diff options
Diffstat (limited to '78404-0.txt')
| -rw-r--r-- | 78404-0.txt | 3355 |
1 files changed, 3355 insertions, 0 deletions
diff --git a/78404-0.txt b/78404-0.txt new file mode 100644 index 0000000..ac44e7d --- /dev/null +++ b/78404-0.txt @@ -0,0 +1,3355 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78404 *** +language: Finnish + + + + +AUSTRALIA JA SEN ITSETIETOINEN KANSA + +Kirj. + +Lauri Laiho + + + + + +Porvoossa, +Werner Söderström Osakeyhtiö, +1930. + + + + +SISÄLLYS: + +Alkuperäisen painoksen esipuhe. +Suomenkielisen painoksen esipuhe. +Australian ympäri. +Halki Australian. +Luonne ja tavat. +Urheilu Australiassa. +Valtiomuoto ja politiikka. +Henkinen elämä. +Havaintoja ja poimintoja. +Siirtolaisen mahdollisuudet. +Löytö ja asetus. +Historiallinen kehitys. +Alkuasukkaat. + + + + +ALKUPERÄISEN PAINOKSEN ESIPUHE. + + +Australian etäinen ja eristetty asema samoin kuin sinne siirtyneen +eurooppalaisen kansan vaiheiden tuntemattomuus ovat antaneet aiheen +tämän vaatimattoman teoksen luomiseen. Tekijät rohkenevatkin toivoa, +että heidän tuoreilla ja luotettavilla tiedonannoilla varustettu +eteläisen mantereen kuvauksensa osoittautuisi käytännöllisen tarpeen +vaatimaksi. + +Teoksen tekijäominaisuus on kenties ainutlaatuinen: toinen tekijöistä +on vierasmaalainen, maassa muutamia vuosia elänyt suomalainen, +ja toinen on maansa hyvin tunteva australialainen. Puolueettoman +huomioidentekijän vilpittömät vaikutelmat liittyvät maan kansalaisen +luotettaviin tietoihin. Arvostelujemme joissakin kohdin epäsuosiollisen +sävyn suhteen tahtoisimme kehoittaa eurooppalaista lukijaa muistamaan, +että Australian kansa on vasta nuori kansa, jolta ei vielä voida +vaatiakaan täydellistä kansallista kulttuuria. + +Tilastolliset tiedot ovat virallisista lähteistä. + +Tekijät tahtovat ilmaista kiitollisuutensa herroille C.W. Ballard, A.W. +Hyde ja Gerald Whiteford, Melbournesta, heidän antamistaan arvokkaista +tiedoista. + +Intian Valtamerellä, elokuussa 1926. + +Lauri Laiho ja A. Delsudo. + + + + +SUOMENKIELISEN PAINOKSEN ESIPUHE. + + +Alkuperäispainoksen osakseen saama odottamattoman suosiollinen +vastaanotto niin Euroopassa kuin Australiassakin osaltaan rohkaisi +allekirjoittanutta kirjoittamaan teoksen suomeksi. Toisena kannustimena +oli suomenkielisen opaskirjan puute, mikä ilmenee entistä tuntuvampana +juuri nyt, kun Australiaan suuntautuva siirtolaisuutemme osoittaa +vuosi vuodelta lisääntymisen merkkejä. + +Suomenkielinen laitos on muuten alkuperäispainoksen mukainen, paitsi +että sinne on lisätty myöhemmin havaittuja valaisevia paloja. +Tilastotiedot ynnä muut nykytärkeät asiat on otettu viimeksi +ilmestyneestä Australian vuosikirjasta »The Official Year Book of the +Commonwealth of Australia». + +Helsingissä, toukokuulla 1929. + +Lauri Laiho. + + + + +AUSTRALIAN YMPÄRI. + + +Yllä sininen taivas ja pohjana hiekkaisia nummia − − niin ajattelee +matkamies, joka ensimmäistä kertaa saapuu Australiaan tavallisinta +reittiä Suezin kanavan kautta. + +Joen suussa on parin, kolmen kadun kaupunki satamineen. Se on +Fremantle, Länsi-Australian portti ja neljänkymmenen minuutin +junamatkan päässä sijaitsevan pääkaupungin, Perthin, satamakaupunki. + +Juna kiidättää matkailijaa esikaupunkirykelmien halki: pitkiä rivejä +pieniä puutaloja, kaikilla oma pieni puutarhansa, joko sitten +pieneläjän vaatimaton vihannestarha tai varakkaamman kaupunkilaisen +kukkatarha nurmilavoineen. Talojen punaiset tiilikatot ja +harmaanvihreät eukalyptukset muodostavat miellyttävän värisoinnun. +Perth on verrattain siisti kaupunki suorine katuineen ja monine tiili- +ja kivirakennuksineen. Kaupungin yllä lepää viihtyisyyden leima. +Ruohokenttien kaartaman joensuvannon toisella rannalla on idyllisen +vehreä esikaupunki ja taempana kohoaa ruohoinen kukkula, luonnonpuisto, +kiemurtelevine teineen ja ikivanhoine eukalyptuksineen. + +Sellaisin vaikutelmin — pitävät muuten suurin piirtein paikkansa koko +mantereeseen nähden — ottaa vastaan tulijan aurinkoinen etelätuulen maa +— Australia. + +Toisia vaikutelmia tarjoavat kuitenkin mantereen muut valtaportit. +Jatkettaessa matkaa Leeuwin-niemen vihaisilla vesillä ja Australian +Isonlahden aina antarktisilta seuduilta saakka vierivillä +jättiläisaalloilla saavutaan Etelä-Australian pääkaupungin Adelaiden +satamaan. Täältä uskoo tulija löytäneensä tyypillisen australialaisen +maiseman: ei ole näkyvissä mitään muuta kuin satamarakennukset ja +niiden takaa avartuva rannaton hiekkatasanko. Aurinko paistaa, kärpäset +surisevat ilmassa, tiellä vyöryvät ajopelit nostattavat hienon +pölypilven. Juna kiidättää meitä kanervikkoa muistuttavan tasangon yli +ja vaatimattomien esikaupunkien halki, pörhältää puistovyöhykkeeseen +ja jättää meidät asemalle Adelaiden laitaan. Kaupunki on puhdas ja +tasamaastoinen; bulevardit ja kadut ovat suorakulmaisia ja leveitä, +melkeinpä liiankin leveitä jalankulkijan ylimentäväksi. Katuja +harhaillessa jäävät kaupat ja liiketalot pian jälkeen, ja eteen +ilmestyy yksitoikkoisia asuintalorivejä. Talot ovat muodoltaan +vaihtelevia yksi- tai kaksikerroksisia tiili- tai kivitaloja, mutta +kadut ovat ikävän samanlaisia. + +Monien katujen päistä osuu silmiin jono kukkuloita, joiden rinteillä +versoo hedelmäpuumetsiä ja viinitarhoja. Kukkulat, puistovyöhyke ja +yleiset ja yksityiset pienet puistot itse kaupungissa muodostavat +silmää hivelevän vihreän kokonaisuuden. + + * * * * * + +Kahden päivän jatketun merimatkan jälkeen tullaan laajan Port +Phillip-lahden kapealle portille Viktorian valtiossa. Rannat +katoavat jälleen näkyvistä, kunnes silmä kahden, kolmen tunnin +kuluttua erottaa majakan ja rykelmän ensimmäisiä tiheään sullottuja +merenranta-esikaupunkeja. Lähestytään Melbournea, Viktorian +pääkaupunkia ja Australian Liittovaltion tähänastista hallituskaupunkia. + +Valtamerentakaiset matkustajalaivat laituroivat ulkosatamassa, Port +Melbournessa, josta sähköjuna kiidättää matkustajan kymmenessä +minuutissa pääkaupungin labyrinttimaiseen asemarakennukseen, +suurkaupungin kuumeisesti sykkivän valtasuonen varrelle. + +Muut laivat nousevat hiljalleen ylös Yarra-jokea, jonka laakeiden, +autioiden rantojen yli metropolin tornit ja korkeimmat rakennukset +siintävät kirkkaina päivinä. + +Melbournessa on sekä leveitä että kapeita katuja, mutta ne ovat yleensä +liian kaukana toisistaan. Käytävät kuhisevat liikkuvasta ihmismerestä, +josta osa tahtoo väistää vastaantulijoita vasemmalle, osa oikealle; +naiset eivät halusta väistä ketään. Viertoteillä vyöryy loppumaton jono +ajoneuvoja ja autoja, joiden toitotukset sekoittuvat raitiotievaunujen +kellojen kalkatukseen ja sanomalehtimyyjien kimeihin huutoihin. + +Monisointuisen melun ja hälinän seasta erottaa korva Melbournen +kaduille ominaisen keskeytymättömän humisevan äänen, joka nousee +raitiotievaunujen maanalaisen kaapelin uurnasta. [Kaapeliraitiotiet +häviävät Melbournestakin vähitellen käytännöllisemmän sähkövoiman +tieltä.] Keskikaupungin suuret myymälät muhkeine näyteikkunoineen +houkuttelevat ohikulkijoita pysähtymään. Vielä täälläkin tapaamme +suorakulmaisia katuja, vaikka niiden maasto paikka paikoin kohoaakin +liian mäkiseksi vilkkaaseen liikenteeseen soveltuakseen, pahimpien +mäkien kohdat ovatkin melkein autiot. + +Puuskiva tuuli nostattaa ärsyttävää pölyä, jonka lyhytaikaiset, usein +toistuvat sadekuurot kuitenkin painavat takaisin maahan. Jalankulkijat +jatkavat kuitenkin matkaansa suojassa sateelta keskikaupungin +katukäytäviä peittävien katosten alla. Hämärtyy. Ihmismeri laajenee yhä +sankemmaksi ja autot vyöryvät rinta rinnan. Melbournelaiset kiiruhtavat +päivätyön päätyttyä esikaupunkikoteihinsa. Kadut tyhjenevät nopeasti +kuin taikaluudan lakaisemina, jäljelle jää vain raitiotiekaapelien +yksitoikkoinen humina. Vaunujen punaiset ja vihreät merkkivalot +heijastuvat sadunomaisina värileikkeinä autioiden asfalttikatujen +sateiselta pinnalta. Tunnin, parin kuluttua elämä kaduilla vilkastuu +jälleen: melbournelaiset palaavat takaisin cityyn huvittelemaan +teattereihin ja elokuviin. + +Keskikaupungilta puuttuu puistoja ja aukioita, vähän syrjemmällä on +joitakin bulevardimaisia katuja. Pari kaunista puistoa sijaitsee +kaupungin välittömässä läheisyydessä, ja Yarra-joen rantoja kaartaa +italialaisen arkkitehdin rakentama lehtokuja, joka erehdyttävästi +muistuttaa Firenzen Long'-Arnoa. Joen toiselta rannalta alkaa myöskin +St. Kiidän merikylpylä- ja huvittelukaupunkiin johtava leveä, jalavain +ja ruoho- ja kukkalavojen reunustama viertotie. + +Australian suurkaupungit ovat pinta-alaltaan varsin laajoja. Pohjoisen +esikaupungin asukas saa hyvässä tapauksessa ajaa suorinta tietä 35 +kilometriä lähtiessään vierailulle eteläisessä esikaupungissa asuvan +tuttavansa luokse. Melbournessa tällaiset matkat tapahtuvat verrattain +nopeasti laajan sähkörautatieverkon mukavissa junissa. Kun melkein +jokaisella perheellä on englantilaisen perintätavan mukaan oma talonsa +omalla maatilkulla ja kun esikaupunkitalot lisäksi ovat suurimmaksi +osaksi yksikerroksisia, on selvä, että miljoonan ihmisen asuttaminen +vaatii paljon tilaa. + + * * * * * + +Melbournesta lähtee laiva joka päivä Tasmanian saarivaltioon. 15 +tunnin merimatkan jälkeen useimmiten hyvin myrskyisessä salmessa +saavutaan vihreäpeitteisten kukkulain reunustamalle joelle. Kolme +tuntia laiva lipuu joen sokkeloisissa suvannoissa. Siinä sivuutetaan +pari, kolme rauhallista ja ainakin matkan päästä miellyttävää +pikkukaupunkia, loivilla rinteillä versovia hedelmäpuutarhoja ja +neitseellisiä eukalyptusmetsikköjä, kunnes tullaan Launcestoniin, +pohjoisen Tasmanian tärkeimpään kaupunkiin. Viiden tunnin junamatka +etelään halki hymyilevän vihreän saaren tuo meidät toiselle suurelle +joelle, jonka rannalta kohoavan korkean vuoren ensimmäisillä rinteillä +sijaitsee saaren pääkaupunki. Hobart ei ole suuri kaupunki, mutta +sillä on pääkaupungin leima ja lisäksi satama, joka tunnetaan +valtamerentakaisessakin kauppa- ja meriliikenteessä. + + * * * * * + +Matkaa uudelleen Melbournesta jatkettaessa laiva purjehtii kaksi päivää +ensin hyvin läheltä eteläistä rantaa ja sitten itäistä rannikkoa +Tyynenmeren puolella Sydneyhin, Uuden Etelä-Walesin (New South Wales) +valtion pääkaupunkiin. + +Lähestytään kallioista rannikkoa, laiva ui kahden vuorijyrkäleen +välisestä kapeasta salmesta, ja eteen avautuu kuvankaunis näköala — +moniahtaalle haarautuva satama lahtineen ja vihreän kasvillisuuden ja +talojen peittämine niemineen. Lauttoja ja rannikko- ja valtamerilaivoja +tulee ja menee. Niemekkeillä ja saarilla on rauhallisia huviloita +puutarhoineen ja ruoholavoineen. Laiva kääntyy, vihreä idylli katoaa, +suurkaupungin levottomat piirteet paljastuvat — olemme keskellä +maailmankaupungin sataman melua ja savua. Niin satama kuin kaupunkikin +vaikuttavat ensi silmäyksellä sekavilta, labyrinttimaisilta. +Kapeat, mutkittelevat ja ikäänkuin sattumalta syntyneet kadut ovat +huomattavana vastakohtana Adelaiden ja Melbournen itsetietoiselle +suorakulmaisuudelle. Tiheään sullotuissa talorykelmissä on +arkkitehtonisesti vaikuttavia, jopa kauniitakin rakennuksia, mutta +kapeat kadut eivät myönnä niille esiintymisen mahdollisuutta. + +Lämmin, kostea ilma väsyttää ja vähentää mielenkiintoa. Nousemme +johonkin monista kaupungin ja lähisaarten väliä kulkevista lautoista ja +nautimme vilpoisasta tuulenvireestä yläkannella. Paluumatkalla alkaa +hämärtää, särmät pyöristyvät, valopisteitä sukeltaa esiin hämystä... +laivojen merkkilyhtyjen ja salonkilamppujen, rannoilla olevien +merkkiloistojen ja tuhansien ikkunoiden valot heijastuvat monivärisinä +katkenneina viiruina satamalahden tyynestä pinnasta... kunnes lautta ui +altaaseensa laiturin sokaisevassa valomeressä. + + * * * * * + +Vielä kaksi päivää jatketaan matkaa pitkin itärannikkoa. Mannerta +kaartanut, merelle saakka näkyvä vuorijono alkaa vähitellen, sitä +mukaa kuin tullaan pohjoisempaan, vetäytyä vihreiden tasankojen ja +hiekkarantojen tieltä syvemmälle sisämaahan. Kapean salmen kautta +tullaan suurelle lahdelle, aivan kuin Melbournen edustalla, ja +jatketaan matkaa lounaaseen. Manglopuiden peittämät rannat vetäytyvät +vähitellen lähemmäksi toisiaan kaventaen lahden poukaman lopulta +joeksi. Rannoille ilmestyy laitureita, tavarasuojia ja tehtaita. +Etäämmällä on erillisiä kukkuloita, joiden huippuja ja rinteitä +peittävät varakkaiden kaupunkilaisten punakattoiset huvilat ja +väriloistoiset puutarhat. Talot ovat rakennetut noin metrin korkuisten +pölkkyjen päälle ja ympäröidyt leveillä, valkoisiksi maalatuilla +kuistikoilla. Kivitalot ovat harvinaisia, samoin savupiiput, mutta +nytpä ollaankin tropiikin rajamailla. + +Vasen ranta taloineen ja puutarhoineen on jo vähän ylävämpää, oikea +sitävastoin pysyy yhä matalana. Laiva laituroi, ja me jatkamme +matkaa parin kilometrin verran läpi tiheään asuttujen ja jonkin +verran epäsiistiltä vaikuttavien esikaupunkien, kunnes eräältä +mäenharjanteelta avautuu eteemme varsinainen kaupunki. Suurimmat +rakennukset ovat rakennetut jostakin kellertävästä kivilajista, kadut +näyttävät säännöllisiltä, äsken jättämämme joki kiemurtelee täällä +halki kaupungin ja taustalla siintävät metsäiset vuoret. + +Liikenne kaupungin keskustassa ei ole niin vilkasta, kuin mitä +olisi odottanut. Varsinaiset liikekorttelit näet sijaitsevat äsken +sivuuttamassamme esikaupungissa. Ihmiset liikkuvat tyynesti, tekisi +melkein mieli sanoa laiskasti ja puhuvat pehmeällä äänellä — niinkuin +subtropiikissa sopiikin. Täällä on aina lämmintä. Kesäkuussakin, etelän +talvisimpana kuukautena, voi vielä iltamyöhällä istua avonaisissa +ajopeleissä ilman päällystakkia. + +Nyt nähtyämme Brisbanen, laajan ja rikkaan Queenslandin portin, +olemmekin käväisseet mantereen kaikissa pääkaupungeissa. + + * * * * * + +Australialla on vielä muita ja kauniimpia sisäänpääsyteitä. Aasiasta +tulevat laivat laskevat maihin tavallisesti Torstai-saarella (Thursday +Island), mantereen koilliskärjessä. Parinkymmenen neliökilometrin saari +— yksi monista samanlaisista — ja siinä puinen pieni kaupunki parin +matalan kunnaan välissä. Monet rodut ovat edustettuina: englantilaiset +ja heidän jälkeläisensä, joita melkein yksinomaan olemme tähän saakka +tavanneet, ovat täällä kalpeita ja laihavartaloisia; kiinalaisia, +laihoja ja uutteroita, tai lihavia ja hyvinvoipia liikemiehiä; +kohteliaita ja hillittyjä japanilaisia; harvapuheisia malaijeja; +kiharatukkaisia papualaisia Uudesta Guineasta; filippiiniläisiä +komealta kalskahtelevine espanjalaisine nimineen; australialaisia +alkuasukkaita, mustia, laiskoja, haluttomia; saaristolaisia +Torres-salmesta, kaikkia eri rotuvivahduksia australialaisesta +papualaiseen; ja lopuksi kaikkien yllämainittujen rotujen sekoituksia. + +Helmenpyynti ja kalastus, johon jälkimmäiseen sisältyy kiinalaisten +suuresti suosiman jättiläistoukan eli merimakkaran (_trepang_ tai +_beche de mer_) pyynti — siinä tämän eristetyn siirtokunnan elinkeinot, +joista helmenpyynti kuitenkin on aina etualalla. Helmenpyytäjien +valkopurjeisia kuunareita risteilee siellä kuin lokkeja taivaalla. + +Mantereen pohjoisrannalla, kauniin sataman punakallioisilla +jyrkänteillä sijaitsee Darwin (aikaisemmin Port Darwin eli Palmerston), +laajan, tuskin viljellyn ja melkein asumattoman territorion +hallituskeskus. Vuorovesi nousee ja laskee täällä päivittäin kahdeksan +metriä, mutta niinpä onkin laivalaituri rakennettu kokonaan teräksestä. +Unelias, harvaan asuttu kaupunki. Osa rakennuksia on vanhoja +ruskeankeltaisia kivi- ja punaisia tiilitaloja, osa pienempiä puu- ja +aaltopeltitaloja. + +Kadut ovat leveitä ja tyhjiä. Kävely väsyttää. Kaupunki viettää +asteittain matalaan eukalyptusmetsikköön — joita jo olemme tavanneet +Australian kaikissa osissa. Täällä tropiikissa ne vain ovat matalampia +ja kitukasvuisempia kuin etelässä. + +Täälläkin ovat monet eri rodut edustettuina, kuten Torstaisaarella, +vain papualaisia ja saaristolaisia näyttää puuttuvan. Australialaisiin +alkuasukkaisiin näyttää sekoittuneen hiukan malaijiverta. + +Kaupungin ulkopuolella peittävät Vesteyn lihasäilykeliikkeen neljä-, +viisikerroksiset tiilirakennukset kokonaisen neliökilometrin laajuisen +alueen. Sinne ajetaan laajoilla tasangoilla paimennetut karjalaumat +ja sieltä ne kuljetetaan edelleen miljoonissa peltirasioissa avaraan +maailmaan. + + * * * * * + +Hollannin Intiasta Australiaan tultaessa lasketaan tavallisesti ensin +maihin mantereen luoteisrannalla sijaitsevassa Broomessa, jonka +matalapensaiset nummet muistuttavat hyvin paljon Fremantlen seutuja. +Pieni satama, täynnä helmenpyyntikuunareita, ja vielä pienempi kaupunki +viheliäisine puutaloineen ja pölyisine hiekkakatuineen muodostavat +ikävän vastakohdan Jaavan ylelliselle vehreydelle ja hollantilaiselle +järjestykselle. + +Täälläkin ovat rodut monikirjavat ja valkoihoisia näyttää olevan +vähän. Broomessa ei ole onnistuttu soveltamaan jyrkkää Australian +lakimääräystä, joka kieltää maihinpääsyn uusilta värillisiltä +siirtolaisilta. Kaduilla näkyy paljon arvostaan tietoisia, tyytyväisiä +japanilaisia. Helmensukeltajina he ovat edelleen voittamattomia. +Eurooppalaisilla sukeltajilla on kokeiltu moneen otteeseen, mutta +tässä rasittavassa ammatissa he eivät pysty läheskään yhtä hyviin +suorituksiin kuin Idän hintelät keltanaamat. Ja japanilaisia tulee +maahan lakimääräyksistä huolimatta. + + * * * * * + +Australian valtaovet olemme jo nähneet. Katsokaamme nyt, mitä niiden +takana piilee. + + + + +HALKI AUSTRALIAN. + + +Matka Australian mantereen halki Perthistä Brisbaneen ei ole mikään +pikkuasia. Matka kestää kuusi päivää ja junaa täytyy matkustajan sillä +välin vaihtaa kokonaista kymmenen kertaa. + +Länsi-Australian rautateiden kapeat ja matalat vaunut ja vihaisena +puhiseva piskuinen veturi eivät herätä eurooppalaisessa erikoisen +suuria toiveita pitkän matkan onnistumisesta. Junan mataluuteen +vaikuttaa osaltaan myöskin sekin seikka, että asemalaituri on täällä, +kuten kaikkialla Australiassa vaunujen lattian tasalla. Astumme +kuitenkin muiden mukana luottavaisena junaan. Kättenpuristuksia +ja suudelmia: tuskin yksikään kanssamatkustajistamme lähtee tälle +pitkälle matkalle suutelematta vähintään yhtä saattajistaan. Juna +lähtee kuitenkin ilman enempiä seremonioita. Matkustajat alkavat +varovasti katsella toisiaan ja yrittävät keskustelua ilmoista +ja tuoreimmista urheilukilpailuista. Toiset etsivät laukuistaan +amerikkalaisia magasineja tai romaaneja ja valmistautuvat muutaman +tunnin istumiseen. Juna kulkee tasaisemmin kuin mitä olisi voinut +odottaa, aika ajoin nopeastikin. Näin kapealla radalla (1.07 m) ei +keskinopeus kuitenkaan voi nousta yli 40 kilometrin tunnissa. Rata +kulkee halki esikaupunkien, jollaisia jo olemme nähneet niin paljon +matkallamme mantereen ympäri. Joen suvantopaikat vilahtelevat siellä +täällä ohitse, kunnes rata katkaisee joen kapeasta kohdasta ja alkaa +nousta Darling-vuoristoon. Täälläkin kasvaa noita Australian rumia +universaalipuita, eukalyptuksia, joiden ainoa säännöllisyys on niiden +epäsäännöllisyys. Vuoristo ei ole laaja eikä mahtava, mutta kuitenkin +avautuu junasta matkustajan silmäin eteen kauniita tummanvihreitä +laaksoja ja sinertäviä vuorenhuippuja. + +Vuorijonon läpäistyämme olemme nousseet noin 300 metriä merenpinnan +yläpuolella olevalle keskitasangolle, joka ulottautuu mannermaan +koko läntisen puolen yli. Olemme samalla tulleet niin sanottuun +farmivyöhykkeeseen: rannattomia, kullankeltaisina aaltoilevia +vehnäkenttiä, farmarien yksinkertaisia asuntoja ja karkeista riu'uista +ja paksuista pölkyistä pystytettyjä aitoja, harvaan rakennettuja kyliä +aaltopeltikattoisine puurakennuksineen. Aaltopellistä ovat katot, monin +paikoin seinätkin, vesisäiliöt ja aidat. Sen sinisenharmaa väri näyttää +sulautuvan hyvin eukalyptuksien vihreänharmaaseen väriin. + +Kolmen, neljän tunnin kuluttua saavutaan Southern Cross (Etelänristi) +nimiseen kaupunkiin, joka ei suurestikaan eroa aikaisemmin +nähdyistä kylistä muussa kuin laajuudessa. Olemme nyt tulleet +kaivosseudulle, vaikka kauttamatkustaja ei itse kaupungissa huomaa +siitä mitään merkkiä. Mutta kaupungin ulkopuolella törröttävät rumat, +pyramiidimaiset tornit kaivosaukkojen suulla. Tornit ovat joko +puusta tai teräksestä, niiden toisella puolella sijaitsee konehuone +ja toisella puolella röykkiöitä, jopa aivan vuoria, maan uumenista +ammennettua soraa. Useimmat matkustajista lähtevät juomaan kahvia +tai jotakin väkevämpää. Australiassa juodaan yleensä huonoa kahvia: +puoliksi keitettyä maitoa ja puoliksi sikurivettä. Vain kahdella +radalla on ravintolavaunu junissa, eikä tämä ole kumpikaan niistä. +Palaamme vaunun osastoomme, vilkaisemme hieman yliolkaisesti uusiin +matkustajiin, ja juna vierii eteenpäin. + +Vieras hämmästyy matkustaessaan junassa Australiassa ja kuullessaan +ensimmäisen kerran jollakin harvaan asutulla taipaleella radan varrella +seisovien ihmisten viittovan ja huutavan terävällä, epätoivoiselta +kuuluvalla äänellä: »_Pe-i-per! Pe-i-per!