Sentinels relocatedHEADmain

2 files changed, 10315 insertions, 10697 deletions

diff --git a/56497-0.txt b/56497-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..7711a8b
--- /dev/null
+++ b/56497-0.txt
@@ -0,0 +1,10315 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56497 ***
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+ELIAS LÖNNROTIN MATKAT II: 1841-1844
+
+
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Osa. II.
+
+
+
+
+
+Helsingissä,
+Suomal. Kirjallis. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö,
+1902
+
+
+
+
+SISÄLLYS
+
+Esipuhe.
+
+KYMMENES MATKA vv. 1841-42.
+
+     Yleiskatsaus.
+  1. Päiväkirjasta 12.III.41.
+  2. Päiväkirjasta 15.III.41.
+  3. Päiväkirjasta 19.III.41.
+  4. Arkiaterinrouva Törngrenille 20.III.41.
+  5. Tohtori Rabbelle 20.III.41.
+  6. Akademikko Sjögrenille 21.III.41.
+  7. Päiväkirjasta 22.III.41.
+  8. Päiväkirjasta 24.III.41.
+  9. Päiväkirjasta 26.III.41.
+ 10. Päiväkirjasta 27.III.41.
+ 11. Päiväkirjasta 30.III.41.
+ 12. Tohtori Rabbelle 30? 31.III.41.
+ 13. Päiväkirjasta 1.IV.41.
+ 14. Päiväkirjasta 3.IV.41.
+ 15. Tohtori Rabbelle 3.IV.41.
+ 16. Päiväkirjasta 4-5.IV.41.
+ 17. Kirje tohtori Lönnrotilta 8.IV.41.
+ 18. Päiväkirjasta 9.IV.41.
+ 19. Päiväkirjasta 11.IV.41.
+ 20. Päiväkirjasta 17.IV.41.
+ 21. Tohtori Rabbelle 30.VII.41.
+ 22. Tohtori Rabbelle 19.VIII.41.
+ 23. Tohtori Rabbelle 31.VIII.41.
+ 24. Kyrön-matka.
+ 25. Tohtori Rabbelle 31.X.41.
+ 26. Päiväkirjasta 4.XI.41.
+ 27. Arkiaterinrouva Törngrenille 11.XI.41.
+ 28. Tohtori Rabbelle 12.XI.41.
+ 29. Päiväkirjasta 17.XI.41.
+ 30. Päiväkirjasta 24.XI.41.
+ 31. Päiväkirjasta 7.XII.41.
+ 32. Päiväkirjasta 17.XII.41.
+ 33. Päiväkirjasta 23.XII.41.
+ 34. Päiväkirjasta 26.XII.41.
+ 35. Päiväkirjasta 31.XII.41.
+ 36. Päiväkirjasta 13.I.42.
+ 37. Päiväkirjasta 28.I.42.
+ 38. Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä 3-5.II.42.
+ 39. Tohtori Rabbelle 5.II.42.
+ 40. Päiväkirjasta 28.III.42.
+ 41. Päiväkirjasta 2-.IV.42.
+ 42. Akademikko Sjögrenille 23.III.42 (v.l.) = 4.IV.42 (u.l.).
+ 43. Päiväkirjasta 5.IV.42.
+ 44. Tohtori Rabbelle 2.V.42 (v.l.) = 14.V.42 (u.l.).
+ 45. Kuolasta Kemiin 4.V.42.
+ 45. Päiväkirjasta 4.V.42.
+ 46. Akademikko Sjögrenille 2.VI.42.
+ 47. Tohtori Rabbelle 24.VI.42.
+ 48. Ylioppilas Adolf Törngrenille 26.VI.42.
+ 49. Arkiaterinrouva Törngrenille 26.VI.42.
+ 50. Maisteri Ståhlbergille 28.VI.42.
+ 51. Tohtoreille Aspille ja Borgille 26? 28.VI.42.
+ 52. Tohtori Rabbelle 1.VII.42.
+ 53. Valtioneuvos Rafnille (konsepti) 1.VII.42.
+ 54. Pastori Stockflethille 4.VII.42.
+ 55. Tohtori Rabbelle (konsepti) 4? 5.VII.42.
+ 56. Tohtori Rabbelle 11.VII.42.
+ 57. Tohtori Rabbelle 15.VII.42.
+ 58. Tohtori Rabbelle 23.VII.42.
+ 59. Tohtori Rabbelle 3.VIII.42.
+ 60. Tohtori Rabbelle 4.VIII.42.
+ 61. Arkiaterinrouva Törngrenille 18-19.VIII.42.
+ 62. Matkakertomus.
+ 63. Akademikko Sjögrenille syysk. lop. 42.
+ 64. Tohtori Rabbelle 8.X.42.
+ 65. Tohtori Rabbelle alussa lokak. 42.
+
+YHDESTOISTA MATKA v. 1844.
+
+  1. Tohtori Rabbelle 21.VII.44 (v.l.) = 2.VIII.44 (u.l.).
+  2. Lehtori Zittingille 13.VIII.44.
+  3. Tohtori Rabbelle 16.VIII.44.
+  4. Lehtori Ståhlbergille 24.VIII.44.
+  5. Tohtori Rabbelle 27.VIII.44.
+  6. Tohtori Rabbelle 14 & 18.X.44.
+  7. Rehtori Snellmanille (osittain konseptia) lop. lokak. 44.
+  8. Lehtori Zittingille alussa marrask. 44.
+  9. Tohtori Rabbelle 12.XI.44.
+ 10. Rehtori Snellmanille 29.XI.44.
+ 11. Tohtori Rabbelle 3.XII.44.
+ 12. Pastori Sirénille 6.XII.44.
+ 13. Pastori Sirénille 6.XII.44 (v.l.).
+ 14. Tohtori Rabbelle 18.XII.44.
+ 15. Nimineuvos von der Hagenille lop. helmik. 45.
+
+
+
+
+Esipuhe.
+
+
+Tämä nyt ilmestyvä "Lönnrotin matkojen" II:nen osa liittyy suoranaisena
+jatkona I:seen, mutta toiselta puolen eroavat vuosien 1841-1844 matkat
+niin paljon aikaisemmista, että näiden matkakertomusten julkaiseminen
+eri osana näytti sopivalta. Toimitustyö on ollut samoissa käsissä
+kuin edellisen osankin ja suoritettu samalla tavalla. Kuitenkin
+venäjänkielisten sanain kirjoittamisessa on tässä osassa osaksi
+poikettu edellisessä noudatetusta menettelytavasta. Kun niitä
+kymmenennen matkan kirjeissä esiintyy verraten tiheässä, etenkin
+yleis- ja erisnimiä, on ne yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi
+kirjoitettu nykyaikuisemmin, niin että Lönnrotin osaksi vaihtelevasta
+kirjoitustavasta huolimatta suhuäänteet on merkitty z:llä, zh:lla,
+sh:lla, tsh:lla, shtsh:llä ja venäjän y y:llä. Sen joka haluaa
+ottaa selkoa Lönnrotin transskriptionista, on siis turvautuminen
+käsikirjoituksiin.
+
+Mitä teokseen liittyviin karttoihin ja henkilöluetteloon tulee, on
+vähäsen poikettu alkuperäisestä suunnitelmasta. Suomen kartan asemasta
+on käytännöllisistä syistä pidetty parempana Pohjoissuomea ja Lappia
+esittävä kartta, ja henkilöluetteloon on otettu kaikkien, eikä vaan
+tärkeimpien, matkakertomuksissa esiintyvien henkilöiden nimet. Lyhyitä
+elämäkerrallisia tietoja on annettu Lönnrotin läheisistä ystävistä ja
+muutamista huomattavista henkilöistä sekä suomalaiselle lukijalle
+oudommista ulkomaalaisista. Kartat on toimittanut ylioppilas J.O.
+Granö, luettelon allekirjoittanut. [Henkilöluettelo ja kartta jätetty
+pois tästä e-kirjasta.]
+
+Helsingissä syyskuulla 1902.
+
+                        Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri.
+
+
+
+
+
+
+KYMMENES MATKA vv. 1841-1842.
+
+
+
+
+[Saatuansa julkaistuksi tärkeimmän osan runosaaliistansa, eepilliset
+ja lyyrilliset runot, kääntyi Lönnrotin huomio yhä enemmän
+kielentutkimukseen. Tammikuussa 1841 hän yhdessä norjalaisen
+kielentutkijan, pastori Nils Stockflethin kanssa läksi pitkälle
+kielitieteelliselle tutkimusmatkalle aikoen Aunuksen kantta matkustaa
+Venäjän- ja Norjan-Lappiin, vieläpä mahdollisesti samojeedienkin luo.
+Yhdessä Stockflethin kanssa matkusti L. Ilomantsiin, josta yksin jatkoi
+matkaa Salmin ja Veskelyksen kautta Petroskoihin. Mutta kun L. ei ollut
+rajalla saanut asianomaista tarkastustodistusta passiinsa, keskeytyi
+matka täällä. L. palasi takaisin kotimaahan, oleskeli kesällä m.m.
+Laukossa ja läksi vasta syksyllä, tällä kertaa M.A. Castrénin seurassa,
+Suomen-Lappiin. Castréniin yhtyi L. Kemissä, josta tutkijat yhdessä
+matkustivat Inariin, käväisivät Stockflethia tapaamassa Karasjoella
+(Norjan-Lapissa) sekä tekivät sen jälkeen talvella 1842 pitkän ja
+vaivalloisen matkan Paatsjoen, Kuolan, Kannanlahden, Koudan, Kieretin,
+Kemin ja Solovetskoin kautta Arkangeliin, jonne saapuivat toukokuun
+lopussa. Huomattuansa samojeedinkielen tutkimuksen itsellensä
+hyödyttömäksi L. luopui Arkangelissa tämän kielen tutkimusyrityksestä,
+erosi Castrénista ja kääntyi heinäkuussa kotimatkalle kulkien osaksi
+vesitse osaksi maitse Onegan, Kargopolin ja Vyitegran kautta
+Lotinapeltoon. Lotinapellosta käsin teki L. vielä muutamia viikkoja
+kestävän tutkimusmatkan vepsäläisten luo Ojattivirran latvoille. Kotiin
+hän saapui lokakuussa.]
+
+
+
+1.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                 Säämäjärvi, 12 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Tulin erääseen pappilaan. Minut vastaanotettiin kaikella sillä
+teeskentelemättömällä hyväntahtoisuudella ja vieraanvaraisuudella, mitä
+köyhät ihmiset voivat osottaa. Kahvia keitettiin ja pyytämällä
+pyydettiin juomaan kolmas kuppi. Valitettiin, ettei juuri silloin
+sattunut olemaan talossa teetä. Jos ei muuta puutu, niin siitä pulasta
+pian on päästy, minä ajattelin, ja hain laukustani esille tötterön,
+jonka onneksi olin säilyttänyt, vaikka viimeinen suomalainen kyytimies
+ei ollut tahtonut kyyditä minua rajatullin ohi ilman että olin
+tyhjentänyt vaelluskumppani-pahasestani, s.o. laukustani, kaikki
+takavarikonalaiset tavarat. Pullo kerrattua viinaa, jonka Ilomantsin
+pappilan vieraanvarainen väki oli minulle evääksi antanut, jätettiin
+täten melkein täysinäisenä rajan toiselle puolelle, mutta teetä ja
+sokeria minun oli sääli. Jos tulliherra tahtoo ne ottaa, niin ottakoon,
+ajattelin. Mutta kyytimies tuumi: "Viis teidän teestänne ja
+sokeristanne, mutta jos minut saadaan kiinni kyyditsemästä teitä
+kiellettyine tavaroinenne, niin otetaan minulta hevonenkin." Sitten hän
+kertoi tarinan miehestä, joka joutui kiinni yrittäessään salaa tuoda
+rajan yli vähän kahvia. Sekä kahvi että reki ja hevonen oli otettu
+takavarikkoon, ja samoin olisi käynyt omistajankin, ellei hänellä olisi
+ollut niin notkeat ja lujat jalat, että vahvasta lumesta huolimatta,
+joka esti häntä ajamasta takaa, pääsi pakoon metsään. Erään toisen
+hevonen oli otettu siitä, että miehen taskusta oli löydetty pullo
+viinaa. Tämä kaikki ei kuitenkaan minua pelästyttänyt, tahdoin pitää
+teeni ja kahvini, ja sen sainkin viimein tehdä sillä ehdolla, että
+maksaisin miehen hevosen, jos se niiden takia otettaisiin
+takavarikkoon. Ja tultuamme tulliasemalle, tulliherra osotti laukulleni
+sellaista ylenkatsetta, ettei edes suonut sille katsettakaan. Täten
+minulla oli tallella tee-tötteröni, jonka nyt annoin papin rouvalle
+auttaakseni häntä pulastaan. Heti "samovari" oli toimessa ja tee
+valmis, jota sitten juotiin runsaat määrät. Samovari, teekeittiö on
+venäläinen sana ja merkitsee: itsekiehuttaja. Oli kaksi tällaista
+abderalaista kaivoa talossa. Ettei niiden itsekiehuttavaa ominaisuutta
+kuitenkaan tule ottaa niin aivan vakavalta kannalta, sen huomaa
+edellämainitusta. Ennenkuin minulta oli saatu teetä, ne itse eivät
+kyenneet sitä keittämään. -- Seuraavana päivänä juotiin aamupäivällä
+sekä teetä että kahvia, mutta kun pappi illalla kysyi vaimoltaan, miksi
+hän ei jo tuonut pöytään teetä, vastattiin tähän: sahara net [ei ole
+sokeria], jolloin sananlasku: "viittä vaivanen vajalla, ei yhtä
+sianlihoa", juolahti mieleeni. Tällöin aikaisemmin kuolemaan tuomittu
+sokerivarastonikin tuli hyvään tarpeeseen.
+
+Se, joka ei omin silmin ole nähnyt sitä sokkelomaista rakennustapaa,
+jota rahvas Venäjän-Karjalassa ja Aunuksen kuvernementissa
+käyttää, ei mistään selityksestä voi saada siitä selvää käsitystä.
+Varakkaanpuoleiset perheet asuvat kaksikerroksisissa taloissa, joiden
+kummassakin kerroksessa on 2-3 asuinhuonetta. Kummallakin on porstua
+(sintso), mistä portaat johtavat ylös ja alas. Sitäpaitsi on erityiset
+varastohuoneet, 2-3 luvultaan, ja niihin mennään mainituista
+sintsoista. Toiset alemmasta sintsosta alaspäin johtavat portaat vievät
+pihalle, toiset navettaan ja talliin. Ylemmästä sintsosta johtavat
+yhdet portaat alasintsoon, toiset talliin ja navettaan ja vielä
+kolmannet ullakolle. Paitsi aittoihin viepi jommastakummasta ovi
+vajaankin (sarajaan). Jos nyt siis asuu yläkerrassa ja pimeässä lähtee
+tuolle vaaralliselle retkelle alas, niin täytyy joko monivuotisen,
+paikalla asumisen kautta saavutetun kokemuksen nojalla olla hyvin
+tottunut paikkoihin tai myöskin auttamattomasti joutua eksyksiin.
+Minulle sattui kerran että ainakin neljännestunnin ajan harhailin
+eksyksissä suojasta suojaan. Viimein katsoin olevani hukassa ja aioin
+juuri paneutua pitkäkseni eräässä huoneessa olevalle kovanpuoleiselle
+esineelle, jos mahdollista nukkuakseni ja täten odottaakseni seuraavan
+päivän valkenemista; harmissani en tahtonut huutaa apua. Silloin tuli
+muuan naiseläjä palava päre kädessä ja pelasti minut kurjasta
+tilastani. Olin silloin navetassa, allani oven suussa oleva vanha
+heinähäkin puolisko.
+
+
+
+
+2.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                 Petroskoi, 15 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Aunukselaiset, jotka puhuvat suomea, sanovat puhuvansa _Lyvvin_ kieltä.
+Tämän sanan johto lienee etsittävissä venäläisestä sanasta ljudi
+[luetaan ljuudi, merkitsee ihmiset, väki], varsinkin kun itse kansan
+nimenä tämän ohella on _lyydiköt_. Tähän kieleen on paljo sekoittunut
+venäläisiä sanoja, sekä tarpeellisia että tarpeettomia. Sanojen muoto
+eroaa sitäpaitsi hieman suomalaisesta. Muodot _kävyn, kävyä_ vastaavat
+[suomen] muotoja _käyn, käyä_, elatiivin pääte _-s_ vastaa suomalaista
+päätettä _-sta_; paremban, suurembamks; andan ja annan; yhtelle; tuoda;
+nähdä; _netsi -in_ tämä; _äiänkö netsis_(tä) _heposes_(ta,) (tästä
+hep.) _andoit_? -- _hätken (hätki)_ = viikon (kauan); _oletko k.
+linnasch_?; -- _hura_ = vasen; _hura käsi_: -- _parsi_ = hirsi, tukki;
+-- _nygö_ = nyt; -- _järelle, järille_ = jälelle; _pohatembat_ =
+pohatammat; -- _siiritse_ = sivutse; -- _kaaritsee, kaarita_ =
+haiskahtaa; _mutakat_ = vorot, rosvot: -- _pertsukka_ = sormikas; --
+_arta, ardan_ -- ulku; -- _meresi_ = rysä; _liippi_ = huovi; --
+_elgentää, ellentää_ = ymmärtää; -- _kudama_ = mikä, joka; _kudamas
+tulet_: -- _rääpyskä, rääpöi_ = muikku; -- _ääreh_ = pois; _meni
+ääreh_; -- _työlöitä, suoloita, maaloita_ = töitä j.n.e.; --
+_päiväläinen_ = kasakka; -- _kivilöinen_ = kivonen, kivyt; -- _jupka_ =
+hame; -- _kaluin_ = kaivin; -- _nenka_ = muka (aivan, vastauksissa),
+syntynyt sanoista _niin ikään_; -- _nenkoinen, nenkoma_ = semmoinen: --
+_myö, työ, hyö -- hyö kävväh_; -- _andasin_; -- topia[-, nominatiivi]
+_topiu_ pitkä. -- _Paikan ranta_ = huivin reuna.
+
+Samoin kuin Suomessa, täälläkin kieli jonkun verran vaihtelee eri
+pitäjissä. Vuokkiniemen ja Repolan murteet ovat karjalan ja aunuksen
+sekoitusta.
+
+Oma erityinen murteensa on _vepsänkieli_, jota saamaini tiedonantojen
+mukaan puhutaan Solttijärvessä, 60 virstaa etelään Petroskoista. Sitä
+lyydikköläiset tuskin ollenkaan ymmärtävät. Jos joku puhuu
+ymmärtämättömästi, annetaan hänelle soimuunimi vepsäläinen. Lyytiköt
+eroavat pohjoisista bogosteista, Lindajärvestä, Repolasta,
+Rukavaavasta j.n.e.; näitä sanotaan lappalaisiksi.
+
+
+
+
+3.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                Petroskoi, 19 p:nä maaliskuuta [1841].
+
+Ihmeellisen huono mulla on onni passieni tautta. Tultuani 30
+peninkulmaa Kajaanista huomasin vasta Ilomantsissa, että kielenkääntäjä
+oli, kääntäessään passin venäjäksi, supistanut kahden vuoden ajan
+kahteen kuukauteen. Passin ollessa tällainen, en voinut luottaa sen
+kelpaavaisuuteen Venäjällä ja lähetin sen Stockflethin mukana, joka
+silloin erosi minusta, takaisin, pyytäen uutta. Mutta kun kuvernööri
+[Lagerborg] oli poissa Oulusta juuri kirjeeni saapuessa sinne, oli vain
+veitsellä raapittu pois sana mesetsa (kuukautta) ja kirjoitettu goda
+(vuotta) sijaan. Tämä temppu oli tehty niin taitavasti, että melkoinen
+reikä, jotenkin numeronollan kokoinen, oli goda sanan rinnalle
+ilmestynyt poisraavitun sanan sijalle. Kun kuitenkin viimeinkin tahdoin
+päästä rajan toiselle puolelle, en malttanut toistamiseen anoa uutta
+passia, vaikka se täten korjattuna itse teossa saattoi olla entistään
+huonompi. Tosin kielenkääntäjä passin alareunaan oli kirjoittanut
+todistuksen, että passi oli voimassa kaksi vuotta, mutta
+kielenkääntäjän sanoilla on enimmäkseen merkityksensä käännöksessä,
+eikä siinä, mitä hän sen ohella todistaa. Näin ollen saavuin
+Tulomajärven pitäjän Kollatselän kylässä olevaan rajatulli-taloon.
+Rajatullivirkamies (tamozhnik) oli edellisenä yönä palannut matkalta
+Aunuksesta. Hän oli vielä vuoteessa, kun päivällisaikaan tulin perille
+ja tahdoin näyttää passiani, noudattaen asetusta, joka oli luettavana
+passin takasivulla ja joka määräsi, että se oli ensi rajatullissa
+näytettävä. "Se on tarpeetonta", näin kuului yhä vielä vuoteessaan
+venyvän herran vastaus. Ei laukkuakaan tarkastettu, niin että kirjani
+ja paperini saivat olla rauhassa ja minäkin esteettömästi sain jatkaa
+matkaani. Tämä kun tapahtui rajaa pitkin, oli minulla huvi 55 virstan
+päässä kulkea toisen tulliaseman kautta, joka oli Veskelyksen
+kirkonkylässä. Siellä ei tulliherra ollut kotona, vaan oli, kuten
+kerrottiin, matkustanut viemään takavarikkoon otettuja tavaroita
+Petroskoihin. Täälläkään ei tarvinnut avata laukkua, kun sotamies uskoi
+kyytimieheni vakuutusta, ettei se sisältänyt muuta kuin kirjoja. Näin
+tulin tänne Petroskoihin 15:ntenä päivänä maaliskuuta ja vein passini
+seuraavana päivänä poliisikamariin. Luulin että kaikki oli hyvällä
+kannalla, mutta eilen, 18:ntena päivänä, sain poliisikamarista sanan
+tulla sinne. Siellä poliisimestari (gorodnitshij) julisti minulle,
+ettei minulla ollut oikeutta sillä passilla oleskella täällä, vaan että
+minun oli lähdettävä takaisin rajan yli. "Minkä tähden?" -- "Sen
+tähden, ettei sitä ole näytetty rajatulliasemalla." Selitettyäni syyn,
+miksi siinä ei ollut rajatullimestarin nimikirjoitusta, ei tulos ollut
+parempi kuin että minun täytyi lähteä kaupungista joko hyvällä tai
+pahalla. Sieltä menin kuvernöörin luo, toivoen hänen kauttansa saavani
+asiani paremmalle tolalle. Mutta tämäkin toivo petti. Sen verran etua
+saavutin kuitenkin, ettei minun tarvinnut matkustaa takaisin koko
+matkaa, vaan ainoastaan lähteä lähimmälle rajatulliasemalle, mistä
+saatuani tulliherran tarkastuskirjoituksen saatoin palata. Näin lakia
+noudatetaan. Minun olisi siis pitänyt riidellä siksi kun olisin saanut
+tarkastustodistuksen Kollatselässä, tai myöskin Veskelyksessä odottaa
+tulliherran paluuta, jotta olisin päässyt tekemästä tuote 86 virstan
+pituista matkaa edes takaisin. Mutta miten olisin voinut edes aavistaa
+sellaista? -- Mennessäni kuvernöörin luo otin mukaani tohtorinkirjeen
+sekä muutamia muita asia-papereita, niillä tarvittaessa todistaakseni,
+etten matkustanut väärällä nimellä. Näitä minun ei kuitenkaan tarvinnut
+näyttää. Oltuaan vähän aikaa poissa huoneesta kuvernööri palasi ja
+pyysi minua käymään sisälle rouvansa luo, joka muka oli sairas. Tämä
+kaiketi oli, ajattelin heti itsekseni, jonkunmoinen koe (eli
+lääkintätieteellinen tutkinto), jonka piti näyttää, olinko todella
+lääkäri. Seurasin kuvernööriä sinne, ja rouva kertoi minulle --
+saksaksi -- että hän vilustuksen jälkeen jo kolme viikkoa oli ollut
+pahoinvoipana: oli ollut kuumetta, verenvuotoa nenästä y.m. Kysyttyäni,
+miksi hän ei ollut kutsuttanut oman kaupungin lääkäreitä -- näitä
+kuuluu olevan kokonaista kolme -- vastattiin vaan, ettei sitä oltu
+tehty, kun oli odotettu taudin muuten paranevan. Tästä sain vielä
+varmemman vakaumuksen siitä, että tauti oli pelkkä veruke, jonka
+avulla joko tahdottiin saada tilaisuus nauraa kummallisella
+matkustaja-hölmöllä tai asettaa hänet koetukselle lääkintätieteessä.
+Jos tarkoitus oli edellinen, saatoin hyvin vastata heidän
+toivomuksiansa, sillä ollen hämilläni koko tutkistelun johdosta, puhuin
+saksaa erinomaisen huonosti enkä tahtonut muistaa edes tavallisimpia
+puheenparsia. Täyttääkseni jälkimäisen tarkoituksen istuuduin ja
+kirjoitin reseptin -- erästä hiostavaa teetä -- pyytäen lähettämään
+apteekkiin: sinne se luultavasti ei koskaan tullut, vaan joutui kaiketi
+kotilääkärin käsiin. Olisipa ollut hyvä, jos en olisi ollut niin
+hämilläni, niin että olisin voinut panna rouvan itsensä koetukselle ja
+todistaa hänelle, ettei hän ollut sairas. Mutta kun saksa minulta sujui
+niin huonosti, luovuin koko aikeesta. Palattuamme kuvernöörin
+huoneeseen, pyysin saada jäädä kaupunkiin ainakin 3-4 vuorokaudeksi,
+ennenkuin matkustin rajatulliasemalle. Tähän suostuttiin.
+
+
+
+
+4.
+
+Arkiaterinrouva Törngrenille.
+
+
+                                 Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Arvoisa Professorinrouva!
+
+Koska Te itse velvotitte minua joskus kirjoittamaan, missä oleskelen ja
+miten voin, ja koska aina siitä perin kun viime kesänä läksin Laukosta,
+olen laiminlyönyt tämän velvollisuuden täyttämisen, tahdon nyt
+lyhykäisesti kuvata, miten olen viettänyt tämän ajan. Kohtaamatta
+mitään sanottavaa viivytystä matkalla tulin Kajaaniin, missä muutamaksi
+kuukaudeksi taas ryhdyin virkatehtäviini. Ticklénin, Aspin ja minun
+välillä ennen tapahtuneen sopimuksen mukaan tapasimme toisemme 11:ntenä
+päivänä syyskuuta tarkastusmatkoillamme paikkakunnalla, missä
+lääkäri-piirimme rajatuksin yhtyvät. Tohtori M. Lindfors, jonka
+lääkäri-piiri niinikään rajoittuu samoihin seutuihin, oli hänkin
+luvannut samaan aikaan saapua paikalle, mutta ei tullutkaan. Me muut
+olimme siellä yhdessä kaksi ja puoli vuorokautta. Meillä oli sangen
+hauskaa; oleskelimme sisällä, sillä ulkona satoi lunta lakkaamatta.
+Niistä tuoreenpuoleisista terveisistä, jotka Laukosta toin Ticklénille,
+hän oli suuresti mielissään. Ellei hän jo itse ole kirjoittanut, saan
+nyt lähettää häneltä vastaterveisiä. Sekä ulkonäön että muun puolesta
+hän on vallan kuin ennen. Hän voi muuten vallan hyvin ja on ostanut
+itselleen oman talon vallan läheltä Raahea. Tämän kohtaamisemme aikana
+päätettiin muun muassa ruveta julkaisemaan _Suomi_-nimistä
+aikakauskirjaa, jolle sitten kirjevaihdon kautta saatiin useita
+avustajia.
+
+Joulukuun alussa tuli norjalainen kirkkoherra Stockfleth rouvineen
+Kajaaniin. Rouva asui Paltamon pappilassa, ja Stockfleth itse opiskeli
+suomea minun luonani. Kuukauden kuluttua hän ja minä yhdessä
+matkustimme Karjalaan, mistä hän 12:ntena päivänä helmikuuta palasi,
+noutaen vaimonsa Paltamon pappilasta ja matkustaen äärimäiseen Lappiin,
+minne hän kaiketi maaliskuun loppupuolella saapunee. Luultavasti hän
+nyt jo vähitellen on perillä. Minä taas jatkoin Karjalasta matkaani
+tänne, asun nyt täällä erään venäläisen papin luona ja noudatan paastoa
+hänen ja hänen rouvansa kanssa. Tästä paastoamisesta voin niin hyvin,
+että toivoisin sitä jatkuvan pitkin vuotta, eikä vaan pääsiäiseen.
+
+Täältä lähden muutaman päivän kuluttua maalaispitäjiin. Huhtikuun
+lopulla luulen saapuvani Vienanmeren rannalla olevaan Kemin
+kaupunkiin, josta olen aikonut ensi avovedellä matkustaa Arkangeliin.
+Viimemainitusta paikasta lähden Venäjän-Lappiin, missä olen aikonut
+koko kesän tutkia heidän kieltänsä. Syksyllä tulen Kuolan kautta
+Norjan-Lappiin, missä sopimuksen mukaan taas tapaan Stockflethin. Vasta
+tämän jälkeisenä talvena palaan Suomeen ja toivon kohta sen jälkeen
+saavani tilaisuuden käydä Laukossa Teidän perhettänne tervehtimässä.
+
+Jos kohta jo olen ollut täällä 5 vuorokautta, olen niin vähän liikkunut
+kaupungilla, ettei minulla ole paljoa muuta siitä sanottavaa kuin että
+se on kooltaan niin suuri kuin kaksi kolmannesta Helsinkiä, että kadut
+ovat hyvin leveät, toreja on useita, useita kivitaloja, muuten muhkeita
+puutaloja, joista monet ovat kaksikerroksiset; lisäksi kaupungissa asuu
+kuvernööri, piispa, kolme lääkäriä y.m. Kaupunki on vallan Äänisjärven
+rannalla. Ympäristön kylissä, lukuun ottamatta ihan lähimpiä, puhutaan
+suomea, mutta kaupungissa enimmin venättä. Paaston aikana täällä
+eletään siten, että ensiksi kello 8 a.p. juodaan joko 3 kuppia kahvia
+tai 5-6 kuppia teetä, sitten kello 1 syödään annos lihalientä ynnä
+leipää sekä annos keitettyä kalaa ynnä leipää. Illalla kello 6 juodaan
+5-6 kuppia teetä, ja kello 8 tai 9 illalla syödään toistamiseen vallan
+samoja ruokia kuin päivälliseksi. Näin on ollut viiden vuorokauden
+aikana, ja samaa ruokajärjestystä luultavasti saisin noudattaa
+pääsiäiseen asti, jos niin kauaksi jäisin tänne. Rikkaissa taloissa
+sanotaan kuitenkin paastonkin aikana yltäkylläisesti nautittavan
+luvallisia ruoka-aineita.
+
+Tänään kastettiin kirkossa muuan saksalainen luterinuskoinen
+kreikanuskoon; minun teki kovasti mieli mennä kirkkoon katselemaan tätä
+jotenkin harvinaista seremoniaa, mutta kun posti lähtee huomenna ja
+minulla on useita kirjeitä kirjoitettavana, päätin jäädä kotia.
+-- -- -- -- --.
+
+                                              Olen yhä edelleen
+                                                Kunnioittaen
+                                        Teidän nöyrin palvelijanne:
+                                               Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+5.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+                               Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Rakas veli!
+
+Jotta jäljellä oleva osa Venäjän Historiaa kerrankin tulisi painoon,
+lähetän nyt Sinulle käsikirjoitusta pyytäen, että sen painatuksesta
+sopisit Vaseniuksen kanssa, miten itse parhaaksi näet. Osa
+käsikirjoituksesta on vielä korjaamatta, ollen siinä kunnossa missä se
+on lähtenyt G. Ticklénin kädestä. Puhu Akianderin, Ståhlbergin tai
+Cajanin tai jonkun muun kanssa, jonka vaan saat työhön taipumaan, että
+hän tekisi tarpeelliset korjaukset, josta vaivasta saisi kymmenen
+kappaletta tai enemmänkin koko historiaa. Akianderiin olisi sitäpaitsi
+turvauduttava, että hän antaisi käytettäväksi ne korjaukset, jotka hän
+Karamsinin suuren historian mukaan on tehnyt Herrman'in Venäjän
+historiaan. Tätä viimemainittua näet Ticklén juuri on noudattanut.
+Mikäli nämä korjaukset koskevat vielä painamatonta osaa, olisi ne ennen
+painatusta tehtävä käsikirjoitukseen, ja muut, jotka koskevat jo
+painettuja arkkeja, olisi pantava lyhyenä liitteenä teoksen loppuun.
+Saattaisipa tapahtua niin, että vaikka monet harmia herättävät paikat
+pyhitäänkin pois, kuitenkin useita sellaisia jää jäljelle, jotka ovat
+painoasiamiehelle vastenmielisiä. Mutta jos ei niin kirjavaa
+käsikirjoitusta kuin kysymyksessä olevasta tietysti tulee, kaikkine
+siihen tehtävine korjauksineen, sovi laskea herra painoasiamiehen
+kouraan, niin lienee välttämätöntä kirjoituttaa se kokonaan puhtaaksi.
+Tämän kaiketi tekisi Ostrobothniensis [pohjalainen] Bäckvall, jos saa
+vaivoistaan kirjaa joitakuita kappaleita tai myös rahamaksua, mikä
+hänelle saattaa olla vielä tervetulleempaa, hän kun on hyvin varaton.
+
+Joka tapauksessa on parasta, että ennen painatuksen alkamista hankitaan
+painatuslupa, mitä varten jo painetut arkit sekä vielä painamatta oleva
+osa lienee tarkastettavaksi jätettävä, jotta koko teokselle saataisiin
+painatuslupa yhdeltä ainoalta painoasiamieheltä. Tässä seuraa mukana
+eri lehdelle kirjoitettu esipuheentapainen ynnä sisällysluettelo.
+Toivomukseni oli ollut saada tämän sisällysluettelon sijaan teoksen
+alkuun sellainen lyhyt sisällyksen supistus kuin Suomen Historiassa
+(Cajanin tekemä) on. En ole rohjennut vaivata häntä ehdottamalla, että
+hän sen tekisi, hän kun paraikaa taitaa suoritella tutkinnoitaan; mutta
+jos hänellä tai jollakulla toisella olisi aikaa ja halua sellaisen
+kirjoittamiseen, olisi se sangen hyvä asia. Oma aikani kuluu niin
+kokonaan suomen, venäjän ja lapin kielioppiin, etten ehdi toimia mitään
+muuta. Kun kysymyksessä olevan historian painatusta ei siis sic
+stantibus rebus [asioiden niin ollen] niinkään pian voida panna edes
+alkuun, ja kun sanomalehti- ja muita tilaajoita niin usein on petetty
+lupauksilla heidän maksamiensa rahojen korvauksesta, ei saattane olla
+haitaksi ilmoittaa jossakin helsinkiläisessä lehdessä heikkouskoisten
+vahvistukseksi, että luvatun korvauksen saannista on hyviä toiveita.
+
+Siitä hyvästä tarjoumuksestasi, että raha-asioissa voin turvautua
+Sinuun, olen Sinulle suuresti kiitollinen. Matkaani varten olen tosin
+varannut itselleni jonkun verran rahoja, mutta en vielä voi tietää,
+onko niitä riittämään asti. Mutta niistä 150 pankko-ruplasta, jotka
+lupasin Vesilahden kappalaiselle Kustaa Ticklénille siitä vaivasta,
+mikä hänellä on ollut Mehiläistä varten kirjoittamastaan Venäjän
+Historiasta, en vielä ole maksanut enempää kuin puolet, joten 75 ruplaa
+vielä on maksamatta. Pyydän Sinua lähettämään ne hänelle minun
+puolestani, kun hän nyt on tehtävänsä loppuun suorittanut.
+
+Stockflethista erosin Ilomantsissa. Sieltä matkustin Tohmajärven,
+Pälkjärven, Kuskealau, Impilahden, Salmin, Tulomajärven. Veskelyksen,
+Säämäjärven ja Viidanan seurakuntien kautta tänne. Täällä nyt olen
+ollut 5-6 vuorokautta ja aion parin vuorokauden kuluttua taas lähteä
+liikkeelle vähitellen matkustellakseni kokoilemassa, mitä filologisessa
+suhteessa voi olla saatavissa. Näin tulen Vienanmeren rannalla
+sijaitsevaan Kemiin, mistä ensi avovedellä lähden Arkangeliin. Siellä
+en viivy pitkään, vaan lähden matkaamaan Kuolaa kohti Venäjän-Lapin
+kautta, missä aion viettää koko kesän. Kuolaan luulen saapuvani vasta
+myöhään syksyllä, ja sieltä lähden meren rannikkoa pitkin Vesisaareen
+ja Alattioon; jommassakummassa näistä paikoista tulen tapaamaan
+Stockflethin. Alattiosta sitten palaan suoraa tietä Tornion ja Oulun
+kautta Kajaaniin. Jotenkin tällainen on matkasuunnitelmani. Tosin se
+tuntuu vievän paljon aikaa, mutta olen tottunut työskentelemään
+matkoilla, joten ajanhukka ei tulle aivan suuri. Lapin kielen
+tunteminen on minulle oleva hyvin tärkeä sanakirjayrityksessäni, jos
+siitä aiotaan enempää kuin pelkkää tunnettujen sanojen ja niiden
+käännösten luettelemista. Jopa toivoisin ainakin sen verran perehtyväni
+samojeedienkin kielen perusteihin, että tietäisin, olisiko siitä suurta
+voittoa saavutettavissa suomenkielelle. Mutta siihen ei vielä riittäne
+aikaa, kun sellainen tutkimus, jos siitä toivoisi joitakin määrättyjä
+tuloksia, yksinään veisi aikaa ainakin puolen vuotta. Täytyisi
+näet opiskella kieltä, josta ei edes vielä tietääkseni ole
+kirjoitettu yhtään kielioppia. -- Koska yliopiston sanakirjalliset
+käsikirjoituskokoelmat tähän asti ovat olleet Renvallilla ja hän nyt
+on Herrassa nukkunut, niin ne olisivat ajoissa takaisin vaadittavat.
+Mitä fraseologiseen puoleen tulee, niissä kaiketi on paljo sellaista,
+mitä Renvall ei ole käyttänyt. -- Siitä etumaksusta, jonka suoritat G.
+Ticklénille, saat tähän liitetyn kirjeen mukaisesti Wichmannilta noin
+300 ruplaa. Lähetä varmuuden vuoksi niistä 200 ruplaa minulle
+Arkangeliin, niin että siellä toukokuun keskivaiheilla voin ne saada.
+Vasenius lupasi minulle Suomenmaan kartan siitä korjausluvusta, jonka
+sitä toimitettaessa suoritin. Jos se nyt on saatavissa (värillisenä),
+niin anna kirjansitojan sovittaa se matkalle sopivaan muotoon ja tehdä
+siihen kotelo, ja lähetä sitten sekin Arkangeliin, sillä minulla ei ole
+Lapinmaasta muuta kuin huono, käsin piirretty kartta; Vaseniuksen
+kartassa näet ovat Lapinkin seudut kuvattuina. Kemistä olen lähettävä
+annokseni Suomeen. Se on vain puhtaaksikirjoitusta vailla. Terveisiä.
+
+                                                       Veljesi
+                                                    Elias Lönnrot,
+
+
+
+
+6.
+
+Akademikko Sjögrenille.
+
+
+                                 Petroskoi, 21 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Korkeasti kunnioitettu ja laajamaineinen Herra Kolleegineuvos!
+
+Sen matkan Venäjän-Lappiin, josta minulla oli kunnia viime kesänä
+mainita Teille, olen nyt ottanut jo tehdäkseni. Mutta vaikka jo enemmän
+kuin kaksi kuukautta sitten läksin Kajaanista, en vielä ole ehtinyt
+etemmäksi kuin tänne Petroskoihin. Olin aikonut jo viime syksynä lähteä
+tälle matkalle, mutta minua tuli odottamattani Kajaaniin tervehtimään
+pastori Stockfleth, joka siellä viiden viikon ajan opiskeli suomea ja
+sieltä seurasi minua Ilomantsiin, mistä hän, minun saatuani kahdeksan
+viikkoa olla hänen seurassaan, palasi Kajaanin, Oulun ja Tornion kautta
+Lappiin. Minä taas läksin Aunuksen suomalaisten luo Salmiin,
+Tulomajärveen, Veskelykseen ja Säämäjärveen, joilla seuduin jonkun
+aikaa olen tutkinut heidän murrettaan ja monasti ollut harmissani sen
+venäjän-sekaisuudesta. Jos kohta suomenkieli onkin kovin rumentunutta
+Turun seuduilla, se on kuitenkin verrattomasti puhtaampaa kuin tämä
+Aunuksen kieli. Säämäjärven papilta sain v. 1804 slavonilaisilla
+kirjakkeilla painetun aunuksenkielisen katkismuksen. Sen kieli on
+seuraavanlaista; Ensimäine kysyndu. Midämyö sinä sanottos ristikansu?
+-- Sanon: Sidämyö, mi minä uskon jumalah meiän spaasale syndyle, i pien
+hänen pyhitetyn sakonan. -- Toinen kysyndu. Mih opastav ristitysen
+viero? -- Sanon: Opastov joga toves, i joga hyvän laaindah i mill
+väljättu sanottu kniigois pagisioin i apostoloin; a lyhembi raadi minun
+mustondah kai se kirjutottu lujas vieros meiän ristikansoin, kudam luja
+mieles pien, i konsu pidän se sill manerille lugen: uskon yhteh jumalah
+isäh, i muidu. -- -- Näin jotenkin kuului tämä eriskummainen teksti
+papin tulkitsemana. Elatiivi-sijan pääte -ta näyttää kokonaan menneen
+hukkaan, ja kun inessiivin päätteessä oleva a niinikään on jäänyt
+pois, ovat molemmat sijat nyt samanlaiset ja päättyvät s:ään.
+Konsonantti-yhtymät mb, nd, ht (hd) y.m. pysyvät enimmäkseen
+muuttumattomina silloinkin kun tavu tulee suljetuksi. Minun
+ei vielä ole onnistunut tässä murteessa huomata jälkiäkään
+personaali-suffikseista. Mutta useiden alkuperäisten omituisuuksien
+olemassaolon olen aika-ajoin pannut merkille. Niinpä esim. karjalaista
+monikonpäätettä -loita käytetään yksitavuisissakin sanoissa: suoloita,
+työläitä (= soita, töitä), sitäpaitsi tapaa sellaisia diminutiiveja
+kuin kivilöinen, mäkilöinen, jokiloinen y.m., jotka luultavasti itse
+ovat johtuneet kielessä ennestään olevista diminutiiveistä kiviö,
+mäkilö, jokilo. Useampitavuisistakin a-päätteisistä adjektiiveista
+komparatiivi usein muodostuu e:llä: _pohatembat, matalembat_ pro
+_pohatammat, matalammat_. Pois sanaa vastaa kaikkialla _ääreh_, josta
+virolainen sana _ärra_ luultavasti on johtunut; sanotaan myös _järelle,
+järille_ eikä jälelle, jälille, kuten virossa _järrele_. Rahvas sanoo
+kieltänsä erotukseksi suomen kielestä lyvvin kieleksi. Tämän sanan
+nominatiivi on luultavasti lyyti -- ainakin olen joskus kuullut tätä
+kansaa sanottavan lyytiköiksi, lyytikköläisiksi. -- Lyyti sana taas
+johtunee venäläisestä ljudi sanasta.
+
+Parin päivän kuluttua lähden täältä taas maalle ja luulen toukokuun
+alussa olevani Kemissä, sieltä ensi avovedellä matkustaakseni
+Arkangeliin. Koko kesän aion viettää Venäjän-Lapissa ja sitä seuraavan
+talven Norjan-Lapissa. Jos olisi olemassa kieliopillisia tai muita
+apuneuvoja samojeedein kielen opiskelemiseen, olisin halukas ensin
+muutamaksi kuukaudeksi lähtemään lähimpien samojeedein luo, mutta niin
+neuvottomana kuin nykyä sinne tulisin, en saattaisi paljoa oppia heidän
+kielestään siinä lyhyessä ajassa, jonka siellä voisin viipyä. Mutta jos
+olisi olemassa jonkunlainen samojeedin kielioppi tai joku muu kirja
+tällä kielellä, ja jos ne olisivat saatavissa kirjakaupasta, pyydän
+Teitä hyväntahtoisesti lähettämään sen minulle Arkangeliin, missä vielä
+toukokuun keskivaiheilla tulen oleskelemaan. Tässä tapauksessa pyydän
+Teitä siitä vastaiseksi suorittamaan maksun. Lappalaisia kirjoja on
+minulla varattuna joltisestikkin, ja olen saanut pastori Stockflethilta
+lupauksen, että hän lähettää minulle toisia Arkangeliin.
+
+Pyydän sanomaan terveisiä Kolleegineuvoksettavelle ja olen edelleen
+
+                                                  kunnioittaen
+                                              nöyrin palvelijanne
+                                                  Elias Lönnrot.
+
+J.K. Rahvaassa tavallinen Venäjän kirkon ristimänimien lyhentäminen
+näyttää tukevan sitä ajatusta, että kreikanusko ennen on ollut Suomessa
+sangen laajalti levinneenä. Paikannimet, sellaiset kuin Sakkola,
+Ahtola, Mikitta, Kostala, Harola, Hurola, Vakkala, Kuismavaara, Larila,
+Larinsaari, Kesterinsaari, Toppana, Nastola, Jormas, Jormaa y.m.
+tuntuvat johtuvan venäläisistä ristimänimistä; Sakko (Zacharias), Ahto
+(Autonomus), Mikittä (Nicetas), Kosta (Constantinus), Haro (Chariton),
+Huro (Gurij), Vakka (Vakaa), Kuisma (Kosmus), Lari (Hilarion), Nesteri
+(Nestor), Toppana (Stephanus), Nasto (Anastasius), Jorma ja Jormu
+(Hermolaus).
+
+
+
+
+7.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Petroskoi. 22 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Eilen olin kekkereissä erään alilääkärin luona -- ylhäisempien luo en
+ole rohjennut mennä edes tervehdyksille peläten, että he joko olisivat
+liian ylhäisiä, tai minä liian alhainen. Aluksi minulle tarjottiin
+ryyppy viinaa (puhdistettua), sitten kahvia, sitten teetä, sitten
+jonkunlaista "räämiä" eli kiiseliä, renikoita, pähkinöitä ja erästä
+toista sisushedelmälajia (orjhi kedrovyje, [setripähkinöitä]). Sen
+jälkeen pelattiin korttia ja napupeliä. Viinaa tarjottiin silloin
+tällöin, mutta kun kieltäydyin sitä nauttimasta sanoen sitä liian
+väkeväksi, laitettiin minulle lasi totia. -- Koko vierailu kesti kello
+6:sta 1/2 10:en.
+
+-- Palasin juuri hetki sitten kotia seminaarilaisten kasarmista. Siellä
+heitä asui noin kolmekymmentä 5-6 kamarissa. He ovat kaikki
+(luultavasti) lähiseutujen pappien ja diakonien poikia. Useat heistä
+puhuivat lyvvinkieltä. Seminaaria he käyvät aina kymmeneen vuoteen ja
+lukevat saksaa ja ranskaakin, paitsi latinaa, kreikkaa ja hepreaa.
+Opetuksen tulee tapahtua lyvvinkielelläkin, mutta etupäässä venäjäksi.
+Logiikka ja retoriikka ovat ainakin nimeltään tunnettuja tieteitä,
+historia ja maatiede hieman tutumpia. Päättäen seminaarikurssinsa
+päättäneistä diakoneista, joiden kanssa olen puhunut, en puolestani voi
+antaa mitään hyvänpuoleista arvosanaa tälle oppilaitokselle. Latinan
+puhumistaitoa pidetään erinomaisen taitavuuden merkkinä. --
+Seminaarilainen saattaa jättää pappissäädyn.
+
+Tänään 22:ntena päivänä maaliskuuta toimitin matkalaukkuni katsastuksen
+ja havaiisin, että sen sisällyksenä olivat seuraavat esineet:
+
+Aliosastossa:
+
+1. Mustejauhoja ja muita musteen aineksia. 2. Kyniä, lyijykyniä,
+lakkaa. 3. Kummilakkaa ja piipunhelakittiä. 4. Hieman lääkkeitä. 5.
+Tötterö sisältävä teetä. 6. Samallainen sokeria sisältävä. 7. Muutama
+kartuusi tupakkaa. 8. Merenvahapiippu varsineen. 9. Irtonainen
+piipunvarsi. 10. Pari partaveistä. 11. Vähä sinistä verkaa housujen
+paikkaamista varten. 12. Monenlaisia nappeja. 13. Kompassi. 14. Kaksi
+mustepullon tulppaa. 15. Kanteleen kieliä. 16. Taulapala. 17.
+Kiiltonahkaiset saappaat.
+
+Yläosastossa ja viidessä taskussa:
+
+18. Laatikko sisältävä: kynäveitsen + neuloja + teräskyniä + lyijykyniä
++ lakkaa + sinetin + hammasluita (piipun) + limsiöitä. 19. Puhdasta
+paperia ja lappalaisia kantasanoja. 20. Saippuaa. 21. Käytännössä oleva
+partaveitsi. 22. Huilu. 23. Paitoja, kaikkiaan kahdeksan kappaletta.
+24. Musta hännystakki. 25. Mustat housut ja mustat siikkiliivit. 26.
+Neljä paria sukkia. 27. Musta kaulahuivi. 28. Sama vaalea, huilun
+ympäri käärittynä. 29. Kirjesalkku. 30. Toinen mustepullo
+(sivutaskussa). 31. Beckerin Suomen kielioppi. 32. Renvallin sama. 33.
+Renvallin Suomal. Sanakirja. 34. Hupelin Virol. Sanakirja. 35. Rask,
+Lappsk sproglaere. 36. Stockfleth, sama ynnä kirjainoppi. 37.
+Stockfleth, Lappalainen aapinen. 38. Stockfleth, edellisen
+norjankielinen käännös. -- 39. Stockfleth, lappalainen alttarikirja. --
+Kirjeitä. -- 40. Stockfleth, Mateus ja Markus lapinkielellä. 41.
+Kalevala. 42. Kanteletar. 43. Suomalaisia arvoituksia. 44 Suomalaisia
+sananlaskuja, omia. 45. Sanoja, hovineuvos Aspin kokoamia. 46.
+Aunukselainen katkismus. 47. Mehiläinen, laulaja. 48. Venäläinen
+sanakirja, Schmidtin tekemä. 49. Venäjän kielioppi. 50. Geitlinin Ryska
+öfningar. 51. Virsikantele. 52. Nuotteja. 53. Venäjän kartta. 54.
+Vanhan-Suomen kartta. 55. Suomen kielioppi (käsi-kirj.) 56. Tohtorin
+arvokirja. -- Zakrefskin kirjoitus. "Oldskrift"-seuran jäsenen
+arvokirja.
+
+Paitsi laukkua:
+
+57. Laatikko, sisältävä: tulukset tulitikkuja + muste-pullon + toisen
+kynäveitsen + kovaisimen neuloja ja lankaa + sakset; kaikki tämä
+tupakkakukkarossa. 58. Arkipiippu. 59. Hopearahoja sisältävä kukkaro.
+60. Sama kuparirahaa sisältävä. 61. Erityinen laatikko joka päivä
+käytettävinä olevia kirjoja varten. 62. Arkivaatteet.
+
+
+
+
+8.
+
+(Päiväkirjasta.)
+
+
+                            Petroskoi, 24 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Eilen annoin diakoni Aleksei Maksimovitsh Kotkozerskille toimeksi
+lähettää minulle saapuneet kirjeet Kemiin. Sitä varten tarvittiin
+seuraava kirjoitus:
+
+[Venäjänkielinen valtakirja.]
+
+Kirjeet oli määrä lähettää Arkangeliin. [Nähtävästi myöhemmin lisätty
+lause, alleviivattu.]
+
+Muuten olin gorodnitshiin luona eilen noutamassa passiani ja
+lähteäkseni aiotulle matkalle (katso maaliskuun 19:ttä päivää). Passin
+sain takaisin samankuntoisena kuin olin sen jättänyt, mutta erään
+kirjoituksen alle minun täytyi panna nimeni. En varmaan tiedä, mitä se
+sisälsi, mutta luulen että se oli sitoumus, jossa lapasin 'omasta
+ehdostani, ilman asianmukaisten pakkokeinojen apua' pian matkustaa
+Veskelykseen tai palata Suomeen.
+
+Kävin sitten puodissa ja ostin itselleni 1 1/2 puutaa
+kartuusi-tupakkaa, joka oli pantuna kuuteen tukkuun. Se maksoi kaikki
+ruplan ja viisi kopeekkaa hopeata. 25 ruplasta, jotka annoin
+kauppamiehelle, pyysin saada pientä hopearahaa takaisin. Hän antoi
+kolmenruplan rahoja sekä joukon kolikoita, joita yhteensä olisi pitänyt
+olla 21 rupl. 35 kop. pankki-arvoa; mutta sainkin ainoastaan 17 rupl.
+85 kop., s.o. noin hopearuplaa vähemmän. Kun kauan laskettuani niitä ja
+hänen oltuansa poissa näkemästä, huomautin tätä, hän antoi minulle
+hopearuplan lisää ollenkaan väittämättä vastaan ja punastumatta.
+
+Eilen kävin sitäpaitsi katsomassa kaupungin merkillisyyksiä. Olin muun
+muassa "savotassa" [ruukissa], joka on eteläpuolella varsinaista
+kaupunkia, ja jonka siitä erottaa oja. Mutta siellä en nähnyt muuta
+merkillistä kuin sulatettua rautaa sekä sen valamista erityisiin
+upokkaisiin; sitten palasin sieltä. Tämä savotta on kuin toinen
+kaupunki, yhtä laaja.
+
+Diakonin, isäntäni, perheen ruokajärjestys on seuraava: kello 8 aamulla
+2-3 kuppia kahvia tai 4-5 kuppia teetä, tai joskus kumpaakin. Sitten
+kello 1 leipää, kalalientä ja kalaa -- kiiskiä, joskus madetta ja
+ahventa. Sitten kello kuusi 5-6 kuppia teetä ja kello 8 tai 9
+illallista, joka kauttaaltaan on päivällisen kaltainen. Itse he aamulla
+nukkuvat kello 8:an, paitsi silloin kun diakonin aikaisemmin täytyy
+mennä kirkkoon. Mutta näinä päivinä hän on ollut _kirkkosairas_ ja
+kirjoittanut jonkunlaista saarnaa, joka hänen ensi sunnuntaina on
+pidettävä kirkossa. Sillä hän on vaivannut minua enemmän kuin millään
+muulla, sillä melkein joka uuden rivin kirjoitettuaan hän lukee koko
+saarnan alusta, saadakseen aina lähinnä seuraavan rivin oikeaan
+yhteyteen kokonaisuuden kanssa. Jos hän siis kirjoittaa 10-12 riviä
+vuorokaudessa, niin saa kuulla hänen toistelevan saarnaansa yhtä monta
+kertaa. Kaikeksi onneksi se ei vielä ole pitempi kuin että kaikki on
+lopussa neljä minuuttia kestäneen lukemisen jälkeen.
+
+
+
+
+9.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                               Veskelys, 26 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+_Lyvvinkielessä_ en ole kuullut adessiivia käytettävän paikallisessa
+merkityksessä, vaan ainoastaan possessiivisessa ja mediatiivisessa.
+Minull on hyvä hebonen, ajoi hebosell; mutta: venet ajelehti _järves_
+(ei järvellä). Hiero (= kylä) on järven rannas (ei rannalla).
+Illatiivi; kyläh, rantah; inessiivi, elatiivi: kyläs, randas (muotoja:
+kyläst, randast ei kuule); datiivi: kyläl, randal (tuskin koskaan:
+kylält, randalt); -- _jalgan_ musikka matkaa. Praeterlatiivi: kylätse,
+randatse. Genitiivi; kylän, randan. -- Andan, andat, andab, infinit.
+andada, maksada, vetädä, seisoda. -- _Sikä_ -- siellä; _täkä_ = täällä;
+_kier_, gen. _kieran_ = kerta, kerran; _dielo l. djelo_ = asia (ascha);
+_saara_ = haara (tiensaara); hiero = kylä; _tjsuura_ = puoli; _parttu,
+sylty_ = partta, syltä; _kerdu_ = kerta; j.n.e.; oiked, korked,
+gen. oikedan, korkedan = oikea, korkea; -- lakedat suot. --
+Possessiivi-sufTikseista tuskin on jälkiäkään, vaan sanotaan: minun
+poika, minun poigal [g:n yläpuolelle kirjoitettu j, g:tä pois
+pyyhkimättä] -- poikani, pojallani; -- _reki, regen; joki, jogen_. --
+Yleensä tämä lyvvinkieli on suuressa määrin venäläisillä sanoilla
+sekoitettua, jos kohta ani harva suomalaisien kylien rahvaasta ymmärtää
+venättä. Se on väliasteena viron kieleen.
+
+
+
+
+10.
+
+(Päiväkirjaata.)
+
+
+                                Veskelys, 27 p:nä maaliskuuta [1841].
+
+Nyt siis olen kulkenut yhdeksän peninkulmaa tänne takaisin. Tamozhnoi
+ei nytkään ole kotona, vaan minun täytyy odottaa häntä, tiesi kuinka
+kauan. Talonpoika Gustrief Viitanassa puhui Petroskoin oppilaitoksista.
+Sekä kimnaasista että seminaarista, hän sanoi, voi päästä Pietarin
+yliopistoon. Mutta se, mitä viimemainitussa opetetaan on niin ylevää,
+että monen pää ei sitä kestä. Useimmat tulevat mielenvikaan. Ainoastaan
+harvoilla on se onni, että tämän välttävät, mutta niitä on ani harvoja.
+
+Ennakkoluuloa ja taikauskoa. Muuan isä oli riihessä kironnut poikaansa
+"perkeleen vietäväksi". Heti paikalla paholainen oli korjannut pojan
+huostaansa, niin ettei häntä enää näkynyt. Turhaan etsittyään oli isä
+puolen vuotta sen jälkeen eräältä tietäjältä saanut sen neuvon, että
+menisi erääseen paikkaan monen peninkulman päähän siitä ja siinä
+kutsuisi poikaansa nimeltä. Tuumasta toimeen. Hän saapui paikalle. Koko
+ajan olivat pahat henget häntä kaikkialla johdattaneet. Jos missä
+oltiin ruvettu aterialle siunaamatta ruokaa, pahat henget olivat
+syöneet kaiken ruuan pöydästä ja jättäneet sijaan jonkunlaista
+pirunpihkaa, jonka rahvas hyvällä maulla oli syönyt luullen sitä
+todelliseksi ruuaksi. Sic discitur! [Näin opitaan.]
+
+Muuan Kiteen mies oli matkustanut Petroskoihin. Häneltä oli kolme
+vuotta sitten kotoa varastettu pois hänen kuusivuotias poikansa. Nyt
+hän oli kuullut tämän poikansa olevan jonakin pikenttinä Petroskoissa
+ja matkustanut sinne. Mutta tämäkin matka oli turha.
+
+
+
+
+11.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Veskelys. 30 p:nä maaliskuuta 1841.
+
+Odotettuani täällä lähes viisi vuorokautta tamozhnoi saapui kotia viime
+yönä. Vastikään tulin passineni hänen luotaan. Ei sanonut voivansa
+siihen merkitä, että se oli hänelle näytetty. Sanoi puhuneensa
+kuvernöörin kanssa nimen kirjoittamisesta passeihin, jotka hänelle
+tuodaan nähtäviksi, mutta kuvernöörinkin olleen sitä mieltä, että ne
+oli tarkastettava Rajajoella tai Pietarissa eikä täkäläisellä
+raja-asemalla. Tshto delatj? [= Mitä tehdä?] Täytyy kait matkustaa
+takaisin Suomeen, sillä muuten saattaa käydä niin, että minut Kemistä,
+jos minun onnistuisi päästä sinne, ajetaan pois tai lähetetään
+pakkokyydillä takaisin. Sitäpaitsi mikä nurkkakirjuri tahansa voisi
+minut petkuttaa, kun passin toisella puolella nimenomaan on sanottuna,
+että se, jonka passia rajalla ei ole tarkastettu, on omalla
+kustannuksellaan takaisin lähetettävä.
+
+Aunuksen kieltä: [lyhyt sanaluettelo].
+
+On merkillistä ja on monasti niin ollut, että odottamattomat pikku
+seikat ovat pakottaneet minut suuresti poikkeamaan määrätyistä
+suunnitelmista. Kuvernöörin tai tamozhnoin typeryys -- muuksi en sitä
+voi sanoa -- estää minua nyt lähtemästä Lappiin ja samojeedien luo.
+Mutta luultavasti on minulle tai myöskin muuten hyödyllistä, etten
+pääse sinne. Hyvästi siis taaskin joksikin aikaa, Venäjä! Lähden
+takaisin Suomeen. Sortavalassa päätetään lähemmin, missä kevät on
+vietettävä.
+
+Veskelyksen tamozhnoi oli eräältä mieheltä ottanut takavarikkoon 2
+puutaa kahvia ja sokeritopan. Lisäksi hän oli pakottanut talonpojan
+hevosineen rekineen tulemaan Säämäjärvelle ja kulkemaan useiden talojen
+ja kylien ohi. Sieltä mies oli yöllä karannut ja väittää nyt, ettei
+hän ole se, joka oli salaisesti tuonut maahan kahvia. Kahdetkymmenet
+vieraatmiehet kutsuu tamozhnoi saapuville todistamaan, että mies oli
+rikoksesta kiinni saatu, mutta jokikinen heistä antaa väärän
+todistuksen, ja mies pääsee vapaaksi. O mores! [= Oi näitä tapoja!]--
+Väärää valaa ei pidetä niin suurena syntinä, ettei sitä, hieman
+vaivaamalla niskalihaksiansa kumartaessaan pyhimyksenkuvan edessä,
+voitaisi hyvittää. Ja kun väärän valan tekijälle tavallisesti annetaan
+hyvä maksu, ei ole kummallista, että hän ottaa päällensä tuon
+pienen vaivan.
+
+Aunuksen rahvas ei nautitse mitään ennen 12:ta päivällä. Toinen ateria
+syödään illalla, joskus välilläkin. Kalalientä -- kalaa -- muikee
+rieppo -- keitinrieppo -- lohko -- paistikkaita (batsoita).
+Kvassiinkin pannaan suolaa ja sitä syödään lusikalla. -- Tavallisesti
+syödään samana päivänä kypsennettyä leipää, jopa monenlaista. Sitä on
+kolmea tai neljää eri lajia sunnuntaisin, ja siinä touhussa naiset
+häärivät varhaisesta aamusta päivällisiin saakka, niin että kylläkin
+pistää vihaksi etenkin talvisaikaan, kun pellit heidän tähtensä
+alituisesti ovat auki.
+
+Murteet ovat hieman erilaiset eri pogosteissa. Salmissa, Suojärvellä ja
+Suistamolla kieli alkaa lähennellä suomea. Impilahdella kieli on vielä
+puhtaampaa, tai oikeammin sanottuna: tuntuu kuin siellä olisi kaksi
+kieltä: toinen, jota rahvas, etenkin kreikanuskoinen, keskenään puhuu,
+ja toinen, jota se puhuu vallasihmisten ja suomalaisten kanssa.
+Sellaista kaksinaiskieltä saattaa osaksi muuallakin huomata. Näin on
+esimerkiksi Pohjanmaan pitäjissä ja Taalain maakunnissa ruotsin laita.
+Sama omituisuus havaitaan virossakin: tämän vuoksi Rosenplänter
+jossakin paikoin "Beiträge" kirjaansa valittaa, ettei hän monivuotisten
+tutkimusten jälkeen ymmärtänyt, mitä virolaiset keskenään puhuivat.
+Kanteleessa olevia suomalaisia lauluja ymmärrettiin vain puolittain
+Hyrsylään asti, mutta viimemainitussa paikassa niitä kuunneltiin yhtä
+tarkkaavaisesti kuin Suomessa.
+
+Missä Turun murre jättää pois lyhyen a:n ja ä:n, siinä aunukselainen
+muuttaa ne u:ksi, y;ksi, esim. muita, äiä, muit, muitu, näit, näity.
+-- Inessiivi on osaksi niin sulautunut yhteen elatiivin kanssa, että
+myöskin sanotaan _siit_ pro siellä, toisissa paikoin _sie,
+sikä; tuos_ pro tuolla, _tää_ pro täällä.
+
+Suomelle outoja konsonantteja: venäjän tjs, tj, zh sekä muut
+kaksoiskonsonantit hyvin tavalliset sanojen alussakin: _tjsura,
+briha, spravia, skaatteri_ y.m. Tavattomia sanoja; _mindloinen_ =
+entinen; _roscha_ = kasvot; _tjirppaa_ = [kärsiä, sietää], _mollotit_
+molemmat; _pahmas_ s. o. "viis nellikkö kakraa"; _salkku_ = pussi,
+väitsi; _hevotso_ = tamma; _toimistoa_ = toimittaa; _nenkoma,
+nenkoinen_ = semmoinen; _plotniekka_ = nikkari. -- _Niekka_ sana
+liitetään yleisesti muiden sanojen jälkeen; sanotaanpa esim.
+pohmelniekaksi pohmelossa olevata. -- _Tsamotsa_ = laukku.
+
+
+
+
+12.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+               [Veskelykseu seuduilla, 30? 31 p:nä maaliskuuta 1841.]
+
+Rakas Veli!
+
+Taannoin kirjoitin Sinulle Petroskoista pyytäen 200 ruplaa Arkangeliin.
+Luullakseni et vielä ole kerinnyt niitä lähettämään ja riennän sen
+vuoksi peruuttamaan koko tilaukseni. Merkilliset passi-hankaluudet
+saivat aikaan, että en saanut lupaa jatkaa matkaani. Passillani on oma
+historiansa, jonka nyt tahdon lyhyesti kertoa. [Kertomus on usein
+kohdin sanamuodoltaankiu sama kuin ylempänä päiviikirjan otteissa.]
+-- -- -- -- --
+
+Saavuin sitten Veskelykseen. Sikäläinen tulli-inspehtori oli oppinut
+puolalainen, joka puhui kotitarpeiksi sekä saksaa että latinaa, sanoipa
+ennen puhuneensa frankogallienkin kieltä, jota hän ei kuitenkaan enää
+liene osannut paljoa paremmin kuin allekirjoittanutkaan. Hän kutsui
+minut sekä päivällisille että kahville, joita en pyytänyt, mutta ei
+sanonut voivansa merkitä tarkastetuksi Suomessa annettua passia, jota
+ei ensin ollut Pietarin Suomalaisessa Passivirastossa näytetty tai
+ainakin merkitty Rajajoella tarkastetuksi. Kun sanoin Petroskoin
+kuvernöörin nimenomaisen tahdon olevan että hän todistaisi
+kirjoituksellaan passin rajalla näytetyksi, niin hän nauroi ja sanoi,
+että juuri sama kuvernööri oli sanonut, että hänellä ei ole oikeutta
+kirjoittaa muihin suomalaisiin passeihin kuin äsken mainittuihin. Minun
+olisi siis ollut lähdettävä joko Rajajoelle tai Pietariin, mutta päätin
+mieluummin tällä kerralla jättää koko samojeedi- ja Lapin-retken kuin
+kuluttaa aikaani kiertelemällä rajapaikasta toiseen. Näin ollen saavun
+täältä vähitellen, ainakin toukokuussa, Helsinkiin. Sitä ennen aion
+käydä katsomassa maata ja kuulemassa kieltä Käkisalmen seuduilla ja
+Viipurin ympäristöllä, joissa paikoin en ennen ole ollut. Aunuksen
+murretta olen nyt jonkun verran tutkinut, mutta ainakin kuukausi olisi
+minun vielä pitänyt oleskella täällä; tuon onnettomuutta tuottavan
+passini vuoksi en kuitenkaan tahtonut pidentää siellä oloani.
+Sitäpaitsi on riennettävä Sortavalaan lähettämään kieltoja sekä Sinulle
+että muille, joita olen pyytänyt kirjoittamaan minulle Arkangeliin.
+
+[Jatko 15:ntenä.]
+
+
+
+
+13.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Syskyjärvi, 1 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+Hyrsylässä tapasin matkustaessani Petroskoihin väkeä, joka riiteli tai
+melkein tappelikin pihalla. Pahasti juopunut konovola [kuohari] loikoi
+penkillä pirtissä. Siitä hän putosi vähitellen permannolle: ensin
+retkahti vasen jalka, sitten pää ja yläruumis, viimein koko mies,
+heräämättä. -- Palatessani näin taaskin pihalla tappelun prikashtshikan
+ja smotrjakan [= pehtoorin ja voudin] välillä. Jälkimäinen tuli viimein
+pirttiin kasvot verissä. Pyysi sitten emännältä viinaa, mutta kun hän
+näytti saaneen tarpeeksi ennestään, emäntä ei antanut. Oltuaan muutaman
+hetken poissa hän palasi, mukanansa puoli tuoppia rommia, jota hän
+kerskaten näytti emännälle ja sanoen: olenko minä sitten halpa mies,
+eikö minulla ole valkoista porsliini-teekannua ja kahvipannua?
+Teekannun hän heti pani käytäntöön ja tarjosi sitten minullekin useita
+kupillisia. Sitten hän terjosi minulle kaksi kuppia totia. Tällävälin
+olivat muuan puuseppä (plotniekka) ja seppä tulleet seuraamme lisäksi.
+Kumpikin heistä oli jo ennestään päissään, ja he juopuivat vielä
+enemmän smotrjakan rommiputelista. Plotniekka tahtoi väkisin ottaa
+minulta piipun polttaakseen sillä. Hän oli, kuten he kaikki muutkin,
+venäjän-uskoa eikä luultavasti ollut koskaan ennen polttanut. Kun hän
+lakkaamatta kiusasi minua pyynnöllänsä, annoin viimein, otettuani sitä
+ennen pois imukkeen. Lopuksi hänen päänsä meni vallan sekaisin, niin
+ettei hänestä ollut kenellekään vaivaa. Seppäkin oli sikahumalassa ja
+meni tiehensä vihaisena, kuten tuntui, siitä, että minä osasin
+loitsurunoja yhtä hyvin, ehkäpä paremminkin kuin hän itse, vaikka hän
+kovin ylvästeiikin tiedoillaan.
+
+Seuraavana päivänä talon isäntä läksi kolmella hevosella Sortavalaan.
+Sovin hänen kanssaan kyydistä sinne: 6 ruplaa 12:lta peninkulmalta.
+Pian seuraamme liittyi neljäs Sortavalaan matkustava henkilö. Yömajassa
+Käsnäsessä tuli vielä lisää kaksi hevosta, niin että koko seurueeseen
+nyt kaikkiaan kuuluu kuusi hevosta. Muuan tyttö ja vielä kasvava poika
+tapasivat meidät yömajassa ja pyysivät päästä meidän seurassa
+Sortavalaan. He kulkivat näet jalkaisin. Heidän vanhempansa olivat
+Rantasalmelta noin kuusitoista vuotta sitten lähteneet Aunuksen
+seuduille. Tyttö oli silloin viety mukaan kapaloissa; poika taas, joka
+oli syntynyt Venäjällä, ei koskaan ollut nähnyt Suomea. Vanhempiensa
+tahdosta he nyt olivat matkalla Rantasalmelle; kuten näytti, he sen
+tekivät varsin vastenmielisesti. Kieleltään, puvultaan ja koko
+ulkonaiselta käytöstavaltaan he olivat aunukselaisia. Vanhemmat olivat
+jääneet heidän jälkeensä Aunukseen. Isä, joka oli elättänyt itseään
+räätälinammatilla, oli viime talvena tullut sokeaksi.
+
+Ravintolassa: Muuan herrasmies: "Kuuleppa, ihminen!" -- Ei mitään
+vastausta. -- "Kuuletko, ihminen, mitä sanon!" Ravintolanneiti: "Ketä
+herra tarkoittaa ihmisellä?" -- "Juuri sinua, kirottu ihminen". --
+"Sanon herralle, etten minä ole mikään ihminen." -- Siis paitsi
+Diogeneen kukkoa yksi kaksijalkainen, höyhenetön olento lisää, joka ei
+ole ihminen, minä ajattelin.
+
+
+
+
+14.
+
+[Päiväkirjasta].
+
+
+                                Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+Impilahdelta minua kyyditsi muuan mies, joka oli kotoisin kymmenen
+virstan päässä Suistamon kirkolta olevasta Kokonvaaran kylästä. Hän
+puhui suuresta taitavuudestaan kanteleen soitossa. Nyt juuri hän oli
+opettamassa Impilahdella asuvaa sisarensa poikaa soittamaan, minkä
+vuoksi sanoi pääsiäiseen asti viipyvänsä sisarensa, kestikievarin
+emännän, talossa.
+
+Gromoffin Jänisjärvellä kulkevat tukkilautat sisältävät jokainen
+kymmenen tuhatta tukkia; näiden ei edes ole asetettu päitä toistensa
+ylitse, vaan joka tukki on itsekseen ja niitä ympäröi kolminkertainen
+tarha, tehty tukeista, jotka vitsoilla ovat toisiinsa kiinnitetyt. Koko
+lautta täyttää melkoisen suuren, pyöreän alan järvellä. Edellä
+soudetaan lujatekoista, pienempää lauttaa, jolta lasketaan sitten
+ankkuri pohjaan pitämään lauttaa paikallaan. Köydellä ja vipukelalla
+hinataan sitten isompi lautta pienemmän luo ja sitten samoin eteenpäin.
+Köyden sanottiin olevan puolta virstaa pitemmän. Vipukela sanottiin
+_vorotaksi_. Viime kesänä uitettiin noin seitsemänkymmentä tuhatta
+tukkia jaettuina seitsemään lauttaan. Lautalla liikkumiseen kuuluu
+tarvittavan suurta tottumusta ja notkeutta.
+
+Lauluja Väinämämöisestä kuuluu vielä olevan Suistamon tienoilla, ei
+kuitenkaan varsin paljoa. Mitä mainittu kyytimies niistä tiesi, oli
+seuraava:
+
+    Ele ammu Väinämöistä;
+    Jospas ammut Väinämöisen
+    Ilo ilmalta katovi,
+    Laulu maalta laukiavi;
+    Ilo ilmassa parempi,
+    Laulu maalla laatusampi.
+
+
+
+
+15.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+(Jatkoa 12:nteen.)
+
+
+                                   Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+Edellisen osan tätä kirjettä kirjoitin eräässä Veskelyksen lähikylässä,
+neljä vuorokautta takaperin. Nyt olen saapunut Sortavalaan ja lähden
+taas huomenna täältä. Passirettelöt johtuvat luultavasti siitä, että
+sanat _Gränsetull eller hevakning_ (rajatulli tai vartio) on käännetty
+venäjäksi sanoilla _tamozhnja ili zastova_. jotka sanat kyllä
+lukumääränsä puolesta vastaavat ruotsin sanoja, vaan eivät
+merkitykseltään, kun näet sekä tamoznja että zastova merkitsevät
+tullitoimistoja; rajanvartiopaikka taas ei ole mikään tullipaikka.
+Huvittaisi kuulla asianomaisten selitystä, mutta varmaa vaan on, että
+uuden säännöksen tultua kaikkien muiden passeista on rettelöity
+samoin kuin minunkin. En koetellut, mitä apua lahjoista olisi ollut
+vaaditun tarkastustodistuksen puutteessa, vaan melkein jo kadun, etten
+sitä tehnyt. Mutta kun minua jyrkästi käskettiin joko Rajajoen tai
+Suomalaisen Passitoimiston kautta matkustamaan Kajaanista Arkangeliin,
+ei tullut mieleeni koetella kolmannen, suoremman tien mahdollisuutta.
+-- Ole hyvä ja sano terveisiä Ståhlbergille ja pyydä häntä terveisten
+ohessa antamaan Cajanille tieto, että pian saavun Helsinkiin. Muutoin
+jompikumpi tai ehkä kumpikin voisi tulla kirjoittaneeksi minulle
+osotteena Arkangeli. -- Mitä Venäjän Historiaan tulee, jonka johdosta
+Sinulle Petroskoista annoin toimia, niin olisipa oivallista, jos olisit
+saanut jonkun ryhtymään työhön; ellet ole, lienee minun tehtävä se itse
+tultuani sinne, vaikka en hyvin joutuisi. -- Terveisiä tutuille!
+
+                                               Harras ystäväsi
+                                               Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+16.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                            Karmala, 4 ja 5 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+Aunuksen kieltä.
+
+[Neljättä sataa sanaa sisältävä sanaluettelo.]
+
+
+
+
+17.
+
+Kirje tohtori Lönnrotilta.
+
+["Borgå Tidning" v. 1841. 31 n:o.]
+
+
+                              Sortavala, 8 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+Sen matkan suhteen, jonka aioin tehdä lappalaisten ja samojedien
+pariin, on toteutunut suomalainen sananparsi: _kauas käetään,
+porstuasta palataan_. Tultuani Petroskoihin ja jätettyäni passini
+poliisikamariin, minut kutsuttiin sinne muutaman päivän kuluttua ja
+minulle selitettiin, että minut oli lähetettävä takaisin Suomeen.
+Kysyttyäni: miksi? poliisimestari (gorodnitshii) näytti minulle
+määräyksen, joka on painettu uusien passien toiselle sivulle ja on näin
+kuuluva: "Saavuttaessa venäläiseen kuvernementtiin on tämä passi
+näytettävä lähimmässä rajatullikamarissa tai vartiopaikassa, jotta se
+asianomaisesti tarkastetuksi merkittäisiin, ja tulee se, jonka passin
+huomataan olevan sellaista kirjoitusta vailla, omalla kustannuksellaan
+takaisin lähetettäväksi." Määräys oli jotenkin selvä ja minun passini
+oli todellakin niitä kovaosaisia, joissa tuota kirjoitusta ei ollut.
+Olin kyllä Salmin ja Tulomajärven pitäjien välillä poikennut
+Kollatselän kylässä olevaan rajavartioon, mutta en ollut saanut mitään
+tarkastustodistusta passiini. Rajavartion päällikkö oli edellisenä yönä
+palannut matkalta Aunuksesta ja oli vielä makuulla, kun päivällisaikaan
+saavuin passineni ja tahdoin sitä hänelle näyttää. "Nje nada" [ei ole
+tarpeellista] hän vastasi minulle vuoteestaan, ja tämän kuultuani
+poistuin hänen luotansa. Kun tieni seurasi rajaa, oli minulla 55:n
+virstan pituisen matkan perästä Veskelyksen pogostassa toinen
+rajavartio edessäni. Sikäläinen tullivirkamies oli vähää ennen lähtenyt
+Petroskoihin viemään jotain takavarikkoon otettua kahvia. Hänen
+kasakkansa kyllä kysyivät laukkuani, mutta eivät ollenkaan passiani,
+joka siis täälläkin jäi tarkastamatta. Näin ollen saavuin sitten
+Petroskoihin, missä sitten gorodnitshii julisti äsken mainitun
+tuomionsa. Vedin tosin esiin puolustuksekseni minkä voin ja toivoin,
+ollen viaton siihen, että passi oli vailla tarkastuskirjoitusta,
+saavani jonkunlaista lievennystä, mutta hän sanoi, ettei voinut
+päätöstänsä muuttaa. Sieltä läksin kuvernöörin luo ja kerroin taas
+siellä, miten en rajalla ollut voinut saada passiani tarkastetuksi.
+Mutta hänkin oli samaa mieltä kuin gorodnitshii. Muutamien mutkien
+perästä saavutettiin sentään se myönnytys, että pääsin matkustamaan
+ilman asianmukaista kruununkyytiä, ja vielä lisäksi, että saavuttuani
+rajalle saatoin siellä tarkastuttaa passini ja sitten palata. Mutta
+pyyntööni, että matkustajien tai postin välityksellä olisin saanut
+tämän asian toimittaa, hän ei suostunut, vaan sanoi välttämättömäksi,
+että omassa persoonassani saavuin asianomaiseen paikkaan. Taisipa hän
+vähän alussa epäilläkkin, olinko se, joksi passi osotti. Sillä hetken
+valmistelun jälkeen, jolloin hän oli poissa huoneesta, hän kutsui minut
+sisälle rouvansa luo tutkittavaksi lääkintätieteessä. Rouva näet oli
+olevinaan sairas ja tahtoi muka sairautensa johdosta kysyä minulta
+neuvoa, vaikka kaupungissa on kolme omaa lääkäriä. Tästä kokeesta
+suoriuduin siten, että kirjoitin hänelle reseptin, joka sitten
+luultavasti jätettiin kaupungin lääkärikolleegin tarkastettavaksi. --
+Viivyttyäni kaikkiaan yhdeksän vuorokautta tässä kaupungissa tein
+säädetyn matkan 9:n peninkulman päässä Petroskoista olevaan Veskelyksen
+rajavartiopaikkaan saadakseni passini asianmukaisesti tarkastetuksi.
+Mutta tultuani sinne, huomasin, että minua oli peijattu, sillä
+rajanvartija ei sanonut voivansa kirjoittaa tarkastustodistustaan
+muihin passeihin kuin niihin, jotka oli tarkastettu Pietarin
+Suomalaisessa Passivirastossa: sen puoleen hän neuvoi minua kääntymään
+tai ainakin matkustamaan Rajajoelle. missä hänen luulonsa mukaan tämän
+tarkastustodistuksen mahdollisesti voi saada. Kun näytin hänelle tämän
+kirjeen alussa mainitun määräyksen venäläistä käännöstä. joka säätää,
+että passit ovat rajalla näytettävät ja merkittävät, hän sanoi
+asetuksen määräävän, että passit ovat tarkastutettavat tamozhnja'ssa
+tai zastovassa, mutta ettei rajavartioasema ole kumpaakaan, vaan että
+se on yksistään vartiopaikka eikä tullilaitos, mitä mainitut sanat
+ainakin hänen selityksensä mukaan merkitsevät. Sittemmin kaulin
+kerrottavan, että kaikki muutkin passit, jotka olivat kirjoitetut uuden
+mallin mukaan, oli jätetty rajavartiostoissa tarkastuskirjoituksitta.
+En voi muuta ajatella, kuin että rajatullikamari ja vartiosto todella
+ovat väärin käännetyt sanoilla tamozhnja ja zastova [edellinen sana on
+sanakirjassa käännettynä sanalla _tullikamari_, jälkimmäinen sanalla
+_tullipuomi, tullihuone_. Kirjoittajan huomautus], tai että joku muu
+väärinkäsitys on syynä tähän rettelöimiseen. Sillä tuskinpa tarkoitus
+lienee, että esim. sen, joka Kajaanista aikoo matkustaa Kemiin, ensin
+täytyy lähteä Rajajoelle tai Pietariin. Joku neuvoi minua rajalla,
+että jättäen passin tarkastuttamatta olisin Veskelyksestä
+maaseutupitäjien kantta matkustanut Kemiin ja Arkangeliin olettaen,
+ettei siellä oltaisi niin tarkkoja, mutta kun arvelin saaneeni
+tarpeeksi tästä karkoitusretkestä, en tahtonut heti joutua toisen
+samanlaisen alaiseksi, vaan jätin ainakin ensi talveksi sikseen koko
+Lapin-matkan ja palasin omaan maahan, missä kuitenkin on parasta olla.
+Näin kuljeskellessani edes takaisin passineni minulla kuitenkin oli
+hyvä tilaisuus tutkia aunuksen murretta, enkä siinä suhteessa kadu näin
+keskeytettyä matkaa. Mainittuun murteeseen on sekoittunut ainakin
+kolmannekseksi venäläisiä sanoja, siinä on muutamia omia
+taivutusmuotoja ja joukko alkuperäisiä omia sanoja, joita suomen
+kielessä Suomen rajojen sisällä ei ole, jota vastoin suomen kielen
+sanoista puolet ovat sille outoja. Venäjän kaikki suhuäänteet ovat
+jotenkin tavallisia, niin että selvästi kuulee eron z, zh, c. sh
+äänteiden välillä. Missä suomen kielen k, p, t katoavat tai muuttuvat
+edellisen konsonantti-äänteen vahvikkeeksi, ne aunuksessa tavallisesti
+muuttuvat g:ksi. b:ksi, d:ksi, joiksi ne sitäpaitsi monessa muussakin
+tapauksessa muuttuvat. Sanan alussa ei kaksi tai kolme konsonanttia
+tuota ääntämiselle mitään vaikeutta. Nominien lopussa olevat lyhyet a
+ja ä äänteet muuttuvat yleisesti u:ksi ja y:ksi: _kerdu, äijy, pitky,
+parttu_ j.n.e. = kerta, äijä, pitkä, partta. Sellaiset sanat kuin
+_lakea, korkea, hopea_ j.n.e. äännetään muutamilla seuduin _lakeda,
+korkeda, hopeda_, mikä seikka näyttää tukevan aikaisempaa luuloani, että
+sellaiset sanat oikeastaan ovat johdannaisia kielestä kadonneista
+sanoista _laki, korki, hopi_ ja näiden infinitiivi-sijasta. Useat sijat
+ovat aunuksen kielessä lakanneet olemasta erityisinä muotoina; niinpä
+esim. sekä inessiivi (talossa) että elatiivi (talosta) molemmat kuuluvat
+_talos_, samoin sekä adessiivi että ablatiivi kuuluvat _talol_, vaikka
+adessiivin asemessa joka tapauksessa kernaimmiten, käytetään inessiiviä.
+-- Mutta riittäköön jo tämä, ja jos haluat saada enemmän tietoja
+aunuksen kielestä, niin voit saada ne, kun toukokuussa tulen Porvooseen,
+sillä nyt olen päättänyt täältä lähteä Käkisalmen ja Viipurin seuduille,
+sieltä kesäkelillä jatkaakseni matkaani Helsinkiin, missä sitten aion
+viipyä lukukauden loppuun. -- Kun olen kuullut, että "Borgå
+Tidningissä" on ollut julkaistuna tietoja näin kiireisesti päättyneestä
+matkastani, olen kirjoittanut tämän oikaisuksi.
+
+                                                   E. L.
+
+[Tarkoitettu uutinen oli luettavana saman vuoden 22:nnessä eli
+maaliskuun 20:nnen päivän numerossa ja kuului näin; "Sortavalasta
+kirjoitetaan toht. Lönnrotin, joka on saanut vuoden virkalomaa
+jatkaaksensa vaelluksiaan Pohjois-Venäjän suomalaisten heimojen
+keskuudessa, tämän kuun 4:ntenä p:nä kulkeneen kaupungin kautta
+matkalla Petroskoihin. Sieltä hän jatkaa mutkaansa koillista kohti,
+niin että hän tulee viettämään tulevan kesän samojeedien luona heidän
+maassaan, josta hän syksyllä siirtyy Lapinmaahan talveksi, ja aikoo
+sitten keväällä 1842 palata Kajaaniin. Käyköön matkansa onnellisesti,
+ja uudet tulokset tieteen ja suomalaisen kirjallisuuden hyväksi
+palkitkoot jalon matkustajan väsymättömän toiminnan!"]
+
+
+
+
+18.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+        Karmala (tuomari Grotenfeltin), 9 p:nä huhtikuuta [1841].
+
+_Konnunsuon oikeutta_ kuulutaan istuttavan Savossa (Iisalmella)
+muutamissa paikoin. Kansa kokoontuu (erityisenä aikana vuodesta?).
+Kannetaan esille vesisanko ja lapio. Nämä kuuluvat edustavan
+mustepulloa ja kynää. Yhdestä tehdään tuomari, jostakusta toisesta
+pöytäkirjuri j.n.e. Nyt aljetaan tutkia kunkin henkilön käytöstä
+viimeisten Konnunsuon käräjien jälkeen. Kaikki pannaan pöytäkirjaan,
+jona on maa. Se, jonka silloin huomataan suhteessa tai toisessa
+viettäneen moitittavaa elämää, saa sen mukaan tuomionsa. Toiset
+häpeäkseen kielletään ottamasta osaa Konnunsuon oikeuteen, toiset
+saavat jonkun muun rangaistuksen. Mutkailemisia ei kuulu puuttuvan. --
+Luultavasti tämä oikeus on jäännös suomalaisten muinaisesta
+yhteiskuntaelämästä, vai miten? Mistä tämä nimi? -- Tuota oikeutta
+kannattaisi panna käytäntöön monessa paikoin! Se vivahtaa hieman
+Ritvalan Helkaan.
+
+
+
+
+19.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                    Karmala, 11 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+Sotaväen-otto kuuluu Vanhassa Suomessa alkaneen vasta Paavalin aikana.
+-- Sitten Aleksanterin aikana muuan maatilan omistaja, nimeltä Kopjeff,
+nosti kysymyksen siitä että rahvas maaorjien ehdoilla oli saatava
+maatiloihin kiinnitetyksi. Monet olivat kannattaneet ehdotusta, mutta
+muuan alempi virkamies, nimeltä Emmin, joka palveli Viipurin
+kuvernementinhallituksessa, oli muita pontevammin sitä vastustanut.
+Siunattu olkoon hänen muistonsa! Hänestä oli sittemmin tullut
+kuvernööri. Maatilain omistajat eivät vielä olleet voineet mielensä
+mukaan korottaa veroja; heidän alustalaisiaan pidettiin joka suhteessa
+kruunun talonpoikain veroisina, eroa oli vaan se, että kruunu oli
+siirtänyt omistusoikeutensa heille. Sittemmin olot valitettavasti ovat
+muuttuneet.
+
+Lisä-olettama Sammosta. Eikö Pohjolan väki juuri olisi voinut olla
+slaaveja, joilla tietysti oli _sam bog_? [luetaan: sam-bog, merkitsee:
+itse jumala]. _Saariola, Sariola_ (saari, muuan maa) johtuisi sanoista
+_tsarj, tsarstvo_ [luetaan: tsar; tsarstvo, edell. merkitsee: tsaari,
+keisari; jälk.: valtakunta]. Sekin sopii hyvin, että suomalaiset siinä
+tapauksessa olivat Pohjolalle veroa maksavia.
+
+
+
+
+20.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                 Jaakkima, 17 p:nä huhtikuuta 1841.
+
+_Mitteleminen, mittaaminen_ on temppu, jonka suomalainen rahvas tekee
+useissa taudeissa, kohtauksissa ja muissa (tilaisuuksissa), milloin ei
+tiedetä muita ehdottoman varmoja parannuskeinoja. Peukalon ja etusormen
+välisellä vaaksan- eli korttelinmitalla mittaillaan järjestänsä potilaan
+ruumis, vasemman jalan isostavarpaasta oikean käden peukaloon, sekä
+oikean jalan isostavarpaasta vasemman käden peukaloon, niin että
+mittaukset käyvät ristiin navan kohdalla; samanlainen mittaus
+toimitetaan selän puolella alhaalta alottaen. Vielä tehokkaammin
+vaikuttaa mittaus, kun se toimitetaan leipälapiolla, ja kaikkein
+tehokkaimmin, kun se tapahtuu ruumiskirstun palasilla (tai kuolleen
+luilla). Mittaus toimitetaan mieluimmin reppänän alla tuvassa tai
+paikassa, missä ruumista on pidetty. -- Animaalista magnetismia.
+
+_Hiereleminen, hierominen_ on toinen parannustemppu, joka toimitetaan
+saunassa siten, että peukalolla ja muilla sormilla nipistellään kaikkia
+ruumiin kohtia, etenkin sellaisia, missä on jänteitä (viipuloita,
+vimpeleitä). Hierojattaret näyttävät luulevan, että nämä jänteet ovat
+joitakin asiaankuulumattomia kovettumia, ja he nypistelevät niitä
+tarmon takaa. "Kylläpä on teissäki (teiänki ruumiissa) viipuloita".
+Hierontaa kestää puoli tuntia.
+
+
+Satu.
+
+(Alkup. suomeksi.)
+
+Repo ja Pakkanen löivät veikan, ettei saisi pakkanen, jos kuinka
+yrittäisi, revolle mitään. Pakkanen rupesi kovaksi, että jo kaikki
+varpuset ja harakatki kuoli. Jo viimein repoki tunsi, eikä saattanut
+juosta jäykistyksestä. Niin viskautu tien viereen pitkäksi ja sano:
+_huh hellettä_, vaan pakkanen kun kuuli helteestä valittavan, heitti
+samassa palelemisensa ajatellen, ei mitään revolle voivansa, vaan
+suotta vaivaavan itsensä.
+
+Poika pakkanen kerskasi itsensäkin voivan miehen tappaa, jota aika
+pakkanen ei sanonut uskovansa. Niin löivät veikan. Poika pakkanen
+rupesi palelemaan, ja kun mies siitä ei ollut millänsäkään, niin viimen
+tunkeusi poveen. Vaan sielläpä kuoli pian itse. Kuka lie veikan
+maksanut? -- Poika p[akkanen] kerskasi jo tappaneensa miehen. Aika
+pakkanen kysyi: minlaisen? Kerjäläisukon. -- Sen kyllä taisit tappaa,
+vaan mene'pä tapa oikea talonpoika nahkaturkissaan. -- Niin meni ja sai
+jo mainitun lopun.
+
+"Spanska Flugan'issa", sectio antepenultimassa, on muun muassa
+lausuttuna se arvelu, että rahvaan runoniekat olisivat kykenevät
+virsien sepittämiseen. Mutta siihen he eivät kelpaa, sillä eivätpä he
+edes osaa käyttää kieltä, kun ryhtyvät virsiä sepittämään. Tai ainakin
+on sitten suomalaiseen virsi-metriikkaan vallan toiset lait kuin
+tähänastiset saatettava voimaan.
+
+Jaakkimassa ja Kurkijoella: _talvisäitse, jäitse, alastomaa,
+mahottomaa. Olenee, tulenee. Siintä, luonta_. Siin' se seisoo j.n.e.
+
+
+
+
+21.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                             [Laukko.] 30 p:nä heinäkuuta 1841.
+
+Oli ikävää, että käsikirjoitus joutui hukkaan, minkä sain tietää
+kirjeestäsi ja "Finlands Allmänna Tidningissä" olevasta kuulutuksesta.
+Koska jo olin ehtinyt hukata konseptikirjoitukseu enkä tämän lisäksi
+voinut luulla muuta, kuin että käsikirjoitus oli löydetty ja
+asianomaiselle toimitettu, kun siitä löytäjille ei ole mitään muuta
+hyötyä, niin aloin tehdä uutta kirjoitusta, jonka toivoin saavani
+valmiiksi täksi postipäiväksi; tämä toive ei kuitenkaan ole toteutunut.
+Mutta ensi postipäivänä voit varmasti sitä odottaa. Tämä tutkimus, joka
+käsittelee _Suomen kielen kieliopillisia omituisuuksia_, on paisunut
+niin laajaksi, että yksi vihko siitä yksistään luultavasti täyttyy.
+Varmuuden vuoksi aion edellistä tutkimusta, sen alku kun on jo
+painettu, kirjoittaa uudestaan sen verran kuin on tarpeen, jotta se
+sopivalla tavalla voitaisiin keskeyttää; tämän uusinnoksen niinikään
+olen lähettävä ensi postissa. Ennenkuin sitten jatkan uudestaan
+kirjoittamista, tahtoisin saada tiedon siitä, eikö käsikirjoitusta jo
+ole löydetty. Samalla kertaa kun hyväntahtoisesti annat minulle tuon
+tiedon, pyydän saada kuulla Sinun ajatuksesi siitä, voinkohan Oulun
+kuvernöörin antamalla passilla ensitalvena lähteä matkalle Norjan- ja
+Venäjän-Lappiin ynnä niiden lähikaupunkeihin. Jos luulet tätä
+epävarmaksi yritykseksi, niin ole hyvä ja hanki minulle passi
+kenraalikuvernööriltä ja asetuta se kelpaavaksi vaikka lokakuuhun
+v. 1842, sillä vaikka luultavasti aikaisemmin palaan, ei voi haitata,
+että passi on otettu pitemmäksi ajaksi. Jos sitä tarvitaan ja voidaan
+saada niin aikaisin, että se saattaisi olla minulla elokuun
+loppupuoliskolla täällä, niin varsin tunnetun hyvyytesi nojalla toivon
+saavani sen tänne tai myöhemmin Kajaaniin.
+
+Palovakuutusyhtiöltä saamani velan korkojen maksua varten kirjoitan
+Wichmannille, että hän Sinulle lähettää 120 ruplaa. Kun tilani
+Kajaanissa nyt on myyty, luulen jo tänä vuonna voivani maksaa pois koko
+velan, mutta kuu se ei kuitenkaan voi tapahtua ennen syyskuuta, olen
+pitänyt parempana vielä tällä kertaa maksaa ainoastaan korot. -- Viime
+perjantaina Hvasser rouvansa kanssa matkusti täältä. He olivat täällä
+ainoastaan neljä vuorokautta. Heidän seurassaan olivat professorinrouva
+Fattenborg ja hänen vävynsä taiteilija Legler.
+
+Terveisiä vanhuksilta; molemmat voivat hyvin. Agapetuksen päivällä ukko
+täyttää 69 vuotta, ja sitä päivää hieman vietetään. Etkö silloin voisi
+käväistä täällä; sen tiedän, että olisit erittäin tervetullut. Mutta
+jollet tänä vuonna voi sitä tehdä, niin ainakin tulevana vuonna on
+täällä sinä päivänä toimeenpantava suuri lääkintätieteellinen kokous.
+
+Terveisiä lähettää hyvälle rouvallesi, äidillesi, veljellesi ja
+tuttaville
+
+                                                   veljesi
+                                                Elias Lönnrot.
+
+J.K. Venäjän Historiaa en vielä ole saanut valmiiksi lähetettäväksi.
+
+
+
+
+22.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                      [Laukko.] 19 p:nä elokuuta 1841.
+
+Saatuani viime kirjeesi kautta tiedon, ettei kadonnutta käsikirjoitusta
+ole löytynyt, olen kiireisesti koettanut toistamiseen kirjoittaa sen,
+mikä puuttuu, ja lähetän sen tässä samalla. Kun minulla täällä ei ole
+Gananderin arvoituksia, en ole voinut kirjoitukseeni panna niiden
+lukumäärää, enkä myöskään niiden painoaikaa, minkä Sinä arvattavasti
+voit tehdä, ja ellet voi, niin jääkööt ilman. Koko kirjoitukseni Sinun
+pitäisi läpikäydä ja korjata, sillä olen siinä viheliäisesti
+hutiloinut. Muutamat arvoituksista lienevät niin typerät, ettei niitä
+tarvitse painattaa; ne voit pyyhkiä pois, sillä juuri sen varalle
+käänsin niitä 10 yli 200:n.
+
+Lisiä suomenkielen kielioppiin minulla olisi hieman valmiina jatkoa
+varten, mutta lähetän ne vasta sitten kun niitä karttuu vähän
+runsaammalta. Törnegren kiirehtii lähtöänsä, sen vuoksi kirjoitan
+tällaisia harakanvarpaita tähän kirjeeseen. Pari tai kolme viikkoa
+viivyn vielä täällä. -- Terveisiä vaimollesi ja muille omaisillesi.
+
+                                                  Tuus
+                                              Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+23.
+
+Rabbelle.
+
+                                           [Laukko,] 31 elokuuta 1841.
+
+Rakas Veli!
+
+Vielä olen täällä Laukossa ja viivyn täällä vielä niin kauan, että jos
+Sinulla on jotakin tärkeää kirjoittamista, kirje vielä saattaa tavata
+minut täällä.
+
+Venäjän Historian, Sananlaskut ja "Suomeen" tulevat lappalaislauseet
+lähetän, jos en aikaisemmin, niin ainakin ylioppilas Törngrenin muassa.
+Viime viikolla kävin Kyröskoskella soutaen ja jalan. Laukosta sinne ei
+ole matkaa enempää kuin viisi peninkulmaa, ja jos tahtoo kulkea jalan,
+ei ole edes niinkään pitkältä. Terveisiä vaimollesi ja omaisillesi.
+
+                                                      Tuus
+                                                  Elias Lönnrot.
+
+Lisensiaatti Törnegrenin muassa lähetin pari viikkoa sitten korvausta
+hukkuneen käsikirjoituksen sijaan. Luultavasti hän sen jo on perille
+jättänyt.
+
+
+
+
+24.
+
+Kyrön-matka.
+
+
+[Ei oikeastaan ollut keräys- eikä tutkimusretkiä, vaan pieni
+virkistysmatka kesken kirjallisia töitä tutkimusmatkain välillä.
+Siihen nähden kuvaus siitä voitaneen ottaa mukaan, täydentämään
+aukkoa, joka muuten syntyisi Aunuksen ja seuraavan matkan välille.]
+
+Päätöksemme tehdä Laukosta toivioretki Kyröskoskelle saatoimme
+viimeinkin panna täytäntöön. Kello 10 aamupäivällä elokuun 24;ntenä
+läksimme liikkeelle Jaakkaanlahdesta pienellä veneellä, joka vähää
+ennen matkaamme oli sinne tuotu puutarhan rannasta. Laukossa on
+oikeastaan kolme maallenousupaikkaa: puutarhan ranta, Kallioranta ja
+Jaakkaa. Ensinmainittua, joka on kaakkoon pihasta parin sadan askeleen
+päässä, käyttävät Vesilahdesta tulevat veneet, ja siinä pidetään,
+paitsi useita pieniä veneitä, suurta seitsensoutuista kirkkovenettä,
+joka vallan vastoin lakia ja yleistä tapaa lepää arkipäivinä ja tekee
+työtä lepopäivinä. Mutta kun tämä sapatinrikkominen tapahtuu pyhää
+tarkoitusta varten, niin olisi ohimennen sanoen väärin siitä tuomita
+venettä; sitä pikemmin voi verrata mieheen, joka itse ei voinut uskoa,
+mutta joka hartioillaan kantoi uskovaisia kahlauspaikan yli siten
+ansaitaksensa autuuden. Tehköön se yhä edelleen työtänsä sunnuntaisin,
+ja havaittakoon ne, joita se kantaa, kerran yhtä vanhurskaiksi ja yhtä
+viattomiksi kuin se! -- Kaksi viimemainittua maallenousupaikkaa on
+niiden käytettävinä, jotka Tampereelta, Pirkkalasta ja muutamista
+Vesilahden kylistä vesitse kulkevat Laukkoon. Kallioranta on lännen ja
+länsipohjan välillä 3-4 sadan jalan päässä pihasta [Toiseen paperiin,
+johon L. on nähtävästi alkanut kirjoittaa tätä matkamuistelmaa
+uudelleen lopulliseen muotoonsa, hän on lisännyt tähän kohtaan: "Tältä
+Kallioltahan tai, kuten jotkut kertojat ovat tietävinään, hiukan
+tuonnempaa, Laukon muinainen isäntä, Klaus Kurki, kun oli perättömästä
+epäluulosta polttanut rouvansa, nuoren Eliinan, ja Vapahtaja itse
+persoonallisesti oli ilmoittanut hänelle tämän viattomuuden, oli ajaa
+karauttanut järveen ja sinne hukuttaunut."] ja Jaakkaa kahta vertaa
+etempänä niityn takana pohjoisessa. Nämä molemmat paikat erottaa
+toisistaan näpeän virstan pituinen, tiheämetsäinen Päidenniemi, mutta
+puutarhan rannasta ne molemmat erottaa se kannas, jolle Laukon kartano
+on rakennettu ja joka laajenee runsaasti puolen peninkulman pituiseksi
+niemimaaksi itään Laukosta. Mitä nyt kaikella tällä on tekemistä
+Kyrön-matkan kanssa, kysynee lukija hieman tyytymättömänä. Mutta
+kärsivällisyyttä! Eihän mitään taloa rakenneta ilman tarpeellista
+perustusta, ja matkakertomuksessa täytyy olla mainittuna matkan
+lähtökohta. Kolmen miehen -- ylioppilaat Adolf Törngren, -- Frans von
+Becker ja allekirjoittanut -- lykkäsimme veneen vesille Jaakkaasta, ja
+kun oli myötätuuli, käytettiin veneen etukeulaan kiinnitettyä
+koivunlimoa purjeena. Hyvää vauhtia kiidimme ulos lahdesta, jätimme
+pian vasemmalle puolelle metsäisen Päidenniemen ja korkean, muinoin
+vaaramista rikkaan Summassaaren oikealle. Soudimme sitten Palhon
+saarten ohi oikealta puolelta, Anian niemen taas jääden [soutajan]
+vasemmalle kädelle, ja saavuimme päivällisaikaan Kaivantaan, kaitaan
+virtaiseen salmeen, joka on toinen reitti, mitä myöten Vesilahden
+järvet ja niistä viimeksi Sorvanselkä laskevat vetensä Pirkkalan
+järveen. Toinen, Vuolteen l. Sotkansalmi on runsaan virstan päässä
+Kaivannasta, niin että Luoto niminen saari on kummankin vesistöjen
+yhtymiskohdan välillä. Päivä oli mitä lämpimin, minkä vuoksi päätimme
+uida. Luodon rantaan saavuttuamme tämän päätöksen heti panimmekin
+täytäntöön. Olimme nyt kulkeneet peninkulman matkan Laukosta, ja
+jäljellä oli 3/4 peninkulmaa Sankilan rustholliin, jonka omistaja on
+rovastinrouva Bohm ja jossa hän sekä tuomarinrouva von Knorring
+ynnä heidän omaisensa asuvat. Koko Sankilan väki oli edellisellä
+viikolla käynyt Laukossa onnittelemassa sen isäntää hänen nimi- ja
+syntymäpäivänään, jolloin hän täytti 69:nnen ikävuotensa. Silloin meitä
+oli pyydetty tulemaan katsojiksi näytäntöön, jonka Pirkkalan
+vallassäätyläiset 24 päivänä aikoivat toimeenpanna. Toverini nousivat
+sen tähden maihin Sankilassa, sieltä Sankilan herrasväen kanssa
+mennäkseen Raholaan, jossa tilaisuutta varten sovitettu teatterihuone
+oli. Minä allekirjoittanut, arvellen nähneeni kylliksi kaikenlaisia
+näytelmiä maailmassa, päätin sen sijaan viettää iltapäivän ja yön
+kauniilla Nokian rälssitilalla, jolla tätä nykyä on sama omistaja kuin
+Laukolla. Talo on eteläpuolella Nokian virtaa, muutaman kivenheiton
+päässä samannimisen kosken yläpuolella. Viheriöivän lehtimetsän ylitse
+näkee matkan päästä virran toiselta puolelta yläosan Pirkkalan pitäjän
+uutta kivikirkkoa, ja lähempänä kuin tämä, on eräällä niemellä Viikin
+herraskartano, korkeintain puolen virstan päässä Nokiasta. Jos jättää
+Viikin kartanon vasemmalle ja luo katseensa suoraan alempana olevan
+niemen poikki, avautuu itäänpäin mitä kaunein näköala Pirkkalan
+järvelle, jossa on siroitettuina useita lehtimetsää kasvavia saaria.
+Ensin näkee Nokian virran yläosan, jossa keskellä virtaa on pieni
+saari, sitten Viikin alapuolella olevan niemen ja sitten peninkulman
+pituisen järven saarineen; sen toisessa päässä on vapaakaupunki
+Tampere, jota ei kuitenkaan näe täältä. Pian kuitenkin olen nyt
+kyllikseni katsellut tätä näköalaa, kun jo pari tuntia olen odottanut
+matkakumppaneitani kotia näytäntöhuveista ja sen tähden joka rivin
+kirjoitettuani olen luonut silmäni samalle järvelle. Tuottaakseni
+silmilleni lepoa tästä alituisesta katselemisesta, läksin kävelemään
+avaraan, runsasvaraiseen puutarhaan. Kulkiessani erästä käytävää
+pitkin, kuulin jonkun huutavan nimeäni. Katsahdin taakseni, ottaakseni
+selville, mistä ääni tuli, mutta en voinut huomata muita eläviä
+olentoja kuin muutamia vasikoita, ja minun täytyi siis uskoa, että ne
+olivat minut tunteneet, kuu sitävastoin vähää ennen olin luullut, että
+näytännössä olijat olivat palanneet minun sitä aikaisemmin huomaamatta.
+Edellinen yöni oli ollut niin uneton, etten moneen aikaan sellaista
+ollut viettänyt. Eipä paljoa puuttunut, etten nähnyt kummituksia,
+ainakin luulin monta kertaa kuulevani niitä. -- Teatterissa käyneet
+palasivat noin 3:n aikaan iltapäivällä, seurassaan ylioppilas Reinholm,
+joka hänkin aikoi käydä Kyrössä. Becker oli vallan surkean näköinen,
+nenä punaisena ja silmät vettä vuotavina, -- seurauksia nuhasta ja
+yönvalvonnasta, vaikka me selittelimme niitä muiden seikkojen
+seurauksiksi. Sinä päivänä ei hänen ollut ajattelemistakaan matkan
+jatkamista, minkä vuoksi päätimme odottaa seuraavaan. Beckerin silmät
+olivat seuraavana päivänä samanlaiset tai huonommat kuin edellisenä,
+jonka vuoksi hänen täytyi jäädä meistä jäljelle. Me muut ajoimme ensin
+Haapaniemeen peninkulmaa mukiinmenevää ratastietä. Metsää, vainioita,
+kyliä -- Haaviston kylä virran toisella puolella -- ja paljo veräjiä.
+-- Haapaniemestä 1 1/2 virstaa Kuloveden poikki Siuron sahalle ja
+myllylle. Sieltä jalan Miharin lahtea kiertäen peninkulman matkan
+päässä olevaan Mahnalaan. Ensin on neljännespeninkulman päässä Siurosta
+oikealla kädellä Hasa. Vesitie olisi ollut paria virstaa lyhyempi.
+Polut olivat mukiinmeneviä ja niiden varsilla oli torppia ja taloja.
+Lopuksi 1 1/2 virstaa maantietä. -- Miharin oja ja silta. -- Mahnalassa
+joimme kahvia. -- Kyrön kirkolle peninkulma maantietä -- mäkistä. --
+Kyrön vesijakso -- ensin Alhoselkä, sitten Laitilan ja Kyrön joet -- on
+vasemmalla puolella tietä, joskus metsikön peittämänä. Kirkolta 4
+virstaa koskelle, puoleksi maantietä, puoleksi huonoa myllytietä.
+Pappilansilta joen poikki virstan matkan päässä kirkolta. Koski
+kiertelee idästä länteen tai oikeammin koillisesta lounaaseen.
+Ensimäinen kolmasosa koskea syöksyy 45 asteen kulmana ja näytti ensin,
+matkan päästä nähdessämme sen, lämpiämässä olevalta saunalta, joka on
+savun peitossa. Sen molemmin puolin on korkeita kallioita ja
+hiekkamäkiä, joiden harjoilla kasvan metsää. Toiset kaksi kolmannesta
+koskea ovat, lukuunottamatta vähäistä jyrkempää askelmaa, loivemmat
+putoukseltaan. Jyrkempi putous kulkee oikeastaan kahta uraa, joista
+pohjois- tai luodepuolella oleva leveämpi nyt oli vaan parin sylen
+levyinen, mutta on kevättulvien aikana enempää kuin kahta vertaa
+leveämpi. Toinen ura kulki vuoren yli ja siinä vaahdoten hyppeli juuri
+niin paljo vettä, että kolme myllyä siitä sai riittämään asti.
+Molempien koskenhaarojen välillä korkea kalliosaari. Pohjoispuolella
+kaikkiaan 6 myllyä, 4 jyrkimmän putouksen partaalla ja vastaisella
+rannalla 3. -- Mylly- eli mylläritorppia useita.
+
+    Oupphörligt ses du ila:
+    o när får du engång hvila!
+    Andras fart tar engång slut,
+    du blott hvilar aldrig ut.
+
+    [Suomeksi melkein kuin:
+
+    Taukoomatta rientävän näyt;
+    milloin vihdoin lepohon käyt!
+    Toisten kerran raukee riento,
+    sulla ain' on sama into.]
+
+Koko kosken sanottiin olevan 15 sylen mittaisen, mutta näytti minusta
+olevan ainakin sata askelta, joka siis olisi kahta vertaa enempi.
+Metsää joka puolella. -- Sieltä pimeässä Kyrön pappilaan, nimittäin
+pojan kutsumusta, hän kun -- --. Illallinen. -- Kirkkoherra 6
+vuorokautta sitten muuttanut manalle halvauskohtauksen seurauksista.
+-- Kello 10 illalla Mahnalaan. Sieltä taas samaa tietä takaisin. --
+Pirkkalan, Karkun ja Kyrön rajoilla olevasta Penttilästä virstan matka
+Siuronjokea pitkin Hasalle. Rahvas kaikkialla syysaskareissaan:
+puitiin, pellavia liotettiin, hernettä korjattiin, humaloita
+poimittiin. Siuron mies, joka ei ollut tahtonut työtä tekemällä opettaa
+isännällensä pahoja tapoja ja sen vuoksi oli ryypännyt itsensä
+humalaan. -- Ei ollut venettä. Tulimme Knuutilaan: ei sielläkään.
+Ippilään: ei sielläkään. Viimein meidät huomattiin vastaiselta rannalta
+ja tultiin veneellä noutamaan. Kova tuuli. Veneet täällä huonot
+verrattuina Kajaanin läänin veneisiin. Tavallisesti täällä saa huonon
+veneen, missä ei ole viskainta. Niissä istuu epävarmana. --
+Haapaniemessä söimme ja joimme kahvia. T. oli koko edellisen päivän
+ollut syömättä palaakaan, hän ei edes ollut maistanut illallista ja kun
+hän ei tänäänkään näyttänyt mitään nälän merkkiä, pelkäsin todella,
+että hän voisi saada tuon pahan tavan aina olla syömättä. Sen tähden
+suuresti iloitsimme, kun hän nyt söi päivällistä hyvällä ruokahalulla.
+
+Haapaniemestä tulimme jalan, Nokian virta vasemmalla puolella,
+runsaasti 3/4 peninkulmaa.
+
+
+
+
+25.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                    Oulu, 31 p:nä lokakuuta 1841.
+
+Rakas veli!
+
+Muutaman päivän oleskeltuani täällä Oulussa olen valmis lähtemään
+suoraa päätä lappalaisten pariin, kun vaan saan sitä ennen
+Mathiaksen Kemistä mukaani. Venäjän Historian käsikirjoituksen
+lähetän nyt samalla. Ole hyvä ja jätä se sensuurin tarkastettavaksi
+(edelliset kuusi arkkia lienevät niiden ohella jätettävät), ja puhu
+sitten Waseniuksen (tai jonkun toisen) kanssa painatuksesta. Jos
+painatuspalkka voidaan suorittaa siten, että painattaja koko
+historiasta tulisi saamaan määrätyn luvun kappaleita (siis myöskin
+ennemmin painetuista arkeista), tämä olisi parasta; mutta ellei hän
+näihin ehtoihin suostu, täytynee hänelle maksaa rahassa. Tahtonet kai
+myöskin pyytää Wulffertia postissa lähettämään tämän loppuosan
+Venäjän Historiaa "Mehiläisen" 1840 vuoden tilaajille. Postilaitos on
+saanut puolelta vuodelta maksan Mehiläisen levittämisestä ja sillä on
+ollut tilaisuus ainoastaan puolen vuoden aika toimittaa Mehiläisen
+lähettämistä tilaajille, minkä vuoksi ei liene kohtuuton toivomus, että
+se nyt vaatimatta lisää postimaksuja lähettäisi nämä korvauskappaleet.
+Esipuheen-tapaisen Sananlaskuihin, jotka Törngreniltä luultavasti olet
+saanut, lähetän tässä. Olisi hyvin toivottava asia, että v. Becker
+saataisiin sananlaskujen tarkastajaksi, hän olisi saapa rajattoman
+valtuutuksen korjata oikeinkirjoitusta, missä se on epätasaista tai
+muuten kaipaa korjausta. En edes ehtinyt lukea käsikirjoitusta lävitse
+kirjoitettuani sen puhtaaksi. -- Becker lupasi minulle kerran tarpeen
+sattuessa sellaisessa suhteessa olevansa palvelukseen altis. -- Ehkäpä
+Rein puolestaan suostuisi pitämään huolta Venäjän Historian
+korjausluvusta, joka sekin olisi hyvä asia. -- Malmgrenille Kajaanissa
+sanoin lähtiessäni, että hän saaduista rahoista tilaisuuden
+tarjouduttua lähettäisi Sinulle noin 100 riksiä riikinvelkaa, jotka
+tarpeen esiinnyttyä voisit käyttää. Ehkäpä Wichmankin ensi vuonna voi
+lähettää Sinulle jonkun neljänneksen; siitä aion hänen kanssaan puhuu.
+-- En tiedä, onko Öhman Porvoossa saanut Kantelettaren kolmannen osan
+ja pyytäisin Sinua tilaisuuden tarjoutuessa sitä tiedustelemaan. --
+Luulin tässä tilaisuudessa voivani maksaa palovakuutusyhtiön saatavan,
+mutta sekä kaupungintalon että maatilan ostajat eivät vielä ole
+suvainneet antaa minulle hinnan suoritukseksi muuta kuin velkakirjoja,
+minkä vuoksi minun vastaiseksi täytyy luopua niistä tuumista. Luulen
+kuitenkin ensi syksynä saavani tämän velan puolella lyhennetyksi. Asp,
+jonka luona asun, lähettää terveisiä. Hän kuten kaikki muutkin voivat
+hyvin!
+
+                                                  Elias Lönnrot.
+
+26.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Haukipudas, 4 p:nä marraskuuta 1841.
+
+Suomen kielessä on vähintäin kolmenlaisia diminutiivejä. _Sulho_
+sanasta muodostuu I. kiittävä _sulhonen_, II. halventava _sulholoinen_,
+III. muuten vähentävä _sulhut, sulhukka_. Samoin: _jokonen,
+jokiloinen (jout, joukka?)_ sanasta joki; _venonen, venoloinen, venehyt_
+sanasta venet; _heponen, hepoloinen, hevukka l. hevuska_ sanasta hepo;
+_puunen, puuloinen, puuhut_, sanasta puu: _emäntäinen, emäntälöinen,
+(emännyt)_ sanasta emäntä. -- Halventava diminutiivi on muuten
+johdettu nykyään harvoin esiintyvästä -lo, -lö -loppuisesta
+diminutiivista (sulholo, jokilo), mistä Karjalan murre hyvin yleisesti
+muodostaa perussanan monikkomuodot. Sanat _sulholoinen, jokiloinen_
+vastaavat siis jotenkin samoja käsitteitä kuin ne, joita
+ruotsinkielessä voitaisiin ilmaista sanoilla _brudgumsaktighet_
+[sulhomaisuus], _flodaktighet_ [jokimaisuus].
+
+
+
+
+27.
+
+Arkiaterinrouva Törngrenille.
+
+
+                           Kemin pappila, 11 p:nä marraskuuta 1841.
+
+Jalosukuinen Professorinrouva!
+
+Monen ikävän hetken jälkeen, joina kaipaus minua vaivasi, varsinkin
+ensi aikoina Laukosta erottuani, saavuin vihdoin Kajaaniin, ja olen nyt
+jättänyt senkin tavatakseni täällä Kemin pitäjässä vastaisen
+matkatoverini, maisteri Castrénin. Huomenna lähdemme täältä ja
+matkustamme seisahtumatta Venäjän-Lappiin, jonne meillä on Rovaniemen
+ja Kemijärven pitäjien kautta matkaa alku viidettäkymmentä
+peninkulmaa. Siellä olemme aikoneet viipyä kevääseen asti, jolloin
+toukokuussa saavumme Kuolaan, ja matkustamme sieltä ensimäisellä
+laivalla Mesenin seuduille, jotka ovat Arkangelin itäpuolella
+Vienanmeren rannalla ja jossa toivomme tapaavamme ensimmäiset
+samojeedit. Mutta vieläkö sitäkin idemmä suuntaamme retkemme, siitä
+emme vielä ole mitään päättäneet, vaan olemme sen jättäneet riippumaan
+asianhaaroista, joita sitä ennen voi sattua. Ennen muita on
+odotettavissa, että koti-ikävä ajaa meidät sieltä omaan maahan; siinä
+tapauksessa ei kävisi mahdottomaksi minun olla ensi vuonna elokuun
+18:ntena p:nä Laukossa. -- Aina siitä pitkin kun Laukosta lahdin, olen
+ollut terve ja muuten päässyt tähän asti ilman mitään mainittavaa
+sattumaa. Tänään on työnäni ollut kirjeiden kirjoittaminen eräille
+tutuille; m.m. kirjoitin äsken Atelle kehotuksen, että hän ja Frans
+(von Becker) muistaisivat kirjoittaa minulle jonkun rivin Kuolaan,
+jossa kirje tapaa minut, vaikkapa vasta loppupuolellakin huhtikuuta
+lähtee Helsingistä. Mutta kun hän mahdollisesti kertoo minulle vaan
+Helsingin asioita, niin olen rohjennut tähän liittää itselleni Kuolaan
+osotetun kirjekortin sen mahdollisuuden varalle, että Te suoraan
+Laukosta tahtoisitte kunnioittaa minua muutamalla rivillä. -- Toivossa
+että Jumala varjelee herrasväen terveinä sekä tämän että monta
+seuraavaa vuotta merkitsen syvällä kunnioituksella olevani
+
+                              Teidän ja perheenne kiitollinen ja nöyrä
+                                              palvelija
+                                                   Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+28.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                           Kemin pappila, 12 p:nä marraskuuta 1841.
+
+Rakas veli!
+
+Huomisaamuna varhain lähdemme täältä (Kemin pappilasta) Rovaniemen,
+Kemijärven ja Kuolajärven kautta Venäjän lappalaisiin kyliin, mistä
+tulevan helmikuun lopulla käväisemme Inarissa siellä mahdollisesti
+tavataksemme Stockflethin. Inarista palaamme Venäjän-Lappiin ja vielä
+toukokuun alussa saavumme Kuolaan sieltä vesitse kulkeaksemme
+ensin Meseniin ja ehkä vielä idempäänkin. Saimme Ehrströmiltä
+"Suomi"-aikakauskirjan viidennen vihkon, ja Castrén sanoo
+kirjoittaneensa Willebrandille pyytäen häntä pitämään huolta siitä,
+että Ehrström Helsingistä saa korvaukseksi toisen kappaleen. Kun kuudes
+vihko ilmestyy, niin tahtoisitko olla hyvä ja lähettää sen Tornioon
+Ehrströinille, joka lupasi pitää huolta siitä, että saamme sen Inariin.
+"Suomi"-kirjan tulevan-vuotinen ensi vihko saattaisi sekin, jos se
+ilmestyy niin aikaisin, tavata meidät Inarissa, ja sitäpaitsi olisi
+hyvä saada Lemströmin väitöskirja Suomen kansallisrunoudesta, jos se jo
+on saatavissa Helsingin kirjakaupoissa. --
+
+Morgonbladista luin, että pian aljetaan painattaa Sananlaskuja.
+Oulusta lähetin niihin kirjoittamani esipuheen-tapaisen ja lausuin sen
+toivomuksen, että olisin saanut von Beckerin kielen tarkastajaksi,
+jotta siten oikeinkirjoituksen epätasaisuudet tulisivat korjatuiksi. --
+Nyt ei minulla niiden suhteen ole muuta lisättävää kuin sananen
+nimestä, joka voisi, ellei keksittäisi muuta sopivampaa, olla näin
+kuuluva: Suomen kansan Sanalaskuja.
+
+Terveisiä vaimollesi ja sukulaisillesi lähettää
+
+                                                     veljesi
+                                                  Elias Lönnrot.
+
+J.K. Eilen satoi sen verran lunta että rekikeli nyt on auttavaa, mutta
+sitä ennen oli maa aivan paljaana, nim. Oulusta Kuivaniemeen aivan
+lumetonta; Kuivaniemestä Tornioon oli niin paljo jääkaljaman jätettä
+maantiellä, että mieluummin ajoi reellä kuin rattailla. Eilen tuli
+muuan matkustavainen Rovaniemestä Kemiin veneellä, mutta täällä
+pappilan kohdalla on kuljettu jo toista viikkoa käyden ja vähää
+ylempänä hevosellakin ajaen joen yli. -- -- Eilen palasin Torniosta,
+jossa olin puolentoista vuorokautta. Ehrström pyysi lähettämään
+terveisiä.
+
+                                                      Sama.
+
+Kuolasta kait Mathias ja allekirj. lähetämme jotakin "Suomeen". Mitä
+Laukosta lähetin "Suomea" varten Värnhjelmin mukana, sen olet kait
+epäilemättä jo aikoja sitten saanut.
+
+                                                       Lnr.
+
+
+
+
+29.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                Rovaniemi, 17 p:nä marraskuuta [1841].
+
+Saavuin 6 p:nä Kemiin, kävin sieltä Torniossa ja Haaparannassa. Läksin
+Kemistä 13 p:nä, lauantaina. Kemijoki oli paikoin jäätynyt, paikoin
+sulana, ja sulista kohdista nousi vahva sumu, joka vaatteille
+laskeutuneena muuttui lumeksi tai kuuraksi. Kemin rahvas kauppaa
+harrastava, Tervolan kappelin asukkaat vähemmin, Rovaniemen taas
+enemmän. Komeileminen yleistä kaikkialla. Kieli on hieman sukua Venäjän
+karjalalle, sekä mitä yksityisiin sanoihin että muotoihin tulee, kuten
+_mie, sie, valvattelet_ (odottelet), _hyvästä_ (Tornio) hyvästi.
+_Otethan, tullhan, käännythän_ muodot näyttävät olleen alkuperäisiä ja
+selittävät konsonantin pehmenemiset passiivin preesenissä; _kalhan,
+tullee_ (ei tulhee). _Pöyälä, pöyälet_ pro pöyällä, pöyälle. _Ottaat_
+pro ottaa. _Örsä_, lyhyt, kelpaamaton reki -- _mettäilee_, metsästää --
+_tiurtaa_, vajoaa (lumeen, reestä puhuen) -- _rouikoinen_, rosoinen
+(jäästä, tiestä) -- -- [käsikir:ssa reikä] = örsä -- _säntätä_, vannoa
+-- _valvottelee_, odottelee -- _tuuttilo, tytön tuuttilo_ tytön letukka
+-- _tuppelo_ samoin -- _kiipeli_, pula: tuli kiipeli siitä. --
+Pirteissä on suuret ikkunat; savupiiput samaa tyyliä kuin Vesilahdessa,
+muutamia on uudenaikuisia, ja niissä on erityinen liesi (_piisi_ =
+totto), missä koko illan palaa valkea.
+
+
+
+
+30.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                             Kemijärvi, 24 p:nä marraskuuta [1841].
+
+Matka tänne: Kemistä Vanhaan 15 v[irstaa] -- Tervolaan 15 v. --
+Lampelaan 18 1/2 -- Takkuseen 15; yhteensä 63 1/2 v. Raappanaan 10 v.
+-- Rautioon 15 -- Rovaniemeen 15 -- Vitikkaan 5; yhteensä 45.
+Vikajärveen 22 1/2 -- Pirttijärveen 17 1/2 -- Misijärveen 15; yhteensä
+55. -- Ruopsaan 25 -- Lahenperään 10 -- Kemijärvelle 5; yhteensä 40.
+(Kyytimaksuja) 4 [rupl.] 7 [kop.]
+
+Juomarahaa Kemin pojalle 5 -- sauna Vanhassa 15 -- ruoka y.m. samassa
+paikassa 65; yhteensä 85 [kop.]. Tervolassa juomarahoja 20 -- lautta
+5 -- Raappanassa ravintoon 55 -- Korkalossa samoin 30, [yht.] 1:10. --
+Pirttijärvessä 25 -- Misijärvessä 25 -- Ruopsassa 15: [yht.] 65. --
+Helmiä, neuloja y.m. Lahenperässä 3 rupl.; ravintoon 50, [yht,] 3:50.
+
+
+
+
+31.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                 Nousu, 7 p:nä joulukuuta [1841].
+
+Kemijärvestä Sailaan 8-9 peninkulmaa tietä pitkin, jolla ei ollut
+jälkeä, poikki soiden ja lampien, jotka upottivat, minkä vuoksi
+kaikkialla -- ja vielä suuremmalla syyllä, kun meitä oli kaksi
+kyyditettävää -- meidät pakotettiin ottamaan kaksi hevosta. Alituisesti
+valitettiin, etteivät kirkonrakentamisrahat olleet tulleet seurakunnan
+hyväksi, vaikka kirkko aikoja sitten oli valmis. Herroja epäiltiin
+kuten tavallisesti. Sallan rahvas on muuten laiskaa, epäluuloista,
+veijarimaista, ryypiskelevää, runsaan maksun nylkijöitä milloin vaan
+sopii, kykenemätöntä. Marraskuun 28 p:nä saavuimme Sallaan,
+lähdettyämme 26:ntena Kemijärveltä. -- Aikomuksemme oli lähteä
+Akkalan-Lappiin, mistä muutaman päivän kuluttua Sallaan tuli 50 poroa
+ja viisi lappalaista tuoden poronsarvia ja kalloja. Mutta kun useat
+Sallan miehet sitä ennen olivat saaneet päähänsä, että heillä muka oli
+toiveita päästä meitä 40:stä ruplasta Akkalaan kyyditsemään, niin he
+pelottivat lappalaiset meidän suhteemme, niin etteivät nämä huolineet
+meitä mukaansa, vaikka tarjosimme 15 ruplaa 12;sta peninkulmasta,
+jonka pituisen tämän välin sanottiin olevan. Lappalaisten lähdettyä
+päätimme kiusallakin olla hankkimatta sallalaisille kyytiansiota,
+hylkäsimme kokonaan Akkalan matkan ja läksimme Nousuun, minne on 2 1/2
+peninkulmaa, sieltä kääntääksemme kulkumme Hirvaslappalaisten luo
+(Nuortiin) tai Inariin. Papin tila ja asunto, häät, talontarkastus y.m.
+
+Sanoja: _vierahaja_, vierahajen, _kintahaja_ j.n.e. Rovaniemessä
+aina _otet[hin]_ [käsikirjassa reikä], Kemissä samoin, Kemijärvessä,
+Sallassa ja Sodankylässä -- -- [käsikirjassa reikä]. Mikä kumma se
+siinä on, kun lapset talossa rupeevat äitinsä kieltä haastamaan,
+vaikka koko talon peret haastoa toista [lause on tällaisenaan
+käsikirjoituksessa], sanoi muuan Jyväskylän mies, jonka vaimo oli
+kotoisin Korpilahdelta. -- Korja kertoi lappalaisesta Udjuksesta, että
+tämä metsässä oli nähnyt unta; ei kotona ole hyvä -- lähti liikkeelle
+-- järvi eteen -- ei venettä -- kulki kuivin jaloin järven yli ja käski
+toverinsa seurata -- siinä upposi polviin asti -- kaksi tytärtä
+kuollut ja haudattu -- vaimo itkemässä -- laitatti tulen -- asettui
+hajareisin sen yli ja rupesi laulamaan -- tulee toinen tyttäristä,
+joka oli herännyt haudassa, ryömien ja hapuillen oven takana -- koirako
+lienee? Vaimo päästää sisälle, näkee oman tyttären. Kohta sen jälkeen
+toinen tytär, mutta myyrät (hiiret) olivat kalunneet toista poskea.
+Tämä tytär kuoli paria päivää myöhemmin, mutta toinen eli ja joutui
+naimisiin. -- Nousu 2 1/2, Kuorska 2, Saukoski 3, Värjön jokea
+Saukoskelle +. Tavallisesti 3 koiraa, mustaa, yhdellä tilalla. Pirtit
+suureksi osaksi uloslämpiäviä. _Rova_ = vanha palanut metsä, jossa jo
+uutta jäkälääki kasvaa. [Lause on tällaisenaan käsikirjoituksessa.]
+_Murharova_, kaksi peninkulmaa Martista (3 vanhaa peninkulmaa ylempänä
+Saukoskea) Kemijokea ylöspäin. -- Sota -- Venäläisiä -- Kaikki tapettu
+-- Kaksi miestä oppaiksi -- Vartija nukahtaa -- Nuo kaksi kokoavat
+kaikki nuolet -- Nyt sota -- Vihollinen tappanut kaikki -- He
+sivakoillaan ampuvat. [Lause on tällaisenaan käsikirjoituksessa.]
+Johtajaan ei voida ampua -- Kädellä vastaanotti kaikki -- Koetettiin
+[ampua] hopealla j.n.e. -- Kuikan nokka nuolennenään [lause on
+tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -- Läpi käestä otsaan [lause on
+tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -- j.n.e.
+
+Rupesi _ostastumaan_ sitä pyssyä -- met, tet, het -- itteä -- het
+tultiin -- Sodank[ylässä:?] -- _Ei tulete_ pro tule' -- Hän _tihistyi_
+sitä kaietta: piti liian tiheänä -- _tyyiistyi_ hevoista -- hän
+_tuletee_ -- _eiäh_ = ei: _oneh_ = on. [Kappale on tällaisenaan
+käsikirjoituksessa.]
+
+
+
+
+32.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Korvanen, 17 p:nä joulukuuta [1841].
+
+[Alku näyttäisi olevan kirjeen luonnosta, joka syystä tai toisesta on
+jäänyt kesken.]
+
+Rakas Veli!
+
+Täällä olemme nyt vetelehtineet viime sunnuntaista, pääsemättä suojalta
+ja pyryltä paikasta pois. Olemme saaneet asunnoksemme matalan kamarin,
+joka suuresti muistuttaa Kajaanin vankilan makuuhuoneita; tämä on
+kuitenkin paljoa matalampi, ja siinä on sitäpaitsi kosolta kaikenlaisia
+omia laitoksia. Ikkuna mitättömän pieni. -- Päivän valo vielä niukempi
+kello yhdestätoista yhteen tai puoli-yhteen. -- Kaikeksi onneksi meillä
+vielä on kynttilöitä sekä vähä teetä ja kahvia; -- ruokavaroja
+runsaammalta; homehtunut liha-reisi, taalepiimää, 2 vadillista
+keitettyä poronlihaa, haarikka piimää, kahdeksan [? kaksi] äsken
+ostettua poronjuustoa (24 killinkiä kappale), pytty voita, oma
+voirasia, kalaa, perunoita -- --. Tämän ruuanpaljouden saannista ei
+meillä itsellä ole mitään ansiota, sillä väki tuo aina uusia
+ruokavaroja ja koreja, harvoin vieden entisiä pois. -- Aamuisin on
+ensimäisenä tehtävänä kiivetä katolle peltiä avaamaan. Peltinä on
+puukansi, joka on pantu reikä-pohjaisen savutorven yläpäähän asetetun
+padan suulle. Toinen tehtävä on kahvin keittäminen, nim. niin kauan
+kuin kahvivarastoa riittää.
+
+
+
+
+33.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Korvanen, 23 p:nä joulukuuta [1841].
+
+Jo olemme viipyneet täällä kymmenettä vuorokautta; jouluun ei ole muuta
+kuin kaksi päivää, ja silloin meidän pitäisi olla Inarissa. Ilma on
+kuitenkin jo asettunut, ja eilen sukset luistivat jotenkin hyvin. Eilen
+saapui Inarista muutamia miehiä, jotka olivat viipyneet kokonaista 13
+vuorokautta matkalla, mikä hyvällä kelillä voidaan tehdä yhdessä
+ainoassa; tavallisesti siihen sentään lasketaan menevän pari kolme
+päivää. Niin pitkäksi hekin olivat laskeneet matka-aikansa ja sen
+mukaan varustaneet evästä -- varomattomuus, joka vähällä oli maksaa
+heille hengen. Nälistyneinä olivat tulleet Mutenian kylään, johon
+täältä on noin pari peninkulmaa sivullepäin.
+
+Kun kaksi akkaa riitaantuu, he riitelevät siksi kunnes jompikumpi saa
+viimeisen sanan. Toverini ja minun välillä on syntynyt päinvastainen
+suhde, jota jo on jatkunut parin päivän aika, nimittäin koe, ken voi
+olla vaiti kauemmin. Syy tähän vaiteliaisuuteen on seuraava: Viime
+sunnuntaina olin ruumiinliikettä saadakseni hiihtämässä ja ennenkuin
+palasin kotia, hänkin oli lähtenyt ulos ajelemaan porolla sekä oli
+paiskannut jälkeensä oven lukkoon, jota ulkoa ei voi avata, vaikka
+avain on suulla. Nyt ei ollut muuta neuvoa kuin kuumalla vedellä
+sulattaa jää ikkunasta ja ottaa irti tämä, jotta olisi päässyt sisälle,
+-- toimenpide, jota vielä kesti, kun toveri palasi kotia. Silloin
+huomautin, ettei hän ollut oikein menetellyt siinä, että oli paiskannut
+oven lukkoon, kun lukemattomista koko viikon ajalla toistuneista
+tapauksista tiedettiin, ettei sitä ulkoa voinut avata, kun vaan avain
+oli jäänyt reikäänsä. Tästä huomautuksesta hän suvaitsi suuttua, miksi,
+sitä en saata käsittää. Pari kertaa aikaisemmin hän on samanlaisista
+huomautuksista ottanut suuttuakseen. Tervolassa hän nimittäin pudotti
+kelloni pöydältä lattiaan, jolloin sanoin, että hän olisi voinut olla
+varovaisempi -- ja täällä hän teki saman tempun juomalasilleni, jolloin
+tulin tehneeksi jotenkin samanlaisen huomautuksen; kummallakin kertaa
+hän nämä huomautukseni pani kovasti pahakseen. -- Jos ei totuta itseään
+sietämään niin vähäisiä muistutuksia, ei siitä ikinä koidu ajan pitkään
+hyvää.
+
+
+
+
+34.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                               [Akujärvi?], 26 p:nä joulukuuta 1841.
+
+_Morn_ [hapera, löyhä], kun lumi upottaa. _Louet, -teen_ suoja [tuulta
+vastaan]. _Siiponut_ oli mäessä = oli auttanut käsin. _Kiiraan,
+kiirata_ kiirehtiä, ajaa. _Mukka_ = mutka.
+
+Jouluaatto Suomun kodassa; Suomujoki juoksee Kuolaan. -- Teetä j.n.e.
+-- Huono keli. -- Ennemmin nuotion ääressä -- parin sylen pituisia
+tukkoja, lumi luodaan pois molemmilta puolin -- taivaan laki kattona
+-- kuusen havuja alla -- keitetään, ei koskaan [lähdetä taipaleelle]
+ilman pataa -- loudet -- lumivaippa -- lihaa, velliä, poronjuustoa --
+pari ryyppyä. -- Toisia oli tullut myöhemmin ja asettunut nuotion
+ääreen -- vaatteet läpimärät, vaikeata niitä kuivata -- katosta vuoti.
+-- Korvanen kehui härkäänsä, jonka vertaista ei muka maailmassa, --
+itse hän oli heikkonäköinen, minkä vuoksi, kuten itsekkin joskus
+myönsi, härkä oli matkalla viekkaampi. -- Ystävällisiä tervehdyksiä
+Korvasen kamarin kattohirteen liidulla kirjoitettuna 1835 helmikuussa,
+Suomun kodassa lakilautoihin hiilellä vuodelta 1839. -- Lumi suli
+katolta ja alkoi vuotaa sisälle. -- Pari lappalaista, Martti ja Matti,
+puhui hyvää suomea; keskenään puhuivat lappia. Markkinaväki vei voita
+Inariin. -- Vene tehty Suomussa ja sillä kuljettu Kuolaan. -- Voi
+päivilöisiäni! [Nämä sanat suomeksi käsikirj:ssa.] Tapanin päivänä oli
+niin suojaa, että kirjoitin tätä istuen mäellä, sillä aikaa kun velliä
+keitettiin. -- Satoi vähän vettä. Lunta oli muutamissa paikoin puolen
+kyynärän verta pulkan laidan yläpuolella. -- _Käsiahkio_. -- Korvasen
+porot ja ahkiot kerran varastettu Suomussa. Nyt ei enää pelännyt
+varkautta, minkä vuoksi liika kirves jätettiin petäjän juurelle tien
+varteen.
+
+
+
+
+35.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                     Inari, 31 p:nä Joulukuuta [1841].
+
+Kolmantena joulupäivänä saavuimme tänne. Inarin pappila on kivenheiton
+päässä Pielpejärvestä; samanlainen järvi on -- -- -- [aukko
+käsikirj:ssa] päin. Iso Inari on 3 virstan päässä -- päin. [Aukko
+käsikirj:ssa.] Yltympäri metsiä. Neljättäkymmentä kirkkotupaa. Olemme
+asuneet pienessä huoneessa pappilassa, -- sivumennen sanoen huono
+rakennus. Kirkkoherralle oli rakennettu vasemmalle puolelle suuri sali
+ja kaksi kamaria. Vastapäätä oli oikealla tarpeelliset ulkorakennukset
+sekä navetta uloimpana. Ei pappia eikä nimismiestä kotona.
+
+
+
+
+36.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                [Karasjoki, 13 p:nä tammikuuta 1842.]
+
+4 p:nä lähdimme Inarista Stockflethin luo Karasjoelle. [Matkaa on] 16
+peninkulmaa -- ensimäinen taival Tervatievaan 2 peninkulmaa --
+Tenonpäähän (?) 6 peninkulmaa, Jorgastakin kesäleiriin 3. --
+Jorgastakissa kamala yö savun ja vilun hikiä -- postilappalainen ja
+kaksi lastansa -- viinaa. -- 6 peninkulmaa Karasjoelle -- suunnattomia
+alamäkiä neljännestä ennen Karasjokea -- kasvot, käsivarret ja jalat
+vaarassa. -- 8 ja 9 p;nä tammikuuta satoi vettä Karasjoella. --
+Loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina kuuntelin lappalaista saarnaa.
+Karasjoella kolme kauppiasta, jotka myivät enimmäkseen viinaa, neuloja,
+helmiä, jauhoja, suolaa, huiveja, veitsiä, höyliä, sokeria. --
+Pappilassa kaksi huonetta rautakakluunineen, joiden pellit alati ovat
+auki. Näistä se etu, että huone pian lämpiää, mutta sitten lämpö myös
+pian loppuu, niin että saa takkaan lisätä puita melkein koko päivän,
+kun on kylmä.
+
+Täkäläiset lappalaiset lukevat hyvin uutta Stockflethin toimittamaa
+tekstiä, -- muutamat ovat yhdessä päivässä oppineet sen. Eilen täällä
+oli pieni 7--8-vuotias tai tuskin niinkään vanha tyttö, joka luki
+sangen sujuvasti sekä Uutta Testamenttia että mitä muuta tekstiä
+tahansa. Kuitenkin tuo uusi teksti täällä oli kohdannut hieman
+vastustusta, kun oltiin saatu se väärä luulo, että vallan uusi oppi oli
+siihen yhdistyneenä. Tahdottiin mieluummin saada norjalaisia kirjoja,
+joita ei ymmärretty. -- Jos Suomessa tahdottaisiin antaa lappalaisten
+lukea omaa äidinkieltään, niin se nyi kävisi hyvin helposti päinsä kun
+Inarin lappalaiset kaikki(?) ymmärtävät Orjas-lappia ja Utsjoen-Lapin
+murre on samaa. Mutta pieni Suomenmaa tahtoo kaiketi menettelyllään
+muutamien lappalaistensa suhteen näyttää, mitä tekisi, jos sillä olisi
+valta käsissä; että riistäisi valtansa alaisilta kansoilta heidän
+äidinkielensä. Sen sijaan, että pappi tai pari velvotettaisiin oppimaan
+lapin kieltä, pakotetaan koko seurakuntia osaamaan suomea, jotta
+voisivat vastaanottaa opetusta. -- Kuinka mukavasti lappalaiset kirjat
+saataisiin vaihetetuiksi suomalaisiin, joita Norjan 4-5 tuhatta
+suomalaista tarvitsisivat. Miksi suomalainen asutus Norjan-Lapissa
+niin suuresti lisääntyy? Sen tähden, ettei Suomen lappalaisilla ole
+yhteyttä meren kanssa, sillä meri on kuitenkin aina meri, jossa
+uiskentelee Sammon pirstaleita.
+
+Eilen 12 p:nä olimme aikoneet lähteä lappalaiseen tunturikylään ja
+olimme jo tilanneet kyydin sekä panettaneet heiniä kallokkaisiin
+j.n.e., kun vieraita tuli pihaan, Hansen, Durchman ja Tvede. Matka
+jätettiin sikseen. He olivat tuntureilla olleet vähällä menehtyä
+tavattomaan myrskyyn; lisäksi oli satanut vettä, joka oli kastellut
+heidät läpimäriksi. Yhteen kotvaan oli pyryttänyt niin että oli
+täytynyt seisoa pulkassa, sillä lumi lenteli vaan maata pitkin. Lopulta
+he olivat eksyneet toisistaan, niin että osa heistä jäi ilman opasta,
+niin ettei ollut muuta neuvona kun asettaa suunta tuulen ja
+pohjantähden mukaan, joka joskus pilkotti esiin. -- Syy revontuliin:
+hohtavat aamullakin. -- Ukkosta oli kuultu ja salamaa nähty 10 p:nä
+joulukuuta Utsjoen ja Inarin välillä.
+
+Talo ja tuli. [Tämä kappale suomeksi käsikirj:ssa. Tästä loppuun
+toisellaisella musteella, on mahdollisesti siis jonakin toisena päivänä
+kirjoitettu kuin edellinen.] Eivät tulleet kotaan yöksi, vaan tekivät
+tuonne talon vähän matkan päähän.
+
+Onpa matkatoverini saanut erinomaisen halun, tai mahdollisesti se on
+hänellä aina ollut, sekä sopivassa että sopimattomassa tilaisuudessa
+sekaantua puheeseeni. Viimein tulin Stockflethilla maininneeksi, että
+uskonpuhdistus perustui yksinomaan Raamatun oppiin. Ainakin
+tunnustuskirjat kokonaan perustuvat kirkkoisien dogmeihin, näin hän
+oitis oli valmis huomauttamaan. Onneksi olin lukenut Confessio
+Augustanan ja "Puolustuksen", jotka aina vetoovat Raamatun kohtiin. Hän
+vaikenikin, kun sanoin varmaan tietäväni, että ne perustuvat Raamattuun
+-- entä katkismukset? Samoin oli eräänä päivänä kysymys sanasta
+_nainen_, jonka sanoin merkitsevän vaimoa (naitua). Silloinkin hän
+Kalevalaan nojaten rupesi väittämään, että se myös merkitsee neitosta!
+Seuraavana päivänä hän sattui huomaamaan sanat _sata naista
+miehellistä_ ja huudahti voitonriemuisena: eikö siis tässä paikassa
+nainen merkitse vaimoakin, vaikka Lönnrot sanoo, ettei se koskaan
+merkitse muuta kuin tyttöä (naimatonta). Stockfleth purskahti nauruun,
+samoin minäkin, jolloin hän vasta lienee muistanut edellisenä päivänä
+juuri väittäneeni, että nainen merkitsi samaa, mitä hän nyt tahtoi
+todistaa.
+
+
+
+
+37.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                   Inari, 28 p:nä tammikuuta 1842.
+
+Perustuksena Venäjällä asuvain suomalaisten kansanheimojen kielten
+tutkimiselle on suomen ja lapin kieli välttämätön. Suomen kielessä ei
+ole sibilantteja [suhuäänteitä], jotka lapin kielellä on; lapista taas
+puuttuu vokaalit y, ö, mutta sillä on lisää suomeen nähden venäjän y
+(Inarin murteessa) ja sitäpaitsi ä:hän ja o:hon vivahtavia a:n
+toisintoja: _kalkam_ äännetään melkein kolkam, _rakis_ melkein kuin
+räkis. Lapissa on myös dualis, sitävastoin vie suomi voiton sijojen
+runsaudessa. Mutta mitä Suomi on tehnyt tämän kielitutkimuksen hyväksi?
+
+On melkein merkillistä, miten lappalaiset ovat omistaneet norjalaisten,
+suomalaisten ja venäläisten perusluonteen. -- Venäjän-Karjalan puku.
+-- Kaikki säilyttäneet vilkkauden, mutta Veuäjän-puoliset enimmin.
+
+
+
+
+38.
+
+Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä.
+
+
+                                   Inari. 3 ja 5 p:nä helmikuuta 1842.
+
+["Helsingfors Morgonblad" v. 1842, n:rot 36, 37.]
+
+
+I.
+
+Kuluneen lokakuun viime puoliskolla matkustin Kajaanista Ouluun, missä
+viivyin vähän yli viikon, tulin sieltä Kemin pappilaan, missä tapasin
+matkatoverini, Castrénin. Kun silloin ei rattailla eikä reellä päässyt
+kulkemaan, meidän täytyi viipyä siellä marraskuun 13:nteen päivään.
+Mainittuna päivänä läksimme sieltä ja olimme saman kuun 28:nteen
+päivään saakka ponnistelleet eteenpäin 240 virstaa Sallaan eli
+Kuolajärven-Lappiin, joksi seutua sanotaan, vaikka koko tässä
+seurakunnassa ei enää ole yhtään lappalaisia. Arkangelin
+kuvernementissa, Kuolan piirissä olevaan Akkalan kylään lasketaan
+Sallasta olevan 140 virstaa. Sinne olimme aikoneet matkustaa, mutta kun
+ainoastaan harvat tämän seudun rahvaasta olivat käyneet Akkalassa,
+olivat he keskenään päättäneet kiskoa meiltä kokonaista 50 ruplaa
+pankkiseteleitä. Meidän vielä ollessamme seudulla tapahtui, että useita
+Akkalan lappalaisia tuli Sallaan myymään poronsarvia, ja kun heidän
+40-50 poroansa tuli palaamaan ilman kuormia, aioimme käyttää hyväksemme
+tilaisuutta ja matkustaa heidän seurassaan. Alussa he sanoivat olevansa
+hyvin halukkaat ottamaan meidät mukaansa, mutta kun ne sallalaiset,
+jotka olivat toivoneet saavansa kyyditä meitä, kuulivat tämän, alkoivat
+he uskotella heitä, että meidät muka oli lähetetty opettamaan heitä
+lukemaan lappalaisia kirjoja y.m. sellaista. Siitä lappalaiset niin
+pelästyivät, että palasivat ottamatta meitä mukaansa, ja me valitsimme
+kiusalla toisen tien tänne Inariin. Sillä olimme kuitenkin joka
+tapauksessa aikoneet Kuolan-Lapista matkustaa tänne helmikuun
+keskivaiheilla tapaamaan pastori Stockflethia, jolle Kemistä siitä olin
+kirjoittanut. -- Sallassa viivyimme monta päivää, olimme siellä olomme
+aikana eräissä häissäkin, jotka pappi vietti naiden piikansa. Seudun
+väki on sekä tietämätöntä että tavoiltaan pilautunutta. Se lienee
+suureksi osaksi lappalaista syntyperää, vaikka nyt on omistanut
+äidinkielekseen suomen. Tähän asti heillä ei ole ollut kirkkoa eikä
+pappia lähempänä kuin 80:n virstan päässä, Kemijärvellä, minne he
+lisäksi vaivaloisen matkan vuoksi ani harvoin saattoivat tulla. Mutta
+nyt he ovat äsken saaneet sekä oman kirkon että papin; vaikuttakoon
+tämä vaan parannusta heissä. Rahvaan taikauskoa valaiskoon muun muassa
+seuraava kertomus lappalaisesta Udjuksesta. Udjus oli elänyt Sallassa
+50-60 vuotta sitten, ja hänestä kerrottiin tositapahtumana, jota ei
+kukaan näyttänyt epäilevän, että hän kerran, ollessaan toisen miehen
+kanssa kaukana kodistaan, oli yöllä nähnyt unta, että jotain
+erinomaista oli tapahtunut hänen kotonaan. Heti herättyään hän oli
+sanonut toverilleen, että hänen kiireimmiten oli lähteminen kotia, ja
+toveri päätti lähteä mukaan. He alkoivat heti kulkea halki metsän ja
+tulivat erään järven rannalle, missä ei ollut venettä, jolla olisivat
+voineet soutaa yli. Mutta tämä ei Udjukselle tehnyt mitään estettä,
+vaan hän kulki kuivin jaloin järven yli ja pyysi toveriaan tulemaan
+jäljessä, mutta tämä oli kuitenkin uponnut polviin asti veteen.
+Tultuaan kotia Udjus tapasi vaimonsa itkemässä; molemmat hänen
+tyttärensä olivat kuolleet ja haudassa. Silloin hän oli pyytänyt
+vaimoansa sytyttämään tulta, liekin yli hän itse oli asettunut
+hajareisin ja oli alkanut laulaa muutamia loitsurunoja; niin oli
+jatkanut jonkun aikaa, kunnes jonkunlaista ryömimistä ja rapinaa kuului
+oven takaa. Vaimo oli luullut sitä heidän koirakseen ja oli mennyt sitä
+sisään päästämään, mutta huomasi suureksi hämmästyksekseen, että se
+olikin heidän vanhempi tyttärensä, joka joku päivä sitten oli kuollut
+Kotvan sen jälkeen oli nuorempi tytär samoin tullut, eroa vaan se, että
+myyrät olivat kalunneet palan pois hänen poskestaan. Tämä tytär oli
+sitten paria päivää myöhemmin kuollut toisen kerran, mutta vanhempi
+sisar oli voinut hyvin ylösnousemisensa jälkeen ja päällepäätteeksi
+joutunut naimisiinkin. -- Tästäkin kertomuksesta saattaa päättää,
+kuinka pitkälle täkäläinen rahvas on ehtinyt valistuksessa. Tosin
+sellaisia kertomuksia kuulee toisillakin seuduilla maata, mutta enemmän
+pilan, kuin uskon esineenä.
+
+Jos nyt katsot Vaseniukseu Suomenmaan karttaan, on sinun helppo
+Sallasta eli Kuolajärveltä, jonka niminen tämä seutu on kartalla,
+seurata meitä tänne. Matkustimme ensin Kuolajoen ja Teniöjoen poikki ja
+tulimme Nousuun ja sieltä muutamien talojen kautta Lokkaan ja Korvaan.
+Tätä matkaa laskettiin olevan 20 peninkulmaa. Mutta on otettava
+huomioon, että lappalaiset laskevat peninkulmansa vähän lyhyemmiksi
+kuin mitä muualla maassa tehdään. Useimmat niistä eivät varmaankaan ole
+7-8 virstaa pitemmät. He sanovat peninkulmaa _hädnagullam'iksi_ (suom.
+peni[n]kulma), joka sana ilmoittaa etäisyyttä, jolta (tyyneellä säällä
+tai myötätuulella) voi kuulla koiran haukunnan. Korvan tilalla olimme
+puolitoista viikkoa, millä ajalla kelirikon vuoksi emme voineet
+matkustaa. Saimme siellä käytettäväksemme huoneen-tapaisen, missä
+muutamaa vuotta aikaisemmin oli elätetty kuutta revonpoikaa, jotka
+isännän oli onnistunut saada pyydetyiksi. Siinä oli kuitenkin avoin
+tulisija, missä valkea paloi puolen päivää. Sisässä huoneessa ei ollut
+mitään peltiä, vaan täytyi joka kerta kiivetä katolle tukkimaan
+savureikää. Tuskin kahta tuntia saattoi nähdä päivänvalolla -- tämänkin
+vaan kun oli selkeämpi päivä, muuten ei puoltatoista tuntia kauempaa.
+Ruokaa oli talossa runsaasti, teetä ja kahvia meillä oli itsellä, niin
+että yleensä voimme sangen hyvin. Viimein läksimme matkaan 23:ntena
+p:nä joulukuuta. Kyrön kylään Inarin seurakuntaa lasketaan Korvasta 130
+virstaa, eikä tällä taipaleella ole ainoatakaan asuttua paikkaa. Ensi
+yön nukuimme metsässä kahdesta tukista tehdyn nuotion ääressä.
+Sellaista nuotiota varten haetaan kuivia petäjiä, jotka pitkin
+pituuttaan asetetaan päälletysten jättämällä vähän rakoa niiden väliin.
+Sittenkuin halkaistuilla säleillä on saatu tuli niihin syttymään yhteen
+kohtaan, se pian leviää pitkin koko pituutta ja palaa näin aamuun asti,
+levittäen tasaista lämpöä ympärilleen 2-3 kyynärän etäisyyteen. Lumi
+luodaan sivulle tai poljetaan ennakolta niin hyvin siitä paikasta,
+missä hirret tulevat olemaan, kuin sivuilta, niin että nukkuvilla on
+mukava tila. Jos lunta on vahvalta, niin siitä tulee ikäänkuin
+katoton, lumiseinäinen huone, missä valkea palaa keskellä pitkin
+huoneen pituutta. Kylmälläkin ilmalla voi sellaisen nuotion ääressä
+nukkua vilua tuntematta: kahta paremmin se käy suojalla, kuten nyt oli.
+Tosin satoi vähän lunta, niin että minun pari kolme kertaa täytyi
+herätä ja ravistaa lumi pois, mutta joka tapauksessa seuraavana aamuna
+olin yhtä tarpeeksi levännyt kuin tavallisesti.
+
+
+II.
+
+Seuraavaksi yöksi, itse jouluaatoksi, tulimme pohjoispuolella
+Sompio-tunturia olevaan metsäkotaan, juuri siihen paikkaan, mistä
+Suomujoki saa alkunsa. Huoneessa oli puolen kyynärän levyinen aukko
+pitkin kattoa. Joulukynttilöiden asemesta sytytettiin kelpo valkea
+keskelle huonetta, aukon alle. Sen jälkeen keitettiin lihaa (useissa
+padoissa) ja syötiin, sitten keitettiin kahvia ja viimeksi teetä,
+ainakin neljään eri kertaan. Sillä paitsi kyytimiestämme, Korvan
+isäntää, oli 3-4 muuta miestä seurassamme matkalla; heitä kaikkia
+täytyi kestitä, eikä teekannumme vetänyt enempää kuin kuusi lasia
+kerrallaan. Eipä edes kermaa puuttunut, sillä muuan miehistä,
+Sodankylän kirkkoväärtti, joka myös oli mukana, oli kotona jäähdyttänyt
+maitoa jääksi, joka nyt sulatettiin ja käytettiin. Vaihteena tämä
+jouluaatto oli mielestäni sangen hupainen. Vasta myöhään puoliyön
+jälkeen nukuimme penkeille ja lattialle, jos sitä siksi voi sanoa, kun
+oli permantona heinätukkojen ja petäjänoksien peittämä paljas maa.
+Toinen seurue matkatovereitamme, noin 4-5 miestä, oli metsään lähelle
+kotaa tehnyt tulen, ja vietti sen ääressä yönsä, kota kun oli liian
+pieni meille kaikille. Sitä seuraavaksi yöksi tulimme Kyrön kylän
+Akujärven uutistaloon, ja sitä seuraava yö vietettiin lappalaistuvassa,
+mistä ei ollut enää kuin kaksi lyhyttä peninkulmaa Inarin kirkolle.
+Perille saavuimme kolmantena joulupäivänä hyvään aikaan. -- Kyrön
+kylästä Inariin (50 virstaa) oli hyvää porotietä, kun Kyröläiset
+edellisinä päivinä olivat kulkeneet kirkolle; mutta Korvan tilalta aina
+Kyröön saakka ei ollut ainoatakaan jälkeä, ja kun jokainen pulkka tässä
+painoi lunta hieman syvemmälle, niin pulkka lopulta solui 3-4 korttelin
+syvyisessä ojassa. Sen lisäksi vesi oli noussut jäillä ja soilla.
+paikoin niin korkealle, että pulkka melkein kellui siinä. Niin pian
+kuin oltiin tultu kuivemmille paikoille, pulkkaan syntyi jääkuori, joka
+vaikutti sen. ettei poro oikein jaksanut vetää pulkkaa, minkä vuoksi
+alituisesti täytyi raapia jäätä pois.
+
+Kun 1837 keväällä kävin Inarissa. oli siellä vaan kirkko ja joukko
+kurjia lappalaistupia. Nyt paikka on kokonaan muuttunut, sittenkuin se
+on saanut oman papin. Kirkko on maalattu punaiseksi: papilla on omia
+tarpeitaan varten viisihuoneinen asunto. Sitäpaitsi on toinen rakennus,
+missä on sali ja kaksi huonetta: tämä asunto on muistaakseni rakennettu
+pääasiallisesti kirkkoherraa varten, joka tosin asuu Utsjoella, mutta
+jonka välistä täytyy käydä tässäkin kappeliseurakunnassa. Ensi kesänä
+aiotaan rakentaa käräjä- ja tuomarintnpa, jota varten parhaillaan joka
+päivä hirsiä vedätetään. Älä ihmettele, että olen maininnut ja
+selittänyt tällaisia seikkoja kuin nämä rakennukset: muilla seuduin
+niitä ei ansaitsisi mainita, mutta täällä Lapissa! Kun jonkun aikaa on
+kieriskellyt savun keskellä lappalaiskodassa, niin silloin vasta
+tuntee, minkä arvoinen kunnollinen talo on, samoin kuin voitetun taudin
+jälkeen parhaiten nauttii terveydestä tai kuten aurinko, kun 18:ntena
+p:nä tammikuuta taas ensi kerran sen näimme, meistä tuntui niin
+ihmeellisen komealta, ettemme pitkään aikaan voineet kääntää silmiämme
+siitä. Olimme silloin tuntureilla Inarin ja Karasjoen välillä,
+paluumatkalla jälkimäisestä paikasta.
+
+Mutta olen unhottanut kertoa, että heti uuden vuoden ensi päivinä
+läksimme täältä 16 peninkulman päässä olevaan Karasjokeen, joka on
+luoteessa päin täältä Norjan-Lapissa. Siellä oleskeli Stockfleth
+rouvansa kanssa tarjoamassa seudulle papinhoitoa ja opettamassa
+rahvasta lukemaan tähän asti ilmestyneitä lappalaisia kirjojaan. Nämä
+ovat: koko Uusi testamentti {painettu 1840. 1152 sivua}; Mooseksen
+kirjat (otteittain) {1840, 360 s.}; rukouskirja {1840, 209 s.};
+aapinen: lyhykäinen käsikirja ja Lutherin vähä katkismus. [Lisäykset
+L:n kirjeestä Rabbelle (5.II.42).] Vaikka hän oli käyttänyt latinaista
+kirjaimistoa ja muodostanut kokonaista kymmenen uutta lapissa
+tarvittavaa kirjainmerkkiä, lappalaiset kuitenkin sangen helposti
+oppivat sisäluvun, muutamat yhdessä ainoassa päivässä. Opettamisessa
+hänellä oli apunaan kaksi lappalaista katekeettaa, ja itse hän oli
+tässä työssään uskomattoman innokas ja uuttera. Jumala armahtakoon
+sitä, joka ei velvollisuuttaan täytä, kuulin hänen usein kehotuksissaan
+sanovan lappalaisille, kun hän muutamain kanssa puhui norjaa, ja tämän
+sanantavan hän näyttää itse ennen muita muistavan. [Rabben saamasta
+kirjeestä, ks. seur.] Karasjoelta hän aikoi helmikuun 9:ntena p:nä
+pariksi kuukaudeksi matkustaa Kautokeinoon, ja näin jatkaen samaa
+tointansa kahden vuoden ajan matkustella läpi koko Norjan-Lapin. Teimme
+sen sopimuksen, että sitten meidän kummankin sanakirjatöiden vuoksi
+jonakin kesänä yhtyisimme Kajaanissa. Viimein Stockfleth aikoo
+väsyneenä matkoistaan asettua Kristianiaan, jonka yliopistoon hän
+jäänee lapin ja suomen kielten professoriksi. -- On merkillistä, miten
+suomalaiset vuosittain lisääntyvät Norjassa. Nykyään heitä siellä on 4
+tuhatta henkeä, mutta kuka tietää, kuinka lyhyessä ajassa tämä luku
+saattaa lisääntyä kaksinkertaiseksi. S:n luona viivyimme pari viikkoa,
+palasimme sitten tänne ja täältä matkustamme Venäjän-Lappiin ja sitten
+huhtikuussa Kuolaan. -- Kaksi viikkoa olemme nyt erään utsjokelaisen
+katekeetan avulla lukeneet lapin kieltä. Tässä kielessä on kolme
+päämurretta; ensimäistä puhuvat Norjan lappalaiset ja Utsjoen
+seurakunnan lappalaiset Suomessa, toista puhutaan Ruotsin-Lapissa sekä
+kolmatta Venäjän-Lapissa ja Inarin seurakunnassa Suomessa. Norjalaiset
+ja ruotsalaiset murteet ovat jotenkin tutkittuja ja vielä enemmän on
+niitä viljelemällä kehitetty, mutta Venäjän lappalaisten murretta
+sangen vähä. En tiedä, että tällä murteella olisi muuta kirjoitettu
+kuin "Isä meidän", joka on luettavana Sjögrenin muistiinpanoissa
+Kemin-Lapista. Sen tähden Rask sanoo kootuissa tutkimuksissaan (2:nen
+osa, Kööpenhamina 1836, sivu 340): "Det är i alt Fald höjligen att
+beklage, att Russerne have gjort saa litet för Sprogets (Venäjän lapin)
+Bearbejdelse". [= On joka suhteessa suuresti valitettavaa, että
+venäläiset ovat tehneet niin vähän kielen (Venäjän lapin)
+kehittämiseksi.] Milloinka päästänee niin pitkälle, että on
+kielioppeja, sanakirjoja ja lukukirjoja ainakin kaikista niistä
+kielistä, joita puhutaan Venäjän valtakunnan alueilla? Se olisi
+kuitenkin kaikelle muinaishistorialle ja vertaavalle kielitutkimukselle
+perin tärkeätä. -- Utsjoen murre on melkein aivan samaa kuin se, jota
+Stockfleth on käyttänyt, mutta Inarin murre eroaa siitä niin paljon,
+ettei rahvas täällä edes hyvin ymmärrä, mitä sille luetaan, vaikka se
+paitsi omaa kieltään kuitenkin on oppinut puhelemaan Utsjoen
+lappalaisten kanssa, niin että jokapäiväisessä puheessa toisiaan
+ymmärtävät. Huomenna (6 p:nä) olen aikonut muutamaksi viikoksi lähteä
+jonkun Inarin lappalaisen luo, paremmin kuin täällä pappilassa
+oppiakseni kieltä. Castrén matkusti toispäivänä tunturikylään 4-5
+peninkulman päähän täältä, ja häntä odotetaan tänään tai huomenna
+palaavaksi.
+
+
+
+
+39.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                 Inari, 5 p:nä helmikuuta 1842.
+
+Rakas veli!
+
+-- -- -- -- -- [Jouluaatosta, tulosta Inariin, käynnistä Karasjoella
+y.m. kerrottu monin paikoin samoilla lauseillakin, vaan yleensä
+lyhyemmin kuin edellisessä.]
+
+Tämän kuun loppupuolella matkustamme Venäjän lappalaisten luo ja
+tulemme huhtikuun loppupuolella Kuolaan, missä odotan kirjettä Sinulta.
+Miten sananlaskujen painattaminen edistyy? "Suomi"-aikakauskirjaa
+varten en nyt lähetä mitään, mutta kylläkin Kuolasta, missä toivon
+saavani paremmin aikaa. Sitäpaitsi olen kirjoittanut tutkimuksen
+lapin verbeistä, niiden alkuperästä, murteis-erilaisuuksista ja
+vertaamisesta suomeen; tämän tutkimuksen olen aikonut antaa
+Tiedeseuralle ja olen Kuolasta lähettävä senkin, jos sellainen tutkimus
+sille voi kelvata, mistä tilaisuuden tarjoutuessa voisit kysyä
+Schultenin mielipidettä. -- Ole hyvä ja anna myötäseuraava kirje
+Grotille. Voit lukea sen hänen luonaan, jos siinä muutamista seikoista
+olisin kirjoittanut hieman laveammin kuin näissä Sinulle
+lähettämissäni riveissä. Sano paljo terveisiä omaisillesi ja
+vie myöskin kunnioittava tervehdykseni kenraalitirehtörille.
+Fahlanderillekin Sinun tulee sanoa oikein paljo terveisiä. Miten hän
+nyt voi mielettömine elintapoineen?
+
+
+
+
+40.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                      Kuola, 28 p:nä [1842].
+
+Erään kauppiaan luo, joka hiljan on ottanut itselleen vaimon
+Kieretistä, ja jonka nuorikko heti saavuttuaan uuteen kotiin oli saanut
+tuiman nivelkolotuksen, minua pyydettiin tautia parantamaan. Kävin
+siellä viikon päivät, useimpina päivinä kaksi kertaa, kun näet aina
+oltiin niin kohteliaita, että pyydettiin minut "tsajulle" tai kahville.
+Mutta kun tämä kuitenkin vei minulta liian paljon aikaa, ja he sitä
+paitsi olivat käyttäneet toistakin lääkäriä, nimittäin neitsyt Mariaa,
+jonka papit juhlakulkueessa olivat saapuville kantaneet, niin lakkasin
+käymästä niin usein. Eräänä päivänä en ollenkaan käynyt, ja muina
+päivinä kerran. Tuumittiin, että luultavasti olin suuttunut heihin --
+ja sen tähden minun taas täytyi ruveta käymään useammin. -- Neitsyt
+Mariaa pidettiin talossa 4-5 päivää, ja alituisesti hänen edessään
+paloi kynttilä. Eilen 27 p:nä hänet saatettiin takaisin kirkkoon, ja
+hänelle oli, kuten oletan, annettu useita lahjoja. Mutta kun neitsyt
+Maria ei tehnyt hänelle mitään lääkkeitä, pidettiin tärkeänä että minä
+sen ohella kävin siellä koko ajan. Toiseen taloon, viskaalille, minua
+pyydettiin tulemaan hänen tytärtään katsomaan. Kieltäydyin menemästä,
+minkä vuoksi pian keksittiin se temppu, että minut eräänä iltana
+pyydettiin teelle taloon. Sitten kävin siellä jonkun kerran, mutta
+lakkasin, kun käyntini olivat tehottomat; tämä selitettiin siten, että
+olin suuttunut jostakin. Edellä mainitun vaimon (kierettiläisen) tauti
+tahdottiin kaikin mokomin johtaa noitumisesta, kun hänellä Kieretisaä
+oli ollut monta kosijaa, mutta oli mennyt vaimoksi Kuolan miehelle;
+ainoastaan yksi -- kaznatshein [= "räntmästarin", rahastonhoitajan]
+rouva -- oli samaa mieltä kuin minä, että tauti johtui kovasta
+vilustumisesta. Mutta olihan minulla niin lämmin koko matkalla
+tänne, sanoi nuori vaimo, mitenkä siis saatoin vilustua?
+
+Asuinolot ikävät: kaksi huonetta, joissa lapset alituisesti
+juoksentelevat; sitä paitsi koko talon väki siellä juo teetänsä kaksi
+kertaa päivässä. Kello 9 tai 10 saa ensi kerran teetä, kello 1-3
+päivällistä, kello 6-8 toisen kerran teetä, 8-10 illallista; -- kahvia
+varojen ja tilaisuuden mukaan. -- Meidän ensimäistä varastoamme emäntä
+nautitsi ja tarjoili, kunnes se loppui, eikä täältä tätä nykyä saa
+kahvia. Kuten muissakin pikkukaupungeissa ihmiset täälläkin elävät
+epäsovussa: gorodnitshij, munkki, vanhempi sosjedateli ja postinhoitaja
+muodostavat yhden seurapiirin; ispravnikka, tamozhnik, utshiteli,
+sudja [= maalais-poliisipäällikkö, tullinhoitaja, opettaja, tuomari]
+j.n.e. toisen. -- Paras mies tuntuu ispravnikka olevan. Tohtori ylpeä?
+Gorodnitshij kopea. -- Muuan sudjan sihteeri joutui arestiin ja
+alennettiin pisateliksi [kirjuriksi].
+
+
+
+
+41.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                            Kildin, 2 p:nä huhtikuuta [1842].
+                            [Kuola, huhtikuussa 1842].
+
+Kildin kahden peninkulman päässä Kuolasta. -- Sama kieli kuin
+Maaselässä, Lävoserossa, Semiostrovissa. Notoserossa, Synjelissä
+[toisinaan: Syngel. Genetz'illä: Songel (lapiksi: Sunjel)],
+Muotkassa, Petsingassa, Paatsjoella on eri murre. -- Sijaitsee
+ylänteiden välillä. Noin 10, 12, 15 perhekuntaa, joista viisi asuu
+puutuvissa; näissä on kussakin erityinen koppi oli karsina kattiloita
+sekä juomavettä varten. [Tästä eteenpäin nähtävästi Kuolassa
+kirjoitettu, ehkä eri kerroilla.] Tämän erottaa hirsi lattiasta, jona
+on hirsipalkkeja, mutta karsinassa ei ole lattiaa, 2, 3, 4 ikkunaa,
+matalat penkit, niin että selkä kärsii pahanpäiväisesti, kun
+niillä istuu. -- Yöllä tuli sana, että kuvernööri aikoi tulla Kuolaan,
+minkä vuoksi Kildinin porot oli lähetettävä vastaan Kiitsaan. Toisilla
+vietiin kuolalaisten väkeä ja kalanpyydyksiä merelle, kun Kuolanlahti,
+mikä harvoin tapahtuu, maaliskuun keskivaiheilla sai päähänsä jäätyä.
+-- Ainoastaan lapsia jätettiin kotia, minkä vuoksi palasimme. Parista
+kolmesta kalasta meiltä vaadittiin maksua rupla, ja kuitenkin meidän
+leivästä jäi heille vähän tähteitä. Ensin meidän oli vaikea saada
+yömajaa, mikä osaksi johtui siitä, että paljo kuolalaisia
+kalastajia oli majoittaunut mökkeihin. -- Matka Kuolasta tapahtui
+siten, että joki jäi vasemmalle. -- Oli silloin jo pimeä tuntureilla,
+kun poroni, joka kulki takimaisena, läksi toiseen suuntaan kulkemaan.
+Vasta hyvän ajan päästä huomasin sen. Suurta hätää minulla ei ollut,
+sillä yö ei ollut kylmä, ja joka tapauksessa minun olisi pitänyt osata
+joelle. Kuitenkin huusin, ja toiset, jotka olivat kuulleet huutoni,
+olivat pysähtyneet. He sanoivat vastanneensakkin, mutta vastatuulelta
+en ollut kuullut mitään, vaan luulin olevani yksikseni hylättynä,
+ehkäpä koko yöksi, sillä vaikka he olisivatkin alkaneet minua etsiä, ei
+jälkiä olisi näkynyt tuntureilla, missä mättäät ja muut paikat olivat
+paljaat ja missä muissa paikoin oli kova hanki. Päälle päätteeksi satoi
+lunta. -- Jos tämä olisi sattunut esim. Synjelin ja Kuolan välillä,
+niin hätäni kenties olisi ollut suurempi, mutta nyt nousin ylös
+pulkasta, käänsin poron ja koetin, pitäen sen turpaa maata vasten,
+johtaa sitä takaisin siihen paikkaan, mistä se oli poikennut pois --
+niin hyvin kuin tämä pimeässä ja kovalla tunturilla saattoi tapahtua.
+Viimein se onnistuikin, ja saatuani poron oikealle tielle, pääsin
+helposti toisten luo. Nämä olivat odottaneet ja huudoilla ilmaisseet,
+missä olivat, vaikka siitä en mitään tietänyt, kun en ollut kuullut
+huutoa.
+
+Kaikki kildinalaiset, paitsi lapset, puhuvat venättäkin ja kuolalaisten
+vakuutuksien mukaan muutamat niin hyvin, ettei heitä voi erottaa
+synnynnäisistä venäläisistä, -- mikä ei ole kummallista, kun näitä
+pitkin talvea melkein joka päivä tapaa Kuolassa. -- Muuan henkilö, joka
+oli oleskellut syrjäänien parissa, sanoi näiden ulkoapäin olevan
+suuresti lappalaisten näköisiä, mutta että samojeedit ulkomuodoltaan
+muistuttavat inkeriläisiä talonpoikia, -- muita suomalaisia hän ei
+ollut nähnyt. -- Inarin murre tuntuu kaikista muista olevan
+omintakeisinta, kun näet ne Venäjän lappalaismurteet, joita tähän asti
+olemme kuulleet, lähentelevät norjalaista murretta ja Utsjoen lappia.
+-- Sen verta on varmaa, että jos olisi -- -- -- [Jäänyt kesken.]
+
+Tinaamattomat kupari- jopa rautakattilatkin.
+
+Lakkiaan lappalainen usein pitää riippumassa niskassa, pakkasellakin.
+
+Syngelistä oli muuan vaimokin liittynyt matkaseurueeseen vieden lasta
+Kuolaan ristittäväksi. Ilman mitään "pidätysporoa" hän lapsi sylissä
+ajoi jyrkimmistäkin mäistä sangen hyvin alas.
+
+Kamala kortteeri Kuolassa. Meillä on kaksi kamaria, joista toista
+lämmitetään. Kaksi poikanulikkaa juoksentelee alinomaa sisällä
+hypistellen kaikkea, mitä käsiinsä saavat; heidän äitinsä puhuu ja
+huutaa niin, että korvia todella pakottaa. Viidestä naulasta kahvia
+lienemme juoneet viisitoista kertaa, eikä toista ole Kuolassa
+ostettavissa, niin että nyt olemme vallan ilman. -- Talonväen tavaroita
+on sangen paljo meidän huoneessa, jota sen tähden alati käytetään
+varastohuoneena. -- Joka päivä täytyy heidän kanssaan riidellä pellin
+sulkemisesta, ja kuitenkin he sen sulkevat niin että saa häkää. Kylminä
+aikoina saa aamuisin kauan aikaa kärsiä vilua, sillä joskus ei tehdä
+valkeata ennen kello 10:tä tai 11:ta. Samoin harvoin saa teetä kello 8,
+vaan se välistä lykkäytyy kello 11:en.
+
+Kuola on pieni kaupunki vähän ylempänä Kuolan- ja Tuulomajokien
+yhtymäpaikkaa. Europan-Venäjän pohjoisin kaupunki? Nauriita kasvaa
+suuria, ja perunoita on muutamilla kananmunaa suurempia (ispravnikalla)
+-- muuta vihantaa ei ole, heiniä vaan joen rannoilla. Lehmiä, lampaita,
+koiria, joilla kuljetetaan vettä ja halkoja -- usein suuret kuormat,
+mutta mies auttaa mäissä. -- Ylt'ympäri vuoria, korkeita. --
+Vallassäädyn seurapiiri: tohtori, gorodnitshij, sudja, ispravnikka,
+sosjedateli (2), utshiteli, podporytshik [aliluutnantti], tamozhnik,
+strjäptshij [viskaali], ljesnik [metsäherra], kaznatshej,
+postinjohtaja. -- Ensin, ankara tarkastus, mutta ei ollut muuta
+vaarallista tavaraa kuin aljettu sikarilaatikko. Sen vähäisen määrän
+väkevää, joka meillä vielä oli jäljellä viimeisellä kyytivalillä,
+annoimme nim. lappalaisten juoda -- tai oikeammin, he piilottivat sen
+lumeen, sillä näyttivät pelänneen, että oli kielletty vatsassaankin
+viemästä viinaa Kuolaan. -- Joka päivä kekkerit, aina seuraavana aamuna
+päänsärkyä. -- Pelataan. -- Päivälliset kello 3. Kalapiiraita 3-4 eri
+lajia. Lihaa, liemiruokia. Leivoksia. Pari tuntia pöydän ääressä. --
+Sitten sauna 3;sta kopeekasta. -- Kahvia. Teetä. Liköörejä ja nalifkoja
+sekä viinaa ynnä lihaa tai kalapiirakkaa pöydällä illaksi. --
+Pelinimitykset helpot oppia. Kuitenkin välistä erehdyin pahasti, kuten
+esim. kerran saneessani, että minulla oli ruutupeli, vaikka olikin
+patapeli, minulla kun näet oli vaan 7 pataa ja yksi huono ruutu
+pakassa. Vaikka erehdys oli niin ilmeinen, ei minun sallittu sitä
+korjata, vaan täytyi antaa kolmet sakot, jotka sitten kuitenkin
+supistettiin yhteen ainoaan. Tämän johdosta strjäptshij luuli, etten
+enää ollut lääkärikäynneillä hänen tyttärensä luona, kun muka olin
+siitä suuttunut. -- Totia ei tarjottu useimmissa paikoin, luultavasti
+rommin puutteen vuoksi. Tupakankin puute on ilmeinen. -- Tohtori osasi
+latinaa ja vähän saksaakin, gorodnitshij saksaa, utshitel hyvin vähän
+kumpaakin; sitäpaitsi muuan merikapteeni puhui norjaa ja lisäksi Ilja
+Romanovitsh. -- Minkä vuoksi olemme täällä. -- Monet ovat vaivanneet
+minua parannuskäynneillä. Toisten luona olen käynyt, toisten luona en.
+
+Lotinapellossa, Vytegrassa, ja Bjelozersk'issa, 3-4 sataa henkeä
+kussakin puhuu tshuudin l. vepsänkieltä.
+
+Joseph Boguslavl. Mesenin kihlakunnassa on syrjäänejä Olemskoin
+volostissa Vashka-joen varsilla kolmen sadan virstan päässä Mesenistä;
+Pytshkoin volostissa, 500 v.; Izhma-slobodassa tuhat (tai 900) v.
+Olemskoissa 150 sielua, Pytshkassa, 200-250, Izhmassa, 1000-2000.
+Vashka-joki laskee Meseniin. -- Izhma on Tsiljmassa (kylmä).
+[Tarkoittanee nimen mahdollista johtumista suomalaisesta sanasta
+kylmä] -- Kaikki lähellä Vologdan rajaa. --
+
+       *       *       *       *       *
+
+Inarissa muutin pappilasta viikoksi erääseen lappalaismökkiin 3/4.
+Forster oli mukanani ja viimeisinä päivinä Schröderkin, niin että
+meillä oli jotenkin ahdasta, varsinkin kun, paitsi meitä ja itse
+talonväkeä, joita oli kokonaista viisi täysikasvuista henkilöä,
+lampaitakin siihen oli majoitettu. Talvityö on lappalaisilla sangen
+helppoa. Miesten työ näyttää pääasiallisesti olevan siinä, että ostavat
+poroja, keittävät ruokaa ja välistä menevät kappaleen matkaa metsään
+poroja siirtämään. Naiset kehräävät, kutovat, valmistavat nahkoja,
+ompelevat ja kuljettavat puita metsästä, sekä menevät poroja
+siirtämään, milloin miehet eivät sitä viitsi tehdä. -- Pari kertaa
+syötiin, ensimäinen kerta kello 9 tai 10, toinen kerta illalla; tämä on
+pääateria. Lihaa ja kalaa sekä lientä, tehtyä ryyneistä, jauhoista tai
+petäjän sisäkuoresta.
+
+Inarin lapin äänteet ovat vaikeita. Forsterin kieli taipui
+keskustelussa paremmin kuin minun, esim. lausuessaan sanaa _akshu_,
+jolloin saksalainen sch-äänne näyttää olevan hänellä apuna, samoin
+sanassa _kuuhoeil_, laitos, johon kehruukset ripustetaan värttinällä
+kehrättäessä. Vaikeimpia äänteitä on d, joka kuitenkin Inarissakin
+tuntuu yksinkertaistuvan t:ksi, esim. infinitiivin lopussa. --
+Inarin pappilassa meillä oli katekeetta Utsjoelta, mutta minä en
+olisi tahtonut olla hänen sijassaan, sillä me ahdistimme häntä
+kysymyksillämme vuorotellen, että hän välistä luuli tulevansa vallan
+päästään pyörälle. Ääntämisen oppimista varten luin ensin hänen
+kanssaan koko Piplian-historian ja aloitin sitten Renv[allin]
+sanakirjaa, saadakseni siinä oleville suomalaisille sanoille
+lappalaiset vastineet, mutta en ehtinyt siinä kahta kirjainta
+kauemmaksi päästä. Mutta Aulivuolen [nimi kirjoitettu kahdella tavalla]
+äijällä ja muilla sain, paitsi kieliopillisia seikkoja, Mat[euksen] 5,
+6 ja 7 luvun Inarin murteelle käännetyiksi, sitäpaitsi joukon
+suomalaisia sananlaskuja ja muita puhetapoja. Ukko Haulivuoli [nimi
+kirjoitettu kahdella tavalla] tottui lopulla melkoisesti taivuttamaan
+lappalaisia verbejä ja nomineja, mutta piti sitä jotenkin rasittavana.
+
+
+
+
+42.
+
+Akademikko Sjögrenille.
+
+
+                                    Kuola, 23 p:nä maaliskuuta 1842.
+                                    Kuola, 4 p:nä huhtikuuta 1842.
+
+Arvoisa Herra Kolleegineuvos!
+
+Matkastamme Inariin ja Stockflethin luo Norjaan lienee maist. Castrén
+kirjoittanut, mitä siitä voisi olla sanottavaa. Inarissa viivyimme
+vielä pari viikkoa sen jälkeen kun hän kirjoitti kirjeensä Teille,
+Sieltä matkustimme Paatsjoen ja Sönnikylän (Syngel) kautta Kuolaan,
+missä nyt muutaman viikon olemme oleskelleet opiskellen venättä, jota
+taitamatta Venäjän-Lapissa ei ole helppo tulla toimeen. Käväisimme
+täältä lähimmässä lappalaiskylässä, Kildinissa, mutta emme siellä
+viipyneet kauan, kun sikäläiset lappalaiset tuntuvat olevan läheisen
+Kuolan hemmoittelemia, ja sitä paitsi vakuuttivat puhuvansa vallan
+samaa murretta mitä puhutaan Maaselässä (Imandran pohjoispäässä), minne
+nyt parin päivän kuluttua olemme aikoneet matkustaa. Syngelin ja
+Kildinin lappalaisten yhtäpitävien tiedonantojen mukaan Muotkan,
+Petsamon, Paatsjoen, Näytämön, Syngelin ja Notoseron lappalaiset
+puhuvat samaa murretta, huomaamatta itse mitään erilaisuutta, mutta
+toista yhteistä murretta puhuvat Kildinin, Voronesjkin, Lävoserskin,
+Semiostrofskin ja Maaselän pogostain lappalaiset. Jokostrofskin ja
+Akkalon eli Babinskin kielestä en tähän asti ole saanut muuta tietoa
+kuin että se eroaa Maaselän ja Kildinin kielestä; luultavasti se
+liittyy edelliseen murteeseen. Vielä vähemmän tiedän Turjan
+lappalaisten kielestä; liekköhän Venäjän lapin kolmas murre vai
+liittyneekö jompaankumpaan edellisistä. Mitä lapin murteisiin tulee,
+olon tätä nykyä saanut sen vakaumuksen, etteivät ne eroa toisistaan
+niin suuresti kuin Rask on kuvitellut. Jos olisi oikein perehtynyt
+johonkin murteeseen, voisi lyhyessä ajassa oppia toisen murteen
+omituisuudet ja sangen helposti tulla toimeen. Mitä olimme
+oppineet Norjan lappia, sillä saatoimme sekä Kildinissa että Syngelissä
+helpommissa asioissa tulla toimeen, ja meidän olisi ollut kahta
+helpompi, jos olisimme olleet oikein perehtyneet Norjan lappiin. Tuiki
+tärkeätä olisi suomalaisen kieliryhmän tutkimiselle se, että saataisiin
+Venäjän lapin murteet tarkoin tutkituiksi. Mutta siihen vaadittaisiin
+monivuotista työtä suomalaiseltakin, joka äidinkielensä vuoksi paremmin
+sopisi sellaisen tutkimuksen suorittamiseen kuin kukaan muu. Inarinkin
+murre vaatisi sellaista tutkiskelua, jos yleistä lapin kielioppia ja
+yleistä lapin sanakirjaa vastedes toivotaan aikaansaatavan.
+
+Täältä matkustamme nyt Maaselkään, viivymme siellä jonkun viikon ja
+samoin Jokostrovissa tai myöskin Babinskassa. Sen jälkeen olemme
+aikoneet viimeisellä kelillä lähteä Oniegaan tapaamaan arkimandritta
+Venjaminia ja tutustumaan hänen samojeedilaisiin teoksiinsa.
+
+Jos suinkin käy päinsä, pyydän nöyrimmästi Teitä Oniegaan lähettämään
+minulle jonkun kunnollisen venäläisen sanakirjan, mieluimmin sellaisen,
+missä johdannaiset ja yhdyssanat ovat mainittuina perussanojen ohella
+ja sanojen korko on merkittynä. En sentään haluaisi ranskalaisella,
+vaan saksalaisella tai latinaisella käännöksellä tai ainoastaan
+venäläisillä selityksillä varustettua. Sitä paitsi pyytäisin saada
+hyvän venäjän kieliopin ja jonkun kokoelman venäläisiä kansanlauluja.
+Pyytäisin vielä lisäksi, että Te suostuisitte vastaiseksi suorittamaan
+niistä maksun, sillä en edeltä voi tietää hintaa.
+
+Täydellä kunnioituksella on minun kunnia edelleen olla
+
+                                                   Teidän
+                                              nöyrin palvelijanne
+                                                 Elias Lönnrot.
+
+Jos Mateuksen evankeliumin syrjääniläinen käännös on saatavissa, pyydän
+sitäkin lähettämään Oniegaan. Karjalaista käännöstä, josta Gottlund
+Otavan II:ssa osassa antaa näytteitä, ei enää liene kirjakaupassa
+saatavissa.
+
+                                                      Lnr.
+
+
+
+
+43.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                  Kuola, 5 p:nä huhtikuuta [1842].
+
+Tänään tuli tuo karjalainen eukko ja kysyi, emmekö aikoneet ennen
+lähtöämme pitää Kuolan yleisölle vastakemuja; sanoi kuulleensa Kuolan
+herrain ihmetelleen, ettemme me olleet heitä koskaan kekkereihin
+pyytäneet, ja lisäsi, että emäntämme kyllä pitäisi huolta
+kestityksestä. Selitin ettemme aikoneet sitä tehdä, mutta että Kuolan
+herrat, jos halusivat, voivat saada vastakestityksensä Suomessa.
+Muuten luulen että koko kekkeri-tuuma oli enemmän emäntämme omaa
+keksintöä; toivoi näet siten saavansa tilaisuuden nylkeä meiltä
+lisämaksua, mihin hän koko täällä-olomme aikana oli osottanut suurta
+taipumusta. Vaatteidemme pesusta hän meiltä kiskoi yli varsinaisen
+maksun lähes 2 ruplaa, milloin milläkin nimellä, muka korjauspalkkiona,
+nappien ja nauhojen ompelemisesta sekä niiden ostamisesta. Kun
+vaatteet meille pestyinä tuotiin, ei voinut nähdä muuta kuin että neljä
+huonoa kilpikonnankuori-nappia oli ommeltu niihin, mutta sitä vastoin
+oli useita nauhoja revitty pois pesossa tai tahallaan jäljestäpäin. --
+Asuessani vuonna 1837 Filip Petrovitshin luona, vaihdoin emännän
+pyynnöstä hänen kanssaan saksia. Ne sakset, jotka häneltä sain, olivat
+kuitenkin luultavasti paremmat, sillä olen yhä sen jälkeen matkoilla
+käyttänyt niitä paperi- ja muunlaisina saksina, piipunperkaimena,
+tulipihteinä ja kynsiatuloina, eivätkä ne vieläkään ole kelvottomiksi
+käyneet. Sen vuoksi eräänä päivänä, kun sama emäntä oli meillä, näytin
+hänelle hänen entistä työkapinettaan ja kysyin, tunsiko hän sen. Hän
+ihmetteli, että minulla vielä oli tallessa samat sakset. Ja kun oletin,
+että hänen minulta saamansa sakset jo olivat pilalle kuluneet -- sillä
+olin v. 1836 Kuusamon joulumarkkinoilla ne ostanut, joten ne eivät
+voineet olla parasta lajia -- lahjoitin hänelle uuden uutukaiset, viime
+talvena Karasjoella ostamani sakset. Nykyinen emäntämme oli saapuvilla
+ja hänelle tuli hirveä hätä siitä, etten ollut hänelle tai hänen
+tyttärelleen mitään lahjoittanut. Selitin, että ensi kerralla, kun
+tulen Kuolaan, saatoin sen tehdä. -- Eräänä päivänä minulle muuan
+kauppias lähetti palan kanverttia, jotta siitä olisin tehnyt, kuten
+tavallisesti pyydettiin, voidetta hänen vaimonsa luuvalon vaivaamalle
+jalalle. -- Kun emäntämme näki tuon palan, hän pyysi minua antamaan
+siitä hänelle palasen ja rupesi hyvin itsepäiseksi, kun kieltäydyin.
+Kun sanoin, että se olisi varkautta ja suuri synti, hän ei ollenkaan
+tahtonut sitä ymmärtää -- varma selitys siihen, minne meidän kahvimme
+oli joutunut.
+
+
+
+
+44.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                         Kemi, 2/14 toukokuuta, 1842.
+
+Rakas veli!
+
+Kiitos tervetulleesta kirjeestäsi, jonka Kuolaan saavuttuani sain, ja
+joka on ainoa, minkä Suomesta olen saanut aina sen jälkeen kuin sieltä
+viime syksynä läksin, jos jätän lukuunottamatta muutamat t:ri
+Ehrströmiltä ja varatuomari Cajanukselta Inariin tulleet terveiset.
+Kirjeesi oli päivätty 26 p:nä tammikuuta, ja aina siitä perin en ole
+mitään saanut tietää Helsingistä tai Kajaanista, Luultavasti
+olisimme Kuolaan saaneet tietoja, mutta kun eräs Sjögrenin kirje
+neuvoi meitä lähtemään arkimandritta Venjaminin luo Oniegaan
+samojeedin-opintojamme varten, tulimme ennen aikojamme lähteneiksi
+Kuolasta -- kirjeiden puolesta ennen, ei suinkaan muun. -- Lähtiessämme
+annoimme Kuolan postinhoitajalle toimeksi lähettää kaikki meille
+saapuvat kirjeet Oniegaan. mutta kelirikon ja muun vuoksi emme itse ole
+tulleet kauemmaksi kuin Kemiin. Mielikarvaudella olemme täällä
+katselleet kutakin tämän kautta matkustavaa postia, jossa hyvin on
+voinut olla meille kirjeitä, mutta josta emme kuitenkaan niitä ole
+saaneet, emme edes vilahdukselta nähneet. Sitäpaitsi olemme täällä
+kuulleet, että arkimandritta Venjamin nykyään oleskelee Arkangelissa,
+jonne siis muutaman päivän kuluttua täältä meritse lähdemme. Emmekä
+siis edes Oniegasta voi saada kirjeitämme postista, ellemme saa niitä
+Arkangeliin. Arkangelissa tulemme viipymään niin kauan, että sinne
+voimme saada kirjeen Helsingistä vastaukseksi tänä päivänä
+kirjoittamaamme kirjeeseen. Pyydän siis että muistaisit minua
+muutamilla riveillä ja sitäpaitsi kirjeeseen sulkisit 2-3 sataa ruplaa
+pankkiseteleitä, jotka matkan jatkamista varten lienevät tarpeen.
+Jos Suomen lehdissä on joitakin mieltäkiinnittäviä, Suomea,
+sanomalehtikiistoja y.m. koskevia kirjoituksia, niin voisit sulkea
+kirjekuoreen sellaisia numeroita, jos niitä erityisesti on saatavissa;
+niiden painosta lisääntyneet postikulut eivät kuitenkaan merkitse
+mitään verrattuina meidän ikäväämme saada kaikenlaisia tietoja
+kotimaasta. Liitän tähän "Suomi"-kirjaa varten kirjoituksen _Bidrag
+till Finsha Språkets Grammatik_ [Lisiä suomen kielioppiin]; toisesta
+pitkähköstä kirjoituksesta: Resan ifrän Kola tili Kom [Matka Kuolasta
+Kemiin (= n:o 45 tässä osassa)] voit itse valita, mitä katsot
+mainittuun aikakauskirjaan sopivan. Ellei siitä sovi ottaa mitään,
+niin kaiketi Arkangelista lähetän jotakin muuta, ja mainitun
+matkakertomuksen voit siinä tapauksessa pitää omana varanasi. --
+Castrén on jotakin samantapaista kirjoitellessaan tullut kipeäksi.
+Ainakin hänellä on peräpukamia, ehkäpä sitäpaitsi hieman keripukin
+tapaistakin, sillä hän ei viiteen vuorokauteen ole syönyt juuri mitään;
+on kuitenkin välistä jalkeilla ja näyttää haluavan happamia ruokia.
+Minulla on kuitenkin hyvä syy toivoa, että tämä pahoinvointi pian on
+menevä ohi. Oma terveyteni on, Jumalan kiitos, ollut sangen hyvä koko
+ajan. Ilmoita minulle niinikään Arkangeliin, kuinka pitkälle Venäjän
+Historian painatus on edistynyt; olenhan velkapää toimittamaan sen
+Mehiläisen tilaajille. Tiedät, missä sisareni siellä Helsingissä elää;
+anna hänelle siis jotakin kannatusta minun laskuuni, hän lienee kyllä
+sen tarpeessa, kunnes lapset tulevat hieman vanhemmiksi. Postitunti
+kieltää minua jatkamasta tätä kirjettä muulla kuin pyytämällä sanomaan
+paljon terveisiä asianomaisille.
+
+                                                      Tuus
+                                                  Elias Lönnrot.
+
+Arkangelista aikoinani ilmoitan Sinulle, minne sieltä käännymme.
+
+
+
+
+45.
+
+Kuolasta Kemiin,
+
+Matkakirje.
+
+
+["Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning", v. 1854, n:o 2.
+Käsikirjoituksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.]
+
+                                   Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842.
+
+Oltuamme aamupäivällä viidellä tai kuudella asianmukaisella
+jäähyväiskäynnillä, sen jälkeen syötyämme päivällistä ispravnikka Ivan
+Wasiljevitsh Latysheffillä, maksettuamme emännälle ja pantuamme
+matkalaukkuihin jäljellä olevat tavaramme, olimme noin 6:n aikaan
+iltapuolella huhtikuun 7:ntenä päivänä valmiit matkalle lähtemään.
+Useat tuttavistamme olivat luonamme viimeiseen jäähyväishetkeen asti ja
+muutamat saattoivat meitä vielä päälle päätteeksi pari virstaa
+Kuolajokea pitkin. Myöhään illalla, kun väki jo oli pannut maata,
+saavuimme perille ensimäiseen kievaripaikkaan, Kiitsaan (lapin
+kielellä: Tjetjam), minne Kuolasta lasketaan matkaa 30 virstaa. Mitä
+ankarimmasta pakkasesta huolimatta oli joukko ihmisiä sijoittaunut
+mäelle, ja kaikki näyttivät raskaasti nukkuvan, sillä ei yksikään pää
+liikahtanut meidän saapuessamme. Sisällä tuvassa makasi toisia
+lattialla ja penkeillä, niin tiheästi yhteensullottuina kuin suinkin.
