diff options
Diffstat (limited to '56497-8.txt')
| -rw-r--r-- | 56497-8.txt | 10697 |
1 files changed, 0 insertions, 10697 deletions
diff --git a/56497-8.txt b/56497-8.txt deleted file mode 100644 index d06739e..0000000 --- a/56497-8.txt +++ /dev/null @@ -1,10697 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844, by Elias Lönnrot - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - -Author: Elias Lönnrot - -Translator: J. Hahl - -Release Date: February 4, 2018 [EBook #56497] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ELIAS LÖNNROTIN MATKAT II: *** - - - - -Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen - - - - - - - - -ELIAS LÖNNROTIN MATKAT II: 1841-1844 - - - -Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Osa. II. - - - - - -Helsingissä, -Suomal. Kirjallis. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö, -1902 - - - - -SISÄLLYS - -Esipuhe. - -KYMMENES MATKA vv. 1841-42. - - Yleiskatsaus. - 1. Päiväkirjasta 12.III.41. - 2. Päiväkirjasta 15.III.41. - 3. Päiväkirjasta 19.III.41. - 4. Arkiaterinrouva Törngrenille 20.III.41. - 5. Tohtori Rabbelle 20.III.41. - 6. Akademikko Sjögrenille 21.III.41. - 7. Päiväkirjasta 22.III.41. - 8. Päiväkirjasta 24.III.41. - 9. Päiväkirjasta 26.III.41. - 10. Päiväkirjasta 27.III.41. - 11. Päiväkirjasta 30.III.41. - 12. Tohtori Rabbelle 30? 31.III.41. - 13. Päiväkirjasta 1.IV.41. - 14. Päiväkirjasta 3.IV.41. - 15. Tohtori Rabbelle 3.IV.41. - 16. Päiväkirjasta 4-5.IV.41. - 17. Kirje tohtori Lönnrotilta 8.IV.41. - 18. Päiväkirjasta 9.IV.41. - 19. Päiväkirjasta 11.IV.41. - 20. Päiväkirjasta 17.IV.41. - 21. Tohtori Rabbelle 30.VII.41. - 22. Tohtori Rabbelle 19.VIII.41. - 23. Tohtori Rabbelle 31.VIII.41. - 24. Kyrön-matka. - 25. Tohtori Rabbelle 31.X.41. - 26. Päiväkirjasta 4.XI.41. - 27. Arkiaterinrouva Törngrenille 11.XI.41. - 28. Tohtori Rabbelle 12.XI.41. - 29. Päiväkirjasta 17.XI.41. - 30. Päiväkirjasta 24.XI.41. - 31. Päiväkirjasta 7.XII.41. - 32. Päiväkirjasta 17.XII.41. - 33. Päiväkirjasta 23.XII.41. - 34. Päiväkirjasta 26.XII.41. - 35. Päiväkirjasta 31.XII.41. - 36. Päiväkirjasta 13.I.42. - 37. Päiväkirjasta 28.I.42. - 38. Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä 3-5.II.42. - 39. Tohtori Rabbelle 5.II.42. - 40. Päiväkirjasta 28.III.42. - 41. Päiväkirjasta 2-.IV.42. - 42. Akademikko Sjögrenille 23.III.42 (v.l.) = 4.IV.42 (u.l.). - 43. Päiväkirjasta 5.IV.42. - 44. Tohtori Rabbelle 2.V.42 (v.l.) = 14.V.42 (u.l.). - 45. Kuolasta Kemiin 4.V.42. - 45. Päiväkirjasta 4.V.42. - 46. Akademikko Sjögrenille 2.VI.42. - 47. Tohtori Rabbelle 24.VI.42. - 48. Ylioppilas Adolf Törngrenille 26.VI.42. - 49. Arkiaterinrouva Törngrenille 26.VI.42. - 50. Maisteri Ståhlbergille 28.VI.42. - 51. Tohtoreille Aspille ja Borgille 26? 28.VI.42. - 52. Tohtori Rabbelle 1.VII.42. - 53. Valtioneuvos Rafnille (konsepti) 1.VII.42. - 54. Pastori Stockflethille 4.VII.42. - 55. Tohtori Rabbelle (konsepti) 4? 5.VII.42. - 56. Tohtori Rabbelle 11.VII.42. - 57. Tohtori Rabbelle 15.VII.42. - 58. Tohtori Rabbelle 23.VII.42. - 59. Tohtori Rabbelle 3.VIII.42. - 60. Tohtori Rabbelle 4.VIII.42. - 61. Arkiaterinrouva Törngrenille 18-19.VIII.42. - 62. Matkakertomus. - 63. Akademikko Sjögrenille syysk. lop. 42. - 64. Tohtori Rabbelle 8.X.42. - 65. Tohtori Rabbelle alussa lokak. 42. - -YHDESTOISTA MATKA v. 1844. - - 1. Tohtori Rabbelle 21.VII.44 (v.l.) = 2.VIII.44 (u.l.). - 2. Lehtori Zittingille 13.VIII.44. - 3. Tohtori Rabbelle 16.VIII.44. - 4. Lehtori Ståhlbergille 24.VIII.44. - 5. Tohtori Rabbelle 27.VIII.44. - 6. Tohtori Rabbelle 14 & 18.X.44. - 7. Rehtori Snellmanille (osittain konseptia) lop. lokak. 44. - 8. Lehtori Zittingille alussa marrask. 44. - 9. Tohtori Rabbelle 12.XI.44. - 10. Rehtori Snellmanille 29.XI.44. - 11. Tohtori Rabbelle 3.XII.44. - 12. Pastori Sirénille 6.XII.44. - 13. Pastori Sirénille 6.XII.44 (v.l.). - 14. Tohtori Rabbelle 18.XII.44. - 15. Nimineuvos von der Hagenille lop. helmik. 45. - - - - -Esipuhe. - - -Tämä nyt ilmestyvä "Lönnrotin matkojen" II:nen osa liittyy suoranaisena -jatkona I:seen, mutta toiselta puolen eroavat vuosien 1841-1844 matkat -niin paljon aikaisemmista, että näiden matkakertomusten julkaiseminen -eri osana näytti sopivalta. Toimitustyö on ollut samoissa käsissä -kuin edellisen osankin ja suoritettu samalla tavalla. Kuitenkin -venäjänkielisten sanain kirjoittamisessa on tässä osassa osaksi -poikettu edellisessä noudatetusta menettelytavasta. Kun niitä -kymmenennen matkan kirjeissä esiintyy verraten tiheässä, etenkin -yleis- ja erisnimiä, on ne yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi -kirjoitettu nykyaikuisemmin, niin että Lönnrotin osaksi vaihtelevasta -kirjoitustavasta huolimatta suhuäänteet on merkitty z:llä, zh:lla, -sh:lla, tsh:lla, shtsh:llä ja venäjän y y:llä. Sen joka haluaa -ottaa selkoa Lönnrotin transskriptionista, on siis turvautuminen -käsikirjoituksiin. - -Mitä teokseen liittyviin karttoihin ja henkilöluetteloon tulee, on -vähäsen poikettu alkuperäisestä suunnitelmasta. Suomen kartan asemasta -on käytännöllisistä syistä pidetty parempana Pohjoissuomea ja Lappia -esittävä kartta, ja henkilöluetteloon on otettu kaikkien, eikä vaan -tärkeimpien, matkakertomuksissa esiintyvien henkilöiden nimet. Lyhyitä -elämäkerrallisia tietoja on annettu Lönnrotin läheisistä ystävistä ja -muutamista huomattavista henkilöistä sekä suomalaiselle lukijalle -oudommista ulkomaalaisista. Kartat on toimittanut ylioppilas J.O. -Granö, luettelon allekirjoittanut. [Henkilöluettelo ja kartta jätetty -pois tästä e-kirjasta.] - -Helsingissä syyskuulla 1902. - - Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri. - - - - - - -KYMMENES MATKA vv. 1841-1842. - - - - -[Saatuansa julkaistuksi tärkeimmän osan runosaaliistansa, eepilliset -ja lyyrilliset runot, kääntyi Lönnrotin huomio yhä enemmän -kielentutkimukseen. Tammikuussa 1841 hän yhdessä norjalaisen -kielentutkijan, pastori Nils Stockflethin kanssa läksi pitkälle -kielitieteelliselle tutkimusmatkalle aikoen Aunuksen kantta matkustaa -Venäjän- ja Norjan-Lappiin, vieläpä mahdollisesti samojeedienkin luo. -Yhdessä Stockflethin kanssa matkusti L. Ilomantsiin, josta yksin jatkoi -matkaa Salmin ja Veskelyksen kautta Petroskoihin. Mutta kun L. ei ollut -rajalla saanut asianomaista tarkastustodistusta passiinsa, keskeytyi -matka täällä. L. palasi takaisin kotimaahan, oleskeli kesällä m.m. -Laukossa ja läksi vasta syksyllä, tällä kertaa M.A. Castrénin seurassa, -Suomen-Lappiin. Castréniin yhtyi L. Kemissä, josta tutkijat yhdessä -matkustivat Inariin, käväisivät Stockflethia tapaamassa Karasjoella -(Norjan-Lapissa) sekä tekivät sen jälkeen talvella 1842 pitkän ja -vaivalloisen matkan Paatsjoen, Kuolan, Kannanlahden, Koudan, Kieretin, -Kemin ja Solovetskoin kautta Arkangeliin, jonne saapuivat toukokuun -lopussa. Huomattuansa samojeedinkielen tutkimuksen itsellensä -hyödyttömäksi L. luopui Arkangelissa tämän kielen tutkimusyrityksestä, -erosi Castrénista ja kääntyi heinäkuussa kotimatkalle kulkien osaksi -vesitse osaksi maitse Onegan, Kargopolin ja Vyitegran kautta -Lotinapeltoon. Lotinapellosta käsin teki L. vielä muutamia viikkoja -kestävän tutkimusmatkan vepsäläisten luo Ojattivirran latvoille. Kotiin -hän saapui lokakuussa.] - - - -1. - -[Päiväkirjasta.] - - - Säämäjärvi, 12 p:nä maaliskuuta 1841. - -Tulin erääseen pappilaan. Minut vastaanotettiin kaikella sillä -teeskentelemättömällä hyväntahtoisuudella ja vieraanvaraisuudella, mitä -köyhät ihmiset voivat osottaa. Kahvia keitettiin ja pyytämällä -pyydettiin juomaan kolmas kuppi. Valitettiin, ettei juuri silloin -sattunut olemaan talossa teetä. Jos ei muuta puutu, niin siitä pulasta -pian on päästy, minä ajattelin, ja hain laukustani esille tötterön, -jonka onneksi olin säilyttänyt, vaikka viimeinen suomalainen kyytimies -ei ollut tahtonut kyyditä minua rajatullin ohi ilman että olin -tyhjentänyt vaelluskumppani-pahasestani, s.o. laukustani, kaikki -takavarikonalaiset tavarat. Pullo kerrattua viinaa, jonka Ilomantsin -pappilan vieraanvarainen väki oli minulle evääksi antanut, jätettiin -täten melkein täysinäisenä rajan toiselle puolelle, mutta teetä ja -sokeria minun oli sääli. Jos tulliherra tahtoo ne ottaa, niin ottakoon, -ajattelin. Mutta kyytimies tuumi: "Viis teidän teestänne ja -sokeristanne, mutta jos minut saadaan kiinni kyyditsemästä teitä -kiellettyine tavaroinenne, niin otetaan minulta hevonenkin." Sitten hän -kertoi tarinan miehestä, joka joutui kiinni yrittäessään salaa tuoda -rajan yli vähän kahvia. Sekä kahvi että reki ja hevonen oli otettu -takavarikkoon, ja samoin olisi käynyt omistajankin, ellei hänellä olisi -ollut niin notkeat ja lujat jalat, että vahvasta lumesta huolimatta, -joka esti häntä ajamasta takaa, pääsi pakoon metsään. Erään toisen -hevonen oli otettu siitä, että miehen taskusta oli löydetty pullo -viinaa. Tämä kaikki ei kuitenkaan minua pelästyttänyt, tahdoin pitää -teeni ja kahvini, ja sen sainkin viimein tehdä sillä ehdolla, että -maksaisin miehen hevosen, jos se niiden takia otettaisiin -takavarikkoon. Ja tultuamme tulliasemalle, tulliherra osotti laukulleni -sellaista ylenkatsetta, ettei edes suonut sille katsettakaan. Täten -minulla oli tallella tee-tötteröni, jonka nyt annoin papin rouvalle -auttaakseni häntä pulastaan. Heti "samovari" oli toimessa ja tee -valmis, jota sitten juotiin runsaat määrät. Samovari, teekeittiö on -venäläinen sana ja merkitsee: itsekiehuttaja. Oli kaksi tällaista -abderalaista kaivoa talossa. Ettei niiden itsekiehuttavaa ominaisuutta -kuitenkaan tule ottaa niin aivan vakavalta kannalta, sen huomaa -edellämainitusta. Ennenkuin minulta oli saatu teetä, ne itse eivät -kyenneet sitä keittämään. -- Seuraavana päivänä juotiin aamupäivällä -sekä teetä että kahvia, mutta kun pappi illalla kysyi vaimoltaan, miksi -hän ei jo tuonut pöytään teetä, vastattiin tähän: sahara net [ei ole -sokeria], jolloin sananlasku: "viittä vaivanen vajalla, ei yhtä -sianlihoa", juolahti mieleeni. Tällöin aikaisemmin kuolemaan tuomittu -sokerivarastonikin tuli hyvään tarpeeseen. - -Se, joka ei omin silmin ole nähnyt sitä sokkelomaista rakennustapaa, -jota rahvas Venäjän-Karjalassa ja Aunuksen kuvernementissa -käyttää, ei mistään selityksestä voi saada siitä selvää käsitystä. -Varakkaanpuoleiset perheet asuvat kaksikerroksisissa taloissa, joiden -kummassakin kerroksessa on 2-3 asuinhuonetta. Kummallakin on porstua -(sintso), mistä portaat johtavat ylös ja alas. Sitäpaitsi on erityiset -varastohuoneet, 2-3 luvultaan, ja niihin mennään mainituista -sintsoista. Toiset alemmasta sintsosta alaspäin johtavat portaat vievät -pihalle, toiset navettaan ja talliin. Ylemmästä sintsosta johtavat -yhdet portaat alasintsoon, toiset talliin ja navettaan ja vielä -kolmannet ullakolle. Paitsi aittoihin viepi jommastakummasta ovi -vajaankin (sarajaan). Jos nyt siis asuu yläkerrassa ja pimeässä lähtee -tuolle vaaralliselle retkelle alas, niin täytyy joko monivuotisen, -paikalla asumisen kautta saavutetun kokemuksen nojalla olla hyvin -tottunut paikkoihin tai myöskin auttamattomasti joutua eksyksiin. -Minulle sattui kerran että ainakin neljännestunnin ajan harhailin -eksyksissä suojasta suojaan. Viimein katsoin olevani hukassa ja aioin -juuri paneutua pitkäkseni eräässä huoneessa olevalle kovanpuoleiselle -esineelle, jos mahdollista nukkuakseni ja täten odottaakseni seuraavan -päivän valkenemista; harmissani en tahtonut huutaa apua. Silloin tuli -muuan naiseläjä palava päre kädessä ja pelasti minut kurjasta -tilastani. Olin silloin navetassa, allani oven suussa oleva vanha -heinähäkin puolisko. - - - - -2. - -[Päiväkirjasta.] - - - Petroskoi, 15 p:nä maaliskuuta 1841. - -Aunukselaiset, jotka puhuvat suomea, sanovat puhuvansa _Lyvvin_ kieltä. -Tämän sanan johto lienee etsittävissä venäläisestä sanasta ljudi -[luetaan ljuudi, merkitsee ihmiset, väki], varsinkin kun itse kansan -nimenä tämän ohella on _lyydiköt_. Tähän kieleen on paljo sekoittunut -venäläisiä sanoja, sekä tarpeellisia että tarpeettomia. Sanojen muoto -eroaa sitäpaitsi hieman suomalaisesta. Muodot _kävyn, kävyä_ vastaavat -[suomen] muotoja _käyn, käyä_, elatiivin pääte _-s_ vastaa suomalaista -päätettä _-sta_; paremban, suurembamks; andan ja annan; yhtelle; tuoda; -nähdä; _netsi -in_ tämä; _äiänkö netsis_(tä) _heposes_(ta,) (tästä -hep.) _andoit_? -- _hätken (hätki)_ = viikon (kauan); _oletko k. -linnasch_?; -- _hura_ = vasen; _hura käsi_: -- _parsi_ = hirsi, tukki; --- _nygö_ = nyt; -- _järelle, järille_ = jälelle; _pohatembat_ = -pohatammat; -- _siiritse_ = sivutse; -- _kaaritsee, kaarita_ = -haiskahtaa; _mutakat_ = vorot, rosvot: -- _pertsukka_ = sormikas; -- -_arta, ardan_ -- ulku; -- _meresi_ = rysä; _liippi_ = huovi; -- -_elgentää, ellentää_ = ymmärtää; -- _kudama_ = mikä, joka; _kudamas -tulet_: -- _rääpyskä, rääpöi_ = muikku; -- _ääreh_ = pois; _meni -ääreh_; -- _työlöitä, suoloita, maaloita_ = töitä j.n.e.; -- -_päiväläinen_ = kasakka; -- _kivilöinen_ = kivonen, kivyt; -- _jupka_ = -hame; -- _kaluin_ = kaivin; -- _nenka_ = muka (aivan, vastauksissa), -syntynyt sanoista _niin ikään_; -- _nenkoinen, nenkoma_ = semmoinen: -- -_myö, työ, hyö -- hyö kävväh_; -- _andasin_; -- topia[-, nominatiivi] -_topiu_ pitkä. -- _Paikan ranta_ = huivin reuna. - -Samoin kuin Suomessa, täälläkin kieli jonkun verran vaihtelee eri -pitäjissä. Vuokkiniemen ja Repolan murteet ovat karjalan ja aunuksen -sekoitusta. - -Oma erityinen murteensa on _vepsänkieli_, jota saamaini tiedonantojen -mukaan puhutaan Solttijärvessä, 60 virstaa etelään Petroskoista. Sitä -lyydikköläiset tuskin ollenkaan ymmärtävät. Jos joku puhuu -ymmärtämättömästi, annetaan hänelle soimuunimi vepsäläinen. Lyytiköt -eroavat pohjoisista bogosteista, Lindajärvestä, Repolasta, -Rukavaavasta j.n.e.; näitä sanotaan lappalaisiksi. - - - - -3. - -[Päiväkirjasta.] - - - Petroskoi, 19 p:nä maaliskuuta [1841]. - -Ihmeellisen huono mulla on onni passieni tautta. Tultuani 30 -peninkulmaa Kajaanista huomasin vasta Ilomantsissa, että kielenkääntäjä -oli, kääntäessään passin venäjäksi, supistanut kahden vuoden ajan -kahteen kuukauteen. Passin ollessa tällainen, en voinut luottaa sen -kelpaavaisuuteen Venäjällä ja lähetin sen Stockflethin mukana, joka -silloin erosi minusta, takaisin, pyytäen uutta. Mutta kun kuvernööri -[Lagerborg] oli poissa Oulusta juuri kirjeeni saapuessa sinne, oli vain -veitsellä raapittu pois sana mesetsa (kuukautta) ja kirjoitettu goda -(vuotta) sijaan. Tämä temppu oli tehty niin taitavasti, että melkoinen -reikä, jotenkin numeronollan kokoinen, oli goda sanan rinnalle -ilmestynyt poisraavitun sanan sijalle. Kun kuitenkin viimeinkin tahdoin -päästä rajan toiselle puolelle, en malttanut toistamiseen anoa uutta -passia, vaikka se täten korjattuna itse teossa saattoi olla entistään -huonompi. Tosin kielenkääntäjä passin alareunaan oli kirjoittanut -todistuksen, että passi oli voimassa kaksi vuotta, mutta -kielenkääntäjän sanoilla on enimmäkseen merkityksensä käännöksessä, -eikä siinä, mitä hän sen ohella todistaa. Näin ollen saavuin -Tulomajärven pitäjän Kollatselän kylässä olevaan rajatulli-taloon. -Rajatullivirkamies (tamozhnik) oli edellisenä yönä palannut matkalta -Aunuksesta. Hän oli vielä vuoteessa, kun päivällisaikaan tulin perille -ja tahdoin näyttää passiani, noudattaen asetusta, joka oli luettavana -passin takasivulla ja joka määräsi, että se oli ensi rajatullissa -näytettävä. "Se on tarpeetonta", näin kuului yhä vielä vuoteessaan -venyvän herran vastaus. Ei laukkuakaan tarkastettu, niin että kirjani -ja paperini saivat olla rauhassa ja minäkin esteettömästi sain jatkaa -matkaani. Tämä kun tapahtui rajaa pitkin, oli minulla huvi 55 virstan -päässä kulkea toisen tulliaseman kautta, joka oli Veskelyksen -kirkonkylässä. Siellä ei tulliherra ollut kotona, vaan oli, kuten -kerrottiin, matkustanut viemään takavarikkoon otettuja tavaroita -Petroskoihin. Täälläkään ei tarvinnut avata laukkua, kun sotamies uskoi -kyytimieheni vakuutusta, ettei se sisältänyt muuta kuin kirjoja. Näin -tulin tänne Petroskoihin 15:ntenä päivänä maaliskuuta ja vein passini -seuraavana päivänä poliisikamariin. Luulin että kaikki oli hyvällä -kannalla, mutta eilen, 18:ntena päivänä, sain poliisikamarista sanan -tulla sinne. Siellä poliisimestari (gorodnitshij) julisti minulle, -ettei minulla ollut oikeutta sillä passilla oleskella täällä, vaan että -minun oli lähdettävä takaisin rajan yli. "Minkä tähden?" -- "Sen -tähden, ettei sitä ole näytetty rajatulliasemalla." Selitettyäni syyn, -miksi siinä ei ollut rajatullimestarin nimikirjoitusta, ei tulos ollut -parempi kuin että minun täytyi lähteä kaupungista joko hyvällä tai -pahalla. Sieltä menin kuvernöörin luo, toivoen hänen kauttansa saavani -asiani paremmalle tolalle. Mutta tämäkin toivo petti. Sen verran etua -saavutin kuitenkin, ettei minun tarvinnut matkustaa takaisin koko -matkaa, vaan ainoastaan lähteä lähimmälle rajatulliasemalle, mistä -saatuani tulliherran tarkastuskirjoituksen saatoin palata. Näin lakia -noudatetaan. Minun olisi siis pitänyt riidellä siksi kun olisin saanut -tarkastustodistuksen Kollatselässä, tai myöskin Veskelyksessä odottaa -tulliherran paluuta, jotta olisin päässyt tekemästä tuote 86 virstan -pituista matkaa edes takaisin. Mutta miten olisin voinut edes aavistaa -sellaista? -- Mennessäni kuvernöörin luo otin mukaani tohtorinkirjeen -sekä muutamia muita asia-papereita, niillä tarvittaessa todistaakseni, -etten matkustanut väärällä nimellä. Näitä minun ei kuitenkaan tarvinnut -näyttää. Oltuaan vähän aikaa poissa huoneesta kuvernööri palasi ja -pyysi minua käymään sisälle rouvansa luo, joka muka oli sairas. Tämä -kaiketi oli, ajattelin heti itsekseni, jonkunmoinen koe (eli -lääkintätieteellinen tutkinto), jonka piti näyttää, olinko todella -lääkäri. Seurasin kuvernööriä sinne, ja rouva kertoi minulle -- -saksaksi -- että hän vilustuksen jälkeen jo kolme viikkoa oli ollut -pahoinvoipana: oli ollut kuumetta, verenvuotoa nenästä y.m. Kysyttyäni, -miksi hän ei ollut kutsuttanut oman kaupungin lääkäreitä -- näitä -kuuluu olevan kokonaista kolme -- vastattiin vaan, ettei sitä oltu -tehty, kun oli odotettu taudin muuten paranevan. Tästä sain vielä -varmemman vakaumuksen siitä, että tauti oli pelkkä veruke, jonka -avulla joko tahdottiin saada tilaisuus nauraa kummallisella -matkustaja-hölmöllä tai asettaa hänet koetukselle lääkintätieteessä. -Jos tarkoitus oli edellinen, saatoin hyvin vastata heidän -toivomuksiansa, sillä ollen hämilläni koko tutkistelun johdosta, puhuin -saksaa erinomaisen huonosti enkä tahtonut muistaa edes tavallisimpia -puheenparsia. Täyttääkseni jälkimäisen tarkoituksen istuuduin ja -kirjoitin reseptin -- erästä hiostavaa teetä -- pyytäen lähettämään -apteekkiin: sinne se luultavasti ei koskaan tullut, vaan joutui kaiketi -kotilääkärin käsiin. Olisipa ollut hyvä, jos en olisi ollut niin -hämilläni, niin että olisin voinut panna rouvan itsensä koetukselle ja -todistaa hänelle, ettei hän ollut sairas. Mutta kun saksa minulta sujui -niin huonosti, luovuin koko aikeesta. Palattuamme kuvernöörin -huoneeseen, pyysin saada jäädä kaupunkiin ainakin 3-4 vuorokaudeksi, -ennenkuin matkustin rajatulliasemalle. Tähän suostuttiin. - - - - -4. - -Arkiaterinrouva Törngrenille. - - - Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841. - -Arvoisa Professorinrouva! - -Koska Te itse velvotitte minua joskus kirjoittamaan, missä oleskelen ja -miten voin, ja koska aina siitä perin kun viime kesänä läksin Laukosta, -olen laiminlyönyt tämän velvollisuuden täyttämisen, tahdon nyt -lyhykäisesti kuvata, miten olen viettänyt tämän ajan. Kohtaamatta -mitään sanottavaa viivytystä matkalla tulin Kajaaniin, missä muutamaksi -kuukaudeksi taas ryhdyin virkatehtäviini. Ticklénin, Aspin ja minun -välillä ennen tapahtuneen sopimuksen mukaan tapasimme toisemme 11:ntenä -päivänä syyskuuta tarkastusmatkoillamme paikkakunnalla, missä -lääkäri-piirimme rajatuksin yhtyvät. Tohtori M. Lindfors, jonka -lääkäri-piiri niinikään rajoittuu samoihin seutuihin, oli hänkin -luvannut samaan aikaan saapua paikalle, mutta ei tullutkaan. Me muut -olimme siellä yhdessä kaksi ja puoli vuorokautta. Meillä oli sangen -hauskaa; oleskelimme sisällä, sillä ulkona satoi lunta lakkaamatta. -Niistä tuoreenpuoleisista terveisistä, jotka Laukosta toin Ticklénille, -hän oli suuresti mielissään. Ellei hän jo itse ole kirjoittanut, saan -nyt lähettää häneltä vastaterveisiä. Sekä ulkonäön että muun puolesta -hän on vallan kuin ennen. Hän voi muuten vallan hyvin ja on ostanut -itselleen oman talon vallan läheltä Raahea. Tämän kohtaamisemme aikana -päätettiin muun muassa ruveta julkaisemaan _Suomi_-nimistä -aikakauskirjaa, jolle sitten kirjevaihdon kautta saatiin useita -avustajia. - -Joulukuun alussa tuli norjalainen kirkkoherra Stockfleth rouvineen -Kajaaniin. Rouva asui Paltamon pappilassa, ja Stockfleth itse opiskeli -suomea minun luonani. Kuukauden kuluttua hän ja minä yhdessä -matkustimme Karjalaan, mistä hän 12:ntena päivänä helmikuuta palasi, -noutaen vaimonsa Paltamon pappilasta ja matkustaen äärimäiseen Lappiin, -minne hän kaiketi maaliskuun loppupuolella saapunee. Luultavasti hän -nyt jo vähitellen on perillä. Minä taas jatkoin Karjalasta matkaani -tänne, asun nyt täällä erään venäläisen papin luona ja noudatan paastoa -hänen ja hänen rouvansa kanssa. Tästä paastoamisesta voin niin hyvin, -että toivoisin sitä jatkuvan pitkin vuotta, eikä vaan pääsiäiseen. - -Täältä lähden muutaman päivän kuluttua maalaispitäjiin. Huhtikuun -lopulla luulen saapuvani Vienanmeren rannalla olevaan Kemin -kaupunkiin, josta olen aikonut ensi avovedellä matkustaa Arkangeliin. -Viimemainitusta paikasta lähden Venäjän-Lappiin, missä olen aikonut -koko kesän tutkia heidän kieltänsä. Syksyllä tulen Kuolan kautta -Norjan-Lappiin, missä sopimuksen mukaan taas tapaan Stockflethin. Vasta -tämän jälkeisenä talvena palaan Suomeen ja toivon kohta sen jälkeen -saavani tilaisuuden käydä Laukossa Teidän perhettänne tervehtimässä. - -Jos kohta jo olen ollut täällä 5 vuorokautta, olen niin vähän liikkunut -kaupungilla, ettei minulla ole paljoa muuta siitä sanottavaa kuin että -se on kooltaan niin suuri kuin kaksi kolmannesta Helsinkiä, että kadut -ovat hyvin leveät, toreja on useita, useita kivitaloja, muuten muhkeita -puutaloja, joista monet ovat kaksikerroksiset; lisäksi kaupungissa asuu -kuvernööri, piispa, kolme lääkäriä y.m. Kaupunki on vallan Äänisjärven -rannalla. Ympäristön kylissä, lukuun ottamatta ihan lähimpiä, puhutaan -suomea, mutta kaupungissa enimmin venättä. Paaston aikana täällä -eletään siten, että ensiksi kello 8 a.p. juodaan joko 3 kuppia kahvia -tai 5-6 kuppia teetä, sitten kello 1 syödään annos lihalientä ynnä -leipää sekä annos keitettyä kalaa ynnä leipää. Illalla kello 6 juodaan -5-6 kuppia teetä, ja kello 8 tai 9 illalla syödään toistamiseen vallan -samoja ruokia kuin päivälliseksi. Näin on ollut viiden vuorokauden -aikana, ja samaa ruokajärjestystä luultavasti saisin noudattaa -pääsiäiseen asti, jos niin kauaksi jäisin tänne. Rikkaissa taloissa -sanotaan kuitenkin paastonkin aikana yltäkylläisesti nautittavan -luvallisia ruoka-aineita. - -Tänään kastettiin kirkossa muuan saksalainen luterinuskoinen -kreikanuskoon; minun teki kovasti mieli mennä kirkkoon katselemaan tätä -jotenkin harvinaista seremoniaa, mutta kun posti lähtee huomenna ja -minulla on useita kirjeitä kirjoitettavana, päätin jäädä kotia. --- -- -- -- --. - - Olen yhä edelleen - Kunnioittaen - Teidän nöyrin palvelijanne: - Elias Lönnrot. - - - - -5. - -Tohtori Rabbelle. - - Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841. - -Rakas veli! - -Jotta jäljellä oleva osa Venäjän Historiaa kerrankin tulisi painoon, -lähetän nyt Sinulle käsikirjoitusta pyytäen, että sen painatuksesta -sopisit Vaseniuksen kanssa, miten itse parhaaksi näet. Osa -käsikirjoituksesta on vielä korjaamatta, ollen siinä kunnossa missä se -on lähtenyt G. Ticklénin kädestä. Puhu Akianderin, Ståhlbergin tai -Cajanin tai jonkun muun kanssa, jonka vaan saat työhön taipumaan, että -hän tekisi tarpeelliset korjaukset, josta vaivasta saisi kymmenen -kappaletta tai enemmänkin koko historiaa. Akianderiin olisi sitäpaitsi -turvauduttava, että hän antaisi käytettäväksi ne korjaukset, jotka hän -Karamsinin suuren historian mukaan on tehnyt Herrman'in Venäjän -historiaan. Tätä viimemainittua näet Ticklén juuri on noudattanut. -Mikäli nämä korjaukset koskevat vielä painamatonta osaa, olisi ne ennen -painatusta tehtävä käsikirjoitukseen, ja muut, jotka koskevat jo -painettuja arkkeja, olisi pantava lyhyenä liitteenä teoksen loppuun. -Saattaisipa tapahtua niin, että vaikka monet harmia herättävät paikat -pyhitäänkin pois, kuitenkin useita sellaisia jää jäljelle, jotka ovat -painoasiamiehelle vastenmielisiä. Mutta jos ei niin kirjavaa -käsikirjoitusta kuin kysymyksessä olevasta tietysti tulee, kaikkine -siihen tehtävine korjauksineen, sovi laskea herra painoasiamiehen -kouraan, niin lienee välttämätöntä kirjoituttaa se kokonaan puhtaaksi. -Tämän kaiketi tekisi Ostrobothniensis [pohjalainen] Bäckvall, jos saa -vaivoistaan kirjaa joitakuita kappaleita tai myös rahamaksua, mikä -hänelle saattaa olla vielä tervetulleempaa, hän kun on hyvin varaton. - -Joka tapauksessa on parasta, että ennen painatuksen alkamista hankitaan -painatuslupa, mitä varten jo painetut arkit sekä vielä painamatta oleva -osa lienee tarkastettavaksi jätettävä, jotta koko teokselle saataisiin -painatuslupa yhdeltä ainoalta painoasiamieheltä. Tässä seuraa mukana -eri lehdelle kirjoitettu esipuheentapainen ynnä sisällysluettelo. -Toivomukseni oli ollut saada tämän sisällysluettelon sijaan teoksen -alkuun sellainen lyhyt sisällyksen supistus kuin Suomen Historiassa -(Cajanin tekemä) on. En ole rohjennut vaivata häntä ehdottamalla, että -hän sen tekisi, hän kun paraikaa taitaa suoritella tutkinnoitaan; mutta -jos hänellä tai jollakulla toisella olisi aikaa ja halua sellaisen -kirjoittamiseen, olisi se sangen hyvä asia. Oma aikani kuluu niin -kokonaan suomen, venäjän ja lapin kielioppiin, etten ehdi toimia mitään -muuta. Kun kysymyksessä olevan historian painatusta ei siis sic -stantibus rebus [asioiden niin ollen] niinkään pian voida panna edes -alkuun, ja kun sanomalehti- ja muita tilaajoita niin usein on petetty -lupauksilla heidän maksamiensa rahojen korvauksesta, ei saattane olla -haitaksi ilmoittaa jossakin helsinkiläisessä lehdessä heikkouskoisten -vahvistukseksi, että luvatun korvauksen saannista on hyviä toiveita. - -Siitä hyvästä tarjoumuksestasi, että raha-asioissa voin turvautua -Sinuun, olen Sinulle suuresti kiitollinen. Matkaani varten olen tosin -varannut itselleni jonkun verran rahoja, mutta en vielä voi tietää, -onko niitä riittämään asti. Mutta niistä 150 pankko-ruplasta, jotka -lupasin Vesilahden kappalaiselle Kustaa Ticklénille siitä vaivasta, -mikä hänellä on ollut Mehiläistä varten kirjoittamastaan Venäjän -Historiasta, en vielä ole maksanut enempää kuin puolet, joten 75 ruplaa -vielä on maksamatta. Pyydän Sinua lähettämään ne hänelle minun -puolestani, kun hän nyt on tehtävänsä loppuun suorittanut. - -Stockflethista erosin Ilomantsissa. Sieltä matkustin Tohmajärven, -Pälkjärven, Kuskealau, Impilahden, Salmin, Tulomajärven. Veskelyksen, -Säämäjärven ja Viidanan seurakuntien kautta tänne. Täällä nyt olen -ollut 5-6 vuorokautta ja aion parin vuorokauden kuluttua taas lähteä -liikkeelle vähitellen matkustellakseni kokoilemassa, mitä filologisessa -suhteessa voi olla saatavissa. Näin tulen Vienanmeren rannalla -sijaitsevaan Kemiin, mistä ensi avovedellä lähden Arkangeliin. Siellä -en viivy pitkään, vaan lähden matkaamaan Kuolaa kohti Venäjän-Lapin -kautta, missä aion viettää koko kesän. Kuolaan luulen saapuvani vasta -myöhään syksyllä, ja sieltä lähden meren rannikkoa pitkin Vesisaareen -ja Alattioon; jommassakummassa näistä paikoista tulen tapaamaan -Stockflethin. Alattiosta sitten palaan suoraa tietä Tornion ja Oulun -kautta Kajaaniin. Jotenkin tällainen on matkasuunnitelmani. Tosin se -tuntuu vievän paljon aikaa, mutta olen tottunut työskentelemään -matkoilla, joten ajanhukka ei tulle aivan suuri. Lapin kielen -tunteminen on minulle oleva hyvin tärkeä sanakirjayrityksessäni, jos -siitä aiotaan enempää kuin pelkkää tunnettujen sanojen ja niiden -käännösten luettelemista. Jopa toivoisin ainakin sen verran perehtyväni -samojeedienkin kielen perusteihin, että tietäisin, olisiko siitä suurta -voittoa saavutettavissa suomenkielelle. Mutta siihen ei vielä riittäne -aikaa, kun sellainen tutkimus, jos siitä toivoisi joitakin määrättyjä -tuloksia, yksinään veisi aikaa ainakin puolen vuotta. Täytyisi -näet opiskella kieltä, josta ei edes vielä tietääkseni ole -kirjoitettu yhtään kielioppia. -- Koska yliopiston sanakirjalliset -käsikirjoituskokoelmat tähän asti ovat olleet Renvallilla ja hän nyt -on Herrassa nukkunut, niin ne olisivat ajoissa takaisin vaadittavat. -Mitä fraseologiseen puoleen tulee, niissä kaiketi on paljo sellaista, -mitä Renvall ei ole käyttänyt. -- Siitä etumaksusta, jonka suoritat G. -Ticklénille, saat tähän liitetyn kirjeen mukaisesti Wichmannilta noin -300 ruplaa. Lähetä varmuuden vuoksi niistä 200 ruplaa minulle -Arkangeliin, niin että siellä toukokuun keskivaiheilla voin ne saada. -Vasenius lupasi minulle Suomenmaan kartan siitä korjausluvusta, jonka -sitä toimitettaessa suoritin. Jos se nyt on saatavissa (värillisenä), -niin anna kirjansitojan sovittaa se matkalle sopivaan muotoon ja tehdä -siihen kotelo, ja lähetä sitten sekin Arkangeliin, sillä minulla ei ole -Lapinmaasta muuta kuin huono, käsin piirretty kartta; Vaseniuksen -kartassa näet ovat Lapinkin seudut kuvattuina. Kemistä olen lähettävä -annokseni Suomeen. Se on vain puhtaaksikirjoitusta vailla. Terveisiä. - - Veljesi - Elias Lönnrot, - - - - -6. - -Akademikko Sjögrenille. - - - Petroskoi, 21 p:nä maaliskuuta 1841. - -Korkeasti kunnioitettu ja laajamaineinen Herra Kolleegineuvos! - -Sen matkan Venäjän-Lappiin, josta minulla oli kunnia viime kesänä -mainita Teille, olen nyt ottanut jo tehdäkseni. Mutta vaikka jo enemmän -kuin kaksi kuukautta sitten läksin Kajaanista, en vielä ole ehtinyt -etemmäksi kuin tänne Petroskoihin. Olin aikonut jo viime syksynä lähteä -tälle matkalle, mutta minua tuli odottamattani Kajaaniin tervehtimään -pastori Stockfleth, joka siellä viiden viikon ajan opiskeli suomea ja -sieltä seurasi minua Ilomantsiin, mistä hän, minun saatuani kahdeksan -viikkoa olla hänen seurassaan, palasi Kajaanin, Oulun ja Tornion kautta -Lappiin. Minä taas läksin Aunuksen suomalaisten luo Salmiin, -Tulomajärveen, Veskelykseen ja Säämäjärveen, joilla seuduin jonkun -aikaa olen tutkinut heidän murrettaan ja monasti ollut harmissani sen -venäjän-sekaisuudesta. Jos kohta suomenkieli onkin kovin rumentunutta -Turun seuduilla, se on kuitenkin verrattomasti puhtaampaa kuin tämä -Aunuksen kieli. Säämäjärven papilta sain v. 1804 slavonilaisilla -kirjakkeilla painetun aunuksenkielisen katkismuksen. Sen kieli on -seuraavanlaista; Ensimäine kysyndu. Midämyö sinä sanottos ristikansu? --- Sanon: Sidämyö, mi minä uskon jumalah meiän spaasale syndyle, i pien -hänen pyhitetyn sakonan. -- Toinen kysyndu. Mih opastav ristitysen -viero? -- Sanon: Opastov joga toves, i joga hyvän laaindah i mill -väljättu sanottu kniigois pagisioin i apostoloin; a lyhembi raadi minun -mustondah kai se kirjutottu lujas vieros meiän ristikansoin, kudam luja -mieles pien, i konsu pidän se sill manerille lugen: uskon yhteh jumalah -isäh, i muidu. -- -- Näin jotenkin kuului tämä eriskummainen teksti -papin tulkitsemana. Elatiivi-sijan pääte -ta näyttää kokonaan menneen -hukkaan, ja kun inessiivin päätteessä oleva a niinikään on jäänyt -pois, ovat molemmat sijat nyt samanlaiset ja päättyvät s:ään. -Konsonantti-yhtymät mb, nd, ht (hd) y.m. pysyvät enimmäkseen -muuttumattomina silloinkin kun tavu tulee suljetuksi. Minun -ei vielä ole onnistunut tässä murteessa huomata jälkiäkään -personaali-suffikseista. Mutta useiden alkuperäisten omituisuuksien -olemassaolon olen aika-ajoin pannut merkille. Niinpä esim. karjalaista -monikonpäätettä -loita käytetään yksitavuisissakin sanoissa: suoloita, -työläitä (= soita, töitä), sitäpaitsi tapaa sellaisia diminutiiveja -kuin kivilöinen, mäkilöinen, jokiloinen y.m., jotka luultavasti itse -ovat johtuneet kielessä ennestään olevista diminutiiveistä kiviö, -mäkilö, jokilo. Useampitavuisistakin a-päätteisistä adjektiiveista -komparatiivi usein muodostuu e:llä: _pohatembat, matalembat_ pro -_pohatammat, matalammat_. Pois sanaa vastaa kaikkialla _ääreh_, josta -virolainen sana _ärra_ luultavasti on johtunut; sanotaan myös _järelle, -järille_ eikä jälelle, jälille, kuten virossa _järrele_. Rahvas sanoo -kieltänsä erotukseksi suomen kielestä lyvvin kieleksi. Tämän sanan -nominatiivi on luultavasti lyyti -- ainakin olen joskus kuullut tätä -kansaa sanottavan lyytiköiksi, lyytikköläisiksi. -- Lyyti sana taas -johtunee venäläisestä ljudi sanasta. - -Parin päivän kuluttua lähden täältä taas maalle ja luulen toukokuun -alussa olevani Kemissä, sieltä ensi avovedellä matkustaakseni -Arkangeliin. Koko kesän aion viettää Venäjän-Lapissa ja sitä seuraavan -talven Norjan-Lapissa. Jos olisi olemassa kieliopillisia tai muita -apuneuvoja samojeedein kielen opiskelemiseen, olisin halukas ensin -muutamaksi kuukaudeksi lähtemään lähimpien samojeedein luo, mutta niin -neuvottomana kuin nykyä sinne tulisin, en saattaisi paljoa oppia heidän -kielestään siinä lyhyessä ajassa, jonka siellä voisin viipyä. Mutta jos -olisi olemassa jonkunlainen samojeedin kielioppi tai joku muu kirja -tällä kielellä, ja jos ne olisivat saatavissa kirjakaupasta, pyydän -Teitä hyväntahtoisesti lähettämään sen minulle Arkangeliin, missä vielä -toukokuun keskivaiheilla tulen oleskelemaan. Tässä tapauksessa pyydän -Teitä siitä vastaiseksi suorittamaan maksun. Lappalaisia kirjoja on -minulla varattuna joltisestikkin, ja olen saanut pastori Stockflethilta -lupauksen, että hän lähettää minulle toisia Arkangeliin. - -Pyydän sanomaan terveisiä Kolleegineuvoksettavelle ja olen edelleen - - kunnioittaen - nöyrin palvelijanne - Elias Lönnrot. - -J.K. Rahvaassa tavallinen Venäjän kirkon ristimänimien lyhentäminen -näyttää tukevan sitä ajatusta, että kreikanusko ennen on ollut Suomessa -sangen laajalti levinneenä. Paikannimet, sellaiset kuin Sakkola, -Ahtola, Mikitta, Kostala, Harola, Hurola, Vakkala, Kuismavaara, Larila, -Larinsaari, Kesterinsaari, Toppana, Nastola, Jormas, Jormaa y.m. -tuntuvat johtuvan venäläisistä ristimänimistä; Sakko (Zacharias), Ahto -(Autonomus), Mikittä (Nicetas), Kosta (Constantinus), Haro (Chariton), -Huro (Gurij), Vakka (Vakaa), Kuisma (Kosmus), Lari (Hilarion), Nesteri -(Nestor), Toppana (Stephanus), Nasto (Anastasius), Jorma ja Jormu -(Hermolaus). - - - - -7. - -[Päiväkirjasta.] - - - Petroskoi. 22 p:nä maaliskuuta 1841. - -Eilen olin kekkereissä erään alilääkärin luona -- ylhäisempien luo en -ole rohjennut mennä edes tervehdyksille peläten, että he joko olisivat -liian ylhäisiä, tai minä liian alhainen. Aluksi minulle tarjottiin -ryyppy viinaa (puhdistettua), sitten kahvia, sitten teetä, sitten -jonkunlaista "räämiä" eli kiiseliä, renikoita, pähkinöitä ja erästä -toista sisushedelmälajia (orjhi kedrovyje, [setripähkinöitä]). Sen -jälkeen pelattiin korttia ja napupeliä. Viinaa tarjottiin silloin -tällöin, mutta kun kieltäydyin sitä nauttimasta sanoen sitä liian -väkeväksi, laitettiin minulle lasi totia. -- Koko vierailu kesti kello -6:sta 1/2 10:en. - --- Palasin juuri hetki sitten kotia seminaarilaisten kasarmista. Siellä -heitä asui noin kolmekymmentä 5-6 kamarissa. He ovat kaikki -(luultavasti) lähiseutujen pappien ja diakonien poikia. Useat heistä -puhuivat lyvvinkieltä. Seminaaria he käyvät aina kymmeneen vuoteen ja -lukevat saksaa ja ranskaakin, paitsi latinaa, kreikkaa ja hepreaa. -Opetuksen tulee tapahtua lyvvinkielelläkin, mutta etupäässä venäjäksi. -Logiikka ja retoriikka ovat ainakin nimeltään tunnettuja tieteitä, -historia ja maatiede hieman tutumpia. Päättäen seminaarikurssinsa -päättäneistä diakoneista, joiden kanssa olen puhunut, en puolestani voi -antaa mitään hyvänpuoleista arvosanaa tälle oppilaitokselle. Latinan -puhumistaitoa pidetään erinomaisen taitavuuden merkkinä. -- -Seminaarilainen saattaa jättää pappissäädyn. - -Tänään 22:ntena päivänä maaliskuuta toimitin matkalaukkuni katsastuksen -ja havaiisin, että sen sisällyksenä olivat seuraavat esineet: - -Aliosastossa: - -1. Mustejauhoja ja muita musteen aineksia. 2. Kyniä, lyijykyniä, -lakkaa. 3. Kummilakkaa ja piipunhelakittiä. 4. Hieman lääkkeitä. 5. -Tötterö sisältävä teetä. 6. Samallainen sokeria sisältävä. 7. Muutama -kartuusi tupakkaa. 8. Merenvahapiippu varsineen. 9. Irtonainen -piipunvarsi. 10. Pari partaveistä. 11. Vähä sinistä verkaa housujen -paikkaamista varten. 12. Monenlaisia nappeja. 13. Kompassi. 14. Kaksi -mustepullon tulppaa. 15. Kanteleen kieliä. 16. Taulapala. 17. -Kiiltonahkaiset saappaat. - -Yläosastossa ja viidessä taskussa: - -18. Laatikko sisältävä: kynäveitsen + neuloja + teräskyniä + lyijykyniä -+ lakkaa + sinetin + hammasluita (piipun) + limsiöitä. 19. Puhdasta -paperia ja lappalaisia kantasanoja. 20. Saippuaa. 21. Käytännössä oleva -partaveitsi. 22. Huilu. 23. Paitoja, kaikkiaan kahdeksan kappaletta. -24. Musta hännystakki. 25. Mustat housut ja mustat siikkiliivit. 26. -Neljä paria sukkia. 27. Musta kaulahuivi. 28. Sama vaalea, huilun -ympäri käärittynä. 29. Kirjesalkku. 30. Toinen mustepullo -(sivutaskussa). 31. Beckerin Suomen kielioppi. 32. Renvallin sama. 33. -Renvallin Suomal. Sanakirja. 34. Hupelin Virol. Sanakirja. 35. Rask, -Lappsk sproglaere. 36. Stockfleth, sama ynnä kirjainoppi. 37. -Stockfleth, Lappalainen aapinen. 38. Stockfleth, edellisen -norjankielinen käännös. -- 39. Stockfleth, lappalainen alttarikirja. -- -Kirjeitä. -- 40. Stockfleth, Mateus ja Markus lapinkielellä. 41. -Kalevala. 42. Kanteletar. 43. Suomalaisia arvoituksia. 44 Suomalaisia -sananlaskuja, omia. 45. Sanoja, hovineuvos Aspin kokoamia. 46. -Aunukselainen katkismus. 47. Mehiläinen, laulaja. 48. Venäläinen -sanakirja, Schmidtin tekemä. 49. Venäjän kielioppi. 50. Geitlinin Ryska -öfningar. 51. Virsikantele. 52. Nuotteja. 53. Venäjän kartta. 54. -Vanhan-Suomen kartta. 55. Suomen kielioppi (käsi-kirj.) 56. Tohtorin -arvokirja. -- Zakrefskin kirjoitus. "Oldskrift"-seuran jäsenen -arvokirja. - -Paitsi laukkua: - -57. Laatikko, sisältävä: tulukset tulitikkuja + muste-pullon + toisen -kynäveitsen + kovaisimen neuloja ja lankaa + sakset; kaikki tämä -tupakkakukkarossa. 58. Arkipiippu. 59. Hopearahoja sisältävä kukkaro. -60. Sama kuparirahaa sisältävä. 61. Erityinen laatikko joka päivä -käytettävinä olevia kirjoja varten. 62. Arkivaatteet. - - - - -8. - -(Päiväkirjasta.) - - - Petroskoi, 24 p:nä maaliskuuta 1841. - -Eilen annoin diakoni Aleksei Maksimovitsh Kotkozerskille toimeksi -lähettää minulle saapuneet kirjeet Kemiin. Sitä varten tarvittiin -seuraava kirjoitus: - -[Venäjänkielinen valtakirja.] - -Kirjeet oli määrä lähettää Arkangeliin. [Nähtävästi myöhemmin lisätty -lause, alleviivattu.] - -Muuten olin gorodnitshiin luona eilen noutamassa passiani ja -lähteäkseni aiotulle matkalle (katso maaliskuun 19:ttä päivää). Passin -sain takaisin samankuntoisena kuin olin sen jättänyt, mutta erään -kirjoituksen alle minun täytyi panna nimeni. En varmaan tiedä, mitä se -sisälsi, mutta luulen että se oli sitoumus, jossa lapasin 'omasta -ehdostani, ilman asianmukaisten pakkokeinojen apua' pian matkustaa -Veskelykseen tai palata Suomeen. - -Kävin sitten puodissa ja ostin itselleni 1 1/2 puutaa -kartuusi-tupakkaa, joka oli pantuna kuuteen tukkuun. Se maksoi kaikki -ruplan ja viisi kopeekkaa hopeata. 25 ruplasta, jotka annoin -kauppamiehelle, pyysin saada pientä hopearahaa takaisin. Hän antoi -kolmenruplan rahoja sekä joukon kolikoita, joita yhteensä olisi pitänyt -olla 21 rupl. 35 kop. pankki-arvoa; mutta sainkin ainoastaan 17 rupl. -85 kop., s.o. noin hopearuplaa vähemmän. Kun kauan laskettuani niitä ja -hänen oltuansa poissa näkemästä, huomautin tätä, hän antoi minulle -hopearuplan lisää ollenkaan väittämättä vastaan ja punastumatta. - -Eilen kävin sitäpaitsi katsomassa kaupungin merkillisyyksiä. Olin muun -muassa "savotassa" [ruukissa], joka on eteläpuolella varsinaista -kaupunkia, ja jonka siitä erottaa oja. Mutta siellä en nähnyt muuta -merkillistä kuin sulatettua rautaa sekä sen valamista erityisiin -upokkaisiin; sitten palasin sieltä. Tämä savotta on kuin toinen -kaupunki, yhtä laaja. - -Diakonin, isäntäni, perheen ruokajärjestys on seuraava: kello 8 aamulla -2-3 kuppia kahvia tai 4-5 kuppia teetä, tai joskus kumpaakin. Sitten -kello 1 leipää, kalalientä ja kalaa -- kiiskiä, joskus madetta ja -ahventa. Sitten kello kuusi 5-6 kuppia teetä ja kello 8 tai 9 -illallista, joka kauttaaltaan on päivällisen kaltainen. Itse he aamulla -nukkuvat kello 8:an, paitsi silloin kun diakonin aikaisemmin täytyy -mennä kirkkoon. Mutta näinä päivinä hän on ollut _kirkkosairas_ ja -kirjoittanut jonkunlaista saarnaa, joka hänen ensi sunnuntaina on -pidettävä kirkossa. Sillä hän on vaivannut minua enemmän kuin millään -muulla, sillä melkein joka uuden rivin kirjoitettuaan hän lukee koko -saarnan alusta, saadakseen aina lähinnä seuraavan rivin oikeaan -yhteyteen kokonaisuuden kanssa. Jos hän siis kirjoittaa 10-12 riviä -vuorokaudessa, niin saa kuulla hänen toistelevan saarnaansa yhtä monta -kertaa. Kaikeksi onneksi se ei vielä ole pitempi kuin että kaikki on -lopussa neljä minuuttia kestäneen lukemisen jälkeen. - - - - -9. - -[Päiväkirjasta.] - - - Veskelys, 26 p:nä maaliskuuta 1841. - -_Lyvvinkielessä_ en ole kuullut adessiivia käytettävän paikallisessa -merkityksessä, vaan ainoastaan possessiivisessa ja mediatiivisessa. -Minull on hyvä hebonen, ajoi hebosell; mutta: venet ajelehti _järves_ -(ei järvellä). Hiero (= kylä) on järven rannas (ei rannalla). -Illatiivi; kyläh, rantah; inessiivi, elatiivi: kyläs, randas (muotoja: -kyläst, randast ei kuule); datiivi: kyläl, randal (tuskin koskaan: -kylält, randalt); -- _jalgan_ musikka matkaa. Praeterlatiivi: kylätse, -randatse. Genitiivi; kylän, randan. -- Andan, andat, andab, infinit. -andada, maksada, vetädä, seisoda. -- _Sikä_ -- siellä; _täkä_ = täällä; -_kier_, gen. _kieran_ = kerta, kerran; _dielo l. djelo_ = asia (ascha); -_saara_ = haara (tiensaara); hiero = kylä; _tjsuura_ = puoli; _parttu, -sylty_ = partta, syltä; _kerdu_ = kerta; j.n.e.; oiked, korked, -gen. oikedan, korkedan = oikea, korkea; -- lakedat suot. -- -Possessiivi-sufTikseista tuskin on jälkiäkään, vaan sanotaan: minun -poika, minun poigal [g:n yläpuolelle kirjoitettu j, g:tä pois -pyyhkimättä] -- poikani, pojallani; -- _reki, regen; joki, jogen_. -- -Yleensä tämä lyvvinkieli on suuressa määrin venäläisillä sanoilla -sekoitettua, jos kohta ani harva suomalaisien kylien rahvaasta ymmärtää -venättä. Se on väliasteena viron kieleen. - - - - -10. - -(Päiväkirjaata.) - - - Veskelys, 27 p:nä maaliskuuta [1841]. - -Nyt siis olen kulkenut yhdeksän peninkulmaa tänne takaisin. Tamozhnoi -ei nytkään ole kotona, vaan minun täytyy odottaa häntä, tiesi kuinka -kauan. Talonpoika Gustrief Viitanassa puhui Petroskoin oppilaitoksista. -Sekä kimnaasista että seminaarista, hän sanoi, voi päästä Pietarin -yliopistoon. Mutta se, mitä viimemainitussa opetetaan on niin ylevää, -että monen pää ei sitä kestä. Useimmat tulevat mielenvikaan. Ainoastaan -harvoilla on se onni, että tämän välttävät, mutta niitä on ani harvoja. - -Ennakkoluuloa ja taikauskoa. Muuan isä oli riihessä kironnut poikaansa -"perkeleen vietäväksi". Heti paikalla paholainen oli korjannut pojan -huostaansa, niin ettei häntä enää näkynyt. Turhaan etsittyään oli isä -puolen vuotta sen jälkeen eräältä tietäjältä saanut sen neuvon, että -menisi erääseen paikkaan monen peninkulman päähän siitä ja siinä -kutsuisi poikaansa nimeltä. Tuumasta toimeen. Hän saapui paikalle. Koko -ajan olivat pahat henget häntä kaikkialla johdattaneet. Jos missä -oltiin ruvettu aterialle siunaamatta ruokaa, pahat henget olivat -syöneet kaiken ruuan pöydästä ja jättäneet sijaan jonkunlaista -pirunpihkaa, jonka rahvas hyvällä maulla oli syönyt luullen sitä -todelliseksi ruuaksi. Sic discitur! [Näin opitaan.] - -Muuan Kiteen mies oli matkustanut Petroskoihin. Häneltä oli kolme -vuotta sitten kotoa varastettu pois hänen kuusivuotias poikansa. Nyt -hän oli kuullut tämän poikansa olevan jonakin pikenttinä Petroskoissa -ja matkustanut sinne. Mutta tämäkin matka oli turha. - - - - -11. - -[Päiväkirjasta.] - - - Veskelys. 30 p:nä maaliskuuta 1841. - -Odotettuani täällä lähes viisi vuorokautta tamozhnoi saapui kotia viime -yönä. Vastikään tulin passineni hänen luotaan. Ei sanonut voivansa -siihen merkitä, että se oli hänelle näytetty. Sanoi puhuneensa -kuvernöörin kanssa nimen kirjoittamisesta passeihin, jotka hänelle -tuodaan nähtäviksi, mutta kuvernöörinkin olleen sitä mieltä, että ne -oli tarkastettava Rajajoella tai Pietarissa eikä täkäläisellä -raja-asemalla. Tshto delatj? [= Mitä tehdä?] Täytyy kait matkustaa -takaisin Suomeen, sillä muuten saattaa käydä niin, että minut Kemistä, -jos minun onnistuisi päästä sinne, ajetaan pois tai lähetetään -pakkokyydillä takaisin. Sitäpaitsi mikä nurkkakirjuri tahansa voisi -minut petkuttaa, kun passin toisella puolella nimenomaan on sanottuna, -että se, jonka passia rajalla ei ole tarkastettu, on omalla -kustannuksellaan takaisin lähetettävä. - -Aunuksen kieltä: [lyhyt sanaluettelo]. - -On merkillistä ja on monasti niin ollut, että odottamattomat pikku -seikat ovat pakottaneet minut suuresti poikkeamaan määrätyistä -suunnitelmista. Kuvernöörin tai tamozhnoin typeryys -- muuksi en sitä -voi sanoa -- estää minua nyt lähtemästä Lappiin ja samojeedien luo. -Mutta luultavasti on minulle tai myöskin muuten hyödyllistä, etten -pääse sinne. Hyvästi siis taaskin joksikin aikaa, Venäjä! Lähden -takaisin Suomeen. Sortavalassa päätetään lähemmin, missä kevät on -vietettävä. - -Veskelyksen tamozhnoi oli eräältä mieheltä ottanut takavarikkoon 2 -puutaa kahvia ja sokeritopan. Lisäksi hän oli pakottanut talonpojan -hevosineen rekineen tulemaan Säämäjärvelle ja kulkemaan useiden talojen -ja kylien ohi. Sieltä mies oli yöllä karannut ja väittää nyt, ettei -hän ole se, joka oli salaisesti tuonut maahan kahvia. Kahdetkymmenet -vieraatmiehet kutsuu tamozhnoi saapuville todistamaan, että mies oli -rikoksesta kiinni saatu, mutta jokikinen heistä antaa väärän -todistuksen, ja mies pääsee vapaaksi. O mores! [= Oi näitä tapoja!]-- -Väärää valaa ei pidetä niin suurena syntinä, ettei sitä, hieman -vaivaamalla niskalihaksiansa kumartaessaan pyhimyksenkuvan edessä, -voitaisi hyvittää. Ja kun väärän valan tekijälle tavallisesti annetaan -hyvä maksu, ei ole kummallista, että hän ottaa päällensä tuon -pienen vaivan. - -Aunuksen rahvas ei nautitse mitään ennen 12:ta päivällä. Toinen ateria -syödään illalla, joskus välilläkin. Kalalientä -- kalaa -- muikee -rieppo -- keitinrieppo -- lohko -- paistikkaita (batsoita). -Kvassiinkin pannaan suolaa ja sitä syödään lusikalla. -- Tavallisesti -syödään samana päivänä kypsennettyä leipää, jopa monenlaista. Sitä on -kolmea tai neljää eri lajia sunnuntaisin, ja siinä touhussa naiset -häärivät varhaisesta aamusta päivällisiin saakka, niin että kylläkin -pistää vihaksi etenkin talvisaikaan, kun pellit heidän tähtensä -alituisesti ovat auki. - -Murteet ovat hieman erilaiset eri pogosteissa. Salmissa, Suojärvellä ja -Suistamolla kieli alkaa lähennellä suomea. Impilahdella kieli on vielä -puhtaampaa, tai oikeammin sanottuna: tuntuu kuin siellä olisi kaksi -kieltä: toinen, jota rahvas, etenkin kreikanuskoinen, keskenään puhuu, -ja toinen, jota se puhuu vallasihmisten ja suomalaisten kanssa. -Sellaista kaksinaiskieltä saattaa osaksi muuallakin huomata. Näin on -esimerkiksi Pohjanmaan pitäjissä ja Taalain maakunnissa ruotsin laita. -Sama omituisuus havaitaan virossakin: tämän vuoksi Rosenplänter -jossakin paikoin "Beiträge" kirjaansa valittaa, ettei hän monivuotisten -tutkimusten jälkeen ymmärtänyt, mitä virolaiset keskenään puhuivat. -Kanteleessa olevia suomalaisia lauluja ymmärrettiin vain puolittain -Hyrsylään asti, mutta viimemainitussa paikassa niitä kuunneltiin yhtä -tarkkaavaisesti kuin Suomessa. - -Missä Turun murre jättää pois lyhyen a:n ja ä:n, siinä aunukselainen -muuttaa ne u:ksi, y;ksi, esim. muita, äiä, muit, muitu, näit, näity. --- Inessiivi on osaksi niin sulautunut yhteen elatiivin kanssa, että -myöskin sanotaan _siit_ pro siellä, toisissa paikoin _sie, -sikä; tuos_ pro tuolla, _tää_ pro täällä. - -Suomelle outoja konsonantteja: venäjän tjs, tj, zh sekä muut -kaksoiskonsonantit hyvin tavalliset sanojen alussakin: _tjsura, -briha, spravia, skaatteri_ y.m. Tavattomia sanoja; _mindloinen_ = -entinen; _roscha_ = kasvot; _tjirppaa_ = [kärsiä, sietää], _mollotit_ -molemmat; _pahmas_ s. o. "viis nellikkö kakraa"; _salkku_ = pussi, -väitsi; _hevotso_ = tamma; _toimistoa_ = toimittaa; _nenkoma, -nenkoinen_ = semmoinen; _plotniekka_ = nikkari. -- _Niekka_ sana -liitetään yleisesti muiden sanojen jälkeen; sanotaanpa esim. -pohmelniekaksi pohmelossa olevata. -- _Tsamotsa_ = laukku. - - - - -12. - -Tohtori Rabbelle. - - - [Veskelykseu seuduilla, 30? 31 p:nä maaliskuuta 1841.] - -Rakas Veli! - -Taannoin kirjoitin Sinulle Petroskoista pyytäen 200 ruplaa Arkangeliin. -Luullakseni et vielä ole kerinnyt niitä lähettämään ja riennän sen -vuoksi peruuttamaan koko tilaukseni. Merkilliset passi-hankaluudet -saivat aikaan, että en saanut lupaa jatkaa matkaani. Passillani on oma -historiansa, jonka nyt tahdon lyhyesti kertoa. [Kertomus on usein -kohdin sanamuodoltaankiu sama kuin ylempänä päiviikirjan otteissa.] --- -- -- -- -- - -Saavuin sitten Veskelykseen. Sikäläinen tulli-inspehtori oli oppinut -puolalainen, joka puhui kotitarpeiksi sekä saksaa että latinaa, sanoipa -ennen puhuneensa frankogallienkin kieltä, jota hän ei kuitenkaan enää -liene osannut paljoa paremmin kuin allekirjoittanutkaan. Hän kutsui -minut sekä päivällisille että kahville, joita en pyytänyt, mutta ei -sanonut voivansa merkitä tarkastetuksi Suomessa annettua passia, jota -ei ensin ollut Pietarin Suomalaisessa Passivirastossa näytetty tai -ainakin merkitty Rajajoella tarkastetuksi. Kun sanoin Petroskoin -kuvernöörin nimenomaisen tahdon olevan että hän todistaisi -kirjoituksellaan passin rajalla näytetyksi, niin hän nauroi ja sanoi, -että juuri sama kuvernööri oli sanonut, että hänellä ei ole oikeutta -kirjoittaa muihin suomalaisiin passeihin kuin äsken mainittuihin. Minun -olisi siis ollut lähdettävä joko Rajajoelle tai Pietariin, mutta päätin -mieluummin tällä kerralla jättää koko samojeedi- ja Lapin-retken kuin -kuluttaa aikaani kiertelemällä rajapaikasta toiseen. Näin ollen saavun -täältä vähitellen, ainakin toukokuussa, Helsinkiin. Sitä ennen aion -käydä katsomassa maata ja kuulemassa kieltä Käkisalmen seuduilla ja -Viipurin ympäristöllä, joissa paikoin en ennen ole ollut. Aunuksen -murretta olen nyt jonkun verran tutkinut, mutta ainakin kuukausi olisi -minun vielä pitänyt oleskella täällä; tuon onnettomuutta tuottavan -passini vuoksi en kuitenkaan tahtonut pidentää siellä oloani. -Sitäpaitsi on riennettävä Sortavalaan lähettämään kieltoja sekä Sinulle -että muille, joita olen pyytänyt kirjoittamaan minulle Arkangeliin. - -[Jatko 15:ntenä.] - - - - -13. - -[Päiväkirjasta.] - - - Syskyjärvi, 1 p:nä huhtikuuta 1841. - -Hyrsylässä tapasin matkustaessani Petroskoihin väkeä, joka riiteli tai -melkein tappelikin pihalla. Pahasti juopunut konovola [kuohari] loikoi -penkillä pirtissä. Siitä hän putosi vähitellen permannolle: ensin -retkahti vasen jalka, sitten pää ja yläruumis, viimein koko mies, -heräämättä. -- Palatessani näin taaskin pihalla tappelun prikashtshikan -ja smotrjakan [= pehtoorin ja voudin] välillä. Jälkimäinen tuli viimein -pirttiin kasvot verissä. Pyysi sitten emännältä viinaa, mutta kun hän -näytti saaneen tarpeeksi ennestään, emäntä ei antanut. Oltuaan muutaman -hetken poissa hän palasi, mukanansa puoli tuoppia rommia, jota hän -kerskaten näytti emännälle ja sanoen: olenko minä sitten halpa mies, -eikö minulla ole valkoista porsliini-teekannua ja kahvipannua? -Teekannun hän heti pani käytäntöön ja tarjosi sitten minullekin useita -kupillisia. Sitten hän terjosi minulle kaksi kuppia totia. Tällävälin -olivat muuan puuseppä (plotniekka) ja seppä tulleet seuraamme lisäksi. -Kumpikin heistä oli jo ennestään päissään, ja he juopuivat vielä -enemmän smotrjakan rommiputelista. Plotniekka tahtoi väkisin ottaa -minulta piipun polttaakseen sillä. Hän oli, kuten he kaikki muutkin, -venäjän-uskoa eikä luultavasti ollut koskaan ennen polttanut. Kun hän -lakkaamatta kiusasi minua pyynnöllänsä, annoin viimein, otettuani sitä -ennen pois imukkeen. Lopuksi hänen päänsä meni vallan sekaisin, niin -ettei hänestä ollut kenellekään vaivaa. Seppäkin oli sikahumalassa ja -meni tiehensä vihaisena, kuten tuntui, siitä, että minä osasin -loitsurunoja yhtä hyvin, ehkäpä paremminkin kuin hän itse, vaikka hän -kovin ylvästeiikin tiedoillaan. - -Seuraavana päivänä talon isäntä läksi kolmella hevosella Sortavalaan. -Sovin hänen kanssaan kyydistä sinne: 6 ruplaa 12:lta peninkulmalta. -Pian seuraamme liittyi neljäs Sortavalaan matkustava henkilö. Yömajassa -Käsnäsessä tuli vielä lisää kaksi hevosta, niin että koko seurueeseen -nyt kaikkiaan kuuluu kuusi hevosta. Muuan tyttö ja vielä kasvava poika -tapasivat meidät yömajassa ja pyysivät päästä meidän seurassa -Sortavalaan. He kulkivat näet jalkaisin. Heidän vanhempansa olivat -Rantasalmelta noin kuusitoista vuotta sitten lähteneet Aunuksen -seuduille. Tyttö oli silloin viety mukaan kapaloissa; poika taas, joka -oli syntynyt Venäjällä, ei koskaan ollut nähnyt Suomea. Vanhempiensa -tahdosta he nyt olivat matkalla Rantasalmelle; kuten näytti, he sen -tekivät varsin vastenmielisesti. Kieleltään, puvultaan ja koko -ulkonaiselta käytöstavaltaan he olivat aunukselaisia. Vanhemmat olivat -jääneet heidän jälkeensä Aunukseen. Isä, joka oli elättänyt itseään -räätälinammatilla, oli viime talvena tullut sokeaksi. - -Ravintolassa: Muuan herrasmies: "Kuuleppa, ihminen!" -- Ei mitään -vastausta. -- "Kuuletko, ihminen, mitä sanon!" Ravintolanneiti: "Ketä -herra tarkoittaa ihmisellä?" -- "Juuri sinua, kirottu ihminen". -- -"Sanon herralle, etten minä ole mikään ihminen." -- Siis paitsi -Diogeneen kukkoa yksi kaksijalkainen, höyhenetön olento lisää, joka ei -ole ihminen, minä ajattelin. - - - - -14. - -[Päiväkirjasta]. - - - Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841. - -Impilahdelta minua kyyditsi muuan mies, joka oli kotoisin kymmenen -virstan päässä Suistamon kirkolta olevasta Kokonvaaran kylästä. Hän -puhui suuresta taitavuudestaan kanteleen soitossa. Nyt juuri hän oli -opettamassa Impilahdella asuvaa sisarensa poikaa soittamaan, minkä -vuoksi sanoi pääsiäiseen asti viipyvänsä sisarensa, kestikievarin -emännän, talossa. - -Gromoffin Jänisjärvellä kulkevat tukkilautat sisältävät jokainen -kymmenen tuhatta tukkia; näiden ei edes ole asetettu päitä toistensa -ylitse, vaan joka tukki on itsekseen ja niitä ympäröi kolminkertainen -tarha, tehty tukeista, jotka vitsoilla ovat toisiinsa kiinnitetyt. Koko -lautta täyttää melkoisen suuren, pyöreän alan järvellä. Edellä -soudetaan lujatekoista, pienempää lauttaa, jolta lasketaan sitten -ankkuri pohjaan pitämään lauttaa paikallaan. Köydellä ja vipukelalla -hinataan sitten isompi lautta pienemmän luo ja sitten samoin eteenpäin. -Köyden sanottiin olevan puolta virstaa pitemmän. Vipukela sanottiin -_vorotaksi_. Viime kesänä uitettiin noin seitsemänkymmentä tuhatta -tukkia jaettuina seitsemään lauttaan. Lautalla liikkumiseen kuuluu -tarvittavan suurta tottumusta ja notkeutta. - -Lauluja Väinämämöisestä kuuluu vielä olevan Suistamon tienoilla, ei -kuitenkaan varsin paljoa. Mitä mainittu kyytimies niistä tiesi, oli -seuraava: - - Ele ammu Väinämöistä; - Jospas ammut Väinämöisen - Ilo ilmalta katovi, - Laulu maalta laukiavi; - Ilo ilmassa parempi, - Laulu maalla laatusampi. - - - - -15. - -Tohtori Rabbelle. - -(Jatkoa 12:nteen.) - - - Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841. - -Edellisen osan tätä kirjettä kirjoitin eräässä Veskelyksen lähikylässä, -neljä vuorokautta takaperin. Nyt olen saapunut Sortavalaan ja lähden -taas huomenna täältä. Passirettelöt johtuvat luultavasti siitä, että -sanat _Gränsetull eller hevakning_ (rajatulli tai vartio) on käännetty -venäjäksi sanoilla _tamozhnja ili zastova_. jotka sanat kyllä -lukumääränsä puolesta vastaavat ruotsin sanoja, vaan eivät -merkitykseltään, kun näet sekä tamoznja että zastova merkitsevät -tullitoimistoja; rajanvartiopaikka taas ei ole mikään tullipaikka. -Huvittaisi kuulla asianomaisten selitystä, mutta varmaa vaan on, että -uuden säännöksen tultua kaikkien muiden passeista on rettelöity -samoin kuin minunkin. En koetellut, mitä apua lahjoista olisi ollut -vaaditun tarkastustodistuksen puutteessa, vaan melkein jo kadun, etten -sitä tehnyt. Mutta kun minua jyrkästi käskettiin joko Rajajoen tai -Suomalaisen Passitoimiston kautta matkustamaan Kajaanista Arkangeliin, -ei tullut mieleeni koetella kolmannen, suoremman tien mahdollisuutta. --- Ole hyvä ja sano terveisiä Ståhlbergille ja pyydä häntä terveisten -ohessa antamaan Cajanille tieto, että pian saavun Helsinkiin. Muutoin -jompikumpi tai ehkä kumpikin voisi tulla kirjoittaneeksi minulle -osotteena Arkangeli. -- Mitä Venäjän Historiaan tulee, jonka johdosta -Sinulle Petroskoista annoin toimia, niin olisipa oivallista, jos olisit -saanut jonkun ryhtymään työhön; ellet ole, lienee minun tehtävä se itse -tultuani sinne, vaikka en hyvin joutuisi. -- Terveisiä tutuille! - - Harras ystäväsi - Elias Lönnrot. - - - - -16. - -[Päiväkirjasta.] - - - Karmala, 4 ja 5 p:nä huhtikuuta 1841. - -Aunuksen kieltä. - -[Neljättä sataa sanaa sisältävä sanaluettelo.] - - - - -17. - -Kirje tohtori Lönnrotilta. - -["Borgå Tidning" v. 1841. 31 n:o.] - - - Sortavala, 8 p:nä huhtikuuta 1841. - -Sen matkan suhteen, jonka aioin tehdä lappalaisten ja samojedien -pariin, on toteutunut suomalainen sananparsi: _kauas käetään, -porstuasta palataan_. Tultuani Petroskoihin ja jätettyäni passini -poliisikamariin, minut kutsuttiin sinne muutaman päivän kuluttua ja -minulle selitettiin, että minut oli lähetettävä takaisin Suomeen. -Kysyttyäni: miksi? poliisimestari (gorodnitshii) näytti minulle -määräyksen, joka on painettu uusien passien toiselle sivulle ja on näin -kuuluva: "Saavuttaessa venäläiseen kuvernementtiin on tämä passi -näytettävä lähimmässä rajatullikamarissa tai vartiopaikassa, jotta se -asianomaisesti tarkastetuksi merkittäisiin, ja tulee se, jonka passin -huomataan olevan sellaista kirjoitusta vailla, omalla kustannuksellaan -takaisin lähetettäväksi." Määräys oli jotenkin selvä ja minun passini -oli todellakin niitä kovaosaisia, joissa tuota kirjoitusta ei ollut. -Olin kyllä Salmin ja Tulomajärven pitäjien välillä poikennut -Kollatselän kylässä olevaan rajavartioon, mutta en ollut saanut mitään -tarkastustodistusta passiini. Rajavartion päällikkö oli edellisenä yönä -palannut matkalta Aunuksesta ja oli vielä makuulla, kun päivällisaikaan -saavuin passineni ja tahdoin sitä hänelle näyttää. "Nje nada" [ei ole -tarpeellista] hän vastasi minulle vuoteestaan, ja tämän kuultuani -poistuin hänen luotansa. Kun tieni seurasi rajaa, oli minulla 55:n -virstan pituisen matkan perästä Veskelyksen pogostassa toinen -rajavartio edessäni. Sikäläinen tullivirkamies oli vähää ennen lähtenyt -Petroskoihin viemään jotain takavarikkoon otettua kahvia. Hänen -kasakkansa kyllä kysyivät laukkuani, mutta eivät ollenkaan passiani, -joka siis täälläkin jäi tarkastamatta. Näin ollen saavuin sitten -Petroskoihin, missä sitten gorodnitshii julisti äsken mainitun -tuomionsa. Vedin tosin esiin puolustuksekseni minkä voin ja toivoin, -ollen viaton siihen, että passi oli vailla tarkastuskirjoitusta, -saavani jonkunlaista lievennystä, mutta hän sanoi, ettei voinut -päätöstänsä muuttaa. Sieltä läksin kuvernöörin luo ja kerroin taas -siellä, miten en rajalla ollut voinut saada passiani tarkastetuksi. -Mutta hänkin oli samaa mieltä kuin gorodnitshii. Muutamien mutkien -perästä saavutettiin sentään se myönnytys, että pääsin matkustamaan -ilman asianmukaista kruununkyytiä, ja vielä lisäksi, että saavuttuani -rajalle saatoin siellä tarkastuttaa passini ja sitten palata. Mutta -pyyntööni, että matkustajien tai postin välityksellä olisin saanut -tämän asian toimittaa, hän ei suostunut, vaan sanoi välttämättömäksi, -että omassa persoonassani saavuin asianomaiseen paikkaan. Taisipa hän -vähän alussa epäilläkkin, olinko se, joksi passi osotti. Sillä hetken -valmistelun jälkeen, jolloin hän oli poissa huoneesta, hän kutsui minut -sisälle rouvansa luo tutkittavaksi lääkintätieteessä. Rouva näet oli -olevinaan sairas ja tahtoi muka sairautensa johdosta kysyä minulta -neuvoa, vaikka kaupungissa on kolme omaa lääkäriä. Tästä kokeesta -suoriuduin siten, että kirjoitin hänelle reseptin, joka sitten -luultavasti jätettiin kaupungin lääkärikolleegin tarkastettavaksi. -- -Viivyttyäni kaikkiaan yhdeksän vuorokautta tässä kaupungissa tein -säädetyn matkan 9:n peninkulman päässä Petroskoista olevaan Veskelyksen -rajavartiopaikkaan saadakseni passini asianmukaisesti tarkastetuksi. -Mutta tultuani sinne, huomasin, että minua oli peijattu, sillä -rajanvartija ei sanonut voivansa kirjoittaa tarkastustodistustaan -muihin passeihin kuin niihin, jotka oli tarkastettu Pietarin -Suomalaisessa Passivirastossa: sen puoleen hän neuvoi minua kääntymään -tai ainakin matkustamaan Rajajoelle. missä hänen luulonsa mukaan tämän -tarkastustodistuksen mahdollisesti voi saada. Kun näytin hänelle tämän -kirjeen alussa mainitun määräyksen venäläistä käännöstä. joka säätää, -että passit ovat rajalla näytettävät ja merkittävät, hän sanoi -asetuksen määräävän, että passit ovat tarkastutettavat tamozhnja'ssa -tai zastovassa, mutta ettei rajavartioasema ole kumpaakaan, vaan että -se on yksistään vartiopaikka eikä tullilaitos, mitä mainitut sanat -ainakin hänen selityksensä mukaan merkitsevät. Sittemmin kaulin -kerrottavan, että kaikki muutkin passit, jotka olivat kirjoitetut uuden -mallin mukaan, oli jätetty rajavartiostoissa tarkastuskirjoituksitta. -En voi muuta ajatella, kuin että rajatullikamari ja vartiosto todella -ovat väärin käännetyt sanoilla tamozhnja ja zastova [edellinen sana on -sanakirjassa käännettynä sanalla _tullikamari_, jälkimmäinen sanalla -_tullipuomi, tullihuone_. Kirjoittajan huomautus], tai että joku muu -väärinkäsitys on syynä tähän rettelöimiseen. Sillä tuskinpa tarkoitus -lienee, että esim. sen, joka Kajaanista aikoo matkustaa Kemiin, ensin -täytyy lähteä Rajajoelle tai Pietariin. Joku neuvoi minua rajalla, -että jättäen passin tarkastuttamatta olisin Veskelyksestä -maaseutupitäjien kantta matkustanut Kemiin ja Arkangeliin olettaen, -ettei siellä oltaisi niin tarkkoja, mutta kun arvelin saaneeni -tarpeeksi tästä karkoitusretkestä, en tahtonut heti joutua toisen -samanlaisen alaiseksi, vaan jätin ainakin ensi talveksi sikseen koko -Lapin-matkan ja palasin omaan maahan, missä kuitenkin on parasta olla. -Näin kuljeskellessani edes takaisin passineni minulla kuitenkin oli -hyvä tilaisuus tutkia aunuksen murretta, enkä siinä suhteessa kadu näin -keskeytettyä matkaa. Mainittuun murteeseen on sekoittunut ainakin -kolmannekseksi venäläisiä sanoja, siinä on muutamia omia -taivutusmuotoja ja joukko alkuperäisiä omia sanoja, joita suomen -kielessä Suomen rajojen sisällä ei ole, jota vastoin suomen kielen -sanoista puolet ovat sille outoja. Venäjän kaikki suhuäänteet ovat -jotenkin tavallisia, niin että selvästi kuulee eron z, zh, c. sh -äänteiden välillä. Missä suomen kielen k, p, t katoavat tai muuttuvat -edellisen konsonantti-äänteen vahvikkeeksi, ne aunuksessa tavallisesti -muuttuvat g:ksi. b:ksi, d:ksi, joiksi ne sitäpaitsi monessa muussakin -tapauksessa muuttuvat. Sanan alussa ei kaksi tai kolme konsonanttia -tuota ääntämiselle mitään vaikeutta. Nominien lopussa olevat lyhyet a -ja ä äänteet muuttuvat yleisesti u:ksi ja y:ksi: _kerdu, äijy, pitky, -parttu_ j.n.e. = kerta, äijä, pitkä, partta. Sellaiset sanat kuin -_lakea, korkea, hopea_ j.n.e. äännetään muutamilla seuduin _lakeda, -korkeda, hopeda_, mikä seikka näyttää tukevan aikaisempaa luuloani, että -sellaiset sanat oikeastaan ovat johdannaisia kielestä kadonneista -sanoista _laki, korki, hopi_ ja näiden infinitiivi-sijasta. Useat sijat -ovat aunuksen kielessä lakanneet olemasta erityisinä muotoina; niinpä -esim. sekä inessiivi (talossa) että elatiivi (talosta) molemmat kuuluvat -_talos_, samoin sekä adessiivi että ablatiivi kuuluvat _talol_, vaikka -adessiivin asemessa joka tapauksessa kernaimmiten, käytetään inessiiviä. --- Mutta riittäköön jo tämä, ja jos haluat saada enemmän tietoja -aunuksen kielestä, niin voit saada ne, kun toukokuussa tulen Porvooseen, -sillä nyt olen päättänyt täältä lähteä Käkisalmen ja Viipurin seuduille, -sieltä kesäkelillä jatkaakseni matkaani Helsinkiin, missä sitten aion -viipyä lukukauden loppuun. -- Kun olen kuullut, että "Borgå -Tidningissä" on ollut julkaistuna tietoja näin kiireisesti päättyneestä -matkastani, olen kirjoittanut tämän oikaisuksi. - - E. L. - -[Tarkoitettu uutinen oli luettavana saman vuoden 22:nnessä eli -maaliskuun 20:nnen päivän numerossa ja kuului näin; "Sortavalasta -kirjoitetaan toht. Lönnrotin, joka on saanut vuoden virkalomaa -jatkaaksensa vaelluksiaan Pohjois-Venäjän suomalaisten heimojen -keskuudessa, tämän kuun 4:ntenä p:nä kulkeneen kaupungin kautta -matkalla Petroskoihin. Sieltä hän jatkaa mutkaansa koillista kohti, -niin että hän tulee viettämään tulevan kesän samojeedien luona heidän -maassaan, josta hän syksyllä siirtyy Lapinmaahan talveksi, ja aikoo -sitten keväällä 1842 palata Kajaaniin. Käyköön matkansa onnellisesti, -ja uudet tulokset tieteen ja suomalaisen kirjallisuuden hyväksi -palkitkoot jalon matkustajan väsymättömän toiminnan!"] - - - - -18. - -[Päiväkirjasta.] - - - Karmala (tuomari Grotenfeltin), 9 p:nä huhtikuuta [1841]. - -_Konnunsuon oikeutta_ kuulutaan istuttavan Savossa (Iisalmella) -muutamissa paikoin. Kansa kokoontuu (erityisenä aikana vuodesta?). -Kannetaan esille vesisanko ja lapio. Nämä kuuluvat edustavan -mustepulloa ja kynää. Yhdestä tehdään tuomari, jostakusta toisesta -pöytäkirjuri j.n.e. Nyt aljetaan tutkia kunkin henkilön käytöstä -viimeisten Konnunsuon käräjien jälkeen. Kaikki pannaan pöytäkirjaan, -jona on maa. Se, jonka silloin huomataan suhteessa tai toisessa -viettäneen moitittavaa elämää, saa sen mukaan tuomionsa. Toiset -häpeäkseen kielletään ottamasta osaa Konnunsuon oikeuteen, toiset -saavat jonkun muun rangaistuksen. Mutkailemisia ei kuulu puuttuvan. -- -Luultavasti tämä oikeus on jäännös suomalaisten muinaisesta -yhteiskuntaelämästä, vai miten? Mistä tämä nimi? -- Tuota oikeutta -kannattaisi panna käytäntöön monessa paikoin! Se vivahtaa hieman -Ritvalan Helkaan. - - - - -19. - -[Päiväkirjasta.] - - - Karmala, 11 p:nä huhtikuuta 1841. - -Sotaväen-otto kuuluu Vanhassa Suomessa alkaneen vasta Paavalin aikana. --- Sitten Aleksanterin aikana muuan maatilan omistaja, nimeltä Kopjeff, -nosti kysymyksen siitä että rahvas maaorjien ehdoilla oli saatava -maatiloihin kiinnitetyksi. Monet olivat kannattaneet ehdotusta, mutta -muuan alempi virkamies, nimeltä Emmin, joka palveli Viipurin -kuvernementinhallituksessa, oli muita pontevammin sitä vastustanut. -Siunattu olkoon hänen muistonsa! Hänestä oli sittemmin tullut -kuvernööri. Maatilain omistajat eivät vielä olleet voineet mielensä -mukaan korottaa veroja; heidän alustalaisiaan pidettiin joka suhteessa -kruunun talonpoikain veroisina, eroa oli vaan se, että kruunu oli -siirtänyt omistusoikeutensa heille. Sittemmin olot valitettavasti ovat -muuttuneet. - -Lisä-olettama Sammosta. Eikö Pohjolan väki juuri olisi voinut olla -slaaveja, joilla tietysti oli _sam bog_? [luetaan: sam-bog, merkitsee: -itse jumala]. _Saariola, Sariola_ (saari, muuan maa) johtuisi sanoista -_tsarj, tsarstvo_ [luetaan: tsar; tsarstvo, edell. merkitsee: tsaari, -keisari; jälk.: valtakunta]. Sekin sopii hyvin, että suomalaiset siinä -tapauksessa olivat Pohjolalle veroa maksavia. - - - - -20. - -[Päiväkirjasta.] - - - Jaakkima, 17 p:nä huhtikuuta 1841. - -_Mitteleminen, mittaaminen_ on temppu, jonka suomalainen rahvas tekee -useissa taudeissa, kohtauksissa ja muissa (tilaisuuksissa), milloin ei -tiedetä muita ehdottoman varmoja parannuskeinoja. Peukalon ja etusormen -välisellä vaaksan- eli korttelinmitalla mittaillaan järjestänsä potilaan -ruumis, vasemman jalan isostavarpaasta oikean käden peukaloon, sekä -oikean jalan isostavarpaasta vasemman käden peukaloon, niin että -mittaukset käyvät ristiin navan kohdalla; samanlainen mittaus -toimitetaan selän puolella alhaalta alottaen. Vielä tehokkaammin -vaikuttaa mittaus, kun se toimitetaan leipälapiolla, ja kaikkein -tehokkaimmin, kun se tapahtuu ruumiskirstun palasilla (tai kuolleen -luilla). Mittaus toimitetaan mieluimmin reppänän alla tuvassa tai -paikassa, missä ruumista on pidetty. -- Animaalista magnetismia. - -_Hiereleminen, hierominen_ on toinen parannustemppu, joka toimitetaan -saunassa siten, että peukalolla ja muilla sormilla nipistellään kaikkia -ruumiin kohtia, etenkin sellaisia, missä on jänteitä (viipuloita, -vimpeleitä). Hierojattaret näyttävät luulevan, että nämä jänteet ovat -joitakin asiaankuulumattomia kovettumia, ja he nypistelevät niitä -tarmon takaa. "Kylläpä on teissäki (teiänki ruumiissa) viipuloita". -Hierontaa kestää puoli tuntia. - - -Satu. - -(Alkup. suomeksi.) - -Repo ja Pakkanen löivät veikan, ettei saisi pakkanen, jos kuinka -yrittäisi, revolle mitään. Pakkanen rupesi kovaksi, että jo kaikki -varpuset ja harakatki kuoli. Jo viimein repoki tunsi, eikä saattanut -juosta jäykistyksestä. Niin viskautu tien viereen pitkäksi ja sano: -_huh hellettä_, vaan pakkanen kun kuuli helteestä valittavan, heitti -samassa palelemisensa ajatellen, ei mitään revolle voivansa, vaan -suotta vaivaavan itsensä. - -Poika pakkanen kerskasi itsensäkin voivan miehen tappaa, jota aika -pakkanen ei sanonut uskovansa. Niin löivät veikan. Poika pakkanen -rupesi palelemaan, ja kun mies siitä ei ollut millänsäkään, niin viimen -tunkeusi poveen. Vaan sielläpä kuoli pian itse. Kuka lie veikan -maksanut? -- Poika p[akkanen] kerskasi jo tappaneensa miehen. Aika -pakkanen kysyi: minlaisen? Kerjäläisukon. -- Sen kyllä taisit tappaa, -vaan mene'pä tapa oikea talonpoika nahkaturkissaan. -- Niin meni ja sai -jo mainitun lopun. - -"Spanska Flugan'issa", sectio antepenultimassa, on muun muassa -lausuttuna se arvelu, että rahvaan runoniekat olisivat kykenevät -virsien sepittämiseen. Mutta siihen he eivät kelpaa, sillä eivätpä he -edes osaa käyttää kieltä, kun ryhtyvät virsiä sepittämään. Tai ainakin -on sitten suomalaiseen virsi-metriikkaan vallan toiset lait kuin -tähänastiset saatettava voimaan. - -Jaakkimassa ja Kurkijoella: _talvisäitse, jäitse, alastomaa, -mahottomaa. Olenee, tulenee. Siintä, luonta_. Siin' se seisoo j.n.e. - - - - -21. - -Tohtori Rabbelle. - - - [Laukko.] 30 p:nä heinäkuuta 1841. - -Oli ikävää, että käsikirjoitus joutui hukkaan, minkä sain tietää -kirjeestäsi ja "Finlands Allmänna Tidningissä" olevasta kuulutuksesta. -Koska jo olin ehtinyt hukata konseptikirjoitukseu enkä tämän lisäksi -voinut luulla muuta, kuin että käsikirjoitus oli löydetty ja -asianomaiselle toimitettu, kun siitä löytäjille ei ole mitään muuta -hyötyä, niin aloin tehdä uutta kirjoitusta, jonka toivoin saavani -valmiiksi täksi postipäiväksi; tämä toive ei kuitenkaan ole toteutunut. -Mutta ensi postipäivänä voit varmasti sitä odottaa. Tämä tutkimus, joka -käsittelee _Suomen kielen kieliopillisia omituisuuksia_, on paisunut -niin laajaksi, että yksi vihko siitä yksistään luultavasti täyttyy. -Varmuuden vuoksi aion edellistä tutkimusta, sen alku kun on jo -painettu, kirjoittaa uudestaan sen verran kuin on tarpeen, jotta se -sopivalla tavalla voitaisiin keskeyttää; tämän uusinnoksen niinikään -olen lähettävä ensi postissa. Ennenkuin sitten jatkan uudestaan -kirjoittamista, tahtoisin saada tiedon siitä, eikö käsikirjoitusta jo -ole löydetty. Samalla kertaa kun hyväntahtoisesti annat minulle tuon -tiedon, pyydän saada kuulla Sinun ajatuksesi siitä, voinkohan Oulun -kuvernöörin antamalla passilla ensitalvena lähteä matkalle Norjan- ja -Venäjän-Lappiin ynnä niiden lähikaupunkeihin. Jos luulet tätä -epävarmaksi yritykseksi, niin ole hyvä ja hanki minulle passi -kenraalikuvernööriltä ja asetuta se kelpaavaksi vaikka lokakuuhun -v. 1842, sillä vaikka luultavasti aikaisemmin palaan, ei voi haitata, -että passi on otettu pitemmäksi ajaksi. Jos sitä tarvitaan ja voidaan -saada niin aikaisin, että se saattaisi olla minulla elokuun -loppupuoliskolla täällä, niin varsin tunnetun hyvyytesi nojalla toivon -saavani sen tänne tai myöhemmin Kajaaniin. - -Palovakuutusyhtiöltä saamani velan korkojen maksua varten kirjoitan -Wichmannille, että hän Sinulle lähettää 120 ruplaa. Kun tilani -Kajaanissa nyt on myyty, luulen jo tänä vuonna voivani maksaa pois koko -velan, mutta kuu se ei kuitenkaan voi tapahtua ennen syyskuuta, olen -pitänyt parempana vielä tällä kertaa maksaa ainoastaan korot. -- Viime -perjantaina Hvasser rouvansa kanssa matkusti täältä. He olivat täällä -ainoastaan neljä vuorokautta. Heidän seurassaan olivat professorinrouva -Fattenborg ja hänen vävynsä taiteilija Legler. - -Terveisiä vanhuksilta; molemmat voivat hyvin. Agapetuksen päivällä ukko -täyttää 69 vuotta, ja sitä päivää hieman vietetään. Etkö silloin voisi -käväistä täällä; sen tiedän, että olisit erittäin tervetullut. Mutta -jollet tänä vuonna voi sitä tehdä, niin ainakin tulevana vuonna on -täällä sinä päivänä toimeenpantava suuri lääkintätieteellinen kokous. - -Terveisiä lähettää hyvälle rouvallesi, äidillesi, veljellesi ja -tuttaville - - veljesi - Elias Lönnrot. - -J.K. Venäjän Historiaa en vielä ole saanut valmiiksi lähetettäväksi. - - - - -22. - -Tohtori Rabbelle. - - - [Laukko.] 