palkoista, polttopuista ja
+ruokavaroista hämmästytti Billebedamia. Sitäpaitsi oli vielä varhainen
+päivä, eikä hän ollut koskaan nähnyt Pentfieldin ja Hutchinsonin
+tapaisten valkoisten miesten askaroivan korttien ja noppien kanssa
+ennen päivän työn loputtua. Mutta hänen kasvoillaan oli
+järkähtämättömän välinpitämätön leima, joka on ominaista
+Yukonindiaanille, ja hän pani kintaat käsiinsä ja läksi.
+
+Vaikka kello oli kahdeksan, oli ulkona vielä pimeä, ja majaa valaisi
+tyhjään whiskypulloon pistetty talikynttilä. Se seisoi honkalaudoista
+tehdyllä pöydällä sikin sokin olevien likaisten tina-astioiden
+keskellä. Lukemattomista kynttilöistä oli tippunut talia pitkin korkeaa
+pullonkaulaa ja hyytynyt siihen pienoiseksi jäätiköksi. Pieni huone,
+joka täytti koko majan, oli ahdettu yhtä täyteen romua kuin pöytäkin,
+ja sen yhdessä nurkassa oli pari makuusijaa, toinen toisensa
+yläpuolella, joista peitteet riippuivat alas, samassa asennossa mihin
+miehet olivat heittäneet ne noustessaan ylös.
+
+Lawrence Pentfield ja Corry Hutchinson olivat miljoonanomistajia,
+vaikka he eivät siltä näyttäneet. Mitään tavatonta ei heissä huomannut;
+missä paikassa Michigania tahansa olisivat he menneet parista
+oivallisesta tukkipojasta. Mutta ulkona pimeässä, missä ammotti aukko
+maassa, oli monta miestä nostamassa ylös soraa ja lokaa ja kultaa aukon
+pohjasta, ja muutamilla oli viisitoista dollaria päivältä siitä, että
+he kaapivat sitä irti kallionkolosta. Joka päivä kaivettiin kultaa
+tuhansien dollarien arvosta ja nostettiin ylös maanpinnalle, ja
+kaikkityyni kuului Pentfieldille ja Hutchinsonille, jotka luettiin
+Bonanzan rikkaimpien miesten joukkoon.
+
+Pentfield keskeytti hiljaisuuden, joka seurasi Billebedamin
+poistumista, latomalla likaiset lautaset ja vadit päällekkäin ja sitten
+rummuttamalla tyhjälle paikalle rystysillään. Hutchinson niisti
+savuavaa kynttilää ja hieroi ajatuksissaan kynttilän sydämestä
+lähtenyttä nokea peukalon ja etusormen välissä.
+
+"Ajatteleppas -- minä toivon, että voisimme matkustaa kumpainenkin!"
+huudahti hän äkkiä. "Silloin olisi kaikki selvää."
+
+"Jollet sinä olisi niin vietävän itsepäinen, niin selviäisi se joka
+tapauksessa. Sinulla ei ole muuta tekemistä kuin lähteä. Minä pidän
+täällä huolen kaikesta sillä aikaa, ja seuraavana vuonna voin minä
+lähteä matkalle."
+
+"Minkävuoksi minä matkustaisin? Minulla ei ole ketään, joka odottaa
+minua..."
+
+"Omaisesi", keskeytti Pentfield kiivaasti.
+
+"Mutta niitähän on sinullakin", keskeytti Hutchinson. "Tyttö, tarkotan
+-- senhän tiedät."
+
+Pentfield kohautti olkapäitään juron näköisenä. "Hän voi kyllä odottaa,
+minun mielestäni."
+
+"Mutta hän on odottanut nyt kaksi vuotta."
+
+"Ja yksi vuosi lisää ei tee häntä niin vanhaksi, että häntä ei voisi
+tuntea."
+
+"Siitä tulisi kokonaista kolme vuotta. Ajatteleppas sitä, vanha poika
+-- kolme vuotta tässä kolkassa maailmaa, täällä kadotukseen tuomittujen
+kaatopaikalla!" Hutchinson kohotti käsivarttaan ja päästi melkein
+äänekkään valituksen.
+
+Hän oli useampia vuosia nuorempi toveriaan, ainoastaan
+kahdenkymmenenkuuden vuoden vanha, ja hänen kasvoillaan oli sellainen
+ikävän ilme, jonka huomaa niissä, jotka turhaan ovat ikävöineet
+asioita, jotka ovat olleet heiltä kauan kielletyt. Sama ilme oli
+Pentfieldin kasvoilla, ja hänen valituksensa ilmeni selvästi olkapäiden
+kohautuksessa.
+
+"Minä uneksin viime yönä, että olin Zindkand'illa", sanoi hän.
+"Musiikki soi, lasit kilisivät, naiset naureskelivat, ja minä tilasin
+munia -- niin, munia, sir -- paistettuja ja käristettyjä ja
+sipullettuja munia, valmistettuna kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja
+minä nielin ne niin pian kun ne tarjottiin."
+
+"Minäpä olisin tilannut sallaateja ja vihanneksia", arvosteli Hutchinson
+nälkäisen näköisenä, "suuren, komean retikan ja sipulia ja retiisejä --
+sellaisia, jotka narskuvat hampaissa kun niitä puree."
+
+"Minä olisin kyllä tilannut sellaisia tavaroita munien jälkeen, jollen
+vaan olisi herännyt", vastasi Pentfield.
+
+Hän otti lattialta huonosti viritetyn banjon käteensä ja alkoi
+näppäillä siitä joitakin epävarmoja säveliä. Hutchinson vavahti ja
+huokasi raskaasti.
+
+"Anna olla sen!" huudahti hän äkkiä kiivaasti, kun toinen alkoi soittaa
+jotain iloista sävelmää. "Se tekee minut hulluksi. Minä en voi sietää
+sitä."
+
+Pentfield heilautti banjon toiselle makuulavitsalle ja alkoi hyräillä.
+
+Toinen vavahti jälleen siinä istuessaan, ja hän painoi päänsä pöytää
+vasten. Pentfield jatkoi yksitoikkoista rummuttamista rystysillään.
+Kova paukaus ovella veti hänen huomionsa puoleensa. Kuura ryömi
+hitaasti ovenpieliä ylös valkoisen vaipan tavoin.
+
+Sitten syntyi hiljaisuus, ja tämä hiljaisuus ei keskeytynyt ennenkuin
+Billebedam tuli ja asetti noppalaatikon pöydälle.
+
+"Hm -- hyvin kylmä ulkona", sanoi hän. "Oleson -- hm -- puhutteli minua
+ja sanoi, että -- hm -- Yukon on jäätynyt viime yönä."
+
+"Kuuleppas, vanha poika!" huudahti Pentfield ja löi Hutchinsonia
+olkapäähän. "Se meistä, joka voittaa, voi lähteä matkalle parempaan
+maahan huomenaamulla varhain." Hän otti laatikon ja rämisteli iloisesti
+noppia. "Mitä panemme?"
+
+"Pokeria yksinkertaisesti", vastasi Hutchinson. "Heitä sinä ensin."
+
+Pentfield pyyhkäsi rämisten astiat pöydältä ja heitti sille kaikki
+viisi noppaa. Molemmat seurasivat innokkaasti niitä silmillään. Ei
+löytynyt yhtään samanlaista ja korkein noppa osotti viitosta.
+
+"_Stiff_!" valitti Pentfield.
+
+Pitkän miettimisen jälkeen otti Pentfield ylös kaikki viisi noppaa ja
+pani ne laatikkoon.
+
+"Minä heittäisin viitosia sinun sijassasi", sanoi Hutchinson.
+
+"Sitä sinä et tekisi -- et ainakaan ennen kun olet nähnyt tämän",
+vastasi Pentfield samalla kun hän heitti uudelleen. Taaskaan ei ollut
+yhtään samanlaista, ja tällä kertaa nousi noppien arvo yhdessä jaksossa
+kahdesta kuuteen.
+
+"_Stiff_ nytkin!" valitti Pentfield. "On yhtäkaikki jos et heitäkään,
+Corry -- sinä et voi hävitä."
+
+Toinen keräsi nopat vastaamatta, pudisti niitä, heitti ne pöydälle ja
+näki, että hänkin oli heittänyt kuuden pisteen _stiffin_.
+
+"Voittanut sinut joka tapauksessa, mutta minun täytyy tehdä se
+paremmin", sanoi hän, samalla kun hän otti neljä nappulaa heittääkseen
+kuutosia. "Ja tässä tulee surmanisku."
+
+Mutta nopat osoittivat kakkosta, kolmosta, nelosta ja viitosta -- siis
+vielä kerran _stiff_, eikä parempi eikä huonompi kuin Pentfieldinkään
+heitto.
+
+Hutchinson huokasi.
+
+"Ei tapahdu kertaakaan miljoonasta", sanoi hän.
+
+"Ja tuskin yhdelle ihmiselle miljoonasta", lisäsi Pentfield, minkä
+jälkeen hän nopeasti kokosi nopat ja heitti. Kolme viitosta tuli
+näkyviin, ja pitkän harkitsemisen jälkeen sai hän neljännen viitosen
+toisella lyönnillä. Hutchinson näytti kadottaneen kaiken toivonsa.
+
+Mutta ensimäisellä lyönnillään sai hän kolme kuutosta. Toisen silmät
+saivat epäröivän ilmeen ja toivo syttyi uudelleen hänen omiinsa.
+Hänellä oli yksi heitto jälellä. Yksi kuutonen vielä -- ja hän saisi
+matkustaa jään yli suolaveden luo ja kaupunkeihin.
+
+Hän pudisteli nappuloita laatikossa, teki yrityksen heittääkseen, mutta
+empi ja jatkoi niitten pudistelemista.
+
+"Anna mennä! Anna mennä! Et kai aijo pitää niitä siinä yöhön saakka!"
+huudahti Pentfield kiihkeästi. Hän painoi kyntensä pöytää vasten
+ja nojasi itsensä raskaasti sitä vastaan, vaivoin hilliten
+mielenliikutustaan.
+
+Nopat vyöryivät ulos ja ylöspäin kääntynyt kuutonen kohtasi molempien
+miesten silmät. He istuivat molemmat ja tuijottivat siihen. Syntyi
+pitkä hiljaisuus. Hutchinson heitti salavihkaa silmäyksen toveriinsa,
+joka näki sen ja antamatta huomata sitä työnsi huulensa ulos
+koettaakseen näyttää huolettomalta.
+
+Hutchinson nauroi noustessaan ylös. Se oli hermostunutta, levotonta
+naurua. Tällaisessa tapauksessa oli ikävämpää voittaa kuin tapata. Hän
+kiersi pöydän ympäri toverinsa luo ja tämä kääntyi hitaasti häntä
+kohden.
+
+"Voit olla yhtä hyvin vait, Corry! Minä tiedän kaikki, mitä aiot sanoa
+-- että sinä mieluummin tahdot jäädä tänne ja antaa minun matkustaa, ja
+kaikkea sellaista -- joten sinun ei tarvitse ensinkään sanoa sitä.
+Sinulla on omaisesi Detroitissa tervehdittävänä, ja siinähän on
+kylliksi. Muutoin voit sinä suorittaa minulle juuri sen, jonka olisin
+tehnyt, jos olisin päässyt matkustamaan."
+
+"Ja se on...?"
+
+Pentfield luki kysymyksen kokonaisuudessaan toverinsa silmistä, ja hän
+vastasi:
+
+"Niin, juuri sen. Sinä voit tuoda hänet tänne minun luokseni. Ainoa
+erotus tulee olemaan, että meidät saadaan vihkiä Dawsonissa San
+Franciscon asemasta."
+
+"Mutta, rakas ystävä", huomautti Hutchinson, "miten ihmeessä minä voin
+hänet tänne tuoda? Emmehän ole sisaruksia, ja sitten en ole koskaan
+edes nähnytkään häntä, minkävuoksi ei taida olla oikein sopivaa, että
+me matkustamme yhdessä. Luonnollisesti ei siinä milloinkaan olisi
+mitään pahaa -- sen tiedämme kumpainenkin -- mutta ajatteleppas, miltä
+se muista näyttäisi!"
+
+Pentfield kirosi hiljaan -- manaten "miltä se muista näyttäisi"
+lämpimimmille seuduille kuin Alaska.
+
+"Ja jos sinä tahtoisit olla niin hyvä ja kuunnella, etkä niin kirotun
+pian ala kopeilemaan", jatkoi hänen toverinsa, "niin olet huomaava,
+että parasta, mitä näissä olosuhteissa voin tehdä, on antaa sinun
+matkustaa tänä vuonna. Eihän ole kuin yksi vuosi seuraavaan ja silloin
+voin minä lähteä."
+
+Pentfield pudisti päätään, vaikka hän selvästi taisteli kiusauksen
+kanssa.
+
+"Ei käy päinsä, Corry -- hyvä veli! Minä kiitän sinua
+ystävällisyydestäsi ja kaikesta tästä, mutta se ei käy päinsä. Minä
+häpeisin joka kerta ajatellessani, kuinka sinä orjailisit täällä minun
+sijassani."
+
+Eräs ajatus näytti äkkiä heräävän hänessä. Hän alkoi etsiä
+makuukomerostaan, penkoi innoissaan kaikki nurin, ja sai lopuksi
+käteensä taskukirjan ja kynän, minkä jälkeen hän istui pöydän ääreen ja
+alkoi kirjoittaa ripeällä ja varmalla kädellä.
+
+"Kas tässä", sanoi hän ja antoi kirjoituksen toverilleen. "Jos sinä
+vaan annat tämän, niin tulee kaikki hyväksi."
+
+Hutchinson luki ja pani paperin pois.
+
+"Mistä tiedät, että hänen veljensä on halukas tekemään vaivaloisen
+matkan tänne?" kysyi hän.
+
+"Oo, sen tekee hän kyllä minun tähteni -- ja sisarensa", vastasi
+Pentfield. "Mutta hänhän on tottumaton sellaisiin vaivoihin, ja
+senvuoksi en tahtoisi uskoa tyttöä yksinään hänen huostaansa. Mutta kun
+sinä olet kolmantena käy matka sitävastoin helposti ja varmasti. Niin
+pian kun tulet perille, lähdet sinä heidän luoksensa ja valmistat häntä
+matkalle. Sitten matkustat itään omaistesi luo, ja kun kevät on tullut,
+ovat hän ja hänen veljensä valmiita seuraamaan sinua. Minä tiedän, että
+sinä tulet pitämään hänestä heti ensi hetkestä -- ja katsohan tätä,
+niin tunnet hänet niin pian kun saat nähdä hänet."
+
+Hän aukaisi kellonsa kuoren ja näytti valokuvaa, joka oli kiinnitetty
+sen sisäpuolelle. Corry Hutchinson tarkasteli sitä nähtävällä
+ihastuksella.
+
+"Mabel on hänen nimensä", jatkoi Pentfield, "ja on kait parasta, että
+sanon sinulle, mitenkä osaat sinne. Niin pian kun tulet San
+Franciscoon, otat ajurin ja sanot: 'Ajakaa Holmesille Myrdon
+Avenuelle!' Minä ihmettelen todellakin, jos edes tarvitsee sanoa kadun
+nimeä. Ajuri tietää joka tapauksessa missä tuomari Holmes asuu. -- Ja
+sitten", lisäsi Pentfield lyhyen vaitiolon jälkeen, "ei olisi
+pahitteeksi, jos hankkisit minulle muutamia pikkukapistuksia kuten --
+hm..."
+
+"Joita nainut mies tarvitsee", naurahti Hutchinson.
+
+Pentfield nyrpisti suutansa.
+
+"Niin juuri -- lautasliinoja ja pöytäliinoja, ja lakanoita ja tyynyjä,
+ja kaikkea sellaista. Ja sitten voisit hankkia kunnollisen
+pöytäkaluston. Sinä käsität, että hänen olisi vaikea tulla toimeen
+ilman sellaisia tavaroita. Sinä voit kuljettaa ne höyrylaivalla
+Behringin meren yli."
+
+Hutchinson kannatti innokkaasti tätä ajatusta. Kaikki hänen
+epäilyksensä oli kadonnut, ja häntä alkoi yhä enemmän miellyttää
+tehtävänsä.
+
+"Minä lupaan, Lawrence, että minä tuon tyttösi tänne oikein hienolla
+tavalla", sanoi hän keskustelun päätyttyä, kun he molemmat nousivat
+paikoiltaan. "Minä huolehdin ruuanlaitosta ja hoidan koirat, ja
+veljelle ei jää muuta tehtävää kuin katsoa, että hänen on hyvä olla ja
+tehdä se mitä minä mahdollisesti unohtaisin. Mutta minä olen unohtava
+mahdollisimman vähän, sen voin luvata sinulle."
+
+Seuraavana päivänä pudisti Lawrence Pentfield hänen kättänsä
+jäähyväisiksi ja seisoi sitten ja katseli hänen ja koirain jälkeen, kun
+ne katosivat ylöspäin jääpeitteistä Yukonia matkalla suolaveden luo ja
+muuhun maailmaan. Sitten meni Pentfield takaisin Bonanzakaivokseensa,
+missä nyt oli monta kertaa ikävämpää kuin tavallisesti, ja hän katsoi
+päättävästi kohti lähestyvää pitkää talvea. Siellä oli paljon
+tekemistä, valvoa työntekijöitä ja johtaa leikkauksia, kun porattiin
+säännöttömiä, rikkaita malmisuonia -- mutta hän ei ollut sieluineen
+mukana työssä. Ja samoin oli asianlaita ryhtyipä hän mihin tahansa
+siihen saakka, kunnes rakennuksen hirsiseinät alkoivat kohota
+kukkulalle kaivoksen takana. Se oli oikein iso talo, huolellisesti
+rakennettu ja jaettu kolmeen siistiin huoneeseen. Jokainen hirsi oli
+veistetty ja salvettu -- kallista työtä, syystä että työmiehillä oli
+viisitoista dollaria päivältä. Mutta Pentfield ei pitänyt minkäänlaisia
+kustannuksia liian suurina, kun oli kysymyksessä Mabel Holmesin tuleva
+koti.
+
+Hän joudutti innokkaasti rakennustyötä. Hänellä oli myöskin
+seinäalmanakka pöytänsä yläpuolella, ja hänen ensimäinen tehtävänsä
+joka aamu oli repäistä edellisen päivän numerolappu pois ja laskea,
+kuinka monta päivää mahdollisesti olisi vielä jälellä ennenkuin hänen
+toverinsa saapuisi alaspäin Yukonia kevätpuoleen. Muuten oli hän
+päättänyt, että kukaan ei saisi vielä nukkua uudessa asunnossa
+kukkulalla. Sen täytyy olla yhtä uuden ja käyttämättömän hänen
+tullessaan kuin se nytkin oli; ja kun uusi asunto oli täydellisesti
+valmis, pani hän riippulukon sen ovelle. Ei kukaan, häntä itseään
+lukuunottamatta, saanut mennä sinne sisälle, ja hänellä oli tapana
+istua siellä tuntikausia, minkä jälkeen hän tuli ulos kasvoillaan
+omituisesti säteilevä ilme ja iloinen ja lämmin loiste silmissään.
+
+Joulukuussa sai hän Corry Hutchinsonilta kirjeen. Hän oli äskettäin
+tavannut Mabel Holmesin. Hän oli kaikkea mitä hänen tulikin olla
+tullakseen Lawrence Pentfieldin vaimoksi, kirjoitti hän. Hutchinson
+puhui hänestä innostunein sanoin, ja kirje sai veren kuohahtelemaan
+Pentfieldin suonissa. Useita kirjeitä tuli, tuhkatiheään yksi toisensa
+jälkeen, ja toisinaan kaksi eli kolmekin samalla kertaa, kun
+postinkuletus oli ollut seisahduksissa. Ja kaikissa oli sama
+sävy. Corry oli juuri tullut Myrdon Avenueltä, Corry oli juuri
+lähtemäisillään Myrdon Avenuelle; eli Corry oli Myrdon Avenuella. Ja
+hän viipyi yhä kauemmin ja kauemmin San Franciscossa -- eikä puhunut
+mitään Detroitiin matkustamisesta.
+
+Lawrence Pentfieldistä alkoi tuntua, että hänen toverinsa oleskeli
+liian kauan Mabel Holmesin kodissa ollakseen matkalla itään omaisiaan
+tervehtimään. Hämmästyksekseen huomasi hän tuntevansa tämän johdosta
+toisinaan jonkinlaista rauhattomuutta, ja hän olisi tullut vielä
+enemmän levottomaksi, jos hän ei olisi tuntenut sekä Mabelin että
+Corryn niin hyvin. Mabel taas kirjeissään kertoi enimmäkseen Corrysta.
+Muuten ilmeni niissä myöskin epäilys, joka suorastaan läheni
+vastahakoisuutta jään yli matkustamiseen ja vihkimiseen Dawsonissa.
+Pentfield kirjoitti iloisesti takaisin ja laski leikkiä hänen
+pelostaan, jonka hän otaksui johtuvan enemmän matkan vaivojen ja
+vaarojen pelosta, kuin tyttömäisestä epäröimisestä.
+
+Mutta ikävä ja pitkä talvi pitkine odotuksineen -- kahden edellisen
+samallaisen talven jälkeen -- rasitti häntä. Työn valvominen
+kaivoksessa ei tuottanut enään mitään helpoitusta jokapäiväiseen
+yksitoikkoisuuteen, ja tammikuun loppupuolella oli hän alkanut aina
+vähän väliä pistäytyä Dawsonissa, missä hän jonkun hetken haihdutti
+ikävyyttään pelipöydän ääressä. Juuri senvuoksi, että hän saattoi
+uskaltaa hävitä, voitti hän, ja 'Pentfieldin onni' tuli vakinaiseksi
+sananparreksi faraopelaajien keskuudessa.
+
+Tämä onni seurasi häntä helmikuun puoliväliin saakka. Kuinka kauan sitä
+olisi voinut kestää on mahdoton sanoa, sillä erään tapauksen jälkeen ei
+hän pelannut koskaan enään.
+
+Se tapahtui ooperahuoneustossa, ja kokonaisen tunnin ajan oli
+näyttänyt, että hän ei voisi panna rahoja kortille voittamatta.
+Hiljaisuuden vallitessa, joka seurasi erään maksun suoritusta, virkkoi
+Nick Inwood -- joka piti pankkia -- aivan sattumalta:
+
+"Noo, miten voipi toverinne siellä kaukana, Pentfield?"
+
+"Luottakaa vaan, että Corryn on hyvä olla", vastasi Pentfield, "ja sen
+ansaitseekin hän."
+
+"Jokaisella on makunsa", selitti Nick Inwood nauraen, "mutta minun
+mielestäni naimisiin meno ei ole niinkään 'hyvä' asia."
+
+"Naimisiin? Corry?" huudahti Pentfield epäillen, mutta samalla kertaa
+tavattomasti hämmästyneenä.
+
+"Niin juuri!" sanoi Inwood. "Minä näin vihkimisen ilmoitetun San
+Francisco-lehdessä, joka tuli tänne aamulla jään yli."
+
+"Vai niin -- ja kuka on _hän_?" kysyi Pentfield samallainen
+kärsivällinen ja hillitty ilme kasvoillaan kuin on silloin, kun ottaa
+osaa johonkin leikkiin ja koko ajan tietää, että kohta kajahtaa
+homeerinen nauru jonkun kustannuksella, sitten kun tämä on tullut
+petetyksi.
+
+Nick Inwood veti sanomalehden taskustaan ja alkoi katsella sitä,
+samalla puhellen:
+
+"En juuri varmaan muista nimeä, mutta luulen, että hänen nimensä oli
+Mabel eli jotain sinnepäin -- Mabel -- aivan oikein, tässä se on! Mabel
+Holmes, tuomari Holmesin tytär -- kukahan se mahtaa olla."
+
+Lawrence Pentfield ei muuttanut ilmettään, mutta hän ihmetteli, kuinka
+joku täällä kaukana Pohjoismaassa voi tietää hänen nimensä. Hän katsoi
+vakavasti yhtä toisensa jälkeen saadakseen selville, mikä oli
+tarkoituksena tällä pilalla, jota he tekivät hänestä, mutta heidän
+kasvonsa kuvastivat ainoastaan vilpitöntä uteliaisuutta. Sitten kääntyi
+hän Inwoodin puoleen ja sanoi kylmällä ja vakavalla äänellä:
+
+"Minä uskallan lyödä viisisataa vetoa, että sitä, mitä äskettäin
+sanoitte, ei ole ensinkään siinä lehdessä."
+
+Pelaajat katsoivat koomillisella hämmästyksellä häneen.
+
+"Lorua Pentfield! Minä en halua rahojanne."
+
+"Minä luulin sen olevan tarkoituksena", vastasi Pentfield
+pilkallisesti, samalla kun hän ryhtyi jälleen peliin ja pani pari
+noppaa.
+
+Nick Inwoodin kasvot kävivät punaisiksi, ja ikäänkuin hän ei olisi
+ollut täysin varma näkemästään, luki hän hyvin tarkkaan läpi osan
+erästä palstaa sanomalehdestä. Sitten kääntyi hän Lawrence Pentfieldin
+puoleen.
+
+"Kuulkaapas, Pentfield", sanoi hän nopeasti ja hermostuneesti,
+"ymmärrätte kait, että minä en voi sietää tuollaista?"
+
+"Mitä sitten?" kysyi Pentfield kiivaasti.
+
+"Että te soimaatte minua valehtelijaksi."
+
+"En suinkaan", kuului vastaus. "Minä tarkoitin vaan, että te yrititte
+kömpelöä sukkeluutta."
+
+"Asettakaa nopat, hyvät herrat", kehoitti se, joka antoi.
+
+"Mutta minä sanon teille, että se on totta", pitkitti Nick Inwood
+itsepäisesti.
+
+"Ja minä sanon teille, että minä panen viisisataa vetoa, että sitä _ei_
+ole tuossa lehdessä", selitti Pentfield ja heitti raskaan
+kultajauhepussin pöydälle.
+
+"Olen pakoitettu, ikävä kyllä, ottamaan rahanne", kuului toisen
+vastaus, ja hän pisti lehden Pentfieldin käteen.
+
+Pentfield luki, mutta hän voi tuskin uskoa omia silmiään.
+Päällekirjoitus kuului: "Nuori Lochnivar tuli Pohjolasta", ja sitten
+kun hän oli ehtinyt niin pitkälle, että nimet Mabel Holmes ja Corry
+Hutchinson sattuivat hänen silmiinsä, katsoi hän sanomalehden nimeä ja
+ilmestyspaikkaa. Se oli eräs san franciscolainen lehti.
+
+"Rahat ovat teidän, Inwood", sanoi hän lyhyesti naurahtaen. "No, onhan
+se hyvä tietää, mitä edes liikekumppani hommailee maailmalla."
+
+Hän otti sanomalehden uudelleen käteensä ja luki kirjoituksen sana
+sanalta, hyvin tarkkaan ja hyvin hitaasti. Hän ei voinut enään epäillä.
+Corry Hutchinson oli mennyt naimisiin Mabel Holmesin kanssa, se oli
+vastaanväittämätön tosiasia. Sanomalehti kertoi hänen olevan yhden
+Bonanzan rikkaimman miehen ja Lawrence Pentfieldin (jota San Franciscon
+seurapiirit eivät olleet vielä unohtaneet) liikekumppanin sekä mainitun
+herran kanssa yhdessä osakkaana useissa muissa Klondyken rikkaissa
+malmikaivoksissa. Kirjoituksen loppupuolelta hän luki: "Otaksutaan,
+että mr ja mrs Hutchinson pikaisen matkan jälkeen Detroitiin, tekevät
+varsinaisen häämatkansa lumoavaan Klondykeen."
+
+"Minä tulen takaisin jälleen - säilyttäkää paikka minulle", sanoi
+Pentfield, samalla kun hän nousi ja otti pussinsa, joka sillä aikaa oli
+keventynyt viidensadan dollarin arvosta.
+
+Hän kulki katua alaspäin ja osti erään seattlelaisen sanomalehden.
+Siinä oli jokseenkin samaa vaikka supistetummassa koossa. Corry ja
+Mabel olivat epäilemättä naimisissa. Pentfield palasi takaisin
+ooperahuoneustoon ja otti paikkansa pelipöydän ääressä. Hän pyysi saada
+pelata rajoittamattomilla nopilla.
+
+Nick Inwood nyökäytti myöntävästi päätään sille, joka antoi. "Ajattelin
+juuri lähteä A.C. makasiinille, mutta luulen, että jäänkin tänne
+saadakseni nähdä teidän tekevän pahimpanne."
+
+Ja sitä oli Lawrence Pentfield tehnytkin kahden tunnin mielettömän
+pelin aikana, sillä silloin purasi pankinpitäjä kären uudesta
+sikaarista ja raapasi tulitikulla tulen, samalla selittäen,
+että pankki oli säretty. Pentfield kokosi pussiinsa kultahiekkaa
+neljänkymmenentuhannen dollarin arvosta, pudisti Nick Inwoodin kättä ja
+selitti, että tämä oli viimeinen kerta kun hän pelasi hänen eli
+kenenkään muun luona.
+
+Ei kukaan tiennyt eli voinut arvata, että hän oli loukkaantunut, ja
+vielä vähemmän, että hän oli loukkaantunut syvästi. Mitään muutosta
+hänen käytöksessään ei huomannut. Kokonaisen viikon hoiti hän työtänsä
+samoin kuin hän oli aina tehnyt. Sitten luki hän uutisen avioliitosta
+eräästä Portlandin lehdestä. Silloin kirjoitti hän eräälle ystävälle,
+joka otti huolehtiakseen kaivoksesta, ja hän matkusti ylöspäin Yukonia
+koirillaan. Hän seurasi Suolaveden tietä kunnes hän tuli White
+Riverille. Hän poikkesi tätä jokea ylös. Viisi päivää myöhemmin tuli
+hän eräälle metsästysleirille, joka kuului White Riverindiaaneille.
+Illalla pidettiin juhla ja Pentfield istui kunniavieraana päällikön
+sivulla. Seuraavana aamuna kääntyi hän paluumatkalle Yukonia kohti.
+Mutta hän ei matkustanut yksinään. Nuori indiaaninainen ruokki hänen
+koiriansa sinä iltana ja auttoi häntä pystyttämään leiriä.
+Lapsuudessaan oli häntä karhu pidellyt pahoin ja hän ontui hiukan.
+Hänen nimensä oli Lashka, ja alussa oli hän hyvin hämillään tuon
+ihmeellisen valkoisen miehen edessä, joka oli tullut niin äkkiä
+"tuntemattomasta" ja mennyt naimisiin hänen kanssansa, tuskin
+katsahtamattakaan häneen eli sanomatta sanaakaan... Ja nyt vei hän
+hänet kanssansa takaisin "tuntemattomaan".
+
+Mutta Lashkalla oli ollut suurempi onni kuin useimmilla
+indiaaninaisilla, jotka menivät naimisiin valkoisten miesten kanssa
+kaukana Pohjoismaassa. Niin pian kuin he tulivat Dawsonin, pyhitti
+pappi barbaarisen avioliiton, valkoisten tavan mukaan. Ja Dawsonista,
+joka Lashkasta näytti ihmeelliseltä unelta, vietiin hän suoraan
+Bonanzakaivokselle ja sijoitettiin asumaan kukkulalla olevaan uuteen
+taloon.
+
+Kymmenen päivän yleinen ihmettely, joka nyt seurasi, ei koskenut niin
+paljon sitä seikkaa, että Pentfield oli ottanut squawin pöytäänsä ja
+vuoteeseensa, mutta sitä enemmän toimitusta, jolla heidän yhteytensä
+laillistettiin. Juuri se, että avioliitto asianmukaisesti pyhitettiin
+kirkon vahvistuksella, oli asia, joka meni yli yleisen ymmärryksen.
+Mutta kukaan ei vaivannut Pentfieldiä kyselemällä siitä. Niin kauan
+kuin jonkun miehen omituisista päähänpistoista ei ole erityistä
+vahinkoa yhteiskunnalle, antaa yhteiskunta miehen olla rauhassa,
+eivätkä ne miehet, joilla oli valkoset vaimot, sulkeneet kotinsa ovea
+Pentfieldiltä. Vihkimismenot vaikuttivat, että hän ei joutunut
+squawmiesten joukkoon ja asettivat hänet kaiken siveellisen moitteen
+yläpuolelle, vaikka löytyi monta, jotka väittivät hänellä olevan huonon
+maun naisiin nähden.
+
+Ei kuulunut yhtään kirjettä ulkomailta. Kuusi postirekeä oli hävinnyt
+jäljettömiin Big Salmonin luona. Muutoin tiesihän Pentfield, että
+Corryn ja hänen morsiamensa oli näihin aikoihin jo täytynyt lähteä
+pitkälle matkallensa. He olivat luonnollisesti häämatkallansa -- tällä
+häämatkalla, josta hän oli niin usein uneksinut omalta osaltaan kahden
+yksitoikkoisen vuoden ajan. Hänen ylähuulensa koukistui katkeruudesta
+tätä ajatellessaan -- mutta, paitsi että hän oli entistään
+ystävällisempi Lashkaa kohtaan, ei hänessä voinut huomata mitään
+tavallisuudesta poikkeavaa.
+
+Maaliskuu oli kulunut ja huhtikuu lähestyi loppuaan, kun Lashka eräänä
+aamuna pyysi lupaa saada matkustaa useita peninkulmia alempana lahtea
+sijaitsevalle Siwash Peten mökille. Peten vaimo, joka oli kotoisin
+Stevart Riveriltä, oli lähettänyt sanan, että hänen pikku lapsensa voi
+huonosti, ja Lashka, joka oli hyvin äidillinen luonnostaan ja luuli
+omaavansa suurta taitoa lasten sairauksiin nähden, ei lyönyt laimin
+koskaan mitään tilaisuutta, jolloin hän sai hoitaa muitten naisten
+pienokaisia, jotka tässä suhteessa olivat häntä onnellisempia.
+
+Pentfield valjasti koiransa ja ajoi Lashkan kanssa alaspäin
+Bonanzalahtea. Ilma oli keväinen. Pakkanen oli kadottanut ankaruutensa.
+Maa oli toisin vielä lumen peitossa, mutta juoksevan veden lorina
+todisti, että talvi oli hellittämäisillään rautaisen otteensa. Vesi oli
+syövyttänyt tien useista kohti, ja siellä ja täällä oli täytynyt tehdä
+uusi kiertämällä sula paikka. Juuri sellaisen paikan kohdalla, missä
+kaksi rekeä ei mahtunut sivuuttamaan toisiansa, kuuli Pentfield
+lähestyvien kellojen helinän ja hän seisautti koiransa. Uuvuksiin
+ajettu koiravaljakko, joka veti raskaasti kuormitettua rekeä, tuli
+näkyviin kapean polvekkeen takaa. Ohjaustangon vieressä käveli mies,
+joka hoiti sitä Pentfieldille tutulla tavalla, ja reen takana kulki
+kaksi naista. Hänen katseensa kääntyi takaisin ohjaustangon luona
+kulkevaan mieheen. Se oli Corry. Pentfield astui reestä ja odotti. Hän
+oli iloinen, että Lashka oli hänen seurassaan. Kohtaus ei olisi koskaan
+voinut sattua sopivammin, jos se olisi ollut järjestetty edeltäkäsin,
+tuntui hänestä. Ja odotellessaan ajatteli hän, että mitähän he
+tulisivat sanomaan, mitä he kykenisivät sanomaan. Mitä häneen tuli, ei
+hänen luonnollisesti tarvinnut sanoa yhtään mitään. Heidän asiansa oli
+antaa kaikki selitykset, ja hän oli valmis kuulemaan heitä.
+
+Kun he saapuivat kohdalle, tunsi Corry hänet ja hän seisautti koirat.
+Ja huudahtaen: "Halloo, vanha poika!" ojensi hän kätensä.
+
+Pentfield pudisti sitä kylmästi ja ääneti. Sillä aikaa olivat molemmat
+naiset ehtineet perille ja hän huomasi, että toinen heistä oli Dora
+Holmes. Hän sieppasi lakin päästään, niin että sen laidat lepattivat,
+ja antoi hänelle kättä, minkä jälkeen hän kääntyi Mabelin puoleen.
+Tämä kumartui eteenpäin kauniina ja säteilevänä, mutta näytti
+hämmästyneeltä, kun Pentfield ojensi hänelle kätensä. Hän oli aikonut
+sanoa: "Kuinka voitte, mrs Hutchinson?" Mutta miten liekin, ei "mrs
+Hutchinson" tahtonut tulla hänen suustaan, ja kaikki mitä hän kykeni
+sanomaan oli: "Kuinka voitte?"
+
+Asemassa oli niin paljon jäykkyyttä ja neuvottomuutta, kuin hän koskaan
+oli osannut toivoakaan. Mabelista huomasi täydellisesti sen
+mielenliikutuksen, minkä hän tunsi, mutta Dora, joka nähtävästi oli
+otettu mukaan jonkinlaiseksi rauhanrakentajattareksi, huudahti:
+
+"Mitä ihmettä nyt, Lawrence?"
+
+Ennenkuin hän ehti vastata, tarttui Corry häntä käsivarteen ja veti
+hänet syrjään.
+
+"Kuuleppas, hyvä veli -- mitä tämä merkitsee?" kysyi Corry hiljaan,
+luoden samalla merkitsevän katseen Lashkaan.
+
+"Minä en juuri ymmärrä, että se voisi jollain tavoin liikuttaa sinua",
+vastasi Pentfield pilkallisella äänellä.
+
+Mutta Corry kävi suoraan asiaan.
+
+"Mitä indiaaninaisella on tekemistä sinun reessäsi? Kirotun joutavaa
+minulle saada selvittää tämä juttu. Toivon kuitenkin, että se
+selviintyy itsestään. Kuka hän on? Kenen squawi hän on?"
+
+Nyt antoi Lawrence Pentfiled iskunsa, ja hän teki sen varmalla,
+rauhallisella ylpeydellä, joka jossain määrin näytti hyvittävän hänen
+kärsimäänsä vääryyttä.
+
+"Hän on _minun_ squawini", sanoi hän. "Indiaaninainen tuolla on mrs
+Pentfield."