_» Maalaiset lapsineen ja +radan rakennusmiehet siellä pyytävät luettavaa. Matkustajat, jotka +tuntevat maan tavat, heittävät ulos ikkunasta lukemiansa sanomalehtiä +ja magasiineja, vieläpä romaanejakin. Jos katsoo taakseen junan +ikkunasta, näkee äskeisten huutajien innokkaina keräävän tiedonjyviä +maasta tai — ellei mitään ole heitetty — vilkkaasti paheksuvan +matkustajien kitsautta. + +Olemme erämaan rajalla. Erämaasta on kuitenkin puhuttava varovasti +Australiassa. Ei kukaan kunnon australialainen myönnä sellaista +paikkaa olevan maassaan. Totta onkin, että monet alueet, jotka ennen +merkittiin kartalla sillä sanalla, ovat nyt aaltoilevina vehnävainioina +tai karjalaitumina. Käsitys, että Australia olisi vain suuri erämaa, +jota kaartaa kapea, viljelyskelpoinen rantakaistale, on osoittautunut +vääräksi. Mutta yhä vielä on siellä laajoja alueita, joissa vuotuinen +sademäärä jää alle 250 millimetrin ja joita ei vielä voida käyttää +hyödyksi. Paitsi kullan etsinnässä. + +Kullan avulla ja kullan vuoksi alkaa erämaakin kukkia. Satumaisin +esimerkki erämaan asuttamisesta on kuuluisa Kalgoorlien kultakaupunki +keskellä erämaata. Se on todellinen inhimillisen arkkitehtuurin +luoma keidas erämaassa vihantine puistoineen ja lammikkoineen. Tämä +niinkuin toisetkin läheiset kaupungit saa kaiken tarvitsemansa veden +Darling-vuoristosta, jonka ylitse junamme kulki 600 kilometriä +sitten. Veden matka lähtöpaikastaan Kalgoorlien kaupunkiin kestää +80-senttimetristä, maan päällä olevaa putkea myöten kokonaista +kahdeksan vuorokautta, huolimatta siitä, että välillä on yhdeksän +pumppuasemaa. Tämän suurenmoisen vesijohtojärjestelmän luoja +ja rakennustöiden alkuunpanija oli kuuluisa löytöretkeilijä ja +Länsi-Australian pääministeri, Sir John Forrest, sittemmin lordi +Forrest. Häntä sanottiin haaveilijaksi, jopa heikkopäiseksikin +tämän sekä trans-Australian rautatiesuunnitelman vuoksi, sillä +viimeksimainitun hankkeen hän myöskin pani alulle. Mutta suunnitelmat +toteutuivat, ja entiset pilkkaajat saavat nyt kylpeä runsaassa vedessä, +nauttia hyvin kasteltujen puistojen siimeksistä ja matkustaa mukavasti +junassa halki mantereen. + +Kalgoorlie oli aikoinaan taikasana, nopean rikastumisen vertauskuva, +vaikk'ei tosin ainoa sellainen. Lähellä sijaitsevassa Coolgardiessa +esimerkiksi vuonna 1892, kun se vielä oli pelkkä alkuasukkaiden +juomapaikka, kaksi kullanetsijää löysi rikkaan kultasuonen ja jyrsi +siitä vasaralla iltaan mennessä kokonaista 15 kiloa kultaa, arvoltaan +lähes puoli miljoonaa Suomen markkaa. Seuraavana vuonna toiset kaksi +kullankaivajaa etsiessään lähdettä erämaasta löysivätkin kolme +kiloa kultaa. Samalla paikalla, kuuluisalla »kultaisella mädillä» +sijaitsee nyt Kalgoorlien kaupunki, yksi maailman rikkaimpia seutuja, +josta jo on ammennettu miljoonia kiloja kultapitoista kvartsia. +Kaivostorneja, pyöreitä rautaisia savupiippuja, avaroita aaltopelti- +ja puurakennuksia, joista kuuluu yhtämittainen kohina — tuhannet +konevasarat siellä murskaavat kultapitoista kvartsia, — soraläjiä, +työmiesten asuntoja, soraläjien lomissa kiemurtelevia rautateitä, +koneiden huminaa, uusien soramäärien mätkähtelyä yhä kasvaviin +soravuoriin, ja kaiken yllä vasaroiden sorahteleva kohina... sellainen +on »kultainen maili». + +Kalgoorlie oli kerran telttaleiri. Mutta se aika on jo unohdettu. +Nyt siellä asuu 20,000 ihmistä, jotka muodostavat hyvin järjestetyn +porvarillisen yhteiskunnan. Romanttinen kullanetsintä on muuttunut +yksitoikkoiseksi teollisuudeksi, ihmiset käyvät pukeutuneina niinkuin +muissakin kaupungeissa eivätkä ammu toisiaan heti ensimmäisen pienen +kinan sattuessa — niinkuin Hollywoodin elokuvissa kaivoskaupunkien +elämää esitetään. Kapakkoja tosin on laajassa — mutta täytyyhän +erämaassa olla keitaitakin. Yleinen järjestys ja turvallisuus on +kuitenkin yhtä moitteetonta kuin esimerkiksi Perthissä tai Melbournessa. + +Täällä me jätämme hyvästit Länsi-Australian valtion rautatielle ja +astumme liittovaltion omistaman trans-Australian rautatien avarampiin +ja ylellisempiin vaunuihin. Olemme etukäteen tilanneet paikkamme, +aivan kuin laivassa, aterioineen ja makuupaikkoineen. Kaksi päivää ja +kolme yötä saamme vuoroin istua ja maata, kylpeä ja syödä, tupakoida +ja lukea yksitoikkoisen aavikon kiitäessä ohitsemme ja hienon pölyn +tunkeutuessa vähitellen kaikkialle vaunuun. Rata on 1.44 metriä leveä +ja kulku paljon vakavampaa kuin Kalgoorliessa jättämämme junan, mutta +vauhti ei vieläkään nouse yli 48 kilometrin tunnissa. Pari pienempää +kaivoskaupunkia sivuutettuamme aukenee eteemme asumaton aavikko. +Pieniä ryhmiä eukalyptus- ja akaasiapuita siellä täällä, onpa joukossa +joitakin santaalipuitakin, joita kuljetetaan niiden hienon tuoksun +vuoksi vientitavarana Kiinaan. Kevätsateiden jälkeen koko seutu on +lyhyen aikaa väririkkaiden kukkien peittämä, joista mainittavin on +pieni päivänkakkaraa muistuttava _Everlasting_ (iätikestävä), jonka ei +pitäisi koskaan kuihtua. + +Vähitellen puut pienenevät, kunnes olemme lopulta aivan puuttomalla +hiekkatasangolla, missä kasvaa vain puolen metrin korkuista pensaikkoa. +Seutua kutsutaan Nullarbortasangoksi (_nullarbor = nullaarbor_, ei +yhtään puuta). Rata kulkee täällä yli 450 kilometriä viivasuoraan. +Aurinko paahtaa kuumasti, lämpömittari näyttää joskus jopa 50 +astetta Celsiusta. Mutta yöllä tulee äkkiä kylmä, talvella eivät +pakkasetkaan ole harvinaisia. Väliin sattuu lujia hiekkamyrskyjä: +kauas taivaanrannalle ilmestyy ruskehtavia pilviä, hyvin sadepilvien +näköisiä, ja kohta peittää lentävä, kaikkialle tunkeutuva pöly koko +avaruuden. Joskus sattuu oikea pyörremyrskykin, jolloin saattaa nähdä +monen metrin korkuisten hiekkapilvien kohoavan ilmaan ja kiitävän yli +aavikon. Vähäisen vesimäärän, minkä täällä vuosittain sataa, imee +hiekkakerroksen alla oleva kalkkikivipohja nopeasti sisäänsä. Päättäen +lukuisista löydetyistä merieläinten kivettymistä on seutu ollut joskus +merenpohjana. Monia maanalaisia onkalolta on myöskin paljastettu — +väitetäänpä joidenkin niistä olevan yhteydessä meren kanssa, päättäen +niiden ilmarei’istä huokuvasta merikasvien hajusta. + +Tällä taipaleella ei ole yhtään kaupunkia. Juna pysähtyy pitkien +tovien jälkeen parin, kolmen puuhökkelin kohdalle — siinä erämaan +asutus. Mutta täällä näkee matkustaja ensimmäisen ja kenties +viimeisenkin kerran maan alkuasukkaita: keskikasvuisia, hiilenmustia, +kiharatukkaisia, eurooppalaisten vanhoihin vaatteihin pukeutuneita +murjaaneja, joista muutamilla on partakin. + +Rata kulkee nyt kapean hiekkavuorivyöhykkeen poikki. Samaiset +hiekkavuoret olivat aikoinaan kiusallisena vastuksena +ratainsinööreille. Nyt niiden rinteillä kasvaa eukalyptuksia ja soreita +kasuarinoja. [Mäntyä muistuttava Australian puu, jossa on neulamaiset +lehdet ja riippuvat, hevosenhäntää muistuttavat oksat. Tummanpunaisen +värinsä vuoksi sitä käytetään paljon huonekalujen valmistukseen.] + +Maasto viettää huomattavasti alaspäin, ja pian olemme taas tasangolla, +joka ei kuitenkaan täällä enää ole pelkkää puutonta hiekkaa. Tasangon +peittää nimittäin silmänkantamattomiin tummanvihreä, paikoitellen +neljän metrin korkuiseksi kohoava mulga-pensasto [Australian akaasia]. +Sivuutamme pienen, epäsiistin ja kuivannäköisen kaivoskaupungin ja +tulemme niinsanotulle järvialueelle. + +Kartalle on näille kohdin merkitty monia suuria järviä, mutta +todellisuudessa ne eivät ole mitään tavallisia järviä, vaan on niiden +sisältö puhdasta suolaa. Suurin osa näiden järvien pinnasta on kuin +hiukan likaisen lumen peittämä, tummempia kohtia on siellä täällä, +missä suola ei ole vielä kuivunut, näkyypä paikoitellen vettäkin +aaltoilevan. Aika ajoin järvien suola »jäätyy» tykkänään, muuttuen +silloin väriltään punertavan harmaaksi. Lähiseutujen asukkaat keräävät +silloin suolaa myytäväksi. + +Maisema on muuttunut. Maasto on punertava ja kasvaa tammia ja +eukalyptuksia. Karja- ja lammaslaumoja käy laitumella. Erämaasta +ei ole enää merkkiäkään. Port Augustassa, Spencer-lahden kärjessä, +jätämme liittovaltion rautatien ja astumme Etelä-Australian valtion +rautatien kapeaan vaunuun. Juna halkoo useiden tuntien ajan +laajoja, punahiekkaisten teiden lohkomia vehnävainioita. Kyliä ja +pikkukaupunkeja vilisee kuin saaria aaltoilevassa vehnämeressä. +Muutamia jokia katkaistaan — jos sattuu olemaan kesä, ovat ne vain +kuivia uomia. Matalahkoja vuoria ilmestyy näköpiiriin, mutta juna ei +lähesty niitä. Lopulta tullaan tyypilliseen esikaupunkiin ja kohta sen +jälkeen Adelaiden asemalle. + +Olemme jälleen vaihtaneet junaa — monennenko kerran? — ja ajamme nyt +avaroissa, koko mukavissa ja tasaisesti kulkevissa vaunuissa 1.60 +metriä leveällä radalla, jota jatkuu Melbourneen saakka ja siitä +edelleen Uuden Etelä-Walesin rajalle. + +Jätämme Adelaiden ja alamme kohta kiivetä monien tunnelien kautta +jyrkkään ja metsäiseen vuoristoon, josta aukenee kaunis näköala yli +kaupungin, läheisen maaseudun ja meren. Rata kiemurtelee viinitarhojen +ja oliivilehtojen lomitse. Siellä täällä vilahtaa ohitse idyllinen +yksikerroksinen tiilirakennus värisointuisine puutarhoineen. Ylänkö +näköaloineen on kuvankaunis, vahinko, että juna kulkee sen poikki niin +pian, ja rata alkaa viettää loivasti. Laskeutumista jatkuu Murray +Bridge-nimiseen kaupunkiin saakka. Kaupungin ohitse virtaa 200 metriä +leveä Murray-joki, Australian Volga, likaisen keltaisine vesineen ja +jyrkkine ruohoisine äyräineen. + +Vuoret ovat jälleen takanamme. Juna kulkee monta tuntia +kalkkikivitasankoa, vaalea kalkkikivipohja on paikoitellen +näkyvissäkin, mutta toisin paikoin kasvaa _mallee_-nimisiä +kääpiöeukalyptuksia. Mallee-vyöhyke ulottuu yli naapurivaltion, +Viktorian, rajojen. Sitä pidettiin kauan aikaa arvottomana erämaana, +mutta nyt on suuri osa siitä raivattu vehnävainioiksi ja yhdistetty +rautatieverkolla liikekeskuksiin. Nummen raivaaminen tapahtuu siten, +että pensaat survotaan ensin suurella metallisella kolmiolla, joka on +tavallisimmin ratakiskoa; sitten kaivetaan ylös pahkuraiset juuret, +joista saadaan hyvää polttopuuta; ja lopulta perusteellinen syväkyntö +tekee erämaasta hedelmällisen viljakentän. + +Tasanko muuttuu vähitellen aaltoilevaksi maisemaksi sinisine +vuoritaustoineen, lampaita juoksentelee rata-aidan vieressä, lehmät +tuijottavat raukean velttoina ohipuskuavaa junaa, asemalaiturilla +seisoo odottamassa suuria metallisia maitohinkkejä, joita junamiehet +suurella jyrinällä kuljettavat tavaravaunuun. Siellä täällä +ilmaantuu näköpiiriin parrupyramiideja, kaivosalueen tunnusmerkkejä. +Sivuutamme läheltä pari, kolme autiota kaivoskenttää sammaltuneine +kaivosaukkoineen ja soraläjineen. Ne ovat muistoja alkeellisen +kullankaivuun ajoilta ennen suurten yhtiöiden ja nykyaikaisten +kaivoskoneiden tuloa. Tämän seudun paikannimillä on yhä vieläkin kullan +lumo ja helähtävä kaiku — Stawell, Ararat (tietysti samannimisen +vuoren juurella!), Ballarat, Daylesford, Bendigo, Maryborough ja monia +kuolleita kaupunkeja, joista keltainen metalli on loppunut vähiin. +Monista miljoonista kultakiloista, joita Australiassa on nostettu +maan uumenista, ainakin puolet on peräisin näistä rauhallisista +kaupungeista, joiden väestön pääelinkeino nyttemmin on maanviljelys. +Ballarat esimerkiksi on tunnettu bulevardeistaan, ylellisistä +puistoistaan ja veistokuvakokoelmistaan. Historiallisesti se on +kuuluisa kullankaivajien kapinasta. Kapinoitsijat näet julistivat +mahtipontisesti »Viktorian tasavallan» perustetuksi; järjestystä +palauttamaan kutsuttu sotaväenosasto tosin lopetti uuden tasavallan +kahdessakymmenessä minuutissa. Leveällä esplanaadi-pääkadulla sijaitsee +nykyjään yhden kapinanjohtajan muistopatsas. Kapinoitsijasta tuli näet +myöhemmin lainkuuliainen kansalainen ja parlamentin puheenjohtaja. + +Parin tunnin kuluttua rata tekee laajan puoliympyrän ja laskeutuu 300 +metriä korkealta ylätasangolta alas merenrantatasangolle. Vehreitä +peltoja lampaineen, näkyypä yhdessä kohdin lauma kauriitakin pyöreistä +kivistä rakennetussa aitauksessa. Savupilviä leijailee etäisyydessä. +Taloja ja pari kupoolia häämöittää näköpiirissä, ja kohta pysähtyy +junamme Spencer-kadun asemalle Melbournessa. + +Melbournesta jatkamme matkaa samalta asemalta, samanlaisissa mukavissa +vaunuissa ja Australian nopeimmassa junassa. Lähin päämäärämme on nyt +Sydney, jonka 940 kilometriä pitkän taipalen ajamme 18 tunnissa. Rata +suuntautuu kohta pohjoiseen ja koilliseen, halkoen vuoroin kukkuloita, +vuoroin laidunkenttiä ja jokia, joiden viimemainittujen rannat ovat +keväisin ja kesäisin niin paksulti keltaisten akaasiapensaiden, +_wattle_, peitossa, ettei juuri muuta väriä näykään. Yhä vielä pari +hylättyä kaivoskenttää, jälleen näköpiirissä oikealla korkeita vuoria +— talvisin niillä sataa lunta — ja taas yhdymme Murray-jokeen, joka +täälläkin, Alburyn kaupungin kohdalla kaukana laskupaikaltaan, on aika +leveä. Talvisin tulvien aikana Murray-joella on useita sivuhaaroja. +Vaihdamme jälleen junaa ja astumme nyt Uuden Etelä-Walesin valtion +rautatien (leveys 1.44 m) vaatimattomampiin vaunuihin ja jatkamme +matkaa pimeään yöhön. Yöstä huolimatta emme kuitenkaan menetä +mitään näkemisen arvoista: sama yksitoikkoinen maisema laitumineen, +vehnävainioineen, viinitarhoineen ja puutaloisine pikkukaupunkeineen. + +Varhain aamulla sivuutamme Yassin, josta 60 kilometrin matkan päässä +sijaitsee Australian liittovaltion uusi pääkaupunki, Canberra. +Vähän myöhemmin juna kulkee _Razorback_ (partaveitsenselkä)-nimisen +vuorenharjanteen yli ja alkaa laskeutua vihreärinteistä, +eukalyptuksia kasvavaa vuoristoa, jota se viimeisten tuntien aikana +on huomaamattomasti noussut, ja pysähtyy viileässä aamutuimassa +Coulburnin taajaväkiseen kaupunkiin. Juomme taas tunnettua huonoa +kahvia ja jatkamme matkaa kukkulaisessa maastossa, kunnes parin tunnin +kuluttua saavumme Moss Vale-nimiseen turistipaikkaan. Siellä meitä +odottaa aamiainen, hyvin tervetullut tässä ruokahalua kiihoittavassa +vuoristoilmassa. Seuraava mainittavin paikka nyt on Camdenin tasanko +— Australian ensimmäinen laidunmaa. Kohta sen jälkeen sivuutamme +Australian vanhimmat kaupungit (ikää niillä on kokonaista sata vuotta) +ja saavumme Sydneyn esikaupunkeihin, joiden tiheään rakennettuja +asunto- ja tehdaskortteleita jatkuukin keskeytymättömänä rykelmärivinä, +kunnes junamme pysähtyy Sydneyn vilkasliikkeiselle ja ainoalle asemalle. + +Sitten edelleen Brisbaneen! Kaksikymmentäkahdeksan tuntia kaarrellen +ja kiemurrellen rata nousee aina 1 400 metriä korkeiden vuorten yli +pysytellen kuitenkin kaiken aikaa lähellä rannikkoa. + +Taas samoja esikaupunkirykelmiä, täällä ne kuitenkin ovat +silminnähtävästi vanhempia kuin Melbournessa — mutta niinpä Sydney +onkin 50 vuotta historiallisempi. Esikaupungeista selviydyttyämme +huristamme taas pohjoiseen yli Hawkesburyjoen jyrkkien rantojen. +Hawkesburyn seutu on tunnettu pitkästä rautasillastaan ja huomattavan +korkeakasvuisista asukkaistaan. Luonto on kaunis kuin Sydneyn +satamassa, ympäröivien vuorijonojen vuoksi jopa suurenmoisempikin. +Sitten seuraa hedelmällisempää ja rikkaampaa seutua. Rikkaus ei ole +tällä kertaa kuitenkaan kultaa, vaan hiiltä. Vihreä ja musta ovat tämän +seudun päävärit: vehreitä ruohikkoja ja mustia hiilikasoja, minne +vain katse kiintyykään. Sitten seuraa sarja kaivosmiesten kaupunkeja +tiheine rautatieverkkoineen ja kilometrinpituisine hiilijunineen. 160 +kilometrin etäisyydessä Sydneystä sijaitsee hiilialueen keskus ja +samalla koko Australian suurin hiilisatama, Newcastle, jonka 70 000 +asukkaan ainoana vallitsevana ajatuksena on — hiili. + +Täällä rata jättää merenrannan ja lähtee kiemurtelemaan kohti +Brisbanea. Parhaillaan rakennetaan uutta rataa, joka tulee kulkemaan +pitkin rannikkoa ja lyhentää matkaa viidellä tunnilla ja yhdellä +junanmuutolla. Meidän tiemme kulkee kuitenkin Hunter-joen laaksoa, +halki kauniiden maissivainioiden ja mailasruohoa kasvavien kenttien. +Viljavainioita ja laidunmaita vuorotellen tunti tunnin perään, kunnes +rata alkaa hiljalleen kohota Armidaleen, matkan korkeimpaan kohtaan, +missä talvisin on kylmää kuin Suomessa. Täältä itään on tavattoman +jyrkänteistä vuoristoseutua maalauksellisine vesiputouksineen ja +kanjooneineen. Radan pysytellessä yhä ylätasangolla saavumme 17 tunnin +kuluttua lähdöstämme Sydneystä Uuden Etelä-Walesin rajalle ja muutamme +Queenslandin valtion rautatien pieniin vaunuihin. Radan leveys on vain +1.07 metriä. Koko päivän ajamme yhä jatkuvaa vuoristoa, sivuutamme +joitakin kaupunkeja ja kukkivan viljelyskeskuksen, Toowoomban. Täällä +rata laskeutuu vuorensoliin ja syviin, eukalyptusmetsikköä kasvaviin +laaksoihin. Pysähdymme hetkeksi Ipswichin hiilikeskukseen, junamme +vierii Brisbane-joen pitkän sillan yli, parin kauniin kukkulaisen +esikaupungin halki, kunnes lopulta olemme Brisbanen kaupungissa. +Meluisan tunnelin kautta tulemme keskusasemalle. Perthistä lähdettyämme +olemme nyt taivaltaneet yhteensä 5 560 kilometriä ja käyneet kaikissa +mannermaan pääkaupungeissa. + +Ellei junamatkustus jo ala tympäistä, voimme vielä jatkaa 1 600 +kilometriä pohjoiseen rannikkoa myöten sokeriruokovyöhykkeiden halki, +Kaprikornus-linjan yli, kultakenttien ja laajojen laidunmaiden +poikki yhä monipuolisemmaksi käyvässä kasvillisuudessa aina Cairnsin +turisti- ja kaivoskaupunkiin saakka, josta on enää vain lyhyt matka +kuuluisille Barron-putouksille. Mutta kenties laivamatka Great Barrier +Reef (iso salpausriutta) -nimisen saari- ja riuttarivin suojaamassa +rannikkomeressä olisi houkuttelevampi. Mainittu riuttarivi ulottuu +tropiikin rajalta 2 500 kilometriä pitkänä ketjuna aina mantereen +äärimmäiseen pohjoiskärkeen. Entä junamatka länteen? Kolme eri +rataa kulkee Queenslandin mineraaleista rikkaan eteläosan halki 600 +kilometriä sisämaahan, kautta loputtomien tasankojen, joiden melkein +ainoina asukkaina ovat miljoonat lampaat. Siellä oppii muukalainen +tuntemaan Australian... teollisuuden, yksitoikkoisen työn, karaistujen +ja käytännöllisten miesten maan... maan, missä tilat ovat laajoja +kuin herttuakunnat ja tilanomistajat vieraanvaraisempia kuin missään +muualla... mutta myöskin maan, joka ei sovi turisteille! + + + + +LUONNE JA TAVAT. + + +Australialaisella tarkoitetaan nykyjään tuon maan valkoihoista +asukasta, ei siis neekeriä. Euroopan sanomalehdissä saattaa tosin +joskus esiintyä uutisia Australian alkuasukasliiton parlamentille +tekemistä ehdotuksista, mutta ne on luettava pitkän matkan ja +tietämättömyyden syyksi, sillä Australian harvat mustaihoiset elävät +vieläkin luonnontilassa. + +Australialainen, siis eurooppalaisperäinen, on luonteeltaan +vieraanvarainen, hyväsydäminen ja demokraattisen kohtelias. +Ensinmainittu ominaisuus ilmenee kenties koruttomimmassa muodossaan +harvaan asutulla maaseudulla, missä farmilta tai karja-asemalta +toiselle on päiväkausien matkat. Vierashuone annetaan heti tulijan +käytettäväksi, ateriat ovat samoin vapaat eikä niistä hyvien +tapojen mukaan sovi kiittää, sanotaan vain yksinkertaisesti, jos +tahdotaan olla kohteliaita, että ruoka oli maukasta. Eurooppalaisista +laivoista karanneet merimiehet ja muut siirtolaiset, jotka työnhaussa +kuljeskelevat harvaanasutuilla seuduilla, tietävät kertoa, kuinka +ohiajavat maalaiset melkein poikkeuksetta pysäyttävät fordinsa tai +kärrynsä ja tarjoavat väsyneille matkamiehille vapaakyydin. + +Australian väestöstä on kokonaista kolme prosenttia sotainvaliideja, +joten ei ole yhtään ihme, vaikka sikäläisten suurkaupunkien kaduilla +näkeekin almunpyytäjiä soittovehkeineen tai kantaen taulua, jossa +asianomaisen vioittuma on julkipantu. Harvoin sivuuttaa hyväsydäminen, +varakkaampi australialainen kovaosaisen maanmiehensä almua antamatta. +Terveitä ammattikerjäläisiä — joita varsinkin Etelä-Euroopan +kaupungeissa vilisee niin viljalti — ei Australiassa juuri ole. + +Kaupunkien suuret hospitaalit toimivat suureksi osaksi vapaaehtoisten +lahjoitusten ja aika ajoin järjestettävillä keräyspäivillä saatavien +rahojen varassa. Tällaisina keräyspäivinä myyvät lapset ja nuoret +neitoset kaduilla erikoisesti tarkoitusta varten valmistettuja +merkkejä, joista kertyvä voitto luovutetaan milloin minkin hospitaalin +hyväksi. Arpajaisia pannaan myöskin toimeen hospitaalien avustamiseksi. + +Australialaista voidaan tuskin sanoa kohteliaaksi, jos mittapuuksi +otetaan esimerkiksi latinaisten kansojen liiallisuutta hipova +kohteliaisuus. Brittiläisyydestään huolimatta he kaikki ovat +siirtolaisia, niiden varhaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä, joiden +tavat olivat enemmän tai vähemmän hiomattomia ja jotka tunnustivat +vain väkevämmän ja ensin tulleen oikeuden. Nyt vuosikymmenien kuluttua +ovat tavat ja käsitteet luonnollisesti muuttuneet, mutta ei vieläkään +voida puhua mistään erikoisesta kansallisesta sivistyksestä eikä +kansallistavoista. + +Australiassa, kuten siirtomaissa yleensä viime sataluvulla, +piti jokaisen alkaa olemisensa alusta kutakuinkin yhtäläisillä +mahdollisuuksilla. Tästä johtuvasta yhdenvertaisuudentunteesta +seurasikin, että Australiasta tuli ilman suurta poliittista kiihoitusta +maailman kansanvaltaisin maa. Myöhäisempinä vuosina tulleilla +siirtolaisilla sen sijaan ei ollut enää yhtä suuria menestymisen +mahdollisuuksia: heidän toimintavapauttaan oli rajoittamassa ensin +tulleiden uranaukojien etuoikeudet. Viimeksimainituista kehittyikin +sitten vähitellen sekä rahan että maaomaisuuden aatelisto. Siitä +lähtien on myöskin ehdoton kansanvaltaisuus ollut vain määrätyn +poliittisen puolueen uskontona. + +Noiden varhaisten vuosien peruna ovat kansan luonteeseen juurtuneet +monet tavat ja tottumukset. Niinpä esimerkiksi miehet eivät koskaan +tervehdi toisiaan hattua kohottamalla. Sellainen kunnia suodaan vain +naiselle, jota siellä, kuten kaikissa siirtomaissa, kunnioitetaan +ylenpalttisesti. Miehet tervehtivät toisiaan päännyökkäyksellä +lausuen kumpikin yht'aikaa: »_How do you do?_» (Kuinka voit?), johon +kysymykseen harvoin kumpikaan vastaa. Hyvin tavallinen tervehdyssana +on myöskin puhelinhuuto »_Ha-lou!_». Sama »How do you do?» lausutaan +molemminpuolisesti myöskin esiteltäessä. Hyvästelyseremoniat ovat +vielä yksinkertaisemmat: huudetaan jokin lapsellinen sana, niinkuin +»Ta-ta!» tai »Cheere-o!». Hyvin luvallista on myöskin häipyä seurasta +virkkamatta mitään kenellekään. Iltatervehdyksenä lausutaan, paitsi +yllämainittuja, aina sama »Good night!» (Hyvää yötä) riippumatta siitä, +tavataanko tuttava ensimmäistä kertaa sinä päivänä vai hyvästelläänkö +häntä, tullaanko taloon vai lähdetäänkö sieltä. + +Yhtä yksinkertaiset eivät ole kuitenkaan tervehdysseremoniat Australian +naisten kesken. Naiset, jotka ovat vähänkin tuttuja keskenään, +suutelevat toisiaan niin tavatessaan kuin hyvästellessäänkin. Samoin +tekevät perheenjäsenet keskenään. Viimeksimainittujen kesken tämä +hellyydenosoitus tuskin onkaan liikaa maassa, missä perhesiteet +monestakin syystä ovat höllemmät kuin esimerkiksi pohjoismaissa. +Varhainen sukukypsyys ja siitä johtuva aikainen riippumattomuudentunne +lapsissa ja lauhkea ilmasto, joka sallii melkein keskeytymättömän +ulkoilmassa oleskelun, näyttävät olevan tärkeimpiä tekijöitä kodin +vaikutuksen väheksymisessä. Punttuuhan heiltä sellainenkin nautinto +kuin räiskyvän takkatulen ääressä istuminen — lukuunottamatta +mantereen eteläisimpiä osia — jonka muisteleminen pohjoismaalaisessa +talvi-iltoina herättää niin kiihkeän kaipuun kodin piiriin. + +Australialaista naista ei juuri voida sanoa kauniiksi. Australialainen +mies on todella lähempänä Adonista kuin australiatar Venusta. Edellinen +on keskimittainen, vartaloltaan sopusuhtainen ja ulkonäöltään +terve ja voimakas, kun taas jälkimmäisellä, joka muuten on yleensä +lyhytkasvuinen, on epäsuhtainen vartalo, muodottoman paksut nilkat ja +sääret sekä kasvot veltot ja paksulti puuteroidut. + +Mutta naisen ulkomuoto on kaikesta päättäen makuasia, sillä +australialainen ihailee ja varsinkin kunnioittaa »kauniimpaa +sukupuoltaan» enemmän kuin monien muiden kansallisuuksien ritarit. +Näyttää siltä kuin tämäkin tapa olisi peräisin varhaisilta maahanmuuton +ajoilta, jolloin naisia oli maassa huomattavasti vähemmän kuin +miehiä. Senaikaiset karkeakäytöksiset seikkailijat ja uudisasukkaat +kunnioittivat naista kuin puolijumalaa ja muuttuivat naisen +läsnäollessa kuin toisiksi olennoiksi. Sama naisenpalvonta on siellä +vallalla vielä nytkin — vaikka naisten lukumäärä onkin kasvanut melkein +yhtä suureksi kuin miesten — tosin hieman hiotummassa muodossa. +Nykypäivienkin australialainen, joka miehisten ystäviensä kesken +yleensä käyttää hyvin vahvasti voimasanoilla höystettyä kielisotkua, +muuttuu mitä säädyllisin, ritariksi naisen ilmaantuessa seuraan. +Heidän lakipykälänsä ja tuomioistuimensakin säätävät paljon ankaramman +rangaistut sen naisen kunnian loukkaamisesta kuin eurooppalaiset +lait, Englantia tietysti lukuunottamatta. Toinen tekijöistä muistaa +erään itsessään vähäpätöisen tapauksen, joka selvästi osoittaa +australialaisten turhantarkkuuden tällaisissa asioissa: + +Rouvashenkilö tuli eräänä päivänä toimistoomme. Toverini otti hänet +vastaan etuhuoneessa, mutta kiiruhti kohta luokseni toiseen huoneeseen +virkkaen: + +»Lainaapa minulle lyijykynääsi, ole hyvä!» + +»Mutta onhan sinulla oma kynäsi korvan takana», vastasin. + +»Mutta enhän minä voi tarjota tuommoista pätkää naiselle!» + + * * * * * + +Australialaisen naisen luonteessa on monia hyviä ominaisuuksia, +joukossa sellaisiakin, joista hänen eurooppalainen sisarensa ei +enää piittaa. Korkeankin opillisen sivistyksen saanut ja hyvinkin +hemmoiteltu australialainen nainen tietää aina, että hänen +velvollisuutensa on huolehtia kodin taloudesta. Palvelijattaria ei +pidetä läheskään niin paljon kuin eurooppalaisissa perheissä johtuen +osaksi siitä tosiasiasta, että niitä on vaikea saada, mutta vaikuttaa +palvelijattarien vähyyteen myöskin se seikka, että perheenemännät itse +eivät häpeä tehdä työtä. Ateriain ja vierailujen aikana australialaisen +perheenemännän hyvät puolet tulevatkin parhaiten esiin: silloin hän +on pelkkää huomaavaisuutta ja avuliaisuutta. Mutta valitettavasti +hän myöskin tuntee yhteiskunnallisen tärkeytensä ja antaa tämän +tuntemuksensa ilmetä kovin usein. Kaduilla ja raitiovaunuissa +esimerkiksi hän ei ole ensinkään kohtelias, vaan vaatii miehiltä +liian suurta huomaavaisuutta. Brittiläisen tavan mukaan mies ei saa +tervehtiä naista, ennenkuin tämä on päännyökkäyksellä osoittanut +tuntevansa miehen, vasta silloin on miehellä oikeus kohottaa hattuansa. +Korkeammissa seurapiireissä eivät naiset yleensä tarjoa kättään +puristettavaksi esitettäessä tai tervehdittäessä, vaan taivuttavat +tuskin huomattavasti vartaloaan vastaukseksi miehen kumarrukseen. + +Missä tahansa Australiassa vierasmaalainen näkeekin lapsia, aina saa +hän niistä mieluisan vaikutelman. Sikäläiset lapset ovat yleensä +terveitä, hyvinpuettuja ja, sanoisimmeko, esiintymistaitoisia. +Pahankurisinkaan katupoika ei unohda tilanteen vaatiessa lausua +kohteliaasti: »Anteeksi!» tai »Kiitos!» Toinen vielä silmiinpistävämpi +piirre australialaisissa lapsissa hämmästyttää vierasmaalaista: lapset +vaikuttavat varhaiskypsiltä. On myönnettävä, että ilmasto näyttelee +tärkeätä osaa tässä, mutta kasvatuksellakin — josta enemmän edempänä — +täytyy olla vaikutuksensa ilmiössä. + + * * * * * + +Australialainen on puhtaiden tapojen ja epäsiistien tottumuksien +merkillinen sekoitus. Vaikka hän kylpee kerran päivässä, vaihtaa usein +alusvaatteita ja ajaa partansa joka aamu, näyttää hän kuitenkin olevan +täysin välinpitämätön jokapäiväisen leipänsä hygieenisyyden suhteen. + +Mennessään ensimmäisen kerran ostoksille australialaiseen leipäkauppaan +saa vierasmaalainen kokea pieniä, epämiellyttäviä yllätyksiä. Ei niin, +etteivätkö leipomotuotteet olisi hyviä — valmistetaanhan ne puhtaasta +vehnästä. Näyteikkunassa ne ovat yhtä houkuttelevia kuin missä muussa +maassa tahansa. Mutta tapa, jolla niitä myytäessä käsitellään, on +omiansa karkoittamaan vasta heränneen ruokahalun. Ovikellon kilahdettua +kiiruhtaa myyjätär kauppaan asusta päättäen suoraan keittiöaskareista +— lausuu kysyvästi: »Yes?» ja saatuaan kuulla ostajan haluavan tusinan +leivoksia ottaa sormillaan näyteikkunakaapista lähimpänä olevan +leivoksen, näyttää sitä ostajalle kysyen: + +»Pidättekö tästä lajista?» + +Ostaja kiiruhtaa selittämään, että hän haluaa muutamia kermaleivoksia +ja muutamia kookosleivoksia, loput saa olla mitä hyvänsä. Kaksitoista +kertaa sormet tarttuvat pehmeän tahmaisiin leivoksiin, ja ostaja saa +leivospussinsa ja kaupantekiäisiksi kauniisti soinnahtavan: + +»_Thank you!