Initial commit of ebook 79077 filesHEADmain

4 files changed, 5605 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..9f57f44
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,13 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
+*.htm text
+*.html text
+*.png binary
+*.jpg binary
+*.svg text
+*.pdf binary
+*.bmp binary
+*.zip binary
+*.midi binary
+*.mp3 binary
diff --git a/79077-0.txt b/79077-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..8ea1404
--- /dev/null
+++ b/79077-0.txt
@@ -0,0 +1,5580 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 79077 ***
+language: Finnish
+
+
+
+
+IHANNE-AVIOMIES
+
+Neliosainen näytelmä
+
+
+Kirj.
+
+OSCAR WILDE
+
+
+
+Suomennos.
+
+
+
+
+
+Tampereella,
+Tampereen Työväen Sanomalehti Oy,
+1923.
+
+
+
+
+
+
+    Tekijä omistaa teoksensa Frans Harris'ille
+    vaatimattomaksi tunnustukseksi tämän kyvykkyydestä
+    ja merkityksestä taiteilijana, ritarillisuudesta
+    ja ylevyydestä ystävänä.
+
+
+
+NÄYTELMÄN HENKILÖT.
+
+ KREIVI K.G. CAVERSHAM.
+ VARAKREIVI GORING, hänen poikansa.
+ SIR ROBERT CHILTERN BARONET, ulkoasiain alisihteeri.
+ VARAKREIVI DE NANJAC, Ranskan lähetystön jäsen Lontoossa.
+ HERRA MONTFORD.
+ MASON, sir Robert Chilternin hovimestari.
+ PHIPPS, lordi Goringin palvelija.
+ JAMES  | Lakeijoita.
+ HARALD |
+ LADY CHILTERN.
+ LADY MARKBY.
+ KREIVITÄR BASILDON.
+ ROUVA MARCHMONT.
+ NEITI MABEL CHILTERN, sir Robert Chilternin sisar.
+ ROUVA CHEVELEY.
+
+NÄYTELMÄN TAPAHTUMAPAIKAT.
+
+1:nen näytös: Kulmahuone sir Robert Chilternin talossa,
+Grosvenor-aukeaman luona.
+
+2:nen näytös: Aamuhuone sir Robert Chilternin talossa.
+
+3:s näytös: Kirjastohuone lordi Goringin talossa, Curzon-kadun
+varrella.
+
+4:s näytös: Sama kuin toisessa näytöksessä.
+
+Aika: Nykyinen.
+
+Tapahtumapaikka: Lontoo.
+
+Näytelmän kulku kehittyy kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa.
+
+
+
+
+ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+_Näyttämö_: Kulmahuone sir Robert Chilternin talossa Grosvenor
+aukeaman luona.
+
+Huone on loisteliaasti valaistu ja täynnä vieraita. Portaiden päässä
+seisoo _lady Chiltern_, täysin kreikkalaismainen kaunotar, noin
+kaksikymmentäseitsemän-vuotias. Hän vastaanottaa saapuvia vieraita.
+Porrassyvennyksen yllä riippuu suuri kattokruunu vahakynttilöineen,
+valaisten porraskäytävän seinällä riippuvaa, kahdeksannentoista
+vuosisadan kuosista ranskalaista seinäverhoa, joka esittää rakkauden
+voittokulkua Boucherin luonnoksen mukaan. Oikealta on sisäänkäynti
+musiikkihuoneeseen. Kuuluu hiljaista jouhineljikön soittoa. Ovi
+vasemmalla johtaa toisiin vastaanottohuoneisiin. _Rouva Marchmont_
+ja _lady Basildon_, kaksi hyvin kaunista naista, istuvat Ludvig
+Kuudennentoista aikuisessa sohvassa. He ovat hennon muotinuken
+perikuvia ja tekevät erikoisen lumoavan vaikutuksen, Watteau olisi
+mielellään halunnut heidät maalata.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Menettekö Hartlockille tänä iltana, Olivia?
+
+LADY BASILDON
+Luultavasti. Entä Te?
+
+ROUVA MARCHMONT
+Kyllä. Kauhean ikävystyttäviä kutsuja toimeenpanevat, eikö niin?
+
+LADY BASILDON
+Hirveän ikäviä! Ei koskaan tiedä, minne mennä. En koskaan
+tiedä, miksi menen jonnekin.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Tulen tänne kehittyäkseni.
+
+LADY BASILDON
+Ah! Vihaan joutua kehitettäväksi.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Niin minäkin. Se vie meitä kauppasäädyn tasolle, eikö niin?
+Mutta rakas Gertrud Chiltern puhuu alati, että minulla tulisi olla
+jokin vakava elämäntarkoitus. Niinpä tulen tänne koettaakseni
+sellaista löytää.
+
+LADY BASILDON
+(Tähyillen ympärilleen lorgnettien läpi.) En näe täällä tänä
+iltana ketään, josta voisi sanoa, että hänessä kuvastuu vakava
+elämäntarkoitus. Mies, joka otti minut kanssaan päivällispöytään,
+puheli koko ajan vaimostaan.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Kuinka kovin tahdittomasti hän teki.
+
+LADY BASILDON
+Julman nolosti! Mitä teidän seuralaisenne puheli?
+
+ROUVA MARCHMONT
+Hän puhui minusta itsestäni.
+
+LADY BASILDON
+(Laimeasti.) Ja olitteko te huvitettu?
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Ravistaen päätänsä.) En vähimmässäkään määrässä.
+
+LADY BASILDON
+Millaisia marttyyrejä me olemmekaan, rakas Margaret!
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Nousten.) Ja kuinka hyvin se sopii meille, Olivia.
+
+  (Nousevat mennen musiikkihuonetta kohti. _Varakreivi de
+  Nanjac_, nuori lähettiläs, tunnettu kaulusnauhoistaan ja
+  englantilaiskiihkostaan, lähestyy syvään kumartaen ja
+  yhtyy keskusteluun.)
+
+MASON
+(Ilmoittaen vieraita portaiden yläpäässä.) Herra ja lady Jane
+Barford. Lordi Caversham.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Lähestyy. Hän on noin seitsemänkymmenen vuoden ikäinen
+herrasmies, kantaa puvussaan Sukkanauharitarikunnan nauhaa ja
+tähteä. Hieno Whig-perikuva. Aivan kuin joku Lawrencen valokuva.)
+Hyvää iltaa lady Chiltern! Onko kelvoton nuori poikani ollut täällä?
+
+LADY CHILTERN
+(Hymyillen.) Luullakseni ei lordi Goring ole vielä saapunut.
+
+MABEL CHILTERN
+(Tullen lordi Cavershamin luo.) Miksi kutsutte lordi Goringia
+kelvottomaksi?
+
+(Mabel Chiltern on todellinen englantilaisen somuuden esikuva,
+omenankukan kuosia. Hän on kuin tuoksuva, vapaa kukka. Hänen
+hiuksissaan on auringonvalon väreilyä ja pieni suu avautuvine huulineen
+on toivovan näköinen, kuin lapsen suu. Hänessä on nuoruuden lumoa
+ja ihmettelevän viatonta rohkeutta. Terveen ihmisen mielestä hän ei
+muistuta erikoista taideteosta. Mutta itse asiassa hän on Tanagran
+veistokuvan näköinen, joskin hän loukkaantuisi, kun se hänelle
+sanottaisiin.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+Koska hän viettää sellaista joutilasta elämää.
+
+MABEL CHILTERN
+Kuinka niin voitte sanoa? Siksikö, että hän on ratsastamassa kello
+kymmenen aamulla, käy oopperassa kolme kertaa viikossa, vaihtaa
+pukuaan vähintään viisi kertaa päivässä ja on päivälliskutsuilla
+joka ilta huvikauden aikana. Ettehän kutsune tuota joutilaaksi ajan
+viettämiseksi, vai kuinka?
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Katsahtaen häntä ystävällinen välähdys silmissään.) Te olette
+ihastuttava nuori lady!
+
+MABEL CHILTERN
+Kuinka mairittelevasti sanottu, lordi Caversham! Tulkaa useammin
+meille. Te tiedätte, että me olemme aina kotona keskiviikkoisin ja te
+olette niin soman näköinen tähtinenne.
+
+LORDI CAVERSHAM
+En käy missään nykyään. Olen väsynyt Lontoon seuraelämään.
+Enpä pahottelisi, vaikka joutuisinkin tuttavuuteen oman räätälini
+kanssa; hänhän aina äänestää oikeistoa. Mutta vastustan ankarasti
+jos minun pitäisi syödä päivällistä vaimoni muotikauppiaan keralla.
+En milloinkaan yleensä ole voinut pitää lady Cavershamin hatuista.
+
+MABEL CHILTERN
+Oi! Minä rakastan Lontoon seurapiiriä. Minun mielestäni se on
+suunnattomasti kehittynyt. Sen muodostavat nyt kokonaan koreat
+hölmöt ja loistavat hupsut. Juuri kuten seurapiirin tuleekin olla.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hm! Kumpaa on Goring? Kaunis hölmö vai tuo toinen?
+
+MABEL CHILTERN
+(Vakavasti.) Minulla on nykyään ollut kunnia lukea lordi Goring
+kuuluvaksi omaan erikoiseen luokkaansa. Mutta hän on suuremmoisesti
+kehittymässä!
+
+LORDI CAVERSHAM
+Millaiseksi?
+
+MABEL CHILTERN
+(Hieman kumartaen.) Toivon, että saatte sen nähdä aivan
+pian, lordi Caversham!
+
+MASON
+(Ilmoittaen vieraita.) Lady Markby. Rouva Cheveley.
+
+(_Lady Markby_ ja _rouva Cheveley_ saapuvat. Lady Markby on
+miellyttävä, ystävällinen, suosittu nainen harmaine somine
+hiuslaitteineen ja pitseineen. Rouva Cheveley, joka häntä seuraa, on
+pitkä ja solakka. Huulet hyvin ohuet ja tuntuvasti maalatut; kalpeilla
+kasvoilla ohut helakka puna. Venetsialainen punanen tukka, kyömy
+nenä ja pitkä kaula. Ihomaali korostaa hänen hipiänsä luonnollista
+kalpeutta. Harmaan viheriäin silmäin katse on rauhaton. Hänen yllään on
+heliotroopin värinen puku, koristettu jalokivillä. Häntä voi parhaiten
+verrata orkidea-kukkaan ja herättää hän suuresti uteliaisuutta.
+Liikkeet ovat erittäin sulavat. Hän on taidetuote, mutta kuvastaa liian
+monta koulukuntaa.)
+
+LADY MARKBY
+Hyvää iltaa, rakas Gertrud! Kuinka kaunista, että sallitte minun tuoda
+mukanani ystäväni rouva Cheveleyn. Kahden niin viehättävän naisen tulee
+tutustua toisiinsa.
+
+LADY CHILTERN
+(Kääntyy rouva Cheveleytä kohti miellyttävästi hymyillen. Sitten
+yht'äkkiä pysähtyy ja kumartaa miltei kylmästi.) Luulen, että
+rouva Cheveley ja minä olemme tavanneet aikaisemmin. En tiennyt,
+että olette mennyt naimisiin toisen kerran.
+
+LADY MARKBY
+(Vilkkaasti.) Ah, nykyajan ihmiset menevät naimisiin niin usein kuin
+voivat, eivätkö menekin? Se on varsin tavanmukaista. (Maryboroughin
+herttuattarelle.) Rakas herttuatar, kuinka herttua voi? Aivot yhä
+heikot, luulen? Niin kyllä. Sitä saattoikin odottaa, eikö niin? Hänen
+kelpo isänsä laita oli juuri samoin. Se on suvussa, eikö olekin?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Leikkien viuhkallaan.) Mutta olemmeko tosiaan tavanneet
+ennemmin, lady Chiltern? En voi muistaa missä? Olen ollut poissa
+Englannista niin kauvan.
+
+LADY CHILTERN
+Olimme koulussa yhdessä, rouva Cheveley.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Ylimielisesti.) Todellako? Olen unohtanut kaiken kouluajaltani.
+Minulla on epäselvä vaikutelma, että se on ollut sietämätön.
+
+LADY CHILTERN
+(Kylmästi.) En kummastele tuota.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Mielistelevin elein.) Tiedättekö, lady Chiltern, minä katselen
+ympärilleni kohdatakseni teidän viisaan miehenne. Senjälkeen
+kun hän on tullut ulkoasiain virastoon, on hänestä Wienissä puhuttu
+paljon. He onnistuvat oikein kirjoittamaan hänen nimensä
+sanomalehdissä. Se on sinänsä mainetta mantereella.
+
+LADY CHILTERN
+Minä tuskin luulen, että teillä ja miehelläni tulee olemaan paljo
+yhteistä, rouva Cheveley. (Siirtyy pois.)
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Ah, hyvä rouva, miten hauska yllätys! En ole nähnyt teitä
+sittenkuin Berlinissä!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ei senjälkeen kuin Berlinissä, varakreivi. Viisi vuotta sitten.
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Ja te olette nuorempi ja kauniimpi kuin koskaan. Kuinka se
+teille onnistuukin.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Pitämällä sääntönä, että keskustelen yksinomaan todellisesti
+viehättäväin ihmisten kanssa, kuten te.
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Ah, te liehittelette minulle. Te mielistelette minua, kuten täällä on
+tapana sanoa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Onko täällä tapana niin sanoa? Kuinka kauheita he ovat!
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Kyllä niin, heillä on ihmeellinen kielenkäyttö. Sen sietäisi olla
+laajemmalti tunnettu.
+
+(Sir Robert Chiltern tulee. Hän on neljäkymmentä-vuotias, mutta
+näyttää jonkun verran nuoremmalta. Puhtaaksi ajellut, hienopiirteiset
+kasvot, tumma tukka ja tummat silmät. Merkkihenkilö. Ei kansanomainen,
+kuten jotkut ovat. Mutta muutamat ihailevat häntä kiihkeästi ja
+monet häntä syvästi kunnioittavat. Hänen käytöstapansa tekee todella
+arvokkaan, ylpeältä vivahtavan vaikutuksen. Näkyy, että hän on
+tietoinen elämässään saavuttamasta menestyksestä. Luonnonlaatunsa on
+hermostunut, katse väsynyt. Suun ja leuan hiotut piirteet ovat jyrkästi
+vastakohtaiset romanttisennäköisille, syväkatseisille silmille. Tuo
+ristiriita kuvastaa intohimojen ja älyn täydellistä erillisyyttä,
+ikäänkuin ajatus ja mielenliikutukset olisivat eristetyt omaan
+piiriinsä tahdon voimakkuudella. Jotakin hermostunutta sieraimissa ja
+kalpeissa, hienoissa, ilmehikkäissä käsissä. Olisi väärin kutsua häntä
+kauniiksi. Kauneus ei säily Alahuoneessa (House of Commonissa). Mutta
+Vandyck olisi kyllä halulla hänen päänsä maalannut.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Hyvää iltaa, lady Markby! Toivon, että olette tuonut sir Johnin
+mukananne.
+
+LADY MARKBY
+Oi! Olen tuonut mukanani paljon ihastuttavamman henkilön
+kuin sir John. Senjälkeen kun sir John on ottanut vakavasti osaa
+politiikkaan, on hän muuttunut sietämättömäksi. Tosiaan, nyt
+kun Alahuone on alkanut tulla käytäntöön, seuraa siitä paljon pahaa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Toivottavasti ei, lady Markby. Joka tapauksessa teemme parastamme
+saadaksemme istuntoajan kulumaan, eikö niin? Mutta kuka on tuo
+viehättävä henkilö, jonka olette ystävällisesti tuonut seurassanne?
+
+LADY MARKBY
+Hänen nimensä on rouva Cheveley. Eräs Dorsetshiren Cheveleystä,
+luulen. Mutta en tiedä varmaan. Perheet ovat nykyään niin sekoittuneet.
+Tosiaankin on sääntönä, että jokainen yrittää olla jotakin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Rouva Cheveley! Tuo nimi kuulostaa tutulta!
+
+LADY MARKBY
+Hän on juuri saapunut Wienistä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ah, niin! Luulen tuntevani, ketä tarkoitatte.
+
+LADY MARKBY
+Oi! Hän seurustelee siellä kaikkialla ja hänellä on sellaisia hupaisia
+häväistysjuttuja kaikista ystävistään. Minun täytyy todella mennä
+Wieniin ensi talvena. Toivon, että siellä on lähetystössä hyvä
+päällikkö.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ellei ole, niin tullaan lähettiläs varmasti kutsumaan pois. Olkaa
+hyvä ja esittäkää rouva Cheveley minulle. Haluaisin nähdä häntä.
+
+LADY MARKBY
+Sallikaa esittelen teidät. (Rouva Cheveleylle.) Rakkaani, sir
+Robert Chiltern on henkimenossa halusta tutustua teihin!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Kumartaen.) Jokainen menehtyy halusta tutustua loistavaan
+rouva Cheveleyhin. Lähettiläämme Wienissä ei kirjoitakaan mistään
+muusta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitän teitä, sir Robert. Tuttavuus, joka alkaa kohteliaisuuksilla,
+kehittyy varmasti tosiystävyydeksi. Se lähtee vauhtiin oikealla
+tavalla. Huomaan tuntevani jo lady Chilternin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Tosiaankin?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kyllä. Hän juuri muistutti minulle, että kävimme koulua yhdessä.
+Nytpä sen täydelleen muistankin. Hän sai aina kiitosta hyvästä
+käytöksestä. Muistan selvästi, että lady Chiltern aina sai palkintoja
+hyvästä käytöksestä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hymyillen.) Ja mitä palkintoja te saitte, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Minun palkintoni tulivat vähän myöhemmin, elämässä. Tietääkseni ei
+mikään niistä ole hyvästä käytöksestä. Olen unohtanut.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Olen varma, että ne ovat tulleet jostakin hurmaavasta!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Tietääkseni eivät naiset aina saa palkintoja hurmaavaisuudestaan.
+Tietääkseni heitä siitä tavallisimmin rangaistaan. Varmasti
+useimmat naiset nykyään vanhenevat enemmän ihailijainsa
+tungettelevaisuuden tähden kuin minkään muun syyn vuoksi! Ainakin
+on se ainoa tapa, millä voin selittää kauniiden lontoolaistenne
+hirveästi riutuneen ulkonäön.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Miten kauhistuttavalta tuo filosofia kuulostaa! Yritys määritellä
+teitä, rouva Cheveley, olisi ehkä tunkeilevaa. Mutta saanen
+luvan kysyä, oletteko te sydämeltänne ja sielultanne optimisti
+vai pessimisti? Nehän näyttävät olevan ainoat nykyajalle säilyneet
+tavanmukaiset uskonnot.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi, en ole kumpaakaan. Optimismi alkaa rohkealla virnistyksellä
+ja pessimismi päättyy surkeaan ilveilyyn. Sitäpaitsi ne molemmat
+ovat vain olotiloja.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Pidätte parempana olla luonnollinen.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Toisinaan, mutta sitä tilaa on niin vaikea säilyttää.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mitähän nuo nykyaikaiset sielutieteellisten kuvausten kirjoittajat
+joista kuulemme niin paljon, mahtaisivat sanoa tällaisesta opista.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ah! Naisten voima johtuu siitä tosiasiasta, että sielutiede ei voi
+meitä selittää. Miehiä voidaan eritellä, -- naisia ... vain jumaloida.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ajattelette siis, että tiede ei voi syventyä naisen ongelmaan?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Tiede ei milloinkaan voi syventyä järjettömyyteen. Senvuoksi
+sillä ei ole mitään tulevaisuutta tässä maailmassa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ja nainen edustaa järjettömyyttä!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Hyvin puetut naiset sitä tekevät.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Kohteliaasti kumartaen.) Pelkään, että tuskin voinen olla yhtä
+mieltä kanssanne. Mutta istuutukaa! Ja kertokaa nyt minulle,
+miksi luovuitte loistavasta Wienistänne tullaksenne sumuiseen
+Lontooseemme -- tahi onko kysymys liiaksi epähieno?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kysymykset eivät ole koskaan epähienoja. Vastaukset sitä
+joskus ovat.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Hyvä, joka tapauksessa saanen tietää, onko syynä politiikka
+vai huvi?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Politiikka on ainoa huvini. Tehän tiedätte, ettei nykyään ole tapana
+kiemailla ennen neljänkymmenen eikä muuttua romanttiseksi ennen
+neljänkymmenenviiden vuoden ikää. Ja niin ollen meillä poloisilla
+naisilla, jotka olemme alle kolmenkymmenen tai sanomme sitä
+olevamme, ei ole muita aloja kuin politiikka ja hyväntekeväisyys.
+Ja hyväntekeväisyys näyttää minusta tulleen pakopaikaksi yksinomaan
+sellaisille ihmisille, jotka haluavat kiusata lähimäisiään. Valitsen
+mieluummin politiikan. Ajattelen, se on -- mukavampi.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Valtiollinen elämä on ylevä ura!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Toisinaan. Ja toisinaan se on viisasta peliä, sir Robert. Ja toisinaan
+on se suuri kiusa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Miltä se teistä tuntuu?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Minustako? Kaikkein kolmen yhdistelmältä. (Pudottaa viuhkansa.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ottaa ylös viuhkan.) Saanko luvan?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mutta ette ole minulle sanonut vielä, miten teette niin
+odottamattomasti kunniaa Lontoolle? Meidän huvikautemme on jo melkein
+ohi.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi! En välitä Lontoon huvikaudesta! Se on liian aviosäädyllinen.
+Ihmiset joko metsästävät aviomiehiä tai piilottautuvat näiltä.
+Toivoin tapaavani teidät. Se on aivan totta. Te tiedätte, millainen
+naisen uteliaisuus on. Melkein yhtä suuri kuin miehen! Toivoin
+kovasti, että saisin tavata teidät -- pyytääkseni teitä tekemään
+jotakin hyväkseni.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Toivon ettei se olisi mikään pikku asia, rouva Cheveley. Minusta
+pienet tehtävät ovat niin perin vaikeita suorittaa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hetken mietittyään.) Ei! Tietääkseni ei kysymyksessä ole
+mikään aivan pieni asia.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Olen niin iloinen. Kertokaa, mikä se on?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Myöhemmin. (Nousee.) Ja nyt saanen katsastaa teidän kaunista
+huoneistoanne? Olen kuullut teillä olevan suuremmoisia maalauksia.
+Onneton parooni Arnheim -- te muistatte paroonin -- tapasi kertoa
+minulle, että teillä on useita ihmeteltäviä Corot'in maalauksia.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Tuskin huomattavasti hätkähtäen.) Tunsitteko parooni Arnheimin hyvin?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hymyillen.) Läheisesti. Entä te?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Yhteen aikaan.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ihmeellinen mies! -- Eikö ollutkin?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hetkisen vaitiolon jälkeen.) Hän oli monessa suhteessa hyvin
+huomattava.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ajattelen usein, että on vahinko, kun ei hän koskaan
+tullut kirjoittaneeksi muistelmiaan. Ne olisivat olleet mitä
+mielenkiintoisimmat.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kyllä; hän tunsi ihmiset ja kaupungit hyvin, aivankuin vanha
+kreikkalainen.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ilman sitä kauheata haittaa, että hänen kotonaan olisi ollut
+Penelope häntä odottamassa.
+
+  [Penelope on Homeron runojen sankarin Odysseuksen puoliso,
+  jonka tämä harharetkiltään palattuaan tapaa kotona röyhkeiden
+  kosijain ahdistamana. Suomentajan muistutus.]
+
+MASON
+Lordi Goring.
+
+(Lordi Goring saapuu. Hän on kolmekymmentäneljä-vuotias, mutta aina
+sanotaan häntä nuoremmaksi. Hyvin muodostuneet, uurteettomat kasvot.
+Hän on älykäs, mutta ei haluaisi, että sitä hänestä ajateltaisiin. On
+moitteeton keikari, loukkaantuisi, jos häntä pidettäisiin romanttisena.
+Hän leikkii elämällä ja on todella hyvässä suhteessa maailmaan. Häntä
+huvittaa tulla väärin ymmärretyksi. Se tuottaa hänelle erikoisaseman.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Hyvää iltaa, rakas Arthur! Rouva Cheveley, sallikaa esittelen
+teidät lordi Goringille, Lontoon suurimmalle tyhjäntoimittajalle.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Olen tavannut lordi Goringin ennemmin.
+
+LORDI GORING
+(Kumartaen.) En luullut teidän enään minua muistavan, rouva
+Cheveley.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Muistini on erinomaisessa kunnossa. Ja oletteko te yhä poikamies?
+
+LORDI GORING
+Niin ... otaksun.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kuinka kovin romanttista!
+
+LORDI GORING
+Oi! En ole hituistakaan romanttinen. En ole vielä tarpeeksi
+vanha. Luovutan romantiikan itseäni vanhemmille.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Lordi Goring on Boodle-klubin tuote, rouva Cheveley.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Hänessä heijastuvat kaikki tuon laitoksen saavutukset.
+
+LORDI GORING
+Saanen kysyä, viivyttekö Lontoossa kauvan?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Se riippuu osittain ilmasta, osittain ruuasta ja osaksi sir Robertista.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ettehän syösne meitä eurooppalaiseen sotaan, toivon mä?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ei ole mitään vaaraa nykyään. (Nyökkää _lordi Goringille_
+ihastuneesti ja menee sir _Robert Chilternin_ kanssa. _Lordi
+Goring_ astelee _Mabel Chilternin_ luokse.)
+
+MABEL CHILTERN
+Olette kovin myöhästynyt!
+
+LORDI GORING
+Oletteko kaivannut minua?
+
+MABEL CHILTERN
+Kauheasti.
+
+LORDI GORING
+Olenpa pahoillani, etten viipynyt poissa kauvemmin. Pidän siitä,
+että minua kaivataan.
+
+MABEL CHILTERN
+Kuinka kovin itsekäs olette!
+
+LORDI GORING
+Olen kovin itsekäs.
+
+MABEL CHILTERN
+Te aina puhutte minulle huonoista ominaisuuksistanne, lordi
+Goring.
+
+LORDI GORING
+Olen vasta puolet niistä teille kertonut, neiti Mabel!
+
+MABEL CHILTERN
+Ovatko ne toiset hyvin huonoja?
+
+LORDI GORING
+Aivan hirveitä! Kun ajattelen niitä yöllä, menen heti nukkumaan.
+
+MABEL CHILTERN
+Hyvä! Pahat ominaisuutenne tuottavat minulle mielihyvää.
+En tahtoisi, että luopuisitte yhdestäkään niistä.
+
+LORDI GORING
+Siinä teette kauniisti. Mutta te olettekin aina hieno. Ohimennen
+haluaisin tehdä teille erään kysymyksen, neiti Mabel. Kuka toi
+rouva Cheveleyn tänne? Tuon heliotroopin väreihin puetun naisen,
+joka juuri poistui huoneesta veljenne kanssa.
+
+MABEL CHILTERN
+Oi! Luulen lady Markbyn tuoneen hänet. Miksi sitä kysytte?
+
+LORDI GORING
+En ole häntä vuosiin nähnyt, siinä kaikki.
+
+MABEL CHILTERN
+Miten mieletön peruste.
+
+LORDI GORING
+Kaikki perusteet ovat mielettömiä.
+
+MABEL CHILTERN
+Minkälainen nainen hän on?
+
+LORDI GORING
+Oi! Nero päivällä, kaunotar yöllä!
+
+MABEL CHILTERN
+En pidä hänestä alun pitäin.
+
+LORDI GORING
+Se osoittaa teidän erinomaisen hyvää vaistoanne.
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+(Lähestyen.) Ah, englantilainen nuori nainen on lohikäärme
+hyvän vaistonsa puolesta, eikö olekin? -- Aivan lohikäärme, mitä
+hyvään vaistoon tulee.
+
+LORDI GORING
+Niin sanomalehdet meille aina kuvaavat.
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Luen kaikki englantilaiset sanomalehdet. Minusta ne ovat huvittavia.
+
+LORDI GORING
+Sitten, rakas Nanjac, luette ne varmaan rivien välistä.
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Kyllä haluaisin sitä, mutta opettajani vastustaa. (Mabel Chilternille.)
+Saanko luvan saattaa teidät musiikkisaliin, neiti.
+
+MABEL CHILTERN
+(Näyttäen hyvin pettyneeltä.) Mielihyvällä, varakreivi. (Kääntyen
+lordi Goringiin.) Ettekö te tule musiikkisaliin?
+
+LORDI GORING
+En jos siellä on musiikkia, neiti Mabel.
+
+MABEL CHILTERN
+(Erikseen.) Musiikki on saksalaista. Ette sitä ymmärtäisi.
+(Poistuu _varakreivi Nanjacin_ seurassa. _Lordi Caversham_ tulee
+poikansa luo.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hyvä! Sir, mitä teet täällä? Tuhlaat elämääsi kuten tavallista.
+Olisit vuoteessa, sir. Valvot liian myöhäiseen. Kuulin, että olit
+toissa yönä lady Ruffordin tanssiaisissa kello neljään aamulla.
+
+LORDI GORING
+Ainoastaan neljännestä yli kolmen, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+En käsitä, miten kestät lontoolaista seurapiiriä. Asiat ovat
+menneet hiiteen. Suuri määrä joutavasta lörpöttelystä on tuulen
+pieksämistä.
+
+LORDI GORING
+Rakastan tyhjää suunsoittoa, isä. Se on ainoa asia, josta jotain
+tajuan.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Sinä näytät ottavan elämän yksinomaan huvin kannalta.
+
+LORDI GORING
+Mitäpä muutakaan on, jonka vuoksi eläisi, isä? Mikään ei niin
+vanhenna kuin onni.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Olet sydämetön, sir, hyvin sydämetön.
+
+LORDI GORING
+Toivoakseni en, isä. Hyvää iltaa, lady Basildon!
+
+LADY BASILDON
+(Rypistäen sieviä kulmakarvojaan.) Oletteko täällä? Minulla ei
+ollut aavistusta, että te milloinkaan tulisitte valtiolliseen seuraan.
+
+LORDI GORING
+Ihailen valtiollista seuraa. Se on ainoa paikka, missä saamme
+olla kuulematta ihmisten puhuvan politiikasta.
+
+LADY BASILDON
+Puhun halulla politiikasta. Puhun siitä päivät pitkään, mutta
+en siedä kuulla siitä. En käsitä, kuinka miespoloiset Alahuoneessa
+kestävät pitkiä väittelyjä.
+
+LORDI GORING
+Siten etteivät koskaan kuuntele.
+
+LADY BASILDON
+Todellakin?
+
+LORDI GORING
+(Totisimmalla ilmeellään.) Kuinka muutoin! Näettekö, on
+hyvin vaarallinen asia kuunnella. Jos kuuntelisi, voisi tulla
+vakuutetuksi, ja mies, joka sallii tosiasiain muuttaa vakaumustaan,
+on läpeensä mieletön henkilö.
+
+LADY BASILDON
+Ah! Tuo selittää niin paljon sellaista, mitä miehissä en ole koskaan
+ymmärtänyt ja naisissa niin paljon, mille heidän puolisonsa eivät
+ensinkään anna arvoa.