+
+Corry Hutchinson huokasi syvään ja Pentfield kääntyi hänestä ja meni
+molempien naisten luo. Mabel oli suuttuneen näköinen ja näytti
+pysyttelevän loitolla. Pentfield pysähtyi Doran eteen ja sanoi
+iloisesti, aivan kuin ei olisi mitään erikoista tapahtunut:
+
+"Kuinka olette voineet matkalla? Pidittekö itsenne niin lämpiminä, että
+saatoitte nukkua? -- Ja kuinka kesti mrs Hutchinson matkan vastukset?"
+kysyi hän heti sen jälkeen luoden katseensa Mabeliin.
+
+"Oh, te herttaisin tyhmeliini", huudahti Dora samalla kun hän syleili
+ja ravisti häntä. "Te olette siis nähnyt sen! Minä huomasinkin, että
+jotakin oli ilmassa, koska te olitte niin omituisen näköinen."
+
+"Minä -- minä en ymmärrä ensinkään..." änkytti Pentfield.
+
+"Uutinen oikaistiin sanomalehdessä seuraavana päivänä", jatkoi Dora
+vilkkaasti. "Meillä ei ollut aavistustakaan, että te saisitte sen
+käsiinne. Kaikissa muissa sanomalehdissä se oli oikein -- mutta
+luonnollisesti oli se onneton sanomalehti ainoa, minkä voitte saada
+käsiinne."
+
+"Odottakaahan hiukan! Kuinka -- kuinka se olikaan?" kysyi Pentfield, ja
+hänen sydämensä kutistui äkkiä kokoon säikähdyksestä, sillä hänestä
+tuntui ikäänkuin seisoisi hän pohjattoman kuilun partaalla.
+
+Mutta Dora jatkoi lavertelemistaan.
+
+"Ja ajatelkaahan, kun tuli tiedoksi, että Mabel ja minä matkustamme
+Klondykeen, niin oli _Every Other Week'issä_, että kun me olemme
+poissa, niin tulee 'iloa' Myrdan Avenuelle, mutta tarkoitus oli
+luonnollisesti 'ikävää'..."
+
+"Silloin olette..."
+
+"Niin, se olen minä, joka olen mrs Hutchinson", jatkoi Dora, "ja niin
+luulitte te tietysti koko ajan, että se oli Mabel!"
+
+"Aivan niin", sanoi Pentfield hitaasti. "Mutta nyt ymmärrän minä.
+Reportteri oli vaihtanut nimet... Ja Seattlessa ja Portlandissa olivat
+he lainanneet uutisen San Franciscolehdestä."
+
+Hän seisoi vaiti hetkisen. Mabel oli jälleen kääntynyt häntä kohden, ja
+saattoi nähdä, että hänen punastuvat kasvonsa loistivat odotuksesta.
+Corry näytti olevan hyvin huvitettu rikkinäisistä mokkasiiniensä
+käristä, ja Dora heitti salaisia silmäyksiä kauempana reessä istuvan
+Lashkan liikkumattomiin kasvoihin. Lawrence Pentfield tuijotti suoraan
+eteensä kohden synkkää tulevaisuutta, missä hän näki itsensä istuvan
+juoksevien koirien vetämässä reessä ontuva Lashka sivullaan.
+
+Ja sitten korotti hän äänensä ja sanoi hyvin avosydämisesti, samalla
+kun hän katsoi Mabelia silmiin:
+
+"Se surettaa minua syvästi. En voinut konsanaan aavistaa mitään
+sellaista. Minä luulin teidän menneen naimisiin Corryn kanssa. Ja se on
+mrs Pentfield, joka istuu tuolla reessä."
+
+Mabel Holmes kääntyi sisarensa puoleen niin uupuneen näköisenä,
+ikäänkuin koko rasittavan ja pitkän matkan aiheuttama väsymys olisi
+äkkiä vallannut hänet. Dora kiersi käsivartensa hänen vyötäisilleen.
+Corry Hutchinsonin huomio oli edelleenkin kiintynyt mokkasiineihin.
+Pentfield katsahti pikaisesti yhtä toisensa jälkeen, sitten palasi hän
+rekeensä.
+
+"Emme voi jäädä tänne koko päiväksi, kun Peten pienokainen odottaa",
+sanoi hän Lashkalle.
+
+Pitkä piiskansiima suhahti ilmassa, koirat ponnistivat ja reki lähti
+liikkeelle.
+
+"Olin vähällä unohtaa, Corry --", huusi Pentfield takaisin, "on
+parasta, että otat sen vanhan asunnon. Sitä ei ole käytetty nyt viime
+aikoina. Minä olen rakentanut uuden kukkulalle."
+
+
+
+
+Liian paljon kultaa.
+
+
+Koska tämä on kertomus kullankaivajamaasta -- ja todempi kertomus kuin
+se näyttääkään -- voi melkein odottaa, että tässä puhuttaisiin huonosta
+onnesta. Mutta se riippuu näkökohdista. Kink Mitchellin ja Hootchinoo
+Billin mielipiteen mukaan, on "huono onni" liian lievä ilmaisumuoto
+siitä mitä tapahtui, ja että näillä molemmilla miehillä on luja
+vakaumus siitä asiasta, on yleisesti tunnettua Yukonin maassa.
+
+Oli syksy 1896, kun molemmat miehet saapuivat Yukonin itäiselle
+rannalle ja vetivät esille Peterboroughkanootin eräästä
+sammalpeitteisestä vajasta. He eivät näyttäneet juuri hyväntuulisilta.
+Koko kesän etsittyään kultaa kärsien lukemattomia vaivoja ja suurta
+ravinnon puutetta, olivat he itse lopen laihtuneet ja heidän vaatteensa
+riekaleina. Moskiittopilvi surisi ilmassa kumpaisenkin pään ympärillä.
+Heidän kasvonsa olivat voidellut kokonaan tinasavella. Molemmilla
+oli tönkki tätä kosteata savea, ja niin pian kuin joku kohta
+kasvonpeitteestä kuivasi ja putosi pois, voideltiin heti uutta sijaan.
+Heidän äänensä olivat saaneet rämäjävän valittavan soinnun ja heidän
+liikkeensä osoittivat kärtyisyyttä, joka todisti häiritystä unesta ja
+turhasta taistelusta noita pieniä, siivekkäitä petoja vastaan.
+
+"Nuo lurjukset tappavat minut lopuksi", sähisi Kink Mitchell, kun
+kanootti sysättiin rannasta virtaan.
+
+"Kas niin, älähän hätäile nyt! Me olemme pian perillä", sanoi
+Hootchinoo Bill teeskennelty iloisuus haudankaltaisessa äänessään, joka
+kuulosti melkein kamalalta. "Neljässäkymmenessä minuutissa olemme Forty
+Milessä ja sitten -- kirottu pikku paholainen!"
+
+Hänen toinen kätensä päästi airon ja suuntasi voimakkaan iskun hänen
+niskaansa, minkä jälkeen hän mitä höystetyimpiä kirouksia lasketellen
+voiteli uuden kerroksen savea piston saaneelle ruumiinosalle. Kink
+Mitchell ei ollut vähintäkään huvitettu tästä esiintymisestä. Hän
+käytti ainoastaan tilaisuutta voidellakseen paksumman savikerroksen
+omaan niskaansa.
+
+He soutivat yli Yukonin vasemmalle rannalle ja laskivat sitten virtaa
+alas kevein aironvedoin, kunnes he neljänkymmenen minuutin sounnin
+jälkeen käänsivät veneen äkkiä vasemmalle erään luodon eteläpään
+ympäri. Siinä lepäsi Forty Mile äkkiä heidän edessään. Molemmat
+kurottausivat ylös ja tarkastelivat näkyä, joka levisi heidän silmiensä
+eteen. He katselivat kauan ja tarkasti, antaen veneen sillä aikaa
+ajautua virran mukana, ja heidän kasvonsa saivat vähitellen
+hämmästyksen ja ihmettelyn ilmeen. Ei ainoatakaan savua kohonnut
+satoihin nousevista hirsimajoista. Sieltä ei kuulunut yhtään
+puutahalkovan kirveen ääntä, enempää kuin sahan eli vasarankaan. Ei
+näkynyt koiria eikä miehiä suurten varastohuoneiden edessä. Ei yhtään
+höyrylaivaa ollut rannassa, ei yhtään kanoottia, ei yhtään
+tasapohjaista venettä, ei näkynyt minkäänlaisia aluksia. Joki oli yhtä
+tyhjä sellaisista kuin kaupunki näytti olevan elämästä ja liikkeestä.
+
+"Näyttää melkein kuin enkeli Gabriel olisi puhaltanut täällä pieneen
+torveensa -- ja sinä ja minä olisimme tulleet hiukan myöhään",
+huomautti Hootchinoo Bill.
+
+Hän sanoi tämän aivan huolettomasti, ikäänkuin sellaisessa tapauksessa
+ei olisi mitään tavatonta eli merkillistä. Ja Kink Mitchellin vastaus
+tuli yhtä huolettomasti -- ikäänkuin hänkään ei olisi tiennyt mistään
+erityisestä mielenliikutuksesta.
+
+"Elikkä ikäänkuin he kaikki olisivat olleet baptisteja ja ottaneet
+alukset matkustaaksensa vesitietä", lisäsi hän.
+
+"Isä-ukko siellä kotona oli baptisti", jatkoi Hootchinoo Bill. "Ja hän
+väitti aina, että se oli neljäkymmentätuhatta peninkulmaa lähempänä
+sitä tietä."
+
+Siihen loppuikin heidän pilansa. He laskivat rantaan ja kiipesivät ylös
+korkeaa rantaäyrästä. He tunsivat epämääräistä, juhlallista pelkoa
+vaeltaessaan läpi autioiden katujen. Kaupunki kylpi auringonpaisteessa.
+Hieno tuulenhenki sai köydet lepattamaan lipputankoa vasten Caledonia
+Dance Hallin suljettujen porttien edessä. Moskiitot surisivat, rastaat
+lauloivat ja pikkulintuset hyppelivät nälkäisinä hökkelien välissä;
+mutta yhtään ihmistä ei näkynyt eikä ainoatakaan merkkiä ihmiselämästä.
+
+"Olen kuolemaisillani väsymyksestä", sanoi Hootchinoo Bill, ja alensi
+tahtomattaan äänensä käheäksi kuiskaukseksi.
+
+Toveri nyökäytti ainoastaan vastaukseksi; häntä ei haluttanut häiritä
+äänellään hiljaisuutta. He kulkea laahustivat synkkinä ja äänettöminä,
+kunnes he viimein hämmästyivät saadessaan nähdä avoimen oven. Oven
+yläpuolelle oli asetettu karkeasti maalattu kyltti, joka ulottui koko
+rakennuksen leveyden ja ilmoitti, että tässä oli "Monte Carlo". Oven
+luona tuolilla istui mies hattu vedettynä silmille paistattaen itseään.
+Hän oli vanha mies. Niin hyvin parta kuin hiuksetkin olivat pitkät ja
+valkoiset ja patriarkkaliset.
+
+"Eikö tuo ole vanha Jim Cummings, joka samoin kuin mekin on tullut
+liian myöhään ylösnousemukseen?" sanoi Kink Mithell.
+
+"Hyvin luultavaa, että hän ei ole kuullut Gabrielin puhallusta", myönsi
+Hootchinoo Bill. "Halloo, Jim -- herääpäs!" huusi hän heti perään.
+
+Ukko liikkui hyvin hitaasti, vilkautti silmäänsä ja mutisi
+koneellisesti: "Mitä saa olla, hyvät herrat? Mitä saa olla?"
+
+He seurasivat häntä sisään ja heittäysivät istumaan pitkän pöydän
+ääreen, missä muinoin oli puolella tusinalla sukkelalla tarjoilijalla
+täysi työ palvellessaan vieraita. Suuri huone, jonka tavallisesti
+täytti elämä ja liike, oli nyt hiljainen ja synkkä kuin hauta. Ei
+kuulunut noppien räminää eikä norsunluisten kuulien surinaa.
+Roulette- ja faraopöydät muistuttivat hautakiviä kanfastipeitteitensä
+alla. Ei yhtään hilpeätä naisääntä kuulunut viereisestä tanssisalista.
+Vanha Jim Cummings kuivasi lasia kihdinmurtamalla kädellään, ja Kink
+Mitchell piirteli nimikirjaimiaan pöydän tomuun.
+
+"Missä ovat tytöt?" huusi Hootchinoo Bill teeskennellyllä hilpeydellä.
+
+"Poissa", vastasi vanhus äänellä, joka oli yhtä heikko ja iäkäs kuin
+hän itsekin, ja yhtä vapiseva kuin hänen kätensä.
+
+"Missä ovat Bidwell ja Barlow?"
+
+"Poissa."
+
+"Ja Sweetwater Charley?"
+
+"Poissa."
+
+"Entä hänen sisarensa?"
+
+"Poissa hänkin."
+
+"No, mutta tyttärenne Sally ja hänen pienokaisensa?"
+
+"Poissa -- kaikkityyni poissa." Ukko pudisti surullisesti päätänsä ja
+alkoi hajamielisesti käsitellä tomuisia pulloja.
+
+"Mutta sinä suuri pyhä Antonius -- mihin he ovat joutuneet?" puhkesi
+Kink Mitchell puhumaan, tuskin kyeten enää hillitsemään itseään. "Ette
+kait tarkoita, että rutto on raivonnut täällä?"
+
+"Oo -- mutta ettekö ole sitten kuulleet mitään _siitä_?" Vanhus nauroi
+hiljaa. "Hehän ovat kaikkityyni lähteneet matkalle Dawsoniin."
+
+"Mikä se on?" kysyi Bill. "Joku lahtiko? Eli anniskelupaikka? Vai onko
+se joku paikkakunta?"
+
+"Ettekö te ole koskaan kuullut puhuttavan Dawsonista?" Ukko nauroi
+ääneensä. "Dawsonhan on kaupunki, suurempi kuin Forty Mile -- niin sir,
+suurempi kuin Forty Mile."
+
+"Minä olen ollut tässä maassa seitsemän vuotta", ilmoitti Bill
+painolla, "ja minä otan vapauden sanoa, että en ole koskaan kuullut
+puhuttavan siitä citystä ennen. Halloo! Saammeko vähän lisää tätä
+whiskyä! Teidän uutisenne ovat tehneet minut aivan väsyneeksi,
+totisesti, sen ovatkin tehneet. Noo, mutta missä sijaitsee sitten tuo
+Dawson, josta puhutte?"
+
+"Suurella, aukealla tasangolla lähellä Klondyken suuta", vastasi vanha
+Jim. "Mutta missä olette molemmat olleet koko kesän?"
+
+"Sen ei juuri luulisi liikuttavan teitä, missä me olemme olleet",
+kuului Kink Mitchellin juro vastaus. "Mutta niin paljon voin minä sanoa
+teille, että me olemme olleet siellä, missä on moskiittoja niin
+paksulta, että täytyy viskata keppi ilmaan voidakseen nähdä auringon ja
+saadakseen tietää mikä aika päivästä jo on. Enkö ole oikeassa, Bill?"
+
+"Aivan oikeassa olet", sanoi Bill. "Mutta tuosta Dawsonpaikasta
+puhuttaessa -- kuinka he ovat sinne joutuneet, Jim?"
+
+"Sai kokonaisen unssin pannuunsa erään lahden luota, jonka nimi on
+Bonanza, eivätkä he ole tulleet kalliokerrokseen vielä."
+
+"Kuka löysi sen?"
+
+"Carmack."
+
+Kun toverukset kuulivat löytäjän nimen, tuijottivat he toisiinsa inhon
+ilme kasvoillansa. Mutta sitten nyökäyttivät he hyvin juhlallisesti.
+
+"Siwash George", virkkoi Hootchinoo Bill halveksivasti.
+
+"Squaw-mies", pilkkasi Kink Mitchell.
+
+"Minä en vaan panisi mokkasiineja jalkaani vaivautuakseni sen takia,
+mitä _hän_ on löytänyt", sanoi Bill.
+
+"Sanon samaa", selitti toveri. "Mies, joka on niin hiton laiska, että
+ei viitsi panna tikkua ristiin! Juuri sen vuoksi lyöttäysikin hän
+indiaanein kanssa yhteen. Luuletteko, että hänen musta lankonsa --
+antakaas kun muistelen -- Skookum Jim, vai mitä? luuletteko hänen
+olevan siellä mukana?"
+
+Ukko Cummings nyökäytti. "Tietysti -- ja vielä lisäksi -- koko Forty
+Mile, lukuunottamatta minua ja muutamia vaivaisia."
+
+"Ja juopporatteja", lisäsi Kink Mitchell.
+
+"Ee-iipäs, sir!" huudahti vanhus vakuuttavasti.
+
+"Minä uskallan lyödä vetoa, että rapajuoppo Henkins ei ole matkassa!"
+huusi Hootchinoo Bill varmana.
+
+Jimin vanha naama kirkastui. "Olkoon menneeksi, Bill -- ja nyt olette
+hävinneet."
+
+"Miten ihmeessä malttoi se vanha juoppolalli lähteä täältä?" kysäsi
+Mitchell.
+
+"He sitoivat hänet ja heittivät hänet veneeseen", selitti vanha Jim.
+"He tulivat suoraan tänne, tulivat kun tulivatkin, ja ottivat hänet
+tuolilta tuolta nurkasta, kolme juopporattia löysivät he lisäksi pianon
+alta. Ja minä sanon teille, että koko joukko lähti sellaisella
+kiireellä matkalle Dawsoniin ylöspäin Yukonia, ikäänkuin itse
+paholainen olisi ollut heidän kintereillään -- naisia, puolikasvuisia
+ja pikkulapsia, koko konkkaronkka. Bidwell tuli minun luokseni ja
+sanoi: 'Minä toivon, että te pidätte huolta Monte Carlosta, Jim', sanoi
+hän. 'Minäkin lähden mukaan.' -- 'No, mutta missä on Barlow sitten?'
+sanoin minä. 'Jo matkalla', sanoi hän, 'ja minä seuraan jälessä
+whiskylastin kanssa.' Ja antamatta minulle aikaa kertaakaan sanoa ei,
+ryntäsi hän suoraa päätä veneeseensä, ja sauvoi sitten jokea ylös kuin
+mielipuoli. Siitä saakka olen ollut täällä, enkä ole tarjonnut
+ainoatakaan lasia tätä ennen, vaikka on jo kolme päivää kulunut hänen
+lähdöstään."
+
+Molemmat toverukset katsoivat toisiinsa.
+
+"Saakeli sitä, Kink!" puhkesi Hootchinoo Bill puhumaan. "Näyttääpä
+ikäänkuin me kuuluisimme senkaltaiseen väkeen, jolla on vaan haarukat
+käsillä, kun velliä sataa."
+
+"Mutta siellähän on täydellinen kokoelma pojannulkkeja, juopporatteja
+ja kulkureja!" sanoi Kink Mitchell.
+
+"Ja squaw-miehiä", lisäsi Bill. "Ei ainoatakaan oikeata kullankaivajaa
+koko roskajoukossa."
+
+"Kaikkien oikeitten kullankaivajain, kuten sinun ja minun, Kink, osana
+on", jatkoi hän akadeemisella kaunopuheliaisuudella, "hikoilla ja
+raataa Birch Creekin tiellä. Ei ainoatakaan oikeata kullankaivajaa ole
+mukana siinä kouhossa Dawsonin matkueessa, ja sen minä sanon suoraan,
+että minä en ota yhtä ainoata askelta minkään Carmackin löydön vuoksi.
+Ainakin tahdon ensiksi nähdä minkä väristä hiekka on."
+
+"Olen samaa mieltä", myönsi Mitchell. "Juokaamme vielä lasillinen."
+
+Sitten kun he olivat tehneet päätöksensä, vetivät he kanootin maihin,
+kantoivat lastin majaansa ja valmistivat päivällisen. Mutta kun
+iltapäivä oli käsissä, alkoivat he tulla kärtyisiksi. He olivat
+tottuneet siihen hiljaisuuteen, joka vallitsee suurissa erämaissa,
+mutta tämä haudankaltainen hiljaisuus kaupungissa kiusasi heitä. He
+hämmästyttivät usein itseään koettamalla kuunnella tuttuja ääniä --
+"odottivat, että jokin ääntäs, joka ei tehnyt sitä", kuten Bill selitti
+asian. He vaelsivat läpi autioiden katujen takaisin Monte Carloon
+saadakseen enemmän juomista, ja kulkivat pitkin joen rantaa
+höyrylaivojen lastauspaikalle, missä nyt ainoastaan vesi pihisi ja
+poreili ja lohet hyppelivät ilmaan, kirkkaat suomut välähdellen
+auringonvalossa.
+
+He istuutuivat varjoon varastohuoneen eteen ja keskustelivat
+keuhkotautisen asiamiehen kanssa, jonka verensyöksyn pelko oli saanut
+jäämään jälelle. Bill ja Kink kertoivat hänelle, kuinka heillä oli nyt
+aikomus majoittua mökkiinsä ja levätä kesän raskaan työn jälkeen. He
+viittasivat jonkinlaisella mahtipontisuudella, joka puoleksi
+oli tarkoitettu herättämään luottamusta ja puoleksi kehoitti
+vastaväitteisiin, kuinka perinpohjin he nauttisivat laiskuudestaan.
+Mutta asiamiestä ei huvittanut vähääkään tämä. Hän johti keskustelun
+heti takaisin suureen malmilöytöön Klondykessa, ja heidän oli mahdoton
+saada häntä pois tästä aineesta. Hän ei voinut ajatella mitään muuta,
+ei mistään muusta puhua, ja vihdoin Hootchinoo Bill suorastaan suuttui.
+
+"Helvettiin Dawsoneinenne, sanon minä!" huudahti hän.
+
+"Sanon samaa", selitti Kink Mitchell ja jatkoi: "niinkuin se nyt
+jotakin olisi -- pelkästään poikaloppien ja paitaressujen huvimatka."
+
+Mutta nyt tuli eräs vene näkyviin alhaaltapäin virtaa. Se oli
+pitkulainen ja kapea ja pysytteli aivan lähellä rantaa. Veneessä seisoi
+kolme miestä, jotka ponnistelivat kaikin voimin eteenpäin vastavirtaa
+pitkillä sauvomilla.
+
+"Nähtävästi Circle Citystä", sanoi asiamies. "Minä olen odottanut heitä
+koko iltapäivän. Forty Mile on sataseitsemänkymmentä peninkulmaa edellä
+heitä. Mutta he eivät ole, vieköön minut hiisi, kadottaneet
+hituistakaan aikaa."
+
+"Ja nyt istumme tässä aivan rauhallisina ja katsomme, kun he ryntäävät
+ohi", selitti Bill jonkinlaisella mielihyvällä.
+
+Hän oli tuskin ehtinyt lopettaa lausettaan, kun uusi vene tuli
+näkyviin, ja parin minuutin kuluttua seurasi tätä kaksi muuta. Nyt oli
+ensimmäinen vene rannalla istuvien miesten kohdalla. Veneessä olijat
+eivät lakanneet sauvomasta tervehdyksiä vaihdettaessa, ja vaikka kovan
+vastavirran vuoksi vene pääsi hyvin hitaasti etenemään, oli se puolen
+tunnin kuluttua kadonnut näkyvistä.
+
+Ja alhaaltapäin tuli ehtimiseen vene veneen perästä, loppumattomiin.
+Bill ja Kink alkoivat tulla vielä enemmän pahalle tuulelle. He
+vilkasivat vähäväliä varkain, vaanien ja kysyvästi toisiinsa, ja jos
+heidän katseensa kohtasivat, katsoivat he hämillään pois. Kunnes
+viimein heidän katseensa kohtasivat kummankaan väistämättä.
+
+Kink avasi suunsa jotain sanoakseen, mutta ei saanut sanaakaan
+suustansa. Hän istui ja haukotteli, katsoen yhäti toveriaan.
+
+"Juuri minun ajatukseni asiasta, Kink", sanoi Bill.
+
+He katsoivat happamesti toisiinsa, ja ikäänkuin äänettömästä
+sopimuksesta nousivat he lähteäkseen asuntoonsa; vähitellen lisäsivät
+he vauhtia ja majalleen saapuivat he kaikin voimin juosten.
+
+"Emme voi kadottaa vähääkään aikaa, kun kaikki nuo ryntäävät
+eteenpäin", jupisi Kink työntäessään hapatuskannun papuruukkuun
+toisella kädellä ja haaliessaan paistinpannua ja kahvikeittiötä
+toiseen.
+
+"Emme tietystikään", läähätti Bill, joka jo oli työntäytynyt olkapäitä
+myöten vaatesäkkiin jossa heillä oli talvisukkansa ja alusvaatteensa.
+"Ja sen minä sanon sinulle, Kink -- älä unohda hiivaa, joka on siellä
+hyllyllä uunin takana."
+
+Puoli tuntia myöhemmin olivat he laittamassa venettään matkakuntoon,
+asiamiehen lasketellessa sukkeluuksia heikoista kuolevaisraukoista ja
+kultakuumeen tarttuvaisuudesta. Mutta kun Bill ja Kink painoivat pitkät
+sauvoimensa pohjaan ja alkoivat sauvoa venettä virtaa ylös, huusi hän
+heidän jälkeensä:
+
+"No, onnea matkalle sitten! Älkää unohtako merkitä palstaa eli paria
+minullekin!"
+
+He nyökäyttivät innokkaasti vastaukseksi ja tunsivat syvää sääliä tuota
+onnetonta raukkaa kohtaan, joka oli pakoitettu jäämään jälelle.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kink ja Bill ponnistelivat kovasti. Pohjoismaassa vallitsevan lain
+mukaan vievät ryntäyksessä voiton nopeat, palstat valtaavat väkevät --
+ja sitten ottaa kruunu etuoikeuksiensa nojalla naapuripalstat
+itselleen. Kink ja Bill olivat sekä nopeita että vahvoja. He
+suorittivat tuon vaivaloisen matkan pitkin, heilahtavin ottein, joka
+tykkänään musersi pari vastatullutta, jotka yrittivät pysytellä heidän
+rinnallaan. Lähdettyään Forty Milestä olivat molemmat miehet
+sivuuttaneet jok'ainoan Circle Cityn veneen, kun he lähellä Dawsonia
+olivat voittaneet veneenpituisen matkan ensimäisestä niistä ja
+jättäneet sen miehistön arveluttavan matkan päähän jälkeensä, kun he
+alottivat matkan maitse.
+
+"Äh! Tuskin voi nähdä toisiaan savulta", sanoi Hootchinoo Bill nauraen,
+kuivatessaan hikeä otsaltaan. Hän katsahti nopeasti tietä pitkin, jota
+he olivat tulleet. Siellä näkyi kolme miestä tulevan käyden puiden
+välissä. Kaksi muuta seurasi heitä kintereillä, ja heti heidän jälessä
+tuli muuan mies ja nainen näkyviin.
+
+"Tule, Kink! Kiirehdi! Kiirehdi!"
+
+Bill joudutti askeleitaan. Mitchell katsahti äkkiä taaksensa.
+
+"Minä lupaan, että he tulevat juoksemaan minkä käpälistä lähtee!"
+
+"Ja tuolla on yksi, joka on jo juossut juoksunsa loppuun", sanoi Bill
+ja osoitti tiensyrjään.
+
+Siellä makasi mies selällään ja läähätti äärimmäisilleen uupuneena.
+Hänen kasvonsa olivat sinisenkalpeat, silmät olivat pullistuneet päästä
+ulos ja lasimaiset -- hän näytti aivan kuolleelta.
+
+"_Chechaquo_!" murahti Kink Mitchell halveksuvasti. Se oli vanhan
+"hapatuksen" ylenkatsetta "vihreitä" kohtaan -- heitä, jotka olivat
+varustetut "itsestäänkäyvillä" jauhoilla ja jotka käyttivät
+hiivajauhoja korppuihinsa.
+
+Molemmilla toveruksilla oli vanhan tavan mukaan aikomus alottaa
+etsiminen alhaaltapäin virtaa, mutta kun he eräästä puuhun naulatusta
+tiedonannosta näkivät, että jo oli "_Valtaus 87 Alapuolella_" -- mikä
+merkitsi samaa kuin runsaasti kahdeksan peninkulmaa Discoveryn
+alapuolella -- muuttivat he mieltä. Nuo kahdeksan peninkulmaa
+taivallettiin vajaassa kahdessa tunnissa. Tämä oli murhaavaa nopeutta,
+kun ottaa huomioon vaikeakulkuiset tiet ja he sivuuttivat
+parisenkymmentä uupunutta, jotka olivat vaipuneet tienoheen.
+
+Discoveryssä tiedettiin hyvin vähän miten vesireitin yläosan laita oli.
+Carmackin langolla, Skookum Jimillä, oli hämärä aavistus, että palstat
+olisivat vallatut niin pitkälti kuin 30:een, mutta kun Kink ja Bill
+näkivät _79 Yläpuolelle_ kuuluvat nurkkatolpat, heittivät he
+kantamuksensa maahan ja heittäytyivät alas tupakoimaan. Kaikki heidän
+ponnistuksensa olivat olleet turhia. Bonanza oli vallattu alusta
+loppuun, "niin kauas kuin saattoi nähdä yli seuraavan vuoriselänteen",
+valitti Bill samana iltana, kun he paistoivat silavaansa ja keittivät
+kahviansa Carmackin nuotiolla Discoveryssä.
+
+"Koettakaa 'Piskuista'", ehdotti Carmack seuraavana aamuna.
+
+"Piskuinen" oli leveä puro, joka laski Bonanzaan _7 Yläpuolella_
+kohdalla. He ottivat hänen neuvonsa vastaan kaikella sillä
+ylimielisellä halveksumisella, jota "hapatus" tuntee squaw-miestä
+kohtaan, ja he viettivät sensijaan päivänsä Adam's Creekin, erään
+toisen Bonanzaan laskevan vesistön luona, joka näytti heistä
+lupaavammalta. Mutta vanha juttu taasen -- vallattu niin pitkälti kuin
+silmä voi kantaa.
+
+Kolmena päivänä kertasi Carmack neuvonsa, ja kolmena päivänä
+kuuntelivat he sitä halveksivan näköisinä. Mutta neljäntenä päivänä ei
+heillä ollut mitään muutakaan paikkaa tutkittavana ja senvuoksi
+lähtivät he kävelemään "Piskuista" ylöspäin. He tiesivät, että siellä
+todenperästä ei löytynyt monta valtausta ennestään, mutta ei ollut
+heilläkään aikomusta tehdä mitään sellaisia. He tekivät retken sinne
+pikemmin päästääkseen pahan tuulensa valloilleen kuin mistään muusta
+syystä. He olivat tulleet sekä ruokottomiksi että epäileväisiksi. He
+pilkkasivat ja tekivät ivaa kaikesta ja solvasivat jokaista
+_chechaquo'ta_, jonka he kohtasivat tiellä.
+
+Valtaukset loppuivat _Numero 23:een_. Jälellä oleva osa vesireittiä oli
+vielä valtaamatta.
+
+"Hyvä hirvilaidun", selitti Kink Mitchell pilkallisesti nauraen.
+
+Mutta Bill mittasi vakavan näköisenä viisisataa jalkaa puroa ylöspäin
+ja asetti nurkkatolpat. Hän oli saanut käsiinsä kynttilälaatikon
+pohjan, ja sen sileälle puolelle kirjoitti hän:
+
+    Tämä hirvilaidun on varattu ruotsalaisille ja _chechaquo'ille_.
+
+                                                Bill Rader.
+
+Kink luki hyväksyvän näköisenä kirjoituksen ja sanoi sitten: "Koska
+olen samaa mieltä, niin voin minäkin kirjoittaa mielelläni alle."
+
+Ja niin lisättiin myöskin nimi Charles Mitchell ilmoituksen alle. Monen
+vanhan "hapatuksen" kasvot loistivat sinä päivänä nähdessään tuon
+sukulaissielun selityksen.
+
+"Noo, miltä tuntui 'Piskuinen'?" kysyi Carmack kun he tulivat takaisin
+leiriin.
+
+"Hiiteen koko 'Piskuinen'!" kuului Hootchinoo Billin vastaus. "Minulla
+ja Kinkillä on aikomus lähteä etsimään Too Much Gold, kun olemme ensin
+levähtäneet."
+
+"Too Much Gold" oli tarumainen vesireitti, josta kaikki "hapatukset"
+uneksivat, ja, otaksuttiin, että siellä oli niin paksulti kultaa, että
+voidakseen huuhtoa sitä, ensin täytyi sora luoda sulkuihin. Mutta
+muutamien päivien lepo, jonka toverukset soivat itselleen ennen
+löytöretkeään, sai aikaan pienen muutoksen heidän suunnitelmissaan.
+Paikalle saapui nimittäin muuan ruotsalainen, joka nimitti itseään Ans
+Handersoniksi.
+
+Ans Handerson oli koko kesän tehnyt työtä päiväpalkalla Miller
+Creek'issä, kaukana Sixty Milen luona, ja kun kesä oli mennyt,
+oli hän harhaillut ylös Bonanzaa, samalla tapaa kuin moni muu
+kullanetsimiskiihkon laineilla ajelehtimaan joutunut kiertolainen,
+joita sellaisia tulvi ristiin rastiin yli maan. Hän oli pitkä ja
+hontelo. Hänen käsivartensa olivat pitkät kuin esihistoriallisen
+ihmisen, ja hänen suurilla rystysillä varustetut kätensä olivat ankaran
+työn vääntämät ja kovettamat. Hän oli hidaspuheinen ja -liikkeinen, ja
+hänen silmänsä -- yhtä siniset kuin hänen tukkansa oli keltainen --
+näyttivät olevan täynnä ikuista unelmoimista, jonka sisältöä yksikään
+ihminen ei tiennyt, ja kaikista vähimmän hän itse. Kenties johtui tämä
+ikuisen unelmoimisen ilme äärettömästä ja sisällyksettömästä
+yksinkertaisuudesta. Joka tapauksessa ymmärsivät hänet tällä tavoin
+kaikki tavalliset miehet, eikä Hootchinoo Bill'issä ja Kink
+Mitchell'issä ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa.
+
+Molemmat toverit olivat kuluttaneet päivän vieraskäynneillä
+ja juttuamisella, ja iltapuolella he menivät tilapäiseen
+kokoontumispaikkaan -- suureen telttaan, jossa kulkurit leväyttivät
+väsyneitä raajojaan ja jossa myytiin huonoa whiskyä dollarilla lasi.
+Mutta kun ainoa raha, jota käytettiin, oli kultahiekka ja kun liikkeen
+omistaja piti ylipainoa vaakakupeissaan, maksoi whisky enemmän kuin
+dollarin. Bill ja Kink eivät juoneet ollenkaan, pääasiallisesti siitä
+syystä, että heidän ainoa ja yhteinen hiekkapussinsa ei ollut niin
+hyvin täytetty, että voi montakaan kertaa käydä vaakakupissa.
+
+"Tiedätkö mitä, Bill -- minä olen saanut vihiä _chechaquo'sta_, jolla
+on säkki jauhoja", sanoi Mitchell riemuitsevasti toverilleen.
+
+Bill näytti mielenkiintoiselta ja tyytyväiseltä. Oli puute ravinnosta,
+ja molemmat miehet olivat huonosti varustetut tutkimustensa varalta Too
+Much Gold'in suhteen.
+
+"Jauhot maksavat dollarin naula", vastasi hän. "Mutta kuinka sinä
+luulet saavasi niitä?"
+
+"Annamme hänen ostaa puolet valtauksestamme", vastasi Kink.
+
+"Mistä valtauksesta?" Bill näytti olevan ymmällään. Mutta sitten muisti
+sen tilan, jonka hän oli viitoittanut ja varannut ruotsalaisille, ja
+hän huudahti: "O-hoo!"
+
+"Mutta minä en saisi silloin kitsastella sen suhteen", lisäsi hän.
+"Anna hänen saada kaikki, kunhan vaan sinä pidät varasi -- ole oikein
+antelias!"
+
+Bill pudisti päätään. "Jos minä tekisin niin, saattaisi hän pitää
+korvansa auki ja jättää kaupan sikseen. Ei -- minä annan sen sijaan
+hänen tietää, että tuota paikkaa pidetään erittäin arvokkaana, ja että
+me emme koskaan luopuisi puolesta osuudestamme, ellemme olisi kokonaan
+vailla elintarpeita. Jälestäpäinhän voimme luovuttaa hänelle koko
+hoidon."
+
+"Jollei kukaan huomaa vehkeitämme ja ota valtausta takavarikkoon",
+huomautti Bill, vaikka hän tunsikin itsensä sangen tyytyväiseksi, kun
+oli toivo saada tuo viitoitettu alue vaihdetuksi jauhosäkkiin.
+
+"Ei", vakuutti Kink rauhoittavasti. "Sillä on numero 24 ja pysyy meillä.
+_Chechaqouo't_ ottivat kuitenkin asian vakavalta kannalta ja alkoivat
+viitoittaa siitä, mihin sinä olit lopettanut. He ovatkin jo
+viitoittaneet yli vedenjakajan. Minä puhuttelin juuri erästä heistä, ja
+hän oli tullut takaisin jaloissaan suonenveto."
+
+Juuri silloin he kuulivat ensi kerran Ans Handersonin puhuvan,
+pitkäveteisesti ja sanoja tapaillen.
+
+"Minä pidän tilasta", sanoi hän paikan isännälle. "Ja minä luulen, että
+otan osuuden."
+
+Molemmat toverukset vilkuttivat silmää toisilleen, ja muutamia
+minuutteja myöhemmin istui kummastunut ja kiitollinen ruotsalainen ja
+joi huonoa whiskyä yhdessä kahden kovasydämisen muukalaisen
+kanssa. Mutta hänen päänsä oli yhtä luja kuin heidän sydämensä.
+Kultahiekkapussi oli yhtenään vaakakupissa, ja Kink Mitchell tarkasteli
+sitä huolellisesti, mutta Ans Handerson ei kuitenkaan tahtonut sulaa.
+Hänen sinisissä silmissään näyttivät ikuiset unelmat päilyvän ikäänkuin
+kesäisen järven pinnalla ja loistavan hetkisen, mutta tämä johtui
+pikemmin puheesta kullasta ja kuparikattiloista, joista hän kuuli
+hämärästi rupateltavan, kuin whiskystä, joka niin helposti solui ulos
+hänen kurkustaan.