19 p:nä elokuuta 1841. - -Saatuani viime kirjeesi kautta tiedon, ettei kadonnutta käsikirjoitusta -ole löytynyt, olen kiireisesti koettanut toistamiseen kirjoittaa sen, -mikä puuttuu, ja lähetän sen tässä samalla. Kun minulla täällä ei ole -Gananderin arvoituksia, en ole voinut kirjoitukseeni panna niiden -lukumäärää, enkä myöskään niiden painoaikaa, minkä Sinä arvattavasti -voit tehdä, ja ellet voi, niin jääkööt ilman. Koko kirjoitukseni Sinun -pitäisi läpikäydä ja korjata, sillä olen siinä viheliäisesti -hutiloinut. Muutamat arvoituksista lienevät niin typerät, ettei niitä -tarvitse painattaa; ne voit pyyhkiä pois, sillä juuri sen varalle -käänsin niitä 10 yli 200:n. - -Lisiä suomenkielen kielioppiin minulla olisi hieman valmiina jatkoa -varten, mutta lähetän ne vasta sitten kun niitä karttuu vähän -runsaammalta. Törnegren kiirehtii lähtöänsä, sen vuoksi kirjoitan -tällaisia harakanvarpaita tähän kirjeeseen. Pari tai kolme viikkoa -viivyn vielä täällä. -- Terveisiä vaimollesi ja muille omaisillesi. - - Tuus - Elias Lönnrot. - - - - -23. - -Rabbelle. - - [Laukko,] 31 elokuuta 1841. - -Rakas Veli! - -Vielä olen täällä Laukossa ja viivyn täällä vielä niin kauan, että jos -Sinulla on jotakin tärkeää kirjoittamista, kirje vielä saattaa tavata -minut täällä. - -Venäjän Historian, Sananlaskut ja "Suomeen" tulevat lappalaislauseet -lähetän, jos en aikaisemmin, niin ainakin ylioppilas Törngrenin muassa. -Viime viikolla kävin Kyröskoskella soutaen ja jalan. Laukosta sinne ei -ole matkaa enempää kuin viisi peninkulmaa, ja jos tahtoo kulkea jalan, -ei ole edes niinkään pitkältä. Terveisiä vaimollesi ja omaisillesi. - - Tuus - Elias Lönnrot. - -Lisensiaatti Törnegrenin muassa lähetin pari viikkoa sitten korvausta -hukkuneen käsikirjoituksen sijaan. Luultavasti hän sen jo on perille -jättänyt. - - - - -24. - -Kyrön-matka. - - -[Ei oikeastaan ollut keräys- eikä tutkimusretkiä, vaan pieni -virkistysmatka kesken kirjallisia töitä tutkimusmatkain välillä. -Siihen nähden kuvaus siitä voitaneen ottaa mukaan, täydentämään -aukkoa, joka muuten syntyisi Aunuksen ja seuraavan matkan välille.] - -Päätöksemme tehdä Laukosta toivioretki Kyröskoskelle saatoimme -viimeinkin panna täytäntöön. Kello 10 aamupäivällä elokuun 24;ntenä -läksimme liikkeelle Jaakkaanlahdesta pienellä veneellä, joka vähää -ennen matkaamme oli sinne tuotu puutarhan rannasta. Laukossa on -oikeastaan kolme maallenousupaikkaa: puutarhan ranta, Kallioranta ja -Jaakkaa. Ensinmainittua, joka on kaakkoon pihasta parin sadan askeleen -päässä, käyttävät Vesilahdesta tulevat veneet, ja siinä pidetään, -paitsi useita pieniä veneitä, suurta seitsensoutuista kirkkovenettä, -joka vallan vastoin lakia ja yleistä tapaa lepää arkipäivinä ja tekee -työtä lepopäivinä. Mutta kun tämä sapatinrikkominen tapahtuu pyhää -tarkoitusta varten, niin olisi ohimennen sanoen väärin siitä tuomita -venettä; sitä pikemmin voi verrata mieheen, joka itse ei voinut uskoa, -mutta joka hartioillaan kantoi uskovaisia kahlauspaikan yli siten -ansaitaksensa autuuden. Tehköön se yhä edelleen työtänsä sunnuntaisin, -ja havaittakoon ne, joita se kantaa, kerran yhtä vanhurskaiksi ja yhtä -viattomiksi kuin se! -- Kaksi viimemainittua maallenousupaikkaa on -niiden käytettävinä, jotka Tampereelta, Pirkkalasta ja muutamista -Vesilahden kylistä vesitse kulkevat Laukkoon. Kallioranta on lännen ja -länsipohjan välillä 3-4 sadan jalan päässä pihasta [Toiseen paperiin, -johon L. on nähtävästi alkanut kirjoittaa tätä matkamuistelmaa -uudelleen lopulliseen muotoonsa, hän on lisännyt tähän kohtaan: "Tältä -Kallioltahan tai, kuten jotkut kertojat ovat tietävinään, hiukan -tuonnempaa, Laukon muinainen isäntä, Klaus Kurki, kun oli perättömästä -epäluulosta polttanut rouvansa, nuoren Eliinan, ja Vapahtaja itse -persoonallisesti oli ilmoittanut hänelle tämän viattomuuden, oli ajaa -karauttanut järveen ja sinne hukuttaunut."] ja Jaakkaa kahta vertaa -etempänä niityn takana pohjoisessa. Nämä molemmat paikat erottaa -toisistaan näpeän virstan pituinen, tiheämetsäinen Päidenniemi, mutta -puutarhan rannasta ne molemmat erottaa se kannas, jolle Laukon kartano -on rakennettu ja joka laajenee runsaasti puolen peninkulman pituiseksi -niemimaaksi itään Laukosta. Mitä nyt kaikella tällä on tekemistä -Kyrön-matkan kanssa, kysynee lukija hieman tyytymättömänä. Mutta -kärsivällisyyttä! Eihän mitään taloa rakenneta ilman tarpeellista -perustusta, ja matkakertomuksessa täytyy olla mainittuna matkan -lähtökohta. Kolmen miehen -- ylioppilaat Adolf Törngren, -- Frans von -Becker ja allekirjoittanut -- lykkäsimme veneen vesille Jaakkaasta, ja -kun oli myötätuuli, käytettiin veneen etukeulaan kiinnitettyä -koivunlimoa purjeena. Hyvää vauhtia kiidimme ulos lahdesta, jätimme -pian vasemmalle puolelle metsäisen Päidenniemen ja korkean, muinoin -vaaramista rikkaan Summassaaren oikealle. Soudimme sitten Palhon -saarten ohi oikealta puolelta, Anian niemen taas jääden [soutajan] -vasemmalle kädelle, ja saavuimme päivällisaikaan Kaivantaan, kaitaan -virtaiseen salmeen, joka on toinen reitti, mitä myöten Vesilahden -järvet ja niistä viimeksi Sorvanselkä laskevat vetensä Pirkkalan -järveen. Toinen, Vuolteen l. Sotkansalmi on runsaan virstan päässä -Kaivannasta, niin että Luoto niminen saari on kummankin vesistöjen -yhtymiskohdan välillä. Päivä oli mitä lämpimin, minkä vuoksi päätimme -uida. Luodon rantaan saavuttuamme tämän päätöksen heti panimmekin -täytäntöön. Olimme nyt kulkeneet peninkulman matkan Laukosta, ja -jäljellä oli 3/4 peninkulmaa Sankilan rustholliin, jonka omistaja on -rovastinrouva Bohm ja jossa hän sekä tuomarinrouva von Knorring -ynnä heidän omaisensa asuvat. Koko Sankilan väki oli edellisellä -viikolla käynyt Laukossa onnittelemassa sen isäntää hänen nimi- ja -syntymäpäivänään, jolloin hän täytti 69:nnen ikävuotensa. Silloin meitä -oli pyydetty tulemaan katsojiksi näytäntöön, jonka Pirkkalan -vallassäätyläiset 24 päivänä aikoivat toimeenpanna. Toverini nousivat -sen tähden maihin Sankilassa, sieltä Sankilan herrasväen kanssa -mennäkseen Raholaan, jossa tilaisuutta varten sovitettu teatterihuone -oli. Minä allekirjoittanut, arvellen nähneeni kylliksi kaikenlaisia -näytelmiä maailmassa, päätin sen sijaan viettää iltapäivän ja yön -kauniilla Nokian rälssitilalla, jolla tätä nykyä on sama omistaja kuin -Laukolla. Talo on eteläpuolella Nokian virtaa, muutaman kivenheiton -päässä samannimisen kosken yläpuolella. Viheriöivän lehtimetsän ylitse -näkee matkan päästä virran toiselta puolelta yläosan Pirkkalan pitäjän -uutta kivikirkkoa, ja lähempänä kuin tämä, on eräällä niemellä Viikin -herraskartano, korkeintain puolen virstan päässä Nokiasta. Jos jättää -Viikin kartanon vasemmalle ja luo katseensa suoraan alempana olevan -niemen poikki, avautuu itäänpäin mitä kaunein näköala Pirkkalan -järvelle, jossa on siroitettuina useita lehtimetsää kasvavia saaria. -Ensin näkee Nokian virran yläosan, jossa keskellä virtaa on pieni -saari, sitten Viikin alapuolella olevan niemen ja sitten peninkulman -pituisen järven saarineen; sen toisessa päässä on vapaakaupunki -Tampere, jota ei kuitenkaan näe täältä. Pian kuitenkin olen nyt -kyllikseni katsellut tätä näköalaa, kun jo pari tuntia olen odottanut -matkakumppaneitani kotia näytäntöhuveista ja sen tähden joka rivin -kirjoitettuani olen luonut silmäni samalle järvelle. Tuottaakseni -silmilleni lepoa tästä alituisesta katselemisesta, läksin kävelemään -avaraan, runsasvaraiseen puutarhaan. Kulkiessani erästä käytävää -pitkin, kuulin jonkun huutavan nimeäni. Katsahdin taakseni, ottaakseni -selville, mistä ääni tuli, mutta en voinut huomata muita eläviä -olentoja kuin muutamia vasikoita, ja minun täytyi siis uskoa, että ne -olivat minut tunteneet, kuu sitävastoin vähää ennen olin luullut, että -näytännössä olijat olivat palanneet minun sitä aikaisemmin huomaamatta. -Edellinen yöni oli ollut niin uneton, etten moneen aikaan sellaista -ollut viettänyt. Eipä paljoa puuttunut, etten nähnyt kummituksia, -ainakin luulin monta kertaa kuulevani niitä. -- Teatterissa käyneet -palasivat noin 3:n aikaan iltapäivällä, seurassaan ylioppilas Reinholm, -joka hänkin aikoi käydä Kyrössä. Becker oli vallan surkean näköinen, -nenä punaisena ja silmät vettä vuotavina, -- seurauksia nuhasta ja -yönvalvonnasta, vaikka me selittelimme niitä muiden seikkojen -seurauksiksi. Sinä päivänä ei hänen ollut ajattelemistakaan matkan -jatkamista, minkä vuoksi päätimme odottaa seuraavaan. Beckerin silmät -olivat seuraavana päivänä samanlaiset tai huonommat kuin edellisenä, -jonka vuoksi hänen täytyi jäädä meistä jäljelle. Me muut ajoimme ensin -Haapaniemeen peninkulmaa mukiinmenevää ratastietä. Metsää, vainioita, -kyliä -- Haaviston kylä virran toisella puolella -- ja paljo veräjiä. --- Haapaniemestä 1 1/2 virstaa Kuloveden poikki Siuron sahalle ja -myllylle. Sieltä jalan Miharin lahtea kiertäen peninkulman matkan -päässä olevaan Mahnalaan. Ensin on neljännespeninkulman päässä Siurosta -oikealla kädellä Hasa. Vesitie olisi ollut paria virstaa lyhyempi. -Polut olivat mukiinmeneviä ja niiden varsilla oli torppia ja taloja. -Lopuksi 1 1/2 virstaa maantietä. -- Miharin oja ja silta. -- Mahnalassa -joimme kahvia. -- Kyrön kirkolle peninkulma maantietä -- mäkistä. -- -Kyrön vesijakso -- ensin Alhoselkä, sitten Laitilan ja Kyrön joet -- on -vasemmalla puolella tietä, joskus metsikön peittämänä. Kirkolta 4 -virstaa koskelle, puoleksi maantietä, puoleksi huonoa myllytietä. -Pappilansilta joen poikki virstan matkan päässä kirkolta. Koski -kiertelee idästä länteen tai oikeammin koillisesta lounaaseen. -Ensimäinen kolmasosa koskea syöksyy 45 asteen kulmana ja näytti ensin, -matkan päästä nähdessämme sen, lämpiämässä olevalta saunalta, joka on -savun peitossa. Sen molemmin puolin on korkeita kallioita ja -hiekkamäkiä, joiden harjoilla kasvan metsää. Toiset kaksi kolmannesta -koskea ovat, lukuunottamatta vähäistä jyrkempää askelmaa, loivemmat -putoukseltaan. Jyrkempi putous kulkee oikeastaan kahta uraa, joista -pohjois- tai luodepuolella oleva leveämpi nyt oli vaan parin sylen -levyinen, mutta on kevättulvien aikana enempää kuin kahta vertaa -leveämpi. Toinen ura kulki vuoren yli ja siinä vaahdoten hyppeli juuri -niin paljo vettä, että kolme myllyä siitä sai riittämään asti. -Molempien koskenhaarojen välillä korkea kalliosaari. Pohjoispuolella -kaikkiaan 6 myllyä, 4 jyrkimmän putouksen partaalla ja vastaisella -rannalla 3. -- Mylly- eli mylläritorppia useita. - - Oupphörligt ses du ila: - o när får du engång hvila! - Andras fart tar engång slut, - du blott hvilar aldrig ut. - - [Suomeksi melkein kuin: - - Taukoomatta rientävän näyt; - milloin vihdoin lepohon käyt! - Toisten kerran raukee riento, - sulla ain' on sama into.] - -Koko kosken sanottiin olevan 15 sylen mittaisen, mutta näytti minusta -olevan ainakin sata askelta, joka siis olisi kahta vertaa enempi. -Metsää joka puolella. -- Sieltä pimeässä Kyrön pappilaan, nimittäin -pojan kutsumusta, hän kun -- --. Illallinen. -- Kirkkoherra 6 -vuorokautta sitten muuttanut manalle halvauskohtauksen seurauksista. --- Kello 10 illalla Mahnalaan. Sieltä taas samaa tietä takaisin. -- -Pirkkalan, Karkun ja Kyrön rajoilla olevasta Penttilästä virstan matka -Siuronjokea pitkin Hasalle. Rahvas kaikkialla syysaskareissaan: -puitiin, pellavia liotettiin, hernettä korjattiin, humaloita -poimittiin. Siuron mies, joka ei ollut tahtonut työtä tekemällä opettaa -isännällensä pahoja tapoja ja sen vuoksi oli ryypännyt itsensä -humalaan. -- Ei ollut venettä. Tulimme Knuutilaan: ei sielläkään. -Ippilään: ei sielläkään. Viimein meidät huomattiin vastaiselta rannalta -ja tultiin veneellä noutamaan. Kova tuuli. Veneet täällä huonot -verrattuina Kajaanin läänin veneisiin. Tavallisesti täällä saa huonon -veneen, missä ei ole viskainta. Niissä istuu epävarmana. -- -Haapaniemessä söimme ja joimme kahvia. T. oli koko edellisen päivän -ollut syömättä palaakaan, hän ei edes ollut maistanut illallista ja kun -hän ei tänäänkään näyttänyt mitään nälän merkkiä, pelkäsin todella, -että hän voisi saada tuon pahan tavan aina olla syömättä. Sen tähden -suuresti iloitsimme, kun hän nyt söi päivällistä hyvällä ruokahalulla. - -Haapaniemestä tulimme jalan, Nokian virta vasemmalla puolella, -runsaasti 3/4 peninkulmaa. - - - - -25. - -Tohtori Rabbelle. - - - Oulu, 31 p:nä lokakuuta 1841. - -Rakas veli! - -Muutaman päivän oleskeltuani täällä Oulussa olen valmis lähtemään -suoraa päätä lappalaisten pariin, kun vaan saan sitä ennen -Mathiaksen Kemistä mukaani. Venäjän Historian käsikirjoituksen -lähetän nyt samalla. Ole hyvä ja jätä se sensuurin tarkastettavaksi -(edelliset kuusi arkkia lienevät niiden ohella jätettävät), ja puhu -sitten Waseniuksen (tai jonkun toisen) kanssa painatuksesta. Jos -painatuspalkka voidaan suorittaa siten, että painattaja koko -historiasta tulisi saamaan määrätyn luvun kappaleita (siis myöskin -ennemmin painetuista arkeista), tämä olisi parasta; mutta ellei hän -näihin ehtoihin suostu, täytynee hänelle maksaa rahassa. Tahtonet kai -myöskin pyytää Wulffertia postissa lähettämään tämän loppuosan -Venäjän Historiaa "Mehiläisen" 1840 vuoden tilaajille. Postilaitos on -saanut puolelta vuodelta maksan Mehiläisen levittämisestä ja sillä on -ollut tilaisuus ainoastaan puolen vuoden aika toimittaa Mehiläisen -lähettämistä tilaajille, minkä vuoksi ei liene kohtuuton toivomus, että -se nyt vaatimatta lisää postimaksuja lähettäisi nämä korvauskappaleet. -Esipuheen-tapaisen Sananlaskuihin, jotka Törngreniltä luultavasti olet -saanut, lähetän tässä. Olisi hyvin toivottava asia, että v. Becker -saataisiin sananlaskujen tarkastajaksi, hän olisi saapa rajattoman -valtuutuksen korjata oikeinkirjoitusta, missä se on epätasaista tai -muuten kaipaa korjausta. En edes ehtinyt lukea käsikirjoitusta lävitse -kirjoitettuani sen puhtaaksi. -- Becker lupasi minulle kerran tarpeen -sattuessa sellaisessa suhteessa olevansa palvelukseen altis. -- Ehkäpä -Rein puolestaan suostuisi pitämään huolta Venäjän Historian -korjausluvusta, joka sekin olisi hyvä asia. -- Malmgrenille Kajaanissa -sanoin lähtiessäni, että hän saaduista rahoista tilaisuuden -tarjouduttua lähettäisi Sinulle noin 100 riksiä riikinvelkaa, jotka -tarpeen esiinnyttyä voisit käyttää. Ehkäpä Wichmankin ensi vuonna voi -lähettää Sinulle jonkun neljänneksen; siitä aion hänen kanssaan puhuu. --- En tiedä, onko Öhman Porvoossa saanut Kantelettaren kolmannen osan -ja pyytäisin Sinua tilaisuuden tarjoutuessa sitä tiedustelemaan. -- -Luulin tässä tilaisuudessa voivani maksaa palovakuutusyhtiön saatavan, -mutta sekä kaupungintalon että maatilan ostajat eivät vielä ole -suvainneet antaa minulle hinnan suoritukseksi muuta kuin velkakirjoja, -minkä vuoksi minun vastaiseksi täytyy luopua niistä tuumista. Luulen -kuitenkin ensi syksynä saavani tämän velan puolella lyhennetyksi. Asp, -jonka luona asun, lähettää terveisiä. Hän kuten kaikki muutkin voivat -hyvin! - - Elias Lönnrot. - -26. - -[Päiväkirjasta.] - - - Haukipudas, 4 p:nä marraskuuta 1841. - -Suomen kielessä on vähintäin kolmenlaisia diminutiivejä. _Sulho_ -sanasta muodostuu I. kiittävä _sulhonen_, II. halventava _sulholoinen_, -III. muuten vähentävä _sulhut, sulhukka_. Samoin: _jokonen, -jokiloinen (jout, joukka?)_ sanasta joki; _venonen, venoloinen, venehyt_ -sanasta venet; _heponen, hepoloinen, hevukka l. hevuska_ sanasta hepo; -_puunen, puuloinen, puuhut_, sanasta puu: _emäntäinen, emäntälöinen, -(emännyt)_ sanasta emäntä. -- Halventava diminutiivi on muuten -johdettu nykyään harvoin esiintyvästä -lo, -lö -loppuisesta -diminutiivista (sulholo, jokilo), mistä Karjalan murre hyvin yleisesti -muodostaa perussanan monikkomuodot. Sanat _sulholoinen, jokiloinen_ -vastaavat siis jotenkin samoja käsitteitä kuin ne, joita -ruotsinkielessä voitaisiin ilmaista sanoilla _brudgumsaktighet_ -[sulhomaisuus], _flodaktighet_ [jokimaisuus]. - - - - -27. - -Arkiaterinrouva Törngrenille. - - - Kemin pappila, 11 p:nä marraskuuta 1841. - -Jalosukuinen Professorinrouva! - -Monen ikävän hetken jälkeen, joina kaipaus minua vaivasi, varsinkin -ensi aikoina Laukosta erottuani, saavuin vihdoin Kajaaniin, ja olen nyt -jättänyt senkin tavatakseni täällä Kemin pitäjässä vastaisen -matkatoverini, maisteri Castrénin. Huomenna lähdemme täältä ja -matkustamme seisahtumatta Venäjän-Lappiin, jonne meillä on Rovaniemen -ja Kemijärven pitäjien kautta matkaa alku viidettäkymmentä -peninkulmaa. Siellä olemme aikoneet viipyä kevääseen asti, jolloin -toukokuussa saavumme Kuolaan, ja matkustamme sieltä ensimäisellä -laivalla Mesenin seuduille, jotka ovat Arkangelin itäpuolella -Vienanmeren rannalla ja jossa toivomme tapaavamme ensimmäiset -samojeedit. Mutta vieläkö sitäkin idemmä suuntaamme retkemme, siitä -emme vielä ole mitään päättäneet, vaan olemme sen jättäneet riippumaan -asianhaaroista, joita sitä ennen voi sattua. Ennen muita on -odotettavissa, että koti-ikävä ajaa meidät sieltä omaan maahan; siinä -tapauksessa ei kävisi mahdottomaksi minun olla ensi vuonna elokuun -18:ntena p:nä Laukossa. -- Aina siitä pitkin kun Laukosta lahdin, olen -ollut terve ja muuten päässyt tähän asti ilman mitään mainittavaa -sattumaa. Tänään on työnäni ollut kirjeiden kirjoittaminen eräille -tutuille; m.m. kirjoitin äsken Atelle kehotuksen, että hän ja Frans -(von Becker) muistaisivat kirjoittaa minulle jonkun rivin Kuolaan, -jossa kirje tapaa minut, vaikkapa vasta loppupuolellakin huhtikuuta -lähtee Helsingistä. Mutta kun hän mahdollisesti kertoo minulle vaan -Helsingin asioita, niin olen rohjennut tähän liittää itselleni Kuolaan -osotetun kirjekortin sen mahdollisuuden varalle, että Te suoraan -Laukosta tahtoisitte kunnioittaa minua muutamalla rivillä. -- Toivossa -että Jumala varjelee herrasväen terveinä sekä tämän että monta -seuraavaa vuotta merkitsen syvällä kunnioituksella olevani - - Teidän ja perheenne kiitollinen ja nöyrä - palvelija - Elias Lönnrot. - - - - -28. - -Tohtori Rabbelle. - - - Kemin pappila, 12 p:nä marraskuuta 1841. - -Rakas veli! - -Huomisaamuna varhain lähdemme täältä (Kemin pappilasta) Rovaniemen, -Kemijärven ja Kuolajärven kautta Venäjän lappalaisiin kyliin, mistä -tulevan helmikuun lopulla käväisemme Inarissa siellä mahdollisesti -tavataksemme Stockflethin. Inarista palaamme Venäjän-Lappiin ja vielä -toukokuun alussa saavumme Kuolaan sieltä vesitse kulkeaksemme -ensin Meseniin ja ehkä vielä idempäänkin. Saimme Ehrströmiltä -"Suomi"-aikakauskirjan viidennen vihkon, ja Castrén sanoo -kirjoittaneensa Willebrandille pyytäen häntä pitämään huolta siitä, -että Ehrström Helsingistä saa korvaukseksi toisen kappaleen. Kun kuudes -vihko ilmestyy, niin tahtoisitko olla hyvä ja lähettää sen Tornioon -Ehrströinille, joka lupasi pitää huolta siitä, että saamme sen Inariin. -"Suomi"-kirjan tulevan-vuotinen ensi vihko saattaisi sekin, jos se -ilmestyy niin aikaisin, tavata meidät Inarissa, ja sitäpaitsi olisi -hyvä saada Lemströmin väitöskirja Suomen kansallisrunoudesta, jos se jo -on saatavissa Helsingin kirjakaupoissa. -- - -Morgonbladista luin, että pian aljetaan painattaa Sananlaskuja. -Oulusta lähetin niihin kirjoittamani esipuheen-tapaisen ja lausuin sen -toivomuksen, että olisin saanut von Beckerin kielen tarkastajaksi, -jotta siten oikeinkirjoituksen epätasaisuudet tulisivat korjatuiksi. -- -Nyt ei minulla niiden suhteen ole muuta lisättävää kuin sananen -nimestä, joka voisi, ellei keksittäisi muuta sopivampaa, olla näin -kuuluva: Suomen kansan Sanalaskuja. - -Terveisiä vaimollesi ja sukulaisillesi lähettää - - veljesi - Elias Lönnrot. - -J.K. Eilen satoi sen verran lunta että rekikeli nyt on auttavaa, mutta -sitä ennen oli maa aivan paljaana, nim. Oulusta Kuivaniemeen aivan -lumetonta; Kuivaniemestä Tornioon oli niin paljo jääkaljaman jätettä -maantiellä, että mieluummin ajoi reellä kuin rattailla. Eilen tuli -muuan matkustavainen Rovaniemestä Kemiin veneellä, mutta täällä -pappilan kohdalla on kuljettu jo toista viikkoa käyden ja vähää -ylempänä hevosellakin ajaen joen yli. -- -- Eilen palasin Torniosta, -jossa olin puolentoista vuorokautta. Ehrström pyysi lähettämään -terveisiä. - - Sama. - -Kuolasta kait Mathias ja allekirj. lähetämme jotakin "Suomeen". Mitä -Laukosta lähetin "Suomea" varten Värnhjelmin mukana, sen olet kait -epäilemättä jo aikoja sitten saanut. - - Lnr. - - - - -29. - -[Päiväkirjasta.] - - - Rovaniemi, 17 p:nä marraskuuta [1841]. - -Saavuin 6 p:nä Kemiin, kävin sieltä Torniossa ja Haaparannassa. Läksin -Kemistä 13 p:nä, lauantaina. Kemijoki oli paikoin jäätynyt, paikoin -sulana, ja sulista kohdista nousi vahva sumu, joka vaatteille -laskeutuneena muuttui lumeksi tai kuuraksi. Kemin rahvas kauppaa -harrastava, Tervolan kappelin asukkaat vähemmin, Rovaniemen taas -enemmän. Komeileminen yleistä kaikkialla. Kieli on hieman sukua Venäjän -karjalalle, sekä mitä yksityisiin sanoihin että muotoihin tulee, kuten -_mie, sie, valvattelet_ (odottelet), _hyvästä_ (Tornio) hyvästi. -_Otethan, tullhan, käännythän_ muodot näyttävät olleen alkuperäisiä ja -selittävät konsonantin pehmenemiset passiivin preesenissä; _kalhan, -tullee_ (ei tulhee). _Pöyälä, pöyälet_ pro pöyällä, pöyälle. _Ottaat_ -pro ottaa. _Örsä_, lyhyt, kelpaamaton reki -- _mettäilee_, metsästää -- -_tiurtaa_, vajoaa (lumeen, reestä puhuen) -- _rouikoinen_, rosoinen -(jäästä, tiestä) -- -- [käsikir:ssa reikä] = örsä -- _säntätä_, vannoa --- _valvottelee_, odottelee -- _tuuttilo, tytön tuuttilo_ tytön letukka --- _tuppelo_ samoin -- _kiipeli_, pula: tuli kiipeli siitä. -- -Pirteissä on suuret ikkunat; savupiiput samaa tyyliä kuin Vesilahdessa, -muutamia on uudenaikuisia, ja niissä on erityinen liesi (_piisi_ = -totto), missä koko illan palaa valkea. - - - - -30. - -[Päiväkirjasta.] - - - Kemijärvi, 24 p:nä marraskuuta [1841]. - -Matka tänne: Kemistä Vanhaan 15 v[irstaa] -- Tervolaan 15 v. -- -Lampelaan 18 1/2 -- Takkuseen 15; yhteensä 63 1/2 v. Raappanaan 10 v. --- Rautioon 15 -- Rovaniemeen 15 -- Vitikkaan 5; yhteensä 45. -Vikajärveen 22 1/2 -- Pirttijärveen 17 1/2 -- Misijärveen 15; yhteensä -55. -- Ruopsaan 25 -- Lahenperään 10 -- Kemijärvelle 5; yhteensä 40. -(Kyytimaksuja) 4 [rupl.] 7 [kop.] - -Juomarahaa Kemin pojalle 5 -- sauna Vanhassa 15 -- ruoka y.m. samassa -paikassa 65; yhteensä 85 [kop.]. Tervolassa juomarahoja 20 -- lautta -5 -- Raappanassa ravintoon 55 -- Korkalossa samoin 30, [yht.] 1:10. -- -Pirttijärvessä 25 -- Misijärvessä 25 -- Ruopsassa 15: [yht.] 65. -- -Helmiä, neuloja y.m. Lahenperässä 3 rupl.; ravintoon 50, [yht,] 3:50. - - - - -31. - -[Päiväkirjasta.] - - - Nousu, 7 p:nä joulukuuta [1841]. - -Kemijärvestä Sailaan 8-9 peninkulmaa tietä pitkin, jolla ei ollut -jälkeä, poikki soiden ja lampien, jotka upottivat, minkä vuoksi -kaikkialla -- ja vielä suuremmalla syyllä, kun meitä oli kaksi -kyyditettävää -- meidät pakotettiin ottamaan kaksi hevosta. Alituisesti -valitettiin, etteivät kirkonrakentamisrahat olleet tulleet seurakunnan -hyväksi, vaikka kirkko aikoja sitten oli valmis. Herroja epäiltiin -kuten tavallisesti. Sallan rahvas on muuten laiskaa, epäluuloista, -veijarimaista, ryypiskelevää, runsaan maksun nylkijöitä milloin vaan -sopii, kykenemätöntä. Marraskuun 28 p:nä saavuimme Sallaan, -lähdettyämme 26:ntena Kemijärveltä. -- Aikomuksemme oli lähteä -Akkalan-Lappiin, mistä muutaman päivän kuluttua Sallaan tuli 50 poroa -ja viisi lappalaista tuoden poronsarvia ja kalloja. Mutta kun useat -Sallan miehet sitä ennen olivat saaneet päähänsä, että heillä muka oli -toiveita päästä meitä 40:stä ruplasta Akkalaan kyyditsemään, niin he -pelottivat lappalaiset meidän suhteemme, niin etteivät nämä huolineet -meitä mukaansa, vaikka tarjosimme 15 ruplaa 12;sta peninkulmasta, -jonka pituisen tämän välin sanottiin olevan. Lappalaisten lähdettyä -päätimme kiusallakin olla hankkimatta sallalaisille kyytiansiota, -hylkäsimme kokonaan Akkalan matkan ja läksimme Nousuun, minne on 2 1/2 -peninkulmaa, sieltä kääntääksemme kulkumme Hirvaslappalaisten luo -(Nuortiin) tai Inariin. Papin tila ja asunto, häät, talontarkastus y.m. - -Sanoja: _vierahaja_, vierahajen, _kintahaja_ j.n.e. Rovaniemessä -aina _otet[hin]_ [käsikirjassa reikä], Kemissä samoin, Kemijärvessä, -Sallassa ja Sodankylässä -- -- [käsikirjassa reikä]. Mikä kumma se -siinä on, kun lapset talossa rupeevat äitinsä kieltä haastamaan, -vaikka koko talon peret haastoa toista [lause on tällaisenaan -käsikirjoituksessa], sanoi muuan Jyväskylän mies, jonka vaimo oli -kotoisin Korpilahdelta. -- Korja kertoi lappalaisesta Udjuksesta, että -tämä metsässä oli nähnyt unta; ei kotona ole hyvä -- lähti liikkeelle --- järvi eteen -- ei venettä -- kulki kuivin jaloin järven yli ja käski -toverinsa seurata -- siinä upposi polviin asti -- kaksi tytärtä -kuollut ja haudattu -- vaimo itkemässä -- laitatti tulen -- asettui -hajareisin sen yli ja rupesi laulamaan -- tulee toinen tyttäristä, -joka oli herännyt haudassa, ryömien ja hapuillen oven takana -- koirako -lienee? Vaimo päästää sisälle, näkee oman tyttären. Kohta sen jälkeen -toinen tytär, mutta myyrät (hiiret) olivat kalunneet toista poskea. -Tämä tytär kuoli paria päivää myöhemmin, mutta toinen eli ja joutui -naimisiin. -- Nousu 2 1/2, Kuorska 2, Saukoski 3, Värjön jokea -Saukoskelle +. Tavallisesti 3 koiraa, mustaa, yhdellä tilalla. Pirtit -suureksi osaksi uloslämpiäviä. _Rova_ = vanha palanut metsä, jossa jo -uutta jäkälääki kasvaa. [Lause on tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -_Murharova_, kaksi peninkulmaa Martista (3 vanhaa peninkulmaa ylempänä -Saukoskea) Kemijokea ylöspäin. -- Sota -- Venäläisiä -- Kaikki tapettu --- Kaksi miestä oppaiksi -- Vartija nukahtaa -- Nuo kaksi kokoavat -kaikki nuolet -- Nyt sota -- Vihollinen tappanut kaikki -- He -sivakoillaan ampuvat. [Lause on tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -Johtajaan ei voida ampua -- Kädellä vastaanotti kaikki -- Koetettiin -[ampua] hopealla j.n.e. -- Kuikan nokka nuolennenään [lause on -tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -- Läpi käestä otsaan [lause on -tällaisenaan käsikirjoituksessa.] -- j.n.e. - -Rupesi _ostastumaan_ sitä pyssyä -- met, tet, het -- itteä -- het -tultiin -- Sodank[ylässä:?] -- _Ei tulete_ pro tule' -- Hän _tihistyi_ -sitä kaietta: piti liian tiheänä -- _tyyiistyi_ hevoista -- hän -_tuletee_ -- _eiäh_ = ei: _oneh_ = on. [Kappale on tällaisenaan -käsikirjoituksessa.] - - - - -32. - -[Päiväkirjasta.] - - - Korvanen, 17 p:nä joulukuuta [1841]. - -[Alku näyttäisi olevan kirjeen luonnosta, joka syystä tai toisesta on -jäänyt kesken.] - -Rakas Veli! - -Täällä olemme nyt vetelehtineet viime sunnuntaista, pääsemättä suojalta -ja pyryltä paikasta pois. Olemme saaneet asunnoksemme matalan kamarin, -joka suuresti muistuttaa Kajaanin vankilan makuuhuoneita; tämä on -kuitenkin paljoa matalampi, ja siinä on sitäpaitsi kosolta kaikenlaisia -omia laitoksia. Ikkuna mitättömän pieni. -- Päivän valo vielä niukempi -kello yhdestätoista yhteen tai puoli-yhteen. -- Kaikeksi onneksi meillä -vielä on kynttilöitä sekä vähä teetä ja kahvia; -- ruokavaroja -runsaammalta; homehtunut liha-reisi, taalepiimää, 2 vadillista -keitettyä poronlihaa, haarikka piimää, kahdeksan [? kaksi] äsken -ostettua poronjuustoa (24 killinkiä kappale), pytty voita, oma -voirasia, kalaa, perunoita -- --. Tämän ruuanpaljouden saannista ei -meillä itsellä ole mitään ansiota, sillä väki tuo aina uusia -ruokavaroja ja koreja, harvoin vieden entisiä pois. -- Aamuisin on -ensimäisenä tehtävänä kiivetä katolle peltiä avaamaan. Peltinä on -puukansi, joka on pantu reikä-pohjaisen savutorven yläpäähän asetetun -padan suulle. Toinen tehtävä on kahvin keittäminen, nim. niin kauan -kuin kahvivarastoa riittää. - - - - -33. - -[Päiväkirjasta.] - - - Korvanen, 23 p:nä joulukuuta [1841]. - -Jo olemme viipyneet täällä kymmenettä vuorokautta; jouluun ei ole muuta -kuin kaksi päivää, ja silloin meidän pitäisi olla Inarissa. Ilma on -kuitenkin jo asettunut, ja eilen sukset luistivat jotenkin hyvin. Eilen -saapui Inarista muutamia miehiä, jotka olivat viipyneet kokonaista 13 -vuorokautta matkalla, mikä hyvällä kelillä voidaan tehdä yhdessä -ainoassa; tavallisesti siihen sentään lasketaan menevän pari kolme -päivää. Niin pitkäksi hekin olivat laskeneet matka-aikansa ja sen -mukaan varustaneet evästä -- varomattomuus, joka vähällä oli maksaa -heille hengen. Nälistyneinä olivat tulleet Mutenian kylään, johon -täältä on noin pari peninkulmaa sivullepäin. - -Kun kaksi akkaa riitaantuu, he riitelevät siksi kunnes jompikumpi saa -viimeisen sanan. Toverini ja minun välillä on syntynyt päinvastainen -suhde, jota jo on jatkunut parin päivän aika, nimittäin koe, ken voi -olla vaiti kauemmin. Syy tähän vaiteliaisuuteen on seuraava: Viime -sunnuntaina olin ruumiinliikettä saadakseni hiihtämässä ja ennenkuin -palasin kotia, hänkin oli lähtenyt ulos ajelemaan porolla sekä oli -paiskannut jälkeensä oven lukkoon, jota ulkoa ei voi avata, vaikka -avain on suulla. Nyt ei ollut muuta neuvoa kuin kuumalla vedellä -sulattaa jää ikkunasta ja ottaa irti tämä, jotta olisi päässyt sisälle, --- toimenpide, jota vielä kesti, kun toveri palasi kotia. Silloin -huomautin, ettei hän ollut oikein menetellyt siinä, että oli paiskannut -oven lukkoon, kun lukemattomista koko viikon ajalla toistuneista -tapauksista tiedettiin, ettei sitä ulkoa voinut avata, kun vaan avain -oli jäänyt reikäänsä. Tästä huomautuksesta hän suvaitsi suuttua, miksi, -sitä en saata käsittää. Pari kertaa aikaisemmin hän on samanlaisista -huomautuksista ottanut suuttuakseen. Tervolassa hän nimittäin pudotti -kelloni pöydältä lattiaan, jolloin sanoin, että hän olisi voinut olla -varovaisempi -- ja täällä hän teki saman tempun juomalasilleni, jolloin -tulin tehneeksi jotenkin samanlaisen huomautuksen; kummallakin kertaa -hän nämä huomautukseni pani kovasti pahakseen. -- Jos ei totuta itseään -sietämään niin vähäisiä muistutuksia, ei siitä ikinä koidu ajan pitkään -hyvää. - - - - -34. - -[Päiväkirjasta.] - - - [Akujärvi?], 26 p:nä joulukuuta 1841. - -_Morn_ [hapera, löyhä], kun lumi upottaa. _Louet, -teen_ suoja [tuulta -vastaan]. _Siiponut_ oli mäessä = oli auttanut käsin. _Kiiraan, -kiirata_ kiirehtiä, ajaa. _Mukka_ = mutka. - -Jouluaatto Suomun kodassa; Suomujoki juoksee Kuolaan. -- Teetä j.n.e. --- Huono keli. -- Ennemmin nuotion ääressä -- parin sylen pituisia -tukkoja, lumi luodaan pois molemmilta puolin -- taivaan laki kattona --- kuusen havuja alla -- keitetään, ei koskaan [lähdetä taipaleelle] -ilman pataa -- loudet -- lumivaippa -- lihaa, velliä, poronjuustoa -- -pari ryyppyä. -- Toisia oli tullut myöhemmin ja asettunut nuotion -ääreen -- vaatteet läpimärät, vaikeata niitä kuivata -- katosta vuoti. --- Korvanen kehui härkäänsä, jonka vertaista ei muka maailmassa, -- -itse hän oli heikkonäköinen, minkä vuoksi, kuten itsekkin joskus -myönsi, härkä oli matkalla viekkaampi. -- Ystävällisiä tervehdyksiä -Korvasen kamarin kattohirteen liidulla kirjoitettuna 1835 helmikuussa, -Suomun kodassa lakilautoihin hiilellä vuodelta 1839. -- Lumi suli -katolta ja alkoi vuotaa sisälle. -- Pari lappalaista, Martti ja Matti, -puhui hyvää suomea; keskenään puhuivat lappia. Markkinaväki vei voita -Inariin. -- Vene tehty Suomussa ja sillä kuljettu Kuolaan. -- Voi -päivilöisiäni! [Nämä sanat suomeksi käsikirj:ssa.] Tapanin päivänä oli -niin suojaa, että kirjoitin tätä istuen mäellä, sillä aikaa kun velliä -keitettiin. -- Satoi vähän vettä. Lunta oli muutamissa paikoin puolen -kyynärän verta pulkan laidan yläpuolella. -- _Käsiahkio_. -- Korvasen -porot ja ahkiot kerran varastettu Suomussa. Nyt ei enää pelännyt -varkautta, minkä vuoksi liika kirves jätettiin petäjän juurelle tien -varteen. - - - - -35. - -[Päiväkirjasta.] - - - Inari, 31 p:nä Joulukuuta [1841]. - -Kolmantena joulupäivänä saavuimme tänne. Inarin pappila on kivenheiton -päässä Pielpejärvestä; samanlainen järvi on -- -- -- [aukko -käsikirj:ssa] päin. Iso Inari on 3 virstan päässä -- päin. [Aukko -käsikirj:ssa.] Yltympäri metsiä. Neljättäkymmentä kirkkotupaa. Olemme -asuneet pienessä huoneessa pappilassa, -- sivumennen sanoen huono -rakennus. Kirkkoherralle oli rakennettu vasemmalle puolelle suuri sali -ja kaksi kamaria. Vastapäätä oli oikealla tarpeelliset ulkorakennukset -sekä navetta uloimpana. Ei pappia eikä nimismiestä kotona. - - - - -36. - -[Päiväkirjasta.] - - - [Karasjoki, 13 p:nä tammikuuta 1842.] - -4 p:nä lähdimme Inarista Stockflethin luo Karasjoelle. [Matkaa on] 16 -peninkulmaa -- ensimäinen taival Tervatievaan 2 peninkulmaa -- -Tenonpäähän (?) 6 peninkulmaa, Jorgastakin kesäleiriin 3. -- -Jorgastakissa kamala yö savun ja vilun hikiä -- postilappalainen ja -kaksi lastansa -- viinaa. -- 6 peninkulmaa Karasjoelle -- suunnattomia -alamäkiä neljännestä ennen Karasjokea -- kasvot, käsivarret ja jalat -vaarassa. -- 8 ja 9 p;nä tammikuuta satoi vettä Karasjoella. -- -Loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina kuuntelin lappalaista saarnaa. -Karasjoella kolme kauppiasta, jotka myivät enimmäkseen viinaa, neuloja, -helmiä, jauhoja, suolaa, huiveja, veitsiä, höyliä, sokeria. -- -Pappilassa kaksi huonetta rautakakluunineen, joiden pellit alati ovat -auki. Näistä se etu, että huone pian lämpiää, mutta sitten lämpö myös -pian loppuu, niin että saa takkaan lisätä puita melkein koko päivän, -kun on kylmä. - -Täkäläiset lappalaiset lukevat hyvin uutta Stockflethin toimittamaa -tekstiä, -- muutamat ovat yhdessä päivässä oppineet sen. Eilen täällä -oli pieni 7--8-vuotias tai tuskin niinkään vanha tyttö, joka luki -sangen sujuvasti sekä Uutta Testamenttia että mitä muuta tekstiä -tahansa. Kuitenkin tuo uusi teksti täällä oli kohdannut hieman -vastustusta, kun oltiin saatu se väärä luulo, että vallan uusi oppi oli -siihen yhdistyneenä. Tahdottiin mieluummin saada norjalaisia kirjoja, -joita ei ymmärretty. -- Jos Suomessa tahdottaisiin antaa lappalaisten -lukea omaa äidinkieltään, niin se nyi kävisi hyvin helposti päinsä kun -Inarin lappalaiset kaikki(?) ymmärtävät Orjas-lappia ja Utsjoen-Lapin -murre on samaa. Mutta pieni Suomenmaa tahtoo kaiketi menettelyllään -muutamien lappalaistensa suhteen näyttää, mitä tekisi, jos sillä olisi -valta käsissä; että riistäisi valtansa alaisilta kansoilta heidän -äidinkielensä. Sen sijaan, että pappi tai pari velvotettaisiin oppimaan -lapin kieltä, pakotetaan koko seurakuntia osaamaan suomea, jotta -voisivat vastaanottaa opetusta. -- Kuinka mukavasti lappalaiset kirjat -saataisiin vaihetetuiksi suomalaisiin, joita Norjan 4-5 tuhatta -suomalaista tarvitsisivat. Miksi suomalainen asutus Norjan-Lapissa -niin suuresti lisääntyy? Sen tähden, ettei Suomen lappalaisilla ole -yhteyttä meren kanssa, sillä meri on kuitenkin aina meri, jossa -uiskentelee Sammon pirstaleita. - -Eilen 12 p:nä olimme aikoneet lähteä lappalaiseen tunturikylään ja -olimme jo tilanneet kyydin sekä panettaneet heiniä kallokkaisiin -j.n.e., kun vieraita tuli pihaan, Hansen, Durchman ja Tvede. Matka -jätettiin sikseen. He olivat tuntureilla olleet vähällä menehtyä -tavattomaan myrskyyn; lisäksi oli satanut vettä, joka oli kastellut -heidät läpimäriksi. Yhteen kotvaan oli pyryttänyt niin että oli -täytynyt seisoa pulkassa, sillä lumi lenteli vaan maata pitkin. Lopulta -he olivat eksyneet toisistaan, niin että osa heistä jäi ilman opasta, -niin ettei ollut muuta neuvona kun asettaa suunta tuulen ja -pohjantähden mukaan, joka joskus pilkotti esiin. -- Syy revontuliin: -hohtavat aamullakin. -- Ukkosta oli kuultu ja salamaa nähty 10 p:nä -joulukuuta Utsjoen ja Inarin välillä. - -Talo ja tuli. [Tämä kappale suomeksi käsikirj:ssa. Tästä loppuun -toisellaisella musteella, on mahdollisesti siis jonakin toisena päivänä -kirjoitettu kuin edellinen.] Eivät tulleet kotaan yöksi, vaan tekivät -tuonne talon vähän matkan päähän. - -Onpa matkatoverini saanut erinomaisen halun, tai mahdollisesti se on -hänellä aina ollut, sekä sopivassa että sopimattomassa tilaisuudessa -sekaantua puheeseeni. Viimein tulin Stockflethilla maininneeksi, että -uskonpuhdistus perustui yksinomaan Raamatun oppiin. Ainakin -tunnustuskirjat kokonaan perustuvat kirkkoisien dogmeihin, näin hän -oitis oli valmis huomauttamaan. Onneksi olin lukenut Confessio -Augustanan ja "Puolustuksen", jotka aina vetoovat Raamatun kohtiin. Hän -vaikenikin, kun sanoin varmaan tietäväni, että ne perustuvat Raamattuun --- entä katkismukset? Samoin oli eräänä päivänä kysymys sanasta -_nainen_, jonka sanoin merkitsevän vaimoa (naitua). Silloinkin hän -Kalevalaan nojaten rupesi väittämään, että se myös merkitsee neitosta! -Seuraavana päivänä hän sattui huomaamaan sanat _sata naista -miehellistä_ ja huudahti voitonriemuisena: eikö siis tässä paikassa -nainen merkitse vaimoakin, vaikka Lönnrot sanoo, ettei se koskaan -merkitse muuta kuin tyttöä (naimatonta). Stockfleth purskahti nauruun, -samoin minäkin, jolloin hän vasta lienee muistanut edellisenä päivänä -juuri väittäneeni, että nainen merkitsi samaa, mitä hän nyt tahtoi -todistaa. - - - - -37. - -[Päiväkirjasta.] - - - Inari, 28 p:nä tammikuuta 1842. - -Perustuksena Venäjällä asuvain suomalaisten kansanheimojen kielten -tutkimiselle on suomen ja lapin kieli välttämätön. Suomen kielessä ei -ole sibilantteja [suhuäänteitä], jotka lapin kielellä on; lapista taas -puuttuu vokaalit y, ö, mutta sillä on lisää suomeen nähden venäjän y -(Inarin murteessa) ja sitäpaitsi ä:hän ja o:hon vivahtavia a:n -toisintoja: _kalkam_ äännetään melkein kolkam, _rakis_ melkein kuin -räkis. Lapissa on myös dualis, sitävastoin vie suomi voiton sijojen -runsaudessa. Mutta mitä Suomi on tehnyt tämän kielitutkimuksen hyväksi? - -On melkein merkillistä, miten lappalaiset ovat omistaneet norjalaisten, -suomalaisten ja venäläisten perusluonteen. -- Venäjän-Karjalan puku. --- Kaikki säilyttäneet vilkkauden, mutta Veuäjän-puoliset enimmin. - - - - -38. - -Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä. - - - Inari. 3 ja 5 p:nä helmikuuta 1842. - -["Helsingfors Morgonblad" v. 1842, n:rot 36, 37.] - - -I. - -Kuluneen lokakuun viime puoliskolla matkustin Kajaanista Ouluun, missä -viivyin vähän yli viikon, tulin sieltä Kemin pappilaan, missä tapasin -matkatoverini, Castrénin. Kun silloin ei rattailla eikä reellä päässyt -kulkemaan, meidän täytyi viipyä siellä marraskuun 13:nteen päivään. -Mainittuna päivänä läksimme sieltä ja olimme saman kuun 28:nteen -päivään saakka ponnistelleet eteenpäin 240 virstaa Sallaan eli -Kuolajärven-Lappiin, joksi seutua sanotaan, vaikka koko tässä -seurakunnassa ei enää ole yhtään lappalaisia. Arkangelin -kuvernementissa, Kuolan piirissä olevaan Akkalan kylään lasketaan -Sallasta olevan 140 virstaa. Sinne olimme aikoneet matkustaa, mutta kun -ainoastaan harvat tämän seudun rahvaasta olivat käyneet Akkalassa, -olivat he keskenään päättäneet kiskoa meiltä kokonaista 50 ruplaa -pankkiseteleitä. Meidän vielä ollessamme seudulla tapahtui, että useita -Akkalan lappalaisia tuli Sallaan myymään poronsarvia, ja kun heidän -40-50 poroansa tuli palaamaan ilman kuormia, aioimme käyttää hyväksemme -tilaisuutta ja matkustaa heidän seurassaan. Alussa he sanoivat olevansa -hyvin halukkaat ottamaan meidät mukaansa, mutta kun ne sallalaiset, -jotka olivat toivoneet saavansa kyyditä meitä, kuulivat tämän, alkoivat -he uskotella heitä, että meidät muka oli lähetetty opettamaan heitä -lukemaan lappalaisia kirjoja y.m. sellaista. Siitä lappalaiset niin -pelästyivät, että palasivat ottamatta meitä mukaansa, ja me valitsimme -kiusalla toisen tien tänne Inariin. Sillä olimme kuitenkin joka -tapauksessa aikoneet Kuolan-Lapista matkustaa tänne helmikuun -keskivaiheilla tapaamaan pastori Stockflethia, jolle Kemistä siitä olin -kirjoittanut. -- Sallassa viivyimme monta päivää, olimme siellä olomme -aikana eräissä häissäkin, jotka pappi vietti naiden piikansa. Seudun -väki on sekä tietämätöntä että tavoiltaan pilautunutta. Se lienee -suureksi osaksi lappalaista syntyperää, vaikka nyt on omistanut -äidinkielekseen suomen. Tähän asti heillä ei ole ollut kirkkoa eikä -pappia lähempänä kuin 80:n virstan päässä, Kemijärvellä, minne he -lisäksi vaivaloisen matkan vuoksi ani harvoin saattoivat tulla. Mutta -nyt he ovat äsken saaneet sekä oman kirkon että papin; vaikuttakoon -tämä vaan parannusta heissä. Rahvaan taikauskoa valaiskoon muun muassa -seuraava kertomus lappalaisesta Udjuksesta. Udjus oli elänyt Sallassa -50-60 vuotta sitten, ja hänestä kerrottiin tositapahtumana, jota ei -kukaan näyttänyt epäilevän, että hän kerran, ollessaan toisen miehen -kanssa kaukana kodistaan, oli yöllä nähnyt unta, että jotain -erinomaista oli tapahtunut hänen kotonaan. Heti herättyään hän oli -sanonut toverilleen, että hänen kiireimmiten oli lähteminen kotia, ja -toveri päätti lähteä mukaan. He alkoivat heti kulkea halki metsän ja -tulivat erään järven rannalle, missä ei ollut venettä, jolla olisivat -voineet soutaa yli. Mutta tämä ei Udjukselle tehnyt mitään estettä, -vaan hän kulki kuivin jaloin järven yli ja pyysi toveriaan tulemaan -jäljessä, mutta tämä oli kuitenkin uponnut polviin asti veteen. -Tultuaan kotia Udjus tapasi vaimonsa itkemässä; molemmat hänen -tyttärensä olivat kuolleet ja haudassa. Silloin hän oli pyytänyt -vaimoansa sytyttämään tulta, liekin yli hän itse oli asettunut -hajareisin ja oli alkanut laulaa muutamia loitsurunoja; niin oli -jatkanut jonkun aikaa, kunnes jonkunlaista ryömimistä ja rapinaa kuului -oven takaa. Vaimo oli luullut sitä heidän koirakseen ja oli mennyt sitä -sisään päästämään, mutta huomasi suureksi hämmästyksekseen, että se -olikin heidän vanhempi tyttärensä, joka joku päivä sitten oli kuollut -Kotvan sen jälkeen oli nuorempi tytär samoin tullut, eroa vaan se, että -myyrät olivat kalunneet palan pois hänen poskestaan. Tämä tytär oli -sitten paria päivää myöhemmin kuollut toisen kerran, mutta vanhempi -sisar oli voinut hyvin ylösnousemisensa jälkeen ja päällepäätteeksi -joutunut naimisiinkin. -- Tästäkin kertomuksesta saattaa päättää, -kuinka pitkälle täkäläinen rahvas on ehtinyt valistuksessa. Tosin -sellaisia kertomuksia kuulee toisillakin seuduilla maata, mutta enemmän -pilan, kuin uskon esineenä. - -Jos nyt katsot Vaseniukseu Suomenmaan karttaan, on sinun helppo -Sallasta eli Kuolajärveltä, jonka niminen tämä seutu on kartalla, -seurata meitä tänne. Matkustimme ensin Kuolajoen ja Teniöjoen poikki ja -tulimme Nousuun ja sieltä muutamien talojen kautta Lokkaan ja Korvaan. -Tätä matkaa laskettiin olevan 20 peninkulmaa. Mutta on otettava -huomioon, että lappalaiset laskevat peninkulmansa vähän lyhyemmiksi -kuin mitä muualla maassa tehdään. Useimmat niistä eivät varmaankaan ole -7-8 virstaa pitemmät. He sanovat peninkulmaa _hädnagullam'iksi_ (suom. -peni[n]kulma), joka sana ilmoittaa etäisyyttä, jolta (tyyneellä säällä -tai myötätuulella) voi kuulla koiran haukunnan. Korvan tilalla olimme -puolitoista viikkoa, millä ajalla kelirikon vuoksi emme voineet -matkustaa. Saimme siellä käytettäväksemme huoneen-tapaisen, missä -muutamaa vuotta aikaisemmin oli elätetty kuutta revonpoikaa, jotka -isännän oli onnistunut saada pyydetyiksi. Siinä oli kuitenkin avoin -tulisija, missä valkea paloi puolen päivää. Sisässä huoneessa ei ollut -mitään peltiä, vaan täytyi joka kerta kiivetä katolle tukkimaan -savureikää. Tuskin kahta tuntia saattoi nähdä päivänvalolla -- tämänkin -vaan kun oli selkeämpi päivä, muuten ei puoltatoista tuntia kauempaa. -Ruokaa oli talossa runsaasti, teetä ja kahvia meillä oli itsellä, niin -että yleensä voimme sangen hyvin. Viimein läksimme matkaan 23:ntena -p:nä joulukuuta. Kyrön kylään Inarin seurakuntaa lasketaan Korvasta 130 -virstaa, eikä tällä taipaleella ole ainoatakaan asuttua paikkaa. Ensi -yön nukuimme metsässä kahdesta tukista tehdyn nuotion ääressä. -Sellaista nuotiota varten haetaan kuivia petäjiä, jotka pitkin -pituuttaan asetetaan päälletysten jättämällä vähän rakoa niiden väliin. -Sittenkuin halkaistuilla säleillä on saatu tuli niihin syttymään yhteen -kohtaan, se pian leviää pitkin koko pituutta ja palaa näin aamuun asti, -levittäen tasaista lämpöä ympärilleen 2-3 kyynärän etäisyyteen. Lumi -luodaan sivulle tai poljetaan ennakolta niin hyvin siitä paikasta, -missä hirret tulevat olemaan, kuin sivuilta, niin että nukkuvilla on -mukava tila. Jos lunta on vahvalta, niin siitä tulee ikäänkuin -katoton, lumiseinäinen huone, missä valkea palaa keskellä pitkin -huoneen pituutta. Kylmälläkin ilmalla voi sellaisen nuotion ääressä -nukkua vilua tuntematta: kahta paremmin se käy suojalla, kuten nyt oli. -Tosin satoi vähän lunta, niin että minun pari kolme kertaa täytyi -herätä ja ravistaa lumi pois, mutta joka tapauksessa seuraavana aamuna -olin yhtä tarpeeksi levännyt kuin tavallisesti. - - -II. - -Seuraavaksi yöksi, itse jouluaatoksi, tulimme pohjoispuolella -Sompio-tunturia olevaan metsäkotaan, juuri siihen paikkaan, mistä -Suomujoki saa alkunsa. Huoneessa oli puolen kyynärän levyinen aukko -pitkin kattoa. Joulukynttilöiden asemesta sytytettiin kelpo valkea -keskelle huonetta, aukon alle. Sen jälkeen keitettiin lihaa (useissa -padoissa) ja syötiin, sitten keitettiin kahvia ja viimeksi teetä, -ainakin neljään eri kertaan. Sillä paitsi kyytimiestämme, Korvan -isäntää, oli 3-4 muuta miestä seurassamme matkalla; heitä kaikkia -täytyi kestitä, eikä teekannumme vetänyt enempää kuin kuusi lasia -kerrallaan. Eipä edes kermaa puuttunut, sillä muuan miehistä, -Sodankylän kirkkoväärtti, joka myös oli mukana, oli kotona jäähdyttänyt -maitoa jääksi, joka nyt sulatettiin ja käytettiin. Vaihteena tämä -jouluaatto oli mielestäni sangen hupainen. Vasta myöhään puoliyön -jälkeen nukuimme penkeille ja lattialle, jos sitä siksi voi sanoa, kun -oli permantona heinätukkojen ja petäjänoksien peittämä paljas maa. -Toinen seurue matkatovereitamme, noin 4-5 miestä, oli metsään lähelle -kotaa tehnyt tulen, ja vietti sen ääressä yönsä, kota kun oli liian -pieni meille kaikille. Sitä seuraavaksi yöksi tulimme Kyrön kylän -Akujärven uutistaloon, ja sitä seuraava yö vietettiin lappalaistuvassa, -mistä ei ollut enää kuin kaksi lyhyttä peninkulmaa Inarin kirkolle. -Perille saavuimme kolmantena joulupäivänä hyvään aikaan. -- Kyrön -kylästä Inariin (50 virstaa) oli hyvää porotietä, kun Kyröläiset -edellisinä päivinä olivat kulkeneet kirkolle; mutta Korvan tilalta aina -Kyröön saakka ei ollut ainoatakaan jälkeä, ja kun jokainen pulkka tässä -painoi lunta hieman syvemmälle, niin pulkka lopulta solui 3-4 korttelin -syvyisessä ojassa. Sen lisäksi vesi oli noussut jäillä ja soilla. -paikoin niin korkealle, että pulkka melkein kellui siinä. Niin pian -kuin oltiin tultu kuivemmille paikoille, pulkkaan syntyi jääkuori, joka -vaikutti sen. ettei poro oikein jaksanut vetää pulkkaa, minkä vuoksi -alituisesti täytyi raapia jäätä pois. - -Kun 1837 keväällä kävin Inarissa. oli siellä vaan kirkko ja joukko -kurjia lappalaistupia. Nyt paikka on kokonaan muuttunut, sittenkuin se -on saanut oman papin. Kirkko on maalattu punaiseksi: papilla on omia -tarpeitaan varten viisihuoneinen asunto. Sitäpaitsi on toinen rakennus, -missä on sali ja kaksi huonetta: tämä asunto on muistaakseni rakennettu -pääasiallisesti kirkkoherraa varten, joka tosin asuu Utsjoella, mutta -jonka välistä täytyy käydä tässäkin kappeliseurakunnassa. Ensi kesänä -aiotaan rakentaa käräjä- ja tuomarintnpa, jota varten parhaillaan joka -päivä hirsiä vedätetään. Älä ihmettele, että olen maininnut ja -selittänyt tällaisia seikkoja kuin nämä rakennukset: muilla seuduin -niitä ei ansaitsisi mainita, mutta täällä Lapissa! Kun jonkun aikaa on -kieriskellyt savun keskellä lappalaiskodassa, niin silloin vasta -tuntee, minkä arvoinen kunnollinen talo on, samoin kuin voitetun taudin -jälkeen parhaiten nauttii terveydestä tai kuten aurinko, kun 18:ntena -p:nä tammikuuta taas ensi kerran sen näimme, meistä tuntui niin -ihmeellisen komealta, ettemme pitkään aikaan voineet kääntää silmiämme -siitä. Olimme silloin tuntureilla Inarin ja Karasjoen välillä, -paluumatkalla jälkimäisestä paikasta. - -Mutta olen unhottanut kertoa, että heti uuden vuoden ensi päivinä -läksimme täältä 16 peninkulman päässä olevaan Karasjokeen, joka on -luoteessa päin täältä Norjan-Lapissa. Siellä oleskeli Stockfleth -rouvansa kanssa tarjoamassa seudulle papinhoitoa ja opettamassa -rahvasta lukemaan tähän asti ilmestyneitä lappalaisia kirjojaan. Nämä -ovat: koko Uusi testamentti {painettu 1840. 1152 sivua}; Mooseksen -kirjat (otteittain) {1840, 360 s.}; rukouskirja {1840, 209 s.}; -aapinen: lyhykäinen käsikirja ja Lutherin vähä katkismus. [Lisäykset -L:n kirjeestä Rabbelle (5.II.42).] Vaikka hän oli käyttänyt latinaista -kirjaimistoa ja muodostanut kokonaista kymmenen uutta lapissa -tarvittavaa kirjainmerkkiä, lappalaiset kuitenkin sangen helposti -oppivat sisäluvun, muutamat yhdessä ainoassa päivässä. Opettamisessa -hänellä oli apunaan kaksi lappalaista katekeettaa, ja itse hän oli -tässä työssään uskomattoman innokas ja uuttera. Jumala armahtakoon -sitä, joka ei velvollisuuttaan täytä, kuulin hänen usein kehotuksissaan -sanovan lappalaisille, kun hän muutamain kanssa puhui norjaa, ja tämän -sanantavan hän näyttää itse ennen muita muistavan. [Rabben saamasta -kirjeestä, ks. seur.] Karasjoelta hän aikoi helmikuun 9:ntena p:nä -pariksi kuukaudeksi matkustaa Kautokeinoon, ja näin jatkaen samaa -tointansa kahden vuoden ajan matkustella läpi koko Norjan-Lapin. Teimme -sen sopimuksen, että sitten meidän kummankin sanakirjatöiden vuoksi -jonakin kesänä yhtyisimme Kajaanissa. Viimein Stockfleth aikoo -väsyneenä matkoistaan asettua Kristianiaan, jonka yliopistoon hän -jäänee lapin ja suomen kielten professoriksi. -- On merkillistä, miten -suomalaiset vuosittain lisääntyvät Norjassa. Nykyään heitä siellä on 4 -tuhatta henkeä, mutta kuka tietää, kuinka lyhyessä ajassa tämä luku -saattaa lisääntyä kaksinkertaiseksi. S:n luona viivyimme pari viikkoa, -palasimme sitten tänne ja täältä matkustamme Venäjän-Lappiin ja sitten -huhtikuussa Kuolaan. -- Kaksi viikkoa olemme nyt erään utsjokelaisen -katekeetan avulla lukeneet lapin kieltä. Tässä kielessä on kolme -päämurretta; ensimäistä puhuvat Norjan lappalaiset ja Utsjoen -seurakunnan lappalaiset Suomessa, toista puhutaan Ruotsin-Lapissa sekä -kolmatta Venäjän-Lapissa ja Inarin seurakunnassa Suomessa. Norjalaiset -ja ruotsalaiset murteet ovat jotenkin tutkittuja ja vielä enemmän on -niitä viljelemällä kehitetty, mutta Venäjän lappalaisten murretta -sangen vähä. En tiedä, että tällä murteella olisi muuta kirjoitettu -kuin "Isä meidän", joka on luettavana Sjögrenin muistiinpanoissa -Kemin-Lapista. Sen tähden Rask sanoo kootuissa tutkimuksissaan (2:nen -osa, Kööpenhamina 1836, sivu 340): "Det är i alt Fald höjligen att -beklage, att Russerne have gjort saa litet för Sprogets (Venäjän lapin) -Bearbejdelse". [= On joka suhteessa suuresti valitettavaa, että -venäläiset ovat tehneet niin vähän kielen (Venäjän lapin) -kehittämiseksi.] Milloinka päästänee niin pitkälle, että on -kielioppeja, sanakirjoja ja lukukirjoja ainakin kaikista niistä -kielistä, joita puhutaan Venäjän valtakunnan alueilla? Se olisi -kuitenkin kaikelle muinaishistorialle ja vertaavalle kielitutkimukselle -perin tärkeätä. -- Utsjoen murre on melkein aivan samaa kuin se, jota -Stockfleth on käyttänyt, mutta Inarin murre eroaa siitä niin paljon, -ettei rahvas täällä edes hyvin ymmärrä, mitä sille luetaan, vaikka se -paitsi omaa kieltään kuitenkin on oppinut puhelemaan Utsjoen -lappalaisten kanssa, niin että jokapäiväisessä puheessa toisiaan -ymmärtävät. Huomenna (6 p:nä) olen aikonut muutamaksi viikoksi lähteä -jonkun Inarin lappalaisen luo, paremmin kuin täällä pappilassa -oppiakseni kieltä. Castrén matkusti toispäivänä tunturikylään 4-5 -peninkulman päähän täältä, ja häntä odotetaan tänään tai huomenna -palaavaksi. - - - - -39. - -Tohtori Rabbelle. - - - Inari, 5 p:nä helmikuuta 1842. - -Rakas veli! - --- -- -- -- -- [Jouluaatosta, tulosta Inariin, käynnistä Karasjoella -y.m. kerrottu monin paikoin samoilla lauseillakin, vaan yleensä -lyhyemmin kuin edellisessä.] - -Tämän kuun loppupuolella matkustamme Venäjän lappalaisten luo ja -tulemme huhtikuun loppupuolella Kuolaan, missä odotan kirjettä Sinulta. -Miten sananlaskujen painattaminen edistyy? "Suomi"-aikakauskirjaa -varten en nyt lähetä mitään, mutta kylläkin Kuolasta, missä toivon -saavani paremmin aikaa. Sitäpaitsi olen kirjoittanut tutkimuksen -lapin verbeistä, niiden alkuperästä, murteis-erilaisuuksista ja -vertaamisesta suomeen; tämän tutkimuksen olen aikonut antaa -Tiedeseuralle ja olen Kuolasta lähettävä senkin, jos sellainen tutkimus -sille voi kelvata, mistä tilaisuuden tarjoutuessa voisit kysyä -Schultenin mielipidettä. -- Ole hyvä ja anna myötäseuraava kirje -Grotille. Voit lukea sen hänen luonaan, jos siinä muutamista seikoista -olisin kirjoittanut hieman laveammin kuin näissä Sinulle -lähettämissäni riveissä. Sano paljo terveisiä omaisillesi ja -vie myöskin kunnioittava tervehdykseni kenraalitirehtörille. -Fahlanderillekin Sinun tulee sanoa oikein paljo terveisiä. Miten hän -nyt voi mielettömine elintapoineen? - - - - -40. - -[Päiväkirjasta.] - - - Kuola, 28 p:nä [1842]. - -Erään kauppiaan luo, joka hiljan on ottanut itselleen vaimon -Kieretistä, ja jonka nuorikko heti saavuttuaan uuteen kotiin oli saanut -tuiman nivelkolotuksen, minua pyydettiin tautia parantamaan. Kävin -siellä viikon päivät, useimpina päivinä kaksi kertaa, kun näet aina -oltiin niin kohteliaita, että pyydettiin minut "tsajulle" tai kahville. -Mutta kun tämä kuitenkin vei minulta liian paljon aikaa, ja he sitä -paitsi olivat käyttäneet toistakin lääkäriä, nimittäin neitsyt Mariaa, -jonka papit juhlakulkueessa olivat saapuville kantaneet, niin lakkasin -käymästä niin usein. Eräänä päivänä en ollenkaan käynyt, ja muina -päivinä kerran. Tuumittiin, että luultavasti olin suuttunut heihin -- -ja sen tähden minun taas täytyi ruveta käymään useammin. -- Neitsyt -Mariaa pidettiin talossa 4-5 päivää, ja alituisesti hänen edessään -paloi kynttilä. Eilen 27 p:nä hänet saatettiin takaisin kirkkoon, ja -hänelle oli, kuten oletan, annettu useita lahjoja. Mutta kun neitsyt -Maria ei tehnyt hänelle mitään lääkkeitä, pidettiin tärkeänä että minä -sen ohella kävin siellä koko ajan. Toiseen taloon, viskaalille, minua -pyydettiin tulemaan hänen tytärtään katsomaan. Kieltäydyin menemästä, -minkä vuoksi pian keksittiin se temppu, että minut eräänä iltana -pyydettiin teelle taloon. Sitten kävin siellä jonkun kerran, mutta -lakkasin, kun käyntini olivat tehottomat; tämä selitettiin siten, että -olin suuttunut jostakin. Edellä mainitun vaimon (kierettiläisen) tauti -tahdottiin kaikin mokomin johtaa noitumisesta, kun hänellä Kieretisaä -oli ollut monta kosijaa, mutta oli mennyt vaimoksi Kuolan miehelle; -ainoastaan yksi -- kaznatshein [= "räntmästarin", rahastonhoitajan] -rouva -- oli samaa mieltä kuin minä, että tauti johtui kovasta -vilustumisesta. Mutta olihan minulla niin lämmin koko matkalla -tänne, sanoi nuori vaimo, mitenkä siis saatoin vilustua? - -Asuinolot ikävät: kaksi huonetta, joissa lapset alituisesti -juoksentelevat; sitä paitsi koko talon väki siellä juo teetänsä kaksi -kertaa päivässä. Kello 9 tai 10 saa ensi kerran teetä, kello 1-3 -päivällistä, kello 6-8 toisen kerran teetä, 8-10 illallista; -- kahvia -varojen ja tilaisuuden mukaan. -- Meidän ensimäistä varastoamme emäntä -nautitsi ja tarjoili, kunnes se loppui, eikä täältä tätä nykyä saa -kahvia. Kuten muissakin pikkukaupungeissa ihmiset täälläkin elävät -epäsovussa: gorodnitshij, munkki, vanhempi sosjedateli ja postinhoitaja -muodostavat yhden seurapiirin; ispravnikka, tamozhnik, utshiteli, -sudja [= maalais-poliisipäällikkö, tullinhoitaja, opettaja, tuomari] -j.n.e. toisen. -- Paras mies tuntuu ispravnikka olevan. Tohtori ylpeä? -Gorodnitshij kopea. -- Muuan sudjan sihteeri joutui arestiin ja -alennettiin pisateliksi [kirjuriksi]. - - - - -41. - -[Päiväkirjasta.] - - - Kildin, 2 p:nä huhtikuuta [1842]. - [Kuola, huhtikuussa 1842]. - -Kildin kahden peninkulman päässä Kuolasta. -- Sama kieli kuin -Maaselässä, Lävoserossa, Semiostrovissa. Notoserossa, Synjelissä -[toisinaan: Syngel. Genetz'illä: Songel (lapiksi: Sunjel)], -Muotkassa, Petsingassa, Paatsjoella on eri murre. -- Sijaitsee -ylänteiden välillä. Noin 10, 12, 15 perhekuntaa, joista viisi asuu -puutuvissa; näissä on kussakin erityinen koppi oli karsina kattiloita -sekä juomavettä varten. [Tästä eteenpäin nähtävästi Kuolassa -kirjoitettu, ehkä eri kerroilla.] Tämän erottaa hirsi lattiasta, jona -on hirsipalkkeja, mutta karsinassa ei ole lattiaa, 2, 3, 4 ikkunaa, -matalat penkit, niin että selkä kärsii pahanpäiväisesti, kun -niillä istuu. -- Yöllä tuli sana, että kuvernööri aikoi tulla Kuolaan, -minkä vuoksi Kildinin porot oli lähetettävä vastaan Kiitsaan. Toisilla -vietiin kuolalaisten väkeä ja kalanpyydyksiä merelle, kun Kuolanlahti, -mikä harvoin tapahtuu, maaliskuun keskivaiheilla sai päähänsä jäätyä. --- Ainoastaan lapsia jätettiin kotia, minkä vuoksi palasimme. Parista -kolmesta kalasta meiltä vaadittiin maksua rupla, ja kuitenkin meidän -leivästä jäi heille vähän tähteitä. Ensin meidän oli vaikea saada -yömajaa, mikä osaksi johtui siitä, että paljo kuolalaisia -kalastajia oli majoittaunut mökkeihin. -- Matka Kuolasta tapahtui -siten, että joki jäi vasemmalle. -- Oli silloin jo pimeä tuntureilla, -kun poroni, joka kulki takimaisena, läksi toiseen suuntaan kulkemaan. -Vasta hyvän ajan päästä huomasin sen. Suurta hätää minulla ei ollut, -sillä yö ei ollut kylmä, ja joka tapauksessa minun olisi pitänyt osata -joelle. Kuitenkin huusin, ja toiset, jotka olivat kuulleet huutoni, -olivat pysähtyneet. He sanoivat vastanneensakkin, mutta vastatuulelta -en ollut kuullut mitään, vaan luulin olevani yksikseni hylättynä, -ehkäpä koko yöksi, sillä vaikka he olisivatkin alkaneet minua etsiä, ei -jälkiä olisi näkynyt tuntureilla, missä mättäät ja muut paikat olivat -paljaat ja missä muissa paikoin oli kova hanki. Päälle päätteeksi satoi -lunta. -- Jos tämä olisi sattunut esim. Synjelin ja Kuolan välillä, -niin hätäni kenties olisi ollut suurempi, mutta nyt nousin ylös -pulkasta, käänsin poron ja koetin, pitäen sen turpaa maata vasten, -johtaa sitä takaisin siihen paikkaan, mistä se oli poikennut pois -- -niin hyvin kuin tämä pimeässä ja kovalla tunturilla saattoi tapahtua. -Viimein se onnistuikin, ja saatuani poron oikealle tielle, pääsin -helposti toisten luo. Nämä olivat odottaneet ja huudoilla ilmaisseet, -missä olivat, vaikka siitä en mitään tietänyt, kun en ollut kuullut -huutoa. - -Kaikki kildinalaiset, paitsi lapset, puhuvat venättäkin ja kuolalaisten -vakuutuksien mukaan muutamat niin hyvin, ettei heitä voi erottaa -synnynnäisistä venäläisistä, -- mikä ei ole kummallista, kun näitä -pitkin talvea melkein joka päivä tapaa Kuolassa. -- Muuan henkilö, joka -oli oleskellut syrjäänien parissa, sanoi näiden ulkoapäin olevan -suuresti lappalaisten näköisiä, mutta että samojeedit ulkomuodoltaan -muistuttavat inkeriläisiä talonpoikia, -- muita suomalaisia hän ei -ollut nähnyt. -- Inarin murre tuntuu kaikista muista olevan -omintakeisinta, kun näet ne Venäjän lappalaismurteet, joita tähän asti -olemme kuulleet, lähentelevät norjalaista murretta ja Utsjoen lappia. --- Sen verta on varmaa, että jos olisi -- -- -- [Jäänyt kesken.] - -Tinaamattomat kupari- jopa rautakattilatkin. - -Lakkiaan lappalainen usein pitää riippumassa niskassa, pakkasellakin. - -Syngelistä oli muuan vaimokin liittynyt matkaseurueeseen vieden lasta -Kuolaan ristittäväksi. Ilman mitään "pidätysporoa" hän lapsi sylissä -ajoi jyrkimmistäkin mäistä sangen hyvin alas. - -Kamala kortteeri Kuolassa. Meillä on kaksi kamaria, joista toista -lämmitetään. Kaksi poikanulikkaa juoksentelee alinomaa sisällä -hypistellen kaikkea, mitä käsiinsä saavat; heidän äitinsä puhuu ja -huutaa niin, että korvia todella pakottaa. Viidestä naulasta kahvia -lienemme juoneet viisitoista kertaa, eikä toista ole Kuolassa -ostettavissa, niin että nyt olemme vallan ilman. -- Talonväen tavaroita -on sangen paljo meidän huoneessa, jota sen tähden alati käytetään -varastohuoneena. -- Joka päivä täytyy heidän kanssaan riidellä pellin -sulkemisesta, ja kuitenkin he sen sulkevat niin että saa häkää. Kylminä -aikoina saa aamuisin kauan aikaa kärsiä vilua, sillä joskus ei tehdä -valkeata ennen kello 10:tä tai 11:ta. Samoin harvoin saa teetä kello 8, -vaan se välistä lykkäytyy kello 11:en. - -Kuola on pieni kaupunki vähän ylempänä Kuolan- ja Tuulomajokien -yhtymäpaikkaa. Europan-Venäjän pohjoisin kaupunki? Nauriita kasvaa -suuria, ja perunoita on muutamilla kananmunaa suurempia (ispravnikalla) --- muuta vihantaa ei ole, heiniä vaan joen rannoilla. Lehmiä, lampaita, -koiria, joilla kuljetetaan vettä ja halkoja -- usein suuret kuormat, -mutta mies auttaa mäissä. -- Ylt'ympäri vuoria, korkeita. -- -Vallassäädyn seurapiiri: tohtori, gorodnitshij, sudja, ispravnikka, -sosjedateli (2), utshiteli, podporytshik [aliluutnantti], tamozhnik, -strjäptshij [viskaali], ljesnik [metsäherra], kaznatshej, -postinjohtaja. -- Ensin, ankara tarkastus, mutta ei ollut muuta -vaarallista tavaraa kuin aljettu sikarilaatikko. Sen vähäisen määrän -väkevää, joka meillä vielä oli jäljellä viimeisellä kyytivalillä, -annoimme nim. lappalaisten juoda -- tai oikeammin, he piilottivat sen -lumeen, sillä näyttivät pelänneen, että oli kielletty vatsassaankin -viemästä viinaa Kuolaan. -- Joka päivä kekkerit, aina seuraavana aamuna -päänsärkyä. -- Pelataan. -- Päivälliset kello 3. Kalapiiraita 3-4 eri -lajia. Lihaa, liemiruokia. Leivoksia. Pari tuntia pöydän ääressä. -- -Sitten sauna 3;sta kopeekasta. -- Kahvia. Teetä. Liköörejä ja nalifkoja -sekä viinaa ynnä lihaa tai kalapiirakkaa pöydällä illaksi. -- -Pelinimitykset helpot oppia. Kuitenkin välistä erehdyin pahasti, kuten -esim. kerran saneessani, että minulla oli ruutupeli, vaikka olikin -patapeli, minulla kun näet oli vaan 7 pataa ja yksi huono ruutu -pakassa. Vaikka erehdys oli niin ilmeinen, ei minun sallittu sitä -korjata, vaan täytyi antaa kolmet sakot, jotka sitten kuitenkin -supistettiin yhteen ainoaan. Tämän johdosta strjäptshij luuli, etten -enää ollut lääkärikäynneillä hänen tyttärensä luona, kun muka olin -siitä suuttunut. -- Totia ei tarjottu useimmissa paikoin, luultavasti -rommin puutteen vuoksi. Tupakankin puute on ilmeinen. -- Tohtori osasi -latinaa ja vähän saksaakin, gorodnitshij saksaa, utshitel hyvin vähän -kumpaakin; sitäpaitsi muuan merikapteeni puhui norjaa ja lisäksi Ilja -Romanovitsh. -- Minkä vuoksi olemme täällä. -- Monet ovat vaivanneet -minua parannuskäynneillä. Toisten luona olen käynyt, toisten luona en. - -Lotinapellossa, Vytegrassa, ja Bjelozersk'issa, 3-4 sataa henkeä -kussakin puhuu tshuudin l. vepsänkieltä. - -Joseph Boguslavl. Mesenin kihlakunnassa on syrjäänejä Olemskoin -volostissa Vashka-joen varsilla kolmen sadan virstan päässä Mesenistä; -Pytshkoin volostissa, 500 v.; Izhma-slobodassa tuhat (tai 900) v. -Olemskoissa 150 sielua, Pytshkassa, 200-250, Izhmassa, 1000-2000. -Vashka-joki laskee Meseniin. -- Izhma on Tsiljmassa (kylmä). -[Tarkoittanee nimen mahdollista johtumista suomalaisesta sanasta -kylmä] -- Kaikki lähellä Vologdan rajaa. -- - - * * * * * - -Inarissa muutin pappilasta viikoksi erääseen lappalaismökkiin 3/4. -Forster oli mukanani ja viimeisinä päivinä Schröderkin, niin että -meillä oli jotenkin ahdasta, varsinkin kun, paitsi meitä ja itse -talonväkeä, joita oli kokonaista viisi täysikasvuista henkilöä, -lampaitakin siihen oli majoitettu. Talvityö on lappalaisilla sangen -helppoa. Miesten työ näyttää pääasiallisesti olevan siinä, että ostavat -poroja, keittävät ruokaa ja välistä menevät kappaleen matkaa metsään -poroja siirtämään. Naiset kehräävät, kutovat, valmistavat nahkoja, -ompelevat ja kuljettavat puita metsästä, sekä menevät poroja -siirtämään, milloin miehet eivät sitä viitsi tehdä. -- Pari kertaa -syötiin, ensimäinen kerta kello 9 tai 10, toinen kerta illalla; tämä on -pääateria. Lihaa ja kalaa sekä lientä, tehtyä ryyneistä, jauhoista tai -petäjän sisäkuoresta. - -Inarin lapin äänteet ovat vaikeita. Forsterin kieli taipui -keskustelussa paremmin kuin minun, esim. lausuessaan sanaa _akshu_, -jolloin saksalainen sch-äänne näyttää olevan hänellä apuna, samoin -sanassa _kuuhoeil_, laitos, johon kehruukset ripustetaan värttinällä -kehrättäessä. Vaikeimpia äänteitä on d, joka kuitenkin Inarissakin -tuntuu yksinkertaistuvan t:ksi, esim. infinitiivin lopussa. -- -Inarin pappilassa meillä oli katekeetta Utsjoelta, mutta minä en -olisi tahtonut olla hänen sijassaan, sillä me ahdistimme häntä -kysymyksillämme vuorotellen, että hän välistä luuli tulevansa vallan -päästään pyörälle. Ääntämisen oppimista varten luin ensin hänen -kanssaan koko Piplian-historian ja aloitin sitten Renv[allin] -sanakirjaa, saadakseni siinä oleville suomalaisille sanoille -lappalaiset vastineet, mutta en ehtinyt siinä kahta kirjainta -kauemmaksi päästä. Mutta Aulivuolen [nimi kirjoitettu kahdella tavalla] -äijällä ja muilla sain, paitsi kieliopillisia seikkoja, Mat[euksen] 5, -6 ja 7 luvun Inarin murteelle käännetyiksi, sitäpaitsi joukon -suomalaisia sananlaskuja ja muita puhetapoja. Ukko Haulivuoli [nimi -kirjoitettu kahdella tavalla] tottui lopulla melkoisesti taivuttamaan -lappalaisia verbejä ja nomineja, mutta piti sitä jotenkin rasittavana. - - - - -42. - -Akademikko Sjögrenille. - - - Kuola, 23 p:nä maaliskuuta 1842. - Kuola, 4 p:nä huhtikuuta 1842. - -Arvoisa Herra Kolleegineuvos! - -Matkastamme Inariin ja Stockflethin luo Norjaan lienee maist. Castrén -kirjoittanut, mitä siitä voisi olla sanottavaa. Inarissa viivyimme -vielä pari viikkoa sen jälkeen kun hän kirjoitti kirjeensä Teille, -Sieltä matkustimme Paatsjoen ja Sönnikylän (Syngel) kautta Kuolaan, -missä nyt muutaman viikon olemme oleskelleet opiskellen venättä, jota -taitamatta Venäjän-Lapissa ei ole helppo tulla toimeen. Käväisimme -täältä lähimmässä lappalaiskylässä, Kildinissa, mutta emme siellä -viipyneet kauan, kun sikäläiset lappalaiset tuntuvat olevan läheisen -Kuolan hemmoittelemia, ja sitä paitsi vakuuttivat puhuvansa vallan -samaa murretta mitä puhutaan Maaselässä (Imandran pohjoispäässä), minne -nyt parin päivän kuluttua olemme aikoneet matkustaa. Syngelin ja -Kildinin lappalaisten yhtäpitävien tiedonantojen mukaan Muotkan, -Petsamon, Paatsjoen, Näytämön, Syngelin ja Notoseron lappalaiset -puhuvat samaa murretta, huomaamatta itse mitään erilaisuutta, mutta -toista yhteistä murretta puhuvat Kildinin, Voronesjkin, Lävoserskin, -Semiostrofskin ja Maaselän pogostain lappalaiset. Jokostrofskin ja -Akkalon eli Babinskin kielestä en tähän asti ole saanut muuta tietoa -kuin että se eroaa Maaselän ja Kildinin kielestä; luultavasti se -liittyy edelliseen murteeseen. Vielä vähemmän tiedän Turjan -lappalaisten kielestä; liekköhän Venäjän lapin kolmas murre vai -liittyneekö jompaankumpaan edellisistä. Mitä lapin murteisiin tulee, -olon tätä nykyä saanut sen vakaumuksen, etteivät ne eroa toisistaan -niin suuresti kuin Rask on kuvitellut. Jos olisi oikein perehtynyt -johonkin murteeseen, voisi lyhyessä ajassa oppia toisen murteen -omituisuudet ja sangen helposti tulla toimeen. Mitä olimme -oppineet Norjan lappia, sillä saatoimme sekä Kildinissa että Syngelissä -helpommissa asioissa tulla toimeen, ja meidän olisi ollut kahta -helpompi, jos olisimme olleet oikein perehtyneet Norjan lappiin. Tuiki -tärkeätä olisi suomalaisen kieliryhmän tutkimiselle se, että saataisiin -Venäjän lapin murteet tarkoin tutkituiksi. Mutta siihen vaadittaisiin -monivuotista työtä suomalaiseltakin, joka äidinkielensä vuoksi paremmin -sopisi sellaisen tutkimuksen suorittamiseen kuin kukaan muu. Inarinkin -murre vaatisi sellaista tutkiskelua, jos yleistä lapin kielioppia ja -yleistä lapin sanakirjaa vastedes toivotaan aikaansaatavan. - -Täältä matkustamme nyt Maaselkään, viivymme siellä jonkun viikon ja -samoin Jokostrovissa tai myöskin Babinskassa. Sen jälkeen olemme -aikoneet viimeisellä kelillä lähteä Oniegaan tapaamaan arkimandritta -Venjaminia ja tutustumaan hänen samojeedilaisiin teoksiinsa. - -Jos suinkin käy päinsä, pyydän nöyrimmästi Teitä Oniegaan lähettämään -minulle jonkun kunnollisen venäläisen sanakirjan, mieluimmin sellaisen, -missä johdannaiset ja yhdyssanat ovat mainittuina perussanojen ohella -ja sanojen korko on merkittynä. En sentään haluaisi ranskalaisella, -vaan saksalaisella tai latinaisella käännöksellä tai ainoastaan -venäläisillä selityksillä varustettua. Sitä paitsi pyytäisin saada -hyvän venäjän kieliopin ja jonkun kokoelman venäläisiä kansanlauluja. -Pyytäisin vielä lisäksi, että Te suostuisitte vastaiseksi suorittamaan -niistä maksun, sillä en edeltä voi tietää hintaa. - -Täydellä kunnioituksella on minun kunnia edelleen olla - - Teidän - nöyrin palvelijanne - Elias Lönnrot. - -Jos Mateuksen evankeliumin syrjääniläinen käännös on saatavissa, pyydän -sitäkin lähettämään Oniegaan. Karjalaista käännöstä, josta Gottlund -Otavan II:ssa osassa antaa näytteitä, ei enää liene kirjakaupassa -saatavissa. - - Lnr. - - - - -43. - -[Päiväkirjasta.] - - - Kuola, 5 p:nä huhtikuuta [1842]. - -Tänään tuli tuo karjalainen eukko ja kysyi, emmekö aikoneet ennen -lähtöämme pitää Kuolan yleisölle vastakemuja; sanoi kuulleensa Kuolan -herrain ihmetelleen, ettemme me olleet heitä koskaan kekkereihin -pyytäneet, ja lisäsi, että emäntämme kyllä pitäisi huolta -kestityksestä. Selitin ettemme aikoneet sitä tehdä, mutta että Kuolan -herrat, jos halusivat, voivat saada vastakestityksensä Suomessa. -Muuten luulen että koko kekkeri-tuuma oli enemmän emäntämme omaa -keksintöä; toivoi näet siten saavansa tilaisuuden nylkeä meiltä -lisämaksua, mihin hän koko täällä-olomme aikana oli osottanut suurta -taipumusta. Vaatteidemme pesusta hän meiltä kiskoi yli varsinaisen -maksun lähes 2 ruplaa, milloin milläkin nimellä, muka korjauspalkkiona, -nappien ja nauhojen ompelemisesta sekä niiden ostamisesta. Kun -vaatteet meille pestyinä tuotiin, ei voinut nähdä muuta kuin että neljä -huonoa kilpikonnankuori-nappia oli ommeltu niihin, mutta sitä vastoin -oli useita nauhoja revitty pois pesossa tai tahallaan jäljestäpäin. -- -Asuessani vuonna 1837 Filip Petrovitshin luona, vaihdoin emännän -pyynnöstä hänen kanssaan saksia. Ne sakset, jotka häneltä sain, olivat -kuitenkin luultavasti paremmat, sillä olen yhä sen jälkeen matkoilla -käyttänyt niitä paperi- ja muunlaisina saksina, piipunperkaimena, -tulipihteinä ja kynsiatuloina, eivätkä ne vieläkään ole kelvottomiksi -käyneet. Sen vuoksi eräänä päivänä, kun sama emäntä oli meillä, näytin -hänelle hänen entistä työkapinettaan ja kysyin, tunsiko hän sen. Hän -ihmetteli, että minulla vielä oli tallessa samat sakset. Ja kun oletin, -että hänen minulta saamansa sakset jo olivat pilalle kuluneet -- sillä -olin v. 1836 Kuusamon joulumarkkinoilla ne ostanut, joten ne eivät -voineet olla parasta lajia -- lahjoitin hänelle uuden uutukaiset, viime -talvena Karasjoella ostamani sakset. Nykyinen emäntämme oli saapuvilla -ja hänelle tuli hirveä hätä siitä, etten ollut hänelle tai hänen -tyttärelleen mitään lahjoittanut. Selitin, että ensi kerralla, kun -tulen Kuolaan, saatoin sen tehdä. -- Eräänä päivänä minulle muuan -kauppias lähetti palan kanverttia, jotta siitä olisin tehnyt, kuten -tavallisesti pyydettiin, voidetta hänen vaimonsa luuvalon vaivaamalle -jalalle. -- Kun emäntämme näki tuon palan, hän pyysi minua antamaan -siitä hänelle palasen ja rupesi hyvin itsepäiseksi, kun kieltäydyin. -Kun sanoin, että se olisi varkautta ja suuri synti, hän ei ollenkaan -tahtonut sitä ymmärtää -- varma selitys siihen, minne meidän kahvimme -oli joutunut. - - - - -44. - -Tohtori Rabbelle. - - - Kemi, 2/14 toukokuuta, 1842. - -Rakas veli! - -Kiitos tervetulleesta kirjeestäsi, jonka Kuolaan saavuttuani sain, ja -joka on ainoa, minkä Suomesta olen saanut aina sen jälkeen kuin sieltä -viime syksynä läksin, jos jätän lukuunottamatta muutamat t:ri -Ehrströmiltä ja varatuomari Cajanukselta Inariin tulleet terveiset. -Kirjeesi oli päivätty 26 p:nä tammikuuta, ja aina siitä perin en ole -mitään saanut tietää Helsingistä tai Kajaanista, Luultavasti -olisimme Kuolaan saaneet tietoja, mutta kun eräs Sjögrenin kirje -neuvoi meitä lähtemään arkimandritta Venjaminin luo Oniegaan -samojeedin-opintojamme varten, tulimme ennen aikojamme lähteneiksi -Kuolasta -- kirjeiden puolesta ennen, ei suinkaan muun. -- Lähtiessämme -annoimme Kuolan postinhoitajalle toimeksi lähettää kaikki meille -saapuvat kirjeet Oniegaan. mutta kelirikon ja muun vuoksi emme itse ole -tulleet kauemmaksi kuin Kemiin. Mielikarvaudella olemme täällä -katselleet kutakin tämän kautta matkustavaa postia, jossa hyvin on -voinut olla meille kirjeitä, mutta josta emme kuitenkaan niitä ole -saaneet, emme edes vilahdukselta nähneet. Sitäpaitsi olemme täällä -kuulleet, että arkimandritta Venjamin nykyään oleskelee Arkangelissa, -jonne siis muutaman päivän kuluttua täältä meritse lähdemme. Emmekä -siis edes Oniegasta voi saada kirjeitämme postista, ellemme saa niitä -Arkangeliin. Arkangelissa tulemme viipymään niin kauan, että sinne -voimme saada kirjeen Helsingistä vastaukseksi tänä päivänä -kirjoittamaamme kirjeeseen. Pyydän siis että muistaisit minua -muutamilla riveillä ja sitäpaitsi kirjeeseen sulkisit 2-3 sataa ruplaa -pankkiseteleitä, jotka matkan jatkamista varten lienevät tarpeen. -Jos Suomen lehdissä on joitakin mieltäkiinnittäviä, Suomea, -sanomalehtikiistoja y.m. koskevia kirjoituksia, niin voisit sulkea -kirjekuoreen sellaisia numeroita, jos niitä erityisesti on saatavissa; -niiden painosta lisääntyneet postikulut eivät kuitenkaan merkitse -mitään verrattuina meidän ikäväämme saada kaikenlaisia tietoja -kotimaasta. Liitän tähän "Suomi"-kirjaa varten kirjoituksen _Bidrag -till Finsha Språkets Grammatik_ [Lisiä suomen kielioppiin]; toisesta -pitkähköstä kirjoituksesta: Resan ifrän Kola tili Kom [Matka Kuolasta -Kemiin (= n:o 45 tässä osassa)] voit itse valita, mitä katsot -mainittuun aikakauskirjaan sopivan. Ellei siitä sovi ottaa mitään, -niin kaiketi Arkangelista lähetän jotakin muuta, ja mainitun -matkakertomuksen voit siinä tapauksessa pitää omana varanasi. -- -Castrén on jotakin samantapaista kirjoitellessaan tullut kipeäksi. -Ainakin hänellä on peräpukamia, ehkäpä sitäpaitsi hieman keripukin -tapaistakin, sillä hän ei viiteen vuorokauteen ole syönyt juuri mitään; -on kuitenkin välistä jalkeilla ja näyttää haluavan happamia ruokia. -Minulla on kuitenkin hyvä syy toivoa, että tämä pahoinvointi pian on -menevä ohi. Oma terveyteni on, Jumalan kiitos, ollut sangen hyvä koko -ajan. Ilmoita minulle niinikään Arkangeliin, kuinka pitkälle Venäjän -Historian painatus on edistynyt; olenhan velkapää toimittamaan sen -Mehiläisen tilaajille. Tiedät, missä sisareni siellä Helsingissä elää; -anna hänelle siis jotakin kannatusta minun laskuuni, hän lienee kyllä -sen tarpeessa, kunnes lapset tulevat hieman vanhemmiksi. Postitunti -kieltää minua jatkamasta tätä kirjettä muulla kuin pyytämällä sanomaan -paljon terveisiä asianomaisille. - - Tuus - Elias Lönnrot. - -Arkangelista aikoinani ilmoitan Sinulle, minne sieltä käännymme. - - - - -45. - -Kuolasta Kemiin, - -Matkakirje. - - -["Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning", v. 1854, n:o 2. -Käsikirjoituksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.] - - Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842. - -Oltuamme aamupäivällä viidellä tai kuudella asianmukaisella -jäähyväiskäynnillä, sen jälkeen syötyämme päivällistä ispravnikka Ivan -Wasiljevitsh Latysheffillä, maksettuamme emännälle ja pantuamme -matkalaukkuihin jäljellä olevat tavaramme, olimme noin 6:n aikaan -iltapuolella huhtikuun 7:ntenä päivänä valmiit matkalle lähtemään. -Useat tuttavistamme olivat luonamme viimeiseen jäähyväishetkeen asti ja -muutamat saattoivat meitä vielä päälle päätteeksi pari virstaa -Kuolajokea pitkin. Myöhään illalla, kun väki jo oli pannut maata, -saavuimme perille ensimäiseen kievaripaikkaan, Kiitsaan (lapin -kielellä: Tjetjam), minne Kuolasta lasketaan matkaa 30 virstaa. Mitä -ankarimmasta pakkasesta huolimatta oli joukko ihmisiä sijoittaunut -mäelle, ja kaikki näyttivät raskaasti nukkuvan, sillä ei yksikään pää -liikahtanut meidän saapuessamme. Sisällä tuvassa makasi toisia -lattialla ja penkeillä, niin tiheästi yhteensullottuina kuin suinkin. -Oli koko työ ponnistellessa perille siihen kohtaan penkkiä, johon -isäntä meitä varten raivasi tilaa. Seuraavana aamuna jatkoimme matkaa -ja saavuimme vasta 22 virstaa kuljettuamme Voronjerutshefskaja -(lapiksi Angisvaar) nimiseen kievaripaikkaan, ja sitten samoin -22:n virstan pituisen matkan jälkeen Maaselän kylään (lap. -Maase siit). Tänne olimme aikoneet jäädä pitemmäksi aikaa lähemmin -tutustuaksemme siihen Venäjän lapin murteeseen, jota täkäläinen rahvas -puhuu, mutta kaksi seikkaa estikin meitä toteuttamasta aijettamme. -Ensiksi kaikki tuvat olivat täpösen täynnä väkeä, joka matkusti -merelle, niin että tässä hälinässä oli mahdotonta mitään tehdä, ja -toiseksi oli paljoa vaikeampaa täällä tulla puheessa toimeen -lappalaisten kanssa kuin olimme aavistaneet. Tämän lisäksi ilma äkkiä -muuttui kovasta pakkasesta hyvin suojaksi, niin että päälle päätteeksi -aloimme pelätä kelirikkoa, varsinkin kun sitä ennen olimme aikoneet -päästä perille Oniegan kaupunkiin, minne meillä vielä oli matkaa noin -700 virstaa. Sen tähden emme Maaselässä viipyneet kauempaa kuin kolme -vuorokautta. Ne huomiot, jotka tällä ajalla saatoimme tehdä -täkäläisestä lapin murteesta, supistuivat, yhdessä Kildinissä -aikaisemmin tekemiemme sekä niiden kanssa, jotka meillä seuraavissa -kievaripaikoissa oli tilaisuus tehdä, yksityisiin sanoihin. Erityisten -sananmuotojen selvillesaaminen ei ollenkaan ottanut meille -onnistuakseen. Kerran tahdoin saada selville, miten verbiä _lokkat_, -lukea, heillä taivutetaan, ja pyysin erästä lappalaista aluksi -sanomaan, miten lapiksi sanotaan _ja tshitaju, ty tshitaesh, on -tshitaet_ (luon, luet, lukee). Tähän hän vastasi: "ty vedj tshitaesh, a -ja ne umeju tshitatj". s.o. sinä kyllä luet, mutta minä en osaa lukea. -Siihen asia raukesi, kun en saanut häntä ymmärtämään, ettei kysymykseni -koskenut itse asiaa, vaan ilmaisutapaa. Jotenkin samoin onnistuivat -muut kysymykset, elleivät kohdistuneet yksityisiin sanoihin, sellaisiin -kuin esim. yö, _inn_; uni, _najer_; aamu, _idtalis_; keskipäivä, -_käskpäiv_; ilta, _etjeldis_; tänään, _tabbi_; huomenna, _jieda_; -ylihuomenna, _jieda päiv tuokken_; eilen, _ijahta_; viikko, _nättel_; -kuu, _man_: vuosi, _eätjs_; kevät, _gidh_: kesä, _kies_; syksy, -_tjehts_; talvi, _talv_; sataa vettä, _aabr_; sataa rakeita, -_tjuormast_; sunnuntai, _paspäiv_; maanantai, _vuos-ark_; tiistai, -_maijeb-ark_; keskiviikko, _sääred_; torstai, _njieljis päiv_; -perjantai, _päätnits_; lauantai, _suoevet_; joulu, _rostopäiv_; valkea, -_vielg_; musta, _tjaapped_; punainen, _ruoepsed_; sininen, _sini_; puu, -_murr_; leppä, _lääp_; lehti, _lost_; petäjä, _piets_; kuusi, _kuus_; -haapa, _suop_; ruoho, _raas_; lintu, _loind_: rauta, _ruuvd_; nauha, -_lent_; lihava, _buoeides_; vaatekappale, _parv_; vyö, _av_; lumi, -_muot_; joki, _jok_; veri, _var_; osa, _uos_; ilo, _ramuodi_; sisar, -_vuorbben_; poika, _alg_: halko, _alg_; olka, _vuelg_; vatsa _tjuovje_; -henki, _vuoign_; ääni, _jiena_: sana, _saane_; hius, _vuupt_; peukalo, -_pielk_; haka, _kaib_; polvi, _pulv_; häntä, _seib_; sauva, _sab_; -härkä, _ijerg_; heinä, _suoin_: paikka, sija, _saje_; käsivarsi, -_saaji_; lattia, _laatti_; seinä, _sein_; hiili, _ivl_; ongenkoukku, -_vunk_: merenlahti, vuono, _vuon_; mäki (vuori), _tierm_; kivi, -_gädjke_; huttu, _hutt_; helppo (lieveä), _vuogas_; jousi, _juks_; -sateenkaari, _termas-juks_; minne menet, _koos mennedh_; kotia, _kuodan -vaarran_; lähden teidän kanssanne, _mun vuolgam tii guim_; minulla on -paljo tekemistä, _muust le jennoi tuojii_; milloinka hän palaa, _kos -sun puonjat_: en voi (tiedä) sanoa sitä teille, _jim diedh tiijin -tsäälkhid ton tiet_: on kylmä ulkona, _tjuodkis le olgkon_; en sitä -usko, _jim mun juord_. -- Aikaisemmin suomi ja Stockflethin teokset -olivat olleet meillä apuna lapin-opinnoissamme, mutta täällä Venäjän -lappalaisten parissa ei kumpikaan meitä auttanut. Venättä puhuivat -sujuvasti sekä miehet että naiset, mutta kun taitomme tavallisessa -puhekielessä ei yksinään riittänyt, täytyi meidän tietysti ottaa -kirjakieli avuksi. Tätä tarkoitusta varten olin kopioinut Mateuksen -5:nnen, 6:nnen ja 7:nnen luvun venäjänkielisen käännöksen ja luulin -erityisettä vaikeudetta saavani ne värsyn värsyltä käännetyiksi Venäjän -lapiksi, samoin kuin Inarissa ilman suurta vaikeutta olin saanut samat -Raamatun luvut Inarin murteelle käännetyiksi. Mutta joka kerta kuin -ryhdyin tähän työhön, tuntui minusta kuin lappalainen ei olisi -ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä luin, ja seuraus oli se, ettei -ainoakaan värsy tullut käännetyksi. Inarissa tapaa sangen monta -henkilöä, jotka osaavat Uuden Testamentin suureksi osaksi ulkoa, -nimittäin suomeksi, ja minkä osaavat ja sisällykseltään ymmärtävät, -sen saattavat sitten sanoa lapin kielellä, mutta Venäjän lappalaisille -näyttää sekä koko Uusi Testamentti, että joka sen yksityinen lause -olevan terra incognita [= outoa alaa]. -- Kuitenkaan ei olisi perin -vaikeata tutkia Venäjän lapin murteita, mutta se veisi vuosia eikä vaan -muutamia viikkoja tai muutamia kuukausia ja vaatisi sitä paitsi Norjan -lapin ja Inarin murteen täydellistä tuntemista. Jos äidinkielenään -osaisi jommankumman näistä murteista, en epäile, että vähässä -ajassa voisi oppia ymmärtämään Venäjän lappalaisia, jopa heidän -äidinkielelläänkin heidän kanssaan puhelemaan. Taitomme mainituissa -murteissa ei ollut varsin suuri, käsitti sitä paitsi enemmän -kieliopillisia muotoja kuin sanavarastoa, ja kuitenkin monesta seikasta -suoriuduimme lapin kieltä käyttämällä, minkä vuoksi kyytimiehet, -saavuttuamme johonkin uuteen paikkaan, tavallisesti riensivät kertomaan -väelle, että me puhuimme lappia. Professori Raskin kootuissa -tutkimuksissa (Samlede Afhandlinger, julaistut tekijän kuoltua), -2 osassa, siv. 336, esiintyy seuraava lausunto Norjan ja Ruotsin -lappalaisista murteista: "Alussa, jopa Kalmarin liiton raukeamiseen -asti, oli Lapin kansa ja kieli yhtenä, lukuunottamatta sitä -erilaisuutta, joka on välttämätön seuraus eri elintavoista ja -toisistaan etäällä olevien seutujen murteista. Mutta sittenkuin kansa -ja maa jaettiin, otettiin toisistaan etäisimmät murteet kirjakieleksi, -nimittäin pohjoisin Norjan ja eteläisin Ruotsin murteista, ja kumpaakin -merkittiin mitä erilaisimmalla oikeinkirjoituksella. Tämän lisäksi -sekaantui näihin erilaisia lisäaineksia toisella puolen norjasta ja -tanskasta, toisella puolen ruotsista; tämän ohella on myöskin -mahdollista, että suomalaiset, jotka asuvat Norrlanniu maakunnassa -Ruotsissa, niihin aikoihin jolloin näille seuduille tuli norjalaista ja -ruotsalaista väestöä, saattoivat jossakin määrin yhtyä ja sulautua -eteläisimpiin lappalaisiin ja vaikuttaa siten näiden kieleen. Kaikki -tämä on siihen määrään erottanut toisistaan Norjan ja Ruotsin lapin, -että ne nyt näyttävät kokonaan eri kieliltä, niin että saattaa tulla -iloiseksi, kun keksii jonkun sanan, joka vielä kummassakin on vallan -samanlainen." Tämä on Raskin lausunto, mutta sellainen ei kuitenkaan -ole oikea asian laita. Huolimatta kaikesta naapurikielten, -kirjoitustavan y.m. erilaisesta vaikutuksesta ei kuitenkaan edes -hirjahieli Norjan ja Ruotsin lappalaisilla ole niin erilaista, ettei -suurin osa sanoja olisi yhteisiä, minkä vuoksi se, joka osaa toista, -muutaman päivän harjoituksen avulla voi tutustua toiseenkin. Katsokaa -lintuja ilmassa j.n.e. Mat. VI: 26 kuuluu Ruotsin lappalaisessa Uuden -Testamentin käännöksessä: _Kätjet almen låddit, äh sije saje, ähken -pajas tjuoppa, ähken tjågge laloi sis; dauk tijen almen Aitje piäbma -sijeh. Epet kus tije le väkk puorebeh sijest_ (sanasta sanaan uotsiksi: -ser himlens foglar, icke de så, icke -- de -- heller upp skära, icke -- -de -- heller samla ladornas till -- inre: dock eder himlens Fader föder -dem; icke i månne ären mycket bättre framför dem). [Katsokaa taivaan -(oik. taivaalla) lintuja, eivät he kylvä, eivätkä ylös-leikkaa eivätkä -kokoa latoihin; ja kuitenkin taivaallinen (oik. taivaassa-) isänne -ruokkii heidät. Ettekös te ole paljoa (oik. väki-) paremmat heitä?] Jos -pysyttää Ruotsin lapin oikeinkirjoituksen, niin tämä paikka kuuluu -Stockflethin käännöksessä: _Kättjat alme låddit, kilvijägjek sü äi läk, -äige lagjijägjek, äige aitidi tjäkkijägjek, ja almalalasj attjadek siin -piebma: äppetgo tii sagga ämbo läk ko tak_; sanasta sanaan; katsokaa -taivaan lintuja, kylväjiä ne eivät ole, eivätkä niittäjiä, eivätkä -aittoihin-kokoojia, ja taivaallinen isänne niitä ruokkii; etteköhän te -paljoa enempi ole kuin nämä. Jos tahtoisi lähentää näitä käännöksiä -toisiinsa, niin voisi Ruotsin lapin käännöksessä sanat; äh sije saje, -ähken pajas tjuoppa, ähken tjågge ladoi sis j.n.e. varsin hyvin -vaihtaa sanoihin: sajejeh sije äh le, ähken pajas tjuoppejeh, ähken -aititi tjäggejeh, ja almelats attjete sijeb piäbma; epetkus tije sagga -äneb le ko tah: tai voisi Norjan lapin kohta kuulua myöskin näin: -kättjat..., äi sii kilve, äige pajas tjuoppa, äige tjoakke aitidi -j.n.e. Jotta selvemmin pistäisi silmään, kuinka paljo eroavaisuutta -vielä jäisi mainituiden murteiden välille esimerkkikohtamme -käännökseen, tahdomme asettaa esimerkeiksi otetut kohdat sanan sanalta -toistensa alle ja tähän liittää saman Raamatun-lauseen käännettynä -kolmannelle lapin päämurteelle, nimittäin sille, jota Inarin -lappalaiset puhuvat: - - Norjan lapiksi: Kätjat alme låddit, äi sii kilve, - Ruotsin lapiksi: Kätjet almen låddit, äh sije saje, - Inarin lapiksi: Käättjedh aalme ludtiit, eä siiji kaalve - N. äige pajas tjuoppa, äige tjoakke aitidi, ja - R. ähken pajas tjuoppa, ähken tjågge aititi, ja - I. eäge niitä, eäge nu'roh viist'an, ja - N. almalasj attjadek siin piebma; äppetgo tii sagga - R. almelats attjete sijeb piäbma;, epetkus tije sagga - I. aalmaladsj eättjet sii piäbma; äppeduv tiiji tjuovtii - N. ämbo läk, ko sii. - R. äneb le, ko sije. - I. äänab lääh, kuo siiji. - -En epäile, ettei ainakin tämän kohdan käännöstä saataisi yhdeksi -ainoaksi, jota kaikki näitä murteita puhuvat ymmärtäisivät. Kirjassaan -"Beskrifning af de tili Sveriges krona lydande Lappmarker" [Kuvaus -Ruotsin kruunun alle kuuluvista Lapin alueista] Högström mainitsee -lapin murteista (siv. 66) seuraavaa: "Ei juuri voi kieltää, -- näin hän -kirjoittaa, -- että tekee senkin kokemuksen, että eri murteissa on eri -nimet samalla käsitteellä, ja joskus eri käsite samalla nimellä; mutta -olenpa myöskin pannut merkille, että niitä sanoja, joiden sekä tulkit -että kieleen perehtyneet pappismiehet ovat vakuuttaneet sen tai sen -Lapin maakunnan murteesta puuttuvan, itse sittemmin olen saanut kuulla -lappalaisen omasta suusta, vaikka hän tosin sitä ennen kysyessäni on -sanonut, ettei sitä ymmärrä. Että ennen muinoin tässä suhteessa usein -on petytty, saatan huomata Schefferuksesta, hän kun kertoo, että sanoja -_varra, jocki, seipig, nisu_ y.m. jotka esiintyvät Piitimen-Lapissa, -Tornion-Lapissa vastaavat sanat _tådar, virte, oure, kab_ j.n.e., -vaikka sekä nämä että muut sanat kaikkialla tunnetaan ja ilmaisevat -samoja seikkoja, joskin on vähän eroa. Sillä _tuoddar_ merkitsee -tunturia, mutta _ware_ vuorta, _orre_ oravaa, mutta _seipig_ -pitkähäntäistä eläintä (caudatus), _kab, kawa eli acka_ aviovaimoa, -mutta _nisu_ naista j.n.e." Sivulla 69: "Muuten olen puolestani -huomannut, että, vaikka Lapissa on eri murteita, ero ei kuitenkaan ole -yhtä suuri kuin ruotsissa." Sivulla 70 hän lausuu samasta aineesta: -"kuta enemmän olen perehtynyt kieleen, sitä vähemmäksi olen huomannut -murteiden erotuksen, samoin ettei kukaan äänekkäämmin ja enempää ole -valittanut niiden erilaisuutta ja niiden yhdistämistä estäviä -vaikeuksia kuin ne, jotka kieleen ovat olleet vähimmin perehtyneitä." --- "Ja kun muuten kaikissa niissä erimurteisissa lappalaisissa -kirjoissa, jotka oikeinkirjoituksen puolesta kaikkein enimmin ovat -eronneet toisistaan, en ole tavannut niin suurta erilaisuutta kuin -muutamissa ruotsalaisissa kirjoissa, joita aika ajoin on julkaistu -Ruotsin eri maakuntain murteilla, niin en epäile, että jotakin -erityisesti omaksuttua murretta (pitäisi kai oikeastaan olla: -entyisesti omaksuttua kirjakieltä) aikaa myöten kaikissa Lapin -maakunnissa voitaisiin yhtä varmasti käyttää ja ymmärtää, kuin Pipliaa -koko Ruotsissa, huolimatta siitä mitä muutamilla joko tietämättömyyden -tai ajattelemattomuuden vuoksi lienee ollutkin tai ehkä on tätä vastaan -muistuttamista. Ja vaikka myöntäisinkin, että rahvas jossakin Lapin -maakunnassa niin hyvin saattaisi ymmärtää vierasta kieltä kuin omaa -äidinkieltään, mitä en kuitenkaan kernaasti saata uskoa, niin tahdon -kuitenkin puolustaa sitä kantaa, että heitä kuitenkin on enemmän -totutettava lapin kieleen kristinopin oppimisessa ja kirjallisissa -harjoituksissaan". - -Tämän Högströmin lausunto tuntuu oikeastaan koskevan Ruotsin lapin -murteita, joihin siihen aikaan kuitenkin luettiin Inarinkin ja Utsjoen -murteet ja siis myöskin Norjan lappi, sillä Utsjoen kieli ei siitä -eroa, ja Ruotsin-Lapin pohjoisosissakin kieli on vielä tänä päivänä -sama kuin Norjan lappi ja Utsjoen murre. -- Mutta sen voisi varsin -hyvin ulotuttaa kaikkiin Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä esiintyviin -lapin murteisiin. Sillä eivätpä edes Venäjän lapin murteet eroa -toisista niin suuresti kuin tavallisesti on kuviteltu. Niillä seuduin, -missä tähän asti olemme käyneet, on Venäjän lappalaisten kieli ollut -sellaista, että olemme sitä ymmärtäneet helpommin kuin Inarin murretta. -Turjan lappalaisen kielestä en tietysti kuitenkaan voi mitään varmasti -sanoa, kun emme ole voineet käydä heidän luonaan. Nämä lappalaiset -asuvat äärimäisinä idässä ja kaakossa sillä suurella niemimaalla, joka -sijaiten Vienan- ja Jäämeren välillä on itään ja kaakkoon päin -Kannanlahdesta, Imandrajärvestä ja Kuolasta. Heitä lasketaan olevan -5-6 sataa ja he jaetaan kolmeen yhteiskuntaan, jotka ovat: Jokonsk -[Genetzillä: Jokonga, Sosnofka] pohjoisimpana Sveätoi Nossin kohdalla -ja siitä etelään Lumhofsk ja Sosnofsk. Lännessä Sveätoi Nossista. aina -Kuolaan asti asuu eri paikoissa Semiostrofskin lappalaisia, ja nämä -jakautuvat niiden tiedonantojen mukaan, jotka Kuolassa olivat -saatavissa, Kuroptafskin [Genetzillä: Kuroptjovsk, Voronensk], -Kamenskin, varsinaiseen Scmiostrofskin, Lavoserskin [Lienee sama kuin: -Lävosersk edellä. Genetzillä on Ljavozersk ja lisäksi toinen kyläkunta: -Lovozero], Woroneskin ja Kildinin yhteiskuntiin. Länteenpäin -Kuolasta elää lappalaisia Muotkassa, Petsamossa, Paatsjoessa, kuten -myös Nuortijäyrin ja Syngelin lappalaiset, ja etelään Maaselän, -Jokostrofskin ja Babinskin eli Akkalan lappalaiset. Useimmissa näistä -yhteis- eli kyläkunnista on lappalaisia luvultaan satakunta tai toista -sataa, mutta pienemmissä ainoastaan 40-50. Venäjän lappalaisten koko -lukumäärä nousee noin 1700:an, joista ainoastaan ani harvat, Suomesta -ja Norjasta muuttaneet, viettävät paimentolaiselämää. Toiset asuvat -talvella noin kymmenen tai useamman perhekunnan suuruisissa kylissä, -samassa paikassa, hirsistä rakennetuissa, penkeillä, lattioilla ja -useilla pienillä lasi-ikkunoilla varustetuissa taloissa. Maaselässä -heillä oli oikeat venäläispirtit kiukaineen ja savutorvineen sekä -uunipatsaineen, josta seiniin kulki leveät orret. Sitä paitsi oli -muutamia karjalaisia savupirttejäkin. Kildinissä näimme paitsi -hirsitupia turpeistakin kyhättyjä; nämä olivat niin sanotun kodan -muotoisia, tulisija keskellä ja sen yläpuolella katossa noin kahden -kyynärän pituinen ja puolen kyynärän levyinen aukko. Kesäksi -lappalaiset hylkäävät talvikylänsä ja muuttavat osa merenrannikolle, -osa taas suurten jokien ja järvien rannoille, missä heillä on -kesänviettopaikkansa. Useilla on sitä paitsi syyskalastusta varten -erityiset paikat, missä viipyvät jouluun asti, jolloin palaavat -talvikyliinsä. Muinaisten persialaisten kuninkaiden tavoin siis -kalastaja-lappalainen viettää eri vuodenajat eri paikoilla. - -Paitsi lappalaisia, jotka asuvat mainitulla suurella niemimaalla -Kannanlahden, Vienan- ja Jäämeren välillä, siellä on vielä useita -venäläisiäkin kyliä Kannanlahden ja Vienanmeren rannikkoa pitkin. Nämä -ovat nimeltään Kannanlahdesta päin alkaen, ensin Porjeguba, sitten -Umha, Kuusrjeka, Olenitsa, Salnitsa, Kaskarantsa, Varsuga, Kuusoma, -Tjavanga, Tetrina, Tjapoma, Pälitsa ja viimeksi Ponoi. Kannanlahdesta -luetaan 90 virstaa Porjegubaan, ja Pälitsan ja Ponoin väliä sanottiin -olevan 180 virstaa, mutta muut kylät ovat enimmäkseen 20-30 virstan -päässä toisistaan; koko rannikkoväliä Kannanlahdesta Ponoihin on noin -500 virstaa. - -Niemimaan pohjoispuoleinen merenrannikko, aina Norjan rajalle saakka, -on varsinaiselta nimeltään Murmannin rannikkoa, missä venäläiset, -karjalaiset ja lappalaiset läpi kesän, alkaen huhtikuusta aina elokuun -loppuun asti, simpukoissaan -- joiksi nimittävät suuria, avoimia -kalastajaveneitään -- toistensa kilvassa koettavat tuottaa meren -asujamille kuolemaa ja tuhoa. Karjalaiset ja lappalaiset ovat -enimmäkseen palkkalaisina venäläisillä, jotka antavat heille alukset, -kalanpyydykset ja muonaa. Ainoastaan ani harvat heistä kalastavat -itsenäisinä pyydystäjinä. Palkkalaiset laskevat voittonsa sadaksi -ruplaksi, jopa enemmäksikin, kesäkaudelta, sittenkun kaikki -merelle tuloon ja sieltä paluuseen yhtyneet kulungit on luettu pois. -Tätä summaa voisi pitää talonpojalle riittävänä kesän tuloiksi, mutta -kun ottaa huomioon, että hänen peltojensa ja niittyjensä hoito sen -kautta tulee laiminlyödyksi ja että hänen siis täytyy käyttää suurin -osa sadasta ruplastaan ruuan ostamiseen talveksi, niin hänen voittonsa -itse teossa muuttuu tappioksi. Mutta sellainenpa on tapa sekä -venäläisellä että karjalaisella rahvaalla, ei yksistään Arkangelin, -vaan myös suureksi osaksi Aunuksen kuvernementissa, että -kaikenlaisten vähäpätöisten raha-ansioiden vuoksi uhrataan pysyvän -talonpoikaisvarallisuuden varsinainen lähde -- maanviljelys. Suomessa -harjoitetaan maanviljelystä aina 69:nteen asteeseen, Inarin -seurakunnassa, mutta itse meren rannikolla (Kannanlahden rannoilla) -Arkangelin kuvernementissa maanviljelys ei ulotu 66:tta astetta -pohjoisemmaksi; siellä näet, 15 virstaa Kieretistä pohjoiseen, tapaa -Nilmijärven pienessä karjalaiskylässä viimeiset pellonviljelyksen -merkit. Mutta varsinaisissa venäläisissä kylissä, jotka kaikki ovat -meren rannikolla, ei maanviljelys ulotu edes niin pohjoiseen, vaan -lakkaa toista astetta etelämpänä, Kemin kaupungin eteläpuolella. Ja kun -näillä seuduilla vihdoin tapaa maanviljelystä -- millaista se sitten -on? - -Sen sijaan että Suomen talonpoika paljoa pohjoisemmilla seuduilla ja, -kuten kaiken todennäköisyyden mukaan luulisi, huonompaan maaperään -kylvää 5-6 tynnyriä vuosittain, pidetään täällä tynnyrin kylvöä -erinomaisena ja 3-4 lehmää suurena karjana, kun sitä varioin Suomessa -15-20 lehmää pidetään keskinkertaisena, Jos joku tahtoo tietää syyn -tähän maanviljelyksen kurjaan tilaan -- jopa kurjuuteen joka suhteessa --- venäläisellä ja Karjalaisella rahvaalla mainituissa seuduissa, niin -ottakoon sen itse parhaan taitonsa mukaan selville; tahdon puolestani -mieluummin tuoda esiin ajatukseni siitä, miten Suomen talonpoika -helpoimmiten voitaisiin saattaa samaan kurjuuden tilaan. Ensiksi: -vieroita häntä pitämästä maata ja tilaansa yksityisenä omaisuutenaan; -sen kautta maa ja maanviljelys pian on menettävä kaiken arvonsa hänen -silmissään. Toiseksi: anna hänen, vaikkapa vaan vähäisestä maksusta, -lunastamalla saada joka puu, jonka hän metsästä tarvitsee, mutta ennen -kaikkea, sakota häntä, kuta useammin, sitä parempi, jos hän joskus -tulisi luvatta kaataneeksi puun, tai maksata hänellä ainakin runsaat -lahjukset siitä; sen kautta hänen rakennuksensa joutuvat rappiolle ja -kaikin metsän tuottama voitto häneltä on menevä hukkaan. Kolmanneksi: -vaadi häntä suorittamaan maksunsa puhtaalla rahalla ja lisäksi hänen -perheensä henkiluvun eikä hänen omistamansa maan mukaan: täten hän -saatetaan alati tavoittelemaan yksistään rahaa sieltä missä se vaan -helpoimmiten ja pikimmiten on saatavissa. Neljänneksi: istuta häneen -se vakaumus, että maito vuoden toisena puoliskona on turmiollinen -ravintoaine; siten hän ei enää yhtä huolellisesti ole hoitava -karjaansa, vaan on sen sijaan kalastava koko kesän, ja sanoohan -sananlasku: _Ei Jumala ole käskenyt kalanpyytäjän rikastua_. Olisi -helppoa tehdä näiden hyväntahtoisten neuvojen luku kaksinkertaiseksi, -mutta kun jo annetuita pidettäneen liikanaisina, jätän kerrassaan -kaikki maanviljelysmietteet ja siirrän lukijan murmannien pariin. -Niiksi eli myöskin murmanskoiksi sanotaan väestöä, jota Kannanlahden ja -Oniegan välillä, jopa tuonnempanakin olevista venäläisistä kylistä ja -kaupungeista sekä Arkangelin ja osaksi Aunuksenkin kuvernementtien -karjalaisista kylistä joka vuosi maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa -tuhansittain tulvii jo mainitulle Jäämeren Murmannilaiselle rannikolle -täyttäen matkustaessaan tien pitkillä, siellä täällä keskeytyvillä -jonoilla. Tuohon jo alussa mainittuun Kiitsan väentungokseen olivat -murmannit syynä; murmanneja olimme jo tavanneet Kuolassa, murmanneja -tapasimme pitkin tietä ja kaikissa kievaripaikoissa Rasnovolokim asti! -Ja kuitenkin nämä olivat vaan jälkijoukkoja, jotka myöhään olivat -päässeet matkaan; useimmat olivat jo aikaisemmin saapuneet -perille. Muutamat heistä kuljettivat myttyjänsä ahkioissa, joita -keskinkertaisen isot koirat vetivät, Herra tiesi, kuinka pitkän -matkan päästä; toiset vuokrasivat poroja sekä itseänsä että -tavaroitansa vetämään; mutta useimmat kulkivat jalan, vetäen jäljessään -niin sanottua veturia, s.o. kevyttä, ahkion muotoiseksi tehtyä rekeä. -Moni heistä näytti olevan mitä kurjimmassa tilassa, ollen ilman -riittävää kotoista evästä ja rahoja, millä ostaa ruokaa matkalla. -Aavistaen tulevaa hätäänsä he olivat kotoa varanneet mukaansa -kaikennäköistä joutavaa tavaraa, kuten naisten myssyjä, päänauhoja, -muita nauhanpätkiä ja vaatetilkkuja, joita tarjoilivat lappalaisille -kaupaksi; mutta ei edes lappalainen tahtonut panna niihin mitään arvoa. -En ymmärrä, miten he saattavat päästä perille meren rannikolle, mutta -toivon, että kuitenkin jollakin tavalla suoriutuivat. Eräässä paikassa -tapasin kaksi veljestä, joista toinen oli äkkiä sairastunut -keuhkokuumeeseen, joka, mikäli ennakolta saatoin arvata, ei voinut -päättyä onnellisesti. Onneksi hänellä kuitenkin oli niin paljo rahoja, -että ainakin muutamalle kyytivälille voi vuokrata itselleen poron, -joka valjastettiin ahkion eteen, mihin sairas makaavaan asentoon -peitettiin. Mutta rahojen loputtua ei veljellä kaiketi ollut muuta -neuvona kuin itse ruveta ahkiota vetämään ja vetää veljeänsä rannikolle -asti -- kuolemaan sinne, ellei sairas jo sitä ennen matkalla ehtinyt -heittää henkeänsä. - -Niiden varalle, jotka saattoivat vuokrata itselleen poron, oli -lappalaisia kokoontunut kievaripaikkoihin kyyditsemisellä rahoja -ansaitaksensa. Poron vaihdossa kului tavallisesti tuntikausia -kyytimaksua tingittäessä. Kahdesta ruplasta, minkä summan lappalainen -alussa vaati porosta, kun kyyditsisi Maaselästä 40 virstaa eteenpäin, -murmanni tinki kyytirahat yhteen ruplaan tai ruplaan kahteenkymmeneen -kopeekkaan, kelin mukaan, ensiksi viisaasti kyllä tarjottuaan -lappalaiselle ainoastaan puolet siitä tai vielä vähemmin. Useimmat -murmannit jättävät suuren postitien Kannanlahden ja Kuolan -keskivälillä, Rasnovolokin kohdalla, lähtien siitä itäänpäin -kulkemaan; ainoastaan vähempi osa tulee Kuolaan. - -Toistakin mahtavaa, tähän asti historiassa tuntematonta kansanlajia -kuulin Kuolassa ensi kerran mainittavan -- _filmanneja_. Kun kartalta -en löytänyt mitään Filmanniaa (eli Fillmanniaa), niin minun täytyi -kuolalaisilta tiedustella tätä maata ja sen asukkaita, varsinkin kun -nämä kummatkaan eivät vähintäkään näyttäneet olevan Murmanniaa ja -murmanneja huonommat, joista minun oli onnistunut jo sitä ennen -hankkia muutamia tietoja. Filmannit asuvat Filmannin rannikolla, -joka on länteen Murmannin rannikosta, alkaen Norjan rajan tienoilta -siitä, mihin viimemainittu päättyy ja ulottuen kauas ohi Nordkapista -aina Hammerfestiin saakka ja kauemmaksikin. Heidän elintapansa kuuluvat -olevan jotakuinkin samanlaiset kuin murmannien; päivät oleskelevat -vesillä, ja yöt joko vesillä tai saunoissa ja mökeissä, joita on -rakennettu meren lahtien rannalle, joko puusta tai turpeista. Miten -viettävät talveaan, siitä en voinut saada mitään täydellisiä tietoja, -mutta luultiin heidän suureksi osaksi katoavan syksyllä, kuten -murmannit, joista talvella ei löydä jälkiäkään, - -Murmanniassa puhutaan kieltä, joka suuresti on venäjän kaltaista, mutta -filmanneilla kuuluu olevan oma kielensä, jonka nimi on _kakspreck_, eli -kuten se kenties oikeammin on kirjoitettava: kakj-spreck (huom. kakj -venäläisillä kirjaimilla, spreck saksalaisilla). Kun matkustin varta -vasten kielitieteellisiä tutkimuksia tekemässä, iloitsin koko lailla -löytäessäni tämän uuden kielen; kuka tietää, vaikka se kerran kielten -parissa tulisi näyttelemään samaa osaa kuin sanskrit tätä nykyä. Niin -paljo ainakin on varmaa, että se ei sisällä ainoastaan venäjän ja -norjan, vaan myöskin suomen ja lapin kielten perusainekset. Kuolassa -tapasimme muutamia, jotka puhuivat kakspreckia, ja vielä matkalla -sieltä Kannanlahteen tapasimme Rasnovolokissa kaksi porvaria, joista -toinen sanoi osaavansa norjaa; mutta vaikka ei sitä osannutkaan, puhui -hän kahta paremmin kakspreckia. Mistä päin kuljet, kuului: _Hårfra du -fara_; mikä on nimesi: _kak du heta_; kuinka monella porolla matkustat: -_hår manga ålenej du fara_; jos haluat teevettä, niin keitän: _du tjai -vil hafva, tak ja koga_; onko sinulla oma teekannu: _sin tjainik du -hafva_ j.n.e. Yllä mainitussa selonteossaan, Högström puhuu -Huotsin-Lapissa esiintyvästä kielestä, jota sanoo _porvarikieleksi_ -(borgarmålet); se on kaikesta päättäen kakspreckin murre. Muuten -kaksprecki ei kuulu olevan mitään erittäin vaikeata kieltä oppia. -Kuolalaiset, jotka muutaman kuukauden kesällä ovat asuneet -Pilmanniassa, puhuivat sitä sujuvasti. Sattuvimpia sanoja on sana da -toistettuna (da, da). Jos kakspreckilainen ei ymmärrä sanaakaan siitä, -mitä hänelle puhuu, hän sangen taitavasti pelastautuu pulastaan -vastaamalla da, da. Kuinka suuri merkitys kakspreckilla monessa -tapauksessa voi olla, saattavat muun muassa todistaa sanat filmanni ja -murmanni, joiden johto on selvä niin pian kun osaa kakspreckia. Sillä -ellei vastedes onnistu jollekulle etymologille selittää sanaa filmannit -kreikan kielen avulla, missä tapauksessa se kumminkin olisi -kirjoitettava philomanit, niin luulisin sen johtuvan kakspreckista ja -merkitsevän Ruijan (Finmarkin) rannikkoasukkaita. Samoin sana murmannit -on kakspreckilaista syntyperää ja merkitsee epäilemättä: meri -(-?merelle-)matkustaja, ja tuo sana on sitten hajoitettu siten, että -siitä on saatu venäläinen sana _more_, meri, ja lappalainen sana -_mannee_, matkustaja. - -Jos joku ehkä arvelee, että liian kauan olen käsitellyt kakspreckin -kieltä, niin saan puolustautua sillä, etten filologina ole voinut vaan -muutamalla sanalla mainita tähän asti vallan outoa kieltä; jos taas -liian laveasti olen puhunut murmanneista ja filmanneista, niin -muistettakoon että Kuolan porvarit, niiltä seudulta jotenkin äsken -läksin, luultavasti eivät tunne muiden maapallon ihmisten eloa ja oloa -kuin omaansa, murmannien ja filmannien, tai muita maita kuin Venäjän, -Murmannian ja Filmannian. - -Ruijan rannikko on etenkin meille suomalaisille merkillinen siitä, että -siellä paitsi norjalaisia ja lappalaisia asuu noin neljätuhatta -ihmistä, joiden äidinkieli on suomi, ja jotka luultavasti vielä kauan -tulevat sen säilyttämään, jos kohta monet valistuneetkin norjalaiset -papit innokkaasti koettavat saada heitä lukemaan norjaa. Kuinkahan -monta vuosisataa maailman vielä tulee pysyä pystyssä, jotta ihminen -edistyisi edes sen verran valistuksessa ja suvaitsevaisuudessa, että -kyllä itse pitää omaa äidinkieltään kaikista paraana, mutta että -myöntää kaikille muillekin oikeuden omaansa sinä pitää, ja ettei sekä -pyynnöllä että pakolla koeta saada heitä vaihtamaan sitä toiseen. Ja -erityisesti rohkenen kysyä norjalaisilta papeilta, miksi juuri samaan -aikaan, kun mitä innokkaimmin hommataan välineitä lappalaisten -uskonnonopetusta varten heidän äidinkielellään, suomalaisten suhteen -seurataan vallan päinvastaista järjestelmää? Senkö vuoksi, että -lappalaisia on enempää kuin kahta vertaa suurempi lukumäärä? Huono syy; -sillä että heikommallekin tehtäköön oikeutta, sitä sekä laki että -evankeliumi opettavat. Vai senkö vuoksi, ettei heidän itse tarvitse -oppia suomea, kun jo ennestään on norja ja lappi? Sekin huono syy; -sillä neljä tai kahdeksan sivistynyttä pappia kaiketi vähemmällä -vaivannäöllä ja ajanhukalla oppii pakisemaan ja lukemaan vierasta -kieltä, kuin neljä tuhatta sivistymätöntä rahvaan-henkilöä voi tehdä. -Vai kaikuuko kenties norjankieli mieluisampana Herramme korviin kuin -suomi? Mutta onhan Hän itse sanonut, että Hänen nimeänsä julistettakoon -kaikille kansoille ja maailman kaikilla kielillä. - -Mutta miksi pysähtyisin korkealla sivistysasteella olevaan Norjan -papistoon, kun oman maamme lappalaisten uskonnonopetuksen suhteen -kaikki nämä ja vielä useampia kysymyksiä saattaisi tehdä omalle -papistollemme. Valitamme, tai ainakin meillä on valitettu sitä, että -Ruotsin vallan aikana äidinkieltämme sorrettiin, ja kuitenkin, niin -pian kun vapautus latinasta uskonpuhdistuksen kautta oli tapahtunut, -joutuisasti hankittiin meidän rahvaalle sekä Raamattu että muutkin -tarpeelliset uskonnonopetuskirjat suomen kielellä. Jos ei muun, niin -ainakin kohtuuden vaatiman kiitollisuuden siitä, mikä on meidän omaksi -osaksemme tullut, olisi pitänyt velvottaa meidät myöntämään -lappalaisille sama oikeus. Mutta kaukana siitä, että niin olisi -tapahtunut. Tässä seuraa lyhyt kronologinen esitys siitä, mitä tässä -suhteessa on tehty. [Se, joka tästä seikasta haluaa saada lähempiä -tietoja, katsokoon A.J. Sjögrenin kirjaa "Anteckningar om -Församlingarna i Kemi-Lappmark. H:fors 1828", siv. 213-210 ja 368. 369. -(Kirjoittajan huomautus).] Samaan aikaan jolloin ruotsalaiset ja -tanskalaiset kirjoittivat lappalaisilleen hartauskirjoja heidän -äidinkielellään, meillä kirjoitettiin rovastintarkastus-pöytäkirjoja, -joista tässä tarjoamme otteen: - - Vuonna 1746. Jo useimmat (lappalaiset) lukivat suomea, mutta muutamat - lappiakin ja aivan harvat tanskaa... Suostuttiin siihen, - että sielunpaimen suomen ohella käyttäisi lapin kieltä. - - Vuonna 1752. Pöytäkirjassa on kieli jätetty mainitsematta ja puhutaan - ainoastaan siitä ihanasta (?) ymmärtämyksestä, jota - Inarin lappalaiset osottivat tehdessään selkoa - kristinuskon-opinkappaieistaan. - - Vuonna 1760. Piispa hyväksyi sen "hyvän asetuksen, että Utsjoella - pantaisiin voimaan suomen kielen käyttäminen, ollen - kieltä, jota jo useimmat käyttävät (?) ja jota kuitenkin - kaikkien on naapuriensa kanssa suoritettavan kaupan ja - kanssakäymisen takia ennen kaikkea pakko (?) oppia". - - Vuonna 1765. Tarkastaja "huomasi aihetta olevan vakavasti muistuttaa - sekä vanhempia että lapsia hankkimaan itselleen suurempaa - taitoa suomen kielessä, ja että vanhempien tuli puhua - suomea lasten kanssa". - - Vuonna 1770. Huomattiin muutamien olevan jotakuinkin perehtyneitä - kristinopin-taitoonsa, toisten taas siinä olevan jonkun - verran heikompia, ja syinä kristinopin taidon heikkouteen - mainitaan m.m. "suomen kielen taitamattomuus, joka johtuu - siitä, etteivät vanhemmat koskaan puhu suomea lastensa - kanssa". - -Tämä lyhyt ote papistomme syntiluettelosta, mitä heidän suhteeseensa -lappalaisiin tulee, liittäköön. Ainoastaan ensimäistä, yllä mainitun -Pehr Högströmin v. 1746 pitämää tarkastusta saattaa pitää hieman -edullisena lappalaisille, vaikkei pöytäkirjassa mitään varsinaista -säädetä papin velvollisuudesta oppia lappia ja tällä kielellä antaa -lappalaisille kristinopin opetusta. Se hyvä asetus, joka mainitaan -1760 vuoden tarkastuspöytäkirjassa, oli silloisen Lapinmaan -kirkkoherran Henr. Vegeliuksen antama, joka oleskellessaan Lapissa -lisäksi oli tehnyt sen huomion, että lappalaiset keskenään puhuivat -"koirankieltä" -- havainto, jonka Kemin kontrahtirovasti H. Zimmerman -kymmentä vuotta myöhemmin (1770) toimittamassaan rovastintarkastuksessa -huomasi oikeaksi. Mainittu Vegelius kuuluu olleen niin jyrkkä -lappalaisuuden vastustaja, että alussa oli kieltänyt lappalaisia omissa -huoneissaankin hänen läsnäollessaan puhumasta "koirankieltään". - -1770 vuoden jälkeen ja nykyaikaan asti asia ei rahtuakaan ole muuttunut -lappalaisten eduksi. Yhä vielä lappalaiset keskenään ja lastensa kanssa -puhuvat lappalaista "koirankieltä" eivätkä suomea, yhä vielä heitä -vaaditaan lukemaan suomea ja saarnataan heille suomeksi, jos kohta, -kuten Utsjoen seurakunnassa on laita, toinen puoli huonosti ymmärtää -saarnaa, toinen puoli ei ymmärrä ollenkaan. Vielä tänä päivänä -tutkitaan meidän tulevia pappeja, kuinka he taitavat 15 heprealaista -psalmiaan, vaikka epäilemättä 15 sivua lapin kieltä niille, jotka -saavat paikan Lapissa, olisi monta vertaa tärkeämpää, vaikka en silti -ollenkaan tahdo halventaa heprean arvoa. - -Muuten on merkillistä, miten vähä menestystä sellaisilla luonnottomilla -pyrinnöillä, kuten esim. sillä, että koetetaan vieroittaa kansaa sen -äidinkielestä, tavallisesti on. Jo sadan vuoden aika ollaan joko -tahallaan tai, kuten sopisi toivoa, kaikessa viattomuudessa ja itse -siitä tietämättä koetettu muuttaa Suomeen kuuluvia lappalaisia -suomalaisiksi, eikä vielä ole päästy pitemmälle kuin että Inarin -lappalaiset puhuvat murtaen suomea, lukuunottamatta lapsia ja -Paatsjoenniskan kyläläisiä, jotka eivät ole saavuttaneet edes sellaista -taitavuutta. Utsjoen seurakunnan suomen kielen laita on monessa -suhteessa paljoa huonompi kuin inarilaisten, ja samaa on sanottava -kirjanluvusta, kristinopin taidosta ja siveellisyydestä, joista -kaikista Inarin seurakunta ansaitsee oikeutettua kiitosta. Kuitenkaan -en voi taata, miten syvä ja sisällinen inarilaistenkaan kristinopin -taito lienee, mutta ainakin sen ulkonainen, puustavillinen puoli on -parempi kuin useimmilla Suomen seuduilla. Mahdollista on, ettei -inarilainenkaan niin helposti voi tajuta sellaisen asian henkistä -sisällystä, jota kuulee ja lukee vieraalla kielellä, jos kohta onkin -hyvin tarkka siinä, että selityttää itselleen, ne sanat ja kohdat, -joita ei ilman sitä ymmärrä. -- Olen tässä edellä puhunut esi-isiemme -synneistä lappalaisiin nähden ja lisään tässä vaan, että jos -vastaisuudessa jonkun päähän pälkähtäisi vieroittaa meidät pois -äidinkielestämme, sitä ei voisi pitää muuna kuin sen Jumalan -oikeutettuna rangaistuksena, joka rankaisee lapsia isäin -pahoista teoista aina kolmanteen ja neljänteen polveen. Ja näin kauan -harhailtuani syrjäteillä, on aika palata Kuolan ja Kemin väliselle -taipaleelle, ja juuri samaan Maaselän kylään, mistä toissa päivänä -eksyin ja jouduin niille syrjäpoluille, jotka tähän asti ovat minua -pidätelleet. - -Maaselän, ehkäpä muunkin Venäjän-Lapin lappalaiset lienevät -karjalaisten ja lappalaisten sekarotua; ainakin moni heistä oli vallan -karjalainen ulkonäöltään, vaikka ei puhunut karjalan kieltä. Sitä -paitsi heidän kotipukunsa on sama, joka Venäjan-Karjalassa on yleisesti -käytännössä; rakennustavasta on jo aikaisemmin mainittu, että sekin oli -Venäjän karjalaisten rakennustavan kaltainen. Siitä, että Venäjän -lappalaisiin on sekaantunut karjalaisia, johtuu epäilemättä se suurempi -yhtäläisyys suomen ja karjalan kanssa, jota Sjögren yllä mainitussa -teoksessaan useammassa kuin yhdessä paikassa mainitsee, samoin kuin hän -myös (siv. 382-390) koettaa tehdä selkoa tämän sekaantumisen ajasta ja -todennäköisyydestä. Sen nojalla voisi myös selittää, miksi Venäjän -lappalaisten elintavat monessa suhteessa eroavat muiden lappalaisten -elintavoista. Niinpä esim. Kildinissa sekä koko matkalla Kuolasta -Kaunanlahteen näin naisten keittävän ruokaa, vaikka muilla -lappalaisilla tämä tehtävä on miehillä. Rikkataival (lapiksi Riksuol) -nimisessä paikassa, 60-70 virstaa etelään Maaselästä, muuan -lappalaismuori leipoi leipänsä vallan venäläiseen tai karjalaiseen -tapaan hapatetusta taikinasta ja paistoi sen uunissa. Useilla on -kesäsijoillaan sauna, jossa kylpevät vallan vastoin muiden seutujen -lappalaisten tapaa; ei näet edes puoleksi suomalaistunut Inarin -lappalainen käytä saunaa. Juoma- ja keittovettä ei sulatettu lumesta, -kuten lappalaisella on tapa, vaan sitä otettiin järvestä tai muualta, -missä sitä luonnostaan oli valmiina. Heidän tupansa olivat -tavallisesti puhtaat, lattiat ja penkit pestyt, jopa monessa oli -pysyvät pöydät, kun sitä vastoin muut lappalaiset tyytyvät -pöydänkanteen, joka tilaisuutta varten, kun pöytää tarvitaan, asetetaan -vartavasten tehdyille jaloille tai muulle alustalle. Lännempänä Kuolaa -asuvilla Venäjän lappalaisilla on pöydän nimenä _bård_, sana, joka -luultavasti on lainattu norjasta, jos kohta itse Norjan lappalaisilla -on sana _bävdde_ (suomal. pöytä) ja Kuolan eteläpuolella asuvilla -lappalaisilla venäjästä lainattu _ståll_. Itse kauppa- tai voitonhimo -on Venäjän lappalaisella osaksi yhteinen Venäjän karjalaisen kanssa. -Baldinissä tahdottiin kahdesta puolentoista korttelin pituisesta -siiasta kiskoa meiltä rupla, ja Maaselässä myytiin kalaa puntari -kädessä, ja muuramet, jotka ostimme, mitattiin kupilla. - -Paitsi monta muuta tapasimme Maaselässä erään kuusamolaisen miehen, -joka jo yhdeksän vuotta oli elänyt Venäjällä, mutta joka ei edes -vaateparreltaan ollenkaan ollut ehtinyt muuttua. Hän läksi Kuolaan, -missä jo ennen muutamina kesinä oli tehnyt työtä laivanveistäjänä. -Kysyttyämme häneltä, oliko työansio täällä parempi kuin Suomessa, hän -sanoi, ettei hänellä ollut syytä valittaa työpalkan huonoutta. Mutta -kysyttyämme, eikö hän siis yhdeksässä vuodessa ollut voinut tehdä -melkoisia säästöjä, hän vastasi, ettei hän ollut voinut sellaisia tehdä -siitä syystä, että hänet, kun muutaman viikon ajan on tehnyt työtä ja -jotakin ansainnut, sen jälkeen valtaa sellainen viinan jano, ettei se -anna hänelle mitään rauhaa, niin kauan kuin ropokin on jäljellä. Niin -paljoa hän ei vielä ollut ehtinyt oppia venättä, että olisi huomannut -venäjän kielessä olevan omat kirjaimensa, joita suomessa ei ole, tai -että korko venäläisessä sanassa saattaa olla muullakin kuin ensi -tavulla. Sen tähden sanat _hozjáin_, isäntä, _xozjáika_, emäntä, -_olenj_, poro, _doróga_, tie, _vodá_, vesi j.n.e. hänen suussaan -muuttuivat muotoon _hósaina, hóseikka, óleni, tóroka, vóta_. Hän oli -kuitenkin kyllin järkevä itse ymmärtämään, ettei ollut mikään mestari -venäjän kielessä, ja kun kysyttiin, eikö hän niin pitkässä ajassa jo -ollut ehtinyt oppia venättä, niin että olisi puhunut sitä yhtä hyvin -kuin suomea, hän vastasi: ei se vanha kieli enää hyvästi tahdo siihen -taipua. Vallan toiset ajatukset taidostaan oli eräällä maankulkijalla, -nimeltä Kurtti, joka oli kotoisin Sallan seurakunnasta Suomesta. Viisi -vuotta sitten tapasin hänet Kannanlahdessa, jossa hän silloin oli ollut -noin puolen vuotta ja sillä ajalla oppinut hyvin puutteellisesti -lausumaan muutamia venäläisiä sanoja. Mutta itsellään hänellä oli -suuret ajatukset venäjän kielen taidostaan, ja hän suositti -minullekin venäjää yhtenä maailman helpoimpana kielenä. Muutamassa -viikossa hän oli oppinut tärkeimmän, ja sanoi jo puhuvansa kieltä -paremmin kuin itse venäläiset. Jopa hän tarjoutui niin lyhyessä ajassa -kuin kahdessa viikossa täydellisesti opettamaan minulle venäjän kielen, -sillä vaikka hänestä itsestään ei juuri kahdessa viikossa ollut tullut -sellaista professoria kuin hän nyt oli, luuli hän asian minulta käyvän -paljoa helpommin, kun saatoin panna sanat paperille, joten minun ei -tarvinnut uskoa niitä usein pettävän muistin yksinomaiseen huostaan. - -Maaselässä tapasimme myöskin erään Venäjän karjalaisen, joka paraikaa -samalla oli Kuusamon pitäjän rajalla olevan Pääjärven seuduilla -starostana. Hän oli paluumatkalla Kuolasta, jossa oli omilla poroillaan -käynyt Pääjärveltä viemässä rahastoon vuotuiset kruununverot, jotka oli -kantanut seudultaan, ja joita yhteensä oli noin 1800 ruplaa. Kun hän -pyysi minuakin katsomaan kuittiaan, oliko se oikea (kuka tietää, kuinka -moni jo sitä ennen oli tehnyt sen Kuolassa), kysyin, eikö hän siis itse -osannut ainakin lukea kirjoitettua, ellei itse kirjoittaa. "Mikäs -hätä", hän vastasi, "starostalla silloin olisikaan, jos osaisi -kirjoittaa ja paikalla merkitä, paljonko kukin kulloinkin maksaa ja -paljonko hänellä vielä on jäljellä maksettavaa. Mutta nyt, kun monta -kertaa vuodessa matkustelen ympäri piiriä veroja kokoamassa, sillä -kaikki eivät voi maksaa kaikkea yhdellä kerralla, niin pelkään usein -kerrassaan tulevani hulluksi, kun minun tulee muistaa, kutka ovat -maksaneet ja kuinka paljon kukin on maksanut, ja sitten laskea yhteen -ja verrata, onko koko summa sen suuruinen, jonka olen kantanut. Näitä -miettiessäni kuljen usein 5-10 virstaa paikasta toiseen niin etten -ollenkaan ole huomannut matkaa, vaan pysähdyn ja ihmettelen, että jo -olen perillä." Vanhemmasta veljestään hän kertoi, että oikeastaan olisi -ollut hänen velvollisuutensa ruveta starostaksi, mutta ettei hänen -muistinsa ollut yhtä hyvä, minkä vuoksi hän oli selitetty -kivulloiseksi. - -En saa unhottaa muiden vähäpätöisyyksien muassa kertoa, mikä -Tantaluksen tuska meillä oli Maaselässä halutessamme kahvikupillista. -Sekä kahvia, sokeria että kahvipannu meillä oli muassa, olimmepa -kumpikin lisäksi harjoittautuneet kahvia keittämään; vedestä ja tulesta -ei myöskään ollut mitään puutetta, mutta -- kahvi oli paahtamatonta -- -hinc illae lacrimae [siitä nämä kyyneleet]. Vaikkapa sekä -teoreettisesti että käytännöllisesti olisimme osanneet sitä miten hyvin -tahansa paahtaa, niin mitä kaikki tämä meitä auttoi, kun meillä ei -ollut kahvinpaahdinta, emmekä voineet toivoa, että lappalainen, -varsinkaan parhaillaan kestävän paaston ajalla, olisi lainannut -kattilaansa meidän kahvimme saastutettavaksi. Eikä -- ohimennen -sanottuna -- kumpikaan meistä ennen ollut paahtanut kahvia, sillä Pehr -Adolph Bonsdorff vainaja vähät välitti siitä, osasimmeko vai emmekö -osanneet kahvin paahtaa, kunhan vaan osasimme puhdistaa potaskaa ja -polttaa loppuun hänen väkiviinansa kaikennäköisissä muissa -kemiallisissa kokeiluissa. Jo viimeisessä kievaripaikassa ennen -Maaselkää olimme koettaneet keksiä jotakin keinoa, päästäksemme tästä -pulasta. Valkean edessä liedellä oli irtonainen kivi, jonka tuli oli -kuumentanut. Sille panimme kahvipapuja ja liikuttelimme niitä tikulla, -kunnes ne alkoivat mustua, mutta kun kivi ei ollut tavallista tulikiveä -suurempi, vaadittiin uskomattoman pitkä aika ja suun vaiva ennenkuin -saatiin paahdetuksi niin paljo kuin tarvittiin neljään kuppiin. Mutta -sittenkuin se paljon otsan-hien jälkeen oli meille onnistunut, -laskettiin paahdetut pavut paperille ja survottiin hienoiksi -kirvespohjalla. En osaa varmasti sanoa, millaista tämä täten -valmistettu kahvi oikeastaan oli, mutta niin paljon vaivan ja -hien jälkeen, ei saattanut muuta kuin pitää sitä, ellei juuri -paraimmanlajisena, niin ei ainakaan paljoa huonompana. Maaselässä -jouduimme kenties vielä suurempaan pulaan, sillä siellä ei ollut -sellaista kiveä kiukaan suulla. Mutta hätä aina keinot keksii. Meillä -oli senlaatuinen kynttilänjalka, jommoisia kaksi voidaan ruuvata kiinni -vastatusten ja sellaisella saimme täällä kahvin paahdetuksi. Vahinko -vaan, että sen toinen puoli oli poissa, sillä jos sekin olisi meillä -ollut, niin olisi molemmista yhteenkierrettyinä voinut saada -melkein kunnollisen kahvinpaahtimen. Viimein saimme isännältämme -lainata vanhan, pienen kuparikattilan, jossa yhdellä kerralla voimme -paahtaa suuremman määrän; kahvimme kuitenkin pahaksi onneksi paloi ja -sai karvaan maun, luultavasti savusta, jonka keskessä avointa kattilaa -ravisteltiin. -- Monien kokeilujemme kautta, jotka muuten talven -kuluessa olemme tehneet kahvin keittämisessä, sekä sisällä huoneessa -että ulkona taivasalla, olemme saavuttaneet seuraavat kokemukset: a) -Kahvi tulee sitä väkevämpää, kuta enemmän kahvijauhoja sekoittaa -veteen, b) Niin sanottu "sumppi" eli sakka tosin tummentaa kahvin -väriä, mutta muuten se tuottaa sangen vähän -- tai ei mitään -- -hyötyä, vaan päinvastoin pilaa maun, jos menettelee niin kuin -talonpoikaisnaisilla Suomessa on tapana, nim. että sakkavesi kerrasta -toiseen jää itse kahvipannuun, c) Vesi on ennen jauhojen panoa vahvasti -keitettävä, mutta sen jälkeen tuskin ollenkaan tai vallan vähä, d) -Kerma on ylellisyysainetta, jota vailla varsin hyvin voi olla, milloin -sitä ei ole saatavissa, e) Kahvia voi juoda puukupeistakin, milloin ei -ole varsinaisia kahvikuppeja tai laseja, f) Kahvi selkenee itsestään, -kun se vaan jonkun aikaa saa olla alallaan. - -Maaselästä läksimme iltapuolella 10:ntenä päivänä huhtikuuta, emmekä -sinä päivänä tulleet etemmäksi kuin ensimmäisen kyytivälin, -Rasnavolokiin (lapiksi Rasnjarg), minne luettiin 22 virstaa. Murmanneja -varten, jotka tässä jakautuvat kahteen joukkoon, lähtien toinen Kuolaan -päin, toinen itäänpäin kulkemaan, tänne oli Kuolasta tullut pari -porvaria mukanaan jauhoja, leipää, kalaa ja viinaa. Menekki lienee -ollut hyvä, sillä heillä ei enää ollut mitään jäljellä muuta kuin hyvin -vähä leipää. Itse Rasnavolokistakin matkusti seuraavana aamuna kaksi -henkilöä (lappalaista) meren rannalle, jäädäkseen sinne syksyyn asti. -Useita liikuttaviakin jäähyväishetkiä olen nähnyt ja kokenut, mutta -tuskin yhtään liikuttavampaa kuin näiden lappalaisten ero omaisistaan -oli. Jo ennenkuin ollenkaan tiesin, että matka oli edessä, näin -nuorenpuoleisen naishenkilön salaa itsekseen useaan kertaan vuodattavan -kyyneleitä, voimatta arvata, mikä häntä vaivasi. Mutta sittenkuin -matkalle aikovat olivat saaneet tavaransa järjestykseen, ja kun porot -oli tuotu metsästä, silloin vasta alkoi sisällä tuvassa perheen yleinen -itku ja nyyhkyttäminen, rintojen ristiminen ja kumarteleminen seinillä -riippuvien pyhäinkuvien edessä, yleinen suuteleminen ja syleileminen. -Sitten kaikki läksivät pihalle, missä toistettiin kaikki, mikä äsken -oli tuvassa tapahtunut, paitsi ristimistä, jota kuvien puutteessa -täällä ei voinut tehdä. Porot ahkioineen olivat vähäisen matkan -päässä, ja sinne koko seurue toisen jäähyväiskohtauksen jälkeen -siirtyi, siellä taas suudellakseen ja syleilläkseen toisiaan. Sitten -lähtevät asettuivat pulkkiinsa, joissa istuessaan heitä vieläkin kerta -suudeltiin ja syleiltiin; tähän asti se oli tapahtunut heidän ollessaan -seisaalla. Ja kun vihdoinkin lähdettiin liikkeelle pihasta, istuutuivat -monet kotia jäävistä lähtijöiden syliin, toiset heittäytyivät -raid-ahkioille (kuormille), ja sitten lähdettiin matkaan huimaa -vauhtia, sillä porot, jotka varsin vähän ymmärsivät suudelmia ja -syleilyjä, mutta sitä paremmin tunsivat tuiman tuulen, jossa jo kauan -olivat saaneet värjöttää, lähtivät kiitämään kaikin voimin. En siis -voinut nähdä viimeistä jäähyväiskohtausta, vaan palasin tupaan ja -rupesin ajattelemaan omaa lähtöämme, jotta sinä päivänä olisimme -voineet päästä yhtä väliä kauemmaksi Rikkataipaleeseen (lapiksi -Riksuol) asti, jonne 35 virstaa kuljettuamme hyvissä ajoin -saavuimmekin. Olisimme varsin hyvin voineet matkustaa yhden kyytivälin -lisää, mutta kun paikka oli hyvä ja puhdas, ja lisäksi isäntä ja muu -väki hyväntahtoiset ja kohteliaat, päätimme kernaammin jäädä tähän -teetä juomaan ja lykätä matkan seuraavaan aamuun. Rikkataipaleen -lappalaisella oli jotakuinkin hyvät teenjuonti-astiat, nimittäin -porsliiniset kupit ja kannu sekä kuparinen, puolentoista kannun -vetoinen kahvipannu. Edellisiä hän säilytti niitä varten vasituisesti -tehdyssä pienessä arkussa, jonka kanssa jo v. 1837 olin tehnyt -tuttavuutta. Luultavasti hänellä olisi ollut teetä ja sokeriakin -- -ainakin hänellä v. 1837 oli --, mutta kun hän silloin oli minua -kestittänyt, oli vallan kohtuullista, että me nyt vuoromme kestitsimme -häntä. Sen jälkeen hän kernaasti olisi laittanut meille kelpo -illallisen, mutta valitti, että murmannit olivat syöneet kaiken hänen -kalansa, minkä vuoksi hän nyt ei voinut tarjota muuta kuin hyvää, -kotitekoista hapanta leipää ja suolaa sekä kalalientä, joka -oli keitetty muutamasta palasta vanhaa haukea. Seuraavana aamuna -toistettiin sekä teenjuonti että ateria. Sitten minua pyydettiin -iskemään suonta eräältä mieheltä, jolla oli päänsärkyä, ja kun sen olin -tehnyt, muuan vanha eukko samassa tarkoituksessa ojensi minulle -kätensä. Mutta koska hänessä ei suinkaan ollut liikaa verta, vaan -pikemmin päinvastoin, ja pistimeni sen lisäksi oli hirveän tylsä, -selitin, ettei suonenisku häntä auttaisi, ja tämän hän heti uskoihin. -"Mutta mikä sitten minua on auttava?" hän kysyi. "Kuolema", vastasi -joku vierestä vapauttaen tällä lyhyellä neuvolla minut keksimästä -parannuskeinoa hänen kivulloisuuteensa, joka kuitenkaan kaikesta -päättäen ei voinut loppua ennen kuin haudassa. Lähemmin tarkastaessani -hänen käsivarttaan, huomasin, että se väriltään oli aivan kuin -keltapohjaista kattuuni-kangasta, jossa tiheässä toistensa vieressä oli -pieniä kalpeita ruusuja. Jos hän olisi ollut jotakin villiä -kansanrotua, eikä sävyisä, kristitty lappalaiseukko, olisin ensi -näkemältä luullut, että tämä oli erityisenlaista ihonmaalausta, mutta -nyt en tietänyt, mitä se lie ollut. Tietysti häneltä kysyin syytä -noihin lukemattomiin täpliin, ja sain nyt tietää, että ne kaikki -johtuivat _moxista_ [moxa (lue mohha): pieni, pujomarunan (artemisia -vulgaris) lehdistä ja kärjistä valmistettu, helposti palava, keilan -muotoinen esine, jota ennen poltettiin iholla luuvalon, märkäpesien -y.m.s. parantamiseksi], joita hän kivulloisuutensa vuoksi aika ajoin -oli polttanut käsivarrellaan. Luultavasti toinenkin käsivarsi oli yhtä -täplikäs, kuten myös niska ja eri osat hänen muuta ruumistaan, vaikka -en sitä varmasti tiedä, kun en erityisesti tullut häneltä sitä -kysyneeksi. - -Rikkataipaleesta tulimme jotenkin myöhään lähteneiksi matkaan; ja kun -päivä oli lämmin, keli raskas ja porot huonot, emme sinä päivänä -ehtineet kauemmaksi kuin 33 virstan päässä olevaan Jokostroviin -(lapiksi: Tjueksuol), jonne iltahämärässä saavuimme. Vähää ennen meitä -oli kuusi venäläistä sotamiestä vastaiselta taholta tullen ja Kuolaan -matkustaen tänne saapunut ja yöpynyt. Kun tämän vuoksi tuntui tulevan -ahdasta, viivyimme täällä ainoastaan muutaman tunnin, joimme teetä ja -söimme illallista, minkä jälkeen yön selkään jatkoimme matkaa -Sasjeikaan, 30 virstaa eteenpäin. Tällekin taipaleelle saimme erittäin -kuonot porot, niin että, vaikka yöllä ei voinut valittaa kelin -raskautta, emme kuitenkaan ennenkuin kello 5 seuraavana aamuna -saapuneet perille, ja silloin kumpikin olimme jotenkin uniset. Sillä -jos pulkassa olisikin voinut nukkua, mikä yleensä ei juuri tahdo olla -mukavaa, niin meitä nyt sitä paitsi häiritsi kyytimiehen alinomaa -toistama: prokleätoi! [kirottu, saakelin -- --] y.m. sen kaltaiset -soimasanat, jotka hän porolle antoi, kun ne eivät muuten -tahtoneet juosta edelleen. Tämän lisäksi murmannit olivat ajaneet tien -kauheille kuopille, joita tosin uusilla jäljillä oli koetettu kiertää, -mutta nämä kulkivat niin läheltä kuopan reunaa, että valveillakin ollen -oli vaikeata estää pulkkaa niihin suistumasta. Mutta jos vähänkin -koetti torkahtaa, saattoi olla varma siitä, että pulkkineen päivineen -päistikkaan syöksyi lähimpään kuoppaan, minkä jälkeen sai korviinsa -kyytimiehen prokleätoi-huudon. Mutta mitenkä hän "prokleätoitsikaan" -porojansa, yksi niistä kuitenkin väsyi niin perinpohjin, ettei tahtonut -kulkea askeltakaan eteenpäin. Lappalainen ei lähde millekään pitemmälle -matkalle ottamatta mukaansa yhtä tai useampaa varaporoa, jotka -sidottuina kukin ohjastaan kulkevat hänen oman ahkionsa tai -kuorma-ahkion jäljessä. Sellaisen varaporon hän nyt pani väsyneen -sijaan kuormaa vetämään ja sitoi väsyneen sen paikalle. Mutta eipä -poro näinkään ottanut kulkeakseen edelleen, johtuipahan sitten -ylenmääräisestä väsymyksestä tai poron omista oikuista. Lappalainen -lienee luullut jälkimäistä, sillä hän löi ja potki loikovaa poroa -enemmän kuin mitä hentoi katsella, kunnes viimein sai sen jaloille. -Sitten hän riensi pulkkaansa ja alkoi ajaa eteenpäin, mutta vaikka poro -sitä ennen ei ollut ehtinyt paneutua pitkäkseen, saattoi olla varma -siitä, että se muutaman askeleen päästä oli sen tekevä, annettuaan -ensin seisaallaan ollen valjaissaolevan poron vetää itseään kappaleen -matkaa eteenpäin. Lopuksi eivät auttaneet lyönnit, potkut eikä -"prokleätoi", vaan poro loikoi vallan liikkumatonna ja antoi pitkänään -laahata itseään, jos lappalaista halutti. Silloin vasta lappalainen -huomasi panna väsyneen poron tyhjään ahkioon, ja sitten hän, tultuamme -jäältä maalle, sitoi sen puuhun ja jätti siihen. Olisi ollut parempi, -jos hän olisi tehnyt sen jo paljoa aikaisemmin, niin poro parka olisi -säästynyt näin rajulta kohtelulta, ja itse olisimme pikemmin päässeet -perille. - -Sasjeikassa tehtyämme epäonnistuneen kokeen nukahtaa ja nukkua -hetkinen, läksimme viimeiselle taipaleelle, joka vielä oli -jäljellä Kannanlahteen päin, ja jota oli 30 virstaa. Nekään porot, -jotka täältä saimme, eivät olleet varsin kadehdittavat, mutta kuitenkin -paljoa paremmat edellisiään. Peläten, etteivät porot jaksaisi, oli -Kannanlahdessa asuva porvari PahkofF, jolla on hoidonalaisina kievarit -aina Rasnavolokiin asti, lähettänyt hevosen meitä vastaan; hän oli näet -sitä ennen saanut tiedon tulostamme mieheltä, joka kuljetti perille -Kuolan postia, ja joka ennen meitä oli lähtenyt Sasjeikasta. Hevonen -tuli meitä vastaan, kun meillä vielä oli jäljellä Kannanlahteen kolme -virstaa, ja nyt saimme sanoa hyvästi poroille, kuinka pitkäksi aikaa, -vuodeksiko, toiseksiko, taikka vielä viideksikö, elikkä kaikeksi iäksi, -sen ainoastaan Herra tietää. - -Eipä voi muuta kuin tuntea kaihoa, kun toista sataa peninkulmaa -porokyydillä matkattuaan taas ensi kerran istuutuu hevosen rekeen. -Sillä jos kohta on totta, mitä J.J. Tornaeus teoksessaan "_Beskrifning -öfver Torneå och Kemi Lappmarker_", Sthm 1772 [= Kuvaus Tornion- ja -Kemin-Lapista, Tukholma v. 1772] 56 sivulla sanoo, että se, joka saa -ajettavakseen laiskan poron, ei voi odottaa mitään pahempaa, -kun hänen näet täytyy väsyksiin asti sitä lyödä ja riuhtoa, niin -porokyyti kuitenkin on "muuten, kun on kauniit eläimet ja kunnolliset -ajoneuvot, hupaisa ja miellyttävä matkustustapa, eikä näytä pahalta kun -etenkin isossa seurueessa tällä tavoin matkustaa", kuten Högström -edellä mainitussa selonteossaan, 108 sivulla, huomauttaa. Muuten poro -yleensä on vankempi ja vilkkaampi syksyllä ja talvella kuin myöhemmin -keväällä, ja aina se panee pahakseen, jos ei saa pitää pientä ettonetta -sekä pientä lepoa päivän valjetessa. Kahden suuriarvoisen henkisen -ominaisuuden, ymmärryksen ja muistin, puolesta se ei taida paljoa jäädä -itse hevosesta jäljelle; ainakin mitä jälkimäiseen tulee, se kuuluu -muistavan tien, jota kerran ennen on kulkenut ja vielä paremmin kaikki -syöttöpaikat. - -Koko tie Kuolasta Kannanlahteen on mäetöntä, jos kuitenkin jättää -lukuun ottamatta loivan-puolisen rinteen, jota myöten Maaselästä tullen -laskeudutaan Imandran järvelle, sekä viimeisen kyytivälin lähinnä -Kannanlahtea. Tällä taipaleella viisi vuotta sitten tein ensi kokeeni -porolla-ajamisessa, ja tunsin nyt erästä mäkeä kulkiessani saman -petäjän, jota vastaan poro silloin minut laahasi, sitä ennen pudottuani -pulkasta. Meminisse juvat. [Muistelu huvittaa.] Puoli matkaa Kuolasta -on maata ja vähäisiä järviä, sitten alkaa 90:n virstan pituinen -Imandra-järvi, joka loppuu vasta viimeisellä kyytivälillä; kuitenkin -tällä matkalla tulee kulkemaan useiden erilevyisten nienten poikki, -niin ettei alinomaa ole alla sama jää. Karttoihin, jotka olen nähnyt, -tämä järvi on kuvattuna leveämmäksi kuin se itse todellisuudessa on, -sillä se ei yleensä ole varsin leveätä. Sen lappalainen nimi sanottiin -olevan Äävver jävr s.o. suomeksi Avarajärvi. Useat karjalaiset sanoivat -tätä järveä Inariksi, siis samaksi kuin Inari-järveä Suomessa. - -Mistä nimi Imandra johtunee, lienee vaikeata saada selville, ellei -mahdollisesti voisi selittää sen tulevan sanasta Emäjärvi; sana -emä on murteellisesti varsin hyvin voinut muuttua ima sanaksi -(virolaiset kirjoittavat _emmä, emma ja imma_, jotka lausutaan emä, -ema, ima). Tästä ima muodosta on voinut tulla jotenkin tavallisen -johtomuodostuksen kautta imanto (tai iminta), ja sanasta imanta-järvi -saadaan imandra johtopäätteellä, joka nimissä ei ole ollenkaan tavaton. -Vertaa tähän I[i]vantiira ja Lentiira sanoja, jotka tapaa järvien -niminä Kajaanin läänissä sijaitsevassa Kuhmon kappelissa ja Aunuksen -kuvernementin pohjoisosassa. Paitsi äidin merkitystä emä sanalla -suomessa on toinenkin merkitys; se näet myös tarkoittaa jotakin suurta, -jonkun perustaa tai juuria, ja järvi sana menettää usein, Venäjän -karjalassa j:nsä yhdyssasanoissa, esim. Paanärv pro Paanajärvi -(johtuneeko lappalaisesta sanasta _paadne_, hammas?). Vallan -samanlaisen luulisin Inari (eli Enari) sanan johdon olevan, nimittäin -lappalaisista sanoista ädne, äiti, ja jävre (eli javre), järvi, joista -ädne sanalla niinikään on ollut, jollei perus-, niin ainakin -sivumerkityksenä suuruuden käsite, mistä lisäksi lappalainen -ja suomalainen komparatiivimuoto ädnah ja enempi tuntuvat johtuvan. Se -seikka, että lappalaiset itse sanovat tätä järveä Anariksi, ei tuota -mitään erityisiä vaikeuksia tälle johdolle, kun näet a, ä ja i -lukemattomissa muissakin tapauksissa lapin kielessä vaihtelevat. Vertaa -lisäksi norjalaiseen muotoon Indiagr, missä d ja n ovat vaihtaneet -paikkaa ja v on muuttunut g:ksi; tämä viimeinen seikka on sama ilmiö -kuin se, joka vielä tänä päivänä tavallisena esiintyy muutamissa suomen -murteissa, joissa äännetään _nakris, kakra, siekla_ pro nauris, kaura, -seula. - -Ajettuamme Imandraa pitkin neljäkymmentä virstaa, oli meillä sivulla -pilvenkorkuiset Umbteg vuoret, jotka läheltä Maaselkää alkaen ja kauan -ennenkuin tulimme Imandran jäälle, muutaman päivän alinomaa olivat -näkyvissämme. Alussa se, joka ei ennestään niitä tuntenut, ei mitenkään -voinut sanoa, olivatko ne vaaleita pilvenhattaroita taivaan rannalla -vai pilviä tavoittelevia vuoria. Edellisellä kerralla täällä -matkustaessani, jolloin oli pilvisempi ilma, todella petyin, niin etten -edes mitä lähimmän matkan päässä oikein tietänyt, näinkö edessäni -vuoren harjanteen vai pilven. Ne ovat Imandran itärannalla, noin 10 -virstaa etelämpänä Rikkataivalta, vaikka Rikkataipaleessakin näytti -siltä kuin ne olisivat olleet lähellä, järven vastakkaisella rannalla. -Venäläisten antama nimi on Gibin, karjalaisten Hiipinä, lappalaisten -Umbteg. Kuinka kauan niitä vielä olisi saattanut nähdä, sittenkuin -viimein olimme tulleet niiden ohi, en voi sanoa, kun Jokostrovista -lähdettyämme yö meidät yllätti, ja kun sitä paitsi päivälläkin oli -vaikeata pulkasta katsella esineitä, jotka olivat takana. Jopa oli -vaikeata muutamina päivinä, jolloin aurinko paistoi kirkkaammin, nähdä -mitään edessäänkään olevan, kun näet auringon paiste heijastuneena -suuresta lumiaukeasta ei ollut silmille ollenkaan terveellistä. Täytyi -pitää ne kiinni ja koettaa kohdistaa katseensa yksistään poroon ja -pulkan keulapuoleen. Kun joskus tuli matkustamaan jonkun niemen poikki, -jolla näki metsää, niin tämä oli hyvin miellyttävää lepoa silmille. - -Metsät olivat yleensä koko tien, jota kuljimme, sangen hyvät, kasvaen -petäjää, kuusta ja koivua. Kuolaa vielä pohjoisempana nämä puulajit -kasvavat melkoisen korkeiksi ja suuriksi. Kildinissä, siis kahta -peninkulmaa pohjoisemmassa, näin vallan lähellä. kylää koko metsikön -suorarunkoisia, korkeita koivuja, joista useimmat tyvestä olivat -läpimitaten 4-5 tuumaa, jopa muutamat 1 1/2 korttelia. Kannanlahtea -lähinnä olevalla taipaleella kasvoi monessa paikoin oivallista -hirsimetsää, ja useissa puissa näin kaarnaan leikatun ylös-alaisin -käännettyjä ihmisen kuvia, joiden merkityksestä en voinut saada -mitään selitystä, jos ne muuten mitään merkitsivätkään; kenties ne -olivatkin poikien ja lasten taidonnäytteitä, kun joskus eivät olleet -voineet saada parempaa tehtävää kuin ruveta leikkaamaan päällänsä -seisovia ihmisenkuvia puihin. - -Ennenkuin nyt siirryn uuteen maailmaan, nimittäin venäläiseen, -sallittakoon minun jäähyväisiksi lappalaismaailmalle vielä mainita -jotakin heidän kielestään ja murteistaan. Lukuunottamatta osaa -tunturilappalaisia, kaikki muut puhuvat oikeastaan kahta kieltä, -äidinkieltään ja sen ohella hallitsevan valtion kieltä. Suomen -lappalaisten suomen kielestä on jo aikaisemmin puhuttu, ja yhtäläisiä -mestareita lienevät enimmät Ruotsin ja Norjan lappalaiset ruotsin ja -norjan kielissä. Mutta Venäjän lappalaisten, ainakin niiden, jotka -asuvat Kuolan tienoilla ja siitä Kannanlahteen johtavan valtatien -varrella, sanottiin enimmästi puhuvan venättä, niin että puheesta oli -vaikeaa erottaa heitä synnyntävenäläisistä. Niiden tietojen mukaan, -jotka meillä oli tilaisuus saada, on Venäjän lappalaisten äidinkielessä -kolme päämurretta, joista ensimäinen on yhteinen Kuolaa lännempänä ja -Imandra-järven ympärillä asuvilla lappalaisilla, lukuunottamatta tämän -järven pohjoispuolella olevaa Maaselän kylää; toinen taas Maaselän ja -Kuolasta itään ja koilliseen asuvilla lappalaisilla; kolmas Turjan -lappalaisilla, jotka asuvat ennen mainitun niemimaan itä- ja -kaakkoisosassa, etäisimpinä Kuolasta. Norjan lappalaiset tosin eri -paikoissa puhuvat kieltään hieman eri lailla, mutta kun tämä erilaisuus -ei ole huomattavampi, on täydellä syyllä oltu jakamatta kieltä eri -murteisiin. Eipä utsjokelaistenkaan kieltä tarvitse erottaa Norjan -lapista; mutta inarilaiset puhuvat keskenään erityistä lapin murretta, -ja useimmat sitä paitsi Norjan lappia ja suomea. Suomen alalla -esiintyvä Sompion kieli tuntuu yleensä olevan Inarin lapin kaltaista, -vaikka siihen on sekoittunut vielä enemmän suomea. Vielä on -mainitseminen Ruotsin lappalaisista, että heilläkin on olemassa useita -eri murteita, joille on annettu nimeksi Uumajan, Piitimen, Luulajan ja -Tornion j.n.e. murteet, mutta kun heillä nyt on sama kirjakieli, -ainakin yksi ainoa Raamatun käännös, niin nämä murteet vähitellen -lähennevät toisiansa, lopulta muuttuen yhdeksi kieleksi, paitsi ehkä -pohjoisimmalla seudulla vallalla olevaa murretta, joka ei suuresti eroa -Norjan lapista. Jos minun tässä sallitaan sanoa Venäjän lappalaisista -murteista läntistä Notoseron, pohjoista Semiostrovin ja itäistä Turjan -murteeksi, niin lapin murteet kaikkiaan ovat seuraavat: a) Norjan -lappi, b) Ruotsin lappi ja c) Ruotsin lapin murteet, d) Inarin murre, -e) Notoseron (eli Nuortijäyrin) murre, f) Semiostrovin murre ja g) -Turjan murre. Norjan lapin murretta kuuluu puhuvan noin kymmenen -tuhatta henkeä. Ruotsin lapin murteita kolme tuhatta (?), Inarin ja -Sompion murretta noin viisisataa, notoserolaista hieman seitsemättä -sataa, semiostrovilaista viisi tai kuusi sataa ja turjaa neljä tai -viisi sataa. Mutta, kuten jo aikaisemmin mainittiin, ei ole varmaa, -eikö koko Turjan murre mahdollisesti voisi liittyä jompaankumpaan -muista päämurteista; samoin voipi vasta tarkemman tutkistelun jälkeen -sanoa, mihin alaosiin (kielenmuunnoksiin) muut Venäjän lapin murteet -saattavat jakautua. "On joka suhteessa hyvin valitettava asia, etteivät -venäläiset ole mitään tehneet tämän kielen (lapin) viljelemistä -varten", sanoo Rask yllämainitussa teoksessaan, II osan 340 s:lla, ja -tähän hänen lausuntoonsa täydelleen yhdymme, lisäten vaan, että on -vallan sama syy valittaa, että suomalaiset ovat laiminlyöneet Suomen -lapin murteiden tutkimisen, ja sitä suuremmalla syyllä, kun juuri -suomalaiset oman kielensä sukulaisuuden vuoksi lapin kielen kanssa -olisivat kaikista sopivimmat tutkimaan ja viljelemään lapin kieltä. -Mutta sellainen on vielä tapa meillä, että mennään Halikon kautta -Ruotsiin, harrastetaan kaikennäköisiä vieraita asioita ja annetaan -saksalaisille tai muille halukkaille tilaisuus tutkia sitä, mikä on -meitä lähinnä, kuten esim. lapin, jopa itse suomen kieli! Ainoastaan -Norjan ja Ruotsin lappi ovat jotenkin hyvin tutkittuja ja muokattuja, -mutta eivät kuitenkaan suinkaan niin perinpohjin, etteivät ne vieläkin -antaisi paljon tekemistä filologille, joka tahtoisi vertaillen tutkia -kaikki lapin murteet, s.o. koko lapin kielen. Mikä avara ala! -- ja -kuinka tärkeä sellainen tutkimus olisi, sen osottakoon myös Raskin -lausunto usein mainitussa teoksessa (II osa, 331 s.). Hän sanoo: -"näyttää siltä kuin Europan ja Aasian väestön ja kielen synty suureksi -osaksi olisi etsittävissä lappalais-suomalaisesta kansanheimosta tai -sen sukulaisheimoista, joita yhteisellä nimellä saattaa sanoa -skyyttalaiseksi kansanroduksi. Tämän kysymyksen tutkiminen on omansa -herättämään kielentutkijan ja historioitsijan, jopa jokaisen -mielenkiintoa, joka haluaa tuntea sukuamme sen monia eri haaroja ja -näiden keskinäisiä suhteita myöten. Jo Arndt lausui sen toivomuksen, -että joku taitava kielentutkija ennakkoluuloitta tarkastaisi niitä -kaikella sillä tunnollisuudella, jota ne todenmukaisina jätteinä -kielestä, joka on ollut maailman vanhimpia, ansaitsevat." -- On todella -hämmästyttävää nähdä, kuinka vähäisellä innolla ja vakavuudella -kielentutkimusta vielä yleensä harjoitetaan, ja kuinka kaukainen se -aika vielä välttämättömästi on, jolloin kävisi mahdolliseksi uudelle -von Linnélle ruveta miettimään jotakin järjestelmää, joka käsittäisi -kaikki maanpiirin ihmiskielet. Tällaisen miehen edeltäjänä tosin -ilmestyi Tanskassa joku aika sitten usein mainittu Rasmus Rask, mutta -mitäpä hänkään voi aikaansaada, kun erikoistutkimukset olivat niin -niukat? Hänen täytyi itse ryhtyä yksityiskielien lähempään tutkimiseen -niiden kotimaassa ja enempi ehtiäkseen panna yövalvonnan ja rasitusten -kautta alttiiksi terveytensä ja henkensä Intiassa. Ihmisen järjen ja -ajatuskyvyn, hänen kielensä ja tekoinsa kautta Jumalan voima ihmisessä -ilmestyy, ja ihmisen ulkopuolella koko luonnossa, ja joka päivä -koetetaan yhä paremmin päästä tämän ilmestyksen perille; kaivetaan -esille maan sisustat, jotta löydettäisiin muutamia ruostuneita esineitä -menneiltä vuosisadoilta tai muita entisaikaisen luonnon jätteitä, -maksetaan suuret rahat amerikkalaisesta harakasta tai grönlantilaisesta -tikasta tai afrikkalaisesta myyrästä, samoin kuin maailman joka -kolkasta haalituista ruohoista ja sammalista, tutkitaan, riidellään ja -kirjoitetaan järjestä, usein niin kauan kuin sitä on itsellä kipinäkin -jäljellä; mutta kielet, ne jätetään oman onnensa nojaan ja kielten -tutkimus sattumusten varaan. Tärkeimmät työt mitä tällä alalla on tehty -[Huomautetaan, että tämä on kirjoitettu 12 vuotta sitten. (Kirjoittajan -huomautus Litteratarbladet'in lukijalle)] -- ja mistä tulevaisuudessa -voi toivoa koituvan joitakin hedelmiä kielten tutkimuksellekin -- ovat -syntyneet sivuseikkana lähetysseurojen ja yksityisten kristinuskon -levittäjien toimesta, joita siellä täällä ilmestyy jonkun kansan -sekaan, joka muuten sille oudolla kielellä ei olisi voinut saada -mitään, ei edes pintapuolista tietoa kristinopista. Yhtä satunnaista on -se voitto, joka on tullut kielien osaksi historiallisten tutkimusten -kautta, eikä tämä voitto kokonaisuudessaan ole suurenarvoinen, kun -kielitieteen ei vielä ole onnistunut edes historian palkkalaisena -päästä parempaan asemaan ja näyttää, mitä se sellaisenakin etenkin -muinaishistorian hyväksi kykenisi aikaansaamaan. Mutta onpa aika -lopettaa nämä kielimietteet, vai miksi heitä tahtoisi sanoa, jotka myös -varsin hyvin olisivat voineet jäädä mainitsematta, sillä onhan maailma -kuitenkin täpösen täynnä kielentutkijoita, kuten jokainen tietää, ja -nämä ovat milloin tahansa valmiit kirjoittamaan pitkiä tutkimuksia -kaikennäköisistä seikoista, kuten esim. siitä, onko Tacitus tai -Sallustius kirjoittanut ac vai atque, cum vai quum j.n.e. joissakin -lauseissaan. Ei siis sanaakaan siitä enempää, vaan onpa aikomukseni -suosiollisen lukijan seurassa, jos hän muuten tahtoo yhtyä minuun, -alkaa uusi retkeily Kannanlahdesta Vienanmeren rannalla olevaan -Kemin kaupunkiin. - -Keli on vielä jotenkin hyvä, tie sitäpaitsi ei ole 300:a virstaa -pitempi, minkä vuoksi toivon, etten liian kauan viivy matkalla, vaikka -tosin ei voi siellä täällä välttää muutaman tunnin viipymistä. Aluksi -täytyykin viivähtää itse Kannanlahdessa, joka on 40-taloinen kurja -kauppala (volost), Nivajoen oikealla rannalla sekä jotenkin lähellä -muutamia melkoisia vuoriylänköjä; näitä muuan karjalainen sanoi -Ristivaaraksi, Rautavaaraksi, Volosnavaaraksi ja Selednavaaraksi. -Olipa tshinovnikkakin (virkamies) seudulla, nimittäin stanovoi, -jonka tehtäviä ja vaikutusalaa en kuitenkaan niin tarkoin tunne, -jos hänellä muuten liekkään muuta tehtävää kuin se, että on -sijoitettu tälle paikkakunnalle ja kestitsee matkustajia. Schmidtin -venäläis-saksalaisesta sanakirjasta olen hakenut stanovoi sanan -merkitystä, mutta en ole löytänyt mitään sellaista, joka sopisi -virkamieheen, joten en tiedä muuta kuin että sana johtuu verbistä -_stanovitj_, joka merkitsee asettaa, sijoittaa. Kuitenkin muistelen -jossakin kuulleeni, että hänen tehtäviinsä myös kuuluu seudun vapaana -pitäminen kielletystä (tullaamattomasta) tavarasta. Itsellä hänellä ei -ainakaan ollut luonaan sellaista, jota vähintäkään olisi voinut epäillä -kielletyksi, sillä paitsi teetä ja ruokaa kuului hyväntahtoiseen ja -runsaaseen kestitykseen oikea venäläinen _vodka_ [viina], jota -suuremman varmuuden vuoksi myytiin ja ostettiin tarkasti suljetuissa -pulloissa säilytettynä. Paitsi häntä -- joka näytti sangen -säännölliseltä ja hyväntahtoiselta mieheltä -- oli seudulla vielä -postintarkastaja eli smotriteli sekä pappi, joita meillä ei kuitenkaan -ollut kunnia nähdä. - -Ennen muinoin Kannanlahti lienee ollut huomattava paikka; ja suoraan -vastapäätä ojan toisella puolella olevalla niemellä sanottiin ennen -olleen kolmikirkkoinen luostari. Sen olivat sodan aikana njemtsit -(karjalaiset vai norjalaiset?) hävittäneet, minkä tähden siellä nyt ei -nähnyt muuta kuin kirkon ja ani harvoja huononpuoleisia taloja. -Lisäksi puhutaan vanhassa karjalaisessa runossa Kannanlahden (paikan -karjalainen nimi) tytöistä, jotka muutamat nuoret miehet olivat vähällä -ryöstää ja myydä Vienassa (Arkangelissa); tästä saattaa myös olettaa -että tällä seudulla ennen muinoin vallitsivat paremmat olot, sillä en -luule, että nykyisistä Kannanlahden tytöistä saisi suuria voittoja, -möipä heidät sitten Vienaan tai minne muualle tahansa. - -Kannanlahdessa meidän oli pakko jättää pulkkamme, joilla koko talven -olimme matkustaneet Lapissa. Samoin kuin eroaa uskollisesta -ystävästään, jota kenties ei koskaan enää näe jälleen, erosin -oivallisesta pulkastani, jossa ei ollut mitään muuta vikaa kuin se, -joka meihin kaikkiin kerran tulee, nimittäin, että kerran vanhenemme ja -heikonnumme. Syntyisin se oli Sodankylän pitäjän Kittilän -seurakunnasta; siellä se oli aikoinaan tehty valitusta koivusta; -jalkojen suojaksi oli siihen laitettu erityinen kate eli kuomi samasta -puulajista ja päällystetty hylkeen nahalla. Talollinen Korvanen -Sodankylässä oli nuorempana ostanut sen rakkaalle vaimolleen, joka -monet