diff options
Diffstat (limited to '56672-0.txt')
| -rw-r--r-- | 56672-0.txt | 5459 |
1 files changed, 5459 insertions, 0 deletions
diff --git a/56672-0.txt b/56672-0.txt new file mode 100644 index 0000000..d7d1e45 --- /dev/null +++ b/56672-0.txt @@ -0,0 +1,5459 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56672 *** + + + + + + + + + + + +LIIAN PALJON KULTAA + +Ynnä muita kertomuksia Klondykesta + + +Kirj. + +JACK LONDON + + +Suomennos + + + + + +Oulussa, +Kansan Tahto, +1911. + +Pohjanmaan Työväen Osuuskirjapainossa. + + + + +SISÄLLYS: + +Eräs jäännös tertiäriaikakauden kolmannen ja viimeisimmän + muodostuman ajalta. +Väkijuomatehdas äärimmäisessä pohjolassa. +Uskollisuus. +Liian paljon kultaa. +Tuhat tusinaa munia. +Lit-lit'in naimiskauppa. +Bastardi. +Jees Uck'in tarina. + + + + +Eräs jäännös tertiäriaikakauden kolmannen ja viimeisimmän +muodostuman ajalta. + + +Minä pesen käteni heti alussa hänen suhteensa. Minä en voi omasta +puolestani taata hänen juttujaan eli vastata niistä. Huomatkaa, että +minä kirjotan tämän esipuheen oman rehellisyyteni turvaksi. Minulla on +nimittäin varma, vaikkakin vaatimaton asema, ja minulla on myöskin +vaimo; ja sen yhteiskunnan vuoksi, joka kunnioittaa toimeentuloani +hyväksymisellänsä, sekä vaimoni ja jälkeläisteni vuoksi en voi panna +mahdollisuuksille alttiiksi kuten ennen muinoin. Minä toistan +senvuoksi, että minä pesen käteni hänen suhteensa -- tämän Nimrodin, +mahtavan metsästäjän, rehdin, sinisilmäisen, pisamaisen Thomas +Stevensin suhteen. + +Nyt kun olen menetellyt vilpittömästi itseäni ja kaikkia niitä tulevia +kohtaan, joita vaimoni näkee hyväksi lahjoittaa minulle, voin minä olla +jalomielinen. Minä en ole arvosteleva niitä juttuja, joita Thomas +Stevens on kertonut minulle, minä en tule edes lausumaan minkäänlaista +tuomiota niistä. Jos minulta kysytään syytä siihen, voin minä +ainoastaan vastata, että mitään sellaista minulla ei ole. Monta kertaa +olen minä miettinyt, harkinnut ja punninnut, mutta aina tuloksetta -- +niin on asian laita todellakin! Luultavasti sen vuoksi, että Thomas +Stevens on liian paljon suurempi minua. Jos hän on puhunut totta -- +niin, silloin on kaikki tyyni hyvin. Ja jos hän ei ole puhunut totta, +niin on sittenkin kaikki tyyni hyvin. Sillä kuka voi todistaa jotain +myöten eli vastaan? Minä luovun pulman ratkaisemisesta, ja +heikkouskoiset voivat tehdä niinkuin minäkin olen tehnyt -- mennä +tapaamaan Thomas Stevensiä itseään ja väitellä hänen kanssaan niistä +tapahtumista, jotka minä, jos onni on minulle suosiollinen, olen nyt +kertova. Missä hän on löydettävissä? Se on hyvin helppoa. Jossakin +sillä alueella, jota yhdeltä puolen rajoittavat 53:s pohjoinen +leveysaste ja napa, toiselta puolen oivallisimmat metsästysmaat, jotka +sijaitsevat Siperian itärannikon ja Labradorin äärimmäisen osan +välillä. Että hän löytyy jossain tällä selvästi ilmoitetulla alueella, +siitä voin panna sanani panttiin rehellisenä miehenä, jonka +toivomuksena on jättää rehellisen miehen maine ja nuhteeton elämä +perinnöksi jälkeläisilleen. + +On mahdollista, että Thomas Stevens on käsitellyt eri tavalla totuutta, +mutta kun me ensi kerran kohdattiin -- tämä tulee painaa mieleen -- +astui hän äkkiä leiriini paikalla, missä luulin olevani vähintäinkin +tuhat peninkulmaa sivistyksen äärimmäisestä rajasta. Nähdessäni nämät +ihmiskasvot, ensimmäiset mitkä minä olin nähnyt kuukausiin, olisin minä +voinut rynnätä ylös ja ottaa hänet syliini, vaikka minä en suinkaan ole +mikään tunteellinen ihminen, mutta hänestä näytti käynti olevan +vähäpätöisin tilaisuus auringon alla. Hän tuli aivan yksinkertaisesti +kävellen luokseni nuotiolle ja heitti lumikenkäni toiselle ja pari +koiraa toiselle puolen, niin että siinä tuli tilaa hänelle nuotion +ääressä. Sanoi että hän oli vaan pistäytynyt katsomaan saadakseen +lainata hyppysellisen soodaa ja nähdäkseen olisiko minulla mitään +kunnollista tupakkaa. Sitten otti hän esille vanhan piippunysänsä ja +täytti sen mahdollisimman huolellisesti, minkä jälkeen hän sanallakaan +pyytämättä suostumustani tyhjensi puolet tupakkakukkaroni sisällöstä +omaansa. Ja se olikin hyvin hyvää lajia. Sitten veti hän syvään +henkeään vanhurskaan miehen mielihyvällä ja nautti hehkuvien, +keltaisten tupakanlehtien savusta. + +Oliko hän metsästäjä? Linnustaja? Kullanetsijä? Hän kohautti +olkapäitään. Ei, hän tahtoi vaan katsella hiukan ympärilleen. Oli joku +aika sitten tullut Suurelta Orjajärveltä ja tuumaili nyt kävellä +Yukonin maahan. Asiamies Koshimissa oli puhunut niistä löydöistä, joita +oli tehty Klondykessa, ja häntä hiukan halutti lähteä ja katsoa kuinka +siellä asiat olivat. Minä huomasin, että hän puhuessaan Klondykesta +käytti sen arktista nimitystä. Hän kutsui sitä Reindeer Riveriksi -- +kuten seudun vanhimmilla oli tapana, kun he puhuivat _chechaquas_ +ja vastatulleiden kanssa yleensä. Mutta hän teki sen niin +teeskentelemättömästi ja aivan kuin luonnollisena asiana, että siitä ei +tuntenut itseään loukatuksi, ja minä annoin hänelle anteeksi. Hän sanoi +myös, että ennenkuin hän meni vedenjakajan yli Yukoniin, olisi hän +tekevä pienen kierroksen Fort o' Good Hopeen. + +Fort o' Good Hopeen on kuitenkin pitkä matka pohjoiseen päin, täytyy +mennä yli napapiirin ja siitäkin vielä pitkä matka, läpi seutujen, +mihin harva mies on astunut jalallaan. Ja kun jokin rähjys, jota sen +paremmin ei voi luokittaa, tulee esiin luonnollisesta pimeydestä +kenenkään tietämättä mistä ja heittäytyy alas nuotion ääreen ja alkaa +puhua "kävelemisestä" ja "pienen kierroksen tekemisestä", voi olla aika +herätä ja pudistaa päältään uneliaisuus. Minä katselin ympärilleni. +Minä näin tuuliviirin ja alempana männynoksat, jotka olivat taljojen +alustana, jotka muodostivat makuupaikkani -- minä näin säkit, jotka +olivat täytetyt elintarpeilla, valokuvauskoneen, koirien sieraimista +nousevan huurun, joka leijaili nuotionvalon ympärillä, ja yläpuolella +kaiken tämän leveän valojuovan aamuruskosta, joka ulottui kaakosta +luoteeseen. Minua puistatti. On jotain salaperäistä Pohjoismaan yössä, +joka hiipii salaa kuumevilutuksen kaltaisesti vesiperäisistä suomaista. +Se valtaa jo mielen ennenkuin on edes ehtinyt ajatella sitä. Sitten +pysähtyi katseeni lumikenkiin, jotka makasivat pohjat ylöspäin ristissä +siellä, mihin hän oli heittänyt ne. Heitin silmäyksen myös +tupakkakukkarooni. Vähintään puolet sen runsaasta sisällöstä oli +kadonnut. Tämä oli ratkaisevaa. Mielikuvitukseni ei ollut pettänyt +minua. + +Luonnollisesti oli hän melkein mielipuoli kärsimyksistä, ajattelin +minä, yksi niistä villiintyneistä kulkureista, jotka harhailevat maita +ja mantereita kaukana synnyinseudultaan ja kadotettujen sielujen lailla +samoilevat läpi jylhien erämaiden ja yli tuntemattomien syvyyksien. No +niin, jatkakoon hän vaan kuumehoureisia laverruksiaan, kunnes hän +mahdollisesti kokoaa sekavat ajatuksensa. Kuka tietää? Ehkä ei tarvita +muuta kuin kanssaihmisen äänen sointu, kun kaikki taas selviää hänelle. + +Minä johdin hänet siis keskusteluun, ja minä jouduin pian +hämmästyksiini, sillä hän puhui metsänriistasta ja erilaisista +metsästystavoista. Hän oli tappanut siperialaisia susia länninmäisessä +Alaskassa ja vuorivuohia Kalliovuorilla. Hän selitti tietävänsä ne +paikat, missä viimeiset puhvelit vielä oleskelivat ja seuranneensa +satoihin tuhansiin nousevaa peuralaumaa ja nukkuneensa Great +Barrensissa myskihärän talvitiellä. + +Ja nyt muutin mieleni hänen suhteensa -- ensimmäistä kertaa, mutta en +suinkaan viimeistä -- ja pidin häntä itse totuuden monumentaalisena +kuvana. Mikä oli siihen syynä, sitä en tiedä, mutta henki kehoitti +minua toistamaan erään jutun, jonka olin kuullut muutamalta mieheltä, +joka oli ollut liian kauan maassa paremmin tietääksensä. Se koski niitä +suuria karhuja, jotka oleskelevat St. Eliasvuoren jyrkillä rinteillä, +ja jotka eivät koskaan laskeudu alas tasaisemmalle maalle. Mutta nyt on +meidän herramme luonut nämä eläimet niin sopiviksi jyrkänteillä +oleskelemaan, että niiden jalat ovat toiselta kyljeltä kokonaista +jalkaa pitemmät kuin toiselta. Mikä onkin tavattoman mukavaa, se täytyy +myöntää. Ja minä tarjosin jutun omassa nimessäni, kuvailin näiden +merkillisten eläinten metsästystä koko ajan puhuen yksikön ensimäisessä +persoonassa, indikatiivin preesensissä -- kuvailin kysymyksessä olevan +maan laatua, tein asiaan kuuluvia koristuksia ja annoin kaikelle tälle +muutamia totuudenmukaisia sivellyksiä, odottaen saavani nähdä kuulijani +hölmistyvän. + +Mutta ei sinne päinkään. Jos hän olisi epäillyt, niin olisin minä +voinut antaa anteeksi hänelle. Jos hän olisi tehnyt muistutuksia ja +kieltänyt metsästyksen vaarallisuuden, sillä perusteella, että eläimen +oli mahdoton kääntyä ja kulkea toista tietä -- jos hän olisi tehnyt +tämän, sanon minä, niin olisin minä voinut pudistaa hänen kättänsä +todellisena urheilijamiehenä, mikä hän epäilemättä oli. Mutta ei sinne +päinkään. Hän päristi nenäänsä, katsoi minua ja päristi taas. Sitten +ylisti hän asianmukaista tupakkaani, laski toisen jalkansa polvelleni +ja pyysi minua tarkastamaan sen vaatetusta. Se oli innuitimalliin tehty +_mucluc_, ommeltu eläimensuonilla ja ilman minkäänlaisia koristuksia. +Mutta se oli itse nahka, joka oli merkillinen. Se oli hyvinkin puolen +tuuman paksuista, ja se muistutti mursun nahkaa. Mutta siihen loppuikin +sen yhtäläisyys mursun nahkan kanssa, sillä ei koskaan millään mursulla +ole ollut niin ihmeellistä karvan kasvua. Sivuilta ja kehräsluiden +kohdalta olivat pensaat ja lumi kuluttaneet karvan melkein tykkänään +pois, mutta ylempänä ja paremmin suojatulla takapuolella oli se vielä +jälellä -- karkeaa, likaisen mustaa ja hyvin paksua. Vaikeasti sain +karvat taivutetuksi sivulle ja etsin sisempää hienompaa turkiskarvaa, +jollainen tavallisesti Pohjoismaan eläinten turkissa löytyy, mutta +mitään sellaista en löytänyt. Tämän kuitenkin korvasi karvan pituus. Se +oli hyvästi seitsemän eli kahdeksan tuuman pituista. + +Minä katsoin miestä kasvoihin, ja hän veti jalkansa pois ja sanoi: +"Oliko teidän karhuillanne St. Eliasvuorella tuollainen nahka?" + +Minä pudistin päätäni. "Se ei kuulu niille eikä millekään muulle +eläimelle, eläköön se sitten maalla tai meressä", vastasin minä +suoraan. Nahan paksuus ja karvan pituus oli saanut minut ällistymään. + +"Tämä nahka", sanoi hän -- ja hän sanoi sen ilman vähintäkään merkkiä +vaikutuksen tavottelusta -- "on kuulunut mammuttieläimelle." + +"Mahdotonta!" huudahdin minä, sillä minä en voinut pidättäytyä siitä +vastalauseesta, joka aiheutui minun epäilystäni. "Mammuttieläin on jo +aikoja sitten kadonnut maapalloltamme, hyvä herra. Tiedämme, että se on +ollut olemassa muinaisina aikoina, niiden kivettyneiden jäännösten +perusteilla, joita olemme löytäneet maasta, ja erään löydetyn luurangon +perusteella, jonka Siperian aurinko näki hyväksi sulattaa jäistä; mutta +me tiedämme myöskin, että nykyään ei löydy ainoatakaan kappaletta +elossa tätä eläinlajia. Löytöretkeilijämme..." + +"Teidän löytöretkeilijänne? Kaikkia vielä!" keskeytti hän +kärsimättömästi. "Petollista väkeä. Älkäämme puhuko heistä. Mutta +sanokaa minulle, oi vieras, mitä tiedätte mammuttieläimestä ja sen +olemassaolosta." + +Kieltämättä olisi tämä antava aiheen pitkään laivurijuttuun ja minä +asetin syötin koukkuuni kokoamalla mielessäni kaikki tietämäni tätä +asiaa koskevat tosiasiat. Ensiksi huomautin, että eläin oli +esihistoriallinen, ja minä toin esiin kaikki ne tosiseikat, jotka +tiesin tukevan tätä. Minä puhuin Siperian hiekkaharjanteista, joissa +löytyi joukottain vanhaa mammutin luuta; minä puhuin niistä suurista +määristä kivettynyttä norsunluuta, jotka Alaskan Kauppayhtiö osti +innuiteilta; kerroin omin käsin kaivaneeni sorasta kuuden ja kahdeksan +jalan pituisia hampaita Klondykessa. "Kaikkityyni kivettyneinä", +lopetin minä esitelmäni, "ja löydetty kerrostumista, jotka ovat +muodostuneet lukemattomia ajanjaksoja sitten." + +"Minulle johtuu mieleen, että minä poikasena näin kivettyneen +vesimeloonin", sanoi Thomas Stevens päristäen nenäänsä -- hänellä oli +tuo kirottu tapa. "Tästä johtuu ettei, vaikkakin erehtyneet ihmiset +joskus harhautuvat luulemaan todellakin kasvattavansa tai syövänsä +niitä, ole olemassa mitään vesimelooneja." + +"Mutta on kysymys ruoasta", vastasin jättäen huomiotta hänen +väitteensä, joka oli lapsellinen eikä kuulunut asiaan. "Maan on +tarjottava vehreyttään runsain mitoin elättääkseen niin suunnattomia +luomuksia. Missään pohjolassa ei maa ole niin hedelmällistä. Ergo, +mammuttia ei ole täällä olemassa." + +"Annan anteeksi tietämättömyytenne monista seikoista koskien +Pohjoismaita, sillä te olette nuori mies ja olette matkustellut vähän; +mutta, toiselta puolen, olen taipuvainen yhtymään mielipiteeseenne +yhdessä asiassa. Mammuttia ei ole enää olemassa. Mistä sen tiedän? +Tapoin viimeisen oikealla kädelläni." + +Näin puhui Nimrod, tuo mahtava metsästäjä. Heitin koiria palavalla +tikulla toivoen niiden lopettavan viheliäisen ulvontansa ja odotin. +Epäilemättä tuo harvinaisen hyväntahtoinen valehtelija avaisi suunsa ja +kuittaisi minulle Pyhän Eliaksen karhustani. + +"Se kävi näin", alkoi hän vihdoin puhua, oltuaan asiaankuuluvan ajan +hiljaa. "Olin eräänä päivänä leirissä --" + +"Missä?" keskeytin. + +Hän heilautti kättään epämääräisesti koilliseen päin, jossa levittäytyi +_terra incognita_, suunnaton alue, johon harvat miehet olivat +vaeltaneet ja vielä harvemmat palanneet takaisin. "Olin eräänä päivänä +leirissä Kloochin kanssa. Klooch oli niin upea pieni _kamooks_ kuin +koskaan on vikissyt jäljillä tai työntänyt kuonoaan leirikattilaan. Sen +isä oli täysiverinen malemutti Venäjän Pastilikista Beringin salmen +rannalta, ja minä elätin sen huolellisesti Hudson Bayn rodun +pitkäjalkaisesta nartusta. Se oli tosiaankin oikea valioyksilö. Ja nyt, +tuona päivänä, joka on muistissani, se sai pentuja puhtaan metsien +villisuden kanssa, harmaan, pitkäjäsenisen, suurikeuhkoisen, hyvin +kestävän. En ole koskaan nähnyt sellaista! Olin aloittanut uuden +koirarodun ja voin odottaa suuria tulevaisuudelta. + +"Kuten olen sanonut, se sai pennut turvallisesti. Olin kyykkysilläni +poikueen yllä -- seitsemän vankkaa, sokeata pikku raukkaa -- kun +takaani kuului trumpettien ääni ja messingin kolina. Kuului suhinaa, +niinkuin tuulen puuska ennen sadetta, ja minä olin juuri nousemassa +jaloilleni, kun minut lyötiin kasvoilleni maahan. Samalla hetkellä +kuulin Kloochin huokaisevan, hyvin paljon samaan tapaan kuin mies, joka +on saanut nyrkiniskun vatsaansa. Voitte olla varma, että makasin +hiljaa, mutta käänsin varovasti päätäni, jolloin näin suunnattoman +olennon häilyvän ylläni. Sitten sininen taivas välähti näkyviin, ja +minä pääsin nousemaan jaloilleni. Karvainen lihavuori oli juuri +katoamassa pensaikkoon aukeaman reunalla. Näin vilahduksen sen +takaosasta, jossa oli suoraan pystyssä oleva jäykkä häntä, yhtä paksu +kuin vyötäröni ympärysmitta. Seuraavana hetkenä tiheikössä oli enää +jäljellä pelkkä suunnaton aukko, vaikkakin voin vielä kuulla melua, +joka muistutti nopeasti heikkenevän tornadon ääntä. Pensaikko rutisi ja +ritisi, puut rusahtelivat ja katkeilivat. + +"Tavoittelin kivääriäni. Se oli ollut maassa piippu tukkia vasten, +mutta nyt tukki oli pirstaleina ja piippu mutkalla, pyssyn osat +tuhansina kappaleina. Sitten katsahdin narttuun ja -- mitä luulette +minun nähneen?" + +Pudistin päätäni. + +"Kiehukoon sieluni tuhannessa helvetissä, jos siitä oli mitään +jäljellä! Klooch, seitsemän vankkaa, sokeaa pikku raukkaa poissa -- +kaikki poissa! Paikalla, missä se oli makaillut, oli enää limainen, +verinen painauma pehmeässä maassa, yardi läpimitaltaan, reunoilla +muutamia hajanaisia karvoja." + +Mittasin lumeen kolme jalkaa, piirsin siihen ympyrän ja katsahdin +Nimrodiin. + +"Peto oli kolmekymmentä pitkä ja kaksikymmentä korkea", hän vastasi, +"ja sen torahampaat olivat yli kuusi kertaa kolme jalkaa. En tuona +hetkenä voinut uskoa itseäni, että kaikki tuo oli juuri tapahtunut. +Mutta jos aistini olivat minut pettäneet, olihan jäljellä särjetty ase +ja aukko pensaikossa. Ja oli vielä Klooch -- tai pikemmin oli ollut -- +ja pennut. Minun tuli yhä kuumempi ja kuumempi ja minä tunsin, että +minä en koskaan saisi mitään rauhaa sielussani ennenkuin olin syönyt +päivälliseksi käristettyä mammutinjalkaa. Ja minä tiesin myös, että +tämä olisi samaa kuin _skookum mamook pukapuk_. Suokaa anteeksi +maakunnan murre -- minä tarkotan, että oli vaikea taistelu edessä. +Aukko laaksooni oli hyvin ahdas ja vuorenseinämät verrattain jyrkät. +Korkealla aukon toisella sivulla oli muuan mahtava riippuva kallio, +joka runsaasti painoi ainakin kaksisataa tonnia. Juuri sellaista minä +tarvitsinkin. Minä palasin takaisin leiripaikalleni koko ajan pitäen +tarkasti silmällä, että eläin ei pääsisi luikkimaan tiehensä. Minä hain +käsille ampumavarani. Niillähän ei ollut mitään arvoa sen jälkeen kun +pyssy oli tullut säretyksi. Noh, minä avasin patruunat, tyhjensin +niistä ruudin ulos kallion alle ja sytytin sen pitkällä sytyttimellä. +Panos ei ollut erittäin voimakas, mutta vanha kivi siellä ylhäällä +kallistui hitaasti ja putosi alas oikealle paikalle, jättäen töin +tuskin niin paljon tilaa sivuillensa, että vesi pääsi virtaamaan ulos. +Nyt olin saanut hänet käsiini." + +"Mutta kuinka voitte saada hänet käsiinne?" kysyin minä. "Onko +milloinkaan kuultu puhuttavan, että mies olisi tappanut mammuttieläimen +käsikirveellä? Eli muutoin mitään sellaista ensinkään?" + +"Enkö ole sanonut teille, että olin hulluna kiukusta?" vastasi Nimrod +hiukan äreästi. "Aivan hulluna nartun ja pyssyn vuoksi. Ja sitäpaitsi +-- enkö ollut metsästäjä? Ja eikö tämä ollut uusi ja mitä harvinaisin +metsästys. Käsikirveenikö? Kaikkia vielä! Minä en tarvinnut sitä. +Vartokaa, niin saatte kuulla metsästyshistorian, joka yhtähyvin olisi +voinut tapahtua maailman lapsuuden aikana, jolloin luola-asukkaat +tappoivat saaliinsa kivisillä käsikirveillä. No niin, eikö ole tunnettu +asia, että mies voi kerrassaan väsyttää koiran eli hevosen? Älynsä ja +kestävyytensä kautta?" + +Minä nyökäytin. + +"Entä sitten?" + +Asia alkoi selvetä minulle ja minä pyysin häntä jatkamaan. + +"Laakso oli ehkä viisi peninkulmaa ympäriinsä mitaten. Sen aukko oli +sulettu. Mitään tietä sieltä ulos ei löytynyt. Mammuttieläin oli arka +eläin, ja se oli nyt minun armoissani. Minä seurasin sitä jälleen +kintereillä, elämöin kuin paholainen, pommitin sitä kivillä ja ryntäsin +kolme kertaa ympäri laakson sen perässä ennenkuin levähdin syödäkseni +illallista. Voitteko kuvitella sitä esiintymistä? Kilpajuoksu ihmisen +ja mammuttieläimen välillä! Kilpa-ajorata, aurinko, kuu ja tähdet +katselijoina! + +"Se vei aikaa kaksi kuukautta, mutta minä tein sen joka tapauksessa. Ja +tämä ei ole mitään haaveellista mielikuvitusta. Ympäriinsä, ympäriinsä +ajoin minä sitä, alituisesti pysytellen sen ympärillä ja syöden +rouhennettua lihaa ja marjoja juostessani. Toisinaan pistin myös +hetkeksi nukkumaan. Luonnollisesti joutui se silloin tällöin +raivoihinsa ja kääntyi ympäri. Silloin täytyi minun pysytellä suomailla +lähellä vedenjuoksua, ja siellä makailin minä ja sadattelin sitä ja sen +esi-isiä ja pyysin huolettomasti sitä tulemaan lähemmäksi. Mutta se oli +liian viisas lähteäkseen suomaalle. Kerran salpasi se minut erästä +vuoren seinämää vasten ja minä ryömin takaperin erääseen syvään +halkeamaan ja odotin. Niin pian kun se pisti sinne kärsänsä ja haparoi +sillä minua, muokkasin minä sitä käsikirveelläni, kunnes se veti sen +jälleen takaisin päästäen samalla ulvonnan, joka oli vähällä halkaista +korvakalvoni. Se oli aivan villinä. Se tiesi, että minä olin sekä en +ollut hänen käsissään, ja tämä teki sen suorastaan hulluksi. Mutta se +ei ollut tyhmä. Se tiesi saavansa olla rauhassa niin kauan kun minä +pysyin vuorenhalkeamassa, ja se päätti pitää minut siellä missä olin. +Siinä teki se riivatun viisaasti, mutta se ei ollut ottanut +ravintokysymystä laskuun. Ei ravintoa eikä vettä löytynyt sillä +paikalla, ja sen vuoksi ei se voinut ryhtyä pitkälliseen piiritykseen. +Se seisoi aukon edessä tuntikausia, tähysteli minua ja ajoi moskiittoja +loitommaksi suurilla, riippuvilla korvillaan. Mutta sitten rupesi sitä +janottamaan ja se alkoi hyppiä, harppailla ja karjua niin että maa +tärisi -- ladellen minulle kaikki ne herjaussanat, mitkä sillä olivat +käytettävänään. Tämän teki se luonnollisesti pelottaakseen minua, ja +kun se luuli, että minä olin riittävästi kauhuissani, vetäytyi se +hiljaan taaksepäin ja koetti luikkia veden luo. Toisinaan annoin minä +sen tulla melkein sinne saakka -- ainoastaan parin sadan yardin päähän +sieltä -- mutta silloin ryntäsin minä ulos kätköstäni ja niin kääntyi +se takaisin, raskaasti ja kömpelösti kuten on luonnollista sellaiselle +vanhalle kiertolaiselle. Sitten kun tämä oli uudistunut useampia +kertoja ja se alkoi väsyä siihen, muutti se menettelytapaa. Se ryhtyi +nopeampaan sotataitoon. Ilman vähintäkään varotusta ryntäsi se tiehensä +kuin mielipuoli virralle päin, laskien ehtivänsä sinne ja sieltä +takaisin ennenkuin minä olisin ehtinyt tulla ulos halkeamasta. Mutta +lopulta luopui se piirityksestä ja lähti vakaisin askelin juomapaikkaa +kohti. + +"Tämä oli ainoa kerta, jolloin se sai minut satimeen -- sitä kesti +kolme päivää --, sitten jatkui taas kilpajuoksu lakkaamatta. +Ympäriinsä, ympäriinsä, ympäriinsä mentiin vaan alituisesti juosten +vastoin sen tahtoa. Vaatteeni kävivät rääsyiksi ja riekaleiksi, mutta +koskaan en pysähtynyt korjaamaan niitä. Vihdoin juoksin sieltä ihan +alastomana niinkuin Maa-äidin todellinen poika, ainoastaan vanha kirves +kädessä ja kivi toisessa. Minä en todenteolla pysähtynyt koskaan, +paitsi hiukan nukahtaakseni kallionkoloissa. Mitä eläimeen tulee, +laihtui se huomattavasti -- sen oli täytynyt lopuksi keventyä useita +tonneja -- ja se oli hermostunut kuin koulunjohtajatar nurjalla puolen +avioliittoa. Kun minä lähestyin sitä ja ulvoin täyttä kurkkua eli kun +minä osasin sitä pitkältä matkalta kivellä, hyppeli se kuin vauhko +varsa ja vapisi koko ruumiiltaan. Sitten lähti se kiitäen pois häntä ja +kärsä jäykkinä, pää toisen lavan yläpuolella ja silmät kiiluen +raivosta, samalla kun se sadatteli minua kauneimmalla tavallaan. Se oli +todellakin mitä siveettömin eläin -- sekä murhaaja että herjaaja. + +"Mutta lopulta heitti se kaiken tällaisen ja alkoi marista ja +ruikuttaa kuin pieni lapsi. Sen rohkeus oli lannistunut ja se ei ollut +mitään muuta kuin vapiseva, kurja ainejoukkio. Se sai vaikeita +sydämenlyöntikohtauksia ja hoiperteli kuin juopunut, kaatui maahan ja +repi jaloistaan nahan rikki. Ja näytti ikäänkuin se olisi itkenyt. Ja +minä sanon teille, oi vieras, että itse jumalat olisivat voineet itkeä +sen kanssa -- ja te myös niinhyvin kuin jokainen muukin ihminen. Se oli +todellakin surkeaa, ja sitä kesti kauhean kauan myöskin mutta minä +paadutin sydämeni ja pitkitin metsästystä. Viimein olin minä sen +väsyttänyt aivan uuvuksiin ja se heittäytyi maahan, läähättäen, sydän +murtuneena, väsymyksen ja nälän piinaamana. Kun minä huomasin, että se +ei voinut liikkua paikaltaan, leikkasin minä siltä kinttusuonet poikki, +ja sitten kulutin suurimman osan päivää kaivamalla sitä käsikirveelläni +sen lakkaamatta päristellessä ja ähkiessä, kunnes olin vihdoinkin +päässyt riittävän syvälle voidakseni tappaa sen. Kolmekymmentä jalkaa +pitkä oli se, ja kaksikymmentä jalkaa korkea, ja olisi voinut hyvästi +kiinnittää riippumaton sen torahampaitten väliin ja nukkua mukavasti +siinä. Huolimatta siitä, että olin kuluttanut enimmän mehun siitä, oli +se vielä hyvää ravintoainetta, ja yksinään sen neljä jalkaa, +paistettuna kokonaisuudessaan, olisi riittänyt kokonaiseksi vuodeksi +yhden ihmisen ravinnoksi. Minä vietin koko talven sillä paikalla." + +"Ja missä sijaitsee tuo laakso?" kysyin minä. + +Hän osoitti koilliseen käsin ja sanoi sitten: "Teillä on erinomaista +tupakkaa! Minulla on sitä koko joukko kukkarossani, ja minä olen +muistava sen koko ikäni. Kiitollisuuteni osoitukseksi ja noita +mokkasiineja vastaan, jotka ovat jalassanne, tahdon jättää teille nämä +_muclucs_. Ne voivat olla muistona Kloochista ja sen seitsemästä +sokeasta pikku raukasta. Muuten ovat ne myös muistona tapahtumasta, +jolla ei ole vertaistaan historiassa, nimittäin sekä vanhimman että +nuorimman eläinlajin häviämisestä maanpinnalta. Ja niiden paras +ominaisuus on se, että ne kestävät ainiaan." + +Sitten kun jalkineiden vaihto oli tapahtunut, kopisti hän tuhkan +piipustaan, toivotti hyvää yötä pudistamalla kättäni ja lähti +vaeltamaan lumista aavikkoa myöten. Muuten tämän kertomuksen +yhteydessä, jonka todenperäisyydestä en ole aikonut vastata, tahdon +kehoittaa kaikkia niitä, jotka epäilevät sitä, käymään Smithsonian +Institutissa. Jos he ovat varustetut tarpeellisilla suosituskirjeillä, +eivätkä tule sinne lupa-aikana, niin pääsevät he epäilemättä professori +Dolvidsonin puheille. Yllämainitut _muclucs_ ovat hänen hallussaan, ja +hän kertoo -- ei miten ne ovat saadut, vaan mistä aineesta ne ovat +valmistettu. Kun hän vakuuttaa, että ne ovat tehdyt mammutinnahasta, +hyväksyy tieteellinen maailma hänen päätöksensä. Ja mitä muuta +tarvitaankaan? + + + + +Väkijuomatehdas äärimmäisessä pohjolassa. + +Kertomus erään neuvokkaan Valkosen miehen seikkailusta oudon kansan +keskuudessa Jäämeren rannalla. + + +Thomas Stevensin luotettavaisuus olkoon minkä arvoinen tahansa ja hänen +mielikuvituksensa tavallisen ihmisen mielikuvitus korkeimpaan +huippuunsa kohonneena, mutta se täytyy joka tapauksessa myöntää, että +hän ei koskaan tehnyt itseään syypääksi sanaankaan, jonka olisi voinut +leimata ilmeiseksi valeeksi... Olkoon niinkin, että hän on ilvehtinyt +todennäköisyyksillä ja hipassut mahdollisuuksien äärimmäistä rajaa, +mutta ei milloinkaan joutunut se koneisto epäkuntoon, joka piti hänen +juttujaan käynnissä. Että hän tunsi Pohjoismaan niin hyvin kuin jonkun +kirjan, sitä ei voi yksikään elävä sielu kieltää. Ja siihen, että hän +oli lavealti maita mantereita kulkenut mies, joka oli astunut +lukemattomia tuntemattomia polkuja, löytyy monta todistusta. Paitsi +omaa persoonallista tuttavuuttani hänen kanssansa, tunnen myös muita +miehiä, jotka ovat tavanneet hänen kaikkialla, mutta pääasiallisesti +tuntemattomien maiden rajoilla. Niinpä esim. Johnsonin, Hudson Bay +yhtiön entisen asiamiehen, joka oli majoittanut hänet erääseen +työpajaan Labradorissa, kunnes hänen koiransa olivat saaneet hiukan +levätä ja hän jälleen kykeni lähtemään. Sitten McMahonin, Alaskan +Kauppayhtiön asiamiehen, joka ensiksi oli tavannut hänet Dutch +Harbourissa ja sittemmin ulommaisilla Aleuteilla. Varmaa on, +että hän on ollut johtamassa erästä Yhdysvaltain aikaisempaa +tutkimusretkikuntaa, ja historia todistaa varmuudella, että hän samassa +tarkoituksessa palveli Länsi-unionia, silloin kun se yritti laskea +trans-alaskalaisen ja Siperian lennätinjohdon Euroopaan. Vielä tunnen +myöskin valaanpyytäjäkapteeni Joe Lamsonin, joka kerran, kun hän oli +kiinnijäätyneenä Mackenzien suuhun, sai laivalleen Thomas Stevensin +vieraaksi -- hän tuli ja tahtoi tupakkaa. + +Tämä seikka oli ratkaiseva todistus Stevensin identtisyydestä. Hän etsi +tupakkaa alituisesti ja väsymättömästi. Ennenkuin me olimme ehtineet +tulla oikein tutuiksikaan, opin minä tervehtimään häntä toisella +kädellä ja ojentamaan hänelle tupakkakukkaron toisella. Mutta sinä +iltana, jolloin tapasin hänet John O'Brienin tarjoiluhuoneessa +Dawsonissa, oli hänen päänsä ympärillä savupilvi viidenkymmenen centin +sikaarista, ja tupakkakukkaroni asemesta pyysi hän kultajauhepussiani. +Me seisoimme juuri erään faraopöydän ääressä, ja hän asetti koko pussin +sisällyksen "korkeimmalle kortille". "Viisikymmentä!" sanoi hän ja +mies, joka piti pankkia, nyökäytti. "Korkein kortti tuli esiin ja hän +antoi takaisin pussini, pyysi suoritusta ja veti minut muassaan +vaakakuppien luo, missä vaakamestari aivan välinpitämättömästi maksoi +hänelle viisikymmentä dollaria kultajauheessa. + +"Ja nyt juomme lasillisen", sanoi hän. Hetkistä myöhemmin, kun hän oli +asettanut lasinsa pöydälle, selitti hän: "Tämä muistuttaa minua eräästä +pienestä panimosta, joka minulla oli kerran Tattaratmatkalla. Ei, te +ette tiedä mitään siitä paikasta, ja sitä ei ole merkitty kartalle. +Mutta se sijaitsee Jäämeren rannalla, ei niin hirveän monta sataa +peninkulmaa Amerikan rajasta, ja noin puolellatuhannella jumalan +unohtamalla sielulla on siellä olinpaikkansa, annetaan miehiä ja +otetaan vaimoja, palellutaan ja kuollaan silloin tällöin. +Löytöretkeilijöiltämme ovat he jääneet huomaamatta, ja heitä ei ole +otettu mukaan väenlakussa 1890. Kerran oli muuan valaanpyytäjälaiva +joutunut pulaan tuolla kaukana, mutta miehistö, joka taivalsi jäätä +pitkin maihin, lähti kulkemaan itään käsin ja eikä siitä sen koommin +ole kuultu mitään. + +"Mutta se olikin saakelin komea tehdas, minkä teimme, Moosu ja minä", +lisäsi hän hetkistä myöhemmin, samalla keveästi huoaten. + +Minä ymmärsin, että tuon huokauksen takana mahtoi olla jokin urotyö +eli rohkea seikkailu, minkävuoksi hilasin hänet erääseen kulmaan +roulette- ja pokeripöydän väliin ja odotin, että hänen kielensä +laukeaisi. + +"Ei ollut kuin yksi ainoa vika, josta voi syyttää Moosua", alkoi hän, +miettiväisen näköisenä nytkäytellen päätään, "yksi ainoa, mutta myöskin +vaan se. Hän oli indiaani Chipewyamaan äärimmäiseltä rajalta, mutta +vika oli siinä, että hän oli saanut hiukan vihiä raamatusta. Hän oli +jonkun aikaa ollut erään Kanadan ranskalaisen leiritoverina, luopion, +joka aikaisemmin oli harjoittanut kirkollisia opintoja. Moosu ei ollut +koskaan nähnyt kristinuskoa sovitettuna elämään, mutta hänen päänsä oli +ahdettu täyteen ihmeitä, taisteluja, kaitselmuksen toimenpiteitä ja +kaikkea mahdollista, mitä hän ei käsittänyt. Muutoin oli hän kelpo +mies, kätevä matkoilla niinhyvin kuin leiritulellakin. + +"Me olimme saaneet kärsiä tavattomasti kumpikin ja olimme kauhean +uupuneita, kun satuimme osumaan Tattaratiin. Olimme kadottaneet sekä +matkatavarat että koirat matkalla vuorenselänteen yli kurjassa +syysilmassa, ja mahalaukkumme olivat kuivuneet selkään kiinni ja +vaatteemme riippuivat rääsyinä, kun laahustimme kylään. Väki siellä ei +juuri paljoa hämmästynyt meidät nähdessään -- heillä oli ollut +valaanpyytäjät jo aikaisemmin siellä -- ja meille annettiin kylän +kurjin hökkeli asunnoksi ja kehnointa ruokaa mitä heillä oli +ravinnoksemme. Minusta tuntui ihmisten käytös oudolta, sillä he +jättivät meidät ehdottomasti yksin. Mutta Moosu selitti sen. + +"'Shaman _Sick Tumtum_', hän sanoi, tarkoittaen että shaman eli +poppamies oli mustasukkainen ja oli kehottanut kansaa pysymään meistä +kokonaan erossa. Siitä vähästä mitä hän oli nähnyt valaanpyytäjiä, hän +oli ymmärtänyt, että rotuni oli vahvempi ja viisaampi rotu; niinpä hän +käyttäytyi kuten shamanit ovat aina käyttäytyneet maailman sivu. Ja +ennenkuin lopetan, saatte tietää, kuinka lähellä oikeata hän oli. + +"'Näillä ihmisillä on laki', sanoi Moosu, 'sen, joka syö lihaa, tulee +metsästää. Meillä, teillä ja minulla, olisi ongelmia, oi herrani, tämän +maan aseiden kanssa; emme osaa jännittää jousta emmekä heittää keihästä +hyväksytyn tavan mukaan. Senvuoksi ovat shaman ja Tummasook, joka on +päällikkö, panneet päänsä yhteen, ja on säädetty, että meidän tulee +työskennellä yhdessä naisten ja lasten kanssa raahaten lihaa ja pitäen +huolta metsästäjien tarpeista.' + +"'Ja se on kovin väärin', kiirehdin vastaamaan, 'sillä me olemme +parempia ihmisiä, Moosu, kuin nuo ihmiset, jotka vaeltavat pimeydessä. +Meidän tulisi lisäksi levätä ja voimistua, sillä tie etelään on pitkä, +ja sillä matkalla eivät heikot voi menestyä.' + +"'Mutta meillä ei ole mitään', hän vastusteli, katsellen ympärillään +olevia igloon mädänneitä hirsiä, samalla kun illalliseksi saadun +muinaisen mursun lihan haju yökötti hänen sieraimissaan. 'Ja tällä +muonalla me emme voi selvitä, meillä ei ole mitään muuta kuin pullo +'tuskantappajaa', joka ei täytä tyhjyyttä, joten meidän tulee taipua +uskottomien ikeen alle ja ryhtyä halonhakkaajiksi ja vedenkantajiksi. +Mutta tässä paikassa on kyllä hyvää ruokaa, jota emme voi saada. Oi +herrani, koskaan ei nenäni on valehdellut minulle, joten seurasin sitä +salaisiin kätköihin ja igloon turkispaalien sekaan. Hyviä muonavaroja +nämä ihmiset ovat kiristäneet valaanpyytäjäraukoilta, ja tuo muona on +kulkeutunut vain harvojen käsiin. Ipsukuk-nimisellä naisella, joka asuu +kylän kauimmaisessa laidassa päällikön igloon lähellä, on hallussaan +paljon jauhoja ja sokeria, ovatpa silmäni nähneet hänen kasvonsa olevan +siirapilla voidellut. Ja Tummasookin, päällikön, igloossa on teetä -- +enkö ole nähnyt tuon vanhan sian litkivän sitä ahneesti? Ja shamanilla +on paketti 'Tähteä' ja kaksi punttia parasta piipputupakkaa. Mitäs +meillä on? Ei mitään! Ei mitään!' + +"Mutta olin tyrmistynyt saatuani tiedon tupakasta enkä vastannut +mitään. + +"Ja Moosu, ilmaisten omaa haluaan, katkaisi hiljaisuuden: 'Ja siellä on +Tukeliketa, suuren metsästäjän ja rikkaan miehen tytär. Kunnon tyttö. +Todellakin, oikein mukava tyttö.' + +"Ajattelin kovasti yön aikana Moosun kuorsatessa, sillä en kestänyt +ajatusta, että tupakka, jota en voinut polttaa, olisi niin lähellä. +Oikein hän oli sanonut, meillä ei ollut mitään. Mutta asia tuli minulle +selväksi ja aamulla sanoin hänelle: 'Mene tapasi mukaan ovelana ulos ja +hanki minulle luu, joka on käyrä kuin hanhen kaula, ja ontto. Kävele +myöskin nöyränä, mutta pidä silmäsi auki patojen ja pannujen sekä +keittovälineitten suhteen. Ja muista, minulla on valkoisen miehen +viisautta, joten tee kuten olen käskenyt täsmälleen ja nopeasti.' + +"Hänen ollessaan poissa sijoitin valaanöljyisen keittolampun igloon +keskelle ja siirsin monet makuuturkikset syrjään saadakseni lisää +tilaa. Sitten erittelin Moosun pyssyn osiinsa ja irroitin piipun hyvin +kätevästi, minkä jälkeen palmikoin joukon sydämiä pumpulista, jota +naiset olivat keränneet suuret määrät kesän aikana. Kun Moosu tuli +takaisin, oli hänellä muassaan luu, minkä olin käskenyt hänen tuoda, ja +hän kertoi, että Tummasookin igloossa löytyi viiden gallonan vetoinen +kerosiastia ja suuri kuparikattila. Minä sanoin nyt, että hän oli +suorittanut asiansa hyvin ja että odottaisimme päivän loppua. Ja kun +keskiyö oli lähellä, pidin hänelle puheen. + +"'Tällä päälliköllä, jonka nimi on Tummasook, on hallussaan suuri +kuparikattila ja myöskin tyhjä öljykannu.' Nyt panin aikamoisen palan +sileää piikiveä Moosun käteen. 'Leirissä vallitsee hiljaisuus ja tähdet +tuikkivat. Mene, Moosu -- hiivi hiljaa päällikön igloon ja lyö häntä +tällä vatsaan, lyö lujasti! Ja anna ajatuksen lihasta ja tulevien +päivien hyvästä ravinnosta vahvistaa käsivartesi voimaa. Siellä on +syntyvä huuto ja kirkuna ja koko kylä joutuu kovaan liikkeeseen. Mutta +ole pelkäämätön, Moosu! Kätke liikkeesi ja piilota muotosi yön +pimeyteen ja yleiseen sekasortoon. Ja kun Ipsukuk-nainen on +läheisyydessäsi -- hän joka voitelee kasvojaan siirapilla -- menettelet +sinä samalla tavalla hänen kanssansa, ja sitten kenen kanssa hyvänsä +niistä, jotka omistavat jauhoja ja sokeria ja ovat kätesi ylettyvissä. +Sen jälkeen alat sinä ääneesi valittaa ja vääntelet itseäsi kädet +ristissä ja pidät hirveätä melua osoittaaksesi, että sinuakin on +kohdannut yöllinen väkivalta. Ja sen kautta niitämme kunniaa ja saamme +suuria rikkauksia ja laatikon 'Tähteä' ja parasta piipputupakkaa ja +sinun Tukeliketasi, joka on miellyttävä tyttö.' + +"Kun hän oli lähtenyt suorittamaan tehtäväänsä, odotin minä +kärsivällisesti hökkelissämme, ja ajattelin kuinka tupakka tuli yhä +lähemmäksi. Silloin kuului äkkiä kauhun huuto läpi yön, valitus ja +voivotus ja hälinä kaikuivat öisessä ilmassa. Minä tartuin +'tuskantappajaan' ja ryntäsin ulos. Siellä vallitsi tavaton sekasorto, +naiset vaikeroivat ja kaikki olivat kauhun vallassa. Minä työnsin +syrjään ne, jotka olivat tielläni ja pidin pulloa Moosun suulla, minkä +jälkeen hän heti tointui ja lakkasi ulvomasta. Nytkös toiset lyödyt +alkoivat rääkkyä, kaikki he kerjäsivät ja rukoilivat pulloa. Mutta minä +pidin puheen heille, ja ennenkuin he olivat saaneet maistaa tippaakaan +tullakseen lääkityiksi, olin pannut ehdoksi Tummasookin kuparikattilan +ja öljykannun ja Ipsukuk-naisen sokerin ja siirapin, jota paitsi +toisten sairaiden täytyi ostaa itselleen lääkettä eri jauhomäärillä. +Shamani mulkoili vihaisesti kansaa, joka syleili polviani, mutta hän +voi ainoastaan huonosti kätkeä hämmästyksensä ihmetyöstä. Minä kannoin +kuitenkin pääni korkealla, ja Moosu puhkui kuormansa painosta, kun hän +seurasi minua suojaamme. + +"Siellä aloin minä heti työskennellä. Tummasookin kuparikattilaan +sekoitin kolme osaa nisujauhoja ja viisi osaa siirappia, ja sitten +lisäsin siihen kaksikymmentä osaa vettä. Sen jälkeen asetin kattilan +aivan lähelle lamppua jotta seos happaneisi lämpimässä ja rupeaisi +käymään. Moosu alkoi nyt käsittää mitä oli tekeillä ja hän sanoi, että +minun viisauteni meni yli kaiken ymmärryksen ja oli suurempi kuin +Salomon -- hän oli kuullut, että tämä oli ollut eräs viisas mies +muinaiseen aikaan. Öljykannun asetin minä lampun yläpuolelle, ja sen +torveen kiinnitin minä luun, joka muistutti hanhen kaulaa. Sitten +lähetin Moosun hakkaamaan jäätä sillä aikaa kun asetin pyssynpiipun +hanhenkaulan kanssa yhteyteen, ja piipun yläpuolelle ladoin jäätä, jota +hän oli tuonut. Piipun suuhun, kauemmas jääkasasta asetin pienen +rautapadan. Kun panos oli kyllin väkevää (ja kesti kaksi päivää +ennenkuin se siksi tuli) täytin kerosikannun sillä ja sytytin tulen +sydämiin, jotka olin palmikoinut. Kun nyt kaikki oli valmisna, puhuin +minä taas Moosulle. 