+
+Molemmat toverukset olivat aivan epätoivoisia, vaikkakin näyttivät
+hyväntahtoisilta ja olivat äänekkäitä puheissaan ja teoissaan.
+
+"Älkää välittäkö minusta, ystäväni", Hootchinoo Bill nikotteli, käsi
+Ans Handersonin olkapäällä. "Ota toinen drinkki. Juhlimme juuri tässä
+Kinkin syntymäpäivää. Hän on partnerini, Kink, Kink Mitchell. Entäs
+mikä mahtaa olla nimenne?"
+
+Tämän selvittyä hänen kätensä laskeutui painavana Kinkin selkään, ja
+Kink teeskenteli kömpelöä hämillisyyttä sen vuoksi, että oli
+toistaiseksi juhlinnan keskipiste, kun taas Ans Handerson näytti
+tyytyväiseltä ja pyysi heitä juomaan kanssaan. Tämä oli ensimmäinen ja
+viimeinen kerta, kun hän tarjosi, kunnes peli muuttui ja hänen
+säästäväinen sielunsa kiihottui uudenlaiseen tuhlaavaisuuteen. Mutta
+hän maksoi juomat melko terveennäköisestä pussista. "Ei vähempää kuin
+kahdeksansataa siinä", laskelmoi ilvessilmäinen Kink, minkä perusteella
+hän käytti ensimmäistä tilaisuutta yksityiseen keskusteluun Bidwellin,
+huonon whiskyn ja teltan omistajan kanssa.
+
+"Tässä on pussini, Bidwell", Kink sanoi luottavaisena ja varmana, jonka
+vanha hapatus suo toinen toiselleen. "Punnitse siihen vain
+viisikymmentä dollaria muutamaksi päiväksi, ja me olemme sinulle
+kiitollisia, Bill ja minä."
+
+Senjälkeen toistuivat pussin matkat vaa'alle tiheämmin, ja Kinkin
+syntymäpäivän vietto kävi varsin hilpeäksi. Hän jopa yritti laulaa
+vanhojen hapatusten klassikkoa 'Kielletyn hedelmän mehu', mutta lopetti
+kesken ja hukutti hämmennyksensä uuteen kierrokseen juomia. Bidwellkin
+kunnioitti häntä parilla kierroksella talon laskuun; hän ja Bill olivat
+kunnon kekkulissa siihen mennessä, kun Ans Handersonin silmäluomet
+alkoivat lupsahdella ja hänen kielensä osoitti löystymisen merkkejä.
+
+Bill muuttui hellämieliseksi, sitten luottavaiseksi. Hän kertoi huolensa
+sekä kovan onnensa baarin omistajalle ja koko maailmalle yleensä sekä
+Ans Handersonille erityisesti. Hän ei tarvinnut mitään näyttelijän
+ominaisuuksia osaansa varten. Huono whisky piti siitä huolen. Hän sai
+itsensä hyvin surulliseksi itsensä ja Billin vuoksi, hänen kyyneleensä
+olivat vilpittömiä kertoessaan, kuinka hän ja hänen partnerinsa olivat
+harkinneet myydä puoliosuuden hyvästä maasta vain siksi, että heillä
+oli kova puute muonasta. Myös Kink kuunteli ja uskoi.
+
+Ans Handersonin silmät kiilsivät viekkaasti ja hän kysyi: "Paljonko
+ajattelitte pyytää?"
+
+Bill ja Kink eivät kuulleet häntä, joten hänen oli toistettava
+kysymyksensä. He vaikuttivat haluttomilta. Hän kävi innokkaammaksi,
+heilui edes takaisin pitäen kiinni baaritiskistä ja ollen pelkkänä
+korvana heidän neuvotellessaan hieman syrjässä ja kiistellessään,
+pitäisikö heidän vai eikö ja ollen eri mieltä näyttämökuiskauksin
+hinnasta, joka heidän tulisi määrätä.
+
+"Kaksisataa -- hik -- ja viisikymmentä", Bill ilmoitti lopulta, "mutta
+ehkä emme sittenkään myy."
+
+"Mikä on kauhean viisasta, jos saan sanoa tähän väliin", vakuutti
+Bidwell.
+
+"Niin kyllä", lisäsi Kink. "Emme ole armeliaisuushommissa jakelemassa
+ilman ja runsaasti ruotsalaisille ja valkoisille miehille."
+
+"Otetaanpa lisää juomaa", nikotteli Ans Handerson ovelasti vaihtaen
+aihetta suotuisampaan ajankohtaan.
+
+Ja sitten, saadakseen aikaan tuon suotuisamman ajankohdan, hänen oma
+pussinsa alkoi liikkua hänen suuren taskunsa ja vaa'an väliä. Bill ja
+Kink olivat varautuneita, mutta lopulta he antoivat periksi hänen
+taivutteluilleen. Tästä hän kävi varovaiseksi ja veti Bidwellin
+syrjään. Hän hoippuroi kovasti ja tukeutui Bidwelliin kysyessään:
+
+"Luuletteko, että nuo miehet ovat luotettavia?"
+
+"Aivan varmasti", vastasi Bidwell innokkaasti. "Olen tuntenut heidät
+useita vuosia. Vanhoja hapatuksia. Kun he myövät osuuden, niin he
+myövät osuuden. Eivät ole mitään petkuttajia."
+
+"Luulen, että ostan", selitti nyt Ans Handerson ja hoippuroi takaisin
+toisten luo.
+
+Mutta nyt hän vaipui haaveiluihin ja antoi tietää, että hän tahtoi
+saada joko koko valtauksen tai ei mitään. Tämä kiihoitti Hootchinoo
+Bill'in vihan vimmaan. Hän piti salamoivan puheen _chechaquo'itten_ ja
+ruotsalaisten "pöyhkeydestä". Mutta hän torkahti kesken lauseen, puhe
+loppui korisevaan ääneen ja pää vaipui rinnalle. Mutta niinpiankuin
+Kink tai Bidwell nipisti häntä, oli hän heti valmis purkamaan uuden
+parjaustulvan.
+
+Ans Handerson istui rauhallisena kaiken tämän kuluessa. Jokainen
+haukkumasana lisäsi hänen mielestään valtauksen arvoa. Saattoihan niin
+suurella vastahakoisuudella olla ainoastaan _yhdenlainen_ todistus
+hänelle, ja hän tunsi suurta huojennusta, kun Hootchinoo Bill kaatui
+kuorsaten lattialle ja hän saattoi kääntyä hänen helpommin
+taivutettavissa olevan yhtiökumppaninsa puoleen.
+
+Kink Mitchell antoi puhutella itseään, mutta hän oli huono laskumies.
+Hän vuodatti viljalti kyyneleitä, mutta oli taipuvainen myymään puolet
+osuutta kahdestasadasta viidestäkymmenestä dollarista -- tai myös
+kaikki seitsemästäsadasta viidestäkymmenestä. Ans Handerson ja Bidwell
+koettivat kaikin tavoin saada häntä luopumaan väärästä käsityksestään
+murto-osista, mutta heidän ponnistuksensa olivat turhat. Hän valitteli
+ja vuodatti kyyneleitä sekä tiskille että heidän hartioilleen, mutta
+nämä kyyneleet eivät kuitenkaan voineet poistaa hänen päähänpistoaan,
+että jos puoli on kahdensadan viidenkymmenen dollarin arvoinen, niin on
+kaksi puolta kolme kertaa arvokkaampi.
+
+Lopultakin -- itse Bidwell'kin muisti vain hämärästi, miten yö oli
+kulunut -- tehtiin kauppakirja -- jossa Bill Rader ja Charles Mitchell
+luopuivat kaikista oikeuksistaan ja vaatimuksista valtaukseen _24
+Eldorado_ -- jonka nimen puro oli saanut joltakin optimistiselta
+_checaquo'lta_.
+
+Kun Kink oli allekirjoittanut, koettivat kaikki kolme yhdistynein
+voimin saada Bill'iä hereille. Kynä kädessä hän sitten istui kauan ja
+huojui edestakaisin asiapaperin yli. Kun kallisarvoinen allekirjoitus
+oli viimeinkin saatu tehdyksi ja kauppasumma maksettu, huokasi
+ruotsalainen syvään, ryömi pöydän alle ja nukahti. Siellä hän sitten
+makasi ja näki kuolemattomia uniaan aamuun saakka.
+
+Mutta päivä oli kylmä ja harmaja. Häntä vilusti. Ensi töikseen hän
+itsetiedottomasti ja koneellisesti tunnusteli pussiaan. Hän kauhistui
+sen keveyttä. Muisto yön tapauksista selkisi vähitellen hänen
+aivoissaan. Sitten hän kuuli karkeita ääniä. Hän avasi silmänsä ja
+kurkisteli pöydän alta. Pari aamunvirkkua -- tai oikeammin koko yön
+matkalla ollutta miestä keskusteli Eldorado Creekin täydellisestä
+arvottomuudesta. Ans Handerson peljästyi, koetteli taskujaan ja sai
+käteensä _24 Eldorado'n_ kauppakirjan.
+
+Kymmenen minuuttia sen jälkeen herätti ruotsalainen, silmät rajusti
+tuijottaen, Hootchinoo Bill'in ja Kink Mitchell'in jotka nukkuivat
+vaippoihinsa kääriytyneinä, ja tyrkytti heille sangen töhryistä
+asiapaperia.
+
+"Minä luulen, että otan pois rahani", soperteli hän, "minä luulen, että
+otan pois rahani."
+
+Hänellä oli kyyneleitä silmissä ja kurkussa. Ne vierivät pitkin hänen
+poskiaan, kun hän lankesi polvilleen toverusten eteen ja kerjäsi ja
+rukoili. Mutta Bill ja Kink eivät nauraneet hänelle. He olisivat
+niinmuodoin voineet olla kovasydämisempiä kuin olivat.
+
+"Ensi kertaa kuulen nyt miehen itkeä tillittelevän kaivososuuden
+tähden", sanoi Bill. "Ja minä otan itselleni vapauden sanoa, että se on
+kerrassaan tavatonta."
+
+"Sitä samaa minäkin", selitti Kink Mitchell. "Onhan kaivososuuksien
+ostaminen aivan yhtä tavallinen kuin hevosten ostaminen."
+
+Heidän ihmettelynsä oli täysin oikea. He eivät voineet kuvitellakkaan,
+että he itse olisivat voineet valittaa liikeasiain tähden, eivätkä
+sentähden voineet ymmärtää, että joku muukaan voisi tehdä niin.
+
+"Poloinen raukka _chechaquo'ksi_", murahti Hootchinoo Bill, kun he
+näkivät murheellisen ruotsalaisen poistuvan tietä pitkin.
+
+"Nyt Too Much Gold'iin!" sanoi Kink Mitchell rattoisasti.
+
+Ja ennenkuin päivä oli lopussa, olivat he ostaneet Ans Handersonin
+kultahiekalla jauhoja ja sianlihaa ja maksaneet niistä huikeita summia
+ja kulkivat vedenjakajan yli Klondyke'n ja Indian Riverin välillä
+olevia virtoja kohti.
+
+Kolme kuukautta sen jälkeen tulivat he takaisin lumimyrskyn vallitessa
+ja joutuivat matkalla _24 Eldorado'on_. Oli pelkkä sattumus, että he
+tulivat sinne. He eivät olleet pitäneet silmällä entistä valtaustaan.
+Eivätkä he myöskään voineet tuulen pieksämältä lumelta nähdä paljo
+mitään, ennenkuin olivat aivan perillä. Juuri silloin helpotti tuuli
+hiukan, ja he näkivät kuopan ja sen yläpuolella vintturin, jota eräs
+mies hoiti. He näkivät hänen nostavan kuopasta ämpärillisen soraa ja
+kaatavan sen kuopan laidalle. He näkivät myös toisen miehen, joka
+tuntui merkillisen tutulta, täyttävän kattilan tuolla vastanostetulla
+soralla. Hänellä oli suuret kädet ja vaaleankellervät hiukset. Mutta
+ennenkuin he ehtivät hänen luokseen, kääntyi hän kattiloineen ympäri ja
+kiiruhti muutamaan majaan. Hän oli avopäin ja sulanut lumi juoksi
+pitkin hänen kaulaansa, mistä voi ymmärtää hänen kiireensä. Bill ja
+Kink kiiruhtivat myös majaan ja huomasivat hänen olevan polvillaan
+pesän edessä, missä huuhtoi soraa vedellä täytetyssä astiassa.
+
+Hän oli liiaksi työhönsä kiintynyt, huomatakseen enempääkään, kuin että
+joku tuli majaan. He seisoivat aivan hänen vieressään ja katselivat.
+Hän pani kattilan hitaasti pyörivään liikkeeseen ja pysäytti sen pari
+kertaa, ottaakseen sormin pois suurimmat sorakappaleet. Vesi oli
+sameata ja astia oli upoksissa siinä, niin etteivät he voineet nähdä
+sen sisältöä. Yhtäkkiä hän nosti kattilan ja kallisti siitä veden
+maahan. Keltainen aine jäi kattilan pohjalle, niinkuin voi kirnuun.
+
+Hootchinoo Bill säpsähti. Hän ei ollut koskaan uneksinut noin runsaasta
+tuloksesta.
+
+"Kylläpä on paksusti, hyvä ystävä", sanoi hän jurosti. "Kuinka paljon
+laskette siinä suunnilleen olevan?"
+
+Ans Handerson ei katsahtanut ylös, mutta vastasi: "Arvelen
+viideksikymmeneksi unssiksi."
+
+"Teidän on täytynyt sitten tulla hemmetin rikkaaksi, vai mitä?"
+
+Ans Handerson istui edelleenkin pää painuksissa, puserrellen
+kultahiekkaa saadakseen viimeisetkin sorakappaleet pois, ja hän
+vastasi: "Luulen, että minulla on hyvinkin viisisataatuhatta dollaria."
+
+"Varjele taivas!" sanoi Hootchinoo Bill, ja hän sanoi sen
+kunnioituksesta.
+
+"Varjele taivas!" toisti Kink Mitchell. Ja he menivät hiljaa ulos ja
+sulkivat oven jälkeensä.
+
+
+
+
+Tuhat tusinaa munia.
+
+
+David Rasmussen oli uuttera ihminen, ja niinkuin moni häntä suurempi
+mies, takertui hänkin yhteen ainoaan ajatukseen. Ja sentähden, kun hän
+kuuli torventoitotuksen Pohjoismaasta, suunnitteli hän uskaliaan
+keinotteluyrityksen ja pani sitten liikkeelle koko toimintatarmonsa
+toteuttaakseen sen. Hän teki ripeitä ja tarkkoja laskelmia, ja
+tulevaisuus näytti hänestä ruusunpunaiselta. Hän oli aivan varma, että
+munia myytiin Dawson'issa viidestä dollarilta tusina. Ja tästähän
+seurasi eittämättömästi, että tuhat tusinaa munia tuottaisi tuossa
+kultaisessa kaupungissa viisi tuhatta dollaria.
+
+Toiselta puolen täytyi myöskin kustannukset ottaa huomioon, ja hän teki
+sen ja teki sen sangen tarkasti, sillä hän oli ajatteleva mies,
+erinomaisen käytännöllinen ja neuvokas, eikä hän koskaan antanut
+sydämensä lämmetä minkäänlaisesta mielikuvituksesta. Jos hän laskisi
+kustannukset viideksitoista sentiksi tusinalta, niin nousisi
+kokonaissumma tuhannelta tusinalta sataanviiteenkymmeneen dollariin --
+jonninjoutava summa suunnattomaan voittoon nähden. Ja jos hän myöskin
+otaksuisi, ainoastaan otaksuisi -- tehdäkseen kerran itsensä vikapääksi
+tarpeettomaan hullutukseen -- että hänen itsensä ja munien kuljetukseen
+menisi sen lisäksi vielä kahdeksansataa viisikymmentä, niin jäisi
+hänelle joka tapauksessa neljätuhatta puhdasta voittoa, kun oli myynyt
+viimeisen munan ja saanut viimeisen maksun kultahiekassa.
+
+"Sillä katsos, AIma" -- hän teki aina laskelmia vaimonsa kanssa, hauska
+ruokasali tulvillaan karttoja, virallisia tiedonantoja, matkailijain
+käsikirjoja ja "Alaskan oppaita" -- "katsos, kustannuksista ei voi
+oikeastaan puhua, ennenkuin tullaan Dyea'an; matka sinne tekee
+viisikymmentä dollaria ensimäisessä luokassa. Ja Dyea'sta Lake
+Linderman'iin kuljettavat intiaanikantajat tavaroita kahdestatoista
+sentistä naulan -- siis kahdestatoista dollarista sata eli
+sadastakahdestakymmenestä tuhat. Jos nyt otaksutaan, että minulla on
+tuhat viisisataa naulaa, niin se maksaa satakahdeksankymmentä dollaria
+-- sanokaamme varmuuden vuoksi kaksisataa. Olen kuullut eräältä
+luotettavalta klondykelaiselta, joka on vasta tullut sieltä, että voin
+ostaa itselleni veneen kolmella sadalla. Ja sama mies on sanonut, että
+voin olla varma siitä, että saan mukaani pari matkustajaa, jotka
+maksavat siitä hyvästä sataviisikymmentä kumpainenkin, niin että minä
+siten saan veneen ilmaiseksi, ja sitäpaitsi he voivat auttaa minua
+veneen hoitamisessa. Ja -- siinä kaikki! Dawson'issa kuljetan minä
+munat maihin veneestä. No, katsokaamme nyt, paljoko kustannukset
+kaikkiaan tekevät. -- Viisikymmentä dollaria San Franciscosta Dyea'an
+-- kaksisataa Dyea'sta Linderman'iin -- veneen maksavat matkustajat --
+siis kaiken kaikkiaan kaksisataaviisikymmentä", laski hän ripeästi. "Ja
+sitten sata vaatteisiin", jatkoi hän hyvillä mielin, "jonka jälkeen jää
+vielä viidensadan suuruinen vararahasto arvaamattomia tapauksia varten.
+Ja mitäpä sellaisia saattaisi sattua?"
+
+Alma kohautti olkapäitään ja rypisti silmäkulmiaan. Jos avara Pohjola
+kykenisi nielemään miehen ja tuhat tusinaa munia, niin olisi siellä
+aivan varmaan tarpeeksi tilaa muullekin, mitä hän omisti. Tämä oli
+hänen ajatuksensa, mutta hän ei sanonut mitään. Hän tunsi David
+Rasmussen'in kyllin hyvin.
+
+"Jos otetaan aika kaksinkertaisesti tilapäisten viivytysten varalta,
+niin teen minä matkan kahdessa kuukaudessa. Ajattele sitä, Alma!
+Neljätuhatta kahdessa kuukaudessa! Se on kokonaan toista kuin ne
+vaivaiset sadat kuukaudessa, mitä minulla nyt on. Sitten me
+muuttaisimme kauas pois, missä olisi enemmän tilaa -- meillä olisi
+kaasuvalo joka huoneessa ja avara näköala -- nykyisen asuntomme vuokra
+riittäisi veroihin, vakuutusmenoihin ja veteen, jäisipä siitä vielä
+ylikin. Ja saattaahan olla mahdollista, että minä löydän kultasuonen ja
+palaan takaisin miljonäärinä. No, sanoppas nyt, Alma -- etkö luule,
+että minä olen kohtuullinen laskelmissani?"
+
+Ja tuskinpa Alma saattoi muuta ajatellakkaan. Ja sitäpaitsi: olihan
+hänen oma serkkunsa -- tosin etäistä haaraa ja sen lisäksi perheen
+musta lammas, hurjapää ja yleisesti tunnettu heittiö -- vastikään
+palannut tuosta merkillisestä Pohjolasta, mukanaan satatuhatta dollaria
+kultahiekassa, puhumattakaan puolesta osuudesta siihen luolaan, josta
+se oli peräisin!
+
+David Rasmussen'in maustekauppias hämmästyi kovin, nähdessään hänen
+asettelevan munia vaakakuppeihin syrjäisimmässä tiskin sopukassa, ja
+Rasmussen itse hämmästyi vielä enemmän, havaitessaan, että tusina munia
+painoi puolitoista naulaa -- hänen tuhat tusinaansa painaisi
+niinmuodoin yksistään tuhatviisisataa! Hänen vaatteensa, vaippansa,
+keitinvehkeensä ja matkalla välttämätön ruokavarasto eivät siis saisi
+painaa mitään! Tämä sotki kerrassaan hänen tekemänsä laskelmat, ja hän
+oli juuri aikeissa ruveta sommittelemaan uusia, kun sai ajatuksen
+punnita ainoastaan _pieniä_ munia. "Sillä olivatpa ne pieniä tai
+suuria, tuhat tusinaa munia on kuitenkin aina tuhat tusinaa munia",
+puheli hän rikkiviisaasti itsekseen -- ja nyt hän huomasi, että tusina
+pieniä munia painoi ainoastaan yksi ja neljäsosa naulaa. Tämän jälkeen
+San Franciscon kaupunki tuli tulvilleen asiamiehiä, ja hämmästyneille
+hankitsijaliikkeille ja meijeriyhtiöille tehtiin yht'äkkiä kyselyjä
+munista, jotka eivät painaneet enempää kuin kaksikymmentä unssia
+tusina.
+
+Rasmussen panttasi nyt pienen huvilansa tuhannesta dollarista, hommasi
+vaimonsa pitkä-aikaiselle matkalle sukulaistensa luo, jätti työnsä ja
+sonnustautui matkalle pohjoista kohti. Pysyäkseen tekemässään
+kustannusarviossa hän osti toisenluokan paikan, joka tuulen vuoksi oli
+huonompi kuin välikansipaikka; ja myöhään kesällä hän astui kalpeana ja
+horjuen munineen maihin Dyea'ssa. Ennenpitkää hän kuitenkin sai
+takaisin ruokahalunsa ja entiset ruumiinvoimansa. Ensimäinen
+keskustelunsa Chilkoot-kantajien kanssa sai hänet vilkastumaan ja
+parantamaan ryhtiänsä. He pyysivät neljäkymmentä senttiä naulalta
+tuolta kaksikymmentä kahdeksan penikulmaa [tarkoitetaan Englannin
+peninkulmaa. Suomentajan huom.] pitkältä taipaleelta, mutta kun hän ei
+näyttänyt sitä paljoksuvan, nousi heidän vaatimuksensa neljäänkymmeneen
+kolmeen. Viisitoista juroa intiaania kiinnitti hänen laatikkojensa
+kantohihnat hartioilleen neljänkymmenen viiden sentin palkasta
+naulalta, mutta päästi ne irti jälleen, kun eräs likainen ja rääsyinen
+skaguaylainen Kroisos, joka oli menettänyt hevosensa White Pass'in
+tiellä ja nyt teki viimeisen epätoivoisen ponnistuksen päästäkseen
+Chilkoot'ista oli tarjonnut heille neljääkymmentä seitsemää.
+
+Mutta Rasmussen oli väsymätön, ja viidelläkymmenellä sentillä hän sai
+kantajia, jotka kaksi päivää myöhemmin laskivat hänen munansa
+vahingoittumattomina maahan Linderman'issa. Viisikymmentä senttiä
+naulalta tekee kuitenkin tuhat dollaria tonnilta, ja hänen
+tuhannenviidensadan naulan painoinen kauppavarastonsa oli tyhjentänyt
+hänen vararahastonsa ja jättänyt hänet Tantaluksen pisteeseen, josta
+hän joka päivä näki vastarakennettujen veneiden lähtevän Dawson'iin.
+Muuten vallitsi väsymätön levottomuus ja huoli leirissä, missä veneitä
+rakennettiin. Miehet työskentelivät vimmatusti, aamuvarhaasta
+iltamyöhään, niin paljon kuin jaksoivat -- tilkitsivät, takoivat ja
+naulasivat mielettömällä kiireellä, minkä syytä ei ollutkaan vaikea
+huomata. Päivä päivältä solui lumiraja alemmas pitkin paljaita
+vuorenhuippuja, pohjoismyrskyt seurasivat toinen toistaan, tuoden
+mukanaan räntäsateita, jääsohjua ja lumipyryjä, ja lahtiin ja seisovaan
+veteen tuli pintajää, joka vahveni tunti tunnilta. Ja kaikki vakavat,
+koneellisesti työskentelevät miehet käänsivät tuontuostakin kelmeät
+kasvonsa merelle päin, katsoakseen oliko se jo jäätynyt. Sillä
+jäätyminen oli sama kuin surmanisku heidän toivolleen -- toivolle
+päästä kulkemaan pitkin vuolaasti juoksevaa virtaa ennenkuin laivakulku
+keskeytyy merellä.
+
+Suureksi surukseen huomasi Rasmussen, että hänellä oli kolme
+kilpailijaa. Oli kyllä totta, että yhdellä heistä, eräällä pikkuisella
+saksalaisella oli ollut kova onni, ja hän oli aikeissa itse kantaa
+tavaravarastonsa jäännöksiä edelleen; mutta molemmilla toisilla oli
+pian veneensä valmiina, ja he rukoilivat kauppamiesten jumalaa
+pidättämään talven rautakättä vielä päivän. Mutta rautakäsi puristi
+maan lujaan otteeseensa. Miehiä paleltui pohjoistuulessa, joka
+pyyhkäisi Chilkoot'in yli, ja Rasmussen oli palelluttanut varpaansa,
+ennenkuin huomasikaan sitä. Hänelle tarjoutui tilaisuus päästä
+matkustajaksi erääseen veneeseen, joka oli juuri matkalle lähdössä,
+mutta se maksoi kaksisataa käteistä, eikä hänellä ollut penniäkään.
+
+"Minä luulen, että te voitte odottaa hiukkasen", sanoi ruotsalainen
+venerakentaja, joka oli löytänyt Klondykensä sieltä ja oli kyllin
+viisas huomatakseen sen, "ainoastaan hiukkasen -- niin minä rakennan
+teille oikein hienon veneen, niin totta kuin nimeni on Petter."
+
+Tähän lupaukseen luottaen lähti Rasmussen takaisin Crater Lake'en,
+jossa hän tapasi pari sanomalehden kirjeenvaihtajaa, joiden
+sekaannnuksiin joutuneet tavarat olivat hajallaan Stone House'sta aina
+Happy Camp'iin asti.
+
+"Tjaa", sanoi hän heille, "minulla on tuhat tusinaa munia
+Linderman'issa, ja parhaillaan lyödään viimeisiä nauloja veneeseeni.
+Minulla on ollut saakurinmoinen onni. Veneet ovat harvinaisia, niinkuin
+tiedätte, eikä siellä enää ole ainoatakaan saatavissa."
+
+Tämän jälkeen molemmat kirjeenvaihtajat melkein väkipakolla halusivat
+tulla hänen seuraansa. He heiluttivat vihreitä seteleitä hänen
+silmiensä edessä ja helistelivät kultarahoja kouransilmässä. Hän ei
+tahtonut ensin edes kuunnellakaan heitä, mutta he saivat hänet
+houkutelluksi puoliväkisin, ja hän lupasi viimein heidät ottaa,
+kummankin kolmestasadasta. Tämän jälkeen he tyrkyttivät hänelle maksun
+etukäteen. Ja sill'aikaa kun he kirjoittivat sanomalehdilleen tuosta
+tuhat tusinaa munia omistavasta laupiaasta samarialaisesta, oli tämä jo
+matkalla takaisin tuon ruotsalaisen veneenveistäjän luo Linderman'iin.
+
+"Kuulkaahan! Antakaa minulle tuo venhe!" kuului hänen tervehdyksensä,
+samalla kun hän helisteli kirjeenvaihtajien kultarahoja ja heitti
+halukkaita silmäyksiä vasta valmistuneeseen alukseen.
+
+Ruotsalainen tuijotti yksinkertaisen näköisenä häneen ja pudisti
+päätään.
+
+"Paljoko se toinen maksaa tästä? Kolmesataa? No, tässä on neljä.
+Ottakaa ne".
+
+Hän koetti tyrkyttää hänelle rahoja, mutta ruotsalainen ei huolinut.
+
+"Ei käy päinsä. Olen sanonut, että hän saa venheen. Te saatte luvan
+odottaa".
+
+"Tässä on kuusisataa. Viimeinen tarjoukseni. Ottakaa ne nyt tai jääkää
+ilman. Voittehan sanoa hänelle, että se oli erehdys."
+
+Ruotsalainen epäröi. "Luulen sen käyvän päinsä", sanoi hän lopulta, ja
+kun Rasmussen näki hänet viimeisen kerran, vaivasi miesparka turhaan
+päätänsä, selittääkseen erehdyksen sopivalla tavalla toisille
+tovereille.
+
+Saksalainen kompastui ja taittoi jalkansa Deep Lake'n jyrkänteellä,
+jonka vuoksi hän möi tavaransa dollarista tusinan ja palkkasi rahoilla
+intiaaneja kantamaan hänet takaisin Dyea'an. Mutta seuraavana aamuna,
+laittautui Rasmussen matkalle kirjeenvaihtajiensa kanssa, ja hänen
+molemmat kilpailijansa seurasivat heti jälessä.
+
+"Kuinka paljon teillä on?" kysyi toinen heistä, pieni, laiha mies New
+Englannista.
+
+"Tuhat tusinaa", vastasi Rasmussen ylpeästi.
+
+"Oho! Mutta minä lyön vetoa, että lyön teidät laudalta, vaikka minulla
+onkin vain kahdeksansataa".
+
+Kirjeenvaihtajat tarjoutuivat lainaamaan hänelle rahaa vetoon. Mutta
+Rasmussen hylkäsi tarjouksen, ja yankee löi sen sijaan vetoa toisen
+kilpailijan, mustaviiksisen meripojan ja purjehtijan kanssa, joka
+lupasi "antaa heidän nähdä hiukkasen, kunhan rupeaa ryskämään". Hän oli
+ensimäinen, joka lähti Linderman'ista, ja ottamatta selvää laivakululle
+soveliaasta reitistä, hän ohjasi lastatun veneensä keskelle kuohuvia
+virtoja kallioitten väliin. Rasmussen ja yankee, jolla myös oli kaksi
+matkustajaa, ponnistelivat vaarapaikkojen sivu laatikot selässä ja
+vetivät veneensä tyhjinä vaikeakulkuisen väylän läpi Bennettiin.
+
+Bennett oli kaksikymmentä viisi penikulmaa pitkä järvi, kapea ja syvä,
+jonkinlainen läpikulkureitti vuorten välitse, jossa myrsky alinomaa
+raivosi. Rasmussen leiriytyi erääseen santakuoppaan järven yläpäässä,
+jossa joukko miehiä ja veneitä, jotka aikoivat pohjoiseen päin, oli
+joutunut arktisen tuulen kynsiin. Hän heräsi aamulla ulvovaan
+etelätuuleen, joka toi mukanaan kylmyyttä lumi- ja jääpeitteisiltä
+vuortenhuipuilta ja laaksoista ja tuntui kylmältä kuin pohjoistuuli
+ikään. Mutta ilma oli selkeä, ja hän näki yankeen katoavan ensimäisen
+niemen taakse, vene täydessä purjeessa. Vene toisensa jälkeen lähti
+liikkeelle, ja kirjeenvaihtajat halusivat innokkaasti matkalle.
+
+"Me saavutamme hänet ennenkuin saavumme Cariboo Crossing'iin",
+vakuuttivat he Rasmussen'ille asettaessaan purjeita kuntoon ja _Alman_
+saadessa ensimäiset kovakouraiset hyväilynsä jääkappaleita täynnä
+olevalta aallokolta.
+
+Rasmussen oli aina ollut kaikkea muuta kuin merisankari, mutta nyt hän
+tarttui peräsimeen päättäväisin ilmein. Hänen munalaatikkonsa olivat
+hänen silmäinsä edessä, varmassa säilössä kirjeenvaihtajain
+matkatavarain alla veneen pohjalla, ja kuinka olikaan, tuli hänellä
+myöskin mieleen pieni huvilansa ja tuhannen dollarin panttaus.
+
+Oli purevan kylmää. Tavantakaa hän veti veneeseen perämelan ja otti
+toisen, sill'aikaa kun hänen matkustajansa raaputtivat jäätä
+edellisestä. Mihin vain tyrskyt heittivät vettä, muuttui se heti
+jääksi, ja priipurjeen puomi, joka lakkaamatta kävi vedessä, tuli
+täyteen jääpuikkoja. _Alma_ ponnisteli ja huojui eteenpäin ankarassa
+vedenkäynnissä, kunnes sen liitteistä ja saumoista alkoi tihkua vettä,
+mutta sen sijaan että olisivat pumpanneet, hakkasivat kirjeenvaihtajat
+herkeämättä jäätä ja heittivät sitä mereen. Ei lepoa, ei rauhaa!
+Mieletön kilpajuoksu talven kanssa oli alkanut, ja veneet syöksyivät
+eteenpäin yhtämittaisena jonona.
+
+"M-m-me emme voi py-pysähtyä, vaikka sielujemme autuus olisi
+kysymyksessä", soperti toinen kirjeenvaihtajista, sammaltaen kylmästä,
+vaan ei pelosta.
+
+"Aivan oikein! Anna huhkia vaan, ukkoseni!" rohkaisi toinen.
+
+Rasmussen vastasi tylsämielisesti irvistäen. Luoksepääsemättömät rannat
+häämöittivät ryöppyävän kuohun läpi, ja ainoastaan aukealla merellä
+saattoivat he pysyä samassa vauhdissa sortumatta aaltoihin. Purjeiden
+laskeminen olisi ollut sama kuin varma perikato. Useita kertoja he
+sivuuttivat veneitä, jotka luovivat kallioiden välissä, ja yhden he
+näkivät kolahtavan tyrskyn peittämään karikkoon. Muuan pieni kahden
+miehen ohjaama alus heidän takanaan meni kumoon, kun purjeita
+käännettiin.
+
+"Pi-pi-pidä varasi, ukkoseni", huusi kirjeenvaihtaja kalisevin hampain.
+
+Rasmussen irvisti ja puristi pakottavat sormensa lujemmin perämelan
+ympärille. Parikymmentä kertaa oli meri iskenyt veneen leveään perään
+ja heittänyt aluksen oikealta suunnaltaan, niin että purjeet avuttomina
+lepattivat, ja joka kerta oli Rasmussen ainoastaan äärimmäisillä
+ponnistuksilla välttänyt vaaran. Irvistys oli siten ikäänkuin
+vähitellen jähmettynyt hänen kasvoilleen, ja kirjeenvaihtajiin vaikutti
+kiihoittavasti katsella häntä.
+
+_Alma_ syöksyi erään yksinäisen kallion ohi sadan yardin päässä
+rannasta. Sen huipulta, jota aallot huuhtelivat, päästi muuan mies
+rajun huudon, joka kuului myrskyn läpi. Mutta viime hetkellä oli _Alma_
+lentänyt sivu, ja kallio näkyi enää mustana pilkkuna kuohujen keskellä.
+
+"Se oli yankee! Mutta missä on merimies?" huusi toinen Rasmussenin
+matkustajista.
+
+Rasmussen katsahti olkansa yli tummaan priipurjeeseen heidän takanaan.
+Hän oli nähnyt sen sukeltavan esiin sumusta tuulen yläpuolella, ja
+tunnin sisään, jolloin hän oli pitänyt sitä silmällä, oli se tullut
+vähitellen suuremmaksi. Merimiehen oli nähtävästi täytynyt korjata
+joitakin vaurioita, ja nyt hän aikoi korvata menettämänsä ajan.
+
+"Tuolla hän tulee!"
+
+Molemmat matkustajat lakkasivat hakkaamasta jäätä ja vain katsoivat
+katsomistaan. Kaksikymmentä peninkulmaa Bennettistä oli heidän takanaan
+-- riittävän suuri tila merelle nostattaa pilvenkorkuisia laineita.
+Niiden mukana nousten ja laskien syöksähti merimies kuin myrskynjumala
+ohi. Suuri purje näytti ikäänkuin tarttuvan veneeseen aallonharjalla,
+kohottavan sen vedestä ja heittävän sitten murskaten alas aallon
+ammottavaan kitaan.
+
+"Meri ei ota häntä koskaan!" Samassa katosi musta purje näkyvistä
+suunnattoman aallonharjan taakse. Seuraava aalto vyöryi saman paikan
+yli, sitä seuraava samaten, mutta venettä ei näkynyt. _Alma_ syöksyi
+ohi. Silloin näkyi vilahdukselta airoja ja pakkilaatikoita. Käsivarsi
+pistäytyi ylös vedestä ja takkuinen pää näkyi aallon harjalla noin
+kahdenkymmenen yardin päässä heistä.
+
+Kaikki kolme istuivat hiljaa hetkisen. Kun järven alapää tuli näkyviin,
+alkoivat aallot lyödä veneeseen herkeämättä, niin etteivät
+kirjeenvaihtajat enää hakanneet jäätä, vaan viskasivat vettä kipoilla.
+Mutta tämäkään ei auttanut, ja kirkuvin äänin neuvoteltuaan Rasmussenin
+kanssa he tarttuivat matkatavaroihin. Jauhot, sianliha, vaipat,
+keittovehkeet, kaikenlainen pikkutavara -- kaikki, mitä he saivat
+käsiinsä, lensi laidan yli. Vene osoitti heti kiitollisuuttaan, se otti
+vähemmän vettä ja kohosi huomattavasti.
+
+"Kylliksi jo!" huusi Rasmussen, kun he tarttuivat päällimmäiseen
+munalaatikkoon.
+
+"Kyllä he-he-helvetissä, nämä myöskin!" kirkui toinen vilusta väristen
+ja vimmoissaan. Paitsi muistiinpanojaan, valokuvauskoneitaan ja
+filmejään olivat kirjeenvaihtajat uhranneet kaikki matkatavaransa. Hän
+kumartui eteenpäin, tarttui yhteen munalaatikoista ja alkoi vetää sitä
+tervavaatteen alta.
+
+"Päästä irti! Päästä irti, sanon minä!"
+
+Rasmussen oli onnistunut saamaan esille revolverinsa ja käsi
+koukistuneena perämelan yli koetti hän tähdätä. Kirjeenvaihtaja seisoi
+teljolla ja heilui edes-takaisin; hänen kasvonsa vääntyivät uhmasta ja
+äärettömästä vihasta.
+
+"Voi, Herra Jumala!"