+Oli koko työ ponnistellessa perille siihen kohtaan penkkiä, johon
+isäntä meitä varten raivasi tilaa. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa
+ja saavuimme vasta 22 virstaa kuljettuamme Voronjerutshefskaja
+(lapiksi Angisvaar) nimiseen kievaripaikkaan, ja sitten samoin
+22:n virstan pituisen matkan jälkeen Maaselän kylään (lap.
+Maase siit). Tänne olimme aikoneet jäädä pitemmäksi aikaa lähemmin
+tutustuaksemme siihen Venäjän lapin murteeseen, jota täkäläinen rahvas
+puhuu, mutta kaksi seikkaa estikin meitä toteuttamasta aijettamme.
+Ensiksi kaikki tuvat olivat täpösen täynnä väkeä, joka matkusti
+merelle, niin että tässä hälinässä oli mahdotonta mitään tehdä, ja
+toiseksi oli paljoa vaikeampaa täällä tulla puheessa toimeen
+lappalaisten kanssa kuin olimme aavistaneet. Tämän lisäksi ilma äkkiä
+muuttui kovasta pakkasesta hyvin suojaksi, niin että päälle päätteeksi
+aloimme pelätä kelirikkoa, varsinkin kun sitä ennen olimme aikoneet
+päästä perille Oniegan kaupunkiin, minne meillä vielä oli matkaa noin
+700 virstaa. Sen tähden emme Maaselässä viipyneet kauempaa kuin kolme
+vuorokautta. Ne huomiot, jotka tällä ajalla saatoimme tehdä
+täkäläisestä lapin murteesta, supistuivat, yhdessä Kildinissä
+aikaisemmin tekemiemme sekä niiden kanssa, jotka meillä seuraavissa
+kievaripaikoissa oli tilaisuus tehdä, yksityisiin sanoihin. Erityisten
+sananmuotojen selvillesaaminen ei ollenkaan ottanut meille
+onnistuakseen. Kerran tahdoin saada selville, miten verbiä _lokkat_,
+lukea, heillä taivutetaan, ja pyysin erästä lappalaista aluksi
+sanomaan, miten lapiksi sanotaan _ja tshitaju, ty tshitaesh, on
+tshitaet_ (luon, luet, lukee). Tähän hän vastasi: "ty vedj tshitaesh, a
+ja ne umeju tshitatj". s.o. sinä kyllä luet, mutta minä en osaa lukea.
+Siihen asia raukesi, kun en saanut häntä ymmärtämään, ettei kysymykseni
+koskenut itse asiaa, vaan ilmaisutapaa. Jotenkin samoin onnistuivat
+muut kysymykset, elleivät kohdistuneet yksityisiin sanoihin, sellaisiin
+kuin esim. yö, _inn_; uni, _najer_; aamu, _idtalis_; keskipäivä,
+_käskpäiv_; ilta, _etjeldis_; tänään, _tabbi_; huomenna, _jieda_;
+ylihuomenna, _jieda päiv tuokken_; eilen, _ijahta_; viikko, _nättel_;
+kuu, _man_: vuosi, _eätjs_; kevät, _gidh_: kesä, _kies_; syksy,
+_tjehts_; talvi, _talv_; sataa vettä, _aabr_; sataa rakeita,
+_tjuormast_; sunnuntai, _paspäiv_; maanantai, _vuos-ark_; tiistai,
+_maijeb-ark_; keskiviikko, _sääred_; torstai, _njieljis päiv_;
+perjantai, _päätnits_; lauantai, _suoevet_; joulu, _rostopäiv_; valkea,
+_vielg_; musta, _tjaapped_; punainen, _ruoepsed_; sininen, _sini_; puu,
+_murr_; leppä, _lääp_; lehti, _lost_; petäjä, _piets_; kuusi, _kuus_;
+haapa, _suop_; ruoho, _raas_; lintu, _loind_: rauta, _ruuvd_; nauha,
+_lent_; lihava, _buoeides_; vaatekappale, _parv_; vyö, _av_; lumi,
+_muot_; joki, _jok_; veri, _var_; osa, _uos_; ilo, _ramuodi_; sisar,
+_vuorbben_; poika, _alg_: halko, _alg_; olka, _vuelg_; vatsa _tjuovje_;
+henki, _vuoign_; ääni, _jiena_: sana, _saane_; hius, _vuupt_; peukalo,
+_pielk_; haka, _kaib_; polvi, _pulv_; häntä, _seib_; sauva, _sab_;
+härkä, _ijerg_; heinä, _suoin_: paikka, sija, _saje_; käsivarsi,
+_saaji_; lattia, _laatti_; seinä, _sein_; hiili, _ivl_; ongenkoukku,
+_vunk_: merenlahti, vuono, _vuon_; mäki (vuori), _tierm_; kivi,
+_gädjke_; huttu, _hutt_; helppo (lieveä), _vuogas_; jousi, _juks_;
+sateenkaari, _termas-juks_; minne menet, _koos mennedh_; kotia, _kuodan
+vaarran_; lähden teidän kanssanne, _mun vuolgam tii guim_; minulla on
+paljo tekemistä, _muust le jennoi tuojii_; milloinka hän palaa, _kos
+sun puonjat_: en voi (tiedä) sanoa sitä teille, _jim diedh tiijin
+tsäälkhid ton tiet_: on kylmä ulkona, _tjuodkis le olgkon_; en sitä
+usko, _jim mun juord_. -- Aikaisemmin suomi ja Stockflethin teokset
+olivat olleet meillä apuna lapin-opinnoissamme, mutta täällä Venäjän
+lappalaisten parissa ei kumpikaan meitä auttanut. Venättä puhuivat
+sujuvasti sekä miehet että naiset, mutta kun taitomme tavallisessa
+puhekielessä ei yksinään riittänyt, täytyi meidän tietysti ottaa
+kirjakieli avuksi. Tätä tarkoitusta varten olin kopioinut Mateuksen
+5:nnen, 6:nnen ja 7:nnen luvun venäjänkielisen käännöksen ja luulin
+erityisettä vaikeudetta saavani ne värsyn värsyltä käännetyiksi Venäjän
+lapiksi, samoin kuin Inarissa ilman suurta vaikeutta olin saanut samat
+Raamatun luvut Inarin murteelle käännetyiksi. Mutta joka kerta kuin
+ryhdyin tähän työhön, tuntui minusta kuin lappalainen ei olisi
+ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä luin, ja seuraus oli se, ettei
+ainoakaan värsy tullut käännetyksi. Inarissa tapaa sangen monta
+henkilöä, jotka osaavat Uuden Testamentin suureksi osaksi ulkoa,
+nimittäin suomeksi, ja minkä osaavat ja sisällykseltään ymmärtävät,
+sen saattavat sitten sanoa lapin kielellä, mutta Venäjän lappalaisille
+näyttää sekä koko Uusi Testamentti, että joka sen yksityinen lause
+olevan terra incognita [= outoa alaa].  -- Kuitenkaan ei olisi perin
+vaikeata tutkia Venäjän lapin murteita, mutta se veisi vuosia eikä vaan
+muutamia viikkoja tai muutamia kuukausia ja vaatisi sitä paitsi Norjan
+lapin ja Inarin murteen täydellistä tuntemista. Jos äidinkielenään
+osaisi jommankumman näistä murteista, en epäile, että vähässä
+ajassa voisi oppia ymmärtämään Venäjän lappalaisia, jopa heidän
+äidinkielelläänkin heidän kanssaan puhelemaan. Taitomme mainituissa
+murteissa ei ollut varsin suuri, käsitti sitä paitsi enemmän
+kieliopillisia muotoja kuin sanavarastoa, ja kuitenkin monesta seikasta
+suoriuduimme lapin kieltä käyttämällä, minkä vuoksi kyytimiehet,
+saavuttuamme johonkin uuteen paikkaan, tavallisesti riensivät kertomaan
+väelle, että me puhuimme lappia. Professori Raskin kootuissa
+tutkimuksissa (Samlede Afhandlinger, julaistut tekijän kuoltua),
+2 osassa, siv. 336, esiintyy seuraava lausunto Norjan ja Ruotsin
+lappalaisista murteista: "Alussa, jopa Kalmarin liiton raukeamiseen
+asti, oli Lapin kansa ja kieli yhtenä, lukuunottamatta sitä
+erilaisuutta, joka on välttämätön seuraus eri elintavoista ja
+toisistaan etäällä olevien seutujen murteista. Mutta sittenkuin kansa
+ja maa jaettiin, otettiin toisistaan etäisimmät murteet kirjakieleksi,
+nimittäin pohjoisin Norjan ja eteläisin Ruotsin murteista, ja kumpaakin
+merkittiin mitä erilaisimmalla oikeinkirjoituksella. Tämän lisäksi
+sekaantui näihin erilaisia lisäaineksia toisella puolen norjasta ja
+tanskasta, toisella puolen ruotsista; tämän ohella on myöskin
+mahdollista, että suomalaiset, jotka asuvat Norrlanniu maakunnassa
+Ruotsissa, niihin aikoihin jolloin näille seuduille tuli norjalaista ja
+ruotsalaista väestöä, saattoivat jossakin määrin yhtyä ja sulautua
+eteläisimpiin lappalaisiin ja vaikuttaa siten näiden kieleen. Kaikki
+tämä on siihen määrään erottanut toisistaan Norjan ja Ruotsin lapin,
+että ne nyt näyttävät kokonaan eri kieliltä, niin että saattaa tulla
+iloiseksi, kun keksii jonkun sanan, joka vielä kummassakin on vallan
+samanlainen." Tämä on Raskin lausunto, mutta sellainen ei kuitenkaan
+ole oikea asian laita. Huolimatta kaikesta naapurikielten,
+kirjoitustavan y.m. erilaisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan edes
+hirjahieli Norjan ja Ruotsin lappalaisilla ole niin erilaista, ettei
+suurin osa sanoja olisi yhteisiä, minkä vuoksi se, joka osaa toista,
+muutaman päivän harjoituksen avulla voi tutustua toiseenkin. Katsokaa
+lintuja ilmassa j.n.e. Mat. VI: 26 kuuluu Ruotsin lappalaisessa Uuden
+Testamentin käännöksessä: _Kätjet almen låddit, äh sije saje, ähken
+pajas tjuoppa, ähken tjågge laloi sis; dauk tijen almen Aitje piäbma
+sijeh. Epet kus tije le väkk puorebeh sijest_ (sanasta sanaan uotsiksi:
+ser himlens foglar, icke de så, icke -- de -- heller upp skära, icke --
+de -- heller samla ladornas till -- inre: dock eder himlens Fader föder
+dem; icke i månne ären mycket bättre framför dem). [Katsokaa taivaan
+(oik. taivaalla) lintuja, eivät he kylvä, eivätkä ylös-leikkaa eivätkä
+kokoa latoihin; ja kuitenkin taivaallinen (oik. taivaassa-) isänne
+ruokkii heidät. Ettekös te ole paljoa (oik. väki-) paremmat heitä?] Jos
+pysyttää Ruotsin lapin oikeinkirjoituksen, niin tämä paikka kuuluu
+Stockflethin käännöksessä: _Kättjat alme låddit, kilvijägjek sü äi läk,
+äige lagjijägjek, äige aitidi tjäkkijägjek, ja almalalasj attjadek siin
+piebma: äppetgo tii sagga ämbo läk ko tak_; sanasta sanaan; katsokaa
+taivaan lintuja, kylväjiä ne eivät ole, eivätkä niittäjiä, eivätkä
+aittoihin-kokoojia, ja taivaallinen isänne niitä ruokkii; etteköhän te
+paljoa enempi ole kuin nämä. Jos tahtoisi lähentää näitä käännöksiä
+toisiinsa, niin voisi Ruotsin lapin käännöksessä sanat; äh sije saje,
+ähken pajas tjuoppa, ähken tjågge ladoi sis j.n.e. varsin hyvin
+vaihtaa sanoihin: sajejeh sije äh le, ähken pajas tjuoppejeh, ähken
+aititi tjäggejeh, ja almelats attjete sijeb piäbma; epetkus tije sagga
+äneb le ko tah: tai voisi Norjan lapin kohta kuulua myöskin näin:
+kättjat..., äi sii kilve, äige pajas tjuoppa, äige tjoakke aitidi
+j.n.e. Jotta selvemmin pistäisi silmään, kuinka paljo eroavaisuutta
+vielä jäisi mainituiden murteiden välille esimerkkikohtamme
+käännökseen, tahdomme asettaa esimerkeiksi otetut kohdat sanan sanalta
+toistensa alle ja tähän liittää saman Raamatun-lauseen käännettynä
+kolmannelle lapin päämurteelle, nimittäin sille, jota Inarin
+lappalaiset puhuvat:
+
+    Norjan lapiksi: Kätjat alme låddit, äi sii kilve,
+    Ruotsin lapiksi: Kätjet almen låddit, äh sije saje,
+    Inarin lapiksi: Käättjedh aalme ludtiit, eä siiji kaalve
+    N. äige pajas tjuoppa, äige tjoakke aitidi, ja
+    R. ähken pajas tjuoppa, ähken tjågge aititi, ja
+    I. eäge niitä, eäge nu'roh viist'an, ja
+    N. almalasj attjadek siin piebma; äppetgo tii sagga
+    R. almelats attjete sijeb piäbma;, epetkus tije sagga
+    I. aalmaladsj eättjet sii piäbma; äppeduv tiiji tjuovtii
+    N. ämbo läk, ko sii.
+    R. äneb le, ko sije.
+    I. äänab lääh, kuo siiji.
+
+En epäile, ettei ainakin tämän kohdan käännöstä saataisi yhdeksi
+ainoaksi, jota kaikki näitä murteita puhuvat ymmärtäisivät. Kirjassaan
+"Beskrifning af de tili Sveriges krona lydande Lappmarker" [Kuvaus
+Ruotsin kruunun alle kuuluvista Lapin alueista] Högström mainitsee
+lapin murteista (siv. 66) seuraavaa: "Ei juuri voi kieltää, -- näin hän
+kirjoittaa, -- että tekee senkin kokemuksen, että eri murteissa on eri
+nimet samalla käsitteellä, ja joskus eri käsite samalla nimellä; mutta
+olenpa myöskin pannut merkille, että niitä sanoja, joiden sekä tulkit
+että kieleen perehtyneet pappismiehet ovat vakuuttaneet sen tai sen
+Lapin maakunnan murteesta puuttuvan, itse sittemmin olen saanut kuulla
+lappalaisen omasta suusta, vaikka hän tosin sitä ennen kysyessäni on
+sanonut, ettei sitä ymmärrä. Että ennen muinoin tässä suhteessa usein
+on petytty, saatan huomata Schefferuksesta, hän kun kertoo, että sanoja
+_varra, jocki, seipig, nisu_ y.m. jotka esiintyvät Piitimen-Lapissa,
+Tornion-Lapissa vastaavat sanat _tådar, virte, oure, kab_ j.n.e.,
+vaikka sekä nämä että muut sanat kaikkialla tunnetaan ja ilmaisevat
+samoja seikkoja, joskin on vähän eroa. Sillä _tuoddar_ merkitsee
+tunturia, mutta _ware_ vuorta, _orre_ oravaa, mutta _seipig_
+pitkähäntäistä eläintä (caudatus), _kab, kawa eli acka_ aviovaimoa,
+mutta _nisu_ naista j.n.e." Sivulla 69: "Muuten olen puolestani
+huomannut, että, vaikka Lapissa on eri murteita, ero ei kuitenkaan ole
+yhtä suuri kuin ruotsissa." Sivulla 70 hän lausuu samasta aineesta:
+"kuta enemmän olen perehtynyt kieleen, sitä vähemmäksi olen huomannut
+murteiden erotuksen, samoin ettei kukaan äänekkäämmin ja enempää ole
+valittanut niiden erilaisuutta ja niiden yhdistämistä estäviä
+vaikeuksia kuin ne, jotka kieleen ovat olleet vähimmin perehtyneitä."
+-- "Ja kun muuten kaikissa niissä erimurteisissa lappalaisissa
+kirjoissa, jotka oikeinkirjoituksen puolesta kaikkein enimmin ovat
+eronneet toisistaan, en ole tavannut niin suurta erilaisuutta kuin
+muutamissa ruotsalaisissa kirjoissa, joita aika ajoin on julkaistu
+Ruotsin eri maakuntain murteilla, niin en epäile, että jotakin
+erityisesti omaksuttua murretta (pitäisi kai oikeastaan olla:
+entyisesti omaksuttua kirjakieltä) aikaa myöten kaikissa Lapin
+maakunnissa voitaisiin yhtä varmasti käyttää ja ymmärtää, kuin Pipliaa
+koko Ruotsissa, huolimatta siitä mitä muutamilla joko tietämättömyyden
+tai ajattelemattomuuden vuoksi lienee ollutkin tai ehkä on tätä vastaan
+muistuttamista. Ja vaikka myöntäisinkin, että rahvas jossakin Lapin
+maakunnassa niin hyvin saattaisi ymmärtää vierasta kieltä kuin omaa
+äidinkieltään, mitä en kuitenkaan kernaasti saata uskoa, niin tahdon
+kuitenkin puolustaa sitä kantaa, että heitä kuitenkin on enemmän
+totutettava lapin kieleen kristinopin oppimisessa ja kirjallisissa
+harjoituksissaan".
+
+Tämän Högströmin lausunto tuntuu oikeastaan koskevan Ruotsin lapin
+murteita, joihin siihen aikaan kuitenkin luettiin Inarinkin ja Utsjoen
+murteet ja siis myöskin Norjan lappi, sillä Utsjoen kieli ei siitä
+eroa, ja Ruotsin-Lapin pohjoisosissakin kieli on vielä tänä päivänä
+sama kuin Norjan lappi ja Utsjoen murre. -- Mutta sen voisi varsin
+hyvin ulotuttaa kaikkiin Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä esiintyviin
+lapin murteisiin. Sillä eivätpä edes Venäjän lapin murteet eroa
+toisista niin suuresti kuin tavallisesti on kuviteltu. Niillä seuduin,
+missä tähän asti olemme käyneet, on Venäjän lappalaisten kieli ollut
+sellaista, että olemme sitä ymmärtäneet helpommin kuin Inarin murretta.
+Turjan lappalaisen kielestä en tietysti kuitenkaan voi mitään varmasti
+sanoa, kun emme ole voineet käydä heidän luonaan. Nämä lappalaiset
+asuvat äärimäisinä idässä ja kaakossa sillä suurella niemimaalla, joka
+sijaiten Vienan- ja Jäämeren välillä on itään ja kaakkoon päin
+Kannanlahdesta, Imandrajärvestä ja Kuolasta. Heitä lasketaan olevan
+5-6 sataa ja he jaetaan kolmeen yhteiskuntaan, jotka ovat: Jokonsk
+[Genetzillä: Jokonga, Sosnofka] pohjoisimpana Sveätoi Nossin kohdalla
+ja siitä etelään Lumhofsk ja Sosnofsk. Lännessä Sveätoi Nossista. aina
+Kuolaan asti asuu eri paikoissa Semiostrofskin lappalaisia, ja nämä
+jakautuvat niiden tiedonantojen mukaan, jotka Kuolassa olivat
+saatavissa, Kuroptafskin [Genetzillä: Kuroptjovsk, Voronensk],
+Kamenskin, varsinaiseen Scmiostrofskin, Lavoserskin [Lienee sama kuin:
+Lävosersk edellä. Genetzillä on Ljavozersk ja lisäksi toinen kyläkunta:
+Lovozero], Woroneskin ja Kildinin yhteiskuntiin. Länteenpäin
+Kuolasta elää lappalaisia Muotkassa, Petsamossa, Paatsjoessa, kuten
+myös Nuortijäyrin ja Syngelin lappalaiset, ja etelään Maaselän,
+Jokostrofskin ja Babinskin eli Akkalan lappalaiset. Useimmissa näistä
+yhteis- eli kyläkunnista on lappalaisia luvultaan satakunta tai toista
+sataa, mutta pienemmissä ainoastaan 40-50. Venäjän lappalaisten koko
+lukumäärä nousee noin 1700:an, joista ainoastaan ani harvat, Suomesta
+ja Norjasta muuttaneet, viettävät paimentolaiselämää. Toiset asuvat
+talvella noin kymmenen tai useamman perhekunnan suuruisissa kylissä,
+samassa paikassa, hirsistä rakennetuissa, penkeillä, lattioilla ja
+useilla pienillä lasi-ikkunoilla varustetuissa taloissa. Maaselässä
+heillä oli oikeat venäläispirtit kiukaineen ja savutorvineen sekä
+uunipatsaineen, josta seiniin kulki leveät orret. Sitä paitsi oli
+muutamia karjalaisia savupirttejäkin. Kildinissä näimme paitsi
+hirsitupia turpeistakin kyhättyjä; nämä olivat niin sanotun kodan
+muotoisia, tulisija keskellä ja sen yläpuolella katossa noin kahden
+kyynärän pituinen ja puolen kyynärän levyinen aukko. Kesäksi
+lappalaiset hylkäävät talvikylänsä ja muuttavat osa merenrannikolle,
+osa taas suurten jokien ja järvien rannoille, missä heillä on
+kesänviettopaikkansa. Useilla on sitä paitsi syyskalastusta varten
+erityiset paikat, missä viipyvät jouluun asti, jolloin palaavat
+talvikyliinsä. Muinaisten persialaisten kuninkaiden tavoin siis
+kalastaja-lappalainen viettää eri vuodenajat eri paikoilla.
+
+Paitsi lappalaisia, jotka asuvat mainitulla suurella niemimaalla
+Kannanlahden, Vienan- ja Jäämeren välillä, siellä on vielä useita
+venäläisiäkin kyliä Kannanlahden ja Vienanmeren rannikkoa pitkin. Nämä
+ovat nimeltään Kannanlahdesta päin alkaen, ensin Porjeguba, sitten
+Umha, Kuusrjeka, Olenitsa, Salnitsa, Kaskarantsa, Varsuga, Kuusoma,
+Tjavanga, Tetrina, Tjapoma, Pälitsa ja viimeksi Ponoi. Kannanlahdesta
+luetaan 90 virstaa Porjegubaan, ja Pälitsan ja Ponoin väliä sanottiin
+olevan 180 virstaa, mutta muut kylät ovat enimmäkseen 20-30 virstan
+päässä toisistaan; koko rannikkoväliä Kannanlahdesta Ponoihin on noin
+500 virstaa.
+
+Niemimaan pohjoispuoleinen merenrannikko, aina Norjan rajalle saakka,
+on varsinaiselta nimeltään Murmannin rannikkoa, missä venäläiset,
+karjalaiset ja lappalaiset läpi kesän, alkaen huhtikuusta aina elokuun
+loppuun asti, simpukoissaan -- joiksi nimittävät suuria, avoimia
+kalastajaveneitään -- toistensa kilvassa koettavat tuottaa meren
+asujamille kuolemaa ja tuhoa. Karjalaiset ja lappalaiset ovat
+enimmäkseen palkkalaisina venäläisillä, jotka antavat heille alukset,
+kalanpyydykset ja muonaa. Ainoastaan ani harvat heistä kalastavat
+itsenäisinä pyydystäjinä. Palkkalaiset laskevat voittonsa sadaksi
+ruplaksi, jopa enemmäksikin, kesäkaudelta, sittenkun kaikki
+merelle tuloon ja sieltä paluuseen yhtyneet kulungit on luettu pois.
+Tätä summaa voisi pitää talonpojalle riittävänä kesän tuloiksi, mutta
+kun ottaa huomioon, että hänen peltojensa ja niittyjensä hoito sen
+kautta tulee laiminlyödyksi ja että hänen siis täytyy käyttää suurin
+osa sadasta ruplastaan ruuan ostamiseen talveksi, niin hänen voittonsa
+itse teossa muuttuu tappioksi. Mutta sellainenpa on tapa sekä
+venäläisellä että karjalaisella rahvaalla, ei yksistään Arkangelin,
+vaan myös suureksi osaksi Aunuksen kuvernementissa, että
+kaikenlaisten vähäpätöisten raha-ansioiden vuoksi uhrataan pysyvän
+talonpoikaisvarallisuuden varsinainen lähde -- maanviljelys. Suomessa
+harjoitetaan maanviljelystä aina 69:nteen asteeseen, Inarin
+seurakunnassa, mutta itse meren rannikolla (Kannanlahden rannoilla)
+Arkangelin kuvernementissa maanviljelys ei ulotu 66:tta astetta
+pohjoisemmaksi; siellä näet, 15 virstaa Kieretistä pohjoiseen, tapaa
+Nilmijärven pienessä karjalaiskylässä viimeiset pellonviljelyksen
+merkit. Mutta varsinaisissa venäläisissä kylissä, jotka kaikki ovat
+meren rannikolla, ei maanviljelys ulotu edes niin pohjoiseen, vaan
+lakkaa toista astetta etelämpänä, Kemin kaupungin eteläpuolella. Ja kun
+näillä seuduilla vihdoin tapaa maanviljelystä -- millaista se sitten
+on?
+
+Sen sijaan että Suomen talonpoika paljoa pohjoisemmilla seuduilla ja,
+kuten kaiken todennäköisyyden mukaan luulisi, huonompaan maaperään
+kylvää 5-6 tynnyriä vuosittain, pidetään täällä tynnyrin kylvöä
+erinomaisena ja 3-4 lehmää suurena karjana, kun sitä varioin Suomessa
+15-20 lehmää pidetään keskinkertaisena, Jos joku tahtoo tietää syyn
+tähän maanviljelyksen kurjaan tilaan -- jopa kurjuuteen joka suhteessa
+-- venäläisellä ja Karjalaisella rahvaalla mainituissa seuduissa, niin
+ottakoon sen itse parhaan taitonsa mukaan selville; tahdon puolestani
+mieluummin tuoda esiin ajatukseni siitä, miten Suomen talonpoika
+helpoimmiten voitaisiin saattaa samaan kurjuuden tilaan. Ensiksi:
+vieroita häntä pitämästä maata ja tilaansa yksityisenä omaisuutenaan;
+sen kautta maa ja maanviljelys pian on menettävä kaiken arvonsa hänen
+silmissään. Toiseksi: anna hänen, vaikkapa vaan vähäisestä maksusta,
+lunastamalla saada joka puu, jonka hän metsästä tarvitsee, mutta ennen
+kaikkea, sakota häntä, kuta useammin, sitä parempi, jos hän joskus
+tulisi luvatta kaataneeksi puun, tai maksata hänellä ainakin runsaat
+lahjukset siitä; sen kautta hänen rakennuksensa joutuvat rappiolle ja
+kaikin metsän tuottama voitto häneltä on menevä hukkaan. Kolmanneksi:
+vaadi häntä suorittamaan maksunsa puhtaalla rahalla ja lisäksi hänen
+perheensä henkiluvun eikä hänen omistamansa maan mukaan: täten hän
+saatetaan alati tavoittelemaan yksistään rahaa sieltä missä se vaan
+helpoimmiten ja pikimmiten on saatavissa. Neljänneksi: istuta häneen
+se vakaumus, että maito vuoden toisena puoliskona on turmiollinen
+ravintoaine; siten hän ei enää yhtä huolellisesti ole hoitava
+karjaansa, vaan on sen sijaan kalastava koko kesän, ja sanoohan
+sananlasku: _Ei Jumala ole käskenyt kalanpyytäjän rikastua_. Olisi
+helppoa tehdä näiden hyväntahtoisten neuvojen luku kaksinkertaiseksi,
+mutta kun jo annetuita pidettäneen liikanaisina, jätän kerrassaan
+kaikki maanviljelysmietteet ja siirrän lukijan murmannien pariin.
+Niiksi eli myöskin murmanskoiksi sanotaan väestöä, jota Kannanlahden ja
+Oniegan välillä, jopa tuonnempanakin olevista venäläisistä kylistä ja
+kaupungeista sekä Arkangelin ja osaksi Aunuksenkin kuvernementtien
+karjalaisista kylistä joka vuosi maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa
+tuhansittain tulvii jo mainitulle Jäämeren Murmannilaiselle rannikolle
+täyttäen matkustaessaan tien pitkillä, siellä täällä keskeytyvillä
+jonoilla. Tuohon jo alussa mainittuun Kiitsan väentungokseen olivat
+murmannit syynä; murmanneja olimme jo tavanneet Kuolassa, murmanneja
+tapasimme pitkin tietä ja kaikissa kievaripaikoissa Rasnovolokim asti!
+Ja kuitenkin nämä olivat vaan jälkijoukkoja, jotka myöhään olivat
+päässeet matkaan; useimmat olivat jo aikaisemmin saapuneet
+perille. Muutamat heistä kuljettivat myttyjänsä ahkioissa, joita
+keskinkertaisen isot koirat vetivät, Herra tiesi, kuinka pitkän
+matkan päästä; toiset vuokrasivat poroja sekä itseänsä että
+tavaroitansa vetämään; mutta useimmat kulkivat jalan, vetäen jäljessään
+niin sanottua veturia, s.o. kevyttä, ahkion muotoiseksi tehtyä rekeä.
+Moni heistä näytti olevan mitä kurjimmassa tilassa, ollen ilman
+riittävää kotoista evästä ja rahoja, millä ostaa ruokaa matkalla.
+Aavistaen tulevaa hätäänsä he olivat kotoa varanneet mukaansa
+kaikennäköistä joutavaa tavaraa, kuten naisten myssyjä, päänauhoja,
+muita nauhanpätkiä ja vaatetilkkuja, joita tarjoilivat lappalaisille
+kaupaksi; mutta ei edes lappalainen tahtonut panna niihin mitään arvoa.
+En ymmärrä, miten he saattavat päästä perille meren rannikolle, mutta
+toivon, että kuitenkin jollakin tavalla suoriutuivat. Eräässä paikassa
+tapasin kaksi veljestä, joista toinen oli äkkiä sairastunut
+keuhkokuumeeseen, joka, mikäli ennakolta saatoin arvata, ei voinut
+päättyä onnellisesti. Onneksi hänellä kuitenkin oli niin paljo rahoja,
+että ainakin muutamalle kyytivälille voi vuokrata itselleen poron,
+joka valjastettiin ahkion eteen, mihin sairas makaavaan asentoon
+peitettiin. Mutta rahojen loputtua ei veljellä kaiketi ollut muuta
+neuvona kuin itse ruveta ahkiota vetämään ja vetää veljeänsä rannikolle
+asti -- kuolemaan sinne, ellei sairas jo sitä ennen matkalla ehtinyt
+heittää henkeänsä.
+
+Niiden varalle, jotka saattoivat vuokrata itselleen poron, oli
+lappalaisia kokoontunut kievaripaikkoihin kyyditsemisellä rahoja
+ansaitaksensa. Poron vaihdossa kului tavallisesti tuntikausia
+kyytimaksua tingittäessä. Kahdesta ruplasta, minkä summan lappalainen
+alussa vaati porosta, kun kyyditsisi Maaselästä 40 virstaa eteenpäin,
+murmanni tinki kyytirahat yhteen ruplaan tai ruplaan kahteenkymmeneen
+kopeekkaan, kelin mukaan, ensiksi viisaasti kyllä tarjottuaan
+lappalaiselle ainoastaan puolet siitä tai vielä vähemmin. Useimmat
+murmannit jättävät suuren postitien Kannanlahden ja Kuolan
+keskivälillä, Rasnovolokin kohdalla, lähtien siitä itäänpäin
+kulkemaan; ainoastaan vähempi osa tulee Kuolaan.
+
+Toistakin mahtavaa, tähän asti historiassa tuntematonta kansanlajia
+kuulin Kuolassa ensi kerran mainittavan -- _filmanneja_. Kun kartalta
+en löytänyt mitään Filmanniaa (eli Fillmanniaa), niin minun täytyi
+kuolalaisilta tiedustella tätä maata ja sen asukkaita, varsinkin kun
+nämä kummatkaan eivät vähintäkään näyttäneet olevan Murmanniaa ja
+murmanneja huonommat, joista minun oli onnistunut jo sitä ennen
+hankkia muutamia tietoja. Filmannit asuvat Filmannin rannikolla,
+joka on länteen Murmannin rannikosta, alkaen Norjan rajan tienoilta
+siitä, mihin viimemainittu päättyy ja ulottuen kauas ohi Nordkapista
+aina Hammerfestiin saakka ja kauemmaksikin. Heidän elintapansa kuuluvat
+olevan jotakuinkin samanlaiset kuin murmannien; päivät oleskelevat
+vesillä, ja yöt joko vesillä tai saunoissa ja mökeissä, joita on
+rakennettu meren lahtien rannalle, joko puusta tai turpeista. Miten
+viettävät talveaan, siitä en voinut saada mitään täydellisiä tietoja,
+mutta luultiin heidän suureksi osaksi katoavan syksyllä, kuten
+murmannit, joista talvella ei löydä jälkiäkään,
+
+Murmanniassa puhutaan kieltä, joka suuresti on venäjän kaltaista, mutta
+filmanneilla kuuluu olevan oma kielensä, jonka nimi on _kakspreck_, eli
+kuten se kenties oikeammin on kirjoitettava: kakj-spreck (huom. kakj
+venäläisillä kirjaimilla, spreck saksalaisilla). Kun matkustin varta
+vasten kielitieteellisiä tutkimuksia tekemässä, iloitsin koko lailla
+löytäessäni tämän uuden kielen; kuka tietää, vaikka se kerran kielten
+parissa tulisi näyttelemään samaa osaa kuin sanskrit tätä nykyä. Niin
+paljo ainakin on varmaa, että se ei sisällä ainoastaan venäjän ja
+norjan, vaan myöskin suomen ja lapin kielten perusainekset. Kuolassa
+tapasimme muutamia, jotka puhuivat kakspreckia, ja vielä matkalla
+sieltä Kannanlahteen tapasimme Rasnovolokissa kaksi porvaria, joista
+toinen sanoi osaavansa norjaa; mutta vaikka ei sitä osannutkaan, puhui
+hän kahta paremmin kakspreckia. Mistä päin kuljet, kuului: _Hårfra du
+fara_; mikä on nimesi: _kak du heta_; kuinka monella porolla matkustat:
+_hår manga ålenej du fara_; jos haluat teevettä, niin keitän: _du tjai
+vil hafva, tak ja koga_; onko sinulla oma teekannu: _sin tjainik du
+hafva_ j.n.e. Yllä mainitussa selonteossaan, Högström puhuu
+Huotsin-Lapissa esiintyvästä kielestä, jota sanoo _porvarikieleksi_
+(borgarmålet); se on kaikesta päättäen kakspreckin murre. Muuten
+kaksprecki ei kuulu olevan mitään erittäin vaikeata kieltä oppia.
+Kuolalaiset, jotka muutaman kuukauden kesällä ovat asuneet
+Pilmanniassa, puhuivat sitä sujuvasti. Sattuvimpia sanoja on sana da
+toistettuna (da, da). Jos kakspreckilainen ei ymmärrä sanaakaan siitä,
+mitä hänelle puhuu, hän sangen taitavasti pelastautuu pulastaan
+vastaamalla da, da. Kuinka suuri merkitys kakspreckilla monessa
+tapauksessa voi olla, saattavat muun muassa todistaa sanat filmanni ja
+murmanni, joiden johto on selvä niin pian kun osaa kakspreckia. Sillä
+ellei vastedes onnistu jollekulle etymologille selittää sanaa filmannit
+kreikan kielen avulla, missä tapauksessa se kumminkin olisi
+kirjoitettava philomanit, niin luulisin sen johtuvan kakspreckista ja
+merkitsevän Ruijan (Finmarkin) rannikkoasukkaita. Samoin sana murmannit
+on kakspreckilaista syntyperää ja merkitsee epäilemättä: meri
+(-?merelle-)matkustaja, ja tuo sana on sitten hajoitettu siten, että
+siitä on saatu venäläinen sana _more_, meri, ja lappalainen sana
+_mannee_, matkustaja.
+
+Jos joku ehkä arvelee, että liian kauan olen käsitellyt kakspreckin
+kieltä, niin saan puolustautua sillä, etten filologina ole voinut vaan
+muutamalla sanalla mainita tähän asti vallan outoa kieltä; jos taas
+liian laveasti olen puhunut murmanneista ja filmanneista, niin
+muistettakoon että Kuolan porvarit, niiltä seudulta jotenkin äsken
+läksin, luultavasti eivät tunne muiden maapallon ihmisten eloa ja oloa
+kuin omaansa, murmannien ja filmannien, tai muita maita kuin Venäjän,
+Murmannian ja Filmannian.
+
+Ruijan rannikko on etenkin meille suomalaisille merkillinen siitä, että
+siellä paitsi norjalaisia ja lappalaisia asuu noin neljätuhatta
+ihmistä, joiden äidinkieli on suomi, ja jotka luultavasti vielä kauan
+tulevat sen säilyttämään, jos kohta monet valistuneetkin norjalaiset
+papit innokkaasti koettavat saada heitä lukemaan norjaa. Kuinkahan
+monta vuosisataa maailman vielä tulee pysyä pystyssä, jotta ihminen
+edistyisi edes sen verran valistuksessa ja suvaitsevaisuudessa, että
+kyllä itse pitää omaa äidinkieltään kaikista paraana, mutta että
+myöntää kaikille muillekin oikeuden omaansa sinä pitää, ja ettei sekä
+pyynnöllä että pakolla koeta saada heitä vaihtamaan sitä toiseen. Ja
+erityisesti rohkenen kysyä norjalaisilta papeilta, miksi juuri samaan
+aikaan, kun mitä innokkaimmin hommataan välineitä lappalaisten
+uskonnonopetusta varten heidän äidinkielellään, suomalaisten suhteen
+seurataan vallan päinvastaista järjestelmää? Senkö vuoksi, että
+lappalaisia on enempää kuin kahta vertaa suurempi lukumäärä? Huono syy;
+sillä että heikommallekin tehtäköön oikeutta, sitä sekä laki että
+evankeliumi opettavat. Vai senkö vuoksi, ettei heidän itse tarvitse
+oppia suomea, kun jo ennestään on norja ja lappi? Sekin huono syy;
+sillä neljä tai kahdeksan sivistynyttä pappia kaiketi vähemmällä
+vaivannäöllä ja ajanhukalla oppii pakisemaan ja lukemaan vierasta
+kieltä, kuin neljä tuhatta sivistymätöntä rahvaan-henkilöä voi tehdä.
+Vai kaikuuko kenties norjankieli mieluisampana Herramme korviin kuin
+suomi? Mutta onhan Hän itse sanonut, että Hänen nimeänsä julistettakoon
+kaikille kansoille ja maailman kaikilla kielillä.
+
+Mutta miksi pysähtyisin korkealla sivistysasteella olevaan Norjan
+papistoon, kun oman maamme lappalaisten uskonnonopetuksen suhteen
+kaikki nämä ja vielä useampia kysymyksiä saattaisi tehdä omalle
+papistollemme. Valitamme, tai ainakin meillä on valitettu sitä, että
+Ruotsin vallan aikana äidinkieltämme sorrettiin, ja kuitenkin, niin
+pian kun vapautus latinasta uskonpuhdistuksen kautta oli tapahtunut,
+joutuisasti hankittiin meidän rahvaalle sekä Raamattu että muutkin
+tarpeelliset uskonnonopetuskirjat suomen kielellä. Jos ei muun, niin
+ainakin kohtuuden vaatiman kiitollisuuden siitä, mikä on meidän omaksi
+osaksemme tullut, olisi pitänyt velvottaa meidät myöntämään
+lappalaisille sama oikeus. Mutta kaukana siitä, että niin olisi
+tapahtunut. Tässä seuraa lyhyt kronologinen esitys siitä, mitä tässä
+suhteessa on tehty. [Se, joka tästä seikasta haluaa saada lähempiä
+tietoja, katsokoon A.J. Sjögrenin kirjaa "Anteckningar om
+Församlingarna i Kemi-Lappmark. H:fors 1828", siv. 213-210 ja 368. 369.
+(Kirjoittajan huomautus).] Samaan aikaan jolloin ruotsalaiset ja
+tanskalaiset kirjoittivat lappalaisilleen hartauskirjoja heidän
+äidinkielellään, meillä kirjoitettiin rovastintarkastus-pöytäkirjoja,
+joista tässä tarjoamme otteen:
+
+ Vuonna 1746. Jo useimmat (lappalaiset) lukivat suomea, mutta muutamat
+              lappiakin ja aivan harvat tanskaa... Suostuttiin siihen,
+              että sielunpaimen suomen ohella käyttäisi lapin kieltä.
+
+ Vuonna 1752. Pöytäkirjassa on kieli jätetty mainitsematta ja puhutaan
+              ainoastaan siitä ihanasta (?) ymmärtämyksestä, jota
+              Inarin lappalaiset osottivat tehdessään selkoa
+              kristinuskon-opinkappaieistaan.
+
+ Vuonna 1760. Piispa hyväksyi sen "hyvän asetuksen, että Utsjoella
+              pantaisiin voimaan suomen kielen käyttäminen, ollen
+              kieltä, jota jo useimmat käyttävät (?) ja jota kuitenkin
+              kaikkien on naapuriensa kanssa suoritettavan kaupan ja
+              kanssakäymisen takia ennen kaikkea pakko (?) oppia".
+
+ Vuonna 1765. Tarkastaja "huomasi aihetta olevan vakavasti muistuttaa
+              sekä vanhempia että lapsia hankkimaan itselleen suurempaa
+              taitoa suomen kielessä, ja että vanhempien tuli puhua
+              suomea lasten kanssa".
+
+ Vuonna 1770. Huomattiin muutamien olevan jotakuinkin perehtyneitä
+              kristinopin-taitoonsa, toisten taas siinä olevan jonkun
+              verran heikompia, ja syinä kristinopin taidon heikkouteen
+              mainitaan m.m. "suomen kielen taitamattomuus, joka johtuu
+              siitä, etteivät vanhemmat koskaan puhu suomea lastensa
+              kanssa".
+
+Tämä lyhyt ote papistomme syntiluettelosta, mitä heidän suhteeseensa
+lappalaisiin tulee, liittäköön. Ainoastaan ensimäistä, yllä mainitun
+Pehr Högströmin v. 1746 pitämää tarkastusta saattaa pitää hieman
+edullisena lappalaisille, vaikkei pöytäkirjassa mitään varsinaista
+säädetä papin velvollisuudesta oppia lappia ja tällä kielellä antaa
+lappalaisille kristinopin opetusta. Se hyvä asetus, joka mainitaan
+1760 vuoden tarkastuspöytäkirjassa, oli silloisen Lapinmaan
+kirkkoherran Henr. Vegeliuksen antama, joka oleskellessaan Lapissa
+lisäksi oli tehnyt sen huomion, että lappalaiset keskenään puhuivat
+"koirankieltä" -- havainto, jonka Kemin kontrahtirovasti H. Zimmerman
+kymmentä vuotta myöhemmin (1770) toimittamassaan rovastintarkastuksessa
+huomasi oikeaksi. Mainittu Vegelius kuuluu olleen niin jyrkkä
+lappalaisuuden vastustaja, että alussa oli kieltänyt lappalaisia omissa
+huoneissaankin hänen läsnäollessaan puhumasta "koirankieltään".
+
+1770 vuoden jälkeen ja nykyaikaan asti asia ei rahtuakaan ole muuttunut
+lappalaisten eduksi. Yhä vielä lappalaiset keskenään ja lastensa kanssa
+puhuvat lappalaista "koirankieltä" eivätkä suomea, yhä vielä heitä
+vaaditaan lukemaan suomea ja saarnataan heille suomeksi, jos kohta,
+kuten Utsjoen seurakunnassa on laita, toinen puoli huonosti ymmärtää
+saarnaa, toinen puoli ei ymmärrä ollenkaan. Vielä tänä päivänä
+tutkitaan meidän tulevia pappeja, kuinka he taitavat 15 heprealaista
+psalmiaan, vaikka epäilemättä 15 sivua lapin kieltä niille, jotka
+saavat paikan Lapissa, olisi monta vertaa tärkeämpää, vaikka en silti
+ollenkaan tahdo halventaa heprean arvoa.
+
+Muuten on merkillistä, miten vähä menestystä sellaisilla luonnottomilla
+pyrinnöillä, kuten esim. sillä, että koetetaan vieroittaa kansaa sen
+äidinkielestä, tavallisesti on. Jo sadan vuoden aika ollaan joko
+tahallaan tai, kuten sopisi toivoa, kaikessa viattomuudessa ja itse
+siitä tietämättä koetettu muuttaa Suomeen kuuluvia lappalaisia
+suomalaisiksi, eikä vielä ole päästy pitemmälle kuin että Inarin
+lappalaiset puhuvat murtaen suomea, lukuunottamatta lapsia ja
+Paatsjoenniskan kyläläisiä, jotka eivät ole saavuttaneet edes sellaista
+taitavuutta. Utsjoen seurakunnan suomen kielen laita on monessa
+suhteessa paljoa huonompi kuin inarilaisten, ja samaa on sanottava
+kirjanluvusta, kristinopin taidosta ja siveellisyydestä, joista
+kaikista Inarin seurakunta ansaitsee oikeutettua kiitosta. Kuitenkaan
+en voi taata, miten syvä ja sisällinen inarilaistenkaan kristinopin
+taito lienee, mutta ainakin sen ulkonainen, puustavillinen puoli on
+parempi kuin useimmilla Suomen seuduilla. Mahdollista on, ettei
+inarilainenkaan niin helposti voi tajuta sellaisen asian henkistä
+sisällystä, jota kuulee ja lukee vieraalla kielellä, jos kohta onkin
+hyvin tarkka siinä, että selityttää itselleen, ne sanat ja kohdat,
+joita ei ilman sitä ymmärrä. -- Olen tässä edellä puhunut esi-isiemme
+synneistä lappalaisiin nähden ja lisään tässä vaan, että jos
+vastaisuudessa jonkun päähän pälkähtäisi vieroittaa meidät pois
+äidinkielestämme, sitä ei voisi pitää muuna kuin sen Jumalan
+oikeutettuna rangaistuksena, joka rankaisee lapsia isäin
+pahoista teoista aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Ja näin kauan
+harhailtuani syrjäteillä, on aika palata Kuolan ja Kemin väliselle
+taipaleelle, ja juuri samaan Maaselän kylään, mistä toissa päivänä
+eksyin ja jouduin niille syrjäpoluille, jotka tähän asti ovat minua
+pidätelleet.
+
+Maaselän, ehkäpä muunkin Venäjän-Lapin lappalaiset lienevät
+karjalaisten ja lappalaisten sekarotua; ainakin moni heistä oli vallan
+karjalainen ulkonäöltään, vaikka ei puhunut karjalan kieltä. Sitä
+paitsi heidän kotipukunsa on sama, joka Venäjan-Karjalassa on yleisesti
+käytännössä; rakennustavasta on jo aikaisemmin mainittu, että sekin oli
+Venäjän karjalaisten rakennustavan kaltainen. Siitä, että Venäjän
+lappalaisiin on sekaantunut karjalaisia, johtuu epäilemättä se suurempi
+yhtäläisyys suomen ja karjalan kanssa, jota Sjögren yllä mainitussa
+teoksessaan useammassa kuin yhdessä paikassa mainitsee, samoin kuin hän
+myös (siv. 382-390) koettaa tehdä selkoa tämän sekaantumisen ajasta ja
+todennäköisyydestä. Sen nojalla voisi myös selittää, miksi Venäjän
+lappalaisten elintavat monessa suhteessa eroavat muiden lappalaisten
+elintavoista. Niinpä esim. Kildinissa sekä koko matkalla Kuolasta
+Kaunanlahteen näin naisten keittävän ruokaa, vaikka muilla
+lappalaisilla tämä tehtävä on miehillä. Rikkataival (lapiksi Riksuol)
+nimisessä paikassa, 60-70 virstaa etelään Maaselästä, muuan
+lappalaismuori leipoi leipänsä vallan venäläiseen tai karjalaiseen
+tapaan hapatetusta taikinasta ja paistoi sen uunissa. Useilla on
+kesäsijoillaan sauna, jossa kylpevät vallan vastoin muiden seutujen
+lappalaisten tapaa; ei näet edes puoleksi suomalaistunut Inarin
+lappalainen käytä saunaa. Juoma- ja keittovettä ei sulatettu lumesta,
+kuten lappalaisella on tapa, vaan sitä otettiin järvestä tai muualta,
+missä sitä luonnostaan oli valmiina. Heidän tupansa olivat
+tavallisesti puhtaat, lattiat ja penkit pestyt, jopa monessa oli
+pysyvät pöydät, kun sitä vastoin muut lappalaiset tyytyvät
+pöydänkanteen, joka tilaisuutta varten, kun pöytää tarvitaan, asetetaan
+vartavasten tehdyille jaloille tai muulle alustalle. Lännempänä Kuolaa
+asuvilla Venäjän lappalaisilla on pöydän nimenä _bård_, sana, joka
+luultavasti on lainattu norjasta, jos kohta itse Norjan lappalaisilla
+on sana _bävdde_ (suomal. pöytä) ja Kuolan eteläpuolella asuvilla
+lappalaisilla venäjästä lainattu _ståll_. Itse kauppa- tai voitonhimo
+on Venäjän lappalaisella osaksi yhteinen Venäjän karjalaisen kanssa.
+Baldinissä tahdottiin kahdesta puolentoista korttelin pituisesta
+siiasta kiskoa meiltä rupla, ja Maaselässä myytiin kalaa puntari
+kädessä, ja muuramet, jotka ostimme, mitattiin kupilla.
+
+Paitsi monta muuta tapasimme Maaselässä erään kuusamolaisen miehen,
+joka jo yhdeksän vuotta oli elänyt Venäjällä, mutta joka ei edes
+vaateparreltaan ollenkaan ollut ehtinyt muuttua. Hän läksi Kuolaan,
+missä jo ennen muutamina kesinä oli tehnyt työtä laivanveistäjänä.
+Kysyttyämme häneltä, oliko työansio täällä parempi kuin Suomessa, hän
+sanoi, ettei hänellä ollut syytä valittaa työpalkan huonoutta. Mutta
+kysyttyämme, eikö hän siis yhdeksässä vuodessa ollut voinut tehdä
+melkoisia säästöjä, hän vastasi, ettei hän ollut voinut sellaisia tehdä
+siitä syystä, että hänet, kun muutaman viikon ajan on tehnyt työtä ja
+jotakin ansainnut, sen jälkeen valtaa sellainen viinan jano, ettei se
+anna hänelle mitään rauhaa, niin kauan kuin ropokin on jäljellä. Niin
+paljoa hän ei vielä ollut ehtinyt oppia venättä, että olisi huomannut
+venäjän kielessä olevan omat kirjaimensa, joita suomessa ei ole, tai
+että korko venäläisessä sanassa saattaa olla muullakin kuin ensi
+tavulla. Sen tähden sanat _hozjáin_, isäntä, _xozjáika_, emäntä,
+_olenj_, poro, _doróga_, tie, _vodá_, vesi j.n.e. hänen suussaan
+muuttuivat muotoon _hósaina, hóseikka, óleni, tóroka, vóta_. Hän oli
+kuitenkin kyllin järkevä itse ymmärtämään, ettei ollut mikään mestari
+venäjän kielessä, ja kun kysyttiin, eikö hän niin pitkässä ajassa jo
+ollut ehtinyt oppia venättä, niin että olisi puhunut sitä yhtä hyvin
+kuin suomea, hän vastasi: ei se vanha kieli enää hyvästi tahdo siihen
+taipua. Vallan toiset ajatukset taidostaan oli eräällä maankulkijalla,
+nimeltä Kurtti, joka oli kotoisin Sallan seurakunnasta Suomesta. Viisi
+vuotta sitten tapasin hänet Kannanlahdessa, jossa hän silloin oli ollut
+noin puolen vuotta ja sillä ajalla oppinut hyvin puutteellisesti
+lausumaan muutamia venäläisiä sanoja. Mutta itsellään hänellä oli
+suuret ajatukset venäjän kielen taidostaan, ja hän suositti
+minullekin venäjää yhtenä maailman helpoimpana kielenä. Muutamassa
+viikossa hän oli oppinut tärkeimmän, ja sanoi jo puhuvansa kieltä
+paremmin kuin itse venäläiset. Jopa hän tarjoutui niin lyhyessä ajassa
+kuin kahdessa viikossa täydellisesti opettamaan minulle venäjän kielen,
+sillä vaikka hänestä itsestään ei juuri kahdessa viikossa ollut tullut
+sellaista professoria kuin hän nyt oli, luuli hän asian minulta käyvän
+paljoa helpommin, kun saatoin panna sanat paperille, joten minun ei
+tarvinnut uskoa niitä usein pettävän muistin yksinomaiseen huostaan.
+
+Maaselässä tapasimme myöskin erään Venäjän karjalaisen, joka paraikaa
+samalla oli Kuusamon pitäjän rajalla olevan Pääjärven seuduilla
+starostana. Hän oli paluumatkalla Kuolasta, jossa oli omilla poroillaan
+käynyt Pääjärveltä viemässä rahastoon vuotuiset kruununverot, jotka oli
+kantanut seudultaan, ja joita yhteensä oli noin 1800 ruplaa. Kun hän
+pyysi minuakin katsomaan kuittiaan, oliko se oikea (kuka tietää, kuinka
+moni jo sitä ennen oli tehnyt sen Kuolassa), kysyin, eikö hän siis itse
+osannut ainakin lukea kirjoitettua, ellei itse kirjoittaa. "Mikäs
+hätä", hän vastasi, "starostalla silloin olisikaan, jos osaisi
+kirjoittaa ja paikalla merkitä, paljonko kukin kulloinkin maksaa ja
+paljonko hänellä vielä on jäljellä maksettavaa. Mutta nyt, kun monta
+kertaa vuodessa matkustelen ympäri piiriä veroja kokoamassa, sillä
+kaikki eivät voi maksaa kaikkea yhdellä kerralla, niin pelkään usein
+kerrassaan tulevani hulluksi, kun minun tulee muistaa, kutka ovat
+maksaneet ja kuinka paljon kukin on maksanut, ja sitten laskea yhteen
+ja verrata, onko koko summa sen suuruinen, jonka olen kantanut. Näitä
+miettiessäni kuljen usein 5-10 virstaa paikasta toiseen niin etten
+ollenkaan ole huomannut matkaa, vaan pysähdyn ja ihmettelen, että jo
+olen perillä." Vanhemmasta veljestään hän kertoi, että oikeastaan olisi
+ollut hänen velvollisuutensa ruveta starostaksi, mutta ettei hänen
+muistinsa ollut yhtä hyvä, minkä vuoksi hän oli selitetty
+kivulloiseksi.
+
+En saa unhottaa muiden vähäpätöisyyksien muassa kertoa, mikä
+Tantaluksen tuska meillä oli Maaselässä halutessamme kahvikupillista.
+Sekä kahvia, sokeria että kahvipannu meillä oli muassa, olimmepa
+kumpikin lisäksi harjoittautuneet kahvia keittämään; vedestä ja tulesta
+ei myöskään ollut mitään puutetta, mutta -- kahvi oli paahtamatonta --
+hinc illae lacrimae [siitä nämä kyyneleet]. Vaikkapa sekä
+teoreettisesti että käytännöllisesti olisimme osanneet sitä miten hyvin
+tahansa paahtaa, niin mitä kaikki tämä meitä auttoi, kun meillä ei
+ollut kahvinpaahdinta, emmekä voineet toivoa, että lappalainen,
+varsinkaan parhaillaan kestävän paaston ajalla, olisi lainannut
+kattilaansa meidän kahvimme saastutettavaksi. Eikä -- ohimennen
+sanottuna -- kumpikaan meistä ennen ollut paahtanut kahvia, sillä Pehr
+Adolph Bonsdorff vainaja vähät välitti siitä, osasimmeko vai emmekö
+osanneet kahvin paahtaa, kunhan vaan osasimme puhdistaa potaskaa ja
+polttaa loppuun hänen väkiviinansa kaikennäköisissä muissa
+kemiallisissa kokeiluissa. Jo viimeisessä kievaripaikassa ennen
+Maaselkää olimme koettaneet keksiä jotakin keinoa, päästäksemme tästä
+pulasta. Valkean edessä liedellä oli irtonainen kivi, jonka tuli oli
+kuumentanut. Sille panimme kahvipapuja ja liikuttelimme niitä tikulla,
+kunnes ne alkoivat mustua, mutta kun kivi ei ollut tavallista tulikiveä
+suurempi, vaadittiin uskomattoman pitkä aika ja suun vaiva ennenkuin
+saatiin paahdetuksi niin paljo kuin tarvittiin neljään kuppiin. Mutta
+sittenkuin se paljon otsan-hien jälkeen oli meille onnistunut,
+laskettiin paahdetut pavut paperille ja survottiin hienoiksi
+kirvespohjalla. En osaa varmasti sanoa, millaista tämä täten
+valmistettu kahvi oikeastaan oli, mutta niin paljon vaivan ja
+hien jälkeen, ei saattanut muuta kuin pitää sitä, ellei juuri
+paraimmanlajisena, niin ei ainakaan paljoa huonompana. Maaselässä
+jouduimme kenties vielä suurempaan pulaan, sillä siellä ei ollut
+sellaista kiveä kiukaan suulla. Mutta hätä aina keinot keksii. Meillä
+oli senlaatuinen kynttilänjalka, jommoisia kaksi voidaan ruuvata kiinni
+vastatusten ja sellaisella saimme täällä kahvin paahdetuksi. Vahinko
+vaan, että sen toinen puoli oli poissa, sillä jos sekin olisi meillä
+ollut, niin olisi molemmista yhteenkierrettyinä voinut saada
+melkein kunnollisen kahvinpaahtimen. Viimein saimme isännältämme
+lainata vanhan, pienen kuparikattilan, jossa yhdellä kerralla voimme
+paahtaa suuremman määrän; kahvimme kuitenkin pahaksi onneksi paloi ja
+sai karvaan maun, luultavasti savusta, jonka keskessä avointa kattilaa
+ravisteltiin. -- Monien kokeilujemme kautta, jotka muuten talven
+kuluessa olemme tehneet kahvin keittämisessä, sekä sisällä huoneessa
+että ulkona taivasalla, olemme saavuttaneet seuraavat kokemukset: a)
+Kahvi tulee sitä väkevämpää, kuta enemmän kahvijauhoja sekoittaa
+veteen, b) Niin sanottu "sumppi" eli sakka tosin tummentaa kahvin
+väriä, mutta muuten se tuottaa sangen vähän -- tai ei mitään --
+hyötyä, vaan päinvastoin pilaa maun, jos menettelee niin kuin
+talonpoikaisnaisilla Suomessa on tapana, nim. että sakkavesi kerrasta
+toiseen jää itse kahvipannuun, c) Vesi on ennen jauhojen panoa vahvasti
+keitettävä, mutta sen jälkeen tuskin ollenkaan tai vallan vähä, d)
+Kerma on ylellisyysainetta, jota vailla varsin hyvin voi olla, milloin
+sitä ei ole saatavissa, e) Kahvia voi juoda puukupeistakin, milloin ei
+ole varsinaisia kahvikuppeja tai laseja, f) Kahvi selkenee itsestään,
+kun se vaan jonkun aikaa saa olla alallaan.
+
+Maaselästä läksimme iltapuolella 10:ntenä päivänä huhtikuuta, emmekä
+sinä päivänä tulleet etemmäksi kuin ensimmäisen kyytivälin,
+Rasnavolokiin (lapiksi Rasnjarg), minne luettiin 22 virstaa. Murmanneja
+varten, jotka tässä jakautuvat kahteen joukkoon, lähtien toinen Kuolaan
+päin, toinen itäänpäin kulkemaan, tänne oli Kuolasta tullut pari
+porvaria mukanaan jauhoja, leipää, kalaa ja viinaa. Menekki lienee
+ollut hyvä, sillä heillä ei enää ollut mitään jäljellä muuta kuin hyvin
+vähä leipää. Itse Rasnavolokistakin matkusti seuraavana aamuna kaksi
+henkilöä (lappalaista) meren rannalle, jäädäkseen sinne syksyyn asti.
+Useita liikuttaviakin jäähyväishetkiä olen nähnyt ja kokenut, mutta
+tuskin yhtään liikuttavampaa kuin näiden lappalaisten ero omaisistaan
+oli. Jo ennenkuin ollenkaan tiesin, että matka oli edessä, näin
+nuorenpuoleisen naishenkilön salaa itsekseen useaan kertaan vuodattavan
+kyyneleitä, voimatta arvata, mikä häntä vaivasi. Mutta sittenkuin
+matkalle aikovat olivat saaneet tavaransa järjestykseen, ja kun porot
+oli tuotu metsästä, silloin vasta alkoi sisällä tuvassa perheen yleinen
+itku ja nyyhkyttäminen, rintojen ristiminen ja kumarteleminen seinillä
+riippuvien pyhäinkuvien edessä, yleinen suuteleminen ja syleileminen.
+Sitten kaikki läksivät pihalle, missä toistettiin kaikki, mikä äsken
+oli tuvassa tapahtunut, paitsi ristimistä, jota kuvien puutteessa
+täällä ei voinut tehdä. Porot ahkioineen olivat vähäisen matkan
+päässä, ja sinne koko seurue toisen jäähyväiskohtauksen jälkeen
+siirtyi, siellä taas suudellakseen ja syleilläkseen toisiaan. Sitten
+lähtevät asettuivat pulkkiinsa, joissa istuessaan heitä vieläkin kerta
+suudeltiin ja syleiltiin; tähän asti se oli tapahtunut heidän ollessaan
+seisaalla. Ja kun vihdoinkin lähdettiin liikkeelle pihasta, istuutuivat
+monet kotia jäävistä lähtijöiden syliin, toiset heittäytyivät
+raid-ahkioille (kuormille), ja sitten lähdettiin matkaan huimaa
+vauhtia, sillä porot, jotka varsin vähän ymmärsivät suudelmia ja
+syleilyjä, mutta sitä paremmin tunsivat tuiman tuulen, jossa jo kauan
+olivat saaneet värjöttää, lähtivät kiitämään kaikin voimin. En siis
+voinut nähdä viimeistä jäähyväiskohtausta, vaan palasin tupaan ja
+rupesin ajattelemaan omaa lähtöämme, jotta sinä päivänä olisimme
+voineet päästä yhtä väliä kauemmaksi Rikkataipaleeseen (lapiksi
+Riksuol) asti, jonne 35 virstaa kuljettuamme hyvissä ajoin
+saavuimmekin. Olisimme varsin hyvin voineet matkustaa yhden kyytivälin
+lisää, mutta kun paikka oli hyvä ja puhdas, ja lisäksi isäntä ja muu
+väki hyväntahtoiset ja kohteliaat, päätimme kernaammin jäädä tähän
+teetä juomaan ja lykätä matkan seuraavaan aamuun. Rikkataipaleen
+lappalaisella oli jotakuinkin hyvät teenjuonti-astiat, nimittäin
+porsliiniset kupit ja kannu sekä kuparinen, puolentoista kannun
+vetoinen kahvipannu. Edellisiä hän säilytti niitä varten vasituisesti
+tehdyssä pienessä arkussa, jonka kanssa jo v. 1837 olin tehnyt
+tuttavuutta. Luultavasti hänellä olisi ollut teetä ja sokeriakin --
+ainakin hänellä v. 1837 oli --, mutta kun hän silloin oli minua
+kestittänyt, oli vallan kohtuullista, että me nyt vuoromme kestitsimme
+häntä. Sen jälkeen hän kernaasti olisi laittanut meille kelpo
+illallisen, mutta valitti, että murmannit olivat syöneet kaiken hänen
+kalansa, minkä vuoksi hän nyt ei voinut tarjota muuta kuin hyvää,
+kotitekoista hapanta leipää ja suolaa sekä kalalientä, joka
+oli keitetty muutamasta palasta vanhaa haukea. Seuraavana aamuna
+toistettiin sekä teenjuonti että ateria. Sitten minua pyydettiin
+iskemään suonta eräältä mieheltä, jolla oli päänsärkyä, ja kun sen olin
+tehnyt, muuan vanha eukko samassa tarkoituksessa ojensi minulle
+kätensä. Mutta koska hänessä ei suinkaan ollut liikaa verta, vaan
+pikemmin päinvastoin, ja pistimeni sen lisäksi oli hirveän tylsä,
+selitin, ettei suonenisku häntä auttaisi, ja tämän hän heti uskoihin.
+"Mutta mikä sitten minua on auttava?" hän kysyi. "Kuolema", vastasi
+joku vierestä vapauttaen tällä lyhyellä neuvolla minut keksimästä
+parannuskeinoa hänen kivulloisuuteensa, joka kuitenkaan kaikesta
+päättäen ei voinut loppua ennen kuin haudassa. Lähemmin tarkastaessani
+hänen käsivarttaan, huomasin, että se väriltään oli aivan kuin
+keltapohjaista kattuuni-kangasta, jossa tiheässä toistensa vieressä oli
+pieniä kalpeita ruusuja. Jos hän olisi ollut jotakin villiä
+kansanrotua, eikä sävyisä, kristitty lappalaiseukko, olisin ensi
+näkemältä luullut, että tämä oli erityisenlaista ihonmaalausta, mutta
+nyt en tietänyt, mitä se lie ollut. Tietysti häneltä kysyin syytä
+noihin lukemattomiin täpliin, ja sain nyt tietää, että ne kaikki
+johtuivat _moxista_ [moxa (lue mohha): pieni, pujomarunan (artemisia
+vulgaris) lehdistä ja kärjistä valmistettu, helposti palava, keilan
+muotoinen esine, jota ennen poltettiin iholla luuvalon, märkäpesien
+y.m.s. parantamiseksi], joita hän kivulloisuutensa vuoksi aika ajoin
+oli polttanut käsivarrellaan. Luultavasti toinenkin käsivarsi oli yhtä
+täplikäs, kuten myös niska ja eri osat hänen muuta ruumistaan, vaikka
+en sitä varmasti tiedä, kun en erityisesti tullut häneltä sitä
+kysyneeksi.
+
+Rikkataipaleesta tulimme jotenkin myöhään lähteneiksi matkaan; ja kun
+päivä oli lämmin, keli raskas ja porot huonot, emme sinä päivänä
+ehtineet kauemmaksi kuin 33 virstan päässä olevaan Jokostroviin
+(lapiksi: Tjueksuol), jonne iltahämärässä saavuimme. Vähää ennen meitä
+oli kuusi venäläistä sotamiestä vastaiselta taholta tullen ja Kuolaan
+matkustaen tänne saapunut ja yöpynyt. Kun tämän vuoksi tuntui tulevan
+ahdasta, viivyimme täällä ainoastaan muutaman tunnin, joimme teetä ja
+söimme illallista, minkä jälkeen yön selkään jatkoimme matkaa
+Sasjeikaan, 30 virstaa eteenpäin. Tällekin taipaleelle saimme erittäin
+kuonot porot, niin että, vaikka yöllä ei voinut valittaa kelin
+raskautta, emme kuitenkaan ennenkuin kello 5 seuraavana aamuna
+saapuneet perille, ja silloin kumpikin olimme jotenkin uniset. Sillä
+jos pulkassa olisikin voinut nukkua, mikä yleensä ei juuri tahdo olla
+mukavaa, niin meitä nyt sitä paitsi häiritsi kyytimiehen alinomaa
+toistama: prokleätoi! [kirottu, saakelin -- --] y.m. sen kaltaiset
+soimasanat, jotka hän porolle antoi, kun ne eivät muuten
+tahtoneet juosta edelleen. Tämän lisäksi murmannit olivat ajaneet tien
+kauheille kuopille, joita tosin uusilla jäljillä oli koetettu kiertää,
+mutta nämä kulkivat niin läheltä kuopan reunaa, että valveillakin ollen
+oli vaikeata estää pulkkaa niihin suistumasta. Mutta jos vähänkin
+koetti torkahtaa, saattoi olla varma siitä, että pulkkineen päivineen
+päistikkaan syöksyi lähimpään kuoppaan, minkä jälkeen sai korviinsa
+kyytimiehen prokleätoi-huudon. Mutta mitenkä hän "prokleätoitsikaan"
+porojansa, yksi niistä kuitenkin väsyi niin perinpohjin, ettei tahtonut
+kulkea askeltakaan eteenpäin. Lappalainen ei lähde millekään pitemmälle
+matkalle ottamatta mukaansa yhtä tai useampaa varaporoa, jotka
+sidottuina kukin ohjastaan kulkevat hänen oman ahkionsa tai
+kuorma-ahkion jäljessä. Sellaisen varaporon hän nyt pani väsyneen
+sijaan kuormaa vetämään ja sitoi väsyneen sen paikalle. Mutta eipä
+poro näinkään ottanut kulkeakseen edelleen, johtuipahan sitten
+ylenmääräisestä väsymyksestä tai poron omista oikuista. Lappalainen
+lienee luullut jälkimäistä, sillä hän löi ja potki loikovaa poroa
+enemmän kuin mitä hentoi katsella, kunnes viimein sai sen jaloille.
+Sitten hän riensi pulkkaansa ja alkoi ajaa eteenpäin, mutta vaikka poro
+sitä ennen ei ollut ehtinyt paneutua pitkäkseen, saattoi olla varma
+siitä, että se muutaman askeleen päästä oli sen tekevä, annettuaan
+ensin seisaallaan ollen valjaissaolevan poron vetää itseään kappaleen
+matkaa eteenpäin. Lopuksi eivät auttaneet lyönnit, potkut eikä
+"prokleätoi", vaan poro loikoi vallan liikkumatonna ja antoi pitkänään
+laahata itseään, jos lappalaista halutti. Silloin vasta lappalainen
+huomasi panna väsyneen poron tyhjään ahkioon, ja sitten hän, tultuamme
+jäältä maalle, sitoi sen puuhun ja jätti siihen. Olisi ollut parempi,
+jos hän olisi tehnyt sen jo paljoa aikaisemmin, niin poro parka olisi
+säästynyt näin rajulta kohtelulta, ja itse olisimme pikemmin päässeet
+perille.
+
+Sasjeikassa tehtyämme epäonnistuneen kokeen nukahtaa ja nukkua
+hetkinen, läksimme viimeiselle taipaleelle, joka vielä oli
+jäljellä Kannanlahteen päin, ja jota oli 30 virstaa. Nekään porot,
+jotka täältä saimme, eivät olleet varsin kadehdittavat, mutta kuitenkin
+paljoa paremmat edellisiään. Peläten, etteivät porot jaksaisi, oli
+Kannanlahdessa asuva porvari PahkofF, jolla on hoidonalaisina kievarit
+aina Rasnavolokiin asti, lähettänyt hevosen meitä vastaan; hän oli näet
+sitä ennen saanut tiedon tulostamme mieheltä, joka kuljetti perille
+Kuolan postia, ja joka ennen meitä oli lähtenyt Sasjeikasta. Hevonen
+tuli meitä vastaan, kun meillä vielä oli jäljellä Kannanlahteen kolme
+virstaa, ja nyt saimme sanoa hyvästi poroille, kuinka pitkäksi aikaa,
+vuodeksiko, toiseksiko, taikka vielä viideksikö, elikkä kaikeksi iäksi,
+sen ainoastaan Herra tietää.
+
+Eipä voi muuta kuin tuntea kaihoa, kun toista sataa peninkulmaa
+porokyydillä matkattuaan taas ensi kerran istuutuu hevosen rekeen.
+Sillä jos kohta on totta, mitä J.J. Tornaeus teoksessaan "_Beskrifning
+öfver Torneå och Kemi Lappmarker_", Sthm 1772 [= Kuvaus Tornion- ja
+Kemin-Lapista, Tukholma v. 1772] 56 sivulla sanoo, että se, joka saa
+ajettavakseen laiskan poron, ei voi odottaa mitään pahempaa,
+kun hänen näet täytyy väsyksiin asti sitä lyödä ja riuhtoa, niin
+porokyyti kuitenkin on "muuten, kun on kauniit eläimet ja kunnolliset
+ajoneuvot, hupaisa ja miellyttävä matkustustapa, eikä näytä pahalta kun
+etenkin isossa seurueessa tällä tavoin matkustaa", kuten Högström
+edellä mainitussa selonteossaan, 108 sivulla, huomauttaa. Muuten poro
+yleensä on vankempi ja vilkkaampi syksyllä ja talvella kuin myöhemmin
+keväällä, ja aina se panee pahakseen, jos ei saa pitää pientä ettonetta
+sekä pientä lepoa päivän valjetessa. Kahden suuriarvoisen henkisen
+ominaisuuden, ymmärryksen ja muistin, puolesta se ei taida paljoa jäädä
+itse hevosesta jäljelle; ainakin mitä jälkimäiseen tulee, se kuuluu
+muistavan tien, jota kerran ennen on kulkenut ja vielä paremmin kaikki
+syöttöpaikat.
+
+Koko tie Kuolasta Kannanlahteen on mäetöntä, jos kuitenkin jättää
+lukuun ottamatta loivan-puolisen rinteen, jota myöten Maaselästä tullen
+laskeudutaan Imandran järvelle, sekä viimeisen kyytivälin lähinnä
+Kannanlahtea. Tällä taipaleella viisi vuotta sitten tein ensi kokeeni
+porolla-ajamisessa, ja tunsin nyt erästä mäkeä kulkiessani saman
+petäjän, jota vastaan poro silloin minut laahasi, sitä ennen pudottuani
+pulkasta. Meminisse juvat. [Muistelu huvittaa.] Puoli matkaa Kuolasta
+on maata ja vähäisiä järviä, sitten alkaa 90:n virstan pituinen
+Imandra-järvi, joka loppuu vasta viimeisellä kyytivälillä; kuitenkin
+tällä matkalla tulee kulkemaan useiden erilevyisten nienten poikki,
+niin ettei alinomaa ole alla sama jää. Karttoihin, jotka olen nähnyt,
+tämä järvi on kuvattuna leveämmäksi kuin se itse todellisuudessa on,
+sillä se ei yleensä ole varsin leveätä. Sen lappalainen nimi sanottiin
+olevan Äävver jävr s.o. suomeksi Avarajärvi. Useat karjalaiset sanoivat
+tätä järveä Inariksi, siis samaksi kuin Inari-järveä Suomessa.
+
+Mistä nimi Imandra johtunee, lienee vaikeata saada selville, ellei
+mahdollisesti voisi selittää sen tulevan sanasta Emäjärvi; sana
+emä on murteellisesti varsin hyvin voinut muuttua ima sanaksi
+(virolaiset kirjoittavat _emmä, emma ja imma_, jotka lausutaan emä,
+ema, ima). Tästä ima muodosta on voinut tulla jotenkin tavallisen
+johtomuodostuksen kautta imanto (tai iminta), ja sanasta imanta-järvi
+saadaan imandra johtopäätteellä, joka nimissä ei ole ollenkaan tavaton.
+Vertaa tähän I[i]vantiira ja Lentiira sanoja, jotka tapaa järvien
+niminä Kajaanin läänissä sijaitsevassa Kuhmon kappelissa ja Aunuksen
+kuvernementin pohjoisosassa. Paitsi äidin merkitystä emä sanalla
+suomessa on toinenkin merkitys; se näet myös tarkoittaa jotakin suurta,
+jonkun perustaa tai juuria, ja järvi sana menettää usein, Venäjän
+karjalassa j:nsä yhdyssasanoissa, esim. Paanärv pro Paanajärvi
+(johtuneeko lappalaisesta sanasta _paadne_, hammas?). Vallan
+samanlaisen luulisin Inari (eli Enari) sanan johdon olevan, nimittäin
+lappalaisista sanoista ädne, äiti, ja jävre (eli javre), järvi, joista
+ädne sanalla niinikään on ollut, jollei perus-, niin ainakin
+sivumerkityksenä suuruuden käsite, mistä lisäksi lappalainen
+ja suomalainen komparatiivimuoto ädnah ja enempi tuntuvat johtuvan. Se
+seikka, että lappalaiset itse sanovat tätä järveä Anariksi, ei tuota
+mitään erityisiä vaikeuksia tälle johdolle, kun näet a, ä ja i
+lukemattomissa muissakin tapauksissa lapin kielessä vaihtelevat. Vertaa
+lisäksi norjalaiseen muotoon Indiagr, missä d ja n ovat vaihtaneet
+paikkaa ja v on muuttunut g:ksi; tämä viimeinen seikka on sama ilmiö
+kuin se, joka vielä tänä päivänä tavallisena esiintyy muutamissa suomen
+murteissa, joissa äännetään _nakris, kakra, siekla_ pro nauris, kaura,
+seula.
+
+Ajettuamme Imandraa pitkin neljäkymmentä virstaa, oli meillä sivulla
+pilvenkorkuiset Umbteg vuoret, jotka läheltä Maaselkää alkaen ja kauan
+ennenkuin tulimme Imandran jäälle, muutaman päivän alinomaa olivat
+näkyvissämme. Alussa se, joka ei ennestään niitä tuntenut, ei mitenkään
+voinut sanoa, olivatko ne vaaleita pilvenhattaroita taivaan rannalla
+vai pilviä tavoittelevia vuoria. Edellisellä kerralla täällä
+matkustaessani, jolloin oli pilvisempi ilma, todella petyin, niin etten
+edes mitä lähimmän matkan päässä oikein tietänyt, näinkö edessäni
+vuoren harjanteen vai pilven. Ne ovat Imandran itärannalla, noin 10
+virstaa etelämpänä Rikkataivalta, vaikka Rikkataipaleessakin näytti
+siltä kuin ne olisivat olleet lähellä, järven vastakkaisella rannalla.
+Venäläisten antama nimi on Gibin, karjalaisten Hiipinä, lappalaisten
+Umbteg. Kuinka kauan niitä vielä olisi saattanut nähdä, sittenkuin
+viimein olimme tulleet niiden ohi, en voi sanoa, kun Jokostrovista
+lähdettyämme yö meidät yllätti, ja kun sitä paitsi päivälläkin oli
+vaikeata pulkasta katsella esineitä, jotka olivat takana. Jopa oli
+vaikeata muutamina päivinä, jolloin aurinko paistoi kirkkaammin, nähdä
+mitään edessäänkään olevan, kun näet auringon paiste heijastuneena
+suuresta lumiaukeasta ei ollut silmille ollenkaan terveellistä. Täytyi
+pitää ne kiinni ja koettaa kohdistaa katseensa yksistään poroon ja
+pulkan keulapuoleen. Kun joskus tuli matkustamaan jonkun niemen poikki,
+jolla näki metsää, niin tämä oli hyvin miellyttävää lepoa silmille.
+
+Metsät olivat yleensä koko tien, jota kuljimme, sangen hyvät, kasvaen
+petäjää, kuusta ja koivua. Kuolaa vielä pohjoisempana nämä puulajit
+kasvavat melkoisen korkeiksi ja suuriksi. Kildinissä, siis kahta
+peninkulmaa pohjoisemmassa, näin vallan lähellä. kylää koko metsikön
+suorarunkoisia, korkeita koivuja, joista useimmat tyvestä olivat
+läpimitaten 4-5 tuumaa, jopa muutamat 1 1/2 korttelia. Kannanlahtea
+lähinnä olevalla taipaleella kasvoi monessa paikoin oivallista
+hirsimetsää, ja useissa puissa näin kaarnaan leikatun ylös-alaisin
+käännettyjä ihmisen kuvia, joiden merkityksestä en voinut saada
+mitään selitystä, jos ne muuten mitään merkitsivätkään; kenties ne
+olivatkin poikien ja lasten taidonnäytteitä, kun joskus eivät olleet
+voineet saada parempaa tehtävää kuin ruveta leikkaamaan päällänsä
+seisovia ihmisenkuvia puihin.
+
+Ennenkuin nyt siirryn uuteen maailmaan, nimittäin venäläiseen,
+sallittakoon minun jäähyväisiksi lappalaismaailmalle vielä mainita
+jotakin heidän kielestään ja murteistaan. Lukuunottamatta osaa
+tunturilappalaisia, kaikki muut puhuvat oikeastaan kahta kieltä,
+äidinkieltään ja sen ohella hallitsevan valtion kieltä. Suomen
+lappalaisten suomen kielestä on jo aikaisemmin puhuttu, ja yhtäläisiä
+mestareita lienevät enimmät Ruotsin ja Norjan lappalaiset ruotsin ja
+norjan kielissä. Mutta Venäjän lappalaisten, ainakin niiden, jotka
+asuvat Kuolan tienoilla ja siitä Kannanlahteen johtavan valtatien
+varrella, sanottiin enimmästi puhuvan venättä, niin että puheesta oli
+vaikeaa erottaa heitä synnyntävenäläisistä. Niiden tietojen mukaan,
+jotka meillä oli tilaisuus saada, on Venäjän lappalaisten äidinkielessä
+kolme päämurretta, joista ensimäinen on yhteinen Kuolaa lännempänä ja
+Imandra-järven ympärillä asuvilla lappalaisilla, lukuunottamatta tämän
+järven pohjoispuolella olevaa Maaselän kylää; toinen taas Maaselän ja
+Kuolasta itään ja koilliseen asuvilla lappalaisilla; kolmas Turjan
+lappalaisilla, jotka asuvat ennen mainitun niemimaan itä- ja
+kaakkoisosassa, etäisimpinä Kuolasta. Norjan lappalaiset tosin eri
+paikoissa puhuvat kieltään hieman eri lailla, mutta kun tämä erilaisuus
+ei ole huomattavampi, on täydellä syyllä oltu jakamatta kieltä eri
+murteisiin. Eipä utsjokelaistenkaan kieltä tarvitse erottaa Norjan
+lapista; mutta inarilaiset puhuvat keskenään erityistä lapin murretta,
+ja useimmat sitä paitsi Norjan lappia ja suomea. Suomen alalla
+esiintyvä Sompion kieli tuntuu yleensä olevan Inarin lapin kaltaista,
+vaikka siihen on sekoittunut vielä enemmän suomea. Vielä on
+mainitseminen Ruotsin lappalaisista, että heilläkin on olemassa useita
+eri murteita, joille on annettu nimeksi Uumajan, Piitimen, Luulajan ja
+Tornion j.n.e. murteet, mutta kun heillä nyt on sama kirjakieli,
+ainakin yksi ainoa Raamatun käännös, niin nämä murteet vähitellen
+lähennevät toisiansa, lopulta muuttuen yhdeksi kieleksi, paitsi ehkä
+pohjoisimmalla seudulla vallalla olevaa murretta, joka ei suuresti eroa
+Norjan lapista. Jos minun tässä sallitaan sanoa Venäjän lappalaisista
+murteista läntistä Notoseron, pohjoista Semiostrovin ja itäistä Turjan
+murteeksi, niin lapin murteet kaikkiaan ovat seuraavat: a) Norjan
+lappi, b) Ruotsin lappi ja c) Ruotsin lapin murteet, d) Inarin murre,
+e) Notoseron (eli Nuortijäyrin) murre, f) Semiostrovin murre ja g)
+Turjan murre. Norjan lapin murretta kuuluu puhuvan noin kymmenen
+tuhatta henkeä. Ruotsin lapin murteita kolme tuhatta (?), Inarin ja
+Sompion murretta noin viisisataa, notoserolaista hieman seitsemättä
+sataa, semiostrovilaista viisi tai kuusi sataa ja turjaa neljä tai
+viisi sataa. Mutta, kuten jo aikaisemmin mainittiin, ei ole varmaa,
+eikö koko Turjan murre mahdollisesti voisi liittyä jompaankumpaan
+muista päämurteista; samoin voipi vasta tarkemman tutkistelun jälkeen
+sanoa, mihin alaosiin (kielenmuunnoksiin) muut Venäjän lapin murteet
+saattavat jakautua. "On joka suhteessa hyvin valitettava asia, etteivät
+venäläiset ole mitään tehneet tämän kielen (lapin) viljelemistä
+varten", sanoo Rask yllämainitussa teoksessaan, II osan 340 s:lla, ja
+tähän hänen lausuntoonsa täydelleen yhdymme, lisäten vaan, että on
+vallan sama syy valittaa, että suomalaiset ovat laiminlyöneet Suomen
+lapin murteiden tutkimisen, ja sitä suuremmalla syyllä, kun juuri
+suomalaiset oman kielensä sukulaisuuden vuoksi lapin kielen kanssa
+olisivat kaikista sopivimmat tutkimaan ja viljelemään lapin kieltä.
+Mutta sellainen on vielä tapa meillä, että mennään Halikon kautta
+Ruotsiin, harrastetaan kaikennäköisiä vieraita asioita ja annetaan
+saksalaisille tai muille halukkaille tilaisuus tutkia sitä, mikä on
+meitä lähinnä, kuten esim. lapin, jopa itse suomen kieli! Ainoastaan
+Norjan ja Ruotsin lappi ovat jotenkin hyvin tutkittuja ja muokattuja,
+mutta eivät kuitenkaan suinkaan niin perinpohjin, etteivät ne vieläkin
+antaisi paljon tekemistä filologille, joka tahtoisi vertaillen tutkia
+kaikki lapin murteet, s.o. koko lapin kielen. Mikä avara ala! -- ja
+kuinka tärkeä sellainen tutkimus olisi, sen osottakoon myös Raskin
+lausunto usein mainitussa teoksessa (II osa, 331 s.). Hän sanoo:
+"näyttää siltä kuin Europan ja Aasian väestön ja kielen synty suureksi
+osaksi olisi etsittävissä lappalais-suomalaisesta kansanheimosta tai
+sen sukulaisheimoista, joita yhteisellä nimellä saattaa sanoa
+skyyttalaiseksi kansanroduksi. Tämän kysymyksen tutkiminen on omansa
+herättämään kielentutkijan ja historioitsijan, jopa jokaisen
+mielenkiintoa, joka haluaa tuntea sukuamme sen monia eri haaroja ja
+näiden keskinäisiä suhteita myöten. Jo Arndt lausui sen toivomuksen,
+että joku taitava kielentutkija ennakkoluuloitta tarkastaisi niitä
+kaikella sillä tunnollisuudella, jota ne todenmukaisina jätteinä
+kielestä, joka on ollut maailman vanhimpia, ansaitsevat." -- On todella
+hämmästyttävää nähdä, kuinka vähäisellä innolla ja vakavuudella
+kielentutkimusta vielä yleensä harjoitetaan, ja kuinka kaukainen se
+aika vielä välttämättömästi on, jolloin kävisi mahdolliseksi uudelle
+von Linnélle ruveta miettimään jotakin järjestelmää, joka käsittäisi
+kaikki maanpiirin ihmiskielet. Tällaisen miehen edeltäjänä tosin
+ilmestyi Tanskassa joku aika sitten usein mainittu Rasmus Rask, mutta
+mitäpä hänkään voi aikaansaada, kun erikoistutkimukset olivat niin
+niukat? Hänen täytyi itse ryhtyä yksityiskielien lähempään tutkimiseen
+niiden kotimaassa ja enempi ehtiäkseen panna yövalvonnan ja rasitusten
+kautta alttiiksi terveytensä ja henkensä Intiassa. Ihmisen järjen ja
+ajatuskyvyn, hänen kielensä ja tekoinsa kautta Jumalan voima ihmisessä
+ilmestyy, ja ihmisen ulkopuolella koko luonnossa, ja joka päivä
+koetetaan yhä paremmin päästä tämän ilmestyksen perille; kaivetaan
+esille maan sisustat, jotta löydettäisiin muutamia ruostuneita esineitä
+menneiltä vuosisadoilta tai muita entisaikaisen luonnon jätteitä,
+maksetaan suuret rahat amerikkalaisesta harakasta tai grönlantilaisesta
+tikasta tai afrikkalaisesta myyrästä, samoin kuin maailman joka
+kolkasta haalituista ruohoista ja sammalista, tutkitaan, riidellään ja
+kirjoitetaan järjestä, usein niin kauan kuin sitä on itsellä kipinäkin
+jäljellä; mutta kielet, ne jätetään oman onnensa nojaan ja kielten
+tutkimus sattumusten varaan. Tärkeimmät työt mitä tällä alalla on tehty
+[Huomautetaan, että tämä on kirjoitettu 12 vuotta sitten. (Kirjoittajan
+huomautus Litteratarbladet'in lukijalle)] -- ja mistä tulevaisuudessa
+voi toivoa koituvan joitakin hedelmiä kielten tutkimuksellekin -- ovat
+syntyneet sivuseikkana lähetysseurojen ja yksityisten kristinuskon
+levittäjien toimesta, joita siellä täällä ilmestyy jonkun kansan
+sekaan, joka muuten sille oudolla kielellä ei olisi voinut saada
+mitään, ei edes pintapuolista tietoa kristinopista. Yhtä satunnaista on
+se voitto, joka on tullut kielien osaksi historiallisten tutkimusten
+kautta, eikä tämä voitto kokonaisuudessaan ole suurenarvoinen, kun
+kielitieteen ei vielä ole onnistunut edes historian palkkalaisena
+päästä parempaan asemaan ja näyttää, mitä se sellaisenakin etenkin
+muinaishistorian hyväksi kykenisi aikaansaamaan. Mutta onpa aika
+lopettaa nämä kielimietteet, vai miksi heitä tahtoisi sanoa, jotka myös
+varsin hyvin olisivat voineet jäädä mainitsematta, sillä onhan maailma
+kuitenkin täpösen täynnä kielentutkijoita, kuten jokainen tietää, ja
+nämä ovat milloin tahansa valmiit kirjoittamaan pitkiä tutkimuksia
+kaikennäköisistä seikoista, kuten esim. siitä, onko Tacitus tai
+Sallustius kirjoittanut ac vai atque, cum vai quum j.n.e. joissakin
+lauseissaan. Ei siis sanaakaan siitä enempää, vaan onpa aikomukseni
+suosiollisen lukijan seurassa, jos hän muuten tahtoo yhtyä minuun,
+alkaa uusi retkeily Kannanlahdesta Vienanmeren rannalla olevaan
+Kemin kaupunkiin.
+
+Keli on vielä jotenkin hyvä, tie sitäpaitsi ei ole 300:a virstaa
+pitempi, minkä vuoksi toivon, etten liian kauan viivy matkalla, vaikka
+tosin ei voi siellä täällä välttää muutaman tunnin viipymistä. Aluksi
+täytyykin viivähtää itse Kannanlahdessa, joka on 40-taloinen kurja
+kauppala (volost), Nivajoen oikealla rannalla sekä jotenkin lähellä
+muutamia melkoisia vuoriylänköjä; näitä muuan karjalainen sanoi
+Ristivaaraksi, Rautavaaraksi, Volosnavaaraksi ja Selednavaaraksi.
+Olipa tshinovnikkakin (virkamies) seudulla, nimittäin stanovoi,
+jonka tehtäviä ja vaikutusalaa en kuitenkaan niin tarkoin tunne,
+jos hänellä muuten liekkään muuta tehtävää kuin se, että on
+sijoitettu tälle paikkakunnalle ja kestitsee matkustajia. Schmidtin
+venäläis-saksalaisesta sanakirjasta olen hakenut stanovoi sanan
+merkitystä, mutta en ole löytänyt mitään sellaista, joka sopisi
+virkamieheen, joten en tiedä muuta kuin että sana johtuu verbistä
+_stanovitj_, joka merkitsee asettaa, sijoittaa. Kuitenkin muistelen
+jossakin kuulleeni, että hänen tehtäviinsä myös kuuluu seudun vapaana
+pitäminen kielletystä (tullaamattomasta) tavarasta. Itsellä hänellä ei
+ainakaan ollut luonaan sellaista, jota vähintäkään olisi voinut epäillä
+kielletyksi, sillä paitsi teetä ja ruokaa kuului hyväntahtoiseen ja
+runsaaseen kestitykseen oikea venäläinen _vodka_ [viina], jota
+suuremman varmuuden vuoksi myytiin ja ostettiin tarkasti suljetuissa
+pulloissa säilytettynä. Paitsi häntä -- joka näytti sangen
+säännölliseltä ja hyväntahtoiselta mieheltä -- oli seudulla vielä
+postintarkastaja eli smotriteli sekä pappi, joita meillä ei kuitenkaan
+ollut kunnia nähdä.
+
+Ennen muinoin Kannanlahti lienee ollut huomattava paikka; ja suoraan
+vastapäätä ojan toisella puolella olevalla niemellä sanottiin ennen
+olleen kolmikirkkoinen luostari. Sen olivat sodan aikana njemtsit
+(karjalaiset vai norjalaiset?) hävittäneet, minkä tähden siellä nyt ei
+nähnyt muuta kuin kirkon ja ani harvoja huononpuoleisia taloja.
+Lisäksi puhutaan vanhassa karjalaisessa runossa Kannanlahden (paikan
+karjalainen nimi) tytöistä, jotka muutamat nuoret miehet olivat vähällä
+ryöstää ja myydä Vienassa (Arkangelissa); tästä saattaa myös olettaa
+että tällä seudulla ennen muinoin vallitsivat paremmat olot, sillä en
+luule, että nykyisistä Kannanlahden tytöistä saisi suuria voittoja,
+möipä heidät sitten Vienaan tai minne muualle tahansa.
+
+Kannanlahdessa meidän oli pakko jättää pulkkamme, joilla koko talven
+olimme matkustaneet Lapissa. Samoin kuin eroaa uskollisesta
+ystävästään, jota kenties ei koskaan enää näe jälleen, erosin
+oivallisesta pulkastani, jossa ei ollut mitään muuta vikaa kuin se,
+joka meihin kaikkiin kerran tulee, nimittäin, että kerran vanhenemme ja
+heikonnumme. Syntyisin se oli Sodankylän pitäjän Kittilän
+seurakunnasta; siellä se oli aikoinaan tehty valitusta koivusta;
+jalkojen suojaksi oli siihen laitettu erityinen kate eli kuomi samasta
+puulajista ja päällystetty hylkeen nahalla. Talollinen Korvanen
+Sodankylässä oli nuorempana ostanut sen rakkaalle vaimolleen, joka
+monet vuodet oli jouluna ja pääsiäisenä sillä kulkenut Sodankylän
+kirkolle. Pyytämällä pyydettyäni Korvanen myi minulle tämän pulkan
+kuudesta pankkoruplasta, vaikka hänen vaimonsa olikin suuresti kauppaa
+vastaan. Varmasti ja vahingoittumatta tuo pulkka oli talven kuluessa
+seurannut minua ensin 18 peninkulmaa Inariin, sitten 16 peninkulmaa
+Karasjoelle Norjan-Lappiin, sitten samaa tietä takaisin Inariin,
+Inarista 9 peninkulmaa Paatsjoenniskaan, sieltä edelleen 10 peninkulmaa
+Syngel-lappalaisten luo, sitten 15 peninkulmaa Kuolaan ja täältä
+kolmattakymmentä peninkulmaa Kannanlahteen. On kyllä totta, että se
+alamäissä joskus kiiruhti liiaksi, niin että minun oli vaikea pysyä
+mukana, mutta eipä se koskaan kokonaan minua hylännyt, vaikka hetkeksi
+jättikin jäljelle. Loivemmissa mäissä se ei sitä tehnyt, vielä vähemmin
+tasaisella maalla.
+
+Kannanlahdesta kuljimme 30 virstaa Kneäsagubaan ja sieltä toiset 30
+virstaa Koudan kauppalaan. Kneäsaguba on köyhä, noin 25-taloinen
+kylä; sillä lienee alkujaan ollut karjalainen nimi Ruhtinan lahti,
+josta nykyinen nimi lienee venäläinen käännös, kuten kylän asukkaatkin
+olivat venäläisiä tai oikeammin venäläisten ja karjalaisten sekarotua.
+Sama lienee suureksi osaksi muidenkin täkäläisen merenrannikon
+venäläiskylien asukkaiden laita, vaikka venäjän kieli niissä tätä
+nykyä on päässyt melkein yksin vallitsevaksi. Ne monet karjalaiset
+paikannimet, joita täällä sekä useissa paikoin Venäjän-Lappia tapaa,
+kuten Maaselkä, Rikkataival, Niva-joki, Kannanlahti tai myöskin
+selvät yleisten karjalaisten paikannimien venäläiset muunnokset tai
+käännökset, kuten Pinosero (Pienijärvi) pohjoiseen Kannanlahdesta,
+Verchosero (Korkialampi) Kannanlahden ja Kneäsaguban välillä,
+Bjälosero (Valkiajärvi), Startsevosero (Ukonjärvi), Startsevaguba
+(Ukonlahti) Kneäsaguban ja Koudan välillä, Pajakanta-guba (Pajukanta),
+Glubokosero (Syvälampi) y.m. tekevät jotenkin luultavaksi, että
+Kneäsagubakin on venäläinen käännös nimestä Ruhtinan lahti, joka nimi
+esiintyy Suomessa, missä sitäpaitsi on muita samanlaisia kuten Ruhtinan
+salmi, Ruhtinan salo, Ruhtinan kivi j.n.e. Sellaisia käännöksiä ovat
+myöskin kaiketta epäilyksettä niinet Tshornarjeka, Ljetnarjeka y.m.
+Karjalassa yleisesti käytetyistä paikannimistä Mustajoki, Kesäjoki:
+venäläisillä näet on se tapa, että pitävät paikannimiä samanarvoisina
+kuin muita lisänimiä (epiteettejä), jotka kääntävät niin pian kuin
+tietävät niiden merkityksen. Tästä johtuu melkoinen sekavuus
+maatieteellisessä suhteessa, mutta toiselta puolen he siitä saavat etua
+kielensä soinnukkaisuudelle, sillä vieraat paikan-nimet kuuluvat
+kuitenkin vierasperäisiltä monessa kielessä.
+
+Koutaan saavuimme sydänyöllä; jonkun aikaa kolkutettuamme meidät
+päästettiin stantsian oli kestikievarin pihaan. Vaikka pari kolme
+vanhanpuoleista naishenkilöä asui ja nukkui siinä huoneessa, johon
+meidät päästettiin, ei meidän ollut toivomistakaan mitään vuoteen
+valmistamista meille, minkä vuoksi paneuduimme maata lattialle
+matkalaukkujemme, reppujemme ja vaatteidemme keskelle, ja nukuimme
+hyvin seuraavaan aamuun. Yleensä emme ole nukkuneet kunnollisesti
+laitetussa vuoteessa sitten kun pastori Durchmanilla Inarissa.
+Lappalaiset antavat toisen panna maata minne tahtoo ja laittaa
+vuoteensa niin hyvin kuin osaa; korkeintain tuovat porontaljan alle
+pantavaksi; Kuolassa meillä tosin oli sänky, mutta ei likimainkaan
+kunnollista vuodetta; Kannanlahdessa makasimme kaksi yötä lattialla
+ja samoin kaikissa majapaikoissa sieltä Kemiin asti, sillä ei
+yhdessäkään niistä nähnyt edes sängyn merkkiä, sitä vähemmin erityistä
+vierashuonetta.
+
+Seuraavana aamuna meitä tuli tervehtimään Koudan golovan piisari. Sekä
+piisari että golova ovat Suomessa outoja sanoja, sen tähden heti
+paikalla koetan taitoni mukaan niitä selittää. _Golova_ on jonkunlainen
+kunnallisesimies, joka piirissään selvittelee jokapäiväisiä, vähemmän
+tärkeitä asioita, ja kun hän usein itse on kirjoitustaidoton, hänellä
+on apurinaan palkattu kirjuri, ja tämän nimenä on _piisari_. Piisarin
+käynnin tarkoitus oli, mikäli saatoimme arvata, kysyä, olimmeko
+asianmukaisilla passeilla varustettuja henkilöitä; sen tähden, hänen
+istuttuaan jonkun aikaa, säästimme häneltä vaivan kysellä passejamme,
+näyttäen ne itsestämme. Sitten panimme toimeen vähäiset aamupäivä
+kekkerit, lähetimme ostamaan viinaa, jota meillä Maaselästä
+lähdettyämme ei ollut hallussamme ollut, lainasimme toisesta talosta
+teekeittiön ja lasit itse piisarilta. Seuraamme lisäsi vielä
+postin-smotriteli, vanha rehellinen sotamies tai kersantti,
+luultavasti jälkimäinen, hän kun näet osasi lukea kirjoitettua, ehkä
+kirjoittaakkin. Sitten juotiin teetä vankasti, ja muun muassa tuli
+kysymys siitä, oliko meillä _podorozhnaa_. Tämän harmillisen sanan
+olimme jo lappalaisilta kuulleet, vaikka sillä siellä ei ollut mitään
+merkitystä, mutta täällä ja jo aikaisemmin Kannanlahdessa ja
+Kneäsagubassa se merkitsi sitä, että joko piti olla podorozhna tai
+täytyi joka paikassa tinkiä ja riidellä tuntikaudet kyytihevosista ja
+päälle päätteeksi maksaa melkein kaksinkertaiset kyytirahat tavallisiin
+verrattuina. Kannanlahdessa stanovoi oli auttanut meidät matkaan.
+Kneäsagubassa kaikki kylän miehet kokoontuivat pirttiin, missä asuimme,
+ja neuvottelivat parin tunnin ajan siitä, voisivatko kiskoa meiltä
+mielin määrin kyytirahoja, vai olivatko velvolliset kyyditsemään meitä
+laillisesta kyytimaksusta. Koudassa sana podorozhna oli ensimäisiä,
+jotka kuulin perille tultaessa ja myös ensimäinen, joka aamulla
+herätessämme kajahti korviimme; eikä siinä kylliksi -- unetkin olivat
+lyhyen levon aikana enimmäkseen koskeneet podorozhnaa. Seuraavana
+aamupäivänä koutalaiset sitten neuvottelivat podorozhnasta kello
+2:teen i.p., jolloin viimeinkin saimme kyytihevoset. Piisari ja
+postin-smotriteli kyllä keinottelivat ja puhuivat puolestamme, mutta
+luultavasti heitä pidettiin puolueellisina, kun olivat olleet meillä
+teevieraina. Riidan ja neuvottelun kestäessä, ja kun ei mitään
+kyytihevosia näkynyt, ajattelimme jo jäädä pariksi viikoksi Koutaan ja
+tiedustelimme huonetta, jossa olisimme voineet asua ja työskennellä,
+kunnes olisimme voineet saada postia myöten podorozhnan Kuolasta, josta
+aioimme kirjeteitse pyytää tätä tärkeätä asiapaperia. Mutta viimein
+tuli mainittuun aikaan kaksi hevosta ja rekeä pihaan, ja kuultuamme nyt
+tehdyn sen päätöksen, että olimme kyydin saavat, ja kun viipymisen
+kautta parin viikon kuluttua kelirikkokin olisi voinut käydä
+haitalliseksi matkan jatkamiselle, päätimme lähteä matkaan. Piisari
+vielä antoi meille kirjoituksen, jonka oli määrä riidatta ja
+petkutuksetta auttaa meitä pari kyytiväliä eteenpäin, kuten kävikin.
+
+Kouta on muuten pieni, noin 50-taloinen kauppala; taloista useat ovat
+kaksikerroksisia ja yleensä paremmin rakennetut kuin Kannanlahdessa.
+Asema lienee kesällä hyvinkin kaunis, kun näet Koutajoki suureksi
+osaksi ympäröi kauppalan, virraten ensin etelästä pohjoiseen ja
+kääntyen sitten itään ja kaakkoon, ikäänkuin etsien uomaa lähellä
+olevaan mereen. Kouta jää siis niemelle eteläpuolelle tuota muutamina
+pienehköinä koskina eteenpäin kohisevaa jokea. Seudulla näyttää olevan
+kalan saanti runsasta, sillä tähänkin vuodenaikaan oli tuoretta lohta
+kaupan. Ostimme 23 naulan painoisen lohen, jota sitten useiden
+seuraavien päivien kuluessa itsellemme keitätimme, saamatta vielä
+Kemiin saakka sitä kokonaan loppuun syödyksi. Maksoimme siitä 20
+kopeekkaa pankkiarvoa naulalta. Niitytkin ja niittyalat kuuluvat Koudan
+ja seuraavan, Tshornarjekan kylän ympärillä olevan erittäin hyvät,
+mutta karut muiden kauppaloiden ja kylien tienoilla, joiden sen tähden
+usein keväisin täytyy ostaa heiniä elukoilleen. Niiden hinta oli tänä
+vuonna 20-30 kopeekkaa puudalta. Sekä täällä että Kieretissä, jonne
+pian lähdemme, y.m. näki muutamia kannellisia ja mastollisia,
+pienehköjä laivoja rannoilla. Koudassa muutamat niistä olivat vallan
+kuivalla maalla, minne ne luultavasti veden korkeammalla ollessa olivat
+joutuneet ja missä nyt odottivat kevättulvia. Pienemmät veneet olivat
+10-12 kyynärän pituiset; itse runko oli keskeltä 7-8 kyynärän
+pituudelta suoraa -- laidat yhdensuuntaiset, mutta päistä
+äkkitaipeiset. Niiden kaaret olivat vankat ja pitemmän välin päässä
+toisistaan kuin Suomessa on tavallista. Sekä veneitä että muuta
+sellaista katsella minulla oli erittäin hyvää aikaa, sillä niin pian
+kuin olin lähtenyt lappalaisten luota, ei minun enää sallittu polttaa
+sisällä huoneessa. Sen vuoksi minun täytyi joka piipullista varten,
+jonka halusin polttaa, lähteä ulos taivasalle, enkä edes sitenkään aina
+saanut rauhassa tupakoida, kun näet kylän koirat tavallisesti
+seurasivat minun haukkuen toinen toistaan äänekkäämmin. Senpä tähden
+kuljin kernaammin niin kauas, että ne jättivät minut, ja palasin
+poltettuani piipulliseni loppuun. Lopuksi rupesin tästä elintavasta
+voimaan oikein hyvin, sillä ensikseen sain täten useammin tilaisuutta
+ruumiinliikkeeseen, ja toiseksi tupakkia riitti tavallista kahta vertaa
+kauemmin. Sitä ainoastaan pelkäsin, että täten vähitellen ehkä
+unhottaisin koko polttamistaidon, sillä nyt jo kului joskus useita
+tunteja, ennenkuin muistin piipun. Starovertseillä näillä seuduin on
+muuten hyvin epäedulliset ajatukset tupakista, sillä ensinnäkin ei
+Herra kuulu luoneen koko kasvia, ja toiseksi luulevat Vapahtajan
+tarkoittaneen tupakin savua, kun hän jossakin paikassa Uutta
+Testamenttia on sanonut, että se, mikä lähtee ulos ihmisestä, on
+syntiä. Tehdäkseni polttamisen vähemmän synnilliseksi, minun siis
+ainakin pitäisi totuttaa itseni nielemään savua, minkä olen kuullut
+käyvän päinsä ja mitä joskus olen nähnyt tehtävänkin.
+
+Koudasta 22 virstaa kuljettuamme tulimme Tshornarjekan eli Mustajoen
+noin 30-taloiseen kylään. Tätä kauemmaksi emme sinä päivänä voineet
+ehtiä, joten jäimme yöksi Tshornarjekaan ja jatkoimme seuraavana
+päivänä matkaa Kieretin kauppalaan, jonne luetaan matkaa 40 virstaa.
+Siellä täällä näillä seuduin tapaa henkilöitä, jotka ovat tulleet
+Suomen rajapitäjistä ja kääntyneet kreikanuskoon. Thornarjekassakin
+tapasimme Kuusamon pitäjästä kotoisin olevan vaimon, joka täten oli
+hylännyt entisen uskonsa, kuten hänen miehensäkkin, joka paraikaa oli
+matkalla merelle murmannien seurassa. Kysyimme oliko hänen uusi uskonsa
+entistä parempi, johon kysymykseen hän ehkä meidän tähtemme ei
+vastannut myöntävästi eikä kieltävästi, vaan kysyi itse vuorostaan,
+emmekö mekin kääntyisi siihen.
+
+Kieretti, jonne sitten tulimme, vei sekä Koudasta että Kannanlahdesta
+voiton. Se on erään joen pohjoisrannalla, joka on samanniminen kuin
+kauppala; siellä on sekä kirkko että oma pappi, joita muissa paikoin ei
+ollut aina siitä perin kuin läksimme Kannanlahdesta. Vähä sen jälkeen
+kuin olimme tulleet perille, meidät pyydettiin teelle porvari (tai
+kauppias) Saivinin, seudun varakkaimman miehen luo. Hänen tyttärensä
+oli naitu Kuolaan, mutta oli heti sinne saavuttuaan ruvennut potemaan
+kovaa luuvaloa. Paitsi bogoroditsaa (neitsyt Mariaa), Kuolan pappeja
+ja Kildinin lappalaisia oli minuakin käytetty hänen apunaan. Hän
+paranikin lopulta, ja lienee arveltu minun jouduttaneeni hänen
+tervehtymistään, minkä vuoksi hänen Kieretissä asuvat vanhempansa,
+jotka kirjeessä olivat saaneet siitä tiedon, tahtoivat osottaa
+kiitollisuuttaan pyytämällä meidät teelle ja ehtoolla illalliselle
+sekä vielä teelle seuraavana aamupäivänä. Tyttärellä oli itsellään
+omituinen ajatus taudistaan. Hänellä oli Kieretissä ollut useita
+kosijoita, jotka kaikki olivat saaneet rukkaset, minkä vuoksi, kun hän
+sitten oli mennyt vaimoksi nykyiselle, Kuolassa asuvalle miehelleen,
+sekä hän itse että koko talo vahvasti uskoi, että joku edellisistä
+kosijoista itse puolestaan tai kaikki yhdessä olivat noituneet häneen
+tämän taudin. Sen tähden oli ensin turvattu Kildinin lappalaisten
+apuun, ja kun se ei auttanut, kannettiin kirkosta suuri Marian kuva,
+jonka edessä joukko vahakynttilöitä lakkaamatta monta vuorokautta
+paloi. Samaan aikaan kun neitsyt Maria, minäkin olin hänen lääkärinään.
+Koetin kyllä vakuuttaa hänelle ja muille, ettei tauti johtunut
+noitumisesta, vaan vallan yksinkertaisesti matkalla sattuneesta
+vilustumisesta Kieretissä vietettyjen häiden tuottaman rasituksen ja
+yönvalvonnan jälkeen, mutta sellaista ei kukaan ottanut uskoakseen.
+Useissa toisissakin potilaissa, jotka joskus ovat pyytäneet neuvoani,
+olen näillä seuduilla tavannut sen uskon vallitsevana, etteivät heidän
+tautinsa ole johtuneet luonnollista syistä; siitä syystä he myöskin
+harvoin tahtovat parantaa itseänsä luonnollisella tavalla, vaikka
+heille voisikin määrätä jotakin lääkettä seuduilla, missä ei ole
+apteekkia eikä mitään lääkkeitä saatavissa. Kuolassa ei ollut apteekkia
+eikä täällä Kemissäkään, vaikka tämä kaupunki on ainakin kahta vertaa
+suurempi ja neljää kertaa väkirikkaampi kuin Kajaani Suomessa. Onpa
+myös yleinen puute eräänlaisesta väestä, jota Suomessa on yllin kyllin,
+nimittäin kuppareista ja suoneniskijöistä. Ne harvat tämänlaiset
+kirurgit, jotka tapaa, ovat tavallisesti Suomesta kotoisin. Koska
+paperi, josta tätä matkakertomusta varten olen tehnyt vihon, pian alkaa
+olla lopussa, tahdon sanoa loput sanottavastani lyhyesti ja ainoastaan
+luetella ne kylät, joiden kautta kuljimme Kieretistä Kemiin
+matkustaessamme. Nämä ovat: ensin Vehkoseron (Vehkajärven)
+kievaripaikka 14 virstan päässä Kieretistä, siitä 8 virstaa Typykkään
+eli Puolimaahan, edelleen 18 virstaa Kälkäjärveen eli Pajariin, 22
+virstaa Sarviniemeen eli Pulteriin, 12 virstaa Pilsijärvem, 17 v.
+Kakaraan, 40 v. Ponkamaan, 28 v. Kesäjokeen ja 22 v. Kemin kaupunkiin.
+Paitsi Ponkamaa ja Kesäjokea muut olivat pieniä karjalais-kyliä, joissa
+kansa kuitenkin välttävästi puhui venäjääkin, kuten ponkamalaiset ja
+kesäjokelaiset siitä korvaukseksi välttävästi puhuvat karjalaa.
+
+Niin pian kuin toisella kyytivälillä Kieretistä päin olimme tulleet
+Kemin kihlakunnan alueelle, oli tien varressa rappeutuneita
+virstantolppia. Mutta koska tätä tietä ainoastaan talvella käytetään,
+ja kun sitä on sama verta järviä ja lampia kuin maata, olivat pitkät
+matkat välistä ilman virstantolppia. Muuan kyytimiehistä, jolta
+eräällä pitkällä jäätaipaleella piloillani kysyin, miksi siinä ei ollut
+yhtään virstantolppaa, sanoi niitä pystytetyn lähimmälle rannalle
+vastapäätä sitä kohtaa, missä niiden jäällä pitäisi olla. Mutta
+läheisimpään rantaan saattoi välistä olla virsta tieltä. Muuten sekä
+kyytimies että minä emme voineet olla toista mieltä kuin että pylväiden
+pystyttäjä oli menetellyt sangen hyvin siinä, ettei ollut niitä jäälle
+asettanut, vaan rannalle, vaikkei kukaan tiellä kulkeva niitä sieltä
+voinut nähdä. Muunlaisiakin merkkipylväitä näkee tien varressa,
+nimittäin ristejä, mutta ainoastaan lähempänä kyliä. Varsinkin Kieretin
+ympäristössä niitä oli viljalti, ja ne olivat jonkun pystyttämiä, joka
+oli tahtonut sovittaa entiset syntinsä. Nämä ristit ovat osaksi
+luonnollista kokoa, osaksi niin suuria, että Goljatillekin niillä olisi
+tilaa.
+
+Karjalaisissa kylissä talot eivät olleet niin yhteen paikkaan
+sullottuina kuin venäläisissä. Karjalaisissa kylissä näki oikeita
+aitoja ja pirteissä rukkeja, jota kapinetta täkäläisissä venäläisissä
+kylissä emme ole nähneet, sillä täällä naiset vielä käyttivät ikivanhaa
+värttinää. Petkutuksen sijaan karjalaisissa kylissä tuli kerjuu. Niin
+pian kuin oli saanut turkit yltään, oli ympärillämme ei ainoastaan
+lapsia, vaan usein täysikäisiäkin naisia, jotka kumartelivat edessämme
+ja rukoilivat meiltä miilostia, s.o. almua. On huomattava, että sekä
+täkäläisen venäläisen että karjalaisen rahvaan naiset eivät vielä ole
+harjaantuneet niijaustaitoon, minkä vuoksi kahta paremmin ja useammin
+kumartelevat. Kaskia ja kaskeksi hakattua metsää näimme siellä täällä
+tien varsilla karjalaisissa kylissä, muuten lakkaamatta havumetsää,
+loppumattomiin järviä ja lampareita. Koutaa etelämpänä emme enää
+nähneet koiraa käytettävän kuljetuseläimenä, mutta siihen asti
+yleisesti, lukuunottamatta lappalaisia, jotka tulevat poroillaan
+toimeen. Kuitenkin olen sittemmin kuullut, että itse Kemissä ja vielä
+kauempana olevassa Sumassa ajetaan koirilla.
+
+Kesäjoessa, Kemiä lähinnä olevassa kylässä, emme ensin illalla olleet
+saada yömajaa, jota emme kievaritalossakaan saaneet, eikä seuraavana
+päivänä annettu hevosia. Vihdoin viimein, ja kun ei enää jaksanut
+kuulla noita alinomaisia sanoja _podorozhna, prokonj_ y m., Castrén
+läksi kello 12 päivällä jalkaisin kulkemaan Kemiin vievää tietä,
+toivoen sieltä saavansa joko podorozhnan tai hevosen, mutta minä jäin
+tavaroitamme vartioimaan. Mutta joko nyt aljettiin pelätä, kun meitä
+oltiin viivytelty, vai muutenko, mutta kohta tuotiin sen jälkeen pihaan
+kaksi hevosta, ja niin minäkin läksin matkaan. Viidennen ja kuudennen
+virstantolpan välillä saavutimme Castrénin. Se hevonen, jolla minä
+ajoin, väsyi kuitenkin taipaleella, vaikka enimmäkseen ajettiin
+käymäjalkaa. Viimeiset viisi virstaa lähinnä Kemiä minun siis täytyi
+vuorostani kulkea jalan. Huolimatta sellaisesta kyydistä kyytimies ei
+tyytynyt 60 kopeekkaan peninkulmalta (tavallinen maksu on ainoastaan 50
+kopeekkaa), vaan vaati enempää, ja minun täytyikin lopulta se hänelle
+antaa, päästäkseni hänestä erilleni.
+
+Vastedes, jos aika ja olot myöntävät, olen kirjoittava talven kuluessa
+Lapissa tehdyistä matkoista, mutta olen nyt ensin tahtonut kertoa tästä
+matkan osasta, kun lappalaismatkoista kuitenkin aikaisemmin muut ovat
+paljon kirjoittaneet. -- Kirjeiden lopussa joskus on tapana anteeksi
+pyydellen syyttää kiirettä, hutiloimista y.m., ja täysi syy on
+minullakin samoja seikkoja pyytää anteeksi. Nämä muistiinpanot ovat
+syntyneet osaksi pulkassa, osaksi tupakoimiskävelyillä, ja lisäksi ovat
+venäjä ja lappi näinä aikoina siihen määrään panneet pääni pyörälle,
+etten hyvällä tahdollakaan ole voinut saada kunnollista kokoon.
+
+Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842.
+
+                                                 E. Lönnrot.
+
+
+
+
+45.
+
+[Päiväkirjasta.]
+
+
+                                    Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842.
+
+Kirjeemme, eli oikeammin kirjeet, joita olemme odottaneet useilta
+tahoilta, ovat tuottaneet meille melko lailla harmia. Kotona ei tässä
+suhteessa juuri tiedä muusta harmista kuin että kirjeitä ei tule, mutta
+täällä: ne ovat saapuneet ja postien mukana lentäneet edes takaisin,
+ilman että olemme nähneet niitä vilahdukseltakaan. Tämän tähden meillä
+ei myöskään ole voinut olla tietoja Suomesta puoleen vuoteen.
+Ensimäisen päätöksemme mukaisesti aioimme viipyä Kuolassa toukokuun
+alkuun asti, ja sinne meidän siis oli määrä saada postimme lähetetyksi.
+Mutta sittenkuin Sjögren samojeedin kielen opintojamme varten oli
+neuvonut meitä arkimandritta Venjaminin luo, jonka luultiin asuvan
+Ristiluostarissa (Krestnoi Monastyrj) lähellä Oniegaa, päätimme
+olla meritse matkustamatta Kuolasta Arkangeliin ja sen sijaan matkustaa
+maitse, voidaksemme aikaisemmin ryhtyä samojeediin. Lähtiessämme
+pyysimme Kuolan postinhoitajaa lähettämään takaisin kirjeemme Oniegaan,
+minkä hän lupasikin ja minkä luultavasti jo on tehnyt, vaikka emme
+vielä niitä ole saaneet, kun yhä tähän saakka olemme viipyneet Kemissä.
+Ja nyt on mahdotonta matkustaa sitä tietä, maantietä ei ole, ja
+sitäpaitsi Venjamin asuukin Arkangelissa, jonne täältä paljoa
+mukavammin voimme matkustaa vesitse. Paitsi Kuolaan osotettuja
+postilähetyksiä pyysin Sjögreniä lähettämään minulle muutamia kirjoja
+Oniegaan. Kauan olemme mietiskelleet, miten voisimme nuo kirjeet saada,
+ja viimein sellaisten henkilöiden neuvosta, joiden luulisi tietävän,
+miten täällä tällaisissa asioissa on menetteleminen, olemme leimatulle
+paperille laatineet seuraavan [kirjoituksen]:
+
+-- -- -- -- -- [Venäjänkielinen pyyntö Oniegan postikonttoriin, että
+L:lle ja C:lle Oniegaan saapuneet postilähetykset lähetettäisiin
+edelleen Arkangeliin.]
+
+
+
+
+46.
+
+Akademikko Sjögrenille.
+
+
+                                  Arkangel, 2 p:nä kesäkuuta 1842.
+
+Korkeasti oppinut, laajalti kuuluisa herra Kolleegineuvos!
+
+Olen Teille hyvin kiitollinen kirjoista, jotka täällä Arkangelissa
+vastaanotin ynnä arvoisasta kirjeestänne viimeksi kuluneen huhtikuun 14
+(26) päivältä. Emme ollenkaan tulleet kulkeneiksi Oniegan kautta, kun
+Kemissä saimme sen tiedon, että arkimandritta Venjamin nykyään
+oleskelee Arkangelissa, jossa jo olemmekin hänet tavanneet hyvää
+terveyttä nauttivana. Hän vastaanotti meidät erittäin hyväntahtoisesti
+ja selitti olevansa halukas antamaan meille samojeedin kielen opetusta,
+kuitenkin pannen ehdoksi, ettemme ilman hänen erityistä lupaansa saisi
+ilmaista siitä mitään toisille, emme suullisesti emmekä kirjallisesti.
+Edeltäkäsin hän kuitenkin parina iltana meidän kanssamme lyhyesti kävi
+läpi kielioppinsa, ja tästä luulin huomaavani, että samojeedin kielen
+sukulaisuus suomen kanssa, jos sitä on olemassa, kuitenkin on niin
+kaukainen ja vähäinen, ettei minun ollenkaan maksa vaivaa opiskella
+sitä kieltä. Ei yksikään laskusanoista ollut suomen laskusanojen
+kaltainen, ei edes samassa määrin kuin venäjän _pjatj, semj, sto,
+tysjatsha_ vivahtavat suomalaisiin viisi (viiti), seitsemä, sata,
+tuhansi, ja sama oli pronominienkin laita. Eräältä täällä asuvalta
+samojeedilta olen sitäpaitsi kysynyt useita yksityisiä sanoja, mutta
+minun ei sitenkään ole onnistunut havaita huomattavampaa yhtäläisyyttä.
+Ja tähän olen vastaiseksi lopettanut samojeedin kielenopintokurssini,
+sillä sen oppimisesta minulle aiheutuvaa ajanhukkaa pidän jotenkin
+hyödyttömänä, varsinkin kun vastedes, sittenkuin Venjaminin on
+onnistunut saada kielioppinsa, sanakirjansa ja evankeliumit
+painetuiksi, ja vielä enemmän, sittenkuin Teidän ja Castrénin
+tutkimusten tulokset tulevat tunnetuiksi, vähemmällä vaivalla ja
+ajanhukalla voin oppia samojeedin kieltä sen verran kuin minulle
+käy tarpeelliseksi. Jätän siis samojeedit ja lähden täältä
+vepsäläisten luo niille seuduille, missä heitä Teidän kirjoituksienne
+makaan on tavattavissa; täten toivon saavani paljoa suuremman sadon
+suomen kieliopille ja sanakirjalle kuin samojeedin kielestä olisi
+voinut odottaa. Vepsäläisten keskuudessa aion viipyä myöhäiseen syksyyn
+asti, minkä jälkeen Aunuksen ja Sortavalan kautta talveksi palaan
+kotia. Mutta jos saisin tilaisuuden s.o. virkavapautta, matkustaisin
+kernaasti sitä seuraavana kesänä Viroon ja Kuurinmaalle, koska
+virolaisista kirjoista ei kuitenkaan voi oppia viroa niin, että
+luotettavasti voisi tätä kieltä verrata suomeen. Toivomukseni näet
+olisi aikaansaada suomen, aunuksen, vepsän, viron ja lapin kielen
+vertaileva kielioppi, ainakin sellainen, joka käsittelisi eri
+muotojen etymologiaa ja muuten muoto-oppia. Ja sitäpaitsi olisi
+sanakirjallisessakin suhteessa näiden kielten tarkka vertaaminen
+toisiinsa välttämätön asia, koska usein ei voi saada selville sanojen
+alkumerkitystä tarkastamalla vaan yhtä ainoata näistä kielistä, ja
+koska ne sitäpaitsi saattavat rikastuttaa toinen toistansa. -- Lapin
+kielessä niinikään työni jäi puolitekoiseksi -- jospa edes
+puolitekoiseksi -- niin että minun kaiketi yhden talven aikana pitäisi
+liikkua heidän parissaan. Sen verran voitin kuitenkin tänä talvena,
+etten käyttäessäni painettuja apukeinoja lapin kielen oppimisessa enää
+niin helposti kuin muuten olisi voinut tapahtua, johdu harhaan usein
+puutteellisen oikeinkirjoituksen takia, ja tähän tulokseen minun
+vastaiseksi on tyytyminen. {Puolitoista tai kaksi viikkoa minun vielä
+täyty viipyä täällä kirjeiden vuoksi, joita odotan Suomesta.} [Tämä
+lause konseptista.] Matkani täältä tulee suuntautumaan Kargopolin
+kautta Vyitegraan ja sieltä etelään, ja sitten palaan Lotinapellon
+piirikunnan kautta Äänisjärven lounaispuolisille seuduille. Ainakin
+Aunuksesta olen mielihyvällä ilmoittava Teille, kuinka tämä matka saa
+luonnistuneeksi. Olen suuresti kiitollinen vepsäläisten asuinpaikkoja
+koskevista tiedoista, jotka kahdessa viimevuotisessa kirjeessänne olen
+saanut, ja joista minulla nyt on niin suuri hyöty.
+
+Kuten halusitte, en nyt lähetä rahoja ostamistanne kirjoista, vaan
+merkitsen ne muistiin, kunnes taas olette muuttanut Pietariin, miksi
+ajaksi kenties voin saada tietää myöskin, miten suuret postikulut
+niiden lähettämisestä olivat. Kirjat olivat minulle kahta
+tervetulleemmat, kun Castrén ja minä täällä tulemme eroamaan eri
+teille, niin että toisen meistä muuten olisi täytynyt jäädä ilman
+venäläistä sanakirjaa; täällä Arkangelissa näet ei ole mitään
+kirjakauppaa. Jos Te tämän kirjeen saavuttua vielä sattuisitte asumaan
+Pietarissa, pyytäisin vielä Vyitegraan saada lähetetyksi pienen kirjan,
+nimittäin Grammatika finskago jasyka sotshinennaja G. Okulovym,
+petshat. 1836 Tipogr. Akademii Nauk [= Suomen kielen kielioppi. Tehnyt
+G. Okulov, pain. 1836 Tiedeakatemian kirjapainossa].  -- Tämän
+kieliopin olemassa-olosta tuskin ennen tiesin, mutta nyt se on minulla
+lainana Venjaminilta; kopioin siitä sen, mikä erityisesti koskee
+aunusta, kun pelkään, että jo asutte maalla ja etten siis voi saada
+itse kirjaa.
+
+Syvimmästi kunnioittaen olen edelleen
+
+                                              nöyrin palvelijanne
+                                                 Elias Lönnrot.
+
+47.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+[Suurimmaksi osaksi julkaistu "Helsingfors Morgonbladin" n:roissa 57,
+59-61 v. 1842.]
+
+                                     Arkangel, 24 p:nä kesäkuuta 1842.
+
+Veli hopea!
+
+Ensiksi saan onnitella Sinua toisen nimipäiväsi johdosta, sillä
+tarvitsematta turvautua almanakkaan muistan, että tämän kuun 24:s päivä
+ja Juhanan päivä sattuvat yhteen. Eipä Sinun pidä luulla, että Juhanan
+päivä meillä täällä on ollut vallan muiden päivien kaltainen. Tosin
+pääsiäinen ja puolet helluntaita pujahtivat ohitsemme, niin että vasta
+jäljestä muistimme ne, mutta sama ei ollut juhannuksen laita. Sillä
+isäntämme, ravintoloitsija N.N, joka jo kolmen viikon kuluessa on
+pyytänyt meitä joskus kunnioittamaan häntä käynnillämme, sattui saamaan
+vihdoin tänään tämän kunnian osakseen. Kestityksestä ei luultavasti
+olisi loppua tullut, mutta meidän itsepäisyytemme ja tuo sopimaton
+vierailuaika, kello 11 a.p., pelastivat meidät tällä kertaa, niin että
+pääsimme -- Castrén puolellatoista ja minä puolellakolmatta stakanalla
+oikeata nimipäiväkahvia. Koko nämä loistavat kekkerit sitäpaitsi saivat
+lystikkään-surullisen käänteen, josta meille oli enemmän hyötyä kuin
+itsepäisyydestämme ja kaikesta muusta. Sillä juuri kun isäntä, joka
+nähtävästi aikaisemmin sydämensä pohjasta oli viettänyt juhannusta,
+mitä innokkaimmin pullo kädessä kehotteli meitä nauttimaan, tuli hänen
+rakas vaimo-käpysensä sisälle, tempasi tuon loistavan kalleuden rakkaan
+aviopuolisonsa kädestä eikä edes tyytynyt tähän voitonmerkkiin, vaan
+pantuaan sen varmaan talteen, ilmestyi uudelleen saapuville, riisui
+mieheltään sekä takin että liivit ja pani hänet näin sänkyyn nukkumaan
+asian päälle, minkä jälkeen minä sanoin hyvästi; Castrén oli jo hetkeä
+aikaisemmin sen tehnyt.
+
+Kesäkuun 8:ntena päivänä kirjoittamasi kirjeet saimme saman kuun
+21;ntenä. Ne tuottivat meille suuren ilon, jota niitä seuraavat
+sanomalehdet vielä lisäsivät, samoinkuin se silminnähtävä parannus,
+jota Vaseniuksen sanomalehti tosin joka vuosi on luvannut, mutta jota
+se itse teossa vasta tällä vuosikerrallaan on alkanut osottaa. Mutta
+seikka, joka vielä enemmän kuin "H:fors Tidningarin" osottama
+katumus ja parannus, on omansa ilahuttamaan meitä lääkäreitä ja
+puolilääkäreitä, johon kunnianarvoisen säätymme jälkimäiseen osastoon
+allekirjoittaneella lienee kunnia lukea itsensä kuuluvaksi, on Suomen
+Lääkäriseuran keskustelemuksien julkaiseminen. Eipä tuo uusi
+ruumiinavausta koskeva ohjesääntökään lähemmän tutustumisen jälkeen
+tunnu olevan niin kauhea, joksi huhu edeltä sitä tiesi mainita. Tosin
+se alussa tuottaa vähän enemmän työtä ruumiinavauksissa kuin mitä tähän
+asti tavallisesti on ollut, eikä muutamille meistä, allekirjoittanut
+niihin luettuna, liene niin helppoa ilman erityistä tutkimista edes
+löytää rinta- ja vatsahermoja y.m., mutta tähän pieneen tai suureen
+vaivannäköön kernaasti alistuttakoon, jotta saataisiin nuo tärkeät
+sanat: "Niin totta kuin j.n.e." varmemmin perustelluiksi kuin mitä
+tähän asti kuuluu joskus olleen laita. -- On vahinko, että "Suomen"
+tilaajat tänä vuotena ovat vähentyneet kokonaisella 100:lla. Mutta kun
+ei kuitenkaan saata pitää tätä vähennystä tarpeeksi suurena
+mielenosotukseksi, voinee tähän kohtaloon alistua, ja näin ollen
+kehottaisin jatkamaan tämän aikakauskirjan julkaisemista ja tahdon
+mielelläni suorittaa osani sekä painatuskuluista että kirjoituksista,
+jälkimäisistä tietysti mitä mittaan tulee. Toivonpa että kaikki hyvän
+asian vuoksi kernaasti sen tekevät. Mutta jos joku siihen olisi
+haluton, niin huomautettakoon hänelle, etteivät painokulut ole mitään
+muuta kuin etumaksu, joka ylipainoksen myymisellä vastedes varmaankin
+voidaan korvata. "Suomen" tämänvuotisissa kirjoituksissa luulisi toki
+jokaiselle olevan arvokasta harrastuksen aihetta, jopa niidenkin
+varalle, jotka tuskin tietävät, että on olemassa mitään muuta "Suomea"
+kuin nuoremman Bergströmin [paperossit?] tai korkeintain tuo toinen
+yhtä sauhuinen [laitos], joka kuuluu Suomen Tullilaitokselle. [Alus??
+-- Kohta kuuluu Ruotsiksi: "-- -- -- tillochmed för dem, som knappast
+veta, att det finns till något annat Suomi, än Borgström j:rs,
+eller på sin höjd dertill det andra likaså rökaktiga, som tillhörer
+F. Tullstyrelsen".]
+
+Kiitos paljosta Venäjän Historian tähden näkemästäsi vaivasta.
+Korjausluku näyttää olevan huolellisesti tehty, mistä sen lukija on
+saapa erityisen kiitoksen. En ole tähän asti voinut löytää mitään
+suuria painovirheitä. Ostappa nyt minun laskuuni tätä kirjaa viisi
+kappaletta, nidota ne samoin minun laskuuni ja anna niistä sitten yksi
+valtioneuvos von Haartmanille, toinen professori Reinille, kolmas
+lehtori Akianderille, neljäs asessori, t:ri Rabbelle ja lähetä
+tilaisuuden tarjoutuessa viides Vesilahden kappalaiselle, Kustaa
+Ticklénille, ja kuudes, jonka olin vähällä unhottaa, arkiateri
+Törngrenille, vie myöskin terveisiä kaikille; tilaa voittaakseni olen
+ne sullonut näin yhteen, nimittäin terveiset, mutta toivon auliilta
+hyvyydeltäsi, että ne ennen lähettämistä asianomaisesti erotetaan
+kunnioittaviin ja ystävällisiin.
+
+Matkastani Kemiin kirjoitin viime kirjeessäni, niin ettei siitä enää
+ole mitään mainittavaa. Kemissä olimme kelirikon ajan, joka
+kerrassaan juurtajaksain viivytti meitä siellä toukokuun 19:nteen
+päivään asti. Kemistä ei kulje mitään kesämaantietä; tämän tähden
+meidän täytyi odottaa ensi tilaisuutta päästäksemme meritietä
+Arkangeliin, missä arkimandritta Venjamin, jonka luo meidän oli
+meneminen samojeedin-tutkimustemme vuoksi, paraikaa oleskeli. Astuimme
+siis ensi veneeseen, joka läksi kulkemaan Kemistä, 60:n virstan päässä
+siitä isossa saaressa olevaan, suureen Solovetskoin luostariin. Kemi,
+josta juuri olen lähtemäisilläni, on nuori, vaan vanhanpuoleisen ja
+rappeutuneen näköinen kaupunki. Sen nykyinen ikä on 70 vuotta, joka
+kaupungin iäksi ei vastaa 70 päivää ihmisen ikää. Muuten se on valinnut
+itselleen paikan hieman pohjoiseen Kemijoesta ja muodostaa siinä
+hevosenkengän muotoisen kaaren pienen lahden ympäri, johon joen
+vähäinen haara ja eräs toinen oja laskee virraten kaupungin läpi.
+Talojen luku mainitaan 1841:n vuoden _Mysljatsheskov'issa_,
+(kalenterissa) 316:ksi ja asujanten luku 1726:ksi, mutta sen mukaan
+kuin monet kemiläiset arvelivat, on molemmissa näissä luvuissa
+tinkimisen varaa. -- Kaduilla on kesän aikaan mahdotonta ajaa, minkä
+tähden koko kaupungissa ei kuulu olevan kääsejä, sitä vähemmin troskia
+tai vaunuja. Voineeko niitä pitkin ajaa kuormavankkureilla, en tiedä,
+mutta oletan että se kuitenkin suurimmassa hätätilassa voisi käydä
+päinsä. Jalkalaisia varten on jotenkin hyviä, leveitä, puisia
+katukäytäviä, vallan kuten täällä Arkangelissa; eroa on korkeintain se,
+että ne täällä useissa paikoin ovat kadun keskikohdalla, ajotiet
+kummallakin puolen. Useita muitakin kuin allekirjoittanutta ovat
+Helsingin kivikatukäytävät harmittaneet, jotka muka olisi jo aikoja
+sitten pitänyt poistaa, ellei arvoisa suutarienammatti olisi pannut
+vastaan, mutta kun nyt lähemmin ajattelen asiaa, ne kuitenkin ovat
+ainakin sataa kertaa paremmat kuin kaikki puukäytävät, joista jalka
+pitemmällä kävelyllä sanomattomasti kärsii, kun variatio delectat
+[= vaihtelu tuottaa mielihyvää] kokonaan on niistä erotettu, ja samat
+nosto- ja laskulihakset lakkaamatta saavat olla yksin työssä, kunnes
+väsyvät, mikä hyvinkin pian tapahtuu, ne kun jäävät niin kokonaan
+vierustoveriensa apua ja tukea paitsi. -- Lisähankaluutena
+on puukäytävistä se, että ne sateisella säällä ovat lokaiset ja
+niljakat. Mutta tämä riittäköön jo siitä ja itse Kemistä, joka ei
+ansaitse pitempää kuvausta.
+
+Veneessä, johon nyt olimme astuneet, oli paitsi meitä Kuolan
+ispravnikka, nimineuvos Ivan Latyshev, johon jo Kuolassa olimme
+tutustuneet ja jonka olimme huomanneet kunnon mieheksi; minun oli
+onnistunut jotakuinkin parantaa hänen kronillis-reumatis-hypokondriset
+vaivansa, niin että hän ainakin nyt, ja pari viikkoa sitten, kun palasi
+Arkangelista, sanoi olevansa vapaa tautinsa kahdesta edellisestä
+aineksesta, potien ainoastaan vähässä määrin viimeistä. Muutamia
+bohumoltsejakin (pyhiinvaeltajia) oli veneessä, ja niiden joukossa pari
+naista, jos oikein muistan, kotoisin Jaroslavin kuvernementistä. He
+olivat jo talvikelillä tulleet Kemiin, sieltä lähteäkseen, kuten
+sanottiin, sielunsa autuuden vuoksi, laajalti kuuluisaan luostariin;
+päätarkoituksena useimmilla sellaisilla pyhiinvaeltajilla lienee
+kuitenkin se, että luostarimatkojen varjolla saavat kuljeksia ympäri
+maata ja elättää itseään kerjäämisellä. Huonompi onni kuin näillä
+kahdella naisella oli ollut eräällä pyhissävaeltavalla miehellä, joka
+niinikään oli kotoisin Venäjän sisäosista. Vähän hänen Kemiin tulonsa
+jälkeen oli tässä kaupungissa tehty vähäinen kirkonvarkaus, mistä
+syystä hän ja pari kemiläistä oli vangittu luulossa, ettei kukaan muu
+kuin he ollut mainittua varkautta toimeenpannut. Kun eräässä
+tilaisuudessa sanoin gorodnitshij'lle, ettei Suomen laki salli vangita
+ketään henkilöä niin löyhäin epäluulojen nojalla, ei hän, vaikka oli
+sangen taitava ja järkevä virkamies, tahtonut ymmärtää, mitä väärää
+siinä oli. Kuitenkin kaksi vangituista varmasti on syytöntä, ja
+mahdollisesti kolmaskin.
+
+Aina 30:n virstan päähän Kemistä oli saaria siellä täällä matkan
+varrella; sitten tuli eteen avoin meri, jota olisi jatkunut luostarin
+rantaan asti, ellei jää olisi suvainnut vielä venyä luostarin
+edustalla. Saatoimme siis pitää itseämme onnellisina, että pääsimme
+edes johonkin rantaan; meidät näet päästettiin maihin 15 virstan päässä
+luostarista erääseen pikku saareen, joka on jotenkin lähellä isoa
+luostarisaarta. Sieltä lähetettiin noutamaan luostarista hevosia ja
+rattaita, jotka viimein kokonaiset kuusi tuntia odotettuamme näkyivät
+tulevan. Luostarissa viivyimme lähes viikon, jossa viipymisessä jää
+ensi päivinä uskollisesti piti meille seuraa. Ja meren tultua
+avoimeksi, emme koskaan tahtoneet saada tilaisuutta päästä etemmäksi,
+kun ei Arkangelin puolelta tullut yhtään laivaa tai venettä,
+jos kuinkakin odotimme. Viimein, kun tämä odotus kävi liian pitkäksi,
+vuokrasimme toukokuun 26:ntena päivänä veneen ja soutajia Arkangelin
+puoliselle, 7-8 peninkulman päässä olevalle lähimmälle mannermaalle,
+ja tätä vuokraamista sitten jatkui pitkin rannikkoa kylästä kylään, yhä
+vaan ispravnikan seurassa.
+
+Kuvauksen ylenmäärin komeasta ja rikkaasta luostarista lykkään
+toistaiseksi, kun vasta tapaamme. Paitsi varsinaista, 25 virstan
+pituista ja keskimäärin 10 virstan levyistä luostarisaarta, nimeltä
+Solovetskoi, on luostarilla hallussaan kaksi muuta, vallan lähellä
+olevaa, melkoista saarta, nimeltään Ansero ja Muksalma, ja lisäksi 30
+pientä saarta pitkin rannikkoja. Odottaessamme läksimme eräänä päivänä
+Anseroon. Suurien troskien eteen valjastettiin meitä varten kolme
+hevosta, ja näissä troskissa ajoimme ensin mukiinmenevää maantietä
+pitkin, jonka oli virstanpylväät sivulla, 15 lukuaan. Tien varressa
+näki siellä täällä lampien rannoille rakennettuja tupia, joissa
+luostarin kalastajat kesäaikaan asuvat. Tällaisia pieniä lampia kuuluu
+näissä kolmessa saaressa olevan yhteensä kokonaista 44. Tuottavinta
+kalastusta harjoitetaan kuitenkin tietysti ulkorannikoilla. Rannassa,
+johon maantie päättyi, oli vierastupa sekä syrjemmässä muutamia muita
+tupia. Tämän pienen, paraikaa asumattomana olevan kylän silmälläpito
+oli uskotta Tverin kuvernementistä kotoisin olevalle munkille. Hän oli
+Tverin karjalaisia ja puhui karjalaa, joka oli enemmän meidän
+tavallisen suomenkielen kaltaista kuin se, mitä puhutaan Vuokkiniemessä
+ja Repolassa, missä, etenkin viimemainitussa paikassa, karjalaan on
+sekoittunut aunusta. Tämä mies kertoi, minkä jo ennestäänkin tiesin,
+että Tverin kuvernementissä on monta ja suurta karjalaista kylää.
+Hieman kyselin heidän elintapojaankin, jotka näyttivät olevan
+suureksi osaksi samat kuin yleensä Venäjän karjalaisilla. Karjalaisia
+laulujakin hän kertoi heillä olevan, sellaisia, joita laulettiin
+leikittäessä ja muuten koolla oltaessa. {Siitä harrastuksesta, jota
+tämän keskustelun kuluessa kaiketi osotin hänen maalaisiaan kohtaan,
+hän näytti tuntevan velvollisuudekseen jollakin tavoin lausua
+suopeuttaan minua kohtaan, ja kysyi siis, eikö minun tehnyt mieli
+kääntyä pravoslavniin [oikeaoppiseen] uskoon. Vastasin, että minulla se
+jo ennestään oli, lukuunottamatta muutamia vähempiarvoisia
+sivuseikkoja, ja sitten erosimme, kun vene, jonka oli määrä viedä
+meidät neljän virstan levyisen salmen yli, jo odotti laiturin ääressä.}
+
+Anserossa, jonne nyt saavuimme, oli kaksi Solovetskoin alle kuuluvaa
+pienempää luostarirakennusta, nekin kivestä tehdyt kuten itse
+emäluostari. Toinen näistä, joka on ristitty samannimiseksi kuin itse
+saari, oli noin virstan päässä rannasta pienen sisäjärven rannalla,
+jonka nimi niinikään oli Ansero (Anzero) [s.o. Anozero: Anzero], mutta
+jolla ennen muinoin lienee ollut karjalainen nimi, Hanhijärvi, josta
+sitten, koska venäjästä puuttuu h kirjain, ensin on voinut syntyä
+Anj-ozero, ja sitten nykyinen supistunut muoto Anzero. {Siellä,
+luostarissa nimittäin, emmekä järvessä, tapasimme keisarin
+entisen sivus-ajutantin jonkinmoisessa maanpaossa. Hän kantoi nyt
+luostaripukua, oli pitkäpartainen ja niin kovin nöyrä olennoltaan, että
+tuskin tahtoi istuutua meidän läsnäollessamme. Muuten ollen hyvin altis
+palvelukseen ja kohtelias, hän itse hommasi teekeittiön kiehumaan,
+pannen omalla kädellä hiiliä torveen. Hän puhui saksaakin, vaikka ei
+juuri paremmin kuin me itse, ja sanoi tulleensa karkoitetuksi
+pääasiallisesti siitä syystä, että kerran oli pälkähtänyt hänen
+päähänsä viheltää ulos eräs Pietarin hoviteatterin näyttelijä;
+kuitenkin on luultavampaa, mitä muut kertoivat, että hänen
+karkoituksensa oli aiheutunut useista säädyttömyyksistä tai
+säännöttömästä elämästä yleensä. Hän sanoi nimensä olevan Shumskij,
+mutta oli luostarissa enemmän tunnettu nimellä Araktsejef, minkä
+nimenvaihdon sanoi johtuvan siitä, että oli ollut kuuluisan Araktsevin
+kasvattipoika. En ollut siihen asti, kun hänet tapasin, kuullut
+häntä toisella nimellä mainittavan, ja yhdistin siihen nimeen
+jonkinmoisen ylhäisyyden, niin että hänen suuri "Demüthigung'insa"
+[nöyryytyksensä] teki minuun kahta suuremman vaikutuksen. Paitsi
+vapaita huoneita ja vapaata elantoa luostarissa hänelle oli keisarin
+armosta myönnetty käsirahaa 100 ruplaa pankkiseteleitä kuukaudessa, ja
+hän tuntui pääasiallisesti olevan varsin tyytyväinen tilaansa.}
+
+Toiseen tässä saaressa olevaan haaraluostariin luetaan Anserosta neljä
+virstaa. Se sijaitsi korkealla, joka taholle jotenkin jyrkänkaltevalla
+kukkulalla, jolta oli mitä ihanin näköala laajalti salmien, selkien,
+saarien, metsien ja järvien yli. Emme olleet kuulleet tätä paikkaa
+sanottavan muuksi kuin "Galghofi'iksi" ja luulimme tämän nimen johtuvan
+jotenkin samanlaisesta ruotsalaisesta sanayhdistyksestä "galghof"
+[hirsipuu-hovi] ja kahta suuremmalla syyllä, kun luostarin
+aikakirjoissa on luettavana, että ruotsalaiset muinaisina sota-aikoina
+olivat lähettäneet tännekkin partioretkeilijöitä piirittämään ja
+ryöstämään jo silloin rikasta luostaria. Mutta samoin kuin ruotsalaiset
+silloin pettyivät odotuksissaan, mekin nyt pahasti petyimme nimen
+alkuperän johtamisessa, sillä nimi Galghoff (Golgof) ei johtunut
+ruotsista, ei karjalasta eikä venäjästä, vaan suorastaan hepreasta ja
+merkitsi samaa kuin Golgatha meillä, jonka sanan kuitenkin varsin hyvin
+ruotsiksi voisi kääntää sanalla "Galghof". {Täällä Golgathassa
+tapasimme toisen karkoitetun henkilön, entisen upseerin, joka
+sotapalveluksensa aikana oli jonkun aikaa elänyt Suomessakin, Hänkin
+oli antanut parran kasvaa ja kävi nyt luostaripuvussa ja oli muuten
+iloinen ja hauska. "Eto prekrasno" [tämä on somaa] hän usein virkkoi
+vastauksien johdosta, jotka meiltä sai Suomea koskeviin kysymyksiinsä,
+mutta vähemmin "prekrasnoa" hänestä varmaankin oli, että hän oli vailla
+sekä piippua ja tupakkia että polttamislupaa. Mutta koska kolmannen
+seikan laita ei kuitenkaan liene ollut niin varsin ankara, ispravnikka
+lahjoitti hänelle ensimäisen ja toisen, ja allekirjoittanut, mitä
+etenkin keskimäiseen puutteeseen tulee, koetti varojensa mukaan auttaa
+inspravnikkaa. Sekä tällä entisellä upseerilla että Shumskij'lla
+oli vapaus mennä mielin määrin kävelemään luostarin muurien
+ulkopuolellekin, mutta emäluostarissa oli toisia todellisia
+luostarivankeja, joilla ei ollut samaa etua, vaan jotka alituisen
+valvonnan alaisina olivat huoneisiinsa suljettuina. Oli
+useita muitakin, jotka vanhemmat tai sukulaiset olivat lähettäneet
+puoleksi tai koko vuodeksi luostariin parantumaan, ja toisia, jotka
+äiti tai isä jonkun pyhän lupauksen johdosta oli luostariin jättänyt.
+Niinpä ainakin ajuri, joka kyyditsi meitä Anseroon, kertoi, että
+äitinsä oli uhrannut (matj pozhertvovala) hänet luostariin, kun hän
+vielä oli pieni lapsi. Että sellaisilla luostariuhreilla ja
+parannuskokelailla oli tavallinen luostarivapaus, minun tuskin
+tarvitsisi mainita, ellen vähää ennen olisi puhunut luostarivangeista.}
+
+Matka luostarista tänne ei ollut vailla vähäisiä vastuksiaan. Suuria
+jäälohkareita eli oikeammin pieniä jääsaaria ajelehti meressä, ja ne
+olivat muutamissa paikoin sulloutuneet niin tiheään yhteen, ettei
+ollenkaan päässyt pujottelemaan välitse, vaan että täytyi vetää vene
+niiden yli. Muutamissa paikoin näimme hylkeiden sukeltavan esiin
+vedestä, usein vallan lähellä venettä, ja muutamia soutajat ampuivat,
+mutta ilman menestystä. Pahempi leikki hylkeillä on kestettävänä
+syksyllä, jolloin jää alkaa asettua. Ne kokoontuvat suuriin parviin,
+muutamiin tuhat ja enemmänkin. Emät kasvattavat suurilla jäälohkareilla
+poikiaan, kunnes nämä oppivat hyvin uimaan. Mikäli tuuli tai virta ajaa
+sellaisia jäälohkareita rantaan, talonpojat ovat varuillaan, käyvät
+sitten suoraa päätä nuija kädessä lauman kimppuun ja toimeenpanevat
+kauheat tappajaiset. Uimataitoon täydelleen perehtyneet emät kyllä
+koettavat saattaa poikansa turviin murhanuijalta, mutta hylkeenpojat,
+jotka eivät ollenkaan osaa tai puutteellisesti osaavat uida, tarttuvat
+veteen tultuansa taas kiinni jäänlaitaan ja riippuvat siinä, kunnes
+nuijanisku tekee lopun niiden nuoresta elämästä. Joskus sattuu, kun
+talonpojat mitä innokkaimmin toimittavat kauheata verilöylyään, että
+tuuli tai luode ajaa jäälohkareen ulos rannasta, ja silloin murhaajat
+itse helposti voivat joutua kuoleman saaliiksi, sillä kun heidän alussa
+on täytynyt hiipien lähestyä, he eivät ole voineet ottaa venettä
+mukaansa. Hyvä on, jos joku silloin rannalta huomaa onnettomuuden ja
+rientää pelastamaan, tai jos tuuli ehtii kuljettaa heidät jollekin
+toiselle rannalle, ennenkuin keskellä tuhoamiansa uhreja itse ovat
+ehtineet surmalle antaa elämänsä uhriksi.
+
+29:nnen päivän illalla tulimme tänne Arkangeliin ja majoittausimme
+ispravnikan neuvosta venäläiseen ravintolaan, jossa siitä asti olemme
+asuneet. Tosin toisena tai kolmantena vuorokautena muuan saksalainen,
+nimeltä Sturtzer, jonkun täkäläisen pankin sihteeri, tuli luoksemme ja
+ilmoitti, ettei muka ollut arvomme mukaista asua venäläisessä
+hotellissa, minkä jälkeen hän tuli oikeaan aineeseensa, nimittäin että
+saisimme huoneen, ruokaa ja palvelusta hänen luonaan, ja hyväksi aluksi
+hän kutsui meidät ilmaiseksi päivällisille. Mutta isäntä, joka
+niinikään näytti halukkaasti pitävän meitä luonaan, vei meidät talonsa
+kolmanteen kerrokseen ja tarjosi meille kaksi oikein siistiä huonetta
+ynnä palvelusta sekä ruokaa pari kertaa päivässä, määräten tästä
+jotenkin kohtuullisen hinnan, nimittäin ruplan vuorokaudelta
+kummaltakin. Kuitenkin menimme Sturtzerin päivällisille, katselimme
+huoneita ja tiedustelimme hintaa; hän määräsi 30 hopearuplaa vallan
+samoista eduista, joista hotellinisäntä pyysi ainoastaan 17 rupl. 15
+kop. hopeaa, eli 60 ruplaa pankkiseteleitä. Päälle päätteeksi
+Sturtzerin huoneet olivat huonommat, ja näköala niistä oli
+rikkatunkiolle päin, kun meillä sitävastoin täällä on koko kauppatori
+ja kahden virstan levyinen Vienajoki silmiemme edessä. Kiitimme siis
+näytepäivällisistä ja päätimme jäädä asumaan hotelliin, vähät välittäen
+siitä, kuinka sopivaa tai sopimatonta se saattoi olla herra Sturtzerin
+mielestä. Tämä päätöksemme ei liene suuresti häntä miellyttänyt, sillä
+hän ei sitten monasti ole käynyt luonamme, mihin saatammekin olla
+tyytyväiset. Hän näet puhui kaikennäköisistä aineista niin että täytyi
+olla mitä kristillisin kärsivällisyys, jos mieli jaksaa sitä kuunnella.
+
+Toisena päivänä täällä oloamme menimme arkimandritta Venjaminin luo,
+jonka piti opettaa meille samojeedin kieltä. Hän otti meidät kylläkin
+kohteliaasti vastaan, lupasipa antaa meille samojeedin opetusta, mutta
+pelkäsi, että me levittelisimme hänen tietojaan, ennenkuin hänen
+samojeedilaiset teoksensa olisivat ehtineet tulla painetuiksi, minkä
+vuoksi hän toisella tai kolmannella kerralla hänen luonaan käydessämme
+toi esiin pitkän asiakirjan konseptin, joka sitten oli puhtaaksi
+kirjoitettava leimatulla paperilla ja jonka kautta meidän oli
+sitoutuminen siihen, ettemme ilman hänen erityistä lupaansa,
+suullisesti emmekä kirjallisesti ilmaisisi mitään tulevasta samojeedin
+kielen taidostamme muille. Mitä minuun tulee, olisi voinut olla
+yhdentekevää, olisinko allekirjoittanut sellaisen sitoumuksen vai en,
+mutta Castrén, joka varsinaisesti aikoo ryhtyä samojeedin kieleen,
+olisi sellaisen sopimuksen kautta varsin ikävällä tavalla sitonut
+kätensä. Tuo paperi onkin vielä allekirjoittamatta, ja minä puolestani
+jätän nyt kernaasti samojeedin kielen, sillä tulevathan Sjögren ja
+Castrén pian kunnollisemmin sitä tutkimaan. Sen sukulaisuus suomen
+kanssa tuntuu lisäksi olevan niin vähäinen ettei mitenkään maksa
+vaivaa suomen vuoksi sitä kieltä tutkia. Ei edes ainoakaan lukusanoista
+kaukaisestikkaan vivahda suomen lukusanoihin, ja sukulaiskielissä
+tavallisesti kuitenkin lukusanat sekä pronominit osottavat suurempaa
+yhdenkaltaisuutta. _Ápäi_ on yksi, _sidhed_ 2, _njaara_ 3, _tiátah_ 4,
+_samliangn_ 5, _måttah_ 6, _si'uh_ 7, _sidniät_ 8, _haveieuh_ 9,
+_ju'uh_ 10, _jurah_ 100, _jujurah_ 1000. Mutta mitä yhtäläisyyttä
+näillä on lukusanojen yksi, kaksi, kolme j.n.e. kanssa? Castrénilla on
+täällä meikein joka päivä ollut luonaan muuan samojeedi, jolta hän muun
+muassa on pannut muistiin joukon sanoja, mutta hyvin harvoilla
+näistäkään on yhtäläisyyttä vastaavien suomen sanojen kanssa. Kuitenkin
+on niitä muutamia, mutta vaikeata on vielä sanoa, tuleeko niitä
+useampia kuin mitä heprea ja kreikka tässä suhteessa on tarjonnut.
+Tosin tulee kahden kielen sukulaisuutta arvosteltaessa enemmän pitää
+silmällä koko kielen rakennetta kuin yksityisiä sanoja, mutta tässäkin
+suhteessa olettamusta samojeedin ja suomen sukulaisuudesta kohtaa suuri
+vaikeus siinä, että suomessa ja sen sukulaiskielissä sanan ensimäinen
+tavu on teräväkorkoinen, jota vastoin tämä tavu samojeedin kielessä
+näyttää voivan olla korkoa vailla. Koska kuitenkin joka suhteessa on
+ennenaikaista antaa mitään varmaa lausuntoa samojeedin sukulaisuudesta
+suomen kanssa, niin teen parhaiten luopumalla kaikista lisäjutelmista
+tässä aineessa. Tämän kysymyksen kuitenkin toiset aikanansa
+asianmukaisesti selvittävät. -- Yllämainitulla arkimandritalla on nyt
+käsikirjoituksena valmiina 1:ksi samojeedin kielioppi 2:ksi
+samojeedin kielen sanakirja, 3:ksi neljän evankeliumin käännös. Tämä
+voisi aluksi riittää, sittenkuin hän on saanut teoksensa painetuiksi.
+mutta pahaksi onneksi hän ei näy huomanneen samojeedin kielessä juuri
+muita äänteitä kuin ne, joita voi merkitä venäjän kirjaimilla, jotka
+kuitenkaan eivät riitä merkitsemään edes kaikkia suomen kielen
+äänteitä, ainakaan eivät h, y, ä, ö äänteitä, ja samojeedin kielessä
+lienee vielä enemmän äänteitä, joita varten venäjässä ei ole kirjaimia.
+-- Muun muassa Castrén on samojeedilta saanut pari samojeedilaista
+laulua, jotka, kummallista kyllä, runomitaltaan suuresti vivahtavat
+vanhoihin iislantilaisiin kaksijalkaisiin säkeisiin. Hän parhaillaan
+kääntää niitä Morgonbladia varten.
+
+Jätettyäni samojeedin kielen lähden nyt täältä suoraa päätä vepsäläisen
+luo, joiden kielestä minulla on odotettavissa paljoa suurempi voitto
+suomen kieliopille ja sanakirjalle; näin tekemään Sjögrenkin on jo
+ennemmin ja nyt taas keväällä minua kehottanut. Vepsäläiset asuvat
+etelään ja lounaiseen Äänisjärvestä Aunuksen, osaksi myöskin Novgorodin
+kuvernementissa. Mainituille seuduille lähden nyt mitä pikimmin, ja
+eroan siis täällä kumppanistani Castrénista, joka Sjögrenin
+kehotuksesta ja omasta päätöksestään paraikaa varustautuu lähtemään
+Ponoin seuduilla asuvien, niin sanottujen Turjan lappalaisten luo;
+tämä seutu on merkittynä kaikilla kartoilla, lukuunottamatta Kindbladin
+ja muita nimettömiä karttoja. -- Koska minun vepsäläisten parissa
+ollessani on läpikäyminen suomen koko sanavarasto, saadakseni vastaavat
+vepsäläiset sanat, sekä koska minun muuten kieliopin vuoksi on lähemmin
+perehtyminen heidän kieleensä, huomaat helposti, että tarvitsisin
+puolentoista kuukautta virkavapauden pitennystä, varsinkin kun passini
+on voimassa lokakuun 29:nteen päivään, joka Venäjällä sattuu vasta
+marraskuun 10:nneksi päiväksi. Jos voi toivoa sellaista pidennystä,
+niin anna minulle siitä tieto ja osota kirje Lotinapeltoon (v Ladejnoe
+Pole Olonetskoj gubernii), jonne joko itse saavun tai josta tiedustelen
+kirjeitä syyskuun keskivaiheilla. Posti Helsingin ja Lotinapellon
+välillä ei luultavasti viivy viikkoa kauempaa. Jos silloin voit
+lähettää jatkoa Morgonbladiin, H:fors Tidningar'iim j.n.e., niin kaikki
+tämä tietysti on hyvin tervetullutta. Tänne saamissani lähetyksissä
+Morgonbladia oli aina 41:nteen numeroon, H:fors Tidningaria 44:nteen,
+Lääkäriseuran keskustelemuksia ja "Suomi"-kirjaa kampaakin kaksi
+vihkoa.
+
+Vielä vaivaisin Sinua muutamien kirjojen tilaamisella, jotka sitten
+vastedes voinen saada. Ne olisivat: 1. Samlede tildels utrykte
+Afhandlinger af R.K. Rask, utgivne efter Forfatterens Død af H.K.
+Rask, 3:dje Delen [= R.K. Raskin kootut, osaksi julkaisemattomat
+tutkimukset, tekijän kuoltua ulosantanut H.K. Rask, 3:s osa] sekä mitä
+sitäpaitsi tästä teoksesta on ilmestynyt. Ensimäinen ja toinen osa
+minulla on ennestään, joten niitä ei tarvitse lähettää. 2. Raskin
+palkittu teos: Undersoegelse om det Islændske og Fomnordiske Sprogets
+oprindelse [= Tutkimus iislannin ja mumaisskandinavialaisen kielen
+alkuperästä]. 3. Lexicon Lapponicum, E. Lindahl et J. Öhrling. Holmiæ
+MDCCLXXX [= Lappalainen Sanakirja, toimittaneet E. Lindahl ja J.
+Öhrling, Tukholmassa 1780]. Numeroilla 1 ja 2 merkitsemäni ovat
+kaiketi tavallista kirjakauppatietä saatavissa Köpenhaminasta, mutta
+3:nnen, jota osaa ennen kaikkea tarvitsisin, on laita se, että sitä ei
+ole munalla kuin Tukholman Kirkollis-Osaston arkistossa, jonka osaston
+esimies on valtioneuvos Ihre. Ehkä Arvidssonin, jos Sinulla olisi aikaa
+häntä pyytää siihen, onnistuisi hankkia se minulle, mistä hinnasta
+tahansa.
+
+Sinua ja vaimoasi saan sydämellisesti kiittää osanottavasta
+hyvyydestänne ja hyväntahtoisuudestanne sisartani ja hänen lapsiansa
+kohtaan. On luonnollista, että hän kivulloisuutensa kestäessä ja lasten
+vielä ollessa pieninä, tarvitsee toisten apua, ja koska minä olen
+lähinnä velvollinen auttamaan, pyydän Sinua silloin tällöin puolestani
+antamaan hänelle jotakin raha-apua hänen välttämättömiin tarpeisiinsa.
+-- Siihen Sinulle annan täten avoimen valtakirjan, tehden ainoastaan
+sen rajoituksen, etteivät mainitut raha-avut saa olla niin runsaat,
+että hän niiden kautta voisi tottua unhottamaan, itse olevansa lähinnä
+Herraa lähin velvollinen itseänsä auttamaan. -- Muiden muassa on
+minulla synnyinseudullani, Karjalohjalla, vanhimman veljeni leski
+lapsinensa, jolle tahtoisin lähettää vähän rahoja. Mutta kun nämä
+tulisivat suotta viipymään Karjan postikonttorissa, mistä hän,
+tottumaton kun on, ainoastaan suurella vaivalla voisi ne saada, olen
+hänelle tähän kirjeeseen sulkenut 50 pankkoruplan osotuksen
+nostettavaksi Sinulta, ja pyydän Sinua nyt hyväntahtoisesti jättämään
+tämän summan joko hänelle itselleen tai hänen valtuuttamalleen
+henkilölle, sillä Karjalohjalta tulee usein väkeä Helsinkiin.
+Tämän suljetun kirjeen, jossa siitä annan hänelle tiedon, voit
+jättää sisarelleni ja pyytää häntä antamaan sen jollekulle
+karjalohjalaiselle, tai ellei näitä nyt tulisi Helsinkiin, saattaa
+kirjeen lähettää postissa osotettuna Karjalohjan nimismiehelle. Viime
+vuonna en tullut lähettäneeksi mitään, minkä vuoksi nyt olen korottanut
+summan 50 ruplaksi, jotka hän varsin hyvin tarvitsee.
+
+Paljon terveisiä Rouvallesi, äidillesi ja veljellesi sekä muille
+tuttaville lähettää
+
+                                         Ystäväsi ja veljesi
+                                            Elias Lönnrot.
+
+(Jatkona seuraa n:o 52.)
+
+
+
+
+48.
+
+Ylioppilas Adolf Törngrenille.
+
+
+[Käännetty E. Nervanderin edellä mainitusta kirjasta, ss. 89-94.]
+
+                                   Arkangeli, 26 p:nä kesäkuuta 1842.
+
+Rakas veli'
+
+Kiitos kirjeestäsi, jolla minua muistit, ja jonka täällä Arkangelissa
+sain. Se oli kahta tervetulleempi, kun oli melkein ainoa, jonka
+lähdettyäni Suomesta olen saanut, sillä paitsi Sinua ja Rabbea ei
+kukaan muu ole kirjoittanut, tai ainakaan en ole saanut heidän
+kirjeitänsä. Tulinkin lähteneeksi Kuolasta aikaisemmin kuin olin
+aikonut, minkä tähden en vielä ole voinut saada niitä kirjeitä, jotka
+on osotettu Kuolaan. Tämän aikaisemmin tapahtuneen matkalle-lähdön syyn
+taisin jo mainita edellisessä kirjeessäni. Se aiheutui eräästä
+Sjögrenin kirjeestä, jossa hän neuvoi meille samojeedin opettajaksi
+venäläistä arkimandrittaa Venjaminia, jonka sanoi oleskelevan lähellä
+Oniegaa olevassa luostarissa. Mutta saavuttuamme kuudettakymmentä
+peninkulmaa matkustettuamme Kemiin, saimme tietää, että mainittu
+samojeedin kieltä taitava arkimandritta oleskeli Arkangelissa eli
+Arkangelskissa, joksi venäläiset tätä kaupunkia sanovat. Sen tähden,
+kuin myös kelirikon vuoksi viivyimme Kemissä kokonaisen kuukauden ja
+matkustimme Vienanmeren yli tänne, missä nyt niinikään olemme olleet
+kuukauden. Kuuden peninkulman päässä Kemistä on saaressa suuri ja rikas
+luostari, nimeltä Solovetskoi, jossa viivyimme viikon ajan, kun ei
+ollut mitään tilaisuutta sieltä päästä matkaa jatkamaan. Viimein
+vuokrasimme itsellemme veneen ja soutajia meitä viemään lähimmälle
+mannermaalle, hinasimme itseämme sitten jäälohkareiden välitse kylästä
+toiseen ja saavuimme viimein 29:ntenä päivänä toukokuuta tänne. Täällä
+olemme paitsi mainittua arkimandrittaa tavanneet useita samojeedeja ja
+meillä on siis ollut hyvä tilaisuus oppia sitä kieltä, askeltakaan
+eteenpäin matkaamatta. Mutta päättäen siitä vähästä, mitä samojeedin
+kieltä olen oppinut, se eroaa niin paljon suomesta, ettei siitä
+luullakseni ole mitään voittoa saavutettavissa suomen kieliopille ja
+sanakirjalle. Sen tähden jätänkin koko samojeedin kielen oman onnensa
+nojaan, ja lähden täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin ja
+Novgorodin kuvernementin pohjoisosaan. Nämä vepsäläiset näet asuvat
+etelään ja lounaiseen Äänisjärvestä Vyjtegran, Lotinapellon, Tihvinin
+ja Bjälozerskin seuduilla, jotka voit löytää Venäjän kartalta. Siellä
+tulen oleskelemaan kenties talvikelin tuloon asti, jos nimittäin saan
+virkavapauteni pidennetyksi, edes puoleksitoista kuukaudeksi, mistä
+asiasta olon Rabbelle kirjoittanut. Muuten minulle tähän asti myönnetty
+virkavapaus päättyy syyskuun lopussa. Etten nyt siis voi odottaa niin
+levollista ja hauskaa kesää kuin Laukossa viettämäni viime suvi oli,
+sen huomaat helposti, ja 18:ntena päivänä elokuuta olen, Jumala tiesi,
+missä. Muistappa sinä päivänä minunkin puolestani tyhjentää malja
+vanhan isäsi onneksi, kun en itse suullisesti voi sitä tehdä. Mutta
+miksipä en voisi itsekkin suullisesti sitä tehdä -- ja siitä olen kyllä
+huolen pitävä -- mutta tarkoitin, etten voi tehdä sitä itse Laukossa.
+Jo edeltäkäsin pyydän Sinua lausumaan kunnioittavan tervehdykseni
+vanhemmillesi ja lisäksi pyydän, ettet unhota tervehtiä Tickléniä ja
+muita tuttavia, jotka kenties parhaillaan Laukossa nauttivat kesän sekä
+kestiystävyyden suloa.
+
+Jo viime syksynä suorittamasi logices-tutkinnon johdosta onnittelen
+Sinua ja pyydän tähän onnitteluun saada lisätä vielä melkoisen määrän
+hyvää, jos, kuten kirjeesi antaa aihetta olettamaan, tällä lukukaudella
+olet suorittanut venäjän tutkinnon. En minä Kallen tavoin tahdo epäillä
+suoritetun logices-tutkinnon todellisuutta; pikemmin pelkään, että
+täten karttuneiden tutkintojen kautta yönvalvonnalla voit heikontaa
+terveyttäsi. Mitkä tutkinnot sitten toveri Frans (von Becker) on
+suorittanut; tutkiiko hän vielä yhtä uutterasti kemiaa kuin viime
+kesänä? -- Tulevan syyskuun keskivaiheilla aion pistäytä Lotinapellon
+postikonttooriin ja toivon saavani kunnian siellä vastaanottaa Sinulta
+muutaman rivin ynnä tietoja Laukosta ja muistakin kuten esim. mitä
+Sjöman tätä nykyä hommaa ja toimii jätettyään yliopistopaikkansa, ja
+miten Kalle Moskovassa voipi. Oletan hänen oleskelevan Moskovassa,
+vaikka en sitä varmasti tiedä, kun hänellä oli aikomus lähteä
+Harkovaan. Tämän epätietoisuuden vuoksi en liioin voi hänelle
+kirjoittaa, niin että häneltä itseltä saisin tietoja.
+
+Arkangelin kaupunki, jossa paraikaa kirjoitan tätä venäläisen
+ravintolan kolmannessa kerroksessa, on melkoinen, mutta sitä ei
+kuitenkaan likimainkaan voi verrata Helsinkiin, vaikka sen pituutta
+sanotaankin olevan 7 virstaa. Tämä pituus, josta varmaankin voisi
+tinkiä pois 2 virstaa, kulkee sitäpaitsi kaariviivaisena Vienajoen
+rantaa myöten, joka joki tällä kaupungin kohdalla on runsaasti kahden
+virstan levyinen. Kaupungin leveys on hyvin vähäinen. yhteensä
+ainoastaan 1/2 virstaa. Kirkkoja täällä on kokonaista 13, kaikki
+kivestä rakennettuja; taloja lasketaan olevan 1380, asukkaita 10,500,
+saksalaisia ja englantilaisia paljo. Kemi oli huono kaupunki, Tampere
+on sitä monta vertaa etevämpi. -- Tähän tahdon tällä kertaa lopettaa,
+ja kun jo ylempänä olen kehottanut Sinua terveisiä sanomaan, saan nyt
+vaan mainita olevani
+
+                                             uskollinen veljesi
+                                               Elias Lönnrot.
+
+J.K. Varsinaisen kuoren sisään olen pannut toisen, johon, paitsi
+paikannimeä, olen kopioinut Sjögrenin kirjeestä päällekirjoituksen,
+joten se lienee luotettava. Jos kirjoitat minulle, voit käyttää sitä,
+mutta kirjeesi pitäisi lähettää Laukosta syyskuun alussa tai
+Helsingistä viikkoa myöhemmin. Kuitenkin voi kirje, jonka kuoreen on
+kirjoitettu pelkkä ruotsalainen osote, myös tulla perille.
+
+
+
+
+49.
+
+Arkiaterinrouva Törngrenille.
+
+
+[Suomennettu ennenmainitusta E. Nervanderin kirjasta, ss. 83-89.]
+
+                                    Arkangeli, 26 p:nä kesäkuuta 1842.
+
+Korkeasti kunnioitettu, jalosukuinen professorinrouva!
+
+Ennenkuin vielä ehdin jättää postiin myötäseuraavaa kirjettä
+Adolfille, oli minulla tänään ilo vastaanottaa Teidän arvoisa kirjeenne
+huhtikuun 8:nnelta päivältä. Adolfin kirjeessä olen maininnut syyn
+siihen, että aikaisemmin kuin ensin olin aikonut, tulin lähteneeksi
+Kuolasta. Sen tähden en tahdo sitä tässä toistaa, enkä myöskään muuta,
+minkä jo Adolfin kirjeessä olen sanonut. Ikävintä minusta on, ettei
+minulla ole mitään toivoa olla edes oman maan rajojen sisällä 18:ntena
+päivänä elokuuta tänä vuonna, vaan olen silloin, kuten nytkin,
+etäällä sieltä ja vallan yksin, kun maisteri Castrén, jonka seurassa
+tähän asti olen matkustellut, nyt palaa täältä Venäjän lappalaisten
+luo. Tämän ajatteleminen on välistä tuntunut niin masentavalta, että
+ei paljoa ole puuttunut siitä, etten ole palannut täältä suoraa tietä
+Suomeen ja Laukkoon. Enkä vielä tiedä, eikö se olisi parasta;
+mutta kuu Sjögrenkin useat kerrat on neuvonut minua tutkimaan
+vepsäläisten kieltä, ja kun en toiste yhtä helposti voi saada siihen
+tilaisuutta, olen nyt päättänyt siihen ryhtyä ja tehdä sitä niin paljon
+kuin 2-3 kuukaudessa voin ehtiä. Muuten ei minun ole onnistunut
+enempää kuin Kallenkaan tottua venäläiseen elämään, jopa vielä
+vähemmin, kun luultavasti en ole oikein perehtynyt edes meidän omaan
+herrasväen-elämään. Tosin (täälläkin) on monta sangen kunnioitettavaa
+henkilöä, mutta ulkomaalaisella on tavallisesti se paha onni, ettei
+niin helposti osaa heidän pariinsa, vaan ensiksi hän tapaa
+hylkyvaahdon, joka aina kelluu pinnalla. Erään ispravnikka Latyshevin
+esim. opimme Kuolassa tuntemaan sangen rehelliseksi ja kunnon mieheksi.
+Virka-asioissa hän jonkun aikaa meitä myöhemmin tuli Kemiin, ja
+matkusti sieltä meidän seurassamme tänne asti. Täällä otimme majaksemme
+venäläisen ravintolan, jossa huoneesta, ruuasta ja kahvista kolmena
+ensimäisenä tai puolenakolmatta vuorokautena saimme maksaa 15 ruplaa
+kahdelta hengeltä. Kahvista esim. vaadittiin 60 kopeekkaa lasilta, ja
+minä tietämättömyydessäni join usein kaksi lasia. Puodeissakin siitä
+saa maksaa 1 ruplan 20 kopeekkaa naulalta ja sokerista 1 ruplan.
+Venäläiset juovat yleensä vähän kahvia, mutta teetä kahta enemmän,
+tavallisesti 4-5 juomalasia erältänsä joka aamu ja ilta, johon
+nautintojärjestykseen minäkin nyt olen jotakuinkin tottunut. --
+Kolmantena vuorokautena täällä-olomme aikana tuli luoksemme muuan
+pankinsihteeri, joka puhui saksaa, ja koetti selittää meille, ettei
+meidän ollut sopivaa asua ravintolassa, minkä sopimattomuuden
+välttämiseksi hän tahtoi tarjota meille kortteerin ja täyden hoidon
+luonaan; aluksi hän kutsui meidät päivällisille, joissa sitten lähemmin
+saatoimme asiaa punnita. Mutta ravintolamme isäntä, joka lienee
+aavistanut, mitä tämän tuntemattoman vieraan käynti tarkoitti, vei
+meidät heti hänen mentyänsä kahteen talonsa kolmannessa kerroksessa
+olevaan huoneeseen ja tarjosi niitä ynnä ruokaa kahdesti päivässä sekä
+palvelusta jotenkin kohtuullisesta hinnasta, nimittäin ruplasta
+päivässä kummaltakin. Pankinsihteerin luo kuitenkin menimme
+päivällisille, ja kun hän vallan samoista eduista vaati 70 ruplaa
+hopeaa eli 105 ruplaa pankinseteleitä molemmilta yhteensä
+kuussa, jäimme hotelliin asumaan, tietysti suuresti kiittäen
+näytepäivällisistä, joita ei suinkaan sopinut halveksia. Sen jälkeen
+hän ei ole osottanut erityisesti ikävöivänsä seuraamme; tähän olemmekin
+koko tyytyväiset, sillä tuo mies luuli tietävänsä kaikki ja puhui sen
+johdosta enemmän kuin mitä ainakaan meillä oli kärsivällisyyttä
+kuunnella. Emme ole mekään sittemmin olleet hänen luonaan muuta kuin
+kerran, ja muiden käyntien suhteen olemme olleet vielä säästäväisemmät;
+tämä on tapahtunut ainakin kolmesta syystä. Ensiksi emme kumpikaan puhu
+saksaa ja venättä niin hyvin ja sujuvasti, että voisimme olla taitoomme
+tyytyväiset; toiseksi eivät pukuvarastomme lappalaismatkojemme jälkeen
+juuri ole parhaassa kunnossa, ja jos missä, niin Venäjällä toteutuu
+sananparsi: höyhenistänsä lintukin tunnetaan; kolmanneksi eivät
+sellaiset vierailut meitä ollenkaan hyödytä, vaan päinvastoin
+vahingoittavat, kun ne turhanpäiväisesti veisivät meiltä aikaa, jota
+tuskin tahtoo riittää tutkimuksiin. Mutta täällä Arkangelissa ihmiset
+näyttävät ihmettelevän, ettemme käy vieraissa tai ainakin mene
+joillekin kunniatervehdyksille, eivätkä voi ymmärtää, miten saamme
+ajan kulumaan. Eilen kohtasin kadulla erään Bohuslav nimisen
+kuvernementinsihteerin, joka viime talvena kävi Kuolassa, ja joka puhuu
+latinaa, hän kun ennen on ollut ylioppilaama Vilnassa. Hän rupesi
+moittimaan minua siitä, etten ollut käynyt hänen luonaan. Hänen
+seurassaan oli vanhanpuoleinen herra, joka taas puhui saksaa, ja joka
+alkoi tutkistella matkani ja täällä-oloni tarkoitusta, minkä hänelle
+selitin. Sitten hän kysyi, oliko minulla tuttavia. -- Eipä ole ketään
+ennestään. "Onko teillä siis suosituksia jonkun luo?" -- Ei, sillä en
+erityisesti halua saada tuttavuuksia enkä siis tarvitse mitään
+suosituksia. -- "Oletteko käynyt kuvernöörin puheilla?" -- En, sillä
+kun minulla ei ole mitään hänen kanssaan tekemistä, en ole
+turhanpäiten tahtonut häntä käynnilläni vaivata. -- "Mutta jos joitakin
+vastuksia sattuisi matkalla, niin kuitenkin olisi hyvä, että olisi
+käynyt hänen luonansa." -- Toivon passini nojalla pääseväni vastuksitta
+Aunuksen kuvernementtiin, jonne kenties huomenna lähden. -- "Ettehän
+ole Venäjän alamainen?" -- Miten suvaitsette; olen kotoisin Suomesta,
+ja Venäjän keisari on meidän suuriruhtinas. -- Tähän päättyi tuo lyhyt
+kuulustelu, ja minun kaiketi myös on aika lopettaa tämä kirje, minkä
+teen toivottamalla Teille ja perheellenne paljon iloa ja hupia kesän
+aikana, ja ennen kaikkea sen ehtona, yhä jatkuvaa hyvää terveyttä.
+Tulkoon uudesta rakennuksesta, johon perheenne nyt muuttaa, moniksi
+vuosikausiksi yhtä hauska kuin vanhasta, tai, jos on mahdollista,
+suuremman mukavuutensa vuoksi vielä hauskempi! Saatuani Teidän
+kirjeestänne tietää, että Kalle nyt on Moskovassa, olen nyt kirjoittava
+hänelle.
+
+Syvimmästi kunnioittaen olen edelleen Teidän nöyrin palvelijanne
+
+                                                      Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+50.
+
+Maisteri Ståhlbergille.
+
+
+                              Arkangeli, 28 p:nä kesäkuuta 1842.
+
+Veli hopea!
+
+Kiitos kirjeestäsi huhtikuun 9:nneltä päivältä; sain sen melkein
+täällä-oloni viimeisenä päivänä. Tulimme lähteneeksi Kuolasta, vastoin
+alkuperäistä suunnitelmaamme, jo huhtikuun alussa, ja matkustimme
+Kannanlahden ja Kemin kautta sekä Vienanmeren yli Arkangeliin, eli
+kuten tätä seutua täällä sanotaan, Arkangelskii. Syynä tähän
+aikaisempaan lähtöön oli eräs Sjögrenin kirje, joka neuvoi meille
+samojeedin kielen opettajaksi erään täällä asuvan venäläisen
+arkimandritan, Venjaminin. Tämä mies on pitkän aikaa ollut samojoedien
+lähetyssaarnaajana, on kirjoittanut samojeedin kieliopin ja sanakirjan
+ja kääntänyt samojeediksi neljä evankelistaa; kaikki tämä on vielä
+käsikirjoituksena. Hänen opettamisensa laita oli kuitenkin hieman
+niin ja näin, sillä hän näytti pelkäävän, että mahdollisesti
+saattaisimme varastaa häneltä kunnian siitä, että oli ollut tai oleva
+ensimäinen, joka julkaisi jotakin tuota tähän asti tutkimatonta kieltä
+koskevaa. Hän tahtoi sen tähden, että meidän piti allekirjoittaa pitkä
+sitoumus, joka oli estävä meidät toisille ihmisille suullisesti tai
+kirjallisesti siitä mitään ilmaisemasta, mutta sellaisiin tyhmyyksiin
+emme tahtoneet suostua, ja kahta vähemmällä syyllä, kun täällä
+kesälläkin asuu samojeedeja, joilta yhtä hyvin ja tarkemmin voi oppia
+sitä kieltä. Muuan heistä onkin melkein joka päivä käynyt Castrénin
+luona, ja häneltä Castrén on pannut kirjaan joukon samojeedilaisia
+sanoja ja muita kieltä koskevia seikkoja. Mutta mikäli siltä jo
+mainitulta arkimandritalta olen oppinut, samojeedien kieli niin
+suuresti eroaa suomesta, ettei minua ollenkaan hyödytä kauempaa
+opiskella sitä kieltä. Ei edes yksikään lukusanoista ollut suomen
+lukusanain kaltainen, ja melkein sama on kaiken muun laita. Jätän nyt
+siis koko samojeedin kielon, ja lähden täältä vepsäläisten luo, jotka
+asuvat Aunuksen kuvernementin etelä- ja Novgorodin kuvernementin
+pohjoisosassa. Siellä tulen viipymään myöhäiseen syksyyn asti, ehkäpä
+talvikelin tuloon, ja käyn syyskuun keskivaiheilla Lotinapellon
+postikonttorissa, missä muiden kirjeiden muassa toivon tapaavani
+muutaman rivin Sinultakin. Tämän paikkakunnan venäläinen nimi kuuluu:
+Ladejnoe Pole Olonetskoj gubernii. Sjögren kehotti minua jo toissa
+talvena (1841) tutkimaan heidän kieltänsä ja on näinäkin aikoina
+kehotustansa toistellut. Castrén on näinä päivinä varustellut itseään
+matkalle Penoin tienoilla asuvien Turjan lappalaisten luo, missä aikoo
+viipyä syyskuuhun ja silloin palata Arkangeliin, saadakseen lähempiä
+tietoja Siperian retkikunnasta ja toivomistaan matkarahoista. Hänkin
+lähtee tälle väliaikaiselle lappalaismatkalle Sjögrenin kehotuksesta.
+-- Forster saavutti meidät vasta Inarin pappilassa, ja siellä taas
+erosimme hänestä puolentoista viikon yhdessäolon jälkeen; tästä ajasta
+allekirjoittanut hänen kanssaan vietti enemmän kuin puolet
+lappalaiskodassa, missä kahtema viimeisenä päivänä olimme leivättä;
+muuta ruokaa kuitenkin oli tarpeeksi. Hän matkusti toisen saksalaisen
+luonnontutkijan, t:ri Schraderin, kanssa Inarista Norjaan.
+
+                                                 [Elias Lönnrot.]
+
+
+
+
+51.
+
+
+Tohtoreille Aspille ja Borgille Ouluun.
+
+
+                        [Arkangeli, 26? 28 p:nä kesäkuuta 1842.]
+
+Rakkaat Veljet!
+
+Juuri alkaessani tätä kirjettä mieleeni johtui onnellinen ajatus,
+nimittäin jättää Avellanille kirjoittamani kirje avoimeksi ja pyytää
+Teitä ennen sen lähettämistä Kajaaniin sulkemaan se. Siten pääsen
+kirjoittamasta uudelleen 3-4 sivua joutavaa, sillä voitte lukea ne
+mainitusta kirjeestä. Rabbelle kirjoitin Kemistä jotenkin pitkän
+kirjeen kertoen matkastamme Kuolasta Kemiin, ja arvelen, että hän
+tavallisella alttiudellaan joko Morgonbladissa tai "Suomi"-kirjassa
+tarjoaa siitä annoksen yleisölle, jos kohta varsin vähän pidän siitä,
+että sellaisia juorujuttuja julkaistaan kuin esim. Sallan papin
+yhteydestä piikansa kanssa Morgonbladissa allekirjoittaneen Inarista
+lähettämässä kirjeessä joku aika sitten oli luettavana. Kuitenkaan en
+tahdo syyttää Rabbea tämän julkaisemisesta, sillä kirjoitin silloin
+kirjeitä muillekin Helsinkiin. Ja olipa muuten sen jutun laita miten
+tahansa, sillä eipä ollut minun vallassani tehdä hänestä mamsellia,
+tuskin neitsyttä tai emännöitsijää, sittenkuin hän niin surkeasti oli
+polttanut kahvimme, ettei se juuri kelvannut mihinkään. Kuitenkin
+meidän täytyi siihen tyytyä Inariin asti, missä Durchmanien luona
+tulimme kaikin puolin hyvin varustettuun taloon. Stockflethilta voitte
+sanoa kaupunkilaisillenne terveisiä. Lappalaistensakkin parissa hänellä
+Oulu ja Suomi olivat rakkaassa muistossa. Lappalaisille hän saarnasi
+Mooseksen lain koko voimalla tehden sen innolla, jota nyt enää harvoin
+meidän maassa tapaa. Hänen rouvansakkin oli onnellinen ja tyytyväinen,
+kuten luultavasti harvat meidän naisista moisissa oloissa olisivat.
+Tämä oli melkein ruhtinaallista, ensin oli aamiainen ja sen edellä
+kahvia, sitten teetä, päivällinen j.n.e., viinejä pöydässä. Ainoa,
+mitä vailla tämä -- tai mikä ainakin puuttui tästä ruhtinaallisuudesta,
+oli ruokaryyppy ja thodium [toti] illalla. Stockflethista oli tullut
+sellainen antivodkisti [viinan vastustaja] ja antitodiaani [todin
+vastustaja] että saarnatuolistakin luki pitkät läksyt vakuuttaakseen
+jokaiselle, että nuo aineet olivat vahingollisia. Kuitenkin toivon,
+että hänen intonsa on asettuva, kun hän taas tulee Ouluun (ja
+Kajaaniin); eivätpä hänen saarnansa tehneet mitään vaikutusta
+minuunkaan, minulla näet paraikaa on totilasi edessäni ja juon siitä
+aimo kulauksen Teidän ja kohta sen jälkeen Suomen Lääkäriseuran
+julkaisujen terveydeksi toisen. Kolmatta seikkaa, nimittäin uutta
+obstruktsioni- -- suokaa anteeksi -- obduktsioni-säädöstä varten minun
+valitettavasti täytyy tehdä lasi lisää. Mutta se ei voi olla haitaksi,
+siitäkin syystä, että Castrén nyt tulee eroamaan (katsokaa Avellanin
+kirjettä) ja huomenna olen vallan yksin, minkä vuoksi mielestäni on
+parempi viettää huomispäivä kupariseppäin seurassa kuin vallan yksin.
+Pyydän mitä hartaimmin Teitä tervehtimään kaikkia tuttavia Oulussa.
+Ravanderin piippu on tänne saakka ollut minulla uskollisena kumppanina;
+täällä minun vaan täytyi korjauttaa kansihelat, jotka matkoilla ovat
+menneet rikki. Tällöin tapahtui se onnettomuus, että kultaseppä
+viilasi pois osan poron häntää ja sarvia sekä yhden leimamerkin
+kokonaan, ja huolimatta tästä vaivannäöstään hän oli niin kohtelias,
+ettei kiskonut minulta enempää kuin 2 ruplaa.
+
+                                                  Veljenne
+                                               Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+52.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+(46:nnen jatkoa.)
+
+                        [Arkangeli,] 1 p:nä heinäkuuta [1842].
+
+J.K. {Tämän jälkikirjoituksen päivänmäärästä näet, että aika
+täälläkin kiitää kuten muualla maailmassa. Kun tämän virstanpituisen
+kirjeen alkuun kirjoitin "24 p:nä kesäkuuta", luulin viikkoa
+myöhemmin olevani kaukana näiltä seuduilta, mutta olenkin nyt vallan
+samassa paikassa kuin silloin, tai se on vaan eroa, että nyt viipymättä
+ja ensi tilassa lähden Arkangelista. Castrén matkusti täältä
+toissa-iltana; hän ei ollut vallan terve, sillä hänen vatsansa on jo
+kauan ollut kapinoivalla kannalla. Kuitenkin hän itse toivoi ja niin
+minäkin, että paikallaan-istuvan elämän vaihto liikkuvampaan
+elintapaan, keinuminen Jäämeren aalloilla ja vielä suuremmassa määrin
+suolavesikylvyt pian palauttavat hänen sisäisen tasapainonsa. Päivää
+ennen hänen lähtöänsä määräsin hänelle lääkkeeksi magnesiaa ja
+rabarberia sekajauheena ja lähetin reseptin apteekkiin. Hetken kuluttua
+poika palasi ilmoittaen, ettei tätä lääkettä voinut saada. Minusta
+tuntui kummalliselta, että kieltäydyttiin antamasta niin viatonta
+lääkettä, ja että tämä lisäksi tapahtui samassa apteekissa, josta jo
+mainitulle Kuolan ispravnikalle ja muutamille tänne matkustaneille
+Vuokkiniemen miehille aikaisemmin oli määräykseni mukaan annettu
+lääkkeitä, jotka muun muassa sisälsivät opiumia ja kalomellia. Sen
+tähden lähetin pojan uudelleen apteekkiin, kirjoitettuani reseptin alle
+paitsi nimeä sanat _Provintsialnyj lekar, doktor meditsiny_
+[piirilääkäri, lääkintätieteen tohtori] ja vielä paremman vaikutuksen
+vuoksi annoin mukaan tohtorin arvo-kirjani ankarasti varoitettuani sitä
+likaamasta. Mutta sekään ei auttanut; poika palasi tohtorin-kirja ja
+resepti muassaan. Tietysti tällaiset tyhmyydet minua suututtivat,
+varsinkin kun vuokkiniemeläiset samalta seudulta tai ainakin samasta
+maasta, missä nyt ei annettu magnesiaa eikä rabarberia, voivat, kuten
+heitä syystä syytetään, hankkia arsenikkia koko Suomen rahvaalle.
+Kuitenkaan en tahtonut asiasta tehdä enempää, jotta minua ei
+olisi viivytelty lähtemästä aiotulle matkalleni, vaan pyysin Castrénia
+tyytymään annokseen tuhkaa, jota uunista voi saada reseptittä, ja jota
+hän sitten siivilöi ja nautti muutamia annoksia. Mutta tänään kello 10
+a.p. sain käskyn tulla kello 3 i.p. poliisikamariin. Tietysti minun
+täytyi totella käskyä; pukeuduin sitä varten hännystakkiin, pistin
+passin ja tohtorin-diplomin taskuun ja tulin lyönnilleen paikalle.
+Seisottuani siellä tunnin ja neljänneksen tuli luokseni muuan
+kirjuri näyttäen paperia, josta näin, mikäli venäjänkielisestä
+kirjoituksesta sain selkoa, että joku seudun lääkäreistä oli kieltänyt
+apteekkaria antamasta lääkkeitä minun määräyksieni nojalla, ellei
+tiedetty, olinko laillisesti oikeutettu lääkkeiden määrääjä. Jotta
+olisi voitu saada tämä tieto, minun täytyi poliisikamariin jättää sekä
+passi että diplomi, joita ei voi saada ennenkuin ensi maanantaina,
+ylihuomenna on näet sunnuntai, ellei niitä huomenna anneta takaisin.
+Lääkäryyteni vainoaa minua täten lakkaamatta tuottaen minulle sekä
+ajanhukkaa että muuten ikäviä neuvonpyyntöjä ja määräämisiä ja vielä
+poliisikamarissa käyntejä ja muuta, jonka lisäksi se nyt pari
+tai kolme päivää viivyttää lähtöäni. Eipä sentään haitanne päästä
+laillisesti oikeutetuksi lääkäriksi Arkangeliin kun ennen "ex usu"
+[käytännössä] kauan olen ollut lääkärinä osalla Arkangelin läänin
+talonpoikaisväestöä, nim. Vuokkiniemen ja muiden karjalaisten seutujen
+asujamilla. -- Täkäläiset lääkärit muuten nimeltäänkin ovat minulle
+tuntemattomat, kuu en ole käynyt heidän enkä muidenkaan luona. Siihen
+on syy ollut ainakin nelinkertainen: 1:ksi minulla ei heidän kanssaan
+ole mitään tekemistä; 2:ksi en puhu venättä enkä saksaa niin hyvin,
+ettei heillä joka päivä olisi tilaisuutta kuulla toisten puhuvan
+mainittuja kieliä paljoa paremmin; 3:ksi alkavat vaatteeni
+Lapin-matkojen jälkeen hieman lappilaistua, niin ettei niissäkään ole
+mitään näytettävää, 4:ksi tarvitsen aikani parempaan kuin turhiin
+vierailuihin. -- Eräänä päivänä kohtasin äkkiarvaamatta kadulla erään
+kuvernementinsihteerin, nimeltä Bohuslav, joka viime talvena oli
+käymältä Kuolassa, ja joka puhuu latinaa, hän kun ennen on opiskellut
+Vilnan yliopistossa. Hän moitti minua, kun en ollut käynyt häntä
+katsomassa, jota tekemään hän muisteli jo Kuolassa kehottaneensa minua.
+Hänen seurassaan oli vanhanpuoleinen herrasmies, joka puhui saksaa ja
+tahtoi tietää, oliko minulla tuttavia tällä seudulla, mihin vastasin
+kieltävästi. Sitten hän kysyi, eikö minulla siis ollut suosituksia
+kenenkään nähdä, johon vastaus niinikään tuli kieltävä; lisäsin vielä,
+etten juuri välittänyt tuttavuuksista, ja että sen tähden vallan hyvin
+saatoin olla ilman kaikkia suosituksia, matkapassia lukuunottamatta.
+Lopuksi häntä huvitti tietää, olinko käynyt kuvernöörin luona;
+siihen hän sai minulta kolmannen kieltävän vastauksen ynnä sen
+selityksen, että en turhaan ollut tahtonut vaivata kuvernööriä
+kunniatervehdyksillä, kun minulla ei ollut mitään asiata hänelle.
+"Mutta", hän sanoi, "jos matkalla sattuisi ikävyyksiä, olisi hyvä, että
+olisi käynyt kuvernöörin luona." Selitin hänelle, että minun oli tapana
+useimmiten matkustaa ilman ikävyyksiä ja että sitäpaitsi muutaman
+päivän kuluttua olin siirtyvä Aunuksen kuvernementtiin ulkopuolelle
+arkangelilaisten ikävyyksien piiriä. Sitten oli meidän kaikkien määrä
+mennä Bohuslavin luo, mutta matkalla muistui mieleeni, että Castrén
+tällä aikaa voi saada sanan laivasta, ja että hänen ehkä täytyisi
+lähteä jäähyväisittä, minkä vuoksi pyysin anteeksi ja erosin seurasta.}
+
+Sinulla voisi olla syytä odottaa jonkinlaista kuvausta Arkangelin
+kaupungista, mutta edellä saamastasi Kemin kuvauksen kokeesta helposti
+huomaat, että olen hyvin huono kuvaaja ja ettei minun siis ollenkaan
+pitäisi ryhtyä siihen aineeseen. Tahdon siis ainoastaan ohimennen
+mainita, että Arkangelin sanotaan olevan 7 virstaa pitkä, mutta että
+minä pidän kaupunkia kyllin suurena, ilman että sen pituudessa
+välttämättömästi tarvitsee olla tuo pyhä seitsenluku. Sitäpaitsi tämä
+pituus ei ole suorana viivana, vaan seuraa Vienajoen kaareilevaa
+rantaa, joka eteläpuolella muodostaa puoliympyrän kaupungin ympärille.
+Leveys on kaikkialla niin mitätön, että sitä tuskin ansaitsee mainita.
+Yleensä sitä ei ole enempää kuin puoli virstaa, tokko edes niinkään
+paljoa. Pohjoispuolella kaupunkia on pelkkiä soita, ja niitä on itse
+kaupungissakin useiden suurten korttelien laajuudelta. Kivitaloja on
+useita, sekä julkisia että yksityisiä, ja kokonaista 13 kirkkoa; näissä
+en ole käynyt, paitsi saksalaisessa. Kaupungin edustalla, länteen tai
+luoteeseen päin, on pieni, asuttu saari, joka muodostaa oman pienen
+kaupunkinsa nimeltä Sollombol. Nykyään se on lähes puolen-virstan
+pituisella, soimille rakennetulla sillalla yhdistetty kaupunkiin, mutta
+täällä-olomme alussa sinne soudettiin veneellä. Siellä ovat kruunun ja
+muut suuret laivat suureksi osaksi vallan lähellä rantaa; pienemmillä
+laivoilla lasketaan aina kaupungin satamaan asti. Lähempänä kuin
+Sollombol on pieni, sievä, metsää kasvava saari, jolla on ollut etu
+saada jonakin muistona Pietari Suuresta säilyttää koskemattomana
+luonnon antama, vihreä kaunistuksensa. Pietarin päivänä, joka pian
+lähestyy, kuulutaan saman hallitsijan muistoa siellä joka vuosi
+vietettävän. Vienan linnoituksen luona, 15 virstan päässä täältä
+Jäämerelle päin, sanotaan erään Pietarin omin käsin istuttaman koivun
+kukoistavana viheriöivän. Aina siihen asti kun se täytti sadannen
+vuotensa sen luona oli pidetty kunniavahtia, mutta sitten oli arveltu
+sen seisovan kyllin varmasti jaloillaan ja vahti oli poistettu.
