diff options
Diffstat (limited to '56497-0.txt')
| -rw-r--r-- | 56497-0.txt | 10315 |
1 files changed, 10315 insertions, 0 deletions
diff --git a/56497-0.txt b/56497-0.txt new file mode 100644 index 0000000..7711a8b --- /dev/null +++ b/56497-0.txt @@ -0,0 +1,10315 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56497 *** + + + + + + + + + + + +ELIAS LÖNNROTIN MATKAT II: 1841-1844 + + + +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Osa. II. + + + + + +Helsingissä, +Suomal. Kirjallis. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö, +1902 + + + + +SISÄLLYS + +Esipuhe. + +KYMMENES MATKA vv. 1841-42. + + Yleiskatsaus. + 1. Päiväkirjasta 12.III.41. + 2. Päiväkirjasta 15.III.41. + 3. Päiväkirjasta 19.III.41. + 4. Arkiaterinrouva Törngrenille 20.III.41. + 5. Tohtori Rabbelle 20.III.41. + 6. Akademikko Sjögrenille 21.III.41. + 7. Päiväkirjasta 22.III.41. + 8. Päiväkirjasta 24.III.41. + 9. Päiväkirjasta 26.III.41. + 10. Päiväkirjasta 27.III.41. + 11. Päiväkirjasta 30.III.41. + 12. Tohtori Rabbelle 30? 31.III.41. + 13. Päiväkirjasta 1.IV.41. + 14. Päiväkirjasta 3.IV.41. + 15. Tohtori Rabbelle 3.IV.41. + 16. Päiväkirjasta 4-5.IV.41. + 17. Kirje tohtori Lönnrotilta 8.IV.41. + 18. Päiväkirjasta 9.IV.41. + 19. Päiväkirjasta 11.IV.41. + 20. Päiväkirjasta 17.IV.41. + 21. Tohtori Rabbelle 30.VII.41. + 22. Tohtori Rabbelle 19.VIII.41. + 23. Tohtori Rabbelle 31.VIII.41. + 24. Kyrön-matka. + 25. Tohtori Rabbelle 31.X.41. + 26. Päiväkirjasta 4.XI.41. + 27. Arkiaterinrouva Törngrenille 11.XI.41. + 28. Tohtori Rabbelle 12.XI.41. + 29. Päiväkirjasta 17.XI.41. + 30. Päiväkirjasta 24.XI.41. + 31. Päiväkirjasta 7.XII.41. + 32. Päiväkirjasta 17.XII.41. + 33. Päiväkirjasta 23.XII.41. + 34. Päiväkirjasta 26.XII.41. + 35. Päiväkirjasta 31.XII.41. + 36. Päiväkirjasta 13.I.42. + 37. Päiväkirjasta 28.I.42. + 38. Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä 3-5.II.42. + 39. Tohtori Rabbelle 5.II.42. + 40. Päiväkirjasta 28.III.42. + 41. Päiväkirjasta 2-.IV.42. + 42. Akademikko Sjögrenille 23.III.42 (v.l.) = 4.IV.42 (u.l.). + 43. Päiväkirjasta 5.IV.42. + 44. Tohtori Rabbelle 2.V.42 (v.l.) = 14.V.42 (u.l.). + 45. Kuolasta Kemiin 4.V.42. + 45. Päiväkirjasta 4.V.42. + 46. Akademikko Sjögrenille 2.VI.42. + 47. Tohtori Rabbelle 24.VI.42. + 48. Ylioppilas Adolf Törngrenille 26.VI.42. + 49. Arkiaterinrouva Törngrenille 26.VI.42. + 50. Maisteri Ståhlbergille 28.VI.42. + 51. Tohtoreille Aspille ja Borgille 26? 28.VI.42. + 52. Tohtori Rabbelle 1.VII.42. + 53. Valtioneuvos Rafnille (konsepti) 1.VII.42. + 54. Pastori Stockflethille 4.VII.42. + 55. Tohtori Rabbelle (konsepti) 4? 5.VII.42. + 56. Tohtori Rabbelle 11.VII.42. + 57. Tohtori Rabbelle 15.VII.42. + 58. Tohtori Rabbelle 23.VII.42. + 59. Tohtori Rabbelle 3.VIII.42. + 60. Tohtori Rabbelle 4.VIII.42. + 61. Arkiaterinrouva Törngrenille 18-19.VIII.42. + 62. Matkakertomus. + 63. Akademikko Sjögrenille syysk. lop. 42. + 64. Tohtori Rabbelle 8.X.42. + 65. Tohtori Rabbelle alussa lokak. 42. + +YHDESTOISTA MATKA v. 1844. + + 1. Tohtori Rabbelle 21.VII.44 (v.l.) = 2.VIII.44 (u.l.). + 2. Lehtori Zittingille 13.VIII.44. + 3. Tohtori Rabbelle 16.VIII.44. + 4. Lehtori Ståhlbergille 24.VIII.44. + 5. Tohtori Rabbelle 27.VIII.44. + 6. Tohtori Rabbelle 14 & 18.X.44. + 7. Rehtori Snellmanille (osittain konseptia) lop. lokak. 44. + 8. Lehtori Zittingille alussa marrask. 44. + 9. Tohtori Rabbelle 12.XI.44. + 10. Rehtori Snellmanille 29.XI.44. + 11. Tohtori Rabbelle 3.XII.44. + 12. Pastori Sirénille 6.XII.44. + 13. Pastori Sirénille 6.XII.44 (v.l.). + 14. Tohtori Rabbelle 18.XII.44. + 15. Nimineuvos von der Hagenille lop. helmik. 45. + + + + +Esipuhe. + + +Tämä nyt ilmestyvä "Lönnrotin matkojen" II:nen osa liittyy suoranaisena +jatkona I:seen, mutta toiselta puolen eroavat vuosien 1841-1844 matkat +niin paljon aikaisemmista, että näiden matkakertomusten julkaiseminen +eri osana näytti sopivalta. Toimitustyö on ollut samoissa käsissä +kuin edellisen osankin ja suoritettu samalla tavalla. Kuitenkin +venäjänkielisten sanain kirjoittamisessa on tässä osassa osaksi +poikettu edellisessä noudatetusta menettelytavasta. Kun niitä +kymmenennen matkan kirjeissä esiintyy verraten tiheässä, etenkin +yleis- ja erisnimiä, on ne yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi +kirjoitettu nykyaikuisemmin, niin että Lönnrotin osaksi vaihtelevasta +kirjoitustavasta huolimatta suhuäänteet on merkitty z:llä, zh:lla, +sh:lla, tsh:lla, shtsh:llä ja venäjän y y:llä. Sen joka haluaa +ottaa selkoa Lönnrotin transskriptionista, on siis turvautuminen +käsikirjoituksiin. + +Mitä teokseen liittyviin karttoihin ja henkilöluetteloon tulee, on +vähäsen poikettu alkuperäisestä suunnitelmasta. Suomen kartan asemasta +on käytännöllisistä syistä pidetty parempana Pohjoissuomea ja Lappia +esittävä kartta, ja henkilöluetteloon on otettu kaikkien, eikä vaan +tärkeimpien, matkakertomuksissa esiintyvien henkilöiden nimet. Lyhyitä +elämäkerrallisia tietoja on annettu Lönnrotin läheisistä ystävistä ja +muutamista huomattavista henkilöistä sekä suomalaiselle lukijalle +oudommista ulkomaalaisista. Kartat on toimittanut ylioppilas J.O. +Granö, luettelon allekirjoittanut. [Henkilöluettelo ja kartta jätetty +pois tästä e-kirjasta.] + +Helsingissä syyskuulla 1902. + + Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri. + + + + + + +KYMMENES MATKA vv. 1841-1842. + + + + +[Saatuansa julkaistuksi tärkeimmän osan runosaaliistansa, eepilliset +ja lyyrilliset runot, kääntyi Lönnrotin huomio yhä enemmän +kielentutkimukseen. Tammikuussa 1841 hän yhdessä norjalaisen +kielentutkijan, pastori Nils Stockflethin kanssa läksi pitkälle +kielitieteelliselle tutkimusmatkalle aikoen Aunuksen kantta matkustaa +Venäjän- ja Norjan-Lappiin, vieläpä mahdollisesti samojeedienkin luo. +Yhdessä Stockflethin kanssa matkusti L. Ilomantsiin, josta yksin jatkoi +matkaa Salmin ja Veskelyksen kautta Petroskoihin. Mutta kun L. ei ollut +rajalla saanut asianomaista tarkastustodistusta passiinsa, keskeytyi +matka täällä. L. palasi takaisin kotimaahan, oleskeli kesällä m.m. +Laukossa ja läksi vasta syksyllä, tällä kertaa M.A. Castrénin seurassa, +Suomen-Lappiin. Castréniin yhtyi L. Kemissä, josta tutkijat yhdessä +matkustivat Inariin, käväisivät Stockflethia tapaamassa Karasjoella +(Norjan-Lapissa) sekä tekivät sen jälkeen talvella 1842 pitkän ja +vaivalloisen matkan Paatsjoen, Kuolan, Kannanlahden, Koudan, Kieretin, +Kemin ja Solovetskoin kautta Arkangeliin, jonne saapuivat toukokuun +lopussa. Huomattuansa samojeedinkielen tutkimuksen itsellensä +hyödyttömäksi L. luopui Arkangelissa tämän kielen tutkimusyrityksestä, +erosi Castrénista ja kääntyi heinäkuussa kotimatkalle kulkien osaksi +vesitse osaksi maitse Onegan, Kargopolin ja Vyitegran kautta +Lotinapeltoon. Lotinapellosta käsin teki L. vielä muutamia viikkoja +kestävän tutkimusmatkan vepsäläisten luo Ojattivirran latvoille. Kotiin +hän saapui lokakuussa.] + + + +1. + +[Päiväkirjasta.] + + + Säämäjärvi, 12 p:nä maaliskuuta 1841. + +Tulin erääseen pappilaan. Minut vastaanotettiin kaikella sillä +teeskentelemättömällä hyväntahtoisuudella ja vieraanvaraisuudella, mitä +köyhät ihmiset voivat osottaa. Kahvia keitettiin ja pyytämällä +pyydettiin juomaan kolmas kuppi. Valitettiin, ettei juuri silloin +sattunut olemaan talossa teetä. Jos ei muuta puutu, niin siitä pulasta +pian on päästy, minä ajattelin, ja hain laukustani esille tötterön, +jonka onneksi olin säilyttänyt, vaikka viimeinen suomalainen kyytimies +ei ollut tahtonut kyyditä minua rajatullin ohi ilman että olin +tyhjentänyt vaelluskumppani-pahasestani, s.o. laukustani, kaikki +takavarikonalaiset tavarat. Pullo kerrattua viinaa, jonka Ilomantsin +pappilan vieraanvarainen väki oli minulle evääksi antanut, jätettiin +täten melkein täysinäisenä rajan toiselle puolelle, mutta teetä ja +sokeria minun oli sääli. Jos tulliherra tahtoo ne ottaa, niin ottakoon, +ajattelin. Mutta kyytimies tuumi: "Viis teidän teestänne ja +sokeristanne, mutta jos minut saadaan kiinni kyyditsemästä teitä +kiellettyine tavaroinenne, niin otetaan minulta hevonenkin." Sitten hän +kertoi tarinan miehestä, joka joutui kiinni yrittäessään salaa tuoda +rajan yli vähän kahvia. Sekä kahvi että reki ja hevonen oli otettu +takavarikkoon, ja samoin olisi käynyt omistajankin, ellei hänellä olisi +ollut niin notkeat ja lujat jalat, että vahvasta lumesta huolimatta, +joka esti häntä ajamasta takaa, pääsi pakoon metsään. Erään toisen +hevonen oli otettu siitä, että miehen taskusta oli löydetty pullo +viinaa. Tämä kaikki ei kuitenkaan minua pelästyttänyt, tahdoin pitää +teeni ja kahvini, ja sen sainkin viimein tehdä sillä ehdolla, että +maksaisin miehen hevosen, jos se niiden takia otettaisiin +takavarikkoon. Ja tultuamme tulliasemalle, tulliherra osotti laukulleni +sellaista ylenkatsetta, ettei edes suonut sille katsettakaan. Täten +minulla oli tallella tee-tötteröni, jonka nyt annoin papin rouvalle +auttaakseni häntä pulastaan. Heti "samovari" oli toimessa ja tee +valmis, jota sitten juotiin runsaat määrät. Samovari, teekeittiö on +venäläinen sana ja merkitsee: itsekiehuttaja. Oli kaksi tällaista +abderalaista kaivoa talossa. Ettei niiden itsekiehuttavaa ominaisuutta +kuitenkaan tule ottaa niin aivan vakavalta kannalta, sen huomaa +edellämainitusta. Ennenkuin minulta oli saatu teetä, ne itse eivät +kyenneet sitä keittämään. -- Seuraavana päivänä juotiin aamupäivällä +sekä teetä että kahvia, mutta kun pappi illalla kysyi vaimoltaan, miksi +hän ei jo tuonut pöytään teetä, vastattiin tähän: sahara net [ei ole +sokeria], jolloin sananlasku: "viittä vaivanen vajalla, ei yhtä +sianlihoa", juolahti mieleeni. Tällöin aikaisemmin kuolemaan tuomittu +sokerivarastonikin tuli hyvään tarpeeseen. + +Se, joka ei omin silmin ole nähnyt sitä sokkelomaista rakennustapaa, +jota rahvas Venäjän-Karjalassa ja Aunuksen kuvernementissa +käyttää, ei mistään selityksestä voi saada siitä selvää käsitystä. +Varakkaanpuoleiset perheet asuvat kaksikerroksisissa taloissa, joiden +kummassakin kerroksessa on 2-3 asuinhuonetta. Kummallakin on porstua +(sintso), mistä portaat johtavat ylös ja alas. Sitäpaitsi on erityiset +varastohuoneet, 2-3 luvultaan, ja niihin mennään mainituista +sintsoista. Toiset alemmasta sintsosta alaspäin johtavat portaat vievät +pihalle, toiset navettaan ja talliin. Ylemmästä sintsosta johtavat +yhdet portaat alasintsoon, toiset talliin ja navettaan ja vielä +kolmannet ullakolle. Paitsi aittoihin viepi jommastakummasta ovi +vajaankin (sarajaan). Jos nyt siis asuu yläkerrassa ja pimeässä lähtee +tuolle vaaralliselle retkelle alas, niin täytyy joko monivuotisen, +paikalla asumisen kautta saavutetun kokemuksen nojalla olla hyvin +tottunut paikkoihin tai myöskin auttamattomasti joutua eksyksiin. +Minulle sattui kerran että ainakin neljännestunnin ajan harhailin +eksyksissä suojasta suojaan. Viimein katsoin olevani hukassa ja aioin +juuri paneutua pitkäkseni eräässä huoneessa olevalle kovanpuoleiselle +esineelle, jos mahdollista nukkuakseni ja täten odottaakseni seuraavan +päivän valkenemista; harmissani en tahtonut huutaa apua. Silloin tuli +muuan naiseläjä palava päre kädessä ja pelasti minut kurjasta +tilastani. Olin silloin navetassa, allani oven suussa oleva vanha +heinähäkin puolisko. + + + + +2. + +[Päiväkirjasta.] + + + Petroskoi, 15 p:nä maaliskuuta 1841. + +Aunukselaiset, jotka puhuvat suomea, sanovat puhuvansa _Lyvvin_ kieltä. +Tämän sanan johto lienee etsittävissä venäläisestä sanasta ljudi +[luetaan ljuudi, merkitsee ihmiset, väki], varsinkin kun itse kansan +nimenä tämän ohella on _lyydiköt_. Tähän kieleen on paljo sekoittunut +venäläisiä sanoja, sekä tarpeellisia että tarpeettomia. Sanojen muoto +eroaa sitäpaitsi hieman suomalaisesta. Muodot _kävyn, kävyä_ vastaavat +[suomen] muotoja _käyn, käyä_, elatiivin pääte _-s_ vastaa suomalaista +päätettä _-sta_; paremban, suurembamks; andan ja annan; yhtelle; tuoda; +nähdä; _netsi -in_ tämä; _äiänkö netsis_(tä) _heposes_(ta,) (tästä +hep.) _andoit_? -- _hätken (hätki)_ = viikon (kauan); _oletko k. +linnasch_?; -- _hura_ = vasen; _hura käsi_: -- _parsi_ = hirsi, tukki; +-- _nygö_ = nyt; -- _järelle, järille_ = jälelle; _pohatembat_ = +pohatammat; -- _siiritse_ = sivutse; -- _kaaritsee, kaarita_ = +haiskahtaa; _mutakat_ = vorot, rosvot: -- _pertsukka_ = sormikas; -- +_arta, ardan_ -- ulku; -- _meresi_ = rysä; _liippi_ = huovi; -- +_elgentää, ellentää_ = ymmärtää; -- _kudama_ = mikä, joka; _kudamas +tulet_: -- _rääpyskä, rääpöi_ = muikku; -- _ääreh_ = pois; _meni +ääreh_; -- _työlöitä, suoloita, maaloita_ = töitä j.n.e.; -- +_päiväläinen_ = kasakka; -- _kivilöinen_ = kivonen, kivyt; -- _jupka_ = +hame; -- _kaluin_ = kaivin; -- _nenka_ = muka (aivan, vastauksissa), +syntynyt sanoista _niin ikään_; -- _nenkoinen, nenkoma_ = semmoinen: -- +_myö, työ, hyö -- hyö kävväh_; -- _andasin_; -- topia[-, nominatiivi] +_topiu_ pitkä. -- _Paikan ranta_ = huivin reuna. + +Samoin kuin Suomessa, täälläkin kieli jonkun verran vaihtelee eri +pitäjissä. Vuokkiniemen ja Repolan murteet ovat karjalan ja aunuksen +sekoitusta. + +Oma erityinen murteensa on _vepsänkieli_, jota saamaini tiedonantojen +mukaan puhutaan Solttijärvessä, 60 virstaa etelään Petroskoista. Sitä +lyydikköläiset tuskin ollenkaan ymmärtävät. Jos joku puhuu +ymmärtämättömästi, annetaan hänelle soimuunimi vepsäläinen. Lyytiköt +eroavat pohjoisista bogosteista, Lindajärvestä, Repolasta, +Rukavaavasta j.n.e.; näitä sanotaan lappalaisiksi. + + + + +3. + +[Päiväkirjasta.] + + + Petroskoi, 19 p:nä maaliskuuta [1841]. + +Ihmeellisen huono mulla on onni passieni tautta. Tultuani 30 +peninkulmaa Kajaanista huomasin vasta Ilomantsissa, että kielenkääntäjä +oli, kääntäessään passin venäjäksi, supistanut kahden vuoden ajan +kahteen kuukauteen. Passin ollessa tällainen, en voinut luottaa sen +kelpaavaisuuteen Venäjällä ja lähetin sen Stockflethin mukana, joka +silloin erosi minusta, takaisin, pyytäen uutta. Mutta kun kuvernööri +[Lagerborg] oli poissa Oulusta juuri kirjeeni saapuessa sinne, oli vain +veitsellä raapittu pois sana mesetsa (kuukautta) ja kirjoitettu goda +(vuotta) sijaan. Tämä temppu oli tehty niin taitavasti, että melkoinen +reikä, jotenkin numeronollan kokoinen, oli goda sanan rinnalle +ilmestynyt poisraavitun sanan sijalle. Kun kuitenkin viimeinkin tahdoin +päästä rajan toiselle puolelle, en malttanut toistamiseen anoa uutta +passia, vaikka se täten korjattuna itse teossa saattoi olla entistään +huonompi. Tosin kielenkääntäjä passin alareunaan oli kirjoittanut +todistuksen, että passi oli voimassa kaksi vuotta, mutta +kielenkääntäjän sanoilla on enimmäkseen merkityksensä käännöksessä, +eikä siinä, mitä hän sen ohella todistaa. Näin ollen saavuin +Tulomajärven pitäjän Kollatselän kylässä olevaan rajatulli-taloon. +Rajatullivirkamies (tamozhnik) oli edellisenä yönä palannut matkalta +Aunuksesta. Hän oli vielä vuoteessa, kun päivällisaikaan tulin perille +ja tahdoin näyttää passiani, noudattaen asetusta, joka oli luettavana +passin takasivulla ja joka määräsi, että se oli ensi rajatullissa +näytettävä. "Se on tarpeetonta", näin kuului yhä vielä vuoteessaan +venyvän herran vastaus. Ei laukkuakaan tarkastettu, niin että kirjani +ja paperini saivat olla rauhassa ja minäkin esteettömästi sain jatkaa +matkaani. Tämä kun tapahtui rajaa pitkin, oli minulla huvi 55 virstan +päässä kulkea toisen tulliaseman kautta, joka oli Veskelyksen +kirkonkylässä. Siellä ei tulliherra ollut kotona, vaan oli, kuten +kerrottiin, matkustanut viemään takavarikkoon otettuja tavaroita +Petroskoihin. Täälläkään ei tarvinnut avata laukkua, kun sotamies uskoi +kyytimieheni vakuutusta, ettei se sisältänyt muuta kuin kirjoja. Näin +tulin tänne Petroskoihin 15:ntenä päivänä maaliskuuta ja vein passini +seuraavana päivänä poliisikamariin. Luulin että kaikki oli hyvällä +kannalla, mutta eilen, 18:ntena päivänä, sain poliisikamarista sanan +tulla sinne. Siellä poliisimestari (gorodnitshij) julisti minulle, +ettei minulla ollut oikeutta sillä passilla oleskella täällä, vaan että +minun oli lähdettävä takaisin rajan yli. "Minkä tähden?" -- "Sen +tähden, ettei sitä ole näytetty rajatulliasemalla." Selitettyäni syyn, +miksi siinä ei ollut rajatullimestarin nimikirjoitusta, ei tulos ollut +parempi kuin että minun täytyi lähteä kaupungista joko hyvällä tai +pahalla. Sieltä menin kuvernöörin luo, toivoen hänen kauttansa saavani +asiani paremmalle tolalle. Mutta tämäkin toivo petti. Sen verran etua +saavutin kuitenkin, ettei minun tarvinnut matkustaa takaisin koko +matkaa, vaan ainoastaan lähteä lähimmälle rajatulliasemalle, mistä +saatuani tulliherran tarkastuskirjoituksen saatoin palata. Näin lakia +noudatetaan. Minun olisi siis pitänyt riidellä siksi kun olisin saanut +tarkastustodistuksen Kollatselässä, tai myöskin Veskelyksessä odottaa +tulliherran paluuta, jotta olisin päässyt tekemästä tuote 86 virstan +pituista matkaa edes takaisin. Mutta miten olisin voinut edes aavistaa +sellaista? -- Mennessäni kuvernöörin luo otin mukaani tohtorinkirjeen +sekä muutamia muita asia-papereita, niillä tarvittaessa todistaakseni, +etten matkustanut väärällä nimellä. Näitä minun ei kuitenkaan tarvinnut +näyttää. Oltuaan vähän aikaa poissa huoneesta kuvernööri palasi ja +pyysi minua käymään sisälle rouvansa luo, joka muka oli sairas. Tämä +kaiketi oli, ajattelin heti itsekseni, jonkunmoinen koe (eli +lääkintätieteellinen tutkinto), jonka piti näyttää, olinko todella +lääkäri. Seurasin kuvernööriä sinne, ja rouva kertoi minulle -- +saksaksi -- että hän vilustuksen jälkeen jo kolme viikkoa oli ollut +pahoinvoipana: oli ollut kuumetta, verenvuotoa nenästä y.m. Kysyttyäni, +miksi hän ei ollut kutsuttanut oman kaupungin lääkäreitä -- näitä +kuuluu olevan kokonaista kolme -- vastattiin vaan, ettei sitä oltu +tehty, kun oli odotettu taudin muuten paranevan. Tästä sain vielä +varmemman vakaumuksen siitä, että tauti oli pelkkä veruke, jonka +avulla joko tahdottiin saada tilaisuus nauraa kummallisella +matkustaja-hölmöllä tai asettaa hänet koetukselle lääkintätieteessä. +Jos tarkoitus oli edellinen, saatoin hyvin vastata heidän +toivomuksiansa, sillä ollen hämilläni koko tutkistelun johdosta, puhuin +saksaa erinomaisen huonosti enkä tahtonut muistaa edes tavallisimpia +puheenparsia. Täyttääkseni jälkimäisen tarkoituksen istuuduin ja +kirjoitin reseptin -- erästä hiostavaa teetä -- pyytäen lähettämään +apteekkiin: sinne se luultavasti ei koskaan tullut, vaan joutui kaiketi +kotilääkärin käsiin. Olisipa ollut hyvä, jos en olisi ollut niin +hämilläni, niin että olisin voinut panna rouvan itsensä koetukselle ja +todistaa hänelle, ettei hän ollut sairas. Mutta kun saksa minulta sujui +niin huonosti, luovuin koko aikeesta. Palattuamme kuvernöörin +huoneeseen, pyysin saada jäädä kaupunkiin ainakin 3-4 vuorokaudeksi, +ennenkuin matkustin rajatulliasemalle. Tähän suostuttiin. + + + + +4. + +Arkiaterinrouva Törngrenille. + + + Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841. + +Arvoisa Professorinrouva! + +Koska Te itse velvotitte minua joskus kirjoittamaan, missä oleskelen ja +miten voin, ja koska aina siitä perin kun viime kesänä läksin Laukosta, +olen laiminlyönyt tämän velvollisuuden täyttämisen, tahdon nyt +lyhykäisesti kuvata, miten olen viettänyt tämän ajan. Kohtaamatta +mitään sanottavaa viivytystä matkalla tulin Kajaaniin, missä muutamaksi +kuukaudeksi taas ryhdyin virkatehtäviini. Ticklénin, Aspin ja minun +välillä ennen tapahtuneen sopimuksen mukaan tapasimme toisemme 11:ntenä +päivänä syyskuuta tarkastusmatkoillamme paikkakunnalla, missä +lääkäri-piirimme rajatuksin yhtyvät. Tohtori M. Lindfors, jonka +lääkäri-piiri niinikään rajoittuu samoihin seutuihin, oli hänkin +luvannut samaan aikaan saapua paikalle, mutta ei tullutkaan. Me muut +olimme siellä yhdessä kaksi ja puoli vuorokautta. Meillä oli sangen +hauskaa; oleskelimme sisällä, sillä ulkona satoi lunta lakkaamatta. +Niistä tuoreenpuoleisista terveisistä, jotka Laukosta toin Ticklénille, +hän oli suuresti mielissään. Ellei hän jo itse ole kirjoittanut, saan +nyt lähettää häneltä vastaterveisiä. Sekä ulkonäön että muun puolesta +hän on vallan kuin ennen. Hän voi muuten vallan hyvin ja on ostanut +itselleen oman talon vallan läheltä Raahea. Tämän kohtaamisemme aikana +päätettiin muun muassa ruveta julkaisemaan _Suomi_-nimistä +aikakauskirjaa, jolle sitten kirjevaihdon kautta saatiin useita +avustajia. + +Joulukuun alussa tuli norjalainen kirkkoherra Stockfleth rouvineen +Kajaaniin. Rouva asui Paltamon pappilassa, ja Stockfleth itse opiskeli +suomea minun luonani. Kuukauden kuluttua hän ja minä yhdessä +matkustimme Karjalaan, mistä hän 12:ntena päivänä helmikuuta palasi, +noutaen vaimonsa Paltamon pappilasta ja matkustaen äärimäiseen Lappiin, +minne hän kaiketi maaliskuun loppupuolella saapunee. Luultavasti hän +nyt jo vähitellen on perillä. Minä taas jatkoin Karjalasta matkaani +tänne, asun nyt täällä erään venäläisen papin luona ja noudatan paastoa +hänen ja hänen rouvansa kanssa. Tästä paastoamisesta voin niin hyvin, +että toivoisin sitä jatkuvan pitkin vuotta, eikä vaan pääsiäiseen. + +Täältä lähden muutaman päivän kuluttua maalaispitäjiin. Huhtikuun +lopulla luulen saapuvani Vienanmeren rannalla olevaan Kemin +kaupunkiin, josta olen aikonut ensi avovedellä matkustaa Arkangeliin. +Viimemainitusta paikasta lähden Venäjän-Lappiin, missä olen aikonut +koko kesän tutkia heidän kieltänsä. Syksyllä tulen Kuolan kautta +Norjan-Lappiin, missä sopimuksen mukaan taas tapaan Stockflethin. Vasta +tämän jälkeisenä talvena palaan Suomeen ja toivon kohta sen jälkeen +saavani tilaisuuden käydä Laukossa Teidän perhettänne tervehtimässä. + +Jos kohta jo olen ollut täällä 5 vuorokautta, olen niin vähän liikkunut +kaupungilla, ettei minulla ole paljoa muuta siitä sanottavaa kuin että +se on kooltaan niin suuri kuin kaksi kolmannesta Helsinkiä, että kadut +ovat hyvin leveät, toreja on useita, useita kivitaloja, muuten muhkeita +puutaloja, joista monet ovat kaksikerroksiset; lisäksi kaupungissa asuu +kuvernööri, piispa, kolme lääkäriä y.m. Kaupunki on vallan Äänisjärven +rannalla. Ympäristön kylissä, lukuun ottamatta ihan lähimpiä, puhutaan +suomea, mutta kaupungissa enimmin venättä. Paaston aikana täällä +eletään siten, että ensiksi kello 8 a.p. juodaan joko 3 kuppia kahvia +tai 5-6 kuppia teetä, sitten kello 1 syödään annos lihalientä ynnä +leipää sekä annos keitettyä kalaa ynnä leipää. Illalla kello 6 juodaan +5-6 kuppia teetä, ja kello 8 tai 9 illalla syödään toistamiseen vallan +samoja ruokia kuin päivälliseksi. Näin on ollut viiden vuorokauden +aikana, ja samaa ruokajärjestystä luultavasti saisin noudattaa +pääsiäiseen asti, jos niin kauaksi jäisin tänne. Rikkaissa taloissa +sanotaan kuitenkin paastonkin aikana yltäkylläisesti nautittavan +luvallisia ruoka-aineita. + +Tänään kastettiin kirkossa muuan saksalainen luterinuskoinen +kreikanuskoon; minun teki kovasti mieli mennä kirkkoon katselemaan tätä +jotenkin harvinaista seremoniaa, mutta kun posti lähtee huomenna ja +minulla on useita kirjeitä kirjoitettavana, päätin jäädä kotia. +-- -- -- -- --. + + Olen yhä edelleen + Kunnioittaen + Teidän nöyrin palvelijanne: + Elias Lönnrot. + + + + +5. + +Tohtori Rabbelle. + + Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841. + +Rakas veli! + +Jotta jäljellä oleva osa Venäjän Historiaa kerrankin tulisi painoon, +lähetän nyt Sinulle käsikirjoitusta pyytäen, että sen painatuksesta +sopisit Vaseniuksen kanssa, miten itse parhaaksi näet. Osa +käsikirjoituksesta on vielä korjaamatta, ollen siinä kunnossa missä se +on lähtenyt G. Ticklénin kädestä. Puhu Akianderin, Ståhlbergin tai +Cajanin tai jonkun muun kanssa, jonka vaan saat työhön taipumaan, että +hän tekisi tarpeelliset korjaukset, josta vaivasta saisi kymmenen +kappaletta tai enemmänkin koko historiaa. Akianderiin olisi sitäpaitsi +turvauduttava, että hän antaisi käytettäväksi ne korjaukset, jotka hän +Karamsinin suuren historian mukaan on tehnyt Herrman'in Venäjän +historiaan. Tätä viimemainittua näet Ticklén juuri on noudattanut. +Mikäli nämä korjaukset koskevat vielä painamatonta osaa, olisi ne ennen +painatusta tehtävä käsikirjoitukseen, ja muut, jotka koskevat jo +painettuja arkkeja, olisi pantava lyhyenä liitteenä teoksen loppuun. +Saattaisipa tapahtua niin, että vaikka monet harmia herättävät paikat +pyhitäänkin pois, kuitenkin useita sellaisia jää jäljelle, jotka ovat +painoasiamiehelle vastenmielisiä. Mutta jos ei niin kirjavaa +käsikirjoitusta kuin kysymyksessä olevasta tietysti tulee, kaikkine +siihen tehtävine korjauksineen, sovi laskea herra painoasiamiehen +kouraan, niin lienee välttämätöntä kirjoituttaa se kokonaan puhtaaksi. +Tämän kaiketi tekisi Ostrobothniensis [pohjalainen] Bäckvall, jos saa +vaivoistaan kirjaa joitakuita kappaleita tai myös rahamaksua, mikä +hänelle saattaa olla vielä tervetulleempaa, hän kun on hyvin varaton. + +Joka tapauksessa on parasta, että ennen painatuksen alkamista hankitaan +painatuslupa, mitä varten jo painetut arkit sekä vielä painamatta oleva +osa lienee tarkastettavaksi jätettävä, jotta koko teokselle saataisiin +painatuslupa yhdeltä ainoalta painoasiamieheltä. Tässä seuraa mukana +eri lehdelle kirjoitettu esipuheentapainen ynnä sisällysluettelo. +Toivomukseni oli ollut saada tämän sisällysluettelon sijaan teoksen +alkuun sellainen lyhyt sisällyksen supistus kuin Suomen Historiassa +(Cajanin tekemä) on. En ole rohjennut vaivata häntä ehdottamalla, että +hän sen tekisi, hän kun paraikaa taitaa suoritella tutkinnoitaan; mutta +jos hänellä tai jollakulla toisella olisi aikaa ja halua sellaisen +kirjoittamiseen, olisi se sangen hyvä asia. Oma aikani kuluu niin +kokonaan suomen, venäjän ja lapin kielioppiin, etten ehdi toimia mitään +muuta. Kun kysymyksessä olevan historian painatusta ei siis sic +stantibus rebus [asioiden niin ollen] niinkään pian voida panna edes +alkuun, ja kun sanomalehti- ja muita tilaajoita niin usein on petetty +lupauksilla heidän maksamiensa rahojen korvauksesta, ei saattane olla +haitaksi ilmoittaa jossakin helsinkiläisessä lehdessä heikkouskoisten +vahvistukseksi, että luvatun korvauksen saannista on hyviä toiveita. + +Siitä hyvästä tarjoumuksestasi, että raha-asioissa voin turvautua +Sinuun, olen Sinulle suuresti kiitollinen. Matkaani varten olen tosin +varannut itselleni jonkun verran rahoja, mutta en vielä voi tietää, +onko niitä riittämään asti. Mutta niistä 150 pankko-ruplasta, jotka +lupasin Vesilahden kappalaiselle Kustaa Ticklénille siitä vaivasta, +mikä hänellä on ollut Mehiläistä varten kirjoittamastaan Venäjän +Historiasta, en vielä ole maksanut enempää kuin puolet, joten 75 ruplaa +vielä on maksamatta. Pyydän Sinua lähettämään ne hänelle minun +puolestani, kun hän nyt on tehtävänsä loppuun suorittanut. + +Stockflethista erosin Ilomantsissa. Sieltä matkustin Tohmajärven, +Pälkjärven, Kuskealau, Impilahden, Salmin, Tulomajärven. Veskelyksen, +Säämäjärven ja Viidanan seurakuntien kautta tänne. Täällä nyt olen +ollut 5-6 vuorokautta ja aion parin vuorokauden kuluttua taas lähteä +liikkeelle vähitellen matkustellakseni kokoilemassa, mitä filologisessa +suhteessa voi olla saatavissa. Näin tulen Vienanmeren rannalla +sijaitsevaan Kemiin, mistä ensi avovedellä lähden Arkangeliin. Siellä +en viivy pitkään, vaan lähden matkaamaan Kuolaa kohti Venäjän-Lapin +kautta, missä aion viettää koko kesän. Kuolaan luulen saapuvani vasta +myöhään syksyllä, ja sieltä lähden meren rannikkoa pitkin Vesisaareen +ja Alattioon; jommassakummassa näistä paikoista tulen tapaamaan +Stockflethin. Alattiosta sitten palaan suoraa tietä Tornion ja Oulun +kautta Kajaaniin. Jotenkin tällainen on matkasuunnitelmani. Tosin se +tuntuu vievän paljon aikaa, mutta olen tottunut työskentelemään +matkoilla, joten ajanhukka ei tulle aivan suuri. Lapin kielen +tunteminen on minulle oleva hyvin tärkeä sanakirjayrityksessäni, jos +siitä aiotaan enempää kuin pelkkää tunnettujen sanojen ja niiden +käännösten luettelemista. Jopa toivoisin ainakin sen verran perehtyväni +samojeedienkin kielen perusteihin, että tietäisin, olisiko siitä suurta +voittoa saavutettavissa suomenkielelle. Mutta siihen ei vielä riittäne +aikaa, kun sellainen tutkimus, jos siitä toivoisi joitakin määrättyjä +tuloksia, yksinään veisi aikaa ainakin puolen vuotta. Täytyisi +näet opiskella kieltä, josta ei edes vielä tietääkseni ole +kirjoitettu yhtään kielioppia. -- Koska yliopiston sanakirjalliset +käsikirjoituskokoelmat tähän asti ovat olleet Renvallilla ja hän nyt +on Herrassa nukkunut, niin ne olisivat ajoissa takaisin vaadittavat. +Mitä fraseologiseen puoleen tulee, niissä kaiketi on paljo sellaista, +mitä Renvall ei ole käyttänyt. -- Siitä etumaksusta, jonka suoritat G. +Ticklénille, saat tähän liitetyn kirjeen mukaisesti Wichmannilta noin +300 ruplaa. Lähetä varmuuden vuoksi niistä 200 ruplaa minulle +Arkangeliin, niin että siellä toukokuun keskivaiheilla voin ne saada. +Vasenius lupasi minulle Suomenmaan kartan siitä korjausluvusta, jonka +sitä toimitettaessa suoritin. Jos se nyt on saatavissa (värillisenä), +niin anna kirjansitojan sovittaa se matkalle sopivaan muotoon ja tehdä +siihen kotelo, ja lähetä sitten sekin Arkangeliin, sillä minulla ei ole +Lapinmaasta muuta kuin huono, käsin piirretty kartta; Vaseniuksen +kartassa näet ovat Lapinkin seudut kuvattuina. Kemistä olen lähettävä +annokseni Suomeen. Se on vain puhtaaksikirjoitusta vailla. Terveisiä. + + Veljesi + Elias Lönnrot, + + + + +6. + +Akademikko Sjögrenille. + + + Petroskoi, 21 p:nä maaliskuuta 1841. + +Korkeasti kunnioitettu ja laajamaineinen Herra Kolleegineuvos! + +Sen matkan Venäjän-Lappiin, josta minulla oli kunnia viime kesänä +mainita Teille, olen nyt ottanut jo tehdäkseni. Mutta vaikka jo enemmän +kuin kaksi kuukautta sitten läksin Kajaanista, en vielä ole ehtinyt +etemmäksi kuin tänne Petroskoihin. Olin aikonut jo viime syksynä lähteä +tälle matkalle, mutta minua tuli odottamattani Kajaaniin tervehtimään +pastori Stockfleth, joka siellä viiden viikon ajan opiskeli suomea ja +sieltä seurasi minua Ilomantsiin, mistä hän, minun saatuani kahdeksan +viikkoa olla hänen seurassaan, palasi Kajaanin, Oulun ja Tornion kautta +Lappiin. Minä taas läksin Aunuksen suomalaisten luo Salmiin, +Tulomajärveen, Veskelykseen ja Säämäjärveen, joilla seuduin jonkun +aikaa olen tutkinut heidän murrettaan ja monasti ollut harmissani sen +venäjän-sekaisuudesta. Jos kohta suomenkieli onkin kovin rumentunutta +Turun seuduilla, se on kuitenkin verrattomasti puhtaampaa kuin tämä +Aunuksen kieli. Säämäjärven papilta sain v. 1804 slavonilaisilla +kirjakkeilla painetun aunuksenkielisen katkismuksen. Sen kieli on +seuraavanlaista; Ensimäine kysyndu. Midämyö sinä sanottos ristikansu? +-- Sanon: Sidämyö, mi minä uskon jumalah meiän spaasale syndyle, i pien +hänen pyhitetyn sakonan. -- Toinen kysyndu. Mih opastav ristitysen +viero? -- Sanon: Opastov joga toves, i joga hyvän laaindah i mill +väljättu sanottu kniigois pagisioin i apostoloin; a lyhembi raadi minun +mustondah kai se kirjutottu lujas vieros meiän ristikansoin, kudam luja +mieles pien, i konsu pidän se sill manerille lugen: uskon yhteh jumalah +isäh, i muidu. -- -- Näin jotenkin kuului tämä eriskummainen teksti +papin tulkitsemana. Elatiivi-sijan pääte -ta näyttää kokonaan menneen +hukkaan, ja kun inessiivin päätteessä oleva a niinikään on jäänyt +pois, ovat molemmat sijat nyt samanlaiset ja päättyvät s:ään. +Konsonantti-yhtymät mb, nd, ht (hd) y.m. pysyvät enimmäkseen +muuttumattomina silloinkin kun tavu tulee suljetuksi. Minun +ei vielä ole onnistunut tässä murteessa huomata jälkiäkään +personaali-suffikseista. Mutta useiden alkuperäisten omituisuuksien +olemassaolon olen aika-ajoin pannut merkille. Niinpä esim. karjalaista +monikonpäätettä -loita käytetään yksitavuisissakin sanoissa: suoloita, +työläitä (= soita, töitä), sitäpaitsi tapaa sellaisia diminutiiveja +kuin kivilöinen, mäkilöinen, jokiloinen y.m., jotka luultavasti itse +ovat johtuneet kielessä ennestään olevista diminutiiveistä kiviö, +mäkilö, jokilo. Useampitavuisistakin a-päätteisistä adjektiiveista +komparatiivi usein muodostuu e:llä: _pohatembat, matalembat_ pro +_pohatammat, matalammat_. Pois sanaa vastaa kaikkialla _ääreh_, josta +virolainen sana _ärra_ luultavasti on johtunut; sanotaan myös _järelle, +järille_ eikä jälelle, jälille, kuten virossa _järrele_. Rahvas sanoo +kieltänsä erotukseksi suomen kielestä lyvvin kieleksi. Tämän sanan +nominatiivi on luultavasti lyyti -- ainakin olen joskus kuullut tätä +kansaa sanottavan lyytiköiksi, lyytikköläisiksi. -- Lyyti sana taas +johtunee venäläisestä ljudi sanasta. + +Parin päivän kuluttua lähden täältä taas maalle ja luulen toukokuun +alussa olevani Kemissä, sieltä ensi avovedellä matkustaakseni +Arkangeliin. Koko kesän aion viettää Venäjän-Lapissa ja sitä seuraavan +talven Norjan-Lapissa. Jos olisi olemassa kieliopillisia tai muita +apuneuvoja samojeedein kielen opiskelemiseen, olisin halukas ensin +muutamaksi kuukaudeksi lähtemään lähimpien samojeedein luo, mutta niin +neuvottomana kuin nykyä sinne tulisin, en saattaisi paljoa oppia heidän +kielestään siinä lyhyessä ajassa, jonka siellä voisin viipyä. Mutta jos +olisi olemassa jonkunlainen samojeedin kielioppi tai joku muu kirja +tällä kielellä, ja jos ne olisivat saatavissa kirjakaupasta, pyydän +Teitä hyväntahtoisesti lähettämään sen minulle Arkangeliin, missä vielä +toukokuun keskivaiheilla tulen oleskelemaan. Tässä tapauksessa pyydän +Teitä siitä vastaiseksi suorittamaan maksun. Lappalaisia kirjoja on +minulla varattuna joltisestikkin, ja olen saanut pastori Stockflethilta +lupauksen, että hän lähettää minulle toisia Arkangeliin. + +Pyydän sanomaan terveisiä Kolleegineuvoksettavelle ja olen edelleen + + kunnioittaen + nöyrin palvelijanne + Elias Lönnrot. + +J.K. Rahvaassa tavallinen Venäjän kirkon ristimänimien lyhentäminen +näyttää tukevan sitä ajatusta, että kreikanusko ennen on ollut Suomessa +sangen laajalti levinneenä. Paikannimet, sellaiset kuin Sakkola, +Ahtola, Mikitta, Kostala, Harola, Hurola, Vakkala, Kuismavaara, Larila, +Larinsaari, Kesterinsaari, Toppana, Nastola, Jormas, Jormaa y.m. +tuntuvat johtuvan venäläisistä ristimänimistä; Sakko (Zacharias), Ahto +(Autonomus), Mikittä (Nicetas), Kosta (Constantinus), Haro (Chariton), +Huro (Gurij), Vakka (Vakaa), Kuisma (Kosmus), Lari (Hilarion), Nesteri +(Nestor), Toppana (Stephanus), Nasto (Anastasius), Jorma ja Jormu +(Hermolaus). + + + + +7. + +[Päiväkirjasta.] + + + Petroskoi. 22 p:nä maaliskuuta 1841. + +Eilen olin kekkereissä erään alilääkärin luona -- ylhäisempien luo en +ole rohjennut mennä edes tervehdyksille peläten, että he joko olisivat +liian ylhäisiä, tai minä liian alhainen. Aluksi minulle tarjottiin +ryyppy viinaa (puhdistettua), sitten kahvia, sitten teetä, sitten +jonkunlaista "räämiä" eli kiiseliä, renikoita, pähkinöitä ja erästä +toista sisushedelmälajia (orjhi kedrovyje, [setripähkinöitä]). Sen +jälkeen pelattiin korttia ja napupeliä. Viinaa tarjottiin silloin +tällöin, mutta kun kieltäydyin sitä nauttimasta sanoen sitä liian +väkeväksi, laitettiin minulle lasi totia. -- Koko vierailu kesti kello +6:sta 1/2 10:en. + +-- Palasin juuri hetki sitten kotia seminaarilaisten kasarmista. Siellä +heitä asui noin kolmekymmentä 5-6 kamarissa. He ovat kaikki +(luultavasti) lähiseutujen pappien ja diakonien poikia. Useat heistä +puhuivat lyvvinkieltä. Seminaaria he käyvät aina kymmeneen vuoteen ja +lukevat saksaa ja ranskaakin, paitsi latinaa, kreikkaa ja hepreaa. +Opetuksen tulee tapahtua lyvvinkielelläkin, mutta etupäässä venäjäksi. +Logiikka ja retoriikka ovat ainakin nimeltään tunnettuja tieteitä, +historia ja maatiede hieman tutumpia. Päättäen seminaarikurssinsa +päättäneistä diakoneista, joiden kanssa olen puhunut, en puolestani voi +antaa mitään hyvänpuoleista arvosanaa tälle oppilaitokselle. Latinan +puhumistaitoa pidetään erinomaisen taitavuuden merkkinä. -- +Seminaarilainen saattaa jättää pappissäädyn. + +Tänään 22:ntena päivänä maaliskuuta toimitin matkalaukkuni katsastuksen +ja havaiisin, että sen sisällyksenä olivat seuraavat esineet: + +Aliosastossa: + +1. Mustejauhoja ja muita musteen aineksia. 2. Kyniä, lyijykyniä, +lakkaa. 3. Kummilakkaa ja piipunhelakittiä. 4. Hieman lääkkeitä. 5. +Tötterö sisältävä teetä. 6. Samallainen sokeria sisältävä. 7. Muutama +kartuusi tupakkaa. 8. Merenvahapiippu varsineen. 9. Irtonainen +piipunvarsi. 10. Pari partaveistä. 11. Vähä sinistä verkaa housujen +paikkaamista varten. 12. Monenlaisia nappeja. 13. Kompassi. 14. Kaksi +mustepullon tulppaa. 15. Kanteleen kieliä. 16. Taulapala. 17. +Kiiltonahkaiset saappaat. + +Yläosastossa ja viidessä taskussa: + +18. Laatikko sisältävä: kynäveitsen + neuloja + teräskyniä + lyijykyniä ++ lakkaa + sinetin + hammasluita (piipun) + limsiöitä. 19. Puhdasta +paperia ja lappalaisia kantasanoja. 20. Saippuaa. 21. Käytännössä oleva +partaveitsi. 22. Huilu. 23. Paitoja, kaikkiaan kahdeksan kappaletta. +24. Musta hännystakki. 25. Mustat housut ja mustat siikkiliivit. 26. +Neljä paria sukkia. 27. Musta kaulahuivi. 28. Sama vaalea, huilun +ympäri käärittynä. 29. Kirjesalkku. 30. Toinen mustepullo +(sivutaskussa). 31. Beckerin Suomen kielioppi. 32. Renvallin sama. 33. +Renvallin Suomal. Sanakirja. 34. Hupelin Virol. Sanakirja. 35. Rask, +Lappsk sproglaere. 36. Stockfleth, sama ynnä kirjainoppi. 37. +Stockfleth, Lappalainen aapinen. 38. Stockfleth, edellisen +norjankielinen käännös. -- 39. Stockfleth, lappalainen alttarikirja. -- +Kirjeitä. -- 40. Stockfleth, Mateus ja Markus lapinkielellä. 41. +Kalevala. 42. Kanteletar. 43. Suomalaisia arvoituksia. 44 Suomalaisia +sananlaskuja, omia. 45. Sanoja, hovineuvos Aspin kokoamia. 46. +Aunukselainen katkismus. 47. Mehiläinen, laulaja. 48. Venäläinen +sanakirja, Schmidtin tekemä. 49. Venäjän kielioppi. 50. Geitlinin Ryska +öfningar. 51. Virsikantele. 52. Nuotteja. 53. Venäjän kartta. 54. +Vanhan-Suomen kartta. 55. Suomen kielioppi (käsi-kirj.) 56. Tohtorin +arvokirja. -- Zakrefskin kirjoitus. "Oldskrift"-seuran jäsenen +arvokirja. + +Paitsi laukkua: + +57. Laatikko, sisältävä: tulukset tulitikkuja + muste-pullon + toisen +kynäveitsen + kovaisimen neuloja ja lankaa + sakset; kaikki tämä +tupakkakukkarossa. 58. Arkipiippu. 59. Hopearahoja sisältävä kukkaro. +60. Sama kuparirahaa sisältävä. 61. Erityinen laatikko joka päivä +käytettävinä olevia kirjoja varten. 62. Arkivaatteet. + + + + +8. + +(Päiväkirjasta.) + + + Petroskoi, 24 p:nä maaliskuuta 1841. + +Eilen annoin diakoni Aleksei Maksimovitsh Kotkozerskille toimeksi +lähettää minulle saapuneet kirjeet Kemiin. Sitä varten tarvittiin +seuraava kirjoitus: + +[Venäjänkielinen valtakirja.] + +Kirjeet oli määrä lähettää Arkangeliin. [Nähtävästi myöhemmin lisätty +lause, alleviivattu.] + +Muuten olin gorodnitshiin luona eilen noutamassa passiani ja +lähteäkseni aiotulle matkalle (katso maaliskuun 19:ttä päivää). Passin +sain takaisin samankuntoisena kuin olin sen jättänyt, mutta erään +kirjoituksen alle minun täytyi panna nimeni. En varmaan tiedä, mitä se +sisälsi, mutta luulen että se oli sitoumus, jossa lapasin 'omasta +ehdostani, ilman asianmukaisten pakkokeinojen apua' pian matkustaa +Veskelykseen tai palata Suomeen. + +Kävin sitten puodissa ja ostin itselleni 1 1/2 puutaa +kartuusi-tupakkaa, joka oli pantuna kuuteen tukkuun. Se maksoi kaikki +ruplan ja viisi kopeekkaa hopeata. 25 ruplasta, jotka annoin +kauppamiehelle, pyysin saada pientä hopearahaa takaisin. Hän antoi +kolmenruplan rahoja sekä joukon kolikoita, joita yhteensä olisi pitänyt +olla 21 rupl. 35 kop. pankki-arvoa; mutta sainkin ainoastaan 17 rupl. +85 kop., s.o. noin hopearuplaa vähemmän. Kun kauan laskettuani niitä ja +hänen oltuansa poissa näkemästä, huomautin tätä, hän antoi minulle +hopearuplan lisää ollenkaan väittämättä vastaan ja punastumatta. + +Eilen kävin sitäpaitsi katsomassa kaupungin merkillisyyksiä. Olin muun +muassa "savotassa" [ruukissa], joka on eteläpuolella varsinaista +kaupunkia, ja jonka siitä erottaa oja. Mutta siellä en nähnyt muuta +merkillistä kuin sulatettua rautaa sekä sen valamista erityisiin +upokkaisiin; sitten palasin sieltä. Tämä savotta on kuin toinen +kaupunki, yhtä laaja. + +Diakonin, isäntäni, perheen ruokajärjestys on seuraava: kello 8 aamulla +2-3 kuppia kahvia tai 4-5 kuppia teetä, tai joskus kumpaakin. Sitten +kello 1 leipää, kalalientä ja kalaa -- kiiskiä, joskus madetta ja +ahventa. Sitten kello kuusi 5-6 kuppia teetä ja kello 8 tai 9 +illallista, joka kauttaaltaan on päivällisen kaltainen. Itse he aamulla +nukkuvat kello 8:an, paitsi silloin kun diakonin aikaisemmin täytyy +mennä kirkkoon. Mutta näinä päivinä hän on ollut _kirkkosairas_ ja +kirjoittanut jonkunlaista saarnaa, joka hänen ensi sunnuntaina on +pidettävä kirkossa. Sillä hän on vaivannut minua enemmän kuin millään +muulla, sillä melkein joka uuden rivin kirjoitettuaan hän lukee koko +saarnan alusta, saadakseen aina lähinnä seuraavan rivin oikeaan +yhteyteen kokonaisuuden kanssa. Jos hän siis kirjoittaa 10-12 riviä +vuorokaudessa, niin saa kuulla hänen toistelevan saarnaansa yhtä monta +kertaa. Kaikeksi onneksi se ei vielä ole pitempi kuin että kaikki on +lopussa neljä minuuttia kestäneen lukemisen jälkeen. + + + + +9. + +[Päiväkirjasta.] + + + Veskelys, 26 p:nä maaliskuuta 1841. + +_Lyvvinkielessä_ en ole kuullut adessiivia käytettävän paikallisessa +merkityksessä, vaan ainoastaan possessiivisessa ja mediatiivisessa. +Minull on hyvä hebonen, ajoi hebosell; mutta: venet ajelehti _järves_ +(ei järvellä). Hiero (= kylä) on järven rannas (ei rannalla). +Illatiivi; kyläh, rantah; inessiivi, elatiivi: kyläs, randas (muotoja: +kyläst, randast ei kuule); datiivi: kyläl, randal (tuskin koskaan: +kylält, randalt); -- _jalgan_ musikka matkaa. Praeterlatiivi: kylätse, +randatse. Genitiivi; kylän, randan. -- Andan, andat, andab, infinit. +andada, maksada, vetädä, seisoda. -- _Sikä_ -- siellä; _täkä_ = täällä; +_kier_, gen. _kieran_ = kerta, kerran; _dielo l. djelo_ = asia (ascha); +_saara_ = haara (tiensaara); hiero = kylä; _tjsuura_ = puoli; _parttu, +sylty_ = partta, syltä; _kerdu_ = kerta; j.n.e.; oiked, korked, +gen. oikedan, korkedan = oikea, korkea; -- lakedat suot. -- +Possessiivi-sufTikseista tuskin on jälkiäkään, vaan sanotaan: minun +poika, minun poigal [g:n yläpuolelle kirjoitettu j, g:tä pois +pyyhkimättä] -- poikani, pojallani; -- _reki, regen; joki, jogen_. -- +Yleensä tämä lyvvinkieli on suuressa määrin venäläisillä sanoilla +sekoitettua, jos kohta ani harva suomalaisien kylien rahvaasta ymmärtää +venättä. Se on väliasteena viron kieleen. + + + + +10. + +(Päiväkirjaata.) + + + Veskelys, 27 p:nä maaliskuuta [1841]. + +Nyt siis olen kulkenut yhdeksän peninkulmaa tänne takaisin. Tamozhnoi +ei nytkään ole kotona, vaan minun täytyy odottaa häntä, tiesi kuinka +kauan. Talonpoika Gustrief Viitanassa puhui Petroskoin oppilaitoksista. +Sekä kimnaasista että seminaarista, hän sanoi, voi päästä Pietarin +yliopistoon. Mutta se, mitä viimemainitussa opetetaan on niin ylevää, +että monen pää ei sitä kestä. Useimmat tulevat mielenvikaan. Ainoastaan +harvoilla on se onni, että tämän välttävät, mutta niitä on ani harvoja. + +Ennakkoluuloa ja taikauskoa. Muuan isä oli riihessä kironnut poikaansa +"perkeleen vietäväksi". Heti paikalla paholainen oli korjannut pojan +huostaansa, niin ettei häntä enää näkynyt. Turhaan etsittyään oli isä +puolen vuotta sen jälkeen eräältä tietäjältä saanut sen neuvon, että +menisi erääseen paikkaan monen peninkulman päähän siitä ja siinä +kutsuisi poikaansa nimeltä. Tuumasta toimeen. Hän saapui paikalle. Koko +ajan olivat pahat henget häntä kaikkialla johdattaneet. Jos missä +oltiin ruvettu aterialle siunaamatta ruokaa, pahat henget olivat +syöneet kaiken ruuan pöydästä ja jättäneet sijaan jonkunlaista +pirunpihkaa, jonka rahvas hyvällä maulla oli syönyt luullen sitä +todelliseksi ruuaksi. Sic discitur! [Näin opitaan.] + +Muuan Kiteen mies oli matkustanut Petroskoihin. Häneltä oli kolme +vuotta sitten kotoa varastettu pois hänen kuusivuotias poikansa. Nyt +hän oli kuullut tämän poikansa olevan jonakin pikenttinä Petroskoissa +ja matkustanut sinne. Mutta tämäkin matka oli turha. + + + + +11. + +[Päiväkirjasta.] + + + Veskelys. 30 p:nä maaliskuuta 1841. + +Odotettuani täällä lähes viisi vuorokautta tamozhnoi saapui kotia viime +yönä. Vastikään tulin passineni hänen luotaan. Ei sanonut voivansa +siihen merkitä, että se oli hänelle näytetty. Sanoi puhuneensa +kuvernöörin kanssa nimen kirjoittamisesta passeihin, jotka hänelle +tuodaan nähtäviksi, mutta kuvernöörinkin olleen sitä mieltä, että ne +oli tarkastettava Rajajoella tai Pietarissa eikä täkäläisellä +raja-asemalla. Tshto delatj? [= Mitä tehdä?] Täytyy kait matkustaa +takaisin Suomeen, sillä muuten saattaa käydä niin, että minut Kemistä, +jos minun onnistuisi päästä sinne, ajetaan pois tai lähetetään +pakkokyydillä takaisin. Sitäpaitsi mikä nurkkakirjuri tahansa voisi +minut petkuttaa, kun passin toisella puolella nimenomaan on sanottuna, +että se, jonka passia rajalla ei ole tarkastettu, on omalla +kustannuksellaan takaisin lähetettävä. + +Aunuksen kieltä: [lyhyt sanaluettelo]. + +On merkillistä ja on monasti niin ollut, että odottamattomat pikku +seikat ovat pakottaneet minut suuresti poikkeamaan määrätyistä +suunnitelmista. Kuvernöörin tai tamozhnoin typeryys -- muuksi en sitä +voi sanoa -- estää minua nyt lähtemästä Lappiin ja samojeedien luo. +Mutta luultavasti on minulle tai myöskin muuten hyödyllistä, etten +pääse sinne. Hyvästi siis taaskin joksikin aikaa, Venäjä! Lähden +takaisin Suomeen. Sortavalassa päätetään lähemmin, missä kevät on +vietettävä. + +Veskelyksen tamozhnoi oli eräältä mieheltä ottanut takavarikkoon 2 +puutaa kahvia ja sokeritopan. Lisäksi hän oli pakottanut talonpojan +hevosineen rekineen tulemaan Säämäjärvelle ja kulkemaan useiden talojen +ja kylien ohi. Sieltä mies oli yöllä karannut ja väittää nyt, ettei +hän ole se, joka oli salaisesti tuonut maahan kahvia. Kahdetkymmenet +vieraatmiehet kutsuu tamozhnoi saapuville todistamaan, että mies oli +rikoksesta kiinni saatu, mutta jokikinen heistä antaa väärän +todistuksen, ja mies pääsee vapaaksi. O mores! [= Oi näitä tapoja!]-- +Väärää valaa ei pidetä niin suurena syntinä, ettei sitä, hieman +vaivaamalla niskalihaksiansa kumartaessaan pyhimyksenkuvan edessä, +voitaisi hyvittää. Ja kun väärän valan tekijälle tavallisesti annetaan +hyvä maksu, ei ole kummallista, että hän ottaa päällensä tuon +pienen vaivan. + +Aunuksen rahvas ei nautitse mitään ennen 12:ta päivällä. Toinen ateria +syödään illalla, joskus välilläkin. Kalalientä -- kalaa -- muikee +rieppo -- keitinrieppo -- lohko -- paistikkaita (batsoita). +Kvassiinkin pannaan suolaa ja sitä syödään lusikalla. -- Tavallisesti +syödään samana päivänä kypsennettyä leipää, jopa monenlaista. Sitä on +kolmea tai neljää eri lajia sunnuntaisin, ja siinä touhussa naiset +häärivät varhaisesta aamusta päivällisiin saakka, niin että kylläkin +pistää vihaksi etenkin talvisaikaan, kun pellit heidän tähtensä +alituisesti ovat auki. + +Murteet ovat hieman erilaiset eri pogosteissa. Salmissa, Suojärvellä ja +Suistamolla kieli alkaa lähennellä suomea. Impilahdella kieli on vielä +puhtaampaa, tai oikeammin sanottuna: tuntuu kuin siellä olisi kaksi +kieltä: toinen, jota rahvas, etenkin kreikanuskoinen, keskenään puhuu, +ja toinen, jota se puhuu vallasihmisten ja suomalaisten kanssa. +Sellaista kaksinaiskieltä saattaa osaksi muuallakin huomata. Näin on +esimerkiksi Pohjanmaan pitäjissä ja Taalain maakunnissa ruotsin laita. +Sama omituisuus havaitaan virossakin: tämän vuoksi Rosenplänter +jossakin paikoin "Beiträge" kirjaansa valittaa, ettei hän monivuotisten +tutkimusten jälkeen ymmärtänyt, mitä virolaiset keskenään puhuivat. +Kanteleessa olevia suomalaisia lauluja ymmärrettiin vain puolittain +Hyrsylään asti, mutta viimemainitussa paikassa niitä kuunneltiin yhtä +tarkkaavaisesti kuin Suomessa. + +Missä Turun murre jättää pois lyhyen a:n ja ä:n, siinä aunukselainen +muuttaa ne u:ksi, y;ksi, esim. muita, äiä, muit, muitu, näit, näity. +-- Inessiivi on osaksi niin sulautunut yhteen elatiivin kanssa, että +myöskin sanotaan _siit_ pro siellä, toisissa paikoin _sie, +sikä; tuos_ pro tuolla, _tää_ pro täällä. + +Suomelle outoja konsonantteja: venäjän tjs, tj, zh sekä muut +kaksoiskonsonantit hyvin tavalliset sanojen alussakin: _tjsura, +briha, spravia, skaatteri_ y.m. Tavattomia sanoja; _mindloinen_ = +entinen; _roscha_ = kasvot; _tjirppaa_ = [kärsiä, sietää], _mollotit_ +molemmat; _pahmas_ s. o. "viis nellikkö kakraa"; _salkku_ = pussi, +väitsi; _hevotso_ = tamma; _toimistoa_ = toimittaa; _nenkoma, +nenkoinen_ = semmoinen; _plotniekka_ = nikkari. -- _Niekka_ sana +liitetään yleisesti muiden sanojen jälkeen; sanotaanpa esim. +pohmelniekaksi pohmelossa olevata. -- _Tsamotsa_ = laukku. + + + + +12. + +Tohtori Rabbelle. + + + [Veskelykseu seuduilla, 30? 31 p:nä maaliskuuta 1841.] + +Rakas Veli! + +Taannoin kirjoitin Sinulle Petroskoista pyytäen 200 ruplaa Arkangeliin. +Luullakseni et vielä ole kerinnyt niitä lähettämään ja riennän sen +vuoksi peruuttamaan koko tilaukseni. Merkilliset passi-hankaluudet +saivat aikaan, että en saanut lupaa jatkaa matkaani. Passillani on oma +historiansa, jonka nyt tahdon lyhyesti kertoa. [Kertomus on usein +kohdin sanamuodoltaankiu sama kuin ylempänä päiviikirjan otteissa.] +-- -- -- -- -- + +Saavuin sitten Veskelykseen. Sikäläinen tulli-inspehtori oli oppinut +puolalainen, joka puhui kotitarpeiksi sekä saksaa että latinaa, sanoipa +ennen puhuneensa frankogallienkin kieltä, jota hän ei kuitenkaan enää +liene osannut paljoa paremmin kuin allekirjoittanutkaan. Hän kutsui +minut sekä päivällisille että kahville, joita en pyytänyt, mutta ei +sanonut voivansa merkitä tarkastetuksi Suomessa annettua passia, jota +ei ensin ollut Pietarin Suomalaisessa Passivirastossa näytetty tai +ainakin merkitty Rajajoella tarkastetuksi. Kun sanoin Petroskoin +kuvernöörin nimenomaisen tahdon olevan että hän todistaisi +kirjoituksellaan passin rajalla näytetyksi, niin hän nauroi ja sanoi, +että juuri sama kuvernööri oli sanonut, että hänellä ei ole oikeutta +kirjoittaa muihin suomalaisiin passeihin kuin äsken mainittuihin. Minun +olisi siis ollut lähdettävä joko Rajajoelle tai Pietariin, mutta päätin +mieluummin tällä kerralla jättää koko samojeedi- ja Lapin-retken kuin +kuluttaa aikaani kiertelemällä rajapaikasta toiseen. Näin ollen saavun +täältä vähitellen, ainakin toukokuussa, Helsinkiin. Sitä ennen aion +käydä katsomassa maata ja kuulemassa kieltä Käkisalmen seuduilla ja +Viipurin ympäristöllä, joissa paikoin en ennen ole ollut. Aunuksen +murretta olen nyt jonkun verran tutkinut, mutta ainakin kuukausi olisi +minun vielä pitänyt oleskella täällä; tuon onnettomuutta tuottavan +passini vuoksi en kuitenkaan tahtonut pidentää siellä oloani. +Sitäpaitsi on riennettävä Sortavalaan lähettämään kieltoja sekä Sinulle +että muille, joita olen pyytänyt kirjoittamaan minulle Arkangeliin. + +[Jatko 15:ntenä.] + + + + +13. + +[Päiväkirjasta.] + + + Syskyjärvi, 1 p:nä huhtikuuta 1841. + +Hyrsylässä tapasin matkustaessani Petroskoihin väkeä, joka riiteli tai +melkein tappelikin pihalla. Pahasti juopunut konovola [kuohari] loikoi +penkillä pirtissä. Siitä hän putosi vähitellen permannolle: ensin +retkahti vasen jalka, sitten pää ja yläruumis, viimein koko mies, +heräämättä. -- Palatessani näin taaskin pihalla tappelun prikashtshikan +ja smotrjakan [= pehtoorin ja voudin] välillä. Jälkimäinen tuli viimein +pirttiin kasvot verissä. Pyysi sitten emännältä viinaa, mutta kun hän +näytti saaneen tarpeeksi ennestään, emäntä ei antanut. Oltuaan muutaman +hetken poissa hän palasi, mukanansa puoli tuoppia rommia, jota hän +kerskaten näytti emännälle ja sanoen: olenko minä sitten halpa mies, +eikö minulla ole valkoista porsliini-teekannua ja kahvipannua? +Teekannun hän heti pani käytäntöön ja tarjosi sitten minullekin useita +kupillisia. Sitten hän terjosi minulle kaksi kuppia totia. Tällävälin +olivat muuan puuseppä (plotniekka) ja seppä tulleet seuraamme lisäksi. +Kumpikin heistä oli jo ennestään päissään, ja he juopuivat vielä +enemmän smotrjakan rommiputelista. Plotniekka tahtoi väkisin ottaa +minulta piipun polttaakseen sillä. Hän oli, kuten he kaikki muutkin, +venäjän-uskoa eikä luultavasti ollut koskaan ennen polttanut. Kun hän +lakkaamatta kiusasi minua pyynnöllänsä, annoin viimein, otettuani sitä +ennen pois imukkeen. Lopuksi hänen päänsä meni vallan sekaisin, niin +ettei hänestä ollut kenellekään vaivaa. Seppäkin oli sikahumalassa ja +meni tiehensä vihaisena, kuten tuntui, siitä, että minä osasin +loitsurunoja yhtä hyvin, ehkäpä paremminkin kuin hän itse, vaikka hän +kovin ylvästeiikin tiedoillaan. + +Seuraavana päivänä talon isäntä läksi kolmella hevosella Sortavalaan. +Sovin hänen kanssaan kyydistä sinne: 6 ruplaa 12:lta peninkulmalta. +Pian seuraamme liittyi neljäs Sortavalaan matkustava henkilö. Yömajassa +Käsnäsessä tuli vielä lisää kaksi hevosta, niin että koko seurueeseen +nyt kaikkiaan kuuluu kuusi hevosta. Muuan tyttö ja vielä kasvava poika +tapasivat meidät yömajassa ja pyysivät päästä meidän seurassa +Sortavalaan. He kulkivat näet jalkaisin. Heidän vanhempansa olivat +Rantasalmelta noin kuusitoista vuotta sitten lähteneet Aunuksen +seuduille. Tyttö oli silloin viety mukaan kapaloissa; poika taas, joka +oli syntynyt Venäjällä, ei koskaan ollut nähnyt Suomea. Vanhempiensa +tahdosta he nyt olivat matkalla Rantasalmelle; kuten näytti, he sen +tekivät varsin vastenmielisesti. Kieleltään, puvultaan ja koko +ulkonaiselta käytöstavaltaan he olivat aunukselaisia. Vanhemmat olivat +jääneet heidän jälkeensä Aunukseen. Isä, joka oli elättänyt itseään +räätälinammatilla, oli viime talvena tullut sokeaksi. + +Ravintolassa: Muuan herrasmies: "Kuuleppa, ihminen!" -- Ei mitään +vastausta. -- "Kuuletko, ihminen, mitä sanon!" Ravintolanneiti: "Ketä +herra tarkoittaa ihmisellä?" -- "Juuri sinua, kirottu ihminen". -- +"Sanon herralle, etten minä ole mikään ihminen." -- Siis paitsi +Diogeneen kukkoa yksi kaksijalkainen, höyhenetön olento lisää, joka ei +ole ihminen, minä ajattelin. + + + + +14. + +[Päiväkirjasta]. + + + Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841. + +Impilahdelta minua kyyditsi muuan mies, joka oli kotoisin kymmenen +virstan päässä Suistamon kirkolta olevasta Kokonvaaran kylästä. Hän +puhui suuresta taitavuudestaan kanteleen soitossa. Nyt juuri hän oli +opettamassa Impilahdella asuvaa sisarensa poikaa soittamaan, minkä +vuoksi sanoi pääsiäiseen asti viipyvänsä sisarensa, kestikievarin +emännän, talossa. + +Gromoffin Jänisjärvellä kulkevat tukkilautat sisältävät jokainen +kymmenen tuhatta tukkia; näiden ei edes ole asetettu päitä toistensa +ylitse, vaan joka tukki on itsekseen ja niitä ympäröi kolminkertainen +tarha, tehty tukeista, jotka vitsoilla ovat toisiinsa kiinnitetyt. Koko +lautta täyttää melkoisen suuren, pyöreän alan järvellä. Edellä +soudetaan lujatekoista, pienempää lauttaa, jolta lasketaan sitten +ankkuri pohjaan pitämään lauttaa paikallaan. Köydellä ja vipukelalla +hinataan sitten isompi lautta pienemmän luo ja sitten samoin eteenpäin. +Köyden sanottiin olevan puolta virstaa pitemmän. Vipukela sanottiin +_vorotaksi_. Viime kesänä uitettiin noin seitsemänkymmentä tuhatta +tukkia jaettuina seitsemään lauttaan. Lautalla liikkumiseen kuuluu +tarvittavan suurta tottumusta ja notkeutta. + +Lauluja Väinämämöisestä kuuluu vielä olevan Suistamon tienoilla, ei +kuitenkaan varsin paljoa. Mitä mainittu kyytimies niistä tiesi, oli +seuraava: + + Ele ammu Väinämöistä; + Jospas ammut Väinämöisen + Ilo ilmalta katovi, + Laulu maalta laukiavi; + Ilo ilmassa parempi, + Laulu maalla laatusampi. + + + + +15. + +Tohtori Rabbelle. + +(Jatkoa 12:nteen.) + + + Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841. + +Edellisen osan tätä kirjettä kirjoitin eräässä Veskelyksen lähikylässä, +neljä vuorokautta takaperin. Nyt olen saapunut Sortavalaan ja lähden +taas huomenna täältä. Passirettelöt johtuvat luultavasti siitä, että +sanat _Gränsetull eller hevakning_ (rajatulli tai vartio) on käännetty +venäjäksi sanoilla _tamozhnja ili zastova_. jotka sanat kyllä +lukumääränsä puolesta vastaavat ruotsin sanoja, vaan eivät +merkitykseltään, kun näet sekä tamoznja että zastova merkitsevät +tullitoimistoja; rajanvartiopaikka taas ei ole mikään tullipaikka. +Huvittaisi kuulla asianomaisten selitystä, mutta varmaa vaan on, että +uuden säännöksen tultua kaikkien muiden passeista on rettelöity +samoin kuin minunkin. En koetellut, mitä apua lahjoista olisi ollut +vaaditun tarkastustodistuksen puutteessa, vaan melkein jo kadun, etten +sitä tehnyt. Mutta kun minua jyrkästi käskettiin joko Rajajoen tai +Suomalaisen Passitoimiston kautta matkustamaan Kajaanista Arkangeliin, +ei tullut mieleeni koetella kolmannen, suoremman tien mahdollisuutta. +-- Ole hyvä ja sano terveisiä Ståhlbergille ja pyydä häntä terveisten +ohessa antamaan Cajanille tieto, että pian saavun Helsinkiin. Muutoin +jompikumpi tai ehkä kumpikin voisi tulla kirjoittaneeksi minulle +osotteena Arkangeli. -- Mitä Venäjän Historiaan tulee, jonka johdosta +Sinulle Petroskoista annoin toimia, niin olisipa oivallista, jos olisit +saanut jonkun ryhtymään työhön; ellet ole, lienee minun tehtävä se itse +tultuani sinne, vaikka en hyvin joutuisi. -- Terveisiä tutuille! + + Harras ystäväsi + Elias Lönnrot. + + + + +16. + +[Päiväkirjasta.] + + + Karmala, 4 ja 5 p:nä huhtikuuta 1841. + +Aunuksen kieltä. + +[Neljättä sataa sanaa sisältävä sanaluettelo.] + + + + +17. + +Kirje tohtori Lönnrotilta. + +["Borgå Tidning" v. 1841. 31 n:o.] + + + Sortavala, 8 p:nä huhtikuuta 1841. + +Sen matkan suhteen, jonka aioin tehdä lappalaisten ja samojedien +pariin, on toteutunut suomalainen sananparsi: _kauas käetään, +porstuasta palataan_. Tultuani Petroskoihin ja jätettyäni passini +poliisikamariin, minut kutsuttiin sinne muutaman päivän kuluttua ja +minulle selitettiin, että minut oli lähetettävä takaisin Suomeen. +Kysyttyäni: miksi? poliisimestari (gorodnitshii) näytti minulle +määräyksen, joka on painettu uusien passien toiselle sivulle ja on näin +kuuluva: "Saavuttaessa venäläiseen kuvernementtiin on tämä passi +näytettävä lähimmässä rajatullikamarissa tai vartiopaikassa, jotta se +asianomaisesti tarkastetuksi merkittäisiin, ja tulee se, jonka passin +huomataan olevan sellaista kirjoitusta vailla, omalla kustannuksellaan +takaisin lähetettäväksi." Määräys oli jotenkin selvä ja minun passini +oli todellakin niitä kovaosaisia, joissa tuota kirjoitusta ei ollut. +Olin kyllä Salmin ja Tulomajärven pitäjien välillä poikennut +Kollatselän kylässä olevaan rajavartioon, mutta en ollut saanut mitään +tarkastustodistusta passiini. Rajavartion päällikkö oli edellisenä yönä +palannut matkalta Aunuksesta ja oli vielä makuulla, kun päivällisaikaan +saavuin passineni ja tahdoin sitä hänelle näyttää. "Nje nada" [ei ole +tarpeellista] hän vastasi minulle vuoteestaan, ja tämän kuultuani +poistuin hänen luotansa. Kun tieni seurasi rajaa, oli minulla 55:n +virstan pituisen matkan perästä Veskelyksen pogostassa toinen +rajavartio edessäni. Sikäläinen tullivirkamies oli vähää ennen lähtenyt +Petroskoihin viemään jotain takavarikkoon otettua kahvia. Hänen +kasakkansa kyllä kysyivät laukkuani, mutta eivät ollenkaan passiani, +joka siis täälläkin jäi tarkastamatta. Näin ollen saavuin sitten +Petroskoihin, missä sitten gorodnitshii julisti äsken mainitun +tuomionsa. Vedin tosin esiin puolustuksekseni minkä voin ja toivoin, +ollen viaton siihen, että passi oli vailla tarkastuskirjoitusta, +saavani jonkunlaista lievennystä, mutta hän sanoi, ettei voinut +päätöstänsä muuttaa. Sieltä läksin kuvernöörin luo ja kerroin taas +siellä, miten en rajalla ollut voinut saada passiani tarkastetuksi. +Mutta hänkin oli samaa mieltä kuin gorodnitshii. Muutamien mutkien +perästä saavutettiin sentään se myönnytys, että pääsin matkustamaan +ilman asianmukaista kruununkyytiä, ja vielä lisäksi, että saavuttuani +rajalle saatoin siellä tarkastuttaa passini ja sitten palata. Mutta +pyyntööni, että matkustajien tai postin välityksellä olisin saanut +tämän asian toimittaa, hän ei suostunut, vaan sanoi välttämättömäksi, +että omassa persoonassani saavuin asianomaiseen paikkaan. Taisipa hän +vähän alussa epäilläkkin, olinko se, joksi passi osotti. Sillä hetken +valmistelun jälkeen, jolloin hän oli poissa huoneesta, hän kutsui minut +sisälle rouvansa luo tutkittavaksi lääkintätieteessä. Rouva näet oli +olevinaan sairas ja tahtoi muka sairautensa johdosta kysyä minulta +neuvoa, vaikka kaupungissa on kolme omaa lääkäriä. Tästä kokeesta +suoriuduin siten, että kirjoitin hänelle reseptin, joka sitten +luultavasti jätettiin kaupungin lääkärikolleegin tarkastettavaksi. -- +Viivyttyäni kaikkiaan yhdeksän vuorokautta tässä kaupungissa tein +säädetyn matkan 9:n peninkulman päässä Petroskoista olevaan Veskelyksen +rajavartiopaikkaan saadakseni passini asianmukaisesti tarkastetuksi. +Mutta tultuani sinne, huomasin, että minua oli peijattu, sillä +rajanvartija ei sanonut voivansa kirjoittaa tarkastustodistustaan +muihin passeihin kuin niihin, jotka oli tarkastettu Pietarin +Suomalaisessa Passivirastossa: sen puoleen hän neuvoi minua kääntymään +tai ainakin matkustamaan Rajajoelle. missä hänen luulonsa mukaan tämän +tarkastustodistuksen mahdollisesti voi saada. Kun näytin hänelle tämän +kirjeen alussa mainitun määräyksen venäläistä käännöstä. joka säätää, +että passit ovat rajalla näytettävät ja merkittävät, hän sanoi +asetuksen määräävän, että passit ovat tarkastutettavat tamozhnja'ssa +tai zastovassa, mutta ettei rajavartioasema ole kumpaakaan, vaan että +se on yksistään vartiopaikka eikä tullilaitos, mitä mainitut sanat +ainakin hänen selityksensä mukaan merkitsevät. Sittemmin kaulin +kerrottavan, että kaikki muutkin passit, jotka olivat kirjoitetut uuden +mallin mukaan, oli jätetty rajavartiostoissa tarkastuskirjoituksitta. +En voi muuta ajatella, kuin että rajatullikamari ja vartiosto todella +ovat väärin käännetyt sanoilla tamozhnja ja zastova [edellinen sana on +sanakirjassa käännettynä sanalla _tullikamari_, jälkimmäinen sanalla +_tullipuomi, tullihuone_. Kirjoittajan huomautus], tai että joku muu +väärinkäsitys on syynä tähän rettelöimiseen. Sillä tuskinpa tarkoitus +lienee, että esim. sen, joka Kajaanista aikoo matkustaa Kemiin, ensin +täytyy lähteä Rajajoelle tai Pietariin. Joku neuvoi minua rajalla, +että jättäen passin tarkastuttamatta olisin Veskelyksestä +maaseutupitäjien kantta matkustanut Kemiin ja Arkangeliin olettaen, +ettei siellä oltaisi niin tarkkoja, mutta kun arvelin saaneeni +tarpeeksi tästä karkoitusretkestä, en tahtonut heti joutua toisen +samanlaisen alaiseksi, vaan jätin ainakin ensi talveksi sikseen koko +Lapin-matkan ja palasin omaan maahan, missä kuitenkin on parasta olla. +Näin kuljeskellessani edes takaisin passineni minulla kuitenkin oli +hyvä tilaisuus tutkia aunuksen murretta, enkä siinä suhteessa kadu näin +keskeytettyä matkaa. Mainittuun murteeseen on sekoittunut ainakin +kolmannekseksi venäläisiä sanoja, siinä on muutamia omia +taivutusmuotoja ja joukko alkuperäisiä omia sanoja, joita suomen +kielessä Suomen rajojen sisällä ei ole, jota vastoin suomen kielen +sanoista puolet ovat sille outoja. Venäjän kaikki suhuäänteet ovat +jotenkin tavallisia, niin että selvästi kuulee eron z, zh, c. sh +äänteiden välillä. Missä suomen kielen k, p, t katoavat tai muuttuvat +edellisen konsonantti-äänteen vahvikkeeksi, ne aunuksessa tavallisesti +muuttuvat g:ksi. b:ksi, d:ksi, joiksi ne sitäpaitsi monessa muussakin +tapauksessa muuttuvat. Sanan alussa ei kaksi tai kolme konsonanttia +tuota ääntämiselle mitään vaikeutta. Nominien lopussa olevat lyhyet a +ja ä äänteet muuttuvat yleisesti u:ksi ja y:ksi: _kerdu, äijy, pitky, +parttu_ j.n.e. = kerta, äijä, pitkä, partta. Sellaiset sanat kuin +_lakea, korkea, hopea_ j.n.e. äännetään muutamilla seuduin _lakeda, +korkeda, hopeda_, mikä seikka näyttää tukevan aikaisempaa luuloani, että +sellaiset sanat oikeastaan ovat johdannaisia kielestä kadonneista +sanoista _laki, korki, hopi_ ja näiden infinitiivi-sijasta. Useat sijat +ovat aunuksen kielessä lakanneet olemasta erityisinä muotoina; niinpä +esim. sekä inessiivi (talossa) että elatiivi (talosta) molemmat kuuluvat +_talos_, samoin sekä adessiivi että ablatiivi kuuluvat _talol_, vaikka +adessiivin asemessa joka tapauksessa kernaimmiten, käytetään inessiiviä. +-- Mutta riittäköön jo tämä, ja jos haluat saada enemmän tietoja +aunuksen kielestä, niin voit saada ne, kun toukokuussa tulen Porvooseen, +sillä nyt olen päättänyt täältä lähteä Käkisalmen ja Viipurin seuduille, +sieltä kesäkelillä jatkaakseni matkaani Helsinkiin, missä sitten aion +viipyä lukukauden loppuun. -- Kun olen kuullut, että "Borgå +Tidningissä" on ollut julkaistuna tietoja näin kiireisesti päättyneestä +matkastani, olen kirjoittanut tämän oikaisuksi. + + E. L. + +[Tarkoitettu uutinen oli luettavana saman vuoden 22:nnessä eli +maaliskuun 20:nnen päivän numerossa ja kuului näin; "Sortavalasta +kirjoitetaan toht. Lönnrotin, joka on saanut vuoden virkalomaa +jatkaaksensa vaelluksiaan Pohjois-Venäjän suomalaisten heimojen +keskuudessa, tämän kuun 4:ntenä p:nä kulkeneen kaupungin kautta +matkalla Petroskoihin. Sieltä hän jatkaa mutkaansa koillista kohti, +niin että hän tulee viettämään tulevan kesän samojeedien luona heidän +maassaan, josta hän syksyllä siirtyy Lapinmaahan talveksi, ja aikoo +sitten keväällä 1842 palata Kajaaniin. Käyköön matkansa onnellisesti, +ja uudet tulokset tieteen ja suomalaisen kirjallisuuden hyväksi +palkitkoot jalon matkustajan väsymättömän toiminnan!"] + + + + +18. + +[Päiväkirjasta.] + + + Karmala (tuomari Grotenfeltin), 9 p:nä huhtikuuta [1841]. + +_Konnunsuon oikeutta_ kuulutaan istuttavan Savossa (Iisalmella) +muutamissa paikoin. Kansa kokoontuu (erityisenä aikana vuodesta?). +Kannetaan esille vesisanko ja lapio. Nämä kuuluvat edustavan +mustepulloa ja kynää. Yhdestä tehdään tuomari, jostakusta toisesta +pöytäkirjuri j.n.e. Nyt aljetaan tutkia kunkin henkilön käytöstä +viimeisten Konnunsuon käräjien jälkeen. Kaikki pannaan pöytäkirjaan, +jona on maa. Se, jonka silloin huomataan suhteessa tai toisessa +viettäneen moitittavaa elämää, saa sen mukaan tuomionsa. Toiset +häpeäkseen kielletään ottamasta osaa Konnunsuon oikeuteen, toiset +saavat jonkun muun rangaistuksen. Mutkailemisia ei kuulu puuttuvan. -- +Luultavasti tämä oikeus on jäännös suomalaisten muinaisesta +yhteiskuntaelämästä, vai miten? Mistä tämä nimi? -- Tuota oikeutta +kannattaisi panna käytäntöön monessa paikoin! Se vivahtaa hieman +Ritvalan Helkaan. + + + + +19. + +[Päiväkirjasta.] + + + Karmala, 11 p:nä huhtikuuta 1841. + +Sotaväen-otto kuuluu Vanhassa Suomessa alkaneen vasta Paavalin aikana. +-- Sitten Aleksanterin aikana muuan maatilan omistaja, nimeltä Kopjeff, +nosti kysymyksen siitä että rahvas maaorjien ehdoilla oli saatava +maatiloihin kiinnitetyksi. Monet olivat kannattaneet ehdotusta, mutta +muuan alempi virkamies, nimeltä Emmin, joka palveli Viipurin +kuvernementinhallituksessa, oli muita pontevammin sitä vastustanut. +Siunattu olkoon hänen muistonsa! Hänestä oli sittemmin tullut +kuvernööri. Maatilain omistajat eivät vielä olleet voineet mielensä +mukaan korottaa veroja; heidän alustalaisiaan pidettiin joka suhteessa +kruunun talonpoikain veroisina, eroa oli vaan se, että kruunu oli +siirtänyt omistusoikeutensa heille. Sittemmin olot valitettavasti ovat +muuttuneet. + +Lisä-olettama Sammosta. Eikö Pohjolan väki juuri olisi voinut olla +slaaveja, joilla tietysti oli _sam bog_? [luetaan: sam-bog, merkitsee: +itse jumala]. _Saariola, Sariola_ (saari, muuan maa) johtuisi sanoista +_tsarj, tsarstvo_ [luetaan: tsar; tsarstvo, edell. merkitsee: tsaari, +keisari; jälk.: valtakunta]. Sekin sopii hyvin, että suomalaiset siinä +tapauksessa olivat Pohjolalle veroa maksavia. + + + + +20. + +[Päiväkirjasta.] + + + Jaakkima, 17 p:nä huhtikuuta 1841. + +_Mitteleminen, mittaaminen_ on temppu, jonka suomalainen rahvas tekee +useissa taudeissa, kohtauksissa ja muissa (tilaisuuksissa), milloin ei +tiedetä muita ehdottoman varmoja parannuskeinoja. Peukalon ja etusormen +välisellä vaaksan- eli korttelinmitalla mittaillaan järjestänsä potilaan +ruumis, vasemman jalan isostavarpaasta oikean käden peukaloon, sekä +oikean jalan isostavarpaasta vasemman käden peukaloon, niin että +mittaukset käyvät ristiin navan kohdalla; samanlainen mittaus +toimitetaan selän puolella alhaalta alottaen. Vielä tehokkaammin +vaikuttaa mittaus, kun se toimitetaan leipälapiolla, ja kaikkein +tehokkaimmin, kun se tapahtuu ruumiskirstun palasilla (tai kuolleen +luilla). Mittaus toimitetaan mieluimmin reppänän alla tuvassa tai +paikassa, missä ruumista on pidetty. -- Animaalista magnetismia. + +_Hiereleminen, hierominen_ on toinen parannustemppu, joka toimitetaan +saunassa siten, että peukalolla ja muilla sormilla nipistellään kaikkia +ruumiin kohtia, etenkin sellaisia, missä on jänteitä (viipuloita, +vimpeleitä). Hierojattaret näyttävät luulevan, että nämä jänteet ovat +joitakin asiaankuulumattomia kovettumia, ja he nypistelevät niitä +tarmon takaa. "Kylläpä on teissäki (teiänki ruumiissa) viipuloita". +Hierontaa kestää puoli tuntia. + + +Satu. + +(Alkup. suomeksi.) + +Repo ja Pakkanen löivät veikan, ettei saisi pakkanen, jos kuinka +yrittäisi, revolle mitään. Pakkanen rupesi kovaksi, että jo kaikki +varpuset ja harakatki kuoli. Jo viimein repoki tunsi, eikä saattanut +juosta jäykistyksestä. Niin viskautu tien viereen pitkäksi ja sano: +_huh hellettä_, vaan pakkanen kun kuuli helteestä valittavan, heitti +samassa palelemisensa ajatellen, ei mitään revolle voivansa, vaan +suotta vaivaavan itsensä. + +Poika pakkanen kerskasi itsensäkin voivan miehen tappaa, jota aika +pakkanen ei sanonut uskovansa. Niin löivät veikan. Poika pakkanen +rupesi palelemaan, ja kun mies siitä ei ollut millänsäkään, niin viimen +tunkeusi poveen. Vaan sielläpä kuoli pian itse. Kuka lie veikan +maksanut? -- Poika p[akkanen] kerskasi jo tappaneensa miehen. Aika +pakkanen kysyi: minlaisen? Kerjäläisukon. -- Sen kyllä taisit tappaa, +vaan mene'pä tapa oikea talonpoika nahkaturkissaan. -- Niin meni ja sai +jo mainitun lopun. + +"Spanska Flugan'issa", sectio antepenultimassa, on muun muassa +lausuttuna se arvelu, että rahvaan runoniekat olisivat kykenevät +virsien sepittämiseen. Mutta siihen he eivät kelpaa, sillä eivätpä he +edes osaa käyttää kieltä, kun ryhtyvät virsiä sepittämään. Tai ainakin +on sitten suomalaiseen virsi-metriikkaan vallan toiset lait kuin +tähänastiset saatettava voimaan. + +Jaakkimassa ja Kurkijoella: _talvisäitse, jäitse, alastomaa, +mahottomaa. Olenee, tulenee. Siintä, luonta_. Siin' se seisoo j.n.e. + + + + +21. + +Tohtori Rabbelle. + + + [Laukko.] 30 p:nä heinäkuuta 1841. + +Oli ikävää, että käsikirjoitus joutui hukkaan, minkä sain tietää +kirjeestäsi ja "Finlands Allmänna Tidningissä" olevasta kuulutuksesta. +Koska jo olin ehtinyt hukata konseptikirjoitukseu enkä tämän lisäksi +voinut luulla muuta, kuin että käsikirjoitus oli löydetty ja +asianomaiselle toimitettu, kun siitä löytäjille ei ole mitään muuta +hyötyä, niin aloin tehdä uutta kirjoitusta, jonka toivoin saavani +valmiiksi täksi postipäiväksi; tämä toive ei kuitenkaan ole toteutunut. +Mutta ensi postipäivänä voit varmasti sitä odottaa. Tämä tutkimus, joka +käsittelee _Suomen kielen kieliopillisia omituisuuksia_, on paisunut +niin laajaksi, että yksi vihko siitä yksistään luultavasti täyttyy. +Varmuuden vuoksi aion edellistä tutkimusta, sen alku kun on jo +painettu, kirjoittaa uudestaan sen verran kuin on tarpeen, jotta se +sopivalla tavalla voitaisiin keskeyttää; tämän uusinnoksen niinikään +olen lähettävä ensi postissa. Ennenkuin sitten jatkan uudestaan +kirjoittamista, tahtoisin saada tiedon siitä, eikö käsikirjoitusta jo +ole löydetty. Samalla kertaa kun hyväntahtoisesti annat minulle tuon +tiedon, pyydän saada kuulla Sinun ajatuksesi siitä, voinkohan Oulun +kuvernöörin antamalla passilla ensitalvena lähteä matkalle Norjan- ja +Venäjän-Lappiin ynnä niiden lähikaupunkeihin. Jos luulet tätä +epävarmaksi yritykseksi, niin ole hyvä ja hanki minulle passi +kenraalikuvernööriltä ja asetuta se kelpaavaksi vaikka lokakuuhun +v. 1842, sillä vaikka luultavasti aikaisemmin palaan, ei voi haitata, +että passi on otettu pitemmäksi ajaksi. Jos sitä tarvitaan ja voidaan +saada niin aikaisin, että se saattaisi olla minulla elokuun +loppupuoliskolla täällä, niin varsin tunnetun hyvyytesi nojalla toivon +saavani sen tänne tai myöhemmin Kajaaniin. + +Palovakuutusyhtiöltä saamani velan korkojen maksua varten kirjoitan +Wichmannille, että hän Sinulle lähettää 120 ruplaa. Kun tilani +Kajaanissa nyt on myyty, luulen jo tänä vuonna voivani maksaa pois koko +velan, mutta kuu se ei kuitenkaan voi tapahtua ennen syyskuuta, olen +pitänyt parempana vielä tällä kertaa maksaa ainoastaan korot. -- Viime +perjantaina Hvasser rouvansa kanssa matkusti täältä. He olivat täällä +ainoastaan neljä vuorokautta. Heidän seurassaan olivat professorinrouva +Fattenborg ja hänen vävynsä taiteilija Legler. + +Terveisiä vanhuksilta; molemmat voivat hyvin. Agapetuksen päivällä ukko +täyttää 69 vuotta, ja sitä päivää hieman vietetään. Etkö silloin voisi +käväistä täällä; sen tiedän, että olisit erittäin tervetullut. Mutta +jollet tänä vuonna voi sitä tehdä, niin ainakin tulevana vuonna on +täällä sinä päivänä toimeenpantava suuri lääkintätieteellinen kokous. + +Terveisiä lähettää hyvälle rouvallesi, äidillesi, veljellesi ja +tuttaville + + veljesi + Elias Lönnrot. + +J.K. Venäjän Historiaa en vielä ole saanut valmiiksi lähetettäväksi. + + + + +22. + +Tohtori Rabbelle. + + + [Laukko.] 