+
+Siten kirkaisi hänen ammattiveljensä, samassa heittäytyen pitkälleen
+veneen pohjalle. Kun Rasmussenin huomio kääntyi toisaalle,
+oli _Alma_ joutunut keskelle suunnatonta vedenpaljoutta ja pyörähti
+ympäri. Purjeet lepattivat, höltyivät ja kääntyivät toiselle puolen,
+ja kun puomi hipaisi kauhealla voimalla venettä, pyyhkäisi se
+kirjeenvaihtaja-raukan selkä-poikkeimena mereen. Masto ja purjeet
+menivät myös samaa tietä. Meri vyöryi veneen yli kun se pysähtyi, ja
+Rasmussen syöksyi pumpun luo.
+
+Seuraavan puolen tunnin aikana lensi vene toisensa jälkeen heidän
+ohitsensa -- pienempiä veneitä, samansuuruisia veneitä kuin heidän,
+pelottavia veneitä, jotka kykenivät muutakin tekemään kuin syöksymään
+mielettömästi eteenpäin. Mutta sitten tuli eräs kymmenen tonnin alus,
+joka, purjeita uhkarohkeasti vähentäen, pyyhkäisi vastatuuleen ja
+lähestyi raskaasti ja kömpelösti.
+
+"Pysähtykää, pysähtykää!" huusi Rasmussen.
+
+Mutta hänen veneensä matala reelinki kolahti raskasta alusta vastaan,
+ja henkiinjäänyt kirjeenvaihtaja kiipesi kannelle. Rasmussen lennähti
+pakkilaatikkojen yli keulaan niinkuin kissa ja koetti jäykistyneillä
+sormillaan solmeta hinausköyttä.
+
+"Tulkaa ylös!" karjasi hänelle muuan punapartainen mies.
+
+"Minulla on täällä tuhat tusinaa munia", kirkui Rasmussen vastaan.
+"Ottakaa veneeni hinattavaksenne! Minä maksan siitä."
+
+"Tulkaa ylös!" ulvottiin kuorossa.
+
+Samassa vyöryi vaahtoharjainen aalto heitä kohti, hulvahti aluksen yli
+ja upotti _Alman_ puoleksi. Aluksen miehistö irroitti köyden ja kiroili
+Rasmussenille nostaessaan uudelleen purjeita. Rasmussen kiroili
+takaisin ja alkoi pumpata. Kaatunut masto ja purje pidättivät venettä
+kuin ankkuri ikään, ja tämä teki mahdolliseksi taistella vettä vastaan.
+
+Kolme tuntia myöhemmin tuli hän lopen väsyneenä ja melkein
+jähmettyneenä, tuskin tietäen mitä sanoi, mutta vieläkin
+pumpaten, jäätikköiselle rantakaistaleelle Cariboo Crossing'in
+läheisyydessä. Kaksi miestä -- eräs hallituksen kuriiri ja muuan
+puoli-intiaanimatkustaja -- auttoi hänet karilta, pelasti hänen
+lastinsa ja veti veneen maihin. He olivat matkalle lähdössä
+palkoveneellä ja ottivat hänet yöksi alukseensa. Seuraavana aamuna he
+matkustivat, mutta hän piti paraana pysähtyä munineen. Ja tämän jälkeen
+alkoi yli maan levitä huhu miehestä, jolla oli tuhat tusinaa munia.
+Kullanetsijät, jotka saapuivat sinne ennen meren jäätymistä, veivät
+mennessään huhun hänen saapumisestaan. Harmaapäiset vanhankansanmiehet
+Forty Milessä ja Circle Cityssä, hapatukset, joilla oli kitalaki
+nahkasta ja vatsa parkkiutunut papujen syönnistä, alkoivat uneksien
+muistella kananpoikasia ja vihanneksia, kun hänen nimensä mainittiin.
+Dyea ja Skaguay seurasivat mielenkiinnolla hänen vaiheitaan ja kysyivät
+jokaiselta salmen yli tulleelta, kuinka pitkälle hän oli ehtinyt
+saapua, ja Dawson -- tuo kultainen, mutta munia vailla oleva Dawson --
+kitui tuskaisessa odotuksessa ja kävi jokaisen tulokkaan kimppuun
+saadakseen mahdollisesti tietää jotakin hänestä.
+
+Mutta kaikesta tästä Rasmussen ei tietänyt mitään. Seuraavana päivänä
+haaksirikkonsa jälkeen hän korjasi _Alman_ ja lähti uudelleen matkalle.
+Kauhea itätuuli puhalsi suoraan häntä vastaan Tagish'ista, mutta hän
+työnsi airot veteen ja ponnisteli miehuullisesti eteenpäin, vaikka
+tuuli painoi venettä taaksepäin ja hänen täytyi tuontuostakin raaputtaa
+jäätä airoista. Seudulla vallitsevan tavan mukaan hän nousi maihin
+Windy Arm'in luona; kolme kertaa kävi vene karilla ja täyttyi vedellä
+Tagish'issa, ja Lake Marsh'issa oli se jäätyä kiinni. _Alma_ kärsi
+paljon vaurioita taistellessaan näitä vastuksia vastaan, mutta munat
+säilyivät vahingoittumattomina. Nämä hän kannatti takaisin kaksi
+peninkulmaa jään yli rantaan, johon hän rakensi varastohuoneen. Tämä
+säilyi sittemmin vuosikymmeniä, ja sitä osottivat toisille ne, jotka
+tunsivat tarinan.
+
+Puoli tuhatta peninkulmaa jäätynyttä maata oli hänen ja Dawsonin
+välillä, ja vesitie oli suljettu. Mutta Rasmussen kääntyi ympäri
+omituinen jännittynyt ilme kasvoillaan ja vaelsi järviä pitkin
+jalkaisin. Miten hän kesti tämän yksinäisen matkan, mukanaan ainoastaan
+vaippa, kirves ja kourallinen papuja, sitä ei tavallinen kuolevainen
+saata ymmärtää. Ainoastaan Pohjolan kuljeksiva seikkailija voi sen
+jotenkuten käsittää. Riittää kun mainitsemme, että hän joutui keskelle
+lumimyrskyä Chilkoot'issa ja menetti kaksi varvastaan haavurille Sheep
+Camp'issa. Ja kuitenkin hän pysyi jaloillaan ja hoiti astiainpesua
+_Pavona_-laivalla; sieltä hän tuli hiilenkantajana muutamalla laivalla
+San Franciscoon.
+
+Peräti laihtunut ja kurja olento kävellä linkutti pankin loistavan
+konttorinlattian yli, saadakseen uuden kiinnityksen huvilaansa. Hänen
+kuoppaiset poskensa paistoivat tuuhean parran alta, ja hänen silmänsä
+näyttivät painuneen syvälle kuoppiin, joista ne kylmästi liekehtien
+loistivat. Hänen kätensä olivat ilman, tuulen ja kovan työn parkitsemat
+ja kynsien alla oli paksu kerros likaa ja nokea. Hän jutteli epäselviä
+asioita munista ja jääesteistä, ja myrskyistä ja merenkäynnistä --
+mutta kun pankkimiehet kieltäytyivät antamasta enempää kuin tuhat, kävi
+hänen puheensa vielä sekavammaksi ja kosketteli pääasiallisesti koirien
+ja koiranruuan hintoja sekä sellaisia seikkoja kuin lumikengät,
+mokkasiinit ja talvitiet. Viimein he antoivat hänelle tuhatviisisataa,
+mikä oli enemmän kuin pantin arvo, ja hengittivät keveämmin, kun hän
+oli tehnyt allekirjoituksensa ja oli oven toisella puolen.
+
+Kaksi viikkoa myöhemmin hän matkusti Chilkoot'in yli kolmella reellä,
+kunkin edessä viisi koiraa. Yhtä valjakkoa hän ajoi itse, mukaansa
+ottamat kaksi intiaania ajoivat toisia. Lake Marsh'issa he avasivat
+säilytyshuoneen ja kuormittivat reet. Mutta ei ollut yhtään tietä, jota
+saattoi kulkea. Hän oli ensimäinen, joka matkusti jään yli, ja hänen
+osalleen tuli tuo vaivaloinen tehtävä polkea ja raivata tie lumen ja
+ahtojään läpi. Takanaan hän huomasi usein leiritulia, joista ohut
+savupilvi nousi ilmaan, ja hän ihmetteli, miksi nämä ihmiset eivät
+saavuttaneet häntä. Sillä hän oli muukalainen maassa eikä käsittänyt
+syytä. Yhtä vähän hän ymmärsi intiaanejansa, jotka koettivat selittää
+hänelle asianlaidan. Nämä pitivät tätä liian vaikeana yrityksenä. Ja
+kun he napisivat ja kieltäytyivät aamusin lähtemästä eteenpäin, ajoi
+hän heidät pistoolillansa uhaten työhönsä.
+
+Kun hän oli päässyt erään jääsillan läpi lähellä White House'a ja
+palelluttanut toisen jalkansa -- joka oli vielä ollut hellä ja kipeä
+edellisen paleltumisen jälkeen -- odottivat intiaanit, että hän antaisi
+perään. Mutta hän uhrasi yhden vaipan, ja jalka käärittynä
+muutamanlaiseen mokkasiiniin, hän jatkoi matkaansa etummaisessa reessä.
+Siinä oli raskain työ ja intiaanit kunnioittivat häntä siitä, että hän
+oli ottanut sen omalle osalleen, mutta salassa he naputtivat otsaansa
+ja pudistivat merkitsevästi päätään. Muutamana iltana he koettivat
+paeta, mutta kuulien vinkuminen lumessa heidän ympärillään pakoitti
+heidät palaamaan takaisin, muristen, mutta täysin vakuutettuina siitä,
+että olivat tehneet erehdyksen. Tämän jälkeen he, jotka olivat vain
+Chilkoot'in villejä, päättivät tappaa hänet; mutta hän oli kevytuninen
+kuin kissa, eivätkä he saaneet tilaisuutta täyttää aikomustaan. Usein
+he koettivat selittää hänelle heidän takanaan olevien savupilvien
+merkitystä, mutta hän ei ymmärtänyt heitä ja rupesi yhä enemmän
+epäilemään heitä. Ja jos he olivat itsepäisiä ja tahtoivat laiskotella,
+oli hän kärkäs antamaan heille piiskansivalluksen silmien väliin tai
+jäähdyttämään heidän tulistunutta mieltään näyttämällä ladattua
+revolveriansa.
+
+Ja niin hän matkusti eteenpäin -- kapinallisine seuralaisineen ja
+villeine koirineen sellaista tietä pitkin, jonka vaikeudet saattoivat
+lannistaa kaiken rohkeuden. Hänen täytyi taistella saadakseen intiaanit
+pysymään matkassa, hän taisteli koirien kanssa pitääkseen niitä
+erillään munista, hän taisteli jäitä vastaan, pakkasta vastaan ja
+tuskia vastaan jalassaan, joka ei tahtonut parantua. Niin pian kuin
+haavaan muodostui uusi nahka, rikkoontui se uudelleen purevassa
+pakkasessa, ja viimein tuli reikä niin isoksi, että siihen melkein
+mahtui nyrkki. Aamusin, kun hän nousi jaloilleen koko painollaan, pyöri
+hänen silmissään ja hän oli vähällä pyörtyä tuskasta; mutta päivän
+pitkään jalka meni tavallisesti turraksi, jonka jälkeen pakotus alkoi
+uudestaan, kun hän ryömi peitteiden sisään ja koetti nukkua. Ja
+kuitenkin saattoi hän, joka ennen oli ollut kirjuri ja istunut kaiket
+päivät pulpetin ääressä, raataa niin, että intiaanit olivat
+väsymyksestä puolikuolleita -- hän uuvutti koiratkin. Kuinka kovasti
+hän teki työtä ja miten paljon hän kärsi, sitä hän ei tiennyt. Hän oli
+mies, joka tarttui kiinni yhteen ainoaan päähänpistoon ja kun hän nyt
+oli saanut tämän päähänpiston, oli hän kokonaan sen vallassa. Dawson
+oli etualalla hänen tajunnassaan ja tuhat tusinaa munia taustalla -- ja
+näiden välillä työskenteli hänen oma minänsä, lakkaamatta ponnistellen
+saadakseen ne yhteen kimmeltäväksi kultaiseksi pisteeksi. Tämä
+kultainen piste oli viisituhatta dollaria, päähänpiston summa ja
+jokaisen, mahdollisesti syntyvän, uuden päähänpiston lähtökohta.
+Kaikissa muissa asioissa hän toimi koneellisesti. Hänellä ei ollut
+mitään käsitystä muista seikoista, nämä hän näki ainoastaan kuin tumman
+lasin läpi eikä omistanut niille yhtään ajatusta. Kättensä työt hän
+suoritti koneellisesti, ja sama oli laita sellaisenkin toiminnan, jossa
+tarvittiin päätä. Hänen kasvojensa ilme kävi sangen tiukaksi; intiaanit
+tunsivat pelkoa häntä kohtaan ja ihmettelivät tuota kummallista
+valkoista miestä, joka oli tehnyt heidät orjiksi ja pakotti heidät
+tekemään työtä niin mielettömästi.
+
+Sitten tuli uusi vaiva Lake Le Borge'ssa, kun lämpömittari laski
+enemmän kuin kuusikymmentä astetta nollapisteen alapuolelle. Näin
+pakkasessa hän ponnisteli eteenpäin suu auki voidakseen hengittää
+vapaammin, ja nyt hän kylmetytti keuhkonsa ja sairasti koko loppumatkan
+kuivaa köhäyskää, joka paheni leirisavusta tai ylenmääräisistä
+ruumiinponnistuksista. Thirty Mile-joella hän tapasi paljon avovettä,
+jossa suuret jääkappaleet vyöryskelivät ja jota kattoi petollinen
+reunajää. Tämän reunajään kantavuutta oli mahdoton arvioida, ja siksi
+hän uskalsi mennä sille ilman muuta, ottaen revolverin avuksi, kun
+hänen seuralaisensa napisivat. Mutta jääsilloilla saattoi ryhtyä
+varovaisuustoimenpiteisiin, vaikkakin ne olivat lumenpeittämät. He
+kulkivat niiden yli lumikengät jalassa ja pitkät seipäät ristiin
+asetettuina käsissä kaikkien sattumien varalta. Kun he olivat päässeet
+yli, kutsuivat he koiria tulemaan perässä. Ja sellaisella sillalla,
+jossa lumi peitti sulapaikan, löysi toinen intiaaneista loppunsa. Hän
+vaipui niin nopeasti, kuin veitsi menee ohuen hyytelön läpi, ja virta
+painoi hänet heti jään alle.
+
+Samana yönä karkasi hänen toverinsa heikossa kuunvalossa, ja Rasmussen
+häiritsi turhaan suurta hiljaisuutta revolverillaan -- esine, jota hän
+käsitteli enemmän innolla kuin taidolla. Kolmekymmentäkuusi tuntia
+myöhemmin tuli karannut intiaani Big Salmon'in poliisiasemalle.
+
+"Hm -- hm -- hm... Hauska mies... Mitä sanotte siitä?... Hänen
+päänuppinsa aivan vinossa", selitti tulkki ymmälleen joutuneelle
+esimiehelle. "Mitä?... Niin -- sekapäinen, aivan sekapäinen mies.
+Munia, munia, munia -- aina vaan munia... Ymmärrättekö? Hän tulee kyllä
+ajan oloon."
+
+Viipyi useita päiviä ennenkuin Rasmussen tuli -- kaikki kolme rekeä
+toisiinsa sidottuina ja kaikki koirat yksissä valjaissa. Se oli
+epämukavaa ja vaivaloista, ja missä tie oli vaikeakulkuinen, oli hän
+pakoitettu vedättämään reen kerrallaan, vaikkakin hän herkulesmaisilla
+ponnistuksilla oli enimmäkseen onnistunut saamaan kaikki menemään
+yht'aikaa. Häneen ei näyttänyt tekevän minkäänlaista vaikutusta, kun
+poliisi kertoi, että hänen intiaaninsa oli matkalla ylänköseutujen
+kautta Dawsoniin ja otaksuttavasti oli nyt puolimatkassa Selkirk'en ja
+Stevart'in välillä. Yhtä vähän näytti kiinnittävän hänen mieltään, kun
+hän sai tietää, että poliisi oli raivannut tien Pelly'yn asti, sillä
+hän oli ruvennut sallimaanuskojan tavoin katselemaan kaikkia
+luonnonilmiöitä, hyviä niinkuin pahojakin. Mutta kun hänelle sanottiin,
+että Dawsonissa oli nälänhätä, hymyili hän, valjasti koiransa ja lähti
+taas matkalle.
+
+Viimeisessä pysähdyspaikassa hän sai selityksen, mitä tuo salaperäinen
+savu merkitsi. Kun Big Salmon'issa oli saatu tietää, että tie oli
+raivattu Pelly'yn saakka, ei savupilareilla enää ollut mitään syytä
+pysytellä Rasmussenin takana, ja kun hän istui kokoonkyyristyneenä
+yksin nuotion ääressä, näki hän. joukottain rekiä kiitävän ohi. Ensin
+tulivat kuriiri ja puoli-intiaani, jotka olivat vetäneet hänet
+Bennettistä, sitten kaksi postirekeä Circle Citystä, sen jälkeen
+sekalainen seurue Klondykeen-matkustajia. Sekä koirat että miehet
+olivat reippaita ja hyvinruokituita, kun sitävastoin Rasmussen ja hänen
+vetäjänsä olivat niin laihoja, ettei heissä ollut paljo muuta kuin luu
+ja nahka. Toiset olivat matkustaneet päivän ja levähtäneet kaksi, ja
+muutenkin säästäneet voimiansa, voidakseen sitten matkustaa nopeammin,
+kun raivattu tie alkoi -- ja hän sitävastoin oli marssinut jok'ainoa
+päivä, vaivaten koiriaan yli tarpeen ja kuluttaen niiltä viimeisetkin
+voimat.
+
+Mitä häneen itseensä tulee, hän ei voinut murtua. He kiittivät häntä
+ystävällisesti siitä vaivasta, jota hän oli kärsinyt heidän tähtensä,
+nämä reippaat ja vahvat miehet -- he kiittivät häntä leveästi
+irvistellen ja raa'asti nauraen -- ja nyt, kun hän ymmärsi kaikkityyni,
+hän ei vastannut sanallakaan. Eikä hän tuntenut sanatontakaan
+katkeruutta heitä kohtaan. Kaikki tämä oli merkityksetöntä. Hänen
+päähänpistonsa -- tai se tosiasia, joka oli tämän päähänpiston takana,
+ei ollut muuttunut. Tässä oli hän ja hänen tuhat tusinaa munaansa -- ja
+tuolla oli Dawson... Tehtävä oli muuttumaton.
+
+Little Salmon'issa tuli puute koiranruoasta, ja eläinten täytyi nyt
+saada hänen ravintoaan. Täältä Selkirk'een asti hän eli pavuista --
+kovista, ruskeista pavuista, suurista pavuista, jotka olivat hyvin
+ravitsevia, mutta saivat hänen vatsansa epäkuntoon ja aiheuttivat
+ähkykohtauksia joka kolmas tunti. Mutta Selkirk'en toimitusmies oli
+pannut portinpielessä olevaan oveen tiedonannon, ettei kahteen vuoteen
+yksikään höyrylaiva ollut tullut Yukonia ylös ja että elintarpeitten
+hinnat olivat sentähden tavattoman korkeat. Hän tarjoutui kuitenkin
+antamaan jauhoja täyden kupin jokaisesta munasta, mutta Rasmussen
+pudisti vain päätänsä ja jatkoi matkaansa. Kappaleen matkan päässä
+alaspäin hänen onnistui ostaa jäätynyt hevosennahka koirille, kun
+Chilkoot'in karjanomistajat olivat teurastaneet hevosensa ja antaneet
+kaikki jätteet intiaaneille. Hän koetti itsekin pureskella
+hevosennahkaa, mutta karvat tunkeutuivat haavoihin, joita pavut olivat
+tehneet hänen suuhunsa, ja se oli sietämätöntä.
+
+Täällä Selkirk'essä hän kohtasi Dawsonista tulevien nälkäisiä
+etujoukkoja, ja sitten hän näki heidän kaikkialla laahustavan eteenpäin
+tietä pitkin -- kurja joukko ihmisiä. "Ei ole elintarpeita!" oli
+seisovana lauseena. "Ei ole elintarpeita, ja siksi heidän täytyi
+lähteä." -- "Kaikki ihmiset ovat liian heikontuneita voidakseen toipua
+keväällä." -- "Jauhot maksoivat puolitoista dollaria naula, mutta ei
+ollut yhtään, joka olisi myynyt."
+
+"Munat?" vastasi yksi heistä. "Dollarin kappale, mutta niitä ei ole
+yhtään."
+
+Rasmussen teki nopean laskelman.
+
+"Kaksitoistatuhatta dollaria", sanoi hän ääneen.
+
+"Hä?" kysyi toinen.
+
+"Ei mitään", vastasi Rasmussen ja pakoitti koiransa liikkeelle. --
+
+Kun hän saapui Stewart River'iin, seitsemänkymmentä peninkulmaa
+Dawsonista, oli hän menettänyt viisi koiraa, ja toiset olivat
+menehtymäisillään väsymyksestä. Hänkin astui nyt valjaisiin ja veti
+niillä vähillä voimin, mitä hänellä enää oli jälellä. Mutta kuitenkaan
+hän ei voinut päästä enempää kuin kymmenen peninkulmaa päivässä. Hänen
+nenänsä ja poskipäänsä, jotka tuontuostakin paleltuivat, olivat saaneet
+mustanpuhuvan värin, mikä vaikutti suorastaan epämiellyttävältä.
+Peukalo oli myös, hänen ohjaustankoa pidellessään, paleltunut ja tuotti
+hänelle kauheita tuskia. Suuret mokkasiinit oli hänellä vieläkin
+jalassa, ja pitkin sääriä alkoi tuntua merkillistä kipua. Sixty Milessä
+loppuivat pavut, joita hän viime aikoina oli käyttänyt ravinnokseen,
+mutta hän pysyi järkähtämättömästi erillään munista. Ehtimiseen
+tiepuoleen nujertuen, mutta aina pystyyn nousten, hän kompuroi Indian
+River'iin. Siellä hän löysi vastakuolleen hirven ja muutaman anteliaan
+vanhankansan miehen, joka antoi hänelle ja hänen koirilleen uusia
+voimia, ja Ainslies'issa hän tunsi vaivansa palkituiksi, kun eräs
+Dawsonista viisi tuntia sitten tullut kulkuri vakuutti, että hän saisi
+yksi ja yksi neljäsosa dollaria jokaisesta munasta.
+
+Hän kiipesi jyrkkää mäkeä ylös lähellä Dawson'in kenttämajoja, sydän
+ankarasti jyskyttäen ja polvet vapisten. Koirat olivat niin heikot,
+että hänen oli pakko antaa niiden levätä, ja odottaessaan hän nojasi
+väsyneenä ohjaustankoa vastaan. Silloin tuli muuan tavattoman
+koreannäköinen mies kävellen, puettuna suureen karhunnahkaturkkiin. Hän
+katseli uteliaasti Rasmussenia, sitten hän pysähtyi ja heitti tutkivan
+silmäyksen koiriin ja kolmeen köytettyyn rekeen.
+
+"Mitä teillä on?" hän kysyi.
+
+"Munia", vastasi Rasmussen käheästi. Hän tuskin kykeni saamaan
+kurkustaan muuta kuin kuiskauksen. "Munia? Hurraa! Hurraa!" Hän hyppäsi
+korkealle ilmaan, pyöriskeli kuin hullu ja polki jalkaansa maahan.
+"Ette kai tarkoita, että teillä on munia kaikissa näissä?"
+
+"Kyllä, kaikissa."
+
+"Oo -- silloin te varmaan olette munantuojamies." Hän kierteli
+Rasmussenia ja tarkasteli häntä joka puolelta. "Sanokaa -- oletteko
+munantuojamies?"
+
+Sitä ei Rasmussen tiennyt, mutta hän otaksui se olevansa ja nyt näytti
+toinen tulevan maltillisemmaksi.
+
+"Mitä tahdotte niistä?" hän kysyi varovaisesti.
+
+Rasmussen tuli rohkeaksi. "Puolitoista dollaria", hän sanoi.
+
+"Seis!" sanoi toinen nopeasti. "Antakaa minulle tusina."
+
+"Minä -- minä tarkoitan puolitoista dollaria kappaleelta", selitti
+Rasmussen epäillen.
+
+"Niin kyllä! Minä kuulin, mitä sanoitte. Antakaa kaksi tusinaa. Tässä
+on rahat."
+
+Hän otti esiin kultahiekkapussin, pienoisen makkaran kokoisen ja heitti
+sen huolettomasti ohjaustangolle. Rasmussen tunsi kummaa väristystä
+vatsanpohjassaan, hänen sieramiaan kutitti, ja hänet valtasi melkein
+voittamaton halu itkeä. Mutta suurisilmäinen ja utelias kansanjoukko
+alkoi kokoontua hänen ympärilleen, ja toinen toisen jälkeen
+rupesi kyselemään munia. Hänellä ei ollut vaakakuppeja, mutta
+karhunnahkaturkkinen mies kävi noutamassa pari sellaista ja
+ystävällisesti punnitsi kultahiekkaa, sill'aikaa kun Rasmussen jakoi
+tavaraa. Pian syntyi siinä tungos, siinä tuupittiin ja tyrkittiin ja
+meluttiin. Kaikki tahtoivat ostaa, ja kaikki tahtoivat saada ensiksi.
+Ja sitä mukaa kuin toisten kiihko nousi, tyyntyi Rasmussen. Tämä ei
+saattanut merkitä hyvää. Jotakin täytyi olla heidän ostamishalunsa
+takana. Olisi viisainta, että hän lepäisi ensin ja sitten katsoisi
+ympärilleen. Kenties munat maksaisivatkin kaksi dollaria kappale. Joka
+tapauksessa hän tiesi varmasti saavansa puolitoista, milloin hyvänsä
+vain möisi. "Seis!" hän huudahti, myytyään parisataa. "Enempää ei nyt
+tule. Minä olen väsymyksestä menehtymäisilläni. Minun täytyy hankkia
+itselleni asunto, ja sitten voitte tulla sinne."
+
+Nyt syntyi yleinen valitus, mutta karhunnahkaturkkinen mies hyväksyi
+Rasmussenin päätöksen. Kaksikymmentä neljä jäätynyttä munaa kalisi
+hänen avaroissa taskuissaan, eikä hän perustanut siitä mitään, oliko
+toisilla syömistä vaiko ei. Muuten hänkin näki, että Rasmussen
+hädintuskin pysyi pystyssä.
+
+"Tuolla Monte Carlon toisen kulman takana on muuan maja, sellainen
+suudapulloikkunoilla varustettu", sanoi hän hänelle. "Se ei ole minun,
+mutta minä pidän sitä hallussani. Vuokra on kymmenen dollaria päivältä,
+ja se on sangen huokea. Menkää suoraan sinne, niin minä tulen sitten
+luoksenne. Älkää unhoittako, että siinä on suudapulloikkunat. --
+Tralalaa!" rallatti hän heti jälkeen. "Nyt menen pesääni syömään munia
+ja uneksimaan kotiseudusta."
+
+Matkalla asuntoonsa Rasmussen muisti olevansa nälkäinen ja osti
+pikkuvaraston elintarpeita muutamasta ruokatavarakaupasta ja paistin
+teurastajalta sekä kuivattua kalaa koirille. Hän löysi puheenalaisen
+majan ilman vaikeuksia ja antoi koirien olla valjaissa virittäessään
+valkeata takkaan ja asettaessaan kahvipannun tulelle.
+
+"Puolitoista dollaria kappaleelta -- tuhat tusinaa -- tekee
+kahdeksantoista tuhatta dollaria!" höpisi hän itsekseen puuhaillessaan
+takan ääressä.
+
+Juuri kun hän asetti paistin tulelle, avautui ovi. Hän käännähti
+ympäri. Siinä oli karhunnahkaturkkinen mies. Hän astui sisään
+päättäväisesti, ikäänkuin hänellä olisi ollut jotakin määrättyä asiaa,
+mutta kun hän näki Rasmussen'in tuli hänen kasvoilleen rasittunut ilme.
+
+"Minä tahtoisin sanoa teille -- niin, minä tahtoisin sanoa teille..."
+alkoi hän, mutta keskeytti lauseen.
+
+Rasmussen halusi tietää, tahtoiko hän saada vuokran.
+
+"Tuhat tulimmaista -- minä tahtoisin sanoa teille, nähkääs -- että
+munat olivat pilaantuneita."
+
+Rasmussen tunsi jalkansa horjuvan. Hänestä tuntui kuin joku olisi
+antanut hänelle äkkinäisen iskun silmien väliin. Majan seinäthän
+horjuivat ja olivat kaatumaisillaan... Hän ojensi kätensä pysyäkseen
+pystyssä ja sai kiinni tulikuumasta uunista. Viiltävä tuska ja palaneen
+lihan haju palauttivat hänen tajuntansa.
+
+"Kyllä ymmärrän", sanoi hän hitaasti, samalla kopeloiden taskujaan. "Te
+tahdotte saada rahanne takaisin."
+
+"Rahoista ei ole kysymys", sanoi toinen, "mutta eikö teillä ole toisia
+munia -- jotka ovat hyviä?"
+
+Rasmussen pudisti päätänsä. "Parempi on, että otatte rahat."
+
+Mutta toinen kieltäysi ja peräytyi ovea kohti. "Minä tulen takaisin",
+sanoi hän, "kun olette lajitellut ja tarkastanut mitä teillä on."
+
+Rasmussen vyörytti majaan hakkuupölkyn ja kantoi munalaatikot sisälle.
+Hän teki tämän aivan rauhallisesti. Sitten hän otti kirveensä ja alkoi
+rikkoa munia toisen toisensa jälkeen. Hän tutki munan puoliskoja hyvin
+tarkasti ja pudotti ne sitten lattialle. Ensin hän otti toisen sieltä,
+toisen täältä eri laatikoista, mutta sitten hän särki tahallaan koko
+laatikon. Läjä lattialla tuli yhä suuremmaksi. Kahvi kuohui yli ja
+palaneen paistin savu täytti huoneen. Rasmussen hakkasi hakkaamistaan
+uutterasti ja yksitoikkoisesti, kunnes viimeinenkin laatikko oli tyhjä.
+
+Silloin naputti joku ovelle, naputti uudestaan, avasi ja astui sisään.
+
+"Tuollainen sekasotku!" hän sanoi asettuessaan katsomaan hävitystä.
+
+Särjetyt munat alkoivat sulaa uunista tulevasta lämmöstä ja levittivät
+ilkeätä hajua.
+
+"Tuon on täytynyt tapahtua höyrylaivassa", arveli hän.
+
+Rasmussen silmäili häntä kauan tyhjin katsein.
+
+"Minä olen Murray -- Jim Murray -- kaikki ihmiset täällä tuntevat
+minut", mies jatkoi, "olen juuri saanut kuulla, että teidän munanne
+ovat pilaantuneita, ja tarjoon kaksisataa koko roskasta. Ne eivät ole
+niin hyviä kuin kalat, mutta koirille ne kelpaavat kuitenkin".
+
+Rasmussen näytti muuttuneen kiveksi. Hän ei liikahtanutkaan. "Menkää
+helvettiin", sanoi hän kiivastumatta.
+
+"Tulkaa nyt järkiinne! Olen hyvilläni voidessani tarjota niin paljon
+tuollaisesta moskasta, ja sehän on aina parempi kuin ei mitään.
+Kaksisataa. Noo -- mitä sanotte?"
+
+"Menkää helvettiin", toisti Rasmussen hiljaa, "ja laputtakaa siitä
+jalkoihinne."
+
+Murray katseli häntä suu auki ja suuresti ihmeissään -- ja sitten hän
+peräytyi varovaisesti takaperin, koko ajan silmällä pitäen toisen
+kasvoja.
+
+Rasmussen seurasi häntä ulos ja riisui koirat valjaista. Hän heitti
+niille kaiken ostamansa kalan ja otti köysinipun olalleen. Sitten hän
+meni takaisin majaan ja salpasi oven jälkeensä. Palaneen paistin savu
+sai hänen silmänsä kirvelemään. Hän heitti köyden kattoparrun yli ja
+mittasi silmillään liikkumatilan. Hän ei näyttänyt olevan siihen
+tyytyväinen, sillä hän nosti tuolin makuulavalle ja nousi sille. Sitten
+hän teki köyden toiseen päähän silmukan ja pisti päänsä siihen. Köyden
+toisen pään hän sitoi kiinni. Ja sitten hän potkasi pois tuolin.
+
+
+
+
+Lit-lit'in naimiskauppa.
+
+
+Kun John Fox tuli maahan jossa whisky jäätyy kiinteäksi möhkäleeksi ja
+voidaan käyttää kirjepainimena kauan aikaa vuodessa, ei hänellä ollut
+niitä ihanteita ja harhaluuloja, jotka tavallisesti ovat esteenä
+hienomman kasvatuksen saaneen seikkailijan menestykselle. Syntyneenä ja
+kasvaneena Yhdysvaltain äärimmäisillä rajoilla, vei hän mukanaan
+Canadaan yksinkertaisen ajatustapansa, teeskentelemättömän käytöksensä
+ja niin sanoaksemme alkeellisen käsityksensä asioista ja esineistä,
+mikä takasi hänelle välittömän menestyksen hänen uudella urallaan.
+Oltuaan Hudson-Bay-yhtiössä alhaisarvoisena palvelijana, jonka
+tehtävänä oli soutaa matkustajien veneitä ja kantaa selässään heidän
+tavaroitaan sellaisten paikkojen yli, missä sitä tarvittiin, kohosi hän
+pian toimitusmieheksi ja sai haltuunsa tavaravaraston ylivalvonnan Fort
+Angelus'issa.
+
+Täällä hän otti pian -- luonnollisen yksinkertaisuutensa pakottamana --
+maassa syntyneen naisen vaimokseen, ja avio-onnen kautta, joka sitä
+seurasi, hän vältti sen levottomuuden ja joutavanpäiväisen kaipuun,
+joka katkeroittaa vaativampien miesten päivät, tekee heidän työnsä
+kelpaamattomaksi ja lopulta valtaa heidät kokonaan. Hän eli
+tyytyväisenä ja iloisena, hoiti rehellisesti sitä tointa, joka oli
+hänelle uskottu ja otti loistavan ennätyksen yhtiön palveluksessa.
+Tähän aikaan kuoli hänen vaimonsa, hänen sukulaisensa vaativat ruumiin
+ja hautasivat sen kansan tavan mukaan puun latvaan.
+
+Kaksi poikaa oli hän synnyttänyt hänelle, ja yhtiön käskystä hän
+matkusti pienokaisten kanssa kauemmas Koillisen Territorin alueelle,
+paikkaan, jota kutsuttiin Sin Rock'iksi, missä hän otti haltuunsa
+tärkeän vuotavaraston. Täällä hän vietti useita yksinäisiä ja raskaita
+kuukausia, kyllästyneenä nuorten intiaaninaisten huomaavaisuuteen, ja
+hänen kasvavat pikku poikansa kärsivät suuresti vailla äidin hoivaa.
+Silloin sattuivat hänen silmänsä Lit-lit'iin.
+
+"Lit-lit, niin -- hän on Lit-lit" -- tällä tavoin hän kuvasi häntä
+miltei epätoivoisena ensimäiselle kirjanpitäjälle Alexander Mc
+Lean'ille.
+
+Mc Lean oli vasta päättänyt skotlantilaisen kasvatuksensa -- "hänen
+korvantaustansa eivät olleet vielä kuivat", niinkuin John Fox sanoi --
+voidakseen hyväksyä maan tapoja avioliittokysymyksessä. Hän ei
+kuitenkaan tuntenut vastenmielisyyttä sitä kohtaan, että toimitusmies
+uskoi oman kuolemattoman sielunsa vaaraan -- ja koska Lit-lit herätti
+hänessäkin omituista mieltymystä, tunsi hän katkeransekaista
+tyytyväisyyttä oman sielunsa autuuden ollessa taatun sen kautta, että
+tyttö menisi naimisiin John Foxin kanssa.
+
+Siinä ei tosiaankaan ollut ihmettelemistä, että Mc Lean'in ankara
+skotlantilaissielu oli vaarassa sulaa Lit-lit'in silmistä lähtevässä
+auringonpaisteessa. Hän oli kaunis, hoikka ja notkea, ei sellainen
+suurikasvoinen ja typeränluontoinen, jollaisia intiaaninaiset
+ylipäätänsä ovat. Nimen "Lit-lit" hän oli saanut tavastaan liihoitella
+kaikkialla; hän lensi sinne tänne kuin perhonen, iloisena ja huoletonna
+ja nauraen yhtä helposti kuin hyppien ja tanssien.
+
+Lit-lit oli Snettishane'n, yhden heimon ylhäisimmistä miehistä, tytär,
+ja hänen äitinsä oli ollut puoli-intiaani. Tämän Snettishane'n luokse
+läksi toimitusmies eräänä päivänä ikäänkuin sattumalta, neuvotellakseen
+naimiskaupoista. Hän istui sitten isäntänsä seurassa märistä puista
+tehdyn nuotion ääressä, joka piti moskiitot etäällä, ja puhui kaikista
+asioista auringon alla, tai kuitenkin kaikesta, mikä esiintyi Pohjolan
+auringon alla, avioliittoa lukuunottamatta. John Fox oli vartavasten
+tullut puhumaan avioliitosta; tämän tiesi Snettishane, ja John Fox
+tiesi, että ukko tiesi sen -- ja sentähden kartettiin juuri tätä
+keskustelunaihetta mitä suurimmalla tarkkuudella. Tällaista väitetään
+intiaanien oveluuden olevan. Itse asiassa se on läpikuultavaa
+naivisuutta.
+
+Tunnit kuluivat, ja Fox ja Snettishane polttivat lukemattomia piippuja
+ja katsoivat toisiaan silmiin aivan viattomasti, mikä oli erinomainen
+todistus näyttelijälahjoista. Iltapäivällä kulkivat Mc Lean ja hänen
+työtoverinsa Mc Tavish heidän ohitseen virralle päin olematta
+näkevinäänkään heitä. Kun he tunnin kuluttua palasivat samaa tietä,
+olivat Fox ja Snettishane joutuneet kursastelevaan väittelyyn sen
+ruudin ja sianlihan laadusta, jota yhtiö tarjosi vaihtokaupassa.