vuodet oli jouluna ja pääsiäisenä sillä kulkenut Sodankylän -kirkolle. Pyytämällä pyydettyäni Korvanen myi minulle tämän pulkan -kuudesta pankkoruplasta, vaikka hänen vaimonsa olikin suuresti kauppaa -vastaan. Varmasti ja vahingoittumatta tuo pulkka oli talven kuluessa -seurannut minua ensin 18 peninkulmaa Inariin, sitten 16 peninkulmaa -Karasjoelle Norjan-Lappiin, sitten samaa tietä takaisin Inariin, -Inarista 9 peninkulmaa Paatsjoenniskaan, sieltä edelleen 10 peninkulmaa -Syngel-lappalaisten luo, sitten 15 peninkulmaa Kuolaan ja täältä -kolmattakymmentä peninkulmaa Kannanlahteen. On kyllä totta, että se -alamäissä joskus kiiruhti liiaksi, niin että minun oli vaikea pysyä -mukana, mutta eipä se koskaan kokonaan minua hylännyt, vaikka hetkeksi -jättikin jäljelle. Loivemmissa mäissä se ei sitä tehnyt, vielä vähemmin -tasaisella maalla. - -Kannanlahdesta kuljimme 30 virstaa Kneäsagubaan ja sieltä toiset 30 -virstaa Koudan kauppalaan. Kneäsaguba on köyhä, noin 25-taloinen -kylä; sillä lienee alkujaan ollut karjalainen nimi Ruhtinan lahti, -josta nykyinen nimi lienee venäläinen käännös, kuten kylän asukkaatkin -olivat venäläisiä tai oikeammin venäläisten ja karjalaisten sekarotua. -Sama lienee suureksi osaksi muidenkin täkäläisen merenrannikon -venäläiskylien asukkaiden laita, vaikka venäjän kieli niissä tätä -nykyä on päässyt melkein yksin vallitsevaksi. Ne monet karjalaiset -paikannimet, joita täällä sekä useissa paikoin Venäjän-Lappia tapaa, -kuten Maaselkä, Rikkataival, Niva-joki, Kannanlahti tai myöskin -selvät yleisten karjalaisten paikannimien venäläiset muunnokset tai -käännökset, kuten Pinosero (Pienijärvi) pohjoiseen Kannanlahdesta, -Verchosero (Korkialampi) Kannanlahden ja Kneäsaguban välillä, -Bjälosero (Valkiajärvi), Startsevosero (Ukonjärvi), Startsevaguba -(Ukonlahti) Kneäsaguban ja Koudan välillä, Pajakanta-guba (Pajukanta), -Glubokosero (Syvälampi) y.m. tekevät jotenkin luultavaksi, että -Kneäsagubakin on venäläinen käännös nimestä Ruhtinan lahti, joka nimi -esiintyy Suomessa, missä sitäpaitsi on muita samanlaisia kuten Ruhtinan -salmi, Ruhtinan salo, Ruhtinan kivi j.n.e. Sellaisia käännöksiä ovat -myöskin kaiketta epäilyksettä niinet Tshornarjeka, Ljetnarjeka y.m. -Karjalassa yleisesti käytetyistä paikannimistä Mustajoki, Kesäjoki: -venäläisillä näet on se tapa, että pitävät paikannimiä samanarvoisina -kuin muita lisänimiä (epiteettejä), jotka kääntävät niin pian kuin -tietävät niiden merkityksen. Tästä johtuu melkoinen sekavuus -maatieteellisessä suhteessa, mutta toiselta puolen he siitä saavat etua -kielensä soinnukkaisuudelle, sillä vieraat paikan-nimet kuuluvat -kuitenkin vierasperäisiltä monessa kielessä. - -Koutaan saavuimme sydänyöllä; jonkun aikaa kolkutettuamme meidät -päästettiin stantsian oli kestikievarin pihaan. Vaikka pari kolme -vanhanpuoleista naishenkilöä asui ja nukkui siinä huoneessa, johon -meidät päästettiin, ei meidän ollut toivomistakaan mitään vuoteen -valmistamista meille, minkä vuoksi paneuduimme maata lattialle -matkalaukkujemme, reppujemme ja vaatteidemme keskelle, ja nukuimme -hyvin seuraavaan aamuun. Yleensä emme ole nukkuneet kunnollisesti -laitetussa vuoteessa sitten kun pastori Durchmanilla Inarissa. -Lappalaiset antavat toisen panna maata minne tahtoo ja laittaa -vuoteensa niin hyvin kuin osaa; korkeintain tuovat porontaljan alle -pantavaksi; Kuolassa meillä tosin oli sänky, mutta ei likimainkaan -kunnollista vuodetta; Kannanlahdessa makasimme kaksi yötä lattialla -ja samoin kaikissa majapaikoissa sieltä Kemiin asti, sillä ei -yhdessäkään niistä nähnyt edes sängyn merkkiä, sitä vähemmin erityistä -vierashuonetta. - -Seuraavana aamuna meitä tuli tervehtimään Koudan golovan piisari. Sekä -piisari että golova ovat Suomessa outoja sanoja, sen tähden heti -paikalla koetan taitoni mukaan niitä selittää. _Golova_ on jonkunlainen -kunnallisesimies, joka piirissään selvittelee jokapäiväisiä, vähemmän -tärkeitä asioita, ja kun hän usein itse on kirjoitustaidoton, hänellä -on apurinaan palkattu kirjuri, ja tämän nimenä on _piisari_. Piisarin -käynnin tarkoitus oli, mikäli saatoimme arvata, kysyä, olimmeko -asianmukaisilla passeilla varustettuja henkilöitä; sen tähden, hänen -istuttuaan jonkun aikaa, säästimme häneltä vaivan kysellä passejamme, -näyttäen ne itsestämme. Sitten panimme toimeen vähäiset aamupäivä -kekkerit, lähetimme ostamaan viinaa, jota meillä Maaselästä -lähdettyämme ei ollut hallussamme ollut, lainasimme toisesta talosta -teekeittiön ja lasit itse piisarilta. Seuraamme lisäsi vielä -postin-smotriteli, vanha rehellinen sotamies tai kersantti, -luultavasti jälkimäinen, hän kun näet osasi lukea kirjoitettua, ehkä -kirjoittaakkin. Sitten juotiin teetä vankasti, ja muun muassa tuli -kysymys siitä, oliko meillä _podorozhnaa_. Tämän harmillisen sanan -olimme jo lappalaisilta kuulleet, vaikka sillä siellä ei ollut mitään -merkitystä, mutta täällä ja jo aikaisemmin Kannanlahdessa ja -Kneäsagubassa se merkitsi sitä, että joko piti olla podorozhna tai -täytyi joka paikassa tinkiä ja riidellä tuntikaudet kyytihevosista ja -päälle päätteeksi maksaa melkein kaksinkertaiset kyytirahat tavallisiin -verrattuina. Kannanlahdessa stanovoi oli auttanut meidät matkaan. -Kneäsagubassa kaikki kylän miehet kokoontuivat pirttiin, missä asuimme, -ja neuvottelivat parin tunnin ajan siitä, voisivatko kiskoa meiltä -mielin määrin kyytirahoja, vai olivatko velvolliset kyyditsemään meitä -laillisesta kyytimaksusta. Koudassa sana podorozhna oli ensimäisiä, -jotka kuulin perille tultaessa ja myös ensimäinen, joka aamulla -herätessämme kajahti korviimme; eikä siinä kylliksi -- unetkin olivat -lyhyen levon aikana enimmäkseen koskeneet podorozhnaa. Seuraavana -aamupäivänä koutalaiset sitten neuvottelivat podorozhnasta kello -2:teen i.p., jolloin viimeinkin saimme kyytihevoset. Piisari ja -postin-smotriteli kyllä keinottelivat ja puhuivat puolestamme, mutta -luultavasti heitä pidettiin puolueellisina, kun olivat olleet meillä -teevieraina. Riidan ja neuvottelun kestäessä, ja kun ei mitään -kyytihevosia näkynyt, ajattelimme jo jäädä pariksi viikoksi Koutaan ja -tiedustelimme huonetta, jossa olisimme voineet asua ja työskennellä, -kunnes olisimme voineet saada postia myöten podorozhnan Kuolasta, josta -aioimme kirjeteitse pyytää tätä tärkeätä asiapaperia. Mutta viimein -tuli mainittuun aikaan kaksi hevosta ja rekeä pihaan, ja kuultuamme nyt -tehdyn sen päätöksen, että olimme kyydin saavat, ja kun viipymisen -kautta parin viikon kuluttua kelirikkokin olisi voinut käydä -haitalliseksi matkan jatkamiselle, päätimme lähteä matkaan. Piisari -vielä antoi meille kirjoituksen, jonka oli määrä riidatta ja -petkutuksetta auttaa meitä pari kyytiväliä eteenpäin, kuten kävikin. - -Kouta on muuten pieni, noin 50-taloinen kauppala; taloista useat ovat -kaksikerroksisia ja yleensä paremmin rakennetut kuin Kannanlahdessa. -Asema lienee kesällä hyvinkin kaunis, kun näet Koutajoki suureksi -osaksi ympäröi kauppalan, virraten ensin etelästä pohjoiseen ja -kääntyen sitten itään ja kaakkoon, ikäänkuin etsien uomaa lähellä -olevaan mereen. Kouta jää siis niemelle eteläpuolelle tuota muutamina -pienehköinä koskina eteenpäin kohisevaa jokea. Seudulla näyttää olevan -kalan saanti runsasta, sillä tähänkin vuodenaikaan oli tuoretta lohta -kaupan. Ostimme 23 naulan painoisen lohen, jota sitten useiden -seuraavien päivien kuluessa itsellemme keitätimme, saamatta vielä -Kemiin saakka sitä kokonaan loppuun syödyksi. Maksoimme siitä 20 -kopeekkaa pankkiarvoa naulalta. Niitytkin ja niittyalat kuuluvat Koudan -ja seuraavan, Tshornarjekan kylän ympärillä olevan erittäin hyvät, -mutta karut muiden kauppaloiden ja kylien tienoilla, joiden sen tähden -usein keväisin täytyy ostaa heiniä elukoilleen. Niiden hinta oli tänä -vuonna 20-30 kopeekkaa puudalta. Sekä täällä että Kieretissä, jonne -pian lähdemme, y.m. näki muutamia kannellisia ja mastollisia, -pienehköjä laivoja rannoilla. Koudassa muutamat niistä olivat vallan -kuivalla maalla, minne ne luultavasti veden korkeammalla ollessa olivat -joutuneet ja missä nyt odottivat kevättulvia. Pienemmät veneet olivat -10-12 kyynärän pituiset; itse runko oli keskeltä 7-8 kyynärän -pituudelta suoraa -- laidat yhdensuuntaiset, mutta päistä -äkkitaipeiset. Niiden kaaret olivat vankat ja pitemmän välin päässä -toisistaan kuin Suomessa on tavallista. Sekä veneitä että muuta -sellaista katsella minulla oli erittäin hyvää aikaa, sillä niin pian -kuin olin lähtenyt lappalaisten luota, ei minun enää sallittu polttaa -sisällä huoneessa. Sen vuoksi minun täytyi joka piipullista varten, -jonka halusin polttaa, lähteä ulos taivasalle, enkä edes sitenkään aina -saanut rauhassa tupakoida, kun näet kylän koirat tavallisesti -seurasivat minun haukkuen toinen toistaan äänekkäämmin. Senpä tähden -kuljin kernaammin niin kauas, että ne jättivät minut, ja palasin -poltettuani piipulliseni loppuun. Lopuksi rupesin tästä elintavasta -voimaan oikein hyvin, sillä ensikseen sain täten useammin tilaisuutta -ruumiinliikkeeseen, ja toiseksi tupakkia riitti tavallista kahta vertaa -kauemmin. Sitä ainoastaan pelkäsin, että täten vähitellen ehkä -unhottaisin koko polttamistaidon, sillä nyt jo kului joskus useita -tunteja, ennenkuin muistin piipun. Starovertseillä näillä seuduin on -muuten hyvin epäedulliset ajatukset tupakista, sillä ensinnäkin ei -Herra kuulu luoneen koko kasvia, ja toiseksi luulevat Vapahtajan -tarkoittaneen tupakin savua, kun hän jossakin paikassa Uutta -Testamenttia on sanonut, että se, mikä lähtee ulos ihmisestä, on -syntiä. Tehdäkseni polttamisen vähemmän synnilliseksi, minun siis -ainakin pitäisi totuttaa itseni nielemään savua, minkä olen kuullut -käyvän päinsä ja mitä joskus olen nähnyt tehtävänkin. - -Koudasta 22 virstaa kuljettuamme tulimme Tshornarjekan eli Mustajoen -noin 30-taloiseen kylään. Tätä kauemmaksi emme sinä päivänä voineet -ehtiä, joten jäimme yöksi Tshornarjekaan ja jatkoimme seuraavana -päivänä matkaa Kieretin kauppalaan, jonne luetaan matkaa 40 virstaa. -Siellä täällä näillä seuduin tapaa henkilöitä, jotka ovat tulleet -Suomen rajapitäjistä ja kääntyneet kreikanuskoon. Thornarjekassakin -tapasimme Kuusamon pitäjästä kotoisin olevan vaimon, joka täten oli -hylännyt entisen uskonsa, kuten hänen miehensäkkin, joka paraikaa oli -matkalla merelle murmannien seurassa. Kysyimme oliko hänen uusi uskonsa -entistä parempi, johon kysymykseen hän ehkä meidän tähtemme ei -vastannut myöntävästi eikä kieltävästi, vaan kysyi itse vuorostaan, -emmekö mekin kääntyisi siihen. - -Kieretti, jonne sitten tulimme, vei sekä Koudasta että Kannanlahdesta -voiton. Se on erään joen pohjoisrannalla, joka on samanniminen kuin -kauppala; siellä on sekä kirkko että oma pappi, joita muissa paikoin ei -ollut aina siitä perin kuin läksimme Kannanlahdesta. Vähä sen jälkeen -kuin olimme tulleet perille, meidät pyydettiin teelle porvari (tai -kauppias) Saivinin, seudun varakkaimman miehen luo. Hänen tyttärensä -oli naitu Kuolaan, mutta oli heti sinne saavuttuaan ruvennut potemaan -kovaa luuvaloa. Paitsi bogoroditsaa (neitsyt Mariaa), Kuolan pappeja -ja Kildinin lappalaisia oli minuakin käytetty hänen apunaan. Hän -paranikin lopulta, ja lienee arveltu minun jouduttaneeni hänen -tervehtymistään, minkä vuoksi hänen Kieretissä asuvat vanhempansa, -jotka kirjeessä olivat saaneet siitä tiedon, tahtoivat osottaa -kiitollisuuttaan pyytämällä meidät teelle ja ehtoolla illalliselle -sekä vielä teelle seuraavana aamupäivänä. Tyttärellä oli itsellään -omituinen ajatus taudistaan. Hänellä oli Kieretissä ollut useita -kosijoita, jotka kaikki olivat saaneet rukkaset, minkä vuoksi, kun hän -sitten oli mennyt vaimoksi nykyiselle, Kuolassa asuvalle miehelleen, -sekä hän itse että koko talo vahvasti uskoi, että joku edellisistä -kosijoista itse puolestaan tai kaikki yhdessä olivat noituneet häneen -tämän taudin. Sen tähden oli ensin turvattu Kildinin lappalaisten -apuun, ja kun se ei auttanut, kannettiin kirkosta suuri Marian kuva, -jonka edessä joukko vahakynttilöitä lakkaamatta monta vuorokautta -paloi. Samaan aikaan kun neitsyt Maria, minäkin olin hänen lääkärinään. -Koetin kyllä vakuuttaa hänelle ja muille, ettei tauti johtunut -noitumisesta, vaan vallan yksinkertaisesti matkalla sattuneesta -vilustumisesta Kieretissä vietettyjen häiden tuottaman rasituksen ja -yönvalvonnan jälkeen, mutta sellaista ei kukaan ottanut uskoakseen. -Useissa toisissakin potilaissa, jotka joskus ovat pyytäneet neuvoani, -olen näillä seuduilla tavannut sen uskon vallitsevana, etteivät heidän -tautinsa ole johtuneet luonnollista syistä; siitä syystä he myöskin -harvoin tahtovat parantaa itseänsä luonnollisella tavalla, vaikka -heille voisikin määrätä jotakin lääkettä seuduilla, missä ei ole -apteekkia eikä mitään lääkkeitä saatavissa. Kuolassa ei ollut apteekkia -eikä täällä Kemissäkään, vaikka tämä kaupunki on ainakin kahta vertaa -suurempi ja neljää kertaa väkirikkaampi kuin Kajaani Suomessa. Onpa -myös yleinen puute eräänlaisesta väestä, jota Suomessa on yllin kyllin, -nimittäin kuppareista ja suoneniskijöistä. Ne harvat tämänlaiset -kirurgit, jotka tapaa, ovat tavallisesti Suomesta kotoisin. Koska -paperi, josta tätä matkakertomusta varten olen tehnyt vihon, pian alkaa -olla lopussa, tahdon sanoa loput sanottavastani lyhyesti ja ainoastaan -luetella ne kylät, joiden kautta kuljimme Kieretistä Kemiin -matkustaessamme. Nämä ovat: ensin Vehkoseron (Vehkajärven) -kievaripaikka 14 virstan päässä Kieretistä, siitä 8 virstaa Typykkään -eli Puolimaahan, edelleen 18 virstaa Kälkäjärveen eli Pajariin, 22 -virstaa Sarviniemeen eli Pulteriin, 12 virstaa Pilsijärvem, 17 v. -Kakaraan, 40 v. Ponkamaan, 28 v. Kesäjokeen ja 22 v. Kemin kaupunkiin. -Paitsi Ponkamaa ja Kesäjokea muut olivat pieniä karjalais-kyliä, joissa -kansa kuitenkin välttävästi puhui venäjääkin, kuten ponkamalaiset ja -kesäjokelaiset siitä korvaukseksi välttävästi puhuvat karjalaa. - -Niin pian kuin toisella kyytivälillä Kieretistä päin olimme tulleet -Kemin kihlakunnan alueelle, oli tien varressa rappeutuneita -virstantolppia. Mutta koska tätä tietä ainoastaan talvella käytetään, -ja kun sitä on sama verta järviä ja lampia kuin maata, olivat pitkät -matkat välistä ilman virstantolppia. Muuan kyytimiehistä, jolta -eräällä pitkällä jäätaipaleella piloillani kysyin, miksi siinä ei ollut -yhtään virstantolppaa, sanoi niitä pystytetyn lähimmälle rannalle -vastapäätä sitä kohtaa, missä niiden jäällä pitäisi olla. Mutta -läheisimpään rantaan saattoi välistä olla virsta tieltä. Muuten sekä -kyytimies että minä emme voineet olla toista mieltä kuin että pylväiden -pystyttäjä oli menetellyt sangen hyvin siinä, ettei ollut niitä jäälle -asettanut, vaan rannalle, vaikkei kukaan tiellä kulkeva niitä sieltä -voinut nähdä. Muunlaisiakin merkkipylväitä näkee tien varressa, -nimittäin ristejä, mutta ainoastaan lähempänä kyliä. Varsinkin Kieretin -ympäristössä niitä oli viljalti, ja ne olivat jonkun pystyttämiä, joka -oli tahtonut sovittaa entiset syntinsä. Nämä ristit ovat osaksi -luonnollista kokoa, osaksi niin suuria, että Goljatillekin niillä olisi -tilaa. - -Karjalaisissa kylissä talot eivät olleet niin yhteen paikkaan -sullottuina kuin venäläisissä. Karjalaisissa kylissä näki oikeita -aitoja ja pirteissä rukkeja, jota kapinetta täkäläisissä venäläisissä -kylissä emme ole nähneet, sillä täällä naiset vielä käyttivät ikivanhaa -värttinää. Petkutuksen sijaan karjalaisissa kylissä tuli kerjuu. Niin -pian kuin oli saanut turkit yltään, oli ympärillämme ei ainoastaan -lapsia, vaan usein täysikäisiäkin naisia, jotka kumartelivat edessämme -ja rukoilivat meiltä miilostia, s.o. almua. On huomattava, että sekä -täkäläisen venäläisen että karjalaisen rahvaan naiset eivät vielä ole -harjaantuneet niijaustaitoon, minkä vuoksi kahta paremmin ja useammin -kumartelevat. Kaskia ja kaskeksi hakattua metsää näimme siellä täällä -tien varsilla karjalaisissa kylissä, muuten lakkaamatta havumetsää, -loppumattomiin järviä ja lampareita. Koutaa etelämpänä emme enää -nähneet koiraa käytettävän kuljetuseläimenä, mutta siihen asti -yleisesti, lukuunottamatta lappalaisia, jotka tulevat poroillaan -toimeen. Kuitenkin olen sittemmin kuullut, että itse Kemissä ja vielä -kauempana olevassa Sumassa ajetaan koirilla. - -Kesäjoessa, Kemiä lähinnä olevassa kylässä, emme ensin illalla olleet -saada yömajaa, jota emme kievaritalossakaan saaneet, eikä seuraavana -päivänä annettu hevosia. Vihdoin viimein, ja kun ei enää jaksanut -kuulla noita alinomaisia sanoja _podorozhna, prokonj_ y m., Castrén -läksi kello 12 päivällä jalkaisin kulkemaan Kemiin vievää tietä, -toivoen sieltä saavansa joko podorozhnan tai hevosen, mutta minä jäin -tavaroitamme vartioimaan. Mutta joko nyt aljettiin pelätä, kun meitä -oltiin viivytelty, vai muutenko, mutta kohta tuotiin sen jälkeen pihaan -kaksi hevosta, ja niin minäkin läksin matkaan. Viidennen ja kuudennen -virstantolpan välillä saavutimme Castrénin. Se hevonen, jolla minä -ajoin, väsyi kuitenkin taipaleella, vaikka enimmäkseen ajettiin -käymäjalkaa. Viimeiset viisi virstaa lähinnä Kemiä minun siis täytyi -vuorostani kulkea jalan. Huolimatta sellaisesta kyydistä kyytimies ei -tyytynyt 60 kopeekkaan peninkulmalta (tavallinen maksu on ainoastaan 50 -kopeekkaa), vaan vaati enempää, ja minun täytyikin lopulta se hänelle -antaa, päästäkseni hänestä erilleni. - -Vastedes, jos aika ja olot myöntävät, olen kirjoittava talven kuluessa -Lapissa tehdyistä matkoista, mutta olen nyt ensin tahtonut kertoa tästä -matkan osasta, kun lappalaismatkoista kuitenkin aikaisemmin muut ovat -paljon kirjoittaneet. -- Kirjeiden lopussa joskus on tapana anteeksi -pyydellen syyttää kiirettä, hutiloimista y.m., ja täysi syy on -minullakin samoja seikkoja pyytää anteeksi. Nämä muistiinpanot ovat -syntyneet osaksi pulkassa, osaksi tupakoimiskävelyillä, ja lisäksi ovat -venäjä ja lappi näinä aikoina siihen määrään panneet pääni pyörälle, -etten hyvällä tahdollakaan ole voinut saada kunnollista kokoon. - -Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842. - - E. Lönnrot. - - - - -45. - -[Päiväkirjasta.] - - - Kemi, 4 p:nä toukokuuta 1842. - -Kirjeemme, eli oikeammin kirjeet, joita olemme odottaneet useilta -tahoilta, ovat tuottaneet meille melko lailla harmia. Kotona ei tässä -suhteessa juuri tiedä muusta harmista kuin että kirjeitä ei tule, mutta -täällä: ne ovat saapuneet ja postien mukana lentäneet edes takaisin, -ilman että olemme nähneet niitä vilahdukseltakaan. Tämän tähden meillä -ei myöskään ole voinut olla tietoja Suomesta puoleen vuoteen. -Ensimäisen päätöksemme mukaisesti aioimme viipyä Kuolassa toukokuun -alkuun asti, ja sinne meidän siis oli määrä saada postimme lähetetyksi. -Mutta sittenkuin Sjögren samojeedin kielen opintojamme varten oli -neuvonut meitä arkimandritta Venjaminin luo, jonka luultiin asuvan -Ristiluostarissa (Krestnoi Monastyrj) lähellä Oniegaa, päätimme -olla meritse matkustamatta Kuolasta Arkangeliin ja sen sijaan matkustaa -maitse, voidaksemme aikaisemmin ryhtyä samojeediin. Lähtiessämme -pyysimme Kuolan postinhoitajaa lähettämään takaisin kirjeemme Oniegaan, -minkä hän lupasikin ja minkä luultavasti jo on tehnyt, vaikka emme -vielä niitä ole saaneet, kun yhä tähän saakka olemme viipyneet Kemissä. -Ja nyt on mahdotonta matkustaa sitä tietä, maantietä ei ole, ja -sitäpaitsi Venjamin asuukin Arkangelissa, jonne täältä paljoa -mukavammin voimme matkustaa vesitse. Paitsi Kuolaan osotettuja -postilähetyksiä pyysin Sjögreniä lähettämään minulle muutamia kirjoja -Oniegaan. Kauan olemme mietiskelleet, miten voisimme nuo kirjeet saada, -ja viimein sellaisten henkilöiden neuvosta, joiden luulisi tietävän, -miten täällä tällaisissa asioissa on menetteleminen, olemme leimatulle -paperille laatineet seuraavan [kirjoituksen]: - --- -- -- -- -- [Venäjänkielinen pyyntö Oniegan postikonttoriin, että -L:lle ja C:lle Oniegaan saapuneet postilähetykset lähetettäisiin -edelleen Arkangeliin.] - - - - -46. - -Akademikko Sjögrenille. - - - Arkangel, 2 p:nä kesäkuuta 1842. - -Korkeasti oppinut, laajalti kuuluisa herra Kolleegineuvos! - -Olen Teille hyvin kiitollinen kirjoista, jotka täällä Arkangelissa -vastaanotin ynnä arvoisasta kirjeestänne viimeksi kuluneen huhtikuun 14 -(26) päivältä. Emme ollenkaan tulleet kulkeneiksi Oniegan kautta, kun -Kemissä saimme sen tiedon, että arkimandritta Venjamin nykyään -oleskelee Arkangelissa, jossa jo olemmekin hänet tavanneet hyvää -terveyttä nauttivana. Hän vastaanotti meidät erittäin hyväntahtoisesti -ja selitti olevansa halukas antamaan meille samojeedin kielen opetusta, -kuitenkin pannen ehdoksi, ettemme ilman hänen erityistä lupaansa saisi -ilmaista siitä mitään toisille, emme suullisesti emmekä kirjallisesti. -Edeltäkäsin hän kuitenkin parina iltana meidän kanssamme lyhyesti kävi -läpi kielioppinsa, ja tästä luulin huomaavani, että samojeedin kielen -sukulaisuus suomen kanssa, jos sitä on olemassa, kuitenkin on niin -kaukainen ja vähäinen, ettei minun ollenkaan maksa vaivaa opiskella -sitä kieltä. Ei yksikään laskusanoista ollut suomen laskusanojen -kaltainen, ei edes samassa määrin kuin venäjän _pjatj, semj, sto, -tysjatsha_ vivahtavat suomalaisiin viisi (viiti), seitsemä, sata, -tuhansi, ja sama oli pronominienkin laita. Eräältä täällä asuvalta -samojeedilta olen sitäpaitsi kysynyt useita yksityisiä sanoja, mutta -minun ei sitenkään ole onnistunut havaita huomattavampaa yhtäläisyyttä. -Ja tähän olen vastaiseksi lopettanut samojeedin kielenopintokurssini, -sillä sen oppimisesta minulle aiheutuvaa ajanhukkaa pidän jotenkin -hyödyttömänä, varsinkin kun vastedes, sittenkuin Venjaminin on -onnistunut saada kielioppinsa, sanakirjansa ja evankeliumit -painetuiksi, ja vielä enemmän, sittenkuin Teidän ja Castrénin -tutkimusten tulokset tulevat tunnetuiksi, vähemmällä vaivalla ja -ajanhukalla voin oppia samojeedin kieltä sen verran kuin minulle -käy tarpeelliseksi. Jätän siis samojeedit ja lähden täältä -vepsäläisten luo niille seuduille, missä heitä Teidän kirjoituksienne -makaan on tavattavissa; täten toivon saavani paljoa suuremman sadon -suomen kieliopille ja sanakirjalle kuin samojeedin kielestä olisi -voinut odottaa. Vepsäläisten keskuudessa aion viipyä myöhäiseen syksyyn -asti, minkä jälkeen Aunuksen ja Sortavalan kautta talveksi palaan -kotia. Mutta jos saisin tilaisuuden s.o. virkavapautta, matkustaisin -kernaasti sitä seuraavana kesänä Viroon ja Kuurinmaalle, koska -virolaisista kirjoista ei kuitenkaan voi oppia viroa niin, että -luotettavasti voisi tätä kieltä verrata suomeen. Toivomukseni näet -olisi aikaansaada suomen, aunuksen, vepsän, viron ja lapin kielen -vertaileva kielioppi, ainakin sellainen, joka käsittelisi eri -muotojen etymologiaa ja muuten muoto-oppia. Ja sitäpaitsi olisi -sanakirjallisessakin suhteessa näiden kielten tarkka vertaaminen -toisiinsa välttämätön asia, koska usein ei voi saada selville sanojen -alkumerkitystä tarkastamalla vaan yhtä ainoata näistä kielistä, ja -koska ne sitäpaitsi saattavat rikastuttaa toinen toistansa. -- Lapin -kielessä niinikään työni jäi puolitekoiseksi -- jospa edes -puolitekoiseksi -- niin että minun kaiketi yhden talven aikana pitäisi -liikkua heidän parissaan. Sen verran voitin kuitenkin tänä talvena, -etten käyttäessäni painettuja apukeinoja lapin kielen oppimisessa enää -niin helposti kuin muuten olisi voinut tapahtua, johdu harhaan usein -puutteellisen oikeinkirjoituksen takia, ja tähän tulokseen minun -vastaiseksi on tyytyminen. {Puolitoista tai kaksi viikkoa minun vielä -täyty viipyä täällä kirjeiden vuoksi, joita odotan Suomesta.} [Tämä -lause konseptista.] Matkani täältä tulee suuntautumaan Kargopolin -kautta Vyitegraan ja sieltä etelään, ja sitten palaan Lotinapellon -piirikunnan kautta Äänisjärven lounaispuolisille seuduille. Ainakin -Aunuksesta olen mielihyvällä ilmoittava Teille, kuinka tämä matka saa -luonnistuneeksi. Olen suuresti kiitollinen vepsäläisten asuinpaikkoja -koskevista tiedoista, jotka kahdessa viimevuotisessa kirjeessänne olen -saanut, ja joista minulla nyt on niin suuri hyöty. - -Kuten halusitte, en nyt lähetä rahoja ostamistanne kirjoista, vaan -merkitsen ne muistiin, kunnes taas olette muuttanut Pietariin, miksi -ajaksi kenties voin saada tietää myöskin, miten suuret postikulut -niiden lähettämisestä olivat. Kirjat olivat minulle kahta -tervetulleemmat, kun Castrén ja minä täällä tulemme eroamaan eri -teille, niin että toisen meistä muuten olisi täytynyt jäädä ilman -venäläistä sanakirjaa; täällä Arkangelissa näet ei ole mitään -kirjakauppaa. Jos Te tämän kirjeen saavuttua vielä sattuisitte asumaan -Pietarissa, pyytäisin vielä Vyitegraan saada lähetetyksi pienen kirjan, -nimittäin Grammatika finskago jasyka sotshinennaja G. Okulovym, -petshat. 1836 Tipogr. Akademii Nauk [= Suomen kielen kielioppi. Tehnyt -G. Okulov, pain. 1836 Tiedeakatemian kirjapainossa]. -- Tämän -kieliopin olemassa-olosta tuskin ennen tiesin, mutta nyt se on minulla -lainana Venjaminilta; kopioin siitä sen, mikä erityisesti koskee -aunusta, kun pelkään, että jo asutte maalla ja etten siis voi saada -itse kirjaa. - -Syvimmästi kunnioittaen olen edelleen - - nöyrin palvelijanne - Elias Lönnrot. - -47. - -Tohtori Rabbelle. - - -[Suurimmaksi osaksi julkaistu "Helsingfors Morgonbladin" n:roissa 57, -59-61 v. 1842.] - - Arkangel, 24 p:nä kesäkuuta 1842. - -Veli hopea! - -Ensiksi saan onnitella Sinua toisen nimipäiväsi johdosta, sillä -tarvitsematta turvautua almanakkaan muistan, että tämän kuun 24:s päivä -ja Juhanan päivä sattuvat yhteen. Eipä Sinun pidä luulla, että Juhanan -päivä meillä täällä on ollut vallan muiden päivien kaltainen. Tosin -pääsiäinen ja puolet helluntaita pujahtivat ohitsemme, niin että vasta -jäljestä muistimme ne, mutta sama ei ollut juhannuksen laita. Sillä -isäntämme, ravintoloitsija N.N, joka jo kolmen viikon kuluessa on -pyytänyt meitä joskus kunnioittamaan häntä käynnillämme, sattui saamaan -vihdoin tänään tämän kunnian osakseen. Kestityksestä ei luultavasti -olisi loppua tullut, mutta meidän itsepäisyytemme ja tuo sopimaton -vierailuaika, kello 11 a.p., pelastivat meidät tällä kertaa, niin että -pääsimme -- Castrén puolellatoista ja minä puolellakolmatta stakanalla -oikeata nimipäiväkahvia. Koko nämä loistavat kekkerit sitäpaitsi saivat -lystikkään-surullisen käänteen, josta meille oli enemmän hyötyä kuin -itsepäisyydestämme ja kaikesta muusta. Sillä juuri kun isäntä, joka -nähtävästi aikaisemmin sydämensä pohjasta oli viettänyt juhannusta, -mitä innokkaimmin pullo kädessä kehotteli meitä nauttimaan, tuli hänen -rakas vaimo-käpysensä sisälle, tempasi tuon loistavan kalleuden rakkaan -aviopuolisonsa kädestä eikä edes tyytynyt tähän voitonmerkkiin, vaan -pantuaan sen varmaan talteen, ilmestyi uudelleen saapuville, riisui -mieheltään sekä takin että liivit ja pani hänet näin sänkyyn nukkumaan -asian päälle, minkä jälkeen minä sanoin hyvästi; Castrén oli jo hetkeä -aikaisemmin sen tehnyt. - -Kesäkuun 8:ntena päivänä kirjoittamasi kirjeet saimme saman kuun -21;ntenä. Ne tuottivat meille suuren ilon, jota niitä seuraavat -sanomalehdet vielä lisäsivät, samoinkuin se silminnähtävä parannus, -jota Vaseniuksen sanomalehti tosin joka vuosi on luvannut, mutta jota -se itse teossa vasta tällä vuosikerrallaan on alkanut osottaa. Mutta -seikka, joka vielä enemmän kuin "H:fors Tidningarin" osottama -katumus ja parannus, on omansa ilahuttamaan meitä lääkäreitä ja -puolilääkäreitä, johon kunnianarvoisen säätymme jälkimäiseen osastoon -allekirjoittaneella lienee kunnia lukea itsensä kuuluvaksi, on Suomen -Lääkäriseuran keskustelemuksien julkaiseminen. Eipä tuo uusi -ruumiinavausta koskeva ohjesääntökään lähemmän tutustumisen jälkeen -tunnu olevan niin kauhea, joksi huhu edeltä sitä tiesi mainita. Tosin -se alussa tuottaa vähän enemmän työtä ruumiinavauksissa kuin mitä tähän -asti tavallisesti on ollut, eikä muutamille meistä, allekirjoittanut -niihin luettuna, liene niin helppoa ilman erityistä tutkimista edes -löytää rinta- ja vatsahermoja y.m., mutta tähän pieneen tai suureen -vaivannäköön kernaasti alistuttakoon, jotta saataisiin nuo tärkeät -sanat: "Niin totta kuin j.n.e." varmemmin perustelluiksi kuin mitä -tähän asti kuuluu joskus olleen laita. -- On vahinko, että "Suomen" -tilaajat tänä vuotena ovat vähentyneet kokonaisella 100:lla. Mutta kun -ei kuitenkaan saata pitää tätä vähennystä tarpeeksi suurena -mielenosotukseksi, voinee tähän kohtaloon alistua, ja näin ollen -kehottaisin jatkamaan tämän aikakauskirjan julkaisemista ja tahdon -mielelläni suorittaa osani sekä painatuskuluista että kirjoituksista, -jälkimäisistä tietysti mitä mittaan tulee. Toivonpa että kaikki hyvän -asian vuoksi kernaasti sen tekevät. Mutta jos joku siihen olisi -haluton, niin huomautettakoon hänelle, etteivät painokulut ole mitään -muuta kuin etumaksu, joka ylipainoksen myymisellä vastedes varmaankin -voidaan korvata. "Suomen" tämänvuotisissa kirjoituksissa luulisi toki -jokaiselle olevan arvokasta harrastuksen aihetta, jopa niidenkin -varalle, jotka tuskin tietävät, että on olemassa mitään muuta "Suomea" -kuin nuoremman Bergströmin [paperossit?] tai korkeintain tuo toinen -yhtä sauhuinen [laitos], joka kuuluu Suomen Tullilaitokselle. [Alus?? --- Kohta kuuluu Ruotsiksi: "-- -- -- tillochmed för dem, som knappast -veta, att det finns till något annat Suomi, än Borgström j:rs, -eller på sin höjd dertill det andra likaså rökaktiga, som tillhörer -F. Tullstyrelsen".] - -Kiitos paljosta Venäjän Historian tähden näkemästäsi vaivasta. -Korjausluku näyttää olevan huolellisesti tehty, mistä sen lukija on -saapa erityisen kiitoksen. En ole tähän asti voinut löytää mitään -suuria painovirheitä. Ostappa nyt minun laskuuni tätä kirjaa viisi -kappaletta, nidota ne samoin minun laskuuni ja anna niistä sitten yksi -valtioneuvos von Haartmanille, toinen professori Reinille, kolmas -lehtori Akianderille, neljäs asessori, t:ri Rabbelle ja lähetä -tilaisuuden tarjoutuessa viides Vesilahden kappalaiselle, Kustaa -Ticklénille, ja kuudes, jonka olin vähällä unhottaa, arkiateri -Törngrenille, vie myöskin terveisiä kaikille; tilaa voittaakseni olen -ne sullonut näin yhteen, nimittäin terveiset, mutta toivon auliilta -hyvyydeltäsi, että ne ennen lähettämistä asianomaisesti erotetaan -kunnioittaviin ja ystävällisiin. - -Matkastani Kemiin kirjoitin viime kirjeessäni, niin ettei siitä enää -ole mitään mainittavaa. Kemissä olimme kelirikon ajan, joka -kerrassaan juurtajaksain viivytti meitä siellä toukokuun 19:nteen -päivään asti. Kemistä ei kulje mitään kesämaantietä; tämän tähden -meidän täytyi odottaa ensi tilaisuutta päästäksemme meritietä -Arkangeliin, missä arkimandritta Venjamin, jonka luo meidän oli -meneminen samojeedin-tutkimustemme vuoksi, paraikaa oleskeli. Astuimme -siis ensi veneeseen, joka läksi kulkemaan Kemistä, 60:n virstan päässä -siitä isossa saaressa olevaan, suureen Solovetskoin luostariin. Kemi, -josta juuri olen lähtemäisilläni, on nuori, vaan vanhanpuoleisen ja -rappeutuneen näköinen kaupunki. Sen nykyinen ikä on 70 vuotta, joka -kaupungin iäksi ei vastaa 70 päivää ihmisen ikää. Muuten se on valinnut -itselleen paikan hieman pohjoiseen Kemijoesta ja muodostaa siinä -hevosenkengän muotoisen kaaren pienen lahden ympäri, johon joen -vähäinen haara ja eräs toinen oja laskee virraten kaupungin läpi. -Talojen luku mainitaan 1841:n vuoden _Mysljatsheskov'issa_, -(kalenterissa) 316:ksi ja asujanten luku 1726:ksi, mutta sen mukaan -kuin monet kemiläiset arvelivat, on molemmissa näissä luvuissa -tinkimisen varaa. -- Kaduilla on kesän aikaan mahdotonta ajaa, minkä -tähden koko kaupungissa ei kuulu olevan kääsejä, sitä vähemmin troskia -tai vaunuja. Voineeko niitä pitkin ajaa kuormavankkureilla, en tiedä, -mutta oletan että se kuitenkin suurimmassa hätätilassa voisi käydä -päinsä. Jalkalaisia varten on jotenkin hyviä, leveitä, puisia -katukäytäviä, vallan kuten täällä Arkangelissa; eroa on korkeintain se, -että ne täällä useissa paikoin ovat kadun keskikohdalla, ajotiet -kummallakin puolen. Useita muitakin kuin allekirjoittanutta ovat -Helsingin kivikatukäytävät harmittaneet, jotka muka olisi jo aikoja -sitten pitänyt poistaa, ellei arvoisa suutarienammatti olisi pannut -vastaan, mutta kun nyt lähemmin ajattelen asiaa, ne kuitenkin ovat -ainakin sataa kertaa paremmat kuin kaikki puukäytävät, joista jalka -pitemmällä kävelyllä sanomattomasti kärsii, kun variatio delectat -[= vaihtelu tuottaa mielihyvää] kokonaan on niistä erotettu, ja samat -nosto- ja laskulihakset lakkaamatta saavat olla yksin työssä, kunnes -väsyvät, mikä hyvinkin pian tapahtuu, ne kun jäävät niin kokonaan -vierustoveriensa apua ja tukea paitsi. -- Lisähankaluutena -on puukäytävistä se, että ne sateisella säällä ovat lokaiset ja -niljakat. Mutta tämä riittäköön jo siitä ja itse Kemistä, joka ei -ansaitse pitempää kuvausta. - -Veneessä, johon nyt olimme astuneet, oli paitsi meitä Kuolan -ispravnikka, nimineuvos Ivan Latyshev, johon jo Kuolassa olimme -tutustuneet ja jonka olimme huomanneet kunnon mieheksi; minun oli -onnistunut jotakuinkin parantaa hänen kronillis-reumatis-hypokondriset -vaivansa, niin että hän ainakin nyt, ja pari viikkoa sitten, kun palasi -Arkangelista, sanoi olevansa vapaa tautinsa kahdesta edellisestä -aineksesta, potien ainoastaan vähässä määrin viimeistä. Muutamia -bohumoltsejakin (pyhiinvaeltajia) oli veneessä, ja niiden joukossa pari -naista, jos oikein muistan, kotoisin Jaroslavin kuvernementistä. He -olivat jo talvikelillä tulleet Kemiin, sieltä lähteäkseen, kuten -sanottiin, sielunsa autuuden vuoksi, laajalti kuuluisaan luostariin; -päätarkoituksena useimmilla sellaisilla pyhiinvaeltajilla lienee -kuitenkin se, että luostarimatkojen varjolla saavat kuljeksia ympäri -maata ja elättää itseään kerjäämisellä. Huonompi onni kuin näillä -kahdella naisella oli ollut eräällä pyhissävaeltavalla miehellä, joka -niinikään oli kotoisin Venäjän sisäosista. Vähän hänen Kemiin tulonsa -jälkeen oli tässä kaupungissa tehty vähäinen kirkonvarkaus, mistä -syystä hän ja pari kemiläistä oli vangittu luulossa, ettei kukaan muu -kuin he ollut mainittua varkautta toimeenpannut. Kun eräässä -tilaisuudessa sanoin gorodnitshij'lle, ettei Suomen laki salli vangita -ketään henkilöä niin löyhäin epäluulojen nojalla, ei hän, vaikka oli -sangen taitava ja järkevä virkamies, tahtonut ymmärtää, mitä väärää -siinä oli. Kuitenkin kaksi vangituista varmasti on syytöntä, ja -mahdollisesti kolmaskin. - -Aina 30:n virstan päähän Kemistä oli saaria siellä täällä matkan -varrella; sitten tuli eteen avoin meri, jota olisi jatkunut luostarin -rantaan asti, ellei jää olisi suvainnut vielä venyä luostarin -edustalla. Saatoimme siis pitää itseämme onnellisina, että pääsimme -edes johonkin rantaan; meidät näet päästettiin maihin 15 virstan päässä -luostarista erääseen pikku saareen, joka on jotenkin lähellä isoa -luostarisaarta. Sieltä lähetettiin noutamaan luostarista hevosia ja -rattaita, jotka viimein kokonaiset kuusi tuntia odotettuamme näkyivät -tulevan. Luostarissa viivyimme lähes viikon, jossa viipymisessä jää -ensi päivinä uskollisesti piti meille seuraa. Ja meren tultua -avoimeksi, emme koskaan tahtoneet saada tilaisuutta päästä etemmäksi, -kun ei Arkangelin puolelta tullut yhtään laivaa tai venettä, -jos kuinkakin odotimme. Viimein, kun tämä odotus kävi liian pitkäksi, -vuokrasimme toukokuun 26:ntena päivänä veneen ja soutajia Arkangelin -puoliselle, 7-8 peninkulman päässä olevalle lähimmälle mannermaalle, -ja tätä vuokraamista sitten jatkui pitkin rannikkoa kylästä kylään, yhä -vaan ispravnikan seurassa. - -Kuvauksen ylenmäärin komeasta ja rikkaasta luostarista lykkään -toistaiseksi, kun vasta tapaamme. Paitsi varsinaista, 25 virstan -pituista ja keskimäärin 10 virstan levyistä luostarisaarta, nimeltä -Solovetskoi, on luostarilla hallussaan kaksi muuta, vallan lähellä -olevaa, melkoista saarta, nimeltään Ansero ja Muksalma, ja lisäksi 30 -pientä saarta pitkin rannikkoja. Odottaessamme läksimme eräänä päivänä -Anseroon. Suurien troskien eteen valjastettiin meitä varten kolme -hevosta, ja näissä troskissa ajoimme ensin mukiinmenevää maantietä -pitkin, jonka oli virstanpylväät sivulla, 15 lukuaan. Tien varressa -näki siellä täällä lampien rannoille rakennettuja tupia, joissa -luostarin kalastajat kesäaikaan asuvat. Tällaisia pieniä lampia kuuluu -näissä kolmessa saaressa olevan yhteensä kokonaista 44. Tuottavinta -kalastusta harjoitetaan kuitenkin tietysti ulkorannikoilla. Rannassa, -johon maantie päättyi, oli vierastupa sekä syrjemmässä muutamia muita -tupia. Tämän pienen, paraikaa asumattomana olevan kylän silmälläpito -oli uskotta Tverin kuvernementistä kotoisin olevalle munkille. Hän oli -Tverin karjalaisia ja puhui karjalaa, joka oli enemmän meidän -tavallisen suomenkielen kaltaista kuin se, mitä puhutaan Vuokkiniemessä -ja Repolassa, missä, etenkin viimemainitussa paikassa, karjalaan on -sekoittunut aunusta. Tämä mies kertoi, minkä jo ennestäänkin tiesin, -että Tverin kuvernementissä on monta ja suurta karjalaista kylää. -Hieman kyselin heidän elintapojaankin, jotka näyttivät olevan -suureksi osaksi samat kuin yleensä Venäjän karjalaisilla. Karjalaisia -laulujakin hän kertoi heillä olevan, sellaisia, joita laulettiin -leikittäessä ja muuten koolla oltaessa. {Siitä harrastuksesta, jota -tämän keskustelun kuluessa kaiketi osotin hänen maalaisiaan kohtaan, -hän näytti tuntevan velvollisuudekseen jollakin tavoin lausua -suopeuttaan minua kohtaan, ja kysyi siis, eikö minun tehnyt mieli -kääntyä pravoslavniin [oikeaoppiseen] uskoon. Vastasin, että minulla se -jo ennestään oli, lukuunottamatta muutamia vähempiarvoisia -sivuseikkoja, ja sitten erosimme, kun vene, jonka oli määrä viedä -meidät neljän virstan levyisen salmen yli, jo odotti laiturin ääressä.} - -Anserossa, jonne nyt saavuimme, oli kaksi Solovetskoin alle kuuluvaa -pienempää luostarirakennusta, nekin kivestä tehdyt kuten itse -emäluostari. Toinen näistä, joka on ristitty samannimiseksi kuin itse -saari, oli noin virstan päässä rannasta pienen sisäjärven rannalla, -jonka nimi niinikään oli Ansero (Anzero) [s.o. Anozero: Anzero], mutta -jolla ennen muinoin lienee ollut karjalainen nimi, Hanhijärvi, josta -sitten, koska venäjästä puuttuu h kirjain, ensin on voinut syntyä -Anj-ozero, ja sitten nykyinen supistunut muoto Anzero. {Siellä, -luostarissa nimittäin, emmekä järvessä, tapasimme keisarin -entisen sivus-ajutantin jonkinmoisessa maanpaossa. Hän kantoi nyt -luostaripukua, oli pitkäpartainen ja niin kovin nöyrä olennoltaan, että -tuskin tahtoi istuutua meidän läsnäollessamme. Muuten ollen hyvin altis -palvelukseen ja kohtelias, hän itse hommasi teekeittiön kiehumaan, -pannen omalla kädellä hiiliä torveen. Hän puhui saksaakin, vaikka ei -juuri paremmin kuin me itse, ja sanoi tulleensa karkoitetuksi -pääasiallisesti siitä syystä, että kerran oli pälkähtänyt hänen -päähänsä viheltää ulos eräs Pietarin hoviteatterin näyttelijä; -kuitenkin on luultavampaa, mitä muut kertoivat, että hänen -karkoituksensa oli aiheutunut useista säädyttömyyksistä tai -säännöttömästä elämästä yleensä. Hän sanoi nimensä olevan Shumskij, -mutta oli luostarissa enemmän tunnettu nimellä Araktsejef, minkä -nimenvaihdon sanoi johtuvan siitä, että oli ollut kuuluisan Araktsevin -kasvattipoika. En ollut siihen asti, kun hänet tapasin, kuullut -häntä toisella nimellä mainittavan, ja yhdistin siihen nimeen -jonkinmoisen ylhäisyyden, niin että hänen suuri "Demüthigung'insa" -[nöyryytyksensä] teki minuun kahta suuremman vaikutuksen. Paitsi -vapaita huoneita ja vapaata elantoa luostarissa hänelle oli keisarin -armosta myönnetty käsirahaa 100 ruplaa pankkiseteleitä kuukaudessa, ja -hän tuntui pääasiallisesti olevan varsin tyytyväinen tilaansa.} - -Toiseen tässä saaressa olevaan haaraluostariin luetaan Anserosta neljä -virstaa. Se sijaitsi korkealla, joka taholle jotenkin jyrkänkaltevalla -kukkulalla, jolta oli mitä ihanin näköala laajalti salmien, selkien, -saarien, metsien ja järvien yli. Emme olleet kuulleet tätä paikkaa -sanottavan muuksi kuin "Galghofi'iksi" ja luulimme tämän nimen johtuvan -jotenkin samanlaisesta ruotsalaisesta sanayhdistyksestä "galghof" -[hirsipuu-hovi] ja kahta suuremmalla syyllä, kun luostarin -aikakirjoissa on luettavana, että ruotsalaiset muinaisina sota-aikoina -olivat lähettäneet tännekkin partioretkeilijöitä piirittämään ja -ryöstämään jo silloin rikasta luostaria. Mutta samoin kuin ruotsalaiset -silloin pettyivät odotuksissaan, mekin nyt pahasti petyimme nimen -alkuperän johtamisessa, sillä nimi Galghoff (Golgof) ei johtunut -ruotsista, ei karjalasta eikä venäjästä, vaan suorastaan hepreasta ja -merkitsi samaa kuin Golgatha meillä, jonka sanan kuitenkin varsin hyvin -ruotsiksi voisi kääntää sanalla "Galghof". {Täällä Golgathassa -tapasimme toisen karkoitetun henkilön, entisen upseerin, joka -sotapalveluksensa aikana oli jonkun aikaa elänyt Suomessakin, Hänkin -oli antanut parran kasvaa ja kävi nyt luostaripuvussa ja oli muuten -iloinen ja hauska. "Eto prekrasno" [tämä on somaa] hän usein virkkoi -vastauksien johdosta, jotka meiltä sai Suomea koskeviin kysymyksiinsä, -mutta vähemmin "prekrasnoa" hänestä varmaankin oli, että hän oli vailla -sekä piippua ja tupakkia että polttamislupaa. Mutta koska kolmannen -seikan laita ei kuitenkaan liene ollut niin varsin ankara, ispravnikka -lahjoitti hänelle ensimäisen ja toisen, ja allekirjoittanut, mitä -etenkin keskimäiseen puutteeseen tulee, koetti varojensa mukaan auttaa -inspravnikkaa. Sekä tällä entisellä upseerilla että Shumskij'lla -oli vapaus mennä mielin määrin kävelemään luostarin muurien -ulkopuolellekin, mutta emäluostarissa oli toisia todellisia -luostarivankeja, joilla ei ollut samaa etua, vaan jotka alituisen -valvonnan alaisina olivat huoneisiinsa suljettuina. Oli -useita muitakin, jotka vanhemmat tai sukulaiset olivat lähettäneet -puoleksi tai koko vuodeksi luostariin parantumaan, ja toisia, jotka -äiti tai isä jonkun pyhän lupauksen johdosta oli luostariin jättänyt. -Niinpä ainakin ajuri, joka kyyditsi meitä Anseroon, kertoi, että -äitinsä oli uhrannut (matj pozhertvovala) hänet luostariin, kun hän -vielä oli pieni lapsi. Että sellaisilla luostariuhreilla ja -parannuskokelailla oli tavallinen luostarivapaus, minun tuskin -tarvitsisi mainita, ellen vähää ennen olisi puhunut luostarivangeista.} - -Matka luostarista tänne ei ollut vailla vähäisiä vastuksiaan. Suuria -jäälohkareita eli oikeammin pieniä jääsaaria ajelehti meressä, ja ne -olivat muutamissa paikoin sulloutuneet niin tiheään yhteen, ettei -ollenkaan päässyt pujottelemaan välitse, vaan että täytyi vetää vene -niiden yli. Muutamissa paikoin näimme hylkeiden sukeltavan esiin -vedestä, usein vallan lähellä venettä, ja muutamia soutajat ampuivat, -mutta ilman menestystä. Pahempi leikki hylkeillä on kestettävänä -syksyllä, jolloin jää alkaa asettua. Ne kokoontuvat suuriin parviin, -muutamiin tuhat ja enemmänkin. Emät kasvattavat suurilla jäälohkareilla -poikiaan, kunnes nämä oppivat hyvin uimaan. Mikäli tuuli tai virta ajaa -sellaisia jäälohkareita rantaan, talonpojat ovat varuillaan, käyvät -sitten suoraa päätä nuija kädessä lauman kimppuun ja toimeenpanevat -kauheat tappajaiset. Uimataitoon täydelleen perehtyneet emät kyllä -koettavat saattaa poikansa turviin murhanuijalta, mutta hylkeenpojat, -jotka eivät ollenkaan osaa tai puutteellisesti osaavat uida, tarttuvat -veteen tultuansa taas kiinni jäänlaitaan ja riippuvat siinä, kunnes -nuijanisku tekee lopun niiden nuoresta elämästä. Joskus sattuu, kun -talonpojat mitä innokkaimmin toimittavat kauheata verilöylyään, että -tuuli tai luode ajaa jäälohkareen ulos rannasta, ja silloin murhaajat -itse helposti voivat joutua kuoleman saaliiksi, sillä kun heidän alussa -on täytynyt hiipien lähestyä, he eivät ole voineet ottaa venettä -mukaansa. Hyvä on, jos joku silloin rannalta huomaa onnettomuuden ja -rientää pelastamaan, tai jos tuuli ehtii kuljettaa heidät jollekin -toiselle rannalle, ennenkuin keskellä tuhoamiansa uhreja itse ovat -ehtineet surmalle antaa elämänsä uhriksi. - -29:nnen päivän illalla tulimme tänne Arkangeliin ja majoittausimme -ispravnikan neuvosta venäläiseen ravintolaan, jossa siitä asti olemme -asuneet. Tosin toisena tai kolmantena vuorokautena muuan saksalainen, -nimeltä Sturtzer, jonkun täkäläisen pankin sihteeri, tuli luoksemme ja -ilmoitti, ettei muka ollut arvomme mukaista asua venäläisessä -hotellissa, minkä jälkeen hän tuli oikeaan aineeseensa, nimittäin että -saisimme huoneen, ruokaa ja palvelusta hänen luonaan, ja hyväksi aluksi -hän kutsui meidät ilmaiseksi päivällisille. Mutta isäntä, joka -niinikään näytti halukkaasti pitävän meitä luonaan, vei meidät talonsa -kolmanteen kerrokseen ja tarjosi meille kaksi oikein siistiä huonetta -ynnä palvelusta sekä ruokaa pari kertaa päivässä, määräten tästä -jotenkin kohtuullisen hinnan, nimittäin ruplan vuorokaudelta -kummaltakin. Kuitenkin menimme Sturtzerin päivällisille, katselimme -huoneita ja tiedustelimme hintaa; hän määräsi 30 hopearuplaa vallan -samoista eduista, joista hotellinisäntä pyysi ainoastaan 17 rupl. 15 -kop. hopeaa, eli 60 ruplaa pankkiseteleitä. Päälle päätteeksi -Sturtzerin huoneet olivat huonommat, ja näköala niistä oli -rikkatunkiolle päin, kun meillä sitävastoin täällä on koko kauppatori -ja kahden virstan levyinen Vienajoki silmiemme edessä. Kiitimme siis -näytepäivällisistä ja päätimme jäädä asumaan hotelliin, vähät välittäen -siitä, kuinka sopivaa tai sopimatonta se saattoi olla herra Sturtzerin -mielestä. Tämä päätöksemme ei liene suuresti häntä miellyttänyt, sillä -hän ei sitten monasti ole käynyt luonamme, mihin saatammekin olla -tyytyväiset. Hän näet puhui kaikennäköisistä aineista niin että täytyi -olla mitä kristillisin kärsivällisyys, jos mieli jaksaa sitä kuunnella. - -Toisena päivänä täällä oloamme menimme arkimandritta Venjaminin luo, -jonka piti opettaa meille samojeedin kieltä. Hän otti meidät kylläkin -kohteliaasti vastaan, lupasipa antaa meille samojeedin opetusta, mutta -pelkäsi, että me levittelisimme hänen tietojaan, ennenkuin hänen -samojeedilaiset teoksensa olisivat ehtineet tulla painetuiksi, minkä -vuoksi hän toisella tai kolmannella kerralla hänen luonaan käydessämme -toi esiin pitkän asiakirjan konseptin, joka sitten oli puhtaaksi -kirjoitettava leimatulla paperilla ja jonka kautta meidän oli -sitoutuminen siihen, ettemme ilman hänen erityistä lupaansa, -suullisesti emmekä kirjallisesti ilmaisisi mitään tulevasta samojeedin -kielen taidostamme muille. Mitä minuun tulee, olisi voinut olla -yhdentekevää, olisinko allekirjoittanut sellaisen sitoumuksen vai en, -mutta Castrén, joka varsinaisesti aikoo ryhtyä samojeedin kieleen, -olisi sellaisen sopimuksen kautta varsin ikävällä tavalla sitonut -kätensä. Tuo paperi onkin vielä allekirjoittamatta, ja minä puolestani -jätän nyt kernaasti samojeedin kielen, sillä tulevathan Sjögren ja -Castrén pian kunnollisemmin sitä tutkimaan. Sen sukulaisuus suomen -kanssa tuntuu lisäksi olevan niin vähäinen ettei mitenkään maksa -vaivaa suomen vuoksi sitä kieltä tutkia. Ei edes ainoakaan lukusanoista -kaukaisestikkaan vivahda suomen lukusanoihin, ja sukulaiskielissä -tavallisesti kuitenkin lukusanat sekä pronominit osottavat suurempaa -yhdenkaltaisuutta. _Ápäi_ on yksi, _sidhed_ 2, _njaara_ 3, _tiátah_ 4, -_samliangn_ 5, _måttah_ 6, _si'uh_ 7, _sidniät_ 8, _haveieuh_ 9, -_ju'uh_ 10, _jurah_ 100, _jujurah_ 1000. Mutta mitä yhtäläisyyttä -näillä on lukusanojen yksi, kaksi, kolme j.n.e. kanssa? Castrénilla on -täällä meikein joka päivä ollut luonaan muuan samojeedi, jolta hän muun -muassa on pannut muistiin joukon sanoja, mutta hyvin harvoilla -näistäkään on yhtäläisyyttä vastaavien suomen sanojen kanssa. Kuitenkin -on niitä muutamia, mutta vaikeata on vielä sanoa, tuleeko niitä -useampia kuin mitä heprea ja kreikka tässä suhteessa on tarjonnut. -Tosin tulee kahden kielen sukulaisuutta arvosteltaessa enemmän pitää -silmällä koko kielen rakennetta kuin yksityisiä sanoja, mutta tässäkin -suhteessa olettamusta samojeedin ja suomen sukulaisuudesta kohtaa suuri -vaikeus siinä, että suomessa ja sen sukulaiskielissä sanan ensimäinen -tavu on teräväkorkoinen, jota vastoin tämä tavu samojeedin kielessä -näyttää voivan olla korkoa vailla. Koska kuitenkin joka suhteessa on -ennenaikaista antaa mitään varmaa lausuntoa samojeedin sukulaisuudesta -suomen kanssa, niin teen parhaiten luopumalla kaikista lisäjutelmista -tässä aineessa. Tämän kysymyksen kuitenkin toiset aikanansa -asianmukaisesti selvittävät. -- Yllämainitulla arkimandritalla on nyt -käsikirjoituksena valmiina 1:ksi samojeedin kielioppi 2:ksi -samojeedin kielen sanakirja, 3:ksi neljän evankeliumin käännös. Tämä -voisi aluksi riittää, sittenkuin hän on saanut teoksensa painetuiksi. -mutta pahaksi onneksi hän ei näy huomanneen samojeedin kielessä juuri -muita äänteitä kuin ne, joita voi merkitä venäjän kirjaimilla, jotka -kuitenkaan eivät riitä merkitsemään edes kaikkia suomen kielen -äänteitä, ainakaan eivät h, y, ä, ö äänteitä, ja samojeedin kielessä -lienee vielä enemmän äänteitä, joita varten venäjässä ei ole kirjaimia. --- Muun muassa Castrén on samojeedilta saanut pari samojeedilaista -laulua, jotka, kummallista kyllä, runomitaltaan suuresti vivahtavat -vanhoihin iislantilaisiin kaksijalkaisiin säkeisiin. Hän parhaillaan -kääntää niitä Morgonbladia varten. - -Jätettyäni samojeedin kielen lähden nyt täältä suoraa päätä vepsäläisen -luo, joiden kielestä minulla on odotettavissa paljoa suurempi voitto -suomen kieliopille ja sanakirjalle; näin tekemään Sjögrenkin on jo -ennemmin ja nyt taas keväällä minua kehottanut. Vepsäläiset asuvat -etelään ja lounaiseen Äänisjärvestä Aunuksen, osaksi myöskin Novgorodin -kuvernementissa. Mainituille seuduille lähden nyt mitä pikimmin, ja -eroan siis täällä kumppanistani Castrénista, joka Sjögrenin -kehotuksesta ja omasta päätöksestään paraikaa varustautuu lähtemään -Ponoin seuduilla asuvien, niin sanottujen Turjan lappalaisten luo; -tämä seutu on merkittynä kaikilla kartoilla, lukuunottamatta Kindbladin -ja muita nimettömiä karttoja. -- Koska minun vepsäläisten parissa -ollessani on läpikäyminen suomen koko sanavarasto, saadakseni vastaavat -vepsäläiset sanat, sekä koska minun muuten kieliopin vuoksi on lähemmin -perehtyminen heidän kieleensä, huomaat helposti, että tarvitsisin -puolentoista kuukautta virkavapauden pitennystä, varsinkin kun passini -on voimassa lokakuun 29:nteen päivään, joka Venäjällä sattuu vasta -marraskuun 10:nneksi päiväksi. Jos voi toivoa sellaista pidennystä, -niin anna minulle siitä tieto ja osota kirje Lotinapeltoon (v Ladejnoe -Pole Olonetskoj gubernii), jonne joko itse saavun tai josta tiedustelen -kirjeitä syyskuun keskivaiheilla. Posti Helsingin ja Lotinapellon -välillä ei luultavasti viivy viikkoa kauempaa. Jos silloin voit -lähettää jatkoa Morgonbladiin, H:fors Tidningar'iim j.n.e., niin kaikki -tämä tietysti on hyvin tervetullutta. Tänne saamissani lähetyksissä -Morgonbladia oli aina 41:nteen numeroon, H:fors Tidningaria 44:nteen, -Lääkäriseuran keskustelemuksia ja "Suomi"-kirjaa kampaakin kaksi -vihkoa. - -Vielä vaivaisin Sinua muutamien kirjojen tilaamisella, jotka sitten -vastedes voinen saada. Ne olisivat: 1. Samlede tildels utrykte -Afhandlinger af R.K. Rask, utgivne efter Forfatterens Død af H.K. -Rask, 3:dje Delen [= R.K. Raskin kootut, osaksi julkaisemattomat -tutkimukset, tekijän kuoltua ulosantanut H.K. Rask, 3:s osa] sekä mitä -sitäpaitsi tästä teoksesta on ilmestynyt. Ensimäinen ja toinen osa -minulla on ennestään, joten niitä ei tarvitse lähettää. 2. Raskin -palkittu teos: Undersoegelse om det Islændske og Fomnordiske Sprogets -oprindelse [= Tutkimus iislannin ja mumaisskandinavialaisen kielen -alkuperästä]. 3. Lexicon Lapponicum, E. Lindahl et J. Öhrling. Holmiæ -MDCCLXXX [= Lappalainen Sanakirja, toimittaneet E. Lindahl ja J. -Öhrling, Tukholmassa 1780]. Numeroilla 1 ja 2 merkitsemäni ovat -kaiketi tavallista kirjakauppatietä saatavissa Köpenhaminasta, mutta -3:nnen, jota osaa ennen kaikkea tarvitsisin, on laita se, että sitä ei -ole munalla kuin Tukholman Kirkollis-Osaston arkistossa, jonka osaston -esimies on valtioneuvos Ihre. Ehkä Arvidssonin, jos Sinulla olisi aikaa -häntä pyytää siihen, onnistuisi hankkia se minulle, mistä hinnasta -tahansa. - -Sinua ja vaimoasi saan sydämellisesti kiittää osanottavasta -hyvyydestänne ja hyväntahtoisuudestanne sisartani ja hänen lapsiansa -kohtaan. On luonnollista, että hän kivulloisuutensa kestäessä ja lasten -vielä ollessa pieninä, tarvitsee toisten apua, ja koska minä olen -lähinnä velvollinen auttamaan, pyydän Sinua silloin tällöin puolestani -antamaan hänelle jotakin raha-apua hänen välttämättömiin tarpeisiinsa. --- Siihen Sinulle annan täten avoimen valtakirjan, tehden ainoastaan -sen rajoituksen, etteivät mainitut raha-avut saa olla niin runsaat, -että hän niiden kautta voisi tottua unhottamaan, itse olevansa lähinnä -Herraa lähin velvollinen itseänsä auttamaan. -- Muiden muassa on -minulla synnyinseudullani, Karjalohjalla, vanhimman veljeni leski -lapsinensa, jolle tahtoisin lähettää vähän rahoja. Mutta kun nämä -tulisivat suotta viipymään Karjan postikonttorissa, mistä hän, -tottumaton kun on, ainoastaan suurella vaivalla voisi ne saada, olen -hänelle tähän kirjeeseen sulkenut 50 pankkoruplan osotuksen -nostettavaksi Sinulta, ja pyydän Sinua nyt hyväntahtoisesti jättämään -tämän summan joko hänelle itselleen tai hänen valtuuttamalleen -henkilölle, sillä Karjalohjalta tulee usein väkeä Helsinkiin. -Tämän suljetun kirjeen, jossa siitä annan hänelle tiedon, voit -jättää sisarelleni ja pyytää häntä antamaan sen jollekulle -karjalohjalaiselle, tai ellei näitä nyt tulisi Helsinkiin, saattaa -kirjeen lähettää postissa osotettuna Karjalohjan nimismiehelle. Viime -vuonna en tullut lähettäneeksi mitään, minkä vuoksi nyt olen korottanut -summan 50 ruplaksi, jotka hän varsin hyvin tarvitsee. - -Paljon terveisiä Rouvallesi, äidillesi ja veljellesi sekä muille -tuttaville lähettää - - Ystäväsi ja veljesi - Elias Lönnrot. - -(Jatkona seuraa n:o 52.) - - - - -48. - -Ylioppilas Adolf Törngrenille. - - -[Käännetty E. Nervanderin edellä mainitusta kirjasta, ss. 89-94.] - - Arkangeli, 26 p:nä kesäkuuta 1842. - -Rakas veli' - -Kiitos kirjeestäsi, jolla minua muistit, ja jonka täällä Arkangelissa -sain. Se oli kahta tervetulleempi, kun oli melkein ainoa, jonka -lähdettyäni Suomesta olen saanut, sillä paitsi Sinua ja Rabbea ei -kukaan muu ole kirjoittanut, tai ainakaan en ole saanut heidän -kirjeitänsä. Tulinkin lähteneeksi Kuolasta aikaisemmin kuin olin -aikonut, minkä tähden en vielä ole voinut saada niitä kirjeitä, jotka -on osotettu Kuolaan. Tämän aikaisemmin tapahtuneen matkalle-lähdön syyn -taisin jo mainita edellisessä kirjeessäni. Se aiheutui eräästä -Sjögrenin kirjeestä, jossa hän neuvoi meille samojeedin opettajaksi -venäläistä arkimandrittaa Venjaminia, jonka sanoi oleskelevan lähellä -Oniegaa olevassa luostarissa. Mutta saavuttuamme kuudettakymmentä -peninkulmaa matkustettuamme Kemiin, saimme tietää, että mainittu -samojeedin kieltä taitava arkimandritta oleskeli Arkangelissa eli -Arkangelskissa, joksi venäläiset tätä kaupunkia sanovat. Sen tähden, -kuin myös kelirikon vuoksi viivyimme Kemissä kokonaisen kuukauden ja -matkustimme Vienanmeren yli tänne, missä nyt niinikään olemme olleet -kuukauden. Kuuden peninkulman päässä Kemistä on saaressa suuri ja rikas -luostari, nimeltä Solovetskoi, jossa viivyimme viikon ajan, kun ei -ollut mitään tilaisuutta sieltä päästä matkaa jatkamaan. Viimein -vuokrasimme itsellemme veneen ja soutajia meitä viemään lähimmälle -mannermaalle, hinasimme itseämme sitten jäälohkareiden välitse kylästä -toiseen ja saavuimme viimein 29:ntenä päivänä toukokuuta tänne. Täällä -olemme paitsi mainittua arkimandrittaa tavanneet useita samojeedeja ja -meillä on siis ollut hyvä tilaisuus oppia sitä kieltä, askeltakaan -eteenpäin matkaamatta. Mutta päättäen siitä vähästä, mitä samojeedin -kieltä olen oppinut, se eroaa niin paljon suomesta, ettei siitä -luullakseni ole mitään voittoa saavutettavissa suomen kieliopille ja -sanakirjalle. Sen tähden jätänkin koko samojeedin kielen oman onnensa -nojaan, ja lähden täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin ja -Novgorodin kuvernementin pohjoisosaan. Nämä vepsäläiset näet asuvat -etelään ja lounaiseen Äänisjärvestä Vyjtegran, Lotinapellon, Tihvinin -ja Bjälozerskin seuduilla, jotka voit löytää Venäjän kartalta. Siellä -tulen oleskelemaan kenties talvikelin tuloon asti, jos nimittäin saan -virkavapauteni pidennetyksi, edes puoleksitoista kuukaudeksi, mistä -asiasta olon Rabbelle kirjoittanut. Muuten minulle tähän asti myönnetty -virkavapaus päättyy syyskuun lopussa. Etten nyt siis voi odottaa niin -levollista ja hauskaa kesää kuin Laukossa viettämäni viime suvi oli, -sen huomaat helposti, ja 18:ntena päivänä elokuuta olen, Jumala tiesi, -missä. Muistappa sinä päivänä minunkin puolestani tyhjentää malja -vanhan isäsi onneksi, kun en itse suullisesti voi sitä tehdä. Mutta -miksipä en voisi itsekkin suullisesti sitä tehdä -- ja siitä olen kyllä -huolen pitävä -- mutta tarkoitin, etten voi tehdä sitä itse Laukossa. -Jo edeltäkäsin pyydän Sinua lausumaan kunnioittavan tervehdykseni -vanhemmillesi ja lisäksi pyydän, ettet unhota tervehtiä Tickléniä ja -muita tuttavia, jotka kenties parhaillaan Laukossa nauttivat kesän sekä -kestiystävyyden suloa. - -Jo viime syksynä suorittamasi logices-tutkinnon johdosta onnittelen -Sinua ja pyydän tähän onnitteluun saada lisätä vielä melkoisen määrän -hyvää, jos, kuten kirjeesi antaa aihetta olettamaan, tällä lukukaudella -olet suorittanut venäjän tutkinnon. En minä Kallen tavoin tahdo epäillä -suoritetun logices-tutkinnon todellisuutta; pikemmin pelkään, että -täten karttuneiden tutkintojen kautta yönvalvonnalla voit heikontaa -terveyttäsi. Mitkä tutkinnot sitten toveri Frans (von Becker) on -suorittanut; tutkiiko hän vielä yhtä uutterasti kemiaa kuin viime -kesänä? -- Tulevan syyskuun keskivaiheilla aion pistäytä Lotinapellon -postikonttooriin ja toivon saavani kunnian siellä vastaanottaa Sinulta -muutaman rivin ynnä tietoja Laukosta ja muistakin kuten esim. mitä -Sjöman tätä nykyä hommaa ja toimii jätettyään yliopistopaikkansa, ja -miten Kalle Moskovassa voipi. Oletan hänen oleskelevan Moskovassa, -vaikka en sitä varmasti tiedä, kun hänellä oli aikomus lähteä -Harkovaan. Tämän epätietoisuuden vuoksi en liioin voi hänelle -kirjoittaa, niin että häneltä itseltä saisin tietoja. - -Arkangelin kaupunki, jossa paraikaa kirjoitan tätä venäläisen -ravintolan kolmannessa kerroksessa, on melkoinen, mutta sitä ei -kuitenkaan likimainkaan voi verrata Helsinkiin, vaikka sen pituutta -sanotaankin olevan 7 virstaa. Tämä pituus, josta varmaankin voisi -tinkiä pois 2 virstaa, kulkee sitäpaitsi kaariviivaisena Vienajoen -rantaa myöten, joka joki tällä kaupungin kohdalla on runsaasti kahden -virstan levyinen. Kaupungin leveys on hyvin vähäinen. yhteensä -ainoastaan 1/2 virstaa. Kirkkoja täällä on kokonaista 13, kaikki -kivestä rakennettuja; taloja lasketaan olevan 1380, asukkaita 10,500, -saksalaisia ja englantilaisia paljo. Kemi oli huono kaupunki, Tampere -on sitä monta vertaa etevämpi. -- Tähän tahdon tällä kertaa lopettaa, -ja kun jo ylempänä olen kehottanut Sinua terveisiä sanomaan, saan nyt -vaan mainita olevani - - uskollinen veljesi - Elias Lönnrot. - -J.K. Varsinaisen kuoren sisään olen pannut toisen, johon, paitsi -paikannimeä, olen kopioinut Sjögrenin kirjeestä päällekirjoituksen, -joten se lienee luotettava. Jos kirjoitat minulle, voit käyttää sitä, -mutta kirjeesi pitäisi lähettää Laukosta syyskuun alussa tai -Helsingistä viikkoa myöhemmin. Kuitenkin voi kirje, jonka kuoreen on -kirjoitettu pelkkä ruotsalainen osote, myös tulla perille. - - - - -49. - -Arkiaterinrouva Törngrenille. - - -[Suomennettu ennenmainitusta E. Nervanderin kirjasta, ss. 83-89.] - - Arkangeli, 26 p:nä kesäkuuta 1842. - -Korkeasti kunnioitettu, jalosukuinen professorinrouva! - -Ennenkuin vielä ehdin jättää postiin myötäseuraavaa kirjettä -Adolfille, oli minulla tänään ilo vastaanottaa Teidän arvoisa kirjeenne -huhtikuun 8:nnelta päivältä. Adolfin kirjeessä olen maininnut syyn -siihen, että aikaisemmin kuin ensin olin aikonut, tulin lähteneeksi -Kuolasta. Sen tähden en tahdo sitä tässä toistaa, enkä myöskään muuta, -minkä jo Adolfin kirjeessä olen sanonut. Ikävintä minusta on, ettei -minulla ole mitään toivoa olla edes oman maan rajojen sisällä 18:ntena -päivänä elokuuta tänä vuonna, vaan olen silloin, kuten nytkin, -etäällä sieltä ja vallan yksin, kun maisteri Castrén, jonka seurassa -tähän asti olen matkustellut, nyt palaa täältä Venäjän lappalaisten -luo. Tämän ajatteleminen on välistä tuntunut niin masentavalta, että -ei paljoa ole puuttunut siitä, etten ole palannut täältä suoraa tietä -Suomeen ja Laukkoon. Enkä vielä tiedä, eikö se olisi parasta; -mutta kuu Sjögrenkin useat kerrat on neuvonut minua tutkimaan -vepsäläisten kieltä, ja kun en toiste yhtä helposti voi saada siihen -tilaisuutta, olen nyt päättänyt siihen ryhtyä ja tehdä sitä niin paljon -kuin 2-3 kuukaudessa voin ehtiä. Muuten ei minun ole onnistunut -enempää kuin Kallenkaan tottua venäläiseen elämään, jopa vielä -vähemmin, kun luultavasti en ole oikein perehtynyt edes meidän omaan -herrasväen-elämään. Tosin (täälläkin) on monta sangen kunnioitettavaa -henkilöä, mutta ulkomaalaisella on tavallisesti se paha onni, ettei -niin helposti osaa heidän pariinsa, vaan ensiksi hän tapaa -hylkyvaahdon, joka aina kelluu pinnalla. Erään ispravnikka Latyshevin -esim. opimme Kuolassa tuntemaan sangen rehelliseksi ja kunnon mieheksi. -Virka-asioissa hän jonkun aikaa meitä myöhemmin tuli Kemiin, ja -matkusti sieltä meidän seurassamme tänne asti. Täällä otimme majaksemme -venäläisen ravintolan, jossa huoneesta, ruuasta ja kahvista kolmena -ensimäisenä tai puolenakolmatta vuorokautena saimme maksaa 15 ruplaa -kahdelta hengeltä. Kahvista esim. vaadittiin 60 kopeekkaa lasilta, ja -minä tietämättömyydessäni join usein kaksi lasia. Puodeissakin siitä -saa maksaa 1 ruplan 20 kopeekkaa naulalta ja sokerista 1 ruplan. -Venäläiset juovat yleensä vähän kahvia, mutta teetä kahta enemmän, -tavallisesti 4-5 juomalasia erältänsä joka aamu ja ilta, johon -nautintojärjestykseen minäkin nyt olen jotakuinkin tottunut. -- -Kolmantena vuorokautena täällä-olomme aikana tuli luoksemme muuan -pankinsihteeri, joka puhui saksaa, ja koetti selittää meille, ettei -meidän ollut sopivaa asua ravintolassa, minkä sopimattomuuden -välttämiseksi hän tahtoi tarjota meille kortteerin ja täyden hoidon -luonaan; aluksi hän kutsui meidät päivällisille, joissa sitten lähemmin -saatoimme asiaa punnita. Mutta ravintolamme isäntä, joka lienee -aavistanut, mitä tämän tuntemattoman vieraan käynti tarkoitti, vei -meidät heti hänen mentyänsä kahteen talonsa kolmannessa kerroksessa -olevaan huoneeseen ja tarjosi niitä ynnä ruokaa kahdesti päivässä sekä -palvelusta jotenkin kohtuullisesta hinnasta, nimittäin ruplasta -päivässä kummaltakin. Pankinsihteerin luo kuitenkin menimme -päivällisille, ja kun hän vallan samoista eduista vaati 70 ruplaa -hopeaa eli 105 ruplaa pankinseteleitä molemmilta yhteensä -kuussa, jäimme hotelliin asumaan, tietysti suuresti kiittäen -näytepäivällisistä, joita ei suinkaan sopinut halveksia. Sen jälkeen -hän ei ole osottanut erityisesti ikävöivänsä seuraamme; tähän olemmekin -koko tyytyväiset, sillä tuo mies luuli tietävänsä kaikki ja puhui sen -johdosta enemmän kuin mitä ainakaan meillä oli kärsivällisyyttä -kuunnella. Emme ole mekään sittemmin olleet hänen luonaan muuta kuin -kerran, ja muiden käyntien suhteen olemme olleet vielä säästäväisemmät; -tämä on tapahtunut ainakin kolmesta syystä. Ensiksi emme kumpikaan puhu -saksaa ja venättä niin hyvin ja sujuvasti, että voisimme olla taitoomme -tyytyväiset; toiseksi eivät pukuvarastomme lappalaismatkojemme jälkeen -juuri ole parhaassa kunnossa, ja jos missä, niin Venäjällä toteutuu -sananparsi: höyhenistänsä lintukin tunnetaan; kolmanneksi eivät -sellaiset vierailut meitä ollenkaan hyödytä, vaan päinvastoin -vahingoittavat, kun ne turhanpäiväisesti veisivät meiltä aikaa, jota -tuskin tahtoo riittää tutkimuksiin. Mutta täällä Arkangelissa ihmiset -näyttävät ihmettelevän, ettemme käy vieraissa tai ainakin mene -joillekin kunniatervehdyksille, eivätkä voi ymmärtää, miten saamme -ajan kulumaan. Eilen kohtasin kadulla erään Bohuslav nimisen -kuvernementinsihteerin, joka viime talvena kävi Kuolassa, ja joka puhuu -latinaa, hän kun ennen on ollut ylioppilaama Vilnassa. Hän rupesi -moittimaan minua siitä, etten ollut käynyt hänen luonaan. Hänen -seurassaan oli vanhanpuoleinen herra, joka taas puhui saksaa, ja joka -alkoi tutkistella matkani ja täällä-oloni tarkoitusta, minkä hänelle -selitin. Sitten hän kysyi, oliko minulla tuttavia. -- Eipä ole ketään -ennestään. "Onko teillä siis suosituksia jonkun luo?" -- Ei, sillä en -erityisesti halua saada tuttavuuksia enkä siis tarvitse mitään -suosituksia. -- "Oletteko käynyt kuvernöörin puheilla?" -- En, sillä -kun minulla ei ole mitään hänen kanssaan tekemistä, en ole -turhanpäiten tahtonut häntä käynnilläni vaivata. -- "Mutta jos joitakin -vastuksia sattuisi matkalla, niin kuitenkin olisi hyvä, että olisi -käynyt hänen luonansa." -- Toivon passini nojalla pääseväni vastuksitta -Aunuksen kuvernementtiin, jonne kenties huomenna lähden. -- "Ettehän -ole Venäjän alamainen?" -- Miten suvaitsette; olen kotoisin Suomesta, -ja Venäjän keisari on meidän suuriruhtinas. -- Tähän päättyi tuo lyhyt -kuulustelu, ja minun kaiketi myös on aika lopettaa tämä kirje, minkä -teen toivottamalla Teille ja perheellenne paljon iloa ja hupia kesän -aikana, ja ennen kaikkea sen ehtona, yhä jatkuvaa hyvää terveyttä. -Tulkoon uudesta rakennuksesta, johon perheenne nyt muuttaa, moniksi -vuosikausiksi yhtä hauska kuin vanhasta, tai, jos on mahdollista, -suuremman mukavuutensa vuoksi vielä hauskempi! Saatuani Teidän -kirjeestänne tietää, että Kalle nyt on Moskovassa, olen nyt kirjoittava -hänelle. - -Syvimmästi kunnioittaen olen edelleen Teidän nöyrin palvelijanne - - Elias Lönnrot. - - - - -50. - -Maisteri Ståhlbergille. - - - Arkangeli, 28 p:nä kesäkuuta 1842. - -Veli hopea! - -Kiitos kirjeestäsi huhtikuun 9:nneltä päivältä; sain sen melkein -täällä-oloni viimeisenä päivänä. Tulimme lähteneeksi Kuolasta, vastoin -alkuperäistä suunnitelmaamme, jo huhtikuun alussa, ja matkustimme -Kannanlahden ja Kemin kautta sekä Vienanmeren yli Arkangeliin, eli -kuten tätä seutua täällä sanotaan, Arkangelskii. Syynä tähän -aikaisempaan lähtöön oli eräs Sjögrenin kirje, joka neuvoi meille -samojeedin kielen opettajaksi erään täällä asuvan venäläisen -arkimandritan, Venjaminin. Tämä mies on pitkän aikaa ollut samojoedien -lähetyssaarnaajana, on kirjoittanut samojeedin kieliopin ja sanakirjan -ja kääntänyt samojeediksi neljä evankelistaa; kaikki tämä on vielä -käsikirjoituksena. Hänen opettamisensa laita oli kuitenkin hieman -niin ja näin, sillä hän näytti pelkäävän, että mahdollisesti -saattaisimme varastaa häneltä kunnian siitä, että oli ollut tai oleva -ensimäinen, joka julkaisi jotakin tuota tähän asti tutkimatonta kieltä -koskevaa. Hän tahtoi sen tähden, että meidän piti allekirjoittaa pitkä -sitoumus, joka oli estävä meidät toisille ihmisille suullisesti tai -kirjallisesti siitä mitään ilmaisemasta, mutta sellaisiin tyhmyyksiin -emme tahtoneet suostua, ja kahta vähemmällä syyllä, kun täällä -kesälläkin asuu samojeedeja, joilta yhtä hyvin ja tarkemmin voi oppia -sitä kieltä. Muuan heistä onkin melkein joka päivä käynyt Castrénin -luona, ja häneltä Castrén on pannut kirjaan joukon samojeedilaisia -sanoja ja muita kieltä koskevia seikkoja. Mutta mikäli siltä jo -mainitulta arkimandritalta olen oppinut, samojeedien kieli niin -suuresti eroaa suomesta, ettei minua ollenkaan hyödytä kauempaa -opiskella sitä kieltä. Ei edes yksikään lukusanoista ollut suomen -lukusanain kaltainen, ja melkein sama on kaiken muun laita. Jätän nyt -siis koko samojeedin kielon, ja lähden täältä vepsäläisten luo, jotka -asuvat Aunuksen kuvernementin etelä- ja Novgorodin kuvernementin -pohjoisosassa. Siellä tulen viipymään myöhäiseen syksyyn asti, ehkäpä -talvikelin tuloon, ja käyn syyskuun keskivaiheilla Lotinapellon -postikonttorissa, missä muiden kirjeiden muassa toivon tapaavani -muutaman rivin Sinultakin. Tämän paikkakunnan venäläinen nimi kuuluu: -Ladejnoe Pole Olonetskoj gubernii. Sjögren kehotti minua jo toissa -talvena (1841) tutkimaan heidän kieltänsä ja on näinäkin aikoina -kehotustansa toistellut. Castrén on näinä päivinä varustellut itseään -matkalle Penoin tienoilla asuvien Turjan lappalaisten luo, missä aikoo -viipyä syyskuuhun ja silloin palata Arkangeliin, saadakseen lähempiä -tietoja Siperian retkikunnasta ja toivomistaan matkarahoista. Hänkin -lähtee tälle väliaikaiselle lappalaismatkalle Sjögrenin kehotuksesta. --- Forster saavutti meidät vasta Inarin pappilassa, ja siellä taas -erosimme hänestä puolentoista viikon yhdessäolon jälkeen; tästä ajasta -allekirjoittanut hänen kanssaan vietti enemmän kuin puolet -lappalaiskodassa, missä kahtema viimeisenä päivänä olimme leivättä; -muuta ruokaa kuitenkin oli tarpeeksi. Hän matkusti toisen saksalaisen -luonnontutkijan, t:ri Schraderin, kanssa Inarista Norjaan. - - [Elias Lönnrot.] - - - - -51. - - -Tohtoreille Aspille ja Borgille Ouluun. - - - [Arkangeli, 26? 