+Luultavasti tämän ylhäisen esimerkin rohkaisemina useat Arkangelin
+asukkaat ovat istuttaneet samaa puulajia pihoihinsa, mutta kunnollisia
+puutarhoja ei tapaa missään eikä edes mitään lehtokujaa, joka kuitenkin
+erittäin hyvin koristaisi ainakin pitkää rantakatua. Asukkaiden luku
+mainitaan 1841:n vuoden kalenterissa 10,544:ksi, ja talojen luku
+toisessa paikassa l,385:ksi, toisessa l,398:ksi, joka erotus kuitenkin
+on mitätön verrattuna useihin muihin samassa kalenterissa esiintyviin.
+Niinpä esim. Vilnan talojen luku eräässä paikassa mainitaan l,122:ksi,
+toisessa l,955:ksi, ja kuitenkin molemmat tiedonannot perustuvat samaan
+lähteeseen: _Statistitsheskija tablitsy Ministerstva Vnytrennyh del_
+1840! [Sisäasiain ministeriön tilastotaulut.] Asukkaiden joukossa on.
+täällä joukko saksalaisia ja englantilaisia, joilla on omat kirkkonsa.
+Kauppa näyttää olevan vilkasta, ja sitä harjoitetaan kursailematta
+sunnuntai-aamupäivinäkin. Joka päivä istuu torilla aamusta iltaan
+ainakin satakunta akkaa, koreissa, kirstuissa ja niinimatoilla
+olevat romu-kauppatavaransa levitettyinä yli koko torin. Muiden
+mieltäkiinnittävien tavarain joukossa siellä tapaa suuria
+myttyjä suomalaisia hameita, nimittäin talonpoikaishameita, joita
+myydään 2-5 ruplasta. Ne ovat Vuokkiniemen laukkukauppiaiden tänne
+tuomia; nämä näet Suomessa ovat vaihettaneet ne itselleen huiveihinsa
+ja muuhun joutavaan rihkamaan. Kun eräälle vuokkiniemeläiselle
+ihmettelin näiden hameiden paljoutta ja mainitsin pelkääväni, että he
+pian panevat meidän talonpoikaistytöt putipuhtaaksi kaikesta
+hameen-nimellisestä, hän sanoi, ettei niiden paljoutta tänä vuonna
+ollenkaan tarvinnut ihmetellä, sillä muina vuosina, niinpä viimekin
+vuonna, se oli ollut ainakin kahta vertaa suurempi. Paitsi näitä
+jokapäiväisiä markkinoita, pidetään suuremmat markkinat joka tiistai,
+jolloin monessa paikoin todella täytyy turvautua kyynäspäihinsä
+päästäkseen kansanjoukon läpi. Kahden virstan levyisellä
+Vienajoellakin on hyvin vilkas liike. Näitä pyöreitä, muodottomia
+soimia, jotka ovat yhtenä ainoana suurena lastiruumana, on viime
+aikoihin asti suuri määrä saapunut Vologdan ja Perman kuvernementeistä.
+Niiden kansi on tavallisen, ei varsin kaltevan talonkaton näköinen,
+jonka harja kulkee pitkittäin. Vaikka tämä kansi siis on kalteva, ei
+sivuilla ole mitään rintanojaa, joka estäisi veteen putoamasta. Niitä
+soudetaan kymmenellä tai useammalla parilla suunnattoman suuria airoja,
+ja myötätuulella olen nähnyt 7-8 pientä venettä täysine purjeineen
+kiinnitettävän niiden eteen. Nämä purret tietysti on pantu riviin
+toinen toisensa jälkeen ja ne vetävät soima-möhkälettä jäljessään.
+Nämä soimat eivät palaa lastin purkamisen jälkeen, vaan ne myydään
+täällä noin 400 pankkoruplasta kappale; lähtöseudulla niistä kuuluu
+maksettavan kaksi tuhatta. Täällä tapaa vielä toisenlaisiakin aluksia,
+niin sanottuja "kajukkeja" [L. kirjoittaa: "kajugor"], joissa niinikään
+on kupera, rintanojaton kansi. Niiden rakenne on paljoa taitavampi kuin
+soimain, jos kohta ne silti ovat yhtä oudot ainakin tottumattoman
+silmille. Nekin ovat kotoisin maan sisäosista, minne taas palaavat.
+
+{Siitä, mitä minun on ollut kunnia kertoa Arkangelista huomannet,
+ettei se mitenkään kestä vertailua Helsingin kanssa. Niin -- luulenpa
+että Viipurikin vaihdosta häviäisi, ainakin mitä tulee kieliin, sillä
+täällä puhutaan ainoastaan venättä, saksaa ja englannin kieltä, mutta
+Viipurilla on sitäpaitsi suomi ja ruotsi, jos kohta tätä viimemainittua
+viipurilaisten kielistä joku aika sitten ei voinut varsin
+suurenarvoiseksi arvostella. Ainoa etu, mikä suomalaisilla kaupungeilla
+luullakseni olisi odotettavissa vaihtokaupasta Arkangelin kanssa, olisi
+vapaus saada edesvastauksetta ryypiskellä, ja tämäkin etu olisi vaan
+niin sanottua huonompaa väkeä varten. Sillä mitä parempaan väkeen tulee
+sekä meillä että muualla, niin sen vapautta tässä kohden ensinnäkään ei
+ole niin rajoitettu, ja toiseksi olisi hyvin väärää ja valheellista
+väittää tai salaviittauksin huomauttaa, että parempi väki Arkangelissa
+ja muissa venäläisissä kaupungeissa, joissa olen käynyt, millään
+tavalla kunnostaisi itseään liiallisella väkevien nauttimisella --
+pikemmin on asianlaita päinvastainen. Mutta sen sijaan huonompi väki
+osaa kahta enemmän käyttää hyväkseen oikeuttaan, eikä ole mitään
+tavatonta, että illoin kadulla näkee ihmisiä, jotka eivät tiedä, minne
+päin heidän on kääntyminen, tai jos sen tietävät, eivät saa jalkoja
+tottelemaan päätä. Jopa vaimojen ja tyttöjenkin olen nähnyt rannalla
+Vienajoelle uhraavan nauttimiensa ylenpalttisuutta. Mutta enpä koskaan
+ole nähnyt poliisin tai poliisin-apurien sekaantuvan asiaan.}
+
+Castrénin äskettäin jättämä samojeedi oli luonani ja käänsi
+olutpullollisesta ja muutamasta kolikosta "Isä meidän" rukouksen
+samojeediksi. Jos joskus vaihteen vuoksi tahtoisit rukoilla samojeedin
+kielellä, niin se voi käydä päinsä seuraavasti:
+
+    Manje Nisjevoo, hujngi tanjä numganah. Puirji nim jan-
+       Meidän Isä, joka olet taivaissa. Sinun nimi ol-
+    lomda'a. Puirji vaaruvoodar tuta'a. Puirji jir eän-
+       koon pyhitetty. Sinun valtakunta lähestyköön. Sinun tahto ta-
+    gu'u husjer numgana tarem jaana. Manje njeanju
+       pahtukoon kuten taivaassa niin myös maan päällä. Meidän leipä
+    tuirvaj tah njena tjukujääle. Manje ateuna'a haa-
+       jokapäiväinen anna meille tänäpäivänä. Meidän velat anna an-
+    jengo husjer manji haajenguva manje ateunjasa. Njin
+       teeksi kuten me anteeksi annamme meidän velallisille. Älä
+    sjidrna vaankan ghauro. Sjidrna vaadrla vaajukujjintkata.
+       meitä kiusaukseen johda. Meidät päästä pahasta.
+    Aviända puirji vaaruvoodar tadha nuihar tadha savoo jilept-
+       Sillä sinun valtakunta ja voima ja kunnin ijan-
+    siaamban. Amin.
+       kaikkisesti. Amen.
+
+Joksikin ohjeeksi samojeedilaisten sanojen ääntämiseen saan lisätä,
+ettei p, b ja v äänteiden monessa tapauksessa samojeedissa vielä ole
+onnistunut erota erityisiksi konsonantti-äänteiksi, minkä vuoksi
+välistä kuulin _puirji_ välistä _buirji_ tai _vuirji_, tai myös
+ainoastaan _puirj, buirj, vuirj_. Toinen samanlainen epäselvä
+konsonantti-äänne oli se, jonka olen merkinnyt dr:llä, ja joka oli
+yhtä paljon d kuin r, mutta ei kumpaakaan puhtaasti, joten kuulin
+milloin _vaarla_ milloin _vaadla_. Sillä äänteellä, joka on merkitty
+gh:lla, on täysi vastineensa venäläisessä h:ssä, joka on meidän g:n ja
+h:n välinen äänne. Vokaaleista mainitakseni oli usein vaikeata erottaa
+a:ta ja o:ta, mikä niinikään venäjässä usein sattuu. Niinpä samojeedi
+minusta tuutui sanovan milloin manje, milloin monje eli månje; o:lla
+näet olen merkinnyt ruotsalaista å äännettä. Ui diftongia olen
+käyttänyt merkitsemään u:n, ui:n ja i:n välillä häälyvää
+vokaaliäännettä, kuten esim. sanassa _tuirvaj_, joka kuului milloin
+turvaj, milloin tuirvaj tai tirvaj, jopa kerran turuvaj. Tämän
+vokaaliäänteen merkitsemiseen venäjän y olisi hyvin soveltunut; myös
+venäjän 'ja' sopisi osottamaan toista, a:n ja ä:n välistä
+vokaaliäännettä; esim. _njeänju_ sanan voisi kirjoittaa njanju. -- {En
+tiedä, voitko edes näiden oikeinääntämisohjeiden nojalla muodostaa
+itsellesi yllämainitusta kelvollisen "Isä meidän" samojeedin kielellä;
+sen vaan tiedän, että tuo pätkä on maksanut minulle pullon olutta, ja
+tämän saat tavatessamme Helsingissä maksaa takaisin "in natura" [=
+"luonnossa"] tai myöskin kahdella kupilla kahvia.} -- Sittenkuin
+samojeedi oli lopettanut "Isä meidän" rukouksen, annoin hänen
+taivutella verbejä samojeediksi, ja kaiken, minkä siten sain, saat nyt
+kaupan päällisiksi. _Oornam_ oli: syön, _oornan_ syöt, _oorna_ syö,
+_oorngaua_ syömme, _oorngaudhe_ syötte, _oornaa_ syövät; _oorngamtsj_
+söin, _oornganesj_ söit, _oorngasj_ söi, _oorngauetsj_ söimme,
+_oorngaudhetsj_ söitte, _oorngaitse_ söivät; _oortam_ olen
+syövä, _oortan_ olet syövä, _oorta_ on syövä, _oortaua_ olemme syövät,
+_oortaudhe_ olette syövät, _oortaa_ ovat syövät; _oor_ syö,
+_oorngaudhe_ syökää. Kielteinen muoto kuului: _njim oor_ en syö, _njin
+oor, nji oor, mon. njive oor, njidhe oor, nji oor: njimtse oor_ en
+syönyt, _njinese oor, njise oor, mon. njivetse oor, njidhetse oor,
+njitse oor; njim orta_ en ole syövä, _njin oria, nji oria, mon. njive
+orta, njidhe orta, njii orta_ tai myös _orta, ort_ joka personassa.
+Personat kuuluvat: _monj_ minä, _puirj_ sinä, _puthong_ hän, _monje_
+me, puirji te, _puthonga_, he, joista kuitenkin monj ja monji sanassa
+useimmin äännetään a kuin o. Samojeodiiaisilla verbeillä on dualikin,
+kuten on lapinkin laita; tämän dualin kuitenkin tässä kernaasti jätän
+mainitsematta. itse _oorda eli oorta_ syödä, on luultavasti sama kuin
+lappalainen _borrat_ ja suomalainen _purra_, vaikka aika ne on yhdestä
+alkuperäisestä sanasta täten erottanut. Itse konjugatsionin muodot
+tarjoisivat hauskoja vertauskohtia lapin ja suomen kanssa, mutta
+toivoon, että muut vastedes tekevät sen täydellisemmin kuin minulla
+siihen nyt olisi tilaisuutta, jätän kaikki sellaiset kernaasti sikseen,
+sillä en edes tunne kaikkien samojeedin aikamuotojen ja modien lukua.
+Jos oikein muistan, Venjamin sanoi samojeedissa olevan kokonaista
+kolme preteritiä; ehkä hän kuitenkin oli saanut niitä niin monta
+jonkinlaiseksi korvaukseksi sijoista, joita hän, kuten tuntui, oli
+laskenut liian niukalta, hän kun luki prepositsioneiksi useat
+sijapäätteet.
+
+{Jos olet malttanut lukea tätä pitkää kirjettä tähän asti, niin suo nyt
+lopulla anteeksi, että se on niin ikävän pitkä. Huomaat, ettei sitä
+alussa oltu aiottu niin laveaksi, mutta ikävä yksinäisyys Castrénin
+lähdettyä on liittänyt lehden toiseen, ilman että enää edes tiedän,
+mistä olen voinut niin pitkältä kirjoittaa, ja tiedänkin, ettei se
+juuri ole minkään arvoista.
+
+Kun en tiedä, miten Rafn'ille Kööpenhaminaan lähetettävä kirje on
+osotettava, pyydän Sinua kuoreen sulkemaan myötäliitetyn kirjeen, joka
+alkaa S.H.T:llä, ja lähettämään sen joko mainitulle Rafnille tai
+jollekulle toiselle, joka mahdollisesti voisi täyttää siinä esittämäni
+pyynnön. Minun olisi pitänyt toimittaa sellainen kirje Kristianiaan,
+mutta siellä minulla ei ole ketään edes nimeltä tuttua. Vielä kerran
+lähettää terveiset
+
+                                                 ystäväsi
+                                               EUas Lönnrot.
+
+J.K. Tuskinpa käynee päinsä, että nyt hakisin virkavapautta pariksi
+vuodeksi lisää; niin ollen täytynee minun siis joksikin aikaa taas itse
+ryhtyä virkaani toimittamaan.
+
+                                                    Lnr.}
+
+
+
+
+58.
+
+Valtioneuvos Rafnille Kööpenhaminaan.
+
+(Konsepti.)
+
+
+                                  Arkangeli, 1 p:nä heinäkuuta 1842.
+
+S. H. T.
+
+Vaikka olen Teille tuntematon, rohkenen vaivata Teitä, arvoisa herra,
+seuraavalla nöyrällä pyynnöllä. Verratakseni suomen kieltä lappiin
+tarvitsisin K. Leemin lappalaista sanakirjaa, jonka saamisesta meidän
+maassa minulla ei ole mitään toivoa. Mutta koska mainittu kirja
+mahdollisesti olisi saatavissa joltakin Köpenhaminan antikvariselta
+kirjakauppiaalta, saan pyytää Teitä, arvoisa herra, kehottamaan
+jotakuta sellaista kirjakauppiasta, että, jos mahdolliseksi käypi,
+hankkisi minulle mainitun kirjan ja lähettäisi sen Helsinkiin
+asessorille, tohtori Rabbelle, jolta kotia palattuani sen saisin.
+Samalla saan huomauttaa, että mainittu tohtori Rabbe kirjan saatuaan
+lähettää maksun sekä siitä että lähetyskuluista.
+
+Hartaasti kunnioittaen on minulla kunnia piirtää
+
+                            Teidän, korkeasti kunnioitettu herra,
+                                         nöyrin palvelijanne
+                                            Elias Lönnrot
+
+
+
+
+54.
+
+Pastori Stockflethille.
+
+(Konsepti).
+
+
+                               [Arkangeli, 4 p:nä heinäkuuta 1842.]
+
+En saata kylliksi kiittää Veljeä ja Vaimoasi meille osottamastanne
+hyvyydestä, ja koska kokemus on minulle opettanut, etteivät minulta
+onnistu sellaiset kuin esim. kiitollisuuden osotukset, niin jätän koko
+jutun sikseen, ja tahdon tässä vaan lyhyesti kertoa Veljelle
+matkoistamme, jotka olemme tehneet erottuamme Karasjoelta. Durchmanilla
+viivyimme sen jälkeen muutaman viikon, millä ajalla viikoksi muutin
+asumaan erään Inarin lappalaisen mökkiin voidakseni paremmin kuin
+pappilassa oli tilaisuutta, päästä Inarin kielen murreomituisuuksien
+perille. Tein muutamia kieliopillisia muistiinpanoja ja käänsin sen
+lisäksi Inarissa ollessani Mateuksen evankeliumin 5, 6 ja 7:nnen luvun
+sekä useita suomalaisia sananlaskuja ja lausetapoja Beckerin
+lauseopista. Inarin murre ei niin varsin paljoa eroa Norjan lapista,
+ettei kumpaakin puhuville yhteinen kirjakieli olisi mahdollinen.
+Kaikkialla kuunneltiin hartaasti, kun luin ääneen jotakin Veljen
+kirjoista ja sanottiin, että ymmärrettiin sisällys, jos kohta
+yksityiset sanat eivät aina olleet tuttuja. Tämä johtuu kuitenkin
+osaksi siitä, että kaikki Inarin miehet osaavat Norjan lappia. --
+Tässä muutamia Inarin murteen omituisuuksia: Deklinatsionit, --
+Konjugatsionit. -- Kirjainopin suhteen on mieleeni juolahtanut se
+ajatus, että missä kk pehmenee g:ksi (jokka, joga), se ei oikeastaan
+ole kk vaan k (aspireerattu k), minkä vuoksi Inarin murteessa on vaan
+yksi h (joha), mutta sanoissa _akka_ (aakka), akka j.n.e. Samoin gieta,
+gieda. -- Mietteeni lapin verbeistä keskeytyivät, ja niin on niiden
+laita ollut tähän asti, kun minulla viime aikoina on ollut niin paljo
+työtä venäjästä, etten ole ehtinyt tehdä mitään muuta. Mutta olen
+uudelleen ryhtyvä niihin, jollen aikaisemmin, niin ainakin
+K[ajaanissa], ja jos minun onnistuisi saada selville, kuten toivon,
+lapistakin yksi ainoa alkuperäinen konjugatsioni, ja jos pääsisin sen
+jäljille, miten molemmat nykyiset konjugatsionin muodot siitä ovat
+syntyneet, kopioin kernaasti huomioni tulokset ja lähetän Veljelle.
+-- Inarista matkustimme Kuolaan, sieltä Kannanlahteen ja Kemiin, mistä
+Vienanmeren yli olemme tulleet tänne Arkangeliin. Niistä Venäjän lapin
+murteista, joita kuulimme matkallamme, olen hieman kirjoittanut
+_Suomi_-kirjaan. Ne eivät läheskään eroa Norjan lapista niin paljoa
+kuin ainakin minä tähän asti olen luullut, ja sen nojalla, mitä nyt
+itse olen kokenut, tahdon kernaasti yhtyä Veljen lausuntoon, että
+Norjan lappi on itsenäisin ja paras kaikista lapin murteista. Suokoon
+vaan Jumala Veljelle terveyttä ja voimia vielä kauan työskennellä sen
+hyväksi. Piplian-historian luin läpi Utsjoen katekeetan kanssa, ja jos
+Veljeä huvittaa tietää, mitä huomautuksia hän silloin teki, niin panen
+ne tähän Veljen nähtäväksi. Ne ovat varmaankin vähäarvoisia.
+
+    s.  2. r. 19. mærkak -- mærkkan
+        4. 17. saddulaggak 63. 8. celki
+        7. 19. nisson
+        8. 13. likkatalat
+       10. 15. gallod
+       18. 21. du -- dån
+       19.  9. Moses -- Noa
+           20. nulid -- såggid
+           21. arvetet -- arvet
+       26. 21. gålmas -- gålma
+       28. 17. nieidaid
+       44. 11. gadai -- viegai
+       51. 17. bardnai
+       53.  1. luoddui
+           20. bordi
+       54.  4. sån -- dån
+       55. 10. vielljai
+       56. 20. dåbbe
+       57.  3. kamelin
+       58.  7. jugastet
+       62. 14. akkan
+       62. 19. divvra
+       64. 10. akkan
+       70.  7. vielljasad
+           11. åudal
+       77.  6. niegadi
+       78. 16. cæggim
+       79. 25. savcai
+       84. 20. lokkamest
+       87. 20. su -- sunji
+       97. 13. ja 16. buokai
+           17. bagjelest
+      104. 18. buoides
+      105. 11. noaides
+           18. lasses
+      116. 10. ouddi
+      138.  7. njahnest
+      140.  5. lækgo -- læk
+      142. 12. ouddi
+      162.  3. balvvi
+      168.  8. rajid
+
+Täällä Arkangelissa olemme tavanneet samojeedeja, ja meillä oli
+tilaisuus oppia heidän kieltään, matkustamatta etemmäksi, varsinkin
+kun muuan venäläinen arkimandritta Venjamin, joka on kääntänyt
+evankeliumit samojeedin kielelle, kirjoittanut kieliopin ja toimittanut
+sillä kielellä sanakirjan -- kaikki vielä käsikirjoituksina -- on
+suostunut meille antamaan opetusta. Mutta koska Pietarin Tiedeakatemia
+on päättänyt toimeenpanna retkikunnan, jolla on muun ohella
+tarkoituksena Siperian kielten ja myös samojeedin kielen tutkiminen, ja
+johon ei ainoastaan Sjögren, vaan myöskin toverini Castrén kokonaiseksi
+kolmeksi vuodeksi on tuleva osanottajaksi, en puolestani pidä
+tarpeellisena, että nyt opiskelen sitä kieltä, kun myöhemmin vähemmällä
+vaivalla voin käyttää muiden töiden tuloksia. Castrén on innokkaasti
+alottanut mainitun kielen tutkimisen jo täällä -- ja mitäpä minä sitten
+teen? Totta puhuakseni, en juuri todenteolla ole mitään tehnyt, mutta
+lähden pian täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin sekä
+Vologdan ja Novgorodin kuvernementtien pohjoisosiin, missä viivyn koko
+kesän ja palaan loka- tai marraskuussa Kajaaniin. Ole hyvä ja kirjoita
+minulle joskus Kajaaniin.
+
+
+
+
+55.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+(Konsepti.)
+
+
+                         [Arkangeli, 4? 5 p:nä heinäkuuta? 1842.]
+
+Ellen lokakuun alkupäiviksi ehtisi Kajaaniin, tahdon koettaa olla
+ainakin paljoa myöhemmin sinne tulematta, itse taas ryhtyäkseni
+virkaani toimittamaan toivoen sen ohella voivani hieman harjoittaa
+sanakirjatyötäkin. Pidän itseäni vielä enemmän velvoitottuna taas
+jonkun aikaa itse hoitamaan virkaa, kun muuten voisin unhottaa pois
+koko lääkintätieteen, ja kun minun sitäpaitsi on tarpeellista taas joku
+kesä matkustella Virossa, koettaakseni sieltäkin saada jotakin hyötyä
+suomen kielelle. Mainitset, että loput V[enäjän] H[istoriaa] jo on
+lähetetty tilaajoille, mistä huolenpidostasi saan Sinua kiittää. Mutta
+kun saattaisi käydä niin, etteivät tilaajat tiedä, mistä heidän tulee
+saatavansa periä, niin pitäisi jossakin sanomalehdessä (S.[uomen]
+V.[irallisessa] L.[ehdessä]) heille antaa siitä ilmoitus, ja ehkäpä
+Sinä sen jo olet tehnytkin. -- Uusi ohjesääntö kaiketi kyllä aluksi
+tuottaa muillekin kuin allekirjoittaneelle paljon päänvaivaa, sillä
+emme kaikki niinkään helposti taida saada selville rinta- ja
+vatsahermoja y.m., mutta -- -- -- [Keskeytyy tähän.]
+
+
+
+
+56. 2
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+[Suurimmaksi osaksi "Helsingfors Morgonbladissa" v. 1842,
+n:oissa 80, 81.]
+
+                        Pertominskin luostari, 11 p:nä heinäkuuta 1842.
+
+{Rakas veli!
+
+Nyt saat taas hetkeksi jättää puolitoistasataa hommaasi ja valmistautua
+lukemaan läpi peninkulman pituisen kirjeen, sillä aion jäädä tänne koko
+päiväksi, eikä minulla nyt ole mitään muuta tehtävää kuin kirjoittaa
+kirjeitä, ja kun Arkangelista äskettäin kirjoitin useille muille
+tuttaville, tahdon nyt kasata kaikki yksistään Sinun päällesi.
+Kuitenkin voin edeltäkäsin ilmoittaa Sinulle, että jos muut toimet
+tarkoin ottavat aikasi, vallan hyvin voit jättää tämän, mikä seuraa,
+lukematta, sillä siten et Sinä menetä mitään, enkä minäkään,
+sillä se ei tule sisältämään mitään toimitettavia, joiden tähden
+erityisesti haluaisin, että sen lukisit läpi. Ainoa, mitä sanomalehtien
+ja muutamien Sinun lähettämiesi rivien kanssa olisi hauska
+syyskuun keskivaiheilla saada Lotinapeltoon, on Lenströmin Suomen
+kansallis-runoutta käsittelevä kirja, jos se on Helsingissä saatavissa,
+sillä Ruotsista ei maksa vaivaa sitä tilata. Muita toimitettavia
+minulla nyt ei ole.}
+
+Muistat kaiketi edellisestä kirjeestäni, että passini ynnä muut
+asiakirjani vaadittiin jätettäviksi poliisikamariin Arkangelissa sekä
+syyn siihen. Tämä tapahtui heinäkuun 1:senä päivänä ja 5:ntenä sain ne
+vihdoinkin takaisin. Ehkäpä jonkunlaiseksi korvaukseksi siitä, että
+viittä päivää aikaisemmin olin saanut seisoa tunnin ja neljänneksen
+poliisikamarissa, ilman että kukaan ajattelikaan pyytää minua istumaan
+tai kysyä asiaani, vaikka minut kuitenkin poliisipalvelijalla oli sinne
+kutsutettu, poliisimestari nyt omassa korkeassa persoonassaan toi ne
+minulle ynnä lääkäripravdan minulle myöntämän oikeuden harjoittaa
+lääkärintointa niin paljon kuin halusin ja tilaisuutta siihen saattoi
+tarjoutua. Mutta sinä puolena päivänä, jonka tämän jälkeen siellä
+viivyin, ei valitettavasti mitään sellaista tilaisuutta tarjoutunut,
+minkä tähden läksin matkaan voimatta ollenkaan käyttää hyödykseni tuota
+korkeata suosiota. Se erinomainen kunnia, joka tuli osakseni sen
+kautta, että poliisimestari itse kävi luonani, vaikutti, että
+ravintoloitsija heti, kun minut sen jälkeen näki, ainakin kolmeen
+kertaan mittaili minua katseillaan kiireestä kantapäähän -- "majorque
+coepi videri" [= ja rupesin näyttämään suuremmalta]. Luulenpa että hän
+siitä sai mokoman ajatuksen antaa minun maksaa puolentoista ruplaa
+vuorokaudelta, mikä tapahtuikin; en suinkaan huomauta tätä minäkään
+liioiteltuna hintana pitäen vaan sen tähden, että se alkuperäisestä oli
+korotettu 50:llä prosentilla. Tämän lisäksi hän lähtöhetkellä huomautti
+minulle, että sellainen "blahorodie" [= vnpaasukuisuus] kuin
+allekirjoittanut nyt oli, ei voinut matkustaa ilman lautasia,
+haarukkaa, etikkaa, y.m., mitkä kaikki tarpeet, ennenkuin tuskin oli
+ehditty kysyä, tahdoinko niitä, tulivat pannuiksi eväslaukkuuni,
+tietysti käteistä maksua vastaan. Jotta ei erohetkemme sitten olisi
+tullut varsin kuiva, hän käski tarjoilijan tuoda esiin pari stakanaa
+totia, toisen itseään, toisen allekirjoittanutta varten, joista
+ylimääräinen laskuni sai vielä ruplan 20 kopeekan suuruisen lisäyksen,
+ilman että tuota ainetta nauttiessani edes olin voinut aavistaa, että
+minä olin maksava todin, eikä hän. Tämäkin olkoon sanottu siinä
+tarkoituksessa, ettei se mitenkään ole katsottava tuon sävyisän isännän
+moitteeksi, vaan ainoastaan osotteeksi naurettavasta tavasta vallan
+kursailematta maksattaa toisella se, mitä itse hänelle tarjoaa. Kaikki
+tämä johtui nyt kaupungin poliisimestarin kunnioittavasta käynnistä,
+jonka oikea syy kuitenkin oli seuraava. Viime kuluneina viitenä päivänä
+oli tapahtunut poliisimestarin vaihdos ja edellisen sijaan oli Kemin
+gorodnitshij määrätty tätä virkaa hoitamaan, -- perin rehellinen,
+lakiin vankasti perehtynyt mies, jonka luona erityisestä
+syystä olin tullut useasti käyneeksi ollessani Kemissä. Hänen
+pienelle, kauniille, nelivuotiaalle tyttärelleen näet oli tapahtunut se
+onnettomuus, että kuumalla vedellä oli korventanut rintansa ja
+vatsansa. Ensi hädässä oli tosin noudettu kaupungin oma lääkäri, joka
+oli määrännyt käytettäväksi tavallista palohaavan voidetta. Mutta kun
+se ei tarpeeksi tehokkaasti vaikuttanut, ja kun tiedettiin minun
+tulleeni kaupunkiin suoraa päätä lappalaisten parista, lähetettiin
+minuakin noutamaan ja minulta kysyttiin, enkö tietänyt mitään keinoa,
+joka olisi voinut lieventää tuota ylen tuskallista kipua. Tiesin sen
+melkoisesti lauhtuvan, jos vaan onnistuisi sulkea ilma palaneista
+paikoista tarkemmin kuin voiteen avulla kävi päinsä, minkä tähden
+käskin levittämään paksun kerroksen ruisjauhoja kaikkiin polton
+vahingoittamiin paikkoihin. Tästä oli se onnellinen, jopa odottamaton
+seuraus, että kipu heti lakkasi, ja Anjoska luuli olevansa terve kuten
+ennen, sekä tahtoi jo muutamaa tuntia myöhemmin nousta vaivalloisesta
+vuoteesta, mitä tietysti hänelle kuitenkaan ei voitu sallia.
+Huolimatta kaikesta tästä en kuitenkaan odottanut muuta kuin että
+hänessä seuraavana päivänä olisi melkoinen kuume, mutta suureksi
+hämmästyksekseni kuume kokonaan jäi tulematta, ja sittenkuin oltiin
+onnistuttu jotakuinkin kiinnittää jauhoside, Anjoska hartaasti
+pyydettyään viimein sai luvan lähteä vuoteesta. Jo kolmantena päivänä
+hän äitinsä kanssa oli lyhyellä vieraskäynnillä kaupungissa ja parani
+seuraavina päivinä paranemistaan; ainoastaan pahimmin palaneisiin
+paikkoihin muodostui vähä märkää. -- Tämän Kemissä täten solmitun
+tuttavuuden nojalla isä ei pitänyt kunniaansa ja arvoansa alentavana
+itse tulla luokseni tuomaan perille iloista tietoa, että minulle oli
+myönnetty oikeus reseptillä apteekista saada, jos siksi tuli, muutakin
+kuin magnesiaa ja rabarberia. Näitä rohdoksia, kuten luultavasti
+muistanet, oli aikaisemmin kieltäydytty antamasta, minkä tähden
+Castrénin täytyi syödä tuhkaa.
+
+Samana iltana oli bohumoltseja (pyhiinvaeltajia, luostarivieraita)
+kuljettavan, pienenlaisen laivan määrä lähteä Solovetskoin luostariin,
+ja minä nyt ollen lähtövalmis päätin lähteä mukaan aikoen sieltä Suman,
+Uikujärven (Vygozeron) ja Poventsan kautta tulla Vyitegraan. Mutta kun
+myöhemmin illalla menin laivaan, huomasin, että sen omistaja, muuan
+Arkangelin läheisyydestä kotoisin oleva talonpoika, oli huomannut
+edulliseksi lykätä seuraavaan aamuun matkansa ja sen sijaan juoda
+itsensä hutikkaan, minkä vuoksi minäkin huomasin itselleni
+edulliseksi palata kortteeriini ja siellä viettää yöni. Kello 8
+seuraavana aamuna laivan oli määrä lähteä liikkeelle, mutta minä
+saavuin kylläkin ajoissa, vaikka tulin tuntia myöhemmin, ja sain
+sittenkin vielä odottaa kaksi tuntia ennenkuin ankkuri vihdoin
+nostettiin. On tavallista, että jokainen Arkangelista lähtevä,
+bohumoltseja kuljettava laiva ennen lähtöä rannassa siunataan. Niinpä
+nytkin kannelle ilmestyi pari munkkia, jotka lukivat pitkiä rukouksia
+lähtijäin menestykseksi. Muutamat Solovetskoin munkeista viettävät
+koko vuoden Arkangelissa, jossa luostarilla on suuri kivitalo ja
+kirkko. Talo on muilla vuokrattuna ja kirkkokin taitaa tuottaa
+melkoisesti tuloja niiden lahjoista, jotka siellä hartauttansa
+harjoittavat. Sittenkuin munkit kannella olivat lopettaneet
+rukouksensa, ja arkangelilaiset bohumoltsit olivat ehtineet jaella
+asianmukaisen määrän jäähyväissuudelmia sukulaisille ja ystäville,
+nostettiin ankkuri ja purje. Suuri osa bohumoltseja oli ensi kertaa
+mastokkaassa, kannellisessa laivassa; -- tämä ynnä ero yhä vielä
+rannalla seisovista sukulaisista ja tuttavista saattoi heidät
+hyvin alakuloisiksi, jota alakuloisuutta kohta seuraavat
+surullisen-lystikkäät merikipu-kohtaukset eivät voineet haihduttaa.
+Ikäänkuin tarttuman kautta minunkin mieleni valtasi tyhjän
+yksinäisyyden tunne, synkkämielisyyteen vivahtava ikävä, jommoista
+kukin luultavasti joskus on tullut kokemaan, jos vieraalla seudulla on
+kokonaan ollut erotettuna kaikista tuttavista. Kotiseudulla, jopa
+ulkomaillakin tutuissa seuroissa ollen useimmat ihmiset onneksi kyllä
+ovat vapaat sellaisesta synkkämielisyyden-tunteesta, tai niin
+sanoakseni -- sielun tyhjyydestä, joka itsessään ei ole muuta kuin
+ohimenevää sieluntautia, mutta joka useammin toistuen saattaa muuttua
+pysyväksi synkkämielisyydeksi ja onnellisimmassa tapauksessa päättyy
+herännäisyyteen. Mitä minun synkkämielisyyteeni tulee, sillä ei ollut
+mitään sellaisia seurauksia, sillä se oli jo melkoisesti asettunut
+myöhemmin iltapäivällä ja loppui kokonaan juotuani ensimäisen lasin
+teetä, vaikka vastaisuuden varalle join 4-5 stakanaa sitä paitsi.
+Tuuli, joka ensin hiljalleen oli ajanut meitä edelleen, taukosi
+kokonaan illan suussa, niin ettei laiva liikkunut paikaltaan.
+Poistaakseen tämän pahan seurue päätti nousta seisomaan ja ristiä
+rintojaan. Useiden, jotka jo sattuivat seisomaan, täytyi luonnollisesti
+ensin istuutua sitten asianmukaisesti voidakseen nousta seisomaan. Minä
+puolestani arvelin riittävän, kun paljastin pääni ja otin piipun
+suustani, sillä en vielä ole oppinut rinnanristimistä niin, että
+tuntija ei voisi huomata vasta-alkajaa. Ristimisen jälkeen
+toimeenpantiin rahankeräys, mihin seremoniaan minä paremmin saatoin
+ottaa osaa, jos kohta en tietänyt, kenen hyväksi kolehti kerättiin,
+Solovetskoin luostarilleko, meren ja tuulen jumalilleko vai laivurin
+taskuun. Luulin kuitenkin sen tarkoittavan rahauhria luostarille ja
+annoin siis kernaasti viisi kopeekkaa hopeaa, ainoan hopearahan, sillä
+kaikki olivat suorittaneet antovelvollisuutensa pelkällä kuparirahalla.
+Laivuri, yllä mainittu talonpoika, oli erään laivassa olevan toverinsa
+kanssa pitkin päivää ottanut lukuisia aimo naukkuja Johannes Kastajan
+muiston kunniaksi, hänen nimipäivänsä kun näet vanhan ajanlaskun mukaan
+sattui juuri siksi päiväksi. Laiva oli vallan täyteen sullottu
+bohumoltseja ja heidän romuaan, mutta laivurin oli onnistunut tiheiden
+ryyppyjensä avulla suuresti lieventää tämän tuottamaa haittaa, ja asia
+parani jokaisesta seuraavasta kulauksesta, niin että hän nyt varmaankin
+olisi voinut ottaa muutaman tusinan bohumoltseja lisää, jos heitä vaan
+olisi ollut tarjona ja jos heillä olisi ollut tilaa seisoa. Mutta
+puoliyön aikaan tämä viinanväkinen muistojuhla sai surkean lopun.
+Laivuri oli hetkeä aikaisemmin käskenyt kaksitoista-vuotiaan poikansa
+täyttää muutamia puolityhjiä vesilekkereitä raittiilla vedellä niin
+kauan kuin sitä Vienajoesta oli saatavissa. Poika täytti isänsä käskyn,
+jopa vähän enemmänkin, sillä erehdyksestä hän tuli Vienan vedellä
+täyttäneeksi puolityhjän viinanassakankin. Sitten tapahtui hetken
+kuluttua, että isän taas piti ottaa ryyppy ja tarjota samanlainen
+toverilleen. Ensin hän ei ollut löytää koko nassakkaa, sillä se oli
+siirretty kauemmaksi tavallisesta paikastaan, omistajansa
+läheisyydestä; jonkun aikaa haeskeltuaan hän kuitenkin vesilekkereiden
+joukosta huomasi sen perin tutun muodon. Jo se seikka, että
+viinanassakka oli joutunut niin huonoon seuraan, sai häneltä maalle
+kirouksen, mutta pahempi tuli kohta jäljessä. Muutoksesta hän ei vielä
+tietänyt mitään, vaikka hieman ihmetteli sitä, että nassakka vielä oli
+täysi, ja näytti luulevan huonosti kunnioittaneensa Johanneksen
+muistoa; mutta mitä ei vielä oltu tehty, se saattoi vasta tapahtua. Hän
+kaatoi siis lasiin aimo ryypyn ja ojensi sen toverille. Mutta tämän
+olivat sen monet edeltäjät niin päästä sekoittaneet, ettei hän edes
+suutaan irvistämällä osottanut huomaavansa uuden, onnettoman aineen
+lisäystä. Eipä hän tavallisella puheella nyt enää ollenkaan olisi
+voinut sitä ilmaista, kun hänen puhe-elimensä olivat joutuneet niin
+pahaan epäjärjestykseen, että ainoastaan suuresti ponnistamalla sai
+kielensä taipumaan muutamiin yksinkertaisimpiin sanoihin; sillä
+myöhemmin illalla hän oli joka ryypyn mukana nielaissut yhden tai pari
+kirjainta, minkä vuoksi jäljellä oleva aapisto oli hyvin köyhä. Sitten
+laivuri kaasi itselleen ryypyn ja tyhjensi sen pohjaan. Mutta hänen
+maku- ja puhe-elimensä olivat vielä paljoa paremmassa kunnossa kuin
+toverin. Ensin hän irvisteli, lausui sitten voimakkaan kirouksen
+Vienalle ja sen vedelle, kaasi sitten puoli-raivoissaan koko pilatun
+aineen järveen ja sai lopuksi käsiinsä "causa mali'n" [pahan
+alkuunpanijan], jota nyt alkoi piestä niin perinpohjaisesti,
+että täytyi kääntää silmänsä pois, kun ei onnistunut ehkäistä
+hänen intoansa. Poika kyllä saattoi ansaita selkäsaunan monesta
+muusta seikasta, mutta väärästä aiheesta hän sen nyt sai, sillä
+nassakkaa täyttäessään hän itse oli alhaalla veneessä, jonne joku
+matkustajista laidan yli ojensi hänelle lekkereitä ja niiden joukossa
+viinanassakankin, kuten luulen, tahallansa, jotta isä ei voisi jatkaa
+jo jotenkin tarpeeksi viettämäänsä "prazdnikkaa". Muuan naisista, joka
+onneksi voittamansa merikivun jälkeen oli nukahtanut kajuutan portaille
+ja viime kohtauksesta herännyt, kysyi, mitä poika oli tehnyt, kun häntä
+niin pahoin pideltiin. Saatuaan tietää syyn siihen ja kuultuaan, että
+koko viinavarasto oli kaadettu kannen yli, hän ilmaisi sydämensä iloa
+siitä sanoilla "slava hohu" [Jumalan kiitos!] mihin "slava bohuun" me
+muut kernaasti yhdyimme, vaikka se vaan yhä enemmän katkeroitti
+laivuria, varsinkin kun keisarin syntymäpäivää, joka seurasi
+Johanneksen päivää, valitettavan vedenlisäyksen vuoksi ei enää voitu
+viettää niin kuin olisi pitänyt.
+
+Iltapuolella 7:ttä päivää olimme noin 80:n virstan päässä Arkangelista
+pienen joen laskupaikalla, {kolme virstaa Nenokot'in kylän eli
+volostin edustalla.} Koska meri oli vallan tyynenä, päätettiin laskea
+ankkuri ja odottaa tuulta. Se paikka, missä nousimme maihin, oli mitä
+kauneimpia: ranta jyrkkä, sen alapuolella pieni oja ja toisella
+puolella, aivan kuin varjona taulussa, kapea hiekkasärkkä joen ja
+meren välissä. Koko ranta oli vallan kuin täyteen kylvettynä villejä
+ruusuja ja sitäpaitsi ruohoa ja niin monenlaisia kukkia, että ne hyvin
+päiväkaudeksi olisivat voineet tarjota tutkittavaa kasvitieteilijälle.
+Maihin noustua tehtiin jyrkän rantatörmän juurelle pitkä jono tulia,
+ja joka tulella näki pian patoja, kahvipannuja ja teekeittiöitä
+täydessä touhinassa. Minulla kun ei ollut omaa teekeittiötä, jouduin
+teekannuineni naiskolmikon pariin, jotka hyväntahtoisesti tarjoutuivat
+samovaristaan (teekeittiöstään) kaatamaan mieleni mukaan vettä
+{kannuuni}. Sittemmin minusta ilman erityistä kutsua tavallisesti tuli
+heidän vesivieraansa, niin kauan kuin yhteistä matkaa kesti, {mutta
+eipä sitä kestänyt niin monta päivää enää.} Kun tee oli juotu ja
+illallinen syöty, jokainen alkoi ajatella yösijaansa, ja kun en
+kauempaa voinut viipyä naisten seurassa, menin kappaleen matkaa
+ylemmäksi metsään, heitin kauhtanani ylitseni ja koetin nukkua. Mutta
+ennenkuin uni vielä oli ehtinyt puolitiehen silmiini, huomasin olevani
+niin suunnattoman suuren hyttysparven ympäröimänä, että hyvin
+ymmärsin, miten vaikeaksi nukkuminen oli tuleva. Tiesin vanhastaan,
+että tupakan savu on kauhistus hyttysille ja starovertseille, minkä
+tähden panin piipun kuntoon ja aloin polttaa tarmon takaa. Ne tosin sen
+kestäessä hieman poistuivat, mutta koska en vielä ole voinut harjoittaa
+itseäni polttamaan nukkuessani, vaan piippu päinvastoin vähää ennen
+unen tuloa pyrkii sammumaan, niin se nytkin sammui juuri kun olin uneen
+vaipumaisillani, ja hyttyset karkasivat uudistetuin voimin kimppuuni.
+Oi jospa ne toki olisivat olleet vähää enemmän "starovertsejä" ja
+noudattaneet paraillaan kestävää Pietarin-paastoa! Mutta mitä tulee
+paastoamiseen, ne siinä kohden olivat niin jyrkkiä protestantteja kuin
+suinkin, joten en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin paeta ja muuttaa
+makuusijani törmän alle ja niin lähelle vettä kuin suinkin. Mutta
+siellä ei enää ollut nurmikkoa, vaan ainoastaan vahvalti hiekkaa, johon
+täytyi kaivautua niin hyvin kuin taisi ja peittää muu osa ruumistaan
+kauhtanalla. Kun ainoastaan pieni määrä hyttysiä oli uskaltanut tulla
+jyrkkää hietatörmää alas, ja kun nekään eivät nyt enää niin helposti
+päässeet kimppuuni, voin nyt vaipua uneen ja häiritsemättä nukkua
+seuraavaan aamuun. Noustuani ei ollut ollenkaan helppoa saada hieno
+hieta pois sekä povesta ja taskuista että suusta, nenästä, silmistä ja
+korvista; kuitenkin mitättömän helppoa verrattuna koko yön kestävään
+sotaan miljoonia hyttysiä vastaan. Suuri osa bohumoltseja loikoi vielä
+ryhmittäin siellä täällä muodostaen omituisen kuvan, joka luultavasti
+ei paljoa eronnut siitä, jonka tarjoaa kaatuneiden sankarien peittämä
+taistelutanner.
+
+8:nnen päivän aamuna meillä oli kova vastatuuli, jota luultavasti oli
+kestävä koko seuraavan päivän ja joka varmaankin oli pidättävä meidät
+tässä paikassa. Ensi työkseni hain itselleni jotain sopivaa paikkaa,
+jossa yli päivän häiritsemättä saatoin loikoa ja lukea. Jo edellisenä
+päivänä tosin olin löytänyt jotenkin hyvän sellaisen paikan, nimittäin
+luonnon laatiman, villien ruusupensaiden ympäröimän lehtimajan, mutta
+kun laivurin pojat siellä häiritsivät minua kilvan hyttysien kanssa,
+joita jälkimäisiä kuitenkin päiväsaikaan tupakansavulla voin pitää
+tarpeellisen matkan päässä itsestäni -- näin ei ollut edellisten laita
+--, niin oli minun nyt etsiminen uusi huoneisto, missä toimessa hieman
+haeskeltuani onnistuin paremmin kuin olin voinut edes toivoa. Vähäistä
+ylempänä kohosi ojan varrella vallan ojan reunassa korkea kumpu, jonka
+harjalla muutaman neliösylen alalla kasvoi suuria ja pieniä koivuja
+sekä näiden ympärillä ja seassa villiä ruusupensaita. Mutta kun kummun
+ympärillä oleva löysä, syvä hieta ei tarjonnut mitään varmaa
+jalansijaa, se kun usein vieri vieden jalat pari askelta takaisin
+mukanaan yhden eteenpäin yritetyn askeleen asemesta, niin kohoaminen
+tähän suojapaikkaan, kuten moni muu kohoaminen tässä maailmassa, ei
+ollut varsin helppoa. Kun minun viimein oli onnistunut saada kiinni
+jostakin juuresta tai oksasta, oli minun ryömien tunkeuminen
+viidakkoon, jonka turvissa sitten sain vaivastani runsaan palkinnon.
+Siellä minulla oli paitsi paljoa muuta, laiva ja koko bohumoltsikenttä
+silmieni edessä, mutta eivätpä laivurin pojat eivätkä muut tietäneet,
+minne olin kadonnut. Mainitut pojat olivat muuton suureksi harmikseni
+kaikkialla. Nuoremmalta en koskaan saanut syödä rauhassa, sillä hän
+tahtoi joka palaa haukatessani tietää, miltä se maistui, eikä tyytynyt
+siihen vakuutukseeni, että kaikki maistui oivallisen hyvältä, vaan
+tahtoi omilla makuelimillään päästä siitä vakaumukseen. Tämä ei olisi
+merkinnyt mitään, jos ruokavasuni olisi ollut varustettu paastoa
+varten, jota vielä muutama päivä oli noudattaminen, mutta
+valitettavasti siinä oli kookas lihamakkara ynnä puoli yhtäläistä
+kunnioitusta herättävää juustoa, joita kumpaakaan pravoslavnilaiset
+Pietarin- ynnä muina paastoina eivät katsele kaikkein suopeimmin
+silmin. Oli siis etuni mukaista olla levittelemättä näitä kielletyitä
+ruokalajeja kaikkien nähtäville, kun vastoinkäyminen, joka matkalla
+saattoi esiintyä, taikauskoisuudessa olisi voitu lukea minun laskuuni
+sen tähden että rikoin paaston. Onneksi huolellinen isäntäni
+Arkangelissa oli pannut ruokavakkaani savustetun lohenpalasen, mutta
+sittenkuin se oli syöty, ei ollut muuta neuvona kuin luulotella
+pojalle, että lihamakkarakin oli kalaa, jonka venäläistä
+kalatieteellistä nimeä en kuitenkaan hänelle ilmaissut.
+Juuston taas muutin valaskalan palaseksi ja kalana poika sitä söi
+hyvällä maulla, niin usein kuin muuten ojensin hänelle palasen.
+Vanhempi poika ei ollut niin perso ruokavakalle, mutta hääri sitä
+uutterammin teekannuni ympärillä. Tuntui siltä kuin he olisivat
+keskenään sovinnolla jakaneet nämä molemmat tungettelutilaisuudet. Tee
+ei tosin ole ainetta, jota ei paaston aikana voisi nauttia yhtä hyvin
+kuin muina aikoina, mutta matkalla on tarpeeksi siinä, että saa olla
+oma pikenttinsä, eikä juuri haluta toimittaa tätä virkaa vielä muille,
+kaikkein vähimmin pahanilkisille pojille ja muulle sellaiselle
+moskaväelle. Tupakanpoltostakin muuan miehen loikkari bohumoltseista
+aikoi huomauttaa, että se muka oli syntiä. Muuan kersantti, tai joku
+sellainen, otti sillä kertaa puolustaakseen minua ja tupakkaa sanoen
+tietävänsä, ettei Raamattu missään paikassa kiellä tupakoimista. Mutta
+itsensä päihdyttäminen viinalla tai muulla väkevällä on Raamatun mukaan
+syntiä, lisäsin minä varta vasten huomautuksen tekijälle, joka
+lähtöhetkellä Arkangelissa oli ottanut toisenkin lähtöryypyn liikaa.
+Huolimatta kaikista näistä selityksistä ja kalan muodonmuutoksista en
+kuitenkaan onnettomuuden satuttua juuri olisi voinut tulla mihinkään
+parempaan luokkaan luetuksi kuin Paavali Maltan edustalla tapahtuneen
+haaksirikon jälkeen (Apost. teot 28:4), mutta saatoinhan kuitenkin
+lohduttaa itseäni ajattelemalla, että minä kuitenkin sataa kertaa
+enemmän olisin ansainnut sellaisen nuhteen, jonka maltalaiset hänelle
+antoivat.
+
+Illalla jatkui samaa vastatuulta, joka koko päivän oli puhaltanut
+ripoittaen ylitsemme ajohietaa ennen mainitulta, ojan toisella puolella
+olevalta hietaharjulta. Läksin hyvin vastenmielisesti tyyssijastani, ja
+päätin, kun ruusuja yltäkyllin kasvoi ympärillä, laittaa itselleni
+vuoteen ruusuista, kerrankin kokeakseni, miltä tuntuu "levätä
+ruusuilla" sanan täydellisessä merkityksessä, sillä sen tiesin
+ennestään, että niin kuin vuoteensa laatii, niin nukkuu. Mutta pian
+huomasin suureksi mielipahakseni, ettei ruusuvuodekkaan kelpaa, kun
+on hyttysien ympäröimänä. Sen tähden minun taas täytyi siirtyä
+entiselle hietavuoteelle. Tämä muuten ei ollut huonompi sattuma, sillä
+seuraavana aamuna noin 3:n ja 4:n välillä meidät herätti laivurin
+raaka, pasuunantapainen huuto _povetr_, ja vaikka tämä huuto
+kaikuihin ukkosenjyrinän tapaisena pitkin rantaa, en kuitenkaan tiedä,
+olisiko se voinut kuulua korviini siihen paikkaan, mihin illalla ensin
+olin paneunut maata. Silmänräpäyksessä kaikki väki nousi ylös, ja
+kohta sen jälkeen syntyi kalinaa ja räminää padoista, kattiloista,
+teekeittiöistä, ruokavakoista, vesilekkereistä y.m., jotka kaikki
+joutuisasti muutettiin laivaan. Kiireessä oli muuan naisista tullut
+sitoneeksi huivinsa niin huonosti, että ensimäinen hieman kovempi
+tuulenpuuska lennätti sen pois, ensimäiseksi uhriksi, joka laivurin
+viinan jälkeen vedelle tehtiin. Mutta huolimatta laivurin
+kuulutuksesta, ei ollutkaan mikään "poveätr", vaan huono laitatuuli,
+joka sävyisästi keinutteli meitä edelleen rannikkoa pitkin. Ei edes
+ukkonen, jonka päivän kuluessa moneen kertaan kuulimme jyrähtelevän,
+kyennyt hankkimaan meille parempaa tuulta, vaikka sitä puoleksi
+toivoimme, puoleksi pelkäsimme. Koko sen päivän, seuraavan yön ja
+suuren osan sen jälkeistä päivää vietimme laivassa, ilman että meitä
+mihinkään vietiin maihin. Tästä tuli etenkin naisille pitkä piina-aika,
+sillä laiva oli vailla sellaisia laitoksia, jotka olisivat saattaneet
+kaikki maallenousut tarpeettomiksi. Oli surkeata nähdä heidän
+alakuloisuuttansa: pilan ja hymyn asemesta oli etenkin toisena
+päivänä kuolemankaltainen hiljaisuus vallannut heidän huulensa. Ei
+nähty ainoankaan teekeittiön nyt tulevan liikkeelle, vaikka tähän
+asti ei yhtäkään aamua eikä iltaa ollut kulunut ilman niiden
+suitsutusuhria. Laivuri oli puoli-raakalainen, joka mitä suurimmalla
+välinpitämättömyydellä neuvoi heitä käyttämään laivan porrasta
+kaikennäköisiin kokeiluihin, näyttäen heille siinä itse hyvää
+esimerkkiä. Mutta ikäänkuin hänen välinpitämättömyytensä toisten
+kärsimyksistä ei olisi riittänyt, nousi matkustajien joukosta esiin
+nuori mies, joka ivallaan uskollisesti avusti laivuria, ja toisena
+avustajana hänellä oli vanhempi poikansa; tämä tiesi kertoa, että
+välistä kreivittäriäkin on laivassa, ilman että sen tarvitsee
+erityisesti laskea rantaan. Paitsi mainittua ivaajaa, joka hyvin olisi
+ansainnut tulla valokuvatuksi, oli matkustajien joukossa useita sangen
+omituisen näköisiä henkilöitä. Yksi vastasi täydelleen sitä
+mielikuvaani, jonka olin itselleni muodostanut pahantekijästä, toisessa
+luulin näkeväni elävän kuvan ulkokullaisuudesta, ja laivurin vaimon
+kasvoista luin mitä likeisimmän sekoituksen tyhmyyttä ja hölmöyttä,
+jättääkseni mainitsematta monta muuta merkillisyyttä.
+
+10:ntenä päivänä tuuli alkoi puhaltaa vastaan, juuri kun olimme virstan
+päässä erään joen suusta, mihin laivuri viimeinkin aikoi päästää
+matkustajat maihin. Koetettiin luovaella sinne tämä virstan matka,
+mutta tuo vanha laivahylky kulki vaan laitatuuleen, nousematta
+rahtuakaan, mistä oli se seuraus, ettemme päässeet luvattuun maahan.
+Käännöksissä laivuri pauhasi kuin paholainen ja jakeli komentojaan
+oikealle ja vasemmalle. Muutamat niistä lankesivat minunkin osalleni
+niin vähän kuin ymmärsinkin hänen laivurinkieltään, minkä tähden
+tapahtui niin, että joskus jännitin purjenuoraa sen sijaan, että olisi
+pitänyt höllittää. En ihmettele, että hän suuttui sellaisista törkeistä
+erehdyksistä, mutta minullakin puolestani oli syytä suuttua minulle
+uskotuista toimista, minkä vuoksi lopuksi käskin hänen herjetä minulle
+komentosanojaan jakelemasta, ja suuntaamaan niitä niille, jotka häntä
+paremmin ymmärsivät; lisäksi selitin, etten sen enempää tahtonut olla
+tekemisissä hänen purjenuoriensa ja purjeidensa kanssa. Tämän selityksen
+jälkeen, johon liittyi muutamia toisen luokan kohteliaisuussanoja,
+kuten durak [= hölmö, tolvana] ja sentapaisia, mitkä sillä hetkellä
+satuin muistamaan, laivuri muuttui jotenkin kohteliaaksi, jopa
+pyysi minulta anteeksi; mutta minä olin jo sitä ennen tehnyt sen
+päätöksen, että ensi tilaisuudessa eroaisin hänestä ja koko
+bohumoltsein joukosta ja että muuten loppumatkakseni valitsisin
+maatien, jos kohta sillä ei juuri ollut useita etuja tarjottavana;
+näin aioin ainakin järjestää matkani Oniegaan asti. Tilaisuus siihen
+tarjoutui ennenkuin edes olin voinut odottaa. Sillä kun laivurin ei
+onnistunut luovaellen viedä meitä perille jäljellä olevaa virstaa joen
+suulle, eikä ankkuri pidellyt laivaa, ja kun naiset kyynelisin ja
+kyynelettömin silmin häntä ahdistivat, että hän armosta ja
+armahtavaisuudesta laskisi maihin, hän katsoi syytä olevan purjehtia
+kokonaista 15 virstaa takaisin pienen Pertominskin luostarin satamaan,
+jonne hän varsin hyvin puolta vuorokautta aikaisemmin ohikuljettaessa
+olisi voinut poiketa, jos olisi edes vähänkään tahtonut noudattaa
+matkustajien toivomusta. Täällä nousimme maihin vähää ennen iltamessua,
+ja koko bohumoltsi-seurue meni ylös luostariin olemaan läsnä
+vetshernja'ssa (iltamessussa). Harvoin tuo pieni luostarikirkko lienee
+ollut niin täyteen sullottuna väkeä kuin nyt. Vetshernja alkoi heti
+kello 6:n jälkeen, ja sitä jatkui kokonaista kolme tuntia tavallisine
+rukouksineen, lauluineen ja lukuineen, joihin lisäksi tuli erityisiä
+tilapäisiä menestyksen toivotuksia bohumoltseille. Useimmat näistä
+ostivat itselleen pienet vahakynttilät, jotka sytytettiin palamaan ja
+kiinnitettiin täten pyhäinkuvien eteen, missä vaan oli tilaa niitä
+kiinnittää. Näiden kynttiläin paljous olisi voinut muuttaa pimeimmän
+yön päiväksi; mutta muuttikin nyt itse teossa kirkkaan päivän himmeäksi
+hämäräksi, tarjoten kuvan hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Sillä
+kuten nämä sata tai pari sataa kynttilää eivät voineet tyhjäksi tehdä,
+vaan ainoastaan himmentää päivän valoa, samoin pahakin himmentää hyvää,
+missä pahan ei onnistu kokonaan päästä sen sijaan vallalle. Kaksi
+kolehtia, yksi kummassakin kirkossa, kannettiin; ne eivät kuitenkaan
+tuottaneet muuta kuin noin 50 ruplaa, kun suurin osa pani pelkkää
+kuparirahaa. Yö vietettiin luostarin rannalla, ja seuraavana aamuna
+taas ilmaantui myötätuuli, niin että laiva saattoi nostaa ankkurin.
+Mutta minä en enää mennyt laivaan, vaan jäin siihen ja toivotin
+seuralle parempaa onnea jäljellä olevalle matkan puoliskolle kuin sitä
+ennen oli ollut. {Sydämeni ei kuitenkaan liene suuresti ottanut osaa
+tähän toivotukseen, sillä kahden ensi tunnin kuluessa, jolloin mitä
+suotuisin myötätuuli kuljetti poistunutta laivaa, vähä puuttui, etten
+olisi suonut sille vallan päinvastaista suuntaa, tosin en minkään
+kateudentunteen nojalla, vaan jotta ei taikausko olisi saanut aihetta
+lukea tähänastista, huono-onnista matkaa sen syyksi, että minä, epäpyhä
+henkilö, olin mukana laivassa, tai ainakin lihamakkarani ja
+tupakkapiippuni syyksi, jos kohta nämä viimemainitut olivatkin niin
+perin viattomat. Mutta noin pari tuntia laivan lähdettyä syntyi
+todellinen myrsky, jota yhä vaan kestää ja joka on tuonut minulle
+tilaisuuden koko sydämestänikin toivovani, ettei mikään onnettomuus
+kohtaisi tuota kallista lastia. Mutta pelkään kaiken toivoni olevan
+turhan, jos laiva tämän myrskyn aikana on aavalla merellä eikä
+turvallisessa satamassa, ja tämä pelko on toisillakin. Muuten tunnen
+itseni nyt taas bohumoltseista erottuani jotenkin yksinäiseksi, ja
+jonkunlaisella kaiholla olen monta kertaa muistellut tuota kaunista
+naiskolmikuntaa, jonka seurassa edellisenä päivänä niin usein olin
+juonut teetä. Tosin heitä olin suuresti säälinyt, kun eivät koko
+vuorokauteen päässeet maihin, mutta tämä seikka vaan kahta enemmän
+kiinnitti huomioni heihin. Kun en koskaan muista kysyä ihmisten nimiä
+ja kun sen lisäksi tavallisesti unhotan nimet, jotka sattumalta saan
+kuulla, en nyt ollenkaan voi sanoa, mitkä heidän nimensä olivat,
+ja keitä olivat, joko kauppiaan- vai porvarintyttäriä, vai
+yksinkertaisesti hattua ja myssyä kantavia piikoja. Mutta jospa heillä
+olikin viimemainittu arvo, tahdon kunnioittaa heidän usein minua
+kohtaan osottamaansa hyväntahtoisuutta, jonka mielikuvitus kuitenkin
+helposti saattaa kaksinkertaiseksi, sillä kaiken osanoton, jota
+muukalainen saa kokea, hän tavallisesti näkee suurennuslasin lävitse.
+Sen tähden neuvon jokaista, joka muuten tahtoo kuunnella neuvoani,
+ettei koskaan ynseästi kohtele lapsia ja muukalaisia; molemmat
+tarvitsevat monessa seikassa toisten neuvoa ja hyväntahtoista
+osanottoa. Muukin bohumoitsi-seurue on nyt muistossa saanut
+miellyttävämmän muodon kuin missä se äsken havainnollisesti oli
+esiintynyt. Ivaajasta on tullut ajattelematon, vallaton nuorukainen,
+pahantekijästä synkkä, umpimielisen näköinen mies, ulkokullatusta
+tullut ijäisestä onnestaan epävarma sielu, höpelöstä laivurin vaimosta
+miltei itse hyväntahtoisuus ja hyvyys, hänen äsken harmittavista
+pojistaan tavallisia lapsia, ja laivurista itsestä ankara, mutta
+rehellinen mies, kuten hän taitaa ollakkin. Ainakin hän oli sangen
+tyytyväinen ja kiitti minua kun puolesta matkasta maksoin sen, mikä oli
+määrätty koko matkasta, moni muu näet vielä Jumalan ilmasta, joka oli
+viivyttänyt matkaamme, ja kuka tietää mistä kaikesta, ainakin noina
+tavanmukaisina "juomarahoina" olisi voinut kiskoa minulta enemmän. Näin
+siis muisto astuu sovittajana minun ja bohumoltsien väliin, ja luulen
+muiston kaikkialla kernaasti näyttelevän sellaista sovittajan ja
+kaunistajan osaa menneisyyden ja nykyisyyden välillä, ja että yleensä
+tulee paljo tinkiä pois siitä, minkä muisto kuvaa kauniiksi tai myöskin
+-- mikä kenties olisi edullisempaa -- heti tinkiä pois jokunen määrä
+nykyhetken tukaluuksista, jotta sen kuva sitten olisi yhtäpitävämpi
+muiston kopion kanssa. Tämä muiston menetystapa on muuten sangen
+onnellinen ja tervetullut ihmiselle, jolla nykyhetken pahuudesta
+tavallisesti on "satis superque" [= kylliksi, jopa liikaakin] ilman
+että hänen vielä kerta tarvitsee kokea sitä muistoissaan, joka olisi
+samaa kuin saada nykyisen kuormansa lisäksi tuntea samalla entistenkin
+katkeruus ja paino.}
+
+[Jatkona seuraava n:ro.]
+
+
+
+
+57.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+[Edellisen jatkoa,]
+
+
+["Helsingfors Morgonblad" 1842, n:o 84.]
+
+                                       Oniega, 10 p:nä heinäkuuta 1842.
+
+Luostarissa, johon olin jäänyt, viivyin koko päivän, heinäkuun 11:nnen,
+ja minulla oli silloin aikaa sekä ikävään että luostarin erittäin
+kauniin aseman katselemiseen kuten myös edellisen kirjeen
+kirjoittamiseen. Pertominski on kolmannen luokan luostareita ja lienee
+kaikkein pienimpiä, sillä johtajalla eli strojitelilla on ainoastaan
+kaksia munkkia paitsi itseään; heitä on siis kaikkiaan kolme, ja
+pienemmällä lukumäärällä tuskin mitään luostaripalvelusta voitaneen
+toimittaa. Kuitenkin tällä luostarilla oli, paitsi vanhaa, tätä nykyä
+käyttämätönnä olevaa puurakennusta kirkkoineen ja kammioineen, kolme
+erityistä kivirakennusta ja sitäpaitsi vielä puutalo, jossa luostarin
+harvat työmiehet asuivat. Tämä luostari on valinnut itselleen erityisen
+kunnioituksen esineeksi kahden edesmenneen Solovetskoi-munkin muiston,
+nimittäin Vassianin ja Jonan, jotka useiden muiden henkilöiden kanssa
+kesällä 1561 hukkuivat kalkkilastin mukana matkustaessaan Arkangelista
+Solovetskoihin. Heidän kuolleet ruumiinsa lienevät aallot kuljettaneet
+Pertominskin läheisyyteen, tai luostari on jostakin toisesta, minulle
+tuntemattomasta syystä valinnut heidät suojeluspyhimyksikseen.
+Saapuessani luostariin olin ensi toimekseni käynyt strojitelin luona,
+ja kun oli teenjuonnin aika, hän tarjosi minulle teetä, huomauttaen
+että minun Pyhän Hengenkin kunniaksi piti juoda kuppi, kun aioin
+päättää juontini toiseen kuppiin. Olin Arkangelissa hankkinut itselleni
+putelin rommia ja pyysin siis hänet seuraavana päivänä teelle luokseni,
+mutta hänpä ei tullutkaan, vaan lähetti puolestaan toisen munkeistaan.
+Muuten minua kohdeltiin vieraanvaraisesti niinä puolenatoista
+vuorokautena, jotka siellä olin, mutta pari bohumoltsia, toinen
+Tambovan, toinen Tverin kuvernementista, jotka paluumatkalla
+Solovetskoista olivat poikenneet tänne, eivät likimainkaan saaneet
+samaa vieraanvaraisuutta osakseen. He saivat istua penkillä sillä
+aikaa, kun strojiteli, kaksi munkkia ja minä söimme, eikä heitä edes
+sen jälkeen pyydetty istuutumaan pöydän ääreen, vaan saivat penkillä
+istuen pitää hyvänään, mitä oma ruokapussi tarjosi; ainoastaan maitoa
+heille annettiin erityisestä pyynnöstä. Samoin kuin suuri osa muita
+bohumoltseja, eivät nämäkään näyttäneet olevan muuta kuin etuoikeutta
+nauttivia kerjäläisiä, tai mikä on jotenkin samaa: passitettuja
+maankulkijoita. Kun eri luostarien juhlat sattuvat niin eri aikoina ja
+eri paikkakunnilla, on tällaisella väellä mitä paras tilaisuus
+kuljeskella luostarien väliä toisesta kuvernementista toiseen ja
+toisesta päästä Venäjää toiseen, sillä aikaa elättäen itseään
+kerjäämällä almuja; sävyisät talonpojat maalla ja porvarit kaupungeissa
+kernaasti heitä auttavat hyvän bohumoltsilaisasian vuoksi, jonka tähden
+he sanovat liikkuvansa. Sitäpaitsi moni almunantaja kuiskaa bohumoltsin
+korvaan, ettei tämän pidä unhottaa luostarissa rukoilla hänenkin
+syntiensä puolesta, joita näet sekä meillä että muuallakin maailmassa
+kullakin ihmisellä aina on ylimäärinkin. Sellaisen käsityksen olen
+saanut näistä vaeltavista ritareista, mutta toivon, ettei se olisi
+tosi, tai että se sopisi niin harvaan kuin suinkin.
+
+Heinäkuun 12:ntena päivänä kuljin luostarin hevosella ja rattailla
+luostarista kahdentoista virstan päässä olevaan Krasnagoran kylään.
+Tosin ei ollut varsinaista tietä, mutta hietainen merenrannikko oli
+niin tasainen, jommoisen en ollut pitkään aikaan nähnyt minkään
+maantien olevan. Toinen pyörä kulki tosin useimmiten vedessä, ja kun
+myrsky puhalsi mereltä, pärskyi rannan vaahtoa vallan pyrynä päälleni.
+"Mutta kyllä kesä kasteensa kuivaa", eikä tämä pyryttäminen ollut sitä
+vaarallisempaa kuin että perille saavuttuani olin yhtä kuiva kuin
+lähtiessäni luostarista. Korvaukseksi lyhyestä Pietarin-paastosta, joka
+paria päivää aikaisemmin oli loppunut, oli nyt koko Krasnagora juonut
+itsensä humalaan ja ylläpiti yhä vielä jatkuvasti päihtymystään.
+Minun ei onnistunut huomata ainoatakaan selvää miestä ja surkuttelin
+suuresti tuota kaunista seutua, jolla oli asujamina sellaista
+moskajoukkoa. Jos näkyväisessä maailmassa tahtoisi saada kuvan
+helvetistä, en luule että yksikään olisi sopivampi kuin se, minkä
+juopunut kylä tarjoaa. En kuitenkaan tahtoisi suositella sitä
+saarnatuolissa käytettäväksi, koska kuulijoiden joukossa voisi olla
+sellaisia, jotka suin päin tahtoisivat syöksyä sellaiseen helvettiin.
+Kievarinpitäjä pyysi saada nähdä passini, ja oli sitten lukevinaan
+sitä, mutta ei huomannut että se, mitä luki, oli ruotsia, ennenkuin
+sanoin, että venäläinen käännös oli toisella sivulla, ja siitä hän
+kuitenkin yhtä vähän viisastui kuin ruotsalaisesta alkukirjoituksesta.
+Kuitenkin hän oli hieman selvempi muita miehiä mäellä, luultavasti
+siitä syystä, että oli valittu kylän paras mies kievarinpitäjäksi.
+Seuraavissa kylissä väki oli raitista ja työssä. Kolmanteen kievariin
+jäin yöksi ja sain kunnollisen patjan alleni, etu, jota en ollut
+nauttinut siitäperin kuin läksin Kuolasta, lukuunottamatta kahta
+Kannanlahdessa viettämääni yötä; tämän vuoksi olen tullut toimeen
+nukkumalla milloin lumessa tai hiedassa, milloin permannolla ja
+penkillä, ja yhden yönalun ruusuilla. Mutta eipä yhtään näistä
+leposijoista voi verrata tavalliseen polstariin. Kun näiden pohjaisten
+seutujen kievareissa ei ole sänkyjä eikä sänkyvaatteita vieraita
+varten, onkin useimmilla näiden seutujen venäläisillä herroilla
+tapana ottaa mukaansa matkoille omat sänkyvaatteet, ja siinä
+tekevät sangen viisaasti siksi kun kievarit täälläkin saavat
+tarkoituksenmukaisemman järjestysmuodon, tai kun kansa muuton tulee
+oppineeksi paremmin pitämään huolta matkustajien mukavuudesta. Sen
+kuntoisina kuin näiden seutujen kievarit ovat, ne eivät kestä mitään
+vertailua meidän kestikievareihin, sillä ainoastaan poikkeustapauksessa
+niissä on erityinen vierashuone, kun ne sitävastoin meillä vain
+poikkeuksellisesti sitä ovat vailla.
+
+Täällä Oniegassa minulle ei edes annettu kortteeria kievarissa, vaikka
+ei ennestään ollut mitään matkustajia. Minun onnistui kuitenkin
+{toisaalla}, erään eläkettä nauttivan tullintarkastajan luona saada
+jonkunlainen kamari, missä kookas uuni anastaa suuren osan muutenkin
+ahtaaksi hakattua huonetta; {ja jos minut olisi luotu puolta korttelia
+pitemmäksi, olisi minun nyt pakko lakkaamatta käydä kyyryssä, ellen
+tahtoisi joka askeleella lyödä päätäni orteen. Sen lisäksi sillä on
+onneton asema kyökin ja talonväen omien huoneiden välillä, minkä tähden
+siitä lakkaamatta kuljetaan läpi, niin että tuskin voin kirjoittaa tätä
+kirjettä sisällyksen puolesta yhtenäisesti. Ja tästäkin, ei suinkaan
+kadehtittavasta asunnosta parhaillaan aiotaan karkottaa minut pois.
+sillä emäntä on kuullut, että Arkangelista odotetaan kaupunkiin
+reviisoria, ja haluaa, että sitä ennen matkustaisin pois, jotta hän
+voisi käyttää hyväkseen etua saada tämä uusi vieras luokseen
+majoitetuksi, minkä tähden hän ainakin jo 6-8 kertaa on kysynyt milloin
+aion lähteä matkaan.} Ettei kortteerihommissa satu näitä ikävyyksiä
+kaikissa kaupungeissa, sen todistavat Kemi ja Arkangeli, missä meillä
+oli täysi syy olla tyytyväisiä kortteeriimme ja isäntäväkeemme.
+{Kuolassakin olisimme toisaalla voineet saada paremman kortteerin kuin
+se oli, johon asetuimme, sillä siinä pari poikanulikkaa sisarensa ja
+äitinsä kanssa, s.o. koko talonväki alituisesti oli meidän
+vastuksinamme. Varsinkin Kemissä saimme paitsi hyvää huonetta sangen
+hyväntahtoisen emännän, 60:n tai 70:n vuotiaan neitosen, jonka iloksi
+emme kuitenkaan koskaan voineet tarpeeksi syödä. Nykyiseenkin,
+vähävenäläiseen emäntääni saattaisi huolimatta kaikesta hänen
+hommastaan ja juoksentelemisestaan huoneessa, olla varsin
+tytyväinen, ellei hän niin usein kysyisi, milloin aion matkustaa, ja
+jos ei hän sitäpaitsi antaisi minulle kuorittua maitoa kerman asemesta.
+Kaupungin lääkäri kyllä heti alussa pyysi minua muuttamaan luokseen,
+mutta kun hänellä käytettävänään ei ollut muuta kuin kaksi pientä
+huonetta, ja kun minä sitäpaitsi en aikonut kauan viipyä, kiitin häntä
+ystävällisestä tarjouksesta ja jäin siihen paikkaan, missä olin tullut
+avanneeksi laukkuni. Sen sijaan hän on kahta uutterammin pyytänyt
+minut teelle, kahville ja päivällisille luokseen ja on kaikessa
+osottautunut hyväksi ja avuliaaksi. Hän on opiskellut Pietarissa ja
+puhuu paitsi äidinkieltään sekä latinaa että saksaa jopa ranskaakin,
+latinaa tavallista paremminkin ja paremmin kuin minä sitä nyt enää
+muistan.}
+
+Krasnagorassa valjastettiin kaksi hevosta vetämään minua ja laukkuani,
+jonka viimemainitun hätätilassa mies voi kantaa selässään. Minä en
+ollenkaan pannut vastaan, kun laki puoltaa kahden hevosen kyytiä yhtä
+henkilöä varten, ja kun sitäpaitsi mitä pikimmin tahdoin päästä tuosta
+juopuneesta kylästä. {Mutta kun kuitenkin joskus sattuu, että yksi
+henkilö, jolla ei ole erityistä kuormaa, saa ajaa yhdellä hevosella,
+pyysin seuraavassa kievarissa valjastamaan vaan yhden hevosen, ja
+kievarinpitäjä sanoi riippuvan omasta tahdostani ajaakko yhdellä vai
+kahdella hevosella. Siis aluksi valjastettiin yksi hevonen, mutta kun
+tämä oli tapahtunut, huomattiin, että kylässä oli toisia hevosia, jotka
+juuri olivat vapaina, ja minun oli ottaminen niistä yksi lisää.} Näin
+ajoin sitten koko matkan kahdella hevosella, jopa Tamitskajan
+kievarissa tahdottiin antaa minulle kokonaista kolme hevosta,
+huomauttaen, että tie oli hietaista, kuten paikoittain olikin, mutta
+tällaista menettelyä vastustelin ja riitelin niin voitokkaasti, että
+heidän lopulta täytyi taluttaa kolmas hevonen pois. Paitsi kyytirahoja,
+jotka nyt on määrätty kolmeksi kopeekaksi hopeaa hevosparista
+virstalta, saa olla valmis maksamaan hieman lisää juomarahoja, joiden
+maksamista alati muistutellaan, ja saa kuulla sietämätöntä
+kerjäilemistä. Muutamissa paikoin tahdottiin jo ennen talosta lähtöä
+määrätä, paljoko minun piti antaa juomarahaa. Kuinkahan monta kuutta
+paria vitsoja näillä seuduin tarvittaisiin ja kuinkahan kauan
+vitsametsiä riittäisi tarpeeseen, jos Suomen juomarahojen pyyntiä
+koskeva laki täällä pantaisiin voimaan; tällaisiin mietteisiin minulla
+usein oli aihetta. Tie kulki kaikkialla sangen kauniiden seutujen
+kautta, joissa oli vuoria ja mäkiä, järviä, puroja, ojia, viheriöiviä
+lehti- ja havumetsiä. Käkikin, jota Arkangelissa ollessani en ollut
+kuullut, kukkui vielä muutaman kerran jäähyväisiksi keväälle,
+surumielisen valituksen sen ja oman poistumisensa johdosta. Kyytivälit
+olivat 20-30 virstaa pitkiä, useimmiten aivan ihmisasunnottomia.
+Eräällä kyytivälillä minua puolitiessä kohtasi toinen kyyditsijä, ja
+kyytimiehet sopivat keskenään kuormiensa vaihtamisesta, niin että
+kumpikin saattoi saamansa osa mukanaan palata kotiansa, vaihdos, jonka
+tähden sain maksaa kaksinkertaiset juomarahat. Vastaan tullut
+matkustaja oli "piisari" (kirjuri), joka kuormia vaihdettaessa
+välttämättömästi tahtoi vetää pari savua piipustani, ja siihen minun
+lopulta täytyikin myöntyä, jos kohta olenkin varsin vähän tyytyväinen
+siihen, että kaikennäköiset ihmiset tahtovat polttaa minun piippuani.
+Se tapa on täällä jotenkin yleinen, tshinovnikkainkin keskuudessa, että
+otetaan piippu toisen suusta, vedetään siitä muutama savu ja sitten
+taas pistetään se entiseen paikkaansa. Lieneekö se perintöä tupakan
+synnyinmaasta, jossa villit jotenkin samalla tavalla menettelevät
+polttaessaan rauhanpiippua? Lappalaisillakin sama tapa on jotenkin
+yleinen, kuten myös talonpojilla useilla Suomen seuduilla, vaikka sen
+pitäisi olla kielletty, se kun on jotenkin yhtä hylättävä kuin ne
+tavalliset suutelemiset, joita hännystakilliset talonpojan- ja
+rusthollarinpojat muutamissa paikoin Uuttamaata sunnuntai-aamuin
+kirkkomäellä uutterasti viljelevät.
+
+Tänne Oniegaan tulin 13:ntena päivänä heinäkuuta ja lähden nyt
+viipymättä matkaan. Kaupunki ei ole kylä eikä kaupunki, vaan molempien
+välimuoto eikä minusta tunnu olevan Kajaania rahtuakaan parempi. Muuten
+se sijaitsee kuivalla hietaisella paikalla, koilliseen Oniegajoesta.
+Paitsi kirkkoa ei ole yhtään kivirakennusta, vaan ainoastaan huonoja
+puutaloja, ani harvat vähän paremmat. Niiden luku on muuten ilmoitettu
+237:ksi ja asukkaiden l,448:ksi, mutta minusta tuntuu kuitenkin,
+kuin varakonsuli Granherg-vainajan vakuutus, ettei hän tahtoisi
+vaihtaa markkinatakkiaan koko Kajaanin kaupunkiin, voitaisiin
+sovittaa Oniegaankin, asukkaita lukuunottamatta.
+
+[Kirjeen jatkona oli vielä seuraava numero.]
+
+
+
+
+58.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+[Edellisen jatkoa.]
+
+
+[Suomennettu alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan. Julkaistu ruotsiksi
+"Saimassa" 1845, n:oissa 40-42, mutta tyyliä, kuten lausetapoja y.m.
+siellä täällä muutellen ja paikoin esitystä lyhennellen.]
+
+                                         Kargopoli 23 heinäkuuta 1842.
+
+18;ntena päivänä läksin Oniegasta ja tulin viime yönä kello 12 tänne,
+matkustettuani siis hieman viidettä vuorokautta 350:tä virstaa, eli
+aivan matkustussäädöksien mukaan 80 virstaa päivässä. Ei ollut niin
+helppo päästä matkaan Oniegasta, mutta syynä matkalle-pääsyn
+vaikeuteen oli jotakin vallan toista kuin mikä meidän kaupungeissa
+usein viivyttää matkustajaa puolen päivää kauemmin kuin hän on
+ajatellut, niin että tämän hukkaan menneen ajan sitten kyytihevoset,
+usein kyytimiehetkin selkinensä saavat maksaa. Ei mikään aamiainen,
+päivällinen eikä muu sellainen homma lumoavalla kilinällään lyhentänyt
+tunteja minuuteiksi eikä viivyttänyt lähtöä, vaan ensiksikin oma
+epäröimiseni, matkustaisinko Poventsan vai Kargopolin kautta ja
+toiseksi kyydin saannin vaikeus. Oniegan ja Poventsan välistä tietä ei
+yksikään niistä, joiden neuvoa minulla oli tilaisuus kysyä, voinut sen
+paremmin kuvata kuin että tietä ei ollenkaan ollut, että näiden
+paikkojen väliä luettiin olevan alku kolmattasataa virstaa, ja että
+ensin oli seurattava merenrannikkoa muutama peninkulma Kalgatshihan
+kylään, siellä poikettava erääseen starovertsiläiseen luostariin,
+nimeltä Nikitski, ja sitten kuljettava jalan kylästä kylään tai
+korkeintain ratsain. Kargopoliin menevä tie tunnettiin paremmin, kun
+sinne näet vie Äänisjoen rantaa pitkin kulkukelpoinen kesämaantie.
+Muutamat taisivat pitää sitä parempana kuin se olikaan, minkä vuoksi,
+kysyessäni parasta tapaa päästä Poventsaan, neuvoivat minua
+matkustamaan sinne Kargopolin ja Vyitegran kautta, sukkela
+hysteronproteron [takaperoinen], kun aikomukseni ja pyrkimykseni juuri
+oli matkustaa Poventsan kautta Vyitegraan. Laskin, mikäli sellainen
+edeltäkäsin käy päinsä, että matka Poventsan kautta tehtynä tulisi
+kahta vertaa halvemmaksi, kun aina saattoi toivoa pääsevänsä vesiteitse
+Poventsasta Vyitegraan, jota vastoin Kargopolin kautta tehtynä matka
+olisi kahta mukavampi ja nopeampi. Ollessani kahden vaiheilla en
+koskaan ole vetänyt arpaa, vaan antanut sattuman johtaa, enkä tiedä
+muuta kuin että se kiitollisena tästä luottamuksesta aina on ohjannut
+minut oikealle tolalle.
+
+Lähtöni edellisenä päivänä kerrottiin, että muutamia Malasjuikan
+miehiä, joka seutu on kolme peninkulmaa Oniegasta Poventsaan päin,
+oleskeli kaupungissa, ja että hyväksi aluksi voin heidän
+kanssaan vesitse kulkea tämän osan matkaa. Lähetin siis erään pojan
+etsimään ja kutsumaan puheilleni jonkun heistä. Poika oli jonkun aikaa
+haeskeltuaan löytänyt heidät ja palasi ilmoittaen, että talonpojat
+olivat luvanneet tulla. Mutta huolimatta tästä lupauksesta ei ketään
+heistä tullut. Seuraavana aamuna kuulin, että stanovoi, eräänlainen
+tullintarkastaja, aikoi matkustaa samojen talonpoikien veneessä
+jollekin virkamatkalle Malasjuikaan tai sen läheisyyteen. Menin sen
+tähden hänen luokseen sopimaan paikasta hänen seurassaan, mutta hän
+sanoi veneen jo ilman minua olevan tarpeeksi lastatun, joten toivoni
+tällä tavalla päästä liikkeelle raukesi. Erityisen soudun saamisesta ei
+ollut mitään toivoa, kun kaikki miehet olivat työssä sahoissa ja
+muualla; suuremman veneen vuokraaminen monine soutajineen oli kallista,
+eikä minulla siis ollut erityisen suurta halua siihen. Olisipa vielä
+voinut päästä eteenpäin muutaman kyytivälin ratsastamalla, mutta kun
+kuumuus oli vallan sietämätöntä, ja kun minulla paitsi laukkua
+oli eväsvakka, josta en vielä hennonnut erota, hylkäsin koko
+suunnittelemani Poventsan-matkan ja aloin taas ajatella Kargopolin
+tietä. Menin siis kievarinisännän luo ja pyysin hevosta tai hevosia
+ensi taipaleelle, mutta hän selitti, ettei ollut velvollinen antamaan
+hevosia koko sille tielle, vaan ainoastaan Arkangeliin ja Kemiin
+vieville teille. Mutta ostettuani häneltä paperia ja purjelankaa --
+hän näet samalla oli kauppias --, ja kun en ollut tinkinyt pois
+kopeekkaakaan hinnasta, hän lupasi erityisestä suosiosta iltaan kello
+10:ksi toimittaa minulle pari hevosta. Aikaisemmin hän ei sanonut
+voivansa sitä tehdä, sekä Arkangelin postin tähden, jonka oli määrä
+lähteä, että kovan kuumuuden vuoksi, joka ylen määrin olisi rasittanut
+eläimiä. Nyt pälkähti päähäni muuan ajatus, nimittäin se, että ostaisin
+itselleni pienen veneen, ja sillä, riippumatta hevosista, kuumuudesta,
+kyytimiehistä ja kievarinisännistä, soutaisin perille Kargopoliin ja
+ehkäpä sieltä vielä eteenpäin Latjshe- ja Bosjeozeron kautta lähelle
+vepsäläisten asuinpaikkoja. Jos olisin soutanut 50-60 virstaa päivässä,
+tätä matkustamistapaa ei olisi kestänyt viikkoa kauempaa. Mutta sitten
+kuulin kerrottavan, että Äänisjoessa paitsi muutamia pieniä koskia
+monessa paikoin on sangen vuolas virta, joista paikoista olisi
+käynyt vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin päästä veneellä ylöspäin
+kulkemaan, ja sen tähden taas tämä ajatus sai mennä menojaan,
+ennenkuin saatoin sitä hyväkseni käyttää.
+
+Jo edellisenä päivänä oli ollut erään varapostimestarin tai
+postimestarin-apulaisen (pomoshtshnik) luona, jonka rouva oli kotoisin
+Suomesta, joten hän vielä puhui ruotsia jotenkin yhtä auttavasti kuin
+millä sitä kirjoitan. Tämän rouvan luokse menin nyt taas, pyytäen
+häntä kuulustelemaan, eikö koko kaupungista voisi saada hevosta tai
+paria, ensimäiselle taipaleelle. Hän lähetti tiedustelijoita, mutta ei
+mitään kyytiä ollut saatavissa; jollakulla tosin oli ollut hevonen,
+mutta ei rattaita, toisella rattaat, mutta ei hevosta, ja minä
+tarvitsin niin hyvin toista kuin toistakin. Lopuksi saatiin kuitenkin
+pari vaimoihmistä, jotka lupasivat soutaa minut ensimäiset 16 virstaa
+jokea pitkin ylöspäin. Näin vihdoinkin kello 4:n aikaan iltapäivällä
+pääsin liikkeelle, oltuani koko sen päivän ja suuren osan edellistä
+sekä aivoineni että jalkoineni liikkeessä saavuttaakseni tämän tuloksen
+ja käytettyäni paitsi omaa valppauttani useiden muidenkin toimintaa,
+minkä vuoksi toista vuorokautta alinomaa olin kulkenut kolikoita
+taskussa juoma- tai prenikkarahoiksi. Täällä näet juomarahat jaetaan
+eri sukupuolien mukaan, niin että miehistä puhuen sanotaan "na vodku"
+[viinaa varten] ja naisista "na präniki" [prenikkoja varten]. -- Alussa
+luulin sanojen "na vodku" kelpaavan kummastakin sukupuolesta
+puhuttaessa ja käytin niitä naisillekin antaessani, mutta tämän
+kieliopillisen pukin he itse taikka muut huolellisesti korjasivat
+"na präniki'ksi".
+
+Äsken mainittu vara-postinhoitajan rouva oli syntynyt Loviisan
+kaupungissa, ja sitten joutunut naimisiin Viipuriin erään
+puuseppä-mestarin kanssa ja tämän kuoltua toisen kerran nykyisen
+miehensä kanssa, joka silloin oli palvellut sotaväessä Suomessa. Ollen
+hänen maalaisensa ja saadakseni puhua jotakin kieltä, jota osasin
+puhua, hain hänet, sittenkuin lääkäriltä olin kuullut hänen
+olemassaolonsa. Oli juuri sunnuntai-iltapäivä, ja minä tapasin
+hänet pöydällä olevan ruotsinkielisen Raamatun äärestä. Tervehdyksien
+jälkeen hän kysyi, mikä nimeni oli, ja kuultuaan sen, hän oli aikoja
+sitten kuolleen äitinsä kertomuksen nojalla tietävinänsä, että olimme
+sukulaisia, sillä jonkun vaahteran, koivun tai muun puun juuri [Lönnrot
+(= vaahteran juuri)-nimen johdosta tehty sanasutkaus] oli ollut nimi,
+josta hänen äitinsä usein oli puhunut, ja jonka omistaja muka kuului
+sukuun. Kun hänen sukutieteelliset muistelmansa olivat hyvin sekavat,
+epäilen suuresti, olisiko yhteinen esi-isä voinut olla lähempi henkilö
+kuin vanha Aatami, varsinkin kun hänen sukunsa oli ruotsalaista ja
+minun sukuni suomalaista alkuperää. Tästä huolimatta, ja jotta emme
+olisi päästäneet tilaisuutta käsistämme, rupesimme umpimähkään
+serkuksiksi, joten minun miltei ainoa keinotekoinen serkkuni asuu
+Venäjällä. Sen päälle juotiin kahvia ja sitten hän näytti
+minulle kirjastoaan, joka oli sijoitettu vanhan seinäkaapin päälle, ja
+jonka useimmat ruotsinkieliset kirjat olivat peruja hänen isoisältään;
+tämä oli edellisellä vuosisadalla ollut Suomen pappeja. Paitsi jo
+mainittua koko-Raamattua siinä oli Uusi Testamentti ja kokonaista kolme
+virsikirjaa, luultavasti niin monta sen tähden, ettei laulaminen
+yhdestä ainoasta kirjasta olisi käynyt yksitoikkoiseksi ja ajan pitkään
+väsyttäväksi. Saadakseen Uuden Testamentinkin kappaleiden luvun
+kolmeksi, oli hänen mielikuvituksessaan onnistunut vanhasta
+saksalaisesta lukukirjasta saada saksankielinen Uusi Testamentti, enkä
+minä tätä harhaluuloa poistanut, varsinkin kun lukukirja sen kautta
+arvossa yleni eikä alentunut, ja kun korjauksesta ei hänellä eikä
+toisilla olisi ollut mitään hyötyä. Erään latinaisilla kirjaimilla
+painetun kirjan johdosta hän valitti, että tytöt hänen aikoja sitten
+menneessä nuoruudessaan eivät saaneet oppia latinaa, ja kysyi, oliko
+asianlaita yhä vielä sama. Rauhoitin häntä ilmoittamalla, että Suomessa
+tytöille tätä nykyä annetaan riittävät latinankin perusteet, jopa siinä
+määrin, että monet talonpoikaistytötkin lukevat sitä yhtä hyvin kuin
+äidinkieltään, minkä kaiken totuuden mukaisesti saatoin sanoa, kun
+tiesin, mitä hän tarkoitti latinalla; {ja hänen latinaansa näytti ennen
+arvossa pidetty latinalaisuus toisillakin supistuvan.}
+
+Tämän kirjaintarkastuksen aikana hän sai sekä tilaisuuden että aikaa
+kertoa, ettei hän, kuten moni muu Suomesta Venäjälle naitu, ollut
+luopunut vanhempiensa uskosta, vaikka hänen nyt kokonaista kaksitoista
+vuotta oli täytynyt olla nauttimatta Herran ehtoollista, kun
+luterilaista pappia ei ollut Arkangelia lähempänä. Kuitenkin hän näytti
+omaksi varakseen toimeenpannun Lutherin opin lisäpuhdistuksen kautta
+lähentäneen sitä hieman kreikkalaiseen kirkkoon päin, nim. määräten
+pääsiäisen edellisen, seitsenviikkoisen paaston ankarasti
+noudatettavaksi talossaan; tämän paaston laiminlyömistä Suomessa hän
+piti suurena syntinä, sillä miksi sen nimenä meidän kirjoissa olisi
+paasto, ellei sen tähden, että ihmisten sen kuluessa tuli paastota.
+Mutta toisia kolmea kreikkalaisen kirkon paastoa, kuten myös
+maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-paastoa hän ei ollut katsonut
+tarpeelliseksi noudattaa, ja hänen miehensä, jos kohta kuului
+oikeauskoiseen kirkkoon, olisi toivonut, ettei hän olisi katsonut syytä
+olevan noudattaa edes tuota yhtä pitkää paastoa, sillä täytyihän hänen
+vatsansa sen vuoksi kokonaista seitsemän viikkoa -- jotka voivat
+vastata neljäätoista tavallista -- elää kuin lakkautuspalkalla.
+Pakollisen ehtoollisen laiminlyömisensä johdosta rouva teki minulle
+jotenkin pulmallisen teologisen kysymyksen, eikö hän pysymällä
+luterilaisessa uskossaan voisi nauttia sakramenttiä kreikkalaisessa
+kirkossa. En oikeastaan tietänyt, mitä minun piti vastata rakkaalle
+serkulleni tähän kysymykseen, varsinkin, kun en tietänyt, oliko
+venäläisellä papilla edes oikeutta päästää ehtoolliselle muunuskoista.
+Annoin siis hänelle sen neuvon, että ensin kääntyisi venäläisen papin
+puoleen, ja että luulin voivani, jos hän luvan saisi, hyvällä
+omallatunnolla hänelle vakuuttaa, että ehtoollinen silläkin tavalla
+nautittuna olisi yhtä tervetullut ja tehokas kuin jos luterilainen
+pappi olisi sitä hänelle jakanut. Sillä hetkellä hän ei ollut oikein
+tyytyväinen venäläiseen pappiin, kun tämä, mikäli hän luuli tietävänsä,
+koko kesän pitkän oli jättänyt rukoilematta sadetta, minkä pahan
+laiminlyönnin vuoksi hänen perunamaansa nyt oli kuihtumaisillaan. Mutta
+Jumala, joka ilman rukouksiamme ja muuta ansiotammekin pitää huolta
+meistä ja perunamaistamme lähetti vielä samana iltapäivänä, ja
+ennenkuin oikein olimme ehtineet juoda teetämme loppuun, vähäisen
+sateen ikäänkuin sen runsaamman vedentulon enteenä, joka sittemmin
+seurasi, ja joka kaiketi hyvin riitti jälleen saattamaan hänen mielensä
+sovinnolliseksi pappia kohtaan. Muuten hän oli niin mieltynyt Venäjään,
+että vakuutti, ettei leskeksikään jäätyään muuttaisi takaisin Suomeen,
+vaikka olikin ilman lapsia ja sukulaisia. Vähäisillä parannuksilla,
+joita väsymättömän hallituksen huolenpidolta kyllä oli odotettavissa,
+Venäjästä hänen luultensa pian oli tuleva maailman paras maa, ja minä
+saatoin vaan toivottaa sille siihen onnea ja pikaista edistymistä,
+toivoen vuoron sitten tulevan meidän maalle. Muutamien asioiden laita
+hänen mielestään ei vielä ollut aivan hyvä, ja sellaisina hän mainitsi,
+ettei oltu annettu hänen nimenään olla Öberg, jonka oli isältään
+perinyt, vaan että oltiin muutettu se Eberh'iksi, jos kohta hän oli
+nähnyt paljon vaivaa pitääkseen sen muuttumattomana, jopa usein tavaten
+luetellut siihen kuuluvat kirjaimet Ö-b-e-r-g. Olisin voinut joksikin
+lohdutukseksi hänelle kertoa, että me korvaamme tämän nimien
+vääristelemisen kirjoittaessamme ruotsalaisilla kirjaimilla venäläisiä
+nimiä; mutta kun tiedän, että toisten osallisuus onnettomuudessa
+monelle on kaikkein voimakkain lohdutuskeino, huomautin hänelle, että
+melkein saman pahan onnen alaiseksi oli joutunut minunkin nimeni, josta
+tavallisten ihmisten kirjoitustavan mukaan venäjäksi tulee Lenrot,
+lue Lennrott, ja Oulun passinkääntäjän (maisteri Ståhlen)
+ääntämisopillisten tuumien mukaan kolmitavuinenkin sana Lënruut, lue
+Ljonn-ru-utt.
+
+Tämän pitkän syrjähypyn aineesta, joka varsinaisesti oli suunniteltu
+matkakertomukseksi, mutta josta, jos jatkuu kuten on alkanut, ei näy
+tulevan mitään, toivon kaikkein suosiollisimmin antavasi anteeksi.
+Koska tiedän, että Sinua huvittaa kuulla maalaisistamme, niin hyvin
+miehistä kuin naisista, en ole voinut olla laajemmalti mainitsematta
+Oniegassa tekemääni sellaisen henkilön löytöä. Ja vielä on minun heti
+paikalla esittäminen Sinulle toinen henkilö, joka, jos kohta ei ole
+maalaisemme, silti on yhtä kunnianarvoinen. Samassa talossa, missä
+juodessani äsken mainitun rouvan kahvia ja teetä olen pannut pari
+tämän kirjeen sivua lörpötyksiä täyteen, asui mieshenkilö, joka puhui
+jotenkin hyvin sekä ruotsia että suomea, hän kun oli kauan aikaa
+oleskellut useilla seuduilla Suomessa. Hän sanoi nimensä olevan
+Tiesenhausen ja oli oman luulonsa mukaan kuurilainen parooni. Mutta
+tämä todellinen tai luuloteltu paroonin-arvo ei ollut auttanut häntä
+muuhun kuin äärimmäiseen kurjuuteen, jossa nyt eli, sillä "työtä tehdä
+hän ei jaksanut (tai ei tahtonut) ja kerjätä hän ei kehdannut", vallan
+kuten uskottoman huoneenhaltijan laita oli (Luukk. XVI:3). Lääkäri oli
+taipuvainen luulemaan, että hän jonkun toisen yhtäläisyyden vuoksi
+mainitun, evankeliumissa esiintyvän voudin kanssa oli erotettu jostakin
+alemmasta siviilivirasta, jossa ennen oli ollut, mutta miten sen laita
+lie ollutkaan, hän ei ainakaan siinä ollut mainitun voudin kaltainen,
+että olisi hankkinut itselleen ystäviä väärästä mammonasta. Hän oli
+ennen siviilivirkaansa palvellut sotaväessä aliupseerina ja ottanut
+osaa sekä Ranskan, Suomen että Turkin sotiin, mutta siinä univormussa,
+johon puettuna nyt hänet ensi kerran näin, oli verrattomasti useampia
+huonosti parannettujen haavain arpia kuin sen verhoamassa ruumiissa,
+olipa näitä kuinka monta lienee ollutkin. Toisen kerran hän tuli
+luokseni pyhäpukuunsa puettuna, jossa siinäkin oli enemmän paikkoja
+kuin mitaljeja. Kysyin, miksi hän ei ollut koettanut saada jonkunlaista
+eläkettä virkavuosien nojalla, joita oli viidettäkymmentä, mutta
+"kerjätä hän ei kehdannut", varsinkin kun luuli itsellään vielä olevan
+tarpeeksi voimia valtiota palvellaksensa, minkä vuoksi sanoi Arkangelin
+kuvernööriltä anoneensa jotakin sopivaa virkaa, mutta saaneensa
+ainoastaan sen vastauksen, että hänen tuli jättää sisälle
+hakemuksensa, kun joku sellainen virka tuli avoimeksi. Mutta avoimia
+virkoja ei täällä ilmoiteta sanomalehdissä, minkä vuoksi ne vielä
+helpommin kuin postinhoitajan- ja jotkut muut virat meillä menevät
+halukkailta käsistä. Äärimmäisen hädän pakottamana hän nyt oli alkanut
+kyhätä kaikkein alamaisinta anomuskirjaa keisarille, pyytäen siinä
+eläkettä tai virkaa, ja kertoi, ettei tämän tärkeän työn takia ollut
+nukkunut hetkeäkään sen aamun edellisenä yönä, jolloin kävi luonani.
+Tarjosin hänelle rommiryyppyä veden kanssa, mutta vastoin luuloani ja
+kaikkea tavallisuutta, hän ei ollut mikään väkevien ystävä,
+minkä vuoksi hän vaan, ikäänkuin tehdäkseen minulle mieliksi, maistoi
+sitä hieman. Hänen esiintymistavassaan ilmeni hiukkanen paroonimaisuutta
+repalaisen takin alla, joten melkein aloin uskoa, ettei hänen säätyänsä
+koskeva tiedonantonsa ollut kaikkea perustusta vailla. Tämä
+paroonimaisuus oli siirtynyt hänen vaatteiden puolesta yhtä
+huonosti varustettuun vaimoonsa eli paroonittareensa. Sillä tämä
+hänen vaimonsa oli muiden muassa ollut minulle avuliaana kyydin
+hankkimisessa, ja kun hänen juoksuistaan tarjosin hänelle kymmentä
+kopeekkaa hopeaa "na präniki", hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta.
+Milloin tällaista kieltäymistä muuten olisi tapahtunut, en
+kokemuksestani muista, sentähden hän nyt sai jäädä aivan ilman, sillä
+muuta "souvenir'ia" [muistolahjaa] minulla ei ollut hänelle jättää.
+
+Paitsi näitä kahta, ruotsia puhuvaa henkilöä oli vielä muuan
+Helsingistä kotoisin oleva aliupseerin vaimo, joka niinikään osasi tätä
+kieltä, ja sitäpaitsi sanottiin vielä pari muuta samanlaista, Suomesta
+kotoisin olevaa henkilöä asuvan kaupungissa, mutta heitä tavatakseni
+minulla ei kuitenkaan ollut tilaisuutta. Mutta ajattelin: Kun pienessä
+Oniegassa, jossa on tuhat tai puolitoista tuhatta asukasta, asuu
+kokonaista neljä vaimoa, jotka ovat Suomen synnynnäisiä, kuinka monta
+siis lieneekään muilla, paremmilla seuduilla. Kuulinpa niitä
+Arkangelissakin olevan, mutta en sattunut ainoatakaan tapaamaan.
+
+Nyt luulen Sinunkin, ja kenen tahansa, jonka vielä mahdollisesti voit
+antaa lukea tämän kirjeen, tarpeeksi kiusaantuneen hommatessani lähtöä
+Oniegasta, ja voipa siis olla aika kertakin päästä liikkeelle ainakin
+ensimäiselle taipaleelle. Sen puolitiessä näin useita sahoja ja
+vastapäätä Oniegaa vielä toisia sellaisia; muistelen niitä olevan
+kaikkiaan kahdeksan, ja kaikki ovat rikkaan arkangelilaisen
+kauppahuoneen Brandtin omia. Toisen kyytivälin ajoin hevosella, ja
+silloin sattui se onnettomuus, että kaikki teeastiat tärinästä menivät
+pieniksi sirpaleiksi. Irtausipa Arkangelissa ostamani messinkisen
+tee- tai kahvikannunikin nokka juotoksestaan. Tämän vahingon kuitenkin
+paria päivää myöhemmin runsaasti korvasi kokonaisen 25:n hopearuplan
+löytö, joiden olemassaoloa en enää tietänyt, ennenkuin löysin rahat
+eräästä kätköstä. Seuraavat kolme taivalta soudatin itseni taas
+veneellä Äänisjokea pitkin, ja sitten ajoin kaikki jäljelläolevat tänne
+asti. Osalla tätä matkaa toisena soutajattarista oli tyttö, jota luulin
+14- tai 15-vuotiaaksi lapseksi, kunnes kuulin hänen jo toista vuotta
+olleen naimisissa. Kolmessa tai neljässä kohdassa tie kulki joen poikki
+ja seurasi muuten yleensä korkeata, jyrkkää joenparrasta niin läheltä,
+ettei ollut muuta kuin puoli askelta syvyyteen, josta useinkaan ei edes
+mikään aitaus ajajaa erottanut. Lukuunottamatta kahta ensimäistä
+taivalta, ei aina 150 virstan päähän Oniegasta ole vuorta eikä mäkeä,
+vaan pelkkiä niittyjä molemmin puolin jokea ynnä kyliä, muutama virsta
+väliä. Heinänkasvu oli niityillä mitä rehevintä, tavallisesti kyynärän
+korkuista, ja se oli monasti siihen määrään anastanut tienkin alueen,
+ettei tiestä näkynyt jälkeäkään. Monissa paikoin näkikin vielä
+kuluneesta talvesta säästyneitä heinäpieleksiä. Jos kohta rehua on näin
+runsaasti, rahvas ei kuitenkaan pidä enempää kuin keskimäärin 8-10
+lehmää ja 2 hevosta tilalla, mikä seikka minusta tuntui omituiselta
+verratessani meidän maan talolliseen, joka varsinkin pohjoisilla
+seuduilla kahta vertaa niukemmilla heinävaroilla elättää kahta vertaa
+suuremman karjan. Pellot lupailivat hyvää satoa ja näyttivät muuten
+sangen riittäviltä. Kunnollisia ojia en yhdelläkään niistä nähnyt
+Pellavamaita ei silmäni tavannut ennenkuin 150 virstan päässä
+Oniegasta, mutta hamppumaita monessa paikoin jo sitä ennen. Maaperä,
+joka yhtä etäälle Oniegasta oli ollut savimultaa, muuttui siitä lähtien
+enemmän hiedansekaiseksi, ja metsissä näki nyt uutta puulajia,
+lehtikuusta (listvennitsa), jota komeaa, rakennusainekseksi kelpaavaa
+puuta, leveysasteesta päättäen, Suomessa pitäisi kasvaa aina Vaasan ja
+Kuopion tienoille, ehkäpä pohjoisempaankin asti; meidän maan
+ilmanalahan sentään on lauhkeampi kuin vastaavalla leveysasteella
+idässä.
+
+Kahvaan rakennukset olivat ulko- ja sisäpuolelta samanlaiset kuin
+Venäjän karjalaisilla ja niillä Venäjän pohjoisseuduilla, joilla tällä
+matkallani aikaisemmin olen käynyt. Sellaisessa rahvaan rakennuksessa,
+jossa kalkki tarpeelliset huoneet, paitsi saunaa ja riihtä, ovat yhteen
+rakennettuina, on ensinnäkin korkeat portaat ja sitten jotenkin pimeä
+porstua, missä on neljä tai viisi ovea. Yksi niistä vie pirttiin,
+toinen avaraan vajaan, muut erityisiin pieniin varastohuoneisiin
+eli kamareihin. Sitäpaitsi porstuasta johtavat portaat alas
+sokkelorakennukseen, jonka muodostavat navetta, talli, kanakoppi,
+lammasnavetat ja vasikkain karsinat, mitkä kaikki suureksi osaksi
+sijaitsevat mainitun suuren vajan alla. Voi olla varma siitä, ettei
+osaa takaisin, jos asuntoa lähemmin tuntematta pimeässä joutuu tähän
+rakennussokkeloon, kuten joskus on tapahtunut allekirjoittaneelle, kun
+erehdyksestä varsinaisten ulkoportaiden asemesta on astunut alas
+toisia. Vajassa on toinenkin, suurempi ovi; siitä voidaan ajaa sisälle
+kokonainen heinäkuorma siltaa pitkin, joka tästä ovesta johtaa maahan.
+Pirtti on huone, jonka tavallinen pituus, kuten myös leveys, on noin 3
+syltä. Sen huomattavin sisustusesine on suuri nelikulmainen muuri eli
+kiuas, joka on sijoitettu jommallekummalle puolelle ovea: se on joko
+savutorvellinen tai savutorvea vailla; jälkimmäisessä tapauksessa savu
+saa hakea itselleen ulospääsyn katossa olevasta aukosta. Kiukaan
+ulkokulmasta ja tämän ylänurkkauksesta lähtee kaksi vaakasuoraa,
+korttelin levyistä lankkua, toinen tuvan pituus-, toinen
+poikkisuuntaan, jotka muodostavat keskenään suoran kulman kulkien ja
+päättyen vasta seinään. Ne ovat noin kolme kyynärää korkealla
+lattiasta, mutta usein matalammallakin, niin että on pakko hieman
+kumartaa niiden tähden. Siinä, mihin nämä lankut päättyvät, kulkee yhtä
+korkealla vähän leveämmät lankut seinustaa pitkin. Sekä edellisillä
+että jälkimäisillä pidetään kaikenlaisia pieniä esineitä, veitsiä,
+höyliä, nävereitä, kovaisimia, laskutauluja y.m. Mutta niiden
+alapuolella on seinässä nauloja, joihin voidaan ripustaa lakkeja,
+kintaita ja muita vaatekappaleita. Vateja ja lautasia varten on
+jossakin seinässä erityinen pieni hylly. Pitkin seiniä on sitäpaitsi
+kolmea korttelia korkealla permannosta niin leveät penkit, että
+hätätilassa voi niillä maata, jos kohta kernaimmiten valitaan
+lattia makuuta varten ja penkki istuttavaksi. Penkit ovat siitäkin
+syystä hieman epämukavat makuusijoiksi, ettei niiden koko pituudelta
+juuri voi löytää paikkaa, joka olisi vapaa vedosta; venäläisissä
+pirteissä näet on useampia pieniä ikkunoita, tavallisesti kuusi, joista
+toinen on vetoisempi toista. Tapa näytti ennen vaatineen, etteivät
+nämä ikkunat saaneet olla yhtä suuret; kaikissa vanhemmissa pirteissä
+näet on päätyseinän keskimäinen ikkuna vähän suurempi kuin muut saman
+ja toisten seinien ikkunat, jotka tavallisesti ovat parin korttelin
+levyiset ja puolentoista korttelin korkuiset. Tätä nykyä on kuitenkin
+aljettu tehdä ikkunat sekä suuremmat että muuten keskenään yhtä suuret.
+Erityisiä tuoleja tapaa harvoin, mutta aina matalan, parin kyynärän
+pituisen ja puolentoista kyynärän levyisen pöydän, jossa on laatikko
+alla. Mitään muuta erityistä huomattavaa näissä talonpoikaistuvissa ei
+ole, paitsi kolmen kyynärän pituiset ja usein yhtä leveät lauteet,
+jotka ovat kiinni oviseinässä kolmea kyynärää korkealla tai
+korkeammallakin lattiasta; näitä lauteita käytetään makuusijoina,
+varsinkin talvis-aikana niitä käyttävät vanhat ihmiset, jotka pitävät
+lämpimästä ja sen tähden usein kiukaallekin laativat leposijansa.
+Lisäksi on venäläisen rahvaan ansaituksi kiitokseksi mainittava, että
+nämä pirtit eli talonpoikaistuvat aina pidetään siisteinä ja puhtaina
+paljoa suuremmassa määrässä kuin mitä meidän omalle rahvaalle
+useimmilla seuduin on tullut tavaksi. Lattiakin on puhdas, ja
+pienimmätkin rikat lakaistaan heti ainakin viisi tai kuusi kertaa
+päivässä pois. Sitäpaitsi huone on vapaa pytyistä, tiinuista,
+kaukaloista, vesikorvoista ja muusta sellaisesta romusta, mitkä on
+asetettu vasituisiin paikkoihinsa porstuaan tai muualle. Koirat eivät
+koskaan saa tulla sisälle ja ovat pienistä penikoista pitäen niin
+tottuneet siihen, ettei edes leipäpalalla voisi houkutella niitä
+tulemaan kynnyksen yli, joka niille on ja pysyy "non plus ultra'na"
+[ylipääsemättömänä]. Seinillä näkee tavalliset messinkiset pyhäinkuvat
+tai myös pieniä öljymaalauksia, tavallisesti muiden mestarien tekemiä
+kuin juuri Rafaelin, ja missä on joku kamari, on tavallisesti,
+paitsi pyhäinkuvia, seinillä joukko piirroksia, enimmäkseen
+uskonnollisaiheisia ja usein jotenkin hullunkurisia. Yksi kuvaa pelkkiä
+pyhimyksiä ja enkeleitä, toinen hännäkkäitä piruja ynnä muita hornan
+henkiä, kolmas pääenkeli Mikaelin ja lohikäärmeen välistä taistelua,
+missä jälkimäinen tietysti joutuu alakynteen; toiset taas jotakin
+muuta. Yhteen sellaiseen oli kuvattu paratiisilintu, jolla oli
+ihmiskasvot ja siipien kärjessä pitkät sormien kaltaiset kynnet;
+erityisesti huomautettiin, että paratiisilinnun oikea nimi oli sireeni.
+
+Koko venäläinen talonpoikaisrakennus on muodoltaan pitkä ja kaita;
+usein siinä on joku erityinen ulkoneva rakennus kyljessä. Pirtti
+päätyseinineen on aina rakennuksen toisessa päässä, ja tämä pää, aina
+kylä- tai maantielle päin, joka talojen välillä ollen näyttää
+säännölliseltä kadulta. Muutamissa rakennuksissa on kaksi kerrosta
+asuinhuoneita ja joskus tämän lisäksi ullakkohuone ja tästä
+kadunpuolelle ulkoneva parveke. Mutta herraskartanoita, jotka meillä
+koristavat maaseutua, ei täällä ollenkaan näe, eikä yhtään ainoata
+punaiseksi maalattua taloa; eivät edes kirkot ole maalattuja, vaan
+kaikilla rakennuksilla on puun luonnollinen väri. Lisäksi kaipaa
+vihannestarhoja ja tupien edustalla vihreitä nurmikkoja, jotka
+suomalaisille talonpoikaistuville antavat erityisen kodikkaisuuden
+leiman. Mutta sen kautta, että talot venäläisissä kylissä ovat yhtä
+suuren välin, 4-5 sylen päässä toisistaan, sekä päätypuolet rivissä
+tielle päin, näyttävät täkäläiset venäläiset kylät sangen
+säännöllisiltä, seikka, joka meidän talonpoikaiskyliä rakennettaessa
+varmaankaan ei ole johtunut kenenkään mieleen. -- Humalistoja en matkan
+ensi puoliskolla Oniegasta tänne päin nähnyt, mutta sen jälkeen näin
+niitä kyllä, vaikka ne eivät olleet erityisen isoja.
+
+Aidat, missä niitä oli, olivat puolitiehen asti hämäläistä tekotapaa,
+mutta siitä lähtien sekarakennetta, toisin paikoin karjalaiseen, toisin
+taas hämäläiseen tapaan tehdyt, tai oli niissä vaan kaksisylisiä
+aidaksia puolen tai koko korttelin välillä toisistaan, asetettuina
+päällitysten vaakasuoraan; näin oli laita etenkin teiden varsilla.
+Yleensä ne olivat huonoa tekoa ja niin matalat, että ihmettelin, miksi
+ei hevonen, joka kulki läheisellä laitumella, noussut aidan yli
+ohra- tai kaurapeltoon, missä vähemmällä vaivalla olisi voinut saada
+vatsansa täyteen. Tuntui siltä kuin hevosia olisi pidättänyt sama pelko
+kulkemasta aidan yli kuin koiria menemästä kynnyksen yli pirttiin.
+Niiden hataruutta en niin suuresti ihmetellyt, kun en missään näillä
+seuduin nähnyt edes merkkiä sikain hoidosta; nämähän tarkastusmiehet
+uutterilla tarkastuskäynneillä koettelevat aitojen tiheyden. Eivätkä
+aidat yleensä täällä ole yhtä tärkeät kuin Suomessa, kun on tavallista
+että kylä pitää yhteisen paimenen karjoillaan, jotka kaikki käyvät
+yhtenä laumana laitumella. Paimenet palkataan tavallisesti koko kesäksi
+ja voivat kylien suuruuden mukaan laskea 50-80 ruplaa vaivoistaan,
+jollei susi vaan näitä tuloja vähennä, Saman tavan olen kuullut
+vallitsevan Inkerissäkin, jonne joka kevät lähtee Suomesta, Viipurin
+ja Mikkelin lääneistä joukko miehiä palkkautumaan paimeniksi.
+
+Nyt alkavat muistelmani tältä matkalta melkein kokonaan tyhjentyä,
+sillä sellaisia pikkuseikkoja kuin kyntöaseiden, haravien ja
+viikatteiden rakennetta, joka ei muuten poikkea siitä, mikä Karjalassa
+on yleistä, en katso sen arvoisiksi, että niistä puhuisin, varsinkin
+kun hengessä saatan havaita, että pyydät päästä sellaisia lukemasta.
+Maantienkin kuvaus tulisi sekin kuivempi kuin tie itse nyt pari päivää
+kestäneen sateen aikana monin paikoin on ollut; sitäpaitsi kaikki
+maantiet ovat jossakin määrin toistensa kaltaiset ainakin siinä, että
+ovat pitkät ja kapeat.
+
+Kuljettuani noin 200 virstaa Oniegasta tulin suurelle postitielle,
+joka Arkangelista, Holmogoryn, Kargopolin, Vyitegran, Lotinapellon,
+Uuden-Laatokan ja Pähkinälinnan kaupunkien kautta johtaa Pietariin. Se
+saattaa kilpailla meidän parempien maanteiden kanssa, kuitenkin
+lukuunottamatta kaikkein paraita Viipurin, Oulun ja muutamien muiden
+läänien maanteitä. Venäläisillä maanteillä on meidän maanteiden
+rinnalla se etu, että kievarit eli stantsiat ovat vallan lähellä tien
+vieressä, niin ettei tarvitse poiketa virstaa tai paria metsään niitä
+etsimään, kuten meillä joskus tapahtuu. Tien viereiset aidat eivät ole
+niin lähellä tietä kuin meillä on tavallista, vaan noin 2-3 sylen
+päässä maantien ojista. En tiedä, purjetaanko ne vielä lisäksi
+talveksi, kuten kuitenkin luulen, mutta ellei niin tehdä, niin
+sittenkään ei voi niiden etäisyyden vuoksi melkoisia lumikinoksia
+kokoontua tielle. Onko siitä etua vai hankaluutta, että kievarit
+tavallisesti ovat kahdenkymmenen virstan, jopa pitemmänkin matkan
+päässä toisistaan -- siis kahta etempänä toisistaan kuin meillä --, sen
+seikan hevosystävät ratkaiskoot. Mutta odottamatta heidänkään
+tuomiotaan, ja huomioon ottaen, että laillinen kyytihevonen, missä tie
+ja kuormakin ovat lailliset, varsin hyvin jaksaa juosta kaksi
+peninkulmaa yhtä mittaa, luulisin sopivaksi, että meidän kievarit
+sijoitettaisiin hieman pitemmän matkan päähän toisistaan kuin nyt
+useimmissa paikoin on laita. Tästä olisi sekä matkustajalle että
+kyytimiehelle etua, edellisellä kievareissa-viivynnän väheneminen,
+jälkimäisellä kyytivuorojen harveneminen.
+
+Kyytimaksuna on nyt rahamnuuton jälkeen kolme kopeekkaa hopeaa
+virstalta hevosparista, tai viisi kopeekkaa toista ruplaa paperirahaa
+peninkulmalta. Se on meillä siis vielä ainakin viittäkymmentä huokeampi
+sadalta kuin Venäjällä, sillä venäläinen kyytijärjestys määrää aina
+kaksi ja usein kolme hevosta, missä meillä varsin hyvin tullaan toimeen
+yhdellä. Kolme hevosta täytyy kahden matkustajan ottaa esim. kelirikon
+aikana keväällä ja syksyllä, samoin jos kummallakin on eri
+matkalaukkunsa tai jos yhteinen matkalaukku sattuu olemaan vähän
+suurempi. Kun tähän vielä lukee maksun matkustus-lipusta (podorozhna),
+niin kyytimaksu tästä kasvaa, jopa melkoisestikkin. Ilman
+podorozhnaa taas on vaikea päästä perille, ja on sen lisäksi kokonaan
+riippuvainen kyyditsijäin mielivallasta. Ajoneuvoista ei suoriteta eri
+vuokraa, ja se olisi meilläkin viimeksi tapahtuneen kyytimaksun
+korotuksen jälkeen varsin hyvin voinut jäädä pois, sillä maksettaessa
+se vaan tuottaa rettelöitä ja sekaannusta, ja jokainen tietää, että
+kyytimies, jos asia hänestä riippuisi, kernaasti maksaisi muutaman
+kopeekan peninkulmalta siitä edusta, että saisi kyyditä matkustajaa
+omilla ajopeleillään, se kun aina käy vähemmällä vaivalla ja
+sitäpaitsi päästäisi hänet ratsain kulkemasta takaisin, mikä varsinkaan
+talvipakkasella ei ole kaikkein miellyttävintä. Mutta samoin kuin moni
+muu seikka, on meillä määräys ajoneuvojenkin vuokrasta perintöä niiltä
+viisailta miehiltä, jotka ennenmuinoin istuivat valtiopäivillä.
+
+Jos kohta täkäläisen kyytimaksun laskeminen onkin niin mutkatonta, kun
+näet tarvitsee ainoastaan kertoa virstaluku kolmella, otetaan kuitenkin
+laskulauta halukkaasti käteen ja lasketaan tuo summa sen avulla.
+Venäläisen laskulaudan monia edullisia ominaisuuksia olen huomannut
+sen epäkohdan vähentävän, että se totuttaa ihmisen sen 60-70:n
+nuppien vuoksi kokonaan unhottamaan oman "nuppinsa", niin ettei
+yksinkertaisimmissakaan laskunteoissa käytetä päätä, jos vaan voidaan
+saada laskulauta käsille, ja missäpä sitä ei olisi saatavissa, se kun
+on todellinen "vade mecum" [= alituinen kumppani]. Niinpä minun
+kerta oli kievarinisännälle maksettava 25 virstan kyyti "na paru"
+[= parista]. Lasku oli mitä yksinkertaisin, sillä eihän vaadita paljoa
+vaivaa keksiä, että 3 kertaa 25 on 75, ja että maksu siis on 75
+kopeekkaa hopeaa. Mutta hän laski kauan lautansa ääressä, pani ensin
+2 ruplaa 50 kopeekkaa pankkiseteleitä, lisäsi puolen kopeekan
+ylennyksen virstalta, joten 25 virstalta tuli 12 1/a kopeekkaa,
+yhteensä 2 ruplaa 62 1/2 kopeekkaa paperirahaa; tämä sitten muutettiin
+hopeaksi, jota hänen suureksi ihmeekseen tuli täsmälleen 75 kopeekkaa,
+kuten heti alussa olin sanonut, minkä vuoksi hän ei voinut muuta kuin
+kiitellä päässälasku-taitoani, sanomalla "njemtsi umny", s.o.
+"saksalaiset ovat viisaita". Tulin antaneeksi hänelle kourallisen
+tupakkaa ja pari sikaria, hän kun oli polttaja, ja kun ei hänellä juuri
+sattunut olemaan mitään poltettavaa. Tästä pienestä lahjasta hän oli
+niin kohtelias, että uudestaan laskulaudallaan todisti, ettei minulta
+oltu liikoja rahoja kiskottu, asia, jota en ollenkaan ollut epäillyt,
+mutta joka tuotti hänelle vielä niin paljon hommaa, että toinen
+sikareista siinä kului melkein loppuun. Enemmän kuin kaikki muu
+ihmetytti minua tässä se, ettei hän ennestään tuntenut kyytimaksun
+suuruutta sekä pankkiseteleinä että hopeana, mutta ehkäpä hän sen
+tiesikin ja tahtoi ainoastaan minun tähteni niin perinpohjin sen
+laskea.
+
+Ison postitien varrella kievarit olivat jotenkin hyvässä kunnossa;
+niissä oli erityiset vierashuoneet, kuten jo aikaisemminkin Oniegan
+tien varrella. Eräässä niistä tilasin päivällisen ja sain paitsi
+keitettyjä munia hyvää taalepiimää, joka muuten täällä on
+harvinaisen-puoleinen ruokalaji; en näet muista missään muualla minulle
+sitä tarjotun, jos kuitenkin jätän lukuunottamatta erään Arkangelissa
+asuvan santarmiupseerin Simonov'in, joka varta vasten Castrénille ja
+minulle oli käskenyt rouvansa laittaa taalepiimää, hän kun oli elänyt
+Suomessa ja tiesi mainitun ruokalajin siellä olevan tavallisen.
+
+Oniegan ja Kargopolin välisten seutujen väestö ei ole niin kaunista
+eikä vilkasta kuin pohjoisemmilla seuduilla, joilla ennen olen
+matkustellut, mutta sen sijaan hyvää ja ystävällistä, niin ettei
+minulla ole vähintäkään syytä olla siihen tyytymätön. Uskottiinpa
+minut monissa paikoin kunnialliseksi mieheksi, vaikka en aina
+kulkenutkaan passi ja podorozhna kädessä. Enpä tahdo enkä voi
+muidenkaan seutujen väestöä moittia passin kysynnästä -- meilläkin se
+jotenkin tavallisesti kohdannee ulkomaalaisia --, mutta kuitenkin tuo
+alituinen passin kyseleminen tuntuen osottavan sitä epäluuloa,
+että matkustajaa pidetään mitä pahimmanlaisena maankulkijana,
+tottumattomasta on sangen väsyttävää. Pertominskistä lähdettyäni olen
+nyt saanut tupakoida rauhassa, ilman että minua joka piipullisen tähden
+pidetään "ristimättömänä pakanana", kuten starovertseillä on tapana.
+Oniegan ja Kargopolin välisellä matkalla ovat useimmat kyytimiehetkin
+itse polttaneet, ja iloissani siitä olen tarjonnut heille tupakkaa,
+niin että lopuksi itse olin vähällä jäädä ilman. Eräässä paikassa ei
+sallittu minun edes lapsille antaa muutamia kolikoita korvaukseksi
+yömajasta ja ruuasta, joista ei tahdottu ottaa maksua, ja monessa
+muussakin paikassa, missä kuitenkin olen maksanut, rahvas näytti olevan
+tottumatonta ottamaan maksua maidosta ja muusta ruuasta, minkä kerralla
+syö. Väärin ulkomaalainen tekisi Suomen kansalle, jos raakamaisesti
+sivistyneen uusmaalaisen talonpojan tai myöskin Viipurin läänin monin
+paikoin sivistymättömäin talonpoikain mukaan tekisi tuomitsevan
+arvostelunsa koko kansasta, ja sama vääryys kohtaisi Venäjän kansaa,
+jos tahtoisi samalla mitalla arvostella sitä Vienanmeren rannikoiden
+väestön mukaan. Kuoleman alituinen näkeminen, vaikkapa vain kalan ja
+hylkeen kuoleman, on tehnyt Vienanmeren kalastajan kovaksi, ja kauppa,
+jota hän sen ohella harjoittaa, on saattanut hänet oman hyödyn
+katsojaksi. Maanviljelys sitävastoin on lauhduttanut maan sisemmissä
+osissa asuvien luonnon, ja kun itse eivät ole maksaneet puhdasta rahaa
+leivästään, eivät he niin huolellisesti laske kopeekkoja sen joka
+palasesta. Tämä eri elintapojen vaikutus ihmisten mielenlaatuun lienee
+näyttäytynyt aina Kainin ja Abelin ajoilta alkaen, ja sitä havaitsee
+vielä vähin kaikkialla. Joka paikassa maanviljelijät ovat rahvaan paras
+ja kunnollisin osa, ja lukuunottamatta sen hyväntekevää vaikutusta
+kansanluonteeseen, luulen ettei valtio koskaan voi tarpeeksi rohkaista
+maanviljelyksen harjoittajia, se kun on kansan hyvinvoinnin varsinainen
+lähde. Minusta on usein tuntunut kuin ainoastaan maanviljelys ja
+karjanhoito tarvitsisivat valtion kehottavaa kannatusta, muut
+tavalliset elinkeinot vain hyvää suvaitsemista. Jos puunrunko on terve,
+niin oksat kyllä kasvavat ilman erityistä kasvattamista, ja koko puu
+saa terveen, vihreän ulkonäön, ilahuttaa silmää ja tarjoaa varjoa
+vaeltajalle, -- Näihin ylimääräisiin mietteisiin, joilla kaiketi on se
+hyvä puoli, etteivät ole liian pitkät, antoi minulle aihetta näiden
+seutujen väestön miellyttävä luonne. Oniegan ja Kargopolin
+väliseuduilla maanviljelys on rahvaan pääelinkeino, minkä ohella
+lähempänä Kargopolia näin kaskia ja kaskinurmikkoja tien varressa.
+Eräässä paikassa, Vladitshenskassa, hieman toista sataa virstaa
+tännepäin Oniegasta, oli suolankeittimökin, joka kuitenkin, päättäen
+sotilasvartiostaan, oli kruunun oma. Tämä tehdas oli hyvin
+yksinkertainen. Alhaalla kuoppa, jossa vestaalien [= alituista] tulta
+pidettiin vireillä yhtenään viskaamalla siihen karkeita polttopuita, ja
+kuopan yläpuolella noin 8 kyynärän pituinen ja yhtä leveä, puolen
+kyynärän korkuinen rautalaatikko, johon vesi johdettiin suolalähteestä
+ränniä myöten. Mikäli vesi haihtuu ilmaan ja suola tivistyy, sikäli
+tämä kauhalla otetaan pois. Nenokotskassa Arkangelin ja Oniegan välillä
+olin jo aikaisemmin tavannut samanlaisen suolankeittimön, eroa oli vaan
+se. että siinä oli kaksi sellaista laatikkoa, joiden viikossa sanottiin
+tuottavan valmista suolaa yhteensä 500 puntaa. Suola oli hyvää,
+puhdasta ja valkeata.
+
+Kaskenviljelys, josta mainitsin, on luultavasti perintöä täällä ennen
+asuneilta vepsäläisiltä tai karjalaisilta, joiden muinaiseen
+asuskelemiseen täällä viittaavat sekä paikannimet ynnä muut seikat,
+edelliset käännettyinäkin ja muutettuina. Niinpä esim. Bosje-ozero ei
+liene muuta kuin käännös Pyhäjärvestä [pyhä lapiksi = hasse], jotenkin
+tavallisesta suomalaisesta järvennimestä, ja Latshe-ozero on kenties
+yhtä tavallisen suomalaisen Latvajärvi-sanan väännös. Muutaman
+peninkulman päässä Oniegasta tännepäin oli kokonainen kylä, jonka nimi
+oli Karelskaja, vaikka siellä nykyään ei enää ole ollenkaan
+karjalaisia. Tuntuu siltä kuin kaikki karjalaiset eivät olisi
+muuttaneet pois, vaan osaksi sekaantuneet tulokkaihin, sillä nykyisessä
+väestössä näkee monet aitokarjalaiset kasvonpiirteet. Lisäksi rahvaan
+vähempi kauneus ja vilkkaus johtunee sellaisesta sekaannuksesta, sillä
+karjalaiset eivät ole yhtä kaunista ja vilkasta väkeä kuin venäläiset
+tai slaavilaiset yleensä.
+
+Vielä muutama sana itse Kargopolista. Se on nykyäänkin melkoinen
+kaupunki, mutta kuuluu ennen olleen paljoa suurempi, kunnes se viime
+vuosisadalla paloi, minkä jälkeen se ei koskaan ole päässyt entiseen
+kukoistukseensa. Kuitenkin lasketaan täällä vielä olevan vähä viidettä
+sataa taloa ja kaksituhatta asukasta sekä emäntäni tiedonannon mukaan
+22 kirkkoa, joista minun ei kuitenkaan ole onnistunut huomata muuta
+kuin noin puolet, mikä seikka luultavasti johtuu siitä, että hän on
+ottanut lukuun luostarin kirkot; täällä näet on kaksi kivistä
+luostarirakennusta. Kirkotkin ovat suuremmaksi osaksi kivestä monine
+kupuineen sekä sangen muhkeat, mutta muita kivirakennuksia en ole
+nähnyt useita. Ne virkamiehet, gorodnitshij, lääkäri ja sträptshei,
+joiden luona olen käynyt, ovat kaikki olleet sangen ystävällisiä.
+Gorodnitshij on entinen upseeri, joka on oleskellut Suomessakin ja
+tuntee meidän kaupungit Torniota myöten; lääkäri, liivinmaalainen, on
+suorittanut tutkintonsa Tartossa, mutta valittaa olevansa
+unhottamaisillaan saksankielen, vaikka ei vielä 15-20 vuodessa ole
+ehtinyt oppia venättä niin, ettei muukalaisuutta huomaisi hänen
+ääntämisessään. Sträptshein luo minut kutsuttiin toistamiseen
+vakuuttamaan, että hänen appensa silmiin tullutta kaihta ei voitu
+leikkauksetta parantaa.
+
+Lääkärin ilmoituksen mukaan olin 120 virstan päässä tapaava
+vepsäläisiä, ja joka tapauksessa on mahdollista, että parin vuorokauden
+kuluttua istun heidän parissaan suomalainen sanakirja kädessä. Sitten
+Sinun ei enää tarvitse odottaa tai pelätä saavasi kirjeitä minulta,
+ainakaan ei ennen syyskuun loppua eikä luultavasti silloinkaan näin
+raskasasuista. Koska hevonen jo on noudettu laitumelta, minun
+valitettavasti täytyy tulla syypääksi siihen taloudelliseen virheeseen,
+että jätän viimeisen sivun tyhjäksi. Voi itse hyvin, tervehdi rouvaasi,
+sukulaisiasi ja kaikkia tuttavia.
+
+                                                    Tuus
+                                                Elias Lönnrot.
+
+Pilkut ja kirjoitusvirheet lukija suvaitkoon korjata!
+
+
+
+
+59.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+[Saima 1846, n:ot 7, 9. Tähän suomennettu alkuperäisestä kirjeestä.]
+
+                  Polkovan stantsia [= kievari] 3 p:nä elokuuta 1842.
+
+Heinäkuun 28:ntena päivänä läksin Kargopolista jättäen sangen hyvän
+majapaikan, joka minulla oli porvari Mishaininin luona. Ainoa vika,
+joka huoneellani oli, oli sellainen kukkaruukkujen paljous jokaisella
+neljällä ikkunalaudalla, että ainoastaan niiden kauneuden vuoksi täytyi
+menettää osa päivän kauneudesta. Tiistaina 26:ntena päivänä myrskyili
+koko päivän, myrsky tempasi yhden ikkunoista auki, sai kiinni yhden
+kukoistavista kaunottarista ja tahtoi viedä hänet mukaansa, sillä
+"voima rakastaa kauneutta", mutta sen täytyi pian luopua aiotusta
+ryöstöstä, kun huomasi saaliinsa liian vähän yli-ilmaiseksi, minkä
+vuoksi vallan hiljaa päästi sen alas ikkunan edustalla olevalle
+vihreälle nurmikolle, mistä ketteräjalkainen emäntä taas sen pelasti ja
+palautti entiseen paikkaansa yhtä vahingoittumattomana kuin ennen tuota
+lyhyttä ilmaretkeä. Eipä siis voimakkaan myrskynkään onnistunut
+hankkia minulle enempää valoa. Jo Kemissä ja Arkangelissa näytti
+rakkaus ikkunoissa pidettäviin kukkasiin olevan sangen suuri, aivan
+kuten meillä rakkaus kukkasiin ilmenee huoneiden seinustoilla olevissa
+kukkatarhoissa. Yleensä voisi tehdä sen huomautuksen, että näiden
+pohjoisten seutujen venäläinen väestö ei pane paljoa huolta
+asuntojensa ulkopuoliseen somuuteen, vaan sijoittaa sen asemesta
+kernaasti kaikki asunnon sisälle. Siitä syystä ei ole varsinaisia
+puutarhoja kaupungeissa, ei mitään kyökkikasvitarhoja eikä vihreitä
+nurmikoita portaiden edessä maaseuduilla, vaan likaa, savea, lastuja,
+tukkeja ja kiviä kaikkialla. Sen tähden on maalattuja taloja
+kaupungeissa sangen harvassa eikä maalla rahvaalla ollenkaan.
+
+Emäntä oli hyvyydessään kertonut rakkaalle aviopuolisolleen että minä
+olin sävyisimpiä vieraita, mitä heidän talossaan pitkiin aikoihin oli
+ollut. Enkä totisesti heillä pitänyt suurta melua, sillä niinä harvoina
+päivinä, jotka siellä viivyin, joko kävelin kaupungilla tai ollessani
+kotona kokoilin muistelmia sitä pitkää kirjettä varten, jolla minun oli
+kunnia Kargopolista Sinua tervehtiä ja johon tämä kirje taitaa liittää
+yhtä pitkän jatkon. Sitäpaitsi pyysin emäntäni ynnä hänen miehensä
+kerran kahville, täten korvatakseni sen vaivan, jota hän oli nähnyt
+kahvin paahtamisessa, jauhamisessa ja keittämisessä. Mutta vieraita,
+jotka olisivat voineet talonväkeä häiritä, minulla ei koko aikana ollut
+luonani, sillä muuan viralta pantu podljesnitshij (forstermeister
+[metsäherra]), joka eräänä iltapäivänä tuli luokseni tarjoutuen
+kanssani jakamaan kyytiä Pietariin, ei ollenkaan ollut meluavaa lajia.
+Niinä muutamina tunteina, jotka hän viipyi luonani, sain kuitenkin
+tarpeekseni hänen seurastaan, niin etten edes siinä tapauksessa, että
+todella olisin matkustanut Pietariin, olisi erittäin toivonut sen
+jatkumista. Hän näytti olevan niitä herrasmiehiä, jotka ottavat
+tavalliset aamu-, päivällis- ja iltaryyppynsä ja välillä ylimääräiset
+naukut ajan ja tilaisuuden mukaan. Ainakin hän nyt oli hyvässä
+hutikassa, kuten tuntui, vaikka hän itse lienee ollut toista mieltä,
+kun hetken poltettuaan ja lörpöteltyään kysyi, eikö saisi ottaa
+naukkua. "Kak vam ugodno" [= kuten haluatte] minä vastasin
+ajattelemattakaan hänelle sellaista tarjota, mihin minulla sitäpaitsi
+ei olisi ollut tilaisuutta, kun ei minulla ollut viinaa. Mutta hän oli
+kauan luonut himokkaita katseita pöydällä olevaan puolentuopin
+vetoiseen pulloon ja kysyi hetken kuluttua, eikö minulla ollut lasia.
+Osotin hänelle pullon läheisyydessä olevaa lasia, minkä jälkeen hän
+tämän täytti ja tyhjensi sitten minun menestyksekseni lasillisen
+hapanta kaljaa eli kvassia, josta nielikin vahingossa ainakin kolme
+neljättäosaa. Eipä edes stakana kahvia, jonka kohta sen jälkeen saatoin
+hänelle tarjota, liene täydelleen voinut korvata tätä ikävää erehdystä,
+ja kohta sen jäljestä hän huomasi syytä olevan lähteä luotani ja hakea
+jotakin parempaa paikkaa. Useampaa kertaa hän ei tullut luokseni, sillä
+tämä ainoa käynti taisi tuottaa hänelle sen vakaumuksen, ettei minusta
+olisi saanut hauskaa matkakumppania.
+
+Emännän hyvän suosituksen tähden isäntä päätti omassa persoonassaan ja
+omalla hevosella kyyditä minut hyvän palan matkaa Ishaivaan asti, jonne
+aioin pysähtyä. Tätä hänen omakohtaista kyyditystänsä ei ollut
+viiteentoista vuoteen tullut yhdenkään matkustajan osaksi, kuten hän
+usein matkalla minulle vakuutti. Mutta ei siinä kyllä; lähdettäessä
+emäntä oli antanut hänelle mukaan kaksi puolentoista korttelin vetoista
+viinapulloa, joiden sisällystä isäntä matkalla alituisesti tahtoi
+tarjota minulle. Kun en pitkään jaksanut kestää tätä hänen
+hyväntahtoisuuttaan, oli hän vielä lisäksi niin hyvä, että usein itse
+tyhjensi senkin, mikä minun olisi ollut velvollisuus tyhjentää.
+Väliajat hän lyhensi alituisesti ylistämällä hevostaan ja sitä lähinnä
+vaimoaan, niin ettei hän tuskin ollenkaan kerinnyt itseensä, ja
+olisihan hänkin ansainnut muutamalla sanalla tulla muistetuksi. Ainoa,
+minkä itsestään tiesi kertoa oli pääasiallisesti se, että nimi
+Mishainin oli hänen yksinään, ja että tämä nimi oli tunnettu koko
+matkustavalle maailmalle. Pelkältä ylenpalttiselta kiitokselta, jota
+lateli hevosellensa, hän unhotti melkein kokonaan ajaa sitä, tai piti
+kaiketi syntinä, millään lailla kehottaa niin oivallista hevosta
+enempää kuin mitä se itse halusi liikkua, minkä vuoksi juhta
+enimmäkseen vitkalleen käyden sai kuunnella kiitostaan. Mitä emäntään
+tulee, hän tosin oli sangen hyväntahtoinen, säännöllinen, taloutensa
+hyvin hoitava, hiljainen emäntä, mutta hänellekin vähempi ylistely
+olisi voinut riittää, jos kohta minunkin on mainitseminen, että hän oli
+toinen emäntä, jonka majasta pitkiin aikoihin olin kaivaten lähtenyt;
+yhtä hyväntahtoisesta kemiläisestä emännästä kerroin edellisessä
+kirjeessä.
+
+Läksimme Kargopolista eräänä iltapäivänä, ja kun tuo hyvä Mishainin
+sanoi, ettei hän edes kotonaankaan tavallisesti saanut unta öisin, ja
+kun hevosella kenties oli sama tapa, tai kun se ainakin jaksoi
+paremmin liikkua tänä vuorokauden aikana kuin paahtavalla päivällä,
+ajoimme koko yön paitsi milloin hevosta syötettiin. Joka syöttöpaikassa
+Mishainin välttämättömästi tahtoi juoda teetä, josta hän lähinnä viinaa
+suuresti piti. Minä taaskin, ollen kolmantena tässä seurassa, olin
+unillani ja olisin kernaasti nukkunut vaikka hänen ja hevosen puolesta,
+mutta siihen en koskaan saanut tilaisuutta tuon alituisen teenjuonnin
+vuoksi, johon minun oli ottaminen osaa. Eräässä paikassa hän oli
+sattunut suututtamaan emännän, mistä syystä, en tiedä, kun en ollut
+kuullut hänen toransa alkua, minä kuu heräsin keskellä sitä. Eipä
+Mishaininkaan tietänyt sen syytä, vaan luuli hänen torumisensa
+aiheutuneen tyhjästä tai siitä, että emäntä äkkiä oli saanut
+torumistuulen; torua hän saikin kauan häiritsemättä, sillä tuo hyvä ja
+hidas Mishainin ei rahtuakaan välittänyt hänen puheestaan, vaan poltti
+tupakkaa, joi teetä, otti väliin ryypyn ja tarjosi toisen isännälle,
+vallan samoin kuin vanha hevonen ei katso maksavan vaivaa lainata
+korvaansa haukkuvan koiran nalkutukselle, vaan kulkee tietään edelleen
+siitä välittämättä. Rupesin siis arvailemaan eukon suuttumuksen syytä,
+eikä tämä luultavasti ollut muu kuin se, että Mishainin vielä jäljellä
+olevasta toisesta viinapullosta oli tarjonnut hänen miehelleen, tämän
+paikan isännälle, niin ettei tämä seuraavana päivänä niin helposti
+voinut löytää tietä heinäniitylle. Se seikka että isäntä rupesi
+puolustelemaan välinpitämätöntä Mishaininia, saattoi vielä
+luultavammaksi, että emännän paha tuuli oli sellaisesta aiheutunut. Ei
+yksistään sanoin, vaan voimakkaammillakin keinoilla hän tahtoi
+vakuuttaa vaimolleen, että tämä syyttä torui, minkä vuoksi kerran
+kiireisesti nousi pöydän päästä, missä oli istunut, kiiti lentävän
+sontiaisen tavoin permannon yli aikoen emännälle opettaa ihmistapoja,
+mutta saatuaan jo kätensä asianomaiseen asentoon sitä varten, hän
+malttoi mielensä ja pysäytti iskunsa. Tästä mielenosotuksesta oli
+kuitenkin se seuraus, että vaimo jätti torumisensa ja rupesi sen sijaan
+itkemään, mistä ei edes miehensä enää tahtonut häntä estää.
+
+Noin 80 virstan matkan jälkeen molemmat viinapullot olivat tyhjät ja
+Mishainin sanoi nyt haluavansa palata kotia, joten maksoin hänelle
+kyytirahat ja sain muutaman miehen kyyditsemään itseni jäljellä olevat
+40 virstaa Ishaivaan. Puolitiessä näin ensimäisen lammen Oniegan
+jälkeen sekä lammen rannalla "pustinkan" s.o. kirkon sekä papin ja
+"ponomarin" talon, jotka molemmat viimemainitut eivät missään suhteessa
+eronneet tavallisista talonpoikaisasunnoista. Kaikki muutkin pappilat
+ovat näillä seuduin olleet muiden talonpoikaistalojen näköiset,
+ainakaan ei ulkoa päin katsoen ole ollut mitään eroa. Ponomarin
+(lukkarin) taloon jäimme yöksi ja ajoimme seuraavana aamupäivänä
+Ishaivaan. Aina 20 virstan päässä Ishaivasta olevalle pustinkalle asti
+tie oli mäetöntä ja muuten sangen hyvää, sitten se muuttui mäkiseksi,
+epätasaisemmaksi, jopa lokaisemmaksi kuin maantien meillä sallitaan
+olla. Ishaivan volostissa (seurakunnassa), joka on pietarilaisen
+kauppiaan Gromovin aluskuntaa, poikkesin likaiseen Suurtannas
+nimiseen kylään: se sijaitsi puolen virstan päässä syrjässä tiestä.
+Sain siellä erään talonpojan talossa asunnokseni kamarin, joka oli
+varsinaisen navetan yläpuolella. Laki ei ollut korkeammalla lattiasta
+kuin että nipin napin saattoi seisoa, ja paitsi tätä mataluutta siinä
+vielä oli onneton orsi pitkinpuolin. Ikkunoita oli luvultaan kaksi,
+mutta ne eivät yhteensä vastanneet enempää kuin yhden tavallisen
+ikkunan kolmannesta, kun kumpikin oli vaan yhden ruudun suuruinen,
+vaikka se kuitenkin oli asianmukaisesti jaettu kuuteen osaan. Vanha,
+käytännöstä poistettu pesutuoli oli pöytänä, ja tuolina sekä sänkynä
+olkipolstari, joka kahtena ensimäisenä päivänä oli lattialla
+leveällään, mutta sittemmin muutettiin jonkinlaiselle lavalle, joka oli
+saatu kuntoon seinämälle, rikkoutuneita pyttyjä, kaukaloita ja
+huhmareita alustana. Eräänä yönä, jolloin satoi rankasti, minut herätti
+vähemmin miellyttävällä tavalla suihkukylpy, joka katosta tulvi
+ylitseni, mutta toisina öinä sain nukkua rauhassa, kunnes paimentorvi,
+karjan lähtiessä liikkeelle alakerrassa olevasta navetasta, minut
+herätti, elleivät kärpäset jo vähää aikaisemmin olleet ehtineet
+karkoittaa unta silmistäni. Kärpäsiä oli huoneen edellämainitun aseman
+vuoksi siihen majoittunut niin kosolta, ettei taitavinkaan
+kärpästappaja useassa päivässä olisi voinut niitä sukupuuttoon
+hävittää. Minä en voinut ajatellakkaan taisteluun ryhtymistä niiden
+kanssa, aseeton kun olin, ja kun minun sitäpaitsi täytyi käyttää aikani
+vepsänkielen tai sen täällä vielä tavattavissa olevan jäännöksen
+tutkimiseen.
+
+Ishaivan volostiin, vepsäksi Isarv (iso arvio?), kuuluu useita pieniä
+kyliä. Sellaisia luettiin seuraavat kaksitoista: Suurtannas.
+Tshogaontannas, Beresniek, Prangat, Dubin, Kropangut, Korga, Kirjan,
+Matinkund, Mitänkund, Papinkund, Ortinkund. Ainoastaan viidessä
+ensinmainitussa vielä puhutaan paitsi venättä vepsänkieltä, muista se
+on sukupuuttoon kuollut. Ja kun näissä viidessä kylässä lapsetkin
+keskenään tätä nykyä puhuvat enemmän venättä kuin vepsää, ei ole
+vaikeata edeltä aavistaa, että vepsän kieli vuosisadan kuluttua
+ainoastaan taruna elää rahvaassa. että nimittäin heidän esi-isänsä
+ennen muinoin ovat puhuneet jotakin muuta kieltä kuin venättä. Jo nyt
+rahvas ihmetteli, että joku kymmenkunta vuotta sitten oli ollut vanhoja
+ihmisiä, jotka eivät olleet osanneet muuta kuin vepsää, mutta kuinka
+paljoa enempi näillä vanhoilla ihmisillä, jos sadan vuoden kolattua
+nousisivat haudoistaan, olisi syytä ihmetellä, kun huomaisivat, etteivät
+heidän jälkeläisensä kolmannessa tai neljännessä polvessa osaa
+sanaakaan esi-isäinsä kieltä. Tuskin on katoavaisuuden tuhatlukuisista
+muodoista mitään, mikä minun mielelleni tuntuisi lamauttavammalta ja
+raskaammalta kuin kielen häviäminen tai täydellinen unhottuminen toisen
+kielen takia. Se että tätä niin harvoin tapahtuu, antanee tämänlaiselle
+katoavaisuudelle niin painavan merkityksen. Kuitenkin näyttää
+yleisesti tapahtuvan, että kieli, jota vähänpuoleinen lukumäärä ihmisiä
+puhuu, ja jonka aluetta kaikilta tahoilta ympäröi toinen kieli,
+vähitellen syrjäytyy tämän toisen vaikutuksesta... samoin kuin käy
+syksyllä järven, jonka rannat ja matalammat lahdet ensin jäätyvät,
+mutta joista jää vähitellen leviää ja joku aika sen jälkeen sulkee
+vielä avoimen selänkin. Sitävastoin on olemassa esimerkkejä siitä, että
+kieli, vaikka pienempikin määrä ihmisiä sitä puhuu, kauan pysyy yllä,
+jos eri kielet sitä ympäröivät; silloin ei yksikään ympäröivistä
+kielistä ole kyllin voimakas sitä syrjäyttämään. Kaiken kirjallisen ja
+virallisen merkityksen puute sitäpaitsi helpommin aiheuttaa kielen
+perikadon, samoin kuin perustan ja kulmakivien puute vaikuttaa, että
+talo pian hajoaa. Kielen varsinainen perusta on sen kirjallisuus, joka
+ei ainoastaan ole omansa kauemmin säilyttämään kieltä, vaan joka
+silloinkin, kun se ei voi estää kielen lopullista häviämistä, itsessään
+jättää jäljelle siitä ihanoita, katoamattomia raunioita. Näin on
+kreikan, latinan, sanskritan ja muiden vanhojen kielten laita, jotka
+vielä elävät näiden-kielisessä kirjallisuudessa, vaikka muuten ovat
+aikoja sitten rauhaan menneet. Miten kirjallisuus itsepäisesti
+taistelee kielen häviämistä vastaan elävien parista, sitä todistanee
+mitä selvimmin keskiajalla jatkunut pitkä taistelu latinan ja
+italiankielen välillä, kuten myös nykyisen ranskan- ja englanninkielen
+hullunkurinen oikeinkirjoitus, joka suureksi osaksi ei ole muuta kuin
+sellaista kirjallisuuden torylaisuutta [kuninkaallis-vanhoillisuutta].
+
+Mitä nyt erityisesti tulee vepsän häviämiseen Ishaivasta, se on
+tapahtunut jotenkin seuraavasti. Ishaivan väestön on ollut pakko
+kauppansa ja muiden kosketuksiensa vuoksi ympärillä asuvan rahvaan
+kanssa oppia tämän kieltä puhumaan; sama venäjän oppimisen tarve sillä
+on ollut voidakseen puhua virkamiestensä ja pappiensa kanssa,
+maatilan-omistajien ja näiden voutien kanssa; valmistaaksensa ainakin
+lapsillensa paremman tilaisuuden oppia venättä, on muutaman onnistunut
+vaimokseen saada venäläinen rahvaannainen; venäläisen äidin lapset
+ovat luonnollisesti puhuneet äidinkieltään, ja naapurit ovat kernaasti
+suoneet, että heidänkin lapsensa aikaisin ovat oppineet venättä
+puhumaan, kun ovat huomanneet että heillä siitä on monta etua,
+äidinkielestään, vepsästä, taas ei mitään -- sillä kukapa huomaisi
+siinä piilevän edun, että saa puhua äidinkieltään, jota pidetään yhtä
+välttämättömänä luonnon velvollisuuslahjana kuin itse kielielintä ja
+olentonsa muita elimiä. Jos vieras kieli kerran pääsee siihen
+maineeseen, että se on parempi kuin äidinkieli, niin on paljo, jopa
+enin osa valmistusta jo tehty vieraan kielen voimaan pääsemiseksi.
+Vanhemmatkin henkilöt koettavat silloin oppia sitä, kysyvät kieltä
+taitavilta naapureiltaan ainakin seitsemän kertaa, miten joku sana
+kuuluu, unhottavat sen yhtä usein, mutta lopulta se kuitenkin
+häviämättömästi tarttuu muistiin. Jotenkin sellainen on luonnon koulu
+vieraan kielen oppimisessa. Ilman erityisiä kielenopettajia,
+kielioppeja, sana- ja lukukirjoja tämä koulu tekee tehtävänsä, missä se
+kerran olosuhteiden suopeudesta on tullut käytäntöön, jopa paljoa
+suuremmassa määrin kuin mitä kaikki maailman kielimestarit, kieliopit
+ja muut keinot voivat aikaansaada, sillä näiden kuitenkin harvoin
+onnistuu saada äidinkieltä kokonaan pois hävitetyksi ihmisten aivoista,
+vaikkapa niiden joskus onnistuukin saattaa ihmiset nurjamielisiksi
+äidinkielelleen. Talossa, jossa Suurtannaan kylässä asuin, oli paitsi
+vanhaa väkeä kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Vanhempi pojista oli
+naimisissa ja hänellä oli useita lapsia. Näistä henkilöistä puhuivat
+ukko, nuorempi poika, molemmat tyttäret ja vanhemman pojan lapset
+vepsää, mutta muori, joka nuorena oli oppinut sen vanhemmiltaan, oli
+tyttönä palvellut ummikkovenäläisillä ja oli sillä aikaa onnistunut
+osaksi unhottamaan pois vepsän kieltä, minkä hän melkoisena ansiona
+kertoi minulle. Hänen vanhemman poikansa laita oli ollut jotenkin sama,
+kuitenkin hän oli vielä täydellisemmin unhottanut vepsän kielen, minkä
+vuoksi ei koskaan sitä puhunut. Talon keskustelukielenä tietysti oli
+venäjä, jota kaikki puhuivat paremmin kuin vepsää. Melkein sama oli
+laita toisissa taloissa, kuten myös, mikäli minulle vakuutettiin,
+neljässä muussa kylässä, joissa vepsää vielä puhuttiin. Ei ollut siis
+ihmeellistä, että asioiden näin ollen suuri osa sanoja oli venäläistä
+syntyperää. Kieliopillinen muoto oli hieman paremmin pysynyt, samoin
+kuin taulun kehykset kauimmin vastustavat katoavaisuutta, ja kuin
+luuranko jää jäljelle kaiken lihan kadottua. Näin sekaantuneen kielen
+tutkimiseen, jos kohta sekin saattoi tuottaa jonkunlaista hyötyä, en
+katsonut voivani uhrata muuta kuin ne kolme tai neljä vuorokautta,
+jotka täällä viivyin. Tärkeimpinä tällä ajalla tekeminäni
+kieliopillisina havaintoina pidän sitä seikkaa, että viimeinkin luulen
+saaneeni jossakin määrin selville, miksi Karjalan (tai Savon) murre
+taivuttaa verbejä: _tulen, tulet, tulloo, mänen, mänet, männöö_ j.n.e.
+eikä: tulen, tulet, tulee, mänen, mänet, mänee. Täällä lausuttiin e
+niin e:n, o;n tai ö:: välisenä seka-äänteenä, että oli mahdotonta
+kummallakaan vokaalilla erityisesti sitä merkitä. Tämän omituisen
+epäselvän vokaaliäänteen suomen kieli nykyään on hylännyt
+ja on muuttanut sen e:ksi, paitsi Karjalan murretta, joka siitä on
+saanut sekä e:n että o:n tai ö:n; e:n, kun äänne on lyhyt, o:n tai ö:n,
+kun se on pitkä. Venäjän-Karjalan murre on muuttanut sen o:ksi tai
+ö:ksi niissäkin tapauksissa, kun se, olematta pitkä, on avoimessa
+tavussa, joten siinä on muodot olova, tulova, mänövä j.n.e.
+
+Suurtannaan väki oli erittäin hyväntahtoista ja vieraanvaraista.
+Tavallisena ruokana oli jotenkin hyvänmakuinen ryyniliemi, johon oli
+sekoitettu jonkunlaisia vihanneksia ja maitoa, tämän lisäksi vahvaa,
+uunissa paistettua munakokkelia, maitoa, leipää ja kahdenlaisia
+leivoksia. Väliruuaksi tuotiin niin paljo mesimarjoja, mansikoita,
+suomuuramia ja mustikoita, etten mitenkään olisi jaksanut kaikkia
+syödä, vaikka minulla olisi ollut kaksi suuta ja vatsaa. Enemmän
+kuitenkin kuin marjojen paljous, minua ihmetytti se, että
+kieltäydyttiin ottamasta niistä maksua. Ainoastaan milloin lapset
+suoraan kantoivat niitä eteeni, sain maksaa, kuu lapset kuitenkin
+selvemmin käsittävät havainnollisia kolikoita kuin abstraktista
+vieraanvaraisuutta. Eikä itse ruuasta ja asunnosta oltu odotettu
+maksua, joten minulla oli koko työ saada tuo hyvä väki ottamaan
+kuusikymmentä kopeekkaa vuorokaudelta, jotavastoin usein sekä Suomessa
+että Venäjällä olen saanut vaatiman mukaan maksaa kaksinkertaisesti
+ruuasta, jonka ei olisi pitänyt maksaa edes puolta siitä, mitä
+vepsäläisten ruuasta maksoin. Usein johtui mieleeni viime kyytimieheni
+lausunto vepsäläisistä, että he olivat "prostoi narod" (yksinkertaista
+väkeä). Kuinka paljoa parempi kuitenkin on tämä yksinkertaisuus kuin se
+elämäntaito, joka tuskin antaa tulta piippuun maksutta! Nykyinen alueen
+omistaja, Gromov, oli täällä yhtä kuuluisa kuin hän on alustalaistensa
+keskuudessa Suomessa. Hän näyttääkin ansaitsevan tämän hyvän maineensa
+sen vaurauden vuoksi, jota on osannut ylläpitää alustalaisiensa
+keskuudessa sekä Suomessa että Ishaivassa, kun sitä vastoin toisten
+maatilanherrain silmämääränä on se, miten parhaiten voisivat
+perinpohjin köyhdyttää väkensä; näin on yleensä, mutta tunnustusta
+ansaitsevia poikkeuksia tavataan sekä meillä että muualla.
+
+Tuo sävyisä väestö, nimittäin miespuoliset henkilöt, oli maanantaina,
+elokuun 1:senä päivänä, viettänyt "prazdnikkaa" erään lähikylän
+kapakassa ja oli siellä nauttinut väkeviä myöhäiseen iltaan asti.
+Auringon jo laskettua ja minun hankkiessani maatapanoa, tunkeutui
+ulkoa hälinää korviini kamariin. Riensin portaille ja näin vallan
+lähellä kaksi sankaria täydessä käsikähmässä. Heidän riitelynsä kävi
+niinä lyhyinä väliaikoina, jolloin eivät tapelleet, venäjäksi, ja
+sitten seurasi taas muutama aito-vepsuläinen korvapuusti. Lapsia ja
+naisia oli sulloutunut ikkunoihin ja portaille huvitetuin katsein
+tähystellen tappelijoita -- "sillä miehen rohkeus on naiselle rakas".
+Yhden ainoan naisen näin itkevän; luultavasti hän oli sen riitapukarin
+vaimo, joka oli saanut poskensa veriin. Koska en pitänyt tätä kohtausta
+pelkkänä kukko- tai härkätaisteluna, joiden katseleminen, kuten
+tunnetaan, soveltuu sivistyneelle ihmiselle, niin menin, osottaen
+velvollista kunnioitusta sivistykselle, jonka vähäpätöisenä edustajana
+minun täällä oli itseäni pitäminen, pian takaisin kamariin, tahtoen
+siten ikäänkuin ilmaista, ettei tappelu antanut aihetta mihinkään
+iloon. Vai olisiko minun päinvastoin pitänyt yrittää saada riitelijät
+erotetuiksi? Mutta minulla on luonnosta suuri kammo kaikkia tappeluita
+vastaan, ja sitäpaitsi tein ennen muinoin ylioppilasaikanani Turussa
+sen kokemuksen, että kun muuan ihmisystävällisistä tovereistani kerran
+tahtoi ruveta rauhanvälittäjäksi eräässä tappelussa, hän ei kaikista
+ponnistuksistaan huolimatta saavuttanut muuta kuin jotenkin vähän
+ihmisystävällisen korvapuustin itselleen, minkä jälkeen erosi
+siitä seurasta vaipuakseen filosofillisiin mietteisiin ihmisen
+synnynnäisestä tyhmyydestä, joka estää häntä kuuntelemasta järjen ja
+säädyllisyyden ääntä, silloin kun kumpaakin enimmin tarvitsisi. Minun
+mietteeni Suurtannaan tappelun kestäessä ja jälkeen koskivat krouveja,
+kapakoita, kirkonkyliä, markkinoita ja kaikkia viinannauttimispaikkoja.
+Oi, kuinka ne kaikki yhä enemmän edistävät sen pahan levenemistä, jota
+tyhjentymättömästä viinalähteestä tulvii ihmislauman yli! Sen jälkeen
+ajatukseni kiiti Kajaaniin, kohdistuen apteekkari Malmgreniin. Kysyin
+häneltä kerran, miksi hän oli lopettanut viinakauppansa, johon hänellä
+kuitenkin oli kolminkertainen oikeus: apteekkarina, kauppiaana ja
+porvarina. "Kahtena täällä-oloni ensimäisenä vuonna", hän vastasi,
+"harjoitin viinakauppaakin ja sain siitä monta sataa ruplaa voittoa
+vuodessa, mutta sitten sattui eräänä sunnuntai-iltapäivänä, että näin
+usein juopuneita miehiä, jotka rähisivät kadulla. Ei kellään muulla
+kuin minulla silloin ollut Kajaanissa viinaa myytävänä, minkä vuoksi
+minun täytyi pitää itseäni tuon pahan varsinaisena alkuunpanijana.
+Pyysin Jumalalta anteeksi menneisyyttäni ja tein samalla sen päätöksen,
+etten koskaan enään myisi viinaa, tuottipa kuinka suuren voiton
+tuottikin, ja näin olen lopettanut sen kaupan." Mutta on niin harvoja
+esimerkkejä tällaisesta oman edun uhraamisesta toisten hyväksi, että
+saa matkustaa kymmeniä peninkulmia ja sittenkin pitää itseään
+onnellisena, jos havaitsee jotakin sellaista. Vastaisesta asianlaidasta
+on valitettavasti esimerkkejä viljalti, minne tahansa kääntyykin.
+Läheltä Kajaania tunnen rikkaan talonpojan, joka toiseksi vuodeksi
+erotti renkinsä yksistään sen vian nojalla, että tämä vuoden kuluessa
+ollut nauttinut palkkaansa viinana. Tosin hän oli pestatessaan
+tietänyt, ettei renki maistanut viinaa, mutta oli ennenkin ollut
+tekemisissä sellaisten henkilöiden kanssa ja saanut heistä mieleisiänsä
+ihmisiä. Hänen tässä suhteessa noudattamansa menetystapa oli seuraava:
+ensin hän pyysi heidät silloin tällöin juomaan kupin kahvia, siirtyi
+sitten sokerin- ja romminsekaisiin puoli-kuppisiin, sitten
+viinansekaisiin ja viimein tuli pelkkään viinaan. Mutta jos renki
+jonkun aikaa itsepäisesti vastustikin sekoittamattoman sokuriviinan
+nauttimista, niin se ei merkinnyt paljoa, kun hän vaan oli oppinut
+kuluttamaan palkkansa kahvipunsseihin siten vapauttaen isäntänsä vuoden
+lopulla maksamasta puhdasta rahaa. Jos renki oli oikein reima mies,
+juotti isäntä hänellä osan seuraavankin vuoden palkasta, ja niin
+edelleen, minkä kautta renki joutui jonkunmoiseen isännän ja viinan
+orjuuteen. Olen myös tuntenut niin sanottuja parempia ihmisiä, jotka
+halveksien sekä siveellistä että maallista lakia ovat kilvoitelleet
+likaisessa krouvarinammatissa. ja toisia, jotka muutamista
+sovituista eduista ovat luovuttaneet sen palvelijoilleen tai muille
+käskyläisilleen: olen tuntenut niin sanottuja rouvia, jotka kortteli
+toisessa ja pullo toisessa kädessä kotonaan ovat myyneet viinaa, sillä
+välin kun mies kirkossa (viran vaatimuksesta) on saarnannut juoppoutta
+ja kaikkia paheita vastaan. Mutta voipi jo olla aika lopettaa tai
+korkeintain enää lisätä, että jos lailla ja asetuksilla mitään voidaan
+aikaansaada sellaisten seikkain ehkäisemiseksi kuin kapakoitseminen ja
+viinannautinto, niin pitäisi sivistyneen ihmisen edesvastaus olla
+suurempi kuin sivistymättömän rahvaan, sillä edellisen rikoskin on
+suurempi. Tosin lienee lainsäädännön periaatteita se, että lain pitää
+olla sama kaikille, mutta vaikka täydesti kunnioitankin tätä
+periaatetta, en luule sillä olevan mitään pätevyyttä Herran laissa, joka
+ilmaisee petiaatteensa sanoilla: "Kelle paljo annetaan, siltä myös
+paljo tullaan vaatimaan." Ja vaikka inhimillinen laki koettaakin olla
+mitä uskollisin tälle periaatteelleen, että nimittäin rangaistuksen
+samasta rikoksesta tulee olla sama kaikille, niin sen ei kuitenkaan
+koskaan onnistu sitä sellaisena toteuttaa, sillä kovemmin -- monta
+vertaa kovemmin -- rangaistus kohtaa sitä, jonka viimeinen lehmä tai
+lammas myydään korvaamaan hänelle tuomittua kymmenen ruplan sakkoa,
+kuin sitä, joka yltäkylläisyydessään pitää samaista kymmentä ruplaa
+varsin mitättömänä rahana. Ei tosin kuitenkaan varallisuutta voida
+panna sakotuksen perustaksi, ensiksikään ei siitä syystä, että tuomari
+ei voi tuntea varallisuussuhteita, ja toiseksi sentähden, että on niin
+paljo ihmisiä, joilla ei ole mitään omaisuutta, ja jotka siis mitään
+vahinkoa tuntematta voisivat antaa sadanneksen tai kymmenenneksen tai
+kaikki sakkoihin.
+
+[Jatkona on seuraava.]
+
+
+
+
+60.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+(Edellisen jatkoa.)
+
+
+[Saima 1846 n;o 27. Tähän suomennettu alkuperäisestä kirjeestä.]
+
+                                        Vyitegra 4 p:nä elokuuta 1842.
+
+Tiistaina, elokuun 2:sena päivänä läksin vieraanvaraisesta Ishaivasta.
+Laskettiin 110 virstaa Vyitegraan, jonne kortteeritaloni vanhempi poika
+suostui minut kyyditsemään. Mutta tätä kyytiä varten hän ei voinut
+antaa muuta kuin pari huonoa hevoskaakkia, jotka töin tuskin yhdeksässä
+tunnissa jaksoivat juosta 35 virstaa Polkovan kievariin, mistä hän
+palasi, jättäen minut siihen. Luottaen Mishaininin vakuutukseen, että
+kaikkialla seitsemästä kopeekasta virstalta, jopa vähemmästäkin saatoin
+saada hevosen, en ollut Kargopolissa hankkinut itselleni podorozhnaa,
+minkä vuoksi kievarin smotriteli ei antanut minulle mitään
+kyytihevosia. Talonpojat taas vaativat ainoastaan viisi ruplaa 24
+virstan matkasta seuraavaan kievariin. Minä tarjosin kahta ruplaa ja
+lupasin käydä koko tien, kun vaan sain hevosen laukkuani varten. Mutta
+kyytiä en saanut näillä ehdoilla, kun oltiin laskettu, että minun
+lopulta kuitenkin oli maksaminen enempi. Olin odottanut kello 8:sta
+illalla kello 2:en seuraavan puolipäivän ohi, pääsemättä minnekkään.
+Viimein kohtasin sotilaan, joka suostui kantamaan laukkuani, toinen
+nosti ruokavakan päänsä päälle, ja tällä komealla sotilaskyydillä
+läksin Polkovasta, suutuksissani sanomatta hyvästi yhdellekään
+ihmiselle, sillä kirjoitettu on: "Missä he eivät ota teitä vastaan,
+pudistakaa tomu jaloistanne ja jättäkää se huone." Onneksi tapasimme
+kolme virstaa kuljettuamme paremman kylän, missä taipuisampi talonpoika
+antoi minulle jäljelläolevalle 21 virstalle hevosen 1 ruplasta 60
+kopeekasta, miksi olin tinkinyt kyytirahat hänen ensin määräämistään
+2:sta ruplasta jotta minua ei olisi pidetty aivan tyhmänä. Seuraavassa
+kievarissa, Konetskajassa, oli vähällä käydä aivan yhtä vaikeaksi
+päästä eteenpäin. Samasta matkasta, 24 virstasta, jotka sieltä
+laskettiin Bjelorutsheikaan, vaadittiin taas viisi ruplaa kahdelta
+hevoselta, yhdellä ei sanottu suostuttavan kyyditsemään. Koska oli
+ilta, aloin juoda teetä ja pahoillani huonon kyytilaitoksen vuoksi,
+join vallan yksinäni sen lisäksi lasin totia. Aioin jäädä tähän yöksi
+ja sitten käyttää seuraavan aamupäivän kyydin tinkimiseen, sekä
+pahimmassa tapauksessa luopua ruokavakasta, ottaa laukun selkääni ja
+täten jalan kulkea perille Vyitegraan, sillä olinpa järkähtämättömästi
+päättänyt, etten maksaisi enempää kuin kolme kopeekkaa hopeaa
+virstalta. Mutta ollessani näissä mietteissä, ja ennenkuin olin ehtinyt
+panna maata, muuan mies tuli luokseni ja sanoi olevansa halukas
+kyyditsemään minut seuraavaan kievariin 2 ruplasta 50 kopeekasta, jos
+heti olin valmis lähtemään. Avosylin vastaanotin tarjouksen, jos kohta
+aluksi en voinut hyvin ymmärtää, miten tuuli niin äkkiä oli kääntynyt,
+ja miksi hän välttämättömästi tahtoi matkustaa yöllä. Hänen mentyänsä
+kysyin sen talon emännältä, johon olin yöksi poikennut, millaisesta
+miehestä hän kävi, ja kun emäntä ei tietänyt hänestä mitään pahaa, en
+enää pelännyt hänen kanssaan lähteä yön selkään matkaan. Vielä enemmän
+pelkoni haihtui, kun huomasin, että hänen ilman minuakin oli pakko
+samaa tietä kyyditä "pravlenie'n prikas'in" [kunnallishallituksen
+määräyksen] mukaan perille "zemskij sosjedateli" (virkamies, joka
+jotenkin vastaa meidän siltavoutia); tästä kyydistä hän ei olisi saanut
+kopeekkaakaan, jotavastoin hän nyt minulta tuli siitä saamaan laillisen
+maksun. Sama sosjedateli matkusti vielä seuraavasta kievarista
+Vyitegraan, ja hänen seurassaan minut kyyditettiin kernaasti, kun
+maksoin täyden kyydin molemmista hevosista. Tosin viimeinen kyytimies
+lisäksi tahtoi vaatia minulta rahoja "na vodku", mutta kun neuvoin
+häntä toverini sosjedatelin puoleen, huomauttaen, että tämä puolestaan
+varsin hyvin saattoi hänelle nuo rahat antaa, hän jätti minut rauhaan,
+varsinkin kun minä, paremmin tukkiakseni hänen suunsa, pistin siihen
+kokonaisen sikarin. Äsken mainitun talon vieraanvaraisuudesta voit
+suunnilleen saada kuvan seuraavasta. Siinä Konetskajan talossa, missä
+join teetä, nimittäin omaa teetäni oman sokerin kera, tarjosin
+emännälle, siitä vaivasta, että oli keittänyt veden, ainakin 5-6 kuppia
+ja jätin hänelle vielä pari sokerinpalaa ja yhden sitruunan seuraavia
+teenjuonteja varten. Mielestäni tässä oli tarpeeksi hänen vaivoistaan,
+sekä puolesta tai koko jumprusta kermaa, jonka häneltä olin saanut;
+kysyin kuitenkin varmuuden vuoksi, mitä olin velkaa. "Tshto polozhite"
+(mitä tahdotte antaa), kuului vastaus, minkä vuoksi katsoin olevan
+syytä antaa hänelle kymmenen kopeekkaa. Tämän tein vähän harmissani
+siitä, että olin tullut hänelle antaneeksi teetä, sokeria ja sitruunan.
+Meilläkään vieraanvaraisuus valtateiden varsilla ei erittäin ole
+huomattavissa, kuitenkaan en luule, että missään edes yleisimpien
+maanteiden varrella -- Viipurin lääniä kenties lukuunottamatta -- niin
+helposti löytäisi paikkaa, missä suostuttaisiin samanmoisessa
+tapauksessa ottamaan maksua kermatilkasta; veden taas, sekä keitetyn
+että keittämättömän, maksaminen ei edes voine tulla kysymykseen, ilman
+että emäntä loukkautuisi, minkä vuoksi se ei edes Viipurin läänissä ole
+saanut sijaa kievarin hintaluettelossa. Myöskin edellisessä kievarissa,
+Polkovassa, minulle sanottiin "tshto polozhite", mutta huomautettiin
+sitten maksaessani, että minun oli "polozhiminen" vähä enempi kuin
+itse olin ymmärtänyt, vaikka luulin sen tehneeni jo sitä ennen jotenkin
+riittävästi, kuu olin maksanut lähes kaksinkerroin enemmän, kuin Kuolan
+ispravnikan näin matkallamme Kemistä Arkangeliin tavallisesti maksavan
+ruuasta ja yömajasta. Koska tämä oli ensi kerta koko matkalla, jolloin
+maksaessani ruuasta kuulin tuon muuten kyllä tavallisen sanan
+"pribavite" (antakaa lisää), maksoin kernaasti vielä 20 kopeekkaa,
+mihin sitten nähtävästi oltiin tyytyväisiä, koskapa en saanut enempää
+muistutuksia. Kuitenkin olin tässäkin paikassa tarjonnut samalle
+isännälle, joku nyt "pribavitti" minua, monta kuppia teetä, sillä teen
+juominen yksinänsä ei näillä seuduin ollenkaan käy päinsä, kun
+alituisesti näkee ympärillään joukon vieraita, jotka tulevat saapuville
+varta vasten teenjuontiin, samoin kuin meillä koirat kernaasti
+tunkeutuvat sinne, missä näkevät jonkun syövän. Näiden teevieraiden
+kiitokseksi tulee mainita, ettei yksikään rouva Suomessa voisi keksiä
+niin säästäväisiä sokeripalasia, etteivät he viidellä sellaisella
+voisi juoda 3-4 kuppia teetä, minkä vuoksi tämä tarjoilu ei suuresti
+kuluta sokeria, etu, joka matkoilla merkitsee paljon. Tee on tätä
+nykyä niin yleisesti käytännössä näiden seutujen rahvaalla, että sitä
+pidetään kurjana paikkana, missä ei olisi teekeittiötä, teekannua ja
+kuppeja. Tämä teen yleinen käyttäminen lienee myös syynä siihen, että
+se kaupunkien ravintoloissa on ihmeteltävän halpaa. Vyitegrassa
+ollessani tilasin itselleni kerran teetä kaupungin etevimmässä
+ravintolassa. Tuotiin eteeni kannu teetä, toinen kuumaa vettä, stakana
+jotenkin hyvää kermaa ja sokeria teevadilla. Join 5-6 stakanaa
+oivallista teetä lukiessani sanomista Orléansin herttuan surullisesta
+kuolemasta, ja arvatkaa, mitä tee maksoi! Luulin sen vähintään maksavan
+puolentoista ruplaa, minkä vuoksi todella hämmästyin, kun koko kemuista
+ynnä kaupan päällisiksi sikarista pyydettiin ainoastaan 60 kopeekkaa;
+ja samaan maksuun joku toinen, jos olisi ollut mukanani, olisi voinut
+juoda myös 5-6 stakanaa, sillä niin paljo varmaankin jäi jäljelle, mitä
+en jaksanut juoda, mutta mitä jätettä ravintoloissa tavallisesti ei
+oteta lukuun.
+
+Edellisestä voit huomata, ettei sovi kehua Ishaivan ja Vyitegran
+välistä väestöä. Toivon kuitenkin, että sillä voi olla paremmatkin
+puolensa, ja hyvin mielelläni niitä nyt mainitsisin, jos minun vaan
+onnistuisi sellaisia huomata. Mutta tahtoopa olla niin, että
+muukalainen, jonka sitäpaitsi on vaikea lausua ajatuksiaan kansan
+kielellä, havaitsee etupäässä huonot puolet. Paras on pohjalla, kuten
+sanotaan, mutta pohjaan asti ei pääse kiireisesti ohikulkiessaan. Yhtä
+näistä hyvistä puolista en kuitenkaan voi jättää mainitsematta,
+varsinkaan, kun meillä yleensä tietääkseni väärin tässä suhteessa
+tuomitaan venäläisiä, tarkoitan omistusoikeuden turvallisuutta.
+Jos tahtoisi arvostella suomalaisia sen mukaan, mitä muutamat
+huonokuriset soturit ovat voineet tehdä Pommerissa tai muilla
+vierailla seuduilla, niin jokainen helposti huomaa, ettei arvostelu
+voisi olla varsin suopea eikä oikea. Kuitenkin moni meillä on tottunut
+yhtä löyhien perusteiden nojalla arvostelemaan koko Venäjän kansaa.
+Kukapa ei tämän johdosta muistaisi valtioneuvos Calonius-vainajata
+ja hänen piippuansa. Varmaa on, päättäen niistä Venäjän seuduista,
+joilla tähän asti olen matkustellut, että yleinen kunnioitus
+omistusoikeutta kohtaan kaikkialla on ollut yhtä hyvä kuin meilläkin,
+jopa parempi kuin monella yksityisellä seudulla, kuten Lapualla,
+Kuortaneella j.n.e. Vaasan läänissä, missä kyytipoikien koko yö
+täytyy seisoa vartijoina kyytikärryjensä ääressä tai panna ne
+lukon taakse, jotta ei varastettaisi pyöränkiskoja, ja missä
+kestikievarinemännän täytyy siirtää matkustajan piippu ja tupakkapussi
+ikkunalta kamariin, jotta ei löytäisi seuraavana aamuna ikkunalasiaan
+rikottuna, ja jotta matkustaja ei menettäisi tavaroitaan. Sellainen oli
+laita mainituilla seuduilla syksyllä 1832; toivokaamme että nyt
+kymmenen vuoden kuluttua asiat ovat paremmalla kannalla!
+
+Ishaivasta alkaen näin siellä täällä kurjasti rakennettuja
+herrastaloja, joiden alustalais-talonpojat ovat maaorjia. Juuri siinä,
+missä niitä alkoi näkyä, näytti väestön vauraus olevan vähenemässä,
+ainakin huomasi sitä ennen näkemäänsä siisteyteen ja puhtauteen nähden
+suuren erotuksen. Olin luullut, että Ishaiva vepsäläisen alkuperänsä
+tähden oli poikkeuksena venäläisen talonpoikaisväestön puhtaudesta,
+mutta huomasin sittemmin, että Ishaiva vaan oli likaisuuden jyrkkänä
+alkuna. Saattavatko herrastalot matkaansaada tällaisen vaikutuksen
+kansaan? -- odottaisi juuri päinvastaista, jos muuten esimerkillä on
+mitään voimaa. Kurkijoen pitäjässä Viipurin lääniä kysyin kerran
+järkevältä ja muuten jotakuinkin hyvissä varoissa olevalta
+herraskartanon talonpojalta, miksi hän asui elukan tavoin eikä
+ollenkaan välittänyt siisteydestä. Hän sanoi, ettei rohjennut, sillä
+jos rakentaisi itselleen hieman paremman tuvan tai muuten näyttäisi
+muita kuin mitä suurimman kurjuuden merkkejä, niin pehtori Puputti
+kyllä osaisi hänet siitä verottaa ja ennen pitkää siihen määrään
+köyhdyttää, että saattoi kiittää onneaan, kun voi asua edes niin kuin
+nyt asui. Saattaneekohan tämä vastaus selittää syyn täkäläistenkin
+alustalais-talonpoikain vähempään puhtauteen, vai onko syy etsittävä
+muualta, kuten esim. jotenkin luultavasta vepsäläisten sekoittumisesta
+täkäläiseen venäläiseen väestöön?
+
+Polkovan kievari on suuren sisäjärven, Kolskoje-ozeron (Kuolajärven)
+rannalla, ja vähää ennen olin ajanut Kemarjekan (Kemijoen) yli, jonka
+sanottiin saavan alkunsa Kemaozerosta (Kemijärvi), nämä kaikki, kuten
+monet muut, nimiä, jotka näillä seuduilla ovat ennen täällä asuneiden
+vepsäläisten tai karjalaisten jättämiä peruja. Kahdella viimeisellä
+taipaleella tie kulki milloin toisella, milloin toisella puolen Marian
+kanavaa (Marinskaja kanava), joka yhdistää Äänisjärven, vieläpä
+Suomenlahden Bjelozeroon ja Sisä-Venäjän jokiin. Liike tällä kanavalla
+oli erittäin vilkasta, sillä kaikkialla silmää kohtasivat pitkät jonot
+mastollisia ja kannellisia laivoja. Minulla, joka en koskaan ennen
+ollut nähnyt sellaista kanavaa sulkuineen ja muine laitoksineen, oli
+täällä paljo nähtävää. En tiedä, kuinka monta sulkuja kaikkiaan on,
+mutta teen niiden seutujen lukuisista vuorista ja maista sen
+johtopäätöksen, että niiden luku varmaankin on sangen suuri.
+Tirehtöreillä ja muilla virkamiehillä oli vallan lähellä toisiaan
+upeat, keltaisiksi maalatut talonsa sulkupaikoilla. Olipa puutarhakin
+jonkun sellaisen rakennuksen ääressä.
+
+Vyitegran kaupunki on suurimmaksi osaksi itäpuolella Vyitegran jokea,
+joka lounaasta virtaa kaupunkiin ja tekee sitten suorankulman virraten
+kaupungista luoteiseen suuntaan. Hieman yläpuolella mutkaa on pitkä,
+kapea saari, joka jakaa joen kahteen haaraan, pienempään, joka on
+saaren kaakkoispuolella, ja suurempaan, joka juoksee luoteispuolitse.
+Edellisessä on sulku, Oniegan puolella viimeinen, jälkimäisessä vahva
+pato ja tämän yli johtava silta. Saaren alapäätä koristaa kaunis
+koivuistutus, ja lyhyttä tietä, joka johtaa sululta padolle,
+sievä koivukuja. Muutaman sadan askeleen päässä alapuolella joen
+mutkaan joen yli johtava silta portteineen, tai miksikä niitä
+kanavanrakennussanastossa nimitettäneenkään; tämän sillan saattaa
+kelaamalla nostaa laivojen läpikulkiessa. Alapuolella siltaa on kapea,
+äsken mainittua, sulun läheistä vielä pitempi saari, ja saaren
+lounaisesta rannasta silta vastakkaiselle rannalle. Tuskin tarvitsee
+mainita, että Vyitegran kaupungilla on erittäin kaunis asema. Yltympäri
+näkee pieniä ylänköjä, peltoja, niittyjä, vihreitä lehtimetsiä ja itse
+kaupungissa, paitsi jokea, puron, joka kaupungin alapäässä yhtyy
+jokeen. Kivitaloja on useita, sekä yksityisiä että julkisia, ja
+sitäpaitsi useita oikein siistiä puutaloja. Näistä, puotien luvusta
+ja kesäaikaan vilkkaasta liikkeestä päätän, että kaupungista
+vastaisuudessa tulee paljoa huomattavampi kuin se nyt on. Nyt lasketaan
+taloja olevan ainoastaan 246 ja asukkaita 2,470. Kaupungissa on useita
+suuria toreja eli laitumia, kaduilla on huonot puiset sivukäytävät,
+eivätkä ne ole kivillä lasketut eivätkä muuten tasaiset. Joen mutkassa
+ja vasemmalla rannalla on ainoastaan muutama talo, niiden joukossa
+bolnitsa eli sairashuone. Kaikissa kaupungeissa Kuolasta alkaen olen
+tavannut sellaisia yleisiä, pieniä sairashuoneita, joita piirilääkäri
+hoitaa. Niissä on vaan aivan harvoja sänkyjä ja näistäkin on aina
+suurempi osa ollut käyttämättä.
+
+Vyitegran sairashuone oli suurin laatuaan, siinä kun oli lähes
+kaksikymmentä sänkyä kolmeen huoneeseen jaettuina. Sairaita ei
+kuitenkaan ollut useampaa kuin neljä. Piirilääkärillä on apunaan
+sairashuoneen hoitamisessa yksi tai pari kirurgi-apulaista, joilla on
+pienet vuosipalkat. Jos sellaisten sairashuone-laitosten katsottaisiin
+voivan tuottaa joitakin etuja paitsi mitä meidän lääninsairaalat
+tuottavat, ei pitäisi meilläkään olla niin vaikeata niitä aikaansaada,
+elleivät lisäisi lääkärien lukua tai muuten tulisi valtiolle kalliiksi.
+Mitä kirurgi-apulaisiin tulee, pitäisi niitä voida saada vähäisellä
+muutoksella rokottajista; mitä taas tulee piirilääkärin vähäsen
+lisääntyneeseen vaivaan, ellei hän katsoisi saavansa täydellistä
+korvausta siitä edusta, että asuinseudullaan olevassa sairashuoneessa
+paremmin voisi hoitaa ja valvoa tauteja kuin muuten useinkin käy
+päinsä, niin voisihan hän vielä saada muuta lisäetua, kuten esim.
+vapaat asuinhuoneet laitoksessa. Sitäpaitsi hän on ennestään
+velvollinen hoitamaan köyhiä potilaita ilmaiseksi. On selvää
+että lääninsairaaloita pitäisi olla niinkuin ennenkin, ja että näihin
+pienempiin sairashuoneisiin päästettäisiin ainoastaan sellaisia
+potilaita, joiden taudit olisivat helpommin parantuvia.
+
+
+
+
+61.
+
+Arkiaterinrouva Törngrenille.
+
+
+[Nervanderin kirjassa ss. 95-98. Täydennykset konseptista.]
+
+                         Lotinapelto, 18 ja 19 p:nä elokuuta 1842.
+
+Korkeasti kunnioitettu Professorinrouva!
+
+Kun tänään ajatuksineni olen enemmän Laukossa kuin missään muualla
+maailmassa, en malta olla kirjallisestikkin tervehtimättä Perhettänne.
+Kuten alla olevasta päivänmäärästä näkyy, on tänään professorin
+nimipäivä ja mikä vielä enemmän merkitsee: 70:s syntymäpäivä. Viikko
+sitten hankin itselleni sen viettämistä varten pullon "Haut-Sauterne,
+très-fin" viiniä, kuten nimilipussa on painettuna, ja tämän pullon olen
+nyt melkein yksin juonut tyhjäksi. Ja sen ainoan lasin, joka vielä on
+jäljellä, tyhjennän pantuani pisteen tämän lauseen loppuun, sydämestäni
+toivottaen onnea professorille ja koko perheelle ja luottavasti
+toivoen, että ainakin jonakin seuraavana joko professorin tai toisten
+nimi- ja syntymäpäivänä minullakin on oleva kunnia personallisesti olla
+läsnä. Vähällä olin saada viettää tämän päivän huonossa laivassa ja
+rappiolle joutuneen {viralta pannun, juopottelevan} forstermeisterin
+eli metsäviskaalin -- ainoan siihen sattuneen sivistyneen henkilön --
+seurassa, mutta viime yönä tuuli kääntyi, minkävuoksi jo kello 2
+iltapäivällä saavuin tänne Lotinapellon kaupunkiin, eroten sekä
+viskaalista että laivasta, jotka molemmat hyvän tuulen kiidättäminä
+purjehtivat Pietariin, {minun jäädessäni tänne.}
+
+Enempää en eilen ehtinyt kirjoittaa sen tähden, että muutaman tunnin
+kuluessa juotuani loppuun viinipullon, tuli teenjuontiaika ja heti sen
+jälkeen aika juoda joku lasi punssia. Mutta koska en vielä oikein ole
+oppinut juomaan punssia yksinäni -- ainakaan en mitään iloa saaden --
+niin oli minun sitä varten hankkiminen itselleni seuraa. Eipä
+minulla ollut kaupungissa ainoatakaan tuttavaa, jonka olisin voinut
+pyytää luokseni, mutta asuinhuoneeni, paras, minkä kauan etsittyäni
+sain, on niin hyväosainen, että on sen huoneen takana, jossa isäntä
+ynnä kaksi {kolme} majoitettua sotamiestä asuvat. Lähetin ostamaan
+pullon rommia tai aarakkia, vai mitä se lie ollut, ainakin se maksoi
+ruplan hopeaa, kuten aarakki meillä, ja pyysin isännän ja sotamiehet
+{-- kolmas ei ollut kotona --} sitä juomaan huoneeseeni. Toinen
+sotamiehistä oli puolalainen, toinen vähävenäläinen, isäntä oikea
+venäläinen ja minä suomalainen, niin että seura oli sekalaisempaa
+laatua kuin herrasväellä itsellään luullakseni voi olla samana päivänä
+Laukossa. Tyhjensimme pullon iloiten ja riemuiten ja vieraani yhtyivät
+kaikkiin {sydämellisiin} toivotuksiini {professorin menestykseksi,
+minkä vuoksi sanoin heidän olevan juomingeissa luonani.} Mutta nyt
+aamuhetkellä ei ainoastaan allekirjoittaneella, vaan myöskin
+arvoisilla vierailla on vähä päänsärkyä, kuten usein tapahtuu hyvien
+kekkereiden jälkeen. Isäntä oli hetki sitten luonani ja kysyi, enkö
+voinut antaa hänelle jotaki, joka päätä "selittäisi" {"pään
+parannuksia"}, mutta sanoin, että tänään oli sellainen päivä, jona hän
+ei {yhtä vähän kuin muutkaan} voinut saada minulta tippaakaan. Mutta
+koska pidin itseäni velvollisena jollakin tavoin parantelemaan heidän
+päitänsä, annoin heille muutaman kolikon ja käskin heidän niillä
+kaupungilta hankkia, mitä halusivat. He ovat nyt tehneet sen sillä
+menestyksellä, että emäntä hataran oven lomitse kuuluu olevan hieman
+happamissaan miehensä aikaisesta hutikasta; kuitenkin hän keitti
+minulle jotenkin hyvää kahvia, joten luulen hänen olevan hieman
+suopeamman minulle, vaikka minun täytyykin pitää itseäni syynä siihen
+pahaan, josta hän miestään torui.
+
+{Arkangelista kirjoitin Teille, jos oikein muistan. Siellä erosin
+Castrénista, joka siihen asti ollut matkatoverinani. Hänen oli
+matkustaminen takaisin lappalaisten luo, mutta minun tehtävänäni taas
+oli matkustaa vepsäläisten alueille, joiden parissa osaksi, mutta
+enimmäkseen matkalla olen tähän asti ollut.} Arkangelista läksin
+heinäkuun 9:ntenä päivänä, matkustin ensin 15 peninkulmaa vesitse,
+sitten maitse 12 peninkulmaa Oniegaan, sieltä 35 peninkulmaa Kargopolin
+kaupunkiin, ja Kargopolista 23 peninkulmaa Vyitegran kaupunkiin.
+Molemmat viimemainitut kaupungit ovat samoin kuin Lotinapelto, jossa
+nyt olen, jotenkin sellaiset kuin Tampere, mutta Oniega paljoa
+huonompi. {Puolitiessä} Kargopolin ja Vyitegran välillä oleskelin
+jonkun aikaa Ishaiva nimisessä vepsäläisessä kylässä, joka on aivan
+keskellä puhtaita venäläisiä kyliä. {Vepsän kieli on suomen kielen
+kaukainen sukulainen, eroten siitä melkein saman verran kuin viron
+kieli. Mutta koska olen lukenut hieman viroa ja sen lisäksi talvella
+lappalaisten parissa hieman opin puhumaan lappia, ja koska vepsässä,
+milloin se eroaa suomesta, usein on virolaisia ja lappalaisia sanoja,
+niin saatoin sangen hyvin puhua vepsäläisten kanssa heidän omalla
+kielellään. Samassa Ishaiva nimisessä kylässä} vepsän kieli kuitenkin
+oli sukupuuttoon kuolemaisillaan, sillä pienet lapsetkin jo puhuivat
+kernaammin venättä kuin vepsää. Sen tähden en viipynyt kauan sillä
+seudulla, vaan päätin lähteä etsimään jotakin toista seutua, missä
+vepsän kieltä puhutaan puhtaammin. {Läksin siis matkaan, kuten sanoin,
+ensin maitse Vyitegraan ja sieltä laivalla 3 peninkulmaa Marian kanavaa
+myöten, sitten toiset 3 peninkulmaa Äänisjärven eteläpohjukan yli,
+sitten 15 peninkulmaa Syvärijokea pitkin tänne Lotinapeltoon. Koko aika
+oli vastatuuli, minkä vuoksi laiva tällä 21 peninkulman pituisella
+matkalla viipyi kokonaista 10 vuorokautta. Kajuutan oli vuokrannut pari
+naista, joten minä en saanut paikkaa muualla kuin laivanruumassa,
+herneitä, jauhoja, ryynejä ja muita aineita sisältävien säkki- ja
+mattokasojen päällä. Samassa paikassa oli paitsi minua edellä mainittu
+viskaali sekä Puolan rajoilta, Mohilevin kuvernementistä kotoisin oleva
+vanhanpuoleinen nainen. Tämä nainen oli päättänyt käydä Venäjän
+luostareissa ja tuli viimeksi Solovetskoista, missä oli hartauttaan
+harjoittanut. Viskaalin oli onnistunut virasta erotuksensa jälkeen
+vapautua melkein kaikesta maallisesta omaisuudestaan. Ainoan jäännöksen
+siitä -- puoleksi kuluneen kauhtanan -- hän myi Vyitegrassa, ja
+ryypiskeli ahkerasti niin kauan kuin rahoja kesti. Mutta matkan
+viimeisinä päivinä hänen oli sula pakko viettää raitista elämää, ja sen
+ajan hän oli jotenkin kunnollinen matkakumppani. Vahinko vaan, että
+hänen raittiutensa pian lienee pakko muuttua todelliseksi paastoksi,
+sillä hänen eväänsä olivat kutistumaisillaan viimeiseksi suupalaksi,
+kun eilen erosin hänestä. Loppumatka järvellä, jos kohta hidas, ei
+kuitenkaan ollut niin ikävä, kun lakkaamatta tuli vastaan suuria ja
+pieniä laivoja. Eipä juuri kulunut puolta neljännestuntia, ilman että
+useita sellaisia tuli meitä vastaan, usein yhdeksän ja kymmenen
+perätysten. Niin vilkasta liikettä tuskin olin voinut kuvitella, mutta
+en kuitenkaan sitä pidä niin ihmeellisenä, kun ajattelen, että Marian
+kanava yhdistää Suomenlahden ja Pietarin Volgan ja Kaspian meren
+kanssa.}
+
+Täältä minulla on enää vain muutamia peninkulmia ensimäisiin
+vepsäläisiin kyliin, jonne olen aikonut vielä tänään lähteä ja viipyä
+siellä kuukauden tai puolentoista. Sieltä palaan taas tänne ja sitten
+ehkä suoraa tietä Suomeen, jonne maisteri Castrénista erottuani -- hän
+kun Arkangelista palasi lappalaisten luo -- olen alkanut tuntea vielä
+suurempaa ikävää kuin sitä ennen.
+
+Toivotan Teille ja perheenne muille jäsenille terveyttä ja menestystä
+kunnioittavaisimmin merkiten edelleen olevani
+
+                                        Teidän ja perheenne
+                                            nöyrin palvelija
+                                                  Elias Lönnrot.
+
+Toivon voivanne, arv. professorinrouva, antaa anteeksi niihin
+olosuhteisiin nähden, joissa tätä kirjettä kirjoitan, siinä alusta
+loppuun asti ilmenevän suuren huolimattomuuden. Siinä toivossa sen vien
+nyt postiin, vaikka hetki sitten jo olin repiä rikki.
+
+
+
+
+62.
+
+Matkakertomus.