+Lit-lit, joka arvasi toimitusmiehen asian, oli sillä välin hiipinyt
+majan peräseinän taakse, ja uloskäytävän esiripun takaa piti silmällä
+molempia keskustelijoita moskiittovalkean ääressä. Hän oli innoissaan,
+onnellinen ilme silmissään, ylpeä kun oli siitä, että niin ylhäinen
+mies kuin itse toimitusmies -- joka oli lähinnä Jumalaa Pohjolan
+hierarkiassa -- oli valinnut hänet vaimokseen, ja naisellisen
+uteliaisuuden pakottamana hän halusi lähempää nähdä, minkänäköinen mies
+hän oli. Kirkas auringonpaiste, leirisavu ja ankara ilmanala oli saanut
+toimitusmiehen kasvot vaskenkarvaisiksi, niin että Snettishane oli yhtä
+vaalea kuin hänkin ja hän itse, Lit-lit, vaaleampi. Tämän johdosta hän
+tunsi epämääräistä iloa, mutta vielä enemmän hän iloitsi siitä, että
+Fox oli niin suuri ja vahva, vaikka hänen suuri musta partansa melkein
+pelotti häntä -- se oli niin ihmeellinen.
+
+Kun Lit-lit oli sangen nuori, oli hän kokematon arvostelemaan miehiä.
+Seitsemäntoista kertaa hän oli nähnyt auringon painuvan etelään ja
+katoavan taivaanrannan taa, ja seitsemäntoista kertaa hän oli nähnyt
+sen palaavan ja valaisevan päivin ja öin, kunnes yö loppui kokonaan.
+Näinä vuosina Snettishane oli vartioinut häntä huolellisesti ja ollut
+hänen ja kaikkien kosijain välillä, halveksivasti kuunnellen nuoria
+metsänkävijöitä, jotka pyysivät tyttöä, ja hyljäten heidän
+tarjouksensa, ikäänkuin Lit-lit ei olisi ollut saatavissa mistään
+hinnasta. Snettishane oli voitonhaluinen. Lit-lit oli pääoma hänelle.
+Ja tästä pääomasta hän toivoi saavansa suunnattoman koron.
+
+Ja kun tuo nuori tyttö oli tällä tavoin kasvanut niin luostarimaisissa
+olosuhteissa kuin heimon tavat sallivat, katseli hän nyt tyttömäisen
+levottomasti tätä miestä, joka varmasti oli tullut hänen tähtensä --
+häntä, joka tulisi hänelle opettamaan kaikki, mitä hänellä vielä oli
+elämästä oppimista -- tuota mahtavaa ja vaikutusvoimaista miestä, jonka
+sanat tästä puoleen olisivat hänen lakinsa ja joka määräisi hänen
+toimensa ja hillitseisi hänen käytöstään jälelläolevina päivinä.
+
+Mutta siinä tähystellessään ja kuunnellessaan, liikutettuna ja vapisten
+sen kohtalon edessä, joka nyt oli hänen osakseen tuleva, tunsi hän
+pettymystä, kun päivä kului ja toimitusmies ja hänen isänsä edelleen
+juttusivat asioista, jotka koskivat muita seikkoja ja joilla ei ollut
+naimiskaupan kanssa mitään tekemistä. Kun aurinko painui yhä enemmän
+pohjoista kohti ja keskiyö lähestyi, alkoi toimitusmies näyttää selviä
+poislähdön merkkejä. Hän kääntyi jo lähteäkseen ja Lit-lit tunsi
+sydämensä kutistuvan rinnassaan, mutta hän pysähtyi ja kääntyi
+syrjittäin puhetoveriinsa.
+
+"Niin, sepä oli unhoittua, Snettishane", sanoi hän, "minä tarvitsen
+squawin, joka pesee ja korjaa vaatteeni."
+
+Snettishane päästi röhkivän äänen ja ehdotti sitten Wanidania, joka oli
+vanha eukko ja hampaaton.
+
+"Ei, ei", keskeytti toimitusmies. "Minä tarvitsen vaimoa. Minä olen
+paljon miettinyt tätä asiaa ja tulin juuri ajatelleeksi, että te
+kenties tunnette jonkun, joka olisi sopiva minulle."
+
+Snettishane näytti miettiväiseltä, ja silloin astui toimitusmies pari
+askelta lähemmäs, pysähtyi muka sattumalta ja välinpitämättömästi
+neuvotellakseen tästä uudesta satunnaisesta aiheesta.
+
+"Kattou?" ehdotti Snettishane.
+
+"Hänellä on vain yksi silmä", vastusti Fox.
+
+"Laska?"
+
+"Hän on vääräsäärinen. Teidän suurin koiranne, Kips, voisi helposti
+hypätä hänen polviensa välistä, kun hän seisoo."
+
+"Senatee?" jatkoi Snettishane.
+
+Mutta nyt oli John Fox suuttuvinaan ja karjasi: "Mitä hullutusta tämä
+on? Olenko minä vanha mies, koska sinä tahdot naittaa minut vanhojen
+ämmien kanssa? Olenko minä hampaaton? Olenko rampa? Tahi sokea? Tai
+olenko niin köyhä, etteivät kirkassilmäiset tytöt voi katsoa minua
+mielihyvällä? Katsos -- minähän olen toimitusmies, olen sekä rikas että
+ylhäinen, mahtava mies tässä maassa, ja minun sanani saavat miehet
+vapisemaan ja tottelemaan!"
+
+Snettishane tunsi itsensä sangen tyytyväiseksi, vaikka hänen
+sfinksinkasvonsa eivät muuttaneet ilmettäkään. Hän oli tartuttanut
+toimitusmiehen koukkuun ja saanut hänet puhumaan ensiksi. Snettishanen
+ajatuksissa ei ollut tilaa kuin yhdelle aatteelle kerrallaan, mutta hän
+kykeni kehittämään tätä aatetta pitemmälle kuin John Fox. Sillä niin
+yksinkertainen kuin John Fox olikin, hän voi kuitenkin hautoa päässään
+useampia ajatuksia yhdellä kertaa, mikä esti häntä täyttämästä
+ainoatakaan niin täydellisesti kuin intiaanipäällikkö.
+
+Snettishane luetteli siis edelleenkin sangen rauhallisesti
+vaalikelpoisia nuoria tyttöjä, mutta John Fox hylkäsi ne kaikki heti
+nimen kuultuaan, lisäten aina joukon yksityiskohtaisia selityksiä. Hän
+näytti vielä kerran jättävän sikseen koko asian ja valmistautui taas
+lähtemään kotiinsa. Snettishane näki hänen lähtevän yrittämättäkään
+häntä pidättää, mutta huomasi hänen lopultakin pysähtyvän omasta
+ehdostaan.
+
+"Tulin juuri ajatelleeksi, että me molemmat olemme unhoittaneet
+Lit-lit'in", sanoi toimitusmies. "Tahtoisin tietää, sopiiko hän
+minulle."
+
+Snettishane kuunteli ehdotusta aivan välinpitämättömän näköisenä, muta
+tämän naamarin taakse hän kätki sydämestä lähtevän naurunsa. Se oli
+ratkaiseva voitto. Jos toimitusmies olisi ottanut yhdenkään askeleen
+pois lähteäkseen, olisi Snettishane ollut pakoitettu itse mainitsemaan
+tyttärensä nimen, mutta -- toimitusmies ei ollut ottanutkaan tätä
+ainoata askelta.
+
+Snettishane oli epävarma Lit-lit'in sopivaisuudesta, kunnes pakoitti
+valkoisen miehen ottamaan viimeisenkin askeleen toivottuun suuntaan.
+
+"Noo", sanoi toimitusmies miettiväisenä, "ainoa keino päästä asian
+perille on kai tehdä ehdotus." Ja nyt hän korotti äänensä. "Minä
+tarjoan sinulle Lit-lit'istä kymmenen huopapeitettä ja kolme naulaa
+tupakkaa, oikein hyvää tupakkaa."
+
+Snettishane vastasi tekemällä eleen, jonka piti merkitä, että kaikki
+huopapeitteet ja kaikki se tupakka, mitä oli koko maailmassa, eivät
+korvaisi Lit-lit'iä ja tämän hyveitä. Kun nyt toimitusmies pakotti
+hänet itse mainitsemaan hinnan, selitti hän aivan rauhallisesti, että
+hän tahtoi viisisataa huopapeitettä, kymmenen pyssyä, kymmenen pulloa
+rommia, viisikymmentä naulaa tupakkaa, kaksikymmentä punaista
+kangaspalasta, soittorasian ja sitäpaitsi ystävyyttä ja suurinta
+kohteliaisuutta toimitusmiehen puolelta sekä paikan hänen kodissaan.
+
+Nyt näytti John Fox saavan raivokohtauksen, josta seurasi, että
+peitteitten lukumäärä aleni kahteensataan ja viimeinen vaatimus
+pyyhittiin yli -- vaatimus, josta ei koskaan oltu kuultu
+mainittavankaan valkoisten miesten ja maan tyttärien välisissä
+naimiskaupoissa. Lopuksi, kolme tuntia kestäneitten neuvottelujen
+jälkeen, pääsivät he lopputulokseen. Snettishane oli saava
+Lit-lit'istään sata peitettä, viisi naulaa tupakkaa, kolme pyssyä,
+puteliin rommia sekä ystävyyttä ja kohteliaisuutta -- hinta, mikä John
+Foxin väitteen mukaan oli kymmentä peitettä ja yhtä pyssyä korkeampi
+kuin minkä arvoinen Lit-lit oli. Ja kun hän läksi kotiinsa
+pikkutunneilla, vaivasi hänen mieltään se epämieluisa tunne, että
+Snettishane oli hänet hyvästi kyninyt.
+
+Väsyneenä, mutta voitonriemuisena, meni Snettishane sisään käydäkseen
+levolle, ja hän huomasi Lit-lit'in ennenkuin tämä oli ehtinyt hiipiä
+ulos.
+
+Hän rykäsi merkitsevästi. "Soo -- sinä olet nähnyt. Ja kuullut. Tämän
+tähden isäsi sangen suuren viisauden ja ymmärryksen on täytynyt sinulle
+esiintyä kirkkaassa valossa. Ota vaarin minun sanoistani ja pidä niitä
+ohjeenasi -- mene kun minä sanon: mene! ja tule kun minä käsken
+tulemaan, siten voimme lihottaa itseämme niillä rikkauksilla, jotka
+kuuluvat tuolle suurikasvuiselle valkoiselle miehelle, joka on yhtä
+yksinkertainen kuin iso."
+
+Seuraavana päivänä vahvistettiin kauppa varastohuoneen luona.
+Toimitusmies tarjosi whiskyä ennen aamiaista, suureksi ihastukseksi
+Mc Lean'ille ja Mc Tavish'ille, antoi koirilleen kaksinkertaisen
+ruoka-annoksen ja oli jalkaansa vetänyt paraat mokkasiininsa. Ulkona
+tehtiin valmistuksia _potlatch'ia_ varten. Potlatch on sama kuin
+"pidot", ja John Fox aikoi viettää häitään Lit-lit'in kanssa
+toimeenpanemalla tällaisen potlatch'in, jonka piti olla yhtä komean
+kuin morsian oli kaunis. Iltapäivällä kokoontui koko heimo juhlille.
+Miehiä, naisia, lapsia ja koiria kestittiin ylenmäärin, eikä siellä
+ollut ainoatakaan henkilöä, ei edes tilapäistä kulkijaa ja kiertävää
+metsänkävijää toisista heimoista, joka ei olisi tullut osalliseksi
+sulhasen anteliaisuudesta.
+
+Lit-lit'ille, joka oli arka ja kyyneliin saakka peloissaan, lahjoitti
+partainen puolisonsa uuden pumpulipuvun, parin oivallisia mokkasiineja,
+loistavan silkkiliinan pikimustien suortuvien verhoksi, purpuranvärisen
+pitkän shaalin hartioille, messinkiset korvarenkaat ja sormukset sekä
+koko joukon muita koristeluesineitä, niiden joukossa Waterbury-kellon.
+Snettishane saattoi tuskin hillitä itseään, kun näki kaiken tämän --
+heti kun hän sai tilaisuuden, veti hän tyttärensä syrjään.
+
+"Ei tänä yönä eikä seuraavanakaan", alkoi hän painostaen sanojaan,
+"vaan jonakin lähiyönä minä raakun kuin korppi tuolla virranrannalla,
+ja silloin on aika sinun lähteä suurikasvuisen miehesi luota -- hullu
+kun hän on -- ja tulla minun tyköni. -- Ei ei", lisäsi hän nopeasti
+huomatessaan hänen kasvoistaan, että hän vastenmielisesti kääntäisi
+selkänsä ihmeelliselle uudelle elämälleen, "sillä tuskin tämä on
+tapahtunut, ennenkuin miehesi, joka on hullu, tulee valittaen majaani.
+Ja silloin pitää sinunkin ruveta valittamaan ja sanoa, että se ja se
+asia ei ole hyvin, ettet pidä siitä ja siitä, ja ettet voi suostua
+olemaan hänen vaimonaan, mutta että voisit tyytyä oloosi, jos saat
+useampia peitteitä ja enemmän tupakkaa ja kaikenlaista muuta hyvää
+köyhälle, vanhalle isällesi Snettishanelle. Muistahan nyt tämä, kun
+minä raakun kuin korppi tuolla virranrannalla."
+
+Lit-lit nyökäytti päätään; sillä oli vaarallista olla tottelematta
+isäänsä, sen hän tiesi sangen hyvin. Ja muuten hän vaatikin vain pikku
+asioita, lyhyttä eroa toimitusmiehestä, joka sitten tulisi tuntemaan
+paljon suurempaa iloa saadessaan hänet takaisin. Hän meni edelleen
+juhlaan, ja kun keskiyö saapui, etsi toimitusmies hänet ja vei mukanaan
+sisään jälellejääneiden huudahdellessa ja sutkauksia lasketellessa,
+missä kaikki squawit osottausivat sangen suuriäänisiksi.
+
+Lit-lit tuli pian huomaamaan, että aviollinen yhdyselämä varastoaseman
+esimiehen kanssa oli paljon parempaa kuin hän koskaan oli osannut
+ajatellakkaan. Nyt hänen ei enää tarvinnut kantaa puita ja vettä eikä
+alituisesti palvella kärtyistä miesväkeä. Ensi kertaa elämässään
+saattoi hän loikoilla sängyssään, kunnes aamiainen oli pöydässä. Ja
+minkälainen vuode! Puhdas ja upea ja pehmeä ja mukava, jollaista ei
+ollut koskaan ennen nähnyt. Ja ruoka! Korppuja, tuoretta ja hyvää
+leipää kolmasti päivässä jok'ainoa päivä, ja kaikkea muuta mitä vain
+halusi! Sellaista ylellisyyttä hän tuskin saattoi ymmärtää, hänen
+suureksi tyytyväisyydekseen toimitusmies kohteli häntä järkevällä
+ystävällisyydellä. Foxhan oli jo ennen ollut naimisissa, ja hän ymmärsi
+sangen hyvin ajaa höllin ohjaksin, joita ainoastaan toisinaan kiristi,
+mutta silloin voimakkaalla kädellä. "Lit-lit on tämän paikan
+valtijatar", ilmoitti hän merkitsevästi aamiaispöydässä häiden jälkeen.
+"Mitä hän sanoo, sen täytyy tapahtua. Ymmärrättekö?" Ja sekä Mc Lean
+että Mc Tavish ymmärsivät. He tiesivät myöskin, ettei toimitusmiehen
+tapana ollut pistää sormiaan väliin.
+
+Mutta Lit-lit ei katsonut omaa etuaan uudessa asemassaan. Hän kevensi
+miehensä kuormaa heti ottamalla hoitoonsa hänen molemmat poikansa,
+hankki heille enemmän hauskuutta sekä jossakin määrin vapautta,
+suunnilleen yhtä paljon kuin soi itselleenkin. Molemmat pojat ylistivät
+suuresti uutta äitiänsä; Mc Lean ja Mc Tavish lauloivat hekin hänen
+ylistystään; ja toimitusmies kehui onnellista avioliittoaan, kunnes
+huhu Lit-lit'in hyvästä käytöksestä ja hänen puolisonsa
+tyytyväisyydestä levisi kaikkien asukasten keskuuteen Sin Rock'in
+piirissä.
+
+Silloin Snettishane, joka valvoi öisin ajatellessaan huikean korkeata
+korkoa, katsoi olevan ajan alkaa toimia. Kymmenentenä yönä
+avioliittonsa jälkeen Lit-lit heräsi korpin raakuntaan, ja hän ymmärsi
+siitä, että Snettishane odotti häntä virran rannalla. Suuressa
+onnessaan ei hän ollut unhoittanut isänsä kanssa tekemäänsä sopimusta,
+ja nyt se tuli hänen mieleensä yhdessä lapsellisen pelon kanssa, jota
+hän tunsi isäänsä kohtaan. Pitkän aikaa hän makasi peloissaan ja
+vapisten, halutonna lähtemään, peläten jäädä, mutta viimein peri
+toimitusmies voiton tässä hiljaisessa taistelussa -- hänen hellyytensä
+ja valtavat lihaksensa sekä voimakas alaleukansa terästivät Lit-Lit'in
+hermot, niin että hän päätti jättää korpin raakunnan huomioonottamatta.
+
+Mutta aamulla hän nousi ylös sangen peloissaan ja hoiti tehtäviään
+alituisen tuskan vallassa odottaen isänsä tuloa. Päivän kuluessa alkoi
+hän kuitenkin saada rohkeutensa takaisin. Hän kuuli John Foxin
+perinpohjin haukkuvan Mc Lean'ia ja Mc Tavish'ia jostakin
+vähäpätöisestä laiminlyönnistä, ja tämä auttoi häntä voittamaan
+pelkonsa. Hän koetti aina olla miehensä näkyvissä, ja kun hän seurasi
+häntä suurelle varastohuoneelle ja näki hänen heittelevän suuria
+tavarapakkoja ympäriinsä niin helposti kuin jos ne olisivat olleet
+höyhenpatjoja, tunsi hän itsensä turvatuksi. Tämä oli hänen ensimäinen
+käyntinsä varastolla, ja kun Sin Rock oli suurin jakelupaikka, josta
+tavaroita lähetettiin lukuisiin pienempiin varastopaikkoihin, ei ollut
+ihmeellistä, että hän joutui ällistyksiinsä nähdessään sinne kasatut
+äärettömät rikkaudet.
+
+Tämä näkemys ynnä muisto isä Snettishanen köyhästä majasta, muutti koko
+hänen epäilyksensä levollisuudeksi. Hänen vakaumustaan vahvisti vielä
+pari toisen poikapuolensa kanssa vaihtamaansa sanaa. "Eikö valkoinen
+isä ole sangen hyvä?" hän kysyi ja poika vastasi, että hänen isänsä oli
+paras, mitä hän koskaan oli nähnyt. Sinä yönä raakkui korppi uudelleen.
+Ja seuraavana yönä kuului raakunta vielä kiivaammalta. Se herätti John
+Foxin, niin että hän hetkisen levottomasti heittelehti sinne tänne.
+Sitten hän sanoi ääneen: "Vieköön piru tuon korpin!" ja Lit-lit nauroi
+ääntä päästämättä siinä hänen vieressään maatessaan.
+
+Varhain seuraavana aamuna näyttäytyi Snettishane onnettomuutta
+ennustavin ilmein ja istui syömään aamiaista kyökissä Wanidanin luona.
+Hän kieltäytyi kuitenkin syömästä "akkainruokaa", ja hetkisen perästä
+hän etsi vävynsä varastohuoneesta, missä vaihtokauppa tapahtui. Hän oli
+saanut kuulla, että hänen tyttärensä oli oikea jalokivi naiseksi, ja
+sentähden hän oli nyt tullut saadakseen enemmän peitteitä, enemmän
+tupakkaa ja useampia pyssyjä -- ennen kaikkea useampia pyssyjä. Hän
+nimittäin katsoi tulleensa petetyksi kaupoissa ja hän tuli vaatimaan
+oikeutta. Mutta toimitusmiehellä ei ollut peitteitä eikä oikeutta
+liikenemään. Tämän jälkeen hänelle ilmoitettiin, että isä Snettishane
+oli puhunut lähetyssaarnaajan kanssa Three Forks'issa, ja tämä oli
+selittänyt hänelle, etteivät sellaiset avioliitot olleet taivaassa
+säädetyt, sekä että hänen isällinen velvollisuutensa oli vaatia
+tyttärensä takaisin.
+
+"Minä olen nykyään hyvä kristitty", jatkoi Snettishane, "ja tahdon,
+että Lit-lit'ini pääsee taivaaseen."
+
+Toimitusmiehen vastaus oli lyhyt ja suora, sillä hän käski appiukkonsa
+mennä siihen paikkaan, missä ne asuvat, jotka eivät ole päässeet
+taivaaseen, ja niskaan ja erääseen alempana olevaan ruumiinkohtaan
+tarttumalla hän osotti hänelle neuvotun tien ovelle saakka. Mutta
+Snettishane hiipi salaa kyökkiin ja tapasi Lit-lit'in isossa salissa.
+
+"Sinä kenties nukuit kuin tukki viime yönä, kun minä kutsuin sinua
+virranrannalla", alotti hän synkästi katsoen tytärtään.
+
+"Ei, kyllä minä olin hereillä ja kuulin." Hänen sydämensä löi ikäänkuin
+olisi tahtonut tukahduttaa hänet, mutta hän jatkoi vakavalla äänellä:
+"ja edellisenä yönä minä myöskin olin valveilla ja kuuntelin, ja samoin
+sitä edellisenä yönä."
+
+Tämän jälkeen hän suuressa onnessaan ja peloissaan, että tämä onni
+otetaan häneltä pois, alkoi omintakeisesti ja hehkuvasti puolustaa
+naisen asemaa ja oikeuksia -- ensimäinen nykyaikainen naisesitelmä,
+joka on pidetty viidennenkymmenennen kolmannen asteen yläpuolella.
+
+Mutta hänen puheensa kaikui kuuroille korville. Snettishane kuului
+vanhempaan ikäluokkaan. Kun Lit-lit pysähtyi henkeä vetääkseen, sanoi
+isä uhkaavalla äänellä: "Tänä yönä minä uudelleen raakun kuin korppi."
+
+Samassa tuli siihen John Fox ja uudisti saman tempun, jolla tahtoi
+auttaa Snettishanea lähemmäs taivaallisten vasta-asujia.
+
+Seuraavana yönä raakkui korppi innokkaammin kuin koskaan ennen. Lit-lit
+oli kevytuninen, hän kuuli ja hymyili. John Fox heittelehti unissaan
+levottomasti sinne tänne. Sitten hän heräsi ja heittelehti vielä
+levottomammin. Hän ähkyi ja murisi, kiroili hiljaa ja ääneen, ja
+hyppäsi viimein sängystä. Hän hoippuroi pimeässä suureen saliin ja otti
+seinältä hauleilla ladatun pyssyn, jonka huoleton Mc Tavish oli
+jättänyt laukasematta.
+
+Toimitusmies hiipi varovaisesti rannalle. Raakkuminen oli tauonnut,
+mutta hän heittäytyi ruohikkoon pitkälleen ja odotti. Ilma oli kolea,
+mutta hyväntuoksuinen, ja päivän helteen jälkeen tuntui ikäänkuin maa
+olisi rauhaa henkäillyt. John Fox nukahti.
+
+Viidenkymmenen yardin päässä istui Snettishane pää painuneena polvia
+vasten ja selkä John Fox'iin päin -- ja hänkin nukkui, yön hiljaisuuden
+voivuttamana. Tunti kului, ja silloin hän heräsi, ja päätään
+kohottamatta hän päästi kurkustaan korpin käheän, raakkuvan äänen niin
+että yöilma värisi.
+
+Toimitusmies heräsi, ei niinkuin sivistyneen maailman ihminen äkkiä
+havahtuu unesta, vaan niinkuin villin uni muuttuu nopeasti ja
+itsetietoisesti valveillaoloksi. Yön hämärässä hän näki tumman esineen
+ruohikossa ja suuntasi pyssynpiipun sitä kohti. Uusi raakunta kajahti
+ilmoille ja hän painoi hanaa. Sirkat lakkasivat laulamasta, metsälinnut
+eivät leperrelleet enää ja korpin raakunta muuttui äkkiä hengettömäksi
+hiljaisuudeksi.
+
+John Fox kiiruhti paikalle ja kumartui katsomaan tappamaansa saalista.
+Hän sai käsiinsä tukun karkeita hiuksia ja tähtien valossa paistoivat
+häntä vastaan Snettishanen kasvot. Hän tiesi kuinka sellainen pyssy
+hajottaa viidenkymmenen yardin välimatkalla ja hän ymmärsi
+pippuroineensa hauleilla Snettishanen selän hartioista alimpiin osiin
+saakka. Ja Snettishane tiesi, että toimitusmies tiesi sen, mutta
+kumpikaan ei puhunut siitä sanaakaan.
+
+"Mitä sinä täällä teet?" kysyi toimitusmies. "Tähän aikaan pitäisi
+vanhojen luitten levätä sängyssä."
+
+Mutta Snettishane vastasi arvokkaasti, siitä huolimatta että haulipanos
+poltteli hänen nahkaansa.
+
+"Vanhat luut eivät kaipaa lepoa", sanoi hän juhlallisesti. "Minä itken
+tyttäreni tähden, tyttäreni Lit-lit'in tähden, joka elää ja kuitenkin
+on kuollut, ja joka varmasti joutuu valkoisen miehen helvettiin."
+
+"Itke sitten tästäpuoleen virran toisella rannalla, kuulomatkan
+ulkopuolella", sanoi John Fox ja kääntyi hänestä, "sillä sinun itkusi
+on kauhean kovaäänistä ja estää nukkumista öisin."
+
+"Sydämeni on haavoitettu", vastasi Snettishane, "ja minun päiväni ja
+yöni ovat mustat surusta."
+
+"Niin mustat kuin korppi", sanoi John Fox.
+
+"Niin mustat kuin korppi", sanoi Snettishane.
+
+Ei koskaan enää kuulunut korpin raakuntaa virranrannalta. Lit-lit tulee
+päivä päivältä yhä äitimäisemmäksi ja on sangen onnellinen. John Fox'in
+pojat hänen ensimäisestä avioliitostaan ovat saaneet sisaria. Vanha
+Snettishane ei käy enää tyttärensä tykönä, ja hän saattaa tuntikausia
+ohuella vanhalla äänellään ruikuttaa sitä kiittämättömyyttä, joka
+ilmenee lapsissa yleensä, mutta erittäinkin hänen tyttäressään
+Lit-lit'issä. Hänen vanhuuttaan katkeroittaa tietoisuus siitä, että
+häntä on kaupoissa petetty. Ja John Fox'kin on ottanut takaisin
+väitteensä, että hän on maksanut Lit-lit'istä kymmenen vaippaa ja yhden
+pysyn liikaa.
+
+
+
+
+Bastardi.
+
+
+Bastardi oli oikea paholainen. Tämä oli tunnettua ja tunnustettua koko
+Pohjolassa. "Helvetinsikiöksi" kutsui häntä moni, mutta hänen herransa
+ja isäntänsä oli antanut hänelle tuon häpeällisen nimen "Bastardi".
+Mutta nyt oli myöskin Musta Leclère paholainen, niin että he sopivat
+hyvin yhteen. Sanotaan, että kun kaksi paholaista sattuu yhteen, niin
+silloin syntyy pikkuinen helvetti. Ei ole mitään muuta odotettavissa,
+ja sitä voitiin kaikella varmuudella odottaa, kun Bastardi ja Musta
+Leclère joutuivat yhteen. Kun he ensi kerran kohtasivat toisensa, oli
+Bastardi pieni pentu, laiha ja nälkäinen ja vihaisennäköinen, ja siinä
+syntyi haukuntaa ja murinaa, sillä Leclère'llä oli tapana nostaa
+ylähuultaan, niinkuin susi, ja näyttää valkeita, julmia hampaitaan. Ja
+tässä tilaisuudessa hän nosti sitä, ja hänen silmänsä loistivat
+pahuudesta, kun hän kurkottui Bastardia kohti ja veti hänet esiin
+ryömivästä läjästä. Oli aivan varma, että he näkivät toisensa läpi,
+sillä silmänräpäyksessä Bastardi oli iskenyt hampaansa Leclère'n
+käteen, ja Leclère puristi peukalonsa ja etusormensa pennun kurkun
+ympärille, niin että oli vähällä sammuttaa sen nuoren elämän.
+
+"_Sacre dame_", sanoi ranskalainen hiljaa, kuivatessaan verta purrusta
+kädestään ja katsellessaan pikku raukkaa, joka makasi läähättäen
+lumessa.
+
+Leclère kääntyi nyt John Hamlin'in, Sixty Milen aseman varastonhoitajan
+puoleen, ja tämä sanoi: "Siinä on alkua, tuossa! Paljonko tahdotte
+antaa, m'sieu? Voi, ostakaa se nyt -- ostakaa se heti paikalla!"
+
+Ja siksi, että hän vihasi sitä mitä katkerimmin, osti Leclère Bastardin
+ja antoi sille tuon häpeällisen nimen. Viiden vuoden ajan he molemmat
+seikkailivat läpi Pohjolan, St Michaelin ja Yukonin suistomaasta
+Pelly'yn saakka, ja niinkin kauas kuin Peace River'iin, Athabascaan ja
+Isoon Orjajärveen asti. Ja silloin he hankkivat häijyydellään sellaisen
+maineen, jollaista ei ennen ollut ollut yhdelläkään ihmisellä eikä
+koiralla.
+
+Bastardi ei ollut koskaan tuntenut isäänsä -- siitä syystä hän oli
+saanut nimensä -- mutta John Hamlin tiesi, että isä oli ollut suuri
+harmaja susi. Äitinsä sitävastoin -- ja hänestä oli hänellä heikko
+muisto -- oli muriseva, haukkuva likainen koiranturilas, leveärintainen
+ja riippumahainen. Silmät hänellä oli pahanilkiset, elämästä hän piti
+kiinni kuin kissa ja oli aina valmis kujeisiin ja pahuudentekoon.
+Hänessä ei ollut hiventäkään kunniantuntoa eikä rehellisyyttä,
+ja hänen petollisuutensa oli ainoa, josta saattoi olla varma.
+Hänen rakkaussuhteensa metsän petojen kanssa todisti yleistä
+luonteenturmelusta. Paljon pahuutta ja paljon voimaa oli Bastardin
+esi-isissä, ja kun hän oli samaa lihaa ja sama verta peri hän
+kaikkityyni. Ja silloin tuli Musta Leclère ja raskaalla kädellään
+puristi ja painoi ja muovaili tuota elämänhaluista pentua, kunnes siitä
+tuli suuri pahanilkinen peto, ovela, vihainen, kavala, häijy ja ilkeä
+kuin helvetinhenki. Sopiva isäntä olisi Bastardista saanut tavallisen,
+erinomaisen kelvollisen ajokoiran. Mutta hän ei saanut koskaan siihen
+tilaisuutta. Leclère kehitti vain hänen synnynnäistä pahuuttaan.
+
+Bastardin ja Leclère'n tarina on tarina alituisesta sodasta -- viisi
+julmaa, säälimätöntä vuotta, joista heidän ensimäinen kohtauksensa
+antaa sattuvan kuvan. Minä tahdon alkaa sanomalla, että se oli Leclèren
+vika, sillä hän vihasi järjellä ja ymmärryksellä, kun taas tuo
+pitkäkoipinen, kömpelö pentu vihasi vain sokeasti ja vaistomaisesti.
+Alussa ei sattunut minkäänlaisia hienosti suunniteltuja julmuuksia --
+niiden vuoro tuli myöhemmin -- vaan ainoastaan yksinkertaisia
+selkäsaunoja ja raakuudenosotuksia. Muutaman kerran vioittui Bastardin
+toinen korva tällaisissa pieksäjäisissä. Rikkirevityt lihakset eivät
+parantuneet koskaan, ja korva roikkui ja lerpatti aina -- jotta hän
+voisi pitää kiduttajansa muistissaan. Eikä hän unhottanut mitään.
+
+Hänen pentuaikansa oli yhtämittaista mielettömän kapinallisuuden aikaa.
+Hän veti aina lyhemmän korren, mutta löi aina takaisin: hänen
+luonteeseensa kuului lyödä takaisin. Ja häntä oli mahdoton masentaa.
+Niin surkeasti kuin hän ulvoikin tuskasta ruoskan- tai nuijaniskujen
+sadellessa hänen selkäänsä, onnistui hänen kuitenkin aina saada
+ilmoille vihaista murinaa -- selvä todistus siitä kostonhimosta, jota
+hän tunsi -- joka ehdottomasti aiheutti lisää lyöntejä. Mutta hän oli
+perinyt äitinsä luonteen. Ei mikään näyttänyt saavan häntä hengiltä.
+Hän kasvoi ja hyötyi keskellä kurjuutta, lihoi nälkää nähdessään, ja
+epätoivoinen taistelu elämästä kehitti hänet yliluonnollisen
+terävä-älyiseksi. Hän oli perinyt niinhyvin äitinsä kavaluuden ja vihan
+kuin isänsä rajuluontoisuuden ja rohkeuden.
+
+Mahdollisesti se oli hänessä hänen esi-isiensä ominaisuutta, ettei hän
+koskaan valittanut. Pennunhaukunta katosi, kun hänen jalkansa
+vahvistuivat, ja hän tuli julmaksi ja vaiteliaaksi, iski nopsasti eikä
+liikoja varottanut edeltäkäsin. Hän vastasi kirouksiin murinalla,
+lyönteihin puremalla, ja hänen vääristynyt naamansa ilmaisi
+sammumatonta vihaa. Mutta koskaan enää ei Leclère saanut edes kauheilla
+kidutuksillakaan häntä huutamaan tuskasta tai pelosta. Ja tämä
+lannistumattomuus vain enensi Leclère'n vihaa ja sai hänet tekemään
+vielä saatanallisempia julmuuksia.
+
+Kun Leclère antoi Bastardille vain puoli kalaa, kun taas hänen
+toverinsa saivat kokonaisen, meni Bastardi ja otti kalaa toisilta
+koirilta. Hän varasti varastohuoneestakin ja teki tuhansittain muita
+ryövärintöitä, niin että hän tuli kauhuksi kaikille koirille ja
+koiranomistajille. Kun Leclère löi Bastardia ja hellitti Babettea --
+Babettea, joka ei tehnyt puoleksikaan niin paljon kuin hän -- heitti
+Bastardi hänet kumoon lumeen ja murskasi hänen toisen takajalkansa
+valtavilla leuoillaan, niin että Leclère oli pakotettu ampumaan hänet.
+Ja veristen tappelujen kautta teki Bastardi itsensä kaikkien toveriensa
+herraksi, sääti heille sekä työntekoa että ruokintaa koskevia lakeja ja
+piti silmällä, että he myöskin elivät niiden mukaan.
+
+Viiden vuoden kuluessa hän kuuli ainoastaan kerran ystävällisen sanan
+ja sai hyväilevän kädensilityksen, ja silloin hän ei ymmärtänyt, mitä
+se merkitsi. Hän teki hurjan hyppäyksen, kesyttämätön kun oli, ja hänen
+hampaansa loksahtivat yhteen salaman nopeudella. Hän joka lausui tuon
+ystävällisen sanan ja antoi hyväilevän kädensilityksen, oli Sunrisen
+vasta maahan muuttanut lähetyssaarnaaja. Ja kuuden lähinnä seuraavan
+kuukauden aikana hän ei kirjoittanut ainoatakaan kirjettä kotiinsa;
+Mc Questionin haavuri matkusti kaksisataa peninkulmaa jään yli
+pelastaakseen hänet verenmyrkytyksestä.
+
+Sekä miehet että koirat katsoivat karsaasti Bastardiin, kun hän tuli
+leiriin tai asemille. Miehet tervehtivät häntä jalka uhkaavasti
+potkasuun valmiina, koirat karvat pystyssä ja torahampaat irvellään.
+Kerran antoi muuan mies Bastardille potkun, ja nopeasti kuin susi iski
+Bastardi leukansa miehen pohkeisiin, niin että hampaat tunkeutuivat
+luuhun saakka. Tämän jälkeen purtu päätti vakaasti ottaa koiran
+hengiltä, mutta silloin astui Leclère väliin uhkaavin ilmein ja
+metsästyspuukko paljaana. Ottaa Bastardi hengiltä -- _sacre dame_, se
+oli huvi, jonka Leclère pidätti itselleen. Sen piti luonnollisesti
+joskus tapahtua, tai myöskin -- oh, kukapa sitä voisi tietää? Joka
+tapauksessa tulisi arvoitus lopultakin selviämään.
+
+Sillä he olivat tulleet toisilleen suorastaan arvoitukseksi. Toisen
+jokainen hengenveto oli kehotus tai uhkaus toiselle. Viha yhdisti
+heidät lujemmin kuin rakkaus olisi voinut koskaan tehdä. Leclère nautti
+ajatellessaan sitä päivää, jolloin Bastardin rohkeus olisi loppunut ja
+hän valittaisi ja vääntelisi isäntänsä jaloissa. Ja Bastardi -- niin,
+Leclère tiesi, mikä Bastardilla oli mielessä, hän oli useammin kuin
+kerran lukenut sen Bastardin silmistä. Ja sen niin selvästi ja hyvästi,
+että hän ehtimiseen katseli olkansa yli, kun Bastardi pysytteli hänen
+takanaan.
+
+Toiset miehet kummastelivat sitä, että Leclère hylkäsi ne suuret
+summat, joita hänelle tarjottiin koirasta. "Jonakuna kauniina päivänä
+te kuitenkin lyötte sen kuoliaaksi, ja silloin olette menettänyt sen
+ilmaiseksi", sanoi John Hamlin kerran, kun Bastardi läähätti
+kinoksessa, johon Leclère oli potkaissut sen, eikä kukaan tiennyt,
+olivatko sen kintut murskana, eikä kukaan uskaltanut mennä katsomaan
+sitä.
+
+"Se on minun asiani, se, m'sieu'" vastasi Leclère kuivasti.