'Mene ulos', sanoin minä, 'kylän etevimpien miesten +luo, ja vie heille tervehdykseni ja pyydä heitä tulemaan iglooni +nukkumaan yö yhdessä minun ja jumalien kanssa. + +"Iloisesti lauloi ja suhisi panimoni, kun he alkoivat työntää nahkaa +syrjään, joka riippui sisäänkäytävän edessä, ja pujahdella sisään, ja +minä ladoin lakkaamatta enemmän jäätä pyssynpiipun päälle. Piipun +toisesta päästä tipahti pisara pisaran perästä, tip, tip, tip -- se oli +_hooch'ia_, näettekös. Mutta he eivät olleet koskaan nähneet mitään +sellaista ja he nauraa hihittivät hermostuneesti, minun pitäessä +puhetta juoman ansioista. Puhuessani huomasin kateuden loistavan +shamanin silmistä, niin että kun olin lopettanut, annoin hänen ottaa +paikan Tummasookin ja Ipsukuk-naisen vieressä. Sitten annoin heille +juomaa, ja heidän silmänsä vettyivät ja heidän vatsansa lämpenivät +kunnes he eivät epäilleet enään petosta, vaan halukkaasti pyysivät +lisää. Ja kun olin saanut heidät hyvään alkuun, käännyin toisten +puoleen. Tummasook alkoi kerskailla tappaneensa napakarhun, ja +näytellessään voimiaan oli hän vähällä lyödä enonsa kuoliaaksi. Mutta +ei kukaan mitään sellaista kysynytkään. Ipsukuk-nainen purskahti +itkemään erästä poikaansa, joka neljä vuotta sitten oli kadonnut jään +alle, ja shamani alkoi manata ja ennustaa. Ja niin kävi, että ennenkuin +aamu valkeni, makasivat he kaikki maassa sikeästi nukkuen jumalien +helmassa. + +"No niin, nyt kai seuraa jatko itsestään, vai kuinka? Uutinen +taikajuomasta levisi. On melkein mahdoton kuvata sanoin sitä kaikkea. +Kielin voi ainoastaan ilmaista pienen pienen osan niistä ihmeistä, +joita juoma voi saada aikaan. Se lievitti ruumiillisia tuskia, toi +lohtua suruun, herätti eloon vanhat muistot, kuolleiden haamut ja +unohdetut unelmat. Se oli tuli, joka syöpyi veriin yli koko ruumiin, ja +joka paloi polttamatta. Se vahvisti sydäntä, suoristi selkärangan ja +lisäsi miesten rohkeutta. Se antoi tietoja tulevista tapahtumista, sai +aikaan ilmestyksiä ja ennustuksia. Se pulppusi viisautta ja paljasti +salaisuuksia. Ei löytynyt ainoatakaan asiaa, jota se ei olisi voinut +saada aikaan -- ja pian syntyi innokas kilvoittelu siitä kuka saisi +nukkua yhdessä jumalien kanssa. He toivat lämpimimmät turkiksensa, +voimakkaimmat koiransa, parhaimmat lihansa. Mutta minä möin _hooch'ia_ +varovaisuudella ja ainoastaan ne pääsivät armoihin, jotka toivat +jauhoja, siirappia ja sokeria. Ja niin suuria tavaravarastoja tulvasi +minulle, että minun täytyi Moosulla rakennuttaa säilytyshuone niitä +varten, iglooni tuli nimittäin heti aivan täyteen. Ennenkuin kolme +päivää oli kulunut, oli Tummasook hävinnyt mies. Shamani, joka +ensimäisen yön jälkeen ei koskaan juonut itseään enempään kuin +puolihumalaan, piti tarkasti silmällä minua ja riippui mukana suurimman +osan viikkoa. Mutta vajaassa kymmenessä päivässä oli myöskin +Ipsukuk-nainen tehnyt lopun kaikesta mitä hän omisti ja meni kotiinsa +heikoin ja horjuvin jaloin. + +"Mutta Moosu valitti. 'Oi, herra', sanoi hän, 'me olemme koonneet +suuret määrät siirappia ja sokeria ja jauhoja, mutta asuntomme on vielä +kurja, vaatteemme huonot ja vuodenahkamme kuluneet. Vatsa huutaa lihaa, +jonka tuoksu ei olisi vastenmielinen tähdillekään, ja sellaista teetä, +jota Tummasook ryypiskelee. Ja sitte tekee mieleni myöskin sellaista +tupakkaa, jota on Neewakin, shamanin hallussa, joka tahtoo valmistaa +meidän perikatoamme. Minulla on niin paljon jauhoja, että inhottaa, ja +siirappia loppumattomiin, mutta siitä huolimatta on Moosun sydän sairas +ja hänen vuoteensa yksinäinen.' + +"'Vaiti!' vastasin minä. 'Sinun ymmärryksesi on heikko ja sinä olet +narri. Ole hiljaan ja odota, niin voitamme kaiken mitä haluamme. Jos +otamme sen nyt heti, niin supistuu se hyvin vähiin, ja lopuksi tyhjiin. +Sinä olet lapsi valkoisen miehen viisauden suhteen. Pidä kielesi +alallaan ja odota, ja minä olen näyttävä sinulle tien, jota veljilläni +meren toisella puolen on tapana seurata, kun he kokoovat itselleen maan +antimet. Tämä on sitä, mitä kutsutaan 'affääriksi' ja mitä sinä tiedät +'affääreistä?' + +"Mutta seuraavana päivänä syöksyi hän kiihtyneenä sisään. 'Oi herra, +ihmeellisiä asioita tapahtuu shamani Neewakin _igloossa_ -- ja me +olemme aivan varmaan hukassa. Ja me emme ole saaneet lämpimiä vaatteita +emmekä maistaa sitä hyvää tupakkaa, senvuoksi että sinä olet ollut niin +hullu siirapille ja jauhoille. Mene nyt ja todista mitä tapahtuu, niin +minä hoidan sillä aikaa panimoasi.' + +"Minä menin Neewakin igloon. Ja katso! Hän oli tehnyt itselleen oman +tislauslaitoksen, joka oli viekkaasti muovailtu minun panimoni mukaan. +Ja kun hän sai nähdä minut, kätki hän hyvin huonosti voitonilonsa. +Sillä hän oli lahjakas mies, ja hänen unensa yhdessä jumalien kanssa +aina kun hän kävi igloossani, ei ollut syvä. + +"Mutta minä en ollut huolissani, sillä minä tiesin mitä tiesin, ja kun +tulin takaisin omaan iglooni, tein muutamia valaisevia huomautuksia +Moosulle ja sanoin: 'Onneksi kunnioitetaan omistusoikeutta tämän kansan +keskuudessa, joka on saanut osakseen vain muutamia inhimillisyyden +laitoksia. Ja tämän omistusoikeuden kunnioituksen perusteella olemme +sekä sinä että minä lihova, ja sitäpaitsi tulemme perustamaan tämän +kansan keskuuteen uusia laitoksia, joita muut kansat ovat hankkineet +itselleen suurella vaivalla ja monilla kärsimyksillä.' + +"Mutta Moosu ymmärsi minua hyvin huonosti, kunnes shamani tuli +säkenöivin silmin ja ääni uhkaavana ja pyysi saada puhutella minua. +'Sillä ei löytynyt jauhoja eikä siirappia koko kylässä', huudahti hän. +'Kaiken sellaisen olette te viekkaudella houkutelleet kansaltani, joka +on nukkunut yhdessä teidän jumalienne kanssa, ja jolla nyt ei ole +mitään muuta jälellä kuin raskas pää ja heikot polvet ja jano, jota ei +voi vedellä sammuttaa. Tämä ei ole oikein; ja minulla on suuri valta +tässä maassa, minkä vuoksi on viisainta, että käymme keskenämme kauppaa +siirapista ja jauhosta, aivan niinkuin tekin olette tehneet heidän +kanssansa'." + +Ja minä vastasin: 'Tämä on järkevästi puhuttu ja viisaus asustaa sinun +huulillasi. Me tulemme käymään kauppaa keskenämme. Niin ja niin +paljosta jauhoja ja siirappia annat sinä minulle laatikollisen 'Tähteä' +ja molemmat punttisi piipputupakkaa.' + +"Ja Moosu napisi, ja kun vaihtokauppa oli tehty ja shamani mennyt, +nuhteli hän minua. + +"'Hullu olet sinä, oi herra, ja nyt olemme todellakin hukassa sinun +mielettömyytesi takia! Neewak tulee tekemään itselleen _hooch'ia_, ja +kun sopiva hetki on tullut, kieltää hän kansansa juomasta muuta +_hooch'ia_ kuin hänen hooch'iansa. Ja sillä tavalla joudumme me +perikatoon, ja meidän tavaramme jäävät arvottomiksi ja igloomme yhtä +kurjaksi ja Moosun vuode yhtä yksinäiseksi ja kylmäksi!' + +"Ja minä vastasin: 'Suden ruumiin kautta vannon minä, että sinä olet +hullu, ja sinun isäsi ennen sinua ja sinun lapsesi sinun jälkeesi, aina +viimeiseen polveen saakka. Sinun viisautesi on pahempi tyhmyyttä, ja +sinun silmäsi ovat sokeat näkemään 'affäärejä', joista minä jo olen +ennen puhunut sinulle ja joista sinä et ymmärrä vähääkään. Mene, sinä +tuhansien sukupolvien hullujen poika, ja juo sitä _hooch'ia_, jota +Neewak tekee igloossaan, ja kiitä jumaliasi, että sinulla on valkoisen +miehen viisaus mihin turvautua. Mene! Ja kun olet juonut, voit tulla +takaisin maku vielä kielelläsi, niin että saan tietää mitä siellä +tapahtuu.' + +"Ja kahden päivän kuluttua tuli Neewakilta tervehdys ja pyyntö saapua +hänen igloonsa. Moosu meni, mutta minä istuin yksinäni tislauslaitoksen +huminan soidessa korvissani ja puhaltelin ilmaan paksuja savupilviä +shamanilta saamastani tupakasta. Sillä sinä iltana kävi kauppa +huonosti. Ei tullut muita kuin Angeit, eräs nuori metsästäjä, joka oli +kiintynyt minuun. Myöhemmin illalla tuli Moosu takaisin. Hän voi tuskin +puhua naurulta, ja hänen silmänsä loistivat riemusta. + +"'Sinä olet suuri mies, oi herra!' sanoi hän. 'Sinä olet suuri mies, ja +juuri sen vuoksi että sinä olet suuri, et sinä ole tuomitseva +palvelijaasi Moosua siitä, että hän niin usein epäilee eikä voi aina +käsittää sinun tekojasi.' + +"'Mitä nyt?' kysyin minä. 'Oletko juonut itsesi humalaan? Ja nukkuvatko +he nyt kaikkityyni sikeästi shamani Neewakin igloossa?' + +"'Ei, he ovat vihan vimmassa, ja päällikkö Tummasook on kiertänyt +peukalonsa Neewakin kurkun ympäri ja vannonut esi-isiensä luiden +kautta, että hän ei enään koskaan tahdo nähdä hänen kasvojansa. Sillä +katso! Minä tulin Neewakin igloon ja hänen panimonsa kiehui ja poreili, +ja höyry kulki hanhenkaulan kautta aivan niinkuin sinunkin höyrysi, ja +aivan niinkuin sinunkin muuttui se vedeksi, kun se tuli jään kohdalle, +ja sitten tippui se pataan piipun alapäästä. Ja Neewak antoi meille +juomaa, ja katso -- se ei ollut ensinkään sinun juomasi kaltaista, se +ei kirvellyt kieltä eikä kutittanut silmiä, vaan se oli todellakin +paljasta vettä. Ja me joimme -- ja joimme suunnattomasti; mutta +kuitenkin istuimme siellä totisina ja sydän kylmänä. Ja Neewak oli +epätoivoissaan ja hänen muotonsa synkistyi. Ja hän otti Tummasookin ja +Ipsukukin erilleen muusta seurasta ja istutti heidät eteensä, ja juotti +ja juotti ja juotti heitä. Ja he joivat ja joivat ja joivat, ja +kuitenkin istuivat he siinä totisina ja kylminä -- kunnes Tummasook +viimein nousi vihastuneena ja tahtoi takaisin turkiksensa ja teensä, +jotka hän oli jättänyt maksuksi. Ja Ipsukuk huusi myös vihasta heikolla +äänellään. Ja koko joukko tahtoi takaisin mitä he olivat antaneet, ja +siellä syntyi suuri meteli.' + +"'Luuleeko tämä koiranpentu, että minä olen valas?' kysyi Tummasook, +joka samassa työnsi sisäänkäytävän edessä riippuvan nahan syrjään ja +seisoi kookkaana edessäni, silmäkulmat rypyssä ja kasvot vihan +tummentamina. Minkävuoksi minä olen täynnä kuin kalanrakko, niin että +minä olen halkeamaisillani ja tuskin voin kulkea painon vuoksi, joka on +sisässäni? _Lalah!_ Minä olen juonut enemmän kuin koskaan ennen, ja +kuitenkin ovat silmäni kirkkaat, polveni tukevat ja käteni vakaa.' + +"'Shamani ei voi laittaa meitä nukkumaan jumalien kanssa', valitti +kansa, joka nyt myöskin virtasi meidän luoksemme, 'se käy päinsä +ainoastaan sinun igloossasi.' + +"Ja minä nauroin partaani, antaessani _hooch'ini_ kiertää ympäri ja +vieraiden käydessä iloisiksi. Sillä jauhoihin, jotka olin myynyt +Neewakille, olin sekoittanut hyvän joukon soodaa, jota olin saanut +Ipsukuk-naiselta. Ja kuinka olisi hänen juomansa voinut hapata, kun +sooda piti sen tuoreena? Eli hänen _hooch'insa_ tulla _hooch'iksi_, kun +se ei alkanut käydä? + +"Tämän jälkeen virtasi meille taas tavaraa ilman minkäänlaista estettä +eli keskeytystä. Turkiksia oli meillä joukottain, naisten valmistamia +käsitöitä, kaikki päällikön tee, ja lihaa loppumattomiin. Eräänä +päivänä jutteli Moosu minulle erityiseksi mielenylennykseksi +kertomuksen 'Josef Egyptissä' -- surkeasti vääristeltynä -- mutta tästä +sain erään ajatuksen ja pian oli puoli heimoa rakentamassa minulle +suuria varastohuoneita. Ja kaikesta riistasta, mikä saatiin, sain minä +parhaimman osan ja panin sen varastooni. Eikä Moosukaan ollut +toimettomana. Hän teki itselleen kortit tuohesta ja opetti Neewakin +pelaamaan nakkia. Hän sai myöskin Tukeliketan isän ottamaan peliin +osaa. Ja niin otti hän eräänä päivänä tytön vaimokseen, ja seuraavana +päivänä muutti hän shamanin taloon, joka oli kylän kaunein. Neewakin +häviö oli perinpohjainen, sillä hän menetti kaikki mitä hän omisti, +mursunnahasta tehdyt rumpunsa, loihtukapistuksensa -- kaikkityyni. Ja +viimein joutui hän halonhakkaajaksi ja vedenkantajaksi ja sai totella +Moosun pienintäkin viittausta. Ja Moosu -- hän korotti itsensä +shamaniksi, eli ylipapiksi, ja hämärän raamatuntuntemuksensa +perusteella sääsi hän uusia jumalia ja teki loihtuja niiden alttarien +edessä. + +"Ja minä olin hyvin tyytyväinen siihen, sillä minä näin edulliseksi, +että kirkko ja valtio kävisivät käsikädessä, ja minulla oli mielessä +eräitä viimemainittua laitosta koskevia suunnitelmia. Tapahtumat +kehittyivät aivan niinkuin olin arvannutkin. Hyvää mielialaa ja +hymyileviä kasvoja ei näkynyt kylässä kauemmin. Rähistiin ja tapeltiin +ja mielet olivat kiihdyksissä yötä päivää. Lyötiin korttia, ja +metsästäjät alkoivat pelata keskenään. Tummasook pieksi vaimoaan aivan +hirveästi, ja vaimon veli asettui häntä vastustamaan ja löi häntä +mursunhampaalla, niin että hän huusi täyttä kurkkua keskellä yötä ja +joutui kansan pilkan esineeksi. Asiain näin ollen tuli metsästys +laiminlyödyksi, ja maahan tuli nälänhätä. Yöt olivat pitkiä ja pimeitä, +ja ilman lihaa ei voitu saada _hooch'ia_. Väestö nurisi päällikköään +vastaan. Juuri siihen olin tähdännytkin, ja kun he olivat oikein +perinpohjin nälkiintyneet ja tyytymättömiä, kutsuin koko kylän kokoon +ja pidin suuremmoisen puheen, esiinnyin kuin patriarkka ja ravitsin +nälkäisiä. Moosu puhui myöskin ja tämän puheen sekä sen perusteella +mitä olin tehnyt, valittiin minut hallitsijaksi. Moosu, jolla oli +herran korva, ja joka julisti hänen tuomionsa, voiteli minut +valaanrasvalla, ja hän teki sen liian perusteellisesti, koska hänellä +ei ollut mitään käsitystä sellaisesta juhlamenosta. Ja molemmat jaoimme +kansalle uuden opin kuninkaan jumalallisista oikeuksista. Tarjottiin +_hooch'ia_ ja juhlittiin perinpohjin, ja he taipuivat mielellään uuteen +järjestykseen. + +"Siinä kuulette, oi mies, että minä olen ollut ylhäisessä asemassa ja +kantanut purppuraa ja hallinnut kansaa. Ja minä voisin olla vieläkin +kuningas, jos vaan tupakka olisi riittänyt kauemmin, eli jos Moosu +olisi ollut enemmän narri ja vähemmän lurjus. Sillä hän iski silmänsä +Esanetukiin, Tummasookin vanhempaan tyttäreen, ja minä panin vastaan. + +"'Oi veli', sanoi hän, 'sinä olet nähnyt soveliaaksi puhua uusien +laitosten perustamisesta tämän kansan keskuuteen, ja minä olen kuullut +sinun sanojasi ja niistä viisastunut. Sinä hallitset jumalan antamalla +oikeudella ja minä nain jumalan antamalla oikeudella.' + +"Minä huomasin, että hän nimitti minua veljeksi, ja minä suutuin ja +polin jalkaa hänelle. Mutta hän palasi takaisin kansan luo ja teki +loihtuja kokonaista kolme päivää, ja koko kansa otti osaa hänen +puuhiinsa. Lopuksi pyysi hän heitä kuulemaan herran ääntä, ja niin +julisti hän, että moniavioisuus oli jumalallinen säädös. Mutta hän oli +ovela, sillä hän sääsi, että vaimojen lukuisuuden tulisi riippua +varallisuussuhteista, jotenka hän rikkauksiensa takia pääsi muita +edullisempaan asemaan. Minä en voinut olla ihailematta hänen +neuvokkaisuuttaan, vaikka näkyi selvästi, että menestys oli noussut +hänelle päähän, niin että hän ei ennen olisi tyytyväinen, ennenkuin +kaikki valta ja kaikki rikkaudet olisivat hänen käsissään. Hän tuli +pöyhkeäksi ja ylpeäksi, unohti, että se olin minä, joka olin auttanut +häntä saamaan sen paikan, mikä hänellä oli, ja hän alkoi valmistaa +minun perikatoani. + +"Mutta se oli oikein huvittavaa, sillä se kanalja sai aikaan +tavallaan kehityksen tuossa alkuperäisessä yhteiskunnassa. +_Hooch_-monopoolistani oli minulla tulot, joita minä en enään suostunut +jakamaan hänen kanssansa. Hän mietti tätä jonkun aikaa, mutta sitten +keksi hän viimein papillisen verotusjärjestelmän. Hän sääsi kymmenykset +kansalle, piti puheen lihavista esikoisista ja sellaisesta ja esitti +kaikenlaisia vääristeltyjä raamatunlauseita, joita hän oli sattunut +kuulemaan, ja jotka voivat olla hänelle apuna saavuttamaan +tarkoituksensa. Tämänkin kärsin minä ääneti, mutta kun hän esitti +jotain sellaista joka muistutti asteettain kohoavaa tuloveroa, asetuin +minä vastaan, ja minä tein sen sokeudessa, sillä sitä hän oli juuri +toivonutkin. Nyt vetosi hän kansaan, ja he asettuivat hänen +puolellensa, kateellisia kun olivat minun suurista rikkauksistani, ja +kun heidän itsensä täytyi maksaa suuret verot. 'Minkävuoksi meidän +pitäisi maksaa veroja, eikä teidän?' kysyivät he. 'Eikö se ole jumalan +ääni, joka puhuu Moosun -- shamanin -- suun kautta?' Niin täytyi minun +antaa perään. Mutta samalla kohotin minä _hooch'in_ hintaa -- ja heti +oli hän valmis kohottamaan veroni. + +"Niin syntyi julkitaistelu välillämme. Minä olin aina kiinnittänyt +erityistä huomiota Neewakiin ja Tummasookiin heidän perinnäisten +oikeuksiensa takia, mutta Moosu syrjäytti minut perustamalla +pappissäädyn ja antamalla heille siinä ylhäiset asemat. Kysymys +vallasta oli joutunut hänen ratkaistavakseen, ja hän ratkaisi sen +niinkuin se usein ennenkin on ratkaistu. Erehdykseni oli se, että minun +olisi pitänyt ruveta shamaniksi ja hänen hallitsijaksi, mutta tämän +huomasin liian myöhään, ja oli sallittu, että minä vetäisin lyhemmän +korren maallisen ja henkisen vallan välisessä taistelussa. Syntyi +ankara riita, mutta kaikki liittyivät heti Moosuun. Kansa muisti, että +Moosu oli voidellut minut kuninkaaksi, ja kaikille oli selvänä, että +valtani lähde ei ollut minussa itsessäni vaan Moosussa. Ainoastaan +jotkut harvat pitivät vielä minun puoltani Angeitin johdolla, Moosun +taas johtaessa kansanpuoluetta. Hän levitti huhua, että minulla oli +mielessä kukistaa hänet ja asettaa omat jumalani, jotka olivat mitä +kelvottomimpia jumalia, hänen jumaliensa sijaan. Ja tässäkin kohden +ehti se viekas kelju ennen minua, sillä sen olin juuri aikonutkin tehdä +-- ajattelin luopua kuninkuudesta, ymmärrättekö, ja taistella +henkisyyttä vastaan henkisillä aseilla. Mutta hän peloitti kansaa minun +jumalieni kelvottomuudella ja pahuudella -- varsinkin mustasi hän +erään, jota hän nimitti 'Biz-e-Nassiksi' -- ja siten tappoi hän +suunnitelmani jo kapaloonsa. Tapahtui, että Tummasookin nuorempi tytär +Kluktu oli voittanut suosioni, ja minä hänen. Minä käännyin isän +puoleen, mutta entinen hallitsija epäsi pyyntöni hyvin jyrkästi -- +sittenkun olin maksanut tytöstä hinnan -- ja hän selitti, että tyttö +oli aiottu Moosulle. Tämä meni jo liian pitkälle, ja minä olin aikeissa +mennä hänen igloonsa ja tappaa hänet aseettomin käsin. Mutta sitten +muistin, että tupakka oli loppumaisillaan, ja minä palasin nauraen +kotiini. Seuraavana päivänä manasi Moosu taas ja hän vääristi +kertomuksen leivästä ja kalasta siten, että siitä tuli ennustus, ja +minä voin lukea rivien välistä, että hän tähtäsi suuria lihavarastoja +aitoissani. Kansa luki myös rivien välistä, ja koska Moosu ei +kehottanut heitä menemään metsälle, pysyivät he kotona, ja ainoastaan +jokunen peura ja karhu kaadettiin ja kuljetettiin kotia. + +"Mutta minulla oli salaiset tuumani, sitten kun olin huomannut, että ei +ainoastaan tupakka, vaan myöskin jauhot ja siirappi alkoivat loppua. +Muuten tunsin velvollisuudekseni pitää yllä kunnioitusta valkoisen +miehen viisautta kohtaan ja laittaa kiusallisia huolia Moosulle, joka +oli tullut tavattoman pöyhkeäksi siitä vallasta, minkä olin hänelle +antanut. Sinä yönä menin liha-aittoihini ja siellä oli minulla paljon +puuhaa. Seuraavana päivänä olivat kaikki kylän koirat huomattavan +kylläisiä. Ei kukaan epäillyt mitään, ja minä puuhasin yhtä innokkaasti +joka yö -- ja koirat tulivat yhä lihavemmiksi, ja kansa yhä +laihemmaksi. He nurisivat ja pyysivät, että ennustus täyttyisi, mutta +Moosu rauhoitti heitä ja odotti, että heidän nälkänsä tulisi vieläkin +kovemmaksi. Ja aivan viimeiseen saakka ei hänellä ollut vähintäkään +aavistusta heille tekemästäni kepposesta -- tarkotan tyhjiä aittoja. + +"Kun kaikki oli valmisna, lähetin Angeitin ja ne muutamat harvat +uskottuni, joita olin salaisuudessa ravinnut, kutsumaan kansaa kokoon. +Ja heimo kokoontui laajalle, kovaksi tallatulle paikalle asuntoni +sisäänkäytävän eteen. Moosu oli myöskin läsnä ja seisoi piirin +sisäreunassa vastapäätä minua, vakuutettuna että minulla oli tekeillä +joku uusi suunnitelma ja valmisna kukistamaan minut ensimmäisellä +sopivalla hetkellä. Minä nousin ja tervehdin häntä kaikkien +läsnäolijoiden edessä. 'Oi Moosu, sinä herran siunattu', alotin minä, +'epäilemättä on se herättänyt sinussa ihmettelyä, että minä olen +kutsunut kansan kokoon. Ja epäilemättä olet sinä, monien +mielettömyyksieni takia, vakuutettu minun tekevän itseni syypääksi +kiivaisiin sanoihin ja ajattelemattomiin tekoihin. Mutta ei -- ei niin. +Sanotaan, että jos jumalat tahtovat jonkun turmiota, tekevät he hänet +ensin mielipuoleksi. Ja se olen todellakin ollut. Minä olen asettunut +sinun tahtoasi vastaan ja pilkannut valtaasi ja tehnyt paljon pahaa ja +kevytmielisiä tekoja. Ja senvuoksi ojensi minua viime yönä ilmestys, ja +minä opin näkemään jumalattoman elintapani. Ja sinä, oi Moosu, +näyttäydyit minulle loistavana tähtenä, ja sinun otsallasi liekehti +tuli ja sydämmessäni tunsin suuruutesi. Minulle selvisi kaikki. Tiesin, +että sinulla on jumalan korva käytettävissäsi, ja että se kuulee +silloin kun sinä puhut. Ja minä muistan, että aina kun olen tehnyt +jonkun hyvän työn, niin olen tehnyt sen jumalan ja Moosun armosta.' + +"'Niin lapseni', huudahdin minä, samalla kun käännyin kansan puoleen, +'minkä oikein olen tehnyt ja mitä hyvää olen tehnyt, on se kaikki +johtunut Moosun neuvosta. Niin kauan kun kuuntelin häntä, meni kaikki +hyvin, sitten kun suljin korvani häneltä ja menettelin omien +järjettömien päähänpistojeni mukaan, on kaikki käynyt hullusti. Hänen +neuvostaan kokosin minä lihaa varastoon voidakseni ruokkia nälkäisiä +vaikeina aikoina. Hänen suosiostaan korotettiin minut hallitsijaksi. Ja +miten olen hoitanut virkaani? Suokaa minun sanoa se teille. Minä en ole +tehnyt yhtään mitään. Pääni oli pyörällä vallasta, minä pidin itseäni +Moosua mahtavampana -- ja katsokaa, minulle on käynyt huonosti. Minä +olen hallinnut typerästi, ja jumalat ovat vihastuneet. Katsokaa, te +olette nälän piinaamia, äitien rinnoissa ei ole tippaakaan maitoa, ja +pikkulapset itkevät koko pitkät yöt läpeensä. Ja minä, joka olen +paaduttanut sydämeni Moosua vastaan, en tiedä mitä tehdä, eli miten +voitaisiin hankkia ravintoa.' + +"Ja nytkös he alkoivat nyökytellä ja naureskella, ja he kokoontuivat +ryhmiin, ja minä tiesin, että he kuiskuttelivat toisilleen leivästä ja +kalasta. Minä jatkoin nopeasti: + +"'Näin tulin huomaamaan oman tyhmyyteni ja Moosun viisauden, oman +kelvottomuuteni ja Moosun kelvollisuuden. Ja koska en enään ole +mielipuoli, tunnustan kaikki ja tahdon sovittaa tekemäni pahan, Minä +loin jumalattomuudessani silmäni Kluktuun ja katso, hän oli aiottu +Moosulle. Hän kuuluu kuitenkin minulle, sillä enkö ole antanut +Tummasookille ne tavarat, jotka hän hänestä vaati? Mutta minä olen +arvoton saamaan hänet, ja hän voi lähteä isänsä igloosta Moosun luo. +Voiko kuu valaista kun aurinko paistaa? Muutoin saa Tummasook pitää ne +tavarat, jotka annoin hänelle tytöstä, ja Kluktu tulee olemaan vapaa +lahja Moosulle, jonka jumala on määrännyt hänen lailliseksi herrakseen. + +"Ja sitten vielä! Koska minä olen käyttänyt omaisuuttani väärin ja +teitä sortaakseni, oi lapseni, lahjotan minä kerosikannun ja +hanhenkaulan ja pyssynpiipun ja kuparikattilan Moosulle. Ja koska en +voi enään hankkia itselleni mitään omaisuutta, täytyy teidän mennä +hänen luoksensa, silloin kun haluatte _hooch'ia_, ja hän virkistää +teitä liikoja kiskomatta. Sillä hän on suuri mies, ja itse jumala puhuu +hänen suunsa kautta. Kuulkaahan vielä edelleen -- sydämeni on +pehmentynyt, ja minä kadun mielettömyyttäni. Minä, joka olen hullu ja +hullujen poika -- minä, joka olen pahan jumalan Biz-e-Nassin orja -- +minä, joka tiedän teidän vatsanne tyhjiksi, mutta en tiedä, millä ne +voitaisiin täyttää -- minkä vuoksi minä olisin hallitsijana ja ohjaisin +hallitusta sinun turmioksesi? Minkä vuoksi tekisin tämän, joka ei ole +oikein? Mutta Moosu, hän joka on viisaampi kaikkia muita ihmisiä, hän +on luotu ohjaamaan lempeällä ja oikeamielisellä kädellä. Ja kaiken sen +perusteella, mitä nyt olen esittänyt luovun minä kuninkuudestani ja +jätän sen Moosulle -- ainoalle, joka tietää, kuinka te voitte saada +ravintoa nyt, kun mitään lihaa ei maassa löydy. + +"Nyt seurasi valtavat käsientaputukset ja kansa huusi 'Kloshe! Kloshe! +mikä merkitsee samaa kuin 'Hyvä! Hyvä!' Minä olin huomannut ihmettelyä +ja levottomuutta Moosun katseessa, sillä hän ei voinut käsittää yhtään +mitään kaikesta tästä, ja hän pelkäsi valkosen miehen viisautta. Minä +olin kaikessa tehnyt hänen mielikseen ja vieläpä myöntynyt +sellaiseenkin, jota hän ei ollut osannut toivoakaan. Ja seisoessani +siinä nyt, itse ryöstettyäni itseltäni kaiken vallan, tiesi hän, että +hetki ei ollut otollinen usuttaa kansaa minua vastaan. + +"Ennenkuin he hajausivat ilmoitin minä, että tislauslaitos todellakin +tulisi kuulumaan Moosulle, mutta kaikki _hooch_, mitä minulla oli, +olisi kansan. Moosu koetti vastustaa tätä, sillä ennen emme olleet +antaneet useampien kuin muutamien juopua yhtäaikaa. Mutta kansa huusi +taas 'Kloshe! Kloshe!' ja oveni edessä syntyi tavaton mässääminen. Kun +nyt juoma nousi heille päähän ja he alkoivat tulistua, neuvottelin minä +Angeitin ja niiden harvojen kanssa, jotka olivat pysyneet minulle +uskollisina. Minä määräsin kullekin tehtävänsä ja neuvoin, mitä heidän +piti sanoman. Sitten menin erästä takatietä metsään paikalle, missä +kaksi hyvin kuormitettua rekeä, kohtalaisesti ruokittujen koirien +vetäminä, odotti minua. Kevät lähestyi, huomaattekos, ja hanki kantoi, +joten oli paras aika lähteä matkalle itään päin. Ja sitten oli +tupakkakin kaikki. Siellä metsässä istuskelin minä ja odottelin, sillä +minulla ei ollut mitään pelättävää. Jos he aikoivat ajaa takaa minua, +niin olivat heidän koiransa liian lihavat ja he itse liian laihat +voidakseen saavuttaa minut. Sitäpaitsi otaksuin minä, että koko +esiintyminen päättyisi tavalla, jota varten minä olin tehnyt oivallisia +valmistuksia. + +"Ensin tuli eräs miehistäni juosten, ja hänen perässään toinen. 'Oi +herra', huusi ensin tullut läähättäen, 'kylässä vallitsee suuri +hämmennys, ja kaikki ovat pyörällä päästään. Kaikkityyni ovat he +juoneet itsensä humalaan, ja toiset jännittävät jousiaan, ja toiset +vaihtavat kiukkuisia sanoja. Ei koskaan ole siellä ollut vielä +sellaista meteliä.' + +"Ja toinen sanoi: 'Minä olen tehnyt niinkuin olet käskenyt, oi herra -- +olen kuiskutellut kavalia sanoja kansalle ja muistuttanut kuinka ennen +muinoin asiat olivat. Ipsukus-nainen valittaa ääneen köyhyyttään ja +itkee rikkauksia, jotka ennen kuuluivat hänelle. Ja Tummasook luulee +tulleensa uudestaan hallitsijaksi, ja kansaa kalvaa nälkä ja he +ryntäävät sinne ja tänne.' + +"Ja kolmas: Neewak on kukistanut Moosun alttarit ja tekee loihtuja +vanhojen, muinoin kunnioitettujen jumalien alttareilla. Ja koko kansa +muistaa hyvän ravinnon, joka ennen kulki heidän kurkuistaan, mutta jota +he eivät nyt enään saa. Ja ensin tappeli Esanetuk, joka oli _sick +tumtum_, Kluktun kanssa, ja siitä syntyi aika metakka. Sen jälkeen +tappelivat he molemmat -- koska he olivat saman äidin tyttäriä -- +Tukeliketan kanssa. Minkä jälkeen he kaikki ryntäsivät tuulispään +tavoin Moosun kimppuun, niin että hänen täytyi juosta pakoon +igloostaan, ja kansa teki hänestä pilkkaa. Sillä miestä, joka ei voi +pitää kurissa vaimojaan, pidetään narrina.' + +"Sitten tuli Angeit. 'Suureen pulaan on Moosu joutunut, oi herra, sillä +minä olen kuiskutellut kansalle kaiken mitä olen osannut, kunnes ne +viimein lähtivät hänen luoksensa ja sanoivat, että heillä oli nälkä ja +tahtoivat, että ennustus täyttyisi. Ja he huusivat kovasti: 'Iltwillie! +Iltwillie' (Lihaa.) Moosu käski vihan ja _hooch'in_ kiihottamat +vaimonsa tukkimaan suunsa -- ja niin vei hän koko heimon suorinta tietä +sinun aitoillesi. Hän käski miesten avata ovet ja syömään itsensä +kylläisiksi. Mutta katso -- aitat olivat tyhjät! He seisoivat siinä +mykkinä, kansa oli kauhun lyömänä, ja keskellä tätä syvää hiljaisuutta +korotin minä ääneni. 'Oi Moosu, missä ovat lihat? Me tiedämme, että +siellä on ollut lihaa. Emmekö ole ajaneet otuksia ja kuljettaneet ne +tänne metsästyksen loputtua. Ja on mahdotonta otaksua, että yksi mies +olisi yksin jaksanut syödä ne suuhunsa. Ja me emme ole nähneet eläinten +nahkoja emmekä karvoja. Mihin ovat lihat joutuneet, oi Moosu? +Sinullahan on jumalan korva. Missä ovat lihat?' + +"Ja kansa huusi: 'Sinulla on jumalan korva. Missä ovat lihat?' Ja +kauhuissaan tunkeutuivat he yhteen pelosta vapisten. Silloin lähdin +minä kiertämään heidän joukossaan ja puhuin vavisten käsittämättömistä +asioista -- hengistä, jotka tulevat ja lähtevät ja saavat aikaan +vahinkoa -- kunnes he kaikki kirkuivat kauhuissaan ja painautuivat +toinen toisiansa vasten, aivankuin pienet lapset, kun he pelkäävät +pimeätä. Neewak puhui ja syytti siitä onnettomuudesta, joka oli +kohdannut heitä, Moosua. Kun hän oli lopettanut, syntyi siellä +hirvittävä meteli, ja he ottivat jousensa käsille, ja mursunhampaat, ja +nuijat, ja kiviä rantaäyräältä. Mutta Moosu riensi kotiinsa, ja koska +hän ei ollut juonut hooch'ia eivät he voineet saada häntä kiinni, vaan +hoippuroivat sikin sokin ja pääsivät hitaasti eteenpäin. Vielä tällä +hetkellä ulvovat he hänen igloonsa ulkopuolella, ja hänen vaimonsa +riehuvat siellä sisäpuolella, ja hän ei voi saada ääntänsä kuuluville +heidän rähinältään ja huudoltaan.' + +"'Sinä olet toimittanut asiasi hyvin, Angeit', sanoin minä ja käskin +sitten: 'Mene nyt, ja ota tämä tyhjä reki ja laihat koirat ja aja +ripeästi Moosun igloolle. Ja ennenkuin kansa, joka on juovuksissa, +ehtii huomata mitään, heität sinä hänet rekeen ja tuot hänet tänne +minun luokseni.' + +"Minä odotin hänen takaisin tuloaan, ja sillä aikaa annoin hyviä +neuvoja toisille liittolaisilleni. Kun reki tuli takaisin, oli Moosu +mukana, ja minä huomasin naarmuista hänen kasvoissaan, että hänen +vaimoväkensä oli pitänyt hänestä hyvää huolta. Mutta hän hoippui reestä +alas ja lankesi jalkoihini lumeen ja huusi: 'Oi herra, sinä annat aivan +varmaan anteeksi palvelijallesi Moosulle kaiken sen pahan, minkä hän on +tehnyt! Sinä olet suuri mies! Varmasti annat sinä anteeksi!' + +"'Kutsu minua 'veljeksi' -- kutsu minua 'veljeksi', oikasin minä, +samalla kun nostin hänet jaloilleen mokkasiinieni kärellä. 'Tahdotko +totella minua tästä lähtien?' + +"'Kyllä herra', vikisi hän, 'ijäti'. + +"'Paneudu sitten poikkipuolin reen yli.' Minä otin koirapiiskan +käteeni. 'Ja käännä kasvosi lunta vasten. Ja reipastuppas nyt, sillä +tänään matkustamme itään käsin.' Ja kun hän oli kunnollisesti sidottu +kiinni, annoin hänelle lyönnin lyönnin perästä, ja joka iskulla +luettelin minä ne vääryydet, jotka hän oli tehnyt minulle. 'Tässä on +sinulle tottelemattomuudestasi yleensä -- läiskis! Ja tässä on +tottelemattomuudestasi erityisissä tapauksissa -- läiskis! läiskis! +Tässä on sinulle Esanetukista! Ja tässä on sielusi autuudeksi! Ja tässä +on armollisesta vallastasi! Ja tässä on lihavista esikoisistasi! Ja +tässä ja tässä tuloverostasi ja leivästä ja kalasta! Ja tässä +Kluktusta! Ja tässä jumalallisista oikeuksistasi! Ja tässä kaikesta +tottelemattomuudestasi! Ja sitten lopuksi tämä, jotta sinä oppisit +tästä lähtien esiintymään säädyllisesti ja ymmärtäväisesti! Lopeta nyt +ulvomisesi ja nouse ylös! Pane lumikengät jalkaasi ja mene tuonne +etupäähän polkemaan tietä koirille. Chook! Mushon! Matkaan!'" + +Thomas Stevens hymyili hyvin tyytyväisesti itsekseen, samalla kun hän +sytytti viidennen sikaarinsa ja puhalsi savurenkaan toisensa perästä +ylös kattoa kohti. + +"Mutta miten kävi Tattaratin kansan?" kysyin minä. "Eikö ollut julmaa +jättää heidät riutumaan nälkään?" + +Ja hän vastasi nauraen, parin savurenkaan välillä: "Jäihän heille +lihotetut koirat!" + + + + +Uskollisuus. + + +"Minä sanon mitä teemme -- me annamme noppien ratkaista sen." + +"Sama minulle on", sanoi toinen ja kääntyi samassa indiaanin puoleen, +joka oli panemaisillaan lumikenkiä majan nurkkaan. "Kuuleppas, +Billebedam, oleppas niin kiltti ja mene Olesonin majaan ja sano +hänelle, että me haluaisimme lainata hänen noppalaatikkoaan." + +Tämä äkillinen pyyntö keskellä neuvotteluja palkoista, polttopuista ja +ruokavaroista hämmästytti Billebedamia. Sitäpaitsi oli vielä varhainen +päivä, eikä hän ollut koskaan nähnyt Pentfieldin ja Hutchinsonin +tapaisten valkoisten miesten askaroivan korttien ja noppien kanssa +ennen päivän työn loputtua. Mutta hänen kasvoillaan oli +järkähtämättömän välinpitämätön leima, joka on ominaista +Yukonindiaanille, ja hän pani kintaat käsiinsä ja läksi. + +Vaikka kello oli kahdeksan, oli ulkona vielä pimeä, ja majaa valaisi +tyhjään whiskypulloon pistetty talikynttilä. Se seisoi honkalaudoista +tehdyllä pöydällä sikin sokin olevien likaisten tina-astioiden +keskellä. Lukemattomista kynttilöistä oli tippunut talia pitkin korkeaa +pullonkaulaa ja hyytynyt siihen pienoiseksi jäätiköksi. Pieni huone, +joka täytti koko majan, oli ahdettu yhtä täyteen romua kuin pöytäkin, +ja sen yhdessä nurkassa oli pari makuusijaa, toinen toisensa +yläpuolella, joista peitteet riippuivat alas, samassa asennossa mihin +miehet olivat heittäneet ne noustessaan ylös. + +Lawrence Pentfield ja Corry Hutchinson olivat miljoonanomistajia, +vaikka he eivät siltä näyttäneet. Mitään tavatonta ei heissä huomannut; +missä paikassa Michigania tahansa olisivat he menneet parista +oivallisesta tukkipojasta. Mutta ulkona pimeässä, missä ammotti aukko +maassa, oli monta miestä nostamassa ylös soraa ja lokaa ja kultaa aukon +pohjasta, ja muutamilla oli viisitoista dollaria päivältä siitä, että +he kaapivat sitä irti kallionkolosta. Joka päivä kaivettiin kultaa +tuhansien dollarien arvosta ja nostettiin ylös maanpinnalle, ja +kaikkityyni kuului Pentfieldille ja Hutchinsonille, jotka luettiin +Bonanzan rikkaimpien miesten joukkoon. + +Pentfield keskeytti hiljaisuuden, joka seurasi Billebedamin +poistumista, latomalla likaiset lautaset ja vadit päällekkäin ja sitten +rummuttamalla tyhjälle paikalle rystysillään. Hutchinson niisti +savuavaa kynttilää ja hieroi ajatuksissaan kynttilän sydämestä +lähtenyttä nokea peukalon ja etusormen välissä. + +"Ajatteleppas -- minä toivon, että voisimme matkustaa kumpainenkin!" +huudahti hän äkkiä. "Silloin olisi kaikki selvää." + +"Jollet sinä olisi niin vietävän itsepäinen, niin selviäisi se joka +tapauksessa. Sinulla ei ole muuta tekemistä kuin lähteä. Minä pidän +täällä huolen kaikesta sillä aikaa, ja seuraavana vuonna voin minä +lähteä matkalle." + +"Minkävuoksi minä matkustaisin? Minulla ei ole ketään, joka odottaa +minua..." + +"Omaisesi", keskeytti Pentfield kiivaasti. + +"Mutta niitähän on sinullakin", keskeytti Hutchinson. "Tyttö, tarkotan +-- senhän tiedät." + +Pentfield kohautti olkapäitään juron näköisenä. "Hän voi kyllä odottaa, +minun mielestäni." + +"Mutta hän on odottanut nyt kaksi vuotta." + +"Ja yksi vuosi lisää ei tee häntä niin vanhaksi, että häntä ei voisi +tuntea." + +"Siitä tulisi kokonaista kolme vuotta. Ajatteleppas sitä, vanha poika +-- kolme vuotta tässä kolkassa maailmaa, täällä kadotukseen tuomittujen +kaatopaikalla!" Hutchinson kohotti käsivarttaan ja päästi melkein +äänekkään valituksen. + +Hän oli useampia vuosia nuorempi toveriaan, ainoastaan +kahdenkymmenenkuuden vuoden vanha, ja hänen kasvoillaan oli sellainen +ikävän ilme, jonka huomaa niissä, jotka turhaan ovat ikävöineet +asioita, jotka ovat olleet heiltä kauan kielletyt. Sama ilme oli +Pentfieldin kasvoilla, ja hänen valituksensa ilmeni selvästi olkapäiden +kohautuksessa. + +"Minä uneksin viime yönä, että olin Zindkand'illa", sanoi hän. +"Musiikki soi, lasit kilisivät, naiset naureskelivat, ja minä tilasin +munia -- niin, munia, sir -- paistettuja ja käristettyjä ja +sipullettuja munia, valmistettuna kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja +minä nielin ne niin pian kun ne tarjottiin." + +"Minäpä olisin tilannut sallaateja ja vihanneksia", arvosteli Hutchinson +nälkäisen näköisenä, "suuren, komean retikan ja sipulia ja retiisejä -- +sellaisia, jotka narskuvat hampaissa kun niitä puree." + +"Minä olisin kyllä tilannut sellaisia tavaroita munien jälkeen, jollen +vaan olisi herännyt", vastasi Pentfield. + +Hän otti lattialta huonosti viritetyn banjon käteensä ja alkoi +näppäillä siitä joitakin epävarmoja säveliä. Hutchinson vavahti ja +huokasi raskaasti. + +"Anna olla sen!" huudahti hän äkkiä kiivaasti, kun toinen alkoi soittaa +jotain iloista sävelmää. "Se tekee minut hulluksi. Minä en voi sietää +sitä." + +Pentfield heilautti banjon toiselle makuulavitsalle ja alkoi hyräillä. + +Toinen vavahti jälleen siinä istuessaan, ja hän painoi päänsä pöytää +vasten. Pentfield jatkoi yksitoikkoista rummuttamista rystysillään. +Kova paukaus ovella veti hänen huomionsa puoleensa. Kuura ryömi +hitaasti ovenpieliä ylös valkoisen vaipan tavoin. + +Sitten syntyi hiljaisuus, ja tämä hiljaisuus ei keskeytynyt ennenkuin +Billebedam tuli ja asetti noppalaatikon pöydälle. + +"Hm -- hyvin kylmä ulkona", sanoi hän. "Oleson -- hm -- puhutteli minua +ja sanoi, että -- hm -- Yukon