+
+
+[Tämä matkakertomus on painettuna "Uudessa Suomettaressa" v, 1843,
+numeroissa 3, 6-7, 12-13, tosin suomenkielisenä, mutta kun se ei ole
+Lönnrotin alkuperäisesti suomeksi kirjoittama, vaan toisen henkilön
+tekemä käännös, on se tähän lainattaessa muutettu nykykieliseen
+muotoon.]
+
+Lotinapellossa.
+
+9:ntenä päivänä elokuuta läksin Vyitegrasta vesimatkalle pienenlaisessa
+aluksessa, jommoisia sanotaan soimiksi. Vyitegrasta Äänisjärvelle
+luetaan matkaa 30 virstaa, joista ensi kolmannes on jokea ja kaksi
+kolmannesta kanavaa. Tämä on enimmäkseen suora kuin linja ja noin sadan
+askelen levyinen. Kanavan kapeuden ja vilkkaan liikkeen vuoksi alusten
+ei olo lupa kulkea levitetyin purjein, vaan niitä vedätetään reunaa
+myöten kulkevilla hevosilla pitkästä, purjepuuhun kiinnitetystä
+köydestä. Hevosten kuljettava tie oli kaita kuin meillä kylien väliset
+polut, eikä sitä näyttänyt rattailla kuljetun. Vähän loitompana
+kanavasta oli toinenkin tie, jota vastaan tulevat hevoset kulkivat.
+
+Kauan aikaa tuumin, millä keinoin alukset vastakkain tullen
+selvenisivät toisistaan, sillä kummankin aluksen kulkiessa samaa puolta
+oli köysien juostava ristiin, ellei jompikumpi päästäisi köyttänsä
+irti, mihin taas luulin aikaa menevän hukkaan koko joukon. Mutta samoin
+kuin moni muu mietiskely maailmassa on aivan turha, niin ei minunkaan
+mietteeni tässä kohden ollut minkään arvoinen. Ei kumpikaan laiva
+päästänyt köyttänsä irti, köydet eivät kuitenkaan käyneet ristiin, eikä
+ajanhukkaa tullut kummallekaan. Muuta taikaa koko asiassa ei ollut kuin
+se, että toisen aluksen hevonen pysähdytettiin vähäksi aikaa, jolloin
+toinen alus kulki vetäjähevosen pysähtymisestä vennoksi jääneen,
+veteen uponneen köyden päällitse ja poikitse. Edellinen alus ei
+kuitenkaan tullut aikaa menettämään sekään, sillä hevosen seisoessakin
+se juosta jollotti vielä entistä vauhtiansa, mikä juuri olikin syynä
+köyden löysenemiseen, kun näet aluksen ja hevosen väli näiden
+rinnakkain tultua lyheni eikä köysi enää ollut kuten edellä
+pingoittuneena.
+
+Kanavan suussa Äänisjärven rannalla on pieni kylä nimeltä Tshernoi
+Pessok, jonka asukkaat ovat parhaasta päästä rampeutuneita sotamiehiä.
+Siitä luetaan 30 virstaa Äänisjärven poikki Syvärijoen suuhun, jossa
+on pieni Vosnesenie niminen kauppala. Syvärijoen yläpäästä luetaan
+Lotinapeltoon 150 virstaa.
+
+Hyväkö vai paha onni lie matkakumppanikseni saattanut Kargopolissa
+tapaamani metsäherran, joka oli muutamaa päivää myöhemmin minua
+tullut Vyitegraan ja tingannut itsensä samaan alukseen, jossa minäkin
+olin. Aluksen peräkajuutta oli jo luvattu eräille Pietariin
+matkustaville naisille, jotka olivat edeltäkäsin menneet Vosnesenieen
+alusta odottamaan. Meillä ei siis ollut muuta olosijaa kuin laivan
+kansi tai lastihuone, jossa viimemainitussa, jauho-, suurima- ja
+hernekulien päällä vielä oli sen verta tilaa, että saattoi olla
+pitkällään ja hätätilassa istuakkin. Tämä annettiin nyt meille asua, ja
+tästä piti meidän saada kirjasto, ruokahuone, makuusija j.n.e. Tätä
+erinomaista asuntoamme emme kuitenkaan saaneet kahden pitää. Niin
+sanottu bohumoltsi eli luostareissakulkija nainen, kotoisin Mohilevin
+kuvernementistä ja paraikaa Solovetskoin luostarista palaava, tuli
+kolmanneksi.
+
+Ensimäisillä 30:llä virstalla Tshernoi Pessokiin viivyimme lähes 10
+tuntia, sillä aluksen päällysmies, joka toivoi suurta apua
+myötävirrasta, oli palkannut yhden ainoan vetäjähevosen, ja senkin mitä
+kehnoimman. Hevonen oli vielä niin viisas, ettei varsin paljoa
+ruvennut voimiansa ponnistelemaan, hyvin älyten virran avulla
+vähemmälläkin pääsevänsä. Vähän ennen tuloamme Tshernoi Pessokiin,
+höyrylaiva oli ennättänyt lähteä toisia, ennen meitä tulleita aluksia
+ehdättämään, mikä oli sitä pahempi, kun sitten nousi niin kova myrsky,
+että meidän sekä itse höyrylaivankin täytyi pysähtyä kolmeksi päiväksi
+tuulen asettumista odottamaan. Tällä ajalla paikalle saapui 50:en
+alukseen, jotka kaikki kulkivat Pietariin; jopa palaaviakin kulki
+ainakin sama määrä, jollei enempikin.
+
+Paikalla oli hyvä kapakka, jonka tähden odottaminen ei käynyt
+metsäherralle varsin ikäväksi. Viinassa ollen hän sokerteli saksaakin,
+jota selvänä ei ottanut sanaakaan puhuakseen. Kovemmin päihdyttyään jo
+puhui aivan uutta kieltä, jota minä en ensinkään ymmärtänyt, enkä luule
+muidenkaan ymmärtäneen. Ymmärtämistä puhuja ei itse näyttänyt
+toivovankaan, sillä kenenkään kysymättä tai vastaamatta hän lörpötteli
+tuota kieltänsä pitkät ajat, kunnes vaikea yskä aina viimein keskeytti
+puheen. Mutta yskän lakattua alkoi hänen kielillä-puhumisensa taas
+uudelleen. Minua hän siinä tilassa ollessaan aina sanoi Karl
+Ivanitsh'iksi, eikä taas hetken päästä muistanut, vaikka kuinka useasti
+olisin oikean nimeni maininnut.
+
+Eräänä iltana höyrylaiva jo viimeinkin päästi meidät tästä ikävästä
+odotuksesta, ottaen sekä meidät että seitsemän muuta laivaa jälkeensä.
+Seuraavana aamuna tulimme Vosnesenieen. Tämä on kylä eli pikkukaupunki,
+jossa on useita kauppapuoteja ja vähintäin neljä viinin myyntipaikkaa
+koreine kyltteineen ja kadulta käytävine ovineen. Näiden puotien
+luvusta voisi päättää tässä kylässä viiniä paljonkin juotavan ja
+luulla, ettei sitä tältä paikalta muuanne kuljeteta, sillä kaikilla
+tämän kautta kulkevilla laivoilla on matkansa varrella parempiakin
+ostopaikkoja, kuten Vyitegra, Lotinapelto ja Uusi-Laatokka. Yksin
+Kiinan teelläkin oli eri myymälänsä, ja sekä kauppiasten että tavaran
+suhteen Vosnesenie on paljoa isompi kauppapaikka ja ansaitsee paljoa
+paremmin kaupungin nimen kuin sekä Kuola että Oniega. Täällä vaan
+muutaman tunnin viivyttyämme läksimme Syvärijokea pitkin matkustamaan
+Lotinapeltoa kohti.
+
+Tämä matka oli erittäin ikävä sentähden, että tuuli oli kaiken aikaa
+vastainen, ja että meidän monet kerrat täytyi olla ankkuri pohjassa.
+Öisin jopa päivinkin tuulen hieman lauhtuessa kuljimme kuitenkin
+myötävirtaan aina vähän eteenpäin, vaikka kulku oli niin hidasta, että
+tuskin huomasimme aluksen olevan liikkeellä. Toisinaan koetimme
+soutamalla edistää vauhtia, mutta airot olivat niin isot, että miehen
+oli vaikea yksin sellaista kalua liikutella. Viimein laivan päällysmies
+palkkasi enemmän soutumiehiä, joille maksettiin 1 rupla 60 kopeekkaa
+paperirahaa miestä kohden 33:lta virstalta. Näiden soutajien joukossa
+oli muuan vanha sotamies, joka oli elänyt Suomessa 20 vuotta ja puhui
+niin selvään meidän kieltä, että luulin häntä Suomessa syntyneeksi.
+Palaavia aluksia tuli alinomaa vastaamme, emmekä voineet olla niitä
+kadehtimatta nähdessämme niiden vahvaa vauhtia kulkevan myötätuulta,
+niin että vaahto kuohui kokan ympärillä. Monta monituista kertaa
+kaduin, etten ollut lähtenyt matkaan maitse, ja opin tarpeeksi
+tuntemaan, että sillä, joka tavallisella aluksella vedelle yrittää,
+tulee olla vahva evässäkki ja hyvästi aikaa.
+
+Melkein samanlaiset ajatukset kuin minulle taisivat kumppanini
+metsäherrankin mieleen johtua; hän näet Vosneseniesta lähdettäessä ei
+ollut ottanut mukaansa viinaa enempää kuin yhden pullon, joka loppui jo
+toisena päivänä. Hänen oli pakko pari päivää olla aivan vesiselvänä, ja
+oli sillä ajalla sangen siisti ja iloinen kumppani. Kun hänellä vielä
+oli tuota kallista evästä, laskettiin kerran meidän alhaalla ollessa
+laivan ankkuri, ja laiva oli kääntynyt tuulen suuntaan. Kannelle
+tultuani kysyin heti päällysmieheltä, minkätähden myötätuulen tultua ei
+jo nostettu purjeita? "Njet jeshtshoo!" [ei vielä] tämä vastasi, ja
+heti arvasin aluksen ankkurin laskettua kääntyneen tuulen mukaan.
+Kumppanini ei kuitenkaan päästänyt päällysmiestä niin vähällä, vaan
+kiusasi kaikella tavoin purjeita nostamaan. Päällysmies sanoi, että
+purjeet nostettuamme tulisimme kulkemaan takaisin emmekä eteenpäin.
+Metsäherra ei uskonut tätä, vaan sanoi laivan perän olevan kulkemamme
+matkan puolella ja arveli peräpuolesta puhaltavaa tuulta myötäiseksi.
+Tätä ei päällysmieskään voinut vääräksi todistaa, mutta sanoi,
+viimeinkin päästäksensä itsepäisestä kiistelijästä, että peräsin tämän
+maatessa -- oli muutettu kokkaan, mistä metsäherran väärä luulo oli
+aiheutunut. Tämän kumppanini tajusi paremmin kuin että alus oli
+kääntynyt, ja jätti viimeinkin päällysmiehen ja purjeet rauhaan.
+
+Kolmantena päivänä aluksen seisoessa hän läksi joenvartta myöten maisin
+astumaan ja oli sillä matkalla löytänyt kapakan ja viinaa eräästä
+kylästä, josta yöllä hänet tapasin ja kuljetin takaisin alukseen.
+Kerran läksin minäkin maalla käymään aikoen läheisestä kylästä ostaa
+maitoa, mutta sitä ei myyty nyt kesäpaaston aikana. Maidon asemesta
+annettiin rokkaa ja sanottiin sen muka olevan maidon veroista. Kun
+oltiin kuultu minun olevan kotoisin Suomesta eli Lihvlandiasta, joksi
+täkäläinen rahvas mainitsee meidän maata kernaammin kuin tavallisella
+venäjänkielisellä Finlandia nimellä, mitä sen näyttää olevan vaikea
+lausua, alettiin minua "saltatiksi" ostella, sillä sotaväenotto oli
+taas tulossa. En kuitenkaan ruvennut, vaikka tarjottiin hyvääkin
+hintaa. Näillä mailla pidetään muzhikkana [talonpoikana] jokaista, joka
+vaan ei ole virkapuvussa tai muuten erittäin hyvissä vaatteissa, tai
+joka ei jaksa haukkua ja kiroilla vahvasti. Sotamiehen ostamisen
+Suomesta tosin jo on esivalta kieltänyt, mutta tämä kauppa käypi vielä
+sillä tavalla, että Suomesta salaa palkattu mies muuttaa Venäjälle
+asumaan näin mennen sotamieheksi. Jos siis en tullutkaan tässä
+kylässä kovin suureen arvoon ylennetyksi, niin olen toisaalla saanut
+tämän vähäarvoisuuden ylenmäärin palkituksi. Sillä kun oltiin kuultu,
+että minä olin kieliä tutkimassa ja kun sen johdosta oltiin kysytty,
+joko montakin ennestään osasin, on monikin, vastattuani jo seitsemää
+kieltä vähin taitavani, tuuminut, että minun enää tarvitsee oppia
+ainoastaan kaksi kieltä päästäkseni kenraaliksi, sillä yhdeksää kieltä
+pitää kenraalin osata, ja ken yhdeksää kieltä osaa, pääsee tämän
+rahvaan luulon mukaan välttämättömästi kenraaliksi. Tähän korotukseeni
+taidat, veikkoseni, minulle onnea toivottaa, mutta en luule siitä
+mitään tulevan, kun olen päättänyt, etten viitsi enää ruveta kahta
+puuttuvaa kieltä oppimaan. -- Syvärijoen varret olivat kaikki hyviä
+heinämaita, vaikka harvoin näin niittyä raivattavan, sillä täkäläinen
+rahvas on vielä karjanhoidossa suuresti takapajulla. Kyliä oli myös
+joen rannoilla kuta kuinkin, missä tiheämmin, missä taas harvemmin.
+
+Viidessä päivässä kuljettuamme 150 virstaa tulimme viimeinkin
+Lotinapeltoon (Ladeinoje Poleen). Täällä ensi työni oli huoneen
+hankkiminen; sen sainkin hyvän aikaa etsittyäni, mutta talonväen kanssa
+yhdessä asuttavan. Peläten aluksen, kauemmin etsiessäni, ennättävän
+lähteä pois ja vielä vievän kapineenikin mukaansa, sillä päällysmies
+oli sanonut viipyvänsä tässä paikassa korkeintain puolen tuntia, minun
+täytyi asunnokseni valita kaikin puolin huono huone, jossa ikkunalasit
+olivat rikki ja paikatut, lattia likainen, muukin siivo samanlaista; en
+vielä päälle päätteeksi saanut olla yksinäni. Rantaan palattuani kysyin
+kuitenkin eräältä mieheltä, eikö hän tietänyt minulle parempaa asuntoa
+neuvoa. Heti mies oli valmis neuvomaan, ja vei minut omaan taloonsa,
+luvaten minulle siinä erään kamarihökkelin. Sekään tosin ei ollut
+paljoa parempi edellistä huonettani, mutta oli kuitenkin siitä
+etuisampi, ettei minun tarvinnut muiden kanssa yhdessä asua. Siihen
+kannatin siis kapineeni ja erosin metsäherrasta, josta minulla matkalla
+oli ollut milloin ristiä ja vastusta, milloin hauskuutta ja hupia.
+Monta hänen kaltaistansa hienon ruuan nautitsemiseen mieltynyttä
+henkilöä olen ennen häntä ja hänen jälkeensä tavannut, jotka muuten
+ovat olleet hyvänluontoisia ja kunnioitustakin ansaitsevia, ja niitä
+näytti tämäkin mies parka olevan, sillä selvällä päällä hän oli sangen
+hauska kumppani, eikä väkeviä nautittuaankaan reuhannut, kuten
+toisenluontoisilla juomareilla on tapana. Puheittensa mukaan hänellä
+oli rikas veli, jonka luo paraikaa oli matkalla. Hyvin näyttikin mies
+parka jo apua tarvitsevan, sillä kaikki kapineensa olivat kutistuneet
+vähemmiksi kuin sen, joka sanoi: omnia mea mecum porto (kaiken
+omaisuuteni kannan ylläni). Saadakseen tarpeeksi evästä hän möi
+Kargopolissa viimeisen liikanaiseksi katsottavan esineensä, hyvän
+kauhtanan, 6:sta hopearuplasta, vaikka se oli toisenkin verran
+arvoinen. Metsäherrasta erottuani päätin käydä kaupungin lääkärin
+luona, jonka sanottiin olevan nuori naimaton mies. Vaan saamani
+väärän neuvon mukaan tulin erään kenraali-okruzhnoin luo, missä
+mainittu lääkärikin paraikaa oli iltaseurassa; en tietysti olisi
+tullut häntä täältä hakemaan, ellen olisi luullut hänen siinä asuvan.
+Itse kenraali, noin keski-ikäinen mies, jota luulin lääkäriksi, tuli
+vastaani etuhuoneessa ja kysyi, mitä asiaa minulla oli. Sanoin olevani
+lääkäri Suomesta ja täällä tuttavien puutteessa tulleeni hänen
+luonansa käymään. "Minä en, Jumalan kiitos, ole lääkärin tarpeessa",
+sanoi kenraali. "En minäkään. Jumalan kiitos, ole lääkärintyön
+tarpeessa!" vastasin minä, "mutta ollen itse lääkäri luulin melkein
+velvollisuudekseni käydä kaupungin lääkärin luona." Salin ovi sattui
+olemaan raollaan, ja sieltä astui nyt ulos oikea lääkäri, joka oli
+nuori, pulska mies. Häneltä sain sitten, paitsi muuta, tietää, ettei
+hän asunut tässä, vaan toisessa paikassa, missä pyysi minua seuraavana
+päivänä käymään luonaan. Puoleksi suutuksissani siitä, että asiani oli
+näin epäonnistuneesti suoriutunut, läksin siitä heti uuteen
+majatalooni, keitätin "tsajua" ja panin sitten maata.
+
+20:ntenä päivänä läksin Lotinapellosta vepsäläisiä tapaamaan. Sen tien,
+joka vei ensimäiseen Shamal (ven. Shamenets) nimiseen kylään,
+sanottiin olevan niin huono, ettei sitä muka voinut rattailla kulkea,
+minkä tähden jätin lääkärin luo liiat kapineeni ja otin majatalossani
+asuvan vanhan vähävenäläisen vääpelin laukkuani kantamaan ja astuin
+itse rinnalla. Tämä toverini oli kuitenkin niin onnettoman heikko, että
+hänen täytyi joka toisen virstan päässä levätä, vaikka laukku ei ollut
+kovin raskas. Ilta alkoi jo olla käsissä tullessamme kylään, johon muut
+lukivat 12, kumppanini 15 virstaa Lotinapellosta. Vaan tässä kylässä ei
+vielä puhuttu sanaakaan tshuudin (liuvin, liudin, lyydin, vepsän)
+kieltä, minkä tähden vielä samana iltana läksin toiseen kylään, nimeltä
+Varbal (ven. Varbenets), johon oppaani luki 20, muut 15 virstaa
+edellisestä kylästä. Vasta puoliyön aikaan tulin perille, ja yövyin
+taloon, jonka isäntä oli _barin_ (herra). Talossa oli asuinhuoneita
+kaksi, nimittäin tupa ja yläkerrassa huone, joka ei ollut tupaa
+parempi. Tässä kylässä puhuttiin jo vepsän kieltä ja barin alkoi
+kiusata minua jäämään luokseen asumaan. Ruuasta ja asunnosta määrättiin
+rupla päivältä, ja opettajaksi hän neuvoi minulle vanhan, puolisokean
+ukon, jolle palkaksi pantiin 50 kopeekkaa päivältä. Tähän siis jäätyäni
+aloin ensi työkseni ukolta kysellä vepsäläisten kylien nimiä, toivoen
+sillä tavoin tutustuvani sekä ukkoon että seutuihin. Mutta mikä
+liekkään ukon päähän pistänyt, lieneekö minua kyselemiseni vuoksi
+vihamieheksi tai vakoilijaksi pelännyt, hän ei vastannut kysymyksiini
+eikä sanonut mihinkään puuttuvansa minun kanssani. Barin hankki heti
+toisen opettajan, jolle määrättiin 70 kopeekkaa viiden tunnin
+opetuksesta päivässä, mutta tämäkin rupesi päivän luonani oltuansa
+juonittelemaan, minkä tähden päätin lähteä koko kylästä ja siirtyä
+etemmäksi, varsinkin kun tässä kylässä vielä puhuttiin yhtä paljo
+venättä kuin vepsää, ja kun toivottavaa oli, että jälkimäistä kieltä
+sisempänä maassa puhtaammin puhuttiin; vepsäläisiä näet sanottiin
+asuvan noin 10 peninkulman laveudelta.
+
+Olipa vielä toinenkin syy, jonka vuoksi en ruvennut tässä paikassa
+kauempaa viipymään, nimittäin se, että barin ynnä hänen vanhempi
+poikansa alinomaa polttivat tupakkaani, joka, vielä päivän tai kaksi
+heidän luonansa viivyttyäni, olisi kokonaan loppunut ja olisi
+pakottanut minut tupakkapaastoon. Eikä ollut kumma, että hän niin
+ahkerasti tupakoi, sillä tupakan poltanta olikin ainoa asia, jossa hän
+erosi naapureistaan talonpojista, ellemme herruuden merkiksi vielä lue
+sitäkin, ettei hän mielellään ottanut vepsää puhuakseen. Itse hän
+kuitenkin itseään "herraksi" kerskaili, sanoen käskettävänään olevan
+kokonaista kuusi "sielua". Mutta ei samovaria (teekeittiötä) eikä
+kirjavaa paitaa edes ollut hänellä, mitkä ylellisemmän elannon merkit
+on kaikilla varakkaanpuoleisilla talonpojilla. Vaikka tämä barin jo
+kerran oli lukea tavaillut passiani, niin piti se vielä, kaiketi sen
+vuoksi, ettei ensi luennalla lie oikein selvää siitä saanut, uudelleen
+luettaa, kun kylän kautta sattui kulkemaan eräs kirjoitusta taitava
+virkamies, "zemskij sosjedatel". Kun barin tämän lukiessa kuuli
+Solovetskoin arkimandritankin passiini allekirjoituksensa panneen, niin
+taisi arvoni barinin silmissä jo kohota koko joukon, jonka vuoksi alkoi
+uudestaan kiusata luoksensa jäämään, luvaten tehdä oloni kaikin puolin
+mieluisaksi. Entiset opettajanikin, jotka vasta olivat olleet niin
+tylyt ja vastahakoiset, tarjoutuivat nyt taas opettajikseni, minkä
+kerkisivät. En kuitenkaan sanonut jääväni. Kun nyt huomattiin,
+ettei muu auttanut, ruvettiin minua matkan ja sisempien kylien
+vaarallisuudella hirvittelemään; sanottiin, etten sieltä ikinä hengissä
+olisi palaava, sillä noiden kylien asukkaat ynnä niissä elävät
+karkulaiset muka yhden ainoan "sinikon" vuoksi olivat valmiit mieheltä
+hengen ottamaan; tämän vuoksi minua kaikella tavoin neuvottiin olemaan
+sinne lähtemättä.
+
+Vaikka arvelinkin osaa näistä mainituista tyhjiksi pelotuksiksi, joilla
+barin vaan koetti pysyttää minut luonansa asumassa, tekivät ne
+kuitenkin minuun siksi suuren vaikutuksen, etten aivan pelotta noita
+kyliä ajatellut. Mutta toiselta puolen tupakan kulutus, alinomainen
+rähinä ja räiske alatuvassa, minua, outoa vierasta, katsomaan alinomaa
+tunkeutuvan rahvaan hälinä tekivät oloni tässä paikassa ikäväksi ja
+kaikella tavoin hankalaksi. Jos nämäkin ikävyydet olisin jaksanut
+kärsiä, niin oli vielä suurempi vastus lapsista, jotka lakkaamatta
+juoksivat luonani, pyytäen milloin huilua soittamaan, minkä kerran
+olivat kuulleet minun tekevän, milloin heille oudoilla tulitikuilla
+tulta raapaisemaan. -- Muutamille kerran mieliksi tehtyäni olin sitten
+pääsemättömissä uusista kuulijoista ja katsojista. Jos näistä Egyptin
+vaivoista jo karttuisi kuusi, niin voisin seitsemäntenä ja kaikkein
+suurimpana mainita hirmuiset määrät russakoita, joita oli niin
+runsaasti, että 20:n virstan päässä laukkuani niistä siivotessani ne
+vielä peittivät kokonaisen porstuan lattian, enkä vielä tälläkään ollut
+näistä tovereistani päässyt, sillä jonkun ajan kuluttua löysin niitä
+vielä koko lauman huilun torvesta. Kaikkien näiden vaivojen alaisena
+ollen tein lujan päätöksen lähteä toisiin kyliin, enkä olisi kovin
+epäröinyt lähteä suurempiinkin vaaroihin kuin minkä täällä sanottiin
+minua uhkaavan. -- Varbal oli muuten mitä ihanimmalla paikalla kahden
+järven välissä, joiden välillä juoksi pieni joki. Talot oli rakennettu
+kahden puolen tätä jokea, ei yhteen ryhmään, kuten venäläisissä kylissä
+on tavallista, vaan suomalaiseen tapaan kukin talo eri paikkaansa.
+
+Varbalasta tulin Pietsalan (ven. Petsenets) kylään ja siitä Karhelaan
+(ven. Karhenets). Varbalasta luettiin yleensä Karhelaan 15 virstaa,
+mutta oppaani luki Varbalasta Pietsalaan 6 ja siitä Karhelaan 15
+virstaa, niinmuodoin saaden koko matkan 21 virstaksi. Näillä seuduin
+äkkinäinen matkustaja aina saa maksaa enemmän kuin mitä matkan
+varsinainen pituus oikeuttaa; sillä matkat eivät aina ole mitatut, ja
+oikeuden puolustus on vaikea. Karhelassa oli kirkko ja oma pappi, ja
+kun tämä sanoi kernaasti rupeavansa minulle vepsän kieltä opettamaan,
+päätin jäädä hänen luoksensa joksikin ajaksi. Hänellä oli tupa ja
+kamari, jossa paraikaa asui kaksi maanmittaria. Näiden pappi kuitenkin
+sanoi parin päivän perästä lähtevän pois ja lupasi kamarin sitten
+minun asuttavakseni. Kolmen tunnin opetuksesta päivässä, ruuasta ja
+asunnosta kuukauden ajalla määrättiin yhteensä 50 paperiruplaa, josta
+rahasta pappi vielä lupasi minut palatessani omilla hevosillaan kyyditä
+Lotinapeltoon. Kaikki tämä oli minulle hyvin mieleistä, kunnes
+huomasin, ettei pappi itsekkään ylen paljoa osannut vepsää, ja että
+hänen opetuksensa pikemmin olisi tietojani sekoittanut kuin
+selvittänyt. Sen tähden erosin tästä opettajasta ja otin opettajakseni
+toisen, nimittäin erään vanhan sokean akan, joka oli lastenhoitajana
+lukkarilla (ponomarilla). Mutta tämän virkansa tähden eukon ei käynyt
+muuttaminen pappilaan, vaan täytyi minun käydä lukkarilla opetusta
+häneltä saamassa. Lukkari itse ja hänen vaimonsa olivat ulkotöillä,
+joten sainkin eukon kanssa päivät päästänsä rauhallisesti keskustella.
+Lukkarin lapsia oli kaksi eukon hoidettavina, ja toisinaan tuotiin
+hänen valvottavakseen lapsia toisistakin taloista, muun väen lähtiessä
+metsään, ja niiden huuto olisi kylläkin häirinnyt, ellei eukko olisi
+niitä totuttanut niin kuuliaisiksi, että hänen kiljaistessaan yhden
+ainoan sanan: movtsi! (vaiti!) kaikki heti herkesivät itkemästä ja
+heittivät muunkin jyräkän. Harvassa lienee enää meidän aikoinamme
+opettajaa, jolle oppilaat saisivat nauraa niin kuin minun täytyi nauraa
+tämän eukon kompuroimisilla hänen hoitaessaan lapsia, vaikka eukko
+parka kyllä oli tottunut sokeana liikkumaan. Ääneen en kuitenkaan
+uskaltanut tässäkään koulussa nauraa enempää kuin ennen alkeiskoulussa,
+jossa esim. muistan opettajan kerran kääntäneen latinaisen lauseen: non
+omnibus licet esse docti näin: ei kaikkien oppineiden ole lupa syödä,
+kun me pojat olisimme sanoneet: ei kaikkien ole lupa oppineita olla.
+Sana _esse_ latinassa merkitsee sekä _olla että syödä_, samoin kuin
+muutamissa muissakin kielissä olemista ja syömistä ilmaistaan samalla
+sanalla, kenties sen vuoksi, että syöminen on varmin merkki siitä, että
+joku on olemassa, tai ettei monen ihmisen olemassaololla näytä olevan
+muuta tarkoitusta kuin syöminen. Mielelläni tahtoisin tietää, eikö
+maailmassa ole sellaistakin kieltä, jossa juomista ja olemista vastaisi
+sama sana. Mutta näitä puhellessani unhotan kokonaan opettajani, josta
+vielä on vähä sanomista. Niin esim. on eukon kiitokseksi mainittava,
+luulen hänen muutamassa päivässä oppineen kielioppia enemmän kuin
+mainitun papin koko 56-vuotisessa elämässään. Nimisanoja tutkiessamme
+minun ei koskaan tarvinnut kysyä genitlivisijaa, sillä heti hän sanoi
+nominatiivin jälkeen jonkun toisenkin sijan, tavallisimmasti monikon
+nominatiivin, esim. _toores, -ehet_, tuores: _pivdus, -udyset_, saalis;
+_kaste, -stket_, kaste; _suvy, -vgat_, sulka; _ikkun, -knat_, ikkuna.
+Verbeistä puhuessamme taas hän tottui heti muistuttamattani sanomaan
+infinitiivin ja preesensin yksikön ensimäisen persoonan, esim. _kasva,
+kasvan_, kasvaa; _volmitsen, -ta_, valmistaa, ja alkoi monesti itse
+taivuttaa sanoja. Niin kysyttyäni mikä langeta "pa vasjemu" [teidän
+kielellä] oli, hän sanoi: _langeta, langtan, lagtai, langtah,_ j.n.e.
+Ei kuitenkaan pidä kummeksia, että hänkin toisinaan erehtyi tai ettei
+heti voinut minua johdattaa oikealle tolalle. Niin esim. kun
+taivutettaessa sanaa: _lugeda_, lukea, kysyin, miten "minun pitää
+lukea, minun on luettava, minun tulee lukea" [?] kuului hänen
+kielellänsä, hän vastasi: kah! _langeskanden_. Samalla tavoin:
+_tegeskanden_, minun pitää tehdä [?]; _langteskanden_, minun pitää
+langeta [?]. Lähes kolme vuorokautta pidin tätä -skanden, -skandet
+j.n.e. -loppuista muotoa varsinaisena futuuri-muotona, niinkuin
+kieliopin tutkijat viime aikoihin asti venäjänkin kielessä ovat
+pitäneet verbin infinitiivin ja edellä olevien _budu_ tai _stanu_
+muotojen yhtymätä varsinaisena tulevan ajan muotona. Mutta sitten asiaa
+tarkemmin mietittyäni tulin asian oikeille jäljille ja huomasin, että
+päätteellä _-skanden_ loppuva muoto ei ollutkaan muuta, kuin erityinen
+_verbum inchoativum_, joka suomen ja viron kielestä on kadonnut
+varmaankin ruotsin ja saksan kielen vaikutuksesta. Kuitenkin päätin sen
+ottaa tekeillä olevaan kielioppiini, vaikka koko verbi ei pääsisikään
+sitä etemmäksi. Toivon kuitenkin, että tätäkin hylättyä sananmuotoa,
+kun se joutuu kielioppiin, kenties ruvetaan käyttämään, samoin kuin
+refleksiiviverbiä, joka jo oli katoamaisillaan, nyt jo alkaa näkyä
+joka suomalaisessa kirjassa. Sitäpaitsi olen vielä siinä uskossa, että
+vaikka kieliopin on muodostuttava kielen mukaan, niin on kielenkin
+muutamissa paikoin edellisen mukaan mukautuminen, Kieli näyttää
+minusta monessa kohdin ymmärtämättömältä lapselta ja kielioppi sen
+ymmärtävämmältä opettajalta, jonka tulee taivuttaa hoitolaisensa lajin
+yhteisten lakien alaisiksi ja kehittää omin päin toimeen tulevaksi.
+Jos hoitolainen kauniisti ja vioitta kasvaa, ei hoitajalla ole muuta
+tehtävää kuin edistää sen varmistumista; mutta jos hoidokas rupeaa
+harhateille poikkeamaan, niin se on oikaistava niin pian ja niin
+sävyisästi kuin mahdollista. Suomen kielessä katson harhatieksi tai
+epäoleellisuudeksi sitäkin, että inkoatiiviverbin merkitys, mikä ennen
+on lausuttu yhdellä, ilmaistaan kahdella sanalla, kuten esim. ruveta
+käymään, ruveta tulemaan, ruveta lankeamaan, ja preesensissä: rupean
+käymään, r. tulemaan, r. lankeamaan, eikä niin kuin ennen käyskätä,
+tuleskata, lankeeskata ja preesensissä: _käyskännen, tuleskannen,
+lankeeskannen_. Mutta mistä voimme sitten niin varmasti päättää
+inkoatiiviverbin suomen kielessä olleen? Siitä, että se on
+heimokielissä, lapissa ja vepsässä, ja toiseksi siitä, että suomessa
+vieläkin on näistä inkoatiiviverbeistä johdettuja sanoja, kuten
+_käyskentelen, tuleskentelen, lankeeskentelen_, jotka eivät ole
+syntyneet muista kuin alkuperäisistä: _käyskännen, tuleskannen,
+lankeeskannen_.
+
+Karhelan papin luona asuin ensimäisen viikon hänen pienessä tuvassaan,
+jossa paitsi minua asustivat hän itse, hänen rouvansa ja nelivuotias,
+tyttärensäpoika, piika, eräs "prikashtshikka", pieni punainen koira,
+musta kissa ja sen kaksi pientä poikasta. Viimein maanmittareilta
+loppui työ, nimittäin samalla tavalla kuin usein meidänkin maassa, että
+kylien rajoista nousi riita, jonka ratkaisua etsittiin aina
+Keisarillista Senaattia myöten, millä ajalla työ keskeytyi.
+Maanmittarien lähdettyä minä muutin kamariin, jossa nyt sain aivan
+yksinäni asua lopun aikaa, mikä kaikin paikoin on suuriarvoinen etu, ja
+etenkin näin matkoilla ja alinomaa rahvaan hälinässä oltua aivan
+verraton asia. Viimeinen päivä vaan piti olla papin ja hänen perheensä,
+koiran ja kissojen parissa, siitä syystä, että tupaa, jossa tähän asti
+olivat asuneet, nyt ruvettiin purkamaan ja uudesta rakentamaan.
+Kamarini "jumalatshogassa" eli kuvanurkassa oli koko joukko
+kaikenlaisia, ei kovin sievin käsin tehtyjä "jumalia", ja oven
+yläpuolella ratsasti Ali Pasha. Kaikki nämä kunnioitettavat
+herrasmiehet näyttivät jo täysinpalvelleilta, ja jos minun vallassani
+olisi ollut, olisin vapauttanut heidät jokaisen virasta, antanut
+täyden palkan eläkkeeksi ja myöntänyt oikeuden kantaa virkapukua.
+Samoin olisin tehnyt huoneen kahdelle tuolille, joista toisessa ei
+ollut kuin kolme jalkaa, niin ettei enää jaksanut seinää vastaan
+nojautumatta pysyä pystyssä, ja toisen jalkojen parantaja oli tehnyt
+niin huonoa työtä, että sekin oli aivan kelvoton.
+
+Pappi itse oli 56-vuotias mies, vakaa ja hiljainen luonteeltaan. Hänen
+jokapäiväinen pukunsa ei ollut talonpoikien pukua ollenkaan parempi;
+eikä häntä voinut heistä erottaa muusta kuin pitkästä, selässä
+riippuvasta palmikosta. Hän kävi vaimonsa ja piikansa kanssa kaikissa
+ulkotöissä, jonka tähden oli päivin harvoin kotona; minun täällä
+ollessani näet paraillaan lopeteltiin heinäntekoa ja sitten seurasi
+elonleikkuu, herneiden puinti ja marjojen poiminta. Kotoisallakin
+ollessaan hän toimitteli kaikenlaisia pihatöitä, kuten saunan
+lämmitystä, veden noutoa, marjojen siivousta y.m.s. Ei olekkaan siis
+kumma, että hänellä näiltä töiltänsä ei ollut aikaa paljoa kirjallisiin
+huvituksiin hurvitella. Hän osasi kuitenkin lukea venättä ja slavoniaa
+kuta kuinkin, taisipa kirjoittaakkin. Kerran kirjoja käsille ottaessani
+hänkin tuli siihen, katsoi niihin ja, nähtyään etteivät ne olleet
+venäjänkielisiä, kummeksi, että kirjoja on painettu muillakin kuin
+tällä yhdellä kielellä. Näin oppineita opettajia oli joku aika sitten
+(ja lieneekö vielä nytkin) muutamia meidänkin maassa. Niinpä kertoi
+Castrén matkoillaan Suomessa kerran tavanneensa pappismiehen, joka
+suomen kieliopista ja kirjakielestä puhuttaessa oli kummeksinut, miksi
+x ei kelvannut suomen kirjaimeksi, ja oli kysynyt, mitä tämä _vokaali_
+oli pahaa tehnyt, kun sitä niin vainottiin! Minulla oli venäjänkielinen
+Uusi Testamentti, ja sitä pappi luki ahkerasti, sanoen, ettei koko
+heidän kirkollaan ollut muuta pyhää kirjaa kuin evankeliumit slavonian
+kielellä, jota hän taas ei näyttänyt aivan hyvin ymmärtävän.
+
+Papin rouva taisi olla vähän nuorempi miestänsä; hän kulki rahvaan
+mukana kaikissa töissä, marjassa, verkkoja laskemassa j.n.e.
+Työpaikan loitompana ollessa minä jäin yksin kotimieheksi, kuitenkin
+sillä ehdolla, että sain käydä lukkarissa edellä mainitun opettajani
+luona, kun vaan lähtiessäni muistin panna oven lukkoon. Näinä päivinä
+rouva aina pani minulle päivällisruuan jo lähtiessään valmiiksi, toisen
+osan, kuivan ruuan, kaappiin, ja toisen, keittoruuan, uuniin lämpimänä
+pysymään. Uuniin pantuja herkkuja oli kookas kahvipannukin, jonka
+aamulla keitti täyteen ja sijoitti uuniin hautumaan. Taitavat
+kahvinkeittäjä-rouvat arvaavat sanomattanikin, kuinka hyvää tämä
+rupeamamäärin hautunut kahvi oli, eikä ollutkaan erittäin ikävä sanoma
+se, jonka papin rouva eräänä aamuna minulle ilmaisi, nimittäin kahvin
+loppuneen ja toista saatavan vasta kun joku sattui käymään kaupungissa.
+Työhön lähtiessänsä hän kuitenkin iloisen näköisenä sanoi kahvipannun
+olevan entisellä paikallansa ja entisessä voimassaan. Kysyessäni, mistä
+hän jo oli kerinnyt saada uutta kahvia, hän vastasi tietävänsä keinon,
+millä ainoattakkaan kahvinjyväsettä kahvia saada, ja lähemmin asiaa
+tutkittuani huomasin tämän keinon siksi, että hän oli paahtanut
+ohranjyviä kahvin asemesta ja niistä tehnyt keiton. Kun rouva näin
+kahvin asemesta keitti ohria, piti minunkin ruveta jotakin "jatketta"
+hommaamaan, sillä suureksi murheeksi tupakkani alkoi vähenemistään
+vähetä, enkä tietänyt muuta neuvoa tämän lähestyvän puutteen
+poistamiseksi kuin että keräsin perunan lehtiä, kuivasin ja sekoitin
+niitä tupakkaani, toivoen tämän sekoituksen avulla pysyväni tupakassa
+siksi kunnes ilmaantui joku Lotinapeltoon-matkustaja, jolla olisin
+voinut tuottaa uutta tupakkaa.
+
+Jo edellä mainitsin, että papilla oli nelivuotias tyttärenpoika
+luonansa. Tämän lapsen pilasi mummo, papin rouva, aivan asian alkaen ja
+ikäänkuin tahallansa. Joka aamu poika herättyänsä alkoi huutaa ja itkeä
+minkä jaksoi, ja sitä jatkoi pitkin päivää, milloin vaan ei heti tehty
+hänen mieltänsä myöten, polki jalkaa, kiljui ja nakkeli vihan vimmassa
+mummoansa ja ukkoansa kivillä ja esineillä, jotka vaan käteensä sai.
+Minä uskalsin muistuttaa eukolle, että nuo juonet pitäisi pojasta
+vitsalla ottaa. Hän sanoi jo sitäkin koetelleensa, mutta ei minkään
+auttaneen. En luulekkaan vitsan sillä tavalla käytettynä kuin papin
+rouva sitä käytti, kenenkään kädessä parantavan lapsia, vaan pikemmin
+pahentavan. Hän näet ei ruvennut poikaa kurittamaan ennenkuin joutui
+sellaiseen vihan vimmaan, että kuritus oli pikemmin kostamista kuin
+oikaisemista, eikä hän silloin katsonut millä lyödä hotaisi poikaa,
+vitsallako vai korennollakin. Sitten lepyttyänsä taas imarteli huutavaa
+poikaa ja hyväili entistään viittä pahemmin eikä kieltänyt, jos poika
+olisi mitä tahtonut. Teenjuontiin eukon piti aina saada poika, jospa
+tällä tuvassa tai ulkona oli kuinkin mieluinen muu huvitus. Nämä kestit
+poika kuitenkin aina lopetti itkulla ja kiukuttelemisella, kun muka ei
+vielä ollut tarpeeksi sokeria saanut, ja monasti minua tämä eukon
+riehuminen pojan kanssa suututti paljoa pahemmin kuin kaikki ikävyydet
+"barinan" luona olivat minua vaivanneet, -- Paljoa paremmin sokea
+opettajani kasvatti ponomarin eli lukkarin lapsia, jotka heti eukon
+huutaessa _movtsi_ olivat hiljaa kuin hiiren poikaset.
+
+Pyhät vietettiin näilläkin seuduilla alituisella syömisellä ja
+juomisella; viimemainitulla, milloin juotavaa oli, sillä viinaa on
+täällä vähempi ja sitä pidetään kalliimmassa hinnassa kuin Suomessa.
+Elokuun 27:ntenä päivänä oli suuri pyhä Kekjärven kylässä, jonne
+kirkolta tulee 3-4 virstaa matkaa. Venäjällä ja Suomessakin on
+kreikanuskoisissa pitäjissä joka kylässä oma kirkkonsa (säässynä) ja
+jokaisella tämmöisellä kirkolla oma suojeluspyhänsä, joku mies- tai
+naispyhimysvainaja. Tämän pyhimyksen nimipäivänä kylällä on iso juhla,
+johon keräytyy rahvasta 10 ja useammankin peninkulman päästä, ja
+semmoinen oli tämäkin Kekjärven juhla, johon minäkin läksin. Kirkko oli
+pienessä saaressa, ja meidän tullessa saari oli melkein täynnä väkeä.
+Vaikka tilaa oli sangen vähä, uitettiin saareen hevosiakin. Se tuntui
+minusta hieman kummalliselta, mutta myöhemmin sain tietää, että kaikki
+saaressa olevat eläimet tulivat osallisiksi papin rahvaalle
+antamasta siunauksesta, ja että hevosetkin täten siunauksen voiman
+vastaanotettuaan sen jälkeen pääsivät vapaiksi ampumisista ja muista
+vammoista. Mitä loitsija ennen teki paholaisen avulla, sen nyt pappi
+sai aikaan pyhällä toimituksella, ja täten näin, miten pakanallinen
+harhaluulo oli muuttunut kristilliseksi epäuskoksi. Saaressa ei ollut
+muuta syötävää kuin renikoita, joita muuan mies myi kirkon ovella, mutta
+sitä enempi syötävää oli järven rannoilla olevissa kylissä. Jos mihin
+taloon menit, oli ruokaa pöydällä ja syödä täytyi vaikka väkisinkin.
+Kotiin tultuamme papin rouva teetä juodessamme moitti kekjärveläisten
+kömpelyyttä ja typeryyttä, mainiten esimerkkinä tästä törkeydestä
+senkin, etteivät olleet älynneet tarjota hänen miehelleen viimeistä
+teesarkkaa, jota rouva näytti paranna osana pitävän. Kohta hän
+kuitenkin itse johdatti mieleeni sananlaskun: _kattila pataa soimaa,
+musta on kylki kummallakin_, sillä teeveden juotua sanoi olevan
+itsellänsä tärkeätä toimittamista tuvassa, jonka tähden toi minulle
+maljan lämmintä vettä ja pitkän pyyhinliinan käskien minua kuppeja
+pesemään. Tätä hän nähtävästi ei pitänyt minäkään älyttömyyden
+merkkinä.
+
+Samalla viikolla kuin Kekjärven juhla vietettiin, oli kirkonkylässäkin
+samanlainen juhla, ja sen lisäksi ponomari vielä piti leikkuutalkoon.
+Kaikissa näissä pidoissa minua vaivattiin alinomaisella syömisellä ja
+"tshajun" juomisella, niin että koko ilo minulle muuttui suureksi
+tuskaksi. Eikä sillä vielä hyvä: hyvästä kestitsemisestä piti minunkin
+puolestani jollakin tavoin osottaa heille hyväntahtoisuutta ja soittaa
+huilua. Soittoon he eivät ollenkaan kyllästyneet, kiusasivat vaan yhä
+uudestaan soittamaan. Monet monituiset kerrat kaduin, että olin mokoman
+kapineen mukaani ottanut, monasti teki mieli viskata koko tämä
+ilon-aiheuttaja nurkkaan. -- Mutta en muistakaan vastuksista ollut
+aivan vapaa. Kaikkia oudonpuoleisia matkustajia, jotka eivät liiku
+meluten ja herroiksi, luullaan täällä heti karkulaisiksi tai muiksi
+pahantekijöiksi, enkä minäkään voinut päästä aivan vapaaksi tästä
+epäluulonalaisuudesta. Niinpä heräsin eräänä yönä kamarissani isosta
+hälinästä, joka kuului ulkoa, mutta panin uudelleen maata, kun en
+arvannut ryminän syytä. Vasta seuraavana aamuna kuulin papilta, että
+humalaisia miehiä oli käynyt siellä koko joukko tahtoen tulla minua
+sitomaan, kun muka olin mikäkin passiton "razboinikka" [rosvo].
+Suurella vaivalla pappi oli saanut heidät tästä aiheestaan luopumaan.
+
+Vielä voisin luetella useampiakin tämänlaatuisia ikävyyksiä, jotka nämä
+pidot ja kokoukset minulle tuottivat. Mutta paljo niistä oli hyötyäkin.
+Niissä opin rahvaan koossa ollessa maata ja tapoja paremmin tuntemaan,
+mikä muuten näin kiireisenä työaikana olisi ollut vaikeampaa. Näiden
+seutujen rahvas on yleensä solakka- ja suoravartaloista, ja jotenkin
+sievännäköistä. Puvut olivat melkein samanlaiset kuin Aunuksessa,
+samoin oli maatöidenkin laita. Viljelyskasveja olivat ruis, ohra,
+kaura, herne, papu ja jokunen määrä perunaa. Enimmäkseen kylvettiin
+peltoon, metsää taas hyvin vähän perattiin. Karjanhoito ei täällä,
+samoin kuin on laita Syvärijoen seuduilla, ollut suuresti edistynyt
+Aatamin karjankaitsennasta. Rautapataa en muista nähneeni koko näillä
+seuduilla. Ruokaa valmistettiin saviruukuissa, jotka pantiin uuniin.
+Muu keittäminen tapahtui sillä tavoin, että tulessa kuumennettuja kiviä
+pantiin vesiastiaan siksi että vesi rupesi kiehumaan.
+
+Kun kielioppia ja sanakirjaa koskevat tutkimukset, joita tällä kertaa
+pidin tärkeimpinä, olivat vieneet kaiken aikani, en kerinnyt paljoa
+muuta keräämään. Satuja, sananlaskuja ja arvoituksia panin kuitenkin
+kirjaan jonkun määrän, ja olisin kenties saanut laulujakin, joita
+luulen tälläkin rahvaalla olevan (sillä laulajia oli useampiakin,
+vaikka eivät nyt ruvenneet laulamaan), ellei olisi tullut poislähtö
+ennenkuin opin kieltä sujuvasti käyttämään ja ymmärtämään. Tässä
+kielessä on monta etua, ja siitä suomenkielen tutkija saapi monta
+hyvää selitystä ja viittausta. Näytteeksi panemme tähän seuraavat
+vepsänkieliset palat.
+
+Mateuksen VI:nnen luvun alku vepsän kielellä.
+
+ 1. Vardeikatois andelta milostinad teiden rahfhan aigan, siks
+    mise hei teid nähtais: muga ei liene teile nahradad tatas
+    teiden taivhalises.
+
+ 2. I muga kons andad milostinan, ala torvta itseis kohtas, kut
+    litsemeerad tehtais sinagogois i irdal, mise kiitaisiba heid
+    rahvas. Toden sanun teile: hei saiba use itselesoi nahradan.
+
+ 3. Sinä se andle milostin muga, mise hur käsi sinun ei nägeis,
+    min tegeb oiged.
+
+ 4. Da lineb milostin sinun nähmatoi, i taat sinun nägeb
+    nähmatoman andab sinei nägymisen.
+
+ 5. I kons rist(i)toi, ala ole kut litsemeerad, kudamet ljubitas
+    sinagogois i irdal seisuteldas ristmähäs, mise nähtais rahvas.
+    Praudan pagisen teile: hei otiba use itseles nahradan.
+
+ 6. Sinä se kons ristitoi, mäne perthe itseis, i salpta itseis
+    veräjäd, i ristte itseis tatale, kudam ei nägy, a taat sinun
+    nägeb ei -- nägymisen andab sinei nägymisen.
+
+ 7. Risttes se algat sanelkoi lisniad, kut keelitajad: netse hei
+    duumaitas, mi äijis vaihis itseis linetai kuuldud j.n.e.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Verbejä taivutetaan vepsän kielessä seuraavaan tapaan: _tegen, teget,
+tegeb, tegemai, tegetei, tegeha t. tehtav_ (s.o. teen, teet, tekee,
+teemme, teette, tekevät). _Tegemoi, tegetei, tegese, tegemoisei,
+tegeteisei, tegebasei t. tehtasei_ (s.o. teen itseni, teet itsesi
+j.n.e.).
+
+_En tege, emai tehkoi_ (s.o. en tee, emme tee).
+
+Tehnen, _tehnen_; en tehne, _emai tehnekoi_, en tehne, emme tehne;
+_tehneisin_, ehkä tehnen. _Tehnusimoi, tehnusitei, tehnusihese,
+tehnusimoisei, tehnusiteisei, tehnusiheisei_, olisin tehnyt itseni,
+olisit tehnyt itsesi j.n.e.
+
+Tästäkin vähästä näytteestä lukija saattaa arvata, että vepsän kielen
+verbit ovat paljoa muotorikkaammat kuin suomenkielessä. Emme nyt aio
+toisia lukijoita enemmillä esimerkeillä rasittaa; saattaisimme senkin
+hyvin mainitsematta jättää, että konsonanttiäänteet s, ts, n, t, ynnä
+muutamat muut välistä ääntyvät kuten meillä, välistä taas kuin sh,
+tsh, nj, tj, niin myös vokaalit välistä puhtaina, välistä taas
+epämääräisinä, esim. a pikemmin kuin ä, jos kohta a:äänne voittaa.
+
+-- -- -- -- -- -- -- -- -- --
+
+Helsingistä saatuani ankaran kirjeen, jossa minua käskettiin joutumaan
+takaisin virkaani toimittamaan, minun täytyi ennen aikojani lähteä
+Vepsän maasta ja palasin Aunuksen, Salmin, Impilahden ja Sortavalan
+kautta suoraan Kajaaniin.
+
+
+
+
+63.
+
+Akademikko Sjögrenille.
+
+(Konsepti)
+
+
+[Ilman päivänmäärän ja paikan ilmaisua.]
+
+                                       [Syyskuun lopulla 1842.]
+
+Korkeasti kunnioitettu Kolleegineuvos!
+
+Päätettyäni tällä kertaa tutkimukseni vepsäläisten parissa, saan
+muutamalla sanalla ilmoittaa Teille jospa en juuri muuta, niin ainakin
+sen, että olen paluumatkalla. Olin pyytänyt virkaloman pidennystä
+kuudeksi viikoksi, hieman paremmin ehtiäkseni tutkia vepsän
+kielen omituisuuksia, mutta lääkärin puutteessa, joka olisi sillä aikaa
+ollut sijaisenani Kajaanin piirissä, minulta tämä pidennys kiellettiin,
+minkä vuoksi minun nyt täytyy kiiruhtaa kotiin lokakuun alkuun.
+Vepsäläisten parissa en tullut Karhelan (Kargenets) kylää kauemmaksi,
+missä asuin paikkakunnan papin luona. Sitä ennen tosin olin tavannut
+Ishaiva nimisen vepsäläiskylän, joka on Kargopolin ja Vyitegran
+välillä, mutta kun kieli siellä paraikaa oli sukupuuttoon
+kuolemaisillaan, viivyin siellä vaan muutaman päivän. Mainittu Karhelan
+pappi olisi ruvennut opettajakseni, mutta kun pian huomasin, ettei hän
+itse ollut aivan perehtynyt vepsän kieleen, otin opettajakseni erään
+puolisokean, vanhan sotamiehen-lesken, jonka kanssa kävin läpi
+venäläisen sanakirjan merkiten vepsäläiset sanat, mikäli hänen
+tietojaan riitti. Sitäpaitsi panin kirjaan häneltä ja muilta tusinan
+verran satuja, käänsin Mateuksen evankeliumin 5:nnen, 6:nnen, 7:nnen ja
+8:nnen luvun sekä lauseparsia venäjän kieliopin lauseopista ja muista
+kirjoista. Vaimo asui paikkakunnan ponomarin talossa, joka ponomari
+oli syntynyt 30 virstaa kauempana Ojatin toisella rannalla Ladvan
+kylässä ja joka eukon ohella oli opettajanani. Suurinta mielenkiintoa
+minussa herättivät vepsän kielen verbien muodot. Jotenkin seuraavaan
+kaavaan sain verbien taivutuksen. Indikatiivin preesens: _salptan, -at,
+-ah, -amai, -atei, -taha t. salpatas_, suomeksi: suljen, suljet,
+sulkee, j.n.e.; kielteiset muodot: _en, et, ei salpta, emai, etei, eba
+salpakoi_; refleksiiviset: _salptamoi, -atei, -ase, -amoisei, -ateisei,
+-asei t. salpatasei_, kielt.: _en j.n.e. salpakoi, emai j.n.e.
+salpakoisei_, Indikat. imperfekti: _salpsin, -sii, salpas, salpsimai,
+salpsitei, salpsiba t. salpattihe_; kielteiset: _en j.n.e. salptaske,
+emai j.n.e. salptasket_; refleks.: _salpsimoi, -itei, -the, -imoisei,
+-iteisei, -ihoisei t. salpattihesei_; kielt.: _en j.n.e. salptaskete,
+emai j.n.e. salptaskemisei_. Indikat. perfekti: _minä, einä, hän
+salpanu, mö, tö, hö salpatud_. Tästä huomaa, että vepsäläinen
+konjugatsioni on rikkaampi kuin sekä suomalainen, virolainen että
+lappalainen. Perfekti, jonka moni sanoi olevan merkitykseltään
+vallan imperfektin veroisen, lienee venäjän jäljittelyä. Kuulinpa
+vielä matkalla Kargenetsista Lotinapeltoon sellaisen imperfekti-muodon
+kuin lauseessa: kun sinä _maksneisit_, mutta en saanut selville, missä
+suhteessa se eroaa muodoista _maksnet ja maksaisit_, jotka molemmat
+esiintyvät suomessa. On muuten hyvin vaikeata tutkia jonkun kielen
+muotoja, kun on pakko välittäjäkielenä käyttää muodoista köyhää
+venättä. Ellei suomi olisi sen vertaa auttanut minua vepsää
+tutkiessani, tuskin olisin saanut esille konjunktiivin preesensiä,
+sillä miten asettelinkaan venäläisiä sanoja, joilla konjunktiivin
+käsitettä ilmaistaan en aluksi saanut vastaukseksi muuta kuin: _Budu
+minä tegen, hot tegen, kut tegen_ j.n.e. Sitävastoin olin erehtyä
+futuurin suhteen, sillä venäjän _budu tai stanu_ sanojen avulla
+muodostettu n.s. futuuri tosin käännettiin _ja budu sdelatj_ muodolla
+minä _lienen tegemaha_, mutta mieluummin muodolla _minä tegeskanden_,
+samoin kaikista muista verbeistä: _opendaskanden_ minä alan opettaa,
+_voiskanden_, alan voida j.n.e. Minulla oli jo pari päivää se väärä
+luulo, että vepsä vastoin muita suomalaisia kieliä oli muodostanut
+itselleen futuurin, mutta huomasin sitten, että sillä lapin tavoin on
+vasituinen inkoatiivimuoto, jonka suomi ja viro ovat menettäneet
+(ruotsin ja saksan vaikutuksesta, joissa sellaista muotoa ei ole?).
+_Minä sanoskanden_, lapiksi _sarnosgoadam; lugeskanden: logaskoadam_.
+Mielestäni tämä muoto on otettava suomen kielioppiin, vaikkei se
+tulisi sitä laajempaan käytäntöön; mutta syytä on toivoa, että se
+kieliopista voi siirtyä kieleen, sillä tuntuuhan siltä kuin
+refleksiivimuoto, jonka v. Becker ensiksi otti kielioppiinsa, olisi
+tullut yleisemmin tunnetuksi (sillekin osalle Suomea [tämä kirjoitettu
+seuraavan sivulauseen yläpuolelle rivien väliin]), vaikka se
+enemmälle kuin puolelle Suomea sitä ennen oli tuntematon. Suurimmalla
+todenmukaisuudella voi päättää, että suomessakin ennen on ollut
+inkoatiivinen verbi, sillä ensiksi lapissa ja vepsässä se on ja
+toiseksi tuntuvat tavalliset johdannaismuodot _meneskendelen,
+lueskendelen_, jotka tosin ovat menettäneet inkoatiivisen
+merkityksensä, saavan synnystään kiittää tätä inkoatiivia.
+
+Sijamuodoiltaan vepsä on aunuksen, lapin ja viron tavoin suomesta
+paljon jäljessä, ja tuntuu siltä kuin suomalaiset jo erottuaan
+heimolaisistaan olisivat muodostaneet lukuisat taivutussijansa.
+Vepsässä en saanut selville muita sijoja kuin nominat. _lähte_, kaivo,
+genet. _lähtken_, allat. _lähtkele_, illat, _lähtkehe_, infinit.
+_lähtet (t. lähtket)_, possess. _lähtkel_, instrukt. _lähtken_, mon.
+_lähtken_. Muotoja _lähtken ked, lähtkespäi, lähtkelpäi, lähtkehe-sai_
+en pidä tavallisina sijoina, kun _ked, päi, sai_ eivät yhdy
+adjektiivoihin.
+
+Diminutiiveja.
+
+Suffiksit vepsänkieli enimmäkseen on menettäneet, ne esiintyvät
+kuitenkin personaalipronomineihin ja _itse_ pronominiin sekä, jos kohta
+harvoin, muihinkin sanoihin liittyneinä. Vakuutettiin -- -- --
+
+Partikkeleista näytti olevan todellinen puute, ellei tahtonut käyttää
+venäläisiä partikkeleita. Eipä missään viljelemättömässä kielessä
+niitä liene suurta varastoa.
+
+Lappi, vepsä ja suomi ovat menetelleet eri tavoin lyhentäessään sanoja:
+lappi on jättänyt pois päätteitä, vepsä (kuten myös viro) jonkun
+keskellä sanan vartaloa olevan vokaalin, suomi päätteessä olevan
+konsonantin. Vepsäl. _andlen, maksnen, salptan, langten_.
+
+Sanakirjallisessa suhteessa _laittaa_: vepsäl. _lajin_, torua,
+nuhdella, ven. _lajat_.
+
+
+
+
+64.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+(60:nnen jatko.)
+
+
+                                       Koivikko, 8 p:nä lokakuuta 1842.
+
+Enempää en Lotinapellossa ehtinyt kirjoittaa, enkä vepsäläisten parissa
+senkään vertaa; täällä oli syynä se, että aikani meni vepsän kielen
+tutkimiseen, mutta Lotinapellossa minun oli viettäminen arkiateri
+Törngrenin 70;ttä syntymäpäivää. Tämä vietto tapahtui muuten kelpo
+tavalla, mutta miten, sen saat toiste tietää. Sitten matkustin
+vepsäläisten luo, oleskelin siellä aina syyskuun loppuun, ja kun
+kirjeestäsi sain tiedon, että minun oli rientäminen kotia Kajaaniin,
+läksin viimeinkin kotimatkalle, jolla nyt paraikaa olen ja toivon 3-4
+vuorokauden kuluttua vahingoittumattomana sinne perille saapuvani.
+Muistelmiani olostani venäläisten ja vepsäläisten parissa voin toiste
+Kajaanista kirjoitella ja pyydän nyt ainoastaan anteeksi, etten voinut
+palata Helsingin kautta ja suullisesti onnitella Sinua Fransiskuksen
+päivänä. Jos ensi talvena tarjoutuu mahdollisuutta muutamaksi viikoksi
+poistua Kajaanista, niin varmasti käyn sinua Helsingissä tervehtimässä.
+Sitä ennen olen _Suomi_-kirjaa varten kirjoittava jotakin vepsästä,
+niin pian kuin saan siihen tilaisuuden.
+
+Tervehdi tuttavia, äläkä unhota muutamilla riveillä ilahuttaa
+
+                                            rehellistä ystävääsi
+                                              Elias Lönnrotia.
+
+
+
+
+65.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                     [Matkalla Kajaaniin, alkupuolella lokakuuta 1842.]
+
+[Saapui Helsinkiin 14 p:nä lokakuuta 1842. Kirjeen saajan muistiinpano.]
+
+Rakas veli!
+
+Sjömania myöten kirjoitin joku päivä sitten Sinulle kirjeen ja lähetin
+samalla jatkoa Vyitegraan asti ulottuviin matkamuistelmiini.
+Matkasta sieltä vepsäläisten luo, olosta heidän parissaan ja
+kotimatkasta voisi tosin olla koko joukko kirjoittamista, mutta kun
+vepsäläisten luona jouduin niin kovaan työhön heidän kieltänsä
+tutkiessani, ettei jäänyt ollenkaan aikaa kirjoittelemiseen, ja
+kun sen jälkeen aika kiireellä olen sieltä kotia matkustanut. niin
+kaikki matkamuistelmat näiltä ajoilta vielä ovat paperille panematta.
+Siksi ne kaiketi jäänevätkin, ellen palattuani Kajaaniin mahdollisesti
+Suomi-kirjaan saisi kyhätyksi jotakin kirjoitusta olostani vepsäläisten
+parissa. Heidän kielensä on vielä jotakuinkin suomen kaltaista, niin
+että muutaman viikon kuluttua opin sitä puhumaan paremmin kuin venättä
+puolessa vuodessa. Koko joukon aineksia vepsän oppimista varten
+kokosin, kuitenkaan en niin paljoa, että siihen voisin olla
+tyytyväinen, pääsemättä vielä toista kertaa joskus vastedes heidän
+luokseen.
+
+Ennenkuin saat käsiisi nämä rivit, olen jo Kajaanissa, tosin
+kahta viikkoa myöhemmin kuin minun oli määrä; toivon kuitenkin,
+että tämä viipymys minulle annetaan anteeksi. Nyt pyydän Sinua
+Helsingin kirjakaupoista kysymään teosta _Visa Reperta und
+gerichtlich-medizinische Gutachten von J. Berndt_; jos se on
+saatavissa, niin pyytäisin Sinua, että lähettäisit sen postissa minulle
+samoin myös _Wistrand'in_ kirjan _Handhok i Forensiska Medicinen_.
+
+Lappalaista lusikkaa, jonka olisin lähettänyt Sinulle jo Fransiskuksen
+päiväksi, jos se vaan olisi käynyt päinsä, pyydän Sinua nyt pitämään
+hyvänäsi, lappalaismuistona. Rikkaat lappalaisperheet syövät yleensä
+sellaisilla lusikoilla. Suomen-Lapissa ne kuitenkin tätä nykyä ovat
+harvinaisia, mutta yleisemmät Norjan tunturilappalaisilla. Terveisiä!
+
+                                             Rehellinen ystäväsi
+                                                Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+
+
+YHDESTOISTA MATKA V. 1844.
+
+
+
+
+[Tälle viimeiselle tutkimusmatkalleen Lönnrot läksi saatuansa v. 1844
+kirjallisia ja tieteellisiä töitänsä varten pitkän virkavapauden.
+Haluten vertailevaa tutkimusta varten lähemmin tutustua viron kieleen
+L. läksi kesäkuun lopulla sanottuna vuonna Viroon, ensin Helsingistä
+meren yli Tallinnaan ja sieltä Tarttoon, jossa hän viipyi elokuun
+loppupuoleen opiskellen viroa. Tehtyänsä vielä seitsenviikkoisen
+tutkimusmatkan Tarton eteläpuolisiin seutuihin L. palasi lokakuun
+12:ntenä p:nä Tarttoon, kopioi sitten sikäläisiä sanakokoelmia ja läksi
+joulukuun alussa kotimatkalle Pietarin kautta. Kulkien läpi Viron
+pääasiassa jalan, L. joutui paluumatkallansa aikomattansa vatjalaisten
+luo, jossa muistoonpani joukon runoja. Pietarissa jonkun alkaa
+viivyttyänsä palasi L. alussa vuotta 1845 rautatietä Helsinkiin ja
+sieltä kotiin Kajaaniin.]
+
+
+
+
+1.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                   Tartto, 21 p:nä heinäkuuta (2:na elokuuta) 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Jos olisin viihtynyt huonommin tällä puolen merta tai jos ei aikani
+olisi mennyt viron kielen tutkimiseen, olisin kaiketi jo monta viikkoa
+sitten kirjoittanut Sinulle, kuten olisi ollut myös velvollisuuteni.
+Mutta mainittu kieli on siihen määrään pitänyt minut työssä, että tämä
+kirje kuitenkin on ensimäinen, jonka Suomeen lähetän, vaikka jo
+seitsemättä viikkoa olen ollut Virossa. Merimatkani jälkeen viivyin
+pari päivää Tallinnassa, matkustin sitten sieltä itään pastori Ahrensin
+luo Kuusaloon; hän on sen äsken julaistun viron kieliopin tekijä, jonka
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seurakin on saanut. Hän vallan hämmästyi
+huomatessaan kirjojeni joukossa vähää ennen Seuralle lahjoittamansa
+kirjan. Joku päivä tuloni jälkeen hänen täytyi lähteä yleiseen
+pappien-kokoukseen Tallinnaan, minkä vuoksi minäkin läksin sieltä pois
+Maria Magdalenan seurakuntaan, joka sijaitsee puolitiessä Tarttoon
+päin. Siellä viivyin hieman toista viikkoa ja tulin sitten vähitellen
+tänne Tarttoon, missä nyt paljoa liikkumatta kaupungilla olen asunut
+samassa paikassa neljättä viikkoa. Onkin, harvoja poikkeuksia
+lukuunottamatta, satanut koko ajan ja lisäksi ollut kylmä, niin että on
+voinut pitää itseään onnellisena, kun on ollut katto pään päällä.
+Parin päivän kuluttua olen aikonut lähteä täältä etelämpään,
+käytännöllisestikkin perehtymään siihen, minkä täällä teoreettisesti
+olen oppinut. Kuten tiedät entuudesta, viron kielessä ei ole ainoastaan
+kaksi murretta, vaan myöskin kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton
+murteet, joihin molempiin tahtoisin perehtyä niin hyvin kuin yhdessä
+kesässä on mahdollista. Sekä oikeinkirjoituksen että muunkin puolesta
+viro melkoisesti eroaa suomesta; eipä edes vepsä eroa siitä enempää.
+Vokaalisointua ei ole Tallinnan virossa, ja ainoastaan jälkiä siitä on
+olemassa Tarton murteessa. Varmasti pitkiä vokaaliäänteitä kielessä ei
+ole muualla kuin ensi tavussa, jossa ne merkitään yhdellä ainoalla
+vokaalilla, paitsi silloin kun samassa tavussa seuraa yksi konsonantti,
+jolloin pitkä vokaaliäänne merkitään kahdella vokaalilla, esim. _noor_,
+nuori, genit. _nore_, eikä noore. Sen tähden on välttämätöntä lyhyttä
+vokaalia merkittäessä kirjoittaa seuraava konsonantinmerkki
+kahdenkertaiseksi, esim. _emmä_, äiti, _kalla_, kala, jotka äännetään
+_emä, kala_, mutta jotka äännettäisiin eema, kaala, jos ne
+kirjoitettaisiin yhdellä m:llä ja l:llä. Kaikissa muissa tavuissa,
+joissa suomessa on pitkä vokaaliäänne, on virossa niin epämääräinen
+laajuus, ettei vokaalia voi sanoa pitkäksi eikä lyhyeksi. Virolaiset
+itse (nimittäin filologit) sanovat sitä korolliseksi. Suomen ie, uo, yö
+kuuluvat virossa pitkinä e, o, ö äänteinä, mutta niitä kuulutaan
+sentään muutamilla seuduin äännettävän enemmän suomen tapaan.
+Nomineilla on yhtä monta sijaa kuin suomessa ja sen lisäksi kaksinainen
+monikko, nimittäin määrätty ja epämääräinen. Verbit taas ovat
+suomalaisia verbejä paljoa köyhemmät, kun näet sekä konjunktiivin
+preesens että koko optatiivi puuttuvat (varsinainen optatiivi
+nimittäin, sillä se, mitä virolaiset optatiiviksi sanovat, ei ole muuta
+kuin suomen konjunktiivin imperfekti). Vielä on huomattava, että
+infinitiivistä on harvoja sijoja käytännössä, eikä partisipin
+perfektejä ollenkaan voida sijoitella kuten suomessa. Refleksiiviverbiä
+ei ole.
+
+Samoin kuin me suomalaiset luulemme viron oikeinkirjoituksesta, että se
+on vallan hullunkurinen, samaa useimmat virolaiset puolestaan luulevat
+meidän oikeinkirjoituksestamme. Kuinka suuri ero niiden välillä on
+olemassa, osottakoon esim. se seikka, että virolainen kirjoittaisi
+suomalaisen sananparren: _ei salli savinen pelto piian pitkiä hameita,
+koriata kuokkijata, sukan vartta valkiata_ seuraavaan tapaan: _ei salli
+savvine peldo pian pitkiä hammeida, korriada kokiada, sukka varta
+valgiada_; mutta sellaisena kuin se suomessa kirjoitetaan hän sen
+ääntäisi: _ei salli saavine peltto piian pitkiä haameitta, kooriatta
+kookkiatta, suugan vartta valkkiatta_.
+
+Vaikka minulla vielä on lähes 200 paperiruplaa taskussa, täytyy minun
+kuitenkin pyytää Sinua olemaan hyvä ja ensi tai toisessa postissa
+lähettämään minulle 50 ruplaa hopeaa, sillä asuntoni ja ruokani ovat
+maksamatta ja sitäpaitsi minun on ostaminen koko joukko kirjoja, joita
+Helsingissä ei ole saatavissa. Kahden viikon kuluttua olen palannut
+eteläiseltä retkeltäni, ja jos minun silloin vielä onkin pari päivää
+odottaminen kirjettäsi, toivottavasti voin sen pian saada. Täältä
+matkustan sitten Pernoon ja sieltä Tallinnaan, mistä kaiketi syyskuun
+lopulla tai lokakuun alussa saan palanneeksi Helsinkiin, kuten toivon.
+Virolaisia kirjoja olen jo ostanut hyvän kasan (30 luvultaan).
+Halunneeko Seura sellaisia, esim. toista painosta Hupelin sanakirjaa ja
+kielioppia, jotka täältä voisin saada, kuten myös virolaisen Raamatun?
+
+Tähän liitetyssä kirjeessä olen pyytänyt Aspia lähettämään seuraavan
+neljänneksen [vuosipalkkaani] Sinulle (paitsi 25 ruplaa hopeaa[?] jotka
+hän lähettää Kuopioon). Lähetä siis se hänelle postissa.
+
+Tartosta tai Pernosta kaiketi taas annan itsestäni elonmerkkejä, kun
+olen palannut lättiläiseltä rajalta. Muuan tohtori Fählmann, joka on
+kirjoittanut nuo ihanat sadut sekä myöskin viron kieliopin Oppineen
+Seuran julkaisuissa, on täällä melkein joka päivä minulle opettanut
+viron kieltä. Paha kyllä minulle, hänen aikansa kuluu niin
+yksityispotilaiden hoitoon (noin 70 sairasta päivässä), etten voi
+saada hänen opetustaan niin paljoa kuin tahtoisin, kun siten häntä
+liiaksi vaivaisin. -- Tervehdi rouvaasi ja sukuasi!
+
+                                                   Tuus
+                                               Elias Lönnrot.
+
+Merkitse Tarttoon osotettuun kirjeeseen _poste restante_
+[postikonttoriin jäävä], sillä voisi sattua, että viipyisin
+lättiläisellä rajalla kauemmin kuin mitä nyt olen aikonut.
+
+
+
+
+2.
+
+Lehtori Zittingille.
+
+(Konsepti.)
+
+
+[Lyhentäen julkaistu ruotsiksi "Saiman" 36:nnessa n:rossa v. 1846.]
+
+                                     Tartto, 18 p:nä elokuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Useita viikkoja olen nyt täällä koettanut saada selvää viron
+kieliopista, mikä on huononpuoleisesti onnistunut. Kuitenkin toivon
+lopulta siinä pääseväni "ins Reine" [= oikealle tolalle] s.o. löytäväni
+ne erityiset kielenlait, joiden vaikutuksesta viro on eronnut suomesta.
+Kieliopeista ei suinkaan ole puutetta. Niistä on kaksi, jotka viime
+vuonna samaan aikaan ja riippumatta toisistaan ovat ilmestyneet,
+nimittäin Tartossa asuvan tohtori Fählmannin ja Kuusalan pastorin
+Ahrensin julkaisemat jotenkin tyydyttävää käytännöllisessä suhteessa,
+mutta kielen sisäisten lakien esittämisessä ne ovat puutteelliset. Tätä
+esitystä onkin melkoisesti vaikeuttanut se seikka, että Virossa ei
+ainoastaan puhuta, vaan myös kirjoitetaan ja painetaan kahta murretta,
+nimittäin Tallinnan viroa ja Tarton viroa, jotka huomattavasti eroavat
+toisistaan sekä aineksen puolesta, kuten laita on enimmästi Suomen
+murteiden, että myöskin muodollisesti. Nämä murteet ovat muinaisina
+aikoina pitkällisten sotien kestäessä, myöhemmin pappien ja muuttojen
+vaikutuksesta sekoittuneet, niin että tätä nykyä usein tapaa toisen
+muotoja toisessa. Jos niiden eroavaisuudet olisivat olleet suuremmat,
+niin sellaista sekoitusta ei niin helposti olisi voinut syntyä, mutta
+kun niiden välinen erotus ei ole suurempi kuin esim. ruotsin ja
+tanskan välinen, ei se ole voinut estää toista murretta puhuvia
+lukemasta ja ymmärtämästä toisella murteella painettuja kirjoja. Kun
+Tallinnan-kielinen kirjallisuus on verrattomasti rikkaampi kuin Taiton
+viron, niin etenkin Tarton-puolinen virolainen kernaasti käyttää
+hyväkseen sitä, mitä huomaa Tallinnan virolaisella. Päinvastoin käy
+harvemmin, osaksi sen tähden että Tarton virolla on vähempi
+tarjottavaa, osaksi myös siitä syystä, että Tallinnan virolainen
+katselee toista murretta yhtä halveksien kuin rikkaampi tavallisesti
+katselee köyhempää naapuriaan. Tallinnan viroa puhuukin seitsemää
+vertaa suurempi määrä kuin Tarton viroa, sillä kaikkiaan 622,000:sta
+virolaisesta, johon lukuun koko kansan joku vuosi sitten laskettiin
+nousevan, puhuu jälkimäistä tuskin satatuhatta henkeä.
+
+Mitä tulee virolaiseen kirjallisuuteen, niin sitä on filologisia ja
+historiallisia, poikkeuksetta saksaksi kirjoitettuja tutkimuksia ja
+virolaisia kansankirjoja. Jos kohta viimemainitut, kuten meidänkin
+kansankirjat, enimmäkseen ovat sisällykseltään hartauskirjallisuutta,
+niin niissä tapaa muitakin, jopa sellaisia, joita suomalainen rahvas
+vahingokseen on vailla. Olen poikkeuksetta ostanut itselleni kaikki
+tapaamani virolaiset kirjat, ja minulla lienee niitä nyt noin 60 eri
+kappaletta. Aikaa saaden kaiketi olen koettava muodostella niitä
+suomalaista rahvasta varten. Etevin virolainen kansankirjojen tekijä
+oli rovasti Masing vainaja, joka asui lähellä Tarttoa. Mutta sen
+vuoksi, ettei hän joka rivillä maininnut raamatunlauseita eikä muuten
+ulkokullaillut, ja sen vuoksi, että hän koetti kirjoittaa kieltä niin
+kuin sitä puhutaan eikä vanhaan hartauskirjain kuluneeseen tapaan,
+häntä kohtasi herrnhutilaisten (= heränneiden) opettajien ja näiden
+kuulijain puolelta suuri vastustus koko hänen elinaikansa. Näitä hänen
+kirjojaan alussa jotenkin vähän kysyttiin, mutta sittenkuin rahvas
+huolimatta mainittujen opettajien ponnistuksista oli ehtinyt saada sen
+vakaumuksen, että Masingin kirjoitukset olivat oivalliset lajiaan,
+ruvettiin niitä niin halukkaasti hankkimaan, ettei niitä enään moneen
+vuoteen ole voitu löytää ainoatakaan kappaletta kirjakaupasta.
+Muutamia olen kuitenkin saanut toisilta henkilöiltä, ja tohtori
+Fählmann, yllämainittu, joka samalla on Tarton Oppineiden Seuran
+esimies, on luvannut hankkia minulle vielä muutamia lisää. Mainittu
+mies, joka paitsi esimiehentointansa, hoitaa sairaita enimmin kaikista
+täkäläisistä lääkäreistä (60-70 potilasta päivässä, paitsi useita
+muita, jotka käyvät kotona hänen luonansa), on samalla vironkielen
+lehtori yliopistossa ja hoitaa dietetiikan ja farmakologian
+professorin-virkaa, tämän paikan ollessa avoinna. On siis helppoa
+arvata, kuinka paljon aikaa hän voi käyttää ylimääräisiin toimiin,
+mutta siitä huolimatta hän melkein joka päivä on antanut minulle
+vironkielen opetusta. Tällainen käy päinsä ainoastaan täkäläistä
+elintapaa noudattaen, kun ei pidetä iltaa päivään kuulumattomana
+aikana, jota ei voi parempaan käyttää kuin korttipeliin ja todin
+juontiin. Kaikki, jotka meillä valittavat riittämättömiä tulojaan ja
+liikaa työtään, voisivat täällä oppia paljon uutta, nimittäin esim.
+ettei ole mitään riittämättömiä tuloja, vaan että se, mitä niiksi
+sanotaan, ei ole muuta kuin turhien menojen eufemistinen nimi.
+Samanlainen teennäisnimi on myös "liiallinen työ" eikä se yleensä
+merkitse muuta kuin mitä tavallisesti sanotaan tyhjäntoimittamiseksi.
+Isäntäni, nimineuvos Hagen, elää vaimoineen ja 7-8 lapsineen sangen
+sievästi sillä vähäpätöisellä palkallaan, jota yliopiston piirustuksen
+opettajana nauttii, ja kuitenkin useimmat elintarpeet täällä ovat
+melkoista kalliimmat kuin meillä (sokuri esim. 1 rupl. 20 kop.,
+kahvi 1 rupl. 50 kop.) Mutta kukapa meillä suostuisi täkäläiseen
+päiväjärjestykseen: aamulla kuppi kahvia (vahvasti sikurinsekaista) ja
+sen kanssa pari korppua; kaksi ruokalajia päivälliseksi, joka syödään
+kello puoli 1, siihen kuuluva lasi olutta: illallista ei ollenkaan,
+vaan sen sijaan 3-4 kuppia teetä ynnä pari pientä voileipää? Yksi
+ainoa kerta monen viikon kuluessa ollaan juotu iltapäiväkahvia, ja tämä
+tapahtui erinomaisesta aiheesta, nimittäin sen johdosta, että lapset
+palasivat maalta, missä sukulaisten luona olivat viettäneet kesänsä.
+Totia tai muita väkeviä ei ollenkaan käytetä. Vieraissa käydään
+aniharvoin eikä sitä varten koskaan tehdä sitä suurempia
+valmistuksia kuin talossa muuten on tapana; tarjotaan vaan 3-4 kuppia
+teetä ynnä voileipiä. Siellä, minne minua on kaupungilla kutsuttu,
+on menetelty samoin tai on korkeintain juotu lasi viiniä sen lisäksi;
+ainoastaan illallispöydässä muutamissa paikoin juodaan useampi lasi.
+Minulle on kuitenkin muutamissa paikoin tarjottu ruokaryyppykin. Totia
+en moneen aikaan edes ole nähnyt, lukuunottamatta muuatta iltaa,
+jolloin join sitä lasin erään ruotsalaisen merikapteenin luona, joka
+tätä nykyä on sen höyrylaivan kapteenina, joka kulkee Tarton, Pihkovan
+ja Narvan väliä.
+
+Täältä olen nyt aikonut matkustaa lättiläiselle rajalle tutkimaan
+tarttolais-viroa. Sieltä palaan tänne ja alan vähitellen matkustaa
+takaisin kotimaahan Pernon kautta Tallinnaan ja Helsinkiin j.n.e.
+Suuresti kyllä kaipaan kotia, mutta vielä enemmän sitä, että saisin
+viron-kurssini niin suoritetuksi, ettei minun uudestaan tarvitse
+matkustaa tänne, kuten kaiketi vielä kerta täytyy käydä lappalaisten ja
+vepsäläisten luona, saadakseni aikaan suomen, viron, vepsän ja lapin
+vertailevan kieliopin. Kun minulla ei ole mitään erityistä kerrottavaa
+toisille sikäläisille tovereille, en nyt kirjoita heille, vaan olkoon
+tämä kirje "commune bonum" [= yhteistä omaisuutta]. Kernaasti olisin
+kirjoittanut laajemman kirjeen, mutta viro ei tahdo antaa minulle aikaa
+kirjeiden kirjoittamiseen. Tämä on nyt kolmas kirje, jonka Virosta
+lähetän.
+
+Viikko sitten kirjoitin Aspille Ouluun ja pyysin häntä lähettämään
+Sinulle 70 ruplaa neljännesvuotis-palkastani, joka on nostettavissa
+syyskuun ensi päivinä. Jos Frans nyt voi päästä kouluun, pyydän Sinua
+etukäteen suorittamaan sisäänkirjoitusmaksun. Lokakuussa kaiketi olen
+luonanne ja olen silloin korvaava sen. Tervehdi myöskin rouva Vikmania
+ja ilmoita hänelle tätä samaa.
+
+                                            Ystäväsi ja veljesi
+                                               Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+3.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+
+                                        Tartto, 16 p:nä elokuuta 1844.
+
+[Merkitty saapuneeksi perille 24 p:nä elok.]
+
+Rakas Veli!
+
+Sen sijaan että minun tunti, jopa kaksikin sitten, olisi pitänyt alkaa
+tämän kirjeen kirjoittaminen, olen käyttänyt ajan viroon, niin etten
+toivo saavani monta riviä kokoon ennen postitunnin päättymistä. Kuten
+huomaat, olen yhä vielä Tartossa. Tohtori Fählmann, Virolaisen
+Oppineiden Seuran esimies, kehotti minua jäämään seuran kokoukseen,
+joka oli toissa päivänä, ja johon minutkin kutsuttiin. Sitä kesti kello
+7:stä i.p. kello 12:en yöllä. Ensin esimies luki lyhyen esityksen
+Seuran menestyksestä, toiveista ja muusta seuran tilasta siitäperin kun
+seuralla viime kesäkuun alussa oli viime istuntonsa. Sen jälkeen
+merkittiin luetteloihin muutamat lahjoitetut kirjat ja luettiin
+muutamia kirjeitä mikäli Seuraa koskivat. Vielä luettiin julki pastori
+Hollman[n]in jättämä tutkimus virolaisista nomineista, ja t:ri Hansen
+esitti pääkohdat kirjoittamastansa tutkimuksesta, jonka tarkoituksena
+oli Herodotoon mainitsemien Skyyttain maan paikannimien lähempi
+määrääminen. Sama Hansen piti pöytäkirjaa, kun sihteeri juuri
+oli matkalla Inkerissä ja Aunuksen kuvernementissä. Kaiken tämän
+kestäessä poltettiin sikaria ja juotiin ensin teetä ja sitten
+viinitotia, mikä näyttää olevan hyvä keino estämään sitä jäykkyyttä,
+joka muuten tavallisesti pyrkii pujahtamaan sellaisiin seuroihin. Seura
+ei kokoonnu yliopistoon, vaan aina yksityiseen taloon. Viimeisellä
+tunnilla syötiin perinpohjainen illallinen, minkä jälkeen jokainen
+meni kotiansa, paitsi Fählmannia, jonka kai vielä oli käytävä jonkun
+potilaansa luona; näiden hoidossa yksistään hänellä olisi kylliksi
+tehtävää, ilman että kiusaisi itseään Oppineiden Seuran esimiehen
+toimella, opettamalla minua ja viron luennoilla yliopistossa, sillä hän
+on samalla yliopiston vironkielen lehtori, ja lisäksi hän luennoitsee
+dietetiikkaa ja farmakologiaa, joiden tieteiden avoimeksi julistettua
+professorinvirkaa hän hoitaa. Kaiken tämän hän ihmeteltävällä tavalla
+ehtii toimittaa ja kirjoittelee sitäpaitsi vironkielisiä kirjoituksia
+"Marahva kalenderiin" ja saksankielisiä Seuran keskustelemuksiin.
+Parasta, mitä tähän asti on kirjoitettu viron kieliopin alalla, on hän
+tehnyt, ja se on painettuna mainituissa keskustelemuksissa. Kaikista
+lääkäreistä hänellä näillä seuduin on lukuisimmat hoidokkaat (60-70
+potilasta päivässä, joiden luona hän joka päivä käy kaupungilla, paitsi
+niitä, jotka käyvät hänen kotonaan ja joiden kanssa hän on
+kirjevaihdossa). Hän on meidän ikäisemme mies, iloinen, suora,
+hyväntahtoinen ja avulias kaikessa, minkä vaan voi toimittaa. Seuran
+kokouksessa minä lupasin seuraavaan "Sitzungiin" [istuntoon] kirjoittaa
+vertailevan viron ja suomen muoto-opin, jos suinkin ehtisin. Pyysin
+oikeutta kopioida Seuran sanakirjakeräelmät, mihin kernaasti
+myönnyttiin, ja johon sittemmin sain toisenkin oikeuden; olen näet
+tähän asti unhottanut kertoa, että minä olin yksi äsken valittuja uusia
+jäseniä. Heti palattuani lättiläiseltä rajalta, jonne nyt aion
+matkustaa, ryhdyn sanakirja-ainesten kopioimistyöhön. Siihen kai menee
+monta viikkoa, mutta se on välttämätöntä, kun useimmat virolaiset sanat
+esiintyvät suomessakin, jos eivät kaikissa, niin kuitenkin jossakin
+murteessa, ja kun näin suurin määrin niitä saa kootuiksi, se tietysti
+on parempi, kuin niiden noukkiminen yksitellen.
+
+Kun sekä Fählmann että Hansen ovat lahjoittaneet minulle muutamia
+virolaisia kirjoja, joita en kirjakaupasta ole saanut, ja ovat
+luvanneet hankkia minulle useampia, ja kun minäkin tahtoisin heille
+antaa jotakin, pyydän Sinua, että jätät alla olevan luettelon
+Thunbergille ja kehotat häntä lähettämään ne, mikäli ovat saatavissa,
+konsuli Böninghille Tallinnaan pyytäen häntä sieltä postissa
+lähettämään ne minulle tänne Tarttoon. Muutamia minulle tulevia Sinulla
+niistä lienee kotonasi; sen tähden en lähetä tilausta suoraan
+Thunbergille, vaan pyydän Sinua katsomaan, mitkä Sinulla on hallussasi;
+pyyhi ne pois luettelosta ja anna sitten sekä kirjat että luettelo
+Thunbergille.
+
+[Mainittu tilausluettelo:]
+
+Hyödyllinen Huvitus luomisen töistä; 2 kappal. Ajanviete Lapsille.
+Kultala; 2 kpl. Haaksirikko. Hyödyllisiä kertomuksia yhteiselle
+kansalle: 2 kpl. Luvun lasku oppi Boreniukselta. Tomas Kempin 4 kirjaa
+Kristuksen jälkeen seuraamisesta. Biblian Historia. Vanhan ajan
+Historia Ahlholmilta. Ilolaulu Jesuksesta. Suomenkielinen Wirsikirja.
+Suomalaisia Sanalaskuja. Suomalaisia Arvoituksia. Kalevala. Kanteletar.
+Mehiläinen 1836, 37, 39, 40, Suomen historia ja Venäjän historia,
+jolleivät seuraa Mehiläisen mukana. Kotilääkäriä 2 kpl. Suomi, kaikki
+vuosikerrat. Renvallin kielioppi, Vikströmin kielioppi. Vhaelin
+kielioppi. Hippingin kirja Saksanmaasta. Gottlundin: Taciti Omdömen
+öfver Finnarne. -- Jos tämän lisäksi voisit lähettää Saima-lehden,
+Maamiehen ystävän ja Helsingfors Tidningar, vaikkapa muutamia muitakin
+sanomalehtiä kesäkuun keskivaiheilta, niin sitoudun jättämään ne
+vahingoittumattomina takaisin Helsingissä, niin pian kuin olen
+palannut. Ne tulevat kaikki kait helposti Tallinnaan ja sieltä
+raskaamman postin mukana tänne, kun vaan pyydetään Böninghiä
+suorittamaan ennakolta postikulut, jotka sitten Tallinnassa itse tahdon
+maksaa hänelle takaisin. Joskus odotan saavani Sinulta kirjeen sekä
+tietoja siitä, mitä vieraita Sinulla nyt on Kalliolinnassa, sekä muita
+tilapäisiä uutisia. Terveisiä asianomaisille!
+
+                                           Uskollinen veljesi
+                                             Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+4.
+
+Lehtori Ståhlbergille.
+
+(Konsepti?)
+
+
+[Aaltosulkujen { } välissä olevaa vastaa "Saiman" 44:nnessä n:rossa
+1844 ruotsiksi julkaistu "Ote t:ri Lönnrotin kirjeestä, joka on
+päivätty Tartossa elok. 27:ntenä 1844", joka kuitenkaan ei ole sanasta
+sanaan yhtäpitävä tämän kanssa.]
+
+                                   Tartto, 24 p:nä elokuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Kun nyt taas epäilemättä olet Viipurissa, lähetän sinne tämän
+tervehdyskirjeeni. Viime kuukausien kuluessa aioinkin Sinulle
+kirjoittaa, mutta lykkäsin sen aina toistaiseksi, kun en varmaan
+tietänyt, missä silloin oleskelit, Nurmeksessa, Kajaanissa vai
+Viipurissa. Varmaankin muilta olet jo kuullut, että olen matkustanut
+tänne Viroon. Täällä Tartossa olen jo puolentoista kuukautta tutkinut
+viroa ja etenkin viron kielioppia, joka nyt vihdoinkin on alkanut
+selvitä minulle. Etenkin sen tähden on minun näissä opinnoissa oltava
+tarkka, että vastedes, jos joskus siihen saan aikaa, voisin tällä
+taholla olla valmistautunut työhön, jota usein olen ajatellut,
+nimittäin vertailevan suomen, viron, vepsän ja lapin kieliopin
+kirjoittamiseen. Sen verran saksaa näyttää täkäläinen saksalainen
+ympäristö minuun mättävän, että voin kirjoittaa sellaisen teoksen
+saksaksi, jollei sen julkaiseminen ruotsiksi kannattaisi.
+
+{Täkäläiset virolaisuuden ystävät ovat eri mieltä viron sukulaisuudesta
+suomen kanssa, toiset kun pitävät sitä suomen tyttärenä, toiset sen
+sisarena. Minä puolestani olen taipuvampi jälkimäiseen mielipiteeseen,
+kun näet kahdesta pahasta, pilatusta sisaresta ja lapsesta, kernaammin
+valitsee edellisen. Jopa on pälkähtänyt muutamien päähän pitää muuatta
+hyvin turmeltunutta viron murretta, nimittäin liivin kieltä, jota
+jokunen sata Salis-joen suulla ja Angernin rannikolla asuvaa henkeä
+puhuu, kaikkien suomalaisten kielien tai suomalaisheimojen kielien
+kantaäitinä. -- Kuitenkin on harrastus viime aikoina enemmän kääntynyt
+kielen filologiseen muovailemiseen. Viime vuosina on ilmestynyt
+kaksittainkin viron kielen muoto-oppeja, toinen erään pastori Ahrensin,
+toinen Fählmannin julkaisema. Viimemainittu asuu täällä Tartossa; hän
+on usein käynyt luonani ja opettanut minulle viroa. Uutta virolaista
+sanakirjaa varten on täkäläisellä Oppineiden Seuralla suuria keräelmiä,
+jotka minä olen päättänyt kopioida, ja olen jo siihen pyytänyt
+ja saanut luvan. --
+
+Missä suhteessa viro pääasiallisesti eroaa suomesta? a) Vokaalisointu
+puuttuu kokonaan, minkä vuoksi sanan jälkitavuissa on yksinomaan kovia
+vokaaleja, b) Pronominaali-suffikseja ei ole, paitsi muutamissa
+harvoissa sanoissa, missä kolmannen persoonan suffiksi esiintyy, mutta
+nämä sanat ovat poikkeuksetta muuttuneet adverbeiksi, c) Nominatiivi
+päättyy useimmissa sanoissa konsonanttiin silloin kuin se suomessa
+päättyy vokaaliin; ainoastaan milloin kaksitavuisissa sanoissa
+korollinen vokaali on lyhyt, päätteenä on vokaali, ja sama on laita
+adessiivin, ablatiivin, inessiivin ja elatiivin, ja erityisissä
+tapauksissa myös infinitiivinkin. d) Komitatiivia, instruktiivia,
+prolatiivia ja essiiviä ei ole, mutta niiden sijaan on muuan
+terminatiivi-sija, esim. _rinnani_, rintaan asti, _polveni_, polveen
+asti, sekä -ga-päätteinen sija, joka lähinnä vastaa suomen
+komitatiivia, esim. _käega_, kädellä, _Jumalaga_, Jumalan kanssa, e)
+Monikolla on, lukuunottamatta nominatiivia, tavallisesti
+kaksinkertaiset sijat, joista toisella sarjalla on erityinen
+kollektiivinen merkitys, f) Verbeillä ei ole konjunktiivin preesensiä,
+optatiivia eikä refleksiivistä taivutusta, ja ne ovat muutenkin suomen
+verbejä köyhemmät (infinitiivin sijojen, johdannaisten puolesta), g)
+Sanoissa tapahtuu usein sisäheitto, esim. _nuhtlen_, nuhtelen,
+_viimne_, viimeinen; tütred, [tyttäret], _kambrid_, [kamarit]; tämäkin
+riippuu korosta ja heittyneen vokaalin viereisistä konsonanteista, h)
+Viron täytyy useimmiten turvautua partikkeliin, milloin suomi voi
+käyttää gerundioita ja partisipeja. i) Adjektiivi jää muutamissa
+tapauksissa taipumatta, ja passiivin partisipin preteeriti on aina
+taipumaton j.n.e. Ainoastaan lyhemmyys on virolla etuna suomen
+rinnalla. Kun virossa on monta yksitavuista sanaa, jotka suomessa ovat
+kaksitavuiset, viro sopii paljoa paremmin uudenaikaiseen runouteen} ja
+konsonanttiset päätteet yksitavuisiin loppusointuihin. Viro on
+trokeista kieltä, minkä vuoksi sijapääte usein jätetään pois ja pitkä
+vokaali lyhennetään, milloin sana sijapäätteen liityttyä muuttuisi
+daktyyliseksi tai pitkän vokaalin kautta spondeiseksi. Sama on lapin
+laita. -- {Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen -- köyhä.
+Kuitenkin on olemassa useita hyvänpuoleisia kansankirjoja, joita
+palattuani olen aikonut ruveta suomeksi muokkailemaan.
+
+Koska sanakirja-työ -- nimittäin kopioiminen -- vie ainakin
+puolentoista kuukautta, ja kun sitäpaitsi pariksi viikoksi olen aikonut
+matkustaa lättiläiselle rajalle, voidakseni siellä paremmin tarkastaa
+viron Tarton-puolista murretta, niin tulen näillä seuduilla vielä
+viipymään pari kuukautta} ja toivon siis mitä pikimmin postissa saavani
+Sinulta moniaita rivejä. Jos olet käynyt Kajaanissa, niin ilahuta minua
+sikäläisilläkin uutisilla. En ole 4-5 kuukauteen kuullut mitään sieltä,
+enkä tähän saakka ole Virossa-oloni aikana saanut riviäkään Suomesta,
+kun olen laiminlyönyt ilmoittaa olopaikkaani ystävilleni. {Koska
+paluuni kotimaahan kaikesta päättäen ei voi tapahtua ennen loka- tai
+marraskuuta, on hyvin mahdollista, että minun on palaaminen Pietarin
+tai Viipurin kautta. Kotia palattuani aion asettua yhteen paikkaan
+kahdeksi vuodeksi ja} ["Saimassa" jatkuu: "koettaa, kuinka pitkälle
+suomen sanakirjan työssä siten kerkiän. Sitten kait minun taas on
+tehtävä muutamia kuukausia kestävä virkistysmatka Lappiin tai
+vepsäläisten luo, niin että jaksan istua jäljellä olevat kaksi
+vuotta."] tehdä sanakirjaa, mutta en vielä tiedä, olenko tekevä sen
+Kajaanissa vai olenko koko virkalomani ajaksi muuttava Kuopioon, missä
+kuitenkin joskus paremmin voisi virkistyä toverien parissa. Mikä Sinun
+mielestäsi olisi parempi? -- Cedervaller pyysi minulta lupaa lainata
+joitakuita kohtia Mehiläisestä painatettaviksensa. Tässä se nyt seuraa:
+
+[Mainittu luvanantokirjoitus].
+
+Painotarkastus-virastoon jätetään kaikki kirjoitukset leimaamattomalle
+paperille laadittuina, joten tämä siis kelvannee. -- Kuitenkin hänen
+tulee antaa minulle muutamia kappaleita ilmaiseksi; sen voit hänelle
+mainita.
+
+Tervehdi rouvaasi, Ahrenbergia rouvineen, Ignatiusta, Judenia ja muita
+tuttavia.
+
+                                              Ystäväsi ja veljesi
+                                                 Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+5.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                  [Tartto, 2? p:nä elokuuta 1844.]
+
+[Merkitty saapuneeksi perille 4 p:nä syysk. 1844.]
+
+Rakas veli!
+
+Viime lauantaina sain kirjeesi ynnä useita muita kirjeitä Suomesta,
+niiden joukosta kajaanilaisiakin. Rahoista saan erityisesti kiittää;
+nykyhetkeksi jopa kahdeksi kuukaudeksi edelleen olen niiden kautta
+runsaasti varattu, ja olisin luultavasti koko matkaakin varten, ellei
+minun pitäisi ostaa useita kirjoja, joista Bopp'in "Grammatik über die
+Sanscritsprache", jonka eilen tilasin, yksin maksaa 15 hopearuplaa.
+Virolaisia kirjoja minulla jo on ainakin 70 erinimellistä, ja useista
+kaksoiskappale, toinen näet Porvoon lukiota varten, lehtori Öhmanin
+toivon mukaisesti. -- Valtioneuvos Krusen luona näin äsken ihka uuden
+mustalaiskielen kieliopin ja lukukirjan, joiden olemassaolon johdosta
+hän kiroili ja pauhasi, kun tekijä, muuan berliiniläinen, sitä varten
+oli käyttänyt hänenkin kokoelmiansa vähintäkään häneltä lupaa
+kysymättä. Valtioneuvos oli näet lähettänyt mustalaiskeräelmänsä sinne
+tarkastettaviksi ja sitten saadaksensa ne takaisin, mikä nyt olikin
+tapahtunut, vaikka vallan odottamatta painetussa muodossa. Sama Kruse
+on historioitsija, arkeologi, vähän filologi, kirjailija, sanalla
+sanoen monipuolinen mies. Hänen poikansa, joka on ylioppilas, oli
+loma-ajalla käynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella y.m. ja
+palasi joku viikko sitten ilman että oli voinut toimittaa isänsä
+antamaa päätehtävää, nimittäin että olisi piirustuttanut Lapista
+löydetyn vaa'an (tai vaakakupin), punnuksineen, väreineen,
+ruostepilkkuineen j.n.e., mistä vaa'asta professori Hällström-vainaja
+Tiedeseuran keskustelemuksissa antaa kuvauksen. Hän näytti minulle
+useita erilaisia vaakakuppeja, jotka oli kerännyt Virosta, Liivinmaalta
+ja kaikkialta; niistä, joita ei ollut voinut saada, hän oli hankkinut
+itselleen piirustukset; ainoastaan lappalainen vaaka puuttui hänen
+suureksi huolekseen. Nyt hän pyysi minua tekemään Helsinkiin palattuani
+kaiken, minkä voin, hankkiakseni hänelle siitä uskollisen piirustuksen.
+Jos mahdollisesti tietäisit, missä tätä vaakaa säilytetään, niin teetä
+minun kustannuksellani siitä piirustus ja lähetä se tänne, jotta Kruse
+saisi yölepoa. Senkin vuoksi haluaisin jo täällä ollessani saada
+hankituksi tuon piirustuksen Kruselle, kun sitä helpommin saisin
+tilaisuuden kopioida hänen kokoelmansa virolaisia sanoja, jotka hänellä
+on välilehtisessä Hupelin sanakirjassa. En epäile, ettei hän ilman
+sitäkin anna minulle lupaa siihen, mutta luulen hänen tekevän sen kahta
+kernaammin, jos hankin hänelle tuon kallisarvoisen vaakakuvan.
+
+_Suomea_ varten voisin kyllä kirjoittaa jonkun kirjoituksen, esim.
+vertauksen viron ja suomen välillä, mutta ilmestyykö Suomi siis
+todella? -- Kun Castrénin syrjäänin kielioppi on painosta ilmestynyt,
+niin lähetä minulle sitä pari kappaletta tänne. Nehän voisi lähettää
+Kirjallisuuden Seuran vapaakirjeoikeudella, varsinkin kun tarkoitukseni
+on antaa toinen kappale täkäläiselle Oppineiden Seuralle.
+
+Näihin aikoihin olen yhä vaan etymologiselta kannalta vertaillut viroa
+suomeen. Samoin kuin lapin kielessä on korolla virossa tärkeä osa, ja
+trokee on sanojen soinnullisuuden perusmittana, minkä tähden pääte
+usein niellään, ja pitkä vokaali lyhennetään, niin pian kuin sana sen
+kautta muuttuisi daktyyliseksi tai spondeiseksi.
+
+Kun paperia näyttää riittävän, ja kokonainen tunti on jäljellä
+postiajan päättymiseen, niin tahdon tässä mainita muutamia
+pääasiallisia omituisuuksia, joiden puolesta viro eroaa suomesta.
+[Jotenkin samoin kuin 4:nnessä.] -- -- -- -- --
+
+Huomenna, wenn es nicht regnet [= ellei sada vettä], matkustan
+etelämpään, palaan kahden viikon päästä ja ryhdyn sanakirja-ainesten
+kopioimistyöhön. Palatessani minua kait odottaa postissa muutama rivi,
+ehkäpä sanomiakin.
+
+Valtioneuvos [v. Haartman, lääkintöhallituksen ylitirehtööri] kirjoitti
+minulle pyytäen minua mittaamaan hänen tarpeeseensa muutamia virolaisia
+kalloja, minkä tähän liitetyssä kirjeessä lupaan tehdä.
+
+Keitä nyt on luonasi Kalliolinnassa? Tervehdi rouvaasi ja sukulaisiasi
+-- Castrénia ja kaikkia muita tuttavia. Grotille olen ostanut ne kaksi
+kirjaa, jotka hän pyysi minun ostamaan, mutta kolmatta puolalaista
+kirjaa en ole saanut
+
+                                              Veljesi ja ystäväsi
+                                                 Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+6.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+[Puolisulkujen { } väliset kohdat konseptista.]
+
+                               Tartto, 14 p:nä lokakuuta 1844.
+
+[Merkitty saapuneeksi perille lokakuun 26:ntena s.v.]
+
+Rakas Veli!
+
+Vaellukseni Tarton-virolaisten parissa maaseudulla kesti lähes
+seitsemän viikkoa niiden kahden asemesta, joilla lähteissäni olin
+luullut tulevani toimeen. Toissa iltana vihdoinkin palasin, luin ensin
+tervetulleen kirjeesi, senjälkeen useita muita, joista osa oli
+Kajaanistakin. Eilen lueskelin sanomia koko päivän ja kait minun vielä
+on hukattava päivä niiden takia. Sinun ja Thunbergin lähettämät kirjat
+olen saanut ja kiitän Sinua niiden vuoksi näkemästäsi vaivasta.
+Muutamat niistä olen jo antanut Fählmannille ja ylihuomenna, kun
+Seuralla on kokouksensa, annan loput Seuralle.
+
+                                              (18 p:nä lokakuuta.)
+
+Näin pitkälle ehdin neljä päivää sitten, ja syynä, minkä tähden en
+kerinnyt pitemmälle, oli postitunnin loppuminen sillä välin kun jotakin
+muuta oli sattunut minua viivyttämään. [Konseptissa: "-- -- syynä
+-- -- oli se, että tahdoin kirjoittaa puhtaaksi muutamia arkkeja
+tarttolais-murretta koskevia kieliseikkoja, voidakseni antaa ne
+täkäläiselle Seuralle, kuten toissapäivänä teinkin."] Toissapäivänä
+Oppineella Seuralla oli taas kuukausikokouksensa. Se pidettiin
+yksityishuoneistossa kuten ennenkin ja kesti klo 7:stä tai 1/2 8:sta
+klo 12:en. Istunnossa luki 1:ksi esimies Fählmann kirjoituksen
+vironkielen pehmeistä (muljeeratuista, dileeraavista) konsonanteista,
+jommoisia suomessa ei ollenkaan ole -- sekä muutamia kirjeitä. 2:ksi
+pastori Körber muutamista kiinni-muuratuista ihmisistä [Konseptissa:
+"-- -- muutamain kiinni-muurattujen ihmisten luurangoista."], joita oli
+löydetty Riiassa ja muualla. 3:ksi tohtori Hansen teki selkoa erään
+vanhan historiallisen käsikirjoitus-kokoelman sisällyksestä.
+Sitäpaitsi neuvoteltiin tulevan-vuotisesta "Marahva Kalender'ista".
+Seura on nim. jo perustamisestaan asti pitänyt huolta erään
+"Marahwa Kalender" nimisen kansankirjan toimittamisesta ja
+julkaisemisesta. Siinä on tavallisesti 5-6 arkkia, alussa almanakka ja
+sitten muutamia opettavaisia {vironkielisiä} kirjoituksia rahvaalle
+{mikäli mahdollista, sivellettyinä uskonnollisella pohjavärillä.}
+Neuvottelu koski etenkin siihen otettavien kirjoitusten sisällystä. Kun
+siitä ei voitu mitään lähempää päätöstä tehdä, niin valittiin
+kalenteritoimikunta, joihin tulivat kuulumaan Fählmann, pastori Geheve
+ja Christiani. Sittenkuin kaikki tämä turhantarkoitta muodollisuuksitta
+oli päätetty, teetä ja viinitotia nauttien ja sikareja poltellen,
+syötiin perinpohjainen illallinen, minkä jälkeen kukin erosi lähtien
+kotiinsa. {Eiköhän meidänkin Seura näin vapaassa muodossa tulisi
+vilkkaammaksi?}
+
+Sellaisen kalenterinhan kuin yllämainittu meidänkin Seura voisi
+julkaista vuosittain? Sen ohessa ei taitaisi haitata Seuraamme, jos se
+jonkun verran omistaisi tarttolaisen ulkonaista muotoa.
+
+Sanakirja-keräelmät sain eilen, ja ne ovat suuremmat kuin olin
+odottanutkaan. Niiden kopioimiseen kuluu kait puolitoista kuukautta,
+vaikkapa hyvinkin ahkerana olisin. Tämä on hyvin ikävää, kun minulle jo
+alkaa tulla halu palata kotiin päin. "Aber tshto delatj?" [= mutta mitä
+tehdä?] Puolitekoisin töin tällä alalla en kuitenkaan tahtoisi palata;
+sen vuoksi minun täytynee päättää jäädä tänne, vaikkapa päätökseni
+tähden olisikin pakko puoleksi repaleisena palata Pietarin kautta. {Ole
+hyvä ja lähetä minulle taas rahoja, niin paljo kuin Sinulla on
+palkkaani neljänneksestä jäljellä, sillä kyllä kaikki tarvittaneen.}
+
+Tarton murteen deklinatsioni- ja konjugatsioni-muodot ovat melkoisesti
+yhtäpitävämmät suomen kanssa kuin Tallinnan murteen muodot, mikä
+on hyvinkin merkillistä, kun päinvastainen asianlaita olisi
+luonnollisempi.
+
+    {Suomea:    Tarton viroa:    Tallinnan viroa
+
+    silmä         silm             silm
+    silmän        silmä            silma
+    silmää        silmä            silma
+    silmälle      silmäle          silmale
+    silmällä      silmäl           silmal
+    silmältä      silmält          silmalt
+    silmähän      silmä            silma
+    silmässä      silmän           silmas
+    silmästä      silmäst          silmast
+    silmäksi      silmäs           silmaks
+    silmänä       silmän           silmana
+    silmätä       silmätä          silmata.}
+
+Itse maakin on Tarton eteläpuolella enemmän Suomen luonnon kaltainen
+kuin on laita Tallinnan ja Tarton välisien järvettömien ja
+vuorettomien seutujen, joiden kautta kuljin.
+
+Puolen seitsemättä viikkoa kestäneellä kiertomatkallani
+tarttolais-murteen alueella kävin aina lättiläisten rajalla aivan
+lähellä Valk'an kaupunkia ja palasin sieltä Wõrun kaupungin kautta.
+Kaikkialla minua kohtasi sangen vieraanvarainen kohtelu pappiloissa,
+ainoissa herraspaikoissa, missä kävin. Sillä vaikka maa onkin täpösten
+täynnä herraskartanoita, en näissä käynyt, osittain sen tähden että
+niissä ei ollut mitään minulle välttämättömän tarpeellista, osittain
+harmissani ollen niiden harjoittamasta talonpoikain sorrosta. -- Papit
+olivat poikkeuksetta oppinutta väkeä, pitivät saksalaisia teologisia
+aikakauskirjoja ja seurasivat tarkoin aikaansa. Myöskin näyttivät
+kaikki olevan hyvissä varoissa. Kuitenkin tahtoisin tuhat ruplaa
+palkkana kernaammin olla pappina Suomessa kuin täällä kymmentuhannen
+palkalla, kun varmaankin ehtisin kuolla ennenkuin tottuisin
+välinpitämättömänä katselemaan moisioiden herrain sortaman rahvaan
+tilaa. Talonpojiksi heitä tosin sanotaan, mutta he ovat kuitenkin aivan
+samassa tilassa kuin herraskartanoiden torpparit meillä, vieläpä
+huonommassakin, sillä meikäläisellä torpparilla saattaa kuitenkin olla
+jäljellä toivo saada aikaa voittaen omakseen itsenäinen tila, mutta
+virolaiselle talonpojalle se on mahdotonta. Huonommat heillä on
+asunnotkin kuin köyhimmällä suomalaisella torpparilla. Eräässä
+kapakassa tuli muuan puoleksi juopunut talonpoika luokseni
+krouvi-kamariin ja rupesi puhumaan kaikenlaista. Käskin hänen mennä
+ulos, lisäten, etten kärsinyt juopunutta miestä luonani. Silloin hän
+alkoi itkeä ja pyysi, etten panisi sitä niin pahakseni, kun
+juopotteleminen kuitenkin oli ainoa, millä voivat hankkia itselleen
+iloa, _sest kui Roots meid enne orjiks teggi_ (siitä perin kuin Ruotsi
+muinoin meidät orjiksi teki). Luultavasti hän Roots'illa tarkoitti
+saksalaisia ritareja. -- Lopuksi minun täytyy taas pyytää sinua
+lähettämään minulle mitä [palkkani] neljänneksestä on jäljellä, sillä
+luultavasti Asp jo sen on lähettänyt. Tätä nykyä kassani on melkein
+tyhjänä, ja tarvitsen siis rahoja sekä tänne jäädäkseni että täältä
+lähteäkseni. Virolaisia kirjoja minulla jo on toista sataa; ne eivät
+kuitenkaan muodosta varsin suurta kirjastoa, kun useimmat ovat pieniä
+kirjasia. Tervehdi kaikkia tuttavia ja ennen kaikkea rouvaasi ja
+sukulaisiasi.
+
+                                                Hartain ystäväsi
+                                                 Elias Lönnrot.
+
+J.K. Jos Castrénin syrjäänin muoto-oppi jo on päässyt painosta, niin
+lähetä minulle sitä 2-3 kappaletta. Ne voisi postikuluja säästäen
+lähettää vaikka Oppineiden Seuralle tai myöskin suoraa päätä minulle.
+
+                                                      Lnr.
+
+
+
+
+7.
+
+Rehtori Snellmanille.
+
+(Konsepti;)
+
+
+[Suureksi osaksi julkaistu ruotsiksi "Saiman" 51:nnessa n:rossa 1844.
+tässä täydennettynä konseptin mukaan.]
+
+                           [Tartto, loppupuolella lokakuuta 1844.]
+
+{Rakas Veli!
+
+Kun nyt alkaa olla puoli vuotta siitä kun toukokuun 2:sena päivänä
+Kuopiossa erosimme, niin lienee aika kirjallisesti sinua tervehtiä,
+ennenkuin voin tehdä sen suullisesti, mihin vielä varmaankin kuluu pari
+kuukautta, jos kohta hyvin usein muistelen sinua ja muita sikäläisiä
+äijäksiä toivoen pian saavani teitä tavata. Samoiltuani lähes seitsemän
+viikkoa Tarton eteläpuolisilla seuduilla, olen nyt taas asettunut tähän
+Liivinmaan yliopistokaupunkiin, tosin en yliopiston tähden, jonka
+seinien sisällä vastaiseksi en ole ollut enkä luultavasti tule
+olemaankaan, vaan kopioidakseni muutamia sanakirjanaines-kokoelmia,
+jotka ovat täkäläisen "Oppineiden Seuran" hallussa.}
+
+Viron kielen sanavarasto tuntuu antavan melkoisen lisän meidän
+äidinkielellemme, suomelle, {kuten päinvastoin suomi saattaa
+korvaukseksi antaa vielä suuremman määrän virolle,} ja viron kielen
+lähempi tunteminen on sitä paitsi tuiki välttämätön suomen kielen
+sanakirjan kirjoittamisessa, osittain sanan alkuperäisen merkityksen
+löytämistä varten, osittain sen vuoksi, että viron kielestä voidaan
+saada monta alkuperäistä sanaa, joihin suomi voi aikaa myöten vaihtaa
+joukon pahasti rääkättyjä ruotsinvoittoisen suomen sanoja.
+Useista asianhaaroista tahtoisin päättää että viro muinaisina
+aikoina oli kehittyneempi kieli kuin suomi. Mutta sittenkuin saksan
+kieli [Konseptin mukaan: saksalainen (= "tysken")] oli tullut
+maahan ja hävittänyt virolaiselta niin yhden kuin toisenkin
+[kehitysmahdollisuuden], tuskin antaen sijaan muuta kuin vuosisatoja
+kestäneen orjuuden, kielen omintakeinen kehitys seisattui ja se alkoi
+mukautua saksan kieleen, niin että muutamia päätteitäkin omistettiin
+saksasta, nimittäin saksalainen diminutiivi-pääte _-chen_ ja
+adjektiivi-pääte _-lich_, jotka nyt ovat virossa yleisesti
+käytettyinä päätteinä _-kene ja -lik_. On tunnettu asia, että kielen
+sanat ajan varrella yleensä eivät pitene, vaan päinvastoin lyhenevät.
+Viron kielessä sanat ovat kahdella tavalla lyhenneet siitä muodosta,
+mikä niillä on suomessa, 1:ksi eräässä sanoissa tapahtuneen sisäheiton
+kautta: _kandle_ = kantelen, _ikmä_ = itkemään, _keeldmä_ = kieltämään,
+_masma_ = maksamaan, _kauplema_ = kauppelemaan, 2:ksi päätteiden
+poisheittymisen kautta: _kirja_ = kirjan, _kirjalt_ = kirjalta,
+_kirjast_ = kirjasta, _kirja_ -- kirjaan, _kirjaks_ = kirjaksi, _kirjo_
+= kirjoja. Sellaisia muuttuneita merkityksiä kuin esim. ruotsin
+sanoilla _gök, gås, höna, sik, räf, hare_ on, milloin niitä käytetään
+ihmisistä, virossa paljoa enempi kuin suomessa, olkootpa sitten
+syntyneet saksan mukaan tai muuta tietä ikäänkuin rangaistukseksi siitä
+synnistä, että ei sanota suoraan, mitä ajatellaan. Suomessa sellaisia
+virheellisiä merkityksiä on harvan-puoleisesti, niin että on todellakin
+ihmeteltävää, kuinka ruotsalainen kieliaisti siinä suhteessa on niin
+vähän vaikuttanut suomeen. Vielä tänä päivänä suomalainen voi sanoa
+käki, hanhi, kana, siika, (kettu) repo, jänis, ilman että sitä
+kuullessaan tulee ajattelemaan typerää hölmöä, kömpelöä tyttöä,
+liukasta eli kavalata miestä y.m.s. tai ilman että esim. housujen
+nimityksen sijaan tarvitsee keksiä uutta. Mutta suomi on monessa
+muussakin suhteessa kehittynyt omintakeisesti, jonka vuoksi sen
+kielioppi on säännöllisimpiä. Vai minkä muun kielen, muodoista
+vähemminkin rikkaan kuin suomi on, voimme mainita, jonka teonsanoissa
+ei ole melkoinen joukko säännöttömiä, epäsäännöllisiä, vaillinaisia,
+jonka pronominit eivät ole eri vartaloista kokoon-liitetyt ja jonka
+taivutusopissa ei olisi koko joukko poikkeuksia? Kaiken tämän puolesta
+suomen kielioppi on laatuaan melkein ainoa, jossa moista lisäkuormaa ei
+ole. Syynä siihen, että suomi on pysynyt itselleen niin uskollisena, on
+ensinnäkin ja etupäässä se, että suomen kirjakielen perustajat olivat
+oman maan synnynnäisiä, ja että senkin jälkeen ne, jotka ovat suomeksi
+kirjoittaneet, ovat olleet lapsuudestaan asti kieleen perehtyneitä ja
+että monet lapsina eivät ole osanneetkaan muuta kieltä. Vallan toinen
+on viron kielen laita ollut. Saksalaiset, jotka nipin napin oppivat
+sitä puhumaan, ensimäisinä alkoivat käyttää sitä kirjoituksessa, ja
+sen jälkeenkin aina viime aikoihin asti kukin saksalainen, joka
+kotitarpeikseen on oppinut viroa, on luullut aiheuttavansa
+ihmiskunnalle suuren vahingon, ellei kirjoittaisi muutamia kirjasia
+viroksi. Sellaisista kirjailijoista on ihka uusi keksintö, että
+vironkielessä on kaksi objektinsijaa, toinen määrättyä, toinen
+epämääräistä objektia varten, ja monet epäilevät vielä sen
+todellisuutta, niin että käyttävät sekä puheessa että kirjoituksessa
+lausetapaa _vôttis naest_ (otti naista) eivätkä: _vôttis naese_
+(naisen, vaimon); se on merkitsevinään: meni naimisiin, vaikka ajatus
+tulee vallan toinen. Virolainen Raamatun käännöskin alkaa sanoilla:
+"Algmisses loi Jumal taevast ja maad" ("alussa loi Jumala
+taivasta ja maata"), jonka siis pitäisi merkitä: alussa Jumala loi
+taivaan ja maan, mutta merkitseekin: alussa Jumala oli taivaan ja maan
+luonnissa, taivasta ja maata luomassa, jättäen sanomatta, kuinka
+pitkälle hän työssään tuli. Sitäpaitsi vironkielen perustajat tekivät
+suuren virheen siinä, että ottivat ilman minkäänlaista tuntuvaa
+välttämättömyyttä kirjakieleksi kaksi eri murretta, nimittäin Tallinnan
+murteen ja Tarton murteen, jotka alussa tuskin niin paljoa erosivat
+toisistaan kuin Hämeen murre Savon murteesta. Kun meillä yhden ainoan
+kirjakielen omaksumisen kautta eri murteet yhä enemmän ja enemmän ovat
+sulaneet ja sulavat yhteen, virossa suhde on ollut päinvastainen, kun
+näet jokainen, joka kirjoittaa toisella murteella, tahtoo sen tehdä
+niin perinpohjin tarttolaisesti tai tallinnalaisesti, kuin suinkin on
+mahdollista, peläten, että häntä muuten soimattaisiin siitä, ettei
+tunne valitsemaansa murretta.
+
+Suuresti on viron kielen kehitystä ehkäissyt osaltaan myöskin
+maaorjuus, joka vasta noin kolme vuosikymmentä sitten loppui. Kaikki
+vapaampi yhteys kansan kesken sen kautta estyi, minkä vaoksi kieli eri,
+jopa naapuri-kartanoiden alueilla kehittyi erilaiseksi, näin
+muodostuneiden eroavaisuuksien koskaan pääsemättä sulautumaan yhteen.
+Niinpä tapaa usein eräitä muotoja ja päätteitä saman pitäjänkin eri
+kylissä erilaisina. Nyt kun korkeimmasti autuas keisari Aleksanteri
+poisti maaorjuuden Viron- ja Liivinmaasta, on syntynyt vapaampi
+keskusliike virolaisten kesken. Siitä ja varsinkin muutoista toisesta
+paikasta toiseen saattaa toivoa, että kansanomaiset erikoismuodostukset
+vastedes yhtäläistyvät. Nuoremmissa virolaisissa oppineissa onkin
+herännyt uusi halu tutkia ja kehittää kieltä, vaikka ei niin yleisesti,
+että siitä pian voisi toivoa jotakin tärkeätä. [Konseptissa
+sivulausetta: "vaikka -- -- -- tärkeätä" ei ole.] {On vaan vahinko,
+että heiltä yleensä puuttuu aikaa tai etteivät tarpeeksi tunne kieltä
+voidakseen pian saattaa sen paremmalle kannalle.}
+
+Virolaiset sananlaskut, arvoitukset, laulut ja sadut ovat suuresti
+suomalaisten kaltaiset, muutamat ovat melkein sana sanalta samat. Niitä
+voisi vielä kerätä melkoisesti, vaan luultavasti ei enää toisen
+miespolven eläissä, {mutta "Oppineiden Seuralla" ei ole varoja
+keräilijän kannattamiseen (sen rahasäästö viime vuodelta oli ainoastaan
+123 rupl. 83 kop. hop.). Kuitenkin olisi nyt perin tärkeätä koota ne},
+koska herrnhutilaiset ovat hyvin vihaisia siitä, että sellaista lorua
+pitää olla maailmassa ja soisivat niiden kaikki tyyni häviävän hiiteen,
+jonne ne luultavasti pian joutuvatkin. Vaikka olen jo haaskannut pari
+tiimaa tähän kirjeeseen, en malta sentään lopettaa esittämättä sinulle
+erästä virolaista runoa molempien kirjamurteiden mukaan; liitän siihen
+virolaisen ääntämistavan suomalaisilla kirjaimilla merkittynä.
+Sulkumerkkien sisällä olevia kirjaimia ei äännetä suorasanaisessa
+puheessa eikä uudemmassa runokielessä, vaan vanhoissa runoissa ne pitää
+olla täydennyksenä, koska nämä muuten tulevat runomitan puolesta
+ala-arvoisiksi, ja koska kansa itse ne lisää laulaessaan. {Ne
+osottavat, että viron kieli sillä ajalla, jolloin ne syntyivät, oli
+enemmän suomen kaltaista kuin nykyään:}
+
+        Tallinnan viroksi:                Tarton viroksi:
+
+    Jo todi sõa sõnna(a),             Jo todi sõa sõnna(a)
+    vaenokeelt(a) kannetti(i);        vainokeelt(a) kanneti(i);
+    kes se toi sõa sõnuume,           kes se toi sõa sõnnume,
+    kes se kandis vaenokele?          kes se kand(i) vainokele?
+    hunt(i) toi sõa sõnnume,          sussi toi sõa sõnnume,         5
+    karro kandis vaenokele.           kahr(u) kand(i) vaenokele.
+    Kes nüüd meist lähhäp sõdda(ie):  Kes nüüd meist lähhep sõtta(he)
+    kas lähhäb issa, vai lähhäb emma  kas lähhep essä, vai lähhep emmä.
+    vai mo ainus norem vend(a),       vai mo ainus noremb vend(a),
+    kõige norem, kõige körgem?        kige noremb, kige körgemb?    10
+    {Kostsivad sõa vannemad,          {Kosteva sõa vannoma,
+    vastasivad vaenosaksad:}          vastasiva vainoherra:}
+    "Ei so issa, ei so emma,          "Ei so essäi; ei so emmä,
+    ei ka sinno norem vend(a);        eggä sinno noremb velli;
+    õddede sõdda(ie) minna,           sõssarde sõtta(he) minna,     15
+    vendade koddo(ie) jäda".          velle(e) kotto(he) jäiä."
+    "Oi hullud sõa vannemmad,         "Oi hullu sõa vannemba
+    targad vaeno tallitajad!          targa vaino tallitaja!
+    mis teeb õdde sõas(se),           mes teep sõssar sas(sa),
+    värrvoke väe seas(se),            värvoke väe seas(sa),        20
+    lindipea alla lippo?              lindipeä alla lippo?
+    kuleb püssi paukuvat(a),          kulep püssi paukuvat(a)
+    arvab linna langevat(a);          arvap linna langevat(a);
+    näeb mõega läigitavat,            näep mõiga läigitävät,
+    arvab pead(a) raiutavat."         arvap peäd(ä) raggutavat."   25
+
+{Lopun laulua voit saada, jos tahdot, kun tulen Kuopioon. Tämä alku
+äännettäisiin suomen oikeinkirjoituksen mukaan kuten alla olevat
+vasemmanpuolisen palstan sanat osottavat; oikeanpuolisessa on
+käännös.}
+
+  Tarton viro äännetään:          Suomenkielinen käännös:
+
+  Jo tootii sõa sõnnaa,           Jo tuotiin soan sana'a,
+  vainokeeltä kannettii:          vainokieltä kannettiin;
+  kes se toi sõa sõnume,          ken se toi soan sanaa,
+  kes se kanti vainokeeltä?       ken se kantoi vainokieltä?
+  susi toi sõa sõnume             susi toi soan sanoman,             5
+  kahru kanti vainokeele.         karhu kantoi vainokielen.
+  Kos nyyt meist lähep sõtahe,    Kes nyt meistä lähtee sotaan,
+  kas lähep esä, vai lähep emä,   lähteekö isä, vai lähtee emä,
+  vai mu ainus nooremb veli,      vai mun ainoa nuorempi veli,
+  kiike nooremb, kiike kõrkerap?  kaiken nuorempi, kaikenkorkeempi?  10
+  {Kosteva sua vanema,            {Kostivat soan vanhemmat,
+  vastasiva vainoherra;}          vastasivat vainoherrat;}
+  "Ei su esä, ei su emä,          "Ei sun isä, ei sun emä,
+  eikä sinu nooremp veli;         eikä sinun nuorempi veli;
+  sõsarte sõtahe minna,           sisarten sotaan mennä,             15
+  vellee kotohe jäiä."            veljien kotia jäähä."
+  "Oi hullu sõa vanemba.          "Oi hullut soan vanhemmat,
+  tarka vaino tallitaja!          tarkat vainon valmistjat!
+  mes teep sôsär sôassa,          mitä tekee sisar soa&sa.
+  värvoke väe seassa,             varpuinen vRen seassa.             20
+  lintipää alla lipu?             lentta-(rihma-)pää alla lipun?
+  kuulep pyssi paukkuvata,        kuulee pyssyn paukkuvan.
+  arvap linna lankevata,          arvaa linnan lankeevan:
+  näep mõika läikittävät,         näkee miekan läikkyvän,
+  arvap päätä rakuttavat."        arvaa päätä raivottavan."          25
+
+Tästäkin lyhyestä pätkästä voit huomata, mitenkä paljon virolainen
+oikeinkirjoitus eroaa suomalaisesta. Kun sen saksalaiset keksijät eivät
+ole tienneet, että viron kieli kirjaimista voi muodostaa kolme eri
+sanaa: _tuli, tulli, tuuli_ (jopa neljännenkin: tuulii), mistä saksa
+ainoastaan kaksi: tuli, tuuli, eivät he ottaneet virossakaan käytäntöön
+useampaa kuin nuo äsken mainitut kaksi merkitsemistapaa: {_tuli_,
+meidän _tuuli_, ja _tulli_, meidän _tuli_ ja _tulli_.} Sen tähden
+ulkomaalainen ei koskaan voi olla varma siitä, että lukee virolaista
+tekstiä oikein, kun ll, mm, nn, rr, ss ääntyvät milloin kaksin-,
+milloin yksinkertaisina. Minna äännotään _mina_ ("minä") tai _minna_
+("mennä"), _vallitsen_ äännetään joko _valitsen_ ("valitsen") tai
+_vallitsen_ ("vallitsen"). Laajemmalta en nyt ehdi tehdä selkoa viron
+kielen oikeinkirjoituksesta, mainitsenhan vaan, että siinä on vokaali
+õ, joka on meidän o:n ja ö:n välinen äänne, ja että vokaalin alla oleva
+piste merkitsee sitä, että souraava konsonantti äännetään pehmeästi,
+esim. oi äännetään ojl tai olj. ["Saimassa" õ:n asemessa on ö,
+ääntiönmerkin alisia pisteitä ei ole siinä myöskään otettu huomioon.]
+
+    {Miggä le minnusta nähtu
+    kugga kumma katsotuna
+    kuin ei naitu naburihin
+    ottetu ommile maile
+    omman kukkon kuluvile         5
+    omman pihhan rikkasile
+    omman pellon peentarele
+    omman saunan lämbimiie?
+    Lekö nähtu äiä sövan
+    äia sövan äia jovan          10
+    vai vikon virruneheui
+    vetiin maile verahile
+    oudo paigoile ottetiin
+    parremb ois ommala mala
+    jua vettä roppehesta         15
+    kuin on mala verahala
+    jua tohista olluta.}
+
+[Käsikirj:ssa tämä runo on samalla palstalla kokonaan, josta päättäen
+rinnalle oli muuta ajateltu.]
+
+-- Viron- ja Liivinmaan talonpoikien tila on kaikkea muuta kuin
+kadehdittava. Kun maatilanomistajat tuskin tietävät, miten saavat
+menemään monen sadan tuhannen ruplan suuruiset vuositulonsa, talonpojat
+eivät useinkaan tiedä, mitä huomispäivänä saavat syödäksensä.
+Talonpoikien tila on ja sen täytyy pysyä sellaisena, niin kauan kuin
+ainoastaan aatelisilla on omistusoikeus maahan, kuten täällä on laita.
+Talonpojat ovat nyt kokonaan samassa asemassa kuin meidän herrastalojen
+ja muut torpparit monin paikoin. Jos viljelevät maatansa huolellisemmin
+tai muuten parantavat oloansa, saavat siitä palkaksensa sen, että
+ulosteot korotetaan, tai että heidät häädetään, jos eivät suostu
+niitä maksamaan. Ihmetellään, että he ovat niin velttoja ja
+välinpitämättömiä, etteivät istuta hedelmäpuutarhoja y.m., mutta ketä
+varten he niitä istuttaisivat, sillä eivät edes saata toistella
+lausetta: "Insere, Daphni, pyros, carpent tua poma nepotes" [= Istuta,
+Daphnis, hedelmäpuita, kyllä poikasi pojat saavat niistä hedelmät.]
+Lisäksi ihmetellään, että he ovat huolimattomia, juopottelevia ja
+väitetään, että he nykyisissäkin oloissa aivan hyvin voisivat elää
+paremmin, asua siistimmin y.m.; sitä varten kyhätään lentokirjasia,
+joiden muka pitäisi aikaansaada kaikki, mutta jotka itse teossa eivät
+aikaansaa mitään, sillä niin kauan kuin juuri sairastaa, puu pysyy
+huonona, vaikka sitä kuinka paljon tahansa laastaroisi. Äsken luin
+sanomista, että Unkarin säädyt vihdoinkin ovat myöntäneet talonpojille
+maanomistusoikeuden. Kun Liivinmaan aatelisto tänä vuonna oli
+kokoontunut maapäiville, nostettiin samanlaisesta kysymys, mutta
+vastapuolue, joka vaati, että olot jäisivät entiselleen, voitti.
+Kuitenkin aatelittomat henkilöt, joilla on hovineuvoksen arvo tai
+ylempikin, saattavat ostaa itselleen maata [käsikirjoituksessa on lause
+"köpa sig råd", pitänee kai olla "köpa sig jord"], minkä vuoksi
+hallituksen -- joka ei ajan pitkään kernaasti voi nähdä, että
+talonpojat jäävät olemaan niin sorretussa tilassa -- ellei se enää voi
+menetellä kuten Kaarle XI puolitoista vuosisataa sitten -- luultavasti
+täytyy korottaa jokainen talonpoika hovineuvoksen arvoon. Kaikeksi
+onneksi on minulla kielentutkimuksissani ollut niin paljo työtä, ettei
+minulla ole ollut oikein aikaa tarpeeksi suuttua siitä sortotilasta,
+jossa herrat pitävät talonpoikiaan, sillä muuten olisin kait aikoja
+sitten pelkästä närkästyksestä tullut kipeäksi, ellen olisi pannut
+pillejäni pussiin, kuten siinä tapauksessa olisi ollut viisainta, ja
+heti tänne tultuani palannut Suomeen. Niiden orjuutta kärsivien
+venäläisten talonpoikien tila, joihin olen tutustunut, on kuitenkin
+verrattomasti parempi kuin täkäläisten talonpoikien. Kaikkialla heillä
+tapaa suurempaa varallisuutta, ja heidän asuntonsakkin ovat paremmat
+kuin näiden, joilla tuvissaan ei edes ole puulattiata, mikä pysyvissä
+olinpaikoissa asuvilla lappalaisillakin on. Lasi-ikkunoita ei yleensä
+näe, tai jos ihmeeksi jollakin talonpojalla sellainen on, niin se on
+mitättömän pikkunen.
+
+
+
+
+8.
+
+Lehtori Zittingille.
+
+(Konsepti; alk. suomeksi.)
+
+
+[Sulkujen ( ) väliset sanat ovat käsikirj:ssa riville, puolisulkujen
+{ } väliset rivin yläpuolelle kirjoitettuina, riviltä pois pyyhkimättä.
+Pyyhkimällä tehtyjä sanain y.m. muutoksia ei ole katsottu
+tarpeelliseksi osottain]
+
+                        [Tartto, marraskuun alkupäivinä 1844.]
+
+Veljellinen Ystäväni!
+
+Tänäpäivänä on minulla ollut {vähän} (melkein) liiaksikin
+ilonainetta. Ensiste luin Tartun (eli Dorpatin) avisissa Saiman
+yhdistyksestä Wiipurin meren kanssa, sen jo tulleen Keisarilta
+päätetyksi, ja muutaman tunnin perästä sain syyskuun 12:tena päivänä
+kirjoitetun kirjasi, joka näihin asti oli {elellyt} (maannut)
+Tallinnassa (eli Räävelissä) ja kylläpä {elelisi} (makaisi) vieläkin,
+ellei Pastor Aejmelaeus olisi {tavannut postitalossa ja kovaa kyytiä
+sille tänne antanut} (sitä postista ottanut ja tänne lähettänyt). Sama
+Aejmelaeus kirjoittaa minun vielä alulla joulukuuta voivan ehkä suoraan
+Tallinasta Helsinkiin päästä, joka sanoma on se kolmas mieltä
+ilahuttava asia ja ynnä niiden toisten kanssa kyllä olisi ansainnut
+lasin totia suuhunsa, jos olisi ketä toista, jonka seurassa
+totitseminen luonnistuisi. Mutta toverin puutteessa pitää toisenki
+totitta jäädä, itsenikin ilman olla. Kuitenkin ko'in palkita
+tämän vahinkoni sillä tavalla, että kahvimajassa join kaksi kuppoista
+kahvia tänäpänä puolisen päälle, kuin muut päivät olen yhdellä
+tyydyttäny. Kuopioon tultuani kyllä palkitsen vielä lopunkin. Päästön
+kanssa suoraan Tallinnasta meren poikki olkoon kuinka taliansa, niin
+kuitenkin täytyy vielä monta viikkoa siksi odottaakseni. Ehkä
+taistellen ajan kanssa k. 5:destä aamulla k. 10:neen illalla -- nyt on
+jo puolen tuntia ylikin 10:nestä -- en kuitenkaan näe saavan loppua
+työstäni, ennenkun alulla joulukuuta, koska ovatkin melkoisia ne
+sanakokoukset, jotka täällä oleva oppinut seura on uloskirjoittaakseni
+antanu. Provasti Helleriltä seuralle lähetetty kokous yksinänsä tekee
+lähes 800 puolen paperiarkin sivua. Siitä olen nyt kirjoittanut
+kolmannen osan, ja ne toiset vielä kirjoittamat[tomat] toki ovat
+pienempiä. En kuitenkaan {huolisi} (surisi), vaikka niinkauan tulen
+viipymään täällä, jos silläkin saisin kaikki toimitetuksi, mitä toivoin
+ja pitäisi. Mutta enpä taida tällä kerralla saada. Ilman muuta olisin
+pitänyt käydä Pernossa pastori Rosenplänterin luona, joka 40 vuotta
+vironkieltä tutkittuansa arvattavasti olisi tainnu monessa asiassa
+minullenkin hyödyksi olla; mutta Pernoa ja Rosenplänteriä näin myöhään
+en enää tohdi muistellakaan, vaan lohduttelemme sillä, ettei aika vielä
+tähän vuoteen loppune.
+
+Sanomasi Saiman entisissä voimissaan olemisesta saatti mieleni varsin
+iloiseksi. Näytti kesällä Helsingissä ollessani siltä, kun ei olisi
+Saima raukalla ollut pitkää ikää taattavana. Kuin kuulin olivat monet
+kalahukset huolettomuudesta kotimaan asioissa suututtaneet
+{ylempiäkin, niin että välissä jo oli puheeksi tullut kieltää Saiman
+Kuopiota alemmaksi kulkemaan} (semmoisiakin, jotka kerrassaan olisivat
+tainneet Saimalle veitsen kurkkuun pistää). Kuin nyt kuulen, eivät
+kuitenkaan suuresta kärsivällisyydestänsä ole sitä tehneet.
+
+Mitä likemmäksi takasinlähtö aikani lähestyy, sitä enemmin rupean myös
+itsekin pois ikävöitsemään ja työtäni loppuun kiirehtimään. Jos ennen
+ei, niin kuitenkin nyt, näen että aika ainakin on lyhytläntinnen ja
+että vuorokaudella pitäisi olla vähimmäksi 30 tiimaa, kaikki kullakin
+päivällä toimeen saadakseni, mitä aamulla alkain toivon. Kuin moni
+kuitenkin lienee hyvillään niiden 24:n kanssa, kun sillä on, niin
+pitäneehän olla samoti minunki.
+
+En muista joko kesällisessä kirjassani olisin onnistunu sinua alettuun
+naimiselämähäsi. Miltei, niin tahon nyt suullani sydämelläni onnistaa
+sinua siihen ja toivottaa, että senkautta tulisivat kaikki
+lapsipäivän riemut ja nuoren ajan ilot palkituksi, jotka ovat
+menneet, paitsi muistosta, ja sitä toivotan niin itsellesi, kuin
+frouvallesi!
+
+Olipa hyvä asia ettäs sait Fransi rukan kouluun ja jo kohta kolmanteen
+luokkaan. Näihin aikoihin pelkään hänen rupeavan alasti käymään, koska
+jo kyllä kaikki vaaterepaleensa mahtavat hajalla olla. Sentähden
+kirjoitin menneellä viikolla apotheikari Wennbergille ja pyysin hänen
+antamaan rahaa siihen tarpeesen, kuin myöskin maksamaan Wichmannin
+frouvalle, mitä olen velkaa. Jos hänellä olisi kirjain tarvesta, niin
+ota niitä Karsteinilta eli muualta minun nimelläni, kyllä palatessani
+sitten maksan.
+
+Oppinutseuran esimiehen, toht[o]r[i] Fählmannin, ja muiden kanssa on
+minulla aina ollut tyhjää tekemistä ja vastaamista Suomen kielen
+kirjoituslaadun (orthografian) puolesta. (He) päättävät sen aivan
+kelpaamattomaksi ja luulevat Viron kirjoituslaadun paljo paremmaksi,
+Suomellenkin sopivammaksi, sillä toteen saattaen vanhan sanan malasta
+omassa ja raiskasta toisen silmässä. Tahdotko nähdä kuinka suomi tulisi
+Viron kirjotuslaadun jälkeen kirjoitettavaksi, niin saat seuraavasta
+näytteeksi: [Kantelettaresta] II. 108. "Penä heiti minnon emmoni",
+taikka I. 16.
+
+    Olli meidä, kun olligi,
+    Olli ennen aegoinansa,
+    siskoja sinnine silda.
+    veikoja venno pnnnanen.
+    Tulli tuli otti laian,        5
+    tulli toinen, toisen otti,
+    kolmansi kokkan rebbäsi
+    tulli vimeinen vihhuri,
+    seppä vei koggo vennehen.
+    Jäi veikkod veen varrahan,   10
+    joudu sormed soudimekst
+    käsivarred vardimeksi
+    peugalo perrämellaksi.
+    Soua sormed toole male,
+    kussa puud punnale paista    15
+    puud punnale, maad sinnele,
+    kivved kiildäväd vassele
+    hobbiale hongan oksad
+    kullale kukkad kannervan.
+
+Miksi sian saksaksi suomi sillä tavalla kirjoitettuna muuttuisi, kyllä
+helposti on nähtävä, ja samanlaiseksi on se jo muuttanut Viron kielen.
+Luulisit olevan helpon tämän kirjoituslaadun kehnouden taitaa
+Virolaisillenkin näyttää, mutta peräti toisin. Ajatellevatko: parempi
+oma olkinenki kuin vieraan vehnäinenki, vai kuinka, mutta aina tahtovat
+mielellään {omaa kirjoituslaatuansa paremmaksi kiittää} (puheeksi
+ottaa, kuinka suomea sopimattomasti kirjoitetaan), kuin kuitenkin eivät
+ymmärräkään suomea, paitsi mitä muutama on vähän Strahlmannin
+grammatika vainajasta kuullut, niin vastaan riitelemisen siasta olen
+käskenyt heitä ensin Suomeen tulemaan ja kieltämme paremmin oppimaan,
+sitte kirjoituslaadusta puhumaan. Seuraavilla sanoilla kirjoitti Viron
+kielen paras oppinut, provasti Masing vainaja Suomen kirjoituslaadusta
+kirjassansa "Estnische Originalblätter für Deutsche" (pag. VIII).
+
+Melkein yhtä Masingin kanssa ajattelee usiammat Tartussa vieläkin
+kirjoituslaadustamme, jota kyllä eivät muusta taida tunteakaan, kuin
+Masingin sanoista. Tallinnan tienoilla alkaa kuitenkin muutamia olla,
+jotka tahtovat Suomen kirjoituslaatua Virollenkin, niin pastori Ahrens
+(Viron uuden Grammatikan kirjoittaja) ja eräs toinen pastori on jo
+pienen kirjan nimellä: "Toomas Vester, Lapo rahva uso ärataja Norra
+maal" s.o. [-- --, Lapinkansan uskon herättäjä Norjan maalla] Suomen
+kirjoitustavan jälkeen kirjoittanut ja pränttäyttänyt. -- Olisi aikaa,
+tahtoisin Tartun oppinut[-] seuralle mielellään ensi kokoukseksi jotain
+Suomen orthographiasta kirjoittaa, jos muuta hyödytystä siitä ei
+olisikaan, kuin että kirjallisestikin olisin itseni vapaantanut.
+
+Lopuksi pyydän sinua tervehtämään niin niitä naispuolia herrasväestä,
+joista kirjoitat että välistä kyselevät minustakin, kuin vielä
+muitakin. -- Jos unehuttaisitkin tämän terveheys sanomisen, niin älä
+kuitenkaan unehuta tervehtää kanssaopettajiasi ja uuden puukoulun
+opettajia. v. Beckeri pian taitaa jättää teidät, koska kerran kuuluu
+hakeneeksi itsiänsä Pelkijärvelle. Häntä tulette kyllä kaipaamaan;
+hyvä, jos saisit toisen semmoisen siaan.
+
+
+
+
+9.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                Tartto 12 p:nä marraskuuta 1844
+
+[Merkitty saapuneeksi perille marrask. 22:ntena 1844.]
+
+Rakas Veli!
+
+Kiitos kirjeestäsi ja rahoista, jotka saapuivat kreivin aikaan,
+sittenkuin viime viikon ajan on vain pari ruplaa ollut taskuni
+pohjalla. Silti en olisi sentään tullut pulaan, vaikka lähetyksesi
+olisikin viivähtänyt muutamaa viikkoa kauemmin, koska Fähhnann jo
+kesällä -- huomauttamattani -- sanoi minulle, että piti vain hänelle
+ilmoittaa, jos joskus sattuisin rahan tarpeeseen. Tätä hänen avuliasta
+hyvyyttään minun ei kuitenkaan ole tarvinnut käyttää hyödykseni eikä
+kait tarvitsekkaan, kun Sinä nyt olet lähettänyt vallan 100 hopearupl.,
+siten osottaen tuntevasi tarpeeni paremmin kuin minä itse. Sillä ellen
+olisi saanut enempää kuin palkkani neljänneksestä oli jäljellä, olisin
+sillä ehkä suoriutunut täältä Tartosta, mutta Tallinnassa olisi ollut
+pakko lainata ja päälle päätteeksi olisin ehkä saanut kulkea sinne
+jalkaisin, jota minun nyt ei tarvitse tehdä, ellen muuten niin tahdo.
+Kuun lopulla saanen työnikin päättymään, nim. sikäli kuin se tällä
+kerralla on mahdollista, sillä kaikesta päättäen minun on parin vuoden
+kuluttua tultava taas muutamaksi kuukaudeksi täydentämään mitä nyt olen
+tehnyt. Sillä täällä ei ole ainoastaan Seuralla sanakirjatyön aineksia,
+vaan papeilla maaseuduilla vielä enempi, ja ne minun täytyy saada
+toisella kerralla, kun aika nyt ei sitä myönnä.
+
+Äsken kävin kirjakaupassa, maksoin sanskritan kieliopin, josta meni
+13 rupl. 87 1/2 kop. hopeata, sekä ostin muutamia saksalaisia
+kansankalentereita ja erään "Neues Devisenbuch oder 1300 Devisen auf
+Liebe, Freundschaft, Erinnerung j.n.e." [Uusi mietelmäkirja eli
+1,300 mielilausetta rakkaudesta, ystävyydestä, muistoista y.m.]
+nimisen kirjan, jota olen aikonut Kalliolinnan suomalaisen
+mietelauselma-tehtaan vastaiseen kirjastoon. Oletko muuten saanut jo
+jotakin luoduksi, vai onko monipuuhainen elämä kesällä estänyt sitä
+enempää ajattelemasta?
+
+Viikko takaperin sain Tallinnasta kirjeen pastori Aejmelaeukselta,
+joka arveli voivani päästä vielä joulukuussa suoraan meren poikki. Sen
+vuoksi matkustan täältä Tallinnaan, mutta surkeasti siellä petyn, jos
+minun sieltä täytyy kääntyä Pietariin menevälle tielle, sillä
+Tallinnasta luetaan kolme peninkulmaa enempi Pietariin kuin täältä,
+jota paitsi luultavasti en voi päästä ylimääräisen postin mukana, vaan
+saan erittäin vuokrata hevoset, ja se tulee kahta vertaa kalliimmaksi.
+Kävipä kuinka kävi, niin jotka nyt sain, luulen tulevani toimeen, kun
+minulla ei täällä ole aikaa tuhlata paljoa niistä. Tehtäväni olen nyt
+jakanut joka päivä ennätettäviin määriin, ja saan usein aamuin klo
+5:stä ruveten istua myöhäiseen iltaan keritäkseni määräni päähän, ja
+jos pistäydyn Ehrenstolpella, Fählmannilla tai jonkun muun luona,
+tahtoo aina jäädä tähdettä seuraavaksi päiväksi. Samoin käy myöskin,
+jos kirjoitan pitkähkön kirjeen, jonka vuoksi olen ollut
+vierailemisessa ja kirjeenvaihdossa hyvin säästeliäs.
+
+Kalenteri-toimikunnan kokoukseen on Fählmann kutsunut minut kahdesti,
+jolloin on päätetty, mitkä kirjoitukset otettaisiin virolaiseen
+kansankalenteriin seuraavaksi vuodeksi. Toimikunta on nähdäkseni ollut
+kirjoitusten valinnassa hyvin tunnollinen, mikä onkin hyvä kalenterin
+onnistumisen ja sitä julkaisevan Seuran arvon vuoksi. Fählmann on itse
+ankara virolainen, koska viro on ollut ainoa kieli, mitä hän
+kymmenenteen ikävuoteensa asti on osannut puhua. Mutta ei ainoastaan
+kieli tule seulonnan alaiseksi, vaan myös kirjoitusten sisällys,
+varsinkin, ettei niistä tulisi pietistisiä eikä epä-pietistisiä. Viime
+kerralla, jolloin oltiin koossa pastori Geheven luona, ratkaistiin koko
+tulevanvuotisen kalenterin asia, ja siihen otettaviksi hyväksyttiin
+
+1:ksi kirjoitus talonpojan ajanjaosta, nimittäin mitä töitä hänen
+milläkin viikolla vuoden kuluessa on otettava huomioon taloudessaan;
+
+2:ksi Europan maidon yleiskuvaus, jonka on kirjoittanut Võrun tohtori
+Kreutzwald, (Edellisen kirjoittaja oli, jos oikein muistan, pastori
+Knüpffer);
+
+3:ksi pari hengellistä runoa ja muuan siveyttä opettava, eri
+henkilöiden sepittämiä.
+
+4:ksi leikillinen kertomus "Kribus krabus", joka on Fählmannin omaa
+tekoa. Siinä kerrotaan talonpojasta, joka toi lautakuorman kaupunkiin
+ja möi sen puuseppä Toll'ille. Mutta kun puusepällä ei ollut aikaa
+saattaa häntä kotiinsa, niin hän kuvasi hänelle talonsa ulkomuodon ja
+selitti, mitä katuja ja poikkikatuja hänen oli sinne tullakseen
+kulkeminen. Talonpoika lähti, mutta poikkesi matkalla rihkamakauppaan
+ostamaan jotakin. Siellä häneltä unohtui sekä nikkarin nimi että hänen
+taloonsa vievä tie. Kun hän kadulla parhaillaan kynsii korvallistaan
+auttaakseen muistoaan, tulee pari koulupoikaa koulusta. Mies kysyy
+toiselta, eikö hän tietäisi sanoa sen herran nimeä, joka oli ostanut
+hänen lautansa, ja missä hän asui. Kuinka minä sen tietäisin? poika
+vastasi. Mutta toinen oli hiukan sukkelampi ja puuttui puheeseen: En
+minäkään tiedä, mutta tuossa talossa asuu muuan herra, jolla on iso
+kirja, nimeltä _Kribus krabus_; jos hän siitä avaa lehden, jonka nimi
+on _lirum larum lomps_, niin siinä on sanottuna, missä mikin asuu koko
+maailmassa. Näin selittäen hän neuvoi miehen opettajansa kotiin. Mies
+meni sinne ja kysyi, eikö hän tahtoisi olla hyvä ja ottaa esille kirjaa
+_Kribus krabus_. Ja kun opettaja tuokion katseli häntä silmät
+selällään, hän uudisti pyyntönsä ja teki kait sen vielä kerran, kunnes
+opettaja sanoi jollekulle sisällä olevalle: der Kerl ist toll [mies on
+hullu]. Kuultuaan sanan _toll_ mies ei enempää tarvinnut muistaaksensa
+puusepän nimen, vaan pyysi häntä vielä katsomaan, missä haettavansa
+asui. Sen hän, kun asiansa perille nyt päästiin, saikin tietää ja läksi
+matkaan lautakuormineen suuresti vain kummastellen merkillistä kirjaa,
+jossa kaikki inhimillinen tieto, kuten hän luuli, oli koossa. Fählmann
+sanoo tosiaan näin tapahtuneen täällä Tartossa, mutta muut väittävät
+Fählmannin itse sepittäneen jutun, samoin kuin Nervander meillä välisti
+sepittelee moisia hullunkurisia kertomuksia.
+
+Terveisiä Rouvallesi ja omaisillesi!
+
+                                                       Tuus
+                                                     E. Lönnrot.
+
+Koko Rosenplänteriliä-käynti ja Pernon-matka on nyt täytynyt heittää
+mielestäni, kun työni on täällä kestänyt näin kauan.
+
+
+
+
+10.
+
+Rehtori Snellmanille.
+
+(Konsepti.)
+
+
+                                    Tartto, 29 p:nä marraskuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Vaikka muutamia [viikkoja] sitten kirjoitin sinulle, on minun se taas
+tehtävä sen ilon johdosta, joka minulla äsken oli, kun täällä Tartossa
+vallan odottamatta tapasin meille kaikille varsin tutun maalaisemme,
+konsuli von Böninghin Tallinnasta. Hän tuli tänne pari päivää sitten ja
+matkusti hetki sitten edelleen Liivinmaan sisäosiin, mistä toista
+tietä palaa Tallinnaan. Tämä kuitenkin on vähemmän tärkeätä kertoa
+kuin että hän jätti minulle sinulle osotetun tukun, jossa on
+monenlaisia virolaisia kansankirjasia, jotka on aiottu annettaviksi
+Kuopion lukion kirjastolle. Samanlaisen tukun hän antoi minulle Porvoon
+lukion kirjastolle jätettäväksi. Joulu- ja tammikuussa ne kait minun
+mukanani tulevat perille. Hän lupasi Tallinnaan palattuansa postissa
+lähettää Kuopion lukiolle hieman toista sataa rahaa sisältävän
+rahakokoelman, jota varmaankin tervetullutta lahjaa siis siellä
+voitte odottaa. Olet kaiketi sanomista lukenut hänen edellisistä
+lahjoituksistaan lukioiden ja muihin kokoelmiin, mutta pitäisipä sinun
+saada tavata häntä itseänsä ja kuulla, kuinka suuresti hän harrastaa
+kaikkea isänmaan vastaista vaurastumista. Ehkäpä onkin välttämätöntä,
+että jonkun aikaa on ollut poissa isänmaasta, jotta oikein voisi panna
+siihen arvoa ja ottaa osaa sen menestykseen. Vanha sananlasku "Oma maa
+mansikka, muu maa mustikka", sekin edellyttää, että tulee saada kokea,
+millaista muualla on. Jos taas ei ole kiintynyt isänmaahan, vaan jättää
+sen ynnä koko maailman tuuliajolle tai kuten kernaammin sanotaan:
+"Jumalan haltuun", mikä jälkimäinen saattaa olla kylläkin hyvää, vaikka
+Jumalaa mielestäni pitäisi vaivata ainoastaan sillä, mihin itse emme
+kykene, -- niin ei kysytä sitä eikä sen tulevaisuutta eikä mitään
+muuta, mikä ulottuu ihmisen oman maallisen onnen ulko- ja yläpuolelle,
+jos kohta niin monet kirkonkellon soitot joka päivä muistuttavat, että
+kaikki tämä on pelkkää tomua. Suo anteeksi, että minä, joka olen neljä
+kertaa ylioppilasaikanani saarnannut, näin pian taas olen kokonaan
+eksynyt saarnaamaan. Pikemmin minun pitäisi toivottaa, että
+kansalaisille tekemääsi kehotusta, antamaan apua Kuopion lukion
+stipendirahastoa varten, niin paljo kuin suinkin noudatettaisiin. Kun
+se äsken mainituista lahjoista päättäen näkyy vaikuttaneen maan
+ulkopuolellekin, en epäile, että se kotimaassakin tulee tai on tullut
+kuulluksi. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: "joka köyhiä holhoo, se
+on Jumalan apumies", ja tätä voi varsin hyvin sanoa niistäkin, jotka
+edistävät köyhempien oppilaiden menestymistä oppilaitoksessa, niin että
+silläkin taholla tie on kaikille avoinna tulla Jumalan avustajaksi eli
+apurimieheksi.
+
+Böninghin tänne tultua minulla oli ilo taas tavata oman maan mies ja
+nainen, nimittäin valtioneuvos Wulffert ja hänen rouvansa, jotka
+kumpikin viime kesänä ovat käyneet Saksassa ja tätä tietä palaavat
+kotimaahan, Luultavasti hänen matkastansa tulee olemaan seurauksena
+hyödyllisiä muutoksia rakkaan isänmaamme postilaitoksessa. Sitäpaitsi
+täällä asuu muuan maalaisemme, översti Ehrenstolpe, jonka luona
+säännöllisesti joka sunnuntai ja joskus viikollakin olen käynyt. Hän on
+samannimisen Oulun entisen maaherran poika, ja hänen talonsa on, paitsi
+vieraanvaraista kohtelua, senkin vuoksi ollut minulle rakas, että
+siellä puhutaan ruotsiakin. Nyt on juuri sunnuntai-ilta, ja minua on
+erityisesti pyydetty sinne tulemaan, mutta kun olen kuullut, että sinne
+tänä iltana tulee koolle suurehko seura aiottuihin tanssijaisiin, ja
+kun ainoa takkini, ollen jo "emeritus" [= täysinpalvellut] paraiten
+sopii kotiseinien sisälle (tai joskus pieneen seuraan), olen minäkin
+päättänyt tehdä samoin ja kirjoittaa sinulle, sen kun voin tehdä
+paitahihasillani. En enää viivy täällä pitkään, olen näet viikon
+lopulla aikonut lähteä liikkeelle suoraan Pietarin kautta palatakseni
+Suomeen. Vielä en tiedä, jalanko kuljen vai ajaen, ja tämä saa riippua
+kukkaroni varoista, jotka ovat selviävät, kun olen ehtinyt suorittaa
+kaikki maksuni ja lisäksi ostaa muutamia kirjoja, jotka täytyy ennemmin
+ostamieni kanssa joka tapauksessa kuljettaa hevosella.
+
+Böninghin kanssa kävin täällä, joku päivä sitten, erään eläkettä
+nauttivan pastori Brandin luona ja sen jälkeen olen yksin käynyt häntä
+tervehtimässä. Hän on monta kertaa käynyt Suomessa ja oli kirjoittanut
+valmiiksi kertomuksen viime matkastaan; sen hän luki meille ääneen.
+Tämä matka ei kuitenkaan ollut ulottunut Helsinkiä, Porvoota, Loviisaa,
+Viipuria, Turkua ja Ahvenanmaata ulommaksi. Matkakuvausta oli kylläkin
+hauska kuulla. [Keskeytyy tähän.]
+
+
+
+
+11.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                Tartto, 3 p:nä joulukuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Jotta et vallan odottamatta tapaisi minua Helsingissä, saan nyt
+ilmoittaa, että tänä päivänä olen ostanut itselleni ison tavaralaatikon
+ja myös alkanut siihen panna tavaroitani, lähettääkseni ne erään ajurin
+mukana kaikki Pietariin. Itse on kuitenkaan ole voinut siihen paneutua,
+ja kun kukkaroni ei kernaasti salli minun matkustaa postin mukana, eikä
+mikään ole sen ikävämpää kuin istuminen vuokra-ajurin rattailla, jotka
+kahdeksan vuorokautta kulkevat käymäjalkaa tuota vähän yli
+kolmeenkymmeneen peninkulman nousevaa Tarton ja Pietarin väliä --, niin
+olen aikonut kulkea jalan, ainakin Pietariin. Tämä sitäpaitsi vapauttaa
+minut toisestakin kulungista, joka olisi välttämätön, jos ajaisin,
+nimittäin turkkien ostosta.
+
+Valtioneuvos WuIfFertilta, joka Saksan matkaltansa palaten rouvineen
+joku päivä sitten saapui tänne, saan sanoa sinulle terveisiä.
+Luultavasti hän kuitenkin on Helsingissä ennenkuin tämä kirje.
+
+Sanakirjalliset kopioimistyöni olen jo niin pitkälle suorittanut, että
+nyt enää on jäljellä kaksi pienenlaista vihkoa. Kun lisäksi olen
+aikonut läpikäydä ne jotenkin kiireisesti, toivon ensi lauantaina
+voivani sanoa Tartolle hyvästi! Jo edeltäkäsin iloitsen siitä osaksi
+sen tähden, että jokainen askel sen jälkeen vie minut lähemmäksi
+Helsinkiä, osaksi sen vuoksi, että 8:n viikon istumatyön jälkeen taas
+pääsen liikkeelle. Juuri ensi lauantaina loppuu passinikin kestoaika
+uuden ajanluvun mukaan, mutta kun täällä seurataan vanhaa, saan
+tietysti käyttää hyväkseni 12 päivää. Toivon, ettei Pietarissa huomata
+tai huomauteta erotusta.
+
+Konsuli von Böningh kävi täällä äsken ja kehotti erästä tuttavaansa,
+kauppias Werneriä, kaikessa olemaan minulle avulias lähtöhommissani,
+mistä olen hänelle suuresti kiitollinen, kun minulta itseltäni,
+perehtymätön kun olen ajuri- ja muihin oloihin, varmaankin päivä tai
+pari olisi kulunut, ennenkuin olisin saanut kaikki näin hyvään kuntoon
+kuin nyt.
+
+Oppineiden Seuran sihteeri, tohtori Sachsendahl on pari viikkoa sitten
+palannut matkaltansa; hän on nuori, hyvin hauska mies, jonka kanssa
+usein olen käynyt seuran kirjastoa tarkastamassa. Muutamia
+kaksoiskappaleita harvinaisen-puoleisia kirjoja olen aikaisemmin sieltä
+saanut lahjaksi, ja tänään sain vielä kaikki 20 vihkoa Rosenplänterin
+"Beiträge"-julkaisua, josta ei otettu maksua, vaikka tarjosin. Itse
+teossa tämä olikin hyvä asia, sillä kukkaroni olisi siitä tullut
+melkein tyhjäksi; Rosenplänter itse näet myy ne 60 paperiruplasta, ja
+täälläkään niiden hinta luultavasti ei olisi ollut paljoa pienempi.
+Alkujaan ne maksoivat kokonaista 100 ruplaa, nimittäin 5 ruplaa joka
+vihko. --
+
+Pian minut kutsutaan teelle, ja tahdon sitä ennen päättää tämän
+kirjeen, sillä sen jälkeen minun on vieminen se postiin. Varsin oikein
+olin arvannut teekutsun suhteen, sillä pantuani pisteen edellisen
+lauseen loppuun, olen nielaissut kolme lasia teetä, ja kun postiaika
+pian menee umpeen -- sitä kestää täällä kello 8:an illalla -- lopetan
+tämän kirjeen, pyytäen sinua tavallisuuden mukulan jakelemaan
+terveisiä.
+
+                                                        Tuus
+                                                    Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+12.
+
+Pastori Sirénille Pietariin.
+
+
+                                      Tartto, 6 p:nä Joulukuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Viisi kuukautta oleskeltuani osaksi Tartossa, osaksi muilla seuduin
+Viron- ja Liivinmaata, olen vihdoinkin valmis palaamaan Suomeen. Mutta
+kun Tallinnasta saamistani tiedoista päättäen sieltä ei enää näin
+myöhäisenä vuodenaikana voi päästä suoraan meren yli Helsinkiin, on
+minun pakko palata Pietarin kautta, mikä muuten voi olla hyvinkin hyvä,
+kun täten saan tavata sinut ja muut sikäläiset tuttavat, mihin minulle
+ei muuten niin helposti olisi tarjoutunut tilaisuutta. Nyt on
+asianlaita se, että lähetän tavarani edeltäpäin, kolmeen eri tukkuun
+pantuina, ja olen neuvonut ajuria jättämään ne sinun luoksesi. Sen
+vuoksi pyydän, ettet ainoastaan vastaanota niitä, vaan että myös maksat
+kuljetuslipussa mainitun rahdin, jonka määrää en vielä tiedä. Tämä
+viimemainittu pyyntö on kyllä ikävä, mutta kun minulle on sanottu
+paremmaksi että kuljetusmaksu maksetaan vasta siellä, minne tavarat
+jätetään, on minun täytynyt kääntyä puoleesi, pyytäen, ettet sitä pane
+pahaksi. Pian kait itse tulen jäljessä ja olen silloin maksava takaisin
+minun tähteni suorittamasi etumaksun. Syynä siihen, etten tule
+kimsujeni ja kamsujeni keralla, on se, että olen päättänyt kulkea
+jalan, sillä ajalla vielä oppiakseni lisää viroa. Koko täällä-oloni
+ajan on toimenani ollut viron kielen opiskelu, ja aineksien kokoaminen
+aikomaani suomen, viron, vepsän ja lapin vertailevaa kielioppia varten.
+Viime aikoina olen Tartossa istuskellut kopioimassa sanakokoelmia,
+jotka täkäläisellä Oppineiden Seuralla on aiottua uutta viron
+sanakirjaa varten, jota muuten monta monituista vuotta saisi odotella,
+ennenkuin se keritään tehdä ja painattaa.
+
+Tervehdi rouvaasi, johon minulla oli kunnia tutustua viime kesänä
+maisterien kemuissa Helsingissä, ja jos tapaat Sjögrenin, niin vie
+hänellekin terveisiä, kuten myös virkaveljellesi Zaudtille.
+
+Todellisessa ja hartaassa ystävyydessä olen edelleen
+
+                                         nöyrin palvelijasi
+                                           Elias Lönnrot.
+
+J.K. Olen kirjoittanut Aejmelaeuksolle Tallinnaan ja pyytänyt häntä
+hankkimaan minulle 1822:n vuoden "Näddalaleht'eä" sekä lähettänyt
+takaisin hänen saksan kielioppinsa.
+
+Kirjoittanut Tallinnaan konsuli von Böninghille ja lähettänyt takaisin
+tukun suomalaisia sanomalehtiä.
+
+
+
+
+13.
+
+Pastori Sirénille.
+
+                        Kattila, 6 [vanh. luk.] p:nä joulukuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Rohkenin lähettää Tartosta tavarani Sinulle Pietariin. Itse olen jalan
+kulkenut jäljestä, niin että paraikaa olen pastori Grundströmillä
+Kattilassa, jonne toissapäivänä tulin. Eilen täällä panin kirjaan koko
+päivän lauluja vatjalais-eukolta, ja tämä on vielä huomispäiväksi
+luvannut minulle työtä, niin että vasta ylihuomenna voin jatkaa
+matkaani täältä Pietariin, jonne luultavasti ensi tiistaina saapunen.
+Tällä seudulla saattaisi muuten olla paljo kerättävää ja hyödyllistä
+opittavaa, mutta kun minulla ei missään tapauksessa tällä kertaa ole
+aikaa tehdä sitä edes likimainkaan perinpohjin, olen päättänyt jonakin
+kesänä muutamaksi kuukaudeksi taas tulla tänne, mitä myös pastori
+Grundström on kehottanut minua tekemään. Kun niin pian saan sinut
+tavata ja kanssasi puhua, voin tähän lopettaa nämä rivit. Tervehdi
+rouvaasi ja muita tuttavia, jotka mahdollisesti tapaat.
+
+                                                Hartain veljesi
+                                                 Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+14.
+
+Tohtori Rabbelle.
+
+
+                                 Kattila, 18 p:nä joulukuuta 1844.
+
+Rakas Veli!
+
+Niin pitkälle olen nyt ennättänyt paluumatkallani, että minulla on
+jäljellä tuskin 10 peninkulmaa Pietariin, jotka milloin tahansa
+kahdessa päivässä voisin kulkea, hevosella päivässäkin. Mutta täällä
+olen tavannut vatjalaisia, joiden ohi en mitenkään voi matkustaa, vähän
+ottamatta selkoa heidän kielestään, ja sen lisäksi olen sattunut
+poikkeamaan ylen vieraanvaraiseen pappilaan, nimittäin Grundströmin --
+professori Reinin langon -- luo, josta olisi varsin vaikea erota yhden
+päivän vierailun jälkeen. Tosin passini vanhankin ajanluvun mukaan
+huomenna menettää voimansa, mutta mainittu pastori Grundström on
+luvannut antaa minulle pastorinviraston nimessä asiapaperin, sekä panna
+sen alle kirkon sinetin, ja luulee että sillä varustettuna vaaratta
+voin tulla Pietariin, kuten itsekkin olen taipuvainen luulemaan, kun
+Venäjällä vielä pidetään kirkkoa suuressa kunniassa.
+
+Eilen kirjoittelin koko päivän muistiin häälauluja vatjalais-eukon
+sanelun mukaan. Samat laulut lienee kuitenkin jo ennenkin kirjaan
+pantu, kun professori Reinillä ja sitäpaitsi akademikko Sjögrenillä on
+ollut juuri sama eukko luonansa; myös Reguly on häntä laulattanut,
+mutta häneen eukko ei kuitenkaan kuulu olleen aivan tyytyväinen, vaan
+lienee sanonut häntä vasten silmiä tyhmäksi, kun hänen tietysti oli
+vaikea ymmärtää eukon kieltä.
+
+Vaikka jo olen kirjoittanut täyteen monta arkkia -- kokonaista 48
+palstaa -- eukko on vielä luvannut laulaa minulle päivän lisää. Nämä
+laulut vivahtavat Venäjän- ja Suomen-Karjalan häälauluihin, mutta
+parhaasta päästä ne ovat omintakeisia. Mitä kieleen tulee, se tuntuu
+muodostavan väliasteen Venäjän karjalan ja Tarton viron välillä, mutta
+siinä on kuitenkin useita omituisuuksia, joita mainituista kielistä ei
+kummastakaan tapaa.
+
+Matkani Tartosta tänne tapahtui ilman vastuksia, vaikka kuljinkin
+jalan, paitsi 4 viimeistä peninkulmaa Narvasta tänne, jotka ajoin
+pastori Heleniuksen hevosella, kun hän, kuten sanoi, ei tahtonut ottaa
+kantaaksensa sitä häpeätä, että olisi antanut minun jalkaisin mennä
+luotansa, niin kuin minulle muka olisi erityinen kunnia "että
+_nuijakyydillä_ kulkea pappilasta pappilaan". [Lainausmerkkein väliset
+sanat suomeksi käsikirjoituksessa.]
+
+Mainittu pastori Helenius, Pöytyän rovastin poika, on tähän asti ollut
+pastorina Narvassa, mutta on hiljan saanut 8,000 ruplan pitäjän
+Virossa, 8 peninkulman päässä Tallinnasta. Asiaa erityisemmin
+ajattelematta hän oli eräänä sunnuntai-iltapäivänä lähtenyt sinne
+vaalia saarnaamaan, ja seuraavana sunnuntaina sekä herrat että
+talonpojat yksimielisesti valitsivat hänet pastorikseen, sivuuttaen
+kolme synnynnäistä virolaista, jotka kaikki niinikään olivat
+kunnollisia pappeja ja hyviä saarnamiehiä.
+
+Ennenkuin tila käy liian niukaksi, minun on tuotava esiin pääseikka,
+nimittäin että taas ensi tilassa lähetät minulle 25 hopearuplaa
+Pietariin. Mutta osota kirje pastori Sirénille, sillä voisi tapahtua ja
+on luultavaakin, että minun on lähteminen Pietarista, ennenkuin
+kirjeesi ehtii saapua, minkä vuoksi aion lainata pastori Siréniltä nuo
+25 ruplaa hop., jotka hän sitten sinun kirjeestäsi saa takaisin. Vaikka
+en ottaisikaan lukuun voimansa menettänyttä passia, en kuitenkaan voi
+kauempaa viipyä Pietarissa, kun siten tänä vuonna kokonaan minulta
+jäisi joulu viettämättä, mikä olisi perin ikävää. Sillä täällä se on
+vasta 12 päivää myöhemmin, ja niin pitkään en kuitenkaan voisi odottaa.
+Sen tähden olen koettava ainakin joulukuun 24:nneksi päiväksi päästä
+Ståhlbergin luo Viipuriin, vaikka minulla ei olekkaan mitään toivoa
+saada syödä joulupuuroa sinun luonasi. Tulevaa uutta vuotta kaiketi
+saan yhdessä sinun kanssasi toivottaa tervetulleeksi. Älä unhota
+tervehtiä tuttavia, ja ennen kaikkia muita omaisiasi ja sukulaisiasi.
+
+                                                  Tuus
+                                              Elias Lönnrot.
+
+
+
+
+15.
+
+Nimineuvos von der Hagenille.
+
+(Konsepti; alk. saksaksi.)
+
+
+                             [Helsinki, lopulla helmikuuta 1845.]
+
+Olisi ollut velvollisuuteni jo aikoja sitten antaa Teille tietoja
+paluustani Suomeen ja sitä paitsi monin kerroin lausua Teille
+vilpittömät kiitokseni, mutta sen täyttämisen olen tullut tähän asti
+laiminlyöneeksi, osittain taas niskoilleni kasautuneiden muiden
+tehtävien vuoksi, osaksi sen vaikeuden tähden, jonka saksan kieli
+minulle yhä vielä tuottaa sekä puheessa että kirjoittaessani. Joka
+kerta milloin olen kirjottanut jotakin suomalaisille ystävilleni
+ruotsiksi tai suomeksi, olen toivonut voivani tehdä sen Teillekin,
+jollei puutteellinen kielen taito olisi minua siitä pidättänyt. Joka
+päivä olen kuitenkin muistellut miellyttävätä oloani ystävällisessä
+perheessänne, ja voin vielä aivan totuuden mukaan vakuuttaa, että en
+missään ole tuntenut paremmin viihtyväni ja että en voi toivoa
+vastedeskään milloinkaan parempaa.
+
+Koko matkani Tartosta Helsinkiin onnistui hyvin. Lähdettyäni luotanne
+ja Tartosta marraskuun 27:ntenä [päivämäärät vanhaa lukua] saavuin
+joulukuun 2:sena Narvaan, jossa en viipynyt kauempaa kuin päivän.
+Narvasta tulin 40 virstaa Inkerissä asuvain vatjalaisten luo, ja
+oleskelin siellä joulukuun 12:nteen, vaelsin sitten eteenpäin ja
+saavuin 15:ntenä Pietariin. Siellä olin tammikuun 2:seen; sitten
+matkustin Viipurin, Haminan, Loviisan ja Porvoon kautta Helsinkiin,
+jossa nyt olen jo neljättä viikkoa tulostani. Nyt olen kuitenkin
+päättänyt lähteä kaupungista ylihuomenna tullakseni kerran perille
+Kajaaniin yksitoistakuukautisen poissaolon jälkeen taas.
+
+Jollen pian unohtaisi saksan kieltä kokonaan, niin kait pian kirjoitan
+sieltä toistamiseen Teille. Ottakaa kuitenkin vielä kerta vastaan
+sydämellisin kiitokseni kaikesta minua kohtaan osottamastanne auliista
+hyvyydestä, ja viekää ne perille, sitä pyydän, myöskin rouvallenne ja
+perheellenne. Suurimmaksi osaksi olen niistä mieluisista muistoista,
+mitä minulla nyt ja epäilemättä vielä kauan on Tartosta, kiitollisuuden
+velassa Teille, rouvallenne ja perheellenne. Jos olisin jäänyt Hornille
+asumaan, niin kenties nyt aivan toisin muistelisin Tarttoa.
+
+Sydämellisin tervehdykseni rouvallenne ja lapsillenne. Sulkeutuen
+Teidän ja perheenne suosiolliseen muistoon pidän, jalosukuinen herra,
+kunnianani saada edelleen olla
+
+                                            nöyrin palvelijanne
+                                              [Elias Lönnrot].
+
+Tohtori Bergistä olen puhunut lääkintälaitoksen ylitirehtöörin,
+valtioneuvos v. Haartman'in kanssa, mutta hän ei luule ulkomaalaisen
+lääkärin voivan tulla Suomessa oikein tunnetuksi ja sanoo siitä itse
+kirjoittaneensa hänelle.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844, by 
+Elias Lönnrot
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56497 ***
diff --git a/56497-8.txt b/56497-8.txt
deleted file mode 100644
index d06739e..0000000
--- a/56497-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,10697 +0,0 @@
-Project Gutenberg's Elias L�nnrotin matkat II: 1841-1844, by Elias L�nnrot
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-Title: Elias L�nnrotin matkat II: 1841-1844
-
-Author: Elias L�nnrot
-
-Translator: J. Hahl
-
-Release Date: February 4, 2018 [EBook #56497]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ELIAS L�NNROTIN MATKAT II: ***
-
-
-
-
-Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-
-
-ELIAS L�NNROTIN MATKAT II: 1841-1844
-
-
-
-Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Osa. II.
-
-
-
-
-
-Helsingiss�,
-Suomal. Kirjallis. Seuran Kirjapainon Osakeyhti�,
-1902
-
-
-
-
-SIS�LLYS
-
-Esipuhe.
-
-KYMMENES MATKA vv. 1841-42.
-
-     Yleiskatsaus.
-  1. P�iv�kirjasta 12.III.41.
-  2. P�iv�kirjasta 15.III.41.
-  3. P�iv�kirjasta 19.III.41.
-  4. Arkiaterinrouva T�rngrenille 20.III.41.
-  5. Tohtori Rabbelle 20.III.41.
-  6. Akademikko Sj�grenille 21.III.41.
-  7. P�iv�kirjasta 22.III.41.
-  8. P�iv�kirjasta 24.III.41.
-  9. P�iv�kirjasta 26.III.41.
- 10. P�iv�kirjasta 27.III.41.
- 11. P�iv�kirjasta 30.III.41.
- 12. Tohtori Rabbelle 30? 31.III.41.
- 13. P�iv�kirjasta 1.IV.41.
- 14. P�iv�kirjasta 3.IV.41.
- 15. Tohtori Rabbelle 3.IV.41.
- 16. P�iv�kirjasta 4-5.IV.41.
- 17. Kirje tohtori L�nnrotilta 8.IV.41.
- 18. P�iv�kirjasta 9.IV.41.
- 19. P�iv�kirjasta 11.IV.41.
- 20. P�iv�kirjasta 17.IV.41.
- 21. Tohtori Rabbelle 30.VII.41.
- 22. Tohtori Rabbelle 19.VIII.41.
- 23. Tohtori Rabbelle 31.VIII.41.
- 24. Kyr�n-matka.
- 25. Tohtori Rabbelle 31.X.41.
- 26. P�iv�kirjasta 4.XI.41.
- 27. Arkiaterinrouva T�rngrenille 11.XI.41.
- 28. Tohtori Rabbelle 12.XI.41.
- 29. P�iv�kirjasta 17.XI.41.
- 30. P�iv�kirjasta 24.XI.41.
- 31. P�iv�kirjasta 7.XII.41.
- 32. P�iv�kirjasta 17.XII.41.
- 33. P�iv�kirjasta 23.XII.41.
- 34. P�iv�kirjasta 26.XII.41.
- 35. P�iv�kirjasta 31.XII.41.
- 36. P�iv�kirjasta 13.I.42.
- 37. P�iv�kirjasta 28.I.42.
- 38. Ote T:ri L�nnrotin kirjeest� 3-5.II.42.
- 39. Tohtori Rabbelle 5.II.42.
- 40. P�iv�kirjasta 28.III.42.
- 41. P�iv�kirjasta 2-.IV.42.
- 42. Akademikko Sj�grenille 23.III.42 (v.l.) = 4.IV.42 (u.l.).
- 43. P�iv�kirjasta 5.IV.42.
- 44. Tohtori Rabbelle 2.V.42 (v.l.) = 14.V.42 (u.l.).
- 45. Kuolasta Kemiin 4.V.42.
- 45. P�iv�kirjasta 4.V.42.
- 46. Akademikko Sj�grenille 2.VI.42.
- 47. Tohtori Rabbelle 24.VI.42.
- 48. Ylioppilas Adolf T�rngrenille 26.VI.42.
- 49. Arkiaterinrouva T�rngrenille 26.VI.42.
- 50. Maisteri St�hlbergille 28.VI.42.
- 51. Tohtoreille Aspille ja Borgille 26? 28.VI.42.
- 52. Tohtori Rabbelle 1.VII.42.
- 53. Valtioneuvos Rafnille (konsepti) 1.VII.42.
- 54. Pastori Stockflethille 4.VII.42.
- 55. Tohtori Rabbelle (konsepti) 4? 5.VII.42.
- 56. Tohtori Rabbelle 11.VII.42.
- 57. Tohtori Rabbelle 15.VII.42.
- 58. Tohtori Rabbelle 23.VII.42.
- 59. Tohtori Rabbelle 3.VIII.42.
- 60. Tohtori Rabbelle 4.VIII.42.
- 61. Arkiaterinrouva T�rngrenille 18-19.VIII.42.
- 62. Matkakertomus.
- 63. Akademikko Sj�grenille syysk. lop. 42.
- 64. Tohtori Rabbelle 8.X.42.
- 65. Tohtori Rabbelle alussa lokak. 42.
-
-YHDESTOISTA MATKA v. 1844.
-
-  1. Tohtori Rabbelle 21.VII.44 (v.l.) = 2.VIII.44 (u.l.).
-  2. Lehtori Zittingille 13.VIII.44.
-  3. Tohtori Rabbelle 16.VIII.44.
-  4. Lehtori St�hlbergille 24.VIII.44.
-  5. Tohtori Rabbelle 27.VIII.44.
-  6. Tohtori Rabbelle 14 & 18.X.44.
-  7. Rehtori Snellmanille (osittain konseptia) lop. lokak. 44.
-  8. Lehtori Zittingille alussa marrask. 44.
-  9. Tohtori Rabbelle 12.XI.44.
- 10. Rehtori Snellmanille 29.XI.44.
- 11. Tohtori Rabbelle 3.XII.44.
- 12. Pastori Sir�nille 6.XII.44.
- 13. Pastori Sir�nille 6.XII.44 (v.l.).
- 14. Tohtori Rabbelle 18.XII.44.
- 15. Nimineuvos von der Hagenille lop. helmik. 45.
-
-
-
-
-Esipuhe.
-
-
-T�m� nyt ilmestyv� "L�nnrotin matkojen" II:nen osa liittyy suoranaisena
-jatkona I:seen, mutta toiselta puolen eroavat vuosien 1841-1844 matkat
-niin paljon aikaisemmista, ett� n�iden matkakertomusten julkaiseminen
-eri osana n�ytti sopivalta. Toimitusty� on ollut samoissa k�siss�
-kuin edellisen osankin ja suoritettu samalla tavalla. Kuitenkin
-ven�j�nkielisten sanain kirjoittamisessa on t�ss� osassa osaksi
-poikettu edellisess� noudatetusta menettelytavasta. Kun niit�
-kymmenennen matkan kirjeiss� esiintyy verraten tihe�ss�, etenkin
-yleis- ja erisnimi�, on ne yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi
-kirjoitettu nykyaikuisemmin, niin ett� L�nnrotin osaksi vaihtelevasta
-kirjoitustavasta huolimatta suhu��nteet on merkitty z:ll�, zh:lla,
-sh:lla, tsh:lla, shtsh:ll� ja ven�j�n y y:ll�. Sen joka haluaa
-ottaa selkoa L�nnrotin transskriptionista, on siis turvautuminen
-k�sikirjoituksiin.
-
-Mit� teokseen liittyviin karttoihin ja henkil�luetteloon tulee, on
-v�h�sen poikettu alkuper�isest� suunnitelmasta. Suomen kartan asemasta
-on k�yt�nn�llisist� syist� pidetty parempana Pohjoissuomea ja Lappia
-esitt�v� kartta, ja henkil�luetteloon on otettu kaikkien, eik� vaan
-t�rkeimpien, matkakertomuksissa esiintyvien henkil�iden nimet. Lyhyit�
-el�m�kerrallisia tietoja on annettu L�nnrotin l�heisist� yst�vist� ja
-muutamista huomattavista henkil�ist� sek� suomalaiselle lukijalle
-oudommista ulkomaalaisista. Kartat on toimittanut ylioppilas J.O.
-Gran�, luettelon allekirjoittanut. [Henkil�luettelo ja kartta j�tetty
-pois t�st� e-kirjasta.]
-
-Helsingiss� syyskuulla 1902.
-
-                        Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri.
-
-
-
-
-
-
-KYMMENES MATKA vv. 1841-1842.
-
-
-
-
-[Saatuansa julkaistuksi t�rkeimm�n osan runosaaliistansa, eepilliset
-ja lyyrilliset runot, k��ntyi L�nnrotin huomio yh� enemm�n
-kielentutkimukseen. Tammikuussa 1841 h�n yhdess� norjalaisen
-kielentutkijan, pastori Nils Stockflethin kanssa l�ksi pitk�lle
-kielitieteelliselle tutkimusmatkalle aikoen Aunuksen kantta matkustaa
-Ven�j�n- ja Norjan-Lappiin, viel�p� mahdollisesti samojeedienkin luo.
-Yhdess� Stockflethin kanssa matkusti L. Ilomantsiin, josta yksin jatkoi
-matkaa Salmin ja Veskelyksen kautta Petroskoihin. Mutta kun L. ei ollut
-rajalla saanut asianomaista tarkastustodistusta passiinsa, keskeytyi
-matka t��ll�. L. palasi takaisin kotimaahan, oleskeli kes�ll� m.m.
-Laukossa ja l�ksi vasta syksyll�, t�ll� kertaa M.A. Castr�nin seurassa,
-Suomen-Lappiin. Castr�niin yhtyi L. Kemiss�, josta tutkijat yhdess�
-matkustivat Inariin, k�v�isiv�t Stockflethia tapaamassa Karasjoella
-(Norjan-Lapissa) sek� tekiv�t sen j�lkeen talvella 1842 pitk�n ja
-vaivalloisen matkan Paatsjoen, Kuolan, Kannanlahden, Koudan, Kieretin,
-Kemin ja Solovetskoin kautta Arkangeliin, jonne saapuivat toukokuun
-lopussa. Huomattuansa samojeedinkielen tutkimuksen itsellens�
-hy�dytt�m�ksi L. luopui Arkangelissa t�m�n kielen tutkimusyrityksest�,
-erosi Castr�nista ja k��ntyi hein�kuussa kotimatkalle kulkien osaksi
-vesitse osaksi maitse Onegan, Kargopolin ja Vyitegran kautta
-Lotinapeltoon. Lotinapellosta k�sin teki L. viel� muutamia viikkoja
-kest�v�n tutkimusmatkan veps�l�isten luo Ojattivirran latvoille. Kotiin
-h�n saapui lokakuussa.]
-
-
-
-1.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                 S��m�j�rvi, 12 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Tulin er��seen pappilaan. Minut vastaanotettiin kaikella sill�
-teeskentelem�tt�m�ll� hyv�ntahtoisuudella ja vieraanvaraisuudella, mit�
-k�yh�t ihmiset voivat osottaa. Kahvia keitettiin ja pyyt�m�ll�
-pyydettiin juomaan kolmas kuppi. Valitettiin, ettei juuri silloin
-sattunut olemaan talossa teet�. Jos ei muuta puutu, niin siit� pulasta
-pian on p��sty, min� ajattelin, ja hain laukustani esille t�tter�n,
-jonka onneksi olin s�ilytt�nyt, vaikka viimeinen suomalainen kyytimies
-ei ollut tahtonut kyydit� minua rajatullin ohi ilman ett� olin
-tyhjent�nyt vaelluskumppani-pahasestani, s.o. laukustani, kaikki
-takavarikonalaiset tavarat. Pullo kerrattua viinaa, jonka Ilomantsin
-pappilan vieraanvarainen v�ki oli minulle ev��ksi antanut, j�tettiin
-t�ten melkein t�ysin�isen� rajan toiselle puolelle, mutta teet� ja
-sokeria minun oli s��li. Jos tulliherra tahtoo ne ottaa, niin ottakoon,
-ajattelin. Mutta kyytimies tuumi: "Viis teid�n teest�nne ja
-sokeristanne, mutta jos minut saadaan kiinni kyyditsem�st� teit�
-kiellettyine tavaroinenne, niin otetaan minulta hevonenkin." Sitten h�n
-kertoi tarinan miehest�, joka joutui kiinni yritt�ess��n salaa tuoda
-rajan yli v�h�n kahvia. Sek� kahvi ett� reki ja hevonen oli otettu
-takavarikkoon, ja samoin olisi k�ynyt omistajankin, ellei h�nell� olisi
-ollut niin notkeat ja lujat jalat, ett� vahvasta lumesta huolimatta,
-joka esti h�nt� ajamasta takaa, p��si pakoon mets��n. Er��n toisen
-hevonen oli otettu siit�, ett� miehen taskusta oli l�ydetty pullo
-viinaa. T�m� kaikki ei kuitenkaan minua pel�stytt�nyt, tahdoin pit��
-teeni ja kahvini, ja sen sainkin viimein tehd� sill� ehdolla, ett�
-maksaisin miehen hevosen, jos se niiden takia otettaisiin
-takavarikkoon. Ja tultuamme tulliasemalle, tulliherra osotti laukulleni
-sellaista ylenkatsetta, ettei edes suonut sille katsettakaan. T�ten
-minulla oli tallella tee-t�tter�ni, jonka nyt annoin papin rouvalle
-auttaakseni h�nt� pulastaan. Heti "samovari" oli toimessa ja tee
-valmis, jota sitten juotiin runsaat m��r�t. Samovari, teekeitti� on
-ven�l�inen sana ja merkitsee: itsekiehuttaja. Oli kaksi t�llaista
-abderalaista kaivoa talossa. Ettei niiden itsekiehuttavaa ominaisuutta
-kuitenkaan tule ottaa niin aivan vakavalta kannalta, sen huomaa
-edell�mainitusta. Ennenkuin minulta oli saatu teet�, ne itse eiv�t
-kyenneet sit� keitt�m��n. -- Seuraavana p�iv�n� juotiin aamup�iv�ll�
-sek� teet� ett� kahvia, mutta kun pappi illalla kysyi vaimoltaan, miksi
-h�n ei jo tuonut p�yt��n teet�, vastattiin t�h�n: sahara net [ei ole
-sokeria], jolloin sananlasku: "viitt� vaivanen vajalla, ei yht�
-sianlihoa", juolahti mieleeni. T�ll�in aikaisemmin kuolemaan tuomittu
-sokerivarastonikin tuli hyv��n tarpeeseen.
-
-Se, joka ei omin silmin ole n�hnyt sit� sokkelomaista rakennustapaa,
-jota rahvas Ven�j�n-Karjalassa ja Aunuksen kuvernementissa
-k�ytt��, ei mist��n selityksest� voi saada siit� selv�� k�sityst�.
-Varakkaanpuoleiset perheet asuvat kaksikerroksisissa taloissa, joiden
-kummassakin kerroksessa on 2-3 asuinhuonetta. Kummallakin on porstua
-(sintso), mist� portaat johtavat yl�s ja alas. Sit�paitsi on erityiset
-varastohuoneet, 2-3 luvultaan, ja niihin menn��n mainituista
-sintsoista. Toiset alemmasta sintsosta alasp�in johtavat portaat viev�t
-pihalle, toiset navettaan ja talliin. Ylemm�st� sintsosta johtavat
-yhdet portaat alasintsoon, toiset talliin ja navettaan ja viel�
-kolmannet ullakolle. Paitsi aittoihin viepi jommastakummasta ovi
-vajaankin (sarajaan). Jos nyt siis asuu yl�kerrassa ja pime�ss� l�htee
-tuolle vaaralliselle retkelle alas, niin t�ytyy joko monivuotisen,
-paikalla asumisen kautta saavutetun kokemuksen nojalla olla hyvin
-tottunut paikkoihin tai my�skin auttamattomasti joutua eksyksiin.
-Minulle sattui kerran ett� ainakin nelj�nnestunnin ajan harhailin
-eksyksiss� suojasta suojaan. Viimein katsoin olevani hukassa ja aioin
-juuri paneutua pitk�kseni er��ss� huoneessa olevalle kovanpuoleiselle
-esineelle, jos mahdollista nukkuakseni ja t�ten odottaakseni seuraavan
-p�iv�n valkenemista; harmissani en tahtonut huutaa apua. Silloin tuli
-muuan naisel�j� palava p�re k�dess� ja pelasti minut kurjasta
-tilastani. Olin silloin navetassa, allani oven suussa oleva vanha
-hein�h�kin puolisko.
-
-
-
-
-2.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                 Petroskoi, 15 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Aunukselaiset, jotka puhuvat suomea, sanovat puhuvansa _Lyvvin_ kielt�.
-T�m�n sanan johto lienee etsitt�viss� ven�l�isest� sanasta ljudi
-[luetaan ljuudi, merkitsee ihmiset, v�ki], varsinkin kun itse kansan
-nimen� t�m�n ohella on _lyydik�t_. T�h�n kieleen on paljo sekoittunut
-ven�l�isi� sanoja, sek� tarpeellisia ett� tarpeettomia. Sanojen muoto
-eroaa sit�paitsi hieman suomalaisesta. Muodot _k�vyn, k�vy�_ vastaavat
-[suomen] muotoja _k�yn, k�y�_, elatiivin p��te _-s_ vastaa suomalaista
-p��tett� _-sta_; paremban, suurembamks; andan ja annan; yhtelle; tuoda;
-n�hd�; _netsi -in_ t�m�; _�i�nk� netsis_(t�) _heposes_(ta,) (t�st�
-hep.) _andoit_? -- _h�tken (h�tki)_ = viikon (kauan); _oletko k.
-linnasch_?; -- _hura_ = vasen; _hura k�si_: -- _parsi_ = hirsi, tukki;
--- _nyg�_ = nyt; -- _j�relle, j�rille_ = j�lelle; _pohatembat_ =
-pohatammat; -- _siiritse_ = sivutse; -- _kaaritsee, kaarita_ =
-haiskahtaa; _mutakat_ = vorot, rosvot: -- _pertsukka_ = sormikas; --
-_arta, ardan_ -- ulku; -- _meresi_ = rys�; _liippi_ = huovi; --
-_elgent��, ellent��_ = ymm�rt��; -- _kudama_ = mik�, joka; _kudamas
-tulet_: -- _r��pysk�, r��p�i_ = muikku; -- _��reh_ = pois; _meni
-��reh_; -- _ty�l�it�, suoloita, maaloita_ = t�it� j.n.e.; --
-_p�iv�l�inen_ = kasakka; -- _kivil�inen_ = kivonen, kivyt; -- _jupka_ =
-hame; -- _kaluin_ = kaivin; -- _nenka_ = muka (aivan, vastauksissa),
-syntynyt sanoista _niin ik��n_; -- _nenkoinen, nenkoma_ = semmoinen: --
-_my�, ty�, hy� -- hy� k�vv�h_; -- _andasin_; -- topia[-, nominatiivi]
-_topiu_ pitk�. -- _Paikan ranta_ = huivin reuna.
-
-Samoin kuin Suomessa, t��ll�kin kieli jonkun verran vaihtelee eri
-pit�jiss�. Vuokkiniemen ja Repolan murteet ovat karjalan ja aunuksen
-sekoitusta.
-
-Oma erityinen murteensa on _veps�nkieli_, jota saamaini tiedonantojen
-mukaan puhutaan Solttij�rvess�, 60 virstaa etel��n Petroskoista. Sit�
-lyydikk�l�iset tuskin ollenkaan ymm�rt�v�t. Jos joku puhuu
-ymm�rt�m�tt�m�sti, annetaan h�nelle soimuunimi veps�l�inen. Lyytik�t
-eroavat pohjoisista bogosteista, Lindaj�rvest�, Repolasta,
-Rukavaavasta j.n.e.; n�it� sanotaan lappalaisiksi.
-
-
-
-
-3.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                Petroskoi, 19 p:n� maaliskuuta [1841].
-
-Ihmeellisen huono mulla on onni passieni tautta. Tultuani 30
-peninkulmaa Kajaanista huomasin vasta Ilomantsissa, ett� kielenk��nt�j�
-oli, k��nt�ess��n passin ven�j�ksi, supistanut kahden vuoden ajan
-kahteen kuukauteen. Passin ollessa t�llainen, en voinut luottaa sen
-kelpaavaisuuteen Ven�j�ll� ja l�hetin sen Stockflethin mukana, joka
-silloin erosi minusta, takaisin, pyyt�en uutta. Mutta kun kuvern��ri
-[Lagerborg] oli poissa Oulusta juuri kirjeeni saapuessa sinne, oli vain
-veitsell� raapittu pois sana mesetsa (kuukautta) ja kirjoitettu goda
-(vuotta) sijaan. T�m� temppu oli tehty niin taitavasti, ett� melkoinen
-reik�, jotenkin numeronollan kokoinen, oli goda sanan rinnalle
-ilmestynyt poisraavitun sanan sijalle. Kun kuitenkin viimeinkin tahdoin
-p��st� rajan toiselle puolelle, en malttanut toistamiseen anoa uutta
-passia, vaikka se t�ten korjattuna itse teossa saattoi olla entist��n
-huonompi. Tosin kielenk��nt�j� passin alareunaan oli kirjoittanut
-todistuksen, ett� passi oli voimassa kaksi vuotta, mutta
-kielenk��nt�j�n sanoilla on enimm�kseen merkityksens� k��nn�ksess�,
-eik� siin�, mit� h�n sen ohella todistaa. N�in ollen saavuin
-Tulomaj�rven pit�j�n Kollatsel�n kyl�ss� olevaan rajatulli-taloon.