_» + +Ellei ostaja tähän mennessä jo ole kadottanut ruoka- tai ostohaluaan, +vaan tahtoo vielä ostaa ravitsevannäköistä painon mukaan myytävää +rusinakaakkua, saa hän luvan karkoittaa mielestään kaikki tarpeettomat +ennakkoluulot, sillä ennenkuin hän ehtii päättää, montako naulaa sitä +pitäisi ostaa, on myyjä tarttunut suureen kaakkuun molemmin käsin +näytellen sitä kaikilta puolilta ja puhuen vakuuttavasti: + +»Oikein ravitsevaa ja tuoretta, you know!» + + * * * * * + +Lähtiessään jonakin aamuna kuuden ja seitsemän välillä +esikaupunkiasunnostaan saa aamuvirkku vierasmaalainen nähdä toisen +australialaisia tapoja kuvaavan tyypillisen näytelmän maidonmyyjän. +Todellakin huvittava tyyppi — samoin kuin talosta taloon kulkeva +pullojenkerääjäkin! — kunhan ei vain olisi tavoiltaan niin kovin +likainen. Australialaisena maidonmyyjällä on tavallisesti pieni, +mutta virkku hevonen ja keveät kaksipyöräiset kärryt, joille hän +lastaa kolme, neljä suurta hinkkiä. Ajaessaan nopeasti aamurauhaisilla +kadoilla huutaa hän joka talon kohdalla joikuvalla äänellä pari, +kolme sanaa, joita ei kukaan ymmärrä, mutta jotka kaikki tuntevat +maidonmyyjän aamutervehdykseksi. Vielä aamupuvussa olevat emännät +raottavat oviaan sen verran, että saavat laskettua pienen hinkkinsä +tai tuoppinsa porraskivelle, ja kun maitomies sitten hyppää alas +kärryiltään kädessään muutaman litran vetoinen hinkki ja tuopinmitta, +emännät mainitsevat haluamansa määrän ja saatuaan maksavat sen. +Hevonen, joka jo hyvin tuntee piirinsä, on sillä välin hölkännyt +seuraavan tilaajan ovelle, joten miehen täytyy juosta perässä. Niin +sanottujen »apartment-talojen», joissa asuu useampia perheitä, portilla +saattaa nähdä tusinan verran jo illalla sinne pantuja ruukkuja ja +tuoppeja, joihin nuori ja hyvämuistinen maitomies nyt yksikseen mittaa, +mihin neljänneslitran, mihin puoli litraa. Australialaiset eivät näet +juo maitoa, vaikka karjanhoito onkin yksi heidän pääelinkeinojaan, vaan +tehdään suurin osa maitoa voiksi. Nämä aamutilaukset ovat vain teen +valkaisuksi ja lapsia varten. + +Vastenmielinen puoli tässä aamuisessa näytelmässä on se huolimattomuus, +jolla maidonmyyjä suorittaa askareensa. Takitta ja hatutta mies juoksee +pitkin katua kanneton maitohinkki kädessä ja palava savuke suussa. +Tuoksuen vahvasti hevoselta — usein vielä lisäksi hevosenjätteitä +kengissä ja juoksun vuoksi hikoillen, hän mittailee reippain ottein +maitoa eikä paljoja piittaa, vaikka paksusta capstanista vähän varisee +tuhkaakin maidon sekaan. Ja ostajatkin näyttävät tyytyväisiltä — +brittiläisinä kai arvelevat, että kun niin on ollut, niin niin pitää +olla! + + * * * * * + +Ruokatavarakaupat ovat Australiassa samalla sekatavaramyymälöitä +mitä laajimmassa merkityksessä. Australialaisesta sekatavarakaupasta +voidaan todellakin ostaa melkein kaikkea, mitä taloudessa tarvitaan, +vaahtoviinistä lamppuöljyyn ja punaisesta etikasta inkivääriin saakka — +ja kaikkea tätä yhdestä ja samasta huoneesta. Brittiläiset itse sanovat +tällaista perinnäistapaista myymälää _grocery_ksi, ja ovat ne enemmän +tai vähemmän samannäköisiä kaikkialla laajassa brittein valtakunnassa. +Siellä täällä on sentään olemassa jokin erikoismyymäläkin, kuten liha-, +leipä-, hedelmä- ja vihanneskauppoja, joista viimeksimainituista +nykyaikaisimmat jo ripustavat seinilleen julisteita, joissa uuteen +ravintoainelakiin viitaten yleisöä kielletään koskettelemasta +ravintoaineita, joita ei osteta. + + * * * * * + +Australialaiset ovat suuria lihansyöjiä; siinä taidossa heille tuskin +vetävät vertoja muut kuin uusseelantilaiset. Monet heistä syövät lihaa +kolmekin kertaa päivässä. Päivän ensimmäinen ateria, joka syödään heti +noustua, on paistettua liikkiötä ja kaksi paistettua munaa. Se on +brittiläisten kansallisruoka, jota heidän pitää saada säännöllisesti +niin päiväntasaajan helteessä kuin napaseutujen pakkasessa. Sitten +seuraa lounas, jota australialaiset myöskin kutsuvat päivälliseksi +ja johon pitää välttämättä sisältyä lihaa (ellei satu olemaan +perjantai, katolinuskoisten paastopäivä). Sen jälkeen seuraa välipala, +iltapäivätee sandwich-voileipineen tai leivoksineen. Kello kuudelta +syödään päivän tärkein ateria, jota eurooppalaiset sanovat joko +päivälliseksi tai illalliseksi, mutta jota australialaiset jostakin +käsittämättömästä syystä kutsuvat »teeksi» (vaikka väkevä tee on +pöytäjuomana päivän muillakin aterioilla). Monet heistä syövät vielä +teatterista tultuaan illallisen, supper, kalaa, ostereita tai jotakin +muuta kevyttä. Samaa vahvaa ravintojärjestystä he noudattavat kautta +vuoden. Joulunakin, joka Australiassa on vuoden kuumimpia päiviä, +täytyy heidän saada perinnäiset »_roast beef_insä» ja »_pudding_insa». + + * * * * * + +Katuelämä australialaisessa kaupungissa ei eroa suurestikaan +eurooppalaisten suurkaupunkien elämästä, paitsi lounastunnilla, +kahdentoista ja yhden välillä. Ruokailuloma tehtaissa, myymälöissä +ja tavarataloissa on yleensä lyhyt, tavallisesti puoli tuntia tai +kolme neljännestä, harvoin täysitunti; ruokailulomat ovat näin lyhyet +sen vuoksi, että työväki saisi vapaan lauantain tai että toimipaikat +voitaisiin pitää suljettuina ainakin puoleltapäivin pyhän aattona. + +Tämän keskipäivänhetken aikana on australialaisen suurkaupungin +kaduilla nähtävänä mitä hullunkurisimpia näytelmiä. Heti kun kello on +lyönyt kaksitoista, ryntäävät niin nuoret kuin aikuisetkin tehtaista +ja työpajoista lähimmälle katukäytävälle ja alkavat aukoa eväitään, +jotka ovat käärityt joko lautasliinaan tai vanhaan sanomalehteen +riippuen hygieenisestä tasosta asianomaisen kodissa. Joku asiapojista +tai nuorimmista oppipojista on etukäteen saanut tehtäväkseen keittää +öljykanisterista tekaistussa keittoastiassa teetä koko henkilökuntaa +varten, ja tästä yhteisestä varastosta kukin nyt ammentaa kuppiinsa +tai tuoppiinsa maidolla vaalennettua väkevää teetä australialaisten +kansallisjuomaa. + +Voileivät on pian syöty, ja niukasta ajasta on vielä jäljellä +neljännestuntinen, joka olisi käytettävä mahdollisimman hyödyllisesti. +Pojat ottavat esille jalkapallon — tiiviiksi sullottu paperi- tai +räsytukko kelpaa näin tilapäistarkoitukseen — ja tuotapikaa on +käynnissä kiivas peli, jossa ei paljon välitetä ikkunoista eikä +ohikiitävistä ajoneuvoista. Tietysti ei näitä näytelmiä voida +esittää pääkaduilla, mutta eipä siellä ole tehtaitakaan. Muuten on +jalkapallohulluus niin australialaisten nuorukaisten veressä, etteivät +he voi olla potkaisematta mitä tahansa kohdalle sattuvaa tarpeeksi +kevyttä esinettä. + +Miehet sensijaan ryhmittyvät jonkin lähellä olevan kulman taakse +ja ryhtyvät lyömään korttia, usein suurinkin panoksin tai pelaavat +australialaista »kruunaa ja klaavaa». Vanhemmat miehet taas jatkavat +aamulehtensä lukemista siitä, mihin aamuisen junamatkan päättyessä piti +keskeyttää. Tytöt ovat etsineet itselleen istuinpaikan pohjakerroksen +ikkunapienoilla tai sellaisten puutteessa katukäytävällä ja lukevat +ahmien romaanejaan. Sadepäivinä he kaikki sensijaan aterioivat +likaisissa ja pölyisissä työhuoneissa. Mitään lakipykälää tai säädöstä, +joka kieltäisi työhuoneissa aterioimisen, ei ole. + +Koomillisinta osaa tässä sivukaupungin katuelämässä esittävät +kuormavaunujen ajajat. Heidän vaununsa ovat jykeviä, kantokyvyltään +useampia tonneja, ja niiden eteen saattaa olla valjastettuina +kuusikin suurikokoista hevosta. He liikkuvat tavallisesti kolmen, +neljän vaunuparin ryhmissä, ja missä tahansa he sattuvatkaan olemaan +kellon lyödessä kaksitoista, siihen he pysähtyvät leveimpien +sikäläisten katujen keskusta on varattu autojen ja muiden ajoneuvojen +seisahduttamista varten — ottavat esille teekanisterinsa ja kuivia +kalikoita ja, ellei lähistölle satu rakenteilla olevaa taloa tai +kadunkorjaajain leiriä, joilla teevalkea olisi jo palamassa, tekevät +ajurit tulen vaikka omiin vaunuihinsa. Kokoontuneina aterioimaan +samoihin vaunuihin jatkavat hekin murkinatuntiansa korttia lyöden. +Ohikulkijat ovat tottuneet näihin näytelmiin eikä poliisikaan mahda +miehille mitään, niin kauan kuin nämä eivät laskeudu kadulle pelaamaan. + + * * * * * + +Huolimatta kymmenistä eri uskonnoistaan ja tuhansista kirkoistaan +australialaiset eivät piittaa paljoakaan uskonnollisista +juhlapäivistä. Joulupäivä on ainoa juhlapäivä, joka on rinnastettu +tavallisten sunnuntaipäivien arvoiseksi. Juhlapäivät sellaiset kuin +uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai ja pääsiäispäivä ovat tosin virallisia +vapaapäiviä, mutta suurin osa kansaa ei kunnioita niitä minään +juhlapäivinä: kaikki kapakat ovat avoinna ja täynnä väkeä, teatterit +ja elokuvat näyttelevät — ja kansa huvittelee. Sellaisista päivistä +kuin loppiainen, helatorstai, helluntai ja Johannes Kastajan päivä ei +tiedetä mitään. Mutta jos uskonnollisten juhlapäivien vietto lyödään +laimin, kunnioitetaan tavallisia sunnuntaipäiviä sitä hartaammin ja +niiden viettoa valvotaan mitä ankarimmin. + +On vaikea kuvitella ja melkein mahdoton asutuilta seuduilta löytää +rauhallisempaa paikkaa kuin jonkin australialaisen suurkaupungin +keskusta sunnuntaisena aamupäivänä: ei elävää olentoa näkyvissä, +vain aurinko ja suuret kivitalot. Kauan kuljettuasi autioita katuja +voit nähdä kiinalaisen pesijän astelevan sunnuntaipukimissaan tai +matkailuauton kiitävän halki kaupungin aivan kuin peläten pysähtyä +jättiläisen kivimuurien väliin. Luonnon laajoissa ja koskemattomissa +temppeleissä hiljaisuus huojentaa ja rauhoittaa väsyneitä hermoja, +mutta täällä, missä jokainen kappale puhuu tekniikan kosketuksesta ja +ihmisen läsnäolosta, moinen täydellinen äänettömyys herättää ikävän ja +vastenmielisyyden tunteen. Vasta iltapäivällä ilmaantuu kaduille jonkin +verran elämää: jotkin harvat raitiotievaunut aloittavat vuoronsa, +kirkkokansaa ja museonkävijöitä alkaa näkyä. Teatterit, elokuvat ja +muut huvitilaisuudet ovat kuitenkin suljetut. Tupakkaa ei saa ostaa +mistään. Vain harvat kahvilat ja ravintolat ovat avoinna sunnuntaisin +— koroitetuin hinnoin nekin. Yhtä hiljaisia ne ovat kaikki: Sydney, +Melbourne, Brisbane, Adelaide, Perth, Hobart, puhumattakaan +maaseutukaupungeista. Kahdesta suurimmasta näyttää Melbournella olevan +ennätys tässä sunnuntaisessa puritaanisuudessa, Sydneyn osoittaessa +vilkkaampaa taipumusta nykyaikaisuuteen. + + * * * * * + +Kamppailu olemassaolosta ei ole Australiassa niin ankara kuin Euroopan +maissa. Palkat ovat korkeammat ja elintarpeet tuskin kalliimmat +kuin »vanhassa maailmassa». Suhteellisesti helppo elämä ei voi olla +vaikuttamatta kansan luonteeseen: pohjaltaan heikot luonteet ovat +vaarassa vaipua kevytmielisyyteen ja lujemmatkin luonteet tuntevat +kiusausta heittäytyä antaamennä-polkan pyörteisiin. Aika ei ole rahaa +Australiassa: niin miehet kuin naisetkin ovat kärkkäitä asiattomaan +lörpöttelyyn. Täsmällisyyttä ei harrasteta; australialaiset odottavat +ja odotuttavat näköjään mielellään toisiaan, sitä todistaa eräs heidän +mielilauseensakin: »_Oh, tons of time!_» (Aikaa on tonnittain.) Pieni +valaiseva esimerkki tästä lienee paikallaan: + +Toisella tämän kirjan kirjoittajista oli kohtaus nuoren australiattaren +kanssa määrätyssä kadunkulmassa. Piti mennä yhdessä lounaalle. Odotin +kärsivällisesti viisitoista minuuttia ja päättelin, että neitoselle oli +tullut voittamaton este. Menin lähimpään ravintolaan ja nautin lounaani +yksin. Kun sitten runsaan puolen tunnin kuluttua palasin takaisin +samaa tietä, löysin hämmästyksekseni neitosen vuorostaan odottamassa +minua. Hän oli tullut kohtauspaikalle vain puoli tuntia liian +myöhään ja luullen minun myöhästyvän vieläkin enemmän oli ruvennut +vuorostaan odottamaan. Vastaukseksi ihmettelyyni selitti neitonen, että +australialaiset mielellään odottavat ihmistä, josta he pitävät. + +Australialaisilla ei ole harvoja poikkeuksia lukuunottamatta +luovan mielen kunnianhimoa eikä innostusta suurtöihin, paitsi +urheilusaavutuksiin. Nuorukaisten kunnianhimo on ensin moottoripyörä +ja sitten auto; iän karttuessa ja tulojen lisääntyessä alkavat he +haaveilla matkaa maapallon ympäri ja sen suoritettuaan kertoilevat +mielellään epäileville kuulijoilleen muiden maiden ihmeistä. Siinä +tyypillisen australialaisen elämän ohjelma! Miksi ylenmäärin +ponnistella? Miksi tavoitella maailmanmainetta, kun kaikki jo on +parasta Australiassa! + + + + +URHEILU AUSTRALIASSA. + + +Liioittelemisen vaaratta voidaan sanoa, että urheilu käsittää +viisikymmentä prosenttia useimpien australialaisten mentaalisesta +maailmasta. Koko ilmakehä on siellä urheilun kyllästämä; ajatellaan +ja puhutaan urheilusta; urheilu täyttää useita sivuja suurissa +päivälehdissä. Niinpä australialainen sanomalehtimyyjä ei mainostakaan +lehtiään jotakin vakavaa poliittista kriisiä tai pankkiryöstöä +toitottaen, vaan vakuuttaa kurkku käheänä innostuksesta lehtensä +sisältävän päivän tuoreimmat urheilutiedot — ja niin tapahtuu joka +arkipäivä kautta vuoden. + +Taitava nyrkkeilijä on Australiassa aina kansanomaisempi ja myöskin +kunnioitetumpi kuin esimerkiksi etevä taidemaalari. Kilpahevonen, +jota muuten mainitaan asemosanalla »hän», voi myöskin olla hyvin +kansanomainen ja ihailtu. + +Ei se sentään lopultakaan ole niin ihmeellistä, kun muistetaan, että +on puhe aurinkoisesta Australiasta. Ensinnäkin on urheilunhalu veressä +kaikilla brittiläisillä ja toiseksi sikäläinen luonto ja ilmasto +suoraan sanoen yllyttävät urheilemaan. Tilaisuus ulkoilmaurheiluun on +aina kautta vuoden. Jokaisella kunnalla on omat urheilukerhonsa ja +-seuransa, samoin varaa jokainen nuori kunta laajat alueet vastaisia +urheilu- ja kävelykenttiä varten, usein aivan kaupungin keskustasta tai +muuten arvokkailta paikoilta. Merenrantakaupungeissa ovat niinikään +kauneimmat rannat varatut vapaiksi kylpyrannoiksi. + +Lauantai on urheilun suuri päivä. Tehtaat, virastot ja myymälät +suljetaan puoleltapäivin. Useat tehtaat pidetään suljettuina koko +lauantaipäivän: työmiehet työskentelevät mieluimmin useampia tunteja +muina päivinä saadakseen kokonaan vapaan urheilupäivän. Joka lauantai +järjestetään eri esikaupunkien urheilukentillä monia kilpailuja. +Tärkeimmille linjoille varataan ylimääräisiä junia ja raitiovaunuja. + +Sanaa »urheilu» käytetään Australiassa aivan liian laveassa +merkityksessä. Uhkapelit, esimerkiksi, ovat kaikki urheilua. +Kansanomaisin näistä »urheilulajeista» on _two up_ (kaksi ylös); peli +on täysin onnenpeliä eikä kysy mitään taitavuutta: kolme, neljä tai +useampiakin osanottajia seisoo piirissä ja kukin heittää vuoron perään +kaksi kuparilanttia ilmaan; katselijat lyövät kukin esillepanemansa +summan vetoa, että molemmat tai ainakin toinen rahoista putoo maahan +»kruuna» tai »klaava» ylöspäin. Huolimatta siitä — tai ehkä juuri +senvuoksi — että peli on laissa kielletty, pelataan sitä kaikkialla: +tehtaissa aamiaistunneilla pienistä summista ja salaisissa kerhoissa, +paksuilla matoilla verhotuissa huoneissa satojen puntien suuruisin +panoksin. Sanaa »urheilu» käytetään myöskin laatusanana luonnetta +kuvattaessa; esimerkiksi jos mies on rohkea ja hieman tuhlaavainen, +mutta muuten käytökseltään moitteeton, kutsutaan häntä »hyväksi +urheilijaksi» (good sport). + +Kansanomaisimpia todellisia urheilulajeja on jalkapallopeli, jota +pelataan kolmen eri järjestelmän mukaan: kahta näistä pelataan +pyöreällä pallolla, kuten Euroopassa, ja sanotaan toista niistä +Socceriksi ja toista »_British Association_iksi»; suosituin muutamissa +valtioissa on kuitenkin kolmas, _Rugby_-niminen peli, jonka soikeata +palloa on lupa käsinkin koskettaa. Jalkapalloa pelataan Australiassa +talvella. Joka lauantai-iltapäiväksi järjestetään kilpailuja eri +esikaupunkien kesken. Kymmeniä tuhansia katsojia saapuu pelikentille; +erikoisia jalkapallolehtiä julkaistaan; huudetaan ja lyödään vetoa +pisteistä. + +Kriketti on, jos mahdollista, vielä suositumpi kuin jalkapallo. Syystä +voidaan krikettiä sanoa Australian kansallisimmaksi urheiluleikiksi. +Kaikki Australian »toivot» kasvavat kuvaannollisesti puhuen +krikettimaila kädessä. Jokaisella koululla on oma krikettijoukkueensa, +kullakin kaupungilla krikettikerhonsa ja joka valtiolla oma +krikettiliittonsa, jotka liitot sitten yhteisesti valitsevat +vuosittain valiojoukon taitavimpia pelaajia edustamaan koko maata +otteluissa Englantia, Etelä-Afrikkaa tai Uutta Seelantia vastaan. +Näiden kansainvälisten kilpailujen aikana on Australiassa sähköä +ilmassa: sadat tuhannet kokoontuvat silloin stadionille hartaina ja +jännittyneinä seuraamaan pelin kulkua ja tuntevat itsensä syvästi +loukatuiksi, jos pelaajista joku sattuu tekemään virheen. Jo viikkoja +ennen maaottelua kriketti on yleisenä puheenaiheena kautta maan, +kilpailujen jälkeen riittää siitä vielä puhetta ja arvostelua pitkiksi +ajoiksi, puhumattakaan itse kilpailuviikosta, jolloin kriketti +ja pisteet ovat jokaisen kielenpäässä; ventovieraiden ihmisten +kesken sukeutuu mielipiteiden vaihtoa kummankin pelaajapuolen +mahdollisuuksista; kaduilla ja raitiovaunuissa kysyvät ohikulkijat +ilman muuta: »Kuinka on pisteiden laita tällä hetkellä?» + +Iäkkäämmät australialaiset taasen ovat innostuneita golfinpelaajia +ja keilaajia; kaikissa vähänkin taajaan asutuissa yhteiskunnissa on +näidenkin urheilulajien harrastajilla omat kerhonsa ja ratansa, joiden +toiminta on varsin vilkasta kesäiseen aikaan. Tennistä sensijaan +pelataan kautta vuoden, ja melkein jokaisella varakkaalla perheellä +onkin oma tenniskenttänsä. + +Australian kaikkien kuuden valtion pääkaupungit sijaitsevat +merenrannalla. Eipä siis ihme jos »vesiurheilu» onkin siellä hyvin +edustettuna. — Purjehdus on suuressa suosiossa, yksin Sydneyn satamassa +on satoja kuttereita ankkurissa. — Soutua harrastetaan myöskin; +Melbournessa vietetään vuosittain jokikarnevaaleja »Henley-on-Yarra», +jolloin korkeakoulujen ja soutukerhojen parhaat venekunnat ottelevat +mestaruudesta, Yarra-joen reunojen ja rantojen ollessa kirjavinaan +loistavin värein ja kukin koristettuja veneitä ja katsojia. + +Tuskin missään muussa maassa on uintiharrastus niin yleistä kuin +Australiassa, missä merivesi on useimmilla seuduilla uintilämmintä läpi +vuoden ja missä suuret merikylpylät, laajat hiekkarannat ja aamusta +iltaan paahtava aurinko tekevät tämän urheilun harrastamisen kaikille +niin mieluisaksi. Aukeilla rannoilla, missä valtameren hyökyharjat +pääsevät eheinä rantaveteen, on aaltoratsastus varsinkin poikien +mieliurheilua. + +Kalastusta ja metsästystä harjoitetaan myöskin. Valtameret kätkevät +monia merkillisiä ja eurooppalaiselle outoja, mutta silti hyvänmakuisia +kaloja; lohia ja taimenia on sitäpaitsi istutettu järviin ja jokiin. — +Metsästys on Australiassa kuitenkin pääasiallisesti rikkaiden urheilua, +ellei oteta lukuun Australian maanvaivan, miljooniin sikiytyneen +kaniinin metsästystä. Jäniksiä ja kettuja on myöskin jonkin verran. +Harvoista petoeläimistä on _dingo_, villikoira, mainittavin. Kengurun +metsästys asutuilla seuduilla kuuluu jo menneisyyteen, jossakin +asumattomilla aroilla saattaa vielä tavata vapaana tämän Australian +tunnusmerkillisimmän eläimen. + + * * * * * + +Autoilusta uhkaa pian tulla toinen kansallisurheilu − ensimmäisen +esitämme kohta. Koko maassa on 640 000 kilometriä tietä, josta suurin +osa on makadamoitua ja hyvin hoidettua. Autojen korkean tullin vuoksi +tämä urheilulaji ei ole vielä päässyt kehittymään niin kansanomaiseksi +kuin Amerikassa, ollen Australia kuitenkin jo nytkin järjestyksessä +kuudes maailman autorikkaimpia maita. Viime vuosina ovat useatkin +uskalikot siellä taivaltaneet autoillaan mantereen halki ja poikki, +kaikkiin neljään suuntaan. + +_Picnic_, retkeily, on hyvin yleinen sana ja paljon noudatettu käsite +Australiassa. Varhain sunnuntaiaamuisin, jolloin kaikenlainen muu +liikenne on keskeytetty, lähtee kaupungista erikoisia picnic-junia +maaseudulle. Junat ovat tupaten täynnä iloista ja äänekästä +nuorisoa, kaikilla eväslaukku ja jollakin retkueen jäsenistä +_bili-can_, teekanisteri — australialaisen tärkein matkavaruste — +mukanaan. Seuraa parin tunnin junamatka jollekin auringonpaahteessa +uinuvalle maaseutuasemalle ja sieltä usein monenkin tunnin kävely +— australialaiset pitävät kovin kävelystä — johonkin jokilaaksoon, +missä tiedetään olevan sen verran vettä, että voidaan keittää kovasti +kaivattua teetä. Siellä sitten kulutetaan päivä seuraleikkejä hyppien +tai metsässä käyskennellen. Autoilijat sensijaan ajavat muita teitä +omilla ajoneuvoillaan; toiset purjehtivat kuttereillaan tai matkustavat +saaristolaivoissa. Mutta kaikilla näyttää olevan yksi yhteinen +päämäärä: pois kaupungista sunnuntaiksi. + + * * * * * + +Kuulostanee hieman oudolta puhua talviurheilusta Australiassa. +Tilaisuutta talviurheiluunkin tässä »ikuisen kesän» maassa kuitenkin +on, ja pidetään sitä siellä, kuten arvata sopii, suuressa arvossa. +Paitsi Tasmanian vuoristojärviä, jotka ovat jäässä useamman kuukauden +ajan ja jonne varakkaat luistelun harrastajat matkustavat vaihtelua +etsimään, on kummassakin suurkaupungissa, sekä Melbournessa että +Sydneyssä talvikuukausina avara keinotekoisesti valmistettu luistinrata +jonne luistelunhaluinen nuoriso iltaisin rientää. Hieman kallista huvia +kuitenkin, sillä kertapiletti ja luistimien vuokra tekevät noin 60 +markkaa. + +Urheilulajit, joissa lumi on välttämätön, eivät ole niin käsien +ulottuvilla kuin keinotekoisella jäällä tapahtuva urheilu, paitsi +tietysti Tasmaniassa, missä lumi kestää vuoristossa lähes neljä +kuukautta. Lunta on kuitenkin itse mantereellakin: Mount Buffalo +Viktoriassa ja Mount Kosciusko Uudessa Etelä-Walesissa ovat +mantereen lumirikkaimmat vuoristot. Molemmat ovat tunnettuja +talviurheilupaikkoja. Varsinkin Mount Buffalo, joka sijaitsee vain +muutaman tunnin automatkan päässä Melbournesta, on hyvin suosittu +talvioleskelupaikka. Vuorelle rakennettu suuri hotelli tarjoaa asunnon +ja mukavuuden kesän lapsille, jotka haluavat muutaman viikon ajan +hengittää raitista talvi-ilmaa. Hotellin urheilunopettajat antavat +opetusta hiihdossa ja mäenlaskussa, ja kun urheilijat sitten palaavat +koteihinsa ja virastoihinsa, on heillä kertomaista pitkiksi ajoiksi. + +Atleettisia ja olympiaadi-urheilulajeja, kuten juoksuja, hyppyjä, +heittoja y.m., australialaiset eivät erikoisemmin harrasta. Vain +urheiluseurojen innokkaimpien jäsenten joukosta löytää joitakin näiden +lajien edustajia. Painia tosin harrastetaan jonkin verran. Nyrkkeily +sensijaan on hyvin kansanomaista, kuten kaikissa brittiläisissä maissa: +amerikkalaisia, filippiiniläisiä ja neekerinyrkkeilijöitä kutsutaan +usein vierailemaan, jotta Australian nyrkkeilynhaluiset nuoret miehet +saisivat tilaisuuden näytellä taitoaan. + + * * * * * + +Australialaisten todellinen kansallisurheilu on kuitenkin — +_hevoskilpailut_. Liioittelemisen vaaratta voidaan väittää, ettei +tämä »urheilu» ole missään muussa maassa levinnyt niin yleiseksi +kuin Australiassa. Miltei jokainen australialainen myötävaikuttaa +jollakin tavoin tässä kansallisurheilussa, ja tuhansien toimeentulo on +siitä kokonaan riippuvainen; se on luonut erikoisia kansanluokkia ja +pystyttänyt uusia ammattialoja ja teollisuudenhaaroja. + +Kilpahevoset, niiden omistajat ja harjoittajat, ratsastajat +(_jockeys_), vedonhyväksyjät (_bookmakers_), ammattimaiset ja +satunnaiset vedonlyöjät (_punters_), virkailijat ja tyhjäntoimittajat — +siinä australialaisten kilpa-ajojen pääosien näyttelijät. Esitelkäämme +ne tässä arvojärjestyksessä: + +Australian ilmasto on hyvin soveliasta rotuhevosten kasvattamiselle; +niinpä siellä onkin kasvatettu useita kuuluisuuksia, jotka ovat +aikoinaan olleet tunnetut hevosmiespiireissä kautta maailman. Suurimpia +hevoskuuluisuuksia kunnioitetaan vielä niiden kuolemankin jälkeen +— niiden luurangot nimittäin säilytetään kotikaupungin museossa. +Kaikki kilpa-ajot ovat tasoitusajoja (_handicap_), joissa kunkin +hevosen kantamaa satulapainoa lisätään sen aikaisemmissa ajoissa +saavuttamien tulosten perusteella, mikä maallikosta tuntuu hyvin +epäoikeudenmukaiselta hevosia kohtaan. Mutta ilman sitä ei koko +kilpa-ajojen tärkein tarkoitus, vedonlyönti, olisi mahdollinenkaan. + +Hevosenomistajaksi kelpaa kuka tahansa, jolla vain on tarpeeksi +rahaa. Harjoittajat ovat »hevosmaisia» yksilöitä, jotka pitävät +väkevistä sikareista ja loistavanvärisistä liiveistä.