28 p:nä kesäkuuta 1842.] - -Rakkaat Veljet! - -Juuri alkaessani tätä kirjettä mieleeni johtui onnellinen ajatus, -nimittäin jättää Avellanille kirjoittamani kirje avoimeksi ja pyytää -Teitä ennen sen lähettämistä Kajaaniin sulkemaan se. Siten pääsen -kirjoittamasta uudelleen 3-4 sivua joutavaa, sillä voitte lukea ne -mainitusta kirjeestä. Rabbelle kirjoitin Kemistä jotenkin pitkän -kirjeen kertoen matkastamme Kuolasta Kemiin, ja arvelen, että hän -tavallisella alttiudellaan joko Morgonbladissa tai "Suomi"-kirjassa -tarjoaa siitä annoksen yleisölle, jos kohta varsin vähän pidän siitä, -että sellaisia juorujuttuja julkaistaan kuin esim. Sallan papin -yhteydestä piikansa kanssa Morgonbladissa allekirjoittaneen Inarista -lähettämässä kirjeessä joku aika sitten oli luettavana. Kuitenkaan en -tahdo syyttää Rabbea tämän julkaisemisesta, sillä kirjoitin silloin -kirjeitä muillekin Helsinkiin. Ja olipa muuten sen jutun laita miten -tahansa, sillä eipä ollut minun vallassani tehdä hänestä mamsellia, -tuskin neitsyttä tai emännöitsijää, sittenkuin hän niin surkeasti oli -polttanut kahvimme, ettei se juuri kelvannut mihinkään. Kuitenkin -meidän täytyi siihen tyytyä Inariin asti, missä Durchmanien luona -tulimme kaikin puolin hyvin varustettuun taloon. Stockflethilta voitte -sanoa kaupunkilaisillenne terveisiä. Lappalaistensakkin parissa hänellä -Oulu ja Suomi olivat rakkaassa muistossa. Lappalaisille hän saarnasi -Mooseksen lain koko voimalla tehden sen innolla, jota nyt enää harvoin -meidän maassa tapaa. Hänen rouvansakkin oli onnellinen ja tyytyväinen, -kuten luultavasti harvat meidän naisista moisissa oloissa olisivat. -Tämä oli melkein ruhtinaallista, ensin oli aamiainen ja sen edellä -kahvia, sitten teetä, päivällinen j.n.e., viinejä pöydässä. Ainoa, -mitä vailla tämä -- tai mikä ainakin puuttui tästä ruhtinaallisuudesta, -oli ruokaryyppy ja thodium [toti] illalla. Stockflethista oli tullut -sellainen antivodkisti [viinan vastustaja] ja antitodiaani [todin -vastustaja] että saarnatuolistakin luki pitkät läksyt vakuuttaakseen -jokaiselle, että nuo aineet olivat vahingollisia. Kuitenkin toivon, -että hänen intonsa on asettuva, kun hän taas tulee Ouluun (ja -Kajaaniin); eivätpä hänen saarnansa tehneet mitään vaikutusta -minuunkaan, minulla näet paraikaa on totilasi edessäni ja juon siitä -aimo kulauksen Teidän ja kohta sen jälkeen Suomen Lääkäriseuran -julkaisujen terveydeksi toisen. Kolmatta seikkaa, nimittäin uutta -obstruktsioni- -- suokaa anteeksi -- obduktsioni-säädöstä varten minun -valitettavasti täytyy tehdä lasi lisää. Mutta se ei voi olla haitaksi, -siitäkin syystä, että Castrén nyt tulee eroamaan (katsokaa Avellanin -kirjettä) ja huomenna olen vallan yksin, minkä vuoksi mielestäni on -parempi viettää huomispäivä kupariseppäin seurassa kuin vallan yksin. -Pyydän mitä hartaimmin Teitä tervehtimään kaikkia tuttavia Oulussa. -Ravanderin piippu on tänne saakka ollut minulla uskollisena kumppanina; -täällä minun vaan täytyi korjauttaa kansihelat, jotka matkoilla ovat -menneet rikki. Tällöin tapahtui se onnettomuus, että kultaseppä -viilasi pois osan poron häntää ja sarvia sekä yhden leimamerkin -kokonaan, ja huolimatta tästä vaivannäöstään hän oli niin kohtelias, -ettei kiskonut minulta enempää kuin 2 ruplaa. - - Veljenne - Elias Lönnrot. - - - - -52. - -Tohtori Rabbelle. - - -(46:nnen jatkoa.) - - [Arkangeli,] 1 p:nä heinäkuuta [1842]. - -J.K. {Tämän jälkikirjoituksen päivänmäärästä näet, että aika -täälläkin kiitää kuten muualla maailmassa. Kun tämän virstanpituisen -kirjeen alkuun kirjoitin "24 p:nä kesäkuuta", luulin viikkoa -myöhemmin olevani kaukana näiltä seuduilta, mutta olenkin nyt vallan -samassa paikassa kuin silloin, tai se on vaan eroa, että nyt viipymättä -ja ensi tilassa lähden Arkangelista. Castrén matkusti täältä -toissa-iltana; hän ei ollut vallan terve, sillä hänen vatsansa on jo -kauan ollut kapinoivalla kannalla. Kuitenkin hän itse toivoi ja niin -minäkin, että paikallaan-istuvan elämän vaihto liikkuvampaan -elintapaan, keinuminen Jäämeren aalloilla ja vielä suuremmassa määrin -suolavesikylvyt pian palauttavat hänen sisäisen tasapainonsa. Päivää -ennen hänen lähtöänsä määräsin hänelle lääkkeeksi magnesiaa ja -rabarberia sekajauheena ja lähetin reseptin apteekkiin. Hetken kuluttua -poika palasi ilmoittaen, ettei tätä lääkettä voinut saada. Minusta -tuntui kummalliselta, että kieltäydyttiin antamasta niin viatonta -lääkettä, ja että tämä lisäksi tapahtui samassa apteekissa, josta jo -mainitulle Kuolan ispravnikalle ja muutamille tänne matkustaneille -Vuokkiniemen miehille aikaisemmin oli määräykseni mukaan annettu -lääkkeitä, jotka muun muassa sisälsivät opiumia ja kalomellia. Sen -tähden lähetin pojan uudelleen apteekkiin, kirjoitettuani reseptin alle -paitsi nimeä sanat _Provintsialnyj lekar, doktor meditsiny_ -[piirilääkäri, lääkintätieteen tohtori] ja vielä paremman vaikutuksen -vuoksi annoin mukaan tohtorin arvo-kirjani ankarasti varoitettuani sitä -likaamasta. Mutta sekään ei auttanut; poika palasi tohtorin-kirja ja -resepti muassaan. Tietysti tällaiset tyhmyydet minua suututtivat, -varsinkin kun vuokkiniemeläiset samalta seudulta tai ainakin samasta -maasta, missä nyt ei annettu magnesiaa eikä rabarberia, voivat, kuten -heitä syystä syytetään, hankkia arsenikkia koko Suomen rahvaalle. -Kuitenkaan en tahtonut asiasta tehdä enempää, jotta minua ei -olisi viivytelty lähtemästä aiotulle matkalleni, vaan pyysin Castrénia -tyytymään annokseen tuhkaa, jota uunista voi saada reseptittä, ja jota -hän sitten siivilöi ja nautti muutamia annoksia. Mutta tänään kello 10 -a.p. sain käskyn tulla kello 3 i.p. poliisikamariin. Tietysti minun -täytyi totella käskyä; pukeuduin sitä varten hännystakkiin, pistin -passin ja tohtorin-diplomin taskuun ja tulin lyönnilleen paikalle. -Seisottuani siellä tunnin ja neljänneksen tuli luokseni muuan -kirjuri näyttäen paperia, josta näin, mikäli venäjänkielisestä -kirjoituksesta sain selkoa, että joku seudun lääkäreistä oli kieltänyt -apteekkaria antamasta lääkkeitä minun määräyksieni nojalla, ellei -tiedetty, olinko laillisesti oikeutettu lääkkeiden määrääjä. Jotta -olisi voitu saada tämä tieto, minun täytyi poliisikamariin jättää sekä -passi että diplomi, joita ei voi saada ennenkuin ensi maanantaina, -ylihuomenna on näet sunnuntai, ellei niitä huomenna anneta takaisin. -Lääkäryyteni vainoaa minua täten lakkaamatta tuottaen minulle sekä -ajanhukkaa että muuten ikäviä neuvonpyyntöjä ja määräämisiä ja vielä -poliisikamarissa käyntejä ja muuta, jonka lisäksi se nyt pari -tai kolme päivää viivyttää lähtöäni. Eipä sentään haitanne päästä -laillisesti oikeutetuksi lääkäriksi Arkangeliin kun ennen "ex usu" -[käytännössä] kauan olen ollut lääkärinä osalla Arkangelin läänin -talonpoikaisväestöä, nim. Vuokkiniemen ja muiden karjalaisten seutujen -asujamilla. -- Täkäläiset lääkärit muuten nimeltäänkin ovat minulle -tuntemattomat, kuu en ole käynyt heidän enkä muidenkaan luona. Siihen -on syy ollut ainakin nelinkertainen: 1:ksi minulla ei heidän kanssaan -ole mitään tekemistä; 2:ksi en puhu venättä enkä saksaa niin hyvin, -ettei heillä joka päivä olisi tilaisuutta kuulla toisten puhuvan -mainittuja kieliä paljoa paremmin; 3:ksi alkavat vaatteeni -Lapin-matkojen jälkeen hieman lappilaistua, niin ettei niissäkään ole -mitään näytettävää, 4:ksi tarvitsen aikani parempaan kuin turhiin -vierailuihin. -- Eräänä päivänä kohtasin äkkiarvaamatta kadulla erään -kuvernementinsihteerin, nimeltä Bohuslav, joka viime talvena oli -käymältä Kuolassa, ja joka puhuu latinaa, hän kun ennen on opiskellut -Vilnan yliopistossa. Hän moitti minua, kun en ollut käynyt häntä -katsomassa, jota tekemään hän muisteli jo Kuolassa kehottaneensa minua. -Hänen seurassaan oli vanhanpuoleinen herrasmies, joka puhui saksaa ja -tahtoi tietää, oliko minulla tuttavia tällä seudulla, mihin vastasin -kieltävästi. Sitten hän kysyi, eikö minulla siis ollut suosituksia -kenenkään nähdä, johon vastaus niinikään tuli kieltävä; lisäsin vielä, -etten juuri välittänyt tuttavuuksista, ja että sen tähden vallan hyvin -saatoin olla ilman kaikkia suosituksia, matkapassia lukuunottamatta. -Lopuksi häntä huvitti tietää, olinko käynyt kuvernöörin luona; -siihen hän sai minulta kolmannen kieltävän vastauksen ynnä sen -selityksen, että en turhaan ollut tahtonut vaivata kuvernööriä -kunniatervehdyksillä, kun minulla ei ollut mitään asiata hänelle. -"Mutta", hän sanoi, "jos matkalla sattuisi ikävyyksiä, olisi hyvä, että -olisi käynyt kuvernöörin luona." Selitin hänelle, että minun oli tapana -useimmiten matkustaa ilman ikävyyksiä ja että sitäpaitsi muutaman -päivän kuluttua olin siirtyvä Aunuksen kuvernementtiin ulkopuolelle -arkangelilaisten ikävyyksien piiriä. Sitten oli meidän kaikkien määrä -mennä Bohuslavin luo, mutta matkalla muistui mieleeni, että Castrén -tällä aikaa voi saada sanan laivasta, ja että hänen ehkä täytyisi -lähteä jäähyväisittä, minkä vuoksi pyysin anteeksi ja erosin seurasta.} - -Sinulla voisi olla syytä odottaa jonkinlaista kuvausta Arkangelin -kaupungista, mutta edellä saamastasi Kemin kuvauksen kokeesta helposti -huomaat, että olen hyvin huono kuvaaja ja ettei minun siis ollenkaan -pitäisi ryhtyä siihen aineeseen. Tahdon siis ainoastaan ohimennen -mainita, että Arkangelin sanotaan olevan 7 virstaa pitkä, mutta että -minä pidän kaupunkia kyllin suurena, ilman että sen pituudessa -välttämättömästi tarvitsee olla tuo pyhä seitsenluku. Sitäpaitsi tämä -pituus ei ole suorana viivana, vaan seuraa Vienajoen kaareilevaa -rantaa, joka eteläpuolella muodostaa puoliympyrän kaupungin ympärille. -Leveys on kaikkialla niin mitätön, että sitä tuskin ansaitsee mainita. -Yleensä sitä ei ole enempää kuin puoli virstaa, tokko edes niinkään -paljoa. Pohjoispuolella kaupunkia on pelkkiä soita, ja niitä on itse -kaupungissakin useiden suurten korttelien laajuudelta. Kivitaloja on -useita, sekä julkisia että yksityisiä, ja kokonaista 13 kirkkoa; näissä -en ole käynyt, paitsi saksalaisessa. Kaupungin edustalla, länteen tai -luoteeseen päin, on pieni, asuttu saari, joka muodostaa oman pienen -kaupunkinsa nimeltä Sollombol. Nykyään se on lähes puolen-virstan -pituisella, soimille rakennetulla sillalla yhdistetty kaupunkiin, mutta -täällä-olomme alussa sinne soudettiin veneellä. Siellä ovat kruunun ja -muut suuret laivat suureksi osaksi vallan lähellä rantaa; pienemmillä -laivoilla lasketaan aina kaupungin satamaan asti. Lähempänä kuin -Sollombol on pieni, sievä, metsää kasvava saari, jolla on ollut etu -saada jonakin muistona Pietari Suuresta säilyttää koskemattomana -luonnon antama, vihreä kaunistuksensa. Pietarin päivänä, joka pian -lähestyy, kuulutaan saman hallitsijan muistoa siellä joka vuosi -vietettävän. Vienan linnoituksen luona, 15 virstan päässä täältä -Jäämerelle päin, sanotaan erään Pietarin omin käsin istuttaman koivun -kukoistavana viheriöivän. Aina siihen asti kun se täytti sadannen -vuotensa sen luona oli pidetty kunniavahtia, mutta sitten oli arveltu -sen seisovan kyllin varmasti jaloillaan ja vahti oli poistettu. -Luultavasti tämän ylhäisen esimerkin rohkaisemina useat Arkangelin -asukkaat ovat istuttaneet samaa puulajia pihoihinsa, mutta kunnollisia -puutarhoja ei tapaa missään eikä edes mitään lehtokujaa, joka kuitenkin -erittäin hyvin koristaisi ainakin pitkää rantakatua. Asukkaiden luku -mainitaan 1841:n vuoden kalenterissa 10,544:ksi, ja talojen luku -toisessa paikassa l,385:ksi, toisessa l,398:ksi, joka erotus kuitenkin -on mitätön verrattuna useihin muihin samassa kalenterissa esiintyviin. -Niinpä esim. Vilnan talojen luku eräässä paikassa mainitaan l,122:ksi, -toisessa l,955:ksi, ja kuitenkin molemmat tiedonannot perustuvat samaan -lähteeseen: _Statistitsheskija tablitsy Ministerstva Vnytrennyh del_ -1840! [Sisäasiain ministeriön tilastotaulut.] Asukkaiden joukossa on. -täällä joukko saksalaisia ja englantilaisia, joilla on omat kirkkonsa. -Kauppa näyttää olevan vilkasta, ja sitä harjoitetaan kursailematta -sunnuntai-aamupäivinäkin. Joka päivä istuu torilla aamusta iltaan -ainakin satakunta akkaa, koreissa, kirstuissa ja niinimatoilla -olevat romu-kauppatavaransa levitettyinä yli koko torin. Muiden -mieltäkiinnittävien tavarain joukossa siellä tapaa suuria -myttyjä suomalaisia hameita, nimittäin talonpoikaishameita, joita -myydään 2-5 ruplasta. Ne ovat Vuokkiniemen laukkukauppiaiden tänne -tuomia; nämä näet Suomessa ovat vaihettaneet ne itselleen huiveihinsa -ja muuhun joutavaan rihkamaan. Kun eräälle vuokkiniemeläiselle -ihmettelin näiden hameiden paljoutta ja mainitsin pelkääväni, että he -pian panevat meidän talonpoikaistytöt putipuhtaaksi kaikesta -hameen-nimellisestä, hän sanoi, ettei niiden paljoutta tänä vuonna -ollenkaan tarvinnut ihmetellä, sillä muina vuosina, niinpä viimekin -vuonna, se oli ollut ainakin kahta vertaa suurempi. Paitsi näitä -jokapäiväisiä markkinoita, pidetään suuremmat markkinat joka tiistai, -jolloin monessa paikoin todella täytyy turvautua kyynäspäihinsä -päästäkseen kansanjoukon läpi. Kahden virstan levyisellä -Vienajoellakin on hyvin vilkas liike. Näitä pyöreitä, muodottomia -soimia, jotka ovat yhtenä ainoana suurena lastiruumana, on viime -aikoihin asti suuri määrä saapunut Vologdan ja Perman kuvernementeistä. -Niiden kansi on tavallisen, ei varsin kaltevan talonkaton näköinen, -jonka harja kulkee pitkittäin. Vaikka tämä kansi siis on kalteva, ei -sivuilla ole mitään rintanojaa, joka estäisi veteen putoamasta. Niitä -soudetaan kymmenellä tai useammalla parilla suunnattoman suuria airoja, -ja myötätuulella olen nähnyt 7-8 pientä venettä täysine purjeineen -kiinnitettävän niiden eteen. Nämä purret tietysti on pantu riviin -toinen toisensa jälkeen ja ne vetävät soima-möhkälettä jäljessään. -Nämä soimat eivät palaa lastin purkamisen jälkeen, vaan ne myydään -täällä noin 400 pankkoruplasta kappale; lähtöseudulla niistä kuuluu -maksettavan kaksi tuhatta. Täällä tapaa vielä toisenlaisiakin aluksia, -niin sanottuja "kajukkeja" [L. kirjoittaa: "kajugor"], joissa niinikään -on kupera, rintanojaton kansi. Niiden rakenne on paljoa taitavampi kuin -soimain, jos kohta ne silti ovat yhtä oudot ainakin tottumattoman -silmille. Nekin ovat kotoisin maan sisäosista, minne taas palaavat. - -{Siitä, mitä minun on ollut kunnia kertoa Arkangelista huomannet, -ettei se mitenkään kestä vertailua Helsingin kanssa. Niin -- luulenpa -että Viipurikin vaihdosta häviäisi, ainakin mitä tulee kieliin, sillä -täällä puhutaan ainoastaan venättä, saksaa ja englannin kieltä, mutta -Viipurilla on sitäpaitsi suomi ja ruotsi, jos kohta tätä viimemainittua -viipurilaisten kielistä joku aika sitten ei voinut varsin -suurenarvoiseksi arvostella. Ainoa etu, mikä suomalaisilla kaupungeilla -luullakseni olisi odotettavissa vaihtokaupasta Arkangelin kanssa, olisi -vapaus saada edesvastauksetta ryypiskellä, ja tämäkin etu olisi vaan -niin sanottua huonompaa väkeä varten. Sillä mitä parempaan väkeen tulee -sekä meillä että muualla, niin sen vapautta tässä kohden ensinnäkään ei -ole niin rajoitettu, ja toiseksi olisi hyvin väärää ja valheellista -väittää tai salaviittauksin huomauttaa, että parempi väki Arkangelissa -ja muissa venäläisissä kaupungeissa, joissa olen käynyt, millään -tavalla kunnostaisi itseään liiallisella väkevien nauttimisella -- -pikemmin on asianlaita päinvastainen. Mutta sen sijaan huonompi väki -osaa kahta enemmän käyttää hyväkseen oikeuttaan, eikä ole mitään -tavatonta, että illoin kadulla näkee ihmisiä, jotka eivät tiedä, minne -päin heidän on kääntyminen, tai jos sen tietävät, eivät saa jalkoja -tottelemaan päätä. Jopa vaimojen ja tyttöjenkin olen nähnyt rannalla -Vienajoelle uhraavan nauttimiensa ylenpalttisuutta. Mutta enpä koskaan -ole nähnyt poliisin tai poliisin-apurien sekaantuvan asiaan.} - -Castrénin äskettäin jättämä samojeedi oli luonani ja käänsi -olutpullollisesta ja muutamasta kolikosta "Isä meidän" rukouksen -samojeediksi. Jos joskus vaihteen vuoksi tahtoisit rukoilla samojeedin -kielellä, niin se voi käydä päinsä seuraavasti: - - Manje Nisjevoo, hujngi tanjä numganah. Puirji nim jan- - Meidän Isä, joka olet taivaissa. Sinun nimi ol- - lomda'a. Puirji vaaruvoodar tuta'a. Puirji jir eän- - koon pyhitetty. Sinun valtakunta lähestyköön. Sinun tahto ta- - gu'u husjer numgana tarem jaana. Manje njeanju - pahtukoon kuten taivaassa niin myös maan päällä. Meidän leipä - tuirvaj tah njena tjukujääle. Manje ateuna'a haa- - jokapäiväinen anna meille tänäpäivänä. Meidän velat anna an- - jengo husjer manji haajenguva manje ateunjasa. Njin - teeksi kuten me anteeksi annamme meidän velallisille. Älä - sjidrna vaankan ghauro. Sjidrna vaadrla vaajukujjintkata. - meitä kiusaukseen johda. Meidät päästä pahasta. - Aviända puirji vaaruvoodar tadha nuihar tadha savoo jilept- - Sillä sinun valtakunta ja voima ja kunnin ijan- - siaamban. Amin. - kaikkisesti. Amen. - -Joksikin ohjeeksi samojeedilaisten sanojen ääntämiseen saan lisätä, -ettei p, b ja v äänteiden monessa tapauksessa samojeedissa vielä ole -onnistunut erota erityisiksi konsonantti-äänteiksi, minkä vuoksi -välistä kuulin _puirji_ välistä _buirji_ tai _vuirji_, tai myös -ainoastaan _puirj, buirj, vuirj_. Toinen samanlainen epäselvä -konsonantti-äänne oli se, jonka olen merkinnyt dr:llä, ja joka oli -yhtä paljon d kuin r, mutta ei kumpaakaan puhtaasti, joten kuulin -milloin _vaarla_ milloin _vaadla_. Sillä äänteellä, joka on merkitty -gh:lla, on täysi vastineensa venäläisessä h:ssä, joka on meidän g:n ja -h:n välinen äänne. Vokaaleista mainitakseni oli usein vaikeata erottaa -a:ta ja o:ta, mikä niinikään venäjässä usein sattuu. Niinpä samojeedi -minusta tuutui sanovan milloin manje, milloin monje eli månje; o:lla -näet olen merkinnyt ruotsalaista å äännettä. Ui diftongia olen -käyttänyt merkitsemään u:n, ui:n ja i:n välillä häälyvää -vokaaliäännettä, kuten esim. sanassa _tuirvaj_, joka kuului milloin -turvaj, milloin tuirvaj tai tirvaj, jopa kerran turuvaj. Tämän -vokaaliäänteen merkitsemiseen venäjän y olisi hyvin soveltunut; myös -venäjän 'ja' sopisi osottamaan toista, a:n ja ä:n välistä -vokaaliäännettä; esim. _njeänju_ sanan voisi kirjoittaa njanju. -- {En -tiedä, voitko edes näiden oikeinääntämisohjeiden nojalla muodostaa -itsellesi yllämainitusta kelvollisen "Isä meidän" samojeedin kielellä; -sen vaan tiedän, että tuo pätkä on maksanut minulle pullon olutta, ja -tämän saat tavatessamme Helsingissä maksaa takaisin "in natura" [= -"luonnossa"] tai myöskin kahdella kupilla kahvia.} -- Sittenkuin -samojeedi oli lopettanut "Isä meidän" rukouksen, annoin hänen -taivutella verbejä samojeediksi, ja kaiken, minkä siten sain, saat nyt -kaupan päällisiksi. _Oornam_ oli: syön, _oornan_ syöt, _oorna_ syö, -_oorngaua_ syömme, _oorngaudhe_ syötte, _oornaa_ syövät; _oorngamtsj_ -söin, _oornganesj_ söit, _oorngasj_ söi, _oorngauetsj_ söimme, -_oorngaudhetsj_ söitte, _oorngaitse_ söivät; _oortam_ olen -syövä, _oortan_ olet syövä, _oorta_ on syövä, _oortaua_ olemme syövät, -_oortaudhe_ olette syövät, _oortaa_ ovat syövät; _oor_ syö, -_oorngaudhe_ syökää. Kielteinen muoto kuului: _njim oor_ en syö, _njin -oor, nji oor, mon. njive oor, njidhe oor, nji oor: njimtse oor_ en -syönyt, _njinese oor, njise oor, mon. njivetse oor, njidhetse oor, -njitse oor; njim orta_ en ole syövä, _njin oria, nji oria, mon. njive -orta, njidhe orta, njii orta_ tai myös _orta, ort_ joka personassa. -Personat kuuluvat: _monj_ minä, _puirj_ sinä, _puthong_ hän, _monje_ -me, puirji te, _puthonga_, he, joista kuitenkin monj ja monji sanassa -useimmin äännetään a kuin o. Samojeodiiaisilla verbeillä on dualikin, -kuten on lapinkin laita; tämän dualin kuitenkin tässä kernaasti jätän -mainitsematta. itse _oorda eli oorta_ syödä, on luultavasti sama kuin -lappalainen _borrat_ ja suomalainen _purra_, vaikka aika ne on yhdestä -alkuperäisestä sanasta täten erottanut. Itse konjugatsionin muodot -tarjoisivat hauskoja vertauskohtia lapin ja suomen kanssa, mutta -toivoon, että muut vastedes tekevät sen täydellisemmin kuin minulla -siihen nyt olisi tilaisuutta, jätän kaikki sellaiset kernaasti sikseen, -sillä en edes tunne kaikkien samojeedin aikamuotojen ja modien lukua. -Jos oikein muistan, Venjamin sanoi samojeedissa olevan kokonaista -kolme preteritiä; ehkä hän kuitenkin oli saanut niitä niin monta -jonkinlaiseksi korvaukseksi sijoista, joita hän, kuten tuntui, oli -laskenut liian niukalta, hän kun luki prepositsioneiksi useat -sijapäätteet. - -{Jos olet malttanut lukea tätä pitkää kirjettä tähän asti, niin suo nyt -lopulla anteeksi, että se on niin ikävän pitkä. Huomaat, ettei sitä -alussa oltu aiottu niin laveaksi, mutta ikävä yksinäisyys Castrénin -lähdettyä on liittänyt lehden toiseen, ilman että enää edes tiedän, -mistä olen voinut niin pitkältä kirjoittaa, ja tiedänkin, ettei se -juuri ole minkään arvoista. - -Kun en tiedä, miten Rafn'ille Kööpenhaminaan lähetettävä kirje on -osotettava, pyydän Sinua kuoreen sulkemaan myötäliitetyn kirjeen, joka -alkaa S.H.T:llä, ja lähettämään sen joko mainitulle Rafnille tai -jollekulle toiselle, joka mahdollisesti voisi täyttää siinä esittämäni -pyynnön. Minun olisi pitänyt toimittaa sellainen kirje Kristianiaan, -mutta siellä minulla ei ole ketään edes nimeltä tuttua. Vielä kerran -lähettää terveiset - - ystäväsi - EUas Lönnrot. - -J.K. Tuskinpa käynee päinsä, että nyt hakisin virkavapautta pariksi -vuodeksi lisää; niin ollen täytynee minun siis joksikin aikaa taas itse -ryhtyä virkaani toimittamaan. - - Lnr.} - - - - -58. - -Valtioneuvos Rafnille Kööpenhaminaan. - -(Konsepti.) - - - Arkangeli, 1 p:nä heinäkuuta 1842. - -S. H. T. - -Vaikka olen Teille tuntematon, rohkenen vaivata Teitä, arvoisa herra, -seuraavalla nöyrällä pyynnöllä. Verratakseni suomen kieltä lappiin -tarvitsisin K. Leemin lappalaista sanakirjaa, jonka saamisesta meidän -maassa minulla ei ole mitään toivoa. Mutta koska mainittu kirja -mahdollisesti olisi saatavissa joltakin Köpenhaminan antikvariselta -kirjakauppiaalta, saan pyytää Teitä, arvoisa herra, kehottamaan -jotakuta sellaista kirjakauppiasta, että, jos mahdolliseksi käypi, -hankkisi minulle mainitun kirjan ja lähettäisi sen Helsinkiin -asessorille, tohtori Rabbelle, jolta kotia palattuani sen saisin. -Samalla saan huomauttaa, että mainittu tohtori Rabbe kirjan saatuaan -lähettää maksun sekä siitä että lähetyskuluista. - -Hartaasti kunnioittaen on minulla kunnia piirtää - - Teidän, korkeasti kunnioitettu herra, - nöyrin palvelijanne - Elias Lönnrot - - - - -54. - -Pastori Stockflethille. - -(Konsepti). - - - [Arkangeli, 4 p:nä heinäkuuta 1842.] - -En saata kylliksi kiittää Veljeä ja Vaimoasi meille osottamastanne -hyvyydestä, ja koska kokemus on minulle opettanut, etteivät minulta -onnistu sellaiset kuin esim. kiitollisuuden osotukset, niin jätän koko -jutun sikseen, ja tahdon tässä vaan lyhyesti kertoa Veljelle -matkoistamme, jotka olemme tehneet erottuamme Karasjoelta. Durchmanilla -viivyimme sen jälkeen muutaman viikon, millä ajalla viikoksi muutin -asumaan erään Inarin lappalaisen mökkiin voidakseni paremmin kuin -pappilassa oli tilaisuutta, päästä Inarin kielen murreomituisuuksien -perille. Tein muutamia kieliopillisia muistiinpanoja ja käänsin sen -lisäksi Inarissa ollessani Mateuksen evankeliumin 5, 6 ja 7:nnen luvun -sekä useita suomalaisia sananlaskuja ja lausetapoja Beckerin -lauseopista. Inarin murre ei niin varsin paljoa eroa Norjan lapista, -ettei kumpaakin puhuville yhteinen kirjakieli olisi mahdollinen. -Kaikkialla kuunneltiin hartaasti, kun luin ääneen jotakin Veljen -kirjoista ja sanottiin, että ymmärrettiin sisällys, jos kohta -yksityiset sanat eivät aina olleet tuttuja. Tämä johtuu kuitenkin -osaksi siitä, että kaikki Inarin miehet osaavat Norjan lappia. -- -Tässä muutamia Inarin murteen omituisuuksia: Deklinatsionit, -- -Konjugatsionit. -- Kirjainopin suhteen on mieleeni juolahtanut se -ajatus, että missä kk pehmenee g:ksi (jokka, joga), se ei oikeastaan -ole kk vaan k (aspireerattu k), minkä vuoksi Inarin murteessa on vaan -yksi h (joha), mutta sanoissa _akka_ (aakka), akka j.n.e. Samoin gieta, -gieda. -- Mietteeni lapin verbeistä keskeytyivät, ja niin on niiden -laita ollut tähän asti, kun minulla viime aikoina on ollut niin paljo -työtä venäjästä, etten ole ehtinyt tehdä mitään muuta. Mutta olen -uudelleen ryhtyvä niihin, jollen aikaisemmin, niin ainakin -K[ajaanissa], ja jos minun onnistuisi saada selville, kuten toivon, -lapistakin yksi ainoa alkuperäinen konjugatsioni, ja jos pääsisin sen -jäljille, miten molemmat nykyiset konjugatsionin muodot siitä ovat -syntyneet, kopioin kernaasti huomioni tulokset ja lähetän Veljelle. --- Inarista matkustimme Kuolaan, sieltä Kannanlahteen ja Kemiin, mistä -Vienanmeren yli olemme tulleet tänne Arkangeliin. Niistä Venäjän lapin -murteista, joita kuulimme matkallamme, olen hieman kirjoittanut -_Suomi_-kirjaan. Ne eivät läheskään eroa Norjan lapista niin paljoa -kuin ainakin minä tähän asti olen luullut, ja sen nojalla, mitä nyt -itse olen kokenut, tahdon kernaasti yhtyä Veljen lausuntoon, että -Norjan lappi on itsenäisin ja paras kaikista lapin murteista. Suokoon -vaan Jumala Veljelle terveyttä ja voimia vielä kauan työskennellä sen -hyväksi. Piplian-historian luin läpi Utsjoen katekeetan kanssa, ja jos -Veljeä huvittaa tietää, mitä huomautuksia hän silloin teki, niin panen -ne tähän Veljen nähtäväksi. Ne ovat varmaankin vähäarvoisia. - - s. 2. r. 19. mærkak -- mærkkan - 4. 17. saddulaggak 63. 8. celki - 7. 19. nisson - 8. 13. likkatalat - 10. 15. gallod - 18. 21. du -- dån - 19. 9. Moses -- Noa - 20. nulid -- såggid - 21. arvetet -- arvet - 26. 21. gålmas -- gålma - 28. 17. nieidaid - 44. 11. gadai -- viegai - 51. 17. bardnai - 53. 1. luoddui - 20. bordi - 54. 4. sån -- dån - 55. 10. vielljai - 56. 20. dåbbe - 57. 3. kamelin - 58. 7. jugastet - 62. 14. akkan - 62. 19. divvra - 64. 10. akkan - 70. 7. vielljasad - 11. åudal - 77. 6. niegadi - 78. 16. cæggim - 79. 25. savcai - 84. 20. lokkamest - 87. 20. su -- sunji - 97. 13. ja 16. buokai - 17. bagjelest - 104. 18. buoides - 105. 11. noaides - 18. lasses - 116. 10. ouddi - 138. 7. njahnest - 140. 5. lækgo -- læk - 142. 12. ouddi - 162. 3. balvvi - 168. 8. rajid - -Täällä Arkangelissa olemme tavanneet samojeedeja, ja meillä oli -tilaisuus oppia heidän kieltään, matkustamatta etemmäksi, varsinkin -kun muuan venäläinen arkimandritta Venjamin, joka on kääntänyt -evankeliumit samojeedin kielelle, kirjoittanut kieliopin ja toimittanut -sillä kielellä sanakirjan -- kaikki vielä käsikirjoituksina -- on -suostunut meille antamaan opetusta. Mutta koska Pietarin Tiedeakatemia -on päättänyt toimeenpanna retkikunnan, jolla on muun ohella -tarkoituksena Siperian kielten ja myös samojeedin kielen tutkiminen, ja -johon ei ainoastaan Sjögren, vaan myöskin toverini Castrén kokonaiseksi -kolmeksi vuodeksi on tuleva osanottajaksi, en puolestani pidä -tarpeellisena, että nyt opiskelen sitä kieltä, kun myöhemmin vähemmällä -vaivalla voin käyttää muiden töiden tuloksia. Castrén on innokkaasti -alottanut mainitun kielen tutkimisen jo täällä -- ja mitäpä minä sitten -teen? Totta puhuakseni, en juuri todenteolla ole mitään tehnyt, mutta -lähden pian täältä vepsäläisten luo Aunuksen kuvernementtiin sekä -Vologdan ja Novgorodin kuvernementtien pohjoisosiin, missä viivyn koko -kesän ja palaan loka- tai marraskuussa Kajaaniin. Ole hyvä ja kirjoita -minulle joskus Kajaaniin. - - - - -55. - -Tohtori Rabbelle. - -(Konsepti.) - - - [Arkangeli, 4? 5 p:nä heinäkuuta? 1842.] - -Ellen lokakuun alkupäiviksi ehtisi Kajaaniin, tahdon koettaa olla -ainakin paljoa myöhemmin sinne tulematta, itse taas ryhtyäkseni -virkaani toimittamaan toivoen sen ohella voivani hieman harjoittaa -sanakirjatyötäkin. Pidän itseäni vielä enemmän velvoitottuna taas -jonkun aikaa itse hoitamaan virkaa, kun muuten voisin unhottaa pois -koko lääkintätieteen, ja kun minun sitäpaitsi on tarpeellista taas joku -kesä matkustella Virossa, koettaakseni sieltäkin saada jotakin hyötyä -suomen kielelle. Mainitset, että loput V[enäjän] H[istoriaa] jo on -lähetetty tilaajoille, mistä huolenpidostasi saan Sinua kiittää. Mutta -kun saattaisi käydä niin, etteivät tilaajat tiedä, mistä heidän tulee -saatavansa periä, niin pitäisi jossakin sanomalehdessä (S.[uomen] -V.[irallisessa] L.[ehdessä]) heille antaa siitä ilmoitus, ja ehkäpä -Sinä sen jo olet tehnytkin. -- Uusi ohjesääntö kaiketi kyllä aluksi -tuottaa muillekin kuin allekirjoittaneelle paljon päänvaivaa, sillä -emme kaikki niinkään helposti taida saada selville rinta- ja -vatsahermoja y.m., mutta -- -- -- [Keskeytyy tähän.] - - - - -56. 2 - -Tohtori Rabbelle. - - -[Suurimmaksi osaksi "Helsingfors Morgonbladissa" v. 1842, -n:oissa 80, 81.] - - Pertominskin luostari, 11 p:nä heinäkuuta 1842. - -{Rakas veli! - -Nyt saat taas hetkeksi jättää puolitoistasataa hommaasi ja valmistautua -lukemaan läpi peninkulman pituisen kirjeen, sillä aion jäädä tänne koko -päiväksi, eikä minulla nyt ole mitään muuta tehtävää kuin kirjoittaa -kirjeitä, ja kun Arkangelista äskettäin kirjoitin useille muille -tuttaville, tahdon nyt kasata kaikki yksistään Sinun päällesi. -Kuitenkin voin edeltäkäsin ilmoittaa Sinulle, että jos muut toimet -tarkoin ottavat aikasi, vallan hyvin voit jättää tämän, mikä seuraa, -lukematta, sillä siten et Sinä menetä mitään, enkä minäkään, -sillä se ei tule sisältämään mitään toimitettavia, joiden tähden -erityisesti haluaisin, että sen lukisit läpi. Ainoa, mitä sanomalehtien -ja muutamien Sinun lähettämiesi rivien kanssa olisi hauska -syyskuun keskivaiheilla saada Lotinapeltoon, on Lenströmin Suomen -kansallis-runoutta käsittelevä kirja, jos se on Helsingissä saatavissa, -sillä Ruotsista ei maksa vaivaa sitä tilata. Muita toimitettavia -minulla nyt ei ole.} - -Muistat kaiketi edellisestä kirjeestäni, että passini ynnä muut -asiakirjani vaadittiin jätettäviksi poliisikamariin Arkangelissa sekä -syyn siihen. Tämä tapahtui heinäkuun 1:senä päivänä ja 5:ntenä sain ne -vihdoinkin takaisin. Ehkäpä jonkunlaiseksi korvaukseksi siitä, että -viittä päivää aikaisemmin olin saanut seisoa tunnin ja neljänneksen -poliisikamarissa, ilman että kukaan ajattelikaan pyytää minua istumaan -tai kysyä asiaani, vaikka minut kuitenkin poliisipalvelijalla oli sinne -kutsutettu, poliisimestari nyt omassa korkeassa persoonassaan toi ne -minulle ynnä lääkäripravdan minulle myöntämän oikeuden harjoittaa -lääkärintointa niin paljon kuin halusin ja tilaisuutta siihen saattoi -tarjoutua. Mutta sinä puolena päivänä, jonka tämän jälkeen siellä -viivyin, ei valitettavasti mitään sellaista tilaisuutta tarjoutunut, -minkä tähden läksin matkaan voimatta ollenkaan käyttää hyödykseni tuota -korkeata suosiota. Se erinomainen kunnia, joka tuli osakseni sen -kautta, että poliisimestari itse kävi luonani, vaikutti, että -ravintoloitsija heti, kun minut sen jälkeen näki, ainakin kolmeen -kertaan mittaili minua katseillaan kiireestä kantapäähän -- "majorque -coepi videri" [= ja rupesin näyttämään suuremmalta]. Luulenpa että hän -siitä sai mokoman ajatuksen antaa minun maksaa puolentoista ruplaa -vuorokaudelta, mikä tapahtuikin; en suinkaan huomauta tätä minäkään -liioiteltuna hintana pitäen vaan sen tähden, että se alkuperäisestä oli -korotettu 50:llä prosentilla. Tämän lisäksi hän lähtöhetkellä huomautti -minulle, että sellainen "blahorodie" [= vnpaasukuisuus] kuin -allekirjoittanut nyt oli, ei voinut matkustaa ilman lautasia, -haarukkaa, etikkaa, y.m., mitkä kaikki tarpeet, ennenkuin tuskin oli -ehditty kysyä, tahdoinko niitä, tulivat pannuiksi eväslaukkuuni, -tietysti käteistä maksua vastaan. Jotta ei erohetkemme sitten olisi -tullut varsin kuiva, hän käski tarjoilijan tuoda esiin pari stakanaa -totia, toisen itseään, toisen allekirjoittanutta varten, joista -ylimääräinen laskuni sai vielä ruplan 20 kopeekan suuruisen lisäyksen, -ilman että tuota ainetta nauttiessani edes olin voinut aavistaa, että -minä olin maksava todin, eikä hän. Tämäkin olkoon sanottu siinä -tarkoituksessa, ettei se mitenkään ole katsottava tuon sävyisän isännän -moitteeksi, vaan ainoastaan osotteeksi naurettavasta tavasta vallan -kursailematta maksattaa toisella se, mitä itse hänelle tarjoaa. Kaikki -tämä johtui nyt kaupungin poliisimestarin kunnioittavasta käynnistä, -jonka oikea syy kuitenkin oli seuraava. Viime kuluneina viitenä päivänä -oli tapahtunut poliisimestarin vaihdos ja edellisen sijaan oli Kemin -gorodnitshij määrätty tätä virkaa hoitamaan, -- perin rehellinen, -lakiin vankasti perehtynyt mies, jonka luona erityisestä -syystä olin tullut useasti käyneeksi ollessani Kemissä. Hänen -pienelle, kauniille, nelivuotiaalle tyttärelleen näet oli tapahtunut se -onnettomuus, että kuumalla vedellä oli korventanut rintansa ja -vatsansa. Ensi hädässä oli tosin noudettu kaupungin oma lääkäri, joka -oli määrännyt käytettäväksi tavallista palohaavan voidetta. Mutta kun -se ei tarpeeksi tehokkaasti vaikuttanut, ja kun tiedettiin minun -tulleeni kaupunkiin suoraa päätä lappalaisten parista, lähetettiin -minuakin noutamaan ja minulta kysyttiin, enkö tietänyt mitään keinoa, -joka olisi voinut lieventää tuota ylen tuskallista kipua. Tiesin sen -melkoisesti lauhtuvan, jos vaan onnistuisi sulkea ilma palaneista -paikoista tarkemmin kuin voiteen avulla kävi päinsä, minkä tähden -käskin levittämään paksun kerroksen ruisjauhoja kaikkiin polton -vahingoittamiin paikkoihin. Tästä oli se onnellinen, jopa odottamaton -seuraus, että kipu heti lakkasi, ja Anjoska luuli olevansa terve kuten -ennen, sekä tahtoi jo muutamaa tuntia myöhemmin nousta vaivalloisesta -vuoteesta, mitä tietysti hänelle kuitenkaan ei voitu sallia. -Huolimatta kaikesta tästä en kuitenkaan odottanut muuta kuin että -hänessä seuraavana päivänä olisi melkoinen kuume, mutta suureksi -hämmästyksekseni kuume kokonaan jäi tulematta, ja sittenkuin oltiin -onnistuttu jotakuinkin kiinnittää jauhoside, Anjoska hartaasti -pyydettyään viimein sai luvan lähteä vuoteesta. Jo kolmantena päivänä -hän äitinsä kanssa oli lyhyellä vieraskäynnillä kaupungissa ja parani -seuraavina päivinä paranemistaan; ainoastaan pahimmin palaneisiin -paikkoihin muodostui vähä märkää. -- Tämän Kemissä täten solmitun -tuttavuuden nojalla isä ei pitänyt kunniaansa ja arvoansa alentavana -itse tulla luokseni tuomaan perille iloista tietoa, että minulle oli -myönnetty oikeus reseptillä apteekista saada, jos siksi tuli, muutakin -kuin magnesiaa ja rabarberia. Näitä rohdoksia, kuten luultavasti -muistanet, oli aikaisemmin kieltäydytty antamasta, minkä tähden -Castrénin täytyi syödä tuhkaa. - -Samana iltana oli bohumoltseja (pyhiinvaeltajia, luostarivieraita) -kuljettavan, pienenlaisen laivan määrä lähteä Solovetskoin luostariin, -ja minä nyt ollen lähtövalmis päätin lähteä mukaan aikoen sieltä Suman, -Uikujärven (Vygozeron) ja Poventsan kautta tulla Vyitegraan. Mutta kun -myöhemmin illalla menin laivaan, huomasin, että sen omistaja, muuan -Arkangelin läheisyydestä kotoisin oleva talonpoika, oli huomannut -edulliseksi lykätä seuraavaan aamuun matkansa ja sen sijaan juoda -itsensä hutikkaan, minkä vuoksi minäkin huomasin itselleni -edulliseksi palata kortteeriini ja siellä viettää yöni. Kello 8 -seuraavana aamuna laivan oli määrä lähteä liikkeelle, mutta minä -saavuin kylläkin ajoissa, vaikka tulin tuntia myöhemmin, ja sain -sittenkin vielä odottaa kaksi tuntia ennenkuin ankkuri vihdoin -nostettiin. On tavallista, että jokainen Arkangelista lähtevä, -bohumoltseja kuljettava laiva ennen lähtöä rannassa siunataan. Niinpä -nytkin kannelle ilmestyi pari munkkia, jotka lukivat pitkiä rukouksia -lähtijäin menestykseksi. Muutamat Solovetskoin munkeista viettävät -koko vuoden Arkangelissa, jossa luostarilla on suuri kivitalo ja -kirkko. Talo on muilla vuokrattuna ja kirkkokin taitaa tuottaa -melkoisesti tuloja niiden lahjoista, jotka siellä hartauttansa -harjoittavat. Sittenkuin munkit kannella olivat lopettaneet -rukouksensa, ja arkangelilaiset bohumoltsit olivat ehtineet jaella -asianmukaisen määrän jäähyväissuudelmia sukulaisille ja ystäville, -nostettiin ankkuri ja purje. Suuri osa bohumoltseja oli ensi kertaa -mastokkaassa, kannellisessa laivassa; -- tämä ynnä ero yhä vielä -rannalla seisovista sukulaisista ja tuttavista saattoi heidät -hyvin alakuloisiksi, jota alakuloisuutta kohta seuraavat -surullisen-lystikkäät merikipu-kohtaukset eivät voineet haihduttaa. -Ikäänkuin tarttuman kautta minunkin mieleni valtasi tyhjän -yksinäisyyden tunne, synkkämielisyyteen vivahtava ikävä, jommoista -kukin luultavasti joskus on tullut kokemaan, jos vieraalla seudulla on -kokonaan ollut erotettuna kaikista tuttavista. Kotiseudulla, jopa -ulkomaillakin tutuissa seuroissa ollen useimmat ihmiset onneksi kyllä -ovat vapaat sellaisesta synkkämielisyyden-tunteesta, tai niin -sanoakseni -- sielun tyhjyydestä, joka itsessään ei ole muuta kuin -ohimenevää sieluntautia, mutta joka useammin toistuen saattaa muuttua -pysyväksi synkkämielisyydeksi ja onnellisimmassa tapauksessa päättyy -herännäisyyteen. Mitä minun synkkämielisyyteeni tulee, sillä ei ollut -mitään sellaisia seurauksia, sillä se oli jo melkoisesti asettunut -myöhemmin iltapäivällä ja loppui kokonaan juotuani ensimäisen lasin -teetä, vaikka vastaisuuden varalle join 4-5 stakanaa sitä paitsi. -Tuuli, joka ensin hiljalleen oli ajanut meitä edelleen, taukosi -kokonaan illan suussa, niin ettei laiva liikkunut paikaltaan. -Poistaakseen tämän pahan seurue päätti nousta seisomaan ja ristiä -rintojaan. Useiden, jotka jo sattuivat seisomaan, täytyi luonnollisesti -ensin istuutua sitten asianmukaisesti voidakseen nousta seisomaan. Minä -puolestani arvelin riittävän, kun paljastin pääni ja otin piipun -suustani, sillä en vielä ole oppinut rinnanristimistä niin, että -tuntija ei voisi huomata vasta-alkajaa. Ristimisen jälkeen -toimeenpantiin rahankeräys, mihin seremoniaan minä paremmin saatoin -ottaa osaa, jos kohta en tietänyt, kenen hyväksi kolehti kerättiin, -Solovetskoin luostarilleko, meren ja tuulen jumalilleko vai laivurin -taskuun. Luulin kuitenkin sen tarkoittavan rahauhria luostarille ja -annoin siis kernaasti viisi kopeekkaa hopeaa, ainoan hopearahan, sillä -kaikki olivat suorittaneet antovelvollisuutensa pelkällä kuparirahalla. -Laivuri, yllä mainittu talonpoika, oli erään laivassa olevan toverinsa -kanssa pitkin päivää ottanut lukuisia aimo naukkuja Johannes Kastajan -muiston kunniaksi, hänen nimipäivänsä kun näet vanhan ajanlaskun mukaan -sattui juuri siksi päiväksi. Laiva oli vallan täyteen sullottu -bohumoltseja ja heidän romuaan, mutta laivurin oli onnistunut tiheiden -ryyppyjensä avulla suuresti lieventää tämän tuottamaa haittaa, ja asia -parani jokaisesta seuraavasta kulauksesta, niin että hän nyt varmaankin -olisi voinut ottaa muutaman tusinan bohumoltseja lisää, jos heitä vaan -olisi ollut tarjona ja jos heillä olisi ollut tilaa seisoa. Mutta -puoliyön aikaan tämä viinanväkinen muistojuhla sai surkean lopun. -Laivuri oli hetkeä aikaisemmin käskenyt kaksitoista-vuotiaan poikansa -täyttää muutamia puolityhjiä vesilekkereitä raittiilla vedellä niin -kauan kuin sitä Vienajoesta oli saatavissa. Poika täytti isänsä käskyn, -jopa vähän enemmänkin, sillä erehdyksestä hän tuli Vienan vedellä -täyttäneeksi puolityhjän viinanassakankin. Sitten tapahtui hetken -kuluttua, että isän taas piti ottaa ryyppy ja tarjota samanlainen -toverilleen. Ensin hän ei ollut löytää koko nassakkaa, sillä se oli -siirretty kauemmaksi tavallisesta paikastaan, omistajansa -läheisyydestä; jonkun aikaa haeskeltuaan hän kuitenkin vesilekkereiden -joukosta huomasi sen perin tutun muodon. Jo se seikka, että -viinanassakka oli joutunut niin huonoon seuraan, sai häneltä maalle -kirouksen, mutta pahempi tuli kohta jäljessä. Muutoksesta hän ei vielä -tietänyt mitään, vaikka hieman ihmetteli sitä, että nassakka vielä oli -täysi, ja näytti luulevan huonosti kunnioittaneensa Johanneksen -muistoa; mutta mitä ei vielä oltu tehty, se saattoi vasta tapahtua. Hän -kaatoi siis lasiin aimo ryypyn ja ojensi sen toverille. Mutta tämän -olivat sen monet edeltäjät niin päästä sekoittaneet, ettei hän edes -suutaan irvistämällä osottanut huomaavansa uuden, onnettoman aineen -lisäystä. Eipä hän tavallisella puheella nyt enää ollenkaan olisi -voinut sitä ilmaista, kun hänen puhe-elimensä olivat joutuneet niin -pahaan epäjärjestykseen, että ainoastaan suuresti ponnistamalla sai -kielensä taipumaan muutamiin yksinkertaisimpiin sanoihin; sillä -myöhemmin illalla hän oli joka ryypyn mukana nielaissut yhden tai pari -kirjainta, minkä vuoksi jäljellä oleva aapisto oli hyvin köyhä. Sitten -laivuri kaasi itselleen ryypyn ja tyhjensi sen pohjaan. Mutta hänen -maku- ja puhe-elimensä olivat vielä paljoa paremmassa kunnossa kuin -toverin. Ensin hän irvisteli, lausui sitten voimakkaan kirouksen -Vienalle ja sen vedelle, kaasi sitten puoli-raivoissaan koko pilatun -aineen järveen ja sai lopuksi käsiinsä "causa mali'n" [pahan -alkuunpanijan], jota nyt alkoi piestä niin perinpohjaisesti, -että täytyi kääntää silmänsä pois, kun ei onnistunut ehkäistä -hänen intoansa. Poika kyllä saattoi ansaita selkäsaunan monesta -muusta seikasta, mutta väärästä aiheesta hän sen nyt sai, sillä -nassakkaa täyttäessään hän itse oli alhaalla veneessä, jonne joku -matkustajista laidan yli ojensi hänelle lekkereitä ja niiden joukossa -viinanassakankin, kuten luulen, tahallansa, jotta isä ei voisi jatkaa -jo jotenkin tarpeeksi viettämäänsä "prazdnikkaa". Muuan naisista, joka -onneksi voittamansa merikivun jälkeen oli nukahtanut kajuutan portaille -ja viime kohtauksesta herännyt, kysyi, mitä poika oli tehnyt, kun häntä -niin pahoin pideltiin. Saatuaan tietää syyn siihen ja kuultuaan, että -koko viinavarasto oli kaadettu kannen yli, hän ilmaisi sydämensä iloa -siitä sanoilla "slava hohu" [Jumalan kiitos!] mihin "slava bohuun" me -muut kernaasti yhdyimme, vaikka se vaan yhä enemmän katkeroitti -laivuria, varsinkin kun keisarin syntymäpäivää, joka seurasi -Johanneksen päivää, valitettavan vedenlisäyksen vuoksi ei enää voitu -viettää niin kuin olisi pitänyt. - -Iltapuolella 7:ttä päivää olimme noin 80:n virstan päässä Arkangelista -pienen joen laskupaikalla, {kolme virstaa Nenokot'in kylän eli -volostin edustalla.} Koska meri oli vallan tyynenä, päätettiin laskea -ankkuri ja odottaa tuulta. Se paikka, missä nousimme maihin, oli mitä -kauneimpia: ranta jyrkkä, sen alapuolella pieni oja ja toisella -puolella, aivan kuin varjona taulussa, kapea hiekkasärkkä joen ja -meren välissä. Koko ranta oli vallan kuin täyteen kylvettynä villejä -ruusuja ja sitäpaitsi ruohoa ja niin monenlaisia kukkia, että ne hyvin -päiväkaudeksi olisivat voineet tarjota tutkittavaa kasvitieteilijälle. -Maihin noustua tehtiin jyrkän rantatörmän juurelle pitkä jono tulia, -ja joka tulella näki pian patoja, kahvipannuja ja teekeittiöitä -täydessä touhinassa. Minulla kun ei ollut omaa teekeittiötä, jouduin -teekannuineni naiskolmikon pariin, jotka hyväntahtoisesti tarjoutuivat -samovaristaan (teekeittiöstään) kaatamaan mieleni mukaan vettä -{kannuuni}. Sittemmin minusta ilman erityistä kutsua tavallisesti tuli -heidän vesivieraansa, niin kauan kuin yhteistä matkaa kesti, {mutta -eipä sitä kestänyt niin monta päivää enää.} Kun tee oli juotu ja -illallinen syöty, jokainen alkoi ajatella yösijaansa, ja kun en -kauempaa voinut viipyä naisten seurassa, menin kappaleen matkaa -ylemmäksi metsään, heitin kauhtanani ylitseni ja koetin nukkua. Mutta -ennenkuin uni vielä oli ehtinyt puolitiehen silmiini, huomasin olevani -niin suunnattoman suuren hyttysparven ympäröimänä, että hyvin -ymmärsin, miten vaikeaksi nukkuminen oli tuleva. Tiesin vanhastaan, -että tupakan savu on kauhistus hyttysille ja starovertseille, minkä -tähden panin piipun kuntoon ja aloin polttaa tarmon takaa. Ne tosin sen -kestäessä hieman poistuivat, mutta koska en vielä ole voinut harjoittaa -itseäni polttamaan nukkuessani, vaan piippu päinvastoin vähää ennen -unen tuloa pyrkii sammumaan, niin se nytkin sammui juuri kun olin uneen -vaipumaisillani, ja hyttyset karkasivat uudistetuin voimin kimppuuni. -Oi jospa ne toki olisivat olleet vähää enemmän "starovertsejä" ja -noudattaneet paraillaan kestävää Pietarin-paastoa! Mutta mitä tulee -paastoamiseen, ne siinä kohden olivat niin jyrkkiä protestantteja kuin -suinkin, joten en nähnyt muuta mahdollisuutta kuin paeta ja muuttaa -makuusijani törmän alle ja niin lähelle vettä kuin suinkin. Mutta -siellä ei enää ollut nurmikkoa, vaan ainoastaan vahvalti hiekkaa, johon -täytyi kaivautua niin hyvin kuin taisi ja peittää muu osa ruumistaan -kauhtanalla. Kun ainoastaan pieni määrä hyttysiä oli uskaltanut tulla -jyrkkää hietatörmää alas, ja kun nekään eivät nyt enää niin helposti -päässeet kimppuuni, voin nyt vaipua uneen ja häiritsemättä nukkua -seuraavaan aamuun. Noustuani ei ollut ollenkaan helppoa saada hieno -hieta pois sekä povesta ja taskuista että suusta, nenästä, silmistä ja -korvista; kuitenkin mitättömän helppoa verrattuna koko yön kestävään -sotaan miljoonia hyttysiä vastaan. Suuri osa bohumoltseja loikoi vielä -ryhmittäin siellä täällä muodostaen omituisen kuvan, joka luultavasti -ei paljoa eronnut siitä, jonka tarjoaa kaatuneiden sankarien peittämä -taistelutanner. - -8:nnen päivän aamuna meillä oli kova vastatuuli, jota luultavasti oli -kestävä koko seuraavan päivän ja joka varmaankin oli pidättävä meidät -tässä paikassa. Ensi työkseni hain itselleni jotain sopivaa paikkaa, -jossa yli päivän häiritsemättä saatoin loikoa ja lukea. Jo edellisenä -päivänä tosin olin löytänyt jotenkin hyvän sellaisen paikan, nimittäin -luonnon laatiman, villien ruusupensaiden ympäröimän lehtimajan, mutta -kun laivurin pojat siellä häiritsivät minua kilvan hyttysien kanssa, -joita jälkimäisiä kuitenkin päiväsaikaan tupakansavulla voin pitää -tarpeellisen matkan päässä itsestäni -- näin ei ollut edellisten laita ---, niin oli minun nyt etsiminen uusi huoneisto, missä toimessa hieman -haeskeltuani onnistuin paremmin kuin olin voinut edes toivoa. Vähäistä -ylempänä kohosi ojan varrella vallan ojan reunassa korkea kumpu, jonka -harjalla muutaman neliösylen alalla kasvoi suuria ja pieniä koivuja -sekä näiden ympärillä ja seassa villiä ruusupensaita. Mutta kun kummun -ympärillä oleva löysä, syvä hieta ei tarjonnut mitään varmaa -jalansijaa, se kun usein vieri vieden jalat pari askelta takaisin -mukanaan yhden eteenpäin yritetyn askeleen asemesta, niin kohoaminen -tähän suojapaikkaan, kuten moni muu kohoaminen tässä maailmassa, ei -ollut varsin helppoa. Kun minun viimein oli onnistunut saada kiinni -jostakin juuresta tai oksasta, oli minun ryömien tunkeuminen -viidakkoon, jonka turvissa sitten sain vaivastani runsaan palkinnon. -Siellä minulla oli paitsi paljoa muuta, laiva ja koko bohumoltsikenttä -silmieni edessä, mutta eivätpä laivurin pojat eivätkä muut tietäneet, -minne olin kadonnut. Mainitut pojat olivat muuton suureksi harmikseni -kaikkialla. Nuoremmalta en koskaan saanut syödä rauhassa, sillä hän -tahtoi joka palaa haukatessani tietää, miltä se maistui, eikä tyytynyt -siihen vakuutukseeni, että kaikki maistui oivallisen hyvältä, vaan -tahtoi omilla makuelimillään päästä siitä vakaumukseen. Tämä ei olisi -merkinnyt mitään, jos ruokavasuni olisi ollut varustettu paastoa -varten, jota vielä muutama päivä oli noudattaminen, mutta -valitettavasti siinä oli kookas lihamakkara ynnä puoli yhtäläistä -kunnioitusta herättävää juustoa, joita kumpaakaan pravoslavnilaiset -Pietarin- ynnä muina paastoina eivät katsele kaikkein suopeimmin -silmin. Oli siis etuni mukaista olla levittelemättä näitä kielletyitä -ruokalajeja kaikkien nähtäville, kun vastoinkäyminen, joka matkalla -saattoi esiintyä, taikauskoisuudessa olisi voitu lukea minun laskuuni -sen tähden että rikoin paaston. Onneksi huolellinen isäntäni -Arkangelissa oli pannut ruokavakkaani savustetun lohenpalasen, mutta -sittenkuin se oli syöty, ei ollut muuta neuvona kuin luulotella -pojalle, että lihamakkarakin oli kalaa, jonka venäläistä -kalatieteellistä nimeä en kuitenkaan hänelle ilmaissut. -Juuston taas muutin valaskalan palaseksi ja kalana poika sitä söi -hyvällä maulla, niin usein kuin muuten ojensin hänelle palasen. -Vanhempi poika ei ollut niin perso ruokavakalle, mutta hääri sitä -uutterammin teekannuni ympärillä. Tuntui siltä kuin he olisivat -keskenään sovinnolla jakaneet nämä molemmat tungettelutilaisuudet. Tee -ei tosin ole ainetta, jota ei paaston aikana voisi nauttia yhtä hyvin -kuin muina aikoina, mutta matkalla on tarpeeksi siinä, että saa olla -oma pikenttinsä, eikä juuri haluta toimittaa tätä virkaa vielä muille, -kaikkein vähimmin pahanilkisille pojille ja muulle sellaiselle -moskaväelle. Tupakanpoltostakin muuan miehen loikkari bohumoltseista -aikoi huomauttaa, että se muka oli syntiä. Muuan kersantti, tai joku -sellainen, otti sillä kertaa puolustaakseen minua ja tupakkaa sanoen -tietävänsä, ettei Raamattu missään paikassa kiellä tupakoimista. Mutta -itsensä päihdyttäminen viinalla tai muulla väkevällä on Raamatun mukaan -syntiä, lisäsin minä varta vasten huomautuksen tekijälle, joka -lähtöhetkellä Arkangelissa oli ottanut toisenkin lähtöryypyn liikaa. -Huolimatta kaikista näistä selityksistä ja kalan muodonmuutoksista en -kuitenkaan onnettomuuden satuttua juuri olisi voinut tulla mihinkään -parempaan luokkaan luetuksi kuin Paavali Maltan edustalla tapahtuneen -haaksirikon jälkeen (Apost. teot 28:4), mutta saatoinhan kuitenkin -lohduttaa itseäni ajattelemalla, että minä kuitenkin sataa kertaa -enemmän olisin ansainnut sellaisen nuhteen, jonka maltalaiset hänelle -antoivat. - -Illalla jatkui samaa vastatuulta, joka koko päivän oli puhaltanut -ripoittaen ylitsemme ajohietaa ennen mainitulta, ojan toisella puolella -olevalta hietaharjulta. Läksin hyvin vastenmielisesti tyyssijastani, ja -päätin, kun ruusuja yltäkyllin kasvoi ympärillä, laittaa itselleni -vuoteen ruusuista, kerrankin kokeakseni, miltä tuntuu "levätä -ruusuilla" sanan täydellisessä merkityksessä, sillä sen tiesin -ennestään, että niin kuin vuoteensa laatii, niin nukkuu. Mutta pian -huomasin suureksi mielipahakseni, ettei ruusuvuodekkaan kelpaa, kun -on hyttysien ympäröimänä. Sen tähden minun taas täytyi siirtyä -entiselle hietavuoteelle. Tämä muuten ei ollut huonompi sattuma, sillä -seuraavana aamuna noin 3:n ja 4:n välillä meidät herätti laivurin -raaka, pasuunantapainen huuto _povetr_, ja vaikka tämä huuto -kaikuihin ukkosenjyrinän tapaisena pitkin rantaa, en kuitenkaan tiedä, -olisiko se voinut kuulua korviini siihen paikkaan, mihin illalla ensin -olin paneunut maata. Silmänräpäyksessä kaikki väki nousi ylös, ja -kohta sen jälkeen syntyi kalinaa ja räminää padoista, kattiloista, -teekeittiöistä, ruokavakoista, vesilekkereistä y.m., jotka kaikki -joutuisasti muutettiin laivaan. Kiireessä oli muuan naisista tullut -sitoneeksi huivinsa niin huonosti, että ensimäinen hieman kovempi -tuulenpuuska lennätti sen pois, ensimäiseksi uhriksi, joka laivurin -viinan jälkeen vedelle tehtiin. Mutta huolimatta laivurin -kuulutuksesta, ei ollutkaan mikään "poveätr", vaan huono laitatuuli, -joka sävyisästi keinutteli meitä edelleen rannikkoa pitkin. Ei edes -ukkonen, jonka päivän kuluessa moneen kertaan kuulimme jyrähtelevän, -kyennyt hankkimaan meille parempaa tuulta, vaikka sitä puoleksi -toivoimme, puoleksi pelkäsimme. Koko sen päivän, seuraavan yön ja -suuren osan sen jälkeistä päivää vietimme laivassa, ilman että meitä -mihinkään vietiin maihin. Tästä tuli etenkin naisille pitkä piina-aika, -sillä laiva oli vailla sellaisia laitoksia, jotka olisivat saattaneet -kaikki maallenousut tarpeettomiksi. Oli surkeata nähdä heidän -alakuloisuuttansa: pilan ja hymyn asemesta oli etenkin toisena -päivänä kuolemankaltainen hiljaisuus vallannut heidän huulensa. Ei -nähty ainoankaan teekeittiön nyt tulevan liikkeelle, vaikka tähän -asti ei yhtäkään aamua eikä iltaa ollut kulunut ilman niiden -suitsutusuhria. Laivuri oli puoli-raakalainen, joka mitä suurimmalla -välinpitämättömyydellä neuvoi heitä käyttämään laivan porrasta -kaikennäköisiin kokeiluihin, näyttäen heille siinä itse hyvää -esimerkkiä. Mutta ikäänkuin hänen välinpitämättömyytensä toisten -kärsimyksistä ei olisi riittänyt, nousi matkustajien joukosta esiin -nuori mies, joka ivallaan uskollisesti avusti laivuria, ja toisena -avustajana hänellä oli vanhempi poikansa; tämä tiesi kertoa, että -välistä kreivittäriäkin on laivassa, ilman että sen tarvitsee -erityisesti laskea rantaan. Paitsi mainittua ivaajaa, joka hyvin olisi -ansainnut tulla valokuvatuksi, oli matkustajien joukossa useita sangen -omituisen näköisiä henkilöitä. Yksi vastasi täydelleen sitä -mielikuvaani, jonka olin itselleni muodostanut pahantekijästä, toisessa -luulin näkeväni elävän kuvan ulkokullaisuudesta, ja laivurin vaimon -kasvoista luin mitä likeisimmän sekoituksen tyhmyyttä ja hölmöyttä, -jättääkseni mainitsematta monta muuta merkillisyyttä. - -10:ntenä päivänä tuuli alkoi puhaltaa vastaan, juuri kun olimme virstan -päässä erään joen suusta, mihin laivuri viimeinkin aikoi päästää -matkustajat maihin. Koetettiin luovaella sinne tämä virstan matka, -mutta tuo vanha laivahylky kulki vaan laitatuuleen, nousematta -rahtuakaan, mistä oli se seuraus, ettemme päässeet luvattuun maahan. -Käännöksissä laivuri pauhasi kuin paholainen ja jakeli komentojaan -oikealle ja vasemmalle. Muutamat niistä lankesivat minunkin osalleni -niin vähän kuin ymmärsinkin hänen laivurinkieltään, minkä tähden -tapahtui niin, että joskus jännitin purjenuoraa sen sijaan, että olisi -pitänyt höllittää. En ihmettele, että hän suuttui sellaisista törkeistä -erehdyksistä, mutta minullakin puolestani oli syytä suuttua minulle -uskotuista toimista, minkä vuoksi lopuksi käskin hänen herjetä minulle -komentosanojaan jakelemasta, ja suuntaamaan niitä niille, jotka häntä -paremmin ymmärsivät; lisäksi selitin, etten sen enempää tahtonut olla -tekemisissä hänen purjenuoriensa ja purjeidensa kanssa. Tämän selityksen -jälkeen, johon liittyi muutamia toisen luokan kohteliaisuussanoja, -kuten durak [= hölmö, tolvana] ja sentapaisia, mitkä sillä hetkellä -satuin muistamaan, laivuri muuttui jotenkin kohteliaaksi, jopa -pyysi minulta anteeksi; mutta minä olin jo sitä ennen tehnyt sen -päätöksen, että ensi tilaisuudessa eroaisin hänestä ja koko -bohumoltsein joukosta ja että muuten loppumatkakseni valitsisin -maatien, jos kohta sillä ei juuri ollut useita etuja tarjottavana; -näin aioin ainakin järjestää matkani Oniegaan asti. Tilaisuus siihen -tarjoutui ennenkuin edes olin voinut odottaa. Sillä kun laivurin ei -onnistunut luovaellen viedä meitä perille jäljellä olevaa virstaa joen -suulle, eikä ankkuri pidellyt laivaa, ja kun naiset kyynelisin ja -kyynelettömin silmin häntä ahdistivat, että hän armosta ja -armahtavaisuudesta laskisi maihin, hän katsoi syytä olevan purjehtia -kokonaista 15 virstaa takaisin pienen Pertominskin luostarin satamaan, -jonne hän varsin hyvin puolta vuorokautta aikaisemmin ohikuljettaessa -olisi voinut poiketa, jos olisi edes vähänkään tahtonut noudattaa -matkustajien toivomusta. Täällä nousimme maihin vähää ennen iltamessua, -ja koko bohumoltsi-seurue meni ylös luostariin olemaan läsnä -vetshernja'ssa (iltamessussa). Harvoin tuo pieni luostarikirkko lienee -ollut niin täyteen sullottuna väkeä kuin nyt. Vetshernja alkoi heti -kello 6:n jälkeen, ja sitä jatkui kokonaista kolme tuntia tavallisine -rukouksineen, lauluineen ja lukuineen, joihin lisäksi tuli erityisiä -tilapäisiä menestyksen toivotuksia bohumoltseille. Useimmat näistä -ostivat itselleen pienet vahakynttilät, jotka sytytettiin palamaan ja -kiinnitettiin täten pyhäinkuvien eteen, missä vaan oli tilaa niitä -kiinnittää. Näiden kynttiläin paljous olisi voinut muuttaa pimeimmän -yön päiväksi; mutta muuttikin nyt itse teossa kirkkaan päivän himmeäksi -hämäräksi, tarjoten kuvan hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Sillä -kuten nämä sata tai pari sataa kynttilää eivät voineet tyhjäksi tehdä, -vaan ainoastaan himmentää päivän valoa, samoin pahakin himmentää hyvää, -missä pahan ei onnistu kokonaan päästä sen sijaan vallalle. Kaksi -kolehtia, yksi kummassakin kirkossa, kannettiin; ne eivät kuitenkaan -tuottaneet muuta kuin noin 50 ruplaa, kun suurin osa pani pelkkää -kuparirahaa. Yö vietettiin luostarin rannalla, ja seuraavana aamuna -taas ilmaantui myötätuuli, niin että laiva saattoi nostaa ankkurin. -Mutta minä en enää mennyt laivaan, vaan jäin siihen ja toivotin -seuralle parempaa onnea jäljellä olevalle matkan puoliskolle kuin sitä -ennen oli ollut. {Sydämeni ei kuitenkaan liene suuresti ottanut osaa -tähän toivotukseen, sillä kahden ensi tunnin kuluessa, jolloin mitä -suotuisin myötätuuli kuljetti poistunutta laivaa, vähä puuttui, etten -olisi suonut sille vallan päinvastaista suuntaa, tosin en minkään -kateudentunteen nojalla, vaan jotta ei taikausko olisi saanut aihetta -lukea tähänastista, huono-onnista matkaa sen syyksi, että minä, epäpyhä -henkilö, olin mukana laivassa, tai ainakin lihamakkarani ja -tupakkapiippuni syyksi, jos kohta nämä viimemainitut olivatkin niin -perin viattomat. Mutta noin pari tuntia laivan lähdettyä syntyi -todellinen myrsky, jota yhä vaan kestää ja joka on tuonut minulle -tilaisuuden koko sydämestänikin toivovani, ettei mikään onnettomuus -kohtaisi tuota kallista lastia. Mutta pelkään kaiken toivoni olevan -turhan, jos laiva tämän myrskyn aikana on aavalla merellä eikä -turvallisessa satamassa, ja tämä pelko on toisillakin. Muuten tunnen -itseni nyt taas bohumoltseista erottuani jotenkin yksinäiseksi, ja -jonkunlaisella kaiholla olen monta kertaa muistellut tuota kaunista -naiskolmikuntaa, jonka seurassa edellisenä päivänä niin usein olin -juonut teetä. Tosin heitä olin suuresti säälinyt, kun eivät koko -vuorokauteen päässeet maihin, mutta tämä seikka vaan kahta enemmän -kiinnitti huomioni heihin. Kun en koskaan muista kysyä ihmisten nimiä -ja kun sen lisäksi tavallisesti unhotan nimet, jotka sattumalta saan -kuulla, en nyt ollenkaan voi sanoa, mitkä heidän nimensä olivat, -ja keitä olivat, joko kauppiaan- vai porvarintyttäriä, vai -yksinkertaisesti hattua ja myssyä kantavia piikoja. Mutta jospa heillä -olikin viimemainittu arvo, tahdon kunnioittaa heidän usein minua -kohtaan osottamaansa hyväntahtoisuutta, jonka mielikuvitus kuitenkin -helposti saattaa kaksinkertaiseksi, sillä kaiken osanoton, jota -muukalainen saa kokea, hän tavallisesti näkee suurennuslasin lävitse. -Sen tähden neuvon jokaista, joka muuten tahtoo kuunnella neuvoani, -ettei koskaan ynseästi kohtele lapsia ja muukalaisia; molemmat -tarvitsevat monessa seikassa toisten neuvoa ja hyväntahtoista -osanottoa. Muukin bohumoitsi-seurue on nyt muistossa saanut -miellyttävämmän muodon kuin missä se äsken havainnollisesti oli -esiintynyt. Ivaajasta on tullut ajattelematon, vallaton nuorukainen, -pahantekijästä synkkä, umpimielisen näköinen mies, ulkokullatusta -tullut ijäisestä onnestaan epävarma sielu, höpelöstä laivurin vaimosta -miltei itse hyväntahtoisuus ja hyvyys, hänen äsken harmittavista -pojistaan tavallisia lapsia, ja laivurista itsestä ankara, mutta -rehellinen mies, kuten hän taitaa ollakkin. Ainakin hän oli sangen -tyytyväinen ja kiitti minua kun puolesta matkasta maksoin sen, mikä oli -määrätty koko matkasta, moni muu näet vielä Jumalan ilmasta, joka oli -viivyttänyt matkaamme, ja kuka tietää mistä kaikesta, ainakin noina -tavanmukaisina "juomarahoina" olisi voinut kiskoa minulta enemmän. Näin -siis muisto astuu sovittajana minun ja bohumoltsien väliin, ja luulen -muiston kaikkialla kernaasti näyttelevän sellaista sovittajan ja -kaunistajan osaa menneisyyden ja nykyisyyden välillä, ja että yleensä -tulee paljo tinkiä pois siitä, minkä muisto kuvaa kauniiksi tai myöskin --- mikä kenties olisi edullisempaa -- heti tinkiä pois jokunen määrä -nykyhetken tukaluuksista, jotta sen kuva sitten olisi yhtäpitävämpi -muiston kopion kanssa. Tämä muiston menetystapa on muuten sangen -onnellinen ja tervetullut ihmiselle, jolla nykyhetken pahuudesta -tavallisesti on "satis superque" [= kylliksi, jopa liikaakin] ilman -että hänen vielä kerta tarvitsee kokea sitä muistoissaan, joka olisi -samaa kuin saada nykyisen kuormansa lisäksi tuntea samalla entistenkin -katkeruus ja paino.} - -[Jatkona seuraava n:ro.] - - - - -57. - -Tohtori Rabbelle. - -[Edellisen jatkoa,] - - -["Helsingfors Morgonblad" 1842, n:o 84.] - - Oniega, 10 p:nä heinäkuuta 1842. - -Luostarissa, johon olin jäänyt, viivyin koko päivän, heinäkuun 11:nnen, -ja minulla oli silloin aikaa sekä ikävään että luostarin erittäin -kauniin aseman katselemiseen kuten myös edellisen kirjeen -kirjoittamiseen. Pertominski on kolmannen luokan luostareita ja lienee -kaikkein pienimpiä, sillä johtajalla eli strojitelilla on ainoastaan -kaksia munkkia paitsi itseään; heitä on siis kaikkiaan kolme, ja -pienemmällä lukumäärällä tuskin mitään luostaripalvelusta voitaneen -toimittaa. Kuitenkin tällä luostarilla oli, paitsi vanhaa, tätä nykyä -käyttämätönnä olevaa puurakennusta kirkkoineen ja kammioineen, kolme -erityistä kivirakennusta ja sitäpaitsi vielä puutalo, jossa luostarin -harvat työmiehet asuivat. Tämä luostari on valinnut itselleen erityisen -kunnioituksen esineeksi kahden edesmenneen Solovetskoi-munkin muiston, -nimittäin Vassianin ja Jonan, jotka useiden muiden henkilöiden kanssa -kesällä 1561 hukkuivat kalkkilastin mukana matkustaessaan Arkangelista -Solovetskoihin. Heidän kuolleet ruumiinsa lienevät aallot kuljettaneet -Pertominskin läheisyyteen, tai luostari on jostakin toisesta, minulle -tuntemattomasta syystä valinnut heidät suojeluspyhimyksikseen. -Saapuessani luostariin olin ensi toimekseni käynyt strojitelin luona, -ja kun oli teenjuonnin aika, hän tarjosi minulle teetä, huomauttaen -että minun Pyhän Hengenkin kunniaksi piti juoda kuppi, kun aioin -päättää juontini toiseen kuppiin. Olin Arkangelissa hankkinut itselleni -putelin rommia ja pyysin siis hänet seuraavana päivänä teelle luokseni, -mutta hänpä ei tullutkaan, vaan lähetti puolestaan toisen munkeistaan. -Muuten minua kohdeltiin vieraanvaraisesti niinä puolenatoista -vuorokautena, jotka siellä olin, mutta pari bohumoltsia, toinen -Tambovan, toinen Tverin kuvernementista, jotka paluumatkalla -Solovetskoista olivat poikenneet tänne, eivät likimainkaan saaneet -samaa vieraanvaraisuutta osakseen. He saivat istua penkillä sillä -aikaa, kun strojiteli, kaksi munkkia ja minä söimme, eikä heitä edes -sen jälkeen pyydetty istuutumaan pöydän ääreen, vaan saivat penkillä -istuen pitää hyvänään, mitä oma ruokapussi tarjosi; ainoastaan maitoa -heille annettiin erityisestä pyynnöstä. Samoin kuin suuri osa muita -bohumoltseja, eivät nämäkään näyttäneet olevan muuta kuin etuoikeutta -nauttivia kerjäläisiä, tai mikä on jotenkin samaa: passitettuja -maankulkijoita. Kun eri luostarien juhlat sattuvat niin eri aikoina ja -eri paikkakunnilla, on tällaisella väellä mitä paras tilaisuus -kuljeskella luostarien väliä toisesta kuvernementista toiseen ja -toisesta päästä Venäjää toiseen, sillä aikaa elättäen itseään -kerjäämällä almuja; sävyisät talonpojat maalla ja porvarit kaupungeissa -kernaasti heitä auttavat hyvän bohumoltsilaisasian vuoksi, jonka tähden -he sanovat liikkuvansa. Sitäpaitsi moni almunantaja kuiskaa bohumoltsin -korvaan, ettei tämän pidä unhottaa luostarissa rukoilla hänenkin -syntiensä puolesta, joita näet sekä meillä että muuallakin maailmassa -kullakin ihmisellä aina on ylimäärinkin. Sellaisen käsityksen olen -saanut näistä vaeltavista ritareista, mutta toivon, ettei se olisi -tosi, tai että se sopisi niin harvaan kuin suinkin. - -Heinäkuun 12:ntena päivänä kuljin luostarin hevosella ja rattailla -luostarista kahdentoista virstan päässä olevaan Krasnagoran kylään. -Tosin ei ollut varsinaista tietä, mutta hietainen merenrannikko oli -niin tasainen, jommoisen en ollut pitkään aikaan nähnyt minkään -maantien olevan. Toinen pyörä kulki tosin useimmiten vedessä, ja kun -myrsky puhalsi mereltä, pärskyi rannan vaahtoa vallan pyrynä päälleni. -"Mutta kyllä kesä kasteensa kuivaa", eikä tämä pyryttäminen ollut sitä -vaarallisempaa kuin että perille saavuttuani olin yhtä kuiva kuin -lähtiessäni luostarista. Korvaukseksi lyhyestä Pietarin-paastosta, joka -paria päivää aikaisemmin oli loppunut, oli nyt koko Krasnagora juonut -itsensä humalaan ja ylläpiti yhä vielä jatkuvasti päihtymystään. -Minun ei onnistunut huomata ainoatakaan selvää miestä ja surkuttelin -suuresti tuota kaunista seutua, jolla oli asujamina sellaista -moskajoukkoa. Jos näkyväisessä maailmassa tahtoisi saada kuvan -helvetistä, en luule että yksikään olisi sopivampi kuin se, minkä -juopunut kylä tarjoaa. En kuitenkaan tahtoisi suositella sitä -saarnatuolissa käytettäväksi, koska kuulijoiden joukossa voisi olla -sellaisia, jotka suin päin tahtoisivat syöksyä sellaiseen helvettiin. -Kievarinpitäjä pyysi saada nähdä passini, ja oli sitten lukevinaan -sitä, mutta ei huomannut että se, mitä luki, oli ruotsia, ennenkuin -sanoin, että venäläinen käännös oli toisella sivulla, ja siitä hän -kuitenkin yhtä vähän viisastui kuin ruotsalaisesta alkukirjoituksesta. -Kuitenkin hän oli hieman selvempi muita miehiä mäellä, luultavasti -siitä syystä, että oli valittu kylän paras mies kievarinpitäjäksi. -Seuraavissa kylissä väki oli raitista ja työssä. Kolmanteen kievariin -jäin yöksi ja sain kunnollisen patjan alleni, etu, jota en ollut -nauttinut siitäperin kuin läksin Kuolasta, lukuunottamatta kahta -Kannanlahdessa viettämääni yötä; tämän vuoksi olen tullut toimeen -nukkumalla milloin lumessa tai hiedassa, milloin permannolla ja -penkillä, ja yhden yönalun ruusuilla. Mutta eipä yhtään näistä -leposijoista voi verrata tavalliseen polstariin. Kun näiden pohjaisten -seutujen kievareissa ei ole sänkyjä eikä sänkyvaatteita vieraita -varten, onkin useimmilla näiden seutujen venäläisillä herroilla -tapana ottaa mukaansa matkoille omat sänkyvaatteet, ja siinä -tekevät sangen viisaasti siksi kun kievarit täälläkin saavat -tarkoituksenmukaisemman järjestysmuodon, tai kun kansa muuton tulee -oppineeksi paremmin pitämään huolta matkustajien mukavuudesta. Sen -kuntoisina kuin näiden seutujen kievarit ovat, ne eivät kestä mitään -vertailua meidän kestikievareihin, sillä ainoastaan poikkeustapauksessa -niissä on erityinen vierashuone, kun ne sitävastoin meillä vain -poikkeuksellisesti sitä ovat vailla. - -Täällä Oniegassa minulle ei edes annettu kortteeria kievarissa, vaikka -ei ennestään ollut mitään matkustajia. Minun onnistui kuitenkin -{toisaalla}, erään eläkettä nauttivan tullintarkastajan luona saada -jonkunlainen kamari, missä kookas uuni anastaa suuren osan muutenkin -ahtaaksi hakattua huonetta; {ja jos minut olisi luotu puolta korttelia -pitemmäksi, olisi minun nyt pakko lakkaamatta käydä kyyryssä, ellen -tahtoisi joka askeleella lyödä päätäni orteen. Sen lisäksi sillä on -onneton asema kyökin ja talonväen omien huoneiden välillä, minkä tähden -siitä lakkaamatta kuljetaan läpi, niin että tuskin voin kirjoittaa tätä -kirjettä sisällyksen puolesta yhtenäisesti. Ja tästäkin, ei suinkaan -kadehtittavasta asunnosta parhaillaan aiotaan karkottaa minut pois. -sillä emäntä on kuullut, että Arkangelista odotetaan kaupunkiin -reviisoria, ja haluaa, että sitä ennen matkustaisin pois, jotta hän -voisi käyttää hyväkseen etua saada tämä uusi vieras luokseen -majoitetuksi, minkä tähden hän ainakin jo 6-8 kertaa on kysynyt milloin -aion lähteä matkaan.} Ettei kortteerihommissa satu näitä ikävyyksiä -kaikissa kaupungeissa, sen todistavat Kemi ja Arkangeli, missä meillä -oli täysi syy olla tyytyväisiä kortteeriimme ja isäntäväkeemme. -{Kuolassakin olisimme toisaalla voineet saada paremman kortteerin kuin -se oli, johon asetuimme, sillä siinä pari poikanulikkaa sisarensa ja -äitinsä kanssa, s.o. koko talonväki alituisesti oli meidän -vastuksinamme. Varsinkin Kemissä saimme paitsi hyvää huonetta sangen -hyväntahtoisen emännän, 60:n tai 70:n vuotiaan neitosen, jonka iloksi -emme kuitenkaan koskaan voineet tarpeeksi syödä. Nykyiseenkin, -vähävenäläiseen emäntääni saattaisi huolimatta kaikesta hänen -hommastaan ja juoksentelemisestaan huoneessa, olla varsin -tytyväinen, ellei hän niin usein kysyisi, milloin aion matkustaa, ja -jos ei hän sitäpaitsi antaisi minulle kuorittua maitoa kerman asemesta. -Kaupungin lääkäri kyllä heti alussa pyysi minua muuttamaan luokseen, -mutta kun hänellä käytettävänään ei ollut muuta kuin kaksi pientä -huonetta, ja kun minä sitäpaitsi en aikonut kauan viipyä, kiitin häntä -ystävällisestä tarjouksesta ja jäin siihen paikkaan, missä olin tullut -avanneeksi laukkuni. Sen sijaan hän on kahta uutterammin pyytänyt -minut teelle, kahville ja päivällisille luokseen ja on kaikessa -osottautunut hyväksi ja avuliaaksi. Hän on opiskellut Pietarissa ja -puhuu paitsi äidinkieltään sekä latinaa että saksaa jopa ranskaakin, -latinaa tavallista paremminkin ja paremmin kuin minä sitä nyt enää -muistan.} - -Krasnagorassa valjastettiin kaksi hevosta vetämään minua ja laukkuani, -jonka viimemainitun hätätilassa mies voi kantaa selässään. Minä en -ollenkaan pannut vastaan, kun laki puoltaa kahden hevosen kyytiä yhtä -henkilöä varten, ja kun sitäpaitsi mitä pikimmin tahdoin päästä tuosta -juopuneesta kylästä. {Mutta kun kuitenkin joskus sattuu, että yksi -henkilö, jolla ei ole erityistä kuormaa, saa ajaa yhdellä hevosella, -pyysin seuraavassa kievarissa valjastamaan vaan yhden hevosen, ja -kievarinpitäjä sanoi riippuvan omasta tahdostani ajaakko yhdellä vai -kahdella hevosella. Siis aluksi valjastettiin yksi hevonen, mutta kun -tämä oli tapahtunut, huomattiin, että kylässä oli toisia hevosia, jotka -juuri olivat vapaina, ja minun oli ottaminen niistä yksi lisää.} Näin -ajoin sitten koko matkan kahdella hevosella, jopa Tamitskajan -kievarissa tahdottiin antaa minulle kokonaista kolme hevosta, -huomauttaen, että tie oli hietaista, kuten paikoittain olikin, mutta -tällaista menettelyä vastustelin ja riitelin niin voitokkaasti, että -heidän lopulta täytyi taluttaa kolmas hevonen pois. Paitsi kyytirahoja, -jotka nyt on määrätty kolmeksi kopeekaksi hopeaa hevosparista -virstalta, saa olla valmis maksamaan hieman lisää juomarahoja, joiden -maksamista alati muistutellaan, ja saa kuulla sietämätöntä -kerjäilemistä. Muutamissa paikoin tahdottiin jo ennen talosta lähtöä -määrätä, paljoko minun piti antaa juomarahaa. Kuinkahan monta kuutta -paria vitsoja näillä seuduin tarvittaisiin ja kuinkahan kauan -vitsametsiä riittäisi tarpeeseen, jos Suomen juomarahojen pyyntiä -koskeva laki täällä pantaisiin voimaan; tällaisiin mietteisiin minulla -usein oli aihetta. Tie kulki kaikkialla sangen kauniiden seutujen -kautta, joissa oli vuoria ja mäkiä, järviä, puroja, ojia, viheriöiviä -lehti- ja havumetsiä. Käkikin, jota Arkangelissa ollessani en ollut -kuullut, kukkui vielä muutaman kerran jäähyväisiksi keväälle, -surumielisen valituksen sen ja oman poistumisensa johdosta. Kyytivälit -olivat 20-30 virstaa pitkiä, useimmiten aivan ihmisasunnottomia. -Eräällä kyytivälillä minua puolitiessä kohtasi toinen kyyditsijä, ja -kyytimiehet sopivat keskenään kuormiensa vaihtamisesta, niin että -kumpikin saattoi saamansa osa mukanaan palata kotiansa, vaihdos, jonka -tähden sain maksaa kaksinkertaiset juomarahat. Vastaan tullut -matkustaja oli "piisari" (kirjuri), joka kuormia vaihdettaessa -välttämättömästi tahtoi vetää pari savua piipustani, ja siihen minun -lopulta täytyikin myöntyä, jos kohta olenkin varsin vähän tyytyväinen -siihen, että kaikennäköiset ihmiset tahtovat polttaa minun piippuani. -Se tapa on täällä jotenkin yleinen, tshinovnikkainkin keskuudessa, että -otetaan piippu toisen suusta, vedetään siitä muutama savu ja sitten -taas pistetään se entiseen paikkaansa. Lieneekö se perintöä tupakan -synnyinmaasta, jossa villit jotenkin samalla tavalla menettelevät -polttaessaan rauhanpiippua? Lappalaisillakin sama tapa on jotenkin -yleinen, kuten myös talonpojilla useilla Suomen seuduilla, vaikka sen -pitäisi olla kielletty, se kun on jotenkin yhtä hylättävä kuin ne -tavalliset suutelemiset, joita hännystakilliset talonpojan- ja -rusthollarinpojat muutamissa paikoin Uuttamaata sunnuntai-aamuin -kirkkomäellä uutterasti viljelevät. - -Tänne Oniegaan tulin 13:ntena päivänä heinäkuuta ja lähden nyt -viipymättä matkaan. Kaupunki ei ole kylä eikä kaupunki, vaan molempien -välimuoto eikä minusta tunnu olevan Kajaania rahtuakaan parempi. Muuten -se sijaitsee kuivalla hietaisella paikalla, koilliseen Oniegajoesta. -Paitsi kirkkoa ei ole yhtään kivirakennusta, vaan ainoastaan huonoja -puutaloja, ani harvat vähän paremmat. Niiden luku on muuten ilmoitettu -237:ksi ja asukkaiden l,448:ksi, mutta minusta tuntuu kuitenkin, -kuin varakonsuli Granherg-vainajan vakuutus, ettei hän tahtoisi -vaihtaa markkinatakkiaan koko Kajaanin kaupunkiin, voitaisiin -sovittaa Oniegaankin, asukkaita lukuunottamatta. - -[Kirjeen jatkona oli vielä seuraava numero.] - - - - -58. - -Tohtori Rabbelle. - -[Edellisen jatkoa.] - - -[Suomennettu alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan. Julkaistu ruotsiksi -"Saimassa" 1845, n:oissa 40-42, mutta tyyliä, kuten lausetapoja y.m. -siellä täällä muutellen ja paikoin esitystä lyhennellen.] - - Kargopoli 23 heinäkuuta 1842. - -18;ntena päivänä läksin Oniegasta ja tulin viime yönä kello 12 tänne, -matkustettuani siis hieman viidettä vuorokautta 350:tä virstaa, eli -aivan matkustussäädöksien mukaan 80 virstaa päivässä. Ei ollut niin -helppo päästä matkaan Oniegasta, mutta syynä matkalle-pääsyn -vaikeuteen oli jotakin vallan toista kuin mikä meidän kaupungeissa -usein viivyttää matkustajaa puolen päivää kauemmin kuin hän on -ajatellut, niin että tämän hukkaan menneen ajan sitten kyytihevoset, -usein kyytimiehetkin selkinensä saavat maksaa. Ei mikään aamiainen, -päivällinen eikä muu sellainen homma lumoavalla kilinällään lyhentänyt -tunteja minuuteiksi eikä viivyttänyt lähtöä, vaan ensiksikin oma -epäröimiseni, matkustaisinko Poventsan vai Kargopolin kautta ja -toiseksi kyydin saannin vaikeus. Oniegan ja Poventsan välistä tietä ei -yksikään niistä, joiden neuvoa minulla oli tilaisuus kysyä, voinut sen -paremmin kuvata kuin että tietä ei ollenkaan ollut, että näiden -paikkojen väliä luettiin olevan alku kolmattasataa virstaa, ja että -ensin oli seurattava merenrannikkoa muutama peninkulma Kalgatshihan -kylään, siellä poikettava erääseen starovertsiläiseen luostariin, -nimeltä Nikitski, ja sitten kuljettava jalan kylästä kylään tai -korkeintain ratsain. Kargopoliin menevä tie tunnettiin paremmin, kun -sinne näet vie Äänisjoen rantaa pitkin kulkukelpoinen kesämaantie. -Muutamat taisivat pitää sitä parempana kuin se olikaan, minkä vuoksi, -kysyessäni parasta tapaa päästä Poventsaan, neuvoivat minua -matkustamaan sinne Kargopolin ja Vyitegran kautta, sukkela -hysteronproteron [takaperoinen], kun aikomukseni ja pyrkimykseni juuri -oli matkustaa Poventsan kautta Vyitegraan. Laskin, mikäli sellainen -edeltäkäsin käy päinsä, että matka Poventsan kautta tehtynä tulisi -kahta vertaa halvemmaksi, kun aina saattoi toivoa pääsevänsä vesiteitse -Poventsasta Vyitegraan, jota vastoin Kargopolin kautta tehtynä matka -olisi kahta mukavampi ja nopeampi. Ollessani kahden vaiheilla en -koskaan ole vetänyt arpaa, vaan antanut sattuman johtaa, enkä tiedä -muuta kuin että se kiitollisena tästä luottamuksesta aina on ohjannut -minut oikealle tolalle. - -Lähtöni edellisenä päivänä kerrottiin, että muutamia Malasjuikan -miehiä, joka seutu on kolme peninkulmaa Oniegasta Poventsaan päin, -oleskeli kaupungissa, ja että hyväksi aluksi voin heidän -kanssaan vesitse kulkea tämän osan matkaa. Lähetin siis erään pojan -etsimään ja kutsumaan puheilleni jonkun heistä. Poika oli jonkun aikaa -haeskeltuaan löytänyt heidät ja palasi ilmoittaen, että talonpojat -olivat luvanneet tulla. Mutta huolimatta tästä lupauksesta ei ketään -heistä tullut. Seuraavana aamuna kuulin, että stanovoi, eräänlainen -tullintarkastaja, aikoi matkustaa samojen talonpoikien veneessä -jollekin virkamatkalle Malasjuikaan tai sen läheisyyteen. Menin sen -tähden hänen luokseen sopimaan paikasta hänen seurassaan, mutta hän -sanoi veneen jo ilman minua olevan tarpeeksi lastatun, joten toivoni -tällä tavalla päästä liikkeelle raukesi. Erityisen soudun saamisesta ei -ollut mitään toivoa, kun kaikki miehet olivat työssä sahoissa ja -muualla; suuremman veneen vuokraaminen monine soutajineen oli kallista, -eikä minulla siis ollut erityisen suurta halua siihen. Olisipa vielä -voinut päästä eteenpäin muutaman kyytivälin ratsastamalla, mutta kun -kuumuus oli vallan sietämätöntä, ja kun minulla paitsi laukkua -oli eväsvakka, josta en vielä hennonnut erota, hylkäsin koko -suunnittelemani Poventsan-matkan ja aloin taas ajatella Kargopolin -tietä. Menin siis kievarinisännän luo ja pyysin hevosta tai hevosia -ensi taipaleelle, mutta hän selitti, ettei ollut velvollinen antamaan -hevosia koko sille tielle, vaan ainoastaan Arkangeliin ja Kemiin -vieville teille. Mutta ostettuani häneltä paperia ja purjelankaa -- -hän näet samalla oli kauppias --, ja kun en ollut tinkinyt pois -kopeekkaakaan hinnasta, hän lupasi erityisestä suosiosta iltaan kello -10:ksi toimittaa minulle pari hevosta. Aikaisemmin hän ei sanonut -voivansa sitä tehdä, sekä Arkangelin postin tähden, jonka oli määrä -lähteä, että kovan kuumuuden vuoksi, joka ylen määrin olisi rasittanut -eläimiä. Nyt pälkähti päähäni muuan ajatus, nimittäin se, että ostaisin -itselleni pienen veneen, ja sillä, riippumatta hevosista, kuumuudesta, -kyytimiehistä ja kievarinisännistä, soutaisin perille Kargopoliin ja -ehkäpä sieltä vielä eteenpäin Latjshe- ja Bosjeozeron kautta lähelle -vepsäläisten asuinpaikkoja. Jos olisin soutanut 50-60 virstaa päivässä, -tätä matkustamistapaa ei olisi kestänyt viikkoa kauempaa. Mutta sitten -kuulin kerrottavan, että Äänisjoessa paitsi muutamia pieniä koskia -monessa paikoin on sangen vuolas virta, joista paikoista olisi -käynyt vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksikin päästä veneellä ylöspäin -kulkemaan, ja sen tähden taas tämä ajatus sai mennä menojaan, -ennenkuin saatoin sitä hyväkseni käyttää. - -Jo edellisenä päivänä oli ollut erään varapostimestarin tai -postimestarin-apulaisen (pomoshtshnik) luona, jonka rouva oli kotoisin -Suomesta, joten hän vielä puhui ruotsia jotenkin yhtä auttavasti kuin -millä sitä kirjoitan. Tämän rouvan luokse menin nyt taas, pyytäen -häntä kuulustelemaan, eikö koko kaupungista voisi saada hevosta tai -paria, ensimäiselle taipaleelle. Hän lähetti tiedustelijoita, mutta ei -mitään kyytiä ollut saatavissa; jollakulla tosin oli ollut hevonen, -mutta ei rattaita, toisella rattaat, mutta ei hevosta, ja minä -tarvitsin niin hyvin toista kuin toistakin. Lopuksi saatiin kuitenkin -pari vaimoihmistä, jotka lupasivat soutaa minut ensimäiset 16 virstaa -jokea pitkin ylöspäin. Näin vihdoinkin kello 4:n aikaan iltapäivällä -pääsin liikkeelle, oltuani koko sen päivän ja suuren osan edellistä -sekä aivoineni että jalkoineni liikkeessä saavuttaakseni tämän tuloksen -ja käytettyäni paitsi omaa valppauttani useiden muidenkin toimintaa, -minkä vuoksi toista vuorokautta alinomaa olin kulkenut kolikoita -taskussa juoma- tai prenikkarahoiksi. Täällä näet juomarahat jaetaan -eri sukupuolien mukaan, niin että miehistä puhuen sanotaan "na vodku" -[viinaa varten] ja naisista "na präniki" [prenikkoja varten]. -- Alussa -luulin sanojen "na vodku" kelpaavan kummastakin sukupuolesta -puhuttaessa ja käytin niitä naisillekin antaessani, mutta tämän -kieliopillisen pukin he itse taikka muut huolellisesti korjasivat -"na präniki'ksi". - -Äsken mainittu vara-postinhoitajan rouva oli syntynyt Loviisan -kaupungissa, ja sitten joutunut naimisiin Viipuriin erään -puuseppä-mestarin kanssa ja tämän kuoltua toisen kerran nykyisen -miehensä kanssa, joka silloin oli palvellut sotaväessä Suomessa. Ollen -hänen maalaisensa ja saadakseni puhua jotakin kieltä, jota osasin -puhua, hain hänet, sittenkuin lääkäriltä olin kuullut hänen -olemassaolonsa. Oli juuri sunnuntai-iltapäivä, ja minä tapasin -hänet pöydällä olevan ruotsinkielisen Raamatun äärestä. Tervehdyksien -jälkeen hän kysyi, mikä nimeni oli, ja kuultuaan sen, hän oli aikoja -sitten kuolleen äitinsä kertomuksen nojalla tietävinänsä, että olimme -sukulaisia, sillä jonkun vaahteran, koivun tai muun puun juuri [Lönnrot -(= vaahteran juuri)-nimen johdosta tehty sanasutkaus] oli ollut nimi, -josta hänen äitinsä usein oli puhunut, ja jonka omistaja muka kuului -sukuun. Kun hänen sukutieteelliset muistelmansa olivat hyvin sekavat, -epäilen suuresti, olisiko yhteinen esi-isä voinut olla lähempi henkilö -kuin vanha Aatami, varsinkin kun hänen sukunsa oli ruotsalaista ja -minun sukuni suomalaista alkuperää. Tästä huolimatta, ja jotta emme -olisi päästäneet tilaisuutta käsistämme, rupesimme umpimähkään -serkuksiksi, joten minun miltei ainoa keinotekoinen serkkuni asuu -Venäjällä. Sen päälle juotiin kahvia ja sitten hän näytti -minulle kirjastoaan, joka oli sijoitettu vanhan seinäkaapin päälle, ja -jonka useimmat ruotsinkieliset kirjat olivat peruja hänen isoisältään; -tämä oli edellisellä vuosisadalla ollut Suomen pappeja. Paitsi jo -mainittua koko-Raamattua siinä oli Uusi Testamentti ja kokonaista kolme -virsikirjaa, luultavasti niin monta sen tähden, ettei laulaminen -yhdestä ainoasta kirjasta olisi käynyt yksitoikkoiseksi ja ajan pitkään -väsyttäväksi. Saadakseen Uuden Testamentinkin kappaleiden luvun -kolmeksi, oli hänen mielikuvituksessaan onnistunut vanhasta -saksalaisesta lukukirjasta saada saksankielinen Uusi Testamentti, enkä -minä tätä harhaluuloa poistanut, varsinkin kun lukukirja sen kautta -arvossa yleni eikä alentunut, ja kun korjauksesta ei hänellä eikä -toisilla olisi ollut mitään hyötyä. Erään latinaisilla kirjaimilla -painetun kirjan johdosta hän valitti, että tytöt hänen aikoja sitten -menneessä nuoruudessaan eivät saaneet oppia latinaa, ja kysyi, oliko -asianlaita yhä vielä sama. Rauhoitin häntä ilmoittamalla, että Suomessa -tytöille tätä nykyä annetaan riittävät latinankin perusteet, jopa siinä -määrin, että monet talonpoikaistytötkin lukevat sitä yhtä hyvin kuin -äidinkieltään, minkä kaiken totuuden mukaisesti saatoin sanoa, kun -tiesin, mitä hän tarkoitti latinalla; {ja hänen latinaansa näytti ennen -arvossa pidetty latinalaisuus toisillakin supistuvan.