-Rajatullivirkamies (tamozhnik) oli edellisen� y�n� palannut matkalta
-Aunuksesta. H�n oli viel� vuoteessa, kun p�iv�llisaikaan tulin perille
-ja tahdoin n�ytt�� passiani, noudattaen asetusta, joka oli luettavana
-passin takasivulla ja joka m��r�si, ett� se oli ensi rajatullissa
-n�ytett�v�. "Se on tarpeetonta", n�in kuului yh� viel� vuoteessaan
-venyv�n herran vastaus. Ei laukkuakaan tarkastettu, niin ett� kirjani
-ja paperini saivat olla rauhassa ja min�kin esteett�m�sti sain jatkaa
-matkaani. T�m� kun tapahtui rajaa pitkin, oli minulla huvi 55 virstan
-p��ss� kulkea toisen tulliaseman kautta, joka oli Veskelyksen
-kirkonkyl�ss�. Siell� ei tulliherra ollut kotona, vaan oli, kuten
-kerrottiin, matkustanut viem��n takavarikkoon otettuja tavaroita
-Petroskoihin. T��ll�k��n ei tarvinnut avata laukkua, kun sotamies uskoi
-kyytimieheni vakuutusta, ettei se sis�lt�nyt muuta kuin kirjoja. N�in
-tulin t�nne Petroskoihin 15:nten� p�iv�n� maaliskuuta ja vein passini
-seuraavana p�iv�n� poliisikamariin. Luulin ett� kaikki oli hyv�ll�
-kannalla, mutta eilen, 18:ntena p�iv�n�, sain poliisikamarista sanan
-tulla sinne. Siell� poliisimestari (gorodnitshij) julisti minulle,
-ettei minulla ollut oikeutta sill� passilla oleskella t��ll�, vaan ett�
-minun oli l�hdett�v� takaisin rajan yli. "Mink� t�hden?" -- "Sen
-t�hden, ettei sit� ole n�ytetty rajatulliasemalla." Selitetty�ni syyn,
-miksi siin� ei ollut rajatullimestarin nimikirjoitusta, ei tulos ollut
-parempi kuin ett� minun t�ytyi l�hte� kaupungista joko hyv�ll� tai
-pahalla. Sielt� menin kuvern��rin luo, toivoen h�nen kauttansa saavani
-asiani paremmalle tolalle. Mutta t�m�kin toivo petti. Sen verran etua
-saavutin kuitenkin, ettei minun tarvinnut matkustaa takaisin koko
-matkaa, vaan ainoastaan l�hte� l�himm�lle rajatulliasemalle, mist�
-saatuani tulliherran tarkastuskirjoituksen saatoin palata. N�in lakia
-noudatetaan. Minun olisi siis pit�nyt riidell� siksi kun olisin saanut
-tarkastustodistuksen Kollatsel�ss�, tai my�skin Veskelyksess� odottaa
-tulliherran paluuta, jotta olisin p��ssyt tekem�st� tuote 86 virstan
-pituista matkaa edes takaisin. Mutta miten olisin voinut edes aavistaa
-sellaista? -- Menness�ni kuvern��rin luo otin mukaani tohtorinkirjeen
-sek� muutamia muita asia-papereita, niill� tarvittaessa todistaakseni,
-etten matkustanut v��r�ll� nimell�. N�it� minun ei kuitenkaan tarvinnut
-n�ytt��. Oltuaan v�h�n aikaa poissa huoneesta kuvern��ri palasi ja
-pyysi minua k�ym��n sis�lle rouvansa luo, joka muka oli sairas. T�m�
-kaiketi oli, ajattelin heti itsekseni, jonkunmoinen koe (eli
-l��kint�tieteellinen tutkinto), jonka piti n�ytt��, olinko todella
-l��k�ri. Seurasin kuvern��ri� sinne, ja rouva kertoi minulle --
-saksaksi -- ett� h�n vilustuksen j�lkeen jo kolme viikkoa oli ollut
-pahoinvoipana: oli ollut kuumetta, verenvuotoa nen�st� y.m. Kysytty�ni,
-miksi h�n ei ollut kutsuttanut oman kaupungin l��k�reit� -- n�it�
-kuuluu olevan kokonaista kolme -- vastattiin vaan, ettei sit� oltu
-tehty, kun oli odotettu taudin muuten paranevan. T�st� sain viel�
-varmemman vakaumuksen siit�, ett� tauti oli pelkk� veruke, jonka
-avulla joko tahdottiin saada tilaisuus nauraa kummallisella
-matkustaja-h�lm�ll� tai asettaa h�net koetukselle l��kint�tieteess�.
-Jos tarkoitus oli edellinen, saatoin hyvin vastata heid�n
-toivomuksiansa, sill� ollen h�mill�ni koko tutkistelun johdosta, puhuin
-saksaa erinomaisen huonosti enk� tahtonut muistaa edes tavallisimpia
-puheenparsia. T�ytt��kseni j�lkim�isen tarkoituksen istuuduin ja
-kirjoitin reseptin -- er�st� hiostavaa teet� -- pyyt�en l�hett�m��n
-apteekkiin: sinne se luultavasti ei koskaan tullut, vaan joutui kaiketi
-kotil��k�rin k�siin. Olisipa ollut hyv�, jos en olisi ollut niin
-h�mill�ni, niin ett� olisin voinut panna rouvan itsens� koetukselle ja
-todistaa h�nelle, ettei h�n ollut sairas. Mutta kun saksa minulta sujui
-niin huonosti, luovuin koko aikeesta. Palattuamme kuvern��rin
-huoneeseen, pyysin saada j��d� kaupunkiin ainakin 3-4 vuorokaudeksi,
-ennenkuin matkustin rajatulliasemalle. T�h�n suostuttiin.
-
-
-
-
-4.
-
-Arkiaterinrouva T�rngrenille.
-
-
-                                 Petroskoi, 20 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Arvoisa Professorinrouva!
-
-Koska Te itse velvotitte minua joskus kirjoittamaan, miss� oleskelen ja
-miten voin, ja koska aina siit� perin kun viime kes�n� l�ksin Laukosta,
-olen laiminly�nyt t�m�n velvollisuuden t�ytt�misen, tahdon nyt
-lyhyk�isesti kuvata, miten olen viett�nyt t�m�n ajan. Kohtaamatta
-mit��n sanottavaa viivytyst� matkalla tulin Kajaaniin, miss� muutamaksi
-kuukaudeksi taas ryhdyin virkateht�viini. Tickl�nin, Aspin ja minun
-v�lill� ennen tapahtuneen sopimuksen mukaan tapasimme toisemme 11:nten�
-p�iv�n� syyskuuta tarkastusmatkoillamme paikkakunnalla, miss�
-l��k�ri-piirimme rajatuksin yhtyv�t. Tohtori M. Lindfors, jonka
-l��k�ri-piiri niinik��n rajoittuu samoihin seutuihin, oli h�nkin
-luvannut samaan aikaan saapua paikalle, mutta ei tullutkaan. Me muut
-olimme siell� yhdess� kaksi ja puoli vuorokautta. Meill� oli sangen
-hauskaa; oleskelimme sis�ll�, sill� ulkona satoi lunta lakkaamatta.
-Niist� tuoreenpuoleisista terveisist�, jotka Laukosta toin Tickl�nille,
-h�n oli suuresti mieliss��n. Ellei h�n jo itse ole kirjoittanut, saan
-nyt l�hett�� h�nelt� vastaterveisi�. Sek� ulkon��n ett� muun puolesta
-h�n on vallan kuin ennen. H�n voi muuten vallan hyvin ja on ostanut
-itselleen oman talon vallan l�helt� Raahea. T�m�n kohtaamisemme aikana
-p��tettiin muun muassa ruveta julkaisemaan _Suomi_-nimist�
-aikakauskirjaa, jolle sitten kirjevaihdon kautta saatiin useita
-avustajia.
-
-Joulukuun alussa tuli norjalainen kirkkoherra Stockfleth rouvineen
-Kajaaniin. Rouva asui Paltamon pappilassa, ja Stockfleth itse opiskeli
-suomea minun luonani. Kuukauden kuluttua h�n ja min� yhdess�
-matkustimme Karjalaan, mist� h�n 12:ntena p�iv�n� helmikuuta palasi,
-noutaen vaimonsa Paltamon pappilasta ja matkustaen ��rim�iseen Lappiin,
-minne h�n kaiketi maaliskuun loppupuolella saapunee. Luultavasti h�n
-nyt jo v�hitellen on perill�. Min� taas jatkoin Karjalasta matkaani
-t�nne, asun nyt t��ll� er��n ven�l�isen papin luona ja noudatan paastoa
-h�nen ja h�nen rouvansa kanssa. T�st� paastoamisesta voin niin hyvin,
-ett� toivoisin sit� jatkuvan pitkin vuotta, eik� vaan p��si�iseen.
-
-T��lt� l�hden muutaman p�iv�n kuluttua maalaispit�jiin. Huhtikuun
-lopulla luulen saapuvani Vienanmeren rannalla olevaan Kemin
-kaupunkiin, josta olen aikonut ensi avovedell� matkustaa Arkangeliin.
-Viimemainitusta paikasta l�hden Ven�j�n-Lappiin, miss� olen aikonut
-koko kes�n tutkia heid�n kielt�ns�. Syksyll� tulen Kuolan kautta
-Norjan-Lappiin, miss� sopimuksen mukaan taas tapaan Stockflethin. Vasta
-t�m�n j�lkeisen� talvena palaan Suomeen ja toivon kohta sen j�lkeen
-saavani tilaisuuden k�yd� Laukossa Teid�n perhett�nne tervehtim�ss�.
-
-Jos kohta jo olen ollut t��ll� 5 vuorokautta, olen niin v�h�n liikkunut
-kaupungilla, ettei minulla ole paljoa muuta siit� sanottavaa kuin ett�
-se on kooltaan niin suuri kuin kaksi kolmannesta Helsinki�, ett� kadut
-ovat hyvin leve�t, toreja on useita, useita kivitaloja, muuten muhkeita
-puutaloja, joista monet ovat kaksikerroksiset; lis�ksi kaupungissa asuu
-kuvern��ri, piispa, kolme l��k�ri� y.m. Kaupunki on vallan ��nisj�rven
-rannalla. Ymp�rist�n kyliss�, lukuun ottamatta ihan l�himpi�, puhutaan
-suomea, mutta kaupungissa enimmin ven�tt�. Paaston aikana t��ll�
-elet��n siten, ett� ensiksi kello 8 a.p. juodaan joko 3 kuppia kahvia
-tai 5-6 kuppia teet�, sitten kello 1 sy�d��n annos lihalient� ynn�
-leip�� sek� annos keitetty� kalaa ynn� leip��. Illalla kello 6 juodaan
-5-6 kuppia teet�, ja kello 8 tai 9 illalla sy�d��n toistamiseen vallan
-samoja ruokia kuin p�iv�lliseksi. N�in on ollut viiden vuorokauden
-aikana, ja samaa ruokaj�rjestyst� luultavasti saisin noudattaa
-p��si�iseen asti, jos niin kauaksi j�isin t�nne. Rikkaissa taloissa
-sanotaan kuitenkin paastonkin aikana ylt�kyll�isesti nautittavan
-luvallisia ruoka-aineita.
-
-T�n��n kastettiin kirkossa muuan saksalainen luterinuskoinen
-kreikanuskoon; minun teki kovasti mieli menn� kirkkoon katselemaan t�t�
-jotenkin harvinaista seremoniaa, mutta kun posti l�htee huomenna ja
-minulla on useita kirjeit� kirjoitettavana, p��tin j��d� kotia.
--- -- -- -- --.
-
-                                              Olen yh� edelleen
-                                                Kunnioittaen
-                                        Teid�n n�yrin palvelijanne:
-                                               Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-5.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-                               Petroskoi, 20 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Rakas veli!
-
-Jotta j�ljell� oleva osa Ven�j�n Historiaa kerrankin tulisi painoon,
-l�het�n nyt Sinulle k�sikirjoitusta pyyt�en, ett� sen painatuksesta
-sopisit Vaseniuksen kanssa, miten itse parhaaksi n�et. Osa
-k�sikirjoituksesta on viel� korjaamatta, ollen siin� kunnossa miss� se
-on l�htenyt G. Tickl�nin k�dest�. Puhu Akianderin, St�hlbergin tai
-Cajanin tai jonkun muun kanssa, jonka vaan saat ty�h�n taipumaan, ett�
-h�n tekisi tarpeelliset korjaukset, josta vaivasta saisi kymmenen
-kappaletta tai enemm�nkin koko historiaa. Akianderiin olisi sit�paitsi
-turvauduttava, ett� h�n antaisi k�ytett�v�ksi ne korjaukset, jotka h�n
-Karamsinin suuren historian mukaan on tehnyt Herrman'in Ven�j�n
-historiaan. T�t� viimemainittua n�et Tickl�n juuri on noudattanut.
-Mik�li n�m� korjaukset koskevat viel� painamatonta osaa, olisi ne ennen
-painatusta teht�v� k�sikirjoitukseen, ja muut, jotka koskevat jo
-painettuja arkkeja, olisi pantava lyhyen� liitteen� teoksen loppuun.
-Saattaisipa tapahtua niin, ett� vaikka monet harmia her�tt�v�t paikat
-pyhit��nkin pois, kuitenkin useita sellaisia j�� j�ljelle, jotka ovat
-painoasiamiehelle vastenmielisi�. Mutta jos ei niin kirjavaa
-k�sikirjoitusta kuin kysymyksess� olevasta tietysti tulee, kaikkine
-siihen teht�vine korjauksineen, sovi laskea herra painoasiamiehen
-kouraan, niin lienee v�ltt�m�t�nt� kirjoituttaa se kokonaan puhtaaksi.
-T�m�n kaiketi tekisi Ostrobothniensis [pohjalainen] B�ckvall, jos saa
-vaivoistaan kirjaa joitakuita kappaleita tai my�s rahamaksua, mik�
-h�nelle saattaa olla viel� tervetulleempaa, h�n kun on hyvin varaton.
-
-Joka tapauksessa on parasta, ett� ennen painatuksen alkamista hankitaan
-painatuslupa, mit� varten jo painetut arkit sek� viel� painamatta oleva
-osa lienee tarkastettavaksi j�tett�v�, jotta koko teokselle saataisiin
-painatuslupa yhdelt� ainoalta painoasiamiehelt�. T�ss� seuraa mukana
-eri lehdelle kirjoitettu esipuheentapainen ynn� sis�llysluettelo.
-Toivomukseni oli ollut saada t�m�n sis�llysluettelon sijaan teoksen
-alkuun sellainen lyhyt sis�llyksen supistus kuin Suomen Historiassa
-(Cajanin tekem�) on. En ole rohjennut vaivata h�nt� ehdottamalla, ett�
-h�n sen tekisi, h�n kun paraikaa taitaa suoritella tutkinnoitaan; mutta
-jos h�nell� tai jollakulla toisella olisi aikaa ja halua sellaisen
-kirjoittamiseen, olisi se sangen hyv� asia. Oma aikani kuluu niin
-kokonaan suomen, ven�j�n ja lapin kielioppiin, etten ehdi toimia mit��n
-muuta. Kun kysymyksess� olevan historian painatusta ei siis sic
-stantibus rebus [asioiden niin ollen] niink��n pian voida panna edes
-alkuun, ja kun sanomalehti- ja muita tilaajoita niin usein on petetty
-lupauksilla heid�n maksamiensa rahojen korvauksesta, ei saattane olla
-haitaksi ilmoittaa jossakin helsinkil�isess� lehdess� heikkouskoisten
-vahvistukseksi, ett� luvatun korvauksen saannista on hyvi� toiveita.
-
-Siit� hyv�st� tarjoumuksestasi, ett� raha-asioissa voin turvautua
-Sinuun, olen Sinulle suuresti kiitollinen. Matkaani varten olen tosin
-varannut itselleni jonkun verran rahoja, mutta en viel� voi tiet��,
-onko niit� riitt�m��n asti. Mutta niist� 150 pankko-ruplasta, jotka
-lupasin Vesilahden kappalaiselle Kustaa Tickl�nille siit� vaivasta,
-mik� h�nell� on ollut Mehil�ist� varten kirjoittamastaan Ven�j�n
-Historiasta, en viel� ole maksanut enemp�� kuin puolet, joten 75 ruplaa
-viel� on maksamatta. Pyyd�n Sinua l�hett�m��n ne h�nelle minun
-puolestani, kun h�n nyt on teht�v�ns� loppuun suorittanut.
-
-Stockflethista erosin Ilomantsissa. Sielt� matkustin Tohmaj�rven,
-P�lkj�rven, Kuskealau, Impilahden, Salmin, Tulomaj�rven. Veskelyksen,
-S��m�j�rven ja Viidanan seurakuntien kautta t�nne. T��ll� nyt olen
-ollut 5-6 vuorokautta ja aion parin vuorokauden kuluttua taas l�hte�
-liikkeelle v�hitellen matkustellakseni kokoilemassa, mit� filologisessa
-suhteessa voi olla saatavissa. N�in tulen Vienanmeren rannalla
-sijaitsevaan Kemiin, mist� ensi avovedell� l�hden Arkangeliin. Siell�
-en viivy pitk��n, vaan l�hden matkaamaan Kuolaa kohti Ven�j�n-Lapin
-kautta, miss� aion viett�� koko kes�n. Kuolaan luulen saapuvani vasta
-my�h��n syksyll�, ja sielt� l�hden meren rannikkoa pitkin Vesisaareen
-ja Alattioon; jommassakummassa n�ist� paikoista tulen tapaamaan
-Stockflethin. Alattiosta sitten palaan suoraa tiet� Tornion ja Oulun
-kautta Kajaaniin. Jotenkin t�llainen on matkasuunnitelmani. Tosin se
-tuntuu viev�n paljon aikaa, mutta olen tottunut ty�skentelem��n
-matkoilla, joten ajanhukka ei tulle aivan suuri. Lapin kielen
-tunteminen on minulle oleva hyvin t�rke� sanakirjayrityksess�ni, jos
-siit� aiotaan enemp�� kuin pelkk�� tunnettujen sanojen ja niiden
-k��nn�sten luettelemista. Jopa toivoisin ainakin sen verran perehtyv�ni
-samojeedienkin kielen perusteihin, ett� tiet�isin, olisiko siit� suurta
-voittoa saavutettavissa suomenkielelle. Mutta siihen ei viel� riitt�ne
-aikaa, kun sellainen tutkimus, jos siit� toivoisi joitakin m��r�ttyj�
-tuloksia, yksin��n veisi aikaa ainakin puolen vuotta. T�ytyisi
-n�et opiskella kielt�, josta ei edes viel� tiet��kseni ole
-kirjoitettu yht��n kielioppia. -- Koska yliopiston sanakirjalliset
-k�sikirjoituskokoelmat t�h�n asti ovat olleet Renvallilla ja h�n nyt
-on Herrassa nukkunut, niin ne olisivat ajoissa takaisin vaadittavat.
-Mit� fraseologiseen puoleen tulee, niiss� kaiketi on paljo sellaista,
-mit� Renvall ei ole k�ytt�nyt. -- Siit� etumaksusta, jonka suoritat G.
-Tickl�nille, saat t�h�n liitetyn kirjeen mukaisesti Wichmannilta noin
-300 ruplaa. L�het� varmuuden vuoksi niist� 200 ruplaa minulle
-Arkangeliin, niin ett� siell� toukokuun keskivaiheilla voin ne saada.
-Vasenius lupasi minulle Suomenmaan kartan siit� korjausluvusta, jonka
-sit� toimitettaessa suoritin. Jos se nyt on saatavissa (v�rillisen�),
-niin anna kirjansitojan sovittaa se matkalle sopivaan muotoon ja tehd�
-siihen kotelo, ja l�het� sitten sekin Arkangeliin, sill� minulla ei ole
-Lapinmaasta muuta kuin huono, k�sin piirretty kartta; Vaseniuksen
-kartassa n�et ovat Lapinkin seudut kuvattuina. Kemist� olen l�hett�v�
-annokseni Suomeen. Se on vain puhtaaksikirjoitusta vailla. Terveisi�.
-
-                                                       Veljesi
-                                                    Elias L�nnrot,
-
-
-
-
-6.
-
-Akademikko Sj�grenille.
-
-
-                                 Petroskoi, 21 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Korkeasti kunnioitettu ja laajamaineinen Herra Kolleegineuvos!
-
-Sen matkan Ven�j�n-Lappiin, josta minulla oli kunnia viime kes�n�
-mainita Teille, olen nyt ottanut jo tehd�kseni. Mutta vaikka jo enemm�n
-kuin kaksi kuukautta sitten l�ksin Kajaanista, en viel� ole ehtinyt
-etemm�ksi kuin t�nne Petroskoihin. Olin aikonut jo viime syksyn� l�hte�
-t�lle matkalle, mutta minua tuli odottamattani Kajaaniin tervehtim��n
-pastori Stockfleth, joka siell� viiden viikon ajan opiskeli suomea ja
-sielt� seurasi minua Ilomantsiin, mist� h�n, minun saatuani kahdeksan
-viikkoa olla h�nen seurassaan, palasi Kajaanin, Oulun ja Tornion kautta
-Lappiin. Min� taas l�ksin Aunuksen suomalaisten luo Salmiin,
-Tulomaj�rveen, Veskelykseen ja S��m�j�rveen, joilla seuduin jonkun
-aikaa olen tutkinut heid�n murrettaan ja monasti ollut harmissani sen
-ven�j�n-sekaisuudesta. Jos kohta suomenkieli onkin kovin rumentunutta
-Turun seuduilla, se on kuitenkin verrattomasti puhtaampaa kuin t�m�
-Aunuksen kieli. S��m�j�rven papilta sain v. 1804 slavonilaisilla
-kirjakkeilla painetun aunuksenkielisen katkismuksen. Sen kieli on
-seuraavanlaista; Ensim�ine kysyndu. Mid�my� sin� sanottos ristikansu?
--- Sanon: Sid�my�, mi min� uskon jumalah mei�n spaasale syndyle, i pien
-h�nen pyhitetyn sakonan. -- Toinen kysyndu. Mih opastav ristitysen
-viero? -- Sanon: Opastov joga toves, i joga hyv�n laaindah i mill
-v�lj�ttu sanottu kniigois pagisioin i apostoloin; a lyhembi raadi minun
-mustondah kai se kirjutottu lujas vieros mei�n ristikansoin, kudam luja
-mieles pien, i konsu pid�n se sill manerille lugen: uskon yhteh jumalah
-is�h, i muidu. -- -- N�in jotenkin kuului t�m� eriskummainen teksti
-papin tulkitsemana. Elatiivi-sijan p��te -ta n�ytt�� kokonaan menneen
-hukkaan, ja kun inessiivin p��tteess� oleva a niinik��n on j��nyt
-pois, ovat molemmat sijat nyt samanlaiset ja p��ttyv�t s:��n.
-Konsonantti-yhtym�t mb, nd, ht (hd) y.m. pysyv�t enimm�kseen
-muuttumattomina silloinkin kun tavu tulee suljetuksi. Minun
-ei viel� ole onnistunut t�ss� murteessa huomata j�lki�k��n
-personaali-suffikseista. Mutta useiden alkuper�isten omituisuuksien
-olemassaolon olen aika-ajoin pannut merkille. Niinp� esim. karjalaista
-monikonp��tett� -loita k�ytet��n yksitavuisissakin sanoissa: suoloita,
-ty�l�it� (= soita, t�it�), sit�paitsi tapaa sellaisia diminutiiveja
-kuin kivil�inen, m�kil�inen, jokiloinen y.m., jotka luultavasti itse
-ovat johtuneet kieless� ennest��n olevista diminutiiveist� kivi�,
-m�kil�, jokilo. Useampitavuisistakin a-p��tteisist� adjektiiveista
-komparatiivi usein muodostuu e:ll�: _pohatembat, matalembat_ pro
-_pohatammat, matalammat_. Pois sanaa vastaa kaikkialla _��reh_, josta
-virolainen sana _�rra_ luultavasti on johtunut; sanotaan my�s _j�relle,
-j�rille_ eik� j�lelle, j�lille, kuten virossa _j�rrele_. Rahvas sanoo
-kielt�ns� erotukseksi suomen kielest� lyvvin kieleksi. T�m�n sanan
-nominatiivi on luultavasti lyyti -- ainakin olen joskus kuullut t�t�
-kansaa sanottavan lyytik�iksi, lyytikk�l�isiksi. -- Lyyti sana taas
-johtunee ven�l�isest� ljudi sanasta.
-
-Parin p�iv�n kuluttua l�hden t��lt� taas maalle ja luulen toukokuun
-alussa olevani Kemiss�, sielt� ensi avovedell� matkustaakseni
-Arkangeliin. Koko kes�n aion viett�� Ven�j�n-Lapissa ja sit� seuraavan
-talven Norjan-Lapissa. Jos olisi olemassa kieliopillisia tai muita
-apuneuvoja samojeedein kielen opiskelemiseen, olisin halukas ensin
-muutamaksi kuukaudeksi l�htem��n l�himpien samojeedein luo, mutta niin
-neuvottomana kuin nyky� sinne tulisin, en saattaisi paljoa oppia heid�n
-kielest��n siin� lyhyess� ajassa, jonka siell� voisin viipy�. Mutta jos
-olisi olemassa jonkunlainen samojeedin kielioppi tai joku muu kirja
-t�ll� kielell�, ja jos ne olisivat saatavissa kirjakaupasta, pyyd�n
-Teit� hyv�ntahtoisesti l�hett�m��n sen minulle Arkangeliin, miss� viel�
-toukokuun keskivaiheilla tulen oleskelemaan. T�ss� tapauksessa pyyd�n
-Teit� siit� vastaiseksi suorittamaan maksun. Lappalaisia kirjoja on
-minulla varattuna joltisestikkin, ja olen saanut pastori Stockflethilta
-lupauksen, ett� h�n l�hett�� minulle toisia Arkangeliin.
-
-Pyyd�n sanomaan terveisi� Kolleegineuvoksettavelle ja olen edelleen
-
-                                                  kunnioittaen
-                                              n�yrin palvelijanne
-                                                  Elias L�nnrot.
-
-J.K. Rahvaassa tavallinen Ven�j�n kirkon ristim�nimien lyhent�minen
-n�ytt�� tukevan sit� ajatusta, ett� kreikanusko ennen on ollut Suomessa
-sangen laajalti levinneen�. Paikannimet, sellaiset kuin Sakkola,
-Ahtola, Mikitta, Kostala, Harola, Hurola, Vakkala, Kuismavaara, Larila,
-Larinsaari, Kesterinsaari, Toppana, Nastola, Jormas, Jormaa y.m.
-tuntuvat johtuvan ven�l�isist� ristim�nimist�; Sakko (Zacharias), Ahto
-(Autonomus), Mikitt� (Nicetas), Kosta (Constantinus), Haro (Chariton),
-Huro (Gurij), Vakka (Vakaa), Kuisma (Kosmus), Lari (Hilarion), Nesteri
-(Nestor), Toppana (Stephanus), Nasto (Anastasius), Jorma ja Jormu
-(Hermolaus).
-
-
-
-
-7.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Petroskoi. 22 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Eilen olin kekkereiss� er��n alil��k�rin luona -- ylh�isempien luo en
-ole rohjennut menn� edes tervehdyksille pel�ten, ett� he joko olisivat
-liian ylh�isi�, tai min� liian alhainen. Aluksi minulle tarjottiin
-ryyppy viinaa (puhdistettua), sitten kahvia, sitten teet�, sitten
-jonkunlaista "r��mi�" eli kiiseli�, renikoita, p�hkin�it� ja er�st�
-toista sisushedelm�lajia (orjhi kedrovyje, [setrip�hkin�it�]). Sen
-j�lkeen pelattiin korttia ja napupeli�. Viinaa tarjottiin silloin
-t�ll�in, mutta kun kielt�ydyin sit� nauttimasta sanoen sit� liian
-v�kev�ksi, laitettiin minulle lasi totia. -- Koko vierailu kesti kello
-6:sta 1/2 10:en.
-
--- Palasin juuri hetki sitten kotia seminaarilaisten kasarmista. Siell�
-heit� asui noin kolmekymment� 5-6 kamarissa. He ovat kaikki
-(luultavasti) l�hiseutujen pappien ja diakonien poikia. Useat heist�
-puhuivat lyvvinkielt�. Seminaaria he k�yv�t aina kymmeneen vuoteen ja
-lukevat saksaa ja ranskaakin, paitsi latinaa, kreikkaa ja hepreaa.
-Opetuksen tulee tapahtua lyvvinkielell�kin, mutta etup��ss� ven�j�ksi.
-Logiikka ja retoriikka ovat ainakin nimelt��n tunnettuja tieteit�,
-historia ja maatiede hieman tutumpia. P��tt�en seminaarikurssinsa
-p��tt�neist� diakoneista, joiden kanssa olen puhunut, en puolestani voi
-antaa mit��n hyv�npuoleista arvosanaa t�lle oppilaitokselle. Latinan
-puhumistaitoa pidet��n erinomaisen taitavuuden merkkin�. --
-Seminaarilainen saattaa j�tt�� pappiss��dyn.
-
-T�n��n 22:ntena p�iv�n� maaliskuuta toimitin matkalaukkuni katsastuksen
-ja havaiisin, ett� sen sis�llyksen� olivat seuraavat esineet:
-
-Aliosastossa:
-
-1. Mustejauhoja ja muita musteen aineksia. 2. Kyni�, lyijykyni�,
-lakkaa. 3. Kummilakkaa ja piipunhelakitti�. 4. Hieman l��kkeit�. 5.
-T�tter� sis�lt�v� teet�. 6. Samallainen sokeria sis�lt�v�. 7. Muutama
-kartuusi tupakkaa. 8. Merenvahapiippu varsineen. 9. Irtonainen
-piipunvarsi. 10. Pari partaveist�. 11. V�h� sinist� verkaa housujen
-paikkaamista varten. 12. Monenlaisia nappeja. 13. Kompassi. 14. Kaksi
-mustepullon tulppaa. 15. Kanteleen kieli�. 16. Taulapala. 17.
-Kiiltonahkaiset saappaat.
-
-Yl�osastossa ja viidess� taskussa:
-
-18. Laatikko sis�lt�v�: kyn�veitsen + neuloja + ter�skyni� + lyijykyni�
-+ lakkaa + sinetin + hammasluita (piipun) + limsi�it�. 19. Puhdasta
-paperia ja lappalaisia kantasanoja. 20. Saippuaa. 21. K�yt�nn�ss� oleva
-partaveitsi. 22. Huilu. 23. Paitoja, kaikkiaan kahdeksan kappaletta.
-24. Musta h�nnystakki. 25. Mustat housut ja mustat siikkiliivit. 26.
-Nelj� paria sukkia. 27. Musta kaulahuivi. 28. Sama vaalea, huilun
-ymp�ri k��rittyn�. 29. Kirjesalkku. 30. Toinen mustepullo
-(sivutaskussa). 31. Beckerin Suomen kielioppi. 32. Renvallin sama. 33.
-Renvallin Suomal. Sanakirja. 34. Hupelin Virol. Sanakirja. 35. Rask,
-Lappsk sproglaere. 36. Stockfleth, sama ynn� kirjainoppi. 37.
-Stockfleth, Lappalainen aapinen. 38. Stockfleth, edellisen
-norjankielinen k��nn�s. -- 39. Stockfleth, lappalainen alttarikirja. --
-Kirjeit�. -- 40. Stockfleth, Mateus ja Markus lapinkielell�. 41.
-Kalevala. 42. Kanteletar. 43. Suomalaisia arvoituksia. 44 Suomalaisia
-sananlaskuja, omia. 45. Sanoja, hovineuvos Aspin kokoamia. 46.
-Aunukselainen katkismus. 47. Mehil�inen, laulaja. 48. Ven�l�inen
-sanakirja, Schmidtin tekem�. 49. Ven�j�n kielioppi. 50. Geitlinin Ryska
-�fningar. 51. Virsikantele. 52. Nuotteja. 53. Ven�j�n kartta. 54.
-Vanhan-Suomen kartta. 55. Suomen kielioppi (k�si-kirj.) 56. Tohtorin
-arvokirja. -- Zakrefskin kirjoitus. "Oldskrift"-seuran j�senen
-arvokirja.
-
-Paitsi laukkua:
-
-57. Laatikko, sis�lt�v�: tulukset tulitikkuja + muste-pullon + toisen
-kyn�veitsen + kovaisimen neuloja ja lankaa + sakset; kaikki t�m�
-tupakkakukkarossa. 58. Arkipiippu. 59. Hopearahoja sis�lt�v� kukkaro.
-60. Sama kuparirahaa sis�lt�v�. 61. Erityinen laatikko joka p�iv�
-k�ytett�vin� olevia kirjoja varten. 62. Arkivaatteet.
-
-
-
-
-8.
-
-(P�iv�kirjasta.)
-
-
-                            Petroskoi, 24 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Eilen annoin diakoni Aleksei Maksimovitsh Kotkozerskille toimeksi
-l�hett�� minulle saapuneet kirjeet Kemiin. Sit� varten tarvittiin
-seuraava kirjoitus:
-
-[Ven�j�nkielinen valtakirja.]
-
-Kirjeet oli m��r� l�hett�� Arkangeliin. [N�ht�v�sti my�hemmin lis�tty
-lause, alleviivattu.]
-
-Muuten olin gorodnitshiin luona eilen noutamassa passiani ja
-l�hte�kseni aiotulle matkalle (katso maaliskuun 19:tt� p�iv��). Passin
-sain takaisin samankuntoisena kuin olin sen j�tt�nyt, mutta er��n
-kirjoituksen alle minun t�ytyi panna nimeni. En varmaan tied�, mit� se
-sis�lsi, mutta luulen ett� se oli sitoumus, jossa lapasin 'omasta
-ehdostani, ilman asianmukaisten pakkokeinojen apua' pian matkustaa
-Veskelykseen tai palata Suomeen.
-
-K�vin sitten puodissa ja ostin itselleni 1 1/2 puutaa
-kartuusi-tupakkaa, joka oli pantuna kuuteen tukkuun. Se maksoi kaikki
-ruplan ja viisi kopeekkaa hopeata. 25 ruplasta, jotka annoin
-kauppamiehelle, pyysin saada pient� hopearahaa takaisin. H�n antoi
-kolmenruplan rahoja sek� joukon kolikoita, joita yhteens� olisi pit�nyt
-olla 21 rupl. 35 kop. pankki-arvoa; mutta sainkin ainoastaan 17 rupl.
-85 kop., s.o. noin hopearuplaa v�hemm�n. Kun kauan laskettuani niit� ja
-h�nen oltuansa poissa n�kem�st�, huomautin t�t�, h�n antoi minulle
-hopearuplan lis�� ollenkaan v�itt�m�tt� vastaan ja punastumatta.
-
-Eilen k�vin sit�paitsi katsomassa kaupungin merkillisyyksi�. Olin muun
-muassa "savotassa" [ruukissa], joka on etel�puolella varsinaista
-kaupunkia, ja jonka siit� erottaa oja. Mutta siell� en n�hnyt muuta
-merkillist� kuin sulatettua rautaa sek� sen valamista erityisiin
-upokkaisiin; sitten palasin sielt�. T�m� savotta on kuin toinen
-kaupunki, yht� laaja.
-
-Diakonin, is�nt�ni, perheen ruokaj�rjestys on seuraava: kello 8 aamulla
-2-3 kuppia kahvia tai 4-5 kuppia teet�, tai joskus kumpaakin. Sitten
-kello 1 leip��, kalalient� ja kalaa -- kiiski�, joskus madetta ja
-ahventa. Sitten kello kuusi 5-6 kuppia teet� ja kello 8 tai 9
-illallista, joka kauttaaltaan on p�iv�llisen kaltainen. Itse he aamulla
-nukkuvat kello 8:an, paitsi silloin kun diakonin aikaisemmin t�ytyy
-menn� kirkkoon. Mutta n�in� p�ivin� h�n on ollut _kirkkosairas_ ja
-kirjoittanut jonkunlaista saarnaa, joka h�nen ensi sunnuntaina on
-pidett�v� kirkossa. Sill� h�n on vaivannut minua enemm�n kuin mill��n
-muulla, sill� melkein joka uuden rivin kirjoitettuaan h�n lukee koko
-saarnan alusta, saadakseen aina l�hinn� seuraavan rivin oikeaan
-yhteyteen kokonaisuuden kanssa. Jos h�n siis kirjoittaa 10-12 rivi�
-vuorokaudessa, niin saa kuulla h�nen toistelevan saarnaansa yht� monta
-kertaa. Kaikeksi onneksi se ei viel� ole pitempi kuin ett� kaikki on
-lopussa nelj� minuuttia kest�neen lukemisen j�lkeen.
-
-
-
-
-9.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                               Veskelys, 26 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-_Lyvvinkieless�_ en ole kuullut adessiivia k�ytett�v�n paikallisessa
-merkityksess�, vaan ainoastaan possessiivisessa ja mediatiivisessa.
-Minull on hyv� hebonen, ajoi hebosell; mutta: venet ajelehti _j�rves_
-(ei j�rvell�). Hiero (= kyl�) on j�rven rannas (ei rannalla).
-Illatiivi; kyl�h, rantah; inessiivi, elatiivi: kyl�s, randas (muotoja:
-kyl�st, randast ei kuule); datiivi: kyl�l, randal (tuskin koskaan:
-kyl�lt, randalt); -- _jalgan_ musikka matkaa. Praeterlatiivi: kyl�tse,
-randatse. Genitiivi; kyl�n, randan. -- Andan, andat, andab, infinit.
-andada, maksada, vet�d�, seisoda. -- _Sik�_ -- siell�; _t�k�_ = t��ll�;
-_kier_, gen. _kieran_ = kerta, kerran; _dielo l. djelo_ = asia (ascha);
-_saara_ = haara (tiensaara); hiero = kyl�; _tjsuura_ = puoli; _parttu,
-sylty_ = partta, sylt�; _kerdu_ = kerta; j.n.e.; oiked, korked,
-gen. oikedan, korkedan = oikea, korkea; -- lakedat suot. --
-Possessiivi-sufTikseista tuskin on j�lki�k��n, vaan sanotaan: minun
-poika, minun poigal [g:n yl�puolelle kirjoitettu j, g:t� pois
-pyyhkim�tt�] -- poikani, pojallani; -- _reki, regen; joki, jogen_. --
-Yleens� t�m� lyvvinkieli on suuressa m��rin ven�l�isill� sanoilla
-sekoitettua, jos kohta ani harva suomalaisien kylien rahvaasta ymm�rt��
-ven�tt�. Se on v�liasteena viron kieleen.
-
-
-
-
-10.
-
-(P�iv�kirjaata.)
-
-
-                                Veskelys, 27 p:n� maaliskuuta [1841].
-
-Nyt siis olen kulkenut yhdeks�n peninkulmaa t�nne takaisin. Tamozhnoi
-ei nytk��n ole kotona, vaan minun t�ytyy odottaa h�nt�, tiesi kuinka
-kauan. Talonpoika Gustrief Viitanassa puhui Petroskoin oppilaitoksista.
-Sek� kimnaasista ett� seminaarista, h�n sanoi, voi p��st� Pietarin
-yliopistoon. Mutta se, mit� viimemainitussa opetetaan on niin ylev��,
-ett� monen p�� ei sit� kest�. Useimmat tulevat mielenvikaan. Ainoastaan
-harvoilla on se onni, ett� t�m�n v�ltt�v�t, mutta niit� on ani harvoja.
-
-Ennakkoluuloa ja taikauskoa. Muuan is� oli riihess� kironnut poikaansa
-"perkeleen viet�v�ksi". Heti paikalla paholainen oli korjannut pojan
-huostaansa, niin ettei h�nt� en�� n�kynyt. Turhaan etsitty��n oli is�
-puolen vuotta sen j�lkeen er��lt� tiet�j�lt� saanut sen neuvon, ett�
-menisi er��seen paikkaan monen peninkulman p��h�n siit� ja siin�
-kutsuisi poikaansa nimelt�. Tuumasta toimeen. H�n saapui paikalle. Koko
-ajan olivat pahat henget h�nt� kaikkialla johdattaneet. Jos miss�
-oltiin ruvettu aterialle siunaamatta ruokaa, pahat henget olivat
-sy�neet kaiken ruuan p�yd�st� ja j�tt�neet sijaan jonkunlaista
-pirunpihkaa, jonka rahvas hyv�ll� maulla oli sy�nyt luullen sit�
-todelliseksi ruuaksi. Sic discitur! [N�in opitaan.]
-
-Muuan Kiteen mies oli matkustanut Petroskoihin. H�nelt� oli kolme
-vuotta sitten kotoa varastettu pois h�nen kuusivuotias poikansa. Nyt
-h�n oli kuullut t�m�n poikansa olevan jonakin pikenttin� Petroskoissa
-ja matkustanut sinne. Mutta t�m�kin matka oli turha.
-
-
-
-
-11.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Veskelys. 30 p:n� maaliskuuta 1841.
-
-Odotettuani t��ll� l�hes viisi vuorokautta tamozhnoi saapui kotia viime
-y�n�. Vastik��n tulin passineni h�nen luotaan. Ei sanonut voivansa
-siihen merkit�, ett� se oli h�nelle n�ytetty. Sanoi puhuneensa
-kuvern��rin kanssa nimen kirjoittamisesta passeihin, jotka h�nelle
-tuodaan n�ht�viksi, mutta kuvern��rinkin olleen sit� mielt�, ett� ne
-oli tarkastettava Rajajoella tai Pietarissa eik� t�k�l�isell�
-raja-asemalla. Tshto delatj? [= Mit� tehd�?] T�ytyy kait matkustaa
-takaisin Suomeen, sill� muuten saattaa k�yd� niin, ett� minut Kemist�,
-jos minun onnistuisi p��st� sinne, ajetaan pois tai l�hetet��n
-pakkokyydill� takaisin. Sit�paitsi mik� nurkkakirjuri tahansa voisi
-minut petkuttaa, kun passin toisella puolella nimenomaan on sanottuna,
-ett� se, jonka passia rajalla ei ole tarkastettu, on omalla
-kustannuksellaan takaisin l�hetett�v�.
-
-Aunuksen kielt�: [lyhyt sanaluettelo].
-
-On merkillist� ja on monasti niin ollut, ett� odottamattomat pikku
-seikat ovat pakottaneet minut suuresti poikkeamaan m��r�tyist�
-suunnitelmista. Kuvern��rin tai tamozhnoin typeryys -- muuksi en sit�
-voi sanoa -- est�� minua nyt l�htem�st� Lappiin ja samojeedien luo.
-Mutta luultavasti on minulle tai my�skin muuten hy�dyllist�, etten
-p��se sinne. Hyv�sti siis taaskin joksikin aikaa, Ven�j�! L�hden
-takaisin Suomeen. Sortavalassa p��tet��n l�hemmin, miss� kev�t on
-vietett�v�.
-
-Veskelyksen tamozhnoi oli er��lt� miehelt� ottanut takavarikkoon 2
-puutaa kahvia ja sokeritopan. Lis�ksi h�n oli pakottanut talonpojan
-hevosineen rekineen tulemaan S��m�j�rvelle ja kulkemaan useiden talojen
-ja kylien ohi. Sielt� mies oli y�ll� karannut ja v�itt�� nyt, ettei
-h�n ole se, joka oli salaisesti tuonut maahan kahvia. Kahdetkymmenet
-vieraatmiehet kutsuu tamozhnoi saapuville todistamaan, ett� mies oli
-rikoksesta kiinni saatu, mutta jokikinen heist� antaa v��r�n
-todistuksen, ja mies p��see vapaaksi. O mores! [= Oi n�it� tapoja!]--
-V��r�� valaa ei pidet� niin suurena syntin�, ettei sit�, hieman
-vaivaamalla niskalihaksiansa kumartaessaan pyhimyksenkuvan edess�,
-voitaisi hyvitt��. Ja kun v��r�n valan tekij�lle tavallisesti annetaan
-hyv� maksu, ei ole kummallista, ett� h�n ottaa p��llens� tuon
-pienen vaivan.
-
-Aunuksen rahvas ei nautitse mit��n ennen 12:ta p�iv�ll�. Toinen ateria
-sy�d��n illalla, joskus v�lill�kin. Kalalient� -- kalaa -- muikee
-rieppo -- keitinrieppo -- lohko -- paistikkaita (batsoita).
-Kvassiinkin pannaan suolaa ja sit� sy�d��n lusikalla. -- Tavallisesti
-sy�d��n samana p�iv�n� kypsennetty� leip��, jopa monenlaista. Sit� on
-kolmea tai nelj�� eri lajia sunnuntaisin, ja siin� touhussa naiset
-h��riv�t varhaisesta aamusta p�iv�llisiin saakka, niin ett� kyll�kin
-pist�� vihaksi etenkin talvisaikaan, kun pellit heid�n t�htens�
-alituisesti ovat auki.
-
-Murteet ovat hieman erilaiset eri pogosteissa. Salmissa, Suoj�rvell� ja
-Suistamolla kieli alkaa l�hennell� suomea. Impilahdella kieli on viel�
-puhtaampaa, tai oikeammin sanottuna: tuntuu kuin siell� olisi kaksi
-kielt�: toinen, jota rahvas, etenkin kreikanuskoinen, kesken��n puhuu,
-ja toinen, jota se puhuu vallasihmisten ja suomalaisten kanssa.
-Sellaista kaksinaiskielt� saattaa osaksi muuallakin huomata. N�in on
-esimerkiksi Pohjanmaan pit�jiss� ja Taalain maakunnissa ruotsin laita.
-Sama omituisuus havaitaan virossakin: t�m�n vuoksi Rosenpl�nter
-jossakin paikoin "Beitr�ge" kirjaansa valittaa, ettei h�n monivuotisten
-tutkimusten j�lkeen ymm�rt�nyt, mit� virolaiset kesken��n puhuivat.
-Kanteleessa olevia suomalaisia lauluja ymm�rrettiin vain puolittain
-Hyrsyl��n asti, mutta viimemainitussa paikassa niit� kuunneltiin yht�
-tarkkaavaisesti kuin Suomessa.
-
-Miss� Turun murre j�tt�� pois lyhyen a:n ja �:n, siin� aunukselainen
-muuttaa ne u:ksi, y;ksi, esim. muita, �i�, muit, muitu, n�it, n�ity.
--- Inessiivi on osaksi niin sulautunut yhteen elatiivin kanssa, ett�
-my�skin sanotaan _siit_ pro siell�, toisissa paikoin _sie,
-sik�; tuos_ pro tuolla, _t��_ pro t��ll�.
-
-Suomelle outoja konsonantteja: ven�j�n tjs, tj, zh sek� muut
-kaksoiskonsonantit hyvin tavalliset sanojen alussakin: _tjsura,
-briha, spravia, skaatteri_ y.m. Tavattomia sanoja; _mindloinen_ =
-entinen; _roscha_ = kasvot; _tjirppaa_ = [k�rsi�, siet��], _mollotit_
-molemmat; _pahmas_ s. o. "viis nellikk� kakraa"; _salkku_ = pussi,
-v�itsi; _hevotso_ = tamma; _toimistoa_ = toimittaa; _nenkoma,
-nenkoinen_ = semmoinen; _plotniekka_ = nikkari. -- _Niekka_ sana
-liitet��n yleisesti muiden sanojen j�lkeen; sanotaanpa esim.
-pohmelniekaksi pohmelossa olevata. -- _Tsamotsa_ = laukku.
-
-
-
-
-12.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-               [Veskelykseu seuduilla, 30? 31 p:n� maaliskuuta 1841.]
-
-Rakas Veli!
-
-Taannoin kirjoitin Sinulle Petroskoista pyyt�en 200 ruplaa Arkangeliin.
-Luullakseni et viel� ole kerinnyt niit� l�hett�m��n ja rienn�n sen
-vuoksi peruuttamaan koko tilaukseni. Merkilliset passi-hankaluudet
-saivat aikaan, ett� en saanut lupaa jatkaa matkaani. Passillani on oma
-historiansa, jonka nyt tahdon lyhyesti kertoa. [Kertomus on usein
-kohdin sanamuodoltaankiu sama kuin ylemp�n� p�iviikirjan otteissa.]
--- -- -- -- --
-
-Saavuin sitten Veskelykseen. Sik�l�inen tulli-inspehtori oli oppinut
-puolalainen, joka puhui kotitarpeiksi sek� saksaa ett� latinaa, sanoipa
-ennen puhuneensa frankogallienkin kielt�, jota h�n ei kuitenkaan en��
-liene osannut paljoa paremmin kuin allekirjoittanutkaan. H�n kutsui
-minut sek� p�iv�llisille ett� kahville, joita en pyyt�nyt, mutta ei
-sanonut voivansa merkit� tarkastetuksi Suomessa annettua passia, jota
-ei ensin ollut Pietarin Suomalaisessa Passivirastossa n�ytetty tai
-ainakin merkitty Rajajoella tarkastetuksi. Kun sanoin Petroskoin
-kuvern��rin nimenomaisen tahdon olevan ett� h�n todistaisi
-kirjoituksellaan passin rajalla n�ytetyksi, niin h�n nauroi ja sanoi,
-ett� juuri sama kuvern��ri oli sanonut, ett� h�nell� ei ole oikeutta
-kirjoittaa muihin suomalaisiin passeihin kuin �sken mainittuihin. Minun
-olisi siis ollut l�hdett�v� joko Rajajoelle tai Pietariin, mutta p��tin
-mieluummin t�ll� kerralla j�tt�� koko samojeedi- ja Lapin-retken kuin
-kuluttaa aikaani kiertelem�ll� rajapaikasta toiseen. N�in ollen saavun
-t��lt� v�hitellen, ainakin toukokuussa, Helsinkiin. Sit� ennen aion
-k�yd� katsomassa maata ja kuulemassa kielt� K�kisalmen seuduilla ja
-Viipurin ymp�rist�ll�, joissa paikoin en ennen ole ollut. Aunuksen
-murretta olen nyt jonkun verran tutkinut, mutta ainakin kuukausi olisi
-minun viel� pit�nyt oleskella t��ll�; tuon onnettomuutta tuottavan
-passini vuoksi en kuitenkaan tahtonut pident�� siell� oloani.
-Sit�paitsi on riennett�v� Sortavalaan l�hett�m��n kieltoja sek� Sinulle
-ett� muille, joita olen pyyt�nyt kirjoittamaan minulle Arkangeliin.
-
-[Jatko 15:nten�.]
-
-
-
-
-13.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Syskyj�rvi, 1 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-Hyrsyl�ss� tapasin matkustaessani Petroskoihin v�ke�, joka riiteli tai
-melkein tappelikin pihalla. Pahasti juopunut konovola [kuohari] loikoi
-penkill� pirtiss�. Siit� h�n putosi v�hitellen permannolle: ensin
-retkahti vasen jalka, sitten p�� ja yl�ruumis, viimein koko mies,
-her��m�tt�. -- Palatessani n�in taaskin pihalla tappelun prikashtshikan
-ja smotrjakan [= pehtoorin ja voudin] v�lill�. J�lkim�inen tuli viimein
-pirttiin kasvot veriss�. Pyysi sitten em�nn�lt� viinaa, mutta kun h�n
-n�ytti saaneen tarpeeksi ennest��n, em�nt� ei antanut. Oltuaan muutaman
-hetken poissa h�n palasi, mukanansa puoli tuoppia rommia, jota h�n
-kerskaten n�ytti em�nn�lle ja sanoen: olenko min� sitten halpa mies,
-eik� minulla ole valkoista porsliini-teekannua ja kahvipannua?
-Teekannun h�n heti pani k�yt�nt��n ja tarjosi sitten minullekin useita
-kupillisia. Sitten h�n terjosi minulle kaksi kuppia totia. T�ll�v�lin
-olivat muuan puusepp� (plotniekka) ja sepp� tulleet seuraamme lis�ksi.
-Kumpikin heist� oli jo ennest��n p�iss��n, ja he juopuivat viel�
-enemm�n smotrjakan rommiputelista. Plotniekka tahtoi v�kisin ottaa
-minulta piipun polttaakseen sill�. H�n oli, kuten he kaikki muutkin,
-ven�j�n-uskoa eik� luultavasti ollut koskaan ennen polttanut. Kun h�n
-lakkaamatta kiusasi minua pyynn�ll�ns�, annoin viimein, otettuani sit�
-ennen pois imukkeen. Lopuksi h�nen p��ns� meni vallan sekaisin, niin
-ettei h�nest� ollut kenellek��n vaivaa. Sepp�kin oli sikahumalassa ja
-meni tiehens� vihaisena, kuten tuntui, siit�, ett� min� osasin
-loitsurunoja yht� hyvin, ehk�p� paremminkin kuin h�n itse, vaikka h�n
-kovin ylv�steiikin tiedoillaan.
-
-Seuraavana p�iv�n� talon is�nt� l�ksi kolmella hevosella Sortavalaan.
-Sovin h�nen kanssaan kyydist� sinne: 6 ruplaa 12:lta peninkulmalta.
-Pian seuraamme liittyi nelj�s Sortavalaan matkustava henkil�. Y�majassa
-K�sn�sess� tuli viel� lis�� kaksi hevosta, niin ett� koko seurueeseen
-nyt kaikkiaan kuuluu kuusi hevosta. Muuan tytt� ja viel� kasvava poika
-tapasivat meid�t y�majassa ja pyysiv�t p��st� meid�n seurassa
-Sortavalaan. He kulkivat n�et jalkaisin. Heid�n vanhempansa olivat
-Rantasalmelta noin kuusitoista vuotta sitten l�hteneet Aunuksen
-seuduille. Tytt� oli silloin viety mukaan kapaloissa; poika taas, joka
-oli syntynyt Ven�j�ll�, ei koskaan ollut n�hnyt Suomea. Vanhempiensa
-tahdosta he nyt olivat matkalla Rantasalmelle; kuten n�ytti, he sen
-tekiv�t varsin vastenmielisesti. Kielelt��n, puvultaan ja koko
-ulkonaiselta k�yt�stavaltaan he olivat aunukselaisia. Vanhemmat olivat
-j��neet heid�n j�lkeens� Aunukseen. Is�, joka oli el�tt�nyt itse��n
-r��t�linammatilla, oli viime talvena tullut sokeaksi.
-
-Ravintolassa: Muuan herrasmies: "Kuuleppa, ihminen!" -- Ei mit��n
-vastausta. -- "Kuuletko, ihminen, mit� sanon!" Ravintolanneiti: "Ket�
-herra tarkoittaa ihmisell�?" -- "Juuri sinua, kirottu ihminen". --
-"Sanon herralle, etten min� ole mik��n ihminen." -- Siis paitsi
-Diogeneen kukkoa yksi kaksijalkainen, h�yhenet�n olento lis��, joka ei
-ole ihminen, min� ajattelin.
-
-
-
-
-14.
-
-[P�iv�kirjasta].
-
-
-                                Sortavala, 3 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-Impilahdelta minua kyyditsi muuan mies, joka oli kotoisin kymmenen
-virstan p��ss� Suistamon kirkolta olevasta Kokonvaaran kyl�st�. H�n
-puhui suuresta taitavuudestaan kanteleen soitossa. Nyt juuri h�n oli
-opettamassa Impilahdella asuvaa sisarensa poikaa soittamaan, mink�
-vuoksi sanoi p��si�iseen asti viipyv�ns� sisarensa, kestikievarin
-em�nn�n, talossa.
-
-Gromoffin J�nisj�rvell� kulkevat tukkilautat sis�lt�v�t jokainen
-kymmenen tuhatta tukkia; n�iden ei edes ole asetettu p�it� toistensa
-ylitse, vaan joka tukki on itsekseen ja niit� ymp�r�i kolminkertainen
-tarha, tehty tukeista, jotka vitsoilla ovat toisiinsa kiinnitetyt. Koko
-lautta t�ytt�� melkoisen suuren, py�re�n alan j�rvell�. Edell�
-soudetaan lujatekoista, pienemp�� lauttaa, jolta lasketaan sitten
-ankkuri pohjaan pit�m��n lauttaa paikallaan. K�ydell� ja vipukelalla
-hinataan sitten isompi lautta pienemm�n luo ja sitten samoin eteenp�in.
-K�yden sanottiin olevan puolta virstaa pitemm�n. Vipukela sanottiin
-_vorotaksi_. Viime kes�n� uitettiin noin seitsem�nkymment� tuhatta
-tukkia jaettuina seitsem��n lauttaan. Lautalla liikkumiseen kuuluu
-tarvittavan suurta tottumusta ja notkeutta.
-
-Lauluja V�in�m�m�isest� kuuluu viel� olevan Suistamon tienoilla, ei
-kuitenkaan varsin paljoa. Mit� mainittu kyytimies niist� tiesi, oli
-seuraava:
-
-    Ele ammu V�in�m�ist�;
-    Jospas ammut V�in�m�isen
-    Ilo ilmalta katovi,
-    Laulu maalta laukiavi;
-    Ilo ilmassa parempi,
-    Laulu maalla laatusampi.
-
-
-
-
-15.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-(Jatkoa 12:nteen.)
-
-
-                                   Sortavala, 3 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-Edellisen osan t�t� kirjett� kirjoitin er��ss� Veskelyksen l�hikyl�ss�,
-nelj� vuorokautta takaperin. Nyt olen saapunut Sortavalaan ja l�hden
-taas huomenna t��lt�. Passirettel�t johtuvat luultavasti siit�, ett�
-sanat _Gr�nsetull eller hevakning_ (rajatulli tai vartio) on k��nnetty
-ven�j�ksi sanoilla _tamozhnja ili zastova_. jotka sanat kyll�
-lukum��r�ns� puolesta vastaavat ruotsin sanoja, vaan eiv�t
-merkitykselt��n, kun n�et sek� tamoznja ett� zastova merkitsev�t
-tullitoimistoja; rajanvartiopaikka taas ei ole mik��n tullipaikka.
-Huvittaisi kuulla asianomaisten selityst�, mutta varmaa vaan on, ett�
-uuden s��nn�ksen tultua kaikkien muiden passeista on rettel�ity
-samoin kuin minunkin. En koetellut, mit� apua lahjoista olisi ollut
-vaaditun tarkastustodistuksen puutteessa, vaan melkein jo kadun, etten
-sit� tehnyt. Mutta kun minua jyrk�sti k�skettiin joko Rajajoen tai
-Suomalaisen Passitoimiston kautta matkustamaan Kajaanista Arkangeliin,
-ei tullut mieleeni koetella kolmannen, suoremman tien mahdollisuutta.
--- Ole hyv� ja sano terveisi� St�hlbergille ja pyyd� h�nt� terveisten
-ohessa antamaan Cajanille tieto, ett� pian saavun Helsinkiin. Muutoin
-jompikumpi tai ehk� kumpikin voisi tulla kirjoittaneeksi minulle
-osotteena Arkangeli. -- Mit� Ven�j�n Historiaan tulee, jonka johdosta
-Sinulle Petroskoista annoin toimia, niin olisipa oivallista, jos olisit
-saanut jonkun ryhtym��n ty�h�n; ellet ole, lienee minun teht�v� se itse
-tultuani sinne, vaikka en hyvin joutuisi. -- Terveisi� tutuille!
-
-                                               Harras yst�v�si
-                                               Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-16.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                            Karmala, 4 ja 5 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-Aunuksen kielt�.
-
-[Nelj�tt� sataa sanaa sis�lt�v� sanaluettelo.]
-
-
-
-
-17.
-
-Kirje tohtori L�nnrotilta.
-
-["Borg� Tidning" v. 1841. 31 n:o.]
-
-
-                              Sortavala, 8 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-Sen matkan suhteen, jonka aioin tehd� lappalaisten ja samojedien
-pariin, on toteutunut suomalainen sananparsi: _kauas k�et��n,
-porstuasta palataan_. Tultuani Petroskoihin ja j�tetty�ni passini
-poliisikamariin, minut kutsuttiin sinne muutaman p�iv�n kuluttua ja
-minulle selitettiin, ett� minut oli l�hetett�v� takaisin Suomeen.
-Kysytty�ni: miksi? poliisimestari (gorodnitshii) n�ytti minulle
-m��r�yksen, joka on painettu uusien passien toiselle sivulle ja on n�in
-kuuluva: "Saavuttaessa ven�l�iseen kuvernementtiin on t�m� passi
-n�ytett�v� l�himm�ss� rajatullikamarissa tai vartiopaikassa, jotta se
-asianomaisesti tarkastetuksi merkitt�isiin, ja tulee se, jonka passin
-huomataan olevan sellaista kirjoitusta vailla, omalla kustannuksellaan
-takaisin l�hetett�v�ksi." M��r�ys oli jotenkin selv� ja minun passini
-oli todellakin niit� kovaosaisia, joissa tuota kirjoitusta ei ollut.
-Olin kyll� Salmin ja Tulomaj�rven pit�jien v�lill� poikennut
-Kollatsel�n kyl�ss� olevaan rajavartioon, mutta en ollut saanut mit��n
-tarkastustodistusta passiini. Rajavartion p��llikk� oli edellisen� y�n�
-palannut matkalta Aunuksesta ja oli viel� makuulla, kun p�iv�llisaikaan
-saavuin passineni ja tahdoin sit� h�nelle n�ytt��. "Nje nada" [ei ole
-tarpeellista] h�n vastasi minulle vuoteestaan, ja t�m�n kuultuani
-poistuin h�nen luotansa. Kun tieni seurasi rajaa, oli minulla 55:n
-virstan pituisen matkan per�st� Veskelyksen pogostassa toinen
-rajavartio edess�ni. Sik�l�inen tullivirkamies oli v�h�� ennen l�htenyt
-Petroskoihin viem��n jotain takavarikkoon otettua kahvia. H�nen
-kasakkansa kyll� kysyiv�t laukkuani, mutta eiv�t ollenkaan passiani,
-joka siis t��ll�kin j�i tarkastamatta. N�in ollen saavuin sitten
-Petroskoihin, miss� sitten gorodnitshii julisti �sken mainitun
-tuomionsa. Vedin tosin esiin puolustuksekseni mink� voin ja toivoin,
-ollen viaton siihen, ett� passi oli vailla tarkastuskirjoitusta,
-saavani jonkunlaista lievennyst�, mutta h�n sanoi, ettei voinut
-p��t�st�ns� muuttaa. Sielt� l�ksin kuvern��rin luo ja kerroin taas
-siell�, miten en rajalla ollut voinut saada passiani tarkastetuksi.
-Mutta h�nkin oli samaa mielt� kuin gorodnitshii. Muutamien mutkien
-per�st� saavutettiin sent��n se my�nnytys, ett� p��sin matkustamaan
-ilman asianmukaista kruununkyyti�, ja viel� lis�ksi, ett� saavuttuani
-rajalle saatoin siell� tarkastuttaa passini ja sitten palata. Mutta
-pyynt��ni, ett� matkustajien tai postin v�lityksell� olisin saanut
-t�m�n asian toimittaa, h�n ei suostunut, vaan sanoi v�ltt�m�tt�m�ksi,
-ett� omassa persoonassani saavuin asianomaiseen paikkaan. Taisipa h�n
-v�h�n alussa ep�ill�kkin, olinko se, joksi passi osotti. Sill� hetken
-valmistelun j�lkeen, jolloin h�n oli poissa huoneesta, h�n kutsui minut
-sis�lle rouvansa luo tutkittavaksi l��kint�tieteess�. Rouva n�et oli
-olevinaan sairas ja tahtoi muka sairautensa johdosta kysy� minulta
-neuvoa, vaikka kaupungissa on kolme omaa l��k�ri�. T�st� kokeesta
-suoriuduin siten, ett� kirjoitin h�nelle reseptin, joka sitten
-luultavasti j�tettiin kaupungin l��k�rikolleegin tarkastettavaksi. --
-Viivytty�ni kaikkiaan yhdeks�n vuorokautta t�ss� kaupungissa tein
-s��detyn matkan 9:n peninkulman p��ss� Petroskoista olevaan Veskelyksen
-rajavartiopaikkaan saadakseni passini asianmukaisesti tarkastetuksi.
-Mutta tultuani sinne, huomasin, ett� minua oli peijattu, sill�
-rajanvartija ei sanonut voivansa kirjoittaa tarkastustodistustaan
-muihin passeihin kuin niihin, jotka oli tarkastettu Pietarin
-Suomalaisessa Passivirastossa: sen puoleen h�n neuvoi minua k��ntym��n
-tai ainakin matkustamaan Rajajoelle. miss� h�nen luulonsa mukaan t�m�n
-tarkastustodistuksen mahdollisesti voi saada. Kun n�ytin h�nelle t�m�n
-kirjeen alussa mainitun m��r�yksen ven�l�ist� k��nn�st�. joka s��t��,
-ett� passit ovat rajalla n�ytett�v�t ja merkitt�v�t, h�n sanoi
-asetuksen m��r��v�n, ett� passit ovat tarkastutettavat tamozhnja'ssa
-tai zastovassa, mutta ettei rajavartioasema ole kumpaakaan, vaan ett�
-se on yksist��n vartiopaikka eik� tullilaitos, mit� mainitut sanat
-ainakin h�nen selityksens� mukaan merkitsev�t. Sittemmin kaulin
-kerrottavan, ett� kaikki muutkin passit, jotka olivat kirjoitetut uuden
-mallin mukaan, oli j�tetty rajavartiostoissa tarkastuskirjoituksitta.
-En voi muuta ajatella, kuin ett� rajatullikamari ja vartiosto todella
-ovat v��rin k��nnetyt sanoilla tamozhnja ja zastova [edellinen sana on
-sanakirjassa k��nnettyn� sanalla _tullikamari_, j�lkimm�inen sanalla
-_tullipuomi, tullihuone_. Kirjoittajan huomautus], tai ett� joku muu
-v��rink�sitys on syyn� t�h�n rettel�imiseen. Sill� tuskinpa tarkoitus
-lienee, ett� esim. sen, joka Kajaanista aikoo matkustaa Kemiin, ensin
-t�ytyy l�hte� Rajajoelle tai Pietariin. Joku neuvoi minua rajalla,
-ett� j�tt�en passin tarkastuttamatta olisin Veskelyksest�
-maaseutupit�jien kantta matkustanut Kemiin ja Arkangeliin olettaen,
-ettei siell� oltaisi niin tarkkoja, mutta kun arvelin saaneeni
-tarpeeksi t�st� karkoitusretkest�, en tahtonut heti joutua toisen
-samanlaisen alaiseksi, vaan j�tin ainakin ensi talveksi sikseen koko
-Lapin-matkan ja palasin omaan maahan, miss� kuitenkin on parasta olla.
-N�in kuljeskellessani edes takaisin passineni minulla kuitenkin oli
-hyv� tilaisuus tutkia aunuksen murretta, enk� siin� suhteessa kadu n�in
-keskeytetty� matkaa. Mainittuun murteeseen on sekoittunut ainakin
-kolmannekseksi ven�l�isi� sanoja, siin� on muutamia omia
-taivutusmuotoja ja joukko alkuper�isi� omia sanoja, joita suomen
-kieless� Suomen rajojen sis�ll� ei ole, jota vastoin suomen kielen
-sanoista puolet ovat sille outoja. Ven�j�n kaikki suhu��nteet ovat
-jotenkin tavallisia, niin ett� selv�sti kuulee eron z, zh, c. sh
-��nteiden v�lill�. Miss� suomen kielen k, p, t katoavat tai muuttuvat
-edellisen konsonantti-��nteen vahvikkeeksi, ne aunuksessa tavallisesti
-muuttuvat g:ksi. b:ksi, d:ksi, joiksi ne sit�paitsi monessa muussakin
-tapauksessa muuttuvat. Sanan alussa ei kaksi tai kolme konsonanttia
-tuota ��nt�miselle mit��n vaikeutta. Nominien lopussa olevat lyhyet a
-ja � ��nteet muuttuvat yleisesti u:ksi ja y:ksi: _kerdu, �ijy, pitky,
-parttu_ j.n.e. = kerta, �ij�, pitk�, partta. Sellaiset sanat kuin
-_lakea, korkea, hopea_ j.n.e. ��nnet��n muutamilla seuduin _lakeda,
-korkeda, hopeda_, mik� seikka n�ytt�� tukevan aikaisempaa luuloani, ett�
-sellaiset sanat oikeastaan ovat johdannaisia kielest� kadonneista
-sanoista _laki, korki, hopi_ ja n�iden infinitiivi-sijasta. Useat sijat
-ovat aunuksen kieless� lakanneet olemasta erityisin� muotoina; niinp�
-esim. sek� inessiivi (talossa) ett� elatiivi (talosta) molemmat kuuluvat
-_talos_, samoin sek� adessiivi ett� ablatiivi kuuluvat _talol_, vaikka
-adessiivin asemessa joka tapauksessa kernaimmiten, k�ytet��n inessiivi�.
--- Mutta riitt�k��n jo t�m�, ja jos haluat saada enemm�n tietoja
-aunuksen kielest�, niin voit saada ne, kun toukokuussa tulen Porvooseen,
-sill� nyt olen p��tt�nyt t��lt� l�hte� K�kisalmen ja Viipurin seuduille,
-sielt� kes�kelill� jatkaakseni matkaani Helsinkiin, miss� sitten aion
-viipy� lukukauden loppuun. -- Kun olen kuullut, ett� "Borg�
-Tidningiss�" on ollut julkaistuna tietoja n�in kiireisesti p��ttyneest�
-matkastani, olen kirjoittanut t�m�n oikaisuksi.
-
-                                                   E. L.
-
-[Tarkoitettu uutinen oli luettavana saman vuoden 22:nness� eli
-maaliskuun 20:nnen p�iv�n numerossa ja kuului n�in; "Sortavalasta
-kirjoitetaan toht. L�nnrotin, joka on saanut vuoden virkalomaa
-jatkaaksensa vaelluksiaan Pohjois-Ven�j�n suomalaisten heimojen
-keskuudessa, t�m�n kuun 4:nten� p:n� kulkeneen kaupungin kautta
-matkalla Petroskoihin. Sielt� h�n jatkaa mutkaansa koillista kohti,
-niin ett� h�n tulee viett�m��n tulevan kes�n samojeedien luona heid�n
-maassaan, josta h�n syksyll� siirtyy Lapinmaahan talveksi, ja aikoo
-sitten kev��ll� 1842 palata Kajaaniin. K�yk��n matkansa onnellisesti,
-ja uudet tulokset tieteen ja suomalaisen kirjallisuuden hyv�ksi
-palkitkoot jalon matkustajan v�sym�tt�m�n toiminnan!"]
-
-
-
-
-18.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-        Karmala (tuomari Grotenfeltin), 9 p:n� huhtikuuta [1841].
-
-_Konnunsuon oikeutta_ kuulutaan istuttavan Savossa (Iisalmella)
-muutamissa paikoin. Kansa kokoontuu (erityisen� aikana vuodesta?).
-Kannetaan esille vesisanko ja lapio. N�m� kuuluvat edustavan
-mustepulloa ja kyn��. Yhdest� tehd��n tuomari, jostakusta toisesta
-p�yt�kirjuri j.n.e. Nyt aljetaan tutkia kunkin henkil�n k�yt�st�
-viimeisten Konnunsuon k�r�jien j�lkeen. Kaikki pannaan p�yt�kirjaan,
-jona on maa. Se, jonka silloin huomataan suhteessa tai toisessa
-viett�neen moitittavaa el�m��, saa sen mukaan tuomionsa. Toiset
-h�pe�kseen kiellet��n ottamasta osaa Konnunsuon oikeuteen, toiset
-saavat jonkun muun rangaistuksen. Mutkailemisia ei kuulu puuttuvan. --
-Luultavasti t�m� oikeus on j��nn�s suomalaisten muinaisesta
-yhteiskuntael�m�st�, vai miten? Mist� t�m� nimi? -- Tuota oikeutta
-kannattaisi panna k�yt�nt��n monessa paikoin! Se vivahtaa hieman
-Ritvalan Helkaan.
-
-
-
-
-19.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                    Karmala, 11 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-Sotav�en-otto kuuluu Vanhassa Suomessa alkaneen vasta Paavalin aikana.
--- Sitten Aleksanterin aikana muuan maatilan omistaja, nimelt� Kopjeff,
-nosti kysymyksen siit� ett� rahvas maaorjien ehdoilla oli saatava
-maatiloihin kiinnitetyksi. Monet olivat kannattaneet ehdotusta, mutta
-muuan alempi virkamies, nimelt� Emmin, joka palveli Viipurin
-kuvernementinhallituksessa, oli muita pontevammin sit� vastustanut.
-Siunattu olkoon h�nen muistonsa! H�nest� oli sittemmin tullut
-kuvern��ri. Maatilain omistajat eiv�t viel� olleet voineet mielens�
-mukaan korottaa veroja; heid�n alustalaisiaan pidettiin joka suhteessa
-kruunun talonpoikain veroisina, eroa oli vaan se, ett� kruunu oli
-siirt�nyt omistusoikeutensa heille. Sittemmin olot valitettavasti ovat
-muuttuneet.
-
-Lis�-olettama Sammosta. Eik� Pohjolan v�ki juuri olisi voinut olla
-slaaveja, joilla tietysti oli _sam bog_? [luetaan: sam-bog, merkitsee:
-itse jumala]. _Saariola, Sariola_ (saari, muuan maa) johtuisi sanoista
-_tsarj, tsarstvo_ [luetaan: tsar; tsarstvo, edell. merkitsee: tsaari,
-keisari; j�lk.: valtakunta]. Sekin sopii hyvin, ett� suomalaiset siin�
-tapauksessa olivat Pohjolalle veroa maksavia.
-
-
-
-
-20.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                 Jaakkima, 17 p:n� huhtikuuta 1841.
-
-_Mitteleminen, mittaaminen_ on temppu, jonka suomalainen rahvas tekee
-useissa taudeissa, kohtauksissa ja muissa (tilaisuuksissa), milloin ei
-tiedet� muita ehdottoman varmoja parannuskeinoja. Peukalon ja etusormen
-v�lisell� vaaksan- eli korttelinmitalla mittaillaan j�rjest�ns� potilaan
-ruumis, vasemman jalan isostavarpaasta oikean k�den peukaloon, sek�
-oikean jalan isostavarpaasta vasemman k�den peukaloon, niin ett�
-mittaukset k�yv�t ristiin navan kohdalla; samanlainen mittaus
-toimitetaan sel�n puolella alhaalta alottaen. Viel� tehokkaammin
-vaikuttaa mittaus, kun se toimitetaan leip�lapiolla, ja kaikkein
-tehokkaimmin, kun se tapahtuu ruumiskirstun palasilla (tai kuolleen
-luilla). Mittaus toimitetaan mieluimmin repp�n�n alla tuvassa tai
-paikassa, miss� ruumista on pidetty. -- Animaalista magnetismia.
-
-_Hiereleminen, hierominen_ on toinen parannustemppu, joka toimitetaan
-saunassa siten, ett� peukalolla ja muilla sormilla nipistell��n kaikkia
-ruumiin kohtia, etenkin sellaisia, miss� on j�nteit� (viipuloita,
-vimpeleit�). Hierojattaret n�ytt�v�t luulevan, ett� n�m� j�nteet ovat
-joitakin asiaankuulumattomia kovettumia, ja he nypistelev�t niit�
-tarmon takaa. "Kyll�p� on teiss�ki (tei�nki ruumiissa) viipuloita".
-Hierontaa kest�� puoli tuntia.
-
-
-Satu.
-
-(Alkup. suomeksi.)
-
-Repo ja Pakkanen l�iv�t veikan, ettei saisi pakkanen, jos kuinka
-yritt�isi, revolle mit��n. Pakkanen rupesi kovaksi, ett� jo kaikki
-varpuset ja harakatki kuoli. Jo viimein repoki tunsi, eik� saattanut
-juosta j�ykistyksest�. Niin viskautu tien viereen pitk�ksi ja sano:
-_huh hellett�_, vaan pakkanen kun kuuli helteest� valittavan, heitti
-samassa palelemisensa ajatellen, ei mit��n revolle voivansa, vaan
-suotta vaivaavan itsens�.
-
-Poika pakkanen kerskasi itsens�kin voivan miehen tappaa, jota aika
-pakkanen ei sanonut uskovansa. Niin l�iv�t veikan. Poika pakkanen
-rupesi palelemaan, ja kun mies siit� ei ollut mill�ns�k��n, niin viimen
-tunkeusi poveen. Vaan siell�p� kuoli pian itse. Kuka lie veikan
-maksanut? -- Poika p[akkanen] kerskasi jo tappaneensa miehen. Aika
-pakkanen kysyi: minlaisen? Kerj�l�isukon. -- Sen kyll� taisit tappaa,
-vaan mene'p� tapa oikea talonpoika nahkaturkissaan. -- Niin meni ja sai
-jo mainitun lopun.
-
-"Spanska Flugan'issa", sectio antepenultimassa, on muun muassa
-lausuttuna se arvelu, ett� rahvaan runoniekat olisivat kykenev�t
-virsien sepitt�miseen. Mutta siihen he eiv�t kelpaa, sill� eiv�tp� he
-edes osaa k�ytt�� kielt�, kun ryhtyv�t virsi� sepitt�m��n. Tai ainakin
-on sitten suomalaiseen virsi-metriikkaan vallan toiset lait kuin
-t�h�nastiset saatettava voimaan.
-
-Jaakkimassa ja Kurkijoella: _talvis�itse, j�itse, alastomaa,
-mahottomaa. Olenee, tulenee. Siint�, luonta_. Siin' se seisoo j.n.e.
-
-
-
-
-21.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                             [Laukko.] 30 p:n� hein�kuuta 1841.
-
-Oli ik�v��, ett� k�sikirjoitus joutui hukkaan, mink� sain tiet��
-kirjeest�si ja "Finlands Allm�nna Tidningiss�" olevasta kuulutuksesta.
-Koska jo olin ehtinyt hukata konseptikirjoitukseu enk� t�m�n lis�ksi
-voinut luulla muuta, kuin ett� k�sikirjoitus oli l�ydetty ja
-asianomaiselle toimitettu, kun siit� l�yt�jille ei ole mit��n muuta
-hy�ty�, niin aloin tehd� uutta kirjoitusta, jonka toivoin saavani
-valmiiksi t�ksi postip�iv�ksi; t�m� toive ei kuitenkaan ole toteutunut.
-Mutta ensi postip�iv�n� voit varmasti sit� odottaa. T�m� tutkimus, joka
-k�sittelee _Suomen kielen kieliopillisia omituisuuksia_, on paisunut
-niin laajaksi, ett� yksi vihko siit� yksist��n luultavasti t�yttyy.
-Varmuuden vuoksi aion edellist� tutkimusta, sen alku kun on jo
-painettu, kirjoittaa uudestaan sen verran kuin on tarpeen, jotta se
-sopivalla tavalla voitaisiin keskeytt��; t�m�n uusinnoksen niinik��n
-olen l�hett�v� ensi postissa. Ennenkuin sitten jatkan uudestaan
-kirjoittamista, tahtoisin saada tiedon siit�, eik� k�sikirjoitusta jo
-ole l�ydetty. Samalla kertaa kun hyv�ntahtoisesti annat minulle tuon
-tiedon, pyyd�n saada kuulla Sinun ajatuksesi siit�, voinkohan Oulun
-kuvern��rin antamalla passilla ensitalvena l�hte� matkalle Norjan- ja
-Ven�j�n-Lappiin ynn� niiden l�hikaupunkeihin. Jos luulet t�t�
-ep�varmaksi yritykseksi, niin ole hyv� ja hanki minulle passi
-kenraalikuvern��rilt� ja asetuta se kelpaavaksi vaikka lokakuuhun
-v. 1842, sill� vaikka luultavasti aikaisemmin palaan, ei voi haitata,
-ett� passi on otettu pitemm�ksi ajaksi. Jos sit� tarvitaan ja voidaan
-saada niin aikaisin, ett� se saattaisi olla minulla elokuun
-loppupuoliskolla t��ll�, niin varsin tunnetun hyvyytesi nojalla toivon
-saavani sen t�nne tai my�hemmin Kajaaniin.
-
-Palovakuutusyhti�lt� saamani velan korkojen maksua varten kirjoitan
-Wichmannille, ett� h�n Sinulle l�hett�� 120 ruplaa. Kun tilani
-Kajaanissa nyt on myyty, luulen jo t�n� vuonna voivani maksaa pois koko
-velan, mutta kuu se ei kuitenkaan voi tapahtua ennen syyskuuta, olen
-pit�nyt parempana viel� t�ll� kertaa maksaa ainoastaan korot. -- Viime
-perjantaina Hvasser rouvansa kanssa matkusti t��lt�. He olivat t��ll�
-ainoastaan nelj� vuorokautta. Heid�n seurassaan olivat professorinrouva
-Fattenborg ja h�nen v�vyns� taiteilija Legler.
-
-Terveisi� vanhuksilta; molemmat voivat hyvin. Agapetuksen p�iv�ll� ukko
-t�ytt�� 69 vuotta, ja sit� p�iv�� hieman vietet��n. Etk� silloin voisi
-k�v�ist� t��ll�; sen tied�n, ett� olisit eritt�in tervetullut. Mutta
-jollet t�n� vuonna voi sit� tehd�, niin ainakin tulevana vuonna on
-t��ll� sin� p�iv�n� toimeenpantava suuri l��kint�tieteellinen kokous.
-
-Terveisi� l�hett�� hyv�lle rouvallesi, �idillesi, veljellesi ja
-tuttaville
-
-                                                   veljesi
-                                                Elias L�nnrot.
-
-J.K. Ven�j�n Historiaa en viel� ole saanut valmiiksi l�hetett�v�ksi.
-
-
-
-
-22.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                      [Laukko.] 19 p:n� elokuuta 1841.
-
-Saatuani viime kirjeesi kautta tiedon, ettei kadonnutta k�sikirjoitusta
-ole l�ytynyt, olen kiireisesti koettanut toistamiseen kirjoittaa sen,
-mik� puuttuu, ja l�het�n sen t�ss� samalla. Kun minulla t��ll� ei ole
-Gananderin arvoituksia, en ole voinut kirjoitukseeni panna niiden
-lukum��r��, enk� my�sk��n niiden painoaikaa, mink� Sin� arvattavasti
-voit tehd�, ja ellet voi, niin j��k��t ilman. Koko kirjoitukseni Sinun
-pit�isi l�pik�yd� ja korjata, sill� olen siin� viheli�isesti
-hutiloinut. Muutamat arvoituksista lienev�t niin typer�t, ettei niit�
-tarvitse painattaa; ne voit pyyhki� pois, sill� juuri sen varalle
-k��nsin niit� 10 yli 200:n.
-
-Lisi� suomenkielen kielioppiin minulla olisi hieman valmiina jatkoa
-varten, mutta l�het�n ne vasta sitten kun niit� karttuu v�h�n
-runsaammalta. T�rnegren kiirehtii l�ht��ns�, sen vuoksi kirjoitan
-t�llaisia harakanvarpaita t�h�n kirjeeseen. Pari tai kolme viikkoa
-viivyn viel� t��ll�. -- Terveisi� vaimollesi ja muille omaisillesi.
-
-                                                  Tuus
-                                              Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-23.
-
-Rabbelle.
-
-                                           [Laukko,] 31 elokuuta 1841.
-
-Rakas Veli!
-
-Viel� olen t��ll� Laukossa ja viivyn t��ll� viel� niin kauan, ett� jos
-Sinulla on jotakin t�rke�� kirjoittamista, kirje viel� saattaa tavata
-minut t��ll�.
-
-Ven�j�n Historian, Sananlaskut ja "Suomeen" tulevat lappalaislauseet
-l�het�n, jos en aikaisemmin, niin ainakin ylioppilas T�rngrenin muassa.
-Viime viikolla k�vin Kyr�skoskella soutaen ja jalan. Laukosta sinne ei
-ole matkaa enemp�� kuin viisi peninkulmaa, ja jos tahtoo kulkea jalan,
-ei ole edes niink��n pitk�lt�. Terveisi� vaimollesi ja omaisillesi.
-
-                                                      Tuus
-                                                  Elias L�nnrot.
-
-Lisensiaatti T�rnegrenin muassa l�hetin pari viikkoa sitten korvausta
-hukkuneen k�sikirjoituksen sijaan. Luultavasti h�n sen jo on perille
-j�tt�nyt.
-
-
-
-
-24.
-
-Kyr�n-matka.
-
-
-[Ei oikeastaan ollut ker�ys- eik� tutkimusretki�, vaan pieni
-virkistysmatka kesken kirjallisia t�it� tutkimusmatkain v�lill�.
-Siihen n�hden kuvaus siit� voitaneen ottaa mukaan, t�ydent�m��n
-aukkoa, joka muuten syntyisi Aunuksen ja seuraavan matkan v�lille.]
-
-P��t�ksemme tehd� Laukosta toivioretki Kyr�skoskelle saatoimme
-viimeinkin panna t�yt�nt��n. Kello 10 aamup�iv�ll� elokuun 24;nten�
-l�ksimme liikkeelle Jaakkaanlahdesta pienell� veneell�, joka v�h��
-ennen matkaamme oli sinne tuotu puutarhan rannasta. Laukossa on
-oikeastaan kolme maallenousupaikkaa: puutarhan ranta, Kallioranta ja
-Jaakkaa. Ensinmainittua, joka on kaakkoon pihasta parin sadan askeleen
-p��ss�, k�ytt�v�t Vesilahdesta tulevat veneet, ja siin� pidet��n,
-paitsi useita pieni� veneit�, suurta seitsensoutuista kirkkovenett�,
-joka vallan vastoin lakia ja yleist� tapaa lep�� arkip�ivin� ja tekee
-ty�t� lepop�ivin�. Mutta kun t�m� sapatinrikkominen tapahtuu pyh��
-tarkoitusta varten, niin olisi ohimennen sanoen v��rin siit� tuomita
-venett�; sit� pikemmin voi verrata mieheen, joka itse ei voinut uskoa,
-mutta joka hartioillaan kantoi uskovaisia kahlauspaikan yli siten
-ansaitaksensa autuuden. Tehk��n se yh� edelleen ty�t�ns� sunnuntaisin,
-ja havaittakoon ne, joita se kantaa, kerran yht� vanhurskaiksi ja yht�
-viattomiksi kuin se! -- Kaksi viimemainittua maallenousupaikkaa on
-niiden k�ytett�vin�, jotka Tampereelta, Pirkkalasta ja muutamista
-Vesilahden kylist� vesitse kulkevat Laukkoon. Kallioranta on l�nnen ja
-l�nsipohjan v�lill� 3-4 sadan jalan p��ss� pihasta [Toiseen paperiin,
-johon L. on n�ht�v�sti alkanut kirjoittaa t�t� matkamuistelmaa
-uudelleen lopulliseen muotoonsa, h�n on lis�nnyt t�h�n kohtaan: "T�lt�
-Kallioltahan tai, kuten jotkut kertojat ovat tiet�vin��n, hiukan
-tuonnempaa, Laukon muinainen is�nt�, Klaus Kurki, kun oli per�tt�m�st�
-ep�luulosta polttanut rouvansa, nuoren Eliinan, ja Vapahtaja itse
-persoonallisesti oli ilmoittanut h�nelle t�m�n viattomuuden, oli ajaa
-karauttanut j�rveen ja sinne hukuttaunut."] ja Jaakkaa kahta vertaa
-etemp�n� niityn takana pohjoisessa. N�m� molemmat paikat erottaa
-toisistaan n�pe�n virstan pituinen, tihe�mets�inen P�idenniemi, mutta
-puutarhan rannasta ne molemmat erottaa se kannas, jolle Laukon kartano
-on rakennettu ja joka laajenee runsaasti puolen peninkulman pituiseksi
-niemimaaksi it��n Laukosta. Mit� nyt kaikella t�ll� on tekemist�
-Kyr�n-matkan kanssa, kysynee lukija hieman tyytym�tt�m�n�. Mutta
-k�rsiv�llisyytt�! Eih�n mit��n taloa rakenneta ilman tarpeellista
-perustusta, ja matkakertomuksessa t�ytyy olla mainittuna matkan
-l�ht�kohta. Kolmen miehen -- ylioppilaat Adolf T�rngren, -- Frans von
-Becker ja allekirjoittanut -- lykk�simme veneen vesille Jaakkaasta, ja
-kun oli my�t�tuuli, k�ytettiin veneen etukeulaan kiinnitetty�
-koivunlimoa purjeena. Hyv�� vauhtia kiidimme ulos lahdesta, j�timme
-pian vasemmalle puolelle mets�isen P�idenniemen ja korkean, muinoin
-vaaramista rikkaan Summassaaren oikealle. Soudimme sitten Palhon
-saarten ohi oikealta puolelta, Anian niemen taas j��den [soutajan]
-vasemmalle k�delle, ja saavuimme p�iv�llisaikaan Kaivantaan, kaitaan
-virtaiseen salmeen, joka on toinen reitti, mit� my�ten Vesilahden
-j�rvet ja niist� viimeksi Sorvanselk� laskevat vetens� Pirkkalan
-j�rveen. Toinen, Vuolteen l. Sotkansalmi on runsaan virstan p��ss�
-Kaivannasta, niin ett� Luoto niminen saari on kummankin vesist�jen
-yhtymiskohdan v�lill�. P�iv� oli mit� l�mpimin, mink� vuoksi p��timme
-uida. Luodon rantaan saavuttuamme t�m�n p��t�ksen heti panimmekin
-t�yt�nt��n. Olimme nyt kulkeneet peninkulman matkan Laukosta, ja
-j�ljell� oli 3/4 peninkulmaa Sankilan rustholliin, jonka omistaja on
-rovastinrouva Bohm ja jossa h�n sek� tuomarinrouva von Knorring
-ynn� heid�n omaisensa asuvat. Koko Sankilan v�ki oli edellisell�
-viikolla k�ynyt Laukossa onnittelemassa sen is�nt�� h�nen nimi- ja
-syntym�p�iv�n��n, jolloin h�n t�ytti 69:nnen ik�vuotensa. Silloin meit�
-oli pyydetty tulemaan katsojiksi n�yt�nt��n, jonka Pirkkalan
-vallass��tyl�iset 24 p�iv�n� aikoivat toimeenpanna. Toverini nousivat
-sen t�hden maihin Sankilassa, sielt� Sankilan herrasv�en kanssa
-menn�kseen Raholaan, jossa tilaisuutta varten sovitettu teatterihuone
-oli. Min� allekirjoittanut, arvellen n�hneeni kylliksi kaikenlaisia
-n�ytelmi� maailmassa, p��tin sen sijaan viett�� iltap�iv�n ja y�n
-kauniilla Nokian r�lssitilalla, jolla t�t� nyky� on sama omistaja kuin
-Laukolla. Talo on etel�puolella Nokian virtaa, muutaman kivenheiton
-p��ss� samannimisen kosken yl�puolella. Viheri�iv�n lehtimets�n ylitse
-n�kee matkan p��st� virran toiselta puolelta yl�osan Pirkkalan pit�j�n
-uutta kivikirkkoa, ja l�hemp�n� kuin t�m�, on er��ll� niemell� Viikin
-herraskartano, korkeintain puolen virstan p��ss� Nokiasta. Jos j�tt��
-Viikin kartanon vasemmalle ja luo katseensa suoraan alempana olevan
-niemen poikki, avautuu it��np�in mit� kaunein n�k�ala Pirkkalan
-j�rvelle, jossa on siroitettuina useita lehtimets�� kasvavia saaria.
-Ensin n�kee Nokian virran yl�osan, jossa keskell� virtaa on pieni
-saari, sitten Viikin alapuolella olevan niemen ja sitten peninkulman
-pituisen j�rven saarineen; sen toisessa p��ss� on vapaakaupunki
-Tampere, jota ei kuitenkaan n�e t��lt�. Pian kuitenkin olen nyt
-kyllikseni katsellut t�t� n�k�alaa, kun jo pari tuntia olen odottanut
-matkakumppaneitani kotia n�yt�nt�huveista ja sen t�hden joka rivin
-kirjoitettuani olen luonut silm�ni samalle j�rvelle. Tuottaakseni
-silmilleni lepoa t�st� alituisesta katselemisesta, l�ksin k�velem��n
-avaraan, runsasvaraiseen puutarhaan. Kulkiessani er�st� k�yt�v��
-pitkin, kuulin jonkun huutavan nime�ni. Katsahdin taakseni, ottaakseni
-selville, mist� ��ni tuli, mutta en voinut huomata muita el�vi�
-olentoja kuin muutamia vasikoita, ja minun t�ytyi siis uskoa, ett� ne
-olivat minut tunteneet, kuu sit�vastoin v�h�� ennen olin luullut, ett�
-n�yt�nn�ss� olijat olivat palanneet minun sit� aikaisemmin huomaamatta.
-Edellinen y�ni oli ollut niin uneton, etten moneen aikaan sellaista
-ollut viett�nyt. Eip� paljoa puuttunut, etten n�hnyt kummituksia,
-ainakin luulin monta kertaa kuulevani niit�. -- Teatterissa k�yneet
-palasivat noin 3:n aikaan iltap�iv�ll�, seurassaan ylioppilas Reinholm,
-joka h�nkin aikoi k�yd� Kyr�ss�. Becker oli vallan surkean n�k�inen,
-nen� punaisena ja silm�t vett� vuotavina, -- seurauksia nuhasta ja
-y�nvalvonnasta, vaikka me selittelimme niit� muiden seikkojen
-seurauksiksi. Sin� p�iv�n� ei h�nen ollut ajattelemistakaan matkan
-jatkamista, mink� vuoksi p��timme odottaa seuraavaan. Beckerin silm�t
-olivat seuraavana p�iv�n� samanlaiset tai huonommat kuin edellisen�,
-jonka vuoksi h�nen t�ytyi j��d� meist� j�ljelle. Me muut ajoimme ensin
-Haapaniemeen peninkulmaa mukiinmenev�� ratastiet�. Mets��, vainioita,
-kyli� -- Haaviston kyl� virran toisella puolella -- ja paljo ver�ji�.
--- Haapaniemest� 1 1/2 virstaa Kuloveden poikki Siuron sahalle ja
-myllylle. Sielt� jalan Miharin lahtea kiert�en peninkulman matkan
-p��ss� olevaan Mahnalaan. Ensin on nelj�nnespeninkulman p��ss� Siurosta
-oikealla k�dell� Hasa. Vesitie olisi ollut paria virstaa lyhyempi.
-Polut olivat mukiinmenevi� ja niiden varsilla oli torppia ja taloja.
-Lopuksi 1 1/2 virstaa maantiet�. -- Miharin oja ja silta. -- Mahnalassa
-joimme kahvia. -- Kyr�n kirkolle peninkulma maantiet� -- m�kist�. --
-Kyr�n vesijakso -- ensin Alhoselk�, sitten Laitilan ja Kyr�n joet -- on
-vasemmalla puolella tiet�, joskus metsik�n peitt�m�n�. Kirkolta 4
-virstaa koskelle, puoleksi maantiet�, puoleksi huonoa myllytiet�.
-Pappilansilta joen poikki virstan matkan p��ss� kirkolta. Koski
-kiertelee id�st� l�nteen tai oikeammin koillisesta lounaaseen.
-Ensim�inen kolmasosa koskea sy�ksyy 45 asteen kulmana ja n�ytti ensin,
-matkan p��st� n�hdess�mme sen, l�mpi�m�ss� olevalta saunalta, joka on
-savun peitossa. Sen molemmin puolin on korkeita kallioita ja
-hiekkam�ki�, joiden harjoilla kasvan mets��. Toiset kaksi kolmannesta
-koskea ovat, lukuunottamatta v�h�ist� jyrkemp�� askelmaa, loivemmat
-putoukseltaan. Jyrkempi putous kulkee oikeastaan kahta uraa, joista
-pohjois- tai luodepuolella oleva leve�mpi nyt oli vaan parin sylen
-levyinen, mutta on kev�ttulvien aikana enemp�� kuin kahta vertaa
-leve�mpi. Toinen ura kulki vuoren yli ja siin� vaahdoten hyppeli juuri
-niin paljo vett�, ett� kolme mylly� siit� sai riitt�m��n asti.
-Molempien koskenhaarojen v�lill� korkea kalliosaari. Pohjoispuolella
-kaikkiaan 6 mylly�, 4 jyrkimm�n putouksen partaalla ja vastaisella
-rannalla 3. -- Mylly- eli myll�ritorppia useita.
-
-    Oupph�rligt ses du ila:
-    o n�r f�r du eng�ng hvila!
-    Andras fart tar eng�ng slut,
-    du blott hvilar aldrig ut.
-
-    [Suomeksi melkein kuin:
-
-    Taukoomatta rient�v�n n�yt;
-    milloin vihdoin lepohon k�yt!
-    Toisten kerran raukee riento,
-    sulla ain' on sama into.]
-
-Koko kosken sanottiin olevan 15 sylen mittaisen, mutta n�ytti minusta
-olevan ainakin sata askelta, joka siis olisi kahta vertaa enempi.
-Mets�� joka puolella. -- Sielt� pime�ss� Kyr�n pappilaan, nimitt�in
-pojan kutsumusta, h�n kun -- --. Illallinen. -- Kirkkoherra 6
-vuorokautta sitten muuttanut manalle halvauskohtauksen seurauksista.
--- Kello 10 illalla Mahnalaan. Sielt� taas samaa tiet� takaisin. --
-Pirkkalan, Karkun ja Kyr�n rajoilla olevasta Penttil�st� virstan matka
-Siuronjokea pitkin Hasalle. Rahvas kaikkialla syysaskareissaan:
-puitiin, pellavia liotettiin, hernett� korjattiin, humaloita
-poimittiin. Siuron mies, joka ei ollut tahtonut ty�t� tekem�ll� opettaa
-is�nn�llens� pahoja tapoja ja sen vuoksi oli ryyp�nnyt itsens�
-humalaan. -- Ei ollut venett�. Tulimme Knuutilaan: ei siell�k��n.
-Ippil��n: ei siell�k��n. Viimein meid�t huomattiin vastaiselta rannalta
-ja tultiin veneell� noutamaan. Kova tuuli. Veneet t��ll� huonot
-verrattuina Kajaanin l��nin veneisiin. Tavallisesti t��ll� saa huonon
-veneen, miss� ei ole viskainta. Niiss� istuu ep�varmana. --
-Haapaniemess� s�imme ja joimme kahvia. T. oli koko edellisen p�iv�n
-ollut sy�m�tt� palaakaan, h�n ei edes ollut maistanut illallista ja kun
-h�n ei t�n��nk��n n�ytt�nyt mit��n n�l�n merkki�, pelk�sin todella,
-ett� h�n voisi saada tuon pahan tavan aina olla sy�m�tt�. Sen t�hden
-suuresti iloitsimme, kun h�n nyt s�i p�iv�llist� hyv�ll� ruokahalulla.
-
-Haapaniemest� tulimme jalan, Nokian virta vasemmalla puolella,
-runsaasti 3/4 peninkulmaa.
-
-
-
-
-25.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                    Oulu, 31 p:n� lokakuuta 1841.
-
-Rakas veli!
-
-Muutaman p�iv�n oleskeltuani t��ll� Oulussa olen valmis l�htem��n
-suoraa p��t� lappalaisten pariin, kun vaan saan sit� ennen
-Mathiaksen Kemist� mukaani. Ven�j�n Historian k�sikirjoituksen
-l�het�n nyt samalla. Ole hyv� ja j�t� se sensuurin tarkastettavaksi
-(edelliset kuusi arkkia lienev�t niiden ohella j�tett�v�t), ja puhu
-sitten Waseniuksen (tai jonkun toisen) kanssa painatuksesta. Jos
-painatuspalkka voidaan suorittaa siten, ett� painattaja koko
-historiasta tulisi saamaan m��r�tyn luvun kappaleita (siis my�skin
-ennemmin painetuista arkeista), t�m� olisi parasta; mutta ellei h�n
-n�ihin ehtoihin suostu, t�ytynee h�nelle maksaa rahassa. Tahtonet kai
-my�skin pyyt�� Wulffertia postissa l�hett�m��n t�m�n loppuosan
-Ven�j�n Historiaa "Mehil�isen" 1840 vuoden tilaajille. Postilaitos on
-saanut puolelta vuodelta maksan Mehil�isen levitt�misest� ja sill� on
-ollut tilaisuus ainoastaan puolen vuoden aika toimittaa Mehil�isen
-l�hett�mist� tilaajille, mink� vuoksi ei liene kohtuuton toivomus, ett�
-se nyt vaatimatta lis�� postimaksuja l�hett�isi n�m� korvauskappaleet.
-Esipuheen-tapaisen Sananlaskuihin, jotka T�rngrenilt� luultavasti olet
-saanut, l�het�n t�ss�. Olisi hyvin toivottava asia, ett� v. Becker
-saataisiin sananlaskujen tarkastajaksi, h�n olisi saapa rajattoman
-valtuutuksen korjata oikeinkirjoitusta, miss� se on ep�tasaista tai
-muuten kaipaa korjausta. En edes ehtinyt lukea k�sikirjoitusta l�vitse
-kirjoitettuani sen puhtaaksi. -- Becker lupasi minulle kerran tarpeen
-sattuessa sellaisessa suhteessa olevansa palvelukseen altis. -- Ehk�p�
-Rein puolestaan suostuisi pit�m��n huolta Ven�j�n Historian
-korjausluvusta, joka sekin olisi hyv� asia. -- Malmgrenille Kajaanissa
-sanoin l�htiess�ni, ett� h�n saaduista rahoista tilaisuuden
-tarjouduttua l�hett�isi Sinulle noin 100 riksi� riikinvelkaa, jotka
-tarpeen esiinnytty� voisit k�ytt��. Ehk�p� Wichmankin ensi vuonna voi
-l�hett�� Sinulle jonkun nelj�nneksen; siit� aion h�nen kanssaan puhuu.
--- En tied�, onko �hman Porvoossa saanut Kantelettaren kolmannen osan
-ja pyyt�isin Sinua tilaisuuden tarjoutuessa sit� tiedustelemaan. --
-Luulin t�ss� tilaisuudessa voivani maksaa palovakuutusyhti�n saatavan,
-mutta sek� kaupungintalon ett� maatilan ostajat eiv�t viel� ole
-suvainneet antaa minulle hinnan suoritukseksi muuta kuin velkakirjoja,
-mink� vuoksi minun vastaiseksi t�ytyy luopua niist� tuumista. Luulen
-kuitenkin ensi syksyn� saavani t�m�n velan puolella lyhennetyksi. Asp,
-jonka luona asun, l�hett�� terveisi�. H�n kuten kaikki muutkin voivat
-hyvin!
-
-                                                  Elias L�nnrot.
-
-26.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Haukipudas, 4 p:n� marraskuuta 1841.
-
-Suomen kieless� on v�hint�in kolmenlaisia diminutiivej�. _Sulho_
-sanasta muodostuu I. kiitt�v� _sulhonen_, II. halventava _sulholoinen_,
-III. muuten v�hent�v� _sulhut, sulhukka_. Samoin: _jokonen,
-jokiloinen (jout, joukka?)_ sanasta joki; _venonen, venoloinen, venehyt_
-sanasta venet; _heponen, hepoloinen, hevukka l. hevuska_ sanasta hepo;
-_puunen, puuloinen, puuhut_, sanasta puu: _em�nt�inen, em�nt�l�inen,
-(em�nnyt)_ sanasta em�nt�. -- Halventava diminutiivi on muuten
-johdettu nyky��n harvoin esiintyv�st� -lo, -l� -loppuisesta
-diminutiivista (sulholo, jokilo), mist� Karjalan murre hyvin yleisesti
-muodostaa perussanan monikkomuodot. Sanat _sulholoinen, jokiloinen_
-vastaavat siis jotenkin samoja k�sitteit� kuin ne, joita
-ruotsinkieless� voitaisiin ilmaista sanoilla _brudgumsaktighet_
-[sulhomaisuus], _flodaktighet_ [jokimaisuus].
-
-
-
-
-27.
-
-Arkiaterinrouva T�rngrenille.
-
-
-                           Kemin pappila, 11 p:n� marraskuuta 1841.
-
-Jalosukuinen Professorinrouva!
-
-Monen ik�v�n hetken j�lkeen, joina kaipaus minua vaivasi, varsinkin
-ensi aikoina Laukosta erottuani, saavuin vihdoin Kajaaniin, ja olen nyt
-j�tt�nyt senkin tavatakseni t��ll� Kemin pit�j�ss� vastaisen
-matkatoverini, maisteri Castr�nin. Huomenna l�hdemme t��lt� ja
-matkustamme seisahtumatta Ven�j�n-Lappiin, jonne meill� on Rovaniemen
-ja Kemij�rven pit�jien kautta matkaa alku viidett�kymment�
-peninkulmaa. Siell� olemme aikoneet viipy� kev��seen asti, jolloin
-toukokuussa saavumme Kuolaan, ja matkustamme sielt� ensim�isell�
-laivalla Mesenin seuduille, jotka ovat Arkangelin it�puolella
-Vienanmeren rannalla ja jossa toivomme tapaavamme ensimm�iset
-samojeedit. Mutta viel�k� sit�kin idemm� suuntaamme retkemme, siit�
-emme viel� ole mit��n p��tt�neet, vaan olemme sen j�tt�neet riippumaan
-asianhaaroista, joita sit� ennen voi sattua. Ennen muita on
-odotettavissa, ett� koti-ik�v� ajaa meid�t sielt� omaan maahan; siin�
-tapauksessa ei k�visi mahdottomaksi minun olla ensi vuonna elokuun
-18:ntena p:n� Laukossa. -- Aina siit� pitkin kun Laukosta lahdin, olen
-ollut terve ja muuten p��ssyt t�h�n asti ilman mit��n mainittavaa
-sattumaa. T�n��n on ty�n�ni ollut kirjeiden kirjoittaminen er�ille
-tutuille; m.m. kirjoitin �sken Atelle kehotuksen, ett� h�n ja Frans
-(von Becker) muistaisivat kirjoittaa minulle jonkun rivin Kuolaan,
-jossa kirje tapaa minut, vaikkapa vasta loppupuolellakin huhtikuuta
-l�htee Helsingist�. Mutta kun h�n mahdollisesti kertoo minulle vaan
-Helsingin asioita, niin olen rohjennut t�h�n liitt�� itselleni Kuolaan
-osotetun kirjekortin sen mahdollisuuden varalle, ett� Te suoraan
-Laukosta tahtoisitte kunnioittaa minua muutamalla rivill�. -- Toivossa
-ett� Jumala varjelee herrasv�en tervein� sek� t�m�n ett� monta
-seuraavaa vuotta merkitsen syv�ll� kunnioituksella olevani
-
-                              Teid�n ja perheenne kiitollinen ja n�yr�
-                                              palvelija
-                                                   Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-28.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                           Kemin pappila, 12 p:n� marraskuuta 1841.
-
-Rakas veli!
-
-Huomisaamuna varhain l�hdemme t��lt� (Kemin pappilasta) Rovaniemen,
-Kemij�rven ja Kuolaj�rven kautta Ven�j�n lappalaisiin kyliin, mist�
-tulevan helmikuun lopulla k�v�isemme Inarissa siell� mahdollisesti
-tavataksemme Stockflethin. Inarista palaamme Ven�j�n-Lappiin ja viel�
-toukokuun alussa saavumme Kuolaan sielt� vesitse kulkeaksemme
-ensin Meseniin ja ehk� viel� idemp��nkin. Saimme Ehrstr�milt�
-"Suomi"-aikakauskirjan viidennen vihkon, ja Castr�n sanoo
-kirjoittaneensa Willebrandille pyyt�en h�nt� pit�m��n huolta siit�,
-ett� Ehrstr�m Helsingist� saa korvaukseksi toisen kappaleen. Kun kuudes
-vihko ilmestyy, niin tahtoisitko olla hyv� ja l�hett�� sen Tornioon
-Ehrstr�inille, joka lupasi pit�� huolta siit�, ett� saamme sen Inariin.
-"Suomi"-kirjan tulevan-vuotinen ensi vihko saattaisi sekin, jos se
-ilmestyy niin aikaisin, tavata meid�t Inarissa, ja sit�paitsi olisi
-hyv� saada Lemstr�min v�it�skirja Suomen kansallisrunoudesta, jos se jo
-on saatavissa Helsingin kirjakaupoissa. --
-
-Morgonbladista luin, ett� pian aljetaan painattaa Sananlaskuja.
-Oulusta l�hetin niihin kirjoittamani esipuheen-tapaisen ja lausuin sen
-toivomuksen, ett� olisin saanut von Beckerin kielen tarkastajaksi,
-jotta siten oikeinkirjoituksen ep�tasaisuudet tulisivat korjatuiksi. --
-Nyt ei minulla niiden suhteen ole muuta lis�tt�v�� kuin sananen
-nimest�, joka voisi, ellei keksitt�isi muuta sopivampaa, olla n�in
-kuuluva: Suomen kansan Sanalaskuja.
-
-Terveisi� vaimollesi ja sukulaisillesi l�hett��
-
-                                                     veljesi
-                                                  Elias L�nnrot.
-
-J.K. Eilen satoi sen verran lunta ett� rekikeli nyt on auttavaa, mutta
-sit� ennen oli maa aivan paljaana, nim. Oulusta Kuivaniemeen aivan
-lumetonta; Kuivaniemest� Tornioon oli niin paljo j��kaljaman j�tett�
-maantiell�, ett� mieluummin ajoi reell� kuin rattailla. Eilen tuli
-muuan matkustavainen Rovaniemest� Kemiin veneell�, mutta t��ll�
-pappilan kohdalla on kuljettu jo toista viikkoa k�yden ja v�h��
-ylemp�n� hevosellakin ajaen joen yli. -- -- Eilen palasin Torniosta,
-jossa olin puolentoista vuorokautta. Ehrstr�m pyysi l�hett�m��n
-terveisi�.
-
-                                                      Sama.
-
-Kuolasta kait Mathias ja allekirj. l�het�mme jotakin "Suomeen". Mit�
-Laukosta l�hetin "Suomea" varten V�rnhjelmin mukana, sen olet kait
-ep�ilem�tt� jo aikoja sitten saanut.
-
-                                                       Lnr.
-
-
-
-
-29.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                Rovaniemi, 17 p:n� marraskuuta [1841].
-
-Saavuin 6 p:n� Kemiin, k�vin sielt� Torniossa ja Haaparannassa. L�ksin
-Kemist� 13 p:n�, lauantaina. Kemijoki oli paikoin j��tynyt, paikoin
-sulana, ja sulista kohdista nousi vahva sumu, joka vaatteille
-laskeutuneena muuttui lumeksi tai kuuraksi. Kemin rahvas kauppaa
-harrastava, Tervolan kappelin asukkaat v�hemmin, Rovaniemen taas
-enemm�n. Komeileminen yleist� kaikkialla. Kieli on hieman sukua Ven�j�n
-karjalalle, sek� mit� yksityisiin sanoihin ett� muotoihin tulee, kuten
-_mie, sie, valvattelet_ (odottelet), _hyv�st�_ (Tornio) hyv�sti.
-_Otethan, tullhan, k��nnyth�n_ muodot n�ytt�v�t olleen alkuper�isi� ja
-selitt�v�t konsonantin pehmenemiset passiivin preeseniss�; _kalhan,
-tullee_ (ei tulhee). _P�y�l�, p�y�let_ pro p�y�ll�, p�y�lle. _Ottaat_
-pro ottaa. _�rs�_, lyhyt, kelpaamaton reki -- _mett�ilee_, mets�st�� --
-_tiurtaa_, vajoaa (lumeen, reest� puhuen) -- _rouikoinen_, rosoinen
-(j��st�, tiest�) -- -- [k�sikir:ssa reik�] = �rs� -- _s�nt�t�_, vannoa
--- _valvottelee_, odottelee -- _tuuttilo, tyt�n tuuttilo_ tyt�n letukka
--- _tuppelo_ samoin -- _kiipeli_, pula: tuli kiipeli siit�. --
-Pirteiss� on suuret ikkunat; savupiiput samaa tyyli� kuin Vesilahdessa,
-muutamia on uudenaikuisia, ja niiss� on erityinen liesi (_piisi_ =
-totto), miss� koko illan palaa valkea.
-
-
-
-
-30.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                             Kemij�rvi, 24 p:n� marraskuuta [1841].
-
-Matka t�nne: Kemist� Vanhaan 15 v[irstaa] -- Tervolaan 15 v. --
-Lampelaan 18 1/2 -- Takkuseen 15; yhteens� 63 1/2 v. Raappanaan 10 v.
--- Rautioon 15 -- Rovaniemeen 15 -- Vitikkaan 5; yhteens� 45.
-Vikaj�rveen 22 1/2 -- Pirttij�rveen 17 1/2 -- Misij�rveen 15; yhteens�
-55. -- Ruopsaan 25 -- Lahenper��n 10 -- Kemij�rvelle 5; yhteens� 40.
-(Kyytimaksuja) 4 [rupl.] 7 [kop.]
-
-Juomarahaa Kemin pojalle 5 -- sauna Vanhassa 15 -- ruoka y.m. samassa
-paikassa 65; yhteens� 85 [kop.]. Tervolassa juomarahoja 20 -- lautta
-5 -- Raappanassa ravintoon 55 -- Korkalossa samoin 30, [yht.] 1:10. --
-Pirttij�rvess� 25 -- Misij�rvess� 25 -- Ruopsassa 15: [yht.] 65. --
-Helmi�, neuloja y.m. Lahenper�ss� 3 rupl.; ravintoon 50, [yht,] 3:50.
-
-
-
-
-31.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                 Nousu, 7 p:n� joulukuuta [1841].
-
-Kemij�rvest� Sailaan 8-9 peninkulmaa tiet� pitkin, jolla ei ollut
-j�lke�, poikki soiden ja lampien, jotka upottivat, mink� vuoksi
-kaikkialla -- ja viel� suuremmalla syyll�, kun meit� oli kaksi
-kyyditett�v�� -- meid�t pakotettiin ottamaan kaksi hevosta. Alituisesti
-valitettiin, etteiv�t kirkonrakentamisrahat olleet tulleet seurakunnan
-hyv�ksi, vaikka kirkko aikoja sitten oli valmis. Herroja ep�iltiin
-kuten tavallisesti. Sallan rahvas on muuten laiskaa, ep�luuloista,
-veijarimaista, ryypiskelev��, runsaan maksun nylkij�it� milloin vaan
-sopii, kykenem�t�nt�. Marraskuun 28 p:n� saavuimme Sallaan,
-l�hdetty�mme 26:ntena Kemij�rvelt�. -- Aikomuksemme oli l�hte�
-Akkalan-Lappiin, mist� muutaman p�iv�n kuluttua Sallaan tuli 50 poroa
-ja viisi lappalaista tuoden poronsarvia ja kalloja. Mutta kun useat
-Sallan miehet sit� ennen olivat saaneet p��h�ns�, ett� heill� muka oli
-toiveita p��st� meit� 40:st� ruplasta Akkalaan kyyditsem��n, niin he
-pelottivat lappalaiset meid�n suhteemme, niin etteiv�t n�m� huolineet
-meit� mukaansa, vaikka tarjosimme 15 ruplaa 12;sta peninkulmasta,
-jonka pituisen t�m�n v�lin sanottiin olevan. Lappalaisten l�hdetty�
-p��timme kiusallakin olla hankkimatta sallalaisille kyytiansiota,
-hylk�simme kokonaan Akkalan matkan ja l�ksimme Nousuun, minne on 2 1/2
-peninkulmaa, sielt� k��nt��ksemme kulkumme Hirvaslappalaisten luo
-(Nuortiin) tai Inariin. Papin tila ja asunto, h��t, talontarkastus y.m.
-
-Sanoja: _vierahaja_, vierahajen, _kintahaja_ j.n.e. Rovaniemess�
-aina _otet[hin]_ [k�sikirjassa reik�], Kemiss� samoin, Kemij�rvess�,
-Sallassa ja Sodankyl�ss� -- -- [k�sikirjassa reik�]. Mik� kumma se
-siin� on, kun lapset talossa rupeevat �itins� kielt� haastamaan,
-vaikka koko talon peret haastoa toista [lause on t�llaisenaan
-k�sikirjoituksessa], sanoi muuan Jyv�skyl�n mies, jonka vaimo oli
-kotoisin Korpilahdelta. -- Korja kertoi lappalaisesta Udjuksesta, ett�
-t�m� mets�ss� oli n�hnyt unta; ei kotona ole hyv� -- l�hti liikkeelle
--- j�rvi eteen -- ei venett� -- kulki kuivin jaloin j�rven yli ja k�ski
-toverinsa seurata -- siin� upposi polviin asti -- kaksi tyt�rt�
-kuollut ja haudattu -- vaimo itkem�ss� -- laitatti tulen -- asettui
-hajareisin sen yli ja rupesi laulamaan -- tulee toinen tytt�rist�,
-joka oli her�nnyt haudassa, ry�mien ja hapuillen oven takana -- koirako
-lienee? Vaimo p��st�� sis�lle, n�kee oman tytt�ren. Kohta sen j�lkeen
-toinen tyt�r, mutta myyr�t (hiiret) olivat kalunneet toista poskea.
-T�m� tyt�r kuoli paria p�iv�� my�hemmin, mutta toinen eli ja joutui
-naimisiin. -- Nousu 2 1/2, Kuorska 2, Saukoski 3, V�rj�n jokea
-Saukoskelle +. Tavallisesti 3 koiraa, mustaa, yhdell� tilalla. Pirtit
-suureksi osaksi ulosl�mpi�vi�. _Rova_ = vanha palanut mets�, jossa jo
-uutta j�k�l��ki kasvaa. [Lause on t�llaisenaan k�sikirjoituksessa.]
-_Murharova_, kaksi peninkulmaa Martista (3 vanhaa peninkulmaa ylemp�n�
-Saukoskea) Kemijokea yl�sp�in. -- Sota -- Ven�l�isi� -- Kaikki tapettu
--- Kaksi miest� oppaiksi -- Vartija nukahtaa -- Nuo kaksi kokoavat
-kaikki nuolet -- Nyt sota -- Vihollinen tappanut kaikki -- He
-sivakoillaan ampuvat. [Lause on t�llaisenaan k�sikirjoituksessa.]
-Johtajaan ei voida ampua -- K�dell� vastaanotti kaikki -- Koetettiin
-[ampua] hopealla j.n.e. -- Kuikan nokka nuolennen��n [lause on
-t�llaisenaan k�sikirjoituksessa.] -- L�pi k�est� otsaan [lause on
-t�llaisenaan k�sikirjoituksessa.] -- j.n.e.
-
-Rupesi _ostastumaan_ sit� pyssy� -- met, tet, het -- itte� -- het
-tultiin -- Sodank[yl�ss�:?] -- _Ei tulete_ pro tule' -- H�n _tihistyi_
-sit� kaietta: piti liian tihe�n� -- _tyyiistyi_ hevoista -- h�n
-_tuletee_ -- _ei�h_ = ei: _oneh_ = on. [Kappale on t�llaisenaan
-k�sikirjoituksessa.]
-
-
-
-
-32.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Korvanen, 17 p:n� joulukuuta [1841].
-
-[Alku n�ytt�isi olevan kirjeen luonnosta, joka syyst� tai toisesta on
-j��nyt kesken.]
-
-Rakas Veli!
-
-T��ll� olemme nyt vetelehtineet viime sunnuntaista, p��sem�tt� suojalta
-ja pyrylt� paikasta pois. Olemme saaneet asunnoksemme matalan kamarin,
-joka suuresti muistuttaa Kajaanin vankilan makuuhuoneita; t�m� on
-kuitenkin paljoa matalampi, ja siin� on sit�paitsi kosolta kaikenlaisia
-omia laitoksia. Ikkuna mit�tt�m�n pieni. -- P�iv�n valo viel� niukempi
-kello yhdest�toista yhteen tai puoli-yhteen. -- Kaikeksi onneksi meill�
-viel� on kynttil�it� sek� v�h� teet� ja kahvia; -- ruokavaroja
-runsaammalta; homehtunut liha-reisi, taalepiim��, 2 vadillista
-keitetty� poronlihaa, haarikka piim��, kahdeksan [? kaksi] �sken
-ostettua poronjuustoa (24 killinki� kappale), pytty voita, oma
-voirasia, kalaa, perunoita -- --. T�m�n ruuanpaljouden saannista ei
-meill� itsell� ole mit��n ansiota, sill� v�ki tuo aina uusia
-ruokavaroja ja koreja, harvoin vieden entisi� pois. -- Aamuisin on
-ensim�isen� teht�v�n� kiivet� katolle pelti� avaamaan. Peltin� on
-puukansi, joka on pantu reik�-pohjaisen savutorven yl�p��h�n asetetun
-padan suulle. Toinen teht�v� on kahvin keitt�minen, nim. niin kauan
-kuin kahvivarastoa riitt��.
-
-
-
-
-33.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Korvanen, 23 p:n� joulukuuta [1841].
-
-Jo olemme viipyneet t��ll� kymmenett� vuorokautta; jouluun ei ole muuta
-kuin kaksi p�iv��, ja silloin meid�n pit�isi olla Inarissa. Ilma on
-kuitenkin jo asettunut, ja eilen sukset luistivat jotenkin hyvin. Eilen
-saapui Inarista muutamia miehi�, jotka olivat viipyneet kokonaista 13
-vuorokautta matkalla, mik� hyv�ll� kelill� voidaan tehd� yhdess�
-ainoassa; tavallisesti siihen sent��n lasketaan menev�n pari kolme
-p�iv��. Niin pitk�ksi hekin olivat laskeneet matka-aikansa ja sen
-mukaan varustaneet ev�st� -- varomattomuus, joka v�h�ll� oli maksaa
-heille hengen. N�listynein� olivat tulleet Mutenian kyl��n, johon
-t��lt� on noin pari peninkulmaa sivullep�in.
-
-Kun kaksi akkaa riitaantuu, he riitelev�t siksi kunnes jompikumpi saa
-viimeisen sanan. Toverini ja minun v�lill� on syntynyt p�invastainen
-suhde, jota jo on jatkunut parin p�iv�n aika, nimitt�in koe, ken voi
-olla vaiti kauemmin. Syy t�h�n vaiteliaisuuteen on seuraava: Viime
-sunnuntaina olin ruumiinliikett� saadakseni hiiht�m�ss� ja ennenkuin
-palasin kotia, h�nkin oli l�htenyt ulos ajelemaan porolla sek� oli
-paiskannut j�lkeens� oven lukkoon, jota ulkoa ei voi avata, vaikka
-avain on suulla. Nyt ei ollut muuta neuvoa kuin kuumalla vedell�
-sulattaa j�� ikkunasta ja ottaa irti t�m�, jotta olisi p��ssyt sis�lle,
--- toimenpide, jota viel� kesti, kun toveri palasi kotia. Silloin
-huomautin, ettei h�n ollut oikein menetellyt siin�, ett� oli paiskannut
-oven lukkoon, kun lukemattomista koko viikon ajalla toistuneista
-tapauksista tiedettiin, ettei sit� ulkoa voinut avata, kun vaan avain
-oli j��nyt reik��ns�. T�st� huomautuksesta h�n suvaitsi suuttua, miksi,
-sit� en saata k�sitt��. Pari kertaa aikaisemmin h�n on samanlaisista
-huomautuksista ottanut suuttuakseen. Tervolassa h�n nimitt�in pudotti
-kelloni p�yd�lt� lattiaan, jolloin sanoin, ett� h�n olisi voinut olla
-varovaisempi -- ja t��ll� h�n teki saman tempun juomalasilleni, jolloin
-tulin tehneeksi jotenkin samanlaisen huomautuksen; kummallakin kertaa
-h�n n�m� huomautukseni pani kovasti pahakseen. -- Jos ei totuta itse��n
-siet�m��n niin v�h�isi� muistutuksia, ei siit� ikin� koidu ajan pitk��n
-hyv��.
-
-
-
-
-34.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                               [Akuj�rvi?], 26 p:n� joulukuuta 1841.
-
-_Morn_ [hapera, l�yh�], kun lumi upottaa. _Louet, -teen_ suoja [tuulta
-vastaan]. _Siiponut_ oli m�ess� = oli auttanut k�sin. _Kiiraan,
-kiirata_ kiirehti�, ajaa. _Mukka_ = mutka.
-
-Jouluaatto Suomun kodassa; Suomujoki juoksee Kuolaan. -- Teet� j.n.e.
--- Huono keli. -- Ennemmin nuotion ��ress� -- parin sylen pituisia
-tukkoja, lumi luodaan pois molemmilta puolin -- taivaan laki kattona
--- kuusen havuja alla -- keitet��n, ei koskaan [l�hdet� taipaleelle]
-ilman pataa -- loudet -- lumivaippa -- lihaa, velli�, poronjuustoa --
-pari ryyppy�. -- Toisia oli tullut my�hemmin ja asettunut nuotion
-��reen -- vaatteet l�pim�r�t, vaikeata niit� kuivata -- katosta vuoti.
--- Korvanen kehui h�rk��ns�, jonka vertaista ei muka maailmassa, --
-itse h�n oli heikkon�k�inen, mink� vuoksi, kuten itsekkin joskus
-my�nsi, h�rk� oli matkalla viekkaampi. -- Yst�v�llisi� tervehdyksi�
-Korvasen kamarin kattohirteen liidulla kirjoitettuna 1835 helmikuussa,
-Suomun kodassa lakilautoihin hiilell� vuodelta 1839. -- Lumi suli
-katolta ja alkoi vuotaa sis�lle. -- Pari lappalaista, Martti ja Matti,
-puhui hyv�� suomea; kesken��n puhuivat lappia. Markkinav�ki vei voita
-Inariin. -- Vene tehty Suomussa ja sill� kuljettu Kuolaan. -- Voi
-p�ivil�isi�ni! [N�m� sanat suomeksi k�sikirj:ssa.] Tapanin p�iv�n� oli
-niin suojaa, ett� kirjoitin t�t� istuen m�ell�, sill� aikaa kun velli�
-keitettiin. -- Satoi v�h�n vett�. Lunta oli muutamissa paikoin puolen
-kyyn�r�n verta pulkan laidan yl�puolella. -- _K�siahkio_. -- Korvasen
-porot ja ahkiot kerran varastettu Suomussa. Nyt ei en�� pel�nnyt
-varkautta, mink� vuoksi liika kirves j�tettiin pet�j�n juurelle tien
-varteen.
-
-
-
-
-35.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                     Inari, 31 p:n� Joulukuuta [1841].
-
-Kolmantena joulup�iv�n� saavuimme t�nne. Inarin pappila on kivenheiton
-p��ss� Pielpej�rvest�; samanlainen j�rvi on -- -- -- [aukko
-k�sikirj:ssa] p�in. Iso Inari on 3 virstan p��ss� -- p�in. [Aukko
-k�sikirj:ssa.] Yltymp�ri metsi�. Nelj�tt�kymment� kirkkotupaa. Olemme
-asuneet pieness� huoneessa pappilassa, -- sivumennen sanoen huono
-rakennus. Kirkkoherralle oli rakennettu vasemmalle puolelle suuri sali
-ja kaksi kamaria. Vastap��t� oli oikealla tarpeelliset ulkorakennukset
-sek� navetta uloimpana. Ei pappia eik� nimismiest� kotona.
-
-
-
-
-36.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                [Karasjoki, 13 p:n� tammikuuta 1842.]
-
-4 p:n� l�hdimme Inarista Stockflethin luo Karasjoelle. [Matkaa on] 16
-peninkulmaa -- ensim�inen taival Tervatievaan 2 peninkulmaa --
-Tenonp��h�n (?) 6 peninkulmaa, Jorgastakin kes�leiriin 3. --
-Jorgastakissa kamala y� savun ja vilun hiki� -- postilappalainen ja
-kaksi lastansa -- viinaa. -- 6 peninkulmaa Karasjoelle -- suunnattomia
-alam�ki� nelj�nnest� ennen Karasjokea -- kasvot, k�sivarret ja jalat
-vaarassa. -- 8 ja 9 p;n� tammikuuta satoi vett� Karasjoella. --
-Loppiaisen j�lkeisen� sunnuntaina kuuntelin lappalaista saarnaa.
-Karasjoella kolme kauppiasta, jotka myiv�t enimm�kseen viinaa, neuloja,
-helmi�, jauhoja, suolaa, huiveja, veitsi�, h�yli�, sokeria. --
-Pappilassa kaksi huonetta rautakakluunineen, joiden pellit alati ovat
-auki. N�ist� se etu, ett� huone pian l�mpi��, mutta sitten l�mp� my�s
-pian loppuu, niin ett� saa takkaan lis�t� puita melkein koko p�iv�n,
-kun on kylm�.
-
-T�k�l�iset lappalaiset lukevat hyvin uutta Stockflethin toimittamaa
-teksti�, -- muutamat ovat yhdess� p�iv�ss� oppineet sen. Eilen t��ll�
-oli pieni 7--8-vuotias tai tuskin niink��n vanha tytt�, joka luki
-sangen sujuvasti sek� Uutta Testamenttia ett� mit� muuta teksti�
-tahansa. Kuitenkin tuo uusi teksti t��ll� oli kohdannut hieman
-vastustusta, kun oltiin saatu se v��r� luulo, ett� vallan uusi oppi oli
-siihen yhdistyneen�. Tahdottiin mieluummin saada norjalaisia kirjoja,
-joita ei ymm�rretty. -- Jos Suomessa tahdottaisiin antaa lappalaisten
-lukea omaa �idinkielt��n, niin se nyi k�visi hyvin helposti p�ins� kun
-Inarin lappalaiset kaikki(?) ymm�rt�v�t Orjas-lappia ja Utsjoen-Lapin
-murre on samaa. Mutta pieni Suomenmaa tahtoo kaiketi menettelyll��n
-muutamien lappalaistensa suhteen n�ytt��, mit� tekisi, jos sill� olisi
-valta k�siss�; ett� riist�isi valtansa alaisilta kansoilta heid�n
-�idinkielens�. Sen sijaan, ett� pappi tai pari velvotettaisiin oppimaan
-lapin kielt�, pakotetaan koko seurakuntia osaamaan suomea, jotta
-voisivat vastaanottaa opetusta. -- Kuinka mukavasti lappalaiset kirjat
-saataisiin vaihetetuiksi suomalaisiin, joita Norjan 4-5 tuhatta
-suomalaista tarvitsisivat. Miksi suomalainen asutus Norjan-Lapissa
-niin suuresti lis��ntyy? Sen t�hden, ettei Suomen lappalaisilla ole
-yhteytt� meren kanssa, sill� meri on kuitenkin aina meri, jossa
-uiskentelee Sammon pirstaleita.
-
-Eilen 12 p:n� olimme aikoneet l�hte� lappalaiseen tunturikyl��n ja
-olimme jo tilanneet kyydin sek� panettaneet heini� kallokkaisiin
-j.n.e., kun vieraita tuli pihaan, Hansen, Durchman ja Tvede. Matka
-j�tettiin sikseen. He olivat tuntureilla olleet v�h�ll� menehty�
-tavattomaan myrskyyn; lis�ksi oli satanut vett�, joka oli kastellut
-heid�t l�pim�riksi. Yhteen kotvaan oli pyrytt�nyt niin ett� oli
-t�ytynyt seisoa pulkassa, sill� lumi lenteli vaan maata pitkin. Lopulta
-he olivat eksyneet toisistaan, niin ett� osa heist� j�i ilman opasta,
-niin ettei ollut muuta neuvona kun asettaa suunta tuulen ja
-pohjant�hden mukaan, joka joskus pilkotti esiin. -- Syy revontuliin:
-hohtavat aamullakin. -- Ukkosta oli kuultu ja salamaa n�hty 10 p:n�
-joulukuuta Utsjoen ja Inarin v�lill�.
-
-Talo ja tuli. [T�m� kappale suomeksi k�sikirj:ssa. T�st� loppuun
-toisellaisella musteella, on mahdollisesti siis jonakin toisena p�iv�n�
-kirjoitettu kuin edellinen.] Eiv�t tulleet kotaan y�ksi, vaan tekiv�t
-tuonne talon v�h�n matkan p��h�n.
-
-Onpa matkatoverini saanut erinomaisen halun, tai mahdollisesti se on
-h�nell� aina ollut, sek� sopivassa ett� sopimattomassa tilaisuudessa
-sekaantua puheeseeni. Viimein tulin Stockflethilla maininneeksi, ett�
-uskonpuhdistus perustui yksinomaan Raamatun oppiin. Ainakin
-tunnustuskirjat kokonaan perustuvat kirkkoisien dogmeihin, n�in h�n
-oitis oli valmis huomauttamaan. Onneksi olin lukenut Confessio
-Augustanan ja "Puolustuksen", jotka aina vetoovat Raamatun kohtiin. H�n
-vaikenikin, kun sanoin varmaan tiet�v�ni, ett� ne perustuvat Raamattuun
--- ent� katkismukset? Samoin oli er��n� p�iv�n� kysymys sanasta
-_nainen_, jonka sanoin merkitsev�n vaimoa (naitua). Silloinkin h�n
-Kalevalaan nojaten rupesi v�itt�m��n, ett� se my�s merkitsee neitosta!
-Seuraavana p�iv�n� h�n sattui huomaamaan sanat _sata naista
-miehellist�_ ja huudahti voitonriemuisena: eik� siis t�ss� paikassa
-nainen merkitse vaimoakin, vaikka L�nnrot sanoo, ettei se koskaan
-merkitse muuta kuin tytt�� (naimatonta). Stockfleth purskahti nauruun,
-samoin min�kin, jolloin h�n vasta lienee muistanut edellisen� p�iv�n�
-juuri v�itt�neeni, ett� nainen merkitsi samaa, mit� h�n nyt tahtoi
-todistaa.
-
-
-
-
-37.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                   Inari, 28 p:n� tammikuuta 1842.
-
-Perustuksena Ven�j�ll� asuvain suomalaisten kansanheimojen kielten
-tutkimiselle on suomen ja lapin kieli v�ltt�m�t�n. Suomen kieless� ei
-ole sibilantteja [suhu��nteit�], jotka lapin kielell� on; lapista taas
-puuttuu vokaalit y, �, mutta sill� on lis�� suomeen n�hden ven�j�n y
-(Inarin murteessa) ja sit�paitsi �:h�n ja o:hon vivahtavia a:n
-toisintoja: _kalkam_ ��nnet��n melkein kolkam, _rakis_ melkein kuin
-r�kis. Lapissa on my�s dualis, sit�vastoin vie suomi voiton sijojen
-runsaudessa. Mutta mit� Suomi on tehnyt t�m�n kielitutkimuksen hyv�ksi?
-
-On melkein merkillist�, miten lappalaiset ovat omistaneet norjalaisten,
-suomalaisten ja ven�l�isten perusluonteen. -- Ven�j�n-Karjalan puku.
--- Kaikki s�ilytt�neet vilkkauden, mutta Veu�j�n-puoliset enimmin.
-
-
-
-
-38.
-
-Ote T:ri L�nnrotin kirjeest�.
-
-
-                                   Inari. 3 ja 5 p:n� helmikuuta 1842.
-
-["Helsingfors Morgonblad" v. 1842, n:rot 36, 37.]
-
-
-I.
-
-Kuluneen lokakuun viime puoliskolla matkustin Kajaanista Ouluun, miss�
-viivyin v�h�n yli viikon, tulin sielt� Kemin pappilaan, miss� tapasin
-matkatoverini, Castr�nin. Kun silloin ei rattailla eik� reell� p��ssyt
-kulkemaan, meid�n t�ytyi viipy� siell� marraskuun 13:nteen p�iv��n.
-Mainittuna p�iv�n� l�ksimme sielt� ja olimme saman kuun 28:nteen
-p�iv��n saakka ponnistelleet eteenp�in 240 virstaa Sallaan eli
-Kuolaj�rven-Lappiin, joksi seutua sanotaan, vaikka koko t�ss�
-seurakunnassa ei en�� ole yht��n lappalaisia. Arkangelin
-kuvernementissa, Kuolan piiriss� olevaan Akkalan kyl��n lasketaan
-Sallasta olevan 140 virstaa. Sinne olimme aikoneet matkustaa, mutta kun
-ainoastaan harvat t�m�n seudun rahvaasta olivat k�yneet Akkalassa,
-olivat he kesken��n p��tt�neet kiskoa meilt� kokonaista 50 ruplaa
-pankkiseteleit�. Meid�n viel� ollessamme seudulla tapahtui, ett� useita
-Akkalan lappalaisia tuli Sallaan myym��n poronsarvia, ja kun heid�n
-40-50 poroansa tuli palaamaan ilman kuormia, aioimme k�ytt�� hyv�ksemme
-tilaisuutta ja matkustaa heid�n seurassaan. Alussa he sanoivat olevansa
-hyvin halukkaat ottamaan meid�t mukaansa, mutta kun ne sallalaiset,
-jotka olivat toivoneet saavansa kyydit� meit�, kuulivat t�m�n, alkoivat
-he uskotella heit�, ett� meid�t muka oli l�hetetty opettamaan heit�
-lukemaan lappalaisia kirjoja y.m. sellaista. Siit� lappalaiset niin
-pel�styiv�t, ett� palasivat ottamatta meit� mukaansa, ja me valitsimme
-kiusalla toisen tien t�nne Inariin. Sill� olimme kuitenkin joka
-tapauksessa aikoneet Kuolan-Lapista matkustaa t�nne helmikuun
-keskivaiheilla tapaamaan pastori Stockflethia, jolle Kemist� siit� olin
-kirjoittanut. -- Sallassa viivyimme monta p�iv��, olimme siell� olomme
-aikana er�iss� h�iss�kin, jotka pappi vietti naiden piikansa. Seudun
-v�ki on sek� tiet�m�t�nt� ett� tavoiltaan pilautunutta. Se lienee
-suureksi osaksi lappalaista syntyper��, vaikka nyt on omistanut
-�idinkielekseen suomen. T�h�n asti heill� ei ole ollut kirkkoa eik�
-pappia l�hemp�n� kuin 80:n virstan p��ss�, Kemij�rvell�, minne he
-lis�ksi vaivaloisen matkan vuoksi ani harvoin saattoivat tulla. Mutta
-nyt he ovat �sken saaneet sek� oman kirkon ett� papin; vaikuttakoon
-t�m� vaan parannusta heiss�. Rahvaan taikauskoa valaiskoon muun muassa
-seuraava kertomus lappalaisesta Udjuksesta. Udjus oli el�nyt Sallassa
-50-60 vuotta sitten, ja h�nest� kerrottiin tositapahtumana, jota ei
-kukaan n�ytt�nyt ep�ilev�n, ett� h�n kerran, ollessaan toisen miehen
-kanssa kaukana kodistaan, oli y�ll� n�hnyt unta, ett� jotain
-erinomaista oli tapahtunut h�nen kotonaan. Heti her�tty��n h�n oli
-sanonut toverilleen, ett� h�nen kiireimmiten oli l�hteminen kotia, ja
-toveri p��tti l�hte� mukaan. He alkoivat heti kulkea halki mets�n ja
-tulivat er��n j�rven rannalle, miss� ei ollut venett�, jolla olisivat
-voineet soutaa yli. Mutta t�m� ei Udjukselle tehnyt mit��n estett�,
-vaan h�n kulki kuivin jaloin j�rven yli ja pyysi toveriaan tulemaan
-j�ljess�, mutta t�m� oli kuitenkin uponnut polviin asti veteen.
-Tultuaan kotia Udjus tapasi vaimonsa itkem�ss�; molemmat h�nen
-tytt�rens� olivat kuolleet ja haudassa. Silloin h�n oli pyyt�nyt
-vaimoansa sytytt�m��n tulta, liekin yli h�n itse oli asettunut
-hajareisin ja oli alkanut laulaa muutamia loitsurunoja; niin oli
-jatkanut jonkun aikaa, kunnes jonkunlaista ry�mimist� ja rapinaa kuului
-oven takaa. Vaimo oli luullut sit� heid�n koirakseen ja oli mennyt sit�
-sis��n p��st�m��n, mutta huomasi suureksi h�mm�styksekseen, ett� se
-olikin heid�n vanhempi tytt�rens�, joka joku p�iv� sitten oli kuollut
-Kotvan sen j�lkeen oli nuorempi tyt�r samoin tullut, eroa vaan se, ett�
-myyr�t olivat kalunneet palan pois h�nen poskestaan. T�m� tyt�r oli
-sitten paria p�iv�� my�hemmin kuollut toisen kerran, mutta vanhempi
-sisar oli voinut hyvin yl�snousemisensa j�lkeen ja p��llep��tteeksi
-joutunut naimisiinkin. -- T�st�kin kertomuksesta saattaa p��tt��,
-kuinka pitk�lle t�k�l�inen rahvas on ehtinyt valistuksessa. Tosin
-sellaisia kertomuksia kuulee toisillakin seuduilla maata, mutta enemm�n
-pilan, kuin uskon esineen�.
-
-Jos nyt katsot Vaseniukseu Suomenmaan karttaan, on sinun helppo
-Sallasta eli Kuolaj�rvelt�, jonka niminen t�m� seutu on kartalla,
-seurata meit� t�nne. Matkustimme ensin Kuolajoen ja Teni�joen poikki ja
-tulimme Nousuun ja sielt� muutamien talojen kautta Lokkaan ja Korvaan.
-T�t� matkaa laskettiin olevan 20 peninkulmaa. Mutta on otettava
-huomioon, ett� lappalaiset laskevat peninkulmansa v�h�n lyhyemmiksi
-kuin mit� muualla maassa tehd��n. Useimmat niist� eiv�t varmaankaan ole
-7-8 virstaa pitemm�t. He sanovat peninkulmaa _h�dnagullam'iksi_ (suom.
-peni[n]kulma), joka sana ilmoittaa et�isyytt�, jolta (tyyneell� s��ll�
-tai my�t�tuulella) voi kuulla koiran haukunnan. Korvan tilalla olimme
-puolitoista viikkoa, mill� ajalla kelirikon vuoksi emme voineet
-matkustaa. Saimme siell� k�ytett�v�ksemme huoneen-tapaisen, miss�
-muutamaa vuotta aikaisemmin oli el�tetty kuutta revonpoikaa, jotka
-is�nn�n oli onnistunut saada pyydetyiksi. Siin� oli kuitenkin avoin
-tulisija, miss� valkea paloi puolen p�iv��. Sis�ss� huoneessa ei ollut
-mit��n pelti�, vaan t�ytyi joka kerta kiivet� katolle tukkimaan
-savureik��. Tuskin kahta tuntia saattoi n�hd� p�iv�nvalolla -- t�m�nkin
-vaan kun oli selke�mpi p�iv�, muuten ei puoltatoista tuntia kauempaa.
-Ruokaa oli talossa runsaasti, teet� ja kahvia meill� oli itsell�, niin
-ett� yleens� voimme sangen hyvin. Viimein l�ksimme matkaan 23:ntena
-p:n� joulukuuta. Kyr�n kyl��n Inarin seurakuntaa lasketaan Korvasta 130
-virstaa, eik� t�ll� taipaleella ole ainoatakaan asuttua paikkaa. Ensi
-y�n nukuimme mets�ss� kahdesta tukista tehdyn nuotion ��ress�.
-Sellaista nuotiota varten haetaan kuivia pet�ji�, jotka pitkin
-pituuttaan asetetaan p��lletysten j�tt�m�ll� v�h�n rakoa niiden v�liin.
-Sittenkuin halkaistuilla s�leill� on saatu tuli niihin syttym��n yhteen
-kohtaan, se pian levi�� pitkin koko pituutta ja palaa n�in aamuun asti,
-levitt�en tasaista l�mp�� ymp�rilleen 2-3 kyyn�r�n et�isyyteen. Lumi
-luodaan sivulle tai poljetaan ennakolta niin hyvin siit� paikasta,
-miss� hirret tulevat olemaan, kuin sivuilta, niin ett� nukkuvilla on
-mukava tila. Jos lunta on vahvalta, niin siit� tulee ik��nkuin
-katoton, lumisein�inen huone, miss� valkea palaa keskell� pitkin
-huoneen pituutta. Kylm�ll�kin ilmalla voi sellaisen nuotion ��ress�
-nukkua vilua tuntematta: kahta paremmin se k�y suojalla, kuten nyt oli.
-Tosin satoi v�h�n lunta, niin ett� minun pari kolme kertaa t�ytyi
-her�t� ja ravistaa lumi pois, mutta joka tapauksessa seuraavana aamuna
-olin yht� tarpeeksi lev�nnyt kuin tavallisesti.
-
-
-II.
-
-Seuraavaksi y�ksi, itse jouluaatoksi, tulimme pohjoispuolella
-Sompio-tunturia olevaan mets�kotaan, juuri siihen paikkaan, mist�
-Suomujoki saa alkunsa. Huoneessa oli puolen kyyn�r�n levyinen aukko
-pitkin kattoa. Joulukynttil�iden asemesta sytytettiin kelpo valkea
-keskelle huonetta, aukon alle. Sen j�lkeen keitettiin lihaa (useissa
-padoissa) ja sy�tiin, sitten keitettiin kahvia ja viimeksi teet�,
-ainakin nelj��n eri kertaan. Sill� paitsi kyytimiest�mme, Korvan
-is�nt��, oli 3-4 muuta miest� seurassamme matkalla; heit� kaikkia
-t�ytyi kestit�, eik� teekannumme vet�nyt enemp�� kuin kuusi lasia
-kerrallaan. Eip� edes kermaa puuttunut, sill� muuan miehist�,
-Sodankyl�n kirkkov��rtti, joka my�s oli mukana, oli kotona j��hdytt�nyt
-maitoa j��ksi, joka nyt sulatettiin ja k�ytettiin. Vaihteena t�m�
-jouluaatto oli mielest�ni sangen hupainen. Vasta my�h��n puoliy�n
-j�lkeen nukuimme penkeille ja lattialle, jos sit� siksi voi sanoa, kun
-oli permantona hein�tukkojen ja pet�j�noksien peitt�m� paljas maa.
-Toinen seurue matkatovereitamme, noin 4-5 miest�, oli mets��n l�helle
-kotaa tehnyt tulen, ja vietti sen ��ress� y�ns�, kota kun oli liian
-pieni meille kaikille. Sit� seuraavaksi y�ksi tulimme Kyr�n kyl�n
-Akuj�rven uutistaloon, ja sit� seuraava y� vietettiin lappalaistuvassa,
-mist� ei ollut en�� kuin kaksi lyhytt� peninkulmaa Inarin kirkolle.
-Perille saavuimme kolmantena joulup�iv�n� hyv��n aikaan. -- Kyr�n
-kyl�st� Inariin (50 virstaa) oli hyv�� porotiet�, kun Kyr�l�iset
-edellisin� p�ivin� olivat kulkeneet kirkolle; mutta Korvan tilalta aina
-Kyr��n saakka ei ollut ainoatakaan j�lke�, ja kun jokainen pulkka t�ss�
-painoi lunta hieman syvemm�lle, niin pulkka lopulta solui 3-4 korttelin
-syvyisess� ojassa. Sen lis�ksi vesi oli noussut j�ill� ja soilla.
-paikoin niin korkealle, ett� pulkka melkein kellui siin�. Niin pian
-kuin oltiin tultu kuivemmille paikoille, pulkkaan syntyi j��kuori, joka
-vaikutti sen. ettei poro oikein jaksanut vet�� pulkkaa, mink� vuoksi
-alituisesti t�ytyi raapia j��t� pois.
-
-Kun 1837 kev��ll� k�vin Inarissa. oli siell� vaan kirkko ja joukko
-kurjia lappalaistupia. Nyt paikka on kokonaan muuttunut, sittenkuin se
-on saanut oman papin. Kirkko on maalattu punaiseksi: papilla on omia
-tarpeitaan varten viisihuoneinen asunto. Sit�paitsi on toinen rakennus,
-miss� on sali ja kaksi huonetta: t�m� asunto on muistaakseni rakennettu
-p��asiallisesti kirkkoherraa varten, joka tosin asuu Utsjoella, mutta
-jonka v�list� t�ytyy k�yd� t�ss�kin kappeliseurakunnassa. Ensi kes�n�
-aiotaan rakentaa k�r�j�- ja tuomarintnpa, jota varten parhaillaan joka
-p�iv� hirsi� ved�tet��n. �l� ihmettele, ett� olen maininnut ja
-selitt�nyt t�llaisia seikkoja kuin n�m� rakennukset: muilla seuduin
-niit� ei ansaitsisi mainita, mutta t��ll� Lapissa! Kun jonkun aikaa on
-kieriskellyt savun keskell� lappalaiskodassa, niin silloin vasta
-tuntee, mink� arvoinen kunnollinen talo on, samoin kuin voitetun taudin
-j�lkeen parhaiten nauttii terveydest� tai kuten aurinko, kun 18:ntena
-p:n� tammikuuta taas ensi kerran sen n�imme, meist� tuntui niin
-ihmeellisen komealta, ettemme pitk��n aikaan voineet k��nt�� silmi�mme
-siit�. Olimme silloin tuntureilla Inarin ja Karasjoen v�lill�,
-paluumatkalla j�lkim�isest� paikasta.
-
-Mutta olen unhottanut kertoa, ett� heti uuden vuoden ensi p�ivin�
-l�ksimme t��lt� 16 peninkulman p��ss� olevaan Karasjokeen, joka on
-luoteessa p�in t��lt� Norjan-Lapissa. Siell� oleskeli Stockfleth
-rouvansa kanssa tarjoamassa seudulle papinhoitoa ja opettamassa
-rahvasta lukemaan t�h�n asti ilmestyneit� lappalaisia kirjojaan. N�m�
-ovat: koko Uusi testamentti {painettu 1840. 1152 sivua}; Mooseksen
-kirjat (otteittain) {1840, 360 s.}; rukouskirja {1840, 209 s.};
-aapinen: lyhyk�inen k�sikirja ja Lutherin v�h� katkismus. [Lis�ykset
-L:n kirjeest� Rabbelle (5.II.42).] Vaikka h�n oli k�ytt�nyt latinaista
-kirjaimistoa ja muodostanut kokonaista kymmenen uutta lapissa
-tarvittavaa kirjainmerkki�, lappalaiset kuitenkin sangen helposti
-oppivat sis�luvun, muutamat yhdess� ainoassa p�iv�ss�. Opettamisessa
-h�nell� oli apunaan kaksi lappalaista katekeettaa, ja itse h�n oli
-t�ss� ty�ss��n uskomattoman innokas ja uuttera. Jumala armahtakoon
-sit�, joka ei velvollisuuttaan t�yt�, kuulin h�nen usein kehotuksissaan
-sanovan lappalaisille, kun h�n muutamain kanssa puhui norjaa, ja t�m�n
-sanantavan h�n n�ytt�� itse ennen muita muistavan. [Rabben saamasta
-kirjeest�, ks. seur.] Karasjoelta h�n aikoi helmikuun 9:ntena p:n�
-pariksi kuukaudeksi matkustaa Kautokeinoon, ja n�in jatkaen samaa
-tointansa kahden vuoden ajan matkustella l�pi koko Norjan-Lapin. Teimme
-sen sopimuksen, ett� sitten meid�n kummankin sanakirjat�iden vuoksi
-jonakin kes�n� yhtyisimme Kajaanissa. Viimein Stockfleth aikoo
-v�syneen� matkoistaan asettua Kristianiaan, jonka yliopistoon h�n
-j��nee lapin ja suomen kielten professoriksi. -- On merkillist�, miten
-suomalaiset vuosittain lis��ntyv�t Norjassa. Nyky��n heit� siell� on 4
-tuhatta henke�, mutta kuka tiet��, kuinka lyhyess� ajassa t�m� luku
-saattaa lis��nty� kaksinkertaiseksi. S:n luona viivyimme pari viikkoa,
-palasimme sitten t�nne ja t��lt� matkustamme Ven�j�n-Lappiin ja sitten
-huhtikuussa Kuolaan. -- Kaksi viikkoa olemme nyt er��n utsjokelaisen
-katekeetan avulla lukeneet lapin kielt�. T�ss� kieless� on kolme
-p��murretta; ensim�ist� puhuvat Norjan lappalaiset ja Utsjoen
-seurakunnan lappalaiset Suomessa, toista puhutaan Ruotsin-Lapissa sek�
-kolmatta Ven�j�n-Lapissa ja Inarin seurakunnassa Suomessa. Norjalaiset
-ja ruotsalaiset murteet ovat jotenkin tutkittuja ja viel� enemm�n on
-niit� viljelem�ll� kehitetty, mutta Ven�j�n lappalaisten murretta
-sangen v�h�. En tied�, ett� t�ll� murteella olisi muuta kirjoitettu
-kuin "Is� meid�n", joka on luettavana Sj�grenin muistiinpanoissa
-Kemin-Lapista. Sen t�hden Rask sanoo kootuissa tutkimuksissaan (2:nen
-osa, K��penhamina 1836, sivu 340): "Det �r i alt Fald h�jligen att
-beklage, att Russerne have gjort saa litet f�r Sprogets (Ven�j�n lapin)
-Bearbejdelse". [= On joka suhteessa suuresti valitettavaa, ett�
-ven�l�iset ovat tehneet niin v�h�n kielen (Ven�j�n lapin)
-kehitt�miseksi.] Milloinka p��st�nee niin pitk�lle, ett� on
-kielioppeja, sanakirjoja ja lukukirjoja ainakin kaikista niist�
-kielist�, joita puhutaan Ven�j�n valtakunnan alueilla? Se olisi
-kuitenkin kaikelle muinaishistorialle ja vertaavalle kielitutkimukselle
-perin t�rke�t�. -- Utsjoen murre on melkein aivan samaa kuin se, jota
-Stockfleth on k�ytt�nyt, mutta Inarin murre eroaa siit� niin paljon,
-ettei rahvas t��ll� edes hyvin ymm�rr�, mit� sille luetaan, vaikka se
-paitsi omaa kielt��n kuitenkin on oppinut puhelemaan Utsjoen
-lappalaisten kanssa, niin ett� jokap�iv�isess� puheessa toisiaan
-ymm�rt�v�t. Huomenna (6 p:n�) olen aikonut muutamaksi viikoksi l�hte�
-jonkun Inarin lappalaisen luo, paremmin kuin t��ll� pappilassa
-oppiakseni kielt�. Castr�n matkusti toisp�iv�n� tunturikyl��n 4-5
-peninkulman p��h�n t��lt�, ja h�nt� odotetaan t�n��n tai huomenna
-palaavaksi.
-
-
-
-
-39.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                 Inari, 5 p:n� helmikuuta 1842.
-
-Rakas veli!
-
--- -- -- -- -- [Jouluaatosta, tulosta Inariin, k�ynnist� Karasjoella
-y.m. kerrottu monin paikoin samoilla lauseillakin, vaan yleens�
-lyhyemmin kuin edellisess�.]
-
-T�m�n kuun loppupuolella matkustamme Ven�j�n lappalaisten luo ja
-tulemme huhtikuun loppupuolella Kuolaan, miss� odotan kirjett� Sinulta.
-Miten sananlaskujen painattaminen edistyy? "Suomi"-aikakauskirjaa
-varten en nyt l�het� mit��n, mutta kyll�kin Kuolasta, miss� toivon
-saavani paremmin aikaa. Sit�paitsi olen kirjoittanut tutkimuksen
-lapin verbeist�, niiden alkuper�st�, murteis-erilaisuuksista ja
-vertaamisesta suomeen; t�m�n tutkimuksen olen aikonut antaa
-Tiedeseuralle ja olen Kuolasta l�hett�v� senkin, jos sellainen tutkimus
-sille voi kelvata, mist� tilaisuuden tarjoutuessa voisit kysy�
-Schultenin mielipidett�. -- Ole hyv� ja anna my�t�seuraava kirje
-Grotille. Voit lukea sen h�nen luonaan, jos siin� muutamista seikoista
-olisin kirjoittanut hieman laveammin kuin n�iss� Sinulle
-l�hett�miss�ni riveiss�. Sano paljo terveisi� omaisillesi ja
-vie my�skin kunnioittava tervehdykseni kenraalitireht�rille.
-Fahlanderillekin Sinun tulee sanoa oikein paljo terveisi�. Miten h�n
-nyt voi mielett�mine elintapoineen?
-
-
-
-
-40.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                      Kuola, 28 p:n� [1842].
-
-Er��n kauppiaan luo, joka hiljan on ottanut itselleen vaimon
-Kieretist�, ja jonka nuorikko heti saavuttuaan uuteen kotiin oli saanut
-tuiman nivelkolotuksen, minua pyydettiin tautia parantamaan. K�vin
-siell� viikon p�iv�t, useimpina p�ivin� kaksi kertaa, kun n�et aina
-oltiin niin kohteliaita, ett� pyydettiin minut "tsajulle" tai kahville.
-Mutta kun t�m� kuitenkin vei minulta liian paljon aikaa, ja he sit�
-paitsi olivat k�ytt�neet toistakin l��k�ri�, nimitt�in neitsyt Mariaa,
-jonka papit juhlakulkueessa olivat saapuville kantaneet, niin lakkasin
-k�ym�st� niin usein. Er��n� p�iv�n� en ollenkaan k�ynyt, ja muina
-p�ivin� kerran. Tuumittiin, ett� luultavasti olin suuttunut heihin --
-ja sen t�hden minun taas t�ytyi ruveta k�ym��n useammin. -- Neitsyt
-Mariaa pidettiin talossa 4-5 p�iv��, ja alituisesti h�nen edess��n
-paloi kynttil�. Eilen 27 p:n� h�net saatettiin takaisin kirkkoon, ja
-h�nelle oli, kuten oletan, annettu useita lahjoja. Mutta kun neitsyt
-Maria ei tehnyt h�nelle mit��n l��kkeit�, pidettiin t�rke�n� ett� min�
-sen ohella k�vin siell� koko ajan. Toiseen taloon, viskaalille, minua
-pyydettiin tulemaan h�nen tyt�rt��n katsomaan. Kielt�ydyin menem�st�,
-mink� vuoksi pian keksittiin se temppu, ett� minut er��n� iltana
-pyydettiin teelle taloon. Sitten k�vin siell� jonkun kerran, mutta
-lakkasin, kun k�yntini olivat tehottomat; t�m� selitettiin siten, ett�
-olin suuttunut jostakin. Edell� mainitun vaimon (kierettil�isen) tauti
-tahdottiin kaikin mokomin johtaa noitumisesta, kun h�nell� Kieretisa�
-oli ollut monta kosijaa, mutta oli mennyt vaimoksi Kuolan miehelle;
-ainoastaan yksi -- kaznatshein [= "r�ntm�starin", rahastonhoitajan]
-rouva -- oli samaa mielt� kuin min�, ett� tauti johtui kovasta
-vilustumisesta. Mutta olihan minulla niin l�mmin koko matkalla
-t�nne, sanoi nuori vaimo, mitenk� siis saatoin vilustua?
-
-Asuinolot ik�v�t: kaksi huonetta, joissa lapset alituisesti
-juoksentelevat; sit� paitsi koko talon v�ki siell� juo teet�ns� kaksi
-kertaa p�iv�ss�. Kello 9 tai 10 saa ensi kerran teet�, kello 1-3
-p�iv�llist�, kello 6-8 toisen kerran teet�, 8-10 illallista; -- kahvia
-varojen ja tilaisuuden mukaan. -- Meid�n ensim�ist� varastoamme em�nt�
-nautitsi ja tarjoili, kunnes se loppui, eik� t��lt� t�t� nyky� saa
-kahvia. Kuten muissakin pikkukaupungeissa ihmiset t��ll�kin el�v�t
-ep�sovussa: gorodnitshij, munkki, vanhempi sosjedateli ja postinhoitaja
-muodostavat yhden seurapiirin; ispravnikka, tamozhnik, utshiteli,
-sudja [= maalais-poliisip��llikk�, tullinhoitaja, opettaja, tuomari]
-j.n.e. toisen. -- Paras mies tuntuu ispravnikka olevan. Tohtori ylpe�?
-Gorodnitshij kopea. -- Muuan sudjan sihteeri joutui arestiin ja
-alennettiin pisateliksi [kirjuriksi].
-
-
-
-
-41.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                            Kildin, 2 p:n� huhtikuuta [1842].
-                            [Kuola, huhtikuussa 1842].
-
-Kildin kahden peninkulman p��ss� Kuolasta. -- Sama kieli kuin
-Maasel�ss�, L�voserossa, Semiostrovissa. Notoserossa, Synjeliss�
-[toisinaan: Syngel. Genetz'ill�: Songel (lapiksi: Sunjel)],
-Muotkassa, Petsingassa, Paatsjoella on eri murre. -- Sijaitsee
-yl�nteiden v�lill�. Noin 10, 12, 15 perhekuntaa, joista viisi asuu
-puutuvissa; n�iss� on kussakin erityinen koppi oli karsina kattiloita
-sek� juomavett� varten. [T�st� eteenp�in n�ht�v�sti Kuolassa
-kirjoitettu, ehk� eri kerroilla.] T�m�n erottaa hirsi lattiasta, jona
-on hirsipalkkeja, mutta karsinassa ei ole lattiaa, 2, 3, 4 ikkunaa,
-matalat penkit, niin ett� selk� k�rsii pahanp�iv�isesti, kun
-niill� istuu. -- Y�ll� tuli sana, ett� kuvern��ri aikoi tulla Kuolaan,
-mink� vuoksi Kildinin porot oli l�hetett�v� vastaan Kiitsaan. Toisilla
-vietiin kuolalaisten v�ke� ja kalanpyydyksi� merelle, kun Kuolanlahti,
-mik� harvoin tapahtuu, maaliskuun keskivaiheilla sai p��h�ns� j��ty�.
--- Ainoastaan lapsia j�tettiin kotia, mink� vuoksi palasimme. Parista
-kolmesta kalasta meilt� vaadittiin maksua rupla, ja kuitenkin meid�n
-leiv�st� j�i heille v�h�n t�hteit�. Ensin meid�n oli vaikea saada
-y�majaa, mik� osaksi johtui siit�, ett� paljo kuolalaisia
-kalastajia oli majoittaunut m�kkeihin. -- Matka Kuolasta tapahtui
-siten, ett� joki j�i vasemmalle. -- Oli silloin jo pime� tuntureilla,
-kun poroni, joka kulki takimaisena, l�ksi toiseen suuntaan kulkemaan.
-Vasta hyv�n ajan p��st� huomasin sen. Suurta h�t�� minulla ei ollut,
-sill� y� ei ollut kylm�, ja joka tapauksessa minun olisi pit�nyt osata
-joelle. Kuitenkin huusin, ja toiset, jotka olivat kuulleet huutoni,
-olivat pys�htyneet. He sanoivat vastanneensakkin, mutta vastatuulelta
-en ollut kuullut mit��n, vaan luulin olevani yksikseni hyl�ttyn�,
-ehk�p� koko y�ksi, sill� vaikka he olisivatkin alkaneet minua etsi�, ei
-j�lki� olisi n�kynyt tuntureilla, miss� m�tt��t ja muut paikat olivat
-paljaat ja miss� muissa paikoin oli kova hanki. P��lle p��tteeksi satoi
-lunta. -- Jos t�m� olisi sattunut esim. Synjelin ja Kuolan v�lill�,
-niin h�t�ni kenties olisi ollut suurempi, mutta nyt nousin yl�s
-pulkasta, k��nsin poron ja koetin, pit�en sen turpaa maata vasten,
-johtaa sit� takaisin siihen paikkaan, mist� se oli poikennut pois --
-niin hyvin kuin t�m� pime�ss� ja kovalla tunturilla saattoi tapahtua.
-Viimein se onnistuikin, ja saatuani poron oikealle tielle, p��sin
-helposti toisten luo. N�m� olivat odottaneet ja huudoilla ilmaisseet,
-miss� olivat, vaikka siit� en mit��n tiet�nyt, kun en ollut kuullut
-huutoa.
-
-Kaikki kildinalaiset, paitsi lapset, puhuvat ven�tt�kin ja kuolalaisten
-vakuutuksien mukaan muutamat niin hyvin, ettei heit� voi erottaa
-synnynn�isist� ven�l�isist�, -- mik� ei ole kummallista, kun n�it�
-pitkin talvea melkein joka p�iv� tapaa Kuolassa. -- Muuan henkil�, joka
-oli oleskellut syrj��nien parissa, sanoi n�iden ulkoap�in olevan
-suuresti lappalaisten n�k�isi�, mutta ett� samojeedit ulkomuodoltaan
-muistuttavat inkeril�isi� talonpoikia, -- muita suomalaisia h�n ei
-ollut n�hnyt. -- Inarin murre tuntuu kaikista muista olevan
-omintakeisinta, kun n�et ne Ven�j�n lappalaismurteet, joita t�h�n asti
-olemme kuulleet, l�hentelev�t norjalaista murretta ja Utsjoen lappia.
--- Sen verta on varmaa, ett� jos olisi -- -- -- [J��nyt kesken.]
-
-Tinaamattomat kupari- jopa rautakattilatkin.
-
-Lakkiaan lappalainen usein pit�� riippumassa niskassa, pakkasellakin.
-
-Syngelist� oli muuan vaimokin liittynyt matkaseurueeseen vieden lasta
-Kuolaan ristitt�v�ksi. Ilman mit��n "pid�tysporoa" h�n lapsi syliss�
-ajoi jyrkimmist�kin m�ist� sangen hyvin alas.
-
-Kamala kortteeri Kuolassa. Meill� on kaksi kamaria, joista toista
-l�mmitet��n. Kaksi poikanulikkaa juoksentelee alinomaa sis�ll�
-hypistellen kaikkea, mit� k�siins� saavat; heid�n �itins� puhuu ja
-huutaa niin, ett� korvia todella pakottaa. Viidest� naulasta kahvia
-lienemme juoneet viisitoista kertaa, eik� toista ole Kuolassa
-ostettavissa, niin ett� nyt olemme vallan ilman. -- Talonv�en tavaroita
-on sangen paljo meid�n huoneessa, jota sen t�hden alati k�ytet��n
-varastohuoneena. -- Joka p�iv� t�ytyy heid�n kanssaan riidell� pellin
-sulkemisesta, ja kuitenkin he sen sulkevat niin ett� saa h�k��. Kylmin�
-aikoina saa aamuisin kauan aikaa k�rsi� vilua, sill� joskus ei tehd�
-valkeata ennen kello 10:t� tai 11:ta. Samoin harvoin saa teet� kello 8,
-vaan se v�list� lykk�ytyy kello 11:en.
-
-Kuola on pieni kaupunki v�h�n ylemp�n� Kuolan- ja Tuulomajokien
-yhtym�paikkaa. Europan-Ven�j�n pohjoisin kaupunki? Nauriita kasvaa
-suuria, ja perunoita on muutamilla kananmunaa suurempia (ispravnikalla)
--- muuta vihantaa ei ole, heini� vaan joen rannoilla. Lehmi�, lampaita,
-koiria, joilla kuljetetaan vett� ja halkoja -- usein suuret kuormat,
-mutta mies auttaa m�iss�. -- Ylt'ymp�ri vuoria, korkeita. --
-Vallass��dyn seurapiiri: tohtori, gorodnitshij, sudja, ispravnikka,
-sosjedateli (2), utshiteli, podporytshik [aliluutnantti], tamozhnik,
-strj�ptshij [viskaali], ljesnik [mets�herra], kaznatshej,
-postinjohtaja. -- Ensin, ankara tarkastus, mutta ei ollut muuta
-vaarallista tavaraa kuin aljettu sikarilaatikko. Sen v�h�isen m��r�n
-v�kev��, joka meill� viel� oli j�ljell� viimeisell� kyytivalill�,
-annoimme nim. lappalaisten juoda -- tai oikeammin, he piilottivat sen
-lumeen, sill� n�yttiv�t pel�nneen, ett� oli kielletty vatsassaankin
-viem�st� viinaa Kuolaan. -- Joka p�iv� kekkerit, aina seuraavana aamuna
-p��ns�rky�. -- Pelataan. -- P�iv�lliset kello 3. Kalapiiraita 3-4 eri
-lajia. Lihaa, liemiruokia. Leivoksia. Pari tuntia p�yd�n ��ress�. --
-Sitten sauna 3;sta kopeekasta. -- Kahvia. Teet�. Lik��rej� ja nalifkoja
-sek� viinaa ynn� lihaa tai kalapiirakkaa p�yd�ll� illaksi. --
-Pelinimitykset helpot oppia. Kuitenkin v�list� erehdyin pahasti, kuten
-esim. kerran saneessani, ett� minulla oli ruutupeli, vaikka olikin
-patapeli, minulla kun n�et oli vaan 7 pataa ja yksi huono ruutu
-pakassa. Vaikka erehdys oli niin ilmeinen, ei minun sallittu sit�
-korjata, vaan t�ytyi antaa kolmet sakot, jotka sitten kuitenkin
-supistettiin yhteen ainoaan. T�m�n johdosta strj�ptshij luuli, etten
-en�� ollut l��k�rik�ynneill� h�nen tytt�rens� luona, kun muka olin
-siit� suuttunut. -- Totia ei tarjottu useimmissa paikoin, luultavasti
-rommin puutteen vuoksi. Tupakankin puute on ilmeinen. -- Tohtori osasi
-latinaa ja v�h�n saksaakin, gorodnitshij saksaa, utshitel hyvin v�h�n
-kumpaakin; sit�paitsi muuan merikapteeni puhui norjaa ja lis�ksi Ilja
-Romanovitsh. -- Mink� vuoksi olemme t��ll�. -- Monet ovat vaivanneet
-minua parannusk�ynneill�. Toisten luona olen k�ynyt, toisten luona en.
-
-Lotinapellossa, Vytegrassa, ja Bjelozersk'issa, 3-4 sataa henke�
-kussakin puhuu tshuudin l. veps�nkielt�.
-
-Joseph Boguslavl. Mesenin kihlakunnassa on syrj��nej� Olemskoin
-volostissa Vashka-joen varsilla kolmen sadan virstan p��ss� Mesenist�;
-Pytshkoin volostissa, 500 v.; Izhma-slobodassa tuhat (tai 900) v.
-Olemskoissa 150 sielua, Pytshkassa, 200-250, Izhmassa, 1000-2000.
-Vashka-joki laskee Meseniin. -- Izhma on Tsiljmassa (kylm�).
-[Tarkoittanee nimen mahdollista johtumista suomalaisesta sanasta
-kylm�] -- Kaikki l�hell� Vologdan rajaa. --
-
-       *       *       *       *       *
-
-Inarissa muutin pappilasta viikoksi er��seen lappalaism�kkiin 3/4.
-Forster oli mukanani ja viimeisin� p�ivin� Schr�derkin, niin ett�
-meill� oli jotenkin ahdasta, varsinkin kun, paitsi meit� ja itse
-talonv�ke�, joita oli kokonaista viisi t�ysikasvuista henkil��,
-lampaitakin siihen oli majoitettu. Talvity� on lappalaisilla sangen
-helppoa. Miesten ty� n�ytt�� p��asiallisesti olevan siin�, ett� ostavat
-poroja, keitt�v�t ruokaa ja v�list� menev�t kappaleen matkaa mets��n
-poroja siirt�m��n. Naiset kehr��v�t, kutovat, valmistavat nahkoja,
-ompelevat ja kuljettavat puita mets�st�, sek� menev�t poroja
-siirt�m��n, milloin miehet eiv�t sit� viitsi tehd�. -- Pari kertaa
-sy�tiin, ensim�inen kerta kello 9 tai 10, toinen kerta illalla; t�m� on
-p��ateria. Lihaa ja kalaa sek� lient�, tehty� ryyneist�, jauhoista tai
-pet�j�n sis�kuoresta.
-
-Inarin lapin ��nteet ovat vaikeita. Forsterin kieli taipui
-keskustelussa paremmin kuin minun, esim. lausuessaan sanaa _akshu_,
-jolloin saksalainen sch-��nne n�ytt�� olevan h�nell� apuna, samoin
-sanassa _kuuhoeil_, laitos, johon kehruukset ripustetaan v�rttin�ll�
-kehr�tt�ess�. Vaikeimpia ��nteit� on d, joka kuitenkin Inarissakin
-tuntuu yksinkertaistuvan t:ksi, esim. infinitiivin lopussa. --
-Inarin pappilassa meill� oli katekeetta Utsjoelta, mutta min� en
-olisi tahtonut olla h�nen sijassaan, sill� me ahdistimme h�nt�
-kysymyksill�mme vuorotellen, ett� h�n v�list� luuli tulevansa vallan
-p��st��n py�r�lle. ��nt�misen oppimista varten luin ensin h�nen
-kanssaan koko Piplian-historian ja aloitin sitten Renv[allin]
-sanakirjaa, saadakseni siin� oleville suomalaisille sanoille
-lappalaiset vastineet, mutta en ehtinyt siin� kahta kirjainta
-kauemmaksi p��st�. Mutta Aulivuolen [nimi kirjoitettu kahdella tavalla]
-�ij�ll� ja muilla sain, paitsi kieliopillisia seikkoja, Mat[euksen] 5,
-6 ja 7 luvun Inarin murteelle k��nnetyiksi, sit�paitsi joukon
-suomalaisia sananlaskuja ja muita puhetapoja. Ukko Haulivuoli [nimi
-kirjoitettu kahdella tavalla] tottui lopulla melkoisesti taivuttamaan
-lappalaisia verbej� ja nomineja, mutta piti sit� jotenkin rasittavana.
-
-
-
-
-42.
-
-Akademikko Sj�grenille.
-
-
-                                    Kuola, 23 p:n� maaliskuuta 1842.
-                                    Kuola, 4 p:n� huhtikuuta 1842.
-
-Arvoisa Herra Kolleegineuvos!
-
-Matkastamme Inariin ja Stockflethin luo Norjaan lienee maist. Castr�n
-kirjoittanut, mit� siit� voisi olla sanottavaa. Inarissa viivyimme
-viel� pari viikkoa sen j�lkeen kun h�n kirjoitti kirjeens� Teille,
-Sielt� matkustimme Paatsjoen ja S�nnikyl�n (Syngel) kautta Kuolaan,
-miss� nyt muutaman viikon olemme oleskelleet opiskellen ven�tt�, jota
-taitamatta Ven�j�n-Lapissa ei ole helppo tulla toimeen. K�v�isimme
-t��lt� l�himm�ss� lappalaiskyl�ss�, Kildinissa, mutta emme siell�
-viipyneet kauan, kun sik�l�iset lappalaiset tuntuvat olevan l�heisen
-Kuolan hemmoittelemia, ja sit� paitsi vakuuttivat puhuvansa vallan
-samaa murretta mit� puhutaan Maasel�ss� (Imandran pohjoisp��ss�), minne
-nyt parin p�iv�n kuluttua olemme aikoneet matkustaa. Syngelin ja
-Kildinin lappalaisten yht�pit�vien tiedonantojen mukaan Muotkan,
-Petsamon, Paatsjoen, N�yt�m�n, Syngelin ja Notoseron lappalaiset
-puhuvat samaa murretta, huomaamatta itse mit��n erilaisuutta, mutta
-toista yhteist� murretta puhuvat Kildinin, Voronesjkin, L�voserskin,
-Semiostrofskin ja Maasel�n pogostain lappalaiset. Jokostrofskin ja
-Akkalon eli Babinskin kielest� en t�h�n asti ole saanut muuta tietoa
-kuin ett� se eroaa Maasel�n ja Kildinin kielest�; luultavasti se
-liittyy edelliseen murteeseen. Viel� v�hemm�n tied�n Turjan
-lappalaisten kielest�; liekk�h�n Ven�j�n lapin kolmas murre vai
-liittyneek� jompaankumpaan edellisist�. Mit� lapin murteisiin tulee,
-olon t�t� nyky� saanut sen vakaumuksen, etteiv�t ne eroa toisistaan
-niin suuresti kuin Rask on kuvitellut. Jos olisi oikein perehtynyt
-johonkin murteeseen, voisi lyhyess� ajassa oppia toisen murteen
-omituisuudet ja sangen helposti tulla toimeen. Mit� olimme
-oppineet Norjan lappia, sill� saatoimme sek� Kildinissa ett� Syngeliss�
-helpommissa asioissa tulla toimeen, ja meid�n olisi ollut kahta
-helpompi, jos olisimme olleet oikein perehtyneet Norjan lappiin. Tuiki
-t�rke�t� olisi suomalaisen kieliryhm�n tutkimiselle se, ett� saataisiin
-Ven�j�n lapin murteet tarkoin tutkituiksi. Mutta siihen vaadittaisiin
-monivuotista ty�t� suomalaiseltakin, joka �idinkielens� vuoksi paremmin
-sopisi sellaisen tutkimuksen suorittamiseen kuin kukaan muu. Inarinkin
-murre vaatisi sellaista tutkiskelua, jos yleist� lapin kielioppia ja
-yleist� lapin sanakirjaa vastedes toivotaan aikaansaatavan.
-
-T��lt� matkustamme nyt Maaselk��n, viivymme siell� jonkun viikon ja
-samoin Jokostrovissa tai my�skin Babinskassa. Sen j�lkeen olemme
-aikoneet viimeisell� kelill� l�hte� Oniegaan tapaamaan arkimandritta
-Venjaminia ja tutustumaan h�nen samojeedilaisiin teoksiinsa.
-
-Jos suinkin k�y p�ins�, pyyd�n n�yrimm�sti Teit� Oniegaan l�hett�m��n
-minulle jonkun kunnollisen ven�l�isen sanakirjan, mieluimmin sellaisen,
-miss� johdannaiset ja yhdyssanat ovat mainittuina perussanojen ohella
-ja sanojen korko on merkittyn�. En sent��n haluaisi ranskalaisella,
-vaan saksalaisella tai latinaisella k��nn�ksell� tai ainoastaan
-ven�l�isill� selityksill� varustettua. Sit� paitsi pyyt�isin saada
-hyv�n ven�j�n kieliopin ja jonkun kokoelman ven�l�isi� kansanlauluja.
-Pyyt�isin viel� lis�ksi, ett� Te suostuisitte vastaiseksi suorittamaan
-niist� maksun, sill� en edelt� voi tiet�� hintaa.
-
-T�ydell� kunnioituksella on minun kunnia edelleen olla
-
-                                                   Teid�n
-                                              n�yrin palvelijanne
-                                                 Elias L�nnrot.
-
-Jos Mateuksen evankeliumin syrj��nil�inen k��nn�s on saatavissa, pyyd�n
-sit�kin l�hett�m��n Oniegaan. Karjalaista k��nn�st�, josta Gottlund
-Otavan II:ssa osassa antaa n�ytteit�, ei en�� liene kirjakaupassa
-saatavissa.
-
-                                                      Lnr.
-
-
-
-
-43.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                  Kuola, 5 p:n� huhtikuuta [1842].
-
-T�n��n tuli tuo karjalainen eukko ja kysyi, emmek� aikoneet ennen
-l�ht��mme pit�� Kuolan yleis�lle vastakemuja; sanoi kuulleensa Kuolan
-herrain ihmetelleen, ettemme me olleet heit� koskaan kekkereihin
-pyyt�neet, ja lis�si, ett� em�nt�mme kyll� pit�isi huolta
-kestityksest�. Selitin ettemme aikoneet sit� tehd�, mutta ett� Kuolan
-herrat, jos halusivat, voivat saada vastakestityksens� Suomessa.
-Muuten luulen ett� koko kekkeri-tuuma oli enemm�n em�nt�mme omaa
-keksint��; toivoi n�et siten saavansa tilaisuuden nylke� meilt�
-lis�maksua, mihin h�n koko t��ll�-olomme aikana oli osottanut suurta
-taipumusta. Vaatteidemme pesusta h�n meilt� kiskoi yli varsinaisen
-maksun l�hes 2 ruplaa, milloin mill�kin nimell�, muka korjauspalkkiona,
-nappien ja nauhojen ompelemisesta sek� niiden ostamisesta. Kun
-vaatteet meille pestyin� tuotiin, ei voinut n�hd� muuta kuin ett� nelj�
-huonoa kilpikonnankuori-nappia oli ommeltu niihin, mutta sit� vastoin
-oli useita nauhoja revitty pois pesossa tai tahallaan j�ljest�p�in. --
-Asuessani vuonna 1837 Filip Petrovitshin luona, vaihdoin em�nn�n
-pyynn�st� h�nen kanssaan saksia. Ne sakset, jotka h�nelt� sain, olivat
-kuitenkin luultavasti paremmat, sill� olen yh� sen j�lkeen matkoilla
-k�ytt�nyt niit� paperi- ja muunlaisina saksina, piipunperkaimena,
-tulipihtein� ja kynsiatuloina, eiv�tk� ne viel�k��n ole kelvottomiksi
-k�yneet. Sen vuoksi er��n� p�iv�n�, kun sama em�nt� oli meill�, n�ytin
-h�nelle h�nen entist� ty�kapinettaan ja kysyin, tunsiko h�n sen. H�n
-ihmetteli, ett� minulla viel� oli tallessa samat sakset. Ja kun oletin,
-ett� h�nen minulta saamansa sakset jo olivat pilalle kuluneet -- sill�
-olin v. 1836 Kuusamon joulumarkkinoilla ne ostanut, joten ne eiv�t
-voineet olla parasta lajia -- lahjoitin h�nelle uuden uutukaiset, viime
-talvena Karasjoella ostamani sakset. Nykyinen em�nt�mme oli saapuvilla
-ja h�nelle tuli hirve� h�t� siit�, etten ollut h�nelle tai h�nen
-tytt�relleen mit��n lahjoittanut. Selitin, ett� ensi kerralla, kun
-tulen Kuolaan, saatoin sen tehd�. -- Er��n� p�iv�n� minulle muuan
-kauppias l�hetti palan kanverttia, jotta siit� olisin tehnyt, kuten
-tavallisesti pyydettiin, voidetta h�nen vaimonsa luuvalon vaivaamalle
-jalalle. -- Kun em�nt�mme n�ki tuon palan, h�n pyysi minua antamaan
-siit� h�nelle palasen ja rupesi hyvin itsep�iseksi, kun kielt�ydyin.
-Kun sanoin, ett� se olisi varkautta ja suuri synti, h�n ei ollenkaan
-tahtonut sit� ymm�rt�� -- varma selitys siihen, minne meid�n kahvimme
-oli joutunut.
-
-
-
-
-44.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                         Kemi, 2/14 toukokuuta, 1842.
-
-Rakas veli!
-
-Kiitos tervetulleesta kirjeest�si, jonka Kuolaan saavuttuani sain, ja
-joka on ainoa, mink� Suomesta olen saanut aina sen j�lkeen kuin sielt�
-viime syksyn� l�ksin, jos j�t�n lukuunottamatta muutamat t:ri
-Ehrstr�milt� ja varatuomari Cajanukselta Inariin tulleet terveiset.
-Kirjeesi oli p�iv�tty 26 p:n� tammikuuta, ja aina siit� perin en ole
-mit��n saanut tiet�� Helsingist� tai Kajaanista, Luultavasti
-olisimme Kuolaan saaneet tietoja, mutta kun er�s Sj�grenin kirje
-neuvoi meit� l�htem��n arkimandritta Venjaminin luo Oniegaan
-samojeedin-opintojamme varten, tulimme ennen aikojamme l�hteneiksi
-Kuolasta -- kirjeiden puolesta ennen, ei suinkaan muun. -- L�htiess�mme
-annoimme Kuolan postinhoitajalle toimeksi l�hett�� kaikki meille
-saapuvat kirjeet Oniegaan. mutta kelirikon ja muun vuoksi emme itse ole
-tulleet kauemmaksi kuin Kemiin. Mielikarvaudella olemme t��ll�
-katselleet kutakin t�m�n kautta matkustavaa postia, jossa hyvin on
-voinut olla meille kirjeit�, mutta josta emme kuitenkaan niit� ole
-saaneet, emme edes vilahdukselta n�hneet. Sit�paitsi olemme t��ll�
-kuulleet, ett� arkimandritta Venjamin nyky��n oleskelee Arkangelissa,
-jonne siis muutaman p�iv�n kuluttua t��lt� meritse l�hdemme. Emmek�
-siis edes Oniegasta voi saada kirjeit�mme postista, ellemme saa niit�
-Arkangeliin. Arkangelissa tulemme viipym��n niin kauan, ett� sinne
-voimme saada kirjeen Helsingist� vastaukseksi t�n� p�iv�n�
-kirjoittamaamme kirjeeseen. Pyyd�n siis ett� muistaisit minua
-muutamilla riveill� ja sit�paitsi kirjeeseen sulkisit 2-3 sataa ruplaa
-pankkiseteleit�, jotka matkan jatkamista varten lienev�t tarpeen.
-Jos Suomen lehdiss� on joitakin mielt�kiinnitt�vi�, Suomea,
-sanomalehtikiistoja y.m. koskevia kirjoituksia, niin voisit sulkea
-kirjekuoreen sellaisia numeroita, jos niit� erityisesti on saatavissa;
-niiden painosta lis��ntyneet postikulut eiv�t kuitenkaan merkitse
-mit��n verrattuina meid�n ik�v��mme saada kaikenlaisia tietoja
-kotimaasta. Liit�n t�h�n "Suomi"-kirjaa varten kirjoituksen _Bidrag
-till Finsha Spr�kets Grammatik_ [Lisi� suomen kielioppiin]; toisesta
-pitk�hk�st� kirjoituksesta: Resan ifr�n Kola tili Kom [Matka Kuolasta
-Kemiin (= n:o 45 t�ss� osassa)] voit itse valita, mit� katsot
-mainittuun aikakauskirjaan sopivan. Ellei siit� sovi ottaa mit��n,
-niin kaiketi Arkangelista l�het�n jotakin muuta, ja mainitun
-matkakertomuksen voit siin� tapauksessa pit�� omana varanasi. --
-Castr�n on jotakin samantapaista kirjoitellessaan tullut kipe�ksi.
-Ainakin h�nell� on per�pukamia, ehk�p� sit�paitsi hieman keripukin
-tapaistakin, sill� h�n ei viiteen vuorokauteen ole sy�nyt juuri mit��n;
-on kuitenkin v�list� jalkeilla ja n�ytt�� haluavan happamia ruokia.
-Minulla on kuitenkin hyv� syy toivoa, ett� t�m� pahoinvointi pian on
-menev� ohi. Oma terveyteni on, Jumalan kiitos, ollut sangen hyv� koko
-ajan. Ilmoita minulle niinik��n Arkangeliin, kuinka pitk�lle Ven�j�n
-Historian painatus on edistynyt; olenhan velkap�� toimittamaan sen
-Mehil�isen tilaajille. Tied�t, miss� sisareni siell� Helsingiss� el��;
-anna h�nelle siis jotakin kannatusta minun laskuuni, h�n lienee kyll�
-sen tarpeessa, kunnes lapset tulevat hieman vanhemmiksi. Postitunti
-kielt�� minua jatkamasta t�t� kirjett� muulla kuin pyyt�m�ll� sanomaan
-paljon terveisi� asianomaisille.
-
-                                                      Tuus
-                                                  Elias L�nnrot.
-
-Arkangelista aikoinani ilmoitan Sinulle, minne sielt� k��nnymme.
-
-
-
-
-45.
-
-Kuolasta Kemiin,
-
-Matkakirje.
-
-
-["Litteraturblad f�r allm�n medborgerlig bildning", v. 1854, n:o 2.
-K�sikirjoituksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.]
-
-                                   Kemi, 4 p:n� toukokuuta 1842.
-
-Oltuamme aamup�iv�ll� viidell� tai kuudella asianmukaisella
-j��hyv�isk�ynnill�, sen j�lkeen sy�ty�mme p�iv�llist� ispravnikka Ivan
-Wasiljevitsh Latysheffill�, maksettuamme em�nn�lle ja pantuamme
-matkalaukkuihin j�ljell� olevat tavaramme, olimme noin 6:n aikaan
-iltapuolella huhtikuun 7:nten� p�iv�n� valmiit matkalle l�htem��n.
-Useat tuttavistamme olivat luonamme viimeiseen j��hyv�ishetkeen asti ja
-muutamat saattoivat meit� viel� p��lle p��tteeksi pari virstaa
-Kuolajokea pitkin. My�h��n illalla, kun v�ki jo oli pannut maata,
-saavuimme perille ensim�iseen kievaripaikkaan, Kiitsaan (lapin
-kielell�: Tjetjam), minne Kuolasta lasketaan matkaa 30 virstaa. Mit�
-ankarimmasta pakkasesta huolimatta oli joukko ihmisi� sijoittaunut
-m�elle, ja kaikki n�yttiv�t raskaasti nukkuvan, sill� ei yksik��n p��
-liikahtanut meid�n saapuessamme. Sis�ll� tuvassa makasi toisia
-lattialla ja penkeill�, niin tihe�sti yhteensullottuina kuin suinkin.
-Oli koko ty� ponnistellessa perille siihen kohtaan penkki�, johon
-is�nt� meit� varten raivasi tilaa. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa
-ja saavuimme vasta 22 virstaa kuljettuamme Voronjerutshefskaja
-(lapiksi Angisvaar) nimiseen kievaripaikkaan, ja sitten samoin
-22:n virstan pituisen matkan j�lkeen Maasel�n kyl��n (lap.
-Maase siit). T�nne olimme aikoneet j��d� pitemm�ksi aikaa l�hemmin
-tutustuaksemme siihen Ven�j�n lapin murteeseen, jota t�k�l�inen rahvas
-puhuu, mutta kaksi seikkaa estikin meit� toteuttamasta aijettamme.
-Ensiksi kaikki tuvat olivat t�p�sen t�ynn� v�ke�, joka matkusti
-merelle, niin ett� t�ss� h�lin�ss� oli mahdotonta mit��n tehd�, ja
-toiseksi oli paljoa vaikeampaa t��ll� tulla puheessa toimeen
-lappalaisten kanssa kuin olimme aavistaneet. T�m�n lis�ksi ilma �kki�
-muuttui kovasta pakkasesta hyvin suojaksi, niin ett� p��lle p��tteeksi
-aloimme pel�t� kelirikkoa, varsinkin kun sit� ennen olimme aikoneet
-p��st� perille Oniegan kaupunkiin, minne meill� viel� oli matkaa noin
-700 virstaa. Sen t�hden emme Maasel�ss� viipyneet kauempaa kuin kolme
-vuorokautta. Ne huomiot, jotka t�ll� ajalla saatoimme tehd�
-t�k�l�isest� lapin murteesta, supistuivat, yhdess� Kildiniss�
-aikaisemmin tekemiemme sek� niiden kanssa, jotka meill� seuraavissa
-kievaripaikoissa oli tilaisuus tehd�, yksityisiin sanoihin. Erityisten
-sananmuotojen selvillesaaminen ei ollenkaan ottanut meille
-onnistuakseen. Kerran tahdoin saada selville, miten verbi� _lokkat_,
-lukea, heill� taivutetaan, ja pyysin er�st� lappalaista aluksi
-sanomaan, miten lapiksi sanotaan _ja tshitaju, ty tshitaesh, on
-tshitaet_ (luon, luet, lukee). T�h�n h�n vastasi: "ty vedj tshitaesh, a
-ja ne umeju tshitatj". s.o. sin� kyll� luet, mutta min� en osaa lukea.
-Siihen asia raukesi, kun en saanut h�nt� ymm�rt�m��n, ettei kysymykseni
-koskenut itse asiaa, vaan ilmaisutapaa. Jotenkin samoin onnistuivat
-muut kysymykset, elleiv�t kohdistuneet yksityisiin sanoihin, sellaisiin
-kuin esim. y�, _inn_; uni, _najer_; aamu, _idtalis_; keskip�iv�,
-_k�skp�iv_; ilta, _etjeldis_; t�n��n, _tabbi_; huomenna, _jieda_;
-ylihuomenna, _jieda p�iv tuokken_; eilen, _ijahta_; viikko, _n�ttel_;
-kuu, _man_: vuosi, _e�tjs_; kev�t, _gidh_: kes�, _kies_; syksy,
-_tjehts_; talvi, _talv_; sataa vett�, _aabr_; sataa rakeita,
-_tjuormast_; sunnuntai, _pasp�iv_; maanantai, _vuos-ark_; tiistai,
-_maijeb-ark_; keskiviikko, _s��red_; torstai, _njieljis p�iv_;
-perjantai, _p��tnits_; lauantai, _suoevet_; joulu, _rostop�iv_; valkea,
-_vielg_; musta, _tjaapped_; punainen, _ruoepsed_; sininen, _sini_; puu,
-_murr_; lepp�, _l��p_; lehti, _lost_; pet�j�, _piets_; kuusi, _kuus_;
-haapa, _suop_; ruoho, _raas_; lintu, _loind_: rauta, _ruuvd_; nauha,
-_lent_; lihava, _buoeides_; vaatekappale, _parv_; vy�, _av_; lumi,
-_muot_; joki, _jok_; veri, _var_; osa, _uos_; ilo, _ramuodi_; sisar,
-_vuorbben_; poika, _alg_: halko, _alg_; olka, _vuelg_; vatsa _tjuovje_;
-henki, _vuoign_; ��ni, _jiena_: sana, _saane_; hius, _vuupt_; peukalo,
-_pielk_; haka, _kaib_; polvi, _pulv_; h�nt�, _seib_; sauva, _sab_;
-h�rk�, _ijerg_; hein�, _suoin_: paikka, sija, _saje_; k�sivarsi,
-_saaji_; lattia, _laatti_; sein�, _sein_; hiili, _ivl_; ongenkoukku,
-_vunk_: merenlahti, vuono, _vuon_; m�ki (vuori), _tierm_; kivi,
-_g�djke_; huttu, _hutt_; helppo (lieve�), _vuogas_; jousi, _juks_;
-sateenkaari, _termas-juks_; minne menet, _koos mennedh_; kotia, _kuodan
-vaarran_; l�hden teid�n kanssanne, _mun vuolgam tii guim_; minulla on
-paljo tekemist�, _muust le jennoi tuojii_; milloinka h�n palaa, _kos
-sun puonjat_: en voi (tied�) sanoa sit� teille, _jim diedh tiijin
-ts��lkhid ton tiet_: on kylm� ulkona, _tjuodkis le olgkon_; en sit�
-usko, _jim mun juord_. -- Aikaisemmin suomi ja Stockflethin teokset
-olivat olleet meill� apuna lapin-opinnoissamme, mutta t��ll� Ven�j�n
-lappalaisten parissa ei kumpikaan meit� auttanut. Ven�tt� puhuivat
-sujuvasti sek� miehet ett� naiset, mutta kun taitomme tavallisessa
-puhekieless� ei yksin��n riitt�nyt, t�ytyi meid�n tietysti ottaa
-kirjakieli avuksi. T�t� tarkoitusta varten olin kopioinut Mateuksen
-5:nnen, 6:nnen ja 7:nnen luvun ven�j�nkielisen k��nn�ksen ja luulin
-erityisett� vaikeudetta saavani ne v�rsyn v�rsylt� k��nnetyiksi Ven�j�n
-lapiksi, samoin kuin Inarissa ilman suurta vaikeutta olin saanut samat
-Raamatun luvut Inarin murteelle k��nnetyiksi. Mutta joka kerta kuin
-ryhdyin t�h�n ty�h�n, tuntui minusta kuin lappalainen ei olisi
-ymm�rt�nyt sanaakaan siit�, mit� luin, ja seuraus oli se, ettei
-ainoakaan v�rsy tullut k��nnetyksi. Inarissa tapaa sangen monta
-henkil��, jotka osaavat Uuden Testamentin suureksi osaksi ulkoa,
-nimitt�in suomeksi, ja mink� osaavat ja sis�llykselt��n ymm�rt�v�t,
-sen saattavat sitten sanoa lapin kielell�, mutta Ven�j�n lappalaisille
-n�ytt�� sek� koko Uusi Testamentti, ett� joka sen yksityinen lause
-olevan terra incognita [= outoa alaa].  -- Kuitenkaan ei olisi perin
-vaikeata tutkia Ven�j�n lapin murteita, mutta se veisi vuosia eik� vaan
-muutamia viikkoja tai muutamia kuukausia ja vaatisi sit� paitsi Norjan
-lapin ja Inarin murteen t�ydellist� tuntemista. Jos �idinkielen��n
-osaisi jommankumman n�ist� murteista, en ep�ile, ett� v�h�ss�
-ajassa voisi oppia ymm�rt�m��n Ven�j�n lappalaisia, jopa heid�n
-�idinkielell��nkin heid�n kanssaan puhelemaan. Taitomme mainituissa
-murteissa ei ollut varsin suuri, k�sitti sit� paitsi enemm�n
-kieliopillisia muotoja kuin sanavarastoa, ja kuitenkin monesta seikasta
-suoriuduimme lapin kielt� k�ytt�m�ll�, mink� vuoksi kyytimiehet,
-saavuttuamme johonkin uuteen paikkaan, tavallisesti riensiv�t kertomaan
-v�elle, ett� me puhuimme lappia. Professori Raskin kootuissa
-tutkimuksissa (Samlede Afhandlinger, julaistut tekij�n kuoltua),
-2 osassa, siv. 336, esiintyy seuraava lausunto Norjan ja Ruotsin
-lappalaisista murteista: "Alussa, jopa Kalmarin liiton raukeamiseen
-asti, oli Lapin kansa ja kieli yhten�, lukuunottamatta sit�
-erilaisuutta, joka on v�ltt�m�t�n seuraus eri elintavoista ja
-toisistaan et��ll� olevien seutujen murteista. Mutta sittenkuin kansa
-ja maa jaettiin, otettiin toisistaan et�isimm�t murteet kirjakieleksi,
-nimitt�in pohjoisin Norjan ja etel�isin Ruotsin murteista, ja kumpaakin
-merkittiin mit� erilaisimmalla oikeinkirjoituksella. T�m�n lis�ksi
-sekaantui n�ihin erilaisia lis�aineksia toisella puolen norjasta ja
-tanskasta, toisella puolen ruotsista; t�m�n ohella on my�skin
-mahdollista, ett� suomalaiset, jotka asuvat Norrlanniu maakunnassa
-Ruotsissa, niihin aikoihin jolloin n�ille seuduille tuli norjalaista ja
-ruotsalaista v�est��, saattoivat jossakin m��rin yhty� ja sulautua
-etel�isimpiin lappalaisiin ja vaikuttaa siten n�iden kieleen. Kaikki
-t�m� on siihen m��r��n erottanut toisistaan Norjan ja Ruotsin lapin,
-ett� ne nyt n�ytt�v�t kokonaan eri kielilt�, niin ett� saattaa tulla
-iloiseksi, kun keksii jonkun sanan, joka viel� kummassakin on vallan
-samanlainen." T�m� on Raskin lausunto, mutta sellainen ei kuitenkaan
-ole oikea asian laita. Huolimatta kaikesta naapurikielten,
-kirjoitustavan y.m. erilaisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan edes
-hirjahieli Norjan ja Ruotsin lappalaisilla ole niin erilaista, ettei
-suurin osa sanoja olisi yhteisi�, mink� vuoksi se, joka osaa toista,
-muutaman p�iv�n harjoituksen avulla voi tutustua toiseenkin. Katsokaa
-lintuja ilmassa j.n.e. Mat. VI: 26 kuuluu Ruotsin lappalaisessa Uuden
-Testamentin k��nn�ksess�: _K�tjet almen l�ddit, �h sije saje, �hken
-pajas tjuoppa, �hken tj�gge laloi sis; dauk tijen almen Aitje pi�bma
-sijeh. Epet kus tije le v�kk puorebeh sijest_ (sanasta sanaan uotsiksi:
-ser himlens foglar, icke de s�, icke -- de -- heller upp sk�ra, icke --
-de -- heller samla ladornas till -- inre: dock eder himlens Fader f�der
-dem; icke i m�nne �ren mycket b�ttre framf�r dem). [Katsokaa taivaan
-(oik. taivaalla) lintuja, eiv�t he kylv�, eiv�tk� yl�s-leikkaa eiv�tk�
-kokoa latoihin; ja kuitenkin taivaallinen (oik. taivaassa-) is�nne
-ruokkii heid�t. Ettek�s te ole paljoa (oik. v�ki-) paremmat heit�?] Jos
-pysytt�� Ruotsin lapin oikeinkirjoituksen, niin t�m� paikka kuuluu
-Stockflethin k��nn�ksess�: _K�ttjat alme l�ddit, kilvij�gjek s� �i l�k,
-�ige lagjij�gjek, �ige aitidi tj�kkij�gjek, ja almalalasj attjadek siin
-piebma: �ppetgo tii sagga �mbo l�k ko tak_; sanasta sanaan; katsokaa
-taivaan lintuja, kylv�ji� ne eiv�t ole, eiv�tk� niitt�ji�, eiv�tk�
-aittoihin-kokoojia, ja taivaallinen is�nne niit� ruokkii; ettek�h�n te
-paljoa enempi ole kuin n�m�. Jos tahtoisi l�hent�� n�it� k��nn�ksi�
-toisiinsa, niin voisi Ruotsin lapin k��nn�ksess� sanat; �h sije saje,
-�hken pajas tjuoppa, �hken tj�gge ladoi sis j.n.e. varsin hyvin
-vaihtaa sanoihin: sajejeh sije �h le, �hken pajas tjuoppejeh, �hken
-aititi tj�ggejeh, ja almelats attjete sijeb pi�bma; epetkus tije sagga
-�neb le ko tah: tai voisi Norjan lapin kohta kuulua my�skin n�in:
-k�ttjat..., �i sii kilve, �ige pajas tjuoppa, �ige tjoakke aitidi
-j.n.e. Jotta selvemmin pist�isi silm��n, kuinka paljo eroavaisuutta
-viel� j�isi mainituiden murteiden v�lille esimerkkikohtamme
-k��nn�kseen, tahdomme asettaa esimerkeiksi otetut kohdat sanan sanalta
-toistensa alle ja t�h�n liitt�� saman Raamatun-lauseen k��nnettyn�
-kolmannelle lapin p��murteelle, nimitt�in sille, jota Inarin
-lappalaiset puhuvat:
-
-    Norjan lapiksi: K�tjat alme l�ddit, �i sii kilve,
-    Ruotsin lapiksi: K�tjet almen l�ddit, �h sije saje,
-    Inarin lapiksi: K��ttjedh aalme ludtiit, e� siiji kaalve
-    N. �ige pajas tjuoppa, �ige tjoakke aitidi, ja
-    R. �hken pajas tjuoppa, �hken tj�gge aititi, ja
-    I. e�ge niit�, e�ge nu'roh viist'an, ja
-    N. almalasj attjadek siin piebma; �ppetgo tii sagga
-    R. almelats attjete sijeb pi�bma;, epetkus tije sagga
-    I. aalmaladsj e�ttjet sii pi�bma; �ppeduv tiiji tjuovtii
-    N. �mbo l�k, ko sii.