— Seuraavat +tärkeydessä ovat ratsastajat, hennot, pienikasvuiset miehet, jotka +tarkkaavainen katselija niin helposti erottaa muista suurenkin +kaupungin katuvilinässä: hehän ovat syntyneet ammattiansa varten! +Vähän työtä ja hyvä palkka. Tärkein tehtävä ajojen väliaikoina: maata +turkkilaissaunassa ja laihdutella ruumistaan. + +Vedonhyväksyjät ovat myöskin kiintoisia ja tärkeitä tekijöitä. Heitä +on paljon, suuria ja pieniä; suuret toimivat viranomaisten luvalla ja +ovat tavattavissa joko kojuissaan radalla tai kaupunkitoimistoissaan; +pienillä ei ole viranomaisten lupaa, vaan he toimivat joko julkisesti +vedonhyväksyjäin apulaisina tai salassa itsenäisesti ja ovat +muuten tavattavissa kaikkialla. Vedonhyväksyjät arvioivat kunkin +hevosen mahdollisuudet sen jälkeen, kun virkailijat ovat määränneet +tasoituspainot. Nämä vedonhyväksyjät eivät ole erikoisesti suuren +yleisön suosiossa, mutta he ansaitsevat hyvin. + +Ammattimaisilla vedonlyöjillä ei yleensä ole yhtäläisiä rikastumisen +mahdollisuuksia kuin vedonhyväksyjillä. Ensinmainitut ovat suurimmalta +osalta laiskoja tyhjäntoimittajia, jotka ovat joko perinnön kautta +tai muuten ansiottomasti saaneet jonkin verran alkupääomaa ja sitten +havainneet ammattimaisen vedonlyönnin mukavimmaksi elintavaksi. +He käyvät kaikissa kilpa-ajoissa, laskevat ja koettelevat eri +järjestelmiä ja päätyvät useimmiten köyhyyteen. — Tilapäinen vedonlyöjä +taasen voi olla kuka tahansa, jolla vain on muutama shillinki +tuhlattavaksi. Satunnaisten vedonlyöjäin ei suinkaan tarvitse lähteä +varta vasten radalle saadakseen tilaisuuden päästä rahoistaan, sillä +vedonhyväksyjäin asiamiehiä on kaikkialla, virastoissa, työhuoneissa ja +tehtaissa. + +Virkailijat, joiden tehtävänä on mitata ja punnita sekä hevoset +että ratsastajat, huolehtivat myöskin valtionsa monisatapäisen +juoksijalauman kirjaamisesta ja pitävät vaarin, ettei hevosia +salakuljeteta kilpailuihin väärillä nimillä. + +Siis kaikin puolin hyvin tärkeä laitos. + +Suurissa metropoleissa, kuten Melbournessa ja Sydneyssä, järjestetään +kilpa-ajoja melkein kaikkina arkipäivinä. Lauantaina tapahtuvat +kuitenkin viikon tärkeimmät ajot. Jo aamupäivällä ilmaantuu +vilkkaimpien katujen risteyksiin huonosti pukeutuneita olioita, jotka +tarjoavat kaupaksi kilpa-ajojen ohjelmia ja varta vasten julkaistuja +lehtiä, joissa annetaan tärkeimmät tiedot osallistuvista hevosista +ja ratsastajista sekä vihjauksia »todennäköisistä» voittajista ja +sijoittautumisista. Muualla maailmassa — paitsi tietysti Englannissa — +vanhanaikaisiksi käyneitä, korkeita kuomukärryjä seisoo katuvierillä +pitkissä riveissä rinnan nykyaikaisten linja-autojen kanssa, ja +sekä ajajat että kuljettajat huutavat käheällä äänellä jotakin +käsittämätöntä, jonka pitäisi merkitä niin ja niin monta shillinkiä +sille ja sille ajoradalle. Naiset, jotka ovat katsojien suurena ja +tärkeänä osana kilpa-ajoissa, valmistautuvat viimeisen muodin poimuihin +pukeutuen näihin lauantai-iltapäivän kilpailuihin. Pariksi, kolmeksi +tunniksi jää kaupunki melkein autioksi, kunnes kansanjoukot hämärän +tullen palaavat kilpa-ajoista, ja samaan aikaan ilmaantuvat kaduille +sanomalehtimyyjätkin huutaen »viimeisiä tuloksia». + +Suurten, ajanmukaisten hippodromien rakentamiseen uhrataan Australiassa +miljoonia puntia, sillä jokaisella kaupungilla pitää olla oma +ratansa. Niinkin eristetyssä paikassa kuin Uuden Britannian saarella, +Australian Uudessa Guineassa, jonka ainoassa kaupungissa asuu 500 +eurooppalaista, kilpa-ajoradan rakentaminen oli australialaisten +ensimmäisiä tehtäviä heidän saatuaan maan haltuunsa. Koko Australian +suurenmoisin kilpa-ajorata on Viktoriassa, lähellä Melbournea +sijaitseva Flemingtonin rata, missä muun muassa kuuluisat »Melbourne +Cup»-kilpa-ajot pannaan toimeen joka vuosi marraskuussa. Nämä +kilpailut, joihin osallistuvat maan parhaat rotuhevoset — lähetetäänpä +niihin juoksijoita aina Uudesta Seelannista ja Intiasta saakka — +houkuttelevat liikkeelle pariinsataantuhanteen nousevan katsojajoukon. +Päivä, joka on aina marraskuun ensimmäinen tiistai, on juhlapäivä +Melbournessa. Voittajahevosen palkinto on noin 2 miljoonaa Suomen +markkaa, mutta saattaa hevosen omistaja hyvässä tapauksessa voittaa +vielä suurempia summia vedonlyönnillä. Satumaiset summat vaihtavat +sinä päivänä omistajia, sillä jokainen läsnäolija tahtoo lyödä vetoa +voittajaksi uskomansa hevosen puolesta. + +Tämä tavaton innostus kilpa-ajoihin ei johdu suinkaan yksinomaan +hevosurheilun harrastuksesta, vaan suurimmalta osalta itsekkäistä +syistä. Suurin osa australialaisia lyö vetoa vähintään kerran viikossa +jonkin suosikkihevosen puolesta. Tämä kuumeinen vedonlyönninhimo +on synnyttänyt tuhansia viikoittain järjestettäviä laittomia +kilvanajoarpajaisia, joissa kaikissa arvat myydään aina loppuun. +Tasmania on ainoa valtio, joka sallii tällaisten arpajaisten pidon: +siellä onkin jo viidettäkymmentä vuotta järjestetty kerran tai kahdesti +kuussa suurimpien mannermaalla tapahtuvien kilpa-ajojen yhteyteen +maailmankuuluja _Tattersall's Sweep_-arpajaisia. Nämä arpajaiset, +joissa ensimmäisenä palkintona on 5 000 puntaa eli noin miljoona +markkaa, ovat ankarasti sakonalaiset mannermaalla: posti esimerkiksi ei +toimita perille arpajaistoimistolle osoitettuja kirjeitä — jonka vuoksi +toimistolla on satoja asiamiehiä Tasmaniassa — voivatpa kansalaiset +muutamissa valtioissa saada sakkoakin, jos sattuvat voittamaan +näissä arpajaisissa. Mutta kaikista asetuksista huolimatta myydään +Tattersallin satatuhatta arpaa loppuun jo aikoja ennen vetopäivää. + +Australialainen ei nähtävästi voi luonnolleen mitään, hänen täytyy +silloin tällöin lyödä vetoa. Kaksi australialaista ei yleensä väittele +pitkiä aikoja eri mieltä ollessaan, he yksinkertaisesti lyövät vetoa. +Kuvaava esimerkki tästä vedonlyönti-intohimosta: Kaksi metsätyömiestä +on joutunut kaukaiseen ja eristettyyn metsäseutuun, missä ei ole +kilpa-ajoja eikä tapahdu mitään muutakaan, mistä kannattaisi lyödä +vetoa; elämä on yksitoikkoista kertausta päivästä toiseen. Eräänä +unettomana yönä kuulevat metsämiehet yölinnun piipittävän: »Ti, ti, +ti-ti!» milloin kerran, milloin kahdesti lyhyin väliajoin. Silloin +kajahtaa yöhön kahdesta suusta: + +»Eläköön! Vihdoinkin jotakin, josta voi lyödä vetoa!» + + + + +VALTIOMUOTO JA POLITIIKKA. + + +Australia on demokraattinen maa, mikä erään epäilijän mukaan merkitsee +sitä, että jokainen uskoo olevansa kanssaihmistensä yläpuolella. Varmaa +ainakin on, että poliittiset johtajat eivät siellä ole erikoisemmin +kunnioitettuja — sen huomaa jo äänenpainosta, millä sana »poliitikko» +lausutaan. Parlamentin jäsenyys on useimpien kansalaisten mielestä +pelkkä hyvin palkattu toimi, jonka asianomaiset koettavat pysyttää +itsellään mahdollisimman kauan. Valtiomuotoa voidaan lyhyesti sanoa +perustuslailliseksi federatiivimonarkiaksi, jossa on seitsemän +parlamenttia, seitsemän ministeriötä niihin kuuluvine virkoineen +ja seitsemän oppositiota, joiden päämääränä ovat nämä virat. Sekä +liittovaltion että kunkin kuuden alusvaltion parlamentin jäsenet +valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Äänestys on pakollinen +liittovaltion sekä muutamien alusvaltioidenkin parlamenttivaaleissa. +Eipä ihme, jos kansa onkin kyllästynyt politiikkaan. + +Valtiollisesta kehityksestä ja liittovaltion synnystä luemme lähemmin +historiaa käsittelevässä luvussa. Huomaamme, että näillä kuudella +valtiolla ei ole ollut suurtakaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja että +liittoutumisaatteen ajajien on pitänyt tarkoin harkita ja tahdikkaasti +esittää ehdotuksensa. Siksipä tämä federatiivinen liitto ei olekaan +niin mahtava kuin monissa muissa maissa — valtiot ovat näet pidättäneet +itselleen määräämisvallan monissa asioissa, niin että liittovaltion +hallituksen mahti on tarkoin rajoitettu. Liittovaltio ja alusvaltio +ovat kumpikin suvereenisia ja toisistaan riippumattomia. Tällainen +järjestelmä voi tuntua oudolta ja epäkäytännölliseltä niistä, jotka +ovat tottuneet yksivaltaiseen hallitusmuotoon; mutta pienoiskoossa +sillä kuitenkin on rinnastuksensa minkä tahansa kaupungin hallinnossa, +jonka asukkaiden ylimpänä käskijänä on valtio, mutta jonka oma hallitus +— maistraatti — itsenäisenä ja valtiosta riippumattomana järjestää +ja hoitaa kaupungin omat laitokset, kuten vesijohdon, likaviemärin, +valaistuksen, raitiotiet sataman, poliisin, koulut, terveydenhoidon... +josta kaikesta se myöskin verottaa kaupunkilaisia. Federatiivisen +hallintomuodon tunnettuja esimerkkejä ovat Saksa, Sveitsi, Kanada, +Brasilia ja Yhdysvallat. + +Australian Liittovaltion hallituksen huolehdittavina ovat +puolustuslaitos (armeija ja laivasto), posti, lennätin, puhelin, +tulli, kulutusvero, karanteeni, majakat ja luotsilaitos sekä suhteet +ei-brittiläisten maiden kanssa, Valtiosääntö myöntää liittovaltiolle +sitäpaitsi vielä joitakin muitakin hallintaoikeuksia (esimerkiksi +oikeuden alusvaltion rautateihin), joihin se ei vielä ole ehtinyt +puuttua. Alusvaltiot eivät ole kuitenkaan luovuttaneet rautateitään +lukuunottamatta joitakin kannattamattomia ratoja; liittovaltio on +sensijaan itse rakentanut ja rakentaa parhaillaan valtioiden välisiä +ratoja. + +Liittovaltion (Commonwealth) vallanalaisissa asioissa ovat valtioiden +omat lait voimassa, kunnes liittovaltio laatii uuden lain, joka sitten +on pätevä kaikille valloille. + +Liittovaltion hallitukseen kuuluu: kenraalikuvernööri, jonka Englannin +kuningas määrää, tavallisesti kolmesta kuuteen vuoteen kerrallaan, +pääministeri ja ministeristö (kabinetti), joka on kokoonpantu +alahuoneessa enemmistönä olevan puolueen jäsenistä, ja parlamentti, +johon kuuluu ylähuone (senaatti) ja alahuone (edustajakamari). + +Jokaisella täysi-ikäisellä, s.o. kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneellä +miehellä ja naisella on äänioikeus molemmissa kamareissa. Ylähuoneeseen +kuuluu kolmekymmentäkuusi senaattoria, jotka valitaan äänestyksellä +kuusi kustakin valtiosta; puolet heistä eroaa joka kolmen vuoden +kuluttua. Heidän vaaliaan varten muodostaa kukin valtio yhden +äänestysalueen. + +Alahuoneeseen kuuluu lähes kaksi kertaa niin paljon jäseniä kuin +senaattiin. Ne jakautuvat eri valtioiden kesken suhteellisesti +asukasluvun mukaan. Alahuoneen jäsenten vaali toimitetaan siten, +että valtiot jaetaan äänestysalueisiin, joista kukin valitsee yhden +edustajan. Edustajat ovat parlamentissa kolme vuotta kerrallaan, ellei +kenraalikuvernööri sillä välin syystä tai toisesta hajoita alahuonetta. + +Ministeristöön kuuluu seitsemän, joskus yhdeksänkin jäsentä +kummastakin kamarista ja on se elinvoimainen niin kauan kuin sillä +on alahuoneen enemmistön kannatus. Kenraalikuvernööri toimii melkein +poikkeuksetta ministeristön ehdotusten mukaan. Hänen hyväksymisensä +on välttämätön, ennenkuin parlamentin laatima laki astuu voimaan, +hyvin harvoin sattuu, että hän itse kieltäytyy hyväksymästä jotakin +lakiehdotusta, vaan lähettää sen sellaisessa tapauksessa Lontooseen +kuninkaan ratkaistavaksi. Joskus voi sattua, ettei kuningaskaan +alusmaaministerinsä neuvoa seuraten hyväksy ehdotusta, joka silloin +raukeaa. + +Senaattorit ja alahuoneen jäsenet saavat palkkaa 1.000 puntaa vuodessa +(lähes 200 000 Suomen markkaa). Ministeristön yhteinen vuosipalkka +on 13 500 puntaa. Niin naiset kuin miehetkin voivat olla sekä +liittovaltion että alusvaltion parlamentin jäseniä; mutta tähänastisten +naispuolisten jäsenten lukumäärä on hyvin vähäinen. + +On luonnollista, että kahtaalle jakautuneen valtajärjestelmän +vallitessa voi syntyä erimielisyyksiä vallan rajoista. Valtiosäännön +tulkintaa ja valtaryhmien välillä syntyneiden kiistojen selvittelyä +varten onkin olemassa ylin tuomioistuin, Australian Korkein Oikeus. +Samaan korkeimpaan oikeuteen voidaan myöskin valittaa alempien +oikeuslaitosten tekemistä päätöksistä, ja siitä voidaan vielä vedota +kuninkaan Salaiseen Neuvoskuntaan Lontoossa. + +Kunkin alusvaltion valtiomuoto on pääpiirteissään samanlainen kuin itse +liittovaltion. Kenraalikuvernööristä täysin riippumaton kuvernööri — +kuninkaan määräämä hänkin ja tavallisesti joko tunnettu poliitikko +tai arvohenkilö — hallitsee yhtäläisillä valtuuksilla lakiehdotusten +hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi ja parlamentin hajoittamiseksi kuin +kenraalikuvernööri. Kenraalikuvernööri ja kuvernöörit eivät yleensä +ole erikoisemmin kansanomaisia; heidän työnsä on »kulissientakaista» +eikä suuri yleisö kiinnitä heihin huomiota. Viime vuosina on useampaan +kertaan esitetty vaatimus, että kuvernöörien virat täytettäisiin +australialaisilla ja että vain kenraalikuvernööri olisi Englannista. +Vaatimuksesta ei ole kuitenkaan vielä kehittynyt poliittista +päivänkysymystä. + +Jokaisessa alusvaltiossa, Queenslandia lukuunottamatta, on +kaksikamarinen parlamentti: alahuone, jonka kansa yhteisesti valitsee, +ja ylähuone, jonka kaikissa muissa valtioissa paitsi Uudessa +Etelä-Walesissa valitsevat tilalliset ja kiinteimistönomistajat. +Uudessa Etelä-Walesissa ylähuoneen jäsenet ovat kuvernöörin valitsemia +ja elinikäisiä; tämän kamarin poistaminen onkin siellä todellisena +päivänkysymyksenä. Queenslandissa on samanlainen ylähuone poistettu jo +useita vuosia sitten. + +Paitsi kuutta alusvaltiota liittovaltiolla on myöskin kuusi +»alusmaata», jotka ovat täysin riippuvaisia siitä: Pohjoinen Territorio +eli Pohjois-Australia, kuten mantereen pohjoisosaa nyttemmin +nimitetään, Papua (entinen Brittiläinen Uusi-Guinea), Uusi-Guinea +(entinen Saksan Uusi-Guinea), Norfolk ja Lord-Howe-saaret sekä +Federatiivinen Territorio, jonne on hiljattain pystytetty liittovaltion +uusi pääkaupunki Canberra. Pohjois-Australialla ja Papualla on +kummallakin paikallinen neuvoskuntansa ja on ensinmainitulla sitäpaitsi +oikeus lähettää parlamenttiin edustajakin, jolla ei kuitenkaan ole +äänestysoikeutta, vaan ainoastaan puhevapaus. Mutta sekä Uuden Guinean +mandaattialue että Federatiivinen Territorio elävät täydellisen +itsevaltiuden alaisina: niiden täytyy osallistua veronmaksuihin, mutta +ne eivät saa lähettää edustajia parlamenttiin. + +Kansanäänestyksiäkin pannaan joskus toimeen, mutta tavallisesti +kansa hylkää kysymyksessä olevan lakiehdotuksen. Äänestysoikeus ei +näet ole silloin sen korkeammassa kurssissa kuin parlamentinjäsenten +vaaleissakaan: pakollista valtamerentakaista asepalvelusta +koskevan lakiehdotuksen johdosta toimeenpannussa ensimmäisessä +kansanäänestyksessä vain 85 prosenttia äänioikeutetuista käytti +oikeuttaan huolimatta siitä, että kysymyksessä oli kriitillisin +poliittinen kiista koko Australian historiassa. + +Käytännössä Australia elää Englannista riippumattomana vieläpä +se verottaa emämaasta tuotettuja teollisuustuotteitakin. Tätä +ulkonaista riippumattomuutta yhä korostaa Australialle myönnetty +edustajapaikka Kansainliitossa, josta viimemainitusta seikasta on +näyttänyt kehittyneen yksi pähkinä lisää kansainvälisen oikeuden +asiantuntijoille. Täydellisestä riippumattomuudenkaipuusta voidaan +tuskin puhua. Englannin side on niin väljä, että sitä tuskin tunnetaan +eikä siinä suhteessa yleensä ajatella mitään muutosta. Jonkinlaista +Englannin halveksumista on kuitenkin havaittavissa eräissä piireissä, +sen syntymiseen ovat vaikuttaneet osaksi maailmansodasta palanneet +sotilaat, osaksi yleinen tietämättömyys emämaan niinkuin muidenkin +vieraiden maiden oloista. Pakollisesta oppivelvollisuudesta huolimatta +väestöllä ei ole mitään halua kansallisen sivistystason parantamiseen +eikä yleensä omaa ahdasta piiriä ulommaksi avartuvaa tiedonhalua. + +Jokaisessa suuressa poliittisessa kiistassa näyttelee uskonnollinen eli +oikeammin tekouskonnollinen tunne tärkeätä osaa. Erimielisyyksiä syntyy +pääasiallisesti katolilaisten ja protestanttien välillä. Puolueet +syyttävät tavallisesti toisiaan, että vastustaja muka sotkee aina +uskonnon politiikkaan sillä johtaakseen yksinkertaisia valitsijoita +harhaan, ja että se-ja-se uskonnollinen järjestö tukee salaisesti +puoluetta. Puhtaasti uskonnollisia puolueita ei maassa kuitenkaan ole. + +Tärkeimmät puolueet ovat työväenpuolue ja — porvaripuolueet. Viime +vuosina tärkeäksi kasvanut agraaripuolue ajaa pääasiallisesti +maatalousväestön etuja. Muut pienemmät puolueet ovat kaikki +porvarillisia, mutta on niiden ohjelmassa paljon pieneläjienkin +olojen parantamista tarkoittavia pykäliä, kuten yhä useampien +teollisuus- ja tuotantoalojen siirtäminen joko osittain tai kokonaan +valtion huostaan. Liittovaltiolla ja alusvaltioilla on nyt jo mitä +moninaisimpia yrityksiä huolehdittavanaan: posti, lennätin, puhelin, +rautatiet, raitiotiet, kansanopetus, ilmailu, kalastus, karjankasvatus, +lihanmyynti, matkailuliikenne, vakuutus, radiolähetys, veturi-, vaunu- +ja konepajoja, kauppalaivoja, hotelleja, pankkeja... ja vielä monia +muita pienempiä yrityksiä. Maa on verraten pieni asukasluvultaan, +joten siellä on helppo kokeilla sellaisillakin uudistuslaeilla ja +yhteiskuntajärjestelyillä, joiden yrittäminen suuressa maassa olisi +hyvinkin uskallettua. + +Ja hallituksilla on täällä niinkuin muuallakin maailmassa palava +halu lainlaadintaan... lakikokoelmat lisääntyvät vuosittain paksulla +niteellä... yksilöllinen vapaus vähenee vuosittain samassa suhteessa. + + + + +HENKINEN ELÄMÄ. + + +Nuori ja harvaanasuttu maa, missä luonto vielä on suurimmalta osalta +esihistoriallisen koskematonta, ei ole juuri omiaan edistämään kansan +henkisten virtausten kehittymistä. Aineellisuuden ajatukset ja tarpeet +tahtovat syrjäyttää kaiken vähemmän konkreettisen; ja anteliaaseen +luontoon luottavan väestön verraten helppo elämä yllyttää enemmän +huvitteluun kuin vakavaan henkiseen uurastukseen. + +Tästä huolimatta tai oikeammin juuri sen vuoksi Australiassa +kiinnitetään varsin suurta huomiota sekä henkiseen elämään ja +kasvatukseen että uskontoon ja moraaliin. Varsinkin kasvatukselle on +opittu antamaan yhä suurempaa arvoa. Kansanopetus on pääasiallisesti +valtion huolehdittavana; kullakin valtiolla on hyvin keskistetyt +järjestelmänsä, jotka ulottavat toimintansa maan kaukaisimpiin kolkkiin +asti. Kansan suuri enemmistö onkin saanut kasvatuksensa näiden +järjestelmien suojassa, vaikka niiden opetusohjelma aina viime vuosiin +saakka onkin käsittänyt enemmän niin sanottuja käytännöllisiä kuin +puhtaasti opillisia aineita. + +Viime vuosina on kuitenkin ruvettu kiinnittämään yhä suurempaa huomiota +muiden maiden opetusmenetelmiin ja myöskin alettu soveltaa niistä +saatuja kokemuksia omiin järjestelmiin. Teknillisten koulujen lisäksi +on valtioiden toimesta perustettu myöskin lukioita, joiden ohjelma +käsittää myöskin vieraita kieliä ja muita opillisia aineita. Ennen +lopetti suurin osa nuorisoa koulunkäyntinsä pakollisen valtionkoulun +käytyään ja siirtyi sitten apulaisiksi myymälöihin tai konttoreihin. +Nyt valitsee yhä useampi kyvykäs nuorukainen tietopuolisen alan ja +jatkaa opintojaan yliopistoon saakka. + +Yksityisiä lukioita eli niinsanottuja sisäoppilaitoksia on ollut +olemassa jo monia vuosia; ne ovat pääasiallisesti uskonnollisten +järjestöjen, anglikaanisen, katolilaisen, metodistisen, +presbyteriläisen ym. kirkkokuntien pystyssä pitämiä. Niiden ohjelma +ja henki koetetaan pysyttää mahdollisimman lähellä Englannin suurten +college-laitosten perintätapoja. Erään tällaisen perintätavan mukaan +pitäisi collegen oppilaan koettaa ensi sijassa pyrkiä hallituksen +palvelukseen. + +Työväenpuolueen kasvamisesta ynnä muista seikoista johtuu kuitenkin, +ettei hallitseva luokka Australiassa ole niin suuressa määrin +peräisin näistä college-laitoksista kuin vastaava luokka Englannissa. +Vapaaoppilaiksi sekä yksityisiin että valtion lukioihin otetaan +vuosittain määrätty luku kyvykkäitä alkeiskoulujen oppilaita. Myöskin +yliopistot jakavat vapaaoppilaspaikkoja etevimmille lukiolaisille. +Tällä tavoin voivat muutamat oppilaat saada täydellisen oppikurssin +ilmaiseksi, tarvitsematta ensinkään turvautua vanhempiensa +taloudelliseen apuun, sillä ilmaiseen opiskeluoikeuteen sisältyy +myöskin pieni määräraha oppilaan ylläpitokustannuksia varten. + +Joka valtiolla on oma yliopistonsa; näistä ovat Sydneyn ja Melbournen +yliopistot huomattavimmat ja on niissä kummassakin edustettuina +kaikki tärkeimmät tiedekunnat. Muiden valtioiden yliopistot ovat +luonnollisesti paljon pienempiä; Queenslandin ja Länsi-Australian +yliopistot ovat peräisin vielä tältä vuosisadalta. Yliopistot +pidetään yllä valtion kustannuksella mutta saavat ne silti aika ajoin +huomattaviakin avustuksia yksityisiltä henkilöiltä; tähänastisten +yliopistolahjoitusten yhteinen summa on yli miljoona puntaa (noin 200 +milj. Suomen markkaa). + + * * * * * + +Uskonnolliselta näkökannalta Australia ei eroa paljoakaan Englannista. +Siihenkin nähden voitaisiin soveltaa määritelmää jonka ranskalainen +satiirikko ja herkkusuu antoi Englannista nimittäin, että se on +sadan uskonnon ja vain yhden kastikkeen maa. Mitään virallista +valtionuskontoa ei ole, vaikka Australian anglikaaninen kirkkokunta +onkin yhteydessä Englannin anglikaanisen kirkon eli sikäläisen +valtionuskonnon kanssa ja vaikka kansallisissa juhlatilaisuuksissa +toimitettavissa jumalanpalveluksissa seurataankin anglikaanisen +kirkon uskontoseremonioita. 