} - -Tämän kirjaintarkastuksen aikana hän sai sekä tilaisuuden että aikaa -kertoa, ettei hän, kuten moni muu Suomesta Venäjälle naitu, ollut -luopunut vanhempiensa uskosta, vaikka hänen nyt kokonaista kaksitoista -vuotta oli täytynyt olla nauttimatta Herran ehtoollista, kun -luterilaista pappia ei ollut Arkangelia lähempänä. Kuitenkin hän näytti -omaksi varakseen toimeenpannun Lutherin opin lisäpuhdistuksen kautta -lähentäneen sitä hieman kreikkalaiseen kirkkoon päin, nim. määräten -pääsiäisen edellisen, seitsenviikkoisen paaston ankarasti -noudatettavaksi talossaan; tämän paaston laiminlyömistä Suomessa hän -piti suurena syntinä, sillä miksi sen nimenä meidän kirjoissa olisi -paasto, ellei sen tähden, että ihmisten sen kuluessa tuli paastota. -Mutta toisia kolmea kreikkalaisen kirkon paastoa, kuten myös -maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-paastoa hän ei ollut katsonut -tarpeelliseksi noudattaa, ja hänen miehensä, jos kohta kuului -oikeauskoiseen kirkkoon, olisi toivonut, ettei hän olisi katsonut syytä -olevan noudattaa edes tuota yhtä pitkää paastoa, sillä täytyihän hänen -vatsansa sen vuoksi kokonaista seitsemän viikkoa -- jotka voivat -vastata neljäätoista tavallista -- elää kuin lakkautuspalkalla. -Pakollisen ehtoollisen laiminlyömisensä johdosta rouva teki minulle -jotenkin pulmallisen teologisen kysymyksen, eikö hän pysymällä -luterilaisessa uskossaan voisi nauttia sakramenttiä kreikkalaisessa -kirkossa. En oikeastaan tietänyt, mitä minun piti vastata rakkaalle -serkulleni tähän kysymykseen, varsinkin, kun en tietänyt, oliko -venäläisellä papilla edes oikeutta päästää ehtoolliselle muunuskoista. -Annoin siis hänelle sen neuvon, että ensin kääntyisi venäläisen papin -puoleen, ja että luulin voivani, jos hän luvan saisi, hyvällä -omallatunnolla hänelle vakuuttaa, että ehtoollinen silläkin tavalla -nautittuna olisi yhtä tervetullut ja tehokas kuin jos luterilainen -pappi olisi sitä hänelle jakanut. Sillä hetkellä hän ei ollut oikein -tyytyväinen venäläiseen pappiin, kun tämä, mikäli hän luuli tietävänsä, -koko kesän pitkän oli jättänyt rukoilematta sadetta, minkä pahan -laiminlyönnin vuoksi hänen perunamaansa nyt oli kuihtumaisillaan. Mutta -Jumala, joka ilman rukouksiamme ja muuta ansiotammekin pitää huolta -meistä ja perunamaistamme lähetti vielä samana iltapäivänä, ja -ennenkuin oikein olimme ehtineet juoda teetämme loppuun, vähäisen -sateen ikäänkuin sen runsaamman vedentulon enteenä, joka sittemmin -seurasi, ja joka kaiketi hyvin riitti jälleen saattamaan hänen mielensä -sovinnolliseksi pappia kohtaan. Muuten hän oli niin mieltynyt Venäjään, -että vakuutti, ettei leskeksikään jäätyään muuttaisi takaisin Suomeen, -vaikka olikin ilman lapsia ja sukulaisia. Vähäisillä parannuksilla, -joita väsymättömän hallituksen huolenpidolta kyllä oli odotettavissa, -Venäjästä hänen luultensa pian oli tuleva maailman paras maa, ja minä -saatoin vaan toivottaa sille siihen onnea ja pikaista edistymistä, -toivoen vuoron sitten tulevan meidän maalle. Muutamien asioiden laita -hänen mielestään ei vielä ollut aivan hyvä, ja sellaisina hän mainitsi, -ettei oltu annettu hänen nimenään olla Öberg, jonka oli isältään -perinyt, vaan että oltiin muutettu se Eberh'iksi, jos kohta hän oli -nähnyt paljon vaivaa pitääkseen sen muuttumattomana, jopa usein tavaten -luetellut siihen kuuluvat kirjaimet Ö-b-e-r-g. Olisin voinut joksikin -lohdutukseksi hänelle kertoa, että me korvaamme tämän nimien -vääristelemisen kirjoittaessamme ruotsalaisilla kirjaimilla venäläisiä -nimiä; mutta kun tiedän, että toisten osallisuus onnettomuudessa -monelle on kaikkein voimakkain lohdutuskeino, huomautin hänelle, että -melkein saman pahan onnen alaiseksi oli joutunut minunkin nimeni, josta -tavallisten ihmisten kirjoitustavan mukaan venäjäksi tulee Lenrot, -lue Lennrott, ja Oulun passinkääntäjän (maisteri Ståhlen) -ääntämisopillisten tuumien mukaan kolmitavuinenkin sana Lënruut, lue -Ljonn-ru-utt. - -Tämän pitkän syrjähypyn aineesta, joka varsinaisesti oli suunniteltu -matkakertomukseksi, mutta josta, jos jatkuu kuten on alkanut, ei näy -tulevan mitään, toivon kaikkein suosiollisimmin antavasi anteeksi. -Koska tiedän, että Sinua huvittaa kuulla maalaisistamme, niin hyvin -miehistä kuin naisista, en ole voinut olla laajemmalti mainitsematta -Oniegassa tekemääni sellaisen henkilön löytöä. Ja vielä on minun heti -paikalla esittäminen Sinulle toinen henkilö, joka, jos kohta ei ole -maalaisemme, silti on yhtä kunnianarvoinen. Samassa talossa, missä -juodessani äsken mainitun rouvan kahvia ja teetä olen pannut pari -tämän kirjeen sivua lörpötyksiä täyteen, asui mieshenkilö, joka puhui -jotenkin hyvin sekä ruotsia että suomea, hän kun oli kauan aikaa -oleskellut useilla seuduilla Suomessa. Hän sanoi nimensä olevan -Tiesenhausen ja oli oman luulonsa mukaan kuurilainen parooni. Mutta -tämä todellinen tai luuloteltu paroonin-arvo ei ollut auttanut häntä -muuhun kuin äärimmäiseen kurjuuteen, jossa nyt eli, sillä "työtä tehdä -hän ei jaksanut (tai ei tahtonut) ja kerjätä hän ei kehdannut", vallan -kuten uskottoman huoneenhaltijan laita oli (Luukk. XVI:3). Lääkäri oli -taipuvainen luulemaan, että hän jonkun toisen yhtäläisyyden vuoksi -mainitun, evankeliumissa esiintyvän voudin kanssa oli erotettu jostakin -alemmasta siviilivirasta, jossa ennen oli ollut, mutta miten sen laita -lie ollutkaan, hän ei ainakaan siinä ollut mainitun voudin kaltainen, -että olisi hankkinut itselleen ystäviä väärästä mammonasta. Hän oli -ennen siviilivirkaansa palvellut sotaväessä aliupseerina ja ottanut -osaa sekä Ranskan, Suomen että Turkin sotiin, mutta siinä univormussa, -johon puettuna nyt hänet ensi kerran näin, oli verrattomasti useampia -huonosti parannettujen haavain arpia kuin sen verhoamassa ruumiissa, -olipa näitä kuinka monta lienee ollutkin. Toisen kerran hän tuli -luokseni pyhäpukuunsa puettuna, jossa siinäkin oli enemmän paikkoja -kuin mitaljeja. Kysyin, miksi hän ei ollut koettanut saada jonkunlaista -eläkettä virkavuosien nojalla, joita oli viidettäkymmentä, mutta -"kerjätä hän ei kehdannut", varsinkin kun luuli itsellään vielä olevan -tarpeeksi voimia valtiota palvellaksensa, minkä vuoksi sanoi Arkangelin -kuvernööriltä anoneensa jotakin sopivaa virkaa, mutta saaneensa -ainoastaan sen vastauksen, että hänen tuli jättää sisälle -hakemuksensa, kun joku sellainen virka tuli avoimeksi. Mutta avoimia -virkoja ei täällä ilmoiteta sanomalehdissä, minkä vuoksi ne vielä -helpommin kuin postinhoitajan- ja jotkut muut virat meillä menevät -halukkailta käsistä. Äärimmäisen hädän pakottamana hän nyt oli alkanut -kyhätä kaikkein alamaisinta anomuskirjaa keisarille, pyytäen siinä -eläkettä tai virkaa, ja kertoi, ettei tämän tärkeän työn takia ollut -nukkunut hetkeäkään sen aamun edellisenä yönä, jolloin kävi luonani. -Tarjosin hänelle rommiryyppyä veden kanssa, mutta vastoin luuloani ja -kaikkea tavallisuutta, hän ei ollut mikään väkevien ystävä, -minkä vuoksi hän vaan, ikäänkuin tehdäkseen minulle mieliksi, maistoi -sitä hieman. Hänen esiintymistavassaan ilmeni hiukkanen paroonimaisuutta -repalaisen takin alla, joten melkein aloin uskoa, ettei hänen säätyänsä -koskeva tiedonantonsa ollut kaikkea perustusta vailla. Tämä -paroonimaisuus oli siirtynyt hänen vaatteiden puolesta yhtä -huonosti varustettuun vaimoonsa eli paroonittareensa. Sillä tämä -hänen vaimonsa oli muiden muassa ollut minulle avuliaana kyydin -hankkimisessa, ja kun hänen juoksuistaan tarjosin hänelle kymmentä -kopeekkaa hopeaa "na präniki", hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta. -Milloin tällaista kieltäymistä muuten olisi tapahtunut, en -kokemuksestani muista, sentähden hän nyt sai jäädä aivan ilman, sillä -muuta "souvenir'ia" [muistolahjaa] minulla ei ollut hänelle jättää. - -Paitsi näitä kahta, ruotsia puhuvaa henkilöä oli vielä muuan -Helsingistä kotoisin oleva aliupseerin vaimo, joka niinikään osasi tätä -kieltä, ja sitäpaitsi sanottiin vielä pari muuta samanlaista, Suomesta -kotoisin olevaa henkilöä asuvan kaupungissa, mutta heitä tavatakseni -minulla ei kuitenkaan ollut tilaisuutta. Mutta ajattelin: Kun pienessä -Oniegassa, jossa on tuhat tai puolitoista tuhatta asukasta, asuu -kokonaista neljä vaimoa, jotka ovat Suomen synnynnäisiä, kuinka monta -siis lieneekään muilla, paremmilla seuduilla. Kuulinpa niitä -Arkangelissakin olevan, mutta en sattunut ainoatakaan tapaamaan. - -Nyt luulen Sinunkin, ja kenen tahansa, jonka vielä mahdollisesti voit -antaa lukea tämän kirjeen, tarpeeksi kiusaantuneen hommatessani lähtöä -Oniegasta, ja voipa siis olla aika kertakin päästä liikkeelle ainakin -ensimäiselle taipaleelle. Sen puolitiessä näin useita sahoja ja -vastapäätä Oniegaa vielä toisia sellaisia; muistelen niitä olevan -kaikkiaan kahdeksan, ja kaikki ovat rikkaan arkangelilaisen -kauppahuoneen Brandtin omia. Toisen kyytivälin ajoin hevosella, ja -silloin sattui se onnettomuus, että kaikki teeastiat tärinästä menivät -pieniksi sirpaleiksi. Irtausipa Arkangelissa ostamani messinkisen -tee- tai kahvikannunikin nokka juotoksestaan. Tämän vahingon kuitenkin -paria päivää myöhemmin runsaasti korvasi kokonaisen 25:n hopearuplan -löytö, joiden olemassaoloa en enää tietänyt, ennenkuin löysin rahat -eräästä kätköstä. Seuraavat kolme taivalta soudatin itseni taas -veneellä Äänisjokea pitkin, ja sitten ajoin kaikki jäljelläolevat tänne -asti. Osalla tätä matkaa toisena soutajattarista oli tyttö, jota luulin -14- tai 15-vuotiaaksi lapseksi, kunnes kuulin hänen jo toista vuotta -olleen naimisissa. Kolmessa tai neljässä kohdassa tie kulki joen poikki -ja seurasi muuten yleensä korkeata, jyrkkää joenparrasta niin läheltä, -ettei ollut muuta kuin puoli askelta syvyyteen, josta useinkaan ei edes -mikään aitaus ajajaa erottanut. Lukuunottamatta kahta ensimäistä -taivalta, ei aina 150 virstan päähän Oniegasta ole vuorta eikä mäkeä, -vaan pelkkiä niittyjä molemmin puolin jokea ynnä kyliä, muutama virsta -väliä. Heinänkasvu oli niityillä mitä rehevintä, tavallisesti kyynärän -korkuista, ja se oli monasti siihen määrään anastanut tienkin alueen, -ettei tiestä näkynyt jälkeäkään. Monissa paikoin näkikin vielä -kuluneesta talvesta säästyneitä heinäpieleksiä. Jos kohta rehua on näin -runsaasti, rahvas ei kuitenkaan pidä enempää kuin keskimäärin 8-10 -lehmää ja 2 hevosta tilalla, mikä seikka minusta tuntui omituiselta -verratessani meidän maan talolliseen, joka varsinkin pohjoisilla -seuduilla kahta vertaa niukemmilla heinävaroilla elättää kahta vertaa -suuremman karjan. Pellot lupailivat hyvää satoa ja näyttivät muuten -sangen riittäviltä. Kunnollisia ojia en yhdelläkään niistä nähnyt -Pellavamaita ei silmäni tavannut ennenkuin 150 virstan päässä -Oniegasta, mutta hamppumaita monessa paikoin jo sitä ennen. Maaperä, -joka yhtä etäälle Oniegasta oli ollut savimultaa, muuttui siitä lähtien -enemmän hiedansekaiseksi, ja metsissä näki nyt uutta puulajia, -lehtikuusta (listvennitsa), jota komeaa, rakennusainekseksi kelpaavaa -puuta, leveysasteesta päättäen, Suomessa pitäisi kasvaa aina Vaasan ja -Kuopion tienoille, ehkäpä pohjoisempaankin asti; meidän maan -ilmanalahan sentään on lauhkeampi kuin vastaavalla leveysasteella -idässä. - -Kahvaan rakennukset olivat ulko- ja sisäpuolelta samanlaiset kuin -Venäjän karjalaisilla ja niillä Venäjän pohjoisseuduilla, joilla tällä -matkallani aikaisemmin olen käynyt. Sellaisessa rahvaan rakennuksessa, -jossa kalkki tarpeelliset huoneet, paitsi saunaa ja riihtä, ovat yhteen -rakennettuina, on ensinnäkin korkeat portaat ja sitten jotenkin pimeä -porstua, missä on neljä tai viisi ovea. Yksi niistä vie pirttiin, -toinen avaraan vajaan, muut erityisiin pieniin varastohuoneisiin -eli kamareihin. Sitäpaitsi porstuasta johtavat portaat alas -sokkelorakennukseen, jonka muodostavat navetta, talli, kanakoppi, -lammasnavetat ja vasikkain karsinat, mitkä kaikki suureksi osaksi -sijaitsevat mainitun suuren vajan alla. Voi olla varma siitä, ettei -osaa takaisin, jos asuntoa lähemmin tuntematta pimeässä joutuu tähän -rakennussokkeloon, kuten joskus on tapahtunut allekirjoittaneelle, kun -erehdyksestä varsinaisten ulkoportaiden asemesta on astunut alas -toisia. Vajassa on toinenkin, suurempi ovi; siitä voidaan ajaa sisälle -kokonainen heinäkuorma siltaa pitkin, joka tästä ovesta johtaa maahan. -Pirtti on huone, jonka tavallinen pituus, kuten myös leveys, on noin 3 -syltä. Sen huomattavin sisustusesine on suuri nelikulmainen muuri eli -kiuas, joka on sijoitettu jommallekummalle puolelle ovea: se on joko -savutorvellinen tai savutorvea vailla; jälkimmäisessä tapauksessa savu -saa hakea itselleen ulospääsyn katossa olevasta aukosta. Kiukaan -ulkokulmasta ja tämän ylänurkkauksesta lähtee kaksi vaakasuoraa, -korttelin levyistä lankkua, toinen tuvan pituus-, toinen -poikkisuuntaan, jotka muodostavat keskenään suoran kulman kulkien ja -päättyen vasta seinään. Ne ovat noin kolme kyynärää korkealla -lattiasta, mutta usein matalammallakin, niin että on pakko hieman -kumartaa niiden tähden. Siinä, mihin nämä lankut päättyvät, kulkee yhtä -korkealla vähän leveämmät lankut seinustaa pitkin. Sekä edellisillä -että jälkimäisillä pidetään kaikenlaisia pieniä esineitä, veitsiä, -höyliä, nävereitä, kovaisimia, laskutauluja y.m. Mutta niiden -alapuolella on seinässä nauloja, joihin voidaan ripustaa lakkeja, -kintaita ja muita vaatekappaleita. Vateja ja lautasia varten on -jossakin seinässä erityinen pieni hylly. Pitkin seiniä on sitäpaitsi -kolmea korttelia korkealla permannosta niin leveät penkit, että -hätätilassa voi niillä maata, jos kohta kernaimmiten valitaan -lattia makuuta varten ja penkki istuttavaksi. Penkit ovat siitäkin -syystä hieman epämukavat makuusijoiksi, ettei niiden koko pituudelta -juuri voi löytää paikkaa, joka olisi vapaa vedosta; venäläisissä -pirteissä näet on useampia pieniä ikkunoita, tavallisesti kuusi, joista -toinen on vetoisempi toista. Tapa näytti ennen vaatineen, etteivät -nämä ikkunat saaneet olla yhtä suuret; kaikissa vanhemmissa pirteissä -näet on päätyseinän keskimäinen ikkuna vähän suurempi kuin muut saman -ja toisten seinien ikkunat, jotka tavallisesti ovat parin korttelin -levyiset ja puolentoista korttelin korkuiset. Tätä nykyä on kuitenkin -aljettu tehdä ikkunat sekä suuremmat että muuten keskenään yhtä suuret. -Erityisiä tuoleja tapaa harvoin, mutta aina matalan, parin kyynärän -pituisen ja puolentoista kyynärän levyisen pöydän, jossa on laatikko -alla. Mitään muuta erityistä huomattavaa näissä talonpoikaistuvissa ei -ole, paitsi kolmen kyynärän pituiset ja usein yhtä leveät lauteet, -jotka ovat kiinni oviseinässä kolmea kyynärää korkealla tai -korkeammallakin lattiasta; näitä lauteita käytetään makuusijoina, -varsinkin talvis-aikana niitä käyttävät vanhat ihmiset, jotka pitävät -lämpimästä ja sen tähden usein kiukaallekin laativat leposijansa. -Lisäksi on venäläisen rahvaan ansaituksi kiitokseksi mainittava, että -nämä pirtit eli talonpoikaistuvat aina pidetään siisteinä ja puhtaina -paljoa suuremmassa määrässä kuin mitä meidän omalle rahvaalle -useimmilla seuduin on tullut tavaksi. Lattiakin on puhdas, ja -pienimmätkin rikat lakaistaan heti ainakin viisi tai kuusi kertaa -päivässä pois. Sitäpaitsi huone on vapaa pytyistä, tiinuista, -kaukaloista, vesikorvoista ja muusta sellaisesta romusta, mitkä on -asetettu vasituisiin paikkoihinsa porstuaan tai muualle. Koirat eivät -koskaan saa tulla sisälle ja ovat pienistä penikoista pitäen niin -tottuneet siihen, ettei edes leipäpalalla voisi houkutella niitä -tulemaan kynnyksen yli, joka niille on ja pysyy "non plus ultra'na" -[ylipääsemättömänä]. Seinillä näkee tavalliset messinkiset pyhäinkuvat -tai myös pieniä öljymaalauksia, tavallisesti muiden mestarien tekemiä -kuin juuri Rafaelin, ja missä on joku kamari, on tavallisesti, -paitsi pyhäinkuvia, seinillä joukko piirroksia, enimmäkseen -uskonnollisaiheisia ja usein jotenkin hullunkurisia. Yksi kuvaa pelkkiä -pyhimyksiä ja enkeleitä, toinen hännäkkäitä piruja ynnä muita hornan -henkiä, kolmas pääenkeli Mikaelin ja lohikäärmeen välistä taistelua, -missä jälkimäinen tietysti joutuu alakynteen; toiset taas jotakin -muuta. Yhteen sellaiseen oli kuvattu paratiisilintu, jolla oli -ihmiskasvot ja siipien kärjessä pitkät sormien kaltaiset kynnet; -erityisesti huomautettiin, että paratiisilinnun oikea nimi oli sireeni. - -Koko venäläinen talonpoikaisrakennus on muodoltaan pitkä ja kaita; -usein siinä on joku erityinen ulkoneva rakennus kyljessä. Pirtti -päätyseinineen on aina rakennuksen toisessa päässä, ja tämä pää, aina -kylä- tai maantielle päin, joka talojen välillä ollen näyttää -säännölliseltä kadulta. Muutamissa rakennuksissa on kaksi kerrosta -asuinhuoneita ja joskus tämän lisäksi ullakkohuone ja tästä -kadunpuolelle ulkoneva parveke. Mutta herraskartanoita, jotka meillä -koristavat maaseutua, ei täällä ollenkaan näe, eikä yhtään ainoata -punaiseksi maalattua taloa; eivät edes kirkot ole maalattuja, vaan -kaikilla rakennuksilla on puun luonnollinen väri. Lisäksi kaipaa -vihannestarhoja ja tupien edustalla vihreitä nurmikkoja, jotka -suomalaisille talonpoikaistuville antavat erityisen kodikkaisuuden -leiman. Mutta sen kautta, että talot venäläisissä kylissä ovat yhtä -suuren välin, 4-5 sylen päässä toisistaan, sekä päätypuolet rivissä -tielle päin, näyttävät täkäläiset venäläiset kylät sangen -säännöllisiltä, seikka, joka meidän talonpoikaiskyliä rakennettaessa -varmaankaan ei ole johtunut kenenkään mieleen. -- Humalistoja en matkan -ensi puoliskolla Oniegasta tänne päin nähnyt, mutta sen jälkeen näin -niitä kyllä, vaikka ne eivät olleet erityisen isoja. - -Aidat, missä niitä oli, olivat puolitiehen asti hämäläistä tekotapaa, -mutta siitä lähtien sekarakennetta, toisin paikoin karjalaiseen, toisin -taas hämäläiseen tapaan tehdyt, tai oli niissä vaan kaksisylisiä -aidaksia puolen tai koko korttelin välillä toisistaan, asetettuina -päällitysten vaakasuoraan; näin oli laita etenkin teiden varsilla. -Yleensä ne olivat huonoa tekoa ja niin matalat, että ihmettelin, miksi -ei hevonen, joka kulki läheisellä laitumella, noussut aidan yli -ohra- tai kaurapeltoon, missä vähemmällä vaivalla olisi voinut saada -vatsansa täyteen. Tuntui siltä kuin hevosia olisi pidättänyt sama pelko -kulkemasta aidan yli kuin koiria menemästä kynnyksen yli pirttiin. -Niiden hataruutta en niin suuresti ihmetellyt, kun en missään näillä -seuduin nähnyt edes merkkiä sikain hoidosta; nämähän tarkastusmiehet -uutterilla tarkastuskäynneillä koettelevat aitojen tiheyden. Eivätkä -aidat yleensä täällä ole yhtä tärkeät kuin Suomessa, kun on tavallista -että kylä pitää yhteisen paimenen karjoillaan, jotka kaikki käyvät -yhtenä laumana laitumella. Paimenet palkataan tavallisesti koko kesäksi -ja voivat kylien suuruuden mukaan laskea 50-80 ruplaa vaivoistaan, -jollei susi vaan näitä tuloja vähennä, Saman tavan olen kuullut -vallitsevan Inkerissäkin, jonne joka kevät lähtee Suomesta, Viipurin -ja Mikkelin lääneistä joukko miehiä palkkautumaan paimeniksi. - -Nyt alkavat muistelmani tältä matkalta melkein kokonaan tyhjentyä, -sillä sellaisia pikkuseikkoja kuin kyntöaseiden, haravien ja -viikatteiden rakennetta, joka ei muuten poikkea siitä, mikä Karjalassa -on yleistä, en katso sen arvoisiksi, että niistä puhuisin, varsinkin -kun hengessä saatan havaita, että pyydät päästä sellaisia lukemasta. -Maantienkin kuvaus tulisi sekin kuivempi kuin tie itse nyt pari päivää -kestäneen sateen aikana monin paikoin on ollut; sitäpaitsi kaikki -maantiet ovat jossakin määrin toistensa kaltaiset ainakin siinä, että -ovat pitkät ja kapeat. - -Kuljettuani noin 200 virstaa Oniegasta tulin suurelle postitielle, -joka Arkangelista, Holmogoryn, Kargopolin, Vyitegran, Lotinapellon, -Uuden-Laatokan ja Pähkinälinnan kaupunkien kautta johtaa Pietariin. Se -saattaa kilpailla meidän parempien maanteiden kanssa, kuitenkin -lukuunottamatta kaikkein paraita Viipurin, Oulun ja muutamien muiden -läänien maanteitä. Venäläisillä maanteillä on meidän maanteiden -rinnalla se etu, että kievarit eli stantsiat ovat vallan lähellä tien -vieressä, niin ettei tarvitse poiketa virstaa tai paria metsään niitä -etsimään, kuten meillä joskus tapahtuu. Tien viereiset aidat eivät ole -niin lähellä tietä kuin meillä on tavallista, vaan noin 2-3 sylen -päässä maantien ojista. En tiedä, purjetaanko ne vielä lisäksi -talveksi, kuten kuitenkin luulen, mutta ellei niin tehdä, niin -sittenkään ei voi niiden etäisyyden vuoksi melkoisia lumikinoksia -kokoontua tielle. Onko siitä etua vai hankaluutta, että kievarit -tavallisesti ovat kahdenkymmenen virstan, jopa pitemmänkin matkan -päässä toisistaan -- siis kahta etempänä toisistaan kuin meillä --, sen -seikan hevosystävät ratkaiskoot. Mutta odottamatta heidänkään -tuomiotaan, ja huomioon ottaen, että laillinen kyytihevonen, missä tie -ja kuormakin ovat lailliset, varsin hyvin jaksaa juosta kaksi -peninkulmaa yhtä mittaa, luulisin sopivaksi, että meidän kievarit -sijoitettaisiin hieman pitemmän matkan päähän toisistaan kuin nyt -useimmissa paikoin on laita. Tästä olisi sekä matkustajalle että -kyytimiehelle etua, edellisellä kievareissa-viivynnän väheneminen, -jälkimäisellä kyytivuorojen harveneminen. - -Kyytimaksuna on nyt rahamnuuton jälkeen kolme kopeekkaa hopeaa -virstalta hevosparista, tai viisi kopeekkaa toista ruplaa paperirahaa -peninkulmalta. Se on meillä siis vielä ainakin viittäkymmentä huokeampi -sadalta kuin Venäjällä, sillä venäläinen kyytijärjestys määrää aina -kaksi ja usein kolme hevosta, missä meillä varsin hyvin tullaan toimeen -yhdellä. Kolme hevosta täytyy kahden matkustajan ottaa esim. kelirikon -aikana keväällä ja syksyllä, samoin jos kummallakin on eri -matkalaukkunsa tai jos yhteinen matkalaukku sattuu olemaan vähän -suurempi. Kun tähän vielä lukee maksun matkustus-lipusta (podorozhna), -niin kyytimaksu tästä kasvaa, jopa melkoisestikkin. Ilman -podorozhnaa taas on vaikea päästä perille, ja on sen lisäksi kokonaan -riippuvainen kyyditsijäin mielivallasta. Ajoneuvoista ei suoriteta eri -vuokraa, ja se olisi meilläkin viimeksi tapahtuneen kyytimaksun -korotuksen jälkeen varsin hyvin voinut jäädä pois, sillä maksettaessa -se vaan tuottaa rettelöitä ja sekaannusta, ja jokainen tietää, että -kyytimies, jos asia hänestä riippuisi, kernaasti maksaisi muutaman -kopeekan peninkulmalta siitä edusta, että saisi kyyditä matkustajaa -omilla ajopeleillään, se kun aina käy vähemmällä vaivalla ja -sitäpaitsi päästäisi hänet ratsain kulkemasta takaisin, mikä varsinkaan -talvipakkasella ei ole kaikkein miellyttävintä. Mutta samoin kuin moni -muu seikka, on meillä määräys ajoneuvojenkin vuokrasta perintöä niiltä -viisailta miehiltä, jotka ennenmuinoin istuivat valtiopäivillä. - -Jos kohta täkäläisen kyytimaksun laskeminen onkin niin mutkatonta, kun -näet tarvitsee ainoastaan kertoa virstaluku kolmella, otetaan kuitenkin -laskulauta halukkaasti käteen ja lasketaan tuo summa sen avulla. -Venäläisen laskulaudan monia edullisia ominaisuuksia olen huomannut -sen epäkohdan vähentävän, että se totuttaa ihmisen sen 60-70:n -nuppien vuoksi kokonaan unhottamaan oman "nuppinsa", niin ettei -yksinkertaisimmissakaan laskunteoissa käytetä päätä, jos vaan voidaan -saada laskulauta käsille, ja missäpä sitä ei olisi saatavissa, se kun -on todellinen "vade mecum" [= alituinen kumppani]. Niinpä minun -kerta oli kievarinisännälle maksettava 25 virstan kyyti "na paru" -[= parista]. Lasku oli mitä yksinkertaisin, sillä eihän vaadita paljoa -vaivaa keksiä, että 3 kertaa 25 on 75, ja että maksu siis on 75 -kopeekkaa hopeaa. Mutta hän laski kauan lautansa ääressä, pani ensin -2 ruplaa 50 kopeekkaa pankkiseteleitä, lisäsi puolen kopeekan -ylennyksen virstalta, joten 25 virstalta tuli 12 1/a kopeekkaa, -yhteensä 2 ruplaa 62 1/2 kopeekkaa paperirahaa; tämä sitten muutettiin -hopeaksi, jota hänen suureksi ihmeekseen tuli täsmälleen 75 kopeekkaa, -kuten heti alussa olin sanonut, minkä vuoksi hän ei voinut muuta kuin -kiitellä päässälasku-taitoani, sanomalla "njemtsi umny", s.o. -"saksalaiset ovat viisaita". Tulin antaneeksi hänelle kourallisen -tupakkaa ja pari sikaria, hän kun oli polttaja, ja kun ei hänellä juuri -sattunut olemaan mitään poltettavaa. Tästä pienestä lahjasta hän oli -niin kohtelias, että uudestaan laskulaudallaan todisti, ettei minulta -oltu liikoja rahoja kiskottu, asia, jota en ollenkaan ollut epäillyt, -mutta joka tuotti hänelle vielä niin paljon hommaa, että toinen -sikareista siinä kului melkein loppuun. Enemmän kuin kaikki muu -ihmetytti minua tässä se, ettei hän ennestään tuntenut kyytimaksun -suuruutta sekä pankkiseteleinä että hopeana, mutta ehkäpä hän sen -tiesikin ja tahtoi ainoastaan minun tähteni niin perinpohjin sen -laskea. - -Ison postitien varrella kievarit olivat jotenkin hyvässä kunnossa; -niissä oli erityiset vierashuoneet, kuten jo aikaisemminkin Oniegan -tien varrella. Eräässä niistä tilasin päivällisen ja sain paitsi -keitettyjä munia hyvää taalepiimää, joka muuten täällä on -harvinaisen-puoleinen ruokalaji; en näet muista missään muualla minulle -sitä tarjotun, jos kuitenkin jätän lukuunottamatta erään Arkangelissa -asuvan santarmiupseerin Simonov'in, joka varta vasten Castrénille ja -minulle oli käskenyt rouvansa laittaa taalepiimää, hän kun oli elänyt -Suomessa ja tiesi mainitun ruokalajin siellä olevan tavallisen. - -Oniegan ja Kargopolin välisten seutujen väestö ei ole niin kaunista -eikä vilkasta kuin pohjoisemmilla seuduilla, joilla ennen olen -matkustellut, mutta sen sijaan hyvää ja ystävällistä, niin ettei -minulla ole vähintäkään syytä olla siihen tyytymätön. Uskottiinpa -minut monissa paikoin kunnialliseksi mieheksi, vaikka en aina -kulkenutkaan passi ja podorozhna kädessä. Enpä tahdo enkä voi -muidenkaan seutujen väestöä moittia passin kysynnästä -- meilläkin se -jotenkin tavallisesti kohdannee ulkomaalaisia --, mutta kuitenkin tuo -alituinen passin kyseleminen tuntuen osottavan sitä epäluuloa, -että matkustajaa pidetään mitä pahimmanlaisena maankulkijana, -tottumattomasta on sangen väsyttävää. Pertominskistä lähdettyäni olen -nyt saanut tupakoida rauhassa, ilman että minua joka piipullisen tähden -pidetään "ristimättömänä pakanana", kuten starovertseillä on tapana. -Oniegan ja Kargopolin välisellä matkalla ovat useimmat kyytimiehetkin -itse polttaneet, ja iloissani siitä olen tarjonnut heille tupakkaa, -niin että lopuksi itse olin vähällä jäädä ilman. Eräässä paikassa ei -sallittu minun edes lapsille antaa muutamia kolikoita korvaukseksi -yömajasta ja ruuasta, joista ei tahdottu ottaa maksua, ja monessa -muussakin paikassa, missä kuitenkin olen maksanut, rahvas näytti olevan -tottumatonta ottamaan maksua maidosta ja muusta ruuasta, minkä kerralla -syö. Väärin ulkomaalainen tekisi Suomen kansalle, jos raakamaisesti -sivistyneen uusmaalaisen talonpojan tai myöskin Viipurin läänin monin -paikoin sivistymättömäin talonpoikain mukaan tekisi tuomitsevan -arvostelunsa koko kansasta, ja sama vääryys kohtaisi Venäjän kansaa, -jos tahtoisi samalla mitalla arvostella sitä Vienanmeren rannikoiden -väestön mukaan. Kuoleman alituinen näkeminen, vaikkapa vain kalan ja -hylkeen kuoleman, on tehnyt Vienanmeren kalastajan kovaksi, ja kauppa, -jota hän sen ohella harjoittaa, on saattanut hänet oman hyödyn -katsojaksi. Maanviljelys sitävastoin on lauhduttanut maan sisemmissä -osissa asuvien luonnon, ja kun itse eivät ole maksaneet puhdasta rahaa -leivästään, eivät he niin huolellisesti laske kopeekkoja sen joka -palasesta. Tämä eri elintapojen vaikutus ihmisten mielenlaatuun lienee -näyttäytynyt aina Kainin ja Abelin ajoilta alkaen, ja sitä havaitsee -vielä vähin kaikkialla. Joka paikassa maanviljelijät ovat rahvaan paras -ja kunnollisin osa, ja lukuunottamatta sen hyväntekevää vaikutusta -kansanluonteeseen, luulen ettei valtio koskaan voi tarpeeksi rohkaista -maanviljelyksen harjoittajia, se kun on kansan hyvinvoinnin varsinainen -lähde. Minusta on usein tuntunut kuin ainoastaan maanviljelys ja -karjanhoito tarvitsisivat valtion kehottavaa kannatusta, muut -tavalliset elinkeinot vain hyvää suvaitsemista. Jos puunrunko on terve, -niin oksat kyllä kasvavat ilman erityistä kasvattamista, ja koko puu -saa terveen, vihreän ulkonäön, ilahuttaa silmää ja tarjoaa varjoa -vaeltajalle, -- Näihin ylimääräisiin mietteisiin, joilla kaiketi on se -hyvä puoli, etteivät ole liian pitkät, antoi minulle aihetta näiden -seutujen väestön miellyttävä luonne. Oniegan ja Kargopolin -väliseuduilla maanviljelys on rahvaan pääelinkeino, minkä ohella -lähempänä Kargopolia näin kaskia ja kaskinurmikkoja tien varressa. -Eräässä paikassa, Vladitshenskassa, hieman toista sataa virstaa -tännepäin Oniegasta, oli suolankeittimökin, joka kuitenkin, päättäen -sotilasvartiostaan, oli kruunun oma. Tämä tehdas oli hyvin -yksinkertainen. Alhaalla kuoppa, jossa vestaalien [= alituista] tulta -pidettiin vireillä yhtenään viskaamalla siihen karkeita polttopuita, ja -kuopan yläpuolella noin 8 kyynärän pituinen ja yhtä leveä, puolen -kyynärän korkuinen rautalaatikko, johon vesi johdettiin suolalähteestä -ränniä myöten. Mikäli vesi haihtuu ilmaan ja suola tivistyy, sikäli -tämä kauhalla otetaan pois. Nenokotskassa Arkangelin ja Oniegan välillä -olin jo aikaisemmin tavannut samanlaisen suolankeittimön, eroa oli vaan -se. että siinä oli kaksi sellaista laatikkoa, joiden viikossa sanottiin -tuottavan valmista suolaa yhteensä 500 puntaa. Suola oli hyvää, -puhdasta ja valkeata. - -Kaskenviljelys, josta mainitsin, on luultavasti perintöä täällä ennen -asuneilta vepsäläisiltä tai karjalaisilta, joiden muinaiseen -asuskelemiseen täällä viittaavat sekä paikannimet ynnä muut seikat, -edelliset käännettyinäkin ja muutettuina. Niinpä esim. Bosje-ozero ei -liene muuta kuin käännös Pyhäjärvestä [pyhä lapiksi = hasse], jotenkin -tavallisesta suomalaisesta järvennimestä, ja Latshe-ozero on kenties -yhtä tavallisen suomalaisen Latvajärvi-sanan väännös. Muutaman -peninkulman päässä Oniegasta tännepäin oli kokonainen kylä, jonka nimi -oli Karelskaja, vaikka siellä nykyään ei enää ole ollenkaan -karjalaisia. Tuntuu siltä kuin kaikki karjalaiset eivät olisi -muuttaneet pois, vaan osaksi sekaantuneet tulokkaihin, sillä nykyisessä -väestössä näkee monet aitokarjalaiset kasvonpiirteet. Lisäksi rahvaan -vähempi kauneus ja vilkkaus johtunee sellaisesta sekaannuksesta, sillä -karjalaiset eivät ole yhtä kaunista ja vilkasta väkeä kuin venäläiset -tai slaavilaiset yleensä. - -Vielä muutama sana itse Kargopolista. Se on nykyäänkin melkoinen -kaupunki, mutta kuuluu ennen olleen paljoa suurempi, kunnes se viime -vuosisadalla paloi, minkä jälkeen se ei koskaan ole päässyt entiseen -kukoistukseensa. Kuitenkin lasketaan täällä vielä olevan vähä viidettä -sataa taloa ja kaksituhatta asukasta sekä emäntäni tiedonannon mukaan -22 kirkkoa, joista minun ei kuitenkaan ole onnistunut huomata muuta -kuin noin puolet, mikä seikka luultavasti johtuu siitä, että hän on -ottanut lukuun luostarin kirkot; täällä näet on kaksi kivistä -luostarirakennusta. Kirkotkin ovat suuremmaksi osaksi kivestä monine -kupuineen sekä sangen muhkeat, mutta muita kivirakennuksia en ole -nähnyt useita. Ne virkamiehet, gorodnitshij, lääkäri ja sträptshei, -joiden luona olen käynyt, ovat kaikki olleet sangen ystävällisiä. -Gorodnitshij on entinen upseeri, joka on oleskellut Suomessakin ja -tuntee meidän kaupungit Torniota myöten; lääkäri, liivinmaalainen, on -suorittanut tutkintonsa Tartossa, mutta valittaa olevansa -unhottamaisillaan saksankielen, vaikka ei vielä 15-20 vuodessa ole -ehtinyt oppia venättä niin, ettei muukalaisuutta huomaisi hänen -ääntämisessään. Sträptshein luo minut kutsuttiin toistamiseen -vakuuttamaan, että hänen appensa silmiin tullutta kaihta ei voitu -leikkauksetta parantaa. - -Lääkärin ilmoituksen mukaan olin 120 virstan päässä tapaava -vepsäläisiä, ja joka tapauksessa on mahdollista, että parin vuorokauden -kuluttua istun heidän parissaan suomalainen sanakirja kädessä. Sitten -Sinun ei enää tarvitse odottaa tai pelätä saavasi kirjeitä minulta, -ainakaan ei ennen syyskuun loppua eikä luultavasti silloinkaan näin -raskasasuista. Koska hevonen jo on noudettu laitumelta, minun -valitettavasti täytyy tulla syypääksi siihen taloudelliseen virheeseen, -että jätän viimeisen sivun tyhjäksi. Voi itse hyvin, tervehdi rouvaasi, -sukulaisiasi ja kaikkia tuttavia. - - Tuus - Elias Lönnrot. - -Pilkut ja kirjoitusvirheet lukija suvaitkoon korjata! - - - - -59. - -Tohtori Rabbelle. - - -[Saima 1846, n:ot 7, 9. Tähän suomennettu alkuperäisestä kirjeestä.] - - Polkovan stantsia [= kievari] 3 p:nä elokuuta 1842. - -Heinäkuun 28:ntena päivänä läksin Kargopolista jättäen sangen hyvän -majapaikan, joka minulla oli porvari Mishaininin luona. Ainoa vika, -joka huoneellani oli, oli sellainen kukkaruukkujen paljous jokaisella -neljällä ikkunalaudalla, että ainoastaan niiden kauneuden vuoksi täytyi -menettää osa päivän kauneudesta. Tiistaina 26:ntena päivänä myrskyili -koko päivän, myrsky tempasi yhden ikkunoista auki, sai kiinni yhden -kukoistavista kaunottarista ja tahtoi viedä hänet mukaansa, sillä -"voima rakastaa kauneutta", mutta sen täytyi pian luopua aiotusta -ryöstöstä, kun huomasi saaliinsa liian vähän yli-ilmaiseksi, minkä -vuoksi vallan hiljaa päästi sen alas ikkunan edustalla olevalle -vihreälle nurmikolle, mistä ketteräjalkainen emäntä taas sen pelasti ja -palautti entiseen paikkaansa yhtä vahingoittumattomana kuin ennen tuota -lyhyttä ilmaretkeä. Eipä siis voimakkaan myrskynkään onnistunut -hankkia minulle enempää valoa. Jo Kemissä ja Arkangelissa näytti -rakkaus ikkunoissa pidettäviin kukkasiin olevan sangen suuri, aivan -kuten meillä rakkaus kukkasiin ilmenee huoneiden seinustoilla olevissa -kukkatarhoissa. Yleensä voisi tehdä sen huomautuksen, että näiden -pohjoisten seutujen venäläinen väestö ei pane paljoa huolta -asuntojensa ulkopuoliseen somuuteen, vaan sijoittaa sen asemesta -kernaasti kaikki asunnon sisälle. Siitä syystä ei ole varsinaisia -puutarhoja kaupungeissa, ei mitään kyökkikasvitarhoja eikä vihreitä -nurmikoita portaiden edessä maaseuduilla, vaan likaa, savea, lastuja, -tukkeja ja kiviä kaikkialla. Sen tähden on maalattuja taloja -kaupungeissa sangen harvassa eikä maalla rahvaalla ollenkaan. - -Emäntä oli hyvyydessään kertonut rakkaalle aviopuolisolleen että minä -olin sävyisimpiä vieraita, mitä heidän talossaan pitkiin aikoihin oli -ollut. Enkä totisesti heillä pitänyt suurta melua, sillä niinä harvoina -päivinä, jotka siellä viivyin, joko kävelin kaupungilla tai ollessani -kotona kokoilin muistelmia sitä pitkää kirjettä varten, jolla minun oli -kunnia Kargopolista Sinua tervehtiä ja johon tämä kirje taitaa liittää -yhtä pitkän jatkon. Sitäpaitsi pyysin emäntäni ynnä hänen miehensä -kerran kahville, täten korvatakseni sen vaivan, jota hän oli nähnyt -kahvin paahtamisessa, jauhamisessa ja keittämisessä. Mutta vieraita, -jotka olisivat voineet talonväkeä häiritä, minulla ei koko aikana ollut -luonani, sillä muuan viralta pantu podljesnitshij (forstermeister -[metsäherra]), joka eräänä iltapäivänä tuli luokseni tarjoutuen -kanssani jakamaan kyytiä Pietariin, ei ollenkaan ollut meluavaa lajia. -Niinä muutamina tunteina, jotka hän viipyi luonani, sain kuitenkin -tarpeekseni hänen seurastaan, niin etten edes siinä tapauksessa, että -todella olisin matkustanut Pietariin, olisi erittäin toivonut sen -jatkumista. Hän näytti olevan niitä herrasmiehiä, jotka ottavat -tavalliset aamu-, päivällis- ja iltaryyppynsä ja välillä ylimääräiset -naukut ajan ja tilaisuuden mukaan. Ainakin hän nyt oli hyvässä -hutikassa, kuten tuntui, vaikka hän itse lienee ollut toista mieltä, -kun hetken poltettuaan ja lörpöteltyään kysyi, eikö saisi ottaa -naukkua. "Kak vam ugodno" [= kuten haluatte] minä vastasin -ajattelemattakaan hänelle sellaista tarjota, mihin minulla sitäpaitsi -ei olisi ollut tilaisuutta, kun ei minulla ollut viinaa. Mutta hän oli -kauan luonut himokkaita katseita pöydällä olevaan puolentuopin -vetoiseen pulloon ja kysyi hetken kuluttua, eikö minulla ollut lasia. -Osotin hänelle pullon läheisyydessä olevaa lasia, minkä jälkeen hän -tämän täytti ja tyhjensi sitten minun menestyksekseni lasillisen -hapanta kaljaa eli kvassia, josta nielikin vahingossa ainakin kolme -neljättäosaa. Eipä edes stakana kahvia, jonka kohta sen jälkeen saatoin -hänelle tarjota, liene täydelleen voinut korvata tätä ikävää erehdystä, -ja kohta sen jäljestä hän huomasi syytä olevan lähteä luotani ja hakea -jotakin parempaa paikkaa. Useampaa kertaa hän ei tullut luokseni, sillä -tämä ainoa käynti taisi tuottaa hänelle sen vakaumuksen, ettei minusta -olisi saanut hauskaa matkakumppania. - -Emännän hyvän suosituksen tähden isäntä päätti omassa persoonassaan ja -omalla hevosella kyyditä minut hyvän palan matkaa Ishaivaan asti, jonne -aioin pysähtyä. Tätä hänen omakohtaista kyyditystänsä ei ollut -viiteentoista vuoteen tullut yhdenkään matkustajan osaksi, kuten hän -usein matkalla minulle vakuutti. Mutta ei siinä kyllä; lähdettäessä -emäntä oli antanut hänelle mukaan kaksi puolentoista korttelin vetoista -viinapulloa, joiden sisällystä isäntä matkalla alituisesti tahtoi -tarjota minulle. Kun en pitkään jaksanut kestää tätä hänen -hyväntahtoisuuttaan, oli hän vielä lisäksi niin hyvä, että usein itse -tyhjensi senkin, mikä minun olisi ollut velvollisuus tyhjentää. -Väliajat hän lyhensi alituisesti ylistämällä hevostaan ja sitä lähinnä -vaimoaan, niin ettei hän tuskin ollenkaan kerinnyt itseensä, ja -olisihan hänkin ansainnut muutamalla sanalla tulla muistetuksi. Ainoa, -minkä itsestään tiesi kertoa oli pääasiallisesti se, että nimi -Mishainin oli hänen yksinään, ja että tämä nimi oli tunnettu koko -matkustavalle maailmalle. Pelkältä ylenpalttiselta kiitokselta, jota -lateli hevosellensa, hän unhotti melkein kokonaan ajaa sitä, tai piti -kaiketi syntinä, millään lailla kehottaa niin oivallista hevosta -enempää kuin mitä se itse halusi liikkua, minkä vuoksi juhta -enimmäkseen vitkalleen käyden sai kuunnella kiitostaan. Mitä emäntään -tulee, hän tosin oli sangen hyväntahtoinen, säännöllinen, taloutensa -hyvin hoitava, hiljainen emäntä, mutta hänellekin vähempi ylistely -olisi voinut riittää, jos kohta minunkin on mainitseminen, että hän oli -toinen emäntä, jonka majasta pitkiin aikoihin olin kaivaten lähtenyt; -yhtä hyväntahtoisesta kemiläisestä emännästä kerroin edellisessä -kirjeessä. - -Läksimme Kargopolista eräänä iltapäivänä, ja kun tuo hyvä Mishainin -sanoi, ettei hän edes kotonaankaan tavallisesti saanut unta öisin, ja -kun hevosella kenties oli sama tapa, tai kun se ainakin jaksoi -paremmin liikkua tänä vuorokauden aikana kuin paahtavalla päivällä, -ajoimme koko yön paitsi milloin hevosta syötettiin. Joka syöttöpaikassa -Mishainin välttämättömästi tahtoi juoda teetä, josta hän lähinnä viinaa -suuresti piti. Minä taaskin, ollen kolmantena tässä seurassa, olin -unillani ja olisin kernaasti nukkunut vaikka hänen ja hevosen puolesta, -mutta siihen en koskaan saanut tilaisuutta tuon alituisen teenjuonnin -vuoksi, johon minun oli ottaminen osaa. Eräässä paikassa hän oli -sattunut suututtamaan emännän, mistä syystä, en tiedä, kun en ollut -kuullut hänen toransa alkua, minä kuu heräsin keskellä sitä. Eipä -Mishaininkaan tietänyt sen syytä, vaan luuli hänen torumisensa -aiheutuneen tyhjästä tai siitä, että emäntä äkkiä oli saanut -torumistuulen; torua hän saikin kauan häiritsemättä, sillä tuo hyvä ja -hidas Mishainin ei rahtuakaan välittänyt hänen puheestaan, vaan poltti -tupakkaa, joi teetä, otti väliin ryypyn ja tarjosi toisen isännälle, -vallan samoin kuin vanha hevonen ei katso maksavan vaivaa lainata -korvaansa haukkuvan koiran nalkutukselle, vaan kulkee tietään edelleen -siitä välittämättä. Rupesin siis arvailemaan eukon suuttumuksen syytä, -eikä tämä luultavasti ollut muu kuin se, että Mishainin vielä jäljellä -olevasta toisesta viinapullosta oli tarjonnut hänen miehelleen, tämän -paikan isännälle, niin ettei tämä seuraavana päivänä niin helposti -voinut löytää tietä heinäniitylle. Se seikka että isäntä rupesi -puolustelemaan välinpitämätöntä Mishaininia, saattoi vielä -luultavammaksi, että emännän paha tuuli oli sellaisesta aiheutunut. Ei -yksistään sanoin, vaan voimakkaammillakin keinoilla hän tahtoi -vakuuttaa vaimolleen, että tämä syyttä torui, minkä vuoksi kerran -kiireisesti nousi pöydän päästä, missä oli istunut, kiiti lentävän -sontiaisen tavoin permannon yli aikoen emännälle opettaa ihmistapoja, -mutta saatuaan jo kätensä asianomaiseen asentoon sitä varten, hän -malttoi mielensä ja pysäytti iskunsa. Tästä mielenosotuksesta oli -kuitenkin se seuraus, että vaimo jätti torumisensa ja rupesi sen sijaan -itkemään, mistä ei edes miehensä enää tahtonut häntä estää. - -Noin 80 virstan matkan jälkeen molemmat viinapullot olivat tyhjät ja -Mishainin sanoi nyt haluavansa palata kotia, joten maksoin hänelle -kyytirahat ja sain muutaman miehen kyyditsemään itseni jäljellä olevat -40 virstaa Ishaivaan. Puolitiessä näin ensimäisen lammen Oniegan -jälkeen sekä lammen rannalla "pustinkan" s.o. kirkon sekä papin ja -"ponomarin" talon, jotka molemmat viimemainitut eivät missään suhteessa -eronneet tavallisista talonpoikaisasunnoista. Kaikki muutkin pappilat -ovat näillä seuduin olleet muiden talonpoikaistalojen näköiset, -ainakaan ei ulkoa päin katsoen ole ollut mitään eroa. Ponomarin -(lukkarin) taloon jäimme yöksi ja ajoimme seuraavana aamupäivänä -Ishaivaan. Aina 20 virstan päässä Ishaivasta olevalle pustinkalle asti -tie oli mäetöntä ja muuten sangen hyvää, sitten se muuttui mäkiseksi, -epätasaisemmaksi, jopa lokaisemmaksi kuin maantien meillä sallitaan -olla. Ishaivan volostissa (seurakunnassa), joka on pietarilaisen -kauppiaan Gromovin aluskuntaa, poikkesin likaiseen Suurtannas -nimiseen kylään: se sijaitsi puolen virstan päässä syrjässä tiestä. -Sain siellä erään talonpojan talossa asunnokseni kamarin, joka oli -varsinaisen navetan yläpuolella. Laki ei ollut korkeammalla lattiasta -kuin että nipin napin saattoi seisoa, ja paitsi tätä mataluutta siinä -vielä oli onneton orsi pitkinpuolin. Ikkunoita oli luvultaan kaksi, -mutta ne eivät yhteensä vastanneet enempää kuin yhden tavallisen -ikkunan kolmannesta, kun kumpikin oli vaan yhden ruudun suuruinen, -vaikka se kuitenkin oli asianmukaisesti jaettu kuuteen osaan. Vanha, -käytännöstä poistettu pesutuoli oli pöytänä, ja tuolina sekä sänkynä -olkipolstari, joka kahtena ensimäisenä päivänä oli lattialla -leveällään, mutta sittemmin muutettiin jonkinlaiselle lavalle, joka oli -saatu kuntoon seinämälle, rikkoutuneita pyttyjä, kaukaloita ja -huhmareita alustana. Eräänä yönä, jolloin satoi rankasti, minut herätti -vähemmin miellyttävällä tavalla suihkukylpy, joka katosta tulvi -ylitseni, mutta toisina öinä sain nukkua rauhassa, kunnes paimentorvi, -karjan lähtiessä liikkeelle alakerrassa olevasta navetasta, minut -herätti, elleivät kärpäset jo vähää aikaisemmin olleet ehtineet -karkoittaa unta silmistäni. Kärpäsiä oli huoneen edellämainitun aseman -vuoksi siihen majoittunut niin kosolta, ettei taitavinkaan -kärpästappaja useassa päivässä olisi voinut niitä sukupuuttoon -hävittää. Minä en voinut ajatellakkaan taisteluun ryhtymistä niiden -kanssa, aseeton kun olin, ja kun minun sitäpaitsi täytyi käyttää aikani -vepsänkielen tai sen täällä vielä tavattavissa olevan jäännöksen -tutkimiseen. - -Ishaivan volostiin, vepsäksi Isarv (iso arvio?), kuuluu useita pieniä -kyliä. Sellaisia luettiin seuraavat kaksitoista: Suurtannas. -Tshogaontannas, Beresniek, Prangat, Dubin, Kropangut, Korga, Kirjan, -Matinkund, Mitänkund, Papinkund, Ortinkund. Ainoastaan viidessä -ensinmainitussa vielä puhutaan paitsi venättä vepsänkieltä, muista se -on sukupuuttoon kuollut. Ja kun näissä viidessä kylässä lapsetkin -keskenään tätä nykyä puhuvat enemmän venättä kuin vepsää, ei ole -vaikeata edeltä aavistaa, että vepsän kieli vuosisadan kuluttua -ainoastaan taruna elää rahvaassa. että nimittäin heidän esi-isänsä -ennen muinoin ovat puhuneet jotakin muuta kieltä kuin venättä. Jo nyt -rahvas ihmetteli, että joku kymmenkunta vuotta sitten oli ollut vanhoja -ihmisiä, jotka eivät olleet osanneet muuta kuin vepsää, mutta kuinka -paljoa enempi näillä vanhoilla ihmisillä, jos sadan vuoden kolattua -nousisivat haudoistaan, olisi syytä ihmetellä, kun huomaisivat, etteivät -heidän jälkeläisensä kolmannessa tai neljännessä polvessa osaa -sanaakaan esi-isäinsä kieltä. Tuskin on katoavaisuuden tuhatlukuisista -muodoista mitään, mikä minun mielelleni tuntuisi lamauttavammalta ja -raskaammalta kuin kielen häviäminen tai täydellinen unhottuminen toisen -kielen takia. Se että tätä niin harvoin tapahtuu, antanee tämänlaiselle -katoavaisuudelle niin painavan merkityksen. Kuitenkin näyttää -yleisesti tapahtuvan, että kieli, jota vähänpuoleinen lukumäärä ihmisiä -puhuu, ja jonka aluetta kaikilta tahoilta ympäröi toinen kieli, -vähitellen syrjäytyy tämän toisen vaikutuksesta... samoin kuin käy -syksyllä järven, jonka rannat ja matalammat lahdet ensin jäätyvät, -mutta joista jää vähitellen leviää ja joku aika sen jälkeen sulkee -vielä avoimen selänkin. Sitävastoin on olemassa esimerkkejä siitä, että -kieli, vaikka pienempikin määrä ihmisiä sitä puhuu, kauan pysyy yllä, -jos eri kielet sitä ympäröivät; silloin ei yksikään ympäröivistä -kielistä ole kyllin voimakas sitä syrjäyttämään. Kaiken kirjallisen ja -virallisen merkityksen puute sitäpaitsi helpommin aiheuttaa kielen -perikadon, samoin kuin perustan ja kulmakivien puute vaikuttaa, että -talo pian hajoaa. Kielen varsinainen perusta on sen kirjallisuus, joka -ei ainoastaan ole omansa kauemmin säilyttämään kieltä, vaan joka -silloinkin, kun se ei voi estää kielen lopullista häviämistä, itsessään -jättää jäljelle siitä ihanoita, katoamattomia raunioita. Näin on -kreikan, latinan, sanskritan ja muiden vanhojen kielten laita, jotka -vielä elävät näiden-kielisessä kirjallisuudessa, vaikka muuten ovat -aikoja sitten rauhaan menneet. Miten kirjallisuus itsepäisesti -taistelee kielen häviämistä vastaan elävien parista, sitä todistanee -mitä selvimmin keskiajalla jatkunut pitkä taistelu latinan ja -italiankielen välillä, kuten myös nykyisen ranskan- ja englanninkielen -hullunkurinen oikeinkirjoitus, joka suureksi osaksi ei ole muuta kuin -sellaista kirjallisuuden torylaisuutta [kuninkaallis-vanhoillisuutta]. - -Mitä nyt erityisesti tulee vepsän häviämiseen Ishaivasta, se on -tapahtunut jotenkin seuraavasti. Ishaivan väestön on ollut pakko -kauppansa ja muiden kosketuksiensa vuoksi ympärillä asuvan rahvaan -kanssa oppia tämän kieltä puhumaan; sama venäjän oppimisen tarve sillä -on ollut voidakseen puhua virkamiestensä ja pappiensa kanssa, -maatilan-omistajien ja näiden voutien kanssa; valmistaaksensa ainakin -lapsillensa paremman tilaisuuden oppia venättä, on muutaman onnistunut -vaimokseen saada venäläinen rahvaannainen; venäläisen äidin lapset -ovat luonnollisesti puhuneet äidinkieltään, ja naapurit ovat kernaasti -suoneet, että heidänkin lapsensa aikaisin ovat oppineet venättä -puhumaan, kun ovat huomanneet että heillä siitä on monta etua, -äidinkielestään, vepsästä, taas ei mitään -- sillä kukapa huomaisi -siinä piilevän edun, että saa puhua äidinkieltään, jota pidetään yhtä -välttämättömänä luonnon velvollisuuslahjana kuin itse kielielintä ja -olentonsa muita elimiä. Jos vieras kieli kerran pääsee siihen -maineeseen, että se on parempi kuin äidinkieli, niin on paljo, jopa -enin osa valmistusta jo tehty vieraan kielen voimaan pääsemiseksi. -Vanhemmatkin henkilöt koettavat silloin oppia sitä, kysyvät kieltä -taitavilta naapureiltaan ainakin seitsemän kertaa, miten joku sana -kuuluu, unhottavat sen yhtä usein, mutta lopulta se kuitenkin -häviämättömästi tarttuu muistiin. Jotenkin sellainen on luonnon koulu -vieraan kielen oppimisessa. Ilman erityisiä kielenopettajia, -kielioppeja, sana- ja lukukirjoja tämä koulu tekee tehtävänsä, missä se -kerran olosuhteiden suopeudesta on tullut käytäntöön, jopa paljoa -suuremmassa määrin kuin mitä kaikki maailman kielimestarit, kieliopit -ja muut keinot voivat aikaansaada, sillä näiden kuitenkin harvoin -onnistuu saada äidinkieltä kokonaan pois hävitetyksi ihmisten aivoista, -vaikkapa niiden joskus onnistuukin saattaa ihmiset nurjamielisiksi -äidinkielelleen. Talossa, jossa Suurtannaan kylässä asuin, oli paitsi -vanhaa väkeä kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Vanhempi pojista oli -naimisissa ja hänellä oli useita lapsia. Näistä henkilöistä puhuivat -ukko, nuorempi poika, molemmat tyttäret ja vanhemman pojan lapset -vepsää, mutta muori, joka nuorena oli oppinut sen vanhemmiltaan, oli -tyttönä palvellut ummikkovenäläisillä ja oli sillä aikaa onnistunut -osaksi unhottamaan pois vepsän kieltä, minkä hän melkoisena ansiona -kertoi minulle. Hänen vanhemman poikansa laita oli ollut jotenkin sama, -kuitenkin hän oli vielä täydellisemmin unhottanut vepsän kielen, minkä -vuoksi ei koskaan sitä puhunut. Talon keskustelukielenä tietysti oli -venäjä, jota kaikki puhuivat paremmin kuin vepsää. Melkein sama oli -laita toisissa taloissa, kuten myös, mikäli minulle vakuutettiin, -neljässä muussa kylässä, joissa vepsää vielä puhuttiin. Ei ollut siis -ihmeellistä, että asioiden näin ollen suuri osa sanoja oli venäläistä -syntyperää. Kieliopillinen muoto oli hieman paremmin pysynyt, samoin -kuin taulun kehykset kauimmin vastustavat katoavaisuutta, ja kuin -luuranko jää jäljelle kaiken lihan kadottua. Näin sekaantuneen kielen -tutkimiseen, jos kohta sekin saattoi tuottaa jonkunlaista hyötyä, en -katsonut voivani uhrata muuta kuin ne kolme tai neljä vuorokautta, -jotka täällä viivyin. Tärkeimpinä tällä ajalla tekeminäni -kieliopillisina havaintoina pidän sitä seikkaa, että viimeinkin luulen -saaneeni jossakin määrin selville, miksi Karjalan (tai Savon) murre -taivuttaa verbejä: _tulen, tulet, tulloo, mänen, mänet, männöö_ j.n.e. -eikä: tulen, tulet, tulee, mänen, mänet, mänee. Täällä lausuttiin e -niin e:n, o;n tai ö:: välisenä seka-äänteenä, että oli mahdotonta -kummallakaan vokaalilla erityisesti sitä merkitä. Tämän omituisen -epäselvän vokaaliäänteen suomen kieli nykyään on hylännyt -ja on muuttanut sen e:ksi, paitsi Karjalan murretta, joka siitä on -saanut sekä e:n että o:n tai ö:n; e:n, kun äänne on lyhyt, o:n tai ö:n, -kun se on pitkä. Venäjän-Karjalan murre on muuttanut sen o:ksi tai -ö:ksi niissäkin tapauksissa, kun se, olematta pitkä, on avoimessa -tavussa, joten siinä on muodot olova, tulova, mänövä j.n.e. - -Suurtannaan väki oli erittäin hyväntahtoista ja vieraanvaraista. -Tavallisena ruokana oli jotenkin hyvänmakuinen ryyniliemi, johon oli -sekoitettu jonkunlaisia vihanneksia ja maitoa, tämän lisäksi vahvaa, -uunissa paistettua munakokkelia, maitoa, leipää ja kahdenlaisia -leivoksia. Väliruuaksi tuotiin niin paljo mesimarjoja, mansikoita, -suomuuramia ja mustikoita, etten mitenkään olisi jaksanut kaikkia -syödä, vaikka minulla olisi ollut kaksi suuta ja vatsaa. Enemmän -kuitenkin kuin marjojen paljous, minua ihmetytti se, että -kieltäydyttiin ottamasta niistä maksua. Ainoastaan milloin lapset -suoraan kantoivat niitä eteeni, sain maksaa, kuu lapset kuitenkin -selvemmin käsittävät havainnollisia kolikoita kuin abstraktista -vieraanvaraisuutta. Eikä itse ruuasta ja asunnosta oltu odotettu -maksua, joten minulla oli koko työ saada tuo hyvä väki ottamaan -kuusikymmentä kopeekkaa vuorokaudelta, jotavastoin usein sekä Suomessa -että Venäjällä olen saanut vaatiman mukaan maksaa kaksinkertaisesti -ruuasta, jonka ei olisi pitänyt maksaa edes puolta siitä, mitä -vepsäläisten ruuasta maksoin. Usein johtui mieleeni viime kyytimieheni -lausunto vepsäläisistä, että he olivat "prostoi narod" (yksinkertaista -väkeä). Kuinka paljoa parempi kuitenkin on tämä yksinkertaisuus kuin se -elämäntaito, joka tuskin antaa tulta piippuun maksutta! Nykyinen alueen -omistaja, Gromov, oli täällä yhtä kuuluisa kuin hän on alustalaistensa -keskuudessa Suomessa. Hän näyttääkin ansaitsevan tämän hyvän maineensa -sen vaurauden vuoksi, jota on osannut ylläpitää alustalaisiensa -keskuudessa sekä Suomessa että Ishaivassa, kun sitä vastoin toisten -maatilanherrain silmämääränä on se, miten parhaiten voisivat -perinpohjin köyhdyttää väkensä; näin on yleensä, mutta tunnustusta -ansaitsevia poikkeuksia tavataan sekä meillä että muualla. - -Tuo sävyisä väestö, nimittäin miespuoliset henkilöt, oli maanantaina, -elokuun 1:senä päivänä, viettänyt "prazdnikkaa" erään lähikylän -kapakassa ja oli siellä nauttinut väkeviä myöhäiseen iltaan asti. -Auringon jo laskettua ja minun hankkiessani maatapanoa, tunkeutui -ulkoa hälinää korviini kamariin. Riensin portaille ja näin vallan -lähellä kaksi sankaria täydessä käsikähmässä. Heidän riitelynsä kävi -niinä lyhyinä väliaikoina, jolloin eivät tapelleet, venäjäksi, ja -sitten seurasi taas muutama aito-vepsuläinen korvapuusti. Lapsia ja -naisia oli sulloutunut ikkunoihin ja portaille huvitetuin katsein -tähystellen tappelijoita -- "sillä miehen rohkeus on naiselle rakas". -Yhden ainoan naisen näin itkevän; luultavasti hän oli sen riitapukarin -vaimo, joka oli saanut poskensa veriin. Koska en pitänyt tätä kohtausta -pelkkänä kukko- tai härkätaisteluna, joiden katseleminen, kuten -tunnetaan, soveltuu sivistyneelle ihmiselle, niin menin, osottaen -velvollista kunnioitusta sivistykselle, jonka vähäpätöisenä edustajana -minun täällä oli itseäni pitäminen, pian takaisin kamariin, tahtoen -siten ikäänkuin ilmaista, ettei tappelu antanut aihetta mihinkään -iloon. Vai olisiko minun päinvastoin pitänyt yrittää saada riitelijät -erotetuiksi? Mutta minulla on luonnosta suuri kammo kaikkia tappeluita -vastaan, ja sitäpaitsi tein ennen muinoin ylioppilasaikanani Turussa -sen kokemuksen, että kun muuan ihmisystävällisistä tovereistani kerran -tahtoi ruveta rauhanvälittäjäksi eräässä tappelussa, hän ei kaikista -ponnistuksistaan huolimatta saavuttanut muuta kuin jotenkin vähän -ihmisystävällisen korvapuustin itselleen, minkä jälkeen erosi -siitä seurasta vaipuakseen filosofillisiin mietteisiin ihmisen -synnynnäisestä tyhmyydestä, joka estää häntä kuuntelemasta järjen ja -säädyllisyyden ääntä, silloin kun kumpaakin enimmin tarvitsisi. Minun -mietteeni Suurtannaan tappelun kestäessä ja jälkeen koskivat krouveja, -kapakoita, kirkonkyliä, markkinoita ja kaikkia viinannauttimispaikkoja. -Oi, kuinka ne kaikki yhä enemmän edistävät sen pahan levenemistä, jota -tyhjentymättömästä viinalähteestä tulvii ihmislauman yli! Sen jälkeen -ajatukseni kiiti Kajaaniin, kohdistuen apteekkari Malmgreniin. Kysyin -häneltä kerran, miksi hän oli lopettanut viinakauppansa, johon hänellä -kuitenkin oli kolminkertainen oikeus: apteekkarina, kauppiaana ja -porvarina. "Kahtena täällä-oloni ensimäisenä vuonna", hän vastasi, -"harjoitin viinakauppaakin ja sain siitä monta sataa ruplaa voittoa -vuodessa, mutta sitten sattui eräänä sunnuntai-iltapäivänä, että näin -usein juopuneita miehiä, jotka rähisivät kadulla. Ei kellään muulla -kuin minulla silloin ollut Kajaanissa viinaa myytävänä, minkä vuoksi -minun täytyi pitää itseäni tuon pahan varsinaisena alkuunpanijana. -Pyysin Jumalalta anteeksi menneisyyttäni ja tein samalla sen päätöksen, -etten koskaan enään myisi viinaa, tuottipa kuinka suuren voiton -tuottikin, ja näin olen lopettanut sen kaupan." Mutta on niin harvoja -esimerkkejä tällaisesta oman edun uhraamisesta toisten hyväksi, että -saa matkustaa kymmeniä peninkulmia ja sittenkin pitää itseään -onnellisena, jos havaitsee jotakin sellaista. Vastaisesta asianlaidasta -on valitettavasti esimerkkejä viljalti, minne tahansa kääntyykin. -Läheltä Kajaania tunnen rikkaan talonpojan, joka toiseksi vuodeksi -erotti renkinsä yksistään sen vian nojalla, että tämä vuoden kuluessa -ollut nauttinut palkkaansa viinana. Tosin hän oli pestatessaan -tietänyt, ettei renki maistanut viinaa, mutta oli ennenkin ollut -tekemisissä sellaisten henkilöiden kanssa ja saanut heistä mieleisiänsä -ihmisiä. Hänen tässä suhteessa noudattamansa menetystapa oli seuraava: -ensin hän pyysi heidät silloin tällöin juomaan kupin kahvia, siirtyi -sitten sokerin- ja romminsekaisiin puoli-kuppisiin, sitten -viinansekaisiin ja viimein tuli pelkkään viinaan. Mutta jos renki -jonkun aikaa itsepäisesti vastustikin sekoittamattoman sokuriviinan -nauttimista, niin se ei merkinnyt paljoa, kun hän vaan oli oppinut -kuluttamaan palkkansa kahvipunsseihin siten vapauttaen isäntänsä vuoden -lopulla maksamasta puhdasta rahaa. Jos renki oli oikein reima mies, -juotti isäntä hänellä osan seuraavankin vuoden palkasta, ja niin -edelleen, minkä kautta renki joutui jonkunmoiseen isännän ja viinan -orjuuteen. Olen myös tuntenut niin sanottuja parempia ihmisiä, jotka -halveksien sekä siveellistä että maallista lakia ovat kilvoitelleet -likaisessa krouvarinammatissa. ja toisia, jotka muutamista -sovituista eduista ovat luovuttaneet sen palvelijoilleen tai muille -käskyläisilleen: olen tuntenut niin sanottuja rouvia, jotka kortteli -toisessa ja pullo toisessa kädessä kotonaan ovat myyneet viinaa, sillä -välin kun mies kirkossa (viran vaatimuksesta) on saarnannut juoppoutta -ja kaikkia paheita vastaan. Mutta voipi jo olla aika lopettaa tai -korkeintain enää lisätä, että jos lailla ja asetuksilla mitään voidaan -aikaansaada sellaisten seikkain ehkäisemiseksi kuin kapakoitseminen ja -viinannautinto, niin pitäisi sivistyneen ihmisen edesvastaus olla -suurempi kuin sivistymättömän rahvaan, sillä edellisen rikoskin on -suurempi. Tosin lienee lainsäädännön periaatteita se, että lain pitää -olla sama kaikille, mutta vaikka täydesti kunnioitankin tätä -periaatetta, en luule sillä olevan mitään pätevyyttä Herran laissa, joka -ilmaisee petiaatteensa sanoilla: "Kelle paljo annetaan, siltä myös -paljo tullaan vaatimaan." Ja vaikka inhimillinen laki koettaakin olla -mitä uskollisin tälle periaatteelleen, että nimittäin rangaistuksen -samasta rikoksesta tulee olla sama kaikille, niin sen ei kuitenkaan -koskaan onnistu sitä sellaisena toteuttaa, sillä kovemmin -- monta -vertaa kovemmin -- rangaistus kohtaa sitä, jonka viimeinen lehmä tai -lammas myydään korvaamaan hänelle tuomittua kymmenen ruplan sakkoa, -kuin sitä, joka yltäkylläisyydessään pitää samaista kymmentä ruplaa -varsin mitättömänä rahana. Ei tosin kuitenkaan varallisuutta voida -panna sakotuksen perustaksi, ensiksikään ei siitä syystä, että tuomari -ei voi tuntea varallisuussuhteita, ja toiseksi sentähden, että on niin -paljo ihmisiä, joilla ei ole mitään omaisuutta, ja jotka siis mitään -vahinkoa tuntematta voisivat antaa sadanneksen tai kymmenenneksen tai -kaikki sakkoihin. - -[Jatkona on seuraava.] - - - - -60. - -Tohtori Rabbelle. - -(Edellisen jatkoa.) - - -[Saima 1846 n;o 27. Tähän suomennettu alkuperäisestä kirjeestä.] - - Vyitegra 4 p:nä elokuuta 1842. - -Tiistaina, elokuun 2:sena päivänä läksin vieraanvaraisesta Ishaivasta. -Laskettiin 110 virstaa Vyitegraan, jonne kortteeritaloni vanhempi poika -suostui minut kyyditsemään. Mutta tätä kyytiä varten hän ei voinut -antaa muuta kuin pari huonoa hevoskaakkia, jotka töin tuskin yhdeksässä -tunnissa jaksoivat juosta 35 virstaa Polkovan kievariin, mistä hän -palasi, jättäen minut siihen. Luottaen Mishaininin vakuutukseen, että -kaikkialla seitsemästä kopeekasta virstalta, jopa vähemmästäkin saatoin -saada hevosen, en ollut Kargopolissa hankkinut itselleni podorozhnaa, -minkä vuoksi kievarin smotriteli ei antanut minulle mitään -kyytihevosia. Talonpojat taas vaativat ainoastaan viisi ruplaa 24 -virstan matkasta seuraavaan kievariin. Minä tarjosin kahta ruplaa ja -lupasin käydä koko tien, kun vaan sain hevosen laukkuani varten. Mutta -kyytiä en saanut näillä ehdoilla, kun oltiin laskettu, että minun -lopulta kuitenkin oli maksaminen enempi. Olin odottanut kello 8:sta -illalla kello 2:en seuraavan puolipäivän ohi, pääsemättä minnekkään. -Viimein kohtasin sotilaan, joka suostui kantamaan laukkuani, toinen -nosti ruokavakan päänsä päälle, ja tällä komealla sotilaskyydillä -läksin Polkovasta, suutuksissani sanomatta hyvästi yhdellekään -ihmiselle, sillä kirjoitettu on: "Missä he eivät ota teitä vastaan, -pudistakaa tomu jaloistanne ja jättäkää se huone." Onneksi tapasimme -kolme virstaa kuljettuamme paremman kylän, missä taipuisampi talonpoika -antoi minulle jäljelläolevalle 21 virstalle hevosen 1 ruplasta 60 -kopeekasta, miksi olin tinkinyt kyytirahat hänen ensin määräämistään -2:sta ruplasta jotta minua ei olisi pidetty aivan tyhmänä. Seuraavassa -kievarissa, Konetskajassa, oli vähällä käydä aivan yhtä vaikeaksi -päästä eteenpäin. Samasta matkasta, 24 virstasta, jotka sieltä -laskettiin Bjelorutsheikaan, vaadittiin taas viisi ruplaa kahdelta -hevoselta, yhdellä ei sanottu suostuttavan kyyditsemään. Koska oli -ilta, aloin juoda teetä ja pahoillani huonon kyytilaitoksen vuoksi, -join vallan yksinäni sen lisäksi lasin totia. Aioin jäädä tähän yöksi -ja sitten käyttää seuraavan aamupäivän kyydin tinkimiseen, sekä -pahimmassa tapauksessa luopua ruokavakasta, ottaa laukun selkääni ja -täten jalan kulkea perille Vyitegraan, sillä olinpa järkähtämättömästi -päättänyt, etten maksaisi enempää kuin kolme kopeekkaa hopeaa -virstalta. Mutta ollessani näissä mietteissä, ja ennenkuin olin ehtinyt -panna maata, muuan mies tuli luokseni ja sanoi olevansa halukas -kyyditsemään minut seuraavaan kievariin 2 ruplasta 50 kopeekasta, jos -heti olin valmis lähtemään. Avosylin vastaanotin tarjouksen, jos kohta -aluksi en voinut hyvin ymmärtää, miten tuuli niin äkkiä oli kääntynyt, -ja miksi hän välttämättömästi tahtoi matkustaa yöllä. Hänen mentyänsä -kysyin sen talon emännältä, johon olin yöksi poikennut, millaisesta -miehestä hän kävi, ja kun emäntä ei tietänyt hänestä mitään pahaa, en -enää pelännyt hänen kanssaan lähteä yön selkään matkaan. Vielä enemmän -pelkoni haihtui, kun huomasin, että hänen ilman minuakin oli pakko -samaa tietä kyyditä "pravlenie'n prikas'in" [kunnallishallituksen -määräyksen] mukaan perille "zemskij sosjedateli" (virkamies, joka -jotenkin vastaa meidän siltavoutia); tästä kyydistä hän ei olisi saanut -kopeekkaakaan, jotavastoin hän nyt minulta tuli siitä saamaan laillisen -maksun. Sama sosjedateli matkusti vielä seuraavasta kievarista -Vyitegraan, ja hänen seurassaan minut kyyditettiin kernaasti, kun -maksoin täyden kyydin molemmista hevosista. Tosin viimeinen kyytimies -lisäksi tahtoi vaatia minulta rahoja "na vodku", mutta kun neuvoin -häntä toverini sosjedatelin puoleen, huomauttaen, että tämä puolestaan -varsin hyvin saattoi hänelle nuo rahat antaa, hän jätti minut rauhaan, -varsinkin kun minä, paremmin tukkiakseni hänen suunsa, pistin siihen -kokonaisen sikarin. Äsken mainitun talon vieraanvaraisuudesta voit -suunnilleen saada kuvan seuraavasta. Siinä Konetskajan talossa, missä -join teetä, nimittäin omaa teetäni oman sokerin kera, tarjosin -emännälle, siitä vaivasta, että oli keittänyt veden, ainakin 5-6 kuppia -ja jätin hänelle vielä pari sokerinpalaa ja yhden sitruunan seuraavia -teenjuonteja varten. Mielestäni tässä oli tarpeeksi hänen vaivoistaan, -sekä puolesta tai koko jumprusta kermaa, jonka häneltä olin saanut; -kysyin kuitenkin varmuuden vuoksi, mitä olin velkaa. "Tshto polozhite" -(mitä tahdotte antaa), kuului vastaus, minkä vuoksi katsoin olevan -syytä antaa hänelle kymmenen kopeekkaa. Tämän tein vähän harmissani -siitä, että olin tullut hänelle antaneeksi teetä, sokeria ja sitruunan. -Meilläkään vieraanvaraisuus valtateiden varsilla ei erittäin ole -huomattavissa, kuitenkaan en luule, että missään edes yleisimpien -maanteiden varrella -- Viipurin lääniä kenties lukuunottamatta -- niin -helposti löytäisi paikkaa, missä suostuttaisiin samanmoisessa -tapauksessa ottamaan maksua kermatilkasta; veden taas, sekä keitetyn -että keittämättömän, maksaminen ei edes voine tulla kysymykseen, ilman -että emäntä loukkautuisi, minkä vuoksi se ei edes Viipurin läänissä ole -saanut sijaa kievarin hintaluettelossa. Myöskin edellisessä kievarissa, -Polkovassa, minulle sanottiin "tshto polozhite", mutta huomautettiin -sitten maksaessani, että minun oli "polozhiminen" vähä enempi kuin -itse olin ymmärtänyt, vaikka luulin sen tehneeni jo sitä ennen jotenkin -riittävästi, kuu olin maksanut lähes kaksinkerroin enemmän, kuin Kuolan -ispravnikan näin matkallamme Kemistä Arkangeliin tavallisesti maksavan -ruuasta ja yömajasta. Koska tämä oli ensi kerta koko matkalla, jolloin -maksaessani ruuasta kuulin tuon muuten kyllä tavallisen sanan -"pribavite" (antakaa lisää), maksoin kernaasti vielä 20 kopeekkaa, -mihin sitten nähtävästi oltiin tyytyväisiä, koskapa en saanut enempää -muistutuksia. Kuitenkin olin tässäkin paikassa tarjonnut samalle -isännälle, joku nyt "pribavitti" minua, monta kuppia teetä, sillä teen -juominen yksinänsä ei näillä seuduin ollenkaan käy päinsä, kun -alituisesti näkee ympärillään joukon vieraita, jotka tulevat saapuville -varta vasten teenjuontiin, samoin kuin meillä koirat kernaasti -tunkeutuvat sinne, missä näkevät jonkun syövän. Näiden teevieraiden -kiitokseksi tulee mainita, ettei yksikään rouva Suomessa voisi keksiä -niin säästäväisiä sokeripalasia, etteivät he viidellä sellaisella -voisi juoda 3-4 kuppia teetä, minkä vuoksi tämä tarjoilu ei suuresti -kuluta sokeria, etu, joka matkoilla merkitsee paljon. Tee on tätä -nykyä niin yleisesti käytännössä näiden seutujen rahvaalla, että sitä -pidetään kurjana paikkana, missä ei olisi teekeittiötä, teekannua ja -kuppeja. Tämä teen yleinen käyttäminen lienee myös syynä siihen, että -se kaupunkien ravintoloissa on ihmeteltävän halpaa. Vyitegrassa -ollessani tilasin itselleni kerran teetä kaupungin etevimmässä -ravintolassa. Tuotiin eteeni kannu teetä, toinen kuumaa vettä, stakana -jotenkin hyvää kermaa ja sokeria teevadilla. Join 5-6 stakanaa -oivallista teetä lukiessani sanomista Orléansin herttuan surullisesta -kuolemasta, ja arvatkaa, mitä tee maksoi! Luulin sen vähintään maksavan -puolentoista ruplaa, minkä vuoksi todella hämmästyin, kun koko kemuista -ynnä kaupan päällisiksi sikarista pyydettiin ainoastaan 60 kopeekkaa; -ja samaan maksuun joku toinen, jos olisi ollut mukanani, olisi voinut -juoda myös 5-6 stakanaa, sillä niin paljo varmaankin jäi jäljelle, mitä -en jaksanut juoda, mutta mitä jätettä ravintoloissa tavallisesti ei -oteta lukuun. - -Edellisestä voit huomata, ettei sovi kehua Ishaivan ja Vyitegran -välistä väestöä. Toivon kuitenkin, että sillä voi olla paremmatkin -puolensa, ja hyvin mielelläni niitä nyt mainitsisin, jos minun vaan -onnistuisi sellaisia huomata. Mutta tahtoopa olla niin, että -muukalainen, jonka sitäpaitsi on vaikea lausua ajatuksiaan kansan -kielellä, havaitsee etupäässä huonot puolet. Paras on pohjalla, kuten -sanotaan, mutta pohjaan asti ei pääse kiireisesti ohikulkiessaan. Yhtä -näistä hyvistä puolista en kuitenkaan voi jättää mainitsematta, -varsinkaan, kun meillä yleensä tietääkseni väärin tässä suhteessa -tuomitaan venäläisiä, tarkoitan omistusoikeuden turvallisuutta. -Jos tahtoisi arvostella suomalaisia sen mukaan, mitä muutamat -huonokuriset soturit ovat voineet tehdä Pommerissa tai muilla -vierailla seuduilla, niin jokainen helposti huomaa, ettei arvostelu -voisi olla varsin suopea eikä oikea. Kuitenkin moni meillä on tottunut -yhtä löyhien perusteiden nojalla arvostelemaan koko Venäjän kansaa. -Kukapa ei tämän johdosta muistaisi valtioneuvos Calonius-vainajata -ja hänen piippuansa. Varmaa on, päättäen niistä Venäjän seuduista, -joilla tähän asti olen matkustellut, että yleinen kunnioitus -omistusoikeutta kohtaan kaikkialla on ollut yhtä hyvä kuin meilläkin, -jopa parempi kuin monella yksityisellä seudulla, kuten Lapualla, -Kuortaneella j.n.e. Vaasan läänissä, missä kyytipoikien koko yö -täytyy seisoa vartijoina kyytikärryjensä ääressä tai panna ne -lukon taakse, jotta ei varastettaisi pyöränkiskoja, ja missä -kestikievarinemännän täytyy siirtää matkustajan piippu ja tupakkapussi -ikkunalta kamariin, jotta ei löytäisi seuraavana aamuna ikkunalasiaan -rikottuna, ja jotta matkustaja ei menettäisi tavaroitaan. Sellainen oli -laita mainituilla seuduilla syksyllä 1832; toivokaamme että nyt -kymmenen vuoden kuluttua asiat ovat paremmalla kannalla! - -Ishaivasta alkaen näin siellä täällä kurjasti rakennettuja -herrastaloja, joiden alustalais-talonpojat ovat maaorjia. Juuri siinä, -missä niitä alkoi näkyä, näytti väestön vauraus olevan vähenemässä, -ainakin huomasi sitä ennen näkemäänsä siisteyteen ja puhtauteen nähden -suuren erotuksen. Olin luullut, että Ishaiva vepsäläisen alkuperänsä -tähden oli poikkeuksena venäläisen talonpoikaisväestön puhtaudesta, -mutta huomasin sittemmin, että Ishaiva vaan oli likaisuuden jyrkkänä -alkuna. Saattavatko herrastalot matkaansaada tällaisen vaikutuksen -kansaan? -- odottaisi juuri päinvastaista, jos muuten esimerkillä on -mitään voimaa. Kurkijoen pitäjässä Viipurin lääniä kysyin kerran -järkevältä ja muuten jotakuinkin hyvissä varoissa olevalta -herraskartanon talonpojalta, miksi hän asui elukan tavoin eikä -ollenkaan välittänyt siisteydestä. Hän sanoi, ettei rohjennut, sillä -jos rakentaisi itselleen hieman paremman tuvan tai muuten näyttäisi -muita kuin mitä suurimman kurjuuden merkkejä, niin pehtori Puputti -kyllä osaisi hänet siitä verottaa ja ennen pitkää siihen määrään -köyhdyttää, että saattoi kiittää onneaan, kun voi asua edes niin kuin -nyt asui. Saattaneekohan tämä vastaus selittää syyn täkäläistenkin -alustalais-talonpoikain vähempään puhtauteen, vai onko syy etsittävä -muualta, kuten esim. jotenkin luultavasta vepsäläisten sekoittumisesta -täkäläiseen venäläiseen väestöön? - -Polkovan kievari on suuren sisäjärven, Kolskoje-ozeron (Kuolajärven) -rannalla, ja vähää ennen olin ajanut Kemarjekan (Kemijoen) yli, jonka -sanottiin saavan alkunsa Kemaozerosta (Kemijärvi), nämä kaikki, kuten -monet muut, nimiä, jotka näillä seuduilla ovat ennen täällä asuneiden -vepsäläisten tai karjalaisten jättämiä peruja. Kahdella viimeisellä -taipaleella tie kulki milloin toisella, milloin toisella puolen Marian -kanavaa (Marinskaja kanava), joka yhdistää Äänisjärven, vieläpä -Suomenlahden Bjelozeroon ja Sisä-Venäjän jokiin. Liike tällä kanavalla -oli erittäin vilkasta, sillä kaikkialla silmää kohtasivat pitkät jonot -mastollisia ja kannellisia laivoja. Minulla, joka en koskaan ennen -ollut nähnyt sellaista kanavaa sulkuineen ja muine laitoksineen, oli -täällä paljo nähtävää. En tiedä, kuinka monta sulkuja kaikkiaan on, -mutta teen niiden seutujen lukuisista vuorista ja maista sen -johtopäätöksen, että niiden luku varmaankin on sangen suuri. -Tirehtöreillä ja muilla virkamiehillä oli vallan lähellä toisiaan -upeat, keltaisiksi maalatut talonsa sulkupaikoilla. Olipa puutarhakin -jonkun sellaisen rakennuksen ääressä. - -Vyitegran kaupunki on suurimmaksi osaksi itäpuolella Vyitegran jokea, -joka lounaasta virtaa kaupunkiin ja tekee sitten suorankulman virraten -kaupungista luoteiseen suuntaan. Hieman yläpuolella mutkaa on pitkä, -kapea saari, joka jakaa joen kahteen haaraan, pienempään, joka on -saaren kaakkoispuolella, ja suurempaan, joka juoksee luoteispuolitse. -Edellisessä on sulku, Oniegan puolella viimeinen, jälkimäisessä vahva -pato ja tämän yli johtava silta. Saaren alapäätä koristaa kaunis -koivuistutus, ja lyhyttä tietä, joka johtaa sululta padolle, -sievä koivukuja. Muutaman sadan askeleen päässä alapuolella joen -mutkaan joen yli johtava silta portteineen, tai miksikä niitä -kanavanrakennussanastossa nimitettäneenkään; tämän sillan saattaa -kelaamalla nostaa laivojen läpikulkiessa. Alapuolella siltaa on kapea, -äsken mainittua, sulun läheistä vielä pitempi saari, ja saaren -lounaisesta rannasta silta vastakkaiselle rannalle. Tuskin tarvitsee -mainita, että Vyitegran kaupungilla on erittäin kaunis asema. Yltympäri -näkee pieniä ylänköjä, peltoja, niittyjä, vihreitä lehtimetsiä ja itse -kaupungissa, paitsi jokea, puron, joka kaupungin alapäässä yhtyy -jokeen. Kivitaloja on useita, sekä yksityisiä että julkisia, ja -sitäpaitsi useita oikein siistiä puutaloja. Näistä, puotien luvusta -ja kesäaikaan vilkkaasta liikkeestä päätän, että kaupungista -vastaisuudessa tulee paljoa huomattavampi kuin se nyt on. Nyt lasketaan -taloja olevan ainoastaan 246 ja asukkaita 2,470. Kaupungissa on useita -suuria toreja eli laitumia, kaduilla on huonot puiset sivukäytävät, -eivätkä ne ole kivillä lasketut eivätkä muuten tasaiset. Joen mutkassa -ja vasemmalla rannalla on ainoastaan muutama talo, niiden joukossa -bolnitsa eli sairashuone. Kaikissa kaupungeissa Kuolasta alkaen olen -tavannut sellaisia yleisiä, pieniä sairashuoneita, joita piirilääkäri -hoitaa. Niissä on vaan aivan harvoja sänkyjä ja näistäkin on aina -suurempi osa ollut käyttämättä. - -Vyitegran sairashuone oli suurin laatuaan, siinä kun oli lähes -kaksikymmentä sänkyä kolmeen huoneeseen jaettuina. Sairaita ei -kuitenkaan ollut useampaa kuin neljä. Piirilääkärillä on apunaan -sairashuoneen hoitamisessa yksi tai pari kirurgi-apulaista, joilla on -pienet vuosipalkat. Jos sellaisten sairashuone-laitosten katsottaisiin -voivan tuottaa joitakin etuja paitsi mitä meidän lääninsairaalat -tuottavat, ei pitäisi meilläkään olla niin vaikeata niitä aikaansaada, -elleivät lisäisi lääkärien lukua tai muuten tulisi valtiolle kalliiksi. -Mitä kirurgi-apulaisiin tulee, pitäisi niitä voida saada vähäisellä -muutoksella rokottajista; mitä taas tulee piirilääkärin vähäsen -lisääntyneeseen vaivaan, ellei hän katsoisi saavansa täydellistä -korvausta siitä edusta, että asuinseudullaan olevassa sairashuoneessa -paremmin voisi hoitaa ja valvoa tauteja kuin muuten useinkin käy -päinsä, niin voisihan hän vielä saada muuta lisäetua, kuten esim. -vapaat asuinhuoneet laitoksessa. Sitäpaitsi hän on ennestään -velvollinen hoitamaan köyhiä potilaita ilmaiseksi. On selvää -että lääninsairaaloita pitäisi olla niinkuin ennenkin, ja että näihin -pienempiin sairashuoneisiin päästettäisiin ainoastaan sellaisia -potilaita, joiden taudit olisivat helpommin parantuvia. - - - - -61. - -Arkiaterinrouva Törngrenille. - - -[Nervanderin kirjassa ss. 95-98. Täydennykset konseptista.] - - Lotinapelto, 18 ja 19 p:nä elokuuta 1842. - -Korkeasti kunnioitettu Professorinrouva! - -Kun tänään ajatuksineni olen enemmän Laukossa kuin missään muualla -maailmassa, en malta olla kirjallisestikkin tervehtimättä Perhettänne. -Kuten alla olevasta päivänmäärästä näkyy, on tänään professorin -nimipäivä ja mikä vielä enemmän merkitsee: 70:s syntymäpäivä. Viikko -sitten hankin itselleni sen viettämistä varten pullon "Haut-Sauterne, -très-fin" viiniä, kuten nimilipussa on painettuna, ja tämän pullon olen -nyt melkein yksin juonut tyhjäksi. Ja sen ainoan lasin, joka vielä on -jäljellä, tyhjennän pantuani pisteen tämän lauseen loppuun, sydämestäni -toivottaen onnea professorille ja koko perheelle ja luottavasti -toivoen, että ainakin jonakin seuraavana joko professorin tai toisten -nimi- ja syntymäpäivänä minullakin on oleva kunnia personallisesti olla -läsnä. Vähällä olin saada viettää tämän päivän huonossa laivassa ja -rappiolle joutuneen {viralta pannun, juopottelevan} forstermeisterin -eli metsäviskaalin -- ainoan siihen sattuneen sivistyneen henkilön -- -seurassa, mutta viime yönä tuuli kääntyi, minkävuoksi jo kello 2 -iltapäivällä saavuin tänne Lotinapellon kaupunkiin, eroten sekä -viskaalista että laivasta, jotka molemmat hyvän tuulen kiidättäminä -purjehtivat Pietariin, {minun jäädessäni tänne.