on jäätynyt viime yönä." + +"Kuuleppas, vanha poika!" huudahti Pentfield ja löi Hutchinsonia +olkapäähän. "Se meistä, joka voittaa, voi lähteä matkalle parempaan +maahan huomenaamulla varhain." Hän otti laatikon ja rämisteli iloisesti +noppia. "Mitä panemme?" + +"Pokeria yksinkertaisesti", vastasi Hutchinson. "Heitä sinä ensin." + +Pentfield pyyhkäsi rämisten astiat pöydältä ja heitti sille kaikki +viisi noppaa. Molemmat seurasivat innokkaasti niitä silmillään. Ei +löytynyt yhtään samanlaista ja korkein noppa osotti viitosta. + +"_Stiff_!" valitti Pentfield. + +Pitkän miettimisen jälkeen otti Pentfield ylös kaikki viisi noppaa ja +pani ne laatikkoon. + +"Minä heittäisin viitosia sinun sijassasi", sanoi Hutchinson. + +"Sitä sinä et tekisi -- et ainakaan ennen kun olet nähnyt tämän", +vastasi Pentfield samalla kun hän heitti uudelleen. Taaskaan ei ollut +yhtään samanlaista, ja tällä kertaa nousi noppien arvo yhdessä jaksossa +kahdesta kuuteen. + +"_Stiff_ nytkin!" valitti Pentfield. "On yhtäkaikki jos et heitäkään, +Corry -- sinä et voi hävitä." + +Toinen keräsi nopat vastaamatta, pudisti niitä, heitti ne pöydälle ja +näki, että hänkin oli heittänyt kuuden pisteen _stiffin_. + +"Voittanut sinut joka tapauksessa, mutta minun täytyy tehdä se +paremmin", sanoi hän, samalla kun hän otti neljä nappulaa heittääkseen +kuutosia. "Ja tässä tulee surmanisku." + +Mutta nopat osoittivat kakkosta, kolmosta, nelosta ja viitosta -- siis +vielä kerran _stiff_, eikä parempi eikä huonompi kuin Pentfieldinkään +heitto. + +Hutchinson huokasi. + +"Ei tapahdu kertaakaan miljoonasta", sanoi hän. + +"Ja tuskin yhdelle ihmiselle miljoonasta", lisäsi Pentfield, minkä +jälkeen hän nopeasti kokosi nopat ja heitti. Kolme viitosta tuli +näkyviin, ja pitkän harkitsemisen jälkeen sai hän neljännen viitosen +toisella lyönnillä. Hutchinson näytti kadottaneen kaiken toivonsa. + +Mutta ensimäisellä lyönnillään sai hän kolme kuutosta. Toisen silmät +saivat epäröivän ilmeen ja toivo syttyi uudelleen hänen omiinsa. +Hänellä oli yksi heitto jälellä. Yksi kuutonen vielä -- ja hän saisi +matkustaa jään yli suolaveden luo ja kaupunkeihin. + +Hän pudisteli nappuloita laatikossa, teki yrityksen heittääkseen, mutta +empi ja jatkoi niitten pudistelemista. + +"Anna mennä! Anna mennä! Et kai aijo pitää niitä siinä yöhön saakka!" +huudahti Pentfield kiihkeästi. Hän painoi kyntensä pöytää vasten +ja nojasi itsensä raskaasti sitä vastaan, vaivoin hilliten +mielenliikutustaan. + +Nopat vyöryivät ulos ja ylöspäin kääntynyt kuutonen kohtasi molempien +miesten silmät. He istuivat molemmat ja tuijottivat siihen. Syntyi +pitkä hiljaisuus. Hutchinson heitti salavihkaa silmäyksen toveriinsa, +joka näki sen ja antamatta huomata sitä työnsi huulensa ulos +koettaakseen näyttää huolettomalta. + +Hutchinson nauroi noustessaan ylös. Se oli hermostunutta, levotonta +naurua. Tällaisessa tapauksessa oli ikävämpää voittaa kuin tapata. Hän +kiersi pöydän ympäri toverinsa luo ja tämä kääntyi hitaasti häntä +kohden. + +"Voit olla yhtä hyvin vait, Corry! Minä tiedän kaikki, mitä aiot sanoa +-- että sinä mieluummin tahdot jäädä tänne ja antaa minun matkustaa, ja +kaikkea sellaista -- joten sinun ei tarvitse ensinkään sanoa sitä. +Sinulla on omaisesi Detroitissa tervehdittävänä, ja siinähän on +kylliksi. Muutoin voit sinä suorittaa minulle juuri sen, jonka olisin +tehnyt, jos olisin päässyt matkustamaan." + +"Ja se on...?" + +Pentfield luki kysymyksen kokonaisuudessaan toverinsa silmistä, ja hän +vastasi: + +"Niin, juuri sen. Sinä voit tuoda hänet tänne minun luokseni. Ainoa +erotus tulee olemaan, että meidät saadaan vihkiä Dawsonissa San +Franciscon asemasta." + +"Mutta, rakas ystävä", huomautti Hutchinson, "miten ihmeessä minä voin +hänet tänne tuoda? Emmehän ole sisaruksia, ja sitten en ole koskaan +edes nähnytkään häntä, minkävuoksi ei taida olla oikein sopivaa, että +me matkustamme yhdessä. Luonnollisesti ei siinä milloinkaan olisi +mitään pahaa -- sen tiedämme kumpainenkin -- mutta ajatteleppas, miltä +se muista näyttäisi!" + +Pentfield kirosi hiljaan -- manaten "miltä se muista näyttäisi" +lämpimimmille seuduille kuin Alaska. + +"Ja jos sinä tahtoisit olla niin hyvä ja kuunnella, etkä niin kirotun +pian ala kopeilemaan", jatkoi hänen toverinsa, "niin olet huomaava, +että parasta, mitä näissä olosuhteissa voin tehdä, on antaa sinun +matkustaa tänä vuonna. Eihän ole kuin yksi vuosi seuraavaan ja silloin +voin minä lähteä." + +Pentfield pudisti päätään, vaikka hän selvästi taisteli kiusauksen +kanssa. + +"Ei käy päinsä, Corry -- hyvä veli! Minä kiitän sinua +ystävällisyydestäsi ja kaikesta tästä, mutta se ei käy päinsä. Minä +häpeisin joka kerta ajatellessani, kuinka sinä orjailisit täällä minun +sijassani." + +Eräs ajatus näytti äkkiä heräävän hänessä. Hän alkoi etsiä +makuukomerostaan, penkoi innoissaan kaikki nurin, ja sai lopuksi +käteensä taskukirjan ja kynän, minkä jälkeen hän istui pöydän ääreen ja +alkoi kirjoittaa ripeällä ja varmalla kädellä. + +"Kas tässä", sanoi hän ja antoi kirjoituksen toverilleen. "Jos sinä +vaan annat tämän, niin tulee kaikki hyväksi." + +Hutchinson luki ja pani paperin pois. + +"Mistä tiedät, että hänen veljensä on halukas tekemään vaivaloisen +matkan tänne?" kysyi hän. + +"Oo, sen tekee hän kyllä minun tähteni -- ja sisarensa", vastasi +Pentfield. "Mutta hänhän on tottumaton sellaisiin vaivoihin, ja +senvuoksi en tahtoisi uskoa tyttöä yksinään hänen huostaansa. Mutta kun +sinä olet kolmantena käy matka sitävastoin helposti ja varmasti. Niin +pian kun tulet perille, lähdet sinä heidän luoksensa ja valmistat häntä +matkalle. Sitten matkustat itään omaistesi luo, ja kun kevät on tullut, +ovat hän ja hänen veljensä valmiita seuraamaan sinua. Minä tiedän, että +sinä tulet pitämään hänestä heti ensi hetkestä -- ja katsohan tätä, +niin tunnet hänet niin pian kun saat nähdä hänet." + +Hän aukaisi kellonsa kuoren ja näytti valokuvaa, joka oli kiinnitetty +sen sisäpuolelle. Corry Hutchinson tarkasteli sitä nähtävällä +ihastuksella. + +"Mabel on hänen nimensä", jatkoi Pentfield, "ja on kait parasta, että +sanon sinulle, mitenkä osaat sinne. Niin pian kun tulet San +Franciscoon, otat ajurin ja sanot: 'Ajakaa Holmesille Myrdon +Avenuelle!' Minä ihmettelen todellakin, jos edes tarvitsee sanoa kadun +nimeä. Ajuri tietää joka tapauksessa missä tuomari Holmes asuu. -- Ja +sitten", lisäsi Pentfield lyhyen vaitiolon jälkeen, "ei olisi +pahitteeksi, jos hankkisit minulle muutamia pikkukapistuksia kuten -- +hm..." + +"Joita nainut mies tarvitsee", naurahti Hutchinson. + +Pentfield nyrpisti suutansa. + +"Niin juuri -- lautasliinoja ja pöytäliinoja, ja lakanoita ja tyynyjä, +ja kaikkea sellaista. Ja sitten voisit hankkia kunnollisen +pöytäkaluston. Sinä käsität, että hänen olisi vaikea tulla toimeen +ilman sellaisia tavaroita. Sinä voit kuljettaa ne höyrylaivalla +Behringin meren yli." + +Hutchinson kannatti innokkaasti tätä ajatusta. Kaikki hänen +epäilyksensä oli kadonnut, ja häntä alkoi yhä enemmän miellyttää +tehtävänsä. + +"Minä lupaan, Lawrence, että minä tuon tyttösi tänne oikein hienolla +tavalla", sanoi hän keskustelun päätyttyä, kun he molemmat nousivat +paikoiltaan. "Minä huolehdin ruuanlaitosta ja hoidan koirat, ja +veljelle ei jää muuta tehtävää kuin katsoa, että hänen on hyvä olla ja +tehdä se mitä minä mahdollisesti unohtaisin. Mutta minä olen unohtava +mahdollisimman vähän, sen voin luvata sinulle." + +Seuraavana päivänä pudisti Lawrence Pentfield hänen kättänsä +jäähyväisiksi ja seisoi sitten ja katseli hänen ja koirain jälkeen, kun +ne katosivat ylöspäin jääpeitteistä Yukonia matkalla suolaveden luo ja +muuhun maailmaan. Sitten meni Pentfield takaisin Bonanzakaivokseensa, +missä nyt oli monta kertaa ikävämpää kuin tavallisesti, ja hän katsoi +päättävästi kohti lähestyvää pitkää talvea. Siellä oli paljon +tekemistä, valvoa työntekijöitä ja johtaa leikkauksia, kun porattiin +säännöttömiä, rikkaita malmisuonia -- mutta hän ei ollut sieluineen +mukana työssä. Ja samoin oli asianlaita ryhtyipä hän mihin tahansa +siihen saakka, kunnes rakennuksen hirsiseinät alkoivat kohota +kukkulalle kaivoksen takana. Se oli oikein iso talo, huolellisesti +rakennettu ja jaettu kolmeen siistiin huoneeseen. Jokainen hirsi oli +veistetty ja salvettu -- kallista työtä, syystä että työmiehillä oli +viisitoista dollaria päivältä. Mutta Pentfield ei pitänyt minkäänlaisia +kustannuksia liian suurina, kun oli kysymyksessä Mabel Holmesin tuleva +koti. + +Hän joudutti innokkaasti rakennustyötä. Hänellä oli myöskin +seinäalmanakka pöytänsä yläpuolella, ja hänen ensimäinen tehtävänsä +joka aamu oli repäistä edellisen päivän numerolappu pois ja laskea, +kuinka monta päivää mahdollisesti olisi vielä jälellä ennenkuin hänen +toverinsa saapuisi alaspäin Yukonia kevätpuoleen. Muuten oli hän +päättänyt, että kukaan ei saisi vielä nukkua uudessa asunnossa +kukkulalla. Sen täytyy olla yhtä uuden ja käyttämättömän hänen +tullessaan kuin se nytkin oli; ja kun uusi asunto oli täydellisesti +valmis, pani hän riippulukon sen ovelle. Ei kukaan, häntä itseään +lukuunottamatta, saanut mennä sinne sisälle, ja hänellä oli tapana +istua siellä tuntikausia, minkä jälkeen hän tuli ulos kasvoillaan +omituisesti säteilevä ilme ja iloinen ja lämmin loiste silmissään. + +Joulukuussa sai hän Corry Hutchinsonilta kirjeen. Hän oli äskettäin +tavannut Mabel Holmesin. Hän oli kaikkea mitä hänen tulikin olla +tullakseen Lawrence Pentfieldin vaimoksi, kirjoitti hän. Hutchinson +puhui hänestä innostunein sanoin, ja kirje sai veren kuohahtelemaan +Pentfieldin suonissa. Useita kirjeitä tuli, tuhkatiheään yksi toisensa +jälkeen, ja toisinaan kaksi eli kolmekin samalla kertaa, kun +postinkuletus oli ollut seisahduksissa. Ja kaikissa oli sama +sävy. Corry oli juuri tullut Myrdon Avenueltä, Corry oli juuri +lähtemäisillään Myrdon Avenuelle; eli Corry oli Myrdon Avenuella. Ja +hän viipyi yhä kauemmin ja kauemmin San Franciscossa -- eikä puhunut +mitään Detroitiin matkustamisesta. + +Lawrence Pentfieldistä alkoi tuntua, että hänen toverinsa oleskeli +liian kauan Mabel Holmesin kodissa ollakseen matkalla itään omaisiaan +tervehtimään. Hämmästyksekseen huomasi hän tuntevansa tämän johdosta +toisinaan jonkinlaista rauhattomuutta, ja hän olisi tullut vielä +enemmän levottomaksi, jos hän ei olisi tuntenut sekä Mabelin että +Corryn niin hyvin. Mabel taas kirjeissään kertoi enimmäkseen Corrysta. +Muuten ilmeni niissä myöskin epäilys, joka suorastaan läheni +vastahakoisuutta jään yli matkustamiseen ja vihkimiseen Dawsonissa. +Pentfield kirjoitti iloisesti takaisin ja laski leikkiä hänen +pelostaan, jonka hän otaksui johtuvan enemmän matkan vaivojen ja +vaarojen pelosta, kuin tyttömäisestä epäröimisestä. + +Mutta ikävä ja pitkä talvi pitkine odotuksineen -- kahden edellisen +samallaisen talven jälkeen -- rasitti häntä. Työn valvominen +kaivoksessa ei tuottanut enään mitään helpoitusta jokapäiväiseen +yksitoikkoisuuteen, ja tammikuun loppupuolella oli hän alkanut aina +vähän väliä pistäytyä Dawsonissa, missä hän jonkun hetken haihdutti +ikävyyttään pelipöydän ääressä. Juuri senvuoksi, että hän saattoi +uskaltaa hävitä, voitti hän, ja 'Pentfieldin onni' tuli vakinaiseksi +sananparreksi faraopelaajien keskuudessa. + +Tämä onni seurasi häntä helmikuun puoliväliin saakka. Kuinka kauan sitä +olisi voinut kestää on mahdoton sanoa, sillä erään tapauksen jälkeen ei +hän pelannut koskaan enään. + +Se tapahtui ooperahuoneustossa, ja kokonaisen tunnin ajan oli +näyttänyt, että hän ei voisi panna rahoja kortille voittamatta. +Hiljaisuuden vallitessa, joka seurasi erään maksun suoritusta, virkkoi +Nick Inwood -- joka piti pankkia -- aivan sattumalta: + +"Noo, miten voipi toverinne siellä kaukana, Pentfield?" + +"Luottakaa vaan, että Corryn on hyvä olla", vastasi Pentfield, "ja sen +ansaitseekin hän." + +"Jokaisella on makunsa", selitti Nick Inwood nauraen, "mutta minun +mielestäni naimisiin meno ei ole niinkään 'hyvä' asia." + +"Naimisiin? Corry?" huudahti Pentfield epäillen, mutta samalla kertaa +tavattomasti hämmästyneenä. + +"Niin juuri!" sanoi Inwood. "Minä näin vihkimisen ilmoitetun San +Francisco-lehdessä, joka tuli tänne aamulla jään yli." + +"Vai niin -- ja kuka on _hän_?" kysyi Pentfield samallainen +kärsivällinen ja hillitty ilme kasvoillaan kuin on silloin, kun ottaa +osaa johonkin leikkiin ja koko ajan tietää, että kohta kajahtaa +homeerinen nauru jonkun kustannuksella, sitten kun tämä on tullut +petetyksi. + +Nick Inwood veti sanomalehden taskustaan ja alkoi katsella sitä, +samalla puhellen: + +"En juuri varmaan muista nimeä, mutta luulen, että hänen nimensä oli +Mabel eli jotain sinnepäin -- Mabel -- aivan oikein, tässä se on! Mabel +Holmes, tuomari Holmesin tytär -- kukahan se mahtaa olla." + +Lawrence Pentfield ei muuttanut ilmettään, mutta hän ihmetteli, kuinka +joku täällä kaukana Pohjoismaassa voi tietää hänen nimensä. Hän katsoi +vakavasti yhtä toisensa jälkeen saadakseen selville, mikä oli +tarkoituksena tällä pilalla, jota he tekivät hänestä, mutta heidän +kasvonsa kuvastivat ainoastaan vilpitöntä uteliaisuutta. Sitten kääntyi +hän Inwoodin puoleen ja sanoi kylmällä ja vakavalla äänellä: + +"Minä uskallan lyödä viisisataa vetoa, että sitä, mitä äskettäin +sanoitte, ei ole ensinkään siinä lehdessä." + +Pelaajat katsoivat koomillisella hämmästyksellä häneen. + +"Lorua Pentfield! Minä en halua rahojanne." + +"Minä luulin sen olevan tarkoituksena", vastasi Pentfield +pilkallisesti, samalla kun hän ryhtyi jälleen peliin ja pani pari +noppaa. + +Nick Inwoodin kasvot kävivät punaisiksi, ja ikäänkuin hän ei olisi +ollut täysin varma näkemästään, luki hän hyvin tarkkaan läpi osan +erästä palstaa sanomalehdestä. Sitten kääntyi hän Lawrence Pentfieldin +puoleen. + +"Kuulkaapas, Pentfield", sanoi hän nopeasti ja hermostuneesti, +"ymmärrätte kait, että minä en voi sietää tuollaista?" + +"Mitä sitten?" kysyi Pentfield kiivaasti. + +"Että te soimaatte minua valehtelijaksi." + +"En suinkaan", kuului vastaus. "Minä tarkoitin vaan, että te yrititte +kömpelöä sukkeluutta." + +"Asettakaa nopat, hyvät herrat", kehoitti se, joka antoi. + +"Mutta minä sanon teille, että se on totta", pitkitti Nick Inwood +itsepäisesti. + +"Ja minä sanon teille, että minä panen viisisataa vetoa, että sitä _ei_ +ole tuossa lehdessä", selitti Pentfield ja heitti raskaan +kultajauhepussin pöydälle. + +"Olen pakoitettu, ikävä kyllä, ottamaan rahanne", kuului toisen +vastaus, ja hän pisti lehden Pentfieldin käteen. + +Pentfield luki, mutta hän voi tuskin uskoa omia silmiään. +Päällekirjoitus kuului: "Nuori Lochnivar tuli Pohjolasta", ja sitten +kun hän oli ehtinyt niin pitkälle, että nimet Mabel Holmes ja Corry +Hutchinson sattuivat hänen silmiinsä, katsoi hän sanomalehden nimeä ja +ilmestyspaikkaa. Se oli eräs san franciscolainen lehti. + +"Rahat ovat teidän, Inwood", sanoi hän lyhyesti naurahtaen. "No, onhan +se hyvä tietää, mitä edes liikekumppani hommailee maailmalla." + +Hän otti sanomalehden uudelleen käteensä ja luki kirjoituksen sana +sanalta, hyvin tarkkaan ja hyvin hitaasti. Hän ei voinut enään epäillä. +Corry Hutchinson oli mennyt naimisiin Mabel Holmesin kanssa, se oli +vastaanväittämätön tosiasia. Sanomalehti kertoi hänen olevan yhden +Bonanzan rikkaimman miehen ja Lawrence Pentfieldin (jota San Franciscon +seurapiirit eivät olleet vielä unohtaneet) liikekumppanin sekä mainitun +herran kanssa yhdessä osakkaana useissa muissa Klondyken rikkaissa +malmikaivoksissa. Kirjoituksen loppupuolelta hän luki: "Otaksutaan, +että mr ja mrs Hutchinson pikaisen matkan jälkeen Detroitiin, tekevät +varsinaisen häämatkansa lumoavaan Klondykeen." + +"Minä tulen takaisin jälleen - säilyttäkää paikka minulle", sanoi +Pentfield, samalla kun hän nousi ja otti pussinsa, joka sillä aikaa oli +keventynyt viidensadan dollarin arvosta. + +Hän kulki katua alaspäin ja osti erään seattlelaisen sanomalehden. +Siinä oli jokseenkin samaa vaikka supistetummassa koossa. Corry ja +Mabel olivat epäilemättä naimisissa. Pentfield palasi takaisin +ooperahuoneustoon ja otti paikkansa pelipöydän ääressä. Hän pyysi saada +pelata rajoittamattomilla nopilla. + +Nick Inwood nyökäytti myöntävästi päätään sille, joka antoi. "Ajattelin +juuri lähteä A.C. makasiinille, mutta luulen, että jäänkin tänne +saadakseni nähdä teidän tekevän pahimpanne." + +Ja sitä oli Lawrence Pentfield tehnytkin kahden tunnin mielettömän +pelin aikana, sillä silloin purasi pankinpitäjä kären uudesta +sikaarista ja raapasi tulitikulla tulen, samalla selittäen, +että pankki oli säretty. Pentfield kokosi pussiinsa kultahiekkaa +neljänkymmenentuhannen dollarin arvosta, pudisti Nick Inwoodin kättä ja +selitti, että tämä oli viimeinen kerta kun hän pelasi hänen eli +kenenkään muun luona. + +Ei kukaan tiennyt eli voinut arvata, että hän oli loukkaantunut, ja +vielä vähemmän, että hän oli loukkaantunut syvästi. Mitään muutosta +hänen käytöksessään ei huomannut. Kokonaisen viikon hoiti hän työtänsä +samoin kuin hän oli aina tehnyt. Sitten luki hän uutisen avioliitosta +eräästä Portlandin lehdestä. Silloin kirjoitti hän eräälle ystävälle, +joka otti huolehtiakseen kaivoksesta, ja hän matkusti ylöspäin Yukonia +koirillaan. Hän seurasi Suolaveden tietä kunnes hän tuli White +Riverille. Hän poikkesi tätä jokea ylös. Viisi päivää myöhemmin tuli +hän eräälle metsästysleirille, joka kuului White Riverindiaaneille. +Illalla pidettiin juhla ja Pentfield istui kunniavieraana päällikön +sivulla. Seuraavana aamuna kääntyi hän paluumatkalle Yukonia kohti. +Mutta hän ei matkustanut yksinään. Nuori indiaaninainen ruokki hänen +koiriansa sinä iltana ja auttoi häntä pystyttämään leiriä. +Lapsuudessaan oli häntä karhu pidellyt pahoin ja hän ontui hiukan. +Hänen nimensä oli Lashka, ja alussa oli hän hyvin hämillään tuon +ihmeellisen valkoisen miehen edessä, joka oli tullut niin äkkiä +"tuntemattomasta" ja mennyt naimisiin hänen kanssansa, tuskin +katsahtamattakaan häneen eli sanomatta sanaakaan... Ja nyt vei hän +hänet kanssansa takaisin "tuntemattomaan". + +Mutta Lashkalla oli ollut suurempi onni kuin useimmilla +indiaaninaisilla, jotka menivät naimisiin valkoisten miesten kanssa +kaukana Pohjoismaassa. Niin pian kuin he tulivat Dawsonin, pyhitti +pappi barbaarisen avioliiton, valkoisten tavan mukaan. Ja Dawsonista, +joka Lashkasta näytti ihmeelliseltä unelta, vietiin hän suoraan +Bonanzakaivokselle ja sijoitettiin asumaan kukkulalla olevaan uuteen +taloon. + +Kymmenen päivän yleinen ihmettely, joka nyt seurasi, ei koskenut niin +paljon sitä seikkaa, että Pentfield oli ottanut squawin pöytäänsä ja +vuoteeseensa, mutta sitä enemmän toimitusta, jolla heidän yhteytensä +laillistettiin. Juuri se, että avioliitto asianmukaisesti pyhitettiin +kirkon vahvistuksella, oli asia, joka meni yli yleisen ymmärryksen. +Mutta kukaan ei vaivannut Pentfieldiä kyselemällä siitä. Niin kauan +kuin jonkun miehen omituisista päähänpistoista ei ole erityistä +vahinkoa yhteiskunnalle, antaa yhteiskunta miehen olla rauhassa, +eivätkä ne miehet, joilla oli valkoset vaimot, sulkeneet kotinsa ovea +Pentfieldiltä. Vihkimismenot vaikuttivat, että hän ei joutunut +squawmiesten joukkoon ja asettivat hänet kaiken siveellisen moitteen +yläpuolelle, vaikka löytyi monta, jotka väittivät hänellä olevan huonon +maun naisiin nähden. + +Ei kuulunut yhtään kirjettä ulkomailta. Kuusi postirekeä oli hävinnyt +jäljettömiin Big Salmonin luona. Muutoin tiesihän Pentfield, että +Corryn ja hänen morsiamensa oli näihin aikoihin jo täytynyt lähteä +pitkälle matkallensa. He olivat luonnollisesti häämatkallansa -- tällä +häämatkalla, josta hän oli niin usein uneksinut omalta osaltaan kahden +yksitoikkoisen vuoden ajan. Hänen ylähuulensa koukistui katkeruudesta +tätä ajatellessaan -- mutta, paitsi että hän oli entistään +ystävällisempi Lashkaa kohtaan, ei hänessä voinut huomata mitään +tavallisuudesta poikkeavaa. + +Maaliskuu oli kulunut ja huhtikuu lähestyi loppuaan, kun Lashka eräänä +aamuna pyysi lupaa saada matkustaa useita peninkulmia alempana lahtea +sijaitsevalle Siwash Peten mökille. Peten vaimo, joka oli kotoisin +Stevart Riveriltä, oli lähettänyt sanan, että hänen pikku lapsensa voi +huonosti, ja Lashka, joka oli hyvin äidillinen luonnostaan ja luuli +omaavansa suurta taitoa lasten sairauksiin nähden, ei lyönyt laimin +koskaan mitään tilaisuutta, jolloin hän sai hoitaa muitten naisten +pienokaisia, jotka tässä suhteessa olivat häntä onnellisempia. + +Pentfield valjasti koiransa ja ajoi Lashkan kanssa alaspäin +Bonanzalahtea. Ilma oli keväinen. Pakkanen oli kadottanut ankaruutensa. +Maa oli toisin vielä lumen peitossa, mutta juoksevan veden lorina +todisti, että talvi oli hellittämäisillään rautaisen otteensa. Vesi oli +syövyttänyt tien useista kohti, ja siellä ja täällä oli täytynyt tehdä +uusi kiertämällä sula paikka. Juuri sellaisen paikan kohdalla, missä +kaksi rekeä ei mahtunut sivuuttamaan toisiansa, kuuli Pentfield +lähestyvien kellojen helinän ja hän seisautti koiransa. Uuvuksiin +ajettu koiravaljakko, joka veti raskaasti kuormitettua rekeä, tuli +näkyviin kapean polvekkeen takaa. Ohjaustangon vieressä käveli mies, +joka hoiti sitä Pentfieldille tutulla tavalla, ja reen takana kulki +kaksi naista. Hänen katseensa kääntyi takaisin ohjaustangon luona +kulkevaan mieheen. Se oli Corry. Pentfield astui reestä ja odotti. Hän +oli iloinen, että Lashka oli hänen seurassaan. Kohtaus ei olisi koskaan +voinut sattua sopivammin, jos se olisi ollut järjestetty edeltäkäsin, +tuntui hänestä. Ja odotellessaan ajatteli hän, että mitähän he +tulisivat sanomaan, mitä he kykenisivät sanomaan. Mitä häneen tuli, ei +hänen luonnollisesti tarvinnut sanoa yhtään mitään. Heidän asiansa oli +antaa kaikki selitykset, ja hän oli valmis kuulemaan heitä. + +Kun he saapuivat kohdalle, tunsi Corry hänet ja hän seisautti koirat. +Ja huudahtaen: "Halloo, vanha poika!" ojensi hän kätensä. + +Pentfield pudisti sitä kylmästi ja ääneti. Sillä aikaa olivat molemmat +naiset ehtineet perille ja hän huomasi, että toinen heistä oli Dora +Holmes. Hän sieppasi lakin päästään, niin että sen laidat lepattivat, +ja antoi hänelle kättä, minkä jälkeen hän kääntyi Mabelin puoleen. +Tämä kumartui eteenpäin kauniina ja säteilevänä, mutta näytti +hämmästyneeltä, kun Pentfield ojensi hänelle kätensä. Hän oli aikonut +sanoa: "Kuinka voitte, mrs Hutchinson?" Mutta miten liekin, ei "mrs +Hutchinson" tahtonut tulla hänen suustaan, ja kaikki mitä hän kykeni +sanomaan oli: "Kuinka voitte?" + +Asemassa oli niin paljon jäykkyyttä ja neuvottomuutta, kuin hän koskaan +oli osannut toivoakaan. Mabelista huomasi täydellisesti sen +mielenliikutuksen, minkä hän tunsi, mutta Dora, joka nähtävästi oli +otettu mukaan jonkinlaiseksi rauhanrakentajattareksi, huudahti: + +"Mitä ihmettä nyt, Lawrence?" + +Ennenkuin hän ehti vastata, tarttui Corry häntä käsivarteen ja veti +hänet syrjään. + +"Kuuleppas, hyvä veli -- mitä tämä merkitsee?" kysyi Corry hiljaan, +luoden samalla merkitsevän katseen Lashkaan. + +"Minä en juuri ymmärrä, että se voisi jollain tavoin liikuttaa sinua", +vastasi Pentfield pilkallisella äänellä. + +Mutta Corry kävi suoraan asiaan. + +"Mitä indiaaninaisella on tekemistä sinun reessäsi? Kirotun joutavaa +minulle saada selvittää tämä juttu. Toivon kuitenkin, että se +selviintyy itsestään. Kuka hän on? Kenen squawi hän on?" + +Nyt antoi Lawrence Pentfiled iskunsa, ja hän teki sen varmalla, +rauhallisella ylpeydellä, joka jossain määrin näytti hyvittävän hänen +kärsimäänsä vääryyttä. + +"Hän on _minun_ squawini", sanoi hän. "Indiaaninainen tuolla on mrs +Pentfield." + +Corry Hutchinson huokasi syvään ja Pentfield kääntyi hänestä ja meni +molempien naisten luo. Mabel oli suuttuneen näköinen ja näytti +pysyttelevän loitolla. Pentfield pysähtyi Doran eteen ja sanoi +iloisesti, aivan kuin ei olisi mitään erikoista tapahtunut: + +"Kuinka olette voineet matkalla? Pidittekö itsenne niin lämpiminä, että +saatoitte nukkua? -- Ja kuinka kesti mrs Hutchinson matkan vastukset?" +kysyi hän heti sen jälkeen luoden katseensa Mabeliin. + +"Oh, te herttaisin tyhmeliini", huudahti Dora samalla kun hän syleili +ja ravisti häntä. "Te olette siis nähnyt sen! Minä huomasinkin, että +jotakin oli ilmassa, koska te olitte niin omituisen näköinen." + +"Minä -- minä en ymmärrä ensinkään..." änkytti Pentfield. + +"Uutinen oikaistiin sanomalehdessä seuraavana päivänä", jatkoi Dora +vilkkaasti. "Meillä ei ollut aavistustakaan, että te saisitte sen +käsiinne. Kaikissa muissa sanomalehdissä se oli oikein -- mutta +luonnollisesti oli se onneton sanomalehti ainoa, minkä voitte saada +käsiinne." + +"Odottakaahan hiukan! Kuinka -- kuinka se olikaan?" kysyi Pentfield, ja +hänen sydämensä kutistui äkkiä kokoon säikähdyksestä, sillä hänestä +tuntui ikäänkuin seisoisi hän pohjattoman kuilun partaalla. + +Mutta Dora jatkoi lavertelemistaan. + +"Ja ajatelkaahan, kun tuli tiedoksi, että Mabel ja minä matkustamme +Klondykeen, niin oli _Every Other Week'issä_, että kun me olemme +poissa, niin tulee 'iloa' Myrdan Avenuelle, mutta tarkoitus oli +luonnollisesti 'ikävää'..." + +"Silloin olette..." + +"Niin, se olen minä, joka olen mrs Hutchinson", jatkoi Dora, "ja niin +luulitte te tietysti koko ajan, että se oli Mabel!" + +"Aivan niin", sanoi Pentfield hitaasti. "Mutta nyt ymmärrän minä. +Reportteri oli vaihtanut nimet... Ja Seattlessa ja Portlandissa olivat +he lainanneet uutisen San Franciscolehdestä." + +Hän seisoi vaiti hetkisen. Mabel oli jälleen kääntynyt häntä kohden, ja +saattoi nähdä, että hänen punastuvat kasvonsa loistivat odotuksesta. +Corry näytti olevan hyvin huvitettu rikkinäisistä mokkasiiniensä +käristä, ja Dora heitti salaisia silmäyksiä kauempana reessä istuvan +Lashkan liikkumattomiin kasvoihin. Lawrence Pentfield tuijotti suoraan +eteensä kohden synkkää tulevaisuutta, missä hän näki itsensä istuvan +juoksevien koirien vetämässä reessä ontuva Lashka sivullaan. + +Ja sitten korotti hän äänensä ja sanoi hyvin avosydämisesti, samalla +kun hän katsoi Mabelia silmiin: + +"Se surettaa minua syvästi. En voinut konsanaan aavistaa mitään +sellaista. Minä luulin teidän menneen naimisiin Corryn kanssa. Ja se on +mrs Pentfield, joka istuu tuolla reessä." + +Mabel Holmes kääntyi sisarensa puoleen niin uupuneen näköisenä, +ikäänkuin koko rasittavan ja pitkän matkan aiheuttama väsymys olisi +äkkiä vallannut hänet. Dora kiersi käsivartensa hänen vyötäisilleen. +Corry Hutchinsonin huomio oli edelleenkin kiintynyt mokkasiineihin. +Pentfield katsahti pikaisesti yhtä toisensa jälkeen, sitten palasi hän +rekeensä. + +"Emme voi jäädä tänne koko päiväksi, kun Peten pienokainen odottaa", +sanoi hän Lashkalle. + +Pitkä piiskansiima suhahti ilmassa, koirat ponnistivat ja reki lähti +liikkeelle. + +"Olin vähällä unohtaa, Corry --", huusi Pentfield takaisin, "on +parasta, että otat sen vanhan asunnon. Sitä ei ole käytetty nyt viime +aikoina. Minä olen rakentanut uuden kukkulalle." + + + + +Liian paljon kultaa. + + +Koska tämä on kertomus kullankaivajamaasta -- ja todempi kertomus kuin +se näyttääkään -- voi melkein odottaa, että tässä puhuttaisiin huonosta +onnesta. Mutta se riippuu näkökohdista. Kink Mitchellin ja Hootchinoo +Billin mielipiteen mukaan, on "huono onni" liian lievä ilmaisumuoto +siitä mitä tapahtui, ja että näillä molemmilla miehillä on luja +vakaumus siitä asiasta, on yleisesti tunnettua Yukonin maassa. + +Oli syksy 1896, kun molemmat miehet saapuivat Yukonin itäiselle +rannalle ja vetivät esille Peterboroughkanootin eräästä +sammalpeitteisestä vajasta. He eivät näyttäneet juuri hyväntuulisilta. +Koko kesän etsittyään kultaa kärsien lukemattomia vaivoja ja suurta +ravinnon puutetta, olivat he itse lopen laihtuneet ja heidän vaatteensa +riekaleina. Moskiittopilvi surisi ilmassa kumpaisenkin pään ympärillä. +Heidän kasvonsa olivat voidellut kokonaan tinasavella. Molemmilla +oli tönkki tätä kosteata savea, ja niin pian kuin joku kohta +kasvonpeitteestä kuivasi ja putosi pois, voideltiin heti uutta sijaan. +Heidän äänensä olivat saaneet rämäjävän valittavan soinnun ja heidän +liikkeensä osoittivat kärtyisyyttä, joka todisti häiritystä unesta ja +turhasta taistelusta noita pieniä, siivekkäitä petoja vastaan. + +"Nuo lurjukset tappavat minut lopuksi", sähisi Kink Mitchell, kun +kanootti sysättiin rannasta virtaan. + +"Kas niin, älähän hätäile nyt! Me olemme pian perillä", sanoi +Hootchinoo Bill teeskennelty iloisuus haudankaltaisessa äänessään, joka +kuulosti melkein kamalalta. "Neljässäkymmenessä minuutissa olemme Forty +Milessä ja sitten -- kirottu pikku paholainen!" + +Hänen toinen kätensä päästi airon ja suuntasi voimakkaan iskun hänen +niskaansa, minkä jälkeen hän mitä höystetyimpiä kirouksia lasketellen +voiteli uuden kerroksen savea piston saaneelle ruumiinosalle. Kink +Mitchell ei ollut vähintäkään huvitettu tästä esiintymisestä. Hän +käytti ainoastaan tilaisuutta voidellakseen paksumman savikerroksen +omaan niskaansa. + +He soutivat yli Yukonin vasemmalle rannalle ja laskivat sitten virtaa +alas kevein aironvedoin, kunnes he neljänkymmenen minuutin sounnin +jälkeen käänsivät veneen äkkiä vasemmalle erään luodon eteläpään +ympäri. Siinä lepäsi Forty Mile äkkiä heidän edessään. Molemmat +kurottausivat ylös ja tarkastelivat näkyä, joka levisi heidän silmiensä +eteen. He katselivat kauan ja tarkasti, antaen veneen sillä aikaa +ajautua virran mukana, ja heidän kasvonsa saivat vähitellen +hämmästyksen ja ihmettelyn ilmeen. Ei ainoatakaan savua kohonnut +satoihin nousevista hirsimajoista. Sieltä ei kuulunut yhtään +puutahalkovan kirveen ääntä, enempää kuin sahan eli vasarankaan. Ei +näkynyt koiria eikä miehiä suurten varastohuoneiden edessä. Ei yhtään +höyrylaivaa ollut rannassa, ei yhtään kanoottia, ei yhtään +tasapohjaista venettä, ei näkynyt minkäänlaisia aluksia. Joki oli yhtä +tyhjä sellaisista kuin kaupunki näytti olevan elämästä ja liikkeestä. + +"Näyttää melkein kuin enkeli Gabriel olisi puhaltanut täällä pieneen +torveensa -- ja sinä ja minä olisimme tulleet hiukan myöhään", +huomautti Hootchinoo Bill. + +Hän sanoi tämän aivan huolettomasti, ikäänkuin sellaisessa tapauksessa +ei olisi mitään tavatonta eli merkillistä. Ja Kink Mitchellin vastaus +tuli yhtä huolettomasti -- ikäänkuin hänkään ei olisi tiennyt mistään +erityisestä mielenliikutuksesta. + +"Elikkä ikäänkuin he kaikki olisivat olleet baptisteja ja ottaneet +alukset matkustaaksensa vesitietä", lisäsi hän. + +"Isä-ukko siellä kotona oli baptisti", jatkoi Hootchinoo Bill. "Ja hän +väitti aina, että se oli neljäkymmentätuhatta peninkulmaa lähempänä +sitä tietä." + +Siihen loppuikin heidän pilansa. He laskivat rantaan ja kiipesivät ylös +korkeaa rantaäyrästä. He tunsivat epämääräistä, juhlallista pelkoa +vaeltaessaan läpi autioiden katujen. Kaupunki kylpi auringonpaisteessa. +Hieno tuulenhenki sai köydet lepattamaan lipputankoa vasten Caledonia +Dance Hallin suljettujen porttien edessä. Moskiitot surisivat, rastaat +lauloivat ja pikkulintuset hyppelivät nälkäisinä hökkelien välissä; +mutta yhtään ihmistä ei näkynyt eikä ainoatakaan merkkiä ihmiselämästä. + +"Olen kuolemaisillani väsymyksestä", sanoi Hootchinoo Bill, ja alensi +tahtomattaan äänensä käheäksi kuiskaukseksi. + +Toveri nyökäytti ainoastaan vastaukseksi; häntä ei haluttanut häiritä +äänellään hiljaisuutta. He kulkea laahustivat synkkinä ja äänettöminä, +kunnes he viimein hämmästyivät saadessaan nähdä avoimen oven. Oven +yläpuolelle oli asetettu karkeasti maalattu kyltti, joka ulottui koko +rakennuksen leveyden ja ilmoitti, että tässä oli "Monte Carlo". Oven +luona tuolilla istui mies hattu vedettynä silmille paistattaen itseään. +Hän oli vanha mies. Niin hyvin parta kuin hiuksetkin olivat pitkät ja +valkoiset ja patriarkkaliset. + +"Eikö tuo ole vanha Jim Cummings, joka samoin kuin mekin on tullut +liian myöhään ylösnousemukseen?" sanoi Kink Mithell. + +"Hyvin luultavaa, että hän ei ole kuullut Gabrielin puhallusta", myönsi +Hootchinoo Bill. "Halloo, Jim -- herääpäs!" huusi hän heti perään. + +Ukko liikkui hyvin hitaasti, vilkautti silmäänsä ja mutisi +koneellisesti: "Mitä saa olla, hyvät herrat? Mitä saa olla?" + +He seurasivat häntä sisään ja heittäysivät istumaan pitkän pöydän +ääreen, missä muinoin oli puolella tusinalla sukkelalla tarjoilijalla +täysi työ palvellessaan vieraita. Suuri huone, jonka tavallisesti +täytti elämä ja liike, oli nyt hiljainen ja synkkä kuin hauta. Ei +kuulunut noppien räminää eikä norsunluisten kuulien surinaa. +Roulette- ja faraopöydät muistuttivat hautakiviä kanfastipeitteitensä +alla. Ei yhtään hilpeätä naisääntä kuulunut viereisestä tanssisalista. +Vanha Jim Cummings kuivasi lasia kihdinmurtamalla kädellään, ja Kink +Mitchell piirteli nimikirjaimiaan pöydän tomuun. + +"Missä ovat tytöt?" huusi Hootchinoo Bill teeskennellyllä hilpeydellä. + +"Poissa", vastasi vanhus äänellä, joka oli yhtä heikko ja iäkäs kuin +hän itsekin, ja yhtä vapiseva kuin hänen kätensä. + +"Missä ovat Bidwell ja Barlow?" + +"Poissa." + +"Ja Sweetwater Charley?" + +"Poissa." + +"Entä hänen sisarensa?" + +"Poissa hänkin." + +"No, mutta tyttärenne Sally ja hänen pienokaisensa?" + +"Poissa -- kaikkityyni poissa." Ukko pudisti surullisesti päätänsä ja +alkoi hajamielisesti käsitellä tomuisia pulloja. + +"Mutta sinä suuri pyhä Antonius -- mihin he ovat joutuneet?" puhkesi +Kink Mitchell puhumaan, tuskin kyeten enää hillitsemään itseään. "Ette +kait tarkoita, että rutto on raivonnut täällä?" + +"Oo -- mutta ettekö ole sitten kuulleet mitään _siitä_?" Vanhus nauroi +hiljaa. "Hehän ovat kaikkityyni lähteneet matkalle Dawsoniin." + +"Mikä se on?" kysyi Bill. "Joku lahtiko? Eli anniskelupaikka? Vai onko +se joku paikkakunta?" + +"Ettekö te ole koskaan kuullut puhuttavan Dawsonista?" Ukko nauroi +ääneensä. "Dawsonhan on kaupunki, suurempi kuin Forty Mile -- niin sir, +suurempi kuin Forty Mile." + +"Minä olen ollut tässä maassa seitsemän vuotta", ilmoitti Bill +painolla, "ja minä otan vapauden sanoa, että en ole koskaan kuullut +puhuttavan siitä citystä ennen. Halloo! Saammeko vähän lisää tätä +whiskyä! Teidän uutisenne ovat tehneet minut aivan väsyneeksi, +totisesti, sen ovatkin tehneet. Noo, mutta missä sijaitsee sitten tuo +Dawson, josta puhutte?" + +"Suurella, aukealla tasangolla lähellä Klondyken suuta", vastasi vanha +Jim. "Mutta missä olette molemmat olleet koko kesän?" + +"Sen ei juuri luulisi liikuttavan teitä, missä me olemme olleet", +kuului Kink Mitchellin juro vastaus. "Mutta niin paljon voin minä sanoa +teille, että me olemme olleet siellä, missä on moskiittoja niin +paksulta, että täytyy viskata keppi ilmaan voidakseen nähdä auringon ja +saadakseen tietää mikä aika päivästä jo on. Enkö ole oikeassa, Bill?" + +"Aivan oikeassa olet", sanoi Bill. "Mutta tuosta Dawsonpaikasta +puhuttaessa -- kuinka he ovat sinne joutuneet, Jim?" + +"Sai kokonaisen unssin pannuunsa erään lahden luota, jonka nimi on +Bonanza, eivätkä he ole tulleet kalliokerrokseen vielä." + +"Kuka löysi sen?" + +"Carmack." + +Kun toverukset kuulivat löytäjän nimen, tuijottivat he toisiinsa inhon +ilme kasvoillansa. Mutta sitten nyökäyttivät he hyvin juhlallisesti. + +"Siwash George", virkkoi Hootchinoo Bill halveksivasti. + +"Squaw-mies", pilkkasi Kink Mitchell. + +"Minä en vaan panisi mokkasiineja jalkaani vaivautuakseni sen takia, +mitä _hän_ on löytänyt", sanoi Bill. + +"Sanon samaa", selitti toveri. "Mies, joka on niin hiton laiska, että +ei viitsi panna tikkua ristiin! Juuri sen vuoksi lyöttäysikin hän +indiaanein kanssa yhteen. Luuletteko, että hänen musta lankonsa -- +antakaas kun muistelen -- Skookum Jim, vai mitä? luuletteko hänen +olevan siellä mukana?" + +Ukko Cummings nyökäytti. "Tietysti -- ja vielä lisäksi -- koko Forty +Mile, lukuunottamatta minua ja muutamia vaivaisia." + +"Ja juopporatteja", lisäsi Kink Mitchell. + +"Ee-iipäs, sir!" huudahti vanhus vakuuttavasti. + +"Minä uskallan lyödä vetoa, että rapajuoppo Henkins ei ole matkassa!" +huusi Hootchinoo Bill varmana. + +Jimin vanha naama kirkastui. "Olkoon menneeksi, Bill -- ja nyt olette +hävinneet." + +"Miten ihmeessä malttoi se vanha juoppolalli lähteä täältä?" kysäsi +Mitchell. + +"He sitoivat hänet ja heittivät hänet veneeseen", selitti vanha Jim. +"He tulivat suoraan tänne, tulivat kun tulivatkin, ja ottivat hänet +tuolilta tuolta nurkasta, kolme juopporattia löysivät he lisäksi pianon +alta. Ja minä sanon teille, että koko joukko lähti sellaisella +kiireellä matkalle Dawsoniin ylöspäin Yukonia, ikäänkuin itse +paholainen olisi ollut heidän kintereillään -- naisia, puolikasvuisia +ja pikkulapsia, koko konkkaronkka. Bidwell tuli minun luokseni ja +sanoi: 'Minä toivon, että te pidätte huolta Monte Carlosta, Jim', sanoi +hän. 'Minäkin lähden mukaan.' -- 'No, mutta missä on Barlow sitten?' +sanoin minä. 