44 prosenttia koko väestöstä on +anglikaaneja — ainakin teoriassa. Katolilaisia on suhteellisesti +enemmän kuin Englannissa eli lähes 20 prosenttia johtuen tämä +suhde-enemmyys irlantilaisten runsaslukuisesta siirtolaisuudesta ja +heidän nopeasta lisääntymiskyvystään. Englannin puritaaniset piirit, +joiden ohjelmaan kuuluu alkoholin, tupakan, tanssin, arpajaisten ja +sunnuntai-teatteriesitysten ynnä monien muiden huvien kielto, ovat +Australiasta löytäneet otollista maaperää aatteilleen, ovatpa jo +ryhtyneet niitä käytännössä toteuttamaankin. Näiden kiihkoilevien +»maailmanparantajien» ansiosta on maassa jo kokonaisia seutukuntia, +jotka ovat yhtä yltiöpuritaanisia kuin muutamat kuuluisiksi käyneet +Amerikan itäiset valtiot. + +Tämä on muuten arka puheenaihe maassa, jossa uskonnolliset mielipiteet +näyttelevät niin tärkeätä osaa. Tietysti sielläkin on yksilöitä, +jotka eivät paljoakaan piittaa uskonnosta, mutta myönnettävä on, että +varsinkin katolinen kirkko sekä anglikaanisen kirkon katolilaisuutta +hipova äärimmäinen oikeisto, ns. rituaalinen suunta, johtavat suuressa +määrin kannattajiensa yhteiskunnallista ja valtiollista toimintaa. +Anglikaanisen ritualismin kannattajia on enimmän Queenslandissa. + +Kysymys uskonnon opetuksesta valtion kouluissa on alituiseen esillä. +Opetuslain mukaan ei valtion ylläpitämissä kouluissa opeteta ollenkaan +uskontoa. Eri uskontokuntien jäsenet, jotka eivät hyväksy kouluopetusta +ilman uskontoa, ovat perustaneet omia koulujaan. Vaatimus, että valtion +olisi avustettava näitä yksityisillä varoilla pystytettyjä kouluja, ei +ole vielä saanut yleisempää kannatusta. + + * * * * * + +Sanomalehdistö esittää Australiassa tärkeämpää osaa kuin monissa muissa +maissa. Lehtiä ilmestyy siellä suhteellisesti vähän: Melbournessa ja +Sydneyssä esimerkiksi on aivan viime vuosiin saakka ollut ensimmäisessä +kolme ja jälkimmäisessä neljä lehteä. Vaikutusvaltaiset pääkaupunkien +lehdet johtavat myöskin maan yleistä mielipidettä. + +Vanhimmat ja enimmän luetut lehdet ovat hyvin toimitettuja, mutta +yleensä vanhoillisia; tavallisesti ne ovat luotettavia, ellei ole +kysymys politiikasta. Ulkomaan uutisia on verraten vähän, sillä +sähkösanomamaksut ovat kalliita. Viime vuosina on täälläkin alkanut +ilmestyä joitakin kevytmielisiä sensatsionilehtiä, jotka näyttävät +kokonaan unohtavan sanomalehden todellisen tarkoituksen: tiedoittaa +tärkeitä päivän tapahtumia. Onneksi ei tämänkaltaisilla lehdillä +sentään ole suurtakaan merkitystä yleisen mielipiteen luomisessa +yhteiskunnallisista ja valtiollisista kysymyksistä. Maaseudulla taasen +ovat päivälehtien kuvitetut ja monisivuisilla maamiehenosastoilla +varustetut viikkojulkaisut tärkeintä luettavaa. + + * * * * * + +Kirjailijoitakaan ei puutu Australiasta. Siirtolaisuuden kunniallisten +uranuurtajien samoin kuin sen alkuvuosien rangaistusvankien +elämästä on kirjoitettu muutamia lukemisen arvoisia romaaneja. +[Mainittavimpia proosakirjailijoita ovat: »Rolfe Boldrewood» (T.E. +Browne), Marcus Clarke, Henry Kingsley (pioneerien, karja- ja +lammasasemien, maantierosvojen ja rangaistusvankien kuvaajia), +Bernard Cronin (etupäässä romaaneja Tasmanian metsistä), rouva Æneas +Gunn (elämästä harvaanasutussa Pohjoisessa Territoriossa), E.J. +Brady (elämästä jokilaivoissa, troopillisesta Queenslandista, ym.), +Arthur Adams, Edward Dyson (työväenluokan elämästä kaupungeissa) +ja Roy Bridges.] Nykyjään sikäläiset romaanikirjailijat valitsevat +aiheensa objektiivisemmilta aloilta. Runoseppiä siellä on aina ollut +puuttumattomiin. [Runoilijoista mainittavimpia ovat: Adam Lindsay +Gordon, Henry Clarence Kendall, George Gordon McCrae, Viktor J. Daley, +C.J. Dennis, »Banjo» Paterson ja Henry Lawson; viimeksimainittu on +kirjoittanut myöskin suorasanaisia kuvauksia työmiesten ja kulkurien +elämästä.] Poliittinen ja kirjallinen viikkojulkaisu »Bulletin», +perustettu yli neljäkymmentä vuotta sitten, oli aikoinaan arvokkaana +tukena nuorille kirjailijoille julkaisten palstoillaan yksinomaan +puhtaasti Australia-aiheisia tai australialaisten kirjoitelmia. +Mutta sanoma- ja aikakauslehdille käy usein kuin ihmisille: +leimuavan radikaalinen ja tasavaltalainen nuori julkaisu vanheni ja +muuttui vakavien kirjailijain ja vakavien aatteiden vanhoilliseksi +kannattajaksi, ottaen vielä lisäksi ohjelmaansa parempiosaisten etujen +ja englantilaisystävällisen politiikan ajamisen. Nykyjään saavat nuoret +runoilijat etsiä kannatusta muilta tahoilta. + +Muissakin maanosissa tunnetuiksi tulleita laulajattaria ovat +Melba (Helen Armstrong, joka kuuluisuutensa vuoksi kohotettiin +aatelisarvoon), Amy Castles ja Elsa Stralia (Elsa Fischer). + +Australian yksitoikkoiset maisemat ikäänkuin kätkevät kauneutensa +pintapuolisen katselijan silmäin edestä. Täytyy olla taiteilija +kyetäkseen ymmärtämään ja muille kuvaamaan Australian luonnon kauneutta +ja värien rikkautta. Mainittavimpia maalareita ovat McCubbin, +Longstaff, Hans Heysen, Edward Officer, Tom Roberts ja Blamire Young. + +Kuvanveistäjistä kuuluisin on Sir Bertram Mackennal, joka on luonut +maineensa ulkomailla; arvokkain hänen synnyinmaahan jääneistä +teoksistaan on kolmiryhmä »Pako Pompeijista», jota säilytetään +Ballaratin museossa. Hän on piirtänyt ja kaivertanut Englannin ja +Australian nykyisiä metallirahoja koristavan kuninkaanpään. + +Dekadenttinen piirtäjä Norman Lindsay on tullut tunnetuksi »Bulletinin» +ja osaksi myöskin muiden australialaisten julkaisujen monivuotisena +kuvittajana. Hänen Rabelais'hen piirtämät kuvansa ovat saaneet osakseen +suurta huomiota. + +Professori Gilbert Murray, Eurypideksen modernin englantilaisen +käännöksen suorittaja ja Kreikan kielen professori Oxfordin +yliopistossa on syntynyt Australiassa. Tunnetumpi Australiassa on +kuitenkin hänen veljensä, Sir J.H.P. Murray, Papuan (Brittiläinen Uusi +Guinea) monivuotinen menestyksellinen kuvernööri. + +Eristetyn asemansa ja pienen asukasmääränsä vuoksi Australia ei voi +vielä tarjota sanottavia mahdollisuuksia henkisesti lahjakkaille +yksilöille tai taiteellisille kyvyille. Tästä onkin johtunut, että +etevimpien taiteilijain on täytynyt lähteä ulkomaille etsimään, ei +innoitusta, vaan kokemusta ja toimeentuloa — maista, jotka ovat +kehittyneempiä ja varakkaampia ja joissa taloudellisten hyödykkeiden +ammentaminen luonnosta ei ole niin polttavasti etualalla. Toivoa +saattaa kuitenkin, että osaksi meidän päiviemme aikaa ja avaruutta +vallitsevien keksintöjen ja osaksi omien syvempään henkiseen elämään +tähtäävien pyrkimystensä ansiosta Australia on lähitulevaisuudessa +astuva arvokkaalle sijalle maailman kulttuurikansojen parvessa. + + + + +HAVAINTOJA JA POIMINTOJA. + + +Sanotaan, että Australia on probleemien maa. Sanonnassa on +perää. Yksi mainittavimpia problemeeja on siirtolaisuus. Vasta +viimeisten kahdeksan vuoden aikana on siirtolaisuus Australiaan +osoittanut noususuuntaa, johtuen tämä nousu pääasiallisesti siitä, +että siirtolaisuusmahdollisuudet Amerikkaan ovat samanaikaisesti +kiristyneet. On hyvin helppo saada tilastotiedot maahan muuttaneiden +siirtolaisten määrästä, mutta missään lentolehtisessä ei mainita +maasta muuttavien lukua, jonka luvun myöskin täytyy olla huomattavan +suuri, päättäen siitä tosiasiasta, että samat laivajättiläiset, +jotka tuovat maahan tuhannen, jotkin kaksikin tuhatta matkustajaa, +palaavat takaisin Eurooppaan niinikään täysin matkustajamäärin. Miksi +palaavat siirtolaiset takaisin? Yhtenä tärkeimpänä syynä siirtolaisten +kotiinpaluuseen voimme mainita ne vaikeudet, jotka ovat vastassa +jokaisella, joka on luullut täällä voivansa hankkia viljelyskelpoista +maata kohtuullisiin hintoihin. Vielä vaikeampaa on käsityöläisen ja +ammattimiehen saada työtä täyteen ahdetuista suurkaupungeista. Miksi +ei sitten myydä siirtolaisille maata kohtuullisiin hintoihin, kun +tällä toimenpiteellä varmasti edistettäisiin maaseudun ja asumattomien +alueiden kansoitusta? Siinä probleema onkin! — parhaat vapainaolevista +viljelyskelpoisista alueista eivät enää kuulu valtiolle, vaan +suurtilallisille, jotka ovat enemmän liikemiehiä kuin maanviljelijöitä. + + * * * * * + +Vierasmaalaisen on vaikea ensi alussa tottua ajatuksissaan +sijoittamaan australialaisia lapsia ja aikuisia täsmälleen oikeille +ikävuosille: ensinmainitut vaikuttavat älykkäiltä ja pikkuvanhoilta, +jälkimmäisten taasen tehdessä herttaisen nuorekkaan ja samalla +hiukan — uskaltaisimmeko sanoa — yksinkertaisen vaikutuksen. +Molemmat ovat kuitenkin aivan luonnollisia ilmiöitä: lämpimässä +ilmastossa ja paljon taivasalla oleskellen lapset kehittyvät +aikaisin, kun taas suurin piirtein poutainen elämänjuoksu vaikuttaa +edullisesti aikuisten ulkonäköön. Myönnettävä on kuitenkin, että +lasten varhaiskypsyyteen vaikuttaa osaltaan myöskin kasvatus. +Lasten omistamisen suhteen australialaisilla on yleensä samanlainen +mielipide kuin amerikkalaisilla, nimittäin, että lapsista on vain +harmia. Mutta jos niitä heille kuitenkin siunautuu, pitävät he +kunnia-asianaan kasvattaa lapset »järkeviksi ihmisiksi» niin varhain +kuin suinkin. Perhe- ynnä muissa pienemmissä juhlissa suorittavat +lapset usein koko ohjelman, saaden palkakseen kättentaputuksia ja +kiitoksia: »Eikö olekin ihmeellinen lapsi!» On kuitenkin lupa epäillä +tällaisen kasvatusmenetelmän tuottamia tuloksia. Päätarkoitus kyllä +saavutetaan, se myönnettäköön: lapset oppivat esiintymään vanhempien +ihmisten seurassa ujostelematta ja kohteliaasti. Mutta siitä seuraa +muutakin, jota vanhemmat eivät suinkaan soisi, nimittäin: aikainen +taipumus tottelemattomuuteen, halu riippumattomuuteen, vastenmielisyys +opiskeluun ja sukupuolivietin liian varhainen herääminen. Ja lopullinen +tulos kaikesta tästä on, että keskinkertainen australialainen +nuorukainen osaa — lukuunottamatta kenties joitakin ammattinsa +käytännöllisiä puolia jo viisitoistavuotiaana kaiken sen, mitä +myöhemmin kaksikymmenviisivuotiaanakin... toisin sanoen, hän tietää, +että Australia on mainio maa, laaja kuin Eurooppa (ellei oteta +lukuun Venäjää), tuntee nimeltä kaikki kuuluisat kriketinpelaajat, +nyrkkeilijät, amerikkalaiset filmitähdet ynnä muut saman luokan +kuuluisuudet, kykenee äänestä erottamaan kaikki nykyaikaiset automerkit +ja tietää kaikkien huomattavien kilpa-ajohevosten kulloisetkin +voitonmahdollisuudet. + + * * * * * + +Australialaisten teeskentelemätön kohteliaisuus ja vieraanvaraisuus +jättävät pysyvän, miellyttävän ensivaikutelman ulkomaalaiseen. +Vieras, joka saapuu suoraan Euroopasta, tuntee itsensä ikäänkuin +vapaammaksi tänne saavuttuaan: kaikki on avaraa niin aineellisessa +kuin henkisessä merkityksessä; poissa ovat vanhan Euroopan jäykät +sovinnaistavat ja kaavamaisuudet, tuntuu kuin kaikki huokuisivat +pelkkää myötätuntoa ja hyväntahtoisuutta. Keskustelu on vaivatonta, +varsinkin jos vierasta kiinnostaa kriketti ja hevoset. Ei mitään +epätoivoisia yrityksiä keskustelun virittämiseksi kirjallisuudesta +ja taiteesta, mikä on niin tavallista vanhoissa maissa. Sellaiset +asiat eivät kiinnosta australialaisia. He näkevät mielellään itsensä +rinnastetuiksi amerikkalaisten veroisiksi, mutta eivät huomaa eroa +itsensä ja viimeksimainittujen välillä: vaikka amerikkalaiset ovatkin +nuoren kansan jäseniä, osoittavat he kuitenkin suurta mielenkiintoa +vanhaa Eurooppaa ja sen historiaa kohtaan ja tuntevat olevansa sieltä +peräisin. Australialaista nämä seikat eivät kiinnosta vähääkään. + + * * * * * + +Eräs englantilainen kirjailija on sanonut, että kaikista brittiläisistä +kansoista australialaiset ovat huvittelunhaluisimpia. Tosin on suurin +osa heidän huvituksiaan pohjaltaan vaarattomia, vieläpä järkeviäkin, +kuten picnic-retkeily, purjehdus, kriketti- ja jalkapallopelit, +autoilu ja teattereissa käynti. Mutta liika on aina liikaa! +Harrastus työhön on häviämässä, yritteliäs uutteruus on jo kadonnut, +entisaikain uranaukojien työnilosta ja hellittämättömästä innosta, +jonka kannustamina he muuttivat erämaan kukkivaksi puutarhaksi, ei +ole enää jälkeäkään havaittavissa. Kaupunkien tarjoamat mukavuudet ja +huvitukset vetävät vuosi vuodelta yhä enemmän puoleensa maalaisväestöä, +jonka aikaansaannoksista tämän mantereen tulevaisuus loppujen lopuksi +kuitenkin on riippuvainen. Yksi järjettömin ja valitettavasti juuri +enimmän levinnyt huvittelunmuoto on vedonlyönti jokapäiväisissä +kilpa-ajoissa. Juuri vedonlyöntihimo on yksi Australian kansan +moraalisen rappeutumisen päätekijöitä: suuret äkkiä rikastumisen +mahdollisuudet viettelevät heikkoja luonteita pois kunniallisen työn +raskaasta ikeestä ja liittymään ammattimaisten onnenetsijäin suureen +laumaan. Tuhannet työmiehet tuhlaavat viikkopalkkansa säästöosan tämän +himonsa tyydyttämiseksi. + + * * * * * + +»Englantilaiset huvittelevat synkästi», on yleisesti tunnettu +ranskalainen arvostelu, jossa on vähän perääkin. Joka on ollut +läsnä krikettipelissä, on varmaan pannut merkille katsojajoukon +vakavan tarkkaavaisuuden ja kärsivällisyyden, millä he seuraavat +loputtoman yksitoikkoisen pelin kulkua. Muut huvittelutilaisuudet +ovat yhtä ilottomia. Merentakaisten englantilaisten huvittelussa +on tätä melankoolisuutta jos mahdollista vielä vahvemmalti. +Sunnuntaikävelijät niin Sydneyn »Domainissa» tai merenrannalla kuin +Melbournen kasvitieteellisessä puutarhassa tai St. Kildan rantateillä +eivät hämmästytä ainakaan iloisuudellaan. Silloin tällöin saattaa +nähdä ryhmän hymyileviä, elämänhaluisia ihmisiä, mutta he ovat +poikkeuksia. Ilman niitä saattaisikin vieras luulla, että kävelijät +suorittavat jotakin vastenmielistä velvollisuutta. Huvitilaisuuksissa +vierasmaalaiset, englantilaisetkin mukaan luettuina, pistävät silmään +australialaisten rinnalla välittömämmän iloisuutensa vuoksi. Australian +kansa on vielä nuori; näyttää siltä, että nuorten kansain täytyy samoin +kuin nuorten ihmistenkin läpäistä eräänlainen vakavuuskausi ja että +vasta rauhallisempaan ja kokeneempaan keski-ikään saavuttua voitetaan +takaisin kadotettu iloitsemisen taito. + + * * * * * + +Kansallisluonteen kuvaaminen on arka asia eikä aivan vaaratonkaan. +Vaikka etelään siirtyneet brittiläiset suurin piirtein katsoen +säilyttävätkin kotimaansa kansallistavat ja erikoisuudet, voivat +kuitenkin uuden maan olotilat, varsinkin sen eristyneisyys sekä +itse maanmuutto, luoda varsin huomattavia luonteeneroavaisuuksia. +Toisen »merentakaisen Englannin», nimittäin Kanadan, kansalaisen +lausunto lienee tässä suhteessa kiinnostava, varsinkin kun sen +kirjoittaja löytää huomattavia eroavaisuuksia vieläpä australialaisten +ja uusseelantilaisten välillä: — Australialaisia ei voida joka +suhteessa verrata uusseelantilaisiin, jotka kanadalainen kirjailija +on havainnut kohteliaiksi ja hyväntahtoisiksi ja joilla hänen +mielestään on epäitsekkäät lait ja syvästi velvollisuudentuntoiset +ja uhrautuvat johtajat ja joiden maassa maanviljelys ja karjanhoito +kukoistavat, mutta joilta puuttuu sekä suuria yksilöllisiä rikkauksia +että äärimmäistä köyhyyttä. Kanadalaisen mielestä australialaiset +ovat kuitenkin tarmokkaampia pyrkimyksissään, jos kohta myöskin +materialistisempia ihanteissaan ja häikäilemättömämpiä niiden +toteuttamisessa. He ovat kuitenkin rohkea ja kunnianhimoinen kansa ja +vieraanvaraisempi kuin mikään muu hänen tuntemansa. Australialaiset +ovat hänen mielestään kovin itsekeskeisiä; he ajattelevat +»australiamaisesti» ja välittävät hyvin vähän muista maanosista. +Heidän päämääränsä on valmistaa kaikki mahdollinen kotimaassa, +tuottaa maahan teollisuustuotteita niin vähän kuin suinkin ja viedä +maasta mahdollisimman paljon. Kiitettävä päämäärä, jos se vain on +toteutettavissa. Sama kirjoittaja myöntää myöskin, että Australia on +suurten yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten ja kokeilujen +suorittamiseksi paremmassa asemassa kuin mikään muu maa. Sillä on +tilaisuus näyttää maailmalle, mitä kaikkea sosiaalisen yhteistyön +ja yhteiskunnallisten lakimääräysten avulla kyetään saamaan aikaan. +Kertoja ei tunne toista yhtä iloista ja huoletonta anglosaksilaista +kansaa. Kuitenkaan he eivät ole yhtä herttaisia kuin esimerkiksi +uusseelantilaiset, sillä heissä on paljon »hiomattomia särmiä». He +ovat äärettömän itserakkaita, heidän vieraanvaraisuutensa lähentelee +tungettelevaisuutta ja kuitenkin heidän aikomuksensa ovat mitä +parhaimmat. He ovat rohkeita ja heidän otteissaan on ripeyttä ja +elämänhalua. He ovat kaikin puolin arvokas kansa, vaikka kertojaa +ei miellyttäisi elää heidän joukossaan. Brittiläisen maailmanvallan +kohtalo riippuu Kanadasta ja Australiasta; kanadalaisten velvollisuus +on oppia paremmin tuntemaan tämä kansa. — Lausunto ei ole suinkaan +pelkkää imartelua, mutta ei liioin repivää arvostelua, vaikka +se onkin kirjoitettu kotiin palattua ja tarkoitettu yksinomaan +kanadalaisille. Samaan rotuun kuuluvan, mutta tykkänään erilaisella +maailmankatsomuksella varustetun, vilpittömän arvostelijan lausunto +on epäilemättä arvokkaampi ja luotettavampi kuin arvosteltavien oma +itseylistys tai tykkänään vieraan ja kansan luonnetta vaillinaisesti +ymmärtävän vieraan pintapuolinen arvostelu. + + * * * * * + +Australian englanti eroaa hyvin vähän Etelä-Englannin kielestä. +Australian eri seutujen asukkaiden ääntämisessä havaittavat +eroavaisuudet ovat niin vähäiset, että vierasmaalaisen on melkein +mahdotonta huomata mitään eroavaisuutta. Australia on kenties ainoa +maa maailmassa, jossa ei ole kielipolitiikkaa: koko mannermaalla +on nimittäin vain yksi kieli. Äänen vahvuutta ja sointua +muuttamalla ilmaistaan täällä niin kuin Englannissakin monia eri +merkitysvivahduksia, sama laulava puheensävy täällä kuin Englannissa. +Ääntiöiden vähyyden ja kerakkeiden velton lausumistavan huomaa +vieras täälläkin jonkin verran häiritsevän vaivatonta ymmärtämistä +puhelinkeskusteluissa, kiusa, jota ääntiörikkaampien kielten käyttäjät +eivät tunne. Australialaisen ääntämistavan tärkeimmät eroavaisuudet +ovat ääntiöiden runsaampi yhdistely ja epävarmuus monitavuisten +sanojen korostamisessa — sama korostaminen, johon englantia puhuvat +vierasmaalaiset niin helposti takertuvat ja joka heidät ensimmäiseksi +ilmaisee. Yleensä australialainen ääntämistapa kuitenkin on ainakin +yhtä selvä kuin englantilainenkin. Kaikkialle leviävien amerikkalaisten +filmien ja magasiinien ansiosta on sanakirjoihinkin alkanut ilmaantua +amerikkalaisperäisiä sanoja. Ja suurkaupunkien huonomaineisissa +kortteleissa puhutaan murretta, jonka lontoolaiset sanovat muistuttavan +Lontoon Cockney-murretta, tosin ääntämiseltään hieman vaimennettua. +Tällä murteella on jo julkaistu parodioita, vieläpä vakavia, +liikuttavia runojakin (_The Sentimental Bloke_ ja _The Moods of +Ginger Mick_, kumpikin C.J. Dennis'en kirjoittamia). Maalaisväestön +ja sivistyneistön piireihin murre tuskin tulee leviämään, sillä +esimerkiksi kouluissa ei suvaita senmukaista puhetapaa. Saattaa +olla, että Australian kieli joskus loittonee oikeasta »kuninkaan +englannista», niinkuin on käynyt Kanadan ja Yhdysvaltain kielelle; +mutta huomioonottaen maan asukkaiden melkein yksinomaan brittiläisen +alkuperän ei mitään huomattavampia muutoksia kielen suhteen tarvitse +pelätä vielä lähimpien vuosikymmenien aikana. + + * * * * * + +Australian uusi pääkaupunki, Canberra, sijaitsee vähän yli 300 +kilometriä lounaaseen Sydneystä, omassa territoriossaan, jonka Uuden +Etelä-Walesin valtio on luovuttanut Liittovaltiolle. Melbournen ja +Sydneyn välillä vallitseva keskinäinen kateus ei nimittäin sallinut, +että jompikumpi näistä olisi valittu Liittovaltion hallituksen +pysyväiseksi asuinpaikaksi. Oli siis luotava uusi pääkaupunki, ja +se päätettiinkin rakentaa niin mallikelpoiseksi kuin nykyaikainen +arkkitehtuuri suinkin pystyisi. Järjestettiin asemakaavakilpailu, johon +kutsuttiin osallistumaan maailman kaikki arkkitehdit ja kilpailun +tuloksena hyväksyttiin vuonna 1912 kolme luonnosta, nimittäin +amerikkalaisen Walter Burley Griffinin, suomalaisen Eliel Saarisen ja +ranskalaisen Alfred Agachen luonnokset. Sitten ryhdyttiin rakentamaan +kaupunkia metsään. Suurta siitä ei aiottu, vaan kaunis tyyssija +parlamentinjäsenille ja valtion virkamiehille — paljon puutarhoja +ja puistoja. Melbourne sai kunnian olla hallituskaupunkina, kunnes +Canberran parlamenttitalo valmistuisi. — Canberran asemapaikka on 90 +kilometriä merenrannalta, 560 metrin korkeudessa, kolmen metsäisen +vuoren välissä. Näköpiirissä on pitkä jono harmaansinisiä vuoria, +joiden huiput talvella ovat usean kuukauden ajan lumen peitossa. Niiden +takana, näköpiirin ulkopuolella, sijaitsee Kosciusko, Australian +korkein vuori (2 200 metriä). Canberran asukasluku pysyy vielä +monta vuotta kymmenissä tuhansissa, vaikka se asemansa puolesta, +laajan ja vähän tunnetun vuoriston läheisyydessä sijaiten, voikin +kehittyä tärkeäksi matkailijakeskukseksi. 9. päivänä toukokuuta 1927 +toimitti Yorkin herttua loistavin juhlamenoin Canberran parlamentin +avajaiset väliaikaisessa parlamenttitalossa, julistaen samalla +Canberran Australian pääkaupungiksi. Vähitellen ministeriöt muuttavat +Melbournesta uuteen kotiinsa, jossa ennen pitkää käsitellään ja +päätetään kaikki liittovaltion asiat. Parlamenttitalo samoinkuin +ministeriötalotkin ovat hohtavan valkoisia, komeita kivirakennuksia, +joiden arkkitektonisen tyylin silmiinpistävin piirre on laakean +maiseman ja eukalyptustaustan kanssa niin hyvin sointuva vaakasuorien +linjojen käyttö. Canberra kantaa kuvaannollisesti puhuen aina maan +kansallisvärejä: hiekkateiden ja tiilikattojen puna, rakennusten +seinien puhdas valkea ja kaupunkia ympäröivien vuorten sininen +auer. Kaupunkia ja sitä ympäröivää territoriota hallitsee erikoinen +valtuuskunta, joka pyrkii valvomaan vapauteen tottuneiden alamaistensa +yksityisasioitakin, määräten esimerkiksi kunkin talonomistajan +viljelemään puutarhaa talonsa edustalla. Kokeilipa valtuuskunta +alueellaan vähän aikaa kieltolaillakin. Canberralaiset nurisevat ja +pitävät tällaisia toimenpiteitä yksilöllisen vapauden sortamisena. +Muuten näkyy jo merkkejä siitä, että uudesta pääkaupungista tulee +kansalliskulttuurin keskus; useita tieteellisiä ja teknillisiä +kongresseja on siellä jo pidetty, eri uskontokunnat rakentavat komeita +kirkkoja, ja koulumiehet suunnittelevat sinne oppilaitoksia, joihin +otettaisiin oppilaita kautta koko maan. Mutta toistaiseksi on kaikki +siellä vielä uutta, hyvin uutta... + + * * * * * + +Australian tärkein sisävesistö on Murray-Darling-jokien 3 600 +kilometriä pitkä uoma, joka virtaa läpi eteläisen Queenslandin, +halkoo suurimman osan Uutta Etelä-Walesia ja Viktorian pohjoisosan. +Nämä ovat seutuja, missä ääretön kuivuus ja ylitsevuotava sade +vuorottelevat ja missä joet muodostavat vuodenajasta riippuen joko +sarjan erillisiä lammikolta tai yhtenäisen pitkän meren. Viime vuosina +rakennetuilla suurenmoisilla kastelulaitteilla on ollut kaksinainen +merkitys: kanavoimalla rutikuivia maita on sinne ensinnäkin saatu +loihdituksi viljavia vainioita ja menestyviä siirtokuntia, ja toiseksi +on jokilaivaliikenne tehty mahdolliseksi kautta vuoden. Suuret padot +— mainittavin niistä on Burrinjuck-pato Murrumhidgee-joessa —- monine +sulkusarjoineen tekevät jatkuvan laivaliikenteen mahdolliseksi tässä +hiekkakumpujen ja lakeuksien maassa. Jokilaivojen ei tarvitse enää +asettua »kesannolle» jonkin parin talon kylän rantaan veden tuloa +odottamaan. Nämä jokilaivat ovat siipiratastyyppiä, joiden rattaat +ovat sijoitetut joko kummallekin sivulle tai perään. Kovin matalassa +ne uivat — väitetäänpä niiden uivan märässä ruohossakin — mutta +kuljettavat yhtäkaikki suuria lasteja. Monet pikkukaupungit ja kylät +saavat sitä tietä kaikki kauppatavaransa... Laivat ovat itsekin +liikkuvia kauppapuoteja, jotka eivät häpeä pysähtyä, missä vain näkevät +rannalla varjostavan eukalyptuksen ja tietävät lähistöllä olevan +talopahasen... pari kimeää höyrypillin vihellystä, niin jo rientävät +talon rengit ja piiat ja lampaankeritsijät tuhlaamaan rahansa kaupungin +herkkuihin ja hepeniin. Paluumatkallaan laivat pysähtyvät yhtä +autioihin paikkoihin ja saavat lastikseen villapaaluja, jotka ne sitten +kuljettavat jollekin rautatieasemalle. Jokiliikenteellä ei ole, vahinko +kyllä, käytännöllistä yhteyttä meren kanssa. + + * * * * * + +Australiassa on muutamia yleisiä rakennuksia ja laitoksia, jotka +ansaitsevat erikoisen maininnan. Tasmanian suurisuuntainen +sähköistysyritys uhkaa vähitellen muuttaa »omenasaaren» savuavien +tehtaiden maaksi. Saaren keskiosan ylätasangoilla sijaitsevien monien +vesiputousten halpa käyttö voima on haarniskoitu voimalaitosten +palvelukseen ja niistä johdettu ristiin rastiin yli saaren. +Tasmanian halpa sähkö-virta alkaa jo kiinnostaa itse mannermaankin +tehtaanomistajia, — Sydneyn sataman poikki parhaillaan rakennettavasta +terässillasta uhkaa tulla maailman suurimpia. Tekniikan ja luonnon +vastakohtaisuutta symbolisoivat sillan kilometrinmittainen kaari +korkeine kivisine torneineen ja saarten ja niemekkeiden vielä monin +paikoin koskemattomat metsiköt. — Rinnan jättiläissillan kanssa +edistyvät maanalaisen rautatieverkon rakentaminen ja kaupungin ja +esikaupunkien välisten ratojen sähköistäminen. Näillä suurisuuntaisilla +yrityksillä on tietysti vastustajansakin, jotka moittivat hallitusta +liiallisesta varojen tuhlauksesta jo muutenkin tarpeettomasti +laajentuneen Sydneyn hyväksi ja pitäisivät sensijaan uusien teiden +ja rautateiden rakentamista ja uusien satamien avaamista valtiolle +paljon tärkeämpänä. — Tässä pitkien taivalten maassa, jos missään, on +lentoliikenne osoittautunut tarpeelliseksi. Mantereen luoteisosassa +esimerkiksi on kokonaista 1 900 kilometriä pitkä reitti, ja +Länsi-Queenslandissa ja Pohjois-Australiassa on asutuskeskuksia, jotka +ilman lentoliikennettä olisivat parin viikon matkan päässä lähimmästä +naapuristaan. + + * * * * * + +Alkuperänsä perusteella voidaan australialaiset laskea pohjoismaisiin +kansoihin kuuluviksi, joten on vain luonnollista, että liiallinen +alkoholinkäyttö on yksi sikäläisiä probleemeja. Huolimatta siitä, +että maa tuottaa suuren määrän viiniä, ei viiniä kuitenkaan nautita +pöytäjuomana, kuten Etelä-Euroopan maissa, vaan teetä — ainaista +väkevää teetä. Mitään muuta erikoista kansallisjuomaa australialaisilla +ei ole, joten he ryyppäävät ja juovat vähän kutakin: olutta, viskiä, +viiniä, konjakkia, liköörejä, vieläpä rommiakin — tuota pionieerien +ja merirosvojen eliksiiriä. Lieventävinä asianhaaroina on kuitenkin +otettava huomioon sekä kuiva maasto että janottava ilmasto. +Brittiläisen