19 p:nä elokuuta 1841. + +Saatuani viime kirjeesi kautta tiedon, ettei kadonnutta käsikirjoitusta +ole löytynyt, olen kiireisesti koettanut toistamiseen kirjoittaa sen, +mikä puuttuu, ja lähetän sen tässä samalla. Kun minulla täällä ei ole +Gananderin arvoituksia, en ole voinut kirjoitukseeni panna niiden +lukumäärää, enkä myöskään niiden painoaikaa, minkä Sinä arvattavasti +voit tehdä, ja ellet voi, niin jääkööt ilman. Koko kirjoitukseni Sinun +pitäisi läpikäydä ja korjata, sillä olen siinä viheliäisesti +hutiloinut. Muutamat arvoituksista lienevät niin typerät, ettei niitä +tarvitse painattaa; ne voit pyyhkiä pois, sillä juuri sen varalle +käänsin niitä 10 yli 200:n. + +Lisiä suomenkielen kielioppiin minulla olisi hieman valmiina jatkoa +varten, mutta lähetän ne vasta sitten kun niitä karttuu vähän +runsaammalta. Törnegren kiirehtii lähtöänsä, sen vuoksi kirjoitan +tällaisia harakanvarpaita tähän kirjeeseen. Pari tai kolme viikkoa +viivyn vielä täällä. -- Terveisiä vaimollesi ja muille omaisillesi. + + Tuus + Elias Lönnrot. + + + + +23. + +Rabbelle. + + [Laukko,] 31 elokuuta 1841. + +Rakas Veli! + +Vielä olen täällä Laukossa ja viivyn täällä vielä niin kauan, että jos +Sinulla on jotakin tärkeää kirjoittamista, kirje vielä saattaa tavata +minut täällä. + +Venäjän Historian, Sananlaskut ja "Suomeen" tulevat lappalaislauseet +lähetän, jos en aikaisemmin, niin ainakin ylioppilas Törngrenin muassa. +Viime viikolla kävin Kyröskoskella soutaen ja jalan. Laukosta sinne ei +ole matkaa enempää kuin viisi peninkulmaa, ja jos tahtoo kulkea jalan, +ei ole edes niinkään pitkältä. Terveisiä vaimollesi ja omaisillesi. + + Tuus + Elias Lönnrot. + +Lisensiaatti Törnegrenin muassa lähetin pari viikkoa sitten korvausta +hukkuneen käsikirjoituksen sijaan. Luultavasti hän sen jo on perille +jättänyt. + + + + +24. + +Kyrön-matka. + + +[Ei oikeastaan ollut keräys- eikä tutkimusretkiä, vaan pieni +virkistysmatka kesken kirjallisia töitä tutkimusmatkain välillä. +Siihen nähden kuvaus siitä voitaneen ottaa mukaan, täydentämään +aukkoa, joka muuten syntyisi Aunuksen ja seuraavan matkan välille.] + +Päätöksemme tehdä Laukosta toivioretki Kyröskoskelle saatoimme +viimeinkin panna täytäntöön. Kello 10 aamupäivällä elokuun 24;ntenä +läksimme liikkeelle Jaakkaanlahdesta pienellä veneellä, joka vähää +ennen matkaamme oli sinne tuotu puutarhan rannasta. Laukossa on +oikeastaan kolme maallenousupaikkaa: puutarhan ranta, Kallioranta ja +Jaakkaa. Ensinmainittua, joka on kaakkoon pihasta parin sadan askeleen +päässä, käyttävät Vesilahdesta tulevat veneet, ja siinä pidetään, +paitsi useita pieniä veneitä, suurta seitsensoutuista kirkkovenettä, +joka vallan vastoin lakia ja yleistä tapaa lepää arkipäivinä ja tekee +työtä lepopäivinä. Mutta kun tämä sapatinrikkominen tapahtuu pyhää +tarkoitusta varten, niin olisi ohimennen sanoen väärin siitä tuomita +venettä; sitä pikemmin voi verrata mieheen, joka itse ei voinut uskoa, +mutta joka hartioillaan kantoi uskovaisia kahlauspaikan yli siten +ansaitaksensa autuuden. Tehköön se yhä edelleen työtänsä sunnuntaisin, +ja havaittakoon ne, joita se kantaa, kerran yhtä vanhurskaiksi ja yhtä +viattomiksi kuin se! -- Kaksi viimemainittua maallenousupaikkaa on +niiden käytettävinä, jotka Tampereelta, Pirkkalasta ja muutamista +Vesilahden kylistä vesitse kulkevat Laukkoon. Kallioranta on lännen ja +länsipohjan välillä 3-4 sadan jalan päässä pihasta [Toiseen paperiin, +johon L. on nähtävästi alkanut kirjoittaa tätä matkamuistelmaa +uudelleen lopulliseen muotoonsa, hän on lisännyt tähän kohtaan: "Tältä +Kallioltahan tai, kuten jotkut kertojat ovat tietävinään, hiukan +tuonnempaa, Laukon muinainen isäntä, Klaus Kurki, kun oli perättömästä +epäluulosta polttanut rouvansa, nuoren Eliinan, ja Vapahtaja itse +persoonallisesti oli ilmoittanut hänelle tämän viattomuuden, oli ajaa +karauttanut järveen ja sinne hukuttaunut."] ja Jaakkaa kahta vertaa +etempänä niityn takana pohjoisessa. Nämä molemmat paikat erottaa +toisistaan näpeän virstan pituinen, tiheämetsäinen Päidenniemi, mutta +puutarhan rannasta ne molemmat erottaa se kannas, jolle Laukon kartano +on rakennettu ja joka laajenee runsaasti puolen peninkulman pituiseksi +niemimaaksi itään Laukosta. Mitä nyt kaikella tällä on tekemistä +Kyrön-matkan kanssa, kysynee lukija hieman tyytymättömänä. Mutta +kärsivällisyyttä! Eihän mitään taloa rakenneta ilman tarpeellista +perustusta, ja matkakertomuksessa täytyy olla mainittuna matkan +lähtökohta. Kolmen miehen -- ylioppilaat Adolf Törngren, -- Frans von +Becker ja allekirjoittanut -- lykkäsimme veneen vesille Jaakkaasta, ja +kun oli myötätuuli, käytettiin veneen etukeulaan kiinnitettyä +koivunlimoa purjeena. Hyvää vauhtia kiidimme ulos lahdesta, jätimme +pian vasemmalle puolelle metsäisen Päidenniemen ja korkean, muinoin +vaaramista rikkaan Summassaaren oikealle. Soudimme sitten Palhon +saarten ohi oikealta puolelta, Anian niemen taas jääden [soutajan] +vasemmalle kädelle, ja saavuimme päivällisaikaan Kaivantaan, kaitaan +virtaiseen salmeen, joka on toinen reitti, mitä myöten Vesilahden +järvet ja niistä viimeksi Sorvanselkä laskevat vetensä Pirkkalan +järveen. Toinen, Vuolteen l. Sotkansalmi on runsaan virstan päässä +Kaivannasta, niin että Luoto niminen saari on kummankin vesistöjen +yhtymiskohdan välillä. Päivä oli mitä lämpimin, minkä vuoksi päätimme +uida. Luodon rantaan saavuttuamme tämän päätöksen heti panimmekin +täytäntöön. Olimme nyt kulkeneet peninkulman matkan Laukosta, ja +jäljellä oli 3/4 peninkulmaa Sankilan rustholliin, jonka omistaja on +rovastinrouva Bohm ja jossa hän sekä tuomarinrouva von Knorring +ynnä heidän omaisensa asuvat. Koko Sankilan väki oli edellisellä +viikolla käynyt Laukossa onnittelemassa sen isäntää hänen nimi- ja +syntymäpäivänään, jolloin hän täytti 69:nnen ikävuotensa. Silloin meitä +oli pyydetty tulemaan katsojiksi näytäntöön, jonka Pirkkalan +vallassäätyläiset 24 päivänä aikoivat toimeenpanna. Toverini nousivat +sen tähden maihin Sankilassa, sieltä Sankilan herrasväen kanssa +mennäkseen Raholaan, jossa tilaisuutta varten sovitettu teatterihuone +oli. Minä allekirjoittanut, arvellen nähneeni kylliksi kaikenlaisia +näytelmiä maailmassa, päätin sen sijaan viettää iltapäivän ja yön +kauniilla Nokian rälssitilalla, jolla tätä nykyä on sama omistaja kuin +Laukolla. Talo on eteläpuolella Nokian virtaa, muutaman kivenheiton +päässä samannimisen kosken yläpuolella. Viheriöivän lehtimetsän ylitse +näkee matkan päästä virran toiselta puolelta yläosan Pirkkalan pitäjän +uutta kivikirkkoa, ja lähempänä kuin tämä, on eräällä niemellä Viikin +herraskartano, korkeintain puolen virstan päässä Nokiasta. Jos jättää +Viikin kartanon vasemmalle ja luo katseensa suoraan alempana olevan +niemen poikki, avautuu itäänpäin mitä kaunein näköala Pirkkalan +järvelle, jossa on siroitettuina useita lehtimetsää kasvavia saaria. +Ensin näkee Nokian virran yläosan, jossa keskellä virtaa on pieni +saari, sitten Viikin alapuolella olevan niemen ja sitten peninkulman +pituisen järven saarineen; sen toisessa päässä on vapaakaupunki +Tampere, jota ei kuitenkaan näe täältä. Pian kuitenkin olen nyt +kyllikseni katsellut tätä näköalaa, kun jo pari tuntia olen odottanut +matkakumppaneitani kotia näytäntöhuveista ja sen tähden joka rivin +kirjoitettuani olen luonut silmäni samalle järvelle. Tuottaakseni +silmilleni lepoa tästä alituisesta katselemisesta, läksin kävelemään +avaraan, runsasvaraiseen puutarhaan. Kulkiessani erästä käytävää +pitkin, kuulin jonkun huutavan nimeäni. Katsahdin taakseni, ottaakseni +selville, mistä ääni tuli, mutta en voinut huomata muita eläviä +olentoja kuin muutamia vasikoita, ja minun täytyi siis uskoa, että ne +olivat minut tunteneet, kuu sitävastoin vähää ennen olin luullut, että +näytännössä olijat olivat palanneet minun sitä aikaisemmin huomaamatta. +Edellinen yöni oli ollut niin uneton, etten moneen aikaan sellaista +ollut viettänyt. Eipä paljoa puuttunut, etten nähnyt kummituksia, +ainakin luulin monta kertaa kuulevani niitä. -- Teatterissa käyneet +palasivat noin 3:n aikaan iltapäivällä, seurassaan ylioppilas Reinholm, +joka hänkin aikoi käydä Kyrössä. Becker oli vallan surkean näköinen, +nenä punaisena ja silmät vettä vuotavina, -- seurauksia nuhasta ja +yönvalvonnasta, vaikka me selittelimme niitä muiden seikkojen +seurauksiksi. Sinä päivänä ei hänen ollut ajattelemistakaan matkan +jatkamista, minkä vuoksi päätimme odottaa seuraavaan. Beckerin silmät +olivat seuraavana päivänä samanlaiset tai huonommat kuin edellisenä, +jonka vuoksi hänen täytyi jäädä meistä jäljelle. Me muut ajoimme ensin +Haapaniemeen peninkulmaa mukiinmenevää ratastietä. Metsää, vainioita, +kyliä -- Haaviston kylä virran toisella puolella -- ja paljo veräjiä. +-- Haapaniemestä 1 1/2 virstaa Kuloveden poikki Siuron sahalle ja +myllylle. Sieltä jalan Miharin lahtea kiertäen peninkulman matkan +päässä olevaan Mahnalaan. Ensin on neljännespeninkulman päässä Siurosta +oikealla kädellä Hasa. Vesitie olisi ollut paria virstaa lyhyempi. +Polut olivat mukiinmeneviä ja niiden varsilla oli torppia ja taloja. +Lopuksi 1 1/2 virstaa maantietä. -- Miharin oja ja silta. -- Mahnalassa +joimme kahvia. -- Kyrön kirkolle peninkulma maantietä -- mäkistä. -- +Kyrön vesijakso -- ensin Alhoselkä, sitten Laitilan ja Kyrön joet -- on +vasemmalla puolella tietä, joskus metsikön peittämänä. Kirkolta 4 +virstaa koskelle, puoleksi maantietä, puoleksi huonoa myllytietä. +Pappilansilta joen poikki virstan matkan päässä kirkolta. Koski +kiertelee idästä länteen tai oikeammin koillisesta lounaaseen. +Ensimäinen kolmasosa koskea syöksyy 45 asteen kulmana ja näytti ensin, +matkan päästä nähdessämme sen, lämpiämässä olevalta saunalta, joka on +savun peitossa. Sen molemmin puolin on korkeita kallioita ja +hiekkamäkiä, joiden harjoilla kasvan metsää. Toiset kaksi kolmannesta +koskea ovat, lukuunottamatta vähäistä jyrkempää askelmaa, loivemmat +putoukseltaan. Jyrkempi putous kulkee oikeastaan kahta uraa, joista +pohjois- tai luodepuolella oleva leveämpi nyt oli vaan parin sylen +levyinen, mutta on kevättulvien aikana enempää kuin kahta vertaa +leveämpi. Toinen ura kulki vuoren yli ja siinä vaahdoten hyppeli juuri +niin paljo vettä, että kolme myllyä siitä sai riittämään asti. +Molempien koskenhaarojen välillä korkea kalliosaari. Pohjoispuolella +kaikkiaan 6 myllyä, 4 jyrkimmän putouksen partaalla ja vastaisella +rannalla 3. -- Mylly- eli mylläritorppia useita. + + Oupphörligt ses du ila: + o när får du engång hvila! + Andras fart tar engång slut, + du blott hvilar aldrig ut. + + [Suomeksi melkein kuin: + + Taukoomatta rientävän näyt; + milloin vihdoin lepohon käyt! + Toisten kerran raukee riento, + sulla ain' on sama into.] + +Koko kosken sanottiin olevan 15 sylen mittaisen, mutta näytti minusta +olevan ainakin sata askelta, joka siis olisi kahta vertaa enempi. +Metsää joka puolella. -- Sieltä pimeässä Kyrön pappilaan, nimittäin +pojan kutsumusta, hän kun -- --. Illallinen. -- Kirkkoherra 6 +vuorokautta sitten muuttanut manalle halvauskohtauksen seurauksista. +-- Kello 10 illalla Mahnalaan. Sieltä taas samaa tietä takaisin. -- +Pirkkalan, Karkun ja Kyrön rajoilla olevasta Penttilästä virstan matka +Siuronjokea pitkin Hasalle. Rahvas kaikkialla syysaskareissaan: +puitiin, pellavia liotettiin, hernettä korjattiin, humaloita +poimittiin. Siuron mies, joka ei ollut tahtonut työtä tekemällä opettaa +isännällensä pahoja tapoja ja sen vuoksi oli ryypännyt itsensä +humalaan. -- Ei ollut venettä. Tulimme Knuutilaan: ei sielläkään. +Ippilään: ei sielläkään. Viimein meidät huomattiin vastaiselta rannalta +ja tultiin veneellä noutamaan. Kova tuuli. Veneet täällä huonot +verrattuina Kajaanin läänin veneisiin. Tavallisesti täällä saa huonon +veneen, missä ei ole viskainta. Niissä istuu epävarmana. -- +Haapaniemessä söimme ja joimme kahvia. T. oli koko edellisen päivän +ollut syömättä palaakaan, hän ei edes ollut maistanut illallista ja kun +hän ei tänäänkään näyttänyt mitään nälän merkkiä, pelkäsin todella, +että hän voisi saada tuon pahan tavan aina olla syömättä. Sen tähden +suuresti iloitsimme, kun hän nyt söi päivällistä hyvällä ruokahalulla. + +Haapaniemestä tulimme jalan, Nokian virta vasemmalla puolella, +runsaasti 3/4 peninkulmaa. + + + + +25. + +Tohtori Rabbelle. + + + Oulu, 31 p:nä lokakuuta 1841. + +Rakas veli! + +Muutaman päivän oleskeltuani täällä Oulussa olen valmis lähtemään +suoraa päätä lappalaisten pariin, kun vaan saan sitä ennen +Mathiaksen Kemistä mukaani. Venäjän Historian käsikirjoituksen +lähetän nyt samalla. Ole hyvä ja jätä se sensuurin tarkastettavaksi +(edelliset kuusi arkkia lienevät niiden ohella jätettävät), ja puhu +sitten Waseniuksen (tai jonkun toisen) kanssa painatuksesta. Jos +painatuspalkka voidaan suorittaa siten, että painattaja koko +historiasta tulisi saamaan määrätyn luvun kappaleita (siis myöskin +ennemmin painetuista arkeista), tämä olisi parasta; mutta ellei hän +näihin ehtoihin suostu, täytynee hänelle maksaa rahassa. Tahtonet kai +myöskin pyytää Wulffertia postissa lähettämään tämän loppuosan +Venäjän Historiaa "Mehiläisen" 1840 vuoden tilaajille. Postilaitos on +saanut puolelta vuodelta maksan Mehiläisen levittämisestä ja sillä on +ollut tilaisuus ainoastaan puolen vuoden aika toimittaa Mehiläisen +lähettämistä tilaajille, minkä vuoksi ei liene kohtuuton toivomus, että +se nyt vaatimatta lisää postimaksuja lähettäisi nämä korvauskappaleet. +Esipuheen-tapaisen Sananlaskuihin, jotka Törngreniltä luultavasti olet +saanut, lähetän tässä. Olisi hyvin toivottava asia, että v. Becker +saataisiin sananlaskujen tarkastajaksi, hän olisi saapa rajattoman +valtuutuksen korjata oikeinkirjoitusta, missä se on epätasaista tai +muuten kaipaa korjausta. En edes ehtinyt lukea käsikirjoitusta lävitse +kirjoitettuani sen puhtaaksi. -- Becker lupasi minulle kerran tarpeen +sattuessa sellaisessa suhteessa olevansa palvelukseen altis. -- Ehkäpä +Rein puolestaan suostuisi pitämään huolta Venäjän Historian +korjausluvusta, joka sekin olisi hyvä asia. -- Malmgrenille Kajaanissa +sanoin lähtiessäni, että hän saaduista rahoista tilaisuuden +tarjouduttua lähettäisi Sinulle noin 100 riksiä riikinvelkaa, jotka +tarpeen esiinnyttyä voisit käyttää. Ehkäpä Wichmankin ensi vuonna voi +lähettää Sinulle jonkun neljänneksen; siitä aion hänen kanssaan puhuu. +-- En tiedä, onko Öhman Porvoossa saanut Kantelettaren kolmannen osan +ja pyytäisin Sinua tilaisuuden tarjoutuessa sitä tiedustelemaan. -- +Luulin tässä tilaisuudessa voivani maksaa palovakuutusyhtiön saatavan, +mutta sekä kaupungintalon että maatilan ostajat eivät vielä ole +suvainneet antaa minulle hinnan suoritukseksi muuta kuin velkakirjoja, +minkä vuoksi minun vastaiseksi täytyy luopua niistä tuumista. Luulen +kuitenkin ensi syksynä saavani tämän velan puolella lyhennetyksi. Asp, +jonka luona asun, lähettää terveisiä. Hän kuten kaikki muutkin voivat +hyvin! + + Elias Lönnrot. + +26. + +[Päiväkirjasta.] + + + Haukipudas, 4 p:nä marraskuuta 1841. + +Suomen kielessä on vähintäin kolmenlaisia diminutiivejä. _Sulho_ +sanasta muodostuu I. kiittävä _sulhonen_, II. halventava _sulholoinen_, +III. muuten vähentävä _sulhut, sulhukka_. Samoin: _jokonen, +jokiloinen (jout, joukka?)_ sanasta joki; _venonen, venoloinen, venehyt_ +sanasta venet; _heponen, hepoloinen, hevukka l. hevuska_ sanasta hepo; +_puunen, puuloinen, puuhut_, sanasta puu: _emäntäinen, emäntälöinen, +(emännyt)_ sanasta emäntä. -- Halventava diminutiivi on muuten +johdettu nykyään harvoin esiintyvästä -lo, -lö -loppuisesta +diminutiivista (sulholo, jokilo), mistä Karjalan murre hyvin yleisesti +muodostaa perussanan monikkomuodot. Sanat _sulholoinen, jokiloinen_ +vastaavat siis jotenkin samoja käsitteitä kuin ne, joita +ruotsinkielessä voitaisiin ilmaista sanoilla _brudgumsaktighet_ +[sulhomaisuus], _flodaktighet_ [jokimaisuus]. + + + + +27. + +Arkiaterinrouva Törngrenille. + + + Kemin pappila, 11 p:nä marraskuuta 1841. + +Jalosukuinen Professorinrouva! + +Monen ikävän hetken jälkeen, joina kaipaus minua vaivasi, varsinkin +ensi aikoina Laukosta erottuani, saavuin vihdoin Kajaaniin, ja olen nyt +jättänyt senkin tavatakseni täällä Kemin pitäjässä vastaisen +matkatoverini, maisteri Castrénin. Huomenna lähdemme täältä ja +matkustamme seisahtumatta Venäjän-Lappiin, jonne meillä on Rovaniemen +ja Kemijärven pitäjien kautta matkaa alku viidettäkymmentä +peninkulmaa. Siellä olemme aikoneet viipyä kevääseen asti, jolloin +toukokuussa saavumme Kuolaan, ja matkustamme sieltä ensimäisellä +laivalla Mesenin seuduille, jotka ovat Arkangelin itäpuolella +Vienanmeren rannalla ja jossa toivomme tapaavamme ensimmäiset +samojeedit. Mutta vieläkö sitäkin idemmä suuntaamme retkemme, siitä +emme vielä ole mitään päättäneet, vaan olemme sen jättäneet riippumaan +asianhaaroista, joita sitä ennen voi sattua. Ennen muita on +odotettavissa, että koti-ikävä ajaa meidät sieltä omaan maahan; siinä +tapauksessa ei kävisi mahdottomaksi minun olla ensi vuonna elokuun +18:ntena p:nä Laukossa. -- Aina siitä pitkin kun Laukosta lahdin, olen +ollut terve ja muuten päässyt tähän asti ilman mitään mainittavaa +sattumaa. Tänään on työnäni ollut kirjeiden kirjoittaminen eräille +tutuille; m.m. kirjoitin äsken Atelle kehotuksen, että hän ja Frans +(von Becker) muistaisivat kirjoittaa minulle jonkun rivin Kuolaan, +jossa kirje tapaa minut, vaikkapa vasta loppupuolellakin huhtikuuta +lähtee Helsingistä. Mutta kun hän mahdollisesti kertoo minulle vaan +Helsingin asioita, niin olen rohjennut tähän liittää itselleni Kuolaan +osotetun kirjekortin sen mahdollisuuden varalle, että Te suoraan +Laukosta tahtoisitte kunnioittaa minua muutamalla rivillä. -- Toivossa +että Jumala varjelee herrasväen terveinä sekä tämän että monta +seuraavaa vuotta merkitsen syvällä kunnioituksella olevani + + Teidän ja perheenne kiitollinen ja nöyrä + palvelija + Elias Lönnrot. + + + + +28. + +Tohtori Rabbelle. + + + Kemin pappila, 12 p:nä marraskuuta 1841. + +Rakas veli! + +Huomisaamuna varhain lähdemme täältä (Kemin pappilasta) Rovaniemen, +Kemijärven ja Kuolajärven kautta Venäjän lappalaisiin kyliin, mistä +tulevan helmikuun lopulla käväisemme Inarissa siellä mahdollisesti +tavataksemme Stockflethin. Inarista palaamme Venäjän-Lappiin ja vielä +toukokuun alussa saavumme Kuolaan sieltä vesitse kulkeaksemme +ensin Meseniin ja ehkä vielä idempäänkin. Saimme Ehrströmiltä +"Suomi"-aikakauskirjan viidennen vihkon, ja Castrén sanoo +kirjoittaneensa Willebrandille pyytäen häntä pitämään huolta siitä, +että Ehrström Helsingistä saa korvaukseksi toisen kappaleen. Kun kuudes +vihko ilmestyy, niin tahtoisitko olla hyvä ja lähettää sen Tornioon +Ehrströinille, joka lupasi pitää huolta siitä, että saamme sen Inariin. +"Suomi"-kirjan tulevan-vuotinen ensi vihko saattaisi sekin, jos se +ilmestyy niin aikaisin, tavata meidät Inarissa, ja sitäpaitsi olisi +hyvä saada Lemströmin väitöskirja Suomen kansallisrunoudesta, jos se jo +on saatavissa Helsingin kirjakaupoissa. -- + +Morgonbladista luin, että pian aljetaan painattaa Sananlaskuja. +Oulusta lähetin niihin kirjoittamani esipuheen-tapaisen ja lausuin sen +toivomuksen, että olisin saanut von Beckerin kielen tarkastajaksi, +jotta siten oikeinkirjoituksen epätasaisuudet tulisivat korjatuiksi. -- +Nyt ei minulla niiden suhteen ole muuta lisättävää kuin sananen +nimestä, joka voisi, ellei keksittäisi muuta sopivampaa, olla näin +kuuluva: Suomen kansan Sanalaskuja. + +Terveisiä vaimollesi ja sukulaisillesi lähettää + + veljesi + Elias Lönnrot. + +J.K. Eilen satoi sen verran lunta että rekikeli nyt on auttavaa, mutta +sitä ennen oli maa aivan paljaana, nim. Oulusta Kuivaniemeen aivan +lumetonta; Kuivaniemestä Tornioon oli niin paljo jääkaljaman jätettä +maantiellä, että mieluummin ajoi reellä kuin rattailla. Eilen tuli +muuan matkustavainen Rovaniemestä Kemiin veneellä, mutta täällä +pappilan kohdalla on kuljettu jo toista viikkoa käyden ja vähää +ylempänä hevosellakin ajaen joen yli. -- -- Eilen palasin Torniosta, +jossa olin puolentoista vuorokautta. Ehrström pyysi lähettämään +terveisiä. + + Sama. + +Kuolasta kait Mathias ja allekirj. lähetämme jotakin "Suomeen". Mitä +Laukosta lähetin "Suomea" varten Värnhjelmin mukana, sen olet kait +epäilemättä jo aikoja sitten saanut. + + Lnr. + + + + +29. + +[Päiväkirjasta.] + + + Rovaniemi, 17 p:nä marraskuuta [1841]. + +Saavuin 6 p:nä Kemiin, kävin sieltä Torniossa ja Haaparannassa. Läksin +Kemistä 13 p:nä, lauantaina. Kemijoki oli paikoin jäätynyt, paikoin +sulana, ja sulista kohdista nousi vahva sumu, joka vaatteille +laskeutuneena muuttui lumeksi tai kuuraksi. Kemin rahvas kauppaa +harrastava, Tervolan kappelin asukkaat vähemmin, Rovaniemen taas +enemmän. Komeileminen yleistä kaikkialla. Kieli on hieman sukua Venäjän +karjalalle, sekä mitä yksityisiin sanoihin että muotoihin tulee, kuten +_mie, sie, valvattelet_ (odottelet), _hyvästä_ (Tornio) hyvästi. +_Otethan, tullhan, käännythän_ muodot näyttävät olleen alkuperäisiä ja +selittävät konsonantin pehmenemiset passiivin preesenissä; _kalhan, +tullee_ (ei tulhee). _Pöyälä, pöyälet_ pro pöyällä, pöyälle. _Ottaat_ +pro ottaa. _Örsä_, lyhyt, kelpaamaton reki -- _mettäilee_, metsästää -- +_tiurtaa_, vajoaa (lumeen, reestä puhuen) -- _rouikoinen_, rosoinen +(jäästä, tiestä) -- -- [käsikir:ssa reikä] = örsä -- _säntätä_, vannoa +-- _valvottelee_, odottelee -- _tuuttilo, tytön tuuttilo_ tytön letukka +-- _tuppelo_ samoin -- _kiipeli_, pula: tuli kiipeli siitä. -- +Pirteissä on suuret ikkunat; savupiiput samaa tyyliä kuin Vesilahdessa, +muutamia on uudenaikuisia, ja niissä on erityinen liesi (_piisi_ = +totto), missä koko illan palaa valkea. + + + + +30. + +[Päiväkirjasta.] + + + Kemijärvi, 24 p:nä marraskuuta [1841]. + +Matka tänne: Kemistä Vanhaan 15 v[irstaa] -- Tervolaan 15 v. -- +Lampelaan 18 1/2 -- Takkuseen 15; yhteensä 63 1/2 v. Raappanaan 10 v. +-- Rautioon 15 -- Rovaniemeen 15 -- Vitikkaan 5; yhteensä 45. +Vikajärveen 22 1/2 -- Pirttijärveen 17 1/2 -- Misijärveen 15; yhteensä +55. -- Ruopsaan 25 -- Lahenperään 10 -- Kemijärvelle 5; yhteensä 40. +(Kyytimaksuja) 4 [rupl.] 7 [kop.] + +Juomarahaa Kemin pojalle 5 -- sauna Vanhassa 15 -- ruoka y.m. samassa +paikassa 65; yhteensä 85 [kop.]. Tervolassa juomarahoja 20 -- lautta +5 -- Raappanassa ravintoon 55 -- Korkalossa samoin 30, [yht.] 1:10. -- +Pirttijärvessä 25 -- Misijärvessä 25 -- Ruopsassa 15: [yht.] 65. -- +Helmiä, neuloja y.m. Lahenperässä 3 rupl.; ravintoon 50, [yht,] 3:50. + + + + +31. + +[Päiväkirjasta.] + + + Nousu, 7 p:nä joulukuuta [1841]. + +Kemijärvestä Sailaan 8-9 peninkulmaa tietä pitkin, jolla ei ollut +jälkeä, poikki soiden ja lampien, jotka upottivat, minkä vuoksi +kaikkialla -- ja vielä suuremmalla syyllä, kun meitä oli kaksi +kyyditettävää -- meidät pakotettiin ottamaan kaksi hevosta. Alituisesti +valitettiin, etteivät kirkonrakentamisrahat olleet tulleet seurakunnan +hyväksi, vaikka kirkko aikoja sitten oli valmis. Herroja epäiltiin +kuten tavallisesti. Sallan rahvas on muuten laiskaa, epäluuloista, +veijarimaista, ryypiskelevää, runsaan maksun nylkijöitä milloin vaan +sopii, kykenemätöntä. Marraskuun 28 p:nä saavuimme Sallaan, +lähdettyämme 26:ntena Kemijärveltä. -- Aikomuksemme oli lähteä +Akkalan-Lappiin, mistä muutaman päivän kuluttua Sallaan tuli 50 poroa +ja viisi lappalaista tuoden poronsarvia ja kalloja. Mutta kun useat +Sallan miehet sitä ennen olivat saaneet päähänsä, että heillä muka oli +toiveita päästä meitä 40:stä ruplasta Akkalaan kyyditsemään, niin he +pelottivat lappalaiset meidän suhteemme, niin etteivät nämä huolineet +meitä mukaansa, vaikka tarjosimme 15 ruplaa 12;sta peninkulmasta, +jonka pituisen tämän välin sanottiin olevan. Lappalaisten lähdettyä +päätimme kiusallakin olla hankkimatta sallalaisille kyytiansiota, +hylkäsimme kokonaan Akkalan matkan ja läksimme Nousuun, minne on 2 1/2 +peninkulmaa, sieltä kääntääksemme kulkumme Hirvaslappalaisten luo +(Nuortiin) tai Inariin. Papin tila ja asunto, häät, talontarkastus y.m. + +Sanoja: _vierahaja_, vierahajen, _kintahaja_ j.n.e. Rovaniemessä +aina _otet[hin]_ [käsikirjassa reikä], Kemissä samoin, Kemijärvessä, +Sallassa ja Sodankylässä -- -- [käsikirjassa reikä]. Mikä kumma se +siinä on, kun lapset talossa rupeevat äitinsä kieltä haastamaan, +vaikka koko talon peret haastoa toista [lause on tällaisenaan +käsikirjoituksessa], sanoi muuan Jyväskylän mies, jonka vaimo oli +kotoisin Korpilahdelta. -- Korja kertoi lappalaisesta Udjuksesta, että +tämä metsässä oli nähnyt unta; ei kotona ole hyvä -- lähti liikkeelle +-- järvi eteen -- ei venettä -- kulki kuivin jaloin järven yli ja käski +toverinsa seurata -- siinä upposi polviin asti -- kaksi tytärtä +kuollut ja haudattu -- vaimo itkemässä -- laitatti tulen -- asettui +hajareisin sen yli ja rupesi laulamaan -- tulee toinen tyttäristä, +joka oli herännyt haudassa, ryömien ja hapuillen oven takana -- koirako +lienee? Vaimo päästää sisälle, näkee oman tyttären. Kohta sen jälkeen +toinen tytär, mutta myyrät (hiiret) olivat kalunneet toista poskea. +Tämä tytär kuoli paria päivää myöhemmin, mutta toinen eli ja joutui +naimisiin. -- Nousu 2 1/2, Kuorska 2, Saukoski 3, Värjön jokea +Saukoskelle +. Tavallisesti 3 koiraa, mustaa, yhdellä tilalla. Pirtit +suureksi osaksi uloslämpiäviä. _Rova_ = vanha palanut metsä, jossa jo +uutta jäkälääki kasvaa. [Lause on tällaisenaan käsikirjoituksessa.] +_Murharova_, kaksi peninkulmaa Martista (3 vanhaa peninkulmaa ylempänä +Saukoskea) Kemijokea ylöspäin. -- Sota -- Venäläisiä -- Kaikki tapettu +-- Kaksi miestä oppaiksi -- Vartija nukahtaa -- Nuo kaksi kokoavat +kaikki nuolet -- Nyt sota -- Vihollinen tappanut kaikki -- He +sivakoillaan ampuvat. [Lause on tällaisenaan käsikirjoituksessa.] +Johtajaan ei voida ampua -- Kädellä vastaanotti kaikki -- Koetettiin +[ampua] hopealla j.n.e. -- Kuikan nokka nuolennenään [lause on +tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -- Läpi käestä otsaan [lause on +tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -- j.n.e. + +Rupesi _ostastumaan_ sitä pyssyä -- met, tet, het -- itteä -- het +tultiin -- Sodank[ylässä:?] -- _Ei tulete_ pro tule' -- Hän _tihistyi_ +sitä kaietta: piti liian tiheänä -- _tyyiistyi_ hevoista -- hän +_tuletee_ -- _eiäh_ = ei: _oneh_ = on. [Kappale on tällaisenaan +käsikirjoituksessa.] + + + + +32. + +[Päiväkirjasta.] + + + Korvanen, 17 p:nä joulukuuta [1841]. + +[Alku näyttäisi olevan kirjeen luonnosta, joka syystä tai toisesta on +jäänyt kesken.] + +Rakas Veli! + +Täällä olemme nyt vetelehtineet viime sunnuntaista, pääsemättä suojalta +ja pyryltä paikasta pois. Olemme saaneet asunnoksemme matalan kamarin, +joka suuresti muistuttaa Kajaanin vankilan makuuhuoneita; tämä on +kuitenkin paljoa matalampi, ja siinä on sitäpaitsi kosolta kaikenlaisia +omia laitoksia. Ikkuna mitättömän pieni. -- Päivän valo vielä niukempi +kello yhdestätoista yhteen tai puoli-yhteen. -- Kaikeksi onneksi meillä +vielä on kynttilöitä sekä vähä teetä ja kahvia; -- ruokavaroja +runsaammalta; homehtunut liha-reisi, taalepiimää, 2 vadillista +keitettyä poronlihaa, haarikka piimää, kahdeksan [? kaksi] äsken +ostettua poronjuustoa (24 killinkiä kappale), pytty voita, oma +voirasia, kalaa, perunoita -- --. Tämän ruuanpaljouden saannista ei +meillä itsellä ole mitään ansiota, sillä väki tuo aina uusia +ruokavaroja ja koreja, harvoin vieden entisiä pois. -- Aamuisin on +ensimäisenä tehtävänä kiivetä katolle peltiä avaamaan. Peltinä on +puukansi, joka on pantu reikä-pohjaisen savutorven yläpäähän asetetun +padan suulle. Toinen tehtävä on kahvin keittäminen, nim. niin kauan +kuin kahvivarastoa riittää. + + + + +33. + +[Päiväkirjasta.] + + + Korvanen, 23 p:nä joulukuuta [1841]. + +Jo olemme viipyneet täällä kymmenettä vuorokautta; jouluun ei ole muuta +kuin kaksi päivää, ja silloin meidän pitäisi olla Inarissa. Ilma on +kuitenkin jo asettunut, ja eilen sukset luistivat jotenkin hyvin. Eilen +saapui Inarista muutamia miehiä, jotka olivat viipyneet kokonaista 13 +vuorokautta matkalla, mikä hyvällä kelillä voidaan tehdä yhdessä +ainoassa; tavallisesti siihen sentään lasketaan menevän pari kolme +päivää. Niin pitkäksi hekin olivat laskeneet matka-aikansa ja sen +mukaan varustaneet evästä -- varomattomuus, joka vähällä oli maksaa +heille hengen. Nälistyneinä olivat tulleet Mutenian kylään, johon +täältä on noin pari peninkulmaa sivullepäin. + +Kun kaksi akkaa riitaantuu, he riitelevät siksi kunnes jompikumpi saa +viimeisen sanan. Toverini ja minun välillä on syntynyt päinvastainen +suhde, jota jo on jatkunut parin päivän aika, nimittäin koe, ken voi +olla vaiti kauemmin. Syy tähän vaiteliaisuuteen on seuraava: Viime +sunnuntaina olin ruumiinliikettä saadakseni hiihtämässä ja ennenkuin +palasin kotia, hänkin oli lähtenyt ulos ajelemaan porolla sekä oli +paiskannut jälkeensä oven lukkoon, jota ulkoa ei voi avata, vaikka +avain on suulla. Nyt ei ollut muuta neuvoa kuin kuumalla vedellä +sulattaa jää ikkunasta ja ottaa irti tämä, jotta olisi päässyt sisälle, +-- toimenpide, jota vielä kesti, kun toveri palasi kotia. Silloin +huomautin, ettei hän ollut oikein menetellyt siinä, että oli paiskannut +oven lukkoon, kun lukemattomista koko viikon ajalla toistuneista +tapauksista tiedettiin, ettei sitä ulkoa voinut avata, kun vaan avain +oli jäänyt reikäänsä. Tästä huomautuksesta hän suvaitsi suuttua, miksi, +sitä en saata käsittää. Pari kertaa aikaisemmin hän on samanlaisista +huomautuksista ottanut suuttuakseen. Tervolassa hän nimittäin pudotti +kelloni pöydältä lattiaan, jolloin sanoin, että hän olisi voinut olla +varovaisempi -- ja täällä hän teki saman tempun juomalasilleni, jolloin +tulin tehneeksi jotenkin samanlaisen huomautuksen; kummallakin kertaa +hän nämä huomautukseni pani kovasti pahakseen. -- Jos ei totuta itseään +sietämään niin vähäisiä muistutuksia, ei siitä ikinä koidu ajan pitkään +hyvää. + + + + +34. + +[Päiväkirjasta.] + + + [Akujärvi?], 26 p:nä joulukuuta 1841. + +_Morn_ [hapera, löyhä], kun lumi upottaa. _Louet, -teen_ suoja [tuulta +vastaan]. _Siiponut_ oli mäessä = oli auttanut käsin. _Kiiraan, +kiirata_ kiirehtiä, ajaa. _Mukka_ = mutka. + +Jouluaatto Suomun kodassa; Suomujoki juoksee Kuolaan. -- Teetä j.n.e. +-- Huono keli. -- Ennemmin nuotion ääressä -- parin sylen pituisia +tukkoja, lumi luodaan pois molemmilta puolin -- taivaan laki kattona +-- kuusen havuja alla -- keitetään, ei koskaan [lähdetä taipaleelle] +ilman pataa -- loudet -- lumivaippa -- lihaa, velliä, poronjuustoa -- +pari ryyppyä. -- Toisia oli tullut myöhemmin ja asettunut nuotion +ääreen -- vaatteet läpimärät, vaikeata niitä kuivata -- katosta vuoti. +-- Korvanen kehui härkäänsä, jonka vertaista ei muka maailmassa, -- +itse hän oli heikkonäköinen, minkä vuoksi, kuten itsekkin joskus +myönsi, härkä oli matkalla viekkaampi. -- Ystävällisiä tervehdyksiä +Korvasen kamarin kattohirteen liidulla kirjoitettuna 1835 helmikuussa, +Suomun kodassa lakilautoihin hiilellä vuodelta 1839. -- Lumi suli +katolta ja alkoi vuotaa sisälle. -- Pari lappalaista, Martti ja Matti, +puhui hyvää suomea; keskenään puhuivat lappia. Markkinaväki vei voita +Inariin. -- Vene tehty Suomussa ja sillä kuljettu Kuolaan. -- Voi +päivilöisiäni! [Nämä sanat suomeksi käsikirj:ssa.] Tapanin päivänä oli +niin suojaa, että kirjoitin tätä istuen mäellä, sillä aikaa kun velliä +keitettiin. -- Satoi vähän vettä. Lunta oli muutamissa paikoin puolen +kyynärän verta pulkan laidan yläpuolella. -- _Käsiahkio_. -- Korvasen +porot ja ahkiot kerran varastettu Suomussa. Nyt ei enää pelännyt +varkautta, minkä vuoksi liika kirves jätettiin petäjän juurelle tien +varteen. + + + + +35. + +[Päiväkirjasta.] + + + Inari, 31 p:nä Joulukuuta [1841]. + +Kolmantena joulupäivänä saavuimme tänne. Inarin pappila on kivenheiton +päässä Pielpejärvestä; samanlainen järvi on -- -- -- [aukko +käsikirj:ssa] päin. Iso Inari on 3 virstan päässä -- päin. [Aukko +käsikirj:ssa.] Yltympäri metsiä. Neljättäkymmentä kirkkotupaa. Olemme +asuneet pienessä huoneessa pappilassa, -- sivumennen sanoen huono +rakennus. Kirkkoherralle oli rakennettu vasemmalle puolelle suuri sali +ja kaksi kamaria. Vastapäätä oli oikealla tarpeelliset ulkorakennukset +sekä navetta uloimpana. Ei pappia eikä nimismiestä kotona. + + + + +36. + +[Päiväkirjasta.] + + + [Karasjoki, 13 p:nä tammikuuta 1842.] + +4 p:nä lähdimme Inarista Stockflethin luo Karasjoelle. [Matkaa on] 16 +peninkulmaa -- ensimäinen taival Tervatievaan 2 peninkulmaa -- +Tenonpäähän (?) 6 peninkulmaa, Jorgastakin kesäleiriin 3. -- +Jorgastakissa kamala yö savun ja vilun hikiä -- postilappalainen ja +kaksi lastansa -- viinaa. -- 6 peninkulmaa Karasjoelle -- suunnattomia +alamäkiä neljännestä ennen Karasjokea -- kasvot, käsivarret ja jalat +vaarassa. -- 8 ja 9 p;nä tammikuuta satoi vettä Karasjoella. -- +Loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina kuuntelin lappalaista saarnaa. +Karasjoella kolme kauppiasta, jotka myivät enimmäkseen viinaa, neuloja, +helmiä, jauhoja, suolaa, huiveja, veitsiä, höyliä, sokeria. -- +Pappilassa kaksi huonetta rautakakluunineen, joiden pellit alati ovat +auki. Näistä se etu, että huone pian lämpiää, mutta sitten lämpö myös +pian loppuu, niin että saa takkaan lisätä puita melkein koko päivän, +kun on kylmä. + +Täkäläiset lappalaiset lukevat hyvin uutta Stockflethin toimittamaa +tekstiä, -- muutamat ovat yhdessä päivässä oppineet sen. Eilen täällä +oli pieni 7--8-vuotias tai tuskin niinkään vanha tyttö, joka luki +sangen sujuvasti sekä Uutta Testamenttia että mitä muuta tekstiä +tahansa. Kuitenkin tuo uusi teksti täällä oli kohdannut hieman +vastustusta, kun oltiin saatu se väärä luulo, että vallan uusi oppi oli +siihen yhdistyneenä. Tahdottiin mieluummin saada norjalaisia kirjoja, +joita ei ymmärretty. -- Jos Suomessa tahdottaisiin antaa lappalaisten +lukea omaa äidinkieltään, niin se nyi kävisi hyvin helposti päinsä kun +Inarin lappalaiset kaikki(?) ymmärtävät Orjas-lappia ja Utsjoen-Lapin +murre on samaa. Mutta pieni Suomenmaa tahtoo kaiketi menettelyllään +muutamien lappalaistensa suhteen näyttää, mitä tekisi, jos sillä olisi +valta käsissä; että riistäisi valtansa alaisilta kansoilta heidän +äidinkielensä. Sen sijaan, että pappi tai pari velvotettaisiin oppimaan +lapin kieltä, pakotetaan koko seurakuntia osaamaan suomea, jotta +voisivat vastaanottaa opetusta. -- Kuinka mukavasti lappalaiset kirjat +saataisiin vaihetetuiksi suomalaisiin, joita Norjan 4-5 tuhatta +suomalaista tarvitsisivat. Miksi suomalainen asutus Norjan-Lapissa +niin suuresti lisääntyy? Sen tähden, ettei Suomen lappalaisilla ole +yhteyttä meren kanssa, sillä meri on kuitenkin aina meri, jossa +uiskentelee Sammon pirstaleita. + +Eilen 12 p:nä olimme aikoneet lähteä lappalaiseen tunturikylään ja +olimme jo tilanneet kyydin sekä panettaneet heiniä kallokkaisiin +j.n.e., kun vieraita tuli pihaan, Hansen, Durchman ja Tvede. Matka +jätettiin sikseen. He olivat tuntureilla olleet vähällä menehtyä +tavattomaan myrskyyn; lisäksi oli satanut vettä, joka oli kastellut +heidät läpimäriksi. Yhteen kotvaan oli pyryttänyt niin että oli +täytynyt seisoa pulkassa, sillä lumi lenteli vaan maata pitkin. Lopulta +he olivat eksyneet toisistaan, niin että osa heistä jäi ilman opasta, +niin ettei ollut muuta neuvona kun asettaa suunta tuulen ja +pohjantähden mukaan, joka joskus pilkotti esiin. -- Syy revontuliin: +hohtavat aamullakin. -- Ukkosta oli kuultu ja salamaa nähty 10 p:nä +joulukuuta Utsjoen ja Inarin välillä. + +Talo ja tuli. [Tämä kappale suomeksi käsikirj:ssa. Tästä loppuun +toisellaisella musteella, on mahdollisesti siis jonakin toisena päivänä +kirjoitettu kuin edellinen.] Eivät tulleet kotaan yöksi, vaan tekivät +tuonne talon vähän matkan päähän. + +Onpa matkatoverini saanut erinomaisen halun, tai mahdollisesti se on +hänellä aina ollut, sekä sopivassa että sopimattomassa tilaisuudessa +sekaantua puheeseeni. Viimein tulin Stockflethilla maininneeksi, että +uskonpuhdistus perustui yksinomaan Raamatun oppiin. Ainakin +tunnustuskirjat kokonaan perustuvat kirkkoisien dogmeihin, näin hän +oitis oli valmis huomauttamaan. Onneksi olin lukenut Confessio +Augustanan ja "Puolustuksen", jotka aina vetoovat Raamatun kohtiin. Hän +vaikenikin, kun sanoin varmaan tietäväni, että ne perustuvat Raamattuun +-- entä katkismukset? Samoin oli eräänä päivänä kysymys sanasta +_nainen_, jonka sanoin merkitsevän vaimoa (naitua). Silloinkin hän +Kalevalaan nojaten rupesi väittämään, että se myös merkitsee neitosta! +Seuraavana päivänä hän sattui huomaamaan sanat _sata naista +miehellistä_ ja huudahti voitonriemuisena: eikö siis tässä paikassa +nainen merkitse vaimoakin, vaikka Lönnrot sanoo, ettei se koskaan +merkitse muuta kuin tyttöä (naimatonta). Stockfleth purskahti nauruun, +samoin minäkin, jolloin hän vasta lienee muistanut edellisenä päivänä +juuri väittäneeni, että nainen merkitsi samaa, mitä hän nyt tahtoi +todistaa. + + + + +37. + +[Päiväkirjasta.] + + + Inari, 28 p:nä tammikuuta 1842. + +Perustuksena Venäjällä asuvain suomalaisten kansanheimojen kielten +tutkimiselle on suomen ja lapin kieli välttämätön. Suomen kielessä ei +ole sibilantteja [suhuäänteitä], jotka lapin kielellä on; lapista taas +puuttuu vokaalit y, ö, mutta sillä on lisää suomeen nähden venäjän y +(Inarin murteessa) ja sitäpaitsi ä:hän ja o:hon vivahtavia a:n +toisintoja: _kalkam_ äännetään melkein kolkam, _rakis_ melkein kuin +räkis. Lapissa on myös dualis, sitävastoin vie suomi voiton sijojen +runsaudessa. Mutta mitä Suomi on tehnyt tämän kielitutkimuksen hyväksi? + +On melkein merkillistä, miten lappalaiset ovat omistaneet norjalaisten, +suomalaisten ja venäläisten perusluonteen. -- Venäjän-Karjalan puku. +-- Kaikki säilyttäneet vilkkauden, mutta Veuäjän-puoliset enimmin. + + + + +38. + +Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä. + + + Inari. 3 ja 5 p:nä helmikuuta 1842. + +["Helsingfors Morgonblad" v. 1842, n:rot 36, 37.] + + +I. + +Kuluneen lokakuun viime puoliskolla matkustin Kajaanista Ouluun, missä +viivyin vähän yli viikon, tulin sieltä Kemin pappilaan, missä tapasin +matkatoverini, Castrénin. Kun silloin ei rattailla eikä reellä päässyt +kulkemaan, meidän täytyi viipyä siellä marraskuun 13:nteen päivään. +Mainittuna päivänä läksimme sieltä ja olimme saman kuun 28:nteen +päivään saakka ponnistelleet eteenpäin 240 virstaa Sallaan eli +Kuolajärven-Lappiin, joksi seutua sanotaan, vaikka koko tässä +seurakunnassa ei enää ole yhtään lappalaisia. Arkangelin +kuvernementissa, Kuolan piirissä olevaan Akkalan kylään lasketaan +Sallasta olevan 140 virstaa. Sinne olimme aikoneet matkustaa, mutta kun +ainoastaan harvat tämän seudun rahvaasta olivat käyneet Akkalassa, +olivat he keskenään päättäneet kiskoa meiltä kokonaista 50 ruplaa +pankkiseteleitä. Meidän vielä ollessamme seudulla tapahtui, että useita +Akkalan lappalaisia tuli Sallaan myymään poronsarvia, ja kun heidän +40-50 poroansa tuli palaamaan ilman kuormia, aioimme käyttää hyväksemme +tilaisuutta ja matkustaa heidän seurassaan. Alussa he sanoivat olevansa +hyvin halukkaat ottamaan meidät mukaansa, mutta kun ne sallalaiset, +jotka olivat toivoneet saavansa kyyditä meitä, kuulivat tämän, alkoivat +he uskotella heitä, että meidät muka oli lähetetty opettamaan heitä +lukemaan lappalaisia kirjoja y.m. sellaista. Siitä lappalaiset niin +pelästyivät, että palasivat ottamatta meitä mukaansa, ja me valitsimme +kiusalla toisen tien tänne Inariin. Sillä olimme kuitenkin joka +tapauksessa aikoneet Kuolan-Lapista matkustaa tänne helmikuun +keskivaiheilla tapaamaan pastori Stockflethia, jolle Kemistä siitä olin +kirjoittanut. -- Sallassa viivyimme monta päivää, olimme siellä olomme +aikana eräissä häissäkin, jotka pappi vietti naiden piikansa. Seudun +väki on sekä tietämätöntä että tavoiltaan pilautunutta. Se lienee +suureksi osaksi lappalaista syntyperää, vaikka nyt on omistanut +äidinkielekseen suomen. Tähän asti heillä ei ole ollut kirkkoa eikä +pappia lähempänä kuin 80:n virstan päässä, Kemijärvellä, minne he +lisäksi vaivaloisen matkan vuoksi ani harvoin saattoivat tulla. Mutta +nyt he ovat äsken saaneet sekä oman kirkon että papin; vaikuttakoon +tämä vaan parannusta heissä. Rahvaan taikauskoa valaiskoon muun muassa +seuraava kertomus lappalaisesta Udjuksesta. Udjus oli elänyt Sallassa +50-60 vuotta sitten, ja hänestä kerrottiin tositapahtumana, jota ei +kukaan näyttänyt epäilevän, että hän kerran, ollessaan toisen miehen +kanssa kaukana kodistaan, oli yöllä nähnyt unta, että jotain +erinomaista oli tapahtunut hänen kotonaan. Heti herättyään hän oli +sanonut toverilleen, että hänen kiireimmiten oli lähteminen kotia, ja +toveri päätti lähteä mukaan. He alkoivat heti kulkea halki metsän ja +tulivat erään järven rannalle, missä ei ollut venettä, jolla olisivat +voineet soutaa yli. Mutta tämä ei Udjukselle tehnyt mitään estettä, +vaan hän kulki kuivin jaloin järven yli ja pyysi toveriaan tulemaan +jäljessä, mutta tämä oli kuitenkin uponnut polviin asti veteen. +Tultuaan kotia Udjus tapasi vaimonsa itkemässä; molemmat hänen +tyttärensä olivat kuolleet ja haudassa. Silloin hän oli pyytänyt +vaimoansa sytyttämään tulta, liekin yli hän itse oli asettunut +hajareisin ja oli alkanut laulaa muutamia loitsurunoja; niin oli +jatkanut jonkun aikaa, kunnes jonkunlaista ryömimistä ja rapinaa kuului +oven takaa. Vaimo oli luullut sitä heidän koirakseen ja oli mennyt sitä +sisään päästämään, mutta huomasi suureksi hämmästyksekseen, että se +olikin heidän vanhempi tyttärensä, joka joku päivä sitten oli kuollut +Kotvan sen jälkeen oli nuorempi tytär samoin tullut, eroa vaan se, että +myyrät olivat kalunneet palan pois hänen poskestaan. Tämä tytär oli +sitten paria päivää myöhemmin kuollut toisen kerran, mutta vanhempi +sisar oli voinut hyvin ylösnousemisensa jälkeen ja päällepäätteeksi +joutunut naimisiinkin. -- Tästäkin kertomuksesta saattaa päättää, +kuinka pitkälle täkäläinen rahvas on ehtinyt valistuksessa. Tosin +sellaisia kertomuksia kuulee toisillakin seuduilla maata, mutta enemmän +pilan, kuin uskon esineenä. + +Jos nyt katsot Vaseniukseu Suomenmaan karttaan, on sinun helppo +Sallasta eli Kuolajärveltä, jonka niminen tämä seutu on kartalla, +seurata meitä tänne. Matkustimme ensin Kuolajoen ja Teniöjoen poikki ja +tulimme Nousuun ja sieltä muutamien talojen kautta Lokkaan ja Korvaan. +Tätä matkaa laskettiin olevan 20 peninkulmaa. Mutta on otettava +huomioon, että lappalaiset laskevat peninkulmansa vähän lyhyemmiksi +kuin mitä muualla maassa tehdään. Useimmat niistä eivät varmaankaan ole +7-8 virstaa pitemmät. He sanovat peninkulmaa _hädnagullam'iksi_ (suom. +peni[n]kulma), joka sana ilmoittaa etäisyyttä, jolta (tyyneellä säällä +tai myötätuulella) voi kuulla koiran haukunnan. Korvan tilalla olimme +puolitoista viikkoa, millä ajalla kelirikon vuoksi emme voineet +matkustaa. Saimme siellä käytettäväksemme huoneen-tapaisen, missä +muutamaa vuotta aikaisemmin oli elätetty kuutta revonpoikaa, jotka +isännän oli onnistunut saada pyydetyiksi. Siinä oli kuitenkin avoin +tulisija, missä valkea paloi puolen päivää. Sisässä huoneessa ei ollut +mitään peltiä, vaan täytyi joka kerta kiivetä katolle tukkimaan +savureikää. Tuskin kahta tuntia saattoi nähdä päivänvalolla -- tämänkin +vaan kun oli selkeämpi päivä, muuten ei puoltatoista tuntia kauempaa. +Ruokaa oli talossa runsaasti, teetä ja kahvia meillä oli itsellä, niin +että yleensä voimme sangen hyvin. Viimein läksimme matkaan 23:ntena +p:nä joulukuuta. Kyrön kylään Inarin seurakuntaa lasketaan Korvasta 130 +virstaa, eikä tällä taipaleella ole ainoatakaan asuttua paikkaa. Ensi +yön nukuimme metsässä kahdesta tukista tehdyn nuotion ääressä. +Sellaista nuotiota varten haetaan kuivia petäjiä, jotka pitkin +pituuttaan asetetaan päälletysten jättämällä vähän rakoa niiden väliin. +Sittenkuin halkaistuilla säleillä on saatu tuli niihin syttymään yhteen +kohtaan, se pian leviää pitkin koko pituutta ja palaa näin aamuun asti, +levittäen tasaista lämpöä ympärilleen 2-3 kyynärän etäisyyteen. Lumi +luodaan sivulle tai poljetaan ennakolta niin hyvin siitä paikasta, +missä hirret tulevat olemaan, kuin sivuilta, niin että nukkuvilla on +mukava tila. Jos lunta on vahvalta, niin siitä tulee ikäänkuin +katoton, lumiseinäinen huone, missä valkea palaa keskellä pitkin +huoneen pituutta. Kylmälläkin ilmalla voi sellaisen nuotion ääressä +nukkua vilua tuntematta: kahta paremmin se käy suojalla, kuten nyt oli. +Tosin satoi vähän lunta, niin että minun pari kolme kertaa täytyi +herätä ja ravistaa lumi pois, mutta joka tapauksessa seuraavana aamuna +olin yhtä tarpeeksi levännyt kuin tavallisesti. + + +II. + +Seuraavaksi yöksi, itse jouluaatoksi, tulimme pohjoispuolella +Sompio-tunturia olevaan metsäkotaan, juuri siihen paikkaan, mistä +Suomujoki saa alkunsa. Huoneessa oli puolen kyynärän levyinen aukko +pitkin kattoa. Joulukynttilöiden asemesta sytytettiin kelpo valkea +keskelle huonetta, aukon alle. Sen jälkeen keitettiin lihaa (useissa +padoissa) ja syötiin, sitten keitettiin kahvia ja viimeksi teetä, +ainakin neljään eri kertaan. Sillä paitsi kyytimiestämme, Korvan +isäntää, oli 3-4 muuta miestä seurassamme matkalla; heitä kaikkia +täytyi kestitä, eikä teekannumme vetänyt enempää kuin kuusi lasia +kerrallaan. Eipä edes kermaa puuttunut, sillä muuan miehistä, +Sodankylän kirkkoväärtti, joka myös oli mukana, oli kotona jäähdyttänyt +maitoa jääksi, joka nyt sulatettiin ja käytettiin. Vaihteena tämä +jouluaatto oli mielestäni sangen hupainen. Vasta myöhään puoliyön +jälkeen nukuimme penkeille ja lattialle, jos sitä siksi voi sanoa, kun +oli permantona heinätukkojen ja petäjänoksien peittämä paljas maa. +Toinen seurue matkatovereitamme, noin 4-5 miestä, oli metsään lähelle +kotaa tehnyt tulen, ja vietti sen ääressä yönsä, kota kun oli liian +pieni meille kaikille. Sitä seuraavaksi yöksi tulimme Kyrön kylän +Akujärven uutistaloon, ja sitä seuraava yö vietettiin lappalaistuvassa, +mistä ei ollut enää kuin kaksi lyhyttä peninkulmaa Inarin kirkolle. +Perille saavuimme kolmantena joulupäivänä hyvään aikaan. -- Kyrön +kylästä Inariin (50 virstaa) oli hyvää porotietä, kun Kyröläiset +edellisinä päivinä olivat kulkeneet kirkolle; mutta Korvan tilalta aina +Kyröön saakka ei ollut ainoatakaan jälkeä, ja kun jokainen pulkka tässä +painoi lunta hieman syvemmälle, niin pulkka lopulta solui 3-4 korttelin +syvyisessä ojassa. Sen lisäksi vesi oli noussut jäillä ja soilla. +paikoin niin korkealle, että pulkka melkein kellui siinä. Niin pian +kuin oltiin tultu kuivemmille paikoille, pulkkaan syntyi jääkuori, joka +vaikutti sen. ettei poro oikein jaksanut vetää pulkkaa, minkä vuoksi +alituisesti täytyi raapia jäätä pois. + +Kun 1837 keväällä kävin Inarissa. oli siellä vaan kirkko ja joukko +kurjia lappalaistupia. Nyt paikka on kokonaan muuttunut, sittenkuin se +on saanut oman papin. Kirkko on maalattu punaiseksi: papilla on omia +tarpeitaan varten viisihuoneinen asunto. Sitäpaitsi on toinen rakennus, +missä on sali ja kaksi huonetta: tämä asunto on muistaakseni rakennettu +pääasiallisesti kirkkoherraa varten, joka tosin asuu Utsjoella, mutta +jonka välistä täytyy käydä tässäkin kappeliseurakunnassa. Ensi kesänä +aiotaan rakentaa käräjä- ja tuomarintnpa, jota varten parhaillaan joka +päivä hirsiä vedätetään. Älä ihmettele, että olen maininnut ja +selittänyt tällaisia seikkoja kuin nämä rakennukset: muilla seuduin +niitä ei ansaitsisi mainita, mutta täällä Lapissa! Kun jonkun aikaa on +kieriskellyt savun keskellä lappalaiskodassa, niin silloin vasta +tuntee, minkä arvoinen kunnollinen talo on, samoin kuin voitetun taudin +jälkeen parhaiten nauttii terveydestä tai kuten aurinko, kun 18:ntena +p:nä tammikuuta taas ensi kerran sen näimme, meistä tuntui niin +ihmeellisen komealta, ettemme pitkään aikaan voineet kääntää silmiämme +siitä. Olimme silloin tuntureilla Inarin ja Karasjoen välillä, +paluumatkalla jälkimäisestä paikasta. + +Mutta olen unhottanut kertoa, että heti uuden vuoden ensi päivinä +läksimme täältä 16 peninkulman päässä olevaan Karasjokeen, joka on +luoteessa päin täältä Norjan-Lapissa. Siellä oleskeli Stockfleth +rouvansa kanssa tarjoamassa seudulle papinhoitoa ja opettamassa +rahvasta lukemaan tähän asti ilmestyneitä lappalaisia kirjojaan. Nämä +ovat: koko Uusi testamentti {painettu 1840. 1152 sivua}; Mooseksen +kirjat (otteittain) {1840, 360 s.}; rukouskirja {1840, 209 s.}; +aapinen: lyhykäinen käsikirja ja Lutherin vähä katkismus. [Lisäykset +L:n kirjeestä Rabbelle (5.II.42).] Vaikka hän oli käyttänyt latinaista +kirjaimistoa ja muodostanut kokonaista kymmenen uutta lapissa +tarvittavaa kirjainmerkkiä, lappalaiset kuitenkin sangen helposti +oppivat sisäluvun, muutamat yhdessä ainoassa päivässä. Opettamisessa +hänellä oli apunaan kaksi lappalaista katekeettaa, ja itse hän oli +tässä työssään uskomattoman innokas ja uuttera. Jumala armahtakoon +sitä, joka ei velvollisuuttaan täytä, kuulin hänen usein kehotuksissaan +sanovan lappalaisille, kun hän muutamain kanssa puhui norjaa, ja tämän +sanantavan hän näyttää itse ennen muita muistavan. [Rabben saamasta +kirjeestä, ks. seur.] Karasjoelta hän aikoi helmikuun 9:ntena p:nä +pariksi kuukaudeksi matkustaa Kautokeinoon, ja näin jatkaen samaa +tointansa kahden vuoden ajan matkustella läpi koko Norjan-Lapin. Teimme +sen sopimuksen, että sitten meidän kummankin sanakirjatöiden vuoksi +jonakin kesänä yhtyisimme Kajaanissa. Viimein Stockfleth aikoo +väsyneenä matkoistaan asettua Kristianiaan, jonka yliopistoon hän +jäänee lapin ja suomen kielten professoriksi. -- On merkillistä, miten +suomalaiset vuosittain lisääntyvät Norjassa. Nykyään heitä siellä on 4 +tuhatta henkeä, mutta kuka tietää, kuinka lyhyessä ajassa tämä luku +saattaa lisääntyä kaksinkertaiseksi. S:n luona viivyimme pari viikkoa, +palasimme sitten tänne ja täältä matkustamme Venäjän-Lappiin ja sitten +huhtikuussa Kuolaan. -- Kaksi viikkoa olemme nyt erään utsjokelaisen +katekeetan avulla lukeneet lapin kieltä. Tässä kielessä on kolme +päämurretta; ensimäistä puhuvat Norjan lappalaiset ja Utsjoen +seurakunnan lappalaiset Suomessa, toista puhutaan Ruotsin-Lapissa sekä +kolmatta Venäjän-Lapissa ja Inarin seurakunnassa Suomessa. Norjalaiset +ja ruotsalaiset murteet ovat jotenkin tutkittuja ja vielä enemmän on +niitä viljelemällä kehitetty, mutta Venäjän lappalaisten murretta +sangen vähä. En tiedä, että tällä murteella olisi muuta kirjoitettu +kuin "Isä meidän", joka on luettavana Sjögrenin muistiinpanoissa +Kemin-Lapista. Sen tähden Rask sanoo kootuissa tutkimuksissaan (2:nen +osa, Kööpenhamina 1836, sivu 340): "Det är i alt Fald höjligen att +beklage, att Russerne have gjort saa litet för Sprogets (Venäjän lapin) +Bearbejdelse". [= On joka suhteessa suuresti valitettavaa, että +venäläiset ovat tehneet niin vähän kielen (Venäjän lapin) +kehittämiseksi.] Milloinka päästänee niin pitkälle, että on +kielioppeja, sanakirjoja ja lukukirjoja ainakin kaikista niistä +kielistä, joita puhutaan Venäjän valtakunnan alueilla? Se olisi +kuitenkin kaikelle muinaishistorialle ja vertaavalle kielitutkimukselle +perin tärkeätä. -- Utsjoen murre on melkein aivan samaa kuin se, jota +Stockfleth on käyttänyt, mutta Inarin murre eroaa siitä niin paljon, +ettei rahvas täällä edes hyvin ymmärrä, mitä sille luetaan, vaikka se +paitsi omaa kieltään kuitenkin on oppinut puhelemaan Utsjoen +lappalaisten kanssa, niin että jokapäiväisessä puheessa toisiaan +ymmärtävät. Huomenna (6 p:nä) olen aikonut muutamaksi viikoksi lähteä +jonkun Inarin lappalaisen luo, paremmin kuin täällä pappilassa +oppiakseni kieltä. Castrén matkusti toispäivänä tunturikylään 4-5 +peninkulman päähän täältä, ja häntä odotetaan tänään tai huomenna +palaavaksi. + + + + +39. + +Tohtori Rabbelle. + + + Inari, 5 p:nä helmikuuta 1842. + +Rakas veli! + +-- -- -- -- -- [Jouluaatosta, tulosta Inariin, käynnistä Karasjoella +y.m. kerrottu monin paikoin samoilla lauseillakin, vaan yleensä +lyhyemmin kuin edellisessä.] + +Tämän kuun loppupuolella matkustamme Venäjän lappalaisten luo ja +tulemme huhtikuun loppupuolella Kuolaan, missä odotan kirjettä Sinulta. +Miten sananlaskujen painattaminen edistyy? "Suomi"-aikakauskirjaa +varten en nyt lähetä mitään, mutta kylläkin Kuolasta, missä toivon +saavani paremmin aikaa. Sitäpaitsi olen kirjoittanut tutkimuksen +lapin verbeistä, niiden alkuperästä, murteis-erilaisuuksista ja +vertaamisesta suomeen; tämän tutkimuksen olen aikonut antaa +Tiedeseuralle ja olen Kuolasta lähettävä senkin, jos sellainen tutkimus +sille voi kelvata, mistä tilaisuuden tarjoutuessa voisit kysyä +Schultenin mielipidettä. -- Ole hyvä ja anna myötäseuraava kirje +Grotille. Voit lukea sen hänen luonaan, jos siinä muutamista seikoista +olisin kirjoittanut hieman laveammin kuin näissä Sinulle +lähettämissäni riveissä. Sano paljo terveisiä omaisillesi ja +vie myöskin kunnioittava tervehdykseni kenraalitirehtörille. +Fahlanderillekin Sinun tulee sanoa oikein paljo terveisiä. Miten hän +nyt voi mielettömine elintapoineen? + + + + +40. + +[Päiväkirjasta.] + + + Kuola, 28 p:nä [1842]. + +Erään kauppiaan luo, joka hiljan on ottanut itselleen vaimon +Kieretistä, ja jonka nuorikko heti saavuttuaan uuteen kotiin oli saanut +tuiman nivelkolotuksen, minua pyydettiin tautia parantamaan. Kävin +siellä viikon päivät, useimpina päivinä kaksi kertaa, kun näet aina +oltiin niin kohteliaita, että pyydettiin minut "tsajulle" tai kahville. +Mutta kun tämä kuitenkin vei minulta liian paljon aikaa, ja he sitä +paitsi olivat käyttäneet toistakin lääkäriä, nimittäin neitsyt Mariaa, +jonka papit juhlakulkueessa olivat saapuville kantaneet, niin lakkasin +käymästä niin usein. Eräänä päivänä en ollenkaan käynyt, ja muina +päivinä kerran. Tuumittiin, että luultavasti olin suuttunut heihin -- +ja sen tähden minun taas täytyi ruveta käymään useammin. -- Neitsyt +Mariaa pidettiin talossa 4-5 päivää, ja alituisesti hänen edessään +paloi kynttilä. Eilen 27 p:nä hänet saatettiin takaisin kirkkoon, ja +hänelle oli, kuten oletan, annettu useita lahjoja. Mutta kun neitsyt +Maria ei tehnyt hänelle mitään lääkkeitä, pidettiin tärkeänä että minä +sen ohella kävin siellä koko ajan. Toiseen taloon, viskaalille, minua +pyydettiin tulemaan hänen tytärtään katsomaan. Kieltäydyin menemästä, +minkä vuoksi pian keksittiin se temppu, että minut eräänä iltana +pyydettiin teelle taloon. Sitten kävin siellä jonkun kerran, mutta +lakkasin, kun käyntini olivat tehottomat; tämä selitettiin siten, että +olin suuttunut jostakin. Edellä mainitun vaimon (kierettiläisen) tauti +tahdottiin kaikin mokomin johtaa noitumisesta, kun hänellä Kieretisaä +oli ollut monta kosijaa, mutta oli mennyt vaimoksi Kuolan miehelle; +ainoastaan yksi -- kaznatshein [= "räntmästarin", rahastonhoitajan] +rouva -- oli samaa mieltä kuin minä, että tauti johtui kovasta +vilustumisesta. Mutta olihan minulla niin lämmin koko matkalla +tänne, sanoi nuori vaimo, mitenkä siis saatoin vilustua? + +Asuinolot ikävät: kaksi huonetta, joissa lapset alituisesti +juoksentelevat; sitä paitsi koko talon väki siellä juo teetänsä kaksi +kertaa päivässä. Kello 9 tai 10 saa ensi kerran teetä, kello 1-3 +päivällistä, kello 6-8 toisen kerran teetä, 8-10 illallista; -- kahvia +varojen ja tilaisuuden mukaan. -- Meidän ensimäistä varastoamme emäntä +nautitsi ja tarjoili, kunnes se loppui, eikä täältä tätä nykyä saa +kahvia. Kuten muissakin pikkukaupungeissa ihmiset täälläkin elävät +epäsovussa: gorodnitshij, munkki, vanhempi sosjedateli ja postinhoitaja +muodostavat yhden seurapiirin; ispravnikka, tamozhnik, utshiteli, +sudja [= maalais-poliisipäällikkö, tullinhoitaja, opettaja, tuomari] +j.n.e. toisen. -- Paras mies tuntuu ispravnikka olevan. Tohtori ylpeä? +Gorodnitshij kopea. -- Muuan sudjan sihteeri joutui arestiin ja +alennettiin pisateliksi [kirjuriksi]. + + + + +41. + +[Päiväkirjasta.] + + + Kildin, 2 p:nä huhtikuuta [1842]. + [Kuola, huhtikuussa 1842]. + +Kildin kahden peninkulman päässä Kuolasta. -- Sama kieli kuin +Maaselässä, Lävoserossa, Semiostrovissa. Notoserossa, Synjelissä +[toisinaan: Syngel. Genetz'illä: Songel (lapiksi: Sunjel)], +Muotkassa, Petsingassa, Paatsjoella on eri murre. -- Sijaitsee +ylänteiden välillä. Noin 10, 12, 15 perhekuntaa, joista viisi asuu +puutuvissa; näissä on kussakin erityinen koppi oli karsina kattiloita +sekä juomavettä varten. [Tästä eteenpäin nähtävästi Kuolassa +kirjoitettu, ehkä eri kerroilla.] Tämän erottaa hirsi lattiasta, jona +on hirsipalkkeja, mutta karsinassa ei ole lattiaa, 2, 3, 4 ikkunaa, +matalat penkit, niin että selkä kärsii pahanpäiväisesti, kun +niillä istuu. -- Yöllä tuli sana, että kuvernööri aikoi tulla Kuolaan, +minkä vuoksi Kildinin porot oli lähetettävä vastaan Kiitsaan. Toisilla +vietiin kuolalaisten väkeä ja kalanpyydyksiä merelle, kun Kuolanlahti, +mikä harvoin tapahtuu, maaliskuun keskivaiheilla sai päähänsä jäätyä. +-- Ainoastaan lapsia jätettiin kotia, minkä vuoksi palasimme. Parista +kolmesta kalasta meiltä vaadittiin maksua rupla, ja kuitenkin meidän +leivästä jäi heille vähän tähteitä. Ensin meidän oli vaikea saada +yömajaa, mikä osaksi johtui siitä, että paljo kuolalaisia +kalastajia oli majoittaunut mökkeihin. -- Matka Kuolasta tapahtui +siten, että joki jäi vasemmalle. -- Oli silloin jo pimeä tuntureilla, +kun poroni, joka kulki takimaisena, läksi toiseen suuntaan kulkemaan. +Vasta hyvän ajan päästä huomasin sen. Suurta hätää minulla ei ollut, +sillä yö ei ollut kylmä, ja joka tapauksessa minun olisi pitänyt osata +joelle. Kuitenkin huusin, ja toiset, jotka olivat kuulleet huutoni, +olivat pysähtyneet. He sanoivat vastanneensakkin, mutta vastatuulelta +en ollut kuullut mitään, vaan luulin olevani yksikseni hylättynä, +ehkäpä koko yöksi, sillä vaikka he olisivatkin alkaneet minua etsiä, ei +jälkiä olisi näkynyt tuntureilla, missä mättäät ja muut paikat olivat +paljaat ja missä muissa paikoin oli kova hanki. Päälle päätteeksi satoi +lunta. -- Jos tämä olisi sattunut esim. Synjelin ja Kuolan välillä, +niin hätäni kenties olisi ollut suurempi, mutta nyt nousin ylös +pulkasta, käänsin poron ja koetin, pitäen sen turpaa maata vasten, +johtaa sitä takaisin siihen paikkaan, mistä se oli poikennut pois -- +niin hyvin kuin tämä pimeässä ja kovalla tunturilla saattoi tapahtua. +Viimein se onnistuikin, ja saatuani poron oikealle tielle, pääsin +helposti toisten luo. Nämä olivat odottaneet ja huudoilla ilmaisseet, +missä olivat, vaikka siitä en mitään tietänyt, kun en ollut kuullut +huutoa. + +Kaikki kildinalaiset, paitsi lapset, puhuvat venättäkin ja kuolalaisten +vakuutuksien mukaan muutamat niin hyvin, ettei heitä voi erottaa +synnynnäisistä venäläisistä, -- mikä ei ole kummallista, kun näitä +pitkin talvea melkein joka päivä tapaa Kuolassa. -- Muuan henkilö, joka +oli oleskellut syrjäänien parissa, sanoi näiden ulkoapäin olevan +suuresti lappalaisten näköisiä, mutta että samojeedit ulkomuodoltaan +muistuttavat inkeriläisiä talonpoikia, -- muita suomalaisia hän ei +ollut nähnyt. -- Inarin murre tuntuu kaikista muista olevan +omintakeisinta, kun näet ne Venäjän lappalaismurteet, joita tähän asti +olemme kuulleet, lähentelevät norjalaista murretta ja Utsjoen lappia. +-- Sen verta on varmaa, että jos olisi -- -- -- [Jäänyt kesken.] + +Tinaamattomat kupari- jopa rautakattilatkin. + +Lakkiaan lappalainen usein pitää riippumassa niskassa, pakkasellakin. + +Syngelistä oli muuan vaimokin liittynyt matkaseurueeseen vieden lasta +Kuolaan ristittäväksi. Ilman mitään "pidätysporoa" hän lapsi sylissä +ajoi jyrkimmistäkin mäistä sangen hyvin alas. + +Kamala kortteeri Kuolassa. Meillä on kaksi kamaria, joista toista +lämmitetään. Kaksi poikanulikkaa juoksentelee alinomaa sisällä +hypistellen kaikkea, mitä käsiinsä saavat; heidän äitinsä puhuu ja +huutaa niin, että korvia todella pakottaa. Viidestä naulasta kahvia +lienemme juoneet viisitoista kertaa, eikä toista ole Kuolassa +ostettavissa, niin että nyt olemme vallan ilman. -- Talonväen tavaroita +on sangen paljo meidän huoneessa, jota sen tähden alati käytetään +varastohuoneena. -- Joka päivä täytyy heidän kanssaan riidellä pellin +sulkemisesta, ja kuitenkin he sen sulkevat niin että saa häkää. Kylminä +aikoina saa aamuisin kauan aikaa kärsiä vilua, sillä joskus ei tehdä +valkeata ennen kello 10:tä tai 11:ta. Samoin harvoin saa teetä kello 8, +vaan se välistä lykkäytyy kello 11:en. + +Kuola on pieni kaupunki vähän ylempänä Kuolan- ja Tuulomajokien +yhtymäpaikkaa. Europan-Venäjän pohjoisin kaupunki? Nauriita kasvaa +suuria, ja perunoita on muutamilla kananmunaa suurempia (ispravnikalla) +-- muuta vihantaa ei ole, heiniä vaan joen rannoilla. Lehmiä, lampaita, +koiria, joilla kuljetetaan vettä ja halkoja -- usein suuret kuormat, +mutta mies auttaa mäissä. -- Ylt'ympäri vuoria, korkeita. -- +Vallassäädyn seurapiiri: tohtori, gorodnitshij, sudja, ispravnikka, +sosjedateli (2), utshiteli, podporytshik [aliluutnantti], tamozhnik, +strjäptshij [viskaali], ljesnik [metsäherra], kaznatshej, +postinjohtaja. -- Ensin, ankara tarkastus, mutta ei ollut muuta +vaarallista tavaraa kuin aljettu sikarilaatikko. Sen vähäisen määrän +väkevää, joka meillä vielä oli jäljellä viimeisellä kyytivalillä, +annoimme nim. lappalaisten juoda -- tai oikeammin, he piilottivat sen +lumeen, sillä näyttivät pelänneen, että oli kielletty vatsassaankin +viemästä viinaa Kuolaan. -- Joka päivä kekkerit, aina seuraavana aamuna +päänsärkyä. -- Pelataan. -- Päivälliset kello 3. Kalapiiraita 3-4 eri +lajia. Lihaa, liemiruokia. Leivoksia. Pari tuntia pöydän ääressä. -- +Sitten sauna 3;sta kopeekasta. -- Kahvia. Teetä. Liköörejä ja nalifkoja +sekä viinaa ynnä lihaa tai kalapiirakkaa pöydällä illaksi. -- +Pelinimitykset helpot oppia. Kuitenkin välistä erehdyin pahasti, kuten +esim. kerran saneessani, että minulla oli ruutupeli, vaikka olikin +patapeli, minulla kun näet oli vaan 7 pataa ja yksi huono ruutu +pakassa. Vaikka erehdys oli niin ilmeinen, ei minun sallittu sitä +korjata, vaan täytyi antaa kolmet sakot, jotka sitten kuitenkin +supistettiin yhteen ainoaan. Tämän johdosta strjäptshij luuli, etten +enää ollut lääkärikäynneillä hänen tyttärensä luona, kun muka olin +siitä suuttunut. -- Totia ei tarjottu useimmissa paikoin, luultavasti +rommin puutteen vuoksi. Tupakankin puute on ilmeinen. -- Tohtori osasi +latinaa ja vähän saksaakin, gorodnitshij saksaa, utshitel hyvin vähän +kumpaakin; sitäpaitsi muuan merikapteeni puhui norjaa ja lisäksi Ilja +Romanovitsh. -- Minkä vuoksi olemme täällä. -- Monet ovat vaivanneet +minua parannuskäynneillä. Toisten luona olen käynyt, toisten luona en. + +Lotinapellossa, Vytegrassa, ja Bjelozersk'issa, 3-4 sataa henkeä +kussakin puhuu tshuudin l. vepsänkieltä. + +Joseph Boguslavl. Mesenin kihlakunnassa on syrjäänejä Olemskoin +volostissa Vashka-joen varsilla kolmen sadan virstan päässä Mesenistä; +Pytshkoin volostissa, 500 v.; Izhma-slobodassa tuhat (tai 900) v. +Olemskoissa 150 sielua, Pytshkassa, 200-250, Izhmassa, 1000-2000. +Vashka-joki laskee Meseniin. -- Izhma on Tsiljmassa (kylmä). +[Tarkoittanee nimen mahdollista johtumista suomalaisesta sanasta +kylmä] -- Kaikki lähellä Vologdan rajaa. -- + + * * * * * + +Inarissa muutin pappilasta viikoksi erääseen lappalaismökkiin 3/4. +Forster oli mukanani ja viimeisinä päivinä Schröderkin, niin että +meillä oli jotenkin ahdasta, varsinkin kun, paitsi meitä ja itse +talonväkeä, joita oli kokonaista viisi täysikasvuista henkilöä, +lampaitakin siihen oli majoitettu. Talvityö on lappalaisilla sangen +helppoa. Miesten työ näyttää pääasiallisesti olevan siinä, että ostavat +poroja, keittävät ruokaa ja välistä menevät kappaleen matkaa metsään +poroja siirtämään. Naiset kehräävät, kutovat, valmistavat nahkoja, +ompelevat ja kuljettavat puita metsästä, sekä menevät poroja +siirtämään, milloin miehet eivät sitä viitsi tehdä. -- Pari kertaa +syötiin, ensimäinen kerta kello 9 tai 10, toinen kerta illalla; tämä on +pääateria. Lihaa ja kalaa sekä lientä, tehtyä ryyneistä, jauhoista tai +petäjän sisäkuoresta. + +Inarin lapin äänteet ovat vaikeita. Forsterin kieli taipui +keskustelussa paremmin kuin minun, esim. lausuessaan sanaa _akshu_, +jolloin saksalainen sch-äänne näyttää olevan hänellä apuna, samoin +sanassa _kuuhoeil_, laitos, johon kehruukset ripustetaan värttinällä +kehrättäessä. Vaikeimpia äänteitä on d, joka kuitenkin Inarissakin +tuntuu yksinkertaistuvan t:ksi, esim. infinitiivin lopussa. -- +Inarin pappilassa meillä oli katekeetta Utsjoelta, mutta minä en +olisi tahtonut olla hänen sijassaan, sillä me ahdistimme häntä +kysymyksillämme vuorotellen, että hän välistä luuli tulevansa vallan +päästään pyörälle. Ääntämisen oppimista varten luin ensin hänen +kanssaan koko Piplian-historian ja aloitin sitten Renv[allin] +sanakirjaa, saadakseni siinä oleville suomalaisille sanoille +lappalaiset vastineet, mutta en ehtinyt siinä kahta kirjainta +kauemmaksi päästä. Mutta Aulivuolen [nimi kirjoitettu kahdella tavalla] +äijällä ja muilla sain, paitsi kieliopillisia seikkoja, Mat[euksen] 5, +6 ja 7 luvun Inarin murteelle käännetyiksi, sitäpaitsi joukon +suomalaisia sananlaskuja ja muita puhetapoja. Ukko Haulivuoli [nimi +kirjoitettu kahdella tavalla] tottui lopulla melkoisesti taivuttamaan +lappalaisia verbejä ja nomineja, mutta piti sitä jotenkin rasittavana. + + + + +42. + +Akademikko Sjögrenille. + + + Kuola, 23 p:nä maaliskuuta 1842. + Kuola, 4 p:nä huhtikuuta 1842. + +Arvoisa Herra Kolleegineuvos! + +Matkastamme Inariin ja Stockflethin luo Norjaan lienee maist. Castrén +kirjoittanut, mitä siitä voisi olla sanottavaa. Inarissa viivyimme +vielä pari viikkoa sen jälkeen kun hän kirjoitti kirjeensä Teille, +Sieltä matkustimme Paatsjoen ja Sönnikylän (Syngel) kautta Kuolaan, +missä nyt muutaman viikon olemme oleskelleet opiskellen venättä, jota +taitamatta Venäjän-Lapissa ei ole helppo tulla toimeen. Käväisimme +täältä lähimmässä lappalaiskylässä, Kildinissa, mutta emme siellä +viipyneet kauan, kun sikäläiset lappalaiset tuntuvat olevan läheisen +Kuolan hemmoittelemia, ja sitä paitsi vakuuttivat puhuvansa vallan +samaa murretta mitä puhutaan Maaselässä (Imandran pohjoispäässä), minne +nyt parin päivän kuluttua olemme aikoneet matkustaa. Syngelin ja +Kildinin lappalaisten yhtäpitävien tiedonantojen mukaan Muotkan, +Petsamon, Paatsjoen, Näytämön, Syngelin ja Notoseron lappalaiset +puhuvat samaa murretta, huomaamatta itse mitään erilaisuutta, mutta +toista yhteistä murretta puhuvat Kildinin, Voronesjkin, Lävoserskin, +Semiostrofskin ja Maaselän pogostain lappalaiset. Jokostrofskin ja +Akkalon eli Babinskin kielestä en tähän asti ole saanut muuta tietoa +kuin että se eroaa Maaselän ja Kildinin kielestä; luultavasti se +liittyy edelliseen murteeseen. Vielä vähemmän tiedän Turjan +lappalaisten kielestä; liekköhän Venäjän lapin kolmas murre vai +liittyneekö jompaankumpaan edellisistä. Mitä lapin murteisiin tulee, +olon tätä nykyä saanut sen vakaumuksen, etteivät ne eroa toisistaan +niin suuresti kuin Rask on kuvitellut. Jos olisi oikein perehtynyt +johonkin murteeseen, voisi lyhyessä ajassa oppia toisen murteen +omituisuudet ja sangen helposti tulla toimeen. Mitä olimme +oppineet Norjan lappia, sillä saatoimme sekä Kildinissa että Syngelissä +helpommissa asioissa tulla toimeen, ja meidän olisi ollut kahta +helpompi, jos olisimme olleet oikein perehtyneet Norjan lappiin. Tuiki +tärkeätä olisi suomalaisen kieliryhmän tutkimiselle se, että saataisiin +Venäjän lapin murteet tarkoin tutkituiksi. Mutta siihen vaadittaisiin +monivuotista työtä suomalaiseltakin, joka äidinkielensä vuoksi paremmin +sopisi sellaisen tutkimuksen suorittamiseen kuin kukaan muu. Inarinkin +murre vaatisi sellaista tutkiskelua, jos yleistä lapin kielioppia ja +yleistä lapin sanakirjaa vastedes toivotaan aikaansaatavan. + +Täältä matkustamme nyt Maaselkään, viivymme siellä jonkun viikon ja +samoin Jokostrovissa tai myöskin Babinskassa. Sen jälkeen olemme +aikoneet viimeisellä kelillä lähteä Oniegaan tapaamaan arkimandritta +Venjaminia ja tutustumaan hänen samojeedilaisiin teoksiinsa. + +Jos suinkin käy päinsä, pyydän nöyrimmästi Teitä Oniegaan lähettämään +minulle jonkun kunnollisen venäläisen sanakirjan, mieluimmin sellaisen, +missä johdannaiset ja yhdyssanat ovat mainittuina perussanojen ohella +ja sanojen korko on merkittynä. En sentään haluaisi ranskalaisella, +vaan saksalaisella tai latinaisella käännöksellä tai ainoastaan +venäläisillä selityksillä varustettua. Sitä paitsi pyytäisin saada +hyvän venäjän kieliopin ja jonkun kokoelman venäläisiä kansanlauluja. +Pyytäisin vielä lisäksi, että Te suostuisitte vastaiseksi suorittamaan +niistä maksun, sillä en edeltä voi tietää hintaa. + +Täydellä kunnioituksella on minun kunnia edelleen olla + + Teidän + nöyrin palvelijanne + Elias Lönnrot. + +Jos Mateuksen evankeliumin syrjääniläinen käännös on saatavissa, pyydän +sitäkin lähettämään Oniegaan. Karjalaista käännöstä, josta Gottlund +Otavan II:ssa osassa antaa näytteitä, ei enää liene kirjakaupassa +saatavissa. + + Lnr. + + + + +43. + +[Päiväkirjasta.] + + + Kuola, 5 p:nä huhtikuuta [1842]. + +Tänään tuli tuo karjalainen eukko ja kysyi, emmekö aikoneet ennen +lähtöämme pitää Kuolan yleisölle vastakemuja; sanoi kuulleensa Kuolan +herrain ihmetelleen, ettemme me olleet heitä koskaan kekkereihin +pyytäneet, ja lisäsi, että emäntämme kyllä pitäisi huolta +kestityksestä. Selitin ettemme aikoneet sitä tehdä, mutta että Kuolan +herrat, jos halusivat, voivat saada vastakestityksensä Suomessa. +Muuten luulen että koko kekkeri-tuuma oli enemmän emäntämme omaa +keksintöä; toivoi näet siten saavansa tilaisuuden nylkeä meiltä +lisämaksua, mihin hän koko täällä-olomme aikana oli osottanut suurta +taipumusta. Vaatteidemme pesusta hän meiltä kiskoi yli varsinaisen +maksun lähes 2 ruplaa, milloin milläkin nimellä, muka korjauspalkkiona, +nappien ja nauhojen ompelemisesta sekä niiden ostamisesta. Kun +vaatteet meille pestyinä tuotiin, ei voinut nähdä muuta kuin että neljä +huonoa kilpikonnankuori-nappia oli ommeltu niihin, mutta sitä vastoin +oli useita nauhoja revitty pois pesossa tai tahallaan jäljestäpäin. -- +Asuessani vuonna 1837 Filip Petrovitshin luona, vaihdoin emännän +pyynnöstä hänen kanssaan saksia. Ne sakset, jotka häneltä sain, olivat +kuitenkin luultavasti paremmat, sillä olen yhä sen jälkeen matkoilla +käyttänyt niitä paperi- ja muunlaisina saksina, piipunperkaimena, +tulipihteinä ja kynsiatuloina, eivätkä ne vieläkään ole kelvottomiksi +käyneet. Sen vuoksi eräänä päivänä, kun sama emäntä oli meillä, näytin +hänelle hänen entistä työkapinettaan ja kysyin, tunsiko hän sen. Hän +ihmetteli, että minulla vielä oli tallessa samat sakset. Ja kun oletin, +että hänen minulta saamansa sakset jo olivat pilalle kuluneet -- sillä +olin v. 1836 Kuusamon joulumarkkinoilla ne ostanut, joten ne eivät +voineet olla parasta lajia -- lahjoitin hänelle uuden uutukaiset, viime +talvena Karasjoella ostamani sakset. Nykyinen emäntämme oli saapuvilla +ja hänelle tuli hirveä hätä siitä, etten ollut hänelle tai hänen +tyttärelleen mitään lahjoittanut. Selitin, että ensi kerralla, kun +tulen Kuolaan, saatoin sen tehdä. -- Eräänä päivänä minulle muuan +kauppias lähetti palan kanverttia, jotta siitä olisin tehnyt, kuten +tavallisesti pyydettiin, voidetta hänen vaimonsa luuvalon vaivaamalle +jalalle. -- Kun emäntämme näki tuon palan, hän pyysi minua antamaan +siitä hänelle palasen ja rupesi hyvin itsepäiseksi, kun kieltäydyin. +Kun sanoin, että se olisi varkautta ja suuri synti, hän ei ollenkaan +tahtonut sitä ymmärtää -- varma selitys siihen, minne meidän kahvimme +oli joutunut. + + + + +44. + +Tohtori Rabbelle. + + + Kemi, 2/14 toukokuuta, 1842. + +Rakas veli! + +Kiitos tervetulleesta kirjeestäsi, jonka Kuolaan saavuttuani sain, ja +joka on ainoa, minkä Suomesta olen saanut aina sen jälkeen kuin sieltä +viime syksynä läksin, jos jätän lukuunottamatta muutamat t:ri +Ehrströmiltä ja varatuomari Cajanukselta Inariin tulleet terveiset. +Kirjeesi oli päivätty 26 p:nä tammikuuta, ja aina siitä perin en ole +mitään saanut tietää Helsingistä tai Kajaanista, Luultavasti +olisimme Kuolaan saaneet tietoja, mutta kun eräs Sjögrenin kirje +neuvoi meitä lähtemään arkimandritta Venjaminin luo Oniegaan +samojeedin-opintojamme varten, tulimme ennen aikojamme lähteneiksi +Kuolasta -- kirjeiden puolesta ennen, ei suinkaan muun. -- Lähtiessämme +annoimme Kuolan postinhoitajalle toimeksi lähettää kaikki meille +saapuvat kirjeet Oniegaan. mutta kelirikon ja muun vuoksi emme itse ole +tulleet kauemmaksi kuin Kemiin. Mielikarvaudella olemme täällä +katselleet kutakin tämän kautta matkustavaa postia, jossa hyvin on +voinut olla meille kirjeitä, mutta josta emme kuitenkaan niitä ole +saaneet, emme edes vilahdukselta nähneet. Sitäpaitsi olemme täällä +kuulleet, että arkimandritta Venjamin nykyään oleskelee Arkangelissa, +jonne siis muutaman päivän kuluttua täältä meritse lähdemme. Emmekä +siis edes Oniegasta voi saada kirjeitämme postista, ellemme saa niitä +Arkangeliin. Arkangelissa tulemme viipymään niin kauan, että sinne +voimme saada kirjeen Helsingistä vastaukseksi tänä päivänä +kirjoittamaamme kirjeeseen. Pyydän siis että muistaisit minua +muutamilla riveillä ja sitäpaitsi kirjeeseen sulkisit 2-3 sataa ruplaa +pankkiseteleitä, jotka matkan jatkamista varten lienevät tarpeen. +Jos Suomen lehdissä on joitakin mieltäkiinnittäviä, Suomea, +sanomalehtikiistoja y.m. koskevia kirjoituksia, niin voisit sulkea +kirjekuoreen sellaisia numeroita, jos niitä erityisesti on saatavissa; +niiden painosta lisääntyneet postikulut eivät kuitenkaan merkitse +mitään verrattuina meidän ikäväämme saada kaikenlaisia tietoja +kotimaasta. Liitän tähän "Suomi"-kirjaa varten kirjoituksen _Bidrag +till Finsha Språkets Grammatik_ [Lisiä suomen kielioppiin]; toisesta +pitkähköstä kirjoituksesta: Resan ifrän Kola tili Kom [Matka Kuolasta +Kemiin (= n:o 45 tässä osassa)] voit itse valita, mitä katsot +mainittuun aikakauskirjaan sopivan. Ellei siitä sovi ottaa mitään, +niin kaiketi Arkangelista lähetän jotakin muuta, ja mainitun +matkakertomuksen voit siinä tapauksessa pitää omana varanasi. -- +Castrén on jotakin samantapaista kirjoitellessaan tullut kipeäksi. +Ainakin hänellä on peräpukamia, ehkäpä sitäpaitsi hieman keripukin +tapaistakin, sillä hän ei viiteen vuorokauteen ole syönyt juuri mitään; +on kuitenkin välistä jalkeilla ja näyttää haluavan happamia ruokia. +Minulla on kuitenkin hyvä syy toivoa, että tämä pahoinvointi pian on +menevä ohi. Oma terveyteni on, Jumalan kiitos, ollut sangen hyvä koko +ajan. Ilmoita minulle niinikään Arkangeliin, kuinka pitkälle Venäjän +Historian painatus on edistynyt; olenhan velkapää toimittamaan sen +Mehiläisen tilaajille. Tiedät, missä sisareni siellä Helsingissä elää; +anna hänelle siis jotakin kannatusta minun laskuuni, hän lienee kyllä +sen tarpeessa, kunnes lapset tulevat hieman vanhemmiksi. Postitunti +kieltää minua jatkamasta tätä kirjettä muulla kuin pyytämällä sanomaan +paljon terveisiä asianomaisille. + + Tuus + Elias Lönnrot. + +Arkangelista aikoinani ilmoitan Sinulle, minne sieltä käännymme. + + + + +45. + +Kuolasta Kemiin, + +Matkakirje. + + +["Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning", v. 1854, n:o 2. +Käsikirjoituksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.] + + Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842. + +Oltuamme aamupäivällä viidellä tai kuudella asianmukaisella +jäähyväiskäynnillä, sen jälkeen syötyämme päivällistä ispravnikka Ivan +Wasiljevitsh Latysheffillä, maksettuamme emännälle ja pantuamme +matkalaukkuihin jäljellä olevat tavaramme, olimme noin 6:n aikaan +iltapuolella huhtikuun 7:ntenä päivänä valmiit matkalle lähtemään. +Useat tuttavistamme olivat luonamme viimeiseen jäähyväishetkeen asti ja +muutamat saattoivat meitä vielä päälle päätteeksi pari virstaa +Kuolajokea pitkin. Myöhään illalla, kun väki jo oli pannut maata, +saavuimme perille ensimäiseen kievaripaikkaan, Kiitsaan (lapin +kielellä: Tjetjam), minne Kuolasta lasketaan matkaa 30 virstaa. Mitä +ankarimmasta pakkasesta huolimatta oli joukko ihmisiä sijoittaunut +mäelle, ja kaikki näyttivät raskaasti nukkuvan, sillä ei yksikään pää +liikahtanut meidän saapuessamme. Sisällä tuvassa makasi toisia +lattialla ja penkeillä, niin tiheästi yhteensullottuina kuin suinkin. +Oli koko työ ponnistellessa perille siihen kohtaan penkkiä, johon +isäntä meitä varten raivasi tilaa. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa +ja saavuimme vasta 22 virstaa kuljettuamme Voronjerutshefskaja +(lapiksi Angisvaar) nimiseen kievaripaikkaan, ja sitten samoin +22:n virstan pituisen matkan jälkeen Maaselän kylään (lap. +Maase siit). Tänne olimme aikoneet jäädä pitemmäksi aikaa lähemmin +tutustuaksemme siihen Venäjän lapin murteeseen, jota täkäläinen rahvas +puhuu, mutta kaksi seikkaa estikin meitä toteuttamasta aijettamme. +Ensiksi kaikki tuvat olivat täpösen täynnä väkeä, joka matkusti +merelle, niin että tässä hälinässä oli mahdotonta mitään tehdä, ja +toiseksi oli paljoa vaikeampaa täällä tulla puheessa toimeen +lappalaisten kanssa kuin olimme aavistaneet. Tämän lisäksi ilma äkkiä +muuttui kovasta pakkasesta hyvin suojaksi, niin että päälle päätteeksi +aloimme pelätä kelirikkoa, varsinkin kun sitä ennen olimme aikoneet +päästä perille Oniegan kaupunkiin, minne meillä vielä oli matkaa noin +700 virstaa. Sen tähden emme Maaselässä viipyneet kauempaa kuin kolme +vuorokautta. Ne huomiot, jotka tällä ajalla saatoimme tehdä +täkäläisestä lapin murteesta, supistuivat, yhdessä Kildinissä +aikaisemmin tekemiemme sekä niiden kanssa, jotka meillä seuraavissa +kievaripaikoissa oli tilaisuus tehdä, yksityisiin sanoihin. Erityisten +sananmuotojen selvillesaaminen ei ollenkaan ottanut meille +onnistuakseen. Kerran tahdoin saada selville, miten verbiä _lokkat_, +lukea, heillä taivutetaan, ja pyysin erästä lappalaista aluksi +sanomaan, miten lapiksi sanotaan _ja tshitaju, ty tshitaesh, on +tshitaet_ (luon, luet, lukee). Tähän hän vastasi: "ty vedj tshitaesh, a +ja ne umeju tshitatj". s.o. sinä kyllä luet, mutta minä en osaa lukea. +Siihen asia raukesi, kun en saanut häntä ymmärtämään, ettei kysymykseni +koskenut itse asiaa, vaan ilmaisutapaa. Jotenkin samoin onnistuivat +muut kysymykset, elleivät kohdistuneet yksityisiin sanoihin, sellaisiin +kuin esim. yö, _inn_; uni, _najer_; aamu, _idtalis_; keskipäivä, +_käskpäiv_; ilta, _etjeldis_; tänään, _tabbi_; huomenna, _jieda_; +ylihuomenna, _jieda päiv tuokken_; eilen, _ijahta_; viikko, _nättel_; +kuu, _man_: vuosi, _eätjs_; kevät, _gidh_: kesä, _kies_; syksy, +_tjehts_; talvi, _talv_; sataa vettä, _aabr_; sataa rakeita, +_tjuormast_; sunnuntai, _paspäiv_; maanantai, _vuos-ark_; tiistai, +_maijeb-ark_; keskiviikko, _sääred_; torstai, _njieljis päiv_; +perjantai, _päätnits_; lauantai, _suoevet_; joulu, _rostopäiv_; valkea, +_vielg_; musta, _tjaapped_; punainen, _ruoepsed_; sininen, _sini_; puu, +_murr_; leppä, _lääp_; lehti, _lost_; petäjä, _piets_; kuusi, _kuus_; +haapa, _suop_; ruoho, _raas_; lintu, _loind_: rauta, _ruuvd_; nauha, +_lent_; lihava, _buoeides_; vaatekappale, _parv_; vyö, _av_; lumi, +_muot_; joki, _jok_; veri, _var_; osa, _uos_; ilo, _ramuodi_; sisar, +_vuorbben_; poika, _alg_: halko, _alg_; olka, _vuelg_; vatsa _tjuovje_; +henki, _vuoign_; ääni, _jiena_: sana, _saane_; hius, _vuupt_; peukalo, +_pielk_; haka, _kaib_; polvi, _pulv_; häntä, _seib_; sauva, _sab_; +härkä, _ijerg_; heinä, _suoin_: paikka, sija, _saje_; käsivarsi, +_saaji_; lattia, _laatti_; seinä, _sein_; hiili, _ivl_; ongenkoukku, +_vunk_: merenlahti, vuono, _vuon_; mäki (vuori), _tierm_; kivi, +_gädjke_; huttu, _hutt_; helppo (lieveä), _vuogas_; jousi, _juks_; +sateenkaari, _termas-juks_; minne menet, _koos mennedh_; kotia, _kuodan +vaarran_; lähden teidän kanssanne, _mun vuolgam tii guim_; minulla on +paljo tekemistä, _muust le jennoi tuojii_; milloinka hän palaa, _kos +sun puonjat_: en voi (tiedä) sanoa sitä teille, _jim diedh tiijin +tsäälkhid ton tiet_: on kylmä ulkona, _tjuodkis le olgkon_; en sitä +usko, _jim mun juord_. -- Aikaisemmin suomi ja Stockflethin teokset +olivat olleet meillä apuna lapin-opinnoissamme, mutta täällä Venäjän +lappalaisten parissa ei kumpikaan meitä auttanut. Venättä puhuivat +sujuvasti sekä miehet että naiset, mutta kun taitomme tavallisessa +puhekielessä ei yksinään riittänyt, täytyi meidän tietysti ottaa +kirjakieli avuksi. Tätä tarkoitusta varten olin kopioinut Mateuksen +5:nnen, 6:nnen ja 7:nnen luvun venäjänkielisen käännöksen ja luulin +erityisettä vaikeudetta saavani ne värsyn värsyltä käännetyiksi Venäjän +lapiksi, samoin kuin Inarissa ilman suurta vaikeutta olin saanut samat +Raamatun luvut Inarin murteelle käännetyiksi. Mutta joka kerta kuin +ryhdyin tähän työhön, tuntui minusta kuin lappalainen ei olisi +ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä luin, ja seuraus oli se, ettei +ainoakaan värsy tullut käännetyksi. Inarissa tapaa sangen monta +henkilöä, jotka osaavat Uuden Testamentin suureksi osaksi ulkoa, +nimittäin suomeksi, ja minkä osaavat ja sisällykseltään ymmärtävät, +sen saattavat sitten sanoa lapin kielellä, mutta Venäjän lappalaisille +näyttää sekä koko Uusi Testamentti, että joka sen yksityinen lause +olevan terra incognita [= outoa alaa]. -- Kuitenkaan ei olisi perin +vaikeata tutkia Venäjän lapin murteita, mutta se veisi vuosia eikä vaan +muutamia viikkoja tai muutamia kuukausia ja vaatisi sitä paitsi Norjan +lapin ja Inarin murteen täydellistä tuntemista. Jos äidinkielenään +osaisi jommankumman näistä murteista, en epäile, että vähässä +ajassa voisi oppia ymmärtämään Venäjän lappalaisia, jopa heidän +äidinkielelläänkin heidän kanssaan puhelemaan. Taitomme mainituissa +murteissa ei ollut varsin suuri, käsitti sitä paitsi enemmän +kieliopillisia muotoja kuin sanavarastoa, ja kuitenkin monesta seikasta +suoriuduimme lapin kieltä käyttämällä, minkä vuoksi kyytimiehet, +saavuttuamme johonkin uuteen paikkaan, tavallisesti riensivät kertomaan +väelle, että me puhuimme lappia. Professori Raskin kootuissa +tutkimuksissa (Samlede Afhandlinger, julaistut tekijän kuoltua), +2 osassa, siv. 336, esiintyy seuraava lausunto Norjan ja Ruotsin +lappalaisista murteista: "Alussa, jopa Kalmarin liiton raukeamiseen +asti, oli Lapin kansa ja kieli yhtenä, lukuunottamatta sitä +erilaisuutta, joka on välttämätön seuraus eri elintavoista ja +toisistaan etäällä olevien seutujen murteista. Mutta sittenkuin kansa +ja maa jaettiin, otettiin toisistaan etäisimmät murteet kirjakieleksi, +nimittäin pohjoisin Norjan ja eteläisin Ruotsin murteista, ja kumpaakin +merkittiin mitä erilaisimmalla oikeinkirjoituksella. Tämän lisäksi +sekaantui näihin erilaisia lisäaineksia toisella puolen norjasta ja +tanskasta, toisella puolen ruotsista; tämän ohella on myöskin +mahdollista, että suomalaiset, jotka asuvat Norrlanniu maakunnassa +Ruotsissa, niihin aikoihin jolloin näille seuduille tuli norjalaista ja +ruotsalaista väestöä, saattoivat jossakin määrin yhtyä ja sulautua +eteläisimpiin lappalaisiin ja vaikuttaa siten näiden kieleen. Kaikki +tämä on siihen määrään erottanut toisistaan Norjan ja Ruotsin lapin, +että ne nyt näyttävät kokonaan eri kieliltä, niin että saattaa tulla +iloiseksi, kun keksii jonkun sanan, joka vielä kummassakin on vallan +samanlainen." Tämä on Raskin lausunto, mutta sellainen ei kuitenkaan +ole oikea asian laita. Huolimatta kaikesta naapurikielten, +kirjoitustavan y.m. erilaisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan edes +hirjahieli Norjan ja Ruotsin lappalaisilla ole niin erilaista, ettei +suurin osa sanoja olisi yhteisiä, minkä vuoksi se, joka osaa toista, +muutaman päivän harjoituksen avulla voi tutustua toiseenkin. Katsokaa +lintuja ilmassa j.n.e. Mat. VI: 26 kuuluu Ruotsin lappalaisessa Uuden +Testamentin käännöksessä: _Kätjet almen låddit, äh sije saje, ähken +pajas tjuoppa, ähken tjågge laloi sis; dauk tijen almen Aitje piäbma +sijeh. Epet kus tije le väkk puorebeh sijest_ (sanasta sanaan uotsiksi: +ser himlens foglar, icke de så, icke -- de -- heller upp skära, icke -- +de -- heller samla ladornas till -- inre: dock eder himlens Fader föder +dem; icke i månne ären mycket bättre framför dem). [Katsokaa taivaan +(oik. taivaalla) lintuja, eivät he kylvä, eivätkä ylös-leikkaa eivätkä +kokoa latoihin; ja kuitenkin taivaallinen (oik. taivaassa-) isänne +ruokkii heidät. Ettekös te ole paljoa (oik. väki-) paremmat heitä?] Jos +pysyttää Ruotsin lapin oikeinkirjoituksen, niin tämä paikka kuuluu +Stockflethin käännöksessä: _Kättjat alme låddit, kilvijägjek sü äi läk, +äige lagjijägjek, äige aitidi tjäkkijägjek, ja almalalasj attjadek siin +piebma: äppetgo tii sagga ämbo läk ko tak_; sanasta sanaan; katsokaa +taivaan lintuja, kylväjiä ne eivät ole, eivätkä niittäjiä, eivätkä +aittoihin-kokoojia, ja taivaallinen isänne niitä ruokkii; etteköhän te +paljoa enempi ole kuin nämä. Jos tahtoisi lähentää näitä käännöksiä +toisiinsa, niin voisi Ruotsin lapin käännöksessä sanat; äh sije saje, +ähken pajas tjuoppa, ähken tjågge ladoi sis j.n.e. varsin hyvin +vaihtaa sanoihin: sajejeh sije äh le, ähken pajas tjuoppejeh, ähken +aititi tjäggejeh, ja almelats attjete sijeb piäbma; epetkus tije sagga +äneb le ko tah: tai voisi Norjan lapin kohta kuulua myöskin näin: +kättjat..., äi sii kilve, äige pajas tjuoppa, äige tjoakke aitidi +j.n.e. Jotta selvemmin pistäisi silmään, kuinka paljo eroavaisuutta +vielä jäisi mainituiden murteiden välille esimerkkikohtamme +käännökseen, tahdomme asettaa esimerkeiksi otetut kohdat sanan sanalta +toistensa alle ja tähän liittää saman Raamatun-lauseen käännettynä +kolmannelle lapin päämurteelle, nimittäin sille, jota Inarin +lappalaiset puhuvat: + + Norjan lapiksi: Kätjat alme låddit, äi sii kilve, + Ruotsin lapiksi: Kätjet almen låddit, äh sije saje, + Inarin lapiksi: Käättjedh aalme ludtiit, eä siiji kaalve + N. äige pajas tjuoppa, äige tjoakke aitidi, ja + R. ähken pajas tjuoppa, ähken tjågge aititi, ja + I. eäge niitä, eäge nu'roh viist'an, ja + N. almalasj attjadek siin piebma; äppetgo tii sagga + R. almelats attjete sijeb piäbma;, epetkus tije sagga + I. aalmaladsj eättjet sii piäbma; äppeduv tiiji tjuovtii + N. ämbo läk, ko sii. + R. äneb le, ko sije. + I. äänab lääh, kuo siiji. + +En epäile, ettei ainakin tämän kohdan käännöstä saataisi yhdeksi +ainoaksi, jota kaikki näitä murteita puhuvat ymmärtäisivät. Kirjassaan +"Beskrifning af de tili Sveriges krona lydande Lappmarker" [Kuvaus +Ruotsin kruunun alle kuuluvista Lapin alueista] Högström mainitsee +lapin murteista (siv. 66) seuraavaa: "Ei juuri voi kieltää, -- näin hän +kirjoittaa, -- että tekee senkin kokemuksen, että eri murteissa on eri +nimet samalla käsitteellä, ja joskus eri käsite samalla nimellä; mutta +olenpa myöskin pannut merkille, että niitä sanoja, joiden sekä tulkit +että kieleen perehtyneet pappismiehet ovat vakuuttaneet sen tai sen +Lapin maakunnan murteesta puuttuvan, itse sittemmin olen saanut kuulla +lappalaisen omasta suusta, vaikka hän tosin sitä ennen kysyessäni on +sanonut, ettei sitä ymmärrä. Että ennen muinoin tässä suhteessa usein +on petytty, saatan huomata Schefferuksesta, hän kun kertoo, että sanoja +_varra, jocki, seipig, nisu_ y.m. jotka esiintyvät Piitimen-Lapissa, +Tornion-Lapissa vastaavat sanat _tådar, virte, oure, kab_ j.n.e., +vaikka sekä nämä että muut sanat kaikkialla tunnetaan ja ilmaisevat +samoja seikkoja, joskin on vähän eroa. Sillä _tuoddar_ merkitsee +tunturia, mutta _ware_ vuorta, _orre_ oravaa, mutta _seipig_ +pitkähäntäistä eläintä (caudatus), _kab, kawa eli acka_ aviovaimoa, +mutta _nisu_ naista j.n.e." Sivulla 69: "Muuten olen puolestani +huomannut, että, vaikka Lapissa on eri murteita, ero ei kuitenkaan ole +yhtä suuri kuin ruotsissa." Sivulla 70 hän lausuu samasta aineesta: +"kuta enemmän olen perehtynyt kieleen, sitä vähemmäksi olen huomannut +murteiden erotuksen, samoin ettei kukaan äänekkäämmin ja enempää ole +valittanut niiden erilaisuutta ja niiden yhdistämistä estäviä +vaikeuksia kuin ne, jotka kieleen ovat olleet vähimmin perehtyneitä." +-- "Ja kun muuten kaikissa niissä erimurteisissa lappalaisissa +kirjoissa, jotka oikeinkirjoituksen puolesta kaikkein enimmin ovat +eronneet toisistaan, en ole tavannut niin suurta erilaisuutta kuin +muutamissa ruotsalaisissa kirjoissa, joita aika ajoin on julkaistu +Ruotsin eri maakuntain murteilla, niin en epäile, että jotakin +erityisesti omaksuttua murretta (pitäisi kai oikeastaan olla: +entyisesti omaksuttua kirjakieltä) aikaa myöten kaikissa Lapin +maakunnissa voitaisiin yhtä varmasti käyttää ja ymmärtää, kuin Pipliaa +koko Ruotsissa, huolimatta siitä mitä muutamilla joko tietämättömyyden +tai ajattelemattomuuden vuoksi lienee ollutkin tai ehkä on tätä vastaan +muistuttamista. Ja vaikka myöntäisinkin, että rahvas jossakin Lapin +maakunnassa niin hyvin saattaisi ymmärtää vierasta kieltä kuin omaa +äidinkieltään, mitä en kuitenkaan kernaasti saata uskoa, niin tahdon +kuitenkin puolustaa sitä kantaa, että heitä kuitenkin on enemmän +totutettava lapin kieleen kristinopin oppimisessa ja kirjallisissa +harjoituksissaan". + +Tämän Högströmin lausunto tuntuu oikeastaan koskevan Ruotsin lapin +murteita, joihin siihen aikaan kuitenkin luettiin Inarinkin ja Utsjoen +murteet ja siis myöskin Norjan lappi, sillä Utsjoen kieli ei siitä +eroa, ja Ruotsin-Lapin pohjoisosissakin kieli on vielä tänä päivänä +sama kuin Norjan lappi ja Utsjoen murre. -- Mutta sen voisi varsin +hyvin ulotuttaa kaikkiin Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä esiintyviin +lapin murteisiin. Sillä eivätpä edes Venäjän lapin murteet eroa +toisista niin suuresti kuin tavallisesti on kuviteltu. Niillä seuduin, +missä tähän asti olemme käyneet, on Venäjän lappalaisten kieli ollut +sellaista, että olemme sitä ymmärtäneet helpommin kuin Inarin murretta. +Turjan lappalaisen kielestä en tietysti kuitenkaan voi mitään varmasti +sanoa, kun emme ole voineet käydä heidän luonaan. Nämä lappalaiset +asuvat äärimäisinä idässä ja kaakossa sillä suurella niemimaalla, joka +sijaiten Vienan- ja Jäämeren välillä on itään ja kaakkoon päin +Kannanlahdesta, Imandrajärvestä ja Kuolasta. Heitä lasketaan olevan +5-6 sataa ja he jaetaan kolmeen yhteiskuntaan, jotka ovat: Jokonsk +[Genetzillä: Jokonga, Sosnofka] pohjoisimpana Sveätoi Nossin kohdalla +ja siitä etelään Lumhofsk ja Sosnofsk. Lännessä Sveätoi Nossista. aina +Kuolaan asti asuu eri paikoissa Semiostrofskin lappalaisia, ja nämä +jakautuvat niiden tiedonantojen mukaan, jotka Kuolassa olivat +saatavissa, Kuroptafskin [Genetzillä: Kuroptjovsk, Voronensk], +Kamenskin, varsinaiseen Scmiostrofskin, Lavoserskin [Lienee sama kuin: +Lävosersk edellä. Genetzillä on Ljavozersk ja lisäksi toinen kyläkunta: +Lovozero], Woroneskin ja Kildinin yhteiskuntiin. Länteenpäin +Kuolasta elää lappalaisia Muotkassa, Petsamossa, Paatsjoessa, kuten +myös Nuortijäyrin ja Syngelin lappalaiset, ja etelään Maaselän, +Jokostrofskin ja Babinskin eli Akkalan lappalaiset. Useimmissa näistä +yhteis- eli kyläkunnista on lappalaisia luvultaan satakunta tai toista +sataa, mutta pienemmissä ainoastaan 40-50. Venäjän lappalaisten koko +lukumäärä nousee noin 1700:an, joista ainoastaan ani harvat, Suomesta +ja Norjasta muuttaneet, viettävät paimentolaiselämää. Toiset asuvat +talvella noin kymmenen tai useamman perhekunnan suuruisissa kylissä, +samassa paikassa, hirsistä rakennetuissa, penkeillä, lattioilla ja +useilla pienillä lasi-ikkunoilla varustetuissa taloissa. Maaselässä +heillä oli oikeat venäläispirtit kiukaineen ja savutorvineen sekä +uunipatsaineen, josta seiniin kulki leveät orret. Sitä paitsi oli +muutamia karjalaisia savupirttejäkin. Kildinissä näimme paitsi +hirsitupia turpeistakin kyhättyjä; nämä olivat niin sanotun kodan +muotoisia, tulisija keskellä ja sen yläpuolella katossa noin kahden +kyynärän pituinen ja puolen kyynärän levyinen aukko. Kesäksi +lappalaiset hylkäävät talvikylänsä ja muuttavat osa merenrannikolle, +osa taas suurten jokien ja järvien rannoille, missä heillä on +kesänviettopaikkansa. Useilla on sitä paitsi syyskalastusta varten +erityiset paikat, missä viipyvät jouluun asti, jolloin palaavat +talvikyliinsä. Muinaisten persialaisten kuninkaiden tavoin siis +kalastaja-lappalainen viettää eri vuodenajat eri paikoilla. + +Paitsi lappalaisia, jotka asuvat mainitulla suurella niemimaalla +Kannanlahden, Vienan- ja Jäämeren välillä, siellä on vielä useita +venäläisiäkin kyliä Kannanlahden ja Vienanmeren rannikkoa pitkin. Nämä +ovat nimeltään Kannanlahdesta päin alkaen, ensin Porjeguba, sitten +Umha, Kuusrjeka, Olenitsa, Salnitsa, Kaskarantsa, Varsuga, Kuusoma, +Tjavanga, Tetrina, Tjapoma, Pälitsa ja viimeksi Ponoi. Kannanlahdesta +luetaan 90 virstaa Porjegubaan, ja Pälitsan ja Ponoin väliä sanottiin +olevan 180 virstaa, mutta muut kylät ovat enimmäkseen 20-30 virstan +päässä toisistaan; koko rannikkoväliä Kannanlahdesta Ponoihin on noin +500 virstaa. + +Niemimaan pohjoispuoleinen merenrannikko, aina Norjan rajalle saakka, +on varsinaiselta nimeltään Murmannin rannikkoa, missä venäläiset, +karjalaiset ja lappalaiset läpi kesän, alkaen huhtikuusta aina elokuun +loppuun asti, simpukoissaan -- joiksi nimittävät suuria, avoimia +kalastajaveneitään -- toistensa kilvassa koettavat tuottaa meren +asujamille kuolemaa ja tuhoa. Karjalaiset ja lappalaiset ovat +enimmäkseen palkkalaisina venäläisillä, jotka antavat heille alukset, +kalanpyydykset ja muonaa. Ainoastaan ani harvat heistä kalastavat +itsenäisinä pyydystäjinä. Palkkalaiset laskevat voittonsa sadaksi +ruplaksi, jopa enemmäksikin, kesäkaudelta, sittenkun kaikki +merelle tuloon ja sieltä paluuseen yhtyneet kulungit on luettu pois. +Tätä summaa voisi pitää talonpojalle riittävänä kesän tuloiksi, mutta +kun ottaa huomioon, että hänen peltojensa ja niittyjensä hoito sen +kautta tulee laiminlyödyksi ja että hänen siis täytyy käyttää suurin +osa sadasta ruplastaan ruuan ostamiseen talveksi, niin hänen voittonsa +itse teossa muuttuu tappioksi. Mutta sellainenpa on tapa sekä +venäläisellä että karjalaisella rahvaalla, ei yksistään Arkangelin, +vaan myös suureksi osaksi Aunuksen kuvernementissa, että +kaikenlaisten vähäpätöisten raha-ansioiden vuoksi uhrataan pysyvän +talonpoikaisvarallisuuden varsinainen lähde -- maanviljelys. Suomessa +harjoitetaan maanviljelystä aina 69:nteen asteeseen, Inarin +seurakunnassa, mutta itse meren rannikolla (Kannanlahden rannoilla) +Arkangelin kuvernementissa maanviljelys ei ulotu 66:tta astetta +pohjoisemmaksi; siellä näet, 15 virstaa Kieretistä pohjoiseen, tapaa +Nilmijärven pienessä karjalaiskylässä viimeiset pellonviljelyksen +merkit. Mutta varsinaisissa venäläisissä kylissä, jotka kaikki ovat +meren rannikolla, ei maanviljelys ulotu edes niin pohjoiseen, vaan +lakkaa toista astetta etelämpänä, Kemin kaupungin eteläpuolella. Ja kun +näillä seuduilla vihdoin tapaa maanviljelystä -- millaista se sitten +on? + +Sen sijaan että Suomen talonpoika paljoa pohjoisemmilla seuduilla ja, +kuten kaiken todennäköisyyden mukaan luulisi, huonompaan maaperään +kylvää 5-6 tynnyriä vuosittain, pidetään täällä tynnyrin kylvöä +erinomaisena ja 3-4 lehmää suurena karjana, kun sitä varioin Suomessa +15-20 lehmää pidetään keskinkertaisena, Jos joku tahtoo tietää syyn +tähän maanviljelyksen kurjaan tilaan -- jopa kurjuuteen joka suhteessa +-- venäläisellä ja Karjalaisella rahvaalla mainituissa seuduissa, niin +ottakoon sen itse parhaan taitonsa mukaan selville; tahdon puolestani +mieluummin tuoda esiin ajatukseni siitä, miten Suomen talonpoika +helpoimmiten voitaisiin saattaa samaan kurjuuden tilaan. Ensiksi: +vieroita häntä pitämästä maata ja tilaansa yksityisenä omaisuutenaan; +sen kautta maa ja maanviljelys pian on menettävä kaiken arvonsa hänen +silmissään. Toiseksi: anna hänen, vaikkapa vaan vähäisestä maksusta, +lunastamalla saada joka puu, jonka hän metsästä tarvitsee, mutta ennen +kaikkea, sakota häntä, kuta useammin, sitä parempi, jos hän joskus +tulisi luvatta kaataneeksi puun, tai maksata hänellä ainakin runsaat +lahjukset siitä; sen kautta hänen rakennuksensa joutuvat rappiolle ja +kaikin metsän tuottama voitto häneltä on menevä hukkaan. Kolmanneksi: +vaadi häntä suorittamaan maksunsa puhtaalla rahalla ja lisäksi hänen +perheensä henkiluvun eikä hänen omistamansa maan mukaan: täten hän +saatetaan alati tavoittelemaan yksistään rahaa sieltä missä se vaan +helpoimmiten ja pikimmiten on saatavissa. Neljänneksi: istuta häneen +se vakaumus, että maito vuoden toisena puoliskona on turmiollinen +ravintoaine; siten hän ei enää yhtä huolellisesti ole hoitava +karjaansa, vaan on sen sijaan kalastava koko kesän, ja sanoohan +sananlasku: _Ei Jumala ole käskenyt kalanpyytäjän rikastua_. Olisi +helppoa tehdä näiden hyväntahtoisten neuvojen luku kaksinkertaiseksi, +mutta kun jo annetuita pidettäneen liikanaisina, jätän kerrassaan +kaikki maanviljelysmietteet ja siirrän lukijan murmannien pariin. +Niiksi eli myöskin murmanskoiksi sanotaan väestöä, jota Kannanlahden ja +Oniegan välillä, jopa tuonnempanakin olevista venäläisistä kylistä ja +kaupungeista sekä Arkangelin ja osaksi Aunuksenkin kuvernementtien +karjalaisista kylistä joka vuosi maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa +tuhansittain tulvii jo mainitulle Jäämeren Murmannilaiselle rannikolle +täyttäen matkustaessaan tien pitkillä, siellä täällä keskeytyvillä +jonoilla. Tuohon jo alussa mainittuun Kiitsan väentungokseen olivat +murmannit syynä; murmanneja olimme jo tavanneet Kuolassa, murmanneja +tapasimme pitkin tietä ja kaikissa kievaripaikoissa Rasnovolokim asti! +Ja kuitenkin nämä olivat vaan jälkijoukkoja, jotka myöhään olivat +päässeet matkaan; useimmat olivat jo aikaisemmin saapuneet +perille. Muutamat heistä kuljettivat myttyjänsä ahkioissa, joita +keskinkertaisen isot koirat vetivät, Herra tiesi, kuinka pitkän +matkan päästä; toiset vuokrasivat poroja sekä itseänsä että +tavaroitansa vetämään; mutta useimmat kulkivat jalan, vetäen jäljessään +niin sanottua veturia, s.o. kevyttä, ahkion muotoiseksi tehtyä rekeä. +Moni heistä näytti olevan mitä kurjimmassa tilassa, ollen ilman +riittävää kotoista evästä ja rahoja, millä ostaa ruokaa matkalla. +Aavistaen tulevaa hätäänsä he olivat kotoa varanneet mukaansa +kaikennäköistä joutavaa tavaraa, kuten naisten myssyjä, päänauhoja, +muita nauhanpätkiä ja vaatetilkkuja, joita tarjoilivat lappalaisille +kaupaksi; mutta ei edes lappalainen tahtonut panna niihin mitään arvoa. +En ymmärrä, miten he saattavat päästä perille meren rannikolle, mutta +toivon, että kuitenkin jollakin tavalla suoriutuivat. Eräässä paikassa +tapasin kaksi veljestä, joista toinen oli äkkiä sairastunut +keuhkokuumeeseen, joka, mikäli ennakolta saatoin arvata, ei voinut +päättyä onnellisesti. Onneksi hänellä kuitenkin oli niin paljo rahoja, +että ainakin muutamalle kyytivälille voi vuokrata itselleen poron, +joka valjastettiin ahkion eteen, mihin sairas makaavaan asentoon +peitettiin. Mutta rahojen loputtua ei veljellä kaiketi ollut muuta +neuvona kuin itse ruveta ahkiota vetämään ja vetää veljeänsä rannikolle +asti -- kuolemaan sinne, ellei sairas jo sitä ennen matkalla ehtinyt +heittää henkeänsä. + +Niiden varalle, jotka saattoivat vuokrata itselleen poron, oli +lappalaisia kokoontunut kievaripaikkoihin kyyditsemisellä rahoja +ansaitaksensa. Poron vaihdossa kului tavallisesti tuntikausia +kyytimaksua tingittäessä. Kahdesta ruplasta, minkä summan lappalainen +alussa vaati porosta, kun kyyditsisi Maaselästä 40 virstaa eteenpäin, +murmanni tinki kyytirahat yhteen ruplaan tai ruplaan kahteenkymmeneen +kopeekkaan, kelin mukaan, ensiksi viisaasti kyllä tarjottuaan +lappalaiselle ainoastaan puolet siitä tai vielä vähemmin. Useimmat +murmannit jättävät suuren postitien Kannanlahden ja Kuolan +keskivälillä, Rasnovolokin kohdalla, lähtien siitä itäänpäin +kulkemaan; ainoastaan vähempi osa tulee Kuolaan. + +Toistakin mahtavaa, tähän asti historiassa tuntematonta kansanlajia +kuulin Kuolassa ensi kerran mainittavan -- _filmanneja_. Kun kartalta +en löytänyt mitään Filmanniaa (eli Fillmanniaa), niin minun täytyi +kuolalaisilta tiedustella tätä maata ja sen asukkaita, varsinkin kun +nämä kummatkaan eivät vähintäkään näyttäneet olevan Murmanniaa ja +murmanneja huonommat, joista minun oli onnistunut jo sitä ennen +hankkia muutamia tietoja. Filmannit asuvat Filmannin rannikolla, +joka on länteen Murmannin rannikosta, alkaen Norjan rajan tienoilta +siitä, mihin viimemainittu päättyy ja ulottuen kauas ohi Nordkapista +aina Hammerfestiin saakka ja kauemmaksikin. Heidän elintapansa kuuluvat +olevan jotakuinkin samanlaiset kuin murmannien; päivät oleskelevat +vesillä, ja yöt joko vesillä tai saunoissa ja mökeissä, joita on +rakennettu meren lahtien rannalle, joko puusta tai turpeista. Miten +viettävät talveaan, siitä en voinut saada mitään täydellisiä tietoja, +mutta luultiin heidän suureksi osaksi katoavan syksyllä, kuten +murmannit, joista talvella ei löydä jälkiäkään, + +Murmanniassa puhutaan kieltä, joka suuresti on venäjän kaltaista, mutta +filmanneilla kuuluu olevan oma kielensä, jonka nimi on _kakspreck_, eli +kuten se kenties oikeammin on kirjoitettava: kakj-spreck (huom. kakj +venäläisillä kirjaimilla, spreck saksalaisilla). Kun matkustin varta +vasten kielitieteellisiä tutkimuksia tekemässä, iloitsin koko lailla +löytäessäni tämän uuden kielen; kuka tietää, vaikka se kerran kielten +parissa tulisi näyttelemään samaa osaa kuin sanskrit tätä nykyä. Niin +paljo ainakin on varmaa, että se ei sisällä ainoastaan venäjän ja +norjan, vaan myöskin suomen ja lapin kielten perusainekset. Kuolassa +tapasimme muutamia, jotka puhuivat kakspreckia, ja vielä matkalla +sieltä Kannanlahteen tapasimme Rasnovolokissa kaksi porvaria, joista +toinen sanoi osaavansa norjaa; mutta vaikka ei sitä osannutkaan, puhui +hän kahta paremmin kakspreckia. Mistä päin kuljet, kuului: _Hårfra du +fara_; mikä on nimesi: _kak du heta_; kuinka monella porolla matkustat: +_hår manga ålenej du fara_; jos haluat teevettä, niin keitän: _du tjai +vil hafva, tak ja koga_; onko sinulla oma teekannu: _sin tjainik du +hafva_ j.n.e. Yllä mainitussa selonteossaan, Högström puhuu +Huotsin-Lapissa esiintyvästä kielestä, jota sanoo _porvarikieleksi_ +(borgarmålet); se on kaikesta päättäen kakspreckin murre. Muuten +kaksprecki ei kuulu olevan mitään erittäin vaikeata kieltä oppia. +Kuolalaiset, jotka muutaman kuukauden kesällä ovat asuneet +Pilmanniassa, puhuivat sitä sujuvasti. Sattuvimpia sanoja on sana da +toistettuna (da, da). Jos kakspreckilainen ei ymmärrä sanaakaan siitä, +mitä hänelle puhuu, hän sangen taitavasti pelastautuu pulastaan +vastaamalla da, da. Kuinka suuri merkitys kakspreckilla monessa +tapauksessa voi olla, saattavat muun muassa todistaa sanat filmanni ja +murmanni, joiden johto on selvä niin pian kun osaa kakspreckia. Sillä +ellei vastedes onnistu jollekulle etymologille selittää sanaa filmannit +kreikan kielen avulla, missä tapauksessa se kumminkin olisi +kirjoitettava philomanit, niin luulisin sen johtuvan kakspreckista ja +merkitsevän Ruijan (Finmarkin) rannikkoasukkaita. Samoin sana murmannit +on kakspreckilaista syntyperää ja merkitsee epäilemättä: meri +(-?merelle-)matkustaja, ja tuo sana on sitten hajoitettu siten, että +siitä on saatu venäläinen sana _more_, meri, ja lappalainen sana +_mannee_, matkustaja. + +Jos joku ehkä arvelee, että liian kauan olen käsitellyt kakspreckin +kieltä, niin saan puolustautua sillä, etten filologina ole voinut vaan +muutamalla sanalla mainita tähän asti vallan outoa kieltä; jos taas +liian laveasti olen puhunut murmanneista ja filmanneista, niin +muistettakoon että Kuolan porvarit, niiltä seudulta jotenkin äsken +läksin, luultavasti eivät tunne muiden maapallon ihmisten eloa ja oloa +kuin omaansa, murmannien ja filmannien, tai muita maita kuin Venäjän, +Murmannian ja Filmannian. + +Ruijan rannikko on etenkin meille suomalaisille merkillinen siitä, että +siellä paitsi norjalaisia ja lappalaisia asuu noin neljätuhatta +ihmistä, joiden äidinkieli on suomi, ja jotka luultavasti vielä kauan +tulevat sen säilyttämään, jos kohta monet valistuneetkin norjalaiset +papit innokkaasti koettavat saada heitä lukemaan norjaa. Kuinkahan +monta vuosisataa maailman vielä tulee pysyä pystyssä, jotta ihminen +edistyisi edes sen verran valistuksessa ja suvaitsevaisuudessa, että +kyllä itse pitää omaa äidinkieltään kaikista paraana, mutta että +myöntää kaikille muillekin oikeuden omaansa sinä pitää, ja ettei sekä +pyynnöllä että pakolla koeta saada heitä vaihtamaan sitä toiseen. Ja +erityisesti rohkenen kysyä norjalaisilta papeilta, miksi juuri samaan +aikaan, kun mitä innokkaimmin hommataan välineitä lappalaisten +uskonnonopetusta varten heidän äidinkielellään, suomalaisten suhteen +seurataan vallan päinvastaista järjestelmää? Senkö vuoksi, että +lappalaisia on enempää kuin kahta vertaa suurempi lukumäärä? Huono syy; +sillä että heikommallekin tehtäköön oikeutta, sitä sekä laki että +evankeliumi opettavat. Vai senkö vuoksi, ettei heidän itse tarvitse +oppia suomea, kun jo ennestään on norja ja lappi? Sekin huono syy; +sillä neljä tai kahdeksan sivistynyttä pappia kaiketi vähemmällä +vaivannäöllä ja ajanhukalla oppii pakisemaan ja lukemaan vierasta +kieltä, kuin neljä tuhatta sivistymätöntä rahvaan-henkilöä voi tehdä. +Vai kaikuuko kenties norjankieli mieluisampana Herramme korviin kuin +suomi? Mutta onhan Hän itse sanonut, että Hänen nimeänsä julistettakoon +kaikille kansoille ja maailman kaikilla kielillä. + +Mutta miksi pysähtyisin korkealla sivistysasteella olevaan Norjan +papistoon, kun oman maamme lappalaisten uskonnonopetuksen suhteen +kaikki nämä ja vielä useampia kysymyksiä saattaisi tehdä omalle +papistollemme. Valitamme, tai ainakin meillä on valitettu sitä, että +Ruotsin vallan aikana äidinkieltämme sorrettiin, ja kuitenkin, niin +pian kun vapautus latinasta uskonpuhdistuksen kautta oli tapahtunut, +joutuisasti hankittiin meidän rahvaalle sekä Raamattu että muutkin +tarpeelliset uskonnonopetuskirjat suomen kielellä. Jos ei muun, niin +ainakin kohtuuden vaatiman kiitollisuuden siitä, mikä on meidän omaksi +osaksemme tullut, olisi pitänyt velvottaa meidät myöntämään +lappalaisille sama oikeus. Mutta kaukana siitä, että niin olisi +tapahtunut. Tässä seuraa lyhyt kronologinen esitys siitä, mitä tässä +suhteessa on tehty. [Se, joka tästä seikasta haluaa saada lähempiä +tietoja, katsokoon A.J. Sjögrenin kirjaa "Anteckningar om +Församlingarna i Kemi-Lappmark. H:fors 1828", siv. 213-210 ja 368. 369. +(Kirjoittajan huomautus).] Samaan aikaan jolloin ruotsalaiset ja +tanskalaiset kirjoittivat lappalaisilleen hartauskirjoja heidän +äidinkielellään, meillä kirjoitettiin rovastintarkastus-pöytäkirjoja, +joista tässä tarjoamme otteen: + + Vuonna 1746. Jo useimmat (lappalaiset) lukivat suomea, mutta muutamat + lappiakin ja aivan harvat tanskaa... Suostuttiin siihen, + että sielunpaimen suomen ohella käyttäisi lapin kieltä. + + Vuonna 1752. Pöytäkirjassa on kieli jätetty mainitsematta ja puhutaan + ainoastaan siitä ihanasta (?) ymmärtämyksestä, jota + Inarin lappalaiset osottivat tehdessään selkoa + kristinuskon-opinkappaieistaan. + + Vuonna 1760. Piispa hyväksyi sen "hyvän asetuksen, että Utsjoella + pantaisiin voimaan suomen kielen käyttäminen, ollen + kieltä, jota jo useimmat käyttävät (?) ja jota kuitenkin + kaikkien on naapuriensa kanssa suoritettavan kaupan ja + kanssakäymisen takia ennen kaikkea pakko (?) oppia". + + Vuonna 1765. Tarkastaja "huomasi aihetta olevan vakavasti muistuttaa + sekä vanhempia että lapsia hankkimaan itselleen suurempaa + taitoa suomen kielessä, ja että vanhempien tuli puhua + suomea lasten kanssa". + + Vuonna 1770. Huomattiin muutamien olevan jotakuinkin perehtyneitä + kristinopin-taitoonsa, toisten taas siinä olevan jonkun + verran heikompia, ja syinä kristinopin taidon heikkouteen + mainitaan m.m. "suomen kielen taitamattomuus, joka johtuu + siitä, etteivät vanhemmat koskaan puhu suomea lastensa + kanssa". + +Tämä lyhyt ote papistomme syntiluettelosta, mitä heidän suhteeseensa +lappalaisiin tulee, liittäköön. Ainoastaan ensimäistä, yllä mainitun +Pehr Högströmin v. 1746 pitämää tarkastusta saattaa pitää hieman +edullisena lappalaisille, vaikkei pöytäkirjassa mitään varsinaista +säädetä papin velvollisuudesta oppia lappia ja tällä kielellä antaa +lappalaisille kristinopin opetusta. Se hyvä asetus, joka mainitaan +1760 vuoden tarkastuspöytäkirjassa, oli silloisen Lapinmaan +kirkkoherran Henr. Vegeliuksen antama, joka oleskellessaan Lapissa +lisäksi oli tehnyt sen huomion, että lappalaiset keskenään puhuivat +"koirankieltä" -- havainto, jonka Kemin kontrahtirovasti H. Zimmerman +kymmentä vuotta myöhemmin (1770) toimittamassaan rovastintarkastuksessa +huomasi oikeaksi. Mainittu Vegelius kuuluu olleen niin jyrkkä +lappalaisuuden vastustaja, että alussa oli kieltänyt lappalaisia omissa +huoneissaankin hänen läsnäollessaan puhumasta "koirankieltään". + +1770 vuoden jälkeen ja nykyaikaan asti asia ei rahtuakaan ole muuttunut +lappalaisten eduksi. Yhä vielä lappalaiset keskenään ja lastensa kanssa +puhuvat lappalaista "koirankieltä" eivätkä suomea, yhä vielä heitä +vaaditaan lukemaan suomea ja saarnataan heille suomeksi, jos kohta, +kuten Utsjoen seurakunnassa on laita, toinen puoli huonosti ymmärtää +saarnaa, toinen puoli ei ymmärrä ollenkaan. Vielä tänä päivänä +tutkitaan meidän tulevia pappeja, kuinka he taitavat 15 heprealaista +psalmiaan, vaikka epäilemättä 15 sivua lapin kieltä niille, jotka +saavat paikan Lapissa, olisi monta vertaa tärkeämpää, vaikka en silti +ollenkaan tahdo halventaa heprean arvoa. + +Muuten on merkillistä, miten vähä menestystä sellaisilla luonnottomilla +pyrinnöillä, kuten esim. sillä, että koetetaan vieroittaa kansaa sen +äidinkielestä, tavallisesti on. Jo sadan vuoden aika ollaan joko +tahallaan tai, kuten sopisi toivoa, kaikessa viattomuudessa ja itse +siitä tietämättä koetettu muuttaa Suomeen kuuluvia lappalaisia +suomalaisiksi, eikä vielä ole päästy pitemmälle kuin että Inarin +lappalaiset puhuvat murtaen suomea, lukuunottamatta lapsia ja +Paatsjoenniskan kyläläisiä, jotka eivät ole saavuttaneet edes sellaista +taitavuutta. Utsjoen seurakunnan suomen kielen laita on monessa +suhteessa paljoa huonompi kuin inarilaisten, ja samaa on sanottava +kirjanluvusta, kristinopin taidosta ja siveellisyydestä, joista +kaikista Inarin seurakunta ansaitsee oikeutettua kiitosta. Kuitenkaan +en voi taata, miten syvä ja sisällinen inarilaistenkaan kristinopin +taito lienee, mutta ainakin sen ulkonainen, puustavillinen puoli on +parempi kuin useimmilla Suomen seuduilla. Mahdollista on, ettei +inarilainenkaan niin helposti voi tajuta sellaisen asian henkistä +sisällystä, jota kuulee ja lukee vieraalla kielellä, jos kohta onkin +hyvin tarkka siinä, että selityttää itselleen, ne sanat ja kohdat, +joita ei ilman sitä ymmärrä. -- Olen tässä edellä puhunut esi-isiemme +synneistä lappalaisiin nähden ja lisään tässä vaan, että jos +vastaisuudessa jonkun päähän pälkähtäisi vieroittaa meidät pois +äidinkielestämme, sitä ei voisi pitää muuna kuin sen Jumalan +oikeutettuna rangaistuksena, joka rankaisee lapsia isäin +pahoista teoista aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Ja näin kauan +harhailtuani syrjäteillä, on aika palata Kuolan ja Kemin väliselle +taipaleelle, ja juuri samaan Maaselän kylään, mistä toissa päivänä +eksyin ja jouduin niille syrjäpoluille, jotka tähän asti ovat minua +pidätelleet. + +Maaselän, ehkäpä muunkin Venäjän-Lapin lappalaiset lienevät +karjalaisten ja lappalaisten sekarotua; ainakin moni heistä oli vallan +karjalainen ulkonäöltään, vaikka ei puhunut karjalan kieltä. Sitä +paitsi heidän kotipukunsa on sama, joka Venäjan-Karjalassa on yleisesti +käytännössä; rakennustavasta on jo aikaisemmin mainittu, että sekin oli +Venäjän karjalaisten rakennustavan kaltainen. Siitä, että Venäjän +lappalaisiin on sekaantunut karjalaisia, johtuu epäilemättä se suurempi +yhtäläisyys suomen ja karjalan kanssa, jota Sjögren yllä mainitussa +teoksessaan useammassa kuin yhdessä paikassa mainitsee, samoin kuin hän +myös (siv. 382-390) koettaa tehdä selkoa tämän sekaantumisen ajasta ja +todennäköisyydestä. Sen nojalla voisi myös selittää, miksi Venäjän +lappalaisten elintavat monessa suhteessa eroavat muiden lappalaisten +elintavoista. Niinpä esim. Kildinissa sekä koko matkalla Kuolasta +Kaunanlahteen näin naisten keittävän ruokaa, vaikka muilla +lappalaisilla tämä tehtävä on miehillä. Rikkataival (lapiksi Riksuol) +nimisessä paikassa, 60-70 virstaa etelään Maaselästä, muuan +lappalaismuori leipoi leipänsä vallan venäläiseen tai karjalaiseen +tapaan hapatetusta taikinasta ja paistoi sen uunissa. Useilla on +kesäsijoillaan sauna, jossa kylpevät vallan vastoin muiden seutujen +lappalaisten tapaa; ei näet edes puoleksi suomalaistunut Inarin +lappalainen käytä saunaa. Juoma- ja keittovettä ei sulatettu lumesta, +kuten lappalaisella on tapa, vaan sitä otettiin järvestä tai muualta, +missä sitä luonnostaan oli valmiina. Heidän tupansa olivat +tavallisesti puhtaat, lattiat ja penkit pestyt, jopa monessa oli +pysyvät pöydät, kun sitä vastoin muut lappalaiset tyytyvät +pöydänkanteen, joka tilaisuutta varten, kun pöytää tarvitaan, asetetaan +vartavasten tehdyille jaloille tai muulle alustalle. Lännempänä Kuolaa +asuvilla Venäjän lappalaisilla on pöydän nimenä _bård_, sana, joka +luultavasti on lainattu norjasta, jos kohta itse Norjan lappalaisilla +on sana _bävdde_ (suomal. pöytä) ja Kuolan eteläpuolella asuvilla +lappalaisilla venäjästä lainattu _ståll_. Itse kauppa- tai voitonhimo +on Venäjän lappalaisella osaksi yhteinen Venäjän karjalaisen kanssa. +Baldinissä tahdottiin kahdesta puolentoista korttelin pituisesta +siiasta kiskoa meiltä rupla, ja Maaselässä myytiin kalaa puntari +kädessä, ja muuramet, jotka ostimme, mitattiin kupilla. + +Paitsi monta muuta tapasimme Maaselässä erään kuusamolaisen miehen, +joka jo yhdeksän vuotta oli elänyt Venäjällä, mutta joka ei edes +vaateparreltaan ollenkaan ollut ehtinyt muuttua. Hän läksi Kuolaan, +missä jo ennen muutamina kesinä oli tehnyt työtä laivanveistäjänä. +Kysyttyämme häneltä, oliko työansio täällä parempi kuin Suomessa, hän +sanoi, ettei hänellä ollut syytä valittaa työpalkan huonoutta. Mutta +kysyttyämme, eikö hän siis yhdeksässä vuodessa ollut voinut tehdä +melkoisia säästöjä, hän vastasi, ettei hän ollut voinut sellaisia tehdä +siitä syystä, että hänet, kun muutaman viikon ajan on tehnyt työtä ja +jotakin ansainnut, sen jälkeen valtaa sellainen viinan jano, ettei se +anna hänelle mitään rauhaa, niin kauan kuin ropokin on jäljellä. Niin +paljoa hän ei vielä ollut ehtinyt oppia venättä, että olisi huomannut +venäjän kielessä olevan omat kirjaimensa, joita suomessa ei ole, tai +että korko venäläisessä sanassa saattaa olla muullakin kuin ensi +tavulla. Sen tähden sanat _hozjáin_, isäntä, _xozjáika_, emäntä, +_olenj_, poro, _doróga_, tie, _vodá_, vesi j.n.e. hänen suussaan +muuttuivat muotoon _hósaina, hóseikka, óleni, tóroka, vóta_. Hän oli +kuitenkin kyllin järkevä itse ymmärtämään, ettei ollut mikään mestari +venäjän kielessä, ja kun kysyttiin, eikö hän niin pitkässä ajassa jo +ollut ehtinyt oppia venättä, niin että olisi puhunut sitä yhtä hyvin +kuin suomea, hän vastasi: ei se vanha kieli enää hyvästi tahdo siihen +taipua. Vallan toiset ajatukset taidostaan oli eräällä maankulkijalla, +nimeltä Kurtti, joka oli kotoisin Sallan seurakunnasta Suomesta. Viisi +vuotta sitten tapasin hänet Kannanlahdessa, jossa hän silloin oli ollut +noin puolen vuotta ja sillä ajalla oppinut hyvin puutteellisesti +lausumaan muutamia venäläisiä sanoja. Mutta itsellään hänellä oli +suuret ajatukset venäjän kielen taidostaan, ja hän suositti +minullekin venäjää yhtenä maailman helpoimpana kielenä. Muutamassa +viikossa hän oli oppinut tärkeimmän, ja sanoi jo puhuvansa kieltä +paremmin kuin itse venäläiset. Jopa hän tarjoutui niin lyhyessä ajassa +kuin kahdessa viikossa täydellisesti opettamaan minulle venäjän kielen, +sillä vaikka hänestä itsestään ei juuri kahdessa viikossa ollut tullut +sellaista professoria kuin hän nyt oli, luuli hän asian minulta käyvän +paljoa helpommin, kun saatoin panna sanat paperille, joten minun ei +tarvinnut uskoa niitä usein pettävän muistin yksinomaiseen huostaan. + +Maaselässä tapasimme myöskin erään Venäjän karjalaisen, joka paraikaa +samalla oli Kuusamon pitäjän rajalla olevan Pääjärven seuduilla +starostana. Hän oli paluumatkalla Kuolasta, jossa oli omilla poroillaan +käynyt Pääjärveltä viemässä rahastoon vuotuiset kruununverot, jotka oli +kantanut seudultaan, ja joita yhteensä oli noin 1800 ruplaa. Kun hän +pyysi minuakin katsomaan kuittiaan, oliko se oikea (kuka tietää, kuinka +moni jo sitä ennen oli tehnyt sen Kuolassa), kysyin, eikö hän siis itse +osannut ainakin lukea kirjoitettua, ellei itse kirjoittaa. "Mikäs +hätä", hän vastasi, "starostalla silloin olisikaan, jos osaisi +kirjoittaa ja paikalla merkitä, paljonko kukin kulloinkin maksaa ja +paljonko hänellä vielä on jäljellä maksettavaa. Mutta nyt, kun monta +kertaa vuodessa matkustelen ympäri piiriä veroja kokoamassa, sillä +kaikki eivät voi maksaa kaikkea yhdellä kerralla, niin pelkään usein +kerrassaan tulevani hulluksi, kun minun tulee muistaa, kutka ovat +maksaneet ja kuinka paljon kukin on maksanut, ja sitten laskea yhteen +ja verrata, onko koko summa sen suuruinen, jonka olen kantanut. Näitä +miettiessäni kuljen usein 5-10 virstaa paikasta toiseen niin etten +ollenkaan ole huomannut matkaa, vaan pysähdyn ja ihmettelen, että jo +olen perillä." Vanhemmasta veljestään hän kertoi, että oikeastaan olisi +ollut hänen velvollisuutensa ruveta starostaksi, mutta ettei hänen +muistinsa ollut yhtä hyvä, minkä vuoksi hän oli selitetty +kivulloiseksi. + +En saa unhottaa muiden vähäpätöisyyksien muassa kertoa, mikä +Tantaluksen tuska meillä oli Maaselässä halutessamme kahvikupillista. +Sekä kahvia, sokeria että kahvipannu meillä oli muassa, olimmepa +kumpikin lisäksi harjoittautuneet kahvia keittämään; vedestä ja tulesta +ei myöskään ollut mitään puutetta, mutta -- kahvi oli paahtamatonta -- +hinc illae lacrimae [siitä nämä kyyneleet]. Vaikkapa sekä +teoreettisesti että käytännöllisesti olisimme osanneet sitä miten hyvin +tahansa paahtaa, niin mitä kaikki tämä meitä auttoi, kun meillä ei +ollut kahvinpaahdinta, emmekä voineet toivoa, että lappalainen, +varsinkaan parhaillaan kestävän paaston ajalla, olisi lainannut +kattilaansa meidän kahvimme saastutettavaksi. Eikä -- ohimennen +sanottuna -- kumpikaan meistä ennen ollut paahtanut kahvia, sillä Pehr +Adolph Bonsdorff vainaja vähät välitti siitä, osasimmeko vai emmekö +osanneet kahvin paahtaa, kunhan vaan osasimme puhdistaa potaskaa ja +polttaa loppuun hänen väkiviinansa kaikennäköisissä muissa +kemiallisissa kokeiluissa. Jo viimeisessä kievaripaikassa ennen +Maaselkää olimme koettaneet keksiä jotakin keinoa, päästäksemme tästä +pulasta. Valkean edessä liedellä oli irtonainen kivi, jonka tuli oli +kuumentanut. Sille panimme kahvipapuja ja liikuttelimme niitä tikulla, +kunnes ne alkoivat mustua, mutta kun kivi ei ollut tavallista tulikiveä +suurempi, vaadittiin uskomattoman pitkä aika ja suun vaiva ennenkuin +saatiin paahdetuksi niin paljo kuin tarvittiin neljään kuppiin. Mutta +sittenkuin se paljon otsan-hien jälkeen oli meille onnistunut, +laskettiin paahdetut pavut paperille ja survottiin hienoiksi +kirvespohjalla. En osaa varmasti sanoa, millaista tämä täten +valmistettu kahvi oikeastaan oli, mutta niin paljon vaivan ja +hien jälkeen, ei saattanut muuta kuin pitää sitä, ellei juuri +paraimmanlajisena, niin ei ainakaan paljoa huonompana. Maaselässä +jouduimme kenties vielä suurempaan pulaan, sillä siellä ei ollut +sellaista kiveä kiukaan suulla. Mutta hätä aina keinot keksii. Meillä +oli senlaatuinen kynttilänjalka, jommoisia kaksi voidaan ruuvata kiinni +vastatusten ja sellaisella saimme täällä kahvin paahdetuksi. Vahinko +vaan, että sen toinen puoli oli poissa, sillä jos sekin olisi meillä +ollut, niin olisi molemmista yhteenkierrettyinä voinut saada +melkein kunnollisen kahvinpaahtimen. Viimein saimme isännältämme +lainata vanhan, pienen kuparikattilan, jossa yhdellä kerralla voimme +paahtaa suuremman määrän; kahvimme kuitenkin pahaksi onneksi paloi ja +sai karvaan maun, luultavasti savusta, jonka keskessä avointa kattilaa +ravisteltiin. -- Monien kokeilujemme kautta, jotka muuten talven +kuluessa olemme tehneet kahvin keittämisessä, sekä sisällä huoneessa +että ulkona taivasalla, olemme saavuttaneet seuraavat kokemukset: a) +Kahvi tulee sitä väkevämpää, kuta enemmän kahvijauhoja sekoittaa +veteen, b) Niin sanottu "sumppi" eli sakka tosin tummentaa kahvin +väriä, mutta muuten se tuottaa sangen vähän -- tai ei mitään -- +hyötyä, vaan päinvastoin pilaa maun, jos menettelee niin kuin +talonpoikaisnaisilla Suomessa on tapana, nim. että sakkavesi kerrasta +toiseen jää itse kahvipannuun, c) Vesi on ennen jauhojen panoa vahvasti +keitettävä, mutta sen jälkeen tuskin ollenkaan tai vallan vähä, d) +Kerma on ylellisyysainetta, jota vailla varsin hyvin voi olla, milloin +sitä ei ole saatavissa, e) Kahvia voi juoda puukupeistakin, milloin ei +ole varsinaisia kahvikuppeja tai laseja, f) Kahvi selkenee itsestään, +kun se vaan jonkun aikaa saa olla alallaan. + +Maaselästä läksimme iltapuolella 10:ntenä päivänä huhtikuuta, emmekä +sinä päivänä tulleet etemmäksi kuin ensimmäisen kyytivälin, +Rasnavolokiin (lapiksi Rasnjarg), minne luettiin 22 virstaa. Murmanneja +varten, jotka tässä jakautuvat kahteen joukkoon, lähtien toinen Kuolaan +päin, toinen itäänpäin kulkemaan, tänne oli Kuolasta tullut pari +porvaria mukanaan jauhoja, leipää, kalaa ja viinaa. Menekki lienee +ollut hyvä, sillä heillä ei enää ollut mitään jäljellä muuta kuin hyvin +vähä leipää. Itse Rasnavolokistakin matkusti seuraavana aamuna kaksi +henkilöä (lappalaista) meren rannalle, jäädäkseen sinne syksyyn asti. +Useita liikuttaviakin jäähyväishetkiä olen nähnyt ja kokenut, mutta +tuskin yhtään liikuttavampaa kuin näiden lappalaisten ero omaisistaan +oli. Jo ennenkuin ollenkaan tiesin, että matka oli edessä, näin +nuorenpuoleisen naishenkilön salaa itsekseen useaan kertaan vuodattavan +kyyneleitä, voimatta arvata, mikä häntä vaivasi. Mutta sittenkuin +matkalle aikovat olivat saaneet tavaransa järjestykseen, ja kun porot +oli tuotu metsästä, silloin vasta alkoi sisällä tuvassa perheen yleinen +itku ja nyyhkyttäminen, rintojen ristiminen ja kumarteleminen seinillä +riippuvien pyhäinkuvien edessä, yleinen suuteleminen ja syleileminen. +Sitten kaikki läksivät pihalle, missä toistettiin kaikki, mikä äsken +oli tuvassa tapahtunut, paitsi ristimistä, jota kuvien puutteessa +täällä ei voinut tehdä. Porot ahkioineen olivat vähäisen matkan +päässä, ja sinne koko seurue toisen jäähyväiskohtauksen jälkeen +siirtyi, siellä taas suudellakseen ja syleilläkseen toisiaan. Sitten +lähtevät asettuivat pulkkiinsa, joissa istuessaan heitä vieläkin kerta +suudeltiin ja syleiltiin; tähän asti se oli tapahtunut heidän ollessaan +seisaalla. Ja kun vihdoinkin lähdettiin liikkeelle pihasta, istuutuivat +monet kotia jäävistä lähtijöiden syliin, toiset heittäytyivät +raid-ahkioille (kuormille), ja sitten lähdettiin matkaan huimaa +vauhtia, sillä porot, jotka varsin vähän ymmärsivät suudelmia ja +syleilyjä, mutta sitä paremmin tunsivat tuiman tuulen, jossa jo kauan +olivat saaneet värjöttää, lähtivät kiitämään kaikin voimin. En siis +voinut nähdä viimeistä jäähyväiskohtausta, vaan palasin tupaan ja +rupesin ajattelemaan omaa lähtöämme, jotta sinä päivänä olisimme +voineet päästä yhtä väliä kauemmaksi Rikkataipaleeseen (lapiksi +Riksuol) asti, jonne 35 virstaa kuljettuamme hyvissä ajoin +saavuimmekin. Olisimme varsin hyvin voineet matkustaa yhden kyytivälin +lisää, mutta kun paikka oli hyvä ja puhdas, ja lisäksi isäntä ja muu +väki hyväntahtoiset ja kohteliaat, päätimme kernaammin jäädä tähän +teetä juomaan ja lykätä matkan seuraavaan aamuun. Rikkataipaleen +lappalaisella oli jotakuinkin hyvät teenjuonti-astiat, nimittäin +porsliiniset kupit ja kannu sekä kuparinen, puolentoista kannun +vetoinen kahvipannu. Edellisiä hän säilytti niitä varten vasituisesti +tehdyssä pienessä arkussa, jonka kanssa jo v. 1837 olin tehnyt +tuttavuutta. Luultavasti hänellä olisi ollut teetä ja sokeriakin -- +ainakin hänellä v. 1837 oli --, mutta kun hän silloin oli minua +kestittänyt, oli vallan kohtuullista, että me nyt vuoromme kestitsimme +häntä. Sen jälkeen hän kernaasti olisi laittanut meille kelpo +illallisen, mutta valitti, että murmannit olivat syöneet kaiken hänen +kalansa, minkä vuoksi hän nyt ei voinut tarjota muuta kuin hyvää, +kotitekoista hapanta leipää ja suolaa sekä kalalientä, joka +oli keitetty muutamasta palasta vanhaa haukea. Seuraavana aamuna +toistettiin sekä teenjuonti että ateria. Sitten minua pyydettiin +iskemään suonta eräältä mieheltä, jolla oli päänsärkyä, ja kun sen olin +tehnyt, muuan vanha eukko samassa tarkoituksessa ojensi minulle +kätensä. Mutta koska hänessä ei suinkaan ollut liikaa verta, vaan +pikemmin päinvastoin, ja pistimeni sen lisäksi oli hirveän tylsä, +selitin, ettei suonenisku häntä auttaisi, ja tämän hän heti uskoihin. +"Mutta mikä sitten minua on auttava?" hän kysyi. "Kuolema", vastasi +joku vierestä vapauttaen tällä lyhyellä neuvolla minut keksimästä +parannuskeinoa hänen kivulloisuuteensa, joka kuitenkaan kaikesta +päättäen ei voinut loppua ennen kuin haudassa. Lähemmin tarkastaessani +hänen käsivarttaan, huomasin, että se väriltään oli aivan kuin +keltapohjaista kattuuni-kangasta, jossa tiheässä toistensa vieressä oli +pieniä kalpeita ruusuja. Jos hän olisi ollut jotakin villiä +kansanrotua, eikä sävyisä, kristitty lappalaiseukko, olisin ensi +näkemältä luullut, että tämä oli erityisenlaista ihonmaalausta, mutta +nyt en tietänyt, mitä se lie ollut. Tietysti häneltä kysyin syytä +noihin lukemattomiin täpliin, ja sain nyt tietää, että ne kaikki +johtuivat _moxista_ [moxa (lue mohha): pieni, pujomarunan (artemisia +vulgaris) lehdistä ja kärjistä valmistettu, helposti palava, keilan +muotoinen esine, jota ennen poltettiin iholla luuvalon, märkäpesien +y.m.s. parantamiseksi], joita hän kivulloisuutensa vuoksi aika ajoin +oli polttanut käsivarrellaan. Luultavasti toinenkin käsivarsi oli yhtä +täplikäs, kuten myös niska ja eri osat hänen muuta ruumistaan, vaikka +en sitä varmasti tiedä, kun en erityisesti tullut häneltä sitä +kysyneeksi. + +Rikkataipaleesta tulimme jotenkin myöhään lähteneiksi matkaan; ja kun +päivä oli lämmin, keli raskas ja porot huonot, emme sinä päivänä +ehtineet kauemmaksi kuin 33 virstan päässä olevaan Jokostroviin +(lapiksi: Tjueksuol), jonne iltahämärässä saavuimme. Vähää ennen meitä +oli kuusi venäläistä sotamiestä vastaiselta taholta tullen ja Kuolaan +matkustaen tänne saapunut ja yöpynyt. Kun tämän vuoksi tuntui tulevan +ahdasta, viivyimme täällä ainoastaan muutaman tunnin, joimme teetä ja +söimme illallista, minkä jälkeen yön selkään jatkoimme matkaa +Sasjeikaan, 30 virstaa eteenpäin. Tällekin taipaleelle saimme erittäin +kuonot porot, niin että, vaikka yöllä ei voinut valittaa kelin +raskautta, emme kuitenkaan ennenkuin kello 5 seuraavana aamuna +saapuneet perille, ja silloin kumpikin olimme jotenkin uniset. Sillä +jos pulkassa olisikin voinut nukkua, mikä yleensä ei juuri tahdo olla +mukavaa, niin meitä nyt sitä paitsi häiritsi kyytimiehen alinomaa +toistama: prokleätoi! [kirottu, saakelin -- --] y.m. sen kaltaiset +soimasanat, jotka hän porolle antoi, kun ne eivät muuten +tahtoneet juosta edelleen. Tämän lisäksi murmannit olivat ajaneet tien +kauheille kuopille, joita tosin uusilla jäljillä oli koetettu kiertää, +mutta nämä kulkivat niin läheltä kuopan reunaa, että valveillakin ollen +oli vaikeata estää pulkkaa niihin suistumasta. Mutta jos vähänkin +koetti torkahtaa, saattoi olla varma siitä, että pulkkineen päivineen +päistikkaan syöksyi lähimpään kuoppaan, minkä jälkeen sai korviinsa +kyytimiehen prokleätoi-huudon. Mutta mitenkä hän "prokleätoitsikaan" +porojansa, yksi niistä kuitenkin väsyi niin perinpohjin, ettei tahtonut +kulkea askeltakaan eteenpäin. Lappalainen ei lähde millekään pitemmälle +matkalle ottamatta mukaansa yhtä tai useampaa varaporoa, jotka +sidottuina kukin ohjastaan kulkevat hänen oman ahkionsa tai +kuorma-ahkion jäljessä. Sellaisen varaporon hän nyt pani väsyneen +sijaan kuormaa vetämään ja sitoi väsyneen sen paikalle. Mutta eipä +poro näinkään ottanut kulkeakseen edelleen, johtuipahan sitten +ylenmääräisestä väsymyksestä tai poron omista oikuista. Lappalainen +lienee luullut jälkimäistä, sillä hän löi ja potki loikovaa poroa +enemmän kuin mitä hentoi katsella, kunnes viimein sai sen jaloille. +Sitten hän riensi pulkkaansa ja alkoi ajaa eteenpäin, mutta vaikka poro +sitä ennen ei ollut ehtinyt paneutua pitkäkseen, saattoi olla varma +siitä, että se muutaman askeleen päästä oli sen tekevä, annettuaan +ensin seisaallaan ollen valjaissaolevan poron vetää itseään kappaleen +matkaa eteenpäin. Lopuksi eivät auttaneet lyönnit, potkut eikä +"prokleätoi", vaan poro loikoi vallan liikkumatonna ja antoi pitkänään +laahata itseään, jos lappalaista halutti. Silloin vasta lappalainen +huomasi panna väsyneen poron tyhjään ahkioon, ja sitten hän, tultuamme +jäältä maalle, sitoi sen puuhun ja jätti siihen. Olisi ollut parempi, +jos hän olisi tehnyt sen jo paljoa aikaisemmin, niin poro parka olisi +säästynyt näin rajulta kohtelulta, ja itse olisimme pikemmin päässeet +perille. + +Sasjeikassa tehtyämme epäonnistuneen kokeen nukahtaa ja nukkua +hetkinen, läksimme viimeiselle taipaleelle, joka vielä oli +jäljellä Kannanlahteen päin, ja jota oli 30 virstaa. Nekään porot, +jotka täältä saimme, eivät olleet varsin kadehdittavat, mutta kuitenkin +paljoa paremmat edellisiään. Peläten, etteivät porot jaksaisi, oli +Kannanlahdessa asuva porvari PahkofF, jolla on hoidonalaisina kievarit +aina Rasnavolokiin asti, lähettänyt hevosen meitä vastaan; hän oli näet +sitä ennen saanut tiedon tulostamme mieheltä, joka kuljetti perille +Kuolan postia, ja joka ennen meitä oli lähtenyt Sasjeikasta. Hevonen +tuli meitä vastaan, kun meillä vielä oli jäljellä Kannanlahteen kolme +virstaa, ja nyt saimme sanoa hyvästi poroille, kuinka pitkäksi aikaa, +vuodeksiko, toiseksiko, taikka vielä viideksikö, elikkä kaikeksi iäksi, +sen ainoastaan Herra tietää. + +Eipä voi muuta kuin tuntea kaihoa, kun toista sataa peninkulmaa +porokyydillä matkattuaan taas ensi kerran istuutuu hevosen rekeen. +Sillä jos kohta on totta, mitä J.J. Tornaeus teoksessaan "_Beskrifning +öfver Torneå och Kemi Lappmarker_", Sthm 1772 [= Kuvaus Tornion- ja +Kemin-Lapista, Tukholma v. 1772] 56 sivulla sanoo, että se, joka saa +ajettavakseen laiskan poron, ei voi odottaa mitään pahempaa, +kun hänen näet täytyy väsyksiin asti sitä lyödä ja riuhtoa, niin +porokyyti kuitenkin on "muuten, kun on kauniit eläimet ja kunnolliset +ajoneuvot, hupaisa ja miellyttävä matkustustapa, eikä näytä pahalta kun +etenkin isossa seurueessa tällä tavoin matkustaa", kuten Högström +edellä mainitussa selonteossaan, 108 sivulla, huomauttaa. Muuten poro +yleensä on vankempi ja vilkkaampi syksyllä ja talvella kuin myöhemmin +keväällä, ja aina se panee pahakseen, jos ei saa pitää pientä ettonetta +sekä pientä lepoa päivän valjetessa. Kahden suuriarvoisen henkisen +ominaisuuden, ymmärryksen ja muistin, puolesta se ei taida paljoa jäädä +itse hevosesta jäljelle; ainakin mitä jälkimäiseen tulee, se kuuluu +muistavan tien, jota kerran ennen on kulkenut ja vielä paremmin kaikki +syöttöpaikat. + +Koko tie Kuolasta Kannanlahteen on mäetöntä, jos kuitenkin jättää +lukuun ottamatta loivan-puolisen rinteen, jota myöten Maaselästä tullen +laskeudutaan Imandran järvelle, sekä viimeisen kyytivälin lähinnä +Kannanlahtea. Tällä taipaleella viisi vuotta sitten tein ensi kokeeni +porolla-ajamisessa, ja tunsin nyt erästä mäkeä kulkiessani saman +petäjän, jota vastaan poro silloin minut laahasi, sitä ennen pudottuani +pulkasta. Meminisse juvat. [Muistelu huvittaa.] Puoli matkaa Kuolasta +on maata ja vähäisiä järviä, sitten alkaa 90:n virstan pituinen +Imandra-järvi, joka loppuu vasta viimeisellä kyytivälillä; kuitenkin +tällä matkalla tulee kulkemaan useiden erilevyisten nienten poikki, +niin ettei alinomaa ole alla sama jää. Karttoihin, jotka olen nähnyt, +tämä järvi on kuvattuna leveämmäksi kuin se itse todellisuudessa on, +sillä se ei yleensä ole varsin leveätä. Sen lappalainen nimi sanottiin +olevan Äävver jävr s.o. suomeksi Avarajärvi. Useat karjalaiset sanoivat +tätä järveä Inariksi, siis samaksi kuin Inari-järveä Suomessa. + +Mistä nimi Imandra johtunee, lienee vaikeata saada selville, ellei +mahdollisesti voisi selittää sen tulevan sanasta Emäjärvi; sana +emä on murteellisesti varsin hyvin voinut muuttua ima sanaksi +(virolaiset kirjoittavat _emmä, emma ja imma_, jotka lausutaan emä, +ema, ima). Tästä ima muodosta on voinut tulla jotenkin tavallisen +johtomuodostuksen kautta imanto (tai iminta), ja sanasta imanta-järvi +saadaan imandra johtopäätteellä, joka nimissä ei ole ollenkaan tavaton. +Vertaa tähän I[i]vantiira ja Lentiira sanoja, jotka tapaa järvien +niminä Kajaanin läänissä sijaitsevassa Kuhmon kappelissa ja Aunuksen +kuvernementin pohjoisosassa. Paitsi äidin merkitystä emä sanalla +suomessa on toinenkin merkitys; se näet myös tarkoittaa jotakin suurta, +jonkun perustaa tai juuria, ja järvi sana menettää usein, Venäjän +karjalassa j:nsä yhdyssasanoissa, esim. Paanärv pro Paanajärvi +(johtuneeko lappalaisesta sanasta _paadne_, hammas?). Vallan +samanlaisen luulisin Inari (eli Enari) sanan johdon olevan, nimittäin +lappalaisista sanoista ädne, äiti, ja jävre (eli javre), järvi, joista +ädne sanalla niinikään on ollut, jollei perus-, niin ainakin +sivumerkityksenä suuruuden käsite, mistä lisäksi lappalainen +ja suomalainen komparatiivimuoto ädnah ja enempi tuntuvat johtuvan. Se +seikka, että lappalaiset itse sanovat tätä järveä Anariksi, ei tuota +mitään erityisiä vaikeuksia tälle johdolle, kun näet a, ä ja i +lukemattomissa muissakin tapauksissa lapin kielessä vaihtelevat. Vertaa +lisäksi norjalaiseen muotoon Indiagr, missä d ja n ovat vaihtaneet +paikkaa ja v on muuttunut g:ksi; tämä viimeinen seikka on sama ilmiö +kuin se, joka vielä tänä päivänä tavallisena esiintyy muutamissa suomen +murteissa, joissa äännetään _nakris, kakra, siekla_ pro nauris, kaura, +seula. + +Ajettuamme Imandraa pitkin neljäkymmentä virstaa, oli meillä sivulla +pilvenkorkuiset Umbteg vuoret, jotka läheltä Maaselkää alkaen ja kauan +ennenkuin tulimme Imandran jäälle, muutaman päivän alinomaa olivat +näkyvissämme. Alussa se, joka ei ennestään niitä tuntenut, ei mitenkään +voinut sanoa, olivatko ne vaaleita pilvenhattaroita taivaan rannalla +vai pilviä tavoittelevia vuoria. Edellisellä kerralla täällä +matkustaessani, jolloin oli pilvisempi ilma, todella petyin, niin etten +edes mitä lähimmän matkan päässä oikein tietänyt, näinkö edessäni +vuoren harjanteen vai pilven. Ne ovat Imandran itärannalla, noin 10 +virstaa etelämpänä Rikkataivalta, vaikka Rikkataipaleessakin näytti +siltä kuin ne olisivat olleet lähellä, järven vastakkaisella rannalla. +Venäläisten antama nimi on Gibin, karjalaisten Hiipinä, lappalaisten +Umbteg. Kuinka kauan niitä vielä olisi saattanut nähdä, sittenkuin +viimein olimme tulleet niiden ohi, en voi sanoa, kun Jokostrovista +lähdettyämme yö meidät yllätti, ja kun sitä paitsi päivälläkin oli +vaikeata pulkasta katsella esineitä, jotka olivat takana. Jopa oli +vaikeata muutamina päivinä, jolloin aurinko paistoi kirkkaammin, nähdä +mitään edessäänkään olevan, kun näet auringon paiste heijastuneena +suuresta lumiaukeasta ei ollut silmille ollenkaan terveellistä. Täytyi +pitää ne kiinni ja koettaa kohdistaa katseensa yksistään poroon ja +pulkan keulapuoleen. Kun joskus tuli matkustamaan jonkun niemen poikki, +jolla näki metsää, niin tämä oli hyvin miellyttävää lepoa silmille. + +Metsät olivat yleensä koko tien, jota kuljimme, sangen hyvät, kasvaen +petäjää, kuusta ja koivua. Kuolaa vielä pohjoisempana nämä puulajit +kasvavat melkoisen korkeiksi ja suuriksi. Kildinissä, siis kahta +peninkulmaa pohjoisemmassa, näin vallan lähellä. kylää koko metsikön +suorarunkoisia, korkeita koivuja, joista useimmat tyvestä olivat +läpimitaten 4-5 tuumaa, jopa muutamat 1 1/2 korttelia. Kannanlahtea +lähinnä olevalla taipaleella kasvoi monessa paikoin oivallista +hirsimetsää, ja useissa puissa näin kaarnaan leikatun ylös-alaisin +käännettyjä ihmisen kuvia, joiden merkityksestä en voinut saada +mitään selitystä, jos ne muuten mitään merkitsivätkään; kenties ne +olivatkin poikien ja lasten taidonnäytteitä, kun joskus eivät olleet +voineet saada parempaa tehtävää kuin ruveta leikkaamaan päällänsä +seisovia ihmisenkuvia puihin. + +Ennenkuin nyt siirryn uuteen maailmaan, nimittäin venäläiseen, +sallittakoon minun jäähyväisiksi lappalaismaailmalle vielä mainita +jotakin heidän kielestään ja murteistaan. Lukuunottamatta osaa +tunturilappalaisia, kaikki muut puhuvat oikeastaan kahta kieltä, +äidinkieltään ja sen ohella hallitsevan valtion kieltä. Suomen +lappalaisten suomen kielestä on jo aikaisemmin puhuttu, ja yhtäläisiä +mestareita lienevät enimmät Ruotsin ja Norjan lappalaiset ruotsin ja +norjan kielissä. Mutta Venäjän lappalaisten, ainakin niiden, jotka +asuvat Kuolan tienoilla ja siitä Kannanlahteen johtavan valtatien +varrella, sanottiin enimmästi puhuvan venättä, niin että puheesta oli +vaikeaa erottaa heitä synnyntävenäläisistä. Niiden tietojen mukaan, +jotka meillä oli tilaisuus saada, on Venäjän lappalaisten äidinkielessä +kolme päämurretta, joista ensimäinen on yhteinen Kuolaa lännempänä ja +Imandra-järven ympärillä asuvilla lappalaisilla, lukuunottamatta tämän +järven pohjoispuolella olevaa Maaselän kylää; toinen taas Maaselän ja +Kuolasta itään ja koilliseen asuvilla lappalaisilla; kolmas Turjan +lappalaisilla, jotka asuvat ennen mainitun niemimaan itä- ja +kaakkoisosassa, etäisimpinä Kuolasta. Norjan lappalaiset tosin eri +paikoissa puhuvat kieltään hieman eri lailla, mutta kun tämä erilaisuus +ei ole huomattavampi, on täydellä syyllä oltu jakamatta kieltä eri +murteisiin. Eipä utsjokelaistenkaan kieltä tarvitse erottaa Norjan +lapista; mutta inarilaiset puhuvat keskenään erityistä lapin murretta, +ja useimmat sitä paitsi Norjan lappia ja suomea. Suomen alalla +esiintyvä Sompion kieli tuntuu yleensä olevan Inarin lapin kaltaista, +vaikka siihen on sekoittunut vielä enemmän suomea. Vielä on +mainitseminen Ruotsin lappalaisista, että heilläkin on olemassa useita +eri murteita, joille on annettu nimeksi Uumajan, Piitimen, Luulajan ja +Tornion j.n.e. murteet, mutta kun heillä nyt on sama kirjakieli, +ainakin yksi ainoa Raamatun käännös, niin nämä murteet vähitellen +lähennevät toisiansa, lopulta muuttuen yhdeksi kieleksi, paitsi ehkä +pohjoisimmalla seudulla vallalla olevaa murretta, joka ei suuresti eroa +Norjan lapista. Jos minun tässä sallitaan sanoa Venäjän lappalaisista +murteista läntistä Notoseron, pohjoista Semiostrovin ja itäistä Turjan +murteeksi, niin lapin murteet kaikkiaan ovat seuraavat: a) Norjan +lappi, b) Ruotsin lappi ja c) Ruotsin lapin murteet, d) Inarin murre, +e) Notoseron (eli Nuortijäyrin) murre, f) Semiostrovin murre ja g) +Turjan murre. Norjan lapin murretta kuuluu puhuvan noin kymmenen +tuhatta henkeä. Ruotsin lapin murteita kolme tuhatta (?), Inarin ja +Sompion murretta noin viisisataa, notoserolaista hieman seitsemättä +sataa, semiostrovilaista viisi tai kuusi sataa ja turjaa neljä tai +viisi sataa. Mutta, kuten jo aikaisemmin mainittiin, ei ole varmaa, +eikö koko Turjan murre mahdollisesti voisi liittyä jompaankumpaan +muista päämurteista; samoin voipi vasta tarkemman tutkistelun jälkeen +sanoa, mihin alaosiin (kielenmuunnoksiin) muut Venäjän lapin murteet +saattavat jakautua. "On joka suhteessa hyvin valitettava asia, etteivät +venäläiset ole mitään tehneet tämän kielen (lapin) viljelemistä +varten", sanoo Rask yllämainitussa teoksessaan, II osan 340 s:lla, ja +tähän hänen lausuntoonsa täydelleen yhdymme, lisäten vaan, että on +vallan sama syy valittaa, että suomalaiset ovat laiminlyöneet Suomen +lapin murteiden tutkimisen, ja sitä suuremmalla syyllä, kun juuri +suomalaiset oman kielensä sukulaisuuden vuoksi lapin kielen kanssa +olisivat kaikista sopivimmat tutkimaan ja viljelemään lapin kieltä. +Mutta sellainen on vielä tapa meillä, että mennään Halikon kautta +Ruotsiin, harrastetaan kaikennäköisiä vieraita asioita ja annetaan +saksalaisille tai muille halukkaille tilaisuus tutkia sitä, mikä on +meitä lähinnä, kuten esim. lapin, jopa itse suomen kieli! Ainoastaan +Norjan ja Ruotsin lappi ovat jotenkin hyvin tutkittuja ja muokattuja, +mutta eivät kuitenkaan suinkaan niin perinpohjin, etteivät ne vieläkin +antaisi paljon tekemistä filologille, joka tahtoisi vertaillen tutkia +kaikki lapin murteet, s.o. koko lapin kielen. Mikä avara ala! -- ja +kuinka tärkeä sellainen tutkimus olisi, sen osottakoon myös Raskin +lausunto usein mainitussa teoksessa (II osa, 331 s.). Hän sanoo: +"näyttää siltä kuin Europan ja Aasian väestön ja kielen synty suureksi +osaksi olisi etsittävissä lappalais-suomalaisesta kansanheimosta tai +sen sukulaisheimoista, joita yhteisellä nimellä saattaa sanoa +skyyttalaiseksi kansanroduksi. Tämän kysymyksen tutkiminen on omansa +herättämään kielentutkijan ja historioitsijan, jopa jokaisen +mielenkiintoa, joka haluaa tuntea sukuamme sen monia eri haaroja ja +näiden keskinäisiä suhteita myöten. Jo Arndt lausui sen toivomuksen, +että joku taitava kielentutkija ennakkoluuloitta tarkastaisi niitä +kaikella sillä tunnollisuudella, jota ne todenmukaisina jätteinä +kielestä, joka on ollut maailman vanhimpia, ansaitsevat." -- On todella +hämmästyttävää nähdä, kuinka vähäisellä innolla ja vakavuudella +kielentutkimusta vielä yleensä harjoitetaan, ja kuinka kaukainen se +aika vielä välttämättömästi on, jolloin kävisi mahdolliseksi uudelle +von Linnélle ruveta miettimään jotakin järjestelmää, joka käsittäisi +kaikki maanpiirin ihmiskielet. Tällaisen miehen edeltäjänä tosin +ilmestyi Tanskassa joku aika sitten usein mainittu Rasmus Rask, mutta +mitäpä hänkään voi aikaansaada, kun erikoistutkimukset olivat niin +niukat? Hänen täytyi itse ryhtyä yksityiskielien lähempään tutkimiseen +niiden kotimaassa ja enempi ehtiäkseen panna yövalvonnan ja rasitusten +kautta alttiiksi terveytensä ja henkensä Intiassa. Ihmisen järjen ja +ajatuskyvyn, hänen kielensä ja tekoinsa kautta Jumalan voima ihmisessä +ilmestyy, ja ihmisen ulkopuolella koko luonnossa, ja joka päivä +koetetaan yhä paremmin päästä tämän ilmestyksen perille; kaivetaan +esille maan sisustat, jotta löydettäisiin muutamia ruostuneita esineitä +menneiltä vuosisadoilta tai muita entisaikaisen luonnon jätteitä, +maksetaan suuret rahat amerikkalaisesta harakasta tai grönlantilaisesta +tikasta tai afrikkalaisesta myyrästä, samoin kuin maailman joka +kolkasta haalituista ruohoista ja sammalista, tutkitaan, riidellään ja +kirjoitetaan järjestä, usein niin kauan kuin sitä on itsellä kipinäkin +jäljellä; mutta kielet, ne jätetään oman onnensa nojaan ja kielten +tutkimus sattumusten varaan. Tärkeimmät työt mitä tällä alalla on tehty +[Huomautetaan, että tämä on kirjoitettu 12 vuotta sitten. (Kirjoittajan +huomautus Litteratarbladet'in lukijalle)] -- ja mistä tulevaisuudessa +voi toivoa koituvan joitakin hedelmiä kielten tutkimuksellekin -- ovat +syntyneet sivuseikkana lähetysseurojen ja yksityisten kristinuskon +levittäjien toimesta, joita siellä täällä ilmestyy jonkun kansan +sekaan, joka muuten sille oudolla kielellä ei olisi voinut saada +mitään, ei edes pintapuolista tietoa kristinopista. Yhtä satunnaista on +se voitto, joka on tullut kielien osaksi historiallisten tutkimusten +kautta, eikä tämä voitto kokonaisuudessaan ole suurenarvoinen, kun +kielitieteen ei vielä ole onnistunut edes historian palkkalaisena +päästä parempaan asemaan ja näyttää, mitä se sellaisenakin etenkin +muinaishistorian hyväksi kykenisi aikaansaamaan. Mutta onpa aika +lopettaa nämä kielimietteet, vai miksi heitä tahtoisi sanoa, jotka myös +varsin hyvin olisivat voineet jäädä mainitsematta, sillä onhan maailma +kuitenkin täpösen täynnä kielentutkijoita, kuten jokainen tietää, ja +nämä ovat milloin tahansa valmiit kirjoittamaan pitkiä tutkimuksia +kaikennäköisistä seikoista, kuten esim. siitä, onko Tacitus tai +Sallustius kirjoittanut ac vai atque, cum vai quum j.n.e. joissakin +lauseissaan. Ei siis sanaakaan siitä enempää, vaan onpa aikomukseni +suosiollisen lukijan seurassa, jos hän muuten tahtoo yhtyä minuun, +alkaa uusi retkeily Kannanlahdesta Vienanmeren rannalla olevaan +Kemin kaupunkiin. + +Keli on vielä jotenkin hyvä, tie sitäpaitsi ei ole 300:a virstaa +pitempi, minkä vuoksi toivon, etten liian kauan viivy matkalla, vaikka +tosin ei voi siellä täällä välttää muutaman tunnin viipymistä. Aluksi +täytyykin viivähtää itse Kannanlahdessa, joka on 40-taloinen kurja +kauppala (volost), Nivajoen oikealla rannalla sekä jotenkin lähellä +muutamia melkoisia vuoriylänköjä; näitä muuan karjalainen sanoi +Ristivaaraksi, Rautavaaraksi, Volosnavaaraksi ja Selednavaaraksi. +Olipa tshinovnikkakin (virkamies) seudulla, nimittäin stanovoi, +jonka tehtäviä ja vaikutusalaa en kuitenkaan niin tarkoin tunne, +jos hänellä muuten liekkään muuta tehtävää kuin se, että on +sijoitettu tälle paikkakunnalle ja kestitsee matkustajia. Schmidtin +venäläis-saksalaisesta sanakirjasta olen hakenut stanovoi sanan +merkitystä, mutta en ole löytänyt mitään sellaista, joka sopisi +virkamieheen, joten en tiedä muuta kuin että sana johtuu verbistä +_stanovitj_, joka merkitsee asettaa, sijoittaa. Kuitenkin muistelen +jossakin kuulleeni, että hänen tehtäviinsä myös kuuluu seudun vapaana +pitäminen kielletystä (tullaamattomasta) tavarasta. Itsellä hänellä ei +ainakaan ollut luonaan sellaista, jota vähintäkään olisi voinut epäillä +kielletyksi, sillä paitsi teetä ja ruokaa kuului hyväntahtoiseen ja +runsaaseen kestitykseen oikea venäläinen _vodka_ [viina], jota +suuremman varmuuden vuoksi myytiin ja ostettiin tarkasti suljetuissa +pulloissa säilytettynä. Paitsi häntä -- joka näytti sangen +säännölliseltä ja hyväntahtoiselta mieheltä -- oli seudulla vielä +postintarkastaja eli smotriteli sekä pappi, joita meillä ei kuitenkaan +ollut kunnia nähdä. + +Ennen muinoin Kannanlahti lienee ollut huomattava paikka; ja suoraan +vastapäätä ojan toisella puolella olevalla niemellä sanottiin ennen +olleen kolmikirkkoinen luostari. Sen olivat sodan aikana njemtsit +(karjalaiset vai norjalaiset?) hävittäneet, minkä tähden siellä nyt ei +nähnyt muuta kuin kirkon ja ani harvoja huononpuoleisia taloja. +Lisäksi puhutaan vanhassa karjalaisessa runossa Kannanlahden (paikan +karjalainen nimi) tytöistä, jotka muutamat nuoret miehet olivat vähällä +ryöstää ja myydä Vienassa (Arkangelissa); tästä saattaa myös olettaa +että tällä seudulla ennen muinoin vallitsivat paremmat olot, sillä en +luule, että nykyisistä Kannanlahden tytöistä saisi suuria voittoja, +möipä heidät sitten Vienaan tai minne muualle tahansa. + +Kannanlahdessa meidän oli pakko jättää pulkkamme, joilla koko talven +olimme matkustaneet Lapissa. Samoin kuin eroaa uskollisesta +ystävästään, jota kenties ei koskaan enää näe jälleen, erosin +oivallisesta pulkastani, jossa ei ollut mitään muuta vikaa kuin se, +joka meihin kaikkiin kerran tulee, nimittäin, että kerran vanhenemme ja +heikonnumme. Syntyisin se oli Sodankylän pitäjän Kittilän +seurakunnasta; siellä se oli aikoinaan tehty valitusta koivusta; +jalkojen suojaksi oli siihen laitettu erityinen kate eli kuomi samasta +puulajista ja päällystetty hylkeen nahalla. Talollinen Korvanen +Sodankylässä oli nuorempana ostanut sen rakkaalle vaimolleen, joka +monet vuodet oli jouluna ja pääsiäisenä sillä kulkenut Sodankylän +kirkolle. Pyytämällä pyydettyäni Korvanen myi minulle tämän pulkan +kuudesta pankkoruplasta, vaikka hänen vaimonsa olikin suuresti kauppaa +vastaan. Varmasti ja vahingoittumatta tuo pulkka oli talven kuluessa +seurannut minua ensin 18 peninkulmaa Inariin, sitten 16 peninkulmaa +Karasjoelle Norjan-Lappiin, sitten samaa tietä takaisin Inariin, +Inarista 9 peninkulmaa Paatsjoenniskaan, sieltä edelleen 10 peninkulmaa +Syngel-lappalaisten luo, sitten 15 peninkulmaa Kuolaan ja täältä +kolmattakymmentä peninkulmaa Kannanlahteen. On kyllä totta, että se +alamäissä joskus kiiruhti liiaksi, niin että minun oli vaikea pysyä +mukana, mutta eipä se koskaan kokonaan minua hylännyt, vaikka hetkeksi +jättikin jäljelle. Loivemmissa mäissä se ei sitä tehnyt, vielä vähemmin +tasaisella maalla. + +Kannanlahdesta kuljimme 30 virstaa Kneäsagubaan ja sieltä toiset 30 +virstaa Koudan kauppalaan. Kneäsaguba on köyhä, noin 25-taloinen +kylä; sillä lienee alkujaan ollut karjalainen nimi Ruhtinan lahti, +josta nykyinen nimi lienee venäläinen käännös, kuten kylän asukkaatkin +olivat venäläisiä tai oikeammin venäläisten ja karjalaisten sekarotua. +Sama lienee suureksi osaksi muidenkin täkäläisen merenrannikon +venäläiskylien asukkaiden laita, vaikka venäjän kieli niissä tätä +nykyä on päässyt melkein yksin vallitsevaksi. Ne monet karjalaiset +paikannimet, joita täällä sekä useissa paikoin Venäjän-Lappia tapaa, +kuten Maaselkä, Rikkataival, Niva-joki, Kannanlahti tai myöskin +selvät yleisten karjalaisten paikannimien venäläiset muunnokset tai +käännökset, kuten Pinosero (Pienijärvi) pohjoiseen Kannanlahdesta, +Verchosero (Korkialampi) Kannanlahden ja Kneäsaguban välillä, +Bjälosero (Valkiajärvi), Startsevosero (Ukonjärvi), Startsevaguba +(Ukonlahti) Kneäsaguban ja Koudan välillä, Pajakanta-guba (Pajukanta), +Glubokosero (Syvälampi) y.m. tekevät jotenkin luultavaksi, että +Kneäsagubakin on venäläinen käännös nimestä Ruhtinan lahti, joka nimi +esiintyy Suomessa, missä sitäpaitsi on muita samanlaisia kuten Ruhtinan +salmi, Ruhtinan salo, Ruhtinan kivi j.n.e. Sellaisia käännöksiä ovat +myöskin kaiketta epäilyksettä niinet Tshornarjeka, Ljetnarjeka y.m. +Karjalassa yleisesti käytetyistä paikannimistä Mustajoki, Kesäjoki: +venäläisillä näet on se tapa, että pitävät paikannimiä samanarvoisina +kuin muita lisänimiä (epiteettejä), jotka kääntävät niin pian kuin +tietävät niiden merkityksen. Tästä johtuu melkoinen sekavuus +maatieteellisessä suhteessa, mutta toiselta puolen he siitä saavat etua +kielensä soinnukkaisuudelle, sillä vieraat paikan-nimet kuuluvat +kuitenkin vierasperäisiltä monessa kielessä. + +Koutaan saavuimme sydänyöllä; jonkun aikaa kolkutettuamme meidät +päästettiin stantsian oli kestikievarin pihaan. Vaikka pari kolme +vanhanpuoleista naishenkilöä asui ja nukkui siinä huoneessa, johon +meidät päästettiin, ei meidän ollut toivomistakaan mitään vuoteen +valmistamista meille, minkä vuoksi paneuduimme maata lattialle +matkalaukkujemme, reppujemme ja vaatteidemme keskelle, ja nukuimme +hyvin seuraavaan aamuun. Yleensä emme ole nukkuneet kunnollisesti +laitetussa vuoteessa sitten kun pastori Durchmanilla Inarissa. +Lappalaiset antavat toisen panna maata minne tahtoo ja laittaa +vuoteensa niin hyvin kuin osaa; korkeintain tuovat porontaljan alle +pantavaksi; Kuolassa meillä tosin oli sänky, mutta ei likimainkaan +kunnollista vuodetta; Kannanlahdessa makasimme kaksi yötä lattialla +ja samoin kaikissa majapaikoissa sieltä Kemiin asti, sillä ei +yhdessäkään niistä nähnyt edes sängyn merkkiä, sitä vähemmin erityistä +vierashuonetta. + +Seuraavana aamuna meitä tuli tervehtimään Koudan golovan piisari. Sekä +piisari että golova ovat Suomessa outoja sanoja, sen tähden heti +paikalla koetan taitoni mukaan niitä selittää. _Golova_ on jonkunlainen +kunnallisesimies, joka piirissään selvittelee jokapäiväisiä, vähemmän +tärkeitä asioita, ja kun hän usein itse on kirjoitustaidoton, hänellä +on apurinaan palkattu kirjuri, ja tämän nimenä on _piisari_. Piisarin +käynnin tarkoitus oli, mikäli saatoimme arvata, kysyä, olimmeko +asianmukaisilla passeilla varustettuja henkilöitä; sen tähden, hänen +istuttuaan jonkun aikaa, säästimme häneltä vaivan kysellä passejamme, +näyttäen ne itsestämme. Sitten panimme toimeen vähäiset aamupäivä +kekkerit, lähetimme ostamaan viinaa, jota meillä Maaselästä +lähdettyämme ei ollut hallussamme ollut, lainasimme toisesta talosta +teekeittiön ja lasit itse piisarilta. Seuraamme lisäsi vielä +postin-smotriteli, vanha rehellinen sotamies tai kersantti, +luultavasti jälkimäinen, hän kun näet osasi lukea kirjoitettua, ehkä +kirjoittaakkin. Sitten juotiin teetä vankasti, ja muun muassa tuli +kysymys siitä, oliko meillä _podorozhnaa_. Tämän harmillisen sanan +olimme jo lappalaisilta kuulleet, vaikka sillä siellä ei ollut mitään +merkitystä, mutta täällä ja jo aikaisemmin Kannanlahdessa ja +Kneäsagubassa se merkitsi sitä, että joko piti olla podorozhna tai +täytyi joka paikassa tinkiä ja riidellä tuntikaudet kyytihevosista ja +päälle päätteeksi maksaa melkein kaksinkertaiset kyytirahat tavallisiin +verrattuina. Kannanlahdessa stanovoi oli auttanut meidät matkaan. +Kneäsagubassa kaikki kylän miehet kokoontuivat pirttiin, missä asuimme, +ja neuvottelivat parin tunnin ajan siitä, voisivatko kiskoa meiltä +mielin määrin kyytirahoja, vai olivatko velvolliset kyyditsemään meitä +laillisesta kyytimaksusta. Koudassa sana podorozhna oli ensimäisiä, +jotka kuulin perille tultaessa ja myös ensimäinen, joka aamulla +herätessämme kajahti korviimme; eikä siinä kylliksi -- unetkin olivat +lyhyen levon aikana enimmäkseen koskeneet podorozhnaa. Seuraavana +aamupäivänä koutalaiset sitten neuvottelivat podorozhnasta kello +2:teen i.p., jolloin viimeinkin saimme kyytihevoset. Piisari ja +postin-smotriteli kyllä keinottelivat ja puhuivat puolestamme, mutta +luultavasti heitä pidettiin puolueellisina, kun olivat olleet meillä +teevieraina. Riidan ja neuvottelun kestäessä, ja kun ei mitään +kyytihevosia näkynyt, ajattelimme jo jäädä pariksi viikoksi Koutaan ja +tiedustelimme huonetta, jossa olisimme voineet asua ja työskennellä, +kunnes olisimme voineet saada postia myöten podorozhnan Kuolasta, josta +aioimme kirjeteitse pyytää tätä tärkeätä asiapaperia. Mutta viimein +tuli mainittuun aikaan kaksi hevosta ja rekeä pihaan, ja kuultuamme nyt +tehdyn sen päätöksen, että olimme kyydin saavat, ja kun viipymisen +kautta parin viikon kuluttua kelirikkokin olisi voinut käydä +haitalliseksi matkan jatkamiselle, päätimme lähteä matkaan. Piisari +vielä antoi meille kirjoituksen, jonka oli määrä riidatta ja +petkutuksetta auttaa meitä pari kyytiväliä eteenpäin, kuten kävikin. + +Kouta on muuten pieni, noin 50-taloinen kauppala; taloista useat ovat +kaksikerroksisia ja yleensä paremmin rakennetut kuin Kannanlahdessa. +Asema lienee kesällä hyvinkin kaunis, kun näet Koutajoki suureksi +osaksi ympäröi kauppalan, virraten ensin etelästä pohjoiseen ja +kääntyen sitten itään ja kaakkoon, ikäänkuin etsien uomaa lähellä +olevaan mereen. Kouta jää siis niemelle eteläpuolelle tuota muutamina +pienehköinä koskina eteenpäin kohisevaa jokea. Seudulla näyttää olevan +kalan saanti runsasta, sillä tähänkin vuodenaikaan oli tuoretta lohta +kaupan. Ostimme 23 naulan painoisen lohen, jota sitten useiden +seuraavien päivien kuluessa itsellemme keitätimme, saamatta vielä +Kemiin saakka sitä kokonaan loppuun syödyksi. Maksoimme siitä 20 +kopeekkaa pankkiarvoa naulalta. Niitytkin ja niittyalat kuuluvat Koudan +ja seuraavan, Tshornarjekan kylän ympärillä olevan erittäin hyvät, +mutta karut muiden kauppaloiden ja kylien tienoilla, joiden sen tähden +usein keväisin täytyy ostaa heiniä elukoilleen. Niiden hinta oli tänä +vuonna 20-30 kopeekkaa puudalta. Sekä täällä että Kieretissä, jonne +pian lähdemme, y.m. näki muutamia kannellisia ja mastollisia, +pienehköjä laivoja rannoilla. Koudassa muutamat niistä olivat vallan +kuivalla maalla, minne ne luultavasti veden korkeammalla ollessa olivat +joutuneet ja missä nyt odottivat kevättulvia. Pienemmät veneet olivat +10-12 kyynärän pituiset; itse runko oli keskeltä 7-8 kyynärän +pituudelta suoraa -- laidat yhdensuuntaiset, mutta päistä +äkkitaipeiset. Niiden kaaret olivat vankat ja pitemmän välin päässä +toisistaan kuin Suomessa on tavallista. Sekä veneitä että muuta +sellaista katsella minulla oli erittäin hyvää aikaa, sillä niin pian +kuin olin lähtenyt lappalaisten luota, ei minun enää sallittu polttaa +sisällä huoneessa. Sen vuoksi minun täytyi joka piipullista varten, +jonka halusin polttaa, lähteä ulos taivasalle, enkä edes sitenkään aina +saanut rauhassa tupakoida, kun näet kylän koirat tavallisesti +seurasivat minun haukkuen toinen toistaan äänekkäämmin. Senpä tähden +kuljin kernaammin niin kauas, että ne jättivät minut, ja palasin +poltettuani piipulliseni loppuun. Lopuksi rupesin tästä elintavasta +voimaan oikein hyvin, sillä ensikseen sain täten useammin tilaisuutta +ruumiinliikkeeseen, ja toiseksi tupakkia riitti tavallista kahta vertaa +kauemmin. Sitä ainoastaan pelkäsin, että täten vähitellen ehkä +unhottaisin koko polttamistaidon, sillä nyt jo kului joskus useita +tunteja, ennenkuin muistin piipun. Starovertseillä näillä seuduin on +muuten hyvin epäedulliset ajatukset tupakista, sillä ensinnäkin ei +Herra kuulu luoneen koko kasvia, ja toiseksi luulevat Vapahtajan +tarkoittaneen tupakin savua, kun hän jossakin paikassa Uutta +Testamenttia on sanonut, että se, mikä lähtee ulos ihmisestä, on +syntiä. Tehdäkseni polttamisen vähemmän synnilliseksi, minun siis +ainakin pitäisi totuttaa itseni nielemään savua, minkä olen kuullut +käyvän päinsä ja mitä joskus olen nähnyt tehtävänkin. + +Koudasta 22 virstaa kuljettuamme tulimme Tshornarjekan eli Mustajoen +noin 30-taloiseen kylään. Tätä kauemmaksi emme sinä päivänä voineet +ehtiä, joten jäimme yöksi Tshornarjekaan ja jatkoimme seuraavana +päivänä matkaa Kieretin kauppalaan, jonne luetaan matkaa 40 virstaa. +Siellä täällä näillä seuduin tapaa henkilöitä, jotka ovat tulleet +Suomen rajapitäjistä ja kääntyneet kreikanuskoon. Thornarjekassakin +tapasimme Kuusamon pitäjästä kotoisin olevan vaimon, joka täten oli +hylännyt entisen uskonsa, kuten hänen miehensäkkin, joka paraikaa oli +matkalla merelle murmannien seurassa. Kysyimme oliko hänen uusi uskonsa +entistä parempi, johon kysymykseen hän ehkä meidän tähtemme ei +vastannut myöntävästi eikä kieltävästi, vaan kysyi itse vuorostaan, +emmekö mekin kääntyisi siihen. + +Kieretti, jonne sitten tulimme, vei sekä Koudasta että Kannanlahdesta +voiton. Se on erään joen pohjoisrannalla, joka on samanniminen kuin +kauppala; siellä on sekä kirkko että oma pappi, joita muissa paikoin ei +ollut aina siitä perin kuin läksimme Kannanlahdesta. Vähä sen jälkeen +kuin olimme tulleet perille, meidät pyydettiin teelle porvari (tai +kauppias) Saivinin, seudun varakkaimman miehen luo. Hänen tyttärensä +oli naitu Kuolaan, mutta oli heti sinne saavuttuaan ruvennut potemaan +kovaa luuvaloa. Paitsi bogoroditsaa (neitsyt Mariaa), Kuolan pappeja +ja Kildinin lappalaisia oli minuakin käytetty hänen apunaan. Hän +paranikin lopulta, ja lienee arveltu minun jouduttaneeni hänen +tervehtymistään, minkä vuoksi hänen Kieretissä asuvat vanhempansa, +jotka kirjeessä olivat saaneet siitä tiedon, tahtoivat osottaa +kiitollisuuttaan pyytämällä meidät teelle ja ehtoolla illalliselle +sekä vielä teelle seuraavana aamupäivänä. Tyttärellä oli itsellään +omituinen ajatus taudistaan. Hänellä oli Kieretissä ollut useita +kosijoita, jotka kaikki olivat saaneet rukkaset, minkä vuoksi, kun hän +sitten oli mennyt vaimoksi nykyiselle, Kuolassa asuvalle miehelleen, +sekä hän itse että koko talo vahvasti uskoi, että joku edellisistä +kosijoista itse puolestaan tai kaikki yhdessä olivat noituneet häneen +tämän taudin. Sen tähden oli ensin turvattu Kildinin lappalaisten +apuun, ja kun se ei auttanut, kannettiin kirkosta suuri Marian kuva, +jonka edessä joukko vahakynttilöitä lakkaamatta monta vuorokautta +paloi. Samaan aikaan kun neitsyt Maria, minäkin olin hänen lääkärinään. +Koetin kyllä vakuuttaa hänelle ja muille, ettei tauti johtunut +noitumisesta, vaan vallan yksinkertaisesti matkalla sattuneesta +vilustumisesta Kieretissä vietettyjen häiden tuottaman rasituksen ja +yönvalvonnan jälkeen, mutta sellaista ei kukaan ottanut uskoakseen. +Useissa toisissakin potilaissa, jotka joskus ovat pyytäneet neuvoani, +olen näillä seuduilla tavannut sen uskon vallitsevana, etteivät heidän +tautinsa ole johtuneet luonnollista syistä; siitä syystä he myöskin +harvoin tahtovat parantaa itseänsä luonnollisella tavalla, vaikka +heille voisikin määrätä jotakin lääkettä seuduilla, missä ei ole +apteekkia eikä mitään lääkkeitä saatavissa. Kuolassa ei ollut apteekkia +eikä täällä Kemissäkään, vaikka tämä kaupunki on ainakin kahta vertaa +suurempi ja neljää kertaa väkirikkaampi kuin Kajaani Suomessa. Onpa +myös yleinen puute eräänlaisesta väestä, jota Suomessa on yllin kyllin, +nimittäin kuppareista ja suoneniskijöistä. Ne harvat tämänlaiset +kirurgit, jotka tapaa, ovat tavallisesti Suomesta kotoisin. Koska +paperi, josta tätä matkakertomusta varten olen tehnyt vihon, pian alkaa +olla lopussa, tahdon sanoa loput sanottavastani lyhyesti ja ainoastaan +luetella ne kylät, joiden kautta kuljimme Kieretistä Kemiin +matkustaessamme. Nämä ovat: ensin Vehkoseron (Vehkajärven) +kievaripaikka 14 virstan päässä Kieretistä, siitä 8 virstaa Typykkään +eli Puolimaahan, edelleen 18 virstaa Kälkäjärveen eli Pajariin, 22 +virstaa Sarviniemeen eli Pulteriin, 12 virstaa Pilsijärvem, 17 v. +Kakaraan, 40 v. Ponkamaan, 28 v. Kesäjokeen ja 22 v. Kemin kaupunkiin. +Paitsi Ponkamaa ja Kesäjokea muut olivat pieniä karjalais-kyliä, joissa +kansa kuitenkin välttävästi puhui venäjääkin, kuten ponkamalaiset ja +kesäjokelaiset siitä korvaukseksi välttävästi puhuvat karjalaa. + +Niin pian kuin toisella kyytivälillä Kieretistä päin olimme tulleet +Kemin kihlakunnan alueelle, oli tien varressa rappeutuneita +virstantolppia. Mutta koska tätä tietä ainoastaan talvella käytetään, +ja kun sitä on sama verta järviä ja lampia kuin maata, olivat pitkät +matkat välistä ilman virstantolppia. Muuan kyytimiehistä, jolta +eräällä pitkällä jäätaipaleella piloillani kysyin, miksi siinä ei ollut +yhtään virstantolppaa, sanoi niitä pystytetyn lähimmälle rannalle +vastapäätä sitä kohtaa, missä niiden jäällä pitäisi olla. Mutta +läheisimpään rantaan saattoi välistä olla virsta tieltä. Muuten sekä +kyytimies että minä emme voineet olla toista mieltä kuin että pylväiden +pystyttäjä oli menetellyt sangen hyvin siinä, ettei ollut niitä jäälle +asettanut, vaan rannalle, vaikkei kukaan tiellä kulkeva niitä sieltä +voinut nähdä. Muunlaisiakin merkkipylväitä näkee tien varressa, +nimittäin ristejä, mutta ainoastaan lähempänä kyliä. Varsinkin Kieretin +ympäristössä niitä oli viljalti, ja ne olivat jonkun pystyttämiä, joka +oli tahtonut sovittaa entiset syntinsä. Nämä ristit ovat osaksi +luonnollista kokoa, osaksi niin suuria, että Goljatillekin niillä olisi +tilaa. + +Karjalaisissa kylissä talot eivät olleet niin yhteen paikkaan +sullottuina kuin venäläisissä. Karjalaisissa kylissä näki oikeita +aitoja ja pirteissä rukkeja, jota kapinetta täkäläisissä venäläisissä +kylissä emme ole nähneet, sillä täällä naiset vielä käyttivät ikivanhaa +värttinää. Petkutuksen sijaan karjalaisissa kylissä tuli kerjuu. Niin +pian kuin oli saanut turkit yltään, oli ympärillämme ei ainoastaan +lapsia, vaan usein täysikäisiäkin naisia, jotka kumartelivat edessämme +ja rukoilivat meiltä miilostia, s.o. almua. On huomattava, että sekä +täkäläisen venäläisen että karjalaisen rahvaan naiset eivät vielä ole +harjaantuneet niijaustaitoon, minkä vuoksi kahta paremmin ja useammin +kumartelevat. Kaskia ja kaskeksi hakattua metsää näimme siellä täällä +tien varsilla karjalaisissa kylissä, muuten lakkaamatta havumetsää, +loppumattomiin järviä ja lampareita. Koutaa etelämpänä emme enää +nähneet koiraa käytettävän kuljetuseläimenä, mutta siihen asti +yleisesti, lukuunottamatta lappalaisia, jotka tulevat poroillaan +toimeen. Kuitenkin olen sittemmin kuullut, että itse Kemissä ja vielä +kauempana olevassa Sumassa ajetaan koirilla. + +Kesäjoessa, Kemiä lähinnä olevassa kylässä, emme ensin illalla olleet +saada yömajaa, jota emme kievaritalossakaan saaneet, eikä seuraavana +päivänä annettu hevosia. Vihdoin viimein, ja kun ei enää jaksanut +kuulla noita alinomaisia sanoja _podorozhna, prokonj_ y m., Castrén +läksi kello 12 päivällä jalkaisin kulkemaan Kemiin vievää tietä, +toivoen sieltä saavansa joko podorozhnan tai hevosen, mutta minä jäin +tavaroitamme vartioimaan. Mutta joko nyt aljettiin pelätä, kun meitä +oltiin viivytelty, vai muutenko, mutta kohta tuotiin sen jälkeen pihaan +kaksi hevosta, ja niin minäkin läksin matkaan. Viidennen ja kuudennen +virstantolpan välillä saavutimme Castrénin. Se hevonen, jolla minä +ajoin, väsyi kuitenkin taipaleella, vaikka enimmäkseen ajettiin +käymäjalkaa. Viimeiset viisi virstaa lähinnä Kemiä minun siis täytyi +vuorostani kulkea jalan. Huolimatta sellaisesta kyydistä kyytimies ei +tyytynyt 60 kopeekkaan peninkulmalta (tavallinen maksu on ainoastaan 50 +kopeekkaa), vaan vaati enempää, ja minun täytyikin lopulta se hänelle +antaa, päästäkseni hänestä erilleni. + +Vastedes, jos aika ja olot myöntävät, olen kirjoittava talven kuluessa +Lapissa tehdyistä matkoista, mutta olen nyt ensin tahtonut kertoa tästä +matkan osasta, kun lappalaismatkoista kuitenkin aikaisemmin muut ovat +paljon kirjoittaneet. -- Kirjeiden lopussa joskus on tapana anteeksi +pyydellen syyttää kiirettä, hutiloimista y.m., ja täysi syy on +minullakin samoja seikkoja pyytää anteeksi. Nämä muistiinpanot ovat +syntyneet osaksi pulkassa, osaksi tupakoimiskävelyillä, ja lisäksi ovat +venäjä ja lappi näinä aikoina siihen määrään panneet pääni pyörälle, +etten hyvällä tahdollakaan ole voinut saada kunnollista kokoon. + +Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842. + + E. Lönnrot. + + + + +45. + +[Päiväkirjasta.] + + + Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842. + +Kirjeemme, eli oikeammin kirjeet, joita olemme odottaneet useilta +tahoilta, ovat tuottaneet meille melko lailla harmia. Kotona ei tässä +suhteessa juuri tiedä muusta harmista kuin että kirjeitä ei tule, mutta +täällä: ne ovat saapuneet ja postien mukana lentäneet edes takaisin, +ilman että olemme nähneet niitä vilahdukseltakaan. Tämän tähden meillä +ei myöskään ole voinut olla tietoja Suomesta puoleen vuoteen. +Ensimäisen päätöksemme mukaisesti aioimme viipyä Kuolassa toukokuun +alkuun asti, ja sinne meidän siis oli määrä saada postimme lähetetyksi. +Mutta sittenkuin Sjögren samojeedin kielen opintojamme varten oli +neuvonut meitä arkimandritta Venjaminin luo, jonka luultiin asuvan +Ristiluostarissa (Krestnoi Monastyrj) lähellä Oniegaa, päätimme +olla meritse matkustamatta Kuolasta Arkangeliin ja sen sijaan matkustaa +maitse, voidaksemme aikaisemmin ryhtyä samojeediin. Lähtiessämme +pyysimme Kuolan postinhoitajaa lähettämään takaisin kirjeemme Oniegaan, +minkä hän lupasikin ja minkä luultavasti jo on tehnyt, vaikka emme +vielä niitä ole saaneet, kun yhä tähän saakka olemme viipyneet Kemissä. +Ja nyt on mahdotonta matkustaa sitä tietä, maantietä ei ole, ja +sitäpaitsi Venjamin asuukin Arkangelissa, jonne täältä paljoa +mukavammin voimme matkustaa vesitse. Paitsi Kuolaan osotettuja +postilähetyksiä pyysin Sjögreniä lähettämään minulle muutamia kirjoja +Oniegaan. Kauan olemme mietiskelleet, miten voisimme nuo kirjeet saada, +ja viimein sellaisten henkilöiden neuvosta, joiden luulisi tietävän, +miten täällä tällaisissa asioissa on menetteleminen, olemme leimatulle +paperille laatineet seuraavan [kirjoituksen]: + +-- -- -- -- -- [Venäjänkielinen pyyntö Oniegan postikonttoriin, että +L:lle ja C:lle Oniegaan saapuneet postilähetykset lähetettäisiin +edelleen Arkangeliin.] + + + + +46. + +Akademikko Sjögrenille. + + + Arkangel, 2 p:nä kesäkuuta 1842. + +Korkeasti oppinut, laajalti kuuluisa herra Kolleegineuvos! + +Olen Teille hyvin kiitollinen kirjoista, jotka täällä Arkangelissa +vastaanotin ynnä arvoisasta kirjeestänne viimeksi kuluneen huhtikuun 14 +(26) päivältä. Emme ollenkaan tulleet kulkeneiksi Oniegan kautta, kun +Kemissä saimme sen tiedon, että arkimandritta Venjamin nykyään +oleskelee Arkangelissa, jossa jo olemmekin hänet tavanneet hyvää +terveyttä nauttivana. Hän vastaanotti meidät erittäin hyväntahtoisesti +ja selitti olevansa halukas antamaan meille samojeedin kielen opetusta, +kuitenkin pannen ehdoksi, ettemme ilman hänen erityistä lupaansa saisi +ilmaista siitä mitään toisille, emme suullisesti emmekä kirjallisesti. +Edeltäkäsin hän kuitenkin parina iltana meidän kanssamme lyhyesti kävi +läpi kielioppinsa, ja tästä luulin huomaavani, että samojeedin kielen +sukulaisuus suomen kanssa, jos sitä on olemassa, kuitenkin on niin +kaukainen ja vähäinen, ettei minun ollenkaan maksa vaivaa opiskella +sitä kieltä. Ei yksikään laskusanoista ollut suomen laskusanojen +kaltainen, ei edes samassa määrin kuin venäjän _pjatj, semj, sto, +tysjatsha_ vivahtavat suomalaisiin viisi (viiti), seitsemä, sata, +tuhansi, ja sama oli pronominienkin laita. Eräältä täällä asuvalta +samojeedilta olen sitäpaitsi kysynyt useita yksityisiä sanoja, mutta +minun ei sitenkään ole onnistunut havaita huomattavampaa yhtäläisyyttä. +Ja tähän olen vastaiseksi lopettanut samojeedin kielenopintokurssini, +sillä sen oppimisesta minulle aiheutuvaa ajanhukkaa pidän jotenkin +hyödyttömänä, varsinkin kun vastedes, sittenkuin Venjaminin on +onnistunut saada kielioppinsa, sanakirjansa ja evankeliumit +painetuiksi, ja vielä enemmän, sittenkuin Teidän ja Castrénin +tutkimusten tulokset tulevat tunnetuiksi, vähemmällä vaivalla ja +ajanhukalla voin oppia samojeedin kieltä sen verran kuin minulle +käy tarpeelliseksi. Jätän siis samojeedit ja lähden täältä +vepsäläisten luo niille seuduille, missä heitä Teidän kirjoituksienne +makaan on tavattavissa; täten toivon saavani paljoa suuremman sadon +suomen kieliopille ja sanakirjalle kuin samojeedin kielestä olisi +voinut odottaa. Vepsäläisten keskuudessa aion viipyä myöhäiseen syksyyn +asti, minkä jälkeen Aunuksen ja Sortavalan kautta talveksi palaan +kotia. Mutta jos saisin tilaisuuden s.o. virkavapautta, matkustaisin +kernaasti sitä seuraavana kesänä Viroon ja Kuurinmaalle, koska +virolaisista kirjoista ei kuitenkaan voi oppia viroa niin, että +luotettavasti voisi tätä kieltä verrata suomeen. Toivomukseni näet +olisi aikaansaada suomen, aunuksen, vepsän, viron ja lapin kielen +vertaileva kielioppi, ainakin sellainen, joka käsittelisi eri +muotojen etymologiaa ja muuten muoto-oppia. Ja sitäpaitsi olisi +sanakirjallisessakin suhteessa näiden kielten tarkka vertaaminen +toisiinsa välttämätön asia, koska usein ei voi saada selville sanojen +alkumerkitystä tarkastamalla vaan yhtä ainoata näistä kielistä, ja +koska ne sitäpaitsi saattavat rikastuttaa toinen toistansa. -- Lapin +kielessä niinikään työni jäi puolitekoiseksi -- jospa edes +puolitekoiseksi -- niin että minun kaiketi yhden talven aikana pitäisi +liikkua heidän parissaan. Sen verran voitin kuitenkin tänä talvena, +etten käyttäessäni painettuja apukeinoja lapin kielen oppimisessa enää +niin helposti kuin muuten olisi voinut tapahtua, johdu harhaan usein +puutteellisen oikeinkirjoituksen takia, ja tähän tulokseen minun +vastaiseksi on tyytyminen. {Puolitoista tai kaksi viikkoa minun vielä +täyty viipyä täällä kirjeiden vuoksi, joita odotan Suomesta.} [Tämä +lause konseptista.] Matkani täältä tulee suuntautumaan Kargopolin +kautta Vyitegraan ja sieltä etelään, ja sitten palaan Lotinapellon +piirikunnan kautta Äänisjärven lounaispuolisille seuduille. Ainakin +Aunuksesta olen mielihyvällä ilmoittava Teille, kuinka tämä matka saa +luonnistuneeksi. Olen suuresti kiitollinen vepsäläisten asuinpaikkoja +koskevista tiedoista, jotka kahdessa viimevuotisessa kirjeessänne olen +saanut, ja joista minulla nyt on niin suuri hyöty. + +Kuten halusitte, en nyt lähetä rahoja ostamistanne kirjoista, vaan +merkitsen ne muistiin, kunnes taas olette muuttanut Pietariin, miksi +ajaksi kenties voin saada tietää myöskin, miten suuret postikulut +niiden lähettämisestä olivat. Kirjat olivat minulle kahta +tervetulleemmat, kun Castrén ja minä täällä tulemme eroamaan eri +teille, niin että toisen meistä muuten olisi täytynyt jäädä ilman +venäläistä sanakirjaa; täällä Arkangelissa näet ei ole mitään +kirjakauppaa. Jos Te tämän kirjeen saavuttua vielä sattuisitte asumaan +Pietarissa, pyytäisin vielä Vyitegraan saada lähetetyksi pienen kirjan, +nimittäin Grammatika finskago jasyka sotshinennaja G. Okulovym, +petshat. 1836 Tipogr. Akademii Nauk [= Suomen kielen kielioppi. Tehnyt +G. Okulov, pain. 1836 Tiedeakatemian kirjapainossa]. -- Tämän +kieliopin olemassa-olosta tuskin ennen tiesin, mutta nyt se on minulla +lainana Venjaminilta; kopioin siitä sen, mikä erityisesti koskee +aunusta, kun pelkään, että jo asutte maalla ja etten siis voi saada +itse kirjaa. + +Syvimmästi kunnioittaen olen edelleen + + nöyrin palvelijanne + Elias Lönnrot. + +47. + +Tohtori Rabbelle. + + +[Suurimmaksi osaksi julkaistu "Helsingfors Morgonbladin" n:roissa 57, +59-61 v. 1842.] + + Arkangel, 24 p:nä kesäkuuta 1842. + +Veli hopea! + +Ensiksi saan onnitella Sinua toisen nimipäiväsi johdosta, sillä +tarvitsematta turvautua almanakkaan muistan, että tämän kuun 24:s päivä +ja Juhanan päivä sattuvat yhteen. Eipä Sinun pidä luulla, että Juhanan +päivä meillä täällä on ollut vallan muiden päivien kaltainen. Tosin +pääsiäinen ja puolet helluntaita pujahtivat ohitsemme, niin että vasta +jäljestä muistimme ne, mutta sama ei ollut juhannuksen laita. Sillä +isäntämme, ravintoloitsija N.N, joka jo kolmen viikon kuluessa on +pyytänyt meitä joskus kunnioittamaan häntä käynnillämme, sattui saamaan +vihdoin tänään tämän kunnian osakseen. Kestityksestä ei luultavasti +olisi loppua tullut, mutta meidän itsepäisyytemme ja tuo sopimaton +vierailuaika, kello 11 a.p., pelastivat meidät tällä kertaa, niin että +pääsimme -- Castrén puolellatoista ja minä puolellakolmatta stakanalla +oikeata nimipäiväkahvia. Koko nämä loistavat kekkerit sitäpaitsi saivat +lystikkään-surullisen käänteen, josta meille oli enemmän hyötyä kuin +itsepäisyydestämme ja kaikesta muusta. Sillä juuri kun isäntä, joka +nähtävästi aikaisemmin sydämensä pohjasta oli viettänyt juhannusta, +mitä innokkaimmin pullo kädessä kehotteli meitä nauttimaan, tuli hänen +rakas vaimo-käpysensä sisälle, tempasi tuon loistavan kalleuden rakkaan +aviopuolisonsa kädestä eikä edes tyytynyt tähän voitonmerkkiin, vaan +pantuaan sen varmaan talteen, ilmestyi uudelleen saapuville, riisui +mieheltään sekä takin että liivit ja pani hänet näin sänkyyn nukkumaan +asian päälle, minkä jälkeen minä sanoin hyvästi; Castrén oli jo hetkeä +aikaisemmin sen tehnyt. + +Kesäkuun 8:ntena päivänä kirjoittamasi kirjeet saimme saman kuun +21;ntenä. Ne tuottivat meille suuren ilon, jota niitä seuraavat +sanomalehdet vielä lisäsivät, samoinkuin se silminnähtävä parannus, +jota Vaseniuksen sanomalehti tosin joka vuosi on luvannut, mutta jota +se itse teossa vasta tällä vuosikerrallaan on alkanut osottaa. Mutta +seikka, joka vielä enemmän kuin "H:fors Tidningarin" osottama +katumus ja parannus, on omansa ilahuttamaan meitä lääkäreitä ja +puolilääkäreitä, johon kunnianarvoisen säätymme jälkimäiseen osastoon +allekirjoittaneella lienee kunnia lukea itsensä kuuluvaksi, on Suomen +Lääkäriseuran keskustelemuksien julkaiseminen. Eipä tuo uusi +ruumiinavausta koskeva ohjesääntökään lähemmän tutustumisen jälkeen +tunnu olevan niin kauhea, joksi huhu edeltä sitä tiesi mainita. Tosin +se alussa tuottaa vähän enemmän työtä ruumiinavauksissa kuin mitä tähän +asti tavallisesti on ollut, eikä muutamille meistä, allekirjoittanut +niihin luettuna, liene niin helppoa ilman erityistä tutkimista edes +löytää rinta- ja vatsahermoja y.m., mutta tähän pieneen tai suureen +vaivannäköön kernaasti alistuttakoon, jotta saataisiin nuo tärkeät +sanat: "Niin totta kuin j.n.e." varmemmin perustelluiksi kuin mitä +tähän asti kuuluu joskus olleen laita. -- On vahinko, että "Suomen" +tilaajat tänä vuotena ovat vähentyneet kokonaisella 100:lla. Mutta kun +ei kuitenkaan saata pitää tätä vähennystä tarpeeksi suurena +mielenosotukseksi, voinee tähän kohtaloon alistua, ja näin ollen +kehottaisin jatkamaan tämän aikakauskirjan julkaisemista ja tahdon +mielelläni suorittaa osani sekä painatuskuluista että kirjoituksista, +jälkimäisistä tietysti mitä mittaan tulee. Toivonpa että kaikki hyvän +asian vuoksi kernaasti sen tekevät. Mutta jos joku siihen olisi +haluton, niin huomautettakoon hänelle, etteivät painokulut ole mitään +muuta kuin etumaksu, joka ylipainoksen myymisellä vastedes varmaankin +voidaan korvata. "Suomen" tämänvuotisissa kirjoituksissa luulisi toki +jokaiselle olevan arvokasta harrastuksen aihetta, jopa niidenkin +varalle, jotka tuskin tietävät, että on olemassa mitään muuta "Suomea" +kuin nuoremman Bergströmin [paperossit?] tai korkeintain tuo toinen +yhtä sauhuinen [laitos], joka kuuluu Suomen Tullilaitokselle. [Alus?? +-- Kohta kuuluu Ruotsiksi: "-- -- -- tillochmed för dem, som knappast +veta, att det finns till något annat Suomi, än Borgström j:rs, +eller på sin höjd dertill det andra likaså rökaktiga, som tillhörer +F. Tullstyrelsen".] + +Kiitos paljosta Venäjän Historian tähden näkemästäsi vaivasta. +Korjausluku näyttää olevan huolellisesti tehty, mistä sen lukija on +saapa erityisen kiitoksen. En ole tähän asti voinut löytää mitään +suuria painovirheitä. Ostappa nyt minun laskuuni tätä kirjaa viisi +kappaletta, nidota ne samoin minun laskuuni ja anna niistä sitten yksi +valtioneuvos von Haartmanille, toinen professori Reinille, kolmas +lehtori Akianderille, neljäs asessori, t:ri Rabbelle ja lähetä +tilaisuuden tarjoutuessa viides Vesilahden kappalaiselle, Kustaa +Ticklénille, ja kuudes, jonka olin vähällä unhottaa, arkiateri +Törngrenille, vie myöskin terveisiä kaikille; tilaa voittaakseni olen +ne sullonut näin yhteen, nimittäin terveiset, mutta toivon auliilta +hyvyydeltäsi, että ne ennen lähettämistä asianomaisesti erotetaan +kunnioittaviin ja ystävällisiin. + +Matkastani Kemiin kirjoitin viime kirjeessäni, niin ettei siitä enää +ole mitään mainittavaa. Kemissä olimme kelirikon ajan, joka +kerrassaan juurtajaksain viivytti meitä siellä toukokuun 19:nteen +päivään asti. Kemistä ei kulje mitään kesämaantietä; tämän tähden +meidän täytyi odottaa ensi tilaisuutta päästäksemme meritietä +Arkangeliin, missä arkimandritta Venjamin, jonka luo meidän oli +meneminen samojeedin-tutkimustemme vuoksi, paraikaa oleskeli. Astuimme +siis ensi veneeseen, joka läksi kulkemaan Kemistä, 60:n virstan päässä +siitä isossa saaressa olevaan, suureen Solovetskoin luostariin. Kemi, +josta juuri olen lähtemäisilläni, on nuori, vaan vanhanpuoleisen ja +rappeutuneen näköinen kaupunki. Sen nykyinen ikä on 70 vuotta, joka +kaupungin iäksi ei vastaa 70 päivää ihmisen ikää. Muuten se on valinnut +itselleen paikan hieman pohjoiseen Kemijoesta ja muodostaa siinä +hevosenkengän muotoisen kaaren pienen lahden ympäri, johon joen +vähäinen haara ja eräs toinen oja laskee virraten kaupungin läpi. +Talojen luku mainitaan 1841:n vuoden _Mysljatsheskov'issa_, +(kalenterissa) 316:ksi ja asujanten luku 1726:ksi, mutta sen mukaan +kuin monet kemiläiset arvelivat, on molemmissa näissä luvuissa +tinkimisen varaa. -- Kaduilla on kesän aikaan mahdotonta ajaa, minkä +tähden koko kaupungissa ei kuulu olevan kääsejä, sitä vähemmin troskia +tai vaunuja. Voineeko niitä pitkin ajaa kuormavankkureilla, en tiedä, +mutta oletan että se kuitenkin suurimmassa hätätilassa voisi käydä +päinsä. Jalkalaisia varten on jotenkin hyviä, leveitä, puisia +katukäytäviä, vallan kuten täällä Arkangelissa; eroa on korkeintain se, +että ne täällä useissa paikoin ovat kadun keskikohdalla, ajotiet +kummallakin puolen. Useita muitakin kuin allekirjoittanutta ovat +Helsingin kivikatukäytävät harmittaneet, jotka muka olisi jo aikoja +sitten pitänyt poistaa, ellei arvoisa suutarienammatti olisi pannut +vastaan, mutta kun nyt lähemmin ajattelen asiaa, ne kuitenkin ovat +ainakin sataa kertaa paremmat kuin kaikki puukäytävät, joista jalka +pitemmällä kävelyllä sanomattomasti kärsii, kun variatio delectat +[= vaihtelu tuottaa mielihyvää] kokonaan on niistä erotettu, ja samat +nosto- ja laskulihakset lakkaamatta saavat olla yksin työssä, kunnes +väsyvät, mikä hyvinkin pian tapahtuu, ne kun jäävät niin kokonaan +vierustoveriensa apua ja tukea paitsi. -- Lisähankaluutena +on puukäytävistä se, että ne sateisella säällä ovat lokaiset ja +niljakat. Mutta tämä riittäköön jo siitä ja itse Kemistä, joka ei +ansaitse pitempää kuvausta. + +Veneessä, johon nyt olimme astuneet, oli paitsi meitä Kuolan +ispravnikka, nimineuvos Ivan Latyshev, johon jo Kuolassa olimme +tutustuneet ja jonka olimme huomanneet kunnon mieheksi; minun oli +onnistunut jotakuinkin parantaa hänen kronillis-reumatis-hypokondriset +vaivansa, niin että hän ainakin nyt, ja pari viikkoa sitten, kun palasi +Arkangelista, sanoi olevansa vapaa tautinsa kahdesta edellisestä +aineksesta, potien ainoastaan vähässä määrin viimeistä. Muutamia +bohumoltsejakin (pyhiinvaeltajia) oli veneessä, ja niiden joukossa pari +naista, jos oikein muistan, kotoisin Jaroslavin kuvernementistä. He +olivat jo talvikelillä tulleet Kemiin, sieltä lähteäkseen, kuten +sanottiin, sielunsa autuuden vuoksi, laajalti kuuluisaan luostariin; +päätarkoituksena useimmilla sellaisilla pyhiinvaeltajilla lienee +kuitenkin se, että luostarimatkojen varjolla saavat kuljeksia ympäri +maata ja elättää itseään kerjäämisellä. Huonompi onni kuin näillä +kahdella naisella oli ollut eräällä pyhissävaeltavalla miehellä, joka +niinikään oli kotoisin Venäjän sisäosista. Vähän hänen Kemiin tulonsa +jälkeen oli tässä kaupungissa tehty vähäinen kirkonvarkaus, mistä +syystä hän ja pari kemiläistä oli vangittu luulossa, ettei kukaan muu +kuin he ollut mainittua varkautta toimeenpannut. Kun eräässä +tilaisuudessa sanoin gorodnitshij'lle, ettei Suomen laki salli vangita +ketään henkilöä niin löyhäin epäluulojen nojalla, ei hän, vaikka oli +sangen taitava ja järkevä virkamies, tahtonut ymmärtää, mitä väärää +siinä oli. Kuitenkin kaksi vangituista varmasti on syytöntä, ja +mahdollisesti kolmaskin. + +Aina 30:n virstan päähän Kemistä oli saaria siellä täällä matkan +varrella; sitten tuli eteen avoin meri, jota olisi jatkunut luostarin +rantaan asti, ellei jää olisi suvainnut vielä venyä luostarin +edustalla. Saatoimme siis pitää itseämme onnellisina, että pääsimme +edes johonkin rantaan; meidät näet päästettiin maihin 15 virstan päässä +luostarista erääseen pikku saareen, joka on jotenkin lähellä isoa +luostarisaarta. Sieltä lähetettiin noutamaan luostarista hevosia ja +rattaita, jotka viimein kokonaiset kuusi tuntia odotettuamme näkyivät +tulevan. Luostarissa viivyimme lähes viikon, jossa viipymisessä jää +ensi päivinä uskollisesti piti meille seuraa. Ja meren tultua +avoimeksi, emme koskaan tahtoneet saada tilaisuutta päästä etemmäksi, +kun ei Arkangelin puolelta tullut yhtään laivaa tai venettä, +jos kuinkakin odotimme. Viimein, kun tämä odotus kävi liian pitkäksi, +vuokrasimme toukokuun 26:ntena päivänä veneen ja soutajia Arkangelin +puoliselle, 7-8 peninkulman päässä olevalle lähimmälle mannermaalle, +ja tätä vuokraamista sitten jatkui pitkin rannikkoa kylästä kylään, yhä +vaan ispravnikan seurassa. + +Kuvauksen ylenmäärin komeasta ja rikkaasta luostarista lykkään +toistaiseksi, kun vasta tapaamme. Paitsi varsinaista, 25 virstan +pituista ja keskimäärin 10 virstan levyistä luostarisaarta, nimeltä +Solovetskoi, on luostarilla hallussaan kaksi muuta, vallan lähellä +olevaa, melkoista saarta, nimeltään Ansero ja Muksalma, ja lisäksi 30 +pientä saarta pitkin rannikkoja. Odottaessamme läksimme eräänä päivänä +Anseroon. Suurien troskien eteen valjastettiin meitä varten kolme +hevosta, ja näissä troskissa ajoimme ensin mukiinmenevää maantietä +pitkin, jonka oli virstanpylväät sivulla, 15 lukuaan. Tien varressa +näki siellä täällä lampien rannoille rakennettuja tupia, joissa +luostarin kalastajat kesäaikaan asuvat. Tällaisia pieniä lampia kuuluu +näissä kolmessa saaressa olevan yhteensä kokonaista 44. Tuottavinta +kalastusta harjoitetaan kuitenkin tietysti ulkorannikoilla. Rannassa, +johon maantie päättyi, oli vierastupa sekä syrjemmässä muutamia muita +tupia. Tämän pienen, paraikaa asumattomana olevan kylän silmälläpito +oli uskotta Tverin kuvernementistä kotoisin olevalle munkille. Hän oli +Tverin karjalaisia ja puhui karjalaa, joka oli enemmän meidän +tavallisen suomenkielen kaltaista kuin se, mitä puhutaan Vuokkiniemessä +ja Repolassa, missä, etenkin viimemainitussa paikassa, karjalaan on +sekoittunut aunusta. Tämä mies kertoi, minkä jo ennestäänkin tiesin, +että Tverin kuvernementissä on monta ja suurta karjalaista kylää. +Hieman kyselin heidän elintapojaankin, jotka näyttivät olevan +suureksi osaksi samat kuin yleensä Venäjän karjalaisilla. Karjalaisia +laulujakin hän kertoi heillä olevan, sellaisia, joita laulettiin +leikittäessä ja muuten koolla oltaessa. {Siitä harrastuksesta, jota +tämän keskustelun kuluessa kaiketi osotin hänen maalaisiaan kohtaan, +hän näytti tuntevan velvollisuudekseen jollakin tavoin lausua +suopeuttaan minua kohtaan, ja kysyi siis, eikö minun tehnyt mieli +kääntyä pravoslavniin [oikeaoppiseen] uskoon. Vastasin, että minulla se +jo ennestään oli, lukuunottamatta muutamia vähempiarvoisia +sivuseikkoja, ja sitten erosimme, kun vene, jonka oli määrä viedä +meidät neljän virstan levyisen salmen yli, jo odotti laiturin ääressä.} + +Anserossa, jonne nyt saavuimme, oli kaksi Solovetskoin alle kuuluvaa +pienempää luostarirakennusta, nekin kivestä tehdyt kuten itse +emäluostari. Toinen näistä, joka on ristitty samannimiseksi kuin itse +saari, oli noin virstan päässä rannasta pienen sisäjärven rannalla, +jonka nimi niinikään oli Ansero (Anzero) [s.o. Anozero: Anzero], mutta +jolla ennen muinoin lienee ollut karjalainen nimi, Hanhijärvi, josta +sitten, koska venäjästä puuttuu h kirjain, ensin on voinut syntyä +Anj-ozero, ja sitten nykyinen supistunut muoto Anzero. {Siellä, +luostarissa nimittäin, emmekä järvessä, tapasimme keisarin +entisen sivus-ajutantin jonkinmoisessa maanpaossa. Hän kantoi nyt +luostaripukua, oli pitkäpartainen ja niin kovin nöyrä olennoltaan, että +tuskin tahtoi istuutua meidän läsnäollessamme. Muuten ollen hyvin altis +palvelukseen ja kohtelias, hän itse hommasi teekeittiön kiehumaan, +pannen omalla kädellä hiiliä torveen. Hän puhui saksaakin, vaikka ei +juuri paremmin kuin me itse, ja sanoi tulleensa karkoitetuksi +pääasiallisesti siitä syystä, että kerran oli pälkähtänyt hänen +päähänsä viheltää ulos eräs Pietarin hoviteatterin näyttelijä; +kuitenkin on luultavampaa, mitä muut kertoivat, että hänen +karkoituksensa oli aiheutunut useista säädyttömyyksistä tai +säännöttömästä elämästä yleensä. Hän sanoi nimensä olevan Shumskij, +mutta oli luostarissa enemmän tunnettu nimellä Araktsejef, minkä +nimenvaihdon sanoi johtuvan siitä, että oli ollut kuuluisan Araktsevin +kasvattipoika. En ollut siihen asti, kun hänet tapasin, kuullut +häntä toisella nimellä mainittavan, ja yhdistin siihen nimeen +jonkinmoisen ylhäisyyden, niin että hänen suuri "Demüthigung'insa" +[nöyryytyksensä] teki minuun kahta suuremman vaikutuksen. Paitsi +vapaita huoneita ja vapaata elantoa luostarissa hänelle oli keisarin +armosta myönnetty käsirahaa 100 ruplaa pankkiseteleitä kuukaudessa, ja +hän tuntui pääasiallisesti olevan varsin tyytyväinen tilaansa.} + +Toiseen tässä saaressa olevaan haaraluostariin luetaan Anserosta neljä +virstaa. Se sijaitsi korkealla, joka taholle jotenkin jyrkänkaltevalla +kukkulalla, jolta oli mitä ihanin näköala laajalti salmien, selkien, +saarien, metsien ja järvien yli. Emme olleet kuulleet tätä paikkaa +sanottavan muuksi kuin "Galghofi'iksi" ja luulimme tämän nimen johtuvan +jotenkin samanlaisesta ruotsalaisesta sanayhdistyksestä "galghof" +[hirsipuu-hovi] ja kahta suuremmalla syyllä, kun luostarin +aikakirjoissa on luettavana, että ruotsalaiset muinaisina sota-aikoina +olivat lähettäneet tännekkin partioretkeilijöitä piirittämään ja +ryöstämään jo silloin rikasta luostaria. Mutta samoin kuin ruotsalaiset +silloin pettyivät odotuksissaan, mekin nyt pahasti petyimme nimen +alkuperän johtamisessa, sillä nimi Galghoff (Golgof) ei johtunut +ruotsista, ei karjalasta eikä venäjästä, vaan suorastaan hepreasta ja +merkitsi samaa kuin Golgatha meillä, jonka sanan kuitenkin varsin hyvin +ruotsiksi voisi kääntää sanalla "Galghof". {Täällä Golgathassa +tapasimme toisen karkoitetun henkilön, entisen upseerin, joka +sotapalveluksensa aikana oli jonkun aikaa elänyt Suomessakin, Hänkin +oli antanut parran kasvaa ja kävi nyt luostaripuvussa ja oli muuten +iloinen ja hauska. "Eto prekrasno" [tämä on somaa] hän usein virkkoi +vastauksien johdosta, jotka meiltä sai Suomea koskeviin kysymyksiinsä, +mutta vähemmin "prekrasnoa" hänestä varmaankin oli, että hän oli vailla +sekä piippua ja tupakkia että polttamislupaa. Mutta koska kolmannen +seikan laita ei kuitenkaan liene ollut niin varsin ankara, ispravnikka +lahjoitti hänelle ensimäisen ja toisen, ja allekirjoittanut, mitä +etenkin keskimäiseen puutteeseen tulee, koetti varojensa mukaan auttaa +inspravnikkaa. Sekä tällä entisellä upseerilla että Shumskij'lla +oli vapaus mennä mielin määrin kävelemään luostarin muurien +ulkopuolellekin, mutta emäluostarissa oli toisia todellisia +luostarivankeja, joilla ei ollut samaa etua, vaan jotka alituisen +valvonnan alaisina olivat huoneisiinsa suljettuina. Oli +useita muitakin, jotka vanhemmat tai sukulaiset olivat lähettäneet +puoleksi tai koko vuodeksi luostariin parantumaan, ja toisia, jotka +äiti tai isä jonkun pyhän lupauksen johdosta oli luostariin jättänyt. +Niinpä ainakin ajuri, joka kyyditsi meitä Anseroon, kertoi, että +äitinsä oli uhrannut (matj pozhertvovala) hänet luostariin, kun hän +vielä oli pieni lapsi. Että sellaisilla luostariuhreilla ja +parannuskokelailla oli tavallinen luostarivapaus, minun tuskin +tarvitsisi mainita, ellen vähää ennen olisi puhunut luostarivangeista.} + +Matka luostarista tänne ei ollut vailla vähäisiä vastuksiaan. Suuria +jäälohkareita eli oikeammin pieniä jääsaaria ajelehti meressä, ja ne +olivat muutamissa paikoin sulloutuneet niin tiheään yhteen, ettei +ollenkaan päässyt pujottelemaan välitse, vaan että täytyi vetää vene +niiden yli. Muutamissa paikoin näimme hylkeiden sukeltavan esiin +vedestä, usein vallan lähellä venettä, ja muutamia soutajat ampuivat, +mutta ilman menestystä. Pahempi leikki hylkeillä on kestettävänä +syksyllä, jolloin jää alkaa asettua. Ne kokoontuvat suuriin parviin, +muutamiin tuhat ja enemmänkin. Emät kasvattavat suurilla jäälohkareilla +poikiaan, kunnes nämä oppivat hyvin uimaan. Mikäli tuuli tai virta ajaa +sellaisia jäälohkareita rantaan, talonpojat ovat varuillaan, käyvät +sitten suoraa päätä nuija kädessä lauman kimppuun ja toimeenpanevat +kauheat tappajaiset. Uimataitoon täydelleen perehtyneet emät kyllä +koettavat saattaa poikansa turviin murhanuijalta, mutta hylkeenpojat, +jotka eivät ollenkaan osaa tai puutteellisesti osaavat uida, tarttuvat +veteen tultuansa taas kiinni jäänlaitaan ja riippuvat siinä, kunnes +nuijanisku tekee lopun niiden nuoresta elämästä. Joskus sattuu, kun +talonpojat mitä innokkaimmin toimittavat kauheata verilöylyään, että +tuuli tai luode ajaa jäälohkareen ulos rannasta, ja silloin murhaajat +itse helposti voivat joutua kuoleman saaliiksi, sillä kun heidän alussa +on täytynyt hiipien lähestyä, he eivät ole voineet ottaa venettä +mukaansa. Hyvä on, jos joku silloin rannalta huomaa onnettomuuden ja +rientää pelastamaan, tai jos tuuli ehtii kuljettaa heidät jollekin +toiselle rannalle, ennenkuin keskellä tuhoamiansa uhreja itse ovat +ehtineet surmalle antaa elämänsä uhriksi. + +29:nnen päivän illalla tulimme tänne Arkangeliin ja majoittausimme +ispravnikan neuvosta venäläiseen ravintolaan, jossa siitä asti olemme +asuneet. Tosin toisena tai kolmantena vuorokautena muuan saksalainen, +nimeltä Sturtzer, jonkun täkäläisen pankin sihteeri, tuli luoksemme ja +ilmoitti, ettei muka ollut arvomme mukaista asua venäläisessä +hotellissa, minkä jälkeen hän tuli oikeaan aineeseensa, nimittäin että +saisimme huoneen, ruokaa ja palvelusta hänen luonaan, ja hyväksi aluksi +hän kutsui meidät ilmaiseksi päivällisille. Mutta isäntä, joka +niinikään näytti halukkaasti pitävän meitä luonaan, vei meidät talonsa +kolmanteen kerrokseen ja tarjosi meille kaksi oikein siistiä huonetta +ynnä palvelusta sekä ruokaa pari kertaa päivässä, määräten tästä +jotenkin kohtuullisen hinnan, nimittäin ruplan vuorokaudelta +kummaltakin. Kuitenkin menimme Sturtzerin päivällisille, katselimme +huoneita ja tiedustelimme hintaa; hän määräsi 30 hopearuplaa vallan +samoista eduista, joista hotellinisäntä pyysi ainoastaan 17 rupl. 15 +kop. hopeaa, eli 60 ruplaa pankkiseteleitä. Päälle päätteeksi +Sturtzerin huoneet olivat huonommat, ja näköala niistä oli +rikkatunkiolle päin, kun meillä sitävastoin täällä on koko kauppatori +ja kahden virstan levyinen Vienajoki silmiemme edessä. Kiitimme siis +näytepäivällisistä ja päätimme jäädä asumaan hotelliin, vähät välittäen +siitä, kuinka sopivaa tai sopimatonta se saattoi olla herra Sturtzerin +mielestä. Tämä päätöksemme ei liene suuresti häntä miellyttänyt, sillä +hän ei sitten monasti ole käynyt luonamme, mihin saatammekin olla +tyytyväiset. Hän näet puhui kaikennäköisistä aineista niin että täytyi +olla mitä kristillisin kärsivällisyys, jos mieli jaksaa sitä kuunnella. + +Toisena päivänä täällä oloamme menimme arkimandritta Venjaminin luo, +jonka piti opettaa meille samojeedin kieltä. Hän otti meidät kylläkin +kohteliaasti vastaan, lupasipa antaa meille samojeedin opetusta, mutta +pelkäsi, että me levittelisimme hänen tietojaan, ennenkuin hänen +samojeedilaiset teoksensa olisivat ehtineet tulla painetuiksi, minkä +vuoksi hän toisella tai kolmannella kerralla hänen luonaan käydessämme +toi esiin pitkän asiakirjan konseptin, joka sitten oli puhtaaksi +kirjoitettava leimatulla paperilla ja jonka kautta meidän oli +sitoutuminen siihen, ettemme ilman hänen erityistä lupaansa, +suullisesti emmekä kirjallisesti ilmaisisi mitään tulevasta samojeedin +kielen taidostamme muille. Mitä minuun tulee, olisi voinut olla +yhdentekevää, olisinko allekirjoittanut sellaisen sitoumuksen vai en, +mutta Castrén, joka varsinaisesti aikoo ryhtyä samojeedin kieleen, +olisi sellaisen sopimuksen kautta varsin ikävällä tavalla sitonut +kätensä. Tuo paperi onkin vielä allekirjoittamatta, ja minä puolestani +jätän nyt kernaasti samojeedin kielen, sillä tulevathan Sjögren ja +Castrén pian kunnollisemmin sitä tutkimaan. Sen sukulaisuus suomen +kanssa tuntuu lisäksi olevan niin vähäinen ettei mitenkään maksa +vaivaa suomen vuoksi sitä kieltä tutkia. Ei edes ainoakaan lukusanoista +kaukaisestikkaan vivahda suomen lukusanoihin, ja sukulaiskielissä +tavallisesti kuitenkin lukusanat sekä pronominit osottavat suurempaa +yhdenkaltaisuutta. _Ápäi_ on yksi, _sidhed_ 2, _njaara_ 3, _tiátah_ 4, +_samliangn_ 5, _måttah_ 6, _si'uh_ 7, _sidniät_ 8, _haveieuh_ 9, +_ju'uh_ 10, _jurah_ 100, _jujurah_ 1000. Mutta mitä yhtäläisyyttä +näillä on lukusanojen yksi, kaksi, kolme j.n.e. kanssa? Castrénilla on +täällä meikein joka päivä ollut luonaan muuan samojeedi, jolta hän muun +muassa on pannut muistiin joukon sanoja, mutta hyvin harvoilla +näistäkään on yhtäläisyyttä vastaavien suomen sanojen kanssa. Kuitenkin +on niitä muutamia, mutta vaikeata on vielä sanoa, tuleeko niitä +useampia kuin mitä heprea ja kreikka tässä suhteessa on tarjonnut. +Tosin tulee kahden kielen sukulaisuutta arvosteltaessa enemmän pitää +silmällä koko kielen rakennetta kuin yksityisiä sanoja, mutta tässäkin +suhteessa olettamusta samojeedin ja suomen sukulaisuudesta kohtaa suuri +vaikeus siinä, että suomessa ja sen sukulaiskielissä sanan ensimäinen +tavu on teräväkorkoinen, jota vastoin tämä tavu samojeedin kielessä +näyttää voivan olla korkoa vailla. Koska kuitenkin joka suhteessa on +ennenaikaista antaa mitään varmaa lausuntoa samojeedin sukulaisuudesta +suomen kanssa, niin teen parhaiten luopumalla kaikista lisäjutelmista +tässä aineessa. Tämän kysymyksen kuitenkin toiset aikanansa +asianmukaisesti selvittävät. -- Yllämainitulla arkimandritalla on nyt +käsikirjoituksena valmiina 1:ksi samojeedin kielioppi 2:ksi +samojeedin kielen sanakirja, 3:ksi neljän evankeliumin käännös. Tämä +voisi aluksi riittää, sittenkuin hän on saanut teoksensa painetuiksi. +mutta pahaksi onneksi hän ei näy huomanneen samojeedin kielessä juuri +muita äänteitä kuin ne, joita voi merkitä venäjän kirjaimilla, jotka +kuitenkaan eivät riitä merkitsemään edes kaikkia suomen kielen +äänteitä, ainakaan eivät h, y, ä, ö äänteitä, ja samojeedin kielessä +lienee vielä enemmän äänteitä, joita varten venäjässä ei ole kirjaimia. +-- Muun muassa Castrén on samojeedilta saanut pari samojeedilaista +laulua, jotka, kummallista kyllä, runomitaltaan suuresti vivahtavat +vanhoihin iislantilaisiin kaksijalkaisiin säkeisiin. Hän parhaillaan +kääntää niitä Morgonbladia varten. + +Jätettyäni samojeedin kielen lähden nyt täältä suoraa päätä vepsäläisen +luo, joiden kielestä minulla on odotettavissa paljoa suurempi voitto +suomen kieliopille ja sanakirjalle; näin tekemään Sjögrenkin on jo +ennemmin ja nyt taas keväällä minua kehottanut. Vepsäläiset asuvat +etelään ja lounaiseen Äänisjärvestä Aunuksen, osaksi myöskin Novgorodin +kuvernementissa. Mainituille seuduille lähden nyt mitä pikimmin, ja +eroan siis täällä kumppanistani Castrénista, joka Sjögrenin +kehotuksesta ja omasta päätöksestään paraikaa varustautuu lähtemään +Ponoin seuduilla asuvien, niin sanottujen Turjan lappalaisten luo; +tämä seutu on merkittynä kaikilla kartoilla, lukuunottamatta Kindbladin +ja muita nimettömiä karttoja. -- Koska minun vepsäläisten parissa +ollessani on läpikäyminen suomen koko sanavarasto, saadakseni vastaavat +vepsäläiset sanat, sekä koska minun muuten kieliopin vuoksi on lähemmin +perehtyminen heidän kieleensä, huomaat helposti, että tarvitsisin +puolentoista kuukautta virkavapauden pitennystä, varsinkin kun passini +on voimassa lokakuun 29:nteen päivään, joka Venäjällä sattuu vasta +marraskuun 10:nneksi päiväksi. Jos voi toivoa sellaista pidennystä, +niin anna minulle siitä tieto ja osota kirje Lotinapeltoon (v Ladejnoe +Pole Olonetskoj gubernii), jonne joko itse saavun tai josta tiedustelen +kirjeitä syyskuun keskivaiheilla. Posti Helsingin ja Lotinapellon +välillä ei luultavasti viivy viikkoa kauempaa. Jos silloin voit +lähettää jatkoa Morgonbladiin, H:fors Tidningar'iim j.n.e., niin kaikki +tämä tietysti on hyvin tervetullutta. Tänne saamissani lähetyksissä +Morgonbladia oli aina 41:nteen numeroon, H:fors Tidningaria 44:nteen, +Lääkäriseuran keskustelemuksia ja "Suomi"-kirjaa kampaakin kaksi +vihkoa. + +Vielä vaivaisin Sinua muutamien kirjojen tilaamisella, jotka sitten +vastedes voinen saada. Ne olisivat: 1. Samlede tildels utrykte +Afhandlinger af R.K. Rask, utgivne efter Forfatterens Død af H.K. +Rask, 3:dje Delen [= R.K. Raskin kootut, osaksi julkaisemattomat +tutkimukset, tekijän kuoltua ulosantanut H.K. Rask, 3:s osa] sekä mitä +sitäpaitsi tästä teoksesta on ilmestynyt. Ensimäinen ja toinen osa +minulla on ennestään, joten niitä ei tarvitse lähettää. 2. Raskin +palkittu teos: Undersoegelse om det Islændske og Fomnordiske Sprogets +oprindelse [= Tutkimus iislannin ja mumaisskandinavialaisen kielen +alkuperästä]. 3. Lexicon Lapponicum, E. Lindahl et J. Öhrling. Holmiæ +MDCCLXXX [= Lappalainen Sanakirja, toimittaneet E. Lindahl ja J. +Öhrling, Tukholmassa 1780]. Numeroilla 1 ja 2 merkitsemäni ovat +kaiketi tavallista kirjakauppatietä saatavissa Köpenhaminasta, mutta +3:nnen, jota osaa ennen kaikkea tarvitsisin, on laita se, että sitä ei +ole munalla kuin Tukholman Kirkollis-Osaston arkistossa, jonka osaston +esimies on valtioneuvos Ihre. Ehkä Arvidssonin, jos Sinulla olisi aikaa +häntä pyytää siihen, onnistuisi hankkia se minulle, mistä hinnasta +tahansa. + +Sinua ja vaimoasi saan sydämellisesti kiittää osanottavasta +hyvyydestänne ja hyväntahtoisuudestanne sisartani ja hänen lapsiansa +kohtaan. On luonnollista, että hän kivulloisuutensa kestäessä ja lasten +vielä ollessa pieninä, tarvitsee toisten apua, ja koska minä olen +lähinnä velvollinen auttamaan, pyydän Sinua silloin tällöin puolestani +antamaan hänelle jotakin raha-apua hänen välttämättömiin tarpeisiinsa. +-- Siihen Sinulle annan täten avoimen valtakirjan, tehden ainoastaan +sen rajoituksen, etteivät mainitut raha-avut saa olla niin runsaat, +että hän niiden kautta voisi tottua unhottamaan, itse olevansa lähinnä +Herraa lähin velvollinen itseänsä auttamaan. -- Muiden muassa on +minulla synnyinseudullani, Karjalohjalla, vanhimman veljeni leski +lapsinensa, jolle tahtoisin lähettää vähän rahoja. Mutta kun nämä +tulisivat suotta viipymään Karjan postikonttorissa, mistä hän, +tottumaton kun on, ainoastaan suurella vaivalla voisi ne saada, olen +hänelle tähän kirjeeseen sulkenut 50 pankkoruplan osotuksen +nostettavaksi Sinulta, ja pyydän Sinua nyt hyväntahtoisesti jättämään +tämän summan joko hänelle itselleen tai hänen valtuuttamalleen +henkilölle, sillä Karjalohjalta tulee usein väkeä Helsinkiin. +Tämän suljetun kirjeen, jossa siitä annan hänelle tiedon, voit +jättää sisarelleni ja pyytää häntä antamaan sen jollekulle +karjalohjalaiselle, tai ellei näitä nyt tulisi Helsinkiin, saattaa +kirjeen lähettää postissa osotettuna Karjalohjan nimismiehelle. Viime +vuonna en tullut lähettäneeksi mitään, minkä vuoksi nyt olen korottanut +summan 50 ruplaksi, jotka hän varsin hyvin tarvitsee. + +Paljon terveisiä Rouvallesi, äidillesi ja veljellesi sekä muille +tuttaville lähettää + + Ystäväsi ja veljesi + Elias Lönnrot. + +(Jatkona seuraa n:o 52.) + + + + +48. + +Ylioppilas Adolf Törngrenille. + + +[Käännetty E. Nervanderin edellä mainitusta kirjasta, ss. 89-94.] + + Arkangeli, 26 p:nä kesäkuuta 1842. + +Rakas veli' + +Kiitos kirjeestäsi, jolla minua muistit, ja jonka täällä Arkangelissa +sain. Se oli kahta tervetulleempi, kun oli melkein ainoa, jonka +lähdettyäni Suomesta olen saanut, sillä paitsi Sinua ja Rabbea ei +kukaan muu ole kirjoittanut, tai ainakaan en ole saanut heidän +kirjeitänsä. Tulinkin lähteneeksi Kuolasta aikaisemmin kuin olin +aikonut, minkä tähden en vielä ole voinut saada niitä kirjeitä, jotka +on osotettu Kuolaan. Tämän aikaisemmin tapahtuneen matkalle-lähdön syyn +taisin jo mainita edellisessä kirjeessäni. Se aiheutui eräästä +Sjögrenin kirjeestä, jossa hän neuvoi meille samojeedin opettajaksi +venäläistä arkimandrittaa Venjaminia, jonka sanoi oleskelevan lähellä +Oniegaa olevassa luostarissa. Mutta saavuttuamme kuudettakymmentä +peninkulmaa matkustettuamme Kemiin, saimme tietää, että mainittu +samojeedin kieltä taitava arkimandritta oleskeli Arkangelissa eli +Arkangelskissa, joksi venäläiset tätä kaupunkia sanovat. Sen tähden, +kuin myös kelirikon vuoksi viivyimme Kemissä kokonaisen kuukauden ja +matkustimme Vienanmeren yli tänne, missä nyt niinikään olemme olleet +kuukauden. Kuuden peninkulman päässä Kemistä on saaressa suuri ja rikas +luostari, nimeltä Solovetskoi, jossa viivyimme viikon ajan, kun ei +ollut mitään tilaisuutta sieltä päästä matkaa jatkamaan. Viimein +vuokrasimme itsellemme veneen ja soutajia meitä viemään lähimmälle +mannermaalle, hinasimme itseämme sitten jäälohkareiden välitse kylästä +toiseen ja saavuimme viimein 29:ntenä päivänä toukokuuta tänne. Täällä +olemme paitsi mainittua arkimandrittaa tavanneet useita samojeedeja ja +meillä on siis ollut hyvä tilaisuus oppia sitä kieltä, askeltakaan +eteenpäin matkaamatta. Mutta päättäen siitä vähästä, mitä samojeedin +kieltä olen oppinut, se eroaa niin paljon suomesta, ettei siitä +luullakseni ole mitään voittoa saavutettavissa suomen kieliopille ja +sanakirjalle. Sen tähden jätänkin koko samojeedin kielen oman onnensa +nojaan, ja lähden täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin ja +Novgorodin kuvernementin pohjoisosaan. Nämä vepsäläiset näet asuvat +etelään ja lounaiseen Äänisjärvestä Vyjtegran, Lotinapellon, Tihvinin +ja Bjälozerskin seuduilla, jotka voit löytää Venäjän kartalta. Siellä +tulen oleskelemaan kenties talvikelin tuloon asti, jos nimittäin saan +virkavapauteni pidennetyksi, edes puoleksitoista kuukaudeksi, mistä +asiasta olon Rabbelle kirjoittanut. Muuten minulle tähän asti myönnetty +virkavapaus päättyy syyskuun lopussa. Etten nyt siis voi odottaa niin +levollista ja hauskaa kesää kuin Laukossa viettämäni viime suvi oli, +sen huomaat helposti, ja 18:ntena päivänä elokuuta olen, Jumala tiesi, +missä. Muistappa sinä päivänä minunkin puolestani tyhjentää malja +vanhan isäsi onneksi, kun en itse suullisesti voi sitä tehdä. Mutta +miksipä en voisi itsekkin suullisesti sitä tehdä -- ja siitä olen kyllä +huolen pitävä -- mutta tarkoitin, etten voi tehdä sitä itse Laukossa. +Jo edeltäkäsin pyydän Sinua lausumaan kunnioittavan tervehdykseni +vanhemmillesi ja lisäksi pyydän, ettet unhota tervehtiä Tickléniä ja +muita tuttavia, jotka kenties parhaillaan Laukossa nauttivat kesän sekä +kestiystävyyden suloa. + +Jo viime syksynä suorittamasi logices-tutkinnon johdosta onnittelen +Sinua ja pyydän tähän onnitteluun saada lisätä vielä melkoisen määrän +hyvää, jos, kuten kirjeesi antaa aihetta olettamaan, tällä lukukaudella +olet suorittanut venäjän tutkinnon. En minä Kallen tavoin tahdo epäillä +suoritetun logices-tutkinnon todellisuutta; pikemmin pelkään, että +täten karttuneiden tutkintojen kautta yönvalvonnalla voit heikontaa +terveyttäsi. Mitkä tutkinnot sitten toveri Frans (von Becker) on +suorittanut; tutkiiko hän vielä yhtä uutterasti kemiaa kuin viime +kesänä? -- Tulevan syyskuun keskivaiheilla aion pistäytä Lotinapellon +postikonttooriin ja toivon saavani kunnian siellä vastaanottaa Sinulta +muutaman rivin ynnä tietoja Laukosta ja muistakin kuten esim. mitä +Sjöman tätä nykyä hommaa ja toimii jätettyään yliopistopaikkansa, ja +miten Kalle Moskovassa voipi. Oletan hänen oleskelevan Moskovassa, +vaikka en sitä varmasti tiedä, kun hänellä oli aikomus lähteä +Harkovaan. Tämän epätietoisuuden vuoksi en liioin voi hänelle +kirjoittaa, niin että häneltä itseltä saisin tietoja. + +Arkangelin kaupunki, jossa paraikaa kirjoitan tätä venäläisen +ravintolan kolmannessa kerroksessa, on melkoinen, mutta sitä ei +kuitenkaan likimainkaan voi verrata Helsinkiin, vaikka sen pituutta +sanotaankin olevan 7 virstaa. Tämä pituus, josta varmaankin voisi +tinkiä pois 2 virstaa, kulkee sitäpaitsi kaariviivaisena Vienajoen +rantaa myöten, joka joki tällä kaupungin kohdalla on runsaasti kahden +virstan levyinen. Kaupungin leveys on hyvin vähäinen. yhteensä +ainoastaan 1/2 virstaa. Kirkkoja täällä on kokonaista 13, kaikki +kivestä rakennettuja; taloja lasketaan olevan 1380, asukkaita 10,500, +saksalaisia ja englantilaisia paljo. Kemi oli huono kaupunki, Tampere +on sitä monta vertaa etevämpi. -- Tähän tahdon tällä kertaa lopettaa, +ja kun jo ylempänä olen kehottanut Sinua terveisiä sanomaan, saan nyt +vaan mainita olevani + + uskollinen veljesi + Elias Lönnrot. + +J.K. Varsinaisen kuoren sisään olen pannut toisen, johon, paitsi +paikannimeä, olen kopioinut Sjögrenin kirjeestä päällekirjoituksen, +joten se lienee luotettava. Jos kirjoitat minulle, voit käyttää sitä, +mutta kirjeesi pitäisi lähettää Laukosta syyskuun alussa tai +Helsingistä viikkoa myöhemmin. Kuitenkin voi kirje, jonka kuoreen on +kirjoitettu pelkkä ruotsalainen osote, myös tulla perille. + + + + +49. + +Arkiaterinrouva Törngrenille. + + +[Suomennettu ennenmainitusta E. Nervanderin kirjasta, ss. 83-89.] + + Arkangeli, 26 p:nä kesäkuuta 1842. + +Korkeasti kunnioitettu, jalosukuinen professorinrouva! + +Ennenkuin vielä ehdin jättää postiin myötäseuraavaa kirjettä +Adolfille, oli minulla tänään ilo vastaanottaa Teidän arvoisa kirjeenne +huhtikuun 8:nnelta päivältä. Adolfin kirjeessä olen maininnut syyn +siihen, että aikaisemmin kuin ensin olin aikonut, tulin lähteneeksi +Kuolasta. Sen tähden en tahdo sitä tässä toistaa, enkä myöskään muuta, +minkä jo Adolfin kirjeessä olen sanonut. Ikävintä minusta on, ettei +minulla ole mitään toivoa olla edes oman maan rajojen sisällä 18:ntena +päivänä elokuuta tänä vuonna, vaan olen silloin, kuten nytkin, +etäällä sieltä ja vallan yksin, kun maisteri Castrén, jonka seurassa +tähän asti olen matkustellut, nyt palaa täältä Venäjän lappalaisten +luo. Tämän ajatteleminen on välistä tuntunut niin masentavalta, että +ei paljoa ole puuttunut siitä, etten ole palannut täältä suoraa tietä +Suomeen ja Laukkoon. Enkä vielä tiedä, eikö se olisi parasta; +mutta kuu Sjögrenkin useat kerrat on neuvonut minua tutkimaan +vepsäläisten kieltä, ja kun en toiste yhtä helposti voi saada siihen +tilaisuutta, olen nyt päättänyt siihen ryhtyä ja tehdä sitä niin paljon +kuin 2-3 kuukaudessa voin ehtiä. Muuten ei minun ole onnistunut +enempää kuin Kallenkaan tottua venäläiseen elämään, jopa vielä +vähemmin, kun luultavasti en ole oikein perehtynyt edes meidän omaan +herrasväen-elämään. Tosin (täälläkin) on monta sangen kunnioitettavaa +henkilöä, mutta ulkomaalaisella on tavallisesti se paha onni, ettei +niin helposti osaa heidän pariinsa, vaan ensiksi hän tapaa +hylkyvaahdon, joka aina kelluu pinnalla. Erään ispravnikka Latyshevin +esim. opimme Kuolassa tuntemaan sangen rehelliseksi ja kunnon mieheksi. +Virka-asioissa hän jonkun aikaa meitä myöhemmin tuli Kemiin, ja +matkusti sieltä meidän seurassamme tänne asti. Täällä otimme majaksemme +venäläisen ravintolan, jossa huoneesta, ruuasta ja kahvista kolmena +ensimäisenä tai puolenakolmatta vuorokautena saimme maksaa 15 ruplaa +kahdelta hengeltä. Kahvista esim. vaadittiin 60 kopeekkaa lasilta, ja +minä tietämättömyydessäni join usein kaksi lasia. Puodeissakin siitä +saa maksaa 1 ruplan 20 kopeekkaa naulalta ja sokerista 1 ruplan. +Venäläiset juovat yleensä vähän kahvia, mutta teetä kahta enemmän, +tavallisesti 4-5 juomalasia erältänsä joka aamu ja ilta, johon +nautintojärjestykseen minäkin nyt olen jotakuinkin tottunut. -- +Kolmantena vuorokautena täällä-olomme aikana tuli luoksemme muuan +pankinsihteeri, joka puhui saksaa, ja koetti selittää meille, ettei +meidän ollut sopivaa asua ravintolassa, minkä sopimattomuuden +välttämiseksi hän tahtoi tarjota meille kortteerin ja täyden hoidon +luonaan; aluksi hän kutsui meidät päivällisille, joissa sitten lähemmin +saatoimme asiaa punnita. Mutta ravintolamme isäntä, joka lienee +aavistanut, mitä tämän tuntemattoman vieraan käynti tarkoitti, vei +meidät heti hänen mentyänsä kahteen talonsa kolmannessa kerroksessa +olevaan huoneeseen ja tarjosi niitä ynnä ruokaa kahdesti päivässä sekä +palvelusta jotenkin kohtuullisesta hinnasta, nimittäin ruplasta +päivässä kummaltakin. Pankinsihteerin luo kuitenkin menimme +päivällisille, ja kun hän vallan samoista eduista vaati 70 ruplaa +hopeaa eli 105 ruplaa pankinseteleitä molemmilta yhteensä +kuussa, jäimme hotelliin asumaan, tietysti suuresti kiittäen +näytepäivällisistä, joita ei suinkaan sopinut halveksia. Sen jälkeen +hän ei ole osottanut erityisesti ikävöivänsä seuraamme; tähän olemmekin +koko tyytyväiset, sillä tuo mies luuli tietävänsä kaikki ja puhui sen +johdosta enemmän kuin mitä ainakaan meillä oli kärsivällisyyttä +kuunnella. Emme ole mekään sittemmin olleet hänen luonaan muuta kuin +kerran, ja muiden käyntien suhteen olemme olleet vielä säästäväisemmät; +tämä on tapahtunut ainakin kolmesta syystä. Ensiksi emme kumpikaan puhu +saksaa ja venättä niin hyvin ja sujuvasti, että voisimme olla taitoomme +tyytyväiset; toiseksi eivät pukuvarastomme lappalaismatkojemme jälkeen +juuri ole parhaassa kunnossa, ja jos missä, niin Venäjällä toteutuu +sananparsi: höyhenistänsä lintukin tunnetaan; kolmanneksi eivät +sellaiset vierailut meitä ollenkaan hyödytä, vaan päinvastoin +vahingoittavat, kun ne turhanpäiväisesti veisivät meiltä aikaa, jota +tuskin tahtoo riittää tutkimuksiin. Mutta täällä Arkangelissa ihmiset +näyttävät ihmettelevän, ettemme käy vieraissa tai ainakin mene +joillekin kunniatervehdyksille, eivätkä voi ymmärtää, miten saamme +ajan kulumaan. Eilen kohtasin kadulla erään Bohuslav nimisen +kuvernementinsihteerin, joka viime talvena kävi Kuolassa, ja joka puhuu +latinaa, hän kun ennen on ollut ylioppilaama Vilnassa. Hän rupesi +moittimaan minua siitä, etten ollut käynyt hänen luonaan. Hänen +seurassaan oli vanhanpuoleinen herra, joka taas puhui saksaa, ja joka +alkoi tutkistella matkani ja täällä-oloni tarkoitusta, minkä hänelle +selitin. Sitten hän kysyi, oliko minulla tuttavia. -- Eipä ole ketään +ennestään. "Onko teillä siis suosituksia jonkun luo?" -- Ei, sillä en +erityisesti halua saada tuttavuuksia enkä siis tarvitse mitään +suosituksia. -- "Oletteko käynyt kuvernöörin puheilla?" -- En, sillä +kun minulla ei ole mitään hänen kanssaan tekemistä, en ole +turhanpäiten tahtonut häntä käynnilläni vaivata. -- "Mutta jos joitakin +vastuksia sattuisi matkalla, niin kuitenkin olisi hyvä, että olisi +käynyt hänen luonansa." -- Toivon passini nojalla pääseväni vastuksitta +Aunuksen kuvernementtiin, jonne kenties huomenna lähden. -- "Ettehän +ole Venäjän alamainen?" -- Miten suvaitsette; olen kotoisin Suomesta, +ja Venäjän keisari on meidän suuriruhtinas. -- Tähän päättyi tuo lyhyt +kuulustelu, ja minun kaiketi myös on aika lopettaa tämä kirje, minkä +teen toivottamalla Teille ja perheellenne paljon iloa ja hupia kesän +aikana, ja ennen kaikkea sen ehtona, yhä jatkuvaa hyvää terveyttä. +Tulkoon uudesta rakennuksesta, johon perheenne nyt muuttaa, moniksi +vuosikausiksi yhtä hauska kuin vanhasta, tai, jos on mahdollista, +suuremman mukavuutensa vuoksi vielä hauskempi! Saatuani Teidän +kirjeestänne tietää, että Kalle nyt on Moskovassa, olen nyt kirjoittava +hänelle. + +Syvimmästi kunnioittaen olen edelleen Teidän nöyrin palvelijanne + + Elias Lönnrot. + + + + +50. + +Maisteri Ståhlbergille. + + + Arkangeli, 28 p:nä kesäkuuta 1842. + +Veli hopea! + +Kiitos kirjeestäsi huhtikuun 9:nneltä päivältä; sain sen melkein +täällä-oloni viimeisenä päivänä. Tulimme lähteneeksi Kuolasta, vastoin +alkuperäistä suunnitelmaamme, jo huhtikuun alussa, ja matkustimme +Kannanlahden ja Kemin kautta sekä Vienanmeren yli Arkangeliin, eli +kuten tätä seutua täällä sanotaan, Arkangelskii. Syynä tähän +aikaisempaan lähtöön oli eräs Sjögrenin kirje, joka neuvoi meille +samojeedin kielen opettajaksi erään täällä asuvan venäläisen +arkimandritan, Venjaminin. Tämä mies on pitkän aikaa ollut samojoedien +lähetyssaarnaajana, on kirjoittanut samojeedin kieliopin ja sanakirjan +ja kääntänyt samojeediksi neljä evankelistaa; kaikki tämä on vielä +käsikirjoituksena. Hänen opettamisensa laita oli kuitenkin hieman +niin ja näin, sillä hän näytti pelkäävän, että mahdollisesti +saattaisimme varastaa häneltä kunnian siitä, että oli ollut tai oleva +ensimäinen, joka julkaisi jotakin tuota tähän asti tutkimatonta kieltä +koskevaa. Hän tahtoi sen tähden, että meidän piti allekirjoittaa pitkä +sitoumus, joka oli estävä meidät toisille ihmisille suullisesti tai +kirjallisesti siitä mitään ilmaisemasta, mutta sellaisiin tyhmyyksiin +emme tahtoneet suostua, ja kahta vähemmällä syyllä, kun täällä +kesälläkin asuu samojeedeja, joilta yhtä hyvin ja tarkemmin voi oppia +sitä kieltä. Muuan heistä onkin melkein joka päivä käynyt Castrénin +luona, ja häneltä Castrén on pannut kirjaan joukon samojeedilaisia +sanoja ja muita kieltä koskevia seikkoja. Mutta mikäli siltä jo +mainitulta arkimandritalta olen oppinut, samojeedien kieli niin +suuresti eroaa suomesta, ettei minua ollenkaan hyödytä kauempaa +opiskella sitä kieltä. Ei edes yksikään lukusanoista ollut suomen +lukusanain kaltainen, ja melkein sama on kaiken muun laita. Jätän nyt +siis koko samojeedin kielon, ja lähden täältä vepsäläisten luo, jotka +asuvat Aunuksen kuvernementin etelä- ja Novgorodin kuvernementin +pohjoisosassa. Siellä tulen viipymään myöhäiseen syksyyn asti, ehkäpä +talvikelin tuloon, ja käyn syyskuun keskivaiheilla Lotinapellon +postikonttorissa, missä muiden kirjeiden muassa toivon tapaavani +muutaman rivin Sinultakin. Tämän paikkakunnan venäläinen nimi kuuluu: +Ladejnoe Pole Olonetskoj gubernii. Sjögren kehotti minua jo toissa +talvena (1841) tutkimaan heidän kieltänsä ja on näinäkin aikoina +kehotustansa toistellut. Castrén on näinä päivinä varustellut itseään +matkalle Penoin tienoilla asuvien Turjan lappalaisten luo, missä aikoo +viipyä syyskuuhun ja silloin palata Arkangeliin, saadakseen lähempiä +tietoja Siperian retkikunnasta ja toivomistaan matkarahoista. Hänkin +lähtee tälle väliaikaiselle lappalaismatkalle Sjögrenin kehotuksesta. +-- Forster saavutti meidät vasta Inarin pappilassa, ja siellä taas +erosimme hänestä puolentoista viikon yhdessäolon jälkeen; tästä ajasta +allekirjoittanut hänen kanssaan vietti enemmän kuin puolet +lappalaiskodassa, missä kahtema viimeisenä päivänä olimme leivättä; +muuta ruokaa kuitenkin oli tarpeeksi. Hän matkusti toisen saksalaisen +luonnontutkijan, t:ri Schraderin, kanssa Inarista Norjaan. + + [Elias Lönnrot.] + + + + +51. + + +Tohtoreille Aspille ja Borgille Ouluun. + + + [Arkangeli, 26? 28 p:nä kesäkuuta 1842.] + +Rakkaat Veljet! + +Juuri alkaessani tätä kirjettä mieleeni johtui onnellinen ajatus, +nimittäin jättää Avellanille kirjoittamani kirje avoimeksi ja pyytää +Teitä ennen sen lähettämistä Kajaaniin sulkemaan se. Siten pääsen +kirjoittamasta uudelleen 3-4 sivua joutavaa, sillä voitte lukea ne +mainitusta kirjeestä. Rabbelle kirjoitin Kemistä jotenkin pitkän +kirjeen kertoen matkastamme Kuolasta Kemiin, ja arvelen, että hän +tavallisella alttiudellaan joko Morgonbladissa tai "Suomi"-kirjassa +tarjoaa siitä annoksen yleisölle, jos kohta varsin vähän pidän siitä, +että sellaisia juorujuttuja julkaistaan kuin esim. Sallan papin +yhteydestä piikansa kanssa Morgonbladissa allekirjoittaneen Inarista +lähettämässä kirjeessä joku aika sitten oli luettavana. Kuitenkaan en +tahdo syyttää Rabbea tämän julkaisemisesta, sillä kirjoitin silloin +kirjeitä muillekin Helsinkiin. Ja olipa muuten sen jutun laita miten +tahansa, sillä eipä ollut minun vallassani tehdä hänestä mamsellia, +tuskin neitsyttä tai emännöitsijää, sittenkuin hän niin surkeasti oli +polttanut kahvimme, ettei se juuri kelvannut mihinkään. Kuitenkin +meidän täytyi siihen tyytyä Inariin asti, missä Durchmanien luona +tulimme kaikin puolin hyvin varustettuun taloon. Stockflethilta voitte +sanoa kaupunkilaisillenne terveisiä. Lappalaistensakkin parissa hänellä +Oulu ja Suomi olivat rakkaassa muistossa. Lappalaisille hän saarnasi +Mooseksen lain koko voimalla tehden sen innolla, jota nyt enää harvoin +meidän maassa tapaa. Hänen rouvansakkin oli onnellinen ja tyytyväinen, +kuten luultavasti harvat meidän naisista moisissa oloissa olisivat. +Tämä oli melkein ruhtinaallista, ensin oli aamiainen ja sen edellä +kahvia, sitten teetä, päivällinen j.n.e., viinejä pöydässä. Ainoa, +mitä vailla tämä -- tai mikä ainakin puuttui tästä ruhtinaallisuudesta, +oli ruokaryyppy ja thodium [toti] illalla. Stockflethista oli tullut +sellainen antivodkisti [viinan vastustaja] ja antitodiaani [todin +vastustaja] että saarnatuolistakin luki pitkät läksyt vakuuttaakseen +jokaiselle, että nuo aineet olivat vahingollisia. Kuitenkin toivon, +että hänen intonsa on asettuva, kun hän taas tulee Ouluun (ja +Kajaaniin); eivätpä hänen saarnansa tehneet mitään vaikutusta +minuunkaan, minulla näet paraikaa on totilasi edessäni ja juon siitä +aimo kulauksen Teidän ja kohta sen jälkeen Suomen Lääkäriseuran +julkaisujen terveydeksi toisen. Kolmatta seikkaa, nimittäin uutta +obstruktsioni- -- suokaa anteeksi -- obduktsioni-säädöstä varten minun +valitettavasti täytyy tehdä lasi lisää. Mutta se ei voi olla haitaksi, +siitäkin syystä, että Castrén nyt tulee eroamaan (katsokaa Avellanin +kirjettä) ja huomenna olen vallan yksin, minkä vuoksi mielestäni on +parempi viettää huomispäivä kupariseppäin seurassa kuin vallan yksin. +Pyydän mitä hartaimmin Teitä tervehtimään kaikkia tuttavia Oulussa. +Ravanderin piippu on tänne saakka ollut minulla uskollisena kumppanina; +täällä minun vaan täytyi korjauttaa kansihelat, jotka matkoilla ovat +menneet rikki. Tällöin tapahtui se onnettomuus, että kultaseppä +viilasi pois osan poron häntää ja sarvia sekä yhden leimamerkin +kokonaan, ja huolimatta tästä vaivannäöstään hän oli niin kohtelias, +ettei kiskonut minulta enempää kuin 2 ruplaa. + + Veljenne + Elias Lönnrot. + + + + +52. + +Tohtori Rabbelle. + + +(46:nnen jatkoa.) + + [Arkangeli,] 1 p:nä heinäkuuta [1842]. + +J.K. {Tämän jälkikirjoituksen päivänmäärästä näet, että aika +täälläkin kiitää kuten muualla maailmassa. Kun tämän virstanpituisen +kirjeen alkuun kirjoitin "24 p:nä kesäkuuta", luulin viikkoa +myöhemmin olevani kaukana näiltä seuduilta, mutta olenkin nyt vallan +samassa paikassa kuin silloin, tai se on vaan eroa, että nyt viipymättä +ja ensi tilassa lähden Arkangelista. Castrén matkusti täältä +toissa-iltana; hän ei ollut vallan terve, sillä hänen vatsansa on jo +kauan ollut kapinoivalla kannalla. Kuitenkin hän itse toivoi ja niin +minäkin, että paikallaan-istuvan elämän vaihto liikkuvampaan +elintapaan, keinuminen Jäämeren aalloilla ja vielä suuremmassa määrin +suolavesikylvyt pian palauttavat hänen sisäisen tasapainonsa. Päivää +ennen hänen lähtöänsä määräsin hänelle lääkkeeksi magnesiaa ja +rabarberia sekajauheena ja lähetin reseptin apteekkiin. Hetken kuluttua +poika palasi ilmoittaen, ettei tätä lääkettä voinut saada. Minusta +tuntui kummalliselta, että kieltäydyttiin antamasta niin viatonta +lääkettä, ja että tämä lisäksi tapahtui samassa apteekissa, josta jo +mainitulle Kuolan ispravnikalle ja muutamille tänne matkustaneille +Vuokkiniemen miehille aikaisemmin oli määräykseni mukaan annettu +lääkkeitä, jotka muun muassa sisälsivät opiumia ja kalomellia. Sen +tähden lähetin pojan uudelleen apteekkiin, kirjoitettuani reseptin alle +paitsi nimeä sanat _Provintsialnyj lekar, doktor meditsiny_ +[piirilääkäri, lääkintätieteen tohtori] ja vielä paremman vaikutuksen +vuoksi annoin mukaan tohtorin arvo-kirjani ankarasti varoitettuani sitä +likaamasta. Mutta sekään ei auttanut; poika palasi tohtorin-kirja ja +resepti muassaan. Tietysti tällaiset tyhmyydet minua suututtivat, +varsinkin kun vuokkiniemeläiset samalta seudulta tai ainakin samasta +maasta, missä nyt ei annettu magnesiaa eikä rabarberia, voivat, kuten +heitä syystä syytetään, hankkia arsenikkia koko Suomen rahvaalle. +Kuitenkaan en tahtonut asiasta tehdä enempää, jotta minua ei +olisi viivytelty lähtemästä aiotulle matkalleni, vaan pyysin Castrénia +tyytymään annokseen tuhkaa, jota uunista voi saada reseptittä, ja jota +hän sitten siivilöi ja nautti muutamia annoksia. Mutta tänään kello 10 +a.p. sain käskyn tulla kello 3 i.p. poliisikamariin. Tietysti minun +täytyi totella käskyä; pukeuduin sitä varten hännystakkiin, pistin +passin ja tohtorin-diplomin taskuun ja tulin lyönnilleen paikalle. +Seisottuani siellä tunnin ja neljänneksen tuli luokseni muuan +kirjuri näyttäen paperia, josta näin, mikäli venäjänkielisestä +kirjoituksesta sain selkoa, että joku seudun lääkäreistä oli kieltänyt +apteekkaria antamasta lääkkeitä minun määräyksieni nojalla, ellei +tiedetty, olinko laillisesti oikeutettu lääkkeiden määrääjä. Jotta +olisi voitu saada tämä tieto, minun täytyi poliisikamariin jättää sekä +passi että diplomi, joita ei voi saada ennenkuin ensi maanantaina, +ylihuomenna on näet sunnuntai, ellei niitä huomenna anneta takaisin. +Lääkäryyteni vainoaa minua täten lakkaamatta tuottaen minulle sekä +ajanhukkaa että muuten ikäviä neuvonpyyntöjä ja määräämisiä ja vielä +poliisikamarissa käyntejä ja muuta, jonka lisäksi se nyt pari +tai kolme päivää viivyttää lähtöäni. Eipä sentään haitanne päästä +laillisesti oikeutetuksi lääkäriksi Arkangeliin kun ennen "ex usu" +[käytännössä] kauan olen ollut lääkärinä osalla Arkangelin läänin +talonpoikaisväestöä, nim. Vuokkiniemen ja muiden karjalaisten seutujen +asujamilla. -- Täkäläiset lääkärit muuten nimeltäänkin ovat minulle +tuntemattomat, kuu en ole käynyt heidän enkä muidenkaan luona. Siihen +on syy ollut ainakin nelinkertainen: 1:ksi minulla ei heidän kanssaan +ole mitään tekemistä; 2:ksi en puhu venättä enkä saksaa niin hyvin, +ettei heillä joka päivä olisi tilaisuutta kuulla toisten puhuvan +mainittuja kieliä paljoa paremmin; 3:ksi alkavat vaatteeni +Lapin-matkojen jälkeen hieman lappilaistua, niin ettei niissäkään ole +mitään näytettävää, 4:ksi tarvitsen aikani parempaan kuin turhiin +vierailuihin. -- Eräänä päivänä kohtasin äkkiarvaamatta kadulla erään +kuvernementinsihteerin, nimeltä Bohuslav, joka viime talvena oli +käymältä Kuolassa, ja joka puhuu latinaa, hän kun ennen on opiskellut +Vilnan yliopistossa. Hän moitti minua, kun en ollut käynyt häntä +katsomassa, jota tekemään hän muisteli jo Kuolassa kehottaneensa minua. +Hänen seurassaan oli vanhanpuoleinen herrasmies, joka puhui saksaa ja +tahtoi tietää, oliko minulla tuttavia tällä seudulla, mihin vastasin +kieltävästi. Sitten hän kysyi, eikö minulla siis ollut suosituksia +kenenkään nähdä, johon vastaus niinikään tuli kieltävä; lisäsin vielä, +etten juuri välittänyt tuttavuuksista, ja että sen tähden vallan hyvin +saatoin olla ilman kaikkia suosituksia, matkapassia lukuunottamatta. +Lopuksi häntä huvitti tietää, olinko käynyt kuvernöörin luona; +siihen hän sai minulta kolmannen kieltävän vastauksen ynnä sen +selityksen, että en turhaan ollut tahtonut vaivata kuvernööriä +kunniatervehdyksillä, kun minulla ei ollut mitään asiata hänelle. +"Mutta", hän sanoi, "jos matkalla sattuisi ikävyyksiä, olisi hyvä, että +olisi käynyt kuvernöörin luona." Selitin hänelle, että minun oli tapana +useimmiten matkustaa ilman ikävyyksiä ja että sitäpaitsi muutaman +päivän kuluttua olin siirtyvä Aunuksen kuvernementtiin ulkopuolelle +arkangelilaisten ikävyyksien piiriä. Sitten oli meidän kaikkien määrä +mennä Bohuslavin luo, mutta matkalla muistui mieleeni, että Castrén +tällä aikaa voi saada sanan laivasta, ja että hänen ehkä täytyisi +lähteä jäähyväisittä, minkä vuoksi pyysin anteeksi ja erosin seurasta.