+
+Ja he kummastelivat myöskin sitä, ettei Bastardi paennut isäntänsä
+luota. Sitä he eivät voineet käsittää. Mutta Leclère ymmärsi sen. Hän
+oli mies, joka oleskeli paljon ulkona vapaassa luonnossa, ja hän oli
+oppinut ottamaan selvää tuulen suhinasta ja myrskyn pauhinasta, yön
+huokauksista, päivänkoiton kuiskauksista ja päivän hälinästä. Jollakin
+hämärällä tavalla hän saattoi kuulla ruohon kasvavan, mahlan nousevan
+ja silmikoiden puhkeavan. Ja hän tunsi myöskin elollisten ilmiöiden
+salaperäisen lausumistavan -- hän käsitti kaniinin liikkeet ansassa,
+korpin raskaan siivenlyönnin, varjojen leikin kuunpaisteessa, suden
+hiipivän käynnin illan hämärässä ja yön pimeydessä. Hän ymmärsi
+Bastardin täydellisesti. Hän käsitti sangen hyvin, miksi Bastardi ei
+paennut, ja hän katsoi yhä useammin olkansa yli.
+
+Kun Bastardi oli vihassa, ei häntä ollut suinkaan hauska katsella, ja
+useammin kuin kerran hän oli hypännyt Leclère'n kurkkua kohti, mutta
+aina valmiina olevan koiraruoskan tyvipää oli pakoittanut hänet
+luopumaan aikeistaan, ja vapisevana ja tiedottomana hän oli joka kerta
+jäänyt maahan pitkälleen. Täten Bastardi oli oppinut odottamaan sopivaa
+aikaa. Kun hän oli päässyt täysiin nuoruuden voimiin, hän katsoi ajan
+tulleen. Hän oli leveärintainen ja hänellä oli oivalliset lihakset,
+hänen kokonsa oli melkoista suurempi kuin tavallisesti -- hänen
+ulkomuotonsa muistutti kieltämättömästi täysiveristä sutta. Leclère
+nukkui vaippoihinsa kääriytyneenä, kun Bastardi havaitsi, että nyt oli
+aika toimia. Hän hiipi varovaisesti isäntänsä luo, pää painuneena maata
+vasten, terve korva taaksepäin vinossa, hiljaisin kissanaskelin.
+Bastardi veti henkeään hiljaa, sangen hiljaa, eikä hän nostanut päätään
+ennenkuin oli aivan nukkujan vieressä. Hän seisoi hetkisen ja katseli
+pronssinväristä paljasta, hengityksen mukana voimakkaasti ja
+säännöllisesti nousevaa ja laskevaa kurkkua. Kuola tippui hänen
+leukapielistään ja valui pitkin kieltä, ja silloin muistui hänen
+mieleensä riippuva korvansa, ne lukemattomat lyönnit, joita hän oli
+saanut ja monet kärsimänsä vääryydet, ja hän heittäytyi äänettömästi
+nukkuvan kimppuun.
+
+Leclère heräsi kipuun, kun koiran hampaat iskeytyivät hänen kurkkuunsa,
+ja kun hän itsekin oli täysi eläin, heräsi hän täydellisesti. Hän
+tarttui molemmin käsin Bastardin henkitorveen ja kieri peitteiden alta
+päästäkseen koko painollaan vainoojansa kimppuun. Mutta tuhannet
+Bastardin esi-isät olivat iskeneet hampaansa lukemattomien hirvien ja
+peurojen kurkkuihin, ja hän oli perinyt heidän taitonsa. Kun hän tunsi
+Leclère'n painon päällänsä, repi ja raateli hän takajaloillaan
+isäntänsä vatsaa ja alaruumista, niin että kynnet tunkivat nahan ja
+lihasten läpi. Ja kun hän tunsi päällänsä olevan ruumiin liukuvan
+takaisin ja nousevan, raapi hän miehen kurkkua. Toiset koirat, hänen
+toverinsa, kokoontuivat heidän ympärilleen murisevaksi piiriksi, ja
+Bastardi, joka saattoi vaivoin hengittää ja oli kadottamaisillaan
+tajuntansa, tiesi, että he himoitsivat leuoillaan tarttua häneen. Mutta
+se ei merkinnyt mitään -- nyt oli miehestä kysymys, miehestä, joka
+makasi hänen päällään, ja hän repi ja raateli kynsillään niin kauan
+kuin hänellä oli hituisenkaan voimia jälellä. Mutta Leclère kuristi
+häntä molemmilla käsillään, kunnes Bastardin oli vaikea saada ilmaa --
+kunnes koiran silmät tulivat jäykiksi ja lasimaisiksi, sen leuat
+päästivät hitaasti otteensa ja kieli pistäysi mustana ja paksuna ulos
+suusta.
+
+"Vai niin? No -- _bon_, sinä piru!" kärisi Leclère suu ja kurkku täynnä
+omaa vertansa, kun hän heitti tiedottoman koiran luotansa.
+
+Mutta kun nyt toiset koirat hyökkäsivät Bastardin kimppuun, ajoi
+Leclère ne pois kiroten. Ne vetäytyivät takaisin suurempaan piiriin,
+istuutuivat ja nuolivat kiihkeästi huuliaan, jokainen karvat pystyssä.
+
+Bastardi tointui nopeasti, ja kun hän kuuli Leclère'n äänen nousi hän
+vaivaloisesti jaloilleen ja seisoi huojuen sinne tänne.
+
+"Oo, sinä kirottu kanalja!" Leclère sylki ja kiroili vuoroon. "Minä
+näytän sinulle vielä, tiedä se! Sinä saat mitä tarvitset, sinä piru!"
+
+Kun ilma virtaili kuin elämän neste Bastardin väsyneisiin keuhkoihin,
+teki hän uuden hyökkäyksen herraansa kohti, mutta hänen leukansa eivät
+osuneet maaliin ja loksahtivat yhteen päästäen metallin helinää
+muistuttavan äänen. He kieriskelivät nyt molemmat lumessa ja Leclère
+hakkasi hurjasti nyrkeillään. Sitten he päästivät irti ja kiertelivät
+toisiaan. Leclère olisi voinut siepata veitsensä. Ja hänen pyssynsä oli
+maassa hänen jalkainsa juuressa. Mutta hänen villipedon tunteensa oli
+herännyt ja raivosi hillittömästi. Hän tahtoi taistella käsillään -- ja
+hampaillaan. Bastardi teki uuden hyökkäyksen, mutta Leclère löi hänet
+nyrkiniskulla maahan, heittäytyi hänen päälleen ja iski hampaansa
+koiran lapaan niin että ne tunkeutuivat luuhun saakka.
+
+Siinä oli alkuperäinen näyttämö ja yhtä alkuperäinen kohtaus --
+sellainen, joka oli saattanut tapahtua maailman lapsuusaikoina.
+Avonainen paikka synkässä metsässä, ympärillä piiri irvisteleviä
+susikoiria ja keskellä kaksi villipetoa taistelun tuoksinassa, muristen
+ja purren, mielettömästi raivoten, läähättäen ja puuskuttaen, karjuen,
+ponnistellen, hurjina raivosta, mielettömän murhanhimon valtaamina,
+iskien, purren ja kynsien kaikessa luonteenomaisessa raakuudessaan.
+
+Mutta silloin onnistui Leclèren iskeä Bastardia nyrkillään korvan
+taakse ja koira vaipui taintuneena maahan. Tämän jälkeen Leclère
+hyppäsi sen päälle ja hyppeli hyppelemistään rusentaakseen sen maahan.
+Bastardin molemmat takajalat olivat poikki ennenkuin Leclère pysähtyi
+hengittääkseen.
+
+"Oo-oo! Oo-oo!" kirkui hän pudistaen nyrkkiään, kykenemättä saamaan
+muuta ääntä kurkustaan.
+
+Mutta Bastardi oli lannistumaton. Hän loikoi siinä avuttomassa
+kurjuudessaan, mutta hänen ylähuulensa kohosi väsyneesti ja vääntyi
+irvistykseen, hänellä ei ollut voimia päästää ääntä. Leclère potkasi
+häntä, ja Bastardin väsyneet leuat puristuivat isännän säären ympäri,
+mutt'eivät jaksaneet tunkea nahan läpi.
+
+Silloin otti Leclère ruoskan ja oli hakata hänet palasiksi, huutaen
+joka lyönnille: "Tällä kertaa minä teen lopun sinusta! Vai mitä?
+Luciferin nimessä teen kuin teenkin sinusta lopun!"
+
+Viimein hänkin vaipui kokoon lopen väsyneenä ja pyörtymäisillään
+verenvuodosta; hän kaatui uhrinsa viereen, mutta kun susikoirat
+lähestyivät suorittaakseen kostonsa, käytti hän viimeisiä voimiaan
+ryömiäkseen Bastardin päälle ja siten suojellakseen häntä heidän
+leuoiltaan.
+
+Tämä tapahtui jokseenkin lähellä Sunrise'a, ja kun lähetyssaarnaaja
+muutamia tunteja myöhemmin avasi ovensa Leclère'lle, hämmästyi hän, kun
+ei nähnyt Bastardia vetokoirien joukossa. Eikä hänen hämmästyksensä
+suinkaan vähentynyt, kun Leclère heitti syrjään osan peitteitä reestä,
+nosti Bastardin syliinsä ja kompuroi huoneeseen koiran kanssa.
+Mc Questionin haavuri, jolla oli jossain määrin taipumuksia
+vetelehtimiseen, sattui juuri olemaan siellä jutustelemassa, ja he
+tahtoivat nyt kahden ruveta paikkaamaan Leclèreä.
+
+"_Merci, non_", sanoi hän. "Olkaa hyvät ja auttakaa koiraa ensin. --
+Sanoitteko, että antaa sen kuolla? _Non_. Se ei olisi hyvä. Siksi että
+minun täytyy se ensin lannistaa. Juuri sen vuoksi se ei saa kuolla."
+
+Haavuri sanoi sitä eriskummalliseksi päähänpistoksi ja lähetyssaarnaaja
+piti sitä enteenä. Ja niin voipunut Leclère joka tapauksessa oli, että
+kuume tarttui häneen keväällä ja hänen täytyi uudelleen ruveta
+sängynomaksi. Bastardin laita oli paljon huonompi, mutta hänen
+itsepintainen elämästä-kiinnipitämisensä voitti lopuksi; hänen
+takajalkansa paranivat ja koko hänen elimistönsä uudistui, kun hän
+useita viikkoja oli maannut sidottuna lattialla. Ja kun Leclère
+vihdoinkin toipui ja istui tuhkanharmaana ja vapisevana
+auringonpaisteessa oven pielessä, oli Bastardi jo ottanut takaisin
+herruutensa ja pakottanut ei ainoastaan omat toverinsa vaan myöskin
+lähetyssaarnaajan koirat alamaisuuteen.
+
+Hän ei liikauttanut lihastakaan eikä väräyttänyt karvaakaan, kun
+Leclère ensi kertaa kompuroi ulos lähetyssaarnaajaan nojaten ja
+hitaasti ja tavattoman varovaisesti istuutui kolmijalkaiselle tuolille.
+
+"_Bon_!" sanoi Leclère. "_Bon!_ Aurinko on hyvä olemassa!" Ja hän
+ojenteli laihtuneita käsivarsiaan ja antoi niiden kylpeä lämmössä.
+
+Silloin sattui hänen katseensa koiraan, ja entinen tuli loisti taas
+hänen silmistään. Hän asetti kätensä kevyesti lähetyssaarnaajan
+käsivarrelle. "_Mon père_ -- tuo Bastardi -- se on oikea paholainen.
+Tahdotteko noutaa minulle pistoolin, jotta minä saan nauttia auringosta
+levossa ja rauhassa?"
+
+Sitten hän istui monta päivää auringonpaisteessa oven ulkopuolella. Hän
+ei nukahtanut koskaan, ja pistooli oli aina hänen polvillaan. Bastardin
+tuli tavaksi aamusin heti silmätä, oliko ase tavallisella paikallaan.
+Niinpian kun hän sai nähdä pistoolin, kohotti hän hiukkasen ylähuultaan
+merkiksi, että hän oli ymmärtänyt, ja Leclère kohotti hänkin
+ylähuultaan vastaavaan irvistykseen. Eräänä päivänä lähetyssaarnaaja
+huomasi tämän.
+
+"Varjelkoon!" sanoi hän. "Minä luulen varmasti, että eläin käsittää..."
+
+Leclère nauroi. "Kuulkaahan, _mon père_ -- mitä minä nyt sanon, sen se
+varmasti ymmärtää."
+
+Ikäänkuin vahvistaakseen vakuutuksen Bastardi kohotti huomattavasti
+toista korvaansa tarkasti kuullakseen isäntänsä äänen.
+
+"Minä sanon -- kuole!"
+
+Bastardi päästi kurkustaan murinan, hänen niskakarvansa nousivat
+pystyyn ja jokainen lihas näytti jännittyvän odotuksesta.
+
+"Minä nostan aseeni -- kas näin!" Hän antoi teon seurata sanoja ja
+tähtäsi suoraan Bastardia.
+
+Koira teki silmänräpäyksessä sivuhyppäyksen ja katosi rakennuksen
+nurkan taa.
+
+"Varjelkoon!" huudahti lähetyssaarnaaja kerta kerralta.
+
+"Mutta miksi se ei pakene teidän luotanne?"
+
+Ranskalainen kohautti hartioitaan rodulleen ominaisella tavalla, joka
+voi merkitä kaikkea mahdollista, täydellisestä tietämättömyydestä
+rajattomaan ymmärtämykseen asti.
+
+"Ja miksi te ette sitten tapa sitä?"
+
+Taas hartioitten kohotus.
+
+"_Mon père_", sanoi Leclère hetken päästä, "aika ei ole vielä tullut.
+Se on syntyperäinen piru. Kerran minä vielä muserran sen kappaleiksi.
+Niin. Kerran. _Bon_!"
+
+Sitten tuli päivä, jolloin Leclère otti koirat mukaansa ja matkusti
+veneellä Forty Mileen, sekä sieltä edelleen Porcupine'en, jossa hän
+meni P.C. yhtiön palvelukseen ja kulki löytöretkillä suurimman osan
+vuotta. Sen jälkeen hän lähti Koyokuk'ia pitkin hyljättyyn Arctic
+City'yn ja palasi sitten takaisin leiriltä leirille Yukonia pitkin.
+Näitten pitkien kuukausien kuluessa Bastardi sai perinpohjaista
+kuritusta. Hän kärsi paljon kidutusta, häntä kiusattiin nälällä,
+janolla, tulella ja pahimmalla kaikesta: musiikilla. Niinkuin
+sukulaisensa ei hänkään pitänyt musiikista. Se aiheutti hänelle
+äärimmäisiä tuskia, vaivasi joka hermoa, repi jokaista hänen
+olemuksensa säiettä. Se sai hänet päästämään pitkiä ulvahduksia,
+niinkuin sudet kylminä öinä virittävät valituslaulujaan tähtiä kohti.
+Hänen oli mahdoton olla ulvomatta. Tämä oli ainoa heikkous
+taistelussaan Leclèreä vastaan, ja tämä heikkous oli hänen häpeänsä.
+Toiselta puolen Leclère piti intohimoisesti musiikista -- hän rakasti
+sitä yhtä paljon kuin hän rakasti väkijuomia. Ja kun hänen sisimpänsä
+tahtoi saada ilmaa, ilmeni se toisella tai toisella tavalla, useimmiten
+molemmilla yht'aikaa. Ja kun hän oli juonut ja hänen aivonsa olivat
+täynnä laulamattomia lauluja, meni paholainen häneen ja hän tunsi
+suurinta nautintoa kiusatessaan Bastardia.
+
+"Nyt meidän täytyy saada pikkuisen musiikkia, kuuletko", oli hänen
+tapansa sanoa. "Vai kuinka? Mitä sanot siitä, Bastardi?"
+
+Hänellä oli vain vanha kulunut käsiharmonikka, jota hän piti suuressa
+arvossa ja korjaili kärsivällisesti. Mutta se oli paras, minkä rahalla
+voi saada, ja sen sisästä hän loihti ihmeellisiä, väräjäviä sointuja,
+joita kukaan ei ollut ennen kuullut. Niinpian kuin hän alotti, peräytyi
+Bastardi mykkänä ja hampaat yhteenpuristettuina tuuma tuumalta
+etäisimpään soppeen. Ja Leclère seurasi perässä suuri nuija toisessa
+kainalossa ja soitti, lakkaamatta soitti -- hän seurasi tuuma tuumalta,
+askel askeleelta, kunnes ei enää löytynyt lymypaikkaa.
+
+Bastardin oli tapana tehdä ensin itsensä niin pieneksi kuin
+mahdollista, ryömiä aivan lattiaan kiinni, mutta kun soitto läheni
+lähenemistään, täytyi hänen nousta ylös, hän painoi selkänsä seinää
+vasten ja huitoi etukäpälillään ilmaa, ikäänkuin olisi tahtonut päästä
+erilleen pauhaavista sävelaalloista. Hän piti edelleenkin hampaitaan
+yhteenpuristettuina, mutta koko hänen ruumiinsa vapisi ja värisi
+suonenvedontapaisesti ja hän vääntelehti tuskissaan. Viimein hän
+kadotti itsensähillitsemiskykynsä, leuat erkanivat toisistaan ja kumea
+murina tunkeutui hänen kurkustaan. Hänen sieramensa jännittyivät,
+silmäterät laajenivat, karvat nousivat pystyyn avuttomassa raivossa ja
+hän päästi pitkäveteisen sudenulvonnan. Se nousi yhtämittaa, paisui
+sydäntäsärkeväksi säveleeksi, kuoli tuskaiseen sointuun -- ja sitten
+seurasi toinen jakso, oktaavi oktaavilta, sävelmaalaus särkyvästä
+sydämestä loppumattomasta tuskasta ja surusta, sävelmaalaus, joka
+sitten heikkeni, vaaleni, laskeutui ja hiljaa kuoli.
+
+Ne olivat helvetintuskia. Ja pirullisella terävä-älyisyydellä Leclère
+näytti voivan kiusata koiran jokaista hermoa ja saavan sen ilmaisemaan
+kaiken surunsa pitkinä valittavina, vapisevina ja nyyhkyttävinä
+sävelinä. Se oli todellakin kauhistuttavaa, ja vielä kaksikymmentä
+neljä tuntia jälkeenpäin Bastardi oli hervoton ja herkkä, säpsähti
+pienimmänkin tavallisen äänen kuullessaan, pelkäsi omaa varjoaan, ja
+oli ennen kaikkea ilkeä ja julma omia tovereitaan kohtaan. Mutta ei
+näkynyt mitään merkkiä siitä, että hänen rohkeutensa olisi murtunut.
+Pikemminkin hän tuli yhä jurommaksi ja vaiteliaammaksi ja odotti
+aikaansa horjumattomalla kärsivällisyydellä, joka alkoi vaikuttaa
+Leclère'en hämmentävästi ja ahdistavasti. Hän saattoi tuntikausia maata
+liikkumatta tulenpaisteessa ja tuijottaa suoraan Leclère'en, silmät
+katkerinta vihaa ilmaisten.
+
+Mies tunsi usein, että hän oli joutunut taisteluun itse elämän
+perusaineksen kanssa -- tuon vastustamattoman voiman kanssa, joka
+auttaa haukkaa ampumaan alas pilvistä höyhenpukuisen salaman lailla,
+joka vetää villihanhea yli vyöhykkeiden ja paiskaa leikkivän lohen
+kaksituhatta peninkulmaa kuohuvaa Yukonvirtaa pitkin. Sellaisina
+hetkinä hän tunsi halua osottaa vastustamatonta elinvoimaansa, ja hän
+heittäytyi hurjiin orgioihin, joissa väkijuomat, mieletön soitto ja
+Bastardi näyttivät pääosaa ja joitten kestäessä hän vaati taisteluun
+kaikkea, mikä oli, mikä oli ollut, ja mikä tuli olemaan.
+
+"Siinä on jotakin", tuumaili hän kun hänen mielenpurkauksensa
+koskettivat Bastardin sisimpiä säikeitä ja aiheuttivat pitkäveteisen
+kamalan ulvonnan. "Ja minä vedän käsilläni -- näin ja näin.
+Hah-hah-haa! Se on hauskaa. Se on todellakin hauskaa! Papit messuavat,
+naiset rukoilevat, miehet kiroilevat, pikkulinnut sanovat pii-pii ja
+Bastardi laulaa vou-vou -- ja kaikki tämä on sama asia. Hah-hah-haa!"
+
+Eräs kunnianarvoisa pappismies, isä Gautier, nuhteli häntä kerran ja
+muistutti hänelle, että hän saattoi odottaa varmaa turmiota. Mutta hän
+ei tehnyt sitä toista kertaa.
+
+"No olkoon niin, _mon père_", vastasi Leclère. "Ja minä luulen, että
+menen helvetin läpi rätisten, niinkuin katkoyrtti tulen läpi. Vai mitä
+arvelette, _mon père_?"
+
+Mutta kaikki huonot olennot saavat lopun niinkuin hyvätkin, ja niin
+kävi myöskin Mustan Leclère'n. Kun vesi oli kesän aikana matalalla,
+jätti hän Mc Dougall'in ja lähti veneellä Sunrise'en. Hän matkusti Mc
+Dougall'ista Timothy Brown'in seurassa ja saapui yksin Sunrise'en.
+Tiedettiin, että molemmat matkatoverit olivat olleet riidassa ennenkuin
+lähtivät matkalle. _Lizzie_, puhkuva kymmenen tonnin siipialus, joka
+oli lähtenyt kaksikymmentä neljä tuntia jälkeenpäin, saapui perille
+kolmea päivää ennen Leclère'ä. Ja kun hän saapui, oli hänellä
+luodinreikä toisessa olkapäässään ja hän kertoi pitkän jutun
+väijytysjoukosta ja murhasta.
+
+Sunrise'ssa oli tehty kultalöytöjä ja olosuhteet siellä olivat
+melkoisesti muuttuneet. Kun sinne alkoi virtailla useita satoja
+kullankaivajia, suunnattomat määrät whiskyä ja puoli tusinaa hyvin
+varustettuja pelureita, hävisi lähetyssaarnaajain monivuotinen työ
+intiaanien keskuudessa jäljettömiin. Kun squawien ainainen tehtävä oli
+keittää papuja ja pitää tulta naimattomille kullankaivajille, ja kun
+nuorilta miehiltä ei riittänyt aikaa muuhun kuin pelaamiseen ja
+vaihtokauppaan, tuli lähetyssaarnaaja sängyn omaksi, sanoi "Jumala
+auttakoon minua" yhä uudelleen ja uudelleen ja asettui tilinteonpäivää
+odottamaan karkeasti veistettyyn pitkään kirstuun. Tämän jälkeen
+pelurit siirsivät roulette- ja faraopöytänsä lähetystaloon, josta
+sitten kuului noppien kolina ja lasien kilinä vuorokaudet ympäriinsä.
+
+Nyt sattui Timothy Brown olemaan hyvin pidetty näiden Pohjolan
+seikkailijain keskuudessa. Ainoa, mistä häntä saattoi moittia, oli
+hänen kiivas luonteensa -- muuten pikku-asia, jonka hänen hyvä
+sydämensä ja anteeksiantavainen mielensä täydellisesti korvasi.
+Toiselta puolen ei Mustassa Leclère'ssä ollut mitään, joka olisi
+sovittanut hänen huonot puolensa. Hän oli "musta" ja pysyi sellaisena;
+siitä oli riittävästi todistuksia, ja hän oli yhtä vihattu kuin toinen
+oli rakastettu. Ja silloin Sunris'en miehet tarttuivat kovin kourin
+häneen ja raastoivat hänet Lynch-tuomarin eteen.
+
+Se oli yksinkertainen juttu. Hän oli riitaantunut Timothy Brownin
+kanssa Mc Dougall'issa. Timothy Brownin seurassa hän oli matkustanut Mc
+Dougall'ista. Ilman Timothy Brownia hän oli tullut Sunrise'en. Näistä
+tosiasioista ja hänen yleisesti tunnetusta pahuudestaan vedettiin se
+yksimielinen johtopäätös, että hän oli tappanut Timothy Brownin.
+Toiselta puolen Leclère tunnusti tosiksi ylläolevat seikat, mutta
+kielsi johtopäätöksen todenperäisyyden ja antoi toisen selityksen.
+Kahdenkymmenen peninkulman päässä Sunrise'sta hän ja Timothy Brown
+olivat juuri sauvomassa venettä louhikkoista rantaa pitkin, kun
+yht'äkkiä kajahti kaksi laukausta. Timothy Brown suistui veneestä
+veteen ja painui pohjaan jättäen jälkeensä punaisen viirun -- se oli
+viimeinen, minkä hän näki Timothy Brownista. Hän itse -- Leclère --
+kaatui veneen pohjalle olkapää lävistettynä. Hän makasi hyvin hiljaa ja
+pälyili rantaan päin. Hetkisen perästä hän näki parin intiaanin
+pistävän päänsä esiin ja tulevan vesirajaan kantaen koivunkaarnasta
+tehtyä kanoottia. Kun he laskivat sen vesille, Leclère tähtäsi ja
+ampui. Luoti osui toiseen intiaaniin, joka tuupertui kanootista
+aivankuin Timothy Brown oli tehnyt. Toinen heittäytyi kanootin
+pohjalle, ja niin lähtivät kanootti ja vene kulkemaan vinhaa vauhtia
+virtaa alas. Sitten joutuivat molemmat alukset pyörteeseen ja kulkivat
+eri teitä muutaman saaren ympäri. Eikä hän sitten enää nähnyt
+kanoottia. Mutta päättäen siitä hypystä, jonka intiaani oli tehnyt
+ennenkuin kaatui kanootin pohjalle, oli hän varmasti haavoittanut
+häntä.
+
+Siinä kaikki.
+
+Leclère'n selitystä ei pidetty riittävänä. Hänelle annettiin kymmenen
+tuntia armonaikaa, ja _Lizzie_ meni virralle tekemään tutkimuksia.
+Kymmenen tunnin kuluttua tuli vene puhkien takaisin Sunrise'en. Se ei
+ollut huomannut mitään. Ei oltu löydetty minkäänlaisia todistuksia,
+jotka olisivat antaneet tukea hänen väitteelleen. Nyt suotiin hänelle
+aikaa järjestää jälkeenjääpä omaisuutensa, sillä hän oli erään
+viidenkymmenen tuhannen dollarin arvoiseksi arvioidun Sunrisessa
+sijaitsevan valtauksen omistaja, ja he olivat lainkuuliaista yhtä hyvin
+kuin lakiasäätävääkin kansaa.
+
+Leclère kohautti hartioitaan. "Vielä yksi asia", sanoi hän, "eräs pieni
+-- miten te taas sitä kutsuttekaan? Eräs _armonosotus_, niin kai se on
+-- niin, pieni armonosotus, niin se on. Minä lahjoitan omistamani
+viisikymmentätuhatta dollaria kirkolle. Ja minä lahjoitan ajokoirani
+Bastardin helvettiin. Ja se pieni armonosoitus? Niin -- että te ensin
+hirtätte sen ja sitten minut. Sopiiko se?"
+
+He olivat yhtä mieltä siitä, että se sopi -- järjestyshän oli oleva,
+että "helvetinsikiö" raivaa tietä isännälleen. Ja niin siirrettiin
+tuomioistuin virranrannalle, missä muuan valtainen petäjä seisoi
+erillään muista. Slackwater Charley teki silmukan vetoköyden toiseen
+päähän, ja silmukka asetettiin Leclère'n kaulaan. Hänen kätensä olivat
+sidotut selän taakse ja häntä autettiin nousemaan korppulaatikon
+päälle. Sen jälkeen heitettiin köyden toinen pää muutaman oksan yli,
+kiristettiin ja sidottiin lujasti kiinni. Jos sitten olisi potkaistu
+laatikko Leclère'n alta, olisi hän jäänyt killumaan ilmaan.
+
+"Nyt me otamme koiran käsiteltäväksemme", sanoi Webster Shaw, joka
+toisinaan palveli kaivosinsinöörinä. "Heittäkää silmukka sen kaulaan,
+Slackwater."
+
+Leclère veti suunsa irviin. Slackwater pisti mällin poskeensa, teki
+silmukan ja heilutti köyttä välinpitämättömästi kädessään. Hän
+keskeytti pari kertaa ajaakseen liian lähelle tuppautuneita moskiittoja
+kasvoiltaan. Kaikki karkoittivat moskiittoja luotaan, paitsi Leclère,
+jonka pään ympärille oli niitä kertynyt kokonainen pilvi. Vieläpä
+Bastardikin, joka loikoili pitkänään maassa, ajeli etukäpälillään
+lakkaamatta noita kiusanhenkiä silmäinsä ja suunsa ympäriltä.
+
+Mutta kun Slackwater odotti, että Bastardi olisi kohottanut päätänsä,
+kuului heikkoa huutoa, ja muuan mies näkyi juoksevan Sunrise'sta päin,
+heiluttaen toista kättään. Se oli varaston esimies.
+
+"Odottakaa, odottakaa -- pojat!" läähätti hän, juostessaan heidän
+luokseen. "Pikku Sandy ja Bernadotte ovat juuri saapuneet", selitti
+hän, hengähdettyään hiukkasen. "Astuivat maihin tuolla alhaalla ja
+tulivat oikotietä. Heillä oli Majava mukanaan. Olivat löytäneet hänet
+ja hänen kanoottinsa muutamasta kanavasta, ja Majavalla oli pari luotia
+ruumiissaan. Hänellä oli ollut Kutz seurassaan -- hän joka pahoinpiteli
+squawiaan ja aiheutti rähinää."
+
+"No? Mitä minä sanoin? Kuulitteko?" huudahti Leclère kiihkeästi. "Se se
+oli aivan varmaan! Kuulittehan nyt! Minä puhuin totta."
+
+"Nyt on meidän opettaminen noille kirotuille Siwasheille
+säädyllisyyttä", selitti Webster Shaw. "He ovat tulemaisillaan
+lihaviksi ja pönäköiksi, ja meidän täytyy panna heidät pinteeseen.
+Saarretaan koko seurue ja hirtetään Majava. Siinä ohjelmamme. Tulkaa,
+niin saamme kuulla, mitä hänellä on sanomista puolustuksekseen."
+
+"Hei, m'sieu'!" huudahti Leclère, kun joukko alkoi hajaantua ja häipyä
+hämärään. "Minä haluaisin niin hirveän mielelläni olla mukana siinä
+leikissä."
+
+"Oo, me kyllä päästämme teidät irti, kun palaamme takaisin", huusi
+Webster Shaw vastaan olkansa yli. "Sill'aikaa voitte mietiskellä
+syntejänne ja kaitselmuksen oikkuja. Se tekee teille hyvää, niin että
+voitte olla kiitollinen siitä."
+
+Leclèren laita oli niinkuin kaikkien muittenkin miesten, jotka ovat
+tottuneet suuriin vaaroihin ja joiden hermot ovat terveet ja kestävät,
+ja hän vaipui pitkään odotukseensa -- kuvaannollisesti sanottuna. Ei
+voinut olla puhettakaan hänen ruumiinsa vaipumisesta, sillä lujaan
+pingoitettu köysi pakotti hänen seisomaan pystyssä. Pienimmästäkin
+jalkojen koukistuksesta olisi karkea köysi tunkeutunut hänen kaulaansa,
+ja pysty asento vaivasi suuresti hänen haavoittunutta olkapäätänsä. Hän
+työnsi alahuulensa ulos ja puhalsi ylöspäin ajaakseen moskiitot
+kasvoiltaan. Mutta asemalla oli joka tapauksessa tyydyttäväkin
+puolensa. Eihän se mitään, jos kärsiikin hiukan ruumiillisia kipuja,
+kun kerta oli päässyt kuoleman kynsistä; se vaan oli paha juttu, ettei
+hän saanut olla mukana katsomassa Majavan hirttämistä.
+
+Nämä ajatukset askartelivat hänen aivoissaan kunnes hänen katseensa
+sattumalta osui Bastardiin, joka makasi pitkänään maassa, pää
+etukäpälien välissä ja nukkui. Nyt saivat Leclère'n ajatukset toisen
+suunnan. Hän katseli tarkkaan koiraa ja koetti päästä selville,
+nukkuiko se todellakin, vai oliko vain nukkuvinaan. Bastardin kyljet
+nousivat säännöllisesti, mutta Leclère oli huomaavinaan, että hengitys
+tapahtui hiukan liian sukkelaan; hän havaitsi myös kiihkeätä valppautta
+koiran jokaisessa karvassa, mikä todisti, ettei uni ollut todellista.
+Hän olisi tahtonut antaa koko valtauksensa Sunrise'ssa, jos olisi
+päässyt varmuuteen, ettei koira ollut hereillä, ja kerran kun hänen
+jäsenensä naksahtivat, hän katsahti nopeasti ja levottomasti
+Bastardiin, saadakseen tietää, liikauttiko tämä itseään. Sitä se ei
+silloin tehnyt, mutta muutamien minuuttien perästä se nousi seisalleen
+hitaasti ja laiskasti, venytteli itseään ja katsoi tarkasti
+ympärilleen.
+
+"_Sacre dame_", kuiskasi Leclère tuskin kuuluvasti.
+
+Kun Bastardi oli päässyt varmuuteen, ettei ketään näkynyt eikä
+kuulunut, istuutui hän, väänsi ylähuulensa ikäänkuin olisi tahtonut
+hymyillä, katsahti Leclère'en ja lipoi kieltään.
+
+"Minä olen mennyttä miestä", sanoi Leclère ja nauroi kovaan ja
+katkerasti.
+
+Bastardi tuli lähemmäksi, vahingoittunut korva lerpallaan ja terve
+eteenpäin jännitettynä. Hän piti päätään hauskasti vinossa ja lähestyi
+pienin leikkivin askelin. Sitten hän sysäsi ruumiillaan laatikkoa, niin
+että se horjahteli. Leclère astui varovasti laidalta toiselle
+säilyttääkseen tasapainon.
+
+"Pidä varasi, Bastardi", sanoi hän rauhallisesti. "Minä tapan sinut".
+
+Bastardi murisi tuon turmiota ennustavan sanan kuultuaan ja sysäsi
+laatikkoa voimakkaammin. Sitten hän nousi ylös ja hyökkäsi koko
+painollaan laatikon kimppuun. Leclère potkasi toisella jalallaan, mutta
+köysi kuristi hänen kurkkuaan, niin että hän oli vähällä kaatua
+laatikon päältä.
+
+"Hei, hoo! Tiehesi siitä! Eteenpäin!" huusi hän.
+
+Bastardi peräytyi noin parikymmentä jalkaa ja koko hänen esiintymisensä
+ilmaisi joustavuutta, ettei Leclère voinut sitä ymmärtää väärin. Hän
+muisti, kuinka koira oli usein särkenyt jäätä heittäytymällä koko
+painollaan sen päälle, ja kun hän ajatteli tätä, hän ymmärsi, mikä
+Bastardilla oli mielessä. Koira kääntyi ympäri ja seisoi hiljaa. Hän
+näytti valkeita hampaitaan ja Leclère vastasi samalla tavalla.
+Senjälkeen Bastardi hyppäsi ja työnsi laatikkoa koko voimallaan.
+
+Viisitoista minuuttia myöhemmin palasivat Slackwater Charley ja Webster
+Shaw takaisin ja huomasivat jotakin, joka muistutti aavemaista,
+pimeässä edestakaisin liikkuvaa heiluria. He jouduttivat askeleitaan,
+tulivat lähemmäs ja löysivät elottoman ruumiin, johon elävä olento oli
+pureutunut kiinni ja repeli ja pudisteli sitä, niin että se joutui
+heiluvaan liikkeeseen.
+
+"Hei! Päästä irti -- sinä helvetinsikiö!" huudahti Webster Shaw.
+
+Mutta Bastardi vain muljautti häneen ilkeästi ja murisi uhkaavasti
+päästämättä otettaan.
+
+Slackwater Charley otti esille revolverinsa, mutta hänen kätensä
+vapisivat ikäänkuin kylmästä, ja hän hutiloi.
+
+"Kas tässä, ottakaa se", sanoi hän ja ojensi aseen Webster Shawille.
+
+Webster Shaw naurahti, tähtäsi Bastardin välkkyvien silmien väliin ja
+laukasi. Koiran ruumis vavahti, sätkytteli koipiaan hetkisen ja tuli
+sitten yht'äkkiä aivan kankeaksi. Mutta hampaansa se piti yhä
+edelleenkin tiukasti yhteenpuristettuina.
+
+
+
+
+Jees Uck'in tarina.
+
+
+Maailmassa on ollut monenlaisia luopumisia. Mutta pääasiassa ne
+kuitenkin ovat samanlaisia. Ja tässä suhteessa voi väittää, että miehet
+ja naiset luopuvat rakkaimmastaan maailmassa jonkun vielä rakkaamman
+takia. Niin on aina tapahtunut. Niin kävi silloin, kun Aabel uhrasi
+laumansa esikoiset. Esikoiset olivat hänelle kalleinta maailmassa,
+mutta hän uhrasi ne säilyttääkseen hyvät välinsä Jumalan kanssa. Niin
+oli myös Aabrahamin laita, kun hän valmistautui uhraamaan poikansa
+Iisakkia kivialttarilla. Iisak oli hänelle sangen rakas, mutta
+tutkimattomasta syystä Jumala oli hänelle vielä rakkaampi. Asianlaita
+oli kai niin, että Aabraham ehkä pelkäsi Herraa. Mutta olipa tämä nyt
+totta tai ei, on senjälkeen pari miljaardia ihmistä todistanut, että
+hän rakasti Herraa ja tahtoi palvella häntä.
+
+Ja koska nyt on tullut säännöksi, että rakastaminen ja palveleminen
+kuuluvat yhteen, sekä että uhraaminen eli luopuminen on palvelemista,
+niin on myöskin Jees Uck, vaikka hän oli ainoastaan tummahipiäisten
+rotuun kuuluva nainen, rakastanut niin syvästi kuin kuka hyvänsä. Hän
+ei ollut suinkaan perehtynyt historiaan, olipa vain oppinut ottamaan
+selvän ilmasta ja tuulesta ja metsäeläinten tavoista. Niinmuodoin hän
+ei ollut koskaan kuullut puhuttavan Aabelista tai Aabrahamista. Ja
+koska hän oli jäänyt huomaamatta Holy Crossin hyviltä sisarilta, ei hän
+myöskään tiennyt mitään Ruthista, tuosta moabittaresta, joka luopui
+itse Jumalasta vieraan maan vieraan naisen takia. Jees Uck oli vain
+oppinut kieltäytymään, suunnilleen niinkuin koira pakotetaan luopumaan
+varastamastaan, ydintä täynnä olevasta luusta. Ja kuitenkin, kun hänen
+aikansa tuli, näytti hän kykenevänsä nousemaan parempiin rotuihin
+kuuluvien tasalle ja kieltäytymään todellakin suuremmoisella tavalla.