'Jo matkalla', sanoi hän, 'ja minä seuraan jälessä +whiskylastin kanssa.' Ja antamatta minulle aikaa kertaakaan sanoa ei, +ryntäsi hän suoraa päätä veneeseensä, ja sauvoi sitten jokea ylös kuin +mielipuoli. Siitä saakka olen ollut täällä, enkä ole tarjonnut +ainoatakaan lasia tätä ennen, vaikka on jo kolme päivää kulunut hänen +lähdöstään." + +Molemmat toverukset katsoivat toisiinsa. + +"Saakeli sitä, Kink!" puhkesi Hootchinoo Bill puhumaan. "Näyttääpä +ikäänkuin me kuuluisimme senkaltaiseen väkeen, jolla on vaan haarukat +käsillä, kun velliä sataa." + +"Mutta siellähän on täydellinen kokoelma pojannulkkeja, juopporatteja +ja kulkureja!" sanoi Kink Mitchell. + +"Ja squaw-miehiä", lisäsi Bill. "Ei ainoatakaan oikeata kullankaivajaa +koko roskajoukossa." + +"Kaikkien oikeitten kullankaivajain, kuten sinun ja minun, Kink, osana +on", jatkoi hän akadeemisella kaunopuheliaisuudella, "hikoilla ja +raataa Birch Creekin tiellä. Ei ainoatakaan oikeata kullankaivajaa ole +mukana siinä kouhossa Dawsonin matkueessa, ja sen minä sanon suoraan, +että minä en ota yhtä ainoata askelta minkään Carmackin löydön vuoksi. +Ainakin tahdon ensiksi nähdä minkä väristä hiekka on." + +"Olen samaa mieltä", myönsi Mitchell. "Juokaamme vielä lasillinen." + +Sitten kun he olivat tehneet päätöksensä, vetivät he kanootin maihin, +kantoivat lastin majaansa ja valmistivat päivällisen. Mutta kun +iltapäivä oli käsissä, alkoivat he tulla kärtyisiksi. He olivat +tottuneet siihen hiljaisuuteen, joka vallitsee suurissa erämaissa, +mutta tämä haudankaltainen hiljaisuus kaupungissa kiusasi heitä. He +hämmästyttivät usein itseään koettamalla kuunnella tuttuja ääniä -- +"odottivat, että jokin ääntäs, joka ei tehnyt sitä", kuten Bill selitti +asian. He vaelsivat läpi autioiden katujen takaisin Monte Carloon +saadakseen enemmän juomista, ja kulkivat pitkin joen rantaa +höyrylaivojen lastauspaikalle, missä nyt ainoastaan vesi pihisi ja +poreili ja lohet hyppelivät ilmaan, kirkkaat suomut välähdellen +auringonvalossa. + +He istuutuivat varjoon varastohuoneen eteen ja keskustelivat +keuhkotautisen asiamiehen kanssa, jonka verensyöksyn pelko oli saanut +jäämään jälelle. Bill ja Kink kertoivat hänelle, kuinka heillä oli nyt +aikomus majoittua mökkiinsä ja levätä kesän raskaan työn jälkeen. He +viittasivat jonkinlaisella mahtipontisuudella, joka puoleksi +oli tarkoitettu herättämään luottamusta ja puoleksi kehoitti +vastaväitteisiin, kuinka perinpohjin he nauttisivat laiskuudestaan. +Mutta asiamiestä ei huvittanut vähääkään tämä. Hän johti keskustelun +heti takaisin suureen malmilöytöön Klondykessa, ja heidän oli mahdoton +saada häntä pois tästä aineesta. Hän ei voinut ajatella mitään muuta, +ei mistään muusta puhua, ja vihdoin Hootchinoo Bill suorastaan suuttui. + +"Helvettiin Dawsoneinenne, sanon minä!" huudahti hän. + +"Sanon samaa", selitti Kink Mitchell ja jatkoi: "niinkuin se nyt +jotakin olisi -- pelkästään poikaloppien ja paitaressujen huvimatka." + +Mutta nyt tuli eräs vene näkyviin alhaaltapäin virtaa. Se oli +pitkulainen ja kapea ja pysytteli aivan lähellä rantaa. Veneessä seisoi +kolme miestä, jotka ponnistelivat kaikin voimin eteenpäin vastavirtaa +pitkillä sauvomilla. + +"Nähtävästi Circle Citystä", sanoi asiamies. "Minä olen odottanut heitä +koko iltapäivän. Forty Mile on sataseitsemänkymmentä peninkulmaa edellä +heitä. Mutta he eivät ole, vieköön minut hiisi, kadottaneet +hituistakaan aikaa." + +"Ja nyt istumme tässä aivan rauhallisina ja katsomme, kun he ryntäävät +ohi", selitti Bill jonkinlaisella mielihyvällä. + +Hän oli tuskin ehtinyt lopettaa lausettaan, kun uusi vene tuli +näkyviin, ja parin minuutin kuluttua seurasi tätä kaksi muuta. Nyt oli +ensimmäinen vene rannalla istuvien miesten kohdalla. Veneessä olijat +eivät lakanneet sauvomasta tervehdyksiä vaihdettaessa, ja vaikka kovan +vastavirran vuoksi vene pääsi hyvin hitaasti etenemään, oli se puolen +tunnin kuluttua kadonnut näkyvistä. + +Ja alhaaltapäin tuli ehtimiseen vene veneen perästä, loppumattomiin. +Bill ja Kink alkoivat tulla vielä enemmän pahalle tuulelle. He +vilkasivat vähäväliä varkain, vaanien ja kysyvästi toisiinsa, ja jos +heidän katseensa kohtasivat, katsoivat he hämillään pois. Kunnes +viimein heidän katseensa kohtasivat kummankaan väistämättä. + +Kink avasi suunsa jotain sanoakseen, mutta ei saanut sanaakaan +suustansa. Hän istui ja haukotteli, katsoen yhäti toveriaan. + +"Juuri minun ajatukseni asiasta, Kink", sanoi Bill. + +He katsoivat happamesti toisiinsa, ja ikäänkuin äänettömästä +sopimuksesta nousivat he lähteäkseen asuntoonsa; vähitellen lisäsivät +he vauhtia ja majalleen saapuivat he kaikin voimin juosten. + +"Emme voi kadottaa vähääkään aikaa, kun kaikki nuo ryntäävät +eteenpäin", jupisi Kink työntäessään hapatuskannun papuruukkuun +toisella kädellä ja haaliessaan paistinpannua ja kahvikeittiötä +toiseen. + +"Emme tietystikään", läähätti Bill, joka jo oli työntäytynyt olkapäitä +myöten vaatesäkkiin jossa heillä oli talvisukkansa ja alusvaatteensa. +"Ja sen minä sanon sinulle, Kink -- älä unohda hiivaa, joka on siellä +hyllyllä uunin takana." + +Puoli tuntia myöhemmin olivat he laittamassa venettään matkakuntoon, +asiamiehen lasketellessa sukkeluuksia heikoista kuolevaisraukoista ja +kultakuumeen tarttuvaisuudesta. Mutta kun Bill ja Kink painoivat pitkät +sauvoimensa pohjaan ja alkoivat sauvoa venettä virtaa ylös, huusi hän +heidän jälkeensä: + +"No, onnea matkalle sitten! Älkää unohtako merkitä palstaa eli paria +minullekin!" + +He nyökäyttivät innokkaasti vastaukseksi ja tunsivat syvää sääliä tuota +onnetonta raukkaa kohtaan, joka oli pakoitettu jäämään jälelle. + + * * * * * + +Kink ja Bill ponnistelivat kovasti. Pohjoismaassa vallitsevan lain +mukaan vievät ryntäyksessä voiton nopeat, palstat valtaavat väkevät -- +ja sitten ottaa kruunu etuoikeuksiensa nojalla naapuripalstat +itselleen. Kink ja Bill olivat sekä nopeita että vahvoja. He +suorittivat tuon vaivaloisen matkan pitkin, heilahtavin ottein, joka +tykkänään musersi pari vastatullutta, jotka yrittivät pysytellä heidän +rinnallaan. Lähdettyään Forty Milestä olivat molemmat miehet +sivuuttaneet jok'ainoan Circle Cityn veneen, kun he lähellä Dawsonia +olivat voittaneet veneenpituisen matkan ensimäisestä niistä ja +jättäneet sen miehistön arveluttavan matkan päähän jälkeensä, kun he +alottivat matkan maitse. + +"Äh! Tuskin voi nähdä toisiaan savulta", sanoi Hootchinoo Bill nauraen, +kuivatessaan hikeä otsaltaan. Hän katsahti nopeasti tietä pitkin, jota +he olivat tulleet. Siellä näkyi kolme miestä tulevan käyden puiden +välissä. Kaksi muuta seurasi heitä kintereillä, ja heti heidän jälessä +tuli muuan mies ja nainen näkyviin. + +"Tule, Kink! Kiirehdi! Kiirehdi!" + +Bill joudutti askeleitaan. Mitchell katsahti äkkiä taaksensa. + +"Minä lupaan, että he tulevat juoksemaan minkä käpälistä lähtee!" + +"Ja tuolla on yksi, joka on jo juossut juoksunsa loppuun", sanoi Bill +ja osoitti tiensyrjään. + +Siellä makasi mies selällään ja läähätti äärimmäisilleen uupuneena. +Hänen kasvonsa olivat sinisenkalpeat, silmät olivat pullistuneet päästä +ulos ja lasimaiset -- hän näytti aivan kuolleelta. + +"_Chechaquo_!" murahti Kink Mitchell halveksuvasti. Se oli vanhan +"hapatuksen" ylenkatsetta "vihreitä" kohtaan -- heitä, jotka olivat +varustetut "itsestäänkäyvillä" jauhoilla ja jotka käyttivät +hiivajauhoja korppuihinsa. + +Molemmilla toveruksilla oli vanhan tavan mukaan aikomus alottaa +etsiminen alhaaltapäin virtaa, mutta kun he eräästä puuhun naulatusta +tiedonannosta näkivät, että jo oli "_Valtaus 87 Alapuolella_" -- mikä +merkitsi samaa kuin runsaasti kahdeksan peninkulmaa Discoveryn +alapuolella -- muuttivat he mieltä. Nuo kahdeksan peninkulmaa +taivallettiin vajaassa kahdessa tunnissa. Tämä oli murhaavaa nopeutta, +kun ottaa huomioon vaikeakulkuiset tiet ja he sivuuttivat +parisenkymmentä uupunutta, jotka olivat vaipuneet tienoheen. + +Discoveryssä tiedettiin hyvin vähän miten vesireitin yläosan laita oli. +Carmackin langolla, Skookum Jimillä, oli hämärä aavistus, että palstat +olisivat vallatut niin pitkälti kuin 30:een, mutta kun Kink ja Bill +näkivät _79 Yläpuolelle_ kuuluvat nurkkatolpat, heittivät he +kantamuksensa maahan ja heittäytyivät alas tupakoimaan. Kaikki heidän +ponnistuksensa olivat olleet turhia. Bonanza oli vallattu alusta +loppuun, "niin kauas kuin saattoi nähdä yli seuraavan vuoriselänteen", +valitti Bill samana iltana, kun he paistoivat silavaansa ja keittivät +kahviansa Carmackin nuotiolla Discoveryssä. + +"Koettakaa 'Piskuista'", ehdotti Carmack seuraavana aamuna. + +"Piskuinen" oli leveä puro, joka laski Bonanzaan _7 Yläpuolella_ +kohdalla. He ottivat hänen neuvonsa vastaan kaikella sillä +ylimielisellä halveksumisella, jota "hapatus" tuntee squaw-miestä +kohtaan, ja he viettivät sensijaan päivänsä Adam's Creekin, erään +toisen Bonanzaan laskevan vesistön luona, joka näytti heistä +lupaavammalta. Mutta vanha juttu taasen -- vallattu niin pitkälti kuin +silmä voi kantaa. + +Kolmena päivänä kertasi Carmack neuvonsa, ja kolmena päivänä +kuuntelivat he sitä halveksivan näköisinä. Mutta neljäntenä päivänä ei +heillä ollut mitään muutakaan paikkaa tutkittavana ja senvuoksi +lähtivät he kävelemään "Piskuista" ylöspäin. He tiesivät, että siellä +todenperästä ei löytynyt monta valtausta ennestään, mutta ei ollut +heilläkään aikomusta tehdä mitään sellaisia. He tekivät retken sinne +pikemmin päästääkseen pahan tuulensa valloilleen kuin mistään muusta +syystä. He olivat tulleet sekä ruokottomiksi että epäileväisiksi. He +pilkkasivat ja tekivät ivaa kaikesta ja solvasivat jokaista +_chechaquo'ta_, jonka he kohtasivat tiellä. + +Valtaukset loppuivat _Numero 23:een_. Jälellä oleva osa vesireittiä oli +vielä valtaamatta. + +"Hyvä hirvilaidun", selitti Kink Mitchell pilkallisesti nauraen. + +Mutta Bill mittasi vakavan näköisenä viisisataa jalkaa puroa ylöspäin +ja asetti nurkkatolpat. Hän oli saanut käsiinsä kynttilälaatikon +pohjan, ja sen sileälle puolelle kirjoitti hän: + + Tämä hirvilaidun on varattu ruotsalaisille ja _chechaquo'ille_. + + Bill Rader. + +Kink luki hyväksyvän näköisenä kirjoituksen ja sanoi sitten: "Koska +olen samaa mieltä, niin voin minäkin kirjoittaa mielelläni alle." + +Ja niin lisättiin myöskin nimi Charles Mitchell ilmoituksen alle. Monen +vanhan "hapatuksen" kasvot loistivat sinä päivänä nähdessään tuon +sukulaissielun selityksen. + +"Noo, miltä tuntui 'Piskuinen'?" kysyi Carmack kun he tulivat takaisin +leiriin. + +"Hiiteen koko 'Piskuinen'!" kuului Hootchinoo Billin vastaus. "Minulla +ja Kinkillä on aikomus lähteä etsimään Too Much Gold, kun olemme ensin +levähtäneet." + +"Too Much Gold" oli tarumainen vesireitti, josta kaikki "hapatukset" +uneksivat, ja, otaksuttiin, että siellä oli niin paksulti kultaa, että +voidakseen huuhtoa sitä, ensin täytyi sora luoda sulkuihin. Mutta +muutamien päivien lepo, jonka toverukset soivat itselleen ennen +löytöretkeään, sai aikaan pienen muutoksen heidän suunnitelmissaan. +Paikalle saapui nimittäin muuan ruotsalainen, joka nimitti itseään Ans +Handersoniksi. + +Ans Handerson oli koko kesän tehnyt työtä päiväpalkalla Miller +Creek'issä, kaukana Sixty Milen luona, ja kun kesä oli mennyt, +oli hän harhaillut ylös Bonanzaa, samalla tapaa kuin moni muu +kullanetsimiskiihkon laineilla ajelehtimaan joutunut kiertolainen, +joita sellaisia tulvi ristiin rastiin yli maan. Hän oli pitkä ja +hontelo. Hänen käsivartensa olivat pitkät kuin esihistoriallisen +ihmisen, ja hänen suurilla rystysillä varustetut kätensä olivat ankaran +työn vääntämät ja kovettamat. Hän oli hidaspuheinen ja -liikkeinen, ja +hänen silmänsä -- yhtä siniset kuin hänen tukkansa oli keltainen -- +näyttivät olevan täynnä ikuista unelmoimista, jonka sisältöä yksikään +ihminen ei tiennyt, ja kaikista vähimmän hän itse. Kenties johtui tämä +ikuisen unelmoimisen ilme äärettömästä ja sisällyksettömästä +yksinkertaisuudesta. Joka tapauksessa ymmärsivät hänet tällä tavoin +kaikki tavalliset miehet, eikä Hootchinoo Bill'issä ja Kink +Mitchell'issä ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. + +Molemmat toverit olivat kuluttaneet päivän vieraskäynneillä +ja juttuamisella, ja iltapuolella he menivät tilapäiseen +kokoontumispaikkaan -- suureen telttaan, jossa kulkurit leväyttivät +väsyneitä raajojaan ja jossa myytiin huonoa whiskyä dollarilla lasi. +Mutta kun ainoa raha, jota käytettiin, oli kultahiekka ja kun liikkeen +omistaja piti ylipainoa vaakakupeissaan, maksoi whisky enemmän kuin +dollarin. Bill ja Kink eivät juoneet ollenkaan, pääasiallisesti siitä +syystä, että heidän ainoa ja yhteinen hiekkapussinsa ei ollut niin +hyvin täytetty, että voi montakaan kertaa käydä vaakakupissa. + +"Tiedätkö mitä, Bill -- minä olen saanut vihiä _chechaquo'sta_, jolla +on säkki jauhoja", sanoi Mitchell riemuitsevasti toverilleen. + +Bill näytti mielenkiintoiselta ja tyytyväiseltä. Oli puute ravinnosta, +ja molemmat miehet olivat huonosti varustetut tutkimustensa varalta Too +Much Gold'in suhteen. + +"Jauhot maksavat dollarin naula", vastasi hän. "Mutta kuinka sinä +luulet saavasi niitä?" + +"Annamme hänen ostaa puolet valtauksestamme", vastasi Kink. + +"Mistä valtauksesta?" Bill näytti olevan ymmällään. Mutta sitten muisti +sen tilan, jonka hän oli viitoittanut ja varannut ruotsalaisille, ja +hän huudahti: "O-hoo!" + +"Mutta minä en saisi silloin kitsastella sen suhteen", lisäsi hän. +"Anna hänen saada kaikki, kunhan vaan sinä pidät varasi -- ole oikein +antelias!" + +Bill pudisti päätään. "Jos minä tekisin niin, saattaisi hän pitää +korvansa auki ja jättää kaupan sikseen. Ei -- minä annan sen sijaan +hänen tietää, että tuota paikkaa pidetään erittäin arvokkaana, ja että +me emme koskaan luopuisi puolesta osuudestamme, ellemme olisi kokonaan +vailla elintarpeita. Jälestäpäinhän voimme luovuttaa hänelle koko +hoidon." + +"Jollei kukaan huomaa vehkeitämme ja ota valtausta takavarikkoon", +huomautti Bill, vaikka hän tunsikin itsensä sangen tyytyväiseksi, kun +oli toivo saada tuo viitoitettu alue vaihdetuksi jauhosäkkiin. + +"Ei", vakuutti Kink rauhoittavasti. "Sillä on numero 24 ja pysyy meillä. +_Chechaqouo't_ ottivat kuitenkin asian vakavalta kannalta ja alkoivat +viitoittaa siitä, mihin sinä olit lopettanut. He ovatkin jo +viitoittaneet yli vedenjakajan. Minä puhuttelin juuri erästä heistä, ja +hän oli tullut takaisin jaloissaan suonenveto." + +Juuri silloin he kuulivat ensi kerran Ans Handersonin puhuvan, +pitkäveteisesti ja sanoja tapaillen. + +"Minä pidän tilasta", sanoi hän paikan isännälle. "Ja minä luulen, että +otan osuuden." + +Molemmat toverukset vilkuttivat silmää toisilleen, ja muutamia +minuutteja myöhemmin istui kummastunut ja kiitollinen ruotsalainen ja +joi huonoa whiskyä yhdessä kahden kovasydämisen muukalaisen +kanssa. Mutta hänen päänsä oli yhtä luja kuin heidän sydämensä. +Kultahiekkapussi oli yhtenään vaakakupissa, ja Kink Mitchell tarkasteli +sitä huolellisesti, mutta Ans Handerson ei kuitenkaan tahtonut sulaa. +Hänen sinisissä silmissään näyttivät ikuiset unelmat päilyvän ikäänkuin +kesäisen järven pinnalla ja loistavan hetkisen, mutta tämä johtui +pikemmin puheesta kullasta ja kuparikattiloista, joista hän kuuli +hämärästi rupateltavan, kuin whiskystä, joka niin helposti solui ulos +hänen kurkustaan. + +Molemmat toverukset olivat aivan epätoivoisia, vaikkakin näyttivät +hyväntahtoisilta ja olivat äänekkäitä puheissaan ja teoissaan. + +"Älkää välittäkö minusta, ystäväni", Hootchinoo Bill nikotteli, käsi +Ans Handersonin olkapäällä. "Ota toinen drinkki. Juhlimme juuri tässä +Kinkin syntymäpäivää. Hän on partnerini, Kink, Kink Mitchell. Entäs +mikä mahtaa olla nimenne?" + +Tämän selvittyä hänen kätensä laskeutui painavana Kinkin selkään, ja +Kink teeskenteli kömpelöä hämillisyyttä sen vuoksi, että oli +toistaiseksi juhlinnan keskipiste, kun taas Ans Handerson näytti +tyytyväiseltä ja pyysi heitä juomaan kanssaan. Tämä oli ensimmäinen ja +viimeinen kerta, kun hän tarjosi, kunnes peli muuttui ja hänen +säästäväinen sielunsa kiihottui uudenlaiseen tuhlaavaisuuteen. Mutta +hän maksoi juomat melko terveennäköisestä pussista. "Ei vähempää kuin +kahdeksansataa siinä", laskelmoi ilvessilmäinen Kink, minkä perusteella +hän käytti ensimmäistä tilaisuutta yksityiseen keskusteluun Bidwellin, +huonon whiskyn ja teltan omistajan kanssa. + +"Tässä on pussini, Bidwell", Kink sanoi luottavaisena ja varmana, jonka +vanha hapatus suo toinen toiselleen. "Punnitse siihen vain +viisikymmentä dollaria muutamaksi päiväksi, ja me olemme sinulle +kiitollisia, Bill ja minä." + +Senjälkeen toistuivat pussin matkat vaa'alle tiheämmin, ja Kinkin +syntymäpäivän vietto kävi varsin hilpeäksi. Hän jopa yritti laulaa +vanhojen hapatusten klassikkoa 'Kielletyn hedelmän mehu', mutta lopetti +kesken ja hukutti hämmennyksensä uuteen kierrokseen juomia. Bidwellkin +kunnioitti häntä parilla kierroksella talon laskuun; hän ja Bill olivat +kunnon kekkulissa siihen mennessä, kun Ans Handersonin silmäluomet +alkoivat lupsahdella ja hänen kielensä osoitti löystymisen merkkejä. + +Bill muuttui hellämieliseksi, sitten luottavaiseksi. Hän kertoi huolensa +sekä kovan onnensa baarin omistajalle ja koko maailmalle yleensä sekä +Ans Handersonille erityisesti. Hän ei tarvinnut mitään näyttelijän +ominaisuuksia osaansa varten. Huono whisky piti siitä huolen. Hän sai +itsensä hyvin surulliseksi itsensä ja Billin vuoksi, hänen kyyneleensä +olivat vilpittömiä kertoessaan, kuinka hän ja hänen partnerinsa olivat +harkinneet myydä puoliosuuden hyvästä maasta vain siksi, että heillä +oli kova puute muonasta. Myös Kink kuunteli ja uskoi. + +Ans Handersonin silmät kiilsivät viekkaasti ja hän kysyi: "Paljonko +ajattelitte pyytää?" + +Bill ja Kink eivät kuulleet häntä, joten hänen oli toistettava +kysymyksensä. He vaikuttivat haluttomilta. Hän kävi innokkaammaksi, +heilui edes takaisin pitäen kiinni baaritiskistä ja ollen pelkkänä +korvana heidän neuvotellessaan hieman syrjässä ja kiistellessään, +pitäisikö heidän vai eikö ja ollen eri mieltä näyttämökuiskauksin +hinnasta, joka heidän tulisi määrätä. + +"Kaksisataa -- hik -- ja viisikymmentä", Bill ilmoitti lopulta, "mutta +ehkä emme sittenkään myy." + +"Mikä on kauhean viisasta, jos saan sanoa tähän väliin", vakuutti +Bidwell. + +"Niin kyllä", lisäsi Kink. "Emme ole armeliaisuushommissa jakelemassa +ilman ja runsaasti ruotsalaisille ja valkoisille miehille." + +"Otetaanpa lisää juomaa", nikotteli Ans Handerson ovelasti vaihtaen +aihetta suotuisampaan ajankohtaan. + +Ja sitten, saadakseen aikaan tuon suotuisamman ajankohdan, hänen oma +pussinsa alkoi liikkua hänen suuren taskunsa ja vaa'an väliä. Bill ja +Kink olivat varautuneita, mutta lopulta he antoivat periksi hänen +taivutteluilleen. Tästä hän kävi varovaiseksi ja veti Bidwellin +syrjään. Hän hoippuroi kovasti ja tukeutui Bidwelliin kysyessään: + +"Luuletteko, että nuo miehet ovat luotettavia?" + +"Aivan varmasti", vastasi Bidwell innokkaasti. "Olen tuntenut heidät +useita vuosia. Vanhoja hapatuksia. Kun he myövät osuuden, niin he +myövät osuuden. Eivät ole mitään petkuttajia." + +"Luulen, että ostan", selitti nyt Ans Handerson ja hoippuroi takaisin +toisten luo. + +Mutta nyt hän vaipui haaveiluihin ja antoi tietää, että hän tahtoi +saada joko koko valtauksen tai ei mitään. Tämä kiihoitti Hootchinoo +Bill'in vihan vimmaan. Hän piti salamoivan puheen _chechaquo'itten_ ja +ruotsalaisten "pöyhkeydestä". Mutta hän torkahti kesken lauseen, puhe +loppui korisevaan ääneen ja pää vaipui rinnalle. Mutta niinpiankuin +Kink tai Bidwell nipisti häntä, oli hän heti valmis purkamaan uuden +parjaustulvan. + +Ans Handerson istui rauhallisena kaiken tämän kuluessa. Jokainen +haukkumasana lisäsi hänen mielestään valtauksen arvoa. Saattoihan niin +suurella vastahakoisuudella olla ainoastaan _yhdenlainen_ todistus +hänelle, ja hän tunsi suurta huojennusta, kun Hootchinoo Bill kaatui +kuorsaten lattialle ja hän saattoi kääntyä hänen helpommin +taivutettavissa olevan yhtiökumppaninsa puoleen. + +Kink Mitchell antoi puhutella itseään, mutta hän oli huono laskumies. +Hän vuodatti viljalti kyyneleitä, mutta oli taipuvainen myymään puolet +osuutta kahdestasadasta viidestäkymmenestä dollarista -- tai myös +kaikki seitsemästäsadasta viidestäkymmenestä. Ans Handerson ja Bidwell +koettivat kaikin tavoin saada häntä luopumaan väärästä käsityksestään +murto-osista, mutta heidän ponnistuksensa olivat turhat. Hän valitteli +ja vuodatti kyyneleitä sekä tiskille että heidän hartioilleen, mutta +nämä kyyneleet eivät kuitenkaan voineet poistaa hänen päähänpistoaan, +että jos puoli on kahdensadan viidenkymmenen dollarin arvoinen, niin on +kaksi puolta kolme kertaa arvokkaampi. + +Lopultakin -- itse Bidwell'kin muisti vain hämärästi, miten yö oli +kulunut -- tehtiin kauppakirja -- jossa Bill Rader ja Charles Mitchell +luopuivat kaikista oikeuksistaan ja vaatimuksista valtaukseen _24 +Eldorado_ -- jonka nimen puro oli saanut joltakin optimistiselta +_checaquo'lta_. + +Kun Kink oli allekirjoittanut, koettivat kaikki kolme yhdistynein +voimin saada Bill'iä hereille. Kynä kädessä hän sitten istui kauan ja +huojui edestakaisin asiapaperin yli. Kun kallisarvoinen allekirjoitus +oli viimeinkin saatu tehdyksi ja kauppasumma maksettu, huokasi +ruotsalainen syvään, ryömi pöydän alle ja nukahti. Siellä hän sitten +makasi ja näki kuolemattomia uniaan aamuun saakka. + +Mutta päivä oli kylmä ja harmaja. Häntä vilusti. Ensi töikseen hän +itsetiedottomasti ja koneellisesti tunnusteli pussiaan. Hän kauhistui +sen keveyttä. Muisto yön tapauksista selkisi vähitellen hänen +aivoissaan. Sitten hän kuuli karkeita ääniä. Hän avasi silmänsä ja +kurkisteli pöydän alta. Pari aamunvirkkua -- tai oikeammin koko yön +matkalla ollutta miestä keskusteli Eldorado Creekin täydellisestä +arvottomuudesta. Ans Handerson peljästyi, koetteli taskujaan ja sai +käteensä _24 Eldorado'n_ kauppakirjan. + +Kymmenen minuuttia sen jälkeen herätti ruotsalainen, silmät rajusti +tuijottaen, Hootchinoo Bill'in ja Kink Mitchell'in jotka nukkuivat +vaippoihinsa kääriytyneinä, ja tyrkytti heille sangen töhryistä +asiapaperia. + +"Minä luulen, että otan pois rahani", soperteli hän, "minä luulen, että +otan pois rahani." + +Hänellä oli kyyneleitä silmissä ja kurkussa. Ne vierivät pitkin hänen +poskiaan, kun hän lankesi polvilleen toverusten eteen ja kerjäsi ja +rukoili. Mutta Bill ja Kink eivät nauraneet hänelle. He olisivat +niinmuodoin voineet olla kovasydämisempiä kuin olivat. + +"Ensi kertaa kuulen nyt miehen itkeä tillittelevän kaivososuuden +tähden", sanoi Bill. "Ja minä otan itselleni vapauden sanoa, että se on +kerrassaan tavatonta." + +"Sitä samaa minäkin", selitti Kink Mitchell. "Onhan kaivososuuksien +ostaminen aivan yhtä tavallinen kuin hevosten ostaminen." + +Heidän ihmettelynsä oli täysin oikea. He eivät voineet kuvitellakkaan, +että he itse olisivat voineet valittaa liikeasiain tähden, eivätkä +sentähden voineet ymmärtää, että joku muukaan voisi tehdä niin. + +"Poloinen raukka _chechaquo'ksi_", murahti Hootchinoo Bill, kun he +näkivät murheellisen ruotsalaisen poistuvan tietä pitkin. + +"Nyt Too Much Gold'iin!" sanoi Kink Mitchell rattoisasti. + +Ja ennenkuin päivä oli lopussa, olivat he ostaneet Ans Handersonin +kultahiekalla jauhoja ja sianlihaa ja maksaneet niistä huikeita summia +ja kulkivat vedenjakajan yli Klondyke'n ja Indian Riverin välillä +olevia virtoja kohti. + +Kolme kuukautta sen jälkeen tulivat he takaisin lumimyrskyn vallitessa +ja joutuivat matkalla _24 Eldorado'on_. Oli pelkkä sattumus, että he +tulivat sinne. He eivät olleet pitäneet silmällä entistä valtaustaan. +Eivätkä he myöskään voineet tuulen pieksämältä lumelta nähdä paljo +mitään, ennenkuin olivat aivan perillä. Juuri silloin helpotti tuuli +hiukan, ja he näkivät kuopan ja sen yläpuolella vintturin, jota eräs +mies hoiti. He näkivät hänen nostavan kuopasta ämpärillisen soraa ja +kaatavan sen kuopan laidalle. He näkivät myös toisen miehen, joka +tuntui merkillisen tutulta, täyttävän kattilan tuolla vastanostetulla +soralla. Hänellä oli suuret kädet ja vaaleankellervät hiukset. Mutta +ennenkuin he ehtivät hänen luokseen, kääntyi hän kattiloineen ympäri ja +kiiruhti muutamaan majaan. Hän oli avopäin ja sulanut lumi juoksi +pitkin hänen kaulaansa, mistä voi ymmärtää hänen kiireensä. Bill ja +Kink kiiruhtivat myös majaan ja huomasivat hänen olevan polvillaan +pesän edessä, missä huuhtoi soraa vedellä täytetyssä astiassa. + +Hän oli liiaksi työhönsä kiintynyt, huomatakseen enempääkään, kuin että +joku tuli majaan. He seisoivat aivan hänen vieressään ja katselivat. +Hän pani kattilan hitaasti pyörivään liikkeeseen ja pysäytti sen pari +kertaa, ottaakseen sormin pois suurimmat sorakappaleet. Vesi oli +sameata ja astia oli upoksissa siinä, niin etteivät he voineet nähdä +sen sisältöä. Yhtäkkiä hän nosti kattilan ja kallisti siitä veden +maahan. Keltainen aine jäi kattilan pohjalle, niinkuin voi kirnuun. + +Hootchinoo Bill säpsähti. Hän ei ollut koskaan uneksinut noin runsaasta +tuloksesta. + +"Kylläpä on paksusti, hyvä ystävä", sanoi hän jurosti. "Kuinka paljon +laskette siinä suunnilleen olevan?" + +Ans Handerson ei katsahtanut ylös, mutta vastasi: "Arvelen +viideksikymmeneksi unssiksi." + +"Teidän on täytynyt sitten tulla hemmetin rikkaaksi, vai mitä?" + +Ans Handerson istui edelleenkin pää painuksissa, puserrellen +kultahiekkaa saadakseen viimeisetkin sorakappaleet pois, ja hän +vastasi: "Luulen, että minulla on hyvinkin viisisataatuhatta dollaria." + +"Varjele taivas!" sanoi Hootchinoo Bill, ja hän sanoi sen +kunnioituksesta. + +"Varjele taivas!" toisti Kink Mitchell. Ja he menivät hiljaa ulos ja +sulkivat oven jälkeensä. + + + + +Tuhat tusinaa munia. + + +David Rasmussen oli uuttera ihminen, ja niinkuin moni häntä suurempi +mies, takertui hänkin yhteen ainoaan ajatukseen. Ja sentähden, kun hän +kuuli torventoitotuksen Pohjoismaasta, suunnitteli hän uskaliaan +keinotteluyrityksen ja pani sitten liikkeelle koko toimintatarmonsa +toteuttaakseen sen. Hän teki ripeitä ja tarkkoja laskelmia, ja +tulevaisuus näytti hänestä ruusunpunaiselta. Hän oli aivan varma, että +munia myytiin Dawson'issa viidestä dollarilta tusina. Ja tästähän +seurasi eittämättömästi, että tuhat tusinaa munia tuottaisi tuossa +kultaisessa kaupungissa viisi tuhatta dollaria. + +Toiselta puolen täytyi myöskin kustannukset ottaa huomioon, ja hän teki +sen ja teki sen sangen tarkasti, sillä hän oli ajatteleva mies, +erinomaisen käytännöllinen ja neuvokas, eikä hän koskaan antanut +sydämensä lämmetä minkäänlaisesta mielikuvituksesta. Jos hän laskisi +kustannukset viideksitoista sentiksi tusinalta, niin nousisi +kokonaissumma tuhannelta tusinalta sataanviiteenkymmeneen dollariin -- +jonninjoutava summa suunnattomaan voittoon nähden. Ja jos hän myöskin +otaksuisi, ainoastaan otaksuisi -- tehdäkseen kerran itsensä vikapääksi +tarpeettomaan hullutukseen -- että hänen itsensä ja munien kuljetukseen +menisi sen lisäksi vielä kahdeksansataa viisikymmentä, niin jäisi +hänelle joka tapauksessa neljätuhatta puhdasta voittoa, kun oli myynyt +viimeisen munan ja saanut viimeisen maksun kultahiekassa. + +"Sillä katsos, AIma" -- hän teki aina laskelmia vaimonsa kanssa, hauska +ruokasali tulvillaan karttoja, virallisia tiedonantoja, matkailijain +käsikirjoja ja "Alaskan oppaita" -- "katsos, kustannuksista ei voi +oikeastaan puhua, ennenkuin tullaan Dyea'an; matka sinne tekee +viisikymmentä dollaria ensimäisessä luokassa. Ja Dyea'sta Lake +Linderman'iin kuljettavat intiaanikantajat tavaroita kahdestatoista +sentistä naulan -- siis kahdestatoista dollarista sata eli +sadastakahdestakymmenestä tuhat. Jos nyt otaksutaan, että minulla on +tuhat viisisataa naulaa, niin se maksaa satakahdeksankymmentä dollaria +-- sanokaamme varmuuden vuoksi kaksisataa. Olen kuullut eräältä +luotettavalta klondykelaiselta, joka on vasta tullut sieltä, että voin +ostaa itselleni veneen kolmella sadalla. Ja sama mies on sanonut, että +voin olla varma siitä, että saan mukaani pari matkustajaa, jotka +maksavat siitä hyvästä sataviisikymmentä kumpainenkin, niin että minä +siten saan veneen ilmaiseksi, ja sitäpaitsi he voivat auttaa minua +veneen hoitamisessa. Ja -- siinä kaikki! Dawson'issa kuljetan minä +munat maihin veneestä. No, katsokaamme nyt, paljoko kustannukset +kaikkiaan tekevät. -- Viisikymmentä dollaria San Franciscosta Dyea'an +-- kaksisataa Dyea'sta Linderman'iin -- veneen maksavat matkustajat -- +siis kaiken kaikkiaan kaksisataaviisikymmentä", laski hän ripeästi. "Ja +sitten sata vaatteisiin", jatkoi hän hyvillä mielin, "jonka jälkeen jää +vielä viidensadan suuruinen vararahasto arvaamattomia tapauksia varten. +Ja mitäpä sellaisia saattaisi sattua?" + +Alma kohautti olkapäitään ja rypisti silmäkulmiaan. Jos avara Pohjola +kykenisi nielemään miehen ja tuhat tusinaa munia, niin olisi siellä +aivan varmaan tarpeeksi tilaa muullekin, mitä hän omisti. Tämä oli +hänen ajatuksensa, mutta hän ei sanonut mitään. Hän tunsi David +Rasmussen'in kyllin hyvin. + +"Jos otetaan aika kaksinkertaisesti tilapäisten viivytysten varalta, +niin teen minä matkan kahdessa kuukaudessa. Ajattele sitä, Alma! +Neljätuhatta kahdessa kuukaudessa! Se on kokonaan toista kuin ne +vaivaiset sadat kuukaudessa, mitä minulla nyt on. Sitten me +muuttaisimme kauas pois, missä olisi enemmän tilaa -- meillä olisi +kaasuvalo joka huoneessa ja avara näköala -- nykyisen asuntomme vuokra +riittäisi veroihin, vakuutusmenoihin ja veteen, jäisipä siitä vielä +ylikin. Ja saattaahan olla mahdollista, että minä löydän kultasuonen ja +palaan takaisin miljonäärinä. No, sanoppas nyt, Alma -- etkö luule, +että minä olen kohtuullinen laskelmissani?" + +Ja tuskinpa Alma saattoi muuta ajatellakkaan. Ja sitäpaitsi: olihan +hänen oma serkkunsa -- tosin etäistä haaraa ja sen lisäksi perheen +musta lammas, hurjapää ja yleisesti tunnettu heittiö -- vastikään +palannut tuosta merkillisestä Pohjolasta, mukanaan satatuhatta dollaria +kultahiekassa, puhumattakaan puolesta osuudesta siihen luolaan, josta +se oli peräisin! + +David Rasmussen'in maustekauppias hämmästyi kovin, nähdessään hänen +asettelevan munia vaakakuppeihin syrjäisimmässä tiskin sopukassa, ja +Rasmussen itse hämmästyi vielä enemmän, havaitessaan, että tusina munia +painoi puolitoista naulaa -- hänen tuhat tusinaansa painaisi +niinmuodoin yksistään tuhatviisisataa! Hänen vaatteensa, vaippansa, +keitinvehkeensä ja matkalla välttämätön ruokavarasto eivät siis saisi +painaa mitään! Tämä sotki kerrassaan hänen tekemänsä laskelmat, ja hän +oli juuri aikeissa ruveta sommittelemaan uusia, kun sai ajatuksen +punnita ainoastaan _pieniä_ munia. "Sillä olivatpa ne pieniä tai +suuria, tuhat tusinaa munia on kuitenkin aina tuhat tusinaa munia", +puheli hän rikkiviisaasti itsekseen -- ja nyt hän huomasi, että tusina +pieniä munia painoi ainoastaan yksi ja neljäsosa naulaa. Tämän jälkeen +San Franciscon kaupunki tuli tulvilleen asiamiehiä, ja hämmästyneille +hankitsijaliikkeille ja meijeriyhtiöille tehtiin yht'äkkiä kyselyjä +munista, jotka eivät painaneet enempää kuin kaksikymmentä unssia +tusina. + +Rasmussen panttasi nyt pienen huvilansa tuhannesta dollarista, hommasi +vaimonsa pitkä-aikaiselle matkalle sukulaistensa luo, jätti työnsä ja +sonnustautui matkalle pohjoista kohti. Pysyäkseen tekemässään +kustannusarviossa hän osti toisenluokan paikan, joka tuulen vuoksi oli +huonompi kuin välikansipaikka; ja myöhään kesällä hän astui kalpeana ja +horjuen munineen maihin Dyea'ssa. Ennenpitkää hän kuitenkin sai +takaisin ruokahalunsa ja entiset ruumiinvoimansa. Ensimäinen +keskustelunsa Chilkoot-kantajien kanssa sai hänet vilkastumaan ja +parantamaan ryhtiänsä. He pyysivät neljäkymmentä senttiä naulalta +tuolta kaksikymmentä kahdeksan penikulmaa [tarkoitetaan Englannin +peninkulmaa. Suomentajan huom.] pitkältä taipaleelta, mutta kun hän ei +näyttänyt sitä paljoksuvan, nousi heidän vaatimuksensa neljäänkymmeneen +kolmeen. Viisitoista juroa intiaania kiinnitti hänen laatikkojensa +kantohihnat hartioilleen neljänkymmenen viiden sentin palkasta +naulalta, mutta päästi ne irti jälleen, kun eräs likainen ja rääsyinen +skaguaylainen Kroisos, joka oli menettänyt hevosensa White Pass'in +tiellä ja nyt teki viimeisen epätoivoisen ponnistuksen päästäkseen +Chilkoot'ista oli tarjonnut heille neljääkymmentä seitsemää. + +Mutta Rasmussen oli väsymätön, ja viidelläkymmenellä sentillä hän sai +kantajia, jotka kaksi päivää myöhemmin laskivat hänen munansa +vahingoittumattomina maahan Linderman'issa. Viisikymmentä senttiä +naulalta tekee kuitenkin tuhat dollaria tonnilta, ja hänen +tuhannenviidensadan naulan painoinen kauppavarastonsa oli tyhjentänyt +hänen vararahastonsa ja jättänyt hänet Tantaluksen pisteeseen, josta +hän joka päivä näki vastarakennettujen veneiden lähtevän Dawson'iin. +Muuten vallitsi väsymätön levottomuus ja huoli leirissä, missä veneitä +rakennettiin. Miehet työskentelivät vimmatusti, aamuvarhaasta +iltamyöhään, niin paljon kuin jaksoivat -- tilkitsivät, takoivat ja +naulasivat mielettömällä kiireellä, minkä syytä ei ollutkaan vaikea +huomata. Päivä päivältä solui lumiraja alemmas pitkin paljaita +vuorenhuippuja, pohjoismyrskyt seurasivat toinen toistaan, tuoden +mukanaan räntäsateita, jääsohjua ja lumipyryjä, ja lahtiin ja seisovaan +veteen tuli pintajää, joka vahveni tunti tunnilta. Ja kaikki vakavat, +koneellisesti työskentelevät miehet käänsivät tuontuostakin kelmeät +kasvonsa merelle päin, katsoakseen oliko se jo jäätynyt. Sillä +jäätyminen oli sama kuin surmanisku heidän toivolleen -- toivolle +päästä kulkemaan pitkin vuolaasti juoksevaa virtaa ennenkuin laivakulku +keskeytyy merellä. + +Suureksi surukseen huomasi Rasmussen, että hänellä oli kolme +kilpailijaa. Oli kyllä totta, että yhdellä heistä, eräällä pikkuisella +saksalaisella oli ollut kova onni, ja hän oli aikeissa itse kantaa +tavaravarastonsa jäännöksiä edelleen; mutta molemmilla toisilla oli +pian veneensä valmiina, ja he rukoilivat kauppamiesten jumalaa +pidättämään talven rautakättä vielä päivän. Mutta rautakäsi puristi +maan lujaan otteeseensa. Miehiä paleltui pohjoistuulessa, joka +pyyhkäisi Chilkoot'in yli, ja Rasmussen oli palelluttanut varpaansa, +ennenkuin huomasikaan sitä. Hänelle tarjoutui tilaisuus päästä +matkustajaksi erääseen veneeseen, joka oli juuri matkalle lähdössä, +mutta se maksoi kaksisataa käteistä, eikä hänellä ollut penniäkään. + +"Minä luulen, että te voitte odottaa hiukkasen", sanoi ruotsalainen +venerakentaja, joka oli löytänyt Klondykensä sieltä ja oli kyllin +viisas huomatakseen sen, "ainoastaan hiukkasen -- niin minä rakennan +teille oikein hienon veneen, niin totta kuin nimeni on Petter." + +Tähän lupaukseen luottaen lähti Rasmussen takaisin Crater Lake'en, +jossa hän tapasi pari sanomalehden kirjeenvaihtajaa, joiden +sekaannnuksiin joutuneet tavarat olivat hajallaan Stone House'sta aina +Happy Camp'iin asti. + +"Tjaa", sanoi hän heille, "minulla on tuhat tusinaa munia +Linderman'issa, ja parhaillaan lyödään viimeisiä nauloja veneeseeni. +Minulla on ollut saakurinmoinen onni. Veneet ovat harvinaisia, niinkuin +tiedätte, eikä siellä enää ole ainoatakaan saatavissa." + +Tämän jälkeen molemmat kirjeenvaihtajat melkein väkipakolla halusivat +tulla hänen seuraansa. He heiluttivat vihreitä seteleitä hänen +silmiensä edessä ja helistelivät kultarahoja kouransilmässä. Hän ei +tahtonut ensin edes kuunnellakaan heitä, mutta he saivat hänet +houkutelluksi puoliväkisin, ja hän lupasi viimein heidät ottaa, +kummankin kolmestasadasta. Tämän jälkeen he tyrkyttivät hänelle maksun +etukäteen. Ja sill'aikaa kun he kirjoittivat sanomalehdilleen tuosta +tuhat tusinaa munia omistavasta laupiaasta samarialaisesta, oli tämä jo +matkalla takaisin tuon ruotsalaisen veneenveistäjän luo Linderman'iin. + +"Kuulkaahan! Antakaa minulle tuo venhe!" kuului hänen tervehdyksensä, +samalla kun hän helisteli kirjeenvaihtajien kultarahoja ja heitti +halukkaita silmäyksiä vasta valmistuneeseen alukseen. + +Ruotsalainen tuijotti yksinkertaisen näköisenä häneen ja pudisti +päätään. + +"Paljoko se toinen maksaa tästä? Kolmesataa? No, tässä on neljä. +Ottakaa ne". + +Hän koetti tyrkyttää hänelle rahoja, mutta ruotsalainen ei huolinut. + +"Ei käy päinsä. Olen sanonut, että hän saa venheen. Te saatte luvan +odottaa". + +"Tässä on kuusisataa. Viimeinen tarjoukseni. Ottakaa ne nyt tai jääkää +ilman. Voittehan sanoa hänelle, että se oli erehdys." + +Ruotsalainen epäröi. "Luulen sen käyvän päinsä", sanoi hän lopulta, ja +kun Rasmussen näki hänet viimeisen kerran, vaivasi miesparka turhaan +päätänsä, selittääkseen erehdyksen sopivalla tavalla toisille +tovereille. + +Saksalainen kompastui ja taittoi jalkansa Deep Lake'n jyrkänteellä, +jonka vuoksi hän möi tavaransa dollarista tusinan ja palkkasi rahoilla +intiaaneja kantamaan hänet takaisin Dyea'an. Mutta seuraavana aamuna, +laittautui Rasmussen matkalle kirjeenvaihtajiensa kanssa, ja hänen +molemmat kilpailijansa seurasivat heti jälessä. + +"Kuinka paljon teillä on?" kysyi toinen heistä, pieni, laiha mies New +Englannista. + +"Tuhat tusinaa", vastasi Rasmussen ylpeästi. + +"Oho! Mutta minä lyön vetoa, että lyön teidät laudalta, vaikka minulla +onkin vain kahdeksansataa". + +Kirjeenvaihtajat tarjoutuivat lainaamaan hänelle rahaa vetoon. Mutta +Rasmussen hylkäsi tarjouksen, ja yankee löi sen sijaan vetoa toisen +kilpailijan, mustaviiksisen meripojan ja purjehtijan kanssa, joka +lupasi "antaa heidän nähdä hiukkasen, kunhan rupeaa ryskämään". Hän oli +ensimäinen, joka lähti Linderman'ista, ja ottamatta selvää laivakululle +soveliaasta reitistä, hän ohjasi lastatun veneensä keskelle kuohuvia +virtoja kallioitten väliin. Rasmussen ja yankee, jolla myös oli kaksi +matkustajaa, ponnistelivat