} + +Sinulla voisi olla syytä odottaa jonkinlaista kuvausta Arkangelin +kaupungista, mutta edellä saamastasi Kemin kuvauksen kokeesta helposti +huomaat, että olen hyvin huono kuvaaja ja ettei minun siis ollenkaan +pitäisi ryhtyä siihen aineeseen. Tahdon siis ainoastaan ohimennen +mainita, että Arkangelin sanotaan olevan 7 virstaa pitkä, mutta että +minä pidän kaupunkia kyllin suurena, ilman että sen pituudessa +välttämättömästi tarvitsee olla tuo pyhä seitsenluku. Sitäpaitsi tämä +pituus ei ole suorana viivana, vaan seuraa Vienajoen kaareilevaa +rantaa, joka eteläpuolella muodostaa puoliympyrän kaupungin ympärille. +Leveys on kaikkialla niin mitätön, että sitä tuskin ansaitsee mainita. +Yleensä sitä ei ole enempää kuin puoli virstaa, tokko edes niinkään +paljoa. Pohjoispuolella kaupunkia on pelkkiä soita, ja niitä on itse +kaupungissakin useiden suurten korttelien laajuudelta. Kivitaloja on +useita, sekä julkisia että yksityisiä, ja kokonaista 13 kirkkoa; näissä +en ole käynyt, paitsi saksalaisessa. Kaupungin edustalla, länteen tai +luoteeseen päin, on pieni, asuttu saari, joka muodostaa oman pienen +kaupunkinsa nimeltä Sollombol. Nykyään se on lähes puolen-virstan +pituisella, soimille rakennetulla sillalla yhdistetty kaupunkiin, mutta +täällä-olomme alussa sinne soudettiin veneellä. Siellä ovat kruunun ja +muut suuret laivat suureksi osaksi vallan lähellä rantaa; pienemmillä +laivoilla lasketaan aina kaupungin satamaan asti. Lähempänä kuin +Sollombol on pieni, sievä, metsää kasvava saari, jolla on ollut etu +saada jonakin muistona Pietari Suuresta säilyttää koskemattomana +luonnon antama, vihreä kaunistuksensa. Pietarin päivänä, joka pian +lähestyy, kuulutaan saman hallitsijan muistoa siellä joka vuosi +vietettävän. Vienan linnoituksen luona, 15 virstan päässä täältä +Jäämerelle päin, sanotaan erään Pietarin omin käsin istuttaman koivun +kukoistavana viheriöivän. Aina siihen asti kun se täytti sadannen +vuotensa sen luona oli pidetty kunniavahtia, mutta sitten oli arveltu +sen seisovan kyllin varmasti jaloillaan ja vahti oli poistettu. +Luultavasti tämän ylhäisen esimerkin rohkaisemina useat Arkangelin +asukkaat ovat istuttaneet samaa puulajia pihoihinsa, mutta kunnollisia +puutarhoja ei tapaa missään eikä edes mitään lehtokujaa, joka kuitenkin +erittäin hyvin koristaisi ainakin pitkää rantakatua. Asukkaiden luku +mainitaan 1841:n vuoden kalenterissa 10,544:ksi, ja talojen luku +toisessa paikassa l,385:ksi, toisessa l,398:ksi, joka erotus kuitenkin +on mitätön verrattuna useihin muihin samassa kalenterissa esiintyviin. +Niinpä esim. Vilnan talojen luku eräässä paikassa mainitaan l,122:ksi, +toisessa l,955:ksi, ja kuitenkin molemmat tiedonannot perustuvat samaan +lähteeseen: _Statistitsheskija tablitsy Ministerstva Vnytrennyh del_ +1840! [Sisäasiain ministeriön tilastotaulut.] Asukkaiden joukossa on. +täällä joukko saksalaisia ja englantilaisia, joilla on omat kirkkonsa. +Kauppa näyttää olevan vilkasta, ja sitä harjoitetaan kursailematta +sunnuntai-aamupäivinäkin. Joka päivä istuu torilla aamusta iltaan +ainakin satakunta akkaa, koreissa, kirstuissa ja niinimatoilla +olevat romu-kauppatavaransa levitettyinä yli koko torin. Muiden +mieltäkiinnittävien tavarain joukossa siellä tapaa suuria +myttyjä suomalaisia hameita, nimittäin talonpoikaishameita, joita +myydään 2-5 ruplasta. Ne ovat Vuokkiniemen laukkukauppiaiden tänne +tuomia; nämä näet Suomessa ovat vaihettaneet ne itselleen huiveihinsa +ja muuhun joutavaan rihkamaan. Kun eräälle vuokkiniemeläiselle +ihmettelin näiden hameiden paljoutta ja mainitsin pelkääväni, että he +pian panevat meidän talonpoikaistytöt putipuhtaaksi kaikesta +hameen-nimellisestä, hän sanoi, ettei niiden paljoutta tänä vuonna +ollenkaan tarvinnut ihmetellä, sillä muina vuosina, niinpä viimekin +vuonna, se oli ollut ainakin kahta vertaa suurempi. Paitsi näitä +jokapäiväisiä markkinoita, pidetään suuremmat markkinat joka tiistai, +jolloin monessa paikoin todella täytyy turvautua kyynäspäihinsä +päästäkseen kansanjoukon läpi. Kahden virstan levyisellä +Vienajoellakin on hyvin vilkas liike. Näitä pyöreitä, muodottomia +soimia, jotka ovat yhtenä ainoana suurena lastiruumana, on viime +aikoihin asti suuri määrä saapunut Vologdan ja Perman kuvernementeistä. +Niiden kansi on tavallisen, ei varsin kaltevan talonkaton näköinen, +jonka harja kulkee pitkittäin. Vaikka tämä kansi siis on kalteva, ei +sivuilla ole mitään rintanojaa, joka estäisi veteen putoamasta. Niitä +soudetaan kymmenellä tai useammalla parilla suunnattoman suuria airoja, +ja myötätuulella olen nähnyt 7-8 pientä venettä täysine purjeineen +kiinnitettävän niiden eteen. Nämä purret tietysti on pantu riviin +toinen toisensa jälkeen ja ne vetävät soima-möhkälettä jäljessään. +Nämä soimat eivät palaa lastin purkamisen jälkeen, vaan ne myydään +täällä noin 400 pankkoruplasta kappale; lähtöseudulla niistä kuuluu +maksettavan kaksi tuhatta. Täällä tapaa vielä toisenlaisiakin aluksia, +niin sanottuja "kajukkeja" [L. kirjoittaa: "kajugor"], joissa niinikään +on kupera, rintanojaton kansi. Niiden rakenne on paljoa taitavampi kuin +soimain, jos kohta ne silti ovat yhtä oudot ainakin tottumattoman +silmille. Nekin ovat kotoisin maan sisäosista, minne taas palaavat. + +{Siitä, mitä minun on ollut kunnia kertoa Arkangelista huomannet, +ettei se mitenkään kestä vertailua Helsingin kanssa. Niin -- luulenpa +että Viipurikin vaihdosta häviäisi, ainakin mitä tulee kieliin, sillä +täällä puhutaan ainoastaan venättä, saksaa ja englannin kieltä, mutta +Viipurilla on sitäpaitsi suomi ja ruotsi, jos kohta tätä viimemainittua +viipurilaisten kielistä joku aika sitten ei voinut varsin +suurenarvoiseksi arvostella. Ainoa etu, mikä suomalaisilla kaupungeilla +luullakseni olisi odotettavissa vaihtokaupasta Arkangelin kanssa, olisi +vapaus saada edesvastauksetta ryypiskellä, ja tämäkin etu olisi vaan +niin sanottua huonompaa väkeä varten. Sillä mitä parempaan väkeen tulee +sekä meillä että muualla, niin sen vapautta tässä kohden ensinnäkään ei +ole niin rajoitettu, ja toiseksi olisi hyvin väärää ja valheellista +väittää tai salaviittauksin huomauttaa, että parempi väki Arkangelissa +ja muissa venäläisissä kaupungeissa, joissa olen käynyt, millään +tavalla kunnostaisi itseään liiallisella väkevien nauttimisella -- +pikemmin on asianlaita päinvastainen. Mutta sen sijaan huonompi väki +osaa kahta enemmän käyttää hyväkseen oikeuttaan, eikä ole mitään +tavatonta, että illoin kadulla näkee ihmisiä, jotka eivät tiedä, minne +päin heidän on kääntyminen, tai jos sen tietävät, eivät saa jalkoja +tottelemaan päätä. Jopa vaimojen ja tyttöjenkin olen nähnyt rannalla +Vienajoelle uhraavan nauttimiensa ylenpalttisuutta. Mutta enpä koskaan +ole nähnyt poliisin tai poliisin-apurien sekaantuvan asiaan.} + +Castrénin äskettäin jättämä samojeedi oli luonani ja käänsi +olutpullollisesta ja muutamasta kolikosta "Isä meidän" rukouksen +samojeediksi. Jos joskus vaihteen vuoksi tahtoisit rukoilla samojeedin +kielellä, niin se voi käydä päinsä seuraavasti: + + Manje Nisjevoo, hujngi tanjä numganah. Puirji nim jan- + Meidän Isä, joka olet taivaissa. Sinun nimi ol- + lomda'a. Puirji vaaruvoodar tuta'a. Puirji jir eän- + koon pyhitetty. Sinun valtakunta lähestyköön. Sinun tahto ta- + gu'u husjer numgana tarem jaana. Manje njeanju + pahtukoon kuten taivaassa niin myös maan päällä. Meidän leipä + tuirvaj tah njena tjukujääle. Manje ateuna'a haa- + jokapäiväinen anna meille tänäpäivänä. Meidän velat anna an- + jengo husjer manji haajenguva manje ateunjasa. Njin + teeksi kuten me anteeksi annamme meidän velallisille. Älä + sjidrna vaankan ghauro. Sjidrna vaadrla vaajukujjintkata. + meitä kiusaukseen johda. Meidät päästä pahasta. + Aviända puirji vaaruvoodar tadha nuihar tadha savoo jilept- + Sillä sinun valtakunta ja voima ja kunnin ijan- + siaamban. Amin. + kaikkisesti. Amen. + +Joksikin ohjeeksi samojeedilaisten sanojen ääntämiseen saan lisätä, +ettei p, b ja v äänteiden monessa tapauksessa samojeedissa vielä ole +onnistunut erota erityisiksi konsonantti-äänteiksi, minkä vuoksi +välistä kuulin _puirji_ välistä _buirji_ tai _vuirji_, tai myös +ainoastaan _puirj, buirj, vuirj_. Toinen samanlainen epäselvä +konsonantti-äänne oli se, jonka olen merkinnyt dr:llä, ja joka oli +yhtä paljon d kuin r, mutta ei kumpaakaan puhtaasti, joten kuulin +milloin _vaarla_ milloin _vaadla_. Sillä äänteellä, joka on merkitty +gh:lla, on täysi vastineensa venäläisessä h:ssä, joka on meidän g:n ja +h:n välinen äänne. Vokaaleista mainitakseni oli usein vaikeata erottaa +a:ta ja o:ta, mikä niinikään venäjässä usein sattuu. Niinpä samojeedi +minusta tuutui sanovan milloin manje, milloin monje eli månje; o:lla +näet olen merkinnyt ruotsalaista å äännettä. Ui diftongia olen +käyttänyt merkitsemään u:n, ui:n ja i:n välillä häälyvää +vokaaliäännettä, kuten esim. sanassa _tuirvaj_, joka kuului milloin +turvaj, milloin tuirvaj tai tirvaj, jopa kerran turuvaj. Tämän +vokaaliäänteen merkitsemiseen venäjän y olisi hyvin soveltunut; myös +venäjän 'ja' sopisi osottamaan toista, a:n ja ä:n välistä +vokaaliäännettä; esim. _njeänju_ sanan voisi kirjoittaa njanju. -- {En +tiedä, voitko edes näiden oikeinääntämisohjeiden nojalla muodostaa +itsellesi yllämainitusta kelvollisen "Isä meidän" samojeedin kielellä; +sen vaan tiedän, että tuo pätkä on maksanut minulle pullon olutta, ja +tämän saat tavatessamme Helsingissä maksaa takaisin "in natura" [= +"luonnossa"] tai myöskin kahdella kupilla kahvia.} -- Sittenkuin +samojeedi oli lopettanut "Isä meidän" rukouksen, annoin hänen +taivutella verbejä samojeediksi, ja kaiken, minkä siten sain, saat nyt +kaupan päällisiksi. _Oornam_ oli: syön, _oornan_ syöt, _oorna_ syö, +_oorngaua_ syömme, _oorngaudhe_ syötte, _oornaa_ syövät; _oorngamtsj_ +söin, _oornganesj_ söit, _oorngasj_ söi, _oorngauetsj_ söimme, +_oorngaudhetsj_ söitte, _oorngaitse_ söivät; _oortam_ olen +syövä, _oortan_ olet syövä, _oorta_ on syövä, _oortaua_ olemme syövät, +_oortaudhe_ olette syövät, _oortaa_ ovat syövät; _oor_ syö, +_oorngaudhe_ syökää. Kielteinen muoto kuului: _njim oor_ en syö, _njin +oor, nji oor, mon. njive oor, njidhe oor, nji oor: njimtse oor_ en +syönyt, _njinese oor, njise oor, mon. njivetse oor, njidhetse oor, +njitse oor; njim orta_ en ole syövä, _njin oria, nji oria, mon. njive +orta, njidhe orta, njii orta_ tai myös _orta, ort_ joka personassa. +Personat kuuluvat: _monj_ minä, _puirj_ sinä, _puthong_ hän, _monje_ +me, puirji te, _puthonga_, he, joista kuitenkin monj ja monji sanassa +useimmin äännetään a kuin o. Samojeodiiaisilla verbeillä on dualikin, +kuten on lapinkin laita; tämän dualin kuitenkin tässä kernaasti jätän +mainitsematta. itse _oorda eli oorta_ syödä, on luultavasti sama kuin +lappalainen _borrat_ ja suomalainen _purra_, vaikka aika ne on yhdestä +alkuperäisestä sanasta täten erottanut. Itse konjugatsionin muodot +tarjoisivat hauskoja vertauskohtia lapin ja suomen kanssa, mutta +toivoon, että muut vastedes tekevät sen täydellisemmin kuin minulla +siihen nyt olisi tilaisuutta, jätän kaikki sellaiset kernaasti sikseen, +sillä en edes tunne kaikkien samojeedin aikamuotojen ja modien lukua. +Jos oikein muistan, Venjamin sanoi samojeedissa olevan kokonaista +kolme preteritiä; ehkä hän kuitenkin oli saanut niitä niin monta +jonkinlaiseksi korvaukseksi sijoista, joita hän, kuten tuntui, oli +laskenut liian niukalta, hän kun luki prepositsioneiksi useat +sijapäätteet. + +{Jos olet malttanut lukea tätä pitkää kirjettä tähän asti, niin suo nyt +lopulla anteeksi, että se on niin ikävän pitkä. Huomaat, ettei sitä +alussa oltu aiottu niin laveaksi, mutta ikävä yksinäisyys Castrénin +lähdettyä on liittänyt lehden toiseen, ilman että enää edes tiedän, +mistä olen voinut niin pitkältä kirjoittaa, ja tiedänkin, ettei se +juuri ole minkään arvoista. + +Kun en tiedä, miten Rafn'ille Kööpenhaminaan lähetettävä kirje on +osotettava, pyydän Sinua kuoreen sulkemaan myötäliitetyn kirjeen, joka +alkaa S.H.T:llä, ja lähettämään sen joko mainitulle Rafnille tai +jollekulle toiselle, joka mahdollisesti voisi täyttää siinä esittämäni +pyynnön. Minun olisi pitänyt toimittaa sellainen kirje Kristianiaan, +mutta siellä minulla ei ole ketään edes nimeltä tuttua. Vielä kerran +lähettää terveiset + + ystäväsi + EUas Lönnrot. + +J.K. Tuskinpa käynee päinsä, että nyt hakisin virkavapautta pariksi +vuodeksi lisää; niin ollen täytynee minun siis joksikin aikaa taas itse +ryhtyä virkaani toimittamaan. + + Lnr.} + + + + +58. + +Valtioneuvos Rafnille Kööpenhaminaan. + +(Konsepti.) + + + Arkangeli, 1 p:nä heinäkuuta 1842. + +S. H. T. + +Vaikka olen Teille tuntematon, rohkenen vaivata Teitä, arvoisa herra, +seuraavalla nöyrällä pyynnöllä. Verratakseni suomen kieltä lappiin +tarvitsisin K. Leemin lappalaista sanakirjaa, jonka saamisesta meidän +maassa minulla ei ole mitään toivoa. Mutta koska mainittu kirja +mahdollisesti olisi saatavissa joltakin Köpenhaminan antikvariselta +kirjakauppiaalta, saan pyytää Teitä, arvoisa herra, kehottamaan +jotakuta sellaista kirjakauppiasta, että, jos mahdolliseksi käypi, +hankkisi minulle mainitun kirjan ja lähettäisi sen Helsinkiin +asessorille, tohtori Rabbelle, jolta kotia palattuani sen saisin. +Samalla saan huomauttaa, että mainittu tohtori Rabbe kirjan saatuaan +lähettää maksun sekä siitä että lähetyskuluista. + +Hartaasti kunnioittaen on minulla kunnia piirtää + + Teidän, korkeasti kunnioitettu herra, + nöyrin palvelijanne + Elias Lönnrot + + + + +54. + +Pastori Stockflethille. + +(Konsepti). + + + [Arkangeli, 4 p:nä heinäkuuta 1842.] + +En saata kylliksi kiittää Veljeä ja Vaimoasi meille osottamastanne +hyvyydestä, ja koska kokemus on minulle opettanut, etteivät minulta +onnistu sellaiset kuin esim. kiitollisuuden osotukset, niin jätän koko +jutun sikseen, ja tahdon tässä vaan lyhyesti kertoa Veljelle +matkoistamme, jotka olemme tehneet erottuamme Karasjoelta. Durchmanilla +viivyimme sen jälkeen muutaman viikon, millä ajalla viikoksi muutin +asumaan erään Inarin lappalaisen mökkiin voidakseni paremmin kuin +pappilassa oli tilaisuutta, päästä Inarin kielen murreomituisuuksien +perille. Tein muutamia kieliopillisia muistiinpanoja ja käänsin sen +lisäksi Inarissa ollessani Mateuksen evankeliumin 5, 6 ja 7:nnen luvun +sekä useita suomalaisia sananlaskuja ja lausetapoja Beckerin +lauseopista. Inarin murre ei niin varsin paljoa eroa Norjan lapista, +ettei kumpaakin puhuville yhteinen kirjakieli olisi mahdollinen. +Kaikkialla kuunneltiin hartaasti, kun luin ääneen jotakin Veljen +kirjoista ja sanottiin, että ymmärrettiin sisällys, jos kohta +yksityiset sanat eivät aina olleet tuttuja. Tämä johtuu kuitenkin +osaksi siitä, että kaikki Inarin miehet osaavat Norjan lappia. -- +Tässä muutamia Inarin murteen omituisuuksia: Deklinatsionit, -- +Konjugatsionit. -- Kirjainopin suhteen on mieleeni juolahtanut se +ajatus, että missä kk pehmenee g:ksi (jokka, joga), se ei oikeastaan +ole kk vaan k (aspireerattu k), minkä vuoksi Inarin murteessa on vaan +yksi h (joha), mutta sanoissa _akka_ (aakka), akka j.n.e. Samoin gieta, +gieda. -- Mietteeni lapin verbeistä keskeytyivät, ja niin on niiden +laita ollut tähän asti, kun minulla viime aikoina on ollut niin paljo +työtä venäjästä, etten ole ehtinyt tehdä mitään muuta. Mutta olen +uudelleen ryhtyvä niihin, jollen aikaisemmin, niin ainakin +K[ajaanissa], ja jos minun onnistuisi saada selville, kuten toivon, +lapistakin yksi ainoa alkuperäinen konjugatsioni, ja jos pääsisin sen +jäljille, miten molemmat nykyiset konjugatsionin muodot siitä ovat +syntyneet, kopioin kernaasti huomioni tulokset ja lähetän Veljelle. +-- Inarista matkustimme Kuolaan, sieltä Kannanlahteen ja Kemiin, mistä +Vienanmeren yli olemme tulleet tänne Arkangeliin. Niistä Venäjän lapin +murteista, joita kuulimme matkallamme, olen hieman kirjoittanut +_Suomi_-kirjaan. Ne eivät läheskään eroa Norjan lapista niin paljoa +kuin ainakin minä tähän asti olen luullut, ja sen nojalla, mitä nyt +itse olen kokenut, tahdon kernaasti yhtyä Veljen lausuntoon, että +Norjan lappi on itsenäisin ja paras kaikista lapin murteista. Suokoon +vaan Jumala Veljelle terveyttä ja voimia vielä kauan työskennellä sen +hyväksi. Piplian-historian luin läpi Utsjoen katekeetan kanssa, ja jos +Veljeä huvittaa tietää, mitä huomautuksia hän silloin teki, niin panen +ne tähän Veljen nähtäväksi. Ne ovat varmaankin vähäarvoisia. + + s. 2. r. 19. mærkak -- mærkkan + 4. 17. saddulaggak 63. 8. celki + 7. 19. nisson + 8. 13. likkatalat + 10. 15. gallod + 18. 21. du -- dån + 19. 9. Moses -- Noa + 20. nulid -- såggid + 21. arvetet -- arvet + 26. 21. gålmas -- gålma + 28. 17. nieidaid + 44. 11. gadai -- viegai + 51. 17. bardnai + 53. 1. luoddui + 20. bordi + 54. 4. sån -- dån + 55. 10. vielljai + 56. 20. dåbbe + 57. 3. kamelin + 58. 7. jugastet + 62. 14. akkan + 62. 19. divvra + 64. 10. akkan + 70. 7. vielljasad + 11. åudal + 77. 6. niegadi + 78. 16. cæggim + 79. 25. savcai + 84. 20. lokkamest + 87. 20. su -- sunji + 97. 13. ja 16. buokai + 17. bagjelest + 104. 18. buoides + 105. 11. noaides + 18. lasses + 116. 10. ouddi + 138. 7. njahnest + 140. 5. lækgo -- læk + 142. 12. ouddi + 162. 3. balvvi + 168. 8. rajid + +Täällä Arkangelissa olemme tavanneet samojeedeja, ja meillä oli +tilaisuus oppia heidän kieltään, matkustamatta etemmäksi, varsinkin +kun muuan venäläinen arkimandritta Venjamin, joka on kääntänyt +evankeliumit samojeedin kielelle, kirjoittanut kieliopin ja toimittanut +sillä kielellä sanakirjan -- kaikki vielä käsikirjoituksina -- on +suostunut meille antamaan opetusta. Mutta koska Pietarin Tiedeakatemia +on päättänyt toimeenpanna retkikunnan, jolla on muun ohella +tarkoituksena Siperian kielten ja myös samojeedin kielen tutkiminen, ja +johon ei ainoastaan Sjögren, vaan myöskin toverini Castrén kokonaiseksi +kolmeksi vuodeksi on tuleva osanottajaksi, en puolestani pidä +tarpeellisena, että nyt opiskelen sitä kieltä, kun myöhemmin vähemmällä +vaivalla voin käyttää muiden töiden tuloksia. Castrén on innokkaasti +alottanut mainitun kielen tutkimisen jo täällä -- ja mitäpä minä sitten +teen? Totta puhuakseni, en juuri todenteolla ole mitään tehnyt, mutta +lähden pian täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin sekä +Vologdan ja Novgorodin kuvernementtien pohjoisosiin, missä viivyn koko +kesän ja palaan loka- tai marraskuussa Kajaaniin. Ole hyvä ja kirjoita +minulle joskus Kajaaniin. + + + + +55. + +Tohtori Rabbelle. + +(Konsepti.) + + + [Arkangeli, 4? 5 p:nä heinäkuuta? 1842.] + +Ellen lokakuun alkupäiviksi ehtisi Kajaaniin, tahdon koettaa olla +ainakin paljoa myöhemmin sinne tulematta, itse taas ryhtyäkseni +virkaani toimittamaan toivoen sen ohella voivani hieman harjoittaa +sanakirjatyötäkin. Pidän itseäni vielä enemmän velvoitottuna taas +jonkun aikaa itse hoitamaan virkaa, kun muuten voisin unhottaa pois +koko lääkintätieteen, ja kun minun sitäpaitsi on tarpeellista taas joku +kesä matkustella Virossa, koettaakseni sieltäkin saada jotakin hyötyä +suomen kielelle. Mainitset, että loput V[enäjän] H[istoriaa] jo on +lähetetty tilaajoille, mistä huolenpidostasi saan Sinua kiittää. Mutta +kun saattaisi käydä niin, etteivät tilaajat tiedä, mistä heidän tulee +saatavansa periä, niin pitäisi jossakin sanomalehdessä (S.[uomen] +V.[irallisessa] L.[ehdessä]) heille antaa siitä ilmoitus, ja ehkäpä +Sinä sen jo olet tehnytkin. -- Uusi ohjesääntö kaiketi kyllä aluksi +tuottaa muillekin kuin allekirjoittaneelle paljon päänvaivaa, sillä +emme kaikki niinkään helposti taida saada selville rinta- ja +vatsahermoja y.m., mutta -- -- -- [Keskeytyy tähän.] + + + + +56. 2 + +Tohtori Rabbelle. + + +[Suurimmaksi osaksi "Helsingfors Morgonbladissa" v. 1842, +n:oissa 80, 81.] + + Pertominskin luostari, 11 p:nä heinäkuuta 1842. + +{Rakas veli! + +Nyt saat taas hetkeksi jättää puolitoistasataa hommaasi ja valmistautua +lukemaan läpi peninkulman pituisen kirjeen, sillä aion jäädä tänne koko +päiväksi, eikä minulla nyt ole mitään muuta tehtävää kuin kirjoittaa +kirjeitä, ja kun Arkangelista äskettäin kirjoitin useille muille +tuttaville, tahdon nyt kasata kaikki yksistään Sinun päällesi. +Kuitenkin voin edeltäkäsin ilmoittaa Sinulle, että jos muut toimet +tarkoin ottavat aikasi, vallan hyvin voit jättää tämän, mikä seuraa, +lukematta, sillä siten et Sinä menetä mitään, enkä minäkään, +sillä se ei tule sisältämään mitään toimitettavia, joiden tähden +erityisesti haluaisin, että sen lukisit läpi. Ainoa, mitä sanomalehtien +ja muutamien Sinun lähettämiesi rivien kanssa olisi hauska +syyskuun keskivaiheilla saada Lotinapeltoon, on Lenströmin Suomen +kansallis-runoutta käsittelevä kirja, jos se on Helsingissä saatavissa, +sillä Ruotsista ei maksa vaivaa sitä tilata. Muita toimitettavia +minulla nyt ei ole.} + +Muistat kaiketi edellisestä kirjeestäni, että passini ynnä muut +asiakirjani vaadittiin jätettäviksi poliisikamariin Arkangelissa sekä +syyn siihen. Tämä tapahtui heinäkuun 1:senä päivänä ja 5:ntenä sain ne +vihdoinkin takaisin. Ehkäpä jonkunlaiseksi korvaukseksi siitä, että +viittä päivää aikaisemmin olin saanut seisoa tunnin ja neljänneksen +poliisikamarissa, ilman että kukaan ajattelikaan pyytää minua istumaan +tai kysyä asiaani, vaikka minut kuitenkin poliisipalvelijalla oli sinne +kutsutettu, poliisimestari nyt omassa korkeassa persoonassaan toi ne +minulle ynnä lääkäripravdan minulle myöntämän oikeuden harjoittaa +lääkärintointa niin paljon kuin halusin ja tilaisuutta siihen saattoi +tarjoutua. Mutta sinä puolena päivänä, jonka tämän jälkeen siellä +viivyin, ei valitettavasti mitään sellaista tilaisuutta tarjoutunut, +minkä tähden läksin matkaan voimatta ollenkaan käyttää hyödykseni tuota +korkeata suosiota. Se erinomainen kunnia, joka tuli osakseni sen +kautta, että poliisimestari itse kävi luonani, vaikutti, että +ravintoloitsija heti, kun minut sen jälkeen näki, ainakin kolmeen +kertaan mittaili minua katseillaan kiireestä kantapäähän -- "majorque +coepi videri" [= ja rupesin näyttämään suuremmalta]. Luulenpa että hän +siitä sai mokoman ajatuksen antaa minun maksaa puolentoista ruplaa +vuorokaudelta, mikä tapahtuikin; en suinkaan huomauta tätä minäkään +liioiteltuna hintana pitäen vaan sen tähden, että se alkuperäisestä oli +korotettu 50:llä prosentilla. Tämän lisäksi hän lähtöhetkellä huomautti +minulle, että sellainen "blahorodie" [= vnpaasukuisuus] kuin +allekirjoittanut nyt oli, ei voinut matkustaa ilman lautasia, +haarukkaa, etikkaa, y.m., mitkä kaikki tarpeet, ennenkuin tuskin oli +ehditty kysyä, tahdoinko niitä, tulivat pannuiksi eväslaukkuuni, +tietysti käteistä maksua vastaan. Jotta ei erohetkemme sitten olisi +tullut varsin kuiva, hän käski tarjoilijan tuoda esiin pari stakanaa +totia, toisen itseään, toisen allekirjoittanutta varten, joista +ylimääräinen laskuni sai vielä ruplan 20 kopeekan suuruisen lisäyksen, +ilman että tuota ainetta nauttiessani edes olin voinut aavistaa, että +minä olin maksava todin, eikä hän. Tämäkin olkoon sanottu siinä +tarkoituksessa, ettei se mitenkään ole katsottava tuon sävyisän isännän +moitteeksi, vaan ainoastaan osotteeksi naurettavasta tavasta vallan +kursailematta maksattaa toisella se, mitä itse hänelle tarjoaa. Kaikki +tämä johtui nyt kaupungin poliisimestarin kunnioittavasta käynnistä, +jonka oikea syy kuitenkin oli seuraava. Viime kuluneina viitenä päivänä +oli tapahtunut poliisimestarin vaihdos ja edellisen sijaan oli Kemin +gorodnitshij määrätty tätä virkaa hoitamaan, -- perin rehellinen, +lakiin vankasti perehtynyt mies, jonka luona erityisestä +syystä olin tullut useasti käyneeksi ollessani Kemissä. Hänen +pienelle, kauniille, nelivuotiaalle tyttärelleen näet oli tapahtunut se +onnettomuus, että kuumalla vedellä oli korventanut rintansa ja +vatsansa. Ensi hädässä oli tosin noudettu kaupungin oma lääkäri, joka +oli määrännyt käytettäväksi tavallista palohaavan voidetta. Mutta kun +se ei tarpeeksi tehokkaasti vaikuttanut, ja kun tiedettiin minun +tulleeni kaupunkiin suoraa päätä lappalaisten parista, lähetettiin +minuakin noutamaan ja minulta kysyttiin, enkö tietänyt mitään keinoa, +joka olisi voinut lieventää tuota ylen tuskallista kipua. Tiesin sen +melkoisesti lauhtuvan, jos vaan onnistuisi sulkea ilma palaneista +paikoista tarkemmin kuin voiteen avulla kävi päinsä, minkä tähden +käskin levittämään paksun kerroksen ruisjauhoja kaikkiin polton +vahingoittamiin paikkoihin. Tästä oli se onnellinen, jopa odottamaton +seuraus, että kipu heti lakkasi, ja Anjoska luuli olevansa terve kuten +ennen, sekä tahtoi jo muutamaa tuntia myöhemmin nousta vaivalloisesta +vuoteesta, mitä tietysti hänelle kuitenkaan ei voitu sallia. +Huolimatta kaikesta tästä en kuitenkaan odottanut muuta kuin että +hänessä seuraavana päivänä olisi melkoinen kuume, mutta suureksi +hämmästyksekseni kuume kokonaan jäi tulematta, ja sittenkuin oltiin +onnistuttu jotakuinkin kiinnittää jauhoside, Anjoska hartaasti +pyydettyään viimein sai luvan lähteä vuoteesta. Jo kolmantena päivänä +hän äitinsä kanssa oli lyhyellä vieraskäynnillä kaupungissa ja parani +seuraavina päivinä paranemistaan; ainoastaan pahimmin palaneisiin +paikkoihin muodostui vähä märkää. -- Tämän Kemissä täten solmitun +tuttavuuden nojalla isä ei pitänyt kunniaansa ja arvoansa alentavana +itse tulla luokseni tuomaan perille iloista tietoa, että minulle oli +myönnetty oikeus reseptillä apteekista saada, jos siksi tuli, muutakin +kuin magnesiaa ja rabarberia. Näitä rohdoksia, kuten luultavasti +muistanet, oli aikaisemmin kieltäydytty antamasta, minkä tähden +Castrénin täytyi syödä tuhkaa. + +Samana iltana oli bohumoltseja (pyhiinvaeltajia, luostarivieraita) +kuljettavan, pienenlaisen laivan määrä lähteä Solovetskoin luostariin, +ja minä nyt ollen lähtövalmis päätin lähteä mukaan aikoen sieltä Suman, +Uikujärven (Vygozeron) ja Poventsan kautta tulla Vyitegraan. Mutta kun +myöhemmin illalla menin laivaan, huomasin, että sen omistaja, muuan +Arkangelin läheisyydestä kotoisin oleva talonpoika, oli huomannut +edulliseksi lykätä seuraavaan aamuun matkansa ja sen sijaan juoda +itsensä hutikkaan, minkä vuoksi minäkin huomasin itselleni +edulliseksi palata kortteeriini ja siellä viettää yöni. Kello 8 +seuraavana aamuna laivan oli määrä lähteä liikkeelle, mutta minä +saavuin kylläkin ajoissa, vaikka tulin tuntia myöhemmin, ja sain +sittenkin vielä odottaa kaksi tuntia ennenkuin ankkuri vihdoin +nostettiin. On tavallista, että jokainen Arkangelista lähtevä, +bohumoltseja kuljettava laiva ennen lähtöä rannassa siunataan. Niinpä +nytkin kannelle ilmestyi pari munkkia, jotka lukivat pitkiä rukouksia +lähtijäin menestykseksi. Muutamat Solovetskoin munkeista viettävät +koko vuoden Arkangelissa, jossa luostarilla on suuri kivitalo ja +kirkko. Talo on muilla vuokrattuna ja kirkkokin taitaa tuottaa +melkoisesti tuloja niiden lahjoista, jotka siellä hartauttansa +harjoittavat. Sittenkuin munkit kannella olivat lopettaneet +rukouksensa, ja arkangelilaiset bohumoltsit olivat ehtineet jaella +asianmukaisen määrän jäähyväissuudelmia sukulaisille ja ystäville, +nostettiin ankkuri ja purje. Suuri osa bohumoltseja oli ensi kertaa +mastokkaassa, kannellisessa laivassa; -- tämä ynnä ero yhä vielä +rannalla seisovista sukulaisista ja tuttavista saattoi heidät +hyvin alakuloisiksi, jota alakuloisuutta kohta seuraavat +surullisen-lystikkäät merikipu-kohtaukset eivät voineet haihduttaa. +Ikäänkuin tarttuman kautta minunkin mieleni valtasi tyhjän +yksinäisyyden tunne, synkkämielisyyteen vivahtava ikävä, jommoista +kukin luultavasti joskus on tullut kokemaan, jos vieraalla seudulla on +kokonaan ollut erotettuna kaikista tuttavista. Kotiseudulla, jopa +ulkomaillakin tutuissa seuroissa ollen useimmat ihmiset onneksi kyllä +ovat vapaat sellaisesta synkkämielisyyden-tunteesta, tai niin +sanoakseni -- sielun tyhjyydestä, joka itsessään ei ole muuta kuin +ohimenevää sieluntautia, mutta joka useammin toistuen saattaa muuttua +pysyväksi synkkämielisyydeksi ja onnellisimmassa tapauksessa päättyy +herännäisyyteen. Mitä minun synkkämielisyyteeni tulee, sillä ei ollut +mitään sellaisia seurauksia, sillä se oli jo melkoisesti asettunut +myöhemmin iltapäivällä ja loppui kokonaan juotuani ensimäisen lasin +teetä, vaikka vastaisuuden varalle join 4-5 stakanaa sitä paitsi. +Tuuli, joka ensin hiljalleen oli ajanut meitä edelleen, taukosi +kokonaan illan suussa, niin ettei laiva liikkunut paikaltaan. +Poistaakseen tämän pahan seurue päätti nousta seisomaan ja ristiä +rintojaan. Useiden, jotka jo sattuivat seisomaan, täytyi luonnollisesti +ensin istuutua sitten asianmukaisesti voidakseen nousta seisomaan. Minä +puolestani arvelin riittävän, kun paljastin pääni ja otin piipun +suustani, sillä en vielä ole oppinut rinnanristimistä niin, että +tuntija ei voisi huomata vasta-alkajaa. Ristimisen jälkeen +toimeenpantiin rahankeräys, mihin seremoniaan minä paremmin saatoin +ottaa osaa, jos kohta en tietänyt, kenen hyväksi kolehti kerättiin, +Solovetskoin luostarilleko, meren ja tuulen jumalilleko vai laivurin +taskuun. Luulin kuitenkin sen tarkoittavan rahauhria luostarille ja +annoin siis kernaasti viisi kopeekkaa hopeaa, ainoan hopearahan, sillä +kaikki olivat suorittaneet antovelvollisuutensa pelkällä kuparirahalla. +Laivuri, yllä mainittu talonpoika, oli erään laivassa olevan toverinsa +kanssa pitkin päivää ottanut lukuisia aimo naukkuja Johannes Kastajan +muiston kunniaksi, hänen nimipäivänsä kun näet vanhan ajanlaskun mukaan +sattui juuri siksi päiväksi. Laiva oli vallan täyteen sullottu +bohumoltseja ja heidän romuaan, mutta laivurin oli onnistunut tiheiden +ryyppyjensä avulla suuresti lieventää tämän tuottamaa haittaa, ja asia +parani jokaisesta seuraavasta kulauksesta, niin että hän nyt varmaankin +olisi voinut ottaa muutaman tusinan bohumoltseja lisää, jos heitä vaan +olisi ollut tarjona ja jos heillä olisi ollut tilaa seisoa. Mutta +puoliyön aikaan tämä viinanväkinen muistojuhla sai surkean lopun. +Laivuri oli hetkeä aikaisemmin käskenyt kaksitoista-vuotiaan poikansa +täyttää muutamia puolityhjiä vesilekkereitä raittiilla vedellä niin +kauan kuin sitä Vienajoesta oli saatavissa. Poika täytti isänsä käskyn, +jopa vähän enemmänkin, sillä erehdyksestä hän tuli Vienan vedellä +täyttäneeksi puolityhjän viinanassakankin. Sitten tapahtui hetken +kuluttua, että isän taas piti ottaa ryyppy ja tarjota samanlainen +toverilleen. Ensin hän ei ollut löytää koko nassakkaa, sillä se oli +siirretty kauemmaksi tavallisesta paikastaan, omistajansa +läheisyydestä; jonkun aikaa haeskeltuaan hän kuitenkin vesilekkereiden +joukosta huomasi sen perin tutun muodon. Jo se seikka, että +viinanassakka oli joutunut niin huonoon seuraan, sai häneltä maalle +kirouksen, mutta pahempi tuli kohta jäljessä. Muutoksesta hän ei vielä +tietänyt mitään, vaikka hieman ihmetteli sitä, että nassakka vielä oli +täysi, ja näytti luulevan huonosti kunnioittaneensa Johanneksen +muistoa; mutta mitä ei vielä oltu tehty, se saattoi vasta tapahtua. Hän +kaatoi siis lasiin aimo ryypyn ja ojensi sen toverille. Mutta tämän +olivat sen monet edeltäjät niin päästä sekoittaneet, ettei hän edes +suutaan irvistämällä osottanut huomaavansa uuden, onnettoman aineen +lisäystä. Eipä hän tavallisella puheella nyt enää ollenkaan olisi +voinut sitä ilmaista, kun hänen puhe-elimensä olivat joutuneet niin +pahaan epäjärjestykseen, että ainoastaan suuresti ponnistamalla sai +kielensä taipumaan muutamiin yksinkertaisimpiin sanoihin; sillä +myöhemmin illalla hän oli joka ryypyn mukana nielaissut yhden tai pari +kirjainta, minkä vuoksi jäljellä oleva aapisto oli hyvin köyhä. Sitten +laivuri kaasi itselleen ryypyn ja tyhjensi sen pohjaan. Mutta hänen +maku- ja puhe-elimensä olivat vielä paljoa paremmassa kunnossa kuin +toverin. Ensin hän irvisteli, lausui sitten voimakkaan kirouksen +Vienalle ja sen vedelle, kaasi sitten puoli-raivoissaan koko pilatun +aineen järveen ja sai lopuksi käsiinsä "causa mali'n" [pahan +alkuunpanijan], jota nyt alkoi piestä niin perinpohjaisesti, +että täytyi kääntää silmänsä pois, kun ei onnistunut ehkäistä +hänen intoansa. Poika kyllä saattoi ansaita selkäsaunan monesta +muusta seikasta, mutta väärästä aiheesta hän sen nyt sai, sillä +nassakkaa täyttäessään hän itse oli alhaalla veneessä, jonne joku +matkustajista laidan yli ojensi hänelle lekkereitä ja niiden joukossa +viinanassakankin, kuten luulen, tahallansa, jotta isä ei voisi jatkaa +jo jotenkin tarpeeksi viettämäänsä "prazdnikkaa". Muuan naisista, joka +onneksi voittamansa merikivun jälkeen oli nukahtanut kajuutan portaille +ja viime kohtauksesta herännyt, kysyi, mitä poika oli tehnyt, kun häntä +niin pahoin pideltiin. Saatuaan tietää syyn siihen ja kuultuaan, että +koko viinavarasto oli kaadettu kannen yli, hän ilmaisi sydämensä iloa +siitä sanoilla "slava hohu" [Jumalan kiitos!] mihin "slava bohuun" me +muut kernaasti yhdyimme, vaikka se vaan yhä enemmän katkeroitti +laivuria, varsinkin kun keisarin syntymäpäivää, joka seurasi +Johanneksen päivää, valitettavan vedenlisäyksen vuoksi ei enää voitu +viettää niin kuin olisi pitänyt. + +Iltapuolella 7:ttä päivää olimme noin 80:n virstan päässä Arkangelista +pienen joen laskupaikalla, {kolme virstaa Nenokot'in kylän eli +volostin edustalla.} Koska meri oli vallan tyynenä, päätettiin laskea +ankkuri ja odottaa tuulta. Se paikka, missä nousimme maihin, oli mitä +kauneimpia: ranta jyrkkä, sen alapuolella pieni oja ja toisella +puolella, aivan kuin varjona taulussa, kapea hiekkasärkkä joen ja +meren välissä. Koko ranta oli vallan kuin täyteen kylvettynä villejä +ruusuja ja sitäpaitsi ruohoa ja niin monenlaisia kukkia, että ne hyvin +päiväkaudeksi olisivat voineet tarjota tutkittavaa kasvitieteilijälle. +Maihin noustua tehtiin jyrkän rantatörmän juurelle pitkä jono tulia, +ja joka tulella näki pian patoja, kahvipannuja ja teekeittiöitä +täydessä touhinassa. Minulla kun ei ollut omaa teekeittiötä, jouduin +teekannuineni naiskolmikon pariin, jotka hyväntahtoisesti tarjoutuivat +samovaristaan (teekeittiöstään) kaatamaan mieleni mukaan vettä +{kannuuni}. Sittemmin minusta ilman erityistä kutsua tavallisesti tuli +heidän vesivieraansa, niin kauan kuin yhteistä matkaa kesti, {mutta +eipä sitä kestänyt niin monta päivää enää.} Kun tee oli juotu ja +illallinen syöty, jokainen alkoi ajatella yösijaansa, ja kun en +kauempaa voinut viipyä naisten seurassa, menin kappaleen matkaa +ylemmäksi metsään, heitin kauhtanani ylitseni ja koetin nukkua. Mutta +ennenkuin uni vielä oli ehtinyt puolitiehen silmiini, huomasin olevani +niin suunnattoman suuren hyttysparven ympäröimänä, että hyvin +ymmärsin, miten vaikeaksi nukkuminen oli tuleva. Tiesin vanhastaan, +että tupakan savu on kauhistus hyttysille ja starovertseille, minkä +tähden panin piipun kuntoon ja aloin polttaa tarmon takaa. Ne tosin sen +kestäessä hieman poistuivat, mutta koska en vielä ole voinut harjoittaa +itseäni polttamaan nukkuessani, vaan piippu päinvastoin vähää ennen +unen tuloa pyrkii sammumaan, niin se nytkin sammui juuri kun olin uneen +vaipumaisillani, ja hyttyset karkasivat uudistetuin voimin kimppuuni. +Oi jospa ne toki olisivat olleet vähää enemmän "starovertsejä" ja +noudattaneet paraillaan kestävää Pietarin-paastoa! Mutta mitä tulee +paastoamiseen, ne siinä kohden olivat niin jyrkkiä protestantteja kuin +suinkin, joten en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin paeta ja muuttaa +makuusijani törmän alle ja niin lähelle vettä kuin suinkin. Mutta +siellä ei enää ollut nurmikkoa, vaan ainoastaan vahvalti hiekkaa, johon +täytyi kaivautua niin hyvin kuin taisi ja peittää muu osa ruumistaan +kauhtanalla. Kun ainoastaan pieni määrä hyttysiä oli uskaltanut tulla +jyrkkää hietatörmää alas, ja kun nekään eivät nyt enää niin helposti +päässeet kimppuuni, voin nyt vaipua uneen ja häiritsemättä nukkua +seuraavaan aamuun. Noustuani ei ollut ollenkaan helppoa saada hieno +hieta pois sekä povesta ja taskuista että suusta, nenästä, silmistä ja +korvista; kuitenkin mitättömän helppoa verrattuna koko yön kestävään +sotaan miljoonia hyttysiä vastaan. Suuri osa bohumoltseja loikoi vielä +ryhmittäin siellä täällä muodostaen omituisen kuvan, joka luultavasti +ei paljoa eronnut siitä, jonka tarjoaa kaatuneiden sankarien peittämä +taistelutanner. + +8:nnen päivän aamuna meillä oli kova vastatuuli, jota luultavasti oli +kestävä koko seuraavan päivän ja joka varmaankin oli pidättävä meidät +tässä paikassa. Ensi työkseni hain itselleni jotain sopivaa paikkaa, +jossa yli päivän häiritsemättä saatoin loikoa ja lukea. Jo edellisenä +päivänä tosin olin löytänyt jotenkin hyvän sellaisen paikan, nimittäin +luonnon laatiman, villien ruusupensaiden ympäröimän lehtimajan, mutta +kun laivurin pojat siellä häiritsivät minua kilvan hyttysien kanssa, +joita jälkimäisiä kuitenkin päiväsaikaan tupakansavulla voin pitää +tarpeellisen matkan päässä itsestäni -- näin ei ollut edellisten laita +--, niin oli minun nyt etsiminen uusi huoneisto, missä toimessa hieman +haeskeltuani onnistuin paremmin kuin olin voinut edes toivoa. Vähäistä +ylempänä kohosi ojan varrella vallan ojan reunassa korkea kumpu, jonka +harjalla muutaman neliösylen alalla kasvoi suuria ja pieniä koivuja +sekä näiden ympärillä ja seassa villiä ruusupensaita. Mutta kun kummun +ympärillä oleva löysä, syvä hieta ei tarjonnut mitään varmaa +jalansijaa, se kun usein vieri vieden jalat pari askelta takaisin +mukanaan yhden eteenpäin yritetyn askeleen asemesta, niin kohoaminen +tähän suojapaikkaan, kuten moni muu kohoaminen tässä maailmassa, ei +ollut varsin helppoa. Kun minun viimein oli onnistunut saada kiinni +jostakin juuresta tai oksasta, oli minun ryömien tunkeuminen +viidakkoon, jonka turvissa sitten sain vaivastani runsaan palkinnon. +Siellä minulla oli paitsi paljoa muuta, laiva ja koko bohumoltsikenttä +silmieni edessä, mutta eivätpä laivurin pojat eivätkä muut tietäneet, +minne olin kadonnut. Mainitut pojat olivat muuton suureksi harmikseni +kaikkialla. Nuoremmalta en koskaan saanut syödä rauhassa, sillä hän +tahtoi joka palaa haukatessani tietää, miltä se maistui, eikä tyytynyt +siihen vakuutukseeni, että kaikki maistui oivallisen hyvältä, vaan +tahtoi omilla makuelimillään päästä siitä vakaumukseen. Tämä ei olisi +merkinnyt mitään, jos ruokavasuni olisi ollut varustettu paastoa +varten, jota vielä muutama päivä oli noudattaminen, mutta +valitettavasti siinä oli kookas lihamakkara ynnä puoli yhtäläistä +kunnioitusta herättävää juustoa, joita kumpaakaan pravoslavnilaiset +Pietarin- ynnä muina paastoina eivät katsele kaikkein suopeimmin +silmin. Oli siis etuni mukaista olla levittelemättä näitä kielletyitä +ruokalajeja kaikkien nähtäville, kun vastoinkäyminen, joka matkalla +saattoi esiintyä, taikauskoisuudessa olisi voitu lukea minun laskuuni +sen tähden että rikoin paaston. Onneksi huolellinen isäntäni +Arkangelissa oli pannut ruokavakkaani savustetun lohenpalasen, mutta +sittenkuin se oli syöty, ei ollut muuta neuvona kuin luulotella +pojalle, että lihamakkarakin oli kalaa, jonka venäläistä +kalatieteellistä nimeä en kuitenkaan hänelle ilmaissut. +Juuston taas muutin valaskalan palaseksi ja kalana poika sitä söi +hyvällä maulla, niin usein kuin muuten ojensin hänelle palasen. +Vanhempi poika ei ollut niin perso ruokavakalle, mutta hääri sitä +uutterammin teekannuni ympärillä. Tuntui siltä kuin he olisivat +keskenään sovinnolla jakaneet nämä molemmat tungettelutilaisuudet. Tee +ei tosin ole ainetta, jota ei paaston aikana voisi nauttia yhtä hyvin +kuin muina aikoina, mutta matkalla on tarpeeksi siinä, että saa olla +oma pikenttinsä, eikä juuri haluta toimittaa tätä virkaa vielä muille, +kaikkein vähimmin pahanilkisille pojille ja muulle sellaiselle +moskaväelle. Tupakanpoltostakin muuan miehen loikkari bohumoltseista +aikoi huomauttaa, että se muka oli syntiä. Muuan kersantti, tai joku +sellainen, otti sillä kertaa puolustaakseen minua ja tupakkaa sanoen +tietävänsä, ettei Raamattu missään paikassa kiellä tupakoimista. Mutta +itsensä päihdyttäminen viinalla tai muulla väkevällä on Raamatun mukaan +syntiä, lisäsin minä varta vasten huomautuksen tekijälle, joka +lähtöhetkellä Arkangelissa oli ottanut toisenkin lähtöryypyn liikaa. +Huolimatta kaikista näistä selityksistä ja kalan muodonmuutoksista en +kuitenkaan onnettomuuden satuttua juuri olisi voinut tulla mihinkään +parempaan luokkaan luetuksi kuin Paavali Maltan edustalla tapahtuneen +haaksirikon jälkeen (Apost. teot 28:4), mutta saatoinhan kuitenkin +lohduttaa itseäni ajattelemalla, että minä kuitenkin sataa kertaa +enemmän olisin ansainnut sellaisen nuhteen, jonka maltalaiset hänelle +antoivat. + +Illalla jatkui samaa vastatuulta, joka koko päivän oli puhaltanut +ripoittaen ylitsemme ajohietaa ennen mainitulta, ojan toisella puolella +olevalta hietaharjulta. Läksin hyvin vastenmielisesti tyyssijastani, ja +päätin, kun ruusuja yltäkyllin kasvoi ympärillä, laittaa itselleni +vuoteen ruusuista, kerrankin kokeakseni, miltä tuntuu "levätä +ruusuilla" sanan täydellisessä merkityksessä, sillä sen tiesin +ennestään, että niin kuin vuoteensa laatii, niin nukkuu. Mutta pian +huomasin suureksi mielipahakseni, ettei ruusuvuodekkaan kelpaa, kun +on hyttysien ympäröimänä. Sen tähden minun taas täytyi siirtyä +entiselle hietavuoteelle. Tämä muuten ei ollut huonompi sattuma, sillä +seuraavana aamuna noin 3:n ja 4:n välillä meidät herätti laivurin +raaka, pasuunantapainen huuto _povetr_, ja vaikka tämä huuto +kaikuihin ukkosenjyrinän tapaisena pitkin rantaa, en kuitenkaan tiedä, +olisiko se voinut kuulua korviini siihen paikkaan, mihin illalla ensin +olin paneunut maata. Silmänräpäyksessä kaikki väki nousi ylös, ja +kohta sen jälkeen syntyi kalinaa ja räminää padoista, kattiloista, +teekeittiöistä, ruokavakoista, vesilekkereistä y.m., jotka kaikki +joutuisasti muutettiin laivaan. Kiireessä oli muuan naisista tullut +sitoneeksi huivinsa niin huonosti, että ensimäinen hieman kovempi +tuulenpuuska lennätti sen pois, ensimäiseksi uhriksi, joka laivurin +viinan jälkeen vedelle tehtiin. Mutta huolimatta laivurin +kuulutuksesta, ei ollutkaan mikään "poveätr", vaan huono laitatuuli, +joka sävyisästi keinutteli meitä edelleen rannikkoa pitkin. Ei edes +ukkonen, jonka päivän kuluessa moneen kertaan kuulimme jyrähtelevän, +kyennyt hankkimaan meille parempaa tuulta, vaikka sitä puoleksi +toivoimme, puoleksi pelkäsimme. Koko sen päivän, seuraavan yön ja +suuren osan sen jälkeistä päivää vietimme laivassa, ilman että meitä +mihinkään vietiin maihin. Tästä tuli etenkin naisille pitkä piina-aika, +sillä laiva oli vailla sellaisia laitoksia, jotka olisivat saattaneet +kaikki maallenousut tarpeettomiksi. Oli surkeata nähdä heidän +alakuloisuuttansa: pilan ja hymyn asemesta oli etenkin toisena +päivänä kuolemankaltainen hiljaisuus vallannut heidän huulensa. Ei +nähty ainoankaan teekeittiön nyt tulevan liikkeelle, vaikka tähän +asti ei yhtäkään aamua eikä iltaa ollut kulunut ilman niiden +suitsutusuhria. Laivuri oli puoli-raakalainen, joka mitä suurimmalla +välinpitämättömyydellä neuvoi heitä käyttämään laivan porrasta +kaikennäköisiin kokeiluihin, näyttäen heille siinä itse hyvää +esimerkkiä. Mutta ikäänkuin hänen välinpitämättömyytensä toisten +kärsimyksistä ei olisi riittänyt, nousi matkustajien joukosta esiin +nuori mies, joka ivallaan uskollisesti avusti laivuria, ja toisena +avustajana hänellä oli vanhempi poikansa; tämä tiesi kertoa, että +välistä kreivittäriäkin on laivassa, ilman että sen tarvitsee +erityisesti laskea rantaan. Paitsi mainittua ivaajaa, joka hyvin olisi +ansainnut tulla valokuvatuksi, oli matkustajien joukossa useita sangen +omituisen näköisiä henkilöitä. Yksi vastasi täydelleen sitä +mielikuvaani, jonka olin itselleni muodostanut pahantekijästä, toisessa +luulin näkeväni elävän kuvan ulkokullaisuudesta, ja laivurin vaimon +kasvoista luin mitä likeisimmän sekoituksen tyhmyyttä ja hölmöyttä, +jättääkseni mainitsematta monta muuta merkillisyyttä. + +10:ntenä päivänä tuuli alkoi puhaltaa vastaan, juuri kun olimme virstan +päässä erään joen suusta, mihin laivuri viimeinkin aikoi päästää +matkustajat maihin. Koetettiin luovaella sinne tämä virstan matka, +mutta tuo vanha laivahylky kulki vaan laitatuuleen, nousematta +rahtuakaan, mistä oli se seuraus, ettemme päässeet luvattuun maahan. +Käännöksissä laivuri pauhasi kuin paholainen ja jakeli komentojaan +oikealle ja vasemmalle. Muutamat niistä lankesivat minunkin osalleni +niin vähän kuin ymmärsinkin hänen laivurinkieltään, minkä tähden +tapahtui niin, että joskus jännitin purjenuoraa sen sijaan, että olisi +pitänyt höllittää. En ihmettele, että hän suuttui sellaisista törkeistä +erehdyksistä, mutta minullakin puolestani oli syytä suuttua minulle +uskotuista toimista, minkä vuoksi lopuksi käskin hänen herjetä minulle +komentosanojaan jakelemasta, ja suuntaamaan niitä niille, jotka häntä +paremmin ymmärsivät; lisäksi selitin, etten sen enempää tahtonut olla +tekemisissä hänen purjenuoriensa ja purjeidensa kanssa. Tämän selityksen +jälkeen, johon liittyi muutamia toisen luokan kohteliaisuussanoja, +kuten durak [= hölmö, tolvana] ja sentapaisia, mitkä sillä hetkellä +satuin muistamaan, laivuri muuttui jotenkin kohteliaaksi, jopa +pyysi minulta anteeksi; mutta minä olin jo sitä ennen tehnyt sen +päätöksen, että ensi tilaisuudessa eroaisin hänestä ja koko +bohumoltsein joukosta ja että muuten loppumatkakseni valitsisin +maatien, jos kohta sillä ei juuri ollut useita etuja tarjottavana; +näin aioin ainakin järjestää matkani Oniegaan asti. Tilaisuus siihen +tarjoutui ennenkuin edes olin voinut odottaa. Sillä kun laivurin ei +onnistunut luovaellen viedä meitä perille jäljellä olevaa virstaa joen +suulle, eikä ankkuri pidellyt laivaa, ja kun naiset kyynelisin ja +kyynelettömin silmin häntä ahdistivat, että hän armosta ja +armahtavaisuudesta laskisi maihin, hän katsoi syytä olevan purjehtia +kokonaista 15 virstaa takaisin pienen Pertominskin luostarin satamaan, +jonne hän varsin hyvin puolta vuorokautta aikaisemmin ohikuljettaessa +olisi voinut poiketa, jos olisi edes vähänkään tahtonut noudattaa +matkustajien toivomusta. Täällä nousimme maihin vähää ennen iltamessua, +ja koko bohumoltsi-seurue meni ylös luostariin olemaan läsnä +vetshernja'ssa (iltamessussa). Harvoin tuo pieni luostarikirkko lienee +ollut niin täyteen sullottuna väkeä kuin nyt. Vetshernja alkoi heti +kello 6:n jälkeen, ja sitä jatkui kokonaista kolme tuntia tavallisine +rukouksineen, lauluineen ja lukuineen, joihin lisäksi tuli erityisiä +tilapäisiä menestyksen toivotuksia bohumoltseille. Useimmat näistä +ostivat itselleen pienet vahakynttilät, jotka sytytettiin palamaan ja +kiinnitettiin täten pyhäinkuvien eteen, missä vaan oli tilaa niitä +kiinnittää. Näiden kynttiläin paljous olisi voinut muuttaa pimeimmän +yön päiväksi; mutta muuttikin nyt itse teossa kirkkaan päivän himmeäksi +hämäräksi, tarjoten kuvan hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Sillä +kuten nämä sata tai pari sataa kynttilää eivät voineet tyhjäksi tehdä, +vaan ainoastaan himmentää päivän valoa, samoin pahakin himmentää hyvää, +missä pahan ei onnistu kokonaan päästä sen sijaan vallalle. Kaksi +kolehtia, yksi kummassakin kirkossa, kannettiin; ne eivät kuitenkaan +tuottaneet muuta kuin noin 50 ruplaa, kun suurin osa pani pelkkää +kuparirahaa. Yö vietettiin luostarin rannalla, ja seuraavana aamuna +taas ilmaantui myötätuuli, niin että laiva saattoi nostaa ankkurin. +Mutta minä en enää mennyt laivaan, vaan jäin siihen ja toivotin +seuralle parempaa onnea jäljellä olevalle matkan puoliskolle kuin sitä +ennen oli ollut. {Sydämeni ei kuitenkaan liene suuresti ottanut osaa +tähän toivotukseen, sillä kahden ensi tunnin kuluessa, jolloin mitä +suotuisin myötätuuli kuljetti poistunutta laivaa, vähä puuttui, etten +olisi suonut sille vallan päinvastaista suuntaa, tosin en minkään +kateudentunteen nojalla, vaan jotta ei taikausko olisi saanut aihetta +lukea tähänastista, huono-onnista matkaa sen syyksi, että minä, epäpyhä +henkilö, olin mukana laivassa, tai ainakin lihamakkarani ja +tupakkapiippuni syyksi, jos kohta nämä viimemainitut olivatkin niin +perin viattomat. Mutta noin pari tuntia laivan lähdettyä syntyi +todellinen myrsky, jota yhä vaan kestää ja joka on tuonut minulle +tilaisuuden koko sydämestänikin toivovani, ettei mikään onnettomuus +kohtaisi tuota kallista lastia. Mutta pelkään kaiken toivoni olevan +turhan, jos laiva tämän myrskyn aikana on aavalla merellä eikä +turvallisessa satamassa, ja tämä pelko on toisillakin. Muuten tunnen +itseni nyt taas bohumoltseista erottuani jotenkin yksinäiseksi, ja +jonkunlaisella kaiholla olen monta kertaa muistellut tuota kaunista +naiskolmikuntaa, jonka seurassa edellisenä päivänä niin usein olin +juonut teetä. Tosin heitä olin suuresti säälinyt, kun eivät koko +vuorokauteen päässeet maihin, mutta tämä seikka vaan kahta enemmän +kiinnitti huomioni heihin. Kun en koskaan muista kysyä ihmisten nimiä +ja kun sen lisäksi tavallisesti unhotan nimet, jotka sattumalta saan +kuulla, en nyt ollenkaan voi sanoa, mitkä heidän nimensä olivat, +ja keitä olivat, joko kauppiaan- vai porvarintyttäriä, vai +yksinkertaisesti hattua ja myssyä kantavia piikoja. Mutta jospa heillä +olikin viimemainittu arvo, tahdon kunnioittaa heidän usein minua +kohtaan osottamaansa hyväntahtoisuutta, jonka mielikuvitus kuitenkin +helposti saattaa kaksinkertaiseksi, sillä kaiken osanoton, jota +muukalainen saa kokea, hän tavallisesti näkee suurennuslasin lävitse. +Sen tähden neuvon jokaista, joka muuten tahtoo kuunnella neuvoani, +ettei koskaan ynseästi kohtele lapsia ja muukalaisia; molemmat +tarvitsevat monessa seikassa toisten neuvoa ja hyväntahtoista +osanottoa. Muukin bohumoitsi-seurue on nyt muistossa saanut +miellyttävämmän muodon kuin missä se äsken havainnollisesti oli +esiintynyt. Ivaajasta on tullut ajattelematon, vallaton nuorukainen, +pahantekijästä synkkä, umpimielisen näköinen mies, ulkokullatusta +tullut ijäisestä onnestaan epävarma sielu, höpelöstä laivurin vaimosta +miltei itse hyväntahtoisuus ja hyvyys, hänen äsken harmittavista +pojistaan tavallisia lapsia, ja laivurista itsestä ankara, mutta +rehellinen mies, kuten hän taitaa ollakkin. Ainakin hän oli sangen +tyytyväinen ja kiitti minua kun puolesta matkasta maksoin sen, mikä oli +määrätty koko matkasta, moni muu näet vielä Jumalan ilmasta, joka oli +viivyttänyt matkaamme, ja kuka tietää mistä kaikesta, ainakin noina +tavanmukaisina "juomarahoina" olisi voinut kiskoa minulta enemmän. Näin +siis muisto astuu sovittajana minun ja bohumoltsien väliin, ja luulen +muiston kaikkialla kernaasti näyttelevän sellaista sovittajan ja +kaunistajan osaa menneisyyden ja nykyisyyden välillä, ja että yleensä +tulee paljo tinkiä pois siitä, minkä muisto kuvaa kauniiksi tai myöskin +-- mikä kenties olisi edullisempaa -- heti tinkiä pois jokunen määrä +nykyhetken tukaluuksista, jotta sen kuva sitten olisi yhtäpitävämpi +muiston kopion kanssa. Tämä muiston menetystapa on muuten sangen +onnellinen ja tervetullut ihmiselle, jolla nykyhetken pahuudesta +tavallisesti on "satis superque" [= kylliksi, jopa liikaakin] ilman +että hänen vielä kerta tarvitsee kokea sitä muistoissaan, joka olisi +samaa kuin saada nykyisen kuormansa lisäksi tuntea samalla entistenkin +katkeruus ja paino.} + +[Jatkona seuraava n:ro.] + + + + +57. + +Tohtori Rabbelle. + +[Edellisen jatkoa,] + + +["Helsingfors Morgonblad" 1842, n:o 84.] + + Oniega, 10 p:nä heinäkuuta 1842. + +Luostarissa, johon olin jäänyt, viivyin koko päivän, heinäkuun 11:nnen, +ja minulla oli silloin aikaa sekä ikävään että luostarin erittäin +kauniin aseman katselemiseen kuten myös edellisen kirjeen +kirjoittamiseen. Pertominski on kolmannen luokan luostareita ja lienee +kaikkein pienimpiä, sillä johtajalla eli strojitelilla on ainoastaan +kaksia munkkia paitsi itseään; heitä on siis kaikkiaan kolme, ja +pienemmällä lukumäärällä tuskin mitään luostaripalvelusta voitaneen +toimittaa. Kuitenkin tällä luostarilla oli, paitsi vanhaa, tätä nykyä +käyttämätönnä olevaa puurakennusta kirkkoineen ja kammioineen, kolme +erityistä kivirakennusta ja sitäpaitsi vielä puutalo, jossa luostarin +harvat työmiehet asuivat. Tämä luostari on valinnut itselleen erityisen +kunnioituksen esineeksi kahden edesmenneen Solovetskoi-munkin muiston, +nimittäin Vassianin ja Jonan, jotka useiden muiden henkilöiden kanssa +kesällä 1561 hukkuivat kalkkilastin mukana matkustaessaan Arkangelista +Solovetskoihin. Heidän kuolleet ruumiinsa lienevät aallot kuljettaneet +Pertominskin läheisyyteen, tai luostari on jostakin toisesta, minulle +tuntemattomasta syystä valinnut heidät suojeluspyhimyksikseen. +Saapuessani luostariin olin ensi toimekseni käynyt strojitelin luona, +ja kun oli teenjuonnin aika, hän tarjosi minulle teetä, huomauttaen +että minun Pyhän Hengenkin kunniaksi piti juoda kuppi, kun aioin +päättää juontini toiseen kuppiin. Olin Arkangelissa hankkinut itselleni +putelin rommia ja pyysin siis hänet seuraavana päivänä teelle luokseni, +mutta hänpä ei tullutkaan, vaan lähetti puolestaan toisen munkeistaan. +Muuten minua kohdeltiin vieraanvaraisesti niinä puolenatoista +vuorokautena, jotka siellä olin, mutta pari bohumoltsia, toinen +Tambovan, toinen Tverin kuvernementista, jotka paluumatkalla +Solovetskoista olivat poikenneet tänne, eivät likimainkaan saaneet +samaa vieraanvaraisuutta osakseen. He saivat istua penkillä sillä +aikaa, kun strojiteli, kaksi munkkia ja minä söimme, eikä heitä edes +sen jälkeen pyydetty istuutumaan pöydän ääreen, vaan saivat penkillä +istuen pitää hyvänään, mitä oma ruokapussi tarjosi; ainoastaan maitoa +heille annettiin erityisestä pyynnöstä. Samoin kuin suuri osa muita +bohumoltseja, eivät nämäkään näyttäneet olevan muuta kuin etuoikeutta +nauttivia kerjäläisiä, tai mikä on jotenkin samaa: passitettuja +maankulkijoita. Kun eri luostarien juhlat sattuvat niin eri aikoina ja +eri paikkakunnilla, on tällaisella väellä mitä paras tilaisuus +kuljeskella luostarien väliä toisesta kuvernementista toiseen ja +toisesta päästä Venäjää toiseen, sillä aikaa elättäen itseään +kerjäämällä almuja; sävyisät talonpojat maalla ja porvarit kaupungeissa +kernaasti heitä auttavat hyvän bohumoltsilaisasian vuoksi, jonka tähden +he sanovat liikkuvansa. Sitäpaitsi moni almunantaja kuiskaa bohumoltsin +korvaan, ettei tämän pidä unhottaa luostarissa rukoilla hänenkin +syntiensä puolesta, joita näet sekä meillä että muuallakin maailmassa +kullakin ihmisellä aina on ylimäärinkin. Sellaisen käsityksen olen +saanut näistä vaeltavista ritareista, mutta toivon, ettei se olisi +tosi, tai että se sopisi niin harvaan kuin suinkin. + +Heinäkuun 12:ntena päivänä kuljin luostarin hevosella ja rattailla +luostarista kahdentoista virstan päässä olevaan Krasnagoran kylään. +Tosin ei ollut varsinaista tietä, mutta hietainen merenrannikko oli +niin tasainen, jommoisen en ollut pitkään aikaan nähnyt minkään +maantien olevan. Toinen pyörä kulki tosin useimmiten vedessä, ja kun +myrsky puhalsi mereltä, pärskyi rannan vaahtoa vallan pyrynä päälleni. +"Mutta kyllä kesä kasteensa kuivaa", eikä tämä pyryttäminen ollut sitä +vaarallisempaa kuin että perille saavuttuani olin yhtä kuiva kuin +lähtiessäni luostarista. Korvaukseksi lyhyestä Pietarin-paastosta, joka +paria päivää aikaisemmin oli loppunut, oli nyt koko Krasnagora juonut +itsensä humalaan ja ylläpiti yhä vielä jatkuvasti päihtymystään. +Minun ei onnistunut huomata ainoatakaan selvää miestä ja surkuttelin +suuresti tuota kaunista seutua, jolla oli asujamina sellaista +moskajoukkoa. Jos näkyväisessä maailmassa tahtoisi saada kuvan +helvetistä, en luule että yksikään olisi sopivampi kuin se, minkä +juopunut kylä tarjoaa. En kuitenkaan tahtoisi suositella sitä +saarnatuolissa käytettäväksi, koska kuulijoiden joukossa voisi olla +sellaisia, jotka suin päin tahtoisivat syöksyä sellaiseen helvettiin. +Kievarinpitäjä pyysi saada nähdä passini, ja oli sitten lukevinaan +sitä, mutta ei huomannut että se, mitä luki, oli ruotsia, ennenkuin +sanoin, että venäläinen käännös oli toisella sivulla, ja siitä hän +kuitenkin yhtä vähän viisastui kuin ruotsalaisesta alkukirjoituksesta. +Kuitenkin hän oli hieman selvempi muita miehiä mäellä, luultavasti +siitä syystä, että oli valittu kylän paras mies kievarinpitäjäksi. +Seuraavissa kylissä väki oli raitista ja työssä. Kolmanteen kievariin +jäin yöksi ja sain kunnollisen patjan alleni, etu, jota en ollut +nauttinut siitäperin kuin läksin Kuolasta, lukuunottamatta kahta +Kannanlahdessa viettämääni yötä; tämän vuoksi olen tullut toimeen +nukkumalla milloin lumessa tai hiedassa, milloin permannolla ja +penkillä, ja yhden yönalun ruusuilla. Mutta eipä yhtään näistä +leposijoista voi verrata tavalliseen polstariin. Kun näiden pohjaisten +seutujen kievareissa ei ole sänkyjä eikä sänkyvaatteita vieraita +varten, onkin useimmilla näiden seutujen venäläisillä herroilla +tapana ottaa mukaansa matkoille omat sänkyvaatteet, ja siinä +tekevät sangen viisaasti siksi kun kievarit täälläkin saavat +tarkoituksenmukaisemman järjestysmuodon, tai kun kansa muuton tulee +oppineeksi paremmin pitämään huolta matkustajien mukavuudesta. Sen +kuntoisina kuin näiden seutujen kievarit ovat, ne eivät kestä mitään +vertailua meidän kestikievareihin, sillä ainoastaan poikkeustapauksessa +niissä on erityinen vierashuone, kun ne sitävastoin meillä vain +poikkeuksellisesti sitä ovat vailla. + +Täällä Oniegassa minulle ei edes annettu kortteeria kievarissa, vaikka +ei ennestään ollut mitään matkustajia. Minun onnistui kuitenkin +{toisaalla}, erään eläkettä nauttivan tullintarkastajan luona saada +jonkunlainen kamari, missä kookas uuni anastaa suuren osan muutenkin +ahtaaksi hakattua huonetta; {ja jos minut olisi luotu puolta korttelia +pitemmäksi, olisi minun nyt pakko lakkaamatta käydä kyyryssä, ellen +tahtoisi joka askeleella lyödä päätäni orteen. Sen lisäksi sillä on +onneton asema kyökin ja talonväen omien huoneiden välillä, minkä tähden +siitä lakkaamatta kuljetaan läpi, niin että tuskin voin kirjoittaa tätä +kirjettä sisällyksen puolesta yhtenäisesti. Ja tästäkin, ei suinkaan +kadehtittavasta asunnosta parhaillaan aiotaan karkottaa minut pois. +sillä emäntä on kuullut, että Arkangelista odotetaan kaupunkiin +reviisoria, ja haluaa, että sitä ennen matkustaisin pois, jotta hän +voisi käyttää hyväkseen etua saada tämä uusi vieras luokseen +majoitetuksi, minkä tähden hän ainakin jo 6-8 kertaa on kysynyt milloin +aion lähteä matkaan.} Ettei kortteerihommissa satu näitä ikävyyksiä +kaikissa kaupungeissa, sen todistavat Kemi ja Arkangeli, missä meillä +oli täysi syy olla tyytyväisiä kortteeriimme ja isäntäväkeemme. +{Kuolassakin olisimme toisaalla voineet saada paremman kortteerin kuin +se oli, johon asetuimme, sillä siinä pari poikanulikkaa sisarensa ja +äitinsä kanssa, s.o. koko talonväki alituisesti oli meidän +vastuksinamme. Varsinkin Kemissä saimme paitsi hyvää huonetta sangen +hyväntahtoisen emännän, 60:n tai 70:n vuotiaan neitosen, jonka iloksi +emme kuitenkaan koskaan voineet tarpeeksi syödä. Nykyiseenkin, +vähävenäläiseen emäntääni saattaisi huolimatta kaikesta hänen +hommastaan ja juoksentelemisestaan huoneessa, olla varsin +tytyväinen, ellei hän niin usein kysyisi, milloin aion matkustaa, ja +jos ei hän sitäpaitsi antaisi minulle kuorittua maitoa kerman asemesta. +Kaupungin lääkäri kyllä heti alussa pyysi minua muuttamaan luokseen, +mutta kun hänellä käytettävänään ei ollut muuta kuin kaksi pientä +huonetta, ja kun minä sitäpaitsi en aikonut kauan viipyä, kiitin häntä +ystävällisestä tarjouksesta ja jäin siihen paikkaan, missä olin tullut +avanneeksi laukkuni. Sen sijaan hän on kahta uutterammin pyytänyt +minut teelle, kahville ja päivällisille luokseen ja on kaikessa +osottautunut hyväksi ja avuliaaksi. Hän on opiskellut Pietarissa ja +puhuu paitsi äidinkieltään sekä latinaa että saksaa jopa ranskaakin, +latinaa tavallista paremminkin ja paremmin kuin minä sitä nyt enää +muistan.} + +Krasnagorassa valjastettiin kaksi hevosta vetämään minua ja laukkuani, +jonka viimemainitun hätätilassa mies voi kantaa selässään. Minä en +ollenkaan pannut vastaan, kun laki puoltaa kahden hevosen kyytiä yhtä +henkilöä varten, ja kun sitäpaitsi mitä pikimmin tahdoin päästä tuosta +juopuneesta kylästä. {Mutta kun kuitenkin joskus sattuu, että yksi +henkilö, jolla ei ole erityistä kuormaa, saa ajaa yhdellä hevosella, +pyysin seuraavassa kievarissa valjastamaan vaan yhden hevosen, ja +kievarinpitäjä sanoi riippuvan omasta tahdostani ajaakko yhdellä vai +kahdella hevosella. Siis aluksi valjastettiin yksi hevonen, mutta kun +tämä oli tapahtunut, huomattiin, että kylässä oli toisia hevosia, jotka +juuri olivat vapaina, ja minun oli ottaminen niistä yksi lisää.} Näin +ajoin sitten koko matkan kahdella hevosella, jopa Tamitskajan +kievarissa tahdottiin antaa minulle kokonaista kolme hevosta, +huomauttaen, että tie oli hietaista, kuten paikoittain olikin, mutta +tällaista menettelyä vastustelin ja riitelin niin voitokkaasti, että +heidän lopulta täytyi taluttaa kolmas hevonen pois. Paitsi kyytirahoja, +jotka nyt on määrätty kolmeksi kopeekaksi hopeaa hevosparista +virstalta, saa olla valmis maksamaan hieman lisää juomarahoja, joiden +maksamista alati muistutellaan, ja saa kuulla sietämätöntä +kerjäilemistä. Muutamissa paikoin tahdottiin jo ennen talosta lähtöä +määrätä, paljoko minun piti antaa juomarahaa. Kuinkahan monta kuutta +paria vitsoja näillä seuduin tarvittaisiin ja kuinkahan kauan +vitsametsiä riittäisi tarpeeseen, jos Suomen juomarahojen pyyntiä +koskeva laki täällä pantaisiin voimaan; tällaisiin mietteisiin minulla +usein oli aihetta. Tie kulki kaikkialla sangen kauniiden seutujen +kautta, joissa oli vuoria ja mäkiä, järviä, puroja, ojia, viheriöiviä +lehti- ja havumetsiä. Käkikin, jota Arkangelissa ollessani en ollut +kuullut, kukkui vielä muutaman kerran jäähyväisiksi keväälle, +surumielisen valituksen sen ja oman poistumisensa johdosta. Kyytivälit +olivat 20-30 virstaa pitkiä, useimmiten aivan ihmisasunnottomia. +Eräällä kyytivälillä minua puolitiessä kohtasi toinen kyyditsijä, ja +kyytimiehet sopivat keskenään kuormiensa vaihtamisesta, niin että +kumpikin saattoi saamansa osa mukanaan palata kotiansa, vaihdos, jonka +tähden sain maksaa kaksinkertaiset juomarahat. Vastaan tullut +matkustaja oli "piisari" (kirjuri), joka kuormia vaihdettaessa +välttämättömästi tahtoi vetää pari savua piipustani, ja siihen minun +lopulta täytyikin myöntyä, jos kohta olenkin varsin vähän tyytyväinen +siihen, että kaikennäköiset ihmiset tahtovat polttaa minun piippuani. +Se tapa on täällä jotenkin yleinen, tshinovnikkainkin keskuudessa, että +otetaan piippu toisen suusta, vedetään siitä muutama savu ja sitten +taas pistetään se entiseen paikkaansa. Lieneekö se perintöä tupakan +synnyinmaasta, jossa villit jotenkin samalla tavalla menettelevät +polttaessaan rauhanpiippua? Lappalaisillakin sama tapa on jotenkin +yleinen, kuten myös talonpojilla useilla Suomen seuduilla, vaikka sen +pitäisi olla kielletty, se kun on jotenkin yhtä hylättävä kuin ne +tavalliset suutelemiset, joita hännystakilliset talonpojan- ja +rusthollarinpojat muutamissa paikoin Uuttamaata sunnuntai-aamuin +kirkkomäellä uutterasti viljelevät. + +Tänne Oniegaan tulin 13:ntena päivänä heinäkuuta ja lähden nyt +viipymättä matkaan. Kaupunki ei ole kylä eikä kaupunki, vaan molempien +välimuoto eikä minusta tunnu olevan Kajaania rahtuakaan parempi. Muuten +se sijaitsee kuivalla hietaisella paikalla, koilliseen Oniegajoesta. +Paitsi kirkkoa ei ole yhtään kivirakennusta, vaan ainoastaan huonoja +puutaloja, ani harvat vähän paremmat. Niiden luku on muuten ilmoitettu +237:ksi ja asukkaiden l,448:ksi, mutta minusta tuntuu kuitenkin, +kuin varakonsuli Granherg-vainajan vakuutus, ettei hän tahtoisi +vaihtaa markkinatakkiaan koko Kajaanin kaupunkiin, voitaisiin +sovittaa Oniegaankin, asukkaita lukuunottamatta. + +[Kirjeen jatkona oli vielä seuraava numero.] + + + + +58. + +Tohtori Rabbelle. + +[Edellisen jatkoa.] + + +[Suomennettu alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan. Julkaistu ruotsiksi +"Saimassa" 1845, n:oissa 40-42, mutta tyyliä, kuten lausetapoja y.m. +siellä täällä muutellen ja paikoin esitystä lyhennellen.] + + Kargopoli 23 heinäkuuta 1842. + +18;ntena päivänä läksin Oniegasta ja tulin viime yönä kello 12 tänne, +matkustettuani siis hieman viidettä vuorokautta 350:tä virstaa, eli +aivan matkustussäädöksien mukaan 80 virstaa päivässä. Ei ollut niin +helppo päästä matkaan Oniegasta, mutta syynä matkalle-pääsyn +vaikeuteen oli jotakin vallan toista kuin mikä meidän kaupungeissa +usein viivyttää matkustajaa puolen päivää kauemmin kuin hän on +ajatellut, niin että tämän hukkaan menneen ajan sitten kyytihevoset, +usein kyytimiehetkin selkinensä saavat maksaa. Ei mikään aamiainen, +päivällinen eikä muu sellainen homma lumoavalla kilinällään lyhentänyt +tunteja minuuteiksi eikä viivyttänyt lähtöä, vaan ensiksikin oma +epäröimiseni, matkustaisinko Poventsan vai Kargopolin kautta ja +toiseksi kyydin saannin vaikeus. Oniegan ja Poventsan välistä tietä ei +yksikään niistä, joiden neuvoa minulla oli tilaisuus kysyä, voinut sen +paremmin kuvata kuin että tietä ei ollenkaan ollut, että näiden +paikkojen väliä luettiin olevan alku kolmattasataa virstaa, ja että +ensin oli seurattava merenrannikkoa muutama peninkulma Kalgatshihan +kylään, siellä poikettava erääseen starovertsiläiseen luostariin, +nimeltä Nikitski, ja sitten kuljettava jalan kylästä kylään tai +korkeintain ratsain. Kargopoliin menevä tie tunnettiin paremmin, kun +sinne näet vie Äänisjoen rantaa pitkin kulkukelpoinen kesämaantie. +Muutamat taisivat pitää sitä parempana kuin se olikaan, minkä vuoksi, +kysyessäni parasta tapaa päästä Poventsaan, neuvoivat minua +matkustamaan sinne Kargopolin ja Vyitegran kautta, sukkela +hysteronproteron [takaperoinen], kun aikomukseni ja pyrkimykseni juuri +oli matkustaa Poventsan kautta Vyitegraan. Laskin, mikäli sellainen +edeltäkäsin käy päinsä, että matka Poventsan kautta tehtynä tulisi +kahta vertaa halvemmaksi, kun aina saattoi toivoa pääsevänsä vesiteitse +Poventsasta Vyitegraan, jota vastoin Kargopolin kautta tehtynä matka +olisi kahta mukavampi ja nopeampi. Ollessani kahden vaiheilla en +koskaan ole vetänyt arpaa, vaan antanut sattuman johtaa, enkä tiedä +muuta kuin että se kiitollisena tästä luottamuksesta aina on ohjannut +minut oikealle tolalle. + +Lähtöni edellisenä päivänä kerrottiin, että muutamia Malasjuikan +miehiä, joka seutu on kolme peninkulmaa Oniegasta Poventsaan päin, +oleskeli kaupungissa, ja että hyväksi aluksi voin heidän +kanssaan vesitse kulkea tämän osan matkaa. Lähetin siis erään pojan +etsimään ja kutsumaan puheilleni jonkun heistä. Poika oli jonkun aikaa +haeskeltuaan löytänyt heidät ja palasi ilmoittaen, että talonpojat +olivat luvanneet tulla. Mutta huolimatta tästä lupauksesta ei ketään +heistä tullut. Seuraavana aamuna kuulin, että stanovoi, eräänlainen +tullintarkastaja, aikoi matkustaa samojen talonpoikien veneessä +jollekin virkamatkalle Malasjuikaan tai sen läheisyyteen. Menin sen +tähden hänen luokseen sopimaan paikasta hänen seurassaan, mutta hän +sanoi veneen jo ilman minua olevan tarpeeksi lastatun, joten toivoni +tällä tavalla päästä liikkeelle raukesi. Erityisen soudun saamisesta ei +ollut mitään toivoa, kun kaikki miehet olivat työssä sahoissa ja +muualla; suuremman veneen vuokraaminen monine soutajineen oli kallista, +eikä minulla siis ollut erityisen suurta halua siihen. Olisipa vielä +voinut päästä eteenpäin muutaman kyytivälin ratsastamalla, mutta kun +kuumuus oli vallan sietämätöntä, ja kun minulla paitsi laukkua +oli eväsvakka, josta en vielä hennonnut erota, hylkäsin koko +suunnittelemani Poventsan-matkan ja aloin taas ajatella Kargopolin +tietä. Menin siis kievarinisännän luo ja pyysin hevosta tai hevosia +ensi taipaleelle, mutta hän selitti, ettei ollut velvollinen antamaan +hevosia koko sille tielle, vaan ainoastaan Arkangeliin ja Kemiin +vieville teille. Mutta ostettuani häneltä paperia ja purjelankaa -- +hän näet samalla oli kauppias --, ja kun en ollut tinkinyt pois +kopeekkaakaan hinnasta, hän lupasi erityisestä suosiosta iltaan kello +10:ksi toimittaa minulle pari hevosta. Aikaisemmin hän ei sanonut +voivansa sitä tehdä, sekä Arkangelin postin tähden, jonka oli määrä +lähteä, että kovan kuumuuden vuoksi, joka ylen määrin olisi rasittanut +eläimiä. Nyt pälkähti päähäni muuan ajatus, nimittäin se, että ostaisin +itselleni pienen veneen, ja sillä, riippumatta hevosista, kuumuudesta, +kyytimiehistä ja kievarinisännistä, soutaisin perille Kargopoliin ja +ehkäpä sieltä vielä eteenpäin Latjshe- ja Bosjeozeron kautta lähelle +vepsäläisten asuinpaikkoja. Jos olisin soutanut 50-60 virstaa päivässä, +tätä matkustamistapaa ei olisi kestänyt viikkoa kauempaa. Mutta sitten +kuulin kerrottavan, että Äänisjoessa paitsi muutamia pieniä koskia +monessa paikoin on sangen vuolas virta, joista paikoista olisi +käynyt vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin päästä veneellä ylöspäin +kulkemaan, ja sen tähden taas tämä ajatus sai mennä menojaan, +ennenkuin saatoin sitä hyväkseni käyttää. + +Jo edellisenä päivänä oli ollut erään varapostimestarin tai +postimestarin-apulaisen (pomoshtshnik) luona, jonka rouva oli kotoisin +Suomesta, joten hän vielä puhui ruotsia jotenkin yhtä auttavasti kuin +millä sitä kirjoitan. Tämän rouvan luokse menin nyt taas, pyytäen +häntä kuulustelemaan, eikö koko kaupungista voisi saada hevosta tai +paria, ensimäiselle taipaleelle. Hän lähetti tiedustelijoita, mutta ei +mitään kyytiä ollut saatavissa; jollakulla tosin oli ollut hevonen, +mutta ei rattaita, toisella rattaat, mutta ei hevosta, ja minä +tarvitsin niin hyvin toista kuin toistakin. Lopuksi saatiin kuitenkin +pari vaimoihmistä, jotka lupasivat soutaa minut ensimäiset 16 virstaa +jokea pitkin ylöspäin. Näin vihdoinkin kello 4:n aikaan iltapäivällä +pääsin liikkeelle, oltuani koko sen päivän ja suuren osan edellistä +sekä aivoineni että jalkoineni liikkeessä saavuttaakseni tämän tuloksen +ja käytettyäni paitsi omaa valppauttani useiden muidenkin toimintaa, +minkä vuoksi toista vuorokautta alinomaa olin kulkenut kolikoita +taskussa juoma- tai prenikkarahoiksi. Täällä näet juomarahat jaetaan +eri sukupuolien mukaan, niin että miehistä puhuen sanotaan "na vodku" +[viinaa varten] ja naisista "na präniki" [prenikkoja varten]. -- Alussa +luulin sanojen "na vodku" kelpaavan kummastakin sukupuolesta +puhuttaessa ja käytin niitä naisillekin antaessani, mutta tämän +kieliopillisen pukin he itse taikka muut huolellisesti korjasivat +"na präniki'ksi". + +Äsken mainittu vara-postinhoitajan rouva oli syntynyt Loviisan +kaupungissa, ja sitten joutunut naimisiin Viipuriin erään +puuseppä-mestarin kanssa ja tämän kuoltua toisen kerran nykyisen +miehensä kanssa, joka silloin oli palvellut sotaväessä Suomessa. Ollen +hänen maalaisensa ja saadakseni puhua jotakin kieltä, jota osasin +puhua, hain hänet, sittenkuin lääkäriltä olin kuullut hänen +olemassaolonsa. Oli juuri sunnuntai-iltapäivä, ja minä tapasin +hänet pöydällä olevan ruotsinkielisen Raamatun äärestä. Tervehdyksien +jälkeen hän kysyi, mikä nimeni oli, ja kuultuaan sen, hän oli aikoja +sitten kuolleen äitinsä kertomuksen nojalla tietävinänsä, että olimme +sukulaisia, sillä jonkun vaahteran, koivun tai muun puun juuri [Lönnrot +(= vaahteran juuri)-nimen johdosta tehty sanasutkaus] oli ollut nimi, +josta hänen äitinsä usein oli puhunut, ja jonka omistaja muka kuului +sukuun. Kun hänen sukutieteelliset muistelmansa olivat hyvin sekavat, +epäilen suuresti, olisiko yhteinen esi-isä voinut olla lähempi henkilö +kuin vanha Aatami, varsinkin kun hänen sukunsa oli ruotsalaista ja +minun sukuni suomalaista alkuperää. Tästä huolimatta, ja jotta emme +olisi päästäneet tilaisuutta käsistämme, rupesimme umpimähkään +serkuksiksi, joten minun miltei ainoa keinotekoinen serkkuni asuu +Venäjällä. Sen päälle juotiin kahvia ja sitten hän näytti +minulle kirjastoaan, joka oli sijoitettu vanhan seinäkaapin päälle, ja +jonka useimmat ruotsinkieliset kirjat olivat peruja hänen isoisältään; +tämä oli edellisellä vuosisadalla ollut Suomen pappeja. Paitsi jo +mainittua koko-Raamattua siinä oli Uusi Testamentti ja kokonaista kolme +virsikirjaa, luultavasti niin monta sen tähden, ettei laulaminen +yhdestä ainoasta kirjasta olisi käynyt yksitoikkoiseksi ja ajan pitkään +väsyttäväksi. Saadakseen Uuden Testamentinkin kappaleiden luvun +kolmeksi, oli hänen mielikuvituksessaan onnistunut vanhasta +saksalaisesta lukukirjasta saada saksankielinen Uusi Testamentti, enkä +minä tätä harhaluuloa poistanut, varsinkin kun lukukirja sen kautta +arvossa yleni eikä alentunut, ja kun korjauksesta ei hänellä eikä +toisilla olisi ollut mitään hyötyä. Erään latinaisilla kirjaimilla +painetun kirjan johdosta hän valitti, että tytöt hänen aikoja sitten +menneessä nuoruudessaan eivät saaneet oppia latinaa, ja kysyi, oliko +asianlaita yhä vielä sama. Rauhoitin häntä ilmoittamalla, että Suomessa +tytöille tätä nykyä annetaan riittävät latinankin perusteet, jopa siinä +määrin, että monet talonpoikaistytötkin lukevat sitä yhtä hyvin kuin +äidinkieltään, minkä kaiken totuuden mukaisesti saatoin sanoa, kun +tiesin, mitä hän tarkoitti latinalla; {ja hänen latinaansa näytti ennen +arvossa pidetty latinalaisuus toisillakin supistuvan.