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Huokaisten.) Meidän puolisomme eivät koskaan anna millekään
+ominaisuudellemme arvoa. Meidän on mentävä toisten luo sitä
+saadaksemme.
+
+LADY BASILDON
+(Korostaen.) Niin. Aina toisten, eikö pidäkin?
+
+LORDI GORING
+(Hymyillen.) Ja noin ajattelee kaksi ladyä, joilla tiedetään
+olevan Lontoon eniten ihailtavat aviomiehet.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Tuota juuri emme voi kestää. Minun Reginaldini on aivan tavattomasti
+moitteeton. Hän on todella sietämätön siitä syystä ajottain. Ei luulisi
+hänen milloinkaan kadottavan tasapainoaan.
+
+LORDI GORING
+Miten julmaa! Toden totta, tuo asia sietäisi tulla laajemmalti
+tunnetuksi.
+
+LADY BASILDON
+Basildon on aivan yhtä kehno. Hän on yhtä palvelevainen aivankuin olisi
+poikamies.
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Pusertaen _lady Basildonin_ kättä.) Olivia parkani! Olemme
+menneet naimisiin täydellisten aviomiesten kanssa ja olemme
+saaneet siitä hyvän rangaistuksen.
+
+LORDI GORING
+Luulisinpa, että ne ovat aviomiehenne, jotka ovat saaneet
+rangaistuksen.
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Kohoten seisaalleen.) Oi rakkaani, ei! He ovat mahdollisimman
+onnellisia! Ja mitä luottamukseemme tulee, on surullista, kuinka
+he luottavat meihin.
+
+LADY BASILDON
+Todellakin surullista!
+
+LORDI GORING
+Tahi naurettavaa, lady Basildon?
+
+LADY BASILDON
+Ei varmastikaan naurettavaa, lordi Goring. Kuinka epäystävällistä, että
+mieleenne johtuu sellaista!
+
+ROUVA MARCHMONT
+Pelkään, että lordi Goring on vihollisen piirittämä, kuten tavallista.
+Näin hänen puhelevan rouva Cheveleyn kanssa sisääntulossaan.
+
+LORDI GORING
+Soma nainen, rouva Cheveley!
+
+LADY BASILDON
+(Terävästi.) Olkaa hyvä ja elkää kiitelkö muita naisia meidän
+läsnäollessamme. Suvaitkaa odottaa, että me sen teemme.
+
+LORDI GORING
+Minä odotin.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Hyvä, me emme rupea häntä ylistämään. Olen kuullut, kuinka
+hän oli mennyt operaan maanantai-iltana ja puhunut Tommy
+Ruffordille illallisella, että mikäli hän voi nähdä, on Lontoon
+seurapiiri muodostunut pelkästään hulttioista ja keikareista.
+
+LORDI GORING
+Hän on aivan oikeassa, myös. Miehet kaikki ovat hulttioita ja
+naiset kaikki keikareita, eivätkö olekin?
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Hetken vaitiolon perästä.) Oi. Te todella arvelette rouva Cheveleyn
+sitä tarkoittaneen.
+
+LORDI GORING
+Tietysti! Ja sitäpaitsi on rouva Cheveleyn tekemä huomautus
+hyvin järkevä.
+
+MABEL CHILTERN
+Miksi keskustelette rouva Cheveleystä? Jokainen juttelee rouva
+Cheveleystä. Lordi Goring, sanokaahan -- mitä te sanoitte rouva
+Cheveleystä? Oi, muistan, että hän on nero päivällä ja kaunotar
+yöllä.
+
+LADY BASILDON
+Mikä hirmuinen yhdistelmä! Niin kovin luonnoton!
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Mitä uinailevimmalla ilmeellään.) Katselen mielelläni neroa
+ja kuuntelen kauniita ihmisiä.
+
+LORDI GORING
+Ah! Tuo on sairaalloista, rouva Marchmont.
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Kirkastuen mielihyväisen näköiseksi.) Olen niin iloinen, kun
+kuulen teidän noin lausuvan. Marchmont ja minä olemme olleet
+naimisissa seitsemän vuotta, eikä hän ole kertaakaan sanonut,
+että olisin sairaalloinen. Miehet ovat niin kiusallisen huomaamattomia.
+
+LADY BASILDON
+(Kääntyen häneen.) Olen aina sanonut teille, rakas Margaret,
+että olette sairaalloisin henkilö Lontoossa.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Ah. Mutta te olette aina osaaottavainen, Olivia!
+
+MABEL CHILTERN
+Onko sairaalloista haluta syötävää? Minulla on suuri halu saada
+ruokaa. Lordi Goring, tahdotteko tarjota minulle hieman illallista?
+
+LORDI GORING
+Mielihyvällä, neiti Mabel. (Menee hänen kanssaan.)
+
+MABEL CHILTERN
+Kuinka julma olette ollut! Ette ole puhutellut minua koko iltana.
+
+LORDI GORING
+Kuinka olisin voinut. Tehän poistuitte lapsidiplomaatin seurassa.
+
+MABEL CHILTERN
+Olisitte seurannut meitä. Takaa-ajaminen olisi ollut pelkkä
+kohteliaisuus. Epäilen, pidänkö teistä lainkaan tänä iltana.
+
+LORDI GORING
+Minä pidän teistä äärettömästi.
+
+MABEL CHILTERN
+Hyvä, toivon, että osotatte sitä jollakin huomattavammalla
+tavalla. (Menevät portaita alas.)
+
+ROUVA MARCHMONT
+Olivia, minulla on omituinen, äärettömän raukeuden tunne.
+Luullakseni haluaisin kovin jotain illalliseksi. Tunnen haluavani
+saada hieman illallista.
+
+LADY BASILDON
+Minä ihan suorastaan menehdyn nälästä, Margaret!
+
+ROUVA MARCHMONT
+Miehet ovat hirveän itsekkäitä, he eivät koskaan ajattele näitä
+asioita.
+
+LADY BASILDON
+Miehet ovat kovin aineellisia, kovin aineellisia! (_Varakreivi
+de Nanjac_ saapuu musiikkisalista eräiden muitten vieraitten
+seurassa. Tarkasteltuaan huolellisesti kaikkia läsnäolevia hän lähestyy
+_lady Basildonia_.)
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Onko minulla kunnia pyytää teitä illalliselle, kreivitär?
+
+LADY BASILDON
+(Kylmästi.) En koskaan syö illallista, kiitän teitä, varakreivi.
+(_Varakreivi_ on peräytymäisillään. _Lady Basildon_ tämän
+huomatessaan nousee heti ja tarttuu varakreivin käsivarteen.) Mutta
+tahdon tulla teidän kanssanne mielihyvällä.
+
+VARAKREIVI DE NANJAC
+Pidän niin syömisestä! Olen hyvin englantilainen kaikissa makuasioissa.
+
+LADY BASILDON
+Näytätte aivan englantilaiselta, varakreivi, aivan englantilaiselta.
+(Poistuvat. _Herra Montford_ täysin huoliteltu, nuori keikari,
+lähestyy _rouva Marchmontia_.)
+
+HERRA MONTFORD
+Haluatteko hieman illallista, rouva Marchmont?
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Veltosti.) Kiitos, herra Montford, en ajatellut ollenkaan illallista.
+(Nousee nopeaan ja tarttuu tämän käsivarteen.) Mutta tahdon
+istua vierellänne ja vartioida teitä.
+
+HERRA MONTFORD
+Tietääkseni en halua olla vartioitu syödessä.
+
+ROUVA MARCHMONT
+Sitten tahdon vartioida jotakin toista.
+
+HERRA MONTFORD
+Tietääkseni en halua sitäkään.
+
+ROUVA MARCHMONT
+(Erikseen.) Pyydän, herra Montford, elkää toimeenpanko tätä
+piinallista mustasukkaisuuden näytelmää yleisön nähden. (Menevät
+alas portaita muiden vieraitten seurassa sivuuttaen _sir Robert
+Chilternin_ ja _rouva Cheveleyn_, jotka nyt tulevat.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Käyttekö joissakin maanmiestemme kodeissa ennenkun lähdette
+Englannista, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi en! En voi sietää englantilaisia perhekutsuja. Englannissa
+ihmiset todella kokevat esiintyä loistavasti aamiaisella. Siinä he
+ovat kauhistuttavia. Vain tolvanat ovat loisteliaita aamiaisella.
+Ja sitten perheenpää aina pitää hartaushetken. Viipymiseni Englannissa
+todella riippuu teistä, sir Robert. (Istuu sohvalle.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ottaen tuolin hänen lähellään.) Todellako?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Aivan totta. Toivon saada puhua teille suuresta valtiollisesta
+ja taloudellisesta kysymyksestä, Argentinan kanavayhtiöstä, tosiaan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Miten kuiva, käytännöllinen tuo teidän keskustelun aiheenne,
+rouva Cheveley.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi! Minä rakastan kuivia, käytännöllisiä puheenaiheita. Mutta
+kuivia, käytännöllisiä ihmisiä en rakasta. Siinä on suuri ero.
+Sitäpaitsi te olette huvitettu, minä tiedän, kansainvälisestä
+kanavasuunnitelmasta. Te olitte lordi Radleyn sihteeri, ettekö
+ollutkin, kun hallitus osti Suetsin kanavan osakkeita.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kyllä! Mutta Suetsin kanava oli suuri ja valtava yritys. Sen avulla
+saimme välittömän meritien Intiaan. Sillä oli yleisvaltakunnallinen
+arvo. Oli tarpeellista, että valvonta oli meillä. Tämä Argentinan
+suunnitelma on tavallinen pääomanvaihtohuijaus.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Keinottelua, sir Robert. Loistavaa, rohkeaa keinottelua.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Uskokaa minua, rouva Cheveley, se on huijausta. Kutsukaamme asioita
+niitten oikealla nimellä. Se tekee kysymykset yksinkertaisemmiksi.
+Meillä on kaikki tiedot siitä ulkoasiain virastossa. Todellakin olen
+lähettänyt erityisen toimikunnan ottamaan selvää yksityiskohdista ja
+se tiedottaa, että työt ovat tuskin alkaneet eikä kukaan näy tietävän,
+mihin rahat, jotka jo ovat merkityt, lienevät joutuneet. Koko homma on
+toinen Panama, eikä sillä ole neljänneksiosaksikaan niitä menestymisen
+mahdollisuuksia, jotka tuolla onnettomalla yrityksellä oli. Toivon,
+että ette ole tehnyt siihen sijoituksia. Olen varma, että te olette
+liian viisas sellaista tehdäksenne.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Olen sijoittanut siihen hyvin paljon.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kuka saattoi neuvoa teitä tekemään niin hullusti?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Teidän vanha ystävänne -- -- -- ja minun.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kuka?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Parooni Arnheim.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Rypistäen otsaansa.) Ah niin! Muistan niihin aikoihin kun hän
+kuoli, kuulleeni, että hän oli tullut sekaantuneeksi tuohon
+liikeyritykseen kokonaisuudessaan.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Se oli hänen viimeinen tarinansa. Viimeinen, mutta ainoa, joka
+teki hänelle oikeutta.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Nousten.) Mutta te ette ole nähnyt vielä Corot'in taulujani.
+Ne ovat musiikkisalissa. Corot näyttää sopivan musiikin yhteyteen,
+eikö niin? Saanen näyttää niitä teille.
+
+ROUVA CHEVELEY
+En ole tänä iltana sillä tuulella, että hopean hohde ja punertava
+sarastus huvittaisivat. Tulin puhumaan kauppa-asiasta. (Viittaa
+viuhkallaan _sir Robertille_, että tämä istuisi hänen viereensä.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Pelkään, etten voi antaa teille mitään neuvoa, rouva Cheveley,
+paitsi että kohdistaisitte mielenkiintonne johonkin vähemmän
+vaaralliseen. Kanavan menestys riippuu tietenkin Englannin
+suhtautumisesta ja tulen juuri huomeniltana esittämään toimikunnan
+tiedonannot Alahuoneelle.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Sitä teidän ei pidä tehdä. Omien etujenne vuoksi, sir Robert,
+puhumattakaan minun, elkää tehkö sitä!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Katsellen häntä ihmeissään.) Omien etujeni? Rakas rouva
+Cheveley, mitä tarkoitatte? (Istuu hänen viereensä.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Sir Robert, tahdon olla aivan vilpitön teitä kohtaan. Minä toivon,
+että te luovutte selonteosta, jonka olitte aikonut antaa Alahuoneelle
+sillä perusteella, että teillä on syytä uskoa toimikunnan joutuneen
+harhaan väärien tiedonantojen tai ennakkoluulojen tai muun
+sellaisen vuoksi. Niinpä toivon teidän lausuvan muutamia sanoja
+painostaaksenne hallitusta ottamaan asian uudelleen käsiteltäväksi
+ja että teillä on syytä uskoa kanavalla valmistuttuaan olevan
+suuren kansainvälisen arvon. Te tiedätte millaisia seikkoja ministerit
+tämänlaatuisissa tapauksissa sanovat. Jotkin tavalliset mauttomuudet
+riittävät. Nykyaikaisessa elämässä ei millään ole niin suurta
+tehoa kuin hyvillä mauttomuuksilla. Ne tekevät koko maailman
+niin läheiseksi. Tahdotteko tehdä tämän minun tähteni?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Rouva Cheveley, ettehän voi vakavasti tehdä minulle tuollaista
+ehdotusta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Olen aivan vakava.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Kylmästi.) Pyydän, sallikaa minun uskoa, että ette sitä ole.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Puhuen suurella ponnella ja harkiten.) Ah, mutta minä olen!
+Ja jos teette, mitä pyydän, niin -- -- minä tulen maksamaan hyvin
+runsaasti.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Maksamaan minulle!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Niin!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Pelkään, etten oikein ymmärrä, mitä tarkoitatte.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nojautuen taaksepäin sohvaan ja katsoen häneen.) Kuinka kova
+pettymys! Ja olen tullut koko tuon matkan Wienistä vakuutettuna,
+että te täysin ymmärrätte minua.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Pelkään, että en ymmärrä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Mitä välinpitämättömimmällä tavalla.) Rakas sir Robert, te
+olette maailmanmies ja teillä on oma hintanne, otaksun. Niin on
+jokaisen laita nykyään. Haitta on siinä, että ihmiset ovat niin hirveän
+kalliita. Tunnen, että minäkin olen. Toivon, että te olette
+kohtuullisempi maksuehtoihin nähden.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Nousten loukkaantuneena.) Jos sallitte minun lausua, niin teidän
+uranne olkoon omanne. Olette elänyt niin kauvan ulkomailla,
+rouva Cheveley, että ette näy voivan käsittää, että puhuttelette
+englantilaista kunnian miestä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Pidättää häntä koskettaen viuhkallaan hänen käsivarteensa ja
+tarttuu siihen puhellessaan.) Käsitän, että puhun miehelle, joka
+laski perustuksen menestykselleen myymällä virastosalaisuuden
+liikekeinottelijalle.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Purren huultaan.) Mitä tarkoitatte?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nousten ja tähystäen häntä.) Tarkoitan, että tunnen todellisen
+rikkautenne ja uranne lähtökohdan ja olen saanut sitäpaitsi kirjeenne.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Minkä kirjeen?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Ivallisesti.) Kirjeen, jonka kirjotitte parooni Arnheimille,
+kun olitte lordi Radleyn sihteeri, kehottaen paroonia ostamaan
+Suetsin kanavan osakkeita -- kirjeen, joka oli kirjoitettu kolme
+päivää ennemmin kuin hallitus ilmoitti oman ostonsa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Käheästi.) Se ei ole totta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Te luulitte, että kirje oli tullut hävitetyksi. Kuinka olittekin
+mieletön. Se on minun hallussani.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kauppa, johon viittaatte, ei ollut muuta kuin liikeyritys. Alahuone ei
+ollut vielä ratkaissut ehdotusta. Se olisi voinut tulla hyljätyksi.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Se oli huijausta, sir Robert. Kutsukaamme asioita niitten oikealla
+nimellä. Se tekee kaiken yksinkertaisemmaksi. Ja nyt myyn teille
+tuon kirjeen ja hinta, minkä siitä vaadin on julkinen Argentinan
+suunnitelman kannatuksenne. Te loitte onnenne yhden kanavapuuhan
+turvissa. Teidän on autettava minua ja ystäviäni luomaan
+omamme toisen avulla.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+On häpeällistä, mitä ehdotatte -- -- häpeällistä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oh ei! Se on elämän leikkiä, jossa meillä kaikilla on osamme,
+sir Robert, ennemmin tahi myöhemmin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+En voi tehdä, mitä pyydätte minulta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Te tarkoitatte, ettette voi auttaa tekemällä sitä. Te tiedätte
+seisovanne jyrkänteen reunalla. Eikä teidän asianne ole lausua
+maksuehtoja. Teidän on ne hyväksyttävä. Otaksutaan, että
+kieltäytyisitte.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mitä sitten?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Hyvä sir Robert, mitä sitten? Te olette perikadon oma, siinä kaikki.
+Muistakaa, mihin huippuun puritaanisuutenne Englannissa on saattanut
+teidät. Vanhaan aikaan ei kukaan uskotellut olevansa hituistakaan
+parempi naapuriaan. Tosiaan, tekeytymistä lähimmäistään rahtusen
+paremmaksi pidettiin äärimmäisen alhaisena ja keskiluokalle ominaisena.
+Nykypäivinä ajanmukaisen siveysintoilumme vuoksi jokaisen on
+teeskenneltävä puhtauden ja turmeltumattomuuden esikuvaa ja kaikkia
+muita seitsemää kuolettavaa hyvettä -- -- -- ja mikä on tulos? Te
+kaikki kaadutte kuin nappulat -- yksi toisenne jälkeen. Ei niin vuotta
+kulu Englannissa ilman että joku suistuu. Häväistysjutut tapasivat
+valaa loistoa tahi vähintäin mielenkiintoa mieheen -- nyt ne hänet
+murskaavat. Ja teidän juttunne on hyvin roskainen. Ette voi kestää
+sitä. Jos tunnettaisiin, että te nuorena miehenä, suuren ja tärkeän
+ministerin sihteerinä myitte virastosalaisuuden suuresta rahasummasta,
+ja että se oli teidän varallisuutenne ja menestyksenne lähde, niin
+teidät haukuttaisiin pois julkisesta elämästä ja teidän olisi
+väistyttävä kokonaan. Ja vihdoinkin, sir Robert, miksi teidän pitäisi
+uhrata koko tulevaisuutenne mieluummin kuin toimia valtioviisaasti
+vihollistenne kanssa? Tällä hetkellä olen vihollisenne. Minä myönnän
+sen. Ja minä olen paljon väkevämpi kuin te. Suuri pataljoona on
+minun puolellani. Teillä on loistava asema, mutta juuri loistava
+asemanne tekeekin teidät niin araksi. Te ette voi puolustaa sitä.
+Ja minä uhkaan hyökkäyksellä. Tietenkään en puhu teille moraalia.
+Teidän täytyy kohtuudella myöntää, että olen säästänyt teidät siitä.
+Vuosia sitten teitte älykkään häikäilemättömän teon; se tuotti suurta
+menestystä. Te saatte siitä kiittää onneanne ja asemaanne. Ja nyt
+teidän on siitä maksaminen. Aikaisemmin tai myöhemmin meidän kaikkien
+tulee maksaa siitä, mitä teemme. Nyt on teidän maksettava. Ennenkun
+eroan seurastanne tänä iltana, on teidän luvattava, että vaikenette
+tiedotuksenne suhteen ja puhutte Alahuoneessa suunnitelman puolesta.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Teidän pyyntönne on mahdoton.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Teidän on tehtävä se mahdolliseksi. Te ryhdytte tekemään
+sen mahdolliseksi. Sir Robert, te tunnette, millaisia englantilaiset
+sanomalehtenne ovat. Otaksutaan, että jätettyäni tämän talon
+ajan johonkin sanomalehden toimitukseen ja annan sille tämän
+häväistysjutun ja todisteet siihen. Ajatelkaa heidän ilkeää iloaan
+siitä huvista, että saavat laahata teidät alas ja syöstä lokaan ja
+liejuun. Ajatelkaa tekopyhyyttä, millä heidän tahmean äitelä
+pääkirjoituksensa on kirjoitettu ja sitä, että hairahdus paljastetaan
+julkisessa lehdessä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Pysähtykää! Te tahdotte minun peruuttamaan tiedonannon
+ja pitämään lyhyen puheen vakuuttaen, että uskon suunnitelmalla
+olevan mahdollisuuksia?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Istuutuen sohvalle.) Se on minun vaatimukseni.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hiljaisella äänellä.) Tahdon antaa jonkun rahasumman,
+minkä haluatte.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Myöskään ette ole kyllin rikas, sir Robert, että voisitte ostaa
+takaisin menneisyytenne. Kukaan ihminen ei ole niin rikas.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+En tee mitä pyydätte. En tahdo.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Teidän täytyy. -- -- Ellette -- -- (Nousee sohvalta.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hämmästyneenä ja hermostuneena.) Odottakaa hetkinen!
+Mitä te ehdotitte? Te sanoitte, että antaisitte minulle takaisin
+kirjeeni, sanoitteko?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kyllä! Se on sovittu. Tahdon olla huomeniltana kello puoli
+kaksitoista naisten parvekkeella. Jos siihen mennessä -- ja teillähän
+on ollut siihen kosolti tilaisuutta -- olette tehnyt Alahuoneessa
+toivomukseni mukaisen ilmoituksen, niin ojennan teille takaisin
+kirjeenne kauneimmin kiittäen ja lausuen teille parhaan ja kaikin
+tavoin sopivimman kohteliaisuuden, minkä osaan. Minä aijon
+pelata suoraa peliä kanssanne. Tulee aina pelata selvästi -- -- kun
+omistaa voittokortit. Parooni opetti sen minulle -- -- -- monen
+muun asian ohella.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Teidän on annettava minulle aikaa harkitakseni ehdotustanne.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ei! Teidän tulee ratkaista nyt.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Antakaa minulle viikko -- - kolme päivää!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Mahdotonta! Minun on sähkötettävä Wieniin tänä iltana.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Jumalani! Mikä toi teidät minun elämääni?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Olosuhteet! (Liikkuu ovea kohti. )
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Elkää menkö! Minä suostun. Tiedonanto peruutetaan. Tahdon
+järjestää, että asiasta tehdään minulle kysely.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos! Tiesin, että pääsisimme ystävälliseen sopimukseen.
+Ymmärsin luonnettanne alun pitäin. Minä erittelin teidät, vaikka
+te ette ihaillut minua. Ja nyt voitte kutsua minulle vaunut, sir
+Robert. Näen ihmisten tulevan illalliselta, ja englantilaiset muuttuvat
+aina romantillisiksi aterian jälkeen ja minua se julmasti
+kiusaa.
+
+(Sir Robert Chiltern poistuu.)
+
+(Vieraita saapuu. Lady Chiltern, Lady Markby, Lordi Caversham,
+Lady Basildon, rouva Marchmont, varakreivi de Nanjac, herra Montford.)
+
+LADY MARKBY
+Hyvä! Rouva Cheveley, toivon, että olette pitänyt hauskaa.
+Sir Robert on hyvin huvittava, eikö olekin?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Mitä huvittavin! Olen ollut äärettömästi huvitettu keskustelusta hänen
+kanssaan.
+
+LADY MARKBY
+Hänellä on ollut hyvin mielenkiintoinen ja loistava ura. Ja hän
+on nainut mitä ihailtavimman vaimon. Lady Chiltern on nainen,
+jolla on hyvin ylevät periaatteet, voin ilokseni sanoa. Olen itse
+hieman liian vanha vaivautuakseni antamaan hyvää esimerkkiä,
+mutta ihailen aina ihmisiä, jotka sen tekevät. Ja lady Chilternillä on
+hyvin jalostava vaikutus elämään, joskin hänen päivälliskutsunsa
+ovat, melkolailla ikäviä toisinaan. Mutta eihän yhdellä voi olla
+kaikkia, eihän voi? Ja nyt minun täytyy lähteä. Saanko kutsua
+teidät huomiseksi?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos!
+
+LADY MARKBY
+Menkäämme ajelulle puistoon kello viiden aikana. Kaikki on
+niin raikasta nykyään puistossa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Paitsi ihmiset!
+
+LADY MARKBY
+Kenties ihmiset ovat vähäisen väsyneitä. Olen usein huomannut,
+että huvikausi loppuessaan tuottaa eräänlaista aivojen pehmenemistä.
+Kuinka lieneekin, on luullakseni mikä tahansa parempi kuin liian
+suuri älyllinen paine. Se on sopimattomin seikka, mitä olla voi.
+Se tekee nuoret tytöt niin erinomaisen nenäkkäiksi. Eikä mikään
+ole niin vaikeaa kuin naida nenäkäs tyttö; miehet eivät sellaisesta
+pidä. Hyvää yötä, rakas! (Lady Chilternille.) Hyvää yötä, Gertrud!
+(Menee ulos lordi Cavershamin käsipuolessa.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Mikä loistava talo teillä on, lady Chiltern! Olen viettänyt hauskan
+illan. On ollut niin mielenkiintoista oppia tuntemaan teidän miehenne.
+
+LADY CHILTERN
+Minkätähden halusitte tavata miestäni, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi, tahdon kertoa teille. Halusin herättää hänen mielenkiintoaan
+Argentinan kanavan suunnitelmaan, josta te uskoakseni olette
+kuullut. Ja huomaan, että hän on mitä alttiin, mitä vastaanottavin
+-- -- kun on järkisyitä -- tarkoitan. Arvokas ominaisuus ihmisessä.
+Käänsin hänet kymmenessä minuutissa. Hän käy pitämään puheen
+Alahuoneessa huomeniltana tarkoituksen puolesta. Meidän on
+mentävä naisten parvekkeelle häntä kuuntelemaan. Siitä tulee
+suuri tilaisuus.
+
+LADY CHILTERN
+Siinä täytyy olla jokin väärinkäsitys. Tuo hanke ei koskaan
+voisi saada mieheni kannatusta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi! Vakuutan, se on kaikki päätetty. En kadu nyt ikävää matkaani
+Wienistä. Sillä on ollut suuri menestys. Mutta, tietenkin
+lähimpänä kahtenakymmenenäneljänä tuntina painuu koko asia
+kuolleeksi salaisuudeksi.
+
+LADY CHILTERN
+(Sävyisästi.) Salaisuus? Keiden välillä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hilpeä vivahdus silmissään.) Teidän miehenne ja minun välilläni.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Lähestyen.) Vaununne ovat täällä, rouva Cheveley!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos! Hyvästi, lady Chiltern! Hyvää yötä, lordi Goring. Minä
+olen Claridgessa. Ettekö luulisi voivanne tulla tervehtimään.
+
+LORDI GORING
+Jos niin haluatte, rouva Cheveley!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi! Elkää käsittäkö sitä noin vakavasti, tahi minun on pakko
+tulla teidän luoksenne. Englannissa sitä tuskin pidettäisiin
+sopivaisuuden mukaisena. Ulkomailla olemme sivistyneempiä. Tahdotteko
+saattaa minut alas, sir Robert. Nyt kun meillä molemmilla
+on samat harrastukset sydämellä, tulemme hyviksi ystäviksi, niin
+toivon. (Purjehtii ulos _sir Robert Chilternin_ käsivarresta
+pitäen. Lady Chiltern menee porraskäytävän yläpäähän ja katselee
+heitä, kun he laskeutuvat. Hänen ilmeensä on hämmentynyt. Vähän
+ajan perästä yhtyy hän joihinkin vieraisiin ja poistuu näiden seurassa
+toiseen vastaanottohuoneeseen.)
+
+MABEL CHILTERN
+Miten kamala nainen!
+
+LORDI GORING
+Menisitte nukkumaan, neiti Mabel.
+
+MABEL CHILTERN
+Lordi Goring!
+
+LORDI GORING
+Isäni käski minua tunti sitten levolle. En käsitä, miksi en antaisi
+Teille samaa neuvoa. Minä aina annan hyvän neuvon kulkea.
+Se on ainoa tapa, miten sitä on käytettävä. Siitä ei ole milloinkaan
+itselle hyötyä.
+
+MABEL CHILTERN
+Lordi Goring. Te toimitatte aina minua pois huoneesta. Katson
+että teitte siinä hyvin rohkeasti. Erittäinkin, kun en mene vielä
+pitkään aikaan nukkumaan. (Menee sohvalle.) Voitte, jos teitä
+miellyttää, tulla istumaan ja puhelemaan jostakin maailman asiasta,
+esim. kuninkaallisesta akatemiasta, rouva Cheveleystä tahi
+kertomuksista skotlantilaisella murteella. Sellaiset aiheet eivät ole
+ylentäviä. (Kiinnittää katseensa johonkin, joka on sohvalla puoleksi
+piiloutuneena pielustan vieressä.) Mikä tämä on? Joku on pudottanut
+timanttisen rintaneulan. Aivan kaunis, eikö olekin? (Näyttää
+sitä hänelle.) Toivoisin, että se olisi minun, mutta Gertrud ei anna
+minun käyttää muuta kuin helmiä ja olen todellakin kyllästynyt
+helmiin. Ne tekevät niin tasaisen, kiltin ja henkevän näköiseksi.
+Ihmettelen kenen oma rintaneula mahtaa olla.
+
+LORDI GORING
+Ihmettelen, kuka sen on pudottanut?
+
+MABEL CHILTERN
+Se on kaunis rintaneula.
+
+LORDI GORING
+Se on soma rannerengas.
+
+MABEL CHILTERN
+Se ei ole rannerengas. Se on rintaneula.
+
+LORDI GORING
+Sitä voidaan käyttää rannerenkaana. (Ottaa sen häneltä ja avaten
+viheriän kirjekotelon, pistää koristeen siihen huolellisesti mitä
+täydellisimmällä kylmäverisyydellä.)
+
+MABEL CHILTERN
+Mitä teette?
+
+LORDI GORING
+Neiti Mabel. Teen par'aikaa teille oudon pyynnön.
+
+MABEL CHILTERN
+(Innokkaasti:) Oi! Pyydän, tehkää! Olen sitä odottanut koko
+illan.
+
+LORDI GORING
+(Hiukan hämmästyksissään, mutta selviytyy siitä pian.) Elkää
+ilmoittako kenellekään, että olen korjannut talteen tuon rintaneulan.
+Jos joku kirjottaisi ja sitä vaatisi, niin antakaa minulle siitä heti
+tieto.
+
+MABEL CHILTERN
+Sepä on kummallinen pyyntö.
+
+LORDI GORING
+Niin kyllä. Nähkääs, minä annoin tuon rintaneulan eräälle
+vuosia sitten.
+
+MABEL CHILTERN
+Te annoitte?
+
+LORDI GORING
+Kyllä. (_Lady Chiltern_ lähestyy yksinään. Toiset vieraat
+ovat menneet.)
+
+MABEL CHILTERN
+Sitten minun on varmaankin sanottava teille hyvää yötä. Hyvää
+yötä Gertrud. (Poistuu.)
+
+LADY CHILTERN
+Hyvää yötä, rakas! (Lordi Goringille.) Te näitte, kenet lady
+Markby toi tänne tänä iltana?