vaarapaikkojen sivu laatikot selässä ja +vetivät veneensä tyhjinä vaikeakulkuisen väylän läpi Bennettiin. + +Bennett oli kaksikymmentä viisi penikulmaa pitkä järvi, kapea ja syvä, +jonkinlainen läpikulkureitti vuorten välitse, jossa myrsky alinomaa +raivosi. Rasmussen leiriytyi erääseen santakuoppaan järven yläpäässä, +jossa joukko miehiä ja veneitä, jotka aikoivat pohjoiseen päin, oli +joutunut arktisen tuulen kynsiin. Hän heräsi aamulla ulvovaan +etelätuuleen, joka toi mukanaan kylmyyttä lumi- ja jääpeitteisiltä +vuortenhuipuilta ja laaksoista ja tuntui kylmältä kuin pohjoistuuli +ikään. Mutta ilma oli selkeä, ja hän näki yankeen katoavan ensimäisen +niemen taakse, vene täydessä purjeessa. Vene toisensa jälkeen lähti +liikkeelle, ja kirjeenvaihtajat halusivat innokkaasti matkalle. + +"Me saavutamme hänet ennenkuin saavumme Cariboo Crossing'iin", +vakuuttivat he Rasmussen'ille asettaessaan purjeita kuntoon ja _Alman_ +saadessa ensimäiset kovakouraiset hyväilynsä jääkappaleita täynnä +olevalta aallokolta. + +Rasmussen oli aina ollut kaikkea muuta kuin merisankari, mutta nyt hän +tarttui peräsimeen päättäväisin ilmein. Hänen munalaatikkonsa olivat +hänen silmäinsä edessä, varmassa säilössä kirjeenvaihtajain +matkatavarain alla veneen pohjalla, ja kuinka olikaan, tuli hänellä +myöskin mieleen pieni huvilansa ja tuhannen dollarin panttaus. + +Oli purevan kylmää. Tavantakaa hän veti veneeseen perämelan ja otti +toisen, sill'aikaa kun hänen matkustajansa raaputtivat jäätä +edellisestä. Mihin vain tyrskyt heittivät vettä, muuttui se heti +jääksi, ja priipurjeen puomi, joka lakkaamatta kävi vedessä, tuli +täyteen jääpuikkoja. _Alma_ ponnisteli ja huojui eteenpäin ankarassa +vedenkäynnissä, kunnes sen liitteistä ja saumoista alkoi tihkua vettä, +mutta sen sijaan että olisivat pumpanneet, hakkasivat kirjeenvaihtajat +herkeämättä jäätä ja heittivät sitä mereen. Ei lepoa, ei rauhaa! +Mieletön kilpajuoksu talven kanssa oli alkanut, ja veneet syöksyivät +eteenpäin yhtämittaisena jonona. + +"M-m-me emme voi py-pysähtyä, vaikka sielujemme autuus olisi +kysymyksessä", soperti toinen kirjeenvaihtajista, sammaltaen kylmästä, +vaan ei pelosta. + +"Aivan oikein! Anna huhkia vaan, ukkoseni!" rohkaisi toinen. + +Rasmussen vastasi tylsämielisesti irvistäen. Luoksepääsemättömät rannat +häämöittivät ryöppyävän kuohun läpi, ja ainoastaan aukealla merellä +saattoivat he pysyä samassa vauhdissa sortumatta aaltoihin. Purjeiden +laskeminen olisi ollut sama kuin varma perikato. Useita kertoja he +sivuuttivat veneitä, jotka luovivat kallioiden välissä, ja yhden he +näkivät kolahtavan tyrskyn peittämään karikkoon. Muuan pieni kahden +miehen ohjaama alus heidän takanaan meni kumoon, kun purjeita +käännettiin. + +"Pi-pi-pidä varasi, ukkoseni", huusi kirjeenvaihtaja kalisevin hampain. + +Rasmussen irvisti ja puristi pakottavat sormensa lujemmin perämelan +ympärille. Parikymmentä kertaa oli meri iskenyt veneen leveään perään +ja heittänyt aluksen oikealta suunnaltaan, niin että purjeet avuttomina +lepattivat, ja joka kerta oli Rasmussen ainoastaan äärimmäisillä +ponnistuksilla välttänyt vaaran. Irvistys oli siten ikäänkuin +vähitellen jähmettynyt hänen kasvoilleen, ja kirjeenvaihtajiin vaikutti +kiihoittavasti katsella häntä. + +_Alma_ syöksyi erään yksinäisen kallion ohi sadan yardin päässä +rannasta. Sen huipulta, jota aallot huuhtelivat, päästi muuan mies +rajun huudon, joka kuului myrskyn läpi. Mutta viime hetkellä oli _Alma_ +lentänyt sivu, ja kallio näkyi enää mustana pilkkuna kuohujen keskellä. + +"Se oli yankee! Mutta missä on merimies?" huusi toinen Rasmussenin +matkustajista. + +Rasmussen katsahti olkansa yli tummaan priipurjeeseen heidän takanaan. +Hän oli nähnyt sen sukeltavan esiin sumusta tuulen yläpuolella, ja +tunnin sisään, jolloin hän oli pitänyt sitä silmällä, oli se tullut +vähitellen suuremmaksi. Merimiehen oli nähtävästi täytynyt korjata +joitakin vaurioita, ja nyt hän aikoi korvata menettämänsä ajan. + +"Tuolla hän tulee!" + +Molemmat matkustajat lakkasivat hakkaamasta jäätä ja vain katsoivat +katsomistaan. Kaksikymmentä peninkulmaa Bennettistä oli heidän takanaan +-- riittävän suuri tila merelle nostattaa pilvenkorkuisia laineita. +Niiden mukana nousten ja laskien syöksähti merimies kuin myrskynjumala +ohi. Suuri purje näytti ikäänkuin tarttuvan veneeseen aallonharjalla, +kohottavan sen vedestä ja heittävän sitten murskaten alas aallon +ammottavaan kitaan. + +"Meri ei ota häntä koskaan!" Samassa katosi musta purje näkyvistä +suunnattoman aallonharjan taakse. Seuraava aalto vyöryi saman paikan +yli, sitä seuraava samaten, mutta venettä ei näkynyt. _Alma_ syöksyi +ohi. Silloin näkyi vilahdukselta airoja ja pakkilaatikoita. Käsivarsi +pistäytyi ylös vedestä ja takkuinen pää näkyi aallon harjalla noin +kahdenkymmenen yardin päässä heistä. + +Kaikki kolme istuivat hiljaa hetkisen. Kun järven alapää tuli näkyviin, +alkoivat aallot lyödä veneeseen herkeämättä, niin etteivät +kirjeenvaihtajat enää hakanneet jäätä, vaan viskasivat vettä kipoilla. +Mutta tämäkään ei auttanut, ja kirkuvin äänin neuvoteltuaan Rasmussenin +kanssa he tarttuivat matkatavaroihin. Jauhot, sianliha, vaipat, +keittovehkeet, kaikenlainen pikkutavara -- kaikki, mitä he saivat +käsiinsä, lensi laidan yli. Vene osoitti heti kiitollisuuttaan, se otti +vähemmän vettä ja kohosi huomattavasti. + +"Kylliksi jo!" huusi Rasmussen, kun he tarttuivat päällimmäiseen +munalaatikkoon. + +"Kyllä he-he-helvetissä, nämä myöskin!" kirkui toinen vilusta väristen +ja vimmoissaan. Paitsi muistiinpanojaan, valokuvauskoneitaan ja +filmejään olivat kirjeenvaihtajat uhranneet kaikki matkatavaransa. Hän +kumartui eteenpäin, tarttui yhteen munalaatikoista ja alkoi vetää sitä +tervavaatteen alta. + +"Päästä irti! Päästä irti, sanon minä!" + +Rasmussen oli onnistunut saamaan esille revolverinsa ja käsi +koukistuneena perämelan yli koetti hän tähdätä. Kirjeenvaihtaja seisoi +teljolla ja heilui edes-takaisin; hänen kasvonsa vääntyivät uhmasta ja +äärettömästä vihasta. + +"Voi, Herra Jumala!" + +Siten kirkaisi hänen ammattiveljensä, samassa heittäytyen pitkälleen +veneen pohjalle. Kun Rasmussenin huomio kääntyi toisaalle, +oli _Alma_ joutunut keskelle suunnatonta vedenpaljoutta ja pyörähti +ympäri. Purjeet lepattivat, höltyivät ja kääntyivät toiselle puolen, +ja kun puomi hipaisi kauhealla voimalla venettä, pyyhkäisi se +kirjeenvaihtaja-raukan selkä-poikkeimena mereen. Masto ja purjeet +menivät myös samaa tietä. Meri vyöryi veneen yli kun se pysähtyi, ja +Rasmussen syöksyi pumpun luo. + +Seuraavan puolen tunnin aikana lensi vene toisensa jälkeen heidän +ohitsensa -- pienempiä veneitä, samansuuruisia veneitä kuin heidän, +pelottavia veneitä, jotka kykenivät muutakin tekemään kuin syöksymään +mielettömästi eteenpäin. Mutta sitten tuli eräs kymmenen tonnin alus, +joka, purjeita uhkarohkeasti vähentäen, pyyhkäisi vastatuuleen ja +lähestyi raskaasti ja kömpelösti. + +"Pysähtykää, pysähtykää!" huusi Rasmussen. + +Mutta hänen veneensä matala reelinki kolahti raskasta alusta vastaan, +ja henkiinjäänyt kirjeenvaihtaja kiipesi kannelle. Rasmussen lennähti +pakkilaatikkojen yli keulaan niinkuin kissa ja koetti jäykistyneillä +sormillaan solmeta hinausköyttä. + +"Tulkaa ylös!" karjasi hänelle muuan punapartainen mies. + +"Minulla on täällä tuhat tusinaa munia", kirkui Rasmussen vastaan. +"Ottakaa veneeni hinattavaksenne! Minä maksan siitä." + +"Tulkaa ylös!" ulvottiin kuorossa. + +Samassa vyöryi vaahtoharjainen aalto heitä kohti, hulvahti aluksen yli +ja upotti _Alman_ puoleksi. Aluksen miehistö irroitti köyden ja kiroili +Rasmussenille nostaessaan uudelleen purjeita. Rasmussen kiroili +takaisin ja alkoi pumpata. Kaatunut masto ja purje pidättivät venettä +kuin ankkuri ikään, ja tämä teki mahdolliseksi taistella vettä vastaan. + +Kolme tuntia myöhemmin tuli hän lopen väsyneenä ja melkein +jähmettyneenä, tuskin tietäen mitä sanoi, mutta vieläkin +pumpaten, jäätikköiselle rantakaistaleelle Cariboo Crossing'in +läheisyydessä. Kaksi miestä -- eräs hallituksen kuriiri ja muuan +puoli-intiaanimatkustaja -- auttoi hänet karilta, pelasti hänen +lastinsa ja veti veneen maihin. He olivat matkalle lähdössä +palkoveneellä ja ottivat hänet yöksi alukseensa. Seuraavana aamuna he +matkustivat, mutta hän piti paraana pysähtyä munineen. Ja tämän jälkeen +alkoi yli maan levitä huhu miehestä, jolla oli tuhat tusinaa munia. +Kullanetsijät, jotka saapuivat sinne ennen meren jäätymistä, veivät +mennessään huhun hänen saapumisestaan. Harmaapäiset vanhankansanmiehet +Forty Milessä ja Circle Cityssä, hapatukset, joilla oli kitalaki +nahkasta ja vatsa parkkiutunut papujen syönnistä, alkoivat uneksien +muistella kananpoikasia ja vihanneksia, kun hänen nimensä mainittiin. +Dyea ja Skaguay seurasivat mielenkiinnolla hänen vaiheitaan ja kysyivät +jokaiselta salmen yli tulleelta, kuinka pitkälle hän oli ehtinyt +saapua, ja Dawson -- tuo kultainen, mutta munia vailla oleva Dawson -- +kitui tuskaisessa odotuksessa ja kävi jokaisen tulokkaan kimppuun +saadakseen mahdollisesti tietää jotakin hänestä. + +Mutta kaikesta tästä Rasmussen ei tietänyt mitään. Seuraavana päivänä +haaksirikkonsa jälkeen hän korjasi _Alman_ ja lähti uudelleen matkalle. +Kauhea itätuuli puhalsi suoraan häntä vastaan Tagish'ista, mutta hän +työnsi airot veteen ja ponnisteli miehuullisesti eteenpäin, vaikka +tuuli painoi venettä taaksepäin ja hänen täytyi tuontuostakin raaputtaa +jäätä airoista. Seudulla vallitsevan tavan mukaan hän nousi maihin +Windy Arm'in luona; kolme kertaa kävi vene karilla ja täyttyi vedellä +Tagish'issa, ja Lake Marsh'issa oli se jäätyä kiinni. _Alma_ kärsi +paljon vaurioita taistellessaan näitä vastuksia vastaan, mutta munat +säilyivät vahingoittumattomina. Nämä hän kannatti takaisin kaksi +peninkulmaa jään yli rantaan, johon hän rakensi varastohuoneen. Tämä +säilyi sittemmin vuosikymmeniä, ja sitä osottivat toisille ne, jotka +tunsivat tarinan. + +Puoli tuhatta peninkulmaa jäätynyttä maata oli hänen ja Dawsonin +välillä, ja vesitie oli suljettu. Mutta Rasmussen kääntyi ympäri +omituinen jännittynyt ilme kasvoillaan ja vaelsi järviä pitkin +jalkaisin. Miten hän kesti tämän yksinäisen matkan, mukanaan ainoastaan +vaippa, kirves ja kourallinen papuja, sitä ei tavallinen kuolevainen +saata ymmärtää. Ainoastaan Pohjolan kuljeksiva seikkailija voi sen +jotenkuten käsittää. Riittää kun mainitsemme, että hän joutui keskelle +lumimyrskyä Chilkoot'issa ja menetti kaksi varvastaan haavurille Sheep +Camp'issa. Ja kuitenkin hän pysyi jaloillaan ja hoiti astiainpesua +_Pavona_-laivalla; sieltä hän tuli hiilenkantajana muutamalla laivalla +San Franciscoon. + +Peräti laihtunut ja kurja olento kävellä linkutti pankin loistavan +konttorinlattian yli, saadakseen uuden kiinnityksen huvilaansa. Hänen +kuoppaiset poskensa paistoivat tuuhean parran alta, ja hänen silmänsä +näyttivät painuneen syvälle kuoppiin, joista ne kylmästi liekehtien +loistivat. Hänen kätensä olivat ilman, tuulen ja kovan työn parkitsemat +ja kynsien alla oli paksu kerros likaa ja nokea. Hän jutteli epäselviä +asioita munista ja jääesteistä, ja myrskyistä ja merenkäynnistä -- +mutta kun pankkimiehet kieltäytyivät antamasta enempää kuin tuhat, kävi +hänen puheensa vielä sekavammaksi ja kosketteli pääasiallisesti koirien +ja koiranruuan hintoja sekä sellaisia seikkoja kuin lumikengät, +mokkasiinit ja talvitiet. Viimein he antoivat hänelle tuhatviisisataa, +mikä oli enemmän kuin pantin arvo, ja hengittivät keveämmin, kun hän +oli tehnyt allekirjoituksensa ja oli oven toisella puolen. + +Kaksi viikkoa myöhemmin hän matkusti Chilkoot'in yli kolmella reellä, +kunkin edessä viisi koiraa. Yhtä valjakkoa hän ajoi itse, mukaansa +ottamat kaksi intiaania ajoivat toisia. Lake Marsh'issa he avasivat +säilytyshuoneen ja kuormittivat reet. Mutta ei ollut yhtään tietä, jota +saattoi kulkea. Hän oli ensimäinen, joka matkusti jään yli, ja hänen +osalleen tuli tuo vaivaloinen tehtävä polkea ja raivata tie lumen ja +ahtojään läpi. Takanaan hän huomasi usein leiritulia, joista ohut +savupilvi nousi ilmaan, ja hän ihmetteli, miksi nämä ihmiset eivät +saavuttaneet häntä. Sillä hän oli muukalainen maassa eikä käsittänyt +syytä. Yhtä vähän hän ymmärsi intiaanejansa, jotka koettivat selittää +hänelle asianlaidan. Nämä pitivät tätä liian vaikeana yrityksenä. Ja +kun he napisivat ja kieltäytyivät aamusin lähtemästä eteenpäin, ajoi +hän heidät pistoolillansa uhaten työhönsä. + +Kun hän oli päässyt erään jääsillan läpi lähellä White House'a ja +palelluttanut toisen jalkansa -- joka oli vielä ollut hellä ja kipeä +edellisen paleltumisen jälkeen -- odottivat intiaanit, että hän antaisi +perään. Mutta hän uhrasi yhden vaipan, ja jalka käärittynä +muutamanlaiseen mokkasiiniin, hän jatkoi matkaansa etummaisessa reessä. +Siinä oli raskain työ ja intiaanit kunnioittivat häntä siitä, että hän +oli ottanut sen omalle osalleen, mutta salassa he naputtivat otsaansa +ja pudistivat merkitsevästi päätään. Muutamana iltana he koettivat +paeta, mutta kuulien vinkuminen lumessa heidän ympärillään pakoitti +heidät palaamaan takaisin, muristen, mutta täysin vakuutettuina siitä, +että olivat tehneet erehdyksen. Tämän jälkeen he, jotka olivat vain +Chilkoot'in villejä, päättivät tappaa hänet; mutta hän oli kevytuninen +kuin kissa, eivätkä he saaneet tilaisuutta täyttää aikomustaan. Usein +he koettivat selittää hänelle heidän takanaan olevien savupilvien +merkitystä, mutta hän ei ymmärtänyt heitä ja rupesi yhä enemmän +epäilemään heitä. Ja jos he olivat itsepäisiä ja tahtoivat laiskotella, +oli hän kärkäs antamaan heille piiskansivalluksen silmien väliin tai +jäähdyttämään heidän tulistunutta mieltään näyttämällä ladattua +revolveriansa. + +Ja niin hän matkusti eteenpäin -- kapinallisine seuralaisineen ja +villeine koirineen sellaista tietä pitkin, jonka vaikeudet saattoivat +lannistaa kaiken rohkeuden. Hänen täytyi taistella saadakseen intiaanit +pysymään matkassa, hän taisteli koirien kanssa pitääkseen niitä +erillään munista, hän taisteli jäitä vastaan, pakkasta vastaan ja +tuskia vastaan jalassaan, joka ei tahtonut parantua. Niin pian kuin +haavaan muodostui uusi nahka, rikkoontui se uudelleen purevassa +pakkasessa, ja viimein tuli reikä niin isoksi, että siihen melkein +mahtui nyrkki. Aamusin, kun hän nousi jaloilleen koko painollaan, pyöri +hänen silmissään ja hän oli vähällä pyörtyä tuskasta; mutta päivän +pitkään jalka meni tavallisesti turraksi, jonka jälkeen pakotus alkoi +uudestaan, kun hän ryömi peitteiden sisään ja koetti nukkua. Ja +kuitenkin saattoi hän, joka ennen oli ollut kirjuri ja istunut kaiket +päivät pulpetin ääressä, raataa niin, että intiaanit olivat +väsymyksestä puolikuolleita -- hän uuvutti koiratkin. Kuinka kovasti +hän teki työtä ja miten paljon hän kärsi, sitä hän ei tiennyt. Hän oli +mies, joka tarttui kiinni yhteen ainoaan päähänpistoon ja kun hän nyt +oli saanut tämän päähänpiston, oli hän kokonaan sen vallassa. Dawson +oli etualalla hänen tajunnassaan ja tuhat tusinaa munia taustalla -- ja +näiden välillä työskenteli hänen oma minänsä, lakkaamatta ponnistellen +saadakseen ne yhteen kimmeltäväksi kultaiseksi pisteeksi. Tämä +kultainen piste oli viisituhatta dollaria, päähänpiston summa ja +jokaisen, mahdollisesti syntyvän, uuden päähänpiston lähtökohta. +Kaikissa muissa asioissa hän toimi koneellisesti. Hänellä ei ollut +mitään käsitystä muista seikoista, nämä hän näki ainoastaan kuin tumman +lasin läpi eikä omistanut niille yhtään ajatusta. Kättensä työt hän +suoritti koneellisesti, ja sama oli laita sellaisenkin toiminnan, jossa +tarvittiin päätä. Hänen kasvojensa ilme kävi sangen tiukaksi; intiaanit +tunsivat pelkoa häntä kohtaan ja ihmettelivät tuota kummallista +valkoista miestä, joka oli tehnyt heidät orjiksi ja pakotti heidät +tekemään työtä niin mielettömästi. + +Sitten tuli uusi vaiva Lake Le Borge'ssa, kun lämpömittari laski +enemmän kuin kuusikymmentä astetta nollapisteen alapuolelle. Näin +pakkasessa hän ponnisteli eteenpäin suu auki voidakseen hengittää +vapaammin, ja nyt hän kylmetytti keuhkonsa ja sairasti koko loppumatkan +kuivaa köhäyskää, joka paheni leirisavusta tai ylenmääräisistä +ruumiinponnistuksista. Thirty Mile-joella hän tapasi paljon avovettä, +jossa suuret jääkappaleet vyöryskelivät ja jota kattoi petollinen +reunajää. Tämän reunajään kantavuutta oli mahdoton arvioida, ja siksi +hän uskalsi mennä sille ilman muuta, ottaen revolverin avuksi, kun +hänen seuralaisensa napisivat. Mutta jääsilloilla saattoi ryhtyä +varovaisuustoimenpiteisiin, vaikkakin ne olivat lumenpeittämät. He +kulkivat niiden yli lumikengät jalassa ja pitkät seipäät ristiin +asetettuina käsissä kaikkien sattumien varalta. Kun he olivat päässeet +yli, kutsuivat he koiria tulemaan perässä. Ja sellaisella sillalla, +jossa lumi peitti sulapaikan, löysi toinen intiaaneista loppunsa. Hän +vaipui niin nopeasti, kuin veitsi menee ohuen hyytelön läpi, ja virta +painoi hänet heti jään alle. + +Samana yönä karkasi hänen toverinsa heikossa kuunvalossa, ja Rasmussen +häiritsi turhaan suurta hiljaisuutta revolverillaan -- esine, jota hän +käsitteli enemmän innolla kuin taidolla. Kolmekymmentäkuusi tuntia +myöhemmin tuli karannut intiaani Big Salmon'in poliisiasemalle. + +"Hm -- hm -- hm... Hauska mies... Mitä sanotte siitä?... Hänen +päänuppinsa aivan vinossa", selitti tulkki ymmälleen joutuneelle +esimiehelle. "Mitä?... Niin -- sekapäinen, aivan sekapäinen mies. +Munia, munia, munia -- aina vaan munia... Ymmärrättekö? Hän tulee kyllä +ajan oloon." + +Viipyi useita päiviä ennenkuin Rasmussen tuli -- kaikki kolme rekeä +toisiinsa sidottuina ja kaikki koirat yksissä valjaissa. Se oli +epämukavaa ja vaivaloista, ja missä tie oli vaikeakulkuinen, oli hän +pakoitettu vedättämään reen kerrallaan, vaikkakin hän herkulesmaisilla +ponnistuksilla oli enimmäkseen onnistunut saamaan kaikki menemään +yht'aikaa. Häneen ei näyttänyt tekevän minkäänlaista vaikutusta, kun +poliisi kertoi, että hänen intiaaninsa oli matkalla ylänköseutujen +kautta Dawsoniin ja otaksuttavasti oli nyt puolimatkassa Selkirk'en ja +Stevart'in välillä. Yhtä vähän näytti kiinnittävän hänen mieltään, kun +hän sai tietää, että poliisi oli raivannut tien Pelly'yn asti, sillä +hän oli ruvennut sallimaanuskojan tavoin katselemaan kaikkia +luonnonilmiöitä, hyviä niinkuin pahojakin. Mutta kun hänelle sanottiin, +että Dawsonissa oli nälänhätä, hymyili hän, valjasti koiransa ja lähti +taas matkalle. + +Viimeisessä pysähdyspaikassa hän sai selityksen, mitä tuo salaperäinen +savu merkitsi. Kun Big Salmon'issa oli saatu tietää, että tie oli +raivattu Pelly'yn saakka, ei savupilareilla enää ollut mitään syytä +pysytellä Rasmussenin takana, ja kun hän istui kokoonkyyristyneenä +yksin nuotion ääressä, näki hän. joukottain rekiä kiitävän ohi. Ensin +tulivat kuriiri ja puoli-intiaani, jotka olivat vetäneet hänet +Bennettistä, sitten kaksi postirekeä Circle Citystä, sen jälkeen +sekalainen seurue Klondykeen-matkustajia. Sekä koirat että miehet +olivat reippaita ja hyvinruokituita, kun sitävastoin Rasmussen ja hänen +vetäjänsä olivat niin laihoja, ettei heissä ollut paljo muuta kuin luu +ja nahka. Toiset olivat matkustaneet päivän ja levähtäneet kaksi, ja +muutenkin säästäneet voimiansa, voidakseen sitten matkustaa nopeammin, +kun raivattu tie alkoi -- ja hän sitävastoin oli marssinut jok'ainoa +päivä, vaivaten koiriaan yli tarpeen ja kuluttaen niiltä viimeisetkin +voimat. + +Mitä häneen itseensä tulee, hän ei voinut murtua. He kiittivät häntä +ystävällisesti siitä vaivasta, jota hän oli kärsinyt heidän tähtensä, +nämä reippaat ja vahvat miehet -- he kiittivät häntä leveästi +irvistellen ja raa'asti nauraen -- ja nyt, kun hän ymmärsi kaikkityyni, +hän ei vastannut sanallakaan. Eikä hän tuntenut sanatontakaan +katkeruutta heitä kohtaan. Kaikki tämä oli merkityksetöntä. Hänen +päähänpistonsa -- tai se tosiasia, joka oli tämän päähänpiston takana, +ei ollut muuttunut. Tässä oli hän ja hänen tuhat tusinaa munaansa -- ja +tuolla oli Dawson... Tehtävä oli muuttumaton. + +Little Salmon'issa tuli puute koiranruoasta, ja eläinten täytyi nyt +saada hänen ravintoaan. Täältä Selkirk'een asti hän eli pavuista -- +kovista, ruskeista pavuista, suurista pavuista, jotka olivat hyvin +ravitsevia, mutta saivat hänen vatsansa epäkuntoon ja aiheuttivat +ähkykohtauksia joka kolmas tunti. Mutta Selkirk'en toimitusmies oli +pannut portinpielessä olevaan oveen tiedonannon, ettei kahteen vuoteen +yksikään höyrylaiva ollut tullut Yukonia ylös ja että elintarpeitten +hinnat olivat sentähden tavattoman korkeat. Hän tarjoutui kuitenkin +antamaan jauhoja täyden kupin jokaisesta munasta, mutta Rasmussen +pudisti vain päätänsä ja jatkoi matkaansa. Kappaleen matkan päässä +alaspäin hänen onnistui ostaa jäätynyt hevosennahka koirille, kun +Chilkoot'in karjanomistajat olivat teurastaneet hevosensa ja antaneet +kaikki jätteet intiaaneille. Hän koetti itsekin pureskella +hevosennahkaa, mutta karvat tunkeutuivat haavoihin, joita pavut olivat +tehneet hänen suuhunsa, ja se oli sietämätöntä. + +Täällä Selkirk'essä hän kohtasi Dawsonista tulevien nälkäisiä +etujoukkoja, ja sitten hän näki heidän kaikkialla laahustavan eteenpäin +tietä pitkin -- kurja joukko ihmisiä. "Ei ole elintarpeita!" oli +seisovana lauseena. "Ei ole elintarpeita, ja siksi heidän täytyi +lähteä." -- "Kaikki ihmiset ovat liian heikontuneita voidakseen toipua +keväällä." -- "Jauhot maksoivat puolitoista dollaria naula, mutta ei +ollut yhtään, joka olisi myynyt." + +"Munat?" vastasi yksi heistä. "Dollarin kappale, mutta niitä ei ole +yhtään." + +Rasmussen teki nopean laskelman. + +"Kaksitoistatuhatta dollaria", sanoi hän ääneen. + +"Hä?" kysyi toinen. + +"Ei mitään", vastasi Rasmussen ja pakoitti koiransa liikkeelle. -- + +Kun hän saapui Stewart River'iin, seitsemänkymmentä peninkulmaa +Dawsonista, oli hän menettänyt viisi koiraa, ja toiset olivat +menehtymäisillään väsymyksestä. Hänkin astui nyt valjaisiin ja veti +niillä vähillä voimin, mitä hänellä enää oli jälellä. Mutta kuitenkaan +hän ei voinut päästä enempää kuin kymmenen peninkulmaa päivässä. Hänen +nenänsä ja poskipäänsä, jotka tuontuostakin paleltuivat, olivat saaneet +mustanpuhuvan värin, mikä vaikutti suorastaan epämiellyttävältä. +Peukalo oli myös, hänen ohjaustankoa pidellessään, paleltunut ja tuotti +hänelle kauheita tuskia. Suuret mokkasiinit oli hänellä vieläkin +jalassa, ja pitkin sääriä alkoi tuntua merkillistä kipua. Sixty Milessä +loppuivat pavut, joita hän viime aikoina oli käyttänyt ravinnokseen, +mutta hän pysyi järkähtämättömästi erillään munista. Ehtimiseen +tiepuoleen nujertuen, mutta aina pystyyn nousten, hän kompuroi Indian +River'iin. Siellä hän löysi vastakuolleen hirven ja muutaman anteliaan +vanhankansan miehen, joka antoi hänelle ja hänen koirilleen uusia +voimia, ja Ainslies'issa hän tunsi vaivansa palkituiksi, kun eräs +Dawsonista viisi tuntia sitten tullut kulkuri vakuutti, että hän saisi +yksi ja yksi neljäsosa dollaria jokaisesta munasta. + +Hän kiipesi jyrkkää mäkeä ylös lähellä Dawson'in kenttämajoja, sydän +ankarasti jyskyttäen ja polvet vapisten. Koirat olivat niin heikot, +että hänen oli pakko antaa niiden levätä, ja odottaessaan hän nojasi +väsyneenä ohjaustankoa vastaan. Silloin tuli muuan tavattoman +koreannäköinen mies kävellen, puettuna suureen karhunnahkaturkkiin. Hän +katseli uteliaasti Rasmussenia, sitten hän pysähtyi ja heitti tutkivan +silmäyksen koiriin ja kolmeen köytettyyn rekeen. + +"Mitä teillä on?" hän kysyi. + +"Munia", vastasi Rasmussen käheästi. Hän tuskin kykeni saamaan +kurkustaan muuta kuin kuiskauksen. "Munia? Hurraa! Hurraa!" Hän hyppäsi +korkealle ilmaan, pyöriskeli kuin hullu ja polki jalkaansa maahan. +"Ette kai tarkoita, että teillä on munia kaikissa näissä?" + +"Kyllä, kaikissa." + +"Oo -- silloin te varmaan olette munantuojamies." Hän kierteli +Rasmussenia ja tarkasteli häntä joka puolelta. "Sanokaa -- oletteko +munantuojamies?" + +Sitä ei Rasmussen tiennyt, mutta hän otaksui se olevansa ja nyt näytti +toinen tulevan maltillisemmaksi. + +"Mitä tahdotte niistä?" hän kysyi varovaisesti. + +Rasmussen tuli rohkeaksi. "Puolitoista dollaria", hän sanoi. + +"Seis!" sanoi toinen nopeasti. "Antakaa minulle tusina." + +"Minä -- minä tarkoitan puolitoista dollaria kappaleelta", selitti +Rasmussen epäillen. + +"Niin kyllä! Minä kuulin, mitä sanoitte. Antakaa kaksi tusinaa. Tässä +on rahat." + +Hän otti esiin kultahiekkapussin, pienoisen makkaran kokoisen ja heitti +sen huolettomasti ohjaustangolle. Rasmussen tunsi kummaa väristystä +vatsanpohjassaan, hänen sieramiaan kutitti, ja hänet valtasi melkein +voittamaton halu itkeä. Mutta suurisilmäinen ja utelias kansanjoukko +alkoi kokoontua hänen ympärilleen, ja toinen toisen jälkeen +rupesi kyselemään munia. Hänellä ei ollut vaakakuppeja, mutta +karhunnahkaturkkinen mies kävi noutamassa pari sellaista ja +ystävällisesti punnitsi kultahiekkaa, sill'aikaa kun Rasmussen jakoi +tavaraa. Pian syntyi siinä tungos, siinä tuupittiin ja tyrkittiin ja +meluttiin. Kaikki tahtoivat ostaa, ja kaikki tahtoivat saada ensiksi. +Ja sitä mukaa kuin toisten kiihko nousi, tyyntyi Rasmussen. Tämä ei +saattanut merkitä hyvää. Jotakin täytyi olla heidän ostamishalunsa +takana. Olisi viisainta, että hän lepäisi ensin ja sitten katsoisi +ympärilleen. Kenties munat maksaisivatkin kaksi dollaria kappale. Joka +tapauksessa hän tiesi varmasti saavansa puolitoista, milloin hyvänsä +vain möisi. "Seis!" hän huudahti, myytyään parisataa. "Enempää ei nyt +tule. Minä olen väsymyksestä menehtymäisilläni. Minun täytyy hankkia +itselleni asunto, ja sitten voitte tulla sinne." + +Nyt syntyi yleinen valitus, mutta karhunnahkaturkkinen mies hyväksyi +Rasmussenin päätöksen. Kaksikymmentä neljä jäätynyttä munaa kalisi +hänen avaroissa taskuissaan, eikä hän perustanut siitä mitään, oliko +toisilla syömistä vaiko ei. Muuten hänkin näki, että Rasmussen +hädintuskin pysyi pystyssä. + +"Tuolla Monte Carlon toisen kulman takana on muuan maja, sellainen +suudapulloikkunoilla varustettu", sanoi hän hänelle. "Se ei ole minun, +mutta minä pidän sitä hallussani. Vuokra on kymmenen dollaria päivältä, +ja se on sangen huokea. Menkää suoraan sinne, niin minä tulen sitten +luoksenne. Älkää unhoittako, että siinä on suudapulloikkunat. -- +Tralalaa!" rallatti hän heti jälkeen. "Nyt menen pesääni syömään munia +ja uneksimaan kotiseudusta." + +Matkalla asuntoonsa Rasmussen muisti olevansa nälkäinen ja osti +pikkuvaraston elintarpeita muutamasta ruokatavarakaupasta ja paistin +teurastajalta sekä kuivattua kalaa koirille. Hän löysi puheenalaisen +majan ilman vaikeuksia ja antoi koirien olla valjaissa virittäessään +valkeata takkaan ja asettaessaan kahvipannun tulelle. + +"Puolitoista dollaria kappaleelta -- tuhat tusinaa -- tekee +kahdeksantoista tuhatta dollaria!" höpisi hän itsekseen puuhaillessaan +takan ääressä. + +Juuri kun hän asetti paistin tulelle, avautui ovi. Hän käännähti +ympäri. Siinä oli karhunnahkaturkkinen mies. Hän astui sisään +päättäväisesti, ikäänkuin hänellä olisi ollut jotakin määrättyä asiaa, +mutta kun hän näki Rasmussen'in tuli hänen kasvoilleen rasittunut ilme. + +"Minä tahtoisin sanoa teille -- niin, minä tahtoisin sanoa teille..." +alkoi hän, mutta keskeytti lauseen. + +Rasmussen halusi tietää, tahtoiko hän saada vuokran. + +"Tuhat tulimmaista -- minä tahtoisin sanoa teille, nähkääs -- että +munat olivat pilaantuneita." + +Rasmussen tunsi jalkansa horjuvan. Hänestä tuntui kuin joku olisi +antanut hänelle äkkinäisen iskun silmien väliin. Majan seinäthän +horjuivat ja olivat kaatumaisillaan... Hän ojensi kätensä pysyäkseen +pystyssä ja sai kiinni tulikuumasta uunista. Viiltävä tuska ja palaneen +lihan haju palauttivat hänen tajuntansa. + +"Kyllä ymmärrän", sanoi hän hitaasti, samalla kopeloiden taskujaan. "Te +tahdotte saada rahanne takaisin." + +"Rahoista ei ole kysymys", sanoi toinen, "mutta eikö teillä ole toisia +munia -- jotka ovat hyviä?" + +Rasmussen pudisti päätänsä. "Parempi on, että otatte rahat." + +Mutta toinen kieltäysi ja peräytyi ovea kohti. "Minä tulen takaisin", +sanoi hän, "kun olette lajitellut ja tarkastanut mitä teillä on." + +Rasmussen vyörytti majaan hakkuupölkyn ja kantoi munalaatikot sisälle. +Hän teki tämän aivan rauhallisesti. Sitten hän otti kirveensä ja alkoi +rikkoa munia toisen toisensa jälkeen. Hän tutki munan puoliskoja hyvin +tarkasti ja pudotti ne sitten lattialle. Ensin hän otti toisen sieltä, +toisen täältä eri laatikoista, mutta sitten hän särki tahallaan koko +laatikon. Läjä lattialla tuli yhä suuremmaksi. Kahvi kuohui yli ja +palaneen paistin savu täytti huoneen. Rasmussen hakkasi hakkaamistaan +uutterasti ja yksitoikkoisesti, kunnes viimeinenkin laatikko oli tyhjä. + +Silloin naputti joku ovelle, naputti uudestaan, avasi ja astui sisään. + +"Tuollainen sekasotku!" hän sanoi asettuessaan katsomaan hävitystä. + +Särjetyt munat alkoivat sulaa uunista tulevasta lämmöstä ja levittivät +ilkeätä hajua. + +"Tuon on täytynyt tapahtua höyrylaivassa", arveli hän. + +Rasmussen silmäili häntä kauan tyhjin katsein. + +"Minä olen Murray -- Jim Murray -- kaikki ihmiset täällä tuntevat +minut", mies jatkoi, "olen juuri saanut kuulla, että teidän munanne +ovat pilaantuneita, ja tarjoon kaksisataa koko roskasta. Ne eivät ole +niin hyviä kuin kalat, mutta koirille ne kelpaavat kuitenkin". + +Rasmussen näytti muuttuneen kiveksi. Hän ei liikahtanutkaan. "Menkää +helvettiin", sanoi hän kiivastumatta. + +"Tulkaa nyt järkiinne! Olen hyvilläni voidessani tarjota niin paljon +tuollaisesta moskasta, ja sehän on aina parempi kuin ei mitään. +Kaksisataa. Noo -- mitä sanotte?" + +"Menkää helvettiin", toisti Rasmussen hiljaa, "ja laputtakaa siitä +jalkoihinne." + +Murray katseli häntä suu auki ja suuresti ihmeissään -- ja sitten hän +peräytyi varovaisesti takaperin, koko ajan silmällä pitäen toisen +kasvoja. + +Rasmussen seurasi häntä ulos ja riisui koirat valjaista. Hän heitti +niille kaiken ostamansa kalan ja otti köysinipun olalleen. Sitten hän +meni takaisin majaan ja salpasi oven jälkeensä. Palaneen paistin savu +sai hänen silmänsä kirvelemään. Hän heitti köyden kattoparrun yli ja +mittasi silmillään liikkumatilan. Hän ei näyttänyt olevan siihen +tyytyväinen, sillä hän nosti tuolin makuulavalle ja nousi sille. Sitten +hän teki köyden toiseen päähän silmukan ja pisti päänsä siihen. Köyden +toisen pään hän sitoi kiinni. Ja sitten hän potkasi pois tuolin. + + + + +Lit-lit'in naimiskauppa. + + +Kun John Fox tuli maahan jossa whisky jäätyy kiinteäksi möhkäleeksi ja +voidaan käyttää kirjepainimena kauan aikaa vuodessa, ei hänellä ollut +niitä ihanteita ja harhaluuloja, jotka tavallisesti ovat esteenä +hienomman kasvatuksen saaneen seikkailijan menestykselle. Syntyneenä ja +kasvaneena Yhdysvaltain äärimmäisillä rajoilla, vei hän mukanaan +Canadaan yksinkertaisen ajatustapansa, teeskentelemättömän käytöksensä +ja niin sanoaksemme alkeellisen käsityksensä asioista ja esineistä, +mikä takasi hänelle välittömän menestyksen hänen uudella urallaan. +Oltuaan Hudson-Bay-yhtiössä alhaisarvoisena palvelijana, jonka +tehtävänä oli soutaa matkustajien veneitä ja kantaa selässään heidän +tavaroitaan sellaisten paikkojen yli, missä sitä tarvittiin, kohosi hän +pian toimitusmieheksi ja sai haltuunsa tavaravaraston ylivalvonnan Fort +Angelus'issa. + +Täällä hän otti pian -- luonnollisen yksinkertaisuutensa pakottamana -- +maassa syntyneen naisen vaimokseen, ja avio-onnen kautta, joka sitä +seurasi, hän vältti sen levottomuuden ja joutavanpäiväisen kaipuun, +joka katkeroittaa vaativampien miesten päivät, tekee heidän työnsä +kelpaamattomaksi ja lopulta valtaa heidät kokonaan. Hän eli +tyytyväisenä ja iloisena, hoiti rehellisesti sitä tointa, joka oli +hänelle uskottu ja otti loistavan ennätyksen yhtiön palveluksessa. +Tähän aikaan kuoli hänen vaimonsa, hänen sukulaisensa vaativat ruumiin +ja hautasivat sen kansan tavan mukaan puun latvaan. + +Kaksi poikaa oli hän synnyttänyt hänelle, ja yhtiön käskystä hän +matkusti pienokaisten kanssa kauemmas Koillisen Territorin alueelle, +paikkaan, jota kutsuttiin Sin Rock'iksi, missä hän otti haltuunsa +tärkeän vuotavaraston. Täällä hän vietti useita yksinäisiä ja raskaita +kuukausia, kyllästyneenä nuorten intiaaninaisten huomaavaisuuteen, ja +hänen kasvavat pikku poikansa kärsivät suuresti vailla äidin hoivaa. +Silloin sattuivat hänen silmänsä Lit-lit'iin. + +"Lit-lit, niin -- hän on Lit-lit" -- tällä tavoin hän kuvasi häntä +miltei epätoivoisena ensimäiselle kirjanpitäjälle Alexander Mc +Lean'ille. + +Mc Lean oli vasta päättänyt skotlantilaisen kasvatuksensa -- "hänen +korvantaustansa eivät olleet vielä kuivat", niinkuin John Fox sanoi -- +voidakseen hyväksyä maan tapoja avioliittokysymyksessä. Hän ei +kuitenkaan tuntenut vastenmielisyyttä sitä kohtaan, että toimitusmies +uskoi oman kuolemattoman sielunsa vaaraan -- ja koska Lit-lit herätti +hänessäkin omituista mieltymystä, tunsi hän katkeransekaista +tyytyväisyyttä oman sielunsa autuuden ollessa taatun sen kautta, että +tyttö menisi naimisiin John Foxin kanssa. + +Siinä ei tosiaankaan ollut ihmettelemistä, että Mc Lean'in ankara +skotlantilaissielu oli vaarassa sulaa Lit-lit'in silmistä lähtevässä +auringonpaisteessa. Hän oli kaunis, hoikka ja notkea, ei sellainen +suurikasvoinen ja typeränluontoinen, jollaisia intiaaninaiset +ylipäätänsä ovat. Nimen "Lit-lit" hän oli saanut tavastaan liihoitella +kaikkialla; hän lensi sinne tänne kuin perhonen, iloisena ja huoletonna +ja nauraen yhtä helposti kuin hyppien ja tanssien. + +Lit-lit oli Snettishane'n, yhden heimon ylhäisimmistä miehistä, tytär, +ja hänen äitinsä oli ollut puoli-intiaani. Tämän Snettishane'n luokse +läksi toimitusmies eräänä päivänä ikäänkuin sattumalta, neuvotellakseen +naimiskaupoista. Hän istui sitten isäntänsä seurassa märistä puista +tehdyn nuotion ääressä, joka piti moskiitot etäällä, ja puhui kaikista +asioista auringon alla, tai kuitenkin kaikesta, mikä esiintyi Pohjolan +auringon alla, avioliittoa lukuunottamatta. John Fox oli vartavasten +tullut puhumaan avioliitosta; tämän tiesi Snettishane, ja John Fox +tiesi, että ukko tiesi sen -- ja sentähden kartettiin juuri tätä +keskustelunaihetta mitä suurimmalla tarkkuudella. Tällaista väitetään +intiaanien oveluuden olevan. Itse asiassa se on läpikuultavaa +naivisuutta. + +Tunnit kuluivat, ja Fox ja Snettishane polttivat lukemattomia piippuja +ja katsoivat toisiaan silmiin aivan viattomasti, mikä oli erinomainen +todistus näyttelijälahjoista. Iltapäivällä kulkivat Mc Lean ja hänen +työtoverinsa Mc Tavish heidän ohitseen virralle päin olematta +näkevinäänkään heitä. Kun he tunnin kuluttua palasivat samaa tietä, +olivat Fox ja Snettishane joutuneet kursastelevaan väittelyyn sen +ruudin ja sianlihan laadusta, jota yhtiö tarjosi vaihtokaupassa. +Lit-lit, joka arvasi toimitusmiehen asian, oli sillä välin hiipinyt +majan peräseinän taakse, ja uloskäytävän esiripun takaa piti silmällä +molempia keskustelijoita moskiittovalkean ääressä. Hän oli innoissaan, +onnellinen ilme silmissään, ylpeä kun oli siitä, että niin ylhäinen +mies kuin itse toimitusmies -- joka oli lähinnä Jumalaa Pohjolan +hierarkiassa -- oli valinnut hänet vaimokseen, ja naisellisen +uteliaisuuden pakottamana hän halusi lähempää nähdä, minkänäköinen mies +hän oli. Kirkas auringonpaiste, leirisavu ja ankara ilmanala oli saanut +toimitusmiehen kasvot vaskenkarvaisiksi, niin että Snettishane oli yhtä +vaalea kuin hänkin ja hän itse, Lit-lit, vaaleampi. Tämän johdosta hän +tunsi epämääräistä iloa, mutta vielä enemmän hän iloitsi siitä, että +Fox oli niin suuri ja vahva, vaikka hänen suuri musta partansa melkein +pelotti häntä -- se oli niin ihmeellinen. + +Kun Lit-lit oli sangen nuori, oli hän kokematon arvostelemaan miehiä. +Seitsemäntoista kertaa hän oli nähnyt auringon painuvan etelään ja +katoavan taivaanrannan taa, ja seitsemäntoista kertaa hän oli nähnyt +sen palaavan ja valaisevan päivin ja öin, kunnes yö loppui kokonaan. +Näinä vuosina Snettishane oli vartioinut häntä huolellisesti ja ollut +hänen ja kaikkien kosijain välillä, halveksivasti kuunnellen nuoria +metsänkävijöitä, jotka pyysivät tyttöä, ja hyljäten heidän +tarjouksensa, ikäänkuin Lit-lit ei olisi ollut saatavissa mistään +hinnasta. Snettishane oli voitonhaluinen. Lit-lit oli pääoma hänelle. +Ja tästä pääomasta hän toivoi saavansa suunnattoman koron. + +Ja kun tuo nuori tyttö oli tällä tavoin kasvanut niin luostarimaisissa +olosuhteissa kuin heimon tavat sallivat, katseli hän nyt tyttömäisen +levottomasti tätä miestä, joka varmasti oli tullut hänen tähtensä -- +häntä, joka tulisi hänelle opettamaan kaikki, mitä hänellä vielä oli +elämästä oppimista -- tuota mahtavaa ja vaikutusvoimaista miestä, jonka +sanat tästä puoleen olisivat hänen lakinsa ja joka määräisi hänen +toimensa ja hillitseisi hänen käytöstään jälelläolevina päivinä. + +Mutta siinä tähystellessään ja kuunnellessaan, liikutettuna ja vapisten +sen kohtalon edessä, joka nyt oli hänen osakseen tuleva, tunsi hän +pettymystä, kun päivä kului ja toimitusmies ja hänen isänsä edelleen +juttusivat asioista, jotka koskivat muita seikkoja ja joilla ei ollut +naimiskaupan kanssa mitään tekemistä. Kun aurinko painui yhä