} + +Tämän kirjaintarkastuksen aikana hän sai sekä tilaisuuden että aikaa +kertoa, ettei hän, kuten moni muu Suomesta Venäjälle naitu, ollut +luopunut vanhempiensa uskosta, vaikka hänen nyt kokonaista kaksitoista +vuotta oli täytynyt olla nauttimatta Herran ehtoollista, kun +luterilaista pappia ei ollut Arkangelia lähempänä. Kuitenkin hän näytti +omaksi varakseen toimeenpannun Lutherin opin lisäpuhdistuksen kautta +lähentäneen sitä hieman kreikkalaiseen kirkkoon päin, nim. määräten +pääsiäisen edellisen, seitsenviikkoisen paaston ankarasti +noudatettavaksi talossaan; tämän paaston laiminlyömistä Suomessa hän +piti suurena syntinä, sillä miksi sen nimenä meidän kirjoissa olisi +paasto, ellei sen tähden, että ihmisten sen kuluessa tuli paastota. +Mutta toisia kolmea kreikkalaisen kirkon paastoa, kuten myös +maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-paastoa hän ei ollut katsonut +tarpeelliseksi noudattaa, ja hänen miehensä, jos kohta kuului +oikeauskoiseen kirkkoon, olisi toivonut, ettei hän olisi katsonut syytä +olevan noudattaa edes tuota yhtä pitkää paastoa, sillä täytyihän hänen +vatsansa sen vuoksi kokonaista seitsemän viikkoa -- jotka voivat +vastata neljäätoista tavallista -- elää kuin lakkautuspalkalla. +Pakollisen ehtoollisen laiminlyömisensä johdosta rouva teki minulle +jotenkin pulmallisen teologisen kysymyksen, eikö hän pysymällä +luterilaisessa uskossaan voisi nauttia sakramenttiä kreikkalaisessa +kirkossa. En oikeastaan tietänyt, mitä minun piti vastata rakkaalle +serkulleni tähän kysymykseen, varsinkin, kun en tietänyt, oliko +venäläisellä papilla edes oikeutta päästää ehtoolliselle muunuskoista. +Annoin siis hänelle sen neuvon, että ensin kääntyisi venäläisen papin +puoleen, ja että luulin voivani, jos hän luvan saisi, hyvällä +omallatunnolla hänelle vakuuttaa, että ehtoollinen silläkin tavalla +nautittuna olisi yhtä tervetullut ja tehokas kuin jos luterilainen +pappi olisi sitä hänelle jakanut. Sillä hetkellä hän ei ollut oikein +tyytyväinen venäläiseen pappiin, kun tämä, mikäli hän luuli tietävänsä, +koko kesän pitkän oli jättänyt rukoilematta sadetta, minkä pahan +laiminlyönnin vuoksi hänen perunamaansa nyt oli kuihtumaisillaan. Mutta +Jumala, joka ilman rukouksiamme ja muuta ansiotammekin pitää huolta +meistä ja perunamaistamme lähetti vielä samana iltapäivänä, ja +ennenkuin oikein olimme ehtineet juoda teetämme loppuun, vähäisen +sateen ikäänkuin sen runsaamman vedentulon enteenä, joka sittemmin +seurasi, ja joka kaiketi hyvin riitti jälleen saattamaan hänen mielensä +sovinnolliseksi pappia kohtaan. Muuten hän oli niin mieltynyt Venäjään, +että vakuutti, ettei leskeksikään jäätyään muuttaisi takaisin Suomeen, +vaikka olikin ilman lapsia ja sukulaisia. Vähäisillä parannuksilla, +joita väsymättömän hallituksen huolenpidolta kyllä oli odotettavissa, +Venäjästä hänen luultensa pian oli tuleva maailman paras maa, ja minä +saatoin vaan toivottaa sille siihen onnea ja pikaista edistymistä, +toivoen vuoron sitten tulevan meidän maalle. Muutamien asioiden laita +hänen mielestään ei vielä ollut aivan hyvä, ja sellaisina hän mainitsi, +ettei oltu annettu hänen nimenään olla Öberg, jonka oli isältään +perinyt, vaan että oltiin muutettu se Eberh'iksi, jos kohta hän oli +nähnyt paljon vaivaa pitääkseen sen muuttumattomana, jopa usein tavaten +luetellut siihen kuuluvat kirjaimet Ö-b-e-r-g. Olisin voinut joksikin +lohdutukseksi hänelle kertoa, että me korvaamme tämän nimien +vääristelemisen kirjoittaessamme ruotsalaisilla kirjaimilla venäläisiä +nimiä; mutta kun tiedän, että toisten osallisuus onnettomuudessa +monelle on kaikkein voimakkain lohdutuskeino, huomautin hänelle, että +melkein saman pahan onnen alaiseksi oli joutunut minunkin nimeni, josta +tavallisten ihmisten kirjoitustavan mukaan venäjäksi tulee Lenrot, +lue Lennrott, ja Oulun passinkääntäjän (maisteri Ståhlen) +ääntämisopillisten tuumien mukaan kolmitavuinenkin sana Lënruut, lue +Ljonn-ru-utt. + +Tämän pitkän syrjähypyn aineesta, joka varsinaisesti oli suunniteltu +matkakertomukseksi, mutta josta, jos jatkuu kuten on alkanut, ei näy +tulevan mitään, toivon kaikkein suosiollisimmin antavasi anteeksi. +Koska tiedän, että Sinua huvittaa kuulla maalaisistamme, niin hyvin +miehistä kuin naisista, en ole voinut olla laajemmalti mainitsematta +Oniegassa tekemääni sellaisen henkilön löytöä. Ja vielä on minun heti +paikalla esittäminen Sinulle toinen henkilö, joka, jos kohta ei ole +maalaisemme, silti on yhtä kunnianarvoinen. Samassa talossa, missä +juodessani äsken mainitun rouvan kahvia ja teetä olen pannut pari +tämän kirjeen sivua lörpötyksiä täyteen, asui mieshenkilö, joka puhui +jotenkin hyvin sekä ruotsia että suomea, hän kun oli kauan aikaa +oleskellut useilla seuduilla Suomessa. Hän sanoi nimensä olevan +Tiesenhausen ja oli oman luulonsa mukaan kuurilainen parooni. Mutta +tämä todellinen tai luuloteltu paroonin-arvo ei ollut auttanut häntä +muuhun kuin äärimmäiseen kurjuuteen, jossa nyt eli, sillä "työtä tehdä +hän ei jaksanut (tai ei tahtonut) ja kerjätä hän ei kehdannut", vallan +kuten uskottoman huoneenhaltijan laita oli (Luukk. XVI:3). Lääkäri oli +taipuvainen luulemaan, että hän jonkun toisen yhtäläisyyden vuoksi +mainitun, evankeliumissa esiintyvän voudin kanssa oli erotettu jostakin +alemmasta siviilivirasta, jossa ennen oli ollut, mutta miten sen laita +lie ollutkaan, hän ei ainakaan siinä ollut mainitun voudin kaltainen, +että olisi hankkinut itselleen ystäviä väärästä mammonasta. Hän oli +ennen siviilivirkaansa palvellut sotaväessä aliupseerina ja ottanut +osaa sekä Ranskan, Suomen että Turkin sotiin, mutta siinä univormussa, +johon puettuna nyt hänet ensi kerran näin, oli verrattomasti useampia +huonosti parannettujen haavain arpia kuin sen verhoamassa ruumiissa, +olipa näitä kuinka monta lienee ollutkin. Toisen kerran hän tuli +luokseni pyhäpukuunsa puettuna, jossa siinäkin oli enemmän paikkoja +kuin mitaljeja. Kysyin, miksi hän ei ollut koettanut saada jonkunlaista +eläkettä virkavuosien nojalla, joita oli viidettäkymmentä, mutta +"kerjätä hän ei kehdannut", varsinkin kun luuli itsellään vielä olevan +tarpeeksi voimia valtiota palvellaksensa, minkä vuoksi sanoi Arkangelin +kuvernööriltä anoneensa jotakin sopivaa virkaa, mutta saaneensa +ainoastaan sen vastauksen, että hänen tuli jättää sisälle +hakemuksensa, kun joku sellainen virka tuli avoimeksi. Mutta avoimia +virkoja ei täällä ilmoiteta sanomalehdissä, minkä vuoksi ne vielä +helpommin kuin postinhoitajan- ja jotkut muut virat meillä menevät +halukkailta käsistä. Äärimmäisen hädän pakottamana hän nyt oli alkanut +kyhätä kaikkein alamaisinta anomuskirjaa keisarille, pyytäen siinä +eläkettä tai virkaa, ja kertoi, ettei tämän tärkeän työn takia ollut +nukkunut hetkeäkään sen aamun edellisenä yönä, jolloin kävi luonani. +Tarjosin hänelle rommiryyppyä veden kanssa, mutta vastoin luuloani ja +kaikkea tavallisuutta, hän ei ollut mikään väkevien ystävä, +minkä vuoksi hän vaan, ikäänkuin tehdäkseen minulle mieliksi, maistoi +sitä hieman. Hänen esiintymistavassaan ilmeni hiukkanen paroonimaisuutta +repalaisen takin alla, joten melkein aloin uskoa, ettei hänen säätyänsä +koskeva tiedonantonsa ollut kaikkea perustusta vailla. Tämä +paroonimaisuus oli siirtynyt hänen vaatteiden puolesta yhtä +huonosti varustettuun vaimoonsa eli paroonittareensa. Sillä tämä +hänen vaimonsa oli muiden muassa ollut minulle avuliaana kyydin +hankkimisessa, ja kun hänen juoksuistaan tarjosin hänelle kymmentä +kopeekkaa hopeaa "na präniki", hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta. +Milloin tällaista kieltäymistä muuten olisi tapahtunut, en +kokemuksestani muista, sentähden hän nyt sai jäädä aivan ilman, sillä +muuta "souvenir'ia" [muistolahjaa] minulla ei ollut hänelle jättää. + +Paitsi näitä kahta, ruotsia puhuvaa henkilöä oli vielä muuan +Helsingistä kotoisin oleva aliupseerin vaimo, joka niinikään osasi tätä +kieltä, ja sitäpaitsi sanottiin vielä pari muuta samanlaista, Suomesta +kotoisin olevaa henkilöä asuvan kaupungissa, mutta heitä tavatakseni +minulla ei kuitenkaan ollut tilaisuutta. Mutta ajattelin: Kun pienessä +Oniegassa, jossa on tuhat tai puolitoista tuhatta asukasta, asuu +kokonaista neljä vaimoa, jotka ovat Suomen synnynnäisiä, kuinka monta +siis lieneekään muilla, paremmilla seuduilla. Kuulinpa niitä +Arkangelissakin olevan, mutta en sattunut ainoatakaan tapaamaan. + +Nyt luulen Sinunkin, ja kenen tahansa, jonka vielä mahdollisesti voit +antaa lukea tämän kirjeen, tarpeeksi kiusaantuneen hommatessani lähtöä +Oniegasta, ja voipa siis olla aika kertakin päästä liikkeelle ainakin +ensimäiselle taipaleelle. Sen puolitiessä näin useita sahoja ja +vastapäätä Oniegaa vielä toisia sellaisia; muistelen niitä olevan +kaikkiaan kahdeksan, ja kaikki ovat rikkaan arkangelilaisen +kauppahuoneen Brandtin omia. Toisen kyytivälin ajoin hevosella, ja +silloin sattui se onnettomuus, että kaikki teeastiat tärinästä menivät +pieniksi sirpaleiksi. Irtausipa Arkangelissa ostamani messinkisen +tee- tai kahvikannunikin nokka juotoksestaan. Tämän vahingon kuitenkin +paria päivää myöhemmin runsaasti korvasi kokonaisen 25:n hopearuplan +löytö, joiden olemassaoloa en enää tietänyt, ennenkuin löysin rahat +eräästä kätköstä. Seuraavat kolme taivalta soudatin itseni taas +veneellä Äänisjokea pitkin, ja sitten ajoin kaikki jäljelläolevat tänne +asti. Osalla tätä matkaa toisena soutajattarista oli tyttö, jota luulin +14- tai 15-vuotiaaksi lapseksi, kunnes kuulin hänen jo toista vuotta +olleen naimisissa. Kolmessa tai neljässä kohdassa tie kulki joen poikki +ja seurasi muuten yleensä korkeata, jyrkkää joenparrasta niin läheltä, +ettei ollut muuta kuin puoli askelta syvyyteen, josta useinkaan ei edes +mikään aitaus ajajaa erottanut. Lukuunottamatta kahta ensimäistä +taivalta, ei aina 150 virstan päähän Oniegasta ole vuorta eikä mäkeä, +vaan pelkkiä niittyjä molemmin puolin jokea ynnä kyliä, muutama virsta +väliä. Heinänkasvu oli niityillä mitä rehevintä, tavallisesti kyynärän +korkuista, ja se oli monasti siihen määrään anastanut tienkin alueen, +ettei tiestä näkynyt jälkeäkään. Monissa paikoin näkikin vielä +kuluneesta talvesta säästyneitä heinäpieleksiä. Jos kohta rehua on näin +runsaasti, rahvas ei kuitenkaan pidä enempää kuin keskimäärin 8-10 +lehmää ja 2 hevosta tilalla, mikä seikka minusta tuntui omituiselta +verratessani meidän maan talolliseen, joka varsinkin pohjoisilla +seuduilla kahta vertaa niukemmilla heinävaroilla elättää kahta vertaa +suuremman karjan. Pellot lupailivat hyvää satoa ja näyttivät muuten +sangen riittäviltä. Kunnollisia ojia en yhdelläkään niistä nähnyt +Pellavamaita ei silmäni tavannut ennenkuin 150 virstan päässä +Oniegasta, mutta hamppumaita monessa paikoin jo sitä ennen. Maaperä, +joka yhtä etäälle Oniegasta oli ollut savimultaa, muuttui siitä lähtien +enemmän hiedansekaiseksi, ja metsissä näki nyt uutta puulajia, +lehtikuusta (listvennitsa), jota komeaa, rakennusainekseksi kelpaavaa +puuta, leveysasteesta päättäen, Suomessa pitäisi kasvaa aina Vaasan ja +Kuopion tienoille, ehkäpä pohjoisempaankin asti; meidän maan +ilmanalahan sentään on lauhkeampi kuin vastaavalla leveysasteella +idässä. + +Kahvaan rakennukset olivat ulko- ja sisäpuolelta samanlaiset kuin +Venäjän karjalaisilla ja niillä Venäjän pohjoisseuduilla, joilla tällä +matkallani aikaisemmin olen käynyt. Sellaisessa rahvaan rakennuksessa, +jossa kalkki tarpeelliset huoneet, paitsi saunaa ja riihtä, ovat yhteen +rakennettuina, on ensinnäkin korkeat portaat ja sitten jotenkin pimeä +porstua, missä on neljä tai viisi ovea. Yksi niistä vie pirttiin, +toinen avaraan vajaan, muut erityisiin pieniin varastohuoneisiin +eli kamareihin. Sitäpaitsi porstuasta johtavat portaat alas +sokkelorakennukseen, jonka muodostavat navetta, talli, kanakoppi, +lammasnavetat ja vasikkain karsinat, mitkä kaikki suureksi osaksi +sijaitsevat mainitun suuren vajan alla. Voi olla varma siitä, ettei +osaa takaisin, jos asuntoa lähemmin tuntematta pimeässä joutuu tähän +rakennussokkeloon, kuten joskus on tapahtunut allekirjoittaneelle, kun +erehdyksestä varsinaisten ulkoportaiden asemesta on astunut alas +toisia. Vajassa on toinenkin, suurempi ovi; siitä voidaan ajaa sisälle +kokonainen heinäkuorma siltaa pitkin, joka tästä ovesta johtaa maahan. +Pirtti on huone, jonka tavallinen pituus, kuten myös leveys, on noin 3 +syltä. Sen huomattavin sisustusesine on suuri nelikulmainen muuri eli +kiuas, joka on sijoitettu jommallekummalle puolelle ovea: se on joko +savutorvellinen tai savutorvea vailla; jälkimmäisessä tapauksessa savu +saa hakea itselleen ulospääsyn katossa olevasta aukosta. Kiukaan +ulkokulmasta ja tämän ylänurkkauksesta lähtee kaksi vaakasuoraa, +korttelin levyistä lankkua, toinen tuvan pituus-, toinen +poikkisuuntaan, jotka muodostavat keskenään suoran kulman kulkien ja +päättyen vasta seinään. Ne ovat noin kolme kyynärää korkealla +lattiasta, mutta usein matalammallakin, niin että on pakko hieman +kumartaa niiden tähden. Siinä, mihin nämä lankut päättyvät, kulkee yhtä +korkealla vähän leveämmät lankut seinustaa pitkin. Sekä edellisillä +että jälkimäisillä pidetään kaikenlaisia pieniä esineitä, veitsiä, +höyliä, nävereitä, kovaisimia, laskutauluja y.m. Mutta niiden +alapuolella on seinässä nauloja, joihin voidaan ripustaa lakkeja, +kintaita ja muita vaatekappaleita. Vateja ja lautasia varten on +jossakin seinässä erityinen pieni hylly. Pitkin seiniä on sitäpaitsi +kolmea korttelia korkealla permannosta niin leveät penkit, että +hätätilassa voi niillä maata, jos kohta kernaimmiten valitaan +lattia makuuta varten ja penkki istuttavaksi. Penkit ovat siitäkin +syystä hieman epämukavat makuusijoiksi, ettei niiden koko pituudelta +juuri voi löytää paikkaa, joka olisi vapaa vedosta; venäläisissä +pirteissä näet on useampia pieniä ikkunoita, tavallisesti kuusi, joista +toinen on vetoisempi toista. Tapa näytti ennen vaatineen, etteivät +nämä ikkunat saaneet olla yhtä suuret; kaikissa vanhemmissa pirteissä +näet on päätyseinän keskimäinen ikkuna vähän suurempi kuin muut saman +ja toisten seinien ikkunat, jotka tavallisesti ovat parin korttelin +levyiset ja puolentoista korttelin korkuiset. Tätä nykyä on kuitenkin +aljettu tehdä ikkunat sekä suuremmat että muuten keskenään yhtä suuret. +Erityisiä tuoleja tapaa harvoin, mutta aina matalan, parin kyynärän +pituisen ja puolentoista kyynärän levyisen pöydän, jossa on laatikko +alla. Mitään muuta erityistä huomattavaa näissä talonpoikaistuvissa ei +ole, paitsi kolmen kyynärän pituiset ja usein yhtä leveät lauteet, +jotka ovat kiinni oviseinässä kolmea kyynärää korkealla tai +korkeammallakin lattiasta; näitä lauteita käytetään makuusijoina, +varsinkin talvis-aikana niitä käyttävät vanhat ihmiset, jotka pitävät +lämpimästä ja sen tähden usein kiukaallekin laativat leposijansa. +Lisäksi on venäläisen rahvaan ansaituksi kiitokseksi mainittava, että +nämä pirtit eli talonpoikaistuvat aina pidetään siisteinä ja puhtaina +paljoa suuremmassa määrässä kuin mitä meidän omalle rahvaalle +useimmilla seuduin on tullut tavaksi. Lattiakin on puhdas, ja +pienimmätkin rikat lakaistaan heti ainakin viisi tai kuusi kertaa +päivässä pois. Sitäpaitsi huone on vapaa pytyistä, tiinuista, +kaukaloista, vesikorvoista ja muusta sellaisesta romusta, mitkä on +asetettu vasituisiin paikkoihinsa porstuaan tai muualle. Koirat eivät +koskaan saa tulla sisälle ja ovat pienistä penikoista pitäen niin +tottuneet siihen, ettei edes leipäpalalla voisi houkutella niitä +tulemaan kynnyksen yli, joka niille on ja pysyy "non plus ultra'na" +[ylipääsemättömänä]. Seinillä näkee tavalliset messinkiset pyhäinkuvat +tai myös pieniä öljymaalauksia, tavallisesti muiden mestarien tekemiä +kuin juuri Rafaelin, ja missä on joku kamari, on tavallisesti, +paitsi pyhäinkuvia, seinillä joukko piirroksia, enimmäkseen +uskonnollisaiheisia ja usein jotenkin hullunkurisia. Yksi kuvaa pelkkiä +pyhimyksiä ja enkeleitä, toinen hännäkkäitä piruja ynnä muita hornan +henkiä, kolmas pääenkeli Mikaelin ja lohikäärmeen välistä taistelua, +missä jälkimäinen tietysti joutuu alakynteen; toiset taas jotakin +muuta. Yhteen sellaiseen oli kuvattu paratiisilintu, jolla oli +ihmiskasvot ja siipien kärjessä pitkät sormien kaltaiset kynnet; +erityisesti huomautettiin, että paratiisilinnun oikea nimi oli sireeni. + +Koko venäläinen talonpoikaisrakennus on muodoltaan pitkä ja kaita; +usein siinä on joku erityinen ulkoneva rakennus kyljessä. Pirtti +päätyseinineen on aina rakennuksen toisessa päässä, ja tämä pää, aina +kylä- tai maantielle päin, joka talojen välillä ollen näyttää +säännölliseltä kadulta. Muutamissa rakennuksissa on kaksi kerrosta +asuinhuoneita ja joskus tämän lisäksi ullakkohuone ja tästä +kadunpuolelle ulkoneva parveke. Mutta herraskartanoita, jotka meillä +koristavat maaseutua, ei täällä ollenkaan näe, eikä yhtään ainoata +punaiseksi maalattua taloa; eivät edes kirkot ole maalattuja, vaan +kaikilla rakennuksilla on puun luonnollinen väri. Lisäksi kaipaa +vihannestarhoja ja tupien edustalla vihreitä nurmikkoja, jotka +suomalaisille talonpoikaistuville antavat erityisen kodikkaisuuden +leiman. Mutta sen kautta, että talot venäläisissä kylissä ovat yhtä +suuren välin, 4-5 sylen päässä toisistaan, sekä päätypuolet rivissä +tielle päin, näyttävät täkäläiset venäläiset kylät sangen +säännöllisiltä, seikka, joka meidän talonpoikaiskyliä rakennettaessa +varmaankaan ei ole johtunut kenenkään mieleen. -- Humalistoja en matkan +ensi puoliskolla Oniegasta tänne päin nähnyt, mutta sen jälkeen näin +niitä kyllä, vaikka ne eivät olleet erityisen isoja. + +Aidat, missä niitä oli, olivat puolitiehen asti hämäläistä tekotapaa, +mutta siitä lähtien sekarakennetta, toisin paikoin karjalaiseen, toisin +taas hämäläiseen tapaan tehdyt, tai oli niissä vaan kaksisylisiä +aidaksia puolen tai koko korttelin välillä toisistaan, asetettuina +päällitysten vaakasuoraan; näin oli laita etenkin teiden varsilla. +Yleensä ne olivat huonoa tekoa ja niin matalat, että ihmettelin, miksi +ei hevonen, joka kulki läheisellä laitumella, noussut aidan yli +ohra- tai kaurapeltoon, missä vähemmällä vaivalla olisi voinut saada +vatsansa täyteen. Tuntui siltä kuin hevosia olisi pidättänyt sama pelko +kulkemasta aidan yli kuin koiria menemästä kynnyksen yli pirttiin. +Niiden hataruutta en niin suuresti ihmetellyt, kun en missään näillä +seuduin nähnyt edes merkkiä sikain hoidosta; nämähän tarkastusmiehet +uutterilla tarkastuskäynneillä koettelevat aitojen tiheyden. Eivätkä +aidat yleensä täällä ole yhtä tärkeät kuin Suomessa, kun on tavallista +että kylä pitää yhteisen paimenen karjoillaan, jotka kaikki käyvät +yhtenä laumana laitumella. Paimenet palkataan tavallisesti koko kesäksi +ja voivat kylien suuruuden mukaan laskea 50-80 ruplaa vaivoistaan, +jollei susi vaan näitä tuloja vähennä, Saman tavan olen kuullut +vallitsevan Inkerissäkin, jonne joka kevät lähtee Suomesta, Viipurin +ja Mikkelin lääneistä joukko miehiä palkkautumaan paimeniksi. + +Nyt alkavat muistelmani tältä matkalta melkein kokonaan tyhjentyä, +sillä sellaisia pikkuseikkoja kuin kyntöaseiden, haravien ja +viikatteiden rakennetta, joka ei muuten poikkea siitä, mikä Karjalassa +on yleistä, en katso sen arvoisiksi, että niistä puhuisin, varsinkin +kun hengessä saatan havaita, että pyydät päästä sellaisia lukemasta. +Maantienkin kuvaus tulisi sekin kuivempi kuin tie itse nyt pari päivää +kestäneen sateen aikana monin paikoin on ollut; sitäpaitsi kaikki +maantiet ovat jossakin määrin toistensa kaltaiset ainakin siinä, että +ovat pitkät ja kapeat. + +Kuljettuani noin 200 virstaa Oniegasta tulin suurelle postitielle, +joka Arkangelista, Holmogoryn, Kargopolin, Vyitegran, Lotinapellon, +Uuden-Laatokan ja Pähkinälinnan kaupunkien kautta johtaa Pietariin. Se +saattaa kilpailla meidän parempien maanteiden kanssa, kuitenkin +lukuunottamatta kaikkein paraita Viipurin, Oulun ja muutamien muiden +läänien maanteitä. Venäläisillä maanteillä on meidän maanteiden +rinnalla se etu, että kievarit eli stantsiat ovat vallan lähellä tien +vieressä, niin ettei tarvitse poiketa virstaa tai paria metsään niitä +etsimään, kuten meillä joskus tapahtuu. Tien viereiset aidat eivät ole +niin lähellä tietä kuin meillä on tavallista, vaan noin 2-3 sylen +päässä maantien ojista. En tiedä, purjetaanko ne vielä lisäksi +talveksi, kuten kuitenkin luulen, mutta ellei niin tehdä, niin +sittenkään ei voi niiden etäisyyden vuoksi melkoisia lumikinoksia +kokoontua tielle. Onko siitä etua vai hankaluutta, että kievarit +tavallisesti ovat kahdenkymmenen virstan, jopa pitemmänkin matkan +päässä toisistaan -- siis kahta etempänä toisistaan kuin meillä --, sen +seikan hevosystävät ratkaiskoot. Mutta odottamatta heidänkään +tuomiotaan, ja huomioon ottaen, että laillinen kyytihevonen, missä tie +ja kuormakin ovat lailliset, varsin hyvin jaksaa juosta kaksi +peninkulmaa yhtä mittaa, luulisin sopivaksi, että meidän kievarit +sijoitettaisiin hieman pitemmän matkan päähän toisistaan kuin nyt +useimmissa paikoin on laita. Tästä olisi sekä matkustajalle että +kyytimiehelle etua, edellisellä kievareissa-viivynnän väheneminen, +jälkimäisellä kyytivuorojen harveneminen. + +Kyytimaksuna on nyt rahamnuuton jälkeen kolme kopeekkaa hopeaa +virstalta hevosparista, tai viisi kopeekkaa toista ruplaa paperirahaa +peninkulmalta. Se on meillä siis vielä ainakin viittäkymmentä huokeampi +sadalta kuin Venäjällä, sillä venäläinen kyytijärjestys määrää aina +kaksi ja usein kolme hevosta, missä meillä varsin hyvin tullaan toimeen +yhdellä. Kolme hevosta täytyy kahden matkustajan ottaa esim. kelirikon +aikana keväällä ja syksyllä, samoin jos kummallakin on eri +matkalaukkunsa tai jos yhteinen matkalaukku sattuu olemaan vähän +suurempi. Kun tähän vielä lukee maksun matkustus-lipusta (podorozhna), +niin kyytimaksu tästä kasvaa, jopa melkoisestikkin. Ilman +podorozhnaa taas on vaikea päästä perille, ja on sen lisäksi kokonaan +riippuvainen kyyditsijäin mielivallasta. Ajoneuvoista ei suoriteta eri +vuokraa, ja se olisi meilläkin viimeksi tapahtuneen kyytimaksun +korotuksen jälkeen varsin hyvin voinut jäädä pois, sillä maksettaessa +se vaan tuottaa rettelöitä ja sekaannusta, ja jokainen tietää, että +kyytimies, jos asia hänestä riippuisi, kernaasti maksaisi muutaman +kopeekan peninkulmalta siitä edusta, että saisi kyyditä matkustajaa +omilla ajopeleillään, se kun aina käy vähemmällä vaivalla ja +sitäpaitsi päästäisi hänet ratsain kulkemasta takaisin, mikä varsinkaan +talvipakkasella ei ole kaikkein miellyttävintä. Mutta samoin kuin moni +muu seikka, on meillä määräys ajoneuvojenkin vuokrasta perintöä niiltä +viisailta miehiltä, jotka ennenmuinoin istuivat valtiopäivillä. + +Jos kohta täkäläisen kyytimaksun laskeminen onkin niin mutkatonta, kun +näet tarvitsee ainoastaan kertoa virstaluku kolmella, otetaan kuitenkin +laskulauta halukkaasti käteen ja lasketaan tuo summa sen avulla. +Venäläisen laskulaudan monia edullisia ominaisuuksia olen huomannut +sen epäkohdan vähentävän, että se totuttaa ihmisen sen 60-70:n +nuppien vuoksi kokonaan unhottamaan oman "nuppinsa", niin ettei +yksinkertaisimmissakaan laskunteoissa käytetä päätä, jos vaan voidaan +saada laskulauta käsille, ja missäpä sitä ei olisi saatavissa, se kun +on todellinen "vade mecum" [= alituinen kumppani]. Niinpä minun +kerta oli kievarinisännälle maksettava 25 virstan kyyti "na paru" +[= parista]. Lasku oli mitä yksinkertaisin, sillä eihän vaadita paljoa +vaivaa keksiä, että 3 kertaa 25 on 75, ja että maksu siis on 75 +kopeekkaa hopeaa. Mutta hän laski kauan lautansa ääressä, pani ensin +2 ruplaa 50 kopeekkaa pankkiseteleitä, lisäsi puolen kopeekan +ylennyksen virstalta, joten 25 virstalta tuli 12 1/a kopeekkaa, +yhteensä 2 ruplaa 62 1/2 kopeekkaa paperirahaa; tämä sitten muutettiin +hopeaksi, jota hänen suureksi ihmeekseen tuli täsmälleen 75 kopeekkaa, +kuten heti alussa olin sanonut, minkä vuoksi hän ei voinut muuta kuin +kiitellä päässälasku-taitoani, sanomalla "njemtsi umny", s.o. +"saksalaiset ovat viisaita". Tulin antaneeksi hänelle kourallisen +tupakkaa ja pari sikaria, hän kun oli polttaja, ja kun ei hänellä juuri +sattunut olemaan mitään poltettavaa. Tästä pienestä lahjasta hän oli +niin kohtelias, että uudestaan laskulaudallaan todisti, ettei minulta +oltu liikoja rahoja kiskottu, asia, jota en ollenkaan ollut epäillyt, +mutta joka tuotti hänelle vielä niin paljon hommaa, että toinen +sikareista siinä kului melkein loppuun. Enemmän kuin kaikki muu +ihmetytti minua tässä se, ettei hän ennestään tuntenut kyytimaksun +suuruutta sekä pankkiseteleinä että hopeana, mutta ehkäpä hän sen +tiesikin ja tahtoi ainoastaan minun tähteni niin perinpohjin sen +laskea. + +Ison postitien varrella kievarit olivat jotenkin hyvässä kunnossa; +niissä oli erityiset vierashuoneet, kuten jo aikaisemminkin Oniegan +tien varrella. Eräässä niistä tilasin päivällisen ja sain paitsi +keitettyjä munia hyvää taalepiimää, joka muuten täällä on +harvinaisen-puoleinen ruokalaji; en näet muista missään muualla minulle +sitä tarjotun, jos kuitenkin jätän lukuunottamatta erään Arkangelissa +asuvan santarmiupseerin Simonov'in, joka varta vasten Castrénille ja +minulle oli käskenyt rouvansa laittaa taalepiimää, hän kun oli elänyt +Suomessa ja tiesi mainitun ruokalajin siellä olevan tavallisen. + +Oniegan ja Kargopolin välisten seutujen väestö ei ole niin kaunista +eikä vilkasta kuin pohjoisemmilla seuduilla, joilla ennen olen +matkustellut, mutta sen sijaan hyvää ja ystävällistä, niin ettei +minulla ole vähintäkään syytä olla siihen tyytymätön. Uskottiinpa +minut monissa paikoin kunnialliseksi mieheksi, vaikka en aina +kulkenutkaan passi ja podorozhna kädessä. Enpä tahdo enkä voi +muidenkaan seutujen väestöä moittia passin kysynnästä -- meilläkin se +jotenkin tavallisesti kohdannee ulkomaalaisia --, mutta kuitenkin tuo +alituinen passin kyseleminen tuntuen osottavan sitä epäluuloa, +että matkustajaa pidetään mitä pahimmanlaisena maankulkijana, +tottumattomasta on sangen väsyttävää. Pertominskistä lähdettyäni olen +nyt saanut tupakoida rauhassa, ilman että minua joka piipullisen tähden +pidetään "ristimättömänä pakanana", kuten starovertseillä on tapana. +Oniegan ja Kargopolin välisellä matkalla ovat useimmat kyytimiehetkin +itse polttaneet, ja iloissani siitä olen tarjonnut heille tupakkaa, +niin että lopuksi itse olin vähällä jäädä ilman. Eräässä paikassa ei +sallittu minun edes lapsille antaa muutamia kolikoita korvaukseksi +yömajasta ja ruuasta, joista ei tahdottu ottaa maksua, ja monessa +muussakin paikassa, missä kuitenkin olen maksanut, rahvas näytti olevan +tottumatonta ottamaan maksua maidosta ja muusta ruuasta, minkä kerralla +syö. Väärin ulkomaalainen tekisi Suomen kansalle, jos raakamaisesti +sivistyneen uusmaalaisen talonpojan tai myöskin Viipurin läänin monin +paikoin sivistymättömäin talonpoikain mukaan tekisi tuomitsevan +arvostelunsa koko kansasta, ja sama vääryys kohtaisi Venäjän kansaa, +jos tahtoisi samalla mitalla arvostella sitä Vienanmeren rannikoiden +väestön mukaan. Kuoleman alituinen näkeminen, vaikkapa vain kalan ja +hylkeen kuoleman, on tehnyt Vienanmeren kalastajan kovaksi, ja kauppa, +jota hän sen ohella harjoittaa, on saattanut hänet oman hyödyn +katsojaksi. Maanviljelys sitävastoin on lauhduttanut maan sisemmissä +osissa asuvien luonnon, ja kun itse eivät ole maksaneet puhdasta rahaa +leivästään, eivät he niin huolellisesti laske kopeekkoja sen joka +palasesta. Tämä eri elintapojen vaikutus ihmisten mielenlaatuun lienee +näyttäytynyt aina Kainin ja Abelin ajoilta alkaen, ja sitä havaitsee +vielä vähin kaikkialla. Joka paikassa maanviljelijät ovat rahvaan paras +ja kunnollisin osa, ja lukuunottamatta sen hyväntekevää vaikutusta +kansanluonteeseen, luulen ettei valtio koskaan voi tarpeeksi rohkaista +maanviljelyksen harjoittajia, se kun on kansan hyvinvoinnin varsinainen +lähde. Minusta on usein tuntunut kuin ainoastaan maanviljelys ja +karjanhoito tarvitsisivat valtion kehottavaa kannatusta, muut +tavalliset elinkeinot vain hyvää suvaitsemista. Jos puunrunko on terve, +niin oksat kyllä kasvavat ilman erityistä kasvattamista, ja koko puu +saa terveen, vihreän ulkonäön, ilahuttaa silmää ja tarjoaa varjoa +vaeltajalle, -- Näihin ylimääräisiin mietteisiin, joilla kaiketi on se +hyvä puoli, etteivät ole liian pitkät, antoi minulle aihetta näiden +seutujen väestön miellyttävä luonne. Oniegan ja Kargopolin +väliseuduilla maanviljelys on rahvaan pääelinkeino, minkä ohella +lähempänä Kargopolia näin kaskia ja kaskinurmikkoja tien varressa. +Eräässä paikassa, Vladitshenskassa, hieman toista sataa virstaa +tännepäin Oniegasta, oli suolankeittimökin, joka kuitenkin, päättäen +sotilasvartiostaan, oli kruunun oma. Tämä tehdas oli hyvin +yksinkertainen. Alhaalla kuoppa, jossa vestaalien [= alituista] tulta +pidettiin vireillä yhtenään viskaamalla siihen karkeita polttopuita, ja +kuopan yläpuolella noin 8 kyynärän pituinen ja yhtä leveä, puolen +kyynärän korkuinen rautalaatikko, johon vesi johdettiin suolalähteestä +ränniä myöten. Mikäli vesi haihtuu ilmaan ja suola tivistyy, sikäli +tämä kauhalla otetaan pois. Nenokotskassa Arkangelin ja Oniegan välillä +olin jo aikaisemmin tavannut samanlaisen suolankeittimön, eroa oli vaan +se. että siinä oli kaksi sellaista laatikkoa, joiden viikossa sanottiin +tuottavan valmista suolaa yhteensä 500 puntaa. Suola oli hyvää, +puhdasta ja valkeata. + +Kaskenviljelys, josta mainitsin, on luultavasti perintöä täällä ennen +asuneilta vepsäläisiltä tai karjalaisilta, joiden muinaiseen +asuskelemiseen täällä viittaavat sekä paikannimet ynnä muut seikat, +edelliset käännettyinäkin ja muutettuina. Niinpä esim. Bosje-ozero ei +liene muuta kuin käännös Pyhäjärvestä [pyhä lapiksi = hasse], jotenkin +tavallisesta suomalaisesta järvennimestä, ja Latshe-ozero on kenties +yhtä tavallisen suomalaisen Latvajärvi-sanan väännös. Muutaman +peninkulman päässä Oniegasta tännepäin oli kokonainen kylä, jonka nimi +oli Karelskaja, vaikka siellä nykyään ei enää ole ollenkaan +karjalaisia. Tuntuu siltä kuin kaikki karjalaiset eivät olisi +muuttaneet pois, vaan osaksi sekaantuneet tulokkaihin, sillä nykyisessä +väestössä näkee monet aitokarjalaiset kasvonpiirteet. Lisäksi rahvaan +vähempi kauneus ja vilkkaus johtunee sellaisesta sekaannuksesta, sillä +karjalaiset eivät ole yhtä kaunista ja vilkasta väkeä kuin venäläiset +tai slaavilaiset yleensä. + +Vielä muutama sana itse Kargopolista. Se on nykyäänkin melkoinen +kaupunki, mutta kuuluu ennen olleen paljoa suurempi, kunnes se viime +vuosisadalla paloi, minkä jälkeen se ei koskaan ole päässyt entiseen +kukoistukseensa. Kuitenkin lasketaan täällä vielä olevan vähä viidettä +sataa taloa ja kaksituhatta asukasta sekä emäntäni tiedonannon mukaan +22 kirkkoa, joista minun ei kuitenkaan ole onnistunut huomata muuta +kuin noin puolet, mikä seikka luultavasti johtuu siitä, että hän on +ottanut lukuun luostarin kirkot; täällä näet on kaksi kivistä +luostarirakennusta. Kirkotkin ovat suuremmaksi osaksi kivestä monine +kupuineen sekä sangen muhkeat, mutta muita kivirakennuksia en ole +nähnyt useita. Ne virkamiehet, gorodnitshij, lääkäri ja sträptshei, +joiden luona olen käynyt, ovat kaikki olleet sangen ystävällisiä. +Gorodnitshij on entinen upseeri, joka on oleskellut Suomessakin ja +tuntee meidän kaupungit Torniota myöten; lääkäri, liivinmaalainen, on +suorittanut tutkintonsa Tartossa, mutta valittaa olevansa +unhottamaisillaan saksankielen, vaikka ei vielä 15-20 vuodessa ole +ehtinyt oppia venättä niin, ettei muukalaisuutta huomaisi hänen +ääntämisessään. Sträptshein luo minut kutsuttiin toistamiseen +vakuuttamaan, että hänen appensa silmiin tullutta kaihta ei voitu +leikkauksetta parantaa. + +Lääkärin ilmoituksen mukaan olin 120 virstan päässä tapaava +vepsäläisiä, ja joka tapauksessa on mahdollista, että parin vuorokauden +kuluttua istun heidän parissaan suomalainen sanakirja kädessä. Sitten +Sinun ei enää tarvitse odottaa tai pelätä saavasi kirjeitä minulta, +ainakaan ei ennen syyskuun loppua eikä luultavasti silloinkaan näin +raskasasuista. Koska hevonen jo on noudettu laitumelta, minun +valitettavasti täytyy tulla syypääksi siihen taloudelliseen virheeseen, +että jätän viimeisen sivun tyhjäksi. Voi itse hyvin, tervehdi rouvaasi, +sukulaisiasi ja kaikkia tuttavia. + + Tuus + Elias Lönnrot. + +Pilkut ja kirjoitusvirheet lukija suvaitkoon korjata! + + + + +59. + +Tohtori Rabbelle. + + +[Saima 1846, n:ot 7, 9. Tähän suomennettu alkuperäisestä kirjeestä.] + + Polkovan stantsia [= kievari] 3 p:nä elokuuta 1842. + +Heinäkuun 28:ntena päivänä läksin Kargopolista jättäen sangen hyvän +majapaikan, joka minulla oli porvari Mishaininin luona. Ainoa vika, +joka huoneellani oli, oli sellainen kukkaruukkujen paljous jokaisella +neljällä ikkunalaudalla, että ainoastaan niiden kauneuden vuoksi täytyi +menettää osa päivän kauneudesta. Tiistaina 26:ntena päivänä myrskyili +koko päivän, myrsky tempasi yhden ikkunoista auki, sai kiinni yhden +kukoistavista kaunottarista ja tahtoi viedä hänet mukaansa, sillä +"voima rakastaa kauneutta", mutta sen täytyi pian luopua aiotusta +ryöstöstä, kun huomasi saaliinsa liian vähän yli-ilmaiseksi, minkä +vuoksi vallan hiljaa päästi sen alas ikkunan edustalla olevalle +vihreälle nurmikolle, mistä ketteräjalkainen emäntä taas sen pelasti ja +palautti entiseen paikkaansa yhtä vahingoittumattomana kuin ennen tuota +lyhyttä ilmaretkeä. Eipä siis voimakkaan myrskynkään onnistunut +hankkia minulle enempää valoa. Jo Kemissä ja Arkangelissa näytti +rakkaus ikkunoissa pidettäviin kukkasiin olevan sangen suuri, aivan +kuten meillä rakkaus kukkasiin ilmenee huoneiden seinustoilla olevissa +kukkatarhoissa. Yleensä voisi tehdä sen huomautuksen, että näiden +pohjoisten seutujen venäläinen väestö ei pane paljoa huolta +asuntojensa ulkopuoliseen somuuteen, vaan sijoittaa sen asemesta +kernaasti kaikki asunnon sisälle. Siitä syystä ei ole varsinaisia +puutarhoja kaupungeissa, ei mitään kyökkikasvitarhoja eikä vihreitä +nurmikoita portaiden edessä maaseuduilla, vaan likaa, savea, lastuja, +tukkeja ja kiviä kaikkialla. Sen tähden on maalattuja taloja +kaupungeissa sangen harvassa eikä maalla rahvaalla ollenkaan. + +Emäntä oli hyvyydessään kertonut rakkaalle aviopuolisolleen että minä +olin sävyisimpiä vieraita, mitä heidän talossaan pitkiin aikoihin oli +ollut. Enkä totisesti heillä pitänyt suurta melua, sillä niinä harvoina +päivinä, jotka siellä viivyin, joko kävelin kaupungilla tai ollessani +kotona kokoilin muistelmia sitä pitkää kirjettä varten, jolla minun oli +kunnia Kargopolista Sinua tervehtiä ja johon tämä kirje taitaa liittää +yhtä pitkän jatkon. Sitäpaitsi pyysin emäntäni ynnä hänen miehensä +kerran kahville, täten korvatakseni sen vaivan, jota hän oli nähnyt +kahvin paahtamisessa, jauhamisessa ja keittämisessä. Mutta vieraita, +jotka olisivat voineet talonväkeä häiritä, minulla ei koko aikana ollut +luonani, sillä muuan viralta pantu podljesnitshij (forstermeister +[metsäherra]), joka eräänä iltapäivänä tuli luokseni tarjoutuen +kanssani jakamaan kyytiä Pietariin, ei ollenkaan ollut meluavaa lajia. +Niinä muutamina tunteina, jotka hän viipyi luonani, sain kuitenkin +tarpeekseni hänen seurastaan, niin etten edes siinä tapauksessa, että +todella olisin matkustanut Pietariin, olisi erittäin toivonut sen +jatkumista. Hän näytti olevan niitä herrasmiehiä, jotka ottavat +tavalliset aamu-, päivällis- ja iltaryyppynsä ja välillä ylimääräiset +naukut ajan ja tilaisuuden mukaan. Ainakin hän nyt oli hyvässä +hutikassa, kuten tuntui, vaikka hän itse lienee ollut toista mieltä, +kun hetken poltettuaan ja lörpöteltyään kysyi, eikö saisi ottaa +naukkua. "Kak vam ugodno" [= kuten haluatte] minä vastasin +ajattelemattakaan hänelle sellaista tarjota, mihin minulla sitäpaitsi +ei olisi ollut tilaisuutta, kun ei minulla ollut viinaa. Mutta hän oli +kauan luonut himokkaita katseita pöydällä olevaan puolentuopin +vetoiseen pulloon ja kysyi hetken kuluttua, eikö minulla ollut lasia. +Osotin hänelle pullon läheisyydessä olevaa lasia, minkä jälkeen hän +tämän täytti ja tyhjensi sitten minun menestyksekseni lasillisen +hapanta kaljaa eli kvassia, josta nielikin vahingossa ainakin kolme +neljättäosaa. Eipä edes stakana kahvia, jonka kohta sen jälkeen saatoin +hänelle tarjota, liene täydelleen voinut korvata tätä ikävää erehdystä, +ja kohta sen jäljestä hän huomasi syytä olevan lähteä luotani ja hakea +jotakin parempaa paikkaa. Useampaa kertaa hän ei tullut luokseni, sillä +tämä ainoa käynti taisi tuottaa hänelle sen vakaumuksen, ettei minusta +olisi saanut hauskaa matkakumppania. + +Emännän hyvän suosituksen tähden isäntä päätti omassa persoonassaan ja +omalla hevosella kyyditä minut hyvän palan matkaa Ishaivaan asti, jonne +aioin pysähtyä. Tätä hänen omakohtaista kyyditystänsä ei ollut +viiteentoista vuoteen tullut yhdenkään matkustajan osaksi, kuten hän +usein matkalla minulle vakuutti. Mutta ei siinä kyllä; lähdettäessä +emäntä oli antanut hänelle mukaan kaksi puolentoista korttelin vetoista +viinapulloa, joiden sisällystä isäntä matkalla alituisesti tahtoi +tarjota minulle. Kun en pitkään jaksanut kestää tätä hänen +hyväntahtoisuuttaan, oli hän vielä lisäksi niin hyvä, että usein itse +tyhjensi senkin, mikä minun olisi ollut velvollisuus tyhjentää. +Väliajat hän lyhensi alituisesti ylistämällä hevostaan ja sitä lähinnä +vaimoaan, niin ettei hän tuskin ollenkaan kerinnyt itseensä, ja +olisihan hänkin ansainnut muutamalla sanalla tulla muistetuksi. Ainoa, +minkä itsestään tiesi kertoa oli pääasiallisesti se, että nimi +Mishainin oli hänen yksinään, ja että tämä nimi oli tunnettu koko +matkustavalle maailmalle. Pelkältä ylenpalttiselta kiitokselta, jota +lateli hevosellensa, hän unhotti melkein kokonaan ajaa sitä, tai piti +kaiketi syntinä, millään lailla kehottaa niin oivallista hevosta +enempää kuin mitä se itse halusi liikkua, minkä vuoksi juhta +enimmäkseen vitkalleen käyden sai kuunnella kiitostaan. Mitä emäntään +tulee, hän tosin oli sangen hyväntahtoinen, säännöllinen, taloutensa +hyvin hoitava, hiljainen emäntä, mutta hänellekin vähempi ylistely +olisi voinut riittää, jos kohta minunkin on mainitseminen, että hän oli +toinen emäntä, jonka majasta pitkiin aikoihin olin kaivaten lähtenyt; +yhtä hyväntahtoisesta kemiläisestä emännästä kerroin edellisessä +kirjeessä. + +Läksimme Kargopolista eräänä iltapäivänä, ja kun tuo hyvä Mishainin +sanoi, ettei hän edes kotonaankaan tavallisesti saanut unta öisin, ja +kun hevosella kenties oli sama tapa, tai kun se ainakin jaksoi +paremmin liikkua tänä vuorokauden aikana kuin paahtavalla päivällä, +ajoimme koko yön paitsi milloin hevosta syötettiin. Joka syöttöpaikassa +Mishainin välttämättömästi tahtoi juoda teetä, josta hän lähinnä viinaa +suuresti piti. Minä taaskin, ollen kolmantena tässä seurassa, olin +unillani ja olisin kernaasti nukkunut vaikka hänen ja hevosen puolesta, +mutta siihen en koskaan saanut tilaisuutta tuon alituisen teenjuonnin +vuoksi, johon minun oli ottaminen osaa. Eräässä paikassa hän oli +sattunut suututtamaan emännän, mistä syystä, en tiedä, kun en ollut +kuullut hänen toransa alkua, minä kuu heräsin keskellä sitä. Eipä +Mishaininkaan tietänyt sen syytä, vaan luuli hänen torumisensa +aiheutuneen tyhjästä tai siitä, että emäntä äkkiä oli saanut +torumistuulen; torua hän saikin kauan häiritsemättä, sillä tuo hyvä ja +hidas Mishainin ei rahtuakaan välittänyt hänen puheestaan, vaan poltti +tupakkaa, joi teetä, otti väliin ryypyn ja tarjosi toisen isännälle, +vallan samoin kuin vanha hevonen ei katso maksavan vaivaa lainata +korvaansa haukkuvan koiran nalkutukselle, vaan kulkee tietään edelleen +siitä välittämättä. Rupesin siis arvailemaan eukon suuttumuksen syytä, +eikä tämä luultavasti ollut muu kuin se, että Mishainin vielä jäljellä +olevasta toisesta viinapullosta oli tarjonnut hänen miehelleen, tämän +paikan isännälle, niin ettei tämä seuraavana päivänä niin helposti +voinut löytää tietä heinäniitylle. Se seikka että isäntä rupesi +puolustelemaan välinpitämätöntä Mishaininia, saattoi vielä +luultavammaksi, että emännän paha tuuli oli sellaisesta aiheutunut. Ei +yksistään sanoin, vaan voimakkaammillakin keinoilla hän tahtoi +vakuuttaa vaimolleen, että tämä syyttä torui, minkä vuoksi kerran +kiireisesti nousi pöydän päästä, missä oli istunut, kiiti lentävän +sontiaisen tavoin permannon yli aikoen emännälle opettaa ihmistapoja, +mutta saatuaan jo kätensä asianomaiseen asentoon sitä varten, hän +malttoi mielensä ja pysäytti iskunsa. Tästä mielenosotuksesta oli +kuitenkin se seuraus, että vaimo jätti torumisensa ja rupesi sen sijaan +itkemään, mistä ei edes miehensä enää tahtonut häntä estää. + +Noin 80 virstan matkan jälkeen molemmat viinapullot olivat tyhjät ja +Mishainin sanoi nyt haluavansa palata kotia, joten maksoin hänelle +kyytirahat ja sain muutaman miehen kyyditsemään itseni jäljellä olevat +40 virstaa Ishaivaan. Puolitiessä näin ensimäisen lammen Oniegan +jälkeen sekä lammen rannalla "pustinkan" s.o. kirkon sekä papin ja +"ponomarin" talon, jotka molemmat viimemainitut eivät missään suhteessa +eronneet tavallisista talonpoikaisasunnoista. Kaikki muutkin pappilat +ovat näillä seuduin olleet muiden talonpoikaistalojen näköiset, +ainakaan ei ulkoa päin katsoen ole ollut mitään eroa. Ponomarin +(lukkarin) taloon jäimme yöksi ja ajoimme seuraavana aamupäivänä +Ishaivaan. Aina 20 virstan päässä Ishaivasta olevalle pustinkalle asti +tie oli mäetöntä ja muuten sangen hyvää, sitten se muuttui mäkiseksi, +epätasaisemmaksi, jopa lokaisemmaksi kuin maantien meillä sallitaan +olla. Ishaivan volostissa (seurakunnassa), joka on pietarilaisen +kauppiaan Gromovin aluskuntaa, poikkesin likaiseen Suurtannas +nimiseen kylään: se sijaitsi puolen virstan päässä syrjässä tiestä. +Sain siellä erään talonpojan talossa asunnokseni kamarin, joka oli +varsinaisen navetan yläpuolella. Laki ei ollut korkeammalla lattiasta +kuin että nipin napin saattoi seisoa, ja paitsi tätä mataluutta siinä +vielä oli onneton orsi pitkinpuolin. Ikkunoita oli luvultaan kaksi, +mutta ne eivät yhteensä vastanneet enempää kuin yhden tavallisen +ikkunan kolmannesta, kun kumpikin oli vaan yhden ruudun suuruinen, +vaikka se kuitenkin oli asianmukaisesti jaettu kuuteen osaan. Vanha, +käytännöstä poistettu pesutuoli oli pöytänä, ja tuolina sekä sänkynä +olkipolstari, joka kahtena ensimäisenä päivänä oli lattialla +leveällään, mutta sittemmin muutettiin jonkinlaiselle lavalle, joka oli +saatu kuntoon seinämälle, rikkoutuneita pyttyjä, kaukaloita ja +huhmareita alustana. Eräänä yönä, jolloin satoi rankasti, minut herätti +vähemmin miellyttävällä tavalla suihkukylpy, joka katosta tulvi +ylitseni, mutta toisina öinä sain nukkua rauhassa, kunnes paimentorvi, +karjan lähtiessä liikkeelle alakerrassa olevasta navetasta, minut +herätti, elleivät kärpäset jo vähää aikaisemmin olleet ehtineet +karkoittaa unta silmistäni. Kärpäsiä oli huoneen edellämainitun aseman +vuoksi siihen majoittunut niin kosolta, ettei taitavinkaan +kärpästappaja useassa päivässä olisi voinut niitä sukupuuttoon +hävittää. Minä en voinut ajatellakkaan taisteluun ryhtymistä niiden +kanssa, aseeton kun olin, ja kun minun sitäpaitsi täytyi käyttää aikani +vepsänkielen tai sen täällä vielä tavattavissa olevan jäännöksen +tutkimiseen. + +Ishaivan volostiin, vepsäksi Isarv (iso arvio?), kuuluu useita pieniä +kyliä. Sellaisia luettiin seuraavat kaksitoista: Suurtannas. +Tshogaontannas, Beresniek, Prangat, Dubin, Kropangut, Korga, Kirjan, +Matinkund, Mitänkund, Papinkund, Ortinkund. Ainoastaan viidessä +ensinmainitussa vielä puhutaan paitsi venättä vepsänkieltä, muista se +on sukupuuttoon kuollut. Ja kun näissä viidessä kylässä lapsetkin +keskenään tätä nykyä puhuvat enemmän venättä kuin vepsää, ei ole +vaikeata edeltä aavistaa, että vepsän kieli vuosisadan kuluttua +ainoastaan taruna elää rahvaassa. että nimittäin heidän esi-isänsä +ennen muinoin ovat puhuneet jotakin muuta kieltä kuin venättä. Jo nyt +rahvas ihmetteli, että joku kymmenkunta vuotta sitten oli ollut vanhoja +ihmisiä, jotka eivät olleet osanneet muuta kuin vepsää, mutta kuinka +paljoa enempi näillä vanhoilla ihmisillä, jos sadan vuoden kolattua +nousisivat haudoistaan, olisi syytä ihmetellä, kun huomaisivat, etteivät +heidän jälkeläisensä kolmannessa tai neljännessä polvessa osaa +sanaakaan esi-isäinsä kieltä. Tuskin on katoavaisuuden tuhatlukuisista +muodoista mitään, mikä minun mielelleni tuntuisi lamauttavammalta ja +raskaammalta kuin kielen häviäminen tai täydellinen unhottuminen toisen +kielen takia. Se että tätä niin harvoin tapahtuu, antanee tämänlaiselle +katoavaisuudelle niin painavan merkityksen. Kuitenkin näyttää +yleisesti tapahtuvan, että kieli, jota vähänpuoleinen lukumäärä ihmisiä +puhuu, ja jonka aluetta kaikilta tahoilta ympäröi toinen kieli, +vähitellen syrjäytyy tämän toisen vaikutuksesta... samoin kuin käy +syksyllä järven, jonka rannat ja matalammat lahdet ensin jäätyvät, +mutta joista jää vähitellen leviää ja joku aika sen jälkeen sulkee +vielä avoimen selänkin. Sitävastoin on olemassa esimerkkejä siitä, että +kieli, vaikka pienempikin määrä ihmisiä sitä puhuu, kauan pysyy yllä, +jos eri kielet sitä ympäröivät; silloin ei yksikään ympäröivistä +kielistä ole kyllin voimakas sitä syrjäyttämään. Kaiken kirjallisen ja +virallisen merkityksen puute sitäpaitsi helpommin aiheuttaa kielen +perikadon, samoin kuin perustan ja kulmakivien puute vaikuttaa, että +talo pian hajoaa. Kielen varsinainen perusta on sen kirjallisuus, joka +ei ainoastaan ole omansa kauemmin säilyttämään kieltä, vaan joka +silloinkin, kun se ei voi estää kielen lopullista häviämistä, itsessään +jättää jäljelle siitä ihanoita, katoamattomia raunioita. Näin on +kreikan, latinan, sanskritan ja muiden vanhojen kielten laita, jotka +vielä elävät näiden-kielisessä kirjallisuudessa, vaikka muuten ovat +aikoja sitten rauhaan menneet. Miten kirjallisuus itsepäisesti +taistelee kielen häviämistä vastaan elävien parista, sitä todistanee +mitä selvimmin keskiajalla jatkunut pitkä taistelu latinan ja +italiankielen välillä, kuten myös nykyisen ranskan- ja englanninkielen +hullunkurinen oikeinkirjoitus, joka suureksi osaksi ei ole muuta kuin +sellaista kirjallisuuden torylaisuutta [kuninkaallis-vanhoillisuutta]. + +Mitä nyt erityisesti tulee vepsän häviämiseen Ishaivasta, se on +tapahtunut jotenkin seuraavasti. Ishaivan väestön on ollut pakko +kauppansa ja muiden kosketuksiensa vuoksi ympärillä asuvan rahvaan +kanssa oppia tämän kieltä puhumaan; sama venäjän oppimisen tarve sillä +on ollut voidakseen puhua virkamiestensä ja pappiensa kanssa, +maatilan-omistajien ja näiden voutien kanssa; valmistaaksensa ainakin +lapsillensa paremman tilaisuuden oppia venättä, on muutaman onnistunut +vaimokseen saada venäläinen rahvaannainen; venäläisen äidin lapset +ovat luonnollisesti puhuneet äidinkieltään, ja naapurit ovat kernaasti +suoneet, että heidänkin lapsensa aikaisin ovat oppineet venättä +puhumaan, kun ovat huomanneet että heillä siitä on monta etua, +äidinkielestään, vepsästä, taas ei mitään -- sillä kukapa huomaisi +siinä piilevän edun, että saa puhua äidinkieltään, jota pidetään yhtä +välttämättömänä luonnon velvollisuuslahjana kuin itse kielielintä ja +olentonsa muita elimiä. Jos vieras kieli kerran pääsee siihen +maineeseen, että se on parempi kuin äidinkieli, niin on paljo, jopa +enin osa valmistusta jo tehty vieraan kielen voimaan pääsemiseksi. +Vanhemmatkin henkilöt koettavat silloin oppia sitä, kysyvät kieltä +taitavilta naapureiltaan ainakin seitsemän kertaa, miten joku sana +kuuluu, unhottavat sen yhtä usein, mutta lopulta se kuitenkin +häviämättömästi tarttuu muistiin. Jotenkin sellainen on luonnon koulu +vieraan kielen oppimisessa. Ilman erityisiä kielenopettajia, +kielioppeja, sana- ja lukukirjoja tämä koulu tekee tehtävänsä, missä se +kerran olosuhteiden suopeudesta on tullut käytäntöön, jopa paljoa +suuremmassa määrin kuin mitä kaikki maailman kielimestarit, kieliopit +ja muut keinot voivat aikaansaada, sillä näiden kuitenkin harvoin +onnistuu saada äidinkieltä kokonaan pois hävitetyksi ihmisten aivoista, +vaikkapa niiden joskus onnistuukin saattaa ihmiset nurjamielisiksi +äidinkielelleen. Talossa, jossa Suurtannaan kylässä asuin, oli paitsi +vanhaa väkeä kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Vanhempi pojista oli +naimisissa ja hänellä oli useita lapsia. Näistä henkilöistä puhuivat +ukko, nuorempi poika, molemmat tyttäret ja vanhemman pojan lapset +vepsää, mutta muori, joka nuorena oli oppinut sen vanhemmiltaan, oli +tyttönä palvellut ummikkovenäläisillä ja oli sillä aikaa onnistunut +osaksi unhottamaan pois vepsän kieltä, minkä hän melkoisena ansiona +kertoi minulle. Hänen vanhemman poikansa laita oli ollut jotenkin sama, +kuitenkin hän oli vielä täydellisemmin unhottanut vepsän kielen, minkä +vuoksi ei koskaan sitä puhunut. Talon keskustelukielenä tietysti oli +venäjä, jota kaikki puhuivat paremmin kuin vepsää. Melkein sama oli +laita toisissa taloissa, kuten myös, mikäli minulle vakuutettiin, +neljässä muussa kylässä, joissa vepsää vielä puhuttiin. Ei ollut siis +ihmeellistä, että asioiden näin ollen suuri osa sanoja oli venäläistä +syntyperää. Kieliopillinen muoto oli hieman paremmin pysynyt, samoin +kuin taulun kehykset kauimmin vastustavat katoavaisuutta, ja kuin +luuranko jää jäljelle kaiken lihan kadottua. Näin sekaantuneen kielen +tutkimiseen, jos kohta sekin saattoi tuottaa jonkunlaista hyötyä, en +katsonut voivani uhrata muuta kuin ne kolme tai neljä vuorokautta, +jotka täällä viivyin. Tärkeimpinä tällä ajalla tekeminäni +kieliopillisina havaintoina pidän sitä seikkaa, että viimeinkin luulen +saaneeni jossakin määrin selville, miksi Karjalan (tai Savon) murre +taivuttaa verbejä: _tulen, tulet, tulloo, mänen, mänet, männöö_ j.n.e. +eikä: tulen, tulet, tulee, mänen, mänet, mänee. Täällä lausuttiin e +niin e:n, o;n tai ö:: välisenä seka-äänteenä, että oli mahdotonta +kummallakaan vokaalilla erityisesti sitä merkitä. Tämän omituisen +epäselvän vokaaliäänteen suomen kieli nykyään on hylännyt +ja on muuttanut sen e:ksi, paitsi Karjalan murretta, joka siitä on +saanut sekä e:n että o:n tai ö:n; e:n, kun äänne on lyhyt, o:n tai ö:n, +kun se on pitkä. Venäjän-Karjalan murre on muuttanut sen o:ksi tai +ö:ksi niissäkin tapauksissa, kun se, olematta pitkä, on avoimessa +tavussa, joten siinä on muodot olova, tulova, mänövä j.n.e. + +Suurtannaan väki oli erittäin hyväntahtoista ja vieraanvaraista. +Tavallisena ruokana oli jotenkin hyvänmakuinen ryyniliemi, johon oli +sekoitettu jonkunlaisia vihanneksia ja maitoa, tämän lisäksi vahvaa, +uunissa paistettua munakokkelia, maitoa, leipää ja kahdenlaisia +leivoksia. Väliruuaksi tuotiin niin paljo mesimarjoja, mansikoita, +suomuuramia ja mustikoita, etten mitenkään olisi jaksanut kaikkia +syödä, vaikka minulla olisi ollut kaksi suuta ja vatsaa. Enemmän +kuitenkin kuin marjojen paljous, minua ihmetytti se, että +kieltäydyttiin ottamasta niistä maksua. Ainoastaan milloin lapset +suoraan kantoivat niitä eteeni, sain maksaa, kuu lapset kuitenkin +selvemmin käsittävät havainnollisia kolikoita kuin abstraktista +vieraanvaraisuutta. Eikä itse ruuasta ja asunnosta oltu odotettu +maksua, joten minulla oli koko työ saada tuo hyvä väki ottamaan +kuusikymmentä kopeekkaa vuorokaudelta, jotavastoin usein sekä Suomessa +että Venäjällä olen saanut vaatiman mukaan maksaa kaksinkertaisesti +ruuasta, jonka ei olisi pitänyt maksaa edes puolta siitä, mitä +vepsäläisten ruuasta maksoin. Usein johtui mieleeni viime kyytimieheni +lausunto vepsäläisistä, että he olivat "prostoi narod" (yksinkertaista +väkeä). Kuinka paljoa parempi kuitenkin on tämä yksinkertaisuus kuin se +elämäntaito, joka tuskin antaa tulta piippuun maksutta! Nykyinen alueen +omistaja, Gromov, oli täällä yhtä kuuluisa kuin hän on alustalaistensa +keskuudessa Suomessa. Hän näyttääkin ansaitsevan tämän hyvän maineensa +sen vaurauden vuoksi, jota on osannut ylläpitää alustalaisiensa +keskuudessa sekä Suomessa että Ishaivassa, kun sitä vastoin toisten +maatilanherrain silmämääränä on se, miten parhaiten voisivat +perinpohjin köyhdyttää väkensä; näin on yleensä, mutta tunnustusta +ansaitsevia poikkeuksia tavataan sekä meillä että muualla. + +Tuo sävyisä väestö, nimittäin miespuoliset henkilöt, oli maanantaina, +elokuun 1:senä päivänä, viettänyt "prazdnikkaa" erään lähikylän +kapakassa ja oli siellä nauttinut väkeviä myöhäiseen iltaan asti. +Auringon jo laskettua ja minun hankkiessani maatapanoa, tunkeutui +ulkoa hälinää korviini kamariin. Riensin portaille ja näin vallan +lähellä kaksi sankaria täydessä käsikähmässä. Heidän riitelynsä kävi +niinä lyhyinä väliaikoina, jolloin eivät tapelleet, venäjäksi, ja +sitten seurasi taas muutama aito-vepsuläinen korvapuusti. Lapsia ja +naisia oli sulloutunut ikkunoihin ja portaille huvitetuin katsein +tähystellen tappelijoita -- "sillä miehen rohkeus on naiselle rakas". +Yhden ainoan naisen näin itkevän; luultavasti hän oli sen riitapukarin +vaimo, joka oli saanut poskensa veriin. Koska en pitänyt tätä kohtausta +pelkkänä kukko- tai härkätaisteluna, joiden katseleminen, kuten +tunnetaan, soveltuu sivistyneelle ihmiselle, niin menin, osottaen +velvollista kunnioitusta sivistykselle, jonka vähäpätöisenä edustajana +minun täällä oli itseäni pitäminen, pian takaisin kamariin, tahtoen +siten ikäänkuin ilmaista, ettei tappelu antanut aihetta mihinkään +iloon. Vai olisiko minun päinvastoin pitänyt yrittää saada riitelijät +erotetuiksi? Mutta minulla on luonnosta suuri kammo kaikkia tappeluita +vastaan, ja sitäpaitsi tein ennen muinoin ylioppilasaikanani Turussa +sen kokemuksen, että kun muuan ihmisystävällisistä tovereistani kerran +tahtoi ruveta rauhanvälittäjäksi eräässä tappelussa, hän ei kaikista +ponnistuksistaan huolimatta saavuttanut muuta kuin jotenkin vähän +ihmisystävällisen korvapuustin itselleen, minkä jälkeen erosi +siitä seurasta vaipuakseen filosofillisiin mietteisiin ihmisen +synnynnäisestä tyhmyydestä, joka estää häntä kuuntelemasta järjen ja +säädyllisyyden ääntä, silloin kun kumpaakin enimmin tarvitsisi. Minun +mietteeni Suurtannaan tappelun kestäessä ja jälkeen koskivat krouveja, +kapakoita, kirkonkyliä, markkinoita ja kaikkia viinannauttimispaikkoja. +Oi, kuinka ne kaikki yhä enemmän edistävät sen pahan levenemistä, jota +tyhjentymättömästä viinalähteestä tulvii ihmislauman yli! Sen jälkeen +ajatukseni kiiti Kajaaniin, kohdistuen apteekkari Malmgreniin. Kysyin +häneltä kerran, miksi hän oli lopettanut viinakauppansa, johon hänellä +kuitenkin oli kolminkertainen oikeus: apteekkarina, kauppiaana ja +porvarina. "Kahtena täällä-oloni ensimäisenä vuonna", hän vastasi, +"harjoitin viinakauppaakin ja sain siitä monta sataa ruplaa voittoa +vuodessa, mutta sitten sattui eräänä sunnuntai-iltapäivänä, että näin +usein juopuneita miehiä, jotka rähisivät kadulla. Ei kellään muulla +kuin minulla silloin ollut Kajaanissa viinaa myytävänä, minkä vuoksi +minun täytyi pitää itseäni tuon pahan varsinaisena alkuunpanijana. +Pyysin Jumalalta anteeksi menneisyyttäni ja tein samalla sen päätöksen, +etten koskaan enään myisi viinaa, tuottipa kuinka suuren voiton +tuottikin, ja näin olen lopettanut sen kaupan." Mutta on niin harvoja +esimerkkejä tällaisesta oman edun uhraamisesta toisten hyväksi, että +saa matkustaa kymmeniä peninkulmia ja sittenkin pitää itseään +onnellisena, jos havaitsee jotakin sellaista. Vastaisesta asianlaidasta +on valitettavasti esimerkkejä viljalti, minne tahansa kääntyykin. +Läheltä Kajaania tunnen rikkaan talonpojan, joka toiseksi vuodeksi +erotti renkinsä yksistään sen vian nojalla, että tämä vuoden kuluessa +ollut nauttinut palkkaansa viinana. Tosin hän oli pestatessaan +tietänyt, ettei renki maistanut viinaa, mutta oli ennenkin ollut +tekemisissä sellaisten henkilöiden kanssa ja saanut heistä mieleisiänsä +ihmisiä. Hänen tässä suhteessa noudattamansa menetystapa oli seuraava: +ensin hän pyysi heidät silloin tällöin juomaan kupin kahvia, siirtyi +sitten sokerin- ja romminsekaisiin puoli-kuppisiin, sitten +viinansekaisiin ja viimein tuli pelkkään viinaan. Mutta jos renki +jonkun aikaa itsepäisesti vastustikin sekoittamattoman sokuriviinan +nauttimista, niin se ei merkinnyt paljoa, kun hän vaan oli oppinut +kuluttamaan palkkansa kahvipunsseihin siten vapauttaen isäntänsä vuoden +lopulla maksamasta puhdasta rahaa. Jos renki oli oikein reima mies, +juotti isäntä hänellä osan seuraavankin vuoden palkasta, ja niin +edelleen, minkä kautta renki joutui jonkunmoiseen isännän ja viinan +orjuuteen. Olen myös tuntenut niin sanottuja parempia ihmisiä, jotka +halveksien sekä siveellistä että maallista lakia ovat kilvoitelleet +likaisessa krouvarinammatissa. ja toisia, jotka muutamista +sovituista eduista ovat luovuttaneet sen palvelijoilleen tai muille +käskyläisilleen: olen tuntenut niin sanottuja rouvia, jotka kortteli +toisessa ja pullo toisessa kädessä kotonaan ovat myyneet viinaa, sillä +välin kun mies kirkossa (viran vaatimuksesta) on saarnannut juoppoutta +ja kaikkia paheita vastaan. Mutta voipi jo olla aika lopettaa tai +korkeintain enää lisätä, että jos lailla ja asetuksilla mitään voidaan +aikaansaada sellaisten seikkain ehkäisemiseksi kuin kapakoitseminen ja +viinannautinto, niin pitäisi sivistyneen ihmisen edesvastaus olla +suurempi kuin sivistymättömän rahvaan, sillä edellisen rikoskin on +suurempi. Tosin lienee lainsäädännön periaatteita se, että lain pitää +olla sama kaikille, mutta vaikka täydesti kunnioitankin tätä +periaatetta, en luule sillä olevan mitään pätevyyttä Herran laissa, joka +ilmaisee petiaatteensa sanoilla: "Kelle paljo annetaan, siltä myös +paljo tullaan vaatimaan." Ja vaikka inhimillinen laki koettaakin olla +mitä uskollisin tälle periaatteelleen, että nimittäin rangaistuksen +samasta rikoksesta tulee olla sama kaikille, niin sen ei kuitenkaan +koskaan onnistu sitä sellaisena toteuttaa, sillä kovemmin -- monta +vertaa kovemmin -- rangaistus kohtaa sitä, jonka viimeinen lehmä tai +lammas myydään korvaamaan hänelle tuomittua kymmenen ruplan sakkoa, +kuin sitä, joka yltäkylläisyydessään pitää samaista kymmentä ruplaa +varsin mitättömänä rahana. Ei tosin kuitenkaan varallisuutta voida +panna sakotuksen perustaksi, ensiksikään ei siitä syystä, että tuomari +ei voi tuntea varallisuussuhteita, ja toiseksi sentähden, että on niin +paljo ihmisiä, joilla ei ole mitään omaisuutta, ja jotka siis mitään +vahinkoa tuntematta voisivat antaa sadanneksen tai kymmenenneksen tai +kaikki sakkoihin. + +[Jatkona on seuraava.] + + + + +60. + +Tohtori Rabbelle. + +(Edellisen jatkoa.) + + +[Saima 1846 n;o 27. Tähän suomennettu alkuperäisestä kirjeestä.] + + Vyitegra 4 p:nä elokuuta 1842. + +Tiistaina, elokuun 2:sena päivänä läksin vieraanvaraisesta Ishaivasta. +Laskettiin 110 virstaa Vyitegraan, jonne kortteeritaloni vanhempi poika +suostui minut kyyditsemään. Mutta tätä kyytiä varten hän ei voinut +antaa muuta kuin pari huonoa hevoskaakkia, jotka töin tuskin yhdeksässä +tunnissa jaksoivat juosta 35 virstaa Polkovan kievariin, mistä hän +palasi, jättäen minut siihen. Luottaen Mishaininin vakuutukseen, että +kaikkialla seitsemästä kopeekasta virstalta, jopa vähemmästäkin saatoin +saada hevosen, en ollut Kargopolissa hankkinut itselleni podorozhnaa, +minkä vuoksi kievarin smotriteli ei antanut minulle mitään +kyytihevosia. Talonpojat taas vaativat ainoastaan viisi ruplaa 24 +virstan matkasta seuraavaan kievariin. Minä tarjosin kahta ruplaa ja +lupasin käydä koko tien, kun vaan sain hevosen laukkuani varten. Mutta +kyytiä en saanut näillä ehdoilla, kun oltiin laskettu, että minun +lopulta kuitenkin oli maksaminen enempi. Olin odottanut kello 8:sta +illalla kello 2:en seuraavan puolipäivän ohi, pääsemättä minnekkään. +Viimein kohtasin sotilaan, joka suostui kantamaan laukkuani, toinen +nosti ruokavakan päänsä päälle, ja tällä komealla sotilaskyydillä +läksin Polkovasta, suutuksissani sanomatta hyvästi yhdellekään +ihmiselle, sillä kirjoitettu on: "Missä he eivät ota teitä vastaan, +pudistakaa tomu jaloistanne ja jättäkää se huone." Onneksi tapasimme +kolme virstaa kuljettuamme paremman kylän, missä taipuisampi talonpoika +antoi minulle jäljelläolevalle 21 virstalle hevosen 1 ruplasta 60 +kopeekasta, miksi olin tinkinyt kyytirahat hänen ensin määräämistään +2:sta ruplasta jotta minua ei olisi pidetty aivan tyhmänä. Seuraavassa +kievarissa, Konetskajassa, oli vähällä käydä aivan yhtä vaikeaksi +päästä eteenpäin. Samasta matkasta, 24 virstasta, jotka sieltä +laskettiin Bjelorutsheikaan, vaadittiin taas viisi ruplaa kahdelta +hevoselta, yhdellä ei sanottu suostuttavan kyyditsemään. Koska oli +ilta, aloin juoda teetä ja pahoillani huonon kyytilaitoksen vuoksi, +join vallan yksinäni sen lisäksi lasin totia. Aioin jäädä tähän yöksi +ja sitten käyttää seuraavan aamupäivän kyydin tinkimiseen, sekä +pahimmassa tapauksessa luopua ruokavakasta, ottaa laukun selkääni ja +täten jalan kulkea perille Vyitegraan, sillä olinpa järkähtämättömästi +päättänyt, etten maksaisi enempää kuin kolme kopeekkaa hopeaa +virstalta. Mutta ollessani näissä mietteissä, ja ennenkuin olin ehtinyt +panna maata, muuan mies tuli luokseni ja sanoi olevansa halukas +kyyditsemään minut seuraavaan kievariin 2 ruplasta 50 kopeekasta, jos +heti olin valmis lähtemään. Avosylin vastaanotin tarjouksen, jos kohta +aluksi en voinut hyvin ymmärtää, miten tuuli niin äkkiä oli kääntynyt, +ja miksi hän välttämättömästi tahtoi matkustaa yöllä. Hänen mentyänsä +kysyin sen talon emännältä, johon olin yöksi poikennut, millaisesta +miehestä hän kävi, ja kun emäntä ei tietänyt hänestä mitään pahaa, en +enää pelännyt hänen kanssaan lähteä yön selkään matkaan. Vielä enemmän +pelkoni haihtui, kun huomasin, että hänen ilman minuakin oli pakko +samaa tietä kyyditä "pravlenie'n prikas'in" [kunnallishallituksen +määräyksen] mukaan perille "zemskij sosjedateli" (virkamies, joka +jotenkin vastaa meidän siltavoutia); tästä kyydistä hän ei olisi saanut +kopeekkaakaan, jotavastoin hän nyt minulta tuli siitä saamaan laillisen +maksun. Sama sosjedateli matkusti vielä seuraavasta kievarista +Vyitegraan, ja hänen seurassaan minut kyyditettiin kernaasti, kun +maksoin täyden kyydin molemmista hevosista. Tosin viimeinen kyytimies +lisäksi tahtoi vaatia minulta rahoja "na vodku", mutta kun neuvoin +häntä toverini sosjedatelin puoleen, huomauttaen, että tämä puolestaan +varsin hyvin saattoi hänelle nuo rahat antaa, hän jätti minut rauhaan, +varsinkin kun minä, paremmin tukkiakseni hänen suunsa, pistin siihen +kokonaisen sikarin. Äsken mainitun talon vieraanvaraisuudesta voit +suunnilleen saada kuvan seuraavasta. Siinä Konetskajan talossa, missä +join teetä, nimittäin omaa teetäni oman sokerin kera, tarjosin +emännälle, siitä vaivasta, että oli keittänyt veden, ainakin 5-6 kuppia +ja jätin hänelle vielä pari sokerinpalaa ja yhden sitruunan seuraavia +teenjuonteja varten. Mielestäni tässä oli tarpeeksi hänen vaivoistaan, +sekä puolesta tai koko jumprusta kermaa, jonka häneltä olin saanut; +kysyin kuitenkin varmuuden vuoksi, mitä olin velkaa. "Tshto polozhite" +(mitä tahdotte antaa), kuului vastaus, minkä vuoksi katsoin olevan +syytä antaa hänelle kymmenen kopeekkaa. Tämän tein vähän harmissani +siitä, että olin tullut hänelle antaneeksi teetä, sokeria ja sitruunan. +Meilläkään vieraanvaraisuus valtateiden varsilla ei erittäin ole +huomattavissa, kuitenkaan en luule, että missään edes yleisimpien +maanteiden varrella -- Viipurin lääniä kenties lukuunottamatta -- niin +helposti löytäisi paikkaa, missä suostuttaisiin samanmoisessa +tapauksessa ottamaan maksua kermatilkasta; veden taas, sekä keitetyn +että keittämättömän, maksaminen ei edes voine tulla kysymykseen, ilman +että emäntä loukkautuisi, minkä vuoksi se ei edes Viipurin läänissä ole +saanut sijaa kievarin hintaluettelossa. Myöskin edellisessä kievarissa, +Polkovassa, minulle sanottiin "tshto polozhite", mutta huomautettiin +sitten maksaessani, että minun oli "polozhiminen" vähä enempi kuin +itse olin ymmärtänyt, vaikka luulin sen tehneeni jo sitä ennen jotenkin +riittävästi, kuu olin maksanut lähes kaksinkerroin enemmän, kuin Kuolan +ispravnikan näin matkallamme Kemistä Arkangeliin tavallisesti maksavan +ruuasta ja yömajasta. Koska tämä oli ensi kerta koko matkalla, jolloin +maksaessani ruuasta kuulin tuon muuten kyllä tavallisen sanan +"pribavite" (antakaa lisää), maksoin kernaasti vielä 20 kopeekkaa, +mihin sitten nähtävästi oltiin tyytyväisiä, koskapa en saanut enempää +muistutuksia. Kuitenkin olin tässäkin paikassa tarjonnut samalle +isännälle, joku nyt "pribavitti" minua, monta kuppia teetä, sillä teen +juominen yksinänsä ei näillä seuduin ollenkaan käy päinsä, kun +alituisesti näkee ympärillään joukon vieraita, jotka tulevat saapuville +varta vasten teenjuontiin, samoin kuin meillä koirat kernaasti +tunkeutuvat sinne, missä näkevät jonkun syövän. Näiden teevieraiden +kiitokseksi tulee mainita, ettei yksikään rouva Suomessa voisi keksiä +niin säästäväisiä sokeripalasia, etteivät he viidellä sellaisella +voisi juoda 3-4 kuppia teetä, minkä vuoksi tämä tarjoilu ei suuresti +kuluta sokeria, etu, joka matkoilla merkitsee paljon. Tee on tätä +nykyä niin yleisesti käytännössä näiden seutujen rahvaalla, että sitä +pidetään kurjana paikkana, missä ei olisi teekeittiötä, teekannua ja +kuppeja. Tämä teen yleinen käyttäminen lienee myös syynä siihen, että +se kaupunkien ravintoloissa on ihmeteltävän halpaa. Vyitegrassa +ollessani tilasin itselleni kerran teetä kaupungin etevimmässä +ravintolassa. Tuotiin eteeni kannu teetä, toinen kuumaa vettä, stakana +jotenkin hyvää kermaa ja sokeria teevadilla. Join 5-6 stakanaa +oivallista teetä lukiessani sanomista Orléansin herttuan surullisesta +kuolemasta, ja arvatkaa, mitä tee maksoi! Luulin sen vähintään maksavan +puolentoista ruplaa, minkä vuoksi todella hämmästyin, kun koko kemuista +ynnä kaupan päällisiksi sikarista pyydettiin ainoastaan 60 kopeekkaa; +ja samaan maksuun joku toinen, jos olisi ollut mukanani, olisi voinut +juoda myös 5-6 stakanaa, sillä niin paljo varmaankin jäi jäljelle, mitä +en jaksanut juoda, mutta mitä jätettä ravintoloissa tavallisesti ei +oteta lukuun. + +Edellisestä voit huomata, ettei sovi kehua Ishaivan ja Vyitegran +välistä väestöä. Toivon kuitenkin, että sillä voi olla paremmatkin +puolensa, ja hyvin mielelläni niitä nyt mainitsisin, jos minun vaan +onnistuisi sellaisia huomata. Mutta tahtoopa olla niin, että +muukalainen, jonka sitäpaitsi on vaikea lausua ajatuksiaan kansan +kielellä, havaitsee etupäässä huonot puolet. Paras on pohjalla, kuten +sanotaan, mutta pohjaan asti ei pääse kiireisesti ohikulkiessaan. Yhtä +näistä hyvistä puolista en kuitenkaan voi jättää mainitsematta, +varsinkaan, kun meillä yleensä tietääkseni väärin tässä suhteessa +tuomitaan venäläisiä, tarkoitan omistusoikeuden turvallisuutta. +Jos tahtoisi arvostella suomalaisia sen mukaan, mitä muutamat +huonokuriset soturit ovat voineet tehdä Pommerissa tai muilla +vierailla seuduilla, niin jokainen helposti huomaa, ettei arvostelu +voisi olla varsin suopea eikä oikea. Kuitenkin moni meillä on tottunut +yhtä löyhien perusteiden nojalla arvostelemaan koko Venäjän kansaa. +Kukapa ei tämän johdosta muistaisi valtioneuvos Calonius-vainajata +ja hänen piippuansa. Varmaa on, päättäen niistä Venäjän seuduista, +joilla tähän asti olen matkustellut, että yleinen kunnioitus +omistusoikeutta kohtaan kaikkialla on ollut yhtä hyvä kuin meilläkin, +jopa parempi kuin monella yksityisellä seudulla, kuten Lapualla, +Kuortaneella j.n.e. Vaasan läänissä, missä kyytipoikien koko yö +täytyy seisoa vartijoina kyytikärryjensä ääressä tai panna ne +lukon taakse, jotta ei varastettaisi pyöränkiskoja, ja missä +kestikievarinemännän täytyy siirtää matkustajan piippu ja tupakkapussi +ikkunalta kamariin, jotta ei löytäisi seuraavana aamuna ikkunalasiaan +rikottuna, ja jotta matkustaja ei menettäisi tavaroitaan. Sellainen oli +laita mainituilla seuduilla syksyllä 1832; toivokaamme että nyt +kymmenen vuoden kuluttua asiat ovat paremmalla kannalla! + +Ishaivasta alkaen näin siellä täällä kurjasti rakennettuja +herrastaloja, joiden alustalais-talonpojat ovat maaorjia. Juuri siinä, +missä niitä alkoi näkyä, näytti väestön vauraus olevan vähenemässä, +ainakin huomasi sitä ennen näkemäänsä siisteyteen ja puhtauteen nähden +suuren erotuksen. Olin luullut, että Ishaiva vepsäläisen alkuperänsä +tähden oli poikkeuksena venäläisen talonpoikaisväestön puhtaudesta, +mutta huomasin sittemmin, että Ishaiva vaan oli likaisuuden jyrkkänä +alkuna. Saattavatko herrastalot matkaansaada tällaisen vaikutuksen +kansaan? -- odottaisi juuri päinvastaista, jos muuten esimerkillä on +mitään voimaa. Kurkijoen pitäjässä Viipurin lääniä kysyin kerran +järkevältä ja muuten jotakuinkin hyvissä varoissa olevalta +herraskartanon talonpojalta, miksi hän asui elukan tavoin eikä +ollenkaan välittänyt siisteydestä. Hän sanoi, ettei rohjennut, sillä +jos rakentaisi itselleen hieman paremman tuvan tai muuten näyttäisi +muita kuin mitä suurimman kurjuuden merkkejä, niin pehtori Puputti +kyllä osaisi hänet siitä verottaa ja ennen pitkää siihen määrään +köyhdyttää, että saattoi kiittää onneaan, kun voi asua edes niin kuin +nyt asui. Saattaneekohan tämä vastaus selittää syyn täkäläistenkin +alustalais-talonpoikain vähempään puhtauteen, vai onko syy etsittävä +muualta, kuten esim. jotenkin luultavasta vepsäläisten sekoittumisesta +täkäläiseen venäläiseen väestöön? + +Polkovan kievari on suuren sisäjärven, Kolskoje-ozeron (Kuolajärven) +rannalla, ja vähää ennen olin ajanut Kemarjekan (Kemijoen) yli, jonka +sanottiin saavan alkunsa Kemaozerosta (Kemijärvi), nämä kaikki, kuten +monet muut, nimiä, jotka näillä seuduilla ovat ennen täällä asuneiden +vepsäläisten tai karjalaisten jättämiä peruja. Kahdella viimeisellä +taipaleella tie kulki milloin toisella, milloin toisella puolen Marian +kanavaa (Marinskaja kanava), joka yhdistää Äänisjärven, vieläpä +Suomenlahden Bjelozeroon ja Sisä-Venäjän jokiin. Liike tällä kanavalla +oli erittäin vilkasta, sillä kaikkialla silmää kohtasivat pitkät jonot +mastollisia ja kannellisia laivoja. Minulla, joka en koskaan ennen +ollut nähnyt sellaista kanavaa sulkuineen ja muine laitoksineen, oli +täällä paljo nähtävää. En tiedä, kuinka monta sulkuja kaikkiaan on, +mutta teen niiden seutujen lukuisista vuorista ja maista sen +johtopäätöksen, että niiden luku varmaankin on sangen suuri. +Tirehtöreillä ja muilla virkamiehillä oli vallan lähellä toisiaan +upeat, keltaisiksi maalatut talonsa sulkupaikoilla. Olipa puutarhakin +jonkun sellaisen rakennuksen ääressä. + +Vyitegran kaupunki on suurimmaksi osaksi itäpuolella Vyitegran jokea, +joka lounaasta virtaa kaupunkiin ja tekee sitten suorankulman virraten +kaupungista luoteiseen suuntaan. Hieman yläpuolella mutkaa on pitkä, +kapea saari, joka jakaa joen kahteen haaraan, pienempään, joka on +saaren kaakkoispuolella, ja suurempaan, joka juoksee luoteispuolitse. +Edellisessä on sulku, Oniegan puolella viimeinen, jälkimäisessä vahva +pato ja tämän yli johtava silta. Saaren alapäätä koristaa kaunis +koivuistutus, ja lyhyttä tietä, joka johtaa sululta padolle, +sievä koivukuja. Muutaman sadan askeleen päässä alapuolella joen +mutkaan joen yli johtava silta portteineen, tai miksikä niitä +kanavanrakennussanastossa nimitettäneenkään; tämän sillan saattaa +kelaamalla nostaa laivojen läpikulkiessa. Alapuolella siltaa on kapea, +äsken mainittua, sulun läheistä vielä pitempi saari, ja saaren +lounaisesta rannasta silta vastakkaiselle rannalle. Tuskin tarvitsee +mainita, että Vyitegran kaupungilla on erittäin kaunis asema. Yltympäri +näkee pieniä ylänköjä, peltoja, niittyjä, vihreitä lehtimetsiä ja itse +kaupungissa, paitsi jokea, puron, joka kaupungin alapäässä yhtyy +jokeen. Kivitaloja on useita, sekä yksityisiä että julkisia, ja +sitäpaitsi useita oikein siistiä puutaloja. Näistä, puotien luvusta +ja kesäaikaan vilkkaasta liikkeestä päätän, että kaupungista +vastaisuudessa tulee paljoa huomattavampi kuin se nyt on. Nyt lasketaan +taloja olevan ainoastaan 246 ja asukkaita 2,470. Kaupungissa on useita +suuria toreja eli laitumia, kaduilla on huonot puiset sivukäytävät, +eivätkä ne ole kivillä lasketut eivätkä muuten tasaiset. Joen mutkassa +ja vasemmalla rannalla on ainoastaan muutama talo, niiden joukossa +bolnitsa eli sairashuone. Kaikissa kaupungeissa Kuolasta alkaen olen +tavannut sellaisia yleisiä, pieniä sairashuoneita, joita piirilääkäri +hoitaa. Niissä on vaan aivan harvoja sänkyjä ja näistäkin on aina +suurempi osa ollut käyttämättä. + +Vyitegran sairashuone oli suurin laatuaan, siinä kun oli lähes +kaksikymmentä sänkyä kolmeen huoneeseen jaettuina. Sairaita ei +kuitenkaan ollut useampaa kuin neljä. Piirilääkärillä on apunaan +sairashuoneen hoitamisessa yksi tai pari kirurgi-apulaista, joilla on +pienet vuosipalkat. Jos sellaisten sairashuone-laitosten katsottaisiin +voivan tuottaa joitakin etuja paitsi mitä meidän lääninsairaalat +tuottavat, ei pitäisi meilläkään olla niin vaikeata niitä aikaansaada, +elleivät lisäisi lääkärien lukua tai muuten tulisi valtiolle kalliiksi. +Mitä kirurgi-apulaisiin tulee, pitäisi niitä voida saada vähäisellä +muutoksella rokottajista; mitä taas tulee piirilääkärin vähäsen +lisääntyneeseen vaivaan, ellei hän katsoisi saavansa täydellistä +korvausta siitä edusta, että asuinseudullaan olevassa sairashuoneessa +paremmin voisi hoitaa ja valvoa tauteja kuin muuten useinkin käy +päinsä, niin voisihan hän vielä saada muuta lisäetua, kuten esim. +vapaat asuinhuoneet laitoksessa. Sitäpaitsi hän on ennestään +velvollinen hoitamaan köyhiä potilaita ilmaiseksi. On selvää +että lääninsairaaloita pitäisi olla niinkuin ennenkin, ja että näihin +pienempiin sairashuoneisiin päästettäisiin ainoastaan sellaisia +potilaita, joiden taudit olisivat helpommin parantuvia. + + + + +61. + +Arkiaterinrouva Törngrenille. + + +[Nervanderin kirjassa ss. 95-98. Täydennykset konseptista.] + + Lotinapelto, 18 ja 19 p:nä elokuuta 1842. + +Korkeasti kunnioitettu Professorinrouva! + +Kun tänään ajatuksineni olen enemmän Laukossa kuin missään muualla +maailmassa, en malta olla kirjallisestikkin tervehtimättä Perhettänne. +Kuten alla olevasta päivänmäärästä näkyy, on tänään professorin +nimipäivä ja mikä vielä enemmän merkitsee: 70:s syntymäpäivä. Viikko +sitten hankin itselleni sen viettämistä varten pullon "Haut-Sauterne, +très-fin" viiniä, kuten nimilipussa on painettuna, ja tämän pullon olen +nyt melkein yksin juonut tyhjäksi. Ja sen ainoan lasin, joka vielä on +jäljellä, tyhjennän pantuani pisteen tämän lauseen loppuun, sydämestäni +toivottaen onnea professorille ja koko perheelle ja luottavasti +toivoen, että ainakin jonakin seuraavana joko professorin tai toisten +nimi- ja syntymäpäivänä minullakin on oleva kunnia personallisesti olla +läsnä. Vähällä olin saada viettää tämän päivän huonossa laivassa ja +rappiolle joutuneen {viralta pannun, juopottelevan} forstermeisterin +eli metsäviskaalin -- ainoan siihen sattuneen sivistyneen henkilön -- +seurassa, mutta viime yönä tuuli kääntyi, minkävuoksi jo kello 2 +iltapäivällä saavuin tänne Lotinapellon kaupunkiin, eroten sekä +viskaalista että laivasta, jotka molemmat hyvän tuulen kiidättäminä +purjehtivat Pietariin, {minun jäädessäni tänne.