kunniakäsitteen mukaan herrasmiehen ei sovi ryypätä +yksin. Mutta ainahan siihen löytyy kumppaneja, ei muuta kuin juodaan +yhdessä lasi terveydeksi, »good luck!» Raittiusseuroja on myöskin +kaikissa suuremmissa yhteiskunnissa, mutta tähän asti niiden toiminta +on rajoittunut kapakkain aukioloajan lyhentämiseen. Ennen sotaa kapakat +olivat avoinna 11 saakka illalla, mutta nyt ne on suljettava kello 6 +ja sunnuntaisin pidettävä koko päivän kiinni. Uudessa Seelannissa on +joissakin kunnissa kokeiltu kieltolailla, mutta tulokset ovat olleet +melko masentavia. Siellä niinkuin Australiassakin on kieltolain +vuoksi järjestetty kansanäänestyksiä, mutta kansan enemmistö on aina +ilmaissut hylkäävän kantansa. Palanneet sotilaat ovat kaikki järjestään +äänestäneet kieltolakia vastaan, he oppivat Euroopassa käsittämään, +että kohtuullisella alkoholinkäytöllä ja hillittömällä juopottelulla on +ero. + + * * * * * + +Matkailijalle ja luonnonihailijalle Australia voi tarjota mitä +moninaisimpia nähtävyyksiä. Queenslandin troopillisessa pohjoisosassa +viehättävät pohjoismaalaista korallisaaret, palmurannat ja kaikissa +etelämeriromaaneissa ylistetyt safiirinsiniset laguunit. Siellä on +myöskin vuoria, sekä vihreitä että lumipeitteisiä. Uuden Etelä-Walesin +rannikko taasen muistuttaa hyvin paljon Etelä-Ranskan lazurirannikkoa: +vuoret kohoavat merestä melkein kohtisuorina; niiden juurella +punarakennuksiset pikkukaupungit ovat kuin pienuuttaan kyyryssä; +vuorten ja rannan väliseen kapeaan maasuikaleeseen on valtameri +aikojen kuluessa syönyt tuhansia hiekkarantaisia poukamia; ja kaiken +yllä paahtaa aurinko kesät, talvet. Rannikon kauneutta tosin hieman +häiritsevät sinne tänne hajoittautuneet hiilikaivosryhmät. Sydneystä +lähtee laivoja enemmän tai vähemmän säännöllisin kulkuvuoroin melkein +kaikkiin Tyynen valtameren saariin, mitä moninaisimpiin »uusiin» +maihin: Uuteen Seelantiin, Uuteen Kaledoniaan, Uusille Hebrideille, +Uuteen Guineaan, Uuteen Britanniaan, Uuteen Irlantiin, Salomon-, +Marshall-, Gilbert-, Ellice-, Fidshi- ja Tonga-saarille — haaveiden ja +harhakuvitelmien maihin. Lähellä Sydneytä sijaitsevat jyrkänteistään +ja syvistä laaksoistaan tunnetut Siniset Vuoret, joiden huipulla +saattaa tukahduttavan kuuman päivän hämärtyessä nähdä leiskahtelevia +sähköilmiöitä, etelän »Kalevantulia». Näkemisen arvoiset ovat myöskin +vähän etäämpänä sijaitsevat Armidale-vuoret. Kosciusko Uudessa +Etelä-Walesissa ja Buffalo Viktoriassa ovat kumpikin kuuluisia +matkailijain nähtävyyksiä ja talviurheilupaikkoja. Tasmanian vihreä +saarivaltio tarjoaa puolestaan matkailijalle ja luonnonihailijalle +mitä monipuolisinta nähtävää: vuoristoja kristallinkirkkaine järvineen +ja hyppelehtivin puroineen, jylhiä kalliorantoja ja rauhallisia +vihreitä laaksoja; luonto on siellä suurenmoinen niin kesällä kuin +talvellakin. Länsi-Australian lounaiskulma taasen on mainittava +suurisuuntaisen metsäteollisuutensa ja jättiläismäisten puittensa +vuoksi. Käynti jollakin suurehkolla lammasasemalla kerintäaikana tai +kaivoskaupungissa tai jossakin eristetyssä erämaan kaupungissa siinä +vihjeitä matkailijalle, joka tahtoo tutustua muuhunkin kuin vain +suurkaupunkilaisten touhuun ja huvituksiin. + + + + +SIIRTOLAISEN MAHDOLLISUUDET. + + +»Työmiesten paratiisi! — Maailman paras maa!» komeilee useimmissa +propagandajulkaisuissa, joita julkaisevat sekä Australian Liittovaltion +että alusvaltioiden siirtolaisvirastot. Vaikka yllämainitunlaiset +lauseet ovatkin hyvässä tarkoituksessa vahvasti liioiteltuja — +australialaiset käyttävät mielellään superlatiiveja — on niissä +sentään osaksi tottakin. Siirtolaiset, jotka eivät lähde kotimaastaan +pikaisen rikastumisen toivein, vaan valmistautuvat vakavaan työhön ja +monivuotiseen maassaoloon, havaitsevat aikaa myöten Australian, ellei +nyt kaikkein parhaaksi, ainakin hyväksi maaksi. Voitaisiin esittää +satoja esimerkkejä yksilöistä, suomalaisistakin, jotka ovat astuneet +siellä maihin rahattomina ja ovat nyt varakkaita farmareita tai +teollisuusmiehiä. + +Mutta millä ihmeen keinolla ensin pääsisi tuohon kaukaiseen +paratiisiin? Matka sinne on todellakin pitkä, laivamatka Lontoosta +Välimeren ja Suezin kanavan kautta kestää 30—45 päivää riippuen +määräsatamasta Australiassa. Ja mikä vielä ikävämpää, matkalippu maksaa +paljon! Sitäpaitsi pitää sinne nykyjään pyrkivällä siirtolaisella +olla maihinnousurahaa 40 puntaa. Lisäksi pitää pyrkijän olla luku- ja +kirjoitustaitoinen. Tätä viimeksimainittua pykälää voidaan tarpeen +tullen vastenmielisten (undesirable) siirtolaisten pyrkiessä maahan +tulkita siten, että siirtolaiselta vaaditaan minkä tahansa kielen — +esimerkiksi turkin ja japanin taito. Onpa tällaista tulkintaa joskus +sovellettukin vastenmielisiin kuuluisuuksiin. + +Lukija saattanee jo ihmetellen kysyä, mitä hyötyä on sitten +siirtolaisuuspropagandasta, kun maahanpääsylle samanaikaisesti +asetetaan näin paljon vaikeuksia? Siihen kysymykseen saattaisi vastata: +monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut. Mutta tästä enemmän edempänä. + +Liittovaltion hallitus ei sentään aseta yksinomaan esteitä +siirtolaisten tulolle, päinvastoin se koettaa auttaa vähävaraisten, +mutta kunnollisten siirtolaisten mahdollisuuksia maksaen puolet +heidän laivalipustaan. Tässäkin on kuitenkin pieni »mutta»: tällaista +siirtolaiskandidaattia pitää olla suosittelemassa joku Australiassa +asuva sukulainen tai tuttava, jonka sen lisäksi on taattava tulokkaalle +vuoden toimeentulo. + +Suuria posti- ja matkustajalaivoja lähtee Englannista Australiaan +noin kolme kuukaudessa. Paitsi englantilaisten laivayhtiöiden komeita +kaksi- ja kolmiluokkaisia laivoja kulkee tällä linjalla myöskin +Australian Liittovaltion yksiluokkaisia laivoja, joissa matkustaminen +on verrattain mukavaa ja hinnat tuskin muiden laivojen kolmannen luokan +hintoja korkeammat. Sitäpaitsi lähettelevät ranskalaiset, saksalaiset, +italialaiset ja skandinavialaiset yhtiöt laivojaan Australiaan enemmän +tai vähemmän säännöllisesti. Ei ole siis puutetta linjoista eikä +laivoista jos vain kukkaro kestää tuon kuusiviikkoisen maailmanmatkan. +Yksilöille, jotka voivat kestää merimiehen ammatin vaikeudet +valtamerillä, esiintyy joskus tilaisuuksia ilmaiseen matkaan lastia +kuljettavissa höyry- ja purjelaivoissa; monet suomalaiset ovat viime +vuosina siirtyneet sillä tavoin Australiaan, joko tehden työtä matkansa +korvaukseksi tai — karaten sopivassa satamassa. + +Mutta mitä toimeentulomahdollisuuksia siirtolaisella sitten on +päästyään moniviikkoisen matkan jälkeen tähän aurinkoiseen maahan? +Koettakaamme luoda suppea yleissilmäys eri valtioiden tarjoamiin +mahdollisuuksiin samassa järjestyksessä, missä jo olemme ne sekä +samoilleet halki että kiertäneet ympäri. + +Länsi-Australian laaja ja harvaan asuttu maa tarjoaa tarmokkaalle ja +varakkaalle yksilölle suuret menestymisen mahdollisuudet. Tämän valtion +pääelinkeino on lampaanhoito. Tähän tarkoitukseen sopivaa maata, vähän +merenrannasta sisämaahan, saadaan sekä ostaa että vuokrata valtiolta +edullisin ehdoin. Varsinkin valtion pohjoisosassa, missä ilmasto +on subtroopillista ja sademäärä liian vähäinen maanviljelykselle, +mutta riittävä nostattamaan lampaiden tarvitseman ruohon ja missä +alkuasukkaita on paimeniksi ja työmiehiksi, sijaitsee useita laajoja +lammasasemia, joiden omistajat korjaavat saderikkaana vuonna +ruhtinaalliset tulot. Yhdellä tällaisella usein sadan kilometrin päässä +lähimmästä naapurista sijaitsevalla lammasasemalla voi olla 150 000 +lammasta ja enemmänkin; tällaisen suuraseman ympäri ratsastaminen +saattaa olla hyvässä tapauksessa toista sataa kilometriä pitkä taival. +Kun lisäksi tiedämme, että australialainen merinovilla noteerataan +Euroopan villapörssissä korkeimpaan luokkaan, saamme jonkinlaisen +käsityksen lammasaseman omistajan vuosituloista. Mutta kuten sanottu, +tämä elinkeino kysyy huomattavaa alkupääomaa ja siirtolaiset ovat +enimmäkseen köyhää väkeä. + +Käsityöläisille — lukuunottamatta kirvesmiehiä ja muurareita, joilla +on työnsaantimahdollisuuksia kaikkialla Australiassa — tarjoaa +harvaan asuttu läntinen valtio hyvin vähän tilaisuuksia. Mainittavin +mahdollisuus on jättiläispuiden kaadanta valtion lounaiskulmassa, missä +kasvaa useita kymmeniä eri eukalyptuslajeja. Se on tosin voimia kysyvää +työtä, mutta helpompia ansioita odotellessa on sekin tervetullutta. + +Vielä voidaan tästä valtiosta mainita kaivostyöt kulta- ja +hiilikaivoksissa, hedelmänkorjuu omenaviljelyksillä ja elonkorjuutyöt. +Valtion luoteisrannikolla harjoitetaan kalastusta ja simpukanpyyntiä +varsin laajassa mittakaavassa; monista eri simpukkalajeista on +helmisimpukka siellä tärkein, muodostaen oman teollisuudenhaaran, jossa +menestys kuitenkin riippuu suuressa määrin onnesta. + +Etelä-Australia, seuraava järjestyksessä, on tiheämmin asuttu kuin +läntinen valtio ja tarjoaa myöskin moninaisempia ansionmahdollisuuksia +siirtolaiselle. Maa on siellä hedelmällistä ja ilmasto eurooppalaisille +sovelias: siellä asuu mm. muutamia tuhansia saksalaisia. Se on +mantereen vehnävainio ja viinitarha ja tarjoaa myöskin runsaasti elon- +ja hedelmänkorjuutyötä. + +Viktoria on mantereen tiheimmin asuttu valtio ja niin ollen +siirtolaisille edullisin työansioiden monipuolisuuden vuoksi. Sen +vaihteleva kasvillisuus ja monipuolinen teollisuus tarvitsee paljon +työväkeä. Gippslannissa, valtion kaakkoiskulmassa, harjoitetaan +vihannesten viljelyä laajassa mittakaavassa, ja pohjoisessa +taasen on nopeasti kehittyviä hedelmänviljelyskeskuksia, joista +tärkein on Mildura. Viktoria tyydyttää mm. melkein koko mantereen +jalkinetuotteiden kysynnän. Pääkaupungissa, Melbournessa, on +mahdollisuuksia ammattilaisillekin, vaikkakin siellä niin kuin maan +muissakin suurkaupungeissa sodanjälkeisinä vuosina on esiintynyt +työnpuutetta huomattavassa määrässä. Elinkustannukset ovat Melbournessa +hiukan halvemmat kuin itäisen rannikon suurkaupungeissa. Siellä +sijaitsee myöskin Suomen Merimieslähetyksen asema. + +Päättäen siitä tosiasiasta, että Uusi Etelä-Wales on vetänyt +puoleensa suurimman määrän eurooppalaisia siirtolaisia Australiassa, +pitäisi tämän valtion myöskin olla soveliain heille. Se on vanhin +ja väkirikkain kaikista kuudesta valtiosta, jonka vuoksi sitä +kutsutaankin »emävaltioksi». Siellä kukoistavat monet eri teollisuudet. +Siellä on hopea- ynnä muita metallikaivoksia. Viljaa ja hedelmiä +viljellään myöskin runsaasti. Newcastlessa, lähellä Sydneytä, +sijaitsevat eteläisen pallonpuoliskon suurimmat hiilikaivokset. +Uudessa Etelä-Walesissa on myöskin enimmän siirtolaisille +soveliasta viljelyskelpoista maata saatavissa. Sen pääkaupungissa, +Sydneyssä, joka muuten on koko Australian suurin kaupunki, on tätä +kirjoitettaessa kokonaista 25 000 työtöntä. Työttömyyttä ei silti ole +havaittavissa maaseudulla, päinvastoin siellä on aika ajoin puutetta +maanviljelystyöväestä. Sydneyssä on myös Suomen konsulaatti. + +Queensland, jota muiden valtioiden asukkaat leikillisesti kutsuvat +banaanimaaksi, on ilmastoltaan osaksi subtrooppinen, osaksi trooppinen. +Viime vuosina on Queensland alkanut vetää siirtolaisia puoleensa niin +runsaasti, että se nyt kilpailee maahan muuttavien lukumäärässä Uuden +Etelä-Walesin kanssa. Queenslandin kaivosteollisuus on monipuolista, +sieltä saadaan opaaleja, kultaa, hopeaa, kuparia, tinaa ja hiiliä. + +Hedelmäinviljelys rajoittuu pääasiallisesti troopillisten hedelmäin, +banaanin, ananaksen, passion-hedelmän y.m., viljelykseen, mutta +sitä harjoitetaankin sitten laajassa mittakaavassa: junalla ajaessa +näkee radan varsilla kilometrien laajuisia banaanipensastoja ja +ananas-istutuksia. Metsänhakkuuta ja karjanhoitoa harjoitetaan siellä +myöskin suuressa määrässä: siellä on karjafarmeja laajoja kuin Euroopan +pienet ruhtinaskunnat, ja hurjapäisiä cowboy-ratsastajia aivankuin +Hollywoodin filmeissä. + +Queenslandin tärkein maanviljelystuote on sokeriruoko, se käsittää +suurimman osan viljelykselle raivattua aluetta koko valtiossa, +laajentuen vuosi vuodelta pohjoiseen päin, niin että tuottoisimmat +sokeriruokokentät nykyjään sijaitsevat Cairnsin kaupungin seuduilla. +Siellä on useita suomalaisiakin sokerinleikkaaja-siirtokuntia, +eikä meikäläiset siellä sen pahemmin hikoile kuin brittiläiset tai +italialaisetkaan. »Valkoinen Australia»-politiikan vuoksi siellä ei +ole saatu käyttää värillistä työvoimaa enää vuosikausiin, kuten muissa +troopillisissa maissa. Sellainen suurteollisuus kuin sokeriruoko +tarvitsee kuitenkin suuret määrät työväkeä, jolle troopillisen +ilmaston vuoksi on vielä maksettava hyvä palkka. Sokerinleikkaajat +työskentelevät enimmäkseen urakkapalkalla ja ansaitsevat usein +yhdessä päivässä enemmän kuin kotimaassaan kokonaisessa viikossa. +Eipä siis ihme jos moiset mahdollisuudet ovatkin houkutelleet sinne +siirtolaisia tuhansittain kaikista Euroopan kolkista, jopa siihen +määrään, että sielläkin jo havaitaan työnpuutetta, varsinkin niinä +vuodenaikoina, jolloin sokerinleikkuutyötä ei ole... Yleensä ovat +palkat Queenslandissa vähän paremmat kuin Australian muissa valtioissa. + +Tasmanian saarivaltio on Australian valtioista vähimmän tärkein +siirtolaisuudessa. Ne harvat siirtolaiset, jotka sinne siirtyvät, ovat +pääasiallisesti brittiläisiä. Tärkeimmät saaren teollisuuksista ovat +mineraalit ja omenanviljelys. + +Mainitsematta on vielä Pohjois-Australia, Papua, Uuden Guinean +mandaattialue ja joukko Liittovaltiolle kuuluvia saaria — kaikki +seutuja, joita kokemattoman ja varattoman siirtolaisen on paras välttää. + +Työmiehen elintaso on Australiassa edullisempi kuin missään Euroopan +maassa: ruoka, vaatteet ja vuokra ovat tuskin kalliimmat kuin meillä +Suomessa, ja palkat ovat sentään 30 — 70 prosenttia korkeammat. +Perheetön käsityöläinen esimerkiksi voi säästää puolet palkastaan ja +silti elää varsin mukavasti. Tulovero jättää työmiehen palkan melkein +koskemattomaksi. + +Mutta moinen riippumaton hyvinvointi edellyttää vakinaista työpaikkaa, +jonka vain harvat ulkomaalaiset onnistuvat heti saamaan. Useimmilta +menevät ensimmäiset vuodet »paremman paikan» etsimisessä ja +sesonkityöstä toiseen muuttelemisessa. + +Työnsaantimahdollisuuksista Australiassa puhuttaessa ei ole unohdettava +lakkoja. Ammattiyhdistykset ovat hyvin voimakkaita tekijöitä maan +teollisuuselämän säännöstelemisessä ja on niihin liittyminen pakollista +jokaiselle, joka tahtoo ansaita leipänsä toisen palveluksessa niillä +ammattialoilla, jotka ammattiyhdistys on ottanut suojelukseensa. Pieni +väärinkäsitys ammattiyhdistyksen jäsenen ja työnjohtajan välillä tai +jokin muu mitätön seikka saattaa johtaa pitkäaikaiseen lakkoon, jonka +tehokkuutta ammattiyhdistys sitten valvoo mitä ankarimmin. Lakkoja +sattuu useimmin satamatyöväen ammattiosastoissa; lakkojen vuoksi ovat +suurien valtamerilaivojenkin lähtöajat aina hieman epävarmat, sillä +rikkureita ei ole helppo saada. Tilaston mukaan hukataan Australiassa +lakkojen vuoksi noin kolme miljoonaa työpäivää vuosittain. + +Mistä johtuu sitten työttömyys maassa, jossa on maata — +viljelyskelpoistakin — miltei rajattomiin ja joka voisi nykyisen kuuden +miljoonan sijasta asuttaa 200 000 000 ihmistä? Se näyttää olevan +yksi tämänpäiväisen ja kenties huomisenkin Australian probleemeja. +Jos onnistuttaisiin keksimään keino tämän harvaan asutun mantereen +taajaväkiseksi asuttamiseksi, seuraisi siitä paitsi Australian ripeää +kukoistusta, hyötyä myöskin monille Euroopan maille, jotka nyt kärsivät +liikakansoituksen haittoja. Mutta — ja tässä piilee probleeman solmu +— vaikka sellainen menetelmä keksittäisiinkin, on tuskin luultavaa, +että Australian Liittovaltio suostuisi sitä soveltamaan. Liittovaltion +samoinkuin väestönkin todellinen kanta on, katsoen maan erikoiseen +asemaan, lievimmin sanoen itsekäs: he tahtovat pysyttää Australian +australialaisena tai ainakin brittiläisenä. Toisin sanoen, hallitus ja +parlamentti tahtoisivat tuottaa maahan brittiläisiä siirtolaisia niin +paljon kuin mahdollista ja ei-brittiläisiä niin vähän kuin suinkin, +mutta työväenpuolue ei tahtoisi laskea maahan yhtään uutta siirtolaista +mistään maasta. Vastapainoksi näille isänmaallisille ja itsekkäille +kannanilmaisuille on mainittava, että työnantajat yleensä ja eritoten +maanviljelijät antavat usein etusijan eurooppalaiselle työmiehelle +australialaisen rinnalla. Suomalaiset ovat useilla seuduilla päässeet +hyvään maineeseen. + +Tämä ensi silmäyksellä liian itsekkäältä näyttävä siirtolaispolitiikka +tuntuu kuitenkin jossakin määrin oikeutetultakin, jos asiaa katsotaan +kansantaloudelliselta näkökulmalta. Vieraisiin kansallisuuksiin +kuuluvat siirtolaiset tulevat alusmaihin useimmiten sellaisin +ajatuksin, että he elävät jonkin vuoden säästäväisesti, keräävät +pienen omaisuuden ja palaavat sitten takaisin kotimaahansa. Tämä +päämäärä silmäin edessä he elävät yksinkertaisemmin ja vähäisemmin +mukavuusvaatimuksin kuin maan omat kansalaiset, suostuvatpa usein +työskentelemään pienemmällä palkallakin kuin viimemainitut. +Australiassa ovat ainakin eteläeurooppalaiset tehneet itsensä +huomatuiksi tässä suhteessa. Lisäksi heidän käyttäytymis- ja +elintapansa eroavat aina jonkin verran maan omien kansalaisten tavoista. + +Eteläeurooppalaisia siirtolaisia kohtaan ilmenevään vastenmielisyyteen +on vielä muitakin syitä: yritteliäät eteläitalialaiset nimittäin +vallitsevat melkein koko maan hedelmäkaupan vähittäismyyntiä, ja +nokkelat kreikkalaiset ottavat vähitellen haltuunsa kaupunkien +kahvilat ja perustavat uusia, missä vain luulevat niiden kannattavan. +Niin hedelmäinmyynti kuin kahvilanpito ovat kumpikin kannattavia +yrityksiä. Tätä pitävät australialaiset sopimattomana tungetteluna: +heidän mielestään olisi ulkomaalaisten raivattava metsiä ja asutettava +aroja eikä pyrittävä täyteen ahdettuihin kaupunkeihin. Minkäänlaista +ulkomaalaisten boikottia ei kuitenkaan ole havaittavissa; niin +voimakas ei australialaisen kansallistunne sentään ole: hän rakastaa +mukavuutta ja ostaa kauppiaalta, jonka myymälä on lähimpänä, ja +aterioi kahvilassa, jossa pihvi paistetaan ja vanukas höyrytetään +juuri niinkuin hän tahtoo. Yhteinen haukkumanimi vain on keksitty +eteläeurooppalaisille — »deiko». + +Asumattomien alueiden viljelyskelpoisiksi raivaaminen ei edisty +Australiassa rinnan siirtolaistulvan kanssa. Kaikki tuppautuvat +harvoihin suurkaupunkeihin. Siinä toinen probleema. Kotimaiset +työttömät eivät tahdo lähteä maaseudulle työnhakuun (maalla on +kapakkoja harvassa) ja uudet siirtolaiset huomaavat maanviljelyksen +alullepanemisen useinkin aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi. +Propagandajulkaisujen lupauksiin luottanut tulokas pettyy pahasti. +Suurtilalliset ja yhtiöt ovat vallanneet parhaat maa-alueet, ja +suurin osa valtioiden omistamasta viljelyskelpoisesta maasta on +jaettu palkkioina sodasta palanneille sotilaille. Valtiot myyvät +maata todellakin halvalla ja erikoisen edullisin ehdoin — mutta +minkälaista maata! Kaikkein ensin on alue raivattava, mikä onkin +luonnollista. Mutta pahinta on, että nämä luovutettavat maat +sijaitsevat miltei pääsemättömissä ja tiettömissä seuduissa, +puhumattakaan rautatiestä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa rakennetaan +ensin rautateitä asumattomille seuduille, ja siirtolaiset tulevat +perässä ilman erikoista propagandaa. Australiassa saavat uudisasukkaat +raivata itselleen tiet, rautatie rakennetaan sitten joskus vuosien +kuluttua, kun ensin on parlamentissa tarpeeksi kauan siitä riidelty. +Lisäksi ovat rahtimaksut rautateillä yleensä suhteettoman korkeat. +Mitä kauempana farmi sijaitsee kulutuskeskuksista, sitä pienemmän +voiton maanviljelijä saa tuotteistaan. Tästä syystä ei kannata perustaa +farmia mihinkään eristettyyn seutuun, ei ainakaan hedelmätarhaa, sillä +ensinnäkin hedelmät on saatava nopeasti markkinoille ja toiseksi niiden +tukkuhinnoista ei liikene paljoa kalliisiin rahtikuluihin. + +Maksaako sitten vaivan lähteä kauas houkuttelevaan etelätuulen maahan +mittelemään voimiaan näin monien vastuksien kanssa, vastuksien, joiden +voittamiseen tarvittavalla tarmolla siirtolainen voisi nousta hyvään +asemaan kotimaassaankin? Kyllä ja ei. Monet yksilöt tarvitsevat, niin +sanoaksemme, kunnostautumispakkoja: kotona ja kotimaassa on aina joku +neuvomassa ja tukemassa, mutta kaukana maailmanrannalla vieraan kielen +ja outojen tapojen ympäröimänä ihminen huomaa olevansa yksin, vailla +sukulaisten ja ystävien tukea. Hänen maailmankatsomuksensa avartuu ja +havaintokykynsä terästyy; hän oppii tuntemaan elämää ja ihmisiä. Siellä +hän saa laskea menestyksensä oman luonteensa ja tarmonsa ansioksi. +Mutta on myöskin yksilöitä, joille uusi ympäristö, oudot kanssaihmiset, +elintavat ja vieras kieli, ovat liian raskas kuorma. + + + + +LÖYTÖ JA ASUTUS. + + +Kuka eurooppalainen ensimmäiseksi näki suuren eteläisen maan, josta +maantieteilijät olivat niin kauan haaveilleet? Vastaus jää olettamusten +hämärään. Collingridge de Torceyn mukaan esiintyy Australian läntinen +rannikko merikorteilla seitsemän vuotta ennen kuin Kolumbus löysi +Amerikan. Vielä nytkin on olemassa kartta vuodelta 1489, johon on +Australian kohdalle merkitty kaistale rannikkoa. Toinen kartta (n.s. +»Dauphin»kartta vuodelta 1536) esittää osan pohjoista rannikkoa ja +nimeää suurimmat niemet ja lahdet. Todennäköisesti eurooppalaiset +jo silloin tunsivat tuon eteläisen maanosan, jota he kuitenkin +kutsuivat »Suureksi Jaavaksi», erotukseksi Pienestä (nykyisestä) +Jaavasta. Arabialaisten, kiinalaisten ja malaijien arvellaan +myöskin käyneen Australiassa, vieläpä paljon ennen eurooppalaisten +ensimmäisiä käyntejä; heidän vierailuistaan ei ole kuitenkaan säilynyt +jälkipolville mitään varmoja todisteita. + +Espanjalaiset, hollantilaiset ja portugalilaiset merenkulkijat +ovat kuitenkin ensimmäisiä, joiden retkistä näihin maihin historia +tietää varmasti jotakin kertoa. Hollantilaisen »Duyfkenin» miehet +ovat ensimmäisiä, joiden tiedetään astuneen uudelle mantereelle +heidän vuonna 1606 tutkiessaan Carpentaria-lahden itärannikkoa. +Alkuasukkaat surmasivat näistä uskalikoista yhdeksän, ja Keerweer +(Kotiinpaluu)-niemen kohdalla jäljelle jäänyt miehistö käänsi laivan +kotimatkalle. + +Kun Alvaro de Mendana vuonna 1567 löysi Salomoninsaaret, luuli hän +löytäneensä eteläisen mantereen. Uusi espanjalainen retkikunta, joka +varustettiin matkalle Perusta käsin, päällikkönä Pedro Fernandez de +Quir (eli de Quiros, kansallisuudeltaan luultavasti portugalilainen), +pääsi onnellisesti aina Uusille Hebrideille saakka, missä de Quirin +itsensä komentaman laivan miehistö teki kapinan ja pakotti hänet +muuttamaan laivan kurssin kotiin päin. Hänen luutnanttinsa, Luis de +Torres, jatkoi kuitenkin matkaansa toisella laivalla ja osui Uuden +Guinean eteläiselle rannikolle. Kaksi kuukautta hän hapuili itselleen +tietä riuttojen ja saarien lomitse, Uuden Guinean ja Australian +välisestä salmesta, jolla nyt on hänen nimensä. Hän näki mantereen +koilliskärjen ja Yorkin niemen kukkulat, mutta luuli niitä saariksi. +Muutama viikko aikaisemmin de Quir puolestaan oli luullut, että +saari, jonka läheisyydessä hänen miehistönsä teki kapinan, olisi +ollut suuri eteläinen manner, ja antoi sille mahtavakaikuisen nimen, +»Tierra Austrialia del Espirita Santo»; sana »Austrialia» oli aiottu +kohteliaisuudeksi Espanjassa silloin hallitsevalle itävaltalaiselle +hallitsijasuvulle. [Itävalta on espanjaksi Austria.] Tyypillisiä +erehdyksiä senaikaiselle löytöretkeilylle olivat de Torresin ja de +Quirin löydöt: ensinmainittu löysi mantereen ja piti sitä saarena, +viimeksimainittu löysi saaren ja luuli sitä mantereeksi. + +Hollantilainen Dirk Hartog osui vuonna 1616 luoteisrannikolle, +ja vielä saman sataluvun kuluessa useita hänen maanmiehiään kävi +tutkimassa sekä läntistä että eteläistä rannikkoa. Vuonna 1628 eräs +hollantilainen retkikunta aikoi kapteeni Franciscus Pelsartin johdolla +perustaa siirtolan lounaisrannikolle. Mutta Houtman's Abrolhos-saarten +[»Houtmanin mulkosilmät», jossakin aikaisemmassa portugalilaisessa +laivastossa palvelleen hollantilaisen merimiehen mukaan nimensä saaneet +saaret] läheisyydessä laivastoa kohdanneen haaksirikon sekä siitä +johtuneen miehistön kapinan vuoksi yritys meni myttyyn. Hollannin +Intian kuvernöörin Anton van Diemenin varustamana Abel Tasman purjehti +vuonna 1642 edeltäjiään pitemmälle ja löysi Tasmanian, jonka hän +nimitti Van Diemenin maaksi, ja luuli sitä Australiaan kuuluvaksi +niemimaaksi. Hän purjehti edelleen ja löysi Uuden Seelannin ja +jatkoi sieltä matkaansa pohjoiseen Ystävyys-saarille saakka, sieltä +edelleen koilliseen aina Uuden Guinean pohjoisrannikolle ja sitten +Kiinanmeren kautta takaisin Jaavaan. Seuraavana vuonna hän jatkoi +löytöretkeilyään purjehtien Uuden Guinean etelärannikkoa pitkin, +seuraten sitten Carpentaria-lahden rannikkoa ja edelleen kaartaen koko +Australian pohjoisen rannikon. Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että +hollantilaiset sekä löysivät että kartoittivat eteläisen mantereen. + +Sitten seurasi englantilaisten vuoro. Jo vuonna 1622 oli englantilainen +»Trial» kärsinyt haaksirikon Dirk Hartog-saaren luona; se oli +todennäköisesti ensimmäinen englantilainen alus niillä vesillä. Sitten +seurasi kahden merenkulkijan ja löytöretkeilijän, William Dampierin ja +Jakob Cookin vuoro. Dampier oli kaappari — jyrkemmin sanoen merirosvo — +joka vuonna 1688 ja uudelleen 1699 tutki läntisen ja luoteisen rannan +ja oli vahvasti vakuutettu, että hänen löytämänsä maa oli »maailman +hedelmättömintä seutua». Hän kirjoitti kirjan retkistään maailman +kaikissa kolkissa, josta kirjasta Defoe sittemmin sai ainehistoa +kuolemattomaan »Robinson Crusoe»-teokseensa. + +Itäinen rannikko oli vielä tutkimatta, vaikkakin sieltä löydetyt +espanjalaiset rahat, pyssyt ja miekat osoittavat eurooppalaisten +käyneen sielläkin de Torresin lyhyen ensivierailun jälkeen. Cookin +tehtäväksi jäi tämän rannikon tutkiminen, minkä työn hän suorittikin +silloisiin oloihin katsoen kiitettävän perinpohjaisesti. Vuonna 1770 +hän purjehti »Endeavour»-laivallaan Everard-niemestä, Viktorian +kaakkoisimmasta kulmasta aina York-niemen kärkeen pohjoisrannikolla; +sieltä hän jatkoi matkaansa Torres-salmen kautta, ja Englannin +kuninkaan nimessä otti haltuunsa koko itäisen rannikon, kastaen +valtaamansa alueen »Uudeksi Etelä-Walesiksi» (New South Wales). Häntä +seurasi tällä tutkimusmatkalla kaksi kasvitieteilijää, Banks ja +Solander, jotka olivat kovin ihastuneita löytäessään odottamattoman +suuren määrän uusia kasveja. Kuuluisa ruotsalainen kasvitieteilijä +Linné ehdottikin, että uusi maa ristittäisiin »Banksiaksi». Cook +itse kertoi hyvin innostuneesti itäisen rannikon hedelmällisyydestä +ja ennusti sen nykyisen rikkauden mahdolliseksi maanviljelyksen ja +karjanhoidon kautta. Hänen viehättävä matkakertomuksensa on käännetty +monille kielille ja on se epäilemättä osaltaan myötä vaikuttanut +kaukaisen maan ripeään asutukseen. + +Perusteellisen alun Australian asuttamiselle antoi kuitenkin Englannin +siirtoloissa Amerikassa puhjennut kapina. Ne amerikkalaiset, +jotka pysyivät lojaalisina Englannin hallitukselle, tunsivat +itsensä sorretuiksi uusissa oloissa, joten Englannin hallituksen +oli ryhdyttävä katselemaan heille uutta kotimaata. Suunnitelma, +jonka mukaan heidät olisi siirretty Uuteen Etelä-Walesiin, jäi +täyttämättä päiväjärjestykseen siirtyneen poliittisesti paljon +tärkeämmän kysymyksen vuoksi: minne sijoitettaisiin tästä lähtien +englantilaiset rangaistusvangit? Aikaisemmin oli rangaistusvangit +lähetetty Amerikkaan, missä tilanomistajat halusta ostivat niitä +pienipalkkaisiksi työmiehikseen. Amerikan itsenäistymisen vuoksi se ei +käynyt enää päinsä, ja Englannin vankilat alkoivat täyttyä. Silloin ei +ollut muuta neuvoa kuin lähettää vangit Cookin valtaamaan alusmaahan. +Lojalistit olivat sillä välin etsineet itselleen uudet tyyssijat +Nova-Skotiasta, Kanadasta ja Länsi-Intiasta. + +Toukokuussa 1787 purjehti ensimmäinen vankeja kuljettava laivasto +Englannista. Laivasto käsitti kaksi sotalaivaa, kuusi alusta täynnä +vankeja ja kolme muonalla, työkaluilla ja tarvikkeilla lastattua +laivaa, yhteensä yksitoista alusta. Seuraavassa tammikuussa laivasto +saapui Cookin aikaisemmin tutkimaan Botany-lahteen, mutta retkikunnan +johtaja, kuvernööri Arthur Phillip ei pitänyt paikkaa sopivana, vaan +purjehti muutamia kilometrejä pohjoiseen, tullen Port Jackson-lahteen. +Tämä kaunis ja avara lahti — nykyinen Sydneyn satama — oli kuin +tehty satamaksi, ja sinne retkikunta tammikuun 26. päivänä vuonna +1788 pystyttikin Englannin lipun, luoden siten perustan Australian +valkoiselle asutukselle. + +Siirtokunnan ensimmäiset vuodet olivat kamppailua vastoinkäymisten +kanssa: outo ja mahtava luonto, vaivaa ja kärsivällisyyttä kysyvä +raivaustyö, vankien rikollisten taipumusten hillitseminen ja nälkä. +Mutta niinpä olikin siirtokunta pantu kokoon epäonnistuneimmista +siirtolaisista, mitä ajatella saattaa: sotilaista ja vangeista! +Jos kohta maa olikin hedelmällistä, ei se kuitenkaan vielä pitkiin +aikoihin kyennyt elättämään näin suurta siirtokuntaa, joten muona +oli alkuvuosina tuotava Euroopasta. Senaikainen valtamertentakainen +laivaliikenne oli hyvin hidasta ja epävarmaa, joten kaukaisen +siirtokunnan asema ei ollut todellakaan kadehdittava. + +Ensimmäiset kuvernöörit olivat todellisia itsevaltiaita; he voivat +syyllä sanoa: »Valtio olen minä.» Englannin hallitus pitikin heitä +enemmän vankilanjohtajina kuin jonkin uuden Englannin perustajina. +Vapaita siirtolaisia oli vähän eikä niitä kernaasti tahdottu +maahan laskeakaan. Tämä merkillinen yhteiskunta oli kokoonpantu +mitä kirjavimmista tyypeistäpä kansanluokista, siellä oli sekä +paatuneita rikollisia — varkaita, väärentäjiä ja murhaajia — että +verraten kunniallisia yksilöitä, jotka Englannin ja Irlannin +silloinen ankara rikoslaki oli tuominnut jostakin vähäpätöisestä +pikkusynnistä, kuten sunnuntairauhanrikkojia ja kananvarkaita; +konkurssirikollisia ja poliittisia juonittelijoita; sivistyneitä +ja kunniallisia skottlantilaisia, joiden ainoana rikoksena oli +osallistuminen johonkin monista senaikaisista vallankumousyrityksistä; +irlantilaisia ammattikapinoitsijoita, jotka olivat aina valmiit +järjestämään kapinan missä maassa tahansa. Varsinkin skottlantilaisten +lähettäminen rangaistussiirtolaan oli törkeätä oikeuden loukkausta, +sillä lakipykälä, jonka perusteella heidät tuomittiin, ei ollut +voimassa Skotlannissa. Irlannin hallitus tunnusti sitäpaitsi, että +suuri osa rangaistussiirtolaan lähetetyistä irlantilaisista oli vielä +tutkintovankeja. Mutta enemmistönä tässä kirjavassa kunnassa olivat +sittenkin rikolliset ja huonomaineiset yksilöt. Eräs heistä, taskuvaras +Barrington, oli oikeassa runoillessaan tunnetuksi tulleen säeparinsa: + + »Todellisia patriootteja olemme — se oikein ymmärtäkää — + jotka isänmaan jätimme, jotta isänmaan hyvin kävisi.» + +Vankien lähettämistä etelään jatkettiin yli viidenkymmenen vuoden +ajan, kunnes asiasta sukeutui kiivas poliittinen kysymys: Englannin +hallitus kallisti lopulta korvansa alusmaahan muuttaneiden vapaiden +siirtolaisten valituksille ja lakkasi lähettämästä vankiloidensa kuonaa +heidän joukkoonsa. Lähes 120 000 ihmistä oli näiden vuosien kuluessa +ehditty lähettää rangaistusvankeina Australiaan ja Van Diemenin maahan. +Kysymys vielä rangaistustaan suorittavien tai jo vapautettujen vankien +ja vapaiden siirtolaisten keskinäisestä suhtautumisesta toisiinsa +järjestyi vähitellen vuosien vieriessä itsestään, ja maasta tuli +vapaiden kansalaisten asuma yhteiskunta. (Mainitut 120 000 vankia +lienevät varmaan kuolleet lapsettomina, päättäen siitä, ettei kukaan +nykyjään elävä australialainen myönnä polveutuvansa heistä!) + +Sydneyn eristetyn siirtokunnan nopea kasvaminen ja uusien laidunmaiden +tarve lisääntyville karjalaumoille kiinnitti asukkaiden huomion +siihen asti ratkaisematta jääneeseen pulmaan: kuinka päästä yli +mahtavan vuorijonon, joka 70 kilometrin etäisyydessä kaartaen esti +asukkaita tunkeutumasta syvemmälle sisämaahan? Vasta vuonna 1813, +kaksikymmentäviisi vuotta siirtolan perustamisesta, Blaxland onnistui +ensimmäisenä löytämään ylimenokohdan Sinisten Vuorten (1370 metriä) +sokkeloisella ja jyrkkäsärmäisellä harjulla. Samana vuonna maanmittaaja +Evans kulki yli vuorijonon vielä lähempänä Sydneytä ja jatkoi +etenemistään salaperäisten vuorten takaa auennutta vihreätä tasankoa +pitkin aina nykyisen Bathurstin kaupungin kohdalle. Tästä voidaan +laskea alkaneeksi mantereen sisäosien tutkimisen pitkä ja vaiherikas +historia. Australian historian sankarit eivät ole sotilaita eivätkä +poliitikkoja, vaan sisukkaita yksilöitä, joilla oli kylliksi intoa ja +kärsivällisyyttä uhmatakseen tämän merkillisen maan arvoituksellista +luontoa, katsoa vuoroin päin erämaan tylyjä kasvoja, vuoroin äkillisen +tulvan kiirivää vaaraa. Tässä heistä muistettavimmat: _John Oxley_, +joka löysi Murray-joen alkuhaarat ja retkeilyillään Queenslandissa +keksi ihanteellisen kaupunginpaikan nykyiselle Brisbanelle; _Hume_ +ja _Hovell_, jotka vuorostaan löysivät Murray-joen pääuoman ja +tunkeutuivat aina nykyiseen Melbourneen saakka; _Allan Cunningham_, +jonka maine paitsi erämaantutkijana on säilynyt jälkipolville myöskin +arvokkaiden kasvitieteellisten löytöjen tekijänä; _Charles Sturt_, +joka laski veneellä tuhansien kilometrien mittaiset Murrumbidgee ja +Murray-joet aina Eteläiseen valtamereen saakka; hänen retkensä johtivat +muun muassa Adelaiden perustamiseen. Tästä retkestä selviydyttyään hän +suuntasi matkansa Adelaidesta sisämaahan ja pääsikin kovia kärsimyksiä +kestettyään aina Barcoo- eli Cooper-joelle saakka, mutta oli takaisin +ihmisten ilmoille palatessaan — sokea. Puolalainen tiedemies, kreivi +_Paul Strzelecki_ tutki Viktorian itäisen osan ja nimitti sen +Gippslanniksi; kohteliaisuudenosoitukseksi hänelle annettiin Australian +korkeimmalle vuorelle Puolan kansallissankarin nimi, Kosciusko. + +_Eduard J. Eyre_ tutki Etelä-Australian sisäosan vuosina 1840—1841 ja +jatkoi sitten jalkapatikassa Australian Ison lahden rantaa kaartaen +Albanyhyn, mantereen lounaisimpaan kolkkaan; hän olisi kuollut tällä +matkalla janoon, ellei olisi saanut apua sattumalta rannikolle +osuneelta ranskalaiselta »Mississippi»-valaanpyyntilaivalta. Nuori +preussilainen tiedemies _Ludvik Leichhardt_ kulki v. 1844 Sydneystä +Port Essingtoniin Pohjois-Australiassa; hän saapui kumppaneineen +perille nälkiintyneenä ja aivan alasti; niukan ravintonsa he olivat +saaneet pyydystämällä niillä seuduin tavattavia suuria lepakkoja; +vettä he löysivät silloin tällöin seuraamalla niin sanottujen +pronssisiipisten kyyhkysten lentoa. Neljä vuotta myöhemmin Leichhardt +lähti yksin aikoen kulkea mantereen halki Brisbanesta länteen; hänen +tiedetään varmasti päässeen ainakin Cooper-joelle, sillä kaksikymmentä +vuotta myöhemmin löydettiin sieltä puu, johon oli kaiverrettu »L»; +mitään muuta hänen kohtalostaan ei tiedetä. _John Macdonall Stuart_ +teki arvokkaita laidunmaalöytöjä sisämaasta ja onnistui kahden +epäonnistuneen yrityksen jälkeen v. 1862 taivaltamaan mantereen poikki +Adelaidesta pohjoisrannikolle. Samoihin aikoihin lähti Melbournesta +käsin liikkeelle surullisen kuuluisa _Burken_ ja _Willsin_ retkikunta +päämääränään Carpentaria-lahti. Muutaman päivän matkan päässä +rannikolta päätettiin, että retkikunnan pääjoukko jäisi lepäämään ja +vain molemmat johtajat kävisivät määränpäässä. Touhussa ja kiireessä +jäi odotusaika tarkoin määrittelemättä sillä seurauksella, että +johtajien vihdoin vaivalloisen matkan jälkeen palattua kohtauspaikalle +pääjoukko oli lähtenyt vain muutama tunti sitten. Ylenmäärin väsyneet +johtajat eivät jaksaneet tavoittaa tovereitaan, vaan kuolivat janoon +ja pettymykseen kohtalokkaan Barcoo-joen kuivuneen uoman ääreen. +Länsi-Australian kuuluisuus, _John Forrest_, etsi ensin kadonnutta +Leichhardtia ja teki sitten matkan Perthistä Adelaideen kulkien +melkein samaa reittiä kuin Eyre aikoinaan. _Ernest Giles_ teki 8 000 +kilometrin kierroksen Adelaidesta Perthiin, sieltä Eyre-järvelle ja +takaisin Adelaideen; Gilesilla mahtoi olla kameelin kurkku, sillä hänen +kulkemansa taival oli kauttaaltaan asumatonta erämaata. + +Meritutkimuksia jatkettiin niinikään ensimmäisen siirtokunnan tultua +perustetuksi. Kirurgi _Bass_ purjehti vuonna 1797 aivan pienellä +veneellä Sydneystä etelään pitkin rannikkoa; myöhemmin hän yhdessä +luutnantti _Flindersin_ kanssa kiersi Tasmanian ja todisti, ettei se +ollut osa Australian mannerta. Flinders purjehti myöhemmin ympäri +koko mantereen tavaten matkallaan eteläisellä rannalla ranskalaisen +»Géographe»-laivan, jonka kapteeni _Nikolai Baudin_ puolestaan suoritti +myöskin löytöretkeilyjä; Baudinin antamia ranskalaisia paikannimiä on +eteläisellä rannikolla vieläkin. + + + + +HISTORIALLINEN KEHITYS. + + +Sydneyn siirtokunnan vuonna 1788 tultua perustetuksi syntyi +pian uusia siitä riippuvia siirtoloita. Noin kuukausi Sydneyn +perustamisesta kuvernööri Phillip lähetti pienen joukon upseereja ja +vankeja yksinäiselle Norfolk-saarelle (Tyynessä Valtameressä, 1 500 +kilometriä itään); nämä uudisasukkaat mahtoivat olla kaikki todellisia +seikkailijoita, koskapa saaren myöhäisempi historia sisältää yksinomaan +kapinoita, merirosvousta ja haaksirikkoja. + +Vuosina 1803—1804 perustettiin Tasmaniaan samanaikaisesti kaksi +siirtokuntaa, toinen Derwent-joen rannalle etelään ja toinen Tamar-joen +lähistölle pohjoisessa. Seuraavana vuonna syntyi Wellington-vuoren ja +Derwent-joen väliseen laaksoon Hobart, pitkän aikaa maailman eteläisin +kaupunki. + +Vuonna 1824 pieni siirtokunta perusti Brisbanen samannimisen joen +rannalle, Moreton-lahden pohjukkaan. + +Vuonna 1826 joukko sotilaita ja vankeja perusti Albanyn kaupungin +Länsi-Australian lounaiskulmaan, ja kolme vuotta myöhemmin joukko +Englannista tulleita vapaita siirtolaisia perusti valtion pääkaupungin +Perthin; myöhemmin siirtolaisten tarvitessa työväkeä lähetettiin +sinnekin vankeja. + +Viktorian ensimmäiset uudisasukkaat olivat Henty-veljekset, jotka +raivasivat itselleen viljelystilan Portlannissa vuonna 1834. +Seuraavana vuonna John Batman, Launcestonista (kaupunki Tamar-joen +rannalla Tasmaniassa), perusti yhtiön, jonka tarkoituksena oli +ostaa viljelykseen soveltuvia suuria maa-aloja Port Phillip-lahden +rantamilta. Yhtiö ostikin alkuasukaspäälliköiltä maata lähes 2 000 +neliökilometriä; alkuasukkaat panivat puumerkkinsä kauppakirjoihin, +joiden mukaan heidän piti saada vuosittain määrätty määrä villahuiveja, +peilejä, veitsiä, saksia ja — nenäliinoja, vaikk'ei poloisilla +maanomistajilla ollut edes vaatteita, taskuista puhumattakaan. +Batmanilla oli aikomus myöskin maksaa maa-alueensa, vaikka valkoihoiset +siihen aikaan yleensä jättivät sellaiset seikat huomioonottamatta +alkuasukkaiden kanssa tekemisiin joutuessaan; mutta Sydneyn hallitus +ei vahvistanut kauppakirjaa, jossa toisella asiapuolella ei ollut +minkäänlaista käsitystä yksityisomaisuudesta puhumattakaan kauppakirjan +ymmärtämisestä. Batman nousi jonkin matkaa ylemmäksi Yarra-joen rantaa +ja merkitsi päiväkirjaansa: »Tässä on oiva kylänpaikka.» Paikalle onkin +kasvanut kylä — Melbournen miljoonakaupunki. + +Viimeksi perustettu Etelä-Australia on ainoa Australian valtioista, +jonne rangaistusvankeja ei lähetetty. Erään Wakefieldin +asuttamisteorian kannustamina lähti Englannista vuonna 1836 kokonaista +kahdeksan laivallista siirtolaisia, jotka perustivat Adelaiden +kaupungin, silloin hyvinkin uudenaikaisen asemakaavan mukaan. + +Niin syntyivät nykyisen Australian Liittovaltion kuusi jäsenvaltiota; +myöskin Uusi Seelanti oli puolen vuosisadan ajan Australian +»alusmaana». Siirtokuntien kehitys oli pitkän aikaa hidasta ja +vaivalloista, kukin koetti ponnistella yksin ja omin voimin. Joistakin +tärkeimmistä kysymyksistä, kuten esimerkiksi vankien siirrosta, +muutamat siirtokunnat neuvottelivat yhdessä; mutta varsinainen +yhteenliittyminen, liittovaltion muodostaminen, oli vielä etäällä. + +Sydneyn ympäristöön, meren ja vuorten väliselle rantakaistaleelle +kasvoi ensimmäisinä siirtolaisuusvuosina useita uusia kyliä. Eräs +näistä, Camden, tuli huomatuksi sen vuoksi, kun kapteeni John +Macarthur ryhtyi siellä kasvattamaan lampaita huolimatta kuuluisan +kasvitieteilijä Banksin sanoista, ettei muka sikäläinen maaperä +eikä ruohokaan soveltuisi lampaanhoidolle. Kapteeni aloitti +intialaisilla ja eteläafrikkalaisilla lampailla, mutta hyvästä alusta +rohkaistuneena hän pian täydensi lammaskatraansa myöskin kuuluisilla +merinolampailla. Merinolampaiden vienti Espanjasta oli niihin aikoihin +ankarasti kielletty; mutta Espanjan kuningas oli vähäistä aikaisemmin +lahjoittanut Englannin kuninkaalle parven näitä harvinaisia eläimiä ja +tältä Macarthur sitten sai vuorostaan muutamia. Näiden jälkeläisiä, +oikeita lampaiden aristokraatteja, elää vielä erillisenä katraana +Macarthurin tilalla. Macarthurin nimi oli jo tunnettu hänen v. 1803 +käydessään Englannissa, ja villatehtailijat alkoivat pitää Australiaa +tulevaisuuden tärkeänä villantuottajana. Siitä lähtien on lampaanhoito +Australiassa edistynyt jättiläisaskelin, niin että siellä nykyjään on +yli 100 000 000 lammasta, ja vuosittain ulkomaille vietävän villan +keskiarvo yli 63 000 000 puntaa (noin 12 miljardia markkaa). + +Kulkutien keksiminen vuorten yli ja sitä seurannut laajojen +laidunmaiden löytö oli omiaan viemään lampaanhoitoa eteenpäin, samalla +kuin se maanvaltauksen yhteydessä sai aikaan problemeeja, joita kaikkia +ei ole vieläkään voitu ratkaista. Voimattoman hallituksen kielloista +huolimatta asukkaat valtasivat itselleen suuria maa-alueita. Lain +mukaan he siis olivat rikollisia, mutta käytännössä voidaan heitä +paremminkin pitää yritteliäinä yksilöinä, jotka ymmärsivät ruveta +viljelemään joutilaana olevaa maata. Näitä valtaajia sanottiin +_squatters_eiksi. mutta heidän jälkeläisiään voidaan syystä sanoa +nykyisen Australian aristokraateiksi. Niin suuria olivat ja ovat +vielä heidän tilansa, että yhä lisääntyvien uusien siirtolaisten on +jo vaikea löytää joutilasta viljelyskelpoista maata. Karjanhoito- +ja maanviljelystuotteiden luomien teollisuusalojen yhä lisääntyvä +koneellistuminen, samoinkuin järkiperäisen kastelujärjestelmän +osittainen käytäntöönotto — kaikki ne korostavat tähänastista +tehokkaampien viljelysmenetelmien välttämättömyyttä, samalla kuin ne +osoittavat, kuinka monien suurtilojen laajat, mutta harvaankarjoitetut +laidunmaat voitaisiin käyttää monin verroin hyödyllisemmin kunnolliseen +pienviljelykseen. Oikeudenmukaisemman maanjaon aikaansaamiseksi on +tehty useita lakiehdotuksia, mutta ne ovat kaikki olleet joko liian +radikaalisia tai muuten epäonnistuneita, joten tilanne on pysynyt +melkein entisellään. + +Ensimmäiset sikäläiset kultalöydöt ovat peräisin historian +aikaisimmilta vuosilta. Ensimmäinen tieteellinen tutkimus Australian +maaperän kultapitoisuudesta tehtiin v. 1839, jolloin tiedemiehet +totesivat kreivi Paul Strzeleckin kaivamien liuskekivien geologisesti +muistuttavan Ural-vuorten kultapitoista kvartsia. Hallitus koetti +parhaansa pitääkseen kultalöydöt salassa peläten kultakuumeen tarttuvan +kansaan, varsinkin vankeihin. Mutta sellaiset asiat eivät pysy kauan +salassa. Vuonna 1850 Eduard Hargreaves havaittuaan samannäköisyyttä +Kalifornian kaivoksissa ja Bathurstin maaperässä Uudessa Etelä-Walesissa +ryhtyi kaivamaan. Hän löysikin kultaa ja antoi samalla alkusysäyksen +ryntäyksille, jotka painoivat niin selvän leiman 1850—1860 välisen +vuosikymmenen talouselämään ja jolloin kultakaupunkien nimet — +Bathurst, Ballarat, Sandhurst (Bendigo), Clunes, Mount Alexander +(Castlemaine) — olivat kaikkien huulilla. + +Suuri osa asukkaita jätti toimensa ja ryhtyi etsimään kultaa. +Teollisuus ja kauppa unohdettiin. Sensatsioniuutisia helposti +saavutettavasta rikkaudesta levisi ympäri maailman, ja maahan alkoi +virrata siirtolaisia kaikista mahdollisista maista — seikkailijoita, +onnenonkijoita ja vallankumouksellisia Ranskasta, Saksasta, +Belgiasta, Unkarista, Puolasta, Espanjasta, Italiasta, Englannista +ja Irlannista. Ja monet rikastuivatkin äkkiä. Eräs bathurstilainen +löysi alkuasukastyömiehen opastamana kultarakeita yhdestä paikasta +4.000 punnan arvosta (yli 3/4 milj. markkaa). Ballaratissa toinen +_digger_ (kullankaivaja) poimi kuopastaan 1.800 punnan arvosta kultaa +yhtenä päivänä. Eräs kymmenen miehen ryhmä »lapioi» lauantaiaamun ja +maanantai-illan välisenä aikana 10 000 punnan (n. 2 milj. markkaa) +kasan aivan läheltä maanpintaa. Yksi ainoa kultamöhkäle painoi 68 kiloa +ja sai nimekseen »Tervetullut»; toinen vielä komeampi, »Tervetullut +tulokas», painoi 71 kiloa; kummankin möhkäleen arvo oli noin 8 000 +puntaa. Pienempiä kultakimpaleita sanotaan olleen viljalti kuin +pikkukiviä merenrannalla. Australian koko tähänastinen kultatuotanto +nousee 600 000 000 puntaan (lähes 120 miljardia markkaa). Tällaisten +rikkauksien kansantaloudellinen hyöty ei ole kuitenkaan läheskään +niin tuntuva kuin miltä se ensi silmäyksellä näyttää, vaikka kullan +demoralisoiva vaikutus jätettäisiinkin huomioonottamatta, sillä useissa +tapauksissa kohoavat tuotantokustannukset tuotteen markkina-arvoa +korkeammalle. + +Ballaratin lähistöllä v. 1854 tapahtunut kapina (_The Eureka Stockade_ += Eurekan paalulinnoitus) johtui kullankaivajille määrätyistä +kohtuuttomista veroista ja muista rasituksista. Poliisi saattoi +millä vuorokaudentunnilla tahansa vaatia kullankaivajaa näyttämään +toimilupatodistuksensa, josta toimiluvasta kullankaivajan täytyi maksaa +30 shillinkiä kuukaudessa. Ellei kullankaivaja voinut vaadittaessa +näyttää lupatodistusta, sai hän maksaa tuntuvan sakon. Kullankaivajat +nousivat vastarintaan, pitivät julkisen kokouksen, jossa he polttivat +koko toimilupapaperinsa ja vaativat verotusten huojentamista. Lopulta +kapinalliset, johtajinaan irlantilainen Peter Lalor, saksalaiset +Vern ja Thonen ja italialainen Raffael, menivät niin pitkälle, että +rakensivat linnoituksen ja nostivat sen harjalle »Viktorian Tasavallan» +lipun. Kaksisataaseitsemänkymmentä sotilasta ja poliisia lähetettiin +kapinaa kukistamaan sillä seurauksella, että kapinalliset antautuivat +tehtyään vastarintaa kahdenkymmenen minuutin ajan. Sotilaita kuoli +viisi ja kapinallisia kolmisenkymmentä, ja niin päättyi ainoa taistelu +Australian mantereella. Kapinanjohtaja, Lalor, menetti kahakassa +oikean kätensä, mutta pääsi rangaistuksetta. Muita kapinallisia +vastaan nostettiin syyte, mutta heitäkään ei rangaistu. Vuosia +myöhemmin Lalorista tuli parlamentinjäsen, vieläpä sen kunnioitettu +puheenjohtajakin. Se hyöty kapinasta oli, että kullankaivajien veroja +huojennettiin. Siitä lähtien kullankaivuu jatkui rauhallisissa +merkeissä, kunnes sekin vähitellen muuttui järjestelmälliseksi +suurteollisuudeksi. Kullankaivajaromantiikan ajat olivat samalla +menneet. + +Eureka-kapinan välitön vaikutus maan poliittiseen kehitykseen oli +tuskin huomattava, sillä parlamenttaarinen järjestelmä oli otettu +käytäntöön jo v. 1850. Englannin parlamentti oli nimittäin sinä +vuonna julistanut Viktorian erilliseksi alusmaaksi ja antanut myöskin +kaikkien neljän alusmaan, Viktorian, Länsi-Australian, Etelä-Australian +ja Tasmanian lakiasäätäville komiteoille oikeuden laatia itselleen +täydellinen perustuslaki. Viisi vuotta myöhemmin kolmella niistä, +Viktorialla, Etelä-Australialla ja Tasmanialla sekä myöskin Uudella +Etelä-Walesilla, oli jo täydellinen parlamenttaarinen hallitus +englantilaisen kaksikamarijärjestelmän mukaan käsittäen alahuoneen +ja siitä riippuvan ministeristön ja ylähuoneen, jonka nimitti joko +kuvernööri tai erityinen valitsijajoukko. Queenslandin valtiossa, +joka perustettiin v. 1859, otettiin heti käytäntöön täydellinen +parlamenttaarinen hallitusmuoto. Länsi-Australiassa kehitys ei +kulkenut yhtä nopeasti, osaksi siitä syystä, että sinne lähetettiin +rangaistusvankeja aina vuoteen 1868 saakka; vasta v. 1890 tämä valtio +saavutti itsenäisen alusmaan oikeudet. + +Australiaa pidetään yleensä yhtenä maailman kansanvaltaisimpana +maana. Omituista kuitenkin, että juuri sinä ajankohtana, jolloin +alusmaille myönnettiin autonomia, puolueiden johtajat vakuuttivat +pyhästi, ettei heillä ollut vähäisintäkään aikomusta »kylvää tulevan +demokratian siementä». Aivan kuin se olisi ollut pahinta mitä tapahtua +saattoi! Mutta se seikka, että samalla kuin perustuslait myönnettiin +valtioille, annettiin myöskin oikeus muutella niitä mielinmäärin, oli +omiaan piankin heijastamaan ajan poliittiset virtaukset niin itse +valtiomuodossa kuin sen soveltamisessakin. + +Työväenliike