+
+LORDI GORING
+Kyllä. Epämiellyttävä yllätys. Mitähän varten hän mahtoi tulla?
+
+LADY CHILTERN
+Ilmeisesti yrittääkseen houkutella Robertia kannattamaan jotakin
+petollista suunnitelmaa, josta hänellä on etuja. Itse asiassa
+Argentinan kanavaa.
+
+LORDI GORING
+Hän on erehtynyt mieheen nähden, eikö olekin?
+
+LADY CHILTERN
+Hän ei pysty ymmärtämään rehellistä luonnetta, kuten miehelläni on.
+
+LORDI GORING
+Niinpä niin. Voin kuvitella, miten hän hävisi yrittäessään saada
+Robertia ansaansa. On erinomaista, miten hämmästyttävästi
+älykkäät naiset erehtyvät.
+
+LADY CHILTERN
+En kutsu tuollaisia naisia älykkäiksi. Kutsun heitä tyhmiksi.
+
+LORDI GORING
+Sama asia usein. Hyvää yötä, lady Chiltern.
+
+LADY CHILTERN
+Hyvää yötä!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Tulee.) Rakas Arthur, oletko lähdössä. Viivy vielä hieman.
+
+LORDI GORING
+Pelkään, etten voi. Kiitos. Olen luvannut mennä katsomaan
+Hartlockiin. Luulen, että ovat saaneet kehnon unkarilaisen seurueen,
+joka soittaa kehnoa unkarilaista musiikkia. Tapaan teidät
+pian. Hyvästi! (Poistuu.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kuinka kauniilta näytät tänä iltana, Gertrud.
+
+LADY CHILTERN
+Se ei ole totta, eihän ole! Ethän anna kannatustasi tuolle Argentinan
+keinottelulle. Ethän saattaisi?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Säpsähtäen.) Kuka kertoi sinulle, että minä aikoisin sen tehdä?
+
+LADY CHILTERN
+Tuo nainen, joka juuri on mennyt ulos, rouva Cheveley, kuten
+hän nyt itseään nimittää. Hän näytti ilkkuvan minulle sitä. Robert,
+tunnen tuon naisen. Sinä et. Kävimme koulua yhdessä. Hän oli
+valheellinen, kavala, ja vaikutti vahingollisesti jokaiseen, kenen
+luottamuksen ja ystävyyden hän saattoi voittaa. Minä vihasin,
+minä halveksin häntä. Hän varasti esineitä, hän oli varas. Hänet
+erotettiin, kun oli varas. Miksi annat hänen itseesi vaikuttaa?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Gertrud, tuo mitä kerrot minulle, saattaa olla totta, mutta se
+tapahtui monta vuotta sitten. Se on parahiksi unohtunut. Rouva
+Cheveley on voinut siitä lähtien muuttua. Ketään ei pitäisi täysin
+tuomita hänen entisyytensä mukaan.
+
+LADY CHILTERN
+(Surullisesti.) Ihmisen entisyys on se, mitä hän itse on. Se on
+ainoa tapa, jonka mukaan ihmisiä tulisi tuomita.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Se on ankaraa puhetta Gertrud.
+
+LADY CHILTERN
+Se on toden puhumista, Robert. Ja mitä hän tarkoitti kerskuessaan,
+että hän oli saanut sinut lupaamaan kannatuksesi ja nimesi
+asialle, jonka sinä olet kuulteni kuvannut epärehellisimmäksi
+ja kavalimmaksi yritykseksi, mitä koskaan valtiollisessa elämässä
+on ollut.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Purren huultaan.) Olin erehtynyt ottamassani katsantokannassa.
+Me kaikki voimme tehdä erehdyksiä.
+
+LADY CHILTERN
+Mutta kerroithan minulle eilen, että olit saanut tiedot toimikunnalta
+ja että niissä täydelleen koko hanke tuomitaan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Kävellen edestakaisin.) Minulla on nyt syytä uskoa, että toimikunta
+on päättänyt ennakkoluulojen mukaan tai jollain tavoin tullut harhaan
+johdetuksi. Sitäpaitsi Gertrud, julkinen ja yksityinen elämä ovat kaksi
+eri asiaa. Niillä on eri lait ja ne liikkuvat eri suuntiin.
+
+LADY CHILTERN
+Niiden molempien tulisi kuvastaa ihmistä hänen parhaimmassa
+olemuksessaan. En näe mitään eroitusta niiden välillä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Asian nykyisellään ollessa, käytännöllisen politiikan tähden
+olen muuttanut mieltäni. Siinä kaikki.
+
+LADY CHILTERN
+Kaikki!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Tuimasti.) Kyllä.
+
+LADY CHILTERN
+Robert. Oi! On kauheaa, että minun täytyy kysyä tällaista
+sinulta -- Robert, puhutko minulle koko totuuden?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Miksi teet minulle sellaisen kysymyksen?
+
+LADY CHILTERN
+(Hetken vaitiolon jälkeen.) Miksi et sinä siihen vastaa?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Istuutuen.) Gertrud, totuus on hyvin sekava asia, ja politiikka
+on hyvin pulmallinen tehtävä. Siinä on ratas rattaassa. Saattaa
+olla ihmisille erikoisessa kiitollisuudenvelassa, joka on maksettava.
+Varemmin tahi myöhemmin täytyy poliittisessa elämässä tinkiä.
+Jokaisen täytyy.
+
+LADY CHILTERN
+Tinkiä, Robert. Kuinka puhut tänä iltana niin eri tavalla, kuin
+olen sinun kuullut aina puhuvan? Minkätähden sinä olet muuttunut?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+En minä ole muuttunut. Mutta olosuhteet muuttavat asioita.
+
+LADY CHILTERN
+Olosuhteiden ei koskaan pitäisi muuttaa periaatteita.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mutta jos kertoisin sinulle. -- --
+
+LADY CHILTERN
+Mitä?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Että se oli tarpeellista, välttämättä tarpeellista.
+
+LADY CHILTERN
+Ei voi koskaan olla tarpeellista tehdä sitä, mikä ei ole kunniallista.
+Tai jos se tulee tarpeelliseksi, niin mitä olenkaan rakastanut.
+Mutta eihän ole niin, Robert, sano minulle, ettei ole. Miksi olisi?
+Mitä voittoa tulisit saamaan? Rahaako? Meillä ei ole siitä puutetta.
+Ja raha, joka tulee saastaisesta lähteestä, on alentavaa. Valtaako?
+Mutta valta ei ole mitään sellaisenaan. Kun on valtaa tehdä hyvää,
+niin se on hienoa, ja sitä vain. Mitä se sitten on, Robert? Puhu
+minulle, miksi ryhdyt tekemään tuon kunniattoman teon?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Gertrud, sinulla ei ole mitään oikeutta käyttää tuota sanaa.
+Sanoin sinulle, että on kysymys järkiperäisestä sovittelusta. Se
+ei ole mitään sen enempää.
+
+LADY CHILTERN
+Tuo kaikki on kylläkin sopivaa toisille miehille, miehille, jotka
+yksinkertaisesti pitävät elämää halpamaisena keinotteluna, mutta ei
+sinulle Robert, ei sinulle. Sinä olet toista maata. Kaiken ikäsi olet
+ollut erilainen kuin muut. Sinä et ole koskaan antanut maailman tahrata
+itseäsi. Ihmisille, kuten minulle itselleni, olet ollut ihanne. Oi,
+pysy yhä tuona ihanteena. Tätä suurta perintöä elä työnnä luotasi --
+tuota norsunluutornia elä hajoita. Robert, miehet voivat rakastaa sitä,
+mikä on heidän alapuolellaan -- arvottomia, likaisia ja kunniattomia
+asioita. Me naiset palvomme rakastaessamme ja kun me kadotamme
+kunnioituksemme, katoaa meiltä kaikki. Oi, elä surmaa rakkauttani
+sinuun, elä sitä surinaa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Gertrud.
+
+LADY CHILTERN
+Tiedän, että on miehiä, joiden elämässä on kauheita salaisuuksia,
+miehiä, jotka ovat tehneet jonkin häpeällisen teon ja joiden jonakin
+kohtalokkaana hetkenä täytyy siitä maksaa tekemällä joku muu
+häpeällisyys -- oi, elä sano minulle, että olet sellainen kuin he ovat.
+Robert, onko sinun elämässäsi joku salainen kunniattomuus tai
+häpeätahra? Kerro minulle, kerro minulle heti, -- että -- --
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Että mitä?
+
+LADY CHILTERN
+(Puhuen hyvin harvaan.) Että elomme tie eroaisi.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Eroaisi?
+
+LADY CHILTERN
+Että se kokonaan eroaisi. Se olisi parempi meille molemmille.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Gertrud, ei ole menneessä elämässäni mitään, jota sinä et tietäisi.
+
+LADY CHILTERN
+Olin varma siitä Robert, olin varma siitä. Mutta miksi puhuit niin
+kamalia asioita, asioita, jotka ovat niin päinvastaisia todelliselle
+itsellesi? Elkäämme milloinkaan enää puhuko tuosta asiasta. Sinä
+kirjotat, teethän sen, rouva Cheveleylle ja sanot hänelle, että et voi
+tuota hänen häpeällistä suunnitelmaansa kannattaa. Jos olet antanut
+hänelle jonkin lupauksen, on sinun se peruutettava, siinä kaikki.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Täytyykö minun kirjoittaa ja sanoa hänelle tämä?
+
+LADY CHILTERN
+Varmasti, Robert. Mitä muuta on tässä tehtävä!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Voisin tavata häntä henkilökohtaisesti. Se saattaisi olla parempi.
+
+LADY CHILTERN
+Sinun ei tule enään koskaan häntä tavata, Robert. Tuon naisen
+kanssa ei sinun pitäisi milloinkaan puhella. Hän ei ansaitse, että
+sinunlaisesi mies puhelisi hänen kanssaan. Ei! Sinun täytyy kirjoittaa
+hänelle heti, nyt tässä hetkessä, ja näyttäköön kirjeesi
+hänelle, että sinun päättäväisyytesi on aivan peruuttamaton.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kirjoittaa tällä hetkellä.
+
+LADY CHILTERN
+Niin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mutta on niin myöhä. Posti on suljettu kello kaksitoista.
+
+LADY CHILTERN
+Se ei vaikuta asiaan. Hänen täytyy heti tietää, että hän on sinun
+suhteesi erehtynyt ja että et ole mies, joka tekee mitään matalaa tai
+ala-arvoista tai epäkunniallista. Kirjoita hänelle, Robert. Kirjoita,
+että sinä kieltäydyt puolustamasta hänen suunnitelmaansa, koska pidät
+sitä epärehellisenä yrityksenä. Niin, kirjoita sana: epärehellinen.
+Hän tietää, mitä tuo sana tarkoittaa. (_Robert Chiltern_ istuutuu ja
+kirjoittaa kirjeen. _Hänen vaimonsa_ ottaa ja lukee sen.) Niin, tämä
+riittää. (Soittaa kelloa.) Ja nyt kirjekuori. (_Sir Robert Chiltern_
+kirjoittaa hitaasti kirjekuoreen. _Mason_ lähestyy.) Toimittakaa,
+että tämä kirje lähetetään heti Claridgen ravintolaan. Ei tarvitse
+vastausta. (_Mason_ poistuu. _Lady Chiltern_ polvistuu miehensä viereen
+ja kietoo käsivartensa hänen ympärilleen.) Robert, rakkaus synnyttää
+vaiston asioihin nähden. Tunnen tänä iltana, että olen pelastanut sinut
+sellaisesta, mikä olisi tullut sinulle vaaraksi, jostakin, joka olisi
+vähentänyt ihmisten kunnioitusta sinua kohtaan. En usko sinun täysin
+ymmärtävän, Robert, että sinä olet tuonut aikamme valtiolliseen elämään
+ylevämpää ilmapiiriä, hienomman suhtautumisen elämään sekä puhtaamman
+päämäärän ja korkeampien ihanteiden raikasta ilmaa. -- Minä tiedän sen
+ja siksi sinua rakastan, Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Oi, rakasta minua aina, Gertrud, rakasta minua aina.
+
+LADY CHILTERN
+Tahdon sinua aina rakastaa, koska sinä olet oleva aina rakkauteni
+arvoinen. Sitä enemmän tarvitsemme rakkautta, mitä korkeammalle sen
+asetamme. (Suutelee häntä, nousee ja poistuu. _Sir Robert Chiltern_
+kävelee hetkisen edestakaisin, sitten istuutuu ja peittää kasvonsa
+käsiinsä. Palvelija lähestyy ja alkaa sammuttaa tulia.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Katsahtaa ylös.) Sammuta tulet, Mason, sammuta tulet! (Palvelija
+sammuttaa tulet. Huone melkein pimenee. Ainoa valo tulee
+suuresta kynttiläkruunusta, joka riippuu porraskäytävän yllä ja
+valaisee seinäkoristetta "Rakkauden voittokulku".)
+
+VÄLIVERHO.
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Näyttämö: Aamuhuone sir Robert Chilternin talossa.
+
+(_Lordi Goring_ pukeutuneena hienoimman kuosin mukaan
+loikoo nojatuolissa. _Sir Robert Chiltern_ seisoo tulisijaa
+vastapäätä. Hän on ilmeisesti äärimmäisen sielullisen kiihtymyksen
+ja tuskan vallassa. Näytännön alkaessa hän astelee hermostuneesti
+edestakaisin huoneessa.)
+
+LORDI GORING
+Rakas Robert, se on hyvin tukala juttu, hyvin tukala todellakin.
+Olisit puhunut vaimollesi koko asian. Salaaminen toisten miesten
+vaimoilta on nykyaikaisessa elämässä välttämätön koriste. Niin
+ainakin minulle ovat lausuneet klubilla henkilöt, jotka ovat kyllin
+elähtäneitä paremmin ymmärtääkseen. Mutta ei kenenkään pitäisi
+salata mitään omalta vaimoltaan. Hän aina sen keksii. Naiset
+vaistoavat asioita ihmeellisesti. He voivat paljastaa kaiken paitsi
+sen, mikä on selvää.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Arthur, en voinut kertoa vaimolleni. Kuinka olisin voinut puhua
+hänelle? En eilen iltana. Se olisi eroittanut meidät elinijäksi ja
+olisin menettänyt ainoan koko maailmassa kunnioittamani naisen
+rakkauden, ainoan naisen, joka on milloinkaan herättänyt minussa
+rakkautta. Eilen illalla se olisi ollut aivan mahdotonta. Hän olisi
+luopunut minusta kammolla -- kammolla ja inholla.
+
+LORDI GORING
+Onko lady Chiltern täydelleen sellainen?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kyllä, minun vaimoni on täydelleen sellainen.
+
+LORDI GORING
+(Riisuen vasemman käden hansikkaansa.) Mikä vahinko! Pyydän
+sinulta anteeksi, rakas veikko, en sitä aivan tarkoittanut. Mutta
+jos se, mitä minulle kerrot, on totta, niin haluaisin kahden kesken
+puhella elämästä lady Chilternin kanssa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Se ei hyödyttäisi mitään.
+
+LORDI GORING
+Saanhan yrittää?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kyllä. Mutta mikään ei saisi häntä muuttamaan katsantokantaansa.
+
+LORDI GORING
+Olkoonpa niin, pahimmassa tapauksessa se olisi yksinkertaisesti
+sielutieteellinen kokeilu.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kaikki sellaiset kokeilut ovat hirveän vaarallisia.
+
+LORDI GORING
+Kaikki on vaarallista, rakas veikko. Jos ei sellaista olisi, ei elämä
+olisi elämisen arvoinen. Niinpä niin. Minun täytyy sanoa, että
+sinun olisi mielestäni pitänyt kertoa hänelle vuosia sitten.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Milloin? Kun olimme kihloissa? Luuletko, että hän olisi ottanut
+minut puolisokseen, jos hän olisi tietänyt, että menestykseni alkulähde
+on sellainen, kuin se on, urani perustus sellainen kuin se on,
+ja että olin tehnyt teon, jota oletan enimpäin ihmisten nimittävän
+häpeälliseksi ja kunniattomaksi.
+
+LORDI GORING
+(Hitaasti.) Niin kyllä -- useimmat ihmiset kutsuisivat sitä
+inhoittavilla nimityksillä. Sitä ei tarvitse yhtään epäillä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Katkerasti.) Ihmiset, jotka itse joka päivä tekevät jotakin
+samanlaatuista. Ihmiset, joista jokaisella on pahempia salaisuuksia
+omassa elämässään.
+
+LORDI GORING
+Siinä syy, miksi he ovat niin hyvillään keksiessään muitten
+ihmisten salaisuuksia. Se siirtää yleisen huomion pois heidän omistaan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ja kaiken lopuksi, kenelle tuotin vääryyttä tekoni kautta. En
+kenellekään.
+
+LORDI GORING
+(Katsoen häneen tiukkaan.) Paitsi itsellesi, Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hetken vaitiolon jälkeen.) Luonnollisesti minulla oli yksityistieto
+niinä päivinä tarkastamastani erinäisestä sopimuksesta ja minä
+toimin sen mukaan. Yksityistiedot ovat käytännöllisessä elämässä
+jokaisen nykyaikaisen menestymisen alkulähde.
+
+LORDI GORING
+(Naputtaen kenkäänsä kävelykepillään.) Ja julkiset häväistysjutut ovat
+pysyväisenä seurauksena.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Astellen edestakaisin huoneen lattialla.) Ajatteletko, että
+mitä tein lähes yksitoista vuotta sitten, se nousisi nyt minua
+vastaan? Pidätkö kohtuullisena, että miehen koko ura raunioituisi
+virheestä, joka on melkein poika-ijällä tehty? Olin siihen aikaan
+kaksikymmentäkaksi-vuotias, ja minulla oli se kaksinkertainen
+onnettomuus, että olin ylhäissyntyinen ja köyhä, kaksi kovaa seikkaa
+nykyaikana. Onko oikein, että hulluus, nuoruuden synti, jos ihmiset
+sitä suvaitsevat synniksi nimittää, murtaisi sellaisen elämän kuin
+minun, naulitsisi minut häpeäpaaluun, särkisi kaiken, minkä hyväksi
+olen tehnyt työtä, kaiken, mitä olen rakentanut. Onko se oikein, Arthur?
+
+LORDI GORING
+Elämä ei ole koskaan oikeudenmukaista, Robert. Ja kenties
+on hyvä asia useimmille meistä, että se sitä ei ole.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Jokaisen kunnianhimoisen miehen tulee taistella vuosisadan
+omilla aseilla. Tämä vuosisata kunnioittaa rikkautta. Tämän
+vuosisadan jumala on rikkaus. Menestymiseen tarvitaan rikkautta.
+Kaiken maksamiseen täytyy omata varoja.
+
+LORDI GORING
+Sinä arvostat liian vähäiseksi itsesi, Robert. Usko minua, ilman
+rikkautta olisit voinut onnistua yhtä hyvin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Vanhana, kenties. Kadotettuani intohimoni saada valtaa, tai
+kun sitä en olisi voinut käyttää. Väsyneenä, kuluneena, pettyneenä.
+Minä halusin menestymistäni, kun olin nuori. Nuoruus on onnistumisen
+aikaa. En voinut odottaa.
+
+LORDI GORING
+Totta kyllä, sinä olet menestynyt, vaikka olet vielä nuori. Ei
+kenelläkään nykyään ole ollut sellaista loistavaa menestystä.
+Ulkoasiain alisihteeri neljänkymmenen ijällä, se olisi jo kyllin hyvä
+vaikka kenen osana -- uskon ma.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ja jos se kaikki joutuu minulta nyt pois? Jos menetän kaiken
+tuon hirvittävän häväistysjutun vuoksi? Jos minut potkitaan
+pois julkisesta elämästä?
+
+LORDI GORING
+Robert, kuinka saatoit myydä itsesi rahasta?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ärtyisästi.) En myynyt itseäni rahasta. Ostin menestyksen
+suurella hinnalla. Siinä kaikki.
+
+LORDI GORING
+(Vakavana.) Niin, sinä tosiaan maksoit suuren hinnan siitä.
+Mutta mikä ensin sai sinut ajattelemaan sellaista asiaa?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Parooni Arnheim.
+
+LORDI GORING
+Kirottu roisto!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei! Hän oli mies, jolla oli mitä terävin, hienostunein äly. Mies,
+jolla oli sivistystä, loistoa ja asemaa. Hän oli älykkäin mies, mitä
+koskaan olen tavannut.
+
+LORDI GORING
+Ah, minä arvostan aina enemmän yksinpä rehellistä hölmöä.
+Olla tyhmyriksi mainittuna merkitsee paljon enemmän kuin ihmiset
+kuvittelevat. Puolestani ihailen suuresti tyhmyyttä. Siinä luullakseni
+on eräänlaista toveruustuntoa. -- Mutta kuinka hän sen teki?
+Kerro minulle koko asia.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Vetäytyy tuolille kirjoituspöydän luokse.) Eräänä iltana päivällisen
+jälkeen lordi Radleyn luona parooni alkoi puhua menestymisestä
+nykyaikaisessa elämässä, kuvaten sen joksikin, jota voitiin selittää
+varman ja paikkansapitävän tieteen kannalta. Hillityn äänensä
+ihmeellisellä lumousvoimalla hän esitti meille mitä hirvittävintä
+filosofiaa, mahdin filosofiaa, saarnaten meille kaikkein omituisinta
+evankeliumia, kullan evankeliumia. Uskon hänen huomanneen, minkä
+vaikutuksen hän oli minuun tehnyt, sillä joitakin päiviä myöhemmin hän
+kirjoitti kutsuen minua luokseen. Hän asui silloin Lane-puistossa,
+talossa, joka nyt on lordi Woolcombilla. Muistan niin hyvin, kuinka
+hän outo hymy kalpeilla, puristetuilla huulillaan saattoi minut läpi
+ihmeellisen taulukokoelmansa, näyttäen minulle kirjailtuja verhojaan,
+emaljiteoksiaan, jalokivikoristeitaan, norsunluuleikkauksiaan, saattaen
+minut ihmettelemään ympäröimänsä loiston tavatonta viehättäväisyyttä.
+Sitten hän puhui minulle, kuinka loisto on vain pelkkä tausta,
+koristemaalaus näytelmäkappaleessa, ja miten valta, valta toisten yli
+on ainoa arvokas, ainoa korkein, tuntemisen arvoinen nautinto, ainoa
+ilo, johon ei koskaan väsy ja että meidän vuosisadallamme se on vain
+rikkailla.
+
+LORDI GORING
+(Syvästi harkiten.) Kauttaaltaan pintapuolinen uskontunnustus.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Nousten.) En ajatellut silloin niin. En ajattele nytkään niin.
+Rikkaus on tuottanut minulle suunnattomasti valtaa. Se antoi
+minulle jo elämäni alussa riippumattomuutta, ja riippumattomuus
+sisältää kaiken. Et ole koskaan ollut köyhä, etkä koskaan tuntenut,
+mitä kunnianhimo on. Et voi ymmärtää, minkä ihmeellisen käänteen
+parooni tuotti minulle. Sellaista mahdollisuutta tapahtuu vain
+harvoille ihmisille.
+
+LORDI GORING
+Onneksi heille, jos tuomitaan tulosten mukaan. Mutta kerro
+minulle tarkoin, kuinka parooni lopulta suostutti sinut -- no niin --
+tekemään tekosi.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kun olin poistumaisillani, hän sanoi minulle, että jos jolloinkin
+voisin toimittaa hänelle yksityisiä todenmukaisia tietoja, hän
+tekisi minusta hyvin rikkaan miehen. Minua häikäisi se näköala,
+minkä hän loi eteeni, ja kunnianhimoni sekä vallanhaluni oli siihen
+aikaan rajaton. Kuusi viikkoa myöhemmin kulki eräitä yksityisiä
+asiakirjoja kätteni kautta.
+
+LORDI GORING
+(Tähystäen tiukkaan mattoa.) Valtion asiapapereita?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Niin! (Lordi Goring huokaa, sitten painaa kädellä otsaansa ja
+katsoo ylös.)
+
+LORDI GORING
+Minulla ei ollut mitään aavistusta, että kaikista maailman ihmisistä
+sinä Robert saattaisit olla niin heikko, että tarttuisit sellaiseen
+ansaan, minkä parooni Arnheim sinulle viritti.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Heikko? Oi, minua etoo kuulla tuota lausepartta. Etoo kuulla
+käytettävän sitä ja muita. Heikko? Sinä todellakin siis ajattelet
+Arthur, että heikkous saattaa suostumaan kiusaukseen? Sanon
+sinulle, että on hirveitä houkutuksia, joihin suostuminen vaatii
+voimaa ja lujuutta. Panna peliin yhtenä hetkenä koko elämänsä,
+uskaltaa kaikki yhden heiton varaan, -- pelottakoon joko vallasta
+tai nautinnosta, vakuutan, siinä ei ole heikkoutta, siinä. Siihen
+tarvitaan hirveä, ankara rohkeus. Minulla oli tätä rohkeutta.
+Istuuduin samana iltana ja kirjoitin parooni Arnheimille sen kirjeen,
+joka nyt on tuon naisen hallussa. Hän ansaitsi liikeyrityksessä
+kolmeneljäsosaa miljoonaa.
+
+LORDI GORING
+Entä sinä?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Minä sain paroonilta 110,000 puntaa.
+
+LORDI GORING
+Sinä olisit ollut enemmän arvoinen, Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei, tuo raha tuotti minulle juuri sen, mitä toivoin: valtaa toisten
+yli. Pääsin heti Alahuoneeseen. Parooni antoi minulle raha-asioissa
+ohjausta yhtenään. Ennen viittä vuotta olin lähes kolminkertaistuttanut
+varallisuuteni. Siitä pitäen kaikki, mitä olen koskettanut,
+on tuottanut menestystä. Kaikissa raha-asioissa on minulla ollut
+niin erinomainen onni, että usein se on minua melkein peloittanut.
+Muistan lukeneeni joskus jossakin vieraassa kirjassa, että kun jumalat
+tahtovat rangaista meitä, niin he kuulevat meidän rukouksemme.
+
+LORDI GORING
+Mutta kerro minulle Robert, eikö sinua koskaan tekosi kaduttanut.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei! Tunsin, että olin taistellut vuosisadan omilla aseilla ja
+voittanut.
+
+LORDI GORING
+(Alakuloisena.) Sinä luulit voittaneesi?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Niin luulin. (Pitkän vaitiolon perästä.) Arthur, halveksitko
+minua sen jälkeen, mitä olen kertonut?
+
+LORDI GORING
+(Syvästi liikutetulla äänellä.) Suren tähtesi Robert, olen todella
+hyvin suruissani.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+En saata sanoa, että minulla olisi ollut varsinaista tunnontuskaa.
+Ei ollut. Ei tunnontuskaa tavallisessa sanan yksinkertaisessa
+merkityksessä. Mutta olen maksanut omalletunnolleni rahassa
+monta kertaa. Minulla oli hurja toivo, että voisin riisua aseet
+kohtalolta. Summan, jonka parooni Arnheim antoi minulle, olen siitä
+pitäen kaksinkerroin jaellut julkiseen hyväntekeväisyyteen.
+
+LORDI GORING
+(Silmäten ylös.) Julkiseen hyväntekeväisyyteen? Rakkaani!
+Miten, paljon pahaa oletkaan mahtanut tehdä, Robert?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Oi, elä sano sellaista, Arthur, elä puhu sillä tapaa.
+
+LORDI GORING
+Suo anteeksi, mitä sanoin Robert. Aina puhun sellaista, mitä
+ei pitäisi. Itse asiassa aina sanon, mitä todella ajattelen. Se on
+suuri virhe nykyään. Siitä joutuu niin väärin ymmärretyksi. Katsoen
+tähän kamalaan asiaan, tahdon sinua auttaa, missä vain voin.
+Tottahan sinä sen tiedät.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kiitän sinua Arthur, kiitän sinua. Mutta mitä on tehtävä? Mitä
+voi tehdä?
+
+LORDI GORING
+(Nojaten taaksepäin kädet taskuissa.) Niinpä niin! Englantilaiset eivät
+voi sietää miestä, joka aina sanoo olevansa oikeassa, mutta he pitävät
+paljon miehestä, joka myöntää erehtyneensä. Se on heidän hyvä puolensa.
+Kuitenkin sinun asiassasi, Robert, ei tunnustaminen auttaisi. Raha, jos
+saan luvan niin sanoa, on inhoittavaa. Sitäpaitsi, jos paljastaisit
+koko asian, et enään koskaan voisi puhua moraalia. Ja Englannissa mies,
+joka ei voi puhua moraalia kaksi kertaa viikossa suurelle, julkiselle
+ja moraalittomalle yleisölle, on aivan mennyttä julkisena politiikkona.
+Hänelle ei jäisi muuta alaa kuin kasvitiede tai kirkko. Tunnustaminen
+ei hyödyttäisi mitään. Se saattaisi sinut perikatoon.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Se tuhoaisi minut, Arthur. Ainoa, minkä voin tehdä, on taistella
+asiaa vastaan.
+
+LORDI GORING
+(Kohoten tuoliltaan.) Odotin sinun tuota sanovan, Robert.
+Se on ainoa, mitä nyt voi tehdä. Ja sinun on alettava kertomalla
+vaimollesi koko tapahtuma.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Sitä en tee!
+
+LORDI GORING
+Robert, usko minua, olet väärässä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+En voisi sitä tehdä. En voisi surmata hänen rakkauttaan minuun.
+Ja nyt, mitä tulee tuohon naiseen, rouva Cheveleyhin! Kuinka voin
+puolustautua häntä vastaan? Sinähän tunnet hänet, Arthur, nähtävästi.
+
+LORDI GORING
+Kyllä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Tunnetko hänet tarkoin?
+
+LORDI GORING
+(Korjaten kaulahuiviaan.) Sen verran, että kerran kihlauduin
+mennäkseni naimisiin hänen kanssaan, kun asuin Tenbyssä. Tuo
+puuha kesti kolme päivää ... likipitäin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Miksi se katkesi?
+
+LORDI GORING
+(Kevyesti.) Oh, olen unohtanut. Vähintään, se ei vaikuta mitään
+asiaan. Sivumennen, oletko yrittänyt suostuttaa häntä rahalla?
+Hän oli hemmetin ahne rahalle.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Lupasin hänelle minkä summan vaan tahtoisi. Hän kieltäytyi.
+
+LORDI GORING
+Niin ollen tuo tavaton rahan evankeliumi joskus pettää. Joka
+tapauksessa rikkaus ei voi tehdä kaikkea.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei kaikkea. Otaksun, että olet oikeassa, Arthur. Tiedän, että
+julkinen paheksuminen on edessäni. Minulla on siitä erikoinen
+tunne. En koskaan aikaisemmin tiennyt, mitä on kauhu. Nyt sen
+tunnen. On kuin laskeutuisi jäinen käsi sydämelle. On kuin sydän
+pakahtuisi kuoliaaksi jonkinlaisessa tyhjässä onkalossa.
+
+LORDI GORING
+(Tarttuen pöytään.) Sinun täytyy taistella häntä vastaan, sinun
+täytyy taistella häntä vastaan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mutta millä tavoin?