enemmän +pohjoista kohti ja keskiyö lähestyi, alkoi toimitusmies näyttää selviä +poislähdön merkkejä. Hän kääntyi jo lähteäkseen ja Lit-lit tunsi +sydämensä kutistuvan rinnassaan, mutta hän pysähtyi ja kääntyi +syrjittäin puhetoveriinsa. + +"Niin, sepä oli unhoittua, Snettishane", sanoi hän, "minä tarvitsen +squawin, joka pesee ja korjaa vaatteeni." + +Snettishane päästi röhkivän äänen ja ehdotti sitten Wanidania, joka oli +vanha eukko ja hampaaton. + +"Ei, ei", keskeytti toimitusmies. "Minä tarvitsen vaimoa. Minä olen +paljon miettinyt tätä asiaa ja tulin juuri ajatelleeksi, että te +kenties tunnette jonkun, joka olisi sopiva minulle." + +Snettishane näytti miettiväiseltä, ja silloin astui toimitusmies pari +askelta lähemmäs, pysähtyi muka sattumalta ja välinpitämättömästi +neuvotellakseen tästä uudesta satunnaisesta aiheesta. + +"Kattou?" ehdotti Snettishane. + +"Hänellä on vain yksi silmä", vastusti Fox. + +"Laska?" + +"Hän on vääräsäärinen. Teidän suurin koiranne, Kips, voisi helposti +hypätä hänen polviensa välistä, kun hän seisoo." + +"Senatee?" jatkoi Snettishane. + +Mutta nyt oli John Fox suuttuvinaan ja karjasi: "Mitä hullutusta tämä +on? Olenko minä vanha mies, koska sinä tahdot naittaa minut vanhojen +ämmien kanssa? Olenko minä hampaaton? Olenko rampa? Tahi sokea? Tai +olenko niin köyhä, etteivät kirkassilmäiset tytöt voi katsoa minua +mielihyvällä? Katsos -- minähän olen toimitusmies, olen sekä rikas että +ylhäinen, mahtava mies tässä maassa, ja minun sanani saavat miehet +vapisemaan ja tottelemaan!" + +Snettishane tunsi itsensä sangen tyytyväiseksi, vaikka hänen +sfinksinkasvonsa eivät muuttaneet ilmettäkään. Hän oli tartuttanut +toimitusmiehen koukkuun ja saanut hänet puhumaan ensiksi. Snettishanen +ajatuksissa ei ollut tilaa kuin yhdelle aatteelle kerrallaan, mutta hän +kykeni kehittämään tätä aatetta pitemmälle kuin John Fox. Sillä niin +yksinkertainen kuin John Fox olikin, hän voi kuitenkin hautoa päässään +useampia ajatuksia yhdellä kertaa, mikä esti häntä täyttämästä +ainoatakaan niin täydellisesti kuin intiaanipäällikkö. + +Snettishane luetteli siis edelleenkin sangen rauhallisesti +vaalikelpoisia nuoria tyttöjä, mutta John Fox hylkäsi ne kaikki heti +nimen kuultuaan, lisäten aina joukon yksityiskohtaisia selityksiä. Hän +näytti vielä kerran jättävän sikseen koko asian ja valmistautui taas +lähtemään kotiinsa. Snettishane näki hänen lähtevän yrittämättäkään +häntä pidättää, mutta huomasi hänen lopultakin pysähtyvän omasta +ehdostaan. + +"Tulin juuri ajatelleeksi, että me molemmat olemme unhoittaneet +Lit-lit'in", sanoi toimitusmies. "Tahtoisin tietää, sopiiko hän +minulle." + +Snettishane kuunteli ehdotusta aivan välinpitämättömän näköisenä, muta +tämän naamarin taakse hän kätki sydämestä lähtevän naurunsa. Se oli +ratkaiseva voitto. Jos toimitusmies olisi ottanut yhdenkään askeleen +pois lähteäkseen, olisi Snettishane ollut pakoitettu itse mainitsemaan +tyttärensä nimen, mutta -- toimitusmies ei ollut ottanutkaan tätä +ainoata askelta. + +Snettishane oli epävarma Lit-lit'in sopivaisuudesta, kunnes pakoitti +valkoisen miehen ottamaan viimeisenkin askeleen toivottuun suuntaan. + +"Noo", sanoi toimitusmies miettiväisenä, "ainoa keino päästä asian +perille on kai tehdä ehdotus." Ja nyt hän korotti äänensä. "Minä +tarjoan sinulle Lit-lit'istä kymmenen huopapeitettä ja kolme naulaa +tupakkaa, oikein hyvää tupakkaa." + +Snettishane vastasi tekemällä eleen, jonka piti merkitä, että kaikki +huopapeitteet ja kaikki se tupakka, mitä oli koko maailmassa, eivät +korvaisi Lit-lit'iä ja tämän hyveitä. Kun nyt toimitusmies pakotti +hänet itse mainitsemaan hinnan, selitti hän aivan rauhallisesti, että +hän tahtoi viisisataa huopapeitettä, kymmenen pyssyä, kymmenen pulloa +rommia, viisikymmentä naulaa tupakkaa, kaksikymmentä punaista +kangaspalasta, soittorasian ja sitäpaitsi ystävyyttä ja suurinta +kohteliaisuutta toimitusmiehen puolelta sekä paikan hänen kodissaan. + +Nyt näytti John Fox saavan raivokohtauksen, josta seurasi, että +peitteitten lukumäärä aleni kahteensataan ja viimeinen vaatimus +pyyhittiin yli -- vaatimus, josta ei koskaan oltu kuultu +mainittavankaan valkoisten miesten ja maan tyttärien välisissä +naimiskaupoissa. Lopuksi, kolme tuntia kestäneitten neuvottelujen +jälkeen, pääsivät he lopputulokseen. Snettishane oli saava +Lit-lit'istään sata peitettä, viisi naulaa tupakkaa, kolme pyssyä, +puteliin rommia sekä ystävyyttä ja kohteliaisuutta -- hinta, mikä John +Foxin väitteen mukaan oli kymmentä peitettä ja yhtä pyssyä korkeampi +kuin minkä arvoinen Lit-lit oli. Ja kun hän läksi kotiinsa +pikkutunneilla, vaivasi hänen mieltään se epämieluisa tunne, että +Snettishane oli hänet hyvästi kyninyt. + +Väsyneenä, mutta voitonriemuisena, meni Snettishane sisään käydäkseen +levolle, ja hän huomasi Lit-lit'in ennenkuin tämä oli ehtinyt hiipiä +ulos. + +Hän rykäsi merkitsevästi. "Soo -- sinä olet nähnyt. Ja kuullut. Tämän +tähden isäsi sangen suuren viisauden ja ymmärryksen on täytynyt sinulle +esiintyä kirkkaassa valossa. Ota vaarin minun sanoistani ja pidä niitä +ohjeenasi -- mene kun minä sanon: mene! ja tule kun minä käsken +tulemaan, siten voimme lihottaa itseämme niillä rikkauksilla, jotka +kuuluvat tuolle suurikasvuiselle valkoiselle miehelle, joka on yhtä +yksinkertainen kuin iso." + +Seuraavana päivänä vahvistettiin kauppa varastohuoneen luona. +Toimitusmies tarjosi whiskyä ennen aamiaista, suureksi ihastukseksi +Mc Lean'ille ja Mc Tavish'ille, antoi koirilleen kaksinkertaisen +ruoka-annoksen ja oli jalkaansa vetänyt paraat mokkasiininsa. Ulkona +tehtiin valmistuksia _potlatch'ia_ varten. Potlatch on sama kuin +"pidot", ja John Fox aikoi viettää häitään Lit-lit'in kanssa +toimeenpanemalla tällaisen potlatch'in, jonka piti olla yhtä komean +kuin morsian oli kaunis. Iltapäivällä kokoontui koko heimo juhlille. +Miehiä, naisia, lapsia ja koiria kestittiin ylenmäärin, eikä siellä +ollut ainoatakaan henkilöä, ei edes tilapäistä kulkijaa ja kiertävää +metsänkävijää toisista heimoista, joka ei olisi tullut osalliseksi +sulhasen anteliaisuudesta. + +Lit-lit'ille, joka oli arka ja kyyneliin saakka peloissaan, lahjoitti +partainen puolisonsa uuden pumpulipuvun, parin oivallisia mokkasiineja, +loistavan silkkiliinan pikimustien suortuvien verhoksi, purpuranvärisen +pitkän shaalin hartioille, messinkiset korvarenkaat ja sormukset sekä +koko joukon muita koristeluesineitä, niiden joukossa Waterbury-kellon. +Snettishane saattoi tuskin hillitä itseään, kun näki kaiken tämän -- +heti kun hän sai tilaisuuden, veti hän tyttärensä syrjään. + +"Ei tänä yönä eikä seuraavanakaan", alkoi hän painostaen sanojaan, +"vaan jonakin lähiyönä minä raakun kuin korppi tuolla virranrannalla, +ja silloin on aika sinun lähteä suurikasvuisen miehesi luota -- hullu +kun hän on -- ja tulla minun tyköni. -- Ei ei", lisäsi hän nopeasti +huomatessaan hänen kasvoistaan, että hän vastenmielisesti kääntäisi +selkänsä ihmeelliselle uudelle elämälleen, "sillä tuskin tämä on +tapahtunut, ennenkuin miehesi, joka on hullu, tulee valittaen majaani. +Ja silloin pitää sinunkin ruveta valittamaan ja sanoa, että se ja se +asia ei ole hyvin, ettet pidä siitä ja siitä, ja ettet voi suostua +olemaan hänen vaimonaan, mutta että voisit tyytyä oloosi, jos saat +useampia peitteitä ja enemmän tupakkaa ja kaikenlaista muuta hyvää +köyhälle, vanhalle isällesi Snettishanelle. Muistahan nyt tämä, kun +minä raakun kuin korppi tuolla virranrannalla." + +Lit-lit nyökäytti päätään; sillä oli vaarallista olla tottelematta +isäänsä, sen hän tiesi sangen hyvin. Ja muuten hän vaatikin vain pikku +asioita, lyhyttä eroa toimitusmiehestä, joka sitten tulisi tuntemaan +paljon suurempaa iloa saadessaan hänet takaisin. Hän meni edelleen +juhlaan, ja kun keskiyö saapui, etsi toimitusmies hänet ja vei mukanaan +sisään jälellejääneiden huudahdellessa ja sutkauksia lasketellessa, +missä kaikki squawit osottausivat sangen suuriäänisiksi. + +Lit-lit tuli pian huomaamaan, että aviollinen yhdyselämä varastoaseman +esimiehen kanssa oli paljon parempaa kuin hän koskaan oli osannut +ajatellakkaan. Nyt hänen ei enää tarvinnut kantaa puita ja vettä eikä +alituisesti palvella kärtyistä miesväkeä. Ensi kertaa elämässään +saattoi hän loikoilla sängyssään, kunnes aamiainen oli pöydässä. Ja +minkälainen vuode! Puhdas ja upea ja pehmeä ja mukava, jollaista ei +ollut koskaan ennen nähnyt. Ja ruoka! Korppuja, tuoretta ja hyvää +leipää kolmasti päivässä jok'ainoa päivä, ja kaikkea muuta mitä vain +halusi! Sellaista ylellisyyttä hän tuskin saattoi ymmärtää, hänen +suureksi tyytyväisyydekseen toimitusmies kohteli häntä järkevällä +ystävällisyydellä. Foxhan oli jo ennen ollut naimisissa, ja hän ymmärsi +sangen hyvin ajaa höllin ohjaksin, joita ainoastaan toisinaan kiristi, +mutta silloin voimakkaalla kädellä. "Lit-lit on tämän paikan +valtijatar", ilmoitti hän merkitsevästi aamiaispöydässä häiden jälkeen. +"Mitä hän sanoo, sen täytyy tapahtua. Ymmärrättekö?" Ja sekä Mc Lean +että Mc Tavish ymmärsivät. He tiesivät myöskin, ettei toimitusmiehen +tapana ollut pistää sormiaan väliin. + +Mutta Lit-lit ei katsonut omaa etuaan uudessa asemassaan. Hän kevensi +miehensä kuormaa heti ottamalla hoitoonsa hänen molemmat poikansa, +hankki heille enemmän hauskuutta sekä jossakin määrin vapautta, +suunnilleen yhtä paljon kuin soi itselleenkin. Molemmat pojat ylistivät +suuresti uutta äitiänsä; Mc Lean ja Mc Tavish lauloivat hekin hänen +ylistystään; ja toimitusmies kehui onnellista avioliittoaan, kunnes +huhu Lit-lit'in hyvästä käytöksestä ja hänen puolisonsa +tyytyväisyydestä levisi kaikkien asukasten keskuuteen Sin Rock'in +piirissä. + +Silloin Snettishane, joka valvoi öisin ajatellessaan huikean korkeata +korkoa, katsoi olevan ajan alkaa toimia. Kymmenentenä yönä +avioliittonsa jälkeen Lit-lit heräsi korpin raakuntaan, ja hän ymmärsi +siitä, että Snettishane odotti häntä virran rannalla. Suuressa +onnessaan ei hän ollut unhoittanut isänsä kanssa tekemäänsä sopimusta, +ja nyt se tuli hänen mieleensä yhdessä lapsellisen pelon kanssa, jota +hän tunsi isäänsä kohtaan. Pitkän aikaa hän makasi peloissaan ja +vapisten, halutonna lähtemään, peläten jäädä, mutta viimein peri +toimitusmies voiton tässä hiljaisessa taistelussa -- hänen hellyytensä +ja valtavat lihaksensa sekä voimakas alaleukansa terästivät Lit-Lit'in +hermot, niin että hän päätti jättää korpin raakunnan huomioonottamatta. + +Mutta aamulla hän nousi ylös sangen peloissaan ja hoiti tehtäviään +alituisen tuskan vallassa odottaen isänsä tuloa. Päivän kuluessa alkoi +hän kuitenkin saada rohkeutensa takaisin. Hän kuuli John Foxin +perinpohjin haukkuvan Mc Lean'ia ja Mc Tavish'ia jostakin +vähäpätöisestä laiminlyönnistä, ja tämä auttoi häntä voittamaan +pelkonsa. Hän koetti aina olla miehensä näkyvissä, ja kun hän seurasi +häntä suurelle varastohuoneelle ja näki hänen heittelevän suuria +tavarapakkoja ympäriinsä niin helposti kuin jos ne olisivat olleet +höyhenpatjoja, tunsi hän itsensä turvatuksi. Tämä oli hänen ensimäinen +käyntinsä varastolla, ja kun Sin Rock oli suurin jakelupaikka, josta +tavaroita lähetettiin lukuisiin pienempiin varastopaikkoihin, ei ollut +ihmeellistä, että hän joutui ällistyksiinsä nähdessään sinne kasatut +äärettömät rikkaudet. + +Tämä näkemys ynnä muisto isä Snettishanen köyhästä majasta, muutti koko +hänen epäilyksensä levollisuudeksi. Hänen vakaumustaan vahvisti vielä +pari toisen poikapuolensa kanssa vaihtamaansa sanaa. "Eikö valkoinen +isä ole sangen hyvä?" hän kysyi ja poika vastasi, että hänen isänsä oli +paras, mitä hän koskaan oli nähnyt. Sinä yönä raakkui korppi uudelleen. +Ja seuraavana yönä kuului raakunta vielä kiivaammalta. Se herätti John +Foxin, niin että hän hetkisen levottomasti heittelehti sinne tänne. +Sitten hän sanoi ääneen: "Vieköön piru tuon korpin!" ja Lit-lit nauroi +ääntä päästämättä siinä hänen vieressään maatessaan. + +Varhain seuraavana aamuna näyttäytyi Snettishane onnettomuutta +ennustavin ilmein ja istui syömään aamiaista kyökissä Wanidanin luona. +Hän kieltäytyi kuitenkin syömästä "akkainruokaa", ja hetkisen perästä +hän etsi vävynsä varastohuoneesta, missä vaihtokauppa tapahtui. Hän oli +saanut kuulla, että hänen tyttärensä oli oikea jalokivi naiseksi, ja +sentähden hän oli nyt tullut saadakseen enemmän peitteitä, enemmän +tupakkaa ja useampia pyssyjä -- ennen kaikkea useampia pyssyjä. Hän +nimittäin katsoi tulleensa petetyksi kaupoissa ja hän tuli vaatimaan +oikeutta. Mutta toimitusmiehellä ei ollut peitteitä eikä oikeutta +liikenemään. Tämän jälkeen hänelle ilmoitettiin, että isä Snettishane +oli puhunut lähetyssaarnaajan kanssa Three Forks'issa, ja tämä oli +selittänyt hänelle, etteivät sellaiset avioliitot olleet taivaassa +säädetyt, sekä että hänen isällinen velvollisuutensa oli vaatia +tyttärensä takaisin. + +"Minä olen nykyään hyvä kristitty", jatkoi Snettishane, "ja tahdon, +että Lit-lit'ini pääsee taivaaseen." + +Toimitusmiehen vastaus oli lyhyt ja suora, sillä hän käski appiukkonsa +mennä siihen paikkaan, missä ne asuvat, jotka eivät ole päässeet +taivaaseen, ja niskaan ja erääseen alempana olevaan ruumiinkohtaan +tarttumalla hän osotti hänelle neuvotun tien ovelle saakka. Mutta +Snettishane hiipi salaa kyökkiin ja tapasi Lit-lit'in isossa salissa. + +"Sinä kenties nukuit kuin tukki viime yönä, kun minä kutsuin sinua +virranrannalla", alotti hän synkästi katsoen tytärtään. + +"Ei, kyllä minä olin hereillä ja kuulin." Hänen sydämensä löi ikäänkuin +olisi tahtonut tukahduttaa hänet, mutta hän jatkoi vakavalla äänellä: +"ja edellisenä yönä minä myöskin olin valveilla ja kuuntelin, ja samoin +sitä edellisenä yönä." + +Tämän jälkeen hän suuressa onnessaan ja peloissaan, että tämä onni +otetaan häneltä pois, alkoi omintakeisesti ja hehkuvasti puolustaa +naisen asemaa ja oikeuksia -- ensimäinen nykyaikainen naisesitelmä, +joka on pidetty viidennenkymmenennen kolmannen asteen yläpuolella. + +Mutta hänen puheensa kaikui kuuroille korville. Snettishane kuului +vanhempaan ikäluokkaan. Kun Lit-lit pysähtyi henkeä vetääkseen, sanoi +isä uhkaavalla äänellä: "Tänä yönä minä uudelleen raakun kuin korppi." + +Samassa tuli siihen John Fox ja uudisti saman tempun, jolla tahtoi +auttaa Snettishanea lähemmäs taivaallisten vasta-asujia. + +Seuraavana yönä raakkui korppi innokkaammin kuin koskaan ennen. Lit-lit +oli kevytuninen, hän kuuli ja hymyili. John Fox heittelehti unissaan +levottomasti sinne tänne. Sitten hän heräsi ja heittelehti vielä +levottomammin. Hän ähkyi ja murisi, kiroili hiljaa ja ääneen, ja +hyppäsi viimein sängystä. Hän hoippuroi pimeässä suureen saliin ja otti +seinältä hauleilla ladatun pyssyn, jonka huoleton Mc Tavish oli +jättänyt laukasematta. + +Toimitusmies hiipi varovaisesti rannalle. Raakkuminen oli tauonnut, +mutta hän heittäytyi ruohikkoon pitkälleen ja odotti. Ilma oli kolea, +mutta hyväntuoksuinen, ja päivän helteen jälkeen tuntui ikäänkuin maa +olisi rauhaa henkäillyt. John Fox nukahti. + +Viidenkymmenen yardin päässä istui Snettishane pää painuneena polvia +vasten ja selkä John Fox'iin päin -- ja hänkin nukkui, yön hiljaisuuden +voivuttamana. Tunti kului, ja silloin hän heräsi, ja päätään +kohottamatta hän päästi kurkustaan korpin käheän, raakkuvan äänen niin +että yöilma värisi. + +Toimitusmies heräsi, ei niinkuin sivistyneen maailman ihminen äkkiä +havahtuu unesta, vaan niinkuin villin uni muuttuu nopeasti ja +itsetietoisesti valveillaoloksi. Yön hämärässä hän näki tumman esineen +ruohikossa ja suuntasi pyssynpiipun sitä kohti. Uusi raakunta kajahti +ilmoille ja hän painoi hanaa. Sirkat lakkasivat laulamasta, metsälinnut +eivät leperrelleet enää ja korpin raakunta muuttui äkkiä hengettömäksi +hiljaisuudeksi. + +John Fox kiiruhti paikalle ja kumartui katsomaan tappamaansa saalista. +Hän sai käsiinsä tukun karkeita hiuksia ja tähtien valossa paistoivat +häntä vastaan Snettishanen kasvot. Hän tiesi kuinka sellainen pyssy +hajottaa viidenkymmenen yardin välimatkalla ja hän ymmärsi +pippuroineensa hauleilla Snettishanen selän hartioista alimpiin osiin +saakka. Ja Snettishane tiesi, että toimitusmies tiesi sen, mutta +kumpikaan ei puhunut siitä sanaakaan. + +"Mitä sinä täällä teet?" kysyi toimitusmies. "Tähän aikaan pitäisi +vanhojen luitten levätä sängyssä." + +Mutta Snettishane vastasi arvokkaasti, siitä huolimatta että haulipanos +poltteli hänen nahkaansa. + +"Vanhat luut eivät kaipaa lepoa", sanoi hän juhlallisesti. "Minä itken +tyttäreni tähden, tyttäreni Lit-lit'in tähden, joka elää ja kuitenkin +on kuollut, ja joka varmasti joutuu valkoisen miehen helvettiin." + +"Itke sitten tästäpuoleen virran toisella rannalla, kuulomatkan +ulkopuolella", sanoi John Fox ja kääntyi hänestä, "sillä sinun itkusi +on kauhean kovaäänistä ja estää nukkumista öisin." + +"Sydämeni on haavoitettu", vastasi Snettishane, "ja minun päiväni ja +yöni ovat mustat surusta." + +"Niin mustat kuin korppi", sanoi John Fox. + +"Niin mustat kuin korppi", sanoi Snettishane. + +Ei koskaan enää kuulunut korpin raakuntaa virranrannalta. Lit-lit tulee +päivä päivältä yhä äitimäisemmäksi ja on sangen onnellinen. John Fox'in +pojat hänen ensimäisestä avioliitostaan ovat saaneet sisaria. Vanha +Snettishane ei käy enää tyttärensä tykönä, ja hän saattaa tuntikausia +ohuella vanhalla äänellään ruikuttaa sitä kiittämättömyyttä, joka +ilmenee lapsissa yleensä, mutta erittäinkin hänen tyttäressään +Lit-lit'issä. Hänen vanhuuttaan katkeroittaa tietoisuus siitä, että +häntä on kaupoissa petetty. Ja John Fox'kin on ottanut takaisin +väitteensä, että hän on maksanut Lit-lit'istä kymmenen vaippaa ja yhden +pysyn liikaa. + + + + +Bastardi. + + +Bastardi oli oikea paholainen. Tämä oli tunnettua ja tunnustettua koko +Pohjolassa. "Helvetinsikiöksi" kutsui häntä moni, mutta hänen herransa +ja isäntänsä oli antanut hänelle tuon häpeällisen nimen "Bastardi". +Mutta nyt oli myöskin Musta Leclère paholainen, niin että he sopivat +hyvin yhteen. Sanotaan, että kun kaksi paholaista sattuu yhteen, niin +silloin syntyy pikkuinen helvetti. Ei ole mitään muuta odotettavissa, +ja sitä voitiin kaikella varmuudella odottaa, kun Bastardi ja Musta +Leclère joutuivat yhteen. Kun he ensi kerran kohtasivat toisensa, oli +Bastardi pieni pentu, laiha ja nälkäinen ja vihaisennäköinen, ja siinä +syntyi haukuntaa ja murinaa, sillä Leclère'llä oli tapana nostaa +ylähuultaan, niinkuin susi, ja näyttää valkeita, julmia hampaitaan. Ja +tässä tilaisuudessa hän nosti sitä, ja hänen silmänsä loistivat +pahuudesta, kun hän kurkottui Bastardia kohti ja veti hänet esiin +ryömivästä läjästä. Oli aivan varma, että he näkivät toisensa läpi, +sillä silmänräpäyksessä Bastardi oli iskenyt hampaansa Leclère'n +käteen, ja Leclère puristi peukalonsa ja etusormensa pennun kurkun +ympärille, niin että oli vähällä sammuttaa sen nuoren elämän. + +"_Sacre dame_", sanoi ranskalainen hiljaa, kuivatessaan verta purrusta +kädestään ja katsellessaan pikku raukkaa, joka makasi läähättäen +lumessa. + +Leclère kääntyi nyt John Hamlin'in, Sixty Milen aseman varastonhoitajan +puoleen, ja tämä sanoi: "Siinä on alkua, tuossa! Paljonko tahdotte +antaa, m'sieu? Voi, ostakaa se nyt -- ostakaa se heti paikalla!" + +Ja siksi, että hän vihasi sitä mitä katkerimmin, osti Leclère Bastardin +ja antoi sille tuon häpeällisen nimen. Viiden vuoden ajan he molemmat +seikkailivat läpi Pohjolan, St Michaelin ja Yukonin suistomaasta +Pelly'yn saakka, ja niinkin kauas kuin Peace River'iin, Athabascaan ja +Isoon Orjajärveen asti. Ja silloin he hankkivat häijyydellään sellaisen +maineen, jollaista ei ennen ollut ollut yhdelläkään ihmisellä eikä +koiralla. + +Bastardi ei ollut koskaan tuntenut isäänsä -- siitä syystä hän oli +saanut nimensä -- mutta John Hamlin tiesi, että isä oli ollut suuri +harmaja susi. Äitinsä sitävastoin -- ja hänestä oli hänellä heikko +muisto -- oli muriseva, haukkuva likainen koiranturilas, leveärintainen +ja riippumahainen. Silmät hänellä oli pahanilkiset, elämästä hän piti +kiinni kuin kissa ja oli aina valmis kujeisiin ja pahuudentekoon. +Hänessä ei ollut hiventäkään kunniantuntoa eikä rehellisyyttä, +ja hänen petollisuutensa oli ainoa, josta saattoi olla varma. +Hänen rakkaussuhteensa metsän petojen kanssa todisti yleistä +luonteenturmelusta. Paljon pahuutta ja paljon voimaa oli Bastardin +esi-isissä, ja kun hän oli samaa lihaa ja sama verta peri hän +kaikkityyni. Ja silloin tuli Musta Leclère ja raskaalla kädellään +puristi ja painoi ja muovaili tuota elämänhaluista pentua, kunnes siitä +tuli suuri pahanilkinen peto, ovela, vihainen, kavala, häijy ja ilkeä +kuin helvetinhenki. Sopiva isäntä olisi Bastardista saanut tavallisen, +erinomaisen kelvollisen ajokoiran. Mutta hän ei saanut koskaan siihen +tilaisuutta. Leclère kehitti vain hänen synnynnäistä pahuuttaan. + +Bastardin ja Leclère'n tarina on tarina alituisesta sodasta -- viisi +julmaa, säälimätöntä vuotta, joista heidän ensimäinen kohtauksensa +antaa sattuvan kuvan. Minä tahdon alkaa sanomalla, että se oli Leclèren +vika, sillä hän vihasi järjellä ja ymmärryksellä, kun taas tuo +pitkäkoipinen, kömpelö pentu vihasi vain sokeasti ja vaistomaisesti. +Alussa ei sattunut minkäänlaisia hienosti suunniteltuja julmuuksia -- +niiden vuoro tuli myöhemmin -- vaan ainoastaan yksinkertaisia +selkäsaunoja ja raakuudenosotuksia. Muutaman kerran vioittui Bastardin +toinen korva tällaisissa pieksäjäisissä. Rikkirevityt lihakset eivät +parantuneet koskaan, ja korva roikkui ja lerpatti aina -- jotta hän +voisi pitää kiduttajansa muistissaan. Eikä hän unhottanut mitään. + +Hänen pentuaikansa oli yhtämittaista mielettömän kapinallisuuden aikaa. +Hän veti aina lyhemmän korren, mutta löi aina takaisin: hänen +luonteeseensa kuului lyödä takaisin. Ja häntä oli mahdoton masentaa. +Niin surkeasti kuin hän ulvoikin tuskasta ruoskan- tai nuijaniskujen +sadellessa hänen selkäänsä, onnistui hänen kuitenkin aina saada +ilmoille vihaista murinaa -- selvä todistus siitä kostonhimosta, jota +hän tunsi -- joka ehdottomasti aiheutti lisää lyöntejä. Mutta hän oli +perinyt äitinsä luonteen. Ei mikään näyttänyt saavan häntä hengiltä. +Hän kasvoi ja hyötyi keskellä kurjuutta, lihoi nälkää nähdessään, ja +epätoivoinen taistelu elämästä kehitti hänet yliluonnollisen +terävä-älyiseksi. Hän oli perinyt niinhyvin äitinsä kavaluuden ja vihan +kuin isänsä rajuluontoisuuden ja rohkeuden. + +Mahdollisesti se oli hänessä hänen esi-isiensä ominaisuutta, ettei hän +koskaan valittanut. Pennunhaukunta katosi, kun hänen jalkansa +vahvistuivat, ja hän tuli julmaksi ja vaiteliaaksi, iski nopsasti eikä +liikoja varottanut edeltäkäsin. Hän vastasi kirouksiin murinalla, +lyönteihin puremalla, ja hänen vääristynyt naamansa ilmaisi +sammumatonta vihaa. Mutta koskaan enää ei Leclère saanut edes kauheilla +kidutuksillakaan häntä huutamaan tuskasta tai pelosta. Ja tämä +lannistumattomuus vain enensi Leclère'n vihaa ja sai hänet tekemään +vielä saatanallisempia julmuuksia. + +Kun Leclère antoi Bastardille vain puoli kalaa, kun taas hänen +toverinsa saivat kokonaisen, meni Bastardi ja otti kalaa toisilta +koirilta. Hän varasti varastohuoneestakin ja teki tuhansittain muita +ryövärintöitä, niin että hän tuli kauhuksi kaikille koirille ja +koiranomistajille. Kun Leclère löi Bastardia ja hellitti Babettea -- +Babettea, joka ei tehnyt puoleksikaan niin paljon kuin hän -- heitti +Bastardi hänet kumoon lumeen ja murskasi hänen toisen takajalkansa +valtavilla leuoillaan, niin että Leclère oli pakotettu ampumaan hänet. +Ja veristen tappelujen kautta teki Bastardi itsensä kaikkien toveriensa +herraksi, sääti heille sekä työntekoa että ruokintaa koskevia lakeja ja +piti silmällä, että he myöskin elivät niiden mukaan. + +Viiden vuoden kuluessa hän kuuli ainoastaan kerran ystävällisen sanan +ja sai hyväilevän kädensilityksen, ja silloin hän ei ymmärtänyt, mitä +se merkitsi. Hän teki hurjan hyppäyksen, kesyttämätön kun oli, ja hänen +hampaansa loksahtivat yhteen salaman nopeudella. Hän joka lausui tuon +ystävällisen sanan ja antoi hyväilevän kädensilityksen, oli Sunrisen +vasta maahan muuttanut lähetyssaarnaaja. Ja kuuden lähinnä seuraavan +kuukauden aikana hän ei kirjoittanut ainoatakaan kirjettä kotiinsa; +Mc Questionin haavuri matkusti kaksisataa peninkulmaa jään yli +pelastaakseen hänet verenmyrkytyksestä. + +Sekä miehet että koirat katsoivat karsaasti Bastardiin, kun hän tuli +leiriin tai asemille. Miehet tervehtivät häntä jalka uhkaavasti +potkasuun valmiina, koirat karvat pystyssä ja torahampaat irvellään. +Kerran antoi muuan mies Bastardille potkun, ja nopeasti kuin susi iski +Bastardi leukansa miehen pohkeisiin, niin että hampaat tunkeutuivat +luuhun saakka. Tämän jälkeen purtu päätti vakaasti ottaa koiran +hengiltä, mutta silloin astui Leclère väliin uhkaavin ilmein ja +metsästyspuukko paljaana. Ottaa Bastardi hengiltä -- _sacre dame_, se +oli huvi, jonka Leclère pidätti itselleen. Sen piti luonnollisesti +joskus tapahtua, tai myöskin -- oh, kukapa sitä voisi tietää? Joka +tapauksessa tulisi arvoitus lopultakin selviämään. + +Sillä he olivat tulleet toisilleen suorastaan arvoitukseksi. Toisen +jokainen hengenveto oli kehotus tai uhkaus toiselle. Viha yhdisti +heidät lujemmin kuin rakkaus olisi voinut koskaan tehdä. Leclère nautti +ajatellessaan sitä päivää, jolloin Bastardin rohkeus olisi loppunut ja +hän valittaisi ja vääntelisi isäntänsä jaloissa. Ja Bastardi -- niin, +Leclère tiesi, mikä Bastardilla oli mielessä, hän oli useammin kuin +kerran lukenut sen Bastardin silmistä. Ja sen niin selvästi ja hyvästi, +että hän ehtimiseen katseli olkansa yli, kun Bastardi pysytteli hänen +takanaan. + +Toiset miehet kummastelivat sitä, että Leclère hylkäsi ne suuret +summat, joita hänelle tarjottiin koirasta. "Jonakuna kauniina päivänä +te kuitenkin lyötte sen kuoliaaksi, ja silloin olette menettänyt sen +ilmaiseksi", sanoi John Hamlin kerran, kun Bastardi läähätti +kinoksessa, johon Leclère oli potkaissut sen, eikä kukaan tiennyt, +olivatko sen kintut murskana, eikä kukaan uskaltanut mennä katsomaan +sitä. + +"Se on minun asiani, se, m'sieu'" vastasi Leclère kuivasti. + +Ja he kummastelivat myöskin sitä, ettei Bastardi paennut isäntänsä +luota. Sitä he eivät voineet käsittää. Mutta Leclère ymmärsi sen. Hän +oli mies, joka oleskeli paljon ulkona vapaassa luonnossa, ja hän oli +oppinut ottamaan selvää tuulen suhinasta ja myrskyn pauhinasta, yön +huokauksista, päivänkoiton kuiskauksista ja päivän hälinästä. Jollakin +hämärällä tavalla hän saattoi kuulla ruohon kasvavan, mahlan nousevan +ja silmikoiden puhkeavan. Ja hän tunsi myöskin elollisten ilmiöiden +salaperäisen lausumistavan -- hän käsitti kaniinin liikkeet ansassa, +korpin raskaan siivenlyönnin, varjojen leikin kuunpaisteessa, suden +hiipivän käynnin illan hämärässä ja yön pimeydessä. Hän ymmärsi +Bastardin täydellisesti. Hän käsitti sangen hyvin, miksi Bastardi ei +paennut, ja hän katsoi yhä useammin olkansa yli. + +Kun Bastardi oli vihassa, ei häntä ollut suinkaan hauska katsella, ja +useammin kuin kerran hän oli hypännyt Leclère'n kurkkua kohti, mutta +aina valmiina olevan koiraruoskan tyvipää oli pakoittanut hänet +luopumaan aikeistaan, ja vapisevana ja tiedottomana hän oli joka kerta +jäänyt maahan pitkälleen. Täten Bastardi oli oppinut odottamaan sopivaa +aikaa. Kun hän oli päässyt täysiin nuoruuden voimiin, hän katsoi ajan +tulleen. Hän oli leveärintainen ja hänellä oli oivalliset lihakset, +hänen kokonsa oli melkoista suurempi kuin tavallisesti -- hänen +ulkomuotonsa muistutti kieltämättömästi täysiveristä sutta. Leclère +nukkui vaippoihinsa kääriytyneenä, kun Bastardi havaitsi, että nyt oli +aika toimia. Hän hiipi varovaisesti isäntänsä luo, pää painuneena maata +vasten, terve korva taaksepäin vinossa, hiljaisin kissanaskelin. +Bastardi veti henkeään hiljaa, sangen hiljaa, eikä hän nostanut päätään +ennenkuin oli aivan nukkujan vieressä. Hän seisoi hetkisen ja katseli +pronssinväristä paljasta, hengityksen mukana voimakkaasti ja +säännöllisesti nousevaa ja laskevaa kurkkua. Kuola tippui hänen +leukapielistään ja valui pitkin kieltä, ja silloin muistui hänen +mieleensä riippuva korvansa, ne lukemattomat lyönnit, joita hän oli +saanut ja monet kärsimänsä vääryydet, ja hän heittäytyi äänettömästi +nukkuvan kimppuun. + +Leclère heräsi kipuun, kun koiran hampaat iskeytyivät hänen kurkkuunsa, +ja kun hän itsekin oli täysi eläin, heräsi hän täydellisesti. Hän +tarttui molemmin käsin Bastardin henkitorveen ja kieri peitteiden alta +päästäkseen koko painollaan vainoojansa kimppuun. Mutta tuhannet +Bastardin esi-isät olivat iskeneet hampaansa lukemattomien hirvien ja +peurojen kurkkuihin, ja hän oli perinyt heidän taitonsa. Kun hän tunsi +Leclère'n painon päällänsä, repi ja raateli hän takajaloillaan +isäntänsä vatsaa ja alaruumista, niin että kynnet tunkivat nahan ja +lihasten läpi. Ja kun hän tunsi päällänsä olevan ruumiin liukuvan +takaisin ja nousevan, raapi hän miehen kurkkua. Toiset koirat, hänen +toverinsa, kokoontuivat heidän ympärilleen murisevaksi piiriksi, ja +Bastardi, joka saattoi vaivoin hengittää ja oli kadottamaisillaan +tajuntansa, tiesi, että he himoitsivat leuoillaan tarttua häneen. Mutta +se ei merkinnyt mitään -- nyt oli miehestä kysymys, miehestä, joka +makasi hänen päällään, ja hän repi ja raateli kynsillään niin kauan +kuin hänellä oli hituisenkaan voimia jälellä. Mutta Leclère kuristi +häntä molemmilla käsillään, kunnes Bastardin oli vaikea saada ilmaa -- +kunnes koiran silmät tulivat jäykiksi ja lasimaisiksi, sen leuat +päästivät hitaasti otteensa ja kieli pistäysi mustana ja paksuna ulos +suusta. + +"Vai niin? No -- _bon_, sinä piru!" kärisi Leclère suu ja kurkku täynnä +omaa vertansa, kun hän heitti tiedottoman koiran luotansa. + +Mutta kun nyt toiset koirat hyökkäsivät Bastardin kimppuun, ajoi +Leclère ne pois kiroten. Ne vetäytyivät takaisin suurempaan piiriin, +istuutuivat ja nuolivat kiihkeästi huuliaan, jokainen karvat pystyssä. + +Bastardi tointui nopeasti, ja kun hän kuuli Leclère'n äänen nousi hän +vaivaloisesti jaloilleen ja seisoi huojuen sinne tänne. + +"Oo, sinä kirottu kanalja!" Leclère sylki ja kiroili vuoroon. "Minä +näytän sinulle vielä, tiedä se! Sinä saat mitä tarvitset, sinä piru!" + +Kun ilma virtaili kuin elämän neste Bastardin väsyneisiin keuhkoihin, +teki hän uuden hyökkäyksen herraansa kohti, mutta hänen leukansa eivät +osuneet maaliin ja loksahtivat yhteen päästäen metallin helinää +muistuttavan äänen. He kieriskelivät nyt molemmat lumessa ja Leclère +hakkasi hurjasti nyrkeillään. Sitten he päästivät irti ja kiertelivät +toisiaan. Leclère olisi voinut siepata veitsensä. Ja hänen pyssynsä oli +maassa hänen jalkainsa juuressa. Mutta hänen villipedon tunteensa oli +herännyt ja raivosi hillittömästi. Hän tahtoi taistella käsillään -- ja +hampaillaan. Bastardi teki uuden hyökkäyksen, mutta Leclère löi hänet +nyrkiniskulla maahan, heittäytyi hänen päälleen ja iski hampaansa +koiran lapaan niin että ne tunkeutuivat luuhun saakka. + +Siinä oli alkuperäinen näyttämö ja yhtä alkuperäinen kohtaus -- +sellainen, joka oli saattanut tapahtua maailman lapsuusaikoina. +Avonainen paikka synkässä metsässä, ympärillä piiri irvisteleviä +susikoiria ja keskellä kaksi villipetoa taistelun tuoksinassa, muristen +ja purren, mielettömästi raivoten, läähättäen ja puuskuttaen, karjuen, +ponnistellen, hurjina raivosta, mielettömän murhanhimon valtaamina, +iskien, purren ja kynsien kaikessa luonteenomaisessa raakuudessaan. + +Mutta silloin onnistui Leclèren iskeä Bastardia nyrkillään korvan +taakse ja koira vaipui taintuneena maahan. Tämän jälkeen Leclère +hyppäsi sen päälle ja hyppeli hyppelemistään rusentaakseen sen maahan. +Bastardin molemmat takajalat olivat poikki ennenkuin Leclère pysähtyi +hengittääkseen. + +"Oo-oo! Oo-oo!" kirkui hän pudistaen nyrkkiään, kykenemättä saamaan +muuta ääntä kurkustaan. + +Mutta Bastardi oli lannistumaton. Hän loikoi siinä avuttomassa +kurjuudessaan, mutta hänen ylähuulensa kohosi väsyneesti ja vääntyi +irvistykseen, hänellä ei ollut voimia päästää ääntä. Leclère potkasi +häntä, ja Bastardin väsyneet leuat puristuivat isännän säären ympäri, +mutt'eivät jaksaneet tunkea nahan läpi. + +Silloin otti Leclère ruoskan ja oli hakata hänet palasiksi, huutaen +joka lyönnille: "Tällä kertaa minä teen lopun sinusta! Vai mitä? +Luciferin nimessä teen kuin teenkin sinusta lopun!" + +Viimein hänkin vaipui kokoon lopen väsyneenä ja pyörtymäisillään +verenvuodosta; hän kaatui uhrinsa viereen, mutta kun susikoirat +lähestyivät suorittaakseen kostonsa, käytti hän viimeisiä voimiaan +ryömiäkseen Bastardin päälle ja siten suojellakseen häntä heidän +leuoiltaan. + +Tämä tapahtui jokseenkin lähellä Sunrise'a, ja kun lähetyssaarnaaja +muutamia tunteja myöhemmin avasi ovensa Leclère'lle, hämmästyi hän, kun +ei nähnyt Bastardia vetokoirien joukossa. Eikä hänen hämmästyksensä +suinkaan vähentynyt, kun Leclère heitti syrjään osan peitteitä reestä, +nosti Bastardin syliinsä ja kompuroi huoneeseen koiran kanssa. +Mc Questionin haavuri, jolla oli jossain määrin taipumuksia +vetelehtimiseen, sattui juuri olemaan siellä jutustelemassa, ja he +tahtoivat nyt kahden ruveta paikkaamaan Leclèreä. + +"_Merci, non_", sanoi hän. "Olkaa hyvät ja auttakaa koiraa ensin. -- +Sanoitteko, että antaa sen kuolla? _Non_. Se ei olisi hyvä. Siksi että +minun täytyy se ensin lannistaa. Juuri sen vuoksi se ei saa kuolla." + +Haavuri sanoi sitä eriskummalliseksi päähänpistoksi ja lähetyssaarnaaja +piti sitä enteenä. Ja niin voipunut Leclère joka tapauksessa oli, että +kuume tarttui häneen keväällä ja hänen täytyi uudelleen ruveta +sängynomaksi. Bastardin laita oli paljon huonompi, mutta hänen +itsepintainen elämästä-kiinnipitämisensä voitti lopuksi; hänen +takajalkansa paranivat ja koko hänen elimistönsä uudistui, kun hän +useita viikkoja oli maannut sidottuna lattialla. Ja kun Leclère +vihdoinkin toipui ja istui tuhkanharmaana ja vapisevana +auringonpaisteessa oven pielessä, oli Bastardi jo ottanut takaisin +herruutensa ja pakottanut ei ainoastaan omat toverinsa vaan myöskin +lähetyssaarnaajan koirat alamaisuuteen. + +Hän ei liikauttanut lihastakaan eikä väräyttänyt karvaakaan, kun +Leclère ensi kertaa kompuroi ulos lähetyssaarnaajaan nojaten ja +hitaasti ja tavattoman varovaisesti istuutui kolmijalkaiselle tuolille. + +"_Bon_!" sanoi Leclère. "_Bon!