sai alkunsa jokseenkin samoihin aikoihin kuin +parlamenttaarinen järjestelmä. Jo niin varhain kuin vuonna 1879 +pidettiin valtioidenvälisiä syndikaattien (nyk. ammattiyhdistys) +kongresseja, siis neljä vuotta aikaisemmin kuin ensimmäinen +valtioidenvälinen ministerineuvottelu tapahtui. Näiden syndikaattien +tärkeimpänä ohjelmanumerona oli kahdeksan tunnin työaikalaki ja +palkkion maksaminen parlamentinjäsenille, viimeksimainittu vaatimus +sen vuoksi, että myöskin työmiehet voisivat edustaa puoluettaan. +Aktiivisemman ja samalla koko Australian sisäpolitiikkaan +tuntuvasti vaikuttavan luonteen työväenliike sai vasta v. +1890 syntyneen merimiesten ja lampaankeritsijäin suurlakon +jälkeen. Työväenpuolueen miehiä valittiin pääministereiksi niin +jäsenvaltioiden kuin itse Liittovaltionkin hallitukseen; työmiehen +aseman kohottamiseksi säädettiin monia uusia lakeja, perustettiin +monimutkaisia sovittelulautakuntia ja tuomioistuimia, joiden huoleksi +annettiin työehtojen määrääminen, lakkojen estäminen ja suurten +teollisuusyritysten toiminnan valvominen sikäli, ettei niissä voitaisi +koota kovin suuria rikkauksia yksiin käsiin. + +Työväenpuolue, joka oli aina vastustanut uusien siirtolaisten +maahantuloa, ryhtyi nyt toimenpiteisiin myöskin Queenslandin +sokeriplantaaseilla käytetyn mustan työvoiman poistamiseksi. Näitä +mustia työmiehiä (kanakkeja) oli tuotettu Tyynenmeren saarilta niin +kutsutun indenture-järjestelmän nojalla. Tämä järjestelmä, joka +itse asiassa tuskin erosi Afrikassa harjoitetusta orjakaupasta, +lakkautettiin Queenslandissa tämän vuosisadan alussa ja kanakit +lähetettiin takaisin kotisaarilleen, — mikäli niistä saatiin selvä. +Työväenpuolue pääsi tarkoitustansa perille: uudella siirtolaislailla +evättiin maahanpääsy kaikilta värillisiltä siirtolaisilta. Tämän +ratkaisevan askelen ottamiseen vaikuttivat hyvin paljon myöskin +poliittiset seikat: pelättiin nimittäin täyteen kansoittuneiden Aasian +maiden vähitellen vakaavan maan teollisuuden, jos heille myönnettäisiin +esteetön maahanpääsy. + +Tämä yhteisen vaaran pelko lopulta sitten johtikin Australian +Liittovaltion (_Commonwealth of Australia_) perustamiseen. Tämän kuuden +valtion yhteenliittymän muodostivat viisi mannermaalla olevaa valtiota, +nimittäin Queensland, Uusi Etelä-Wales, Viktoria, Etelä-Australia +ja Länsi-Australia sekä Tasmanian saarivaltio. Liittoutumisaatteen +toteuttaminen oli kuitenkin vaatinut paljon aikaa ja vaivoja. Jo v. +1850, kun valtioille myönnettiin perustuslait, kreivi Grey ehdotti +eräänlaista valtioidenkeskeistä parlamenttien edustajain neuvostoa. +Mutta siihen aikaan pyrittiin mieluimmin eristäytymään kuin liittymään +yhteen, joten ehdotus sai raueta. Valtiot pysyivät pitkän aikaa aivan +kuin erillisinä, toisilleen vihamielisinä kansoina — vain aseistusta +vailla. Yhtenäisyyden henki kasvoi hitaasti. Saksalaisten valtaukset +Uuden Guinean pohjoisrannikolla ja Bismarckin saaristossa sitä +vähän jouduttivat. Uudesta valtiomuotoehdotuksesta keskusteltiin ja +väiteltiin niin virallisissa kuin epävirallisissa konferensseissa. +Eri valtioiden poliittiset »kuuluisuudet» pelkäsivät menettävänsä +valta-asemansa keskushallinnon tultua pystytetyksi. Tosiasiallisesti +uusi valtiomuoto vähensi jäsenvaltioiden suvereenisia oikeuksia tuskin +nimeksikään; liittovaltion hallituksen päätehtävät olivat nimittäin +huolehtiminen maanpuolustuksesta ja tulli- ja postilaitoksista. +Uuden Etelä-Walesin ja Länsi-Australian liittyminen oli pitkän +aikaa kysymyksenalaisena. Vihdoin oli suunnitelma valmis; Englannin +parlamentti hyväksyn sen pienin muutoksin: ja vuonna 1901 Yorkin +herttua (nykyinen kuningas Yrjö V) saapui Australiaan ja juhlallisesti +julisti ensimmäisen Suur-Australian parlamentin avatuksi. Australia oli +nyt poliittisesti yksi kansa. + +Liittoutumisen jälkeinen historia oli myöskin vaiherikas: useita +silloin vireille pantuja asioita pohditaan vieläkin sanomalehtien +palstoilla. Työväenpuolueen kehitys ja poliittinen valtaanastuminen +ovat jo tulleet mainituiksi. Kotimaisen teollisuuden suojelemiseksi +on asetettu korkeat tullit, mikä toimenpide ei ollenkaan miellyttänyt +Uuden Etelä-Walesin asukkaita, jotka ennen liittoutumista olivat +tottuneet vapaakauppaan. Vuonna 1905 liittovaltio otti omiin käsiinsä +siihen asti Queenslandilla olleen Brittiläisen Uuden Guinean (Papua) +hallinnon sekä samoin v. 1910 Etelä-Australialta laajan Pohjoisen +Territorion. Pitkien väittelyjen jälkeen valittiin vihdoin v. +1908 Australian tulevan pääkaupungin paikaksi Sydneystä 300 km +lounaaseen sijaitseva Canberran alue. Ja v. 1927 liittovaltion +hallitus ja parlamentti lopultakin muuttivat Melbournesta uuteen, +vasta valmistuneeseen kotiinsa. Vv. 1914—1918 käytyyn maailmansotaan +Australia lähetti 360 000 sotilasta, joista kuoli kokonaista 60 000 +— siis enemmän kuin Yhdysvaltain kaksimiljoonaisesta armeijasta. +Pakollisen mertentakaisen asevelvollisuuden puolesta toimitettiin +kansanäänestys kahteen eri otteeseen, vahvasti kielteisin tuloksin +kummallakin kerralla. V. 1914 australialainen maihinnousujoukko valtasi +Saksalaisen Uuden Guinean, jota Australia siitä lähtien onkin hallinnut +Kansainliiton mandaatilla. + + + + +ALKUASUKKAAT. + + +Australian alkuasukasluku ei ole koskaan ollut kovin suuri. Kapteeni +Cookin noustessa maihin Botany-lahden rannalla arveltiin alkuasukkaita +olevan koko mantereella puoli miljoonaa. + +Tiedemiehet pitävät Australian neekereitä maailman alhaisimpana rotuna. +Mutta niinpä ne elävätkin eristetyimmillä seuduilla vielä tänäpäivänä +siinä tilassa, jossa meidän esi-isämme elivät vuosituhansia sitten. +Ellei valkoinen mies olisi tullut, eläisivät ne todennäköisesti vielä +nytkin alkuihmisen tasolla. On kuitenkin muistettava, että Australia +on eläin- ja kasvikuntansa vuoksi aina eronnut muista mantereista: +siellä ei ole ollut suuria petoeläimiä, joita vastaan olisi pitänyt +taistella, eikä liioin kotieläimiksi sopivia. Maan ainutlaatuinen +luonto tarjosi yhtä vähäiset elämisen mahdollisuudet luonnontilassa +elävälle alkuasukkaalle kuin Pohjois-Lapin hedelmättömät kanervikot. +Mutta vaikka maassa olisi ollutkin ihmisen palvelukseen soveltuvia +eläimiä, on tuskin luultavaa, että australialainen olisi osannut +käyttää niitä hyödykseen. Hänen ravintonaan ovat suurimmaksi osaksi +juuret ja siemenet, mutta kuitenkaan hänen päähänsä ei ole koskaan +pälkähtänyt kylvää siementä maahan ja siten taata itselleen varma +ravinto. Hänellä ei ollut aavistustakaan siemenen ja kasvin välisestä +suhteesta, vaan hän yksinkertaisesti uskoi, että taimi kasvaa hänen +oman maagillisen voimansa ansiosta. Ennen eurooppalaisten tuloa +hänen ei ollut koskaan tarvinnut taistella muita rotuja vastaan +eikä niinollen ollut taisteluissa karaistunut ja vastoinkäymisistä +viisastunut, kuten monet muut kansat. Jos voidaan puhua maasta, jonka +valloittamiseen valkoihoisilla on mustien saamattomuuden vuoksi ollut +siveellinen oikeus, niin tämä maa on Australia. + +Australialaiset ovat keskimittaisia; miesten keskimääräinen +pituus on 170 sm ja naisten 160 sm. Otsa on taaksepäin kalteva, +kulmakarvat tiheät ja runsaat ja nenä leveä. Vastasyntyneen +ihonväri on kuparinruskea, mikä kuitenkin pian tummuu, vaihdellen +täysinkasvaneilla suklaanruskeasta nokimustaan. Tukka vaihtelee +melkein suortuvaisesta melkein kiharaan, ollen kuitenkin useimmilla +aaltomainen. Naisten tukka leikattiin muutaman tuuman mittaiseksi; +tapa ei johtunut turhamaisuudesta eikä polkkatukkamuodista, vaan +yksinomaan käytännöllisistä syistä: naisten piti nimittäin punoa +hiuksistaan nuoraa ja köyttä. Australialaisella on harvinaisen pienet +kädet; valkoisen miehen käsi ei mahdu heidän kilpiensä kannatinreiästä. +Niin naisten kuin miestenkin iho on täynnä koristelutarkoituksessa +viillettyjen haavojen arpeutumia. + +Australialaisella ei ollut aavistustakaan arkkitehtuurista; kylmän +ja sateisen sään aikana hän latoi parin seipään varaan puunkuorista +viistokatoksen, saaden siten suojan pahinta tuulta vastaan. Hän ei +tuntenut liioin mitään metallia. Hän varusti keihäänsä kalanhampailla, +eläinten luilla ja piikiven siruilla. Hänen älynsä ei kyennyt keksimään +jousta ja nuolta, mutta se keksi jotakin muuta: omituisenmuotoisen +vipusimen, jolla hän voi lingota keihäänsä paljon pitemmälle kuin +pelkällä lihasvoimalla heittäen. Yksinkertaisia olivat australialaisen +taisteluaseet: alkuperäinen keihäs, heittovipusin ja puunuija, +_nulla_. Tyypillinen riistanhankinnassa käytetty ase oli bumerangi +(_boomerang_), omituinen käyrä puukalikka, joka teki ilmassa voltin ja +palasi takaisin taitavan heittäjänsä jalkoihin, ellei osunut maaliin; +täten alkuasukas välttyi turhan päiten juoksemasta aseensa perästä. +Bumerangi osoittaa muuten harvinaisen suurta asiantuntemusta lentävän +esineen fysiikassa ja on todisteena siitä, että australialaiset +alhaisesta sivistystasostaan huolimatta olivat jossakin suhteessa +käytännöllisiä, jopa taitaviakin. + +Australian alkuasukkaat jakautuivat heimoihin. Kun ravintoa oli +runsaasti, huvittelivat heimot keskinäisellä sodankäynnillä. Mikäli +tiedetään, nämä sodat eivät kuitenkaan olleet perin vakavaluontoisia. +Niissä oli enemmän sotahuutoja ja -tansseja kuin verenvuodatusta. +Eri heimojen urhot varustautuivat taisteluun maalaamalla ruumiinsa +punaisella, keltaisella ja valkoisella savella ja esittivät sitten +sotatansseja vihollisheimon leirin edustalla; moiset mielenosoitukset, +joita vielä molemmin puolin höystettiin mitä kauheimmilla uhkauksilla, +johtivatkin usein tappeluun ja todelliseen sodankäyntiin, jossa aseina +käytettiin sekä keihäitä että nuijia. Keihäät saattoivat raadella +uhriansa pahastikin, sillä niiden kärkipuoleen kiinnitettiin luunsiruja +tai kalanhampaita. Mutta Australian neekerin iho parantui ihmeen +nopeasti. Haavaan, joka olisi riittänyt tappamaan kenen eurooppalaisen +tahansa, neekeri mätkäsi kourallisen savea eikä piitannut siitä sen +enempää. + +Kaksintaistelut alkuasukasten kesken eivät olleet lainkaan harvinaisia, +ratkaisivatpa naisetkin joskus riitansa tällä alkuperäisellä tavalla. +Tavallisimmin käytetty ase näissä tappeluissa oli _nulla_. Toinen +tappelijoista asettui seisomaan vastustajansa eteen ja antoi tämän +lyödä itseään nuijalla päähän: sitten toinen sai vuorostaan tehdä +samoin, ja tätä jatkettiin, kunnes jompikumpi kaatui maahan. Se oli +paremmin kestävyys- ja kärsivällisyyskoe kuin tappelutaidon näyte. + +Australian neekerit eivät kohdelleet naisiaan sen paremmin kuin +muidenkaan maanosien alkuasukkaat: majapaikkaa muutettaessa +naisten piti sälyttää hartioilleen heimon koko irtain omaisuus, ja +leirissä oltaessa he saivat niinikään suorittaa kaikki raskaimmat +työt. Aterioilla he saivat tyytyä istumaan rivissä miesten takana. +Metsänriista, kuten kenguru esimerkiksi, paistettiin leiritulella +turkkeineen päivineen. Miehet söivät ensin parhaat palat ja heittivät +loput olkansa yli takana odottaville naisille. + +Australian alkuasukkaiden henkinen elämä liikkui taikauskon rajoissa, +kuten muidenkin luonnonkansojen. He uskoivat sielunvaellukseen: +jokainen lapsi oli jonkun esi-isän uusi ilmiöitymä, esi-isän, jonka +heimon vanhimmat vielä muistivat. He eivät käsittäneet, että lapset +syntyvät parittelun kautta, vaan uskoivat yksinkertaisesti, että jokin +salaperäinen olio työntää sikiön naiseen. Jotkut heimot uskoivat +vahvasti, että lapsi ei voi syntyä, ellei isä ole nähnyt siitä +unta. Jos vaimo synnytti lapsen, josta isä ei ollut nähnyt unta, +mies ei tunnustanut lasta omakseen. Jos mies taas oli ollut muiden +heimojen luona vuosikausia, mutta nähnyt sillä välin vain kerrankin +unta lapsesta ja kotiin palatessaan saanut vaimoltaan tuliaisiksi +perillisen, oli kaikki niinkuin olla pitääkin, ja mies tunnusti +empimättä lapsen omakseen huolimatta siitä, kuinka kauan hän oli ollut +erossa vaimostaan. + +Jos inhimillisen elämän synty oli hämärä asia Australian neekereille, +oli kuolema ja sitä seuraava kausi — salaperäiset tosin muillekin +kansoille — heille vielä käsittämättömämpi ja pelottavampi. Yleinen +luulo oli, että kuoleman aiheuttaa pahahenki, joka hyökkää yksilön +kimppuun milloin milläkin tavalla. Joidenkin heimojen keskuudessa oli +tapana, että yksilö, joka uskoi pahan hengen hyökänneen kimppuunsa, +jätti kansansa ja meni metsään kuolemaan. Ja niin vuorenvankka oli +alkuasukkaan usko, että hän yksinkertaisesti kuoli luonnollisen +kuoleman pelkällä uskonsa voimalla. Jotkut heimot hautasivat kuolleensa +karkeassa, yhdestä puusta hakatussa kaukalossa, toiset taasen kalvoivat +vain maahan kuopan ja laskivat vainajan sinne kyykkyasentoon. +Muutamilla heimoilla oli tapana asettaa ruumis ylös puiden oksille +rakennetulle lavalle, missä se sai olla, kunnes siitä oli jäljellä +vain pelkät kuivat luut; nämä luut haudattiin sitten, paitsi toista +käsivarsiluuta, joka annettiin kuolleen äidille. + +He uskoivat myöskin korkeimpien olentojen olemassaoloon; kullakin +heimolla näyttää olleen hyvän ja korkean ruumiillistumana joku +kunnioitettava, hyväsydäminen heimopäällikkö, joka oli itse +täydellisyys niin hyveissä kuin haluissakin ja joka tunsi ja hallitsi +kaikkia heimolle välttämättömiä maagillisia voimia. + +Useat tiedemiehet vakuuttavat, että Australian neekeri ei ollut +ihmissyöjä luonnostaan eikä vaistojensa yllytyksestä, vaan että hän +söi vihollisensa ainoastaan silloin, kun hänellä ei ollut muuta +ravintoa saatavissa. Tunnettu australialainen tutkimusmatkailija, +kapteeni Wilkins, joka muutamia vuosia sitten uskaltautui aivan yksin +kaukana sisämaassa, Pohjois-Australiassa elävien tuntemattomien +alkuasukasheimojen leiriin, kertoo pari tapausta, jolloin alkuasukkaat +muun ravinnon puutteessa paistoivat ja söivät kaksi ihmistä; toinen +niistä oli vastakuollut lapsi ja toinen kaksintaistelussa kaatunut +mies. Näihin aterioihin osallistuneiden joukossa oli myöskin +alkuasukkaita, jotka olivat käyneet lähetysasemalla ja saaneet kuulla +Kristuksesta. + +Australia löydettiin verrattain myöhään, mutta kun ajattelee +kohtelua, minkä alaiseksi maan alkuasukkaat noin sata vuotta sitten +joutuivat, melkein toivoo, että tämä löytö olisi tapahtunut vieläkin +myöhäisemmällä ajalla. Ensimmäisten kävijäin tiedonantojen mukaan +Australian alkuasukkaat käyttäytyivät yleensä rauhallisesti valkoisia +tulokkaita kohtaan, kun heitä lähestyttiin hyvin aikomuksin. He +sallivat valkoihoisten vallata itselleen alueita mielinmäärin. +Heillä ei ollut silloin vielä minkäänlaista käsitystä yksityisestä +omistusoikeudesta. Mutta sitä mukaa kuin eurooppalaisten paalutetut +alueet laajenivat merenrannalta sisämaahan, alkuasukkaiden +metsästysmaille, alkoivat selkkaukset ja yhteenotot alkuasukkaiden ja +uudisasukkaiden välillä olla jokapäiväisiä ilmiöitä. + +Juuri tämä alkuasukkaiden tietämättömyys oli pääasiallisimpana syynä +väärinkäsitysten syntymiseen heidän ja uusien maanomistajien välillä. +Alkuasukkaat, ollen luonnostaan nomaadeja ja metsästäjiä, tahtoivat +kulkea paikasta toiseen ja pyytää riistansa, mistä heitä huvitti. Usein +sattui, että neekeriparvi pystytti leirinsä eurooppalaisen maa-alueelle +ja kaatoi hänen karjaansa ravinnokseen. Silloin maanomistajat +aloittivat säälimättömän sissisodan alkuasukkaita vastaan. Useissa +valtioissa näitä yhdeksännentoista vuosisadan sivistykselle +alentavia joukkovainoja pantiin toimeen yksinvaltiaiden kuvernöörien +suostumuksella. Queenslandin kuvernööri antoi määräyksen ampua vangiksi +otetut alkuasukkaat yhdessä parvessa; joissakin toisissa valtioissa +sekoitettiin alkuasukkaille jaettaviin jauhoannoksiin arsenikkia +ja myrkytettiin ne harvat lähteet, joista neekeriparat ammensivat +juomavetensä. + +Epäinhimillisimpään asteeseen tämä rotuvaino kehittyi Van +Diemeninmaassa — nykyisessä Tasmaniassa — missä puolen vuosisadan +kuluessa hävitettiin sukupuuttoon kokonainen ihmisrotu: _homo +Tasmanianus_. Tämän joukkoteurastuksen toimittamiseen kiihoitti ja +ainakin sitä helpotti saaren suhteellisen pieni koko verrattuna itse +mantereeseen ja myöskin se seikka, että alkuasukkaat eivät päässeet +pakenemaan aavan meren ympäröimällä saarelta. Van Diemeninmaan +alkuasukkaat erosivat mantereen alkuasukkaista monessa suhteessa. +Esihistoriallisella ajalla on saari ollut niemenkaulalla yhdistettynä +Australiaan. Joskus myöhäisemmällä ajalla niemi on painunut veden +alle ja laskenut valtameren vyörymään mantereen ja entisen niemimaan +välille, jättäen samalla niemen asukkaat eristetyiksi ja osattomiksi +niistä rotusekoituksista, jotka vuosisatojen kuluessa muokkasivat +mantereen kansaa. + +Englantilaiset ja ranskalaiset tutkijat, jotka varhaisina vuosina +kävivät Van Diemeninmaassa, totesivat sikäläiset alkuasukkaat +rauhaarakastavaksi kansaksi. Jos heitä olisi kohdeltu hyvin, he eivät +todennäköisesti olisi antaneet aihetta mihinkään vakavaan rettelöön. +Mutta niin tilanomistajat itse kuin heidän rangaistusvankityömiehensä +kohtelivat alkuasukkaita raa’asti ja epäinhimillisesti. Väkivallanteot +ja miestapot olivat jokapäiväisiä tapahtumia. Yksi valkoihoisten +harjoittamia barbaarisia kostokeinoja oli alkuasukkaiden lasten +ryöstäminen. Valkoihoisten joukossa oli joitakin täysin paatuneitakin +rikollisia, jotka eivät voineet aloittaa säädyllistä elämää +uudessakaan maassa, vaan vajosivat ennemmin tai myöhemmin yhteiskunnan +hylkiöiksi ja kanssaihmistensä omaisuuden ja hengen ryövääjiksi. Nämä +maantierosvot, _bushrangers_, olivat myöskin avuttomien alkuasukkaiden +pahimpana kirouksena. Pienestä aineellisesta edusta ja usein pelkästä +pahanilkisyydestä nämä eurooppalaiset henkipatot olivat valmiit +kiduttamaan uhrejansa mitä kauheimmilla fyysillisillä kärsimyksillä. + +Oli vain luonnollista, että alkuasukkaat vuorostaan tahtoivat nousta +valkoisia sortajiaan vastaan. Tämän he tekivätkin vuonna 1824, +samoihin aikoihin, jolloin Arthur tuli saaren kuvernööriksi. Ainoa +tulos tästä kostohyökkäyksestä oli heidän valkoisten vihollistensa +lisääntyminen. Mustat vihasivat valkoisia ja valkoiset tahtoivat +raivata mustat pois tieltään. Mutta valkoisilla oli tehokkaammat +aseet. Nuijilla ja keihäillä ei paljoa voitu musketteja vastaan... +Valkoihoiset asettuivat väijyksiin joen äyräälle, missä tiesivät +neekerien kylpevän, ja ampuivat avuttomat viimeiseen mieheen. +John West, jonka tiedot ovat silminnäkijäin kertomia, kirjoittaa +Tasmanian historiassaan: »Haavoittuneiden pääkallot murskattiin; +lapsia heitettiin elävänä liekkeihin; kuolonkourissa vääntelehtiviä +onnettomia keihästettiin raa'asti pistimillä; leirivalkea, jonka +ääreen neekeriparat kerääntyivät illalla nukkumaan, saattoi ennen +päivänkoittoa valaista viluisia vainajia.» Kuvernööri oli tietoinen +alkuasukkaita kohtaan harjoitetusta sorrosta ja koetti parhaansa +estääkseen sitä. Mutta vastuuvelvollisena hallitsijana hän ei liioin +voinut sallia suoranaiseksi anarkiaksi kehittyneen olotilan jatkuvan. +Mustat eivät enää tehneet mitään erotusta ystävien ja vihannesten +välillä; he tappoivat jokaisen valkoihoisen, joka vain tuli heidän +keihäittensä heittomatkan päähän. Voidakseen tiedoittaa alkuasukkaille +hallituksen myötätuntoisuudesta heitä kohtaan Arthur lupasi palkkion +jokaisesta vangitusta alkuasukkaasta, jota ei oltu haavoitettu, +aikuisesta viisi puntaa ja lapsesta kaksi puntaa. Palkkion kannustamana +valkoiset muodostivat pyydystäjäryhmiä, jotka saalistivat alkuasukkaita +kuin metsänpetoja. Mutta tulokset olivat laihoja. Kun tästä ei ollut +apua, kuvernööri järjesti suuren neekerimetsästyksen, joka ulotettiin +yli koko saaren. Sotilaista, poliiseista ja aseistetuista työmiehistä +kokoonpantu ketju levittäytyi yli saaren. Tällä viidentuhannen miehen +armeijalla, jota kuvernööri itse komensi, oli mukanaan runsaasti +ampumatarpeita ja lisäksi suuri määrä käsirautoja. Aikomuksena +oli karkoittaa neekerit saaren kaakkoiskulmassa sijaitsevaan +Tasman-niemeen, ja jokainen ketjuun liittynyt kansalainen uskoi +täyttävänsä siunauksellista tehtävää isänmaan puolesta. Mutta kun +ketju muutaman viikon kestäneen marssin jälkeen suljettiin, huomattiin +oletetun suuren saaliin supistuneen yhdeksi mieheksi ja pojaksi. Muut +olivat varkain pujahtaneet ketjun ulkopuolelle. Arthurin ketju maksoi +30 000 puntaa ja oli yhtä tuloksellinen kuin hölmöläisten yritys +vangita päivänvaloa säkkiin. + +Tätä kuvernöörin epäonnistunutta toimenpidettä seurasi erään +metodistilahkoon kuuluvan muurari Robinsonin hieman toisenlainen +yritys. Robinson, joka alkuasukkaihin tuntemansa mielenkiinnon +ansiosta oli jo oppinut heidän kieltäänkin, tarjoutui lähtemään yksin +ja aseettomana mustien luokse selittämään näille, että huolimatta +joidenkin yksilöiden barbaarimaisista teoista hallituksen tarkoituksena +oli parantaa alkuasukkaiden asemaa ja tehdä heidän elämänsä +siedettäväksi. Robinsonille ja hänen suunnitelmalleen naurettiin ja +miestä pidettiin heikkopäisenä. Mutta pieni muurari teki ihmeitä: +aseettomana hän käveli keihäät ojossa odottavaa alkuasukasjoukkoa +vastaan ja — tarjosi heille kättä. Kaikkialla, missä tämä pieni mies +liikkui, vallitsi rauha eurooppalaisten ja alkuasukkaiden välillä; +mutta hän ei voinut olla joka paikassa yhtäaikaa. Siksi annettiinkin +hänelle toimeksi vuonna 1835 kerätä alkuasukaskansan rippeet +Flinders-saarelle ja siellä valvoa heidän hoitoaan. Vain 203 yksilöä +oli monituhantisesta kansasta jäänyt jäljelle vuosikausia kestäneen +vainon ja metsästyksen päätyttyä eikä näitä rippeitäkään onnistuttu +kauan pitämään elossa. Kovia kokeneet alkuasukasparat sairastuivat, +kuihtuivat ja kuolivat. Viimeinen homo Tasmanianus kuoli vuonna 1860. + +Sattui myöskin usein, että mustat tahallaan ärsyttivät valkoihoisia +ja koettelivat näiden kärsivällisyyttä. Länsi-Australian erämaissa, +suurilla kultakentillä, missä vettä oli niukalti, eurooppalaiset +soveltivat keinoa, joka oli tosin tepsivä, mutta samalla äärimmäisen +julma. Seudun alkuasukkaat eivät olleet ensinkään halukkaita opastamaan +valkoihoisia harvoille vesikuopilleen. Vettä oli, kuten sanottu, +niukalti, ja he olivat jo huomanneet, että valkoiset tuhlasivat +vettä aivan kuin eivät olisi ymmärtäneet sen arvoa. Mutta kun +janoiset kullankaivajat tapasivat yksinäisen alkuasukkaan erämaassa, +täyttivät he miesparan suun suolalla ja antoivat hänen maata sidottuna +auringonpaisteessa, kunnes janontuskat pakottivat onnettoman opastamaan +kiusanhenkensä salaiselle lähteelle. + +Jos Australian uudisraivaajien menettely alkuasukkaita kohtaan oli +julmaa ja epäinhimillistä, on nykyisen polven mustille osoittama +kohtelu sitä inhimillisempää. Hallitukset ovat antaneet ankaroita +määräyksiä alkuasukkaiden kanssa kosketuksiin joutuville virkamiehille +siitä, että mustia on kohdeltava inhimillisesti; jokaista ilmisaatua +rikkomusta seuraa rangaistus. Jokainen valtio on varannut eristetyn +leirialueen mustille ja hallitukset huolehtivat isällisellä hellyydellä +heidän ravinnostaan ja toimeentulostaan, siten koettaen sovittaa +isiensä pahat teot. + +Yleinen piirre Australian nykypolven alkuasukkaassa on sivistyksen +aiheuttama rappeutuminen. Hän oppii helposti käyttämään vaatteita, +mutta ei opi samalla käsittämään, että vaatteet eivät ole tarkoitetut +pesemättä öin-päivin käytettäviksi. Hän on erikoisen mieltynyt +silkkihattuun, valkoisten sivistyksen arvomerkkiin. Jos hänelle +lahjoitetaan kulunut silkkihattu, ei hän ota sitä koskaan pois +päästään. Liian pian hän oppii tupakoimaan ja nauttimaan alkoholia, +vieläpä opiumiakin, kiinalaisten kanssa kosketuksiin joutuessaan. +Hänestä ei ole järjestelmälliseen työntekoon teollisuuslaitoksissa, +mutta saattaa eurooppalainen silti saada hänestä hyvinkin uskollisen +henkilökohtaisen palvelijan. Päivällä hän on rohkea ja hymyilevä, mutta +pimeän tullen arka kuin lapsi. + +Australian alkuasukkaiden tulevaisuus ei näytä perin valoisalta. +Heidän lukumääränsä, joka siirtolaisuuden alkaessa arvioitiin +puoleksi miljoonaksi, on nyt runsaan vuosisadan kuluessa supistunut +viiteenkymmeneentuhanteen. Heidän rotunsa näyttää olevan +kuolemaantuomittu. Heidän elämäänsä voidaan kenties helpottaa ja +pidentääkin, mutta koskaan heistä ei saada kansaa, joka ottaisi +jollakin tavoin osaa sen maan kehityksen eteenpäin viemiseen, joka +kerran kuului heille itselleen. + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78404 *** |