+
+LORDI GORING
+En osaa sitä tällä hetkellä sanoa. Ei minulla ole pienintäkään
+käsitystä. Mutta jokaisella on heikko kohtansa. Meissä jokaisessa
+on joku virhe. (Harhailee tulisijan eteen ja katselee itseään
+kuvastimesta.) Isäni sanoo, että myös minulla on virheeni. Kenties on.
+En tiedä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Puolustaessani itseäni rouva Cheveleytä vastaan on minulla
+oikeus käyttää mitä aseita keksin -- eikö olekin?
+
+LORDI GORING
+(Yhä katsellen kuvastimeen.) Sinun asemassasi luullakseni ei
+minulla olisi vähintäkään epäilystä niin tehdessäni. Hän pystyy
+tosiaan pitämään puolensa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Istuu pöydän luo ja ottaa kynän käteensä.) Hyvä on! Lähetän
+numerosähkösanoman Wienin lähetystöön tiedustellen, onko siellä
+tiedossa mitään häntä vastaan. Ehkä siellä on jokin salainen
+häväistysjuttu, jota hän pelkäisi.
+
+LORDI GORING
+(Hypistellen kukkaa napinlävessä.) Kuvittelen, että rouva
+Cheveley on noita hyvin nykyaikaisia naisia, joille uusi häväistysjuttu
+on yhtä sopivaa kuin uusi hattu ja joita molempia hän leyhyttelee
+puistossa joka iltapäivä kello puoli kuuden ajoissa. Olen
+varma, että hän jumaloi häväistysjuttuja, ja että nykyään hänen
+elämänsä huolena on onnistua niitä kyllin paljon aikaansaamaan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Kirjoittaen.) Miksi sanot tuota?
+
+LORDI GORING
+(Kääntyen ympäri.) No niin, hänellä oli viime yönä liiaksi
+punamaalia ja vaatteita aivan niukasti. Sellainen naisessa viittaa
+aina siihen, että hänen suhteensa ei ole paljon toivomisen varaa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Painaen kelloa.) Kuitenkin kannattaa minun sähköttää Wieniin
+-- vai kuinka?
+
+LORDI GORING
+Aina on vaivan arvoista tehdä kysymys, mutta aina ei siihen
+kannata vastata.
+
+  (Mason lähestyy.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Onko herra Trafford huoneessaan?
+
+MASON
+Kyllä, sir Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Pistää kirjoittamansa paperin kirjekuoreen, jonka sitten huolellisesti
+sulkee.) Sano hänelle, että toimittaa tämän numeron lähetetyksi heti.
+Ei saa olla hetkenkään viivytystä.
+
+MASON
+Kyllä, sir Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Oi. Anna se pian minulle takaisin. (Kirjoittaa jotakin kuoreen.
+_Mason_ poistuu kirje mukanaan.) Hänellä on mahtanut olla
+merkillinen vaikutus parooni Arnheimiin. Ihmettelen, mitä se oli.
+
+LORDI GORING
+(Hymyillen.) Minä ihmettelen.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Taistelen häntä vastaan hengen edestä niinkauan kuin vaimoni
+ei tiedä mitään.
+
+LORDI GORING
+(Ankarasti.) Oi, taistele kaikin tavoin -- kaikin tavoin!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Epätoivon ilmeellä.) Jos vaimoni saa tietää, niin on jälellä
+vähän, minkä puolesta taistelisin. No niin! Heti kun saan sanomia
+Wienistä, annan sinun tietää tuloksen. Se on mahdollisuus, juuri
+mahdollisuus, mutta uskon siihen. Ja kuten taistelin aikaa vastaan
+sen omilla aseilla, tahdon kukistaa hänet omilla aseillaan. Se on
+vain oikein, ja hän on sen näköinen nainen, jolla on entisyyttä,
+eikö olekin?
+
+LORDI GORING
+Useimpien hienojen naisten laita on niin. Mutta entisyydellä
+on kuosinsa kuten puvuillakin. Kenties rouva Cheveleyn entisyys
+on pelkkää ohutta paljaskaulaisuutta, ja sellainen on äärettömästi
+suosittua nykyään. Sitäpaitsi, rakas Robert, minä en rakentaisi
+aivan suuria toiveita taisteluun rouva Cheveleytä vastaan. Enpä
+luulisi rouva Cheveleytä naiseksi, jota on helppo voittaa. Hän
+on masentanut kaikki velkojansa ja hänellä on ihmeellinen mielenmaltti.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Oi! Nyt elän toivossa. Tartun jokaiseen sattumaan. Tunnen
+samaa kuin tuntee mies, joka on hukkuvassa laivassa. Vesi vierii
+jalkojeni ympäri ja rajuilma myrskyää. Hm! Minä kuulen vaimoni
+äänen.
+
+LADY CHILTERN
+(Lähestyy kävelypuvussa.) Hyvää iltaa, lordi Goring!
+
+LORDI GORING
+Hyvää iltaa, lady Chiltern. Oletteko ollut puistossa?
+
+LADY CHILTERN
+Ei! Tulen juuri Naisten vapaamielisestä yhdistyksestä,
+jossa muunmuassa, Robert, sinun nimeäsi mainittiin äänekkäin
+kättentaputuksin, ja nyt olen tullut juomaan teetä. (Lordi Goringille.)
+Viivyttehän ja otatte hieman teetä, haluatteko?
+
+LORDI GORING
+Viivyn kotvasen, kiitos.
+
+LADY CHILTERN
+Palaan hetken perästä. Menen vain riisumaan hattuni.
+
+LORDI GORING
+(Mitä vakavimmalla ilmeellään.) Oi, älkää toki. Se on soma.
+Hienoimpia hattuja, mitä koskaan olen nähnyt. Toivon, että
+Naisten vapaamielinen yhdistys otti sen vastaan äänekkäin
+kättentaputuksin.
+
+LADY CHILTERN
+(Hymyillen.) Meillä on paljon tärkeämpää tehtävää kuin tähystellä
+toistemme hattuja, lordi Goring.
+
+LORDI GORING
+Todellako? Mitä lajia tehtävää?
+
+LADY CHILTERN
+Oi, raskaita, tarpeellisia, huvittavia asioita, tehdaslait, naiset
+tarkastajina, kahdeksantunnin laki, valtiollinen äänioikeus. --
+Kaikenlaisia, todella sellaisia, joita te pitäisitte kokonaan ikävinä.
+
+LORDI GORING
+Eikä puhuta koskaan hatuista.
+
+LADY CHILTERN
+(Ivallisesti ja harmistuen.) Ei koskaan hatuista, ei koskaan!
+(Menee ovesta, joka johtaa hänen naiskammioonsa.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ottaa lordi Goringia kädestä.) Olet ollut hyvä ystäväni, Arthur,
+läpeensä hyvä ystävä.
+
+LORDI GORING
+En tiedä, että olisin pystynyt tekemään paljoakaan hyväksesi,
+Robert, tähän saakka. Itse asiassa en ole kyennyt tekemään mitään
+puolestasi, sikäli kuin voin nähdä. Olen kokonaan pettynyt itseni
+suhteen.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Olet saanut minut kykeneväksi puhumaan totta sinulle. Se on
+jotakin. Totuus on aina tukahtunut sisimpääni.
+
+LORDI GORING
+Ah. Totuus on sellainen asia, josta olen pyrkinyt selvenemään
+niin pian kuin suinkin. Paha tapa, tavallaan. Synnyttää klubissa
+etenkin vanhempain jäsenten epäsuosiota. He kutsuvat sitä
+omahyväisyydeksi. Kenties se sitä onkin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kiittäisin Jumalaa, jos olisin syntynyt puhumaan totta ja elämään
+totuudessa. Ah, suuri asia elämässä on -- elää totuudessa. (Huokaa
+ja käy ovea kohti.) Tulen luoksesi pian jälleen, Arthur, täytyyhän
+minun?
+
+LORDI GORING
+Tietenkin. Milloin vain haluat. Menen katsomaan Bacheloriin
+pallopeliä tänä iltana, ellen satu keksimään jotain parempaa tehtävää.
+Mutta tulen takaisin huomenaamuksi. Jos jonkin sattuman vuoksi
+haluat tavata minua yöllä, niin lähetä tieto suoraan Curzon-kadulle.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kiitän sinua. (Kun hän menee ovea kohti, tulee lady Chiltern
+naiskammiostaan.)
+
+LADY CHILTERN
+Ethän mene, Robert?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Minulla on eräitä kirjeitä kirjoitettavana, rakas.
+
+LADY CHILTERN
+(Mennen hänen luokseen.) Teet liiaksi työtä, Robert. Et näytä
+koskaan ajattelevan itseäsi, ja näytät niin väsyneeltä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei se mitään, rakas, ei mitään. (Suutelee häntä ja poistuu.)
+
+LADY CHILTERN
+(Lordi Goringille.) Istukaa. Olen niin iloinen vierailustanne.
+Haluan puhella kanssanne -- niinpä niin, en hatuista, en liioin naisten
+vapaamielisestä yhdistyksestä. Teitä huvittaa liiaksi edellinen
+puheenaihe ja jälkimäinen ei läheskään riittävästi.
+
+LORDI GORING
+Te haluatte keskustella kanssani rouva Cheveleystä?
+
+LADY CHILTERN
+Niin kyllä. Olette arvannut oikein. Lähdettyänne eilen illalla,
+pääsin selville, että hän oli puhunut täyttä totta. Tietysti minä
+sain Robertin heti hänelle kirjoittamaan kirjeen ja peruuttamaan
+lupauksensa.
+
+LORDI GORING
+Niin hän on kertonut tehneensä.
+
+LADY CHILTERN
+Jos hän olisi sen pitänyt, olisi se ollut ensimäinen kari hänen
+aina niin selvällä urallaan. Robertin tulee olla moitteen yläpuolella.
+Hän ei ole kuten muut miehet. Hän ei saata tehdä kuten muut
+miehet. (Katsoo lordi Goringia, joka pysyy vaiti.) Ettekö ole kanssani
+yhtä mieltä? Te olette Robertin paras ystävä. Te olette meidän
+parhain ystävämme, lordi Goring. Ei kukaan, paitsi minua, tunne
+Robertia paremmin kuin te. Hän ei salaa minulta mitään, enkä
+luule hänen teiltäkään mitään salaavan.
+
+LORDI GORING
+Totta kyllä, hän ei salaa minulta mitään. Ainakin niin uskon.
+
+LADY CHILTERN
+Enkö ole oikeassa häntä kunnioittaessani? Tiedän olevani. Mutta
+puhukaa minulle vapaasti.
+
+LORDI GORING
+(Katsoen vilpittömästi häneen.) Aivan vapaastiko?
+
+LADY CHILTERN
+Varmasti! Teillä ei ole mitään salattavaa -- onko teillä?
+
+LORDI GORING
+Ei mitään. Mutta rakas lady Chiltern, ajattelen, jos minun sallitte
+niin sanoa, että käytännöllisessä elämässä -- -- --
+
+LADY CHILTERN
+(Hymyillen.) Jota te tunnette niin vähän, lordi Goring.
+
+LORDI GORING
+Josta en tunne mitään kokemuksen perusteella, vaan kuitenkin
+jotakin havaintojen pohjalla. Ajattelen, että käytännöllisessä
+elämässä on menestymisessä jotakin, todellisessa menestyksessä
+eräänlaista pientä häikäilemättömyyttä; kunnianhimossa on aina
+jotakin häikäilemätöntä. Kun kerran mies on päättänyt sydämessään ja
+sielussaan tavoittaa erikoisen päämäärän, niin jos hänen
+on kiipeäminen jyrkkää kalliota, hän kiipeää jyrkkää kalliota;
+jos hänen on käytävä liejussa -- --
+
+LADY CHILTERN
+Niin mitä?
+
+LORDI GORING
+Hän kävelee liejussa. Tietenkin puhelen yleensä elämästä.
+
+LADY CHILTERN
+(Vakavasti.) Toivon niin. Minkätähden katsotte minuun niin
+oudosti, lordi Goring?
+
+LORDI GORING
+Lady Chiltern. Olen tosiaan ajatellut, että kenties teillä on
+eräissä kohdin liian ankara elämänkatsomus. Ajattelen, että -- -- -- te
+usein ette osoita riittävästi armahtavaisuutta. Joka luonteessa
+on heikkoja kohtia, tahi pahempaa kuin heikkous. Otaksukaamme
+esimerkiksi, että joku julkisuuden mies, isäni tai lordi Merton tai
+Robert -- sanokaamme -- olisi vuosia sitten kirjoittanut mielettömän
+kirjeen jollekin -- -- --
+
+LADY CHILTERN
+Mitä tarkoitatte mielettömällä kirjeellä?
+
+LORDI GORING
+Kirje, joka vakavasti saattaa huonoon valoon jonkun aseman.
+Esitän vain kuvitellun tapauksen.
+
+LADY CHILTERN
+Robert ei voi tehdä mieletöntä tekoa yhtä vähän kuin väärää
+tekoa.
+
+LORDI GORING
+(Pitkän vaitiolon jälkeen.) Kuka tahansa saattaa tehdä mielettömän
+teon. Kuka tahansa voi tehdä väärän teon.
+
+LADY CHILTERN
+Oletteko pessimisti? Mitä sanovat toiset keikarit? Ne varmaan
+kaikki käyvät surupuvussa.
+
+LORDI GORING
+(Nousten.) Ei, lady Chiltern, en ole pessimisti. Itse asiassa
+en ole varma, että täysin tiedän, mitä pessimismi todella tarkoittaa.
+Ainoa, minkä tiedän on se, että elämää ei voida ymmärtää ilman
+suurta armahtavaisuutta, ei voida elää ilman paljoa armahtavaisuutta.
+Rakkaus, eikä saksalainen filosofia, on tuon sanan todellinen
+ilmaisu, olkoonkin sen läheisin tulkinta mikä hyvänsä. Ja jos teillä,
+lady Chiltern, milloinkaan on murhe, kääntykää luottamuksella
+puoleeni heti ja tahdon auttaa teitä kaikin tavoin kykyni mukaan.
+Jos milloin haluatte kohdata minua, niin hakekaa apuani, ja te
+saatte sen. Tulkaa heti luokseni.
+
+LADY CHILTERN
+(Katsoen häntä ihmetyksellä.) Lordi Goring, te puhutte kovin
+vakavasti. En käsittääkseni milloinkaan ennen ole kuullut teidän
+puhelevan vakavasti.
+
+LORDI GORING
+(Hymähtäen.) Teidän tulee suoda anteeksi minulle, lady Chiltern.
+Sitä ei tapahdu uudelleen, jos voin auttaa.
+
+LADY CHILTERN
+Mutta pidän teistä, kun olette vakava. (Mabel Chiltern lähestyy,
+mitä hurmaavin puku yllään.)
+
+MABEL CHILTERN
+Rakas Gertrud, elä sano niin hirveitä asioita lordi Goringille.
+Vakavuus ei sovi hänelle laisinkaan. Hyvää iltaa, lordi Goring.
+Suvaitkaa olla niin tavallinen kuin voitte.
+
+LORDI GORING
+Olisin halukas, neiti Mabel, mutta pelkään olevani jonkun verran
+pois tolaltani tänä aamuna. Ja sitäpaitsi nyt on minun mentävä.
+
+MABEL CHILTERN
+Juuri kun olen tullut sisään. Mikä hirmuinen tapa teillä on?
+Olen varma, että olette kovin huonosti kasvatettu.
+
+LORDI GORING
+Olen kylläkin.
+
+MABEL CHILTERN
+Toivon, että minä olisin saanut teidät kasvattaa.
+
+LORDI GORING
+Olen pahoillani, ettette sitä tehnyt.
+
+MABEL CHILTERN
+Se on liian myöhäistä nyt, luulen mä.
+
+LORDI GORING
+(Hymyillen.) En ole niin varma.
+
+MABEL CHILTERN
+Tuletteko huomenaamulla ratsastamaan?
+
+LORDI GORING
+Kyllä, kello kymmenen.
+
+MABEL CHILTERN
+Elkää unohtako!
+
+LORDI GORING
+Tietenkään en! Sivumennen, lady Chiltern, ei ole mitään vierastenne
+luetteloa tämänpäiväisessä Morning Post'issa. Se on varmaan tullut
+täyteen piirineuvoston tahi jonkun muun kokouksen selostuksista tai
+muusta sellaisesta. Saisinko minä luettelon? Minulla on erikoinen syy
+kysyä sitä.
+
+LADY CHILTERN
+Olen varma, että herra Trafford voi antaa sen.
+
+LORDI GORING
+Paljon kiitoksia!
+
+MABEL CHILTERN
+Tommy on Lontoon hyödyllisin henkilö.
+
+LORDI GORING
+(Kääntyen häneen.) Ja kuka on koristeellisin?
+
+MABEL CHILTERN
+(Riemuiten.) Minä.
+
+LORDI GORING
+Kuinka viisasta, että sen arvasitte. (Ottaa hattunsa ja keppinsä.)
+Hyvästi, neiti Chiltern. Muistattehan, mitä sanoin teille, tottakai
+muistatte?
+
+LADY CHILTERN
+Kyllä, mutta en tiedä, miksi sitä sanoitte minulle.
+
+LORDI GORING
+Tuskin tiedän itsekään. Hyvästi, neiti Mabel.
+
+MABEL CHILTERN
+(Näyttäen hieman pettyneeltä.) Olisin toivonut, ettette olisi
+mennyt. Minulla on ollut neljä omituista seikkailua tänä aamuna;
+neljä ja puolikin itse asiassa. Te voisitte viipyä ja kuulla jotain
+niistä.
+
+LORDI GORING
+Kuinka itsekästä, että teillä on neljä ja puoli. Minulle ei jää
+mitään.
+
+MABEL CHILTERN
+En soisi teillä olevan yhtään. Ne eivät olisi teille hyväksi.
+
+LORDI GORING
+Se on ensimäinen epäystävällisyys, minkä milloinkaan olette
+minulle sanonut. Kuinka loistavasti sen sanoittekaan! -- Kello
+kymmenen huomenaamuna.
+
+MABEL CHILTERN
+Täsmälleen.
+
+LORDI GORING
+Aivan täsmälleen. Mutta elkää tuoko herra Traffordia.
+
+MABEL CHILTERN
+(Hieman keikauttaen päätään.) Tietenkään en tuo Tommy
+Traffordia. Tommy Trafford on suuressa epäsuosiossa.
+
+LORDI GORING
+Olen hyvilläni kuullessani sen. (Kumartaa ja menee ulos.)
+
+MABEL CHILTERN
+Gertrud, sinä puhuisit Tommy Traffordin kanssa!
+
+LADY CHILTERN
+Mitä on poloinen herra Trafford nykyään tehnyt? Robert sanoo,
+että hän on parhain sihteeri, mitä hänellä on koskaan ollut.
+
+MABEL CHILTERN
+No niin, Tommy on taasen minua kosinut. Tommy ei todella tee mitään
+muuta kuin kosii minua. Hän kosi minua eilen illalla musiikkihuoneessa,
+ollessani aivan suojaton, kun siellä soitti hyvin harjoitettu kolmikko.
+En uskaltanut lausua vähintäkään purevaa vastausta, tuota tuskin
+tarvitsee kertoa sinulle. Jos olisin sen tehnyt, olisi se keskeyttänyt
+heti soitannon. Soitannolliset ihmiset ovat niin mahdottoman
+kohtuuttomia. He aina haluavat, että ihminen tulisi mykäksi samassa
+hetkessä, kun tämä ikävöi tulla täysin kuuroksi. -- Sitten hän kosi
+minua selkeällä päivällä tänä aamuna vastapäätä tuota kamalaa Achilleyn
+veistokuvaa. Todellakin, tapahtumat, jotka suoritetaan vastapäätä
+tuota taideteosta, ovat aivan kauhistavia. Poliisin pitäisi kajota
+niihin. Välipalaa syötäessä näin hänen silmiensä hohteesta, että hän
+aikoi taasen kosia, ja minä onnistuin estämään hänet juuri ajoissa
+vakuuttamalla hänelle, että olen bimetallisti. Onneksi en tiedä, mitä
+bimetallismi tarkoittaa. Enkä luule, että kukaan muukaan tietää. Mutta
+tuo huomautus musersi kymmeneksi minuutiksi Tommyn. Hän näytti aivan
+järkytetyltä. Ja sitten Tommyllä on niin kiusallinen tapa kosia. Jos
+hän kosisi käyttäen äänensä yläsointua, niin en niin paljon välittäisi.
+Se tekisi jonkinmoisen vaikutuksen kuulijaan. Mutta hän tekee sen niin
+hirveän tutunomaisella tavalla. Kun Tommy alkaa olla romanttinen, niin
+hän puhuttelee toista aivan kuin lääkäri. Pidän paljon Tommystä, mutta
+hänen tapansa kosia on aivan vanhanaikainen. Toivon, Gertrud, että
+puhuisit hänen kanssaan ja sanoisit, että on riittävän usein, jos kosii
+kerta viikossa jotakuta, ja että tulee tehdä se aina tavalla, joka
+tekee jonkun vaikutuksen toisen huomaavaisuuteen.
+
+LADY CHILTERN
+Rakas Mabel! Elä puhele tuolla tapaa. Sitäpaitsi Robertilla
+on herra Traffordista hyvin korkeat ajatukset. Hän uskoo tällä
+olevan loistavan tulevaisuuden edessään.
+
+MABEL CHILTERN
+Oi. En mistään hinnasta auringon alla mene naimisiin miehen
+kanssa, jolla on tulevaisuus edessään.
+
+LADY CHILTERN
+Mabel!
+
+MABEL CHILTERN
+Tiedän, rakas. Sinä menit naimisiin miehelle, jolla oli tulevaisuus,
+etkö mennytkin? Mutta Robert oli nero ja sinulla on ylevä, itseuhraava
+luonne. Sinä siedät neroa. Minulla ei ole luonnetta lainkaan, ja
+Robert on ainoa nero, jota voisin koskaan suvaita. Uskon, että he
+säännöllisesti ovat aivan mahdottomia. Nerot puhuvat niin paljon,
+eikö niin? Sellainen huono tottumus! Ja aina ne ajattelevat
+itseään, kun tahtoisin, että ne ajattelisivat minua. Minun täytyy
+mennä harjoituksiin lady Basildonin luo. Sinähän muistat, että me
+toimeenpanemme kuvaelman, muistathan? Eräänlaisen riemukulun, en tiedä
+minkä. Toivon sen olevan minun riemukulkuni. Ainoa voittokulku, joka
+minua nykyään huvittaa. (Suutelee lady Chilterniä ja poistuu; tulee
+sitten juosten takaisin.) Oi! Gertrud, tiedätkö, kuka tulee sinua
+katsomaan? Tuo kamala rouva Cheveley rakastettavimmassa asussaan.
+Oletko kutsunut hänet?
+
+LADY CHILTERN
+(Nousten.) Rouva Cheveley! Tulee minua tapaamaan! Mahdotonta!
+
+MABEL CHILTERN
+Vakuutan sinulle, hän tulee porraskäytävässä täydessä koossaan
+ja elävänä, mutta ei läheskään niin luonnollisena.
+
+LADY CHILTERN
+Ei sinun tarvitse odottaa, Mabel. Muista, lady Basildon odottaa
+sinua.
+
+MABEL CHILTERN
+Oi! Minun täytyy tervehtiä lady Markbya. Hän on ihastuttava.
+Olen mielelläni hänen käytettävänään.
+
+MASON
+(Tulee sisään.) Lady Markby ja rouva Cheveley.
+
+LADY CHILTERN
+(Astuen näitä kohti.) Rakas lady Markby. Kuinka kauniisti,
+että poikkesitte luokseni. (Puristaa tämän kättä ja kumartaa hieman
+kylmästi rouva Cheveleylle.) Ettekö istuudu, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos! Onko tämä neiti Chiltern? Tutustuisin niin mielelläni
+häneen.
+
+LADY CHILTERN
+Mabel, rouva Cheveley haluaa tutustua sinuun, (Mabel Chiltern
+nyökkää jonkun verran.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Istuutuen.) Pukunne oli niin viehättävä eilen illalla, neiti
+Chiltern. Niin yksinkertainen ja sopiva.
+
+MABEL CHILTERN
+Todellako? Minun täytyy kertoa ompelijalleni. Se on häntä
+ilahduttava. Hyvästi, lady Markby!
+
+LADY MARKBY
+Joko menette?
+
+MABEL CHILTERN
+Olen pahoillani, mutta minun on mentävä. Olen menossa harjoituksiin.
+Minun on seistävä päälläni eräässä kuvaelmassa.
+
+LADY MARKBY
+Päällänne, lapsukainen? Oi, toivon, ettei toki. Uskon, että se
+on perin epäterveellistä. (Istuu sohvaan lady Chilternin viereen.)
+
+MABEL CHILTERN
+Mutta se onkin oivallista hyväntekeväisyystarkoitusta varten:
+nälkäpalkalla työskenteleväin auttamiseksi, ne ovat ainoat ihmiset,
+jotka todella herättävät mielenkiintoani. Minä olen sihteeri ja
+Tommy Trafford on rahastonhoitaja.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ja mitä on lordi Goring?
+
+MABEL CHILTERN
+Oi! Lordi Goring on esimies.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Tuo toimi sopii hänelle suuremmoisesti, ellei hän ole huonontunut
+siitä, kun hänet aikaisemmin tunsin.
+
+LADY MARKBY
+(Moittien.) Te olette huomattavan nykyaikainen, Mabel. Kenties hiukan
+liian nykyaikainen. Ei mikään ole niin vaarallista kuin olla liian
+nykyaikainen. Saattaa muuttua vanhanaikaiseksi aivan äkkiä. Tunnen
+monta esimerkkiä siitä.
+
+MABEL CHILTERN
+Sehän on kamala mahdollisuus.
+
+LADY MARKBY
+Ah, rakkaani, elkää huoliko hermostua. Te tulette aina pysymään
+mahdollisimman somana. Se onkin parhain kuosi ja ainoa kuosi,
+jonka Englanti on onnistunut soveltamaan käytäntöön.
+
+MABEL CHILTERN
+(Kumartaen.) Kiitän teitä paljon, lady Markby sekä Englannin
+että itseni puolesta. (Poistuu.)
+
+LADY MARKBY
+(Kääntyen lady Chilterniin.) Rakas Gertrud, me juuri saavuimme
+tiedustamaan, onko rouva Cheveleyn timanttista rintaneulaa löydetty?
+
+LADY CHILTERN
+Täälläkö?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Niin. Olin sen kadottanut palatessani Claridgeen ja ajattelin,
+että olisin mahdollisesti pudottanut sen tänne.
+
+LADY CHILTERN
+En ole siitä kuullut mitään, mutta lähetän kutsumaan hovimestarin ja
+kysyn. (Koskettaa kelloa.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi, pyydän, elkää vaivautuko lady Chiltern. Luulen, että kadotin
+sen operassa ennen tänne tuloamme.
+
+LADY MARKBY
+Ah niin! Otaksun, että se tapahtui operassa. Asianlaita on, että
+me kaikki hyörimme ja pyörimme nykypäivinä niin paljon, että
+kummastelen, miten meillä on mitään kelpaavaa yllämme jonkun
+illanvieton perästä. Itse tiedän tuon, kun tulen takaisin salongista,
+tunnen aina, ikäänkuin ei minulla olisi tilkkua ylläni paitsi vähäistä
+säädyllisen maineen riekaletta, joka juuri riittää estämään alempia
+luokkia tekemästä kiusallisia huomautuksiaan vaunujen ikkunain
+läpi. Itse asiassa on seurapiirissämme julmasti liikaväestöä. Tosiaan,
+jonkun tulisi järjestää varsinainen suunnitelma siirtolaisuuden
+auttamiseksi. Se saisi aikaan melko paljon hyvää.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Olen täysin samaa mieltä kanssanne, lady Markby. Siitä on
+lähes kuusi vuotta, kun olen ollut huvikauden ajalla Lontoossa,
+ja minun täytyy sanoa, että seurapiiri on tullut hirveän kirjavaksi.
+Näkyy mitä omituisimpia ihmisiä kaikkialla.
+
+LADY MARKBY
+Se on aivan totta. Mutta niitä ei ole tarvis tuntea. Olen varma,
+että en tunne puolia ihmisiä, jotka tulevat kotiini. Tosin kuulemastani
+päättäen en haluaisikaan.
+
+  (Mason lähestyy.)
+
+LADY CHILTERN
+Millaisen rintaneulan kadotitte, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Timanttisen käärmeneulan, jossa oli rubiini, melko suuri rubiini.
+
+LADY MARKBY
+Ajattelin, että sanoitte siinä olevan safiirin päässä, rakas.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hymyillen.) Ei, lady Markby, -- rubiini.
+
+LADY MARKBY
+(Nyökäten päätään.) Ja hyvin somistava, olen aivan varma.
+
+LADY CHILTERN
+Onko rubiinin kaunistamaa, timanttista rintaneulaa löydetty
+jostakin huoneista tänä aamuna, Mason?
+
+MASON
+Ei, lady.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ei se ole todellakaan niin tärkeää, lady Chiltern. Olen pahoillani,
+että olen tuottanut teille hankaluutta.
+
+LADY CHILTERN
+(Kylmästi.) Oi, ei siitä ole mitään hankaluutta. Riittää, Mason.
+Voitte tuoda teetä. (_Mason_ poistuu.)
+
+LADY MARKBY
+Tosiaan, minun täytyy sanoa, on mitä kiusallisinta kadottaa jotain.
+Muistan kuinka kerran eräässä kylpylässä vuosia sitten hukkasin
+kaivohuoneessa erinomaisen sievän kohokuvalla kaunistetun rannerenkaan,
+jonka sir John oli minulle antanut. Tietääkseni hän ei ole senjälkeen
+antanut minulle niin mitään, ikävä kertoa. Hän on valitettavasti
+mennyt pilalle. Todellakin tuo hirveä Alahuone aivan tuhoaa meiltä
+meidän aviomiehemme. Minä pidän Alahuonetta kaikkein suurimpana
+iskuna onnelliselle avioelämälle senjälkeen kun tuo kauhea asia, jota
+kutsutaan naisen korkeammaksi sivistykseksi, keksittiin.
+
+LADY CHILTERN
+Ah, on harhaoppista sanoa sellaista tässä huoneessa, lady Markby.
+Robert on suuri naisten ylemmän sivistyksen esitaistelija ja niin
+myös minä pelkään olevani.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Miesten korkeampaa sivistystä näkisin mielelläni. Miehet sitä
+niin surkeasti tarvitsisivat.