-    R. �neb le, ko sije.
-    I. ��nab l��h, kuo siiji.
-
-En ep�ile, ettei ainakin t�m�n kohdan k��nn�st� saataisi yhdeksi
-ainoaksi, jota kaikki n�it� murteita puhuvat ymm�rt�isiv�t. Kirjassaan
-"Beskrifning af de tili Sveriges krona lydande Lappmarker" [Kuvaus
-Ruotsin kruunun alle kuuluvista Lapin alueista] H�gstr�m mainitsee
-lapin murteista (siv. 66) seuraavaa: "Ei juuri voi kielt��, -- n�in h�n
-kirjoittaa, -- ett� tekee senkin kokemuksen, ett� eri murteissa on eri
-nimet samalla k�sitteell�, ja joskus eri k�site samalla nimell�; mutta
-olenpa my�skin pannut merkille, ett� niit� sanoja, joiden sek� tulkit
-ett� kieleen perehtyneet pappismiehet ovat vakuuttaneet sen tai sen
-Lapin maakunnan murteesta puuttuvan, itse sittemmin olen saanut kuulla
-lappalaisen omasta suusta, vaikka h�n tosin sit� ennen kysyess�ni on
-sanonut, ettei sit� ymm�rr�. Ett� ennen muinoin t�ss� suhteessa usein
-on petytty, saatan huomata Schefferuksesta, h�n kun kertoo, ett� sanoja
-_varra, jocki, seipig, nisu_ y.m. jotka esiintyv�t Piitimen-Lapissa,
-Tornion-Lapissa vastaavat sanat _t�dar, virte, oure, kab_ j.n.e.,
-vaikka sek� n�m� ett� muut sanat kaikkialla tunnetaan ja ilmaisevat
-samoja seikkoja, joskin on v�h�n eroa. Sill� _tuoddar_ merkitsee
-tunturia, mutta _ware_ vuorta, _orre_ oravaa, mutta _seipig_
-pitk�h�nt�ist� el�int� (caudatus), _kab, kawa eli acka_ aviovaimoa,
-mutta _nisu_ naista j.n.e." Sivulla 69: "Muuten olen puolestani
-huomannut, ett�, vaikka Lapissa on eri murteita, ero ei kuitenkaan ole
-yht� suuri kuin ruotsissa." Sivulla 70 h�n lausuu samasta aineesta:
-"kuta enemm�n olen perehtynyt kieleen, sit� v�hemm�ksi olen huomannut
-murteiden erotuksen, samoin ettei kukaan ��nekk��mmin ja enemp�� ole
-valittanut niiden erilaisuutta ja niiden yhdist�mist� est�vi�
-vaikeuksia kuin ne, jotka kieleen ovat olleet v�himmin perehtyneit�."
--- "Ja kun muuten kaikissa niiss� erimurteisissa lappalaisissa
-kirjoissa, jotka oikeinkirjoituksen puolesta kaikkein enimmin ovat
-eronneet toisistaan, en ole tavannut niin suurta erilaisuutta kuin
-muutamissa ruotsalaisissa kirjoissa, joita aika ajoin on julkaistu
-Ruotsin eri maakuntain murteilla, niin en ep�ile, ett� jotakin
-erityisesti omaksuttua murretta (pit�isi kai oikeastaan olla:
-entyisesti omaksuttua kirjakielt�) aikaa my�ten kaikissa Lapin
-maakunnissa voitaisiin yht� varmasti k�ytt�� ja ymm�rt��, kuin Pipliaa
-koko Ruotsissa, huolimatta siit� mit� muutamilla joko tiet�m�tt�myyden
-tai ajattelemattomuuden vuoksi lienee ollutkin tai ehk� on t�t� vastaan
-muistuttamista. Ja vaikka my�nt�isinkin, ett� rahvas jossakin Lapin
-maakunnassa niin hyvin saattaisi ymm�rt�� vierasta kielt� kuin omaa
-�idinkielt��n, mit� en kuitenkaan kernaasti saata uskoa, niin tahdon
-kuitenkin puolustaa sit� kantaa, ett� heit� kuitenkin on enemm�n
-totutettava lapin kieleen kristinopin oppimisessa ja kirjallisissa
-harjoituksissaan".
-
-T�m�n H�gstr�min lausunto tuntuu oikeastaan koskevan Ruotsin lapin
-murteita, joihin siihen aikaan kuitenkin luettiin Inarinkin ja Utsjoen
-murteet ja siis my�skin Norjan lappi, sill� Utsjoen kieli ei siit�
-eroa, ja Ruotsin-Lapin pohjoisosissakin kieli on viel� t�n� p�iv�n�
-sama kuin Norjan lappi ja Utsjoen murre. -- Mutta sen voisi varsin
-hyvin ulotuttaa kaikkiin Ruotsissa, Norjassa ja Ven�j�ll� esiintyviin
-lapin murteisiin. Sill� eiv�tp� edes Ven�j�n lapin murteet eroa
-toisista niin suuresti kuin tavallisesti on kuviteltu. Niill� seuduin,
-miss� t�h�n asti olemme k�yneet, on Ven�j�n lappalaisten kieli ollut
-sellaista, ett� olemme sit� ymm�rt�neet helpommin kuin Inarin murretta.
-Turjan lappalaisen kielest� en tietysti kuitenkaan voi mit��n varmasti
-sanoa, kun emme ole voineet k�yd� heid�n luonaan. N�m� lappalaiset
-asuvat ��rim�isin� id�ss� ja kaakossa sill� suurella niemimaalla, joka
-sijaiten Vienan- ja J��meren v�lill� on it��n ja kaakkoon p�in
-Kannanlahdesta, Imandraj�rvest� ja Kuolasta. Heit� lasketaan olevan
-5-6 sataa ja he jaetaan kolmeen yhteiskuntaan, jotka ovat: Jokonsk
-[Genetzill�: Jokonga, Sosnofka] pohjoisimpana Sve�toi Nossin kohdalla
-ja siit� etel��n Lumhofsk ja Sosnofsk. L�nness� Sve�toi Nossista. aina
-Kuolaan asti asuu eri paikoissa Semiostrofskin lappalaisia, ja n�m�
-jakautuvat niiden tiedonantojen mukaan, jotka Kuolassa olivat
-saatavissa, Kuroptafskin [Genetzill�: Kuroptjovsk, Voronensk],
-Kamenskin, varsinaiseen Scmiostrofskin, Lavoserskin [Lienee sama kuin:
-L�vosersk edell�. Genetzill� on Ljavozersk ja lis�ksi toinen kyl�kunta:
-Lovozero], Woroneskin ja Kildinin yhteiskuntiin. L�nteenp�in
-Kuolasta el�� lappalaisia Muotkassa, Petsamossa, Paatsjoessa, kuten
-my�s Nuortij�yrin ja Syngelin lappalaiset, ja etel��n Maasel�n,
-Jokostrofskin ja Babinskin eli Akkalan lappalaiset. Useimmissa n�ist�
-yhteis- eli kyl�kunnista on lappalaisia luvultaan satakunta tai toista
-sataa, mutta pienemmiss� ainoastaan 40-50. Ven�j�n lappalaisten koko
-lukum��r� nousee noin 1700:an, joista ainoastaan ani harvat, Suomesta
-ja Norjasta muuttaneet, viett�v�t paimentolaisel�m��. Toiset asuvat
-talvella noin kymmenen tai useamman perhekunnan suuruisissa kyliss�,
-samassa paikassa, hirsist� rakennetuissa, penkeill�, lattioilla ja
-useilla pienill� lasi-ikkunoilla varustetuissa taloissa. Maasel�ss�
-heill� oli oikeat ven�l�ispirtit kiukaineen ja savutorvineen sek�
-uunipatsaineen, josta seiniin kulki leve�t orret. Sit� paitsi oli
-muutamia karjalaisia savupirttej�kin. Kildiniss� n�imme paitsi
-hirsitupia turpeistakin kyh�ttyj�; n�m� olivat niin sanotun kodan
-muotoisia, tulisija keskell� ja sen yl�puolella katossa noin kahden
-kyyn�r�n pituinen ja puolen kyyn�r�n levyinen aukko. Kes�ksi
-lappalaiset hylk��v�t talvikyl�ns� ja muuttavat osa merenrannikolle,
-osa taas suurten jokien ja j�rvien rannoille, miss� heill� on
-kes�nviettopaikkansa. Useilla on sit� paitsi syyskalastusta varten
-erityiset paikat, miss� viipyv�t jouluun asti, jolloin palaavat
-talvikyliins�. Muinaisten persialaisten kuninkaiden tavoin siis
-kalastaja-lappalainen viett�� eri vuodenajat eri paikoilla.
-
-Paitsi lappalaisia, jotka asuvat mainitulla suurella niemimaalla
-Kannanlahden, Vienan- ja J��meren v�lill�, siell� on viel� useita
-ven�l�isi�kin kyli� Kannanlahden ja Vienanmeren rannikkoa pitkin. N�m�
-ovat nimelt��n Kannanlahdesta p�in alkaen, ensin Porjeguba, sitten
-Umha, Kuusrjeka, Olenitsa, Salnitsa, Kaskarantsa, Varsuga, Kuusoma,
-Tjavanga, Tetrina, Tjapoma, P�litsa ja viimeksi Ponoi. Kannanlahdesta
-luetaan 90 virstaa Porjegubaan, ja P�litsan ja Ponoin v�li� sanottiin
-olevan 180 virstaa, mutta muut kyl�t ovat enimm�kseen 20-30 virstan
-p��ss� toisistaan; koko rannikkov�li� Kannanlahdesta Ponoihin on noin
-500 virstaa.
-
-Niemimaan pohjoispuoleinen merenrannikko, aina Norjan rajalle saakka,
-on varsinaiselta nimelt��n Murmannin rannikkoa, miss� ven�l�iset,
-karjalaiset ja lappalaiset l�pi kes�n, alkaen huhtikuusta aina elokuun
-loppuun asti, simpukoissaan -- joiksi nimitt�v�t suuria, avoimia
-kalastajaveneit��n -- toistensa kilvassa koettavat tuottaa meren
-asujamille kuolemaa ja tuhoa. Karjalaiset ja lappalaiset ovat
-enimm�kseen palkkalaisina ven�l�isill�, jotka antavat heille alukset,
-kalanpyydykset ja muonaa. Ainoastaan ani harvat heist� kalastavat
-itsen�isin� pyydyst�jin�. Palkkalaiset laskevat voittonsa sadaksi
-ruplaksi, jopa enemm�ksikin, kes�kaudelta, sittenkun kaikki
-merelle tuloon ja sielt� paluuseen yhtyneet kulungit on luettu pois.
-T�t� summaa voisi pit�� talonpojalle riitt�v�n� kes�n tuloiksi, mutta
-kun ottaa huomioon, ett� h�nen peltojensa ja niittyjens� hoito sen
-kautta tulee laiminly�dyksi ja ett� h�nen siis t�ytyy k�ytt�� suurin
-osa sadasta ruplastaan ruuan ostamiseen talveksi, niin h�nen voittonsa
-itse teossa muuttuu tappioksi. Mutta sellainenpa on tapa sek�
-ven�l�isell� ett� karjalaisella rahvaalla, ei yksist��n Arkangelin,
-vaan my�s suureksi osaksi Aunuksen kuvernementissa, ett�
-kaikenlaisten v�h�p�t�isten raha-ansioiden vuoksi uhrataan pysyv�n
-talonpoikaisvarallisuuden varsinainen l�hde -- maanviljelys. Suomessa
-harjoitetaan maanviljelyst� aina 69:nteen asteeseen, Inarin
-seurakunnassa, mutta itse meren rannikolla (Kannanlahden rannoilla)
-Arkangelin kuvernementissa maanviljelys ei ulotu 66:tta astetta
-pohjoisemmaksi; siell� n�et, 15 virstaa Kieretist� pohjoiseen, tapaa
-Nilmij�rven pieness� karjalaiskyl�ss� viimeiset pellonviljelyksen
-merkit. Mutta varsinaisissa ven�l�isiss� kyliss�, jotka kaikki ovat
-meren rannikolla, ei maanviljelys ulotu edes niin pohjoiseen, vaan
-lakkaa toista astetta etel�mp�n�, Kemin kaupungin etel�puolella. Ja kun
-n�ill� seuduilla vihdoin tapaa maanviljelyst� -- millaista se sitten
-on?
-
-Sen sijaan ett� Suomen talonpoika paljoa pohjoisemmilla seuduilla ja,
-kuten kaiken todenn�k�isyyden mukaan luulisi, huonompaan maaper��n
-kylv�� 5-6 tynnyri� vuosittain, pidet��n t��ll� tynnyrin kylv��
-erinomaisena ja 3-4 lehm�� suurena karjana, kun sit� varioin Suomessa
-15-20 lehm�� pidet��n keskinkertaisena, Jos joku tahtoo tiet�� syyn
-t�h�n maanviljelyksen kurjaan tilaan -- jopa kurjuuteen joka suhteessa
--- ven�l�isell� ja Karjalaisella rahvaalla mainituissa seuduissa, niin
-ottakoon sen itse parhaan taitonsa mukaan selville; tahdon puolestani
-mieluummin tuoda esiin ajatukseni siit�, miten Suomen talonpoika
-helpoimmiten voitaisiin saattaa samaan kurjuuden tilaan. Ensiksi:
-vieroita h�nt� pit�m�st� maata ja tilaansa yksityisen� omaisuutenaan;
-sen kautta maa ja maanviljelys pian on menett�v� kaiken arvonsa h�nen
-silmiss��n. Toiseksi: anna h�nen, vaikkapa vaan v�h�isest� maksusta,
-lunastamalla saada joka puu, jonka h�n mets�st� tarvitsee, mutta ennen
-kaikkea, sakota h�nt�, kuta useammin, sit� parempi, jos h�n joskus
-tulisi luvatta kaataneeksi puun, tai maksata h�nell� ainakin runsaat
-lahjukset siit�; sen kautta h�nen rakennuksensa joutuvat rappiolle ja
-kaikin mets�n tuottama voitto h�nelt� on menev� hukkaan. Kolmanneksi:
-vaadi h�nt� suorittamaan maksunsa puhtaalla rahalla ja lis�ksi h�nen
-perheens� henkiluvun eik� h�nen omistamansa maan mukaan: t�ten h�n
-saatetaan alati tavoittelemaan yksist��n rahaa sielt� miss� se vaan
-helpoimmiten ja pikimmiten on saatavissa. Nelj�nneksi: istuta h�neen
-se vakaumus, ett� maito vuoden toisena puoliskona on turmiollinen
-ravintoaine; siten h�n ei en�� yht� huolellisesti ole hoitava
-karjaansa, vaan on sen sijaan kalastava koko kes�n, ja sanoohan
-sananlasku: _Ei Jumala ole k�skenyt kalanpyyt�j�n rikastua_. Olisi
-helppoa tehd� n�iden hyv�ntahtoisten neuvojen luku kaksinkertaiseksi,
-mutta kun jo annetuita pidett�neen liikanaisina, j�t�n kerrassaan
-kaikki maanviljelysmietteet ja siirr�n lukijan murmannien pariin.
-Niiksi eli my�skin murmanskoiksi sanotaan v�est��, jota Kannanlahden ja
-Oniegan v�lill�, jopa tuonnempanakin olevista ven�l�isist� kylist� ja
-kaupungeista sek� Arkangelin ja osaksi Aunuksenkin kuvernementtien
-karjalaisista kylist� joka vuosi maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa
-tuhansittain tulvii jo mainitulle J��meren Murmannilaiselle rannikolle
-t�ytt�en matkustaessaan tien pitkill�, siell� t��ll� keskeytyvill�
-jonoilla. Tuohon jo alussa mainittuun Kiitsan v�entungokseen olivat
-murmannit syyn�; murmanneja olimme jo tavanneet Kuolassa, murmanneja
-tapasimme pitkin tiet� ja kaikissa kievaripaikoissa Rasnovolokim asti!
-Ja kuitenkin n�m� olivat vaan j�lkijoukkoja, jotka my�h��n olivat
-p��sseet matkaan; useimmat olivat jo aikaisemmin saapuneet
-perille. Muutamat heist� kuljettivat myttyj�ns� ahkioissa, joita
-keskinkertaisen isot koirat vetiv�t, Herra tiesi, kuinka pitk�n
-matkan p��st�; toiset vuokrasivat poroja sek� itse�ns� ett�
-tavaroitansa vet�m��n; mutta useimmat kulkivat jalan, vet�en j�ljess��n
-niin sanottua veturia, s.o. kevytt�, ahkion muotoiseksi tehty� reke�.
-Moni heist� n�ytti olevan mit� kurjimmassa tilassa, ollen ilman
-riitt�v�� kotoista ev�st� ja rahoja, mill� ostaa ruokaa matkalla.
-Aavistaen tulevaa h�t��ns� he olivat kotoa varanneet mukaansa
-kaikenn�k�ist� joutavaa tavaraa, kuten naisten myssyj�, p��nauhoja,
-muita nauhanp�tki� ja vaatetilkkuja, joita tarjoilivat lappalaisille
-kaupaksi; mutta ei edes lappalainen tahtonut panna niihin mit��n arvoa.
-En ymm�rr�, miten he saattavat p��st� perille meren rannikolle, mutta
-toivon, ett� kuitenkin jollakin tavalla suoriutuivat. Er��ss� paikassa
-tapasin kaksi veljest�, joista toinen oli �kki� sairastunut
-keuhkokuumeeseen, joka, mik�li ennakolta saatoin arvata, ei voinut
-p��tty� onnellisesti. Onneksi h�nell� kuitenkin oli niin paljo rahoja,
-ett� ainakin muutamalle kyytiv�lille voi vuokrata itselleen poron,
-joka valjastettiin ahkion eteen, mihin sairas makaavaan asentoon
-peitettiin. Mutta rahojen loputtua ei veljell� kaiketi ollut muuta
-neuvona kuin itse ruveta ahkiota vet�m��n ja vet�� velje�ns� rannikolle
-asti -- kuolemaan sinne, ellei sairas jo sit� ennen matkalla ehtinyt
-heitt�� henke�ns�.
-
-Niiden varalle, jotka saattoivat vuokrata itselleen poron, oli
-lappalaisia kokoontunut kievaripaikkoihin kyyditsemisell� rahoja
-ansaitaksensa. Poron vaihdossa kului tavallisesti tuntikausia
-kyytimaksua tingitt�ess�. Kahdesta ruplasta, mink� summan lappalainen
-alussa vaati porosta, kun kyyditsisi Maasel�st� 40 virstaa eteenp�in,
-murmanni tinki kyytirahat yhteen ruplaan tai ruplaan kahteenkymmeneen
-kopeekkaan, kelin mukaan, ensiksi viisaasti kyll� tarjottuaan
-lappalaiselle ainoastaan puolet siit� tai viel� v�hemmin. Useimmat
-murmannit j�tt�v�t suuren postitien Kannanlahden ja Kuolan
-keskiv�lill�, Rasnovolokin kohdalla, l�htien siit� it��np�in
-kulkemaan; ainoastaan v�hempi osa tulee Kuolaan.
-
-Toistakin mahtavaa, t�h�n asti historiassa tuntematonta kansanlajia
-kuulin Kuolassa ensi kerran mainittavan -- _filmanneja_. Kun kartalta
-en l�yt�nyt mit��n Filmanniaa (eli Fillmanniaa), niin minun t�ytyi
-kuolalaisilta tiedustella t�t� maata ja sen asukkaita, varsinkin kun
-n�m� kummatkaan eiv�t v�hint�k��n n�ytt�neet olevan Murmanniaa ja
-murmanneja huonommat, joista minun oli onnistunut jo sit� ennen
-hankkia muutamia tietoja. Filmannit asuvat Filmannin rannikolla,
-joka on l�nteen Murmannin rannikosta, alkaen Norjan rajan tienoilta
-siit�, mihin viimemainittu p��ttyy ja ulottuen kauas ohi Nordkapista
-aina Hammerfestiin saakka ja kauemmaksikin. Heid�n elintapansa kuuluvat
-olevan jotakuinkin samanlaiset kuin murmannien; p�iv�t oleskelevat
-vesill�, ja y�t joko vesill� tai saunoissa ja m�keiss�, joita on
-rakennettu meren lahtien rannalle, joko puusta tai turpeista. Miten
-viett�v�t talveaan, siit� en voinut saada mit��n t�ydellisi� tietoja,
-mutta luultiin heid�n suureksi osaksi katoavan syksyll�, kuten
-murmannit, joista talvella ei l�yd� j�lki�k��n,
-
-Murmanniassa puhutaan kielt�, joka suuresti on ven�j�n kaltaista, mutta
-filmanneilla kuuluu olevan oma kielens�, jonka nimi on _kakspreck_, eli
-kuten se kenties oikeammin on kirjoitettava: kakj-spreck (huom. kakj
-ven�l�isill� kirjaimilla, spreck saksalaisilla). Kun matkustin varta
-vasten kielitieteellisi� tutkimuksia tekem�ss�, iloitsin koko lailla
-l�yt�ess�ni t�m�n uuden kielen; kuka tiet��, vaikka se kerran kielten
-parissa tulisi n�yttelem��n samaa osaa kuin sanskrit t�t� nyky�. Niin
-paljo ainakin on varmaa, ett� se ei sis�ll� ainoastaan ven�j�n ja
-norjan, vaan my�skin suomen ja lapin kielten perusainekset. Kuolassa
-tapasimme muutamia, jotka puhuivat kakspreckia, ja viel� matkalla
-sielt� Kannanlahteen tapasimme Rasnovolokissa kaksi porvaria, joista
-toinen sanoi osaavansa norjaa; mutta vaikka ei sit� osannutkaan, puhui
-h�n kahta paremmin kakspreckia. Mist� p�in kuljet, kuului: _H�rfra du
-fara_; mik� on nimesi: _kak du heta_; kuinka monella porolla matkustat:
-_h�r manga �lenej du fara_; jos haluat teevett�, niin keit�n: _du tjai
-vil hafva, tak ja koga_; onko sinulla oma teekannu: _sin tjainik du
-hafva_ j.n.e. Yll� mainitussa selonteossaan, H�gstr�m puhuu
-Huotsin-Lapissa esiintyv�st� kielest�, jota sanoo _porvarikieleksi_
-(borgarm�let); se on kaikesta p��tt�en kakspreckin murre. Muuten
-kaksprecki ei kuulu olevan mit��n eritt�in vaikeata kielt� oppia.
-Kuolalaiset, jotka muutaman kuukauden kes�ll� ovat asuneet
-Pilmanniassa, puhuivat sit� sujuvasti. Sattuvimpia sanoja on sana da
-toistettuna (da, da). Jos kakspreckilainen ei ymm�rr� sanaakaan siit�,
-mit� h�nelle puhuu, h�n sangen taitavasti pelastautuu pulastaan
-vastaamalla da, da. Kuinka suuri merkitys kakspreckilla monessa
-tapauksessa voi olla, saattavat muun muassa todistaa sanat filmanni ja
-murmanni, joiden johto on selv� niin pian kun osaa kakspreckia. Sill�
-ellei vastedes onnistu jollekulle etymologille selitt�� sanaa filmannit
-kreikan kielen avulla, miss� tapauksessa se kumminkin olisi
-kirjoitettava philomanit, niin luulisin sen johtuvan kakspreckista ja
-merkitsev�n Ruijan (Finmarkin) rannikkoasukkaita. Samoin sana murmannit
-on kakspreckilaista syntyper�� ja merkitsee ep�ilem�tt�: meri
-(-?merelle-)matkustaja, ja tuo sana on sitten hajoitettu siten, ett�
-siit� on saatu ven�l�inen sana _more_, meri, ja lappalainen sana
-_mannee_, matkustaja.
-
-Jos joku ehk� arvelee, ett� liian kauan olen k�sitellyt kakspreckin
-kielt�, niin saan puolustautua sill�, etten filologina ole voinut vaan
-muutamalla sanalla mainita t�h�n asti vallan outoa kielt�; jos taas
-liian laveasti olen puhunut murmanneista ja filmanneista, niin
-muistettakoon ett� Kuolan porvarit, niilt� seudulta jotenkin �sken
-l�ksin, luultavasti eiv�t tunne muiden maapallon ihmisten eloa ja oloa
-kuin omaansa, murmannien ja filmannien, tai muita maita kuin Ven�j�n,
-Murmannian ja Filmannian.
-
-Ruijan rannikko on etenkin meille suomalaisille merkillinen siit�, ett�
-siell� paitsi norjalaisia ja lappalaisia asuu noin nelj�tuhatta
-ihmist�, joiden �idinkieli on suomi, ja jotka luultavasti viel� kauan
-tulevat sen s�ilytt�m��n, jos kohta monet valistuneetkin norjalaiset
-papit innokkaasti koettavat saada heit� lukemaan norjaa. Kuinkahan
-monta vuosisataa maailman viel� tulee pysy� pystyss�, jotta ihminen
-edistyisi edes sen verran valistuksessa ja suvaitsevaisuudessa, ett�
-kyll� itse pit�� omaa �idinkielt��n kaikista paraana, mutta ett�
-my�nt�� kaikille muillekin oikeuden omaansa sin� pit��, ja ettei sek�
-pyynn�ll� ett� pakolla koeta saada heit� vaihtamaan sit� toiseen. Ja
-erityisesti rohkenen kysy� norjalaisilta papeilta, miksi juuri samaan
-aikaan, kun mit� innokkaimmin hommataan v�lineit� lappalaisten
-uskonnonopetusta varten heid�n �idinkielell��n, suomalaisten suhteen
-seurataan vallan p�invastaista j�rjestelm��? Senk� vuoksi, ett�
-lappalaisia on enemp�� kuin kahta vertaa suurempi lukum��r�? Huono syy;
-sill� ett� heikommallekin teht�k��n oikeutta, sit� sek� laki ett�
-evankeliumi opettavat. Vai senk� vuoksi, ettei heid�n itse tarvitse
-oppia suomea, kun jo ennest��n on norja ja lappi? Sekin huono syy;
-sill� nelj� tai kahdeksan sivistynytt� pappia kaiketi v�hemm�ll�
-vaivann��ll� ja ajanhukalla oppii pakisemaan ja lukemaan vierasta
-kielt�, kuin nelj� tuhatta sivistym�t�nt� rahvaan-henkil�� voi tehd�.
-Vai kaikuuko kenties norjankieli mieluisampana Herramme korviin kuin
-suomi? Mutta onhan H�n itse sanonut, ett� H�nen nime�ns� julistettakoon
-kaikille kansoille ja maailman kaikilla kielill�.
-
-Mutta miksi pys�htyisin korkealla sivistysasteella olevaan Norjan
-papistoon, kun oman maamme lappalaisten uskonnonopetuksen suhteen
-kaikki n�m� ja viel� useampia kysymyksi� saattaisi tehd� omalle
-papistollemme. Valitamme, tai ainakin meill� on valitettu sit�, ett�
-Ruotsin vallan aikana �idinkielt�mme sorrettiin, ja kuitenkin, niin
-pian kun vapautus latinasta uskonpuhdistuksen kautta oli tapahtunut,
-joutuisasti hankittiin meid�n rahvaalle sek� Raamattu ett� muutkin
-tarpeelliset uskonnonopetuskirjat suomen kielell�. Jos ei muun, niin
-ainakin kohtuuden vaatiman kiitollisuuden siit�, mik� on meid�n omaksi
-osaksemme tullut, olisi pit�nyt velvottaa meid�t my�nt�m��n
-lappalaisille sama oikeus. Mutta kaukana siit�, ett� niin olisi
-tapahtunut. T�ss� seuraa lyhyt kronologinen esitys siit�, mit� t�ss�
-suhteessa on tehty. [Se, joka t�st� seikasta haluaa saada l�hempi�
-tietoja, katsokoon A.J. Sj�grenin kirjaa "Anteckningar om
-F�rsamlingarna i Kemi-Lappmark. H:fors 1828", siv. 213-210 ja 368. 369.
-(Kirjoittajan huomautus).] Samaan aikaan jolloin ruotsalaiset ja
-tanskalaiset kirjoittivat lappalaisilleen hartauskirjoja heid�n
-�idinkielell��n, meill� kirjoitettiin rovastintarkastus-p�yt�kirjoja,
-joista t�ss� tarjoamme otteen:
-
- Vuonna 1746. Jo useimmat (lappalaiset) lukivat suomea, mutta muutamat
-              lappiakin ja aivan harvat tanskaa... Suostuttiin siihen,
-              ett� sielunpaimen suomen ohella k�ytt�isi lapin kielt�.
-
- Vuonna 1752. P�yt�kirjassa on kieli j�tetty mainitsematta ja puhutaan
-              ainoastaan siit� ihanasta (?) ymm�rt�myksest�, jota
-              Inarin lappalaiset osottivat tehdess��n selkoa
-              kristinuskon-opinkappaieistaan.
-
- Vuonna 1760. Piispa hyv�ksyi sen "hyv�n asetuksen, ett� Utsjoella
-              pantaisiin voimaan suomen kielen k�ytt�minen, ollen
-              kielt�, jota jo useimmat k�ytt�v�t (?) ja jota kuitenkin
-              kaikkien on naapuriensa kanssa suoritettavan kaupan ja
-              kanssak�ymisen takia ennen kaikkea pakko (?) oppia".
-
- Vuonna 1765. Tarkastaja "huomasi aihetta olevan vakavasti muistuttaa
-              sek� vanhempia ett� lapsia hankkimaan itselleen suurempaa
-              taitoa suomen kieless�, ja ett� vanhempien tuli puhua
-              suomea lasten kanssa".
-
- Vuonna 1770. Huomattiin muutamien olevan jotakuinkin perehtyneit�
-              kristinopin-taitoonsa, toisten taas siin� olevan jonkun
-              verran heikompia, ja syin� kristinopin taidon heikkouteen
-              mainitaan m.m. "suomen kielen taitamattomuus, joka johtuu
-              siit�, etteiv�t vanhemmat koskaan puhu suomea lastensa
-              kanssa".
-
-T�m� lyhyt ote papistomme syntiluettelosta, mit� heid�n suhteeseensa
-lappalaisiin tulee, liitt�k��n. Ainoastaan ensim�ist�, yll� mainitun
-Pehr H�gstr�min v. 1746 pit�m�� tarkastusta saattaa pit�� hieman
-edullisena lappalaisille, vaikkei p�yt�kirjassa mit��n varsinaista
-s��det� papin velvollisuudesta oppia lappia ja t�ll� kielell� antaa
-lappalaisille kristinopin opetusta. Se hyv� asetus, joka mainitaan
-1760 vuoden tarkastusp�yt�kirjassa, oli silloisen Lapinmaan
-kirkkoherran Henr. Vegeliuksen antama, joka oleskellessaan Lapissa
-lis�ksi oli tehnyt sen huomion, ett� lappalaiset kesken��n puhuivat
-"koirankielt�" -- havainto, jonka Kemin kontrahtirovasti H. Zimmerman
-kymment� vuotta my�hemmin (1770) toimittamassaan rovastintarkastuksessa
-huomasi oikeaksi. Mainittu Vegelius kuuluu olleen niin jyrkk�
-lappalaisuuden vastustaja, ett� alussa oli kielt�nyt lappalaisia omissa
-huoneissaankin h�nen l�sn�ollessaan puhumasta "koirankielt��n".
-
-1770 vuoden j�lkeen ja nykyaikaan asti asia ei rahtuakaan ole muuttunut
-lappalaisten eduksi. Yh� viel� lappalaiset kesken��n ja lastensa kanssa
-puhuvat lappalaista "koirankielt�" eiv�tk� suomea, yh� viel� heit�
-vaaditaan lukemaan suomea ja saarnataan heille suomeksi, jos kohta,
-kuten Utsjoen seurakunnassa on laita, toinen puoli huonosti ymm�rt��
-saarnaa, toinen puoli ei ymm�rr� ollenkaan. Viel� t�n� p�iv�n�
-tutkitaan meid�n tulevia pappeja, kuinka he taitavat 15 heprealaista
-psalmiaan, vaikka ep�ilem�tt� 15 sivua lapin kielt� niille, jotka
-saavat paikan Lapissa, olisi monta vertaa t�rke�mp��, vaikka en silti
-ollenkaan tahdo halventaa heprean arvoa.
-
-Muuten on merkillist�, miten v�h� menestyst� sellaisilla luonnottomilla
-pyrinn�ill�, kuten esim. sill�, ett� koetetaan vieroittaa kansaa sen
-�idinkielest�, tavallisesti on. Jo sadan vuoden aika ollaan joko
-tahallaan tai, kuten sopisi toivoa, kaikessa viattomuudessa ja itse
-siit� tiet�m�tt� koetettu muuttaa Suomeen kuuluvia lappalaisia
-suomalaisiksi, eik� viel� ole p��sty pitemm�lle kuin ett� Inarin
-lappalaiset puhuvat murtaen suomea, lukuunottamatta lapsia ja
-Paatsjoenniskan kyl�l�isi�, jotka eiv�t ole saavuttaneet edes sellaista
-taitavuutta. Utsjoen seurakunnan suomen kielen laita on monessa
-suhteessa paljoa huonompi kuin inarilaisten, ja samaa on sanottava
-kirjanluvusta, kristinopin taidosta ja siveellisyydest�, joista
-kaikista Inarin seurakunta ansaitsee oikeutettua kiitosta. Kuitenkaan
-en voi taata, miten syv� ja sis�llinen inarilaistenkaan kristinopin
-taito lienee, mutta ainakin sen ulkonainen, puustavillinen puoli on
-parempi kuin useimmilla Suomen seuduilla. Mahdollista on, ettei
-inarilainenkaan niin helposti voi tajuta sellaisen asian henkist�
-sis�llyst�, jota kuulee ja lukee vieraalla kielell�, jos kohta onkin
-hyvin tarkka siin�, ett� selitytt�� itselleen, ne sanat ja kohdat,
-joita ei ilman sit� ymm�rr�. -- Olen t�ss� edell� puhunut esi-isiemme
-synneist� lappalaisiin n�hden ja lis��n t�ss� vaan, ett� jos
-vastaisuudessa jonkun p��h�n p�lk�ht�isi vieroittaa meid�t pois
-�idinkielest�mme, sit� ei voisi pit�� muuna kuin sen Jumalan
-oikeutettuna rangaistuksena, joka rankaisee lapsia is�in
-pahoista teoista aina kolmanteen ja nelj�nteen polveen. Ja n�in kauan
-harhailtuani syrj�teill�, on aika palata Kuolan ja Kemin v�liselle
-taipaleelle, ja juuri samaan Maasel�n kyl��n, mist� toissa p�iv�n�
-eksyin ja jouduin niille syrj�poluille, jotka t�h�n asti ovat minua
-pid�telleet.
-
-Maasel�n, ehk�p� muunkin Ven�j�n-Lapin lappalaiset lienev�t
-karjalaisten ja lappalaisten sekarotua; ainakin moni heist� oli vallan
-karjalainen ulkon��lt��n, vaikka ei puhunut karjalan kielt�. Sit�
-paitsi heid�n kotipukunsa on sama, joka Ven�jan-Karjalassa on yleisesti
-k�yt�nn�ss�; rakennustavasta on jo aikaisemmin mainittu, ett� sekin oli
-Ven�j�n karjalaisten rakennustavan kaltainen. Siit�, ett� Ven�j�n
-lappalaisiin on sekaantunut karjalaisia, johtuu ep�ilem�tt� se suurempi
-yht�l�isyys suomen ja karjalan kanssa, jota Sj�gren yll� mainitussa
-teoksessaan useammassa kuin yhdess� paikassa mainitsee, samoin kuin h�n
-my�s (siv. 382-390) koettaa tehd� selkoa t�m�n sekaantumisen ajasta ja
-todenn�k�isyydest�. Sen nojalla voisi my�s selitt��, miksi Ven�j�n
-lappalaisten elintavat monessa suhteessa eroavat muiden lappalaisten
-elintavoista. Niinp� esim. Kildinissa sek� koko matkalla Kuolasta
-Kaunanlahteen n�in naisten keitt�v�n ruokaa, vaikka muilla
-lappalaisilla t�m� teht�v� on miehill�. Rikkataival (lapiksi Riksuol)
-nimisess� paikassa, 60-70 virstaa etel��n Maasel�st�, muuan
-lappalaismuori leipoi leip�ns� vallan ven�l�iseen tai karjalaiseen
-tapaan hapatetusta taikinasta ja paistoi sen uunissa. Useilla on
-kes�sijoillaan sauna, jossa kylpev�t vallan vastoin muiden seutujen
-lappalaisten tapaa; ei n�et edes puoleksi suomalaistunut Inarin
-lappalainen k�yt� saunaa. Juoma- ja keittovett� ei sulatettu lumesta,
-kuten lappalaisella on tapa, vaan sit� otettiin j�rvest� tai muualta,
-miss� sit� luonnostaan oli valmiina. Heid�n tupansa olivat
-tavallisesti puhtaat, lattiat ja penkit pestyt, jopa monessa oli
-pysyv�t p�yd�t, kun sit� vastoin muut lappalaiset tyytyv�t
-p�yd�nkanteen, joka tilaisuutta varten, kun p�yt�� tarvitaan, asetetaan
-vartavasten tehdyille jaloille tai muulle alustalle. L�nnemp�n� Kuolaa
-asuvilla Ven�j�n lappalaisilla on p�yd�n nimen� _b�rd_, sana, joka
-luultavasti on lainattu norjasta, jos kohta itse Norjan lappalaisilla
-on sana _b�vdde_ (suomal. p�yt�) ja Kuolan etel�puolella asuvilla
-lappalaisilla ven�j�st� lainattu _st�ll_. Itse kauppa- tai voitonhimo
-on Ven�j�n lappalaisella osaksi yhteinen Ven�j�n karjalaisen kanssa.
-Baldiniss� tahdottiin kahdesta puolentoista korttelin pituisesta
-siiasta kiskoa meilt� rupla, ja Maasel�ss� myytiin kalaa puntari
-k�dess�, ja muuramet, jotka ostimme, mitattiin kupilla.
-
-Paitsi monta muuta tapasimme Maasel�ss� er��n kuusamolaisen miehen,
-joka jo yhdeks�n vuotta oli el�nyt Ven�j�ll�, mutta joka ei edes
-vaateparreltaan ollenkaan ollut ehtinyt muuttua. H�n l�ksi Kuolaan,
-miss� jo ennen muutamina kesin� oli tehnyt ty�t� laivanveist�j�n�.
-Kysytty�mme h�nelt�, oliko ty�ansio t��ll� parempi kuin Suomessa, h�n
-sanoi, ettei h�nell� ollut syyt� valittaa ty�palkan huonoutta. Mutta
-kysytty�mme, eik� h�n siis yhdeks�ss� vuodessa ollut voinut tehd�
-melkoisia s��st�j�, h�n vastasi, ettei h�n ollut voinut sellaisia tehd�
-siit� syyst�, ett� h�net, kun muutaman viikon ajan on tehnyt ty�t� ja
-jotakin ansainnut, sen j�lkeen valtaa sellainen viinan jano, ettei se
-anna h�nelle mit��n rauhaa, niin kauan kuin ropokin on j�ljell�. Niin
-paljoa h�n ei viel� ollut ehtinyt oppia ven�tt�, ett� olisi huomannut
-ven�j�n kieless� olevan omat kirjaimensa, joita suomessa ei ole, tai
-ett� korko ven�l�isess� sanassa saattaa olla muullakin kuin ensi
-tavulla. Sen t�hden sanat _hozj�in_, is�nt�, _xozj�ika_, em�nt�,
-_olenj_, poro, _dor�ga_, tie, _vod�_, vesi j.n.e. h�nen suussaan
-muuttuivat muotoon _h�saina, h�seikka, �leni, t�roka, v�ta_. H�n oli
-kuitenkin kyllin j�rkev� itse ymm�rt�m��n, ettei ollut mik��n mestari
-ven�j�n kieless�, ja kun kysyttiin, eik� h�n niin pitk�ss� ajassa jo
-ollut ehtinyt oppia ven�tt�, niin ett� olisi puhunut sit� yht� hyvin
-kuin suomea, h�n vastasi: ei se vanha kieli en�� hyv�sti tahdo siihen
-taipua. Vallan toiset ajatukset taidostaan oli er��ll� maankulkijalla,
-nimelt� Kurtti, joka oli kotoisin Sallan seurakunnasta Suomesta. Viisi
-vuotta sitten tapasin h�net Kannanlahdessa, jossa h�n silloin oli ollut
-noin puolen vuotta ja sill� ajalla oppinut hyvin puutteellisesti
-lausumaan muutamia ven�l�isi� sanoja. Mutta itsell��n h�nell� oli
-suuret ajatukset ven�j�n kielen taidostaan, ja h�n suositti
-minullekin ven�j�� yhten� maailman helpoimpana kielen�. Muutamassa
-viikossa h�n oli oppinut t�rkeimm�n, ja sanoi jo puhuvansa kielt�
-paremmin kuin itse ven�l�iset. Jopa h�n tarjoutui niin lyhyess� ajassa
-kuin kahdessa viikossa t�ydellisesti opettamaan minulle ven�j�n kielen,
-sill� vaikka h�nest� itsest��n ei juuri kahdessa viikossa ollut tullut
-sellaista professoria kuin h�n nyt oli, luuli h�n asian minulta k�yv�n
-paljoa helpommin, kun saatoin panna sanat paperille, joten minun ei
-tarvinnut uskoa niit� usein pett�v�n muistin yksinomaiseen huostaan.
-
-Maasel�ss� tapasimme my�skin er��n Ven�j�n karjalaisen, joka paraikaa
-samalla oli Kuusamon pit�j�n rajalla olevan P��j�rven seuduilla
-starostana. H�n oli paluumatkalla Kuolasta, jossa oli omilla poroillaan
-k�ynyt P��j�rvelt� viem�ss� rahastoon vuotuiset kruununverot, jotka oli
-kantanut seudultaan, ja joita yhteens� oli noin 1800 ruplaa. Kun h�n
-pyysi minuakin katsomaan kuittiaan, oliko se oikea (kuka tiet��, kuinka
-moni jo sit� ennen oli tehnyt sen Kuolassa), kysyin, eik� h�n siis itse
-osannut ainakin lukea kirjoitettua, ellei itse kirjoittaa. "Mik�s
-h�t�", h�n vastasi, "starostalla silloin olisikaan, jos osaisi
-kirjoittaa ja paikalla merkit�, paljonko kukin kulloinkin maksaa ja
-paljonko h�nell� viel� on j�ljell� maksettavaa. Mutta nyt, kun monta
-kertaa vuodessa matkustelen ymp�ri piiri� veroja kokoamassa, sill�
-kaikki eiv�t voi maksaa kaikkea yhdell� kerralla, niin pelk��n usein
-kerrassaan tulevani hulluksi, kun minun tulee muistaa, kutka ovat
-maksaneet ja kuinka paljon kukin on maksanut, ja sitten laskea yhteen
-ja verrata, onko koko summa sen suuruinen, jonka olen kantanut. N�it�
-miettiess�ni kuljen usein 5-10 virstaa paikasta toiseen niin etten
-ollenkaan ole huomannut matkaa, vaan pys�hdyn ja ihmettelen, ett� jo
-olen perill�." Vanhemmasta veljest��n h�n kertoi, ett� oikeastaan olisi
-ollut h�nen velvollisuutensa ruveta starostaksi, mutta ettei h�nen
-muistinsa ollut yht� hyv�, mink� vuoksi h�n oli selitetty
-kivulloiseksi.
-
-En saa unhottaa muiden v�h�p�t�isyyksien muassa kertoa, mik�
-Tantaluksen tuska meill� oli Maasel�ss� halutessamme kahvikupillista.
-Sek� kahvia, sokeria ett� kahvipannu meill� oli muassa, olimmepa
-kumpikin lis�ksi harjoittautuneet kahvia keitt�m��n; vedest� ja tulesta
-ei my�sk��n ollut mit��n puutetta, mutta -- kahvi oli paahtamatonta --
-hinc illae lacrimae [siit� n�m� kyyneleet]. Vaikkapa sek�
-teoreettisesti ett� k�yt�nn�llisesti olisimme osanneet sit� miten hyvin
-tahansa paahtaa, niin mit� kaikki t�m� meit� auttoi, kun meill� ei
-ollut kahvinpaahdinta, emmek� voineet toivoa, ett� lappalainen,
-varsinkaan parhaillaan kest�v�n paaston ajalla, olisi lainannut
-kattilaansa meid�n kahvimme saastutettavaksi. Eik� -- ohimennen
-sanottuna -- kumpikaan meist� ennen ollut paahtanut kahvia, sill� Pehr
-Adolph Bonsdorff vainaja v�h�t v�litti siit�, osasimmeko vai emmek�
-osanneet kahvin paahtaa, kunhan vaan osasimme puhdistaa potaskaa ja
-polttaa loppuun h�nen v�kiviinansa kaikenn�k�isiss� muissa
-kemiallisissa kokeiluissa. Jo viimeisess� kievaripaikassa ennen
-Maaselk�� olimme koettaneet keksi� jotakin keinoa, p��st�ksemme t�st�
-pulasta. Valkean edess� liedell� oli irtonainen kivi, jonka tuli oli
-kuumentanut. Sille panimme kahvipapuja ja liikuttelimme niit� tikulla,
-kunnes ne alkoivat mustua, mutta kun kivi ei ollut tavallista tulikive�
-suurempi, vaadittiin uskomattoman pitk� aika ja suun vaiva ennenkuin
-saatiin paahdetuksi niin paljo kuin tarvittiin nelj��n kuppiin. Mutta
-sittenkuin se paljon otsan-hien j�lkeen oli meille onnistunut,
-laskettiin paahdetut pavut paperille ja survottiin hienoiksi
-kirvespohjalla. En osaa varmasti sanoa, millaista t�m� t�ten
-valmistettu kahvi oikeastaan oli, mutta niin paljon vaivan ja
-hien j�lkeen, ei saattanut muuta kuin pit�� sit�, ellei juuri
-paraimmanlajisena, niin ei ainakaan paljoa huonompana. Maasel�ss�
-jouduimme kenties viel� suurempaan pulaan, sill� siell� ei ollut
-sellaista kive� kiukaan suulla. Mutta h�t� aina keinot keksii. Meill�
-oli senlaatuinen kynttil�njalka, jommoisia kaksi voidaan ruuvata kiinni
-vastatusten ja sellaisella saimme t��ll� kahvin paahdetuksi. Vahinko
-vaan, ett� sen toinen puoli oli poissa, sill� jos sekin olisi meill�
-ollut, niin olisi molemmista yhteenkierrettyin� voinut saada
-melkein kunnollisen kahvinpaahtimen. Viimein saimme is�nn�lt�mme
-lainata vanhan, pienen kuparikattilan, jossa yhdell� kerralla voimme
-paahtaa suuremman m��r�n; kahvimme kuitenkin pahaksi onneksi paloi ja
-sai karvaan maun, luultavasti savusta, jonka keskess� avointa kattilaa
-ravisteltiin. -- Monien kokeilujemme kautta, jotka muuten talven
-kuluessa olemme tehneet kahvin keitt�misess�, sek� sis�ll� huoneessa
-ett� ulkona taivasalla, olemme saavuttaneet seuraavat kokemukset: a)
-Kahvi tulee sit� v�kev�mp��, kuta enemm�n kahvijauhoja sekoittaa
-veteen, b) Niin sanottu "sumppi" eli sakka tosin tummentaa kahvin
-v�ri�, mutta muuten se tuottaa sangen v�h�n -- tai ei mit��n --
-hy�ty�, vaan p�invastoin pilaa maun, jos menettelee niin kuin
-talonpoikaisnaisilla Suomessa on tapana, nim. ett� sakkavesi kerrasta
-toiseen j�� itse kahvipannuun, c) Vesi on ennen jauhojen panoa vahvasti
-keitett�v�, mutta sen j�lkeen tuskin ollenkaan tai vallan v�h�, d)
-Kerma on ylellisyysainetta, jota vailla varsin hyvin voi olla, milloin
-sit� ei ole saatavissa, e) Kahvia voi juoda puukupeistakin, milloin ei
-ole varsinaisia kahvikuppeja tai laseja, f) Kahvi selkenee itsest��n,
-kun se vaan jonkun aikaa saa olla alallaan.
-
-Maasel�st� l�ksimme iltapuolella 10:nten� p�iv�n� huhtikuuta, emmek�
-sin� p�iv�n� tulleet etemm�ksi kuin ensimm�isen kyytiv�lin,
-Rasnavolokiin (lapiksi Rasnjarg), minne luettiin 22 virstaa. Murmanneja
-varten, jotka t�ss� jakautuvat kahteen joukkoon, l�htien toinen Kuolaan
-p�in, toinen it��np�in kulkemaan, t�nne oli Kuolasta tullut pari
-porvaria mukanaan jauhoja, leip��, kalaa ja viinaa. Menekki lienee
-ollut hyv�, sill� heill� ei en�� ollut mit��n j�ljell� muuta kuin hyvin
-v�h� leip��. Itse Rasnavolokistakin matkusti seuraavana aamuna kaksi
-henkil�� (lappalaista) meren rannalle, j��d�kseen sinne syksyyn asti.
-Useita liikuttaviakin j��hyv�ishetki� olen n�hnyt ja kokenut, mutta
-tuskin yht��n liikuttavampaa kuin n�iden lappalaisten ero omaisistaan
-oli. Jo ennenkuin ollenkaan tiesin, ett� matka oli edess�, n�in
-nuorenpuoleisen naishenkil�n salaa itsekseen useaan kertaan vuodattavan
-kyyneleit�, voimatta arvata, mik� h�nt� vaivasi. Mutta sittenkuin
-matkalle aikovat olivat saaneet tavaransa j�rjestykseen, ja kun porot
-oli tuotu mets�st�, silloin vasta alkoi sis�ll� tuvassa perheen yleinen
-itku ja nyyhkytt�minen, rintojen ristiminen ja kumarteleminen seinill�
-riippuvien pyh�inkuvien edess�, yleinen suuteleminen ja syleileminen.
-Sitten kaikki l�ksiv�t pihalle, miss� toistettiin kaikki, mik� �sken
-oli tuvassa tapahtunut, paitsi ristimist�, jota kuvien puutteessa
-t��ll� ei voinut tehd�. Porot ahkioineen olivat v�h�isen matkan
-p��ss�, ja sinne koko seurue toisen j��hyv�iskohtauksen j�lkeen
-siirtyi, siell� taas suudellakseen ja syleill�kseen toisiaan. Sitten
-l�htev�t asettuivat pulkkiinsa, joissa istuessaan heit� viel�kin kerta
-suudeltiin ja syleiltiin; t�h�n asti se oli tapahtunut heid�n ollessaan
-seisaalla. Ja kun vihdoinkin l�hdettiin liikkeelle pihasta, istuutuivat
-monet kotia j��vist� l�htij�iden syliin, toiset heitt�ytyiv�t
-raid-ahkioille (kuormille), ja sitten l�hdettiin matkaan huimaa
-vauhtia, sill� porot, jotka varsin v�h�n ymm�rsiv�t suudelmia ja
-syleilyj�, mutta sit� paremmin tunsivat tuiman tuulen, jossa jo kauan
-olivat saaneet v�rj�tt��, l�htiv�t kiit�m��n kaikin voimin. En siis
-voinut n�hd� viimeist� j��hyv�iskohtausta, vaan palasin tupaan ja
-rupesin ajattelemaan omaa l�ht��mme, jotta sin� p�iv�n� olisimme
-voineet p��st� yht� v�li� kauemmaksi Rikkataipaleeseen (lapiksi
-Riksuol) asti, jonne 35 virstaa kuljettuamme hyviss� ajoin
-saavuimmekin. Olisimme varsin hyvin voineet matkustaa yhden kyytiv�lin
-lis��, mutta kun paikka oli hyv� ja puhdas, ja lis�ksi is�nt� ja muu
-v�ki hyv�ntahtoiset ja kohteliaat, p��timme kernaammin j��d� t�h�n
-teet� juomaan ja lyk�t� matkan seuraavaan aamuun. Rikkataipaleen
-lappalaisella oli jotakuinkin hyv�t teenjuonti-astiat, nimitt�in
-porsliiniset kupit ja kannu sek� kuparinen, puolentoista kannun
-vetoinen kahvipannu. Edellisi� h�n s�ilytti niit� varten vasituisesti
-tehdyss� pieness� arkussa, jonka kanssa jo v. 1837 olin tehnyt
-tuttavuutta. Luultavasti h�nell� olisi ollut teet� ja sokeriakin --
-ainakin h�nell� v. 1837 oli --, mutta kun h�n silloin oli minua
-kestitt�nyt, oli vallan kohtuullista, ett� me nyt vuoromme kestitsimme
-h�nt�. Sen j�lkeen h�n kernaasti olisi laittanut meille kelpo
-illallisen, mutta valitti, ett� murmannit olivat sy�neet kaiken h�nen
-kalansa, mink� vuoksi h�n nyt ei voinut tarjota muuta kuin hyv��,
-kotitekoista hapanta leip�� ja suolaa sek� kalalient�, joka
-oli keitetty muutamasta palasta vanhaa haukea. Seuraavana aamuna
-toistettiin sek� teenjuonti ett� ateria. Sitten minua pyydettiin
-iskem��n suonta er��lt� miehelt�, jolla oli p��ns�rky�, ja kun sen olin
-tehnyt, muuan vanha eukko samassa tarkoituksessa ojensi minulle
-k�tens�. Mutta koska h�ness� ei suinkaan ollut liikaa verta, vaan
-pikemmin p�invastoin, ja pistimeni sen lis�ksi oli hirve�n tyls�,
-selitin, ettei suonenisku h�nt� auttaisi, ja t�m�n h�n heti uskoihin.
-"Mutta mik� sitten minua on auttava?" h�n kysyi. "Kuolema", vastasi
-joku vierest� vapauttaen t�ll� lyhyell� neuvolla minut keksim�st�
-parannuskeinoa h�nen kivulloisuuteensa, joka kuitenkaan kaikesta
-p��tt�en ei voinut loppua ennen kuin haudassa. L�hemmin tarkastaessani
-h�nen k�sivarttaan, huomasin, ett� se v�rilt��n oli aivan kuin
-keltapohjaista kattuuni-kangasta, jossa tihe�ss� toistensa vieress� oli
-pieni� kalpeita ruusuja. Jos h�n olisi ollut jotakin villi�
-kansanrotua, eik� s�vyis�, kristitty lappalaiseukko, olisin ensi
-n�kem�lt� luullut, ett� t�m� oli erityisenlaista ihonmaalausta, mutta
-nyt en tiet�nyt, mit� se lie ollut. Tietysti h�nelt� kysyin syyt�
-noihin lukemattomiin t�pliin, ja sain nyt tiet��, ett� ne kaikki
-johtuivat _moxista_ [moxa (lue mohha): pieni, pujomarunan (artemisia
-vulgaris) lehdist� ja k�rjist� valmistettu, helposti palava, keilan
-muotoinen esine, jota ennen poltettiin iholla luuvalon, m�rk�pesien
-y.m.s. parantamiseksi], joita h�n kivulloisuutensa vuoksi aika ajoin
-oli polttanut k�sivarrellaan. Luultavasti toinenkin k�sivarsi oli yht�
-t�plik�s, kuten my�s niska ja eri osat h�nen muuta ruumistaan, vaikka
-en sit� varmasti tied�, kun en erityisesti tullut h�nelt� sit�
-kysyneeksi.
-
-Rikkataipaleesta tulimme jotenkin my�h��n l�hteneiksi matkaan; ja kun
-p�iv� oli l�mmin, keli raskas ja porot huonot, emme sin� p�iv�n�
-ehtineet kauemmaksi kuin 33 virstan p��ss� olevaan Jokostroviin
-(lapiksi: Tjueksuol), jonne iltah�m�r�ss� saavuimme. V�h�� ennen meit�
-oli kuusi ven�l�ist� sotamiest� vastaiselta taholta tullen ja Kuolaan
-matkustaen t�nne saapunut ja y�pynyt. Kun t�m�n vuoksi tuntui tulevan
-ahdasta, viivyimme t��ll� ainoastaan muutaman tunnin, joimme teet� ja
-s�imme illallista, mink� j�lkeen y�n selk��n jatkoimme matkaa
-Sasjeikaan, 30 virstaa eteenp�in. T�llekin taipaleelle saimme eritt�in
-kuonot porot, niin ett�, vaikka y�ll� ei voinut valittaa kelin
-raskautta, emme kuitenkaan ennenkuin kello 5 seuraavana aamuna
-saapuneet perille, ja silloin kumpikin olimme jotenkin uniset. Sill�
-jos pulkassa olisikin voinut nukkua, mik� yleens� ei juuri tahdo olla
-mukavaa, niin meit� nyt sit� paitsi h�iritsi kyytimiehen alinomaa
-toistama: prokle�toi! [kirottu, saakelin -- --] y.m. sen kaltaiset
-soimasanat, jotka h�n porolle antoi, kun ne eiv�t muuten
-tahtoneet juosta edelleen. T�m�n lis�ksi murmannit olivat ajaneet tien
-kauheille kuopille, joita tosin uusilla j�ljill� oli koetettu kiert��,
-mutta n�m� kulkivat niin l�helt� kuopan reunaa, ett� valveillakin ollen
-oli vaikeata est�� pulkkaa niihin suistumasta. Mutta jos v�h�nkin
-koetti torkahtaa, saattoi olla varma siit�, ett� pulkkineen p�ivineen
-p�istikkaan sy�ksyi l�himp��n kuoppaan, mink� j�lkeen sai korviinsa
-kyytimiehen prokle�toi-huudon. Mutta mitenk� h�n "prokle�toitsikaan"
-porojansa, yksi niist� kuitenkin v�syi niin perinpohjin, ettei tahtonut
-kulkea askeltakaan eteenp�in. Lappalainen ei l�hde millek��n pitemm�lle
-matkalle ottamatta mukaansa yht� tai useampaa varaporoa, jotka
-sidottuina kukin ohjastaan kulkevat h�nen oman ahkionsa tai
-kuorma-ahkion j�ljess�. Sellaisen varaporon h�n nyt pani v�syneen
-sijaan kuormaa vet�m��n ja sitoi v�syneen sen paikalle. Mutta eip�
-poro n�ink��n ottanut kulkeakseen edelleen, johtuipahan sitten
-ylenm��r�isest� v�symyksest� tai poron omista oikuista. Lappalainen
-lienee luullut j�lkim�ist�, sill� h�n l�i ja potki loikovaa poroa
-enemm�n kuin mit� hentoi katsella, kunnes viimein sai sen jaloille.
-Sitten h�n riensi pulkkaansa ja alkoi ajaa eteenp�in, mutta vaikka poro
-sit� ennen ei ollut ehtinyt paneutua pitk�kseen, saattoi olla varma
-siit�, ett� se muutaman askeleen p��st� oli sen tekev�, annettuaan
-ensin seisaallaan ollen valjaissaolevan poron vet�� itse��n kappaleen
-matkaa eteenp�in. Lopuksi eiv�t auttaneet ly�nnit, potkut eik�
-"prokle�toi", vaan poro loikoi vallan liikkumatonna ja antoi pitk�n��n
-laahata itse��n, jos lappalaista halutti. Silloin vasta lappalainen
-huomasi panna v�syneen poron tyhj��n ahkioon, ja sitten h�n, tultuamme
-j��lt� maalle, sitoi sen puuhun ja j�tti siihen. Olisi ollut parempi,
-jos h�n olisi tehnyt sen jo paljoa aikaisemmin, niin poro parka olisi
-s��stynyt n�in rajulta kohtelulta, ja itse olisimme pikemmin p��sseet
-perille.
-
-Sasjeikassa tehty�mme ep�onnistuneen kokeen nukahtaa ja nukkua
-hetkinen, l�ksimme viimeiselle taipaleelle, joka viel� oli
-j�ljell� Kannanlahteen p�in, ja jota oli 30 virstaa. Nek��n porot,
-jotka t��lt� saimme, eiv�t olleet varsin kadehdittavat, mutta kuitenkin
-paljoa paremmat edellisi��n. Pel�ten, etteiv�t porot jaksaisi, oli
-Kannanlahdessa asuva porvari PahkofF, jolla on hoidonalaisina kievarit
-aina Rasnavolokiin asti, l�hett�nyt hevosen meit� vastaan; h�n oli n�et
-sit� ennen saanut tiedon tulostamme miehelt�, joka kuljetti perille
-Kuolan postia, ja joka ennen meit� oli l�htenyt Sasjeikasta. Hevonen
-tuli meit� vastaan, kun meill� viel� oli j�ljell� Kannanlahteen kolme
-virstaa, ja nyt saimme sanoa hyv�sti poroille, kuinka pitk�ksi aikaa,
-vuodeksiko, toiseksiko, taikka viel� viideksik�, elikk� kaikeksi i�ksi,
-sen ainoastaan Herra tiet��.
-
-Eip� voi muuta kuin tuntea kaihoa, kun toista sataa peninkulmaa
-porokyydill� matkattuaan taas ensi kerran istuutuu hevosen rekeen.
-Sill� jos kohta on totta, mit� J.J. Tornaeus teoksessaan "_Beskrifning
-�fver Torne� och Kemi Lappmarker_", Sthm 1772 [= Kuvaus Tornion- ja
-Kemin-Lapista, Tukholma v. 1772] 56 sivulla sanoo, ett� se, joka saa
-ajettavakseen laiskan poron, ei voi odottaa mit��n pahempaa,
-kun h�nen n�et t�ytyy v�syksiin asti sit� ly�d� ja riuhtoa, niin
-porokyyti kuitenkin on "muuten, kun on kauniit el�imet ja kunnolliset
-ajoneuvot, hupaisa ja miellytt�v� matkustustapa, eik� n�yt� pahalta kun
-etenkin isossa seurueessa t�ll� tavoin matkustaa", kuten H�gstr�m
-edell� mainitussa selonteossaan, 108 sivulla, huomauttaa. Muuten poro
-yleens� on vankempi ja vilkkaampi syksyll� ja talvella kuin my�hemmin
-kev��ll�, ja aina se panee pahakseen, jos ei saa pit�� pient� ettonetta
-sek� pient� lepoa p�iv�n valjetessa. Kahden suuriarvoisen henkisen
-ominaisuuden, ymm�rryksen ja muistin, puolesta se ei taida paljoa j��d�
-itse hevosesta j�ljelle; ainakin mit� j�lkim�iseen tulee, se kuuluu
-muistavan tien, jota kerran ennen on kulkenut ja viel� paremmin kaikki
-sy�tt�paikat.
-
-Koko tie Kuolasta Kannanlahteen on m�et�nt�, jos kuitenkin j�tt��
-lukuun ottamatta loivan-puolisen rinteen, jota my�ten Maasel�st� tullen
-laskeudutaan Imandran j�rvelle, sek� viimeisen kyytiv�lin l�hinn�
-Kannanlahtea. T�ll� taipaleella viisi vuotta sitten tein ensi kokeeni
-porolla-ajamisessa, ja tunsin nyt er�st� m�ke� kulkiessani saman
-pet�j�n, jota vastaan poro silloin minut laahasi, sit� ennen pudottuani
-pulkasta. Meminisse juvat. [Muistelu huvittaa.] Puoli matkaa Kuolasta
-on maata ja v�h�isi� j�rvi�, sitten alkaa 90:n virstan pituinen
-Imandra-j�rvi, joka loppuu vasta viimeisell� kyytiv�lill�; kuitenkin
-t�ll� matkalla tulee kulkemaan useiden erilevyisten nienten poikki,
-niin ettei alinomaa ole alla sama j��. Karttoihin, jotka olen n�hnyt,
-t�m� j�rvi on kuvattuna leve�mm�ksi kuin se itse todellisuudessa on,
-sill� se ei yleens� ole varsin leve�t�. Sen lappalainen nimi sanottiin
-olevan ��vver j�vr s.o. suomeksi Avaraj�rvi. Useat karjalaiset sanoivat
-t�t� j�rve� Inariksi, siis samaksi kuin Inari-j�rve� Suomessa.
-
-Mist� nimi Imandra johtunee, lienee vaikeata saada selville, ellei
-mahdollisesti voisi selitt�� sen tulevan sanasta Em�j�rvi; sana
-em� on murteellisesti varsin hyvin voinut muuttua ima sanaksi
-(virolaiset kirjoittavat _emm�, emma ja imma_, jotka lausutaan em�,
-ema, ima). T�st� ima muodosta on voinut tulla jotenkin tavallisen
-johtomuodostuksen kautta imanto (tai iminta), ja sanasta imanta-j�rvi
-saadaan imandra johtop��tteell�, joka nimiss� ei ole ollenkaan tavaton.
-Vertaa t�h�n I[i]vantiira ja Lentiira sanoja, jotka tapaa j�rvien
-nimin� Kajaanin l��niss� sijaitsevassa Kuhmon kappelissa ja Aunuksen
-kuvernementin pohjoisosassa. Paitsi �idin merkityst� em� sanalla
-suomessa on toinenkin merkitys; se n�et my�s tarkoittaa jotakin suurta,
-jonkun perustaa tai juuria, ja j�rvi sana menett�� usein, Ven�j�n
-karjalassa j:ns� yhdyssasanoissa, esim. Paan�rv pro Paanaj�rvi
-(johtuneeko lappalaisesta sanasta _paadne_, hammas?). Vallan
-samanlaisen luulisin Inari (eli Enari) sanan johdon olevan, nimitt�in
-lappalaisista sanoista �dne, �iti, ja j�vre (eli javre), j�rvi, joista
-�dne sanalla niinik��n on ollut, jollei perus-, niin ainakin
-sivumerkityksen� suuruuden k�site, mist� lis�ksi lappalainen
-ja suomalainen komparatiivimuoto �dnah ja enempi tuntuvat johtuvan. Se
-seikka, ett� lappalaiset itse sanovat t�t� j�rve� Anariksi, ei tuota
-mit��n erityisi� vaikeuksia t�lle johdolle, kun n�et a, � ja i
-lukemattomissa muissakin tapauksissa lapin kieless� vaihtelevat. Vertaa
-lis�ksi norjalaiseen muotoon Indiagr, miss� d ja n ovat vaihtaneet
-paikkaa ja v on muuttunut g:ksi; t�m� viimeinen seikka on sama ilmi�
-kuin se, joka viel� t�n� p�iv�n� tavallisena esiintyy muutamissa suomen
-murteissa, joissa ��nnet��n _nakris, kakra, siekla_ pro nauris, kaura,
-seula.
-
-Ajettuamme Imandraa pitkin nelj�kymment� virstaa, oli meill� sivulla
-pilvenkorkuiset Umbteg vuoret, jotka l�helt� Maaselk�� alkaen ja kauan
-ennenkuin tulimme Imandran j��lle, muutaman p�iv�n alinomaa olivat
-n�kyviss�mme. Alussa se, joka ei ennest��n niit� tuntenut, ei mitenk��n
-voinut sanoa, olivatko ne vaaleita pilvenhattaroita taivaan rannalla
-vai pilvi� tavoittelevia vuoria. Edellisell� kerralla t��ll�
-matkustaessani, jolloin oli pilvisempi ilma, todella petyin, niin etten
-edes mit� l�himm�n matkan p��ss� oikein tiet�nyt, n�ink� edess�ni
-vuoren harjanteen vai pilven. Ne ovat Imandran it�rannalla, noin 10
-virstaa etel�mp�n� Rikkataivalta, vaikka Rikkataipaleessakin n�ytti
-silt� kuin ne olisivat olleet l�hell�, j�rven vastakkaisella rannalla.
-Ven�l�isten antama nimi on Gibin, karjalaisten Hiipin�, lappalaisten
-Umbteg. Kuinka kauan niit� viel� olisi saattanut n�hd�, sittenkuin
-viimein olimme tulleet niiden ohi, en voi sanoa, kun Jokostrovista
-l�hdetty�mme y� meid�t yll�tti, ja kun sit� paitsi p�iv�ll�kin oli
-vaikeata pulkasta katsella esineit�, jotka olivat takana. Jopa oli
-vaikeata muutamina p�ivin�, jolloin aurinko paistoi kirkkaammin, n�hd�
-mit��n edess��nk��n olevan, kun n�et auringon paiste heijastuneena
-suuresta lumiaukeasta ei ollut silmille ollenkaan terveellist�. T�ytyi
-pit�� ne kiinni ja koettaa kohdistaa katseensa yksist��n poroon ja
-pulkan keulapuoleen. Kun joskus tuli matkustamaan jonkun niemen poikki,
-jolla n�ki mets��, niin t�m� oli hyvin miellytt�v�� lepoa silmille.
-
-Mets�t olivat yleens� koko tien, jota kuljimme, sangen hyv�t, kasvaen
-pet�j��, kuusta ja koivua. Kuolaa viel� pohjoisempana n�m� puulajit
-kasvavat melkoisen korkeiksi ja suuriksi. Kildiniss�, siis kahta
-peninkulmaa pohjoisemmassa, n�in vallan l�hell�. kyl�� koko metsik�n
-suorarunkoisia, korkeita koivuja, joista useimmat tyvest� olivat
-l�pimitaten 4-5 tuumaa, jopa muutamat 1 1/2 korttelia. Kannanlahtea
-l�hinn� olevalla taipaleella kasvoi monessa paikoin oivallista
-hirsimets��, ja useissa puissa n�in kaarnaan leikatun yl�s-alaisin
-k��nnettyj� ihmisen kuvia, joiden merkityksest� en voinut saada
-mit��n selityst�, jos ne muuten mit��n merkitsiv�tk��n; kenties ne
-olivatkin poikien ja lasten taidonn�ytteit�, kun joskus eiv�t olleet
-voineet saada parempaa teht�v�� kuin ruveta leikkaamaan p��ll�ns�
-seisovia ihmisenkuvia puihin.
-
-Ennenkuin nyt siirryn uuteen maailmaan, nimitt�in ven�l�iseen,
-sallittakoon minun j��hyv�isiksi lappalaismaailmalle viel� mainita
-jotakin heid�n kielest��n ja murteistaan. Lukuunottamatta osaa
-tunturilappalaisia, kaikki muut puhuvat oikeastaan kahta kielt�,
-�idinkielt��n ja sen ohella hallitsevan valtion kielt�. Suomen
-lappalaisten suomen kielest� on jo aikaisemmin puhuttu, ja yht�l�isi�
-mestareita lienev�t enimm�t Ruotsin ja Norjan lappalaiset ruotsin ja
-norjan kieliss�. Mutta Ven�j�n lappalaisten, ainakin niiden, jotka
-asuvat Kuolan tienoilla ja siit� Kannanlahteen johtavan valtatien
-varrella, sanottiin enimm�sti puhuvan ven�tt�, niin ett� puheesta oli
-vaikeaa erottaa heit� synnynt�ven�l�isist�. Niiden tietojen mukaan,
-jotka meill� oli tilaisuus saada, on Ven�j�n lappalaisten �idinkieless�
-kolme p��murretta, joista ensim�inen on yhteinen Kuolaa l�nnemp�n� ja
-Imandra-j�rven ymp�rill� asuvilla lappalaisilla, lukuunottamatta t�m�n
-j�rven pohjoispuolella olevaa Maasel�n kyl��; toinen taas Maasel�n ja
-Kuolasta it��n ja koilliseen asuvilla lappalaisilla; kolmas Turjan
-lappalaisilla, jotka asuvat ennen mainitun niemimaan it�- ja
-kaakkoisosassa, et�isimpin� Kuolasta. Norjan lappalaiset tosin eri
-paikoissa puhuvat kielt��n hieman eri lailla, mutta kun t�m� erilaisuus
-ei ole huomattavampi, on t�ydell� syyll� oltu jakamatta kielt� eri
-murteisiin. Eip� utsjokelaistenkaan kielt� tarvitse erottaa Norjan
-lapista; mutta inarilaiset puhuvat kesken��n erityist� lapin murretta,
-ja useimmat sit� paitsi Norjan lappia ja suomea. Suomen alalla
-esiintyv� Sompion kieli tuntuu yleens� olevan Inarin lapin kaltaista,
-vaikka siihen on sekoittunut viel� enemm�n suomea. Viel� on
-mainitseminen Ruotsin lappalaisista, ett� heill�kin on olemassa useita
-eri murteita, joille on annettu nimeksi Uumajan, Piitimen, Luulajan ja
-Tornion j.n.e. murteet, mutta kun heill� nyt on sama kirjakieli,
-ainakin yksi ainoa Raamatun k��nn�s, niin n�m� murteet v�hitellen
-l�hennev�t toisiansa, lopulta muuttuen yhdeksi kieleksi, paitsi ehk�
-pohjoisimmalla seudulla vallalla olevaa murretta, joka ei suuresti eroa
-Norjan lapista. Jos minun t�ss� sallitaan sanoa Ven�j�n lappalaisista
-murteista l�ntist� Notoseron, pohjoista Semiostrovin ja it�ist� Turjan
-murteeksi, niin lapin murteet kaikkiaan ovat seuraavat: a) Norjan
-lappi, b) Ruotsin lappi ja c) Ruotsin lapin murteet, d) Inarin murre,
-e) Notoseron (eli Nuortij�yrin) murre, f) Semiostrovin murre ja g)
-Turjan murre. Norjan lapin murretta kuuluu puhuvan noin kymmenen
-tuhatta henke�. Ruotsin lapin murteita kolme tuhatta (?), Inarin ja
-Sompion murretta noin viisisataa, notoserolaista hieman seitsem�tt�
-sataa, semiostrovilaista viisi tai kuusi sataa ja turjaa nelj� tai
-viisi sataa. Mutta, kuten jo aikaisemmin mainittiin, ei ole varmaa,
-eik� koko Turjan murre mahdollisesti voisi liitty� jompaankumpaan
-muista p��murteista; samoin voipi vasta tarkemman tutkistelun j�lkeen
-sanoa, mihin alaosiin (kielenmuunnoksiin) muut Ven�j�n lapin murteet
-saattavat jakautua. "On joka suhteessa hyvin valitettava asia, etteiv�t
-ven�l�iset ole mit��n tehneet t�m�n kielen (lapin) viljelemist�
-varten", sanoo Rask yll�mainitussa teoksessaan, II osan 340 s:lla, ja
-t�h�n h�nen lausuntoonsa t�ydelleen yhdymme, lis�ten vaan, ett� on
-vallan sama syy valittaa, ett� suomalaiset ovat laiminly�neet Suomen
-lapin murteiden tutkimisen, ja sit� suuremmalla syyll�, kun juuri
-suomalaiset oman kielens� sukulaisuuden vuoksi lapin kielen kanssa
-olisivat kaikista sopivimmat tutkimaan ja viljelem��n lapin kielt�.
-Mutta sellainen on viel� tapa meill�, ett� menn��n Halikon kautta
-Ruotsiin, harrastetaan kaikenn�k�isi� vieraita asioita ja annetaan
-saksalaisille tai muille halukkaille tilaisuus tutkia sit�, mik� on
-meit� l�hinn�, kuten esim. lapin, jopa itse suomen kieli! Ainoastaan
-Norjan ja Ruotsin lappi ovat jotenkin hyvin tutkittuja ja muokattuja,
-mutta eiv�t kuitenkaan suinkaan niin perinpohjin, etteiv�t ne viel�kin
-antaisi paljon tekemist� filologille, joka tahtoisi vertaillen tutkia
-kaikki lapin murteet, s.o. koko lapin kielen. Mik� avara ala! -- ja
-kuinka t�rke� sellainen tutkimus olisi, sen osottakoon my�s Raskin
-lausunto usein mainitussa teoksessa (II osa, 331 s.). H�n sanoo:
-"n�ytt�� silt� kuin Europan ja Aasian v�est�n ja kielen synty suureksi
-osaksi olisi etsitt�viss� lappalais-suomalaisesta kansanheimosta tai
-sen sukulaisheimoista, joita yhteisell� nimell� saattaa sanoa
-skyyttalaiseksi kansanroduksi. T�m�n kysymyksen tutkiminen on omansa
-her�tt�m��n kielentutkijan ja historioitsijan, jopa jokaisen
-mielenkiintoa, joka haluaa tuntea sukuamme sen monia eri haaroja ja
-n�iden keskin�isi� suhteita my�ten. Jo Arndt lausui sen toivomuksen,
-ett� joku taitava kielentutkija ennakkoluuloitta tarkastaisi niit�
-kaikella sill� tunnollisuudella, jota ne todenmukaisina j�ttein�
-kielest�, joka on ollut maailman vanhimpia, ansaitsevat." -- On todella
-h�mm�stytt�v�� n�hd�, kuinka v�h�isell� innolla ja vakavuudella
-kielentutkimusta viel� yleens� harjoitetaan, ja kuinka kaukainen se
-aika viel� v�ltt�m�tt�m�sti on, jolloin k�visi mahdolliseksi uudelle
-von Linn�lle ruveta miettim��n jotakin j�rjestelm��, joka k�sitt�isi
-kaikki maanpiirin ihmiskielet. T�llaisen miehen edelt�j�n� tosin
-ilmestyi Tanskassa joku aika sitten usein mainittu Rasmus Rask, mutta
-mit�p� h�nk��n voi aikaansaada, kun erikoistutkimukset olivat niin
-niukat? H�nen t�ytyi itse ryhty� yksityiskielien l�hemp��n tutkimiseen
-niiden kotimaassa ja enempi ehti�kseen panna y�valvonnan ja rasitusten
-kautta alttiiksi terveytens� ja henkens� Intiassa. Ihmisen j�rjen ja
-ajatuskyvyn, h�nen kielens� ja tekoinsa kautta Jumalan voima ihmisess�
-ilmestyy, ja ihmisen ulkopuolella koko luonnossa, ja joka p�iv�
-koetetaan yh� paremmin p��st� t�m�n ilmestyksen perille; kaivetaan
-esille maan sisustat, jotta l�ydett�isiin muutamia ruostuneita esineit�
-menneilt� vuosisadoilta tai muita entisaikaisen luonnon j�tteit�,
-maksetaan suuret rahat amerikkalaisesta harakasta tai gr�nlantilaisesta
-tikasta tai afrikkalaisesta myyr�st�, samoin kuin maailman joka
-kolkasta haalituista ruohoista ja sammalista, tutkitaan, riidell��n ja
-kirjoitetaan j�rjest�, usein niin kauan kuin sit� on itsell� kipin�kin
-j�ljell�; mutta kielet, ne j�tet��n oman onnensa nojaan ja kielten
-tutkimus sattumusten varaan. T�rkeimm�t ty�t mit� t�ll� alalla on tehty
-[Huomautetaan, ett� t�m� on kirjoitettu 12 vuotta sitten. (Kirjoittajan
-huomautus Litteratarbladet'in lukijalle)] -- ja mist� tulevaisuudessa
-voi toivoa koituvan joitakin hedelmi� kielten tutkimuksellekin -- ovat
-syntyneet sivuseikkana l�hetysseurojen ja yksityisten kristinuskon
-levitt�jien toimesta, joita siell� t��ll� ilmestyy jonkun kansan
-sekaan, joka muuten sille oudolla kielell� ei olisi voinut saada
-mit��n, ei edes pintapuolista tietoa kristinopista. Yht� satunnaista on
-se voitto, joka on tullut kielien osaksi historiallisten tutkimusten
-kautta, eik� t�m� voitto kokonaisuudessaan ole suurenarvoinen, kun
-kielitieteen ei viel� ole onnistunut edes historian palkkalaisena
-p��st� parempaan asemaan ja n�ytt��, mit� se sellaisenakin etenkin
-muinaishistorian hyv�ksi kykenisi aikaansaamaan. Mutta onpa aika
-lopettaa n�m� kielimietteet, vai miksi heit� tahtoisi sanoa, jotka my�s
-varsin hyvin olisivat voineet j��d� mainitsematta, sill� onhan maailma
-kuitenkin t�p�sen t�ynn� kielentutkijoita, kuten jokainen tiet��, ja
-n�m� ovat milloin tahansa valmiit kirjoittamaan pitki� tutkimuksia
-kaikenn�k�isist� seikoista, kuten esim. siit�, onko Tacitus tai
-Sallustius kirjoittanut ac vai atque, cum vai quum j.n.e. joissakin
-lauseissaan. Ei siis sanaakaan siit� enemp��, vaan onpa aikomukseni
-suosiollisen lukijan seurassa, jos h�n muuten tahtoo yhty� minuun,
-alkaa uusi retkeily Kannanlahdesta Vienanmeren rannalla olevaan
-Kemin kaupunkiin.
-
-Keli on viel� jotenkin hyv�, tie sit�paitsi ei ole 300:a virstaa
-pitempi, mink� vuoksi toivon, etten liian kauan viivy matkalla, vaikka
-tosin ei voi siell� t��ll� v�ltt�� muutaman tunnin viipymist�. Aluksi
-t�ytyykin viiv�ht�� itse Kannanlahdessa, joka on 40-taloinen kurja
-kauppala (volost), Nivajoen oikealla rannalla sek� jotenkin l�hell�
-muutamia melkoisia vuoriyl�nk�j�; n�it� muuan karjalainen sanoi
-Ristivaaraksi, Rautavaaraksi, Volosnavaaraksi ja Selednavaaraksi.
-Olipa tshinovnikkakin (virkamies) seudulla, nimitt�in stanovoi,
-jonka teht�vi� ja vaikutusalaa en kuitenkaan niin tarkoin tunne,
-jos h�nell� muuten liekk��n muuta teht�v�� kuin se, ett� on
-sijoitettu t�lle paikkakunnalle ja kestitsee matkustajia. Schmidtin
-ven�l�is-saksalaisesta sanakirjasta olen hakenut stanovoi sanan
-merkityst�, mutta en ole l�yt�nyt mit��n sellaista, joka sopisi
-virkamieheen, joten en tied� muuta kuin ett� sana johtuu verbist�
-_stanovitj_, joka merkitsee asettaa, sijoittaa. Kuitenkin muistelen
-jossakin kuulleeni, ett� h�nen teht�viins� my�s kuuluu seudun vapaana
-pit�minen kielletyst� (tullaamattomasta) tavarasta. Itsell� h�nell� ei
-ainakaan ollut luonaan sellaista, jota v�hint�k��n olisi voinut ep�ill�
-kielletyksi, sill� paitsi teet� ja ruokaa kuului hyv�ntahtoiseen ja
-runsaaseen kestitykseen oikea ven�l�inen _vodka_ [viina], jota
-suuremman varmuuden vuoksi myytiin ja ostettiin tarkasti suljetuissa
-pulloissa s�ilytettyn�. Paitsi h�nt� -- joka n�ytti sangen
-s��nn�lliselt� ja hyv�ntahtoiselta miehelt� -- oli seudulla viel�
-postintarkastaja eli smotriteli sek� pappi, joita meill� ei kuitenkaan
-ollut kunnia n�hd�.
-
-Ennen muinoin Kannanlahti lienee ollut huomattava paikka; ja suoraan
-vastap��t� ojan toisella puolella olevalla niemell� sanottiin ennen
-olleen kolmikirkkoinen luostari. Sen olivat sodan aikana njemtsit
-(karjalaiset vai norjalaiset?) h�vitt�neet, mink� t�hden siell� nyt ei
-n�hnyt muuta kuin kirkon ja ani harvoja huononpuoleisia taloja.
-Lis�ksi puhutaan vanhassa karjalaisessa runossa Kannanlahden (paikan
-karjalainen nimi) tyt�ist�, jotka muutamat nuoret miehet olivat v�h�ll�
-ry�st�� ja myyd� Vienassa (Arkangelissa); t�st� saattaa my�s olettaa
-ett� t�ll� seudulla ennen muinoin vallitsivat paremmat olot, sill� en
-luule, ett� nykyisist� Kannanlahden tyt�ist� saisi suuria voittoja,
-m�ip� heid�t sitten Vienaan tai minne muualle tahansa.
-
-Kannanlahdessa meid�n oli pakko j�tt�� pulkkamme, joilla koko talven
-olimme matkustaneet Lapissa. Samoin kuin eroaa uskollisesta
-yst�v�st��n, jota kenties ei koskaan en�� n�e j�lleen, erosin
-oivallisesta pulkastani, jossa ei ollut mit��n muuta vikaa kuin se,
-joka meihin kaikkiin kerran tulee, nimitt�in, ett� kerran vanhenemme ja
-heikonnumme. Syntyisin se oli Sodankyl�n pit�j�n Kittil�n
-seurakunnasta; siell� se oli aikoinaan tehty valitusta koivusta;
-jalkojen suojaksi oli siihen laitettu erityinen kate eli kuomi samasta
-puulajista ja p��llystetty hylkeen nahalla. Talollinen Korvanen
-Sodankyl�ss� oli nuorempana ostanut sen rakkaalle vaimolleen, joka
-monet vuodet oli jouluna ja p��si�isen� sill� kulkenut Sodankyl�n
-kirkolle. Pyyt�m�ll� pyydetty�ni Korvanen myi minulle t�m�n pulkan
-kuudesta pankkoruplasta, vaikka h�nen vaimonsa olikin suuresti kauppaa
-vastaan. Varmasti ja vahingoittumatta tuo pulkka oli talven kuluessa
-seurannut minua ensin 18 peninkulmaa Inariin, sitten 16 peninkulmaa
-Karasjoelle Norjan-Lappiin, sitten samaa tiet� takaisin Inariin,
-Inarista 9 peninkulmaa Paatsjoenniskaan, sielt� edelleen 10 peninkulmaa
-Syngel-lappalaisten luo, sitten 15 peninkulmaa Kuolaan ja t��lt�
-kolmattakymment� peninkulmaa Kannanlahteen. On kyll� totta, ett� se
-alam�iss� joskus kiiruhti liiaksi, niin ett� minun oli vaikea pysy�
-mukana, mutta eip� se koskaan kokonaan minua hyl�nnyt, vaikka hetkeksi
-j�ttikin j�ljelle. Loivemmissa m�iss� se ei sit� tehnyt, viel� v�hemmin
-tasaisella maalla.
-
-Kannanlahdesta kuljimme 30 virstaa Kne�sagubaan ja sielt� toiset 30
-virstaa Koudan kauppalaan. Kne�saguba on k�yh�, noin 25-taloinen
-kyl�; sill� lienee alkujaan ollut karjalainen nimi Ruhtinan lahti,
-josta nykyinen nimi lienee ven�l�inen k��nn�s, kuten kyl�n asukkaatkin
-olivat ven�l�isi� tai oikeammin ven�l�isten ja karjalaisten sekarotua.
-Sama lienee suureksi osaksi muidenkin t�k�l�isen merenrannikon
-ven�l�iskylien asukkaiden laita, vaikka ven�j�n kieli niiss� t�t�
-nyky� on p��ssyt melkein yksin vallitsevaksi. Ne monet karjalaiset
-paikannimet, joita t��ll� sek� useissa paikoin Ven�j�n-Lappia tapaa,
-kuten Maaselk�, Rikkataival, Niva-joki, Kannanlahti tai my�skin
-selv�t yleisten karjalaisten paikannimien ven�l�iset muunnokset tai
-k��nn�kset, kuten Pinosero (Pienij�rvi) pohjoiseen Kannanlahdesta,
-Verchosero (Korkialampi) Kannanlahden ja Kne�saguban v�lill�,
-Bj�losero (Valkiaj�rvi), Startsevosero (Ukonj�rvi), Startsevaguba
-(Ukonlahti) Kne�saguban ja Koudan v�lill�, Pajakanta-guba (Pajukanta),
-Glubokosero (Syv�lampi) y.m. tekev�t jotenkin luultavaksi, ett�
-Kne�sagubakin on ven�l�inen k��nn�s nimest� Ruhtinan lahti, joka nimi
-esiintyy Suomessa, miss� sit�paitsi on muita samanlaisia kuten Ruhtinan
-salmi, Ruhtinan salo, Ruhtinan kivi j.n.e. Sellaisia k��nn�ksi� ovat
-my�skin kaiketta ep�ilyksett� niinet Tshornarjeka, Ljetnarjeka y.m.
-Karjalassa yleisesti k�ytetyist� paikannimist� Mustajoki, Kes�joki:
-ven�l�isill� n�et on se tapa, ett� pit�v�t paikannimi� samanarvoisina
-kuin muita lis�nimi� (epiteettej�), jotka k��nt�v�t niin pian kuin
-tiet�v�t niiden merkityksen. T�st� johtuu melkoinen sekavuus
-maatieteellisess� suhteessa, mutta toiselta puolen he siit� saavat etua
-kielens� soinnukkaisuudelle, sill� vieraat paikan-nimet kuuluvat
-kuitenkin vierasper�isilt� monessa kieless�.
-
-Koutaan saavuimme syd�ny�ll�; jonkun aikaa kolkutettuamme meid�t
-p��stettiin stantsian oli kestikievarin pihaan. Vaikka pari kolme
-vanhanpuoleista naishenkil�� asui ja nukkui siin� huoneessa, johon
-meid�t p��stettiin, ei meid�n ollut toivomistakaan mit��n vuoteen
-valmistamista meille, mink� vuoksi paneuduimme maata lattialle
-matkalaukkujemme, reppujemme ja vaatteidemme keskelle, ja nukuimme
-hyvin seuraavaan aamuun. Yleens� emme ole nukkuneet kunnollisesti
-laitetussa vuoteessa sitten kun pastori Durchmanilla Inarissa.
-Lappalaiset antavat toisen panna maata minne tahtoo ja laittaa
-vuoteensa niin hyvin kuin osaa; korkeintain tuovat porontaljan alle
-pantavaksi; Kuolassa meill� tosin oli s�nky, mutta ei likimainkaan
-kunnollista vuodetta; Kannanlahdessa makasimme kaksi y�t� lattialla
-ja samoin kaikissa majapaikoissa sielt� Kemiin asti, sill� ei
-yhdess�k��n niist� n�hnyt edes s�ngyn merkki�, sit� v�hemmin erityist�
-vierashuonetta.
-
-Seuraavana aamuna meit� tuli tervehtim��n Koudan golovan piisari. Sek�
-piisari ett� golova ovat Suomessa outoja sanoja, sen t�hden heti
-paikalla koetan taitoni mukaan niit� selitt��. _Golova_ on jonkunlainen
-kunnallisesimies, joka piiriss��n selvittelee jokap�iv�isi�, v�hemm�n
-t�rkeit� asioita, ja kun h�n usein itse on kirjoitustaidoton, h�nell�
-on apurinaan palkattu kirjuri, ja t�m�n nimen� on _piisari_. Piisarin
-k�ynnin tarkoitus oli, mik�li saatoimme arvata, kysy�, olimmeko
-asianmukaisilla passeilla varustettuja henkil�it�; sen t�hden, h�nen
-istuttuaan jonkun aikaa, s��stimme h�nelt� vaivan kysell� passejamme,
-n�ytt�en ne itsest�mme. Sitten panimme toimeen v�h�iset aamup�iv�
-kekkerit, l�hetimme ostamaan viinaa, jota meill� Maasel�st�
-l�hdetty�mme ei ollut hallussamme ollut, lainasimme toisesta talosta
-teekeitti�n ja lasit itse piisarilta. Seuraamme lis�si viel�
-postin-smotriteli, vanha rehellinen sotamies tai kersantti,
-luultavasti j�lkim�inen, h�n kun n�et osasi lukea kirjoitettua, ehk�
-kirjoittaakkin. Sitten juotiin teet� vankasti, ja muun muassa tuli
-kysymys siit�, oliko meill� _podorozhnaa_. T�m�n harmillisen sanan
-olimme jo lappalaisilta kuulleet, vaikka sill� siell� ei ollut mit��n
-merkityst�, mutta t��ll� ja jo aikaisemmin Kannanlahdessa ja
-Kne�sagubassa se merkitsi sit�, ett� joko piti olla podorozhna tai
-t�ytyi joka paikassa tinki� ja riidell� tuntikaudet kyytihevosista ja
-p��lle p��tteeksi maksaa melkein kaksinkertaiset kyytirahat tavallisiin
-verrattuina. Kannanlahdessa stanovoi oli auttanut meid�t matkaan.
-Kne�sagubassa kaikki kyl�n miehet kokoontuivat pirttiin, miss� asuimme,
-ja neuvottelivat parin tunnin ajan siit�, voisivatko kiskoa meilt�
-mielin m��rin kyytirahoja, vai olivatko velvolliset kyyditsem��n meit�
-laillisesta kyytimaksusta. Koudassa sana podorozhna oli ensim�isi�,
-jotka kuulin perille tultaessa ja my�s ensim�inen, joka aamulla
-her�tess�mme kajahti korviimme; eik� siin� kylliksi -- unetkin olivat
-lyhyen levon aikana enimm�kseen koskeneet podorozhnaa. Seuraavana
-aamup�iv�n� koutalaiset sitten neuvottelivat podorozhnasta kello
-2:teen i.p., jolloin viimeinkin saimme kyytihevoset. Piisari ja
-postin-smotriteli kyll� keinottelivat ja puhuivat puolestamme, mutta
-luultavasti heit� pidettiin puolueellisina, kun olivat olleet meill�
-teevieraina. Riidan ja neuvottelun kest�ess�, ja kun ei mit��n
-kyytihevosia n�kynyt, ajattelimme jo j��d� pariksi viikoksi Koutaan ja
-tiedustelimme huonetta, jossa olisimme voineet asua ja ty�skennell�,
-kunnes olisimme voineet saada postia my�ten podorozhnan Kuolasta, josta
-aioimme kirjeteitse pyyt�� t�t� t�rke�t� asiapaperia. Mutta viimein
-tuli mainittuun aikaan kaksi hevosta ja reke� pihaan, ja kuultuamme nyt
-tehdyn sen p��t�ksen, ett� olimme kyydin saavat, ja kun viipymisen
-kautta parin viikon kuluttua kelirikkokin olisi voinut k�yd�
-haitalliseksi matkan jatkamiselle, p��timme l�hte� matkaan. Piisari
-viel� antoi meille kirjoituksen, jonka oli m��r� riidatta ja
-petkutuksetta auttaa meit� pari kyytiv�li� eteenp�in, kuten k�vikin.
-
-Kouta on muuten pieni, noin 50-taloinen kauppala; taloista useat ovat
-kaksikerroksisia ja yleens� paremmin rakennetut kuin Kannanlahdessa.
-Asema lienee kes�ll� hyvinkin kaunis, kun n�et Koutajoki suureksi
-osaksi ymp�r�i kauppalan, virraten ensin etel�st� pohjoiseen ja
-k��ntyen sitten it��n ja kaakkoon, ik��nkuin etsien uomaa l�hell�
-olevaan mereen. Kouta j�� siis niemelle etel�puolelle tuota muutamina
-pienehk�in� koskina eteenp�in kohisevaa jokea. Seudulla n�ytt�� olevan
-kalan saanti runsasta, sill� t�h�nkin vuodenaikaan oli tuoretta lohta
-kaupan. Ostimme 23 naulan painoisen lohen, jota sitten useiden
-seuraavien p�ivien kuluessa itsellemme keit�timme, saamatta viel�
-Kemiin saakka sit� kokonaan loppuun sy�dyksi. Maksoimme siit� 20
-kopeekkaa pankkiarvoa naulalta. Niitytkin ja niittyalat kuuluvat Koudan
-ja seuraavan, Tshornarjekan kyl�n ymp�rill� olevan eritt�in hyv�t,
-mutta karut muiden kauppaloiden ja kylien tienoilla, joiden sen t�hden
-usein kev�isin t�ytyy ostaa heini� elukoilleen. Niiden hinta oli t�n�
-vuonna 20-30 kopeekkaa puudalta. Sek� t��ll� ett� Kieretiss�, jonne
-pian l�hdemme, y.m. n�ki muutamia kannellisia ja mastollisia,
-pienehk�j� laivoja rannoilla. Koudassa muutamat niist� olivat vallan
-kuivalla maalla, minne ne luultavasti veden korkeammalla ollessa olivat
-joutuneet ja miss� nyt odottivat kev�ttulvia. Pienemm�t veneet olivat
-10-12 kyyn�r�n pituiset; itse runko oli keskelt� 7-8 kyyn�r�n
-pituudelta suoraa -- laidat yhdensuuntaiset, mutta p�ist�
-�kkitaipeiset. Niiden kaaret olivat vankat ja pitemm�n v�lin p��ss�
-toisistaan kuin Suomessa on tavallista. Sek� veneit� ett� muuta
-sellaista katsella minulla oli eritt�in hyv�� aikaa, sill� niin pian
-kuin olin l�htenyt lappalaisten luota, ei minun en�� sallittu polttaa
-sis�ll� huoneessa. Sen vuoksi minun t�ytyi joka piipullista varten,
-jonka halusin polttaa, l�hte� ulos taivasalle, enk� edes sitenk��n aina
-saanut rauhassa tupakoida, kun n�et kyl�n koirat tavallisesti
-seurasivat minun haukkuen toinen toistaan ��nekk��mmin. Senp� t�hden
-kuljin kernaammin niin kauas, ett� ne j�ttiv�t minut, ja palasin
-poltettuani piipulliseni loppuun. Lopuksi rupesin t�st� elintavasta
-voimaan oikein hyvin, sill� ensikseen sain t�ten useammin tilaisuutta
-ruumiinliikkeeseen, ja toiseksi tupakkia riitti tavallista kahta vertaa
-kauemmin. Sit� ainoastaan pelk�sin, ett� t�ten v�hitellen ehk�
-unhottaisin koko polttamistaidon, sill� nyt jo kului joskus useita
-tunteja, ennenkuin muistin piipun. Starovertseill� n�ill� seuduin on
-muuten hyvin ep�edulliset ajatukset tupakista, sill� ensinn�kin ei
-Herra kuulu luoneen koko kasvia, ja toiseksi luulevat Vapahtajan
-tarkoittaneen tupakin savua, kun h�n jossakin paikassa Uutta
-Testamenttia on sanonut, ett� se, mik� l�htee ulos ihmisest�, on
-synti�. Tehd�kseni polttamisen v�hemm�n synnilliseksi, minun siis
-ainakin pit�isi totuttaa itseni nielem��n savua, mink� olen kuullut
-k�yv�n p�ins� ja mit� joskus olen n�hnyt teht�v�nkin.
-
-Koudasta 22 virstaa kuljettuamme tulimme Tshornarjekan eli Mustajoen
-noin 30-taloiseen kyl��n. T�t� kauemmaksi emme sin� p�iv�n� voineet
-ehti�, joten j�imme y�ksi Tshornarjekaan ja jatkoimme seuraavana
-p�iv�n� matkaa Kieretin kauppalaan, jonne luetaan matkaa 40 virstaa.
-Siell� t��ll� n�ill� seuduin tapaa henkil�it�, jotka ovat tulleet
-Suomen rajapit�jist� ja k��ntyneet kreikanuskoon. Thornarjekassakin
-tapasimme Kuusamon pit�j�st� kotoisin olevan vaimon, joka t�ten oli
-hyl�nnyt entisen uskonsa, kuten h�nen miehens�kkin, joka paraikaa oli
-matkalla merelle murmannien seurassa. Kysyimme oliko h�nen uusi uskonsa
-entist� parempi, johon kysymykseen h�n ehk� meid�n t�htemme ei
-vastannut my�nt�v�sti eik� kielt�v�sti, vaan kysyi itse vuorostaan,
-emmek� mekin k��ntyisi siihen.
-
-Kieretti, jonne sitten tulimme, vei sek� Koudasta ett� Kannanlahdesta
-voiton. Se on er��n joen pohjoisrannalla, joka on samanniminen kuin
-kauppala; siell� on sek� kirkko ett� oma pappi, joita muissa paikoin ei
-ollut aina siit� perin kuin l�ksimme Kannanlahdesta. V�h� sen j�lkeen
-kuin olimme tulleet perille, meid�t pyydettiin teelle porvari (tai
-kauppias) Saivinin, seudun varakkaimman miehen luo. H�nen tytt�rens�
-oli naitu Kuolaan, mutta oli heti sinne saavuttuaan ruvennut potemaan
-kovaa luuvaloa. Paitsi bogoroditsaa (neitsyt Mariaa), Kuolan pappeja
-ja Kildinin lappalaisia oli minuakin k�ytetty h�nen apunaan. H�n
-paranikin lopulta, ja lienee arveltu minun jouduttaneeni h�nen
-tervehtymist��n, mink� vuoksi h�nen Kieretiss� asuvat vanhempansa,
-jotka kirjeess� olivat saaneet siit� tiedon, tahtoivat osottaa
-kiitollisuuttaan pyyt�m�ll� meid�t teelle ja ehtoolla illalliselle
-sek� viel� teelle seuraavana aamup�iv�n�. Tytt�rell� oli itsell��n
-omituinen ajatus taudistaan. H�nell� oli Kieretiss� ollut useita
-kosijoita, jotka kaikki olivat saaneet rukkaset, mink� vuoksi, kun h�n
-sitten oli mennyt vaimoksi nykyiselle, Kuolassa asuvalle miehelleen,
-sek� h�n itse ett� koko talo vahvasti uskoi, ett� joku edellisist�
-kosijoista itse puolestaan tai kaikki yhdess� olivat noituneet h�neen
-t�m�n taudin. Sen t�hden oli ensin turvattu Kildinin lappalaisten
-apuun, ja kun se ei auttanut, kannettiin kirkosta suuri Marian kuva,
-jonka edess� joukko vahakynttil�it� lakkaamatta monta vuorokautta
-paloi. Samaan aikaan kun neitsyt Maria, min�kin olin h�nen l��k�rin��n.
-Koetin kyll� vakuuttaa h�nelle ja muille, ettei tauti johtunut
-noitumisesta, vaan vallan yksinkertaisesti matkalla sattuneesta
-vilustumisesta Kieretiss� vietettyjen h�iden tuottaman rasituksen ja
-y�nvalvonnan j�lkeen, mutta sellaista ei kukaan ottanut uskoakseen.
-Useissa toisissakin potilaissa, jotka joskus ovat pyyt�neet neuvoani,
-olen n�ill� seuduilla tavannut sen uskon vallitsevana, etteiv�t heid�n
-tautinsa ole johtuneet luonnollista syist�; siit� syyst� he my�skin
-harvoin tahtovat parantaa itse�ns� luonnollisella tavalla, vaikka
-heille voisikin m��r�t� jotakin l��kett� seuduilla, miss� ei ole
-apteekkia eik� mit��n l��kkeit� saatavissa. Kuolassa ei ollut apteekkia
-eik� t��ll� Kemiss�k��n, vaikka t�m� kaupunki on ainakin kahta vertaa
-suurempi ja nelj�� kertaa v�kirikkaampi kuin Kajaani Suomessa. Onpa
-my�s yleinen puute er��nlaisesta v�est�, jota Suomessa on yllin kyllin,
-nimitt�in kuppareista ja suoneniskij�ist�. Ne harvat t�m�nlaiset
-kirurgit, jotka tapaa, ovat tavallisesti Suomesta kotoisin. Koska
-paperi, josta t�t� matkakertomusta varten olen tehnyt vihon, pian alkaa
-olla lopussa, tahdon sanoa loput sanottavastani lyhyesti ja ainoastaan
-luetella ne kyl�t, joiden kautta kuljimme Kieretist� Kemiin
-matkustaessamme. N�m� ovat: ensin Vehkoseron (Vehkaj�rven)
-kievaripaikka 14 virstan p��ss� Kieretist�, siit� 8 virstaa Typykk��n
-eli Puolimaahan, edelleen 18 virstaa K�lk�j�rveen eli Pajariin, 22
-virstaa Sarviniemeen eli Pulteriin, 12 virstaa Pilsij�rvem, 17 v.
-Kakaraan, 40 v. Ponkamaan, 28 v. Kes�jokeen ja 22 v. Kemin kaupunkiin.
-Paitsi Ponkamaa ja Kes�jokea muut olivat pieni� karjalais-kyli�, joissa
-kansa kuitenkin v�ltt�v�sti puhui ven�j��kin, kuten ponkamalaiset ja
-kes�jokelaiset siit� korvaukseksi v�ltt�v�sti puhuvat karjalaa.
-
-Niin pian kuin toisella kyytiv�lill� Kieretist� p�in olimme tulleet
-Kemin kihlakunnan alueelle, oli tien varressa rappeutuneita
-virstantolppia. Mutta koska t�t� tiet� ainoastaan talvella k�ytet��n,
-ja kun sit� on sama verta j�rvi� ja lampia kuin maata, olivat pitk�t
-matkat v�list� ilman virstantolppia. Muuan kyytimiehist�, jolta
-er��ll� pitk�ll� j��taipaleella piloillani kysyin, miksi siin� ei ollut
-yht��n virstantolppaa, sanoi niit� pystytetyn l�himm�lle rannalle
-vastap��t� sit� kohtaa, miss� niiden j��ll� pit�isi olla. Mutta
-l�heisimp��n rantaan saattoi v�list� olla virsta tielt�. Muuten sek�
-kyytimies ett� min� emme voineet olla toista mielt� kuin ett� pylv�iden
-pystytt�j� oli menetellyt sangen hyvin siin�, ettei ollut niit� j��lle
-asettanut, vaan rannalle, vaikkei kukaan tiell� kulkeva niit� sielt�
-voinut n�hd�. Muunlaisiakin merkkipylv�it� n�kee tien varressa,
-nimitt�in ristej�, mutta ainoastaan l�hemp�n� kyli�. Varsinkin Kieretin
-ymp�rist�ss� niit� oli viljalti, ja ne olivat jonkun pystytt�mi�, joka
-oli tahtonut sovittaa entiset syntins�. N�m� ristit ovat osaksi
-luonnollista kokoa, osaksi niin suuria, ett� Goljatillekin niill� olisi
-tilaa.
-
-Karjalaisissa kyliss� talot eiv�t olleet niin yhteen paikkaan
-sullottuina kuin ven�l�isiss�. Karjalaisissa kyliss� n�ki oikeita
-aitoja ja pirteiss� rukkeja, jota kapinetta t�k�l�isiss� ven�l�isiss�
-kyliss� emme ole n�hneet, sill� t��ll� naiset viel� k�yttiv�t ikivanhaa
-v�rttin��. Petkutuksen sijaan karjalaisissa kyliss� tuli kerjuu. Niin
-pian kuin oli saanut turkit ylt��n, oli ymp�rill�mme ei ainoastaan
-lapsia, vaan usein t�ysik�isi�kin naisia, jotka kumartelivat edess�mme
-ja rukoilivat meilt� miilostia, s.o. almua. On huomattava, ett� sek�
-t�k�l�isen ven�l�isen ett� karjalaisen rahvaan naiset eiv�t viel� ole
-harjaantuneet niijaustaitoon, mink� vuoksi kahta paremmin ja useammin
-kumartelevat. Kaskia ja kaskeksi hakattua mets�� n�imme siell� t��ll�
-tien varsilla karjalaisissa kyliss�, muuten lakkaamatta havumets��,
-loppumattomiin j�rvi� ja lampareita. Koutaa etel�mp�n� emme en��
-n�hneet koiraa k�ytett�v�n kuljetusel�imen�, mutta siihen asti
-yleisesti, lukuunottamatta lappalaisia, jotka tulevat poroillaan
-toimeen. Kuitenkin olen sittemmin kuullut, ett� itse Kemiss� ja viel�
-kauempana olevassa Sumassa ajetaan koirilla.
-
-Kes�joessa, Kemi� l�hinn� olevassa kyl�ss�, emme ensin illalla olleet
-saada y�majaa, jota emme kievaritalossakaan saaneet, eik� seuraavana
-p�iv�n� annettu hevosia. Vihdoin viimein, ja kun ei en�� jaksanut
-kuulla noita alinomaisia sanoja _podorozhna, prokonj_ y m., Castr�n
-l�ksi kello 12 p�iv�ll� jalkaisin kulkemaan Kemiin viev�� tiet�,
-toivoen sielt� saavansa joko podorozhnan tai hevosen, mutta min� j�in
-tavaroitamme vartioimaan. Mutta joko nyt aljettiin pel�t�, kun meit�
-oltiin viivytelty, vai muutenko, mutta kohta tuotiin sen j�lkeen pihaan
-kaksi hevosta, ja niin min�kin l�ksin matkaan. Viidennen ja kuudennen
-virstantolpan v�lill� saavutimme Castr�nin. Se hevonen, jolla min�
-ajoin, v�syi kuitenkin taipaleella, vaikka enimm�kseen ajettiin
-k�ym�jalkaa. Viimeiset viisi virstaa l�hinn� Kemi� minun siis t�ytyi
-vuorostani kulkea jalan. Huolimatta sellaisesta kyydist� kyytimies ei
-tyytynyt 60 kopeekkaan peninkulmalta (tavallinen maksu on ainoastaan 50
-kopeekkaa), vaan vaati enemp��, ja minun t�ytyikin lopulta se h�nelle
-antaa, p��st�kseni h�nest� erilleni.
-
-Vastedes, jos aika ja olot my�nt�v�t, olen kirjoittava talven kuluessa
-Lapissa tehdyist� matkoista, mutta olen nyt ensin tahtonut kertoa t�st�
-matkan osasta, kun lappalaismatkoista kuitenkin aikaisemmin muut ovat
-paljon kirjoittaneet. -- Kirjeiden lopussa joskus on tapana anteeksi
-pyydellen syytt�� kiirett�, hutiloimista y.m., ja t�ysi syy on
-minullakin samoja seikkoja pyyt�� anteeksi. N�m� muistiinpanot ovat
-syntyneet osaksi pulkassa, osaksi tupakoimisk�velyill�, ja lis�ksi ovat
-ven�j� ja lappi n�in� aikoina siihen m��r��n panneet p��ni py�r�lle,
-etten hyv�ll� tahdollakaan ole voinut saada kunnollista kokoon.
-
-Kemi, 4 p:n� toukokuuta 1842.
-
-                                                 E. L�nnrot.
-
-
-
-
-45.
-
-[P�iv�kirjasta.]
-
-
-                                    Kemi, 4 p:n� toukokuuta 1842.
-
-Kirjeemme, eli oikeammin kirjeet, joita olemme odottaneet useilta
-tahoilta, ovat tuottaneet meille melko lailla harmia. Kotona ei t�ss�
-suhteessa juuri tied� muusta harmista kuin ett� kirjeit� ei tule, mutta
-t��ll�: ne ovat saapuneet ja postien mukana lent�neet edes takaisin,
-ilman ett� olemme n�hneet niit� vilahdukseltakaan. T�m�n t�hden meill�
-ei my�sk��n ole voinut olla tietoja Suomesta puoleen vuoteen.
-Ensim�isen p��t�ksemme mukaisesti aioimme viipy� Kuolassa toukokuun
-alkuun asti, ja sinne meid�n siis oli m��r� saada postimme l�hetetyksi.
-Mutta sittenkuin Sj�gren samojeedin kielen opintojamme varten oli
-neuvonut meit� arkimandritta Venjaminin luo, jonka luultiin asuvan
-Ristiluostarissa (Krestnoi Monastyrj) l�hell� Oniegaa, p��timme
-olla meritse matkustamatta Kuolasta Arkangeliin ja sen sijaan matkustaa
-maitse, voidaksemme aikaisemmin ryhty� samojeediin. L�htiess�mme
-pyysimme Kuolan postinhoitajaa l�hett�m��n takaisin kirjeemme Oniegaan,
-mink� h�n lupasikin ja mink� luultavasti jo on tehnyt, vaikka emme
-viel� niit� ole saaneet, kun yh� t�h�n saakka olemme viipyneet Kemiss�.
-Ja nyt on mahdotonta matkustaa sit� tiet�, maantiet� ei ole, ja
-sit�paitsi Venjamin asuukin Arkangelissa, jonne t��lt� paljoa
-mukavammin voimme matkustaa vesitse. Paitsi Kuolaan osotettuja
-postil�hetyksi� pyysin Sj�greni� l�hett�m��n minulle muutamia kirjoja
-Oniegaan. Kauan olemme mietiskelleet, miten voisimme nuo kirjeet saada,
-ja viimein sellaisten henkil�iden neuvosta, joiden luulisi tiet�v�n,
-miten t��ll� t�llaisissa asioissa on menetteleminen, olemme leimatulle
-paperille laatineet seuraavan [kirjoituksen]:
-
--- -- -- -- -- [Ven�j�nkielinen pyynt� Oniegan postikonttoriin, ett�
-L:lle ja C:lle Oniegaan saapuneet postil�hetykset l�hetett�isiin
-edelleen Arkangeliin.]
-
-
-
-
-46.
-
-Akademikko Sj�grenille.
-
-
-                                  Arkangel, 2 p:n� kes�kuuta 1842.
-
-Korkeasti oppinut, laajalti kuuluisa herra Kolleegineuvos!
-
-Olen Teille hyvin kiitollinen kirjoista, jotka t��ll� Arkangelissa
-vastaanotin ynn� arvoisasta kirjeest�nne viimeksi kuluneen huhtikuun 14
-(26) p�iv�lt�. Emme ollenkaan tulleet kulkeneiksi Oniegan kautta, kun
-Kemiss� saimme sen tiedon, ett� arkimandritta Venjamin nyky��n
-oleskelee Arkangelissa, jossa jo olemmekin h�net tavanneet hyv��
-terveytt� nauttivana. H�n vastaanotti meid�t eritt�in hyv�ntahtoisesti
-ja selitti olevansa halukas antamaan meille samojeedin kielen opetusta,
-kuitenkin pannen ehdoksi, ettemme ilman h�nen erityist� lupaansa saisi
-ilmaista siit� mit��n toisille, emme suullisesti emmek� kirjallisesti.
-Edelt�k�sin h�n kuitenkin parina iltana meid�n kanssamme lyhyesti k�vi
-l�pi kielioppinsa, ja t�st� luulin huomaavani, ett� samojeedin kielen
-sukulaisuus suomen kanssa, jos sit� on olemassa, kuitenkin on niin
-kaukainen ja v�h�inen, ettei minun ollenkaan maksa vaivaa opiskella
-sit� kielt�. Ei yksik��n laskusanoista ollut suomen laskusanojen
-kaltainen, ei edes samassa m��rin kuin ven�j�n _pjatj, semj, sto,
-tysjatsha_ vivahtavat suomalaisiin viisi (viiti), seitsem�, sata,
-tuhansi, ja sama oli pronominienkin laita. Er��lt� t��ll� asuvalta
-samojeedilta olen sit�paitsi kysynyt useita yksityisi� sanoja, mutta
-minun ei sitenk��n ole onnistunut havaita huomattavampaa yht�l�isyytt�.
-Ja t�h�n olen vastaiseksi lopettanut samojeedin kielenopintokurssini,
-sill� sen oppimisesta minulle aiheutuvaa ajanhukkaa pid�n jotenkin
-hy�dytt�m�n�, varsinkin kun vastedes, sittenkuin Venjaminin on
-onnistunut saada kielioppinsa, sanakirjansa ja evankeliumit
-painetuiksi, ja viel� enemm�n, sittenkuin Teid�n ja Castr�nin
-tutkimusten tulokset tulevat tunnetuiksi, v�hemm�ll� vaivalla ja
-ajanhukalla voin oppia samojeedin kielt� sen verran kuin minulle
-k�y tarpeelliseksi. J�t�n siis samojeedit ja l�hden t��lt�
-veps�l�isten luo niille seuduille, miss� heit� Teid�n kirjoituksienne
-makaan on tavattavissa; t�ten toivon saavani paljoa suuremman sadon
-suomen kieliopille ja sanakirjalle kuin samojeedin kielest� olisi
-voinut odottaa. Veps�l�isten keskuudessa aion viipy� my�h�iseen syksyyn
-asti, mink� j�lkeen Aunuksen ja Sortavalan kautta talveksi palaan
-kotia. Mutta jos saisin tilaisuuden s.o. virkavapautta, matkustaisin
-kernaasti sit� seuraavana kes�n� Viroon ja Kuurinmaalle, koska
-virolaisista kirjoista ei kuitenkaan voi oppia viroa niin, ett�
-luotettavasti voisi t�t� kielt� verrata suomeen. Toivomukseni n�et
-olisi aikaansaada suomen, aunuksen, veps�n, viron ja lapin kielen
-vertaileva kielioppi, ainakin sellainen, joka k�sittelisi eri
-muotojen etymologiaa ja muuten muoto-oppia. Ja sit�paitsi olisi
-sanakirjallisessakin suhteessa n�iden kielten tarkka vertaaminen
-toisiinsa v�ltt�m�t�n asia, koska usein ei voi saada selville sanojen
-alkumerkityst� tarkastamalla vaan yht� ainoata n�ist� kielist�, ja
-koska ne sit�paitsi saattavat rikastuttaa toinen toistansa. -- Lapin
-kieless� niinik��n ty�ni j�i puolitekoiseksi -- jospa edes
-puolitekoiseksi -- niin ett� minun kaiketi yhden talven aikana pit�isi
-liikkua heid�n parissaan. Sen verran voitin kuitenkin t�n� talvena,
-etten k�ytt�ess�ni painettuja apukeinoja lapin kielen oppimisessa en��
-niin helposti kuin muuten olisi voinut tapahtua, johdu harhaan usein
-puutteellisen oikeinkirjoituksen takia, ja t�h�n tulokseen minun
-vastaiseksi on tyytyminen. {Puolitoista tai kaksi viikkoa minun viel�
-t�yty viipy� t��ll� kirjeiden vuoksi, joita odotan Suomesta.} [T�m�
-lause konseptista.] Matkani t��lt� tulee suuntautumaan Kargopolin
-kautta Vyitegraan ja sielt� etel��n, ja sitten palaan Lotinapellon
-piirikunnan kautta ��nisj�rven lounaispuolisille seuduille. Ainakin
-Aunuksesta olen mielihyv�ll� ilmoittava Teille, kuinka t�m� matka saa
-luonnistuneeksi. Olen suuresti kiitollinen veps�l�isten asuinpaikkoja
-koskevista tiedoista, jotka kahdessa viimevuotisessa kirjeess�nne olen
-saanut, ja joista minulla nyt on niin suuri hy�ty.
-
-Kuten halusitte, en nyt l�het� rahoja ostamistanne kirjoista, vaan
-merkitsen ne muistiin, kunnes taas olette muuttanut Pietariin, miksi
-ajaksi kenties voin saada tiet�� my�skin, miten suuret postikulut
-niiden l�hett�misest� olivat. Kirjat olivat minulle kahta
-tervetulleemmat, kun Castr�n ja min� t��ll� tulemme eroamaan eri
-teille, niin ett� toisen meist� muuten olisi t�ytynyt j��d� ilman
-ven�l�ist� sanakirjaa; t��ll� Arkangelissa n�et ei ole mit��n
-kirjakauppaa. Jos Te t�m�n kirjeen saavuttua viel� sattuisitte asumaan
-Pietarissa, pyyt�isin viel� Vyitegraan saada l�hetetyksi pienen kirjan,
-nimitt�in Grammatika finskago jasyka sotshinennaja G. Okulovym,
-petshat. 1836 Tipogr. Akademii Nauk [= Suomen kielen kielioppi. Tehnyt
-G. Okulov, pain. 1836 Tiedeakatemian kirjapainossa].  -- T�m�n
-kieliopin olemassa-olosta tuskin ennen tiesin, mutta nyt se on minulla
-lainana Venjaminilta; kopioin siit� sen, mik� erityisesti koskee
-aunusta, kun pelk��n, ett� jo asutte maalla ja etten siis voi saada
-itse kirjaa.
-
-Syvimm�sti kunnioittaen olen edelleen
-
-                                              n�yrin palvelijanne
-                                                 Elias L�nnrot.
-
-47.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-[Suurimmaksi osaksi julkaistu "Helsingfors Morgonbladin" n:roissa 57,
-59-61 v. 1842.]
-
-                                     Arkangel, 24 p:n� kes�kuuta 1842.
-
-Veli hopea!
-
-Ensiksi saan onnitella Sinua toisen nimip�iv�si johdosta, sill�
-tarvitsematta turvautua almanakkaan muistan, ett� t�m�n kuun 24:s p�iv�
-ja Juhanan p�iv� sattuvat yhteen. Eip� Sinun pid� luulla, ett� Juhanan
-p�iv� meill� t��ll� on ollut vallan muiden p�ivien kaltainen. Tosin
-p��si�inen ja puolet helluntaita pujahtivat ohitsemme, niin ett� vasta
-j�ljest� muistimme ne, mutta sama ei ollut juhannuksen laita. Sill�
-is�nt�mme, ravintoloitsija N.N, joka jo kolmen viikon kuluessa on
-pyyt�nyt meit� joskus kunnioittamaan h�nt� k�ynnill�mme, sattui saamaan
-vihdoin t�n��n t�m�n kunnian osakseen. Kestityksest� ei luultavasti
-olisi loppua tullut, mutta meid�n itsep�isyytemme ja tuo sopimaton
-vierailuaika, kello 11 a.p., pelastivat meid�t t�ll� kertaa, niin ett�
-p��simme -- Castr�n puolellatoista ja min� puolellakolmatta stakanalla
-oikeata nimip�iv�kahvia. Koko n�m� loistavat kekkerit sit�paitsi saivat
-lystikk��n-surullisen k��nteen, josta meille oli enemm�n hy�ty� kuin
-itsep�isyydest�mme ja kaikesta muusta. Sill� juuri kun is�nt�, joka
-n�ht�v�sti aikaisemmin syd�mens� pohjasta oli viett�nyt juhannusta,
-mit� innokkaimmin pullo k�dess� kehotteli meit� nauttimaan, tuli h�nen
-rakas vaimo-k�pysens� sis�lle, tempasi tuon loistavan kalleuden rakkaan
-aviopuolisonsa k�dest� eik� edes tyytynyt t�h�n voitonmerkkiin, vaan
-pantuaan sen varmaan talteen, ilmestyi uudelleen saapuville, riisui
-miehelt��n sek� takin ett� liivit ja pani h�net n�in s�nkyyn nukkumaan
-asian p��lle, mink� j�lkeen min� sanoin hyv�sti; Castr�n oli jo hetke�
-aikaisemmin sen tehnyt.
-
-Kes�kuun 8:ntena p�iv�n� kirjoittamasi kirjeet saimme saman kuun
-21;nten�. Ne tuottivat meille suuren ilon, jota niit� seuraavat
-sanomalehdet viel� lis�siv�t, samoinkuin se silminn�ht�v� parannus,
-jota Vaseniuksen sanomalehti tosin joka vuosi on luvannut, mutta jota
-se itse teossa vasta t�ll� vuosikerrallaan on alkanut osottaa. Mutta
-seikka, joka viel� enemm�n kuin "H:fors Tidningarin" osottama
-katumus ja parannus, on omansa ilahuttamaan meit� l��k�reit� ja
-puolil��k�reit�, johon kunnianarvoisen s��tymme j�lkim�iseen osastoon
-allekirjoittaneella lienee kunnia lukea itsens� kuuluvaksi, on Suomen
-L��k�riseuran keskustelemuksien julkaiseminen. Eip� tuo uusi
-ruumiinavausta koskeva ohjes��nt�k��n l�hemm�n tutustumisen j�lkeen
-tunnu olevan niin kauhea, joksi huhu edelt� sit� tiesi mainita. Tosin
-se alussa tuottaa v�h�n enemm�n ty�t� ruumiinavauksissa kuin mit� t�h�n
-asti tavallisesti on ollut, eik� muutamille meist�, allekirjoittanut
-niihin luettuna, liene niin helppoa ilman erityist� tutkimista edes
-l�yt�� rinta- ja vatsahermoja y.m., mutta t�h�n pieneen tai suureen
-vaivann�k��n kernaasti alistuttakoon, jotta saataisiin nuo t�rke�t
-sanat: "Niin totta kuin j.n.e." varmemmin perustelluiksi kuin mit�
-t�h�n asti kuuluu joskus olleen laita. -- On vahinko, ett� "Suomen"
-tilaajat t�n� vuotena ovat v�hentyneet kokonaisella 100:lla. Mutta kun
-ei kuitenkaan saata pit�� t�t� v�hennyst� tarpeeksi suurena
-mielenosotukseksi, voinee t�h�n kohtaloon alistua, ja n�in ollen
-kehottaisin jatkamaan t�m�n aikakauskirjan julkaisemista ja tahdon
-mielell�ni suorittaa osani sek� painatuskuluista ett� kirjoituksista,
-j�lkim�isist� tietysti mit� mittaan tulee. Toivonpa ett� kaikki hyv�n
-asian vuoksi kernaasti sen tekev�t. Mutta jos joku siihen olisi
-haluton, niin huomautettakoon h�nelle, etteiv�t painokulut ole mit��n
-muuta kuin etumaksu, joka ylipainoksen myymisell� vastedes varmaankin
-voidaan korvata. "Suomen" t�m�nvuotisissa kirjoituksissa luulisi toki
-jokaiselle olevan arvokasta harrastuksen aihetta, jopa niidenkin
-varalle, jotka tuskin tiet�v�t, ett� on olemassa mit��n muuta "Suomea"
-kuin nuoremman Bergstr�min [paperossit?] tai korkeintain tuo toinen
-yht� sauhuinen [laitos], joka kuuluu Suomen Tullilaitokselle. [Alus??
--- Kohta kuuluu Ruotsiksi: "-- -- -- tillochmed f�r dem, som knappast
-veta, att det finns till n�got annat Suomi, �n Borgstr�m j:rs,
-eller p� sin h�jd dertill det andra likas� r�kaktiga, som tillh�rer
-F. Tullstyrelsen".]
-
-Kiitos paljosta Ven�j�n Historian t�hden n�kem�st�si vaivasta.
-Korjausluku n�ytt�� olevan huolellisesti tehty, mist� sen lukija on
-saapa erityisen kiitoksen. En ole t�h�n asti voinut l�yt�� mit��n
-suuria painovirheit�. Ostappa nyt minun laskuuni t�t� kirjaa viisi
-kappaletta, nidota ne samoin minun laskuuni ja anna niist� sitten yksi
-valtioneuvos von Haartmanille, toinen professori Reinille, kolmas
-lehtori Akianderille, nelj�s asessori, t:ri Rabbelle ja l�het�
-tilaisuuden tarjoutuessa viides Vesilahden kappalaiselle, Kustaa
-Tickl�nille, ja kuudes, jonka olin v�h�ll� unhottaa, arkiateri
-T�rngrenille, vie my�skin terveisi� kaikille; tilaa voittaakseni olen
-ne sullonut n�in yhteen, nimitt�in terveiset, mutta toivon auliilta
-hyvyydelt�si, ett� ne ennen l�hett�mist� asianomaisesti erotetaan
-kunnioittaviin ja yst�v�llisiin.
-
-Matkastani Kemiin kirjoitin viime kirjeess�ni, niin ettei siit� en��
-ole mit��n mainittavaa. Kemiss� olimme kelirikon ajan, joka
-kerrassaan juurtajaksain viivytti meit� siell� toukokuun 19:nteen
-p�iv��n asti. Kemist� ei kulje mit��n kes�maantiet�; t�m�n t�hden
-meid�n t�ytyi odottaa ensi tilaisuutta p��st�ksemme meritiet�
-Arkangeliin, miss� arkimandritta Venjamin, jonka luo meid�n oli
-meneminen samojeedin-tutkimustemme vuoksi, paraikaa oleskeli. Astuimme
-siis ensi veneeseen, joka l�ksi kulkemaan Kemist�, 60:n virstan p��ss�
-siit� isossa saaressa olevaan, suureen Solovetskoin luostariin. Kemi,
-josta juuri olen l�htem�isill�ni, on nuori, vaan vanhanpuoleisen ja
-rappeutuneen n�k�inen kaupunki. Sen nykyinen ik� on 70 vuotta, joka
-kaupungin i�ksi ei vastaa 70 p�iv�� ihmisen ik��. Muuten se on valinnut
-itselleen paikan hieman pohjoiseen Kemijoesta ja muodostaa siin�
-hevosenkeng�n muotoisen kaaren pienen lahden ymp�ri, johon joen
-v�h�inen haara ja er�s toinen oja laskee virraten kaupungin l�pi.
-Talojen luku mainitaan 1841:n vuoden _Mysljatsheskov'issa_,
-(kalenterissa) 316:ksi ja asujanten luku 1726:ksi, mutta sen mukaan
-kuin monet kemil�iset arvelivat, on molemmissa n�iss� luvuissa
-tinkimisen varaa. -- Kaduilla on kes�n aikaan mahdotonta ajaa, mink�
-t�hden koko kaupungissa ei kuulu olevan k��sej�, sit� v�hemmin troskia
-tai vaunuja. Voineeko niit� pitkin ajaa kuormavankkureilla, en tied�,
-mutta oletan ett� se kuitenkin suurimmassa h�t�tilassa voisi k�yd�
-p�ins�. Jalkalaisia varten on jotenkin hyvi�, leveit�, puisia
-katuk�yt�vi�, vallan kuten t��ll� Arkangelissa; eroa on korkeintain se,
-ett� ne t��ll� useissa paikoin ovat kadun keskikohdalla, ajotiet
-kummallakin puolen. Useita muitakin kuin allekirjoittanutta ovat
-Helsingin kivikatuk�yt�v�t harmittaneet, jotka muka olisi jo aikoja
-sitten pit�nyt poistaa, ellei arvoisa suutarienammatti olisi pannut
-vastaan, mutta kun nyt l�hemmin ajattelen asiaa, ne kuitenkin ovat
-ainakin sataa kertaa paremmat kuin kaikki puuk�yt�v�t, joista jalka
-pitemm�ll� k�velyll� sanomattomasti k�rsii, kun variatio delectat
-[= vaihtelu tuottaa mielihyv��] kokonaan on niist� erotettu, ja samat
-nosto- ja laskulihakset lakkaamatta saavat olla yksin ty�ss�, kunnes
-v�syv�t, mik� hyvinkin pian tapahtuu, ne kun j��v�t niin kokonaan
-vierustoveriensa apua ja tukea paitsi. -- Lis�hankaluutena
-on puuk�yt�vist� se, ett� ne sateisella s��ll� ovat lokaiset ja
-niljakat. Mutta t�m� riitt�k��n jo siit� ja itse Kemist�, joka ei
-ansaitse pitemp�� kuvausta.
-
-Veneess�, johon nyt olimme astuneet, oli paitsi meit� Kuolan
-ispravnikka, nimineuvos Ivan Latyshev, johon jo Kuolassa olimme
-tutustuneet ja jonka olimme huomanneet kunnon mieheksi; minun oli
-onnistunut jotakuinkin parantaa h�nen kronillis-reumatis-hypokondriset
-vaivansa, niin ett� h�n ainakin nyt, ja pari viikkoa sitten, kun palasi
-Arkangelista, sanoi olevansa vapaa tautinsa kahdesta edellisest�
-aineksesta, potien ainoastaan v�h�ss� m��rin viimeist�. Muutamia
-bohumoltsejakin (pyhiinvaeltajia) oli veneess�, ja niiden joukossa pari
-naista, jos oikein muistan, kotoisin Jaroslavin kuvernementist�. He
-olivat jo talvikelill� tulleet Kemiin, sielt� l�hte�kseen, kuten
-sanottiin, sielunsa autuuden vuoksi, laajalti kuuluisaan luostariin;
-p��tarkoituksena useimmilla sellaisilla pyhiinvaeltajilla lienee
-kuitenkin se, ett� luostarimatkojen varjolla saavat kuljeksia ymp�ri
-maata ja el�tt�� itse��n kerj��misell�. Huonompi onni kuin n�ill�
-kahdella naisella oli ollut er��ll� pyhiss�vaeltavalla miehell�, joka
-niinik��n oli kotoisin Ven�j�n sis�osista. V�h�n h�nen Kemiin tulonsa
-j�lkeen oli t�ss� kaupungissa tehty v�h�inen kirkonvarkaus, mist�
-syyst� h�n ja pari kemil�ist� oli vangittu luulossa, ettei kukaan muu
-kuin he ollut mainittua varkautta toimeenpannut. Kun er��ss�
-tilaisuudessa sanoin gorodnitshij'lle, ettei Suomen laki salli vangita
-ket��n henkil�� niin l�yh�in ep�luulojen nojalla, ei h�n, vaikka oli
-sangen taitava ja j�rkev� virkamies, tahtonut ymm�rt��, mit� v��r��
-siin� oli. Kuitenkin kaksi vangituista varmasti on syyt�nt�, ja
-mahdollisesti kolmaskin.
-
-Aina 30:n virstan p��h�n Kemist� oli saaria siell� t��ll� matkan
-varrella; sitten tuli eteen avoin meri, jota olisi jatkunut luostarin
-rantaan asti, ellei j�� olisi suvainnut viel� veny� luostarin
-edustalla. Saatoimme siis pit�� itse�mme onnellisina, ett� p��simme
-edes johonkin rantaan; meid�t n�et p��stettiin maihin 15 virstan p��ss�
-luostarista er��seen pikku saareen, joka on jotenkin l�hell� isoa
-luostarisaarta. Sielt� l�hetettiin noutamaan luostarista hevosia ja
-rattaita, jotka viimein kokonaiset kuusi tuntia odotettuamme n�kyiv�t
-tulevan. Luostarissa viivyimme l�hes viikon, jossa viipymisess� j��
-ensi p�ivin� uskollisesti piti meille seuraa. Ja meren tultua
-avoimeksi, emme koskaan tahtoneet saada tilaisuutta p��st� etemm�ksi,
-kun ei Arkangelin puolelta tullut yht��n laivaa tai venett�,
-jos kuinkakin odotimme. Viimein, kun t�m� odotus k�vi liian pitk�ksi,
-vuokrasimme toukokuun 26:ntena p�iv�n� veneen ja soutajia Arkangelin
-puoliselle, 7-8 peninkulman p��ss� olevalle l�himm�lle mannermaalle,
-ja t�t� vuokraamista sitten jatkui pitkin rannikkoa kyl�st� kyl��n, yh�
-vaan ispravnikan seurassa.
-
-Kuvauksen ylenm��rin komeasta ja rikkaasta luostarista lykk��n
-toistaiseksi, kun vasta tapaamme. Paitsi varsinaista, 25 virstan
-pituista ja keskim��rin 10 virstan levyist� luostarisaarta, nimelt�
-Solovetskoi, on luostarilla hallussaan kaksi muuta, vallan l�hell�
-olevaa, melkoista saarta, nimelt��n Ansero ja Muksalma, ja lis�ksi 30
-pient� saarta pitkin rannikkoja. Odottaessamme l�ksimme er��n� p�iv�n�
-Anseroon. Suurien troskien eteen valjastettiin meit� varten kolme
-hevosta, ja n�iss� troskissa ajoimme ensin mukiinmenev�� maantiet�
-pitkin, jonka oli virstanpylv��t sivulla, 15 lukuaan. Tien varressa
-n�ki siell� t��ll� lampien rannoille rakennettuja tupia, joissa
-luostarin kalastajat kes�aikaan asuvat. T�llaisia pieni� lampia kuuluu
-n�iss� kolmessa saaressa olevan yhteens� kokonaista 44. Tuottavinta
-kalastusta harjoitetaan kuitenkin tietysti ulkorannikoilla. Rannassa,
-johon maantie p��ttyi, oli vierastupa sek� syrjemm�ss� muutamia muita
-tupia. T�m�n pienen, paraikaa asumattomana olevan kyl�n silm�ll�pito
-oli uskotta Tverin kuvernementist� kotoisin olevalle munkille. H�n oli
-Tverin karjalaisia ja puhui karjalaa, joka oli enemm�n meid�n
-tavallisen suomenkielen kaltaista kuin se, mit� puhutaan Vuokkiniemess�
-ja Repolassa, miss�, etenkin viimemainitussa paikassa, karjalaan on
-sekoittunut aunusta. T�m� mies kertoi, mink� jo ennest��nkin tiesin,
-ett� Tverin kuvernementiss� on monta ja suurta karjalaista kyl��.
-Hieman kyselin heid�n elintapojaankin, jotka n�yttiv�t olevan
-suureksi osaksi samat kuin yleens� Ven�j�n karjalaisilla. Karjalaisia
-laulujakin h�n kertoi heill� olevan, sellaisia, joita laulettiin
-leikitt�ess� ja muuten koolla oltaessa. {Siit� harrastuksesta, jota
-t�m�n keskustelun kuluessa kaiketi osotin h�nen maalaisiaan kohtaan,
-h�n n�ytti tuntevan velvollisuudekseen jollakin tavoin lausua
-suopeuttaan minua kohtaan, ja kysyi siis, eik� minun tehnyt mieli
-k��nty� pravoslavniin [oikeaoppiseen] uskoon. Vastasin, ett� minulla se
-jo ennest��n oli, lukuunottamatta muutamia v�hempiarvoisia
-sivuseikkoja, ja sitten erosimme, kun vene, jonka oli m��r� vied�
-meid�t nelj�n virstan levyisen salmen yli, jo odotti laiturin ��ress�.}
-
-Anserossa, jonne nyt saavuimme, oli kaksi Solovetskoin alle kuuluvaa
-pienemp�� luostarirakennusta, nekin kivest� tehdyt kuten itse
-em�luostari. Toinen n�ist�, joka on ristitty samannimiseksi kuin itse
-saari, oli noin virstan p��ss� rannasta pienen sis�j�rven rannalla,
-jonka nimi niinik��n oli Ansero (Anzero) [s.o. Anozero: Anzero], mutta
-jolla ennen muinoin lienee ollut karjalainen nimi, Hanhij�rvi, josta
-sitten, koska ven�j�st� puuttuu h kirjain, ensin on voinut synty�
-Anj-ozero, ja sitten nykyinen supistunut muoto Anzero. {Siell�,
-luostarissa nimitt�in, emmek� j�rvess�, tapasimme keisarin
-entisen sivus-ajutantin jonkinmoisessa maanpaossa. H�n kantoi nyt
-luostaripukua, oli pitk�partainen ja niin kovin n�yr� olennoltaan, ett�
-tuskin tahtoi istuutua meid�n l�sn�ollessamme. Muuten ollen hyvin altis
-palvelukseen ja kohtelias, h�n itse hommasi teekeitti�n kiehumaan,
-pannen omalla k�dell� hiili� torveen. H�n puhui saksaakin, vaikka ei
-juuri paremmin kuin me itse, ja sanoi tulleensa karkoitetuksi
-p��asiallisesti siit� syyst�, ett� kerran oli p�lk�ht�nyt h�nen
-p��h�ns� vihelt�� ulos er�s Pietarin hoviteatterin n�yttelij�;
-kuitenkin on luultavampaa, mit� muut kertoivat, ett� h�nen
-karkoituksensa oli aiheutunut useista s��dytt�myyksist� tai
-s��nn�tt�m�st� el�m�st� yleens�. H�n sanoi nimens� olevan Shumskij,
-mutta oli luostarissa enemm�n tunnettu nimell� Araktsejef, mink�
-nimenvaihdon sanoi johtuvan siit�, ett� oli ollut kuuluisan Araktsevin
-kasvattipoika. En ollut siihen asti, kun h�net tapasin, kuullut
-h�nt� toisella nimell� mainittavan, ja yhdistin siihen nimeen
-jonkinmoisen ylh�isyyden, niin ett� h�nen suuri "Dem�thigung'insa"
-[n�yryytyksens�] teki minuun kahta suuremman vaikutuksen. Paitsi
-vapaita huoneita ja vapaata elantoa luostarissa h�nelle oli keisarin
-armosta my�nnetty k�sirahaa 100 ruplaa pankkiseteleit� kuukaudessa, ja
-h�n tuntui p��asiallisesti olevan varsin tyytyv�inen tilaansa.}
-
-Toiseen t�ss� saaressa olevaan haaraluostariin luetaan Anserosta nelj�
-virstaa. Se sijaitsi korkealla, joka taholle jotenkin jyrk�nkaltevalla
-kukkulalla, jolta oli mit� ihanin n�k�ala laajalti salmien, selkien,
-saarien, metsien ja j�rvien yli. Emme olleet kuulleet t�t� paikkaa
-sanottavan muuksi kuin "Galghofi'iksi" ja luulimme t�m�n nimen johtuvan
-jotenkin samanlaisesta ruotsalaisesta sanayhdistyksest� "galghof"
-[hirsipuu-hovi] ja kahta suuremmalla syyll�, kun luostarin
-aikakirjoissa on luettavana, ett� ruotsalaiset muinaisina sota-aikoina
-olivat l�hett�neet t�nnekkin partioretkeilij�it� piiritt�m��n ja
-ry�st�m��n jo silloin rikasta luostaria. Mutta samoin kuin ruotsalaiset
-silloin pettyiv�t odotuksissaan, mekin nyt pahasti petyimme nimen
-alkuper�n johtamisessa, sill� nimi Galghoff (Golgof) ei johtunut
-ruotsista, ei karjalasta eik� ven�j�st�, vaan suorastaan hepreasta ja
-merkitsi samaa kuin Golgatha meill�, jonka sanan kuitenkin varsin hyvin
-ruotsiksi voisi k��nt�� sanalla "Galghof". {T��ll� Golgathassa
-tapasimme toisen karkoitetun henkil�n, entisen upseerin, joka
-sotapalveluksensa aikana oli jonkun aikaa el�nyt Suomessakin, H�nkin
-oli antanut parran kasvaa ja k�vi nyt luostaripuvussa ja oli muuten
-iloinen ja hauska. "Eto prekrasno" [t�m� on somaa] h�n usein virkkoi
-vastauksien johdosta, jotka meilt� sai Suomea koskeviin kysymyksiins�,
-mutta v�hemmin "prekrasnoa" h�nest� varmaankin oli, ett� h�n oli vailla
-sek� piippua ja tupakkia ett� polttamislupaa. Mutta koska kolmannen
-seikan laita ei kuitenkaan liene ollut niin varsin ankara, ispravnikka
-lahjoitti h�nelle ensim�isen ja toisen, ja allekirjoittanut, mit�
-etenkin keskim�iseen puutteeseen tulee, koetti varojensa mukaan auttaa
-inspravnikkaa. Sek� t�ll� entisell� upseerilla ett� Shumskij'lla
-oli vapaus menn� mielin m��rin k�velem��n luostarin muurien
-ulkopuolellekin, mutta em�luostarissa oli toisia todellisia
-luostarivankeja, joilla ei ollut samaa etua, vaan jotka alituisen
-valvonnan alaisina olivat huoneisiinsa suljettuina. Oli
-useita muitakin, jotka vanhemmat tai sukulaiset olivat l�hett�neet
-puoleksi tai koko vuodeksi luostariin parantumaan, ja toisia, jotka
-�iti tai is� jonkun pyh�n lupauksen johdosta oli luostariin j�tt�nyt.
-Niinp� ainakin ajuri, joka kyyditsi meit� Anseroon, kertoi, ett�
-�itins� oli uhrannut (matj pozhertvovala) h�net luostariin, kun h�n
-viel� oli pieni lapsi. Ett� sellaisilla luostariuhreilla ja
-parannuskokelailla oli tavallinen luostarivapaus, minun tuskin
-tarvitsisi mainita, ellen v�h�� ennen olisi puhunut luostarivangeista.}
-
-Matka luostarista t�nne ei ollut vailla v�h�isi� vastuksiaan. Suuria
-j��lohkareita eli oikeammin pieni� j��saaria ajelehti meress�, ja ne
-olivat muutamissa paikoin sulloutuneet niin tihe��n yhteen, ettei
-ollenkaan p��ssyt pujottelemaan v�litse, vaan ett� t�ytyi vet�� vene
-niiden yli. Muutamissa paikoin n�imme hylkeiden sukeltavan esiin
-vedest�, usein vallan l�hell� venett�, ja muutamia soutajat ampuivat,
-mutta ilman menestyst�. Pahempi leikki hylkeill� on kestett�v�n�
-syksyll�, jolloin j�� alkaa asettua. Ne kokoontuvat suuriin parviin,
-muutamiin tuhat ja enemm�nkin. Em�t kasvattavat suurilla j��lohkareilla
-poikiaan, kunnes n�m� oppivat hyvin uimaan. Mik�li tuuli tai virta ajaa
-sellaisia j��lohkareita rantaan, talonpojat ovat varuillaan, k�yv�t
-sitten suoraa p��t� nuija k�dess� lauman kimppuun ja toimeenpanevat
-kauheat tappajaiset. Uimataitoon t�ydelleen perehtyneet em�t kyll�
-koettavat saattaa poikansa turviin murhanuijalta, mutta hylkeenpojat,
-jotka eiv�t ollenkaan osaa tai puutteellisesti osaavat uida, tarttuvat
-veteen tultuansa taas kiinni j��nlaitaan ja riippuvat siin�, kunnes
-nuijanisku tekee lopun niiden nuoresta el�m�st�. Joskus sattuu, kun
-talonpojat mit� innokkaimmin toimittavat kauheata veril�yly��n, ett�
-tuuli tai luode ajaa j��lohkareen ulos rannasta, ja silloin murhaajat
-itse helposti voivat joutua kuoleman saaliiksi, sill� kun heid�n alussa
-on t�ytynyt hiipien l�hesty�, he eiv�t ole voineet ottaa venett�
-mukaansa. Hyv� on, jos joku silloin rannalta huomaa onnettomuuden ja
-rient�� pelastamaan, tai jos tuuli ehtii kuljettaa heid�t jollekin
-toiselle rannalle, ennenkuin keskell� tuhoamiansa uhreja itse ovat
-ehtineet surmalle antaa el�m�ns� uhriksi.
-
-29:nnen p�iv�n illalla tulimme t�nne Arkangeliin ja majoittausimme
-ispravnikan neuvosta ven�l�iseen ravintolaan, jossa siit� asti olemme
-asuneet. Tosin toisena tai kolmantena vuorokautena muuan saksalainen,
-nimelt� Sturtzer, jonkun t�k�l�isen pankin sihteeri, tuli luoksemme ja
-ilmoitti, ettei muka ollut arvomme mukaista asua ven�l�isess�
-hotellissa, mink� j�lkeen h�n tuli oikeaan aineeseensa, nimitt�in ett�
-saisimme huoneen, ruokaa ja palvelusta h�nen luonaan, ja hyv�ksi aluksi
-h�n kutsui meid�t ilmaiseksi p�iv�llisille. Mutta is�nt�, joka
-niinik��n n�ytti halukkaasti pit�v�n meit� luonaan, vei meid�t talonsa
-kolmanteen kerrokseen ja tarjosi meille kaksi oikein siisti� huonetta
-ynn� palvelusta sek� ruokaa pari kertaa p�iv�ss�, m��r�ten t�st�
-jotenkin kohtuullisen hinnan, nimitt�in ruplan vuorokaudelta
-kummaltakin. Kuitenkin menimme Sturtzerin p�iv�llisille, katselimme
-huoneita ja tiedustelimme hintaa; h�n m��r�si 30 hopearuplaa vallan
-samoista eduista, joista hotellinis�nt� pyysi ainoastaan 17 rupl. 15
-kop. hopeaa, eli 60 ruplaa pankkiseteleit�. P��lle p��tteeksi
-Sturtzerin huoneet olivat huonommat, ja n�k�ala niist� oli
-rikkatunkiolle p�in, kun meill� sit�vastoin t��ll� on koko kauppatori
-ja kahden virstan levyinen Vienajoki silmiemme edess�. Kiitimme siis
-n�ytep�iv�llisist� ja p��timme j��d� asumaan hotelliin, v�h�t v�litt�en
-siit�, kuinka sopivaa tai sopimatonta se saattoi olla herra Sturtzerin
-mielest�. T�m� p��t�ksemme ei liene suuresti h�nt� miellytt�nyt, sill�
-h�n ei sitten monasti ole k�ynyt luonamme, mihin saatammekin olla
-tyytyv�iset. H�n n�et puhui kaikenn�k�isist� aineista niin ett� t�ytyi
-olla mit� kristillisin k�rsiv�llisyys, jos mieli jaksaa sit� kuunnella.
-
-Toisena p�iv�n� t��ll� oloamme menimme arkimandritta Venjaminin luo,
-jonka piti opettaa meille samojeedin kielt�. H�n otti meid�t kyll�kin
-kohteliaasti vastaan, lupasipa antaa meille samojeedin opetusta, mutta
-pelk�si, ett� me levittelisimme h�nen tietojaan, ennenkuin h�nen
-samojeedilaiset teoksensa olisivat ehtineet tulla painetuiksi, mink�
-vuoksi h�n toisella tai kolmannella kerralla h�nen luonaan k�ydess�mme
-toi esiin pitk�n asiakirjan konseptin, joka sitten oli puhtaaksi
-kirjoitettava leimatulla paperilla ja jonka kautta meid�n oli
-sitoutuminen siihen, ettemme ilman h�nen erityist� lupaansa,
-suullisesti emmek� kirjallisesti ilmaisisi mit��n tulevasta samojeedin
-kielen taidostamme muille. Mit� minuun tulee, olisi voinut olla
-yhdentekev��, olisinko allekirjoittanut sellaisen sitoumuksen vai en,
-mutta Castr�n, joka varsinaisesti aikoo ryhty� samojeedin kieleen,
-olisi sellaisen sopimuksen kautta varsin ik�v�ll� tavalla sitonut
-k�tens�. Tuo paperi onkin viel� allekirjoittamatta, ja min� puolestani
-j�t�n nyt kernaasti samojeedin kielen, sill� tulevathan Sj�gren ja
-Castr�n pian kunnollisemmin sit� tutkimaan. Sen sukulaisuus suomen
-kanssa tuntuu lis�ksi olevan niin v�h�inen ettei mitenk��n maksa
-vaivaa suomen vuoksi sit� kielt� tutkia. Ei edes ainoakaan lukusanoista
-kaukaisestikkaan vivahda suomen lukusanoihin, ja sukulaiskieliss�
-tavallisesti kuitenkin lukusanat sek� pronominit osottavat suurempaa
-yhdenkaltaisuutta. _�p�i_ on yksi, _sidhed_ 2, _njaara_ 3, _ti�tah_ 4,
-_samliangn_ 5, _m�ttah_ 6, _si'uh_ 7, _sidni�t_ 8, _haveieuh_ 9,
-_ju'uh_ 10, _jurah_ 100, _jujurah_ 1000. Mutta mit� yht�l�isyytt�
-n�ill� on lukusanojen yksi, kaksi, kolme j.n.e. kanssa? Castr�nilla on
-t��ll� meikein joka p�iv� ollut luonaan muuan samojeedi, jolta h�n muun
-muassa on pannut muistiin joukon sanoja, mutta hyvin harvoilla
-n�ist�k��n on yht�l�isyytt� vastaavien suomen sanojen kanssa. Kuitenkin
-on niit� muutamia, mutta vaikeata on viel� sanoa, tuleeko niit�
-useampia kuin mit� heprea ja kreikka t�ss� suhteessa on tarjonnut.
-Tosin tulee kahden kielen sukulaisuutta arvosteltaessa enemm�n pit��
-silm�ll� koko kielen rakennetta kuin yksityisi� sanoja, mutta t�ss�kin
-suhteessa olettamusta samojeedin ja suomen sukulaisuudesta kohtaa suuri
-vaikeus siin�, ett� suomessa ja sen sukulaiskieliss� sanan ensim�inen
-tavu on ter�v�korkoinen, jota vastoin t�m� tavu samojeedin kieless�
-n�ytt�� voivan olla korkoa vailla. Koska kuitenkin joka suhteessa on
-ennenaikaista antaa mit��n varmaa lausuntoa samojeedin sukulaisuudesta
-suomen kanssa, niin teen parhaiten luopumalla kaikista lis�jutelmista
-t�ss� aineessa. T�m�n kysymyksen kuitenkin toiset aikanansa
-asianmukaisesti selvitt�v�t. -- Yll�mainitulla arkimandritalla on nyt
-k�sikirjoituksena valmiina 1:ksi samojeedin kielioppi 2:ksi
-samojeedin kielen sanakirja, 3:ksi nelj�n evankeliumin k��nn�s. T�m�
-voisi aluksi riitt��, sittenkuin h�n on saanut teoksensa painetuiksi.
-mutta pahaksi onneksi h�n ei n�y huomanneen samojeedin kieless� juuri
-muita ��nteit� kuin ne, joita voi merkit� ven�j�n kirjaimilla, jotka
-kuitenkaan eiv�t riit� merkitsem��n edes kaikkia suomen kielen
-��nteit�, ainakaan eiv�t h, y, �, � ��nteit�, ja samojeedin kieless�
-lienee viel� enemm�n ��nteit�, joita varten ven�j�ss� ei ole kirjaimia.
--- Muun muassa Castr�n on samojeedilta saanut pari samojeedilaista
-laulua, jotka, kummallista kyll�, runomitaltaan suuresti vivahtavat
-vanhoihin iislantilaisiin kaksijalkaisiin s�keisiin. H�n parhaillaan
-k��nt�� niit� Morgonbladia varten.
-
-J�tetty�ni samojeedin kielen l�hden nyt t��lt� suoraa p��t� veps�l�isen
-luo, joiden kielest� minulla on odotettavissa paljoa suurempi voitto
-suomen kieliopille ja sanakirjalle; n�in tekem��n Sj�grenkin on jo
-ennemmin ja nyt taas kev��ll� minua kehottanut. Veps�l�iset asuvat
-etel��n ja lounaiseen ��nisj�rvest� Aunuksen, osaksi my�skin Novgorodin
-kuvernementissa. Mainituille seuduille l�hden nyt mit� pikimmin, ja
-eroan siis t��ll� kumppanistani Castr�nista, joka Sj�grenin
-kehotuksesta ja omasta p��t�ksest��n paraikaa varustautuu l�htem��n
-Ponoin seuduilla asuvien, niin sanottujen Turjan lappalaisten luo;
-t�m� seutu on merkittyn� kaikilla kartoilla, lukuunottamatta Kindbladin
-ja muita nimett�mi� karttoja. -- Koska minun veps�l�isten parissa
-ollessani on l�pik�yminen suomen koko sanavarasto, saadakseni vastaavat
-veps�l�iset sanat, sek� koska minun muuten kieliopin vuoksi on l�hemmin
-perehtyminen heid�n kieleens�, huomaat helposti, ett� tarvitsisin
-puolentoista kuukautta virkavapauden pitennyst�, varsinkin kun passini
-on voimassa lokakuun 29:nteen p�iv��n, joka Ven�j�ll� sattuu vasta
-marraskuun 10:nneksi p�iv�ksi. Jos voi toivoa sellaista pidennyst�,
-niin anna minulle siit� tieto ja osota kirje Lotinapeltoon (v Ladejnoe
-Pole Olonetskoj gubernii), jonne joko itse saavun tai josta tiedustelen
-kirjeit� syyskuun keskivaiheilla. Posti Helsingin ja Lotinapellon
-v�lill� ei luultavasti viivy viikkoa kauempaa. Jos silloin voit
-l�hett�� jatkoa Morgonbladiin, H:fors Tidningar'iim j.n.e., niin kaikki
-t�m� tietysti on hyvin tervetullutta. T�nne saamissani l�hetyksiss�
-Morgonbladia oli aina 41:nteen numeroon, H:fors Tidningaria 44:nteen,
-L��k�riseuran keskustelemuksia ja "Suomi"-kirjaa kampaakin kaksi
-vihkoa.
-
-Viel� vaivaisin Sinua muutamien kirjojen tilaamisella, jotka sitten
-vastedes voinen saada. Ne olisivat: 1. Samlede tildels utrykte
-Afhandlinger af R.K. Rask, utgivne efter Forfatterens D�d af H.K.
-Rask, 3:dje Delen [= R.K. Raskin kootut, osaksi julkaisemattomat
-tutkimukset, tekij�n kuoltua ulosantanut H.K. Rask, 3:s osa] sek� mit�
-sit�paitsi t�st� teoksesta on ilmestynyt. Ensim�inen ja toinen osa
-minulla on ennest��n, joten niit� ei tarvitse l�hett��. 2. Raskin
-palkittu teos: Undersoegelse om det Isl�ndske og Fomnordiske Sprogets
-oprindelse [= Tutkimus iislannin ja mumaisskandinavialaisen kielen
-alkuper�st�]. 3. Lexicon Lapponicum, E. Lindahl et J. �hrling. Holmi�
-MDCCLXXX [= Lappalainen Sanakirja, toimittaneet E. Lindahl ja J.
-�hrling, Tukholmassa 1780]. Numeroilla 1 ja 2 merkitsem�ni ovat
-kaiketi tavallista kirjakauppatiet� saatavissa K�penhaminasta, mutta
-3:nnen, jota osaa ennen kaikkea tarvitsisin, on laita se, ett� sit� ei
-ole munalla kuin Tukholman Kirkollis-Osaston arkistossa, jonka osaston
-esimies on valtioneuvos Ihre. Ehk� Arvidssonin, jos Sinulla olisi aikaa
-h�nt� pyyt�� siihen, onnistuisi hankkia se minulle, mist� hinnasta
-tahansa.
-
-Sinua ja vaimoasi saan syd�mellisesti kiitt�� osanottavasta
-hyvyydest�nne ja hyv�ntahtoisuudestanne sisartani ja h�nen lapsiansa
-kohtaan. On luonnollista, ett� h�n kivulloisuutensa kest�ess� ja lasten
-viel� ollessa pienin�, tarvitsee toisten apua, ja koska min� olen
-l�hinn� velvollinen auttamaan, pyyd�n Sinua silloin t�ll�in puolestani
-antamaan h�nelle jotakin raha-apua h�nen v�ltt�m�tt�miin tarpeisiinsa.
--- Siihen Sinulle annan t�ten avoimen valtakirjan, tehden ainoastaan
-sen rajoituksen, etteiv�t mainitut raha-avut saa olla niin runsaat,
-ett� h�n niiden kautta voisi tottua unhottamaan, itse olevansa l�hinn�
-Herraa l�hin velvollinen itse�ns� auttamaan. -- Muiden muassa on
-minulla synnyinseudullani, Karjalohjalla, vanhimman veljeni leski
-lapsinensa, jolle tahtoisin l�hett�� v�h�n rahoja. Mutta kun n�m�
-tulisivat suotta viipym��n Karjan postikonttorissa, mist� h�n,
-tottumaton kun on, ainoastaan suurella vaivalla voisi ne saada, olen
-h�nelle t�h�n kirjeeseen sulkenut 50 pankkoruplan osotuksen
-nostettavaksi Sinulta, ja pyyd�n Sinua nyt hyv�ntahtoisesti j�tt�m��n
-t�m�n summan joko h�nelle itselleen tai h�nen valtuuttamalleen
-henkil�lle, sill� Karjalohjalta tulee usein v�ke� Helsinkiin.
-T�m�n suljetun kirjeen, jossa siit� annan h�nelle tiedon, voit
-j�tt�� sisarelleni ja pyyt�� h�nt� antamaan sen jollekulle
-karjalohjalaiselle, tai ellei n�it� nyt tulisi Helsinkiin, saattaa
-kirjeen l�hett�� postissa osotettuna Karjalohjan nimismiehelle. Viime
-vuonna en tullut l�hett�neeksi mit��n, mink� vuoksi nyt olen korottanut
-summan 50 ruplaksi, jotka h�n varsin hyvin tarvitsee.
-
-Paljon terveisi� Rouvallesi, �idillesi ja veljellesi sek� muille
-tuttaville l�hett��
-
-                                         Yst�v�si ja veljesi
-                                            Elias L�nnrot.
-
-(Jatkona seuraa n:o 52.)
-
-
-
-
-48.
-
-Ylioppilas Adolf T�rngrenille.
-
-
-[K��nnetty E. Nervanderin edell� mainitusta kirjasta, ss. 89-94.]
-
-                                   Arkangeli, 26 p:n� kes�kuuta 1842.
-
-Rakas veli'
-
-Kiitos kirjeest�si, jolla minua muistit, ja jonka t��ll� Arkangelissa
-sain. Se oli kahta tervetulleempi, kun oli melkein ainoa, jonka
-l�hdetty�ni Suomesta olen saanut, sill� paitsi Sinua ja Rabbea ei
-kukaan muu ole kirjoittanut, tai ainakaan en ole saanut heid�n
-kirjeit�ns�. Tulinkin l�hteneeksi Kuolasta aikaisemmin kuin olin
-aikonut, mink� t�hden en viel� ole voinut saada niit� kirjeit�, jotka
-on osotettu Kuolaan. T�m�n aikaisemmin tapahtuneen matkalle-l�hd�n syyn
-taisin jo mainita edellisess� kirjeess�ni. Se aiheutui er��st�
-Sj�grenin kirjeest�, jossa h�n neuvoi meille samojeedin opettajaksi
-ven�l�ist� arkimandrittaa Venjaminia, jonka sanoi oleskelevan l�hell�
-Oniegaa olevassa luostarissa. Mutta saavuttuamme kuudettakymment�
-peninkulmaa matkustettuamme Kemiin, saimme tiet��, ett� mainittu
-samojeedin kielt� taitava arkimandritta oleskeli Arkangelissa eli
-Arkangelskissa, joksi ven�l�iset t�t� kaupunkia sanovat. Sen t�hden,
-kuin my�s kelirikon vuoksi viivyimme Kemiss� kokonaisen kuukauden ja
-matkustimme Vienanmeren yli t�nne, miss� nyt niinik��n olemme olleet
-kuukauden. Kuuden peninkulman p��ss� Kemist� on saaressa suuri ja rikas
-luostari, nimelt� Solovetskoi, jossa viivyimme viikon ajan, kun ei
-ollut mit��n tilaisuutta sielt� p��st� matkaa jatkamaan. Viimein
-vuokrasimme itsellemme veneen ja soutajia meit� viem��n l�himm�lle
-mannermaalle, hinasimme itse�mme sitten j��lohkareiden v�litse kyl�st�
-toiseen ja saavuimme viimein 29:nten� p�iv�n� toukokuuta t�nne. T��ll�
-olemme paitsi mainittua arkimandrittaa tavanneet useita samojeedeja ja
-meill� on siis ollut hyv� tilaisuus oppia sit� kielt�, askeltakaan
-eteenp�in matkaamatta. Mutta p��tt�en siit� v�h�st�, mit� samojeedin
-kielt� olen oppinut, se eroaa niin paljon suomesta, ettei siit�
-luullakseni ole mit��n voittoa saavutettavissa suomen kieliopille ja
-sanakirjalle. Sen t�hden j�t�nkin koko samojeedin kielen oman onnensa
-nojaan, ja l�hden t��lt� veps�l�isten luo Aunuksen kuvernementtiin ja
-Novgorodin kuvernementin pohjoisosaan. N�m� veps�l�iset n�et asuvat
-etel��n ja lounaiseen ��nisj�rvest� Vyjtegran, Lotinapellon, Tihvinin
-ja Bj�lozerskin seuduilla, jotka voit l�yt�� Ven�j�n kartalta. Siell�
-tulen oleskelemaan kenties talvikelin tuloon asti, jos nimitt�in saan
-virkavapauteni pidennetyksi, edes puoleksitoista kuukaudeksi, mist�
-asiasta olon Rabbelle kirjoittanut. Muuten minulle t�h�n asti my�nnetty
-virkavapaus p��ttyy syyskuun lopussa. Etten nyt siis voi odottaa niin
-levollista ja hauskaa kes�� kuin Laukossa viett�m�ni viime suvi oli,
-sen huomaat helposti, ja 18:ntena p�iv�n� elokuuta olen, Jumala tiesi,
-miss�. Muistappa sin� p�iv�n� minunkin puolestani tyhjent�� malja
-vanhan is�si onneksi, kun en itse suullisesti voi sit� tehd�. Mutta
-miksip� en voisi itsekkin suullisesti sit� tehd� -- ja siit� olen kyll�
-huolen pit�v� -- mutta tarkoitin, etten voi tehd� sit� itse Laukossa.
-Jo edelt�k�sin pyyd�n Sinua lausumaan kunnioittavan tervehdykseni
-vanhemmillesi ja lis�ksi pyyd�n, ettet unhota tervehti� Tickl�ni� ja
-muita tuttavia, jotka kenties parhaillaan Laukossa nauttivat kes�n sek�
-kestiyst�vyyden suloa.
-
-Jo viime syksyn� suorittamasi logices-tutkinnon johdosta onnittelen
-Sinua ja pyyd�n t�h�n onnitteluun saada lis�t� viel� melkoisen m��r�n
-hyv��, jos, kuten kirjeesi antaa aihetta olettamaan, t�ll� lukukaudella
-olet suorittanut ven�j�n tutkinnon. En min� Kallen tavoin tahdo ep�ill�
-suoritetun logices-tutkinnon todellisuutta; pikemmin pelk��n, ett�
-t�ten karttuneiden tutkintojen kautta y�nvalvonnalla voit heikontaa
-terveytt�si. Mitk� tutkinnot sitten toveri Frans (von Becker) on
-suorittanut; tutkiiko h�n viel� yht� uutterasti kemiaa kuin viime
-kes�n�? -- Tulevan syyskuun keskivaiheilla aion pist�yt� Lotinapellon
-postikonttooriin ja toivon saavani kunnian siell� vastaanottaa Sinulta
-muutaman rivin ynn� tietoja Laukosta ja muistakin kuten esim. mit�
-Sj�man t�t� nyky� hommaa ja toimii j�tetty��n yliopistopaikkansa, ja
-miten Kalle Moskovassa voipi. Oletan h�nen oleskelevan Moskovassa,
-vaikka en sit� varmasti tied�, kun h�nell� oli aikomus l�hte�
-Harkovaan. T�m�n ep�tietoisuuden vuoksi en liioin voi h�nelle
-kirjoittaa, niin ett� h�nelt� itselt� saisin tietoja.
-
-Arkangelin kaupunki, jossa paraikaa kirjoitan t�t� ven�l�isen
-ravintolan kolmannessa kerroksessa, on melkoinen, mutta sit� ei
-kuitenkaan likimainkaan voi verrata Helsinkiin, vaikka sen pituutta
-sanotaankin olevan 7 virstaa. T�m� pituus, josta varmaankin voisi
-tinki� pois 2 virstaa, kulkee sit�paitsi kaariviivaisena Vienajoen
-rantaa my�ten, joka joki t�ll� kaupungin kohdalla on runsaasti kahden
-virstan levyinen. Kaupungin leveys on hyvin v�h�inen. yhteens�
-ainoastaan 1/2 virstaa. Kirkkoja t��ll� on kokonaista 13, kaikki
-kivest� rakennettuja; taloja lasketaan olevan 1380, asukkaita 10,500,
-saksalaisia ja englantilaisia paljo. Kemi oli huono kaupunki, Tampere
-on sit� monta vertaa etev�mpi. -- T�h�n tahdon t�ll� kertaa lopettaa,
-ja kun jo ylemp�n� olen kehottanut Sinua terveisi� sanomaan, saan nyt
-vaan mainita olevani
-
-                                             uskollinen veljesi
-                                               Elias L�nnrot.
-
-J.K. Varsinaisen kuoren sis��n olen pannut toisen, johon, paitsi
-paikannime�, olen kopioinut Sj�grenin kirjeest� p��llekirjoituksen,
-joten se lienee luotettava. Jos kirjoitat minulle, voit k�ytt�� sit�,
-mutta kirjeesi pit�isi l�hett�� Laukosta syyskuun alussa tai
-Helsingist� viikkoa my�hemmin. Kuitenkin voi kirje, jonka kuoreen on
-kirjoitettu pelkk� ruotsalainen osote, my�s tulla perille.
-
-
-
-
-49.
-
-Arkiaterinrouva T�rngrenille.
-
-
-[Suomennettu ennenmainitusta E. Nervanderin kirjasta, ss. 83-89.]
-
-                                    Arkangeli, 26 p:n� kes�kuuta 1842.
-
-Korkeasti kunnioitettu, jalosukuinen professorinrouva!
-
-Ennenkuin viel� ehdin j�tt�� postiin my�t�seuraavaa kirjett�
-Adolfille, oli minulla t�n��n ilo vastaanottaa Teid�n arvoisa kirjeenne
-huhtikuun 8:nnelta p�iv�lt�. Adolfin kirjeess� olen maininnut syyn
-siihen, ett� aikaisemmin kuin ensin olin aikonut, tulin l�hteneeksi
-Kuolasta. Sen t�hden en tahdo sit� t�ss� toistaa, enk� my�sk��n muuta,
-mink� jo Adolfin kirjeess� olen sanonut. Ik�vint� minusta on, ettei
-minulla ole mit��n toivoa olla edes oman maan rajojen sis�ll� 18:ntena
-p�iv�n� elokuuta t�n� vuonna, vaan olen silloin, kuten nytkin,
-et��ll� sielt� ja vallan yksin, kun maisteri Castr�n, jonka seurassa
-t�h�n asti olen matkustellut, nyt palaa t��lt� Ven�j�n lappalaisten
-luo. T�m�n ajatteleminen on v�list� tuntunut niin masentavalta, ett�
-ei paljoa ole puuttunut siit�, etten ole palannut t��lt� suoraa tiet�
-Suomeen ja Laukkoon. Enk� viel� tied�, eik� se olisi parasta;
-mutta kuu Sj�grenkin useat kerrat on neuvonut minua tutkimaan
-veps�l�isten kielt�, ja kun en toiste yht� helposti voi saada siihen
-tilaisuutta, olen nyt p��tt�nyt siihen ryhty� ja tehd� sit� niin paljon
-kuin 2-3 kuukaudessa voin ehti�. Muuten ei minun ole onnistunut
-enemp�� kuin Kallenkaan tottua ven�l�iseen el�m��n, jopa viel�
-v�hemmin, kun luultavasti en ole oikein perehtynyt edes meid�n omaan
-herrasv�en-el�m��n. Tosin (t��ll�kin) on monta sangen kunnioitettavaa
-henkil��, mutta ulkomaalaisella on tavallisesti se paha onni, ettei
-niin helposti osaa heid�n pariinsa, vaan ensiksi h�n tapaa
-hylkyvaahdon, joka aina kelluu pinnalla. Er��n ispravnikka Latyshevin
-esim. opimme Kuolassa tuntemaan sangen rehelliseksi ja kunnon mieheksi.
-Virka-asioissa h�n jonkun aikaa meit� my�hemmin tuli Kemiin, ja
-matkusti sielt� meid�n seurassamme t�nne asti. T��ll� otimme majaksemme
-ven�l�isen ravintolan, jossa huoneesta, ruuasta ja kahvista kolmena
-ensim�isen� tai puolenakolmatta vuorokautena saimme maksaa 15 ruplaa
-kahdelta hengelt�. Kahvista esim. vaadittiin 60 kopeekkaa lasilta, ja
-min� tiet�m�tt�myydess�ni join usein kaksi lasia. Puodeissakin siit�
-saa maksaa 1 ruplan 20 kopeekkaa naulalta ja sokerista 1 ruplan.
-Ven�l�iset juovat yleens� v�h�n kahvia, mutta teet� kahta enemm�n,
-tavallisesti 4-5 juomalasia er�lt�ns� joka aamu ja ilta, johon
-nautintoj�rjestykseen min�kin nyt olen jotakuinkin tottunut. --
-Kolmantena vuorokautena t��ll�-olomme aikana tuli luoksemme muuan
-pankinsihteeri, joka puhui saksaa, ja koetti selitt�� meille, ettei
-meid�n ollut sopivaa asua ravintolassa, mink� sopimattomuuden
-v�ltt�miseksi h�n tahtoi tarjota meille kortteerin ja t�yden hoidon
-luonaan; aluksi h�n kutsui meid�t p�iv�llisille, joissa sitten l�hemmin
-saatoimme asiaa punnita. Mutta ravintolamme is�nt�, joka lienee
-aavistanut, mit� t�m�n tuntemattoman vieraan k�ynti tarkoitti, vei
-meid�t heti h�nen menty�ns� kahteen talonsa kolmannessa kerroksessa
-olevaan huoneeseen ja tarjosi niit� ynn� ruokaa kahdesti p�iv�ss� sek�
-palvelusta jotenkin kohtuullisesta hinnasta, nimitt�in ruplasta
-p�iv�ss� kummaltakin. Pankinsihteerin luo kuitenkin menimme
-p�iv�llisille, ja kun h�n vallan samoista eduista vaati 70 ruplaa
-hopeaa eli 105 ruplaa pankinseteleit� molemmilta yhteens�
-kuussa, j�imme hotelliin asumaan, tietysti suuresti kiitt�en
-n�ytep�iv�llisist�, joita ei suinkaan sopinut halveksia. Sen j�lkeen
-h�n ei ole osottanut erityisesti ik�v�iv�ns� seuraamme; t�h�n olemmekin
-koko tyytyv�iset, sill� tuo mies luuli tiet�v�ns� kaikki ja puhui sen
-johdosta enemm�n kuin mit� ainakaan meill� oli k�rsiv�llisyytt�
-kuunnella. Emme ole mek��n sittemmin olleet h�nen luonaan muuta kuin
-kerran, ja muiden k�yntien suhteen olemme olleet viel� s��st�v�isemm�t;
-t�m� on tapahtunut ainakin kolmesta syyst�. Ensiksi emme kumpikaan puhu
-saksaa ja ven�tt� niin hyvin ja sujuvasti, ett� voisimme olla taitoomme
-tyytyv�iset; toiseksi eiv�t pukuvarastomme lappalaismatkojemme j�lkeen
-juuri ole parhaassa kunnossa, ja jos miss�, niin Ven�j�ll� toteutuu
-sananparsi: h�yhenist�ns� lintukin tunnetaan; kolmanneksi eiv�t
-sellaiset vierailut meit� ollenkaan hy�dyt�, vaan p�invastoin
-vahingoittavat, kun ne turhanp�iv�isesti veisiv�t meilt� aikaa, jota
-tuskin tahtoo riitt�� tutkimuksiin. Mutta t��ll� Arkangelissa ihmiset
-n�ytt�v�t ihmettelev�n, ettemme k�y vieraissa tai ainakin mene
-joillekin kunniatervehdyksille, eiv�tk� voi ymm�rt��, miten saamme
-ajan kulumaan. Eilen kohtasin kadulla er��n Bohuslav nimisen
-kuvernementinsihteerin, joka viime talvena k�vi Kuolassa, ja joka puhuu
-latinaa, h�n kun ennen on ollut ylioppilaama Vilnassa. H�n rupesi
-moittimaan minua siit�, etten ollut k�ynyt h�nen luonaan. H�nen
-seurassaan oli vanhanpuoleinen herra, joka taas puhui saksaa, ja joka
-alkoi tutkistella matkani ja t��ll�-oloni tarkoitusta, mink� h�nelle
-selitin. Sitten h�n kysyi, oliko minulla tuttavia. -- Eip� ole ket��n
-ennest��n. "Onko teill� siis suosituksia jonkun luo?" -- Ei, sill� en
-erityisesti halua saada tuttavuuksia enk� siis tarvitse mit��n
-suosituksia. -- "Oletteko k�ynyt kuvern��rin puheilla?" -- En, sill�
-kun minulla ei ole mit��n h�nen kanssaan tekemist�, en ole
-turhanp�iten tahtonut h�nt� k�ynnill�ni vaivata. -- "Mutta jos joitakin
-vastuksia sattuisi matkalla, niin kuitenkin olisi hyv�, ett� olisi
-k�ynyt h�nen luonansa." -- Toivon passini nojalla p��sev�ni vastuksitta
-Aunuksen kuvernementtiin, jonne kenties huomenna l�hden. -- "Etteh�n
-ole Ven�j�n alamainen?" -- Miten suvaitsette; olen kotoisin Suomesta,
-ja Ven�j�n keisari on meid�n suuriruhtinas. -- T�h�n p��ttyi tuo lyhyt
-kuulustelu, ja minun kaiketi my�s on aika lopettaa t�m� kirje, mink�
-teen toivottamalla Teille ja perheellenne paljon iloa ja hupia kes�n
-aikana, ja ennen kaikkea sen ehtona, yh� jatkuvaa hyv�� terveytt�.
-Tulkoon uudesta rakennuksesta, johon perheenne nyt muuttaa, moniksi
-vuosikausiksi yht� hauska kuin vanhasta, tai, jos on mahdollista,
-suuremman mukavuutensa vuoksi viel� hauskempi! Saatuani Teid�n
-kirjeest�nne tiet��, ett� Kalle nyt on Moskovassa, olen nyt kirjoittava
-h�nelle.
-
-Syvimm�sti kunnioittaen olen edelleen Teid�n n�yrin palvelijanne
-
-                                                      Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-50.
-
-Maisteri St�hlbergille.
-
-
-                              Arkangeli, 28 p:n� kes�kuuta 1842.
-
-Veli hopea!
-
-Kiitos kirjeest�si huhtikuun 9:nnelt� p�iv�lt�; sain sen melkein
-t��ll�-oloni viimeisen� p�iv�n�. Tulimme l�hteneeksi Kuolasta, vastoin
-alkuper�ist� suunnitelmaamme, jo huhtikuun alussa, ja matkustimme
-Kannanlahden ja Kemin kautta sek� Vienanmeren yli Arkangeliin, eli
-kuten t�t� seutua t��ll� sanotaan, Arkangelskii. Syyn� t�h�n
-aikaisempaan l�ht��n oli er�s Sj�grenin kirje, joka neuvoi meille
-samojeedin kielen opettajaksi er��n t��ll� asuvan ven�l�isen
-arkimandritan, Venjaminin. T�m� mies on pitk�n aikaa ollut samojoedien
-l�hetyssaarnaajana, on kirjoittanut samojeedin kieliopin ja sanakirjan
-ja k��nt�nyt samojeediksi nelj� evankelistaa; kaikki t�m� on viel�
-k�sikirjoituksena. H�nen opettamisensa laita oli kuitenkin hieman
-niin ja n�in, sill� h�n n�ytti pelk��v�n, ett� mahdollisesti
-saattaisimme varastaa h�nelt� kunnian siit�, ett� oli ollut tai oleva
-ensim�inen, joka julkaisi jotakin tuota t�h�n asti tutkimatonta kielt�
-koskevaa. H�n tahtoi sen t�hden, ett� meid�n piti allekirjoittaa pitk�
-sitoumus, joka oli est�v� meid�t toisille ihmisille suullisesti tai
-kirjallisesti siit� mit��n ilmaisemasta, mutta sellaisiin tyhmyyksiin
-emme tahtoneet suostua, ja kahta v�hemm�ll� syyll�, kun t��ll�
-kes�ll�kin asuu samojeedeja, joilta yht� hyvin ja tarkemmin voi oppia
-sit� kielt�. Muuan heist� onkin melkein joka p�iv� k�ynyt Castr�nin
-luona, ja h�nelt� Castr�n on pannut kirjaan joukon samojeedilaisia
-sanoja ja muita kielt� koskevia seikkoja. Mutta mik�li silt� jo
-mainitulta arkimandritalta olen oppinut, samojeedien kieli niin
-suuresti eroaa suomesta, ettei minua ollenkaan hy�dyt� kauempaa
-opiskella sit� kielt�. Ei edes yksik��n lukusanoista ollut suomen
-lukusanain kaltainen, ja melkein sama on kaiken muun laita. J�t�n nyt
-siis koko samojeedin kielon, ja l�hden t��lt� veps�l�isten luo, jotka
-asuvat Aunuksen kuvernementin etel�- ja Novgorodin kuvernementin
-pohjoisosassa. Siell� tulen viipym��n my�h�iseen syksyyn asti, ehk�p�
-talvikelin tuloon, ja k�yn syyskuun keskivaiheilla Lotinapellon
-postikonttorissa, miss� muiden kirjeiden muassa toivon tapaavani
-muutaman rivin Sinultakin. T�m�n paikkakunnan ven�l�inen nimi kuuluu:
-Ladejnoe Pole Olonetskoj gubernii. Sj�gren kehotti minua jo toissa
-talvena (1841) tutkimaan heid�n kielt�ns� ja on n�in�kin aikoina
-kehotustansa toistellut. Castr�n on n�in� p�ivin� varustellut itse��n
-matkalle Penoin tienoilla asuvien Turjan lappalaisten luo, miss� aikoo
-viipy� syyskuuhun ja silloin palata Arkangeliin, saadakseen l�hempi�
-tietoja Siperian retkikunnasta ja toivomistaan matkarahoista. H�nkin
-l�htee t�lle v�liaikaiselle lappalaismatkalle Sj�grenin kehotuksesta.
--- Forster saavutti meid�t vasta Inarin pappilassa, ja siell� taas
-erosimme h�nest� puolentoista viikon yhdess�olon j�lkeen; t�st� ajasta
-allekirjoittanut h�nen kanssaan vietti enemm�n kuin puolet
-lappalaiskodassa, miss� kahtema viimeisen� p�iv�n� olimme leiv�tt�;
-muuta ruokaa kuitenkin oli tarpeeksi. H�n matkusti toisen saksalaisen
-luonnontutkijan, t:ri Schraderin, kanssa Inarista Norjaan.
-
-                                                 [Elias L�nnrot.]
-
-
-
-
-51.
-
-
-Tohtoreille Aspille ja Borgille Ouluun.
-
-
-                        [Arkangeli, 26? 28 p:n� kes�kuuta 1842.]
-
-Rakkaat Veljet!
-
-Juuri alkaessani t�t� kirjett� mieleeni johtui onnellinen ajatus,
-nimitt�in j�tt�� Avellanille kirjoittamani kirje avoimeksi ja pyyt��
-Teit� ennen sen l�hett�mist� Kajaaniin sulkemaan se. Siten p��sen
-kirjoittamasta uudelleen 3-4 sivua joutavaa, sill� voitte lukea ne
-mainitusta kirjeest�. Rabbelle kirjoitin Kemist� jotenkin pitk�n
-kirjeen kertoen matkastamme Kuolasta Kemiin, ja arvelen, ett� h�n
-tavallisella alttiudellaan joko Morgonbladissa tai "Suomi"-kirjassa
-tarjoaa siit� annoksen yleis�lle, jos kohta varsin v�h�n pid�n siit�,
-ett� sellaisia juorujuttuja julkaistaan kuin esim. Sallan papin
-yhteydest� piikansa kanssa Morgonbladissa allekirjoittaneen Inarista
-l�hett�m�ss� kirjeess� joku aika sitten oli luettavana. Kuitenkaan en
-tahdo syytt�� Rabbea t�m�n julkaisemisesta, sill� kirjoitin silloin
-kirjeit� muillekin Helsinkiin. Ja olipa muuten sen jutun laita miten
-tahansa, sill� eip� ollut minun vallassani tehd� h�nest� mamsellia,
-tuskin neitsytt� tai em�nn�itsij��, sittenkuin h�n niin surkeasti oli
-polttanut kahvimme, ettei se juuri kelvannut mihink��n. Kuitenkin
-meid�n t�ytyi siihen tyyty� Inariin asti, miss� Durchmanien luona
-tulimme kaikin puolin hyvin varustettuun taloon. Stockflethilta voitte
-sanoa kaupunkilaisillenne terveisi�. Lappalaistensakkin parissa h�nell�
-Oulu ja Suomi olivat rakkaassa muistossa. Lappalaisille h�n saarnasi
-Mooseksen lain koko voimalla tehden sen innolla, jota nyt en�� harvoin
-meid�n maassa tapaa. H�nen rouvansakkin oli onnellinen ja tyytyv�inen,
-kuten luultavasti harvat meid�n naisista moisissa oloissa olisivat.
-T�m� oli melkein ruhtinaallista, ensin oli aamiainen ja sen edell�
-kahvia, sitten teet�, p�iv�llinen j.n.e., viinej� p�yd�ss�. Ainoa,
-mit� vailla t�m� -- tai mik� ainakin puuttui t�st� ruhtinaallisuudesta,
-oli ruokaryyppy ja thodium [toti] illalla. Stockflethista oli tullut
-sellainen antivodkisti [viinan vastustaja] ja antitodiaani [todin
-vastustaja] ett� saarnatuolistakin luki pitk�t l�ksyt vakuuttaakseen
-jokaiselle, ett� nuo aineet olivat vahingollisia. Kuitenkin toivon,
-ett� h�nen intonsa on asettuva, kun h�n taas tulee Ouluun (ja
-Kajaaniin); eiv�tp� h�nen saarnansa tehneet mit��n vaikutusta
-minuunkaan, minulla n�et paraikaa on totilasi edess�ni ja juon siit�
-aimo kulauksen Teid�n ja kohta sen j�lkeen Suomen L��k�riseuran
-julkaisujen terveydeksi toisen. Kolmatta seikkaa, nimitt�in uutta
-obstruktsioni- -- suokaa anteeksi -- obduktsioni-s��d�st� varten minun
-valitettavasti t�ytyy tehd� lasi lis��. Mutta se ei voi olla haitaksi,
-siit�kin syyst�, ett� Castr�n nyt tulee eroamaan (katsokaa Avellanin
-kirjett�) ja huomenna olen vallan yksin, mink� vuoksi mielest�ni on
-parempi viett�� huomisp�iv� kuparisepp�in seurassa kuin vallan yksin.
-Pyyd�n mit� hartaimmin Teit� tervehtim��n kaikkia tuttavia Oulussa.
-Ravanderin piippu on t�nne saakka ollut minulla uskollisena kumppanina;
-t��ll� minun vaan t�ytyi korjauttaa kansihelat, jotka matkoilla ovat
-menneet rikki. T�ll�in tapahtui se onnettomuus, ett� kultasepp�
-viilasi pois osan poron h�nt�� ja sarvia sek� yhden leimamerkin
-kokonaan, ja huolimatta t�st� vaivann��st��n h�n oli niin kohtelias,
-ettei kiskonut minulta enemp�� kuin 2 ruplaa.
-
-                                                  Veljenne
-                                               Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-52.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-(46:nnen jatkoa.)
-
-                        [Arkangeli,] 1 p:n� hein�kuuta [1842].
-
-J.K. {T�m�n j�lkikirjoituksen p�iv�nm��r�st� n�et, ett� aika
-t��ll�kin kiit�� kuten muualla maailmassa. Kun t�m�n virstanpituisen
-kirjeen alkuun kirjoitin "24 p:n� kes�kuuta", luulin viikkoa
-my�hemmin olevani kaukana n�ilt� seuduilta, mutta olenkin nyt vallan
-samassa paikassa kuin silloin, tai se on vaan eroa, ett� nyt viipym�tt�
-ja ensi tilassa l�hden Arkangelista. Castr�n matkusti t��lt�
-toissa-iltana; h�n ei ollut vallan terve, sill� h�nen vatsansa on jo
-kauan ollut kapinoivalla kannalla. Kuitenkin h�n itse toivoi ja niin
-min�kin, ett� paikallaan-istuvan el�m�n vaihto liikkuvampaan
-elintapaan, keinuminen J��meren aalloilla ja viel� suuremmassa m��rin
-suolavesikylvyt pian palauttavat h�nen sis�isen tasapainonsa. P�iv��
-ennen h�nen l�ht��ns� m��r�sin h�nelle l��kkeeksi magnesiaa ja
-rabarberia sekajauheena ja l�hetin reseptin apteekkiin. Hetken kuluttua
-poika palasi ilmoittaen, ettei t�t� l��kett� voinut saada. Minusta
-tuntui kummalliselta, ett� kielt�ydyttiin antamasta niin viatonta
-l��kett�, ja ett� t�m� lis�ksi tapahtui samassa apteekissa, josta jo
-mainitulle Kuolan ispravnikalle ja muutamille t�nne matkustaneille
-Vuokkiniemen miehille aikaisemmin oli m��r�ykseni mukaan annettu
-l��kkeit�, jotka muun muassa sis�lsiv�t opiumia ja kalomellia. Sen
-t�hden l�hetin pojan uudelleen apteekkiin, kirjoitettuani reseptin alle
-paitsi nime� sanat _Provintsialnyj lekar, doktor meditsiny_
-[piiril��k�ri, l��kint�tieteen tohtori] ja viel� paremman vaikutuksen
-vuoksi annoin mukaan tohtorin arvo-kirjani ankarasti varoitettuani sit�
-likaamasta. Mutta sek��n ei auttanut; poika palasi tohtorin-kirja ja
-resepti muassaan. Tietysti t�llaiset tyhmyydet minua suututtivat,
-varsinkin kun vuokkiniemel�iset samalta seudulta tai ainakin samasta
-maasta, miss� nyt ei annettu magnesiaa eik� rabarberia, voivat, kuten
-heit� syyst� syytet��n, hankkia arsenikkia koko Suomen rahvaalle.
-Kuitenkaan en tahtonut asiasta tehd� enemp��, jotta minua ei
-olisi viivytelty l�htem�st� aiotulle matkalleni, vaan pyysin Castr�nia
-tyytym��n annokseen tuhkaa, jota uunista voi saada reseptitt�, ja jota
-h�n sitten siivil�i ja nautti muutamia annoksia. Mutta t�n��n kello 10
-a.p. sain k�skyn tulla kello 3 i.p. poliisikamariin. Tietysti minun
-t�ytyi totella k�sky�; pukeuduin sit� varten h�nnystakkiin, pistin
-passin ja tohtorin-diplomin taskuun ja tulin ly�nnilleen paikalle.
-Seisottuani siell� tunnin ja nelj�nneksen tuli luokseni muuan
-kirjuri n�ytt�en paperia, josta n�in, mik�li ven�j�nkielisest�
-kirjoituksesta sain selkoa, ett� joku seudun l��k�reist� oli kielt�nyt
-apteekkaria antamasta l��kkeit� minun m��r�yksieni nojalla, ellei
-tiedetty, olinko laillisesti oikeutettu l��kkeiden m��r��j�. Jotta
-olisi voitu saada t�m� tieto, minun t�ytyi poliisikamariin j�tt�� sek�
-passi ett� diplomi, joita ei voi saada ennenkuin ensi maanantaina,
-ylihuomenna on n�et sunnuntai, ellei niit� huomenna anneta takaisin.
-L��k�ryyteni vainoaa minua t�ten lakkaamatta tuottaen minulle sek�
-ajanhukkaa ett� muuten ik�vi� neuvonpyynt�j� ja m��r��misi� ja viel�
-poliisikamarissa k�yntej� ja muuta, jonka lis�ksi se nyt pari
-tai kolme p�iv�� viivytt�� l�ht��ni. Eip� sent��n haitanne p��st�
-laillisesti oikeutetuksi l��k�riksi Arkangeliin kun ennen "ex usu"
-[k�yt�nn�ss�] kauan olen ollut l��k�rin� osalla Arkangelin l��nin
-talonpoikaisv�est��, nim. Vuokkiniemen ja muiden karjalaisten seutujen
-asujamilla. -- T�k�l�iset l��k�rit muuten nimelt��nkin ovat minulle
-tuntemattomat, kuu en ole k�ynyt heid�n enk� muidenkaan luona. Siihen
-on syy ollut ainakin nelinkertainen: 1:ksi minulla ei heid�n kanssaan
-ole mit��n tekemist�; 2:ksi en puhu ven�tt� enk� saksaa niin hyvin,
-ettei heill� joka p�iv� olisi tilaisuutta kuulla toisten puhuvan
-mainittuja kieli� paljoa paremmin; 3:ksi alkavat vaatteeni
-Lapin-matkojen j�lkeen hieman lappilaistua, niin ettei niiss�k��n ole
-mit��n n�ytett�v��, 4:ksi tarvitsen aikani parempaan kuin turhiin
-vierailuihin. -- Er��n� p�iv�n� kohtasin �kkiarvaamatta kadulla er��n
-kuvernementinsihteerin, nimelt� Bohuslav, joka viime talvena oli
-k�ym�lt� Kuolassa, ja joka puhuu latinaa, h�n kun ennen on opiskellut
-Vilnan yliopistossa. H�n moitti minua, kun en ollut k�ynyt h�nt�
-katsomassa, jota tekem��n h�n muisteli jo Kuolassa kehottaneensa minua.
-H�nen seurassaan oli vanhanpuoleinen herrasmies, joka puhui saksaa ja
-tahtoi tiet��, oliko minulla tuttavia t�ll� seudulla, mihin vastasin
-kielt�v�sti. Sitten h�n kysyi, eik� minulla siis ollut suosituksia
-kenenk��n n�hd�, johon vastaus niinik��n tuli kielt�v�; lis�sin viel�,
-etten juuri v�litt�nyt tuttavuuksista, ja ett� sen t�hden vallan hyvin
-saatoin olla ilman kaikkia suosituksia, matkapassia lukuunottamatta.
-Lopuksi h�nt� huvitti tiet��, olinko k�ynyt kuvern��rin luona;
-siihen h�n sai minulta kolmannen kielt�v�n vastauksen ynn� sen
-selityksen, ett� en turhaan ollut tahtonut vaivata kuvern��ri�
-kunniatervehdyksill�, kun minulla ei ollut mit��n asiata h�nelle.
-"Mutta", h�n sanoi, "jos matkalla sattuisi ik�vyyksi�, olisi hyv�, ett�
-olisi k�ynyt kuvern��rin luona." Selitin h�nelle, ett� minun oli tapana
-useimmiten matkustaa ilman ik�vyyksi� ja ett� sit�paitsi muutaman
-p�iv�n kuluttua olin siirtyv� Aunuksen kuvernementtiin ulkopuolelle
-arkangelilaisten ik�vyyksien piiri�. Sitten oli meid�n kaikkien m��r�
-menn� Bohuslavin luo, mutta matkalla muistui mieleeni, ett� Castr�n
-t�ll� aikaa voi saada sanan laivasta, ja ett� h�nen ehk� t�ytyisi
-l�hte� j��hyv�isitt�, mink� vuoksi pyysin anteeksi ja erosin seurasta.}
-
-Sinulla voisi olla syyt� odottaa jonkinlaista kuvausta Arkangelin
-kaupungista, mutta edell� saamastasi Kemin kuvauksen kokeesta helposti
-huomaat, ett� olen hyvin huono kuvaaja ja ettei minun siis ollenkaan
-pit�isi ryhty� siihen aineeseen. Tahdon siis ainoastaan ohimennen
-mainita, ett� Arkangelin sanotaan olevan 7 virstaa pitk�, mutta ett�
-min� pid�n kaupunkia kyllin suurena, ilman ett� sen pituudessa
-v�ltt�m�tt�m�sti tarvitsee olla tuo pyh� seitsenluku. Sit�paitsi t�m�
-pituus ei ole suorana viivana, vaan seuraa Vienajoen kaareilevaa
-rantaa, joka etel�puolella muodostaa puoliympyr�n kaupungin ymp�rille.
-Leveys on kaikkialla niin mit�t�n, ett� sit� tuskin ansaitsee mainita.
-Yleens� sit� ei ole enemp�� kuin puoli virstaa, tokko edes niink��n
-paljoa. Pohjoispuolella kaupunkia on pelkki� soita, ja niit� on itse
-kaupungissakin useiden suurten korttelien laajuudelta. Kivitaloja on
-useita, sek� julkisia ett� yksityisi�, ja kokonaista 13 kirkkoa; n�iss�
-en ole k�ynyt, paitsi saksalaisessa. Kaupungin edustalla, l�nteen tai
-luoteeseen p�in, on pieni, asuttu saari, joka muodostaa oman pienen
-kaupunkinsa nimelt� Sollombol. Nyky��n se on l�hes puolen-virstan
-pituisella, soimille rakennetulla sillalla yhdistetty kaupunkiin, mutta
-t��ll�-olomme alussa sinne soudettiin veneell�. Siell� ovat kruunun ja
-muut suuret laivat suureksi osaksi vallan l�hell� rantaa; pienemmill�
-laivoilla lasketaan aina kaupungin satamaan asti. L�hemp�n� kuin
-Sollombol on pieni, siev�, mets�� kasvava saari, jolla on ollut etu
-saada jonakin muistona Pietari Suuresta s�ilytt�� koskemattomana
-luonnon antama, vihre� kaunistuksensa. Pietarin p�iv�n�, joka pian
-l�hestyy, kuulutaan saman hallitsijan muistoa siell� joka vuosi
-vietett�v�n. Vienan linnoituksen luona, 15 virstan p��ss� t��lt�
-J��merelle p�in, sanotaan er��n Pietarin omin k�sin istuttaman koivun
-kukoistavana viheri�iv�n. Aina siihen asti kun se t�ytti sadannen
-vuotensa sen luona oli pidetty kunniavahtia, mutta sitten oli arveltu
-sen seisovan kyllin varmasti jaloillaan ja vahti oli poistettu.