} + +Enempää en eilen ehtinyt kirjoittaa sen tähden, että muutaman tunnin +kuluessa juotuani loppuun viinipullon, tuli teenjuontiaika ja heti sen +jälkeen aika juoda joku lasi punssia. Mutta koska en vielä oikein ole +oppinut juomaan punssia yksinäni -- ainakaan en mitään iloa saaden -- +niin oli minun sitä varten hankkiminen itselleni seuraa. Eipä +minulla ollut kaupungissa ainoatakaan tuttavaa, jonka olisin voinut +pyytää luokseni, mutta asuinhuoneeni, paras, minkä kauan etsittyäni +sain, on niin hyväosainen, että on sen huoneen takana, jossa isäntä +ynnä kaksi {kolme} majoitettua sotamiestä asuvat. Lähetin ostamaan +pullon rommia tai aarakkia, vai mitä se lie ollut, ainakin se maksoi +ruplan hopeaa, kuten aarakki meillä, ja pyysin isännän ja sotamiehet +{-- kolmas ei ollut kotona --} sitä juomaan huoneeseeni. Toinen +sotamiehistä oli puolalainen, toinen vähävenäläinen, isäntä oikea +venäläinen ja minä suomalainen, niin että seura oli sekalaisempaa +laatua kuin herrasväellä itsellään luullakseni voi olla samana päivänä +Laukossa. Tyhjensimme pullon iloiten ja riemuiten ja vieraani yhtyivät +kaikkiin {sydämellisiin} toivotuksiini {professorin menestykseksi, +minkä vuoksi sanoin heidän olevan juomingeissa luonani.} Mutta nyt +aamuhetkellä ei ainoastaan allekirjoittaneella, vaan myöskin +arvoisilla vierailla on vähä päänsärkyä, kuten usein tapahtuu hyvien +kekkereiden jälkeen. Isäntä oli hetki sitten luonani ja kysyi, enkö +voinut antaa hänelle jotaki, joka päätä "selittäisi" {"pään +parannuksia"}, mutta sanoin, että tänään oli sellainen päivä, jona hän +ei {yhtä vähän kuin muutkaan} voinut saada minulta tippaakaan. Mutta +koska pidin itseäni velvollisena jollakin tavoin parantelemaan heidän +päitänsä, annoin heille muutaman kolikon ja käskin heidän niillä +kaupungilta hankkia, mitä halusivat. He ovat nyt tehneet sen sillä +menestyksellä, että emäntä hataran oven lomitse kuuluu olevan hieman +happamissaan miehensä aikaisesta hutikasta; kuitenkin hän keitti +minulle jotenkin hyvää kahvia, joten luulen hänen olevan hieman +suopeamman minulle, vaikka minun täytyykin pitää itseäni syynä siihen +pahaan, josta hän miestään torui. + +{Arkangelista kirjoitin Teille, jos oikein muistan. Siellä erosin +Castrénista, joka siihen asti ollut matkatoverinani. Hänen oli +matkustaminen takaisin lappalaisten luo, mutta minun tehtävänäni taas +oli matkustaa vepsäläisten alueille, joiden parissa osaksi, mutta +enimmäkseen matkalla olen tähän asti ollut.} Arkangelista läksin +heinäkuun 9:ntenä päivänä, matkustin ensin 15 peninkulmaa vesitse, +sitten maitse 12 peninkulmaa Oniegaan, sieltä 35 peninkulmaa Kargopolin +kaupunkiin, ja Kargopolista 23 peninkulmaa Vyitegran kaupunkiin. +Molemmat viimemainitut kaupungit ovat samoin kuin Lotinapelto, jossa +nyt olen, jotenkin sellaiset kuin Tampere, mutta Oniega paljoa +huonompi. {Puolitiessä} Kargopolin ja Vyitegran välillä oleskelin +jonkun aikaa Ishaiva nimisessä vepsäläisessä kylässä, joka on aivan +keskellä puhtaita venäläisiä kyliä. {Vepsän kieli on suomen kielen +kaukainen sukulainen, eroten siitä melkein saman verran kuin viron +kieli. Mutta koska olen lukenut hieman viroa ja sen lisäksi talvella +lappalaisten parissa hieman opin puhumaan lappia, ja koska vepsässä, +milloin se eroaa suomesta, usein on virolaisia ja lappalaisia sanoja, +niin saatoin sangen hyvin puhua vepsäläisten kanssa heidän omalla +kielellään. Samassa Ishaiva nimisessä kylässä} vepsän kieli kuitenkin +oli sukupuuttoon kuolemaisillaan, sillä pienet lapsetkin jo puhuivat +kernaammin venättä kuin vepsää. Sen tähden en viipynyt kauan sillä +seudulla, vaan päätin lähteä etsimään jotakin toista seutua, missä +vepsän kieltä puhutaan puhtaammin. {Läksin siis matkaan, kuten sanoin, +ensin maitse Vyitegraan ja sieltä laivalla 3 peninkulmaa Marian kanavaa +myöten, sitten toiset 3 peninkulmaa Äänisjärven eteläpohjukan yli, +sitten 15 peninkulmaa Syvärijokea pitkin tänne Lotinapeltoon. Koko aika +oli vastatuuli, minkä vuoksi laiva tällä 21 peninkulman pituisella +matkalla viipyi kokonaista 10 vuorokautta. Kajuutan oli vuokrannut pari +naista, joten minä en saanut paikkaa muualla kuin laivanruumassa, +herneitä, jauhoja, ryynejä ja muita aineita sisältävien säkki- ja +mattokasojen päällä. Samassa paikassa oli paitsi minua edellä mainittu +viskaali sekä Puolan rajoilta, Mohilevin kuvernementistä kotoisin oleva +vanhanpuoleinen nainen. Tämä nainen oli päättänyt käydä Venäjän +luostareissa ja tuli viimeksi Solovetskoista, missä oli hartauttaan +harjoittanut. Viskaalin oli onnistunut virasta erotuksensa jälkeen +vapautua melkein kaikesta maallisesta omaisuudestaan. Ainoan jäännöksen +siitä -- puoleksi kuluneen kauhtanan -- hän myi Vyitegrassa, ja +ryypiskeli ahkerasti niin kauan kuin rahoja kesti. Mutta matkan +viimeisinä päivinä hänen oli sula pakko viettää raitista elämää, ja sen +ajan hän oli jotenkin kunnollinen matkakumppani. Vahinko vaan, että +hänen raittiutensa pian lienee pakko muuttua todelliseksi paastoksi, +sillä hänen eväänsä olivat kutistumaisillaan viimeiseksi suupalaksi, +kun eilen erosin hänestä. Loppumatka järvellä, jos kohta hidas, ei +kuitenkaan ollut niin ikävä, kun lakkaamatta tuli vastaan suuria ja +pieniä laivoja. Eipä juuri kulunut puolta neljännestuntia, ilman että +useita sellaisia tuli meitä vastaan, usein yhdeksän ja kymmenen +perätysten. Niin vilkasta liikettä tuskin olin voinut kuvitella, mutta +en kuitenkaan sitä pidä niin ihmeellisenä, kun ajattelen, että Marian +kanava yhdistää Suomenlahden ja Pietarin Volgan ja Kaspian meren +kanssa.} + +Täältä minulla on enää vain muutamia peninkulmia ensimäisiin +vepsäläisiin kyliin, jonne olen aikonut vielä tänään lähteä ja viipyä +siellä kuukauden tai puolentoista. Sieltä palaan taas tänne ja sitten +ehkä suoraa tietä Suomeen, jonne maisteri Castrénista erottuani -- hän +kun Arkangelista palasi lappalaisten luo -- olen alkanut tuntea vielä +suurempaa ikävää kuin sitä ennen. + +Toivotan Teille ja perheenne muille jäsenille terveyttä ja menestystä +kunnioittavaisimmin merkiten edelleen olevani + + Teidän ja perheenne + nöyrin palvelija + Elias Lönnrot. + +Toivon voivanne, arv. professorinrouva, antaa anteeksi niihin +olosuhteisiin nähden, joissa tätä kirjettä kirjoitan, siinä alusta +loppuun asti ilmenevän suuren huolimattomuuden. Siinä toivossa sen vien +nyt postiin, vaikka hetki sitten jo olin repiä rikki. + + + + +62. + +Matkakertomus. + + +[Tämä matkakertomus on painettuna "Uudessa Suomettaressa" v, 1843, +numeroissa 3, 6-7, 12-13, tosin suomenkielisenä, mutta kun se ei ole +Lönnrotin alkuperäisesti suomeksi kirjoittama, vaan toisen henkilön +tekemä käännös, on se tähän lainattaessa muutettu nykykieliseen +muotoon.] + +Lotinapellossa. + +9:ntenä päivänä elokuuta läksin Vyitegrasta vesimatkalle pienenlaisessa +aluksessa, jommoisia sanotaan soimiksi. Vyitegrasta Äänisjärvelle +luetaan matkaa 30 virstaa, joista ensi kolmannes on jokea ja kaksi +kolmannesta kanavaa. Tämä on enimmäkseen suora kuin linja ja noin sadan +askelen levyinen. Kanavan kapeuden ja vilkkaan liikkeen vuoksi alusten +ei olo lupa kulkea levitetyin purjein, vaan niitä vedätetään reunaa +myöten kulkevilla hevosilla pitkästä, purjepuuhun kiinnitetystä +köydestä. Hevosten kuljettava tie oli kaita kuin meillä kylien väliset +polut, eikä sitä näyttänyt rattailla kuljetun. Vähän loitompana +kanavasta oli toinenkin tie, jota vastaan tulevat hevoset kulkivat. + +Kauan aikaa tuumin, millä keinoin alukset vastakkain tullen +selvenisivät toisistaan, sillä kummankin aluksen kulkiessa samaa puolta +oli köysien juostava ristiin, ellei jompikumpi päästäisi köyttänsä +irti, mihin taas luulin aikaa menevän hukkaan koko joukon. Mutta samoin +kuin moni muu mietiskely maailmassa on aivan turha, niin ei minunkaan +mietteeni tässä kohden ollut minkään arvoinen. Ei kumpikaan laiva +päästänyt köyttänsä irti, köydet eivät kuitenkaan käyneet ristiin, eikä +ajanhukkaa tullut kummallekaan. Muuta taikaa koko asiassa ei ollut kuin +se, että toisen aluksen hevonen pysähdytettiin vähäksi aikaa, jolloin +toinen alus kulki vetäjähevosen pysähtymisestä vennoksi jääneen, +veteen uponneen köyden päällitse ja poikitse. Edellinen alus ei +kuitenkaan tullut aikaa menettämään sekään, sillä hevosen seisoessakin +se juosta jollotti vielä entistä vauhtiansa, mikä juuri olikin syynä +köyden löysenemiseen, kun näet aluksen ja hevosen väli näiden +rinnakkain tultua lyheni eikä köysi enää ollut kuten edellä +pingoittuneena. + +Kanavan suussa Äänisjärven rannalla on pieni kylä nimeltä Tshernoi +Pessok, jonka asukkaat ovat parhaasta päästä rampeutuneita sotamiehiä. +Siitä luetaan 30 virstaa Äänisjärven poikki Syvärijoen suuhun, jossa +on pieni Vosnesenie niminen kauppala. Syvärijoen yläpäästä luetaan +Lotinapeltoon 150 virstaa. + +Hyväkö vai paha onni lie matkakumppanikseni saattanut Kargopolissa +tapaamani metsäherran, joka oli muutamaa päivää myöhemmin minua +tullut Vyitegraan ja tingannut itsensä samaan alukseen, jossa minäkin +olin. Aluksen peräkajuutta oli jo luvattu eräille Pietariin +matkustaville naisille, jotka olivat edeltäkäsin menneet Vosnesenieen +alusta odottamaan. Meillä ei siis ollut muuta olosijaa kuin laivan +kansi tai lastihuone, jossa viimemainitussa, jauho-, suurima- ja +hernekulien päällä vielä oli sen verta tilaa, että saattoi olla +pitkällään ja hätätilassa istuakkin. Tämä annettiin nyt meille asua, ja +tästä piti meidän saada kirjasto, ruokahuone, makuusija j.n.e. Tätä +erinomaista asuntoamme emme kuitenkaan saaneet kahden pitää. Niin +sanottu bohumoltsi eli luostareissakulkija nainen, kotoisin Mohilevin +kuvernementistä ja paraikaa Solovetskoin luostarista palaava, tuli +kolmanneksi. + +Ensimäisillä 30:llä virstalla Tshernoi Pessokiin viivyimme lähes 10 +tuntia, sillä aluksen päällysmies, joka toivoi suurta apua +myötävirrasta, oli palkannut yhden ainoan vetäjähevosen, ja senkin mitä +kehnoimman. Hevonen oli vielä niin viisas, ettei varsin paljoa +ruvennut voimiansa ponnistelemaan, hyvin älyten virran avulla +vähemmälläkin pääsevänsä. Vähän ennen tuloamme Tshernoi Pessokiin, +höyrylaiva oli ennättänyt lähteä toisia, ennen meitä tulleita aluksia +ehdättämään, mikä oli sitä pahempi, kun sitten nousi niin kova myrsky, +että meidän sekä itse höyrylaivankin täytyi pysähtyä kolmeksi päiväksi +tuulen asettumista odottamaan. Tällä ajalla paikalle saapui 50:en +alukseen, jotka kaikki kulkivat Pietariin; jopa palaaviakin kulki +ainakin sama määrä, jollei enempikin. + +Paikalla oli hyvä kapakka, jonka tähden odottaminen ei käynyt +metsäherralle varsin ikäväksi. Viinassa ollen hän sokerteli saksaakin, +jota selvänä ei ottanut sanaakaan puhuakseen. Kovemmin päihdyttyään jo +puhui aivan uutta kieltä, jota minä en ensinkään ymmärtänyt, enkä luule +muidenkaan ymmärtäneen. Ymmärtämistä puhuja ei itse näyttänyt +toivovankaan, sillä kenenkään kysymättä tai vastaamatta hän lörpötteli +tuota kieltänsä pitkät ajat, kunnes vaikea yskä aina viimein keskeytti +puheen. Mutta yskän lakattua alkoi hänen kielillä-puhumisensa taas +uudelleen. Minua hän siinä tilassa ollessaan aina sanoi Karl +Ivanitsh'iksi, eikä taas hetken päästä muistanut, vaikka kuinka useasti +olisin oikean nimeni maininnut. + +Eräänä iltana höyrylaiva jo viimeinkin päästi meidät tästä ikävästä +odotuksesta, ottaen sekä meidät että seitsemän muuta laivaa jälkeensä. +Seuraavana aamuna tulimme Vosnesenieen. Tämä on kylä eli pikkukaupunki, +jossa on useita kauppapuoteja ja vähintäin neljä viinin myyntipaikkaa +koreine kyltteineen ja kadulta käytävine ovineen. Näiden puotien +luvusta voisi päättää tässä kylässä viiniä paljonkin juotavan ja +luulla, ettei sitä tältä paikalta muuanne kuljeteta, sillä kaikilla +tämän kautta kulkevilla laivoilla on matkansa varrella parempiakin +ostopaikkoja, kuten Vyitegra, Lotinapelto ja Uusi-Laatokka. Yksin +Kiinan teelläkin oli eri myymälänsä, ja sekä kauppiasten että tavaran +suhteen Vosnesenie on paljoa isompi kauppapaikka ja ansaitsee paljoa +paremmin kaupungin nimen kuin sekä Kuola että Oniega. Täällä vaan +muutaman tunnin viivyttyämme läksimme Syvärijokea pitkin matkustamaan +Lotinapeltoa kohti. + +Tämä matka oli erittäin ikävä sentähden, että tuuli oli kaiken aikaa +vastainen, ja että meidän monet kerrat täytyi olla ankkuri pohjassa. +Öisin jopa päivinkin tuulen hieman lauhtuessa kuljimme kuitenkin +myötävirtaan aina vähän eteenpäin, vaikka kulku oli niin hidasta, että +tuskin huomasimme aluksen olevan liikkeellä. Toisinaan koetimme +soutamalla edistää vauhtia, mutta airot olivat niin isot, että miehen +oli vaikea yksin sellaista kalua liikutella. Viimein laivan päällysmies +palkkasi enemmän soutumiehiä, joille maksettiin 1 rupla 60 kopeekkaa +paperirahaa miestä kohden 33:lta virstalta. Näiden soutajien joukossa +oli muuan vanha sotamies, joka oli elänyt Suomessa 20 vuotta ja puhui +niin selvään meidän kieltä, että luulin häntä Suomessa syntyneeksi. +Palaavia aluksia tuli alinomaa vastaamme, emmekä voineet olla niitä +kadehtimatta nähdessämme niiden vahvaa vauhtia kulkevan myötätuulta, +niin että vaahto kuohui kokan ympärillä. Monta monituista kertaa +kaduin, etten ollut lähtenyt matkaan maitse, ja opin tarpeeksi +tuntemaan, että sillä, joka tavallisella aluksella vedelle yrittää, +tulee olla vahva evässäkki ja hyvästi aikaa. + +Melkein samanlaiset ajatukset kuin minulle taisivat kumppanini +metsäherrankin mieleen johtua; hän näet Vosneseniesta lähdettäessä ei +ollut ottanut mukaansa viinaa enempää kuin yhden pullon, joka loppui jo +toisena päivänä. Hänen oli pakko pari päivää olla aivan vesiselvänä, ja +oli sillä ajalla sangen siisti ja iloinen kumppani. Kun hänellä vielä +oli tuota kallista evästä, laskettiin kerran meidän alhaalla ollessa +laivan ankkuri, ja laiva oli kääntynyt tuulen suuntaan. Kannelle +tultuani kysyin heti päällysmieheltä, minkätähden myötätuulen tultua ei +jo nostettu purjeita? "Njet jeshtshoo!" [ei vielä] tämä vastasi, ja +heti arvasin aluksen ankkurin laskettua kääntyneen tuulen mukaan. +Kumppanini ei kuitenkaan päästänyt päällysmiestä niin vähällä, vaan +kiusasi kaikella tavoin purjeita nostamaan. Päällysmies sanoi, että +purjeet nostettuamme tulisimme kulkemaan takaisin emmekä eteenpäin. +Metsäherra ei uskonut tätä, vaan sanoi laivan perän olevan kulkemamme +matkan puolella ja arveli peräpuolesta puhaltavaa tuulta myötäiseksi. +Tätä ei päällysmieskään voinut vääräksi todistaa, mutta sanoi, +viimeinkin päästäksensä itsepäisestä kiistelijästä, että peräsin tämän +maatessa -- oli muutettu kokkaan, mistä metsäherran väärä luulo oli +aiheutunut. Tämän kumppanini tajusi paremmin kuin että alus oli +kääntynyt, ja jätti viimeinkin päällysmiehen ja purjeet rauhaan. + +Kolmantena päivänä aluksen seisoessa hän läksi joenvartta myöten maisin +astumaan ja oli sillä matkalla löytänyt kapakan ja viinaa eräästä +kylästä, josta yöllä hänet tapasin ja kuljetin takaisin alukseen. +Kerran läksin minäkin maalla käymään aikoen läheisestä kylästä ostaa +maitoa, mutta sitä ei myyty nyt kesäpaaston aikana. Maidon asemesta +annettiin rokkaa ja sanottiin sen muka olevan maidon veroista. Kun +oltiin kuultu minun olevan kotoisin Suomesta eli Lihvlandiasta, joksi +täkäläinen rahvas mainitsee meidän maata kernaammin kuin tavallisella +venäjänkielisellä Finlandia nimellä, mitä sen näyttää olevan vaikea +lausua, alettiin minua "saltatiksi" ostella, sillä sotaväenotto oli +taas tulossa. En kuitenkaan ruvennut, vaikka tarjottiin hyvääkin +hintaa. Näillä mailla pidetään muzhikkana [talonpoikana] jokaista, joka +vaan ei ole virkapuvussa tai muuten erittäin hyvissä vaatteissa, tai +joka ei jaksa haukkua ja kiroilla vahvasti. Sotamiehen ostamisen +Suomesta tosin jo on esivalta kieltänyt, mutta tämä kauppa käypi vielä +sillä tavalla, että Suomesta salaa palkattu mies muuttaa Venäjälle +asumaan näin mennen sotamieheksi. Jos siis en tullutkaan tässä +kylässä kovin suureen arvoon ylennetyksi, niin olen toisaalla saanut +tämän vähäarvoisuuden ylenmäärin palkituksi. Sillä kun oltiin kuultu, +että minä olin kieliä tutkimassa ja kun sen johdosta oltiin kysytty, +joko montakin ennestään osasin, on monikin, vastattuani jo seitsemää +kieltä vähin taitavani, tuuminut, että minun enää tarvitsee oppia +ainoastaan kaksi kieltä päästäkseni kenraaliksi, sillä yhdeksää kieltä +pitää kenraalin osata, ja ken yhdeksää kieltä osaa, pääsee tämän +rahvaan luulon mukaan välttämättömästi kenraaliksi. Tähän korotukseeni +taidat, veikkoseni, minulle onnea toivottaa, mutta en luule siitä +mitään tulevan, kun olen päättänyt, etten viitsi enää ruveta kahta +puuttuvaa kieltä oppimaan. -- Syvärijoen varret olivat kaikki hyviä +heinämaita, vaikka harvoin näin niittyä raivattavan, sillä täkäläinen +rahvas on vielä karjanhoidossa suuresti takapajulla. Kyliä oli myös +joen rannoilla kuta kuinkin, missä tiheämmin, missä taas harvemmin. + +Viidessä päivässä kuljettuamme 150 virstaa tulimme viimeinkin +Lotinapeltoon (Ladeinoje Poleen). Täällä ensi työni oli huoneen +hankkiminen; sen sainkin hyvän aikaa etsittyäni, mutta talonväen kanssa +yhdessä asuttavan. Peläten aluksen, kauemmin etsiessäni, ennättävän +lähteä pois ja vielä vievän kapineenikin mukaansa, sillä päällysmies +oli sanonut viipyvänsä tässä paikassa korkeintain puolen tuntia, minun +täytyi asunnokseni valita kaikin puolin huono huone, jossa ikkunalasit +olivat rikki ja paikatut, lattia likainen, muukin siivo samanlaista; en +vielä päälle päätteeksi saanut olla yksinäni. Rantaan palattuani kysyin +kuitenkin eräältä mieheltä, eikö hän tietänyt minulle parempaa asuntoa +neuvoa. Heti mies oli valmis neuvomaan, ja vei minut omaan taloonsa, +luvaten minulle siinä erään kamarihökkelin. Sekään tosin ei ollut +paljoa parempi edellistä huonettani, mutta oli kuitenkin siitä +etuisampi, ettei minun tarvinnut muiden kanssa yhdessä asua. Siihen +kannatin siis kapineeni ja erosin metsäherrasta, josta minulla matkalla +oli ollut milloin ristiä ja vastusta, milloin hauskuutta ja hupia. +Monta hänen kaltaistansa hienon ruuan nautitsemiseen mieltynyttä +henkilöä olen ennen häntä ja hänen jälkeensä tavannut, jotka muuten +ovat olleet hyvänluontoisia ja kunnioitustakin ansaitsevia, ja niitä +näytti tämäkin mies parka olevan, sillä selvällä päällä hän oli sangen +hauska kumppani, eikä väkeviä nautittuaankaan reuhannut, kuten +toisenluontoisilla juomareilla on tapana. Puheittensa mukaan hänellä +oli rikas veli, jonka luo paraikaa oli matkalla. Hyvin näyttikin mies +parka jo apua tarvitsevan, sillä kaikki kapineensa olivat kutistuneet +vähemmiksi kuin sen, joka sanoi: omnia mea mecum porto (kaiken +omaisuuteni kannan ylläni). Saadakseen tarpeeksi evästä hän möi +Kargopolissa viimeisen liikanaiseksi katsottavan esineensä, hyvän +kauhtanan, 6:sta hopearuplasta, vaikka se oli toisenkin verran +arvoinen. Metsäherrasta erottuani päätin käydä kaupungin lääkärin +luona, jonka sanottiin olevan nuori naimaton mies. Vaan saamani +väärän neuvon mukaan tulin erään kenraali-okruzhnoin luo, missä +mainittu lääkärikin paraikaa oli iltaseurassa; en tietysti olisi +tullut häntä täältä hakemaan, ellen olisi luullut hänen siinä asuvan. +Itse kenraali, noin keski-ikäinen mies, jota luulin lääkäriksi, tuli +vastaani etuhuoneessa ja kysyi, mitä asiaa minulla oli. Sanoin olevani +lääkäri Suomesta ja täällä tuttavien puutteessa tulleeni hänen +luonansa käymään. "Minä en, Jumalan kiitos, ole lääkärin tarpeessa", +sanoi kenraali. "En minäkään. Jumalan kiitos, ole lääkärintyön +tarpeessa!" vastasin minä, "mutta ollen itse lääkäri luulin melkein +velvollisuudekseni käydä kaupungin lääkärin luona." Salin ovi sattui +olemaan raollaan, ja sieltä astui nyt ulos oikea lääkäri, joka oli +nuori, pulska mies. Häneltä sain sitten, paitsi muuta, tietää, ettei +hän asunut tässä, vaan toisessa paikassa, missä pyysi minua seuraavana +päivänä käymään luonaan. Puoleksi suutuksissani siitä, että asiani oli +näin epäonnistuneesti suoriutunut, läksin siitä heti uuteen +majatalooni, keitätin "tsajua" ja panin sitten maata. + +20:ntenä päivänä läksin Lotinapellosta vepsäläisiä tapaamaan. Sen tien, +joka vei ensimäiseen Shamal (ven. Shamenets) nimiseen kylään, +sanottiin olevan niin huono, ettei sitä muka voinut rattailla kulkea, +minkä tähden jätin lääkärin luo liiat kapineeni ja otin majatalossani +asuvan vanhan vähävenäläisen vääpelin laukkuani kantamaan ja astuin +itse rinnalla. Tämä toverini oli kuitenkin niin onnettoman heikko, että +hänen täytyi joka toisen virstan päässä levätä, vaikka laukku ei ollut +kovin raskas. Ilta alkoi jo olla käsissä tullessamme kylään, johon muut +lukivat 12, kumppanini 15 virstaa Lotinapellosta. Vaan tässä kylässä ei +vielä puhuttu sanaakaan tshuudin (liuvin, liudin, lyydin, vepsän) +kieltä, minkä tähden vielä samana iltana läksin toiseen kylään, nimeltä +Varbal (ven. Varbenets), johon oppaani luki 20, muut 15 virstaa +edellisestä kylästä. Vasta puoliyön aikaan tulin perille, ja yövyin +taloon, jonka isäntä oli _barin_ (herra). Talossa oli asuinhuoneita +kaksi, nimittäin tupa ja yläkerrassa huone, joka ei ollut tupaa +parempi. Tässä kylässä puhuttiin jo vepsän kieltä ja barin alkoi +kiusata minua jäämään luokseen asumaan. Ruuasta ja asunnosta määrättiin +rupla päivältä, ja opettajaksi hän neuvoi minulle vanhan, puolisokean +ukon, jolle palkaksi pantiin 50 kopeekkaa päivältä. Tähän siis jäätyäni +aloin ensi työkseni ukolta kysellä vepsäläisten kylien nimiä, toivoen +sillä tavoin tutustuvani sekä ukkoon että seutuihin. Mutta mikä +liekkään ukon päähän pistänyt, lieneekö minua kyselemiseni vuoksi +vihamieheksi tai vakoilijaksi pelännyt, hän ei vastannut kysymyksiini +eikä sanonut mihinkään puuttuvansa minun kanssani. Barin hankki heti +toisen opettajan, jolle määrättiin 70 kopeekkaa viiden tunnin +opetuksesta päivässä, mutta tämäkin rupesi päivän luonani oltuansa +juonittelemaan, minkä tähden päätin lähteä koko kylästä ja siirtyä +etemmäksi, varsinkin kun tässä kylässä vielä puhuttiin yhtä paljo +venättä kuin vepsää, ja kun toivottavaa oli, että jälkimäistä kieltä +sisempänä maassa puhtaammin puhuttiin; vepsäläisiä näet sanottiin +asuvan noin 10 peninkulman laveudelta. + +Olipa vielä toinenkin syy, jonka vuoksi en ruvennut tässä paikassa +kauempaa viipymään, nimittäin se, että barin ynnä hänen vanhempi +poikansa alinomaa polttivat tupakkaani, joka, vielä päivän tai kaksi +heidän luonansa viivyttyäni, olisi kokonaan loppunut ja olisi +pakottanut minut tupakkapaastoon. Eikä ollut kumma, että hän niin +ahkerasti tupakoi, sillä tupakan poltanta olikin ainoa asia, jossa hän +erosi naapureistaan talonpojista, ellemme herruuden merkiksi vielä lue +sitäkin, ettei hän mielellään ottanut vepsää puhuakseen. Itse hän +kuitenkin itseään "herraksi" kerskaili, sanoen käskettävänään olevan +kokonaista kuusi "sielua". Mutta ei samovaria (teekeittiötä) eikä +kirjavaa paitaa edes ollut hänellä, mitkä ylellisemmän elannon merkit +on kaikilla varakkaanpuoleisilla talonpojilla. Vaikka tämä barin jo +kerran oli lukea tavaillut passiani, niin piti se vielä, kaiketi sen +vuoksi, ettei ensi luennalla lie oikein selvää siitä saanut, uudelleen +luettaa, kun kylän kautta sattui kulkemaan eräs kirjoitusta taitava +virkamies, "zemskij sosjedatel". Kun barin tämän lukiessa kuuli +Solovetskoin arkimandritankin passiini allekirjoituksensa panneen, niin +taisi arvoni barinin silmissä jo kohota koko joukon, jonka vuoksi alkoi +uudestaan kiusata luoksensa jäämään, luvaten tehdä oloni kaikin puolin +mieluisaksi. Entiset opettajanikin, jotka vasta olivat olleet niin +tylyt ja vastahakoiset, tarjoutuivat nyt taas opettajikseni, minkä +kerkisivät. En kuitenkaan sanonut jääväni. Kun nyt huomattiin, +ettei muu auttanut, ruvettiin minua matkan ja sisempien kylien +vaarallisuudella hirvittelemään; sanottiin, etten sieltä ikinä hengissä +olisi palaava, sillä noiden kylien asukkaat ynnä niissä elävät +karkulaiset muka yhden ainoan "sinikon" vuoksi olivat valmiit mieheltä +hengen ottamaan; tämän vuoksi minua kaikella tavoin neuvottiin olemaan +sinne lähtemättä. + +Vaikka arvelinkin osaa näistä mainituista tyhjiksi pelotuksiksi, joilla +barin vaan koetti pysyttää minut luonansa asumassa, tekivät ne +kuitenkin minuun siksi suuren vaikutuksen, etten aivan pelotta noita +kyliä ajatellut. Mutta toiselta puolen tupakan kulutus, alinomainen +rähinä ja räiske alatuvassa, minua, outoa vierasta, katsomaan alinomaa +tunkeutuvan rahvaan hälinä tekivät oloni tässä paikassa ikäväksi ja +kaikella tavoin hankalaksi. Jos nämäkin ikävyydet olisin jaksanut +kärsiä, niin oli vielä suurempi vastus lapsista, jotka lakkaamatta +juoksivat luonani, pyytäen milloin huilua soittamaan, minkä kerran +olivat kuulleet minun tekevän, milloin heille oudoilla tulitikuilla +tulta raapaisemaan. -- Muutamille kerran mieliksi tehtyäni olin sitten +pääsemättömissä uusista kuulijoista ja katsojista. Jos näistä Egyptin +vaivoista jo karttuisi kuusi, niin voisin seitsemäntenä ja kaikkein +suurimpana mainita hirmuiset määrät russakoita, joita oli niin +runsaasti, että 20:n virstan päässä laukkuani niistä siivotessani ne +vielä peittivät kokonaisen porstuan lattian, enkä vielä tälläkään ollut +näistä tovereistani päässyt, sillä jonkun ajan kuluttua löysin niitä +vielä koko lauman huilun torvesta. Kaikkien näiden vaivojen alaisena +ollen tein lujan päätöksen lähteä toisiin kyliin, enkä olisi kovin +epäröinyt lähteä suurempiinkin vaaroihin kuin minkä täällä sanottiin +minua uhkaavan. -- Varbal oli muuten mitä ihanimmalla paikalla kahden +järven välissä, joiden välillä juoksi pieni joki. Talot oli rakennettu +kahden puolen tätä jokea, ei yhteen ryhmään, kuten venäläisissä kylissä +on tavallista, vaan suomalaiseen tapaan kukin talo eri paikkaansa. + +Varbalasta tulin Pietsalan (ven. Petsenets) kylään ja siitä Karhelaan +(ven. Karhenets). Varbalasta luettiin yleensä Karhelaan 15 virstaa, +mutta oppaani luki Varbalasta Pietsalaan 6 ja siitä Karhelaan 15 +virstaa, niinmuodoin saaden koko matkan 21 virstaksi. Näillä seuduin +äkkinäinen matkustaja aina saa maksaa enemmän kuin mitä matkan +varsinainen pituus oikeuttaa; sillä matkat eivät aina ole mitatut, ja +oikeuden puolustus on vaikea. Karhelassa oli kirkko ja oma pappi, ja +kun tämä sanoi kernaasti rupeavansa minulle vepsän kieltä opettamaan, +päätin jäädä hänen luoksensa joksikin ajaksi. Hänellä oli tupa ja +kamari, jossa paraikaa asui kaksi maanmittaria. Näiden pappi kuitenkin +sanoi parin päivän perästä lähtevän pois ja lupasi kamarin sitten +minun asuttavakseni. Kolmen tunnin opetuksesta päivässä, ruuasta ja +asunnosta kuukauden ajalla määrättiin yhteensä 50 paperiruplaa, josta +rahasta pappi vielä lupasi minut palatessani omilla hevosillaan kyyditä +Lotinapeltoon. Kaikki tämä oli minulle hyvin mieleistä, kunnes +huomasin, ettei pappi itsekkään ylen paljoa osannut vepsää, ja että +hänen opetuksensa pikemmin olisi tietojani sekoittanut kuin +selvittänyt. Sen tähden erosin tästä opettajasta ja otin opettajakseni +toisen, nimittäin erään vanhan sokean akan, joka oli lastenhoitajana +lukkarilla (ponomarilla). Mutta tämän virkansa tähden eukon ei käynyt +muuttaminen pappilaan, vaan täytyi minun käydä lukkarilla opetusta +häneltä saamassa. Lukkari itse ja hänen vaimonsa olivat ulkotöillä, +joten sainkin eukon kanssa päivät päästänsä rauhallisesti keskustella. +Lukkarin lapsia oli kaksi eukon hoidettavina, ja toisinaan tuotiin +hänen valvottavakseen lapsia toisistakin taloista, muun väen lähtiessä +metsään, ja niiden huuto olisi kylläkin häirinnyt, ellei eukko olisi +niitä totuttanut niin kuuliaisiksi, että hänen kiljaistessaan yhden +ainoan sanan: movtsi! (vaiti!) kaikki heti herkesivät itkemästä ja +heittivät muunkin jyräkän. Harvassa lienee enää meidän aikoinamme +opettajaa, jolle oppilaat saisivat nauraa niin kuin minun täytyi nauraa +tämän eukon kompuroimisilla hänen hoitaessaan lapsia, vaikka eukko +parka kyllä oli tottunut sokeana liikkumaan. Ääneen en kuitenkaan +uskaltanut tässäkään koulussa nauraa enempää kuin ennen alkeiskoulussa, +jossa esim. muistan opettajan kerran kääntäneen latinaisen lauseen: non +omnibus licet esse docti näin: ei kaikkien oppineiden ole lupa syödä, +kun me pojat olisimme sanoneet: ei kaikkien ole lupa oppineita olla. +Sana _esse_ latinassa merkitsee sekä _olla että syödä_, samoin kuin +muutamissa muissakin kielissä olemista ja syömistä ilmaistaan samalla +sanalla, kenties sen vuoksi, että syöminen on varmin merkki siitä, että +joku on olemassa, tai ettei monen ihmisen olemassaololla näytä olevan +muuta tarkoitusta kuin syöminen. Mielelläni tahtoisin tietää, eikö +maailmassa ole sellaistakin kieltä, jossa juomista ja olemista vastaisi +sama sana. Mutta näitä puhellessani unhotan kokonaan opettajani, josta +vielä on vähä sanomista. Niin esim. on eukon kiitokseksi mainittava, +luulen hänen muutamassa päivässä oppineen kielioppia enemmän kuin +mainitun papin koko 56-vuotisessa elämässään. Nimisanoja tutkiessamme +minun ei koskaan tarvinnut kysyä genitlivisijaa, sillä heti hän sanoi +nominatiivin jälkeen jonkun toisenkin sijan, tavallisimmasti monikon +nominatiivin, esim. _toores, -ehet_, tuores: _pivdus, -udyset_, saalis; +_kaste, -stket_, kaste; _suvy, -vgat_, sulka; _ikkun, -knat_, ikkuna. +Verbeistä puhuessamme taas hän tottui heti muistuttamattani sanomaan +infinitiivin ja preesensin yksikön ensimäisen persoonan, esim. _kasva, +kasvan_, kasvaa; _volmitsen, -ta_, valmistaa, ja alkoi monesti itse +taivuttaa sanoja. Niin kysyttyäni mikä langeta "pa vasjemu" [teidän +kielellä] oli, hän sanoi: _langeta, langtan, lagtai, langtah,_ j.n.e. +Ei kuitenkaan pidä kummeksia, että hänkin toisinaan erehtyi tai ettei +heti voinut minua johdattaa oikealle tolalle. Niin esim. kun +taivutettaessa sanaa: _lugeda_, lukea, kysyin, miten "minun pitää +lukea, minun on luettava, minun tulee lukea" [?] kuului hänen +kielellänsä, hän vastasi: kah! _langeskanden_. Samalla tavoin: +_tegeskanden_, minun pitää tehdä [?]; _langteskanden_, minun pitää +langeta [?]. Lähes kolme vuorokautta pidin tätä -skanden, -skandet +j.n.e. -loppuista muotoa varsinaisena futuuri-muotona, niinkuin +kieliopin tutkijat viime aikoihin asti venäjänkin kielessä ovat +pitäneet verbin infinitiivin ja edellä olevien _budu_ tai _stanu_ +muotojen yhtymätä varsinaisena tulevan ajan muotona. Mutta sitten asiaa +tarkemmin mietittyäni tulin asian oikeille jäljille ja huomasin, että +päätteellä _-skanden_ loppuva muoto ei ollutkaan muuta, kuin erityinen +_verbum inchoativum_, joka suomen ja viron kielestä on kadonnut +varmaankin ruotsin ja saksan kielen vaikutuksesta. Kuitenkin päätin sen +ottaa tekeillä olevaan kielioppiini, vaikka koko verbi ei pääsisikään +sitä etemmäksi. Toivon kuitenkin, että tätäkin hylättyä sananmuotoa, +kun se joutuu kielioppiin, kenties ruvetaan käyttämään, samoin kuin +refleksiiviverbiä, joka jo oli katoamaisillaan, nyt jo alkaa näkyä +joka suomalaisessa kirjassa. Sitäpaitsi olen vielä siinä uskossa, että +vaikka kieliopin on muodostuttava kielen mukaan, niin on kielenkin +muutamissa paikoin edellisen mukaan mukautuminen, Kieli näyttää +minusta monessa kohdin ymmärtämättömältä lapselta ja kielioppi sen +ymmärtävämmältä opettajalta, jonka tulee taivuttaa hoitolaisensa lajin +yhteisten lakien alaisiksi ja kehittää omin päin toimeen tulevaksi. +Jos hoitolainen kauniisti ja vioitta kasvaa, ei hoitajalla ole muuta +tehtävää kuin edistää sen varmistumista; mutta jos hoidokas rupeaa +harhateille poikkeamaan, niin se on oikaistava niin pian ja niin +sävyisästi kuin mahdollista. Suomen kielessä katson harhatieksi tai +epäoleellisuudeksi sitäkin, että inkoatiiviverbin merkitys, mikä ennen +on lausuttu yhdellä, ilmaistaan kahdella sanalla, kuten esim. ruveta +käymään, ruveta tulemaan, ruveta lankeamaan, ja preesensissä: rupean +käymään, r. tulemaan, r. lankeamaan, eikä niin kuin ennen käyskätä, +tuleskata, lankeeskata ja preesensissä: _käyskännen, tuleskannen, +lankeeskannen_. Mutta mistä voimme sitten niin varmasti päättää +inkoatiiviverbin suomen kielessä olleen? Siitä, että se on +heimokielissä, lapissa ja vepsässä, ja toiseksi siitä, että suomessa +vieläkin on näistä inkoatiiviverbeistä johdettuja sanoja, kuten +_käyskentelen, tuleskentelen, lankeeskentelen_, jotka eivät ole +syntyneet muista kuin alkuperäisistä: _käyskännen, tuleskannen, +lankeeskannen_. + +Karhelan papin luona asuin ensimäisen viikon hänen pienessä tuvassaan, +jossa paitsi minua asustivat hän itse, hänen rouvansa ja nelivuotias, +tyttärensäpoika, piika, eräs "prikashtshikka", pieni punainen koira, +musta kissa ja sen kaksi pientä poikasta. Viimein maanmittareilta +loppui työ, nimittäin samalla tavalla kuin usein meidänkin maassa, että +kylien rajoista nousi riita, jonka ratkaisua etsittiin aina +Keisarillista Senaattia myöten, millä ajalla työ keskeytyi. +Maanmittarien lähdettyä minä muutin kamariin, jossa nyt sain aivan +yksinäni asua lopun aikaa, mikä kaikin paikoin on suuriarvoinen etu, ja +etenkin näin matkoilla ja alinomaa rahvaan hälinässä oltua aivan +verraton asia. Viimeinen päivä vaan piti olla papin ja hänen perheensä, +koiran ja kissojen parissa, siitä syystä, että tupaa, jossa tähän asti +olivat asuneet, nyt ruvettiin purkamaan ja uudesta rakentamaan. +Kamarini "jumalatshogassa" eli kuvanurkassa oli koko joukko +kaikenlaisia, ei kovin sievin käsin tehtyjä "jumalia", ja oven +yläpuolella ratsasti Ali Pasha. Kaikki nämä kunnioitettavat +herrasmiehet näyttivät jo täysinpalvelleilta, ja jos minun vallassani +olisi ollut, olisin vapauttanut heidät jokaisen virasta, antanut +täyden palkan eläkkeeksi ja myöntänyt oikeuden kantaa virkapukua. +Samoin olisin tehnyt huoneen kahdelle tuolille, joista toisessa ei +ollut kuin kolme jalkaa, niin ettei enää jaksanut seinää vastaan +nojautumatta pysyä pystyssä, ja toisen jalkojen parantaja oli tehnyt +niin huonoa työtä, että sekin oli aivan kelvoton. + +Pappi itse oli 56-vuotias mies, vakaa ja hiljainen luonteeltaan. Hänen +jokapäiväinen pukunsa ei ollut talonpoikien pukua ollenkaan parempi; +eikä häntä voinut heistä erottaa muusta kuin pitkästä, selässä +riippuvasta palmikosta. Hän kävi vaimonsa ja piikansa kanssa kaikissa +ulkotöissä, jonka tähden oli päivin harvoin kotona; minun täällä +ollessani näet paraillaan lopeteltiin heinäntekoa ja sitten seurasi +elonleikkuu, herneiden puinti ja marjojen poiminta. Kotoisallakin +ollessaan hän toimitteli kaikenlaisia pihatöitä, kuten saunan +lämmitystä, veden noutoa, marjojen siivousta y.m.s. Ei olekkaan siis +kumma, että hänellä näiltä töiltänsä ei ollut aikaa paljoa kirjallisiin +huvituksiin hurvitella. Hän osasi kuitenkin lukea venättä ja slavoniaa +kuta kuinkin, taisipa kirjoittaakkin. Kerran kirjoja käsille ottaessani +hänkin tuli siihen, katsoi niihin ja, nähtyään etteivät ne olleet +venäjänkielisiä, kummeksi, että kirjoja on painettu muillakin kuin +tällä yhdellä kielellä. Näin oppineita opettajia oli joku aika sitten +(ja lieneekö vielä nytkin) muutamia meidänkin maassa. Niinpä kertoi +Castrén matkoillaan Suomessa kerran tavanneensa pappismiehen, joka +suomen kieliopista ja kirjakielestä puhuttaessa oli kummeksinut, miksi +x ei kelvannut suomen kirjaimeksi, ja oli kysynyt, mitä tämä _vokaali_ +oli pahaa tehnyt, kun sitä niin vainottiin! Minulla oli venäjänkielinen +Uusi Testamentti, ja sitä pappi luki ahkerasti, sanoen, ettei koko +heidän kirkollaan ollut muuta pyhää kirjaa kuin evankeliumit slavonian +kielellä, jota hän taas ei näyttänyt aivan hyvin ymmärtävän. + +Papin rouva taisi olla vähän nuorempi miestänsä; hän kulki rahvaan +mukana kaikissa töissä, marjassa, verkkoja laskemassa j.n.e. +Työpaikan loitompana ollessa minä jäin yksin kotimieheksi, kuitenkin +sillä ehdolla, että sain käydä lukkarissa edellä mainitun opettajani +luona, kun vaan lähtiessäni muistin panna oven lukkoon. Näinä päivinä +rouva aina pani minulle päivällisruuan jo lähtiessään valmiiksi, toisen +osan, kuivan ruuan, kaappiin, ja toisen, keittoruuan, uuniin lämpimänä +pysymään. Uuniin pantuja herkkuja oli kookas kahvipannukin, jonka +aamulla keitti täyteen ja sijoitti uuniin hautumaan. Taitavat +kahvinkeittäjä-rouvat arvaavat sanomattanikin, kuinka hyvää tämä +rupeamamäärin hautunut kahvi oli, eikä ollutkaan erittäin ikävä sanoma +se, jonka papin rouva eräänä aamuna minulle ilmaisi, nimittäin kahvin +loppuneen ja toista saatavan vasta kun joku sattui käymään kaupungissa. +Työhön lähtiessänsä hän kuitenkin iloisen näköisenä sanoi kahvipannun +olevan entisellä paikallansa ja entisessä voimassaan. Kysyessäni, mistä +hän jo oli kerinnyt saada uutta kahvia, hän vastasi tietävänsä keinon, +millä ainoattakkaan kahvinjyväsettä kahvia saada, ja lähemmin asiaa +tutkittuani huomasin tämän keinon siksi, että hän oli paahtanut +ohranjyviä kahvin asemesta ja niistä tehnyt keiton. Kun rouva näin +kahvin asemesta keitti ohria, piti minunkin ruveta jotakin "jatketta" +hommaamaan, sillä suureksi murheeksi tupakkani alkoi vähenemistään +vähetä, enkä tietänyt muuta neuvoa tämän lähestyvän puutteen +poistamiseksi kuin että keräsin perunan lehtiä, kuivasin ja sekoitin +niitä tupakkaani, toivoen tämän sekoituksen avulla pysyväni tupakassa +siksi kunnes ilmaantui joku Lotinapeltoon-matkustaja, jolla olisin +voinut tuottaa uutta tupakkaa. + +Jo edellä mainitsin, että papilla oli nelivuotias tyttärenpoika +luonansa. Tämän lapsen pilasi mummo, papin rouva, aivan asian alkaen ja +ikäänkuin tahallansa. Joka aamu poika herättyänsä alkoi huutaa ja itkeä +minkä jaksoi, ja sitä jatkoi pitkin päivää, milloin vaan ei heti tehty +hänen mieltänsä myöten, polki jalkaa, kiljui ja nakkeli vihan vimmassa +mummoansa ja ukkoansa kivillä ja esineillä, jotka vaan käteensä sai. +Minä uskalsin muistuttaa eukolle, että nuo juonet pitäisi pojasta +vitsalla ottaa. Hän sanoi jo sitäkin koetelleensa, mutta ei minkään +auttaneen. En luulekkaan vitsan sillä tavalla käytettynä kuin papin +rouva sitä käytti, kenenkään kädessä parantavan lapsia, vaan pikemmin +pahentavan. Hän näet ei ruvennut poikaa kurittamaan ennenkuin joutui +sellaiseen vihan vimmaan, että kuritus oli pikemmin kostamista kuin +oikaisemista, eikä hän silloin katsonut millä lyödä hotaisi poikaa, +vitsallako vai korennollakin. Sitten lepyttyänsä taas imarteli huutavaa +poikaa ja hyväili entistään viittä pahemmin eikä kieltänyt, jos poika +olisi mitä tahtonut. Teenjuontiin eukon piti aina saada poika, jospa +tällä tuvassa tai ulkona oli kuinkin mieluinen muu huvitus. Nämä kestit +poika kuitenkin aina lopetti itkulla ja kiukuttelemisella, kun muka ei +vielä ollut tarpeeksi sokeria saanut, ja monasti minua tämä eukon +riehuminen pojan kanssa suututti paljoa pahemmin kuin kaikki ikävyydet +"barinan" luona olivat minua vaivanneet, -- Paljoa paremmin sokea +opettajani kasvatti ponomarin eli lukkarin lapsia, jotka heti eukon +huutaessa _movtsi_ olivat hiljaa kuin hiiren poikaset. + +Pyhät vietettiin näilläkin seuduilla alituisella syömisellä ja +juomisella; viimemainitulla, milloin juotavaa oli, sillä viinaa on +täällä vähempi ja sitä pidetään kalliimmassa hinnassa kuin Suomessa. +Elokuun 27:ntenä päivänä oli suuri pyhä Kekjärven kylässä, jonne +kirkolta tulee 3-4 virstaa matkaa. Venäjällä ja Suomessakin on +kreikanuskoisissa pitäjissä joka kylässä oma kirkkonsa (säässynä) ja +jokaisella tämmöisellä kirkolla oma suojeluspyhänsä, joku mies- tai +naispyhimysvainaja. Tämän pyhimyksen nimipäivänä kylällä on iso juhla, +johon keräytyy rahvasta 10 ja useammankin peninkulman päästä, ja +semmoinen oli tämäkin Kekjärven juhla, johon minäkin läksin. Kirkko oli +pienessä saaressa, ja meidän tullessa saari oli melkein täynnä väkeä. +Vaikka tilaa oli sangen vähä, uitettiin saareen hevosiakin. Se tuntui +minusta hieman kummalliselta, mutta myöhemmin sain tietää, että kaikki +saaressa olevat eläimet tulivat osallisiksi papin rahvaalle +antamasta siunauksesta, ja että hevosetkin täten siunauksen voiman +vastaanotettuaan sen jälkeen pääsivät vapaiksi ampumisista ja muista +vammoista. Mitä loitsija ennen teki paholaisen avulla, sen nyt pappi +sai aikaan pyhällä toimituksella, ja täten näin, miten pakanallinen +harhaluulo oli muuttunut kristilliseksi epäuskoksi. Saaressa ei ollut +muuta syötävää kuin renikoita, joita muuan mies myi kirkon ovella, mutta +sitä enempi syötävää oli järven rannoilla olevissa kylissä. Jos mihin +taloon menit, oli ruokaa pöydällä ja syödä täytyi vaikka väkisinkin. +Kotiin tultuamme papin rouva teetä juodessamme moitti kekjärveläisten +kömpelyyttä ja typeryyttä, mainiten esimerkkinä tästä törkeydestä +senkin, etteivät olleet älynneet tarjota hänen miehelleen viimeistä +teesarkkaa, jota rouva näytti paranna osana pitävän. Kohta hän +kuitenkin itse johdatti mieleeni sananlaskun: _kattila pataa soimaa, +musta on kylki kummallakin_, sillä teeveden juotua sanoi olevan +itsellänsä tärkeätä toimittamista tuvassa, jonka tähden toi minulle +maljan lämmintä vettä ja pitkän pyyhinliinan käskien minua kuppeja +pesemään. Tätä hän nähtävästi ei pitänyt minäkään älyttömyyden +merkkinä. + +Samalla viikolla kuin Kekjärven juhla vietettiin, oli kirkonkylässäkin +samanlainen juhla, ja sen lisäksi ponomari vielä piti leikkuutalkoon. +Kaikissa näissä pidoissa minua vaivattiin alinomaisella syömisellä ja +"tshajun" juomisella, niin että koko ilo minulle muuttui suureksi +tuskaksi. Eikä sillä vielä hyvä: hyvästä kestitsemisestä piti minunkin +puolestani jollakin tavoin osottaa heille hyväntahtoisuutta ja soittaa +huilua. Soittoon he eivät ollenkaan kyllästyneet, kiusasivat vaan yhä +uudestaan soittamaan. Monet monituiset kerrat kaduin, että olin mokoman +kapineen mukaani ottanut, monasti teki mieli viskata koko tämä +ilon-aiheuttaja nurkkaan. -- Mutta en muistakaan vastuksista ollut +aivan vapaa. Kaikkia oudonpuoleisia matkustajia, jotka eivät liiku +meluten ja herroiksi, luullaan täällä heti karkulaisiksi tai muiksi +pahantekijöiksi, enkä minäkään voinut päästä aivan vapaaksi tästä +epäluulonalaisuudesta. Niinpä heräsin eräänä yönä kamarissani isosta +hälinästä, joka kuului ulkoa, mutta panin uudelleen maata, kun en +arvannut ryminän syytä. Vasta seuraavana aamuna kuulin papilta, että +humalaisia miehiä oli käynyt siellä koko joukko tahtoen tulla minua +sitomaan, kun muka olin mikäkin passiton "razboinikka" [rosvo]. +Suurella vaivalla pappi oli saanut heidät tästä aiheestaan luopumaan. + +Vielä voisin luetella useampiakin tämänlaatuisia ikävyyksiä, jotka nämä +pidot ja kokoukset minulle tuottivat. Mutta paljo niistä oli hyötyäkin. +Niissä opin rahvaan koossa ollessa maata ja tapoja paremmin tuntemaan, +mikä muuten näin kiireisenä työaikana olisi ollut vaikeampaa. Näiden +seutujen rahvas on yleensä solakka- ja suoravartaloista, ja jotenkin +sievännäköistä. Puvut olivat melkein samanlaiset kuin Aunuksessa, +samoin oli maatöidenkin laita. Viljelyskasveja olivat ruis, ohra, +kaura, herne, papu ja jokunen määrä perunaa. Enimmäkseen kylvettiin +peltoon, metsää taas hyvin vähän perattiin. Karjanhoito ei täällä, +samoin kuin on laita Syvärijoen seuduilla, ollut suuresti edistynyt +Aatamin karjankaitsennasta. Rautapataa en muista nähneeni koko näillä +seuduilla. Ruokaa valmistettiin saviruukuissa, jotka pantiin uuniin. +Muu keittäminen tapahtui sillä tavoin, että tulessa kuumennettuja kiviä +pantiin vesiastiaan siksi että vesi rupesi kiehumaan. + +Kun kielioppia ja sanakirjaa koskevat tutkimukset, joita tällä kertaa +pidin tärkeimpinä, olivat vieneet kaiken aikani, en kerinnyt paljoa +muuta keräämään. Satuja, sananlaskuja ja arvoituksia panin kuitenkin +kirjaan jonkun määrän, ja olisin kenties saanut laulujakin, joita +luulen tälläkin rahvaalla olevan (sillä laulajia oli useampiakin, +vaikka eivät nyt ruvenneet laulamaan), ellei olisi tullut poislähtö +ennenkuin opin kieltä sujuvasti käyttämään ja ymmärtämään. Tässä +kielessä on monta etua, ja siitä suomenkielen tutkija saapi monta +hyvää selitystä ja viittausta. Näytteeksi panemme tähän seuraavat +vepsänkieliset palat. + +Mateuksen VI:nnen luvun alku vepsän kielellä. + + 1. Vardeikatois andelta milostinad teiden rahfhan aigan, siks + mise hei teid nähtais: muga ei liene teile nahradad tatas + teiden taivhalises. + + 2. I muga kons andad milostinan, ala torvta itseis kohtas, kut + litsemeerad tehtais sinagogois i irdal, mise kiitaisiba heid + rahvas. Toden sanun teile: hei saiba use itselesoi nahradan. + + 3. Sinä se andle milostin muga, mise hur käsi sinun ei nägeis, + min tegeb oiged. + + 4. Da lineb milostin sinun nähmatoi, i taat sinun nägeb + nähmatoman andab sinei nägymisen. + + 5. I kons rist(i)toi, ala ole kut litsemeerad, kudamet ljubitas + sinagogois i irdal seisuteldas ristmähäs, mise nähtais rahvas. + Praudan pagisen teile: hei otiba use itseles nahradan. + + 6. Sinä se kons ristitoi, mäne perthe itseis, i salpta itseis + veräjäd, i ristte itseis tatale, kudam ei nägy, a taat sinun + nägeb ei -- nägymisen andab sinei nägymisen. + + 7. Risttes se algat sanelkoi lisniad, kut keelitajad: netse hei + duumaitas, mi äijis vaihis itseis linetai kuuldud j.n.e. + + * * * * * + +Verbejä taivutetaan vepsän kielessä seuraavaan tapaan: _tegen, teget, +tegeb, tegemai, tegetei, tegeha t. tehtav_ (s.o. teen, teet, tekee, +teemme, teette, tekevät). _Tegemoi, tegetei, tegese, tegemoisei, +tegeteisei, tegebasei t. tehtasei_ (s.o. teen itseni, teet itsesi +j.n.e.). + +_En tege, emai tehkoi_ (s.o. en tee, emme tee). + +Tehnen, _tehnen_; en tehne, _emai tehnekoi_, en tehne, emme tehne; +_tehneisin_, ehkä tehnen. _Tehnusimoi, tehnusitei, tehnusihese, +tehnusimoisei, tehnusiteisei, tehnusiheisei_, olisin tehnyt itseni, +olisit tehnyt itsesi j.n.e. + +Tästäkin vähästä näytteestä lukija saattaa arvata, että vepsän kielen +verbit ovat paljoa muotorikkaammat kuin suomenkielessä. Emme nyt aio +toisia lukijoita enemmillä esimerkeillä rasittaa; saattaisimme senkin +hyvin mainitsematta jättää, että konsonanttiäänteet s, ts, n, t, ynnä +muutamat muut välistä ääntyvät kuten meillä, välistä taas kuin sh, +tsh, nj, tj, niin myös vokaalit välistä puhtaina, välistä taas +epämääräisinä, esim. a pikemmin kuin ä, jos kohta a:äänne voittaa. + +-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- + +Helsingistä saatuani ankaran kirjeen, jossa minua käskettiin joutumaan +takaisin virkaani toimittamaan, minun täytyi ennen aikojani lähteä +Vepsän maasta ja palasin Aunuksen, Salmin, Impilahden ja Sortavalan +kautta suoraan Kajaaniin. + + + + +63. + +Akademikko Sjögrenille. + +(Konsepti) + + +[Ilman päivänmäärän ja paikan ilmaisua.] + + [Syyskuun lopulla 1842.] + +Korkeasti kunnioitettu Kolleegineuvos! + +Päätettyäni tällä kertaa tutkimukseni vepsäläisten parissa, saan +muutamalla sanalla ilmoittaa Teille jospa en juuri muuta, niin ainakin +sen, että olen paluumatkalla. Olin pyytänyt virkaloman pidennystä +kuudeksi viikoksi, hieman paremmin ehtiäkseni tutkia vepsän +kielen omituisuuksia, mutta lääkärin puutteessa, joka olisi sillä aikaa +ollut sijaisenani Kajaanin piirissä, minulta tämä pidennys kiellettiin, +minkä vuoksi minun nyt täytyy kiiruhtaa kotiin lokakuun alkuun. +Vepsäläisten parissa en tullut Karhelan (Kargenets) kylää kauemmaksi, +missä asuin paikkakunnan papin luona. Sitä ennen tosin olin tavannut +Ishaiva nimisen vepsäläiskylän, joka on Kargopolin ja Vyitegran +välillä, mutta kun kieli siellä paraikaa oli sukupuuttoon +kuolemaisillaan, viivyin siellä vaan muutaman päivän. Mainittu Karhelan +pappi olisi ruvennut opettajakseni, mutta kun pian huomasin, ettei hän +itse ollut aivan perehtynyt vepsän kieleen, otin opettajakseni erään +puolisokean, vanhan sotamiehen-lesken, jonka kanssa kävin läpi +venäläisen sanakirjan merkiten vepsäläiset sanat, mikäli hänen +tietojaan riitti. Sitäpaitsi panin kirjaan häneltä ja muilta tusinan +verran satuja, käänsin Mateuksen evankeliumin 5:nnen, 6:nnen, 7:nnen ja +8:nnen luvun sekä lauseparsia venäjän kieliopin lauseopista ja muista +kirjoista. Vaimo asui paikkakunnan ponomarin talossa, joka ponomari +oli syntynyt 30 virstaa kauempana Ojatin toisella rannalla Ladvan +kylässä ja joka eukon ohella oli opettajanani. Suurinta mielenkiintoa +minussa herättivät vepsän kielen verbien muodot. Jotenkin seuraavaan +kaavaan sain verbien taivutuksen. Indikatiivin preesens: _salptan, -at, +-ah, -amai, -atei, -taha t. salpatas_, suomeksi: suljen, suljet, +sulkee, j.n.e.; kielteiset muodot: _en, et, ei salpta, emai, etei, eba +salpakoi_; refleksiiviset: _salptamoi, -atei, -ase, -amoisei, -ateisei, +-asei t. salpatasei_, kielt.: _en j.n.e. salpakoi, emai j.n.e. +salpakoisei_, Indikat. imperfekti: _salpsin, -sii, salpas, salpsimai, +salpsitei, salpsiba t. salpattihe_; kielteiset: _en j.n.e. salptaske, +emai j.n.e. salptasket_; refleks.: _salpsimoi, -itei, -the, -imoisei, +-iteisei, -ihoisei t. salpattihesei_; kielt.: _en j.n.e. salptaskete, +emai j.n.e. salptaskemisei_. Indikat. perfekti: _minä, einä, hän +salpanu, mö, tö, hö salpatud_. Tästä huomaa, että vepsäläinen +konjugatsioni on rikkaampi kuin sekä suomalainen, virolainen että +lappalainen. Perfekti, jonka moni sanoi olevan merkitykseltään +vallan imperfektin veroisen, lienee venäjän jäljittelyä. Kuulinpa +vielä matkalla Kargenetsista Lotinapeltoon sellaisen imperfekti-muodon +kuin lauseessa: kun sinä _maksneisit_, mutta en saanut selville, missä +suhteessa se eroaa muodoista _maksnet ja maksaisit_, jotka molemmat +esiintyvät suomessa. On muuten hyvin vaikeata tutkia jonkun kielen +muotoja, kun on pakko välittäjäkielenä käyttää muodoista köyhää +venättä. Ellei suomi olisi sen vertaa auttanut minua vepsää +tutkiessani, tuskin olisin saanut esille konjunktiivin preesensiä, +sillä miten asettelinkaan venäläisiä sanoja, joilla konjunktiivin +käsitettä ilmaistaan en aluksi saanut vastaukseksi muuta kuin: _Budu +minä tegen, hot tegen, kut tegen_ j.n.e. Sitävastoin olin erehtyä +futuurin suhteen, sillä venäjän _budu tai stanu_ sanojen avulla +muodostettu n.s. futuuri tosin käännettiin _ja budu sdelatj_ muodolla +minä _lienen tegemaha_, mutta mieluummin muodolla _minä tegeskanden_, +samoin kaikista muista verbeistä: _opendaskanden_ minä alan opettaa, +_voiskanden_, alan voida j.n.e. Minulla oli jo pari päivää se väärä +luulo, että vepsä vastoin muita suomalaisia kieliä oli muodostanut +itselleen futuurin, mutta huomasin sitten, että sillä lapin tavoin on +vasituinen inkoatiivimuoto, jonka suomi ja viro ovat menettäneet +(ruotsin ja saksan vaikutuksesta, joissa sellaista muotoa ei ole?). +_Minä sanoskanden_, lapiksi _sarnosgoadam; lugeskanden: logaskoadam_. +Mielestäni tämä muoto on otettava suomen kielioppiin, vaikkei se +tulisi sitä laajempaan käytäntöön; mutta syytä on toivoa, että se +kieliopista voi siirtyä kieleen, sillä tuntuuhan siltä kuin +refleksiivimuoto, jonka v. Becker ensiksi otti kielioppiinsa, olisi +tullut yleisemmin tunnetuksi (sillekin osalle Suomea [tämä kirjoitettu +seuraavan sivulauseen yläpuolelle rivien väliin]), vaikka se +enemmälle kuin puolelle Suomea sitä ennen oli tuntematon. Suurimmalla +todenmukaisuudella voi päättää, että suomessakin ennen on ollut +inkoatiivinen verbi, sillä ensiksi lapissa ja vepsässä se on ja +toiseksi tuntuvat tavalliset johdannaismuodot _meneskendelen, +lueskendelen_, jotka tosin ovat menettäneet inkoatiivisen +merkityksensä, saavan synnystään kiittää tätä inkoatiivia. + +Sijamuodoiltaan vepsä on aunuksen, lapin ja viron tavoin suomesta +paljon jäljessä, ja tuntuu siltä kuin suomalaiset jo erottuaan +heimolaisistaan olisivat muodostaneet lukuisat taivutussijansa. +Vepsässä en saanut selville muita sijoja kuin nominat. _lähte_, kaivo, +genet. _lähtken_, allat. _lähtkele_, illat, _lähtkehe_, infinit. +_lähtet (t. lähtket)_, possess. _lähtkel_, instrukt. _lähtken_, mon. +_lähtken_. Muotoja _lähtken ked, lähtkespäi, lähtkelpäi, lähtkehe-sai_ +en pidä tavallisina sijoina, kun _ked, päi, sai_ eivät yhdy +adjektiivoihin. + +Diminutiiveja. + +Suffiksit vepsänkieli enimmäkseen on menettäneet, ne esiintyvät +kuitenkin personaalipronomineihin ja _itse_ pronominiin sekä, jos kohta +harvoin, muihinkin sanoihin liittyneinä. Vakuutettiin -- -- -- + +Partikkeleista näytti olevan todellinen puute, ellei tahtonut käyttää +venäläisiä partikkeleita. Eipä missään viljelemättömässä kielessä +niitä liene suurta varastoa. + +Lappi, vepsä ja suomi ovat menetelleet eri tavoin lyhentäessään sanoja: +lappi on jättänyt pois päätteitä, vepsä (kuten myös viro) jonkun +keskellä sanan vartaloa olevan vokaalin, suomi päätteessä olevan +konsonantin. Vepsäl. _andlen, maksnen, salptan, langten_. + +Sanakirjallisessa suhteessa _laittaa_: vepsäl. _lajin_, torua, +nuhdella, ven. _lajat_. + + + + +64. + +Tohtori Rabbelle. + +(60:nnen jatko.) + + + Koivikko, 8 p:nä lokakuuta 1842. + +Enempää en Lotinapellossa ehtinyt kirjoittaa, enkä vepsäläisten parissa +senkään vertaa; täällä oli syynä se, että aikani meni vepsän kielen +tutkimiseen, mutta Lotinapellossa minun oli viettäminen arkiateri +Törngrenin 70;ttä syntymäpäivää. Tämä vietto tapahtui muuten kelpo +tavalla, mutta miten, sen saat toiste tietää. Sitten matkustin +vepsäläisten luo, oleskelin siellä aina syyskuun loppuun, ja kun +kirjeestäsi sain tiedon, että minun oli rientäminen kotia Kajaaniin, +läksin viimeinkin kotimatkalle, jolla nyt paraikaa olen ja toivon 3-4 +vuorokauden kuluttua vahingoittumattomana sinne perille saapuvani. +Muistelmiani olostani venäläisten ja vepsäläisten parissa voin toiste +Kajaanista kirjoitella ja pyydän nyt ainoastaan anteeksi, etten voinut +palata Helsingin kautta ja suullisesti onnitella Sinua Fransiskuksen +päivänä. Jos ensi talvena tarjoutuu mahdollisuutta muutamaksi viikoksi +poistua Kajaanista, niin varmasti käyn sinua Helsingissä tervehtimässä. +Sitä ennen olen _Suomi_-kirjaa varten kirjoittava jotakin vepsästä, +niin pian kuin saan siihen tilaisuuden. + +Tervehdi tuttavia, äläkä unhota muutamilla riveillä ilahuttaa + + rehellistä ystävääsi + Elias Lönnrotia. + + + + +65. + +Tohtori Rabbelle. + + + [Matkalla Kajaaniin, alkupuolella lokakuuta 1842.] + +[Saapui Helsinkiin 14 p:nä lokakuuta 1842. Kirjeen saajan muistiinpano.] + +Rakas veli! + +Sjömania myöten kirjoitin joku päivä sitten Sinulle kirjeen ja lähetin +samalla jatkoa Vyitegraan asti ulottuviin matkamuistelmiini. +Matkasta sieltä vepsäläisten luo, olosta heidän parissaan ja +kotimatkasta voisi tosin olla koko joukko kirjoittamista, mutta kun +vepsäläisten luona jouduin niin kovaan työhön heidän kieltänsä +tutkiessani, ettei jäänyt ollenkaan aikaa kirjoittelemiseen, ja +kun sen jälkeen aika kiireellä olen sieltä kotia matkustanut. niin +kaikki matkamuistelmat näiltä ajoilta vielä ovat paperille panematta. +Siksi ne kaiketi jäänevätkin, ellen palattuani Kajaaniin mahdollisesti +Suomi-kirjaan saisi kyhätyksi jotakin kirjoitusta olostani vepsäläisten +parissa. Heidän kielensä on vielä jotakuinkin suomen kaltaista, niin +että muutaman viikon kuluttua opin sitä puhumaan paremmin kuin venättä +puolessa vuodessa. Koko joukon aineksia vepsän oppimista varten +kokosin, kuitenkaan en niin paljoa, että siihen voisin olla +tyytyväinen, pääsemättä vielä toista kertaa joskus vastedes heidän +luokseen. + +Ennenkuin saat käsiisi nämä rivit, olen jo Kajaanissa, tosin +kahta viikkoa myöhemmin kuin minun oli määrä; toivon kuitenkin, +että tämä viipymys minulle annetaan anteeksi. Nyt pyydän Sinua +Helsingin kirjakaupoista kysymään teosta _Visa Reperta und +gerichtlich-medizinische Gutachten von J. Berndt_; jos se on +saatavissa, niin pyytäisin Sinua, että lähettäisit sen postissa minulle +samoin myös _Wistrand'in_ kirjan _Handhok i Forensiska Medicinen_. + +Lappalaista lusikkaa, jonka olisin lähettänyt Sinulle jo Fransiskuksen +päiväksi, jos se vaan olisi käynyt päinsä, pyydän Sinua nyt pitämään +hyvänäsi, lappalaismuistona. Rikkaat lappalaisperheet syövät yleensä +sellaisilla lusikoilla. Suomen-Lapissa ne kuitenkin tätä nykyä ovat +harvinaisia, mutta yleisemmät Norjan tunturilappalaisilla. Terveisiä! + + Rehellinen ystäväsi + Elias Lönnrot. + + + + + + +YHDESTOISTA MATKA V. 1844. + + + + +[Tälle viimeiselle tutkimusmatkalleen Lönnrot läksi saatuansa v. 1844 +kirjallisia ja tieteellisiä töitänsä varten pitkän virkavapauden. +Haluten vertailevaa tutkimusta varten lähemmin tutustua viron kieleen +L. läksi kesäkuun lopulla sanottuna vuonna Viroon, ensin Helsingistä +meren yli Tallinnaan ja sieltä Tarttoon, jossa hän viipyi elokuun +loppupuoleen opiskellen viroa. Tehtyänsä vielä seitsenviikkoisen +tutkimusmatkan Tarton eteläpuolisiin seutuihin L. palasi lokakuun +12:ntenä p:nä Tarttoon, kopioi sitten sikäläisiä sanakokoelmia ja läksi +joulukuun alussa kotimatkalle Pietarin kautta. Kulkien läpi Viron +pääasiassa jalan, L. joutui paluumatkallansa aikomattansa vatjalaisten +luo, jossa muistoonpani joukon runoja. Pietarissa jonkun alkaa +viivyttyänsä palasi L. alussa vuotta 1845 rautatietä Helsinkiin ja +sieltä kotiin Kajaaniin.] + + + + +1. + +Tohtori Rabbelle. + + + Tartto, 21 p:nä heinäkuuta (2:na elokuuta) 1844. + +Rakas Veli! + +Jos olisin viihtynyt huonommin tällä puolen merta tai jos ei aikani +olisi mennyt viron kielen tutkimiseen, olisin kaiketi jo monta viikkoa +sitten kirjoittanut Sinulle, kuten olisi ollut myös velvollisuuteni. +Mutta mainittu kieli on siihen määrään pitänyt minut työssä, että tämä +kirje kuitenkin on ensimäinen, jonka Suomeen lähetän, vaikka jo +seitsemättä viikkoa olen ollut Virossa. Merimatkani jälkeen viivyin +pari päivää Tallinnassa, matkustin sitten sieltä itään pastori Ahrensin +luo Kuusaloon; hän on sen äsken julaistun viron kieliopin tekijä, jonka +Suomalaisen Kirjallisuuden Seurakin on saanut. Hän vallan hämmästyi +huomatessaan kirjojeni joukossa vähää ennen Seuralle lahjoittamansa +kirjan. Joku päivä tuloni jälkeen hänen täytyi lähteä yleiseen +pappien-kokoukseen Tallinnaan, minkä vuoksi minäkin läksin sieltä pois +Maria Magdalenan seurakuntaan, joka sijaitsee puolitiessä Tarttoon +päin. Siellä viivyin hieman toista viikkoa ja tulin sitten vähitellen +tänne Tarttoon, missä nyt paljoa liikkumatta kaupungilla olen asunut +samassa paikassa neljättä viikkoa. Onkin, harvoja poikkeuksia +lukuunottamatta, satanut koko ajan ja lisäksi ollut kylmä, niin että on +voinut pitää itseään onnellisena, kun on ollut katto pään päällä. +Parin päivän kuluttua olen aikonut lähteä täältä etelämpään, +käytännöllisestikkin perehtymään siihen, minkä täällä teoreettisesti +olen oppinut. Kuten tiedät entuudesta, viron kielessä ei ole ainoastaan +kaksi murretta, vaan myöskin kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton +murteet, joihin molempiin tahtoisin perehtyä niin hyvin kuin yhdessä +kesässä on mahdollista. Sekä oikeinkirjoituksen että muunkin puolesta +viro melkoisesti eroaa suomesta; eipä edes vepsä eroa siitä enempää. +Vokaalisointua ei ole Tallinnan virossa, ja ainoastaan jälkiä siitä on +olemassa Tarton murteessa. Varmasti pitkiä vokaaliäänteitä kielessä ei +ole muualla kuin ensi tavussa, jossa ne merkitään yhdellä ainoalla +vokaalilla, paitsi silloin kun samassa tavussa seuraa yksi konsonantti, +jolloin pitkä vokaaliäänne merkitään kahdella vokaalilla, esim. _noor_, +nuori, genit. _nore_, eikä noore. Sen tähden on välttämätöntä lyhyttä +vokaalia merkittäessä kirjoittaa seuraava konsonantinmerkki +kahdenkertaiseksi, esim. _emmä_, äiti, _kalla_, kala, jotka äännetään +_emä, kala_, mutta jotka äännettäisiin eema, kaala, jos ne +kirjoitettaisiin yhdellä m:llä ja l:llä. Kaikissa muissa tavuissa, +joissa suomessa on pitkä vokaaliäänne, on virossa niin epämääräinen +laajuus, ettei vokaalia voi sanoa pitkäksi eikä lyhyeksi. Virolaiset +itse (nimittäin filologit) sanovat sitä korolliseksi. Suomen ie, uo, yö +kuuluvat virossa pitkinä e, o, ö äänteinä, mutta niitä kuulutaan +sentään muutamilla seuduin äännettävän enemmän suomen tapaan. +Nomineilla on yhtä monta sijaa kuin suomessa ja sen lisäksi kaksinainen +monikko, nimittäin määrätty ja epämääräinen. Verbit taas ovat +suomalaisia verbejä paljoa köyhemmät, kun näet sekä konjunktiivin +preesens että koko optatiivi puuttuvat (varsinainen optatiivi +nimittäin, sillä se, mitä virolaiset optatiiviksi sanovat, ei ole muuta +kuin suomen konjunktiivin imperfekti). Vielä on huomattava, että +infinitiivistä on harvoja sijoja käytännössä, eikä partisipin +perfektejä ollenkaan voida sijoitella kuten suomessa. Refleksiiviverbiä +ei ole. + +Samoin kuin me suomalaiset luulemme viron oikeinkirjoituksesta, että se +on vallan hullunkurinen, samaa useimmat virolaiset puolestaan luulevat +meidän oikeinkirjoituksestamme. Kuinka suuri ero niiden välillä on +olemassa, osottakoon esim. se seikka, että virolainen kirjoittaisi +suomalaisen sananparren: _ei salli savinen pelto piian pitkiä hameita, +koriata kuokkijata, sukan vartta valkiata_ seuraavaan tapaan: _ei salli +savvine peldo pian pitkiä hammeida, korriada kokiada, sukka varta +valgiada_; mutta sellaisena kuin se suomessa kirjoitetaan hän sen +ääntäisi: _ei salli saavine peltto piian pitkiä haameitta, kooriatta +kookkiatta, suugan vartta valkkiatta_. + +Vaikka minulla vielä on lähes 200 paperiruplaa taskussa, täytyy minun +kuitenkin pyytää Sinua olemaan hyvä ja ensi tai toisessa postissa +lähettämään minulle 50 ruplaa hopeaa, sillä asuntoni ja ruokani ovat +maksamatta ja sitäpaitsi minun on ostaminen koko joukko kirjoja, joita +Helsingissä ei ole saatavissa. Kahden viikon kuluttua olen palannut +eteläiseltä retkeltäni, ja jos minun silloin vielä onkin pari päivää +odottaminen kirjettäsi, toivottavasti voin sen pian saada. Täältä +matkustan sitten Pernoon ja sieltä Tallinnaan, mistä kaiketi syyskuun +lopulla tai lokakuun alussa saan palanneeksi Helsinkiin, kuten toivon. +Virolaisia kirjoja olen jo ostanut hyvän kasan (30 luvultaan). +Halunneeko Seura sellaisia, esim. toista painosta Hupelin sanakirjaa ja +kielioppia, jotka täältä voisin saada, kuten myös virolaisen Raamatun? + +Tähän liitetyssä kirjeessä olen pyytänyt Aspia lähettämään seuraavan +neljänneksen [vuosipalkkaani] Sinulle (paitsi 25 ruplaa hopeaa[?] jotka +hän lähettää Kuopioon). Lähetä siis se hänelle postissa. + +Tartosta tai Pernosta kaiketi taas annan itsestäni elonmerkkejä, kun +olen palannut lättiläiseltä rajalta. Muuan tohtori Fählmann, joka on +kirjoittanut nuo ihanat sadut sekä myöskin viron kieliopin Oppineen +Seuran julkaisuissa, on täällä melkein joka päivä minulle opettanut +viron kieltä. Paha kyllä minulle, hänen aikansa kuluu niin +yksityispotilaiden hoitoon (noin 70 sairasta päivässä), etten voi +saada hänen opetustaan niin paljoa kuin tahtoisin, kun siten häntä +liiaksi vaivaisin. -- Tervehdi rouvaasi ja sukuasi! + + Tuus + Elias Lönnrot. + +Merkitse Tarttoon osotettuun kirjeeseen _poste restante_ +[postikonttoriin jäävä], sillä voisi sattua, että viipyisin +lättiläisellä rajalla kauemmin kuin mitä nyt olen aikonut. + + + + +2. + +Lehtori Zittingille. + +(Konsepti.) + + +[Lyhentäen julkaistu ruotsiksi "Saiman" 36:nnessa n:rossa v. 1846.] + + Tartto, 18 p:nä elokuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Useita viikkoja olen nyt täällä koettanut saada selvää viron +kieliopista, mikä on huononpuoleisesti onnistunut. Kuitenkin toivon +lopulta siinä pääseväni "ins Reine" [= oikealle tolalle] s.o. löytäväni +ne erityiset kielenlait, joiden vaikutuksesta viro on eronnut suomesta. +Kieliopeista ei suinkaan ole puutetta. Niistä on kaksi, jotka viime +vuonna samaan aikaan ja riippumatta toisistaan ovat ilmestyneet, +nimittäin Tartossa asuvan tohtori Fählmannin ja Kuusalan pastorin +Ahrensin julkaisemat jotenkin tyydyttävää käytännöllisessä suhteessa, +mutta kielen sisäisten lakien esittämisessä ne ovat puutteelliset. Tätä +esitystä onkin melkoisesti vaikeuttanut se seikka, että Virossa ei +ainoastaan puhuta, vaan myös kirjoitetaan ja painetaan kahta murretta, +nimittäin Tallinnan viroa ja Tarton viroa, jotka huomattavasti eroavat +toisistaan sekä aineksen puolesta, kuten laita on enimmästi Suomen +murteiden, että myöskin muodollisesti. Nämä murteet ovat muinaisina +aikoina pitkällisten sotien kestäessä, myöhemmin pappien ja muuttojen +vaikutuksesta sekoittuneet, niin että tätä nykyä usein tapaa toisen +muotoja toisessa. Jos niiden eroavaisuudet olisivat olleet suuremmat, +niin sellaista sekoitusta ei niin helposti olisi voinut syntyä, mutta +kun niiden välinen erotus ei ole suurempi kuin esim. ruotsin ja +tanskan välinen, ei se ole voinut estää toista murretta puhuvia +lukemasta ja ymmärtämästä toisella murteella painettuja kirjoja. Kun +Tallinnan-kielinen kirjallisuus on verrattomasti rikkaampi kuin Taiton +viron, niin etenkin Tarton-puolinen virolainen kernaasti käyttää +hyväkseen sitä, mitä huomaa Tallinnan virolaisella. Päinvastoin käy +harvemmin, osaksi sen tähden että Tarton virolla on vähempi +tarjottavaa, osaksi myös siitä syystä, että Tallinnan virolainen +katselee toista murretta yhtä halveksien kuin rikkaampi tavallisesti +katselee köyhempää naapuriaan. Tallinnan viroa puhuukin seitsemää +vertaa suurempi määrä kuin Tarton viroa, sillä kaikkiaan 622,000:sta +virolaisesta, johon lukuun koko kansan joku vuosi sitten laskettiin +nousevan, puhuu jälkimäistä tuskin satatuhatta henkeä. + +Mitä tulee virolaiseen kirjallisuuteen, niin sitä on filologisia ja +historiallisia, poikkeuksetta saksaksi kirjoitettuja tutkimuksia ja +virolaisia kansankirjoja. Jos kohta viimemainitut, kuten meidänkin +kansankirjat, enimmäkseen ovat sisällykseltään hartauskirjallisuutta, +niin niissä tapaa muitakin, jopa sellaisia, joita suomalainen rahvas +vahingokseen on vailla. Olen poikkeuksetta ostanut itselleni kaikki +tapaamani virolaiset kirjat, ja minulla lienee niitä nyt noin 60 eri +kappaletta. Aikaa saaden kaiketi olen koettava muodostella niitä +suomalaista rahvasta varten. Etevin virolainen kansankirjojen tekijä +oli rovasti Masing vainaja, joka asui lähellä Tarttoa. Mutta sen +vuoksi, ettei hän joka rivillä maininnut raamatunlauseita eikä muuten +ulkokullaillut, ja sen vuoksi, että hän koetti kirjoittaa kieltä niin +kuin sitä puhutaan eikä vanhaan hartauskirjain kuluneeseen tapaan, +häntä kohtasi herrnhutilaisten (= heränneiden) opettajien ja näiden +kuulijain puolelta suuri vastustus koko hänen elinaikansa. Näitä hänen +kirjojaan alussa jotenkin vähän kysyttiin, mutta sittenkuin rahvas +huolimatta mainittujen opettajien ponnistuksista oli ehtinyt saada sen +vakaumuksen, että Masingin kirjoitukset olivat oivalliset lajiaan, +ruvettiin niitä niin halukkaasti hankkimaan, ettei niitä enään moneen +vuoteen ole voitu löytää ainoatakaan kappaletta kirjakaupasta. +Muutamia olen kuitenkin saanut toisilta henkilöiltä, ja tohtori +Fählmann, yllämainittu, joka samalla on Tarton Oppineiden Seuran +esimies, on luvannut hankkia minulle vielä muutamia lisää. Mainittu +mies, joka paitsi esimiehentointansa, hoitaa sairaita enimmin kaikista +täkäläisistä lääkäreistä (60-70 potilasta päivässä, paitsi useita +muita, jotka käyvät kotona hänen luonansa), on samalla vironkielen +lehtori yliopistossa ja hoitaa dietetiikan ja farmakologian +professorin-virkaa, tämän paikan ollessa avoinna. On siis helppoa +arvata, kuinka paljon aikaa hän voi käyttää ylimääräisiin toimiin, +mutta siitä huolimatta hän melkein joka päivä on antanut minulle +vironkielen opetusta. Tällainen käy päinsä ainoastaan täkäläistä +elintapaa noudattaen, kun ei pidetä iltaa päivään kuulumattomana +aikana, jota ei voi parempaan käyttää kuin korttipeliin ja todin +juontiin. Kaikki, jotka meillä valittavat riittämättömiä tulojaan ja +liikaa työtään, voisivat täällä oppia paljon uutta, nimittäin esim. +ettei ole mitään riittämättömiä tuloja, vaan että se, mitä niiksi +sanotaan, ei ole muuta kuin turhien menojen eufemistinen nimi. +Samanlainen teennäisnimi on myös "liiallinen työ" eikä se yleensä +merkitse muuta kuin mitä tavallisesti sanotaan tyhjäntoimittamiseksi. +Isäntäni, nimineuvos Hagen, elää vaimoineen ja 7-8 lapsineen sangen +sievästi sillä vähäpätöisellä palkallaan, jota yliopiston piirustuksen +opettajana nauttii, ja kuitenkin useimmat elintarpeet täällä ovat +melkoista kalliimmat kuin meillä (sokuri esim. 1 rupl. 20 kop., +kahvi 1 rupl. 50 kop.) Mutta kukapa meillä suostuisi täkäläiseen +päiväjärjestykseen: aamulla kuppi kahvia (vahvasti sikurinsekaista) ja +sen kanssa pari korppua; kaksi ruokalajia päivälliseksi, joka syödään +kello puoli 1, siihen kuuluva lasi olutta: illallista ei ollenkaan, +vaan sen sijaan 3-4 kuppia teetä ynnä pari pientä voileipää? Yksi +ainoa kerta monen viikon kuluessa ollaan juotu