+
+LADY MARKBY
+He tarvitsisivat, rakkaani. Mutta epäilen, että sellainen suunnitelma
+tulisi hyvin epäkäytännölliseksi. Luullakseni miehillä ei
+ole paljoakaan kehittymiskykyä. Mies on päässyt niin pitkälle
+kuin voi, ja se ei ole kaukana, eihän. Verraten naiseen, no niin,
+te rakas Gertrud kuulutte nuorempaan sukupolveen, ja olen varma,
+että myönnätte sen empimättä. Minun aikanani, kylläkään, ei
+meitä opetettu mitään ymmärtämään. Se oli vanha järjestelmä,
+ja ihmeen mielenkiintoinen se oli. Vakuutan teille, että se asiain
+paljous, jota minä ja poloinen siskoni opetettiin olemaan ymmärtämättä,
+oli aivan erinomainen. Mutta nykyajan naiset ymmärtävät
+kaiken, niin sanotaan.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Paitsi aviopuolisoaan. Se on ainoa asia, jota nykyaikainen nainen
+ei koskaan ymmärrä.
+
+LADY MARKBY
+Ja se onkin hyvä asia, rakas, rohkenen sanoa. Moni hyvä koti
+särkyisi, jos he sen tekisivät. Ei teidän, Gertrud, tarvitsee minun
+tuskin sanoa. Te olette ottanut malliaviomiehen. Toivoisin, että
+voisin sanoa samaa itsestäni. Mutta siitä lähtien kun sir John on
+ottanut tavaksi seurata parlamentin keskusteluja säännöllisesti,
+mitä hänellä ei koskaan ollut tapana tehdä hyvinä entisaikoina,
+on hänen puhetapansa tullut aivan sietämättömäksi. Hän näyttää
+aina ajattelevan puhuvansa Alahuoneelle, ja lopputulos on, että
+milloin hän puhuneekin maanviljelystyöväestä tai Walesin kirkosta
+tai muusta yhtä sopimattomasta aiheesta, on minun pakko lähettää
+kaikki palvelijat pois huoneesta. Ei ole miellyttävää nähdä oman
+hovimestarinsa, joka on ollut talossa kaksikymmentäkolme vuotta,
+todella punastuvan tarjoilupöydän luona ja lakeijan nurkassa
+vääristelevän kasvojaan kuin sirkusnäyttelijän. Vakuutan teille,
+että elämäni menee aivan rappiolle, ellei Johnia pian lähetetä
+Ylähuoneeseen. Hän ei harrastaisi silloin mitään politiikkaa eihän?
+Lordien huone on niin viisas. Se on herrasmiesten yhtymä.
+Mutta nykyisessä tilassaan sir John on tosiaan suuri koettelemus.
+Niinpä tänä aamuna kesken aamiaista hän nousi lieden eteen matolle,
+pisti kädet taskuihinsa ja piti kimakalla äänellä puheen maakunnalle.
+Tarvitsee tuskin sanoa, että läksin pöydästä niin pian kuin olin juonut
+toisen kupin teetä. Mutta hänen voimakas puheensa kuului yli koko
+talon. Uskon, Gertrud, ettei Robert ole sellainen.
+
+LADY CHILTERN
+Mutta minulla on hyvin paljon mielenkiintoa politiikkaan, lady
+Markby. Kuulen mielelläni Robertin siitä puhuvan.
+
+LADY MARKBY
+Niinpä niin, toivon, että hän ei ole niin uskollinen ikivanhoille
+sinisille kirjoille kuin sir John on. En luule, että ne ovat
+kenellekään aivan mieltäylentävää luettavaa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hitaasti.) En ole koskaan lukenut sinistä kirjaa. Pidän enemmän
+keltakantisista kirjoista.
+
+LADY MARKBY
+(Tekeytyen tietämättömäksi.) Keltainen on iloisempi väri, eikö
+olekin? Minulla oli tapana aikaisempina päivinä pitää enimmäkseen
+keltaisia pukuja ja tekisin niin nytkin, ellei sir John olisi niin
+kiusallisen omalaatuinen huomioissaan, ja mies on aina pukukysymyksessä
+naurettava, eikö olekin?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi, ei! Tietääkseni miehet ovat ainoat asiantuntijat pukujen
+alalla.
+
+LADY MARKBY
+Todellakin? Eipä sitä saata sanoa sen perusteella, millaisia
+hattuja he käyttävät, vai voiko?
+
+  (Hovimestari lakeijan seuraamana tulee. Tee on katettu pienelle
+  pöydälle lady Chilternin luo.)
+
+LADY CHILTERN
+Saanko luvan tarjota hieman teetä, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos! (Hovimestari ojentaa rouva Cheveleylle kupin teetä
+tarjottimella.)
+
+LADY CHILTERN
+Hieman teetä, lady Markby?
+
+LADY MARKBY
+Ei, kiitos, rakas. (Palvelijat poistuvat.) Itse asiassa olen luvannut
+poiketa kymmeneksi minuutiksi tapaamaan poloista lady Brancasteria,
+jolla on hyvin suuri suru. Hänen tyttärensä, aivan hyvin
+kasvatettu neitonen kylläkin, on täydellä todella kihlautunut
+aikeessa mennä naimisiin erään Shropshiren kappalaisen kanssa.
+Se on kovin surullista, tosiaankin kovin surullista. En käsitä tuota
+nykyaikaista pappiskiihkoa. Minun aikanani me tytöt tietenkin
+näimme heidän juoksentelevan seudulla kuin kaniinien. Mutta
+tarvitsee tuskin mainita, ettemme koskaan välittäneet heistä niin
+mitään. Mutta olen kuullut, että nykyään maan hienosto on aivan
+mieltynyt heihin. Käsittääkseni tuo on mitä jumalattominta.
+Ja sitten vanhin poika on riitaantunut isänsä kanssa, ja kerrotaan,
+että kun he tapaavat klubilla, niin lordi Brancaster aina vetäytyy
+The Timesin raha-asiain kirjotusten suojaan. Kuinka lieneekin,
+niin uskon, että tuo on aivan tavallinen ilmiö nykyään ja että on
+otettava erikoinen ylipainos The Timesistä kaikkia St. Jamesin
+kadun klubeja varten. On niin paljon poikia, jotka välttävät joutua
+minkäänlaiseen kosketukseen isiensä kanssa, ja paljon isiä, jotka
+eivät halua puhutella poikiaan. Mielestäni täytyy tuota suuresti
+valittaa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Niin minustakin. Isillä on nykyään niin paljon pojiltaan opittavaa.
+
+LADY MARKBY
+Todellakin, rakas? Mitä?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Elämän taitoa. Ainoa todella hieno taide, jota nykyaikana
+harjoitamme.
+
+LADY MARKBY
+(Ravistaen päätään.) Ah. Pelkäänpä, että lordi Brancaster
+tuntee sitä melko paljon. Enemmän kuin hänen vaimoparkansa
+milloinkaan tunsi. (Kääntyen lady Chilterniin.) Tunnetteko lady
+Brancasterin, vai ettekö, rakas?
+
+LADY CHILTERN
+Jonkun verran ulkonäöltä. Hän asuskeli Langtonissa viime
+syksynä, kun olimme siellä.
+
+LADY MARKBY
+Niinpä niin. Kuten kaikki voimakkaat naiset, on hän kuin itse
+onnellisuus, jossa ei huomaa mitään varjoa. Kuitenkin hänen
+perheessään on paljon murhenäytelmiä, lukuunottamatta tätä
+pastorin juttua. Sisarensa, rouva Jekyllin elämä oli hyvin onneton
+ilman hänen omaa syytään, täytyy ikäväkseni kertoa. Hän oli
+kerrassaan niin murtunut, että hän meni erääseen luostariin tahi
+jonnekin operanäyttämölle, olen unohtanut minne. Ei! Luullakseni
+hän perusti koristeompeluliikkeen. Tiedän vain, että hän kadotti
+kaiken halun elämän iloihin. (Nousten.) Ja nyt Gertrud, jos sallitte,
+jätän rouva Cheveleyn huostaanne ja tulen hakemaan hänet
+neljännestunnin perästä. Tai kenties, rakas rouva Cheveley, te
+haluatte odottaa vaunuissa sillä aikaa, kun pistäydyn lady
+Brancasterilla. Kun vierailuni tarkotus on vain osanoton ilmaisu, niin
+en viivy kauvan.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nousten.) Enpä halua odottaa vaunuissa ensinkään, on mahdollista, että
+joutuu jonkun katseltavaksi.
+
+LADY MARKBY
+Niinpä kyllä! Olen kuullut, että tuo pastori hiiviskelee aina
+talon ympärillä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Pelkäänpä, että en ole huvitettu tytön ystävistä.
+
+LADY CHILTERN
+(Nousten.) Oi! Toivon, että rouva Cheveley viipyy täällä vähän.
+Haluaisin jonkun minuutin puhella kanssanne.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kuinka ystävällistä, lady Chiltern! Uskokaahan, ei mikään
+tuottaisi minulle suurempaa iloa.
+
+LADY MARKBY
+Ah! Epäilemättä teillä molemmilla on paljon hupaisia kouluaikain
+muistoja, joista voitte keskenänne jutella. Hyvästi Gertrud!
+Saanko tavata teitä Bonarin luona tänä iltana? Hän on keksinyt
+uuden ihmeellisen neron. Hän toimii -- eipä niin mitään, luulen
+ma. Se on suuri elvytys, eikö olekin?
+
+LADY CHILTERN
+Robert ja minä aterioimme kotona tänä iltana, ja enpä luule
+lähteväni minnekään sen jälkeen. Robertin tietysti on oltava
+Alahuoneessa. Mutta siellä ei ole mitään mielenkiintoista.
+
+LADY MARKBY
+Syötte päivällistä kotona? Onko tuo nyt viisasta? Ah, unohdin,
+teidän miehenne on poikkeus. Minun on tavallinen sääntö, ja
+mikään ei vanhenna naista niin nopeaan kuin naimisissa olo tavallisen
+säännön kanssa. (Poistuu.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ihmeellinen nainen tuo lady Markby, eikö olekin! Puhuu enemmän ja sanoo
+vähemmän kuin kukaan, jonka milloinkaan olen tavannut. Hän on luotu
+julkiseksi puhujaksi paljon enemmän kuin miehensä, vaikka tämä on
+perikuvallinen englantilainen, aina hölmö ja tavallisesti voimakas.
+
+LADY CHILTERN
+(Ei vastaa, vaan jää seisomaan. Hetken vaitiolo. Sitten molempain
+naisten katseet kohtaavat toisensa. _Lady Chiltern_ on tuiman
+ja kalpean näköinen. _Rouva Cheveley_ näyttää päinvastoin
+huvitetulta.) Rouva Cheveley, käsittääkseni on oikein sanoa teille
+aivan avoimesti, että jos tiesin, kuka te todella olitte, en olisi
+kutsunut teitä kotiini eilen illalla.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nenäkkäästi hymyillen.) Todellako?
+
+LADY CHILTERN
+En olisi voinut sitä tehdä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Näen, että kaikkien näitten vuosien jälkeen ette ole niin hiventäkään
+muuttunut, Gertrud.
+
+LADY CHILTERN
+En koskaan muutu.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Kohottaen kulmakarvojaan.) Sillä elämä ei ole teille mitään
+opettanut.
+
+LADY CHILTERN
+Se on opettanut, että henkilö, joka kerran on ollut vikapää
+epärehelliseen ja kunniattomaan tekoon, saattaa sitä olla toistekin,
+ja tulee häntä karttaa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Tulisitteko sovittamaan tuon säännön jokaiseen?
+
+LADY CHILTERN
+Kyllä jokaiseen, ilman poikkeusta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Sitten olen pahoillani puolestanne, Gertrud, hyvin pahoillani
+puolestanne.
+
+LADY CHILTERN
+Varmaankin huomaatte nyt, että monesta syystä enempi tuttavuus meidän
+välillämme sinä aikana kun Lontoossa viivytte, on mahdoton.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nojaten tuoliinsa.) Tehän tiedätte Gertrud, että en halua teidän
+puhuvan moraalia hituistakaan. Moraali on aivan yksinkertaisesti tapa,
+miten suhtaudumme ihmisiin, joista emme henkilökohtaisesti pidä. Te
+ette pidä minusta. Olen täysin tietoinen siitä. Ja minä olen aina
+teitä inhonnut. Ja kuitenkin olen tullut tänne tekemään teille erään
+palveluksen.
+
+LADY CHILTERN
+(Halveksien.) Samanlaisen palveluksen kuin se, minkä halusitte
+tehdä miehelleni eilen illalla, otaksun. Taivaan kiitos, pelastin
+hänet siitä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Kavahtaen pystyyn.) Tekö saitte hänet kirjottamaan tuon
+julkean kirjeen minulle? Tekö saitte hänet purkamaan lupauksensa.
+
+LADY CHILTERN
+Niin.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Sitten on teidän saatava hänet se pitämään. Annan teille aikaa
+huomenaamuun, en enempää. Jos ei miehenne sen ajan kuluttua
+vakavasti sitoudu auttamaan minua tuossa suuressa suunnitelmassa, josta
+minulla on etuja...
+
+LADY CHILTERN
+Tuossa kavalassa keinottelussa...
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kutsukaa sitä kuinka haluatte. Teidän miehenne kohtalo on
+minun käsissäni, ja jos te olette viisas, niin saatatte hänet tekemään,
+mitä vaadin.
+
+LADY CHILTERN
+(Nousten ja kävellen häntä kohti.) Te olette sietämätön. Mitä
+miehelläni on teidän kanssanne tekemistä? Teidänlaisenne naisen?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Katkerasti naurahtaen.) Tässä maailmassa vertaiset tapaavat toisensa.
+Sentähden, että miehenne itse on petollinen ja epärehellinen, sovimme
+niin hyvin yhteen. Teidän ja hänen välillään on ammottava kuilu. Hän
+ja minä olemme läheisemmät kuin ystävät. Olemme viholliset, jotka ovat
+yhteenkietoutuneet. Sama rikos solmii meidät.
+
+LADY CHILTERN
+Kuinka rinnastatte miestäni itsenne kanssa? Kuinka rohkenette
+uhitella häntä ja minua. Menkää talostani. Te olette sopimaton
+täällä.
+
+(_Sir Robert Chiltern_ tulee takaapäin. Hän kuulee vaimonsa viime sanat
+ja näkee, keneen ne ovat kohdistetut. Hän muuttuu kuolon kalpeaksi.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Teidän talonne! Talo, joka on ostettu kunniattomuuden hinnalla.
+Talo, missä kaikki on maksettu petoksella. (Kääntyy ja katsoo
+Robert Chilterniin.) Kysykää häneltä, mikä on hänen menestyksensä
+alkulähde. Antakaa hänen kertoa, kuinka hän myi virastosalaisuuden
+pörssihuijarille. Kuulostakaa häneltä, mistä saatte kiittää asemaanne.
+
+LADY CHILTERN
+Se ei ole totta! Robert! Se ei ole totta!
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Osottaen Robert Chilterniä ojennetulla sormellaan.) Katsokaa
+häntä! Voiko hän sen kieltää? Uskaltaako hän sen?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Menkää! Menkää heti kohta! Nyt olette tehnyt pahimman
+tekonne.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Pahimmanko? En ole kuitenkaan lopettanut teidän kanssanne, teidän
+kummankaan kanssa. Annan teille molemmille aikaa huomiseen keskipäivään
+saakka. Jos ette siihen mennessä suostu tekemään, mitä teiltä pyydän,
+niin tulee koko maailma tietämään, millainen on Robert Chilternin
+alkuperä.
+
+(_Sir Robert Chiltern_ soittaa kelloa. _Mason_ tulee.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Osoittakaa rouva Cheveley ulos. (_Rouva Cheveley_ nousee,
+kumartaa eräänlaisella liioitetulla kohteliaisuudella _lady
+Chilternille_, joka ei tee mitään liikettä vastaukseksi. Kun hän
+sivuuttaa _Robert Chilternin_, joka seisoo oven likellä, pysähtyy hän
+hetkiseksi ja katsoo häntä suoraan kasvoihin. Sitten hän menee ulos;
+palvelija seuraa ja sulkee oven hänen perässään. Aviomies ja vaimo
+jäävät yksikseen. _Lady Chiltern_ seisoo ikäänkuin kamalan
+unen vallassa. Sitten hän kääntyy ja katsoo miestään. Hän katsoo
+Robertia oudoin katsein, aivan kuin näkisi hänet ensi kertaa.)
+
+LADY CHILTERN
+Sinä myit virastosalaisuuden rahasta! Aloit elämäsi petoksella.
+Rakensit urasi häpeälle. Oi, sano, että se ei ole totta. Valehtele
+minulle! Valehtele minulle! Sano, ettei se ole totta.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mitä tuo nainen sanoi, on aivan totta. Mutta Gertrud, kuuntele
+minua. Sinä et käsitä, kuinka minua houkuteltiin. Anna kerron
+sinulle koko asian. (Menee häntä kohti.)
+
+LADY CHILTERN
+Elä lähesty minua. Elä koske minuun. Minusta tuntuu, että
+sinä olet tahrannut minut ainiaaksi. Oi. Millaista naamiota olet
+käyttänyt kaikki nämä vuodet. Möit itsesi rahalla. Oi, tavallinen
+varas olisi parempi. Sinä asetit itsesi kaupaksi korkeinta tarjousta
+vastaan. Myit itsesi markkinoilla. Valehtelit koko maailmalle.
+Ja kuitenkaan et tahdo valehdella minulle.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Syöksyen häntä kohti.) Gertrud, Gertrud!
+
+LADY CHILTERN
+(Torjuen hänet takaisin ojennetuin käsin.) Elä puhu! Elä sano
+mitään! Äänesi herättää kauheita muistoja -- muistoja asioista,
+jotka saivat minun sinua rakastamaan, muistoja sanoista, jotka
+saivat minut sinua rakastamaan, -- muistoja, jotka nyt ovat minulle
+hirveitä. Ja kuinka minä arvostin sinua! Sinä olit mielestäni
+jotakin erikoisempaa kuin tavallinen elämä, puhdas, ylevä, rehellinen,
+ilman tahraa. Maailma näytti minusta hienommalta, koska
+sinä olit siinä, ja hyvyys oli todellisempaa senvuoksi, että sinä elit.
+Ja nyt -- oi, -- kun ajattelen, että tein sinunlaisesta miehestä
+ihanteen -- elämäni ihanteen!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Siinä oli erehdyksesi. Siinä oli virheesi. Sen virheen kaikki naiset
+tekevät. Miksi te naiset ette voi meitä rakastaa virheinemme,
+kaikkinemme? Miksi asetatte meidät luonnottomalle jalustalle? Meidän
+kaikkein jalat ovat tomussa, niin hyvin naisten kuin miesten; mutta
+kun me miehet rakastamme naisia, me rakastamme tuntien heidän
+heikkoutensa, heidän hulluutensa, heidän vajavaisuutensa, sitä
+enemmän rakastamme ehkäpä juuri tästä syystä. Ei täydellisyys,
+vaan puutteellisuus tarvitsee rakkautta. Silloin kun olemme omain
+käsiemme tai toisten käsien haavoittamat, olisi rakkauden tultava
+parantamaan meitä, -- mitä merkitystä rakkaudella muuten ollenkaan
+on? Kaikki synnit, paitsi synnin itseämme kohtaan tulisi rakkauden
+antaa anteeksi. Kaiken elämässä paitsi rakkaudettoman elämän antaisi
+uskollinen rakkaus anteeksi. Tällainen on miehen rakkaus. Se on
+avarampi, suurempi, enemmän ihmisystävällinen kuin naisen. Naiset
+ajattelevat tekevänsä miehestä ihanteen. Minkä he tekevät, on vain
+pelkkä pettävä epäjumala. Sinä teit väärän epäjumalasi minusta, ja
+minulla ei ollut rohkeutta laskeutua alas, näyttää sinulle haavojani,
+kertoa sinulle heikkouksistani. Pelkäsin, että menetän rakkautesi,
+kuten sen nyt olen kadottanut. Ja niinpä eilen illalla sinä murskasit
+minun elämäni, -- niin sinä murskasit sen! Se mitä tuo nainen vaati
+minulta, ei ollut mitään siihen verraten, mitä hän minulle tarjosi.
+Hän tarjosi huolettomuuden, rauhan, varmuuden. Nuoruuteni synti, jonka
+olin luullut haudatuksi, nousi vastaani hirveänä, kamalana, pitäen
+kättään kurkullani. Olisin voinut sen ainiaaksi surmata, karkoittaa sen
+hautaansa, hävittää sen luettelon, polttaa ainoan todistuskappaleen
+vastaani. Sinä minut estit. Ei kukaan, paitsi sinä, sinä sen tiedät. Ja
+nyt, mitä on edessäni muuta kuin julkinen epäsuosio, rauniot, kauhea
+häväistys, maailman pilkka, syrjään syösty kunniaton elämä, syrjään
+syösty kunniaton kuolema mahdollisesti jonakin päivänä. Älkööt naiset
+tehkö enään ihanteita miehistä, älkööt nostako heitä enään alttareille,
+joiden edessä he kumartavat, tahi he saattavat raunioiksi toisten
+elämät yhtä perinpohjin kuin sinä -- sinä, jota olen niin paljon
+rakastanut -- olet tuhonnut minun elämäni. (Hän menee huoneesta. _Lady
+Chiltern_ syöksyy häntä kohti, mutta ovi on suljettu, kun hän tavottaa
+sitä. Kalpeana tuskasta, hämmentyneenä, avuttomana, hän huojuu kuin
+kasvi vedessä. Hänen ojennetut kätensä näyttävät vapisevan ilmassa kuin
+kukat tuulessa. Sitten hän heittäytyy maahan sohvan viereen ja peittää
+kasvonsa käsillään. Hänen nyyhkytyksensä on kuin lapsen nyyhkytys.)
+
+VÄLIVERHO.
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+Kirjasto lordi Goringin talossa, huone Adamsin tyyliä. Oikealta
+johtaa ovi saliin. Vasemmalla tupakkahuoneen ovi. Pari taiteovea
+taustalla, avautuen salonkiin päin. Tuli palaa. Phipps, hovimestari,
+järjestelee sanomalehtiä kirjoituspöydällä. Phippsistä katsojan
+saama päävaikutus on tunteettomuus. Intoilijat ovat määritelleet
+häntä ihanne-hovimestariksi. Sfinksi ei ole niin ilmeetön. Hän
+on naamio, jolla on käytöstapaa. Hänen henkisestä ja tunne-elämästään
+ei tiedetä mitään kertoa. Hänessä kuvastuu muodollisuuden valta-asema.
+
+Lordi Goring tulee, yllään seurustelupuku, jossa on kukka
+napinlävessä. Hänellä on silkkihattu ja viitta, jossa on riippuva
+päähinesuojus. Käsissään valkeat käsineet ja Ludvig kuudennentoista
+ajan kuosinmukainen kävelykeppi. Hän on täydellisesti muodinmukainen
+keikari. Näkyy, että hän on välittömässä suhteessa nykyaikaiseen
+elämään, hän elää sitä, edustaa sitä. Hän on ensimmäinen hyvin puettu
+filosofi ajattelun historiassa.
+
+LORDI GORING
+Tuotteko minulle toisen kukan napinläpeen, Phipps!
+
+PHIPPS
+Kyllä, lordi. (Ottaa hänen hattunsa, keppinsä ja viittansa sekä
+ojentaa uuden kukan tarjottimella.)
+
+LORDI GORING
+Hyvin omalaatuinen esine, Phipps. Minä olen Lontoossa ainoa
+vähimmän tärkeä henkilö, joka käyttää kukkaa napinlävessä.
+
+PHIPPS
+Niin, lordi. Olen sen huomannut.
+
+LORDI GORING
+(Ottaen pois vanhan kukan napinlävestä.) Nähkääs, Phipps.
+Se on muodinmukaisesti, mitä itse käytämme. Muotia vastaan on
+se, mitä toiset käyttävät.
+
+PHIPPS
+Niin, lordi.
+
+LORDI GORING
+Yhtä selvästi on myös toisten ihmisten käytös kömpelöä.
+
+PHIPPS
+Niin, lordi.
+
+LORDI GORING
+(Pannen paikalleen toisen kukan.) Ja valhetta, mitä toiset pitävät
+totena.
+
+PHIPPS
+Niin, lordi.
+
+LORDI GORING
+Toiset ihmiset ovat ihan kauhistuttavia. Ainoa sopiva seura
+on oma itsemme.
+
+PHIPPS
+Niin, lordi.
+
+LORDI GORING
+Itsensä rakastaminen on alku elämän pituiseen tarinaan, Phipps.
+
+PHIPPS
+Niin, lordi.
+
+LORDI GORING
+(Katsoo itseään kuvastimessa.) Luullakseni en oikein pidä tästä
+kukasta, Phipps. Se tekee minut vähän liian vanhan näköiseksi.
+Näytänkö, niinkuin olisin jokseenkin parhaassa ijässä, katsohan
+Phipps.
+
+PHIPPS
+En huomaa mitään muutosta teidän ylhäisyytenne ulkonäössä.
+
+LORDI GORING
+Ettekö, Phipps?
+
+PHIPPS
+En, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Olen aivan varma. Varustakaa vastaisuudessa yksinkertaisempi
+kukka napinläpeen Phipps -- torstai-illaksi.
+
+PHIPPS
+Tahdon puhua kukkaiskauppiaalle, herra lordi. Hänen perheessään on
+ollut äskettäin kuolemantapaus, mikä on ehkä syynä siihen
+kukan yksinkertaisuuden puutteeseen, jota teidän ylhäisyytenne
+valittaa.
+
+LORDI GORING
+Erikoinen ilmiö Englannin alaluokkalaisissa on, että sukulaisia
+aina kuolee.
+
+PHIPPS
+Niin, herra lordi! He ovat erittäin onnellisia tässä suhteessa.
+
+LORDI GORING
+(Käännähtää ja katsoo häneen. Phipps jää tunteettomaksi.)
+Hm! -- Onko kirjeitä, Phipps?
+
+PHIPPS
+Kolme, herra lordi. (Ojentaa kirjeet tarjottimella.)
+
+LORDI GORING
+(Ottaa kirjeet.) Toimittakaa ajopelini kuntoon kahdenkymmenen
+minuutin kuluttua.
+
+PHIPPS
+Kyllä, herra lordi. (Menee ovelle.)
+
+LORDI GORING
+(Pitelee vaaleanpunaisessa kirjekuoressa olevaa kirjeitä.) Hm!
+Phipps, milloin tämä kirje tuli?
+
+PHIPPS
+Se tuotiin juuri kun teidän ylhäisyytenne oli mennyt klubiin.
+
+LORDI GORING
+Riittää. (Phipps poistuu.) Lady Chilternin käsialaa, kirjotettu
+lady Chilternin vaaleanpunaiseen kirjekuoreen. Tämähän on suorastaan
+kummallista. Luulin Robertin kirjoittavan. Ihme, mitähän
+lady Chilternillä on minulle sanottavaa. (Istuu kirjoituspöydän
+luo, avaa kirjeen ja lukee sen.) "Kaipaan teitä. Luotan teihin.
+Tulen luoksenne. -- Gertrud." (Pudottaa kirjeen, tullen ymmälleen.
+Sitten ottaa sen ja lukee jälleen hitaasti.) "Kaipaan teitä. Luotan
+teihin. Tulen luoksenne." Niinpä siis hän on päässyt kaiken perille.
+Poloinen vaimo. Poloinen vaimo! (Ottaa kellon ja katsoo sitä.)
+Mutta millaiseen aikaan hän saapuu! Kello on kymmenen! Minun
+täytyy luopua menosta Berkshireen. Samapa se, onhan aina mukavaa
+olla odotettu, eikä saapua. Minua ei odoteta Bachelorilla, siispä
+menenkin sinne. Niinpä niin, minä pidätän hänet pysymään miehensä
+luona. Se on ainoa, mitä hänen on tehtävä. Se on ainoa,
+mitä jokaisen vaimon on tehtävä. Naisten siveellisten tunteitten
+laatu juuri tekee avioliiton niin toivottomaksi, yksipuoliseksi
+laitokseksi. Kello on kymmenen. Hänen pitäisi piakkoin olla täällä.
+Minun täytyy virkkaa Phipps'ille, etten ole kotona, tulipa kuka
+tahansa. (Lähestyy soitinkelloa.)
+
+PHIPPS
+(Tulee.) Lordi Caversham.
+
+LORDI GORING
+Oi, miksi vanhemmat aina ilmestyvät väärällä ajalla? Se on
+vallan erikoinen erehdys luonnossa, luulen mä. (_Lordi Caversham_
+tulee.) Hauskaa nähdä sinua, rakas isä. (Astuu häntä tervehtimään. )
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ota pois vaippani.
+
+LORDI GORING
+Maksaako se vaivaa tuokion vuoksi, isä?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Totta kai se maksaa vaivan, sir. Mikä on mukavin tuoli?
+
+LORDI GORING
+Tämä tässä, isä. Sitä tuolia käytän itse, kun minulla on vieraita.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Kiitos! Eihän ole vetoa, toivon mä, tässä huoneessa?
+
+LORDI GORING
+Ei, isä!
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Istuutuen.) Hauskaa kuulla. En siedä vetoa, -- en mitään
+vetoa kotona.
+
+LORDI GORING
+Vaan joitakin pieniä myrskyjä, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ohoh! En ymmärrä, mitä tarkoitat. Tahtoisin vakavasti puhella
+kanssasi, sir.
+
+LORDI GORING
+Rakas isä! Tälläkö hetkellä?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Niin juuri, sir! Kello on vasta kymmenen. Mitä sinulla on tätä
+aikaa vastaan. Minusta on aika erittäin sopiva.
+
+LORDI GORING
+Kyllä niin, mutta asia on niin, isä, että tänä päivänä en keskustele
+vakavasti. Pyydän anteeksi, mutta tänään ei ole sellainen päivä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mitä tarkoitat, sir?
+
+LORDI GORING
+Huvikauden aikana, isä, puhun vakavasti ainoastaan joka kuukauden
+ensimäisenä tiistaina kello neljästä seitsemään.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hyvä! Tee se tiistaina, sir, tee se tiistaina.
+
+LORDI GORING
+Mutta isä, tämähän on seitsemän jälkeen, ja lääkärini sanoo,
+että minä en saa keskustella mitään vakavaa kello seitsemän jälkeen.
+Siitä seuraa, että puhun unissani.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Puhut unissasi, sir? Mistä se johtuu? Sinä et ole naimisissa.
+
+LORDI GORING
+En, isä, en ole naimisissa.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hm! Juuri siitä tulin keskustelemaan kanssasi, sir. Hyvänen
+aika, kun minä olin sinun ikäisesi, sir, olin ollut kolme kuukautta
+sureva leskimies ja aloin jo kosia sinun ihastuttavaa äitiäsi. Tuhat
+tulimaista, sir, sinun velvollisuutesi on mennä naimisiin. Ethän
+aina voi elää huvitusta varten. Jokainen vakavarainen mies on
+nykyään naimisissa. Vanhatpojat eivät enään ole muodissa. He
+ovat joutavaa joukkoa. Heistä tiedetään liian paljon. Sinun tulee
+ottaa vaimo, sir. Katsohan ystävääsi Robert Chilterniä, hän on
+tarttunut rehellisesti kovaan työhön, sekä on järkevissä naimisissa
+hyvän naisen kanssa. Miksi et seuraa häntä, sir. Miksi et ota häntä
+esikuvaksesi?