-Luultavasti t�m�n ylh�isen esimerkin rohkaisemina useat Arkangelin
-asukkaat ovat istuttaneet samaa puulajia pihoihinsa, mutta kunnollisia
-puutarhoja ei tapaa miss��n eik� edes mit��n lehtokujaa, joka kuitenkin
-eritt�in hyvin koristaisi ainakin pitk�� rantakatua. Asukkaiden luku
-mainitaan 1841:n vuoden kalenterissa 10,544:ksi, ja talojen luku
-toisessa paikassa l,385:ksi, toisessa l,398:ksi, joka erotus kuitenkin
-on mit�t�n verrattuna useihin muihin samassa kalenterissa esiintyviin.
-Niinp� esim. Vilnan talojen luku er��ss� paikassa mainitaan l,122:ksi,
-toisessa l,955:ksi, ja kuitenkin molemmat tiedonannot perustuvat samaan
-l�hteeseen: _Statistitsheskija tablitsy Ministerstva Vnytrennyh del_
-1840! [Sis�asiain ministeri�n tilastotaulut.] Asukkaiden joukossa on.
-t��ll� joukko saksalaisia ja englantilaisia, joilla on omat kirkkonsa.
-Kauppa n�ytt�� olevan vilkasta, ja sit� harjoitetaan kursailematta
-sunnuntai-aamup�ivin�kin. Joka p�iv� istuu torilla aamusta iltaan
-ainakin satakunta akkaa, koreissa, kirstuissa ja niinimatoilla
-olevat romu-kauppatavaransa levitettyin� yli koko torin. Muiden
-mielt�kiinnitt�vien tavarain joukossa siell� tapaa suuria
-myttyj� suomalaisia hameita, nimitt�in talonpoikaishameita, joita
-myyd��n 2-5 ruplasta. Ne ovat Vuokkiniemen laukkukauppiaiden t�nne
-tuomia; n�m� n�et Suomessa ovat vaihettaneet ne itselleen huiveihinsa
-ja muuhun joutavaan rihkamaan. Kun er��lle vuokkiniemel�iselle
-ihmettelin n�iden hameiden paljoutta ja mainitsin pelk��v�ni, ett� he
-pian panevat meid�n talonpoikaistyt�t putipuhtaaksi kaikesta
-hameen-nimellisest�, h�n sanoi, ettei niiden paljoutta t�n� vuonna
-ollenkaan tarvinnut ihmetell�, sill� muina vuosina, niinp� viimekin
-vuonna, se oli ollut ainakin kahta vertaa suurempi. Paitsi n�it�
-jokap�iv�isi� markkinoita, pidet��n suuremmat markkinat joka tiistai,
-jolloin monessa paikoin todella t�ytyy turvautua kyyn�sp�ihins�
-p��st�kseen kansanjoukon l�pi. Kahden virstan levyisell�
-Vienajoellakin on hyvin vilkas liike. N�it� py�reit�, muodottomia
-soimia, jotka ovat yhten� ainoana suurena lastiruumana, on viime
-aikoihin asti suuri m��r� saapunut Vologdan ja Perman kuvernementeist�.
-Niiden kansi on tavallisen, ei varsin kaltevan talonkaton n�k�inen,
-jonka harja kulkee pitkitt�in. Vaikka t�m� kansi siis on kalteva, ei
-sivuilla ole mit��n rintanojaa, joka est�isi veteen putoamasta. Niit�
-soudetaan kymmenell� tai useammalla parilla suunnattoman suuria airoja,
-ja my�t�tuulella olen n�hnyt 7-8 pient� venett� t�ysine purjeineen
-kiinnitett�v�n niiden eteen. N�m� purret tietysti on pantu riviin
-toinen toisensa j�lkeen ja ne vet�v�t soima-m�hk�lett� j�ljess��n.
-N�m� soimat eiv�t palaa lastin purkamisen j�lkeen, vaan ne myyd��n
-t��ll� noin 400 pankkoruplasta kappale; l�ht�seudulla niist� kuuluu
-maksettavan kaksi tuhatta. T��ll� tapaa viel� toisenlaisiakin aluksia,
-niin sanottuja "kajukkeja" [L. kirjoittaa: "kajugor"], joissa niinik��n
-on kupera, rintanojaton kansi. Niiden rakenne on paljoa taitavampi kuin
-soimain, jos kohta ne silti ovat yht� oudot ainakin tottumattoman
-silmille. Nekin ovat kotoisin maan sis�osista, minne taas palaavat.
-
-{Siit�, mit� minun on ollut kunnia kertoa Arkangelista huomannet,
-ettei se mitenk��n kest� vertailua Helsingin kanssa. Niin -- luulenpa
-ett� Viipurikin vaihdosta h�vi�isi, ainakin mit� tulee kieliin, sill�
-t��ll� puhutaan ainoastaan ven�tt�, saksaa ja englannin kielt�, mutta
-Viipurilla on sit�paitsi suomi ja ruotsi, jos kohta t�t� viimemainittua
-viipurilaisten kielist� joku aika sitten ei voinut varsin
-suurenarvoiseksi arvostella. Ainoa etu, mik� suomalaisilla kaupungeilla
-luullakseni olisi odotettavissa vaihtokaupasta Arkangelin kanssa, olisi
-vapaus saada edesvastauksetta ryypiskell�, ja t�m�kin etu olisi vaan
-niin sanottua huonompaa v�ke� varten. Sill� mit� parempaan v�keen tulee
-sek� meill� ett� muualla, niin sen vapautta t�ss� kohden ensinn�k��n ei
-ole niin rajoitettu, ja toiseksi olisi hyvin v��r�� ja valheellista
-v�itt�� tai salaviittauksin huomauttaa, ett� parempi v�ki Arkangelissa
-ja muissa ven�l�isiss� kaupungeissa, joissa olen k�ynyt, mill��n
-tavalla kunnostaisi itse��n liiallisella v�kevien nauttimisella --
-pikemmin on asianlaita p�invastainen. Mutta sen sijaan huonompi v�ki
-osaa kahta enemm�n k�ytt�� hyv�kseen oikeuttaan, eik� ole mit��n
-tavatonta, ett� illoin kadulla n�kee ihmisi�, jotka eiv�t tied�, minne
-p�in heid�n on k��ntyminen, tai jos sen tiet�v�t, eiv�t saa jalkoja
-tottelemaan p��t�. Jopa vaimojen ja tytt�jenkin olen n�hnyt rannalla
-Vienajoelle uhraavan nauttimiensa ylenpalttisuutta. Mutta enp� koskaan
-ole n�hnyt poliisin tai poliisin-apurien sekaantuvan asiaan.}
-
-Castr�nin �skett�in j�tt�m� samojeedi oli luonani ja k��nsi
-olutpullollisesta ja muutamasta kolikosta "Is� meid�n" rukouksen
-samojeediksi. Jos joskus vaihteen vuoksi tahtoisit rukoilla samojeedin
-kielell�, niin se voi k�yd� p�ins� seuraavasti:
-
-    Manje Nisjevoo, hujngi tanj� numganah. Puirji nim jan-
-       Meid�n Is�, joka olet taivaissa. Sinun nimi ol-
-    lomda'a. Puirji vaaruvoodar tuta'a. Puirji jir e�n-
-       koon pyhitetty. Sinun valtakunta l�hestyk��n. Sinun tahto ta-
-    gu'u husjer numgana tarem jaana. Manje njeanju
-       pahtukoon kuten taivaassa niin my�s maan p��ll�. Meid�n leip�
-    tuirvaj tah njena tjukuj��le. Manje ateuna'a haa-
-       jokap�iv�inen anna meille t�n�p�iv�n�. Meid�n velat anna an-
-    jengo husjer manji haajenguva manje ateunjasa. Njin
-       teeksi kuten me anteeksi annamme meid�n velallisille. �l�
-    sjidrna vaankan ghauro. Sjidrna vaadrla vaajukujjintkata.
-       meit� kiusaukseen johda. Meid�t p��st� pahasta.
-    Avi�nda puirji vaaruvoodar tadha nuihar tadha savoo jilept-
-       Sill� sinun valtakunta ja voima ja kunnin ijan-
-    siaamban. Amin.
-       kaikkisesti. Amen.
-
-Joksikin ohjeeksi samojeedilaisten sanojen ��nt�miseen saan lis�t�,
-ettei p, b ja v ��nteiden monessa tapauksessa samojeedissa viel� ole
-onnistunut erota erityisiksi konsonantti-��nteiksi, mink� vuoksi
-v�list� kuulin _puirji_ v�list� _buirji_ tai _vuirji_, tai my�s
-ainoastaan _puirj, buirj, vuirj_. Toinen samanlainen ep�selv�
-konsonantti-��nne oli se, jonka olen merkinnyt dr:ll�, ja joka oli
-yht� paljon d kuin r, mutta ei kumpaakaan puhtaasti, joten kuulin
-milloin _vaarla_ milloin _vaadla_. Sill� ��nteell�, joka on merkitty
-gh:lla, on t�ysi vastineensa ven�l�isess� h:ss�, joka on meid�n g:n ja
-h:n v�linen ��nne. Vokaaleista mainitakseni oli usein vaikeata erottaa
-a:ta ja o:ta, mik� niinik��n ven�j�ss� usein sattuu. Niinp� samojeedi
-minusta tuutui sanovan milloin manje, milloin monje eli m�nje; o:lla
-n�et olen merkinnyt ruotsalaista � ��nnett�. Ui diftongia olen
-k�ytt�nyt merkitsem��n u:n, ui:n ja i:n v�lill� h��lyv��
-vokaali��nnett�, kuten esim. sanassa _tuirvaj_, joka kuului milloin
-turvaj, milloin tuirvaj tai tirvaj, jopa kerran turuvaj. T�m�n
-vokaali��nteen merkitsemiseen ven�j�n y olisi hyvin soveltunut; my�s
-ven�j�n 'ja' sopisi osottamaan toista, a:n ja �:n v�list�
-vokaali��nnett�; esim. _nje�nju_ sanan voisi kirjoittaa njanju. -- {En
-tied�, voitko edes n�iden oikein��nt�misohjeiden nojalla muodostaa
-itsellesi yll�mainitusta kelvollisen "Is� meid�n" samojeedin kielell�;
-sen vaan tied�n, ett� tuo p�tk� on maksanut minulle pullon olutta, ja
-t�m�n saat tavatessamme Helsingiss� maksaa takaisin "in natura" [=
-"luonnossa"] tai my�skin kahdella kupilla kahvia.} -- Sittenkuin
-samojeedi oli lopettanut "Is� meid�n" rukouksen, annoin h�nen
-taivutella verbej� samojeediksi, ja kaiken, mink� siten sain, saat nyt
-kaupan p��llisiksi. _Oornam_ oli: sy�n, _oornan_ sy�t, _oorna_ sy�,
-_oorngaua_ sy�mme, _oorngaudhe_ sy�tte, _oornaa_ sy�v�t; _oorngamtsj_
-s�in, _oornganesj_ s�it, _oorngasj_ s�i, _oorngauetsj_ s�imme,
-_oorngaudhetsj_ s�itte, _oorngaitse_ s�iv�t; _oortam_ olen
-sy�v�, _oortan_ olet sy�v�, _oorta_ on sy�v�, _oortaua_ olemme sy�v�t,
-_oortaudhe_ olette sy�v�t, _oortaa_ ovat sy�v�t; _oor_ sy�,
-_oorngaudhe_ sy�k��. Kielteinen muoto kuului: _njim oor_ en sy�, _njin
-oor, nji oor, mon. njive oor, njidhe oor, nji oor: njimtse oor_ en
-sy�nyt, _njinese oor, njise oor, mon. njivetse oor, njidhetse oor,
-njitse oor; njim orta_ en ole sy�v�, _njin oria, nji oria, mon. njive
-orta, njidhe orta, njii orta_ tai my�s _orta, ort_ joka personassa.
-Personat kuuluvat: _monj_ min�, _puirj_ sin�, _puthong_ h�n, _monje_
-me, puirji te, _puthonga_, he, joista kuitenkin monj ja monji sanassa
-useimmin ��nnet��n a kuin o. Samojeodiiaisilla verbeill� on dualikin,
-kuten on lapinkin laita; t�m�n dualin kuitenkin t�ss� kernaasti j�t�n
-mainitsematta. itse _oorda eli oorta_ sy�d�, on luultavasti sama kuin
-lappalainen _borrat_ ja suomalainen _purra_, vaikka aika ne on yhdest�
-alkuper�isest� sanasta t�ten erottanut. Itse konjugatsionin muodot
-tarjoisivat hauskoja vertauskohtia lapin ja suomen kanssa, mutta
-toivoon, ett� muut vastedes tekev�t sen t�ydellisemmin kuin minulla
-siihen nyt olisi tilaisuutta, j�t�n kaikki sellaiset kernaasti sikseen,
-sill� en edes tunne kaikkien samojeedin aikamuotojen ja modien lukua.
-Jos oikein muistan, Venjamin sanoi samojeedissa olevan kokonaista
-kolme preteriti�; ehk� h�n kuitenkin oli saanut niit� niin monta
-jonkinlaiseksi korvaukseksi sijoista, joita h�n, kuten tuntui, oli
-laskenut liian niukalta, h�n kun luki prepositsioneiksi useat
-sijap��tteet.
-
-{Jos olet malttanut lukea t�t� pitk�� kirjett� t�h�n asti, niin suo nyt
-lopulla anteeksi, ett� se on niin ik�v�n pitk�. Huomaat, ettei sit�
-alussa oltu aiottu niin laveaksi, mutta ik�v� yksin�isyys Castr�nin
-l�hdetty� on liitt�nyt lehden toiseen, ilman ett� en�� edes tied�n,
-mist� olen voinut niin pitk�lt� kirjoittaa, ja tied�nkin, ettei se
-juuri ole mink��n arvoista.
-
-Kun en tied�, miten Rafn'ille K��penhaminaan l�hetett�v� kirje on
-osotettava, pyyd�n Sinua kuoreen sulkemaan my�t�liitetyn kirjeen, joka
-alkaa S.H.T:ll�, ja l�hett�m��n sen joko mainitulle Rafnille tai
-jollekulle toiselle, joka mahdollisesti voisi t�ytt�� siin� esitt�m�ni
-pyynn�n. Minun olisi pit�nyt toimittaa sellainen kirje Kristianiaan,
-mutta siell� minulla ei ole ket��n edes nimelt� tuttua. Viel� kerran
-l�hett�� terveiset
-
-                                                 yst�v�si
-                                               EUas L�nnrot.
-
-J.K. Tuskinpa k�ynee p�ins�, ett� nyt hakisin virkavapautta pariksi
-vuodeksi lis��; niin ollen t�ytynee minun siis joksikin aikaa taas itse
-ryhty� virkaani toimittamaan.
-
-                                                    Lnr.}
-
-
-
-
-58.
-
-Valtioneuvos Rafnille K��penhaminaan.
-
-(Konsepti.)
-
-
-                                  Arkangeli, 1 p:n� hein�kuuta 1842.
-
-S. H. T.
-
-Vaikka olen Teille tuntematon, rohkenen vaivata Teit�, arvoisa herra,
-seuraavalla n�yr�ll� pyynn�ll�. Verratakseni suomen kielt� lappiin
-tarvitsisin K. Leemin lappalaista sanakirjaa, jonka saamisesta meid�n
-maassa minulla ei ole mit��n toivoa. Mutta koska mainittu kirja
-mahdollisesti olisi saatavissa joltakin K�penhaminan antikvariselta
-kirjakauppiaalta, saan pyyt�� Teit�, arvoisa herra, kehottamaan
-jotakuta sellaista kirjakauppiasta, ett�, jos mahdolliseksi k�ypi,
-hankkisi minulle mainitun kirjan ja l�hett�isi sen Helsinkiin
-asessorille, tohtori Rabbelle, jolta kotia palattuani sen saisin.
-Samalla saan huomauttaa, ett� mainittu tohtori Rabbe kirjan saatuaan
-l�hett�� maksun sek� siit� ett� l�hetyskuluista.
-
-Hartaasti kunnioittaen on minulla kunnia piirt��
-
-                            Teid�n, korkeasti kunnioitettu herra,
-                                         n�yrin palvelijanne
-                                            Elias L�nnrot
-
-
-
-
-54.
-
-Pastori Stockflethille.
-
-(Konsepti).
-
-
-                               [Arkangeli, 4 p:n� hein�kuuta 1842.]
-
-En saata kylliksi kiitt�� Velje� ja Vaimoasi meille osottamastanne
-hyvyydest�, ja koska kokemus on minulle opettanut, etteiv�t minulta
-onnistu sellaiset kuin esim. kiitollisuuden osotukset, niin j�t�n koko
-jutun sikseen, ja tahdon t�ss� vaan lyhyesti kertoa Veljelle
-matkoistamme, jotka olemme tehneet erottuamme Karasjoelta. Durchmanilla
-viivyimme sen j�lkeen muutaman viikon, mill� ajalla viikoksi muutin
-asumaan er��n Inarin lappalaisen m�kkiin voidakseni paremmin kuin
-pappilassa oli tilaisuutta, p��st� Inarin kielen murreomituisuuksien
-perille. Tein muutamia kieliopillisia muistiinpanoja ja k��nsin sen
-lis�ksi Inarissa ollessani Mateuksen evankeliumin 5, 6 ja 7:nnen luvun
-sek� useita suomalaisia sananlaskuja ja lausetapoja Beckerin
-lauseopista. Inarin murre ei niin varsin paljoa eroa Norjan lapista,
-ettei kumpaakin puhuville yhteinen kirjakieli olisi mahdollinen.
-Kaikkialla kuunneltiin hartaasti, kun luin ��neen jotakin Veljen
-kirjoista ja sanottiin, ett� ymm�rrettiin sis�llys, jos kohta
-yksityiset sanat eiv�t aina olleet tuttuja. T�m� johtuu kuitenkin
-osaksi siit�, ett� kaikki Inarin miehet osaavat Norjan lappia. --
-T�ss� muutamia Inarin murteen omituisuuksia: Deklinatsionit, --
-Konjugatsionit. -- Kirjainopin suhteen on mieleeni juolahtanut se
-ajatus, ett� miss� kk pehmenee g:ksi (jokka, joga), se ei oikeastaan
-ole kk vaan k (aspireerattu k), mink� vuoksi Inarin murteessa on vaan
-yksi h (joha), mutta sanoissa _akka_ (aakka), akka j.n.e. Samoin gieta,
-gieda. -- Mietteeni lapin verbeist� keskeytyiv�t, ja niin on niiden
-laita ollut t�h�n asti, kun minulla viime aikoina on ollut niin paljo
-ty�t� ven�j�st�, etten ole ehtinyt tehd� mit��n muuta. Mutta olen
-uudelleen ryhtyv� niihin, jollen aikaisemmin, niin ainakin
-K[ajaanissa], ja jos minun onnistuisi saada selville, kuten toivon,
-lapistakin yksi ainoa alkuper�inen konjugatsioni, ja jos p��sisin sen
-j�ljille, miten molemmat nykyiset konjugatsionin muodot siit� ovat
-syntyneet, kopioin kernaasti huomioni tulokset ja l�het�n Veljelle.
--- Inarista matkustimme Kuolaan, sielt� Kannanlahteen ja Kemiin, mist�
-Vienanmeren yli olemme tulleet t�nne Arkangeliin. Niist� Ven�j�n lapin
-murteista, joita kuulimme matkallamme, olen hieman kirjoittanut
-_Suomi_-kirjaan. Ne eiv�t l�hesk��n eroa Norjan lapista niin paljoa
-kuin ainakin min� t�h�n asti olen luullut, ja sen nojalla, mit� nyt
-itse olen kokenut, tahdon kernaasti yhty� Veljen lausuntoon, ett�
-Norjan lappi on itsen�isin ja paras kaikista lapin murteista. Suokoon
-vaan Jumala Veljelle terveytt� ja voimia viel� kauan ty�skennell� sen
-hyv�ksi. Piplian-historian luin l�pi Utsjoen katekeetan kanssa, ja jos
-Velje� huvittaa tiet��, mit� huomautuksia h�n silloin teki, niin panen
-ne t�h�n Veljen n�ht�v�ksi. Ne ovat varmaankin v�h�arvoisia.
-
-    s.  2. r. 19. m�rkak -- m�rkkan
-        4. 17. saddulaggak 63. 8. celki
-        7. 19. nisson
-        8. 13. likkatalat
-       10. 15. gallod
-       18. 21. du -- d�n
-       19.  9. Moses -- Noa
-           20. nulid -- s�ggid
-           21. arvetet -- arvet
-       26. 21. g�lmas -- g�lma
-       28. 17. nieidaid
-       44. 11. gadai -- viegai
-       51. 17. bardnai
-       53.  1. luoddui
-           20. bordi
-       54.  4. s�n -- d�n
-       55. 10. vielljai
-       56. 20. d�bbe
-       57.  3. kamelin
-       58.  7. jugastet
-       62. 14. akkan
-       62. 19. divvra
-       64. 10. akkan
-       70.  7. vielljasad
-           11. �udal
-       77.  6. niegadi
-       78. 16. c�ggim
-       79. 25. savcai
-       84. 20. lokkamest
-       87. 20. su -- sunji
-       97. 13. ja 16. buokai
-           17. bagjelest
-      104. 18. buoides
-      105. 11. noaides
-           18. lasses
-      116. 10. ouddi
-      138.  7. njahnest
-      140.  5. l�kgo -- l�k
-      142. 12. ouddi
-      162.  3. balvvi
-      168.  8. rajid
-
-T��ll� Arkangelissa olemme tavanneet samojeedeja, ja meill� oli
-tilaisuus oppia heid�n kielt��n, matkustamatta etemm�ksi, varsinkin
-kun muuan ven�l�inen arkimandritta Venjamin, joka on k��nt�nyt
-evankeliumit samojeedin kielelle, kirjoittanut kieliopin ja toimittanut
-sill� kielell� sanakirjan -- kaikki viel� k�sikirjoituksina -- on
-suostunut meille antamaan opetusta. Mutta koska Pietarin Tiedeakatemia
-on p��tt�nyt toimeenpanna retkikunnan, jolla on muun ohella
-tarkoituksena Siperian kielten ja my�s samojeedin kielen tutkiminen, ja
-johon ei ainoastaan Sj�gren, vaan my�skin toverini Castr�n kokonaiseksi
-kolmeksi vuodeksi on tuleva osanottajaksi, en puolestani pid�
-tarpeellisena, ett� nyt opiskelen sit� kielt�, kun my�hemmin v�hemm�ll�
-vaivalla voin k�ytt�� muiden t�iden tuloksia. Castr�n on innokkaasti
-alottanut mainitun kielen tutkimisen jo t��ll� -- ja mit�p� min� sitten
-teen? Totta puhuakseni, en juuri todenteolla ole mit��n tehnyt, mutta
-l�hden pian t��lt� veps�l�isten luo Aunuksen kuvernementtiin sek�
-Vologdan ja Novgorodin kuvernementtien pohjoisosiin, miss� viivyn koko
-kes�n ja palaan loka- tai marraskuussa Kajaaniin. Ole hyv� ja kirjoita
-minulle joskus Kajaaniin.
-
-
-
-
-55.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-(Konsepti.)
-
-
-                         [Arkangeli, 4? 5 p:n� hein�kuuta? 1842.]
-
-Ellen lokakuun alkup�iviksi ehtisi Kajaaniin, tahdon koettaa olla
-ainakin paljoa my�hemmin sinne tulematta, itse taas ryhty�kseni
-virkaani toimittamaan toivoen sen ohella voivani hieman harjoittaa
-sanakirjaty�t�kin. Pid�n itse�ni viel� enemm�n velvoitottuna taas
-jonkun aikaa itse hoitamaan virkaa, kun muuten voisin unhottaa pois
-koko l��kint�tieteen, ja kun minun sit�paitsi on tarpeellista taas joku
-kes� matkustella Virossa, koettaakseni sielt�kin saada jotakin hy�ty�
-suomen kielelle. Mainitset, ett� loput V[en�j�n] H[istoriaa] jo on
-l�hetetty tilaajoille, mist� huolenpidostasi saan Sinua kiitt��. Mutta
-kun saattaisi k�yd� niin, etteiv�t tilaajat tied�, mist� heid�n tulee
-saatavansa peri�, niin pit�isi jossakin sanomalehdess� (S.[uomen]
-V.[irallisessa] L.[ehdess�]) heille antaa siit� ilmoitus, ja ehk�p�
-Sin� sen jo olet tehnytkin. -- Uusi ohjes��nt� kaiketi kyll� aluksi
-tuottaa muillekin kuin allekirjoittaneelle paljon p��nvaivaa, sill�
-emme kaikki niink��n helposti taida saada selville rinta- ja
-vatsahermoja y.m., mutta -- -- -- [Keskeytyy t�h�n.]
-
-
-
-
-56. 2
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-[Suurimmaksi osaksi "Helsingfors Morgonbladissa" v. 1842,
-n:oissa 80, 81.]
-
-                        Pertominskin luostari, 11 p:n� hein�kuuta 1842.
-
-{Rakas veli!
-
-Nyt saat taas hetkeksi j�tt�� puolitoistasataa hommaasi ja valmistautua
-lukemaan l�pi peninkulman pituisen kirjeen, sill� aion j��d� t�nne koko
-p�iv�ksi, eik� minulla nyt ole mit��n muuta teht�v�� kuin kirjoittaa
-kirjeit�, ja kun Arkangelista �skett�in kirjoitin useille muille
-tuttaville, tahdon nyt kasata kaikki yksist��n Sinun p��llesi.
-Kuitenkin voin edelt�k�sin ilmoittaa Sinulle, ett� jos muut toimet
-tarkoin ottavat aikasi, vallan hyvin voit j�tt�� t�m�n, mik� seuraa,
-lukematta, sill� siten et Sin� menet� mit��n, enk� min�k��n,
-sill� se ei tule sis�lt�m��n mit��n toimitettavia, joiden t�hden
-erityisesti haluaisin, ett� sen lukisit l�pi. Ainoa, mit� sanomalehtien
-ja muutamien Sinun l�hett�miesi rivien kanssa olisi hauska
-syyskuun keskivaiheilla saada Lotinapeltoon, on Lenstr�min Suomen
-kansallis-runoutta k�sittelev� kirja, jos se on Helsingiss� saatavissa,
-sill� Ruotsista ei maksa vaivaa sit� tilata. Muita toimitettavia
-minulla nyt ei ole.}
-
-Muistat kaiketi edellisest� kirjeest�ni, ett� passini ynn� muut
-asiakirjani vaadittiin j�tett�viksi poliisikamariin Arkangelissa sek�
-syyn siihen. T�m� tapahtui hein�kuun 1:sen� p�iv�n� ja 5:nten� sain ne
-vihdoinkin takaisin. Ehk�p� jonkunlaiseksi korvaukseksi siit�, ett�
-viitt� p�iv�� aikaisemmin olin saanut seisoa tunnin ja nelj�nneksen
-poliisikamarissa, ilman ett� kukaan ajattelikaan pyyt�� minua istumaan
-tai kysy� asiaani, vaikka minut kuitenkin poliisipalvelijalla oli sinne
-kutsutettu, poliisimestari nyt omassa korkeassa persoonassaan toi ne
-minulle ynn� l��k�ripravdan minulle my�nt�m�n oikeuden harjoittaa
-l��k�rintointa niin paljon kuin halusin ja tilaisuutta siihen saattoi
-tarjoutua. Mutta sin� puolena p�iv�n�, jonka t�m�n j�lkeen siell�
-viivyin, ei valitettavasti mit��n sellaista tilaisuutta tarjoutunut,
-mink� t�hden l�ksin matkaan voimatta ollenkaan k�ytt�� hy�dykseni tuota
-korkeata suosiota. Se erinomainen kunnia, joka tuli osakseni sen
-kautta, ett� poliisimestari itse k�vi luonani, vaikutti, ett�
-ravintoloitsija heti, kun minut sen j�lkeen n�ki, ainakin kolmeen
-kertaan mittaili minua katseillaan kiireest� kantap��h�n -- "majorque
-coepi videri" [= ja rupesin n�ytt�m��n suuremmalta]. Luulenpa ett� h�n
-siit� sai mokoman ajatuksen antaa minun maksaa puolentoista ruplaa
-vuorokaudelta, mik� tapahtuikin; en suinkaan huomauta t�t� min�k��n
-liioiteltuna hintana pit�en vaan sen t�hden, ett� se alkuper�isest� oli
-korotettu 50:ll� prosentilla. T�m�n lis�ksi h�n l�ht�hetkell� huomautti
-minulle, ett� sellainen "blahorodie" [= vnpaasukuisuus] kuin
-allekirjoittanut nyt oli, ei voinut matkustaa ilman lautasia,
-haarukkaa, etikkaa, y.m., mitk� kaikki tarpeet, ennenkuin tuskin oli
-ehditty kysy�, tahdoinko niit�, tulivat pannuiksi ev�slaukkuuni,
-tietysti k�teist� maksua vastaan. Jotta ei erohetkemme sitten olisi
-tullut varsin kuiva, h�n k�ski tarjoilijan tuoda esiin pari stakanaa
-totia, toisen itse��n, toisen allekirjoittanutta varten, joista
-ylim��r�inen laskuni sai viel� ruplan 20 kopeekan suuruisen lis�yksen,
-ilman ett� tuota ainetta nauttiessani edes olin voinut aavistaa, ett�
-min� olin maksava todin, eik� h�n. T�m�kin olkoon sanottu siin�
-tarkoituksessa, ettei se mitenk��n ole katsottava tuon s�vyis�n is�nn�n
-moitteeksi, vaan ainoastaan osotteeksi naurettavasta tavasta vallan
-kursailematta maksattaa toisella se, mit� itse h�nelle tarjoaa. Kaikki
-t�m� johtui nyt kaupungin poliisimestarin kunnioittavasta k�ynnist�,
-jonka oikea syy kuitenkin oli seuraava. Viime kuluneina viiten� p�iv�n�
-oli tapahtunut poliisimestarin vaihdos ja edellisen sijaan oli Kemin
-gorodnitshij m��r�tty t�t� virkaa hoitamaan, -- perin rehellinen,
-lakiin vankasti perehtynyt mies, jonka luona erityisest�
-syyst� olin tullut useasti k�yneeksi ollessani Kemiss�. H�nen
-pienelle, kauniille, nelivuotiaalle tytt�relleen n�et oli tapahtunut se
-onnettomuus, ett� kuumalla vedell� oli korventanut rintansa ja
-vatsansa. Ensi h�d�ss� oli tosin noudettu kaupungin oma l��k�ri, joka
-oli m��r�nnyt k�ytett�v�ksi tavallista palohaavan voidetta. Mutta kun
-se ei tarpeeksi tehokkaasti vaikuttanut, ja kun tiedettiin minun
-tulleeni kaupunkiin suoraa p��t� lappalaisten parista, l�hetettiin
-minuakin noutamaan ja minulta kysyttiin, enk� tiet�nyt mit��n keinoa,
-joka olisi voinut lievent�� tuota ylen tuskallista kipua. Tiesin sen
-melkoisesti lauhtuvan, jos vaan onnistuisi sulkea ilma palaneista
-paikoista tarkemmin kuin voiteen avulla k�vi p�ins�, mink� t�hden
-k�skin levitt�m��n paksun kerroksen ruisjauhoja kaikkiin polton
-vahingoittamiin paikkoihin. T�st� oli se onnellinen, jopa odottamaton
-seuraus, ett� kipu heti lakkasi, ja Anjoska luuli olevansa terve kuten
-ennen, sek� tahtoi jo muutamaa tuntia my�hemmin nousta vaivalloisesta
-vuoteesta, mit� tietysti h�nelle kuitenkaan ei voitu sallia.
-Huolimatta kaikesta t�st� en kuitenkaan odottanut muuta kuin ett�
-h�ness� seuraavana p�iv�n� olisi melkoinen kuume, mutta suureksi
-h�mm�styksekseni kuume kokonaan j�i tulematta, ja sittenkuin oltiin
-onnistuttu jotakuinkin kiinnitt�� jauhoside, Anjoska hartaasti
-pyydetty��n viimein sai luvan l�hte� vuoteesta. Jo kolmantena p�iv�n�
-h�n �itins� kanssa oli lyhyell� vierask�ynnill� kaupungissa ja parani
-seuraavina p�ivin� paranemistaan; ainoastaan pahimmin palaneisiin
-paikkoihin muodostui v�h� m�rk��. -- T�m�n Kemiss� t�ten solmitun
-tuttavuuden nojalla is� ei pit�nyt kunniaansa ja arvoansa alentavana
-itse tulla luokseni tuomaan perille iloista tietoa, ett� minulle oli
-my�nnetty oikeus reseptill� apteekista saada, jos siksi tuli, muutakin
-kuin magnesiaa ja rabarberia. N�it� rohdoksia, kuten luultavasti
-muistanet, oli aikaisemmin kielt�ydytty antamasta, mink� t�hden
-Castr�nin t�ytyi sy�d� tuhkaa.
-
-Samana iltana oli bohumoltseja (pyhiinvaeltajia, luostarivieraita)
-kuljettavan, pienenlaisen laivan m��r� l�hte� Solovetskoin luostariin,
-ja min� nyt ollen l�ht�valmis p��tin l�hte� mukaan aikoen sielt� Suman,
-Uikuj�rven (Vygozeron) ja Poventsan kautta tulla Vyitegraan. Mutta kun
-my�hemmin illalla menin laivaan, huomasin, ett� sen omistaja, muuan
-Arkangelin l�heisyydest� kotoisin oleva talonpoika, oli huomannut
-edulliseksi lyk�t� seuraavaan aamuun matkansa ja sen sijaan juoda
-itsens� hutikkaan, mink� vuoksi min�kin huomasin itselleni
-edulliseksi palata kortteeriini ja siell� viett�� y�ni. Kello 8
-seuraavana aamuna laivan oli m��r� l�hte� liikkeelle, mutta min�
-saavuin kyll�kin ajoissa, vaikka tulin tuntia my�hemmin, ja sain
-sittenkin viel� odottaa kaksi tuntia ennenkuin ankkuri vihdoin
-nostettiin. On tavallista, ett� jokainen Arkangelista l�htev�,
-bohumoltseja kuljettava laiva ennen l�ht�� rannassa siunataan. Niinp�
-nytkin kannelle ilmestyi pari munkkia, jotka lukivat pitki� rukouksia
-l�htij�in menestykseksi. Muutamat Solovetskoin munkeista viett�v�t
-koko vuoden Arkangelissa, jossa luostarilla on suuri kivitalo ja
-kirkko. Talo on muilla vuokrattuna ja kirkkokin taitaa tuottaa
-melkoisesti tuloja niiden lahjoista, jotka siell� hartauttansa
-harjoittavat. Sittenkuin munkit kannella olivat lopettaneet
-rukouksensa, ja arkangelilaiset bohumoltsit olivat ehtineet jaella
-asianmukaisen m��r�n j��hyv�issuudelmia sukulaisille ja yst�ville,
-nostettiin ankkuri ja purje. Suuri osa bohumoltseja oli ensi kertaa
-mastokkaassa, kannellisessa laivassa; -- t�m� ynn� ero yh� viel�
-rannalla seisovista sukulaisista ja tuttavista saattoi heid�t
-hyvin alakuloisiksi, jota alakuloisuutta kohta seuraavat
-surullisen-lystikk��t merikipu-kohtaukset eiv�t voineet haihduttaa.
-Ik��nkuin tarttuman kautta minunkin mieleni valtasi tyhj�n
-yksin�isyyden tunne, synkk�mielisyyteen vivahtava ik�v�, jommoista
-kukin luultavasti joskus on tullut kokemaan, jos vieraalla seudulla on
-kokonaan ollut erotettuna kaikista tuttavista. Kotiseudulla, jopa
-ulkomaillakin tutuissa seuroissa ollen useimmat ihmiset onneksi kyll�
-ovat vapaat sellaisesta synkk�mielisyyden-tunteesta, tai niin
-sanoakseni -- sielun tyhjyydest�, joka itsess��n ei ole muuta kuin
-ohimenev�� sieluntautia, mutta joka useammin toistuen saattaa muuttua
-pysyv�ksi synkk�mielisyydeksi ja onnellisimmassa tapauksessa p��ttyy
-her�nn�isyyteen. Mit� minun synkk�mielisyyteeni tulee, sill� ei ollut
-mit��n sellaisia seurauksia, sill� se oli jo melkoisesti asettunut
-my�hemmin iltap�iv�ll� ja loppui kokonaan juotuani ensim�isen lasin
-teet�, vaikka vastaisuuden varalle join 4-5 stakanaa sit� paitsi.
-Tuuli, joka ensin hiljalleen oli ajanut meit� edelleen, taukosi
-kokonaan illan suussa, niin ettei laiva liikkunut paikaltaan.
-Poistaakseen t�m�n pahan seurue p��tti nousta seisomaan ja risti�
-rintojaan. Useiden, jotka jo sattuivat seisomaan, t�ytyi luonnollisesti
-ensin istuutua sitten asianmukaisesti voidakseen nousta seisomaan. Min�
-puolestani arvelin riitt�v�n, kun paljastin p��ni ja otin piipun
-suustani, sill� en viel� ole oppinut rinnanristimist� niin, ett�
-tuntija ei voisi huomata vasta-alkajaa. Ristimisen j�lkeen
-toimeenpantiin rahanker�ys, mihin seremoniaan min� paremmin saatoin
-ottaa osaa, jos kohta en tiet�nyt, kenen hyv�ksi kolehti ker�ttiin,
-Solovetskoin luostarilleko, meren ja tuulen jumalilleko vai laivurin
-taskuun. Luulin kuitenkin sen tarkoittavan rahauhria luostarille ja
-annoin siis kernaasti viisi kopeekkaa hopeaa, ainoan hopearahan, sill�
-kaikki olivat suorittaneet antovelvollisuutensa pelk�ll� kuparirahalla.
-Laivuri, yll� mainittu talonpoika, oli er��n laivassa olevan toverinsa
-kanssa pitkin p�iv�� ottanut lukuisia aimo naukkuja Johannes Kastajan
-muiston kunniaksi, h�nen nimip�iv�ns� kun n�et vanhan ajanlaskun mukaan
-sattui juuri siksi p�iv�ksi. Laiva oli vallan t�yteen sullottu
-bohumoltseja ja heid�n romuaan, mutta laivurin oli onnistunut tiheiden
-ryyppyjens� avulla suuresti lievent�� t�m�n tuottamaa haittaa, ja asia
-parani jokaisesta seuraavasta kulauksesta, niin ett� h�n nyt varmaankin
-olisi voinut ottaa muutaman tusinan bohumoltseja lis��, jos heit� vaan
-olisi ollut tarjona ja jos heill� olisi ollut tilaa seisoa. Mutta
-puoliy�n aikaan t�m� viinanv�kinen muistojuhla sai surkean lopun.
-Laivuri oli hetke� aikaisemmin k�skenyt kaksitoista-vuotiaan poikansa
-t�ytt�� muutamia puolityhji� vesilekkereit� raittiilla vedell� niin
-kauan kuin sit� Vienajoesta oli saatavissa. Poika t�ytti is�ns� k�skyn,
-jopa v�h�n enemm�nkin, sill� erehdyksest� h�n tuli Vienan vedell�
-t�ytt�neeksi puolityhj�n viinanassakankin. Sitten tapahtui hetken
-kuluttua, ett� is�n taas piti ottaa ryyppy ja tarjota samanlainen
-toverilleen. Ensin h�n ei ollut l�yt�� koko nassakkaa, sill� se oli
-siirretty kauemmaksi tavallisesta paikastaan, omistajansa
-l�heisyydest�; jonkun aikaa haeskeltuaan h�n kuitenkin vesilekkereiden
-joukosta huomasi sen perin tutun muodon. Jo se seikka, ett�
-viinanassakka oli joutunut niin huonoon seuraan, sai h�nelt� maalle
-kirouksen, mutta pahempi tuli kohta j�ljess�. Muutoksesta h�n ei viel�
-tiet�nyt mit��n, vaikka hieman ihmetteli sit�, ett� nassakka viel� oli
-t�ysi, ja n�ytti luulevan huonosti kunnioittaneensa Johanneksen
-muistoa; mutta mit� ei viel� oltu tehty, se saattoi vasta tapahtua. H�n
-kaatoi siis lasiin aimo ryypyn ja ojensi sen toverille. Mutta t�m�n
-olivat sen monet edelt�j�t niin p��st� sekoittaneet, ettei h�n edes
-suutaan irvist�m�ll� osottanut huomaavansa uuden, onnettoman aineen
-lis�yst�. Eip� h�n tavallisella puheella nyt en�� ollenkaan olisi
-voinut sit� ilmaista, kun h�nen puhe-elimens� olivat joutuneet niin
-pahaan ep�j�rjestykseen, ett� ainoastaan suuresti ponnistamalla sai
-kielens� taipumaan muutamiin yksinkertaisimpiin sanoihin; sill�
-my�hemmin illalla h�n oli joka ryypyn mukana nielaissut yhden tai pari
-kirjainta, mink� vuoksi j�ljell� oleva aapisto oli hyvin k�yh�. Sitten
-laivuri kaasi itselleen ryypyn ja tyhjensi sen pohjaan. Mutta h�nen
-maku- ja puhe-elimens� olivat viel� paljoa paremmassa kunnossa kuin
-toverin. Ensin h�n irvisteli, lausui sitten voimakkaan kirouksen
-Vienalle ja sen vedelle, kaasi sitten puoli-raivoissaan koko pilatun
-aineen j�rveen ja sai lopuksi k�siins� "causa mali'n" [pahan
-alkuunpanijan], jota nyt alkoi piest� niin perinpohjaisesti,
-ett� t�ytyi k��nt�� silm�ns� pois, kun ei onnistunut ehk�ist�
-h�nen intoansa. Poika kyll� saattoi ansaita selk�saunan monesta
-muusta seikasta, mutta v��r�st� aiheesta h�n sen nyt sai, sill�
-nassakkaa t�ytt�ess��n h�n itse oli alhaalla veneess�, jonne joku
-matkustajista laidan yli ojensi h�nelle lekkereit� ja niiden joukossa
-viinanassakankin, kuten luulen, tahallansa, jotta is� ei voisi jatkaa
-jo jotenkin tarpeeksi viett�m��ns� "prazdnikkaa". Muuan naisista, joka
-onneksi voittamansa merikivun j�lkeen oli nukahtanut kajuutan portaille
-ja viime kohtauksesta her�nnyt, kysyi, mit� poika oli tehnyt, kun h�nt�
-niin pahoin pideltiin. Saatuaan tiet�� syyn siihen ja kuultuaan, ett�
-koko viinavarasto oli kaadettu kannen yli, h�n ilmaisi syd�mens� iloa
-siit� sanoilla "slava hohu" [Jumalan kiitos!] mihin "slava bohuun" me
-muut kernaasti yhdyimme, vaikka se vaan yh� enemm�n katkeroitti
-laivuria, varsinkin kun keisarin syntym�p�iv��, joka seurasi
-Johanneksen p�iv��, valitettavan vedenlis�yksen vuoksi ei en�� voitu
-viett�� niin kuin olisi pit�nyt.
-
-Iltapuolella 7:tt� p�iv�� olimme noin 80:n virstan p��ss� Arkangelista
-pienen joen laskupaikalla, {kolme virstaa Nenokot'in kyl�n eli
-volostin edustalla.} Koska meri oli vallan tyynen�, p��tettiin laskea
-ankkuri ja odottaa tuulta. Se paikka, miss� nousimme maihin, oli mit�
-kauneimpia: ranta jyrkk�, sen alapuolella pieni oja ja toisella
-puolella, aivan kuin varjona taulussa, kapea hiekkas�rkk� joen ja
-meren v�liss�. Koko ranta oli vallan kuin t�yteen kylvettyn� villej�
-ruusuja ja sit�paitsi ruohoa ja niin monenlaisia kukkia, ett� ne hyvin
-p�iv�kaudeksi olisivat voineet tarjota tutkittavaa kasvitieteilij�lle.
-Maihin noustua tehtiin jyrk�n rantat�rm�n juurelle pitk� jono tulia,
-ja joka tulella n�ki pian patoja, kahvipannuja ja teekeitti�it�
-t�ydess� touhinassa. Minulla kun ei ollut omaa teekeitti�t�, jouduin
-teekannuineni naiskolmikon pariin, jotka hyv�ntahtoisesti tarjoutuivat
-samovaristaan (teekeitti�st��n) kaatamaan mieleni mukaan vett�
-{kannuuni}. Sittemmin minusta ilman erityist� kutsua tavallisesti tuli
-heid�n vesivieraansa, niin kauan kuin yhteist� matkaa kesti, {mutta
-eip� sit� kest�nyt niin monta p�iv�� en��.} Kun tee oli juotu ja
-illallinen sy�ty, jokainen alkoi ajatella y�sijaansa, ja kun en
-kauempaa voinut viipy� naisten seurassa, menin kappaleen matkaa
-ylemm�ksi mets��n, heitin kauhtanani ylitseni ja koetin nukkua. Mutta
-ennenkuin uni viel� oli ehtinyt puolitiehen silmiini, huomasin olevani
-niin suunnattoman suuren hyttysparven ymp�r�im�n�, ett� hyvin
-ymm�rsin, miten vaikeaksi nukkuminen oli tuleva. Tiesin vanhastaan,
-ett� tupakan savu on kauhistus hyttysille ja starovertseille, mink�
-t�hden panin piipun kuntoon ja aloin polttaa tarmon takaa. Ne tosin sen
-kest�ess� hieman poistuivat, mutta koska en viel� ole voinut harjoittaa
-itse�ni polttamaan nukkuessani, vaan piippu p�invastoin v�h�� ennen
-unen tuloa pyrkii sammumaan, niin se nytkin sammui juuri kun olin uneen
-vaipumaisillani, ja hyttyset karkasivat uudistetuin voimin kimppuuni.
-Oi jospa ne toki olisivat olleet v�h�� enemm�n "starovertsej�" ja
-noudattaneet paraillaan kest�v�� Pietarin-paastoa! Mutta mit� tulee
-paastoamiseen, ne siin� kohden olivat niin jyrkki� protestantteja kuin
-suinkin, joten en n�hnyt muuta mahdollisuutta kuin paeta ja muuttaa
-makuusijani t�rm�n alle ja niin l�helle vett� kuin suinkin. Mutta
-siell� ei en�� ollut nurmikkoa, vaan ainoastaan vahvalti hiekkaa, johon
-t�ytyi kaivautua niin hyvin kuin taisi ja peitt�� muu osa ruumistaan
-kauhtanalla. Kun ainoastaan pieni m��r� hyttysi� oli uskaltanut tulla
-jyrkk�� hietat�rm�� alas, ja kun nek��n eiv�t nyt en�� niin helposti
-p��sseet kimppuuni, voin nyt vaipua uneen ja h�iritsem�tt� nukkua
-seuraavaan aamuun. Noustuani ei ollut ollenkaan helppoa saada hieno
-hieta pois sek� povesta ja taskuista ett� suusta, nen�st�, silmist� ja
-korvista; kuitenkin mit�tt�m�n helppoa verrattuna koko y�n kest�v��n
-sotaan miljoonia hyttysi� vastaan. Suuri osa bohumoltseja loikoi viel�
-ryhmitt�in siell� t��ll� muodostaen omituisen kuvan, joka luultavasti
-ei paljoa eronnut siit�, jonka tarjoaa kaatuneiden sankarien peitt�m�
-taistelutanner.
-
-8:nnen p�iv�n aamuna meill� oli kova vastatuuli, jota luultavasti oli
-kest�v� koko seuraavan p�iv�n ja joka varmaankin oli pid�tt�v� meid�t
-t�ss� paikassa. Ensi ty�kseni hain itselleni jotain sopivaa paikkaa,
-jossa yli p�iv�n h�iritsem�tt� saatoin loikoa ja lukea. Jo edellisen�
-p�iv�n� tosin olin l�yt�nyt jotenkin hyv�n sellaisen paikan, nimitt�in
-luonnon laatiman, villien ruusupensaiden ymp�r�im�n lehtimajan, mutta
-kun laivurin pojat siell� h�iritsiv�t minua kilvan hyttysien kanssa,
-joita j�lkim�isi� kuitenkin p�iv�saikaan tupakansavulla voin pit��
-tarpeellisen matkan p��ss� itsest�ni -- n�in ei ollut edellisten laita
---, niin oli minun nyt etsiminen uusi huoneisto, miss� toimessa hieman
-haeskeltuani onnistuin paremmin kuin olin voinut edes toivoa. V�h�ist�
-ylemp�n� kohosi ojan varrella vallan ojan reunassa korkea kumpu, jonka
-harjalla muutaman neli�sylen alalla kasvoi suuria ja pieni� koivuja
-sek� n�iden ymp�rill� ja seassa villi� ruusupensaita. Mutta kun kummun
-ymp�rill� oleva l�ys�, syv� hieta ei tarjonnut mit��n varmaa
-jalansijaa, se kun usein vieri vieden jalat pari askelta takaisin
-mukanaan yhden eteenp�in yritetyn askeleen asemesta, niin kohoaminen
-t�h�n suojapaikkaan, kuten moni muu kohoaminen t�ss� maailmassa, ei
-ollut varsin helppoa. Kun minun viimein oli onnistunut saada kiinni
-jostakin juuresta tai oksasta, oli minun ry�mien tunkeuminen
-viidakkoon, jonka turvissa sitten sain vaivastani runsaan palkinnon.
-Siell� minulla oli paitsi paljoa muuta, laiva ja koko bohumoltsikentt�
-silmieni edess�, mutta eiv�tp� laivurin pojat eiv�tk� muut tiet�neet,
-minne olin kadonnut. Mainitut pojat olivat muuton suureksi harmikseni
-kaikkialla. Nuoremmalta en koskaan saanut sy�d� rauhassa, sill� h�n
-tahtoi joka palaa haukatessani tiet��, milt� se maistui, eik� tyytynyt
-siihen vakuutukseeni, ett� kaikki maistui oivallisen hyv�lt�, vaan
-tahtoi omilla makuelimill��n p��st� siit� vakaumukseen. T�m� ei olisi
-merkinnyt mit��n, jos ruokavasuni olisi ollut varustettu paastoa
-varten, jota viel� muutama p�iv� oli noudattaminen, mutta
-valitettavasti siin� oli kookas lihamakkara ynn� puoli yht�l�ist�
-kunnioitusta her�tt�v�� juustoa, joita kumpaakaan pravoslavnilaiset
-Pietarin- ynn� muina paastoina eiv�t katsele kaikkein suopeimmin
-silmin. Oli siis etuni mukaista olla levittelem�tt� n�it� kielletyit�
-ruokalajeja kaikkien n�ht�ville, kun vastoink�yminen, joka matkalla
-saattoi esiinty�, taikauskoisuudessa olisi voitu lukea minun laskuuni
-sen t�hden ett� rikoin paaston. Onneksi huolellinen is�nt�ni
-Arkangelissa oli pannut ruokavakkaani savustetun lohenpalasen, mutta
-sittenkuin se oli sy�ty, ei ollut muuta neuvona kuin luulotella
-pojalle, ett� lihamakkarakin oli kalaa, jonka ven�l�ist�
-kalatieteellist� nime� en kuitenkaan h�nelle ilmaissut.
-Juuston taas muutin valaskalan palaseksi ja kalana poika sit� s�i
-hyv�ll� maulla, niin usein kuin muuten ojensin h�nelle palasen.
-Vanhempi poika ei ollut niin perso ruokavakalle, mutta h��ri sit�
-uutterammin teekannuni ymp�rill�. Tuntui silt� kuin he olisivat
-kesken��n sovinnolla jakaneet n�m� molemmat tungettelutilaisuudet. Tee
-ei tosin ole ainetta, jota ei paaston aikana voisi nauttia yht� hyvin
-kuin muina aikoina, mutta matkalla on tarpeeksi siin�, ett� saa olla
-oma pikenttins�, eik� juuri haluta toimittaa t�t� virkaa viel� muille,
-kaikkein v�himmin pahanilkisille pojille ja muulle sellaiselle
-moskav�elle. Tupakanpoltostakin muuan miehen loikkari bohumoltseista
-aikoi huomauttaa, ett� se muka oli synti�. Muuan kersantti, tai joku
-sellainen, otti sill� kertaa puolustaakseen minua ja tupakkaa sanoen
-tiet�v�ns�, ettei Raamattu miss��n paikassa kiell� tupakoimista. Mutta
-itsens� p�ihdytt�minen viinalla tai muulla v�kev�ll� on Raamatun mukaan
-synti�, lis�sin min� varta vasten huomautuksen tekij�lle, joka
-l�ht�hetkell� Arkangelissa oli ottanut toisenkin l�ht�ryypyn liikaa.
-Huolimatta kaikista n�ist� selityksist� ja kalan muodonmuutoksista en
-kuitenkaan onnettomuuden satuttua juuri olisi voinut tulla mihink��n
-parempaan luokkaan luetuksi kuin Paavali Maltan edustalla tapahtuneen
-haaksirikon j�lkeen (Apost. teot 28:4), mutta saatoinhan kuitenkin
-lohduttaa itse�ni ajattelemalla, ett� min� kuitenkin sataa kertaa
-enemm�n olisin ansainnut sellaisen nuhteen, jonka maltalaiset h�nelle
-antoivat.
-
-Illalla jatkui samaa vastatuulta, joka koko p�iv�n oli puhaltanut
-ripoittaen ylitsemme ajohietaa ennen mainitulta, ojan toisella puolella
-olevalta hietaharjulta. L�ksin hyvin vastenmielisesti tyyssijastani, ja
-p��tin, kun ruusuja ylt�kyllin kasvoi ymp�rill�, laittaa itselleni
-vuoteen ruusuista, kerrankin kokeakseni, milt� tuntuu "lev�t�
-ruusuilla" sanan t�ydellisess� merkityksess�, sill� sen tiesin
-ennest��n, ett� niin kuin vuoteensa laatii, niin nukkuu. Mutta pian
-huomasin suureksi mielipahakseni, ettei ruusuvuodekkaan kelpaa, kun
-on hyttysien ymp�r�im�n�. Sen t�hden minun taas t�ytyi siirty�
-entiselle hietavuoteelle. T�m� muuten ei ollut huonompi sattuma, sill�
-seuraavana aamuna noin 3:n ja 4:n v�lill� meid�t her�tti laivurin
-raaka, pasuunantapainen huuto _povetr_, ja vaikka t�m� huuto
-kaikuihin ukkosenjyrin�n tapaisena pitkin rantaa, en kuitenkaan tied�,
-olisiko se voinut kuulua korviini siihen paikkaan, mihin illalla ensin
-olin paneunut maata. Silm�nr�p�yksess� kaikki v�ki nousi yl�s, ja
-kohta sen j�lkeen syntyi kalinaa ja r�min�� padoista, kattiloista,
-teekeitti�ist�, ruokavakoista, vesilekkereist� y.m., jotka kaikki
-joutuisasti muutettiin laivaan. Kiireess� oli muuan naisista tullut
-sitoneeksi huivinsa niin huonosti, ett� ensim�inen hieman kovempi
-tuulenpuuska lenn�tti sen pois, ensim�iseksi uhriksi, joka laivurin
-viinan j�lkeen vedelle tehtiin. Mutta huolimatta laivurin
-kuulutuksesta, ei ollutkaan mik��n "pove�tr", vaan huono laitatuuli,
-joka s�vyis�sti keinutteli meit� edelleen rannikkoa pitkin. Ei edes
-ukkonen, jonka p�iv�n kuluessa moneen kertaan kuulimme jyr�htelev�n,
-kyennyt hankkimaan meille parempaa tuulta, vaikka sit� puoleksi
-toivoimme, puoleksi pelk�simme. Koko sen p�iv�n, seuraavan y�n ja
-suuren osan sen j�lkeist� p�iv�� vietimme laivassa, ilman ett� meit�
-mihink��n vietiin maihin. T�st� tuli etenkin naisille pitk� piina-aika,
-sill� laiva oli vailla sellaisia laitoksia, jotka olisivat saattaneet
-kaikki maallenousut tarpeettomiksi. Oli surkeata n�hd� heid�n
-alakuloisuuttansa: pilan ja hymyn asemesta oli etenkin toisena
-p�iv�n� kuolemankaltainen hiljaisuus vallannut heid�n huulensa. Ei
-n�hty ainoankaan teekeitti�n nyt tulevan liikkeelle, vaikka t�h�n
-asti ei yht�k��n aamua eik� iltaa ollut kulunut ilman niiden
-suitsutusuhria. Laivuri oli puoli-raakalainen, joka mit� suurimmalla
-v�linpit�m�tt�myydell� neuvoi heit� k�ytt�m��n laivan porrasta
-kaikenn�k�isiin kokeiluihin, n�ytt�en heille siin� itse hyv��
-esimerkki�. Mutta ik��nkuin h�nen v�linpit�m�tt�myytens� toisten
-k�rsimyksist� ei olisi riitt�nyt, nousi matkustajien joukosta esiin
-nuori mies, joka ivallaan uskollisesti avusti laivuria, ja toisena
-avustajana h�nell� oli vanhempi poikansa; t�m� tiesi kertoa, ett�
-v�list� kreivitt�ri�kin on laivassa, ilman ett� sen tarvitsee
-erityisesti laskea rantaan. Paitsi mainittua ivaajaa, joka hyvin olisi
-ansainnut tulla valokuvatuksi, oli matkustajien joukossa useita sangen
-omituisen n�k�isi� henkil�it�. Yksi vastasi t�ydelleen sit�
-mielikuvaani, jonka olin itselleni muodostanut pahantekij�st�, toisessa
-luulin n�kev�ni el�v�n kuvan ulkokullaisuudesta, ja laivurin vaimon
-kasvoista luin mit� likeisimm�n sekoituksen tyhmyytt� ja h�lm�ytt�,
-j�tt��kseni mainitsematta monta muuta merkillisyytt�.
-
-10:nten� p�iv�n� tuuli alkoi puhaltaa vastaan, juuri kun olimme virstan
-p��ss� er��n joen suusta, mihin laivuri viimeinkin aikoi p��st��
-matkustajat maihin. Koetettiin luovaella sinne t�m� virstan matka,
-mutta tuo vanha laivahylky kulki vaan laitatuuleen, nousematta
-rahtuakaan, mist� oli se seuraus, ettemme p��sseet luvattuun maahan.
-K��nn�ksiss� laivuri pauhasi kuin paholainen ja jakeli komentojaan
-oikealle ja vasemmalle. Muutamat niist� lankesivat minunkin osalleni
-niin v�h�n kuin ymm�rsinkin h�nen laivurinkielt��n, mink� t�hden
-tapahtui niin, ett� joskus j�nnitin purjenuoraa sen sijaan, ett� olisi
-pit�nyt h�llitt��. En ihmettele, ett� h�n suuttui sellaisista t�rkeist�
-erehdyksist�, mutta minullakin puolestani oli syyt� suuttua minulle
-uskotuista toimista, mink� vuoksi lopuksi k�skin h�nen herjet� minulle
-komentosanojaan jakelemasta, ja suuntaamaan niit� niille, jotka h�nt�
-paremmin ymm�rsiv�t; lis�ksi selitin, etten sen enemp�� tahtonut olla
-tekemisiss� h�nen purjenuoriensa ja purjeidensa kanssa. T�m�n selityksen
-j�lkeen, johon liittyi muutamia toisen luokan kohteliaisuussanoja,
-kuten durak [= h�lm�, tolvana] ja sentapaisia, mitk� sill� hetkell�
-satuin muistamaan, laivuri muuttui jotenkin kohteliaaksi, jopa
-pyysi minulta anteeksi; mutta min� olin jo sit� ennen tehnyt sen
-p��t�ksen, ett� ensi tilaisuudessa eroaisin h�nest� ja koko
-bohumoltsein joukosta ja ett� muuten loppumatkakseni valitsisin
-maatien, jos kohta sill� ei juuri ollut useita etuja tarjottavana;
-n�in aioin ainakin j�rjest�� matkani Oniegaan asti. Tilaisuus siihen
-tarjoutui ennenkuin edes olin voinut odottaa. Sill� kun laivurin ei
-onnistunut luovaellen vied� meit� perille j�ljell� olevaa virstaa joen
-suulle, eik� ankkuri pidellyt laivaa, ja kun naiset kyynelisin ja
-kyynelett�min silmin h�nt� ahdistivat, ett� h�n armosta ja
-armahtavaisuudesta laskisi maihin, h�n katsoi syyt� olevan purjehtia
-kokonaista 15 virstaa takaisin pienen Pertominskin luostarin satamaan,
-jonne h�n varsin hyvin puolta vuorokautta aikaisemmin ohikuljettaessa
-olisi voinut poiketa, jos olisi edes v�h�nk��n tahtonut noudattaa
-matkustajien toivomusta. T��ll� nousimme maihin v�h�� ennen iltamessua,
-ja koko bohumoltsi-seurue meni yl�s luostariin olemaan l�sn�
-vetshernja'ssa (iltamessussa). Harvoin tuo pieni luostarikirkko lienee
-ollut niin t�yteen sullottuna v�ke� kuin nyt. Vetshernja alkoi heti
-kello 6:n j�lkeen, ja sit� jatkui kokonaista kolme tuntia tavallisine
-rukouksineen, lauluineen ja lukuineen, joihin lis�ksi tuli erityisi�
-tilap�isi� menestyksen toivotuksia bohumoltseille. Useimmat n�ist�
-ostivat itselleen pienet vahakynttil�t, jotka sytytettiin palamaan ja
-kiinnitettiin t�ten pyh�inkuvien eteen, miss� vaan oli tilaa niit�
-kiinnitt��. N�iden kynttil�in paljous olisi voinut muuttaa pimeimm�n
-y�n p�iv�ksi; mutta muuttikin nyt itse teossa kirkkaan p�iv�n himme�ksi
-h�m�r�ksi, tarjoten kuvan hyv�n ja pahan v�lisest� taistelusta. Sill�
-kuten n�m� sata tai pari sataa kynttil�� eiv�t voineet tyhj�ksi tehd�,
-vaan ainoastaan himment�� p�iv�n valoa, samoin pahakin himment�� hyv��,
-miss� pahan ei onnistu kokonaan p��st� sen sijaan vallalle. Kaksi
-kolehtia, yksi kummassakin kirkossa, kannettiin; ne eiv�t kuitenkaan
-tuottaneet muuta kuin noin 50 ruplaa, kun suurin osa pani pelkk��
-kuparirahaa. Y� vietettiin luostarin rannalla, ja seuraavana aamuna
-taas ilmaantui my�t�tuuli, niin ett� laiva saattoi nostaa ankkurin.
-Mutta min� en en�� mennyt laivaan, vaan j�in siihen ja toivotin
-seuralle parempaa onnea j�ljell� olevalle matkan puoliskolle kuin sit�
-ennen oli ollut. {Syd�meni ei kuitenkaan liene suuresti ottanut osaa
-t�h�n toivotukseen, sill� kahden ensi tunnin kuluessa, jolloin mit�
-suotuisin my�t�tuuli kuljetti poistunutta laivaa, v�h� puuttui, etten
-olisi suonut sille vallan p�invastaista suuntaa, tosin en mink��n
-kateudentunteen nojalla, vaan jotta ei taikausko olisi saanut aihetta
-lukea t�h�nastista, huono-onnista matkaa sen syyksi, ett� min�, ep�pyh�
-henkil�, olin mukana laivassa, tai ainakin lihamakkarani ja
-tupakkapiippuni syyksi, jos kohta n�m� viimemainitut olivatkin niin
-perin viattomat. Mutta noin pari tuntia laivan l�hdetty� syntyi
-todellinen myrsky, jota yh� vaan kest�� ja joka on tuonut minulle
-tilaisuuden koko syd�mest�nikin toivovani, ettei mik��n onnettomuus
-kohtaisi tuota kallista lastia. Mutta pelk��n kaiken toivoni olevan
-turhan, jos laiva t�m�n myrskyn aikana on aavalla merell� eik�
-turvallisessa satamassa, ja t�m� pelko on toisillakin. Muuten tunnen
-itseni nyt taas bohumoltseista erottuani jotenkin yksin�iseksi, ja
-jonkunlaisella kaiholla olen monta kertaa muistellut tuota kaunista
-naiskolmikuntaa, jonka seurassa edellisen� p�iv�n� niin usein olin
-juonut teet�. Tosin heit� olin suuresti s��linyt, kun eiv�t koko
-vuorokauteen p��sseet maihin, mutta t�m� seikka vaan kahta enemm�n
-kiinnitti huomioni heihin. Kun en koskaan muista kysy� ihmisten nimi�
-ja kun sen lis�ksi tavallisesti unhotan nimet, jotka sattumalta saan
-kuulla, en nyt ollenkaan voi sanoa, mitk� heid�n nimens� olivat,
-ja keit� olivat, joko kauppiaan- vai porvarintytt�ri�, vai
-yksinkertaisesti hattua ja myssy� kantavia piikoja. Mutta jospa heill�
-olikin viimemainittu arvo, tahdon kunnioittaa heid�n usein minua
-kohtaan osottamaansa hyv�ntahtoisuutta, jonka mielikuvitus kuitenkin
-helposti saattaa kaksinkertaiseksi, sill� kaiken osanoton, jota
-muukalainen saa kokea, h�n tavallisesti n�kee suurennuslasin l�vitse.
-Sen t�hden neuvon jokaista, joka muuten tahtoo kuunnella neuvoani,
-ettei koskaan ynse�sti kohtele lapsia ja muukalaisia; molemmat
-tarvitsevat monessa seikassa toisten neuvoa ja hyv�ntahtoista
-osanottoa. Muukin bohumoitsi-seurue on nyt muistossa saanut
-miellytt�v�mm�n muodon kuin miss� se �sken havainnollisesti oli
-esiintynyt. Ivaajasta on tullut ajattelematon, vallaton nuorukainen,
-pahantekij�st� synkk�, umpimielisen n�k�inen mies, ulkokullatusta
-tullut ij�isest� onnestaan ep�varma sielu, h�pel�st� laivurin vaimosta
-miltei itse hyv�ntahtoisuus ja hyvyys, h�nen �sken harmittavista
-pojistaan tavallisia lapsia, ja laivurista itsest� ankara, mutta
-rehellinen mies, kuten h�n taitaa ollakkin. Ainakin h�n oli sangen
-tyytyv�inen ja kiitti minua kun puolesta matkasta maksoin sen, mik� oli
-m��r�tty koko matkasta, moni muu n�et viel� Jumalan ilmasta, joka oli
-viivytt�nyt matkaamme, ja kuka tiet�� mist� kaikesta, ainakin noina
-tavanmukaisina "juomarahoina" olisi voinut kiskoa minulta enemm�n. N�in
-siis muisto astuu sovittajana minun ja bohumoltsien v�liin, ja luulen
-muiston kaikkialla kernaasti n�yttelev�n sellaista sovittajan ja
-kaunistajan osaa menneisyyden ja nykyisyyden v�lill�, ja ett� yleens�
-tulee paljo tinki� pois siit�, mink� muisto kuvaa kauniiksi tai my�skin
--- mik� kenties olisi edullisempaa -- heti tinki� pois jokunen m��r�
-nykyhetken tukaluuksista, jotta sen kuva sitten olisi yht�pit�v�mpi
-muiston kopion kanssa. T�m� muiston menetystapa on muuten sangen
-onnellinen ja tervetullut ihmiselle, jolla nykyhetken pahuudesta
-tavallisesti on "satis superque" [= kylliksi, jopa liikaakin] ilman
-ett� h�nen viel� kerta tarvitsee kokea sit� muistoissaan, joka olisi
-samaa kuin saada nykyisen kuormansa lis�ksi tuntea samalla entistenkin
-katkeruus ja paino.}
-
-[Jatkona seuraava n:ro.]
-
-
-
-
-57.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-[Edellisen jatkoa,]
-
-
-["Helsingfors Morgonblad" 1842, n:o 84.]
-
-                                       Oniega, 10 p:n� hein�kuuta 1842.
-
-Luostarissa, johon olin j��nyt, viivyin koko p�iv�n, hein�kuun 11:nnen,
-ja minulla oli silloin aikaa sek� ik�v��n ett� luostarin eritt�in
-kauniin aseman katselemiseen kuten my�s edellisen kirjeen
-kirjoittamiseen. Pertominski on kolmannen luokan luostareita ja lienee
-kaikkein pienimpi�, sill� johtajalla eli strojitelilla on ainoastaan
-kaksia munkkia paitsi itse��n; heit� on siis kaikkiaan kolme, ja
-pienemm�ll� lukum��r�ll� tuskin mit��n luostaripalvelusta voitaneen
-toimittaa. Kuitenkin t�ll� luostarilla oli, paitsi vanhaa, t�t� nyky�
-k�ytt�m�t�nn� olevaa puurakennusta kirkkoineen ja kammioineen, kolme
-erityist� kivirakennusta ja sit�paitsi viel� puutalo, jossa luostarin
-harvat ty�miehet asuivat. T�m� luostari on valinnut itselleen erityisen
-kunnioituksen esineeksi kahden edesmenneen Solovetskoi-munkin muiston,
-nimitt�in Vassianin ja Jonan, jotka useiden muiden henkil�iden kanssa
-kes�ll� 1561 hukkuivat kalkkilastin mukana matkustaessaan Arkangelista
-Solovetskoihin. Heid�n kuolleet ruumiinsa lienev�t aallot kuljettaneet
-Pertominskin l�heisyyteen, tai luostari on jostakin toisesta, minulle
-tuntemattomasta syyst� valinnut heid�t suojeluspyhimyksikseen.
-Saapuessani luostariin olin ensi toimekseni k�ynyt strojitelin luona,
-ja kun oli teenjuonnin aika, h�n tarjosi minulle teet�, huomauttaen
-ett� minun Pyh�n Hengenkin kunniaksi piti juoda kuppi, kun aioin
-p��tt�� juontini toiseen kuppiin. Olin Arkangelissa hankkinut itselleni
-putelin rommia ja pyysin siis h�net seuraavana p�iv�n� teelle luokseni,
-mutta h�np� ei tullutkaan, vaan l�hetti puolestaan toisen munkeistaan.
-Muuten minua kohdeltiin vieraanvaraisesti niin� puolenatoista
-vuorokautena, jotka siell� olin, mutta pari bohumoltsia, toinen
-Tambovan, toinen Tverin kuvernementista, jotka paluumatkalla
-Solovetskoista olivat poikenneet t�nne, eiv�t likimainkaan saaneet
-samaa vieraanvaraisuutta osakseen. He saivat istua penkill� sill�
-aikaa, kun strojiteli, kaksi munkkia ja min� s�imme, eik� heit� edes
-sen j�lkeen pyydetty istuutumaan p�yd�n ��reen, vaan saivat penkill�
-istuen pit�� hyv�n��n, mit� oma ruokapussi tarjosi; ainoastaan maitoa
-heille annettiin erityisest� pyynn�st�. Samoin kuin suuri osa muita
-bohumoltseja, eiv�t n�m�k��n n�ytt�neet olevan muuta kuin etuoikeutta
-nauttivia kerj�l�isi�, tai mik� on jotenkin samaa: passitettuja
-maankulkijoita. Kun eri luostarien juhlat sattuvat niin eri aikoina ja
-eri paikkakunnilla, on t�llaisella v�ell� mit� paras tilaisuus
-kuljeskella luostarien v�li� toisesta kuvernementista toiseen ja
-toisesta p��st� Ven�j�� toiseen, sill� aikaa el�tt�en itse��n
-kerj��m�ll� almuja; s�vyis�t talonpojat maalla ja porvarit kaupungeissa
-kernaasti heit� auttavat hyv�n bohumoltsilaisasian vuoksi, jonka t�hden
-he sanovat liikkuvansa. Sit�paitsi moni almunantaja kuiskaa bohumoltsin
-korvaan, ettei t�m�n pid� unhottaa luostarissa rukoilla h�nenkin
-syntiens� puolesta, joita n�et sek� meill� ett� muuallakin maailmassa
-kullakin ihmisell� aina on ylim��rinkin. Sellaisen k�sityksen olen
-saanut n�ist� vaeltavista ritareista, mutta toivon, ettei se olisi
-tosi, tai ett� se sopisi niin harvaan kuin suinkin.
-
-Hein�kuun 12:ntena p�iv�n� kuljin luostarin hevosella ja rattailla
-luostarista kahdentoista virstan p��ss� olevaan Krasnagoran kyl��n.
-Tosin ei ollut varsinaista tiet�, mutta hietainen merenrannikko oli
-niin tasainen, jommoisen en ollut pitk��n aikaan n�hnyt mink��n
-maantien olevan. Toinen py�r� kulki tosin useimmiten vedess�, ja kun
-myrsky puhalsi merelt�, p�rskyi rannan vaahtoa vallan pyryn� p��lleni.
-"Mutta kyll� kes� kasteensa kuivaa", eik� t�m� pyrytt�minen ollut sit�
-vaarallisempaa kuin ett� perille saavuttuani olin yht� kuiva kuin
-l�htiess�ni luostarista. Korvaukseksi lyhyest� Pietarin-paastosta, joka
-paria p�iv�� aikaisemmin oli loppunut, oli nyt koko Krasnagora juonut
-itsens� humalaan ja yll�piti yh� viel� jatkuvasti p�ihtymyst��n.
-Minun ei onnistunut huomata ainoatakaan selv�� miest� ja surkuttelin
-suuresti tuota kaunista seutua, jolla oli asujamina sellaista
-moskajoukkoa. Jos n�kyv�isess� maailmassa tahtoisi saada kuvan
-helvetist�, en luule ett� yksik��n olisi sopivampi kuin se, mink�
-juopunut kyl� tarjoaa. En kuitenkaan tahtoisi suositella sit�
-saarnatuolissa k�ytett�v�ksi, koska kuulijoiden joukossa voisi olla
-sellaisia, jotka suin p�in tahtoisivat sy�ksy� sellaiseen helvettiin.
-Kievarinpit�j� pyysi saada n�hd� passini, ja oli sitten lukevinaan
-sit�, mutta ei huomannut ett� se, mit� luki, oli ruotsia, ennenkuin
-sanoin, ett� ven�l�inen k��nn�s oli toisella sivulla, ja siit� h�n
-kuitenkin yht� v�h�n viisastui kuin ruotsalaisesta alkukirjoituksesta.
-Kuitenkin h�n oli hieman selvempi muita miehi� m�ell�, luultavasti
-siit� syyst�, ett� oli valittu kyl�n paras mies kievarinpit�j�ksi.
-Seuraavissa kyliss� v�ki oli raitista ja ty�ss�. Kolmanteen kievariin
-j�in y�ksi ja sain kunnollisen patjan alleni, etu, jota en ollut
-nauttinut siit�perin kuin l�ksin Kuolasta, lukuunottamatta kahta
-Kannanlahdessa viett�m��ni y�t�; t�m�n vuoksi olen tullut toimeen
-nukkumalla milloin lumessa tai hiedassa, milloin permannolla ja
-penkill�, ja yhden y�nalun ruusuilla. Mutta eip� yht��n n�ist�
-leposijoista voi verrata tavalliseen polstariin. Kun n�iden pohjaisten
-seutujen kievareissa ei ole s�nkyj� eik� s�nkyvaatteita vieraita
-varten, onkin useimmilla n�iden seutujen ven�l�isill� herroilla
-tapana ottaa mukaansa matkoille omat s�nkyvaatteet, ja siin�
-tekev�t sangen viisaasti siksi kun kievarit t��ll�kin saavat
-tarkoituksenmukaisemman j�rjestysmuodon, tai kun kansa muuton tulee
-oppineeksi paremmin pit�m��n huolta matkustajien mukavuudesta. Sen
-kuntoisina kuin n�iden seutujen kievarit ovat, ne eiv�t kest� mit��n
-vertailua meid�n kestikievareihin, sill� ainoastaan poikkeustapauksessa
-niiss� on erityinen vierashuone, kun ne sit�vastoin meill� vain
-poikkeuksellisesti sit� ovat vailla.
-
-T��ll� Oniegassa minulle ei edes annettu kortteeria kievarissa, vaikka
-ei ennest��n ollut mit��n matkustajia. Minun onnistui kuitenkin
-{toisaalla}, er��n el�kett� nauttivan tullintarkastajan luona saada
-jonkunlainen kamari, miss� kookas uuni anastaa suuren osan muutenkin
-ahtaaksi hakattua huonetta; {ja jos minut olisi luotu puolta korttelia
-pitemm�ksi, olisi minun nyt pakko lakkaamatta k�yd� kyyryss�, ellen
-tahtoisi joka askeleella ly�d� p��t�ni orteen. Sen lis�ksi sill� on
-onneton asema ky�kin ja talonv�en omien huoneiden v�lill�, mink� t�hden
-siit� lakkaamatta kuljetaan l�pi, niin ett� tuskin voin kirjoittaa t�t�
-kirjett� sis�llyksen puolesta yhten�isesti. Ja t�st�kin, ei suinkaan
-kadehtittavasta asunnosta parhaillaan aiotaan karkottaa minut pois.
-sill� em�nt� on kuullut, ett� Arkangelista odotetaan kaupunkiin
-reviisoria, ja haluaa, ett� sit� ennen matkustaisin pois, jotta h�n
-voisi k�ytt�� hyv�kseen etua saada t�m� uusi vieras luokseen
-majoitetuksi, mink� t�hden h�n ainakin jo 6-8 kertaa on kysynyt milloin
-aion l�hte� matkaan.} Ettei kortteerihommissa satu n�it� ik�vyyksi�
-kaikissa kaupungeissa, sen todistavat Kemi ja Arkangeli, miss� meill�
-oli t�ysi syy olla tyytyv�isi� kortteeriimme ja is�nt�v�keemme.
-{Kuolassakin olisimme toisaalla voineet saada paremman kortteerin kuin
-se oli, johon asetuimme, sill� siin� pari poikanulikkaa sisarensa ja
-�itins� kanssa, s.o. koko talonv�ki alituisesti oli meid�n
-vastuksinamme. Varsinkin Kemiss� saimme paitsi hyv�� huonetta sangen
-hyv�ntahtoisen em�nn�n, 60:n tai 70:n vuotiaan neitosen, jonka iloksi
-emme kuitenkaan koskaan voineet tarpeeksi sy�d�. Nykyiseenkin,
-v�h�ven�l�iseen em�nt��ni saattaisi huolimatta kaikesta h�nen
-hommastaan ja juoksentelemisestaan huoneessa, olla varsin
-tytyv�inen, ellei h�n niin usein kysyisi, milloin aion matkustaa, ja
-jos ei h�n sit�paitsi antaisi minulle kuorittua maitoa kerman asemesta.
-Kaupungin l��k�ri kyll� heti alussa pyysi minua muuttamaan luokseen,
-mutta kun h�nell� k�ytett�v�n��n ei ollut muuta kuin kaksi pient�
-huonetta, ja kun min� sit�paitsi en aikonut kauan viipy�, kiitin h�nt�
-yst�v�llisest� tarjouksesta ja j�in siihen paikkaan, miss� olin tullut
-avanneeksi laukkuni. Sen sijaan h�n on kahta uutterammin pyyt�nyt
-minut teelle, kahville ja p�iv�llisille luokseen ja on kaikessa
-osottautunut hyv�ksi ja avuliaaksi. H�n on opiskellut Pietarissa ja
-puhuu paitsi �idinkielt��n sek� latinaa ett� saksaa jopa ranskaakin,
-latinaa tavallista paremminkin ja paremmin kuin min� sit� nyt en��
-muistan.}
-
-Krasnagorassa valjastettiin kaksi hevosta vet�m��n minua ja laukkuani,
-jonka viimemainitun h�t�tilassa mies voi kantaa sel�ss��n. Min� en
-ollenkaan pannut vastaan, kun laki puoltaa kahden hevosen kyyti� yht�
-henkil�� varten, ja kun sit�paitsi mit� pikimmin tahdoin p��st� tuosta
-juopuneesta kyl�st�. {Mutta kun kuitenkin joskus sattuu, ett� yksi
-henkil�, jolla ei ole erityist� kuormaa, saa ajaa yhdell� hevosella,
-pyysin seuraavassa kievarissa valjastamaan vaan yhden hevosen, ja
-kievarinpit�j� sanoi riippuvan omasta tahdostani ajaakko yhdell� vai
-kahdella hevosella. Siis aluksi valjastettiin yksi hevonen, mutta kun
-t�m� oli tapahtunut, huomattiin, ett� kyl�ss� oli toisia hevosia, jotka
-juuri olivat vapaina, ja minun oli ottaminen niist� yksi lis��.} N�in
-ajoin sitten koko matkan kahdella hevosella, jopa Tamitskajan
-kievarissa tahdottiin antaa minulle kokonaista kolme hevosta,
-huomauttaen, ett� tie oli hietaista, kuten paikoittain olikin, mutta
-t�llaista menettely� vastustelin ja riitelin niin voitokkaasti, ett�
-heid�n lopulta t�ytyi taluttaa kolmas hevonen pois. Paitsi kyytirahoja,
-jotka nyt on m��r�tty kolmeksi kopeekaksi hopeaa hevosparista
-virstalta, saa olla valmis maksamaan hieman lis�� juomarahoja, joiden
-maksamista alati muistutellaan, ja saa kuulla siet�m�t�nt�
-kerj�ilemist�. Muutamissa paikoin tahdottiin jo ennen talosta l�ht��
-m��r�t�, paljoko minun piti antaa juomarahaa. Kuinkahan monta kuutta
-paria vitsoja n�ill� seuduin tarvittaisiin ja kuinkahan kauan
-vitsametsi� riitt�isi tarpeeseen, jos Suomen juomarahojen pyynti�
-koskeva laki t��ll� pantaisiin voimaan; t�llaisiin mietteisiin minulla
-usein oli aihetta. Tie kulki kaikkialla sangen kauniiden seutujen
-kautta, joissa oli vuoria ja m�ki�, j�rvi�, puroja, ojia, viheri�ivi�
-lehti- ja havumetsi�. K�kikin, jota Arkangelissa ollessani en ollut
-kuullut, kukkui viel� muutaman kerran j��hyv�isiksi kev��lle,
-surumielisen valituksen sen ja oman poistumisensa johdosta. Kyytiv�lit
-olivat 20-30 virstaa pitki�, useimmiten aivan ihmisasunnottomia.
-Er��ll� kyytiv�lill� minua puolitiess� kohtasi toinen kyyditsij�, ja
-kyytimiehet sopivat kesken��n kuormiensa vaihtamisesta, niin ett�
-kumpikin saattoi saamansa osa mukanaan palata kotiansa, vaihdos, jonka
-t�hden sain maksaa kaksinkertaiset juomarahat. Vastaan tullut
-matkustaja oli "piisari" (kirjuri), joka kuormia vaihdettaessa
-v�ltt�m�tt�m�sti tahtoi vet�� pari savua piipustani, ja siihen minun
-lopulta t�ytyikin my�nty�, jos kohta olenkin varsin v�h�n tyytyv�inen
-siihen, ett� kaikenn�k�iset ihmiset tahtovat polttaa minun piippuani.
-Se tapa on t��ll� jotenkin yleinen, tshinovnikkainkin keskuudessa, ett�
-otetaan piippu toisen suusta, vedet��n siit� muutama savu ja sitten
-taas pistet��n se entiseen paikkaansa. Lieneek� se perint�� tupakan
-synnyinmaasta, jossa villit jotenkin samalla tavalla menettelev�t
-polttaessaan rauhanpiippua? Lappalaisillakin sama tapa on jotenkin
-yleinen, kuten my�s talonpojilla useilla Suomen seuduilla, vaikka sen
-pit�isi olla kielletty, se kun on jotenkin yht� hyl�tt�v� kuin ne
-tavalliset suutelemiset, joita h�nnystakilliset talonpojan- ja
-rusthollarinpojat muutamissa paikoin Uuttamaata sunnuntai-aamuin
-kirkkom�ell� uutterasti viljelev�t.
-
-T�nne Oniegaan tulin 13:ntena p�iv�n� hein�kuuta ja l�hden nyt
-viipym�tt� matkaan. Kaupunki ei ole kyl� eik� kaupunki, vaan molempien
-v�limuoto eik� minusta tunnu olevan Kajaania rahtuakaan parempi. Muuten
-se sijaitsee kuivalla hietaisella paikalla, koilliseen Oniegajoesta.
-Paitsi kirkkoa ei ole yht��n kivirakennusta, vaan ainoastaan huonoja
-puutaloja, ani harvat v�h�n paremmat. Niiden luku on muuten ilmoitettu
-237:ksi ja asukkaiden l,448:ksi, mutta minusta tuntuu kuitenkin,
-kuin varakonsuli Granherg-vainajan vakuutus, ettei h�n tahtoisi
-vaihtaa markkinatakkiaan koko Kajaanin kaupunkiin, voitaisiin
-sovittaa Oniegaankin, asukkaita lukuunottamatta.
-
-[Kirjeen jatkona oli viel� seuraava numero.]
-
-
-
-
-58.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-[Edellisen jatkoa.]
-
-
-[Suomennettu alkuper�isen k�sikirjoituksen mukaan. Julkaistu ruotsiksi
-"Saimassa" 1845, n:oissa 40-42, mutta tyyli�, kuten lausetapoja y.m.
-siell� t��ll� muutellen ja paikoin esityst� lyhennellen.]
-
-                                         Kargopoli 23 hein�kuuta 1842.
-
-18;ntena p�iv�n� l�ksin Oniegasta ja tulin viime y�n� kello 12 t�nne,
-matkustettuani siis hieman viidett� vuorokautta 350:t� virstaa, eli
-aivan matkustuss��d�ksien mukaan 80 virstaa p�iv�ss�. Ei ollut niin
-helppo p��st� matkaan Oniegasta, mutta syyn� matkalle-p��syn
-vaikeuteen oli jotakin vallan toista kuin mik� meid�n kaupungeissa
-usein viivytt�� matkustajaa puolen p�iv�� kauemmin kuin h�n on
-ajatellut, niin ett� t�m�n hukkaan menneen ajan sitten kyytihevoset,
-usein kyytimiehetkin selkinens� saavat maksaa. Ei mik��n aamiainen,
-p�iv�llinen eik� muu sellainen homma lumoavalla kilin�ll��n lyhent�nyt
-tunteja minuuteiksi eik� viivytt�nyt l�ht��, vaan ensiksikin oma
-ep�r�imiseni, matkustaisinko Poventsan vai Kargopolin kautta ja
-toiseksi kyydin saannin vaikeus. Oniegan ja Poventsan v�list� tiet� ei
-yksik��n niist�, joiden neuvoa minulla oli tilaisuus kysy�, voinut sen
-paremmin kuvata kuin ett� tiet� ei ollenkaan ollut, ett� n�iden
-paikkojen v�li� luettiin olevan alku kolmattasataa virstaa, ja ett�
-ensin oli seurattava merenrannikkoa muutama peninkulma Kalgatshihan
-kyl��n, siell� poikettava er��seen starovertsil�iseen luostariin,
-nimelt� Nikitski, ja sitten kuljettava jalan kyl�st� kyl��n tai
-korkeintain ratsain. Kargopoliin menev� tie tunnettiin paremmin, kun
-sinne n�et vie ��nisjoen rantaa pitkin kulkukelpoinen kes�maantie.
-Muutamat taisivat pit�� sit� parempana kuin se olikaan, mink� vuoksi,
-kysyess�ni parasta tapaa p��st� Poventsaan, neuvoivat minua
-matkustamaan sinne Kargopolin ja Vyitegran kautta, sukkela
-hysteronproteron [takaperoinen], kun aikomukseni ja pyrkimykseni juuri
-oli matkustaa Poventsan kautta Vyitegraan. Laskin, mik�li sellainen
-edelt�k�sin k�y p�ins�, ett� matka Poventsan kautta tehtyn� tulisi
-kahta vertaa halvemmaksi, kun aina saattoi toivoa p��sev�ns� vesiteitse
-Poventsasta Vyitegraan, jota vastoin Kargopolin kautta tehtyn� matka
-olisi kahta mukavampi ja nopeampi. Ollessani kahden vaiheilla en
-koskaan ole vet�nyt arpaa, vaan antanut sattuman johtaa, enk� tied�
-muuta kuin ett� se kiitollisena t�st� luottamuksesta aina on ohjannut
-minut oikealle tolalle.
-
-L�ht�ni edellisen� p�iv�n� kerrottiin, ett� muutamia Malasjuikan
-miehi�, joka seutu on kolme peninkulmaa Oniegasta Poventsaan p�in,
-oleskeli kaupungissa, ja ett� hyv�ksi aluksi voin heid�n
-kanssaan vesitse kulkea t�m�n osan matkaa. L�hetin siis er��n pojan
-etsim��n ja kutsumaan puheilleni jonkun heist�. Poika oli jonkun aikaa
-haeskeltuaan l�yt�nyt heid�t ja palasi ilmoittaen, ett� talonpojat
-olivat luvanneet tulla. Mutta huolimatta t�st� lupauksesta ei ket��n
-heist� tullut. Seuraavana aamuna kuulin, ett� stanovoi, er��nlainen
-tullintarkastaja, aikoi matkustaa samojen talonpoikien veneess�
-jollekin virkamatkalle Malasjuikaan tai sen l�heisyyteen. Menin sen
-t�hden h�nen luokseen sopimaan paikasta h�nen seurassaan, mutta h�n
-sanoi veneen jo ilman minua olevan tarpeeksi lastatun, joten toivoni
-t�ll� tavalla p��st� liikkeelle raukesi. Erityisen soudun saamisesta ei
-ollut mit��n toivoa, kun kaikki miehet olivat ty�ss� sahoissa ja
-muualla; suuremman veneen vuokraaminen monine soutajineen oli kallista,
-eik� minulla siis ollut erityisen suurta halua siihen. Olisipa viel�
-voinut p��st� eteenp�in muutaman kyytiv�lin ratsastamalla, mutta kun
-kuumuus oli vallan siet�m�t�nt�, ja kun minulla paitsi laukkua
-oli ev�svakka, josta en viel� hennonnut erota, hylk�sin koko
-suunnittelemani Poventsan-matkan ja aloin taas ajatella Kargopolin
-tiet�. Menin siis kievarinis�nn�n luo ja pyysin hevosta tai hevosia
-ensi taipaleelle, mutta h�n selitti, ettei ollut velvollinen antamaan
-hevosia koko sille tielle, vaan ainoastaan Arkangeliin ja Kemiin
-vieville teille. Mutta ostettuani h�nelt� paperia ja purjelankaa --
-h�n n�et samalla oli kauppias --, ja kun en ollut tinkinyt pois
-kopeekkaakaan hinnasta, h�n lupasi erityisest� suosiosta iltaan kello
-10:ksi toimittaa minulle pari hevosta. Aikaisemmin h�n ei sanonut
-voivansa sit� tehd�, sek� Arkangelin postin t�hden, jonka oli m��r�
-l�hte�, ett� kovan kuumuuden vuoksi, joka ylen m��rin olisi rasittanut
-el�imi�. Nyt p�lk�hti p��h�ni muuan ajatus, nimitt�in se, ett� ostaisin
-itselleni pienen veneen, ja sill�, riippumatta hevosista, kuumuudesta,
-kyytimiehist� ja kievarinis�nnist�, soutaisin perille Kargopoliin ja
-ehk�p� sielt� viel� eteenp�in Latjshe- ja Bosjeozeron kautta l�helle
-veps�l�isten asuinpaikkoja. Jos olisin soutanut 50-60 virstaa p�iv�ss�,
-t�t� matkustamistapaa ei olisi kest�nyt viikkoa kauempaa. Mutta sitten
-kuulin kerrottavan, ett� ��nisjoessa paitsi muutamia pieni� koskia
-monessa paikoin on sangen vuolas virta, joista paikoista olisi
-k�ynyt vaikeaksi, ehk�p� mahdottomaksikin p��st� veneell� yl�sp�in
-kulkemaan, ja sen t�hden taas t�m� ajatus sai menn� menojaan,
-ennenkuin saatoin sit� hyv�kseni k�ytt��.
-
-Jo edellisen� p�iv�n� oli ollut er��n varapostimestarin tai
-postimestarin-apulaisen (pomoshtshnik) luona, jonka rouva oli kotoisin
-Suomesta, joten h�n viel� puhui ruotsia jotenkin yht� auttavasti kuin
-mill� sit� kirjoitan. T�m�n rouvan luokse menin nyt taas, pyyt�en
-h�nt� kuulustelemaan, eik� koko kaupungista voisi saada hevosta tai
-paria, ensim�iselle taipaleelle. H�n l�hetti tiedustelijoita, mutta ei
-mit��n kyyti� ollut saatavissa; jollakulla tosin oli ollut hevonen,
-mutta ei rattaita, toisella rattaat, mutta ei hevosta, ja min�
-tarvitsin niin hyvin toista kuin toistakin. Lopuksi saatiin kuitenkin
-pari vaimoihmist�, jotka lupasivat soutaa minut ensim�iset 16 virstaa
-jokea pitkin yl�sp�in. N�in vihdoinkin kello 4:n aikaan iltap�iv�ll�
-p��sin liikkeelle, oltuani koko sen p�iv�n ja suuren osan edellist�
-sek� aivoineni ett� jalkoineni liikkeess� saavuttaakseni t�m�n tuloksen
-ja k�ytetty�ni paitsi omaa valppauttani useiden muidenkin toimintaa,
-mink� vuoksi toista vuorokautta alinomaa olin kulkenut kolikoita
-taskussa juoma- tai prenikkarahoiksi. T��ll� n�et juomarahat jaetaan
-eri sukupuolien mukaan, niin ett� miehist� puhuen sanotaan "na vodku"
-[viinaa varten] ja naisista "na pr�niki" [prenikkoja varten]. -- Alussa
-luulin sanojen "na vodku" kelpaavan kummastakin sukupuolesta
-puhuttaessa ja k�ytin niit� naisillekin antaessani, mutta t�m�n
-kieliopillisen pukin he itse taikka muut huolellisesti korjasivat
-"na pr�niki'ksi".
-
-�sken mainittu vara-postinhoitajan rouva oli syntynyt Loviisan
-kaupungissa, ja sitten joutunut naimisiin Viipuriin er��n
-puusepp�-mestarin kanssa ja t�m�n kuoltua toisen kerran nykyisen
-miehens� kanssa, joka silloin oli palvellut sotav�ess� Suomessa. Ollen
-h�nen maalaisensa ja saadakseni puhua jotakin kielt�, jota osasin
-puhua, hain h�net, sittenkuin l��k�rilt� olin kuullut h�nen
-olemassaolonsa. Oli juuri sunnuntai-iltap�iv�, ja min� tapasin
-h�net p�yd�ll� olevan ruotsinkielisen Raamatun ��rest�. Tervehdyksien
-j�lkeen h�n kysyi, mik� nimeni oli, ja kuultuaan sen, h�n oli aikoja
-sitten kuolleen �itins� kertomuksen nojalla tiet�vin�ns�, ett� olimme
-sukulaisia, sill� jonkun vaahteran, koivun tai muun puun juuri [L�nnrot
-(= vaahteran juuri)-nimen johdosta tehty sanasutkaus] oli ollut nimi,
-josta h�nen �itins� usein oli puhunut, ja jonka omistaja muka kuului
-sukuun. Kun h�nen sukutieteelliset muistelmansa olivat hyvin sekavat,
-ep�ilen suuresti, olisiko yhteinen esi-is� voinut olla l�hempi henkil�
-kuin vanha Aatami, varsinkin kun h�nen sukunsa oli ruotsalaista ja
-minun sukuni suomalaista alkuper��. T�st� huolimatta, ja jotta emme
-olisi p��st�neet tilaisuutta k�sist�mme, rupesimme umpim�hk��n
-serkuksiksi, joten minun miltei ainoa keinotekoinen serkkuni asuu
-Ven�j�ll�. Sen p��lle juotiin kahvia ja sitten h�n n�ytti
-minulle kirjastoaan, joka oli sijoitettu vanhan sein�kaapin p��lle, ja
-jonka useimmat ruotsinkieliset kirjat olivat peruja h�nen isois�lt��n;
-t�m� oli edellisell� vuosisadalla ollut Suomen pappeja. Paitsi jo
-mainittua koko-Raamattua siin� oli Uusi Testamentti ja kokonaista kolme
-virsikirjaa, luultavasti niin monta sen t�hden, ettei laulaminen
-yhdest� ainoasta kirjasta olisi k�ynyt yksitoikkoiseksi ja ajan pitk��n
-v�sytt�v�ksi. Saadakseen Uuden Testamentinkin kappaleiden luvun
-kolmeksi, oli h�nen mielikuvituksessaan onnistunut vanhasta
-saksalaisesta lukukirjasta saada saksankielinen Uusi Testamentti, enk�
-min� t�t� harhaluuloa poistanut, varsinkin kun lukukirja sen kautta
-arvossa yleni eik� alentunut, ja kun korjauksesta ei h�nell� eik�
-toisilla olisi ollut mit��n hy�ty�. Er��n latinaisilla kirjaimilla
-painetun kirjan johdosta h�n valitti, ett� tyt�t h�nen aikoja sitten
-menneess� nuoruudessaan eiv�t saaneet oppia latinaa, ja kysyi, oliko
-asianlaita yh� viel� sama. Rauhoitin h�nt� ilmoittamalla, ett� Suomessa
-tyt�ille t�t� nyky� annetaan riitt�v�t latinankin perusteet, jopa siin�
-m��rin, ett� monet talonpoikaistyt�tkin lukevat sit� yht� hyvin kuin
-�idinkielt��n, mink� kaiken totuuden mukaisesti saatoin sanoa, kun
-tiesin, mit� h�n tarkoitti latinalla; {ja h�nen latinaansa n�ytti ennen
-arvossa pidetty latinalaisuus toisillakin supistuvan.}
-
-T�m�n kirjaintarkastuksen aikana h�n sai sek� tilaisuuden ett� aikaa
-kertoa, ettei h�n, kuten moni muu Suomesta Ven�j�lle naitu, ollut
-luopunut vanhempiensa uskosta, vaikka h�nen nyt kokonaista kaksitoista
-vuotta oli t�ytynyt olla nauttimatta Herran ehtoollista, kun
-luterilaista pappia ei ollut Arkangelia l�hemp�n�. Kuitenkin h�n n�ytti
-omaksi varakseen toimeenpannun Lutherin opin lis�puhdistuksen kautta
-l�hent�neen sit� hieman kreikkalaiseen kirkkoon p�in, nim. m��r�ten
-p��si�isen edellisen, seitsenviikkoisen paaston ankarasti
-noudatettavaksi talossaan; t�m�n paaston laiminly�mist� Suomessa h�n
-piti suurena syntin�, sill� miksi sen nimen� meid�n kirjoissa olisi
-paasto, ellei sen t�hden, ett� ihmisten sen kuluessa tuli paastota.
-Mutta toisia kolmea kreikkalaisen kirkon paastoa, kuten my�s
-maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-paastoa h�n ei ollut katsonut
-tarpeelliseksi noudattaa, ja h�nen miehens�, jos kohta kuului
-oikeauskoiseen kirkkoon, olisi toivonut, ettei h�n olisi katsonut syyt�
-olevan noudattaa edes tuota yht� pitk�� paastoa, sill� t�ytyih�n h�nen
-vatsansa sen vuoksi kokonaista seitsem�n viikkoa -- jotka voivat
-vastata nelj��toista tavallista -- el�� kuin lakkautuspalkalla.
-Pakollisen ehtoollisen laiminly�misens� johdosta rouva teki minulle
-jotenkin pulmallisen teologisen kysymyksen, eik� h�n pysym�ll�
-luterilaisessa uskossaan voisi nauttia sakramentti� kreikkalaisessa
-kirkossa. En oikeastaan tiet�nyt, mit� minun piti vastata rakkaalle
-serkulleni t�h�n kysymykseen, varsinkin, kun en tiet�nyt, oliko
-ven�l�isell� papilla edes oikeutta p��st�� ehtoolliselle muunuskoista.
-Annoin siis h�nelle sen neuvon, ett� ensin k��ntyisi ven�l�isen papin
-puoleen, ja ett� luulin voivani, jos h�n luvan saisi, hyv�ll�
-omallatunnolla h�nelle vakuuttaa, ett� ehtoollinen sill�kin tavalla
-nautittuna olisi yht� tervetullut ja tehokas kuin jos luterilainen
-pappi olisi sit� h�nelle jakanut. Sill� hetkell� h�n ei ollut oikein
-tyytyv�inen ven�l�iseen pappiin, kun t�m�, mik�li h�n luuli tiet�v�ns�,
-koko kes�n pitk�n oli j�tt�nyt rukoilematta sadetta, mink� pahan
-laiminly�nnin vuoksi h�nen perunamaansa nyt oli kuihtumaisillaan. Mutta
-Jumala, joka ilman rukouksiamme ja muuta ansiotammekin pit�� huolta
-meist� ja perunamaistamme l�hetti viel� samana iltap�iv�n�, ja
-ennenkuin oikein olimme ehtineet juoda teet�mme loppuun, v�h�isen
-sateen ik��nkuin sen runsaamman vedentulon enteen�, joka sittemmin
-seurasi, ja joka kaiketi hyvin riitti j�lleen saattamaan h�nen mielens�
-sovinnolliseksi pappia kohtaan. Muuten h�n oli niin mieltynyt Ven�j��n,
-ett� vakuutti, ettei leskeksik��n j��ty��n muuttaisi takaisin Suomeen,
-vaikka olikin ilman lapsia ja sukulaisia. V�h�isill� parannuksilla,
-joita v�sym�tt�m�n hallituksen huolenpidolta kyll� oli odotettavissa,
-Ven�j�st� h�nen luultensa pian oli tuleva maailman paras maa, ja min�
-saatoin vaan toivottaa sille siihen onnea ja pikaista edistymist�,
-toivoen vuoron sitten tulevan meid�n maalle. Muutamien asioiden laita
-h�nen mielest��n ei viel� ollut aivan hyv�, ja sellaisina h�n mainitsi,
-ettei oltu annettu h�nen nimen��n olla �berg, jonka oli is�lt��n
-perinyt, vaan ett� oltiin muutettu se Eberh'iksi, jos kohta h�n oli
-n�hnyt paljon vaivaa pit��kseen sen muuttumattomana, jopa usein tavaten
-luetellut siihen kuuluvat kirjaimet �-b-e-r-g. Olisin voinut joksikin
-lohdutukseksi h�nelle kertoa, ett� me korvaamme t�m�n nimien
-v��ristelemisen kirjoittaessamme ruotsalaisilla kirjaimilla ven�l�isi�
-nimi�; mutta kun tied�n, ett� toisten osallisuus onnettomuudessa
-monelle on kaikkein voimakkain lohdutuskeino, huomautin h�nelle, ett�
-melkein saman pahan onnen alaiseksi oli joutunut minunkin nimeni, josta
-tavallisten ihmisten kirjoitustavan mukaan ven�j�ksi tulee Lenrot,
-lue Lennrott, ja Oulun passink��nt�j�n (maisteri St�hlen)
-��nt�misopillisten tuumien mukaan kolmitavuinenkin sana L�nruut, lue
-Ljonn-ru-utt.
-
-T�m�n pitk�n syrj�hypyn aineesta, joka varsinaisesti oli suunniteltu
-matkakertomukseksi, mutta josta, jos jatkuu kuten on alkanut, ei n�y
-tulevan mit��n, toivon kaikkein suosiollisimmin antavasi anteeksi.
-Koska tied�n, ett� Sinua huvittaa kuulla maalaisistamme, niin hyvin
-miehist� kuin naisista, en ole voinut olla laajemmalti mainitsematta
-Oniegassa tekem��ni sellaisen henkil�n l�yt��. Ja viel� on minun heti
-paikalla esitt�minen Sinulle toinen henkil�, joka, jos kohta ei ole
-maalaisemme, silti on yht� kunnianarvoinen. Samassa talossa, miss�
-juodessani �sken mainitun rouvan kahvia ja teet� olen pannut pari
-t�m�n kirjeen sivua l�rp�tyksi� t�yteen, asui mieshenkil�, joka puhui
-jotenkin hyvin sek� ruotsia ett� suomea, h�n kun oli kauan aikaa
-oleskellut useilla seuduilla Suomessa. H�n sanoi nimens� olevan
-Tiesenhausen ja oli oman luulonsa mukaan kuurilainen parooni. Mutta
-t�m� todellinen tai luuloteltu paroonin-arvo ei ollut auttanut h�nt�
-muuhun kuin ��rimm�iseen kurjuuteen, jossa nyt eli, sill� "ty�t� tehd�
-h�n ei jaksanut (tai ei tahtonut) ja kerj�t� h�n ei kehdannut", vallan
-kuten uskottoman huoneenhaltijan laita oli (Luukk. XVI:3). L��k�ri oli
-taipuvainen luulemaan, ett� h�n jonkun toisen yht�l�isyyden vuoksi
-mainitun, evankeliumissa esiintyv�n voudin kanssa oli erotettu jostakin
-alemmasta siviilivirasta, jossa ennen oli ollut, mutta miten sen laita
-lie ollutkaan, h�n ei ainakaan siin� ollut mainitun voudin kaltainen,
-ett� olisi hankkinut itselleen yst�vi� v��r�st� mammonasta. H�n oli
-ennen siviilivirkaansa palvellut sotav�ess� aliupseerina ja ottanut
-osaa sek� Ranskan, Suomen ett� Turkin sotiin, mutta siin� univormussa,
-johon puettuna nyt h�net ensi kerran n�in, oli verrattomasti useampia
-huonosti parannettujen haavain arpia kuin sen verhoamassa ruumiissa,
-olipa n�it� kuinka monta lienee ollutkin. Toisen kerran h�n tuli
-luokseni pyh�pukuunsa puettuna, jossa siin�kin oli enemm�n paikkoja
-kuin mitaljeja. Kysyin, miksi h�n ei ollut koettanut saada jonkunlaista
-el�kett� virkavuosien nojalla, joita oli viidett�kymment�, mutta
-"kerj�t� h�n ei kehdannut", varsinkin kun luuli itsell��n viel� olevan
-tarpeeksi voimia valtiota palvellaksensa, mink� vuoksi sanoi Arkangelin
-kuvern��rilt� anoneensa jotakin sopivaa virkaa, mutta saaneensa
-ainoastaan sen vastauksen, ett� h�nen tuli j�tt�� sis�lle
-hakemuksensa, kun joku sellainen virka tuli avoimeksi. Mutta avoimia
-virkoja ei t��ll� ilmoiteta sanomalehdiss�, mink� vuoksi ne viel�
-helpommin kuin postinhoitajan- ja jotkut muut virat meill� menev�t
-halukkailta k�sist�. ��rimm�isen h�d�n pakottamana h�n nyt oli alkanut
-kyh�t� kaikkein alamaisinta anomuskirjaa keisarille, pyyt�en siin�
-el�kett� tai virkaa, ja kertoi, ettei t�m�n t�rke�n ty�n takia ollut
-nukkunut hetke�k��n sen aamun edellisen� y�n�, jolloin k�vi luonani.
-Tarjosin h�nelle rommiryyppy� veden kanssa, mutta vastoin luuloani ja
-kaikkea tavallisuutta, h�n ei ollut mik��n v�kevien yst�v�,
-mink� vuoksi h�n vaan, ik��nkuin tehd�kseen minulle mieliksi, maistoi
-sit� hieman. H�nen esiintymistavassaan ilmeni hiukkanen paroonimaisuutta
-repalaisen takin alla, joten melkein aloin uskoa, ettei h�nen s��ty�ns�
-koskeva tiedonantonsa ollut kaikkea perustusta vailla. T�m�
-paroonimaisuus oli siirtynyt h�nen vaatteiden puolesta yht�
-huonosti varustettuun vaimoonsa eli paroonittareensa. Sill� t�m�
-h�nen vaimonsa oli muiden muassa ollut minulle avuliaana kyydin
-hankkimisessa, ja kun h�nen juoksuistaan tarjosin h�nelle kymment�
-kopeekkaa hopeaa "na pr�niki", h�n kielt�ytyi sit� vastaanottamasta.
-Milloin t�llaista kielt�ymist� muuten olisi tapahtunut, en
-kokemuksestani muista, sent�hden h�n nyt sai j��d� aivan ilman, sill�
-muuta "souvenir'ia" [muistolahjaa] minulla ei ollut h�nelle j�tt��.
-
-Paitsi n�it� kahta, ruotsia puhuvaa henkil�� oli viel� muuan
-Helsingist� kotoisin oleva aliupseerin vaimo, joka niinik��n osasi t�t�
-kielt�, ja sit�paitsi sanottiin viel� pari muuta samanlaista, Suomesta
-kotoisin olevaa henkil�� asuvan kaupungissa, mutta heit� tavatakseni
-minulla ei kuitenkaan ollut tilaisuutta. Mutta ajattelin: Kun pieness�
-Oniegassa, jossa on tuhat tai puolitoista tuhatta asukasta, asuu
-kokonaista nelj� vaimoa, jotka ovat Suomen synnynn�isi�, kuinka monta
-siis lieneek��n muilla, paremmilla seuduilla. Kuulinpa niit�
-Arkangelissakin olevan, mutta en sattunut ainoatakaan tapaamaan.
-
-Nyt luulen Sinunkin, ja kenen tahansa, jonka viel� mahdollisesti voit
-antaa lukea t�m�n kirjeen, tarpeeksi kiusaantuneen hommatessani l�ht��
-Oniegasta, ja voipa siis olla aika kertakin p��st� liikkeelle ainakin
-ensim�iselle taipaleelle. Sen puolitiess� n�in useita sahoja ja
-vastap��t� Oniegaa viel� toisia sellaisia; muistelen niit� olevan
-kaikkiaan kahdeksan, ja kaikki ovat rikkaan arkangelilaisen
-kauppahuoneen Brandtin omia. Toisen kyytiv�lin ajoin hevosella, ja
-silloin sattui se onnettomuus, ett� kaikki teeastiat t�rin�st� meniv�t
-pieniksi sirpaleiksi. Irtausipa Arkangelissa ostamani messinkisen
-tee- tai kahvikannunikin nokka juotoksestaan. T�m�n vahingon kuitenkin
-paria p�iv�� my�hemmin runsaasti korvasi kokonaisen 25:n hopearuplan
-l�yt�, joiden olemassaoloa en en�� tiet�nyt, ennenkuin l�ysin rahat
-er��st� k�tk�st�. Seuraavat kolme taivalta soudatin itseni taas
-veneell� ��nisjokea pitkin, ja sitten ajoin kaikki j�ljell�olevat t�nne
-asti. Osalla t�t� matkaa toisena soutajattarista oli tytt�, jota luulin
-14- tai 15-vuotiaaksi lapseksi, kunnes kuulin h�nen jo toista vuotta
-olleen naimisissa. Kolmessa tai nelj�ss� kohdassa tie kulki joen poikki
-ja seurasi muuten yleens� korkeata, jyrkk�� joenparrasta niin l�helt�,
-ettei ollut muuta kuin puoli askelta syvyyteen, josta useinkaan ei edes
-mik��n aitaus ajajaa erottanut. Lukuunottamatta kahta ensim�ist�
-taivalta, ei aina 150 virstan p��h�n Oniegasta ole vuorta eik� m�ke�,
-vaan pelkki� niittyj� molemmin puolin jokea ynn� kyli�, muutama virsta
-v�li�. Hein�nkasvu oli niityill� mit� rehevint�, tavallisesti kyyn�r�n
-korkuista, ja se oli monasti siihen m��r��n anastanut tienkin alueen,
-ettei tiest� n�kynyt j�lke�k��n. Monissa paikoin n�kikin viel�
-kuluneesta talvesta s��styneit� hein�pieleksi�. Jos kohta rehua on n�in
-runsaasti, rahvas ei kuitenkaan pid� enemp�� kuin keskim��rin 8-10
-lehm�� ja 2 hevosta tilalla, mik� seikka minusta tuntui omituiselta
-verratessani meid�n maan talolliseen, joka varsinkin pohjoisilla
-seuduilla kahta vertaa niukemmilla hein�varoilla el�tt�� kahta vertaa
-suuremman karjan. Pellot lupailivat hyv�� satoa ja n�yttiv�t muuten
-sangen riitt�vilt�. Kunnollisia ojia en yhdell�k��n niist� n�hnyt
-Pellavamaita ei silm�ni tavannut ennenkuin 150 virstan p��ss�
-Oniegasta, mutta hamppumaita monessa paikoin jo sit� ennen. Maaper�,
-joka yht� et��lle Oniegasta oli ollut savimultaa, muuttui siit� l�htien
-enemm�n hiedansekaiseksi, ja metsiss� n�ki nyt uutta puulajia,
-lehtikuusta (listvennitsa), jota komeaa, rakennusainekseksi kelpaavaa
-puuta, leveysasteesta p��tt�en, Suomessa pit�isi kasvaa aina Vaasan ja
-Kuopion tienoille, ehk�p� pohjoisempaankin asti; meid�n maan
-ilmanalahan sent��n on lauhkeampi kuin vastaavalla leveysasteella
-id�ss�.
-
-Kahvaan rakennukset olivat ulko- ja sis�puolelta samanlaiset kuin
-Ven�j�n karjalaisilla ja niill� Ven�j�n pohjoisseuduilla, joilla t�ll�
-matkallani aikaisemmin olen k�ynyt. Sellaisessa rahvaan rakennuksessa,
-jossa kalkki tarpeelliset huoneet, paitsi saunaa ja riiht�, ovat yhteen
-rakennettuina, on ensinn�kin korkeat portaat ja sitten jotenkin pime�
-porstua, miss� on nelj� tai viisi ovea. Yksi niist� vie pirttiin,
-toinen avaraan vajaan, muut erityisiin pieniin varastohuoneisiin
-eli kamareihin. Sit�paitsi porstuasta johtavat portaat alas
-sokkelorakennukseen, jonka muodostavat navetta, talli, kanakoppi,
-lammasnavetat ja vasikkain karsinat, mitk� kaikki suureksi osaksi
-sijaitsevat mainitun suuren vajan alla. Voi olla varma siit�, ettei
-osaa takaisin, jos asuntoa l�hemmin tuntematta pime�ss� joutuu t�h�n
-rakennussokkeloon, kuten joskus on tapahtunut allekirjoittaneelle, kun
-erehdyksest� varsinaisten ulkoportaiden asemesta on astunut alas
-toisia. Vajassa on toinenkin, suurempi ovi; siit� voidaan ajaa sis�lle
-kokonainen hein�kuorma siltaa pitkin, joka t�st� ovesta johtaa maahan.
-Pirtti on huone, jonka tavallinen pituus, kuten my�s leveys, on noin 3
-sylt�. Sen huomattavin sisustusesine on suuri nelikulmainen muuri eli
-kiuas, joka on sijoitettu jommallekummalle puolelle ovea: se on joko
-savutorvellinen tai savutorvea vailla; j�lkimm�isess� tapauksessa savu
-saa hakea itselleen ulosp��syn katossa olevasta aukosta. Kiukaan
-ulkokulmasta ja t�m�n yl�nurkkauksesta l�htee kaksi vaakasuoraa,
-korttelin levyist� lankkua, toinen tuvan pituus-, toinen
-poikkisuuntaan, jotka muodostavat kesken��n suoran kulman kulkien ja
-p��ttyen vasta sein��n. Ne ovat noin kolme kyyn�r�� korkealla
-lattiasta, mutta usein matalammallakin, niin ett� on pakko hieman
-kumartaa niiden t�hden. Siin�, mihin n�m� lankut p��ttyv�t, kulkee yht�
-korkealla v�h�n leve�mm�t lankut seinustaa pitkin. Sek� edellisill�
-ett� j�lkim�isill� pidet��n kaikenlaisia pieni� esineit�, veitsi�,
-h�yli�, n�vereit�, kovaisimia, laskutauluja y.m. Mutta niiden
-alapuolella on sein�ss� nauloja, joihin voidaan ripustaa lakkeja,
-kintaita ja muita vaatekappaleita. Vateja ja lautasia varten on
-jossakin sein�ss� erityinen pieni hylly. Pitkin seini� on sit�paitsi
-kolmea korttelia korkealla permannosta niin leve�t penkit, ett�
-h�t�tilassa voi niill� maata, jos kohta kernaimmiten valitaan
-lattia makuuta varten ja penkki istuttavaksi. Penkit ovat siit�kin
-syyst� hieman ep�mukavat makuusijoiksi, ettei niiden koko pituudelta
-juuri voi l�yt�� paikkaa, joka olisi vapaa vedosta; ven�l�isiss�
-pirteiss� n�et on useampia pieni� ikkunoita, tavallisesti kuusi, joista
-toinen on vetoisempi toista. Tapa n�ytti ennen vaatineen, etteiv�t
-n�m� ikkunat saaneet olla yht� suuret; kaikissa vanhemmissa pirteiss�
-n�et on p��tysein�n keskim�inen ikkuna v�h�n suurempi kuin muut saman
-ja toisten seinien ikkunat, jotka tavallisesti ovat parin korttelin
-levyiset ja puolentoista korttelin korkuiset. T�t� nyky� on kuitenkin
-aljettu tehd� ikkunat sek� suuremmat ett� muuten kesken��n yht� suuret.
-Erityisi� tuoleja tapaa harvoin, mutta aina matalan, parin kyyn�r�n
-pituisen ja puolentoista kyyn�r�n levyisen p�yd�n, jossa on laatikko
-alla. Mit��n muuta erityist� huomattavaa n�iss� talonpoikaistuvissa ei
-ole, paitsi kolmen kyyn�r�n pituiset ja usein yht� leve�t lauteet,
-jotka ovat kiinni ovisein�ss� kolmea kyyn�r�� korkealla tai
-korkeammallakin lattiasta; n�it� lauteita k�ytet��n makuusijoina,
-varsinkin talvis-aikana niit� k�ytt�v�t vanhat ihmiset, jotka pit�v�t
-l�mpim�st� ja sen t�hden usein kiukaallekin laativat leposijansa.
-Lis�ksi on ven�l�isen rahvaan ansaituksi kiitokseksi mainittava, ett�
-n�m� pirtit eli talonpoikaistuvat aina pidet��n siistein� ja puhtaina
-paljoa suuremmassa m��r�ss� kuin mit� meid�n omalle rahvaalle
-useimmilla seuduin on tullut tavaksi. Lattiakin on puhdas, ja
-pienimm�tkin rikat lakaistaan heti ainakin viisi tai kuusi kertaa
-p�iv�ss� pois. Sit�paitsi huone on vapaa pytyist�, tiinuista,
-kaukaloista, vesikorvoista ja muusta sellaisesta romusta, mitk� on
-asetettu vasituisiin paikkoihinsa porstuaan tai muualle. Koirat eiv�t
-koskaan saa tulla sis�lle ja ovat pienist� penikoista pit�en niin
-tottuneet siihen, ettei edes leip�palalla voisi houkutella niit�
-tulemaan kynnyksen yli, joka niille on ja pysyy "non plus ultra'na"
-[ylip��sem�tt�m�n�]. Seinill� n�kee tavalliset messinkiset pyh�inkuvat
-tai my�s pieni� �ljymaalauksia, tavallisesti muiden mestarien tekemi�
-kuin juuri Rafaelin, ja miss� on joku kamari, on tavallisesti,
-paitsi pyh�inkuvia, seinill� joukko piirroksia, enimm�kseen
-uskonnollisaiheisia ja usein jotenkin hullunkurisia. Yksi kuvaa pelkki�
-pyhimyksi� ja enkeleit�, toinen h�nn�kk�it� piruja ynn� muita hornan
-henki�, kolmas p��enkeli Mikaelin ja lohik��rmeen v�list� taistelua,
-miss� j�lkim�inen tietysti joutuu alakynteen; toiset taas jotakin
-muuta. Yhteen sellaiseen oli kuvattu paratiisilintu, jolla oli
-ihmiskasvot ja siipien k�rjess� pitk�t sormien kaltaiset kynnet;
-erityisesti huomautettiin, ett� paratiisilinnun oikea nimi oli sireeni.
-
-Koko ven�l�inen talonpoikaisrakennus on muodoltaan pitk� ja kaita;
-usein siin� on joku erityinen ulkoneva rakennus kyljess�. Pirtti
-p��tyseinineen on aina rakennuksen toisessa p��ss�, ja t�m� p��, aina
-kyl�- tai maantielle p�in, joka talojen v�lill� ollen n�ytt��
-s��nn�lliselt� kadulta. Muutamissa rakennuksissa on kaksi kerrosta
-asuinhuoneita ja joskus t�m�n lis�ksi ullakkohuone ja t�st�
-kadunpuolelle ulkoneva parveke. Mutta herraskartanoita, jotka meill�
-koristavat maaseutua, ei t��ll� ollenkaan n�e, eik� yht��n ainoata
-punaiseksi maalattua taloa; eiv�t edes kirkot ole maalattuja, vaan
-kaikilla rakennuksilla on puun luonnollinen v�ri. Lis�ksi kaipaa
-vihannestarhoja ja tupien edustalla vihreit� nurmikkoja, jotka
-suomalaisille talonpoikaistuville antavat erityisen kodikkaisuuden
-leiman. Mutta sen kautta, ett� talot ven�l�isiss� kyliss� ovat yht�
-suuren v�lin, 4-5 sylen p��ss� toisistaan, sek� p��typuolet riviss�
-tielle p�in, n�ytt�v�t t�k�l�iset ven�l�iset kyl�t sangen
-s��nn�llisilt�, seikka, joka meid�n talonpoikaiskyli� rakennettaessa
-varmaankaan ei ole johtunut kenenk��n mieleen. -- Humalistoja en matkan
-ensi puoliskolla Oniegasta t�nne p�in n�hnyt, mutta sen j�lkeen n�in
-niit� kyll�, vaikka ne eiv�t olleet erityisen isoja.
-
-Aidat, miss� niit� oli, olivat puolitiehen asti h�m�l�ist� tekotapaa,
-mutta siit� l�htien sekarakennetta, toisin paikoin karjalaiseen, toisin
-taas h�m�l�iseen tapaan tehdyt, tai oli niiss� vaan kaksisylisi�
-aidaksia puolen tai koko korttelin v�lill� toisistaan, asetettuina
-p��llitysten vaakasuoraan; n�in oli laita etenkin teiden varsilla.
-Yleens� ne olivat huonoa tekoa ja niin matalat, ett� ihmettelin, miksi
-ei hevonen, joka kulki l�heisell� laitumella, noussut aidan yli
-ohra- tai kaurapeltoon, miss� v�hemm�ll� vaivalla olisi voinut saada
-vatsansa t�yteen. Tuntui silt� kuin hevosia olisi pid�tt�nyt sama pelko
-kulkemasta aidan yli kuin koiria menem�st� kynnyksen yli pirttiin.
-Niiden hataruutta en niin suuresti ihmetellyt, kun en miss��n n�ill�
-seuduin n�hnyt edes merkki� sikain hoidosta; n�m�h�n tarkastusmiehet
-uutterilla tarkastusk�ynneill� koettelevat aitojen tiheyden. Eiv�tk�
-aidat yleens� t��ll� ole yht� t�rke�t kuin Suomessa, kun on tavallista
-ett� kyl� pit�� yhteisen paimenen karjoillaan, jotka kaikki k�yv�t
-yhten� laumana laitumella. Paimenet palkataan tavallisesti koko kes�ksi
-ja voivat kylien suuruuden mukaan laskea 50-80 ruplaa vaivoistaan,
-jollei susi vaan n�it� tuloja v�henn�, Saman tavan olen kuullut
-vallitsevan Inkeriss�kin, jonne joka kev�t l�htee Suomesta, Viipurin
-ja Mikkelin l��neist� joukko miehi� palkkautumaan paimeniksi.
-
-Nyt alkavat muistelmani t�lt� matkalta melkein kokonaan tyhjenty�,
-sill� sellaisia pikkuseikkoja kuin kynt�aseiden, haravien ja
-viikatteiden rakennetta, joka ei muuten poikkea siit�, mik� Karjalassa
-on yleist�, en katso sen arvoisiksi, ett� niist� puhuisin, varsinkin
-kun hengess� saatan havaita, ett� pyyd�t p��st� sellaisia lukemasta.
-Maantienkin kuvaus tulisi sekin kuivempi kuin tie itse nyt pari p�iv��
-kest�neen sateen aikana monin paikoin on ollut; sit�paitsi kaikki
-maantiet ovat jossakin m��rin toistensa kaltaiset ainakin siin�, ett�
-ovat pitk�t ja kapeat.
-
-Kuljettuani noin 200 virstaa Oniegasta tulin suurelle postitielle,
-joka Arkangelista, Holmogoryn, Kargopolin, Vyitegran, Lotinapellon,
-Uuden-Laatokan ja P�hkin�linnan kaupunkien kautta johtaa Pietariin. Se
-saattaa kilpailla meid�n parempien maanteiden kanssa, kuitenkin
-lukuunottamatta kaikkein paraita Viipurin, Oulun ja muutamien muiden
-l��nien maanteit�. Ven�l�isill� maanteill� on meid�n maanteiden
-rinnalla se etu, ett� kievarit eli stantsiat ovat vallan l�hell� tien
-vieress�, niin ettei tarvitse poiketa virstaa tai paria mets��n niit�
-etsim��n, kuten meill� joskus tapahtuu. Tien viereiset aidat eiv�t ole
-niin l�hell� tiet� kuin meill� on tavallista, vaan noin 2-3 sylen
-p��ss� maantien ojista. En tied�, purjetaanko ne viel� lis�ksi
-talveksi, kuten kuitenkin luulen, mutta ellei niin tehd�, niin
-sittenk��n ei voi niiden et�isyyden vuoksi melkoisia lumikinoksia
-kokoontua tielle. Onko siit� etua vai hankaluutta, ett� kievarit
-tavallisesti ovat kahdenkymmenen virstan, jopa pitemm�nkin matkan
-p��ss� toisistaan -- siis kahta etemp�n� toisistaan kuin meill� --, sen
-seikan hevosyst�v�t ratkaiskoot. Mutta odottamatta heid�nk��n
-tuomiotaan, ja huomioon ottaen, ett� laillinen kyytihevonen, miss� tie
-ja kuormakin ovat lailliset, varsin hyvin jaksaa juosta kaksi
-peninkulmaa yht� mittaa, luulisin sopivaksi, ett� meid�n kievarit
-sijoitettaisiin hieman pitemm�n matkan p��h�n toisistaan kuin nyt
-useimmissa paikoin on laita. T�st� olisi sek� matkustajalle ett�
-kyytimiehelle etua, edellisell� kievareissa-viivynn�n v�heneminen,
-j�lkim�isell� kyytivuorojen harveneminen.
-
-Kyytimaksuna on nyt rahamnuuton j�lkeen kolme kopeekkaa hopeaa
-virstalta hevosparista, tai viisi kopeekkaa toista ruplaa paperirahaa
-peninkulmalta. Se on meill� siis viel� ainakin viitt�kymment� huokeampi
-sadalta kuin Ven�j�ll�, sill� ven�l�inen kyytij�rjestys m��r�� aina
-kaksi ja usein kolme hevosta, miss� meill� varsin hyvin tullaan toimeen
-yhdell�. Kolme hevosta t�ytyy kahden matkustajan ottaa esim. kelirikon
-aikana kev��ll� ja syksyll�, samoin jos kummallakin on eri
-matkalaukkunsa tai jos yhteinen matkalaukku sattuu olemaan v�h�n
-suurempi. Kun t�h�n viel� lukee maksun matkustus-lipusta (podorozhna),
-niin kyytimaksu t�st� kasvaa, jopa melkoisestikkin. Ilman
-podorozhnaa taas on vaikea p��st� perille, ja on sen lis�ksi kokonaan
-riippuvainen kyyditsij�in mielivallasta. Ajoneuvoista ei suoriteta eri
-vuokraa, ja se olisi meill�kin viimeksi tapahtuneen kyytimaksun
-korotuksen j�lkeen varsin hyvin voinut j��d� pois, sill� maksettaessa
-se vaan tuottaa rettel�it� ja sekaannusta, ja jokainen tiet��, ett�
-kyytimies, jos asia h�nest� riippuisi, kernaasti maksaisi muutaman
-kopeekan peninkulmalta siit� edusta, ett� saisi kyydit� matkustajaa
-omilla ajopeleill��n, se kun aina k�y v�hemm�ll� vaivalla ja
-sit�paitsi p��st�isi h�net ratsain kulkemasta takaisin, mik� varsinkaan
-talvipakkasella ei ole kaikkein miellytt�vint�. Mutta samoin kuin moni
-muu seikka, on meill� m��r�ys ajoneuvojenkin vuokrasta perint�� niilt�
-viisailta miehilt�, jotka ennenmuinoin istuivat valtiop�ivill�.
-
-Jos kohta t�k�l�isen kyytimaksun laskeminen onkin niin mutkatonta, kun
-n�et tarvitsee ainoastaan kertoa virstaluku kolmella, otetaan kuitenkin
-laskulauta halukkaasti k�teen ja lasketaan tuo summa sen avulla.
-Ven�l�isen laskulaudan monia edullisia ominaisuuksia olen huomannut
-sen ep�kohdan v�hent�v�n, ett� se totuttaa ihmisen sen 60-70:n
-nuppien vuoksi kokonaan unhottamaan oman "nuppinsa", niin ettei
-yksinkertaisimmissakaan laskunteoissa k�ytet� p��t�, jos vaan voidaan
-saada laskulauta k�sille, ja miss�p� sit� ei olisi saatavissa, se kun
-on todellinen "vade mecum" [= alituinen kumppani]. Niinp� minun
-kerta oli kievarinis�nn�lle maksettava 25 virstan kyyti "na paru"
-[= parista]. Lasku oli mit� yksinkertaisin, sill� eih�n vaadita paljoa
-vaivaa keksi�, ett� 3 kertaa 25 on 75, ja ett� maksu siis on 75
-kopeekkaa hopeaa. Mutta h�n laski kauan lautansa ��ress�, pani ensin
-2 ruplaa 50 kopeekkaa pankkiseteleit�, lis�si puolen kopeekan
-ylennyksen virstalta, joten 25 virstalta tuli 12 1/a kopeekkaa,
-yhteens� 2 ruplaa 62 1/2 kopeekkaa paperirahaa; t�m� sitten muutettiin
-hopeaksi, jota h�nen suureksi ihmeekseen tuli t�sm�lleen 75 kopeekkaa,
-kuten heti alussa olin sanonut, mink� vuoksi h�n ei voinut muuta kuin
-kiitell� p��ss�lasku-taitoani, sanomalla "njemtsi umny", s.o.
-"saksalaiset ovat viisaita". Tulin antaneeksi h�nelle kourallisen
-tupakkaa ja pari sikaria, h�n kun oli polttaja, ja kun ei h�nell� juuri
-sattunut olemaan mit��n poltettavaa. T�st� pienest� lahjasta h�n oli
-niin kohtelias, ett� uudestaan laskulaudallaan todisti, ettei minulta
-oltu liikoja rahoja kiskottu, asia, jota en ollenkaan ollut ep�illyt,
-mutta joka tuotti h�nelle viel� niin paljon hommaa, ett� toinen
-sikareista siin� kului melkein loppuun. Enemm�n kuin kaikki muu
-ihmetytti minua t�ss� se, ettei h�n ennest��n tuntenut kyytimaksun
-suuruutta sek� pankkisetelein� ett� hopeana, mutta ehk�p� h�n sen
-tiesikin ja tahtoi ainoastaan minun t�hteni niin perinpohjin sen
-laskea.
-
-Ison postitien varrella kievarit olivat jotenkin hyv�ss� kunnossa;
-niiss� oli erityiset vierashuoneet, kuten jo aikaisemminkin Oniegan
-tien varrella. Er��ss� niist� tilasin p�iv�llisen ja sain paitsi
-keitettyj� munia hyv�� taalepiim��, joka muuten t��ll� on
-harvinaisen-puoleinen ruokalaji; en n�et muista miss��n muualla minulle
-sit� tarjotun, jos kuitenkin j�t�n lukuunottamatta er��n Arkangelissa
-asuvan santarmiupseerin Simonov'in, joka varta vasten Castr�nille ja
-minulle oli k�skenyt rouvansa laittaa taalepiim��, h�n kun oli el�nyt
-Suomessa ja tiesi mainitun ruokalajin siell� olevan tavallisen.
-
-Oniegan ja Kargopolin v�listen seutujen v�est� ei ole niin kaunista
-eik� vilkasta kuin pohjoisemmilla seuduilla, joilla ennen olen
-matkustellut, mutta sen sijaan hyv�� ja yst�v�llist�, niin ettei
-minulla ole v�hint�k��n syyt� olla siihen tyytym�t�n. Uskottiinpa
-minut monissa paikoin kunnialliseksi mieheksi, vaikka en aina
-kulkenutkaan passi ja podorozhna k�dess�. Enp� tahdo enk� voi
-muidenkaan seutujen v�est�� moittia passin kysynn�st� -- meill�kin se
-jotenkin tavallisesti kohdannee ulkomaalaisia --, mutta kuitenkin tuo
-alituinen passin kyseleminen tuntuen osottavan sit� ep�luuloa,
-ett� matkustajaa pidet��n mit� pahimmanlaisena maankulkijana,
-tottumattomasta on sangen v�sytt�v��. Pertominskist� l�hdetty�ni olen
-nyt saanut tupakoida rauhassa, ilman ett� minua joka piipullisen t�hden
-pidet��n "ristim�tt�m�n� pakanana", kuten starovertseill� on tapana.
-Oniegan ja Kargopolin v�lisell� matkalla ovat useimmat kyytimiehetkin
-itse polttaneet, ja iloissani siit� olen tarjonnut heille tupakkaa,
-niin ett� lopuksi itse olin v�h�ll� j��d� ilman. Er��ss� paikassa ei
-sallittu minun edes lapsille antaa muutamia kolikoita korvaukseksi
-y�majasta ja ruuasta, joista ei tahdottu ottaa maksua, ja monessa
-muussakin paikassa, miss� kuitenkin olen maksanut, rahvas n�ytti olevan
-tottumatonta ottamaan maksua maidosta ja muusta ruuasta, mink� kerralla
-sy�. V��rin ulkomaalainen tekisi Suomen kansalle, jos raakamaisesti
-sivistyneen uusmaalaisen talonpojan tai my�skin Viipurin l��nin monin
-paikoin sivistym�tt�m�in talonpoikain mukaan tekisi tuomitsevan
-arvostelunsa koko kansasta, ja sama v��ryys kohtaisi Ven�j�n kansaa,
-jos tahtoisi samalla mitalla arvostella sit� Vienanmeren rannikoiden
-v�est�n mukaan. Kuoleman alituinen n�keminen, vaikkapa vain kalan ja
-hylkeen kuoleman, on tehnyt Vienanmeren kalastajan kovaksi, ja kauppa,
-jota h�n sen ohella harjoittaa, on saattanut h�net oman hy�dyn
-katsojaksi. Maanviljelys sit�vastoin on lauhduttanut maan sisemmiss�
-osissa asuvien luonnon, ja kun itse eiv�t ole maksaneet puhdasta rahaa
-leiv�st��n, eiv�t he niin huolellisesti laske kopeekkoja sen joka
-palasesta. T�m� eri elintapojen vaikutus ihmisten mielenlaatuun lienee
-n�ytt�ytynyt aina Kainin ja Abelin ajoilta alkaen, ja sit� havaitsee
-viel� v�hin kaikkialla. Joka paikassa maanviljelij�t ovat rahvaan paras
-ja kunnollisin osa, ja lukuunottamatta sen hyv�ntekev�� vaikutusta
-kansanluonteeseen, luulen ettei valtio koskaan voi tarpeeksi rohkaista
-maanviljelyksen harjoittajia, se kun on kansan hyvinvoinnin varsinainen
-l�hde. Minusta on usein tuntunut kuin ainoastaan maanviljelys ja
-karjanhoito tarvitsisivat valtion kehottavaa kannatusta, muut
-tavalliset elinkeinot vain hyv�� suvaitsemista. Jos puunrunko on terve,
-niin oksat kyll� kasvavat ilman erityist� kasvattamista, ja koko puu
-saa terveen, vihre�n ulkon��n, ilahuttaa silm�� ja tarjoaa varjoa
-vaeltajalle, -- N�ihin ylim��r�isiin mietteisiin, joilla kaiketi on se
-hyv� puoli, etteiv�t ole liian pitk�t, antoi minulle aihetta n�iden
-seutujen v�est�n miellytt�v� luonne. Oniegan ja Kargopolin
-v�liseuduilla maanviljelys on rahvaan p��elinkeino, mink� ohella
-l�hemp�n� Kargopolia n�in kaskia ja kaskinurmikkoja tien varressa.
-Er��ss� paikassa, Vladitshenskassa, hieman toista sataa virstaa
-t�nnep�in Oniegasta, oli suolankeittim�kin, joka kuitenkin, p��tt�en
-sotilasvartiostaan, oli kruunun oma. T�m� tehdas oli hyvin
-yksinkertainen. Alhaalla kuoppa, jossa vestaalien [= alituista] tulta
-pidettiin vireill� yhten��n viskaamalla siihen karkeita polttopuita, ja
-kuopan yl�puolella noin 8 kyyn�r�n pituinen ja yht� leve�, puolen
-kyyn�r�n korkuinen rautalaatikko, johon vesi johdettiin suolal�hteest�
-r�nni� my�ten. Mik�li vesi haihtuu ilmaan ja suola tivistyy, sik�li
-t�m� kauhalla otetaan pois. Nenokotskassa Arkangelin ja Oniegan v�lill�
-olin jo aikaisemmin tavannut samanlaisen suolankeittim�n, eroa oli vaan
-se. ett� siin� oli kaksi sellaista laatikkoa, joiden viikossa sanottiin
-tuottavan valmista suolaa yhteens� 500 puntaa. Suola oli hyv��,
-puhdasta ja valkeata.
-
-Kaskenviljelys, josta mainitsin, on luultavasti perint�� t��ll� ennen
-asuneilta veps�l�isilt� tai karjalaisilta, joiden muinaiseen
-asuskelemiseen t��ll� viittaavat sek� paikannimet ynn� muut seikat,
-edelliset k��nnettyin�kin ja muutettuina. Niinp� esim. Bosje-ozero ei
-liene muuta kuin k��nn�s Pyh�j�rvest� [pyh� lapiksi = hasse], jotenkin
-tavallisesta suomalaisesta j�rvennimest�, ja Latshe-ozero on kenties
-yht� tavallisen suomalaisen Latvaj�rvi-sanan v��nn�s. Muutaman
-peninkulman p��ss� Oniegasta t�nnep�in oli kokonainen kyl�, jonka nimi
-oli Karelskaja, vaikka siell� nyky��n ei en�� ole ollenkaan
-karjalaisia. Tuntuu silt� kuin kaikki karjalaiset eiv�t olisi
-muuttaneet pois, vaan osaksi sekaantuneet tulokkaihin, sill� nykyisess�
-v�est�ss� n�kee monet aitokarjalaiset kasvonpiirteet. Lis�ksi rahvaan
-v�hempi kauneus ja vilkkaus johtunee sellaisesta sekaannuksesta, sill�
-karjalaiset eiv�t ole yht� kaunista ja vilkasta v�ke� kuin ven�l�iset
-tai slaavilaiset yleens�.
-
-Viel� muutama sana itse Kargopolista. Se on nyky��nkin melkoinen
-kaupunki, mutta kuuluu ennen olleen paljoa suurempi, kunnes se viime
-vuosisadalla paloi, mink� j�lkeen se ei koskaan ole p��ssyt entiseen
-kukoistukseensa. Kuitenkin lasketaan t��ll� viel� olevan v�h� viidett�
-sataa taloa ja kaksituhatta asukasta sek� em�nt�ni tiedonannon mukaan
-22 kirkkoa, joista minun ei kuitenkaan ole onnistunut huomata muuta
-kuin noin puolet, mik� seikka luultavasti johtuu siit�, ett� h�n on
-ottanut lukuun luostarin kirkot; t��ll� n�et on kaksi kivist�
-luostarirakennusta. Kirkotkin ovat suuremmaksi osaksi kivest� monine
-kupuineen sek� sangen muhkeat, mutta muita kivirakennuksia en ole
-n�hnyt useita. Ne virkamiehet, gorodnitshij, l��k�ri ja str�ptshei,
-joiden luona olen k�ynyt, ovat kaikki olleet sangen yst�v�llisi�.
-Gorodnitshij on entinen upseeri, joka on oleskellut Suomessakin ja
-tuntee meid�n kaupungit Torniota my�ten; l��k�ri, liivinmaalainen, on
-suorittanut tutkintonsa Tartossa, mutta valittaa olevansa
-unhottamaisillaan saksankielen, vaikka ei viel� 15-20 vuodessa ole
-ehtinyt oppia ven�tt� niin, ettei muukalaisuutta huomaisi h�nen
-��nt�misess��n. Str�ptshein luo minut kutsuttiin toistamiseen
-vakuuttamaan, ett� h�nen appensa silmiin tullutta kaihta ei voitu
-leikkauksetta parantaa.
-
-L��k�rin ilmoituksen mukaan olin 120 virstan p��ss� tapaava
-veps�l�isi�, ja joka tapauksessa on mahdollista, ett� parin vuorokauden
-kuluttua istun heid�n parissaan suomalainen sanakirja k�dess�. Sitten
-Sinun ei en�� tarvitse odottaa tai pel�t� saavasi kirjeit� minulta,
-ainakaan ei ennen syyskuun loppua eik� luultavasti silloinkaan n�in
-raskasasuista. Koska hevonen jo on noudettu laitumelta, minun
-valitettavasti t�ytyy tulla syyp��ksi siihen taloudelliseen virheeseen,
-ett� j�t�n viimeisen sivun tyhj�ksi. Voi itse hyvin, tervehdi rouvaasi,
-sukulaisiasi ja kaikkia tuttavia.
-
-                                                    Tuus
-                                                Elias L�nnrot.
-
-Pilkut ja kirjoitusvirheet lukija suvaitkoon korjata!
-
-
-
-
-59.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-[Saima 1846, n:ot 7, 9. T�h�n suomennettu alkuper�isest� kirjeest�.]
-
-                  Polkovan stantsia [= kievari] 3 p:n� elokuuta 1842.
-
-Hein�kuun 28:ntena p�iv�n� l�ksin Kargopolista j�tt�en sangen hyv�n
-majapaikan, joka minulla oli porvari Mishaininin luona. Ainoa vika,
-joka huoneellani oli, oli sellainen kukkaruukkujen paljous jokaisella
-nelj�ll� ikkunalaudalla, ett� ainoastaan niiden kauneuden vuoksi t�ytyi
-menett�� osa p�iv�n kauneudesta. Tiistaina 26:ntena p�iv�n� myrskyili
-koko p�iv�n, myrsky tempasi yhden ikkunoista auki, sai kiinni yhden
-kukoistavista kaunottarista ja tahtoi vied� h�net mukaansa, sill�
-"voima rakastaa kauneutta", mutta sen t�ytyi pian luopua aiotusta
-ry�st�st�, kun huomasi saaliinsa liian v�h�n yli-ilmaiseksi, mink�
-vuoksi vallan hiljaa p��sti sen alas ikkunan edustalla olevalle
-vihre�lle nurmikolle, mist� ketter�jalkainen em�nt� taas sen pelasti ja
-palautti entiseen paikkaansa yht� vahingoittumattomana kuin ennen tuota
-lyhytt� ilmaretke�. Eip� siis voimakkaan myrskynk��n onnistunut
-hankkia minulle enemp�� valoa. Jo Kemiss� ja Arkangelissa n�ytti
-rakkaus ikkunoissa pidett�viin kukkasiin olevan sangen suuri, aivan
-kuten meill� rakkaus kukkasiin ilmenee huoneiden seinustoilla olevissa
-kukkatarhoissa. Yleens� voisi tehd� sen huomautuksen, ett� n�iden
-pohjoisten seutujen ven�l�inen v�est� ei pane paljoa huolta
-asuntojensa ulkopuoliseen somuuteen, vaan sijoittaa sen asemesta
-kernaasti kaikki asunnon sis�lle. Siit� syyst� ei ole varsinaisia
-puutarhoja kaupungeissa, ei mit��n ky�kkikasvitarhoja eik� vihreit�
-nurmikoita portaiden edess� maaseuduilla, vaan likaa, savea, lastuja,
-tukkeja ja kivi� kaikkialla. Sen t�hden on maalattuja taloja
-kaupungeissa sangen harvassa eik� maalla rahvaalla ollenkaan.
-
-Em�nt� oli hyvyydess��n kertonut rakkaalle aviopuolisolleen ett� min�
-olin s�vyisimpi� vieraita, mit� heid�n talossaan pitkiin aikoihin oli
-ollut. Enk� totisesti heill� pit�nyt suurta melua, sill� niin� harvoina
-p�ivin�, jotka siell� viivyin, joko k�velin kaupungilla tai ollessani
-kotona kokoilin muistelmia sit� pitk�� kirjett� varten, jolla minun oli
-kunnia Kargopolista Sinua tervehti� ja johon t�m� kirje taitaa liitt��
-yht� pitk�n jatkon. Sit�paitsi pyysin em�nt�ni ynn� h�nen miehens�
-kerran kahville, t�ten korvatakseni sen vaivan, jota h�n oli n�hnyt
-kahvin paahtamisessa, jauhamisessa ja keitt�misess�. Mutta vieraita,
-jotka olisivat voineet talonv�ke� h�irit�, minulla ei koko aikana ollut
-luonani, sill� muuan viralta pantu podljesnitshij (forstermeister
-[mets�herra]), joka er��n� iltap�iv�n� tuli luokseni tarjoutuen
-kanssani jakamaan kyyti� Pietariin, ei ollenkaan ollut meluavaa lajia.
-Niin� muutamina tunteina, jotka h�n viipyi luonani, sain kuitenkin
-tarpeekseni h�nen seurastaan, niin etten edes siin� tapauksessa, ett�
-todella olisin matkustanut Pietariin, olisi eritt�in toivonut sen
-jatkumista. H�n n�ytti olevan niit� herrasmiehi�, jotka ottavat
-tavalliset aamu-, p�iv�llis- ja iltaryyppyns� ja v�lill� ylim��r�iset
-naukut ajan ja tilaisuuden mukaan. Ainakin h�n nyt oli hyv�ss�
-hutikassa, kuten tuntui, vaikka h�n itse lienee ollut toista mielt�,
-kun hetken poltettuaan ja l�rp�telty��n kysyi, eik� saisi ottaa
-naukkua. "Kak vam ugodno" [= kuten haluatte] min� vastasin
-ajattelemattakaan h�nelle sellaista tarjota, mihin minulla sit�paitsi
-ei olisi ollut tilaisuutta, kun ei minulla ollut viinaa. Mutta h�n oli
-kauan luonut himokkaita katseita p�yd�ll� olevaan puolentuopin
-vetoiseen pulloon ja kysyi hetken kuluttua, eik� minulla ollut lasia.
-Osotin h�nelle pullon l�heisyydess� olevaa lasia, mink� j�lkeen h�n
-t�m�n t�ytti ja tyhjensi sitten minun menestyksekseni lasillisen
-hapanta kaljaa eli kvassia, josta nielikin vahingossa ainakin kolme
-nelj�tt�osaa. Eip� edes stakana kahvia, jonka kohta sen j�lkeen saatoin
-h�nelle tarjota, liene t�ydelleen voinut korvata t�t� ik�v�� erehdyst�,
-ja kohta sen j�ljest� h�n huomasi syyt� olevan l�hte� luotani ja hakea
-jotakin parempaa paikkaa. Useampaa kertaa h�n ei tullut luokseni, sill�
-t�m� ainoa k�ynti taisi tuottaa h�nelle sen vakaumuksen, ettei minusta
-olisi saanut hauskaa matkakumppania.
-
-Em�nn�n hyv�n suosituksen t�hden is�nt� p��tti omassa persoonassaan ja
-omalla hevosella kyydit� minut hyv�n palan matkaa Ishaivaan asti, jonne
-aioin pys�hty�. T�t� h�nen omakohtaista kyydityst�ns� ei ollut
-viiteentoista vuoteen tullut yhdenk��n matkustajan osaksi, kuten h�n
-usein matkalla minulle vakuutti. Mutta ei siin� kyll�; l�hdett�ess�
-em�nt� oli antanut h�nelle mukaan kaksi puolentoista korttelin vetoista
-viinapulloa, joiden sis�llyst� is�nt� matkalla alituisesti tahtoi
-tarjota minulle. Kun en pitk��n jaksanut kest�� t�t� h�nen
-hyv�ntahtoisuuttaan, oli h�n viel� lis�ksi niin hyv�, ett� usein itse
-tyhjensi senkin, mik� minun olisi ollut velvollisuus tyhjent��.
-V�liajat h�n lyhensi alituisesti ylist�m�ll� hevostaan ja sit� l�hinn�
-vaimoaan, niin ettei h�n tuskin ollenkaan kerinnyt itseens�, ja
-olisihan h�nkin ansainnut muutamalla sanalla tulla muistetuksi. Ainoa,
-mink� itsest��n tiesi kertoa oli p��asiallisesti se, ett� nimi
-Mishainin oli h�nen yksin��n, ja ett� t�m� nimi oli tunnettu koko
-matkustavalle maailmalle. Pelk�lt� ylenpalttiselta kiitokselta, jota
-lateli hevosellensa, h�n unhotti melkein kokonaan ajaa sit�, tai piti
-kaiketi syntin�, mill��n lailla kehottaa niin oivallista hevosta
-enemp�� kuin mit� se itse halusi liikkua, mink� vuoksi juhta
-enimm�kseen vitkalleen k�yden sai kuunnella kiitostaan. Mit� em�nt��n
-tulee, h�n tosin oli sangen hyv�ntahtoinen, s��nn�llinen, taloutensa
-hyvin hoitava, hiljainen em�nt�, mutta h�nellekin v�hempi ylistely
-olisi voinut riitt��, jos kohta minunkin on mainitseminen, ett� h�n oli
-toinen em�nt�, jonka majasta pitkiin aikoihin olin kaivaten l�htenyt;
-yht� hyv�ntahtoisesta kemil�isest� em�nn�st� kerroin edellisess�
-kirjeess�.
-
-L�ksimme Kargopolista er��n� iltap�iv�n�, ja kun tuo hyv� Mishainin
-sanoi, ettei h�n edes kotonaankaan tavallisesti saanut unta �isin, ja
-kun hevosella kenties oli sama tapa, tai kun se ainakin jaksoi
-paremmin liikkua t�n� vuorokauden aikana kuin paahtavalla p�iv�ll�,
-ajoimme koko y�n paitsi milloin hevosta sy�tettiin. Joka sy�tt�paikassa
-Mishainin v�ltt�m�tt�m�sti tahtoi juoda teet�, josta h�n l�hinn� viinaa
-suuresti piti. Min� taaskin, ollen kolmantena t�ss� seurassa, olin
-unillani ja olisin kernaasti nukkunut vaikka h�nen ja hevosen puolesta,
-mutta siihen en koskaan saanut tilaisuutta tuon alituisen teenjuonnin
-vuoksi, johon minun oli ottaminen osaa. Er��ss� paikassa h�n oli
-sattunut suututtamaan em�nn�n, mist� syyst�, en tied�, kun en ollut
-kuullut h�nen toransa alkua, min� kuu her�sin keskell� sit�. Eip�
-Mishaininkaan tiet�nyt sen syyt�, vaan luuli h�nen torumisensa
-aiheutuneen tyhj�st� tai siit�, ett� em�nt� �kki� oli saanut
-torumistuulen; torua h�n saikin kauan h�iritsem�tt�, sill� tuo hyv� ja
-hidas Mishainin ei rahtuakaan v�litt�nyt h�nen puheestaan, vaan poltti
-tupakkaa, joi teet�, otti v�liin ryypyn ja tarjosi toisen is�nn�lle,
-vallan samoin kuin vanha hevonen ei katso maksavan vaivaa lainata
-korvaansa haukkuvan koiran nalkutukselle, vaan kulkee tiet��n edelleen
-siit� v�litt�m�tt�. Rupesin siis arvailemaan eukon suuttumuksen syyt�,
-eik� t�m� luultavasti ollut muu kuin se, ett� Mishainin viel� j�ljell�
-olevasta toisesta viinapullosta oli tarjonnut h�nen miehelleen, t�m�n
-paikan is�nn�lle, niin ettei t�m� seuraavana p�iv�n� niin helposti
-voinut l�yt�� tiet� hein�niitylle. Se seikka ett� is�nt� rupesi
-puolustelemaan v�linpit�m�t�nt� Mishaininia, saattoi viel�
-luultavammaksi, ett� em�nn�n paha tuuli oli sellaisesta aiheutunut. Ei
-yksist��n sanoin, vaan voimakkaammillakin keinoilla h�n tahtoi
-vakuuttaa vaimolleen, ett� t�m� syytt� torui, mink� vuoksi kerran
-kiireisesti nousi p�yd�n p��st�, miss� oli istunut, kiiti lent�v�n
-sontiaisen tavoin permannon yli aikoen em�nn�lle opettaa ihmistapoja,
-mutta saatuaan jo k�tens� asianomaiseen asentoon sit� varten, h�n
-malttoi mielens� ja pys�ytti iskunsa. T�st� mielenosotuksesta oli
-kuitenkin se seuraus, ett� vaimo j�tti torumisensa ja rupesi sen sijaan
-itkem��n, mist� ei edes miehens� en�� tahtonut h�nt� est��.
-
-Noin 80 virstan matkan j�lkeen molemmat viinapullot olivat tyhj�t ja
-Mishainin sanoi nyt haluavansa palata kotia, joten maksoin h�nelle
-kyytirahat ja sain muutaman miehen kyyditsem��n itseni j�ljell� olevat
-40 virstaa Ishaivaan. Puolitiess� n�in ensim�isen lammen Oniegan
-j�lkeen sek� lammen rannalla "pustinkan" s.o. kirkon sek� papin ja
-"ponomarin" talon, jotka molemmat viimemainitut eiv�t miss��n suhteessa
-eronneet tavallisista talonpoikaisasunnoista. Kaikki muutkin pappilat
-ovat n�ill� seuduin olleet muiden talonpoikaistalojen n�k�iset,
-ainakaan ei ulkoa p�in katsoen ole ollut mit��n eroa. Ponomarin
-(lukkarin) taloon j�imme y�ksi ja ajoimme seuraavana aamup�iv�n�
-Ishaivaan. Aina 20 virstan p��ss� Ishaivasta olevalle pustinkalle asti
-tie oli m�et�nt� ja muuten sangen hyv��, sitten se muuttui m�kiseksi,
-ep�tasaisemmaksi, jopa lokaisemmaksi kuin maantien meill� sallitaan
-olla. Ishaivan volostissa (seurakunnassa), joka on pietarilaisen
-kauppiaan Gromovin aluskuntaa, poikkesin likaiseen Suurtannas
-nimiseen kyl��n: se sijaitsi puolen virstan p��ss� syrj�ss� tiest�.
-Sain siell� er��n talonpojan talossa asunnokseni kamarin, joka oli
-varsinaisen navetan yl�puolella. Laki ei ollut korkeammalla lattiasta
-kuin ett� nipin napin saattoi seisoa, ja paitsi t�t� mataluutta siin�
-viel� oli onneton orsi pitkinpuolin. Ikkunoita oli luvultaan kaksi,
-mutta ne eiv�t yhteens� vastanneet enemp�� kuin yhden tavallisen
-ikkunan kolmannesta, kun kumpikin oli vaan yhden ruudun suuruinen,
-vaikka se kuitenkin oli asianmukaisesti jaettu kuuteen osaan. Vanha,
-k�yt�nn�st� poistettu pesutuoli oli p�yt�n�, ja tuolina sek� s�nkyn�
-olkipolstari, joka kahtena ensim�isen� p�iv�n� oli lattialla
-leve�ll��n, mutta sittemmin muutettiin jonkinlaiselle lavalle, joka oli
-saatu kuntoon sein�m�lle, rikkoutuneita pyttyj�, kaukaloita ja
-huhmareita alustana. Er��n� y�n�, jolloin satoi rankasti, minut her�tti
-v�hemmin miellytt�v�ll� tavalla suihkukylpy, joka katosta tulvi
-ylitseni, mutta toisina �in� sain nukkua rauhassa, kunnes paimentorvi,
-karjan l�htiess� liikkeelle alakerrassa olevasta navetasta, minut
-her�tti, elleiv�t k�rp�set jo v�h�� aikaisemmin olleet ehtineet
-karkoittaa unta silmist�ni. K�rp�si� oli huoneen edell�mainitun aseman
-vuoksi siihen majoittunut niin kosolta, ettei taitavinkaan
-k�rp�stappaja useassa p�iv�ss� olisi voinut niit� sukupuuttoon
-h�vitt��. Min� en voinut ajatellakkaan taisteluun ryhtymist� niiden
-kanssa, aseeton kun olin, ja kun minun sit�paitsi t�ytyi k�ytt�� aikani
-veps�nkielen tai sen t��ll� viel� tavattavissa olevan j��nn�ksen
-tutkimiseen.
-
-Ishaivan volostiin, veps�ksi Isarv (iso arvio?), kuuluu useita pieni�
-kyli�. Sellaisia luettiin seuraavat kaksitoista: Suurtannas.
-Tshogaontannas, Beresniek, Prangat, Dubin, Kropangut, Korga, Kirjan,
-Matinkund, Mit�nkund, Papinkund, Ortinkund. Ainoastaan viidess�
-ensinmainitussa viel� puhutaan paitsi ven�tt� veps�nkielt�, muista se
-on sukupuuttoon kuollut. Ja kun n�iss� viidess� kyl�ss� lapsetkin
-kesken��n t�t� nyky� puhuvat enemm�n ven�tt� kuin veps��, ei ole
-vaikeata edelt� aavistaa, ett� veps�n kieli vuosisadan kuluttua
-ainoastaan taruna el�� rahvaassa. ett� nimitt�in heid�n esi-is�ns�
-ennen muinoin ovat puhuneet jotakin muuta kielt� kuin ven�tt�. Jo nyt
-rahvas ihmetteli, ett� joku kymmenkunta vuotta sitten oli ollut vanhoja
-ihmisi�, jotka eiv�t olleet osanneet muuta kuin veps��, mutta kuinka
-paljoa enempi n�ill� vanhoilla ihmisill�, jos sadan vuoden kolattua
-nousisivat haudoistaan, olisi syyt� ihmetell�, kun huomaisivat, etteiv�t
-heid�n j�lkel�isens� kolmannessa tai nelj�nness� polvessa osaa
-sanaakaan esi-is�ins� kielt�. Tuskin on katoavaisuuden tuhatlukuisista
-muodoista mit��n, mik� minun mielelleni tuntuisi lamauttavammalta ja
-raskaammalta kuin kielen h�vi�minen tai t�ydellinen unhottuminen toisen
-kielen takia. Se ett� t�t� niin harvoin tapahtuu, antanee t�m�nlaiselle
-katoavaisuudelle niin painavan merkityksen. Kuitenkin n�ytt��
-yleisesti tapahtuvan, ett� kieli, jota v�h�npuoleinen lukum��r� ihmisi�
-puhuu, ja jonka aluetta kaikilta tahoilta ymp�r�i toinen kieli,
-v�hitellen syrj�ytyy t�m�n toisen vaikutuksesta... samoin kuin k�y
-syksyll� j�rven, jonka rannat ja matalammat lahdet ensin j��tyv�t,
-mutta joista j�� v�hitellen levi�� ja joku aika sen j�lkeen sulkee
-viel� avoimen sel�nkin. Sit�vastoin on olemassa esimerkkej� siit�, ett�
-kieli, vaikka pienempikin m��r� ihmisi� sit� puhuu, kauan pysyy yll�,
-jos eri kielet sit� ymp�r�iv�t; silloin ei yksik��n ymp�r�ivist�
-kielist� ole kyllin voimakas sit� syrj�ytt�m��n. Kaiken kirjallisen ja
-virallisen merkityksen puute sit�paitsi helpommin aiheuttaa kielen
-perikadon, samoin kuin perustan ja kulmakivien puute vaikuttaa, ett�
-talo pian hajoaa. Kielen varsinainen perusta on sen kirjallisuus, joka
-ei ainoastaan ole omansa kauemmin s�ilytt�m��n kielt�, vaan joka
-silloinkin, kun se ei voi est�� kielen lopullista h�vi�mist�, itsess��n
-j�tt�� j�ljelle siit� ihanoita, katoamattomia raunioita. N�in on
-kreikan, latinan, sanskritan ja muiden vanhojen kielten laita, jotka
-viel� el�v�t n�iden-kielisess� kirjallisuudessa, vaikka muuten ovat
-aikoja sitten rauhaan menneet. Miten kirjallisuus itsep�isesti
-taistelee kielen h�vi�mist� vastaan el�vien parista, sit� todistanee
-mit� selvimmin keskiajalla jatkunut pitk� taistelu latinan ja
-italiankielen v�lill�, kuten my�s nykyisen ranskan- ja englanninkielen
-hullunkurinen oikeinkirjoitus, joka suureksi osaksi ei ole muuta kuin
-sellaista kirjallisuuden torylaisuutta [kuninkaallis-vanhoillisuutta].
-
-Mit� nyt erityisesti tulee veps�n h�vi�miseen Ishaivasta, se on
-tapahtunut jotenkin seuraavasti. Ishaivan v�est�n on ollut pakko
-kauppansa ja muiden kosketuksiensa vuoksi ymp�rill� asuvan rahvaan
-kanssa oppia t�m�n kielt� puhumaan; sama ven�j�n oppimisen tarve sill�
-on ollut voidakseen puhua virkamiestens� ja pappiensa kanssa,
-maatilan-omistajien ja n�iden voutien kanssa; valmistaaksensa ainakin
-lapsillensa paremman tilaisuuden oppia ven�tt�, on muutaman onnistunut
-vaimokseen saada ven�l�inen rahvaannainen; ven�l�isen �idin lapset
-ovat luonnollisesti puhuneet �idinkielt��n, ja naapurit ovat kernaasti
-suoneet, ett� heid�nkin lapsensa aikaisin ovat oppineet ven�tt�
-puhumaan, kun ovat huomanneet ett� heill� siit� on monta etua,
-�idinkielest��n, veps�st�, taas ei mit��n -- sill� kukapa huomaisi
-siin� piilev�n edun, ett� saa puhua �idinkielt��n, jota pidet��n yht�
-v�ltt�m�tt�m�n� luonnon velvollisuuslahjana kuin itse kielielint� ja
-olentonsa muita elimi�. Jos vieras kieli kerran p��see siihen
-maineeseen, ett� se on parempi kuin �idinkieli, niin on paljo, jopa
-enin osa valmistusta jo tehty vieraan kielen voimaan p��semiseksi.
-Vanhemmatkin henkil�t koettavat silloin oppia sit�, kysyv�t kielt�
-taitavilta naapureiltaan ainakin seitsem�n kertaa, miten joku sana
-kuuluu, unhottavat sen yht� usein, mutta lopulta se kuitenkin
-h�vi�m�tt�m�sti tarttuu muistiin. Jotenkin sellainen on luonnon koulu
-vieraan kielen oppimisessa. Ilman erityisi� kielenopettajia,
-kielioppeja, sana- ja lukukirjoja t�m� koulu tekee teht�v�ns�, miss� se
-kerran olosuhteiden suopeudesta on tullut k�yt�nt��n, jopa paljoa
-suuremmassa m��rin kuin mit� kaikki maailman kielimestarit, kieliopit
-ja muut keinot voivat aikaansaada, sill� n�iden kuitenkin harvoin
-onnistuu saada �idinkielt� kokonaan pois h�vitetyksi ihmisten aivoista,
-vaikkapa niiden joskus onnistuukin saattaa ihmiset nurjamielisiksi
-�idinkielelleen. Talossa, jossa Suurtannaan kyl�ss� asuin, oli paitsi
-vanhaa v�ke� kaksi poikaa ja kaksi tyt�rt�. Vanhempi pojista oli
-naimisissa ja h�nell� oli useita lapsia. N�ist� henkil�ist� puhuivat
-ukko, nuorempi poika, molemmat tytt�ret ja vanhemman pojan lapset
-veps��, mutta muori, joka nuorena oli oppinut sen vanhemmiltaan, oli
-tytt�n� palvellut ummikkoven�l�isill� ja oli sill� aikaa onnistunut
-osaksi unhottamaan pois veps�n kielt�, mink� h�n melkoisena ansiona
-kertoi minulle. H�nen vanhemman poikansa laita oli ollut jotenkin sama,
-kuitenkin h�n oli viel� t�ydellisemmin unhottanut veps�n kielen, mink�
-vuoksi ei koskaan sit� puhunut. Talon keskustelukielen� tietysti oli
-ven�j�, jota kaikki puhuivat paremmin kuin veps��. Melkein sama oli
-laita toisissa taloissa, kuten my�s, mik�li minulle vakuutettiin,
-nelj�ss� muussa kyl�ss�, joissa veps�� viel� puhuttiin. Ei ollut siis
-ihmeellist�, ett� asioiden n�in ollen suuri osa sanoja oli ven�l�ist�
-syntyper��. Kieliopillinen muoto oli hieman paremmin pysynyt, samoin
-kuin taulun kehykset kauimmin vastustavat katoavaisuutta, ja kuin
-luuranko j�� j�ljelle kaiken lihan kadottua. N�in sekaantuneen kielen
-tutkimiseen, jos kohta sekin saattoi tuottaa jonkunlaista hy�ty�, en
-katsonut voivani uhrata muuta kuin ne kolme tai nelj� vuorokautta,
-jotka t��ll� viivyin. T�rkeimpin� t�ll� ajalla tekemin�ni
-kieliopillisina havaintoina pid�n sit� seikkaa, ett� viimeinkin luulen
-saaneeni jossakin m��rin selville, miksi Karjalan (tai Savon) murre
-taivuttaa verbej�: _tulen, tulet, tulloo, m�nen, m�net, m�nn��_ j.n.e.
-eik�: tulen, tulet, tulee, m�nen, m�net, m�nee. T��ll� lausuttiin e
-niin e:n, o;n tai �:: v�lisen� seka-��nteen�, ett� oli mahdotonta
-kummallakaan vokaalilla erityisesti sit� merkit�. T�m�n omituisen
-ep�selv�n vokaali��nteen suomen kieli nyky��n on hyl�nnyt
-ja on muuttanut sen e:ksi, paitsi Karjalan murretta, joka siit� on
-saanut sek� e:n ett� o:n tai �:n; e:n, kun ��nne on lyhyt, o:n tai �:n,
-kun se on pitk�. Ven�j�n-Karjalan murre on muuttanut sen o:ksi tai
-�:ksi niiss�kin tapauksissa, kun se, olematta pitk�, on avoimessa
-tavussa, joten siin� on muodot olova, tulova, m�n�v� j.n.e.
-
-Suurtannaan v�ki oli eritt�in hyv�ntahtoista ja vieraanvaraista.
-Tavallisena ruokana oli jotenkin hyv�nmakuinen ryyniliemi, johon oli
-sekoitettu jonkunlaisia vihanneksia ja maitoa, t�m�n lis�ksi vahvaa,
-uunissa paistettua munakokkelia, maitoa, leip�� ja kahdenlaisia
-leivoksia. V�liruuaksi tuotiin niin paljo mesimarjoja, mansikoita,
-suomuuramia ja mustikoita, etten mitenk��n olisi jaksanut kaikkia
-sy�d�, vaikka minulla olisi ollut kaksi suuta ja vatsaa. Enemm�n
-kuitenkin kuin marjojen paljous, minua ihmetytti se, ett�
-kielt�ydyttiin ottamasta niist� maksua. Ainoastaan milloin lapset
-suoraan kantoivat niit� eteeni, sain maksaa, kuu lapset kuitenkin
-selvemmin k�sitt�v�t havainnollisia kolikoita kuin abstraktista
-vieraanvaraisuutta. Eik� itse ruuasta ja asunnosta oltu odotettu
-maksua, joten minulla oli koko ty� saada tuo hyv� v�ki ottamaan
-kuusikymment� kopeekkaa vuorokaudelta, jotavastoin usein sek� Suomessa
-ett� Ven�j�ll� olen saanut vaatiman mukaan maksaa kaksinkertaisesti
-ruuasta, jonka ei olisi pit�nyt maksaa edes puolta siit�, mit�
-veps�l�isten ruuasta maksoin. Usein johtui mieleeni viime kyytimieheni
-lausunto veps�l�isist�, ett� he olivat "prostoi narod" (yksinkertaista
-v�ke�). Kuinka paljoa parempi kuitenkin on t�m� yksinkertaisuus kuin se
-el�m�ntaito, joka tuskin antaa tulta piippuun maksutta! Nykyinen alueen
-omistaja, Gromov, oli t��ll� yht� kuuluisa kuin h�n on alustalaistensa
-keskuudessa Suomessa. H�n n�ytt��kin ansaitsevan t�m�n hyv�n maineensa
-sen vaurauden vuoksi, jota on osannut yll�pit�� alustalaisiensa
-keskuudessa sek� Suomessa ett� Ishaivassa, kun sit� vastoin toisten
-maatilanherrain silm�m��r�n� on se, miten parhaiten voisivat
-perinpohjin k�yhdytt�� v�kens�; n�in on yleens�, mutta tunnustusta
-ansaitsevia poikkeuksia tavataan sek� meill� ett� muualla.
-
-Tuo s�vyis� v�est�, nimitt�in miespuoliset henkil�t, oli maanantaina,
-elokuun 1:sen� p�iv�n�, viett�nyt "prazdnikkaa" er��n l�hikyl�n
-kapakassa ja oli siell� nauttinut v�kevi� my�h�iseen iltaan asti.
-Auringon jo laskettua ja minun hankkiessani maatapanoa, tunkeutui
-ulkoa h�lin�� korviini kamariin. Riensin portaille ja n�in vallan
-l�hell� kaksi sankaria t�ydess� k�sik�hm�ss�. Heid�n riitelyns� k�vi
-niin� lyhyin� v�liaikoina, jolloin eiv�t tapelleet, ven�j�ksi, ja
-sitten seurasi taas muutama aito-vepsul�inen korvapuusti. Lapsia ja
-naisia oli sulloutunut ikkunoihin ja portaille huvitetuin katsein
-t�hystellen tappelijoita -- "sill� miehen rohkeus on naiselle rakas".
-Yhden ainoan naisen n�in itkev�n; luultavasti h�n oli sen riitapukarin
-vaimo, joka oli saanut poskensa veriin. Koska en pit�nyt t�t� kohtausta
-pelkk�n� kukko- tai h�rk�taisteluna, joiden katseleminen, kuten
-tunnetaan, soveltuu sivistyneelle ihmiselle, niin menin, osottaen
-velvollista kunnioitusta sivistykselle, jonka v�h�p�t�isen� edustajana
-minun t��ll� oli itse�ni pit�minen, pian takaisin kamariin, tahtoen
-siten ik��nkuin ilmaista, ettei tappelu antanut aihetta mihink��n
-iloon. Vai olisiko minun p�invastoin pit�nyt yritt�� saada riitelij�t
-erotetuiksi? Mutta minulla on luonnosta suuri kammo kaikkia tappeluita
-vastaan, ja sit�paitsi tein ennen muinoin ylioppilasaikanani Turussa
-sen kokemuksen, ett� kun muuan ihmisyst�v�llisist� tovereistani kerran
-tahtoi ruveta rauhanv�litt�j�ksi er��ss� tappelussa, h�n ei kaikista
-ponnistuksistaan huolimatta saavuttanut muuta kuin jotenkin v�h�n
-ihmisyst�v�llisen korvapuustin itselleen, mink� j�lkeen erosi
-siit� seurasta vaipuakseen filosofillisiin mietteisiin ihmisen
-synnynn�isest� tyhmyydest�, joka est�� h�nt� kuuntelemasta j�rjen ja
-s��dyllisyyden ��nt�, silloin kun kumpaakin enimmin tarvitsisi. Minun
-mietteeni Suurtannaan tappelun kest�ess� ja j�lkeen koskivat krouveja,
-kapakoita, kirkonkyli�, markkinoita ja kaikkia viinannauttimispaikkoja.
-Oi, kuinka ne kaikki yh� enemm�n edist�v�t sen pahan levenemist�, jota
-tyhjentym�tt�m�st� viinal�hteest� tulvii ihmislauman yli! Sen j�lkeen
-ajatukseni kiiti Kajaaniin, kohdistuen apteekkari Malmgreniin. Kysyin
-h�nelt� kerran, miksi h�n oli lopettanut viinakauppansa, johon h�nell�
-kuitenkin oli kolminkertainen oikeus: apteekkarina, kauppiaana ja
-porvarina. "Kahtena t��ll�-oloni ensim�isen� vuonna", h�n vastasi,
-"harjoitin viinakauppaakin ja sain siit� monta sataa ruplaa voittoa
-vuodessa, mutta sitten sattui er��n� sunnuntai-iltap�iv�n�, ett� n�in
-usein juopuneita miehi�, jotka r�hisiv�t kadulla. Ei kell��n muulla
-kuin minulla silloin ollut Kajaanissa viinaa myyt�v�n�, mink� vuoksi
-minun t�ytyi pit�� itse�ni tuon pahan varsinaisena alkuunpanijana.
-Pyysin Jumalalta anteeksi menneisyytt�ni ja tein samalla sen p��t�ksen,
-etten koskaan en��n myisi viinaa, tuottipa kuinka suuren voiton
-tuottikin, ja n�in olen lopettanut sen kaupan." Mutta on niin harvoja
-esimerkkej� t�llaisesta oman edun uhraamisesta toisten hyv�ksi, ett�
-saa matkustaa kymmeni� peninkulmia ja sittenkin pit�� itse��n
-onnellisena, jos havaitsee jotakin sellaista. Vastaisesta asianlaidasta
-on valitettavasti esimerkkej� viljalti, minne tahansa k��ntyykin.
-L�helt� Kajaania tunnen rikkaan talonpojan, joka toiseksi vuodeksi
-erotti renkins� yksist��n sen vian nojalla, ett� t�m� vuoden kuluessa
-ollut nauttinut palkkaansa viinana. Tosin h�n oli pestatessaan
-tiet�nyt, ettei renki maistanut viinaa, mutta oli ennenkin ollut
-tekemisiss� sellaisten henkil�iden kanssa ja saanut heist� mieleisi�ns�
-ihmisi�. H�nen t�ss� suhteessa noudattamansa menetystapa oli seuraava:
-ensin h�n pyysi heid�t silloin t�ll�in juomaan kupin kahvia, siirtyi
-sitten sokerin- ja romminsekaisiin puoli-kuppisiin, sitten
-viinansekaisiin ja viimein tuli pelkk��n viinaan. Mutta jos renki
-jonkun aikaa itsep�isesti vastustikin sekoittamattoman sokuriviinan
-nauttimista, niin se ei merkinnyt paljoa, kun h�n vaan oli oppinut
-kuluttamaan palkkansa kahvipunsseihin siten vapauttaen is�nt�ns� vuoden
-lopulla maksamasta puhdasta rahaa. Jos renki oli oikein reima mies,
-juotti is�nt� h�nell� osan seuraavankin vuoden palkasta, ja niin
-edelleen, mink� kautta renki joutui jonkunmoiseen is�nn�n ja viinan
-orjuuteen. Olen my�s tuntenut niin sanottuja parempia ihmisi�, jotka
-halveksien sek� siveellist� ett� maallista lakia ovat kilvoitelleet
-likaisessa krouvarinammatissa. ja toisia, jotka muutamista
-sovituista eduista ovat luovuttaneet sen palvelijoilleen tai muille
-k�skyl�isilleen: olen tuntenut niin sanottuja rouvia, jotka kortteli
-toisessa ja pullo toisessa k�dess� kotonaan ovat myyneet viinaa, sill�
-v�lin kun mies kirkossa (viran vaatimuksesta) on saarnannut juoppoutta
-ja kaikkia paheita vastaan. Mutta voipi jo olla aika lopettaa tai
-korkeintain en�� lis�t�, ett� jos lailla ja asetuksilla mit��n voidaan
-aikaansaada sellaisten seikkain ehk�isemiseksi kuin kapakoitseminen ja
-viinannautinto, niin pit�isi sivistyneen ihmisen edesvastaus olla
-suurempi kuin sivistym�tt�m�n rahvaan, sill� edellisen rikoskin on
-suurempi. Tosin lienee lains��d�nn�n periaatteita se, ett� lain pit��
-olla sama kaikille, mutta vaikka t�ydesti kunnioitankin t�t�
-periaatetta, en luule sill� olevan mit��n p�tevyytt� Herran laissa, joka
-ilmaisee petiaatteensa sanoilla: "Kelle paljo annetaan, silt� my�s
-paljo tullaan vaatimaan." Ja vaikka inhimillinen laki koettaakin olla
-mit� uskollisin t�lle periaatteelleen, ett� nimitt�in rangaistuksen
-samasta rikoksesta tulee olla sama kaikille, niin sen ei kuitenkaan
-koskaan onnistu sit� sellaisena toteuttaa, sill� kovemmin -- monta
-vertaa kovemmin -- rangaistus kohtaa sit�, jonka viimeinen lehm� tai
-lammas myyd��n korvaamaan h�nelle tuomittua kymmenen ruplan sakkoa,
-kuin sit�, joka ylt�kyll�isyydess��n pit�� samaista kymment� ruplaa
-varsin mit�tt�m�n� rahana. Ei tosin kuitenkaan varallisuutta voida
-panna sakotuksen perustaksi, ensiksik��n ei siit� syyst�, ett� tuomari
-ei voi tuntea varallisuussuhteita, ja toiseksi sent�hden, ett� on niin
-paljo ihmisi�, joilla ei ole mit��n omaisuutta, ja jotka siis mit��n
-vahinkoa tuntematta voisivat antaa sadanneksen tai kymmenenneksen tai
-kaikki sakkoihin.
-
-[Jatkona on seuraava.]
-
-
-
-
-60.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-(Edellisen jatkoa.)
-
-
-[Saima 1846 n;o 27. T�h�n suomennettu alkuper�isest� kirjeest�.]
-
-                                        Vyitegra 4 p:n� elokuuta 1842.
-
-Tiistaina, elokuun 2:sena p�iv�n� l�ksin vieraanvaraisesta Ishaivasta.
-Laskettiin 110 virstaa Vyitegraan, jonne kortteeritaloni vanhempi poika
-suostui minut kyyditsem��n. Mutta t�t� kyyti� varten h�n ei voinut
-antaa muuta kuin pari huonoa hevoskaakkia, jotka t�in tuskin yhdeks�ss�
-tunnissa jaksoivat juosta 35 virstaa Polkovan kievariin, mist� h�n
-palasi, j�tt�en minut siihen. Luottaen Mishaininin vakuutukseen, ett�
-kaikkialla seitsem�st� kopeekasta virstalta, jopa v�hemm�st�kin saatoin
-saada hevosen, en ollut Kargopolissa hankkinut itselleni podorozhnaa,
-mink� vuoksi kievarin smotriteli ei antanut minulle mit��n
-kyytihevosia. Talonpojat taas vaativat ainoastaan viisi ruplaa 24
-virstan matkasta seuraavaan kievariin. Min� tarjosin kahta ruplaa ja
-lupasin k�yd� koko tien, kun vaan sain hevosen laukkuani varten. Mutta
-kyyti� en saanut n�ill� ehdoilla, kun oltiin laskettu, ett� minun
-lopulta kuitenkin oli maksaminen enempi. Olin odottanut kello 8:sta
-illalla kello 2:en seuraavan puolip�iv�n ohi, p��sem�tt� minnekk��n.
-Viimein kohtasin sotilaan, joka suostui kantamaan laukkuani, toinen
-nosti ruokavakan p��ns� p��lle, ja t�ll� komealla sotilaskyydill�
-l�ksin Polkovasta, suutuksissani sanomatta hyv�sti yhdellek��n
-ihmiselle, sill� kirjoitettu on: "Miss� he eiv�t ota teit� vastaan,
-pudistakaa tomu jaloistanne ja j�tt�k�� se huone." Onneksi tapasimme
-kolme virstaa kuljettuamme paremman kyl�n, miss� taipuisampi talonpoika
-antoi minulle j�ljell�olevalle 21 virstalle hevosen 1 ruplasta 60
-kopeekasta, miksi olin tinkinyt kyytirahat h�nen ensin m��r��mist��n
-2:sta ruplasta jotta minua ei olisi pidetty aivan tyhm�n�. Seuraavassa
-kievarissa, Konetskajassa, oli v�h�ll� k�yd� aivan yht� vaikeaksi
-p��st� eteenp�in. Samasta matkasta, 24 virstasta, jotka sielt�
-laskettiin Bjelorutsheikaan, vaadittiin taas viisi ruplaa kahdelta
-hevoselta, yhdell� ei sanottu suostuttavan kyyditsem��n. Koska oli
-ilta, aloin juoda teet� ja pahoillani huonon kyytilaitoksen vuoksi,
-join vallan yksin�ni sen lis�ksi lasin totia. Aioin j��d� t�h�n y�ksi
-ja sitten k�ytt�� seuraavan aamup�iv�n kyydin tinkimiseen, sek�
-pahimmassa tapauksessa luopua ruokavakasta, ottaa laukun selk��ni ja
-t�ten jalan kulkea perille Vyitegraan, sill� olinpa j�rk�ht�m�tt�m�sti
-p��tt�nyt, etten maksaisi enemp�� kuin kolme kopeekkaa hopeaa
-virstalta. Mutta ollessani n�iss� mietteiss�, ja ennenkuin olin ehtinyt
-panna maata, muuan mies tuli luokseni ja sanoi olevansa halukas
-kyyditsem��n minut seuraavaan kievariin 2 ruplasta 50 kopeekasta, jos
-heti olin valmis l�htem��n. Avosylin vastaanotin tarjouksen, jos kohta
-aluksi en voinut hyvin ymm�rt��, miten tuuli niin �kki� oli k��ntynyt,
-ja miksi h�n v�ltt�m�tt�m�sti tahtoi matkustaa y�ll�. H�nen menty�ns�
-kysyin sen talon em�nn�lt�, johon olin y�ksi poikennut, millaisesta
-miehest� h�n k�vi, ja kun em�nt� ei tiet�nyt h�nest� mit��n pahaa, en
-en�� pel�nnyt h�nen kanssaan l�hte� y�n selk��n matkaan. Viel� enemm�n
-pelkoni haihtui, kun huomasin, ett� h�nen ilman minuakin oli pakko
-samaa tiet� kyydit� "pravlenie'n prikas'in" [kunnallishallituksen
-m��r�yksen] mukaan perille "zemskij sosjedateli" (virkamies, joka
-jotenkin vastaa meid�n siltavoutia); t�st� kyydist� h�n ei olisi saanut
-kopeekkaakaan, jotavastoin h�n nyt minulta tuli siit� saamaan laillisen
-maksun. Sama sosjedateli matkusti viel� seuraavasta kievarista
-Vyitegraan, ja h�nen seurassaan minut kyyditettiin kernaasti, kun
-maksoin t�yden kyydin molemmista hevosista. Tosin viimeinen kyytimies
-lis�ksi tahtoi vaatia minulta rahoja "na vodku", mutta kun neuvoin
-h�nt� toverini sosjedatelin puoleen, huomauttaen, ett� t�m� puolestaan
-varsin hyvin saattoi h�nelle nuo rahat antaa, h�n j�tti minut rauhaan,
-varsinkin kun min�, paremmin tukkiakseni h�nen suunsa, pistin siihen
-kokonaisen sikarin. �sken mainitun talon vieraanvaraisuudesta voit
-suunnilleen saada kuvan seuraavasta. Siin� Konetskajan talossa, miss�
-join teet�, nimitt�in omaa teet�ni oman sokerin kera, tarjosin
-em�nn�lle, siit� vaivasta, ett� oli keitt�nyt veden, ainakin 5-6 kuppia
-ja j�tin h�nelle viel� pari sokerinpalaa ja yhden sitruunan seuraavia
-teenjuonteja varten. Mielest�ni t�ss� oli tarpeeksi h�nen vaivoistaan,
-sek� puolesta tai koko jumprusta kermaa, jonka h�nelt� olin saanut;
-kysyin kuitenkin varmuuden vuoksi, mit� olin velkaa. "Tshto polozhite"
-(mit� tahdotte antaa), kuului vastaus, mink� vuoksi katsoin olevan
-syyt� antaa h�nelle kymmenen kopeekkaa. T�m�n tein v�h�n harmissani
-siit�, ett� olin tullut h�nelle antaneeksi teet�, sokeria ja sitruunan.
-Meill�k��n vieraanvaraisuus valtateiden varsilla ei eritt�in ole
-huomattavissa, kuitenkaan en luule, ett� miss��n edes yleisimpien
-maanteiden varrella -- Viipurin l��ni� kenties lukuunottamatta -- niin
-helposti l�yt�isi paikkaa, miss� suostuttaisiin samanmoisessa
-tapauksessa ottamaan maksua kermatilkasta; veden taas, sek� keitetyn
-ett� keitt�m�tt�m�n, maksaminen ei edes voine tulla kysymykseen, ilman
-ett� em�nt� loukkautuisi, mink� vuoksi se ei edes Viipurin l��niss� ole
-saanut sijaa kievarin hintaluettelossa. My�skin edellisess� kievarissa,
-Polkovassa, minulle sanottiin "tshto polozhite", mutta huomautettiin
-sitten maksaessani, ett� minun oli "polozhiminen" v�h� enempi kuin
-itse olin ymm�rt�nyt, vaikka luulin sen tehneeni jo sit� ennen jotenkin
-riitt�v�sti, kuu olin maksanut l�hes kaksinkerroin enemm�n, kuin Kuolan
-ispravnikan n�in matkallamme Kemist� Arkangeliin tavallisesti maksavan
-ruuasta ja y�majasta. Koska t�m� oli ensi kerta koko matkalla, jolloin
-maksaessani ruuasta kuulin tuon muuten kyll� tavallisen sanan
-"pribavite" (antakaa lis��), maksoin kernaasti viel� 20 kopeekkaa,
-mihin sitten n�ht�v�sti oltiin tyytyv�isi�, koskapa en saanut enemp��
-muistutuksia. Kuitenkin olin t�ss�kin paikassa tarjonnut samalle
-is�nn�lle, joku nyt "pribavitti" minua, monta kuppia teet�, sill� teen
-juominen yksin�ns� ei n�ill� seuduin ollenkaan k�y p�ins�, kun
-alituisesti n�kee ymp�rill��n joukon vieraita, jotka tulevat saapuville
-varta vasten teenjuontiin, samoin kuin meill� koirat kernaasti
-tunkeutuvat sinne, miss� n�kev�t jonkun sy�v�n. N�iden teevieraiden
-kiitokseksi tulee mainita, ettei yksik��n rouva Suomessa voisi keksi�
-niin s��st�v�isi� sokeripalasia, etteiv�t he viidell� sellaisella
-voisi juoda 3-4 kuppia teet�, mink� vuoksi t�m� tarjoilu ei suuresti
-kuluta sokeria, etu, joka matkoilla merkitsee paljon. Tee on t�t�
-nyky� niin yleisesti k�yt�nn�ss� n�iden seutujen rahvaalla, ett� sit�
-pidet��n kurjana paikkana, miss� ei olisi teekeitti�t�, teekannua ja
-kuppeja. T�m� teen yleinen k�ytt�minen lienee my�s syyn� siihen, ett�
-se kaupunkien ravintoloissa on ihmetelt�v�n halpaa. Vyitegrassa
-ollessani tilasin itselleni kerran teet� kaupungin etevimm�ss�
-ravintolassa. Tuotiin eteeni kannu teet�, toinen kuumaa vett�, stakana
-jotenkin hyv�� kermaa ja sokeria teevadilla. Join 5-6 stakanaa
-oivallista teet� lukiessani sanomista Orl�ansin herttuan surullisesta
-kuolemasta, ja arvatkaa, mit� tee maksoi! Luulin sen v�hint��n maksavan
-puolentoista ruplaa, mink� vuoksi todella h�mm�styin, kun koko kemuista
-ynn� kaupan p��llisiksi sikarista pyydettiin ainoastaan 60 kopeekkaa;
-ja samaan maksuun joku toinen, jos olisi ollut mukanani, olisi voinut
-juoda my�s 5-6 stakanaa, sill� niin paljo varmaankin j�i j�ljelle, mit�
-en jaksanut juoda, mutta mit� j�tett� ravintoloissa tavallisesti ei
-oteta lukuun.
-
-Edellisest� voit huomata, ettei sovi kehua Ishaivan ja Vyitegran
-v�list� v�est��. Toivon kuitenkin, ett� sill� voi olla paremmatkin
-puolensa, ja hyvin mielell�ni niit� nyt mainitsisin, jos minun vaan
-onnistuisi sellaisia huomata. Mutta tahtoopa olla niin, ett�
-muukalainen, jonka sit�paitsi on vaikea lausua ajatuksiaan kansan
-kielell�, havaitsee etup��ss� huonot puolet. Paras on pohjalla, kuten
-sanotaan, mutta pohjaan asti ei p��se kiireisesti ohikulkiessaan. Yht�
-n�ist� hyvist� puolista en kuitenkaan voi j�tt�� mainitsematta,
-varsinkaan, kun meill� yleens� tiet��kseni v��rin t�ss� suhteessa
-tuomitaan ven�l�isi�, tarkoitan omistusoikeuden turvallisuutta.
-Jos tahtoisi arvostella suomalaisia sen mukaan, mit� muutamat
-huonokuriset soturit ovat voineet tehd� Pommerissa tai muilla
-vierailla seuduilla, niin jokainen helposti huomaa, ettei arvostelu
-voisi olla varsin suopea eik� oikea. Kuitenkin moni meill� on tottunut
-yht� l�yhien perusteiden nojalla arvostelemaan koko Ven�j�n kansaa.
-Kukapa ei t�m�n johdosta muistaisi valtioneuvos Calonius-vainajata
-ja h�nen piippuansa. Varmaa on, p��tt�en niist� Ven�j�n seuduista,
-joilla t�h�n asti olen matkustellut, ett� yleinen kunnioitus
-omistusoikeutta kohtaan kaikkialla on ollut yht� hyv� kuin meill�kin,
-jopa parempi kuin monella yksityisell� seudulla, kuten Lapualla,
-Kuortaneella j.n.e. Vaasan l��niss�, miss� kyytipoikien koko y�
-t�ytyy seisoa vartijoina kyytik�rryjens� ��ress� tai panna ne
-lukon taakse, jotta ei varastettaisi py�r�nkiskoja, ja miss�
-kestikievarinem�nn�n t�ytyy siirt�� matkustajan piippu ja tupakkapussi
-ikkunalta kamariin, jotta ei l�yt�isi seuraavana aamuna ikkunalasiaan
-rikottuna, ja jotta matkustaja ei menett�isi tavaroitaan. Sellainen oli
-laita mainituilla seuduilla syksyll� 1832; toivokaamme ett� nyt
-kymmenen vuoden kuluttua asiat ovat paremmalla kannalla!
-
-Ishaivasta alkaen n�in siell� t��ll� kurjasti rakennettuja
-herrastaloja, joiden alustalais-talonpojat ovat maaorjia. Juuri siin�,
-miss� niit� alkoi n�ky�, n�ytti v�est�n vauraus olevan v�henem�ss�,
-ainakin huomasi sit� ennen n�kem��ns� siisteyteen ja puhtauteen n�hden
-suuren erotuksen. Olin luullut, ett� Ishaiva veps�l�isen alkuper�ns�
-t�hden oli poikkeuksena ven�l�isen talonpoikaisv�est�n puhtaudesta,
-mutta huomasin sittemmin, ett� Ishaiva vaan oli likaisuuden jyrkk�n�
-alkuna. Saattavatko herrastalot matkaansaada t�llaisen vaikutuksen
-kansaan? -- odottaisi juuri p�invastaista, jos muuten esimerkill� on
-mit��n voimaa. Kurkijoen pit�j�ss� Viipurin l��ni� kysyin kerran
-j�rkev�lt� ja muuten jotakuinkin hyviss� varoissa olevalta
-herraskartanon talonpojalta, miksi h�n asui elukan tavoin eik�
-ollenkaan v�litt�nyt siisteydest�. H�n sanoi, ettei rohjennut, sill�
-jos rakentaisi itselleen hieman paremman tuvan tai muuten n�ytt�isi
-muita kuin mit� suurimman kurjuuden merkkej�, niin pehtori Puputti
-kyll� osaisi h�net siit� verottaa ja ennen pitk�� siihen m��r��n
-k�yhdytt��, ett� saattoi kiitt�� onneaan, kun voi asua edes niin kuin
-nyt asui. Saattaneekohan t�m� vastaus selitt�� syyn t�k�l�istenkin
-alustalais-talonpoikain v�hemp��n puhtauteen, vai onko syy etsitt�v�
-muualta, kuten esim. jotenkin luultavasta veps�l�isten sekoittumisesta
-t�k�l�iseen ven�l�iseen v�est��n?
-
-Polkovan kievari on suuren sis�j�rven, Kolskoje-ozeron (Kuolaj�rven)
-rannalla, ja v�h�� ennen olin ajanut Kemarjekan (Kemijoen) yli, jonka
-sanottiin saavan alkunsa Kemaozerosta (Kemij�rvi), n�m� kaikki, kuten
-monet muut, nimi�, jotka n�ill� seuduilla ovat ennen t��ll� asuneiden
-veps�l�isten tai karjalaisten j�tt�mi� peruja. Kahdella viimeisell�
-taipaleella tie kulki milloin toisella, milloin toisella puolen Marian
-kanavaa (Marinskaja kanava), joka yhdist�� ��nisj�rven, viel�p�
-Suomenlahden Bjelozeroon ja Sis�-Ven�j�n jokiin. Liike t�ll� kanavalla
-oli eritt�in vilkasta, sill� kaikkialla silm�� kohtasivat pitk�t jonot
-mastollisia ja kannellisia laivoja. Minulla, joka en koskaan ennen
-ollut n�hnyt sellaista kanavaa sulkuineen ja muine laitoksineen, oli
-t��ll� paljo n�ht�v��. En tied�, kuinka monta sulkuja kaikkiaan on,
-mutta teen niiden seutujen lukuisista vuorista ja maista sen
-johtop��t�ksen, ett� niiden luku varmaankin on sangen suuri.
-Tireht�reill� ja muilla virkamiehill� oli vallan l�hell� toisiaan
-upeat, keltaisiksi maalatut talonsa sulkupaikoilla. Olipa puutarhakin
-jonkun sellaisen rakennuksen ��ress�.
-
-Vyitegran kaupunki on suurimmaksi osaksi it�puolella Vyitegran jokea,
-joka lounaasta virtaa kaupunkiin ja tekee sitten suorankulman virraten
-kaupungista luoteiseen suuntaan. Hieman yl�puolella mutkaa on pitk�,
-kapea saari, joka jakaa joen kahteen haaraan, pienemp��n, joka on
-saaren kaakkoispuolella, ja suurempaan, joka juoksee luoteispuolitse.
-Edellisess� on sulku, Oniegan puolella viimeinen, j�lkim�isess� vahva
-pato ja t�m�n yli johtava silta. Saaren alap��t� koristaa kaunis
-koivuistutus, ja lyhytt� tiet�, joka johtaa sululta padolle,
-siev� koivukuja. Muutaman sadan askeleen p��ss� alapuolella joen
-mutkaan joen yli johtava silta portteineen, tai miksik� niit�
-kanavanrakennussanastossa nimitett�neenk��n; t�m�n sillan saattaa
-kelaamalla nostaa laivojen l�pikulkiessa. Alapuolella siltaa on kapea,
-�sken mainittua, sulun l�heist� viel� pitempi saari, ja saaren
-lounaisesta rannasta silta vastakkaiselle rannalle. Tuskin tarvitsee
-mainita, ett� Vyitegran kaupungilla on eritt�in kaunis asema. Yltymp�ri
-n�kee pieni� yl�nk�j�, peltoja, niittyj�, vihreit� lehtimetsi� ja itse
-kaupungissa, paitsi jokea, puron, joka kaupungin alap��ss� yhtyy
-jokeen. Kivitaloja on useita, sek� yksityisi� ett� julkisia, ja
-sit�paitsi useita oikein siisti� puutaloja. N�ist�, puotien luvusta
-ja kes�aikaan vilkkaasta liikkeest� p��t�n, ett� kaupungista
-vastaisuudessa tulee paljoa huomattavampi kuin se nyt on. Nyt lasketaan
-taloja olevan ainoastaan 246 ja asukkaita 2,470. Kaupungissa on useita
-suuria toreja eli laitumia, kaduilla on huonot puiset sivuk�yt�v�t,
-eiv�tk� ne ole kivill� lasketut eiv�tk� muuten tasaiset. Joen mutkassa
-ja vasemmalla rannalla on ainoastaan muutama talo, niiden joukossa
-bolnitsa eli sairashuone. Kaikissa kaupungeissa Kuolasta alkaen olen
-tavannut sellaisia yleisi�, pieni� sairashuoneita, joita piiril��k�ri
-hoitaa. Niiss� on vaan aivan harvoja s�nkyj� ja n�ist�kin on aina
-suurempi osa ollut k�ytt�m�tt�.
-
-Vyitegran sairashuone oli suurin laatuaan, siin� kun oli l�hes
-kaksikymment� s�nky� kolmeen huoneeseen jaettuina. Sairaita ei
-kuitenkaan ollut useampaa kuin nelj�. Piiril��k�rill� on apunaan
-sairashuoneen hoitamisessa yksi tai pari kirurgi-apulaista, joilla on
-pienet vuosipalkat. Jos sellaisten sairashuone-laitosten katsottaisiin
-voivan tuottaa joitakin etuja paitsi mit� meid�n l��ninsairaalat
-tuottavat, ei pit�isi meill�k��n olla niin vaikeata niit� aikaansaada,
-elleiv�t lis�isi l��k�rien lukua tai muuten tulisi valtiolle kalliiksi.