+
+Tämä on niinmuodoin kertomus Jees Uck'ista, ja samalla myös kertomus
+Neil Bonner'ista ja Kitty Bonner'ista ja parista Neil Bonner'in
+jälkeläisestä. Jees Uck kuului tummahipiäisten rotuun, se on totta,
+mutta hän ei ollut intiaani, eikä myöskään eskimo eikä innuiitti. Jos
+mennään ajassa taaksepäin ja seurataan suullisia perintötietoja, niin
+löydetään eräs Skolkz, toyoot-intiaani Yukonista, joka nuoruudessaan
+vaelsi siihen suureen suistomaahan, jossa innuiitit asuvat, ja siellä
+yhdisti itsensä erääseen naiseen, jonka nimi kuuluu olleen Olillie.
+Tämä Olillie oli syntynyt äidistä, joka oli eskimo ja isästä, joka oli
+innuiitti. Ja Skolkz'ista ja Olillie'sta syntyi Halie, joka niinmuodoin
+oli puoleksi toyoot-intiaani ja puoleksi eskimo-innuiitti. Ja Halie oli
+Jees Uckin isoäiti.
+
+Mutta nyt oli Halie, jossa oli sekaisin kolmen rodun verta, ja joka ei
+kammonut kehittää tätä sekarotuisuutta vielä pitemmälle, mennyt
+naimisiin muutaman Shpack-nimisen venäläisen turkiskaupustelijan
+kanssa, jota myös aikoinaan kutsuttiin "Isoksi paksuksi".
+Shpack oli täällä luokitettu venäläisiin kuuluvaksi sattuvamman
+nimityksen puutteessa; sillä Shpack'in isä, eräs slavoonilainen
+rangaistusvanki eteläisistä maakunnista, oli paennut
+elohopeakaivoksista Pohjois-Siperiaan, jossa hän kohtasi Zimban, joka
+oli paimentolaiskansaan kuuluva nainen ja tuli Shpack'in äidiksi.
+
+Ja ellei nyt Shpackia olisi ottanut huostaansa merikansa, joka elää
+kurjuudessa Arktisen meren rantamilla, ei hänestä olisi koskaan tullut
+Jees Uck'in äidinisää, eikä niinmuodoin olisi mitään tarinaakaan
+kerrottavana. Mutta hän joutui merikansan pariin, pakeni heidän
+luotaan Kamschatkaan ja tuli sieltä muutamalla norjalaisella
+valaanpyydystäjä-laivalla Itämerelle. Vähän senjälkeen hän ilmaantui
+Pietariin, eikä viipynyt monta vuotta, ennenkuin hän matkusti samaa
+vaivaloista tietä, jota hänen isänsä puoli vuosisataa aikaisemmin oli
+kulkenut hätää ja tuskaa nähden. Mutta Shpack oli vapaa mies, ja hän
+oli suuren venäläisen turkiskauppayhtiön palveluksessa. Ja tämän
+virkansa takia hän matkusti yhä kauemmas itään, kunnes meni Behringin
+meren yli Venäjän Amerikaan. Partolik'issa, joka on lähinnä Yukonin
+suurta suistomaata, hän otti Halien vaimokseen -- hänet, josta tuli
+Jees Uck'in äidinäiti. Ja tästä avioyhteydestä syntyi tyttölapsi
+Tukesan.
+
+Yhtiön käskystä Shpack teki pari sataa peninkulmaa pitkän
+kanoottimatkan Yukonia ylöspäin Nulaton asemalle. Hän otti mukaansa
+Halien ja pikku Tukesanin. Tämä tapahtui 1850, ja samana vuonna
+joki-intiaanit hyökkäsivät Nulatoon ja hävittivät sen maan tasalle.
+Siellä päättyi Shpack'in ja Halien elämä. Ja tämän kauhean yön aikana
+Tukesan katosi. Vielä tänä päivänä toyootit kieltävät olleensa missään
+tekemisissä asian kanssa; mutta olipa sen laita kuinka hyvänsä, oli
+kuitenkin tosiasia, että tyttölapsi Tukesan kasvoi ja yleni heidän
+keskuudessaan.
+
+Tukesan oli naimisissa kahden toyoot-veljeksen kanssa peräkkäin, mutta
+kummankaan kanssa hänellä ei ollut lapsia. Toiset naiset pudistelivat
+päätään tälle, eikä kukaan heimon miehistä tahtonut ruveta kolmanneksi
+mieheksi lapsettomalle leskelle. Mutta tähän aikaan oli monen sadan
+peninkulman päässä, Fort Yukonissa, eräs mies, jonka nimi oli 'Spike
+O'Brien. Fort Yukon oli eräs Hudson-Bay-yhtiön asema, ja Spike O'Brien
+oli yhtiön palveluksessa. Hän oli kelvollinen palvelija, mutta hän sai
+sen ajatuksen, että ansio oli huono, ja ajan oloon hän kypsytti tätä
+ajatusta ja karkasi. Matkustamiseen takaisin York Factory'yn olisi
+mennyt koko vuosi, jos hän olisi kulkenut asemalta asemalle. Ja koska
+asemat kuuluivat yhtiölle, hän tiesi, ettei hän sitä tietä kulkiessaan
+välttyisi joutumasta yhtiön kynsiin. Ei niinmuodoin löytynyt muuta
+keinoa kuin lähteä pitkin Yukonia. Oli kyllä totta, ettei yksikään
+valkoinen mies ollut koskaan ennen matkustanut Yukonia pitkin, eikä
+yksikään valkoinen mies tiennyt, laskiko Yukon Arktiseen valtamereen
+vai Behringin mereen -- mutta Spike O'Brien oli kelttiläinen, ja
+vaaroihinjoutumisen mahdollisuus oli hänelle houkutus, jota hän oli
+aina seurannut.
+
+Muutamia viikkoja tämän jälkeen hän veti, vaivoissa pahoin runneltuna
+ja nälkiintyneenä ja kuumeesta puolikuolleena, veneensä maihin erään
+toyootkylän luona, jonka jälkeen hän heti kaatui tiedottomana maahan.
+Saatuaan voimansa takaisin hän näki Tukesanin ja mieltyi häneen.
+Samoinkuin Shpack'in isä, joka eli korkeaan ikään siperialaisen
+paimentolaiskansan keskuudessa, Spike O'Brien olisi saattanut jäädä
+ainiaaksi lepuuttamaan väsyneitä raajojaan toyootein luo. Mutta
+romanttiset ajatukset valtasivat hänet ja estivät häntä jäämästä sinne.
+Niinkuin hän oli matkustanut York Factory'sta Fort Yukoniin, hän
+saattaisi kulkea ennen muita Fort Yukonista mereen saakka ja hankkia
+itselleen kunnian olla ensimäinen, joka on kiertänyt luoteista väylää
+maitse. Hän lähtikin virtaa ales, saavutti halajamansa kunnian, mutta
+ei tullut huomatuksi eikä ylistetyksi. Myöhemmin hän piti vierasmajaa
+merimiehille San Franciscossa, jossa häntä pidettiin sangen hyvänä
+valehtelijana kertomiensa tosijuttujen takia. Siellä synnytti ennen
+lapseton Tukesan lapsen. Ja tämä lapsi oli Jees Uck. Olemme käyneet
+läpi näin tarkasti hänen sukuluettelonsa osottaaksemme, ettei hän ollut
+intiaani, eikä eskimo, eikä innuiitti, eikä oikeastaan mikään muukaan;
+sekä näyttääksemme, kuinka puolettomia sukukuntain jätteitä me kaikki
+olemme, ynnä kuinka ihmeellisiä teitä se siemen kulkee, josta me
+johdamme alkumme.
+
+Huolimatta siitä kiertolaisverestä, -- tai kenties sen takia -- joka
+hänen suonissaan virtaili, ja kaikesta siitä mitä hän oli saanut periä
+niin monelta eri rodulta, kasvoi Jees Uck'ista erinomaisen ihana
+nainen, Hänen kauneutensa oli jonkunverran eriskummallista,
+itämaalaista, niin että se olisi saattanut jokaisen kansatieteilijän
+ymmälle. Hän oli erittäin hoikka ja norja. Paitsi mielikuvitusrikkautta
+ei hänessä näkynyt keltiläisen rodun vaikutusta. Mahdollisesti se
+myöskin oli ajanut hänen lämpöisen verensä lähelle ihoa, mikä teki
+hänen kasvonsa vaaleammiksi, mutta tämä saattoi olla yhtä hyvin
+Shpack'in, tuon "Ison paksun" perintöä, joka oli saanut slavoonilaisen
+isänsä ihonvärin. Ja lopuksi hänellä oli suuret loistavat mustat silmät
+-- sekarodun silmät, joissa oli kärsivä ilme, mikä todistaa mustan
+rodun sekaantumista valkoiseen. Valkoisilta perimänsä veri ja hänen oma
+valppautensa tekivät hänet jossakin määrin kunnianhimoiseksi. Muuten
+hän oli kasvatuksensa ja maailmankatsomuksensa puolesta täydelleen
+toyoot-intiaani.
+
+Eräänä talvena, kun hän oli nuori nainen, osui Neil Bonner hänen
+tielleen. Mutta hän osui hänen tielleen samalla tapaa kuin oli tullut
+maahankin, nimittäin hiukan vastenmielisesti. Oikeastaan hän oli aivan
+vasten tahtoaan tullut sinne. Isänsä, joka leikkasi kuponkeja ja
+kasvatti ruusuja, ja äitinsä, joka rakasti seuraelämää, kasvattamana
+oli Neil Bonner'ista tullut tuulihattu. Hän ei ollut oikeastaan huono
+luonne; mutta miehen, jolla elämä on turvattu, eikä ole mitään tehtävää
+tässä maailmassa, täytyy jollakin tavoin osoittaa toimintahaluaan, ja
+Neil Bonner oli juuri tässä asemassa. Ja hän nautti täysin siemauksin
+vapaudestaan, niin että hänen isänsä -- Neil Bonner vanhempi -- lopulta
+kyllästyi häneen, luopui ruusuistaan ja katseli poikansa elämää mitä
+suurimmalla hämmästyksellä. Sitten hän meni erään samallaisilla
+taipumuksilla varustetun toverinsa luo, jonka kanssa hänen oli tapana
+neuvotella kupongeista ja ruusuista, ja nämä molemmat miehet
+ratkaisivat nuoren Neil Bonner'in kohtalon. Hänet täytyi lähettää
+oppimaan parempia elintapoja -- jotta hän luopuisi harmia tuottavista
+hullutteluistaan ja saavuttaisi tasaisen vakavuuden.
+
+Kun tämä päätös oli tehty ja Neil oli hiukan pahoitellut ja häpeillyt,
+kävi muu koko helposti. Molemmat vanhat toverukset olivat suuria
+osakkeenomistajia P.C. yhtiössä. Ja P.C. yhtiö omisti kokonaisia
+laivastoja, jokialuksia ja valtamerihöyryjä, ja paitsi tätä
+merenkyntämistä se oli myös ottanut haltuunsa noin satatuhatta
+neliöpeninkulmaa maata, joka maantieteilijäin kartoilla on tavallisesti
+merkitty valkealla. Ja niin lähetti P.C. yhtiö nuoren Neil Bonner'in
+Pohjolaan tekemään työtä ja oppimaan niin hyväksi kuin isänsä. "Viiden
+vuoden yksinkertainen elämäntapa kovassa työssä ja kaukana kaikista
+kiusauksista tekee hänet mieheksi", sanoi vanha Neil Bonner, jonka
+jälkeen hän vetäytyi takaisin ruusujensa pariin. Nuori Neil Bonner puri
+hampaitaan yhteen ja tarttui päättäväisin ilmein työhön käsiksi. Hän
+täytti paikkansa palvelijana hyvin ja saavutti esimiestensä suosion. Ei
+niin, että työ olisi tuottanut hänelle hupia, vaan se oli ainoa keino,
+joka esti häntä menettämästä järkeään.
+
+Ensimäisenä vuotena hän toivoi kuolemaa. Toisena vuotena hän kiroili
+luojaansa. Kolmantena vuotena hän eli vuoroin näissä molemmissa
+mielialoissa ja riitaantui erään esimiehensä kanssa. Hän sukeutui
+voittajana riidasta, mutta hänen esimiehensä sai kuitenkin viimeisen
+sanan -- ja tämän sanan perusteella Neil Bonner lähetettiin
+karkoituspaikkaan, johon verrattuna hänen entinen olinpaikkansa tuntui
+hänestä paratiisilta. Mutta hän meni sinne nurkumatta, sillä Pohjola
+oli todellakin tehnyt hänestä miehen.
+
+Siellä täällä kartan valkoisilla paikoilla näkyy pieniä ympyröitä,
+jotka muistuttavat "o"-kirjainta ja näitten ympyräin jommallakummalla
+puolella on luettavana nimiä, niinkuin esimerkiksi "Fort Hamilton" --
+"Yanana Station" -- "Twenty Mile" -- mikä saa meidät luulemaan, että
+nuo valkoiset seudut ovat täynnä kyliä ja kaupunkeja. Mutta tämä ei ole
+mitään muuta kuin tyhjää mielikuvitusta. Twenty Milen, joka on aivan
+samallainen kuin muutkin asemat, käsittää yksi pölkkymaja, suunnilleen
+yhtä iso kuin tavallinen kulmatalo, jossa on maustekauppa alakerrassa
+ja vuokrahuoneita yläkerrassa. Pihan perällä on varastohuone, ja
+sitäpaitsi pari ulkohuonetta. Kartanolla ei ole minkäänlaista aitausta;
+se ulottuu silmänkantamattomiin. Muita rakennuksia ei ole näkyvissä,
+mutta toyootit leiriytyvät toisinaan talveksi peninkulman tai parin
+päähän Yukonin varteen. Ja tämä on Twenty Mile, yksi P.C. yhtiön
+monista tuntosarvista. Täällä hoitaa yhtiön lähettiläs apulaisineen
+vaihtokauppaa intiaanien turkistavaroilla sekä tekee kaikenlaista muuta
+kauppaa kuljeskelevien kullankaivajien kanssa, jotka maksavat
+ostoksensa kultahiekalla. Täällä odottavat asiamies ja hänen
+apulaisensa talvet läpeensä kevättä, ja kun kevät saapuu, kiipeevät he
+kiroillen talon katolle, sillä Yukon tulvii yli äyräittensä. Ja tänne
+lähetettiin nyt Neil Bonner neljäntenä maassaolovuotenansa pitämään
+huolta kaikesta.
+
+Hänellä ei ollut edeltäjää, joka olisi jäänyt palkattomaksi hänen
+tähtensä. Hän, joka oli hoitanut asemaa ennen, oli ottanut hengen
+itseltään, "sentähden, että paikka oli niin vaikea", sanoi apulainen,
+joka vielä pysyi paikallaan. Toyootit kuitenkin lausuivat eriävän
+mielipiteensä asiasta, istuessaan leirivalkeansa ääressä. Apulainen oli
+kaitaharteinen, heikkorintanen mies, hänen kasvonsa muistuttivat
+kuolleen pääkalloa, eikä ohut musta parta voinut peittää poskien
+onttoutta. Hän ryki paljon, hänen keuhkonsa tuntuivat olevan lopullaan
+ja silmissä oli sellainen raju, kuumeenomainen loiste, niinkuin
+kaikilla viimeiselle taudinasteelle joutuneilla keuhkotautisairailla.
+Hänen nimensä oli Pentley -- Amos Pentley -- eikä Bonner pitänyt
+hänestä, vaikkakin tunsi myötätuntoa tuota kuolemaantuomittua raukkaa
+kohtaan. He eivät eläneet erittäin hyvässä sovussa keskenään, vaikka
+näiden kahden miehen, kaikista miehistä, olisi pitänyt olla hyvissä
+väleissä keskenään ottaen huomioon pitkän talven kylmyys, hiljaisuus ja
+pimeys.
+
+Lopulta Bonner päätteli, että Amos oli osaksi vähämielinen, ja jätti
+hänet rauhaan tehden itse kaiken työn keittämistä lukuun ottamatta.
+Siitä huolimatta Amos näytti vain katkeria katseita ja peittelemätöntä
+vihaa häntä kohtaan. Tämä oli Bonnerille suuri menetys, sillä hänen
+oman rotunsa hymyilevät kasvot, rohkaiseva sana, toveruuden sympatia
+vastoinkäymisten keskellä -- kaikki tämä merkitsi paljon. Talvi oli
+vielä nuori, kun hän alkoi tajuta lisäsyitä tällaisessa apulaisessa
+siihen, että edellinen asiamies oli havainnut parhaaksi pakottaa
+kätensä omaa henkeään vastaan.
+
+Twenty Milessa oli hyvin yksinäistä. Kelmeä lakeus ulottui joka
+puolelle horisonttiin. Lumi, joka oli oikeastaan huurua, heitti
+manttelinsa maan yli ja hautasi kaiken kuolemanhiljaisuuteen. Sää oli
+päiväkausia kirkas ja kylmä, lämpömittari näytti jatkuvasti
+neljäkymmentä tai viisikymmentä astetta pakkasta. Mutta sitten tulikin
+muutos. Se vähä kosteus, joka oli tihkunut ilmakehään, kerääntyi
+harmaiksi, muodottomiksi pilviksi; sää muuttui melko lämpimäksi
+lämpömittarin noustessa kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, ja kosteus
+putoili taivaalta kovina huurukiteinä, jotka sihisivät kuin kuiva
+sokeri tai maasta ilmaan potkaistu ohut hiekka. Tämän jälkeen sää
+muuttui jälleen kirkkaaksi ja kylmäksi niin pitkäksi aikaa, että oli
+kerääntynyt kylliksi kosteutta suojaamaan maata ulkoavaruuden
+kylmyydeltä. Siinä kaikki. Ei mitään tapahtunut. Ei myrskyjä, ei
+tyrskyäviä vesiä, ei rusahtelevia metsiä, ei mitään muuta kuin
+koneentapaista kasaantuneen kosteuden aiheuttamaa sadetta. Ehkä
+huomattavin tapaus noiden pitkästyttävien viikkojen aikana oli
+lämpömittarin kipuaminen ennen kokemattomaan viiteentoista asteeseen
+nollan alapuolella. Korvatakseen tämän iski ulkoavaruus maata
+kylmyydellään, kunnes elohopeamittari jäätyi ja spriimittari pysyi yli
+seitsemässäkymmenessä asteessa pari viikkoa, jolloin se possahti rikki.
+Siten ei saatu selvää, kuinka paljon kylmempää tuli tämän jälkeen.
+Toinen tapaus, yksitoikkoinen säännöllisyydessään, oli öiden
+piteneminen, kunnes päivä oli enää valon välähdys pimeän ajan välillä.
+
+Neil Bonner oli sosiaalinen olento. Hänen rangaistuksensa aiheuttaneet
+hulluttelutkin olivat johtuneet liiallisesta seurallisuudesta. Ja
+täällä, maanpakonsa neljäntenä vuonna, hän löysi itselleen seuraa --
+mikä olisi tuon sanan ivaamista -- nyrpeässä ja puhumattomassa
+olennossa, jonka synkissä silmissä hehkui viha, yhtä katkera kuin se
+oli aiheetonkin. Ja Bonner, jolle puhe ja seura olivat elämän henkäys,
+kuljeksi ympäriinsä aaveentapaisena muistellen jonkun aiemman
+elämänsä yltiöpäisiä ilotteluja. Päivisin hänen huulensa olivat
+yhteenpuristuneet, kasvonsa jäykät; mutta iltaisin hän puristi kätensä
+nyrkkiin, pyöriskeli peitteittensä sisässä ja itki ääneen kuin pikku
+lapsi. Ja hän muisteli usein erästä vaikutusvaltaista miestä kiroten
+tätä pitkien tuntien aikana. Myöskin Jumalaa hän kirosi, mutta Jumala
+ymmärtää. Hänellä ei ole sydäntä syyttää heikkoja kuolevaisia, jotka
+kieltävät Jumalan Alaskassa.
+
+Tänne Twenty Milen asemalle saapui Jees Uck ostamaan jauhoja ja pekonia
+sekä helmiä ja kirkkaanpunaisia kankaita ompelutöitään varten. Lisäksi
+ja tietämättään hän tuli Twenty Milen asemalle saattamaan yksinäisen
+miehen vielä yksinäisemmäksi, ojentelemaan unissaan tyhjiä
+käsivarsiaan. Sillä Neil Bonner oli vain mies. Tytön tullessa
+ensimmäistä kertaa kauppaan hän katsoi tätä pitkään, niinkuin janoinen
+mies saattaa katsoa pulppuavaan lähteeseen. Ja Jees Uck, Spike
+O'Brienin perinnöksi jättämän luonteen vaikutuksesta, rohkaisi mielensä
+ja katsoi häntä hymyillen silmiin, ei niinkuin tummahipiäisen väen
+pitäisi hymyillä kuninkaallisille roduille, vaan niinkuin nainen
+hymyilee miehelle. Tulos oli vastustamaton; mutta mies ei huomannut
+sitä, vaan taisteli vastaan yhtä ankarasti ja tuskallisesti kuin hän
+tunsi vetovoimaa tyttöä kohtaan. Ja tyttö? Niin, hän oli Jees Uck,
+kasvatukseltaan täysi toyoot-intiaani.
+
+Hän tuli usein asemalle kauppaa tekemään. Ja usein hän istui suuren
+takan ääressä ja jutteli murteellisella englanninkielellä Neil Bonnerin
+kanssa. Ja kävi niin, että mies odotti hänen tuloansa, ja niinä
+päivinä, jolloin hän ei saapunut, hän oli levoton eikä saanut rauhaa.
+Toisinaan häntä rupesi ajatteluttamaan, ja silloin hän kohteli häntä
+kylmästi ja päättäväisesti, mikä hämmensi ja haavoitti tyttöä, ja jota
+hän ei uskonut oikeaksi. Mutta useimmiten hän ei uskaltanut ajatella
+ensinkään, ja silloin oli kaikki hyvin ja silloin syntyi sekä hymyä
+että naurua. Ja Amos Pentley, joka läähätti ikäänkuin kuivalle joutunut
+kissankala, näki kaiken tämän ja veti suunsa irviin. Hän, joka rakasti
+elämää, ei voinut saada elää, ja se kiusasi häntä, kun toinen saattoi
+tehdä sitä. Sentähden hän vihasikin Bonneria, joka oli elämää täynnä ja
+jonka silmät loistivat riemusta, kun hän sai nähdä Jees Uck'in. Mitä
+taas Amos'een tuli, sai pelkkä tytön ajatteleminen hänen verensä
+kuohumaan, mitä seurasi verensyöksy.
+
+Jees Uck -- hän joka ajatteli niin alkuperäisesti eikä ollut tottunut
+punnitsemaan elämän hienompia puolia -- luki yksinkertaisen ja
+luonnollisen käsitystapansa mukaan Amos Pentleyn sielua kuin avointa
+kirjaa. Hän varoitti Bonneria, avonaisesti ja suorasti, mutta
+harvasanaisesti. Mutta korkeammalla tasolla olevan henkilön
+monimutkaisempi ajatustapa oli hämmentänyt Neilin huomiokyvyn, ja hän
+nauroi tytön selvälle levottomuudelle. Hänen silmissään Amos Pentley
+oli kurja raukka, joka epätoivoisena horjui hautaansa kohti. Ja
+Bonnerista, joka itse oli kärsinyt paljon, oli helppo antaa paljon
+anteeksi.
+
+Mutta eräänä kirpeänä pakkasaamuna hän nousi aamiaispöydästä ja meni
+varastohuoneelle. Jees oli jo siellä, hänen kasvonsa punottivat matkan
+jälkeen; hän halusi ostaa jauhosäkin. Muutamien minuuttien perästä Neil
+seisoi lumessa sitoen säkkiä rekeen. Kun hän kumartui eteenpäin, tunsi
+hän niskansa kankeaksi ja aavisti jotakin kauheaa olevan tulossa. Ja
+kun hän oli saanut reen köytetyksi ja yritti ojentautua suoraksi sai
+hän äkkiä suonenvetokohtauksen ja vaipui lumeen. Ruumis jännittyneenä
+ja vapisten, pää taaksepäin heitettynä, jalat ja kädet levällään, selkä
+kaareksi koukistuneena ja suu vääristyneenä hän näytti menevän
+kappaleiksi jäsen jäseneltä. Päästämättä pienintäkään ääntä Jees Uck
+oli heti polvillaan hänen vieressään lumessa, mutta Neil tarttui
+suonenvetomaisesti hänen ranteistaan, ja niinkauan kuin kohtauksia
+kesti, hän oli avuton. Ne lakkasivat muutamien hetkien perästä, mutta
+Neil makasi heikkona ja melkein tiedotonna, hänen otsansa kylpi hiessä
+ja huulet kostuivat vaahdosta.
+
+"Pian!" mumisi hän kummallisella, käheällä äänellä. "Pian! Sisään!"
+
+Neil yritti ryömiä nelinkontin, mutta tyttö nosti hänet pystyyn, ja
+nojautuneena hänen nuoriin käsivarsiinsa saattoi hän kulkea nopeammin.
+Kun hän pääsi varastohuoneeseen, alkoivat suonenvetokohtaukset
+uudelleen, hän irtausi väkisin tytöstä ja vieriskeli lattialla. Amos
+Pentley tuli ja katseli tapausta uteliain silmin.
+
+"Oi, Amos!" huudahti Jees Uck hädissään ja avuttomana, "luuletteko,
+että hän kuolee?" Mutta Amos kohautti harteitaan ja jatkoi
+katselemistaan.
+
+Sitten tuli Bonnerin ruumis hervottomaksi, jännittyneet lihakset
+antoivat perään ja hänen kasvonsa saivat helpotuksen ilmeen. "Pian!"
+kuiskasi hän hampaittensa välistä -- huulet vapisivat jo uuden
+kohtauksen lähestyessä -- "pian, Jees Uck! Lääkettä! Älkää peljätkö!
+Vetäkää minut sinne!"
+
+Hän tiesi missä lääkearkku oli, huoneen perällä, uunin takana, ja hän
+tarttui suonenvedon kourissa nytkähtelevän miehen jalkaan ja veti häntä
+sinnepäin. Kun suonenvetokohtaukset helpottivat, alkoi Neil, vaikkakin
+hyvin heikkona ja hyvin sairaana, etsiä arkkua. Hän oli nähnyt koirien
+kuolevan aivan samoihin taudinoireisiin kuin hänen omansa, ja hän tiesi
+mitä oli tehtävä. Hän otti esiin pullon kloraalihydraattia, mutta hänen
+sormensa olivat liian heikot ja voimattomat vetämään korkkia suulta.
+Tämän teki Jees Uck hänelle, kun hän sai uuden kohtauksen. Kun kohtaus
+oli ohi, tarjottiin hänelle avonainen pullo, ja hän katsoi nuoren
+naisen suuriin, mustiin silmiin ja luki niistä, mitä miehet ovat aina
+lukeneet oman naisensa silmistä. Hän otti hyvän annoksen lääkettä ja
+vaipui sitten nojalleen kunnes uusi kohtaus oli helpottanut. Sitten hän
+nousi vaivaloisesti kyynäspäilleen.
+
+"Kuulkaahan, Jees Uck", sanoi hän hyvin hitaasti, ikäänkuin hän, siitä
+huolimatta että oli välttämätön kiiruhtaa, olisi peljännyt tehdä niin.
+"Tehkää mitä minä sanon. Jääkää tänne luokseni, mutta älkää koskeko
+minuun. Minun täytyy olla hyvin hiljaa, mutta te ette saa mennä." Hänen
+alaleukansa alkoi jännittyä ja hänen kasvonsa vapista ja vääntyä uuden
+kohtauksen lähestyessä, mutta hän koetti taistella sitä vastaan. "Älkää
+menkö! Älkääkä antako Amos'enkaan mennä. Ymmärtäkää minut oikein!
+Amos'en täytyy jäädä juuri tänne."
+
+Tyttö nyökkäsi merkiksi, että ymmärsi ja sitten sai Neil taas
+suonenvetokohtauksen -- ensimäisen kokonaisesta sarjasta, joiden voima
+vähitellen laimeni ja jotka uusiutuivat yhä harvemmin. Jees Uck
+kumartui hänen ylitsensä, mutta muisti hänen kehotuksensa eikä
+uskaltanut koskea häneen. Kerran alkoi Amos näyttää selviä
+levottomuuden merkkejä ja näytti siltä kuin hän olisi tahtonut mennä
+kyökkiin, mutta Jees esti sen salamoivalla katseellaan, ja senjälkeen
+pysyi mies aivan hiljaa, jollei oteta lukuun hänen vaivaloista
+hengitystään ja onttoa yskimistään.
+
+Bonner nukkui. Valonpilkahdus, joka osoitti että oli päivä, katosi.
+Amos sytytti lampun, alinomaa nuoren naisen silmälläpidon alaisena.
+Alkoi tulla ilta. Pohjanpuoleisesta ikkunasta näkyi taivas punertavan
+hohdon valaisemana, joka liekehti ja hulmusi ja sitten sammui. Hetkisen
+perästä Neil Bonner heräsi. Ensin hän katsoi, oliko Amos vielä siellä,
+sitten hän hymyili Jees Uck'ille ja nousi ylös. Jokainen lihas hänen
+ruumiissaan oli jäykkä ja hellä, ja hän hymyili surullisesti
+puristellessaan ja painellessaan itseään, ikäänkuin olisi tahtonut
+päästä varmuuteen vaurioiden suuruudesta. Mutta sitten saivat hänen
+kasvonsa vakavan ja virallisen ilmeen.
+
+"Jees Uck", sanoi hän, "ottakaa kynttilä. Menkää kyökkiin. Siellä on
+ruokaa pöydällä -- korppuja ja papuja ja sianlihaa -- ja sitten on
+vielä kahvia pannussa liedellä. Tuokaa se tänne pöydälle. Kantakaa
+tänne myös pikari ja vettä ja whiskyä, jota on kaapin ylimmäisellä
+hyllyllä. Älkää unhoittako whiskyä."
+
+Kulautettuaan suuren lasin whiskyä hän alkoi huolellisesti tarkastaa
+lääkearkkua, jolloin hän tuontuostakin pani syrjään erinäisiä pulloja
+ja astioita jotakin määrättyä tarkotusta varten. Sitten hän ryhtyi
+analyseeraamaan tuotuja ravintoaineita. Opiskeluaikanansa hän oli
+toisinaan ollut laboratorio-töissä ja hänellä oli riittävästi tietoja
+päästäkseen lopputulokseen näilläkin puutteellisilla välikappaleilla.
+Nytkähdykset, jotka olivat seuranneet kohtauksia, tekivät asian
+yksinkertaiseksi, ja hänen tarvitsi tehdä vain yhdenlainen koe.
+Kahvissa ei ollut mitään, ei myöskään pavuissa. Korput hän tutki
+erittäin tarkasti. Amos, joka ei tiennyt mitään kemiasta, katseli hänen
+puuhiaan uteliaasti. Mutta Jees Uck, jolla oli rajaton usko valkoisten
+miesten, etenkin Neil Bonnerin viisauteen, ja joka ei ainoastaan itse
+tietänyt mitään, vaan myöskin ymmärsi, ettei hän tiennyt mitään, piti
+enemmän silmällä Neilin kasvoja kuin käsiä.
+
+Hän jatkoi aste asteelta, kunnes tuli viimeiseen kokeeseen. Hän käytti
+kaitasta lääkepulloa koeputkena ja piti sitä itsensä ja kynttilän
+välissä, tarkastaen sakan hiljaista laskeutumista putkessa olevassa
+liuoksessa. Hän ei sanonut mitään, mutta hän näki, mitä oli odottanut
+näkevänsä. Ja Jees Uck, jonka silmät olivat ikäänkuin nauliutuneet
+hänen kasvoihinsa, näki myöskin jotakin -- jotakin, joka sai hänet
+syöksymään kuin naarastiikeri Amos'en kimppuun ja ihmeteltävällä
+notkeudella ja voimalla heittämään hänet kumoon. Tytön veitsi lensi
+tupesta, kohosi ja välähti lampun valossa. Amos päästi röhkivän äänen,
+mutta Bonner esti iskun ennenkuin se oli myöhäistä..
+
+"Te olette hyvä tyttö, Jees Uck. Mutta älkää välittäkö tuosta.
+Päästäkää hänet!"
+
+Tyttö päästi tottelevaisesti miehen irti, vaikka jokainen piirre hänen
+kasvoillaan ilmaisi vastahakoisuutta, ja Amos kaatui raskaasti
+lattialle. Bonner kosketti häntä mokkasiinin peittämällä jalallaan.
+
+"Nouskaa ylös, Amos!" käski hän. "Te laitatte itsenne matkakuntoon jo
+tänä iltana ja lähdette heti täältä."
+
+"Ette kai tahtone väittää, että..." sopersi Amos vimmoissaan.
+
+"Minä väitän, että te olette yrittänyt saada minut hengiltä", selitti
+Neil kylmästi ja rauhallisella äänellä. "Minä väitän myöskin, että te
+olette tappanut Birdsall'in, vaikka yhtiö luulee, että hän on itse
+surmannut itsensä. Minulle te olitte käyttänyt strykniiniä. Jumala
+tietää, mitä te olette hänelle antanut. Minä en voi hirttää teitä. Te
+olette jo liian lähellä kuolemaa. Mutta Twenty Milessä ei ole tilaa
+meille kahdelle, ja te saatte lähteä. Holy Crossiin on kaksisataa
+peninkulmaa. Te voitte päästä sinne, jos vältätte liiallisia
+voimanponnistuksia. Minä annan teille ravintoaineita, reen ja kolme
+koiraa. Te olette silloin yhtä hyvässä säilyssä kuin jos olisitte
+vankilassa, sillä te ette pääse maasta pois. Ja minä annan teille yhden
+mahdollisuuden. Te olette jo melkein kuollut. No niin! Minä en lähetä
+yhtiölle kertomusta konnantyöstänne ennenkuin keväällä. Siihen saakka
+teillä on yksi pelastuksen keino, ja se on kuolema. Niin, menkää nyt
+tiehenne!"
+
+"Menkää te sänkyyn!" pyysi Jees Uck, kun Amos oli ohjannut yön
+pimeydessä tiensä Holy Crossiin päin. "Te olette vielä sairas mies,
+Neil."
+
+"Ja te olette hyvä tyttö, Jees Uck", vastasi hän. "Tässä käteni sen
+vahvistukseksi. Mutta teidän täytyy palata kotiin."
+
+"Te ette pidä minusta", sanoi tyttö yksinkertaisesti.
+
+Neil hymyili, auttoi häntä pukemaan _parkan_ yllensä ja seurasi häntä
+ovelle. "Aivan liian paljon, Jees Uck", sanoi hän hiljaan, "aivan liian
+paljon."
+
+Arktisen yön musta vaippa laskeutui senjälkeen yhä
+läpitunkemattomampana maan yli. Neil Bonner teki sen huomion, ettei hän
+ollut osannut arvostella tarpeeksi korkealle viihdytystä, jota tarjoaa
+sellaistenkin kasvojen läsnäolo kuin murhanhaluisen ja kuolevan
+Amos'en! Twenty Mile kävi entistä yksinäisemmäksi. "Jumalan
+armeliaisuuden tähden Prentiss -- lähettäkää minulle tänne mies",
+kirjoitti hän kolmen sadan peninkulman päässä olevan Fort Hamiltonin
+asiamiehelle. Kuuden viikon perästä toi intiaanikirjeenkantaja
+vastauksen. Se oli sangen kuvaava. "Helvetti. -- Molemmat jalat
+jäätyneet. Tarvitsen hänet itse. Prentiss."
+
+Kaiken kurjuuden lisäksi useimmat toyootit olivat lähteneet sisämaahan
+ahdistamaan peuralaumoja, ja Jees Uck oli heidän mukanaan. Kun tyttö
+oli nyt kaukana, tuntui tämä seikka tuovan hänet lähemmäksi häntä kuin
+koskaan ennen, ja Neil Bonner huomasi hämmästyksekseen, että tytön kuva
+palasi yhä uudestaan hänen mieleensä; hän oli näkevinään hänet joko
+leirissä tai ulkona kulkemassa. Ei ole hyvä olla yksin. Usein hän tuli
+hiljaisesta varastohuoneesta avopäin ja hurjana, ja heristi nyrkkiään
+eteläisellä taivaanrannalla näkyvää päivänvälkettä kohden. Ja
+hiljaisina, kylminä öinä hän nousi vuoteeltaan ja hoippuroi ulos
+pakkaseen, sekä koko keuhkojensa voimalla katkaisi hiljaisuuden,
+niinkuin se olisi ollut tunteilla varustettu olio, jonka hän saattoi
+herättää. Tai hän karjui myöskin nukkuville koirille, kunnes ne
+alkoivat ulvomistaan ulvoa. Hän otti elätiksi takkuisen pedon ja koetti
+kuvitella, että se oli se uusi apulainen, jonka Prentiss oli
+lähettänyt. Hän vaivasi itseään opettamalla sen öisin nukkumaan
+siivosti peitteiden alla ja istumaan pöytään syömään niinkuin ihmiset;
+mutta susikoira nousi vastaan, se pakeni pimeisiin nurkkiin, murisi
+ilkeästi ja puri häntä jalkaan -- ja lopuksi Bonner ajoi sen ulos
+lyöden ja potkien.