+
+LORDI GORING
+Luullakseni tulen sen tekemään, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Toivon, että sen tekisit, sir. Silloin voisin olla onnellinen. Nykyään
+teen äitisi elämän viheliäiseksi sinun tähtesi. Olet sydämetön, sir,
+aivan sydämetön.
+
+LORDI GORING
+Toivon, että en olisi, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ja onhan sinulla jo aika mennä naimisiin. Olet kolmenkymmenenneljän
+vuotias, sir.
+
+LORDI GORING
+Aivan niin, isä, mutta minä myönnän olevani vain kolmenkymmenenkahden
+-- kolmenkymmenenyhden ja puolen, kun minulla on täysin hyvä ruusu
+napinlävessä. Tämä ruusu napinlävessä ei ole -- kyllin yksinkertainen.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Sanon sinulle, että olet kolmenkymmenenneljän, sir. Ja huoneessasi on
+sitäpaitsi vetoa. Se tekee käytöksesi pahemmaksi. Miksi sanoit minulle,
+ettei täällä ole vetoa, sir? Tunnen vetoa, sir, tunnen sitä selvästi.
+
+LORDI GORING
+Niin minäkin tunnen, isä. On hirveä veto. Tulen huomenna
+sinua tapaamaan, isä. Voimme puhella, mistä vain haluat. Anna
+autan yllesi viitan, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ei, sir. Olen poikennut tänä iltana määrätyssä tarkoituksessa
+ja tahdon nähdä sen toteutuvan, vaikka se maksaisi minun henkeni
+tai sinun. Pane pois viittani, sir.
+
+LORDI GORING
+Tietenkin, isä. Mutta menkäämme toiseen huoneeseen. (Soittaa
+kelloa.) Täällä on kamala veto. (Phipps tulee.) Phipps, onko
+tupakkahuoneessa hyvä tuli?
+
+PHIPPS
+Kyllä, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Tule sinne, isä. Sinä aivastat aivan sydäntäsärkevästi.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Niinpä niin, sir, otaksun, että minulla on oikeus aivastaa, milloin
+haluan.
+
+LORDI GORING
+(Puolustaen.) Aivan niin, isä. Minä vain ilmaisin osanottoa.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Oh, kirottu osanotto. Tuota lajia tavaraa käytetään nykyään
+suureksi osaksi liian paljon.
+
+LORDI GORING
+Olen yhtä mieltä kanssanne, isä. Jos maailmassa olisi vähemmän
+osanottoa, niin olisi maailmassa vähemmän murhetta.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Mennen tupakkahuoneeseen päin.) Tuo on otaksuma, sir.
+Minä vihaan otaksumia.
+
+LORDI GORING
+Jokainen jonka toinen kohtaa, on otaksuma. Se on sangen
+kiusallista. Se tekee seuran niin silmäänpistäväksi.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Käännähtäen ja katsoen poikaansa tuuheitten kulmakarvojen alta.)
+Ymmärrätkö sinä todella aina, mitä sanot, sir?
+
+LORDI GORING
+(Hetken aprikoituaan.) Kyllä, isä, jos kuuntelen tarkkaavasti.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Loukkaantuneesti.) Jos kuuntelet tarkkaavaisesti!... Oikullinen
+nuori penikka! (Menee ryminällä tupakkahuoneeseen. Phipps tulee.)
+
+LORDI GORING
+Phipps, eräs lady tulee tapaamaan minua tänä iltana erityisen
+asian vuoksi. Saata hänet saliin, kun hän saapuu. Ymmärrätkö?
+
+PHIPPS
+Kyllä, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Se on mitä tärkein asia, Phipps.
+
+PHIPPS
+Ymmärrän, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Ei niin ketään saa päästää sisään, ei millään muotoa.
+
+PHIPPS
+Ymmärrän, herra lordi. (Ovikello soi.)
+
+LORDI GORING
+Ah! Arvattavasti on se tuo lady. Menen itse häntä katsomaan.
+(Juuri kun hän on menossa ovelle, tulee lordi Caversham
+tupakkahuoneesta. )
+
+LORDI CAVERSHAM
+No, sir! Onko minun odotettava läsnäoloasi?
+
+LORDI GORING
+(Huomattavasti hämmentyneenä.) Hetken päästä, -- isä. Suokaa
+anteeksi! (Lordi Caversham menee takaisin.) Hyvä on. Muista
+ohjaustani, Phipps, tuohon huoneeseen.
+
+PHIPPS
+Kyllä, herra lordi.
+
+(_Lordi Goring_ menee tupakkahuoneeseen. _Harald_, lakeija
+saattaa _rouva Cheveleyn_ sisään. Hän on viheriässä, hopealla
+koristetussa puvussa. Lamia-kukan näköinen. Hänellä on tumma
+satiiniviitta, juovitettu ruusunkukkaisella silkillä.)
+
+HARALD
+Mikä nimi, rouva?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Phippsille, joka lähestyy häntä.) Eikö lordi Goring ole täällä?
+Minulle ilmoitettiin, että hän on kotona.
+
+PHIPPS
+Hänen ylhäisyytensä on parast'aikaa lordi Cavershamin puheilla,
+madam. (Silmää kylmästi ja jäykästi Haraldiin, joka heti poistuu.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Itsekseen.) Kuinka kovin lapsenomaista.
+
+PHIPPS
+Hänen ylhäisyytensä käski minun pyytää teitä, rouva, olemaan
+ystävällinen ja vartomaan häntä salissa. Hänen ylhäisyytensä
+tulee luoksenne sinne.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Ihmettelevästi katsoen.) Odottaako lordi Goring minua?
+
+PHIPPS
+Kyllä, rouva.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oletteko aivan varma?
+
+PHIPPS
+Hänen ylhäisyytensä sanoi minulle, että jos eräs lady saapuu,
+tulee minun pyytää häntä vartomaan salissa. (Menee salin oven
+luo ja avaa sen.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Itsekseen.) Kuinka harkitsevaisesti hän tekikään. Odottaa
+odottamatonta osoittaa läpeensä nykyaikaista älyä. (Menee saliin
+päin ja katsoo sinne.) Uh! Kuinka kauhealta näyttää aina poikamiehen
+sali. Minä olen saava tämän kaiken muuttumaan. (Phipps tuo lampun
+kirjoituspöydältä.) En välitä tuosta lampusta. Se on liian kirkas.
+Sytyttäkää joitakin kynttilöitä.
+
+PHIPPS
+(Panee lampun takaisin.) Kyllä, rouva.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Toivoakseni kynttilöillä on varsin sopivat varjostimet.
+
+PHIPPS
+Meillä ei ole vielä ollut mitään valittamista niitten suhteen.
+(Menee saliin ja alkaa sytyttää kynttilöitä.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Itsekseen.) Ihmettelen, ketä naista hän tänä iltana odottaa.
+On hauska yllättää hänet. Miehet ovat aina niin hölmön näköisiä,
+kun heidät yllätetään, ja aina he tulevat yllätetyiksi. (Katselee
+huonetta ja lähestyy kirjoituspöytää.) Miten mielenkiintoinen huone!
+Miten mielenkiintoinen kuva! On kummaa, millainen mahtanee
+hänen kirjevaihtonsa olla. (Nostelee kirjeitä.) Oi! miten kovin
+mielenkiinnoton kirjevaihto! Laskuja ja kortteja, velkoja ja
+leskirouvia. Kuka maailmassa kirjoittaa hänelle käyttäen
+vaaleanpunaista paperia. Kuinka typerää kirjoittaa vaaleanpunaiselle
+paperille. Se muistuttaa keskiaikaisen lemmentarinan alkamista.
+Lemmentarinan ei pitäisi milloinkaan alkaa tunteellisuudella.
+Sen pitäisi alkaa järkiperäisyydellä ja päättyä avioehtoon. (Pistää
+kirjeen pois, sitten ottaa sen jälleen.) Tunnen tämän käsialan. Se
+on Gertrud Chilternin. Muistan sen selvästi. Kymmenen käskyä
+joka kynänvedossa ja moraalin sääntöjä yli koko sivun. Ihmettä,
+mitähän Gertrud hänelle kirjoittaa? Jotakin pöyristyttävää minusta,
+luulen mä. Kuinka inhoankaan tuota naista. (Lukee.) "Luotan
+teihin, kaipaan teitä. Tulen luoksenne. Gertrud." "Luotan teihin.
+Kaipaan teitä. Tulen luoksenne." (Riemun ilme läikähtää hänen
+kasvoilleen. Hän on juuri varastamaisillaan kirjeen, kun Phipps
+tulee sisään.)
+
+PHIPPS
+Salin kynttilät ovat sytytetyt, rouva, kuten määräsitte.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos! (Nousee nopeaan ja luiskahduttaa kirjeen pöydällä olevan
+suuren hopeakantisen imupaperisäiliön alle.)
+
+PHIPPS
+Toivon, että varjostimet ovat mieleisenne, rouva. Ne ovat sopivimmat,
+mitä meillä on. Samoja käyttää hänen ylhäisyytensä itse pukeutuessaan
+päivällisille.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hymyillen.) Sitten olen varma, että ne ovat täysin hyvät.
+
+PHIPPS
+(Vakavana.) Kiitos rouva.
+
+(_Rouva Cheveley_ menee saliin. _Phipps_ sulkee oven ja
+poistuu. Sitten ovi avautuu hiljalleen ja _rouva Cheveley_ tulee
+ja hiipii vainuten kirjoituspöydän luo. Äkkiä kuuluu ääniä
+tupakkahuoneesta. _Rouva Cheveley_ kalpenee ja pysähtyy. Äänet tulevat
+kovemmiksi ja hän pyörtää takaisin saliin, purren huultaan. _Lordi
+Goring_ ja _lordi Caversham_ tulevat.)
+
+LORDI GORING
+(Vakavasti huomauttaen.) Rakas isä, jos menen naimisiin, varmasti
+teidän tulee sallia minun valita aika, paikka ja henkilö. Erittäinkin
+henkilö.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Itsepäisesti.) Se on minun asiani, sir. Sinä todennäköisesti
+tekisit hyvin kurjan valinnan. Minun neuvojani siihen tarvitaan,
+ei sinun. Siinä on varallisuus kyseessä. Se ei ole tunteen asia. Tunne
+tulee myöhemmin avioliitossa.
+
+LORDI GORING
+Aivan niin. Avioelämässä tunne syntyy, kun ihmiset ovat perinpohjin
+sietämättömiä toisilleen, isä eikö niin? (Nostaa _lordi Cavershamin_
+ylle viitan.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+Tietystikin, sir. Tarkoitan, tietysti ei, sir. Sinähän puhut perin
+hassuja tänä iltana. Sanon, että avioliitto on terveen järjen asia.
+
+LORDI GORING
+Mutta tervejärkiset naiset ovat niin merkillisen jokapäiväisiä,
+isä, eivätkö olekin? Luonnollisesti juttelen vain kuulopuheen mukaan.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ei kenelläkään naisella, olkoonpa jokapäiväinen tai hieno, ole
+tervettä järkeä vähääkään, sir. Järkevyys on meidän sukupuolemme
+erikoisoikeus.
+
+LORDI GORING
+Aivan niin. Ja me miehet olemme niin itseuhrautuvia, ettemme
+koskaan käytä sitä, emmekö olekin, isä?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Minä käytän sitä. En muuta käytäkään.
+
+LORDI GORING
+Niin sanoo äitinikin.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Se on äitisi onnen salaisuus. Sinä olet kovin sydämetön, sir,
+kovin sydämetön.
+
+LORDI GORING
+Toivottavasti en, isä. (Menevät ulos. Sitten palaa _lordi Goring_
+näyttäen hämmästyneeltä _sir Robert Chilternin_ seurassa.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Rakas Arthur, miten mainio onni, että tapasin sinut kynnyksellä!
+Palvelijasi kertoi juuri minulle, että et ole kotona. Kuinka
+erinomaista!
+
+LORDI GORING
+Asia on siten, että minulla on hirveän paljon tehtävää tänä iltana,
+Robert, ja annoin määräyksen, etten olisi kotona, tulkoonpa kuka
+tahansa. Myös isälläni oli samanlainen kylmä vastaanotto. Hän
+valitti vetoa koko ajan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Sinun täytyy ottaa minut vastaan, Arthur. Olet parhain ystäväni.
+Ehkä sinä huomispäivänä olet minun ainoa ystäväni. Vaimoni
+on keksinyt kaiken.
+
+LORDI GORING
+Ah! Minä arvasin sen.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Katsoen häneen.) Todellako? Miten?
+
+LORDI GORING
+(Hetken aprikoituaan.) Oi! Yksistään kasvojesi ilmeestä, kun
+tulit sisään. Kuka kertoi hänelle?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Rouva Cheveley itse. Ja nainen, jota rakastan, tietää, että aloin
+urani matalalla, epärehellisellä teolla, että rakensin elämäni häpeän
+hiekalle -- että möin, kuten tavallinen kaupustelija salaisuuden,
+joka oli uskottu minulle kunnian miehenä. Kiitän taivasta, että
+poloinen lordi Radley kuoli, saamatta tietää, kuinka petin häntä.
+Kiittäisin jumalaa, jos olisin kuollut ennenkuin jouduin noin kauheasti
+vietellyksi tahi luisuin niin alas. (Peittää kasvonsa käsillään.)
+
+LORDI GORING
+(Hetken vaitiolon perästä.) Oletko kuullut vielä mitään Wienistä,
+saanut vastausta sähkösanomaasi?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Katsoen ylös.) Kyllä, sain sähkösanoman ensimäiseltä sihteeriltä
+tänä iltana kello 8.
+
+LORDI GORING
+Mitä niin?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei tiedetä häntä vastaan mitään. Päinvastoin. Hänellä on melko
+korkea arvoasema seurapiirissä. On eräänlainen julkinen salaisuus,
+että parooni Arnheim jätti hänelle myötäjäisiksi suurimman osan
+suunnattomista varoistaan. Paitsi tätä en voi tietää mitään.
+
+LORDI GORING
+Eihän hän sitten vain mahtane olla urkkija?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Oi! Urkkijoita ei nykyään tarvita. Niiden ammatti on ohi.
+Sanomalehdet sen sijaan tekevät niiden tehtäviä.
+
+LORDI GORING
+Ja pauhaavan hyvin ne sen tekevät.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Arthur! Minä läkähdyn janoon. Saanko soittaa jotain juotavaa?
+-- Viiniä tai seltterivettä.
+
+LORDI GORING
+Kernaasti. Anna minä soitan. (Soittaa kelloa.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kiitos! En tiedä, mitä tehdä, Arthur, en tiedä, mitä tehdä, ja
+sinä olet ainoa ystäväni. Mutta sinä oletkin ystävä ainoa, johon
+voin luottaa. Voin luottaa sinuun täydelleen, enkö voikin?
+
+  (Phipps tulee.)
+
+LORDI GORING
+Rakas Robert, tietysti. Oi! (Phippsille.) Tuokaa viiniä tai
+seltterivettä.
+
+PHIPPS
+Kyllä, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Tahdotko suoda minulle anteeksi, Robert? Tarvitsen hetken
+antaakseni hiukan määräyksiä palvelijalleni.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mielelläni.
+
+LORDI GORING
+Kun tuo lady saapuu, sanokaa hänelle, minä en ole odotettavissa
+kotiin tänä iltana. Kertokaa hänelle, että minut on äkkiä kutsuttu
+pois kaupungista. Ymmärrättekö?
+
+PHIPPS
+Lady on tuossa huoneessa, herra lordi. Te käskitte minut saattamaan
+hänet sinne, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Teitte aivan oikein. (Phipps poistuu.) Mihin sekasotkuun olen
+joutunut! Ei! -- Käsittääkseni olen selviytyvä siitä. Annan hänelle
+jotain luettavaa ovesta. Vaikea asia hoitaa, kuitenkin!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Arthur, sano minulle, mitä minun olisi tehtävä. Elämäni näyttää
+tuhoutuvan. Olen laiva vailla peräsintä tähdettömässä yössä.
+
+LORDI GORING
+Robert, sinä rakastat vaimoasi, eikö niin?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Rakastan häntä enemmän kuin mitään maailmassa. Pidin kunnianhimoa
+suurena asiana. Se ei ole mitään. Rakkaus on suuri asia maailmassa. Ei
+ole muuta kuin rakkaus, ja minä rakastan häntä. Mutta olen häpäisty
+hänen silmissään. Olen alhainen hänen silmissään. Välillämme on nyt
+avara kuilu. Hän on saanut minusta selvän.
+
+LORDI GORING
+Eikö hän milloinkaan elämässään ole tehnyt jotakin hulluutta
+-- jotakin varomatonta -- että hän antaisi sinulle anteeksi syntisi?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Minun vaimoni! Ei koskaan! Hän ei tiedä, mitä heikkous tahi kiusaus on.
+Minä olen tomua, kuten muutkin miehet. Hän on aivan toista, ja kuten
+hyvät naiset ovat, säälimätön täydellisyydessään -- kylmä ja ankara
+ja armoton. Mutta minä rakastan häntä, Arthur. Olemme lapsettomat,
+ja minulla ei ole ketään muuta, jota voisin rakastaa, ketään, joka
+minua rakastaisi. Kenties, jos Jumala olisi antanut meille lapsia, hän
+olisi voinut olla lauhkeampi minulle. Mutta Jumala on antanut meille
+yksinäisen kodin. Ja hän on lävistänyt sydämeni. Elkäämme puhuko siitä.
+Olin raaka häntä kohtaan tänä iltana. Mutta luulen, että kun syntiset
+puhelevat pyhille, ovat he aina raakoja. Sanoin hänelle asioita, jotka
+olivat hirveän tosia, minun puoleltani, minun näkökannaltani, miesten
+näkökannalta. Mutta elkäämme siitä puhuko.
+
+LORDI GORING
+Vaimosi on antava sinulle anteeksi. Kenties tällä hetkellä hän
+antaa sinulle anteeksi. Hän rakastaa sinua Robert. Miksikä hän
+ei antaisi anteeksi.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Jumala suokoon sen! Jumala suokoon sen! (Peittää kasvonsa
+käsillään.) Mutta minulla on enemmänkin sinulle sanottavaa, Arthur.
+
+  (Phipps lähestyy, tuoden juomaa.)
+
+PHIPPS
+(Tarjoaa viiniä ja seltterivettä _sir Robert Chilternille_.)
+Viiniä ja seltteriä, sir.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kiitos.
+
+LORDI GORING
+Ovatko ajopelisi täällä, Robert?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei, tulin jalkaisin klubilta.
+
+LORDI GORING
+Sir Robert ottaa minun rattaani, Phipps.
+
+PHIPPS
+Hyvä, herra lordi. (Poistuu.)
+
+LORDI GORING
+Robert! Ethän välitä vaikka lähetän sinut pois?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Arthur! Sinun täytyy sallia minun viipyä viisi minuuttia. Minä
+olen päättänyt mitä tulen tänä iltana tekemään Alahuoneessa.
+Keskustelu Argentinan kanavasta alkaa tänään yhdeltätoista.
+(Tuoli kaatuu salissa.) Mitä se on?
+
+LORDI GORING
+Ei mitään.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kuulin tuolin kaatuvan viereisessä huoneessa. Joku on kuunnellut.
+
+LORDI GORING
+Ei, ei! Siellä ei ole niin ketään.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Siellä on joku. Siellä on valoa huoneessa ja ovi on raollaan. Joku
+on kuunnellut elämäni kaiken salaisuuden. Arthur, mitä tämä
+tarkoittaa?
+
+LORDI GORING
+Robert! Sinä olet ärtynyt, hermostunut. Sanon sinulle, siellä
+huoneessa ei ole ketään. Istu, Robert!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Vakuutatko sanallasi, että siellä ei ole niin ketään?
+
+LORDI GORING
+Kyllä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kunniasanallasi? (Istuutuu.)
+
+LORDI GORING
+Kyllä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Nousee.) Arthur, anna itse katson.
+
+LORDI GORING
+Ei! Ei!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Jos siellä ei ole ketään, niin miksi en katsoisi tuohon huoneeseen?
+Arthur, sinun täytyy antaa minun mennä tuohon huoneeseen
+rauhoittaakseni itseni. Salli minun tietää, ettei kukaan salakuuntelija
+ole kuullut elämäni salaisuutta. Arthur, sinä et käsitä,
+mitä minun on kestettävä.
+
+LORDI GORING
+Robert, tämän täytyy päättyä. Olen sanonut, että siinä huoneessa ei ole
+niin ketään -- se riittää.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ryntää huoneen ovelle.) Se ei riitä. Minä vaadin päästä siihen
+huoneeseen. Sanoit, ettei siellä ole ketään, siis mitä syytä sinulla
+on minua kieltää.
+
+LORDI GORING
+Jumalan tähden, elä mene! Siellä on joku. Joku, jota sinä et
+saa nähdä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ah, minä aavistin sitä!
+
+LORDI GORING
+Kiellän sinua menemästä siihen huoneeseen.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Väisty! Elämäni on pelissä. Ja minä en takaa, kuka siellä on.
+Tahdon tietää, kuka se on, jolle olen puhunut elämäni salaisuuden
+ja häpeäni. (Lähestyy huonetta.)
+
+LORDI GORING
+Taivas sentään! Hänen oma vaimonsa! (Sir Robert Chiltern
+peräytyy ylenkatseen ja vihan ilme kasvoillaan.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Minkä selityksen voit antaa minulle tuon naisen läsnäolosta täällä?
+
+LORDI GORING
+Robert. Vannon sinulle kunniani kautta, että tuolla naisella
+ei ole mitään vihaa sinua vastaan, siitä on hän puhdas ja syytön.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Hän on halpamainen, hävytön olento!
+
+LORDI GORING
+Elä sano niin, Robert. Sinun asiassasi hän tuli tänne. Puhdistaakseen
+ja pelastaakseen sinut hän tänne tuli. Hän rakastaa sinua
+eikä ketään muuta.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Olet mieletön. Mitä minulla on tekemistä siihen, mitä hän kanssasi
+juonittelee? Pysyköön hän valtiattarenasi! Sovitte kovin
+toisillenne. Hän turmeltunut ja hävytön -- sinä viekas ystäväksi,
+petollinen yksin vihamieheksi -- --
+
+LORDI GORING
+Se ei ole totta, Robert. Taivaan tähden, se ei ole totta! Hänen
+ja sinun läsnäollessasi tahdon selittää kaiken.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Anna minun mennä, sir. Olet valehdellut kyllin kunniasanaasi
+vastaan. (Menee ulos.)
+
+  (_Lordi Goring_ törmää salin ovelle,
+  kun _rouva Cheveley_ tulee sieltä katsellen säteilevänä ja hyvin
+  huvitettuna.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Ivallisesti kumartaen.) Hyvää iltaa, lordi Goring!
+
+LORDI GORING
+Rouva Cheveley! Pyhä taivas! -- Saanko kysyä, mitä te teitte
+salissani?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ainoastaan kuuntelin. Minulla on oikein intohimo kuunnella
+avaimenlävistä. Niitten läpi kuulee aina niin ihmeellisiä asioita.
+
+LORDI GORING
+Tuohan kuulostaa melkein sallimuksen kiusaamiselta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi! Varmaankin sallimus nykyään voi vastustaa kiusausta.
+(Viittaa _lordi Goringia_ riisumaan hänen vaippansa, minkä tämä
+tekee.)
+
+LORDI GORING
+Olen iloinen, että tulitte. Olen antava teille joitakin hyviä ohjeita.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Oi! Pyydän, elkää antako. Naiselle ei tule koskaan antaa mitään
+muuta kuin mitä hän iltasin voi käyttää puvussaan.
+
+LORDI GORING
+Huomaan, että olette edelleen yhtä siekailematon kuin tapanne
+oli aikaisemminkin.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Paljon enemmän! Olen suuresti kehittynyt. Minulla on ollut
+enemmän kokemusta.
+
+LORDI GORING
+Liian paljon kokemusta vaarallisessa asiassa. Suvaitkaa savuke.
+Puolet Lontoon miellyttävistä naisista tupakoi. Henkilökohtaisesti
+minä pidän enemmän noista toiseen puoleen kuuluvista.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos. En ensinkään polta. Ompelijattareni ei pitäisi siitä,
+ja naisella on ensimäinen velvollisuus elämässä ompelijatarta kohtaan,
+eikö olekin? Toista velvollisuutta ei kukaan vielä ole keksinyt.
+
+LORDI GORING
+Olette saapunut tänne myydäksenne minulle Robert Chilternin
+kirjeen, ettekö olekin?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Luovuttamaan sen ehtoja vastaan. Kuinka sen arvasitte?
+
+LORDI GORING
+Koska ette maininnut asiaa. Onko se mukananne?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Istuutuen.) Oi, ei! Hyvin valmistetussa puvussa ei ole taskuja.
+
+LORDI GORING
+Mikä on hintanne siitä?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kuinka tavattoman englantilainen olettekaan. Englantilaiset
+luulevat, että shekkikirja voi ratkaista jokaisen pulmallisen
+kysymyksen elämässä. Kuitenkin, rakas Arthur, minulla on paljon
+enemmän rahaa kuin teillä on ja aivan yhtä paljon kuin mitä Robert
+Chiltern omistaa. En minä tahdo rahaa.
+
+LORDI GORING
+Mitä te sitten tahdotte, rouva Cheveley?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Miksi ette kutsu minua Lauraksi?
+
+LORDI GORING
+En pidä siitä nimestä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Teillä oli tapana ihailla sitä.
+
+LORDI GORING
+Kyllä, niinpä niinkin! (Rouva Cheveley viittaa häntä istumaan
+viereensä. Hän hymyilee ja istuu.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Arthur, te rakastitte minua kerran.
+
+LORDI GORING
+Kyllä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ja pyysitte minua tulemaan vaimoksenne.
+
+LORDI GORING
+Se oli luonnollinen tulos siitä, että teitä rakastin.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ja te hylkäsitte minut, koska näitte tai sanoitte nähneenne, että
+poloinen vanha lordi Mortlake yritti kovin liehitellä minua Tenbyn
+kasvihuoneella.
+
+LORDI GORING
+Minulla on se käsitys, että lakimieheni sopi tuon asian kanssanne
+erikoisista maksuehdoista, jotka te itse määräsitte.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Siihen aikaan olin köyhä; te olitte rikas.
+
+LORDI GORING
+Aivan niin. Senvuoksipa teeskentelittekin rakastavanne minua.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Kohauttaen olkapäitään.) Poloinen, vanha lordi Mortlake, jolla oli
+vain kaksi keskustelun aihetta, hänen leininsä ja vaimonsa. En koskaan
+ollut tarkoin selvillä, kummasta hän puhui. Hän käytti mitä hirveintä
+kieltä niistä molemmista. Niinpä niin, te olitte hyvin yksinkertainen,
+Arthur. Eihän lordi Mortlake ollutkaan koskaan minulle enempää
+kuin huvin aihe. Eräs noita äärimmäisen ikäviä huvituksia, joita
+tapaa ainoastaan englantilaisissa maaseututaloissa englantilaisena
+maaseudun sunnuntaina. En käsittääkseni voi pitää ketään siveellisesti
+vastuunalaisena siitä, mitä hän tekee englantilaisessa maalaistalossa.
+
+LORDI GORING
+Niin, niin. Tunnen paljon ihmisiä, jotka ajattelevat noin.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Rakastan teitä, Arthur.
+
+LORDI GORING
+Rakas rouva Cheveley, olette aina ollut aivan liian ovela,
+ymmärtääksenne mitään rakkaudesta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Rakastan teitä. Ja te rakastitte minua. Tiedätte, että rakastitte
+minua, ja rakkaus on ihmeellinen asia. Oletan, että kun mies on
+kerran rakastanut naista, hän tekee kaiken hänen hyväkseen,
+paitsi sitä, että jatkaisi hänen rakastamistaan. (Panee kätensä
+lordi Goringin kädelle.)
+
+LORDI GORING
+(Ottaen pois kätensä, rauhallisesti.) Niinpä kyllä -- paitsi tuota.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hetken vaitiolon perästä.) Olen väsynyt elämään ulkomailla. Haluan
+tulla takaisin Lontooseen. Haluan saada loistavan kodin täällä. Tahdon
+saada salongin. Jos vain joku voisi opettaa englantilaisille, miten on
+puhuttava ja irlantilaisille, kuinka on kuunneltava, niin seurapiiri
+täällä tulisi aivan sivistyneeksi, Sitäpaitsi, olen saavuttanut
+romanttisen ikäasteen. Kun näin teidät viime yönä Chilternien luona,
+tunsin, että olitte ainoa henkilö, josta koskaan olen välittänyt,
+jos kenestäkään koskaan olen pitänyt, Arthur. Niinpä siis sen päivän
+aamuna, kun te menette kanssani naimisiin, olen antava teille Robert
+Chilternin kirjeen. Se on minun tarjontani. Annan teille sen nyt, jos
+lupaatte mennä kanssani naimisiin.
+
+LORDI GORING
+Nyt?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hymyillen.) Huomiseen mennessä.
+
+LORDI GORING
+Minä olen teille hyvin paha aviomies.
+
+ROUVA CHEVELEY
+En usko pahoja aviomiehiä olevan. Minulla on ollut kaksi. Ne
+ovat huvittaneet minua suunnattomasti.
+
+LORDI GORING
+Tarkotatte, että te huvititte itseänne suunnattomasti, niinhän?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Mitä te tiedätte avioelämästä?
+
+LORDI GORING
+En mitään, mutta voin lukea sitä kuin kirjaa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Mitä kirjaa?
+
+LORDI GORING
+(Nousten.) Numerojen kirjaa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Onko mielestänne aivan kaunista, että olette karkea naista kohtaan
+omassa kodissanne.
+
+LORDI GORING
+Kun on kysymys hyvin viehättävistä naisista, niin sukupuoli
+ärsyttää sellaiseen, eikä ole suojana.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Otaksun, että tuo on tarkotettu kohteliaisuudeksi. Rakas Arthur,
+naiset eivät koskaan joudu onnettomiksi kohteliaisuuksilla. Miehet
+sensijaan aina. Sellainen on kahden sukupuolen erilaisuus.
+
+LORDI GORING
+Naisia ei voi koskaan millään tehdä onnettomiksi, mikäli minä
+heitä tunnen.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hetken vaitiolon jälkeen.) Te siis sallitte parhaan ystävänne,
+Robert Chilternin tuhoutua ennemmin kuin menette naimisiin
+sellaisen kanssa, jolla tosiaan on jälellä melkoinen vetovoima.
+Luulin teidän kohonneen korkealle itseuhrautuvaisuuden tasolle,
+Arthur. Mielestäni teidän tulisi siellä olla. Ja lopun elämäänne
+voisitte kuluttaa tarkastelemalla omaa täydellisyyttänne.
+
+LORDI GORING
+Oi! Minä teen sitä näinkin. Ja itseuhrautuvaisuus on ominaisuus,
+mikä olisi lailla kiellettävä. Se turmelee ihmiset, joille joku itsensä
+uhraa. He aina antautuvat pahuuteen.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Ikäänkuin mikään voisi turmella Robert Chilternin! Näytätte
+unohtavan, että minä tunnen hänen todellisen luonteensa.