_ Aurinko on hyvä olemassa!" Ja hän +ojenteli laihtuneita käsivarsiaan ja antoi niiden kylpeä lämmössä. + +Silloin sattui hänen katseensa koiraan, ja entinen tuli loisti taas +hänen silmistään. Hän asetti kätensä kevyesti lähetyssaarnaajan +käsivarrelle. "_Mon père_ -- tuo Bastardi -- se on oikea paholainen. +Tahdotteko noutaa minulle pistoolin, jotta minä saan nauttia auringosta +levossa ja rauhassa?" + +Sitten hän istui monta päivää auringonpaisteessa oven ulkopuolella. Hän +ei nukahtanut koskaan, ja pistooli oli aina hänen polvillaan. Bastardin +tuli tavaksi aamusin heti silmätä, oliko ase tavallisella paikallaan. +Niinpian kun hän sai nähdä pistoolin, kohotti hän hiukkasen ylähuultaan +merkiksi, että hän oli ymmärtänyt, ja Leclère kohotti hänkin +ylähuultaan vastaavaan irvistykseen. Eräänä päivänä lähetyssaarnaaja +huomasi tämän. + +"Varjelkoon!" sanoi hän. "Minä luulen varmasti, että eläin käsittää..." + +Leclère nauroi. "Kuulkaahan, _mon père_ -- mitä minä nyt sanon, sen se +varmasti ymmärtää." + +Ikäänkuin vahvistaakseen vakuutuksen Bastardi kohotti huomattavasti +toista korvaansa tarkasti kuullakseen isäntänsä äänen. + +"Minä sanon -- kuole!" + +Bastardi päästi kurkustaan murinan, hänen niskakarvansa nousivat +pystyyn ja jokainen lihas näytti jännittyvän odotuksesta. + +"Minä nostan aseeni -- kas näin!" Hän antoi teon seurata sanoja ja +tähtäsi suoraan Bastardia. + +Koira teki silmänräpäyksessä sivuhyppäyksen ja katosi rakennuksen +nurkan taa. + +"Varjelkoon!" huudahti lähetyssaarnaaja kerta kerralta. + +"Mutta miksi se ei pakene teidän luotanne?" + +Ranskalainen kohautti hartioitaan rodulleen ominaisella tavalla, joka +voi merkitä kaikkea mahdollista, täydellisestä tietämättömyydestä +rajattomaan ymmärtämykseen asti. + +"Ja miksi te ette sitten tapa sitä?" + +Taas hartioitten kohotus. + +"_Mon père_", sanoi Leclère hetken päästä, "aika ei ole vielä tullut. +Se on syntyperäinen piru. Kerran minä vielä muserran sen kappaleiksi. +Niin. Kerran. _Bon_!" + +Sitten tuli päivä, jolloin Leclère otti koirat mukaansa ja matkusti +veneellä Forty Mileen, sekä sieltä edelleen Porcupine'en, jossa hän +meni P.C. yhtiön palvelukseen ja kulki löytöretkillä suurimman osan +vuotta. Sen jälkeen hän lähti Koyokuk'ia pitkin hyljättyyn Arctic +City'yn ja palasi sitten takaisin leiriltä leirille Yukonia pitkin. +Näitten pitkien kuukausien kuluessa Bastardi sai perinpohjaista +kuritusta. Hän kärsi paljon kidutusta, häntä kiusattiin nälällä, +janolla, tulella ja pahimmalla kaikesta: musiikilla. Niinkuin +sukulaisensa ei hänkään pitänyt musiikista. Se aiheutti hänelle +äärimmäisiä tuskia, vaivasi joka hermoa, repi jokaista hänen +olemuksensa säiettä. Se sai hänet päästämään pitkiä ulvahduksia, +niinkuin sudet kylminä öinä virittävät valituslaulujaan tähtiä kohti. +Hänen oli mahdoton olla ulvomatta. Tämä oli ainoa heikkous +taistelussaan Leclèreä vastaan, ja tämä heikkous oli hänen häpeänsä. +Toiselta puolen Leclère piti intohimoisesti musiikista -- hän rakasti +sitä yhtä paljon kuin hän rakasti väkijuomia. Ja kun hänen sisimpänsä +tahtoi saada ilmaa, ilmeni se toisella tai toisella tavalla, useimmiten +molemmilla yht'aikaa. Ja kun hän oli juonut ja hänen aivonsa olivat +täynnä laulamattomia lauluja, meni paholainen häneen ja hän tunsi +suurinta nautintoa kiusatessaan Bastardia. + +"Nyt meidän täytyy saada pikkuisen musiikkia, kuuletko", oli hänen +tapansa sanoa. "Vai kuinka? Mitä sanot siitä, Bastardi?" + +Hänellä oli vain vanha kulunut käsiharmonikka, jota hän piti suuressa +arvossa ja korjaili kärsivällisesti. Mutta se oli paras, minkä rahalla +voi saada, ja sen sisästä hän loihti ihmeellisiä, väräjäviä sointuja, +joita kukaan ei ollut ennen kuullut. Niinpian kuin hän alotti, peräytyi +Bastardi mykkänä ja hampaat yhteenpuristettuina tuuma tuumalta +etäisimpään soppeen. Ja Leclère seurasi perässä suuri nuija toisessa +kainalossa ja soitti, lakkaamatta soitti -- hän seurasi tuuma tuumalta, +askel askeleelta, kunnes ei enää löytynyt lymypaikkaa. + +Bastardin oli tapana tehdä ensin itsensä niin pieneksi kuin +mahdollista, ryömiä aivan lattiaan kiinni, mutta kun soitto läheni +lähenemistään, täytyi hänen nousta ylös, hän painoi selkänsä seinää +vasten ja huitoi etukäpälillään ilmaa, ikäänkuin olisi tahtonut päästä +erilleen pauhaavista sävelaalloista. Hän piti edelleenkin hampaitaan +yhteenpuristettuina, mutta koko hänen ruumiinsa vapisi ja värisi +suonenvedontapaisesti ja hän vääntelehti tuskissaan. Viimein hän +kadotti itsensähillitsemiskykynsä, leuat erkanivat toisistaan ja kumea +murina tunkeutui hänen kurkustaan. Hänen sieramensa jännittyivät, +silmäterät laajenivat, karvat nousivat pystyyn avuttomassa raivossa ja +hän päästi pitkäveteisen sudenulvonnan. Se nousi yhtämittaa, paisui +sydäntäsärkeväksi säveleeksi, kuoli tuskaiseen sointuun -- ja sitten +seurasi toinen jakso, oktaavi oktaavilta, sävelmaalaus särkyvästä +sydämestä loppumattomasta tuskasta ja surusta, sävelmaalaus, joka +sitten heikkeni, vaaleni, laskeutui ja hiljaa kuoli. + +Ne olivat helvetintuskia. Ja pirullisella terävä-älyisyydellä Leclère +näytti voivan kiusata koiran jokaista hermoa ja saavan sen ilmaisemaan +kaiken surunsa pitkinä valittavina, vapisevina ja nyyhkyttävinä +sävelinä. Se oli todellakin kauhistuttavaa, ja vielä kaksikymmentä +neljä tuntia jälkeenpäin Bastardi oli hervoton ja herkkä, säpsähti +pienimmänkin tavallisen äänen kuullessaan, pelkäsi omaa varjoaan, ja +oli ennen kaikkea ilkeä ja julma omia tovereitaan kohtaan. Mutta ei +näkynyt mitään merkkiä siitä, että hänen rohkeutensa olisi murtunut. +Pikemminkin hän tuli yhä jurommaksi ja vaiteliaammaksi ja odotti +aikaansa horjumattomalla kärsivällisyydellä, joka alkoi vaikuttaa +Leclère'en hämmentävästi ja ahdistavasti. Hän saattoi tuntikausia maata +liikkumatta tulenpaisteessa ja tuijottaa suoraan Leclère'en, silmät +katkerinta vihaa ilmaisten. + +Mies tunsi usein, että hän oli joutunut taisteluun itse elämän +perusaineksen kanssa -- tuon vastustamattoman voiman kanssa, joka +auttaa haukkaa ampumaan alas pilvistä höyhenpukuisen salaman lailla, +joka vetää villihanhea yli vyöhykkeiden ja paiskaa leikkivän lohen +kaksituhatta peninkulmaa kuohuvaa Yukonvirtaa pitkin. Sellaisina +hetkinä hän tunsi halua osottaa vastustamatonta elinvoimaansa, ja hän +heittäytyi hurjiin orgioihin, joissa väkijuomat, mieletön soitto ja +Bastardi näyttivät pääosaa ja joitten kestäessä hän vaati taisteluun +kaikkea, mikä oli, mikä oli ollut, ja mikä tuli olemaan. + +"Siinä on jotakin", tuumaili hän kun hänen mielenpurkauksensa +koskettivat Bastardin sisimpiä säikeitä ja aiheuttivat pitkäveteisen +kamalan ulvonnan. "Ja minä vedän käsilläni -- näin ja näin. +Hah-hah-haa! Se on hauskaa. Se on todellakin hauskaa! Papit messuavat, +naiset rukoilevat, miehet kiroilevat, pikkulinnut sanovat pii-pii ja +Bastardi laulaa vou-vou -- ja kaikki tämä on sama asia. Hah-hah-haa!" + +Eräs kunnianarvoisa pappismies, isä Gautier, nuhteli häntä kerran ja +muistutti hänelle, että hän saattoi odottaa varmaa turmiota. Mutta hän +ei tehnyt sitä toista kertaa. + +"No olkoon niin, _mon père_", vastasi Leclère. "Ja minä luulen, että +menen helvetin läpi rätisten, niinkuin katkoyrtti tulen läpi. Vai mitä +arvelette, _mon père_?" + +Mutta kaikki huonot olennot saavat lopun niinkuin hyvätkin, ja niin +kävi myöskin Mustan Leclère'n. Kun vesi oli kesän aikana matalalla, +jätti hän Mc Dougall'in ja lähti veneellä Sunrise'en. Hän matkusti Mc +Dougall'ista Timothy Brown'in seurassa ja saapui yksin Sunrise'en. +Tiedettiin, että molemmat matkatoverit olivat olleet riidassa ennenkuin +lähtivät matkalle. _Lizzie_, puhkuva kymmenen tonnin siipialus, joka +oli lähtenyt kaksikymmentä neljä tuntia jälkeenpäin, saapui perille +kolmea päivää ennen Leclère'ä. Ja kun hän saapui, oli hänellä +luodinreikä toisessa olkapäässään ja hän kertoi pitkän jutun +väijytysjoukosta ja murhasta. + +Sunrise'ssa oli tehty kultalöytöjä ja olosuhteet siellä olivat +melkoisesti muuttuneet. Kun sinne alkoi virtailla useita satoja +kullankaivajia, suunnattomat määrät whiskyä ja puoli tusinaa hyvin +varustettuja pelureita, hävisi lähetyssaarnaajain monivuotinen työ +intiaanien keskuudessa jäljettömiin. Kun squawien ainainen tehtävä oli +keittää papuja ja pitää tulta naimattomille kullankaivajille, ja kun +nuorilta miehiltä ei riittänyt aikaa muuhun kuin pelaamiseen ja +vaihtokauppaan, tuli lähetyssaarnaaja sängyn omaksi, sanoi "Jumala +auttakoon minua" yhä uudelleen ja uudelleen ja asettui tilinteonpäivää +odottamaan karkeasti veistettyyn pitkään kirstuun. Tämän jälkeen +pelurit siirsivät roulette- ja faraopöytänsä lähetystaloon, josta +sitten kuului noppien kolina ja lasien kilinä vuorokaudet ympäriinsä. + +Nyt sattui Timothy Brown olemaan hyvin pidetty näiden Pohjolan +seikkailijain keskuudessa. Ainoa, mistä häntä saattoi moittia, oli +hänen kiivas luonteensa -- muuten pikku-asia, jonka hänen hyvä +sydämensä ja anteeksiantavainen mielensä täydellisesti korvasi. +Toiselta puolen ei Mustassa Leclère'ssä ollut mitään, joka olisi +sovittanut hänen huonot puolensa. Hän oli "musta" ja pysyi sellaisena; +siitä oli riittävästi todistuksia, ja hän oli yhtä vihattu kuin toinen +oli rakastettu. Ja silloin Sunris'en miehet tarttuivat kovin kourin +häneen ja raastoivat hänet Lynch-tuomarin eteen. + +Se oli yksinkertainen juttu. Hän oli riitaantunut Timothy Brownin +kanssa Mc Dougall'issa. Timothy Brownin seurassa hän oli matkustanut Mc +Dougall'ista. Ilman Timothy Brownia hän oli tullut Sunrise'en. Näistä +tosiasioista ja hänen yleisesti tunnetusta pahuudestaan vedettiin se +yksimielinen johtopäätös, että hän oli tappanut Timothy Brownin. +Toiselta puolen Leclère tunnusti tosiksi ylläolevat seikat, mutta +kielsi johtopäätöksen todenperäisyyden ja antoi toisen selityksen. +Kahdenkymmenen peninkulman päässä Sunrise'sta hän ja Timothy Brown +olivat juuri sauvomassa venettä louhikkoista rantaa pitkin, kun +yht'äkkiä kajahti kaksi laukausta. Timothy Brown suistui veneestä +veteen ja painui pohjaan jättäen jälkeensä punaisen viirun -- se oli +viimeinen, minkä hän näki Timothy Brownista. Hän itse -- Leclère -- +kaatui veneen pohjalle olkapää lävistettynä. Hän makasi hyvin hiljaa ja +pälyili rantaan päin. Hetkisen perästä hän näki parin intiaanin +pistävän päänsä esiin ja tulevan vesirajaan kantaen koivunkaarnasta +tehtyä kanoottia. Kun he laskivat sen vesille, Leclère tähtäsi ja +ampui. Luoti osui toiseen intiaaniin, joka tuupertui kanootista +aivankuin Timothy Brown oli tehnyt. Toinen heittäytyi kanootin +pohjalle, ja niin lähtivät kanootti ja vene kulkemaan vinhaa vauhtia +virtaa alas. Sitten joutuivat molemmat alukset pyörteeseen ja kulkivat +eri teitä muutaman saaren ympäri. Eikä hän sitten enää nähnyt +kanoottia. Mutta päättäen siitä hypystä, jonka intiaani oli tehnyt +ennenkuin kaatui kanootin pohjalle, oli hän varmasti haavoittanut +häntä. + +Siinä kaikki. + +Leclère'n selitystä ei pidetty riittävänä. Hänelle annettiin kymmenen +tuntia armonaikaa, ja _Lizzie_ meni virralle tekemään tutkimuksia. +Kymmenen tunnin kuluttua tuli vene puhkien takaisin Sunrise'en. Se ei +ollut huomannut mitään. Ei oltu löydetty minkäänlaisia todistuksia, +jotka olisivat antaneet tukea hänen väitteelleen. Nyt suotiin hänelle +aikaa järjestää jälkeenjääpä omaisuutensa, sillä hän oli erään +viidenkymmenen tuhannen dollarin arvoiseksi arvioidun Sunrisessa +sijaitsevan valtauksen omistaja, ja he olivat lainkuuliaista yhtä hyvin +kuin lakiasäätävääkin kansaa. + +Leclère kohautti hartioitaan. "Vielä yksi asia", sanoi hän, "eräs pieni +-- miten te taas sitä kutsuttekaan? Eräs _armonosotus_, niin kai se on +-- niin, pieni armonosotus, niin se on. Minä lahjoitan omistamani +viisikymmentätuhatta dollaria kirkolle. Ja minä lahjoitan ajokoirani +Bastardin helvettiin. Ja se pieni armonosoitus? Niin -- että te ensin +hirtätte sen ja sitten minut. Sopiiko se?" + +He olivat yhtä mieltä siitä, että se sopi -- järjestyshän oli oleva, +että "helvetinsikiö" raivaa tietä isännälleen. Ja niin siirrettiin +tuomioistuin virranrannalle, missä muuan valtainen petäjä seisoi +erillään muista. Slackwater Charley teki silmukan vetoköyden toiseen +päähän, ja silmukka asetettiin Leclère'n kaulaan. Hänen kätensä olivat +sidotut selän taakse ja häntä autettiin nousemaan korppulaatikon +päälle. Sen jälkeen heitettiin köyden toinen pää muutaman oksan yli, +kiristettiin ja sidottiin lujasti kiinni. Jos sitten olisi potkaistu +laatikko Leclère'n alta, olisi hän jäänyt killumaan ilmaan. + +"Nyt me otamme koiran käsiteltäväksemme", sanoi Webster Shaw, joka +toisinaan palveli kaivosinsinöörinä. "Heittäkää silmukka sen kaulaan, +Slackwater." + +Leclère veti suunsa irviin. Slackwater pisti mällin poskeensa, teki +silmukan ja heilutti köyttä välinpitämättömästi kädessään. Hän +keskeytti pari kertaa ajaakseen liian lähelle tuppautuneita moskiittoja +kasvoiltaan. Kaikki karkoittivat moskiittoja luotaan, paitsi Leclère, +jonka pään ympärille oli niitä kertynyt kokonainen pilvi. Vieläpä +Bastardikin, joka loikoili pitkänään maassa, ajeli etukäpälillään +lakkaamatta noita kiusanhenkiä silmäinsä ja suunsa ympäriltä. + +Mutta kun Slackwater odotti, että Bastardi olisi kohottanut päätänsä, +kuului heikkoa huutoa, ja muuan mies näkyi juoksevan Sunrise'sta päin, +heiluttaen toista kättään. Se oli varaston esimies. + +"Odottakaa, odottakaa -- pojat!" läähätti hän, juostessaan heidän +luokseen. "Pikku Sandy ja Bernadotte ovat juuri saapuneet", selitti +hän, hengähdettyään hiukkasen. "Astuivat maihin tuolla alhaalla ja +tulivat oikotietä. Heillä oli Majava mukanaan. Olivat löytäneet hänet +ja hänen kanoottinsa muutamasta kanavasta, ja Majavalla oli pari luotia +ruumiissaan. Hänellä oli ollut Kutz seurassaan -- hän joka pahoinpiteli +squawiaan ja aiheutti rähinää." + +"No? Mitä minä sanoin? Kuulitteko?" huudahti Leclère kiihkeästi. "Se se +oli aivan varmaan! Kuulittehan nyt! Minä puhuin totta." + +"Nyt on meidän opettaminen noille kirotuille Siwasheille +säädyllisyyttä", selitti Webster Shaw. "He ovat tulemaisillaan +lihaviksi ja pönäköiksi, ja meidän täytyy panna heidät pinteeseen. +Saarretaan koko seurue ja hirtetään Majava. Siinä ohjelmamme. Tulkaa, +niin saamme kuulla, mitä hänellä on sanomista puolustuksekseen." + +"Hei, m'sieu'!" huudahti Leclère, kun joukko alkoi hajaantua ja häipyä +hämärään. "Minä haluaisin niin hirveän mielelläni olla mukana siinä +leikissä." + +"Oo, me kyllä päästämme teidät irti, kun palaamme takaisin", huusi +Webster Shaw vastaan olkansa yli. "Sill'aikaa voitte mietiskellä +syntejänne ja kaitselmuksen oikkuja. Se tekee teille hyvää, niin että +voitte olla kiitollinen siitä." + +Leclèren laita oli niinkuin kaikkien muittenkin miesten, jotka ovat +tottuneet suuriin vaaroihin ja joiden hermot ovat terveet ja kestävät, +ja hän vaipui pitkään odotukseensa -- kuvaannollisesti sanottuna. Ei +voinut olla puhettakaan hänen ruumiinsa vaipumisesta, sillä lujaan +pingoitettu köysi pakotti hänen seisomaan pystyssä. Pienimmästäkin +jalkojen koukistuksesta olisi karkea köysi tunkeutunut hänen kaulaansa, +ja pysty asento vaivasi suuresti hänen haavoittunutta olkapäätänsä. Hän +työnsi alahuulensa ulos ja puhalsi ylöspäin ajaakseen moskiitot +kasvoiltaan. Mutta asemalla oli joka tapauksessa tyydyttäväkin +puolensa. Eihän se mitään, jos kärsiikin hiukan ruumiillisia kipuja, +kun kerta oli päässyt kuoleman kynsistä; se vaan oli paha juttu, ettei +hän saanut olla mukana katsomassa Majavan hirttämistä. + +Nämä ajatukset askartelivat hänen aivoissaan kunnes hänen katseensa +sattumalta osui Bastardiin, joka makasi pitkänään maassa, pää +etukäpälien välissä ja nukkui. Nyt saivat Leclère'n ajatukset toisen +suunnan. Hän katseli tarkkaan koiraa ja koetti päästä selville, +nukkuiko se todellakin, vai oliko vain nukkuvinaan. Bastardin kyljet +nousivat säännöllisesti, mutta Leclère oli huomaavinaan, että hengitys +tapahtui hiukan liian sukkelaan; hän havaitsi myös kiihkeätä valppautta +koiran jokaisessa karvassa, mikä todisti, ettei uni ollut todellista. +Hän olisi tahtonut antaa koko valtauksensa Sunrise'ssa, jos olisi +päässyt varmuuteen, ettei koira ollut hereillä, ja kerran kun hänen +jäsenensä naksahtivat, hän katsahti nopeasti ja levottomasti +Bastardiin, saadakseen tietää, liikauttiko tämä itseään. Sitä se ei +silloin tehnyt, mutta muutamien minuuttien perästä se nousi seisalleen +hitaasti ja laiskasti, venytteli itseään ja katsoi tarkasti +ympärilleen. + +"_Sacre dame_", kuiskasi Leclère tuskin kuuluvasti. + +Kun Bastardi oli päässyt varmuuteen, ettei ketään näkynyt eikä +kuulunut, istuutui hän, väänsi ylähuulensa ikäänkuin olisi tahtonut +hymyillä, katsahti Leclère'en ja lipoi kieltään. + +"Minä olen mennyttä miestä", sanoi Leclère ja nauroi kovaan ja +katkerasti. + +Bastardi tuli lähemmäksi, vahingoittunut korva lerpallaan ja terve +eteenpäin jännitettynä. Hän piti päätään hauskasti vinossa ja lähestyi +pienin leikkivin askelin. Sitten hän sysäsi ruumiillaan laatikkoa, niin +että se horjahteli. Leclère astui varovasti laidalta toiselle +säilyttääkseen tasapainon. + +"Pidä varasi, Bastardi", sanoi hän rauhallisesti. "Minä tapan sinut". + +Bastardi murisi tuon turmiota ennustavan sanan kuultuaan ja sysäsi +laatikkoa voimakkaammin. Sitten hän nousi ylös ja hyökkäsi koko +painollaan laatikon kimppuun. Leclère potkasi toisella jalallaan, mutta +köysi kuristi hänen kurkkuaan, niin että hän oli vähällä kaatua +laatikon päältä. + +"Hei, hoo! Tiehesi siitä! Eteenpäin!" huusi hän. + +Bastardi peräytyi noin parikymmentä jalkaa ja koko hänen esiintymisensä +ilmaisi joustavuutta, ettei Leclère voinut sitä ymmärtää väärin. Hän +muisti, kuinka koira oli usein särkenyt jäätä heittäytymällä koko +painollaan sen päälle, ja kun hän ajatteli tätä, hän ymmärsi, mikä +Bastardilla oli mielessä. Koira kääntyi ympäri ja seisoi hiljaa. Hän +näytti valkeita hampaitaan ja Leclère vastasi samalla tavalla. +Senjälkeen Bastardi hyppäsi ja työnsi laatikkoa koko voimallaan. + +Viisitoista minuuttia myöhemmin palasivat Slackwater Charley ja Webster +Shaw takaisin ja huomasivat jotakin, joka muistutti aavemaista, +pimeässä edestakaisin liikkuvaa heiluria. He jouduttivat askeleitaan, +tulivat lähemmäs ja löysivät elottoman ruumiin, johon elävä olento oli +pureutunut kiinni ja repeli ja pudisteli sitä, niin että se joutui +heiluvaan liikkeeseen. + +"Hei! Päästä irti -- sinä helvetinsikiö!" huudahti Webster Shaw. + +Mutta Bastardi vain muljautti häneen ilkeästi ja murisi uhkaavasti +päästämättä otettaan. + +Slackwater Charley otti esille revolverinsa, mutta hänen kätensä +vapisivat ikäänkuin kylmästä, ja hän hutiloi. + +"Kas tässä, ottakaa se", sanoi hän ja ojensi aseen Webster Shawille. + +Webster Shaw naurahti, tähtäsi Bastardin välkkyvien silmien väliin ja +laukasi. Koiran ruumis vavahti, sätkytteli koipiaan hetkisen ja tuli +sitten yht'äkkiä aivan kankeaksi. Mutta hampaansa se piti yhä +edelleenkin tiukasti yhteenpuristettuina. + + + + +Jees Uck'in tarina. + + +Maailmassa on ollut monenlaisia luopumisia. Mutta pääasiassa ne +kuitenkin ovat samanlaisia. Ja tässä suhteessa voi väittää, että miehet +ja naiset luopuvat rakkaimmastaan maailmassa jonkun vielä rakkaamman +takia. Niin on aina tapahtunut. Niin kävi silloin, kun Aabel uhrasi +laumansa esikoiset. Esikoiset olivat hänelle kalleinta maailmassa, +mutta hän uhrasi ne säilyttääkseen hyvät välinsä Jumalan kanssa. Niin +oli myös Aabrahamin laita, kun hän valmistautui uhraamaan poikansa +Iisakkia kivialttarilla. Iisak oli hänelle sangen rakas, mutta +tutkimattomasta syystä Jumala oli hänelle vielä rakkaampi. Asianlaita +oli kai niin, että Aabraham ehkä pelkäsi Herraa. Mutta olipa tämä nyt +totta tai ei, on senjälkeen pari miljaardia ihmistä todistanut, että +hän rakasti Herraa ja tahtoi palvella häntä. + +Ja koska nyt on tullut säännöksi, että rakastaminen ja palveleminen +kuuluvat yhteen, sekä että uhraaminen eli luopuminen on palvelemista, +niin on myöskin Jees Uck, vaikka hän oli ainoastaan tummahipiäisten +rotuun kuuluva nainen, rakastanut niin syvästi kuin kuka hyvänsä. Hän +ei ollut suinkaan perehtynyt historiaan, olipa vain oppinut ottamaan +selvän ilmasta ja tuulesta ja metsäeläinten tavoista. Niinmuodoin hän +ei ollut koskaan kuullut puhuttavan Aabelista tai Aabrahamista. Ja +koska hän oli jäänyt huomaamatta Holy Crossin hyviltä sisarilta, ei hän +myöskään tiennyt mitään Ruthista, tuosta moabittaresta, joka luopui +itse Jumalasta vieraan maan vieraan naisen takia. Jees Uck oli vain +oppinut kieltäytymään, suunnilleen niinkuin koira pakotetaan luopumaan +varastamastaan, ydintä täynnä olevasta luusta. Ja kuitenkin, kun hänen +aikansa tuli, näytti hän kykenevänsä nousemaan parempiin rotuihin +kuuluvien tasalle ja kieltäytymään todellakin suuremmoisella tavalla. + +Tämä on niinmuodoin kertomus Jees Uck'ista, ja samalla myös kertomus +Neil Bonner'ista ja Kitty Bonner'ista ja parista Neil Bonner'in +jälkeläisestä. Jees Uck kuului tummahipiäisten rotuun, se on totta, +mutta hän ei ollut intiaani, eikä myöskään eskimo eikä innuiitti. Jos +mennään ajassa taaksepäin ja seurataan suullisia perintötietoja, niin +löydetään eräs Skolkz, toyoot-intiaani Yukonista, joka nuoruudessaan +vaelsi siihen suureen suistomaahan, jossa innuiitit asuvat, ja siellä +yhdisti itsensä erääseen naiseen, jonka nimi kuuluu olleen Olillie. +Tämä Olillie oli syntynyt äidistä, joka oli eskimo ja isästä, joka oli +innuiitti. Ja Skolkz'ista ja Olillie'sta syntyi Halie, joka niinmuodoin +oli puoleksi toyoot-intiaani ja puoleksi eskimo-innuiitti. Ja Halie oli +Jees Uckin isoäiti. + +Mutta nyt oli Halie, jossa oli sekaisin kolmen rodun verta, ja joka ei +kammonut kehittää tätä sekarotuisuutta vielä pitemmälle, mennyt +naimisiin muutaman Shpack-nimisen venäläisen turkiskaupustelijan +kanssa, jota myös aikoinaan kutsuttiin "Isoksi paksuksi". +Shpack oli täällä luokitettu venäläisiin kuuluvaksi sattuvamman +nimityksen puutteessa; sillä Shpack'in isä, eräs slavoonilainen +rangaistusvanki eteläisistä maakunnista, oli paennut +elohopeakaivoksista Pohjois-Siperiaan, jossa hän kohtasi Zimban, joka +oli paimentolaiskansaan kuuluva nainen ja tuli Shpack'in äidiksi. + +Ja ellei nyt Shpackia olisi ottanut huostaansa merikansa, joka elää +kurjuudessa Arktisen meren rantamilla, ei hänestä olisi koskaan tullut +Jees Uck'in äidinisää, eikä niinmuodoin olisi mitään tarinaakaan +kerrottavana. Mutta hän joutui merikansan pariin, pakeni heidän +luotaan Kamschatkaan ja tuli sieltä muutamalla norjalaisella +valaanpyydystäjä-laivalla Itämerelle. Vähän senjälkeen hän ilmaantui +Pietariin, eikä viipynyt monta vuotta, ennenkuin hän matkusti samaa +vaivaloista tietä, jota hänen isänsä puoli vuosisataa aikaisemmin oli +kulkenut hätää ja tuskaa nähden. Mutta Shpack oli vapaa mies, ja hän +oli suuren venäläisen turkiskauppayhtiön palveluksessa. Ja tämän +virkansa takia hän matkusti yhä kauemmas itään, kunnes meni Behringin +meren yli Venäjän Amerikaan. Partolik'issa, joka on lähinnä Yukonin +suurta suistomaata, hän otti Halien vaimokseen -- hänet, josta tuli +Jees Uck'in äidinäiti. Ja tästä avioyhteydestä syntyi tyttölapsi +Tukesan. + +Yhtiön käskystä Shpack teki pari sataa peninkulmaa pitkän +kanoottimatkan Yukonia ylöspäin Nulaton asemalle. Hän otti mukaansa +Halien ja pikku Tukesanin. Tämä tapahtui 1850, ja samana vuonna +joki-intiaanit hyökkäsivät Nulatoon ja hävittivät sen maan tasalle. +Siellä päättyi Shpack'in ja Halien elämä. Ja tämän kauhean yön aikana +Tukesan katosi. Vielä tänä päivänä toyootit kieltävät olleensa missään +tekemisissä asian kanssa; mutta olipa sen laita kuinka hyvänsä, oli +kuitenkin tosiasia, että tyttölapsi Tukesan kasvoi ja yleni heidän +keskuudessaan. + +Tukesan oli naimisissa kahden toyoot-veljeksen kanssa peräkkäin, mutta +kummankaan kanssa hänellä ei ollut lapsia. Toiset naiset pudistelivat +päätään tälle, eikä kukaan heimon miehistä tahtonut ruveta kolmanneksi +mieheksi lapsettomalle leskelle. Mutta tähän aikaan oli monen sadan +peninkulman päässä, Fort Yukonissa, eräs mies, jonka nimi oli 'Spike +O'Brien. Fort Yukon oli eräs Hudson-Bay-yhtiön asema, ja Spike O'Brien +oli yhtiön palveluksessa. Hän oli kelvollinen palvelija, mutta hän sai +sen ajatuksen, että ansio oli huono, ja ajan oloon hän kypsytti tätä +ajatusta ja karkasi. Matkustamiseen takaisin York Factory'yn olisi +mennyt koko vuosi, jos hän olisi kulkenut asemalta asemalle. Ja koska +asemat kuuluivat yhtiölle, hän tiesi, ettei hän sitä tietä kulkiessaan +välttyisi joutumasta yhtiön kynsiin. Ei niinmuodoin löytynyt muuta +keinoa kuin lähteä pitkin Yukonia. Oli kyllä totta, ettei yksikään +valkoinen mies ollut koskaan ennen matkustanut Yukonia pitkin, eikä +yksikään valkoinen mies tiennyt, laskiko Yukon Arktiseen valtamereen +vai Behringin mereen -- mutta Spike O'Brien oli kelttiläinen, ja +vaaroihinjoutumisen mahdollisuus oli hänelle houkutus, jota hän oli +aina seurannut. + +Muutamia viikkoja tämän jälkeen hän veti, vaivoissa pahoin runneltuna +ja nälkiintyneenä ja kuumeesta puolikuolleena, veneensä maihin erään +toyootkylän luona, jonka jälkeen hän heti kaatui tiedottomana maahan. +Saatuaan voimansa takaisin hän näki Tukesanin ja mieltyi häneen. +Samoinkuin Shpack'in isä, joka eli korkeaan ikään siperialaisen +paimentolaiskansan keskuudessa, Spike O'Brien olisi saattanut jäädä +ainiaaksi lepuuttamaan väsyneitä raajojaan toyootein luo. Mutta +romanttiset ajatukset valtasivat hänet ja estivät häntä jäämästä sinne. +Niinkuin hän oli matkustanut York Factory'sta Fort Yukoniin, hän +saattaisi kulkea ennen muita Fort Yukonista mereen saakka ja hankkia +itselleen kunnian olla ensimäinen, joka on kiertänyt luoteista väylää +maitse. Hän lähtikin virtaa ales, saavutti halajamansa kunnian, mutta +ei tullut huomatuksi eikä ylistetyksi. Myöhemmin hän piti vierasmajaa +merimiehille San Franciscossa, jossa häntä pidettiin sangen hyvänä +valehtelijana kertomiensa tosijuttujen takia. Siellä synnytti ennen +lapseton Tukesan lapsen. Ja tämä lapsi oli Jees Uck. Olemme käyneet +läpi näin tarkasti hänen sukuluettelonsa osottaaksemme, ettei hän ollut +intiaani, eikä eskimo, eikä innuiitti, eikä oikeastaan mikään muukaan; +sekä näyttääksemme, kuinka puolettomia sukukuntain jätteitä me kaikki +olemme, ynnä kuinka ihmeellisiä teitä se siemen kulkee, josta me +johdamme alkumme. + +Huolimatta siitä kiertolaisverestä, -- tai kenties sen takia -- joka +hänen suonissaan virtaili, ja kaikesta siitä mitä hän oli saanut periä +niin monelta eri rodulta, kasvoi Jees Uck'ista erinomaisen ihana +nainen, Hänen kauneutensa oli jonkunverran eriskummallista, +itämaalaista, niin että se olisi saattanut jokaisen kansatieteilijän +ymmälle. Hän oli erittäin hoikka ja norja. Paitsi mielikuvitusrikkautta +ei hänessä näkynyt keltiläisen rodun vaikutusta. Mahdollisesti se +myöskin oli ajanut hänen lämpöisen verensä lähelle ihoa, mikä teki +hänen kasvonsa vaaleammiksi, mutta tämä saattoi olla yhtä hyvin +Shpack'in, tuon "Ison paksun" perintöä, joka oli saanut slavoonilaisen +isänsä ihonvärin. Ja lopuksi hänellä oli suuret loistavat mustat silmät +-- sekarodun silmät, joissa oli kärsivä ilme, mikä todistaa mustan +rodun sekaantumista valkoiseen. Valkoisilta perimänsä veri ja hänen oma +valppautensa tekivät hänet jossakin määrin kunnianhimoiseksi. Muuten +hän oli kasvatuksensa ja maailmankatsomuksensa puolesta täydelleen +toyoot-intiaani. + +Eräänä talvena, kun hän oli nuori nainen, osui Neil Bonner hänen +tielleen. Mutta hän osui hänen tielleen samalla tapaa kuin oli tullut +maahankin, nimittäin hiukan vastenmielisesti. Oikeastaan hän oli aivan +vasten tahtoaan tullut sinne. Isänsä, joka leikkasi kuponkeja ja +kasvatti ruusuja, ja äitinsä, joka rakasti seuraelämää, kasvattamana +oli Neil Bonner'ista tullut tuulihattu. Hän ei ollut oikeastaan huono +luonne; mutta miehen, jolla elämä on turvattu, eikä ole mitään tehtävää +tässä maailmassa, täytyy jollakin tavoin osoittaa toimintahaluaan, ja +Neil Bonner oli juuri tässä asemassa. Ja hän nautti täysin siemauksin +vapaudestaan, niin että hänen isänsä -- Neil Bonner vanhempi -- lopulta +kyllästyi häneen, luopui ruusuistaan ja katseli poikansa elämää mitä +suurimmalla hämmästyksellä. Sitten hän meni erään samallaisilla +taipumuksilla varustetun toverinsa luo, jonka kanssa hänen oli tapana +neuvotella kupongeista ja ruusuista, ja nämä molemmat miehet +ratkaisivat nuoren Neil Bonner'in kohtalon. Hänet täytyi lähettää +oppimaan parempia elintapoja -- jotta hän luopuisi harmia tuottavista +hullutteluistaan ja saavuttaisi tasaisen vakavuuden. + +Kun tämä päätös oli tehty ja Neil oli hiukan pahoitellut ja häpeillyt, +kävi muu koko helposti. Molemmat vanhat toverukset olivat suuria +osakkeenomistajia P.C. yhtiössä. Ja P.C. yhtiö omisti kokonaisia +laivastoja, jokialuksia ja valtamerihöyryjä, ja paitsi tätä +merenkyntämistä se oli myös ottanut haltuunsa noin satatuhatta +neliöpeninkulmaa maata, joka maantieteilijäin kartoilla on tavallisesti +merkitty valkealla. Ja niin lähetti P.C. yhtiö nuoren Neil Bonner'in +Pohjolaan tekemään työtä ja oppimaan niin hyväksi kuin isänsä. "Viiden +vuoden yksinkertainen elämäntapa kovassa työssä ja kaukana kaikista +kiusauksista tekee hänet mieheksi", sanoi vanha Neil Bonner, jonka +jälkeen hän vetäytyi takaisin ruusujensa pariin. Nuori Neil Bonner puri +hampaitaan yhteen ja tarttui päättäväisin ilmein työhön käsiksi. Hän +täytti paikkansa palvelijana hyvin ja saavutti esimiestensä suosion. Ei +niin, että työ olisi tuottanut hänelle hupia, vaan se oli ainoa keino, +joka esti häntä menettämästä järkeään. + +Ensimäisenä vuotena hän toivoi kuolemaa. Toisena vuotena hän kiroili +luojaansa. Kolmantena vuotena hän eli vuoroin näissä molemmissa +mielialoissa ja riitaantui erään esimiehensä kanssa. Hän sukeutui +voittajana riidasta, mutta hänen esimiehensä sai kuitenkin viimeisen +sanan -- ja tämän sanan perusteella Neil Bonner lähetettiin +karkoituspaikkaan, johon verrattuna hänen entinen olinpaikkansa tuntui +hänestä paratiisilta. Mutta hän meni sinne nurkumatta, sillä Pohjola +oli todellakin tehnyt hänestä miehen. + +Siellä täällä kartan valkoisilla paikoilla näkyy pieniä ympyröitä, +jotka muistuttavat "o"-kirjainta ja näitten ympyräin jommallakummalla +puolella on luettavana nimiä, niinkuin esimerkiksi "Fort Hamilton" -- +"Yanana Station" -- "Twenty Mile" -- mikä saa meidät luulemaan, että +nuo valkoiset seudut ovat täynnä kyliä ja kaupunkeja. Mutta tämä ei ole +mitään muuta kuin tyhjää mielikuvitusta. Twenty Milen, joka on aivan +samallainen kuin muutkin asemat, käsittää yksi pölkkymaja, suunnilleen +yhtä iso kuin tavallinen kulmatalo, jossa on maustekauppa alakerrassa +ja vuokrahuoneita yläkerrassa. Pihan perällä on varastohuone, ja +sitäpaitsi pari ulkohuonetta. Kartanolla ei ole minkäänlaista aitausta; +se ulottuu silmänkantamattomiin. Muita rakennuksia ei ole näkyvissä, +mutta toyootit leiriytyvät toisinaan talveksi peninkulman tai parin +päähän Yukonin varteen. Ja tämä on Twenty Mile, yksi P.C. yhtiön +monista tuntosarvista. Täällä hoitaa yhtiön lähettiläs apulaisineen +vaihtokauppaa intiaanien turkistavaroilla sekä tekee kaikenlaista muuta +kauppaa kuljeskelevien kullankaivajien kanssa, jotka maksavat +ostoksensa kultahiekalla. Täällä odottavat asiamies ja hänen +apulaisensa talvet läpeensä kevättä, ja kun kevät saapuu, kiipeevät he +kiroillen talon katolle, sillä Yukon tulvii yli äyräittensä. Ja tänne +lähetettiin nyt Neil Bonner neljäntenä maassaolovuotenansa pitämään +huolta kaikesta. + +Hänellä ei ollut edeltäjää, joka olisi jäänyt palkattomaksi hänen +tähtensä. Hän, joka oli hoitanut asemaa ennen, oli ottanut hengen +itseltään, "sentähden, että paikka oli niin vaikea", sanoi apulainen, +joka vielä pysyi paikallaan. Toyootit kuitenkin lausuivat eriävän +mielipiteensä asiasta, istuessaan leirivalkeansa ääressä. Apulainen oli +kaitaharteinen, heikkorintanen mies, hänen kasvonsa muistuttivat +kuolleen pääkalloa, eikä ohut musta parta voinut peittää poskien +onttoutta. Hän ryki paljon, hänen keuhkonsa tuntuivat olevan lopullaan +ja silmissä oli sellainen raju, kuumeenomainen loiste, niinkuin +kaikilla viimeiselle taudinasteelle joutuneilla keuhkotautisairailla. +Hänen nimensä oli Pentley -- Amos Pentley -- eikä Bonner pitänyt +hänestä, vaikkakin tunsi myötätuntoa tuota kuolemaantuomittua raukkaa +kohtaan. He eivät eläneet erittäin hyvässä sovussa keskenään, vaikka +näiden kahden miehen, kaikista miehistä, olisi pitänyt olla hyvissä +väleissä keskenään ottaen huomioon pitkän talven kylmyys, hiljaisuus ja +pimeys. + +Lopulta Bonner päätteli, että Amos oli osaksi vähämielinen, ja jätti +hänet rauhaan tehden itse kaiken työn keittämistä lukuun ottamatta. +Siitä huolimatta Amos näytti vain katkeria katseita ja peittelemätöntä +vihaa häntä kohtaan. Tämä oli Bonnerille suuri menetys, sillä hänen +oman rotunsa hymyilevät kasvot, rohkaiseva sana, toveruuden sympatia +vastoinkäymisten keskellä -- kaikki tämä merkitsi paljon. Talvi oli +vielä nuori, kun hän alkoi tajuta lisäsyitä tällaisessa apulaisessa +siihen, että edellinen asiamies oli havainnut parhaaksi pakottaa +kätensä omaa henkeään vastaan. + +Twenty Milessa oli hyvin yksinäistä. Kelmeä lakeus ulottui joka +puolelle horisonttiin. Lumi, joka oli oikeastaan huurua, heitti +manttelinsa maan yli ja hautasi kaiken kuolemanhiljaisuuteen. Sää oli +päiväkausia kirkas ja kylmä, lämpömittari näytti jatkuvasti +neljäkymmentä tai viisikymmentä astetta pakkasta. Mutta sitten tulikin +muutos. Se vähä kosteus, joka oli tihkunut ilmakehään, kerääntyi +harmaiksi, muodottomiksi pilviksi; sää muuttui melko lämpimäksi +lämpömittarin noustessa kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, ja kosteus +putoili taivaalta kovina huurukiteinä, jotka sihisivät kuin kuiva +sokeri tai maasta ilmaan potkaistu ohut hiekka. Tämän jälkeen sää +muuttui jälleen kirkkaaksi ja kylmäksi niin pitkäksi aikaa, että oli +kerääntynyt kylliksi kosteutta suojaamaan maata ulkoavaruuden +kylmyydeltä. Siinä kaikki. Ei mitään tapahtunut. Ei myrskyjä, ei +tyrskyäviä vesiä, ei rusahtelevia metsiä, ei mitään muuta kuin +koneentapaista kasaantuneen kosteuden aiheuttamaa sadetta. Ehkä +huomattavin tapaus noiden pitkästyttävien viikkojen aikana oli +lämpömittarin kipuaminen ennen kokemattomaan viiteentoista asteeseen +nollan alapuolella. Korvatakseen tämän iski ulkoavaruus maata +kylmyydellään, kunnes elohopeamittari jäätyi ja spriimittari pysyi yli +seitsemässäkymmenessä asteessa pari viikkoa, jolloin se possahti rikki. +Siten ei saatu selvää, kuinka paljon kylmempää tuli tämän jälkeen. +Toinen tapaus, yksitoikkoinen säännöllisyydessään, oli öiden +piteneminen, kunnes päivä oli enää valon välähdys pimeän ajan välillä. + +Neil Bonner oli sosiaalinen olento. Hänen rangaistuksensa aiheuttaneet +hulluttelutkin olivat johtuneet liiallisesta seurallisuudesta. Ja +täällä, maanpakonsa neljäntenä vuonna, hän löysi itselleen seuraa -- +mikä olisi tuon sanan ivaamista -- nyrpeässä ja puhumattomassa +olennossa, jonka synkissä silmissä hehkui viha, yhtä katkera kuin se +oli aiheetonkin. Ja Bonner, jolle puhe ja seura olivat elämän henkäys, +kuljeksi ympäriinsä aaveentapaisena muistellen jonkun aiemman +elämänsä yltiöpäisiä ilotteluja. Päivisin hänen huulensa olivat +yhteenpuristuneet, kasvonsa jäykät; mutta iltaisin hän puristi kätensä +nyrkkiin, pyöriskeli peitteittensä sisässä ja itki ääneen kuin pikku +lapsi. Ja hän muisteli usein erästä vaikutusvaltaista miestä kiroten +tätä pitkien tuntien aikana. Myöskin Jumalaa hän kirosi, mutta Jumala +ymmärtää. Hänellä ei ole sydäntä syyttää heikkoja kuolevaisia, jotka +kieltävät Jumalan Alaskassa. + +Tänne Twenty Milen asemalle saapui Jees Uck ostamaan jauhoja ja pekonia +sekä helmiä ja kirkkaanpunaisia kankaita ompelutöitään varten. Lisäksi +ja tietämättään hän tuli Twenty Milen asemalle saattamaan yksinäisen +miehen vielä yksinäisemmäksi, ojentelemaan unissaan tyhjiä +käsivarsiaan. Sillä Neil Bonner oli vain mies. Tytön tullessa +ensimmäistä kertaa kauppaan hän katsoi tätä pitkään, niinkuin janoinen +mies saattaa katsoa pulppuavaan lähteeseen. Ja Jees Uck, Spike +O'Brienin perinnöksi jättämän luonteen vaikutuksesta, rohkaisi mielensä +ja katsoi häntä hymyillen silmiin, ei niinkuin tummahipiäisen väen +pitäisi hymyillä kuninkaallisille roduille, vaan niinkuin nainen +hymyilee miehelle. Tulos oli vastustamaton; mutta mies ei huomannut +sitä, vaan taisteli vastaan yhtä ankarasti ja tuskallisesti kuin hän +tunsi vetovoimaa tyttöä kohtaan. Ja tyttö? Niin, hän oli Jees Uck, +kasvatukseltaan täysi toyoot-intiaani. + +Hän tuli usein asemalle kauppaa tekemään. Ja usein hän istui suuren +takan ääressä ja jutteli murteellisella englanninkielellä Neil Bonnerin +kanssa. Ja kävi niin, että mies odotti hänen tuloansa, ja niinä +päivinä, jolloin hän ei saapunut, hän oli levoton eikä saanut rauhaa. +Toisinaan häntä rupesi ajatteluttamaan, ja silloin hän kohteli häntä +kylmästi ja päättäväisesti, mikä hämmensi ja haavoitti tyttöä, ja jota +hän ei uskonut oikeaksi. Mutta useimmiten hän ei uskaltanut ajatella +ensinkään, ja silloin oli kaikki hyvin ja silloin syntyi sekä hymyä +että naurua. Ja Amos Pentley, joka läähätti ikäänkuin kuivalle joutunut +kissankala, näki kaiken tämän ja veti suunsa irviin. Hän, joka rakasti +elämää, ei voinut saada elää, ja se kiusasi häntä, kun toinen saattoi +tehdä sitä. Sentähden hän vihasikin Bonneria, joka oli elämää täynnä ja +jonka silmät loistivat riemusta, kun hän sai nähdä Jees Uck'in. Mitä +taas Amos'een tuli, sai pelkkä tytön ajatteleminen hänen verensä +kuohumaan, mitä seurasi verensyöksy. + +Jees Uck -- hän joka ajatteli niin alkuperäisesti eikä ollut tottunut +punnitsemaan elämän hienompia puolia -- luki yksinkertaisen ja +luonnollisen käsitystapansa mukaan Amos Pentleyn sielua kuin avointa +kirjaa. Hän varoitti Bonneria, avonaisesti ja suorasti, mutta +harvasanaisesti. Mutta korkeammalla tasolla olevan henkilön +monimutkaisempi ajatustapa oli hämmentänyt Neilin huomiokyvyn, ja hän +nauroi tytön selvälle levottomuudelle. Hänen silmissään Amos Pentley +oli kurja raukka, joka epätoivoisena horjui hautaansa kohti. Ja +Bonnerista, joka itse oli kärsinyt paljon, oli helppo antaa paljon +anteeksi. + +Mutta eräänä kirpeänä pakkasaamuna hän nousi aamiaispöydästä ja meni +varastohuoneelle. Jees oli jo siellä, hänen kasvonsa punottivat matkan +jälkeen; hän halusi ostaa jauhosäkin. Muutamien minuuttien perästä Neil +seisoi lumessa sitoen säkkiä rekeen. Kun hän kumartui eteenpäin, tunsi +hän niskansa kankeaksi ja aavisti jotakin kauheaa olevan tulossa. Ja +kun hän oli saanut reen köytetyksi ja yritti ojentautua suoraksi sai +hän äkkiä suonenvetokohtauksen ja vaipui lumeen. Ruumis jännittyneenä +ja vapisten, pää taaksepäin heitettynä, jalat ja kädet levällään, selkä +kaareksi koukistuneena ja suu vääristyneenä hän näytti menevän +kappaleiksi jäsen jäseneltä. Päästämättä pienintäkään ääntä Jees Uck +oli heti polvillaan hänen vieressään lumessa, mutta Neil tarttui +suonenvetomaisesti hänen ranteistaan, ja niinkauan kuin kohtauksia +kesti, hän oli avuton. Ne lakkasivat muutamien hetkien perästä, mutta +Neil makasi heikkona ja melkein tiedotonna, hänen otsansa kylpi hiessä +ja huulet kostuivat vaahdosta. + +"Pian!" mumisi hän kummallisella, käheällä äänellä. "Pian! Sisään!" + +Neil yritti ryömiä nelinkontin, mutta tyttö nosti hänet pystyyn, ja +nojautuneena hänen nuoriin käsivarsiinsa saattoi hän kulkea nopeammin. +Kun hän pääsi varastohuoneeseen, alkoivat suonenvetokohtaukset +uudelleen, hän irtausi väkisin tytöstä ja vieriskeli lattialla. Amos +Pentley tuli ja katseli tapausta uteliain silmin. + +"Oi, Amos!" huudahti Jees Uck hädissään ja avuttomana, "luuletteko, +että hän kuolee?" Mutta Amos kohautti harteitaan ja jatkoi +katselemistaan. + +Sitten tuli Bonnerin ruumis hervottomaksi, jännittyneet lihakset +antoivat perään ja hänen kasvonsa saivat helpotuksen ilmeen. "Pian!" +kuiskasi hän hampaittensa välistä -- huulet vapisivat jo uuden +kohtauksen lähestyessä -- "pian, Jees Uck! Lääkettä! Älkää peljätkö! +Vetäkää minut sinne!" + +Hän tiesi missä lääkearkku oli, huoneen