+
+Sitten valtasi hänet jonkinlainen henkilöittämisfantasia. Kaikki ne
+voimat, joita oli hänen ympärillään, muuttuivat eläviksi olennoiksi,
+jotka tulivat elämään yhdessä hänen kanssaan. Hän rakensi
+yksinkertaisen pyhäkön, pystytti auringolle alttarin, jolla hän poltti
+kynttilöitä, talia ja sianlihaa. Ja aitaamattomalle pihalle,
+korkeajalkaisen varastohuoneen viereen, hän teki lumesta paholaisen
+kuvan, jolle hän irvisteli ja teki pilaa, kun elohopea laski. Kaiken
+tämän leikillään, luonnollisesti. Hän sanoi itselleen, että se tapahtui
+leikillä, ja tätä hän toisti lakkaamatta saadakseen itsensä vakuutetuksi
+siitä -- ajattelematta, että hulluus on aina taipuvainen esiintymään
+teeskentelyn ja leikin muodossa.
+
+Eräänä päivänä keskitalvella tuli isä Champreau, jesuiitta ja
+lähetyssaarnaaja, Twenty Mileen. Bonner syöksyi häntä vastaan, veti
+hänet mukanaan sisään, syleili häntä ja itki, kunnes pappi teki samoin
+pelkästä myötätunnosta. Senjälkeen Bonner tuli raivoksi ilosta ja toi
+pöytään parasta mitä talossa oli, sekä vannoi kalliisti, ettei hänen
+vieraansa saisi koskaan jättää häntä. Mutta isä Champreau'lla oli kiire
+päästä rannikolle veljeskuntansa asioissa, ja hän lähti matkalle
+seuraavana aamuna.
+
+Sitten toyootit palasivat talvileirilleen pitkältä
+metsästysretkeltänsä. He toivat mukanaan paljon vuotia, ja suuri
+vaihtokauppa ja vilkas elämä syntyi Twenty Milessä. Nyt tuli Jees
+Uck'kin ostamaan helmiä ja punasta kangasta ja muita esineitä, ja
+Bonner alkoi tointua entiselleen. Viikon ajan hän koetti taistella
+rakkauttansa vastaan tyttöön. Mutta sitten tapahtui ratkaisu eräänä
+iltana, kun Jees nousi lähteäkseen. Hän ei ollut unhoittanut, että oli
+kerran hyljätty ja hän oli saanut perintönä sen ylpeyden, joka oli
+saanut Spike O'Brienin kiertämään luoteisväylän maitse.
+
+"Minä lähden nyt", sanoi hän, "hyvää yötä, Neil."
+
+Mutta mies seurasi häntä. "Ei, niin ei ole hyvä", sanoi hän.
+
+Ja kun tyttö kääntyi häneen päin ilonvälke silmissään taivuttautui hän
+eteenpäin, hitaasti ja juhlallisesti, ikäänkuin olisi suorittanut pyhää
+toimitusta, ja suuteli hänen huuliaan. Toyootit eivät olleet koskaan
+opettaneet Jees'ille sellaisen suudelman merkitystä, mutta hän ymmärsi
+sen kuitenkin ja oli iloinen.
+
+Jees Uck'in tultua sai kaikki heti valoisamman leiman. Hän oli
+kuninkaallinen onnessaan ja loppumattoman hyvänmielinen lähde. Hänen
+alkuperäisyytensä ja naivisuutensa ilmenivät tavalla, joka valmisti
+mieluisia yllätyksiä tuolle hienon maailman hienostuneelle miehelle.
+Hän ei ollut ainoastaan lohdutuksena hänen yksinäisyydessään, vaan
+hänen luonnollisuutensa vaikutti nuorentavasti hänen kiusattuun
+sieluunsa. Tuntui Neilistä siltä kuin hän pitkän vaelluksen jälkeen
+olisi palannut takaisin laskeakseen päänsä maaemon syliin. Lyhyesti
+sanottuna, Jees Uck'issa hän löysi maailman nuoruuden -- sen nuoruuden
+ja voiman ja ilon.
+
+Ja jotta Neil saisi kaikki tarpeensa täytetyiksi ja etteivät he kaksi
+kyllästyisi toisiinsa, tuli pian senjälkeen eräs Sandy Mac Pherson
+Twenty Mileen -- mies sellainen seuranpitäjä, ettei paremmasta
+apua. Hänenlaistaan viheltelijää ei ollut kukaan ennen tavannut
+kulkuteillään, eikä mokomampaa balladinlaulajaa oltu koskaan kuultu
+leirivalkean ääressä. Eräs jesuiittapappi oli tullut hänen leiriinsä
+parisataa peninkulmaa Yukonia ylöspäin, lukeakseen kaikessa kiireessä
+viimeisen sanan Sandyn toverille, ennenkuin tämä kätkettiin maanpoveen.
+Ja lähtiessään oli pappi sanonut: "Sinä jäät nyt yksin, poikaseni." Ja
+Sandy oli surullisena laskenut päänsä. "Twenty Milessä on toinen
+yksinäinen mies", oli pappi lisännyt. "Te tarvitsette toisianne,
+poikaseni."
+
+Kävi sitten niin, että Sandy tuli tervetulleeksi kolmanneksi henkilöksi
+asemalle, veli miehelle ja naiselle, jotka asuivat siellä. Hän otti
+Bonnerin mukaansa hirvijahdille ja sudenpyynnille, ja Bonner
+taas etsi kuluneen ja huonosti-pidetyn kirjan, ja tutustutti
+toisen Shakespeareen, niin että Sandy alkoi deklamoida jambisia
+pentameettereita vetokoirilleen, kun ne osottausivat uppiniskaisiksi.
+Ja pitkinä iltoina he pelasivat cribbagea ja puhuivat ja väittelivät
+kaikista maailman asioista, Jees Uck'in äidillisesti keinuessa
+edestakaisin tuolissaan ja korjatessa heidän mokkasiinejaan ja
+sukkiaan.
+
+Tuli kevät. Aurinko pistäysi näkyviin etelässä. Maa vaihtoi synkän
+lumipukunsa iloisempaan ja kevyempään. Kaikkialla sädehti valoa ja
+vilisi elämää. Päivät pitenivät ja yöt muuttuivat valoisiksi. Virta
+paljasti povensa ja höyryalusten puskutus kuului läpi erämaan. Tuli
+elämää ja liikettä, uusia kasvoja ja uusia tapahtumia. Bonner sai
+apulaisen Twenty Mileen, ja Sandy Mac Pherson lähti kullankaivajien
+seurassa tutkimaan Koyokuk-maata. Ja Neil Bonnerille tuli sanomalehtiä
+ja aikakauskirjoja ja kirjeitä. Ja Jees Uck katseli kaikkea tätä
+pahantuulisena, sillä hän tiesi, että Neilin sukulaiset puhuttelivat
+häntä toiselta puolen maailmaa.
+
+Tuntematta erityistä mielenliikutusta hän otti vastaan sanoman isänsä
+kuolemasta. Postin joukossa oli eräs hellä ja anteeksiantavainen kirje,
+jonka isä oli sepittänyt elämänsä viime hetkinä. Siinä oli myös
+virallisia kirjeitä yhtiöltä, joka sangen armollisesti antoi Neilille
+määräyksen jättää asema apulaiselle, ja myönsi hänelle luvan matkustaa
+niin pian kuin hän halusi. Suurikokoisessa asiapaperissa pesän
+selvitysmies esitti hänelle lukemattomia luetteloja osakkeista ja
+obligatsiooneista, maatiloista, koroista ja irtaimistosta, joka kaikki
+hänen isänsä testamentin mukaan olisi hänen omaisuuttaan. Ja hienolla
+pienellä kortilla, joka oli varustettu monogrammilla ja sinetillä,
+pyydettiin kallista Neiliä palaamaan kotia murtuneen ja rakastavan
+äitinsä luo.
+
+Neil Bonner teki ripeästi päätöksen, ja kun _Yukon Belle_ matkalla
+Behringin merelle laski puskuttaen rantaan, meni hän laivaan ja
+matkusti -- lausuen tuon vanhan valheen pikaisesta paluusta.
+
+"Minä tulen takaisin ennenkuin ensimäinen lumi sataa, rakas Jees
+Uck'ini", lupasi hän hänelle ottaessaan viimeisen suudelman rannalla.
+
+Eikä hän ainoastaan luvannut, vaan hänen ajatuksensakin oli pitää
+lupauksensa -- aivan niin kuin useimmat miehet sellaisissa
+tilaisuuksissa ovat aikoneet tehdä. Hän määräsi uudelle asiamiehelle
+John Thompsonille, että hänen vaimolleen, Jees Uck'ille oli annettava
+rajaton luotto. Ja viimeinen minkä hän näki _Yukon Bellen_ kannelta
+Twenty Milestä, oli ryhmä työmiehiä, jotka puuhailivat pölkkymajan
+kimpussa; siitä oli tuleva mukavin ja kodikkain asunto tuhannen
+peninkulman alalla jokivarressa -- Jees Uck'in ja Neil Bonnerin asunto
+-- minkä piti olla valmis ennen ensi lumen satamista. Sillä se oli
+hänen varma ja suora vakaumuksensa, että hän palaisi takaisin. Jees Uck
+oli hänelle sangen rakas, ja muuten oli Pohjolalla kultainen
+tulevaisuus edessään. Neil Bonner aikoi turvata tämän tulevaisuuden
+isänsä rahoilla. Hän hautoi päässään kunnianhimoista unelmaa. Takanaan
+neljän vuoden kokemus ja turvanaan ystävällinen yhteistyö P.C. yhtiön
+kanssa hän tahtoi palata takaisin ja tulla Alaskan Cecil Rhodes'iksi.
+Ja hän palaisi heti ensimäisellä höyrylaivalla, niin pian kuin olisi
+saanut järjestetyksi isänperintönsä -- isän, jota hän oikeastaan ei
+ollut koskaan tuntenut -- ja lohduttanut äitiänsä, jonka hän oli
+unhoittanut.
+
+Syntyi suuri hälinä, kun Neil Bonner palasi arktisilta mailta.
+Tulia sytyteltiin ja lihapatoja ripusteltiin niiden päälle,
+ja hän otti vastaan kaikki mitä tarjottiin ja kehui hyväksi. Hän ei
+ollut ainoastaan tullut pronssinväriseksi, vaan hän oli tullut
+sisällisestikin uudeksi ihmiseksi; hänellä oli nyt toinen käsitys
+asioista ja tapahtumista, hän oli vakava ja itsensähillitsevä. Hänen
+entiset toverinsa joutuivat hämilleen, kun hän kieltäytyi alottamasta
+samaa elämäntapaa kuin vanhaan hyvään aikaan; mutta hänen isävainajansa
+hyvä ystävä hieroi tyytyväisenä käsiään, ja siitä lähtien kysyttiin
+aina hänen mieltään, kun oli kysymyksessä eksyneen nuorukaisen
+opastaminen oikealle tielle.
+
+Neljä vuotta oli Neil Bonnerin henkinen elämä ollut kesannossa. Se
+vähä, mitä hän tässä suhteessa oli saanut lisää, oli käynyt
+valintaprosessin läpi. Se oli niin sanoaksemme puhdistunut kaikesta
+alhaisesta ja tarpeettomasta. Hän oli elänyt paljon ja nopeasti
+maailmassa, ja erämaassa hänellä oli ollut aikaa järjestää sekavia
+kokemuksiaan. Hänen pintapuoliset tarkoitusperänsä olivat menneet
+tuulten mukana ja hän oli tehnyt uusia yleistetyille perusteille.
+Mitä sivistykseen tulee, hän oli oppinut arvostelemaan sitä kokonaan
+toisin. Maantuoksu, joka oli tunkeutunut hänen sieramiinsa, ja luonnon
+tarkasteleminen olivat auttaneet häntä erottamaan sivistyksen sisäisen
+merkityksen ja selvästi huomaamaan sen sekä kehnouden että voiman. Hän
+oli muodostanut itselleen yksinkertaisen pienen filosofian. Tie armoon
+kulki puhtaan elämän kautta. Velvollisuutensa täyttäminen oli pyhä.
+Täytyi viettää puhdasta elämää ja tehdä velvollisuutensa voidakseen
+tehdä työtä. Työnteko oli vapautus. Ja työntekeminen elämän
+saattamiseksi yhä rikkaammaksi ja rikkaammaksi oli pyrkimystä
+sopusointuun maailmanjärjestyksen ja Jumalan tahdon kanssa.
+
+Mutta Neil Bonner oli alkujaan kaupunki-ihminen. Ja hänen nuori
+luonnollinen elämänkatsomuksensa ja käsityksensä ihmisyydestä antoi
+hänelle paremman ajatuksen sivistyksestä ja teki sen hänelle
+arvokkaammaksi. Päivä päivältä sulki kaupunkiväki hänet yhä paremmin
+piiriinsä ja kaupunkielämä kangasti hänelle yhä selvempänä. Päivä
+päivältä tuntui sitävastoin Alaska yhä kaukaisemmalta ja
+epätodellisemmalta. Ja niin hän sattui yhteen Kitty Sharonin, hänen
+omaan sukuunsa kuuluvan naisen kanssa -- naisen, joka laski hänen
+käteensä omansa ja veti hänet luokseen, niin että hän unhoitti päivän
+ja hetken ja sen ajan vuodesta, jolloin ensi lumi sulaa Yukon-joella.
+
+Sill'aikaa Jees Uck puuhaili suuressa, uudessa talossaan ja kulutti
+unelmiin kultaiset kesäkuukaudet. Sitten tuli syksy, pitkän talven
+edelläkävijä. Ilma kävi ohueksi ja kirpeäksi, päivät synkiksi ja
+lyhyiksi. Virta vieri hitaasti eteenpäin ja ohut jääkerros muodostui
+seisovaan veteen. Paimentolaiselämä pakeni etelään ja hiljaisuus
+laskeusi maan yli. Ensimäiset lumihiutaleet liihoittivat maahan ja
+viimeinen höyryalus taisteli epätoivoisesti jääsohjua vastaan. Sitten
+jää kovettui ja peitti laajat alat, niin että Yukon virtasi enää
+kapeana uomana. Viimein sekin meni umpeen, virta oli hiljaa, ja
+kimmeltävät päivät katosivat pimeyteen.
+
+John Thompson, uusi asiamies, nauroi hänelle, mutta Jees Uck uskoi
+onnettomuuden tapahtuneen. Neil Bonner oli kenties paleltunut jossakin
+Chilkoot Passin ja St. Michaelin välillä, sillä vuoden viimeisille
+matkustajille käy usein huonosti, kun ovat vaihtaneet veneen rekeen ja
+heidän täytyy ajaa tunnin toisensa perään ripeästi kulkevalla
+koiravaljakolla.
+
+Mutta koiravaljakkoa ei näkynyt tulevaksi kumpaakaan Twenty' Mileen
+johtavaa tietä. Ja John Thompson, voimatta salata riemuaan, sanoi Jees
+Uck'ille, ettei Bonner luonnollisesti tule enää takaisin. Hän toi
+raa'asti esiin toivonsa saada astua poistuneen tilalle. Jees Uck nauroi
+hänelle päin kasvoja ja meni suureen taloonsa. Mutta kun keskitalvi
+tuli, jolloin toivo kuolee, huomasi Jees Uck, ettei hänellä enää ollut
+luottoa varastohuoneessa. Tämä oli Thompsonin työtä, ja hän hieroi
+käsiään ja kulki edestakaisin ja asettui ovelleen katselemaan Jees
+Uck'in asuntoon päin. Jees möi koiransa kullankaivajaseurueelle ja
+maksoi käteisellä elintarpeensa. Ja kun Thompson kieltäytyi antamasta
+tavaraa rahallakaan, tekivät toyootit hänen ostoksensa ja kuljettivat
+ne pimeän tultua hänen asuntoonsa.
+
+Helmikuussa tuli sinne ensimäinen posti jään yli, ja nyt luki John
+Thompson viiden kuukauden vanhan sanomalehden perheuutisten joukosta,
+että Neil Bonner oli mennyt naimisiin Kitty Sharonin kanssa. Kun mies
+raollaan olevasta ovesta ilmoitti tämän uutisen, nauroi Jees Uck eikä
+uskonut häntä. Maaliskuussa hän synnytti yksinäisyydessään poikalapsen,
+terveen ihmisvesan, joka herätti hänessä suurta ihastusta. Ja samaan
+aikaan seuraavana vuonna Neil Bonner istui toisen vuoteen ääressä ja
+ihaili toista ihmisvesaa, joka oli tullut maailmaan.
+
+Lumi suli maasta ja Yukon loi jääpeitteensä. Aurinko vaelsi pohjoiseen
+ja sitten taas etelään, ja kun koirista saadut rahat olivat lopussa,
+kääntyi Jees Uck oman kansansa puoleen. Eräs taitava metsästäjä, Oche
+Ish, tarjoutui pyydystämään metsänriistaa ja lohta hänelle ja hänen
+pojalleen, jos hän menisi naimisiin hänen kanssansa. Ja Imego ja Hah Yo
+ja Wy Nooch -- kaikki punanahkaisia metsänkävijöitä -- tekivät hänelle
+saman ehdotuksen. Mutta hän piti parempana elää yksin ja hankkia lihaa
+ja kalaa omalla työllään. Hän neuloi mokkasiineja ja parkoja ja
+vanttuita -- lämpimiä, käytännöllisiä esineitä, silmiä hiveleviä
+komeine tupsuineen ja helmikirjailuineen -- ja näitä hän möi
+kullanetsijille, jotka joka vuosi tulivat yhä suurempina joukkoina
+maahan. Tällä tavalla hän ei ainoastaan ansainnut toimeentuloa
+itselleen ja lapselleen, vaan myöskin säästi rahaa, ja eräänä päivänä
+hän osti paikan _Yukon Bellessä_ ja matkusti höyryaluksella alas
+virtaa.
+
+St. Michaelissa hän otti astianpesijän paikan aseman keittiössä. Aseman
+palveluskunta kummasteli tuota ihmeellistä naista ja ihmeellistä lasta,
+mutta hän säästyi kysymyksiltä, kun koetti olla niin vierova kuin
+mahdollista. Mutta ennenkuin kulku Behringin merellä lakkasi, hän osti
+paikan erääseen höyrylaivaan, joka lähti etelään päin. Sinä talvena hän
+laittoi ruokaa kapteeni Markheimin taloudessa Unalaskassa, ja kun kevät
+tuli, jatkoi hän matkaa etelään päin Sitkaan whiskylaivalla. Sitten
+hänet nähtiin Metlakahtlassa, joka on lähellä St. Maryä Tan-Handlen
+suussa, ja siellä hän työskenteli säilyketehtaassa lohenkalastuksen
+aikana. Kun tuli syksy ja Siwash-kalastajat valmistautuivat palaamaan
+Puget Soundiin, meni hän parin perhekunnan kanssa suureen seetripuiseen
+soutuveneeseen ja heidän seurassaan hän matkusti pitkin Alaskan ja
+Canadan rannikkoja, kunnes oli pujoteltu Juan de Fucan kapeiden väylien
+läpi, ja hän talutti kädestä poikaansa pitkin Seattlen kovia
+kivikatuja.
+
+Siellä hän kohtasi Sandy Mac Phersonin muutamassa tuulisessa kulmassa.
+Hän hämmästyi kovin hänet nähdessään, ja kuultuaan Jeesin kertomuksen
+suuttui hän -- ei kuitenkaan siihen määrin kuin olisi suuttunut, jos
+olisi saanut kuulla jotakin Kitty Sharonista. Mutta hänestä Jees Uck ei
+maininnut sanaakaan, sillä hän ei ollut koskaan uskonut siihen juttuun.
+Sandy piti kuitenkin Bonnerin matkaa tavallisena häpeällisenä pakona,
+ja hän koetti saada Jeesiä luopumaan matkastaan San Franciscoon, jossa
+Neil Bonnerin arveltiin olevan. Vaivattuaan itseään turhaan tämän
+tähden, auttoi hän häntä, osti hänelle rautatiepilettejä ja näki hänen
+jatkavan matkaa; jäähyväisiksi hän hymyili rohkaisevasti Jeesille ja
+mutisi sitten jotakin partaansa "kirotusta häpeemättömyydestä".
+
+Meluten ja pauhaten, valon ja pimeyden kautta, keinuen ja heiluen ylös
+ja alas, milloin talven lumiin, milloin kesäpukuisiin laaksoihin,
+pitkin jyrkänteitä, yli kuilujen ja läpi vuorten kuljetti juna Jees
+Uck'ia ja hänen poikaansa etelää kohti. Mutta hän ei peljännyt tuota
+korskuvaa rautahepoa, eikä hän myöskään joutunut hämilleen Neil
+Bonnerin kansan ylenmääräisen sivistyksen edessä. Tuntui pikemminkin
+siltä kuin hän nyt entistä selvemmin olisi pitänyt sitä ihmeenä, että
+tuon jumalaisen heimon mies oli sulkenut hänet syliinsä. San Franciscon
+huumaava melu, sen loppumaton laivaliike, sen pauhaavat tehtaat ja
+ukkosen jyrinää muistuttava katuliike, ei saattanut häntä hämilleen --
+hän tuli vain paljon paremmin ymmärtämään, kuinka Twenty Milen ja
+intiaanikylän surullinen yksinäisyys oli vaivannut Neil Bonneria. Ja
+hän katsahti poikaan, joka piti lujasti kiinni hänen kädestään, ja piti
+sitä suurena ihmeenä, että oli synnyttänyt hänet sellaiselle miehelle.
+
+Hän maksoi ajurin ja nousi sitten kivirappusia Neil Bonnerin
+sisäänkäytävän ovelle. Vinosilmäinen japanilainen puhui hänen kanssaan
+hetken, mutta kun he eivät ymmärtäneet toisiaan, päästi hän hänet
+sisään ja katosi. Jees Uck jäi seisomaan eteissaliin, jota hän
+yksinkertaisuudessaan piti talon hienoimpana huoneena -- sellaisten
+tavarain ja kalleuksien säilytyspaikkana, joilla tahdottiin loistaa ja
+häikäistä. Seinät ja katto olivat öljyttyä ja laudoitettua punapuuta.
+Lattia oli jäätä liukkaampi, ja Jees Uck etsi itselleen varman
+seisomapaikan valtavan taljan päällä, joita oli siellä täällä huoneessa
+ja jotka aiheuttivat turvallisuudentunteen tuolla kiilloitetulla
+pinnalla. Jykevä takka -- hän piti sitä tavattomana ylellisyytenä --
+ammoitti vastaiselta seinältä. Kokonainen valovirta tulvi hillittynä
+värjättyjen ikkunanlasien kautta huoneeseen, ja kauimpana hohti
+valkoinen marmorikuva.
+
+Hän huomasi kaiken tämän ja enemmänkin, kun vinosilmäinen palvelija
+opasti häntä toiseen huoneeseen -- jota hän ehti vain hätäisesti
+silmätä -- ja sen läpi kolmanteen. Nämä molemmat voittivat ensimäisen
+loistossa. Ja hänestä tuntui, että tuossa suuressa talossa täytyi olla
+lukematon määrä samallaisia huoneita. Ne olivat niin pitkiä ja leveitä,
+ja katto oli niin kaukana! Jouduttuaan kosketukseen valkoisen miehen
+sivistyksen kanssa hän tunsi nyt ensi kerran arkaa kunnioitusta. Neil,
+hänen Neilinsä, asui tässä talossa, hengitti sen ilmaa ja laskeutui
+siellä levolle iltasin. Kaikki, mitä hän näki, oli kaunista, ja se
+miellytti häntä, mutta hän tunsi myöskin, että sen takana oli viisautta
+ja valtaa. Se oli kauneuden muotoihin puettu voiman tuntuva ilmaisu, ja
+tästä voimasta hänellä oli vaistomainen aavistus.
+
+Ja sitten tuli tuolla kuninkaallisen korkeavartaloinen nainen, jonka
+päätä ympäröi kultaista aurinkoa muistuttava hiusgloria. Hän näytti
+lähestyvän Jees Uck'ia ikäänkuin aaltoileva musiikki tyynen veden yli
+-- hänen pukunsa oli itsessään laulu ja hänen vartalonsa keinui laulun
+poljennossa. Jees Uck oli itse sydäntenvallottaja. Olivathan Oche Ish
+ja Imego ja Hah Yo ja Wy Nooch, puhumattakaan Neil Bonnerista ja John
+Thompsonista ja muista valkoisista miehistä, iskeneet silmänsä häneen
+ja tunteneet hänen voimansa. Mutta kun hän nyt näki tuon häntä
+lähestyvän naisen suuret siniset silmät ja raikkaan hipiän, ja
+arvosteli häntä miehen maun kannalta, tunsi hän itsensä sangen pieneksi
+ja vähäpätöiseksi verrattuna tuohon loistavaan ja häikäisevään
+olentoon.
+
+"Te haluatte tavata miestäni?" kysyi nainen ja Jees Uck ihmetteli hänen
+äänensä puhdasta hopeanhelinää, äänen, joka ei ollut koskaan rumasti
+torunut murisevia susikoiria eikä tottunut lausumaan kurkkuäänteitä
+eikä kovettunut myrskyssä ja pakkasessa tai nuotiotulen savussa.
+
+"En", vastasi Jees Uck hitaasti ja ajatuksella, voidakseen lausua
+ymmärrettävää englanninkieltä. "Minä olen tullut tapaamaan Neil
+Bonneria."
+
+"Ja hän on minun mieheni", sanoi tuo kaunis nainen nauraen.
+
+Se oli siis sittenkin totta! John Thompson ei ollut valehdellut tuona
+surullisena helmikuun päivänä, kun hän nauroi hänelle ja sulki ovensa
+hänen nenänsä edessä. Ja samoinkuin hän kerran oli paiskannut Amos
+Pentleyn polvilleen ja kohottanut veitsen lyödäkseen, samoin hän tunsi
+tällä silmänräpäyksellä melkein vastustamatonta halua heittäytyä tuon
+naisen kimppuun ja riistää elämän ja hengen hänen valkoisesta
+ruumiistaan. Mutta Jees Uck hillitsi ajatuksensa ja salasi
+kasvonilmeensä, eikä Kitty Bonner aavistanut, kuinka lähellä äkillistä
+kuolemaa hän oli vasta ollut.
+
+Jees Uck nyökkäsi merkiksi, että hän ymmärsi, ja Kitty Bonner selitti,
+että Neiliä odotettiin kotia millä silmänräpäyksellä hyvänsä. Sitten he
+istuutuivat mukaville tuoleille, ja Kitty koetti saada keskustelua
+vireille omituisen vieraansa kanssa, ja Jees Uck auttoi häntä vointinsa
+mukaan.
+
+"Te luultavasti tutustuitte mieheeni Pohjolassa?" kysyi Kitty.
+
+"Niin. Minä pestä hänen vaatteita", vastasi Jees Uck. Hänen puheensa
+oli yht'äkkiä tullut hyvin sekavaksi ja murteelliseksi.
+
+"Ja tämä on teidän poikanne? Minulla on pikku tyttö."
+
+Kitty lähetti noutamaan tytärtään, ja sill'aikaa kun lapset tekivät
+tuttavuutta omalla tavallaan, keskustelivat äidit äitien tavalliseen
+tapaan ja joivat teetä niin hienoista kupeista, että Jees Uck pelkäsi
+ne musertavansa sormillaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt sellaisia
+kuppeja, niin hienoja ja kauniita. Ajatuksissaan hän vertasi niitä
+naiseen, joka kaatoi teetä, ja vastakohtana hän muisteli toyootein
+läkkikippoja ja kalebasseja sekä Twenty Milen kömpelöitä astioita,
+joihin hän vertasi itseään. Hän oli lyöty. Oli toinen nainen, joka oli
+häntä sopivampi kantamaan ja kasvattamaan Neil Bonnerin lapsia. Aivan
+niinkuin Neilin kansa oli ylempänä hänen kansaansa olivat myöskin sen
+kansan naiset ylempänä häntä. He olivat miestenvalloittajia, niinkuin
+heidän miehensä olivat maailmanvalloittajia. Hän katseli Kitty Bonnerin
+pehmeätä hipiätä ja ajatteli omia auringonpaahtamia kasvojaan. Samaten
+hän tarkasteli ensin omaa ruskeata kättänsä ja sitten toisen valkoista
+-- edellinen oli työstä karkea ja koirapiiskan ja airojen ahkerasta
+käsittelemisestä kovettunut, jälkimäinen oli pehmeä kuin vastasyntyneen
+lapsen. Mutta huolimatta kaikista näistä lempeyden ja heikkouden
+merkeistä katseli Jees Uck noihin loistaviin sinisilmiin yhtä rohkeasti
+ja ylpeästi kuin hän oli katsonut Neil Bonnerin ja kaikkien hänen
+kansalaistensa silmiin.
+
+"Oo -- sehän on Jees Uck!" sanoi Neil Bonner tultuaan sisään. Hän sanoi
+sen rauhallisesti, vieläpä sydämellisen iloisestikin, ja hän meni hänen
+luokseen ja pudisti hänen käsiään, mutta katsoi häntä levottomasti
+silmiin -- ja Jees Uck ymmärsi hänet.
+
+"Hei, Neil!" sanoi hän. "Te näytätte voivan hyvin."
+
+"Oivallisesti, oivallisesti, Jees Uck", vastasi hän rohkeasti, samalla
+salaa tarkastellen Kittyn kasvoja nähdäkseen, mitä oli tapahtunut
+näiden kahden naisen välillä. Kuitenkin hän tunsi vaimonsa kyllin
+hyvin ja tiesi, ettei hän pienimmälläkään tavalla ilmaisisi, vaikka
+mitä olisi tapahtunut.
+
+"No, minä en saata sanoa, kuinka iloinen olen nähdessäni teidät",
+jatkoi hän. "Mitä siellä on tapahtunut? Oletteko löytänyt kaivoksen? Ja
+milloin tulitte tänne?"
+
+"Oo-o, minä tulla tänään", vastasi hän ja puhui rumimmalla
+kurkkuäänellään. "Minä ei tavata kultakaivos, Neil. Te tunte kapteeni
+Markheim Unalaskassa? Minä laitta ruokaa hänen talossa pitkän aikaa. En
+tuhlata rahoja. Sain vähitellen paljo. Oikein hyvä, minä ajatella, minä
+mennä katso valkoisen miehen maa. Sangen kaunis, valkoisen miehen maa,
+sangen kaunis", lisäsi hän. Hänen kielensä hämmästytti Neiliä, sillä
+Sandy ja hän olivat innokkaasti koettaneet parantaa sitä ja hän oli
+osottautunut hyväksi oppilaaksi. Nyt näytti siltä, kuin hän olisi taas
+vaipunut oman rotunsa tasalle. Ja hänen kasvoillaan oli tylsä ilme,
+josta hän ei saanut selvää. Kittyn kirkas otsa ihmetytti Neiliä
+myöskin. Mitä oli tapahtunut? Kuinka paljon oli käynyt ilmi? Ja miten
+paljon oli arvattu?
+
+Hänen pohtiessaan näitä kysymyksiä ja Jees Uck'in pohtiessa omaa suurta
+kysymystään -- koskaan ei Neil Bonner ollut ollut hänen mielestään niin
+kaunis ja ylhäinen kuin sillä hetkellä -- syntyi hetkiseksi hiljaisuus.
+
+"Ajatelkaa, että te tunsitte minun mieheni Alaskassa!" sanoi Kitty
+lempeästi.
+
+Tunsitte hänet! Jees Uck ei voinut olla katsahtamatta poikaansa, jonka
+hän oli synnyttänyt Neilille, ja Neilinkin silmät suuntautuivat
+koneellisesti ikkunan luona leikkiviin lapsiin. Hänestä tuntui kuin
+rautainen side olisi puristanut hänen otsaansa. Hänen polvensa
+vapisivat ja sydän hypähti hänen rinnassaan. Hänen poikansa! Sitä hän
+ei ollut koskaan uneksinutkaan!
+
+Pikku Kitty Bonner, joka ilmavassa puvussaan muistutti keijukaista ja
+jolla oli kauniit, ruusunpunaiset posket ja elävät, siniset silmät,
+ojensi juuri kätensä ja pani pienen suunsa suppuun koettaessaan
+suudella poikaa. Ja hoikka ja notkea, auringonruskettama pienokainen,
+jonka yllä oli, näöstä päättäen niin merimatkoilla kuin kovassa
+työssäkin ollut, hiuksista tehdyillä rimpsuilla ja tupsuilla
+kaunistettu _muclucs_, otti kylmäverisesti vastaan hänen hyväilynsä ja
+piti vartalonsa jäykkänä ja kankeana -- mikä on niin tavallista
+villikansain lapsilla. Vieraana vieraassa maassa, ilman hämmästystä ja
+pelkoa, hän oli ikäänkuin kesyttämätön eläin, joka hiljaa on
+varuillansa. Mustat silmät kiintyivät milloin yhteen, milloin toiseen,
+ja hän oli hiljaa niin kauvan kuin hänen ympärillään oltiin hiljaa,
+mutta heti vaaran uhatessa hän näytti olevan valmis taistelemaan ja
+repimään ja riistämään henkensä puolesta.
+
+Erotus tytön ja pojan välillä oli kyllä suuri, muttei ehdoton. Tuossa
+Shpack'in, Spike O'Brien'en ja Bonner'in jälkeläisessä oli paljon
+voimaa ja ylevyyttä, joka oli ollut ominaista hänen isälleen ja
+äidinisälleen sekä sille, jota kerran maailmassa kutsuttiin "Isoksi
+paksuksi" ja joka joutui merikansan keskuuteen ja pakeni Kamschatkaan.
+
+Neil Bonner taisteli liikutustaan vastaan ja oli menehtymäisillään
+siihen, vaikkakin hänen kasvoillaan leikki edelleenkin hyväntuulinen
+hymy ja ilo mieluisan ystävän kohtaamisesta.
+
+"Teidän poikanne, vai kuinka, Jees Uck?" sanoi hän. Ja samassa hän
+kääntyi Kittyyn päin. "Oivallinen poika! Tulee varmasti suorittamaan
+maailmassa jotakin erikoista."
+
+Kitty nyökäytti hyväksyvästi päätään. "Mika on nimesi, poika?" hän
+kysyi.
+
+Pikku villi iski heti salamoivat silmänsä häneen, ikäänkuin olisi
+tahtonut tutkia hänen kysymyksensä perusteita.
+
+"Neil", vastasi hän sitten arvellen, kun tutkimuksensa tulos oli
+tyydyttänyt häntä.
+
+"Injaanien puhetta", selitti Jees Uck, sepitellen kauheita uusia
+sanoja. "Hän puhu injaanien kieli -- _neeal_ -- olla sama kuin
+'korppu'. Hän, poika, pitämäs korpuista, kun hän olla pieni -- hän
+itkemäs korppujen perään. Hän huutamas 'Nee-al, nee-al', aina vaan
+'nee-al'. Ja siksi minä häntä kutsumas niin. Ja nyt olla hänen nimi
+vielä Nee-al."
+
+Neil Bonnerin korvia ei mikään puhe ollut koskaan hyväillyt niin kuin
+tämä Jees Uck'in valhe. Siinä syy, miksi Kittyn otsa oli niin kirkas.
+
+"Ja hänen isänsä?" kysyi Kitty. "Hän mahtaa olla kaunis mies."
+
+"On -- kyllä", kuului vastaus. "Hänen isänsä on kaunis mies. Se on
+varma!"
+
+"Tunsitko sinä hänet, Neil?" kysyi Kitty.
+
+"Tunsinko minä hänet? Kyllä, sangen hyvin", vastasi Neil, ja hänen
+ajatuksensa palasivat takaisin autioon Twenty Mileen ja mieheen, joka
+kulki siellä suuressa hiljaisuudessa yksin raskaine ajatuksineen.
+
+Ja tähänhän saattaisi Jees Uck'in tarina päättyä, ellei hän olisi
+kruunannut työtään. Kun hän palasi takaisin Pohjolaan asumaan suuressa
+talossaan, oli P.C. yhtiö laittanut niin, että saattoi hoitaa
+liikettään paikalla ilman John Thompsonin apua. Ja uusi asiamies ja
+hänen seuraajansa saivat kaikki määräyksen antaa Jees Uck'ille, mitä
+ikinä hän halusi, eikä hänen tarvinnut mistään maksaa. Sen lisäksi sama
+yhtiö maksoi mainitulle Jees Uck'ille vuosittain viisituhatta dollaria.
+
+Kun hänen poikansa oli tullut sopivaan ikään, otti isä Champreau hänet
+hoitoonsa, eikä viipynyt aikaakaan, kun Jees Uck sai säännöllisesti
+kirjeitä Marylandin jesuiittakoulusta. Myöhemmin tulivat kirjeet
+Italiasta ja sitten Ranskasta. Viimein tuli Alaskaan eräs isä Neil --
+mies kyllin kykenevä tekemään hyvää maalleen; hän rakasti äitiään ja
+viimein etsi suuremman toimintapiirin sekä sai huomatun ja
+vaikutusvaltaisen paikan seudullaan. Jees Uck oli nuori nainen, kun hän
+palasi Pohjolaan, ja miehet heittivät häneen vieläkin halukkaita
+silmäyksiä. Mutta hän eli vanhurskaan elämää, eikä kelläkään ollut
+hänestä muuta sanottavaa kuin hyvää. Hän viipyi jonkun aikaa Holy
+Crossin hyvien sisarten luona, ja siellä hän oppi lukemaan ja
+kirjoittamaan ja perehtyi käytännölliseen sairaanhoitoon ja
+lääkitystaitoon. Senjälkeen hän palasi takaisin suureen taloonsa,
+keräsi ympärilleen nuoria tyttöjä toyootien kylästä ja opasti heitä
+oikealle elämäntielle. Se ei ole protestanttinen paremmin kuin
+katolinenkaan, tuo pölkkymajan koulu, jonka Neil Bonner oli
+rakennuttanut vaimolleen Jees Uck'ille; mutta kaikki lähetyssaarnaajat
+pitävät siitä kuitenkin yhtä paljon. Ovi on aina avoinna, ja väsyneet
+kullanetsijät ja muut matkustajat käyvät mielellään levähtämässä Jees
+Uck'in lämpimän lieden ääressä. -- Ja Kitty Bonner riemuitsee
+harrastuksesta, jota hänen miehensä osottaa alaskalaisten
+valistamiselle, mihin tarkoituksen hän uhraa suuria summia. Kitty
+varmaan hyvin usein nauraa ja tekee pilaa miehestään tämän johdosta,
+mutta itse asiassa hän on juuri siksi ylpeä hänestä.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Liian paljon kultaa, by Jack London
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56672 ***