-Mit� kirurgi-apulaisiin tulee, pit�isi niit� voida saada v�h�isell�
-muutoksella rokottajista; mit� taas tulee piiril��k�rin v�h�sen
-lis��ntyneeseen vaivaan, ellei h�n katsoisi saavansa t�ydellist�
-korvausta siit� edusta, ett� asuinseudullaan olevassa sairashuoneessa
-paremmin voisi hoitaa ja valvoa tauteja kuin muuten useinkin k�y
-p�ins�, niin voisihan h�n viel� saada muuta lis�etua, kuten esim.
-vapaat asuinhuoneet laitoksessa. Sit�paitsi h�n on ennest��n
-velvollinen hoitamaan k�yhi� potilaita ilmaiseksi. On selv��
-ett� l��ninsairaaloita pit�isi olla niinkuin ennenkin, ja ett� n�ihin
-pienempiin sairashuoneisiin p��stett�isiin ainoastaan sellaisia
-potilaita, joiden taudit olisivat helpommin parantuvia.
-
-
-
-
-61.
-
-Arkiaterinrouva T�rngrenille.
-
-
-[Nervanderin kirjassa ss. 95-98. T�ydennykset konseptista.]
-
-                         Lotinapelto, 18 ja 19 p:n� elokuuta 1842.
-
-Korkeasti kunnioitettu Professorinrouva!
-
-Kun t�n��n ajatuksineni olen enemm�n Laukossa kuin miss��n muualla
-maailmassa, en malta olla kirjallisestikkin tervehtim�tt� Perhett�nne.
-Kuten alla olevasta p�iv�nm��r�st� n�kyy, on t�n��n professorin
-nimip�iv� ja mik� viel� enemm�n merkitsee: 70:s syntym�p�iv�. Viikko
-sitten hankin itselleni sen viett�mist� varten pullon "Haut-Sauterne,
-tr�s-fin" viini�, kuten nimilipussa on painettuna, ja t�m�n pullon olen
-nyt melkein yksin juonut tyhj�ksi. Ja sen ainoan lasin, joka viel� on
-j�ljell�, tyhjenn�n pantuani pisteen t�m�n lauseen loppuun, syd�mest�ni
-toivottaen onnea professorille ja koko perheelle ja luottavasti
-toivoen, ett� ainakin jonakin seuraavana joko professorin tai toisten
-nimi- ja syntym�p�iv�n� minullakin on oleva kunnia personallisesti olla
-l�sn�. V�h�ll� olin saada viett�� t�m�n p�iv�n huonossa laivassa ja
-rappiolle joutuneen {viralta pannun, juopottelevan} forstermeisterin
-eli mets�viskaalin -- ainoan siihen sattuneen sivistyneen henkil�n --
-seurassa, mutta viime y�n� tuuli k��ntyi, mink�vuoksi jo kello 2
-iltap�iv�ll� saavuin t�nne Lotinapellon kaupunkiin, eroten sek�
-viskaalista ett� laivasta, jotka molemmat hyv�n tuulen kiid�tt�min�
-purjehtivat Pietariin, {minun j��dess�ni t�nne.}
-
-Enemp�� en eilen ehtinyt kirjoittaa sen t�hden, ett� muutaman tunnin
-kuluessa juotuani loppuun viinipullon, tuli teenjuontiaika ja heti sen
-j�lkeen aika juoda joku lasi punssia. Mutta koska en viel� oikein ole
-oppinut juomaan punssia yksin�ni -- ainakaan en mit��n iloa saaden --
-niin oli minun sit� varten hankkiminen itselleni seuraa. Eip�
-minulla ollut kaupungissa ainoatakaan tuttavaa, jonka olisin voinut
-pyyt�� luokseni, mutta asuinhuoneeni, paras, mink� kauan etsitty�ni
-sain, on niin hyv�osainen, ett� on sen huoneen takana, jossa is�nt�
-ynn� kaksi {kolme} majoitettua sotamiest� asuvat. L�hetin ostamaan
-pullon rommia tai aarakkia, vai mit� se lie ollut, ainakin se maksoi
-ruplan hopeaa, kuten aarakki meill�, ja pyysin is�nn�n ja sotamiehet
-{-- kolmas ei ollut kotona --} sit� juomaan huoneeseeni. Toinen
-sotamiehist� oli puolalainen, toinen v�h�ven�l�inen, is�nt� oikea
-ven�l�inen ja min� suomalainen, niin ett� seura oli sekalaisempaa
-laatua kuin herrasv�ell� itsell��n luullakseni voi olla samana p�iv�n�
-Laukossa. Tyhjensimme pullon iloiten ja riemuiten ja vieraani yhtyiv�t
-kaikkiin {syd�mellisiin} toivotuksiini {professorin menestykseksi,
-mink� vuoksi sanoin heid�n olevan juomingeissa luonani.} Mutta nyt
-aamuhetkell� ei ainoastaan allekirjoittaneella, vaan my�skin
-arvoisilla vierailla on v�h� p��ns�rky�, kuten usein tapahtuu hyvien
-kekkereiden j�lkeen. Is�nt� oli hetki sitten luonani ja kysyi, enk�
-voinut antaa h�nelle jotaki, joka p��t� "selitt�isi" {"p��n
-parannuksia"}, mutta sanoin, ett� t�n��n oli sellainen p�iv�, jona h�n
-ei {yht� v�h�n kuin muutkaan} voinut saada minulta tippaakaan. Mutta
-koska pidin itse�ni velvollisena jollakin tavoin parantelemaan heid�n
-p�it�ns�, annoin heille muutaman kolikon ja k�skin heid�n niill�
-kaupungilta hankkia, mit� halusivat. He ovat nyt tehneet sen sill�
-menestyksell�, ett� em�nt� hataran oven lomitse kuuluu olevan hieman
-happamissaan miehens� aikaisesta hutikasta; kuitenkin h�n keitti
-minulle jotenkin hyv�� kahvia, joten luulen h�nen olevan hieman
-suopeamman minulle, vaikka minun t�ytyykin pit�� itse�ni syyn� siihen
-pahaan, josta h�n miest��n torui.
-
-{Arkangelista kirjoitin Teille, jos oikein muistan. Siell� erosin
-Castr�nista, joka siihen asti ollut matkatoverinani. H�nen oli
-matkustaminen takaisin lappalaisten luo, mutta minun teht�v�n�ni taas
-oli matkustaa veps�l�isten alueille, joiden parissa osaksi, mutta
-enimm�kseen matkalla olen t�h�n asti ollut.} Arkangelista l�ksin
-hein�kuun 9:nten� p�iv�n�, matkustin ensin 15 peninkulmaa vesitse,
-sitten maitse 12 peninkulmaa Oniegaan, sielt� 35 peninkulmaa Kargopolin
-kaupunkiin, ja Kargopolista 23 peninkulmaa Vyitegran kaupunkiin.
-Molemmat viimemainitut kaupungit ovat samoin kuin Lotinapelto, jossa
-nyt olen, jotenkin sellaiset kuin Tampere, mutta Oniega paljoa
-huonompi. {Puolitiess�} Kargopolin ja Vyitegran v�lill� oleskelin
-jonkun aikaa Ishaiva nimisess� veps�l�isess� kyl�ss�, joka on aivan
-keskell� puhtaita ven�l�isi� kyli�. {Veps�n kieli on suomen kielen
-kaukainen sukulainen, eroten siit� melkein saman verran kuin viron
-kieli. Mutta koska olen lukenut hieman viroa ja sen lis�ksi talvella
-lappalaisten parissa hieman opin puhumaan lappia, ja koska veps�ss�,
-milloin se eroaa suomesta, usein on virolaisia ja lappalaisia sanoja,
-niin saatoin sangen hyvin puhua veps�l�isten kanssa heid�n omalla
-kielell��n. Samassa Ishaiva nimisess� kyl�ss�} veps�n kieli kuitenkin
-oli sukupuuttoon kuolemaisillaan, sill� pienet lapsetkin jo puhuivat
-kernaammin ven�tt� kuin veps��. Sen t�hden en viipynyt kauan sill�
-seudulla, vaan p��tin l�hte� etsim��n jotakin toista seutua, miss�
-veps�n kielt� puhutaan puhtaammin. {L�ksin siis matkaan, kuten sanoin,
-ensin maitse Vyitegraan ja sielt� laivalla 3 peninkulmaa Marian kanavaa
-my�ten, sitten toiset 3 peninkulmaa ��nisj�rven etel�pohjukan yli,
-sitten 15 peninkulmaa Syv�rijokea pitkin t�nne Lotinapeltoon. Koko aika
-oli vastatuuli, mink� vuoksi laiva t�ll� 21 peninkulman pituisella
-matkalla viipyi kokonaista 10 vuorokautta. Kajuutan oli vuokrannut pari
-naista, joten min� en saanut paikkaa muualla kuin laivanruumassa,
-herneit�, jauhoja, ryynej� ja muita aineita sis�lt�vien s�kki- ja
-mattokasojen p��ll�. Samassa paikassa oli paitsi minua edell� mainittu
-viskaali sek� Puolan rajoilta, Mohilevin kuvernementist� kotoisin oleva
-vanhanpuoleinen nainen. T�m� nainen oli p��tt�nyt k�yd� Ven�j�n
-luostareissa ja tuli viimeksi Solovetskoista, miss� oli hartauttaan
-harjoittanut. Viskaalin oli onnistunut virasta erotuksensa j�lkeen
-vapautua melkein kaikesta maallisesta omaisuudestaan. Ainoan j��nn�ksen
-siit� -- puoleksi kuluneen kauhtanan -- h�n myi Vyitegrassa, ja
-ryypiskeli ahkerasti niin kauan kuin rahoja kesti. Mutta matkan
-viimeisin� p�ivin� h�nen oli sula pakko viett�� raitista el�m��, ja sen
-ajan h�n oli jotenkin kunnollinen matkakumppani. Vahinko vaan, ett�
-h�nen raittiutensa pian lienee pakko muuttua todelliseksi paastoksi,
-sill� h�nen ev��ns� olivat kutistumaisillaan viimeiseksi suupalaksi,
-kun eilen erosin h�nest�. Loppumatka j�rvell�, jos kohta hidas, ei
-kuitenkaan ollut niin ik�v�, kun lakkaamatta tuli vastaan suuria ja
-pieni� laivoja. Eip� juuri kulunut puolta nelj�nnestuntia, ilman ett�
-useita sellaisia tuli meit� vastaan, usein yhdeks�n ja kymmenen
-per�tysten. Niin vilkasta liikett� tuskin olin voinut kuvitella, mutta
-en kuitenkaan sit� pid� niin ihmeellisen�, kun ajattelen, ett� Marian
-kanava yhdist�� Suomenlahden ja Pietarin Volgan ja Kaspian meren
-kanssa.}
-
-T��lt� minulla on en�� vain muutamia peninkulmia ensim�isiin
-veps�l�isiin kyliin, jonne olen aikonut viel� t�n��n l�hte� ja viipy�
-siell� kuukauden tai puolentoista. Sielt� palaan taas t�nne ja sitten
-ehk� suoraa tiet� Suomeen, jonne maisteri Castr�nista erottuani -- h�n
-kun Arkangelista palasi lappalaisten luo -- olen alkanut tuntea viel�
-suurempaa ik�v�� kuin sit� ennen.
-
-Toivotan Teille ja perheenne muille j�senille terveytt� ja menestyst�
-kunnioittavaisimmin merkiten edelleen olevani
-
-                                        Teid�n ja perheenne
-                                            n�yrin palvelija
-                                                  Elias L�nnrot.
-
-Toivon voivanne, arv. professorinrouva, antaa anteeksi niihin
-olosuhteisiin n�hden, joissa t�t� kirjett� kirjoitan, siin� alusta
-loppuun asti ilmenev�n suuren huolimattomuuden. Siin� toivossa sen vien
-nyt postiin, vaikka hetki sitten jo olin repi� rikki.
-
-
-
-
-62.
-
-Matkakertomus.
-
-
-[T�m� matkakertomus on painettuna "Uudessa Suomettaressa" v, 1843,
-numeroissa 3, 6-7, 12-13, tosin suomenkielisen�, mutta kun se ei ole
-L�nnrotin alkuper�isesti suomeksi kirjoittama, vaan toisen henkil�n
-tekem� k��nn�s, on se t�h�n lainattaessa muutettu nykykieliseen
-muotoon.]
-
-Lotinapellossa.
-
-9:nten� p�iv�n� elokuuta l�ksin Vyitegrasta vesimatkalle pienenlaisessa
-aluksessa, jommoisia sanotaan soimiksi. Vyitegrasta ��nisj�rvelle
-luetaan matkaa 30 virstaa, joista ensi kolmannes on jokea ja kaksi
-kolmannesta kanavaa. T�m� on enimm�kseen suora kuin linja ja noin sadan
-askelen levyinen. Kanavan kapeuden ja vilkkaan liikkeen vuoksi alusten
-ei olo lupa kulkea levitetyin purjein, vaan niit� ved�tet��n reunaa
-my�ten kulkevilla hevosilla pitk�st�, purjepuuhun kiinnitetyst�
-k�ydest�. Hevosten kuljettava tie oli kaita kuin meill� kylien v�liset
-polut, eik� sit� n�ytt�nyt rattailla kuljetun. V�h�n loitompana
-kanavasta oli toinenkin tie, jota vastaan tulevat hevoset kulkivat.
-
-Kauan aikaa tuumin, mill� keinoin alukset vastakkain tullen
-selvenisiv�t toisistaan, sill� kummankin aluksen kulkiessa samaa puolta
-oli k�ysien juostava ristiin, ellei jompikumpi p��st�isi k�ytt�ns�
-irti, mihin taas luulin aikaa menev�n hukkaan koko joukon. Mutta samoin
-kuin moni muu mietiskely maailmassa on aivan turha, niin ei minunkaan
-mietteeni t�ss� kohden ollut mink��n arvoinen. Ei kumpikaan laiva
-p��st�nyt k�ytt�ns� irti, k�ydet eiv�t kuitenkaan k�yneet ristiin, eik�
-ajanhukkaa tullut kummallekaan. Muuta taikaa koko asiassa ei ollut kuin
-se, ett� toisen aluksen hevonen pys�hdytettiin v�h�ksi aikaa, jolloin
-toinen alus kulki vet�j�hevosen pys�htymisest� vennoksi j��neen,
-veteen uponneen k�yden p��llitse ja poikitse. Edellinen alus ei
-kuitenkaan tullut aikaa menett�m��n sek��n, sill� hevosen seisoessakin
-se juosta jollotti viel� entist� vauhtiansa, mik� juuri olikin syyn�
-k�yden l�ysenemiseen, kun n�et aluksen ja hevosen v�li n�iden
-rinnakkain tultua lyheni eik� k�ysi en�� ollut kuten edell�
-pingoittuneena.
-
-Kanavan suussa ��nisj�rven rannalla on pieni kyl� nimelt� Tshernoi
-Pessok, jonka asukkaat ovat parhaasta p��st� rampeutuneita sotamiehi�.
-Siit� luetaan 30 virstaa ��nisj�rven poikki Syv�rijoen suuhun, jossa
-on pieni Vosnesenie niminen kauppala. Syv�rijoen yl�p��st� luetaan
-Lotinapeltoon 150 virstaa.
-
-Hyv�k� vai paha onni lie matkakumppanikseni saattanut Kargopolissa
-tapaamani mets�herran, joka oli muutamaa p�iv�� my�hemmin minua
-tullut Vyitegraan ja tingannut itsens� samaan alukseen, jossa min�kin
-olin. Aluksen per�kajuutta oli jo luvattu er�ille Pietariin
-matkustaville naisille, jotka olivat edelt�k�sin menneet Vosnesenieen
-alusta odottamaan. Meill� ei siis ollut muuta olosijaa kuin laivan
-kansi tai lastihuone, jossa viimemainitussa, jauho-, suurima- ja
-hernekulien p��ll� viel� oli sen verta tilaa, ett� saattoi olla
-pitk�ll��n ja h�t�tilassa istuakkin. T�m� annettiin nyt meille asua, ja
-t�st� piti meid�n saada kirjasto, ruokahuone, makuusija j.n.e. T�t�
-erinomaista asuntoamme emme kuitenkaan saaneet kahden pit��. Niin
-sanottu bohumoltsi eli luostareissakulkija nainen, kotoisin Mohilevin
-kuvernementist� ja paraikaa Solovetskoin luostarista palaava, tuli
-kolmanneksi.
-
-Ensim�isill� 30:ll� virstalla Tshernoi Pessokiin viivyimme l�hes 10
-tuntia, sill� aluksen p��llysmies, joka toivoi suurta apua
-my�t�virrasta, oli palkannut yhden ainoan vet�j�hevosen, ja senkin mit�
-kehnoimman. Hevonen oli viel� niin viisas, ettei varsin paljoa
-ruvennut voimiansa ponnistelemaan, hyvin �lyten virran avulla
-v�hemm�ll�kin p��sev�ns�. V�h�n ennen tuloamme Tshernoi Pessokiin,
-h�yrylaiva oli enn�tt�nyt l�hte� toisia, ennen meit� tulleita aluksia
-ehd�tt�m��n, mik� oli sit� pahempi, kun sitten nousi niin kova myrsky,
-ett� meid�n sek� itse h�yrylaivankin t�ytyi pys�hty� kolmeksi p�iv�ksi
-tuulen asettumista odottamaan. T�ll� ajalla paikalle saapui 50:en
-alukseen, jotka kaikki kulkivat Pietariin; jopa palaaviakin kulki
-ainakin sama m��r�, jollei enempikin.
-
-Paikalla oli hyv� kapakka, jonka t�hden odottaminen ei k�ynyt
-mets�herralle varsin ik�v�ksi. Viinassa ollen h�n sokerteli saksaakin,
-jota selv�n� ei ottanut sanaakaan puhuakseen. Kovemmin p�ihdytty��n jo
-puhui aivan uutta kielt�, jota min� en ensink��n ymm�rt�nyt, enk� luule
-muidenkaan ymm�rt�neen. Ymm�rt�mist� puhuja ei itse n�ytt�nyt
-toivovankaan, sill� kenenk��n kysym�tt� tai vastaamatta h�n l�rp�tteli
-tuota kielt�ns� pitk�t ajat, kunnes vaikea ysk� aina viimein keskeytti
-puheen. Mutta ysk�n lakattua alkoi h�nen kielill�-puhumisensa taas
-uudelleen. Minua h�n siin� tilassa ollessaan aina sanoi Karl
-Ivanitsh'iksi, eik� taas hetken p��st� muistanut, vaikka kuinka useasti
-olisin oikean nimeni maininnut.
-
-Er��n� iltana h�yrylaiva jo viimeinkin p��sti meid�t t�st� ik�v�st�
-odotuksesta, ottaen sek� meid�t ett� seitsem�n muuta laivaa j�lkeens�.
-Seuraavana aamuna tulimme Vosnesenieen. T�m� on kyl� eli pikkukaupunki,
-jossa on useita kauppapuoteja ja v�hint�in nelj� viinin myyntipaikkaa
-koreine kyltteineen ja kadulta k�yt�vine ovineen. N�iden puotien
-luvusta voisi p��tt�� t�ss� kyl�ss� viini� paljonkin juotavan ja
-luulla, ettei sit� t�lt� paikalta muuanne kuljeteta, sill� kaikilla
-t�m�n kautta kulkevilla laivoilla on matkansa varrella parempiakin
-ostopaikkoja, kuten Vyitegra, Lotinapelto ja Uusi-Laatokka. Yksin
-Kiinan teell�kin oli eri myym�l�ns�, ja sek� kauppiasten ett� tavaran
-suhteen Vosnesenie on paljoa isompi kauppapaikka ja ansaitsee paljoa
-paremmin kaupungin nimen kuin sek� Kuola ett� Oniega. T��ll� vaan
-muutaman tunnin viivytty�mme l�ksimme Syv�rijokea pitkin matkustamaan
-Lotinapeltoa kohti.
-
-T�m� matka oli eritt�in ik�v� sent�hden, ett� tuuli oli kaiken aikaa
-vastainen, ja ett� meid�n monet kerrat t�ytyi olla ankkuri pohjassa.
-�isin jopa p�ivinkin tuulen hieman lauhtuessa kuljimme kuitenkin
-my�t�virtaan aina v�h�n eteenp�in, vaikka kulku oli niin hidasta, ett�
-tuskin huomasimme aluksen olevan liikkeell�. Toisinaan koetimme
-soutamalla edist�� vauhtia, mutta airot olivat niin isot, ett� miehen
-oli vaikea yksin sellaista kalua liikutella. Viimein laivan p��llysmies
-palkkasi enemm�n soutumiehi�, joille maksettiin 1 rupla 60 kopeekkaa
-paperirahaa miest� kohden 33:lta virstalta. N�iden soutajien joukossa
-oli muuan vanha sotamies, joka oli el�nyt Suomessa 20 vuotta ja puhui
-niin selv��n meid�n kielt�, ett� luulin h�nt� Suomessa syntyneeksi.
-Palaavia aluksia tuli alinomaa vastaamme, emmek� voineet olla niit�
-kadehtimatta n�hdess�mme niiden vahvaa vauhtia kulkevan my�t�tuulta,
-niin ett� vaahto kuohui kokan ymp�rill�. Monta monituista kertaa
-kaduin, etten ollut l�htenyt matkaan maitse, ja opin tarpeeksi
-tuntemaan, ett� sill�, joka tavallisella aluksella vedelle yritt��,
-tulee olla vahva ev�ss�kki ja hyv�sti aikaa.
-
-Melkein samanlaiset ajatukset kuin minulle taisivat kumppanini
-mets�herrankin mieleen johtua; h�n n�et Vosneseniesta l�hdett�ess� ei
-ollut ottanut mukaansa viinaa enemp�� kuin yhden pullon, joka loppui jo
-toisena p�iv�n�. H�nen oli pakko pari p�iv�� olla aivan vesiselv�n�, ja
-oli sill� ajalla sangen siisti ja iloinen kumppani. Kun h�nell� viel�
-oli tuota kallista ev�st�, laskettiin kerran meid�n alhaalla ollessa
-laivan ankkuri, ja laiva oli k��ntynyt tuulen suuntaan. Kannelle
-tultuani kysyin heti p��llysmiehelt�, mink�t�hden my�t�tuulen tultua ei
-jo nostettu purjeita? "Njet jeshtshoo!" [ei viel�] t�m� vastasi, ja
-heti arvasin aluksen ankkurin laskettua k��ntyneen tuulen mukaan.
-Kumppanini ei kuitenkaan p��st�nyt p��llysmiest� niin v�h�ll�, vaan
-kiusasi kaikella tavoin purjeita nostamaan. P��llysmies sanoi, ett�
-purjeet nostettuamme tulisimme kulkemaan takaisin emmek� eteenp�in.
-Mets�herra ei uskonut t�t�, vaan sanoi laivan per�n olevan kulkemamme
-matkan puolella ja arveli per�puolesta puhaltavaa tuulta my�t�iseksi.
-T�t� ei p��llysmiesk��n voinut v��r�ksi todistaa, mutta sanoi,
-viimeinkin p��st�ksens� itsep�isest� kiistelij�st�, ett� per�sin t�m�n
-maatessa -- oli muutettu kokkaan, mist� mets�herran v��r� luulo oli
-aiheutunut. T�m�n kumppanini tajusi paremmin kuin ett� alus oli
-k��ntynyt, ja j�tti viimeinkin p��llysmiehen ja purjeet rauhaan.
-
-Kolmantena p�iv�n� aluksen seisoessa h�n l�ksi joenvartta my�ten maisin
-astumaan ja oli sill� matkalla l�yt�nyt kapakan ja viinaa er��st�
-kyl�st�, josta y�ll� h�net tapasin ja kuljetin takaisin alukseen.
-Kerran l�ksin min�kin maalla k�ym��n aikoen l�heisest� kyl�st� ostaa
-maitoa, mutta sit� ei myyty nyt kes�paaston aikana. Maidon asemesta
-annettiin rokkaa ja sanottiin sen muka olevan maidon veroista. Kun
-oltiin kuultu minun olevan kotoisin Suomesta eli Lihvlandiasta, joksi
-t�k�l�inen rahvas mainitsee meid�n maata kernaammin kuin tavallisella
-ven�j�nkielisell� Finlandia nimell�, mit� sen n�ytt�� olevan vaikea
-lausua, alettiin minua "saltatiksi" ostella, sill� sotav�enotto oli
-taas tulossa. En kuitenkaan ruvennut, vaikka tarjottiin hyv��kin
-hintaa. N�ill� mailla pidet��n muzhikkana [talonpoikana] jokaista, joka
-vaan ei ole virkapuvussa tai muuten eritt�in hyviss� vaatteissa, tai
-joka ei jaksa haukkua ja kiroilla vahvasti. Sotamiehen ostamisen
-Suomesta tosin jo on esivalta kielt�nyt, mutta t�m� kauppa k�ypi viel�
-sill� tavalla, ett� Suomesta salaa palkattu mies muuttaa Ven�j�lle
-asumaan n�in mennen sotamieheksi. Jos siis en tullutkaan t�ss�
-kyl�ss� kovin suureen arvoon ylennetyksi, niin olen toisaalla saanut
-t�m�n v�h�arvoisuuden ylenm��rin palkituksi. Sill� kun oltiin kuultu,
-ett� min� olin kieli� tutkimassa ja kun sen johdosta oltiin kysytty,
-joko montakin ennest��n osasin, on monikin, vastattuani jo seitsem��
-kielt� v�hin taitavani, tuuminut, ett� minun en�� tarvitsee oppia
-ainoastaan kaksi kielt� p��st�kseni kenraaliksi, sill� yhdeks�� kielt�
-pit�� kenraalin osata, ja ken yhdeks�� kielt� osaa, p��see t�m�n
-rahvaan luulon mukaan v�ltt�m�tt�m�sti kenraaliksi. T�h�n korotukseeni
-taidat, veikkoseni, minulle onnea toivottaa, mutta en luule siit�
-mit��n tulevan, kun olen p��tt�nyt, etten viitsi en�� ruveta kahta
-puuttuvaa kielt� oppimaan. -- Syv�rijoen varret olivat kaikki hyvi�
-hein�maita, vaikka harvoin n�in niitty� raivattavan, sill� t�k�l�inen
-rahvas on viel� karjanhoidossa suuresti takapajulla. Kyli� oli my�s
-joen rannoilla kuta kuinkin, miss� tihe�mmin, miss� taas harvemmin.
-
-Viidess� p�iv�ss� kuljettuamme 150 virstaa tulimme viimeinkin
-Lotinapeltoon (Ladeinoje Poleen). T��ll� ensi ty�ni oli huoneen
-hankkiminen; sen sainkin hyv�n aikaa etsitty�ni, mutta talonv�en kanssa
-yhdess� asuttavan. Pel�ten aluksen, kauemmin etsiess�ni, enn�tt�v�n
-l�hte� pois ja viel� viev�n kapineenikin mukaansa, sill� p��llysmies
-oli sanonut viipyv�ns� t�ss� paikassa korkeintain puolen tuntia, minun
-t�ytyi asunnokseni valita kaikin puolin huono huone, jossa ikkunalasit
-olivat rikki ja paikatut, lattia likainen, muukin siivo samanlaista; en
-viel� p��lle p��tteeksi saanut olla yksin�ni. Rantaan palattuani kysyin
-kuitenkin er��lt� miehelt�, eik� h�n tiet�nyt minulle parempaa asuntoa
-neuvoa. Heti mies oli valmis neuvomaan, ja vei minut omaan taloonsa,
-luvaten minulle siin� er��n kamarih�kkelin. Sek��n tosin ei ollut
-paljoa parempi edellist� huonettani, mutta oli kuitenkin siit�
-etuisampi, ettei minun tarvinnut muiden kanssa yhdess� asua. Siihen
-kannatin siis kapineeni ja erosin mets�herrasta, josta minulla matkalla
-oli ollut milloin risti� ja vastusta, milloin hauskuutta ja hupia.
-Monta h�nen kaltaistansa hienon ruuan nautitsemiseen mieltynytt�
-henkil�� olen ennen h�nt� ja h�nen j�lkeens� tavannut, jotka muuten
-ovat olleet hyv�nluontoisia ja kunnioitustakin ansaitsevia, ja niit�
-n�ytti t�m�kin mies parka olevan, sill� selv�ll� p��ll� h�n oli sangen
-hauska kumppani, eik� v�kevi� nautittuaankaan reuhannut, kuten
-toisenluontoisilla juomareilla on tapana. Puheittensa mukaan h�nell�
-oli rikas veli, jonka luo paraikaa oli matkalla. Hyvin n�yttikin mies
-parka jo apua tarvitsevan, sill� kaikki kapineensa olivat kutistuneet
-v�hemmiksi kuin sen, joka sanoi: omnia mea mecum porto (kaiken
-omaisuuteni kannan yll�ni). Saadakseen tarpeeksi ev�st� h�n m�i
-Kargopolissa viimeisen liikanaiseksi katsottavan esineens�, hyv�n
-kauhtanan, 6:sta hopearuplasta, vaikka se oli toisenkin verran
-arvoinen. Mets�herrasta erottuani p��tin k�yd� kaupungin l��k�rin
-luona, jonka sanottiin olevan nuori naimaton mies. Vaan saamani
-v��r�n neuvon mukaan tulin er��n kenraali-okruzhnoin luo, miss�
-mainittu l��k�rikin paraikaa oli iltaseurassa; en tietysti olisi
-tullut h�nt� t��lt� hakemaan, ellen olisi luullut h�nen siin� asuvan.
-Itse kenraali, noin keski-ik�inen mies, jota luulin l��k�riksi, tuli
-vastaani etuhuoneessa ja kysyi, mit� asiaa minulla oli. Sanoin olevani
-l��k�ri Suomesta ja t��ll� tuttavien puutteessa tulleeni h�nen
-luonansa k�ym��n. "Min� en, Jumalan kiitos, ole l��k�rin tarpeessa",
-sanoi kenraali. "En min�k��n. Jumalan kiitos, ole l��k�rinty�n
-tarpeessa!" vastasin min�, "mutta ollen itse l��k�ri luulin melkein
-velvollisuudekseni k�yd� kaupungin l��k�rin luona." Salin ovi sattui
-olemaan raollaan, ja sielt� astui nyt ulos oikea l��k�ri, joka oli
-nuori, pulska mies. H�nelt� sain sitten, paitsi muuta, tiet��, ettei
-h�n asunut t�ss�, vaan toisessa paikassa, miss� pyysi minua seuraavana
-p�iv�n� k�ym��n luonaan. Puoleksi suutuksissani siit�, ett� asiani oli
-n�in ep�onnistuneesti suoriutunut, l�ksin siit� heti uuteen
-majatalooni, keit�tin "tsajua" ja panin sitten maata.
-
-20:nten� p�iv�n� l�ksin Lotinapellosta veps�l�isi� tapaamaan. Sen tien,
-joka vei ensim�iseen Shamal (ven. Shamenets) nimiseen kyl��n,
-sanottiin olevan niin huono, ettei sit� muka voinut rattailla kulkea,
-mink� t�hden j�tin l��k�rin luo liiat kapineeni ja otin majatalossani
-asuvan vanhan v�h�ven�l�isen v��pelin laukkuani kantamaan ja astuin
-itse rinnalla. T�m� toverini oli kuitenkin niin onnettoman heikko, ett�
-h�nen t�ytyi joka toisen virstan p��ss� lev�t�, vaikka laukku ei ollut
-kovin raskas. Ilta alkoi jo olla k�siss� tullessamme kyl��n, johon muut
-lukivat 12, kumppanini 15 virstaa Lotinapellosta. Vaan t�ss� kyl�ss� ei
-viel� puhuttu sanaakaan tshuudin (liuvin, liudin, lyydin, veps�n)
-kielt�, mink� t�hden viel� samana iltana l�ksin toiseen kyl��n, nimelt�
-Varbal (ven. Varbenets), johon oppaani luki 20, muut 15 virstaa
-edellisest� kyl�st�. Vasta puoliy�n aikaan tulin perille, ja y�vyin
-taloon, jonka is�nt� oli _barin_ (herra). Talossa oli asuinhuoneita
-kaksi, nimitt�in tupa ja yl�kerrassa huone, joka ei ollut tupaa
-parempi. T�ss� kyl�ss� puhuttiin jo veps�n kielt� ja barin alkoi
-kiusata minua j��m��n luokseen asumaan. Ruuasta ja asunnosta m��r�ttiin
-rupla p�iv�lt�, ja opettajaksi h�n neuvoi minulle vanhan, puolisokean
-ukon, jolle palkaksi pantiin 50 kopeekkaa p�iv�lt�. T�h�n siis j��ty�ni
-aloin ensi ty�kseni ukolta kysell� veps�l�isten kylien nimi�, toivoen
-sill� tavoin tutustuvani sek� ukkoon ett� seutuihin. Mutta mik�
-liekk��n ukon p��h�n pist�nyt, lieneek� minua kyselemiseni vuoksi
-vihamieheksi tai vakoilijaksi pel�nnyt, h�n ei vastannut kysymyksiini
-eik� sanonut mihink��n puuttuvansa minun kanssani. Barin hankki heti
-toisen opettajan, jolle m��r�ttiin 70 kopeekkaa viiden tunnin
-opetuksesta p�iv�ss�, mutta t�m�kin rupesi p�iv�n luonani oltuansa
-juonittelemaan, mink� t�hden p��tin l�hte� koko kyl�st� ja siirty�
-etemm�ksi, varsinkin kun t�ss� kyl�ss� viel� puhuttiin yht� paljo
-ven�tt� kuin veps��, ja kun toivottavaa oli, ett� j�lkim�ist� kielt�
-sisemp�n� maassa puhtaammin puhuttiin; veps�l�isi� n�et sanottiin
-asuvan noin 10 peninkulman laveudelta.
-
-Olipa viel� toinenkin syy, jonka vuoksi en ruvennut t�ss� paikassa
-kauempaa viipym��n, nimitt�in se, ett� barin ynn� h�nen vanhempi
-poikansa alinomaa polttivat tupakkaani, joka, viel� p�iv�n tai kaksi
-heid�n luonansa viivytty�ni, olisi kokonaan loppunut ja olisi
-pakottanut minut tupakkapaastoon. Eik� ollut kumma, ett� h�n niin
-ahkerasti tupakoi, sill� tupakan poltanta olikin ainoa asia, jossa h�n
-erosi naapureistaan talonpojista, ellemme herruuden merkiksi viel� lue
-sit�kin, ettei h�n mielell��n ottanut veps�� puhuakseen. Itse h�n
-kuitenkin itse��n "herraksi" kerskaili, sanoen k�skett�v�n��n olevan
-kokonaista kuusi "sielua". Mutta ei samovaria (teekeitti�t�) eik�
-kirjavaa paitaa edes ollut h�nell�, mitk� ylellisemm�n elannon merkit
-on kaikilla varakkaanpuoleisilla talonpojilla. Vaikka t�m� barin jo
-kerran oli lukea tavaillut passiani, niin piti se viel�, kaiketi sen
-vuoksi, ettei ensi luennalla lie oikein selv�� siit� saanut, uudelleen
-luettaa, kun kyl�n kautta sattui kulkemaan er�s kirjoitusta taitava
-virkamies, "zemskij sosjedatel". Kun barin t�m�n lukiessa kuuli
-Solovetskoin arkimandritankin passiini allekirjoituksensa panneen, niin
-taisi arvoni barinin silmiss� jo kohota koko joukon, jonka vuoksi alkoi
-uudestaan kiusata luoksensa j��m��n, luvaten tehd� oloni kaikin puolin
-mieluisaksi. Entiset opettajanikin, jotka vasta olivat olleet niin
-tylyt ja vastahakoiset, tarjoutuivat nyt taas opettajikseni, mink�
-kerkisiv�t. En kuitenkaan sanonut j��v�ni. Kun nyt huomattiin,
-ettei muu auttanut, ruvettiin minua matkan ja sisempien kylien
-vaarallisuudella hirvittelem��n; sanottiin, etten sielt� ikin� hengiss�
-olisi palaava, sill� noiden kylien asukkaat ynn� niiss� el�v�t
-karkulaiset muka yhden ainoan "sinikon" vuoksi olivat valmiit miehelt�
-hengen ottamaan; t�m�n vuoksi minua kaikella tavoin neuvottiin olemaan
-sinne l�htem�tt�.
-
-Vaikka arvelinkin osaa n�ist� mainituista tyhjiksi pelotuksiksi, joilla
-barin vaan koetti pysytt�� minut luonansa asumassa, tekiv�t ne
-kuitenkin minuun siksi suuren vaikutuksen, etten aivan pelotta noita
-kyli� ajatellut. Mutta toiselta puolen tupakan kulutus, alinomainen
-r�hin� ja r�iske alatuvassa, minua, outoa vierasta, katsomaan alinomaa
-tunkeutuvan rahvaan h�lin� tekiv�t oloni t�ss� paikassa ik�v�ksi ja
-kaikella tavoin hankalaksi. Jos n�m�kin ik�vyydet olisin jaksanut
-k�rsi�, niin oli viel� suurempi vastus lapsista, jotka lakkaamatta
-juoksivat luonani, pyyt�en milloin huilua soittamaan, mink� kerran
-olivat kuulleet minun tekev�n, milloin heille oudoilla tulitikuilla
-tulta raapaisemaan. -- Muutamille kerran mieliksi tehty�ni olin sitten
-p��sem�tt�miss� uusista kuulijoista ja katsojista. Jos n�ist� Egyptin
-vaivoista jo karttuisi kuusi, niin voisin seitsem�nten� ja kaikkein
-suurimpana mainita hirmuiset m��r�t russakoita, joita oli niin
-runsaasti, ett� 20:n virstan p��ss� laukkuani niist� siivotessani ne
-viel� peittiv�t kokonaisen porstuan lattian, enk� viel� t�ll�k��n ollut
-n�ist� tovereistani p��ssyt, sill� jonkun ajan kuluttua l�ysin niit�
-viel� koko lauman huilun torvesta. Kaikkien n�iden vaivojen alaisena
-ollen tein lujan p��t�ksen l�hte� toisiin kyliin, enk� olisi kovin
-ep�r�inyt l�hte� suurempiinkin vaaroihin kuin mink� t��ll� sanottiin
-minua uhkaavan. -- Varbal oli muuten mit� ihanimmalla paikalla kahden
-j�rven v�liss�, joiden v�lill� juoksi pieni joki. Talot oli rakennettu
-kahden puolen t�t� jokea, ei yhteen ryhm��n, kuten ven�l�isiss� kyliss�
-on tavallista, vaan suomalaiseen tapaan kukin talo eri paikkaansa.
-
-Varbalasta tulin Pietsalan (ven. Petsenets) kyl��n ja siit� Karhelaan
-(ven. Karhenets). Varbalasta luettiin yleens� Karhelaan 15 virstaa,
-mutta oppaani luki Varbalasta Pietsalaan 6 ja siit� Karhelaan 15
-virstaa, niinmuodoin saaden koko matkan 21 virstaksi. N�ill� seuduin
-�kkin�inen matkustaja aina saa maksaa enemm�n kuin mit� matkan
-varsinainen pituus oikeuttaa; sill� matkat eiv�t aina ole mitatut, ja
-oikeuden puolustus on vaikea. Karhelassa oli kirkko ja oma pappi, ja
-kun t�m� sanoi kernaasti rupeavansa minulle veps�n kielt� opettamaan,
-p��tin j��d� h�nen luoksensa joksikin ajaksi. H�nell� oli tupa ja
-kamari, jossa paraikaa asui kaksi maanmittaria. N�iden pappi kuitenkin
-sanoi parin p�iv�n per�st� l�htev�n pois ja lupasi kamarin sitten
-minun asuttavakseni. Kolmen tunnin opetuksesta p�iv�ss�, ruuasta ja
-asunnosta kuukauden ajalla m��r�ttiin yhteens� 50 paperiruplaa, josta
-rahasta pappi viel� lupasi minut palatessani omilla hevosillaan kyydit�
-Lotinapeltoon. Kaikki t�m� oli minulle hyvin mieleist�, kunnes
-huomasin, ettei pappi itsekk��n ylen paljoa osannut veps��, ja ett�
-h�nen opetuksensa pikemmin olisi tietojani sekoittanut kuin
-selvitt�nyt. Sen t�hden erosin t�st� opettajasta ja otin opettajakseni
-toisen, nimitt�in er��n vanhan sokean akan, joka oli lastenhoitajana
-lukkarilla (ponomarilla). Mutta t�m�n virkansa t�hden eukon ei k�ynyt
-muuttaminen pappilaan, vaan t�ytyi minun k�yd� lukkarilla opetusta
-h�nelt� saamassa. Lukkari itse ja h�nen vaimonsa olivat ulkot�ill�,
-joten sainkin eukon kanssa p�iv�t p��st�ns� rauhallisesti keskustella.
-Lukkarin lapsia oli kaksi eukon hoidettavina, ja toisinaan tuotiin
-h�nen valvottavakseen lapsia toisistakin taloista, muun v�en l�htiess�
-mets��n, ja niiden huuto olisi kyll�kin h�irinnyt, ellei eukko olisi
-niit� totuttanut niin kuuliaisiksi, ett� h�nen kiljaistessaan yhden
-ainoan sanan: movtsi! (vaiti!) kaikki heti herkesiv�t itkem�st� ja
-heittiv�t muunkin jyr�k�n. Harvassa lienee en�� meid�n aikoinamme
-opettajaa, jolle oppilaat saisivat nauraa niin kuin minun t�ytyi nauraa
-t�m�n eukon kompuroimisilla h�nen hoitaessaan lapsia, vaikka eukko
-parka kyll� oli tottunut sokeana liikkumaan. ��neen en kuitenkaan
-uskaltanut t�ss�k��n koulussa nauraa enemp�� kuin ennen alkeiskoulussa,
-jossa esim. muistan opettajan kerran k��nt�neen latinaisen lauseen: non
-omnibus licet esse docti n�in: ei kaikkien oppineiden ole lupa sy�d�,
-kun me pojat olisimme sanoneet: ei kaikkien ole lupa oppineita olla.
-Sana _esse_ latinassa merkitsee sek� _olla ett� sy�d�_, samoin kuin
-muutamissa muissakin kieliss� olemista ja sy�mist� ilmaistaan samalla
-sanalla, kenties sen vuoksi, ett� sy�minen on varmin merkki siit�, ett�
-joku on olemassa, tai ettei monen ihmisen olemassaololla n�yt� olevan
-muuta tarkoitusta kuin sy�minen. Mielell�ni tahtoisin tiet��, eik�
-maailmassa ole sellaistakin kielt�, jossa juomista ja olemista vastaisi
-sama sana. Mutta n�it� puhellessani unhotan kokonaan opettajani, josta
-viel� on v�h� sanomista. Niin esim. on eukon kiitokseksi mainittava,
-luulen h�nen muutamassa p�iv�ss� oppineen kielioppia enemm�n kuin
-mainitun papin koko 56-vuotisessa el�m�ss��n. Nimisanoja tutkiessamme
-minun ei koskaan tarvinnut kysy� genitlivisijaa, sill� heti h�n sanoi
-nominatiivin j�lkeen jonkun toisenkin sijan, tavallisimmasti monikon
-nominatiivin, esim. _toores, -ehet_, tuores: _pivdus, -udyset_, saalis;
-_kaste, -stket_, kaste; _suvy, -vgat_, sulka; _ikkun, -knat_, ikkuna.
-Verbeist� puhuessamme taas h�n tottui heti muistuttamattani sanomaan
-infinitiivin ja preesensin yksik�n ensim�isen persoonan, esim. _kasva,
-kasvan_, kasvaa; _volmitsen, -ta_, valmistaa, ja alkoi monesti itse
-taivuttaa sanoja. Niin kysytty�ni mik� langeta "pa vasjemu" [teid�n
-kielell�] oli, h�n sanoi: _langeta, langtan, lagtai, langtah,_ j.n.e.
-Ei kuitenkaan pid� kummeksia, ett� h�nkin toisinaan erehtyi tai ettei
-heti voinut minua johdattaa oikealle tolalle. Niin esim. kun
-taivutettaessa sanaa: _lugeda_, lukea, kysyin, miten "minun pit��
-lukea, minun on luettava, minun tulee lukea" [?] kuului h�nen
-kielell�ns�, h�n vastasi: kah! _langeskanden_. Samalla tavoin:
-_tegeskanden_, minun pit�� tehd� [?]; _langteskanden_, minun pit��
-langeta [?]. L�hes kolme vuorokautta pidin t�t� -skanden, -skandet
-j.n.e. -loppuista muotoa varsinaisena futuuri-muotona, niinkuin
-kieliopin tutkijat viime aikoihin asti ven�j�nkin kieless� ovat
-pit�neet verbin infinitiivin ja edell� olevien _budu_ tai _stanu_
-muotojen yhtym�t� varsinaisena tulevan ajan muotona. Mutta sitten asiaa
-tarkemmin mietitty�ni tulin asian oikeille j�ljille ja huomasin, ett�
-p��tteell� _-skanden_ loppuva muoto ei ollutkaan muuta, kuin erityinen
-_verbum inchoativum_, joka suomen ja viron kielest� on kadonnut
-varmaankin ruotsin ja saksan kielen vaikutuksesta. Kuitenkin p��tin sen
-ottaa tekeill� olevaan kielioppiini, vaikka koko verbi ei p��sisik��n
-sit� etemm�ksi. Toivon kuitenkin, ett� t�t�kin hyl�tty� sananmuotoa,
-kun se joutuu kielioppiin, kenties ruvetaan k�ytt�m��n, samoin kuin
-refleksiiviverbi�, joka jo oli katoamaisillaan, nyt jo alkaa n�ky�
-joka suomalaisessa kirjassa. Sit�paitsi olen viel� siin� uskossa, ett�
-vaikka kieliopin on muodostuttava kielen mukaan, niin on kielenkin
-muutamissa paikoin edellisen mukaan mukautuminen, Kieli n�ytt��
-minusta monessa kohdin ymm�rt�m�tt�m�lt� lapselta ja kielioppi sen
-ymm�rt�v�mm�lt� opettajalta, jonka tulee taivuttaa hoitolaisensa lajin
-yhteisten lakien alaisiksi ja kehitt�� omin p�in toimeen tulevaksi.
-Jos hoitolainen kauniisti ja vioitta kasvaa, ei hoitajalla ole muuta
-teht�v�� kuin edist�� sen varmistumista; mutta jos hoidokas rupeaa
-harhateille poikkeamaan, niin se on oikaistava niin pian ja niin
-s�vyis�sti kuin mahdollista. Suomen kieless� katson harhatieksi tai
-ep�oleellisuudeksi sit�kin, ett� inkoatiiviverbin merkitys, mik� ennen
-on lausuttu yhdell�, ilmaistaan kahdella sanalla, kuten esim. ruveta
-k�ym��n, ruveta tulemaan, ruveta lankeamaan, ja preesensiss�: rupean
-k�ym��n, r. tulemaan, r. lankeamaan, eik� niin kuin ennen k�ysk�t�,
-tuleskata, lankeeskata ja preesensiss�: _k�ysk�nnen, tuleskannen,
-lankeeskannen_. Mutta mist� voimme sitten niin varmasti p��tt��
-inkoatiiviverbin suomen kieless� olleen? Siit�, ett� se on
-heimokieliss�, lapissa ja veps�ss�, ja toiseksi siit�, ett� suomessa
-viel�kin on n�ist� inkoatiiviverbeist� johdettuja sanoja, kuten
-_k�yskentelen, tuleskentelen, lankeeskentelen_, jotka eiv�t ole
-syntyneet muista kuin alkuper�isist�: _k�ysk�nnen, tuleskannen,
-lankeeskannen_.
-
-Karhelan papin luona asuin ensim�isen viikon h�nen pieness� tuvassaan,
-jossa paitsi minua asustivat h�n itse, h�nen rouvansa ja nelivuotias,
-tytt�rens�poika, piika, er�s "prikashtshikka", pieni punainen koira,
-musta kissa ja sen kaksi pient� poikasta. Viimein maanmittareilta
-loppui ty�, nimitt�in samalla tavalla kuin usein meid�nkin maassa, ett�
-kylien rajoista nousi riita, jonka ratkaisua etsittiin aina
-Keisarillista Senaattia my�ten, mill� ajalla ty� keskeytyi.
-Maanmittarien l�hdetty� min� muutin kamariin, jossa nyt sain aivan
-yksin�ni asua lopun aikaa, mik� kaikin paikoin on suuriarvoinen etu, ja
-etenkin n�in matkoilla ja alinomaa rahvaan h�lin�ss� oltua aivan
-verraton asia. Viimeinen p�iv� vaan piti olla papin ja h�nen perheens�,
-koiran ja kissojen parissa, siit� syyst�, ett� tupaa, jossa t�h�n asti
-olivat asuneet, nyt ruvettiin purkamaan ja uudesta rakentamaan.
-Kamarini "jumalatshogassa" eli kuvanurkassa oli koko joukko
-kaikenlaisia, ei kovin sievin k�sin tehtyj� "jumalia", ja oven
-yl�puolella ratsasti Ali Pasha. Kaikki n�m� kunnioitettavat
-herrasmiehet n�yttiv�t jo t�ysinpalvelleilta, ja jos minun vallassani
-olisi ollut, olisin vapauttanut heid�t jokaisen virasta, antanut
-t�yden palkan el�kkeeksi ja my�nt�nyt oikeuden kantaa virkapukua.
-Samoin olisin tehnyt huoneen kahdelle tuolille, joista toisessa ei
-ollut kuin kolme jalkaa, niin ettei en�� jaksanut sein�� vastaan
-nojautumatta pysy� pystyss�, ja toisen jalkojen parantaja oli tehnyt
-niin huonoa ty�t�, ett� sekin oli aivan kelvoton.
-
-Pappi itse oli 56-vuotias mies, vakaa ja hiljainen luonteeltaan. H�nen
-jokap�iv�inen pukunsa ei ollut talonpoikien pukua ollenkaan parempi;
-eik� h�nt� voinut heist� erottaa muusta kuin pitk�st�, sel�ss�
-riippuvasta palmikosta. H�n k�vi vaimonsa ja piikansa kanssa kaikissa
-ulkot�iss�, jonka t�hden oli p�ivin harvoin kotona; minun t��ll�
-ollessani n�et paraillaan lopeteltiin hein�ntekoa ja sitten seurasi
-elonleikkuu, herneiden puinti ja marjojen poiminta. Kotoisallakin
-ollessaan h�n toimitteli kaikenlaisia pihat�it�, kuten saunan
-l�mmityst�, veden noutoa, marjojen siivousta y.m.s. Ei olekkaan siis
-kumma, ett� h�nell� n�ilt� t�ilt�ns� ei ollut aikaa paljoa kirjallisiin
-huvituksiin hurvitella. H�n osasi kuitenkin lukea ven�tt� ja slavoniaa
-kuta kuinkin, taisipa kirjoittaakkin. Kerran kirjoja k�sille ottaessani
-h�nkin tuli siihen, katsoi niihin ja, n�hty��n etteiv�t ne olleet
-ven�j�nkielisi�, kummeksi, ett� kirjoja on painettu muillakin kuin
-t�ll� yhdell� kielell�. N�in oppineita opettajia oli joku aika sitten
-(ja lieneek� viel� nytkin) muutamia meid�nkin maassa. Niinp� kertoi
-Castr�n matkoillaan Suomessa kerran tavanneensa pappismiehen, joka
-suomen kieliopista ja kirjakielest� puhuttaessa oli kummeksinut, miksi
-x ei kelvannut suomen kirjaimeksi, ja oli kysynyt, mit� t�m� _vokaali_
-oli pahaa tehnyt, kun sit� niin vainottiin! Minulla oli ven�j�nkielinen
-Uusi Testamentti, ja sit� pappi luki ahkerasti, sanoen, ettei koko
-heid�n kirkollaan ollut muuta pyh�� kirjaa kuin evankeliumit slavonian
-kielell�, jota h�n taas ei n�ytt�nyt aivan hyvin ymm�rt�v�n.
-
-Papin rouva taisi olla v�h�n nuorempi miest�ns�; h�n kulki rahvaan
-mukana kaikissa t�iss�, marjassa, verkkoja laskemassa j.n.e.
-Ty�paikan loitompana ollessa min� j�in yksin kotimieheksi, kuitenkin
-sill� ehdolla, ett� sain k�yd� lukkarissa edell� mainitun opettajani
-luona, kun vaan l�htiess�ni muistin panna oven lukkoon. N�in� p�ivin�
-rouva aina pani minulle p�iv�llisruuan jo l�htiess��n valmiiksi, toisen
-osan, kuivan ruuan, kaappiin, ja toisen, keittoruuan, uuniin l�mpim�n�
-pysym��n. Uuniin pantuja herkkuja oli kookas kahvipannukin, jonka
-aamulla keitti t�yteen ja sijoitti uuniin hautumaan. Taitavat
-kahvinkeitt�j�-rouvat arvaavat sanomattanikin, kuinka hyv�� t�m�
-rupeamam��rin hautunut kahvi oli, eik� ollutkaan eritt�in ik�v� sanoma
-se, jonka papin rouva er��n� aamuna minulle ilmaisi, nimitt�in kahvin
-loppuneen ja toista saatavan vasta kun joku sattui k�ym��n kaupungissa.
-Ty�h�n l�htiess�ns� h�n kuitenkin iloisen n�k�isen� sanoi kahvipannun
-olevan entisell� paikallansa ja entisess� voimassaan. Kysyess�ni, mist�
-h�n jo oli kerinnyt saada uutta kahvia, h�n vastasi tiet�v�ns� keinon,
-mill� ainoattakkaan kahvinjyv�sett� kahvia saada, ja l�hemmin asiaa
-tutkittuani huomasin t�m�n keinon siksi, ett� h�n oli paahtanut
-ohranjyvi� kahvin asemesta ja niist� tehnyt keiton. Kun rouva n�in
-kahvin asemesta keitti ohria, piti minunkin ruveta jotakin "jatketta"
-hommaamaan, sill� suureksi murheeksi tupakkani alkoi v�henemist��n
-v�het�, enk� tiet�nyt muuta neuvoa t�m�n l�hestyv�n puutteen
-poistamiseksi kuin ett� ker�sin perunan lehti�, kuivasin ja sekoitin
-niit� tupakkaani, toivoen t�m�n sekoituksen avulla pysyv�ni tupakassa
-siksi kunnes ilmaantui joku Lotinapeltoon-matkustaja, jolla olisin
-voinut tuottaa uutta tupakkaa.
-
-Jo edell� mainitsin, ett� papilla oli nelivuotias tytt�renpoika
-luonansa. T�m�n lapsen pilasi mummo, papin rouva, aivan asian alkaen ja
-ik��nkuin tahallansa. Joka aamu poika her�tty�ns� alkoi huutaa ja itke�
-mink� jaksoi, ja sit� jatkoi pitkin p�iv��, milloin vaan ei heti tehty
-h�nen mielt�ns� my�ten, polki jalkaa, kiljui ja nakkeli vihan vimmassa
-mummoansa ja ukkoansa kivill� ja esineill�, jotka vaan k�teens� sai.
-Min� uskalsin muistuttaa eukolle, ett� nuo juonet pit�isi pojasta
-vitsalla ottaa. H�n sanoi jo sit�kin koetelleensa, mutta ei mink��n
-auttaneen. En luulekkaan vitsan sill� tavalla k�ytettyn� kuin papin
-rouva sit� k�ytti, kenenk��n k�dess� parantavan lapsia, vaan pikemmin
-pahentavan. H�n n�et ei ruvennut poikaa kurittamaan ennenkuin joutui
-sellaiseen vihan vimmaan, ett� kuritus oli pikemmin kostamista kuin
-oikaisemista, eik� h�n silloin katsonut mill� ly�d� hotaisi poikaa,
-vitsallako vai korennollakin. Sitten lepytty�ns� taas imarteli huutavaa
-poikaa ja hyv�ili entist��n viitt� pahemmin eik� kielt�nyt, jos poika
-olisi mit� tahtonut. Teenjuontiin eukon piti aina saada poika, jospa
-t�ll� tuvassa tai ulkona oli kuinkin mieluinen muu huvitus. N�m� kestit
-poika kuitenkin aina lopetti itkulla ja kiukuttelemisella, kun muka ei
-viel� ollut tarpeeksi sokeria saanut, ja monasti minua t�m� eukon
-riehuminen pojan kanssa suututti paljoa pahemmin kuin kaikki ik�vyydet
-"barinan" luona olivat minua vaivanneet, -- Paljoa paremmin sokea
-opettajani kasvatti ponomarin eli lukkarin lapsia, jotka heti eukon
-huutaessa _movtsi_ olivat hiljaa kuin hiiren poikaset.
-
-Pyh�t vietettiin n�ill�kin seuduilla alituisella sy�misell� ja
-juomisella; viimemainitulla, milloin juotavaa oli, sill� viinaa on
-t��ll� v�hempi ja sit� pidet��n kalliimmassa hinnassa kuin Suomessa.
-Elokuun 27:nten� p�iv�n� oli suuri pyh� Kekj�rven kyl�ss�, jonne
-kirkolta tulee 3-4 virstaa matkaa. Ven�j�ll� ja Suomessakin on
-kreikanuskoisissa pit�jiss� joka kyl�ss� oma kirkkonsa (s��ssyn�) ja
-jokaisella t�mm�isell� kirkolla oma suojeluspyh�ns�, joku mies- tai
-naispyhimysvainaja. T�m�n pyhimyksen nimip�iv�n� kyl�ll� on iso juhla,
-johon ker�ytyy rahvasta 10 ja useammankin peninkulman p��st�, ja
-semmoinen oli t�m�kin Kekj�rven juhla, johon min�kin l�ksin. Kirkko oli
-pieness� saaressa, ja meid�n tullessa saari oli melkein t�ynn� v�ke�.
-Vaikka tilaa oli sangen v�h�, uitettiin saareen hevosiakin. Se tuntui
-minusta hieman kummalliselta, mutta my�hemmin sain tiet��, ett� kaikki
-saaressa olevat el�imet tulivat osallisiksi papin rahvaalle
-antamasta siunauksesta, ja ett� hevosetkin t�ten siunauksen voiman
-vastaanotettuaan sen j�lkeen p��siv�t vapaiksi ampumisista ja muista
-vammoista. Mit� loitsija ennen teki paholaisen avulla, sen nyt pappi
-sai aikaan pyh�ll� toimituksella, ja t�ten n�in, miten pakanallinen
-harhaluulo oli muuttunut kristilliseksi ep�uskoksi. Saaressa ei ollut
-muuta sy�t�v�� kuin renikoita, joita muuan mies myi kirkon ovella, mutta
-sit� enempi sy�t�v�� oli j�rven rannoilla olevissa kyliss�. Jos mihin
-taloon menit, oli ruokaa p�yd�ll� ja sy�d� t�ytyi vaikka v�kisinkin.
-Kotiin tultuamme papin rouva teet� juodessamme moitti kekj�rvel�isten
-k�mpelyytt� ja typeryytt�, mainiten esimerkkin� t�st� t�rkeydest�
-senkin, etteiv�t olleet �lynneet tarjota h�nen miehelleen viimeist�
-teesarkkaa, jota rouva n�ytti paranna osana pit�v�n. Kohta h�n
-kuitenkin itse johdatti mieleeni sananlaskun: _kattila pataa soimaa,
-musta on kylki kummallakin_, sill� teeveden juotua sanoi olevan
-itsell�ns� t�rke�t� toimittamista tuvassa, jonka t�hden toi minulle
-maljan l�mmint� vett� ja pitk�n pyyhinliinan k�skien minua kuppeja
-pesem��n. T�t� h�n n�ht�v�sti ei pit�nyt min�k��n �lytt�myyden
-merkkin�.
-
-Samalla viikolla kuin Kekj�rven juhla vietettiin, oli kirkonkyl�ss�kin
-samanlainen juhla, ja sen lis�ksi ponomari viel� piti leikkuutalkoon.
-Kaikissa n�iss� pidoissa minua vaivattiin alinomaisella sy�misell� ja
-"tshajun" juomisella, niin ett� koko ilo minulle muuttui suureksi
-tuskaksi. Eik� sill� viel� hyv�: hyv�st� kestitsemisest� piti minunkin
-puolestani jollakin tavoin osottaa heille hyv�ntahtoisuutta ja soittaa
-huilua. Soittoon he eiv�t ollenkaan kyll�styneet, kiusasivat vaan yh�
-uudestaan soittamaan. Monet monituiset kerrat kaduin, ett� olin mokoman
-kapineen mukaani ottanut, monasti teki mieli viskata koko t�m�
-ilon-aiheuttaja nurkkaan. -- Mutta en muistakaan vastuksista ollut
-aivan vapaa. Kaikkia oudonpuoleisia matkustajia, jotka eiv�t liiku
-meluten ja herroiksi, luullaan t��ll� heti karkulaisiksi tai muiksi
-pahantekij�iksi, enk� min�k��n voinut p��st� aivan vapaaksi t�st�
-ep�luulonalaisuudesta. Niinp� her�sin er��n� y�n� kamarissani isosta
-h�lin�st�, joka kuului ulkoa, mutta panin uudelleen maata, kun en
-arvannut rymin�n syyt�. Vasta seuraavana aamuna kuulin papilta, ett�
-humalaisia miehi� oli k�ynyt siell� koko joukko tahtoen tulla minua
-sitomaan, kun muka olin mik�kin passiton "razboinikka" [rosvo].
-Suurella vaivalla pappi oli saanut heid�t t�st� aiheestaan luopumaan.
-
-Viel� voisin luetella useampiakin t�m�nlaatuisia ik�vyyksi�, jotka n�m�
-pidot ja kokoukset minulle tuottivat. Mutta paljo niist� oli hy�ty�kin.
-Niiss� opin rahvaan koossa ollessa maata ja tapoja paremmin tuntemaan,
-mik� muuten n�in kiireisen� ty�aikana olisi ollut vaikeampaa. N�iden
-seutujen rahvas on yleens� solakka- ja suoravartaloista, ja jotenkin
-siev�nn�k�ist�. Puvut olivat melkein samanlaiset kuin Aunuksessa,
-samoin oli maat�idenkin laita. Viljelyskasveja olivat ruis, ohra,
-kaura, herne, papu ja jokunen m��r� perunaa. Enimm�kseen kylvettiin
-peltoon, mets�� taas hyvin v�h�n perattiin. Karjanhoito ei t��ll�,
-samoin kuin on laita Syv�rijoen seuduilla, ollut suuresti edistynyt
-Aatamin karjankaitsennasta. Rautapataa en muista n�hneeni koko n�ill�
-seuduilla. Ruokaa valmistettiin saviruukuissa, jotka pantiin uuniin.
-Muu keitt�minen tapahtui sill� tavoin, ett� tulessa kuumennettuja kivi�
-pantiin vesiastiaan siksi ett� vesi rupesi kiehumaan.
-
-Kun kielioppia ja sanakirjaa koskevat tutkimukset, joita t�ll� kertaa
-pidin t�rkeimpin�, olivat vieneet kaiken aikani, en kerinnyt paljoa
-muuta ker��m��n. Satuja, sananlaskuja ja arvoituksia panin kuitenkin
-kirjaan jonkun m��r�n, ja olisin kenties saanut laulujakin, joita
-luulen t�ll�kin rahvaalla olevan (sill� laulajia oli useampiakin,
-vaikka eiv�t nyt ruvenneet laulamaan), ellei olisi tullut poisl�ht�
-ennenkuin opin kielt� sujuvasti k�ytt�m��n ja ymm�rt�m��n. T�ss�
-kieless� on monta etua, ja siit� suomenkielen tutkija saapi monta
-hyv�� selityst� ja viittausta. N�ytteeksi panemme t�h�n seuraavat
-veps�nkieliset palat.
-
-Mateuksen VI:nnen luvun alku veps�n kielell�.
-
- 1. Vardeikatois andelta milostinad teiden rahfhan aigan, siks
-    mise hei teid n�htais: muga ei liene teile nahradad tatas
-    teiden taivhalises.
-
- 2. I muga kons andad milostinan, ala torvta itseis kohtas, kut
-    litsemeerad tehtais sinagogois i irdal, mise kiitaisiba heid
-    rahvas. Toden sanun teile: hei saiba use itselesoi nahradan.
-
- 3. Sin� se andle milostin muga, mise hur k�si sinun ei n�geis,
-    min tegeb oiged.
-
- 4. Da lineb milostin sinun n�hmatoi, i taat sinun n�geb
-    n�hmatoman andab sinei n�gymisen.
-
- 5. I kons rist(i)toi, ala ole kut litsemeerad, kudamet ljubitas
-    sinagogois i irdal seisuteldas ristm�h�s, mise n�htais rahvas.
-    Praudan pagisen teile: hei otiba use itseles nahradan.
-
- 6. Sin� se kons ristitoi, m�ne perthe itseis, i salpta itseis
-    ver�j�d, i ristte itseis tatale, kudam ei n�gy, a taat sinun
-    n�geb ei -- n�gymisen andab sinei n�gymisen.
-
- 7. Risttes se algat sanelkoi lisniad, kut keelitajad: netse hei
-    duumaitas, mi �ijis vaihis itseis linetai kuuldud j.n.e.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Verbej� taivutetaan veps�n kieless� seuraavaan tapaan: _tegen, teget,
-tegeb, tegemai, tegetei, tegeha t. tehtav_ (s.o. teen, teet, tekee,
-teemme, teette, tekev�t). _Tegemoi, tegetei, tegese, tegemoisei,
-tegeteisei, tegebasei t. tehtasei_ (s.o. teen itseni, teet itsesi
-j.n.e.).
-
-_En tege, emai tehkoi_ (s.o. en tee, emme tee).
-
-Tehnen, _tehnen_; en tehne, _emai tehnekoi_, en tehne, emme tehne;
-_tehneisin_, ehk� tehnen. _Tehnusimoi, tehnusitei, tehnusihese,
-tehnusimoisei, tehnusiteisei, tehnusiheisei_, olisin tehnyt itseni,
-olisit tehnyt itsesi j.n.e.
-
-T�st�kin v�h�st� n�ytteest� lukija saattaa arvata, ett� veps�n kielen
-verbit ovat paljoa muotorikkaammat kuin suomenkieless�. Emme nyt aio
-toisia lukijoita enemmill� esimerkeill� rasittaa; saattaisimme senkin
-hyvin mainitsematta j�tt��, ett� konsonantti��nteet s, ts, n, t, ynn�
-muutamat muut v�list� ��ntyv�t kuten meill�, v�list� taas kuin sh,
-tsh, nj, tj, niin my�s vokaalit v�list� puhtaina, v�list� taas
-ep�m��r�isin�, esim. a pikemmin kuin �, jos kohta a:��nne voittaa.
-
--- -- -- -- -- -- -- -- -- --
-
-Helsingist� saatuani ankaran kirjeen, jossa minua k�skettiin joutumaan
-takaisin virkaani toimittamaan, minun t�ytyi ennen aikojani l�hte�
-Veps�n maasta ja palasin Aunuksen, Salmin, Impilahden ja Sortavalan
-kautta suoraan Kajaaniin.
-
-
-
-
-63.
-
-Akademikko Sj�grenille.
-
-(Konsepti)
-
-
-[Ilman p�iv�nm��r�n ja paikan ilmaisua.]
-
-                                       [Syyskuun lopulla 1842.]
-
-Korkeasti kunnioitettu Kolleegineuvos!
-
-P��tetty�ni t�ll� kertaa tutkimukseni veps�l�isten parissa, saan
-muutamalla sanalla ilmoittaa Teille jospa en juuri muuta, niin ainakin
-sen, ett� olen paluumatkalla. Olin pyyt�nyt virkaloman pidennyst�
-kuudeksi viikoksi, hieman paremmin ehti�kseni tutkia veps�n
-kielen omituisuuksia, mutta l��k�rin puutteessa, joka olisi sill� aikaa
-ollut sijaisenani Kajaanin piiriss�, minulta t�m� pidennys kiellettiin,
-mink� vuoksi minun nyt t�ytyy kiiruhtaa kotiin lokakuun alkuun.
-Veps�l�isten parissa en tullut Karhelan (Kargenets) kyl�� kauemmaksi,
-miss� asuin paikkakunnan papin luona. Sit� ennen tosin olin tavannut
-Ishaiva nimisen veps�l�iskyl�n, joka on Kargopolin ja Vyitegran
-v�lill�, mutta kun kieli siell� paraikaa oli sukupuuttoon
-kuolemaisillaan, viivyin siell� vaan muutaman p�iv�n. Mainittu Karhelan
-pappi olisi ruvennut opettajakseni, mutta kun pian huomasin, ettei h�n
-itse ollut aivan perehtynyt veps�n kieleen, otin opettajakseni er��n
-puolisokean, vanhan sotamiehen-lesken, jonka kanssa k�vin l�pi
-ven�l�isen sanakirjan merkiten veps�l�iset sanat, mik�li h�nen
-tietojaan riitti. Sit�paitsi panin kirjaan h�nelt� ja muilta tusinan
-verran satuja, k��nsin Mateuksen evankeliumin 5:nnen, 6:nnen, 7:nnen ja
-8:nnen luvun sek� lauseparsia ven�j�n kieliopin lauseopista ja muista
-kirjoista. Vaimo asui paikkakunnan ponomarin talossa, joka ponomari
-oli syntynyt 30 virstaa kauempana Ojatin toisella rannalla Ladvan
-kyl�ss� ja joka eukon ohella oli opettajanani. Suurinta mielenkiintoa
-minussa her�ttiv�t veps�n kielen verbien muodot. Jotenkin seuraavaan
-kaavaan sain verbien taivutuksen. Indikatiivin preesens: _salptan, -at,
--ah, -amai, -atei, -taha t. salpatas_, suomeksi: suljen, suljet,
-sulkee, j.n.e.; kielteiset muodot: _en, et, ei salpta, emai, etei, eba
-salpakoi_; refleksiiviset: _salptamoi, -atei, -ase, -amoisei, -ateisei,
--asei t. salpatasei_, kielt.: _en j.n.e. salpakoi, emai j.n.e.
-salpakoisei_, Indikat. imperfekti: _salpsin, -sii, salpas, salpsimai,
-salpsitei, salpsiba t. salpattihe_; kielteiset: _en j.n.e. salptaske,
-emai j.n.e. salptasket_; refleks.: _salpsimoi, -itei, -the, -imoisei,
--iteisei, -ihoisei t. salpattihesei_; kielt.: _en j.n.e. salptaskete,
-emai j.n.e. salptaskemisei_. Indikat. perfekti: _min�, ein�, h�n
-salpanu, m�, t�, h� salpatud_. T�st� huomaa, ett� veps�l�inen
-konjugatsioni on rikkaampi kuin sek� suomalainen, virolainen ett�
-lappalainen. Perfekti, jonka moni sanoi olevan merkitykselt��n
-vallan imperfektin veroisen, lienee ven�j�n j�ljittely�. Kuulinpa
-viel� matkalla Kargenetsista Lotinapeltoon sellaisen imperfekti-muodon
-kuin lauseessa: kun sin� _maksneisit_, mutta en saanut selville, miss�
-suhteessa se eroaa muodoista _maksnet ja maksaisit_, jotka molemmat
-esiintyv�t suomessa. On muuten hyvin vaikeata tutkia jonkun kielen
-muotoja, kun on pakko v�litt�j�kielen� k�ytt�� muodoista k�yh��
-ven�tt�. Ellei suomi olisi sen vertaa auttanut minua veps��
-tutkiessani, tuskin olisin saanut esille konjunktiivin preesensi�,
-sill� miten asettelinkaan ven�l�isi� sanoja, joilla konjunktiivin
-k�sitett� ilmaistaan en aluksi saanut vastaukseksi muuta kuin: _Budu
-min� tegen, hot tegen, kut tegen_ j.n.e. Sit�vastoin olin erehty�
-futuurin suhteen, sill� ven�j�n _budu tai stanu_ sanojen avulla
-muodostettu n.s. futuuri tosin k��nnettiin _ja budu sdelatj_ muodolla
-min� _lienen tegemaha_, mutta mieluummin muodolla _min� tegeskanden_,
-samoin kaikista muista verbeist�: _opendaskanden_ min� alan opettaa,
-_voiskanden_, alan voida j.n.e. Minulla oli jo pari p�iv�� se v��r�
-luulo, ett� veps� vastoin muita suomalaisia kieli� oli muodostanut
-itselleen futuurin, mutta huomasin sitten, ett� sill� lapin tavoin on
-vasituinen inkoatiivimuoto, jonka suomi ja viro ovat menett�neet
-(ruotsin ja saksan vaikutuksesta, joissa sellaista muotoa ei ole?).
-_Min� sanoskanden_, lapiksi _sarnosgoadam; lugeskanden: logaskoadam_.
-Mielest�ni t�m� muoto on otettava suomen kielioppiin, vaikkei se
-tulisi sit� laajempaan k�yt�nt��n; mutta syyt� on toivoa, ett� se
-kieliopista voi siirty� kieleen, sill� tuntuuhan silt� kuin
-refleksiivimuoto, jonka v. Becker ensiksi otti kielioppiinsa, olisi
-tullut yleisemmin tunnetuksi (sillekin osalle Suomea [t�m� kirjoitettu
-seuraavan sivulauseen yl�puolelle rivien v�liin]), vaikka se
-enemm�lle kuin puolelle Suomea sit� ennen oli tuntematon. Suurimmalla
-todenmukaisuudella voi p��tt��, ett� suomessakin ennen on ollut
-inkoatiivinen verbi, sill� ensiksi lapissa ja veps�ss� se on ja
-toiseksi tuntuvat tavalliset johdannaismuodot _meneskendelen,
-lueskendelen_, jotka tosin ovat menett�neet inkoatiivisen
-merkityksens�, saavan synnyst��n kiitt�� t�t� inkoatiivia.
-
-Sijamuodoiltaan veps� on aunuksen, lapin ja viron tavoin suomesta
-paljon j�ljess�, ja tuntuu silt� kuin suomalaiset jo erottuaan
-heimolaisistaan olisivat muodostaneet lukuisat taivutussijansa.
-Veps�ss� en saanut selville muita sijoja kuin nominat. _l�hte_, kaivo,
-genet. _l�htken_, allat. _l�htkele_, illat, _l�htkehe_, infinit.
-_l�htet (t. l�htket)_, possess. _l�htkel_, instrukt. _l�htken_, mon.
-_l�htken_. Muotoja _l�htken ked, l�htkesp�i, l�htkelp�i, l�htkehe-sai_
-en pid� tavallisina sijoina, kun _ked, p�i, sai_ eiv�t yhdy
-adjektiivoihin.
-
-Diminutiiveja.
-
-Suffiksit veps�nkieli enimm�kseen on menett�neet, ne esiintyv�t
-kuitenkin personaalipronomineihin ja _itse_ pronominiin sek�, jos kohta
-harvoin, muihinkin sanoihin liittynein�. Vakuutettiin -- -- --
-
-Partikkeleista n�ytti olevan todellinen puute, ellei tahtonut k�ytt��
-ven�l�isi� partikkeleita. Eip� miss��n viljelem�tt�m�ss� kieless�
-niit� liene suurta varastoa.
-
-Lappi, veps� ja suomi ovat menetelleet eri tavoin lyhent�ess��n sanoja:
-lappi on j�tt�nyt pois p��tteit�, veps� (kuten my�s viro) jonkun
-keskell� sanan vartaloa olevan vokaalin, suomi p��tteess� olevan
-konsonantin. Veps�l. _andlen, maksnen, salptan, langten_.
-
-Sanakirjallisessa suhteessa _laittaa_: veps�l. _lajin_, torua,
-nuhdella, ven. _lajat_.
-
-
-
-
-64.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-(60:nnen jatko.)
-
-
-                                       Koivikko, 8 p:n� lokakuuta 1842.
-
-Enemp�� en Lotinapellossa ehtinyt kirjoittaa, enk� veps�l�isten parissa
-senk��n vertaa; t��ll� oli syyn� se, ett� aikani meni veps�n kielen
-tutkimiseen, mutta Lotinapellossa minun oli viett�minen arkiateri
-T�rngrenin 70;tt� syntym�p�iv��. T�m� vietto tapahtui muuten kelpo
-tavalla, mutta miten, sen saat toiste tiet��. Sitten matkustin
-veps�l�isten luo, oleskelin siell� aina syyskuun loppuun, ja kun
-kirjeest�si sain tiedon, ett� minun oli rient�minen kotia Kajaaniin,
-l�ksin viimeinkin kotimatkalle, jolla nyt paraikaa olen ja toivon 3-4
-vuorokauden kuluttua vahingoittumattomana sinne perille saapuvani.
-Muistelmiani olostani ven�l�isten ja veps�l�isten parissa voin toiste
-Kajaanista kirjoitella ja pyyd�n nyt ainoastaan anteeksi, etten voinut
-palata Helsingin kautta ja suullisesti onnitella Sinua Fransiskuksen
-p�iv�n�. Jos ensi talvena tarjoutuu mahdollisuutta muutamaksi viikoksi
-poistua Kajaanista, niin varmasti k�yn sinua Helsingiss� tervehtim�ss�.
-Sit� ennen olen _Suomi_-kirjaa varten kirjoittava jotakin veps�st�,
-niin pian kuin saan siihen tilaisuuden.
-
-Tervehdi tuttavia, �l�k� unhota muutamilla riveill� ilahuttaa
-
-                                            rehellist� yst�v��si
-                                              Elias L�nnrotia.
-
-
-
-
-65.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                     [Matkalla Kajaaniin, alkupuolella lokakuuta 1842.]
-
-[Saapui Helsinkiin 14 p:n� lokakuuta 1842. Kirjeen saajan muistiinpano.]
-
-Rakas veli!
-
-Sj�mania my�ten kirjoitin joku p�iv� sitten Sinulle kirjeen ja l�hetin
-samalla jatkoa Vyitegraan asti ulottuviin matkamuistelmiini.
-Matkasta sielt� veps�l�isten luo, olosta heid�n parissaan ja
-kotimatkasta voisi tosin olla koko joukko kirjoittamista, mutta kun
-veps�l�isten luona jouduin niin kovaan ty�h�n heid�n kielt�ns�
-tutkiessani, ettei j��nyt ollenkaan aikaa kirjoittelemiseen, ja
-kun sen j�lkeen aika kiireell� olen sielt� kotia matkustanut. niin
-kaikki matkamuistelmat n�ilt� ajoilta viel� ovat paperille panematta.
-Siksi ne kaiketi j��nev�tkin, ellen palattuani Kajaaniin mahdollisesti
-Suomi-kirjaan saisi kyh�tyksi jotakin kirjoitusta olostani veps�l�isten
-parissa. Heid�n kielens� on viel� jotakuinkin suomen kaltaista, niin
-ett� muutaman viikon kuluttua opin sit� puhumaan paremmin kuin ven�tt�
-puolessa vuodessa. Koko joukon aineksia veps�n oppimista varten
-kokosin, kuitenkaan en niin paljoa, ett� siihen voisin olla
-tyytyv�inen, p��sem�tt� viel� toista kertaa joskus vastedes heid�n
-luokseen.
-
-Ennenkuin saat k�siisi n�m� rivit, olen jo Kajaanissa, tosin
-kahta viikkoa my�hemmin kuin minun oli m��r�; toivon kuitenkin,
-ett� t�m� viipymys minulle annetaan anteeksi. Nyt pyyd�n Sinua
-Helsingin kirjakaupoista kysym��n teosta _Visa Reperta und
-gerichtlich-medizinische Gutachten von J. Berndt_; jos se on
-saatavissa, niin pyyt�isin Sinua, ett� l�hett�isit sen postissa minulle
-samoin my�s _Wistrand'in_ kirjan _Handhok i Forensiska Medicinen_.
-
-Lappalaista lusikkaa, jonka olisin l�hett�nyt Sinulle jo Fransiskuksen
-p�iv�ksi, jos se vaan olisi k�ynyt p�ins�, pyyd�n Sinua nyt pit�m��n
-hyv�n�si, lappalaismuistona. Rikkaat lappalaisperheet sy�v�t yleens�
-sellaisilla lusikoilla. Suomen-Lapissa ne kuitenkin t�t� nyky� ovat
-harvinaisia, mutta yleisemm�t Norjan tunturilappalaisilla. Terveisi�!
-
-                                             Rehellinen yst�v�si
-                                                Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-
-
-YHDESTOISTA MATKA V. 1844.
-
-
-
-
-[T�lle viimeiselle tutkimusmatkalleen L�nnrot l�ksi saatuansa v. 1844
-kirjallisia ja tieteellisi� t�it�ns� varten pitk�n virkavapauden.
-Haluten vertailevaa tutkimusta varten l�hemmin tutustua viron kieleen
-L. l�ksi kes�kuun lopulla sanottuna vuonna Viroon, ensin Helsingist�
-meren yli Tallinnaan ja sielt� Tarttoon, jossa h�n viipyi elokuun
-loppupuoleen opiskellen viroa. Tehty�ns� viel� seitsenviikkoisen
-tutkimusmatkan Tarton etel�puolisiin seutuihin L. palasi lokakuun
-12:nten� p:n� Tarttoon, kopioi sitten sik�l�isi� sanakokoelmia ja l�ksi
-joulukuun alussa kotimatkalle Pietarin kautta. Kulkien l�pi Viron
-p��asiassa jalan, L. joutui paluumatkallansa aikomattansa vatjalaisten
-luo, jossa muistoonpani joukon runoja. Pietarissa jonkun alkaa
-viivytty�ns� palasi L. alussa vuotta 1845 rautatiet� Helsinkiin ja
-sielt� kotiin Kajaaniin.]
-
-
-
-
-1.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                   Tartto, 21 p:n� hein�kuuta (2:na elokuuta) 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Jos olisin viihtynyt huonommin t�ll� puolen merta tai jos ei aikani
-olisi mennyt viron kielen tutkimiseen, olisin kaiketi jo monta viikkoa
-sitten kirjoittanut Sinulle, kuten olisi ollut my�s velvollisuuteni.
-Mutta mainittu kieli on siihen m��r��n pit�nyt minut ty�ss�, ett� t�m�
-kirje kuitenkin on ensim�inen, jonka Suomeen l�het�n, vaikka jo
-seitsem�tt� viikkoa olen ollut Virossa. Merimatkani j�lkeen viivyin
-pari p�iv�� Tallinnassa, matkustin sitten sielt� it��n pastori Ahrensin
-luo Kuusaloon; h�n on sen �sken julaistun viron kieliopin tekij�, jonka
-Suomalaisen Kirjallisuuden Seurakin on saanut. H�n vallan h�mm�styi
-huomatessaan kirjojeni joukossa v�h�� ennen Seuralle lahjoittamansa
-kirjan. Joku p�iv� tuloni j�lkeen h�nen t�ytyi l�hte� yleiseen
-pappien-kokoukseen Tallinnaan, mink� vuoksi min�kin l�ksin sielt� pois
-Maria Magdalenan seurakuntaan, joka sijaitsee puolitiess� Tarttoon
-p�in. Siell� viivyin hieman toista viikkoa ja tulin sitten v�hitellen
-t�nne Tarttoon, miss� nyt paljoa liikkumatta kaupungilla olen asunut
-samassa paikassa nelj�tt� viikkoa. Onkin, harvoja poikkeuksia
-lukuunottamatta, satanut koko ajan ja lis�ksi ollut kylm�, niin ett� on
-voinut pit�� itse��n onnellisena, kun on ollut katto p��n p��ll�.
-Parin p�iv�n kuluttua olen aikonut l�hte� t��lt� etel�mp��n,
-k�yt�nn�llisestikkin perehtym��n siihen, mink� t��ll� teoreettisesti
-olen oppinut. Kuten tied�t entuudesta, viron kieless� ei ole ainoastaan
-kaksi murretta, vaan my�skin kaksi kirjakielt�, Tallinnan ja Tarton
-murteet, joihin molempiin tahtoisin perehty� niin hyvin kuin yhdess�
-kes�ss� on mahdollista. Sek� oikeinkirjoituksen ett� muunkin puolesta
-viro melkoisesti eroaa suomesta; eip� edes veps� eroa siit� enemp��.
-Vokaalisointua ei ole Tallinnan virossa, ja ainoastaan j�lki� siit� on
-olemassa Tarton murteessa. Varmasti pitki� vokaali��nteit� kieless� ei
-ole muualla kuin ensi tavussa, jossa ne merkit��n yhdell� ainoalla
-vokaalilla, paitsi silloin kun samassa tavussa seuraa yksi konsonantti,
-jolloin pitk� vokaali��nne merkit��n kahdella vokaalilla, esim. _noor_,
-nuori, genit. _nore_, eik� noore. Sen t�hden on v�ltt�m�t�nt� lyhytt�
-vokaalia merkitt�ess� kirjoittaa seuraava konsonantinmerkki
-kahdenkertaiseksi, esim. _emm�_, �iti, _kalla_, kala, jotka ��nnet��n
-_em�, kala_, mutta jotka ��nnett�isiin eema, kaala, jos ne
-kirjoitettaisiin yhdell� m:ll� ja l:ll�. Kaikissa muissa tavuissa,
-joissa suomessa on pitk� vokaali��nne, on virossa niin ep�m��r�inen
-laajuus, ettei vokaalia voi sanoa pitk�ksi eik� lyhyeksi. Virolaiset
-itse (nimitt�in filologit) sanovat sit� korolliseksi. Suomen ie, uo, y�
-kuuluvat virossa pitkin� e, o, � ��ntein�, mutta niit� kuulutaan
-sent��n muutamilla seuduin ��nnett�v�n enemm�n suomen tapaan.
-Nomineilla on yht� monta sijaa kuin suomessa ja sen lis�ksi kaksinainen
-monikko, nimitt�in m��r�tty ja ep�m��r�inen. Verbit taas ovat
-suomalaisia verbej� paljoa k�yhemm�t, kun n�et sek� konjunktiivin
-preesens ett� koko optatiivi puuttuvat (varsinainen optatiivi
-nimitt�in, sill� se, mit� virolaiset optatiiviksi sanovat, ei ole muuta
-kuin suomen konjunktiivin imperfekti). Viel� on huomattava, ett�
-infinitiivist� on harvoja sijoja k�yt�nn�ss�, eik� partisipin
-perfektej� ollenkaan voida sijoitella kuten suomessa. Refleksiiviverbi�
-ei ole.
-
-Samoin kuin me suomalaiset luulemme viron oikeinkirjoituksesta, ett� se
-on vallan hullunkurinen, samaa useimmat virolaiset puolestaan luulevat
-meid�n oikeinkirjoituksestamme. Kuinka suuri ero niiden v�lill� on
-olemassa, osottakoon esim. se seikka, ett� virolainen kirjoittaisi
-suomalaisen sananparren: _ei salli savinen pelto piian pitki� hameita,
-koriata kuokkijata, sukan vartta valkiata_ seuraavaan tapaan: _ei salli
-savvine peldo pian pitki� hammeida, korriada kokiada, sukka varta
-valgiada_; mutta sellaisena kuin se suomessa kirjoitetaan h�n sen
-��nt�isi: _ei salli saavine peltto piian pitki� haameitta, kooriatta
-kookkiatta, suugan vartta valkkiatta_.
-
-Vaikka minulla viel� on l�hes 200 paperiruplaa taskussa, t�ytyy minun
-kuitenkin pyyt�� Sinua olemaan hyv� ja ensi tai toisessa postissa
-l�hett�m��n minulle 50 ruplaa hopeaa, sill� asuntoni ja ruokani ovat
-maksamatta ja sit�paitsi minun on ostaminen koko joukko kirjoja, joita
-Helsingiss� ei ole saatavissa. Kahden viikon kuluttua olen palannut
-etel�iselt� retkelt�ni, ja jos minun silloin viel� onkin pari p�iv��
-odottaminen kirjett�si, toivottavasti voin sen pian saada. T��lt�
-matkustan sitten Pernoon ja sielt� Tallinnaan, mist� kaiketi syyskuun
-lopulla tai lokakuun alussa saan palanneeksi Helsinkiin, kuten toivon.
-Virolaisia kirjoja olen jo ostanut hyv�n kasan (30 luvultaan).
-Halunneeko Seura sellaisia, esim. toista painosta Hupelin sanakirjaa ja
-kielioppia, jotka t��lt� voisin saada, kuten my�s virolaisen Raamatun?
-
-T�h�n liitetyss� kirjeess� olen pyyt�nyt Aspia l�hett�m��n seuraavan
-nelj�nneksen [vuosipalkkaani] Sinulle (paitsi 25 ruplaa hopeaa[?] jotka
-h�n l�hett�� Kuopioon). L�het� siis se h�nelle postissa.
-
-Tartosta tai Pernosta kaiketi taas annan itsest�ni elonmerkkej�, kun
-olen palannut l�ttil�iselt� rajalta. Muuan tohtori F�hlmann, joka on
-kirjoittanut nuo ihanat sadut sek� my�skin viron kieliopin Oppineen
-Seuran julkaisuissa, on t��ll� melkein joka p�iv� minulle opettanut
-viron kielt�. Paha kyll� minulle, h�nen aikansa kuluu niin
-yksityispotilaiden hoitoon (noin 70 sairasta p�iv�ss�), etten voi
-saada h�nen opetustaan niin paljoa kuin tahtoisin, kun siten h�nt�
-liiaksi vaivaisin. -- Tervehdi rouvaasi ja sukuasi!
-
-                                                   Tuus
-                                               Elias L�nnrot.
-
-Merkitse Tarttoon osotettuun kirjeeseen _poste restante_
-[postikonttoriin j��v�], sill� voisi sattua, ett� viipyisin
-l�ttil�isell� rajalla kauemmin kuin mit� nyt olen aikonut.
-
-
-
-
-2.
-
-Lehtori Zittingille.
-
-(Konsepti.)
-
-
-[Lyhent�en julkaistu ruotsiksi "Saiman" 36:nnessa n:rossa v. 1846.]
-
-                                     Tartto, 18 p:n� elokuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Useita viikkoja olen nyt t��ll� koettanut saada selv�� viron
-kieliopista, mik� on huononpuoleisesti onnistunut. Kuitenkin toivon
-lopulta siin� p��sev�ni "ins Reine" [= oikealle tolalle] s.o. l�yt�v�ni
-ne erityiset kielenlait, joiden vaikutuksesta viro on eronnut suomesta.
-Kieliopeista ei suinkaan ole puutetta. Niist� on kaksi, jotka viime
-vuonna samaan aikaan ja riippumatta toisistaan ovat ilmestyneet,
-nimitt�in Tartossa asuvan tohtori F�hlmannin ja Kuusalan pastorin
-Ahrensin julkaisemat jotenkin tyydytt�v�� k�yt�nn�llisess� suhteessa,
-mutta kielen sis�isten lakien esitt�misess� ne ovat puutteelliset. T�t�
-esityst� onkin melkoisesti vaikeuttanut se seikka, ett� Virossa ei
-ainoastaan puhuta, vaan my�s kirjoitetaan ja painetaan kahta murretta,
-nimitt�in Tallinnan viroa ja Tarton viroa, jotka huomattavasti eroavat
-toisistaan sek� aineksen puolesta, kuten laita on enimm�sti Suomen
-murteiden, ett� my�skin muodollisesti. N�m� murteet ovat muinaisina
-aikoina pitk�llisten sotien kest�ess�, my�hemmin pappien ja muuttojen
-vaikutuksesta sekoittuneet, niin ett� t�t� nyky� usein tapaa toisen
-muotoja toisessa. Jos niiden eroavaisuudet olisivat olleet suuremmat,
-niin sellaista sekoitusta ei niin helposti olisi voinut synty�, mutta
-kun niiden v�linen erotus ei ole suurempi kuin esim. ruotsin ja
-tanskan v�linen, ei se ole voinut est�� toista murretta puhuvia
-lukemasta ja ymm�rt�m�st� toisella murteella painettuja kirjoja. Kun
-Tallinnan-kielinen kirjallisuus on verrattomasti rikkaampi kuin Taiton
-viron, niin etenkin Tarton-puolinen virolainen kernaasti k�ytt��
-hyv�kseen sit�, mit� huomaa Tallinnan virolaisella. P�invastoin k�y
-harvemmin, osaksi sen t�hden ett� Tarton virolla on v�hempi
-tarjottavaa, osaksi my�s siit� syyst�, ett� Tallinnan virolainen
-katselee toista murretta yht� halveksien kuin rikkaampi tavallisesti
-katselee k�yhemp�� naapuriaan. Tallinnan viroa puhuukin seitsem��
-vertaa suurempi m��r� kuin Tarton viroa, sill� kaikkiaan 622,000:sta
-virolaisesta, johon lukuun koko kansan joku vuosi sitten laskettiin
-nousevan, puhuu j�lkim�ist� tuskin satatuhatta henke�.
-
-Mit� tulee virolaiseen kirjallisuuteen, niin sit� on filologisia ja
-historiallisia, poikkeuksetta saksaksi kirjoitettuja tutkimuksia ja
-virolaisia kansankirjoja. Jos kohta viimemainitut, kuten meid�nkin
-kansankirjat, enimm�kseen ovat sis�llykselt��n hartauskirjallisuutta,
-niin niiss� tapaa muitakin, jopa sellaisia, joita suomalainen rahvas
-vahingokseen on vailla. Olen poikkeuksetta ostanut itselleni kaikki
-tapaamani virolaiset kirjat, ja minulla lienee niit� nyt noin 60 eri
-kappaletta. Aikaa saaden kaiketi olen koettava muodostella niit�
-suomalaista rahvasta varten. Etevin virolainen kansankirjojen tekij�
-oli rovasti Masing vainaja, joka asui l�hell� Tarttoa. Mutta sen
-vuoksi, ettei h�n joka rivill� maininnut raamatunlauseita eik� muuten
-ulkokullaillut, ja sen vuoksi, ett� h�n koetti kirjoittaa kielt� niin
-kuin sit� puhutaan eik� vanhaan hartauskirjain kuluneeseen tapaan,
-h�nt� kohtasi herrnhutilaisten (= her�nneiden) opettajien ja n�iden
-kuulijain puolelta suuri vastustus koko h�nen elinaikansa. N�it� h�nen
-kirjojaan alussa jotenkin v�h�n kysyttiin, mutta sittenkuin rahvas
-huolimatta mainittujen opettajien ponnistuksista oli ehtinyt saada sen
-vakaumuksen, ett� Masingin kirjoitukset olivat oivalliset lajiaan,
-ruvettiin niit� niin halukkaasti hankkimaan, ettei niit� en��n moneen
-vuoteen ole voitu l�yt�� ainoatakaan kappaletta kirjakaupasta.
-Muutamia olen kuitenkin saanut toisilta henkil�ilt�, ja tohtori
-F�hlmann, yll�mainittu, joka samalla on Tarton Oppineiden Seuran
-esimies, on luvannut hankkia minulle viel� muutamia lis��. Mainittu
-mies, joka paitsi esimiehentointansa, hoitaa sairaita enimmin kaikista
-t�k�l�isist� l��k�reist� (60-70 potilasta p�iv�ss�, paitsi useita
-muita, jotka k�yv�t kotona h�nen luonansa), on samalla vironkielen
-lehtori yliopistossa ja hoitaa dietetiikan ja farmakologian
-professorin-virkaa, t�m�n paikan ollessa avoinna. On siis helppoa
-arvata, kuinka paljon aikaa h�n voi k�ytt�� ylim��r�isiin toimiin,
-mutta siit� huolimatta h�n melkein joka p�iv� on antanut minulle
-vironkielen opetusta. T�llainen k�y p�ins� ainoastaan t�k�l�ist�
-elintapaa noudattaen, kun ei pidet� iltaa p�iv��n kuulumattomana
-aikana, jota ei voi parempaan k�ytt�� kuin korttipeliin ja todin
-juontiin. Kaikki, jotka meill� valittavat riitt�m�tt�mi� tulojaan ja
-liikaa ty�t��n, voisivat t��ll� oppia paljon uutta, nimitt�in esim.
-ettei ole mit��n riitt�m�tt�mi� tuloja, vaan ett� se, mit� niiksi
-sanotaan, ei ole muuta kuin turhien menojen eufemistinen nimi.
-Samanlainen teenn�isnimi on my�s "liiallinen ty�" eik� se yleens�
-merkitse muuta kuin mit� tavallisesti sanotaan tyhj�ntoimittamiseksi.
-Is�nt�ni, nimineuvos Hagen, el�� vaimoineen ja 7-8 lapsineen sangen
-siev�sti sill� v�h�p�t�isell� palkallaan, jota yliopiston piirustuksen
-opettajana nauttii, ja kuitenkin useimmat elintarpeet t��ll� ovat
-melkoista kalliimmat kuin meill� (sokuri esim. 1 rupl. 20 kop.,
-kahvi 1 rupl. 50 kop.) Mutta kukapa meill� suostuisi t�k�l�iseen
-p�iv�j�rjestykseen: aamulla kuppi kahvia (vahvasti sikurinsekaista) ja
-sen kanssa pari korppua; kaksi ruokalajia p�iv�lliseksi, joka sy�d��n
-kello puoli 1, siihen kuuluva lasi olutta: illallista ei ollenkaan,
-vaan sen sijaan 3-4 kuppia teet� ynn� pari pient� voileip��? Yksi
-ainoa kerta monen viikon kuluessa ollaan juotu iltap�iv�kahvia, ja t�m�
-tapahtui erinomaisesta aiheesta, nimitt�in sen johdosta, ett� lapset
-palasivat maalta, miss� sukulaisten luona olivat viett�neet kes�ns�.
-Totia tai muita v�kevi� ei ollenkaan k�ytet�. Vieraissa k�yd��n
-aniharvoin eik� sit� varten koskaan tehd� sit� suurempia
-valmistuksia kuin talossa muuten on tapana; tarjotaan vaan 3-4 kuppia
-teet� ynn� voileipi�. Siell�, minne minua on kaupungilla kutsuttu,
-on menetelty samoin tai on korkeintain juotu lasi viini� sen lis�ksi;
-ainoastaan illallisp�yd�ss� muutamissa paikoin juodaan useampi lasi.
-Minulle on kuitenkin muutamissa paikoin tarjottu ruokaryyppykin. Totia
-en moneen aikaan edes ole n�hnyt, lukuunottamatta muuatta iltaa,
-jolloin join sit� lasin er��n ruotsalaisen merikapteenin luona, joka
-t�t� nyky� on sen h�yrylaivan kapteenina, joka kulkee Tarton, Pihkovan
-ja Narvan v�li�.
-
-T��lt� olen nyt aikonut matkustaa l�ttil�iselle rajalle tutkimaan
-tarttolais-viroa. Sielt� palaan t�nne ja alan v�hitellen matkustaa
-takaisin kotimaahan Pernon kautta Tallinnaan ja Helsinkiin j.n.e.
-Suuresti kyll� kaipaan kotia, mutta viel� enemm�n sit�, ett� saisin
-viron-kurssini niin suoritetuksi, ettei minun uudestaan tarvitse
-matkustaa t�nne, kuten kaiketi viel� kerta t�ytyy k�yd� lappalaisten ja
-veps�l�isten luona, saadakseni aikaan suomen, viron, veps�n ja lapin
-vertailevan kieliopin. Kun minulla ei ole mit��n erityist� kerrottavaa
-toisille sik�l�isille tovereille, en nyt kirjoita heille, vaan olkoon
-t�m� kirje "commune bonum" [= yhteist� omaisuutta]. Kernaasti olisin
-kirjoittanut laajemman kirjeen, mutta viro ei tahdo antaa minulle aikaa
-kirjeiden kirjoittamiseen. T�m� on nyt kolmas kirje, jonka Virosta
-l�het�n.
-
-Viikko sitten kirjoitin Aspille Ouluun ja pyysin h�nt� l�hett�m��n
-Sinulle 70 ruplaa nelj�nnesvuotis-palkastani, joka on nostettavissa
-syyskuun ensi p�ivin�. Jos Frans nyt voi p��st� kouluun, pyyd�n Sinua
-etuk�teen suorittamaan sis��nkirjoitusmaksun. Lokakuussa kaiketi olen
-luonanne ja olen silloin korvaava sen. Tervehdi my�skin rouva Vikmania
-ja ilmoita h�nelle t�t� samaa.
-
-                                            Yst�v�si ja veljesi
-                                               Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-3.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-
-                                        Tartto, 16 p:n� elokuuta 1844.
-
-[Merkitty saapuneeksi perille 24 p:n� elok.]
-
-Rakas Veli!
-
-Sen sijaan ett� minun tunti, jopa kaksikin sitten, olisi pit�nyt alkaa
-t�m�n kirjeen kirjoittaminen, olen k�ytt�nyt ajan viroon, niin etten
-toivo saavani monta rivi� kokoon ennen postitunnin p��ttymist�. Kuten
-huomaat, olen yh� viel� Tartossa. Tohtori F�hlmann, Virolaisen
-Oppineiden Seuran esimies, kehotti minua j��m��n seuran kokoukseen,
-joka oli toissa p�iv�n�, ja johon minutkin kutsuttiin. Sit� kesti kello
-7:st� i.p. kello 12:en y�ll�. Ensin esimies luki lyhyen esityksen
-Seuran menestyksest�, toiveista ja muusta seuran tilasta siit�perin kun
-seuralla viime kes�kuun alussa oli viime istuntonsa. Sen j�lkeen
-merkittiin luetteloihin muutamat lahjoitetut kirjat ja luettiin
-muutamia kirjeit� mik�li Seuraa koskivat. Viel� luettiin julki pastori
-Hollman[n]in j�tt�m� tutkimus virolaisista nomineista, ja t:ri Hansen
-esitti p��kohdat kirjoittamastansa tutkimuksesta, jonka tarkoituksena
-oli Herodotoon mainitsemien Skyyttain maan paikannimien l�hempi
-m��r��minen. Sama Hansen piti p�yt�kirjaa, kun sihteeri juuri
-oli matkalla Inkeriss� ja Aunuksen kuvernementiss�. Kaiken t�m�n
-kest�ess� poltettiin sikaria ja juotiin ensin teet� ja sitten
-viinitotia, mik� n�ytt�� olevan hyv� keino est�m��n sit� j�ykkyytt�,
-joka muuten tavallisesti pyrkii pujahtamaan sellaisiin seuroihin. Seura
-ei kokoonnu yliopistoon, vaan aina yksityiseen taloon. Viimeisell�
-tunnilla sy�tiin perinpohjainen illallinen, mink� j�lkeen jokainen
-meni kotiansa, paitsi F�hlmannia, jonka kai viel� oli k�yt�v� jonkun
-potilaansa luona; n�iden hoidossa yksist��n h�nell� olisi kylliksi
-teht�v��, ilman ett� kiusaisi itse��n Oppineiden Seuran esimiehen
-toimella, opettamalla minua ja viron luennoilla yliopistossa, sill� h�n
-on samalla yliopiston vironkielen lehtori, ja lis�ksi h�n luennoitsee
-dietetiikkaa ja farmakologiaa, joiden tieteiden avoimeksi julistettua
-professorinvirkaa h�n hoitaa. Kaiken t�m�n h�n ihmetelt�v�ll� tavalla
-ehtii toimittaa ja kirjoittelee sit�paitsi vironkielisi� kirjoituksia
-"Marahva kalenderiin" ja saksankielisi� Seuran keskustelemuksiin.
-Parasta, mit� t�h�n asti on kirjoitettu viron kieliopin alalla, on h�n
-tehnyt, ja se on painettuna mainituissa keskustelemuksissa. Kaikista
-l��k�reist� h�nell� n�ill� seuduin on lukuisimmat hoidokkaat (60-70
-potilasta p�iv�ss�, joiden luona h�n joka p�iv� k�y kaupungilla, paitsi
-niit�, jotka k�yv�t h�nen kotonaan ja joiden kanssa h�n on
-kirjevaihdossa). H�n on meid�n ik�isemme mies, iloinen, suora,
-hyv�ntahtoinen ja avulias kaikessa, mink� vaan voi toimittaa. Seuran
-kokouksessa min� lupasin seuraavaan "Sitzungiin" [istuntoon] kirjoittaa
-vertailevan viron ja suomen muoto-opin, jos suinkin ehtisin. Pyysin
-oikeutta kopioida Seuran sanakirjaker�elm�t, mihin kernaasti
-my�nnyttiin, ja johon sittemmin sain toisenkin oikeuden; olen n�et
-t�h�n asti unhottanut kertoa, ett� min� olin yksi �sken valittuja uusia
-j�seni�. Heti palattuani l�ttil�iselt� rajalta, jonne nyt aion
-matkustaa, ryhdyn sanakirja-ainesten kopioimisty�h�n. Siihen kai menee
-monta viikkoa, mutta se on v�ltt�m�t�nt�, kun useimmat virolaiset sanat
-esiintyv�t suomessakin, jos eiv�t kaikissa, niin kuitenkin jossakin
-murteessa, ja kun n�in suurin m��rin niit� saa kootuiksi, se tietysti
-on parempi, kuin niiden noukkiminen yksitellen.
-
-Kun sek� F�hlmann ett� Hansen ovat lahjoittaneet minulle muutamia
-virolaisia kirjoja, joita en kirjakaupasta ole saanut, ja ovat
-luvanneet hankkia minulle useampia, ja kun min�kin tahtoisin heille
-antaa jotakin, pyyd�n Sinua, ett� j�t�t alla olevan luettelon
-Thunbergille ja kehotat h�nt� l�hett�m��n ne, mik�li ovat saatavissa,
-konsuli B�ninghille Tallinnaan pyyt�en h�nt� sielt� postissa
-l�hett�m��n ne minulle t�nne Tarttoon. Muutamia minulle tulevia Sinulla
-niist� lienee kotonasi; sen t�hden en l�het� tilausta suoraan
-Thunbergille, vaan pyyd�n Sinua katsomaan, mitk� Sinulla on hallussasi;
-pyyhi ne pois luettelosta ja anna sitten sek� kirjat ett� luettelo
-Thunbergille.
-
-[Mainittu tilausluettelo:]
-
-Hy�dyllinen Huvitus luomisen t�ist�; 2 kappal. Ajanviete Lapsille.
-Kultala; 2 kpl. Haaksirikko. Hy�dyllisi� kertomuksia yhteiselle
-kansalle: 2 kpl. Luvun lasku oppi Boreniukselta. Tomas Kempin 4 kirjaa
-Kristuksen j�lkeen seuraamisesta. Biblian Historia. Vanhan ajan
-Historia Ahlholmilta. Ilolaulu Jesuksesta. Suomenkielinen Wirsikirja.
-Suomalaisia Sanalaskuja. Suomalaisia Arvoituksia. Kalevala. Kanteletar.
-Mehil�inen 1836, 37, 39, 40, Suomen historia ja Ven�j�n historia,
-jolleiv�t seuraa Mehil�isen mukana. Kotil��k�ri� 2 kpl. Suomi, kaikki
-vuosikerrat. Renvallin kielioppi, Vikstr�min kielioppi. Vhaelin
-kielioppi. Hippingin kirja Saksanmaasta. Gottlundin: Taciti Omd�men
-�fver Finnarne. -- Jos t�m�n lis�ksi voisit l�hett�� Saima-lehden,
-Maamiehen yst�v�n ja Helsingfors Tidningar, vaikkapa muutamia muitakin
-sanomalehti� kes�kuun keskivaiheilta, niin sitoudun j�tt�m��n ne
-vahingoittumattomina takaisin Helsingiss�, niin pian kuin olen
-palannut. Ne tulevat kaikki kait helposti Tallinnaan ja sielt�
-raskaamman postin mukana t�nne, kun vaan pyydet��n B�ninghi�
-suorittamaan ennakolta postikulut, jotka sitten Tallinnassa itse tahdon
-maksaa h�nelle takaisin. Joskus odotan saavani Sinulta kirjeen sek�
-tietoja siit�, mit� vieraita Sinulla nyt on Kalliolinnassa, sek� muita
-tilap�isi� uutisia. Terveisi� asianomaisille!
-
-                                           Uskollinen veljesi
-                                             Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-4.
-
-Lehtori St�hlbergille.
-
-(Konsepti?)
-
-
-[Aaltosulkujen { } v�liss� olevaa vastaa "Saiman" 44:nness� n:rossa
-1844 ruotsiksi julkaistu "Ote t:ri L�nnrotin kirjeest�, joka on
-p�iv�tty Tartossa elok. 27:nten� 1844", joka kuitenkaan ei ole sanasta
-sanaan yht�pit�v� t�m�n kanssa.]
-
-                                   Tartto, 24 p:n� elokuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Kun nyt taas ep�ilem�tt� olet Viipurissa, l�het�n sinne t�m�n
-tervehdyskirjeeni. Viime kuukausien kuluessa aioinkin Sinulle
-kirjoittaa, mutta lykk�sin sen aina toistaiseksi, kun en varmaan
-tiet�nyt, miss� silloin oleskelit, Nurmeksessa, Kajaanissa vai
-Viipurissa. Varmaankin muilta olet jo kuullut, ett� olen matkustanut
-t�nne Viroon. T��ll� Tartossa olen jo puolentoista kuukautta tutkinut
-viroa ja etenkin viron kielioppia, joka nyt vihdoinkin on alkanut
-selvit� minulle. Etenkin sen t�hden on minun n�iss� opinnoissa oltava
-tarkka, ett� vastedes, jos joskus siihen saan aikaa, voisin t�ll�
-taholla olla valmistautunut ty�h�n, jota usein olen ajatellut,
-nimitt�in vertailevan suomen, viron, veps�n ja lapin kieliopin
-kirjoittamiseen. Sen verran saksaa n�ytt�� t�k�l�inen saksalainen
-ymp�rist� minuun m�tt�v�n, ett� voin kirjoittaa sellaisen teoksen
-saksaksi, jollei sen julkaiseminen ruotsiksi kannattaisi.
-
-{T�k�l�iset virolaisuuden yst�v�t ovat eri mielt� viron sukulaisuudesta
-suomen kanssa, toiset kun pit�v�t sit� suomen tytt�ren�, toiset sen
-sisarena. Min� puolestani olen taipuvampi j�lkim�iseen mielipiteeseen,
-kun n�et kahdesta pahasta, pilatusta sisaresta ja lapsesta, kernaammin
-valitsee edellisen. Jopa on p�lk�ht�nyt muutamien p��h�n pit�� muuatta
-hyvin turmeltunutta viron murretta, nimitt�in liivin kielt�, jota
-jokunen sata Salis-joen suulla ja Angernin rannikolla asuvaa henke�
-puhuu, kaikkien suomalaisten kielien tai suomalaisheimojen kielien
-kanta�itin�. -- Kuitenkin on harrastus viime aikoina enemm�n k��ntynyt
-kielen filologiseen muovailemiseen. Viime vuosina on ilmestynyt
-kaksittainkin viron kielen muoto-oppeja, toinen er��n pastori Ahrensin,
-toinen F�hlmannin julkaisema. Viimemainittu asuu t��ll� Tartossa; h�n
-on usein k�ynyt luonani ja opettanut minulle viroa. Uutta virolaista
-sanakirjaa varten on t�k�l�isell� Oppineiden Seuralla suuria ker�elmi�,
-jotka min� olen p��tt�nyt kopioida, ja olen jo siihen pyyt�nyt
-ja saanut luvan. --
-
-Miss� suhteessa viro p��asiallisesti eroaa suomesta? a) Vokaalisointu
-puuttuu kokonaan, mink� vuoksi sanan j�lkitavuissa on yksinomaan kovia
-vokaaleja, b) Pronominaali-suffikseja ei ole, paitsi muutamissa
-harvoissa sanoissa, miss� kolmannen persoonan suffiksi esiintyy, mutta
-n�m� sanat ovat poikkeuksetta muuttuneet adverbeiksi, c) Nominatiivi
-p��ttyy useimmissa sanoissa konsonanttiin silloin kuin se suomessa
-p��ttyy vokaaliin; ainoastaan milloin kaksitavuisissa sanoissa
-korollinen vokaali on lyhyt, p��tteen� on vokaali, ja sama on laita
-adessiivin, ablatiivin, inessiivin ja elatiivin, ja erityisiss�
-tapauksissa my�s infinitiivinkin. d) Komitatiivia, instruktiivia,
-prolatiivia ja essiivi� ei ole, mutta niiden sijaan on muuan
-terminatiivi-sija, esim. _rinnani_, rintaan asti, _polveni_, polveen
-asti, sek� -ga-p��tteinen sija, joka l�hinn� vastaa suomen
-komitatiivia, esim. _k�ega_, k�dell�, _Jumalaga_, Jumalan kanssa, e)
-Monikolla on, lukuunottamatta nominatiivia, tavallisesti
-kaksinkertaiset sijat, joista toisella sarjalla on erityinen
-kollektiivinen merkitys, f) Verbeill� ei ole konjunktiivin preesensi�,
-optatiivia eik� refleksiivist� taivutusta, ja ne ovat muutenkin suomen
-verbej� k�yhemm�t (infinitiivin sijojen, johdannaisten puolesta), g)
-Sanoissa tapahtuu usein sis�heitto, esim. _nuhtlen_, nuhtelen,
-_viimne_, viimeinen; t�tred, [tytt�ret], _kambrid_, [kamarit]; t�m�kin
-riippuu korosta ja heittyneen vokaalin viereisist� konsonanteista, h)
-Viron t�ytyy useimmiten turvautua partikkeliin, milloin suomi voi
-k�ytt�� gerundioita ja partisipeja. i) Adjektiivi j�� muutamissa
-tapauksissa taipumatta, ja passiivin partisipin preteeriti on aina
-taipumaton j.n.e. Ainoastaan lyhemmyys on virolla etuna suomen
-rinnalla. Kun virossa on monta yksitavuista sanaa, jotka suomessa ovat
-kaksitavuiset, viro sopii paljoa paremmin uudenaikaiseen runouteen} ja
-konsonanttiset p��tteet yksitavuisiin loppusointuihin. Viro on
-trokeista kielt�, mink� vuoksi sijap��te usein j�tet��n pois ja pitk�
-vokaali lyhennet��n, milloin sana sijap��tteen liitytty� muuttuisi
-daktyyliseksi tai pitk�n vokaalin kautta spondeiseksi. Sama on lapin
-laita. -- {Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen -- k�yh�.
-Kuitenkin on olemassa useita hyv�npuoleisia kansankirjoja, joita
-palattuani olen aikonut ruveta suomeksi muokkailemaan.
-
-Koska sanakirja-ty� -- nimitt�in kopioiminen -- vie ainakin
-puolentoista kuukautta, ja kun sit�paitsi pariksi viikoksi olen aikonut
-matkustaa l�ttil�iselle rajalle, voidakseni siell� paremmin tarkastaa
-viron Tarton-puolista murretta, niin tulen n�ill� seuduilla viel�
-viipym��n pari kuukautta} ja toivon siis mit� pikimmin postissa saavani
-Sinulta moniaita rivej�. Jos olet k�ynyt Kajaanissa, niin ilahuta minua
-sik�l�isill�kin uutisilla. En ole 4-5 kuukauteen kuullut mit��n sielt�,
-enk� t�h�n saakka ole Virossa-oloni aikana saanut rivi�k��n Suomesta,
-kun olen laiminly�nyt ilmoittaa olopaikkaani yst�villeni. {Koska
-paluuni kotimaahan kaikesta p��tt�en ei voi tapahtua ennen loka- tai
-marraskuuta, on hyvin mahdollista, ett� minun on palaaminen Pietarin
-tai Viipurin kautta. Kotia palattuani aion asettua yhteen paikkaan
-kahdeksi vuodeksi ja} ["Saimassa" jatkuu: "koettaa, kuinka pitk�lle
-suomen sanakirjan ty�ss� siten kerki�n. Sitten kait minun taas on
-teht�v� muutamia kuukausia kest�v� virkistysmatka Lappiin tai
-veps�l�isten luo, niin ett� jaksan istua j�ljell� olevat kaksi
-vuotta."] tehd� sanakirjaa, mutta en viel� tied�, olenko tekev� sen
-Kajaanissa vai olenko koko virkalomani ajaksi muuttava Kuopioon, miss�
-kuitenkin joskus paremmin voisi virkisty� toverien parissa. Mik� Sinun
-mielest�si olisi parempi? -- Cedervaller pyysi minulta lupaa lainata
-joitakuita kohtia Mehil�isest� painatettaviksensa. T�ss� se nyt seuraa:
-
-[Mainittu luvanantokirjoitus].
-
-Painotarkastus-virastoon j�tet��n kaikki kirjoitukset leimaamattomalle
-paperille laadittuina, joten t�m� siis kelvannee. -- Kuitenkin h�nen
-tulee antaa minulle muutamia kappaleita ilmaiseksi; sen voit h�nelle
-mainita.
-
-Tervehdi rouvaasi, Ahrenbergia rouvineen, Ignatiusta, Judenia ja muita
-tuttavia.
-
-                                              Yst�v�si ja veljesi
-                                                 Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-5.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                  [Tartto, 2? p:n� elokuuta 1844.]
-
-[Merkitty saapuneeksi perille 4 p:n� syysk. 1844.]
-
-Rakas veli!
-
-Viime lauantaina sain kirjeesi ynn� useita muita kirjeit� Suomesta,
-niiden joukosta kajaanilaisiakin. Rahoista saan erityisesti kiitt��;
-nykyhetkeksi jopa kahdeksi kuukaudeksi edelleen olen niiden kautta
-runsaasti varattu, ja olisin luultavasti koko matkaakin varten, ellei
-minun pit�isi ostaa useita kirjoja, joista Bopp'in "Grammatik �ber die
-Sanscritsprache", jonka eilen tilasin, yksin maksaa 15 hopearuplaa.
-Virolaisia kirjoja minulla jo on ainakin 70 erinimellist�, ja useista
-kaksoiskappale, toinen n�et Porvoon lukiota varten, lehtori �hmanin
-toivon mukaisesti. -- Valtioneuvos Krusen luona n�in �sken ihka uuden
-mustalaiskielen kieliopin ja lukukirjan, joiden olemassaolon johdosta
-h�n kiroili ja pauhasi, kun tekij�, muuan berliinil�inen, sit� varten
-oli k�ytt�nyt h�nenkin kokoelmiansa v�hint�k��n h�nelt� lupaa
-kysym�tt�. Valtioneuvos oli n�et l�hett�nyt mustalaisker�elm�ns� sinne
-tarkastettaviksi ja sitten saadaksensa ne takaisin, mik� nyt olikin
-tapahtunut, vaikka vallan odottamatta painetussa muodossa. Sama Kruse
-on historioitsija, arkeologi, v�h�n filologi, kirjailija, sanalla
-sanoen monipuolinen mies. H�nen poikansa, joka on ylioppilas, oli
-loma-ajalla k�ynyt Helsingiss�, H�meenlinnassa, Tampereella y.m. ja
-palasi joku viikko sitten ilman ett� oli voinut toimittaa is�ns�
-antamaa p��teht�v��, nimitt�in ett� olisi piirustuttanut Lapista
-l�ydetyn vaa'an (tai vaakakupin), punnuksineen, v�reineen,
-ruostepilkkuineen j.n.e., mist� vaa'asta professori H�llstr�m-vainaja
-Tiedeseuran keskustelemuksissa antaa kuvauksen. H�n n�ytti minulle
-useita erilaisia vaakakuppeja, jotka oli ker�nnyt Virosta, Liivinmaalta
-ja kaikkialta; niist�, joita ei ollut voinut saada, h�n oli hankkinut
-itselleen piirustukset; ainoastaan lappalainen vaaka puuttui h�nen
-suureksi huolekseen. Nyt h�n pyysi minua tekem��n Helsinkiin palattuani
-kaiken, mink� voin, hankkiakseni h�nelle siit� uskollisen piirustuksen.
-Jos mahdollisesti tiet�isit, miss� t�t� vaakaa s�ilytet��n, niin teet�
-minun kustannuksellani siit� piirustus ja l�het� se t�nne, jotta Kruse
-saisi y�lepoa. Senkin vuoksi haluaisin jo t��ll� ollessani saada
-hankituksi tuon piirustuksen Kruselle, kun sit� helpommin saisin
-tilaisuuden kopioida h�nen kokoelmansa virolaisia sanoja, jotka h�nell�
-on v�lilehtisess� Hupelin sanakirjassa. En ep�ile, ettei h�n ilman
-sit�kin anna minulle lupaa siihen, mutta luulen h�nen tekev�n sen kahta
-kernaammin, jos hankin h�nelle tuon kallisarvoisen vaakakuvan.
-
-_Suomea_ varten voisin kyll� kirjoittaa jonkun kirjoituksen, esim.
-vertauksen viron ja suomen v�lill�, mutta ilmestyyk� Suomi siis
-todella? -- Kun Castr�nin syrj��nin kielioppi on painosta ilmestynyt,
-niin l�het� minulle sit� pari kappaletta t�nne. Neh�n voisi l�hett��
-Kirjallisuuden Seuran vapaakirjeoikeudella, varsinkin kun tarkoitukseni
-on antaa toinen kappale t�k�l�iselle Oppineiden Seuralle.
-
-N�ihin aikoihin olen yh� vaan etymologiselta kannalta vertaillut viroa
-suomeen. Samoin kuin lapin kieless� on korolla virossa t�rke� osa, ja
-trokee on sanojen soinnullisuuden perusmittana, mink� t�hden p��te
-usein niell��n, ja pitk� vokaali lyhennet��n, niin pian kuin sana sen
-kautta muuttuisi daktyyliseksi tai spondeiseksi.
-
-Kun paperia n�ytt�� riitt�v�n, ja kokonainen tunti on j�ljell�
-postiajan p��ttymiseen, niin tahdon t�ss� mainita muutamia
-p��asiallisia omituisuuksia, joiden puolesta viro eroaa suomesta.
-[Jotenkin samoin kuin 4:nness�.] -- -- -- -- --
-
-Huomenna, wenn es nicht regnet [= ellei sada vett�], matkustan
-etel�mp��n, palaan kahden viikon p��st� ja ryhdyn sanakirja-ainesten
-kopioimisty�h�n. Palatessani minua kait odottaa postissa muutama rivi,
-ehk�p� sanomiakin.
-
-Valtioneuvos [v. Haartman, l��kint�hallituksen ylitireht��ri] kirjoitti
-minulle pyyt�en minua mittaamaan h�nen tarpeeseensa muutamia virolaisia
-kalloja, mink� t�h�n liitetyss� kirjeess� lupaan tehd�.
-
-Keit� nyt on luonasi Kalliolinnassa? Tervehdi rouvaasi ja sukulaisiasi
--- Castr�nia ja kaikkia muita tuttavia. Grotille olen ostanut ne kaksi
-kirjaa, jotka h�n pyysi minun ostamaan, mutta kolmatta puolalaista
-kirjaa en ole saanut
-
-                                              Veljesi ja yst�v�si
-                                                 Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-6.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-[Puolisulkujen { } v�liset kohdat konseptista.]
-
-                               Tartto, 14 p:n� lokakuuta 1844.
-
-[Merkitty saapuneeksi perille lokakuun 26:ntena s.v.]
-
-Rakas Veli!
-
-Vaellukseni Tarton-virolaisten parissa maaseudulla kesti l�hes
-seitsem�n viikkoa niiden kahden asemesta, joilla l�hteiss�ni olin
-luullut tulevani toimeen. Toissa iltana vihdoinkin palasin, luin ensin
-tervetulleen kirjeesi, senj�lkeen useita muita, joista osa oli
-Kajaanistakin. Eilen lueskelin sanomia koko p�iv�n ja kait minun viel�
-on hukattava p�iv� niiden takia. Sinun ja Thunbergin l�hett�m�t kirjat
-olen saanut ja kiit�n Sinua niiden vuoksi n�kem�st�si vaivasta.
-Muutamat niist� olen jo antanut F�hlmannille ja ylihuomenna, kun
-Seuralla on kokouksensa, annan loput Seuralle.
-
-                                              (18 p:n� lokakuuta.)
-
-N�in pitk�lle ehdin nelj� p�iv�� sitten, ja syyn�, mink� t�hden en
-kerinnyt pitemm�lle, oli postitunnin loppuminen sill� v�lin kun jotakin
-muuta oli sattunut minua viivytt�m��n. [Konseptissa: "-- -- syyn�
--- -- oli se, ett� tahdoin kirjoittaa puhtaaksi muutamia arkkeja
-tarttolais-murretta koskevia kieliseikkoja, voidakseni antaa ne
-t�k�l�iselle Seuralle, kuten toissap�iv�n� teinkin."] Toissap�iv�n�
-Oppineella Seuralla oli taas kuukausikokouksensa. Se pidettiin
-yksityishuoneistossa kuten ennenkin ja kesti klo 7:st� tai 1/2 8:sta
-klo 12:en. Istunnossa luki 1:ksi esimies F�hlmann kirjoituksen
-vironkielen pehmeist� (muljeeratuista, dileeraavista) konsonanteista,
-jommoisia suomessa ei ollenkaan ole -- sek� muutamia kirjeit�. 2:ksi
-pastori K�rber muutamista kiinni-muuratuista ihmisist� [Konseptissa:
-"-- -- muutamain kiinni-muurattujen ihmisten luurangoista."], joita oli
-l�ydetty Riiassa ja muualla. 3:ksi tohtori Hansen teki selkoa er��n
-vanhan historiallisen k�sikirjoitus-kokoelman sis�llyksest�.
-Sit�paitsi neuvoteltiin tulevan-vuotisesta "Marahva Kalender'ista".
-Seura on nim. jo perustamisestaan asti pit�nyt huolta er��n
-"Marahwa Kalender" nimisen kansankirjan toimittamisesta ja
-julkaisemisesta. Siin� on tavallisesti 5-6 arkkia, alussa almanakka ja
-sitten muutamia opettavaisia {vironkielisi�} kirjoituksia rahvaalle
-{mik�li mahdollista, sivellettyin� uskonnollisella pohjav�rill�.}
-Neuvottelu koski etenkin siihen otettavien kirjoitusten sis�llyst�. Kun
-siit� ei voitu mit��n l�hemp�� p��t�st� tehd�, niin valittiin
-kalenteritoimikunta, joihin tulivat kuulumaan F�hlmann, pastori Geheve
-ja Christiani. Sittenkuin kaikki t�m� turhantarkoitta muodollisuuksitta
-oli p��tetty, teet� ja viinitotia nauttien ja sikareja poltellen,
-sy�tiin perinpohjainen illallinen, mink� j�lkeen kukin erosi l�htien
-kotiinsa. {Eik�h�n meid�nkin Seura n�in vapaassa muodossa tulisi
-vilkkaammaksi?}
-
-Sellaisen kalenterinhan kuin yll�mainittu meid�nkin Seura voisi
-julkaista vuosittain? Sen ohessa ei taitaisi haitata Seuraamme, jos se
-jonkun verran omistaisi tarttolaisen ulkonaista muotoa.
-
-Sanakirja-ker�elm�t sain eilen, ja ne ovat suuremmat kuin olin
-odottanutkaan. Niiden kopioimiseen kuluu kait puolitoista kuukautta,
-vaikkapa hyvinkin ahkerana olisin. T�m� on hyvin ik�v��, kun minulle jo
-alkaa tulla halu palata kotiin p�in. "Aber tshto delatj?" [= mutta mit�
-tehd�?] Puolitekoisin t�in t�ll� alalla en kuitenkaan tahtoisi palata;
-sen vuoksi minun t�ytynee p��tt�� j��d� t�nne, vaikkapa p��t�kseni
-t�hden olisikin pakko puoleksi repaleisena palata Pietarin kautta. {Ole
-hyv� ja l�het� minulle taas rahoja, niin paljo kuin Sinulla on
-palkkaani nelj�nneksest� j�ljell�, sill� kyll� kaikki tarvittaneen.}
-
-Tarton murteen deklinatsioni- ja konjugatsioni-muodot ovat melkoisesti
-yht�pit�v�mm�t suomen kanssa kuin Tallinnan murteen muodot, mik�
-on hyvinkin merkillist�, kun p�invastainen asianlaita olisi
-luonnollisempi.
-
-    {Suomea:    Tarton viroa:    Tallinnan viroa
-
-    silm�         silm             silm
-    silm�n        silm�            silma
-    silm��        silm�            silma
-    silm�lle      silm�le          silmale
-    silm�ll�      silm�l           silmal
-    silm�lt�      silm�lt          silmalt
-    silm�h�n      silm�            silma
-    silm�ss�      silm�n           silmas
-    silm�st�      silm�st          silmast
-    silm�ksi      silm�s           silmaks
-    silm�n�       silm�n           silmana
-    silm�t�       silm�t�          silmata.}
-
-Itse maakin on Tarton etel�puolella enemm�n Suomen luonnon kaltainen
-kuin on laita Tallinnan ja Tarton v�lisien j�rvett�mien ja
-vuorettomien seutujen, joiden kautta kuljin.
-
-Puolen seitsem�tt� viikkoa kest�neell� kiertomatkallani
-tarttolais-murteen alueella k�vin aina l�ttil�isten rajalla aivan
-l�hell� Valk'an kaupunkia ja palasin sielt� W�run kaupungin kautta.
-Kaikkialla minua kohtasi sangen vieraanvarainen kohtelu pappiloissa,
-ainoissa herraspaikoissa, miss� k�vin. Sill� vaikka maa onkin t�p�sten
-t�ynn� herraskartanoita, en n�iss� k�ynyt, osittain sen t�hden ett�
-niiss� ei ollut mit��n minulle v�ltt�m�tt�m�n tarpeellista, osittain
-harmissani ollen niiden harjoittamasta talonpoikain sorrosta. -- Papit
-olivat poikkeuksetta oppinutta v�ke�, pitiv�t saksalaisia teologisia
-aikakauskirjoja ja seurasivat tarkoin aikaansa. My�skin n�yttiv�t
-kaikki olevan hyviss� varoissa. Kuitenkin tahtoisin tuhat ruplaa
-palkkana kernaammin olla pappina Suomessa kuin t��ll� kymmentuhannen
-palkalla, kun varmaankin ehtisin kuolla ennenkuin tottuisin
-v�linpit�m�tt�m�n� katselemaan moisioiden herrain sortaman rahvaan
-tilaa. Talonpojiksi heit� tosin sanotaan, mutta he ovat kuitenkin aivan
-samassa tilassa kuin herraskartanoiden torpparit meill�, viel�p�
-huonommassakin, sill� meik�l�isell� torpparilla saattaa kuitenkin olla
-j�ljell� toivo saada aikaa voittaen omakseen itsen�inen tila, mutta
-virolaiselle talonpojalle se on mahdotonta. Huonommat heill� on
-asunnotkin kuin k�yhimm�ll� suomalaisella torpparilla. Er��ss�
-kapakassa tuli muuan puoleksi juopunut talonpoika luokseni
-krouvi-kamariin ja rupesi puhumaan kaikenlaista. K�skin h�nen menn�
-ulos, lis�ten, etten k�rsinyt juopunutta miest� luonani. Silloin h�n
-alkoi itke� ja pyysi, etten panisi sit� niin pahakseni, kun
-juopotteleminen kuitenkin oli ainoa, mill� voivat hankkia itselleen
-iloa, _sest kui Roots meid enne orjiks teggi_ (siit� perin kuin Ruotsi
-muinoin meid�t orjiksi teki). Luultavasti h�n Roots'illa tarkoitti
-saksalaisia ritareja. -- Lopuksi minun t�ytyy taas pyyt�� sinua
-l�hett�m��n minulle mit� [palkkani] nelj�nneksest� on j�ljell�, sill�
-luultavasti Asp jo sen on l�hett�nyt. T�t� nyky� kassani on melkein
-tyhj�n�, ja tarvitsen siis rahoja sek� t�nne j��d�kseni ett� t��lt�
-l�hte�kseni. Virolaisia kirjoja minulla jo on toista sataa; ne eiv�t
-kuitenkaan muodosta varsin suurta kirjastoa, kun useimmat ovat pieni�
-kirjasia. Tervehdi kaikkia tuttavia ja ennen kaikkea rouvaasi ja
-sukulaisiasi.
-
-                                                Hartain yst�v�si
-                                                 Elias L�nnrot.
-
-J.K. Jos Castr�nin syrj��nin muoto-oppi jo on p��ssyt painosta, niin
-l�het� minulle sit� 2-3 kappaletta. Ne voisi postikuluja s��st�en
-l�hett�� vaikka Oppineiden Seuralle tai my�skin suoraa p��t� minulle.
-
-                                                      Lnr.
-
-
-
-
-7.
-
-Rehtori Snellmanille.
-
-(Konsepti;)
-
-
-[Suureksi osaksi julkaistu ruotsiksi "Saiman" 51:nnessa n:rossa 1844.
-t�ss� t�ydennettyn� konseptin mukaan.]
-
-                           [Tartto, loppupuolella lokakuuta 1844.]
-
-{Rakas Veli!
-
-Kun nyt alkaa olla puoli vuotta siit� kun toukokuun 2:sena p�iv�n�
-Kuopiossa erosimme, niin lienee aika kirjallisesti sinua tervehti�,
-ennenkuin voin tehd� sen suullisesti, mihin viel� varmaankin kuluu pari
-kuukautta, jos kohta hyvin usein muistelen sinua ja muita sik�l�isi�
-�ij�ksi� toivoen pian saavani teit� tavata. Samoiltuani l�hes seitsem�n
-viikkoa Tarton etel�puolisilla seuduilla, olen nyt taas asettunut t�h�n
-Liivinmaan yliopistokaupunkiin, tosin en yliopiston t�hden, jonka
-seinien sis�ll� vastaiseksi en ole ollut enk� luultavasti tule
-olemaankaan, vaan kopioidakseni muutamia sanakirjanaines-kokoelmia,
-jotka ovat t�k�l�isen "Oppineiden Seuran" hallussa.}
-
-Viron kielen sanavarasto tuntuu antavan melkoisen lis�n meid�n
-�idinkielellemme, suomelle, {kuten p�invastoin suomi saattaa
-korvaukseksi antaa viel� suuremman m��r�n virolle,} ja viron kielen
-l�hempi tunteminen on sit� paitsi tuiki v�ltt�m�t�n suomen kielen
-sanakirjan kirjoittamisessa, osittain sanan alkuper�isen merkityksen
-l�yt�mist� varten, osittain sen vuoksi, ett� viron kielest� voidaan
-saada monta alkuper�ist� sanaa, joihin suomi voi aikaa my�ten vaihtaa
-joukon pahasti r��k�ttyj� ruotsinvoittoisen suomen sanoja.
-Useista asianhaaroista tahtoisin p��tt�� ett� viro muinaisina
-aikoina oli kehittyneempi kieli kuin suomi. Mutta sittenkuin saksan
-kieli [Konseptin mukaan: saksalainen (= "tysken")] oli tullut
-maahan ja h�vitt�nyt virolaiselta niin yhden kuin toisenkin
-[kehitysmahdollisuuden], tuskin antaen sijaan muuta kuin vuosisatoja
-kest�neen orjuuden, kielen omintakeinen kehitys seisattui ja se alkoi
-mukautua saksan kieleen, niin ett� muutamia p��tteit�kin omistettiin
-saksasta, nimitt�in saksalainen diminutiivi-p��te _-chen_ ja
-adjektiivi-p��te _-lich_, jotka nyt ovat virossa yleisesti
-k�ytettyin� p��ttein� _-kene ja -lik_. On tunnettu asia, ett� kielen
-sanat ajan varrella yleens� eiv�t pitene, vaan p�invastoin lyhenev�t.
-Viron kieless� sanat ovat kahdella tavalla lyhenneet siit� muodosta,
-mik� niill� on suomessa, 1:ksi er��ss� sanoissa tapahtuneen sis�heiton
-kautta: _kandle_ = kantelen, _ikm�_ = itkem��n, _keeldm�_ = kielt�m��n,
-_masma_ = maksamaan, _kauplema_ = kauppelemaan, 2:ksi p��tteiden
-poisheittymisen kautta: _kirja_ = kirjan, _kirjalt_ = kirjalta,
-_kirjast_ = kirjasta, _kirja_ -- kirjaan, _kirjaks_ = kirjaksi, _kirjo_
-= kirjoja. Sellaisia muuttuneita merkityksi� kuin esim. ruotsin
-sanoilla _g�k, g�s, h�na, sik, r�f, hare_ on, milloin niit� k�ytet��n
-ihmisist�, virossa paljoa enempi kuin suomessa, olkootpa sitten
-syntyneet saksan mukaan tai muuta tiet� ik��nkuin rangaistukseksi siit�
-synnist�, ett� ei sanota suoraan, mit� ajatellaan. Suomessa sellaisia
-virheellisi� merkityksi� on harvan-puoleisesti, niin ett� on todellakin
-ihmetelt�v��, kuinka ruotsalainen kieliaisti siin� suhteessa on niin
-v�h�n vaikuttanut suomeen. Viel� t�n� p�iv�n� suomalainen voi sanoa
-k�ki, hanhi, kana, siika, (kettu) repo, j�nis, ilman ett� sit�
-kuullessaan tulee ajattelemaan typer�� h�lm��, k�mpel�� tytt��,
-liukasta eli kavalata miest� y.m.s. tai ilman ett� esim. housujen
-nimityksen sijaan tarvitsee keksi� uutta. Mutta suomi on monessa
-muussakin suhteessa kehittynyt omintakeisesti, jonka vuoksi sen
-kielioppi on s��nn�llisimpi�. Vai mink� muun kielen, muodoista
-v�hemminkin rikkaan kuin suomi on, voimme mainita, jonka teonsanoissa
-ei ole melkoinen joukko s��nn�tt�mi�, ep�s��nn�llisi�, vaillinaisia,
-jonka pronominit eiv�t ole eri vartaloista kokoon-liitetyt ja jonka
-taivutusopissa ei olisi koko joukko poikkeuksia? Kaiken t�m�n puolesta
-suomen kielioppi on laatuaan melkein ainoa, jossa moista lis�kuormaa ei
-ole. Syyn� siihen, ett� suomi on pysynyt itselleen niin uskollisena, on
-ensinn�kin ja etup��ss� se, ett� suomen kirjakielen perustajat olivat
-oman maan synnynn�isi�, ja ett� senkin j�lkeen ne, jotka ovat suomeksi
-kirjoittaneet, ovat olleet lapsuudestaan asti kieleen perehtyneit� ja
-ett� monet lapsina eiv�t ole osanneetkaan muuta kielt�. Vallan toinen
-on viron kielen laita ollut. Saksalaiset, jotka nipin napin oppivat
-sit� puhumaan, ensim�isin� alkoivat k�ytt�� sit� kirjoituksessa, ja
-sen j�lkeenkin aina viime aikoihin asti kukin saksalainen, joka
-kotitarpeikseen on oppinut viroa, on luullut aiheuttavansa
-ihmiskunnalle suuren vahingon, ellei kirjoittaisi muutamia kirjasia
-viroksi. Sellaisista kirjailijoista on ihka uusi keksint�, ett�
-vironkieless� on kaksi objektinsijaa, toinen m��r�tty�, toinen
-ep�m��r�ist� objektia varten, ja monet ep�ilev�t viel� sen
-todellisuutta, niin ett� k�ytt�v�t sek� puheessa ett� kirjoituksessa
-lausetapaa _v�ttis naest_ (otti naista) eiv�tk�: _v�ttis naese_
-(naisen, vaimon); se on merkitsevin��n: meni naimisiin, vaikka ajatus
-tulee vallan toinen. Virolainen Raamatun k��nn�skin alkaa sanoilla:
-"Algmisses loi Jumal taevast ja maad" ("alussa loi Jumala
-taivasta ja maata"), jonka siis pit�isi merkit�: alussa Jumala loi
-taivaan ja maan, mutta merkitseekin: alussa Jumala oli taivaan ja maan
-luonnissa, taivasta ja maata luomassa, j�tt�en sanomatta, kuinka
-pitk�lle h�n ty�ss��n tuli. Sit�paitsi vironkielen perustajat tekiv�t
-suuren virheen siin�, ett� ottivat ilman mink��nlaista tuntuvaa
-v�ltt�m�tt�myytt� kirjakieleksi kaksi eri murretta, nimitt�in Tallinnan
-murteen ja Tarton murteen, jotka alussa tuskin niin paljoa erosivat
-toisistaan kuin H�meen murre Savon murteesta. Kun meill� yhden ainoan
-kirjakielen omaksumisen kautta eri murteet yh� enemm�n ja enemm�n ovat
-sulaneet ja sulavat yhteen, virossa suhde on ollut p�invastainen, kun
-n�et jokainen, joka kirjoittaa toisella murteella, tahtoo sen tehd�
-niin perinpohjin tarttolaisesti tai tallinnalaisesti, kuin suinkin on
-mahdollista, pel�ten, ett� h�nt� muuten soimattaisiin siit�, ettei
-tunne valitsemaansa murretta.
-
-Suuresti on viron kielen kehityst� ehk�issyt osaltaan my�skin
-maaorjuus, joka vasta noin kolme vuosikymment� sitten loppui. Kaikki
-vapaampi yhteys kansan kesken sen kautta estyi, mink� vaoksi kieli eri,
-jopa naapuri-kartanoiden alueilla kehittyi erilaiseksi, n�in
-muodostuneiden eroavaisuuksien koskaan p��sem�tt� sulautumaan yhteen.
-Niinp� tapaa usein er�it� muotoja ja p��tteit� saman pit�j�nkin eri
-kyliss� erilaisina. Nyt kun korkeimmasti autuas keisari Aleksanteri
-poisti maaorjuuden Viron- ja Liivinmaasta, on syntynyt vapaampi
-keskusliike virolaisten kesken. Siit� ja varsinkin muutoista toisesta
-paikasta toiseen saattaa toivoa, ett� kansanomaiset erikoismuodostukset
-vastedes yht�l�istyv�t. Nuoremmissa virolaisissa oppineissa onkin
-her�nnyt uusi halu tutkia ja kehitt�� kielt�, vaikka ei niin yleisesti,
-ett� siit� pian voisi toivoa jotakin t�rke�t�. [Konseptissa
-sivulausetta: "vaikka -- -- -- t�rke�t�" ei ole.] {On vaan vahinko,
-ett� heilt� yleens� puuttuu aikaa tai etteiv�t tarpeeksi tunne kielt�
-voidakseen pian saattaa sen paremmalle kannalle.}
-
-Virolaiset sananlaskut, arvoitukset, laulut ja sadut ovat suuresti
-suomalaisten kaltaiset, muutamat ovat melkein sana sanalta samat. Niit�
-voisi viel� ker�t� melkoisesti, vaan luultavasti ei en�� toisen
-miespolven el�iss�, {mutta "Oppineiden Seuralla" ei ole varoja
-ker�ilij�n kannattamiseen (sen rahas��st� viime vuodelta oli ainoastaan
-123 rupl. 83 kop. hop.). Kuitenkin olisi nyt perin t�rke�t� koota ne},
-koska herrnhutilaiset ovat hyvin vihaisia siit�, ett� sellaista lorua
-pit�� olla maailmassa ja soisivat niiden kaikki tyyni h�vi�v�n hiiteen,
-jonne ne luultavasti pian joutuvatkin. Vaikka olen jo haaskannut pari
-tiimaa t�h�n kirjeeseen, en malta sent��n lopettaa esitt�m�tt� sinulle
-er�st� virolaista runoa molempien kirjamurteiden mukaan; liit�n siihen
-virolaisen ��nt�mistavan suomalaisilla kirjaimilla merkittyn�.
-Sulkumerkkien sis�ll� olevia kirjaimia ei ��nnet� suorasanaisessa
-puheessa eik� uudemmassa runokieless�, vaan vanhoissa runoissa ne pit��
-olla t�ydennyksen�, koska n�m� muuten tulevat runomitan puolesta
-ala-arvoisiksi, ja koska kansa itse ne lis�� laulaessaan. {Ne
-osottavat, ett� viron kieli sill� ajalla, jolloin ne syntyiv�t, oli
-enemm�n suomen kaltaista kuin nyky��n:}
-
-        Tallinnan viroksi:                Tarton viroksi:
-
-    Jo todi s�a s�nna(a),             Jo todi s�a s�nna(a)
-    vaenokeelt(a) kannetti(i);        vainokeelt(a) kanneti(i);
-    kes se toi s�a s�nuume,           kes se toi s�a s�nnume,
-    kes se kandis vaenokele?          kes se kand(i) vainokele?
-    hunt(i) toi s�a s�nnume,          sussi toi s�a s�nnume,         5
-    karro kandis vaenokele.           kahr(u) kand(i) vaenokele.
-    Kes n��d meist l�hh�p s�dda(ie):  Kes n��d meist l�hhep s�tta(he)
-    kas l�hh�b issa, vai l�hh�b emma  kas l�hhep ess�, vai l�hhep emm�.
-    vai mo ainus norem vend(a),       vai mo ainus noremb vend(a),
-    k�ige norem, k�ige k�rgem?        kige noremb, kige k�rgemb?    10
-    {Kostsivad s�a vannemad,          {Kosteva s�a vannoma,
-    vastasivad vaenosaksad:}          vastasiva vainoherra:}
-    "Ei so issa, ei so emma,          "Ei so ess�i; ei so emm�,
-    ei ka sinno norem vend(a);        egg� sinno noremb velli;
-    �ddede s�dda(ie) minna,           s�ssarde s�tta(he) minna,     15
-    vendade koddo(ie) j�da".          velle(e) kotto(he) j�i�."
-    "Oi hullud s�a vannemmad,         "Oi hullu s�a vannemba
-    targad vaeno tallitajad!          targa vaino tallitaja!
-    mis teeb �dde s�as(se),           mes teep s�ssar sas(sa),
-    v�rrvoke v�e seas(se),            v�rvoke v�e seas(sa),        20
-    lindipea alla lippo?              lindipe� alla lippo?
-    kuleb p�ssi paukuvat(a),          kulep p�ssi paukuvat(a)
-    arvab linna langevat(a);          arvap linna langevat(a);
-    n�eb m�ega l�igitavat,            n�ep m�iga l�igit�v�t,
-    arvab pead(a) raiutavat."         arvap pe�d(�) raggutavat."   25
-
-{Lopun laulua voit saada, jos tahdot, kun tulen Kuopioon. T�m� alku
-��nnett�isiin suomen oikeinkirjoituksen mukaan kuten alla olevat
-vasemmanpuolisen palstan sanat osottavat; oikeanpuolisessa on
-k��nn�s.}
-
-  Tarton viro ��nnet��n:          Suomenkielinen k��nn�s:
-
-  Jo tootii s�a s�nnaa,           Jo tuotiin soan sana'a,
-  vainokeelt� kannettii:          vainokielt� kannettiin;
-  kes se toi s�a s�nume,          ken se toi soan sanaa,
-  kes se kanti vainokeelt�?       ken se kantoi vainokielt�?
-  susi toi s�a s�nume             susi toi soan sanoman,             5
-  kahru kanti vainokeele.         karhu kantoi vainokielen.
-  Kos nyyt meist l�hep s�tahe,    Kes nyt meist� l�htee sotaan,
-  kas l�hep es�, vai l�hep em�,   l�hteek� is�, vai l�htee em�,
-  vai mu ainus nooremb veli,      vai mun ainoa nuorempi veli,
-  kiike nooremb, kiike k�rkerap?  kaiken nuorempi, kaikenkorkeempi?  10
-  {Kosteva sua vanema,            {Kostivat soan vanhemmat,
-  vastasiva vainoherra;}          vastasivat vainoherrat;}
-  "Ei su es�, ei su em�,          "Ei sun is�, ei sun em�,
-  eik� sinu nooremp veli;         eik� sinun nuorempi veli;
-  s�sarte s�tahe minna,           sisarten sotaan menn�,             15
-  vellee kotohe j�i�."            veljien kotia j��h�."
-  "Oi hullu s�a vanemba.          "Oi hullut soan vanhemmat,
-  tarka vaino tallitaja!          tarkat vainon valmistjat!
-  mes teep s�s�r s�assa,          mit� tekee sisar soa&sa.
-  v�rvoke v�e seassa,             varpuinen vRen seassa.             20
-  lintip�� alla lipu?             lentta-(rihma-)p�� alla lipun?
-  kuulep pyssi paukkuvata,        kuulee pyssyn paukkuvan.
-  arvap linna lankevata,          arvaa linnan lankeevan:
-  n�ep m�ika l�ikitt�v�t,         n�kee miekan l�ikkyv�n,
-  arvap p��t� rakuttavat."        arvaa p��t� raivottavan."          25
-
-T�st�kin lyhyest� p�tk�st� voit huomata, mitenk� paljon virolainen
-oikeinkirjoitus eroaa suomalaisesta. Kun sen saksalaiset keksij�t eiv�t
-ole tienneet, ett� viron kieli kirjaimista voi muodostaa kolme eri
-sanaa: _tuli, tulli, tuuli_ (jopa nelj�nnenkin: tuulii), mist� saksa
-ainoastaan kaksi: tuli, tuuli, eiv�t he ottaneet virossakaan k�yt�nt��n
-useampaa kuin nuo �sken mainitut kaksi merkitsemistapaa: {_tuli_,
-meid�n _tuuli_, ja _tulli_, meid�n _tuli_ ja _tulli_.} Sen t�hden
-ulkomaalainen ei koskaan voi olla varma siit�, ett� lukee virolaista
-teksti� oikein, kun ll, mm, nn, rr, ss ��ntyv�t milloin kaksin-,
-milloin yksinkertaisina. Minna ��nnot��n _mina_ ("min�") tai _minna_
-("menn�"), _vallitsen_ ��nnet��n joko _valitsen_ ("valitsen") tai
-_vallitsen_ ("vallitsen"). Laajemmalta en nyt ehdi tehd� selkoa viron
-kielen oikeinkirjoituksesta, mainitsenhan vaan, ett� siin� on vokaali
-�, joka on meid�n o:n ja �:n v�linen ��nne, ja ett� vokaalin alla oleva
-piste merkitsee sit�, ett� souraava konsonantti ��nnet��n pehme�sti,
-esim. oi ��nnet��n ojl tai olj. ["Saimassa" �:n asemessa on �,
-��nti�nmerkin alisia pisteit� ei ole siin� my�sk��n otettu huomioon.]
-
-    {Migg� le minnusta n�htu
-    kugga kumma katsotuna
-    kuin ei naitu naburihin
-    ottetu ommile maile
-    omman kukkon kuluvile         5
-    omman pihhan rikkasile
-    omman pellon peentarele
-    omman saunan l�mbimiie?
-    Lek� n�htu �i� s�van
-    �ia s�van �ia jovan          10
-    vai vikon virruneheui
-    vetiin maile verahile
-    oudo paigoile ottetiin
-    parremb ois ommala mala
-    jua vett� roppehesta         15
-    kuin on mala verahala
-    jua tohista olluta.}
-
-[K�sikirj:ssa t�m� runo on samalla palstalla kokonaan, josta p��tt�en
-rinnalle oli muuta ajateltu.]
-
--- Viron- ja Liivinmaan talonpoikien tila on kaikkea muuta kuin
-kadehdittava. Kun maatilanomistajat tuskin tiet�v�t, miten saavat
-menem��n monen sadan tuhannen ruplan suuruiset vuositulonsa, talonpojat
-eiv�t useinkaan tied�, mit� huomisp�iv�n� saavat sy�d�ksens�.
-Talonpoikien tila on ja sen t�ytyy pysy� sellaisena, niin kauan kuin
-ainoastaan aatelisilla on omistusoikeus maahan, kuten t��ll� on laita.
-Talonpojat ovat nyt kokonaan samassa asemassa kuin meid�n herrastalojen
-ja muut torpparit monin paikoin. Jos viljelev�t maatansa huolellisemmin
-tai muuten parantavat oloansa, saavat siit� palkaksensa sen, ett�
-ulosteot korotetaan, tai ett� heid�t h��det��n, jos eiv�t suostu
-niit� maksamaan. Ihmetell��n, ett� he ovat niin velttoja ja
-v�linpit�m�tt�mi�, etteiv�t istuta hedelm�puutarhoja y.m., mutta ket�
-varten he niit� istuttaisivat, sill� eiv�t edes saata toistella
-lausetta: "Insere, Daphni, pyros, carpent tua poma nepotes" [= Istuta,
-Daphnis, hedelm�puita, kyll� poikasi pojat saavat niist� hedelm�t.]
-Lis�ksi ihmetell��n, ett� he ovat huolimattomia, juopottelevia ja
-v�itet��n, ett� he nykyisiss�kin oloissa aivan hyvin voisivat el��
-paremmin, asua siistimmin y.m.; sit� varten kyh�t��n lentokirjasia,
-joiden muka pit�isi aikaansaada kaikki, mutta jotka itse teossa eiv�t
-aikaansaa mit��n, sill� niin kauan kuin juuri sairastaa, puu pysyy
-huonona, vaikka sit� kuinka paljon tahansa laastaroisi. �sken luin
-sanomista, ett� Unkarin s��dyt vihdoinkin ovat my�nt�neet talonpojille
-maanomistusoikeuden. Kun Liivinmaan aatelisto t�n� vuonna oli
-kokoontunut maap�iville, nostettiin samanlaisesta kysymys, mutta
-vastapuolue, joka vaati, ett� olot j�isiv�t entiselleen, voitti.
-Kuitenkin aatelittomat henkil�t, joilla on hovineuvoksen arvo tai
-ylempikin, saattavat ostaa itselleen maata [k�sikirjoituksessa on lause
-"k�pa sig r�d", pit�nee kai olla "k�pa sig jord"], mink� vuoksi
-hallituksen -- joka ei ajan pitk��n kernaasti voi n�hd�, ett�
-talonpojat j��v�t olemaan niin sorretussa tilassa -- ellei se en�� voi
-menetell� kuten Kaarle XI puolitoista vuosisataa sitten -- luultavasti
-t�ytyy korottaa jokainen talonpoika hovineuvoksen arvoon. Kaikeksi
-onneksi on minulla kielentutkimuksissani ollut niin paljo ty�t�, ettei
-minulla ole ollut oikein aikaa tarpeeksi suuttua siit� sortotilasta,
-jossa herrat pit�v�t talonpoikiaan, sill� muuten olisin kait aikoja
-sitten pelk�st� n�rk�styksest� tullut kipe�ksi, ellen olisi pannut
-pillej�ni pussiin, kuten siin� tapauksessa olisi ollut viisainta, ja
-heti t�nne tultuani palannut Suomeen. Niiden orjuutta k�rsivien
-ven�l�isten talonpoikien tila, joihin olen tutustunut, on kuitenkin
-verrattomasti parempi kuin t�k�l�isten talonpoikien. Kaikkialla heill�
-tapaa suurempaa varallisuutta, ja heid�n asuntonsakkin ovat paremmat
-kuin n�iden, joilla tuvissaan ei edes ole puulattiata, mik� pysyviss�
-olinpaikoissa asuvilla lappalaisillakin on. Lasi-ikkunoita ei yleens�
-n�e, tai jos ihmeeksi jollakin talonpojalla sellainen on, niin se on
-mit�tt�m�n pikkunen.
-
-
-
-
-8.
-
-Lehtori Zittingille.
-
-(Konsepti; alk. suomeksi.)
-
-
-[Sulkujen ( ) v�liset sanat ovat k�sikirj:ssa riville, puolisulkujen
-{ } v�liset rivin yl�puolelle kirjoitettuina, rivilt� pois pyyhkim�tt�.
-Pyyhkim�ll� tehtyj� sanain y.m. muutoksia ei ole katsottu
-tarpeelliseksi osottain]
-
-                        [Tartto, marraskuun alkup�ivin� 1844.]
-
-Veljellinen Yst�v�ni!
-
-T�n�p�iv�n� on minulla ollut {v�h�n} (melkein) liiaksikin
-ilonainetta. Ensiste luin Tartun (eli Dorpatin) avisissa Saiman
-yhdistyksest� Wiipurin meren kanssa, sen jo tulleen Keisarilta
-p��tetyksi, ja muutaman tunnin per�st� sain syyskuun 12:tena p�iv�n�
-kirjoitetun kirjasi, joka n�ihin asti oli {elellyt} (maannut)
-Tallinnassa (eli R��veliss�) ja kyll�p� {elelisi} (makaisi) viel�kin,
-ellei Pastor Aejmelaeus olisi {tavannut postitalossa ja kovaa kyyti�
-sille t�nne antanut} (sit� postista ottanut ja t�nne l�hett�nyt). Sama
-Aejmelaeus kirjoittaa minun viel� alulla joulukuuta voivan ehk� suoraan
-Tallinasta Helsinkiin p��st�, joka sanoma on se kolmas mielt�
-ilahuttava asia ja ynn� niiden toisten kanssa kyll� olisi ansainnut
-lasin totia suuhunsa, jos olisi ket� toista, jonka seurassa
-totitseminen luonnistuisi. Mutta toverin puutteessa pit�� toisenki
-totitta j��d�, itsenikin ilman olla. Kuitenkin ko'in palkita
-t�m�n vahinkoni sill� tavalla, ett� kahvimajassa join kaksi kuppoista
-kahvia t�n�p�n� puolisen p��lle, kuin muut p�iv�t olen yhdell�
-tyydytt�ny. Kuopioon tultuani kyll� palkitsen viel� lopunkin. P��st�n
-kanssa suoraan Tallinnasta meren poikki olkoon kuinka taliansa, niin
-kuitenkin t�ytyy viel� monta viikkoa siksi odottaakseni. Ehk�
-taistellen ajan kanssa k. 5:dest� aamulla k. 10:neen illalla -- nyt on
-jo puolen tuntia ylikin 10:nest� -- en kuitenkaan n�e saavan loppua
-ty�st�ni, ennenkun alulla joulukuuta, koska ovatkin melkoisia ne
-sanakokoukset, jotka t��ll� oleva oppinut seura on uloskirjoittaakseni
-antanu. Provasti Hellerilt� seuralle l�hetetty kokous yksin�ns� tekee
-l�hes 800 puolen paperiarkin sivua. Siit� olen nyt kirjoittanut
-kolmannen osan, ja ne toiset viel� kirjoittamat[tomat] toki ovat
-pienempi�. En kuitenkaan {huolisi} (surisi), vaikka niinkauan tulen
-viipym��n t��ll�, jos sill�kin saisin kaikki toimitetuksi, mit� toivoin
-ja pit�isi. Mutta enp� taida t�ll� kerralla saada. Ilman muuta olisin
-pit�nyt k�yd� Pernossa pastori Rosenpl�nterin luona, joka 40 vuotta
-vironkielt� tutkittuansa arvattavasti olisi tainnu monessa asiassa
-minullenkin hy�dyksi olla; mutta Pernoa ja Rosenpl�nteri� n�in my�h��n
-en en�� tohdi muistellakaan, vaan lohduttelemme sill�, ettei aika viel�
-t�h�n vuoteen loppune.
-
-Sanomasi Saiman entisiss� voimissaan olemisesta saatti mieleni varsin
-iloiseksi. N�ytti kes�ll� Helsingiss� ollessani silt�, kun ei olisi
-Saima raukalla ollut pitk�� ik�� taattavana. Kuin kuulin olivat monet
-kalahukset huolettomuudesta kotimaan asioissa suututtaneet
-{ylempi�kin, niin ett� v�liss� jo oli puheeksi tullut kielt�� Saiman
-Kuopiota alemmaksi kulkemaan} (semmoisiakin, jotka kerrassaan olisivat
-tainneet Saimalle veitsen kurkkuun pist��). Kuin nyt kuulen, eiv�t
-kuitenkaan suuresta k�rsiv�llisyydest�ns� ole sit� tehneet.
-
-Mit� likemm�ksi takasinl�ht� aikani l�hestyy, sit� enemmin rupean my�s
-itsekin pois ik�v�itsem��n ja ty�t�ni loppuun kiirehtim��n. Jos ennen
-ei, niin kuitenkin nyt, n�en ett� aika ainakin on lyhytl�ntinnen ja
-ett� vuorokaudella pit�isi olla v�himm�ksi 30 tiimaa, kaikki kullakin
-p�iv�ll� toimeen saadakseni, mit� aamulla alkain toivon. Kuin moni
-kuitenkin lienee hyvill��n niiden 24:n kanssa, kun sill� on, niin
-pit�neeh�n olla samoti minunki.
-
-En muista joko kes�llisess� kirjassani olisin onnistunu sinua alettuun
-naimisel�m�h�si. Miltei, niin tahon nyt suullani syd�mell�ni onnistaa
-sinua siihen ja toivottaa, ett� senkautta tulisivat kaikki
-lapsip�iv�n riemut ja nuoren ajan ilot palkituksi, jotka ovat
-menneet, paitsi muistosta, ja sit� toivotan niin itsellesi, kuin
-frouvallesi!
-
-Olipa hyv� asia ett�s sait Fransi rukan kouluun ja jo kohta kolmanteen
-luokkaan. N�ihin aikoihin pelk��n h�nen rupeavan alasti k�ym��n, koska
-jo kyll� kaikki vaaterepaleensa mahtavat hajalla olla. Sent�hden
-kirjoitin menneell� viikolla apotheikari Wennbergille ja pyysin h�nen
-antamaan rahaa siihen tarpeesen, kuin my�skin maksamaan Wichmannin
-frouvalle, mit� olen velkaa. Jos h�nell� olisi kirjain tarvesta, niin
-ota niit� Karsteinilta eli muualta minun nimell�ni, kyll� palatessani
-sitten maksan.
-
-Oppinutseuran esimiehen, toht[o]r[i] F�hlmannin, ja muiden kanssa on
-minulla aina ollut tyhj�� tekemist� ja vastaamista Suomen kielen
-kirjoituslaadun (orthografian) puolesta. (He) p��tt�v�t sen aivan
-kelpaamattomaksi ja luulevat Viron kirjoituslaadun paljo paremmaksi,
-Suomellenkin sopivammaksi, sill� toteen saattaen vanhan sanan malasta
-omassa ja raiskasta toisen silm�ss�. Tahdotko n�hd� kuinka suomi tulisi
-Viron kirjotuslaadun j�lkeen kirjoitettavaksi, niin saat seuraavasta
-n�ytteeksi: [Kantelettaresta] II. 108. "Pen� heiti minnon emmoni",
-taikka I. 16.
-
-    Olli meid�, kun olligi,
-    Olli ennen aegoinansa,
-    siskoja sinnine silda.
-    veikoja venno pnnnanen.
-    Tulli tuli otti laian,        5
-    tulli toinen, toisen otti,
-    kolmansi kokkan rebb�si
-    tulli vimeinen vihhuri,
-    sepp� vei koggo vennehen.
-    J�i veikkod veen varrahan,   10
-    joudu sormed soudimekst
-    k�sivarred vardimeksi
-    peugalo perr�mellaksi.
-    Soua sormed toole male,
-    kussa puud punnale paista    15
-    puud punnale, maad sinnele,
-    kivved kiild�v�d vassele
-    hobbiale hongan oksad
-    kullale kukkad kannervan.
-
-Miksi sian saksaksi suomi sill� tavalla kirjoitettuna muuttuisi, kyll�
-helposti on n�ht�v�, ja samanlaiseksi on se jo muuttanut Viron kielen.
-Luulisit olevan helpon t�m�n kirjoituslaadun kehnouden taitaa
-Virolaisillenkin n�ytt��, mutta per�ti toisin. Ajatellevatko: parempi
-oma olkinenki kuin vieraan vehn�inenki, vai kuinka, mutta aina tahtovat
-mielell��n {omaa kirjoituslaatuansa paremmaksi kiitt��} (puheeksi
-ottaa, kuinka suomea sopimattomasti kirjoitetaan), kuin kuitenkin eiv�t
-ymm�rr�k��n suomea, paitsi mit� muutama on v�h�n Strahlmannin
-grammatika vainajasta kuullut, niin vastaan riitelemisen siasta olen
-k�skenyt heit� ensin Suomeen tulemaan ja kielt�mme paremmin oppimaan,
-sitte kirjoituslaadusta puhumaan. Seuraavilla sanoilla kirjoitti Viron
-kielen paras oppinut, provasti Masing vainaja Suomen kirjoituslaadusta
-kirjassansa "Estnische Originalbl�tter f�r Deutsche" (pag. VIII).
-
-Melkein yht� Masingin kanssa ajattelee usiammat Tartussa viel�kin
-kirjoituslaadustamme, jota kyll� eiv�t muusta taida tunteakaan, kuin
-Masingin sanoista. Tallinnan tienoilla alkaa kuitenkin muutamia olla,
-jotka tahtovat Suomen kirjoituslaatua Virollenkin, niin pastori Ahrens
-(Viron uuden Grammatikan kirjoittaja) ja er�s toinen pastori on jo
-pienen kirjan nimell�: "Toomas Vester, Lapo rahva uso �rataja Norra
-maal" s.o. [-- --, Lapinkansan uskon her�tt�j� Norjan maalla] Suomen
-kirjoitustavan j�lkeen kirjoittanut ja pr�ntt�ytt�nyt. -- Olisi aikaa,
-tahtoisin Tartun oppinut[-] seuralle mielell��n ensi kokoukseksi jotain
-Suomen orthographiasta kirjoittaa, jos muuta hy�dytyst� siit� ei
-olisikaan, kuin ett� kirjallisestikin olisin itseni vapaantanut.
-
-Lopuksi pyyd�n sinua terveht�m��n niin niit� naispuolia herrasv�est�,
-joista kirjoitat ett� v�list� kyselev�t minustakin, kuin viel�
-muitakin. -- Jos unehuttaisitkin t�m�n terveheys sanomisen, niin �l�
-kuitenkaan unehuta terveht�� kanssaopettajiasi ja uuden puukoulun
-opettajia. v. Beckeri pian taitaa j�tt�� teid�t, koska kerran kuuluu
-hakeneeksi itsi�ns� Pelkij�rvelle. H�nt� tulette kyll� kaipaamaan;
-hyv�, jos saisit toisen semmoisen siaan.
-
-
-
-
-9.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                Tartto 12 p:n� marraskuuta 1844
-
-[Merkitty saapuneeksi perille marrask. 22:ntena 1844.]
-
-Rakas Veli!
-
-Kiitos kirjeest�si ja rahoista, jotka saapuivat kreivin aikaan,
-sittenkuin viime viikon ajan on vain pari ruplaa ollut taskuni
-pohjalla. Silti en olisi sent��n tullut pulaan, vaikka l�hetyksesi
-olisikin viiv�ht�nyt muutamaa viikkoa kauemmin, koska F�hhnann jo
-kes�ll� -- huomauttamattani -- sanoi minulle, ett� piti vain h�nelle
-ilmoittaa, jos joskus sattuisin rahan tarpeeseen. T�t� h�nen avuliasta
-hyvyytt��n minun ei kuitenkaan ole tarvinnut k�ytt�� hy�dykseni eik�
-kait tarvitsekkaan, kun Sin� nyt olet l�hett�nyt vallan 100 hopearupl.,
-siten osottaen tuntevasi tarpeeni paremmin kuin min� itse. Sill� ellen
-olisi saanut enemp�� kuin palkkani nelj�nneksest� oli j�ljell�, olisin
-sill� ehk� suoriutunut t��lt� Tartosta, mutta Tallinnassa olisi ollut
-pakko lainata ja p��lle p��tteeksi olisin ehk� saanut kulkea sinne
-jalkaisin, jota minun nyt ei tarvitse tehd�, ellen muuten niin tahdo.
-Kuun lopulla saanen ty�nikin p��ttym��n, nim. sik�li kuin se t�ll�
-kerralla on mahdollista, sill� kaikesta p��tt�en minun on parin vuoden
-kuluttua tultava taas muutamaksi kuukaudeksi t�ydent�m��n mit� nyt olen
-tehnyt. Sill� t��ll� ei ole ainoastaan Seuralla sanakirjaty�n aineksia,
-vaan papeilla maaseuduilla viel� enempi, ja ne minun t�ytyy saada
-toisella kerralla, kun aika nyt ei sit� my�nn�.
-
-�sken k�vin kirjakaupassa, maksoin sanskritan kieliopin, josta meni
-13 rupl. 87 1/2 kop. hopeata, sek� ostin muutamia saksalaisia
-kansankalentereita ja er��n "Neues Devisenbuch oder 1300 Devisen auf
-Liebe, Freundschaft, Erinnerung j.n.e." [Uusi mietelm�kirja eli
-1,300 mielilausetta rakkaudesta, yst�vyydest�, muistoista y.m.]
-nimisen kirjan, jota olen aikonut Kalliolinnan suomalaisen
-mietelauselma-tehtaan vastaiseen kirjastoon. Oletko muuten saanut jo
-jotakin luoduksi, vai onko monipuuhainen el�m� kes�ll� est�nyt sit�
-enemp�� ajattelemasta?
-
-Viikko takaperin sain Tallinnasta kirjeen pastori Aejmelaeukselta,
-joka arveli voivani p��st� viel� joulukuussa suoraan meren poikki. Sen
-vuoksi matkustan t��lt� Tallinnaan, mutta surkeasti siell� petyn, jos
-minun sielt� t�ytyy k��nty� Pietariin menev�lle tielle, sill�
-Tallinnasta luetaan kolme peninkulmaa enempi Pietariin kuin t��lt�,
-jota paitsi luultavasti en voi p��st� ylim��r�isen postin mukana, vaan
-saan eritt�in vuokrata hevoset, ja se tulee kahta vertaa kalliimmaksi.
-K�vip� kuinka k�vi, niin jotka nyt sain, luulen tulevani toimeen, kun
-minulla ei t��ll� ole aikaa tuhlata paljoa niist�. Teht�v�ni olen nyt
-jakanut joka p�iv� enn�tett�viin m��riin, ja saan usein aamuin klo
-5:st� ruveten istua my�h�iseen iltaan kerit�kseni m��r�ni p��h�n, ja
-jos pist�ydyn Ehrenstolpella, F�hlmannilla tai jonkun muun luona,
-tahtoo aina j��d� t�hdett� seuraavaksi p�iv�ksi. Samoin k�y my�skin,
-jos kirjoitan pitk�hk�n kirjeen, jonka vuoksi olen ollut
-vierailemisessa ja kirjeenvaihdossa hyvin s��steli�s.
-
-Kalenteri-toimikunnan kokoukseen on F�hlmann kutsunut minut kahdesti,
-jolloin on p��tetty, mitk� kirjoitukset otettaisiin virolaiseen
-kansankalenteriin seuraavaksi vuodeksi. Toimikunta on n�hd�kseni ollut
-kirjoitusten valinnassa hyvin tunnollinen, mik� onkin hyv� kalenterin
-onnistumisen ja sit� julkaisevan Seuran arvon vuoksi. F�hlmann on itse
-ankara virolainen, koska viro on ollut ainoa kieli, mit� h�n
-kymmenenteen ik�vuoteensa asti on osannut puhua. Mutta ei ainoastaan
-kieli tule seulonnan alaiseksi, vaan my�s kirjoitusten sis�llys,
-varsinkin, ettei niist� tulisi pietistisi� eik� ep�-pietistisi�. Viime
-kerralla, jolloin oltiin koossa pastori Geheven luona, ratkaistiin koko
-tulevanvuotisen kalenterin asia, ja siihen otettaviksi hyv�ksyttiin
-
-1:ksi kirjoitus talonpojan ajanjaosta, nimitt�in mit� t�it� h�nen
-mill�kin viikolla vuoden kuluessa on otettava huomioon taloudessaan;
-
-2:ksi Europan maidon yleiskuvaus, jonka on kirjoittanut V�run tohtori
-Kreutzwald, (Edellisen kirjoittaja oli, jos oikein muistan, pastori
-Kn�pffer);
-
-3:ksi pari hengellist� runoa ja muuan siveytt� opettava, eri
-henkil�iden sepitt�mi�.
-
-4:ksi leikillinen kertomus "Kribus krabus", joka on F�hlmannin omaa
-tekoa. Siin� kerrotaan talonpojasta, joka toi lautakuorman kaupunkiin
-ja m�i sen puusepp� Toll'ille. Mutta kun puusep�ll� ei ollut aikaa
-saattaa h�nt� kotiinsa, niin h�n kuvasi h�nelle talonsa ulkomuodon ja
-selitti, mit� katuja ja poikkikatuja h�nen oli sinne tullakseen
-kulkeminen. Talonpoika l�hti, mutta poikkesi matkalla rihkamakauppaan
-ostamaan jotakin. Siell� h�nelt� unohtui sek� nikkarin nimi ett� h�nen
-taloonsa viev� tie. Kun h�n kadulla parhaillaan kynsii korvallistaan
-auttaakseen muistoaan, tulee pari koulupoikaa koulusta. Mies kysyy
-toiselta, eik� h�n tiet�isi sanoa sen herran nime�, joka oli ostanut
-h�nen lautansa, ja miss� h�n asui. Kuinka min� sen tiet�isin? poika
-vastasi. Mutta toinen oli hiukan sukkelampi ja puuttui puheeseen: En
-min�k��n tied�, mutta tuossa talossa asuu muuan herra, jolla on iso
-kirja, nimelt� _Kribus krabus_; jos h�n siit� avaa lehden, jonka nimi
-on _lirum larum lomps_, niin siin� on sanottuna, miss� mikin asuu koko
-maailmassa. N�in selitt�en h�n neuvoi miehen opettajansa kotiin. Mies
-meni sinne ja kysyi, eik� h�n tahtoisi olla hyv� ja ottaa esille kirjaa
-_Kribus krabus_. Ja kun opettaja tuokion katseli h�nt� silm�t
-sel�ll��n, h�n uudisti pyynt�ns� ja teki kait sen viel� kerran, kunnes
-opettaja sanoi jollekulle sis�ll� olevalle: der Kerl ist toll [mies on
-hullu]. Kuultuaan sanan _toll_ mies ei enemp�� tarvinnut muistaaksensa
-puusep�n nimen, vaan pyysi h�nt� viel� katsomaan, miss� haettavansa
-asui. Sen h�n, kun asiansa perille nyt p��stiin, saikin tiet�� ja l�ksi
-matkaan lautakuormineen suuresti vain kummastellen merkillist� kirjaa,
-jossa kaikki inhimillinen tieto, kuten h�n luuli, oli koossa. F�hlmann
-sanoo tosiaan n�in tapahtuneen t��ll� Tartossa, mutta muut v�itt�v�t
-F�hlmannin itse sepitt�neen jutun, samoin kuin Nervander meill� v�listi
-sepittelee moisia hullunkurisia kertomuksia.
-
-Terveisi� Rouvallesi ja omaisillesi!
-
-                                                       Tuus
-                                                     E. L�nnrot.
-
-Koko Rosenpl�nterili�-k�ynti ja Pernon-matka on nyt t�ytynyt heitt��
-mielest�ni, kun ty�ni on t��ll� kest�nyt n�in kauan.
-
-
-
-
-10.
-
-Rehtori Snellmanille.
-
-(Konsepti.)
-
-
-                                    Tartto, 29 p:n� marraskuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Vaikka muutamia [viikkoja] sitten kirjoitin sinulle, on minun se taas
-teht�v� sen ilon johdosta, joka minulla �sken oli, kun t��ll� Tartossa
-vallan odottamatta tapasin meille kaikille varsin tutun maalaisemme,
-konsuli von B�ninghin Tallinnasta. H�n tuli t�nne pari p�iv�� sitten ja
-matkusti hetki sitten edelleen Liivinmaan sis�osiin, mist� toista
-tiet� palaa Tallinnaan. T�m� kuitenkin on v�hemm�n t�rke�t� kertoa
-kuin ett� h�n j�tti minulle sinulle osotetun tukun, jossa on
-monenlaisia virolaisia kansankirjasia, jotka on aiottu annettaviksi
-Kuopion lukion kirjastolle. Samanlaisen tukun h�n antoi minulle Porvoon
-lukion kirjastolle j�tett�v�ksi. Joulu- ja tammikuussa ne kait minun
-mukanani tulevat perille. H�n lupasi Tallinnaan palattuansa postissa
-l�hett�� Kuopion lukiolle hieman toista sataa rahaa sis�lt�v�n
-rahakokoelman, jota varmaankin tervetullutta lahjaa siis siell�
-voitte odottaa. Olet kaiketi sanomista lukenut h�nen edellisist�
-lahjoituksistaan lukioiden ja muihin kokoelmiin, mutta pit�isip� sinun
-saada tavata h�nt� itse�ns� ja kuulla, kuinka suuresti h�n harrastaa
-kaikkea is�nmaan vastaista vaurastumista. Ehk�p� onkin v�ltt�m�t�nt�,
-ett� jonkun aikaa on ollut poissa is�nmaasta, jotta oikein voisi panna
-siihen arvoa ja ottaa osaa sen menestykseen. Vanha sananlasku "Oma maa
-mansikka, muu maa mustikka", sekin edellytt��, ett� tulee saada kokea,
-millaista muualla on. Jos taas ei ole kiintynyt is�nmaahan, vaan j�tt��
-sen ynn� koko maailman tuuliajolle tai kuten kernaammin sanotaan:
-"Jumalan haltuun", mik� j�lkim�inen saattaa olla kyll�kin hyv��, vaikka
-Jumalaa mielest�ni pit�isi vaivata ainoastaan sill�, mihin itse emme
-kykene, -- niin ei kysyt� sit� eik� sen tulevaisuutta eik� mit��n
-muuta, mik� ulottuu ihmisen oman maallisen onnen ulko- ja yl�puolelle,
-jos kohta niin monet kirkonkellon soitot joka p�iv� muistuttavat, ett�
-kaikki t�m� on pelkk�� tomua. Suo anteeksi, ett� min�, joka olen nelj�
-kertaa ylioppilasaikanani saarnannut, n�in pian taas olen kokonaan
-eksynyt saarnaamaan. Pikemmin minun pit�isi toivottaa, ett�
-kansalaisille tekem��si kehotusta, antamaan apua Kuopion lukion
-stipendirahastoa varten, niin paljo kuin suinkin noudatettaisiin. Kun
-se �sken mainituista lahjoista p��tt�en n�kyy vaikuttaneen maan
-ulkopuolellekin, en ep�ile, ett� se kotimaassakin tulee tai on tullut
-kuulluksi. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: "joka k�yhi� holhoo, se
-on Jumalan apumies", ja t�t� voi varsin hyvin sanoa niist�kin, jotka
-edist�v�t k�yhempien oppilaiden menestymist� oppilaitoksessa, niin ett�
-sill�kin taholla tie on kaikille avoinna tulla Jumalan avustajaksi eli
-apurimieheksi.
-
-B�ninghin t�nne tultua minulla oli ilo taas tavata oman maan mies ja
-nainen, nimitt�in valtioneuvos Wulffert ja h�nen rouvansa, jotka
-kumpikin viime kes�n� ovat k�yneet Saksassa ja t�t� tiet� palaavat
-kotimaahan, Luultavasti h�nen matkastansa tulee olemaan seurauksena
-hy�dyllisi� muutoksia rakkaan is�nmaamme postilaitoksessa. Sit�paitsi
-t��ll� asuu muuan maalaisemme, �versti Ehrenstolpe, jonka luona
-s��nn�llisesti joka sunnuntai ja joskus viikollakin olen k�ynyt. H�n on
-samannimisen Oulun entisen maaherran poika, ja h�nen talonsa on, paitsi
-vieraanvaraista kohtelua, senkin vuoksi ollut minulle rakas, ett�
-siell� puhutaan ruotsiakin. Nyt on juuri sunnuntai-ilta, ja minua on
-erityisesti pyydetty sinne tulemaan, mutta kun olen kuullut, ett� sinne
-t�n� iltana tulee koolle suurehko seura aiottuihin tanssijaisiin, ja
-kun ainoa takkini, ollen jo "emeritus" [= t�ysinpalvellut] paraiten
-sopii kotiseinien sis�lle (tai joskus pieneen seuraan), olen min�kin
-p��tt�nyt tehd� samoin ja kirjoittaa sinulle, sen kun voin tehd�
-paitahihasillani. En en�� viivy t��ll� pitk��n, olen n�et viikon
-lopulla aikonut l�hte� liikkeelle suoraan Pietarin kautta palatakseni
-Suomeen. Viel� en tied�, jalanko kuljen vai ajaen, ja t�m� saa riippua
-kukkaroni varoista, jotka ovat selvi�v�t, kun olen ehtinyt suorittaa
-kaikki maksuni ja lis�ksi ostaa muutamia kirjoja, jotka t�ytyy ennemmin
-ostamieni kanssa joka tapauksessa kuljettaa hevosella.
-
-B�ninghin kanssa k�vin t��ll�, joku p�iv� sitten, er��n el�kett�
-nauttivan pastori Brandin luona ja sen j�lkeen olen yksin k�ynyt h�nt�
-tervehtim�ss�. H�n on monta kertaa k�ynyt Suomessa ja oli kirjoittanut
-valmiiksi kertomuksen viime matkastaan; sen h�n luki meille ��neen.
-T�m� matka ei kuitenkaan ollut ulottunut Helsinki�, Porvoota, Loviisaa,
-Viipuria, Turkua ja Ahvenanmaata ulommaksi. Matkakuvausta oli kyll�kin
-hauska kuulla. [Keskeytyy t�h�n.]
-
-
-
-
-11.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                Tartto, 3 p:n� joulukuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Jotta et vallan odottamatta tapaisi minua Helsingiss�, saan nyt
-ilmoittaa, ett� t�n� p�iv�n� olen ostanut itselleni ison tavaralaatikon
-ja my�s alkanut siihen panna tavaroitani, l�hett��kseni ne er��n ajurin
-mukana kaikki Pietariin. Itse on kuitenkaan ole voinut siihen paneutua,
-ja kun kukkaroni ei kernaasti salli minun matkustaa postin mukana, eik�
-mik��n ole sen ik�v�mp�� kuin istuminen vuokra-ajurin rattailla, jotka
-kahdeksan vuorokautta kulkevat k�ym�jalkaa tuota v�h�n yli
-kolmeenkymmeneen peninkulman nousevaa Tarton ja Pietarin v�li� --, niin
-olen aikonut kulkea jalan, ainakin Pietariin. T�m� sit�paitsi vapauttaa
-minut toisestakin kulungista, joka olisi v�ltt�m�t�n, jos ajaisin,
-nimitt�in turkkien ostosta.
-
-Valtioneuvos WuIfFertilta, joka Saksan matkaltansa palaten rouvineen
-joku p�iv� sitten saapui t�nne, saan sanoa sinulle terveisi�.
-Luultavasti h�n kuitenkin on Helsingiss� ennenkuin t�m� kirje.
-
-Sanakirjalliset kopioimisty�ni olen jo niin pitk�lle suorittanut, ett�
-nyt en�� on j�ljell� kaksi pienenlaista vihkoa. Kun lis�ksi olen
-aikonut l�pik�yd� ne jotenkin kiireisesti, toivon ensi lauantaina
-voivani sanoa Tartolle hyv�sti! Jo edelt�k�sin iloitsen siit� osaksi
-sen t�hden, ett� jokainen askel sen j�lkeen vie minut l�hemm�ksi
-Helsinki�, osaksi sen vuoksi, ett� 8:n viikon istumaty�n j�lkeen taas
-p��sen liikkeelle. Juuri ensi lauantaina loppuu passinikin kestoaika
-uuden ajanluvun mukaan, mutta kun t��ll� seurataan vanhaa, saan
-tietysti k�ytt�� hyv�kseni 12 p�iv��. Toivon, ettei Pietarissa huomata
-tai huomauteta erotusta.
-
-Konsuli von B�ningh k�vi t��ll� �sken ja kehotti er�st� tuttavaansa,
-kauppias Werneri�, kaikessa olemaan minulle avulias l�ht�hommissani,
-mist� olen h�nelle suuresti kiitollinen, kun minulta itselt�ni,
-perehtym�t�n kun olen ajuri- ja muihin oloihin, varmaankin p�iv� tai
-pari olisi kulunut, ennenkuin olisin saanut kaikki n�in hyv��n kuntoon
-kuin nyt.
-
-Oppineiden Seuran sihteeri, tohtori Sachsendahl on pari viikkoa sitten
-palannut matkaltansa; h�n on nuori, hyvin hauska mies, jonka kanssa
-usein olen k�ynyt seuran kirjastoa tarkastamassa. Muutamia
-kaksoiskappaleita harvinaisen-puoleisia kirjoja olen aikaisemmin sielt�
-saanut lahjaksi, ja t�n��n sain viel� kaikki 20 vihkoa Rosenpl�nterin
-"Beitr�ge"-julkaisua, josta ei otettu maksua, vaikka tarjosin. Itse
-teossa t�m� olikin hyv� asia, sill� kukkaroni olisi siit� tullut
-melkein tyhj�ksi; Rosenpl�nter itse n�et myy ne 60 paperiruplasta, ja
-t��ll�k��n niiden hinta luultavasti ei olisi ollut paljoa pienempi.
-Alkujaan ne maksoivat kokonaista 100 ruplaa, nimitt�in 5 ruplaa joka
-vihko. --
-
-Pian minut kutsutaan teelle, ja tahdon sit� ennen p��tt�� t�m�n
-kirjeen, sill� sen j�lkeen minun on vieminen se postiin. Varsin oikein
-olin arvannut teekutsun suhteen, sill� pantuani pisteen edellisen
-lauseen loppuun, olen nielaissut kolme lasia teet�, ja kun postiaika
-pian menee umpeen -- sit� kest�� t��ll� kello 8:an illalla -- lopetan
-t�m�n kirjeen, pyyt�en sinua tavallisuuden mukulan jakelemaan
-terveisi�.
-
-                                                        Tuus
-                                                    Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-12.
-
-Pastori Sir�nille Pietariin.
-
-
-                                      Tartto, 6 p:n� Joulukuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Viisi kuukautta oleskeltuani osaksi Tartossa, osaksi muilla seuduin
-Viron- ja Liivinmaata, olen vihdoinkin valmis palaamaan Suomeen. Mutta
-kun Tallinnasta saamistani tiedoista p��tt�en sielt� ei en�� n�in
-my�h�isen� vuodenaikana voi p��st� suoraan meren yli Helsinkiin, on
-minun pakko palata Pietarin kautta, mik� muuten voi olla hyvinkin hyv�,
-kun t�ten saan tavata sinut ja muut sik�l�iset tuttavat, mihin minulle
-ei muuten niin helposti olisi tarjoutunut tilaisuutta. Nyt on
-asianlaita se, ett� l�het�n tavarani edelt�p�in, kolmeen eri tukkuun
-pantuina, ja olen neuvonut ajuria j�tt�m��n ne sinun luoksesi. Sen
-vuoksi pyyd�n, ettet ainoastaan vastaanota niit�, vaan ett� my�s maksat
-kuljetuslipussa mainitun rahdin, jonka m��r�� en viel� tied�. T�m�
-viimemainittu pyynt� on kyll� ik�v�, mutta kun minulle on sanottu
-paremmaksi ett� kuljetusmaksu maksetaan vasta siell�, minne tavarat
-j�tet��n, on minun t�ytynyt k��nty� puoleesi, pyyt�en, ettet sit� pane
-pahaksi. Pian kait itse tulen j�ljess� ja olen silloin maksava takaisin
-minun t�hteni suorittamasi etumaksun. Syyn� siihen, etten tule
-kimsujeni ja kamsujeni keralla, on se, ett� olen p��tt�nyt kulkea
-jalan, sill� ajalla viel� oppiakseni lis�� viroa. Koko t��ll�-oloni
-ajan on toimenani ollut viron kielen opiskelu, ja aineksien kokoaminen
-aikomaani suomen, viron, veps�n ja lapin vertailevaa kielioppia varten.
-Viime aikoina olen Tartossa istuskellut kopioimassa sanakokoelmia,
-jotka t�k�l�isell� Oppineiden Seuralla on aiottua uutta viron
-sanakirjaa varten, jota muuten monta monituista vuotta saisi odotella,
-ennenkuin se kerit��n tehd� ja painattaa.
-
-Tervehdi rouvaasi, johon minulla oli kunnia tutustua viime kes�n�
-maisterien kemuissa Helsingiss�, ja jos tapaat Sj�grenin, niin vie
-h�nellekin terveisi�, kuten my�s virkaveljellesi Zaudtille.
-
-Todellisessa ja hartaassa yst�vyydess� olen edelleen
-
-                                         n�yrin palvelijasi
-                                           Elias L�nnrot.
-
-J.K. Olen kirjoittanut Aejmelaeuksolle Tallinnaan ja pyyt�nyt h�nt�
-hankkimaan minulle 1822:n vuoden "N�ddalaleht'e�" sek� l�hett�nyt
-takaisin h�nen saksan kielioppinsa.
-
-Kirjoittanut Tallinnaan konsuli von B�ninghille ja l�hett�nyt takaisin
-tukun suomalaisia sanomalehti�.
-
-
-
-
-13.
-
-Pastori Sir�nille.
-
-                        Kattila, 6 [vanh. luk.] p:n� joulukuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Rohkenin l�hett�� Tartosta tavarani Sinulle Pietariin. Itse olen jalan
-kulkenut j�ljest�, niin ett� paraikaa olen pastori Grundstr�mill�
-Kattilassa, jonne toissap�iv�n� tulin. Eilen t��ll� panin kirjaan koko
-p�iv�n lauluja vatjalais-eukolta, ja t�m� on viel� huomisp�iv�ksi
-luvannut minulle ty�t�, niin ett� vasta ylihuomenna voin jatkaa
-matkaani t��lt� Pietariin, jonne luultavasti ensi tiistaina saapunen.
-T�ll� seudulla saattaisi muuten olla paljo ker�tt�v�� ja hy�dyllist�
-opittavaa, mutta kun minulla ei miss��n tapauksessa t�ll� kertaa ole
-aikaa tehd� sit� edes likimainkaan perinpohjin, olen p��tt�nyt jonakin
-kes�n� muutamaksi kuukaudeksi taas tulla t�nne, mit� my�s pastori
-Grundstr�m on kehottanut minua tekem��n. Kun niin pian saan sinut
-tavata ja kanssasi puhua, voin t�h�n lopettaa n�m� rivit. Tervehdi
-rouvaasi ja muita tuttavia, jotka mahdollisesti tapaat.
-
-                                                Hartain veljesi
-                                                 Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-14.
-
-Tohtori Rabbelle.
-
-
-                                 Kattila, 18 p:n� joulukuuta 1844.
-
-Rakas Veli!
-
-Niin pitk�lle olen nyt enn�tt�nyt paluumatkallani, ett� minulla on
-j�ljell� tuskin 10 peninkulmaa Pietariin, jotka milloin tahansa
-kahdessa p�iv�ss� voisin kulkea, hevosella p�iv�ss�kin. Mutta t��ll�
-olen tavannut vatjalaisia, joiden ohi en mitenk��n voi matkustaa, v�h�n
-ottamatta selkoa heid�n kielest��n, ja sen lis�ksi olen sattunut
-poikkeamaan ylen vieraanvaraiseen pappilaan, nimitt�in Grundstr�min --
-professori Reinin langon -- luo, josta olisi varsin vaikea erota yhden
-p�iv�n vierailun j�lkeen. Tosin passini vanhankin ajanluvun mukaan
-huomenna menett�� voimansa, mutta mainittu pastori Grundstr�m on
-luvannut antaa minulle pastorinviraston nimess� asiapaperin, sek� panna
-sen alle kirkon sinetin, ja luulee ett� sill� varustettuna vaaratta
-voin tulla Pietariin, kuten itsekkin olen taipuvainen luulemaan, kun
-Ven�j�ll� viel� pidet��n kirkkoa suuressa kunniassa.
-
-Eilen kirjoittelin koko p�iv�n muistiin h��lauluja vatjalais-eukon
-sanelun mukaan. Samat laulut lienee kuitenkin jo ennenkin kirjaan
-pantu, kun professori Reinill� ja sit�paitsi akademikko Sj�grenill� on
-ollut juuri sama eukko luonansa; my�s Reguly on h�nt� laulattanut,
-mutta h�neen eukko ei kuitenkaan kuulu olleen aivan tyytyv�inen, vaan
-lienee sanonut h�nt� vasten silmi� tyhm�ksi, kun h�nen tietysti oli
-vaikea ymm�rt�� eukon kielt�.
-
-Vaikka jo olen kirjoittanut t�yteen monta arkkia -- kokonaista 48
-palstaa -- eukko on viel� luvannut laulaa minulle p�iv�n lis��. N�m�
-laulut vivahtavat Ven�j�n- ja Suomen-Karjalan h��lauluihin, mutta
-parhaasta p��st� ne ovat omintakeisia. Mit� kieleen tulee, se tuntuu
-muodostavan v�liasteen Ven�j�n karjalan ja Tarton viron v�lill�, mutta
-siin� on kuitenkin useita omituisuuksia, joita mainituista kielist� ei
-kummastakaan tapaa.
-
-Matkani Tartosta t�nne tapahtui ilman vastuksia, vaikka kuljinkin
-jalan, paitsi 4 viimeist� peninkulmaa Narvasta t�nne, jotka ajoin
-pastori Heleniuksen hevosella, kun h�n, kuten sanoi, ei tahtonut ottaa
-kantaaksensa sit� h�pe�t�, ett� olisi antanut minun jalkaisin menn�
-luotansa, niin kuin minulle muka olisi erityinen kunnia "ett�
-_nuijakyydill�_ kulkea pappilasta pappilaan". [Lainausmerkkein v�liset
-sanat suomeksi k�sikirjoituksessa.]
-
-Mainittu pastori Helenius, P�yty�n rovastin poika, on t�h�n asti ollut
-pastorina Narvassa, mutta on hiljan saanut 8,000 ruplan pit�j�n
-Virossa, 8 peninkulman p��ss� Tallinnasta. Asiaa erityisemmin
-ajattelematta h�n oli er��n� sunnuntai-iltap�iv�n� l�htenyt sinne
-vaalia saarnaamaan, ja seuraavana sunnuntaina sek� herrat ett�
-talonpojat yksimielisesti valitsivat h�net pastorikseen, sivuuttaen
-kolme synnynn�ist� virolaista, jotka kaikki niinik��n olivat
-kunnollisia pappeja ja hyvi� saarnamiehi�.
-
-Ennenkuin tila k�y liian niukaksi, minun on tuotava esiin p��seikka,
-nimitt�in ett� taas ensi tilassa l�het�t minulle 25 hopearuplaa
-Pietariin. Mutta osota kirje pastori Sir�nille, sill� voisi tapahtua ja
-on luultavaakin, ett� minun on l�hteminen Pietarista, ennenkuin
-kirjeesi ehtii saapua, mink� vuoksi aion lainata pastori Sir�nilt� nuo
-25 ruplaa hop., jotka h�n sitten sinun kirjeest�si saa takaisin. Vaikka
-en ottaisikaan lukuun voimansa menett�nytt� passia, en kuitenkaan voi
-kauempaa viipy� Pietarissa, kun siten t�n� vuonna kokonaan minulta
-j�isi joulu viett�m�tt�, mik� olisi perin ik�v��. Sill� t��ll� se on
-vasta 12 p�iv�� my�hemmin, ja niin pitk��n en kuitenkaan voisi odottaa.
-Sen t�hden olen koettava ainakin joulukuun 24:nneksi p�iv�ksi p��st�
-St�hlbergin luo Viipuriin, vaikka minulla ei olekkaan mit��n toivoa
-saada sy�d� joulupuuroa sinun luonasi. Tulevaa uutta vuotta kaiketi
-saan yhdess� sinun kanssasi toivottaa tervetulleeksi. �l� unhota
-tervehti� tuttavia, ja ennen kaikkia muita omaisiasi ja sukulaisiasi.
-
-                                                  Tuus
-                                              Elias L�nnrot.
-
-
-
-
-15.
-
-Nimineuvos von der Hagenille.
-
-(Konsepti; alk. saksaksi.)
-
-
-                             [Helsinki, lopulla helmikuuta 1845.]
-
-Olisi ollut velvollisuuteni jo aikoja sitten antaa Teille tietoja
-paluustani Suomeen ja sit� paitsi monin kerroin lausua Teille
-vilpitt�m�t kiitokseni, mutta sen t�ytt�misen olen tullut t�h�n asti
-laiminly�neeksi, osittain taas niskoilleni kasautuneiden muiden
-teht�vien vuoksi, osaksi sen vaikeuden t�hden, jonka saksan kieli
-minulle yh� viel� tuottaa sek� puheessa ett� kirjoittaessani. Joka
-kerta milloin olen kirjottanut jotakin suomalaisille yst�villeni
-ruotsiksi tai suomeksi, olen toivonut voivani tehd� sen Teillekin,
-jollei puutteellinen kielen taito olisi minua siit� pid�tt�nyt. Joka
-p�iv� olen kuitenkin muistellut miellytt�v�t� oloani yst�v�llisess�
-perheess�nne, ja voin viel� aivan totuuden mukaan vakuuttaa, ett� en
-miss��n ole tuntenut paremmin viihtyv�ni ja ett� en voi toivoa
-vastedesk��n milloinkaan parempaa.
-
-Koko matkani Tartosta Helsinkiin onnistui hyvin. L�hdetty�ni luotanne
-ja Tartosta marraskuun 27:nten� [p�iv�m��r�t vanhaa lukua] saavuin
-joulukuun 2:sena Narvaan, jossa en viipynyt kauempaa kuin p�iv�n.
-Narvasta tulin 40 virstaa Inkeriss� asuvain vatjalaisten luo, ja
-oleskelin siell� joulukuun 12:nteen, vaelsin sitten eteenp�in ja
-saavuin 15:nten� Pietariin. Siell� olin tammikuun 2:seen; sitten
-matkustin Viipurin, Haminan, Loviisan ja Porvoon kautta Helsinkiin,
-jossa nyt olen jo nelj�tt� viikkoa tulostani. Nyt olen kuitenkin
-p��tt�nyt l�hte� kaupungista ylihuomenna tullakseni kerran perille
-Kajaaniin yksitoistakuukautisen poissaolon j�lkeen taas.
-
-Jollen pian unohtaisi saksan kielt� kokonaan, niin kait pian kirjoitan
-sielt� toistamiseen Teille. Ottakaa kuitenkin viel� kerta vastaan
-syd�mellisin kiitokseni kaikesta minua kohtaan osottamastanne auliista
-hyvyydest�, ja viek�� ne perille, sit� pyyd�n, my�skin rouvallenne ja
-perheellenne. Suurimmaksi osaksi olen niist� mieluisista muistoista,
-mit� minulla nyt ja ep�ilem�tt� viel� kauan on Tartosta, kiitollisuuden
-velassa Teille, rouvallenne ja perheellenne. Jos olisin j��nyt Hornille
-asumaan, niin kenties nyt aivan toisin muistelisin Tarttoa.
-
-Syd�mellisin tervehdykseni rouvallenne ja lapsillenne. Sulkeutuen
-Teid�n ja perheenne suosiolliseen muistoon pid�n, jalosukuinen herra,
-kunnianani saada edelleen olla
-
-                                            n�yrin palvelijanne
-                                              [Elias L�nnrot].
-
-Tohtori Bergist� olen puhunut l��kint�laitoksen ylitireht��rin,
-valtioneuvos v. Haartman'in kanssa, mutta h�n ei luule ulkomaalaisen
-l��k�rin voivan tulla Suomessa oikein tunnetuksi ja sanoo siit� itse
-kirjoittaneensa h�nelle.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Elias L�nnrotin matkat II: 1841-1844, by 
-Elias L�nnrot
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ELIAS L�NNROTIN MATKAT II: ***
-
-***** This file should be named 56497-8.txt or 56497-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/5/6/4/9/56497/
-
-Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-