+
+LORDI GORING
+Minkä häntä tunnette, ei ole hänen todellinen luonteensa. Se oli
+mieletön teko, tehty hänen nuoruudessaan, kunniaton, minä myönnän,
+häpeällinen, minä myönnän, hänen tekemäkseen, minä myönnän, ja
+sentähden -- - se ei ollut hänen todellista luonnettaan.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kuinka te miehet puolustatte toinen toisianne.
+
+LORDI GORING
+Kuinka te naiset soditte toinen toistanne vastaan.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Katkerasti.) Sodin vain yhtä naista vastaan, Gertrud Chilterniä
+vastaan. Vihaan häntä nyt enemmän kuin koskaan.
+
+LORDI GORING
+Siitä syystä olette aiheuttanut hänen elämäänsä todellisen
+murhenäytelmän, arvelen.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nyrpistyksellä.) Ah. On olemassa ainoastaan yksi todellinen
+murhenäytelmä naisen elämässä. Se tosiasia, että hänen entisyytensä on
+aina hänen rakastajansa ja tulevaisuutensa pysyväisesti
+hänen aviomiehensä.
+
+LORDI GORING
+Lady Chiltern ei tiedä mitään sellaisesta elämästä, mihin te
+viittaatte.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Nainen, jonka hansikkaan numero on seitsemän ja kolmeneljännestä, ei
+milloinkaan tiedä juuri mitään. Tiedättehän, että Gertrud
+on aina pitänyt seitsemän ja kolmeneljänneksen kokoisia. Siinä
+on eräs syy, miksi meidän kesken ei koskaan ole ollut mitään
+siveellistä myötätuntoa. Niinpä niin, Arthur, otaksun, että tämä
+romanttinen välikohtaus voidaan katsoa päättyneeksi. Myönnätte
+kai, että se oli romanttinen, ettekö myönnä? Etuoikeudesta olla
+teidän vaimonne, olin valmis luovuttamaan suuren hinnan, valtiollisen
+urani huippukohdan. Te kieltäydytte. Hyvä on! Jos sir Robert Chiltern
+ei kannata minun Argentinan kanavasuunnitelmaani, paljastan hänet.
+Siinä kaikki.
+
+LORDI GORING
+Te ette saa sitä tehdä. Se olisi halpamaista, julmaa, häpeällistä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Kohauttaen olkapäitään.) Oi! Elkää käyttäkö suuria sanoja.
+Ne merkitsevät niin vähän. Tämä on kauppaneuvottelu. Siinä
+kaikki. Ei hyödytä sekoittaa tunteellisuutta siihen. Minä tarjouduin
+myymään Robert Chilternille erikoisen esineen. Jollei hän minulle
+maksa asettamaani hintaa, tulee hän maksamaan maailmalle
+suuremman hinnan. Tässä ei ole mitään enempää puhelemista. Minun
+täytyy mennä. Hyvästi. Ettekö anna kättä?
+
+LORDI GORING
+Teille? En! Teidän neuvottelunne Robert Chilternin kanssa saattaa
+olla inhoittavaa kauppaneuvottelua inhoittavana kaupan aikana;
+mutta näytätte unohtaneen, että tulitte tänne tänä iltana puhumaan
+rakkaudesta, te, jonka huulet saastuttavat sanan "rakkaus", te, jolle
+se on lujasti sinetöity kirja; menitte tänä iltana erään maailman mitä
+jaloimman ja hienoimman naisen kotiin alentamaan hänen miestään hänen
+silmissään, yrittäen tappaa hänen rakkautensa tätä kohtaan, valaaksenne
+myrkkyä hänen sydämeensä ja katkeruutta hänen elämäänsä, murtaaksenne
+hänen epäjumalansa ja kenties tuhoten hänen sielunsa. Sitä en voi
+teille antaa anteeksi. Se oli kauheata. Sellaiselle ei ole olemassa
+anteeksiantamusta.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Teette väärin minua kohtaan. Uskokaa minua, olette aivan
+kohtuuton minulle. En mennyt ensinkään herjaamaan Gertrudia.
+En aikonut tehdä mitään sellaista, kun menin. Läksin lady Markbyn
+kanssa aivan yksinkertaisesti kysymään, oliko eräs koriste, jalokivi,
+jonka kadotin jossakin eilenillalla, löytynyt Chilternien luona.
+Ellette usko minua, voitte kysyä lady Markbyltä. Hän on sanova
+teille, että se on totta. Kohtauksen, joka tapahtui lady Markbyn
+mentyä, aiheutti todellakin Gertrud raakuudellaan ja pilkallaan.
+Minä menin, oi, -- jos niin haluatte, hieman ilkeydestä -- mutta
+todella kysyäkseni, oliko timanttista rintaneulaani löydetty. Sellainen
+oli koko asian alku.
+
+LORDI GORING
+Timanttinen simpukkarintaneula, jossa on jalokivikoriste?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Niin. Kuinka te tiedätte?
+
+LORDI GORING
+Koska se on löytynyt. Totta puhuen, minä itse sen löysin ja
+tyhmästi unhotin sanoa hovimestarille mitään sen johdosta lähtiessäni.
+(Menee kirjoituspöydän luo ja avaa laatikon.) Se on tässä
+laatikossa. Ei, kas tämä! Se on rintaneula, eikö olekin? (Pitää
+rintaneulaa korkealla.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+On. Olen iloinen saadessani sen takaisin. Se oli -- lahja.
+
+LORDI GORING
+Tahdotteko pitää sitä?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Tietysti, jos panette sen kiinni. (_Lordi Goring_ pistää äkkiä
+sen hänen ranteensa ympäri.) Mitenkä te sen panette niinkuin
+rannerenkaan? En ensinkään tiennyt, että sitä saattaisi käyttää
+rannerenkaana.
+
+LORDI GORING
+Todellako?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Pitäen sievää käsivarttaan ylhäällä.) En. Mutta se näyttää
+minulla varsin hyvältä rannerenkaana, eikö näytäkin?
+
+LORDI GORING
+Kyllä; paljon paremmalta kuin viimein nähdessäni.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Milloin näitte sen viimein?
+
+LORDI GORING
+(Kylmästi.) Oh, kymmenen vuotta sitten lady Berkshirellä,
+jolta te sen varastitte.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Säikähtäen.) Mitä tarkoitatte?
+
+LORDI GORING
+Tarkoitan, että te varastitte koristeen serkultani, Mary Berkshireltä,
+jolle minä sen annoin, kun hän meni naimisiin. Epäluulo
+kohdistui erääseen palvelijaparkaan, joka pantiin pois häpeällä.
+Tunsin sen eilen illalla. Päätin, etten sanoisi sen johdosta mitään,
+ennenkuin löydän varkaan. Nyt olen löytänyt varkaan ja olen
+kuullut hänen oman tunnustuksensa.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Ravistaen päätään.) Se ei ole totta.
+
+LORDI GORING
+Tiedätte sen olevan totta. Sillä varas on tällä hetkellä kirjoitettu
+kasvoihinne.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiellän koko asian alusta loppuun. Sanon, etten ole ikinä nähnyt
+tuota kurjaa esinettä, eikä se ole ollut koskaan hallussani. (_Rouva
+Cheveley_ yrittää ottaa rannerenkaan kädestään, mutta epäonnistuu.
+_Lordi Goring_ näyttää huvitetulta. _Rouva Cheveleyn_ ohuet sormet
+kiskovat koristetta irti ilman tulosta. Hän päästää kirouksen.)
+
+LORDI GORING
+Esineen varastamisesta on se haitta, rouva Cheveley, että varas
+ei milloinkaan tunne, kuinka ihmeellinen varastamansa esine on.
+Ette saa tuota rannerengasta auki, ellette tiedä, missä nasta on.
+Ja huomaan, ettette tiedä, missä nasta on. Se on perin vaikea keksiä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Te raakalainen! Te pelkuri! (Yrittää jälleen avata säpistä
+rannerengasta, mutta epäonnistuu.)
+
+LORDI GORING
+Oi! Elkää käyttäkö suuria sanoja. Ne merkitsevät niin vähän.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Tarttuen jälleen äkillisen raivon vallassa rannerenkaaseen
+tolkuttomasti äännähdellen. Sitten pysähtyy ja katsoo lordi Goringiin.)
+Mitä aiotte tehdä?
+
+LORDI GORING
+Käyn soittamaan palvelijaani. Hän on erinomainen palvelija.
+Saapuu aina hetkelleen soitettaessa. Kun hän tulee, käsken hänen
+hakea poliisin.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Vavisten.) Poliisin. Mitä varten?
+
+LORDI GORING
+Huomenna Berkshiret panevat teidät syytteeseen. Sitä varten
+tulee poliisi.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(On nyt ruumiillisen kauhun vallassa. Hänen kasvonsa ovat vääntyneet.
+Suunsa on vinossa. Naamio on pudonnut hänen kasvoiltaan.
+Sillä hetkellä häntä on kamala katsella.) Elkää sitä tehkö. Olen
+tekevä mitä ikinä tahdotte. Mitä ikinä maailmassa te haluatte.
+
+LORDI GORING
+Antakaa minulle Robert Chilternin kirje.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Seis! Seis! Antakaa minulle ajattelun aikaa.
+
+LORDI GORING
+Antakaa minulle Robert Chilternin kirje!
+
+ROUVA CHEVELEY
+Minulla ei ole sitä mukanani. Annan sen teille huomenna.
+
+LORDI GORING
+Tiedätte, että valehtelette. Antakaa se heti. (_Rouva Cheveley_ ottaa
+kirjeen esiin ja ojentaa sen hänelle. On hirveän kalpea.)
+Tämäkö se on?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Käheällä äänellä.) Niin.
+
+LORDI GORING
+(Ottaa kirjeen, tutkii sitä, huokaa ja polttaa sen lampulla.) Niin
+hyvin puetuksi naiseksi, rouva Cheveley, on teillä hetkittäin
+ihastuttavan terve järki. Minä onnittelen teitä.
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Huomaa lady Chilternin kirjeen, jonka kuori juuri pistää esiin
+imupaperisalkun alta.) Olkaa hyvä, antakaa minulle vettä.
+
+LORDI GORING
+Mielelläni. (Menee huoneen nurkkaan ja kaataa lasin vettä. Hänen
+ollessaan selin rouva Cheveleyhin, ottaa tämä salaa lady Chilternin
+kirjeen. Kun lordi Goring palaa lasin kanssa, niin hän kieltäytyy
+siitä eleellä.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitän! Tahdotteko auttaa vaipan ylleni?
+
+LORDI GORING
+Mielelläni. (Panee vaipan hänen ylleen.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+Kiitos! En koskaan enään yritä tehdä kiusaa Robert Chilternille.
+
+LORDI GORING
+Onneksi teillä ei ole tilaisuutta siihen, rouva Cheveley.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Niinpä kyllä, mutta vaikka minulla olisi tilaisuutta, en sitä
+tekisi. Päinvastoin tulen tekemään hänelle suuren palveluksen.
+
+LORDI GORING
+Se on suuremmoista kuulla. Se on parannus.
+
+ROUVA CHEVELEY
+Niin on. En voi olla osoittamatta kunnian miehelle, niin arvokkaalle
+englantilaiselle kunnianmiehelle, että häntä häpeällisesti
+petetään ja niin -- -- --
+
+LORDI GORING
+Mitä nyt?
+
+ROUVA CHEVELEY
+Paljastan, että jollakin tavoin Gertrud Chilternin sanat ja tunnustus
+ovat osuneet minun taskuuni.
+
+LORDI GORING
+Mitä tarkoitatte?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Katkeran ivallisella äänellä.) Tarkoitan, että lähetän Robert
+Chilternille sen rakkauskirjeen, jonka hänen vaimonsa kirjoitti
+tänä iltana.
+
+LORDI GORING
+Rakkauskirjeen?
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Nauraen.) "Kaipaan teitä, luotan teihin, tulen luoksenne.
+Gertrud."
+
+LORDI GORING
+(Hypähtää kirjoituspöydän luo ja ottaa kirjekuoren huomaten sen
+tyhjäksi sekä pyörähtää ympäri.) Te kurja nainen, täytyykö teidän
+aina varastaa? Antakaa kirje minulle takaisin. Otan sen väkisten.
+Te ette poistu huoneestani, ennenkuin olen sen saanut. (Syöksee
+_rouva Cheveleytä_ kohti, mutta tämä heti painaa sähkökelloa,
+joka on pöydällä. Kello pärisee räikeästi ja _Phipps_ saapuu.)
+
+ROUVA CHEVELEY
+(Hetken vaitiolon jälkeen.) Lordi Goring vain soitti, että saattaisitte
+minut ulos. Hyvää yötä, lordi Goring. (Menee ulos _Phippsin_
+saattamana. Kasvoillaan loistaa ivariemu. Silmänsä ovat iloiset.
+Hän näyttää nuortuneelta. Hänen viimeinen silmänluontinsa on
+kuin nopea nuoli. _Lordi Goring_ puree huuliaan ja sytyttää
+savukkeen.)
+
+VÄLIVERHO.
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+Näyttämö: Sama kuin toisessa näytöksessä.
+(_Lordi Goring_ seisoo lieden edessä kädet taskuissa. Hän
+näyttää hyvin tuskaiselta.)
+
+LORDI GORING
+(Ottaen esiin taskukellonsa, silmää sitä ja painaa sähkökelloa.)
+On kovin kiusallista. En voi löytää tässä huoneessa ketään, jota
+voisi puhutella. Ja minulla on mielenkiintoisia tietoja kukkuramäärä.
+Olen kuin viimeinen painos "Niitä näitä". (Palvelija lähestyy.)
+
+JAMES
+Sir Robert on ulkoasiain virastossa, herra lordi.
+
+LORDI GORING
+Eikö lady Chiltern ole vielä alhaalla?
+
+JAMES
+Hänen armonsa ei ole vielä lähtenyt huoneestaan. Neiti Chiltern
+on juuri tullut ratsastamasta.
+
+LORDI GORING
+(Itsekseen.) Ah. Se on jotakin.
+
+JAMES
+Lordi Caversham on odottanut jonkun aikaa kirjastossa sir
+Robertia. Sanoin hänelle, että teidän ylhäisyytenne on täällä.
+
+LORDI GORING
+Kiitos. Tahdotteko ystävällisesti sanoa hänelle, että olen mennyt.
+
+JAMES
+(Kumartaen.) Kyllä sanon, herra lordi. (Poistuu.)
+
+LORDI GORING
+Todellakaan en halua tavata isääni kolmeen päivään. Se on liikaa
+jännitystä mille pojalle tahansa. Toivon herran tähden, että hän ei
+tulisi. Isien ei pitäisi olla nähtävissä eikä kuuluvissa. Se on ainoa
+oikea perhe-elämän edellytys. Äitien laita on toisin. Äidit ovat
+kultaisia. (Heittäytyy tuolille, ottaa esiin paperin alkaen sitä
+lukea.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Tulee.) Hyvä! Sir, mitä teet täällä? Tuhlaat aikaasi kuten
+tavallista, luulen?
+
+LORDI GORING
+(Heittää pois paperin ja nousee.) Rakas isä, kun joku vastaa
+vierailuun, tapahtuu se siinä tarkoituksessa, että hän hukkaa toisten
+ihmisten aikaa, eikä omaansa.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Oletko miettinyt, mitä puhuin sinulle eilen illalla.
+
+LORDI GORING
+En ole ajatellut mitään.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Anna sanasi, että menet naimisiin.
+
+LORDI GORING
+(Miellyttävästi.) En vielä, mutta toivoakseni ennen puolipäivällistä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Terävästi.) Voit saada lykkäystä päivälliseen asti, jos se on
+sinulle mukavampaa.
+
+LORDI GORING
+Kiitän kauheasti, mutta mieluummin kihlaudun ennen puolipäivällistä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hm! En koskaan tiedä, milloin sinä olet vakavissasi ja milloin et.
+
+LORDI GORING
+En minäkään tiedä, isä.
+
+  (Hetken vaitiolo.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+Otaksun, että olet lukenut "The Times'ia" tänä aamuna.
+
+LORDI GORING
+(Vilkkaasti.) "The Times'ia"? Tosiaankaan en. Luen vain "The
+Morning Post'ia". Ainoa, mitä tarvitsee tietää nykyaikaisesta
+elämästä, on se, missä herttuattaret ovat; kaikki muu on perin
+turmiollista.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Sinä tarkoitat, ettet ole lukenut "The Timesin" johtavaa artikkelia
+Robert Chilternin urasta?
+
+LORDI GORING
+Taivas varjelkoon! En. Mitä siinä sanotaan?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mitäpä siinä pitäisi sanoa, sir? Tietenkin kaikenlaista suosittelevaa.
+Chilternin puhe viime yönä Argentinan kanavan suunnitelmasta oli
+hienoimpia kaunopuheisuuden näytteitä, mitä koskaan on pidetty
+Alahuoneessa sitten Canningin esiintymistä.
+
+LORDI GORING
+-- Ah! En ole koskaan kuullut Canningista. En ole liioin halunnutkaan.
+Ja -- ja puolsiko Chiltern suunnitelmaa?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Puolsiko sitä, sir? Kuinka vähän häntä tunnet! Johan nyt, hän paljasti
+sen perusteellisesti sekä koko nykyaikaisen finanssipolitiikan
+järjestelmän. Tämä puhe on käännekohta hänen urallaan, kuten "The
+Times" painostaa. Sinun pitäisi lukea tuo artikkeli, sir. (Avaa
+"The Timesin".) "Sir Robert Chiltern ... huomattavin nuorista
+valtiomiehistämme... Loistava kaunopuhuja... Tahraton ura... Hyvin
+tunnettu luonteen rehellisyydestä... Edustaa parhainta englantilaisessa
+julkisessa elämässä... Ylevä vastakohta ulkomaiden politikoitsijain
+niin yleiselle höllälle moraalille." Sellaista ei koskaan sinusta tulla
+sanomaan, sir.
+
+LORDI GORING
+Vilpittömästi toivon, että ei, isä. Kuitenkin olen hyvilläni siitä,
+mitä te kerroitte Robertista, täydellisesti hyvilläni. Näkyy, että
+hänellä on rohkeutta.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hänellä on enemmän kuin rohkeutta, sir, hänellä on neroa.
+
+LORDI GORING
+Ah! Minä pidän rohkeuden parempana. Se ei ole niin yleistä
+nykyään, kuin nerokkuus on.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Toivon että menisit Parlamenttiin.
+
+LORDI GORING
+Rakas isä, vain ihmiset, jotka ovat hyvin hölmön näköisiä, menevät aina
+Alahuoneeseen ja ainoastaan ihmiset, jotka ovat hölmöjä
+niinikään menestyvät siellä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Miksi et yritä tehdä jotakin hyödyllistä elämässä?
+
+LORDI GORING
+Olen aivan liian nuori.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Itsepäisesti.) Vihaan tuota nuoruudella teeskentelyä, sir. Se
+on suureksi osaksi liian yleistä nykyään.
+
+LORDI GORING
+Nuoruus ei ole teeskentelyä. Nuoruus on taidetta.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Miksi et kosi tuota somaa neiti Chilterniä?
+
+LORDI GORING
+Olen hyvin hermostuneessa mielentilassa, etenkin tänä aamuna.
+
+LORDI CAVERSHAM
+En otaksu olevan vähintäkään mahdollisuutta, että hän hyväksyisi
+sinut.
+
+LORDI GORING
+En tiedä, kuinka on vedonlyönnin laita nykyään.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Jos hän ottaisi sinut, olisi hän hienoin hupsu Englannissa.
+
+LORDI GORING
+Sellaisen juuri haluaisin naida. Läpeensä järkevä vaimo alentaisi
+minut täydelliseen idiotismin tilaan vähemmässä kuin kuudessa
+kuukaudessa.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Sinä et ansaitse häntä, sir.
+
+LORDI GORING
+Rakas isä, jos me miehet naisimme sellaisia naisia, joita ansaitsemme,
+niin olisi elämämme kovin kurjaa.
+
+MABEL CHILTERN
+(Tulee.) Oi! Kuinka voitte, lordi Caversham! Toivon, että
+lady Caversham voi aivan hyvin.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Lady Caversham voi kuten tavallisesti, kuten tavallisesti.
+
+LORDI GORING
+Hyvää päivää, neiti Mabel.
+
+MABEL CHILTERN
+(Ei ole huomaavinaan lordi Goringia, ja kääntyy erikoisesti lordi
+Cavershamiin. ) Ja lady Cavershamin _hatut_ ... ovatko ne vihdoin
+hyvässä voinnissa?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ne ovat vakavasti jälleen sairastuneet, ikävä sanoakseni.
+
+LORDI GORING
+Hyvää päivää, neiti Mabel!
+
+MABEL CHILTERN
+(Lordi Cavershamille.) Toivon ettei tarvittaisi leikkausta.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Hymyillen hänen nenäkkyydelleen.) Jos niin olisi, täytyy meidän
+antaa lady Cavershamille nukutusainetta. Muussa tapauksessa
+hän ei koskaan suostuisi sallimaan, että höyheneenkään koskettaisiin.
+
+LORDI GORING
+(Lisääntyvällä korostuksella.) Hyvää päivää, neiti Mabel!
+
+MABEL CHILTERN
+(Kääntyen ympäri, teeskennellen ihmettelyä.) Oi! Oletteko te
+täällä? Tietenkin ymmärrätte, että rikottuanne sopimuksen, en
+koskaan enää puhu kanssanne.
+
+LORDI GORING
+Oi! Pyydän, elkää sanoko sellaista. Te olette Lontoossa ainoa
+henkilö, jonka todella haluan kuuntelevan puhettani.
+
+MABEL CHILTERN
+Lordi Goring, en koskaan usko ainoaakaan sanaa, minkä te tai
+minä sanomme toisillemme.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Te olette aivan oikeassa, rakkaani, aivan oikeassa ... ainakin
+mikäli se koskee häntä, minä tarkoitan.
+
+MABEL CHILTERN
+Luuletteko, että te mahdollisesti voisitte saada poikanne käyttäytymään
+vähän enemmän sopivaisuuden mukaan? Aivan kun vaihteeksi.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Minun täytyy valittaa, neiti Chiltern, että minulla ei ole mitään
+vaikutusta poikaani. Toivon, että minulla olisi. Jos minulla sitä
+olisi, tiedän mitä panisin hänet tekemään.
+
+MABEL CHILTERN
+Pelkään, että hän on noita kauhean heikkoja luonteita, jotka
+eivät ole vaikutuksille alttiita.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hän on hyvin sydämetön, hyvin sydämetön.
+
+LORDI GORING
+Minusta näyttää, että olen hieman haittana täällä.
+
+MABEL CHILTERN
+Teidän sopii hyvin olla haittana ja tietää, mitä ihmiset teistä
+sanovat takanapäin.
+
+LORDI GORING
+En vähääkään halua tietää, mitä ihmiset sanovat minusta selän
+takana. Se tekee minut aivan liian itserakkaaksi.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Tämän jälkeen, rakkaani, minun todella täytyy sanoa teille
+hyvästit.
+
+MABEL CHILTERN
+Oi! Toivon, ettette jätä minua yksinäni lordi Goringin kanssa.
+Varsinkaan tällaisena varhaisena aamuhetkenä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Pelkään etten voi ottaa häntä mukaani Downing-kadulle. Nyt
+ei ole pääministerin päivä, jolloin on yksityisten vastaanotto.
+(Pudistaa Mabel Chilternin kättä, ottaa hattunsa ja sauvansa sekä
+menee ulos; poistuessaan silmää vihaisesti lordi Goringiin.)
+
+MABEL CHILTERN
+(Ottaa ruusuja ja alkaa järjestämään niitä maljaan pöydällä.)
+Ihmiset, jotka eivät pidä kiinni sopimuksestaan puistossa, ovat
+kamalia.
+
+LORDI GORING
+Inhoittavia.
+
+MABEL CHILTERN
+Olen iloinen, että myönnätte sen. Mutta soisin, ettette näyttäisi
+olevanne niin hyvillänne siitä.
+
+LORDI GORING
+En voi auttaa sitä. Näytän aina iloiselta, kun olen teidän seurassanne.
+
+MABEL CHILTERN
+(Surullisesti.) Sitten luulen, että minun velvollisuuteni on jäädä
+seuraanne.
+
+LORDI GORING
+Tietenkin on.
+
+MABEL CHILTERN
+No hyvä, minun velvollisuuteni on sellainen asia, jota en koskaan
+tee -- periaatteen vuoksi. Se aina painaa minua. Niinpä pelkään,
+minun täytyy jättää teidät.
+
+LORDI GORING
+Pyydän, elkää, neiti Mabel. Minulla on jotakin hyvin tärkeää
+sanottavaa teille.
+
+MABEL CHILTERN
+(Ihastuneesti.) Oi! Onko se kosinta?
+
+LORDI GORING
+(Jonkin verran nolostuen.) Niinpä niin, kyllä, se on -- minun
+täytyy sanoa, se on.
+
+MABEL CHILTERN
+(Näyttäen iloiselta.) Olen niin iloinen. Se on toinen tänään.
+
+LORDI GORING
+(Loukkaantuneesti.) Toinen tänään? Kuka itserakas aasi on
+ollut kyllin tunkeileva uskaltaakseen kosia teitä ennenkuin minä
+olin tehnyt kosintani.
+
+MABEL CHILTERN
+Tommy Trafford tietysti. Tänään on yksi Tommyn kosimispäiviä.
+Hän aina kosii tiistaina ja torstaina huvikauden aikana.
+
+LORDI GORING
+Ettehän vastannut myöntävästi, toivon?
+
+MABEL CHILTERN
+Minä pidän sääntönä, etten koskaan vastaa myöntävästi Tommylle.
+Siitä syystä hän jatkaakin kosintaansa. Kuitenkin, kun te ette
+poikennut tänään aamupäivällä, olin vähällä suostua. Siitä olisi
+tullut oivallinen läksy sekä hänelle että teille, jos sen olisin
+tehnyt. Se olisi opettanut teille molemmille parempia tapoja.
+
+LORDI GORING
+Oi, kiusallinen Tommy Trafford! Tommy on yksinkertainen,
+pikku aasi. Rakastan teitä.
+
+MABEL CHILTERN
+Tiedän sen. Ja mielestäni teidän olisi tullut ilmoittaa se aikaisemmin.
+Olen varma, että olen antanut teille kosolta tilaisuuksia.
+
+LORDI GORING
+Mabel, olkaa vakava. Pyydän olkaa vakava.
+
+MABEL CHILTERN
+Ah, se on asia, jonka mies aina sanoo tytölle ennenkuin hän on
+mennyt hänen kanssaan naimisiin. Hän ei sano sitä koskaan perästä
+päin.
+
+LORDI GORING
+(Ottaen häntä kädestä.) Mabel, olen sanonut teille, että rakastan
+teitä. Ettekö voi hieman osoittaa minulle vastarakkautta?
+
+MABEL CHILTERN
+Arthur, sinä yksinkertainen. Jos sinä tiedät mitään ... jostakin
+mitä et ... niin sinä tietäisit, että jumaloin sinua. Jokainen
+Lontoossa tietää sen paitsi sinä. Sehän on julkinen skandaali, millä
+tavoin sinua rakastan. Olen viimeisenä kuutena kuukautena käynyt
+ja kertonut koko seurapiirille, että jumaloin sinua. Ihmettelen,
+että keksitte jotakin minulle sanottavaa. Minulla ei ole mitään
+tahtoa. Ainakin olen niin onnellinen, että aivan varmasti en tunne
+itseäni.
+
+LORDI GORING
+(Tempaa hänet syleilyynsä ja suutelee häntä. Seuraa lyhyt autuas
+hetki.) Rakas! Tiedätkös, pelkäsin kauheasti saavani rukkaset.
+
+MABEL CHILTERN
+(Katsoen häneen.) Mutta ethän ole vielä koskaan saanut rukkasia, ethän
+Arthur? En voi kuvitella, että kukaan vastustaisi sinua.
+
+LORDI GORING
+(Suudeltuaan häntä jälleen.) Tietenkään en ole tarpeeksi hyvä
+sinulle, Mabel.
+
+MABEL CHILTERN
+(Painautuen likelle häntä.) Olen niin iloinen, kultani. Pelkäsin,
+että sinä olisit...
+
+LORDI GORING
+(Hiukan mietittyään.) Minä olen... olen vähän yli kolmekymmentä.
+
+MABEL CHILTERN
+Rakas! Sinä näytät viikkoja nuoremmalta.
+
+LORDI GORING
+(Innostuneesti.) Kuinka herttaista, että niin sanot!... Ja
+vilpittömästi kerron sinulle, että olen kauhean ylimielinen.
+
+MABEL CHILTERN
+Mutta niinhän minäkin olen, Arthur. Niinpä sovimme varmasti
+yhteen. Ja nyt minun on mentävä katsomaan Gertrudia.
+
+LORDI GORING
+Täytyykö sinun tosiaan? (Suutelee häntä.)
+
+MABEL CHILTERN
+Kyllä.
+
+LORDI GORING
+Sitten sano hänelle, että tahtoisin erikseen puhua hänen kanssaan.
+Olen kaiken aamua odottanut täällä nähdäkseni joko häntä tai Robertia.
+
+MABEL CHILTERN
+Tarkoitatko sanoa, ettet tullutkaan tänne erikoisesti minua
+tavaksesi?
+
+LORDI GORING
+(Riemuiten.) Ei, se oli neronleimaus.
+
+MABEL CHILTERN
+Ensimmäinen sinulla.
+
+LORDI GORING
+(Päättäväisesti.) Minun viimeiseni.
+
+MABEL CHILTERN
+Se on hauskaa kuulla. Nyt elä hievahda. Olen takaisin viiden
+minuutin perästä. Eläkä lankea mihinkään kiusaukseen poissa
+ollessani.
+
+LORDI GORING
+Rakas Mabel, kun sinä olet poissa, ei minulla ole ketään. Tulen
+hirveän riippuvaiseksi sinusta.
+
+LADY CHILTERN
+(Tulee.) Hyvää huomenta, rakas! Kuinka sievän näköinen olet!
+
+MABEL CHILTERN
+Kuinka kalpealta sinä näytätkään, Gertrud! Se pukee sinua.
+
+LADY CHILTERN
+Hyvää huomenta, lordi Goring.
+
+LORDI GORING
+(Kumartaen.) Hyvää huomenta, lady Chiltern.
+
+MABEL CHILTERN
+(Erikseen lordi Goringille.) Olen kasvihuoneella toisen palmupuun
+alla vasemmalta.
+
+LORDI GORING
+Toisen vasemmalta?
+
+MABEL CHILTERN
+(Näyttäen veitikkamaisen kummastuneelta.) Niin, tavanmukainen palmupuu.
+(Heittää hänelle lady Chilternin huomaamatta lentosuukkosen ja menee
+ulos.)
+
+LORDI GORING
+Lady Chiltern, minulla on erittäin paljon hyviä uutisia teille
+kerrottavana. Rouva Cheveley luovutti minulle eilen illalla
+Robertin kirjeen ja minä poltin sen. Robert on turvassa.