perällä, uunin takana, ja hän +tarttui suonenvedon kourissa nytkähtelevän miehen jalkaan ja veti häntä +sinnepäin. Kun suonenvetokohtaukset helpottivat, alkoi Neil, vaikkakin +hyvin heikkona ja hyvin sairaana, etsiä arkkua. Hän oli nähnyt koirien +kuolevan aivan samoihin taudinoireisiin kuin hänen omansa, ja hän tiesi +mitä oli tehtävä. Hän otti esiin pullon kloraalihydraattia, mutta hänen +sormensa olivat liian heikot ja voimattomat vetämään korkkia suulta. +Tämän teki Jees Uck hänelle, kun hän sai uuden kohtauksen. Kun kohtaus +oli ohi, tarjottiin hänelle avonainen pullo, ja hän katsoi nuoren +naisen suuriin, mustiin silmiin ja luki niistä, mitä miehet ovat aina +lukeneet oman naisensa silmistä. Hän otti hyvän annoksen lääkettä ja +vaipui sitten nojalleen kunnes uusi kohtaus oli helpottanut. Sitten hän +nousi vaivaloisesti kyynäspäilleen. + +"Kuulkaahan, Jees Uck", sanoi hän hyvin hitaasti, ikäänkuin hän, siitä +huolimatta että oli välttämätön kiiruhtaa, olisi peljännyt tehdä niin. +"Tehkää mitä minä sanon. Jääkää tänne luokseni, mutta älkää koskeko +minuun. Minun täytyy olla hyvin hiljaa, mutta te ette saa mennä." Hänen +alaleukansa alkoi jännittyä ja hänen kasvonsa vapista ja vääntyä uuden +kohtauksen lähestyessä, mutta hän koetti taistella sitä vastaan. "Älkää +menkö! Älkääkä antako Amos'enkaan mennä. Ymmärtäkää minut oikein! +Amos'en täytyy jäädä juuri tänne." + +Tyttö nyökkäsi merkiksi, että ymmärsi ja sitten sai Neil taas +suonenvetokohtauksen -- ensimäisen kokonaisesta sarjasta, joiden voima +vähitellen laimeni ja jotka uusiutuivat yhä harvemmin. Jees Uck +kumartui hänen ylitsensä, mutta muisti hänen kehotuksensa eikä +uskaltanut koskea häneen. Kerran alkoi Amos näyttää selviä +levottomuuden merkkejä ja näytti siltä kuin hän olisi tahtonut mennä +kyökkiin, mutta Jees esti sen salamoivalla katseellaan, ja senjälkeen +pysyi mies aivan hiljaa, jollei oteta lukuun hänen vaivaloista +hengitystään ja onttoa yskimistään. + +Bonner nukkui. Valonpilkahdus, joka osoitti että oli päivä, katosi. +Amos sytytti lampun, alinomaa nuoren naisen silmälläpidon alaisena. +Alkoi tulla ilta. Pohjanpuoleisesta ikkunasta näkyi taivas punertavan +hohdon valaisemana, joka liekehti ja hulmusi ja sitten sammui. Hetkisen +perästä Neil Bonner heräsi. Ensin hän katsoi, oliko Amos vielä siellä, +sitten hän hymyili Jees Uck'ille ja nousi ylös. Jokainen lihas hänen +ruumiissaan oli jäykkä ja hellä, ja hän hymyili surullisesti +puristellessaan ja painellessaan itseään, ikäänkuin olisi tahtonut +päästä varmuuteen vaurioiden suuruudesta. Mutta sitten saivat hänen +kasvonsa vakavan ja virallisen ilmeen. + +"Jees Uck", sanoi hän, "ottakaa kynttilä. Menkää kyökkiin. Siellä on +ruokaa pöydällä -- korppuja ja papuja ja sianlihaa -- ja sitten on +vielä kahvia pannussa liedellä. Tuokaa se tänne pöydälle. Kantakaa +tänne myös pikari ja vettä ja whiskyä, jota on kaapin ylimmäisellä +hyllyllä. Älkää unhoittako whiskyä." + +Kulautettuaan suuren lasin whiskyä hän alkoi huolellisesti tarkastaa +lääkearkkua, jolloin hän tuontuostakin pani syrjään erinäisiä pulloja +ja astioita jotakin määrättyä tarkotusta varten. Sitten hän ryhtyi +analyseeraamaan tuotuja ravintoaineita. Opiskeluaikanansa hän oli +toisinaan ollut laboratorio-töissä ja hänellä oli riittävästi tietoja +päästäkseen lopputulokseen näilläkin puutteellisilla välikappaleilla. +Nytkähdykset, jotka olivat seuranneet kohtauksia, tekivät asian +yksinkertaiseksi, ja hänen tarvitsi tehdä vain yhdenlainen koe. +Kahvissa ei ollut mitään, ei myöskään pavuissa. Korput hän tutki +erittäin tarkasti. Amos, joka ei tiennyt mitään kemiasta, katseli hänen +puuhiaan uteliaasti. Mutta Jees Uck, jolla oli rajaton usko valkoisten +miesten, etenkin Neil Bonnerin viisauteen, ja joka ei ainoastaan itse +tietänyt mitään, vaan myöskin ymmärsi, ettei hän tiennyt mitään, piti +enemmän silmällä Neilin kasvoja kuin käsiä. + +Hän jatkoi aste asteelta, kunnes tuli viimeiseen kokeeseen. Hän käytti +kaitasta lääkepulloa koeputkena ja piti sitä itsensä ja kynttilän +välissä, tarkastaen sakan hiljaista laskeutumista putkessa olevassa +liuoksessa. Hän ei sanonut mitään, mutta hän näki, mitä oli odottanut +näkevänsä. Ja Jees Uck, jonka silmät olivat ikäänkuin nauliutuneet +hänen kasvoihinsa, näki myöskin jotakin -- jotakin, joka sai hänet +syöksymään kuin naarastiikeri Amos'en kimppuun ja ihmeteltävällä +notkeudella ja voimalla heittämään hänet kumoon. Tytön veitsi lensi +tupesta, kohosi ja välähti lampun valossa. Amos päästi röhkivän äänen, +mutta Bonner esti iskun ennenkuin se oli myöhäistä.. + +"Te olette hyvä tyttö, Jees Uck. Mutta älkää välittäkö tuosta. +Päästäkää hänet!" + +Tyttö päästi tottelevaisesti miehen irti, vaikka jokainen piirre hänen +kasvoillaan ilmaisi vastahakoisuutta, ja Amos kaatui raskaasti +lattialle. Bonner kosketti häntä mokkasiinin peittämällä jalallaan. + +"Nouskaa ylös, Amos!" käski hän. "Te laitatte itsenne matkakuntoon jo +tänä iltana ja lähdette heti täältä." + +"Ette kai tahtone väittää, että..." sopersi Amos vimmoissaan. + +"Minä väitän, että te olette yrittänyt saada minut hengiltä", selitti +Neil kylmästi ja rauhallisella äänellä. "Minä väitän myöskin, että te +olette tappanut Birdsall'in, vaikka yhtiö luulee, että hän on itse +surmannut itsensä. Minulle te olitte käyttänyt strykniiniä. Jumala +tietää, mitä te olette hänelle antanut. Minä en voi hirttää teitä. Te +olette jo liian lähellä kuolemaa. Mutta Twenty Milessä ei ole tilaa +meille kahdelle, ja te saatte lähteä. Holy Crossiin on kaksisataa +peninkulmaa. Te voitte päästä sinne, jos vältätte liiallisia +voimanponnistuksia. Minä annan teille ravintoaineita, reen ja kolme +koiraa. Te olette silloin yhtä hyvässä säilyssä kuin jos olisitte +vankilassa, sillä te ette pääse maasta pois. Ja minä annan teille yhden +mahdollisuuden. Te olette jo melkein kuollut. No niin! Minä en lähetä +yhtiölle kertomusta konnantyöstänne ennenkuin keväällä. Siihen saakka +teillä on yksi pelastuksen keino, ja se on kuolema. Niin, menkää nyt +tiehenne!" + +"Menkää te sänkyyn!" pyysi Jees Uck, kun Amos oli ohjannut yön +pimeydessä tiensä Holy Crossiin päin. "Te olette vielä sairas mies, +Neil." + +"Ja te olette hyvä tyttö, Jees Uck", vastasi hän. "Tässä käteni sen +vahvistukseksi. Mutta teidän täytyy palata kotiin." + +"Te ette pidä minusta", sanoi tyttö yksinkertaisesti. + +Neil hymyili, auttoi häntä pukemaan _parkan_ yllensä ja seurasi häntä +ovelle. "Aivan liian paljon, Jees Uck", sanoi hän hiljaan, "aivan liian +paljon." + +Arktisen yön musta vaippa laskeutui senjälkeen yhä +läpitunkemattomampana maan yli. Neil Bonner teki sen huomion, ettei hän +ollut osannut arvostella tarpeeksi korkealle viihdytystä, jota tarjoaa +sellaistenkin kasvojen läsnäolo kuin murhanhaluisen ja kuolevan +Amos'en! Twenty Mile kävi entistä yksinäisemmäksi. "Jumalan +armeliaisuuden tähden Prentiss -- lähettäkää minulle tänne mies", +kirjoitti hän kolmen sadan peninkulman päässä olevan Fort Hamiltonin +asiamiehelle. Kuuden viikon perästä toi intiaanikirjeenkantaja +vastauksen. Se oli sangen kuvaava. "Helvetti. -- Molemmat jalat +jäätyneet. Tarvitsen hänet itse. Prentiss." + +Kaiken kurjuuden lisäksi useimmat toyootit olivat lähteneet sisämaahan +ahdistamaan peuralaumoja, ja Jees Uck oli heidän mukanaan. Kun tyttö +oli nyt kaukana, tuntui tämä seikka tuovan hänet lähemmäksi häntä kuin +koskaan ennen, ja Neil Bonner huomasi hämmästyksekseen, että tytön kuva +palasi yhä uudestaan hänen mieleensä; hän oli näkevinään hänet joko +leirissä tai ulkona kulkemassa. Ei ole hyvä olla yksin. Usein hän tuli +hiljaisesta varastohuoneesta avopäin ja hurjana, ja heristi nyrkkiään +eteläisellä taivaanrannalla näkyvää päivänvälkettä kohden. Ja +hiljaisina, kylminä öinä hän nousi vuoteeltaan ja hoippuroi ulos +pakkaseen, sekä koko keuhkojensa voimalla katkaisi hiljaisuuden, +niinkuin se olisi ollut tunteilla varustettu olio, jonka hän saattoi +herättää. Tai hän karjui myöskin nukkuville koirille, kunnes ne +alkoivat ulvomistaan ulvoa. Hän otti elätiksi takkuisen pedon ja koetti +kuvitella, että se oli se uusi apulainen, jonka Prentiss oli +lähettänyt. Hän vaivasi itseään opettamalla sen öisin nukkumaan +siivosti peitteiden alla ja istumaan pöytään syömään niinkuin ihmiset; +mutta susikoira nousi vastaan, se pakeni pimeisiin nurkkiin, murisi +ilkeästi ja puri häntä jalkaan -- ja lopuksi Bonner ajoi sen ulos +lyöden ja potkien. + +Sitten valtasi hänet jonkinlainen henkilöittämisfantasia. Kaikki ne +voimat, joita oli hänen ympärillään, muuttuivat eläviksi olennoiksi, +jotka tulivat elämään yhdessä hänen kanssaan. Hän rakensi +yksinkertaisen pyhäkön, pystytti auringolle alttarin, jolla hän poltti +kynttilöitä, talia ja sianlihaa. Ja aitaamattomalle pihalle, +korkeajalkaisen varastohuoneen viereen, hän teki lumesta paholaisen +kuvan, jolle hän irvisteli ja teki pilaa, kun elohopea laski. Kaiken +tämän leikillään, luonnollisesti. Hän sanoi itselleen, että se tapahtui +leikillä, ja tätä hän toisti lakkaamatta saadakseen itsensä vakuutetuksi +siitä -- ajattelematta, että hulluus on aina taipuvainen esiintymään +teeskentelyn ja leikin muodossa. + +Eräänä päivänä keskitalvella tuli isä Champreau, jesuiitta ja +lähetyssaarnaaja, Twenty Mileen. Bonner syöksyi häntä vastaan, veti +hänet mukanaan sisään, syleili häntä ja itki, kunnes pappi teki samoin +pelkästä myötätunnosta. Senjälkeen Bonner tuli raivoksi ilosta ja toi +pöytään parasta mitä talossa oli, sekä vannoi kalliisti, ettei hänen +vieraansa saisi koskaan jättää häntä. Mutta isä Champreau'lla oli kiire +päästä rannikolle veljeskuntansa asioissa, ja hän lähti matkalle +seuraavana aamuna. + +Sitten toyootit palasivat talvileirilleen pitkältä +metsästysretkeltänsä. He toivat mukanaan paljon vuotia, ja suuri +vaihtokauppa ja vilkas elämä syntyi Twenty Milessä. Nyt tuli Jees +Uck'kin ostamaan helmiä ja punasta kangasta ja muita esineitä, ja +Bonner alkoi tointua entiselleen. Viikon ajan hän koetti taistella +rakkauttansa vastaan tyttöön. Mutta sitten tapahtui ratkaisu eräänä +iltana, kun Jees nousi lähteäkseen. Hän ei ollut unhoittanut, että oli +kerran hyljätty ja hän oli saanut perintönä sen ylpeyden, joka oli +saanut Spike O'Brienin kiertämään luoteisväylän maitse. + +"Minä lähden nyt", sanoi hän, "hyvää yötä, Neil." + +Mutta mies seurasi häntä. "Ei, niin ei ole hyvä", sanoi hän. + +Ja kun tyttö kääntyi häneen päin ilonvälke silmissään taivuttautui hän +eteenpäin, hitaasti ja juhlallisesti, ikäänkuin olisi suorittanut pyhää +toimitusta, ja suuteli hänen huuliaan. Toyootit eivät olleet koskaan +opettaneet Jees'ille sellaisen suudelman merkitystä, mutta hän ymmärsi +sen kuitenkin ja oli iloinen. + +Jees Uck'in tultua sai kaikki heti valoisamman leiman. Hän oli +kuninkaallinen onnessaan ja loppumattoman hyvänmielinen lähde. Hänen +alkuperäisyytensä ja naivisuutensa ilmenivät tavalla, joka valmisti +mieluisia yllätyksiä tuolle hienon maailman hienostuneelle miehelle. +Hän ei ollut ainoastaan lohdutuksena hänen yksinäisyydessään, vaan +hänen luonnollisuutensa vaikutti nuorentavasti hänen kiusattuun +sieluunsa. Tuntui Neilistä siltä kuin hän pitkän vaelluksen jälkeen +olisi palannut takaisin laskeakseen päänsä maaemon syliin. Lyhyesti +sanottuna, Jees Uck'issa hän löysi maailman nuoruuden -- sen nuoruuden +ja voiman ja ilon. + +Ja jotta Neil saisi kaikki tarpeensa täytetyiksi ja etteivät he kaksi +kyllästyisi toisiinsa, tuli pian senjälkeen eräs Sandy Mac Pherson +Twenty Mileen -- mies sellainen seuranpitäjä, ettei paremmasta +apua. Hänenlaistaan viheltelijää ei ollut kukaan ennen tavannut +kulkuteillään, eikä mokomampaa balladinlaulajaa oltu koskaan kuultu +leirivalkean ääressä. Eräs jesuiittapappi oli tullut hänen leiriinsä +parisataa peninkulmaa Yukonia ylöspäin, lukeakseen kaikessa kiireessä +viimeisen sanan Sandyn toverille, ennenkuin tämä kätkettiin maanpoveen. +Ja lähtiessään oli pappi sanonut: "Sinä jäät nyt yksin, poikaseni." Ja +Sandy oli surullisena laskenut päänsä. "Twenty Milessä on toinen +yksinäinen mies", oli pappi lisännyt. "Te tarvitsette toisianne, +poikaseni." + +Kävi sitten niin, että Sandy tuli tervetulleeksi kolmanneksi henkilöksi +asemalle, veli miehelle ja naiselle, jotka asuivat siellä. Hän otti +Bonnerin mukaansa hirvijahdille ja sudenpyynnille, ja Bonner +taas etsi kuluneen ja huonosti-pidetyn kirjan, ja tutustutti +toisen Shakespeareen, niin että Sandy alkoi deklamoida jambisia +pentameettereita vetokoirilleen, kun ne osottausivat uppiniskaisiksi. +Ja pitkinä iltoina he pelasivat cribbagea ja puhuivat ja väittelivät +kaikista maailman asioista, Jees Uck'in äidillisesti keinuessa +edestakaisin tuolissaan ja korjatessa heidän mokkasiinejaan ja +sukkiaan. + +Tuli kevät. Aurinko pistäysi näkyviin etelässä. Maa vaihtoi synkän +lumipukunsa iloisempaan ja kevyempään. Kaikkialla sädehti valoa ja +vilisi elämää. Päivät pitenivät ja yöt muuttuivat valoisiksi. Virta +paljasti povensa ja höyryalusten puskutus kuului läpi erämaan. Tuli +elämää ja liikettä, uusia kasvoja ja uusia tapahtumia. Bonner sai +apulaisen Twenty Mileen, ja Sandy Mac Pherson lähti kullankaivajien +seurassa tutkimaan Koyokuk-maata. Ja Neil Bonnerille tuli sanomalehtiä +ja aikakauskirjoja ja kirjeitä. Ja Jees Uck katseli kaikkea tätä +pahantuulisena, sillä hän tiesi, että Neilin sukulaiset puhuttelivat +häntä toiselta puolen maailmaa. + +Tuntematta erityistä mielenliikutusta hän otti vastaan sanoman isänsä +kuolemasta. Postin joukossa oli eräs hellä ja anteeksiantavainen kirje, +jonka isä oli sepittänyt elämänsä viime hetkinä. Siinä oli myös +virallisia kirjeitä yhtiöltä, joka sangen armollisesti antoi Neilille +määräyksen jättää asema apulaiselle, ja myönsi hänelle luvan matkustaa +niin pian kuin hän halusi. Suurikokoisessa asiapaperissa pesän +selvitysmies esitti hänelle lukemattomia luetteloja osakkeista ja +obligatsiooneista, maatiloista, koroista ja irtaimistosta, joka kaikki +hänen isänsä testamentin mukaan olisi hänen omaisuuttaan. Ja hienolla +pienellä kortilla, joka oli varustettu monogrammilla ja sinetillä, +pyydettiin kallista Neiliä palaamaan kotia murtuneen ja rakastavan +äitinsä luo. + +Neil Bonner teki ripeästi päätöksen, ja kun _Yukon Belle_ matkalla +Behringin merelle laski puskuttaen rantaan, meni hän laivaan ja +matkusti -- lausuen tuon vanhan valheen pikaisesta paluusta. + +"Minä tulen takaisin ennenkuin ensimäinen lumi sataa, rakas Jees +Uck'ini", lupasi hän hänelle ottaessaan viimeisen suudelman rannalla. + +Eikä hän ainoastaan luvannut, vaan hänen ajatuksensakin oli pitää +lupauksensa -- aivan niin kuin useimmat miehet sellaisissa +tilaisuuksissa ovat aikoneet tehdä. Hän määräsi uudelle asiamiehelle +John Thompsonille, että hänen vaimolleen, Jees Uck'ille oli annettava +rajaton luotto. Ja viimeinen minkä hän näki _Yukon Bellen_ kannelta +Twenty Milestä, oli ryhmä työmiehiä, jotka puuhailivat pölkkymajan +kimpussa; siitä oli tuleva mukavin ja kodikkain asunto tuhannen +peninkulman alalla jokivarressa -- Jees Uck'in ja Neil Bonnerin asunto +-- minkä piti olla valmis ennen ensi lumen satamista. Sillä se oli +hänen varma ja suora vakaumuksensa, että hän palaisi takaisin. Jees Uck +oli hänelle sangen rakas, ja muuten oli Pohjolalla kultainen +tulevaisuus edessään. Neil Bonner aikoi turvata tämän tulevaisuuden +isänsä rahoilla. Hän hautoi päässään kunnianhimoista unelmaa. Takanaan +neljän vuoden kokemus ja turvanaan ystävällinen yhteistyö P.C. yhtiön +kanssa hän tahtoi palata takaisin ja tulla Alaskan Cecil Rhodes'iksi. +Ja hän palaisi heti ensimäisellä höyrylaivalla, niin pian kuin olisi +saanut järjestetyksi isänperintönsä -- isän, jota hän oikeastaan ei +ollut koskaan tuntenut -- ja lohduttanut äitiänsä, jonka hän oli +unhoittanut. + +Syntyi suuri hälinä, kun Neil Bonner palasi arktisilta mailta. +Tulia sytyteltiin ja lihapatoja ripusteltiin niiden päälle, +ja hän otti vastaan kaikki mitä tarjottiin ja kehui hyväksi. Hän ei +ollut ainoastaan tullut pronssinväriseksi, vaan hän oli tullut +sisällisestikin uudeksi ihmiseksi; hänellä oli nyt toinen käsitys +asioista ja tapahtumista, hän oli vakava ja itsensähillitsevä. Hänen +entiset toverinsa joutuivat hämilleen, kun hän kieltäytyi alottamasta +samaa elämäntapaa kuin vanhaan hyvään aikaan; mutta hänen isävainajansa +hyvä ystävä hieroi tyytyväisenä käsiään, ja siitä lähtien kysyttiin +aina hänen mieltään, kun oli kysymyksessä eksyneen nuorukaisen +opastaminen oikealle tielle. + +Neljä vuotta oli Neil Bonnerin henkinen elämä ollut kesannossa. Se +vähä, mitä hän tässä suhteessa oli saanut lisää, oli käynyt +valintaprosessin läpi. Se oli niin sanoaksemme puhdistunut kaikesta +alhaisesta ja tarpeettomasta. Hän oli elänyt paljon ja nopeasti +maailmassa, ja erämaassa hänellä oli ollut aikaa järjestää sekavia +kokemuksiaan. Hänen pintapuoliset tarkoitusperänsä olivat menneet +tuulten mukana ja hän oli tehnyt uusia yleistetyille perusteille. +Mitä sivistykseen tulee, hän oli oppinut arvostelemaan sitä kokonaan +toisin. Maantuoksu, joka oli tunkeutunut hänen sieramiinsa, ja luonnon +tarkasteleminen olivat auttaneet häntä erottamaan sivistyksen sisäisen +merkityksen ja selvästi huomaamaan sen sekä kehnouden että voiman. Hän +oli muodostanut itselleen yksinkertaisen pienen filosofian. Tie armoon +kulki puhtaan elämän kautta. Velvollisuutensa täyttäminen oli pyhä. +Täytyi viettää puhdasta elämää ja tehdä velvollisuutensa voidakseen +tehdä työtä. Työnteko oli vapautus. Ja työntekeminen elämän +saattamiseksi yhä rikkaammaksi ja rikkaammaksi oli pyrkimystä +sopusointuun maailmanjärjestyksen ja Jumalan tahdon kanssa. + +Mutta Neil Bonner oli alkujaan kaupunki-ihminen. Ja hänen nuori +luonnollinen elämänkatsomuksensa ja käsityksensä ihmisyydestä antoi +hänelle paremman ajatuksen sivistyksestä ja teki sen hänelle +arvokkaammaksi. Päivä päivältä sulki kaupunkiväki hänet yhä paremmin +piiriinsä ja kaupunkielämä kangasti hänelle yhä selvempänä. Päivä +päivältä tuntui sitävastoin Alaska yhä kaukaisemmalta ja +epätodellisemmalta. Ja niin hän sattui yhteen Kitty Sharonin, hänen +omaan sukuunsa kuuluvan naisen kanssa -- naisen, joka laski hänen +käteensä omansa ja veti hänet luokseen, niin että hän unhoitti päivän +ja hetken ja sen ajan vuodesta, jolloin ensi lumi sulaa Yukon-joella. + +Sill'aikaa Jees Uck puuhaili suuressa, uudessa talossaan ja kulutti +unelmiin kultaiset kesäkuukaudet. Sitten tuli syksy, pitkän talven +edelläkävijä. Ilma kävi ohueksi ja kirpeäksi, päivät synkiksi ja +lyhyiksi. Virta vieri hitaasti eteenpäin ja ohut jääkerros muodostui +seisovaan veteen. Paimentolaiselämä pakeni etelään ja hiljaisuus +laskeusi maan yli. Ensimäiset lumihiutaleet liihoittivat maahan ja +viimeinen höyryalus taisteli epätoivoisesti jääsohjua vastaan. Sitten +jää kovettui ja peitti laajat alat, niin että Yukon virtasi enää +kapeana uomana. Viimein sekin meni umpeen, virta oli hiljaa, ja +kimmeltävät päivät katosivat pimeyteen. + +John Thompson, uusi asiamies, nauroi hänelle, mutta Jees Uck uskoi +onnettomuuden tapahtuneen. Neil Bonner oli kenties paleltunut jossakin +Chilkoot Passin ja St. Michaelin välillä, sillä vuoden viimeisille +matkustajille käy usein huonosti, kun ovat vaihtaneet veneen rekeen ja +heidän täytyy ajaa tunnin toisensa perään ripeästi kulkevalla +koiravaljakolla. + +Mutta koiravaljakkoa ei näkynyt tulevaksi kumpaakaan Twenty' Mileen +johtavaa tietä. Ja John Thompson, voimatta salata riemuaan, sanoi Jees +Uck'ille, ettei Bonner luonnollisesti tule enää takaisin. Hän toi +raa'asti esiin toivonsa saada astua poistuneen tilalle. Jees Uck nauroi +hänelle päin kasvoja ja meni suureen taloonsa. Mutta kun keskitalvi +tuli, jolloin toivo kuolee, huomasi Jees Uck, ettei hänellä enää ollut +luottoa varastohuoneessa. Tämä oli Thompsonin työtä, ja hän hieroi +käsiään ja kulki edestakaisin ja asettui ovelleen katselemaan Jees +Uck'in asuntoon päin. Jees möi koiransa kullankaivajaseurueelle ja +maksoi käteisellä elintarpeensa. Ja kun Thompson kieltäytyi antamasta +tavaraa rahallakaan, tekivät toyootit hänen ostoksensa ja kuljettivat +ne pimeän tultua hänen asuntoonsa. + +Helmikuussa tuli sinne ensimäinen posti jään yli, ja nyt luki John +Thompson viiden kuukauden vanhan sanomalehden perheuutisten joukosta, +että Neil Bonner oli mennyt naimisiin Kitty Sharonin kanssa. Kun mies +raollaan olevasta ovesta ilmoitti tämän uutisen, nauroi Jees Uck eikä +uskonut häntä. Maaliskuussa hän synnytti yksinäisyydessään poikalapsen, +terveen ihmisvesan, joka herätti hänessä suurta ihastusta. Ja samaan +aikaan seuraavana vuonna Neil Bonner istui toisen vuoteen ääressä ja +ihaili toista ihmisvesaa, joka oli tullut maailmaan. + +Lumi suli maasta ja Yukon loi jääpeitteensä. Aurinko vaelsi pohjoiseen +ja sitten taas etelään, ja kun koirista saadut rahat olivat lopussa, +kääntyi Jees Uck oman kansansa puoleen. Eräs taitava metsästäjä, Oche +Ish, tarjoutui pyydystämään metsänriistaa ja lohta hänelle ja hänen +pojalleen, jos hän menisi naimisiin hänen kanssansa. Ja Imego ja Hah Yo +ja Wy Nooch -- kaikki punanahkaisia metsänkävijöitä -- tekivät hänelle +saman ehdotuksen. Mutta hän piti parempana elää yksin ja hankkia lihaa +ja kalaa omalla työllään. Hän neuloi mokkasiineja ja parkoja ja +vanttuita -- lämpimiä, käytännöllisiä esineitä, silmiä hiveleviä +komeine tupsuineen ja helmikirjailuineen -- ja näitä hän möi +kullanetsijille, jotka joka vuosi tulivat yhä suurempina joukkoina +maahan. Tällä tavalla hän ei ainoastaan ansainnut toimeentuloa +itselleen ja lapselleen, vaan myöskin säästi rahaa, ja eräänä päivänä +hän osti paikan _Yukon Bellessä_ ja matkusti höyryaluksella alas +virtaa. + +St. Michaelissa hän otti astianpesijän paikan aseman keittiössä. Aseman +palveluskunta kummasteli tuota ihmeellistä naista ja ihmeellistä lasta, +mutta hän säästyi kysymyksiltä, kun koetti olla niin vierova kuin +mahdollista. Mutta ennenkuin kulku Behringin merellä lakkasi, hän osti +paikan erääseen höyrylaivaan, joka lähti etelään päin. Sinä talvena hän +laittoi ruokaa kapteeni Markheimin taloudessa Unalaskassa, ja kun kevät +tuli, jatkoi hän matkaa etelään päin Sitkaan whiskylaivalla. Sitten +hänet nähtiin Metlakahtlassa, joka on lähellä St. Maryä Tan-Handlen +suussa, ja siellä hän työskenteli säilyketehtaassa lohenkalastuksen +aikana. Kun tuli syksy ja Siwash-kalastajat valmistautuivat palaamaan +Puget Soundiin, meni hän parin perhekunnan kanssa suureen seetripuiseen +soutuveneeseen ja heidän seurassaan hän matkusti pitkin Alaskan ja +Canadan rannikkoja, kunnes oli pujoteltu Juan de Fucan kapeiden väylien +läpi, ja hän talutti kädestä poikaansa pitkin Seattlen kovia +kivikatuja. + +Siellä hän kohtasi Sandy Mac Phersonin muutamassa tuulisessa kulmassa. +Hän hämmästyi kovin hänet nähdessään, ja kuultuaan Jeesin kertomuksen +suuttui hän -- ei kuitenkaan siihen määrin kuin olisi suuttunut, jos +olisi saanut kuulla jotakin Kitty Sharonista. Mutta hänestä Jees Uck ei +maininnut sanaakaan, sillä hän ei ollut koskaan uskonut siihen juttuun. +Sandy piti kuitenkin Bonnerin matkaa tavallisena häpeällisenä pakona, +ja hän koetti saada Jeesiä luopumaan matkastaan San Franciscoon, jossa +Neil Bonnerin arveltiin olevan. Vaivattuaan itseään turhaan tämän +tähden, auttoi hän häntä, osti hänelle rautatiepilettejä ja näki hänen +jatkavan matkaa; jäähyväisiksi hän hymyili rohkaisevasti Jeesille ja +mutisi sitten jotakin partaansa "kirotusta häpeemättömyydestä". + +Meluten ja pauhaten, valon ja pimeyden kautta, keinuen ja heiluen ylös +ja alas, milloin talven lumiin, milloin kesäpukuisiin laaksoihin, +pitkin jyrkänteitä, yli kuilujen ja läpi vuorten kuljetti juna Jees +Uck'ia ja hänen poikaansa etelää kohti. Mutta hän ei peljännyt tuota +korskuvaa rautahepoa, eikä hän myöskään joutunut hämilleen Neil +Bonnerin kansan ylenmääräisen sivistyksen edessä. Tuntui pikemminkin +siltä kuin hän nyt entistä selvemmin olisi pitänyt sitä ihmeenä, että +tuon jumalaisen heimon mies oli sulkenut hänet syliinsä. San Franciscon +huumaava melu, sen loppumaton laivaliike, sen pauhaavat tehtaat ja +ukkosen jyrinää muistuttava katuliike, ei saattanut häntä hämilleen -- +hän tuli vain paljon paremmin ymmärtämään, kuinka Twenty Milen ja +intiaanikylän surullinen yksinäisyys oli vaivannut Neil Bonneria. Ja +hän katsahti poikaan, joka piti lujasti kiinni hänen kädestään, ja piti +sitä suurena ihmeenä, että oli synnyttänyt hänet sellaiselle miehelle. + +Hän maksoi ajurin ja nousi sitten kivirappusia Neil Bonnerin +sisäänkäytävän ovelle. Vinosilmäinen japanilainen puhui hänen kanssaan +hetken, mutta kun he eivät ymmärtäneet toisiaan, päästi hän hänet +sisään ja katosi. Jees Uck jäi seisomaan eteissaliin, jota hän +yksinkertaisuudessaan piti talon hienoimpana huoneena -- sellaisten +tavarain ja kalleuksien säilytyspaikkana, joilla tahdottiin loistaa ja +häikäistä. Seinät ja katto olivat öljyttyä ja laudoitettua punapuuta. +Lattia oli jäätä liukkaampi, ja Jees Uck etsi itselleen varman +seisomapaikan valtavan taljan päällä, joita oli siellä täällä huoneessa +ja jotka aiheuttivat turvallisuudentunteen tuolla kiilloitetulla +pinnalla. Jykevä takka -- hän piti sitä tavattomana ylellisyytenä -- +ammoitti vastaiselta seinältä. Kokonainen valovirta tulvi hillittynä +värjättyjen ikkunanlasien kautta huoneeseen, ja kauimpana hohti +valkoinen marmorikuva. + +Hän huomasi kaiken tämän ja enemmänkin, kun vinosilmäinen palvelija +opasti häntä toiseen huoneeseen -- jota hän ehti vain hätäisesti +silmätä -- ja sen läpi kolmanteen. Nämä molemmat voittivat ensimäisen +loistossa. Ja hänestä tuntui, että tuossa suuressa talossa täytyi olla +lukematon määrä samallaisia huoneita. Ne olivat niin pitkiä ja leveitä, +ja katto oli niin kaukana! Jouduttuaan kosketukseen valkoisen miehen +sivistyksen kanssa hän tunsi nyt ensi kerran arkaa kunnioitusta. Neil, +hänen Neilinsä, asui tässä talossa, hengitti sen ilmaa ja laskeutui +siellä levolle iltasin. Kaikki, mitä hän näki, oli kaunista, ja se +miellytti häntä, mutta hän tunsi myöskin, että sen takana oli viisautta +ja valtaa. Se oli kauneuden muotoihin puettu voiman tuntuva ilmaisu, ja +tästä voimasta hänellä oli vaistomainen aavistus. + +Ja sitten tuli tuolla kuninkaallisen korkeavartaloinen nainen, jonka +päätä ympäröi kultaista aurinkoa muistuttava hiusgloria. Hän näytti +lähestyvän Jees Uck'ia ikäänkuin aaltoileva musiikki tyynen veden yli +-- hänen pukunsa oli itsessään laulu ja hänen vartalonsa keinui laulun +poljennossa. Jees Uck oli itse sydäntenvallottaja. Olivathan Oche Ish +ja Imego ja Hah Yo ja Wy Nooch, puhumattakaan Neil Bonnerista ja John +Thompsonista ja muista valkoisista miehistä, iskeneet silmänsä häneen +ja tunteneet hänen voimansa. Mutta kun hän nyt näki tuon häntä +lähestyvän naisen suuret siniset silmät ja raikkaan hipiän, ja +arvosteli häntä miehen maun kannalta, tunsi hän itsensä sangen pieneksi +ja vähäpätöiseksi verrattuna tuohon loistavaan ja häikäisevään +olentoon. + +"Te haluatte tavata miestäni?" kysyi nainen ja Jees Uck ihmetteli hänen +äänensä puhdasta hopeanhelinää, äänen, joka ei ollut koskaan rumasti +torunut murisevia susikoiria eikä tottunut lausumaan kurkkuäänteitä +eikä kovettunut myrskyssä ja pakkasessa tai nuotiotulen savussa. + +"En", vastasi Jees Uck hitaasti ja ajatuksella, voidakseen lausua +ymmärrettävää englanninkieltä. "Minä olen tullut tapaamaan Neil +Bonneria." + +"Ja hän on minun mieheni", sanoi tuo kaunis nainen nauraen. + +Se oli siis sittenkin totta! John Thompson ei ollut valehdellut tuona +surullisena helmikuun päivänä, kun hän nauroi hänelle ja sulki ovensa +hänen nenänsä edessä. Ja samoinkuin hän kerran oli paiskannut Amos +Pentleyn polvilleen ja kohottanut veitsen lyödäkseen, samoin hän tunsi +tällä silmänräpäyksellä melkein vastustamatonta halua heittäytyä tuon +naisen kimppuun ja riistää elämän ja hengen hänen valkoisesta +ruumiistaan. Mutta Jees Uck hillitsi ajatuksensa ja salasi +kasvonilmeensä, eikä Kitty Bonner aavistanut, kuinka lähellä äkillistä +kuolemaa hän oli vasta ollut. + +Jees Uck nyökkäsi merkiksi, että hän ymmärsi, ja Kitty Bonner selitti, +että Neiliä odotettiin kotia millä silmänräpäyksellä hyvänsä. Sitten he +istuutuivat mukaville tuoleille, ja Kitty koetti saada keskustelua +vireille omituisen vieraansa kanssa, ja Jees Uck auttoi häntä vointinsa +mukaan. + +"Te luultavasti tutustuitte mieheeni Pohjolassa?" kysyi Kitty. + +"Niin. Minä pestä hänen vaatteita", vastasi Jees Uck. Hänen puheensa +oli yht'äkkiä tullut hyvin sekavaksi ja murteelliseksi. + +"Ja tämä on teidän poikanne? Minulla on pikku tyttö." + +Kitty lähetti noutamaan tytärtään, ja sill'aikaa kun lapset tekivät +tuttavuutta omalla tavallaan, keskustelivat äidit äitien tavalliseen +tapaan ja joivat teetä niin hienoista kupeista, että Jees Uck pelkäsi +ne musertavansa sormillaan. Hän ei ollut koskaan nähnyt sellaisia +kuppeja, niin hienoja ja kauniita. Ajatuksissaan hän vertasi niitä +naiseen, joka kaatoi teetä, ja vastakohtana hän muisteli toyootein +läkkikippoja ja kalebasseja sekä Twenty Milen kömpelöitä astioita, +joihin hän vertasi itseään. Hän oli lyöty. Oli toinen nainen, joka oli +häntä sopivampi kantamaan ja kasvattamaan Neil Bonnerin lapsia. Aivan +niinkuin Neilin kansa oli ylempänä hänen kansaansa olivat myöskin sen +kansan naiset ylempänä häntä. He olivat miestenvalloittajia, niinkuin +heidän miehensä olivat maailmanvalloittajia. Hän katseli Kitty Bonnerin +pehmeätä hipiätä ja ajatteli omia auringonpaahtamia kasvojaan. Samaten +hän tarkasteli ensin omaa ruskeata kättänsä ja sitten toisen valkoista +-- edellinen oli työstä karkea ja koirapiiskan ja airojen ahkerasta +käsittelemisestä kovettunut, jälkimäinen oli pehmeä kuin vastasyntyneen +lapsen. Mutta huolimatta kaikista näistä lempeyden ja heikkouden +merkeistä katseli Jees Uck noihin loistaviin sinisilmiin yhtä rohkeasti +ja ylpeästi kuin hän oli katsonut Neil Bonnerin ja kaikkien hänen +kansalaistensa silmiin. + +"Oo -- sehän on Jees Uck!" sanoi Neil Bonner tultuaan sisään. Hän sanoi +sen rauhallisesti, vieläpä sydämellisen iloisestikin, ja hän meni hänen +luokseen ja pudisti hänen käsiään, mutta katsoi häntä levottomasti +silmiin -- ja Jees Uck ymmärsi hänet. + +"Hei, Neil!" sanoi hän. "Te näytätte voivan hyvin." + +"Oivallisesti, oivallisesti, Jees Uck", vastasi hän rohkeasti, samalla +salaa tarkastellen Kittyn kasvoja nähdäkseen, mitä oli tapahtunut +näiden kahden naisen välillä. Kuitenkin hän tunsi vaimonsa kyllin +hyvin ja tiesi, ettei hän pienimmälläkään tavalla ilmaisisi, vaikka +mitä olisi tapahtunut. + +"No, minä en saata sanoa, kuinka iloinen olen nähdessäni teidät", +jatkoi hän. "Mitä siellä on tapahtunut? Oletteko löytänyt kaivoksen? Ja +milloin tulitte tänne?" + +"Oo-o, minä tulla tänään", vastasi hän ja puhui rumimmalla +kurkkuäänellään. "Minä ei tavata kultakaivos, Neil. Te tunte kapteeni +Markheim Unalaskassa? Minä laitta ruokaa hänen talossa pitkän aikaa. En +tuhlata rahoja. Sain vähitellen paljo. Oikein hyvä, minä ajatella, minä +mennä katso valkoisen miehen maa. Sangen kaunis, valkoisen miehen maa, +sangen kaunis", lisäsi hän. Hänen kielensä hämmästytti Neiliä, sillä +Sandy ja hän olivat innokkaasti koettaneet parantaa sitä ja hän oli +osottautunut hyväksi oppilaaksi. Nyt näytti siltä, kuin hän olisi taas +vaipunut oman rotunsa tasalle. Ja hänen kasvoillaan oli tylsä ilme, +josta hän ei saanut selvää. Kittyn kirkas otsa ihmetytti Neiliä +myöskin. Mitä oli tapahtunut? Kuinka paljon oli käynyt ilmi? Ja miten +paljon oli arvattu? + +Hänen pohtiessaan näitä kysymyksiä ja Jees Uck'in pohtiessa omaa suurta +kysymystään -- koskaan ei Neil Bonner ollut ollut hänen mielestään niin +kaunis ja ylhäinen kuin sillä hetkellä -- syntyi hetkiseksi hiljaisuus. + +"Ajatelkaa, että te tunsitte minun mieheni Alaskassa!" sanoi Kitty +lempeästi. + +Tunsitte hänet! Jees Uck ei voinut olla katsahtamatta poikaansa, jonka +hän oli synnyttänyt Neilille, ja Neilinkin silmät suuntautuivat +koneellisesti ikkunan luona leikkiviin lapsiin. Hänestä tuntui kuin +rautainen side olisi puristanut hänen otsaansa. Hänen polvensa +vapisivat ja sydän hypähti hänen rinnassaan. Hänen poikansa! Sitä hän +ei ollut koskaan uneksinutkaan! + +Pikku Kitty Bonner, joka ilmavassa puvussaan muistutti keijukaista ja +jolla oli kauniit, ruusunpunaiset posket ja elävät, siniset silmät, +ojensi juuri kätensä ja pani pienen suunsa suppuun koettaessaan +suudella poikaa. Ja hoikka ja notkea, auringonruskettama pienokainen, +jonka yllä oli, näöstä päättäen niin merimatkoilla kuin kovassa +työssäkin ollut, hiuksista tehdyillä rimpsuilla ja tupsuilla +kaunistettu _muclucs_, otti kylmäverisesti vastaan hänen hyväilynsä ja +piti vartalonsa jäykkänä ja kankeana -- mikä on niin tavallista +villikansain lapsilla. Vieraana vieraassa maassa, ilman hämmästystä ja +pelkoa, hän oli ikäänkuin kesyttämätön eläin, joka hiljaa on +varuillansa. Mustat silmät kiintyivät milloin yhteen, milloin toiseen, +ja hän oli hiljaa niin kauvan kuin hänen ympärillään oltiin hiljaa, +mutta heti vaaran uhatessa hän näytti olevan valmis taistelemaan ja +repimään ja riistämään henkensä puolesta. + +Erotus tytön ja pojan välillä oli kyllä suuri, muttei ehdoton. Tuossa +Shpack'in, Spike O'Brien'en ja Bonner'in jälkeläisessä oli paljon +voimaa ja ylevyyttä, joka oli ollut ominaista hänen isälleen ja +äidinisälleen sekä sille, jota kerran maailmassa kutsuttiin "Isoksi +paksuksi" ja joka joutui merikansan keskuuteen ja pakeni Kamschatkaan. + +Neil Bonner taisteli liikutustaan vastaan ja oli menehtymäisillään +siihen, vaikkakin hänen kasvoillaan leikki edelleenkin hyväntuulinen +hymy ja ilo mieluisan ystävän kohtaamisesta. + +"Teidän poikanne, vai kuinka, Jees Uck?" sanoi hän. Ja samassa hän +kääntyi Kittyyn päin. "Oivallinen poika! Tulee varmasti suorittamaan +maailmassa jotakin erikoista." + +Kitty nyökäytti hyväksyvästi päätään. "Mika on nimesi, poika?" hän +kysyi. + +Pikku villi iski heti salamoivat silmänsä häneen, ikäänkuin olisi +tahtonut tutkia hänen kysymyksensä perusteita. + +"Neil", vastasi hän sitten arvellen, kun tutkimuksensa tulos oli +tyydyttänyt häntä. + +"Injaanien puhetta", selitti Jees Uck, sepitellen kauheita uusia +sanoja. "Hän puhu injaanien kieli -- _neeal_ -- olla sama kuin +'korppu'. Hän, poika, pitämäs korpuista, kun hän olla pieni -- hän +itkemäs korppujen perään. Hän huutamas 'Nee-al, nee-al', aina vaan +'nee-al'. Ja siksi minä häntä kutsumas niin. Ja nyt olla hänen nimi +vielä Nee-al." + +Neil Bonnerin korvia ei mikään puhe ollut koskaan hyväillyt niin kuin +tämä Jees Uck'in valhe. Siinä syy, miksi Kittyn otsa oli niin kirkas. + +"Ja hänen isänsä?" kysyi Kitty. "Hän mahtaa olla kaunis mies." + +"On -- kyllä", kuului vastaus. "Hänen isänsä on kaunis mies. Se on +varma!" + +"Tunsitko sinä hänet, Neil?" kysyi Kitty. + +"Tunsinko minä hänet? Kyllä, sangen hyvin", vastasi Neil, ja hänen +ajatuksensa palasivat takaisin autioon Twenty Mileen ja mieheen, joka +kulki siellä suuressa hiljaisuudessa yksin raskaine ajatuksineen. + +Ja tähänhän saattaisi Jees Uck'in tarina päättyä, ellei hän olisi +kruunannut työtään. Kun hän palasi takaisin Pohjolaan asumaan suuressa +talossaan, oli P.C. yhtiö laittanut niin, että saattoi hoitaa +liikettään paikalla ilman John Thompsonin apua. Ja uusi asiamies ja +hänen seuraajansa saivat kaikki määräyksen antaa Jees Uck'ille, mitä +ikinä hän halusi, eikä hänen tarvinnut mistään maksaa. Sen lisäksi sama +yhtiö maksoi mainitulle Jees Uck'ille vuosittain viisituhatta dollaria. + +Kun hänen poikansa oli tullut sopivaan ikään, otti isä Champreau hänet +hoitoonsa, eikä viipynyt aikaakaan, kun Jees Uck sai säännöllisesti +kirjeitä Marylandin jesuiittakoulusta. Myöhemmin tulivat kirjeet +Italiasta ja sitten Ranskasta. Viimein tuli Alaskaan eräs isä Neil -- +mies kyllin kykenevä tekemään hyvää maalleen; hän rakasti äitiään ja +viimein etsi suuremman toimintapiirin sekä sai huomatun ja +vaikutusvaltaisen paikan seudullaan. Jees Uck oli nuori nainen, kun hän +palasi Pohjolaan, ja miehet heittivät häneen vieläkin halukkaita +silmäyksiä. Mutta hän eli vanhurskaan elämää, eikä kelläkään ollut +hänestä muuta sanottavaa kuin hyvää. Hän viipyi jonkun aikaa Holy +Crossin hyvien sisarten luona, ja siellä hän oppi lukemaan ja +kirjoittamaan ja perehtyi käytännölliseen sairaanhoitoon ja +lääkitystaitoon. Senjälkeen hän palasi takaisin suureen taloonsa, +keräsi ympärilleen nuoria tyttöjä toyootien kylästä ja opasti heitä +oikealle elämäntielle. Se ei ole protestanttinen paremmin kuin +katolinenkaan, tuo pölkkymajan koulu, jonka Neil Bonner oli +rakennuttanut vaimolleen Jees Uck'ille; mutta kaikki lähetyssaarnaajat +pitävät siitä kuitenkin yhtä paljon. Ovi on aina avoinna, ja väsyneet +kullanetsijät ja muut matkustajat käyvät mielellään levähtämässä Jees +Uck'in lämpimän lieden ääressä. -- Ja Kitty Bonner riemuitsee +harrastuksesta, jota hänen miehensä osottaa alaskalaisten +valistamiselle, mihin tarkoituksen hän uhraa suuria summia. Kitty +varmaan hyvin usein nauraa ja tekee pilaa miehestään tämän johdosta, +mutta itse asiassa hän on juuri siksi ylpeä hänestä. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Liian paljon kultaa, by Jack London + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56672 *** |