} - -Enempää en eilen ehtinyt kirjoittaa sen tähden, että muutaman tunnin -kuluessa juotuani loppuun viinipullon, tuli teenjuontiaika ja heti sen -jälkeen aika juoda joku lasi punssia. Mutta koska en vielä oikein ole -oppinut juomaan punssia yksinäni -- ainakaan en mitään iloa saaden -- -niin oli minun sitä varten hankkiminen itselleni seuraa. Eipä -minulla ollut kaupungissa ainoatakaan tuttavaa, jonka olisin voinut -pyytää luokseni, mutta asuinhuoneeni, paras, minkä kauan etsittyäni -sain, on niin hyväosainen, että on sen huoneen takana, jossa isäntä -ynnä kaksi {kolme} majoitettua sotamiestä asuvat. Lähetin ostamaan -pullon rommia tai aarakkia, vai mitä se lie ollut, ainakin se maksoi -ruplan hopeaa, kuten aarakki meillä, ja pyysin isännän ja sotamiehet -{-- kolmas ei ollut kotona --} sitä juomaan huoneeseeni. Toinen -sotamiehistä oli puolalainen, toinen vähävenäläinen, isäntä oikea -venäläinen ja minä suomalainen, niin että seura oli sekalaisempaa -laatua kuin herrasväellä itsellään luullakseni voi olla samana päivänä -Laukossa. Tyhjensimme pullon iloiten ja riemuiten ja vieraani yhtyivät -kaikkiin {sydämellisiin} toivotuksiini {professorin menestykseksi, -minkä vuoksi sanoin heidän olevan juomingeissa luonani.} Mutta nyt -aamuhetkellä ei ainoastaan allekirjoittaneella, vaan myöskin -arvoisilla vierailla on vähä päänsärkyä, kuten usein tapahtuu hyvien -kekkereiden jälkeen. Isäntä oli hetki sitten luonani ja kysyi, enkö -voinut antaa hänelle jotaki, joka päätä "selittäisi" {"pään -parannuksia"}, mutta sanoin, että tänään oli sellainen päivä, jona hän -ei {yhtä vähän kuin muutkaan} voinut saada minulta tippaakaan. Mutta -koska pidin itseäni velvollisena jollakin tavoin parantelemaan heidän -päitänsä, annoin heille muutaman kolikon ja käskin heidän niillä -kaupungilta hankkia, mitä halusivat. He ovat nyt tehneet sen sillä -menestyksellä, että emäntä hataran oven lomitse kuuluu olevan hieman -happamissaan miehensä aikaisesta hutikasta; kuitenkin hän keitti -minulle jotenkin hyvää kahvia, joten luulen hänen olevan hieman -suopeamman minulle, vaikka minun täytyykin pitää itseäni syynä siihen -pahaan, josta hän miestään torui. - -{Arkangelista kirjoitin Teille, jos oikein muistan. Siellä erosin -Castrénista, joka siihen asti ollut matkatoverinani. Hänen oli -matkustaminen takaisin lappalaisten luo, mutta minun tehtävänäni taas -oli matkustaa vepsäläisten alueille, joiden parissa osaksi, mutta -enimmäkseen matkalla olen tähän asti ollut.} Arkangelista läksin -heinäkuun 9:ntenä päivänä, matkustin ensin 15 peninkulmaa vesitse, -sitten maitse 12 peninkulmaa Oniegaan, sieltä 35 peninkulmaa Kargopolin -kaupunkiin, ja Kargopolista 23 peninkulmaa Vyitegran kaupunkiin. -Molemmat viimemainitut kaupungit ovat samoin kuin Lotinapelto, jossa -nyt olen, jotenkin sellaiset kuin Tampere, mutta Oniega paljoa -huonompi. {Puolitiessä} Kargopolin ja Vyitegran välillä oleskelin -jonkun aikaa Ishaiva nimisessä vepsäläisessä kylässä, joka on aivan -keskellä puhtaita venäläisiä kyliä. {Vepsän kieli on suomen kielen -kaukainen sukulainen, eroten siitä melkein saman verran kuin viron -kieli. Mutta koska olen lukenut hieman viroa ja sen lisäksi talvella -lappalaisten parissa hieman opin puhumaan lappia, ja koska vepsässä, -milloin se eroaa suomesta, usein on virolaisia ja lappalaisia sanoja, -niin saatoin sangen hyvin puhua vepsäläisten kanssa heidän omalla -kielellään. Samassa Ishaiva nimisessä kylässä} vepsän kieli kuitenkin -oli sukupuuttoon kuolemaisillaan, sillä pienet lapsetkin jo puhuivat -kernaammin venättä kuin vepsää. Sen tähden en viipynyt kauan sillä -seudulla, vaan päätin lähteä etsimään jotakin toista seutua, missä -vepsän kieltä puhutaan puhtaammin. {Läksin siis matkaan, kuten sanoin, -ensin maitse Vyitegraan ja sieltä laivalla 3 peninkulmaa Marian kanavaa -myöten, sitten toiset 3 peninkulmaa Äänisjärven eteläpohjukan yli, -sitten 15 peninkulmaa Syvärijokea pitkin tänne Lotinapeltoon. Koko aika -oli vastatuuli, minkä vuoksi laiva tällä 21 peninkulman pituisella -matkalla viipyi kokonaista 10 vuorokautta. Kajuutan oli vuokrannut pari -naista, joten minä en saanut paikkaa muualla kuin laivanruumassa, -herneitä, jauhoja, ryynejä ja muita aineita sisältävien säkki- ja -mattokasojen päällä. Samassa paikassa oli paitsi minua edellä mainittu -viskaali sekä Puolan rajoilta, Mohilevin kuvernementistä kotoisin oleva -vanhanpuoleinen nainen. Tämä nainen oli päättänyt käydä Venäjän -luostareissa ja tuli viimeksi Solovetskoista, missä oli hartauttaan -harjoittanut. Viskaalin oli onnistunut virasta erotuksensa jälkeen -vapautua melkein kaikesta maallisesta omaisuudestaan. Ainoan jäännöksen -siitä -- puoleksi kuluneen kauhtanan -- hän myi Vyitegrassa, ja -ryypiskeli ahkerasti niin kauan kuin rahoja kesti. Mutta matkan -viimeisinä päivinä hänen oli sula pakko viettää raitista elämää, ja sen -ajan hän oli jotenkin kunnollinen matkakumppani. Vahinko vaan, että -hänen raittiutensa pian lienee pakko muuttua todelliseksi paastoksi, -sillä hänen eväänsä olivat kutistumaisillaan viimeiseksi suupalaksi, -kun eilen erosin hänestä. Loppumatka järvellä, jos kohta hidas, ei -kuitenkaan ollut niin ikävä, kun lakkaamatta tuli vastaan suuria ja -pieniä laivoja. Eipä juuri kulunut puolta neljännestuntia, ilman että -useita sellaisia tuli meitä vastaan, usein yhdeksän ja kymmenen -perätysten. Niin vilkasta liikettä tuskin olin voinut kuvitella, mutta -en kuitenkaan sitä pidä niin ihmeellisenä, kun ajattelen, että Marian -kanava yhdistää Suomenlahden ja Pietarin Volgan ja Kaspian meren -kanssa.} - -Täältä minulla on enää vain muutamia peninkulmia ensimäisiin -vepsäläisiin kyliin, jonne olen aikonut vielä tänään lähteä ja viipyä -siellä kuukauden tai puolentoista. Sieltä palaan taas tänne ja sitten -ehkä suoraa tietä Suomeen, jonne maisteri Castrénista erottuani -- hän -kun Arkangelista palasi lappalaisten luo -- olen alkanut tuntea vielä -suurempaa ikävää kuin sitä ennen. - -Toivotan Teille ja perheenne muille jäsenille terveyttä ja menestystä -kunnioittavaisimmin merkiten edelleen olevani - - Teidän ja perheenne - nöyrin palvelija - Elias Lönnrot. - -Toivon voivanne, arv. professorinrouva, antaa anteeksi niihin -olosuhteisiin nähden, joissa tätä kirjettä kirjoitan, siinä alusta -loppuun asti ilmenevän suuren huolimattomuuden. Siinä toivossa sen vien -nyt postiin, vaikka hetki sitten jo olin repiä rikki. - - - - -62. - -Matkakertomus. - - -[Tämä matkakertomus on painettuna "Uudessa Suomettaressa" v, 1843, -numeroissa 3, 6-7, 12-13, tosin suomenkielisenä, mutta kun se ei ole -Lönnrotin alkuperäisesti suomeksi kirjoittama, vaan toisen henkilön -tekemä käännös, on se tähän lainattaessa muutettu nykykieliseen -muotoon.] - -Lotinapellossa. - -9:ntenä päivänä elokuuta läksin Vyitegrasta vesimatkalle pienenlaisessa -aluksessa, jommoisia sanotaan soimiksi. Vyitegrasta Äänisjärvelle -luetaan matkaa 30 virstaa, joista ensi kolmannes on jokea ja kaksi -kolmannesta kanavaa. Tämä on enimmäkseen suora kuin linja ja noin sadan -askelen levyinen. Kanavan kapeuden ja vilkkaan liikkeen vuoksi alusten -ei olo lupa kulkea levitetyin purjein, vaan niitä vedätetään reunaa -myöten kulkevilla hevosilla pitkästä, purjepuuhun kiinnitetystä -köydestä. Hevosten kuljettava tie oli kaita kuin meillä kylien väliset -polut, eikä sitä näyttänyt rattailla kuljetun. Vähän loitompana -kanavasta oli toinenkin tie, jota vastaan tulevat hevoset kulkivat. - -Kauan aikaa tuumin, millä keinoin alukset vastakkain tullen -selvenisivät toisistaan, sillä kummankin aluksen kulkiessa samaa puolta -oli köysien juostava ristiin, ellei jompikumpi päästäisi köyttänsä -irti, mihin taas luulin aikaa menevän hukkaan koko joukon. Mutta samoin -kuin moni muu mietiskely maailmassa on aivan turha, niin ei minunkaan -mietteeni tässä kohden ollut minkään arvoinen. Ei kumpikaan laiva -päästänyt köyttänsä irti, köydet eivät kuitenkaan käyneet ristiin, eikä -ajanhukkaa tullut kummallekaan. Muuta taikaa koko asiassa ei ollut kuin -se, että toisen aluksen hevonen pysähdytettiin vähäksi aikaa, jolloin -toinen alus kulki vetäjähevosen pysähtymisestä vennoksi jääneen, -veteen uponneen köyden päällitse ja poikitse. Edellinen alus ei -kuitenkaan tullut aikaa menettämään sekään, sillä hevosen seisoessakin -se juosta jollotti vielä entistä vauhtiansa, mikä juuri olikin syynä -köyden löysenemiseen, kun näet aluksen ja hevosen väli näiden -rinnakkain tultua lyheni eikä köysi enää ollut kuten edellä -pingoittuneena. - -Kanavan suussa Äänisjärven rannalla on pieni kylä nimeltä Tshernoi -Pessok, jonka asukkaat ovat parhaasta päästä rampeutuneita sotamiehiä. -Siitä luetaan 30 virstaa Äänisjärven poikki Syvärijoen suuhun, jossa -on pieni Vosnesenie niminen kauppala. Syvärijoen yläpäästä luetaan -Lotinapeltoon 150 virstaa. - -Hyväkö vai paha onni lie matkakumppanikseni saattanut Kargopolissa -tapaamani metsäherran, joka oli muutamaa päivää myöhemmin minua -tullut Vyitegraan ja tingannut itsensä samaan alukseen, jossa minäkin -olin. Aluksen peräkajuutta oli jo luvattu eräille Pietariin -matkustaville naisille, jotka olivat edeltäkäsin menneet Vosnesenieen -alusta odottamaan. Meillä ei siis ollut muuta olosijaa kuin laivan -kansi tai lastihuone, jossa viimemainitussa, jauho-, suurima- ja -hernekulien päällä vielä oli sen verta tilaa, että saattoi olla -pitkällään ja hätätilassa istuakkin. Tämä annettiin nyt meille asua, ja -tästä piti meidän saada kirjasto, ruokahuone, makuusija j.n.e. Tätä -erinomaista asuntoamme emme kuitenkaan saaneet kahden pitää. Niin -sanottu bohumoltsi eli luostareissakulkija nainen, kotoisin Mohilevin -kuvernementistä ja paraikaa Solovetskoin luostarista palaava, tuli -kolmanneksi. - -Ensimäisillä 30:llä virstalla Tshernoi Pessokiin viivyimme lähes 10 -tuntia, sillä aluksen päällysmies, joka toivoi suurta apua -myötävirrasta, oli palkannut yhden ainoan vetäjähevosen, ja senkin mitä -kehnoimman. Hevonen oli vielä niin viisas, ettei varsin paljoa -ruvennut voimiansa ponnistelemaan, hyvin älyten virran avulla -vähemmälläkin pääsevänsä. Vähän ennen tuloamme Tshernoi Pessokiin, -höyrylaiva oli ennättänyt lähteä toisia, ennen meitä tulleita aluksia -ehdättämään, mikä oli sitä pahempi, kun sitten nousi niin kova myrsky, -että meidän sekä itse höyrylaivankin täytyi pysähtyä kolmeksi päiväksi -tuulen asettumista odottamaan. Tällä ajalla paikalle saapui 50:en -alukseen, jotka kaikki kulkivat Pietariin; jopa palaaviakin kulki -ainakin sama määrä, jollei enempikin. - -Paikalla oli hyvä kapakka, jonka tähden odottaminen ei käynyt -metsäherralle varsin ikäväksi. Viinassa ollen hän sokerteli saksaakin, -jota selvänä ei ottanut sanaakaan puhuakseen. Kovemmin päihdyttyään jo -puhui aivan uutta kieltä, jota minä en ensinkään ymmärtänyt, enkä luule -muidenkaan ymmärtäneen. Ymmärtämistä puhuja ei itse näyttänyt -toivovankaan, sillä kenenkään kysymättä tai vastaamatta hän lörpötteli -tuota kieltänsä pitkät ajat, kunnes vaikea yskä aina viimein keskeytti -puheen. Mutta yskän lakattua alkoi hänen kielillä-puhumisensa taas -uudelleen. Minua hän siinä tilassa ollessaan aina sanoi Karl -Ivanitsh'iksi, eikä taas hetken päästä muistanut, vaikka kuinka useasti -olisin oikean nimeni maininnut. - -Eräänä iltana höyrylaiva jo viimeinkin päästi meidät tästä ikävästä -odotuksesta, ottaen sekä meidät että seitsemän muuta laivaa jälkeensä. -Seuraavana aamuna tulimme Vosnesenieen. Tämä on kylä eli pikkukaupunki, -jossa on useita kauppapuoteja ja vähintäin neljä viinin myyntipaikkaa -koreine kyltteineen ja kadulta käytävine ovineen. Näiden puotien -luvusta voisi päättää tässä kylässä viiniä paljonkin juotavan ja -luulla, ettei sitä tältä paikalta muuanne kuljeteta, sillä kaikilla -tämän kautta kulkevilla laivoilla on matkansa varrella parempiakin -ostopaikkoja, kuten Vyitegra, Lotinapelto ja Uusi-Laatokka. Yksin -Kiinan teelläkin oli eri myymälänsä, ja sekä kauppiasten että tavaran -suhteen Vosnesenie on paljoa isompi kauppapaikka ja ansaitsee paljoa -paremmin kaupungin nimen kuin sekä Kuola että Oniega. Täällä vaan -muutaman tunnin viivyttyämme läksimme Syvärijokea pitkin matkustamaan -Lotinapeltoa kohti. - -Tämä matka oli erittäin ikävä sentähden, että tuuli oli kaiken aikaa -vastainen, ja että meidän monet kerrat täytyi olla ankkuri pohjassa. -Öisin jopa päivinkin tuulen hieman lauhtuessa kuljimme kuitenkin -myötävirtaan aina vähän eteenpäin, vaikka kulku oli niin hidasta, että -tuskin huomasimme aluksen olevan liikkeellä. Toisinaan koetimme -soutamalla edistää vauhtia, mutta airot olivat niin isot, että miehen -oli vaikea yksin sellaista kalua liikutella. Viimein laivan päällysmies -palkkasi enemmän soutumiehiä, joille maksettiin 1 rupla 60 kopeekkaa -paperirahaa miestä kohden 33:lta virstalta. Näiden soutajien joukossa -oli muuan vanha sotamies, joka oli elänyt Suomessa 20 vuotta ja puhui -niin selvään meidän kieltä, että luulin häntä Suomessa syntyneeksi. -Palaavia aluksia tuli alinomaa vastaamme, emmekä voineet olla niitä -kadehtimatta nähdessämme niiden vahvaa vauhtia kulkevan myötätuulta, -niin että vaahto kuohui kokan ympärillä. Monta monituista kertaa -kaduin, etten ollut lähtenyt matkaan maitse, ja opin tarpeeksi -tuntemaan, että sillä, joka tavallisella aluksella vedelle yrittää, -tulee olla vahva evässäkki ja hyvästi aikaa. - -Melkein samanlaiset ajatukset kuin minulle taisivat kumppanini -metsäherrankin mieleen johtua; hän näet Vosneseniesta lähdettäessä ei -ollut ottanut mukaansa viinaa enempää kuin yhden pullon, joka loppui jo -toisena päivänä. Hänen oli pakko pari päivää olla aivan vesiselvänä, ja -oli sillä ajalla sangen siisti ja iloinen kumppani. Kun hänellä vielä -oli tuota kallista evästä, laskettiin kerran meidän alhaalla ollessa -laivan ankkuri, ja laiva oli kääntynyt tuulen suuntaan. Kannelle -tultuani kysyin heti päällysmieheltä, minkätähden myötätuulen tultua ei -jo nostettu purjeita? "Njet jeshtshoo!" [ei vielä] tämä vastasi, ja -heti arvasin aluksen ankkurin laskettua kääntyneen tuulen mukaan. -Kumppanini ei kuitenkaan päästänyt päällysmiestä niin vähällä, vaan -kiusasi kaikella tavoin purjeita nostamaan. Päällysmies sanoi, että -purjeet nostettuamme tulisimme kulkemaan takaisin emmekä eteenpäin. -Metsäherra ei uskonut tätä, vaan sanoi laivan perän olevan kulkemamme -matkan puolella ja arveli peräpuolesta puhaltavaa tuulta myötäiseksi. -Tätä ei päällysmieskään voinut vääräksi todistaa, mutta sanoi, -viimeinkin päästäksensä itsepäisestä kiistelijästä, että peräsin tämän -maatessa -- oli muutettu kokkaan, mistä metsäherran väärä luulo oli -aiheutunut. Tämän kumppanini tajusi paremmin kuin että alus oli -kääntynyt, ja jätti viimeinkin päällysmiehen ja purjeet rauhaan. - -Kolmantena päivänä aluksen seisoessa hän läksi joenvartta myöten maisin -astumaan ja oli sillä matkalla löytänyt kapakan ja viinaa eräästä -kylästä, josta yöllä hänet tapasin ja kuljetin takaisin alukseen. -Kerran läksin minäkin maalla käymään aikoen läheisestä kylästä ostaa -maitoa, mutta sitä ei myyty nyt kesäpaaston aikana. Maidon asemesta -annettiin rokkaa ja sanottiin sen muka olevan maidon veroista. Kun -oltiin kuultu minun olevan kotoisin Suomesta eli Lihvlandiasta, joksi -täkäläinen rahvas mainitsee meidän maata kernaammin kuin tavallisella -venäjänkielisellä Finlandia nimellä, mitä sen näyttää olevan vaikea -lausua, alettiin minua "saltatiksi" ostella, sillä sotaväenotto oli -taas tulossa. En kuitenkaan ruvennut, vaikka tarjottiin hyvääkin -hintaa. Näillä mailla pidetään muzhikkana [talonpoikana] jokaista, joka -vaan ei ole virkapuvussa tai muuten erittäin hyvissä vaatteissa, tai -joka ei jaksa haukkua ja kiroilla vahvasti. Sotamiehen ostamisen -Suomesta tosin jo on esivalta kieltänyt, mutta tämä kauppa käypi vielä -sillä tavalla, että Suomesta salaa palkattu mies muuttaa Venäjälle -asumaan näin mennen sotamieheksi. Jos siis en tullutkaan tässä -kylässä kovin suureen arvoon ylennetyksi, niin olen toisaalla saanut -tämän vähäarvoisuuden ylenmäärin palkituksi. Sillä kun oltiin kuultu, -että minä olin kieliä tutkimassa ja kun sen johdosta oltiin kysytty, -joko montakin ennestään osasin, on monikin, vastattuani jo seitsemää -kieltä vähin taitavani, tuuminut, että minun enää tarvitsee oppia -ainoastaan kaksi kieltä päästäkseni kenraaliksi, sillä yhdeksää kieltä -pitää kenraalin osata, ja ken yhdeksää kieltä osaa, pääsee tämän -rahvaan luulon mukaan välttämättömästi kenraaliksi. Tähän korotukseeni -taidat, veikkoseni, minulle onnea toivottaa, mutta en luule siitä -mitään tulevan, kun olen päättänyt, etten viitsi enää ruveta kahta -puuttuvaa kieltä oppimaan. -- Syvärijoen varret olivat kaikki hyviä -heinämaita, vaikka harvoin näin niittyä raivattavan, sillä täkäläinen -rahvas on vielä karjanhoidossa suuresti takapajulla. Kyliä oli myös -joen rannoilla kuta kuinkin, missä tiheämmin, missä taas harvemmin. - -Viidessä päivässä kuljettuamme 150 virstaa tulimme viimeinkin -Lotinapeltoon (Ladeinoje Poleen). Täällä ensi työni oli huoneen -hankkiminen; sen sainkin hyvän aikaa etsittyäni, mutta talonväen kanssa -yhdessä asuttavan. Peläten aluksen, kauemmin etsiessäni, ennättävän -lähteä pois ja vielä vievän kapineenikin mukaansa, sillä päällysmies -oli sanonut viipyvänsä tässä paikassa korkeintain puolen tuntia, minun -täytyi asunnokseni valita kaikin puolin huono huone, jossa ikkunalasit -olivat rikki ja paikatut, lattia likainen, muukin siivo samanlaista; en -vielä päälle päätteeksi saanut olla yksinäni. Rantaan palattuani kysyin -kuitenkin eräältä mieheltä, eikö hän tietänyt minulle parempaa asuntoa -neuvoa. Heti mies oli valmis neuvomaan, ja vei minut omaan taloonsa, -luvaten minulle siinä erään kamarihökkelin. Sekään tosin ei ollut -paljoa parempi edellistä huonettani, mutta oli kuitenkin siitä -etuisampi, ettei minun tarvinnut muiden kanssa yhdessä asua. Siihen -kannatin siis kapineeni ja erosin metsäherrasta, josta minulla matkalla -oli ollut milloin ristiä ja vastusta, milloin hauskuutta ja hupia. -Monta hänen kaltaistansa hienon ruuan nautitsemiseen mieltynyttä -henkilöä olen ennen häntä ja hänen jälkeensä tavannut, jotka muuten -ovat olleet hyvänluontoisia ja kunnioitustakin ansaitsevia, ja niitä -näytti tämäkin mies parka olevan, sillä selvällä päällä hän oli sangen -hauska kumppani, eikä väkeviä nautittuaankaan reuhannut, kuten -toisenluontoisilla juomareilla on tapana. Puheittensa mukaan hänellä -oli rikas veli, jonka luo paraikaa oli matkalla. Hyvin näyttikin mies -parka jo apua tarvitsevan, sillä kaikki kapineensa olivat kutistuneet -vähemmiksi kuin sen, joka sanoi: omnia mea mecum porto (kaiken -omaisuuteni kannan ylläni). Saadakseen tarpeeksi evästä hän möi -Kargopolissa viimeisen liikanaiseksi katsottavan esineensä, hyvän -kauhtanan, 6:sta hopearuplasta, vaikka se oli toisenkin verran -arvoinen. Metsäherrasta erottuani päätin käydä kaupungin lääkärin -luona, jonka sanottiin olevan nuori naimaton mies. Vaan saamani -väärän neuvon mukaan tulin erään kenraali-okruzhnoin luo, missä -mainittu lääkärikin paraikaa oli iltaseurassa; en tietysti olisi -tullut häntä täältä hakemaan, ellen olisi luullut hänen siinä asuvan. -Itse kenraali, noin keski-ikäinen mies, jota luulin lääkäriksi, tuli -vastaani etuhuoneessa ja kysyi, mitä asiaa minulla oli. Sanoin olevani -lääkäri Suomesta ja täällä tuttavien puutteessa tulleeni hänen -luonansa käymään. "Minä en, Jumalan kiitos, ole lääkärin tarpeessa", -sanoi kenraali. "En minäkään. Jumalan kiitos, ole lääkärintyön -tarpeessa!" vastasin minä, "mutta ollen itse lääkäri luulin melkein -velvollisuudekseni käydä kaupungin lääkärin luona." Salin ovi sattui -olemaan raollaan, ja sieltä astui nyt ulos oikea lääkäri, joka oli -nuori, pulska mies. Häneltä sain sitten, paitsi muuta, tietää, ettei -hän asunut tässä, vaan toisessa paikassa, missä pyysi minua seuraavana -päivänä käymään luonaan. Puoleksi suutuksissani siitä, että asiani oli -näin epäonnistuneesti suoriutunut, läksin siitä heti uuteen -majatalooni, keitätin "tsajua" ja panin sitten maata. - -20:ntenä päivänä läksin Lotinapellosta vepsäläisiä tapaamaan. Sen tien, -joka vei ensimäiseen Shamal (ven. Shamenets) nimiseen kylään, -sanottiin olevan niin huono, ettei sitä muka voinut rattailla kulkea, -minkä tähden jätin lääkärin luo liiat kapineeni ja otin majatalossani -asuvan vanhan vähävenäläisen vääpelin laukkuani kantamaan ja astuin -itse rinnalla. Tämä toverini oli kuitenkin niin onnettoman heikko, että -hänen täytyi joka toisen virstan päässä levätä, vaikka laukku ei ollut -kovin raskas. Ilta alkoi jo olla käsissä tullessamme kylään, johon muut -lukivat 12, kumppanini 15 virstaa Lotinapellosta. Vaan tässä kylässä ei -vielä puhuttu sanaakaan tshuudin (liuvin, liudin, lyydin, vepsän) -kieltä, minkä tähden vielä samana iltana läksin toiseen kylään, nimeltä -Varbal (ven. Varbenets), johon oppaani luki 20, muut 15 virstaa -edellisestä kylästä. Vasta puoliyön aikaan tulin perille, ja yövyin -taloon, jonka isäntä oli _barin_ (herra). Talossa oli asuinhuoneita -kaksi, nimittäin tupa ja yläkerrassa huone, joka ei ollut tupaa -parempi. Tässä kylässä puhuttiin jo vepsän kieltä ja barin alkoi -kiusata minua jäämään luokseen asumaan. Ruuasta ja asunnosta määrättiin -rupla päivältä, ja opettajaksi hän neuvoi minulle vanhan, puolisokean -ukon, jolle palkaksi pantiin 50 kopeekkaa päivältä. Tähän siis jäätyäni -aloin ensi työkseni ukolta kysellä vepsäläisten kylien nimiä, toivoen -sillä tavoin tutustuvani sekä ukkoon että seutuihin. Mutta mikä -liekkään ukon päähän pistänyt, lieneekö minua kyselemiseni vuoksi -vihamieheksi tai vakoilijaksi pelännyt, hän ei vastannut kysymyksiini -eikä sanonut mihinkään puuttuvansa minun kanssani. Barin hankki heti -toisen opettajan, jolle määrättiin 70 kopeekkaa viiden tunnin -opetuksesta päivässä, mutta tämäkin rupesi päivän luonani oltuansa -juonittelemaan, minkä tähden päätin lähteä koko kylästä ja siirtyä -etemmäksi, varsinkin kun tässä kylässä vielä puhuttiin yhtä paljo -venättä kuin vepsää, ja kun toivottavaa oli, että jälkimäistä kieltä -sisempänä maassa puhtaammin puhuttiin; vepsäläisiä näet sanottiin -asuvan noin 10 peninkulman laveudelta. - -Olipa vielä toinenkin syy, jonka vuoksi en ruvennut tässä paikassa -kauempaa viipymään, nimittäin se, että barin ynnä hänen vanhempi -poikansa alinomaa polttivat tupakkaani, joka, vielä päivän tai kaksi -heidän luonansa viivyttyäni, olisi kokonaan loppunut ja olisi -pakottanut minut tupakkapaastoon. Eikä ollut kumma, että hän niin -ahkerasti tupakoi, sillä tupakan poltanta olikin ainoa asia, jossa hän -erosi naapureistaan talonpojista, ellemme herruuden merkiksi vielä lue -sitäkin, ettei hän mielellään ottanut vepsää puhuakseen. Itse hän -kuitenkin itseään "herraksi" kerskaili, sanoen käskettävänään olevan -kokonaista kuusi "sielua". Mutta ei samovaria (teekeittiötä) eikä -kirjavaa paitaa edes ollut hänellä, mitkä ylellisemmän elannon merkit -on kaikilla varakkaanpuoleisilla talonpojilla. Vaikka tämä barin jo -kerran oli lukea tavaillut passiani, niin piti se vielä, kaiketi sen -vuoksi, ettei ensi luennalla lie oikein selvää siitä saanut, uudelleen -luettaa, kun kylän kautta sattui kulkemaan eräs kirjoitusta taitava -virkamies, "zemskij sosjedatel". Kun barin tämän lukiessa kuuli -Solovetskoin arkimandritankin passiini allekirjoituksensa panneen, niin -taisi arvoni barinin silmissä jo kohota koko joukon, jonka vuoksi alkoi -uudestaan kiusata luoksensa jäämään, luvaten tehdä oloni kaikin puolin -mieluisaksi. Entiset opettajanikin, jotka vasta olivat olleet niin -tylyt ja vastahakoiset, tarjoutuivat nyt taas opettajikseni, minkä -kerkisivät. En kuitenkaan sanonut jääväni. Kun nyt huomattiin, -ettei muu auttanut, ruvettiin minua matkan ja sisempien kylien -vaarallisuudella hirvittelemään; sanottiin, etten sieltä ikinä hengissä -olisi palaava, sillä noiden kylien asukkaat ynnä niissä elävät -karkulaiset muka yhden ainoan "sinikon" vuoksi olivat valmiit mieheltä -hengen ottamaan; tämän vuoksi minua kaikella tavoin neuvottiin olemaan -sinne lähtemättä. - -Vaikka arvelinkin osaa näistä mainituista tyhjiksi pelotuksiksi, joilla -barin vaan koetti pysyttää minut luonansa asumassa, tekivät ne -kuitenkin minuun siksi suuren vaikutuksen, etten aivan pelotta noita -kyliä ajatellut. Mutta toiselta puolen tupakan kulutus, alinomainen -rähinä ja räiske alatuvassa, minua, outoa vierasta, katsomaan alinomaa -tunkeutuvan rahvaan hälinä tekivät oloni tässä paikassa ikäväksi ja -kaikella tavoin hankalaksi. Jos nämäkin ikävyydet olisin jaksanut -kärsiä, niin oli vielä suurempi vastus lapsista, jotka lakkaamatta -juoksivat luonani, pyytäen milloin huilua soittamaan, minkä kerran -olivat kuulleet minun tekevän, milloin heille oudoilla tulitikuilla -tulta raapaisemaan. -- Muutamille kerran mieliksi tehtyäni olin sitten -pääsemättömissä uusista kuulijoista ja katsojista. Jos näistä Egyptin -vaivoista jo karttuisi kuusi, niin voisin seitsemäntenä ja kaikkein -suurimpana mainita hirmuiset määrät russakoita, joita oli niin -runsaasti, että 20:n virstan päässä laukkuani niistä siivotessani ne -vielä peittivät kokonaisen porstuan lattian, enkä vielä tälläkään ollut -näistä tovereistani päässyt, sillä jonkun ajan kuluttua löysin niitä -vielä koko lauman huilun torvesta. Kaikkien näiden vaivojen alaisena -ollen tein lujan päätöksen lähteä toisiin kyliin, enkä olisi kovin -epäröinyt lähteä suurempiinkin vaaroihin kuin minkä täällä sanottiin -minua uhkaavan. -- Varbal oli muuten mitä ihanimmalla paikalla kahden -järven välissä, joiden välillä juoksi pieni joki. Talot oli rakennettu -kahden puolen tätä jokea, ei yhteen ryhmään, kuten venäläisissä kylissä -on tavallista, vaan suomalaiseen tapaan kukin talo eri paikkaansa. - -Varbalasta tulin Pietsalan (ven. Petsenets) kylään ja siitä Karhelaan -(ven. Karhenets). Varbalasta luettiin yleensä Karhelaan 15 virstaa, -mutta oppaani luki Varbalasta Pietsalaan 6 ja siitä Karhelaan 15 -virstaa, niinmuodoin saaden koko matkan 21 virstaksi. Näillä seuduin -äkkinäinen matkustaja aina saa maksaa enemmän kuin mitä matkan -varsinainen pituus oikeuttaa; sillä matkat eivät aina ole mitatut, ja -oikeuden puolustus on vaikea. Karhelassa oli kirkko ja oma pappi, ja -kun tämä sanoi kernaasti rupeavansa minulle vepsän kieltä opettamaan, -päätin jäädä hänen luoksensa joksikin ajaksi. Hänellä oli tupa ja -kamari, jossa paraikaa asui kaksi maanmittaria. Näiden pappi kuitenkin -sanoi parin päivän perästä lähtevän pois ja lupasi kamarin sitten -minun asuttavakseni. Kolmen tunnin opetuksesta päivässä, ruuasta ja -asunnosta kuukauden ajalla määrättiin yhteensä 50 paperiruplaa, josta -rahasta pappi vielä lupasi minut palatessani omilla hevosillaan kyyditä -Lotinapeltoon. Kaikki tämä oli minulle hyvin mieleistä, kunnes -huomasin, ettei pappi itsekkään ylen paljoa osannut vepsää, ja että -hänen opetuksensa pikemmin olisi tietojani sekoittanut kuin -selvittänyt. Sen tähden erosin tästä opettajasta ja otin opettajakseni -toisen, nimittäin erään vanhan sokean akan, joka oli lastenhoitajana -lukkarilla (ponomarilla). Mutta tämän virkansa tähden eukon ei käynyt -muuttaminen pappilaan, vaan täytyi minun käydä lukkarilla opetusta -häneltä saamassa. Lukkari itse ja hänen vaimonsa olivat ulkotöillä, -joten sainkin eukon kanssa päivät päästänsä rauhallisesti keskustella. -Lukkarin lapsia oli kaksi eukon hoidettavina, ja toisinaan tuotiin -hänen valvottavakseen lapsia toisistakin taloista, muun väen lähtiessä -metsään, ja niiden huuto olisi kylläkin häirinnyt, ellei eukko olisi -niitä totuttanut niin kuuliaisiksi, että hänen kiljaistessaan yhden -ainoan sanan: movtsi! (vaiti!) kaikki heti herkesivät itkemästä ja -heittivät muunkin jyräkän. Harvassa lienee enää meidän aikoinamme -opettajaa, jolle oppilaat saisivat nauraa niin kuin minun täytyi nauraa -tämän eukon kompuroimisilla hänen hoitaessaan lapsia, vaikka eukko -parka kyllä oli tottunut sokeana liikkumaan. Ääneen en kuitenkaan -uskaltanut tässäkään koulussa nauraa enempää kuin ennen alkeiskoulussa, -jossa esim. muistan opettajan kerran kääntäneen latinaisen lauseen: non -omnibus licet esse docti näin: ei kaikkien oppineiden ole lupa syödä, -kun me pojat olisimme sanoneet: ei kaikkien ole lupa oppineita olla. -Sana _esse_ latinassa merkitsee sekä _olla että syödä_, samoin kuin -muutamissa muissakin kielissä olemista ja syömistä ilmaistaan samalla -sanalla, kenties sen vuoksi, että syöminen on varmin merkki siitä, että -joku on olemassa, tai ettei monen ihmisen olemassaololla näytä olevan -muuta tarkoitusta kuin syöminen. Mielelläni tahtoisin tietää, eikö -maailmassa ole sellaistakin kieltä, jossa juomista ja olemista vastaisi -sama sana. Mutta näitä puhellessani unhotan kokonaan opettajani, josta -vielä on vähä sanomista. Niin esim. on eukon kiitokseksi mainittava, -luulen hänen muutamassa päivässä oppineen kielioppia enemmän kuin -mainitun papin koko 56-vuotisessa elämässään. Nimisanoja tutkiessamme -minun ei koskaan tarvinnut kysyä genitlivisijaa, sillä heti hän sanoi -nominatiivin jälkeen jonkun toisenkin sijan, tavallisimmasti monikon -nominatiivin, esim. _toores, -ehet_, tuores: _pivdus, -udyset_, saalis; -_kaste, -stket_, kaste; _suvy, -vgat_, sulka; _ikkun, -knat_, ikkuna. -Verbeistä puhuessamme taas hän tottui heti muistuttamattani sanomaan -infinitiivin ja preesensin yksikön ensimäisen persoonan, esim. _kasva, -kasvan_, kasvaa; _volmitsen, -ta_, valmistaa, ja alkoi monesti itse -taivuttaa sanoja. Niin kysyttyäni mikä langeta "pa vasjemu" [teidän -kielellä] oli, hän sanoi: _langeta, langtan, lagtai, langtah,_ j.n.e. -Ei kuitenkaan pidä kummeksia, että hänkin toisinaan erehtyi tai ettei -heti voinut minua johdattaa oikealle tolalle. Niin esim. kun -taivutettaessa sanaa: _lugeda_, lukea, kysyin, miten "minun pitää -lukea, minun on luettava, minun tulee lukea" [?] kuului hänen -kielellänsä, hän vastasi: kah! _langeskanden_. Samalla tavoin: -_tegeskanden_, minun pitää tehdä [?]; _langteskanden_, minun pitää -langeta [?]. Lähes kolme vuorokautta pidin tätä -skanden, -skandet -j.n.e. -loppuista muotoa varsinaisena futuuri-muotona, niinkuin -kieliopin tutkijat viime aikoihin asti venäjänkin kielessä ovat -pitäneet verbin infinitiivin ja edellä olevien _budu_ tai _stanu_ -muotojen yhtymätä varsinaisena tulevan ajan muotona. Mutta sitten asiaa -tarkemmin mietittyäni tulin asian oikeille jäljille ja huomasin, että -päätteellä _-skanden_ loppuva muoto ei ollutkaan muuta, kuin erityinen -_verbum inchoativum_, joka suomen ja viron kielestä on kadonnut -varmaankin ruotsin ja saksan kielen vaikutuksesta. Kuitenkin päätin sen -ottaa tekeillä olevaan kielioppiini, vaikka koko verbi ei pääsisikään -sitä etemmäksi. Toivon kuitenkin, että tätäkin hylättyä sananmuotoa, -kun se joutuu kielioppiin, kenties ruvetaan käyttämään, samoin kuin -refleksiiviverbiä, joka jo oli katoamaisillaan, nyt jo alkaa näkyä -joka suomalaisessa kirjassa. Sitäpaitsi olen vielä siinä uskossa, että -vaikka kieliopin on muodostuttava kielen mukaan, niin on kielenkin -muutamissa paikoin edellisen mukaan mukautuminen, Kieli näyttää -minusta monessa kohdin ymmärtämättömältä lapselta ja kielioppi sen -ymmärtävämmältä opettajalta, jonka tulee taivuttaa hoitolaisensa lajin -yhteisten lakien alaisiksi ja kehittää omin päin toimeen tulevaksi. -Jos hoitolainen kauniisti ja vioitta kasvaa, ei hoitajalla ole muuta -tehtävää kuin edistää sen varmistumista; mutta jos hoidokas rupeaa -harhateille poikkeamaan, niin se on oikaistava niin pian ja niin -sävyisästi kuin mahdollista. Suomen kielessä katson harhatieksi tai -epäoleellisuudeksi sitäkin, että inkoatiiviverbin merkitys, mikä ennen -on lausuttu yhdellä, ilmaistaan kahdella sanalla, kuten esim. ruveta -käymään, ruveta tulemaan, ruveta lankeamaan, ja preesensissä: rupean -käymään, r. tulemaan, r. lankeamaan, eikä niin kuin ennen käyskätä, -tuleskata, lankeeskata ja preesensissä: _käyskännen, tuleskannen, -lankeeskannen_. Mutta mistä voimme sitten niin varmasti päättää -inkoatiiviverbin suomen kielessä olleen? Siitä, että se on -heimokielissä, lapissa ja vepsässä, ja toiseksi siitä, että suomessa -vieläkin on näistä inkoatiiviverbeistä johdettuja sanoja, kuten -_käyskentelen, tuleskentelen, lankeeskentelen_, jotka eivät ole -syntyneet muista kuin alkuperäisistä: _käyskännen, tuleskannen, -lankeeskannen_. - -Karhelan papin luona asuin ensimäisen viikon hänen pienessä tuvassaan, -jossa paitsi minua asustivat hän itse, hänen rouvansa ja nelivuotias, -tyttärensäpoika, piika, eräs "prikashtshikka", pieni punainen koira, -musta kissa ja sen kaksi pientä poikasta. Viimein maanmittareilta -loppui työ, nimittäin samalla tavalla kuin usein meidänkin maassa, että -kylien rajoista nousi riita, jonka ratkaisua etsittiin aina -Keisarillista Senaattia myöten, millä ajalla työ keskeytyi. -Maanmittarien lähdettyä minä muutin kamariin, jossa nyt sain aivan -yksinäni asua lopun aikaa, mikä kaikin paikoin on suuriarvoinen etu, ja -etenkin näin matkoilla ja alinomaa rahvaan hälinässä oltua aivan -verraton asia. Viimeinen päivä vaan piti olla papin ja hänen perheensä, -koiran ja kissojen parissa, siitä syystä, että tupaa, jossa tähän asti -olivat asuneet, nyt ruvettiin purkamaan ja uudesta rakentamaan. -Kamarini "jumalatshogassa" eli kuvanurkassa oli koko joukko -kaikenlaisia, ei kovin sievin käsin tehtyjä "jumalia", ja oven -yläpuolella ratsasti Ali Pasha. Kaikki nämä kunnioitettavat -herrasmiehet näyttivät jo täysinpalvelleilta, ja jos minun vallassani -olisi ollut, olisin vapauttanut heidät jokaisen virasta, antanut -täyden palkan eläkkeeksi ja myöntänyt oikeuden kantaa virkapukua. -Samoin olisin tehnyt huoneen kahdelle tuolille, joista toisessa ei -ollut kuin kolme jalkaa, niin ettei enää jaksanut seinää vastaan -nojautumatta pysyä pystyssä, ja toisen jalkojen parantaja oli tehnyt -niin huonoa työtä, että sekin oli aivan kelvoton. - -Pappi itse oli 56-vuotias mies, vakaa ja hiljainen luonteeltaan. Hänen -jokapäiväinen pukunsa ei ollut talonpoikien pukua ollenkaan parempi; -eikä häntä voinut heistä erottaa muusta kuin pitkästä, selässä -riippuvasta palmikosta. Hän kävi vaimonsa ja piikansa kanssa kaikissa -ulkotöissä, jonka tähden oli päivin harvoin kotona; minun täällä -ollessani näet paraillaan lopeteltiin heinäntekoa ja sitten seurasi -elonleikkuu, herneiden puinti ja marjojen poiminta. Kotoisallakin -ollessaan hän toimitteli kaikenlaisia pihatöitä, kuten saunan -lämmitystä, veden noutoa, marjojen siivousta y.m.s. Ei olekkaan siis -kumma, että hänellä näiltä töiltänsä ei ollut aikaa paljoa kirjallisiin -huvituksiin hurvitella. Hän osasi kuitenkin lukea venättä ja slavoniaa -kuta kuinkin, taisipa kirjoittaakkin. Kerran kirjoja käsille ottaessani -hänkin tuli siihen, katsoi niihin ja, nähtyään etteivät ne olleet -venäjänkielisiä, kummeksi, että kirjoja on painettu muillakin kuin -tällä yhdellä kielellä. Näin oppineita opettajia oli joku aika sitten -(ja lieneekö vielä nytkin) muutamia meidänkin maassa. Niinpä kertoi -Castrén matkoillaan Suomessa kerran tavanneensa pappismiehen, joka -suomen kieliopista ja kirjakielestä puhuttaessa oli kummeksinut, miksi -x ei kelvannut suomen kirjaimeksi, ja oli kysynyt, mitä tämä _vokaali_ -oli pahaa tehnyt, kun sitä niin vainottiin! Minulla oli venäjänkielinen -Uusi Testamentti, ja sitä pappi luki ahkerasti, sanoen, ettei koko -heidän kirkollaan ollut muuta pyhää kirjaa kuin evankeliumit slavonian -kielellä, jota hän taas ei näyttänyt aivan hyvin ymmärtävän. - -Papin rouva taisi olla vähän nuorempi miestänsä; hän kulki rahvaan -mukana kaikissa töissä, marjassa, verkkoja laskemassa j.n.e. -Työpaikan loitompana ollessa minä jäin yksin kotimieheksi, kuitenkin -sillä ehdolla, että sain käydä lukkarissa edellä mainitun opettajani -luona, kun vaan lähtiessäni muistin panna oven lukkoon. Näinä päivinä -rouva aina pani minulle päivällisruuan jo lähtiessään valmiiksi, toisen -osan, kuivan ruuan, kaappiin, ja toisen, keittoruuan, uuniin lämpimänä -pysymään. Uuniin pantuja herkkuja oli kookas kahvipannukin, jonka -aamulla keitti täyteen ja sijoitti uuniin hautumaan. Taitavat -kahvinkeittäjä-rouvat arvaavat sanomattanikin, kuinka hyvää tämä -rupeamamäärin hautunut kahvi oli, eikä ollutkaan erittäin ikävä sanoma -se, jonka papin rouva eräänä aamuna minulle ilmaisi, nimittäin kahvin -loppuneen ja toista saatavan vasta kun joku sattui käymään kaupungissa. -Työhön lähtiessänsä hän kuitenkin iloisen näköisenä sanoi kahvipannun -olevan entisellä paikallansa ja entisessä voimassaan. Kysyessäni, mistä -hän jo oli kerinnyt saada uutta kahvia, hän vastasi tietävänsä keinon, -millä ainoattakkaan kahvinjyväsettä kahvia saada, ja lähemmin asiaa -tutkittuani huomasin tämän keinon siksi, että hän oli paahtanut -ohranjyviä kahvin asemesta ja niistä tehnyt keiton. Kun rouva näin -kahvin asemesta keitti ohria, piti minunkin ruveta jotakin "jatketta" -hommaamaan, sillä suureksi murheeksi tupakkani alkoi vähenemistään -vähetä, enkä tietänyt muuta neuvoa tämän lähestyvän puutteen -poistamiseksi kuin että keräsin perunan lehtiä, kuivasin ja sekoitin -niitä tupakkaani, toivoen tämän sekoituksen avulla pysyväni tupakassa -siksi kunnes ilmaantui joku Lotinapeltoon-matkustaja, jolla olisin -voinut tuottaa uutta tupakkaa. - -Jo edellä mainitsin, että papilla oli nelivuotias tyttärenpoika -luonansa. Tämän lapsen pilasi mummo, papin rouva, aivan asian alkaen ja -ikäänkuin tahallansa. Joka aamu poika herättyänsä alkoi huutaa ja itkeä -minkä jaksoi, ja sitä jatkoi pitkin päivää, milloin vaan ei heti tehty -hänen mieltänsä myöten, polki jalkaa, kiljui ja nakkeli vihan vimmassa -mummoansa ja ukkoansa kivillä ja esineillä, jotka vaan käteensä sai. -Minä uskalsin muistuttaa eukolle, että nuo juonet pitäisi pojasta -vitsalla ottaa. Hän sanoi jo sitäkin koetelleensa, mutta ei minkään -auttaneen. En luulekkaan vitsan sillä tavalla käytettynä kuin papin -rouva sitä käytti, kenenkään kädessä parantavan lapsia, vaan pikemmin -pahentavan. Hän näet ei ruvennut poikaa kurittamaan ennenkuin joutui -sellaiseen vihan vimmaan, että kuritus oli pikemmin kostamista kuin -oikaisemista, eikä hän silloin katsonut millä lyödä hotaisi poikaa, -vitsallako vai korennollakin. Sitten lepyttyänsä taas imarteli huutavaa -poikaa ja hyväili entistään viittä pahemmin eikä kieltänyt, jos poika -olisi mitä tahtonut. Teenjuontiin eukon piti aina saada poika, jospa -tällä tuvassa tai ulkona oli kuinkin mieluinen muu huvitus. Nämä kestit -poika kuitenkin aina lopetti itkulla ja kiukuttelemisella, kun muka ei -vielä ollut tarpeeksi sokeria saanut, ja monasti minua tämä eukon -riehuminen pojan kanssa suututti paljoa pahemmin kuin kaikki ikävyydet -"barinan" luona olivat minua vaivanneet, -- Paljoa paremmin sokea -opettajani kasvatti ponomarin eli lukkarin lapsia, jotka heti eukon -huutaessa _movtsi_ olivat hiljaa kuin hiiren poikaset. - -Pyhät vietettiin näilläkin seuduilla alituisella syömisellä ja -juomisella; viimemainitulla, milloin juotavaa oli, sillä viinaa on -täällä vähempi ja sitä pidetään kalliimmassa hinnassa kuin Suomessa. -Elokuun 27:ntenä päivänä oli suuri pyhä Kekjärven kylässä, jonne -kirkolta tulee 3-4 virstaa matkaa. Venäjällä ja Suomessakin on -kreikanuskoisissa pitäjissä joka kylässä oma kirkkonsa (säässynä) ja -jokaisella tämmöisellä kirkolla oma suojeluspyhänsä, joku mies- tai -naispyhimysvainaja. Tämän pyhimyksen nimipäivänä kylällä on iso juhla, -johon keräytyy rahvasta 10 ja useammankin peninkulman päästä, ja -semmoinen oli tämäkin Kekjärven juhla, johon minäkin läksin. Kirkko oli -pienessä saaressa, ja meidän tullessa saari oli melkein täynnä väkeä. -Vaikka tilaa oli sangen vähä, uitettiin saareen hevosiakin. Se tuntui -minusta hieman kummalliselta, mutta myöhemmin sain tietää, että kaikki -saaressa olevat eläimet tulivat osallisiksi papin rahvaalle -antamasta siunauksesta, ja että hevosetkin täten siunauksen voiman -vastaanotettuaan sen jälkeen pääsivät vapaiksi ampumisista ja muista -vammoista. Mitä loitsija ennen teki paholaisen avulla, sen nyt pappi -sai aikaan pyhällä toimituksella, ja täten näin, miten pakanallinen -harhaluulo oli muuttunut kristilliseksi epäuskoksi. Saaressa ei ollut -muuta syötävää kuin renikoita, joita muuan mies myi kirkon ovella, mutta -sitä enempi syötävää oli järven rannoilla olevissa kylissä. Jos mihin -taloon menit, oli ruokaa pöydällä ja syödä täytyi vaikka väkisinkin. -Kotiin tultuamme papin rouva teetä juodessamme moitti kekjärveläisten -kömpelyyttä ja typeryyttä, mainiten esimerkkinä tästä törkeydestä -senkin, etteivät olleet älynneet tarjota hänen miehelleen viimeistä -teesarkkaa, jota rouva näytti paranna osana pitävän. Kohta hän -kuitenkin itse johdatti mieleeni sananlaskun: _kattila pataa soimaa, -musta on kylki kummallakin_, sillä teeveden juotua sanoi olevan -itsellänsä tärkeätä toimittamista tuvassa, jonka tähden toi minulle -maljan lämmintä vettä ja pitkän pyyhinliinan käskien minua kuppeja -pesemään. Tätä hän nähtävästi ei pitänyt minäkään älyttömyyden -merkkinä. - -Samalla viikolla kuin Kekjärven juhla vietettiin, oli kirkonkylässäkin -samanlainen juhla, ja sen lisäksi ponomari vielä piti leikkuutalkoon. -Kaikissa näissä pidoissa minua vaivattiin alinomaisella syömisellä ja -"tshajun" juomisella, niin että koko ilo minulle muuttui suureksi -tuskaksi. Eikä sillä vielä hyvä: hyvästä kestitsemisestä piti minunkin -puolestani jollakin tavoin osottaa heille hyväntahtoisuutta ja soittaa -huilua. Soittoon he eivät ollenkaan kyllästyneet, kiusasivat vaan yhä -uudestaan soittamaan. Monet monituiset kerrat kaduin, että olin mokoman -kapineen mukaani ottanut, monasti teki mieli viskata koko tämä -ilon-aiheuttaja nurkkaan. -- Mutta en muistakaan vastuksista ollut -aivan vapaa. Kaikkia oudonpuoleisia matkustajia, jotka eivät liiku -meluten ja herroiksi, luullaan täällä heti karkulaisiksi tai muiksi -pahantekijöiksi, enkä minäkään voinut päästä aivan vapaaksi tästä -epäluulonalaisuudesta. Niinpä heräsin eräänä yönä kamarissani isosta -hälinästä, joka kuului ulkoa, mutta panin uudelleen maata, kun en -arvannut ryminän syytä. Vasta seuraavana aamuna kuulin papilta, että -humalaisia miehiä oli käynyt siellä koko joukko tahtoen tulla minua -sitomaan, kun muka olin mikäkin passiton "razboinikka" [rosvo]. -Suurella vaivalla pappi oli saanut heidät tästä aiheestaan luopumaan. - -Vielä voisin luetella useampiakin tämänlaatuisia ikävyyksiä, jotka nämä -pidot ja kokoukset minulle tuottivat. Mutta paljo niistä oli hyötyäkin. -Niissä opin rahvaan koossa ollessa maata ja tapoja paremmin tuntemaan, -mikä muuten näin kiireisenä työaikana olisi ollut vaikeampaa. Näiden -seutujen rahvas on yleensä solakka- ja suoravartaloista, ja jotenkin -sievännäköistä. Puvut olivat melkein samanlaiset kuin Aunuksessa, -samoin oli maatöidenkin laita. Viljelyskasveja olivat ruis, ohra, -kaura, herne, papu ja jokunen määrä perunaa. Enimmäkseen kylvettiin -peltoon, metsää taas hyvin vähän perattiin. Karjanhoito ei täällä, -samoin kuin on laita Syvärijoen seuduilla, ollut suuresti edistynyt -Aatamin karjankaitsennasta. Rautapataa en muista nähneeni koko näillä -seuduilla. Ruokaa valmistettiin saviruukuissa, jotka pantiin uuniin. -Muu keittäminen tapahtui sillä tavoin, että tulessa kuumennettuja kiviä -pantiin vesiastiaan siksi että vesi rupesi kiehumaan. - -Kun kielioppia ja sanakirjaa koskevat tutkimukset, joita tällä kertaa -pidin tärkeimpinä, olivat vieneet kaiken aikani, en kerinnyt paljoa -muuta keräämään. Satuja, sananlaskuja ja arvoituksia panin kuitenkin -kirjaan jonkun määrän, ja olisin kenties saanut laulujakin, joita -luulen tälläkin rahvaalla olevan (sillä laulajia oli useampiakin, -vaikka eivät nyt ruvenneet laulamaan), ellei olisi tullut poislähtö -ennenkuin opin kieltä sujuvasti käyttämään ja ymmärtämään. Tässä -kielessä on monta etua, ja siitä suomenkielen tutkija saapi monta -hyvää selitystä ja viittausta. Näytteeksi panemme tähän seuraavat -vepsänkieliset palat. - -Mateuksen VI:nnen luvun alku vepsän kielellä. - - 1. Vardeikatois andelta milostinad teiden rahfhan aigan, siks - mise hei teid nähtais: muga ei liene teile nahradad tatas - teiden taivhalises. - - 2. I muga kons andad milostinan, ala torvta itseis kohtas, kut - litsemeerad tehtais sinagogois i irdal, mise kiitaisiba heid - rahvas. Toden sanun teile: hei saiba use itselesoi nahradan. - - 3. Sinä se andle milostin muga, mise hur käsi sinun ei nägeis, - min tegeb oiged. - - 4. Da lineb milostin sinun nähmatoi, i taat sinun nägeb - nähmatoman andab sinei nägymisen. - - 5. I kons rist(i)toi, ala ole kut litsemeerad, kudamet ljubitas - sinagogois i irdal seisuteldas ristmähäs, mise nähtais rahvas. - Praudan pagisen teile: hei otiba use itseles nahradan. - - 6. Sinä se kons ristitoi, mäne perthe itseis, i salpta itseis - veräjäd, i ristte itseis tatale, kudam ei nägy, a taat sinun - nägeb ei -- nägymisen andab sinei nägymisen. - - 7. Risttes se algat sanelkoi lisniad, kut keelitajad: netse hei - duumaitas, mi äijis vaihis itseis linetai kuuldud j.n.e. - - * * * * * - -Verbejä taivutetaan vepsän kielessä seuraavaan tapaan: _tegen, teget, -tegeb, tegemai, tegetei, tegeha t. tehtav_ (s.o. teen, teet, tekee, -teemme, teette, tekevät). _Tegemoi, tegetei, tegese, tegemoisei, -tegeteisei, tegebasei t. tehtasei_ (s.o. teen itseni, teet itsesi -j.n.e.). - -_En tege, emai tehkoi_ (s.o. en tee, emme tee). - -Tehnen, _tehnen_; en tehne, _emai tehnekoi_, en tehne, emme tehne; -_tehneisin_, ehkä tehnen. _Tehnusimoi, tehnusitei, tehnusihese, -tehnusimoisei, tehnusiteisei, tehnusiheisei_, olisin tehnyt itseni, -olisit tehnyt itsesi j.n.e. - -Tästäkin vähästä näytteestä lukija saattaa arvata, että vepsän kielen -verbit ovat paljoa muotorikkaammat kuin suomenkielessä. Emme nyt aio -toisia lukijoita enemmillä esimerkeillä rasittaa; saattaisimme senkin -hyvin mainitsematta jättää, että konsonanttiäänteet s, ts, n, t, ynnä -muutamat muut välistä ääntyvät kuten meillä, välistä taas kuin sh, -tsh, nj, tj, niin myös vokaalit välistä puhtaina, välistä taas -epämääräisinä, esim. a pikemmin kuin ä, jos kohta a:äänne voittaa. - --- -- -- -- -- -- -- -- -- -- - -Helsingistä saatuani ankaran kirjeen, jossa minua käskettiin joutumaan -takaisin virkaani toimittamaan, minun täytyi ennen aikojani lähteä -Vepsän maasta ja palasin Aunuksen, Salmin, Impilahden ja Sortavalan -kautta suoraan Kajaaniin. - - - - -63. - -Akademikko Sjögrenille. - -(Konsepti) - - -[Ilman päivänmäärän ja paikan ilmaisua.] - - [Syyskuun lopulla 1842.] - -Korkeasti kunnioitettu Kolleegineuvos! - -Päätettyäni tällä kertaa tutkimukseni vepsäläisten parissa, saan -muutamalla sanalla ilmoittaa Teille jospa en juuri muuta, niin ainakin -sen, että olen paluumatkalla. Olin pyytänyt virkaloman pidennystä -kuudeksi viikoksi, hieman paremmin ehtiäkseni tutkia vepsän -kielen omituisuuksia, mutta lääkärin puutteessa, joka olisi sillä aikaa -ollut sijaisenani Kajaanin piirissä, minulta tämä pidennys kiellettiin, -minkä vuoksi minun nyt täytyy kiiruhtaa kotiin lokakuun alkuun. -Vepsäläisten parissa en tullut Karhelan (Kargenets) kylää kauemmaksi, -missä asuin paikkakunnan papin luona. Sitä ennen tosin olin tavannut -Ishaiva nimisen vepsäläiskylän, joka on Kargopolin ja Vyitegran -välillä, mutta kun kieli siellä paraikaa oli sukupuuttoon -kuolemaisillaan, viivyin siellä vaan muutaman päivän. Mainittu Karhelan -pappi olisi ruvennut opettajakseni, mutta kun pian huomasin, ettei hän -itse ollut aivan perehtynyt vepsän kieleen, otin opettajakseni erään -puolisokean, vanhan sotamiehen-lesken, jonka kanssa kävin läpi -venäläisen sanakirjan merkiten vepsäläiset sanat, mikäli hänen -tietojaan riitti. Sitäpaitsi panin kirjaan häneltä ja muilta tusinan -verran satuja, käänsin Mateuksen evankeliumin 5:nnen, 6:nnen, 7:nnen ja -8:nnen luvun sekä lauseparsia venäjän kieliopin lauseopista ja muista -kirjoista. Vaimo asui paikkakunnan ponomarin talossa, joka ponomari -oli syntynyt 30 virstaa kauempana Ojatin toisella rannalla Ladvan -kylässä ja joka eukon ohella oli opettajanani. Suurinta mielenkiintoa -minussa herättivät vepsän kielen verbien muodot. Jotenkin seuraavaan -kaavaan sain verbien taivutuksen. Indikatiivin preesens: _salptan, -at, --ah, -amai, -atei, -taha t. salpatas_, suomeksi: suljen, suljet, -sulkee, j.n.e.; kielteiset muodot: _en, et, ei salpta, emai, etei, eba -salpakoi_; refleksiiviset: _salptamoi, -atei, -ase, -amoisei, -ateisei, --asei t. salpatasei_, kielt.: _en j.n.e. salpakoi, emai j.n.e. -salpakoisei_, Indikat. imperfekti: _salpsin, -sii, salpas, salpsimai, -salpsitei, salpsiba t. salpattihe_; kielteiset: _en j.n.e. salptaske, -emai j.n.e. salptasket_; refleks.: _salpsimoi, -itei, -the, -imoisei, --iteisei, -ihoisei t. salpattihesei_; kielt.: _en j.n.e. salptaskete, -emai j.n.e. salptaskemisei_. Indikat. perfekti: _minä, einä, hän -salpanu, mö, tö, hö salpatud_. Tästä huomaa, että vepsäläinen -konjugatsioni on rikkaampi kuin sekä suomalainen, virolainen että -lappalainen. Perfekti, jonka moni sanoi olevan merkitykseltään -vallan imperfektin veroisen, lienee venäjän jäljittelyä. Kuulinpa -vielä matkalla Kargenetsista Lotinapeltoon sellaisen imperfekti-muodon -kuin lauseessa: kun sinä _maksneisit_, mutta en saanut selville, missä -suhteessa se eroaa muodoista _maksnet ja maksaisit_, jotka molemmat -esiintyvät suomessa. On muuten hyvin vaikeata tutkia jonkun kielen -muotoja, kun on pakko välittäjäkielenä käyttää muodoista köyhää -venättä. Ellei suomi olisi sen vertaa auttanut minua vepsää -tutkiessani, tuskin olisin saanut esille konjunktiivin preesensiä, -sillä miten asettelinkaan venäläisiä sanoja, joilla konjunktiivin -käsitettä ilmaistaan en aluksi saanut vastaukseksi muuta kuin: _Budu -minä tegen, hot tegen, kut tegen_ j.n.e. Sitävastoin olin erehtyä -futuurin suhteen, sillä venäjän _budu tai stanu_ sanojen avulla -muodostettu n.s. futuuri tosin käännettiin _ja budu sdelatj_ muodolla -minä _lienen tegemaha_, mutta mieluummin muodolla _minä tegeskanden_, -samoin kaikista muista verbeistä: _opendaskanden_ minä alan opettaa, -_voiskanden_, alan voida j.n.e. Minulla oli jo pari päivää se väärä -luulo, että vepsä vastoin muita suomalaisia kieliä oli muodostanut -itselleen futuurin, mutta huomasin sitten, että sillä lapin tavoin on -vasituinen inkoatiivimuoto, jonka suomi ja viro ovat menettäneet -(ruotsin ja saksan vaikutuksesta, joissa sellaista muotoa ei ole?). -_Minä sanoskanden_, lapiksi _sarnosgoadam; lugeskanden: logaskoadam_. -Mielestäni tämä muoto on otettava suomen kielioppiin, vaikkei se -tulisi sitä laajempaan käytäntöön; mutta syytä on toivoa, että se -kieliopista voi siirtyä kieleen, sillä tuntuuhan siltä kuin -refleksiivimuoto, jonka v. Becker ensiksi otti kielioppiinsa, olisi -tullut yleisemmin tunnetuksi (sillekin osalle Suomea [tämä kirjoitettu -seuraavan sivulauseen yläpuolelle rivien väliin]), vaikka se -enemmälle kuin puolelle Suomea sitä ennen oli tuntematon. Suurimmalla -todenmukaisuudella voi päättää, että suomessakin ennen on ollut -inkoatiivinen verbi, sillä ensiksi lapissa ja vepsässä se on ja -toiseksi tuntuvat tavalliset johdannaismuodot _meneskendelen, -lueskendelen_, jotka tosin ovat menettäneet inkoatiivisen -merkityksensä, saavan synnystään kiittää tätä inkoatiivia. - -Sijamuodoiltaan vepsä on aunuksen, lapin ja viron tavoin suomesta -paljon jäljessä, ja tuntuu siltä kuin suomalaiset jo erottuaan -heimolaisistaan olisivat muodostaneet lukuisat taivutussijansa. -Vepsässä en saanut selville muita sijoja kuin nominat. _lähte_, kaivo, -genet. _lähtken_, allat. _lähtkele_, illat, _lähtkehe_, infinit. -_lähtet (t. lähtket)_, possess. _lähtkel_, instrukt. _lähtken_, mon. -_lähtken_. Muotoja _lähtken ked, lähtkespäi, lähtkelpäi, lähtkehe-sai_ -en pidä tavallisina sijoina, kun _ked, päi, sai_ eivät yhdy -adjektiivoihin. - -Diminutiiveja. - -Suffiksit vepsänkieli enimmäkseen on menettäneet, ne esiintyvät -kuitenkin personaalipronomineihin ja _itse_ pronominiin sekä, jos kohta -harvoin, muihinkin sanoihin liittyneinä. Vakuutettiin -- -- -- - -Partikkeleista näytti olevan todellinen puute, ellei tahtonut käyttää -venäläisiä partikkeleita. Eipä missään viljelemättömässä kielessä -niitä liene suurta varastoa. - -Lappi, vepsä ja suomi ovat menetelleet eri tavoin lyhentäessään sanoja: -lappi on jättänyt pois päätteitä, vepsä (kuten myös viro) jonkun -keskellä sanan vartaloa olevan vokaalin, suomi päätteessä olevan -konsonantin. Vepsäl. _andlen, maksnen, salptan, langten_. - -Sanakirjallisessa suhteessa _laittaa_: vepsäl. _lajin_, torua, -nuhdella, ven. _lajat_. - - - - -64. - -Tohtori Rabbelle. - -(60:nnen jatko.) - - - Koivikko, 8 p:nä lokakuuta 1842. - -Enempää en Lotinapellossa ehtinyt kirjoittaa, enkä vepsäläisten parissa -senkään vertaa; täällä oli syynä se, että aikani meni vepsän kielen -tutkimiseen, mutta Lotinapellossa minun oli viettäminen arkiateri -Törngrenin 70;ttä syntymäpäivää. Tämä vietto tapahtui muuten kelpo -tavalla, mutta miten, sen saat toiste tietää. Sitten matkustin -vepsäläisten luo, oleskelin siellä aina syyskuun loppuun, ja kun -kirjeestäsi sain tiedon, että minun oli rientäminen kotia Kajaaniin, -läksin viimeinkin kotimatkalle, jolla nyt paraikaa olen ja toivon 3-4 -vuorokauden kuluttua vahingoittumattomana sinne perille saapuvani. -Muistelmiani olostani venäläisten ja vepsäläisten parissa voin toiste -Kajaanista kirjoitella ja pyydän nyt ainoastaan anteeksi, etten voinut -palata Helsingin kautta ja suullisesti onnitella Sinua Fransiskuksen -päivänä. Jos ensi talvena tarjoutuu mahdollisuutta muutamaksi viikoksi -poistua Kajaanista, niin varmasti käyn sinua Helsingissä tervehtimässä. -Sitä ennen olen _Suomi_-kirjaa varten kirjoittava jotakin vepsästä, -niin pian kuin saan siihen tilaisuuden. - -Tervehdi tuttavia, äläkä unhota muutamilla riveillä ilahuttaa - - rehellistä ystävääsi - Elias Lönnrotia. - - - - -65. - -Tohtori Rabbelle. - - - [Matkalla Kajaaniin, alkupuolella lokakuuta 1842.] - -[Saapui Helsinkiin 14 p:nä lokakuuta 1842. Kirjeen saajan muistiinpano.] - -Rakas veli! - -Sjömania myöten kirjoitin joku päivä sitten Sinulle kirjeen ja lähetin -samalla jatkoa Vyitegraan asti ulottuviin matkamuistelmiini. -Matkasta sieltä vepsäläisten luo, olosta heidän parissaan ja -kotimatkasta voisi tosin olla koko joukko kirjoittamista, mutta kun -vepsäläisten luona jouduin niin kovaan työhön heidän kieltänsä -tutkiessani, ettei jäänyt ollenkaan aikaa kirjoittelemiseen, ja -kun sen jälkeen aika kiireellä olen sieltä kotia matkustanut. niin -kaikki matkamuistelmat näiltä ajoilta vielä ovat paperille panematta. -Siksi ne kaiketi jäänevätkin, ellen palattuani Kajaaniin mahdollisesti -Suomi-kirjaan saisi kyhätyksi jotakin kirjoitusta olostani vepsäläisten -parissa. Heidän kielensä on vielä jotakuinkin suomen kaltaista, niin -että muutaman viikon kuluttua opin sitä puhumaan paremmin kuin venättä -puolessa vuodessa. Koko joukon aineksia vepsän oppimista varten -kokosin, kuitenkaan en niin paljoa, että siihen voisin olla -tyytyväinen, pääsemättä vielä toista kertaa joskus vastedes heidän -luokseen. - -Ennenkuin saat käsiisi nämä rivit, olen jo Kajaanissa, tosin -kahta viikkoa myöhemmin kuin minun oli määrä; toivon kuitenkin, -että tämä viipymys minulle annetaan anteeksi. Nyt pyydän Sinua -Helsingin kirjakaupoista kysymään teosta _Visa Reperta und -gerichtlich-medizinische Gutachten von J. Berndt_; jos se on -saatavissa, niin pyytäisin Sinua, että lähettäisit sen postissa minulle -samoin myös _Wistrand'in_ kirjan _Handhok i Forensiska Medicinen_. - -Lappalaista lusikkaa, jonka olisin lähettänyt Sinulle jo Fransiskuksen -päiväksi, jos se vaan olisi käynyt päinsä, pyydän Sinua nyt pitämään -hyvänäsi, lappalaismuistona. Rikkaat lappalaisperheet syövät yleensä -sellaisilla lusikoilla. Suomen-Lapissa ne kuitenkin tätä nykyä ovat -harvinaisia, mutta yleisemmät Norjan tunturilappalaisilla. Terveisiä! - - Rehellinen ystäväsi - Elias Lönnrot. - - - - - - -YHDESTOISTA MATKA V. 1844. - - - - -[Tälle viimeiselle tutkimusmatkalleen Lönnrot läksi saatuansa v. 1844 -kirjallisia ja tieteellisiä töitänsä varten pitkän virkavapauden. -Haluten vertailevaa tutkimusta varten lähemmin tutustua viron kieleen -L. läksi kesäkuun lopulla sanottuna vuonna Viroon, ensin Helsingistä -meren yli Tallinnaan ja sieltä Tarttoon, jossa hän viipyi elokuun -loppupuoleen opiskellen viroa. Tehtyänsä vielä seitsenviikkoisen -tutkimusmatkan Tarton eteläpuolisiin seutuihin L. palasi lokakuun -12:ntenä p:nä Tarttoon, kopioi sitten sikäläisiä sanakokoelmia ja läksi -joulukuun alussa kotimatkalle Pietarin kautta. Kulkien läpi Viron -pääasiassa jalan, L. joutui paluumatkallansa aikomattansa vatjalaisten -luo, jossa muistoonpani joukon runoja. Pietarissa jonkun alkaa -viivyttyänsä palasi L. alussa vuotta 1845 rautatietä Helsinkiin ja -sieltä kotiin Kajaaniin.] - - - - -1. - -Tohtori Rabbelle. - - - Tartto, 21 p:nä heinäkuuta (2:na elokuuta) 1844. - -Rakas Veli! - -Jos olisin viihtynyt huonommin tällä puolen merta tai jos ei aikani -olisi mennyt viron kielen tutkimiseen, olisin kaiketi jo monta viikkoa -sitten kirjoittanut Sinulle, kuten olisi ollut myös velvollisuuteni. -Mutta mainittu kieli on siihen määrään pitänyt minut työssä, että tämä -kirje kuitenkin on ensimäinen, jonka Suomeen lähetän, vaikka jo -seitsemättä viikkoa olen ollut Virossa. Merimatkani jälkeen viivyin -pari päivää Tallinnassa, matkustin sitten sieltä itään pastori Ahrensin -luo Kuusaloon; hän on sen äsken julaistun viron kieliopin tekijä, jonka -Suomalaisen Kirjallisuuden Seurakin on saanut. Hän vallan hämmästyi -huomatessaan kirjojeni joukossa vähää ennen Seuralle lahjoittamansa -kirjan. Joku päivä tuloni jälkeen hänen täytyi lähteä yleiseen -pappien-kokoukseen Tallinnaan, minkä vuoksi minäkin läksin sieltä pois -Maria Magdalenan seurakuntaan, joka sijaitsee puolitiessä Tarttoon -päin. Siellä viivyin hieman toista viikkoa ja tulin sitten vähitellen -tänne Tarttoon, missä nyt paljoa liikkumatta kaupungilla olen asunut -samassa paikassa neljättä viikkoa. Onkin, harvoja poikkeuksia -lukuunottamatta, satanut koko ajan ja lisäksi ollut kylmä, niin että on -voinut pitää itseään onnellisena, kun on ollut katto pään päällä. -Parin päivän kuluttua olen aikonut lähteä täältä etelämpään, -käytännöllisestikkin perehtymään siihen, minkä täällä teoreettisesti -olen oppinut. Kuten tiedät entuudesta, viron kielessä ei ole ainoastaan -kaksi murretta, vaan myöskin kaksi kirjakieltä, Tallinnan ja Tarton -murteet, joihin molempiin tahtoisin perehtyä niin hyvin kuin yhdessä -kesässä on mahdollista. Sekä oikeinkirjoituksen että muunkin puolesta -viro melkoisesti eroaa suomesta; eipä edes vepsä eroa siitä enempää. -Vokaalisointua ei ole Tallinnan virossa, ja ainoastaan jälkiä siitä on -olemassa Tarton murteessa. Varmasti pitkiä vokaaliäänteitä kielessä ei -ole muualla kuin ensi tavussa, jossa ne merkitään yhdellä ainoalla -vokaalilla, paitsi silloin kun samassa tavussa seuraa yksi konsonantti, -jolloin pitkä vokaaliäänne merkitään kahdella vokaalilla, esim. _noor_, -nuori, genit. _nore_, eikä noore. Sen tähden on välttämätöntä lyhyttä -vokaalia merkittäessä kirjoittaa seuraava konsonantinmerkki -kahdenkertaiseksi, esim. _emmä_, äiti, _kalla_, kala, jotka äännetään -_emä, kala_, mutta jotka äännettäisiin eema, kaala, jos ne -kirjoitettaisiin yhdellä m:llä ja l:llä. Kaikissa muissa tavuissa, -joissa suomessa on pitkä vokaaliäänne, on virossa niin epämääräinen -laajuus, ettei vokaalia voi sanoa pitkäksi eikä lyhyeksi. Virolaiset -itse (nimittäin filologit) sanovat sitä korolliseksi. Suomen ie, uo, yö -kuuluvat virossa pitkinä e, o, ö äänteinä, mutta niitä kuulutaan -sentään muutamilla seuduin äännettävän enemmän suomen tapaan. -Nomineilla on yhtä monta sijaa kuin suomessa ja sen lisäksi kaksinainen -monikko, nimittäin määrätty ja epämääräinen. Verbit taas ovat -suomalaisia verbejä paljoa köyhemmät, kun näet sekä konjunktiivin -preesens että koko optatiivi puuttuvat (varsinainen optatiivi -nimittäin, sillä se, mitä virolaiset optatiiviksi sanovat, ei ole muuta -kuin suomen konjunktiivin imperfekti). Vielä on huomattava, että -infinitiivistä on harvoja sijoja käytännössä, eikä partisipin -perfektejä ollenkaan voida sijoitella kuten suomessa. Refleksiiviverbiä -ei ole. - -Samoin kuin me suomalaiset luulemme viron oikeinkirjoituksesta, että se -on vallan hullunkurinen, samaa useimmat virolaiset puolestaan luulevat -meidän oikeinkirjoituksestamme. Kuinka suuri ero niiden välillä on -olemassa, osottakoon esim. se seikka, että virolainen kirjoittaisi -suomalaisen sananparren: _ei salli savinen pelto piian pitkiä hameita, -koriata kuokkijata, sukan vartta valkiata_ seuraavaan tapaan: _ei salli -savvine peldo pian pitkiä hammeida, korriada kokiada, sukka varta -valgiada_; mutta sellaisena kuin se suomessa kirjoitetaan hän sen -ääntäisi: _ei salli saavine peltto piian pitkiä haameitta, kooriatta -kookkiatta, suugan vartta valkkiatta_. - -Vaikka minulla vielä on lähes 200 paperiruplaa taskussa, täytyy minun -kuitenkin pyytää Sinua olemaan hyvä ja ensi tai toisessa postissa -lähettämään minulle 50 ruplaa hopeaa, sillä asuntoni ja ruokani ovat -maksamatta ja sitäpaitsi minun on ostaminen koko joukko kirjoja, joita -Helsingissä ei ole saatavissa. Kahden viikon kuluttua olen palannut -eteläiseltä retkeltäni, ja jos minun silloin vielä onkin pari päivää -odottaminen kirjettäsi, toivottavasti voin sen pian saada. Täältä -matkustan sitten Pernoon ja sieltä Tallinnaan, mistä kaiketi syyskuun -lopulla tai lokakuun alussa saan palanneeksi Helsinkiin, kuten toivon. -Virolaisia kirjoja olen jo ostanut hyvän kasan (30 luvultaan). -Halunneeko Seura sellaisia, esim. toista painosta Hupelin sanakirjaa ja -kielioppia, jotka täältä voisin saada, kuten myös virolaisen Raamatun? - -Tähän liitetyssä kirjeessä olen pyytänyt Aspia lähettämään seuraavan -neljänneksen [vuosipalkkaani] Sinulle (paitsi 25 ruplaa hopeaa[?] jotka -hän lähettää Kuopioon). Lähetä siis se hänelle postissa. - -Tartosta tai Pernosta kaiketi taas annan itsestäni elonmerkkejä, kun -olen palannut lättiläiseltä rajalta. Muuan tohtori Fählmann, joka on -kirjoittanut nuo ihanat sadut sekä myöskin viron kieliopin Oppineen -Seuran julkaisuissa, on täällä melkein joka päivä minulle opettanut -viron kieltä. Paha kyllä minulle, hänen aikansa kuluu niin -yksityispotilaiden hoitoon (noin 70 sairasta päivässä), etten voi -saada hänen opetustaan niin paljoa kuin tahtoisin, kun siten häntä -liiaksi vaivaisin. -- Tervehdi rouvaasi ja sukuasi! - - Tuus - Elias Lönnrot. - -Merkitse Tarttoon osotettuun kirjeeseen _poste restante_ -[postikonttoriin jäävä], sillä voisi sattua, että viipyisin -lättiläisellä rajalla kauemmin kuin mitä nyt olen aikonut. - - - - -2. - -Lehtori Zittingille. - -(Konsepti.) - - -[Lyhentäen julkaistu ruotsiksi "Saiman" 36:nnessa n:rossa v. 1846.] - - Tartto, 18 p:nä elokuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Useita viikkoja olen nyt täällä koettanut saada selvää viron -kieliopista, mikä on huononpuoleisesti onnistunut. Kuitenkin toivon -lopulta siinä pääseväni "ins Reine" [= oikealle tolalle] s.o. löytäväni -ne erityiset kielenlait, joiden vaikutuksesta viro on eronnut suomesta. -Kieliopeista ei suinkaan ole puutetta. Niistä on kaksi, jotka viime -vuonna samaan aikaan ja riippumatta toisistaan ovat ilmestyneet, -nimittäin Tartossa asuvan tohtori Fählmannin ja Kuusalan pastorin -Ahrensin julkaisemat jotenkin tyydyttävää käytännöllisessä suhteessa, -mutta kielen sisäisten lakien esittämisessä ne ovat puutteelliset. Tätä -esitystä onkin melkoisesti vaikeuttanut se seikka, että Virossa ei -ainoastaan puhuta, vaan myös kirjoitetaan ja painetaan kahta murretta, -nimittäin Tallinnan viroa ja Tarton viroa, jotka huomattavasti eroavat -toisistaan sekä aineksen puolesta, kuten laita on enimmästi Suomen -murteiden, että myöskin muodollisesti. Nämä murteet ovat muinaisina -aikoina pitkällisten sotien kestäessä, myöhemmin pappien ja muuttojen -vaikutuksesta sekoittuneet, niin että tätä nykyä usein tapaa toisen -muotoja toisessa. Jos niiden eroavaisuudet olisivat olleet suuremmat, -niin sellaista sekoitusta ei niin helposti olisi voinut syntyä, mutta -kun niiden välinen erotus ei ole suurempi kuin esim. ruotsin ja -tanskan välinen, ei se ole voinut estää toista murretta puhuvia -lukemasta ja ymmärtämästä toisella murteella painettuja kirjoja. Kun -Tallinnan-kielinen kirjallisuus on verrattomasti rikkaampi kuin Taiton -viron, niin etenkin Tarton-puolinen virolainen kernaasti käyttää -hyväkseen sitä, mitä huomaa Tallinnan virolaisella. Päinvastoin käy -harvemmin, osaksi sen tähden että Tarton virolla on vähempi -tarjottavaa, osaksi myös siitä syystä, että Tallinnan virolainen -katselee toista murretta yhtä halveksien kuin rikkaampi tavallisesti -katselee köyhempää naapuriaan. Tallinnan viroa puhuukin seitsemää -vertaa suurempi määrä kuin Tarton viroa, sillä kaikkiaan 622,000:sta -virolaisesta, johon lukuun koko kansan joku vuosi sitten laskettiin -nousevan, puhuu jälkimäistä tuskin satatuhatta henkeä. - -Mitä tulee virolaiseen kirjallisuuteen, niin sitä on filologisia ja -historiallisia, poikkeuksetta saksaksi kirjoitettuja tutkimuksia ja -virolaisia kansankirjoja. Jos kohta viimemainitut, kuten meidänkin -kansankirjat, enimmäkseen ovat sisällykseltään hartauskirjallisuutta, -niin niissä tapaa muitakin, jopa sellaisia, joita suomalainen rahvas -vahingokseen on vailla. Olen poikkeuksetta ostanut itselleni kaikki -tapaamani virolaiset kirjat, ja minulla lienee niitä nyt noin 60 eri -kappaletta. Aikaa saaden kaiketi olen koettava muodostella niitä -suomalaista rahvasta varten. Etevin virolainen kansankirjojen tekijä -oli rovasti Masing vainaja, joka asui lähellä Tarttoa. Mutta sen -vuoksi, ettei hän joka rivillä maininnut raamatunlauseita eikä muuten -ulkokullaillut, ja sen vuoksi, että hän koetti kirjoittaa kieltä niin -kuin sitä puhutaan eikä vanhaan hartauskirjain kuluneeseen tapaan, -häntä kohtasi herrnhutilaisten (= heränneiden) opettajien ja näiden -kuulijain puolelta suuri vastustus koko hänen elinaikansa. Näitä hänen -kirjojaan alussa jotenkin vähän kysyttiin, mutta sittenkuin rahvas -huolimatta mainittujen opettajien ponnistuksista oli ehtinyt saada sen -vakaumuksen, että Masingin kirjoitukset olivat oivalliset lajiaan, -ruvettiin niitä niin halukkaasti hankkimaan, ettei niitä enään moneen -vuoteen ole voitu löytää ainoatakaan kappaletta kirjakaupasta. -Muutamia olen kuitenkin saanut toisilta henkilöiltä, ja tohtori -Fählmann, yllämainittu, joka samalla on Tarton Oppineiden Seuran -esimies, on luvannut hankkia minulle vielä muutamia lisää. Mainittu -mies, joka paitsi esimiehentointansa, hoitaa sairaita enimmin kaikista -täkäläisistä lääkäreistä (60-70 potilasta päivässä, paitsi useita -muita, jotka käyvät kotona hänen luonansa), on samalla vironkielen -lehtori yliopistossa ja hoitaa dietetiikan ja farmakologian -professorin-virkaa, tämän paikan ollessa avoinna. On siis helppoa -arvata, kuinka paljon aikaa hän voi käyttää ylimääräisiin toimiin, -mutta siitä huolimatta hän melkein joka päivä on antanut minulle -vironkielen opetusta. Tällainen käy päinsä ainoastaan täkäläistä -elintapaa noudattaen, kun ei pidetä iltaa päivään kuulumattomana -aikana, jota ei voi parempaan käyttää kuin korttipeliin ja todin -juontiin. Kaikki, jotka meillä valittavat riittämättömiä tulojaan ja -liikaa työtään, voisivat täällä oppia paljon uutta, nimittäin esim. -ettei ole mitään riittämättömiä tuloja, vaan että se, mitä niiksi -sanotaan, ei ole muuta kuin turhien menojen eufemistinen nimi. -Samanlainen teennäisnimi on myös "liiallinen työ" eikä se yleensä -merkitse muuta kuin mitä tavallisesti sanotaan tyhjäntoimittamiseksi. -Isäntäni, nimineuvos Hagen, elää vaimoineen ja 7-8 lapsineen sangen -sievästi sillä vähäpätöisellä palkallaan, jota yliopiston piirustuksen -opettajana nauttii, ja kuitenkin useimmat elintarpeet täällä ovat -melkoista kalliimmat kuin meillä (sokuri esim. 1 rupl. 20 kop., -kahvi 1 rupl. 50 kop.) Mutta kukapa meillä suostuisi täkäläiseen -päiväjärjestykseen: aamulla kuppi kahvia (vahvasti sikurinsekaista) ja -sen kanssa pari korppua; kaksi ruokalajia päivälliseksi, joka syödään -kello puoli 1, siihen kuuluva lasi olutta: illallista ei ollenkaan, -vaan sen sijaan 3-4 kuppia teetä ynnä pari pientä voileipää? Yksi -ainoa kerta monen viikon kuluessa ollaan juotu iltapäiväkahvia, ja tämä -tapahtui erinomaisesta aiheesta, nimittäin sen johdosta, että lapset -palasivat maalta, missä sukulaisten luona olivat viettäneet