+
+LADY CHILTERN
+(Vaipuen sohvalle.) Turvassa! Olen siitä niin iloinen. Miten
+hyvä ystävä olette hänelle ... meille.
+
+LORDI GORING
+Nyt on vain yksi henkilö, jonka voi sanoa olevan vaarassa.
+
+LADY CHILTERN
+Kuka se on?
+
+LORDI GORING
+(Istuen hänen viereensä.) Te itse.
+
+LADY CHILTERN
+Minä! Vaarassa? Mitä tarkoitatte?
+
+LORDI GORING
+Vaarassa on liian suuri sana. Sitä sanaa ei minun olisi pitänyt
+käyttää. Mutta myönnän, että minulla on kerrottavana teille
+jotakin, joka tuottaa teille mielipahaa ja joka minua kauheasti
+surettaa. Eilen illalla kirjoititte minulle hyvin kauniin, naisellisen
+kirjeen, kysyen apuani. Te kirjoititte minulle kuten vanhalle
+ystävälle, eräälle miehenne vanhimmista ystävistä. Rouva Cheveley
+varasti tuon kirjeen huoneestani.
+
+LADY CHILTERN
+Jospa niinkin, mitä se häntä hyödyttää? Miksi hän ei voisi sitä
+pitää.
+
+LORDI GORING
+(Nousten.) Lady Chiltern, tahdon olla aivan avomielinen teille.
+Rouva Cheveley on keksinyt erikoisen tulkinnan tuon kirjeen
+suhteen ja aikoo lähettää sen miehellenne.
+
+LADY CHILTERN
+Mutta minkä selityksen hän sen johdosta voisi sepittää?...
+Oi, ei sellaista, ei sellaista! Jos minä surussa ja toivoen apuanne,
+luottaen teihin ilmoitin tulevani luoksenne -- että neuvoisitte
+minua ... tukisitte minua. Oi, onko niinkin katalia naisia kuin tuo...?
+Ja hän aikoo lähettää sen miehelleni? Kertokaa minulle, mitä
+tapahtui. Kertokaa miten tuo kaikki tapahtui.
+
+LORDI GORING
+Rouva Cheveley oli pujahtanut kirjastoni viereiseen huoneeseen
+tietämättäni. Luulin että henkilö, joka odotti tuossa huoneessa
+minun tapaamistani, olitte te itse. Robert tuli odottamatta. Tuoli
+tai jokin muu kaatui siinä huoneessa. Hän ryntäsi sisään ja kohtasi
+rouva Cheveleyn. Oli hirveä kohtaus välillämme. Minä yhä luulin,
+että siellä olitte te. Robert läksi vihoissaan. Ja loppu kaikesta oli,
+että rouva Cheveley sai haltuunsa kirjeenne -- -- hän sen varasti,
+milloin ja miten, en tiedä.
+
+LADY CHILTERN
+Mitä oli kello, kun tuo tapahtui?
+
+LORDI GORING
+Kello puoli yksitoista. Ja nyt ehdotan, että me kerromme heti
+koko asian Robertille.
+
+LADY CHILTERN
+(Katsoen häneen pelästyksellä, joka kuvastaa kauhua.) Te haluatte minun
+kertovan Robertille, että rouva, jota te odotitte, ei ollut rouva
+Cheveley, vaan minä itse. Ja että luulitte minun olevan piiloutuneena
+kotinne huoneeseen kello puoli yksitoista yöllä. Tahdotteko, että
+kertoisin hänelle sellaista?
+
+LORDI GORING
+Ajattelen, että olisi parempi, jos hän saisi tietää täyden toden.
+
+LADY CHILTERN
+(Nousten.) Oi, en saata, en saata!
+
+LORDI GORING
+Saanko minä sen tehdä.
+
+LADY CHILTERN
+Ei.
+
+LORDI GORING
+(Surullisesti.) Olette väärässä, lady Chiltern.
+
+LADY CHILTERN
+Ei. Tuo kirje on siepattava pois. Siinä kaikki. Mutta kuinka
+voin sen tehdä. Kirjeitä tulee hänelle joka hetki päivässä. Hänen
+sihteerinsä avaavat ne ja antavat hänelle. En uskalla pyytää
+palvelijoita tuomaan minulle hänen kirjeitään. Se olisi sopimatonta.
+Oi! Miksi ette sano minulle, mitä tehdä.
+
+LORDI GORING
+Pyydän, olkaa levollinen, lady Chiltern ja vastatkaa kysymyksiin, jotka
+teen teille. Sanoitte, että hänen sihteerinsä avaavat hänen kirjeensä.
+
+LADY CHILTERN
+Niin kyllä.
+
+LORDI GORING
+Kuka on hänen luonaan tänään? Onko herra Trafford?
+
+LADY CHILTERN
+Ei. Herra Montford, luulen mä.
+
+LORDI GORING
+Voitteko luottaa häneen?
+
+LADY CHILTERN
+(Epätoivon ilmeellä.) Oi! Kuinka voin tietää?
+
+LORDI GORING
+Tekisikö hän, mitä pyydätte, tekisikö?
+
+LADY CHILTERN
+Luulen niin.
+
+LORDI GORING
+Kirjeenne oli kirjoitettu vaaleanpunaiselle paperille. Hän saattaisi
+tuntea sen lukematta, saattaisiko? Väristä ehkä?
+
+LADY CHILTERN
+Otaksun niin.
+
+LORDI GORING
+Onko hän talossa nyt?
+
+LADY CHILTERN
+On.
+
+LORDI GORING
+Sitten tahdon itse mennä häntä tapaamaan ja kertoa, että erityinen
+kirje, kirjoitettu vaaleanpunaiselle paperille on tulossa
+Robertille tänään ja ettei hänen tule sitä millään muotoa saada.
+(Menee ovelle ja avaa sen.) Oi! Robert on rapuissa tulossa, tuo
+kirje kädessään. Hän on jo sen saanut.
+
+LADY CHILTERN
+(Tuskan huudolla.) Oi! Olette pelastanut hänen henkensä,
+mitä olette minulle tehnyt?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Lähestyy. Hänellä on kädessään kirje, jota lukee. Hän tulee
+vaimoaan vastaan huomaamatta lordi Goringin läsnäoloa.) "Kaipaan
+teitä. Luotan teihin. Tulen luoksenne. Gertrud." Oi! Rakkaani!
+Onko tämä totta? Sinä todellakin luotat minuun ja kaipaat minua.
+Jos on sillälailla, niin on minun asiani tulla sinun luoksesi eikä
+sinun asiasi kirjoittaa tulostasi minun luokseni. Tämä sinun kirjeesi,
+Gertrud, saattaa minut tuntemaan, että ei mikään, mitä maailma
+mahtaneekin tehdä, voi vahingoittaa minua nyt. Kaipaatko minua,
+Gertrud? (Lordi Goring, jota Robert Chiltern ei huomaa, tekee
+anovan merkin lady Chilternille, että tämä sopeutuisi tilanteeseen
+ja hyväksyisi sir Robertin erehdyksen.)
+
+LADY CHILTERN
+Kaipaan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Luotatko sinä minuun?
+
+LADY CHILTERN
+Luotan.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ah. Miksi et sinä lisännyt, että sinä rakastat minua?
+
+LADY CHILTERN
+(Ottaen häntä kädestä.) Koska rakastin sinua. (_Lordi Goring_
+menee kasvihuoneeseen.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Suutelee häntä.) Gertrud, sinä et tiedä, mitä tunnen. Kun
+Montford ojensi minulle kirjeen pöydän yli -- hän oli sen avannut
+erehdyksessä luullakseni, silmäämättä kirjekuoren käsialaa -- ja
+minä luin sen, oi! En välittänyt, mikä häpeä tai rangaistus odottaisi
+minua, ajattelin vain, että sinä vielä rakastat minua.
+
+LADY CHILTERN
+Sinua ei odota mikään onnettomuus, mikään julkinen häpeä.
+Rouva Cheveley on luovuttanut lordi Goringille hallussaan olleen
+asiapaperin, ja tämä on sen hävittänyt.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Oletko siitä varma, Gertrud?
+
+LADY CHILTERN
+Kyllä, lordi Goring kertoi sen juuri minulle.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Sitten olen turvassa! Oi! Miten ihmeellinen asia on olla turvassa.
+Kaksi päivää olen ollut kauhun vallassa. Nyt olen suojattu.
+Kuinka Arthur hävitti kirjeeni? Kerro minulle!
+
+LADY CHILTERN
+Hän poltti sen.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Toivon, että olisin nähnyt tuon nuoruuden syntini palavan poroksi.
+Kuinka moni mies nykyajan elämässä soisi näkevänsä menneisyytensä
+palavan valkoiseksi poroksi silmäinsä edessä. Onko Arthur yhä täällä?
+
+LADY CHILTERN
+Kyllä, hän on kasvihuoneessa.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Olen nyt niin iloinen, että pidin tuon puheen viime yönä Alahuoneessa,
+niin iloinen. Tein sen ajatellen, että julkinen häväistys
+voisi olla tuloksena. Mutta niin ei käynytkään.
+
+LADY CHILTERN
+Julkinen kunnioitus on ollut seurauksena.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Niin luulen. Pelkään sitä melkein. Vaikka olenkin turvattu
+ilmitulolta, vaikka kaikki yritykset minua vastaan ovat tuhoutuneet,
+niin luulen Gertrud, luulen että minun pitäisi vetäytyä pois julkisesta
+elämästä. (Katsoo tuskaisesti vaimoaan.)
+
+LADY CHILTERN
+(Innolla.) Oi, kyllä, Robert, sinun tulisi tehdä se. Sinun
+velvollisuutesi on tehdä se.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Se on suuri luovutus.
+
+LADY CHILTERN
+Ei, se on suuri voitto.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Kävelee edestakaisin huolestuneen näköisenä. Tulee sitten vaimonsa luo
+ja kietoo käsivartensa tämän hartioiden ympäri.) Ja sinä
+tulisit onnelliseksi eläen jossakin yksinäsi kanssani, ulkomailla
+kenties, eli maalla kaukana Lontoosta, syrjässä julkisesta elämästä?
+Etkö tuntisi mitään kaipausta?
+
+LADY CHILTERN
+Oi, en mitään Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Surullisesti.) Entä kunnianhimosi minun puolestani? Sinulla
+oli tapana olla kunnianhimoinen vuokseni.
+
+LADY CHILTERN
+Oi! Kunnianhimoni! Minulla ei ole nyt mitään muuta kuin toivo,
+että me kaksi rakastaisimme toisiamme. Juuri kunnianhimosi
+johti sinut harhaan. Elkäämme puhuko kunnianhimosta. (Lordi
+Goring palaa kasvihuoneesta näyttäen itsekseen hyvin iloiselta ja on
+puvussaan kokonaan uusia buttonhole, jonka joku on tehnyt hänelle.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Mennen häntä vastaan.) Arthur, minun tulee kiittää sinua siitä,
+mitä olet tehnyt puolestani. En tiedä, miten voin sen palkita.
+(Pudistaa hänen kättään.)
+
+LORDI GORING
+Rakas veikko, tahdon sen heti sanoa. Tällä hetkellä ... tavallisen
+palmupuun alla ... tarkoitan kasvihuoneessa.
+
+MASON
+(Tulee.) Lordi Caversham.
+
+LORDI GORING
+Tuo ihailtava isäni tosiaan pitää tapana tulla saapuville vääränä
+hetkenä. Hän on siinä hyvin sydämetön, hyvin sydämetön kerrassaan.
+(Lordi Caversham tulee. Mason poistuu.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+Hyvää päivää, lady Chiltern! Onnittelen teitä mitä lämpimimmin,
+Chiltern, loistavasta puheestanne eilen illalla. Erosin juuri
+pääministeristä ja te saatte vapaana olevan paikan ministeristössä.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ilon ja riemun ilme katseessaan.) Paikan ministeristössä?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Niin, tässä on pääministerin kirje. (Ojentaa kirjeen.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ottaa kirjeen ja lukee sitä.) Paikka ministeristössä!
+
+LORDI CAVERSHAM
+Varmasti, ja te hyvin sen myös ansaitsette. Te olette tuonut nykyiseen
+valtiolliseen elämään sitä, mitä me niin paljon tarvitsemme -- ylevän
+luonteen, korkean moraalisen sävyn, yleviä periaatteita. (Lordi
+Goringille.) Tuota kaikkea ei ole sinulla, sir, eikä tule koskaan
+olemaan.
+
+LORDI GORING
+En pidä periaatteista, isä. Minusta ovat ennakkoluulot parempia.
+(_Sir Robert Chiltern_ on suostumaisillaan pääministerin tarjoukseen,
+kun huomaa vaimonsa katsovan häneen kirkkain, vilpittömin
+silmin. Silloin hän käsittää, että suostuminen on mahdotonta.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+En voi suostua tähän tarjoukseen, lordi Caversham. Olen päättänyt evätä
+sen.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Evätä sen, sir!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Aikomukseni on heti erota julkisesta elämästä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Tuskitellen.) Evätä paikka ministeristössä ja väistyä pois julkisesta
+elämästä? En ole kuullut sellaista kirottua moskaa koko
+elämäni aikana. Pyydän teiltä anteeksi, lady Chiltern. Chiltern,
+pyydän anteeksi. (Lordi Goringille.) Elä virnistä tuolla tavoin, sir.
+
+LORDI GORING
+En, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Lady Chiltern, olette järkevä nainen, Lontoon järkevin nainen,
+järkevin nainen, mitä tunnen. Tahdotteko olla ystävällinen ja
+estää miehenne tekemästä sellaista ... puhumasta sellaista...
+Tahdotteko olla ystävällinen ja tehdä sen, lady Chiltern?
+
+LADY CHILTERN
+Mielestäni mieheni päätös on oikea, lordi Caversham. Hyväksyn
+sen.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Te hyväksytte sen? Voi taivas!
+
+LADY CHILTERN
+(Ottaen miestään kädestä.) Minä ihailen häntä siitä. Ihailen
+häntä suunnattomasti siitä. En ole koskaan ennen ihaillut häntä
+niin paljon. Hän on hienompi kuin mitä koskaan hänestä ajattelin.
+(Sir Robert Chilternille.) Menethän kirjoittamaan kirjeesi
+pääministerille, menethän? Elä epäröi sen suhteen, Robert.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Katkeralla sävyllä.) Luulen, että on parasta kirjoittaa se heti.
+Sellaista uhria ei voi uudistaa. Pyydän anteeksi lordi Caversham,
+että poistun hetkiseksi.
+
+LADY CHILTERN
+Tulenhan kanssasi, Robert, vai kuinka?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Tule vain, Gertrud.
+
+  (Lady Chiltern menee hänen kerallaan.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mitä on tapahtunut tässä perheessä? Jotain on täällä hullusti,
+äsh. (Tarttuen otsaansa.) Heikkopäisyyttä! Perinnöllisyyttä,
+luulen. Ja vielä molemmat. Vaimo niinkuin mieskin. Hyvin surullista.
+Hyvin surullista todellakin! Eikä ole mikään vanha perhe.
+En voi sitä ymmärtää.
+
+LORDI GORING
+Ei se ole heikkopäisyyttä, isä, vakuutan teille.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mitä se sitten on, sir?
+
+LORDI GORING
+(Hetken arveltuaan.) Niinpä niin, se on sitä, mitä meidän päivinämme
+kutsutaan korkeaksi moraalin asteeksi, isä. Siinä kaikki.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Vihaan noita uusia äsken keksittyjä nimityksiä. Samanlaista
+tapasimme me viisikymmentä vuotta sitten kutsua heikkopäisyydeksi. En
+viivy tässä talossa kauvemmin.
+
+LORDI GORING
+(Ottaen häntä käsivarresta.) Oi! Tulkaahan juuri tänne hetkeksi,
+isä. Kolmas palmupuu vasemmalla, tavallinen palmupuu.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mitä, sir?
+
+LORDI GORING
+Suokaa anteeksi, isä. Minä unohdin. Kasvihuoneessa isä --
+kasvihuoneessa on joku, joka haluaa puhella kanssanne.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mistä, sir?
+
+LORDI GORING
+Minusta, isä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Virnistäen.) Siitä aiheesta ei paljoakaan kaunopuheisuutta synny.
+
+LORDI GORING
+Ei, isä, mutta tuo lady on minun kaltaiseni. Hän ei muutoinkaan
+suuresti välitä kaunopuheisuudesta. Se on hänen mielestään liikanaista
+melua. (_Lordi Caversham_ menee kasvihuoneeseen. Lady Chiltern tulee.)
+
+LORDI GORING
+Lady Chiltern miksi pelaatte rouva Cheveleyn korteilla?
+
+LADY CHILTERN
+(Hämmästyen.) En teitä ymmärrä.
+
+LORDI GORING
+Rouva Cheveley teki yrityksen tuhotakseen miehenne joko poistamalla
+hänet julkisuudesta tahi pakoittamalla hänet valitsemaan
+häpeällisen kannan. Viimemainitusta murhenäytelmästä te hänet
+pelastitte. Edellämainittuun häntä nyt johdatte. Miksi tekisitte
+hänelle sen vääryyden, jota rouva Cheveleyn ei onnistunut, vaikka
+yritti?
+
+LADY CHILTERN
+Lordi Goring.
+
+LORDI GORING
+(Kooten voimansa suureen ponnistukseen näytellen keikarin takana
+piilevää filosofia.) Lady Chiltern, sallikaa minun. Kirjoititte
+minulle eilen illalla kirjeen, jossa sanoitte luottavanne minuun
+ja toivovanne apuani. Nyt on hetki, jolloin todella tarvitsette
+apuani, nyt on aika, jolloin teidän tulee luottaa minuun, luottaa
+minun neuvooni ja arvosteluuni. Te rakastatte Robertia. Ette
+halua surmata hänen rakkauttaan teihin. Millainen asema tulee
+hänellä olemaan, jos te riistätte häneltä hänen kunnianhimonsa
+hedelmät, jos te otatte hänet suuren valtiollisen uran loistosta, jos
+te suljette julkisen elämän ovet hänen edestään, jos te tuomitsette
+hänet karille ajautuneen hedelmättömyyteen, hänet, joka oli luotu
+voittokulkuun ja menestykseen. Naiset eivät ole tarkoitetut
+tuomitsemaan meitä, vaan antamaan anteeksi silloin kun tarvitsemme
+anteeksiantamusta. Anteeksianto, eikä rangaistus, on heidän
+tehtävänsä. Minkätähden kurittaisitte häntä vitsalla rikoksen
+vuoksi, joka on tehty nuoruudessa ennenkuin hän tunsi teitä, ennenkuin
+hän tunsi itseään? Miehen elämällä on suurempi merkitys kuin naisen.
+Sillä on laajemmat saavutukset, avarampi liikunta-ala ja suuremmat
+kiihottimet. Naisen elämä pyörii tunteiden kehässä. Miehen elämä
+liikkuu älyn piirissä. Elkää tehkö sellaista hirveätä erehdystä, lady
+Chiltern. Nainen, joka kykenee pysyttämään miehen rakkauden ja osoittaa
+hänelle vastarakkautta, on tehnyt kaiken, mitä maailma naiselta toivoo
+tai mitä sen pitäisi toivoa.
+
+LADY CHILTERN
+(Hämmentyneenä ja epäröiden.) Mutta miehenihän itse tahtoo
+vetäytyä pois julkisuudesta. Hän tuntee, että se on hänen
+velvollisuutensa. Hän juuri ensimäiseksi niin sanoi.
+
+LORDI GORING
+Ennenkuin Robert menettäisi teidän rakkautenne, tekisi hän
+mitä tahansa, katkaisisi koko uransa, kuten hän nyt on tekemäisillään.
+Hän on tekemäisillään teidän vuoksenne kauhean uhrauksen.
+Noudattakaa neuvoani, lady Chiltern ja elkää hyväksykö niin suurta
+uhrausta. Jos niin teette, saatte elämässänne sen katkerasti katua.
+Me miehet ja naiset emme ole luodut hyväksymään sellaisia uhrauksia
+toinen toiseltamme. Me emme ole niiden arvoiset. Sitäpaitsi Robertia on
+kyllin rangaistu.
+
+LADY CHILTERN
+Meitä molempia on rangaistu. Asetin hänet liian korkealle.
+
+LORDI GORING
+(Syvä tunne äänessään.) Elkää siitä syystä asettako häntä liian
+matalalle. Jos hän on pudonnut alttariltaan, elkää sysätkö häntä
+liejuun. Uraltaan suistuminen olisi Robertille samaa kuin häpeän
+lieju. Valta on hänen intohimonsa. Hän menettäisi kaiken, myös
+kyvyn rakastaa teitä. Miehenne elämä on tällä hetkellä käsissänne,
+miehenne rakkaus on käsissänne. Elkää turmelko häneltä molempia.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Tulee.) Gertrud, tässä on kirjeeni luonnos. Luenko sen sinulle?
+
+LADY CHILTERN
+Anna katson sitä. (Sir Robert Chiltern ojentaa hänelle kirjeen.
+Hän lukee sen ja sitten intohimoisin ilmein repii sen.)
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mitä teet?
+
+LADY CHILTERN
+Miehen elämällä on suurempi merkitys kuin naisen. Sillä on laajemmat
+saavutukset, avarampi liikunta-ala, suuremmat kiihottimet. Meidän
+elämämme pyörii tunteiden kehässä. Miehen elämä liikkuu älyn alueella.
+Olen juuri tämän oppinut ja paljon muuta sen ohella lordi Goringilta.
+Ja minä en tahdo turmella sinulta elämääsi enkä nähdä, että sinä sen
+turmelisit uhraten minun vuokseni -- tarpeettomasti uhraten.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Gertrud! Gertrud!
+
+LADY CHILTERN
+Te voitte hairahtua. Miehet helposti hairahtuvat. Ja minä
+annan anteeksi. Tällä tavoin nainen auttaa maailman menoa.
+Näen sen nyt.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Suuren liikutuksen valtaamana syleilee häntä.) Vaimoni! Vaimoni!
+(Lordi Goringille.) Arthur, näyttää siltä, että minä aina joudun
+sinulle kiitollisuuden velkaan.
+
+LORDI GORING
+Oi, ei rakas Robert. Olet kiitollisuuden velassa lady Chilternille,
+et minulle!
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Olen sinulle paljosta kiitollisuuden velassa. Ja nyt kerro, mitä
+olit minulta kysymäisilläsi juuri kun lordi Caversham tuli sisään.
+
+LORDI GORING
+Robert, olet siskosi holhooja, ja toivon suostumustasi siihen,
+että menen hänen kanssaan avioliittoon. Siinä kaikki.
+
+LADY CHILTERN
+Oi, olen niin iloinen! Olen niin iloinen! (Pudistaa lordi Goringin
+kättä.)
+
+LORDI GORING
+Kiitän teitä lady Chiltern.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hämmästyneen näköisenä.) Sisareni sinun vaimoksesi?
+
+LORDI GORING
+Aivan niin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Puhuen vakuuttavan lujasti.) Arthur, olen hyvin pahoillani,
+mutta se ei voi tulla kysymykseen. Minun on ajateltava Mabelin
+tulevaista onnea. Enkä usko, että hänen onnensa olisi turvattu
+sinun käsissäsi. En voi suostua hänen uhraamiseensa.
+
+LORDI GORING
+Uhraamiseen?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Niin, täydelliseen uhraamiseen. Rakkaudeton avioliitto on hirveä.
+Mutta eräs seikka on pahempi kuin kokonaan rakkaudeton avioliitto.
+Avioliitto, jossa on rakkautta mutta vain toisen puolelta,
+uskollisuutta, mutta vain toisen puolelta, antautumusta mutta
+vain toisen puolelta ja jossa toinen noista kahdesta sydämestä
+varmasti tulee murtumaan.
+
+LORDI GORING
+Mutta minä rakastan Mabelia. Ei kenelläkään toisella naisella
+ole sijaa minun elämässäni.
+
+LADY CHILTERN
+Robert, jos he rakastavat toinen toistaan, miksi he eivät menisi
+naimisiin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Arthur ei voi hankkia Mabelille sitä rakkautta, minkä tämä
+ansaitsee.
+
+LORDI GORING
+Mikä syy sinulla on noin sanoa?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Hetken vaitiolon perästä.) Vaaditko sinä todella, että minä sen
+sanon sinulle.
+
+LORDI GORING
+Tietysti vaadin.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Kuten haluat. Kun olin luonasi eilen illalla, tapasin rouva Cheveleyn
+piilottautuneena huoneissasi. Oli kello kymmenen ja yhdentoista
+välillä yöllä. En tahdo sanoa mitään enempää. Sinun suhteesi rouva
+Cheveleyhin -- kuten eilen illalla sanoin -- ei vähääkään liikuta
+minua. Hänen harjoittamansa lumous sinuun näkyy uusiintuneen. Puhuit
+minulle eilen illalla hänestä kuten puhtaasta ja tahrattomasta
+naisesta, jota arvostat ja kunnioitat. Olkoon niin. Mutta minä en voi
+luovuttaa sisareni elämää sinun käsiisi. Tekisin siinä väärin. Se olisi
+oikeudetonta, kunniattoman oikeudetonta häntä kohtaan.
+
+LORDI GORING
+Minulla ei ole mitään enempää sanottavaa.
+
+LADY CHILTERN
+Robert, ei se ollut rouva Cheveley, jota lordi Goring odotti eilen
+illalla.
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Ei rouva Cheveley! Kuka se sitten oli?
+
+LORDI GORING
+Lady Chiltern.
+
+LADY CHILTERN
+Se oli oma vaimosi. Robert, eilen iltapäivällä sanoi lordi Goring
+minulle, että jos milloin tahansa minulla olisi murhe, niin voisin
+tulla hänen luokseen apua saamaan, koska hän on meidän vanhin
+ja parhain ystävämme. Myöhemmin, tuon kamalan kohtauksen
+jälkeen tässä huoneessa kirjoitin hänelle, sanoen, että luotan häneen,
+että tarvitsen häntä ja että olin tulossa hänen luokseen apua ja
+neuvoa saamaan. (Sir Robert Chiltern ottaa kirjeen taskustaan.)
+Aivan niin, tuon kirjeen. Kuitenkaan en mennyt lordi Goringin
+luo. Tunsin, että apu voi vain lähteä meistä itsestämme. Ylpeys
+sai minut näin ajattelemaan. Rouva Cheveley meni. Hän varasti
+kirjeeni ja lähetti sen nimettömänä sinulle tänä aamuna, että
+luulisit... Oi, Robert, en voi sanoa, mitä hän toivoi sinun luulevan...
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+Mitä! Olenko pudonnut niin alas sinun silmissäsi, että arvelit
+minun hetkeäkään voivan epäillä sinun hyvyyttäsi. Gertrud,
+Gertrud, sinä olet minulle kaikkien hyväin asiain mielikuva, eikä
+koskaan voi synti sinua koskettaa. Arthur, voit mennä Mabelin
+luokse ja toivon teille parhainta onnea. Oi, pysähdy hetkeksi.
+Tämän kirjeen alussa ei ole mitään nimeä. Tuo loistava rouva
+Cheveley ei näytä sitä hoksanneen. Siinä tulisi olla nimi.
+
+LADY CHILTERN
+Anna kirjoitan sinun nimesi. Sinuun luotan ja sinua tarvitsen.
+Sinua enkä ketään muuta.
+
+LORDI GORING
+Niin, tosiaankin lady Chiltern, luulen, että saisin takaisin oman
+kirjeeni!
+
+LADY CHILTERN
+(Hymyillen.) Ei, te saatte Mabelin. (Ottaa kirjeen ja kirjoittaa
+siihen miehensä nimen.)
+
+LORDI GORING
+Hyvä on, toivon että Mabel ei ole muuttanut mieltään. On lähes
+kaksikymmentä minuuttia siitä kun hänet viimeksi näin. (Mabel
+Chiltern ja lordi Caversham lähestyvät.)
+
+MABEL CHILTERN
+Lordi Goring, mielestäni isäsi seura on elähdyttävämpää kuin
+sinun. Tulevaisuudessa puhun ainoastaan lordi Cavershamille ja
+aina tuon tunnetun palmupuun alla.
+
+LORDI GORING
+Rakkaani. (Suutelee häntä.)
+
+LORDI CAVERSHAM
+(Aikalailla nolostuneena.) Mitä tuo tarkoittaa, sir? Ethän
+tarkoittane sanoa, että tämä viehättävä, viisas nuori lady on ollut
+niin hupsu ja suostunut sinuun.
+
+LORDI GORING
+Tietenkin, isä! Ja Chiltern on ollut viisas kylläkin myöntyäkseen
+ottamaan paikan ministeristössä.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Olen hyvin iloinen kuullessani tätä Chiltern ... onnittelen teitä,
+sir. Jollei maa joudu radikaalien tai veijarien haltuun, saamme
+teistä kerta vielä pääministerin... (_Mason_ tulee.)
+
+MASON
+Aamiainen on katettu, arvoisa lady. (Poistuu.)
+
+MABEL CHILTERN
+Jäättehän aamiaiselle, lordi Caversham, ettekö jääkin?
+
+LORDI CAVERSHAM
+Mielihyvin, ja sen perästä saatan Chilternin Downing-kadulle.
+Teillä on edessänne suuri tulevaisuus. Toivoisin, että voisin sanoa
+samaa sinusta, sir! (Lordi Goringiin päin.) Mutta sinun urasi
+tulee olemaan kokonaan kotoinen.
+
+LORDI GORING
+Niin, isä, minä pidän kotielämää parempana.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Ja jos et ole tälle nuorelle ladylle ihanneaviomies, niin myyn
+sinut shillingin hinnasta.
+
+MABEL CHILTERN
+Ihanneaviomies! Oi! Enpä luule, että minä siitä pitäisin. Se
+kuulostaa joltakin, mitä tavataan tulevassa maailmassa.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Minkälaiseksi toivotte hänen sitten tulevan?
+
+MABEL CHILTERN
+Hän saa tulla millaiseksi haluaa. Ainoa, mitä toivon, on, että
+minä tulisin hänelle -- -- tulisin -- oi, kelpo vaimoksi hänelle.
+
+LORDI CAVERSHAM
+Annan sanani, että tuossa on melko paljon tervettä järkeä, lady
+Chiltern. (Kaikki poistuvat paitsi Robert Chiltern. Hän vaipuu tuolille
+ajatuksiinsa syventyneenä. Hetken ajan kuluttua lady Chiltern
+palaa häntä hakemaan.)
+
+LADY CHILTERN
+(Kallistuneena tuolin selkänojaa vastaan.) Tuletko Robert?
+
+SIR ROBERT CHILTERN
+(Ottaen häntä kädestä.) Gertrud, rakastatko minua tai onko
+se pelkkää sääliä?
+
+LADY CHILTERN
+(Suutelee häntä.) Rakastan, Robert. Rakastan ja ainoastaan
+rakastan. Meille molemmille alkaa uusi elämä.
+
+VÄLIVERHO.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 79077 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6c72794
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..c9cc369
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1 @@
+[Project Gutenberg](https://www.gutenberg.org) public repository for eBook [#79077](https://www.gutenberg.org/ebooks/79077)