iltapäiväkahvia, ja tämä +tapahtui erinomaisesta aiheesta, nimittäin sen johdosta, että lapset +palasivat maalta, missä sukulaisten luona olivat viettäneet kesänsä. +Totia tai muita väkeviä ei ollenkaan käytetä. Vieraissa käydään +aniharvoin eikä sitä varten koskaan tehdä sitä suurempia +valmistuksia kuin talossa muuten on tapana; tarjotaan vaan 3-4 kuppia +teetä ynnä voileipiä. Siellä, minne minua on kaupungilla kutsuttu, +on menetelty samoin tai on korkeintain juotu lasi viiniä sen lisäksi; +ainoastaan illallispöydässä muutamissa paikoin juodaan useampi lasi. +Minulle on kuitenkin muutamissa paikoin tarjottu ruokaryyppykin. Totia +en moneen aikaan edes ole nähnyt, lukuunottamatta muuatta iltaa, +jolloin join sitä lasin erään ruotsalaisen merikapteenin luona, joka +tätä nykyä on sen höyrylaivan kapteenina, joka kulkee Tarton, Pihkovan +ja Narvan väliä. + +Täältä olen nyt aikonut matkustaa lättiläiselle rajalle tutkimaan +tarttolais-viroa. Sieltä palaan tänne ja alan vähitellen matkustaa +takaisin kotimaahan Pernon kautta Tallinnaan ja Helsinkiin j.n.e. +Suuresti kyllä kaipaan kotia, mutta vielä enemmän sitä, että saisin +viron-kurssini niin suoritetuksi, ettei minun uudestaan tarvitse +matkustaa tänne, kuten kaiketi vielä kerta täytyy käydä lappalaisten ja +vepsäläisten luona, saadakseni aikaan suomen, viron, vepsän ja lapin +vertailevan kieliopin. Kun minulla ei ole mitään erityistä kerrottavaa +toisille sikäläisille tovereille, en nyt kirjoita heille, vaan olkoon +tämä kirje "commune bonum" [= yhteistä omaisuutta]. Kernaasti olisin +kirjoittanut laajemman kirjeen, mutta viro ei tahdo antaa minulle aikaa +kirjeiden kirjoittamiseen. Tämä on nyt kolmas kirje, jonka Virosta +lähetän. + +Viikko sitten kirjoitin Aspille Ouluun ja pyysin häntä lähettämään +Sinulle 70 ruplaa neljännesvuotis-palkastani, joka on nostettavissa +syyskuun ensi päivinä. Jos Frans nyt voi päästä kouluun, pyydän Sinua +etukäteen suorittamaan sisäänkirjoitusmaksun. Lokakuussa kaiketi olen +luonanne ja olen silloin korvaava sen. Tervehdi myöskin rouva Vikmania +ja ilmoita hänelle tätä samaa. + + Ystäväsi ja veljesi + Elias Lönnrot. + + + + +3. + +Tohtori Rabbelle. + + + + Tartto, 16 p:nä elokuuta 1844. + +[Merkitty saapuneeksi perille 24 p:nä elok.] + +Rakas Veli! + +Sen sijaan että minun tunti, jopa kaksikin sitten, olisi pitänyt alkaa +tämän kirjeen kirjoittaminen, olen käyttänyt ajan viroon, niin etten +toivo saavani monta riviä kokoon ennen postitunnin päättymistä. Kuten +huomaat, olen yhä vielä Tartossa. Tohtori Fählmann, Virolaisen +Oppineiden Seuran esimies, kehotti minua jäämään seuran kokoukseen, +joka oli toissa päivänä, ja johon minutkin kutsuttiin. Sitä kesti kello +7:stä i.p. kello 12:en yöllä. Ensin esimies luki lyhyen esityksen +Seuran menestyksestä, toiveista ja muusta seuran tilasta siitäperin kun +seuralla viime kesäkuun alussa oli viime istuntonsa. Sen jälkeen +merkittiin luetteloihin muutamat lahjoitetut kirjat ja luettiin +muutamia kirjeitä mikäli Seuraa koskivat. Vielä luettiin julki pastori +Hollman[n]in jättämä tutkimus virolaisista nomineista, ja t:ri Hansen +esitti pääkohdat kirjoittamastansa tutkimuksesta, jonka tarkoituksena +oli Herodotoon mainitsemien Skyyttain maan paikannimien lähempi +määrääminen. Sama Hansen piti pöytäkirjaa, kun sihteeri juuri +oli matkalla Inkerissä ja Aunuksen kuvernementissä. Kaiken tämän +kestäessä poltettiin sikaria ja juotiin ensin teetä ja sitten +viinitotia, mikä näyttää olevan hyvä keino estämään sitä jäykkyyttä, +joka muuten tavallisesti pyrkii pujahtamaan sellaisiin seuroihin. Seura +ei kokoonnu yliopistoon, vaan aina yksityiseen taloon. Viimeisellä +tunnilla syötiin perinpohjainen illallinen, minkä jälkeen jokainen +meni kotiansa, paitsi Fählmannia, jonka kai vielä oli käytävä jonkun +potilaansa luona; näiden hoidossa yksistään hänellä olisi kylliksi +tehtävää, ilman että kiusaisi itseään Oppineiden Seuran esimiehen +toimella, opettamalla minua ja viron luennoilla yliopistossa, sillä hän +on samalla yliopiston vironkielen lehtori, ja lisäksi hän luennoitsee +dietetiikkaa ja farmakologiaa, joiden tieteiden avoimeksi julistettua +professorinvirkaa hän hoitaa. Kaiken tämän hän ihmeteltävällä tavalla +ehtii toimittaa ja kirjoittelee sitäpaitsi vironkielisiä kirjoituksia +"Marahva kalenderiin" ja saksankielisiä Seuran keskustelemuksiin. +Parasta, mitä tähän asti on kirjoitettu viron kieliopin alalla, on hän +tehnyt, ja se on painettuna mainituissa keskustelemuksissa. Kaikista +lääkäreistä hänellä näillä seuduin on lukuisimmat hoidokkaat (60-70 +potilasta päivässä, joiden luona hän joka päivä käy kaupungilla, paitsi +niitä, jotka käyvät hänen kotonaan ja joiden kanssa hän on +kirjevaihdossa). Hän on meidän ikäisemme mies, iloinen, suora, +hyväntahtoinen ja avulias kaikessa, minkä vaan voi toimittaa. Seuran +kokouksessa minä lupasin seuraavaan "Sitzungiin" [istuntoon] kirjoittaa +vertailevan viron ja suomen muoto-opin, jos suinkin ehtisin. Pyysin +oikeutta kopioida Seuran sanakirjakeräelmät, mihin kernaasti +myönnyttiin, ja johon sittemmin sain toisenkin oikeuden; olen näet +tähän asti unhottanut kertoa, että minä olin yksi äsken valittuja uusia +jäseniä. Heti palattuani lättiläiseltä rajalta, jonne nyt aion +matkustaa, ryhdyn sanakirja-ainesten kopioimistyöhön. Siihen kai menee +monta viikkoa, mutta se on välttämätöntä, kun useimmat virolaiset sanat +esiintyvät suomessakin, jos eivät kaikissa, niin kuitenkin jossakin +murteessa, ja kun näin suurin määrin niitä saa kootuiksi, se tietysti +on parempi, kuin niiden noukkiminen yksitellen. + +Kun sekä Fählmann että Hansen ovat lahjoittaneet minulle muutamia +virolaisia kirjoja, joita en kirjakaupasta ole saanut, ja ovat +luvanneet hankkia minulle useampia, ja kun minäkin tahtoisin heille +antaa jotakin, pyydän Sinua, että jätät alla olevan luettelon +Thunbergille ja kehotat häntä lähettämään ne, mikäli ovat saatavissa, +konsuli Böninghille Tallinnaan pyytäen häntä sieltä postissa +lähettämään ne minulle tänne Tarttoon. Muutamia minulle tulevia Sinulla +niistä lienee kotonasi; sen tähden en lähetä tilausta suoraan +Thunbergille, vaan pyydän Sinua katsomaan, mitkä Sinulla on hallussasi; +pyyhi ne pois luettelosta ja anna sitten sekä kirjat että luettelo +Thunbergille. + +[Mainittu tilausluettelo:] + +Hyödyllinen Huvitus luomisen töistä; 2 kappal. Ajanviete Lapsille. +Kultala; 2 kpl. Haaksirikko. Hyödyllisiä kertomuksia yhteiselle +kansalle: 2 kpl. Luvun lasku oppi Boreniukselta. Tomas Kempin 4 kirjaa +Kristuksen jälkeen seuraamisesta. Biblian Historia. Vanhan ajan +Historia Ahlholmilta. Ilolaulu Jesuksesta. Suomenkielinen Wirsikirja. +Suomalaisia Sanalaskuja. Suomalaisia Arvoituksia. Kalevala. Kanteletar. +Mehiläinen 1836, 37, 39, 40, Suomen historia ja Venäjän historia, +jolleivät seuraa Mehiläisen mukana. Kotilääkäriä 2 kpl. Suomi, kaikki +vuosikerrat. Renvallin kielioppi, Vikströmin kielioppi. Vhaelin +kielioppi. Hippingin kirja Saksanmaasta. Gottlundin: Taciti Omdömen +öfver Finnarne. -- Jos tämän lisäksi voisit lähettää Saima-lehden, +Maamiehen ystävän ja Helsingfors Tidningar, vaikkapa muutamia muitakin +sanomalehtiä kesäkuun keskivaiheilta, niin sitoudun jättämään ne +vahingoittumattomina takaisin Helsingissä, niin pian kuin olen +palannut. Ne tulevat kaikki kait helposti Tallinnaan ja sieltä +raskaamman postin mukana tänne, kun vaan pyydetään Böninghiä +suorittamaan ennakolta postikulut, jotka sitten Tallinnassa itse tahdon +maksaa hänelle takaisin. Joskus odotan saavani Sinulta kirjeen sekä +tietoja siitä, mitä vieraita Sinulla nyt on Kalliolinnassa, sekä muita +tilapäisiä uutisia. Terveisiä asianomaisille! + + Uskollinen veljesi + Elias Lönnrot. + + + + +4. + +Lehtori Ståhlbergille. + +(Konsepti?) + + +[Aaltosulkujen { } välissä olevaa vastaa "Saiman" 44:nnessä n:rossa +1844 ruotsiksi julkaistu "Ote t:ri Lönnrotin kirjeestä, joka on +päivätty Tartossa elok. 27:ntenä 1844", joka kuitenkaan ei ole sanasta +sanaan yhtäpitävä tämän kanssa.] + + Tartto, 24 p:nä elokuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Kun nyt taas epäilemättä olet Viipurissa, lähetän sinne tämän +tervehdyskirjeeni. Viime kuukausien kuluessa aioinkin Sinulle +kirjoittaa, mutta lykkäsin sen aina toistaiseksi, kun en varmaan +tietänyt, missä silloin oleskelit, Nurmeksessa, Kajaanissa vai +Viipurissa. Varmaankin muilta olet jo kuullut, että olen matkustanut +tänne Viroon. Täällä Tartossa olen jo puolentoista kuukautta tutkinut +viroa ja etenkin viron kielioppia, joka nyt vihdoinkin on alkanut +selvitä minulle. Etenkin sen tähden on minun näissä opinnoissa oltava +tarkka, että vastedes, jos joskus siihen saan aikaa, voisin tällä +taholla olla valmistautunut työhön, jota usein olen ajatellut, +nimittäin vertailevan suomen, viron, vepsän ja lapin kieliopin +kirjoittamiseen. Sen verran saksaa näyttää täkäläinen saksalainen +ympäristö minuun mättävän, että voin kirjoittaa sellaisen teoksen +saksaksi, jollei sen julkaiseminen ruotsiksi kannattaisi. + +{Täkäläiset virolaisuuden ystävät ovat eri mieltä viron sukulaisuudesta +suomen kanssa, toiset kun pitävät sitä suomen tyttärenä, toiset sen +sisarena. Minä puolestani olen taipuvampi jälkimäiseen mielipiteeseen, +kun näet kahdesta pahasta, pilatusta sisaresta ja lapsesta, kernaammin +valitsee edellisen. Jopa on pälkähtänyt muutamien päähän pitää muuatta +hyvin turmeltunutta viron murretta, nimittäin liivin kieltä, jota +jokunen sata Salis-joen suulla ja Angernin rannikolla asuvaa henkeä +puhuu, kaikkien suomalaisten kielien tai suomalaisheimojen kielien +kantaäitinä. -- Kuitenkin on harrastus viime aikoina enemmän kääntynyt +kielen filologiseen muovailemiseen. Viime vuosina on ilmestynyt +kaksittainkin viron kielen muoto-oppeja, toinen erään pastori Ahrensin, +toinen Fählmannin julkaisema. Viimemainittu asuu täällä Tartossa; hän +on usein käynyt luonani ja opettanut minulle viroa. Uutta virolaista +sanakirjaa varten on täkäläisellä Oppineiden Seuralla suuria keräelmiä, +jotka minä olen päättänyt kopioida, ja olen jo siihen pyytänyt +ja saanut luvan. -- + +Missä suhteessa viro pääasiallisesti eroaa suomesta? a) Vokaalisointu +puuttuu kokonaan, minkä vuoksi sanan jälkitavuissa on yksinomaan kovia +vokaaleja, b) Pronominaali-suffikseja ei ole, paitsi muutamissa +harvoissa sanoissa, missä kolmannen persoonan suffiksi esiintyy, mutta +nämä sanat ovat poikkeuksetta muuttuneet adverbeiksi, c) Nominatiivi +päättyy useimmissa sanoissa konsonanttiin silloin kuin se suomessa +päättyy vokaaliin; ainoastaan milloin kaksitavuisissa sanoissa +korollinen vokaali on lyhyt, päätteenä on vokaali, ja sama on laita +adessiivin, ablatiivin, inessiivin ja elatiivin, ja erityisissä +tapauksissa myös infinitiivinkin. d) Komitatiivia, instruktiivia, +prolatiivia ja essiiviä ei ole, mutta niiden sijaan on muuan +terminatiivi-sija, esim. _rinnani_, rintaan asti, _polveni_, polveen +asti, sekä -ga-päätteinen sija, joka lähinnä vastaa suomen +komitatiivia, esim. _käega_, kädellä, _Jumalaga_, Jumalan kanssa, e) +Monikolla on, lukuunottamatta nominatiivia, tavallisesti +kaksinkertaiset sijat, joista toisella sarjalla on erityinen +kollektiivinen merkitys, f) Verbeillä ei ole konjunktiivin preesensiä, +optatiivia eikä refleksiivistä taivutusta, ja ne ovat muutenkin suomen +verbejä köyhemmät (infinitiivin sijojen, johdannaisten puolesta), g) +Sanoissa tapahtuu usein sisäheitto, esim. _nuhtlen_, nuhtelen, +_viimne_, viimeinen; tütred, [tyttäret], _kambrid_, [kamarit]; tämäkin +riippuu korosta ja heittyneen vokaalin viereisistä konsonanteista, h) +Viron täytyy useimmiten turvautua partikkeliin, milloin suomi voi +käyttää gerundioita ja partisipeja. i) Adjektiivi jää muutamissa +tapauksissa taipumatta, ja passiivin partisipin preteeriti on aina +taipumaton j.n.e. Ainoastaan lyhemmyys on virolla etuna suomen +rinnalla. Kun virossa on monta yksitavuista sanaa, jotka suomessa ovat +kaksitavuiset, viro sopii paljoa paremmin uudenaikaiseen runouteen} ja +konsonanttiset päätteet yksitavuisiin loppusointuihin. Viro on +trokeista kieltä, minkä vuoksi sijapääte usein jätetään pois ja pitkä +vokaali lyhennetään, milloin sana sijapäätteen liityttyä muuttuisi +daktyyliseksi tai pitkän vokaalin kautta spondeiseksi. Sama on lapin +laita. -- {Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen -- köyhä. +Kuitenkin on olemassa useita hyvänpuoleisia kansankirjoja, joita +palattuani olen aikonut ruveta suomeksi muokkailemaan. + +Koska sanakirja-työ -- nimittäin kopioiminen -- vie ainakin +puolentoista kuukautta, ja kun sitäpaitsi pariksi viikoksi olen aikonut +matkustaa lättiläiselle rajalle, voidakseni siellä paremmin tarkastaa +viron Tarton-puolista murretta, niin tulen näillä seuduilla vielä +viipymään pari kuukautta} ja toivon siis mitä pikimmin postissa saavani +Sinulta moniaita rivejä. Jos olet käynyt Kajaanissa, niin ilahuta minua +sikäläisilläkin uutisilla. En ole 4-5 kuukauteen kuullut mitään sieltä, +enkä tähän saakka ole Virossa-oloni aikana saanut riviäkään Suomesta, +kun olen laiminlyönyt ilmoittaa olopaikkaani ystävilleni. {Koska +paluuni kotimaahan kaikesta päättäen ei voi tapahtua ennen loka- tai +marraskuuta, on hyvin mahdollista, että minun on palaaminen Pietarin +tai Viipurin kautta. Kotia palattuani aion asettua yhteen paikkaan +kahdeksi vuodeksi ja} ["Saimassa" jatkuu: "koettaa, kuinka pitkälle +suomen sanakirjan työssä siten kerkiän. Sitten kait minun taas on +tehtävä muutamia kuukausia kestävä virkistysmatka Lappiin tai +vepsäläisten luo, niin että jaksan istua jäljellä olevat kaksi +vuotta."] tehdä sanakirjaa, mutta en vielä tiedä, olenko tekevä sen +Kajaanissa vai olenko koko virkalomani ajaksi muuttava Kuopioon, missä +kuitenkin joskus paremmin voisi virkistyä toverien parissa. Mikä Sinun +mielestäsi olisi parempi? -- Cedervaller pyysi minulta lupaa lainata +joitakuita kohtia Mehiläisestä painatettaviksensa. Tässä se nyt seuraa: + +[Mainittu luvanantokirjoitus]. + +Painotarkastus-virastoon jätetään kaikki kirjoitukset leimaamattomalle +paperille laadittuina, joten tämä siis kelvannee. -- Kuitenkin hänen +tulee antaa minulle muutamia kappaleita ilmaiseksi; sen voit hänelle +mainita. + +Tervehdi rouvaasi, Ahrenbergia rouvineen, Ignatiusta, Judenia ja muita +tuttavia. + + Ystäväsi ja veljesi + Elias Lönnrot. + + + + +5. + +Tohtori Rabbelle. + + + [Tartto, 2? p:nä elokuuta 1844.] + +[Merkitty saapuneeksi perille 4 p:nä syysk. 1844.] + +Rakas veli! + +Viime lauantaina sain kirjeesi ynnä useita muita kirjeitä Suomesta, +niiden joukosta kajaanilaisiakin. Rahoista saan erityisesti kiittää; +nykyhetkeksi jopa kahdeksi kuukaudeksi edelleen olen niiden kautta +runsaasti varattu, ja olisin luultavasti koko matkaakin varten, ellei +minun pitäisi ostaa useita kirjoja, joista Bopp'in "Grammatik über die +Sanscritsprache", jonka eilen tilasin, yksin maksaa 15 hopearuplaa. +Virolaisia kirjoja minulla jo on ainakin 70 erinimellistä, ja useista +kaksoiskappale, toinen näet Porvoon lukiota varten, lehtori Öhmanin +toivon mukaisesti. -- Valtioneuvos Krusen luona näin äsken ihka uuden +mustalaiskielen kieliopin ja lukukirjan, joiden olemassaolon johdosta +hän kiroili ja pauhasi, kun tekijä, muuan berliiniläinen, sitä varten +oli käyttänyt hänenkin kokoelmiansa vähintäkään häneltä lupaa +kysymättä. Valtioneuvos oli näet lähettänyt mustalaiskeräelmänsä sinne +tarkastettaviksi ja sitten saadaksensa ne takaisin, mikä nyt olikin +tapahtunut, vaikka vallan odottamatta painetussa muodossa. Sama Kruse +on historioitsija, arkeologi, vähän filologi, kirjailija, sanalla +sanoen monipuolinen mies. Hänen poikansa, joka on ylioppilas, oli +loma-ajalla käynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella y.m. ja +palasi joku viikko sitten ilman että oli voinut toimittaa isänsä +antamaa päätehtävää, nimittäin että olisi piirustuttanut Lapista +löydetyn vaa'an (tai vaakakupin), punnuksineen, väreineen, +ruostepilkkuineen j.n.e., mistä vaa'asta professori Hällström-vainaja +Tiedeseuran keskustelemuksissa antaa kuvauksen. Hän näytti minulle +useita erilaisia vaakakuppeja, jotka oli kerännyt Virosta, Liivinmaalta +ja kaikkialta; niistä, joita ei ollut voinut saada, hän oli hankkinut +itselleen piirustukset; ainoastaan lappalainen vaaka puuttui hänen +suureksi huolekseen. Nyt hän pyysi minua tekemään Helsinkiin palattuani +kaiken, minkä voin, hankkiakseni hänelle siitä uskollisen piirustuksen. +Jos mahdollisesti tietäisit, missä tätä vaakaa säilytetään, niin teetä +minun kustannuksellani siitä piirustus ja lähetä se tänne, jotta Kruse +saisi yölepoa. Senkin vuoksi haluaisin jo täällä ollessani saada +hankituksi tuon piirustuksen Kruselle, kun sitä helpommin saisin +tilaisuuden kopioida hänen kokoelmansa virolaisia sanoja, jotka hänellä +on välilehtisessä Hupelin sanakirjassa. En epäile, ettei hän ilman +sitäkin anna minulle lupaa siihen, mutta luulen hänen tekevän sen kahta +kernaammin, jos hankin hänelle tuon kallisarvoisen vaakakuvan. + +_Suomea_ varten voisin kyllä kirjoittaa jonkun kirjoituksen, esim. +vertauksen viron ja suomen välillä, mutta ilmestyykö Suomi siis +todella? -- Kun Castrénin syrjäänin kielioppi on painosta ilmestynyt, +niin lähetä minulle sitä pari kappaletta tänne. Nehän voisi lähettää +Kirjallisuuden Seuran vapaakirjeoikeudella, varsinkin kun tarkoitukseni +on antaa toinen kappale täkäläiselle Oppineiden Seuralle. + +Näihin aikoihin olen yhä vaan etymologiselta kannalta vertaillut viroa +suomeen. Samoin kuin lapin kielessä on korolla virossa tärkeä osa, ja +trokee on sanojen soinnullisuuden perusmittana, minkä tähden pääte +usein niellään, ja pitkä vokaali lyhennetään, niin pian kuin sana sen +kautta muuttuisi daktyyliseksi tai spondeiseksi. + +Kun paperia näyttää riittävän, ja kokonainen tunti on jäljellä +postiajan päättymiseen, niin tahdon tässä mainita muutamia +pääasiallisia omituisuuksia, joiden puolesta viro eroaa suomesta. +[Jotenkin samoin kuin 4:nnessä.] -- -- -- -- -- + +Huomenna, wenn es nicht regnet [= ellei sada vettä], matkustan +etelämpään, palaan kahden viikon päästä ja ryhdyn sanakirja-ainesten +kopioimistyöhön. Palatessani minua kait odottaa postissa muutama rivi, +ehkäpä sanomiakin. + +Valtioneuvos [v. Haartman, lääkintöhallituksen ylitirehtööri] kirjoitti +minulle pyytäen minua mittaamaan hänen tarpeeseensa muutamia virolaisia +kalloja, minkä tähän liitetyssä kirjeessä lupaan tehdä. + +Keitä nyt on luonasi Kalliolinnassa? Tervehdi rouvaasi ja sukulaisiasi +-- Castrénia ja kaikkia muita tuttavia. Grotille olen ostanut ne kaksi +kirjaa, jotka hän pyysi minun ostamaan, mutta kolmatta puolalaista +kirjaa en ole saanut + + Veljesi ja ystäväsi + Elias Lönnrot. + + + + +6. + +Tohtori Rabbelle. + + +[Puolisulkujen { } väliset kohdat konseptista.] + + Tartto, 14 p:nä lokakuuta 1844. + +[Merkitty saapuneeksi perille lokakuun 26:ntena s.v.] + +Rakas Veli! + +Vaellukseni Tarton-virolaisten parissa maaseudulla kesti lähes +seitsemän viikkoa niiden kahden asemesta, joilla lähteissäni olin +luullut tulevani toimeen. Toissa iltana vihdoinkin palasin, luin ensin +tervetulleen kirjeesi, senjälkeen useita muita, joista osa oli +Kajaanistakin. Eilen lueskelin sanomia koko päivän ja kait minun vielä +on hukattava päivä niiden takia. Sinun ja Thunbergin lähettämät kirjat +olen saanut ja kiitän Sinua niiden vuoksi näkemästäsi vaivasta. +Muutamat niistä olen jo antanut Fählmannille ja ylihuomenna, kun +Seuralla on kokouksensa, annan loput Seuralle. + + (18 p:nä lokakuuta.) + +Näin pitkälle ehdin neljä päivää sitten, ja syynä, minkä tähden en +kerinnyt pitemmälle, oli postitunnin loppuminen sillä välin kun jotakin +muuta oli sattunut minua viivyttämään. [Konseptissa: "-- -- syynä +-- -- oli se, että tahdoin kirjoittaa puhtaaksi muutamia arkkeja +tarttolais-murretta koskevia kieliseikkoja, voidakseni antaa ne +täkäläiselle Seuralle, kuten toissapäivänä teinkin."] Toissapäivänä +Oppineella Seuralla oli taas kuukausikokouksensa. Se pidettiin +yksityishuoneistossa kuten ennenkin ja kesti klo 7:stä tai 1/2 8:sta +klo 12:en. Istunnossa luki 1:ksi esimies Fählmann kirjoituksen +vironkielen pehmeistä (muljeeratuista, dileeraavista) konsonanteista, +jommoisia suomessa ei ollenkaan ole -- sekä muutamia kirjeitä. 2:ksi +pastori Körber muutamista kiinni-muuratuista ihmisistä [Konseptissa: +"-- -- muutamain kiinni-muurattujen ihmisten luurangoista."], joita oli +löydetty Riiassa ja muualla. 3:ksi tohtori Hansen teki selkoa erään +vanhan historiallisen käsikirjoitus-kokoelman sisällyksestä. +Sitäpaitsi neuvoteltiin tulevan-vuotisesta "Marahva Kalender'ista". +Seura on nim. jo perustamisestaan asti pitänyt huolta erään +"Marahwa Kalender" nimisen kansankirjan toimittamisesta ja +julkaisemisesta. Siinä on tavallisesti 5-6 arkkia, alussa almanakka ja +sitten muutamia opettavaisia {vironkielisiä} kirjoituksia rahvaalle +{mikäli mahdollista, sivellettyinä uskonnollisella pohjavärillä.} +Neuvottelu koski etenkin siihen otettavien kirjoitusten sisällystä. Kun +siitä ei voitu mitään lähempää päätöstä tehdä, niin valittiin +kalenteritoimikunta, joihin tulivat kuulumaan Fählmann, pastori Geheve +ja Christiani. Sittenkuin kaikki tämä turhantarkoitta muodollisuuksitta +oli päätetty, teetä ja viinitotia nauttien ja sikareja poltellen, +syötiin perinpohjainen illallinen, minkä jälkeen kukin erosi lähtien +kotiinsa. {Eiköhän meidänkin Seura näin vapaassa muodossa tulisi +vilkkaammaksi?} + +Sellaisen kalenterinhan kuin yllämainittu meidänkin Seura voisi +julkaista vuosittain? Sen ohessa ei taitaisi haitata Seuraamme, jos se +jonkun verran omistaisi tarttolaisen ulkonaista muotoa. + +Sanakirja-keräelmät sain eilen, ja ne ovat suuremmat kuin olin +odottanutkaan. Niiden kopioimiseen kuluu kait puolitoista kuukautta, +vaikkapa hyvinkin ahkerana olisin. Tämä on hyvin ikävää, kun minulle jo +alkaa tulla halu palata kotiin päin. "Aber tshto delatj?" [= mutta mitä +tehdä?] Puolitekoisin töin tällä alalla en kuitenkaan tahtoisi palata; +sen vuoksi minun täytynee päättää jäädä tänne, vaikkapa päätökseni +tähden olisikin pakko puoleksi repaleisena palata Pietarin kautta. {Ole +hyvä ja lähetä minulle taas rahoja, niin paljo kuin Sinulla on +palkkaani neljänneksestä jäljellä, sillä kyllä kaikki tarvittaneen.} + +Tarton murteen deklinatsioni- ja konjugatsioni-muodot ovat melkoisesti +yhtäpitävämmät suomen kanssa kuin Tallinnan murteen muodot, mikä +on hyvinkin merkillistä, kun päinvastainen asianlaita olisi +luonnollisempi. + + {Suomea: Tarton viroa: Tallinnan viroa + + silmä silm silm + silmän silmä silma + silmää silmä silma + silmälle silmäle silmale + silmällä silmäl silmal + silmältä silmält silmalt + silmähän silmä silma + silmässä silmän silmas + silmästä silmäst silmast + silmäksi silmäs silmaks + silmänä silmän silmana + silmätä silmätä silmata.} + +Itse maakin on Tarton eteläpuolella enemmän Suomen luonnon kaltainen +kuin on laita Tallinnan ja Tarton välisien järvettömien ja +vuorettomien seutujen, joiden kautta kuljin. + +Puolen seitsemättä viikkoa kestäneellä kiertomatkallani +tarttolais-murteen alueella kävin aina lättiläisten rajalla aivan +lähellä Valk'an kaupunkia ja palasin sieltä Wõrun kaupungin kautta. +Kaikkialla minua kohtasi sangen vieraanvarainen kohtelu pappiloissa, +ainoissa herraspaikoissa, missä kävin. Sillä vaikka maa onkin täpösten +täynnä herraskartanoita, en näissä käynyt, osittain sen tähden että +niissä ei ollut mitään minulle välttämättömän tarpeellista, osittain +harmissani ollen niiden harjoittamasta talonpoikain sorrosta. -- Papit +olivat poikkeuksetta oppinutta väkeä, pitivät saksalaisia teologisia +aikakauskirjoja ja seurasivat tarkoin aikaansa. Myöskin näyttivät +kaikki olevan hyvissä varoissa. Kuitenkin tahtoisin tuhat ruplaa +palkkana kernaammin olla pappina Suomessa kuin täällä kymmentuhannen +palkalla, kun varmaankin ehtisin kuolla ennenkuin tottuisin +välinpitämättömänä katselemaan moisioiden herrain sortaman rahvaan +tilaa. Talonpojiksi heitä tosin sanotaan, mutta he ovat kuitenkin aivan +samassa tilassa kuin herraskartanoiden torpparit meillä, vieläpä +huonommassakin, sillä meikäläisellä torpparilla saattaa kuitenkin olla +jäljellä toivo saada aikaa voittaen omakseen itsenäinen tila, mutta +virolaiselle talonpojalle se on mahdotonta. Huonommat heillä on +asunnotkin kuin köyhimmällä suomalaisella torpparilla. Eräässä +kapakassa tuli muuan puoleksi juopunut talonpoika luokseni +krouvi-kamariin ja rupesi puhumaan kaikenlaista. Käskin hänen mennä +ulos, lisäten, etten kärsinyt juopunutta miestä luonani. Silloin hän +alkoi itkeä ja pyysi, etten panisi sitä niin pahakseni, kun +juopotteleminen kuitenkin oli ainoa, millä voivat hankkia itselleen +iloa, _sest kui Roots meid enne orjiks teggi_ (siitä perin kuin Ruotsi +muinoin meidät orjiksi teki). Luultavasti hän Roots'illa tarkoitti +saksalaisia ritareja. -- Lopuksi minun täytyy taas pyytää sinua +lähettämään minulle mitä [palkkani] neljänneksestä on jäljellä, sillä +luultavasti Asp jo sen on lähettänyt. Tätä nykyä kassani on melkein +tyhjänä, ja tarvitsen siis rahoja sekä tänne jäädäkseni että täältä +lähteäkseni. Virolaisia kirjoja minulla jo on toista sataa; ne eivät +kuitenkaan muodosta varsin suurta kirjastoa, kun useimmat ovat pieniä +kirjasia. Tervehdi kaikkia tuttavia ja ennen kaikkea rouvaasi ja +sukulaisiasi. + + Hartain ystäväsi + Elias Lönnrot. + +J.K. Jos Castrénin syrjäänin muoto-oppi jo on päässyt painosta, niin +lähetä minulle sitä 2-3 kappaletta. Ne voisi postikuluja säästäen +lähettää vaikka Oppineiden Seuralle tai myöskin suoraa päätä minulle. + + Lnr. + + + + +7. + +Rehtori Snellmanille. + +(Konsepti;) + + +[Suureksi osaksi julkaistu ruotsiksi "Saiman" 51:nnessa n:rossa 1844. +tässä täydennettynä konseptin mukaan.] + + [Tartto, loppupuolella lokakuuta 1844.] + +{Rakas Veli! + +Kun nyt alkaa olla puoli vuotta siitä kun toukokuun 2:sena päivänä +Kuopiossa erosimme, niin lienee aika kirjallisesti sinua tervehtiä, +ennenkuin voin tehdä sen suullisesti, mihin vielä varmaankin kuluu pari +kuukautta, jos kohta hyvin usein muistelen sinua ja muita sikäläisiä +äijäksiä toivoen pian saavani teitä tavata. Samoiltuani lähes seitsemän +viikkoa Tarton eteläpuolisilla seuduilla, olen nyt taas asettunut tähän +Liivinmaan yliopistokaupunkiin, tosin en yliopiston tähden, jonka +seinien sisällä vastaiseksi en ole ollut enkä luultavasti tule +olemaankaan, vaan kopioidakseni muutamia sanakirjanaines-kokoelmia, +jotka ovat täkäläisen "Oppineiden Seuran" hallussa.} + +Viron kielen sanavarasto tuntuu antavan melkoisen lisän meidän +äidinkielellemme, suomelle, {kuten päinvastoin suomi saattaa +korvaukseksi antaa vielä suuremman määrän virolle,} ja viron kielen +lähempi tunteminen on sitä paitsi tuiki välttämätön suomen kielen +sanakirjan kirjoittamisessa, osittain sanan alkuperäisen merkityksen +löytämistä varten, osittain sen vuoksi, että viron kielestä voidaan +saada monta alkuperäistä sanaa, joihin suomi voi aikaa myöten vaihtaa +joukon pahasti rääkättyjä ruotsinvoittoisen suomen sanoja. +Useista asianhaaroista tahtoisin päättää että viro muinaisina +aikoina oli kehittyneempi kieli kuin suomi. Mutta sittenkuin saksan +kieli [Konseptin mukaan: saksalainen (= "tysken")] oli tullut +maahan ja hävittänyt virolaiselta niin yhden kuin toisenkin +[kehitysmahdollisuuden], tuskin antaen sijaan muuta kuin vuosisatoja +kestäneen orjuuden, kielen omintakeinen kehitys seisattui ja se alkoi +mukautua saksan kieleen, niin että muutamia päätteitäkin omistettiin +saksasta, nimittäin saksalainen diminutiivi-pääte _-chen_ ja +adjektiivi-pääte _-lich_, jotka nyt ovat virossa yleisesti +käytettyinä päätteinä _-kene ja -lik_. On tunnettu asia, että kielen +sanat ajan varrella yleensä eivät pitene, vaan päinvastoin lyhenevät. +Viron kielessä sanat ovat kahdella tavalla lyhenneet siitä muodosta, +mikä niillä on suomessa, 1:ksi eräässä sanoissa tapahtuneen sisäheiton +kautta: _kandle_ = kantelen, _ikmä_ = itkemään, _keeldmä_ = kieltämään, +_masma_ = maksamaan, _kauplema_ = kauppelemaan, 2:ksi päätteiden +poisheittymisen kautta: _kirja_ = kirjan, _kirjalt_ = kirjalta, +_kirjast_ = kirjasta, _kirja_ -- kirjaan, _kirjaks_ = kirjaksi, _kirjo_ += kirjoja. Sellaisia muuttuneita merkityksiä kuin esim. ruotsin +sanoilla _gök, gås, höna, sik, räf, hare_ on, milloin niitä käytetään +ihmisistä, virossa paljoa enempi kuin suomessa, olkootpa sitten +syntyneet saksan mukaan tai muuta tietä ikäänkuin rangaistukseksi siitä +synnistä, että ei sanota suoraan, mitä ajatellaan. Suomessa sellaisia +virheellisiä merkityksiä on harvan-puoleisesti, niin että on todellakin +ihmeteltävää, kuinka ruotsalainen kieliaisti siinä suhteessa on niin +vähän vaikuttanut suomeen. Vielä tänä päivänä suomalainen voi sanoa +käki, hanhi, kana, siika, (kettu) repo, jänis, ilman että sitä +kuullessaan tulee ajattelemaan typerää hölmöä, kömpelöä tyttöä, +liukasta eli kavalata miestä y.m.s. tai ilman että esim. housujen +nimityksen sijaan tarvitsee keksiä uutta. Mutta suomi on monessa +muussakin suhteessa kehittynyt omintakeisesti, jonka vuoksi sen +kielioppi on säännöllisimpiä. Vai minkä muun kielen, muodoista +vähemminkin rikkaan kuin suomi on, voimme mainita, jonka teonsanoissa +ei ole melkoinen joukko säännöttömiä, epäsäännöllisiä, vaillinaisia, +jonka pronominit eivät ole eri vartaloista kokoon-liitetyt ja jonka +taivutusopissa ei olisi koko joukko poikkeuksia? Kaiken tämän puolesta +suomen kielioppi on laatuaan melkein ainoa, jossa moista lisäkuormaa ei +ole. Syynä siihen, että suomi on pysynyt itselleen niin uskollisena, on +ensinnäkin ja etupäässä se, että suomen kirjakielen perustajat olivat +oman maan synnynnäisiä, ja että senkin jälkeen ne, jotka ovat suomeksi +kirjoittaneet, ovat olleet lapsuudestaan asti kieleen perehtyneitä ja +että monet lapsina eivät ole osanneetkaan muuta kieltä. Vallan toinen +on viron kielen laita ollut. Saksalaiset, jotka nipin napin oppivat +sitä puhumaan, ensimäisinä alkoivat käyttää sitä kirjoituksessa, ja +sen jälkeenkin aina viime aikoihin asti kukin saksalainen, joka +kotitarpeikseen on oppinut viroa, on luullut aiheuttavansa +ihmiskunnalle suuren vahingon, ellei kirjoittaisi muutamia kirjasia +viroksi. Sellaisista kirjailijoista on ihka uusi keksintö, että +vironkielessä on kaksi objektinsijaa, toinen määrättyä, toinen +epämääräistä objektia varten, ja monet epäilevät vielä sen +todellisuutta, niin että käyttävät sekä puheessa että kirjoituksessa +lausetapaa _vôttis naest_ (otti naista) eivätkä: _vôttis naese_ +(naisen, vaimon); se on merkitsevinään: meni naimisiin, vaikka ajatus +tulee vallan toinen. Virolainen Raamatun käännöskin alkaa sanoilla: +"Algmisses loi Jumal taevast ja maad" ("alussa loi Jumala +taivasta ja maata"), jonka siis pitäisi merkitä: alussa Jumala loi +taivaan ja maan, mutta merkitseekin: alussa Jumala oli taivaan ja maan +luonnissa, taivasta ja maata luomassa, jättäen sanomatta, kuinka +pitkälle hän työssään tuli. Sitäpaitsi vironkielen perustajat tekivät +suuren virheen siinä, että ottivat ilman minkäänlaista tuntuvaa +välttämättömyyttä kirjakieleksi kaksi eri murretta, nimittäin Tallinnan +murteen ja Tarton murteen, jotka alussa tuskin niin paljoa erosivat +toisistaan kuin Hämeen murre Savon murteesta. Kun meillä yhden ainoan +kirjakielen omaksumisen kautta eri murteet yhä enemmän ja enemmän ovat +sulaneet ja sulavat yhteen, virossa suhde on ollut päinvastainen, kun +näet jokainen, joka kirjoittaa toisella murteella, tahtoo sen tehdä +niin perinpohjin tarttolaisesti tai tallinnalaisesti, kuin suinkin on +mahdollista, peläten, että häntä muuten soimattaisiin siitä, ettei +tunne valitsemaansa murretta. + +Suuresti on viron kielen kehitystä ehkäissyt osaltaan myöskin +maaorjuus, joka vasta noin kolme vuosikymmentä sitten loppui. Kaikki +vapaampi yhteys kansan kesken sen kautta estyi, minkä vaoksi kieli eri, +jopa naapuri-kartanoiden alueilla kehittyi erilaiseksi, näin +muodostuneiden eroavaisuuksien koskaan pääsemättä sulautumaan yhteen. +Niinpä tapaa usein eräitä muotoja ja päätteitä saman pitäjänkin eri +kylissä erilaisina. Nyt kun korkeimmasti autuas keisari Aleksanteri +poisti maaorjuuden Viron- ja Liivinmaasta, on syntynyt vapaampi +keskusliike virolaisten kesken. Siitä ja varsinkin muutoista toisesta +paikasta toiseen saattaa toivoa, että kansanomaiset erikoismuodostukset +vastedes yhtäläistyvät. Nuoremmissa virolaisissa oppineissa onkin +herännyt uusi halu tutkia ja kehittää kieltä, vaikka ei niin yleisesti, +että siitä pian voisi toivoa jotakin tärkeätä. [Konseptissa +sivulausetta: "vaikka -- -- -- tärkeätä" ei ole.] {On vaan vahinko, +että heiltä yleensä puuttuu aikaa tai etteivät tarpeeksi tunne kieltä +voidakseen pian saattaa sen paremmalle kannalle.} + +Virolaiset sananlaskut, arvoitukset, laulut ja sadut ovat suuresti +suomalaisten kaltaiset, muutamat ovat melkein sana sanalta samat. Niitä +voisi vielä kerätä melkoisesti, vaan luultavasti ei enää toisen +miespolven eläissä, {mutta "Oppineiden Seuralla" ei ole varoja +keräilijän kannattamiseen (sen rahasäästö viime vuodelta oli ainoastaan +123 rupl. 83 kop. hop.). Kuitenkin olisi nyt perin tärkeätä koota ne}, +koska herrnhutilaiset ovat hyvin vihaisia siitä, että sellaista lorua +pitää olla maailmassa ja soisivat niiden kaikki tyyni häviävän hiiteen, +jonne ne luultavasti pian joutuvatkin. Vaikka olen jo haaskannut pari +tiimaa tähän kirjeeseen, en malta sentään lopettaa esittämättä sinulle +erästä virolaista runoa molempien kirjamurteiden mukaan; liitän siihen +virolaisen ääntämistavan suomalaisilla kirjaimilla merkittynä. +Sulkumerkkien sisällä olevia kirjaimia ei äännetä suorasanaisessa +puheessa eikä uudemmassa runokielessä, vaan vanhoissa runoissa ne pitää +olla täydennyksenä, koska nämä muuten tulevat runomitan puolesta +ala-arvoisiksi, ja koska kansa itse ne lisää laulaessaan. {Ne +osottavat, että viron kieli sillä ajalla, jolloin ne syntyivät, oli +enemmän suomen kaltaista kuin nykyään:} + + Tallinnan viroksi: Tarton viroksi: + + Jo todi sõa sõnna(a), Jo todi sõa sõnna(a) + vaenokeelt(a) kannetti(i); vainokeelt(a) kanneti(i); + kes se toi sõa sõnuume, kes se toi sõa sõnnume, + kes se kandis vaenokele? kes se kand(i) vainokele? + hunt(i) toi sõa sõnnume, sussi toi sõa sõnnume, 5 + karro kandis vaenokele. kahr(u) kand(i) vaenokele. + Kes nüüd meist lähhäp sõdda(ie): Kes nüüd meist lähhep sõtta(he) + kas lähhäb issa, vai lähhäb emma kas lähhep essä, vai lähhep emmä. + vai mo ainus norem vend(a), vai mo ainus noremb vend(a), + kõige norem, kõige körgem? kige noremb, kige körgemb? 10 + {Kostsivad sõa vannemad, {Kosteva sõa vannoma, + vastasivad vaenosaksad:} vastasiva vainoherra:} + "Ei so issa, ei so emma, "Ei so essäi; ei so emmä, + ei ka sinno norem vend(a); eggä sinno noremb velli; + õddede sõdda(ie) minna, sõssarde sõtta(he) minna, 15 + vendade koddo(ie) jäda". velle(e) kotto(he) jäiä." + "Oi hullud sõa vannemmad, "Oi hullu sõa vannemba + targad vaeno tallitajad! targa vaino tallitaja! + mis teeb õdde sõas(se), mes teep sõssar sas(sa), + värrvoke väe seas(se), värvoke väe seas(sa), 20 + lindipea alla lippo? lindipeä alla lippo? + kuleb püssi paukuvat(a), kulep püssi paukuvat(a) + arvab linna langevat(a); arvap linna langevat(a); + näeb mõega läigitavat, näep mõiga läigitävät, + arvab pead(a) raiutavat." arvap peäd(ä) raggutavat." 25 + +{Lopun laulua voit saada, jos tahdot, kun tulen Kuopioon. Tämä alku +äännettäisiin suomen oikeinkirjoituksen mukaan kuten alla olevat +vasemmanpuolisen palstan sanat osottavat; oikeanpuolisessa on +käännös.} + + Tarton viro äännetään: Suomenkielinen käännös: + + Jo tootii sõa sõnnaa, Jo tuotiin soan sana'a, + vainokeeltä kannettii: vainokieltä kannettiin; + kes se toi sõa sõnume, ken se toi soan sanaa, + kes se kanti vainokeeltä? ken se kantoi vainokieltä? + susi toi sõa sõnume susi toi soan sanoman, 5 + kahru kanti vainokeele. karhu kantoi vainokielen. + Kos nyyt meist lähep sõtahe, Kes nyt meistä lähtee sotaan, + kas lähep esä, vai lähep emä, lähteekö isä, vai lähtee emä, + vai mu ainus nooremb veli, vai mun ainoa nuorempi veli, + kiike nooremb, kiike kõrkerap? kaiken nuorempi, kaikenkorkeempi? 10 + {Kosteva sua vanema, {Kostivat soan vanhemmat, + vastasiva vainoherra;} vastasivat vainoherrat;} + "Ei su esä, ei su emä, "Ei sun isä, ei sun emä, + eikä sinu nooremp veli; eikä sinun nuorempi veli; + sõsarte sõtahe minna, sisarten sotaan mennä, 15 + vellee kotohe jäiä." veljien kotia jäähä." + "Oi hullu sõa vanemba. "Oi hullut soan vanhemmat, + tarka vaino tallitaja! tarkat vainon valmistjat! + mes teep sôsär sôassa, mitä tekee sisar soa&sa. + värvoke väe seassa, varpuinen vRen seassa. 20 + lintipää alla lipu? lentta-(rihma-)pää alla lipun? + kuulep pyssi paukkuvata, kuulee pyssyn paukkuvan. + arvap linna lankevata, arvaa linnan lankeevan: + näep mõika läikittävät, näkee miekan läikkyvän, + arvap päätä rakuttavat." arvaa päätä raivottavan." 25 + +Tästäkin lyhyestä pätkästä voit huomata, mitenkä paljon virolainen +oikeinkirjoitus eroaa suomalaisesta. Kun sen saksalaiset keksijät eivät +ole tienneet, että viron kieli kirjaimista voi muodostaa kolme eri +sanaa: _tuli, tulli, tuuli_ (jopa neljännenkin: tuulii), mistä saksa +ainoastaan kaksi: tuli, tuuli, eivät he ottaneet virossakaan käytäntöön +useampaa kuin nuo äsken mainitut kaksi merkitsemistapaa: {_tuli_, +meidän _tuuli_, ja _tulli_, meidän _tuli_ ja _tulli_.} Sen tähden +ulkomaalainen ei koskaan voi olla varma siitä, että lukee virolaista +tekstiä oikein, kun ll, mm, nn, rr, ss ääntyvät milloin kaksin-, +milloin yksinkertaisina. Minna äännotään _mina_ ("minä") tai _minna_ +("mennä"), _vallitsen_ äännetään joko _valitsen_ ("valitsen") tai +_vallitsen_ ("vallitsen"). Laajemmalta en nyt ehdi tehdä selkoa viron +kielen oikeinkirjoituksesta, mainitsenhan vaan, että siinä on vokaali +õ, joka on meidän o:n ja ö:n välinen äänne, ja että vokaalin alla oleva +piste merkitsee sitä, että souraava konsonantti äännetään pehmeästi, +esim. oi äännetään ojl tai olj. ["Saimassa" õ:n asemessa on ö, +ääntiönmerkin alisia pisteitä ei ole siinä myöskään otettu huomioon.] + + {Miggä le minnusta nähtu + kugga kumma katsotuna + kuin ei naitu naburihin + ottetu ommile maile + omman kukkon kuluvile 5 + omman pihhan rikkasile + omman pellon peentarele + omman saunan lämbimiie? + Lekö nähtu äiä sövan + äia sövan äia jovan 10 + vai vikon virruneheui + vetiin maile verahile + oudo paigoile ottetiin + parremb ois ommala mala + jua vettä roppehesta 15 + kuin on mala verahala + jua tohista olluta.} + +[Käsikirj:ssa tämä runo on samalla palstalla kokonaan, josta päättäen +rinnalle oli muuta ajateltu.] + +-- Viron- ja Liivinmaan talonpoikien tila on kaikkea muuta kuin +kadehdittava. Kun maatilanomistajat tuskin tietävät, miten saavat +menemään monen sadan tuhannen ruplan suuruiset vuositulonsa, talonpojat +eivät useinkaan tiedä, mitä huomispäivänä saavat syödäksensä. +Talonpoikien tila on ja sen täytyy pysyä sellaisena, niin kauan kuin +ainoastaan aatelisilla on omistusoikeus maahan, kuten täällä on laita. +Talonpojat ovat nyt kokonaan samassa asemassa kuin meidän herrastalojen +ja muut torpparit monin paikoin. Jos viljelevät maatansa huolellisemmin +tai muuten parantavat oloansa, saavat siitä palkaksensa sen, että +ulosteot korotetaan, tai että heidät häädetään, jos eivät suostu +niitä maksamaan. Ihmetellään, että he ovat niin velttoja ja +välinpitämättömiä, etteivät istuta hedelmäpuutarhoja y.m., mutta ketä +varten he niitä istuttaisivat, sillä eivät edes saata toistella +lausetta: "Insere, Daphni, pyros, carpent tua poma nepotes" [= Istuta, +Daphnis, hedelmäpuita, kyllä poikasi pojat saavat niistä hedelmät.] +Lisäksi ihmetellään, että he ovat huolimattomia, juopottelevia ja +väitetään, että he nykyisissäkin oloissa aivan hyvin voisivat elää +paremmin, asua siistimmin y.m.; sitä varten kyhätään lentokirjasia, +joiden muka pitäisi aikaansaada kaikki, mutta jotka itse teossa eivät +aikaansaa mitään, sillä niin kauan kuin juuri sairastaa, puu pysyy +huonona, vaikka sitä kuinka paljon tahansa laastaroisi. Äsken luin +sanomista, että Unkarin säädyt vihdoinkin ovat myöntäneet talonpojille +maanomistusoikeuden. Kun Liivinmaan aatelisto tänä vuonna oli +kokoontunut maapäiville, nostettiin samanlaisesta kysymys, mutta +vastapuolue, joka vaati, että olot jäisivät entiselleen, voitti. +Kuitenkin aatelittomat henkilöt, joilla on hovineuvoksen arvo tai +ylempikin, saattavat ostaa itselleen maata [käsikirjoituksessa on lause +"köpa sig råd", pitänee kai olla "köpa sig jord"], minkä vuoksi +hallituksen -- joka ei ajan pitkään kernaasti voi nähdä, että +talonpojat jäävät olemaan niin sorretussa tilassa -- ellei se enää voi +menetellä kuten Kaarle XI puolitoista vuosisataa sitten -- luultavasti +täytyy korottaa jokainen talonpoika hovineuvoksen arvoon. Kaikeksi +onneksi on minulla kielentutkimuksissani ollut niin paljo työtä, ettei +minulla ole ollut oikein aikaa tarpeeksi suuttua siitä sortotilasta, +jossa herrat pitävät talonpoikiaan, sillä muuten olisin kait aikoja +sitten pelkästä närkästyksestä tullut kipeäksi, ellen olisi pannut +pillejäni pussiin, kuten siinä tapauksessa olisi ollut viisainta, ja +heti tänne tultuani palannut Suomeen. Niiden orjuutta kärsivien +venäläisten talonpoikien tila, joihin olen tutustunut, on kuitenkin +verrattomasti parempi kuin täkäläisten talonpoikien. Kaikkialla heillä +tapaa suurempaa varallisuutta, ja heidän asuntonsakkin ovat paremmat +kuin näiden, joilla tuvissaan ei edes ole puulattiata, mikä pysyvissä +olinpaikoissa asuvilla lappalaisillakin on. Lasi-ikkunoita ei yleensä +näe, tai jos ihmeeksi jollakin talonpojalla sellainen on, niin se on +mitättömän pikkunen. + + + + +8. + +Lehtori Zittingille. + +(Konsepti; alk. suomeksi.) + + +[Sulkujen ( ) väliset sanat ovat käsikirj:ssa riville, puolisulkujen +{ } väliset rivin yläpuolelle kirjoitettuina, riviltä pois pyyhkimättä. +Pyyhkimällä tehtyjä sanain y.m. muutoksia ei ole katsottu +tarpeelliseksi osottain] + + [Tartto, marraskuun alkupäivinä 1844.] + +Veljellinen Ystäväni! + +Tänäpäivänä on minulla ollut {vähän} (melkein) liiaksikin +ilonainetta. Ensiste luin Tartun (eli Dorpatin) avisissa Saiman +yhdistyksestä Wiipurin meren kanssa, sen jo tulleen Keisarilta +päätetyksi, ja muutaman tunnin perästä sain syyskuun 12:tena päivänä +kirjoitetun kirjasi, joka näihin asti oli {elellyt} (maannut) +Tallinnassa (eli Räävelissä) ja kylläpä {elelisi} (makaisi) vieläkin, +ellei Pastor Aejmelaeus olisi {tavannut postitalossa ja kovaa kyytiä +sille tänne antanut} (sitä postista ottanut ja tänne lähettänyt). Sama +Aejmelaeus kirjoittaa minun vielä alulla joulukuuta voivan ehkä suoraan +Tallinasta Helsinkiin päästä, joka sanoma on se kolmas mieltä +ilahuttava asia ja ynnä niiden toisten kanssa kyllä olisi ansainnut +lasin totia suuhunsa, jos olisi ketä toista, jonka seurassa +totitseminen luonnistuisi. Mutta toverin puutteessa pitää toisenki +totitta jäädä, itsenikin ilman olla. Kuitenkin ko'in palkita +tämän vahinkoni sillä tavalla, että kahvimajassa join kaksi kuppoista +kahvia tänäpänä puolisen päälle, kuin muut päivät olen yhdellä +tyydyttäny. Kuopioon tultuani kyllä palkitsen vielä lopunkin. Päästön +kanssa suoraan Tallinnasta meren poikki olkoon kuinka taliansa, niin +kuitenkin täytyy vielä monta viikkoa siksi odottaakseni. Ehkä +taistellen ajan kanssa k. 5:destä aamulla k. 10:neen illalla -- nyt on +jo puolen tuntia ylikin 10:nestä -- en kuitenkaan näe saavan loppua +työstäni, ennenkun alulla joulukuuta, koska ovatkin melkoisia ne +sanakokoukset, jotka täällä oleva oppinut seura on uloskirjoittaakseni +antanu. Provasti Helleriltä seuralle lähetetty kokous yksinänsä tekee +lähes 800 puolen paperiarkin sivua. Siitä olen nyt kirjoittanut +kolmannen osan, ja ne toiset vielä kirjoittamat[tomat] toki ovat +pienempiä. En kuitenkaan {huolisi} (surisi), vaikka niinkauan tulen +viipymään täällä, jos silläkin saisin kaikki toimitetuksi, mitä toivoin +ja pitäisi. Mutta enpä taida tällä kerralla saada. Ilman muuta olisin +pitänyt käydä Pernossa pastori Rosenplänterin luona, joka 40 vuotta +vironkieltä tutkittuansa arvattavasti olisi tainnu monessa asiassa +minullenkin hyödyksi olla; mutta Pernoa ja Rosenplänteriä näin myöhään +en enää tohdi muistellakaan, vaan lohduttelemme sillä, ettei aika vielä +tähän vuoteen loppune. + +Sanomasi Saiman entisissä voimissaan olemisesta saatti mieleni varsin +iloiseksi. Näytti kesällä Helsingissä ollessani siltä, kun ei olisi +Saima raukalla ollut pitkää ikää taattavana. Kuin kuulin olivat monet +kalahukset huolettomuudesta kotimaan asioissa suututtaneet +{ylempiäkin, niin että välissä jo oli puheeksi tullut kieltää Saiman +Kuopiota alemmaksi kulkemaan} (semmoisiakin, jotka kerrassaan olisivat +tainneet Saimalle veitsen kurkkuun pistää). Kuin nyt kuulen, eivät +kuitenkaan suuresta kärsivällisyydestänsä ole sitä tehneet. + +Mitä likemmäksi takasinlähtö aikani lähestyy, sitä enemmin rupean myös +itsekin pois ikävöitsemään ja työtäni loppuun kiirehtimään. Jos ennen +ei, niin kuitenkin nyt, näen että aika ainakin on lyhytläntinnen ja +että vuorokaudella pitäisi olla vähimmäksi 30 tiimaa, kaikki kullakin +päivällä toimeen saadakseni, mitä aamulla alkain toivon. Kuin moni +kuitenkin lienee hyvillään niiden 24:n kanssa, kun sillä on, niin +pitäneehän olla samoti minunki. + +En muista joko kesällisessä kirjassani olisin onnistunu sinua alettuun +naimiselämähäsi. Miltei, niin tahon nyt suullani sydämelläni onnistaa +sinua siihen ja toivottaa, että senkautta tulisivat kaikki +lapsipäivän riemut ja nuoren ajan ilot palkituksi, jotka ovat +menneet, paitsi muistosta, ja sitä toivotan niin itsellesi, kuin +frouvallesi! + +Olipa hyvä asia ettäs sait Fransi rukan kouluun ja jo kohta kolmanteen +luokkaan. Näihin aikoihin pelkään hänen rupeavan alasti käymään, koska +jo kyllä kaikki vaaterepaleensa mahtavat hajalla olla. Sentähden +kirjoitin menneellä viikolla apotheikari Wennbergille ja pyysin hänen +antamaan rahaa siihen tarpeesen, kuin myöskin maksamaan Wichmannin +frouvalle, mitä olen velkaa. Jos hänellä olisi kirjain tarvesta, niin +ota niitä Karsteinilta eli muualta minun nimelläni, kyllä palatessani +sitten maksan. + +Oppinutseuran esimiehen, toht[o]r[i] Fählmannin, ja muiden kanssa on +minulla aina ollut tyhjää tekemistä ja vastaamista Suomen kielen +kirjoituslaadun (orthografian) puolesta. (He) päättävät sen aivan +kelpaamattomaksi ja luulevat Viron kirjoituslaadun paljo paremmaksi, +Suomellenkin sopivammaksi, sillä toteen saattaen vanhan sanan malasta +omassa ja raiskasta toisen silmässä. Tahdotko nähdä kuinka suomi tulisi +Viron kirjotuslaadun jälkeen kirjoitettavaksi, niin saat seuraavasta +näytteeksi: [Kantelettaresta] II. 108. "Penä heiti minnon emmoni", +taikka I. 16. + + Olli meidä, kun olligi, + Olli ennen aegoinansa, + siskoja sinnine silda. + veikoja venno pnnnanen. + Tulli tuli otti laian, 5 + tulli toinen, toisen otti, + kolmansi kokkan rebbäsi + tulli vimeinen vihhuri, + seppä vei koggo vennehen. + Jäi veikkod veen varrahan, 10 + joudu sormed soudimekst + käsivarred vardimeksi + peugalo perrämellaksi. + Soua sormed toole male, + kussa puud punnale paista 15 + puud punnale, maad sinnele, + kivved kiildäväd vassele + hobbiale hongan oksad + kullale kukkad kannervan. + +Miksi sian saksaksi suomi sillä tavalla kirjoitettuna muuttuisi, kyllä +helposti on nähtävä, ja samanlaiseksi on se jo muuttanut Viron kielen. +Luulisit olevan helpon tämän kirjoituslaadun kehnouden taitaa +Virolaisillenkin näyttää, mutta peräti toisin. Ajatellevatko: parempi +oma olkinenki kuin vieraan vehnäinenki, vai kuinka, mutta aina tahtovat +mielellään {omaa kirjoituslaatuansa paremmaksi kiittää} (puheeksi +ottaa, kuinka suomea sopimattomasti kirjoitetaan), kuin kuitenkin eivät +ymmärräkään suomea, paitsi mitä muutama on vähän Strahlmannin +grammatika vainajasta kuullut, niin vastaan riitelemisen siasta olen +käskenyt heitä ensin Suomeen tulemaan ja kieltämme paremmin oppimaan, +sitte kirjoituslaadusta puhumaan. Seuraavilla sanoilla kirjoitti Viron +kielen paras oppinut, provasti Masing vainaja Suomen kirjoituslaadusta +kirjassansa "Estnische Originalblätter für Deutsche" (pag. VIII). + +Melkein yhtä Masingin kanssa ajattelee usiammat Tartussa vieläkin +kirjoituslaadustamme, jota kyllä eivät muusta taida tunteakaan, kuin +Masingin sanoista. Tallinnan tienoilla alkaa kuitenkin muutamia olla, +jotka tahtovat Suomen kirjoituslaatua Virollenkin, niin pastori Ahrens +(Viron uuden Grammatikan kirjoittaja) ja eräs toinen pastori on jo +pienen kirjan nimellä: "Toomas Vester, Lapo rahva uso ärataja Norra +maal" s.o. [-- --, Lapinkansan uskon herättäjä Norjan maalla] Suomen +kirjoitustavan jälkeen kirjoittanut ja pränttäyttänyt. -- Olisi aikaa, +tahtoisin Tartun oppinut[-] seuralle mielellään ensi kokoukseksi jotain +Suomen orthographiasta kirjoittaa, jos muuta hyödytystä siitä ei +olisikaan, kuin että kirjallisestikin olisin itseni vapaantanut. + +Lopuksi pyydän sinua tervehtämään niin niitä naispuolia herrasväestä, +joista kirjoitat että välistä kyselevät minustakin, kuin vielä +muitakin. -- Jos unehuttaisitkin tämän terveheys sanomisen, niin älä +kuitenkaan unehuta tervehtää kanssaopettajiasi ja uuden puukoulun +opettajia. v. Beckeri pian taitaa jättää teidät, koska kerran kuuluu +hakeneeksi itsiänsä Pelkijärvelle. Häntä tulette kyllä kaipaamaan; +hyvä, jos saisit toisen semmoisen siaan. + + + + +9. + +Tohtori Rabbelle. + + + Tartto 12 p:nä marraskuuta 1844 + +[Merkitty saapuneeksi perille marrask. 22:ntena 1844.] + +Rakas Veli! + +Kiitos kirjeestäsi ja rahoista, jotka saapuivat kreivin aikaan, +sittenkuin viime viikon ajan on vain pari ruplaa ollut taskuni +pohjalla. Silti en olisi sentään tullut pulaan, vaikka lähetyksesi +olisikin viivähtänyt muutamaa viikkoa kauemmin, koska Fähhnann jo +kesällä -- huomauttamattani -- sanoi minulle, että piti vain hänelle +ilmoittaa, jos joskus sattuisin rahan tarpeeseen. Tätä hänen avuliasta +hyvyyttään minun ei kuitenkaan ole tarvinnut käyttää hyödykseni eikä +kait tarvitsekkaan, kun Sinä nyt olet lähettänyt vallan 100 hopearupl., +siten osottaen tuntevasi tarpeeni paremmin kuin minä itse. Sillä ellen +olisi saanut enempää kuin palkkani neljänneksestä oli jäljellä, olisin +sillä ehkä suoriutunut täältä Tartosta, mutta Tallinnassa olisi ollut +pakko lainata ja päälle päätteeksi olisin ehkä saanut kulkea sinne +jalkaisin, jota minun nyt ei tarvitse tehdä, ellen muuten niin tahdo. +Kuun lopulla saanen työnikin päättymään, nim. sikäli kuin se tällä +kerralla on mahdollista, sillä kaikesta päättäen minun on parin vuoden +kuluttua tultava taas muutamaksi kuukaudeksi täydentämään mitä nyt olen +tehnyt. Sillä täällä ei ole ainoastaan Seuralla sanakirjatyön aineksia, +vaan papeilla maaseuduilla vielä enempi, ja ne minun täytyy saada +toisella kerralla, kun aika nyt ei sitä myönnä. + +Äsken kävin kirjakaupassa, maksoin sanskritan kieliopin, josta meni +13 rupl. 87 1/2 kop. hopeata, sekä ostin muutamia saksalaisia +kansankalentereita ja erään "Neues Devisenbuch oder 1300 Devisen auf +Liebe, Freundschaft, Erinnerung j.n.e." [Uusi mietelmäkirja eli +1,300 mielilausetta rakkaudesta, ystävyydestä, muistoista y.m.] +nimisen kirjan, jota olen aikonut Kalliolinnan suomalaisen +mietelauselma-tehtaan vastaiseen kirjastoon. Oletko muuten saanut jo +jotakin luoduksi, vai onko monipuuhainen elämä kesällä estänyt sitä +enempää ajattelemasta? + +Viikko takaperin sain Tallinnasta kirjeen pastori Aejmelaeukselta, +joka arveli voivani päästä vielä joulukuussa suoraan meren poikki. Sen +vuoksi matkustan täältä Tallinnaan, mutta surkeasti siellä petyn, jos +minun sieltä täytyy kääntyä Pietariin menevälle tielle, sillä +Tallinnasta luetaan kolme peninkulmaa enempi Pietariin kuin täältä, +jota paitsi luultavasti en voi päästä ylimääräisen postin mukana, vaan +saan erittäin vuokrata hevoset, ja se tulee kahta vertaa kalliimmaksi. +Kävipä kuinka kävi, niin jotka nyt sain, luulen tulevani toimeen, kun +minulla ei täällä ole aikaa tuhlata paljoa niistä. Tehtäväni olen nyt +jakanut joka päivä ennätettäviin määriin, ja saan usein aamuin klo +5:stä ruveten istua myöhäiseen iltaan keritäkseni määräni päähän, ja +jos pistäydyn Ehrenstolpella, Fählmannilla tai jonkun muun luona, +tahtoo aina jäädä tähdettä seuraavaksi päiväksi. Samoin käy myöskin, +jos kirjoitan pitkähkön kirjeen, jonka vuoksi olen ollut +vierailemisessa ja kirjeenvaihdossa hyvin säästeliäs. + +Kalenteri-toimikunnan kokoukseen on Fählmann kutsunut minut kahdesti, +jolloin on päätetty, mitkä kirjoitukset otettaisiin virolaiseen +kansankalenteriin seuraavaksi vuodeksi. Toimikunta on nähdäkseni ollut +kirjoitusten valinnassa hyvin tunnollinen, mikä onkin hyvä kalenterin +onnistumisen ja sitä julkaisevan Seuran arvon vuoksi. Fählmann on itse +ankara virolainen, koska viro on ollut ainoa kieli, mitä hän +kymmenenteen ikävuoteensa asti on osannut puhua. Mutta ei ainoastaan +kieli tule seulonnan alaiseksi, vaan myös kirjoitusten sisällys, +varsinkin, ettei niistä tulisi pietistisiä eikä epä-pietistisiä. Viime +kerralla, jolloin oltiin koossa pastori Geheven luona, ratkaistiin koko +tulevanvuotisen kalenterin asia, ja siihen otettaviksi hyväksyttiin + +1:ksi kirjoitus talonpojan ajanjaosta, nimittäin mitä töitä hänen +milläkin viikolla vuoden kuluessa on otettava huomioon taloudessaan; + +2:ksi Europan maidon yleiskuvaus, jonka on kirjoittanut Võrun tohtori +Kreutzwald, (Edellisen kirjoittaja oli, jos oikein muistan, pastori +Knüpffer); + +3:ksi pari hengellistä runoa ja muuan siveyttä opettava, eri +henkilöiden sepittämiä. + +4:ksi leikillinen kertomus "Kribus krabus", joka on Fählmannin omaa +tekoa. Siinä kerrotaan talonpojasta, joka toi lautakuorman kaupunkiin +ja möi sen puuseppä Toll'ille. Mutta kun puusepällä ei ollut aikaa +saattaa häntä kotiinsa, niin hän kuvasi hänelle talonsa ulkomuodon ja +selitti, mitä katuja ja poikkikatuja hänen oli sinne tullakseen +kulkeminen. Talonpoika lähti, mutta poikkesi matkalla rihkamakauppaan +ostamaan jotakin. Siellä häneltä unohtui sekä nikkarin nimi että hänen +taloonsa vievä tie. Kun hän kadulla parhaillaan kynsii korvallistaan +auttaakseen muistoaan, tulee pari koulupoikaa koulusta. Mies kysyy +toiselta, eikö hän tietäisi sanoa sen herran nimeä, joka oli ostanut +hänen lautansa, ja missä hän asui. Kuinka minä sen tietäisin? poika +vastasi. Mutta toinen oli hiukan sukkelampi ja puuttui puheeseen: En +minäkään tiedä, mutta tuossa talossa asuu muuan herra, jolla on iso +kirja, nimeltä _Kribus krabus_; jos hän siitä avaa lehden, jonka nimi +on _lirum larum lomps_, niin siinä on sanottuna, missä mikin asuu koko +maailmassa. Näin selittäen hän neuvoi miehen opettajansa kotiin. Mies +meni sinne ja kysyi, eikö hän tahtoisi olla hyvä ja ottaa esille kirjaa +_Kribus krabus_. Ja kun opettaja tuokion katseli häntä silmät +selällään, hän uudisti pyyntönsä ja teki kait sen vielä kerran, kunnes +opettaja sanoi jollekulle sisällä olevalle: der Kerl ist toll [mies on +hullu]. Kuultuaan sanan _toll_ mies ei enempää tarvinnut muistaaksensa +puusepän nimen, vaan pyysi häntä vielä katsomaan, missä haettavansa +asui. Sen hän, kun asiansa perille nyt päästiin, saikin tietää ja läksi +matkaan lautakuormineen suuresti vain kummastellen merkillistä kirjaa, +jossa kaikki inhimillinen tieto, kuten hän luuli, oli koossa. Fählmann +sanoo tosiaan näin tapahtuneen täällä Tartossa, mutta muut väittävät +Fählmannin itse sepittäneen jutun, samoin kuin Nervander meillä välisti +sepittelee moisia hullunkurisia kertomuksia. + +Terveisiä Rouvallesi ja omaisillesi! + + Tuus + E. Lönnrot. + +Koko Rosenplänteriliä-käynti ja Pernon-matka on nyt täytynyt heittää +mielestäni, kun työni on täällä kestänyt näin kauan. + + + + +10. + +Rehtori Snellmanille. + +(Konsepti.) + + + Tartto, 29 p:nä marraskuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Vaikka muutamia [viikkoja] sitten kirjoitin sinulle, on minun se taas +tehtävä sen ilon johdosta, joka minulla äsken oli, kun täällä Tartossa +vallan odottamatta tapasin meille kaikille varsin tutun maalaisemme, +konsuli von Böninghin Tallinnasta. Hän tuli tänne pari päivää sitten ja +matkusti hetki sitten edelleen Liivinmaan sisäosiin, mistä toista +tietä palaa Tallinnaan. Tämä kuitenkin on vähemmän tärkeätä kertoa +kuin että hän jätti minulle sinulle osotetun tukun, jossa on +monenlaisia virolaisia kansankirjasia, jotka on aiottu annettaviksi +Kuopion lukion kirjastolle. Samanlaisen tukun hän antoi minulle Porvoon +lukion kirjastolle jätettäväksi. Joulu- ja tammikuussa ne kait minun +mukanani tulevat perille. Hän lupasi Tallinnaan palattuansa postissa +lähettää Kuopion lukiolle hieman toista sataa rahaa sisältävän +rahakokoelman, jota varmaankin tervetullutta lahjaa siis siellä +voitte odottaa. Olet kaiketi sanomista lukenut hänen edellisistä +lahjoituksistaan lukioiden ja muihin kokoelmiin, mutta pitäisipä sinun +saada tavata häntä itseänsä ja kuulla, kuinka suuresti hän harrastaa +kaikkea isänmaan vastaista vaurastumista. Ehkäpä onkin välttämätöntä, +että jonkun aikaa on ollut poissa isänmaasta, jotta oikein voisi panna +siihen arvoa ja ottaa osaa sen menestykseen. Vanha sananlasku "Oma maa +mansikka, muu maa mustikka", sekin edellyttää, että tulee saada kokea, +millaista muualla on. Jos taas ei ole kiintynyt isänmaahan, vaan jättää +sen ynnä koko maailman tuuliajolle tai kuten kernaammin sanotaan: +"Jumalan haltuun", mikä jälkimäinen saattaa olla kylläkin hyvää, vaikka +Jumalaa mielestäni pitäisi vaivata ainoastaan sillä, mihin itse emme +kykene, -- niin ei kysytä sitä eikä sen tulevaisuutta eikä mitään +muuta, mikä ulottuu ihmisen oman maallisen onnen ulko- ja yläpuolelle, +jos kohta niin monet kirkonkellon soitot joka päivä muistuttavat, että +kaikki tämä on pelkkää tomua. Suo anteeksi, että minä, joka olen neljä +kertaa ylioppilasaikanani saarnannut, näin pian taas olen kokonaan +eksynyt saarnaamaan. Pikemmin minun pitäisi toivottaa, että +kansalaisille tekemääsi kehotusta, antamaan apua Kuopion lukion +stipendirahastoa varten, niin paljo kuin suinkin noudatettaisiin. Kun +se äsken mainituista lahjoista päättäen näkyy vaikuttaneen maan +ulkopuolellekin, en epäile, että se kotimaassakin tulee tai on tullut +kuulluksi. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: "joka köyhiä holhoo, se +on Jumalan apumies", ja tätä voi varsin hyvin sanoa niistäkin, jotka +edistävät köyhempien oppilaiden menestymistä oppilaitoksessa, niin että +silläkin taholla tie on kaikille avoinna tulla Jumalan avustajaksi eli +apurimieheksi. + +Böninghin tänne tultua minulla oli ilo taas tavata oman maan mies ja +nainen, nimittäin valtioneuvos Wulffert ja hänen rouvansa, jotka +kumpikin viime kesänä ovat käyneet Saksassa ja tätä tietä palaavat +kotimaahan, Luultavasti hänen matkastansa tulee olemaan seurauksena +hyödyllisiä muutoksia rakkaan isänmaamme postilaitoksessa. Sitäpaitsi +täällä asuu muuan maalaisemme, översti Ehrenstolpe, jonka luona +säännöllisesti joka sunnuntai ja joskus viikollakin olen käynyt. Hän on +samannimisen Oulun entisen maaherran poika, ja hänen talonsa on, paitsi +vieraanvaraista kohtelua, senkin vuoksi ollut minulle rakas, että +siellä puhutaan ruotsiakin. Nyt on juuri sunnuntai-ilta, ja minua on +erityisesti pyydetty sinne tulemaan, mutta kun olen kuullut, että sinne +tänä iltana tulee koolle suurehko seura aiottuihin tanssijaisiin, ja +kun ainoa takkini, ollen jo "emeritus" [= täysinpalvellut] paraiten +sopii kotiseinien sisälle (tai joskus pieneen seuraan), olen minäkin +päättänyt tehdä samoin ja kirjoittaa sinulle, sen kun voin tehdä +paitahihasillani. En enää viivy täällä pitkään, olen näet viikon +lopulla aikonut lähteä liikkeelle suoraan Pietarin kautta palatakseni +Suomeen. Vielä en tiedä, jalanko kuljen vai ajaen, ja tämä saa riippua +kukkaroni varoista, jotka ovat selviävät, kun olen ehtinyt suorittaa +kaikki maksuni ja lisäksi ostaa muutamia kirjoja, jotka täytyy ennemmin +ostamieni kanssa joka tapauksessa kuljettaa hevosella. + +Böninghin kanssa kävin täällä, joku päivä sitten, erään eläkettä +nauttivan pastori Brandin luona ja sen jälkeen olen yksin käynyt häntä +tervehtimässä. Hän on monta kertaa käynyt Suomessa ja oli kirjoittanut +valmiiksi kertomuksen viime matkastaan; sen hän luki meille ääneen. +Tämä matka ei kuitenkaan ollut ulottunut Helsinkiä, Porvoota, Loviisaa, +Viipuria, Turkua ja Ahvenanmaata ulommaksi. Matkakuvausta oli kylläkin +hauska kuulla. [Keskeytyy tähän.] + + + + +11. + +Tohtori Rabbelle. + + + Tartto, 3 p:nä joulukuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Jotta et vallan odottamatta tapaisi minua Helsingissä, saan nyt +ilmoittaa, että tänä päivänä olen ostanut itselleni ison tavaralaatikon +ja myös alkanut siihen panna tavaroitani, lähettääkseni ne erään ajurin +mukana kaikki Pietariin. Itse on kuitenkaan ole voinut siihen paneutua, +ja kun kukkaroni ei kernaasti salli minun matkustaa postin mukana, eikä +mikään ole sen ikävämpää kuin istuminen vuokra-ajurin rattailla, jotka +kahdeksan vuorokautta kulkevat käymäjalkaa tuota vähän yli +kolmeenkymmeneen peninkulman nousevaa Tarton ja Pietarin väliä --, niin +olen aikonut kulkea jalan, ainakin Pietariin. Tämä sitäpaitsi vapauttaa +minut toisestakin kulungista, joka olisi välttämätön, jos ajaisin, +nimittäin turkkien ostosta. + +Valtioneuvos WuIfFertilta, joka Saksan matkaltansa palaten rouvineen +joku päivä sitten saapui tänne, saan sanoa sinulle terveisiä. +Luultavasti hän kuitenkin on Helsingissä ennenkuin tämä kirje. + +Sanakirjalliset kopioimistyöni olen jo niin pitkälle suorittanut, että +nyt enää on jäljellä kaksi pienenlaista vihkoa. Kun lisäksi olen +aikonut läpikäydä ne jotenkin kiireisesti, toivon ensi lauantaina +voivani sanoa Tartolle hyvästi! Jo edeltäkäsin iloitsen siitä osaksi +sen tähden, että jokainen askel sen jälkeen vie minut lähemmäksi +Helsinkiä, osaksi sen vuoksi, että 8:n viikon istumatyön jälkeen taas +pääsen liikkeelle. Juuri ensi lauantaina loppuu passinikin kestoaika +uuden ajanluvun mukaan, mutta kun täällä seurataan vanhaa, saan +tietysti käyttää hyväkseni 12 päivää. Toivon, ettei Pietarissa huomata +tai huomauteta erotusta. + +Konsuli von Böningh kävi täällä äsken ja kehotti erästä tuttavaansa, +kauppias Werneriä, kaikessa olemaan minulle avulias lähtöhommissani, +mistä olen hänelle suuresti kiitollinen, kun minulta itseltäni, +perehtymätön kun olen ajuri- ja muihin oloihin, varmaankin päivä tai +pari olisi kulunut, ennenkuin olisin saanut kaikki näin hyvään kuntoon +kuin nyt. + +Oppineiden Seuran sihteeri, tohtori Sachsendahl on pari viikkoa sitten +palannut matkaltansa; hän on nuori, hyvin hauska mies, jonka kanssa +usein olen käynyt seuran kirjastoa tarkastamassa. Muutamia +kaksoiskappaleita harvinaisen-puoleisia kirjoja olen aikaisemmin sieltä +saanut lahjaksi, ja tänään sain vielä kaikki 20 vihkoa Rosenplänterin +"Beiträge"-julkaisua, josta ei otettu maksua, vaikka tarjosin. Itse +teossa tämä olikin hyvä asia, sillä kukkaroni olisi siitä tullut +melkein tyhjäksi; Rosenplänter itse näet myy ne 60 paperiruplasta, ja +täälläkään niiden hinta luultavasti ei olisi ollut paljoa pienempi. +Alkujaan ne maksoivat kokonaista 100 ruplaa, nimittäin 5 ruplaa joka +vihko. -- + +Pian minut kutsutaan teelle, ja tahdon sitä ennen päättää tämän +kirjeen, sillä sen jälkeen minun on vieminen se postiin. Varsin oikein +olin arvannut teekutsun suhteen, sillä pantuani pisteen edellisen +lauseen loppuun, olen nielaissut kolme lasia teetä, ja kun postiaika +pian menee umpeen -- sitä kestää täällä kello 8:an illalla -- lopetan +tämän kirjeen, pyytäen sinua tavallisuuden mukulan jakelemaan +terveisiä. + + Tuus + Elias Lönnrot. + + + + +12. + +Pastori Sirénille Pietariin. + + + Tartto, 6 p:nä Joulukuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Viisi kuukautta oleskeltuani osaksi Tartossa, osaksi muilla seuduin +Viron- ja Liivinmaata, olen vihdoinkin valmis palaamaan Suomeen. Mutta +kun Tallinnasta saamistani tiedoista päättäen sieltä ei enää näin +myöhäisenä vuodenaikana voi päästä suoraan meren yli Helsinkiin, on +minun pakko palata Pietarin kautta, mikä muuten voi olla hyvinkin hyvä, +kun täten saan tavata sinut ja muut sikäläiset tuttavat, mihin minulle +ei muuten niin helposti olisi tarjoutunut tilaisuutta. Nyt on +asianlaita se, että lähetän tavarani edeltäpäin, kolmeen eri tukkuun +pantuina, ja olen neuvonut ajuria jättämään ne sinun luoksesi. Sen +vuoksi pyydän, ettet ainoastaan vastaanota niitä, vaan että myös maksat +kuljetuslipussa mainitun rahdin, jonka määrää en vielä tiedä. Tämä +viimemainittu pyyntö on kyllä ikävä, mutta kun minulle on sanottu +paremmaksi että kuljetusmaksu maksetaan vasta siellä, minne tavarat +jätetään, on minun täytynyt kääntyä puoleesi, pyytäen, ettet sitä pane +pahaksi. Pian kait itse tulen jäljessä ja olen silloin maksava takaisin +minun tähteni suorittamasi etumaksun. Syynä siihen, etten tule +kimsujeni ja kamsujeni keralla, on se, että olen päättänyt kulkea +jalan, sillä ajalla vielä oppiakseni lisää viroa. Koko täällä-oloni +ajan on toimenani ollut viron kielen opiskelu, ja aineksien kokoaminen +aikomaani suomen, viron, vepsän ja lapin vertailevaa kielioppia varten. +Viime aikoina olen Tartossa istuskellut kopioimassa sanakokoelmia, +jotka täkäläisellä Oppineiden Seuralla on aiottua uutta viron +sanakirjaa varten, jota muuten monta monituista vuotta saisi odotella, +ennenkuin se keritään tehdä ja painattaa. + +Tervehdi rouvaasi, johon minulla oli kunnia tutustua viime kesänä +maisterien kemuissa Helsingissä, ja jos tapaat Sjögrenin, niin vie +hänellekin terveisiä, kuten myös virkaveljellesi Zaudtille. + +Todellisessa ja hartaassa ystävyydessä olen edelleen + + nöyrin palvelijasi + Elias Lönnrot. + +J.K. Olen kirjoittanut Aejmelaeuksolle Tallinnaan ja pyytänyt häntä +hankkimaan minulle 1822:n vuoden "Näddalaleht'eä" sekä lähettänyt +takaisin hänen saksan kielioppinsa. + +Kirjoittanut Tallinnaan konsuli von Böninghille ja lähettänyt takaisin +tukun suomalaisia sanomalehtiä. + + + + +13. + +Pastori Sirénille. + + Kattila, 6 [vanh. luk.] p:nä joulukuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Rohkenin lähettää Tartosta tavarani Sinulle Pietariin. Itse olen jalan +kulkenut jäljestä, niin että paraikaa olen pastori Grundströmillä +Kattilassa, jonne toissapäivänä tulin. Eilen täällä panin kirjaan koko +päivän lauluja vatjalais-eukolta, ja tämä on vielä huomispäiväksi +luvannut minulle työtä, niin että vasta ylihuomenna voin jatkaa +matkaani täältä Pietariin, jonne luultavasti ensi tiistaina saapunen. +Tällä seudulla saattaisi muuten olla paljo kerättävää ja hyödyllistä +opittavaa, mutta kun minulla ei missään tapauksessa tällä kertaa ole +aikaa tehdä sitä edes likimainkaan perinpohjin, olen päättänyt jonakin +kesänä muutamaksi kuukaudeksi taas tulla tänne, mitä myös pastori +Grundström on kehottanut minua tekemään. Kun niin pian saan sinut +tavata ja kanssasi puhua, voin tähän lopettaa nämä rivit. Tervehdi +rouvaasi ja muita tuttavia, jotka mahdollisesti tapaat. + + Hartain veljesi + Elias Lönnrot. + + + + +14. + +Tohtori Rabbelle. + + + Kattila, 18 p:nä joulukuuta 1844. + +Rakas Veli! + +Niin pitkälle olen nyt ennättänyt paluumatkallani, että minulla on +jäljellä tuskin 10 peninkulmaa Pietariin, jotka milloin tahansa +kahdessa päivässä voisin kulkea, hevosella päivässäkin. Mutta täällä +olen tavannut vatjalaisia, joiden ohi en mitenkään voi matkustaa, vähän +ottamatta selkoa heidän kielestään, ja sen lisäksi olen sattunut +poikkeamaan ylen vieraanvaraiseen pappilaan, nimittäin Grundströmin -- +professori Reinin langon -- luo, josta olisi varsin vaikea erota yhden +päivän vierailun jälkeen. Tosin passini vanhankin ajanluvun mukaan +huomenna menettää voimansa, mutta mainittu pastori Grundström on +luvannut antaa minulle pastorinviraston nimessä asiapaperin, sekä panna +sen alle kirkon sinetin, ja luulee että sillä varustettuna vaaratta +voin tulla Pietariin, kuten itsekkin olen taipuvainen luulemaan, kun +Venäjällä vielä pidetään kirkkoa suuressa kunniassa. + +Eilen kirjoittelin koko päivän muistiin häälauluja vatjalais-eukon +sanelun mukaan. Samat laulut lienee kuitenkin jo ennenkin kirjaan +pantu, kun professori Reinillä ja sitäpaitsi akademikko Sjögrenillä on +ollut juuri sama eukko luonansa; myös Reguly on häntä laulattanut, +mutta häneen eukko ei kuitenkaan kuulu olleen aivan tyytyväinen, vaan +lienee sanonut häntä vasten silmiä tyhmäksi, kun hänen tietysti oli +vaikea ymmärtää eukon kieltä. + +Vaikka jo olen kirjoittanut täyteen monta arkkia -- kokonaista 48 +palstaa -- eukko on vielä luvannut laulaa minulle päivän lisää. Nämä +laulut vivahtavat Venäjän- ja Suomen-Karjalan häälauluihin, mutta +parhaasta päästä ne ovat omintakeisia. Mitä kieleen tulee, se tuntuu +muodostavan väliasteen Venäjän karjalan ja Tarton viron välillä, mutta +siinä on kuitenkin useita omituisuuksia, joita mainituista kielistä ei +kummastakaan tapaa. + +Matkani Tartosta tänne tapahtui ilman vastuksia, vaikka kuljinkin +jalan, paitsi 4 viimeistä peninkulmaa Narvasta tänne, jotka ajoin +pastori Heleniuksen hevosella, kun hän, kuten sanoi, ei tahtonut ottaa +kantaaksensa sitä häpeätä, että olisi antanut minun jalkaisin mennä +luotansa, niin kuin minulle muka olisi erityinen kunnia "että +_nuijakyydillä_ kulkea pappilasta pappilaan". [Lainausmerkkein väliset +sanat suomeksi käsikirjoituksessa.] + +Mainittu pastori Helenius, Pöytyän rovastin poika, on tähän asti ollut +pastorina Narvassa, mutta on hiljan saanut 8,000 ruplan pitäjän +Virossa, 8 peninkulman päässä Tallinnasta. Asiaa erityisemmin +ajattelematta hän oli eräänä sunnuntai-iltapäivänä lähtenyt sinne +vaalia saarnaamaan, ja seuraavana sunnuntaina sekä herrat että +talonpojat yksimielisesti valitsivat hänet pastorikseen, sivuuttaen +kolme synnynnäistä virolaista, jotka kaikki niinikään olivat +kunnollisia pappeja ja hyviä saarnamiehiä. + +Ennenkuin tila käy liian niukaksi, minun on tuotava esiin pääseikka, +nimittäin että taas ensi tilassa lähetät minulle 25 hopearuplaa +Pietariin. Mutta osota kirje pastori Sirénille, sillä voisi tapahtua ja +on luultavaakin, että minun on lähteminen Pietarista, ennenkuin +kirjeesi ehtii saapua, minkä vuoksi aion lainata pastori Siréniltä nuo +25 ruplaa hop., jotka hän sitten sinun kirjeestäsi saa takaisin. Vaikka +en ottaisikaan lukuun voimansa menettänyttä passia, en kuitenkaan voi +kauempaa viipyä Pietarissa, kun siten tänä vuonna kokonaan minulta +jäisi joulu viettämättä, mikä olisi perin ikävää. Sillä täällä se on +vasta 12 päivää myöhemmin, ja niin pitkään en kuitenkaan voisi odottaa. +Sen tähden olen koettava ainakin joulukuun 24:nneksi päiväksi päästä +Ståhlbergin luo Viipuriin, vaikka minulla ei olekkaan mitään toivoa +saada syödä joulupuuroa sinun luonasi. Tulevaa uutta vuotta kaiketi +saan yhdessä sinun kanssasi toivottaa tervetulleeksi. Älä unhota +tervehtiä tuttavia, ja ennen kaikkia muita omaisiasi ja sukulaisiasi. + + Tuus + Elias Lönnrot. + + + + +15. + +Nimineuvos von der Hagenille. + +(Konsepti; alk. saksaksi.) + + + [Helsinki, lopulla helmikuuta 1845.] + +Olisi ollut velvollisuuteni jo aikoja sitten antaa Teille tietoja +paluustani Suomeen ja sitä paitsi monin kerroin lausua Teille +vilpittömät kiitokseni, mutta sen täyttämisen olen tullut tähän asti +laiminlyöneeksi, osittain taas niskoilleni kasautuneiden muiden +tehtävien vuoksi, osaksi sen vaikeuden tähden, jonka saksan kieli +minulle yhä vielä tuottaa sekä puheessa että kirjoittaessani. Joka +kerta milloin olen kirjottanut jotakin suomalaisille ystävilleni +ruotsiksi tai suomeksi, olen toivonut voivani tehdä sen Teillekin, +jollei puutteellinen kielen taito olisi minua siitä pidättänyt. Joka +päivä olen kuitenkin muistellut miellyttävätä oloani ystävällisessä +perheessänne, ja voin vielä aivan totuuden mukaan vakuuttaa, että en +missään ole tuntenut paremmin viihtyväni ja että en voi toivoa +vastedeskään milloinkaan parempaa. + +Koko matkani Tartosta Helsinkiin onnistui hyvin. Lähdettyäni luotanne +ja Tartosta marraskuun 27:ntenä [päivämäärät vanhaa lukua] saavuin +joulukuun 2:sena Narvaan, jossa en viipynyt kauempaa kuin päivän. +Narvasta tulin 40 virstaa Inkerissä asuvain vatjalaisten luo, ja +oleskelin siellä joulukuun 12:nteen, vaelsin sitten eteenpäin ja +saavuin 15:ntenä Pietariin. Siellä olin tammikuun 2:seen; sitten +matkustin Viipurin, Haminan, Loviisan ja Porvoon kautta Helsinkiin, +jossa nyt olen jo neljättä viikkoa tulostani. Nyt olen kuitenkin +päättänyt lähteä kaupungista ylihuomenna tullakseni kerran perille +Kajaaniin yksitoistakuukautisen poissaolon jälkeen taas. + +Jollen pian unohtaisi saksan kieltä kokonaan, niin kait pian kirjoitan +sieltä toistamiseen Teille. Ottakaa kuitenkin vielä kerta vastaan +sydämellisin kiitokseni kaikesta minua kohtaan osottamastanne auliista +hyvyydestä, ja viekää ne perille, sitä pyydän, myöskin rouvallenne ja +perheellenne. Suurimmaksi osaksi olen niistä mieluisista muistoista, +mitä minulla nyt ja epäilemättä vielä kauan on Tartosta, kiitollisuuden +velassa Teille, rouvallenne ja perheellenne. Jos olisin jäänyt Hornille +asumaan, niin kenties nyt aivan toisin muistelisin Tarttoa. + +Sydämellisin tervehdykseni rouvallenne ja lapsillenne. Sulkeutuen +Teidän ja perheenne suosiolliseen muistoon pidän, jalosukuinen herra, +kunnianani saada edelleen olla + + nöyrin palvelijanne + [Elias Lönnrot]. + +Tohtori Bergistä olen puhunut lääkintälaitoksen ylitirehtöörin, +valtioneuvos v. Haartman'in kanssa, mutta hän ei luule ulkomaalaisen +lääkärin voivan tulla Suomessa oikein tunnetuksi ja sanoo siitä itse +kirjoittaneensa hänelle. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844, by +Elias Lönnrot + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56497 *** |