kesänsä. -Totia tai muita väkeviä ei ollenkaan käytetä. Vieraissa käydään -aniharvoin eikä sitä varten koskaan tehdä sitä suurempia -valmistuksia kuin talossa muuten on tapana; tarjotaan vaan 3-4 kuppia -teetä ynnä voileipiä. Siellä, minne minua on kaupungilla kutsuttu, -on menetelty samoin tai on korkeintain juotu lasi viiniä sen lisäksi; -ainoastaan illallispöydässä muutamissa paikoin juodaan useampi lasi. -Minulle on kuitenkin muutamissa paikoin tarjottu ruokaryyppykin. Totia -en moneen aikaan edes ole nähnyt, lukuunottamatta muuatta iltaa, -jolloin join sitä lasin erään ruotsalaisen merikapteenin luona, joka -tätä nykyä on sen höyrylaivan kapteenina, joka kulkee Tarton, Pihkovan -ja Narvan väliä. - -Täältä olen nyt aikonut matkustaa lättiläiselle rajalle tutkimaan -tarttolais-viroa. Sieltä palaan tänne ja alan vähitellen matkustaa -takaisin kotimaahan Pernon kautta Tallinnaan ja Helsinkiin j.n.e. -Suuresti kyllä kaipaan kotia, mutta vielä enemmän sitä, että saisin -viron-kurssini niin suoritetuksi, ettei minun uudestaan tarvitse -matkustaa tänne, kuten kaiketi vielä kerta täytyy käydä lappalaisten ja -vepsäläisten luona, saadakseni aikaan suomen, viron, vepsän ja lapin -vertailevan kieliopin. Kun minulla ei ole mitään erityistä kerrottavaa -toisille sikäläisille tovereille, en nyt kirjoita heille, vaan olkoon -tämä kirje "commune bonum" [= yhteistä omaisuutta]. Kernaasti olisin -kirjoittanut laajemman kirjeen, mutta viro ei tahdo antaa minulle aikaa -kirjeiden kirjoittamiseen. Tämä on nyt kolmas kirje, jonka Virosta -lähetän. - -Viikko sitten kirjoitin Aspille Ouluun ja pyysin häntä lähettämään -Sinulle 70 ruplaa neljännesvuotis-palkastani, joka on nostettavissa -syyskuun ensi päivinä. Jos Frans nyt voi päästä kouluun, pyydän Sinua -etukäteen suorittamaan sisäänkirjoitusmaksun. Lokakuussa kaiketi olen -luonanne ja olen silloin korvaava sen. Tervehdi myöskin rouva Vikmania -ja ilmoita hänelle tätä samaa. - - Ystäväsi ja veljesi - Elias Lönnrot. - - - - -3. - -Tohtori Rabbelle. - - - - Tartto, 16 p:nä elokuuta 1844. - -[Merkitty saapuneeksi perille 24 p:nä elok.] - -Rakas Veli! - -Sen sijaan että minun tunti, jopa kaksikin sitten, olisi pitänyt alkaa -tämän kirjeen kirjoittaminen, olen käyttänyt ajan viroon, niin etten -toivo saavani monta riviä kokoon ennen postitunnin päättymistä. Kuten -huomaat, olen yhä vielä Tartossa. Tohtori Fählmann, Virolaisen -Oppineiden Seuran esimies, kehotti minua jäämään seuran kokoukseen, -joka oli toissa päivänä, ja johon minutkin kutsuttiin. Sitä kesti kello -7:stä i.p. kello 12:en yöllä. Ensin esimies luki lyhyen esityksen -Seuran menestyksestä, toiveista ja muusta seuran tilasta siitäperin kun -seuralla viime kesäkuun alussa oli viime istuntonsa. Sen jälkeen -merkittiin luetteloihin muutamat lahjoitetut kirjat ja luettiin -muutamia kirjeitä mikäli Seuraa koskivat. Vielä luettiin julki pastori -Hollman[n]in jättämä tutkimus virolaisista nomineista, ja t:ri Hansen -esitti pääkohdat kirjoittamastansa tutkimuksesta, jonka tarkoituksena -oli Herodotoon mainitsemien Skyyttain maan paikannimien lähempi -määrääminen. Sama Hansen piti pöytäkirjaa, kun sihteeri juuri -oli matkalla Inkerissä ja Aunuksen kuvernementissä. Kaiken tämän -kestäessä poltettiin sikaria ja juotiin ensin teetä ja sitten -viinitotia, mikä näyttää olevan hyvä keino estämään sitä jäykkyyttä, -joka muuten tavallisesti pyrkii pujahtamaan sellaisiin seuroihin. Seura -ei kokoonnu yliopistoon, vaan aina yksityiseen taloon. Viimeisellä -tunnilla syötiin perinpohjainen illallinen, minkä jälkeen jokainen -meni kotiansa, paitsi Fählmannia, jonka kai vielä oli käytävä jonkun -potilaansa luona; näiden hoidossa yksistään hänellä olisi kylliksi -tehtävää, ilman että kiusaisi itseään Oppineiden Seuran esimiehen -toimella, opettamalla minua ja viron luennoilla yliopistossa, sillä hän -on samalla yliopiston vironkielen lehtori, ja lisäksi hän luennoitsee -dietetiikkaa ja farmakologiaa, joiden tieteiden avoimeksi julistettua -professorinvirkaa hän hoitaa. Kaiken tämän hän ihmeteltävällä tavalla -ehtii toimittaa ja kirjoittelee sitäpaitsi vironkielisiä kirjoituksia -"Marahva kalenderiin" ja saksankielisiä Seuran keskustelemuksiin. -Parasta, mitä tähän asti on kirjoitettu viron kieliopin alalla, on hän -tehnyt, ja se on painettuna mainituissa keskustelemuksissa. Kaikista -lääkäreistä hänellä näillä seuduin on lukuisimmat hoidokkaat (60-70 -potilasta päivässä, joiden luona hän joka päivä käy kaupungilla, paitsi -niitä, jotka käyvät hänen kotonaan ja joiden kanssa hän on -kirjevaihdossa). Hän on meidän ikäisemme mies, iloinen, suora, -hyväntahtoinen ja avulias kaikessa, minkä vaan voi toimittaa. Seuran -kokouksessa minä lupasin seuraavaan "Sitzungiin" [istuntoon] kirjoittaa -vertailevan viron ja suomen muoto-opin, jos suinkin ehtisin. Pyysin -oikeutta kopioida Seuran sanakirjakeräelmät, mihin kernaasti -myönnyttiin, ja johon sittemmin sain toisenkin oikeuden; olen näet -tähän asti unhottanut kertoa, että minä olin yksi äsken valittuja uusia -jäseniä. Heti palattuani lättiläiseltä rajalta, jonne nyt aion -matkustaa, ryhdyn sanakirja-ainesten kopioimistyöhön. Siihen kai menee -monta viikkoa, mutta se on välttämätöntä, kun useimmat virolaiset sanat -esiintyvät suomessakin, jos eivät kaikissa, niin kuitenkin jossakin -murteessa, ja kun näin suurin määrin niitä saa kootuiksi, se tietysti -on parempi, kuin niiden noukkiminen yksitellen. - -Kun sekä Fählmann että Hansen ovat lahjoittaneet minulle muutamia -virolaisia kirjoja, joita en kirjakaupasta ole saanut, ja ovat -luvanneet hankkia minulle useampia, ja kun minäkin tahtoisin heille -antaa jotakin, pyydän Sinua, että jätät alla olevan luettelon -Thunbergille ja kehotat häntä lähettämään ne, mikäli ovat saatavissa, -konsuli Böninghille Tallinnaan pyytäen häntä sieltä postissa -lähettämään ne minulle tänne Tarttoon. Muutamia minulle tulevia Sinulla -niistä lienee kotonasi; sen tähden en lähetä tilausta suoraan -Thunbergille, vaan pyydän Sinua katsomaan, mitkä Sinulla on hallussasi; -pyyhi ne pois luettelosta ja anna sitten sekä kirjat että luettelo -Thunbergille. - -[Mainittu tilausluettelo:] - -Hyödyllinen Huvitus luomisen töistä; 2 kappal. Ajanviete Lapsille. -Kultala; 2 kpl. Haaksirikko. Hyödyllisiä kertomuksia yhteiselle -kansalle: 2 kpl. Luvun lasku oppi Boreniukselta. Tomas Kempin 4 kirjaa -Kristuksen jälkeen seuraamisesta. Biblian Historia. Vanhan ajan -Historia Ahlholmilta. Ilolaulu Jesuksesta. Suomenkielinen Wirsikirja. -Suomalaisia Sanalaskuja. Suomalaisia Arvoituksia. Kalevala. Kanteletar. -Mehiläinen 1836, 37, 39, 40, Suomen historia ja Venäjän historia, -jolleivät seuraa Mehiläisen mukana. Kotilääkäriä 2 kpl. Suomi, kaikki -vuosikerrat. Renvallin kielioppi, Vikströmin kielioppi. Vhaelin -kielioppi. Hippingin kirja Saksanmaasta. Gottlundin: Taciti Omdömen -öfver Finnarne. -- Jos tämän lisäksi voisit lähettää Saima-lehden, -Maamiehen ystävän ja Helsingfors Tidningar, vaikkapa muutamia muitakin -sanomalehtiä kesäkuun keskivaiheilta, niin sitoudun jättämään ne -vahingoittumattomina takaisin Helsingissä, niin pian kuin olen -palannut. Ne tulevat kaikki kait helposti Tallinnaan ja sieltä -raskaamman postin mukana tänne, kun vaan pyydetään Böninghiä -suorittamaan ennakolta postikulut, jotka sitten Tallinnassa itse tahdon -maksaa hänelle takaisin. Joskus odotan saavani Sinulta kirjeen sekä -tietoja siitä, mitä vieraita Sinulla nyt on Kalliolinnassa, sekä muita -tilapäisiä uutisia. Terveisiä asianomaisille! - - Uskollinen veljesi - Elias Lönnrot. - - - - -4. - -Lehtori Ståhlbergille. - -(Konsepti?) - - -[Aaltosulkujen { } välissä olevaa vastaa "Saiman" 44:nnessä n:rossa -1844 ruotsiksi julkaistu "Ote t:ri Lönnrotin kirjeestä, joka on -päivätty Tartossa elok. 27:ntenä 1844", joka kuitenkaan ei ole sanasta -sanaan yhtäpitävä tämän kanssa.] - - Tartto, 24 p:nä elokuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Kun nyt taas epäilemättä olet Viipurissa, lähetän sinne tämän -tervehdyskirjeeni. Viime kuukausien kuluessa aioinkin Sinulle -kirjoittaa, mutta lykkäsin sen aina toistaiseksi, kun en varmaan -tietänyt, missä silloin oleskelit, Nurmeksessa, Kajaanissa vai -Viipurissa. Varmaankin muilta olet jo kuullut, että olen matkustanut -tänne Viroon. Täällä Tartossa olen jo puolentoista kuukautta tutkinut -viroa ja etenkin viron kielioppia, joka nyt vihdoinkin on alkanut -selvitä minulle. Etenkin sen tähden on minun näissä opinnoissa oltava -tarkka, että vastedes, jos joskus siihen saan aikaa, voisin tällä -taholla olla valmistautunut työhön, jota usein olen ajatellut, -nimittäin vertailevan suomen, viron, vepsän ja lapin kieliopin -kirjoittamiseen. Sen verran saksaa näyttää täkäläinen saksalainen -ympäristö minuun mättävän, että voin kirjoittaa sellaisen teoksen -saksaksi, jollei sen julkaiseminen ruotsiksi kannattaisi. - -{Täkäläiset virolaisuuden ystävät ovat eri mieltä viron sukulaisuudesta -suomen kanssa, toiset kun pitävät sitä suomen tyttärenä, toiset sen -sisarena. Minä puolestani olen taipuvampi jälkimäiseen mielipiteeseen, -kun näet kahdesta pahasta, pilatusta sisaresta ja lapsesta, kernaammin -valitsee edellisen. Jopa on pälkähtänyt muutamien päähän pitää muuatta -hyvin turmeltunutta viron murretta, nimittäin liivin kieltä, jota -jokunen sata Salis-joen suulla ja Angernin rannikolla asuvaa henkeä -puhuu, kaikkien suomalaisten kielien tai suomalaisheimojen kielien -kantaäitinä. -- Kuitenkin on harrastus viime aikoina enemmän kääntynyt -kielen filologiseen muovailemiseen. Viime vuosina on ilmestynyt -kaksittainkin viron kielen muoto-oppeja, toinen erään pastori Ahrensin, -toinen Fählmannin julkaisema. Viimemainittu asuu täällä Tartossa; hän -on usein käynyt luonani ja opettanut minulle viroa. Uutta virolaista -sanakirjaa varten on täkäläisellä Oppineiden Seuralla suuria keräelmiä, -jotka minä olen päättänyt kopioida, ja olen jo siihen pyytänyt -ja saanut luvan. -- - -Missä suhteessa viro pääasiallisesti eroaa suomesta? a) Vokaalisointu -puuttuu kokonaan, minkä vuoksi sanan jälkitavuissa on yksinomaan kovia -vokaaleja, b) Pronominaali-suffikseja ei ole, paitsi muutamissa -harvoissa sanoissa, missä kolmannen persoonan suffiksi esiintyy, mutta -nämä sanat ovat poikkeuksetta muuttuneet adverbeiksi, c) Nominatiivi -päättyy useimmissa sanoissa konsonanttiin silloin kuin se suomessa -päättyy vokaaliin; ainoastaan milloin kaksitavuisissa sanoissa -korollinen vokaali on lyhyt, päätteenä on vokaali, ja sama on laita -adessiivin, ablatiivin, inessiivin ja elatiivin, ja erityisissä -tapauksissa myös infinitiivinkin. d) Komitatiivia, instruktiivia, -prolatiivia ja essiiviä ei ole, mutta niiden sijaan on muuan -terminatiivi-sija, esim. _rinnani_, rintaan asti, _polveni_, polveen -asti, sekä -ga-päätteinen sija, joka lähinnä vastaa suomen -komitatiivia, esim. _käega_, kädellä, _Jumalaga_, Jumalan kanssa, e) -Monikolla on, lukuunottamatta nominatiivia, tavallisesti -kaksinkertaiset sijat, joista toisella sarjalla on erityinen -kollektiivinen merkitys, f) Verbeillä ei ole konjunktiivin preesensiä, -optatiivia eikä refleksiivistä taivutusta, ja ne ovat muutenkin suomen -verbejä köyhemmät (infinitiivin sijojen, johdannaisten puolesta), g) -Sanoissa tapahtuu usein sisäheitto, esim. _nuhtlen_, nuhtelen, -_viimne_, viimeinen; tütred, [tyttäret], _kambrid_, [kamarit]; tämäkin -riippuu korosta ja heittyneen vokaalin viereisistä konsonanteista, h) -Viron täytyy useimmiten turvautua partikkeliin, milloin suomi voi -käyttää gerundioita ja partisipeja. i) Adjektiivi jää muutamissa -tapauksissa taipumatta, ja passiivin partisipin preteeriti on aina -taipumaton j.n.e. Ainoastaan lyhemmyys on virolla etuna suomen -rinnalla. Kun virossa on monta yksitavuista sanaa, jotka suomessa ovat -kaksitavuiset, viro sopii paljoa paremmin uudenaikaiseen runouteen} ja -konsonanttiset päätteet yksitavuisiin loppusointuihin. Viro on -trokeista kieltä, minkä vuoksi sijapääte usein jätetään pois ja pitkä -vokaali lyhennetään, milloin sana sijapäätteen liityttyä muuttuisi -daktyyliseksi tai pitkän vokaalin kautta spondeiseksi. Sama on lapin -laita. -- {Virolainen kirjallisuus on samoin kuin suomalainen -- köyhä. -Kuitenkin on olemassa useita hyvänpuoleisia kansankirjoja, joita -palattuani olen aikonut ruveta suomeksi muokkailemaan. - -Koska sanakirja-työ -- nimittäin kopioiminen -- vie ainakin -puolentoista kuukautta, ja kun sitäpaitsi pariksi viikoksi olen aikonut -matkustaa lättiläiselle rajalle, voidakseni siellä paremmin tarkastaa -viron Tarton-puolista murretta, niin tulen näillä seuduilla vielä -viipymään pari kuukautta} ja toivon siis mitä pikimmin postissa saavani -Sinulta moniaita rivejä. Jos olet käynyt Kajaanissa, niin ilahuta minua -sikäläisilläkin uutisilla. En ole 4-5 kuukauteen kuullut mitään sieltä, -enkä tähän saakka ole Virossa-oloni aikana saanut riviäkään Suomesta, -kun olen laiminlyönyt ilmoittaa olopaikkaani ystävilleni. {Koska -paluuni kotimaahan kaikesta päättäen ei voi tapahtua ennen loka- tai -marraskuuta, on hyvin mahdollista, että minun on palaaminen Pietarin -tai Viipurin kautta. Kotia palattuani aion asettua yhteen paikkaan -kahdeksi vuodeksi ja} ["Saimassa" jatkuu: "koettaa, kuinka pitkälle -suomen sanakirjan työssä siten kerkiän. Sitten kait minun taas on -tehtävä muutamia kuukausia kestävä virkistysmatka Lappiin tai -vepsäläisten luo, niin että jaksan istua jäljellä olevat kaksi -vuotta."] tehdä sanakirjaa, mutta en vielä tiedä, olenko tekevä sen -Kajaanissa vai olenko koko virkalomani ajaksi muuttava Kuopioon, missä -kuitenkin joskus paremmin voisi virkistyä toverien parissa. Mikä Sinun -mielestäsi olisi parempi? -- Cedervaller pyysi minulta lupaa lainata -joitakuita kohtia Mehiläisestä painatettaviksensa. Tässä se nyt seuraa: - -[Mainittu luvanantokirjoitus]. - -Painotarkastus-virastoon jätetään kaikki kirjoitukset leimaamattomalle -paperille laadittuina, joten tämä siis kelvannee. -- Kuitenkin hänen -tulee antaa minulle muutamia kappaleita ilmaiseksi; sen voit hänelle -mainita. - -Tervehdi rouvaasi, Ahrenbergia rouvineen, Ignatiusta, Judenia ja muita -tuttavia. - - Ystäväsi ja veljesi - Elias Lönnrot. - - - - -5. - -Tohtori Rabbelle. - - - [Tartto, 2? p:nä elokuuta 1844.] - -[Merkitty saapuneeksi perille 4 p:nä syysk. 1844.] - -Rakas veli! - -Viime lauantaina sain kirjeesi ynnä useita muita kirjeitä Suomesta, -niiden joukosta kajaanilaisiakin. Rahoista saan erityisesti kiittää; -nykyhetkeksi jopa kahdeksi kuukaudeksi edelleen olen niiden kautta -runsaasti varattu, ja olisin luultavasti koko matkaakin varten, ellei -minun pitäisi ostaa useita kirjoja, joista Bopp'in "Grammatik über die -Sanscritsprache", jonka eilen tilasin, yksin maksaa 15 hopearuplaa. -Virolaisia kirjoja minulla jo on ainakin 70 erinimellistä, ja useista -kaksoiskappale, toinen näet Porvoon lukiota varten, lehtori Öhmanin -toivon mukaisesti. -- Valtioneuvos Krusen luona näin äsken ihka uuden -mustalaiskielen kieliopin ja lukukirjan, joiden olemassaolon johdosta -hän kiroili ja pauhasi, kun tekijä, muuan berliiniläinen, sitä varten -oli käyttänyt hänenkin kokoelmiansa vähintäkään häneltä lupaa -kysymättä. Valtioneuvos oli näet lähettänyt mustalaiskeräelmänsä sinne -tarkastettaviksi ja sitten saadaksensa ne takaisin, mikä nyt olikin -tapahtunut, vaikka vallan odottamatta painetussa muodossa. Sama Kruse -on historioitsija, arkeologi, vähän filologi, kirjailija, sanalla -sanoen monipuolinen mies. Hänen poikansa, joka on ylioppilas, oli -loma-ajalla käynyt Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella y.m. ja -palasi joku viikko sitten ilman että oli voinut toimittaa isänsä -antamaa päätehtävää, nimittäin että olisi piirustuttanut Lapista -löydetyn vaa'an (tai vaakakupin), punnuksineen, väreineen, -ruostepilkkuineen j.n.e., mistä vaa'asta professori Hällström-vainaja -Tiedeseuran keskustelemuksissa antaa kuvauksen. Hän näytti minulle -useita erilaisia vaakakuppeja, jotka oli kerännyt Virosta, Liivinmaalta -ja kaikkialta; niistä, joita ei ollut voinut saada, hän oli hankkinut -itselleen piirustukset; ainoastaan lappalainen vaaka puuttui hänen -suureksi huolekseen. Nyt hän pyysi minua tekemään Helsinkiin palattuani -kaiken, minkä voin, hankkiakseni hänelle siitä uskollisen piirustuksen. -Jos mahdollisesti tietäisit, missä tätä vaakaa säilytetään, niin teetä -minun kustannuksellani siitä piirustus ja lähetä se tänne, jotta Kruse -saisi yölepoa. Senkin vuoksi haluaisin jo täällä ollessani saada -hankituksi tuon piirustuksen Kruselle, kun sitä helpommin saisin -tilaisuuden kopioida hänen kokoelmansa virolaisia sanoja, jotka hänellä -on välilehtisessä Hupelin sanakirjassa. En epäile, ettei hän ilman -sitäkin anna minulle lupaa siihen, mutta luulen hänen tekevän sen kahta -kernaammin, jos hankin hänelle tuon kallisarvoisen vaakakuvan. - -_Suomea_ varten voisin kyllä kirjoittaa jonkun kirjoituksen, esim. -vertauksen viron ja suomen välillä, mutta ilmestyykö Suomi siis -todella? -- Kun Castrénin syrjäänin kielioppi on painosta ilmestynyt, -niin lähetä minulle sitä pari kappaletta tänne. Nehän voisi lähettää -Kirjallisuuden Seuran vapaakirjeoikeudella, varsinkin kun tarkoitukseni -on antaa toinen kappale täkäläiselle Oppineiden Seuralle. - -Näihin aikoihin olen yhä vaan etymologiselta kannalta vertaillut viroa -suomeen. Samoin kuin lapin kielessä on korolla virossa tärkeä osa, ja -trokee on sanojen soinnullisuuden perusmittana, minkä tähden pääte -usein niellään, ja pitkä vokaali lyhennetään, niin pian kuin sana sen -kautta muuttuisi daktyyliseksi tai spondeiseksi. - -Kun paperia näyttää riittävän, ja kokonainen tunti on jäljellä -postiajan päättymiseen, niin tahdon tässä mainita muutamia -pääasiallisia omituisuuksia, joiden puolesta viro eroaa suomesta. -[Jotenkin samoin kuin 4:nnessä.] -- -- -- -- -- - -Huomenna, wenn es nicht regnet [= ellei sada vettä], matkustan -etelämpään, palaan kahden viikon päästä ja ryhdyn sanakirja-ainesten -kopioimistyöhön. Palatessani minua kait odottaa postissa muutama rivi, -ehkäpä sanomiakin. - -Valtioneuvos [v. Haartman, lääkintöhallituksen ylitirehtööri] kirjoitti -minulle pyytäen minua mittaamaan hänen tarpeeseensa muutamia virolaisia -kalloja, minkä tähän liitetyssä kirjeessä lupaan tehdä. - -Keitä nyt on luonasi Kalliolinnassa? Tervehdi rouvaasi ja sukulaisiasi --- Castrénia ja kaikkia muita tuttavia. Grotille olen ostanut ne kaksi -kirjaa, jotka hän pyysi minun ostamaan, mutta kolmatta puolalaista -kirjaa en ole saanut - - Veljesi ja ystäväsi - Elias Lönnrot. - - - - -6. - -Tohtori Rabbelle. - - -[Puolisulkujen { } väliset kohdat konseptista.] - - Tartto, 14 p:nä lokakuuta 1844. - -[Merkitty saapuneeksi perille lokakuun 26:ntena s.v.] - -Rakas Veli! - -Vaellukseni Tarton-virolaisten parissa maaseudulla kesti lähes -seitsemän viikkoa niiden kahden asemesta, joilla lähteissäni olin -luullut tulevani toimeen. Toissa iltana vihdoinkin palasin, luin ensin -tervetulleen kirjeesi, senjälkeen useita muita, joista osa oli -Kajaanistakin. Eilen lueskelin sanomia koko päivän ja kait minun vielä -on hukattava päivä niiden takia. Sinun ja Thunbergin lähettämät kirjat -olen saanut ja kiitän Sinua niiden vuoksi näkemästäsi vaivasta. -Muutamat niistä olen jo antanut Fählmannille ja ylihuomenna, kun -Seuralla on kokouksensa, annan loput Seuralle. - - (18 p:nä lokakuuta.) - -Näin pitkälle ehdin neljä päivää sitten, ja syynä, minkä tähden en -kerinnyt pitemmälle, oli postitunnin loppuminen sillä välin kun jotakin -muuta oli sattunut minua viivyttämään. [Konseptissa: "-- -- syynä --- -- oli se, että tahdoin kirjoittaa puhtaaksi muutamia arkkeja -tarttolais-murretta koskevia kieliseikkoja, voidakseni antaa ne -täkäläiselle Seuralle, kuten toissapäivänä teinkin."] Toissapäivänä -Oppineella Seuralla oli taas kuukausikokouksensa. Se pidettiin -yksityishuoneistossa kuten ennenkin ja kesti klo 7:stä tai 1/2 8:sta -klo 12:en. Istunnossa luki 1:ksi esimies Fählmann kirjoituksen -vironkielen pehmeistä (muljeeratuista, dileeraavista) konsonanteista, -jommoisia suomessa ei ollenkaan ole -- sekä muutamia kirjeitä. 2:ksi -pastori Körber muutamista kiinni-muuratuista ihmisistä [Konseptissa: -"-- -- muutamain kiinni-muurattujen ihmisten luurangoista."], joita oli -löydetty Riiassa ja muualla. 3:ksi tohtori Hansen teki selkoa erään -vanhan historiallisen käsikirjoitus-kokoelman sisällyksestä. -Sitäpaitsi neuvoteltiin tulevan-vuotisesta "Marahva Kalender'ista". -Seura on nim. jo perustamisestaan asti pitänyt huolta erään -"Marahwa Kalender" nimisen kansankirjan toimittamisesta ja -julkaisemisesta. Siinä on tavallisesti 5-6 arkkia, alussa almanakka ja -sitten muutamia opettavaisia {vironkielisiä} kirjoituksia rahvaalle -{mikäli mahdollista, sivellettyinä uskonnollisella pohjavärillä.} -Neuvottelu koski etenkin siihen otettavien kirjoitusten sisällystä. Kun -siitä ei voitu mitään lähempää päätöstä tehdä, niin valittiin -kalenteritoimikunta, joihin tulivat kuulumaan Fählmann, pastori Geheve -ja Christiani. Sittenkuin kaikki tämä turhantarkoitta muodollisuuksitta -oli päätetty, teetä ja viinitotia nauttien ja sikareja poltellen, -syötiin perinpohjainen illallinen, minkä jälkeen kukin erosi lähtien -kotiinsa. {Eiköhän meidänkin Seura näin vapaassa muodossa tulisi -vilkkaammaksi?} - -Sellaisen kalenterinhan kuin yllämainittu meidänkin Seura voisi -julkaista vuosittain? Sen ohessa ei taitaisi haitata Seuraamme, jos se -jonkun verran omistaisi tarttolaisen ulkonaista muotoa. - -Sanakirja-keräelmät sain eilen, ja ne ovat suuremmat kuin olin -odottanutkaan. Niiden kopioimiseen kuluu kait puolitoista kuukautta, -vaikkapa hyvinkin ahkerana olisin. Tämä on hyvin ikävää, kun minulle jo -alkaa tulla halu palata kotiin päin. "Aber tshto delatj?" [= mutta mitä -tehdä?] Puolitekoisin töin tällä alalla en kuitenkaan tahtoisi palata; -sen vuoksi minun täytynee päättää jäädä tänne, vaikkapa päätökseni -tähden olisikin pakko puoleksi repaleisena palata Pietarin kautta. {Ole -hyvä ja lähetä minulle taas rahoja, niin paljo kuin Sinulla on -palkkaani neljänneksestä jäljellä, sillä kyllä kaikki tarvittaneen.} - -Tarton murteen deklinatsioni- ja konjugatsioni-muodot ovat melkoisesti -yhtäpitävämmät suomen kanssa kuin Tallinnan murteen muodot, mikä -on hyvinkin merkillistä, kun päinvastainen asianlaita olisi -luonnollisempi. - - {Suomea: Tarton viroa: Tallinnan viroa - - silmä silm silm - silmän silmä silma - silmää silmä silma - silmälle silmäle silmale - silmällä silmäl silmal - silmältä silmält silmalt - silmähän silmä silma - silmässä silmän silmas - silmästä silmäst silmast - silmäksi silmäs silmaks - silmänä silmän silmana - silmätä silmätä silmata.} - -Itse maakin on Tarton eteläpuolella enemmän Suomen luonnon kaltainen -kuin on laita Tallinnan ja Tarton välisien järvettömien ja -vuorettomien seutujen, joiden kautta kuljin. - -Puolen seitsemättä viikkoa kestäneellä kiertomatkallani -tarttolais-murteen alueella kävin aina lättiläisten rajalla aivan -lähellä Valk'an kaupunkia ja palasin sieltä Wõrun kaupungin kautta. -Kaikkialla minua kohtasi sangen vieraanvarainen kohtelu pappiloissa, -ainoissa herraspaikoissa, missä kävin. Sillä vaikka maa onkin täpösten -täynnä herraskartanoita, en näissä käynyt, osittain sen tähden että -niissä ei ollut mitään minulle välttämättömän tarpeellista, osittain -harmissani ollen niiden harjoittamasta talonpoikain sorrosta. -- Papit -olivat poikkeuksetta oppinutta väkeä, pitivät saksalaisia teologisia -aikakauskirjoja ja seurasivat tarkoin aikaansa. Myöskin näyttivät -kaikki olevan hyvissä varoissa. Kuitenkin tahtoisin tuhat ruplaa -palkkana kernaammin olla pappina Suomessa kuin täällä kymmentuhannen -palkalla, kun varmaankin ehtisin kuolla ennenkuin tottuisin -välinpitämättömänä katselemaan moisioiden herrain sortaman rahvaan -tilaa. Talonpojiksi heitä tosin sanotaan, mutta he ovat kuitenkin aivan -samassa tilassa kuin herraskartanoiden torpparit meillä, vieläpä -huonommassakin, sillä meikäläisellä torpparilla saattaa kuitenkin olla -jäljellä toivo saada aikaa voittaen omakseen itsenäinen tila, mutta -virolaiselle talonpojalle se on mahdotonta. Huonommat heillä on -asunnotkin kuin köyhimmällä suomalaisella torpparilla. Eräässä -kapakassa tuli muuan puoleksi juopunut talonpoika luokseni -krouvi-kamariin ja rupesi puhumaan kaikenlaista. Käskin hänen mennä -ulos, lisäten, etten kärsinyt juopunutta miestä luonani. Silloin hän -alkoi itkeä ja pyysi, etten panisi sitä niin pahakseni, kun -juopotteleminen kuitenkin oli ainoa, millä voivat hankkia itselleen -iloa, _sest kui Roots meid enne orjiks teggi_ (siitä perin kuin Ruotsi -muinoin meidät orjiksi teki). Luultavasti hän Roots'illa tarkoitti -saksalaisia ritareja. -- Lopuksi minun täytyy taas pyytää sinua -lähettämään minulle mitä [palkkani] neljänneksestä on jäljellä, sillä -luultavasti Asp jo sen on lähettänyt. Tätä nykyä kassani on melkein -tyhjänä, ja tarvitsen siis rahoja sekä tänne jäädäkseni että täältä -lähteäkseni. Virolaisia kirjoja minulla jo on toista sataa; ne eivät -kuitenkaan muodosta varsin suurta kirjastoa, kun useimmat ovat pieniä -kirjasia. Tervehdi kaikkia tuttavia ja ennen kaikkea rouvaasi ja -sukulaisiasi. - - Hartain ystäväsi - Elias Lönnrot. - -J.K. Jos Castrénin syrjäänin muoto-oppi jo on päässyt painosta, niin -lähetä minulle sitä 2-3 kappaletta. Ne voisi postikuluja säästäen -lähettää vaikka Oppineiden Seuralle tai myöskin suoraa päätä minulle. - - Lnr. - - - - -7. - -Rehtori Snellmanille. - -(Konsepti;) - - -[Suureksi osaksi julkaistu ruotsiksi "Saiman" 51:nnessa n:rossa 1844. -tässä täydennettynä konseptin mukaan.] - - [Tartto, loppupuolella lokakuuta 1844.] - -{Rakas Veli! - -Kun nyt alkaa olla puoli vuotta siitä kun toukokuun 2:sena päivänä -Kuopiossa erosimme, niin lienee aika kirjallisesti sinua tervehtiä, -ennenkuin voin tehdä sen suullisesti, mihin vielä varmaankin kuluu pari -kuukautta, jos kohta hyvin usein muistelen sinua ja muita sikäläisiä -äijäksiä toivoen pian saavani teitä tavata. Samoiltuani lähes seitsemän -viikkoa Tarton eteläpuolisilla seuduilla, olen nyt taas asettunut tähän -Liivinmaan yliopistokaupunkiin, tosin en yliopiston tähden, jonka -seinien sisällä vastaiseksi en ole ollut enkä luultavasti tule -olemaankaan, vaan kopioidakseni muutamia sanakirjanaines-kokoelmia, -jotka ovat täkäläisen "Oppineiden Seuran" hallussa.} - -Viron kielen sanavarasto tuntuu antavan melkoisen lisän meidän -äidinkielellemme, suomelle, {kuten päinvastoin suomi saattaa -korvaukseksi antaa vielä suuremman määrän virolle,} ja viron kielen -lähempi tunteminen on sitä paitsi tuiki välttämätön suomen kielen -sanakirjan kirjoittamisessa, osittain sanan alkuperäisen merkityksen -löytämistä varten, osittain sen vuoksi, että viron kielestä voidaan -saada monta alkuperäistä sanaa, joihin suomi voi aikaa myöten vaihtaa -joukon pahasti rääkättyjä ruotsinvoittoisen suomen sanoja. -Useista asianhaaroista tahtoisin päättää että viro muinaisina -aikoina oli kehittyneempi kieli kuin suomi. Mutta sittenkuin saksan -kieli [Konseptin mukaan: saksalainen (= "tysken")] oli tullut -maahan ja hävittänyt virolaiselta niin yhden kuin toisenkin -[kehitysmahdollisuuden], tuskin antaen sijaan muuta kuin vuosisatoja -kestäneen orjuuden, kielen omintakeinen kehitys seisattui ja se alkoi -mukautua saksan kieleen, niin että muutamia päätteitäkin omistettiin -saksasta, nimittäin saksalainen diminutiivi-pääte _-chen_ ja -adjektiivi-pääte _-lich_, jotka nyt ovat virossa yleisesti -käytettyinä päätteinä _-kene ja -lik_. On tunnettu asia, että kielen -sanat ajan varrella yleensä eivät pitene, vaan päinvastoin lyhenevät. -Viron kielessä sanat ovat kahdella tavalla lyhenneet siitä muodosta, -mikä niillä on suomessa, 1:ksi eräässä sanoissa tapahtuneen sisäheiton -kautta: _kandle_ = kantelen, _ikmä_ = itkemään, _keeldmä_ = kieltämään, -_masma_ = maksamaan, _kauplema_ = kauppelemaan, 2:ksi päätteiden -poisheittymisen kautta: _kirja_ = kirjan, _kirjalt_ = kirjalta, -_kirjast_ = kirjasta, _kirja_ -- kirjaan, _kirjaks_ = kirjaksi, _kirjo_ -= kirjoja. Sellaisia muuttuneita merkityksiä kuin esim. ruotsin -sanoilla _gök, gås, höna, sik, räf, hare_ on, milloin niitä käytetään -ihmisistä, virossa paljoa enempi kuin suomessa, olkootpa sitten -syntyneet saksan mukaan tai muuta tietä ikäänkuin rangaistukseksi siitä -synnistä, että ei sanota suoraan, mitä ajatellaan. Suomessa sellaisia -virheellisiä merkityksiä on harvan-puoleisesti, niin että on todellakin -ihmeteltävää, kuinka ruotsalainen kieliaisti siinä suhteessa on niin -vähän vaikuttanut suomeen. Vielä tänä päivänä suomalainen voi sanoa -käki, hanhi, kana, siika, (kettu) repo, jänis, ilman että sitä -kuullessaan tulee ajattelemaan typerää hölmöä, kömpelöä tyttöä, -liukasta eli kavalata miestä y.m.s. tai ilman että esim. housujen -nimityksen sijaan tarvitsee keksiä uutta. Mutta suomi on monessa -muussakin suhteessa kehittynyt omintakeisesti, jonka vuoksi sen -kielioppi on säännöllisimpiä. Vai minkä muun kielen, muodoista -vähemminkin rikkaan kuin suomi on, voimme mainita, jonka teonsanoissa -ei ole melkoinen joukko säännöttömiä, epäsäännöllisiä, vaillinaisia, -jonka pronominit eivät ole eri vartaloista kokoon-liitetyt ja jonka -taivutusopissa ei olisi koko joukko poikkeuksia? Kaiken tämän puolesta -suomen kielioppi on laatuaan melkein ainoa, jossa moista lisäkuormaa ei -ole. Syynä siihen, että suomi on pysynyt itselleen niin uskollisena, on -ensinnäkin ja etupäässä se, että suomen kirjakielen perustajat olivat -oman maan synnynnäisiä, ja että senkin jälkeen ne, jotka ovat suomeksi -kirjoittaneet, ovat olleet lapsuudestaan asti kieleen perehtyneitä ja -että monet lapsina eivät ole osanneetkaan muuta kieltä. Vallan toinen -on viron kielen laita ollut. Saksalaiset, jotka nipin napin oppivat -sitä puhumaan, ensimäisinä alkoivat käyttää sitä kirjoituksessa, ja -sen jälkeenkin aina viime aikoihin asti kukin saksalainen, joka -kotitarpeikseen on oppinut viroa, on luullut aiheuttavansa -ihmiskunnalle suuren vahingon, ellei kirjoittaisi muutamia kirjasia -viroksi. Sellaisista kirjailijoista on ihka uusi keksintö, että -vironkielessä on kaksi objektinsijaa, toinen määrättyä, toinen -epämääräistä objektia varten, ja monet epäilevät vielä sen -todellisuutta, niin että käyttävät sekä puheessa että kirjoituksessa -lausetapaa _vôttis naest_ (otti naista) eivätkä: _vôttis naese_ -(naisen, vaimon); se on merkitsevinään: meni naimisiin, vaikka ajatus -tulee vallan toinen. Virolainen Raamatun käännöskin alkaa sanoilla: -"Algmisses loi Jumal taevast ja maad" ("alussa loi Jumala -taivasta ja maata"), jonka siis pitäisi merkitä: alussa Jumala loi -taivaan ja maan, mutta merkitseekin: alussa Jumala oli taivaan ja maan -luonnissa, taivasta ja maata luomassa, jättäen sanomatta, kuinka -pitkälle hän työssään tuli. Sitäpaitsi vironkielen perustajat tekivät -suuren virheen siinä, että ottivat ilman minkäänlaista tuntuvaa -välttämättömyyttä kirjakieleksi kaksi eri murretta, nimittäin Tallinnan -murteen ja Tarton murteen, jotka alussa tuskin niin paljoa erosivat -toisistaan kuin Hämeen murre Savon murteesta. Kun meillä yhden ainoan -kirjakielen omaksumisen kautta eri murteet yhä enemmän ja enemmän ovat -sulaneet ja sulavat yhteen, virossa suhde on ollut päinvastainen, kun -näet jokainen, joka kirjoittaa toisella murteella, tahtoo sen tehdä -niin perinpohjin tarttolaisesti tai tallinnalaisesti, kuin suinkin on -mahdollista, peläten, että häntä muuten soimattaisiin siitä, ettei -tunne valitsemaansa murretta. - -Suuresti on viron kielen kehitystä ehkäissyt osaltaan myöskin -maaorjuus, joka vasta noin kolme vuosikymmentä sitten loppui. Kaikki -vapaampi yhteys kansan kesken sen kautta estyi, minkä vaoksi kieli eri, -jopa naapuri-kartanoiden alueilla kehittyi erilaiseksi, näin -muodostuneiden eroavaisuuksien koskaan pääsemättä sulautumaan yhteen. -Niinpä tapaa usein eräitä muotoja ja päätteitä saman pitäjänkin eri -kylissä erilaisina. Nyt kun korkeimmasti autuas keisari Aleksanteri -poisti maaorjuuden Viron- ja Liivinmaasta, on syntynyt vapaampi -keskusliike virolaisten kesken. Siitä ja varsinkin muutoista toisesta -paikasta toiseen saattaa toivoa, että kansanomaiset erikoismuodostukset -vastedes yhtäläistyvät. Nuoremmissa virolaisissa oppineissa onkin -herännyt uusi halu tutkia ja kehittää kieltä, vaikka ei niin yleisesti, -että siitä pian voisi toivoa jotakin tärkeätä. [Konseptissa -sivulausetta: "vaikka -- -- -- tärkeätä" ei ole.] {On vaan vahinko, -että heiltä yleensä puuttuu aikaa tai etteivät tarpeeksi tunne kieltä -voidakseen pian saattaa sen paremmalle kannalle.} - -Virolaiset sananlaskut, arvoitukset, laulut ja sadut ovat suuresti -suomalaisten kaltaiset, muutamat ovat melkein sana sanalta samat. Niitä -voisi vielä kerätä melkoisesti, vaan luultavasti ei enää toisen -miespolven eläissä, {mutta "Oppineiden Seuralla" ei ole varoja -keräilijän kannattamiseen (sen rahasäästö viime vuodelta oli ainoastaan -123 rupl. 83 kop. hop.). Kuitenkin olisi nyt perin tärkeätä koota ne}, -koska herrnhutilaiset ovat hyvin vihaisia siitä, että sellaista lorua -pitää olla maailmassa ja soisivat niiden kaikki tyyni häviävän hiiteen, -jonne ne luultavasti pian joutuvatkin. Vaikka olen jo haaskannut pari -tiimaa tähän kirjeeseen, en malta sentään lopettaa esittämättä sinulle -erästä virolaista runoa molempien kirjamurteiden mukaan; liitän siihen -virolaisen ääntämistavan suomalaisilla kirjaimilla merkittynä. -Sulkumerkkien sisällä olevia kirjaimia ei äännetä suorasanaisessa -puheessa eikä uudemmassa runokielessä, vaan vanhoissa runoissa ne pitää -olla täydennyksenä, koska nämä muuten tulevat runomitan puolesta -ala-arvoisiksi, ja koska kansa itse ne lisää laulaessaan. {Ne -osottavat, että viron kieli sillä ajalla, jolloin ne syntyivät, oli -enemmän suomen kaltaista kuin nykyään:} - - Tallinnan viroksi: Tarton viroksi: - - Jo todi sõa sõnna(a), Jo todi sõa sõnna(a) - vaenokeelt(a) kannetti(i); vainokeelt(a) kanneti(i); - kes se toi sõa sõnuume, kes se toi sõa sõnnume, - kes se kandis vaenokele? kes se kand(i) vainokele? - hunt(i) toi sõa sõnnume, sussi toi sõa sõnnume, 5 - karro kandis vaenokele. kahr(u) kand(i) vaenokele. - Kes nüüd meist lähhäp sõdda(ie): Kes nüüd meist lähhep sõtta(he) - kas lähhäb issa, vai lähhäb emma kas lähhep essä, vai lähhep emmä. - vai mo ainus norem vend(a), vai mo ainus noremb vend(a), - kõige norem, kõige körgem? kige noremb, kige körgemb? 10 - {Kostsivad sõa vannemad, {Kosteva sõa vannoma, - vastasivad vaenosaksad:} vastasiva vainoherra:} - "Ei so issa, ei so emma, "Ei so essäi; ei so emmä, - ei ka sinno norem vend(a); eggä sinno noremb velli; - õddede sõdda(ie) minna, sõssarde sõtta(he) minna, 15 - vendade koddo(ie) jäda". velle(e) kotto(he) jäiä." - "Oi hullud sõa vannemmad, "Oi hullu sõa vannemba - targad vaeno tallitajad! targa vaino tallitaja! - mis teeb õdde sõas(se), mes teep sõssar sas(sa), - värrvoke väe seas(se), värvoke väe seas(sa), 20 - lindipea alla lippo? lindipeä alla lippo? - kuleb püssi paukuvat(a), kulep püssi paukuvat(a) - arvab linna langevat(a); arvap linna langevat(a); - näeb mõega läigitavat, näep mõiga läigitävät, - arvab pead(a) raiutavat." arvap peäd(ä) raggutavat." 25 - -{Lopun laulua voit saada, jos tahdot, kun tulen Kuopioon. Tämä alku -äännettäisiin suomen oikeinkirjoituksen mukaan kuten alla olevat -vasemmanpuolisen palstan sanat osottavat; oikeanpuolisessa on -käännös.} - - Tarton viro äännetään: Suomenkielinen käännös: - - Jo tootii sõa sõnnaa, Jo tuotiin soan sana'a, - vainokeeltä kannettii: vainokieltä kannettiin; - kes se toi sõa sõnume, ken se toi soan sanaa, - kes se kanti vainokeeltä? ken se kantoi vainokieltä? - susi toi sõa sõnume susi toi soan sanoman, 5 - kahru kanti vainokeele. karhu kantoi vainokielen. - Kos nyyt meist lähep sõtahe, Kes nyt meistä lähtee sotaan, - kas lähep esä, vai lähep emä, lähteekö isä, vai lähtee emä, - vai mu ainus nooremb veli, vai mun ainoa nuorempi veli, - kiike nooremb, kiike kõrkerap? kaiken nuorempi, kaikenkorkeempi? 10 - {Kosteva sua vanema, {Kostivat soan vanhemmat, - vastasiva vainoherra;} vastasivat vainoherrat;} - "Ei su esä, ei su emä, "Ei sun isä, ei sun emä, - eikä sinu nooremp veli; eikä sinun nuorempi veli; - sõsarte sõtahe minna, sisarten sotaan mennä, 15 - vellee kotohe jäiä." veljien kotia jäähä." - "Oi hullu sõa vanemba. "Oi hullut soan vanhemmat, - tarka vaino tallitaja! tarkat vainon valmistjat! - mes teep sôsär sôassa, mitä tekee sisar soa&sa. - värvoke väe seassa, varpuinen vRen seassa. 20 - lintipää alla lipu? lentta-(rihma-)pää alla lipun? - kuulep pyssi paukkuvata, kuulee pyssyn paukkuvan. - arvap linna lankevata, arvaa linnan lankeevan: - näep mõika läikittävät, näkee miekan läikkyvän, - arvap päätä rakuttavat." arvaa päätä raivottavan." 25 - -Tästäkin lyhyestä pätkästä voit huomata, mitenkä paljon virolainen -oikeinkirjoitus eroaa suomalaisesta. Kun sen saksalaiset keksijät eivät -ole tienneet, että viron kieli kirjaimista voi muodostaa kolme eri -sanaa: _tuli, tulli, tuuli_ (jopa neljännenkin: tuulii), mistä saksa -ainoastaan kaksi: tuli, tuuli, eivät he ottaneet virossakaan käytäntöön -useampaa kuin nuo äsken mainitut kaksi merkitsemistapaa: {_tuli_, -meidän _tuuli_, ja _tulli_, meidän _tuli_ ja _tulli_.} Sen tähden -ulkomaalainen ei koskaan voi olla varma siitä, että lukee virolaista -tekstiä oikein, kun ll, mm, nn, rr, ss ääntyvät milloin kaksin-, -milloin yksinkertaisina. Minna äännotään _mina_ ("minä") tai _minna_ -("mennä"), _vallitsen_ äännetään joko _valitsen_ ("valitsen") tai -_vallitsen_ ("vallitsen"). Laajemmalta en nyt ehdi tehdä selkoa viron -kielen oikeinkirjoituksesta, mainitsenhan vaan, että siinä on vokaali -õ, joka on meidän o:n ja ö:n välinen äänne, ja että vokaalin alla oleva -piste merkitsee sitä, että souraava konsonantti äännetään pehmeästi, -esim. oi äännetään ojl tai olj. ["Saimassa" õ:n asemessa on ö, -ääntiönmerkin alisia pisteitä ei ole siinä myöskään otettu huomioon.] - - {Miggä le minnusta nähtu - kugga kumma katsotuna - kuin ei naitu naburihin - ottetu ommile maile - omman kukkon kuluvile 5 - omman pihhan rikkasile - omman pellon peentarele - omman saunan lämbimiie? - Lekö nähtu äiä sövan - äia sövan äia jovan 10 - vai vikon virruneheui - vetiin maile verahile - oudo paigoile ottetiin - parremb ois ommala mala - jua vettä roppehesta 15 - kuin on mala verahala - jua tohista olluta.} - -[Käsikirj:ssa tämä runo on samalla palstalla kokonaan, josta päättäen -rinnalle oli muuta ajateltu.] - --- Viron- ja Liivinmaan talonpoikien tila on kaikkea muuta kuin -kadehdittava. Kun maatilanomistajat tuskin tietävät, miten saavat -menemään monen sadan tuhannen ruplan suuruiset vuositulonsa, talonpojat -eivät useinkaan tiedä, mitä huomispäivänä saavat syödäksensä. -Talonpoikien tila on ja sen täytyy pysyä sellaisena, niin kauan kuin -ainoastaan aatelisilla on omistusoikeus maahan, kuten täällä on laita. -Talonpojat ovat nyt kokonaan samassa asemassa kuin meidän herrastalojen -ja muut torpparit monin paikoin. Jos viljelevät maatansa huolellisemmin -tai muuten parantavat oloansa, saavat siitä palkaksensa sen, että -ulosteot korotetaan, tai että heidät häädetään, jos eivät suostu -niitä maksamaan. Ihmetellään, että he ovat niin velttoja ja -välinpitämättömiä, etteivät istuta hedelmäpuutarhoja y.m., mutta ketä -varten he niitä istuttaisivat, sillä eivät edes saata toistella -lausetta: "Insere, Daphni, pyros, carpent tua poma nepotes" [= Istuta, -Daphnis, hedelmäpuita, kyllä poikasi pojat saavat niistä hedelmät.] -Lisäksi ihmetellään, että he ovat huolimattomia, juopottelevia ja -väitetään, että he nykyisissäkin oloissa aivan hyvin voisivat elää -paremmin, asua siistimmin y.m.; sitä varten kyhätään lentokirjasia, -joiden muka pitäisi aikaansaada kaikki, mutta jotka itse teossa eivät -aikaansaa mitään, sillä niin kauan kuin juuri sairastaa, puu pysyy -huonona, vaikka sitä kuinka paljon tahansa laastaroisi. Äsken luin -sanomista, että Unkarin säädyt vihdoinkin ovat myöntäneet talonpojille -maanomistusoikeuden. Kun Liivinmaan aatelisto tänä vuonna oli -kokoontunut maapäiville, nostettiin samanlaisesta kysymys, mutta -vastapuolue, joka vaati, että olot jäisivät entiselleen, voitti. -Kuitenkin aatelittomat henkilöt, joilla on hovineuvoksen arvo tai -ylempikin, saattavat ostaa itselleen maata [käsikirjoituksessa on lause -"köpa sig råd", pitänee kai olla "köpa sig jord"], minkä vuoksi -hallituksen -- joka ei ajan pitkään kernaasti voi nähdä, että -talonpojat jäävät olemaan niin sorretussa tilassa -- ellei se enää voi -menetellä kuten Kaarle XI puolitoista vuosisataa sitten -- luultavasti -täytyy korottaa jokainen talonpoika hovineuvoksen arvoon. Kaikeksi -onneksi on minulla kielentutkimuksissani ollut niin paljo työtä, ettei -minulla ole ollut oikein aikaa tarpeeksi suuttua siitä sortotilasta, -jossa herrat pitävät talonpoikiaan, sillä muuten olisin kait aikoja -sitten pelkästä närkästyksestä tullut kipeäksi, ellen olisi pannut -pillejäni pussiin, kuten siinä tapauksessa olisi ollut viisainta, ja -heti tänne tultuani palannut Suomeen. Niiden orjuutta kärsivien -venäläisten talonpoikien tila, joihin olen tutustunut, on kuitenkin -verrattomasti parempi kuin täkäläisten talonpoikien. Kaikkialla heillä -tapaa suurempaa varallisuutta, ja heidän asuntonsakkin ovat paremmat -kuin näiden, joilla tuvissaan ei edes ole puulattiata, mikä pysyvissä -olinpaikoissa asuvilla lappalaisillakin on. Lasi-ikkunoita ei yleensä -näe, tai jos ihmeeksi jollakin talonpojalla sellainen on, niin se on -mitättömän pikkunen. - - - - -8. - -Lehtori Zittingille. - -(Konsepti; alk. suomeksi.) - - -[Sulkujen ( ) väliset sanat ovat käsikirj:ssa riville, puolisulkujen -{ } väliset rivin yläpuolelle kirjoitettuina, riviltä pois pyyhkimättä. -Pyyhkimällä tehtyjä sanain y.m. muutoksia ei ole katsottu -tarpeelliseksi osottain] - - [Tartto, marraskuun alkupäivinä 1844.] - -Veljellinen Ystäväni! - -Tänäpäivänä on minulla ollut {vähän} (melkein) liiaksikin -ilonainetta. Ensiste luin Tartun (eli Dorpatin) avisissa Saiman -yhdistyksestä Wiipurin meren kanssa, sen jo tulleen Keisarilta -päätetyksi, ja muutaman tunnin perästä sain syyskuun 12:tena päivänä -kirjoitetun kirjasi, joka näihin asti oli {elellyt} (maannut) -Tallinnassa (eli Räävelissä) ja kylläpä {elelisi} (makaisi) vieläkin, -ellei Pastor Aejmelaeus olisi {tavannut postitalossa ja kovaa kyytiä -sille tänne antanut} (sitä postista ottanut ja tänne lähettänyt). Sama -Aejmelaeus kirjoittaa minun vielä alulla joulukuuta voivan ehkä suoraan -Tallinasta Helsinkiin päästä, joka sanoma on se kolmas mieltä -ilahuttava asia ja ynnä niiden toisten kanssa kyllä olisi ansainnut -lasin totia suuhunsa, jos olisi ketä toista, jonka seurassa -totitseminen luonnistuisi. Mutta toverin puutteessa pitää toisenki -totitta jäädä, itsenikin ilman olla. Kuitenkin ko'in palkita -tämän vahinkoni sillä tavalla, että kahvimajassa join kaksi kuppoista -kahvia tänäpänä puolisen päälle, kuin muut päivät olen yhdellä -tyydyttäny. Kuopioon tultuani kyllä palkitsen vielä lopunkin. Päästön -kanssa suoraan Tallinnasta meren poikki olkoon kuinka taliansa, niin -kuitenkin täytyy vielä monta viikkoa siksi odottaakseni. Ehkä -taistellen ajan kanssa k. 5:destä aamulla k. 10:neen illalla -- nyt on -jo puolen tuntia ylikin 10:nestä -- en kuitenkaan näe saavan loppua -työstäni, ennenkun alulla joulukuuta, koska ovatkin melkoisia ne -sanakokoukset, jotka täällä oleva oppinut seura on uloskirjoittaakseni -antanu. Provasti Helleriltä seuralle lähetetty kokous yksinänsä tekee -lähes 800 puolen paperiarkin sivua. Siitä olen nyt kirjoittanut -kolmannen osan, ja ne toiset vielä kirjoittamat[tomat] toki ovat -pienempiä. En kuitenkaan {huolisi} (surisi), vaikka niinkauan tulen -viipymään täällä, jos silläkin saisin kaikki toimitetuksi, mitä toivoin -ja pitäisi. Mutta enpä taida tällä kerralla saada. Ilman muuta olisin -pitänyt käydä Pernossa pastori Rosenplänterin luona, joka 40 vuotta -vironkieltä tutkittuansa arvattavasti olisi tainnu monessa asiassa -minullenkin hyödyksi olla; mutta Pernoa ja Rosenplänteriä näin myöhään -en enää tohdi muistellakaan, vaan lohduttelemme sillä, ettei aika vielä -tähän vuoteen loppune. - -Sanomasi Saiman entisissä voimissaan olemisesta saatti mieleni varsin -iloiseksi. Näytti kesällä Helsingissä ollessani siltä, kun ei olisi -Saima raukalla ollut pitkää ikää taattavana. Kuin kuulin olivat monet -kalahukset huolettomuudesta kotimaan asioissa suututtaneet -{ylempiäkin, niin että välissä jo oli puheeksi tullut kieltää Saiman -Kuopiota alemmaksi kulkemaan} (semmoisiakin, jotka kerrassaan olisivat -tainneet Saimalle veitsen kurkkuun pistää). Kuin nyt kuulen, eivät -kuitenkaan suuresta kärsivällisyydestänsä ole sitä tehneet. - -Mitä likemmäksi takasinlähtö aikani lähestyy, sitä enemmin rupean myös -itsekin pois ikävöitsemään ja työtäni loppuun kiirehtimään. Jos ennen -ei, niin kuitenkin nyt, näen että aika ainakin on lyhytläntinnen ja -että vuorokaudella pitäisi olla vähimmäksi 30 tiimaa, kaikki kullakin -päivällä toimeen saadakseni, mitä aamulla alkain toivon. Kuin moni -kuitenkin lienee hyvillään niiden 24:n kanssa, kun sillä on, niin -pitäneehän olla samoti minunki. - -En muista joko kesällisessä kirjassani olisin onnistunu sinua alettuun -naimiselämähäsi. Miltei, niin tahon nyt suullani sydämelläni onnistaa -sinua siihen ja toivottaa, että senkautta tulisivat kaikki -lapsipäivän riemut ja nuoren ajan ilot palkituksi, jotka ovat -menneet, paitsi muistosta, ja sitä toivotan niin itsellesi, kuin -frouvallesi! - -Olipa hyvä asia ettäs sait Fransi rukan kouluun ja jo kohta kolmanteen -luokkaan. Näihin aikoihin pelkään hänen rupeavan alasti käymään, koska -jo kyllä kaikki vaaterepaleensa mahtavat hajalla olla. Sentähden -kirjoitin menneellä viikolla apotheikari Wennbergille ja pyysin hänen -antamaan rahaa siihen tarpeesen, kuin myöskin maksamaan Wichmannin -frouvalle, mitä olen velkaa. Jos hänellä olisi kirjain tarvesta, niin -ota niitä Karsteinilta eli muualta minun nimelläni, kyllä palatessani -sitten maksan. - -Oppinutseuran esimiehen, toht[o]r[i] Fählmannin, ja muiden kanssa on -minulla aina ollut tyhjää tekemistä ja vastaamista Suomen kielen -kirjoituslaadun (orthografian) puolesta. (He) päättävät sen aivan -kelpaamattomaksi ja luulevat Viron kirjoituslaadun paljo paremmaksi, -Suomellenkin sopivammaksi, sillä toteen saattaen vanhan sanan malasta -omassa ja raiskasta toisen silmässä. Tahdotko nähdä kuinka suomi tulisi -Viron kirjotuslaadun jälkeen kirjoitettavaksi, niin saat seuraavasta -näytteeksi: [Kantelettaresta] II. 108. "Penä heiti minnon emmoni", -taikka I. 16. - - Olli meidä, kun olligi, - Olli ennen aegoinansa, - siskoja sinnine silda. - veikoja venno pnnnanen. - Tulli tuli otti laian, 5 - tulli toinen, toisen otti, - kolmansi kokkan rebbäsi - tulli vimeinen vihhuri, - seppä vei koggo vennehen. - Jäi veikkod veen varrahan, 10 - joudu sormed soudimekst - käsivarred vardimeksi - peugalo perrämellaksi. - Soua sormed toole male, - kussa puud punnale paista 15 - puud punnale, maad sinnele, - kivved kiildäväd vassele - hobbiale hongan oksad - kullale kukkad kannervan. - -Miksi sian saksaksi suomi sillä tavalla kirjoitettuna muuttuisi, kyllä -helposti on nähtävä, ja samanlaiseksi on se jo muuttanut Viron kielen. -Luulisit olevan helpon tämän kirjoituslaadun kehnouden taitaa -Virolaisillenkin näyttää, mutta peräti toisin. Ajatellevatko: parempi -oma olkinenki kuin vieraan vehnäinenki, vai kuinka, mutta aina tahtovat -mielellään {omaa kirjoituslaatuansa paremmaksi kiittää} (puheeksi -ottaa, kuinka suomea sopimattomasti kirjoitetaan), kuin kuitenkin eivät -ymmärräkään suomea, paitsi mitä muutama on vähän Strahlmannin -grammatika vainajasta kuullut, niin vastaan riitelemisen siasta olen -käskenyt heitä ensin Suomeen tulemaan ja kieltämme paremmin oppimaan, -sitte kirjoituslaadusta puhumaan. Seuraavilla sanoilla kirjoitti Viron -kielen paras oppinut, provasti Masing vainaja Suomen kirjoituslaadusta -kirjassansa "Estnische Originalblätter für Deutsche" (pag. VIII). - -Melkein yhtä Masingin kanssa ajattelee usiammat Tartussa vieläkin -kirjoituslaadustamme, jota kyllä eivät muusta taida tunteakaan, kuin -Masingin sanoista. Tallinnan tienoilla alkaa kuitenkin muutamia olla, -jotka tahtovat Suomen kirjoituslaatua Virollenkin, niin pastori Ahrens -(Viron uuden Grammatikan kirjoittaja) ja eräs toinen pastori on jo -pienen kirjan nimellä: "Toomas Vester, Lapo rahva uso ärataja Norra -maal" s.o. [-- --, Lapinkansan uskon herättäjä Norjan maalla] Suomen -kirjoitustavan jälkeen kirjoittanut ja pränttäyttänyt. -- Olisi aikaa, -tahtoisin Tartun oppinut[-] seuralle mielellään ensi kokoukseksi jotain -Suomen orthographiasta kirjoittaa, jos muuta hyödytystä siitä ei -olisikaan, kuin että kirjallisestikin olisin itseni vapaantanut. - -Lopuksi pyydän sinua tervehtämään niin niitä naispuolia herrasväestä, -joista kirjoitat että välistä kyselevät minustakin, kuin vielä -muitakin. -- Jos unehuttaisitkin tämän terveheys sanomisen, niin älä -kuitenkaan unehuta tervehtää kanssaopettajiasi ja uuden puukoulun -opettajia. v. Beckeri pian taitaa jättää teidät, koska kerran kuuluu -hakeneeksi itsiänsä Pelkijärvelle. Häntä tulette kyllä kaipaamaan; -hyvä, jos saisit toisen semmoisen siaan. - - - - -9. - -Tohtori Rabbelle. - - - Tartto 12 p:nä marraskuuta 1844 - -[Merkitty saapuneeksi perille marrask. 22:ntena 1844.] - -Rakas Veli! - -Kiitos kirjeestäsi ja rahoista, jotka saapuivat kreivin aikaan, -sittenkuin viime viikon ajan on vain pari ruplaa ollut taskuni -pohjalla. Silti en olisi sentään tullut pulaan, vaikka lähetyksesi -olisikin viivähtänyt muutamaa viikkoa kauemmin, koska Fähhnann jo -kesällä -- huomauttamattani -- sanoi minulle, että piti vain hänelle -ilmoittaa, jos joskus sattuisin rahan tarpeeseen. Tätä hänen avuliasta -hyvyyttään minun ei kuitenkaan ole tarvinnut käyttää hyödykseni eikä -kait tarvitsekkaan, kun Sinä nyt olet lähettänyt vallan 100 hopearupl., -siten osottaen tuntevasi tarpeeni paremmin kuin minä itse. Sillä ellen -olisi saanut enempää kuin palkkani neljänneksestä oli jäljellä, olisin -sillä ehkä suoriutunut täältä Tartosta, mutta Tallinnassa olisi ollut -pakko lainata ja päälle päätteeksi olisin ehkä saanut kulkea sinne -jalkaisin, jota minun nyt ei tarvitse tehdä, ellen muuten niin tahdo. -Kuun lopulla saanen työnikin päättymään, nim. sikäli kuin se tällä -kerralla on mahdollista, sillä kaikesta päättäen minun on parin vuoden -kuluttua tultava taas muutamaksi kuukaudeksi täydentämään mitä nyt olen -tehnyt. Sillä täällä ei ole ainoastaan Seuralla sanakirjatyön aineksia, -vaan papeilla maaseuduilla vielä enempi, ja ne minun täytyy saada -toisella kerralla, kun aika nyt ei sitä myönnä. - -Äsken kävin kirjakaupassa, maksoin sanskritan kieliopin, josta meni -13 rupl. 87 1/2 kop. hopeata, sekä ostin muutamia saksalaisia -kansankalentereita ja erään "Neues Devisenbuch oder 1300 Devisen auf -Liebe, Freundschaft, Erinnerung j.n.e." [Uusi mietelmäkirja eli -1,300 mielilausetta rakkaudesta, ystävyydestä, muistoista y.m.] -nimisen kirjan, jota olen aikonut Kalliolinnan suomalaisen -mietelauselma-tehtaan vastaiseen kirjastoon. Oletko muuten saanut jo -jotakin luoduksi, vai onko monipuuhainen elämä kesällä estänyt sitä -enempää ajattelemasta? - -Viikko takaperin sain Tallinnasta kirjeen pastori Aejmelaeukselta, -joka arveli voivani päästä vielä joulukuussa suoraan meren poikki. Sen -vuoksi matkustan täältä Tallinnaan, mutta surkeasti siellä petyn, jos -minun sieltä täytyy kääntyä Pietariin menevälle tielle, sillä -Tallinnasta luetaan kolme peninkulmaa enempi Pietariin kuin täältä, -jota paitsi luultavasti en voi päästä ylimääräisen postin mukana, vaan -saan erittäin vuokrata hevoset, ja se tulee kahta vertaa kalliimmaksi. -Kävipä kuinka kävi, niin jotka nyt sain, luulen tulevani toimeen, kun -minulla ei täällä ole aikaa tuhlata paljoa niistä. Tehtäväni olen nyt -jakanut joka päivä ennätettäviin määriin, ja saan usein aamuin klo -5:stä ruveten istua myöhäiseen iltaan keritäkseni määräni päähän, ja -jos pistäydyn Ehrenstolpella, Fählmannilla tai jonkun muun luona, -tahtoo aina jäädä tähdettä seuraavaksi päiväksi. Samoin käy myöskin, -jos kirjoitan pitkähkön kirjeen, jonka vuoksi olen ollut -vierailemisessa ja kirjeenvaihdossa hyvin säästeliäs. - -Kalenteri-toimikunnan kokoukseen on Fählmann kutsunut minut kahdesti, -jolloin on päätetty, mitkä kirjoitukset otettaisiin virolaiseen -kansankalenteriin seuraavaksi vuodeksi. Toimikunta on nähdäkseni ollut -kirjoitusten valinnassa hyvin tunnollinen, mikä onkin hyvä kalenterin -onnistumisen ja sitä julkaisevan Seuran arvon vuoksi. Fählmann on itse -ankara virolainen, koska viro on ollut ainoa kieli, mitä hän -kymmenenteen ikävuoteensa asti on osannut puhua. Mutta ei ainoastaan -kieli tule seulonnan alaiseksi, vaan myös kirjoitusten sisällys, -varsinkin, ettei niistä tulisi pietistisiä eikä epä-pietistisiä. Viime -kerralla, jolloin oltiin koossa pastori Geheven luona, ratkaistiin koko -tulevanvuotisen kalenterin asia, ja siihen otettaviksi hyväksyttiin - -1:ksi kirjoitus talonpojan ajanjaosta, nimittäin mitä töitä hänen -milläkin viikolla vuoden kuluessa on otettava huomioon taloudessaan; - -2:ksi Europan maidon yleiskuvaus, jonka on kirjoittanut Võrun tohtori -Kreutzwald, (Edellisen kirjoittaja oli, jos oikein muistan, pastori -Knüpffer); - -3:ksi pari hengellistä runoa ja muuan siveyttä opettava, eri -henkilöiden sepittämiä. - -4:ksi leikillinen kertomus "Kribus krabus", joka on Fählmannin omaa -tekoa. Siinä kerrotaan talonpojasta, joka toi lautakuorman kaupunkiin -ja möi sen puuseppä Toll'ille. Mutta kun puusepällä ei ollut aikaa -saattaa häntä kotiinsa, niin hän kuvasi hänelle talonsa ulkomuodon ja -selitti, mitä katuja ja poikkikatuja hänen oli sinne tullakseen -kulkeminen. Talonpoika lähti, mutta poikkesi matkalla rihkamakauppaan -ostamaan jotakin. Siellä häneltä unohtui sekä nikkarin nimi että hänen -taloonsa vievä tie. Kun hän kadulla parhaillaan kynsii korvallistaan -auttaakseen muistoaan, tulee pari koulupoikaa koulusta. Mies kysyy -toiselta, eikö hän tietäisi sanoa sen herran nimeä, joka oli ostanut -hänen lautansa, ja missä hän asui. Kuinka minä sen tietäisin? poika -vastasi. Mutta toinen oli hiukan sukkelampi ja puuttui puheeseen: En -minäkään tiedä, mutta tuossa talossa asuu muuan herra, jolla on iso -kirja, nimeltä _Kribus krabus_; jos hän siitä avaa lehden, jonka nimi -on _lirum larum lomps_, niin siinä on sanottuna, missä mikin asuu koko -maailmassa. Näin selittäen hän neuvoi miehen opettajansa kotiin. Mies -meni sinne ja kysyi, eikö hän tahtoisi olla hyvä ja ottaa esille kirjaa -_Kribus krabus_. Ja kun opettaja tuokion katseli häntä silmät -selällään, hän uudisti pyyntönsä ja teki kait sen vielä kerran, kunnes -opettaja sanoi jollekulle sisällä olevalle: der Kerl ist toll [mies on -hullu]. Kuultuaan sanan _toll_ mies ei enempää tarvinnut muistaaksensa -puusepän nimen, vaan pyysi häntä vielä katsomaan, missä haettavansa -asui. Sen hän, kun asiansa perille nyt päästiin, saikin tietää ja läksi -matkaan lautakuormineen suuresti vain kummastellen merkillistä kirjaa, -jossa kaikki inhimillinen tieto, kuten hän luuli, oli koossa. Fählmann -sanoo tosiaan näin tapahtuneen täällä Tartossa, mutta muut väittävät -Fählmannin itse sepittäneen jutun, samoin kuin Nervander meillä välisti -sepittelee moisia hullunkurisia kertomuksia. - -Terveisiä Rouvallesi ja omaisillesi! - - Tuus - E. Lönnrot. - -Koko Rosenplänteriliä-käynti ja Pernon-matka on nyt täytynyt heittää -mielestäni, kun työni on täällä kestänyt näin kauan. - - - - -10. - -Rehtori Snellmanille. - -(Konsepti.) - - - Tartto, 29 p:nä marraskuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Vaikka muutamia [viikkoja] sitten kirjoitin sinulle, on minun se taas -tehtävä sen ilon johdosta, joka minulla äsken oli, kun täällä Tartossa -vallan odottamatta tapasin meille kaikille varsin tutun maalaisemme, -konsuli von Böninghin Tallinnasta. Hän tuli tänne pari päivää sitten ja -matkusti hetki sitten edelleen Liivinmaan sisäosiin, mistä toista -tietä palaa Tallinnaan. Tämä kuitenkin on vähemmän tärkeätä kertoa -kuin että hän jätti minulle sinulle osotetun tukun, jossa on -monenlaisia virolaisia kansankirjasia, jotka on aiottu annettaviksi -Kuopion lukion kirjastolle. Samanlaisen tukun hän antoi minulle Porvoon -lukion kirjastolle jätettäväksi. Joulu- ja tammikuussa ne kait minun -mukanani tulevat perille. Hän lupasi Tallinnaan palattuansa postissa -lähettää Kuopion lukiolle hieman toista sataa rahaa sisältävän -rahakokoelman, jota varmaankin tervetullutta lahjaa siis siellä -voitte odottaa. Olet kaiketi sanomista lukenut hänen edellisistä -lahjoituksistaan lukioiden ja muihin kokoelmiin, mutta pitäisipä sinun -saada tavata häntä itseänsä ja kuulla, kuinka suuresti hän harrastaa -kaikkea isänmaan vastaista vaurastumista. Ehkäpä onkin välttämätöntä, -että jonkun aikaa on ollut poissa isänmaasta, jotta oikein voisi panna -siihen arvoa ja ottaa osaa sen menestykseen. Vanha sananlasku "Oma maa -mansikka, muu maa mustikka", sekin edellyttää, että tulee saada kokea, -millaista muualla on. Jos taas ei ole kiintynyt isänmaahan, vaan jättää -sen ynnä koko maailman tuuliajolle tai kuten kernaammin sanotaan: -"Jumalan haltuun", mikä jälkimäinen saattaa olla kylläkin hyvää, vaikka -Jumalaa mielestäni pitäisi vaivata ainoastaan sillä, mihin itse emme -kykene, -- niin ei kysytä sitä eikä sen tulevaisuutta eikä mitään -muuta, mikä ulottuu ihmisen oman maallisen onnen ulko- ja yläpuolelle, -jos kohta niin monet kirkonkellon soitot joka päivä muistuttavat, että -kaikki tämä on pelkkää tomua. Suo anteeksi, että minä, joka olen neljä -kertaa ylioppilasaikanani saarnannut, näin pian taas olen kokonaan -eksynyt saarnaamaan. Pikemmin minun pitäisi toivottaa, että -kansalaisille tekemääsi kehotusta, antamaan apua Kuopion lukion -stipendirahastoa varten, niin paljo kuin suinkin noudatettaisiin. Kun -se äsken mainituista lahjoista päättäen näkyy vaikuttaneen maan -ulkopuolellekin, en epäile, että se kotimaassakin tulee tai on tullut -kuulluksi. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: "joka köyhiä holhoo, se -on Jumalan apumies", ja tätä voi varsin hyvin sanoa niistäkin, jotka -edistävät köyhempien oppilaiden menestymistä oppilaitoksessa, niin että -silläkin taholla tie on kaikille avoinna tulla Jumalan avustajaksi eli -apurimieheksi. - -Böninghin tänne tultua minulla oli ilo taas tavata oman maan mies ja -nainen, nimittäin valtioneuvos Wulffert ja hänen rouvansa, jotka -kumpikin viime kesänä ovat käyneet Saksassa ja tätä tietä palaavat -kotimaahan, Luultavasti hänen matkastansa tulee olemaan seurauksena -hyödyllisiä muutoksia rakkaan isänmaamme postilaitoksessa. Sitäpaitsi -täällä asuu muuan maalaisemme, översti Ehrenstolpe, jonka luona -säännöllisesti joka sunnuntai ja joskus viikollakin olen käynyt. Hän on -samannimisen Oulun entisen maaherran poika, ja hänen talonsa on, paitsi -vieraanvaraista kohtelua, senkin vuoksi ollut minulle rakas, että -siellä puhutaan ruotsiakin. Nyt on juuri sunnuntai-ilta, ja minua on -erityisesti pyydetty sinne tulemaan, mutta kun olen kuullut, että sinne -tänä iltana tulee koolle suurehko seura aiottuihin tanssijaisiin, ja -kun ainoa takkini, ollen jo "emeritus" [= täysinpalvellut] paraiten -sopii kotiseinien sisälle (tai joskus pieneen seuraan), olen minäkin -päättänyt tehdä samoin ja kirjoittaa sinulle, sen kun voin tehdä -paitahihasillani. En enää viivy täällä pitkään, olen näet viikon -lopulla aikonut lähteä liikkeelle suoraan Pietarin kautta palatakseni -Suomeen. Vielä en tiedä, jalanko kuljen vai ajaen, ja tämä saa riippua -kukkaroni varoista, jotka ovat selviävät, kun olen ehtinyt suorittaa -kaikki maksuni ja lisäksi ostaa muutamia kirjoja, jotka täytyy ennemmin -ostamieni kanssa joka tapauksessa kuljettaa hevosella. - -Böninghin kanssa kävin täällä, joku päivä sitten, erään eläkettä -nauttivan pastori Brandin luona ja sen jälkeen olen yksin käynyt häntä -tervehtimässä. Hän on monta kertaa käynyt Suomessa ja oli kirjoittanut -valmiiksi kertomuksen viime matkastaan; sen hän luki meille ääneen. -Tämä matka ei kuitenkaan ollut ulottunut Helsinkiä, Porvoota, Loviisaa, -Viipuria, Turkua ja Ahvenanmaata ulommaksi. Matkakuvausta oli kylläkin -hauska kuulla. [Keskeytyy tähän.] - - - - -11. - -Tohtori Rabbelle. - - - Tartto, 3 p:nä joulukuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Jotta et vallan odottamatta tapaisi minua Helsingissä, saan nyt -ilmoittaa, että tänä päivänä olen ostanut itselleni ison tavaralaatikon -ja myös alkanut siihen panna tavaroitani, lähettääkseni ne erään ajurin -mukana kaikki Pietariin. Itse on kuitenkaan ole voinut siihen paneutua, -ja kun kukkaroni ei kernaasti salli minun matkustaa postin mukana, eikä -mikään ole sen ikävämpää kuin istuminen vuokra-ajurin rattailla, jotka -kahdeksan vuorokautta kulkevat käymäjalkaa tuota vähän yli -kolmeenkymmeneen peninkulman nousevaa Tarton ja Pietarin väliä --, niin -olen aikonut kulkea jalan, ainakin Pietariin. Tämä sitäpaitsi vapauttaa -minut toisestakin kulungista, joka olisi välttämätön, jos ajaisin, -nimittäin turkkien ostosta. - -Valtioneuvos WuIfFertilta, joka Saksan matkaltansa palaten rouvineen -joku päivä sitten saapui tänne, saan sanoa sinulle terveisiä. -Luultavasti hän kuitenkin on Helsingissä ennenkuin tämä kirje. - -Sanakirjalliset kopioimistyöni olen jo niin pitkälle suorittanut, että -nyt enää on jäljellä kaksi pienenlaista vihkoa. Kun lisäksi olen -aikonut läpikäydä ne jotenkin kiireisesti, toivon ensi lauantaina -voivani sanoa Tartolle hyvästi! Jo edeltäkäsin iloitsen siitä osaksi -sen tähden, että jokainen askel sen jälkeen vie minut lähemmäksi -Helsinkiä, osaksi sen vuoksi, että 8:n viikon istumatyön jälkeen taas -pääsen liikkeelle. Juuri ensi lauantaina loppuu passinikin kestoaika -uuden ajanluvun mukaan, mutta kun täällä seurataan vanhaa, saan -tietysti käyttää hyväkseni 12 päivää. Toivon, ettei Pietarissa huomata -tai huomauteta erotusta. - -Konsuli von Böningh kävi täällä äsken ja kehotti erästä tuttavaansa, -kauppias Werneriä, kaikessa olemaan minulle avulias lähtöhommissani, -mistä olen hänelle suuresti kiitollinen, kun minulta itseltäni, -perehtymätön kun olen ajuri- ja muihin oloihin, varmaankin päivä tai -pari olisi kulunut, ennenkuin olisin saanut kaikki näin hyvään kuntoon -kuin nyt. - -Oppineiden Seuran sihteeri, tohtori Sachsendahl on pari viikkoa sitten -palannut matkaltansa; hän on nuori, hyvin hauska mies, jonka kanssa -usein olen käynyt seuran kirjastoa tarkastamassa. Muutamia -kaksoiskappaleita harvinaisen-puoleisia kirjoja olen aikaisemmin sieltä -saanut lahjaksi, ja tänään sain vielä kaikki 20 vihkoa Rosenplänterin -"Beiträge"-julkaisua, josta ei otettu maksua, vaikka tarjosin. Itse -teossa tämä olikin hyvä asia, sillä kukkaroni olisi siitä tullut -melkein tyhjäksi; Rosenplänter itse näet myy ne 60 paperiruplasta, ja -täälläkään niiden hinta luultavasti ei olisi ollut paljoa pienempi. -Alkujaan ne maksoivat kokonaista 100 ruplaa, nimittäin 5 ruplaa joka -vihko. -- - -Pian minut kutsutaan teelle, ja tahdon sitä ennen päättää tämän -kirjeen, sillä sen jälkeen minun on vieminen se postiin. Varsin oikein -olin arvannut teekutsun suhteen, sillä pantuani pisteen edellisen -lauseen loppuun, olen nielaissut kolme lasia teetä, ja kun postiaika -pian menee umpeen -- sitä kestää täällä kello 8:an illalla -- lopetan -tämän kirjeen, pyytäen sinua tavallisuuden mukulan jakelemaan -terveisiä. - - Tuus - Elias Lönnrot. - - - - -12. - -Pastori Sirénille Pietariin. - - - Tartto, 6 p:nä Joulukuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Viisi kuukautta oleskeltuani osaksi Tartossa, osaksi muilla seuduin -Viron- ja Liivinmaata, olen vihdoinkin valmis palaamaan Suomeen. Mutta -kun Tallinnasta saamistani tiedoista päättäen sieltä ei enää näin -myöhäisenä vuodenaikana voi päästä suoraan meren yli Helsinkiin, on -minun pakko palata Pietarin kautta, mikä muuten voi olla hyvinkin hyvä, -kun täten saan tavata sinut ja muut sikäläiset tuttavat, mihin minulle -ei muuten niin helposti olisi tarjoutunut tilaisuutta. Nyt on -asianlaita se, että lähetän tavarani edeltäpäin, kolmeen eri tukkuun -pantuina, ja olen neuvonut ajuria jättämään ne sinun luoksesi. Sen -vuoksi pyydän, ettet ainoastaan vastaanota niitä, vaan että myös maksat -kuljetuslipussa mainitun rahdin, jonka määrää en vielä tiedä. Tämä -viimemainittu pyyntö on kyllä ikävä, mutta kun minulle on sanottu -paremmaksi että kuljetusmaksu maksetaan vasta siellä, minne tavarat -jätetään, on minun täytynyt kääntyä puoleesi, pyytäen, ettet sitä pane -pahaksi. Pian kait itse tulen jäljessä ja olen silloin maksava takaisin -minun tähteni suorittamasi etumaksun. Syynä siihen, etten tule -kimsujeni ja kamsujeni keralla, on se, että olen päättänyt kulkea -jalan, sillä ajalla vielä oppiakseni lisää viroa. Koko täällä-oloni -ajan on toimenani ollut viron kielen opiskelu, ja aineksien kokoaminen -aikomaani suomen, viron, vepsän ja lapin vertailevaa kielioppia varten. -Viime aikoina olen Tartossa istuskellut kopioimassa sanakokoelmia, -jotka täkäläisellä Oppineiden Seuralla on aiottua uutta viron -sanakirjaa varten, jota muuten monta monituista vuotta saisi odotella, -ennenkuin se keritään tehdä ja painattaa. - -Tervehdi rouvaasi, johon minulla oli kunnia tutustua viime kesänä -maisterien kemuissa Helsingissä, ja jos tapaat Sjögrenin, niin vie -hänellekin terveisiä, kuten myös virkaveljellesi Zaudtille. - -Todellisessa ja hartaassa ystävyydessä olen edelleen - - nöyrin palvelijasi - Elias Lönnrot. - -J.K. Olen kirjoittanut Aejmelaeuksolle Tallinnaan ja pyytänyt häntä -hankkimaan minulle 1822:n vuoden "Näddalaleht'eä" sekä lähettänyt -takaisin hänen saksan kielioppinsa. - -Kirjoittanut Tallinnaan konsuli von Böninghille ja lähettänyt takaisin -tukun suomalaisia sanomalehtiä. - - - - -13. - -Pastori Sirénille. - - Kattila, 6 [vanh. luk.] p:nä joulukuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Rohkenin lähettää Tartosta tavarani Sinulle Pietariin. Itse olen jalan -kulkenut jäljestä, niin että paraikaa olen pastori Grundströmillä -Kattilassa, jonne toissapäivänä tulin. Eilen täällä panin kirjaan koko -päivän lauluja vatjalais-eukolta, ja tämä on vielä huomispäiväksi -luvannut minulle työtä, niin että vasta ylihuomenna voin jatkaa -matkaani täältä Pietariin, jonne luultavasti ensi tiistaina saapunen. -Tällä seudulla saattaisi muuten olla paljo kerättävää ja hyödyllistä -opittavaa, mutta kun minulla ei missään tapauksessa tällä kertaa ole -aikaa tehdä sitä edes likimainkaan perinpohjin, olen päättänyt jonakin -kesänä muutamaksi kuukaudeksi taas tulla tänne, mitä myös pastori -Grundström on kehottanut minua tekemään. Kun niin pian saan sinut -tavata ja kanssasi puhua, voin tähän lopettaa nämä rivit. Tervehdi -rouvaasi ja muita tuttavia, jotka mahdollisesti tapaat. - - Hartain veljesi - Elias Lönnrot. - - - - -14. - -Tohtori Rabbelle. - - - Kattila, 18 p:nä joulukuuta 1844. - -Rakas Veli! - -Niin pitkälle olen nyt ennättänyt paluumatkallani, että minulla on -jäljellä tuskin 10 peninkulmaa Pietariin, jotka milloin tahansa -kahdessa päivässä voisin kulkea, hevosella päivässäkin. Mutta täällä -olen tavannut vatjalaisia, joiden ohi en mitenkään voi matkustaa, vähän -ottamatta selkoa heidän kielestään, ja sen lisäksi olen sattunut -poikkeamaan ylen vieraanvaraiseen pappilaan, nimittäin Grundströmin -- -professori Reinin langon -- luo, josta olisi varsin vaikea erota yhden -päivän vierailun jälkeen. Tosin passini vanhankin ajanluvun mukaan -huomenna menettää voimansa, mutta mainittu pastori Grundström on -luvannut antaa minulle pastorinviraston nimessä asiapaperin, sekä panna -sen alle kirkon sinetin, ja luulee että sillä varustettuna vaaratta -voin tulla Pietariin, kuten itsekkin olen taipuvainen luulemaan, kun -Venäjällä vielä pidetään kirkkoa suuressa kunniassa. - -Eilen kirjoittelin koko päivän muistiin häälauluja vatjalais-eukon -sanelun mukaan. Samat laulut lienee kuitenkin jo ennenkin kirjaan -pantu, kun professori Reinillä ja sitäpaitsi akademikko Sjögrenillä on -ollut juuri sama eukko luonansa; myös Reguly on häntä laulattanut, -mutta häneen eukko ei kuitenkaan kuulu olleen aivan tyytyväinen, vaan -lienee sanonut häntä vasten silmiä tyhmäksi, kun hänen tietysti oli -vaikea ymmärtää eukon kieltä. - -Vaikka jo olen kirjoittanut täyteen monta arkkia -- kokonaista 48 -palstaa -- eukko on vielä luvannut laulaa minulle päivän lisää. Nämä -laulut vivahtavat Venäjän- ja Suomen-Karjalan häälauluihin, mutta -parhaasta päästä ne ovat omintakeisia. Mitä kieleen tulee, se tuntuu -muodostavan väliasteen Venäjän karjalan ja Tarton viron välillä, mutta -siinä on kuitenkin useita omituisuuksia, joita mainituista kielistä ei -kummastakaan tapaa. - -Matkani Tartosta tänne tapahtui ilman vastuksia, vaikka kuljinkin -jalan, paitsi 4 viimeistä peninkulmaa Narvasta tänne, jotka ajoin -pastori Heleniuksen hevosella, kun hän, kuten sanoi, ei tahtonut ottaa -kantaaksensa sitä häpeätä, että olisi antanut minun jalkaisin mennä -luotansa, niin kuin minulle muka olisi erityinen kunnia "että -_nuijakyydillä_ kulkea pappilasta pappilaan". [Lainausmerkkein väliset -sanat suomeksi käsikirjoituksessa.] - -Mainittu pastori Helenius, Pöytyän rovastin poika, on tähän asti ollut -pastorina Narvassa, mutta on hiljan saanut 8,000 ruplan pitäjän -Virossa, 8 peninkulman päässä Tallinnasta. Asiaa erityisemmin -ajattelematta hän oli eräänä sunnuntai-iltapäivänä lähtenyt sinne -vaalia saarnaamaan, ja seuraavana sunnuntaina sekä herrat että -talonpojat yksimielisesti valitsivat hänet pastorikseen, sivuuttaen -kolme synnynnäistä virolaista, jotka kaikki niinikään olivat -kunnollisia pappeja ja hyviä saarnamiehiä. - -Ennenkuin tila käy liian niukaksi, minun on tuotava esiin pääseikka, -nimittäin että taas ensi tilassa lähetät minulle 25 hopearuplaa -Pietariin. Mutta osota kirje pastori Sirénille, sillä voisi tapahtua ja -on luultavaakin, että minun on lähteminen Pietarista, ennenkuin -kirjeesi ehtii saapua, minkä vuoksi aion lainata pastori Siréniltä nuo -25 ruplaa hop., jotka hän sitten sinun kirjeestäsi saa takaisin. Vaikka -en ottaisikaan lukuun voimansa menettänyttä passia, en kuitenkaan voi -kauempaa viipyä Pietarissa, kun siten tänä vuonna kokonaan minulta -jäisi joulu viettämättä, mikä olisi perin ikävää. Sillä täällä se on -vasta 12 päivää myöhemmin, ja niin pitkään en kuitenkaan voisi odottaa. -Sen tähden olen koettava ainakin joulukuun 24:nneksi päiväksi päästä -Ståhlbergin luo Viipuriin, vaikka minulla ei olekkaan mitään toivoa -saada syödä joulupuuroa sinun luonasi. Tulevaa uutta vuotta kaiketi -saan yhdessä sinun kanssasi toivottaa tervetulleeksi. Älä unhota -tervehtiä tuttavia, ja ennen kaikkia muita omaisiasi ja sukulaisiasi. - - Tuus - Elias Lönnrot. - - - - -15. - -Nimineuvos von der Hagenille. - -(Konsepti; alk. saksaksi.) - - - [Helsinki, lopulla helmikuuta 1845.] - -Olisi ollut velvollisuuteni jo aikoja sitten antaa Teille tietoja -paluustani Suomeen ja sitä paitsi monin kerroin lausua Teille -vilpittömät kiitokseni, mutta sen täyttämisen olen tullut tähän asti -laiminlyöneeksi, osittain taas niskoilleni kasautuneiden muiden -tehtävien vuoksi, osaksi sen vaikeuden tähden, jonka saksan kieli -minulle yhä vielä tuottaa sekä puheessa että kirjoittaessani. Joka -kerta milloin olen kirjottanut jotakin suomalaisille ystävilleni -ruotsiksi tai suomeksi, olen toivonut voivani tehdä sen Teillekin, -jollei puutteellinen kielen taito olisi minua siitä pidättänyt. Joka -päivä olen kuitenkin muistellut miellyttävätä oloani ystävällisessä -perheessänne, ja voin vielä aivan totuuden mukaan vakuuttaa, että en -missään ole tuntenut paremmin viihtyväni ja että en voi toivoa -vastedeskään milloinkaan parempaa. - -Koko matkani Tartosta Helsinkiin onnistui hyvin. Lähdettyäni luotanne -ja Tartosta marraskuun 27:ntenä [päivämäärät vanhaa lukua] saavuin -joulukuun 2:sena Narvaan, jossa en viipynyt kauempaa kuin päivän. -Narvasta tulin 40 virstaa Inkerissä asuvain vatjalaisten luo, ja -oleskelin siellä joulukuun 12:nteen, vaelsin sitten eteenpäin ja -saavuin 15:ntenä Pietariin. Siellä olin tammikuun 2:seen; sitten -matkustin Viipurin, Haminan, Loviisan ja Porvoon kautta Helsinkiin, -jossa nyt olen jo neljättä viikkoa tulostani. Nyt olen kuitenkin -päättänyt lähteä kaupungista ylihuomenna tullakseni kerran perille -Kajaaniin yksitoistakuukautisen poissaolon jälkeen taas. - -Jollen pian unohtaisi saksan kieltä kokonaan, niin kait pian kirjoitan -sieltä toistamiseen Teille. Ottakaa kuitenkin vielä kerta vastaan -sydämellisin kiitokseni kaikesta minua kohtaan osottamastanne auliista -hyvyydestä, ja viekää ne perille, sitä pyydän, myöskin rouvallenne ja -perheellenne. Suurimmaksi osaksi olen niistä mieluisista muistoista, -mitä minulla nyt ja epäilemättä vielä kauan on Tartosta, kiitollisuuden -velassa Teille, rouvallenne ja perheellenne. Jos olisin jäänyt Hornille -asumaan, niin kenties nyt aivan toisin muistelisin Tarttoa. - -Sydämellisin tervehdykseni rouvallenne ja lapsillenne. Sulkeutuen -Teidän ja perheenne suosiolliseen muistoon pidän, jalosukuinen herra, -kunnianani saada edelleen olla - - nöyrin palvelijanne - [Elias Lönnrot]. - -Tohtori Bergistä olen puhunut lääkintälaitoksen ylitirehtöörin, -valtioneuvos v. Haartman'in kanssa, mutta hän ei luule ulkomaalaisen -lääkärin voivan tulla Suomessa oikein tunnetuksi ja sanoo siitä itse -kirjoittaneensa hänelle. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844, by -Elias Lönnrot - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ELIAS LÖNNROTIN MATKAT II: *** - -***** This file should be named 56497-8.txt or 56497-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/6/4/9/56497/ - -Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |