Initial commit of ebook 78404 filesHEADmain

4 files changed, 3371 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/78404-0.txt b/78404-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..ac44e7d
--- /dev/null
+++ b/78404-0.txt
@@ -0,0 +1,3355 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78404 ***
+language: Finnish
+
+
+
+
+AUSTRALIA JA SEN ITSETIETOINEN KANSA
+
+Kirj.
+
+Lauri Laiho
+
+
+
+
+
+Porvoossa,
+Werner Söderström Osakeyhtiö,
+1930.
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Alkuperäisen painoksen esipuhe.
+Suomenkielisen painoksen esipuhe.
+Australian ympäri.
+Halki Australian.
+Luonne ja tavat.
+Urheilu Australiassa.
+Valtiomuoto ja politiikka.
+Henkinen elämä.
+Havaintoja ja poimintoja.
+Siirtolaisen mahdollisuudet.
+Löytö ja asetus.
+Historiallinen kehitys.
+Alkuasukkaat.
+
+
+
+
+ALKUPERÄISEN PAINOKSEN ESIPUHE.
+
+
+Australian etäinen ja eristetty asema samoin kuin sinne siirtyneen
+eurooppalaisen kansan vaiheiden tuntemattomuus ovat antaneet aiheen
+tämän vaatimattoman teoksen luomiseen. Tekijät rohkenevatkin toivoa,
+että heidän tuoreilla ja luotettavilla tiedonannoilla varustettu
+eteläisen mantereen kuvauksensa osoittautuisi käytännöllisen tarpeen
+vaatimaksi.
+
+Teoksen tekijäominaisuus on kenties ainutlaatuinen: toinen tekijöistä
+on vierasmaalainen, maassa muutamia vuosia elänyt suomalainen,
+ja toinen on maansa hyvin tunteva australialainen. Puolueettoman
+huomioidentekijän vilpittömät vaikutelmat liittyvät maan kansalaisen
+luotettaviin tietoihin. Arvostelujemme joissakin kohdin epäsuosiollisen
+sävyn suhteen tahtoisimme kehoittaa eurooppalaista lukijaa muistamaan,
+että Australian kansa on vasta nuori kansa, jolta ei vielä voida
+vaatiakaan täydellistä kansallista kulttuuria.
+
+Tilastolliset tiedot ovat virallisista lähteistä.
+
+Tekijät tahtovat ilmaista kiitollisuutensa herroille C.W. Ballard, A.W.
+Hyde ja Gerald Whiteford, Melbournesta, heidän antamistaan arvokkaista
+tiedoista.
+
+Intian Valtamerellä, elokuussa 1926.
+
+Lauri Laiho ja A. Delsudo.
+
+
+
+
+SUOMENKIELISEN PAINOKSEN ESIPUHE.
+
+
+Alkuperäispainoksen osakseen saama odottamattoman suosiollinen
+vastaanotto niin Euroopassa kuin Australiassakin osaltaan rohkaisi
+allekirjoittanutta kirjoittamaan teoksen suomeksi. Toisena kannustimena
+oli suomenkielisen opaskirjan puute, mikä ilmenee entistä tuntuvampana
+juuri nyt, kun Australiaan suuntautuva siirtolaisuutemme osoittaa
+vuosi vuodelta lisääntymisen merkkejä.
+
+Suomenkielinen laitos on muuten alkuperäispainoksen mukainen, paitsi
+että sinne on lisätty myöhemmin havaittuja valaisevia paloja.
+Tilastotiedot ynnä muut nykytärkeät asiat on otettu viimeksi
+ilmestyneestä Australian vuosikirjasta »The Official Year Book of the
+Commonwealth of Australia».
+
+Helsingissä, toukokuulla 1929.
+
+Lauri Laiho.
+
+
+
+
+AUSTRALIAN YMPÄRI.
+
+
+Yllä sininen taivas ja pohjana hiekkaisia nummia − − niin ajattelee
+matkamies, joka ensimmäistä kertaa saapuu Australiaan tavallisinta
+reittiä Suezin kanavan kautta.
+
+Joen suussa on parin, kolmen kadun kaupunki satamineen. Se on
+Fremantle, Länsi-Australian portti ja neljänkymmenen minuutin
+junamatkan päässä sijaitsevan pääkaupungin, Perthin, satamakaupunki.
+
+Juna kiidättää matkailijaa esikaupunkirykelmien halki: pitkiä rivejä
+pieniä puutaloja, kaikilla oma pieni puutarhansa, joko sitten
+pieneläjän vaatimaton vihannestarha tai varakkaamman kaupunkilaisen
+kukkatarha nurmilavoineen. Talojen punaiset tiilikatot ja
+harmaanvihreät eukalyptukset muodostavat miellyttävän värisoinnun.
+Perth on verrattain siisti kaupunki suorine katuineen ja monine tiili-
+ja kivirakennuksineen. Kaupungin yllä lepää viihtyisyyden leima.
+Ruohokenttien kaartaman joensuvannon toisella rannalla on idyllisen
+vehreä esikaupunki ja taempana kohoaa ruohoinen kukkula, luonnonpuisto,
+kiemurtelevine teineen ja ikivanhoine eukalyptuksineen.
+
+Sellaisin vaikutelmin — pitävät muuten suurin piirtein paikkansa koko
+mantereeseen nähden — ottaa vastaan tulijan aurinkoinen etelätuulen maa
+— Australia.
+
+Toisia vaikutelmia tarjoavat kuitenkin mantereen muut valtaportit.
+Jatkettaessa matkaa Leeuwin-niemen vihaisilla vesillä ja Australian
+Isonlahden aina antarktisilta seuduilta saakka vierivillä
+jättiläisaalloilla saavutaan Etelä-Australian pääkaupungin Adelaiden
+satamaan. Täältä uskoo tulija löytäneensä tyypillisen australialaisen
+maiseman: ei ole näkyvissä mitään muuta kuin satamarakennukset ja
+niiden takaa avartuva rannaton hiekkatasanko. Aurinko paistaa, kärpäset
+surisevat ilmassa, tiellä vyöryvät ajopelit nostattavat hienon
+pölypilven. Juna kiidättää meitä kanervikkoa muistuttavan tasangon yli
+ja vaatimattomien esikaupunkien halki, pörhältää puistovyöhykkeeseen
+ja jättää meidät asemalle Adelaiden laitaan. Kaupunki on puhdas ja
+tasamaastoinen; bulevardit ja kadut ovat suorakulmaisia ja leveitä,
+melkeinpä liiankin leveitä jalankulkijan ylimentäväksi. Katuja
+harhaillessa jäävät kaupat ja liiketalot pian jälkeen, ja eteen
+ilmestyy yksitoikkoisia asuintalorivejä. Talot ovat muodoltaan
+vaihtelevia yksi- tai kaksikerroksisia tiili- tai kivitaloja, mutta
+kadut ovat ikävän samanlaisia.
+
+Monien katujen päistä osuu silmiin jono kukkuloita, joiden rinteillä
+versoo hedelmäpuumetsiä ja viinitarhoja. Kukkulat, puistovyöhyke ja
+yleiset ja yksityiset pienet puistot itse kaupungissa muodostavat
+silmää hivelevän vihreän kokonaisuuden.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kahden päivän jatketun merimatkan jälkeen tullaan laajan Port
+Phillip-lahden kapealle portille Viktorian valtiossa. Rannat
+katoavat jälleen näkyvistä, kunnes silmä kahden, kolmen tunnin
+kuluttua erottaa majakan ja rykelmän ensimmäisiä tiheään sullottuja
+merenranta-esikaupunkeja. Lähestytään Melbournea, Viktorian
+pääkaupunkia ja Australian Liittovaltion tähänastista hallituskaupunkia.
+
+Valtamerentakaiset matkustajalaivat laituroivat ulkosatamassa, Port
+Melbournessa, josta sähköjuna kiidättää matkustajan kymmenessä
+minuutissa pääkaupungin labyrinttimaiseen asemarakennukseen,
+suurkaupungin kuumeisesti sykkivän valtasuonen varrelle.
+
+Muut laivat nousevat hiljalleen ylös Yarra-jokea, jonka laakeiden,
+autioiden rantojen yli metropolin tornit ja korkeimmat rakennukset
+siintävät kirkkaina päivinä.
+
+Melbournessa on sekä leveitä että kapeita katuja, mutta ne ovat yleensä
+liian kaukana toisistaan. Käytävät kuhisevat liikkuvasta ihmismerestä,
+josta osa tahtoo väistää vastaantulijoita vasemmalle, osa oikealle;
+naiset eivät halusta väistä ketään. Viertoteillä vyöryy loppumaton jono
+ajoneuvoja ja autoja, joiden toitotukset sekoittuvat raitiotievaunujen
+kellojen kalkatukseen ja sanomalehtimyyjien kimeihin huutoihin.
+
+Monisointuisen melun ja hälinän seasta erottaa korva Melbournen
+kaduille ominaisen keskeytymättömän humisevan äänen, joka nousee
+raitiotievaunujen maanalaisen kaapelin uurnasta. [Kaapeliraitiotiet
+häviävät Melbournestakin vähitellen käytännöllisemmän sähkövoiman
+tieltä.] Keskikaupungin suuret myymälät muhkeine näyteikkunoineen
+houkuttelevat ohikulkijoita pysähtymään. Vielä täälläkin tapaamme
+suorakulmaisia katuja, vaikka niiden maasto paikka paikoin kohoaakin
+liian mäkiseksi vilkkaaseen liikenteeseen soveltuakseen, pahimpien
+mäkien kohdat ovatkin melkein autiot.
+
+Puuskiva tuuli nostattaa ärsyttävää pölyä, jonka lyhytaikaiset, usein
+toistuvat sadekuurot kuitenkin painavat takaisin maahan. Jalankulkijat
+jatkavat kuitenkin matkaansa suojassa sateelta keskikaupungin
+katukäytäviä peittävien katosten alla. Hämärtyy. Ihmismeri laajenee yhä
+sankemmaksi ja autot vyöryvät rinta rinnan. Melbournelaiset kiiruhtavat
+päivätyön päätyttyä esikaupunkikoteihinsa. Kadut tyhjenevät nopeasti
+kuin taikaluudan lakaisemina, jäljelle jää vain raitiotiekaapelien
+yksitoikkoinen humina. Vaunujen punaiset ja vihreät merkkivalot
+heijastuvat sadunomaisina värileikkeinä autioiden asfalttikatujen
+sateiselta pinnalta. Tunnin, parin kuluttua elämä kaduilla vilkastuu
+jälleen: melbournelaiset palaavat takaisin cityyn huvittelemaan
+teattereihin ja elokuviin.
+
+Keskikaupungilta puuttuu puistoja ja aukioita, vähän syrjemmällä on
+joitakin bulevardimaisia katuja. Pari kaunista puistoa sijaitsee
+kaupungin välittömässä läheisyydessä, ja Yarra-joen rantoja kaartaa
+italialaisen arkkitehdin rakentama lehtokuja, joka erehdyttävästi
+muistuttaa Firenzen Long'-Arnoa. Joen toiselta rannalta alkaa myöskin
+St. Kiidän merikylpylä- ja huvittelukaupunkiin johtava leveä, jalavain
+ja ruoho- ja kukkalavojen reunustama viertotie.
+
+Australian suurkaupungit ovat pinta-alaltaan varsin laajoja. Pohjoisen
+esikaupungin asukas saa hyvässä tapauksessa ajaa suorinta tietä 35
+kilometriä lähtiessään vierailulle eteläisessä esikaupungissa asuvan
+tuttavansa luokse. Melbournessa tällaiset matkat tapahtuvat verrattain
+nopeasti laajan sähkörautatieverkon mukavissa junissa. Kun melkein
+jokaisella perheellä on englantilaisen perintätavan mukaan oma talonsa
+omalla maatilkulla ja kun esikaupunkitalot lisäksi ovat suurimmaksi
+osaksi yksikerroksisia, on selvä, että miljoonan ihmisen asuttaminen
+vaatii paljon tilaa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Melbournesta lähtee laiva joka päivä Tasmanian saarivaltioon. 15
+tunnin merimatkan jälkeen useimmiten hyvin myrskyisessä salmessa
+saavutaan vihreäpeitteisten kukkulain reunustamalle joelle. Kolme
+tuntia laiva lipuu joen sokkeloisissa suvannoissa. Siinä sivuutetaan
+pari, kolme rauhallista ja ainakin matkan päästä miellyttävää
+pikkukaupunkia, loivilla rinteillä versovia hedelmäpuutarhoja ja
+neitseellisiä eukalyptusmetsikköjä, kunnes tullaan Launcestoniin,
+pohjoisen Tasmanian tärkeimpään kaupunkiin. Viiden tunnin junamatka
+etelään halki hymyilevän vihreän saaren tuo meidät toiselle suurelle
+joelle, jonka rannalta kohoavan korkean vuoren ensimmäisillä rinteillä
+sijaitsee saaren pääkaupunki. Hobart ei ole suuri kaupunki, mutta
+sillä on pääkaupungin leima ja lisäksi satama, joka tunnetaan
+valtamerentakaisessakin kauppa- ja meriliikenteessä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Matkaa uudelleen Melbournesta jatkettaessa laiva purjehtii kaksi päivää
+ensin hyvin läheltä eteläistä rantaa ja sitten itäistä rannikkoa
+Tyynenmeren puolella Sydneyhin, Uuden Etelä-Walesin (New South Wales)
+valtion pääkaupunkiin.
+
+Lähestytään kallioista rannikkoa, laiva ui kahden vuorijyrkäleen
+välisestä kapeasta salmesta, ja eteen avautuu kuvankaunis näköala —
+moniahtaalle haarautuva satama lahtineen ja vihreän kasvillisuuden ja
+talojen peittämine niemineen. Lauttoja ja rannikko- ja valtamerilaivoja
+tulee ja menee. Niemekkeillä ja saarilla on rauhallisia huviloita
+puutarhoineen ja ruoholavoineen. Laiva kääntyy, vihreä idylli katoaa,
+suurkaupungin levottomat piirteet paljastuvat — olemme keskellä
+maailmankaupungin sataman melua ja savua. Niin satama kuin kaupunkikin
+vaikuttavat ensi silmäyksellä sekavilta, labyrinttimaisilta.
+Kapeat, mutkittelevat ja ikäänkuin sattumalta syntyneet kadut ovat
+huomattavana vastakohtana Adelaiden ja Melbournen itsetietoiselle
+suorakulmaisuudelle. Tiheään sullotuissa talorykelmissä on
+arkkitehtonisesti vaikuttavia, jopa kauniitakin rakennuksia, mutta
+kapeat kadut eivät myönnä niille esiintymisen mahdollisuutta.
+
+Lämmin, kostea ilma väsyttää ja vähentää mielenkiintoa. Nousemme
+johonkin monista kaupungin ja lähisaarten väliä kulkevista lautoista ja
+nautimme vilpoisasta tuulenvireestä yläkannella. Paluumatkalla alkaa
+hämärtää, särmät pyöristyvät, valopisteitä sukeltaa esiin hämystä...
+laivojen merkkilyhtyjen ja salonkilamppujen, rannoilla olevien
+merkkiloistojen ja tuhansien ikkunoiden valot heijastuvat monivärisinä
+katkenneina viiruina satamalahden tyynestä pinnasta... kunnes lautta ui
+altaaseensa laiturin sokaisevassa valomeressä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vielä kaksi päivää jatketaan matkaa pitkin itärannikkoa. Mannerta
+kaartanut, merelle saakka näkyvä vuorijono alkaa vähitellen, sitä
+mukaa kuin tullaan pohjoisempaan, vetäytyä vihreiden tasankojen ja
+hiekkarantojen tieltä syvemmälle sisämaahan. Kapean salmen kautta
+tullaan suurelle lahdelle, aivan kuin Melbournen edustalla, ja
+jatketaan matkaa lounaaseen. Manglopuiden peittämät rannat vetäytyvät
+vähitellen lähemmäksi toisiaan kaventaen lahden poukaman lopulta
+joeksi. Rannoille ilmestyy laitureita, tavarasuojia ja tehtaita.
+Etäämmällä on erillisiä kukkuloita, joiden huippuja ja rinteitä
+peittävät varakkaiden kaupunkilaisten punakattoiset huvilat ja
+väriloistoiset puutarhat. Talot ovat rakennetut noin metrin korkuisten
+pölkkyjen päälle ja ympäröidyt leveillä, valkoisiksi maalatuilla
+kuistikoilla. Kivitalot ovat harvinaisia, samoin savupiiput, mutta
+nytpä ollaankin tropiikin rajamailla.
+
+Vasen ranta taloineen ja puutarhoineen on jo vähän ylävämpää, oikea
+sitävastoin pysyy yhä matalana. Laiva laituroi, ja me jatkamme
+matkaa parin kilometrin verran läpi tiheään asuttujen ja jonkin
+verran epäsiistiltä vaikuttavien esikaupunkien, kunnes eräältä
+mäenharjanteelta avautuu eteemme varsinainen kaupunki. Suurimmat
+rakennukset ovat rakennetut jostakin kellertävästä kivilajista, kadut
+näyttävät säännöllisiltä, äsken jättämämme joki kiemurtelee täällä
+halki kaupungin ja taustalla siintävät metsäiset vuoret.
+
+Liikenne kaupungin keskustassa ei ole niin vilkasta, kuin mitä
+olisi odottanut. Varsinaiset liikekorttelit näet sijaitsevat äsken
+sivuuttamassamme esikaupungissa. Ihmiset liikkuvat tyynesti, tekisi
+melkein mieli sanoa laiskasti ja puhuvat pehmeällä äänellä — niinkuin
+subtropiikissa sopiikin. Täällä on aina lämmintä. Kesäkuussakin, etelän
+talvisimpana kuukautena, voi vielä iltamyöhällä istua avonaisissa
+ajopeleissä ilman päällystakkia.
+
+Nyt nähtyämme Brisbanen, laajan ja rikkaan Queenslandin portin,
+olemmekin käväisseet mantereen kaikissa pääkaupungeissa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australialla on vielä muita ja kauniimpia sisäänpääsyteitä. Aasiasta
+tulevat laivat laskevat maihin tavallisesti Torstai-saarella (Thursday
+Island), mantereen koilliskärjessä. Parinkymmenen neliökilometrin saari
+— yksi monista samanlaisista — ja siinä puinen pieni kaupunki parin
+matalan kunnaan välissä. Monet rodut ovat edustettuina: englantilaiset
+ja heidän jälkeläisensä, joita melkein yksinomaan olemme tähän saakka
+tavanneet, ovat täällä kalpeita ja laihavartaloisia; kiinalaisia,
+laihoja ja uutteroita, tai lihavia ja hyvinvoipia liikemiehiä;
+kohteliaita ja hillittyjä japanilaisia; harvapuheisia malaijeja;
+kiharatukkaisia papualaisia Uudesta Guineasta; filippiiniläisiä
+komealta kalskahtelevine espanjalaisine nimineen; australialaisia
+alkuasukkaita, mustia, laiskoja, haluttomia; saaristolaisia
+Torres-salmesta, kaikkia eri rotuvivahduksia australialaisesta
+papualaiseen; ja lopuksi kaikkien yllämainittujen rotujen sekoituksia.
+
+Helmenpyynti ja kalastus, johon jälkimmäiseen sisältyy kiinalaisten
+suuresti suosiman jättiläistoukan eli merimakkaran (_trepang_ tai
+_beche de mer_) pyynti — siinä tämän eristetyn siirtokunnan elinkeinot,
+joista helmenpyynti kuitenkin on aina etualalla. Helmenpyytäjien
+valkopurjeisia kuunareita risteilee siellä kuin lokkeja taivaalla.
+
+Mantereen pohjoisrannalla, kauniin sataman punakallioisilla
+jyrkänteillä sijaitsee Darwin (aikaisemmin Port Darwin eli Palmerston),
+laajan, tuskin viljellyn ja melkein asumattoman territorion
+hallituskeskus. Vuorovesi nousee ja laskee täällä päivittäin kahdeksan
+metriä, mutta niinpä onkin laivalaituri rakennettu kokonaan teräksestä.
+Unelias, harvaan asuttu kaupunki. Osa rakennuksia on vanhoja
+ruskeankeltaisia kivi- ja punaisia tiilitaloja, osa pienempiä puu- ja
+aaltopeltitaloja.
+
+Kadut ovat leveitä ja tyhjiä. Kävely väsyttää. Kaupunki viettää
+asteittain matalaan eukalyptusmetsikköön — joita jo olemme tavanneet
+Australian kaikissa osissa. Täällä tropiikissa ne vain ovat matalampia
+ja kitukasvuisempia kuin etelässä.
+
+Täälläkin ovat monet eri rodut edustettuina, kuten Torstaisaarella,
+vain papualaisia ja saaristolaisia näyttää puuttuvan. Australialaisiin
+alkuasukkaisiin näyttää sekoittuneen hiukan malaijiverta.
+
+Kaupungin ulkopuolella peittävät Vesteyn lihasäilykeliikkeen neljä-,
+viisikerroksiset tiilirakennukset kokonaisen neliökilometrin laajuisen
+alueen. Sinne ajetaan laajoilla tasangoilla paimennetut karjalaumat
+ja sieltä ne kuljetetaan edelleen miljoonissa peltirasioissa avaraan
+maailmaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Hollannin Intiasta Australiaan tultaessa lasketaan tavallisesti ensin
+maihin mantereen luoteisrannalla sijaitsevassa Broomessa, jonka
+matalapensaiset nummet muistuttavat hyvin paljon Fremantlen seutuja.
+Pieni satama, täynnä helmenpyyntikuunareita, ja vielä pienempi kaupunki
+viheliäisine puutaloineen ja pölyisine hiekkakatuineen muodostavat
+ikävän vastakohdan Jaavan ylelliselle vehreydelle ja hollantilaiselle
+järjestykselle.
+
+Täälläkin ovat rodut monikirjavat ja valkoihoisia näyttää olevan
+vähän. Broomessa ei ole onnistuttu soveltamaan jyrkkää Australian
+lakimääräystä, joka kieltää maihinpääsyn uusilta värillisiltä
+siirtolaisilta. Kaduilla näkyy paljon arvostaan tietoisia, tyytyväisiä
+japanilaisia. Helmensukeltajina he ovat edelleen voittamattomia.
+Eurooppalaisilla sukeltajilla on kokeiltu moneen otteeseen, mutta
+tässä rasittavassa ammatissa he eivät pysty läheskään yhtä hyviin
+suorituksiin kuin Idän hintelät keltanaamat. Ja japanilaisia tulee
+maahan lakimääräyksistä huolimatta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australian valtaovet olemme jo nähneet. Katsokaamme nyt, mitä niiden
+takana piilee.
+
+
+
+
+HALKI AUSTRALIAN.
+
+
+Matka Australian mantereen halki Perthistä Brisbaneen ei ole mikään
+pikkuasia. Matka kestää kuusi päivää ja junaa täytyy matkustajan sillä
+välin vaihtaa kokonaista kymmenen kertaa.
+
+Länsi-Australian rautateiden kapeat ja matalat vaunut ja vihaisena
+puhiseva piskuinen veturi eivät herätä eurooppalaisessa erikoisen
+suuria toiveita pitkän matkan onnistumisesta. Junan mataluuteen
+vaikuttaa osaltaan myöskin sekin seikka, että asemalaituri on täällä,
+kuten kaikkialla Australiassa vaunujen lattian tasalla. Astumme
+kuitenkin muiden mukana luottavaisena junaan. Kättenpuristuksia
+ja suudelmia: tuskin yksikään kanssamatkustajistamme lähtee tälle
+pitkälle matkalle suutelematta vähintään yhtä saattajistaan. Juna
+lähtee kuitenkin ilman enempiä seremonioita. Matkustajat alkavat
+varovasti katsella toisiaan ja yrittävät keskustelua ilmoista
+ja tuoreimmista urheilukilpailuista. Toiset etsivät laukuistaan
+amerikkalaisia magasineja tai romaaneja ja valmistautuvat muutaman
+tunnin istumiseen. Juna kulkee tasaisemmin kuin mitä olisi voinut
+odottaa, aika ajoin nopeastikin. Näin kapealla radalla (1.07 m) ei
+keskinopeus kuitenkaan voi nousta yli 40 kilometrin tunnissa. Rata
+kulkee halki esikaupunkien, jollaisia jo olemme nähneet niin paljon
+matkallamme mantereen ympäri. Joen suvantopaikat vilahtelevat siellä
+täällä ohitse, kunnes rata katkaisee joen kapeasta kohdasta ja alkaa
+nousta Darling-vuoristoon. Täälläkin kasvaa noita Australian rumia
+universaalipuita, eukalyptuksia, joiden ainoa säännöllisyys on niiden
+epäsäännöllisyys. Vuoristo ei ole laaja eikä mahtava, mutta kuitenkin
+avautuu junasta matkustajan silmäin eteen kauniita tummanvihreitä
+laaksoja ja sinertäviä vuorenhuippuja.
+
+Vuorijonon läpäistyämme olemme nousseet noin 300 metriä merenpinnan
+yläpuolella olevalle keskitasangolle, joka ulottautuu mannermaan
+koko läntisen puolen yli. Olemme samalla tulleet niin sanottuun
+farmivyöhykkeeseen: rannattomia, kullankeltaisina aaltoilevia
+vehnäkenttiä, farmarien yksinkertaisia asuntoja ja karkeista riu'uista
+ja paksuista pölkyistä pystytettyjä aitoja, harvaan rakennettuja kyliä
+aaltopeltikattoisine puurakennuksineen. Aaltopellistä ovat katot, monin
+paikoin seinätkin, vesisäiliöt ja aidat. Sen sinisenharmaa väri näyttää
+sulautuvan hyvin eukalyptuksien vihreänharmaaseen väriin.
+
+Kolmen, neljän tunnin kuluttua saavutaan Southern Cross (Etelänristi)
+nimiseen kaupunkiin, joka ei suurestikaan eroa aikaisemmin
+nähdyistä kylistä muussa kuin laajuudessa. Olemme nyt tulleet
+kaivosseudulle, vaikka kauttamatkustaja ei itse kaupungissa huomaa
+siitä mitään merkkiä. Mutta kaupungin ulkopuolella törröttävät rumat,
+pyramiidimaiset tornit kaivosaukkojen suulla. Tornit ovat joko
+puusta tai teräksestä, niiden toisella puolella sijaitsee konehuone
+ja toisella puolella röykkiöitä, jopa aivan vuoria, maan uumenista
+ammennettua soraa. Useimmat matkustajista lähtevät juomaan kahvia
+tai jotakin väkevämpää. Australiassa juodaan yleensä huonoa kahvia:
+puoliksi keitettyä maitoa ja puoliksi sikurivettä. Vain kahdella
+radalla on ravintolavaunu junissa, eikä tämä ole kumpikaan niistä.
+Palaamme vaunun osastoomme, vilkaisemme hieman yliolkaisesti uusiin
+matkustajiin, ja juna vierii eteenpäin.
+
+Vieras hämmästyy matkustaessaan junassa Australiassa ja kuullessaan
+ensimmäisen kerran jollakin harvaan asutulla taipaleella radan varrella
+seisovien ihmisten viittovan ja huutavan terävällä, epätoivoiselta
+kuuluvalla äänellä: »_Pe-i-per! Pe-i-per!_» Maalaiset lapsineen ja
+radan rakennusmiehet siellä pyytävät luettavaa. Matkustajat, jotka
+tuntevat maan tavat, heittävät ulos ikkunasta lukemiansa sanomalehtiä
+ja magasiineja, vieläpä romaanejakin. Jos katsoo taakseen junan
+ikkunasta, näkee äskeisten huutajien innokkaina keräävän tiedonjyviä
+maasta tai — ellei mitään ole heitetty — vilkkaasti paheksuvan
+matkustajien kitsautta.
+
+Olemme erämaan rajalla. Erämaasta on kuitenkin puhuttava varovasti
+Australiassa. Ei kukaan kunnon australialainen myönnä sellaista
+paikkaa olevan maassaan. Totta onkin, että monet alueet, jotka ennen
+merkittiin kartalla sillä sanalla, ovat nyt aaltoilevina vehnävainioina
+tai karjalaitumina. Käsitys, että Australia olisi vain suuri erämaa,
+jota kaartaa kapea, viljelyskelpoinen rantakaistale, on osoittautunut
+vääräksi. Mutta yhä vielä on siellä laajoja alueita, joissa vuotuinen
+sademäärä jää alle 250 millimetrin ja joita ei vielä voida käyttää
+hyödyksi. Paitsi kullan etsinnässä.
+
+Kullan avulla ja kullan vuoksi alkaa erämaakin kukkia. Satumaisin
+esimerkki erämaan asuttamisesta on kuuluisa Kalgoorlien kultakaupunki
+keskellä erämaata. Se on todellinen inhimillisen arkkitehtuurin
+luoma keidas erämaassa vihantine puistoineen ja lammikkoineen. Tämä
+niinkuin toisetkin läheiset kaupungit saa kaiken tarvitsemansa veden
+Darling-vuoristosta, jonka ylitse junamme kulki 600 kilometriä
+sitten. Veden matka lähtöpaikastaan Kalgoorlien kaupunkiin kestää
+80-senttimetristä, maan päällä olevaa putkea myöten kokonaista
+kahdeksan vuorokautta, huolimatta siitä, että välillä on yhdeksän
+pumppuasemaa. Tämän suurenmoisen vesijohtojärjestelmän luoja
+ja rakennustöiden alkuunpanija oli kuuluisa löytöretkeilijä ja
+Länsi-Australian pääministeri, Sir John Forrest, sittemmin lordi
+Forrest. Häntä sanottiin haaveilijaksi, jopa heikkopäiseksikin
+tämän sekä trans-Australian rautatiesuunnitelman vuoksi, sillä
+viimeksimainitun hankkeen hän myöskin pani alulle. Mutta suunnitelmat
+toteutuivat, ja entiset pilkkaajat saavat nyt kylpeä runsaassa vedessä,
+nauttia hyvin kasteltujen puistojen siimeksistä ja matkustaa mukavasti
+junassa halki mantereen.
+
+Kalgoorlie oli aikoinaan taikasana, nopean rikastumisen vertauskuva,
+vaikk'ei tosin ainoa sellainen. Lähellä sijaitsevassa Coolgardiessa
+esimerkiksi vuonna 1892, kun se vielä oli pelkkä alkuasukkaiden
+juomapaikka, kaksi kullanetsijää löysi rikkaan kultasuonen ja jyrsi
+siitä vasaralla iltaan mennessä kokonaista 15 kiloa kultaa, arvoltaan
+lähes puoli miljoonaa Suomen markkaa. Seuraavana vuonna toiset kaksi
+kullankaivajaa etsiessään lähdettä erämaasta löysivätkin kolme
+kiloa kultaa. Samalla paikalla, kuuluisalla »kultaisella mädillä»
+sijaitsee nyt Kalgoorlien kaupunki, yksi maailman rikkaimpia seutuja,
+josta jo on ammennettu miljoonia kiloja kultapitoista kvartsia.
+Kaivostorneja, pyöreitä rautaisia savupiippuja, avaroita aaltopelti-
+ja puurakennuksia, joista kuuluu yhtämittainen kohina — tuhannet
+konevasarat siellä murskaavat kultapitoista kvartsia, — soraläjiä,
+työmiesten asuntoja, soraläjien lomissa kiemurtelevia rautateitä,
+koneiden huminaa, uusien soramäärien mätkähtelyä yhä kasvaviin
+soravuoriin, ja kaiken yllä vasaroiden sorahteleva kohina... sellainen
+on »kultainen maili».
+
+Kalgoorlie oli kerran telttaleiri. Mutta se aika on jo unohdettu.
+Nyt siellä asuu 20,000 ihmistä, jotka muodostavat hyvin järjestetyn
+porvarillisen yhteiskunnan. Romanttinen kullanetsintä on muuttunut
+yksitoikkoiseksi teollisuudeksi, ihmiset käyvät pukeutuneina niinkuin
+muissakin kaupungeissa eivätkä ammu toisiaan heti ensimmäisen pienen
+kinan sattuessa — niinkuin Hollywoodin elokuvissa kaivoskaupunkien
+elämää esitetään. Kapakkoja tosin on laajassa — mutta täytyyhän
+erämaassa olla keitaitakin. Yleinen järjestys ja turvallisuus on
+kuitenkin yhtä moitteetonta kuin esimerkiksi Perthissä tai Melbournessa.
+
+Täällä me jätämme hyvästit Länsi-Australian valtion rautatielle ja
+astumme liittovaltion omistaman trans-Australian rautatien avarampiin
+ja ylellisempiin vaunuihin. Olemme etukäteen tilanneet paikkamme,
+aivan kuin laivassa, aterioineen ja makuupaikkoineen. Kaksi päivää ja
+kolme yötä saamme vuoroin istua ja maata, kylpeä ja syödä, tupakoida
+ja lukea yksitoikkoisen aavikon kiitäessä ohitsemme ja hienon pölyn
+tunkeutuessa vähitellen kaikkialle vaunuun. Rata on 1.44 metriä leveä
+ja kulku paljon vakavampaa kuin Kalgoorliessa jättämämme junan, mutta
+vauhti ei vieläkään nouse yli 48 kilometrin tunnissa. Pari pienempää
+kaivoskaupunkia sivuutettuamme aukenee eteemme asumaton aavikko.
+Pieniä ryhmiä eukalyptus- ja akaasiapuita siellä täällä, onpa joukossa
+joitakin santaalipuitakin, joita kuljetetaan niiden hienon tuoksun
+vuoksi vientitavarana Kiinaan. Kevätsateiden jälkeen koko seutu on
+lyhyen aikaa väririkkaiden kukkien peittämä, joista mainittavin on
+pieni päivänkakkaraa muistuttava _Everlasting_ (iätikestävä), jonka ei
+pitäisi koskaan kuihtua.
+
+Vähitellen puut pienenevät, kunnes olemme lopulta aivan puuttomalla
+hiekkatasangolla, missä kasvaa vain puolen metrin korkuista pensaikkoa.
+Seutua kutsutaan Nullarbortasangoksi (_nullarbor = nullaarbor_, ei
+yhtään puuta). Rata kulkee täällä yli 450 kilometriä viivasuoraan.
+Aurinko paahtaa kuumasti, lämpömittari näyttää joskus jopa 50
+astetta Celsiusta. Mutta yöllä tulee äkkiä kylmä, talvella eivät
+pakkasetkaan ole harvinaisia. Väliin sattuu lujia hiekkamyrskyjä:
+kauas taivaanrannalle ilmestyy ruskehtavia pilviä, hyvin sadepilvien
+näköisiä, ja kohta peittää lentävä, kaikkialle tunkeutuva pöly koko
+avaruuden. Joskus sattuu oikea pyörremyrskykin, jolloin saattaa nähdä
+monen metrin korkuisten hiekkapilvien kohoavan ilmaan ja kiitävän yli
+aavikon. Vähäisen vesimäärän, minkä täällä vuosittain sataa, imee
+hiekkakerroksen alla oleva kalkkikivipohja nopeasti sisäänsä. Päättäen
+lukuisista löydetyistä merieläinten kivettymistä on seutu ollut joskus
+merenpohjana. Monia maanalaisia onkalolta on myöskin paljastettu —
+väitetäänpä joidenkin niistä olevan yhteydessä meren kanssa, päättäen
+niiden ilmarei’istä huokuvasta merikasvien hajusta.
+
+Tällä taipaleella ei ole yhtään kaupunkia. Juna pysähtyy pitkien
+tovien jälkeen parin, kolmen puuhökkelin kohdalle — siinä erämaan
+asutus. Mutta täällä näkee matkustaja ensimmäisen ja kenties
+viimeisenkin kerran maan alkuasukkaita: keskikasvuisia, hiilenmustia,
+kiharatukkaisia, eurooppalaisten vanhoihin vaatteihin pukeutuneita
+murjaaneja, joista muutamilla on partakin.
+
+Rata kulkee nyt kapean hiekkavuorivyöhykkeen poikki. Samaiset
+hiekkavuoret olivat aikoinaan kiusallisena vastuksena
+ratainsinööreille. Nyt niiden rinteillä kasvaa eukalyptuksia ja soreita
+kasuarinoja. [Mäntyä muistuttava Australian puu, jossa on neulamaiset
+lehdet ja riippuvat, hevosenhäntää muistuttavat oksat. Tummanpunaisen
+värinsä vuoksi sitä käytetään paljon huonekalujen valmistukseen.]
+
+Maasto viettää huomattavasti alaspäin, ja pian olemme taas tasangolla,
+joka ei kuitenkaan täällä enää ole pelkkää puutonta hiekkaa. Tasangon
+peittää nimittäin silmänkantamattomiin tummanvihreä, paikoitellen
+neljän metrin korkuiseksi kohoava mulga-pensasto [Australian akaasia].
+Sivuutamme pienen, epäsiistin ja kuivannäköisen kaivoskaupungin ja
+tulemme niinsanotulle järvialueelle.
+
+Kartalle on näille kohdin merkitty monia suuria järviä, mutta
+todellisuudessa ne eivät ole mitään tavallisia järviä, vaan on niiden
+sisältö puhdasta suolaa. Suurin osa näiden järvien pinnasta on kuin
+hiukan likaisen lumen peittämä, tummempia kohtia on siellä täällä,
+missä suola ei ole vielä kuivunut, näkyypä paikoitellen vettäkin
+aaltoilevan. Aika ajoin järvien suola »jäätyy» tykkänään, muuttuen
+silloin väriltään punertavan harmaaksi. Lähiseutujen asukkaat keräävät
+silloin suolaa myytäväksi.
+
+Maisema on muuttunut. Maasto on punertava ja kasvaa tammia ja
+eukalyptuksia. Karja- ja lammaslaumoja käy laitumella. Erämaasta
+ei ole enää merkkiäkään. Port Augustassa, Spencer-lahden kärjessä,
+jätämme liittovaltion rautatien ja astumme Etelä-Australian valtion
+rautatien kapeaan vaunuun. Juna halkoo useiden tuntien ajan
+laajoja, punahiekkaisten teiden lohkomia vehnävainioita. Kyliä ja
+pikkukaupunkeja vilisee kuin saaria aaltoilevassa vehnämeressä.
+Muutamia jokia katkaistaan — jos sattuu olemaan kesä, ovat ne vain
+kuivia uomia. Matalahkoja vuoria ilmestyy näköpiiriin, mutta juna ei
+lähesty niitä. Lopulta tullaan tyypilliseen esikaupunkiin ja kohta sen
+jälkeen Adelaiden asemalle.
+
+Olemme jälleen vaihtaneet junaa — monennenko kerran? — ja ajamme nyt
+avaroissa, koko mukavissa ja tasaisesti kulkevissa vaunuissa 1.60
+metriä leveällä radalla, jota jatkuu Melbourneen saakka ja siitä
+edelleen Uuden Etelä-Walesin rajalle.
+
+Jätämme Adelaiden ja alamme kohta kiivetä monien tunnelien kautta
+jyrkkään ja metsäiseen vuoristoon, josta aukenee kaunis näköala yli
+kaupungin, läheisen maaseudun ja meren. Rata kiemurtelee viinitarhojen
+ja oliivilehtojen lomitse. Siellä täällä vilahtaa ohitse idyllinen
+yksikerroksinen tiilirakennus värisointuisine puutarhoineen. Ylänkö
+näköaloineen on kuvankaunis, vahinko, että juna kulkee sen poikki niin
+pian, ja rata alkaa viettää loivasti. Laskeutumista jatkuu Murray
+Bridge-nimiseen kaupunkiin saakka. Kaupungin ohitse virtaa 200 metriä
+leveä Murray-joki, Australian Volga, likaisen keltaisine vesineen ja
+jyrkkine ruohoisine äyräineen.
+
+Vuoret ovat jälleen takanamme. Juna kulkee monta tuntia
+kalkkikivitasankoa, vaalea kalkkikivipohja on paikoitellen
+näkyvissäkin, mutta toisin paikoin kasvaa _mallee_-nimisiä
+kääpiöeukalyptuksia. Mallee-vyöhyke ulottuu yli naapurivaltion,
+Viktorian, rajojen. Sitä pidettiin kauan aikaa arvottomana erämaana,
+mutta nyt on suuri osa siitä raivattu vehnävainioiksi ja yhdistetty
+rautatieverkolla liikekeskuksiin. Nummen raivaaminen tapahtuu siten,
+että pensaat survotaan ensin suurella metallisella kolmiolla, joka on
+tavallisimmin ratakiskoa; sitten kaivetaan ylös pahkuraiset juuret,
+joista saadaan hyvää polttopuuta; ja lopulta perusteellinen syväkyntö
+tekee erämaasta hedelmällisen viljakentän.
+
+Tasanko muuttuu vähitellen aaltoilevaksi maisemaksi sinisine
+vuoritaustoineen, lampaita juoksentelee rata-aidan vieressä, lehmät
+tuijottavat raukean velttoina ohipuskuavaa junaa, asemalaiturilla
+seisoo odottamassa suuria metallisia maitohinkkejä, joita junamiehet
+suurella jyrinällä kuljettavat tavaravaunuun. Siellä täällä
+ilmaantuu näköpiiriin parrupyramiideja, kaivosalueen tunnusmerkkejä.
+Sivuutamme läheltä pari, kolme autiota kaivoskenttää sammaltuneine
+kaivosaukkoineen ja soraläjineen. Ne ovat muistoja alkeellisen
+kullankaivuun ajoilta ennen suurten yhtiöiden ja nykyaikaisten
+kaivoskoneiden tuloa. Tämän seudun paikannimillä on yhä vieläkin kullan
+lumo ja helähtävä kaiku — Stawell, Ararat (tietysti samannimisen
+vuoren juurella!), Ballarat, Daylesford, Bendigo, Maryborough ja monia
+kuolleita kaupunkeja, joista keltainen metalli on loppunut vähiin.
+Monista miljoonista kultakiloista, joita Australiassa on nostettu
+maan uumenista, ainakin puolet on peräisin näistä rauhallisista
+kaupungeista, joiden väestön pääelinkeino nyttemmin on maanviljelys.
+Ballarat esimerkiksi on tunnettu bulevardeistaan, ylellisistä
+puistoistaan ja veistokuvakokoelmistaan. Historiallisesti se on
+kuuluisa kullankaivajien kapinasta. Kapinoitsijat näet julistivat
+mahtipontisesti »Viktorian tasavallan» perustetuksi; järjestystä
+palauttamaan kutsuttu sotaväenosasto tosin lopetti uuden tasavallan
+kahdessakymmenessä minuutissa. Leveällä esplanaadi-pääkadulla sijaitsee
+nykyjään yhden kapinanjohtajan muistopatsas. Kapinoitsijasta tuli näet
+myöhemmin lainkuuliainen kansalainen ja parlamentin puheenjohtaja.
+
+Parin tunnin kuluttua rata tekee laajan puoliympyrän ja laskeutuu 300
+metriä korkealta ylätasangolta alas merenrantatasangolle. Vehreitä
+peltoja lampaineen, näkyypä yhdessä kohdin lauma kauriitakin pyöreistä
+kivistä rakennetussa aitauksessa. Savupilviä leijailee etäisyydessä.
+Taloja ja pari kupoolia häämöittää näköpiirissä, ja kohta pysähtyy
+junamme Spencer-kadun asemalle Melbournessa.
+
+Melbournesta jatkamme matkaa samalta asemalta, samanlaisissa mukavissa
+vaunuissa ja Australian nopeimmassa junassa. Lähin päämäärämme on nyt
+Sydney, jonka 940 kilometriä pitkän taipalen ajamme 18 tunnissa. Rata
+suuntautuu kohta pohjoiseen ja koilliseen, halkoen vuoroin kukkuloita,
+vuoroin laidunkenttiä ja jokia, joiden viimemainittujen rannat ovat
+keväisin ja kesäisin niin paksulti keltaisten akaasiapensaiden,
+_wattle_, peitossa, ettei juuri muuta väriä näykään. Yhä vielä pari
+hylättyä kaivoskenttää, jälleen näköpiirissä oikealla korkeita vuoria
+— talvisin niillä sataa lunta — ja taas yhdymme Murray-jokeen, joka
+täälläkin, Alburyn kaupungin kohdalla kaukana laskupaikaltaan, on aika
+leveä. Talvisin tulvien aikana Murray-joella on useita sivuhaaroja.
+Vaihdamme jälleen junaa ja astumme nyt Uuden Etelä-Walesin valtion
+rautatien (leveys 1.44 m) vaatimattomampiin vaunuihin ja jatkamme
+matkaa pimeään yöhön. Yöstä huolimatta emme kuitenkaan menetä
+mitään näkemisen arvoista: sama yksitoikkoinen maisema laitumineen,
+vehnävainioineen, viinitarhoineen ja puutaloisine pikkukaupunkeineen.
+
+Varhain aamulla sivuutamme Yassin, josta 60 kilometrin matkan päässä
+sijaitsee Australian liittovaltion uusi pääkaupunki, Canberra.
+Vähän myöhemmin juna kulkee _Razorback_ (partaveitsenselkä)-nimisen
+vuorenharjanteen yli ja alkaa laskeutua vihreärinteistä,
+eukalyptuksia kasvavaa vuoristoa, jota se viimeisten tuntien aikana
+on huomaamattomasti noussut, ja pysähtyy viileässä aamutuimassa
+Coulburnin taajaväkiseen kaupunkiin. Juomme taas tunnettua huonoa
+kahvia ja jatkamme matkaa kukkulaisessa maastossa, kunnes parin tunnin
+kuluttua saavumme Moss Vale-nimiseen turistipaikkaan. Siellä meitä
+odottaa aamiainen, hyvin tervetullut tässä ruokahalua kiihoittavassa
+vuoristoilmassa. Seuraava mainittavin paikka nyt on Camdenin tasanko
+— Australian ensimmäinen laidunmaa. Kohta sen jälkeen sivuutamme
+Australian vanhimmat kaupungit (ikää niillä on kokonaista sata vuotta)
+ja saavumme Sydneyn esikaupunkeihin, joiden tiheään rakennettuja
+asunto- ja tehdaskortteleita jatkuukin keskeytymättömänä rykelmärivinä,
+kunnes junamme pysähtyy Sydneyn vilkasliikkeiselle ja ainoalle asemalle.
+
+Sitten edelleen Brisbaneen! Kaksikymmentäkahdeksan tuntia kaarrellen
+ja kiemurrellen rata nousee aina 1 400 metriä korkeiden vuorten yli
+pysytellen kuitenkin kaiken aikaa lähellä rannikkoa.
+
+Taas samoja esikaupunkirykelmiä, täällä ne kuitenkin ovat
+silminnähtävästi vanhempia kuin Melbournessa — mutta niinpä Sydney
+onkin 50 vuotta historiallisempi. Esikaupungeista selviydyttyämme
+huristamme taas pohjoiseen yli Hawkesburyjoen jyrkkien rantojen.
+Hawkesburyn seutu on tunnettu pitkästä rautasillastaan ja huomattavan
+korkeakasvuisista asukkaistaan. Luonto on kaunis kuin Sydneyn
+satamassa, ympäröivien vuorijonojen vuoksi jopa suurenmoisempikin.
+Sitten seuraa hedelmällisempää ja rikkaampaa seutua. Rikkaus ei ole
+tällä kertaa kuitenkaan kultaa, vaan hiiltä. Vihreä ja musta ovat tämän
+seudun päävärit: vehreitä ruohikkoja ja mustia hiilikasoja, minne
+vain katse kiintyykään. Sitten seuraa sarja kaivosmiesten kaupunkeja
+tiheine rautatieverkkoineen ja kilometrinpituisine hiilijunineen. 160
+kilometrin etäisyydessä Sydneystä sijaitsee hiilialueen keskus ja
+samalla koko Australian suurin hiilisatama, Newcastle, jonka 70 000
+asukkaan ainoana vallitsevana ajatuksena on — hiili.
+
+Täällä rata jättää merenrannan ja lähtee kiemurtelemaan kohti
+Brisbanea. Parhaillaan rakennetaan uutta rataa, joka tulee kulkemaan
+pitkin rannikkoa ja lyhentää matkaa viidellä tunnilla ja yhdellä
+junanmuutolla. Meidän tiemme kulkee kuitenkin Hunter-joen laaksoa,
+halki kauniiden maissivainioiden ja mailasruohoa kasvavien kenttien.
+Viljavainioita ja laidunmaita vuorotellen tunti tunnin perään, kunnes
+rata alkaa hiljalleen kohota Armidaleen, matkan korkeimpaan kohtaan,
+missä talvisin on kylmää kuin Suomessa. Täältä itään on tavattoman
+jyrkänteistä vuoristoseutua maalauksellisine vesiputouksineen ja
+kanjooneineen. Radan pysytellessä yhä ylätasangolla saavumme 17 tunnin
+kuluttua lähdöstämme Sydneystä Uuden Etelä-Walesin rajalle ja muutamme
+Queenslandin valtion rautatien pieniin vaunuihin. Radan leveys on vain
+1.07 metriä. Koko päivän ajamme yhä jatkuvaa vuoristoa, sivuutamme
+joitakin kaupunkeja ja kukkivan viljelyskeskuksen, Toowoomban. Täällä
+rata laskeutuu vuorensoliin ja syviin, eukalyptusmetsikköä kasvaviin
+laaksoihin. Pysähdymme hetkeksi Ipswichin hiilikeskukseen, junamme
+vierii Brisbane-joen pitkän sillan yli, parin kauniin kukkulaisen
+esikaupungin halki, kunnes lopulta olemme Brisbanen kaupungissa.
+Meluisan tunnelin kautta tulemme keskusasemalle. Perthistä lähdettyämme
+olemme nyt taivaltaneet yhteensä 5 560 kilometriä ja käyneet kaikissa
+mannermaan pääkaupungeissa.
+
+Ellei junamatkustus jo ala tympäistä, voimme vielä jatkaa 1 600
+kilometriä pohjoiseen rannikkoa myöten sokeriruokovyöhykkeiden halki,
+Kaprikornus-linjan yli, kultakenttien ja laajojen laidunmaiden
+poikki yhä monipuolisemmaksi käyvässä kasvillisuudessa aina Cairnsin
+turisti- ja kaivoskaupunkiin saakka, josta on enää vain lyhyt matka
+kuuluisille Barron-putouksille. Mutta kenties laivamatka Great Barrier
+Reef (iso salpausriutta) -nimisen saari- ja riuttarivin suojaamassa
+rannikkomeressä olisi houkuttelevampi. Mainittu riuttarivi ulottuu
+tropiikin rajalta 2 500 kilometriä pitkänä ketjuna aina mantereen
+äärimmäiseen pohjoiskärkeen. Entä junamatka länteen? Kolme eri
+rataa kulkee Queenslandin mineraaleista rikkaan eteläosan halki 600
+kilometriä sisämaahan, kautta loputtomien tasankojen, joiden melkein
+ainoina asukkaina ovat miljoonat lampaat. Siellä oppii muukalainen
+tuntemaan Australian... teollisuuden, yksitoikkoisen työn, karaistujen
+ja käytännöllisten miesten maan... maan, missä tilat ovat laajoja
+kuin herttuakunnat ja tilanomistajat vieraanvaraisempia kuin missään
+muualla... mutta myöskin maan, joka ei sovi turisteille!
+
+
+
+
+LUONNE JA TAVAT.
+
+
+Australialaisella tarkoitetaan nykyjään tuon maan valkoihoista
+asukasta, ei siis neekeriä. Euroopan sanomalehdissä saattaa tosin
+joskus esiintyä uutisia Australian alkuasukasliiton parlamentille
+tekemistä ehdotuksista, mutta ne on luettava pitkän matkan ja
+tietämättömyyden syyksi, sillä Australian harvat mustaihoiset elävät
+vieläkin luonnontilassa.
+
+Australialainen, siis eurooppalaisperäinen, on luonteeltaan
+vieraanvarainen, hyväsydäminen ja demokraattisen kohtelias.
+Ensinmainittu ominaisuus ilmenee kenties koruttomimmassa muodossaan
+harvaan asutulla maaseudulla, missä farmilta tai karja-asemalta
+toiselle on päiväkausien matkat. Vierashuone annetaan heti tulijan
+käytettäväksi, ateriat ovat samoin vapaat eikä niistä hyvien
+tapojen mukaan sovi kiittää, sanotaan vain yksinkertaisesti, jos
+tahdotaan olla kohteliaita, että ruoka oli maukasta. Eurooppalaisista
+laivoista karanneet merimiehet ja muut siirtolaiset, jotka työnhaussa
+kuljeskelevat harvaanasutuilla seuduilla, tietävät kertoa, kuinka
+ohiajavat maalaiset melkein poikkeuksetta pysäyttävät fordinsa tai
+kärrynsä ja tarjoavat väsyneille matkamiehille vapaakyydin.
+
+Australian väestöstä on kokonaista kolme prosenttia sotainvaliideja,
+joten ei ole yhtään ihme, vaikka sikäläisten suurkaupunkien kaduilla
+näkeekin almunpyytäjiä soittovehkeineen tai kantaen taulua, jossa
+asianomaisen vioittuma on julkipantu. Harvoin sivuuttaa hyväsydäminen,
+varakkaampi australialainen kovaosaisen maanmiehensä almua antamatta.
+Terveitä ammattikerjäläisiä — joita varsinkin Etelä-Euroopan
+kaupungeissa vilisee niin viljalti — ei Australiassa juuri ole.
+
+Kaupunkien suuret hospitaalit toimivat suureksi osaksi vapaaehtoisten
+lahjoitusten ja aika ajoin järjestettävillä keräyspäivillä saatavien
+rahojen varassa. Tällaisina keräyspäivinä myyvät lapset ja nuoret
+neitoset kaduilla erikoisesti tarkoitusta varten valmistettuja
+merkkejä, joista kertyvä voitto luovutetaan milloin minkin hospitaalin
+hyväksi. Arpajaisia pannaan myöskin toimeen hospitaalien avustamiseksi.
+
+Australialaista voidaan tuskin sanoa kohteliaaksi, jos mittapuuksi
+otetaan esimerkiksi latinaisten kansojen liiallisuutta hipova
+kohteliaisuus. Brittiläisyydestään huolimatta he kaikki ovat
+siirtolaisia, niiden varhaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä, joiden
+tavat olivat enemmän tai vähemmän hiomattomia ja jotka tunnustivat
+vain väkevämmän ja ensin tulleen oikeuden. Nyt vuosikymmenien kuluttua
+ovat tavat ja käsitteet luonnollisesti muuttuneet, mutta ei vieläkään
+voida puhua mistään erikoisesta kansallisesta sivistyksestä eikä
+kansallistavoista.
+
+Australiassa, kuten siirtomaissa yleensä viime sataluvulla,
+piti jokaisen alkaa olemisensa alusta kutakuinkin yhtäläisillä
+mahdollisuuksilla. Tästä johtuvasta yhdenvertaisuudentunteesta
+seurasikin, että Australiasta tuli ilman suurta poliittista kiihoitusta
+maailman kansanvaltaisin maa. Myöhäisempinä vuosina tulleilla
+siirtolaisilla sen sijaan ei ollut enää yhtä suuria menestymisen
+mahdollisuuksia: heidän toimintavapauttaan oli rajoittamassa ensin
+tulleiden uranaukojien etuoikeudet. Viimeksimainituista kehittyikin
+sitten vähitellen sekä rahan että maaomaisuuden aatelisto. Siitä
+lähtien on myöskin ehdoton kansanvaltaisuus ollut vain määrätyn
+poliittisen puolueen uskontona.
+
+Noiden varhaisten vuosien peruna ovat kansan luonteeseen juurtuneet
+monet tavat ja tottumukset. Niinpä esimerkiksi miehet eivät koskaan
+tervehdi toisiaan hattua kohottamalla. Sellainen kunnia suodaan vain
+naiselle, jota siellä, kuten kaikissa siirtomaissa, kunnioitetaan
+ylenpalttisesti. Miehet tervehtivät toisiaan päännyökkäyksellä
+lausuen kumpikin yht'aikaa: »_How do you do?_» (Kuinka voit?), johon
+kysymykseen harvoin kumpikaan vastaa. Hyvin tavallinen tervehdyssana
+on myöskin puhelinhuuto »_Ha-lou!_». Sama »How do you do?» lausutaan
+molemminpuolisesti myöskin esiteltäessä. Hyvästelyseremoniat ovat
+vielä yksinkertaisemmat: huudetaan jokin lapsellinen sana, niinkuin
+»Ta-ta!» tai »Cheere-o!». Hyvin luvallista on myöskin häipyä seurasta
+virkkamatta mitään kenellekään. Iltatervehdyksenä lausutaan, paitsi
+yllämainittuja, aina sama »Good night!» (Hyvää yötä) riippumatta siitä,
+tavataanko tuttava ensimmäistä kertaa sinä päivänä vai hyvästelläänkö
+häntä, tullaanko taloon vai lähdetäänkö sieltä.
+
+Yhtä yksinkertaiset eivät ole kuitenkaan tervehdysseremoniat Australian
+naisten kesken. Naiset, jotka ovat vähänkin tuttuja keskenään,
+suutelevat toisiaan niin tavatessaan kuin hyvästellessäänkin. Samoin
+tekevät perheenjäsenet keskenään. Viimeksimainittujen kesken tämä
+hellyydenosoitus tuskin onkaan liikaa maassa, missä perhesiteet
+monestakin syystä ovat höllemmät kuin esimerkiksi pohjoismaissa.
+Varhainen sukukypsyys ja siitä johtuva aikainen riippumattomuudentunne
+lapsissa ja lauhkea ilmasto, joka sallii melkein keskeytymättömän
+ulkoilmassa oleskelun, näyttävät olevan tärkeimpiä tekijöitä kodin
+vaikutuksen väheksymisessä. Punttuuhan heiltä sellainenkin nautinto
+kuin räiskyvän takkatulen ääressä istuminen — lukuunottamatta
+mantereen eteläisimpiä osia — jonka muisteleminen pohjoismaalaisessa
+talvi-iltoina herättää niin kiihkeän kaipuun kodin piiriin.
+
+Australialaista naista ei juuri voida sanoa kauniiksi. Australialainen
+mies on todella lähempänä Adonista kuin australiatar Venusta. Edellinen
+on keskimittainen, vartaloltaan sopusuhtainen ja ulkonäöltään
+terve ja voimakas, kun taas jälkimmäisellä, joka muuten on yleensä
+lyhytkasvuinen, on epäsuhtainen vartalo, muodottoman paksut nilkat ja
+sääret sekä kasvot veltot ja paksulti puuteroidut.
+
+Mutta naisen ulkomuoto on kaikesta päättäen makuasia, sillä
+australialainen ihailee ja varsinkin kunnioittaa »kauniimpaa
+sukupuoltaan» enemmän kuin monien muiden kansallisuuksien ritarit.
+Näyttää siltä kuin tämäkin tapa olisi peräisin varhaisilta maahanmuuton
+ajoilta, jolloin naisia oli maassa huomattavasti vähemmän kuin
+miehiä. Senaikaiset karkeakäytöksiset seikkailijat ja uudisasukkaat
+kunnioittivat naista kuin puolijumalaa ja muuttuivat naisen
+läsnäollessa kuin toisiksi olennoiksi. Sama naisenpalvonta on siellä
+vallalla vielä nytkin — vaikka naisten lukumäärä onkin kasvanut melkein
+yhtä suureksi kuin miesten — tosin hieman hiotummassa muodossa.
+Nykypäivienkin australialainen, joka miehisten ystäviensä kesken
+yleensä käyttää hyvin vahvasti voimasanoilla höystettyä kielisotkua,
+muuttuu mitä säädyllisin, ritariksi naisen ilmaantuessa seuraan.
+Heidän lakipykälänsä ja tuomioistuimensakin säätävät paljon ankaramman
+rangaistut sen naisen kunnian loukkaamisesta kuin eurooppalaiset
+lait, Englantia tietysti lukuunottamatta. Toinen tekijöistä muistaa
+erään itsessään vähäpätöisen tapauksen, joka selvästi osoittaa
+australialaisten turhantarkkuuden tällaisissa asioissa:
+
+Rouvashenkilö tuli eräänä päivänä toimistoomme. Toverini otti hänet
+vastaan etuhuoneessa, mutta kiiruhti kohta luokseni toiseen huoneeseen
+virkkaen:
+
+»Lainaapa minulle lyijykynääsi, ole hyvä!»
+
+»Mutta onhan sinulla oma kynäsi korvan takana», vastasin.
+
+»Mutta enhän minä voi tarjota tuommoista pätkää naiselle!»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australialaisen naisen luonteessa on monia hyviä ominaisuuksia,
+joukossa sellaisiakin, joista hänen eurooppalainen sisarensa ei
+enää piittaa. Korkeankin opillisen sivistyksen saanut ja hyvinkin
+hemmoiteltu australialainen nainen tietää aina, että hänen
+velvollisuutensa on huolehtia kodin taloudesta. Palvelijattaria ei
+pidetä läheskään niin paljon kuin eurooppalaisissa perheissä johtuen
+osaksi siitä tosiasiasta, että niitä on vaikea saada, mutta vaikuttaa
+palvelijattarien vähyyteen myöskin se seikka, että perheenemännät itse
+eivät häpeä tehdä työtä. Ateriain ja vierailujen aikana australialaisen
+perheenemännän hyvät puolet tulevatkin parhaiten esiin: silloin hän
+on pelkkää huomaavaisuutta ja avuliaisuutta. Mutta valitettavasti
+hän myöskin tuntee yhteiskunnallisen tärkeytensä ja antaa tämän
+tuntemuksensa ilmetä kovin usein. Kaduilla ja raitiovaunuissa
+esimerkiksi hän ei ole ensinkään kohtelias, vaan vaatii miehiltä
+liian suurta huomaavaisuutta. Brittiläisen tavan mukaan mies ei saa
+tervehtiä naista, ennenkuin tämä on päännyökkäyksellä osoittanut
+tuntevansa miehen, vasta silloin on miehellä oikeus kohottaa hattuansa.
+Korkeammissa seurapiireissä eivät naiset yleensä tarjoa kättään
+puristettavaksi esitettäessä tai tervehdittäessä, vaan taivuttavat
+tuskin huomattavasti vartaloaan vastaukseksi miehen kumarrukseen.
+
+Missä tahansa Australiassa vierasmaalainen näkeekin lapsia, aina saa
+hän niistä mieluisan vaikutelman. Sikäläiset lapset ovat yleensä
+terveitä, hyvinpuettuja ja, sanoisimmeko, esiintymistaitoisia.
+Pahankurisinkaan katupoika ei unohda tilanteen vaatiessa lausua
+kohteliaasti: »Anteeksi!» tai »Kiitos!» Toinen vielä silmiinpistävämpi
+piirre australialaisissa lapsissa hämmästyttää vierasmaalaista: lapset
+vaikuttavat varhaiskypsiltä. On myönnettävä, että ilmasto näyttelee
+tärkeätä osaa tässä, mutta kasvatuksellakin — josta enemmän edempänä —
+täytyy olla vaikutuksensa ilmiössä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australialainen on puhtaiden tapojen ja epäsiistien tottumuksien
+merkillinen sekoitus. Vaikka hän kylpee kerran päivässä, vaihtaa usein
+alusvaatteita ja ajaa partansa joka aamu, näyttää hän kuitenkin olevan
+täysin välinpitämätön jokapäiväisen leipänsä hygieenisyyden suhteen.
+
+Mennessään ensimmäisen kerran ostoksille australialaiseen leipäkauppaan
+saa vierasmaalainen kokea pieniä, epämiellyttäviä yllätyksiä. Ei niin,
+etteivätkö leipomotuotteet olisi hyviä — valmistetaanhan ne puhtaasta
+vehnästä. Näyteikkunassa ne ovat yhtä houkuttelevia kuin missä muussa
+maassa tahansa. Mutta tapa, jolla niitä myytäessä käsitellään, on
+omiansa karkoittamaan vasta heränneen ruokahalun. Ovikellon kilahdettua
+kiiruhtaa myyjätär kauppaan asusta päättäen suoraan keittiöaskareista
+— lausuu kysyvästi: »Yes?» ja saatuaan kuulla ostajan haluavan tusinan
+leivoksia ottaa sormillaan näyteikkunakaapista lähimpänä olevan
+leivoksen, näyttää sitä ostajalle kysyen:
+
+»Pidättekö tästä lajista?»
+
+Ostaja kiiruhtaa selittämään, että hän haluaa muutamia kermaleivoksia
+ja muutamia kookosleivoksia, loput saa olla mitä hyvänsä. Kaksitoista
+kertaa sormet tarttuvat pehmeän tahmaisiin leivoksiin, ja ostaja saa
+leivospussinsa ja kaupantekiäisiksi kauniisti soinnahtavan:
+
+»_Thank you!_»
+
+Ellei ostaja tähän mennessä jo ole kadottanut ruoka- tai ostohaluaan,
+vaan tahtoo vielä ostaa ravitsevannäköistä painon mukaan myytävää
+rusinakaakkua, saa hän luvan karkoittaa mielestään kaikki tarpeettomat
+ennakkoluulot, sillä ennenkuin hän ehtii päättää, montako naulaa sitä
+pitäisi ostaa, on myyjä tarttunut suureen kaakkuun molemmin käsin
+näytellen sitä kaikilta puolilta ja puhuen vakuuttavasti:
+
+»Oikein ravitsevaa ja tuoretta, you know!»
+
+       *       *       *       *       *
+
+Lähtiessään jonakin aamuna kuuden ja seitsemän välillä
+esikaupunkiasunnostaan saa aamuvirkku vierasmaalainen nähdä toisen
+australialaisia tapoja kuvaavan tyypillisen näytelmän maidonmyyjän.
+Todellakin huvittava tyyppi — samoin kuin talosta taloon kulkeva
+pullojenkerääjäkin! — kunhan ei vain olisi tavoiltaan niin kovin
+likainen. Australialaisena maidonmyyjällä on tavallisesti pieni,
+mutta virkku hevonen ja keveät kaksipyöräiset kärryt, joille hän
+lastaa kolme, neljä suurta hinkkiä. Ajaessaan nopeasti aamurauhaisilla
+kadoilla huutaa hän joka talon kohdalla joikuvalla äänellä pari,
+kolme sanaa, joita ei kukaan ymmärrä, mutta jotka kaikki tuntevat
+maidonmyyjän aamutervehdykseksi. Vielä aamupuvussa olevat emännät
+raottavat oviaan sen verran, että saavat laskettua pienen hinkkinsä
+tai tuoppinsa porraskivelle, ja kun maitomies sitten hyppää alas
+kärryiltään kädessään muutaman litran vetoinen hinkki ja tuopinmitta,
+emännät mainitsevat haluamansa määrän ja saatuaan maksavat sen.
+Hevonen, joka jo hyvin tuntee piirinsä, on sillä välin hölkännyt
+seuraavan tilaajan ovelle, joten miehen täytyy juosta perässä. Niin
+sanottujen »apartment-talojen», joissa asuu useampia perheitä, portilla
+saattaa nähdä tusinan verran jo illalla sinne pantuja ruukkuja ja
+tuoppeja, joihin nuori ja hyvämuistinen maitomies nyt yksikseen mittaa,
+mihin neljänneslitran, mihin puoli litraa. Australialaiset eivät näet
+juo maitoa, vaikka karjanhoito onkin yksi heidän pääelinkeinojaan, vaan
+tehdään suurin osa maitoa voiksi. Nämä aamutilaukset ovat vain teen
+valkaisuksi ja lapsia varten.
+
+Vastenmielinen puoli tässä aamuisessa näytelmässä on se huolimattomuus,
+jolla maidonmyyjä suorittaa askareensa. Takitta ja hatutta mies juoksee
+pitkin katua kanneton maitohinkki kädessä ja palava savuke suussa.
+Tuoksuen vahvasti hevoselta — usein vielä lisäksi hevosenjätteitä
+kengissä ja juoksun vuoksi hikoillen, hän mittailee reippain ottein
+maitoa eikä paljoja piittaa, vaikka paksusta capstanista vähän varisee
+tuhkaakin maidon sekaan. Ja ostajatkin näyttävät tyytyväisiltä —
+brittiläisinä kai arvelevat, että kun niin on ollut, niin niin pitää
+olla!
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ruokatavarakaupat ovat Australiassa samalla sekatavaramyymälöitä
+mitä laajimmassa merkityksessä. Australialaisesta sekatavarakaupasta
+voidaan todellakin ostaa melkein kaikkea, mitä taloudessa tarvitaan,
+vaahtoviinistä lamppuöljyyn ja punaisesta etikasta inkivääriin saakka —
+ja kaikkea tätä yhdestä ja samasta huoneesta. Brittiläiset itse sanovat
+tällaista perinnäistapaista myymälää _grocery_ksi, ja ovat ne enemmän
+tai vähemmän samannäköisiä kaikkialla laajassa brittein valtakunnassa.
+Siellä täällä on sentään olemassa jokin erikoismyymäläkin, kuten liha-,
+leipä-, hedelmä- ja vihanneskauppoja, joista viimeksimainituista
+nykyaikaisimmat jo ripustavat seinilleen julisteita, joissa uuteen
+ravintoainelakiin viitaten yleisöä kielletään koskettelemasta
+ravintoaineita, joita ei osteta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australialaiset ovat suuria lihansyöjiä; siinä taidossa heille tuskin
+vetävät vertoja muut kuin uusseelantilaiset. Monet heistä syövät lihaa
+kolmekin kertaa päivässä. Päivän ensimmäinen ateria, joka syödään heti
+noustua, on paistettua liikkiötä ja kaksi paistettua munaa. Se on
+brittiläisten kansallisruoka, jota heidän pitää saada säännöllisesti
+niin päiväntasaajan helteessä kuin napaseutujen pakkasessa. Sitten
+seuraa lounas, jota australialaiset myöskin kutsuvat päivälliseksi
+ja johon pitää välttämättä sisältyä lihaa (ellei satu olemaan
+perjantai, katolinuskoisten paastopäivä). Sen jälkeen seuraa välipala,
+iltapäivätee sandwich-voileipineen tai leivoksineen. Kello kuudelta
+syödään päivän tärkein ateria, jota eurooppalaiset sanovat joko
+päivälliseksi tai illalliseksi, mutta jota australialaiset jostakin
+käsittämättömästä syystä kutsuvat »teeksi» (vaikka väkevä tee on
+pöytäjuomana päivän muillakin aterioilla). Monet heistä syövät vielä
+teatterista tultuaan illallisen, supper, kalaa, ostereita tai jotakin
+muuta kevyttä. Samaa vahvaa ravintojärjestystä he noudattavat kautta
+vuoden. Joulunakin, joka Australiassa on vuoden kuumimpia päiviä,
+täytyy heidän saada perinnäiset »_roast beef_insä» ja »_pudding_insa».
+
+       *       *       *       *       *
+
+Katuelämä australialaisessa kaupungissa ei eroa suurestikaan
+eurooppalaisten suurkaupunkien elämästä, paitsi lounastunnilla,
+kahdentoista ja yhden välillä. Ruokailuloma tehtaissa, myymälöissä
+ja tavarataloissa on yleensä lyhyt, tavallisesti puoli tuntia tai
+kolme neljännestä, harvoin täysitunti; ruokailulomat ovat näin lyhyet
+sen vuoksi, että työväki saisi vapaan lauantain tai että toimipaikat
+voitaisiin pitää suljettuina ainakin puoleltapäivin pyhän aattona.
+
+Tämän keskipäivänhetken aikana on australialaisen suurkaupungin
+kaduilla nähtävänä mitä hullunkurisimpia näytelmiä. Heti kun kello on
+lyönyt kaksitoista, ryntäävät niin nuoret kuin aikuisetkin tehtaista
+ja työpajoista lähimmälle katukäytävälle ja alkavat aukoa eväitään,
+jotka ovat käärityt joko lautasliinaan tai vanhaan sanomalehteen
+riippuen hygieenisestä tasosta asianomaisen kodissa. Joku asiapojista
+tai nuorimmista oppipojista on etukäteen saanut tehtäväkseen keittää
+öljykanisterista tekaistussa keittoastiassa teetä koko henkilökuntaa
+varten, ja tästä yhteisestä varastosta kukin nyt ammentaa kuppiinsa
+tai tuoppiinsa maidolla vaalennettua väkevää teetä australialaisten
+kansallisjuomaa.
+
+Voileivät on pian syöty, ja niukasta ajasta on vielä jäljellä
+neljännestuntinen, joka olisi käytettävä mahdollisimman hyödyllisesti.
+Pojat ottavat esille jalkapallon — tiiviiksi sullottu paperi- tai
+räsytukko kelpaa näin tilapäistarkoitukseen — ja tuotapikaa on
+käynnissä kiivas peli, jossa ei paljon välitetä ikkunoista eikä
+ohikiitävistä ajoneuvoista. Tietysti ei näitä näytelmiä voida
+esittää pääkaduilla, mutta eipä siellä ole tehtaitakaan. Muuten on
+jalkapallohulluus niin australialaisten nuorukaisten veressä, etteivät
+he voi olla potkaisematta mitä tahansa kohdalle sattuvaa tarpeeksi
+kevyttä esinettä.
+
+Miehet sensijaan ryhmittyvät jonkin lähellä olevan kulman taakse
+ja ryhtyvät lyömään korttia, usein suurinkin panoksin tai pelaavat
+australialaista »kruunaa ja klaavaa». Vanhemmat miehet taas jatkavat
+aamulehtensä lukemista siitä, mihin aamuisen junamatkan päättyessä piti
+keskeyttää. Tytöt ovat etsineet itselleen istuinpaikan pohjakerroksen
+ikkunapienoilla tai sellaisten puutteessa katukäytävällä ja lukevat
+ahmien romaanejaan. Sadepäivinä he kaikki sensijaan aterioivat
+likaisissa ja pölyisissä työhuoneissa. Mitään lakipykälää tai säädöstä,
+joka kieltäisi työhuoneissa aterioimisen, ei ole.
+
+Koomillisinta osaa tässä sivukaupungin katuelämässä esittävät
+kuormavaunujen ajajat. Heidän vaununsa ovat jykeviä, kantokyvyltään
+useampia tonneja, ja niiden eteen saattaa olla valjastettuina
+kuusikin suurikokoista hevosta. He liikkuvat tavallisesti kolmen,
+neljän vaunuparin ryhmissä, ja missä tahansa he sattuvatkaan olemaan
+kellon lyödessä kaksitoista, siihen he pysähtyvät leveimpien
+sikäläisten katujen keskusta on varattu autojen ja muiden ajoneuvojen
+seisahduttamista varten — ottavat esille teekanisterinsa ja kuivia
+kalikoita ja, ellei lähistölle satu rakenteilla olevaa taloa tai
+kadunkorjaajain leiriä, joilla teevalkea olisi jo palamassa, tekevät
+ajurit tulen vaikka omiin vaunuihinsa. Kokoontuneina aterioimaan
+samoihin vaunuihin jatkavat hekin murkinatuntiansa korttia lyöden.
+Ohikulkijat ovat tottuneet näihin näytelmiin eikä poliisikaan mahda
+miehille mitään, niin kauan kuin nämä eivät laskeudu kadulle pelaamaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Huolimatta kymmenistä eri uskonnoistaan ja tuhansista kirkoistaan
+australialaiset eivät piittaa paljoakaan uskonnollisista
+juhlapäivistä. Joulupäivä on ainoa juhlapäivä, joka on rinnastettu
+tavallisten sunnuntaipäivien arvoiseksi. Juhlapäivät sellaiset kuin
+uudenvuodenpäivä, pitkäperjantai ja pääsiäispäivä ovat tosin virallisia
+vapaapäiviä, mutta suurin osa kansaa ei kunnioita niitä minään
+juhlapäivinä: kaikki kapakat ovat avoinna ja täynnä väkeä, teatterit
+ja elokuvat näyttelevät — ja kansa huvittelee. Sellaisista päivistä
+kuin loppiainen, helatorstai, helluntai ja Johannes Kastajan päivä ei
+tiedetä mitään. Mutta jos uskonnollisten juhlapäivien vietto lyödään
+laimin, kunnioitetaan tavallisia sunnuntaipäiviä sitä hartaammin ja
+niiden viettoa valvotaan mitä ankarimmin.
+
+On vaikea kuvitella ja melkein mahdoton asutuilta seuduilta löytää
+rauhallisempaa paikkaa kuin jonkin australialaisen suurkaupungin
+keskusta sunnuntaisena aamupäivänä: ei elävää olentoa näkyvissä,
+vain aurinko ja suuret kivitalot. Kauan kuljettuasi autioita katuja
+voit nähdä kiinalaisen pesijän astelevan sunnuntaipukimissaan tai
+matkailuauton kiitävän halki kaupungin aivan kuin peläten pysähtyä
+jättiläisen kivimuurien väliin. Luonnon laajoissa ja koskemattomissa
+temppeleissä hiljaisuus huojentaa ja rauhoittaa väsyneitä hermoja,
+mutta täällä, missä jokainen kappale puhuu tekniikan kosketuksesta ja
+ihmisen läsnäolosta, moinen täydellinen äänettömyys herättää ikävän ja
+vastenmielisyyden tunteen. Vasta iltapäivällä ilmaantuu kaduille jonkin
+verran elämää: jotkin harvat raitiotievaunut aloittavat vuoronsa,
+kirkkokansaa ja museonkävijöitä alkaa näkyä. Teatterit, elokuvat ja
+muut huvitilaisuudet ovat kuitenkin suljetut. Tupakkaa ei saa ostaa
+mistään. Vain harvat kahvilat ja ravintolat ovat avoinna sunnuntaisin
+— koroitetuin hinnoin nekin. Yhtä hiljaisia ne ovat kaikki: Sydney,
+Melbourne, Brisbane, Adelaide, Perth, Hobart, puhumattakaan
+maaseutukaupungeista. Kahdesta suurimmasta näyttää Melbournella olevan
+ennätys tässä sunnuntaisessa puritaanisuudessa, Sydneyn osoittaessa
+vilkkaampaa taipumusta nykyaikaisuuteen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kamppailu olemassaolosta ei ole Australiassa niin ankara kuin Euroopan
+maissa. Palkat ovat korkeammat ja elintarpeet tuskin kalliimmat
+kuin »vanhassa maailmassa». Suhteellisesti helppo elämä ei voi olla
+vaikuttamatta kansan luonteeseen: pohjaltaan heikot luonteet ovat
+vaarassa vaipua kevytmielisyyteen ja lujemmatkin luonteet tuntevat
+kiusausta heittäytyä antaamennä-polkan pyörteisiin. Aika ei ole rahaa
+Australiassa: niin miehet kuin naisetkin ovat kärkkäitä asiattomaan
+lörpöttelyyn. Täsmällisyyttä ei harrasteta; australialaiset odottavat
+ja odotuttavat näköjään mielellään toisiaan, sitä todistaa eräs heidän
+mielilauseensakin: »_Oh, tons of time!_» (Aikaa on tonnittain.) Pieni
+valaiseva esimerkki tästä lienee paikallaan:
+
+Toisella tämän kirjan kirjoittajista oli kohtaus nuoren australiattaren
+kanssa määrätyssä kadunkulmassa. Piti mennä yhdessä lounaalle. Odotin
+kärsivällisesti viisitoista minuuttia ja päättelin, että neitoselle oli
+tullut voittamaton este. Menin lähimpään ravintolaan ja nautin lounaani
+yksin. Kun sitten runsaan puolen tunnin kuluttua palasin takaisin
+samaa tietä, löysin hämmästyksekseni neitosen vuorostaan odottamassa
+minua. Hän oli tullut kohtauspaikalle vain puoli tuntia liian
+myöhään ja luullen minun myöhästyvän vieläkin enemmän oli ruvennut
+vuorostaan odottamaan. Vastaukseksi ihmettelyyni selitti neitonen, että
+australialaiset mielellään odottavat ihmistä, josta he pitävät.
+
+Australialaisilla ei ole harvoja poikkeuksia lukuunottamatta
+luovan mielen kunnianhimoa eikä innostusta suurtöihin, paitsi
+urheilusaavutuksiin. Nuorukaisten kunnianhimo on ensin moottoripyörä
+ja sitten auto; iän karttuessa ja tulojen lisääntyessä alkavat he
+haaveilla matkaa maapallon ympäri ja sen suoritettuaan kertoilevat
+mielellään epäileville kuulijoilleen muiden maiden ihmeistä. Siinä
+tyypillisen australialaisen elämän ohjelma! Miksi ylenmäärin
+ponnistella? Miksi tavoitella maailmanmainetta, kun kaikki jo on
+parasta Australiassa!
+
+
+
+
+URHEILU AUSTRALIASSA.
+
+
+Liioittelemisen vaaratta voidaan sanoa, että urheilu käsittää
+viisikymmentä prosenttia useimpien australialaisten mentaalisesta
+maailmasta. Koko ilmakehä on siellä urheilun kyllästämä; ajatellaan
+ja puhutaan urheilusta; urheilu täyttää useita sivuja suurissa
+päivälehdissä. Niinpä australialainen sanomalehtimyyjä ei mainostakaan
+lehtiään jotakin vakavaa poliittista kriisiä tai pankkiryöstöä
+toitottaen, vaan vakuuttaa kurkku käheänä innostuksesta lehtensä
+sisältävän päivän tuoreimmat urheilutiedot — ja niin tapahtuu joka
+arkipäivä kautta vuoden.
+
+Taitava nyrkkeilijä on Australiassa aina kansanomaisempi ja myöskin
+kunnioitetumpi kuin esimerkiksi etevä taidemaalari. Kilpahevonen,
+jota muuten mainitaan asemosanalla »hän», voi myöskin olla hyvin
+kansanomainen ja ihailtu.
+
+Ei se sentään lopultakaan ole niin ihmeellistä, kun muistetaan, että
+on puhe aurinkoisesta Australiasta. Ensinnäkin on urheilunhalu veressä
+kaikilla brittiläisillä ja toiseksi sikäläinen luonto ja ilmasto
+suoraan sanoen yllyttävät urheilemaan. Tilaisuus ulkoilmaurheiluun on
+aina kautta vuoden. Jokaisella kunnalla on omat urheilukerhonsa ja
+-seuransa, samoin varaa jokainen nuori kunta laajat alueet vastaisia
+urheilu- ja kävelykenttiä varten, usein aivan kaupungin keskustasta tai
+muuten arvokkailta paikoilta. Merenrantakaupungeissa ovat niinikään
+kauneimmat rannat varatut vapaiksi kylpyrannoiksi.
+
+Lauantai on urheilun suuri päivä. Tehtaat, virastot ja myymälät
+suljetaan puoleltapäivin. Useat tehtaat pidetään suljettuina koko
+lauantaipäivän: työmiehet työskentelevät mieluimmin useampia tunteja
+muina päivinä saadakseen kokonaan vapaan urheilupäivän. Joka lauantai
+järjestetään eri esikaupunkien urheilukentillä monia kilpailuja.
+Tärkeimmille linjoille varataan ylimääräisiä junia ja raitiovaunuja.
+
+Sanaa »urheilu» käytetään Australiassa aivan liian laveassa
+merkityksessä. Uhkapelit, esimerkiksi, ovat kaikki urheilua.
+Kansanomaisin näistä »urheilulajeista» on _two up_ (kaksi ylös); peli
+on täysin onnenpeliä eikä kysy mitään taitavuutta: kolme, neljä tai
+useampiakin osanottajia seisoo piirissä ja kukin heittää vuoron perään
+kaksi kuparilanttia ilmaan; katselijat lyövät kukin esillepanemansa
+summan vetoa, että molemmat tai ainakin toinen rahoista putoo maahan
+»kruuna» tai »klaava» ylöspäin. Huolimatta siitä — tai ehkä juuri
+senvuoksi — että peli on laissa kielletty, pelataan sitä kaikkialla:
+tehtaissa aamiaistunneilla pienistä summista ja salaisissa kerhoissa,
+paksuilla matoilla verhotuissa huoneissa satojen puntien suuruisin
+panoksin. Sanaa »urheilu» käytetään myöskin laatusanana luonnetta
+kuvattaessa; esimerkiksi jos mies on rohkea ja hieman tuhlaavainen,
+mutta muuten käytökseltään moitteeton, kutsutaan häntä »hyväksi
+urheilijaksi» (good sport).
+
+Kansanomaisimpia todellisia urheilulajeja on jalkapallopeli, jota
+pelataan kolmen eri järjestelmän mukaan: kahta näistä pelataan
+pyöreällä pallolla, kuten Euroopassa, ja sanotaan toista niistä
+Socceriksi ja toista »_British Association_iksi»; suosituin muutamissa
+valtioissa on kuitenkin kolmas, _Rugby_-niminen peli, jonka soikeata
+palloa on lupa käsinkin koskettaa. Jalkapalloa pelataan Australiassa
+talvella. Joka lauantai-iltapäiväksi järjestetään kilpailuja eri
+esikaupunkien kesken. Kymmeniä tuhansia katsojia saapuu pelikentille;
+erikoisia jalkapallolehtiä julkaistaan; huudetaan ja lyödään vetoa
+pisteistä.
+
+Kriketti on, jos mahdollista, vielä suositumpi kuin jalkapallo. Syystä
+voidaan krikettiä sanoa Australian kansallisimmaksi urheiluleikiksi.
+Kaikki Australian »toivot» kasvavat kuvaannollisesti puhuen
+krikettimaila kädessä. Jokaisella koululla on oma krikettijoukkueensa,
+kullakin kaupungilla krikettikerhonsa ja joka valtiolla oma
+krikettiliittonsa, jotka liitot sitten yhteisesti valitsevat
+vuosittain valiojoukon taitavimpia pelaajia edustamaan koko maata
+otteluissa Englantia, Etelä-Afrikkaa tai Uutta Seelantia vastaan.
+Näiden kansainvälisten kilpailujen aikana on Australiassa sähköä
+ilmassa: sadat tuhannet kokoontuvat silloin stadionille hartaina ja
+jännittyneinä seuraamaan pelin kulkua ja tuntevat itsensä syvästi
+loukatuiksi, jos pelaajista joku sattuu tekemään virheen. Jo viikkoja
+ennen maaottelua kriketti on yleisenä puheenaiheena kautta maan,
+kilpailujen jälkeen riittää siitä vielä puhetta ja arvostelua pitkiksi
+ajoiksi, puhumattakaan itse kilpailuviikosta, jolloin kriketti
+ja pisteet ovat jokaisen kielenpäässä; ventovieraiden ihmisten
+kesken sukeutuu mielipiteiden vaihtoa kummankin pelaajapuolen
+mahdollisuuksista; kaduilla ja raitiovaunuissa kysyvät ohikulkijat
+ilman muuta: »Kuinka on pisteiden laita tällä hetkellä?»
+
+Iäkkäämmät australialaiset taasen ovat innostuneita golfinpelaajia
+ja keilaajia; kaikissa vähänkin taajaan asutuissa yhteiskunnissa on
+näidenkin urheilulajien harrastajilla omat kerhonsa ja ratansa, joiden
+toiminta on varsin vilkasta kesäiseen aikaan. Tennistä sensijaan
+pelataan kautta vuoden, ja melkein jokaisella varakkaalla perheellä
+onkin oma tenniskenttänsä.
+
+Australian kaikkien kuuden valtion pääkaupungit sijaitsevat
+merenrannalla. Eipä siis ihme jos »vesiurheilu» onkin siellä hyvin
+edustettuna. — Purjehdus on suuressa suosiossa, yksin Sydneyn satamassa
+on satoja kuttereita ankkurissa. — Soutua harrastetaan myöskin;
+Melbournessa vietetään vuosittain jokikarnevaaleja »Henley-on-Yarra»,
+jolloin korkeakoulujen ja soutukerhojen parhaat venekunnat ottelevat
+mestaruudesta, Yarra-joen reunojen ja rantojen ollessa kirjavinaan
+loistavin värein ja kukin koristettuja veneitä ja katsojia.
+
+Tuskin missään muussa maassa on uintiharrastus niin yleistä kuin
+Australiassa, missä merivesi on useimmilla seuduilla uintilämmintä läpi
+vuoden ja missä suuret merikylpylät, laajat hiekkarannat ja aamusta
+iltaan paahtava aurinko tekevät tämän urheilun harrastamisen kaikille
+niin mieluisaksi. Aukeilla rannoilla, missä valtameren hyökyharjat
+pääsevät eheinä rantaveteen, on aaltoratsastus varsinkin poikien
+mieliurheilua.
+
+Kalastusta ja metsästystä harjoitetaan myöskin. Valtameret kätkevät
+monia merkillisiä ja eurooppalaiselle outoja, mutta silti hyvänmakuisia
+kaloja; lohia ja taimenia on sitäpaitsi istutettu järviin ja jokiin. —
+Metsästys on Australiassa kuitenkin pääasiallisesti rikkaiden urheilua,
+ellei oteta lukuun Australian maanvaivan, miljooniin sikiytyneen
+kaniinin metsästystä. Jäniksiä ja kettuja on myöskin jonkin verran.
+Harvoista petoeläimistä on _dingo_, villikoira, mainittavin. Kengurun
+metsästys asutuilla seuduilla kuuluu jo menneisyyteen, jossakin
+asumattomilla aroilla saattaa vielä tavata vapaana tämän Australian
+tunnusmerkillisimmän eläimen.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Autoilusta uhkaa pian tulla toinen kansallisurheilu − ensimmäisen
+esitämme kohta. Koko maassa on 640 000 kilometriä tietä, josta suurin
+osa on makadamoitua ja hyvin hoidettua. Autojen korkean tullin vuoksi
+tämä urheilulaji ei ole vielä päässyt kehittymään niin kansanomaiseksi
+kuin Amerikassa, ollen Australia kuitenkin jo nytkin järjestyksessä
+kuudes maailman autorikkaimpia maita. Viime vuosina ovat useatkin
+uskalikot siellä taivaltaneet autoillaan mantereen halki ja poikki,
+kaikkiin neljään suuntaan.
+
+_Picnic_, retkeily, on hyvin yleinen sana ja paljon noudatettu käsite
+Australiassa. Varhain sunnuntaiaamuisin, jolloin kaikenlainen muu
+liikenne on keskeytetty, lähtee kaupungista erikoisia picnic-junia
+maaseudulle. Junat ovat tupaten täynnä iloista ja äänekästä
+nuorisoa, kaikilla eväslaukku ja jollakin retkueen jäsenistä
+_bili-can_, teekanisteri — australialaisen tärkein matkavaruste —
+mukanaan. Seuraa parin tunnin junamatka jollekin auringonpaahteessa
+uinuvalle maaseutuasemalle ja sieltä usein monenkin tunnin kävely
+— australialaiset pitävät kovin kävelystä — johonkin jokilaaksoon,
+missä tiedetään olevan sen verran vettä, että voidaan keittää kovasti
+kaivattua teetä. Siellä sitten kulutetaan päivä seuraleikkejä hyppien
+tai metsässä käyskennellen. Autoilijat sensijaan ajavat muita teitä
+omilla ajoneuvoillaan; toiset purjehtivat kuttereillaan tai matkustavat
+saaristolaivoissa. Mutta kaikilla näyttää olevan yksi yhteinen
+päämäärä: pois kaupungista sunnuntaiksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kuulostanee hieman oudolta puhua talviurheilusta Australiassa.
+Tilaisuutta talviurheiluunkin tässä »ikuisen kesän» maassa kuitenkin
+on, ja pidetään sitä siellä, kuten arvata sopii, suuressa arvossa.
+Paitsi Tasmanian vuoristojärviä, jotka ovat jäässä useamman kuukauden
+ajan ja jonne varakkaat luistelun harrastajat matkustavat vaihtelua
+etsimään, on kummassakin suurkaupungissa, sekä Melbournessa että
+Sydneyssä talvikuukausina avara keinotekoisesti valmistettu luistinrata
+jonne luistelunhaluinen nuoriso iltaisin rientää. Hieman kallista huvia
+kuitenkin, sillä kertapiletti ja luistimien vuokra tekevät noin 60
+markkaa.
+
+Urheilulajit, joissa lumi on välttämätön, eivät ole niin käsien
+ulottuvilla kuin keinotekoisella jäällä tapahtuva urheilu, paitsi
+tietysti Tasmaniassa, missä lumi kestää vuoristossa lähes neljä
+kuukautta. Lunta on kuitenkin itse mantereellakin: Mount Buffalo
+Viktoriassa ja Mount Kosciusko Uudessa Etelä-Walesissa ovat
+mantereen lumirikkaimmat vuoristot. Molemmat ovat tunnettuja
+talviurheilupaikkoja. Varsinkin Mount Buffalo, joka sijaitsee vain
+muutaman tunnin automatkan päässä Melbournesta, on hyvin suosittu
+talvioleskelupaikka. Vuorelle rakennettu suuri hotelli tarjoaa asunnon
+ja mukavuuden kesän lapsille, jotka haluavat muutaman viikon ajan
+hengittää raitista talvi-ilmaa. Hotellin urheilunopettajat antavat
+opetusta hiihdossa ja mäenlaskussa, ja kun urheilijat sitten palaavat
+koteihinsa ja virastoihinsa, on heillä kertomaista pitkiksi ajoiksi.
+
+Atleettisia ja olympiaadi-urheilulajeja, kuten juoksuja, hyppyjä,
+heittoja y.m., australialaiset eivät erikoisemmin harrasta. Vain
+urheiluseurojen innokkaimpien jäsenten joukosta löytää joitakin näiden
+lajien edustajia. Painia tosin harrastetaan jonkin verran. Nyrkkeily
+sensijaan on hyvin kansanomaista, kuten kaikissa brittiläisissä maissa:
+amerikkalaisia, filippiiniläisiä ja neekerinyrkkeilijöitä kutsutaan
+usein vierailemaan, jotta Australian nyrkkeilynhaluiset nuoret miehet
+saisivat tilaisuuden näytellä taitoaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australialaisten todellinen kansallisurheilu on kuitenkin —
+_hevoskilpailut_. Liioittelemisen vaaratta voidaan väittää, ettei
+tämä »urheilu» ole missään muussa maassa levinnyt niin yleiseksi
+kuin Australiassa. Miltei jokainen australialainen myötävaikuttaa
+jollakin tavoin tässä kansallisurheilussa, ja tuhansien toimeentulo on
+siitä kokonaan riippuvainen; se on luonut erikoisia kansanluokkia ja
+pystyttänyt uusia ammattialoja ja teollisuudenhaaroja.
+
+Kilpahevoset, niiden omistajat ja harjoittajat, ratsastajat
+(_jockeys_), vedonhyväksyjät (_bookmakers_), ammattimaiset ja
+satunnaiset vedonlyöjät (_punters_), virkailijat ja tyhjäntoimittajat —
+siinä australialaisten kilpa-ajojen pääosien näyttelijät. Esitelkäämme
+ne tässä arvojärjestyksessä:
+
+Australian ilmasto on hyvin soveliasta rotuhevosten kasvattamiselle;
+niinpä siellä onkin kasvatettu useita kuuluisuuksia, jotka ovat
+aikoinaan olleet tunnetut hevosmiespiireissä kautta maailman. Suurimpia
+hevoskuuluisuuksia kunnioitetaan vielä niiden kuolemankin jälkeen
+— niiden luurangot nimittäin säilytetään kotikaupungin museossa.
+Kaikki kilpa-ajot ovat tasoitusajoja (_handicap_), joissa kunkin
+hevosen kantamaa satulapainoa lisätään sen aikaisemmissa ajoissa
+saavuttamien tulosten perusteella, mikä maallikosta tuntuu hyvin
+epäoikeudenmukaiselta hevosia kohtaan. Mutta ilman sitä ei koko
+kilpa-ajojen tärkein tarkoitus, vedonlyönti, olisi mahdollinenkaan.
+
+Hevosenomistajaksi kelpaa kuka tahansa, jolla vain on tarpeeksi
+rahaa. Harjoittajat ovat »hevosmaisia» yksilöitä, jotka pitävät
+väkevistä sikareista ja loistavanvärisistä liiveistä.— Seuraavat
+tärkeydessä ovat ratsastajat, hennot, pienikasvuiset miehet, jotka
+tarkkaavainen katselija niin helposti erottaa muista suurenkin
+kaupungin katuvilinässä: hehän ovat syntyneet ammattiansa varten!
+Vähän työtä ja hyvä palkka. Tärkein tehtävä ajojen väliaikoina: maata
+turkkilaissaunassa ja laihdutella ruumistaan.
+
+Vedonhyväksyjät ovat myöskin kiintoisia ja tärkeitä tekijöitä. Heitä
+on paljon, suuria ja pieniä; suuret toimivat viranomaisten luvalla ja
+ovat tavattavissa joko kojuissaan radalla tai kaupunkitoimistoissaan;
+pienillä ei ole viranomaisten lupaa, vaan he toimivat joko julkisesti
+vedonhyväksyjäin apulaisina tai salassa itsenäisesti ja ovat
+muuten tavattavissa kaikkialla. Vedonhyväksyjät arvioivat kunkin
+hevosen mahdollisuudet sen jälkeen, kun virkailijat ovat määränneet
+tasoituspainot. Nämä vedonhyväksyjät eivät ole erikoisesti suuren
+yleisön suosiossa, mutta he ansaitsevat hyvin.
+
+Ammattimaisilla vedonlyöjillä ei yleensä ole yhtäläisiä rikastumisen
+mahdollisuuksia kuin vedonhyväksyjillä. Ensinmainitut ovat suurimmalta
+osalta laiskoja tyhjäntoimittajia, jotka ovat joko perinnön kautta
+tai muuten ansiottomasti saaneet jonkin verran alkupääomaa ja sitten
+havainneet ammattimaisen vedonlyönnin mukavimmaksi elintavaksi.
+He käyvät kaikissa kilpa-ajoissa, laskevat ja koettelevat eri
+järjestelmiä ja päätyvät useimmiten köyhyyteen. — Tilapäinen vedonlyöjä
+taasen voi olla kuka tahansa, jolla vain on muutama shillinki
+tuhlattavaksi. Satunnaisten vedonlyöjäin ei suinkaan tarvitse lähteä
+varta vasten radalle saadakseen tilaisuuden päästä rahoistaan, sillä
+vedonhyväksyjäin asiamiehiä on kaikkialla, virastoissa, työhuoneissa ja
+tehtaissa.
+
+Virkailijat, joiden tehtävänä on mitata ja punnita sekä hevoset
+että ratsastajat, huolehtivat myöskin valtionsa monisatapäisen
+juoksijalauman kirjaamisesta ja pitävät vaarin, ettei hevosia
+salakuljeteta kilpailuihin väärillä nimillä.
+
+Siis kaikin puolin hyvin tärkeä laitos.
+
+Suurissa metropoleissa, kuten Melbournessa ja Sydneyssä, järjestetään
+kilpa-ajoja melkein kaikkina arkipäivinä. Lauantaina tapahtuvat
+kuitenkin viikon tärkeimmät ajot. Jo aamupäivällä ilmaantuu
+vilkkaimpien katujen risteyksiin huonosti pukeutuneita olioita, jotka
+tarjoavat kaupaksi kilpa-ajojen ohjelmia ja varta vasten julkaistuja
+lehtiä, joissa annetaan tärkeimmät tiedot osallistuvista hevosista
+ja ratsastajista sekä vihjauksia »todennäköisistä» voittajista ja
+sijoittautumisista. Muualla maailmassa — paitsi tietysti Englannissa —
+vanhanaikaisiksi käyneitä, korkeita kuomukärryjä seisoo katuvierillä
+pitkissä riveissä rinnan nykyaikaisten linja-autojen kanssa, ja
+sekä ajajat että kuljettajat huutavat käheällä äänellä jotakin
+käsittämätöntä, jonka pitäisi merkitä niin ja niin monta shillinkiä
+sille ja sille ajoradalle. Naiset, jotka ovat katsojien suurena ja
+tärkeänä osana kilpa-ajoissa, valmistautuvat viimeisen muodin poimuihin
+pukeutuen näihin lauantai-iltapäivän kilpailuihin. Pariksi, kolmeksi
+tunniksi jää kaupunki melkein autioksi, kunnes kansanjoukot hämärän
+tullen palaavat kilpa-ajoista, ja samaan aikaan ilmaantuvat kaduille
+sanomalehtimyyjätkin huutaen »viimeisiä tuloksia».
+
+Suurten, ajanmukaisten hippodromien rakentamiseen uhrataan Australiassa
+miljoonia puntia, sillä jokaisella kaupungilla pitää olla oma
+ratansa. Niinkin eristetyssä paikassa kuin Uuden Britannian saarella,
+Australian Uudessa Guineassa, jonka ainoassa kaupungissa asuu 500
+eurooppalaista, kilpa-ajoradan rakentaminen oli australialaisten
+ensimmäisiä tehtäviä heidän saatuaan maan haltuunsa. Koko Australian
+suurenmoisin kilpa-ajorata on Viktoriassa, lähellä Melbournea
+sijaitseva Flemingtonin rata, missä muun muassa kuuluisat »Melbourne
+Cup»-kilpa-ajot pannaan toimeen joka vuosi marraskuussa. Nämä
+kilpailut, joihin osallistuvat maan parhaat rotuhevoset — lähetetäänpä
+niihin juoksijoita aina Uudesta Seelannista ja Intiasta saakka —
+houkuttelevat liikkeelle pariinsataantuhanteen nousevan katsojajoukon.
+Päivä, joka on aina marraskuun ensimmäinen tiistai, on juhlapäivä
+Melbournessa. Voittajahevosen palkinto on noin 2 miljoonaa Suomen
+markkaa, mutta saattaa hevosen omistaja hyvässä tapauksessa voittaa
+vielä suurempia summia vedonlyönnillä. Satumaiset summat vaihtavat
+sinä päivänä omistajia, sillä jokainen läsnäolija tahtoo lyödä vetoa
+voittajaksi uskomansa hevosen puolesta.
+
+Tämä tavaton innostus kilpa-ajoihin ei johdu suinkaan yksinomaan
+hevosurheilun harrastuksesta, vaan suurimmalta osalta itsekkäistä
+syistä. Suurin osa australialaisia lyö vetoa vähintään kerran viikossa
+jonkin suosikkihevosen puolesta. Tämä kuumeinen vedonlyönninhimo
+on synnyttänyt tuhansia viikoittain järjestettäviä laittomia
+kilvanajoarpajaisia, joissa kaikissa arvat myydään aina loppuun.
+Tasmania on ainoa valtio, joka sallii tällaisten arpajaisten pidon:
+siellä onkin jo viidettäkymmentä vuotta järjestetty kerran tai kahdesti
+kuussa suurimpien mannermaalla tapahtuvien kilpa-ajojen yhteyteen
+maailmankuuluja _Tattersall's Sweep_-arpajaisia. Nämä arpajaiset,
+joissa ensimmäisenä palkintona on 5 000 puntaa eli noin miljoona
+markkaa, ovat ankarasti sakonalaiset mannermaalla: posti esimerkiksi ei
+toimita perille arpajaistoimistolle osoitettuja kirjeitä — jonka vuoksi
+toimistolla on satoja asiamiehiä Tasmaniassa — voivatpa kansalaiset
+muutamissa valtioissa saada sakkoakin, jos sattuvat voittamaan
+näissä arpajaisissa. Mutta kaikista asetuksista huolimatta myydään
+Tattersallin satatuhatta arpaa loppuun jo aikoja ennen vetopäivää.
+
+Australialainen ei nähtävästi voi luonnolleen mitään, hänen täytyy
+silloin tällöin lyödä vetoa. Kaksi australialaista ei yleensä väittele
+pitkiä aikoja eri mieltä ollessaan, he yksinkertaisesti lyövät vetoa.
+Kuvaava esimerkki tästä vedonlyönti-intohimosta: Kaksi metsätyömiestä
+on joutunut kaukaiseen ja eristettyyn metsäseutuun, missä ei ole
+kilpa-ajoja eikä tapahdu mitään muutakaan, mistä kannattaisi lyödä
+vetoa; elämä on yksitoikkoista kertausta päivästä toiseen. Eräänä
+unettomana yönä kuulevat metsämiehet yölinnun piipittävän: »Ti, ti,
+ti-ti!» milloin kerran, milloin kahdesti lyhyin väliajoin. Silloin
+kajahtaa yöhön kahdesta suusta:
+
+»Eläköön! Vihdoinkin jotakin, josta voi lyödä vetoa!»
+
+
+
+
+VALTIOMUOTO JA POLITIIKKA.
+
+
+Australia on demokraattinen maa, mikä erään epäilijän mukaan merkitsee
+sitä, että jokainen uskoo olevansa kanssaihmistensä yläpuolella. Varmaa
+ainakin on, että poliittiset johtajat eivät siellä ole erikoisemmin
+kunnioitettuja — sen huomaa jo äänenpainosta, millä sana »poliitikko»
+lausutaan. Parlamentin jäsenyys on useimpien kansalaisten mielestä
+pelkkä hyvin palkattu toimi, jonka asianomaiset koettavat pysyttää
+itsellään mahdollisimman kauan. Valtiomuotoa voidaan lyhyesti sanoa
+perustuslailliseksi federatiivimonarkiaksi, jossa on seitsemän
+parlamenttia, seitsemän ministeriötä niihin kuuluvine virkoineen
+ja seitsemän oppositiota, joiden päämääränä ovat nämä virat. Sekä
+liittovaltion että kunkin kuuden alusvaltion parlamentin jäsenet
+valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Äänestys on pakollinen
+liittovaltion sekä muutamien alusvaltioidenkin parlamenttivaaleissa.
+Eipä ihme, jos kansa onkin kyllästynyt politiikkaan.
+
+Valtiollisesta kehityksestä ja liittovaltion synnystä luemme lähemmin
+historiaa käsittelevässä luvussa. Huomaamme, että näillä kuudella
+valtiolla ei ole ollut suurtakaan yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja että
+liittoutumisaatteen ajajien on pitänyt tarkoin harkita ja tahdikkaasti
+esittää ehdotuksensa. Siksipä tämä federatiivinen liitto ei olekaan
+niin mahtava kuin monissa muissa maissa — valtiot ovat näet pidättäneet
+itselleen määräämisvallan monissa asioissa, niin että liittovaltion
+hallituksen mahti on tarkoin rajoitettu. Liittovaltio ja alusvaltio
+ovat kumpikin suvereenisia ja toisistaan riippumattomia. Tällainen
+järjestelmä voi tuntua oudolta ja epäkäytännölliseltä niistä, jotka
+ovat tottuneet yksivaltaiseen hallitusmuotoon; mutta pienoiskoossa
+sillä kuitenkin on rinnastuksensa minkä tahansa kaupungin hallinnossa,
+jonka asukkaiden ylimpänä käskijänä on valtio, mutta jonka oma hallitus
+— maistraatti — itsenäisenä ja valtiosta riippumattomana järjestää
+ja hoitaa kaupungin omat laitokset, kuten vesijohdon, likaviemärin,
+valaistuksen, raitiotiet sataman, poliisin, koulut, terveydenhoidon...
+josta kaikesta se myöskin verottaa kaupunkilaisia. Federatiivisen
+hallintomuodon tunnettuja esimerkkejä ovat Saksa, Sveitsi, Kanada,
+Brasilia ja Yhdysvallat.
+
+Australian Liittovaltion hallituksen huolehdittavina ovat
+puolustuslaitos (armeija ja laivasto), posti, lennätin, puhelin,
+tulli, kulutusvero, karanteeni, majakat ja luotsilaitos sekä suhteet
+ei-brittiläisten maiden kanssa, Valtiosääntö myöntää liittovaltiolle
+sitäpaitsi vielä joitakin muitakin hallintaoikeuksia (esimerkiksi
+oikeuden alusvaltion rautateihin), joihin se ei vielä ole ehtinyt
+puuttua. Alusvaltiot eivät ole kuitenkaan luovuttaneet rautateitään
+lukuunottamatta joitakin kannattamattomia ratoja; liittovaltio on
+sensijaan itse rakentanut ja rakentaa parhaillaan valtioiden välisiä
+ratoja.
+
+Liittovaltion (Commonwealth) vallanalaisissa asioissa ovat valtioiden
+omat lait voimassa, kunnes liittovaltio laatii uuden lain, joka sitten
+on pätevä kaikille valloille.
+
+Liittovaltion hallitukseen kuuluu: kenraalikuvernööri, jonka Englannin
+kuningas määrää, tavallisesti kolmesta kuuteen vuoteen kerrallaan,
+pääministeri ja ministeristö (kabinetti), joka on kokoonpantu
+alahuoneessa enemmistönä olevan puolueen jäsenistä, ja parlamentti,
+johon kuuluu ylähuone (senaatti) ja alahuone (edustajakamari).
+
+Jokaisella täysi-ikäisellä, s.o. kaksikymmentäyksi vuotta täyttäneellä
+miehellä ja naisella on äänioikeus molemmissa kamareissa. Ylähuoneeseen
+kuuluu kolmekymmentäkuusi senaattoria, jotka valitaan äänestyksellä
+kuusi kustakin valtiosta; puolet heistä eroaa joka kolmen vuoden
+kuluttua. Heidän vaaliaan varten muodostaa kukin valtio yhden
+äänestysalueen.
+
+Alahuoneeseen kuuluu lähes kaksi kertaa niin paljon jäseniä kuin
+senaattiin. Ne jakautuvat eri valtioiden kesken suhteellisesti
+asukasluvun mukaan. Alahuoneen jäsenten vaali toimitetaan siten,
+että valtiot jaetaan äänestysalueisiin, joista kukin valitsee yhden
+edustajan. Edustajat ovat parlamentissa kolme vuotta kerrallaan, ellei
+kenraalikuvernööri sillä välin syystä tai toisesta hajoita alahuonetta.
+
+Ministeristöön kuuluu seitsemän, joskus yhdeksänkin jäsentä
+kummastakin kamarista ja on se elinvoimainen niin kauan kuin sillä
+on alahuoneen enemmistön kannatus. Kenraalikuvernööri toimii melkein
+poikkeuksetta ministeristön ehdotusten mukaan. Hänen hyväksymisensä
+on välttämätön, ennenkuin parlamentin laatima laki astuu voimaan,
+hyvin harvoin sattuu, että hän itse kieltäytyy hyväksymästä jotakin
+lakiehdotusta, vaan lähettää sen sellaisessa tapauksessa Lontooseen
+kuninkaan ratkaistavaksi. Joskus voi sattua, ettei kuningaskaan
+alusmaaministerinsä neuvoa seuraten hyväksy ehdotusta, joka silloin
+raukeaa.
+
+Senaattorit ja alahuoneen jäsenet saavat palkkaa 1.000 puntaa vuodessa
+(lähes 200 000 Suomen markkaa). Ministeristön yhteinen vuosipalkka
+on 13 500 puntaa. Niin naiset kuin miehetkin voivat olla sekä
+liittovaltion että alusvaltion parlamentin jäseniä; mutta tähänastisten
+naispuolisten jäsenten lukumäärä on hyvin vähäinen.
+
+On luonnollista, että kahtaalle jakautuneen valtajärjestelmän
+vallitessa voi syntyä erimielisyyksiä vallan rajoista. Valtiosäännön
+tulkintaa ja valtaryhmien välillä syntyneiden kiistojen selvittelyä
+varten onkin olemassa ylin tuomioistuin, Australian Korkein Oikeus.
+Samaan korkeimpaan oikeuteen voidaan myöskin valittaa alempien
+oikeuslaitosten tekemistä päätöksistä, ja siitä voidaan vielä vedota
+kuninkaan Salaiseen Neuvoskuntaan Lontoossa.
+
+Kunkin alusvaltion valtiomuoto on pääpiirteissään samanlainen kuin itse
+liittovaltion. Kenraalikuvernööristä täysin riippumaton kuvernööri —
+kuninkaan määräämä hänkin ja tavallisesti joko tunnettu poliitikko
+tai arvohenkilö — hallitsee yhtäläisillä valtuuksilla lakiehdotusten
+hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi ja parlamentin hajoittamiseksi kuin
+kenraalikuvernööri. Kenraalikuvernööri ja kuvernöörit eivät yleensä
+ole erikoisemmin kansanomaisia; heidän työnsä on »kulissientakaista»
+eikä suuri yleisö kiinnitä heihin huomiota. Viime vuosina on useampaan
+kertaan esitetty vaatimus, että kuvernöörien virat täytettäisiin
+australialaisilla ja että vain kenraalikuvernööri olisi Englannista.
+Vaatimuksesta ei ole kuitenkaan vielä kehittynyt poliittista
+päivänkysymystä.
+
+Jokaisessa alusvaltiossa, Queenslandia lukuunottamatta, on
+kaksikamarinen parlamentti: alahuone, jonka kansa yhteisesti valitsee,
+ja ylähuone, jonka kaikissa muissa valtioissa paitsi Uudessa
+Etelä-Walesissa valitsevat tilalliset ja kiinteimistönomistajat.
+Uudessa Etelä-Walesissa ylähuoneen jäsenet ovat kuvernöörin valitsemia
+ja elinikäisiä; tämän kamarin poistaminen onkin siellä todellisena
+päivänkysymyksenä. Queenslandissa on samanlainen ylähuone poistettu jo
+useita vuosia sitten.
+
+Paitsi kuutta alusvaltiota liittovaltiolla on myöskin kuusi
+»alusmaata», jotka ovat täysin riippuvaisia siitä: Pohjoinen Territorio
+eli Pohjois-Australia, kuten mantereen pohjoisosaa nyttemmin
+nimitetään, Papua (entinen Brittiläinen Uusi-Guinea), Uusi-Guinea
+(entinen Saksan Uusi-Guinea), Norfolk ja Lord-Howe-saaret sekä
+Federatiivinen Territorio, jonne on hiljattain pystytetty liittovaltion
+uusi pääkaupunki Canberra. Pohjois-Australialla ja Papualla on
+kummallakin paikallinen neuvoskuntansa ja on ensinmainitulla sitäpaitsi
+oikeus lähettää parlamenttiin edustajakin, jolla ei kuitenkaan ole
+äänestysoikeutta, vaan ainoastaan puhevapaus. Mutta sekä Uuden Guinean
+mandaattialue että Federatiivinen Territorio elävät täydellisen
+itsevaltiuden alaisina: niiden täytyy osallistua veronmaksuihin, mutta
+ne eivät saa lähettää edustajia parlamenttiin.
+
+Kansanäänestyksiäkin pannaan joskus toimeen, mutta tavallisesti
+kansa hylkää kysymyksessä olevan lakiehdotuksen. Äänestysoikeus ei
+näet ole silloin sen korkeammassa kurssissa kuin parlamentinjäsenten
+vaaleissakaan: pakollista valtamerentakaista asepalvelusta
+koskevan lakiehdotuksen johdosta toimeenpannussa ensimmäisessä
+kansanäänestyksessä vain 85 prosenttia äänioikeutetuista käytti
+oikeuttaan huolimatta siitä, että kysymyksessä oli kriitillisin
+poliittinen kiista koko Australian historiassa.
+
+Käytännössä Australia elää Englannista riippumattomana vieläpä
+se verottaa emämaasta tuotettuja teollisuustuotteitakin. Tätä
+ulkonaista riippumattomuutta yhä korostaa Australialle myönnetty
+edustajapaikka Kansainliitossa, josta viimemainitusta seikasta on
+näyttänyt kehittyneen yksi pähkinä lisää kansainvälisen oikeuden
+asiantuntijoille. Täydellisestä riippumattomuudenkaipuusta voidaan
+tuskin puhua. Englannin side on niin väljä, että sitä tuskin tunnetaan
+eikä siinä suhteessa yleensä ajatella mitään muutosta. Jonkinlaista
+Englannin halveksumista on kuitenkin havaittavissa eräissä piireissä,
+sen syntymiseen ovat vaikuttaneet osaksi maailmansodasta palanneet
+sotilaat, osaksi yleinen tietämättömyys emämaan niinkuin muidenkin
+vieraiden maiden oloista. Pakollisesta oppivelvollisuudesta huolimatta
+väestöllä ei ole mitään halua kansallisen sivistystason parantamiseen
+eikä yleensä omaa ahdasta piiriä ulommaksi avartuvaa tiedonhalua.
+
+Jokaisessa suuressa poliittisessa kiistassa näyttelee uskonnollinen eli
+oikeammin tekouskonnollinen tunne tärkeätä osaa. Erimielisyyksiä syntyy
+pääasiallisesti katolilaisten ja protestanttien välillä. Puolueet
+syyttävät tavallisesti toisiaan, että vastustaja muka sotkee aina
+uskonnon politiikkaan sillä johtaakseen yksinkertaisia valitsijoita
+harhaan, ja että se-ja-se uskonnollinen järjestö tukee salaisesti
+puoluetta. Puhtaasti uskonnollisia puolueita ei maassa kuitenkaan ole.
+
+Tärkeimmät puolueet ovat työväenpuolue ja — porvaripuolueet. Viime
+vuosina tärkeäksi kasvanut agraaripuolue ajaa pääasiallisesti
+maatalousväestön etuja. Muut pienemmät puolueet ovat kaikki
+porvarillisia, mutta on niiden ohjelmassa paljon pieneläjienkin
+olojen parantamista tarkoittavia pykäliä, kuten yhä useampien
+teollisuus- ja tuotantoalojen siirtäminen joko osittain tai kokonaan
+valtion huostaan. Liittovaltiolla ja alusvaltioilla on nyt jo mitä
+moninaisimpia yrityksiä huolehdittavanaan: posti, lennätin, puhelin,
+rautatiet, raitiotiet, kansanopetus, ilmailu, kalastus, karjankasvatus,
+lihanmyynti, matkailuliikenne, vakuutus, radiolähetys, veturi-, vaunu-
+ja konepajoja, kauppalaivoja, hotelleja, pankkeja... ja vielä monia
+muita pienempiä yrityksiä. Maa on verraten pieni asukasluvultaan,
+joten siellä on helppo kokeilla sellaisillakin uudistuslaeilla ja
+yhteiskuntajärjestelyillä, joiden yrittäminen suuressa maassa olisi
+hyvinkin uskallettua.
+
+Ja hallituksilla on täällä niinkuin muuallakin maailmassa palava
+halu lainlaadintaan... lakikokoelmat lisääntyvät vuosittain paksulla
+niteellä... yksilöllinen vapaus vähenee vuosittain samassa suhteessa.
+
+
+
+
+HENKINEN ELÄMÄ.
+
+
+Nuori ja harvaanasuttu maa, missä luonto vielä on suurimmalta osalta
+esihistoriallisen koskematonta, ei ole juuri omiaan edistämään kansan
+henkisten virtausten kehittymistä. Aineellisuuden ajatukset ja tarpeet
+tahtovat syrjäyttää kaiken vähemmän konkreettisen; ja anteliaaseen
+luontoon luottavan väestön verraten helppo elämä yllyttää enemmän
+huvitteluun kuin vakavaan henkiseen uurastukseen.
+
+Tästä huolimatta tai oikeammin juuri sen vuoksi Australiassa
+kiinnitetään varsin suurta huomiota sekä henkiseen elämään ja
+kasvatukseen että uskontoon ja moraaliin. Varsinkin kasvatukselle on
+opittu antamaan yhä suurempaa arvoa. Kansanopetus on pääasiallisesti
+valtion huolehdittavana; kullakin valtiolla on hyvin keskistetyt
+järjestelmänsä, jotka ulottavat toimintansa maan kaukaisimpiin kolkkiin
+asti. Kansan suuri enemmistö onkin saanut kasvatuksensa näiden
+järjestelmien suojassa, vaikka niiden opetusohjelma aina viime vuosiin
+saakka onkin käsittänyt enemmän niin sanottuja käytännöllisiä kuin
+puhtaasti opillisia aineita.
+
+Viime vuosina on kuitenkin ruvettu kiinnittämään yhä suurempaa huomiota
+muiden maiden opetusmenetelmiin ja myöskin alettu soveltaa niistä
+saatuja kokemuksia omiin järjestelmiin. Teknillisten koulujen lisäksi
+on valtioiden toimesta perustettu myöskin lukioita, joiden ohjelma
+käsittää myöskin vieraita kieliä ja muita opillisia aineita. Ennen
+lopetti suurin osa nuorisoa koulunkäyntinsä pakollisen valtionkoulun
+käytyään ja siirtyi sitten apulaisiksi myymälöihin tai konttoreihin.
+Nyt valitsee yhä useampi kyvykäs nuorukainen tietopuolisen alan ja
+jatkaa opintojaan yliopistoon saakka.
+
+Yksityisiä lukioita eli niinsanottuja sisäoppilaitoksia on ollut
+olemassa jo monia vuosia; ne ovat pääasiallisesti uskonnollisten
+järjestöjen, anglikaanisen, katolilaisen, metodistisen,
+presbyteriläisen ym. kirkkokuntien pystyssä pitämiä. Niiden ohjelma
+ja henki koetetaan pysyttää mahdollisimman lähellä Englannin suurten
+college-laitosten perintätapoja. Erään tällaisen perintätavan mukaan
+pitäisi collegen oppilaan koettaa ensi sijassa pyrkiä hallituksen
+palvelukseen.
+
+Työväenpuolueen kasvamisesta ynnä muista seikoista johtuu kuitenkin,
+ettei hallitseva luokka Australiassa ole niin suuressa määrin
+peräisin näistä college-laitoksista kuin vastaava luokka Englannissa.
+Vapaaoppilaiksi sekä yksityisiin että valtion lukioihin otetaan
+vuosittain määrätty luku kyvykkäitä alkeiskoulujen oppilaita. Myöskin
+yliopistot jakavat vapaaoppilaspaikkoja etevimmille lukiolaisille.
+Tällä tavoin voivat muutamat oppilaat saada täydellisen oppikurssin
+ilmaiseksi, tarvitsematta ensinkään turvautua vanhempiensa
+taloudelliseen apuun, sillä ilmaiseen opiskeluoikeuteen sisältyy
+myöskin pieni määräraha oppilaan ylläpitokustannuksia varten.
+
+Joka valtiolla on oma yliopistonsa; näistä ovat Sydneyn ja Melbournen
+yliopistot huomattavimmat ja on niissä kummassakin edustettuina
+kaikki tärkeimmät tiedekunnat. Muiden valtioiden yliopistot ovat
+luonnollisesti paljon pienempiä; Queenslandin ja Länsi-Australian
+yliopistot ovat peräisin vielä tältä vuosisadalta. Yliopistot
+pidetään yllä valtion kustannuksella mutta saavat ne silti aika ajoin
+huomattaviakin avustuksia yksityisiltä henkilöiltä; tähänastisten
+yliopistolahjoitusten yhteinen summa on yli miljoona puntaa (noin 200
+milj. Suomen markkaa).
+
+       *       *       *       *       *
+
+Uskonnolliselta näkökannalta Australia ei eroa paljoakaan Englannista.
+Siihenkin nähden voitaisiin soveltaa määritelmää jonka ranskalainen
+satiirikko ja herkkusuu antoi Englannista nimittäin, että se on
+sadan uskonnon ja vain yhden kastikkeen maa. Mitään virallista
+valtionuskontoa ei ole, vaikka Australian anglikaaninen kirkkokunta
+onkin yhteydessä Englannin anglikaanisen kirkon eli sikäläisen
+valtionuskonnon kanssa ja vaikka kansallisissa juhlatilaisuuksissa
+toimitettavissa jumalanpalveluksissa seurataankin anglikaanisen
+kirkon uskontoseremonioita. 44 prosenttia koko väestöstä on
+anglikaaneja — ainakin teoriassa. Katolilaisia on suhteellisesti
+enemmän kuin Englannissa eli lähes 20 prosenttia johtuen tämä
+suhde-enemmyys irlantilaisten runsaslukuisesta siirtolaisuudesta ja
+heidän nopeasta lisääntymiskyvystään. Englannin puritaaniset piirit,
+joiden ohjelmaan kuuluu alkoholin, tupakan, tanssin, arpajaisten ja
+sunnuntai-teatteriesitysten ynnä monien muiden huvien kielto, ovat
+Australiasta löytäneet otollista maaperää aatteilleen, ovatpa jo
+ryhtyneet niitä käytännössä toteuttamaankin. Näiden kiihkoilevien
+»maailmanparantajien» ansiosta on maassa jo kokonaisia seutukuntia,
+jotka ovat yhtä yltiöpuritaanisia kuin muutamat kuuluisiksi käyneet
+Amerikan itäiset valtiot.
+
+Tämä on muuten arka puheenaihe maassa, jossa uskonnolliset mielipiteet
+näyttelevät niin tärkeätä osaa. Tietysti sielläkin on yksilöitä,
+jotka eivät paljoakaan piittaa uskonnosta, mutta myönnettävä on, että
+varsinkin katolinen kirkko sekä anglikaanisen kirkon katolilaisuutta
+hipova äärimmäinen oikeisto, ns. rituaalinen suunta, johtavat suuressa
+määrin kannattajiensa yhteiskunnallista ja valtiollista toimintaa.
+Anglikaanisen ritualismin kannattajia on enimmän Queenslandissa.
+
+Kysymys uskonnon opetuksesta valtion kouluissa on alituiseen esillä.
+Opetuslain mukaan ei valtion ylläpitämissä kouluissa opeteta ollenkaan
+uskontoa. Eri uskontokuntien jäsenet, jotka eivät hyväksy kouluopetusta
+ilman uskontoa, ovat perustaneet omia koulujaan. Vaatimus, että valtion
+olisi avustettava näitä yksityisillä varoilla pystytettyjä kouluja, ei
+ole vielä saanut yleisempää kannatusta.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Sanomalehdistö esittää Australiassa tärkeämpää osaa kuin monissa muissa
+maissa. Lehtiä ilmestyy siellä suhteellisesti vähän: Melbournessa ja
+Sydneyssä esimerkiksi on aivan viime vuosiin saakka ollut ensimmäisessä
+kolme ja jälkimmäisessä neljä lehteä. Vaikutusvaltaiset pääkaupunkien
+lehdet johtavat myöskin maan yleistä mielipidettä.
+
+Vanhimmat ja enimmän luetut lehdet ovat hyvin toimitettuja, mutta
+yleensä vanhoillisia; tavallisesti ne ovat luotettavia, ellei ole
+kysymys politiikasta. Ulkomaan uutisia on verraten vähän, sillä
+sähkösanomamaksut ovat kalliita. Viime vuosina on täälläkin alkanut
+ilmestyä joitakin kevytmielisiä sensatsionilehtiä, jotka näyttävät
+kokonaan unohtavan sanomalehden todellisen tarkoituksen: tiedoittaa
+tärkeitä päivän tapahtumia. Onneksi ei tämänkaltaisilla lehdillä
+sentään ole suurtakaan merkitystä yleisen mielipiteen luomisessa
+yhteiskunnallisista ja valtiollisista kysymyksistä. Maaseudulla taasen
+ovat päivälehtien kuvitetut ja monisivuisilla maamiehenosastoilla
+varustetut viikkojulkaisut tärkeintä luettavaa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kirjailijoitakaan ei puutu Australiasta. Siirtolaisuuden kunniallisten
+uranuurtajien samoin kuin sen alkuvuosien rangaistusvankien
+elämästä on kirjoitettu muutamia lukemisen arvoisia romaaneja.
+[Mainittavimpia proosakirjailijoita ovat: »Rolfe Boldrewood» (T.E.
+Browne), Marcus Clarke, Henry Kingsley (pioneerien, karja- ja
+lammasasemien, maantierosvojen ja rangaistusvankien kuvaajia),
+Bernard Cronin (etupäässä romaaneja Tasmanian metsistä), rouva Æneas
+Gunn (elämästä harvaanasutussa Pohjoisessa Territoriossa), E.J.
+Brady (elämästä jokilaivoissa, troopillisesta Queenslandista, ym.),
+Arthur Adams, Edward Dyson (työväenluokan elämästä kaupungeissa)
+ja Roy Bridges.] Nykyjään sikäläiset romaanikirjailijat valitsevat
+aiheensa objektiivisemmilta aloilta. Runoseppiä siellä on aina ollut
+puuttumattomiin. [Runoilijoista mainittavimpia ovat: Adam Lindsay
+Gordon, Henry Clarence Kendall, George Gordon McCrae, Viktor J. Daley,
+C.J. Dennis, »Banjo» Paterson ja Henry Lawson; viimeksimainittu on
+kirjoittanut myöskin suorasanaisia kuvauksia työmiesten ja kulkurien
+elämästä.] Poliittinen ja kirjallinen viikkojulkaisu »Bulletin»,
+perustettu yli neljäkymmentä vuotta sitten, oli aikoinaan arvokkaana
+tukena nuorille kirjailijoille julkaisten palstoillaan yksinomaan
+puhtaasti Australia-aiheisia tai australialaisten kirjoitelmia.
+Mutta sanoma- ja aikakauslehdille käy usein kuin ihmisille:
+leimuavan radikaalinen ja tasavaltalainen nuori julkaisu vanheni ja
+muuttui vakavien kirjailijain ja vakavien aatteiden vanhoilliseksi
+kannattajaksi, ottaen vielä lisäksi ohjelmaansa parempiosaisten etujen
+ja englantilaisystävällisen politiikan ajamisen. Nykyjään saavat nuoret
+runoilijat etsiä kannatusta muilta tahoilta.
+
+Muissakin maanosissa tunnetuiksi tulleita laulajattaria ovat
+Melba (Helen Armstrong, joka kuuluisuutensa vuoksi kohotettiin
+aatelisarvoon), Amy Castles ja Elsa Stralia (Elsa Fischer).
+
+Australian yksitoikkoiset maisemat ikäänkuin kätkevät kauneutensa
+pintapuolisen katselijan silmäin edestä. Täytyy olla taiteilija
+kyetäkseen ymmärtämään ja muille kuvaamaan Australian luonnon kauneutta
+ja värien rikkautta. Mainittavimpia maalareita ovat McCubbin,
+Longstaff, Hans Heysen, Edward Officer, Tom Roberts ja Blamire Young.
+
+Kuvanveistäjistä kuuluisin on Sir Bertram Mackennal, joka on luonut
+maineensa ulkomailla; arvokkain hänen synnyinmaahan jääneistä
+teoksistaan on kolmiryhmä »Pako Pompeijista», jota säilytetään
+Ballaratin museossa. Hän on piirtänyt ja kaivertanut Englannin ja
+Australian nykyisiä metallirahoja koristavan kuninkaanpään.
+
+Dekadenttinen piirtäjä Norman Lindsay on tullut tunnetuksi »Bulletinin»
+ja osaksi myöskin muiden australialaisten julkaisujen monivuotisena
+kuvittajana. Hänen Rabelais'hen piirtämät kuvansa ovat saaneet osakseen
+suurta huomiota.
+
+Professori Gilbert Murray, Eurypideksen modernin englantilaisen
+käännöksen suorittaja ja Kreikan kielen professori Oxfordin
+yliopistossa on syntynyt Australiassa. Tunnetumpi Australiassa on
+kuitenkin hänen veljensä, Sir J.H.P. Murray, Papuan (Brittiläinen Uusi
+Guinea) monivuotinen menestyksellinen kuvernööri.
+
+Eristetyn asemansa ja pienen asukasmääränsä vuoksi Australia ei voi
+vielä tarjota sanottavia mahdollisuuksia henkisesti lahjakkaille
+yksilöille tai taiteellisille kyvyille. Tästä onkin johtunut, että
+etevimpien taiteilijain on täytynyt lähteä ulkomaille etsimään, ei
+innoitusta, vaan kokemusta ja toimeentuloa — maista, jotka ovat
+kehittyneempiä ja varakkaampia ja joissa taloudellisten hyödykkeiden
+ammentaminen luonnosta ei ole niin polttavasti etualalla. Toivoa
+saattaa kuitenkin, että osaksi meidän päiviemme aikaa ja avaruutta
+vallitsevien keksintöjen ja osaksi omien syvempään henkiseen elämään
+tähtäävien pyrkimystensä ansiosta Australia on lähitulevaisuudessa
+astuva arvokkaalle sijalle maailman kulttuurikansojen parvessa.
+
+
+
+
+HAVAINTOJA JA POIMINTOJA.
+
+
+Sanotaan, että Australia on probleemien maa. Sanonnassa on
+perää. Yksi mainittavimpia problemeeja on siirtolaisuus. Vasta
+viimeisten kahdeksan vuoden aikana on siirtolaisuus Australiaan
+osoittanut noususuuntaa, johtuen tämä nousu pääasiallisesti siitä,
+että siirtolaisuusmahdollisuudet Amerikkaan ovat samanaikaisesti
+kiristyneet. On hyvin helppo saada tilastotiedot maahan muuttaneiden
+siirtolaisten määrästä, mutta missään lentolehtisessä ei mainita
+maasta muuttavien lukua, jonka luvun myöskin täytyy olla huomattavan
+suuri, päättäen siitä tosiasiasta, että samat laivajättiläiset,
+jotka tuovat maahan tuhannen, jotkin kaksikin tuhatta matkustajaa,
+palaavat takaisin Eurooppaan niinikään täysin matkustajamäärin. Miksi
+palaavat siirtolaiset takaisin? Yhtenä tärkeimpänä syynä siirtolaisten
+kotiinpaluuseen voimme mainita ne vaikeudet, jotka ovat vastassa
+jokaisella, joka on luullut täällä voivansa hankkia viljelyskelpoista
+maata kohtuullisiin hintoihin. Vielä vaikeampaa on käsityöläisen ja
+ammattimiehen saada työtä täyteen ahdetuista suurkaupungeista. Miksi
+ei sitten myydä siirtolaisille maata kohtuullisiin hintoihin, kun
+tällä toimenpiteellä varmasti edistettäisiin maaseudun ja asumattomien
+alueiden kansoitusta? Siinä probleema onkin! — parhaat vapainaolevista
+viljelyskelpoisista alueista eivät enää kuulu valtiolle, vaan
+suurtilallisille, jotka ovat enemmän liikemiehiä kuin maanviljelijöitä.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Vierasmaalaisen on vaikea ensi alussa tottua ajatuksissaan
+sijoittamaan australialaisia lapsia ja aikuisia täsmälleen oikeille
+ikävuosille: ensinmainitut vaikuttavat älykkäiltä ja pikkuvanhoilta,
+jälkimmäisten taasen tehdessä herttaisen nuorekkaan ja samalla
+hiukan — uskaltaisimmeko sanoa — yksinkertaisen vaikutuksen.
+Molemmat ovat kuitenkin aivan luonnollisia ilmiöitä: lämpimässä
+ilmastossa ja paljon taivasalla oleskellen lapset kehittyvät
+aikaisin, kun taas suurin piirtein poutainen elämänjuoksu vaikuttaa
+edullisesti aikuisten ulkonäköön. Myönnettävä on kuitenkin, että
+lasten varhaiskypsyyteen vaikuttaa osaltaan myöskin kasvatus.
+Lasten omistamisen suhteen australialaisilla on yleensä samanlainen
+mielipide kuin amerikkalaisilla, nimittäin, että lapsista on vain
+harmia. Mutta jos niitä heille kuitenkin siunautuu, pitävät he
+kunnia-asianaan kasvattaa lapset »järkeviksi ihmisiksi» niin varhain
+kuin suinkin. Perhe- ynnä muissa pienemmissä juhlissa suorittavat
+lapset usein koko ohjelman, saaden palkakseen kättentaputuksia ja
+kiitoksia: »Eikö olekin ihmeellinen lapsi!» On kuitenkin lupa epäillä
+tällaisen kasvatusmenetelmän tuottamia tuloksia. Päätarkoitus kyllä
+saavutetaan, se myönnettäköön: lapset oppivat esiintymään vanhempien
+ihmisten seurassa ujostelematta ja kohteliaasti. Mutta siitä seuraa
+muutakin, jota vanhemmat eivät suinkaan soisi, nimittäin: aikainen
+taipumus tottelemattomuuteen, halu riippumattomuuteen, vastenmielisyys
+opiskeluun ja sukupuolivietin liian varhainen herääminen. Ja lopullinen
+tulos kaikesta tästä on, että keskinkertainen australialainen
+nuorukainen osaa — lukuunottamatta kenties joitakin ammattinsa
+käytännöllisiä puolia jo viisitoistavuotiaana kaiken sen, mitä
+myöhemmin kaksikymmenviisivuotiaanakin... toisin sanoen, hän tietää,
+että Australia on mainio maa, laaja kuin Eurooppa (ellei oteta
+lukuun Venäjää), tuntee nimeltä kaikki kuuluisat kriketinpelaajat,
+nyrkkeilijät, amerikkalaiset filmitähdet ynnä muut saman luokan
+kuuluisuudet, kykenee äänestä erottamaan kaikki nykyaikaiset automerkit
+ja tietää kaikkien huomattavien kilpa-ajohevosten kulloisetkin
+voitonmahdollisuudet.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australialaisten teeskentelemätön kohteliaisuus ja vieraanvaraisuus
+jättävät pysyvän, miellyttävän ensivaikutelman ulkomaalaiseen.
+Vieras, joka saapuu suoraan Euroopasta, tuntee itsensä ikäänkuin
+vapaammaksi tänne saavuttuaan: kaikki on avaraa niin aineellisessa
+kuin henkisessä merkityksessä; poissa ovat vanhan Euroopan jäykät
+sovinnaistavat ja kaavamaisuudet, tuntuu kuin kaikki huokuisivat
+pelkkää myötätuntoa ja hyväntahtoisuutta. Keskustelu on vaivatonta,
+varsinkin jos vierasta kiinnostaa kriketti ja hevoset. Ei mitään
+epätoivoisia yrityksiä keskustelun virittämiseksi kirjallisuudesta
+ja taiteesta, mikä on niin tavallista vanhoissa maissa. Sellaiset
+asiat eivät kiinnosta australialaisia. He näkevät mielellään itsensä
+rinnastetuiksi amerikkalaisten veroisiksi, mutta eivät huomaa eroa
+itsensä ja viimeksimainittujen välillä: vaikka amerikkalaiset ovatkin
+nuoren kansan jäseniä, osoittavat he kuitenkin suurta mielenkiintoa
+vanhaa Eurooppaa ja sen historiaa kohtaan ja tuntevat olevansa sieltä
+peräisin. Australialaista nämä seikat eivät kiinnosta vähääkään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Eräs englantilainen kirjailija on sanonut, että kaikista brittiläisistä
+kansoista australialaiset ovat huvittelunhaluisimpia. Tosin on suurin
+osa heidän huvituksiaan pohjaltaan vaarattomia, vieläpä järkeviäkin,
+kuten picnic-retkeily, purjehdus, kriketti- ja jalkapallopelit,
+autoilu ja teattereissa käynti. Mutta liika on aina liikaa!
+Harrastus työhön on häviämässä, yritteliäs uutteruus on jo kadonnut,
+entisaikain uranaukojien työnilosta ja hellittämättömästä innosta,
+jonka kannustamina he muuttivat erämaan kukkivaksi puutarhaksi, ei
+ole enää jälkeäkään havaittavissa. Kaupunkien tarjoamat mukavuudet ja
+huvitukset vetävät vuosi vuodelta yhä enemmän puoleensa maalaisväestöä,
+jonka aikaansaannoksista tämän mantereen tulevaisuus loppujen lopuksi
+kuitenkin on riippuvainen. Yksi järjettömin ja valitettavasti juuri
+enimmän levinnyt huvittelunmuoto on vedonlyönti jokapäiväisissä
+kilpa-ajoissa. Juuri vedonlyöntihimo on yksi Australian kansan
+moraalisen rappeutumisen päätekijöitä: suuret äkkiä rikastumisen
+mahdollisuudet viettelevät heikkoja luonteita pois kunniallisen työn
+raskaasta ikeestä ja liittymään ammattimaisten onnenetsijäin suureen
+laumaan. Tuhannet työmiehet tuhlaavat viikkopalkkansa säästöosan tämän
+himonsa tyydyttämiseksi.
+
+       *       *       *       *       *
+
+»Englantilaiset huvittelevat synkästi», on yleisesti tunnettu
+ranskalainen arvostelu, jossa on vähän perääkin. Joka on ollut
+läsnä krikettipelissä, on varmaan pannut merkille katsojajoukon
+vakavan tarkkaavaisuuden ja kärsivällisyyden, millä he seuraavat
+loputtoman yksitoikkoisen pelin kulkua. Muut huvittelutilaisuudet
+ovat yhtä ilottomia. Merentakaisten englantilaisten huvittelussa
+on tätä melankoolisuutta jos mahdollista vielä vahvemmalti.
+Sunnuntaikävelijät niin Sydneyn »Domainissa» tai merenrannalla kuin
+Melbournen kasvitieteellisessä puutarhassa tai St. Kildan rantateillä
+eivät hämmästytä ainakaan iloisuudellaan. Silloin tällöin saattaa
+nähdä ryhmän hymyileviä, elämänhaluisia ihmisiä, mutta he ovat
+poikkeuksia. Ilman niitä saattaisikin vieras luulla, että kävelijät
+suorittavat jotakin vastenmielistä velvollisuutta. Huvitilaisuuksissa
+vierasmaalaiset, englantilaisetkin mukaan luettuina, pistävät silmään
+australialaisten rinnalla välittömämmän iloisuutensa vuoksi. Australian
+kansa on vielä nuori; näyttää siltä, että nuorten kansain täytyy samoin
+kuin nuorten ihmistenkin läpäistä eräänlainen vakavuuskausi ja että
+vasta rauhallisempaan ja kokeneempaan keski-ikään saavuttua voitetaan
+takaisin kadotettu iloitsemisen taito.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kansallisluonteen kuvaaminen on arka asia eikä aivan vaaratonkaan.
+Vaikka etelään siirtyneet brittiläiset suurin piirtein katsoen
+säilyttävätkin kotimaansa kansallistavat ja erikoisuudet, voivat
+kuitenkin uuden maan olotilat, varsinkin sen eristyneisyys sekä
+itse maanmuutto, luoda varsin huomattavia luonteeneroavaisuuksia.
+Toisen »merentakaisen Englannin», nimittäin Kanadan, kansalaisen
+lausunto lienee tässä suhteessa kiinnostava, varsinkin kun sen
+kirjoittaja löytää huomattavia eroavaisuuksia vieläpä australialaisten
+ja uusseelantilaisten välillä: — Australialaisia ei voida joka
+suhteessa verrata uusseelantilaisiin, jotka kanadalainen kirjailija
+on havainnut kohteliaiksi ja hyväntahtoisiksi ja joilla hänen
+mielestään on epäitsekkäät lait ja syvästi velvollisuudentuntoiset
+ja uhrautuvat johtajat ja joiden maassa maanviljelys ja karjanhoito
+kukoistavat, mutta joilta puuttuu sekä suuria yksilöllisiä rikkauksia
+että äärimmäistä köyhyyttä. Kanadalaisen mielestä australialaiset
+ovat kuitenkin tarmokkaampia pyrkimyksissään, jos kohta myöskin
+materialistisempia ihanteissaan ja häikäilemättömämpiä niiden
+toteuttamisessa. He ovat kuitenkin rohkea ja kunnianhimoinen kansa ja
+vieraanvaraisempi kuin mikään muu hänen tuntemansa. Australialaiset
+ovat hänen mielestään kovin itsekeskeisiä; he ajattelevat
+»australiamaisesti» ja välittävät hyvin vähän muista maanosista.
+Heidän päämääränsä on valmistaa kaikki mahdollinen kotimaassa,
+tuottaa maahan teollisuustuotteita niin vähän kuin suinkin ja viedä
+maasta mahdollisimman paljon. Kiitettävä päämäärä, jos se vain on
+toteutettavissa. Sama kirjoittaja myöntää myöskin, että Australia on
+suurten yhteiskunnallisten ja taloudellisten uudistusten ja kokeilujen
+suorittamiseksi paremmassa asemassa kuin mikään muu maa. Sillä on
+tilaisuus näyttää maailmalle, mitä kaikkea sosiaalisen yhteistyön
+ja yhteiskunnallisten lakimääräysten avulla kyetään saamaan aikaan.
+Kertoja ei tunne toista yhtä iloista ja huoletonta anglosaksilaista
+kansaa. Kuitenkaan he eivät ole yhtä herttaisia kuin esimerkiksi
+uusseelantilaiset, sillä heissä on paljon »hiomattomia särmiä». He
+ovat äärettömän itserakkaita, heidän vieraanvaraisuutensa lähentelee
+tungettelevaisuutta ja kuitenkin heidän aikomuksensa ovat mitä
+parhaimmat. He ovat rohkeita ja heidän otteissaan on ripeyttä ja
+elämänhalua. He ovat kaikin puolin arvokas kansa, vaikka kertojaa
+ei miellyttäisi elää heidän joukossaan. Brittiläisen maailmanvallan
+kohtalo riippuu Kanadasta ja Australiasta; kanadalaisten velvollisuus
+on oppia paremmin tuntemaan tämä kansa. — Lausunto ei ole suinkaan
+pelkkää imartelua, mutta ei liioin repivää arvostelua, vaikka
+se onkin kirjoitettu kotiin palattua ja tarkoitettu yksinomaan
+kanadalaisille. Samaan rotuun kuuluvan, mutta tykkänään erilaisella
+maailmankatsomuksella varustetun, vilpittömän arvostelijan lausunto
+on epäilemättä arvokkaampi ja luotettavampi kuin arvosteltavien oma
+itseylistys tai tykkänään vieraan ja kansan luonnetta vaillinaisesti
+ymmärtävän vieraan pintapuolinen arvostelu.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australian englanti eroaa hyvin vähän Etelä-Englannin kielestä.
+Australian eri seutujen asukkaiden ääntämisessä havaittavat
+eroavaisuudet ovat niin vähäiset, että vierasmaalaisen on melkein
+mahdotonta huomata mitään eroavaisuutta. Australia on kenties ainoa
+maa maailmassa, jossa ei ole kielipolitiikkaa: koko mannermaalla
+on nimittäin vain yksi kieli. Äänen vahvuutta ja sointua
+muuttamalla ilmaistaan täällä niin kuin Englannissakin monia eri
+merkitysvivahduksia, sama laulava puheensävy täällä kuin Englannissa.
+Ääntiöiden vähyyden ja kerakkeiden velton lausumistavan huomaa
+vieras täälläkin jonkin verran häiritsevän vaivatonta ymmärtämistä
+puhelinkeskusteluissa, kiusa, jota ääntiörikkaampien kielten käyttäjät
+eivät tunne. Australialaisen ääntämistavan tärkeimmät eroavaisuudet
+ovat ääntiöiden runsaampi yhdistely ja epävarmuus monitavuisten
+sanojen korostamisessa — sama korostaminen, johon englantia puhuvat
+vierasmaalaiset niin helposti takertuvat ja joka heidät ensimmäiseksi
+ilmaisee. Yleensä australialainen ääntämistapa kuitenkin on ainakin
+yhtä selvä kuin englantilainenkin. Kaikkialle leviävien amerikkalaisten
+filmien ja magasiinien ansiosta on sanakirjoihinkin alkanut ilmaantua
+amerikkalaisperäisiä sanoja. Ja suurkaupunkien huonomaineisissa
+kortteleissa puhutaan murretta, jonka lontoolaiset sanovat muistuttavan
+Lontoon Cockney-murretta, tosin ääntämiseltään hieman vaimennettua.
+Tällä murteella on jo julkaistu parodioita, vieläpä vakavia,
+liikuttavia runojakin (_The Sentimental Bloke_ ja _The Moods of
+Ginger Mick_, kumpikin C.J. Dennis'en kirjoittamia). Maalaisväestön
+ja sivistyneistön piireihin murre tuskin tulee leviämään, sillä
+esimerkiksi kouluissa ei suvaita senmukaista puhetapaa. Saattaa
+olla, että Australian kieli joskus loittonee oikeasta »kuninkaan
+englannista», niinkuin on käynyt Kanadan ja Yhdysvaltain kielelle;
+mutta huomioonottaen maan asukkaiden melkein yksinomaan brittiläisen
+alkuperän ei mitään huomattavampia muutoksia kielen suhteen tarvitse
+pelätä vielä lähimpien vuosikymmenien aikana.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australian uusi pääkaupunki, Canberra, sijaitsee vähän yli 300
+kilometriä lounaaseen Sydneystä, omassa territoriossaan, jonka Uuden
+Etelä-Walesin valtio on luovuttanut Liittovaltiolle. Melbournen ja
+Sydneyn välillä vallitseva keskinäinen kateus ei nimittäin sallinut,
+että jompikumpi näistä olisi valittu Liittovaltion hallituksen
+pysyväiseksi asuinpaikaksi. Oli siis luotava uusi pääkaupunki, ja
+se päätettiinkin rakentaa niin mallikelpoiseksi kuin nykyaikainen
+arkkitehtuuri suinkin pystyisi. Järjestettiin asemakaavakilpailu, johon
+kutsuttiin osallistumaan maailman kaikki arkkitehdit ja kilpailun
+tuloksena hyväksyttiin vuonna 1912 kolme luonnosta, nimittäin
+amerikkalaisen Walter Burley Griffinin, suomalaisen Eliel Saarisen ja
+ranskalaisen Alfred Agachen luonnokset. Sitten ryhdyttiin rakentamaan
+kaupunkia metsään. Suurta siitä ei aiottu, vaan kaunis tyyssija
+parlamentinjäsenille ja valtion virkamiehille — paljon puutarhoja
+ja puistoja. Melbourne sai kunnian olla hallituskaupunkina, kunnes
+Canberran parlamenttitalo valmistuisi. — Canberran asemapaikka on 90
+kilometriä merenrannalta, 560 metrin korkeudessa, kolmen metsäisen
+vuoren välissä. Näköpiirissä on pitkä jono harmaansinisiä vuoria,
+joiden huiput talvella ovat usean kuukauden ajan lumen peitossa. Niiden
+takana, näköpiirin ulkopuolella, sijaitsee Kosciusko, Australian
+korkein vuori (2 200 metriä). Canberran asukasluku pysyy vielä
+monta vuotta kymmenissä tuhansissa, vaikka se asemansa puolesta,
+laajan ja vähän tunnetun vuoriston läheisyydessä sijaiten, voikin
+kehittyä tärkeäksi matkailijakeskukseksi. 9. päivänä toukokuuta 1927
+toimitti Yorkin herttua loistavin juhlamenoin Canberran parlamentin
+avajaiset väliaikaisessa parlamenttitalossa, julistaen samalla
+Canberran Australian pääkaupungiksi. Vähitellen ministeriöt muuttavat
+Melbournesta uuteen kotiinsa, jossa ennen pitkää käsitellään ja
+päätetään kaikki liittovaltion asiat. Parlamenttitalo samoinkuin
+ministeriötalotkin ovat hohtavan valkoisia, komeita kivirakennuksia,
+joiden arkkitektonisen tyylin silmiinpistävin piirre on laakean
+maiseman ja eukalyptustaustan kanssa niin hyvin sointuva vaakasuorien
+linjojen käyttö. Canberra kantaa kuvaannollisesti puhuen aina maan
+kansallisvärejä: hiekkateiden ja tiilikattojen puna, rakennusten
+seinien puhdas valkea ja kaupunkia ympäröivien vuorten sininen
+auer. Kaupunkia ja sitä ympäröivää territoriota hallitsee erikoinen
+valtuuskunta, joka pyrkii valvomaan vapauteen tottuneiden alamaistensa
+yksityisasioitakin, määräten esimerkiksi kunkin talonomistajan
+viljelemään puutarhaa talonsa edustalla. Kokeilipa valtuuskunta
+alueellaan vähän aikaa kieltolaillakin. Canberralaiset nurisevat ja
+pitävät tällaisia toimenpiteitä yksilöllisen vapauden sortamisena.
+Muuten näkyy jo merkkejä siitä, että uudesta pääkaupungista tulee
+kansalliskulttuurin keskus; useita tieteellisiä ja teknillisiä
+kongresseja on siellä jo pidetty, eri uskontokunnat rakentavat komeita
+kirkkoja, ja koulumiehet suunnittelevat sinne oppilaitoksia, joihin
+otettaisiin oppilaita kautta koko maan. Mutta toistaiseksi on kaikki
+siellä vielä uutta, hyvin uutta...
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australian tärkein sisävesistö on Murray-Darling-jokien 3 600
+kilometriä pitkä uoma, joka virtaa läpi eteläisen Queenslandin,
+halkoo suurimman osan Uutta Etelä-Walesia ja Viktorian pohjoisosan.
+Nämä ovat seutuja, missä ääretön kuivuus ja ylitsevuotava sade
+vuorottelevat ja missä joet muodostavat vuodenajasta riippuen joko
+sarjan erillisiä lammikolta tai yhtenäisen pitkän meren. Viime vuosina
+rakennetuilla suurenmoisilla kastelulaitteilla on ollut kaksinainen
+merkitys: kanavoimalla rutikuivia maita on sinne ensinnäkin saatu
+loihdituksi viljavia vainioita ja menestyviä siirtokuntia, ja toiseksi
+on jokilaivaliikenne tehty mahdolliseksi kautta vuoden. Suuret padot
+— mainittavin niistä on Burrinjuck-pato Murrumhidgee-joessa —- monine
+sulkusarjoineen tekevät jatkuvan laivaliikenteen mahdolliseksi tässä
+hiekkakumpujen ja lakeuksien maassa. Jokilaivojen ei tarvitse enää
+asettua »kesannolle» jonkin parin talon kylän rantaan veden tuloa
+odottamaan. Nämä jokilaivat ovat siipiratastyyppiä, joiden rattaat
+ovat sijoitetut joko kummallekin sivulle tai perään. Kovin matalassa
+ne uivat — väitetäänpä niiden uivan märässä ruohossakin — mutta
+kuljettavat yhtäkaikki suuria lasteja. Monet pikkukaupungit ja kylät
+saavat sitä tietä kaikki kauppatavaransa... Laivat ovat itsekin
+liikkuvia kauppapuoteja, jotka eivät häpeä pysähtyä, missä vain näkevät
+rannalla varjostavan eukalyptuksen ja tietävät lähistöllä olevan
+talopahasen... pari kimeää höyrypillin vihellystä, niin jo rientävät
+talon rengit ja piiat ja lampaankeritsijät tuhlaamaan rahansa kaupungin
+herkkuihin ja hepeniin. Paluumatkallaan laivat pysähtyvät yhtä
+autioihin paikkoihin ja saavat lastikseen villapaaluja, jotka ne sitten
+kuljettavat jollekin rautatieasemalle. Jokiliikenteellä ei ole, vahinko
+kyllä, käytännöllistä yhteyttä meren kanssa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Australiassa on muutamia yleisiä rakennuksia ja laitoksia, jotka
+ansaitsevat erikoisen maininnan. Tasmanian suurisuuntainen
+sähköistysyritys uhkaa vähitellen muuttaa »omenasaaren» savuavien
+tehtaiden maaksi. Saaren keskiosan ylätasangoilla sijaitsevien monien
+vesiputousten halpa käyttö voima on haarniskoitu voimalaitosten
+palvelukseen ja niistä johdettu ristiin rastiin yli saaren.
+Tasmanian halpa sähkö-virta alkaa jo kiinnostaa itse mannermaankin
+tehtaanomistajia, — Sydneyn sataman poikki parhaillaan rakennettavasta
+terässillasta uhkaa tulla maailman suurimpia. Tekniikan ja luonnon
+vastakohtaisuutta symbolisoivat sillan kilometrinmittainen kaari
+korkeine kivisine torneineen ja saarten ja niemekkeiden vielä monin
+paikoin koskemattomat metsiköt. — Rinnan jättiläissillan kanssa
+edistyvät maanalaisen rautatieverkon rakentaminen ja kaupungin ja
+esikaupunkien välisten ratojen sähköistäminen. Näillä suurisuuntaisilla
+yrityksillä on tietysti vastustajansakin, jotka moittivat hallitusta
+liiallisesta varojen tuhlauksesta jo muutenkin tarpeettomasti
+laajentuneen Sydneyn hyväksi ja pitäisivät sensijaan uusien teiden
+ja rautateiden rakentamista ja uusien satamien avaamista valtiolle
+paljon tärkeämpänä. — Tässä pitkien taivalten maassa, jos missään, on
+lentoliikenne osoittautunut tarpeelliseksi. Mantereen luoteisosassa
+esimerkiksi on kokonaista 1 900 kilometriä pitkä reitti, ja
+Länsi-Queenslandissa ja Pohjois-Australiassa on asutuskeskuksia, jotka
+ilman lentoliikennettä olisivat parin viikon matkan päässä lähimmästä
+naapuristaan.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Alkuperänsä perusteella voidaan australialaiset laskea pohjoismaisiin
+kansoihin kuuluviksi, joten on vain luonnollista, että liiallinen
+alkoholinkäyttö on yksi sikäläisiä probleemeja. Huolimatta siitä,
+että maa tuottaa suuren määrän viiniä, ei viiniä kuitenkaan nautita
+pöytäjuomana, kuten Etelä-Euroopan maissa, vaan teetä — ainaista
+väkevää teetä. Mitään muuta erikoista kansallisjuomaa australialaisilla
+ei ole, joten he ryyppäävät ja juovat vähän kutakin: olutta, viskiä,
+viiniä, konjakkia, liköörejä, vieläpä rommiakin — tuota pionieerien
+ja merirosvojen eliksiiriä. Lieventävinä asianhaaroina on kuitenkin
+otettava huomioon sekä kuiva maasto että janottava ilmasto.
+Brittiläisen kunniakäsitteen mukaan herrasmiehen ei sovi ryypätä
+yksin. Mutta ainahan siihen löytyy kumppaneja, ei muuta kuin juodaan
+yhdessä lasi terveydeksi, »good luck!» Raittiusseuroja on myöskin
+kaikissa suuremmissa yhteiskunnissa, mutta tähän asti niiden toiminta
+on rajoittunut kapakkain aukioloajan lyhentämiseen. Ennen sotaa kapakat
+olivat avoinna 11 saakka illalla, mutta nyt ne on suljettava kello 6
+ja sunnuntaisin pidettävä koko päivän kiinni. Uudessa Seelannissa on
+joissakin kunnissa kokeiltu kieltolailla, mutta tulokset ovat olleet
+melko masentavia. Siellä niinkuin Australiassakin on kieltolain
+vuoksi järjestetty kansanäänestyksiä, mutta kansan enemmistö on aina
+ilmaissut hylkäävän kantansa. Palanneet sotilaat ovat kaikki järjestään
+äänestäneet kieltolakia vastaan, he oppivat Euroopassa käsittämään,
+että kohtuullisella alkoholinkäytöllä ja hillittömällä juopottelulla on
+ero.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Matkailijalle ja luonnonihailijalle Australia voi tarjota mitä
+moninaisimpia nähtävyyksiä. Queenslandin troopillisessa pohjoisosassa
+viehättävät pohjoismaalaista korallisaaret, palmurannat ja kaikissa
+etelämeriromaaneissa ylistetyt safiirinsiniset laguunit. Siellä on
+myöskin vuoria, sekä vihreitä että lumipeitteisiä. Uuden Etelä-Walesin
+rannikko taasen muistuttaa hyvin paljon Etelä-Ranskan lazurirannikkoa:
+vuoret kohoavat merestä melkein kohtisuorina; niiden juurella
+punarakennuksiset pikkukaupungit ovat kuin pienuuttaan kyyryssä;
+vuorten ja rannan väliseen kapeaan maasuikaleeseen on valtameri
+aikojen kuluessa syönyt tuhansia hiekkarantaisia poukamia; ja kaiken
+yllä paahtaa aurinko kesät, talvet. Rannikon kauneutta tosin hieman
+häiritsevät sinne tänne hajoittautuneet hiilikaivosryhmät. Sydneystä
+lähtee laivoja enemmän tai vähemmän säännöllisin kulkuvuoroin melkein
+kaikkiin Tyynen valtameren saariin, mitä moninaisimpiin »uusiin»
+maihin: Uuteen Seelantiin, Uuteen Kaledoniaan, Uusille Hebrideille,
+Uuteen Guineaan, Uuteen Britanniaan, Uuteen Irlantiin, Salomon-,
+Marshall-, Gilbert-, Ellice-, Fidshi- ja Tonga-saarille — haaveiden ja
+harhakuvitelmien maihin. Lähellä Sydneytä sijaitsevat jyrkänteistään
+ja syvistä laaksoistaan tunnetut Siniset Vuoret, joiden huipulla
+saattaa tukahduttavan kuuman päivän hämärtyessä nähdä leiskahtelevia
+sähköilmiöitä, etelän »Kalevantulia». Näkemisen arvoiset ovat myöskin
+vähän etäämpänä sijaitsevat Armidale-vuoret. Kosciusko Uudessa
+Etelä-Walesissa ja Buffalo Viktoriassa ovat kumpikin kuuluisia
+matkailijain nähtävyyksiä ja talviurheilupaikkoja. Tasmanian vihreä
+saarivaltio tarjoaa puolestaan matkailijalle ja luonnonihailijalle
+mitä monipuolisinta nähtävää: vuoristoja kristallinkirkkaine järvineen
+ja hyppelehtivin puroineen, jylhiä kalliorantoja ja rauhallisia
+vihreitä laaksoja; luonto on siellä suurenmoinen niin kesällä kuin
+talvellakin. Länsi-Australian lounaiskulma taasen on mainittava
+suurisuuntaisen metsäteollisuutensa ja jättiläismäisten puittensa
+vuoksi. Käynti jollakin suurehkolla lammasasemalla kerintäaikana tai
+kaivoskaupungissa tai jossakin eristetyssä erämaan kaupungissa siinä
+vihjeitä matkailijalle, joka tahtoo tutustua muuhunkin kuin vain
+suurkaupunkilaisten touhuun ja huvituksiin.
+
+
+
+
+SIIRTOLAISEN MAHDOLLISUUDET.
+
+
+»Työmiesten paratiisi! — Maailman paras maa!» komeilee useimmissa
+propagandajulkaisuissa, joita julkaisevat sekä Australian Liittovaltion
+että alusvaltioiden siirtolaisvirastot. Vaikka yllämainitunlaiset
+lauseet ovatkin hyvässä tarkoituksessa vahvasti liioiteltuja —
+australialaiset käyttävät mielellään superlatiiveja — on niissä
+sentään osaksi tottakin. Siirtolaiset, jotka eivät lähde kotimaastaan
+pikaisen rikastumisen toivein, vaan valmistautuvat vakavaan työhön ja
+monivuotiseen maassaoloon, havaitsevat aikaa myöten Australian, ellei
+nyt kaikkein parhaaksi, ainakin hyväksi maaksi. Voitaisiin esittää
+satoja esimerkkejä yksilöistä, suomalaisistakin, jotka ovat astuneet
+siellä maihin rahattomina ja ovat nyt varakkaita farmareita tai
+teollisuusmiehiä.
+
+Mutta millä ihmeen keinolla ensin pääsisi tuohon kaukaiseen
+paratiisiin? Matka sinne on todellakin pitkä, laivamatka Lontoosta
+Välimeren ja Suezin kanavan kautta kestää 30—45 päivää riippuen
+määräsatamasta Australiassa. Ja mikä vielä ikävämpää, matkalippu maksaa
+paljon! Sitäpaitsi pitää sinne nykyjään pyrkivällä siirtolaisella
+olla maihinnousurahaa 40 puntaa. Lisäksi pitää pyrkijän olla luku- ja
+kirjoitustaitoinen. Tätä viimeksimainittua pykälää voidaan tarpeen
+tullen vastenmielisten (undesirable) siirtolaisten pyrkiessä maahan
+tulkita siten, että siirtolaiselta vaaditaan minkä tahansa kielen —
+esimerkiksi turkin ja japanin taito. Onpa tällaista tulkintaa joskus
+sovellettukin vastenmielisiin kuuluisuuksiin.
+
+Lukija saattanee jo ihmetellen kysyä, mitä hyötyä on sitten
+siirtolaisuuspropagandasta, kun maahanpääsylle samanaikaisesti
+asetetaan näin paljon vaikeuksia? Siihen kysymykseen saattaisi vastata:
+monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut. Mutta tästä enemmän edempänä.
+
+Liittovaltion hallitus ei sentään aseta yksinomaan esteitä
+siirtolaisten tulolle, päinvastoin se koettaa auttaa vähävaraisten,
+mutta kunnollisten siirtolaisten mahdollisuuksia maksaen puolet
+heidän laivalipustaan. Tässäkin on kuitenkin pieni »mutta»: tällaista
+siirtolaiskandidaattia pitää olla suosittelemassa joku Australiassa
+asuva sukulainen tai tuttava, jonka sen lisäksi on taattava tulokkaalle
+vuoden toimeentulo.
+
+Suuria posti- ja matkustajalaivoja lähtee Englannista Australiaan
+noin kolme kuukaudessa. Paitsi englantilaisten laivayhtiöiden komeita
+kaksi- ja kolmiluokkaisia laivoja kulkee tällä linjalla myöskin
+Australian Liittovaltion yksiluokkaisia laivoja, joissa matkustaminen
+on verrattain mukavaa ja hinnat tuskin muiden laivojen kolmannen luokan
+hintoja korkeammat. Sitäpaitsi lähettelevät ranskalaiset, saksalaiset,
+italialaiset ja skandinavialaiset yhtiöt laivojaan Australiaan enemmän
+tai vähemmän säännöllisesti. Ei ole siis puutetta linjoista eikä
+laivoista jos vain kukkaro kestää tuon kuusiviikkoisen maailmanmatkan.
+Yksilöille, jotka voivat kestää merimiehen ammatin vaikeudet
+valtamerillä, esiintyy joskus tilaisuuksia ilmaiseen matkaan lastia
+kuljettavissa höyry- ja purjelaivoissa; monet suomalaiset ovat viime
+vuosina siirtyneet sillä tavoin Australiaan, joko tehden työtä matkansa
+korvaukseksi tai — karaten sopivassa satamassa.
+
+Mutta mitä toimeentulomahdollisuuksia siirtolaisella sitten on
+päästyään moniviikkoisen matkan jälkeen tähän aurinkoiseen maahan?
+Koettakaamme luoda suppea yleissilmäys eri valtioiden tarjoamiin
+mahdollisuuksiin samassa järjestyksessä, missä jo olemme ne sekä
+samoilleet halki että kiertäneet ympäri.
+
+Länsi-Australian laaja ja harvaan asuttu maa tarjoaa tarmokkaalle ja
+varakkaalle yksilölle suuret menestymisen mahdollisuudet. Tämän valtion
+pääelinkeino on lampaanhoito. Tähän tarkoitukseen sopivaa maata, vähän
+merenrannasta sisämaahan, saadaan sekä ostaa että vuokrata valtiolta
+edullisin ehdoin. Varsinkin valtion pohjoisosassa, missä ilmasto
+on subtroopillista ja sademäärä liian vähäinen maanviljelykselle,
+mutta riittävä nostattamaan lampaiden tarvitseman ruohon ja missä
+alkuasukkaita on paimeniksi ja työmiehiksi, sijaitsee useita laajoja
+lammasasemia, joiden omistajat korjaavat saderikkaana vuonna
+ruhtinaalliset tulot. Yhdellä tällaisella usein sadan kilometrin päässä
+lähimmästä naapurista sijaitsevalla lammasasemalla voi olla 150 000
+lammasta ja enemmänkin; tällaisen suuraseman ympäri ratsastaminen
+saattaa olla hyvässä tapauksessa toista sataa kilometriä pitkä taival.
+Kun lisäksi tiedämme, että australialainen merinovilla noteerataan
+Euroopan villapörssissä korkeimpaan luokkaan, saamme jonkinlaisen
+käsityksen lammasaseman omistajan vuosituloista. Mutta kuten sanottu,
+tämä elinkeino kysyy huomattavaa alkupääomaa ja siirtolaiset ovat
+enimmäkseen köyhää väkeä.
+
+Käsityöläisille — lukuunottamatta kirvesmiehiä ja muurareita, joilla
+on työnsaantimahdollisuuksia kaikkialla Australiassa — tarjoaa
+harvaan asuttu läntinen valtio hyvin vähän tilaisuuksia. Mainittavin
+mahdollisuus on jättiläispuiden kaadanta valtion lounaiskulmassa, missä
+kasvaa useita kymmeniä eri eukalyptuslajeja. Se on tosin voimia kysyvää
+työtä, mutta helpompia ansioita odotellessa on sekin tervetullutta.
+
+Vielä voidaan tästä valtiosta mainita kaivostyöt kulta- ja
+hiilikaivoksissa, hedelmänkorjuu omenaviljelyksillä ja elonkorjuutyöt.
+Valtion luoteisrannikolla harjoitetaan kalastusta ja simpukanpyyntiä
+varsin laajassa mittakaavassa; monista eri simpukkalajeista on
+helmisimpukka siellä tärkein, muodostaen oman teollisuudenhaaran, jossa
+menestys kuitenkin riippuu suuressa määrin onnesta.
+
+Etelä-Australia, seuraava järjestyksessä, on tiheämmin asuttu kuin
+läntinen valtio ja tarjoaa myöskin moninaisempia ansionmahdollisuuksia
+siirtolaiselle. Maa on siellä hedelmällistä ja ilmasto eurooppalaisille
+sovelias: siellä asuu mm. muutamia tuhansia saksalaisia. Se on
+mantereen vehnävainio ja viinitarha ja tarjoaa myöskin runsaasti elon-
+ja hedelmänkorjuutyötä.
+
+Viktoria on mantereen tiheimmin asuttu valtio ja niin ollen
+siirtolaisille edullisin työansioiden monipuolisuuden vuoksi. Sen
+vaihteleva kasvillisuus ja monipuolinen teollisuus tarvitsee paljon
+työväkeä. Gippslannissa, valtion kaakkoiskulmassa, harjoitetaan
+vihannesten viljelyä laajassa mittakaavassa, ja pohjoisessa
+taasen on nopeasti kehittyviä hedelmänviljelyskeskuksia, joista
+tärkein on Mildura. Viktoria tyydyttää mm. melkein koko mantereen
+jalkinetuotteiden kysynnän. Pääkaupungissa, Melbournessa, on
+mahdollisuuksia ammattilaisillekin, vaikkakin siellä niin kuin maan
+muissakin suurkaupungeissa sodanjälkeisinä vuosina on esiintynyt
+työnpuutetta huomattavassa määrässä. Elinkustannukset ovat Melbournessa
+hiukan halvemmat kuin itäisen rannikon suurkaupungeissa. Siellä
+sijaitsee myöskin Suomen Merimieslähetyksen asema.
+
+Päättäen siitä tosiasiasta, että Uusi Etelä-Wales on vetänyt
+puoleensa suurimman määrän eurooppalaisia siirtolaisia Australiassa,
+pitäisi tämän valtion myöskin olla soveliain heille. Se on vanhin
+ja väkirikkain kaikista kuudesta valtiosta, jonka vuoksi sitä
+kutsutaankin »emävaltioksi». Siellä kukoistavat monet eri teollisuudet.
+Siellä on hopea- ynnä muita metallikaivoksia. Viljaa ja hedelmiä
+viljellään myöskin runsaasti. Newcastlessa, lähellä Sydneytä,
+sijaitsevat eteläisen pallonpuoliskon suurimmat hiilikaivokset.
+Uudessa Etelä-Walesissa on myöskin enimmän siirtolaisille
+soveliasta viljelyskelpoista maata saatavissa. Sen pääkaupungissa,
+Sydneyssä, joka muuten on koko Australian suurin kaupunki, on tätä
+kirjoitettaessa kokonaista 25 000 työtöntä. Työttömyyttä ei silti ole
+havaittavissa maaseudulla, päinvastoin siellä on aika ajoin puutetta
+maanviljelystyöväestä. Sydneyssä on myös Suomen konsulaatti.
+
+Queensland, jota muiden valtioiden asukkaat leikillisesti kutsuvat
+banaanimaaksi, on ilmastoltaan osaksi subtrooppinen, osaksi trooppinen.
+Viime vuosina on Queensland alkanut vetää siirtolaisia puoleensa niin
+runsaasti, että se nyt kilpailee maahan muuttavien lukumäärässä Uuden
+Etelä-Walesin kanssa. Queenslandin kaivosteollisuus on monipuolista,
+sieltä saadaan opaaleja, kultaa, hopeaa, kuparia, tinaa ja hiiliä.
+
+Hedelmäinviljelys rajoittuu pääasiallisesti troopillisten hedelmäin,
+banaanin, ananaksen, passion-hedelmän y.m., viljelykseen, mutta
+sitä harjoitetaankin sitten laajassa mittakaavassa: junalla ajaessa
+näkee radan varsilla kilometrien laajuisia banaanipensastoja ja
+ananas-istutuksia. Metsänhakkuuta ja karjanhoitoa harjoitetaan siellä
+myöskin suuressa määrässä: siellä on karjafarmeja laajoja kuin Euroopan
+pienet ruhtinaskunnat, ja hurjapäisiä cowboy-ratsastajia aivankuin
+Hollywoodin filmeissä.
+
+Queenslandin tärkein maanviljelystuote on sokeriruoko, se käsittää
+suurimman osan viljelykselle raivattua aluetta koko valtiossa,
+laajentuen vuosi vuodelta pohjoiseen päin, niin että tuottoisimmat
+sokeriruokokentät nykyjään sijaitsevat Cairnsin kaupungin seuduilla.
+Siellä on useita suomalaisiakin sokerinleikkaaja-siirtokuntia,
+eikä meikäläiset siellä sen pahemmin hikoile kuin brittiläiset tai
+italialaisetkaan. »Valkoinen Australia»-politiikan vuoksi siellä ei
+ole saatu käyttää värillistä työvoimaa enää vuosikausiin, kuten muissa
+troopillisissa maissa. Sellainen suurteollisuus kuin sokeriruoko
+tarvitsee kuitenkin suuret määrät työväkeä, jolle troopillisen
+ilmaston vuoksi on vielä maksettava hyvä palkka. Sokerinleikkaajat
+työskentelevät enimmäkseen urakkapalkalla ja ansaitsevat usein
+yhdessä päivässä enemmän kuin kotimaassaan kokonaisessa viikossa.
+Eipä siis ihme jos moiset mahdollisuudet ovatkin houkutelleet sinne
+siirtolaisia tuhansittain kaikista Euroopan kolkista, jopa siihen
+määrään, että sielläkin jo havaitaan työnpuutetta, varsinkin niinä
+vuodenaikoina, jolloin sokerinleikkuutyötä ei ole... Yleensä ovat
+palkat Queenslandissa vähän paremmat kuin Australian muissa valtioissa.
+
+Tasmanian saarivaltio on Australian valtioista vähimmän tärkein
+siirtolaisuudessa. Ne harvat siirtolaiset, jotka sinne siirtyvät, ovat
+pääasiallisesti brittiläisiä. Tärkeimmät saaren teollisuuksista ovat
+mineraalit ja omenanviljelys.
+
+Mainitsematta on vielä Pohjois-Australia, Papua, Uuden Guinean
+mandaattialue ja joukko Liittovaltiolle kuuluvia saaria — kaikki
+seutuja, joita kokemattoman ja varattoman siirtolaisen on paras välttää.
+
+Työmiehen elintaso on Australiassa edullisempi kuin missään Euroopan
+maassa: ruoka, vaatteet ja vuokra ovat tuskin kalliimmat kuin meillä
+Suomessa, ja palkat ovat sentään 30 — 70 prosenttia korkeammat.
+Perheetön käsityöläinen esimerkiksi voi säästää puolet palkastaan ja
+silti elää varsin mukavasti. Tulovero jättää työmiehen palkan melkein
+koskemattomaksi.
+
+Mutta moinen riippumaton hyvinvointi edellyttää vakinaista työpaikkaa,
+jonka vain harvat ulkomaalaiset onnistuvat heti saamaan. Useimmilta
+menevät ensimmäiset vuodet »paremman paikan» etsimisessä ja
+sesonkityöstä toiseen muuttelemisessa.
+
+Työnsaantimahdollisuuksista Australiassa puhuttaessa ei ole unohdettava
+lakkoja. Ammattiyhdistykset ovat hyvin voimakkaita tekijöitä maan
+teollisuuselämän säännöstelemisessä ja on niihin liittyminen pakollista
+jokaiselle, joka tahtoo ansaita leipänsä toisen palveluksessa niillä
+ammattialoilla, jotka ammattiyhdistys on ottanut suojelukseensa. Pieni
+väärinkäsitys ammattiyhdistyksen jäsenen ja työnjohtajan välillä tai
+jokin muu mitätön seikka saattaa johtaa pitkäaikaiseen lakkoon, jonka
+tehokkuutta ammattiyhdistys sitten valvoo mitä ankarimmin. Lakkoja
+sattuu useimmin satamatyöväen ammattiosastoissa; lakkojen vuoksi ovat
+suurien valtamerilaivojenkin lähtöajat aina hieman epävarmat, sillä
+rikkureita ei ole helppo saada. Tilaston mukaan hukataan Australiassa
+lakkojen vuoksi noin kolme miljoonaa työpäivää vuosittain.
+
+Mistä johtuu sitten työttömyys maassa, jossa on maata —
+viljelyskelpoistakin — miltei rajattomiin ja joka voisi nykyisen kuuden
+miljoonan sijasta asuttaa 200 000 000 ihmistä? Se näyttää olevan
+yksi tämänpäiväisen ja kenties huomisenkin Australian probleemeja.
+Jos onnistuttaisiin keksimään keino tämän harvaan asutun mantereen
+taajaväkiseksi asuttamiseksi, seuraisi siitä paitsi Australian ripeää
+kukoistusta, hyötyä myöskin monille Euroopan maille, jotka nyt kärsivät
+liikakansoituksen haittoja. Mutta — ja tässä piilee probleeman solmu
+— vaikka sellainen menetelmä keksittäisiinkin, on tuskin luultavaa,
+että Australian Liittovaltio suostuisi sitä soveltamaan. Liittovaltion
+samoinkuin väestönkin todellinen kanta on, katsoen maan erikoiseen
+asemaan, lievimmin sanoen itsekäs: he tahtovat pysyttää Australian
+australialaisena tai ainakin brittiläisenä. Toisin sanoen, hallitus ja
+parlamentti tahtoisivat tuottaa maahan brittiläisiä siirtolaisia niin
+paljon kuin mahdollista ja ei-brittiläisiä niin vähän kuin suinkin,
+mutta työväenpuolue ei tahtoisi laskea maahan yhtään uutta siirtolaista
+mistään maasta. Vastapainoksi näille isänmaallisille ja itsekkäille
+kannanilmaisuille on mainittava, että työnantajat yleensä ja eritoten
+maanviljelijät antavat usein etusijan eurooppalaiselle työmiehelle
+australialaisen rinnalla. Suomalaiset ovat useilla seuduilla päässeet
+hyvään maineeseen.
+
+Tämä ensi silmäyksellä liian itsekkäältä näyttävä siirtolaispolitiikka
+tuntuu kuitenkin jossakin määrin oikeutetultakin, jos asiaa katsotaan
+kansantaloudelliselta näkökulmalta. Vieraisiin kansallisuuksiin
+kuuluvat siirtolaiset tulevat alusmaihin useimmiten sellaisin
+ajatuksin, että he elävät jonkin vuoden säästäväisesti, keräävät
+pienen omaisuuden ja palaavat sitten takaisin kotimaahansa. Tämä
+päämäärä silmäin edessä he elävät yksinkertaisemmin ja vähäisemmin
+mukavuusvaatimuksin kuin maan omat kansalaiset, suostuvatpa usein
+työskentelemään pienemmällä palkallakin kuin viimemainitut.
+Australiassa ovat ainakin eteläeurooppalaiset tehneet itsensä
+huomatuiksi tässä suhteessa. Lisäksi heidän käyttäytymis- ja
+elintapansa eroavat aina jonkin verran maan omien kansalaisten tavoista.
+
+Eteläeurooppalaisia siirtolaisia kohtaan ilmenevään vastenmielisyyteen
+on vielä muitakin syitä: yritteliäät eteläitalialaiset nimittäin
+vallitsevat melkein koko maan hedelmäkaupan vähittäismyyntiä, ja
+nokkelat kreikkalaiset ottavat vähitellen haltuunsa kaupunkien
+kahvilat ja perustavat uusia, missä vain luulevat niiden kannattavan.
+Niin hedelmäinmyynti kuin kahvilanpito ovat kumpikin kannattavia
+yrityksiä. Tätä pitävät australialaiset sopimattomana tungetteluna:
+heidän mielestään olisi ulkomaalaisten raivattava metsiä ja asutettava
+aroja eikä pyrittävä täyteen ahdettuihin kaupunkeihin. Minkäänlaista
+ulkomaalaisten boikottia ei kuitenkaan ole havaittavissa; niin
+voimakas ei australialaisen kansallistunne sentään ole: hän rakastaa
+mukavuutta ja ostaa kauppiaalta, jonka myymälä on lähimpänä, ja
+aterioi kahvilassa, jossa pihvi paistetaan ja vanukas höyrytetään
+juuri niinkuin hän tahtoo. Yhteinen haukkumanimi vain on keksitty
+eteläeurooppalaisille — »deiko».
+
+Asumattomien alueiden viljelyskelpoisiksi raivaaminen ei edisty
+Australiassa rinnan siirtolaistulvan kanssa. Kaikki tuppautuvat
+harvoihin suurkaupunkeihin. Siinä toinen probleema. Kotimaiset
+työttömät eivät tahdo lähteä maaseudulle työnhakuun (maalla on
+kapakkoja harvassa) ja uudet siirtolaiset huomaavat maanviljelyksen
+alullepanemisen useinkin aivan ylivoimaiseksi tehtäväksi.
+Propagandajulkaisujen lupauksiin luottanut tulokas pettyy pahasti.
+Suurtilalliset ja yhtiöt ovat vallanneet parhaat maa-alueet, ja
+suurin osa valtioiden omistamasta viljelyskelpoisesta maasta on
+jaettu palkkioina sodasta palanneille sotilaille. Valtiot myyvät
+maata todellakin halvalla ja erikoisen edullisin ehdoin — mutta
+minkälaista maata! Kaikkein ensin on alue raivattava, mikä onkin
+luonnollista. Mutta pahinta on, että nämä luovutettavat maat
+sijaitsevat miltei pääsemättömissä ja tiettömissä seuduissa,
+puhumattakaan rautatiestä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa rakennetaan
+ensin rautateitä asumattomille seuduille, ja siirtolaiset tulevat
+perässä ilman erikoista propagandaa. Australiassa saavat uudisasukkaat
+raivata itselleen tiet, rautatie rakennetaan sitten joskus vuosien
+kuluttua, kun ensin on parlamentissa tarpeeksi kauan siitä riidelty.
+Lisäksi ovat rahtimaksut rautateillä yleensä suhteettoman korkeat.
+Mitä kauempana farmi sijaitsee kulutuskeskuksista, sitä pienemmän
+voiton maanviljelijä saa tuotteistaan. Tästä syystä ei kannata perustaa
+farmia mihinkään eristettyyn seutuun, ei ainakaan hedelmätarhaa, sillä
+ensinnäkin hedelmät on saatava nopeasti markkinoille ja toiseksi niiden
+tukkuhinnoista ei liikene paljoa kalliisiin rahtikuluihin.
+
+Maksaako sitten vaivan lähteä kauas houkuttelevaan etelätuulen maahan
+mittelemään voimiaan näin monien vastuksien kanssa, vastuksien, joiden
+voittamiseen tarvittavalla tarmolla siirtolainen voisi nousta hyvään
+asemaan kotimaassaankin? Kyllä ja ei. Monet yksilöt tarvitsevat, niin
+sanoaksemme, kunnostautumispakkoja: kotona ja kotimaassa on aina joku
+neuvomassa ja tukemassa, mutta kaukana maailmanrannalla vieraan kielen
+ja outojen tapojen ympäröimänä ihminen huomaa olevansa yksin, vailla
+sukulaisten ja ystävien tukea. Hänen maailmankatsomuksensa avartuu ja
+havaintokykynsä terästyy; hän oppii tuntemaan elämää ja ihmisiä. Siellä
+hän saa laskea menestyksensä oman luonteensa ja tarmonsa ansioksi.
+Mutta on myöskin yksilöitä, joille uusi ympäristö, oudot kanssaihmiset,
+elintavat ja vieras kieli, ovat liian raskas kuorma.
+
+
+
+
+LÖYTÖ JA ASUTUS.
+
+
+Kuka eurooppalainen ensimmäiseksi näki suuren eteläisen maan, josta
+maantieteilijät olivat niin kauan haaveilleet? Vastaus jää olettamusten
+hämärään. Collingridge de Torceyn mukaan esiintyy Australian läntinen
+rannikko merikorteilla seitsemän vuotta ennen kuin Kolumbus löysi
+Amerikan. Vielä nytkin on olemassa kartta vuodelta 1489, johon on
+Australian kohdalle merkitty kaistale rannikkoa. Toinen kartta (n.s.
+»Dauphin»kartta vuodelta 1536) esittää osan pohjoista rannikkoa ja
+nimeää suurimmat niemet ja lahdet. Todennäköisesti eurooppalaiset
+jo silloin tunsivat tuon eteläisen maanosan, jota he kuitenkin
+kutsuivat »Suureksi Jaavaksi», erotukseksi Pienestä (nykyisestä)
+Jaavasta. Arabialaisten, kiinalaisten ja malaijien arvellaan
+myöskin käyneen Australiassa, vieläpä paljon ennen eurooppalaisten
+ensimmäisiä käyntejä; heidän vierailuistaan ei ole kuitenkaan säilynyt
+jälkipolville mitään varmoja todisteita.
+
+Espanjalaiset, hollantilaiset ja portugalilaiset merenkulkijat
+ovat kuitenkin ensimmäisiä, joiden retkistä näihin maihin historia
+tietää varmasti jotakin kertoa. Hollantilaisen »Duyfkenin» miehet
+ovat ensimmäisiä, joiden tiedetään astuneen uudelle mantereelle
+heidän vuonna 1606 tutkiessaan Carpentaria-lahden itärannikkoa.
+Alkuasukkaat surmasivat näistä uskalikoista yhdeksän, ja Keerweer
+(Kotiinpaluu)-niemen kohdalla jäljelle jäänyt miehistö käänsi laivan
+kotimatkalle.
+
+Kun Alvaro de Mendana vuonna 1567 löysi Salomoninsaaret, luuli hän
+löytäneensä eteläisen mantereen. Uusi espanjalainen retkikunta, joka
+varustettiin matkalle Perusta käsin, päällikkönä Pedro Fernandez de
+Quir (eli de Quiros, kansallisuudeltaan luultavasti portugalilainen),
+pääsi onnellisesti aina Uusille Hebrideille saakka, missä de Quirin
+itsensä komentaman laivan miehistö teki kapinan ja pakotti hänet
+muuttamaan laivan kurssin kotiin päin. Hänen luutnanttinsa, Luis de
+Torres, jatkoi kuitenkin matkaansa toisella laivalla ja osui Uuden
+Guinean eteläiselle rannikolle. Kaksi kuukautta hän hapuili itselleen
+tietä riuttojen ja saarien lomitse, Uuden Guinean ja Australian
+välisestä salmesta, jolla nyt on hänen nimensä. Hän näki mantereen
+koilliskärjen ja Yorkin niemen kukkulat, mutta luuli niitä saariksi.
+Muutama viikko aikaisemmin de Quir puolestaan oli luullut, että
+saari, jonka läheisyydessä hänen miehistönsä teki kapinan, olisi
+ollut suuri eteläinen manner, ja antoi sille mahtavakaikuisen nimen,
+»Tierra Austrialia del Espirita Santo»; sana »Austrialia» oli aiottu
+kohteliaisuudeksi Espanjassa silloin hallitsevalle itävaltalaiselle
+hallitsijasuvulle. [Itävalta on espanjaksi Austria.] Tyypillisiä
+erehdyksiä senaikaiselle löytöretkeilylle olivat de Torresin ja de
+Quirin löydöt: ensinmainittu löysi mantereen ja piti sitä saarena,
+viimeksimainittu löysi saaren ja luuli sitä mantereeksi.
+
+Hollantilainen Dirk Hartog osui vuonna 1616 luoteisrannikolle,
+ja vielä saman sataluvun kuluessa useita hänen maanmiehiään kävi
+tutkimassa sekä läntistä että eteläistä rannikkoa. Vuonna 1628 eräs
+hollantilainen retkikunta aikoi kapteeni Franciscus Pelsartin johdolla
+perustaa siirtolan lounaisrannikolle. Mutta Houtman's Abrolhos-saarten
+[»Houtmanin mulkosilmät», jossakin aikaisemmassa portugalilaisessa
+laivastossa palvelleen hollantilaisen merimiehen mukaan nimensä saaneet
+saaret] läheisyydessä laivastoa kohdanneen haaksirikon sekä siitä
+johtuneen miehistön kapinan vuoksi yritys meni myttyyn. Hollannin
+Intian kuvernöörin Anton van Diemenin varustamana Abel Tasman purjehti
+vuonna 1642 edeltäjiään pitemmälle ja löysi Tasmanian, jonka hän
+nimitti Van Diemenin maaksi, ja luuli sitä Australiaan kuuluvaksi
+niemimaaksi. Hän purjehti edelleen ja löysi Uuden Seelannin ja
+jatkoi sieltä matkaansa pohjoiseen Ystävyys-saarille saakka, sieltä
+edelleen koilliseen aina Uuden Guinean pohjoisrannikolle ja sitten
+Kiinanmeren kautta takaisin Jaavaan. Seuraavana vuonna hän jatkoi
+löytöretkeilyään purjehtien Uuden Guinean etelärannikkoa pitkin,
+seuraten sitten Carpentaria-lahden rannikkoa ja edelleen kaartaen koko
+Australian pohjoisen rannikon. Hyvällä syyllä voidaankin sanoa, että
+hollantilaiset sekä löysivät että kartoittivat eteläisen mantereen.
+
+Sitten seurasi englantilaisten vuoro. Jo vuonna 1622 oli englantilainen
+»Trial» kärsinyt haaksirikon Dirk Hartog-saaren luona; se oli
+todennäköisesti ensimmäinen englantilainen alus niillä vesillä. Sitten
+seurasi kahden merenkulkijan ja löytöretkeilijän, William Dampierin ja
+Jakob Cookin vuoro. Dampier oli kaappari — jyrkemmin sanoen merirosvo —
+joka vuonna 1688 ja uudelleen 1699 tutki läntisen ja luoteisen rannan
+ja oli vahvasti vakuutettu, että hänen löytämänsä maa oli »maailman
+hedelmättömintä seutua». Hän kirjoitti kirjan retkistään maailman
+kaikissa kolkissa, josta kirjasta Defoe sittemmin sai ainehistoa
+kuolemattomaan »Robinson Crusoe»-teokseensa.
+
+Itäinen rannikko oli vielä tutkimatta, vaikkakin sieltä löydetyt
+espanjalaiset rahat, pyssyt ja miekat osoittavat eurooppalaisten
+käyneen sielläkin de Torresin lyhyen ensivierailun jälkeen. Cookin
+tehtäväksi jäi tämän rannikon tutkiminen, minkä työn hän suorittikin
+silloisiin oloihin katsoen kiitettävän perinpohjaisesti. Vuonna 1770
+hän purjehti »Endeavour»-laivallaan Everard-niemestä, Viktorian
+kaakkoisimmasta kulmasta aina York-niemen kärkeen pohjoisrannikolla;
+sieltä hän jatkoi matkaansa Torres-salmen kautta, ja Englannin
+kuninkaan nimessä otti haltuunsa koko itäisen rannikon, kastaen
+valtaamansa alueen »Uudeksi Etelä-Walesiksi» (New South Wales). Häntä
+seurasi tällä tutkimusmatkalla kaksi kasvitieteilijää, Banks ja
+Solander, jotka olivat kovin ihastuneita löytäessään odottamattoman
+suuren määrän uusia kasveja. Kuuluisa ruotsalainen kasvitieteilijä
+Linné ehdottikin, että uusi maa ristittäisiin »Banksiaksi». Cook
+itse kertoi hyvin innostuneesti itäisen rannikon hedelmällisyydestä
+ja ennusti sen nykyisen rikkauden mahdolliseksi maanviljelyksen ja
+karjanhoidon kautta. Hänen viehättävä matkakertomuksensa on käännetty
+monille kielille ja on se epäilemättä osaltaan myötä vaikuttanut
+kaukaisen maan ripeään asutukseen.
+
+Perusteellisen alun Australian asuttamiselle antoi kuitenkin Englannin
+siirtoloissa Amerikassa puhjennut kapina. Ne amerikkalaiset,
+jotka pysyivät lojaalisina Englannin hallitukselle, tunsivat
+itsensä sorretuiksi uusissa oloissa, joten Englannin hallituksen
+oli ryhdyttävä katselemaan heille uutta kotimaata. Suunnitelma,
+jonka mukaan heidät olisi siirretty Uuteen Etelä-Walesiin, jäi
+täyttämättä päiväjärjestykseen siirtyneen poliittisesti paljon
+tärkeämmän kysymyksen vuoksi: minne sijoitettaisiin tästä lähtien
+englantilaiset rangaistusvangit? Aikaisemmin oli rangaistusvangit
+lähetetty Amerikkaan, missä tilanomistajat halusta ostivat niitä
+pienipalkkaisiksi työmiehikseen. Amerikan itsenäistymisen vuoksi se ei
+käynyt enää päinsä, ja Englannin vankilat alkoivat täyttyä. Silloin ei
+ollut muuta neuvoa kuin lähettää vangit Cookin valtaamaan alusmaahan.
+Lojalistit olivat sillä välin etsineet itselleen uudet tyyssijat
+Nova-Skotiasta, Kanadasta ja Länsi-Intiasta.
+
+Toukokuussa 1787 purjehti ensimmäinen vankeja kuljettava laivasto
+Englannista. Laivasto käsitti kaksi sotalaivaa, kuusi alusta täynnä
+vankeja ja kolme muonalla, työkaluilla ja tarvikkeilla lastattua
+laivaa, yhteensä yksitoista alusta. Seuraavassa tammikuussa laivasto
+saapui Cookin aikaisemmin tutkimaan Botany-lahteen, mutta retkikunnan
+johtaja, kuvernööri Arthur Phillip ei pitänyt paikkaa sopivana, vaan
+purjehti muutamia kilometrejä pohjoiseen, tullen Port Jackson-lahteen.
+Tämä kaunis ja avara lahti — nykyinen Sydneyn satama — oli kuin
+tehty satamaksi, ja sinne retkikunta tammikuun 26. päivänä vuonna
+1788 pystyttikin Englannin lipun, luoden siten perustan Australian
+valkoiselle asutukselle.
+
+Siirtokunnan ensimmäiset vuodet olivat kamppailua vastoinkäymisten
+kanssa: outo ja mahtava luonto, vaivaa ja kärsivällisyyttä kysyvä
+raivaustyö, vankien rikollisten taipumusten hillitseminen ja nälkä.
+Mutta niinpä olikin siirtokunta pantu kokoon epäonnistuneimmista
+siirtolaisista, mitä ajatella saattaa: sotilaista ja vangeista!
+Jos kohta maa olikin hedelmällistä, ei se kuitenkaan vielä pitkiin
+aikoihin kyennyt elättämään näin suurta siirtokuntaa, joten muona
+oli alkuvuosina tuotava Euroopasta. Senaikainen valtamertentakainen
+laivaliikenne oli hyvin hidasta ja epävarmaa, joten kaukaisen
+siirtokunnan asema ei ollut todellakaan kadehdittava.
+
+Ensimmäiset kuvernöörit olivat todellisia itsevaltiaita; he voivat
+syyllä sanoa: »Valtio olen minä.» Englannin hallitus pitikin heitä
+enemmän vankilanjohtajina kuin jonkin uuden Englannin perustajina.
+Vapaita siirtolaisia oli vähän eikä niitä kernaasti tahdottu
+maahan laskeakaan. Tämä merkillinen yhteiskunta oli kokoonpantu
+mitä kirjavimmista tyypeistäpä kansanluokista, siellä oli sekä
+paatuneita rikollisia — varkaita, väärentäjiä ja murhaajia — että
+verraten kunniallisia yksilöitä, jotka Englannin ja Irlannin
+silloinen ankara rikoslaki oli tuominnut jostakin vähäpätöisestä
+pikkusynnistä, kuten sunnuntairauhanrikkojia ja kananvarkaita;
+konkurssirikollisia ja poliittisia juonittelijoita; sivistyneitä
+ja kunniallisia skottlantilaisia, joiden ainoana rikoksena oli
+osallistuminen johonkin monista senaikaisista vallankumousyrityksistä;
+irlantilaisia ammattikapinoitsijoita, jotka olivat aina valmiit
+järjestämään kapinan missä maassa tahansa. Varsinkin skottlantilaisten
+lähettäminen rangaistussiirtolaan oli törkeätä oikeuden loukkausta,
+sillä lakipykälä, jonka perusteella heidät tuomittiin, ei ollut
+voimassa Skotlannissa. Irlannin hallitus tunnusti sitäpaitsi, että
+suuri osa rangaistussiirtolaan lähetetyistä irlantilaisista oli vielä
+tutkintovankeja. Mutta enemmistönä tässä kirjavassa kunnassa olivat
+sittenkin rikolliset ja huonomaineiset yksilöt. Eräs heistä, taskuvaras
+Barrington, oli oikeassa runoillessaan tunnetuksi tulleen säeparinsa:
+
+    »Todellisia patriootteja olemme — se oikein ymmärtäkää —
+    jotka isänmaan jätimme, jotta isänmaan hyvin kävisi.»
+
+Vankien lähettämistä etelään jatkettiin yli viidenkymmenen vuoden
+ajan, kunnes asiasta sukeutui kiivas poliittinen kysymys: Englannin
+hallitus kallisti lopulta korvansa alusmaahan muuttaneiden vapaiden
+siirtolaisten valituksille ja lakkasi lähettämästä vankiloidensa kuonaa
+heidän joukkoonsa. Lähes 120 000 ihmistä oli näiden vuosien kuluessa
+ehditty lähettää rangaistusvankeina Australiaan ja Van Diemenin maahan.
+Kysymys vielä rangaistustaan suorittavien tai jo vapautettujen vankien
+ja vapaiden siirtolaisten keskinäisestä suhtautumisesta toisiinsa
+järjestyi vähitellen vuosien vieriessä itsestään, ja maasta tuli
+vapaiden kansalaisten asuma yhteiskunta. (Mainitut 120 000 vankia
+lienevät varmaan kuolleet lapsettomina, päättäen siitä, ettei kukaan
+nykyjään elävä australialainen myönnä polveutuvansa heistä!)
+
+Sydneyn eristetyn siirtokunnan nopea kasvaminen ja uusien laidunmaiden
+tarve lisääntyville karjalaumoille kiinnitti asukkaiden huomion
+siihen asti ratkaisematta jääneeseen pulmaan: kuinka päästä yli
+mahtavan vuorijonon, joka 70 kilometrin etäisyydessä kaartaen esti
+asukkaita tunkeutumasta syvemmälle sisämaahan? Vasta vuonna 1813,
+kaksikymmentäviisi vuotta siirtolan perustamisesta, Blaxland onnistui
+ensimmäisenä löytämään ylimenokohdan Sinisten Vuorten (1370 metriä)
+sokkeloisella ja jyrkkäsärmäisellä harjulla. Samana vuonna maanmittaaja
+Evans kulki yli vuorijonon vielä lähempänä Sydneytä ja jatkoi
+etenemistään salaperäisten vuorten takaa auennutta vihreätä tasankoa
+pitkin aina nykyisen Bathurstin kaupungin kohdalle. Tästä voidaan
+laskea alkaneeksi mantereen sisäosien tutkimisen pitkä ja vaiherikas
+historia. Australian historian sankarit eivät ole sotilaita eivätkä
+poliitikkoja, vaan sisukkaita yksilöitä, joilla oli kylliksi intoa ja
+kärsivällisyyttä uhmatakseen tämän merkillisen maan arvoituksellista
+luontoa, katsoa vuoroin päin erämaan tylyjä kasvoja, vuoroin äkillisen
+tulvan kiirivää vaaraa. Tässä heistä muistettavimmat: _John Oxley_,
+joka löysi Murray-joen alkuhaarat ja retkeilyillään Queenslandissa
+keksi ihanteellisen kaupunginpaikan nykyiselle Brisbanelle; _Hume_
+ja _Hovell_, jotka vuorostaan löysivät Murray-joen pääuoman ja
+tunkeutuivat aina nykyiseen Melbourneen saakka; _Allan Cunningham_,
+jonka maine paitsi erämaantutkijana on säilynyt jälkipolville myöskin
+arvokkaiden kasvitieteellisten löytöjen tekijänä; _Charles Sturt_,
+joka laski veneellä tuhansien kilometrien mittaiset Murrumbidgee ja
+Murray-joet aina Eteläiseen valtamereen saakka; hänen retkensä johtivat
+muun muassa Adelaiden perustamiseen. Tästä retkestä selviydyttyään hän
+suuntasi matkansa Adelaidesta sisämaahan ja pääsikin kovia kärsimyksiä
+kestettyään aina Barcoo- eli Cooper-joelle saakka, mutta oli takaisin
+ihmisten ilmoille palatessaan — sokea. Puolalainen tiedemies, kreivi
+_Paul Strzelecki_ tutki Viktorian itäisen osan ja nimitti sen
+Gippslanniksi; kohteliaisuudenosoitukseksi hänelle annettiin Australian
+korkeimmalle vuorelle Puolan kansallissankarin nimi, Kosciusko.
+
+_Eduard J. Eyre_ tutki Etelä-Australian sisäosan vuosina 1840—1841 ja
+jatkoi sitten jalkapatikassa Australian Ison lahden rantaa kaartaen
+Albanyhyn, mantereen lounaisimpaan kolkkaan; hän olisi kuollut tällä
+matkalla janoon, ellei olisi saanut apua sattumalta rannikolle
+osuneelta ranskalaiselta »Mississippi»-valaanpyyntilaivalta. Nuori
+preussilainen tiedemies _Ludvik Leichhardt_ kulki v. 1844 Sydneystä
+Port Essingtoniin Pohjois-Australiassa; hän saapui kumppaneineen
+perille nälkiintyneenä ja aivan alasti; niukan ravintonsa he olivat
+saaneet pyydystämällä niillä seuduin tavattavia suuria lepakkoja;
+vettä he löysivät silloin tällöin seuraamalla niin sanottujen
+pronssisiipisten kyyhkysten lentoa. Neljä vuotta myöhemmin Leichhardt
+lähti yksin aikoen kulkea mantereen halki Brisbanesta länteen; hänen
+tiedetään varmasti päässeen ainakin Cooper-joelle, sillä kaksikymmentä
+vuotta myöhemmin löydettiin sieltä puu, johon oli kaiverrettu »L»;
+mitään muuta hänen kohtalostaan ei tiedetä. _John Macdonall Stuart_
+teki arvokkaita laidunmaalöytöjä sisämaasta ja onnistui kahden
+epäonnistuneen yrityksen jälkeen v. 1862 taivaltamaan mantereen poikki
+Adelaidesta pohjoisrannikolle. Samoihin aikoihin lähti Melbournesta
+käsin liikkeelle surullisen kuuluisa _Burken_ ja _Willsin_ retkikunta
+päämääränään Carpentaria-lahti. Muutaman päivän matkan päässä
+rannikolta päätettiin, että retkikunnan pääjoukko jäisi lepäämään ja
+vain molemmat johtajat kävisivät määränpäässä. Touhussa ja kiireessä
+jäi odotusaika tarkoin määrittelemättä sillä seurauksella, että
+johtajien vihdoin vaivalloisen matkan jälkeen palattua kohtauspaikalle
+pääjoukko oli lähtenyt vain muutama tunti sitten. Ylenmäärin väsyneet
+johtajat eivät jaksaneet tavoittaa tovereitaan, vaan kuolivat janoon
+ja pettymykseen kohtalokkaan Barcoo-joen kuivuneen uoman ääreen.
+Länsi-Australian kuuluisuus, _John Forrest_, etsi ensin kadonnutta
+Leichhardtia ja teki sitten matkan Perthistä Adelaideen kulkien
+melkein samaa reittiä kuin Eyre aikoinaan. _Ernest Giles_ teki 8 000
+kilometrin kierroksen Adelaidesta Perthiin, sieltä Eyre-järvelle ja
+takaisin Adelaideen; Gilesilla mahtoi olla kameelin kurkku, sillä hänen
+kulkemansa taival oli kauttaaltaan asumatonta erämaata.
+
+Meritutkimuksia jatkettiin niinikään ensimmäisen siirtokunnan tultua
+perustetuksi. Kirurgi _Bass_ purjehti vuonna 1797 aivan pienellä
+veneellä Sydneystä etelään pitkin rannikkoa; myöhemmin hän yhdessä
+luutnantti _Flindersin_ kanssa kiersi Tasmanian ja todisti, ettei se
+ollut osa Australian mannerta. Flinders purjehti myöhemmin ympäri
+koko mantereen tavaten matkallaan eteläisellä rannalla ranskalaisen
+»Géographe»-laivan, jonka kapteeni _Nikolai Baudin_ puolestaan suoritti
+myöskin löytöretkeilyjä; Baudinin antamia ranskalaisia paikannimiä on
+eteläisellä rannikolla vieläkin.
+
+
+
+
+HISTORIALLINEN KEHITYS.
+
+
+Sydneyn siirtokunnan vuonna 1788 tultua perustetuksi syntyi
+pian uusia siitä riippuvia siirtoloita. Noin kuukausi Sydneyn
+perustamisesta kuvernööri Phillip lähetti pienen joukon upseereja ja
+vankeja yksinäiselle Norfolk-saarelle (Tyynessä Valtameressä, 1 500
+kilometriä itään); nämä uudisasukkaat mahtoivat olla kaikki todellisia
+seikkailijoita, koskapa saaren myöhäisempi historia sisältää yksinomaan
+kapinoita, merirosvousta ja haaksirikkoja.
+
+Vuosina 1803—1804 perustettiin Tasmaniaan samanaikaisesti kaksi
+siirtokuntaa, toinen Derwent-joen rannalle etelään ja toinen Tamar-joen
+lähistölle pohjoisessa. Seuraavana vuonna syntyi Wellington-vuoren ja
+Derwent-joen väliseen laaksoon Hobart, pitkän aikaa maailman eteläisin
+kaupunki.
+
+Vuonna 1824 pieni siirtokunta perusti Brisbanen samannimisen joen
+rannalle, Moreton-lahden pohjukkaan.
+
+Vuonna 1826 joukko sotilaita ja vankeja perusti Albanyn kaupungin
+Länsi-Australian lounaiskulmaan, ja kolme vuotta myöhemmin joukko
+Englannista tulleita vapaita siirtolaisia perusti valtion pääkaupungin
+Perthin; myöhemmin siirtolaisten tarvitessa työväkeä lähetettiin
+sinnekin vankeja.
+
+Viktorian ensimmäiset uudisasukkaat olivat Henty-veljekset, jotka
+raivasivat itselleen viljelystilan Portlannissa vuonna 1834.
+Seuraavana vuonna John Batman, Launcestonista (kaupunki Tamar-joen
+rannalla Tasmaniassa), perusti yhtiön, jonka tarkoituksena oli
+ostaa viljelykseen soveltuvia suuria maa-aloja Port Phillip-lahden
+rantamilta. Yhtiö ostikin alkuasukaspäälliköiltä maata lähes 2 000
+neliökilometriä; alkuasukkaat panivat puumerkkinsä kauppakirjoihin,
+joiden mukaan heidän piti saada vuosittain määrätty määrä villahuiveja,
+peilejä, veitsiä, saksia ja — nenäliinoja, vaikk'ei poloisilla
+maanomistajilla ollut edes vaatteita, taskuista puhumattakaan.
+Batmanilla oli aikomus myöskin maksaa maa-alueensa, vaikka valkoihoiset
+siihen aikaan yleensä jättivät sellaiset seikat huomioonottamatta
+alkuasukkaiden kanssa tekemisiin joutuessaan; mutta Sydneyn hallitus
+ei vahvistanut kauppakirjaa, jossa toisella asiapuolella ei ollut
+minkäänlaista käsitystä yksityisomaisuudesta puhumattakaan kauppakirjan
+ymmärtämisestä. Batman nousi jonkin matkaa ylemmäksi Yarra-joen rantaa
+ja merkitsi päiväkirjaansa: »Tässä on oiva kylänpaikka.» Paikalle onkin
+kasvanut kylä — Melbournen miljoonakaupunki.
+
+Viimeksi perustettu Etelä-Australia on ainoa Australian valtioista,
+jonne rangaistusvankeja ei lähetetty. Erään Wakefieldin
+asuttamisteorian kannustamina lähti Englannista vuonna 1836 kokonaista
+kahdeksan laivallista siirtolaisia, jotka perustivat Adelaiden
+kaupungin, silloin hyvinkin uudenaikaisen asemakaavan mukaan.
+
+Niin syntyivät nykyisen Australian Liittovaltion kuusi jäsenvaltiota;
+myöskin Uusi Seelanti oli puolen vuosisadan ajan Australian
+»alusmaana». Siirtokuntien kehitys oli pitkän aikaa hidasta ja
+vaivalloista, kukin koetti ponnistella yksin ja omin voimin. Joistakin
+tärkeimmistä kysymyksistä, kuten esimerkiksi vankien siirrosta,
+muutamat siirtokunnat neuvottelivat yhdessä; mutta varsinainen
+yhteenliittyminen, liittovaltion muodostaminen, oli vielä etäällä.
+
+Sydneyn ympäristöön, meren ja vuorten väliselle rantakaistaleelle
+kasvoi ensimmäisinä siirtolaisuusvuosina useita uusia kyliä. Eräs
+näistä, Camden, tuli huomatuksi sen vuoksi, kun kapteeni John
+Macarthur ryhtyi siellä kasvattamaan lampaita huolimatta kuuluisan
+kasvitieteilijä Banksin sanoista, ettei muka sikäläinen maaperä
+eikä ruohokaan soveltuisi lampaanhoidolle. Kapteeni aloitti
+intialaisilla ja eteläafrikkalaisilla lampailla, mutta hyvästä alusta
+rohkaistuneena hän pian täydensi lammaskatraansa myöskin kuuluisilla
+merinolampailla. Merinolampaiden vienti Espanjasta oli niihin aikoihin
+ankarasti kielletty; mutta Espanjan kuningas oli vähäistä aikaisemmin
+lahjoittanut Englannin kuninkaalle parven näitä harvinaisia eläimiä ja
+tältä Macarthur sitten sai vuorostaan muutamia. Näiden jälkeläisiä,
+oikeita lampaiden aristokraatteja, elää vielä erillisenä katraana
+Macarthurin tilalla. Macarthurin nimi oli jo tunnettu hänen v. 1803
+käydessään Englannissa, ja villatehtailijat alkoivat pitää Australiaa
+tulevaisuuden tärkeänä villantuottajana. Siitä lähtien on lampaanhoito
+Australiassa edistynyt jättiläisaskelin, niin että siellä nykyjään on
+yli 100 000 000 lammasta, ja vuosittain ulkomaille vietävän villan
+keskiarvo yli 63 000 000 puntaa (noin 12 miljardia markkaa).
+
+Kulkutien keksiminen vuorten yli ja sitä seurannut laajojen
+laidunmaiden löytö oli omiaan viemään lampaanhoitoa eteenpäin, samalla
+kuin se maanvaltauksen yhteydessä sai aikaan problemeeja, joita kaikkia
+ei ole vieläkään voitu ratkaista. Voimattoman hallituksen kielloista
+huolimatta asukkaat valtasivat itselleen suuria maa-alueita. Lain
+mukaan he siis olivat rikollisia, mutta käytännössä voidaan heitä
+paremminkin pitää yritteliäinä yksilöinä, jotka ymmärsivät ruveta
+viljelemään joutilaana olevaa maata. Näitä valtaajia sanottiin
+_squatters_eiksi. mutta heidän jälkeläisiään voidaan syystä sanoa
+nykyisen Australian aristokraateiksi. Niin suuria olivat ja ovat
+vielä heidän tilansa, että yhä lisääntyvien uusien siirtolaisten on
+jo vaikea löytää joutilasta viljelyskelpoista maata. Karjanhoito-
+ja maanviljelystuotteiden luomien teollisuusalojen yhä lisääntyvä
+koneellistuminen, samoinkuin järkiperäisen kastelujärjestelmän
+osittainen käytäntöönotto — kaikki ne korostavat tähänastista
+tehokkaampien viljelysmenetelmien välttämättömyyttä, samalla kuin ne
+osoittavat, kuinka monien suurtilojen laajat, mutta harvaankarjoitetut
+laidunmaat voitaisiin käyttää monin verroin hyödyllisemmin kunnolliseen
+pienviljelykseen. Oikeudenmukaisemman maanjaon aikaansaamiseksi on
+tehty useita lakiehdotuksia, mutta ne ovat kaikki olleet joko liian
+radikaalisia tai muuten epäonnistuneita, joten tilanne on pysynyt
+melkein entisellään.
+
+Ensimmäiset sikäläiset kultalöydöt ovat peräisin historian
+aikaisimmilta vuosilta. Ensimmäinen tieteellinen tutkimus Australian
+maaperän kultapitoisuudesta tehtiin v. 1839, jolloin tiedemiehet
+totesivat kreivi Paul Strzeleckin kaivamien liuskekivien geologisesti
+muistuttavan Ural-vuorten kultapitoista kvartsia. Hallitus koetti
+parhaansa pitääkseen kultalöydöt salassa peläten kultakuumeen tarttuvan
+kansaan, varsinkin vankeihin. Mutta sellaiset asiat eivät pysy kauan
+salassa. Vuonna 1850 Eduard Hargreaves havaittuaan samannäköisyyttä
+Kalifornian kaivoksissa ja Bathurstin maaperässä Uudessa Etelä-Walesissa
+ryhtyi kaivamaan. Hän löysikin kultaa ja antoi samalla alkusysäyksen
+ryntäyksille, jotka painoivat niin selvän leiman 1850—1860 välisen
+vuosikymmenen talouselämään ja jolloin kultakaupunkien nimet —
+Bathurst, Ballarat, Sandhurst (Bendigo), Clunes, Mount Alexander
+(Castlemaine) — olivat kaikkien huulilla.
+
+Suuri osa asukkaita jätti toimensa ja ryhtyi etsimään kultaa.
+Teollisuus ja kauppa unohdettiin. Sensatsioniuutisia helposti
+saavutettavasta rikkaudesta levisi ympäri maailman, ja maahan alkoi
+virrata siirtolaisia kaikista mahdollisista maista — seikkailijoita,
+onnenonkijoita ja vallankumouksellisia Ranskasta, Saksasta,
+Belgiasta, Unkarista, Puolasta, Espanjasta, Italiasta, Englannista
+ja Irlannista. Ja monet rikastuivatkin äkkiä. Eräs bathurstilainen
+löysi alkuasukastyömiehen opastamana kultarakeita yhdestä paikasta
+4.000 punnan arvosta (yli 3/4 milj. markkaa). Ballaratissa toinen
+_digger_ (kullankaivaja) poimi kuopastaan 1.800 punnan arvosta kultaa
+yhtenä päivänä. Eräs kymmenen miehen ryhmä »lapioi» lauantaiaamun ja
+maanantai-illan välisenä aikana 10 000 punnan (n. 2 milj. markkaa)
+kasan aivan läheltä maanpintaa. Yksi ainoa kultamöhkäle painoi 68 kiloa
+ja sai nimekseen »Tervetullut»; toinen vielä komeampi, »Tervetullut
+tulokas», painoi 71 kiloa; kummankin möhkäleen arvo oli noin 8 000
+puntaa. Pienempiä kultakimpaleita sanotaan olleen viljalti kuin
+pikkukiviä merenrannalla. Australian koko tähänastinen kultatuotanto
+nousee 600 000 000 puntaan (lähes 120 miljardia markkaa). Tällaisten
+rikkauksien kansantaloudellinen hyöty ei ole kuitenkaan läheskään
+niin tuntuva kuin miltä se ensi silmäyksellä näyttää, vaikka kullan
+demoralisoiva vaikutus jätettäisiinkin huomioonottamatta, sillä useissa
+tapauksissa kohoavat tuotantokustannukset tuotteen markkina-arvoa
+korkeammalle.
+
+Ballaratin lähistöllä v. 1854 tapahtunut kapina (_The Eureka Stockade_
+= Eurekan paalulinnoitus) johtui kullankaivajille määrätyistä
+kohtuuttomista veroista ja muista rasituksista. Poliisi saattoi
+millä vuorokaudentunnilla tahansa vaatia kullankaivajaa näyttämään
+toimilupatodistuksensa, josta toimiluvasta kullankaivajan täytyi maksaa
+30 shillinkiä kuukaudessa. Ellei kullankaivaja voinut vaadittaessa
+näyttää lupatodistusta, sai hän maksaa tuntuvan sakon. Kullankaivajat
+nousivat vastarintaan, pitivät julkisen kokouksen, jossa he polttivat
+koko toimilupapaperinsa ja vaativat verotusten huojentamista. Lopulta
+kapinalliset, johtajinaan irlantilainen Peter Lalor, saksalaiset
+Vern ja Thonen ja italialainen Raffael, menivät niin pitkälle, että
+rakensivat linnoituksen ja nostivat sen harjalle »Viktorian Tasavallan»
+lipun. Kaksisataaseitsemänkymmentä sotilasta ja poliisia lähetettiin
+kapinaa kukistamaan sillä seurauksella, että kapinalliset antautuivat
+tehtyään vastarintaa kahdenkymmenen minuutin ajan. Sotilaita kuoli
+viisi ja kapinallisia kolmisenkymmentä, ja niin päättyi ainoa taistelu
+Australian mantereella. Kapinanjohtaja, Lalor, menetti kahakassa
+oikean kätensä, mutta pääsi rangaistuksetta. Muita kapinallisia
+vastaan nostettiin syyte, mutta heitäkään ei rangaistu. Vuosia
+myöhemmin Lalorista tuli parlamentinjäsen, vieläpä sen kunnioitettu
+puheenjohtajakin. Se hyöty kapinasta oli, että kullankaivajien veroja
+huojennettiin. Siitä lähtien kullankaivuu jatkui rauhallisissa
+merkeissä, kunnes sekin vähitellen muuttui järjestelmälliseksi
+suurteollisuudeksi. Kullankaivajaromantiikan ajat olivat samalla
+menneet.
+
+Eureka-kapinan välitön vaikutus maan poliittiseen kehitykseen oli
+tuskin huomattava, sillä parlamenttaarinen järjestelmä oli otettu
+käytäntöön jo v. 1850. Englannin parlamentti oli nimittäin sinä
+vuonna julistanut Viktorian erilliseksi alusmaaksi ja antanut myöskin
+kaikkien neljän alusmaan, Viktorian, Länsi-Australian, Etelä-Australian
+ja Tasmanian lakiasäätäville komiteoille oikeuden laatia itselleen
+täydellinen perustuslaki. Viisi vuotta myöhemmin kolmella niistä,
+Viktorialla, Etelä-Australialla ja Tasmanialla sekä myöskin Uudella
+Etelä-Walesilla, oli jo täydellinen parlamenttaarinen hallitus
+englantilaisen kaksikamarijärjestelmän mukaan käsittäen alahuoneen
+ja siitä riippuvan ministeristön ja ylähuoneen, jonka nimitti joko
+kuvernööri tai erityinen valitsijajoukko. Queenslandin valtiossa,
+joka perustettiin v. 1859, otettiin heti käytäntöön täydellinen
+parlamenttaarinen hallitusmuoto. Länsi-Australiassa kehitys ei
+kulkenut yhtä nopeasti, osaksi siitä syystä, että sinne lähetettiin
+rangaistusvankeja aina vuoteen 1868 saakka; vasta v. 1890 tämä valtio
+saavutti itsenäisen alusmaan oikeudet.
+
+Australiaa pidetään yleensä yhtenä maailman kansanvaltaisimpana
+maana. Omituista kuitenkin, että juuri sinä ajankohtana, jolloin
+alusmaille myönnettiin autonomia, puolueiden johtajat vakuuttivat
+pyhästi, ettei heillä ollut vähäisintäkään aikomusta »kylvää tulevan
+demokratian siementä». Aivan kuin se olisi ollut pahinta mitä tapahtua
+saattoi! Mutta se seikka, että samalla kuin perustuslait myönnettiin
+valtioille, annettiin myöskin oikeus muutella niitä mielinmäärin, oli
+omiaan piankin heijastamaan ajan poliittiset virtaukset niin itse
+valtiomuodossa kuin sen soveltamisessakin.
+
+Työväenliike sai alkunsa jokseenkin samoihin aikoihin kuin
+parlamenttaarinen järjestelmä. Jo niin varhain kuin vuonna 1879
+pidettiin valtioidenvälisiä syndikaattien (nyk. ammattiyhdistys)
+kongresseja, siis neljä vuotta aikaisemmin kuin ensimmäinen
+valtioidenvälinen ministerineuvottelu tapahtui. Näiden syndikaattien
+tärkeimpänä ohjelmanumerona oli kahdeksan tunnin työaikalaki ja
+palkkion maksaminen parlamentinjäsenille, viimeksimainittu vaatimus
+sen vuoksi, että myöskin työmiehet voisivat edustaa puoluettaan.
+Aktiivisemman ja samalla koko Australian sisäpolitiikkaan
+tuntuvasti vaikuttavan luonteen työväenliike sai vasta v.
+1890 syntyneen merimiesten ja lampaankeritsijäin suurlakon
+jälkeen. Työväenpuolueen miehiä valittiin pääministereiksi niin
+jäsenvaltioiden kuin itse Liittovaltionkin hallitukseen; työmiehen
+aseman kohottamiseksi säädettiin monia uusia lakeja, perustettiin
+monimutkaisia sovittelulautakuntia ja tuomioistuimia, joiden huoleksi
+annettiin työehtojen määrääminen, lakkojen estäminen ja suurten
+teollisuusyritysten toiminnan valvominen sikäli, ettei niissä voitaisi
+koota kovin suuria rikkauksia yksiin käsiin.
+
+Työväenpuolue, joka oli aina vastustanut uusien siirtolaisten
+maahantuloa, ryhtyi nyt toimenpiteisiin myöskin Queenslandin
+sokeriplantaaseilla käytetyn mustan työvoiman poistamiseksi. Näitä
+mustia työmiehiä (kanakkeja) oli tuotettu Tyynenmeren saarilta niin
+kutsutun indenture-järjestelmän nojalla. Tämä järjestelmä, joka
+itse asiassa tuskin erosi Afrikassa harjoitetusta orjakaupasta,
+lakkautettiin Queenslandissa tämän vuosisadan alussa ja kanakit
+lähetettiin takaisin kotisaarilleen, — mikäli niistä saatiin selvä.
+Työväenpuolue pääsi tarkoitustansa perille: uudella siirtolaislailla
+evättiin maahanpääsy kaikilta värillisiltä siirtolaisilta. Tämän
+ratkaisevan askelen ottamiseen vaikuttivat hyvin paljon myöskin
+poliittiset seikat: pelättiin nimittäin täyteen kansoittuneiden Aasian
+maiden vähitellen vakaavan maan teollisuuden, jos heille myönnettäisiin
+esteetön maahanpääsy.
+
+Tämä yhteisen vaaran pelko lopulta sitten johtikin Australian
+Liittovaltion (_Commonwealth of Australia_) perustamiseen. Tämän kuuden
+valtion yhteenliittymän muodostivat viisi mannermaalla olevaa valtiota,
+nimittäin Queensland, Uusi Etelä-Wales, Viktoria, Etelä-Australia
+ja Länsi-Australia sekä Tasmanian saarivaltio. Liittoutumisaatteen
+toteuttaminen oli kuitenkin vaatinut paljon aikaa ja vaivoja. Jo v.
+1850, kun valtioille myönnettiin perustuslait, kreivi Grey ehdotti
+eräänlaista valtioidenkeskeistä parlamenttien edustajain neuvostoa.
+Mutta siihen aikaan pyrittiin mieluimmin eristäytymään kuin liittymään
+yhteen, joten ehdotus sai raueta. Valtiot pysyivät pitkän aikaa aivan
+kuin erillisinä, toisilleen vihamielisinä kansoina — vain aseistusta
+vailla. Yhtenäisyyden henki kasvoi hitaasti. Saksalaisten valtaukset
+Uuden Guinean pohjoisrannikolla ja Bismarckin saaristossa sitä
+vähän jouduttivat. Uudesta valtiomuotoehdotuksesta keskusteltiin ja
+väiteltiin niin virallisissa kuin epävirallisissa konferensseissa.
+Eri valtioiden poliittiset »kuuluisuudet» pelkäsivät menettävänsä
+valta-asemansa keskushallinnon tultua pystytetyksi. Tosiasiallisesti
+uusi valtiomuoto vähensi jäsenvaltioiden suvereenisia oikeuksia tuskin
+nimeksikään; liittovaltion hallituksen päätehtävät olivat nimittäin
+huolehtiminen maanpuolustuksesta ja tulli- ja postilaitoksista.
+Uuden Etelä-Walesin ja Länsi-Australian liittyminen oli pitkän
+aikaa kysymyksenalaisena. Vihdoin oli suunnitelma valmis; Englannin
+parlamentti hyväksyn sen pienin muutoksin: ja vuonna 1901 Yorkin
+herttua (nykyinen kuningas Yrjö V) saapui Australiaan ja juhlallisesti
+julisti ensimmäisen Suur-Australian parlamentin avatuksi. Australia oli
+nyt poliittisesti yksi kansa.
+
+Liittoutumisen jälkeinen historia oli myöskin vaiherikas: useita
+silloin vireille pantuja asioita pohditaan vieläkin sanomalehtien
+palstoilla. Työväenpuolueen kehitys ja poliittinen valtaanastuminen
+ovat jo tulleet mainituiksi. Kotimaisen teollisuuden suojelemiseksi
+on asetettu korkeat tullit, mikä toimenpide ei ollenkaan miellyttänyt
+Uuden Etelä-Walesin asukkaita, jotka ennen liittoutumista olivat
+tottuneet vapaakauppaan. Vuonna 1905 liittovaltio otti omiin käsiinsä
+siihen asti Queenslandilla olleen Brittiläisen Uuden Guinean (Papua)
+hallinnon sekä samoin v. 1910 Etelä-Australialta laajan Pohjoisen
+Territorion. Pitkien väittelyjen jälkeen valittiin vihdoin v.
+1908 Australian tulevan pääkaupungin paikaksi Sydneystä 300 km
+lounaaseen sijaitseva Canberran alue. Ja v. 1927 liittovaltion
+hallitus ja parlamentti lopultakin muuttivat Melbournesta uuteen,
+vasta valmistuneeseen kotiinsa. Vv. 1914—1918 käytyyn maailmansotaan
+Australia lähetti 360 000 sotilasta, joista kuoli kokonaista 60 000
+— siis enemmän kuin Yhdysvaltain kaksimiljoonaisesta armeijasta.
+Pakollisen mertentakaisen asevelvollisuuden puolesta toimitettiin
+kansanäänestys kahteen eri otteeseen, vahvasti kielteisin tuloksin
+kummallakin kerralla. V. 1914 australialainen maihinnousujoukko valtasi
+Saksalaisen Uuden Guinean, jota Australia siitä lähtien onkin hallinnut
+Kansainliiton mandaatilla.
+
+
+
+
+ALKUASUKKAAT.
+
+
+Australian alkuasukasluku ei ole koskaan ollut kovin suuri. Kapteeni
+Cookin noustessa maihin Botany-lahden rannalla arveltiin alkuasukkaita
+olevan koko mantereella puoli miljoonaa.
+
+Tiedemiehet pitävät Australian neekereitä maailman alhaisimpana rotuna.
+Mutta niinpä ne elävätkin eristetyimmillä seuduilla vielä tänäpäivänä
+siinä tilassa, jossa meidän esi-isämme elivät vuosituhansia sitten.
+Ellei valkoinen mies olisi tullut, eläisivät ne todennäköisesti vielä
+nytkin alkuihmisen tasolla. On kuitenkin muistettava, että Australia
+on eläin- ja kasvikuntansa vuoksi aina eronnut muista mantereista:
+siellä ei ole ollut suuria petoeläimiä, joita vastaan olisi pitänyt
+taistella, eikä liioin kotieläimiksi sopivia. Maan ainutlaatuinen
+luonto tarjosi yhtä vähäiset elämisen mahdollisuudet luonnontilassa
+elävälle alkuasukkaalle kuin Pohjois-Lapin hedelmättömät kanervikot.
+Mutta vaikka maassa olisi ollutkin ihmisen palvelukseen soveltuvia
+eläimiä, on tuskin luultavaa, että australialainen olisi osannut
+käyttää niitä hyödykseen. Hänen ravintonaan ovat suurimmaksi osaksi
+juuret ja siemenet, mutta kuitenkaan hänen päähänsä ei ole koskaan
+pälkähtänyt kylvää siementä maahan ja siten taata itselleen varma
+ravinto. Hänellä ei ollut aavistustakaan siemenen ja kasvin välisestä
+suhteesta, vaan hän yksinkertaisesti uskoi, että taimi kasvaa hänen
+oman maagillisen voimansa ansiosta. Ennen eurooppalaisten tuloa
+hänen ei ollut koskaan tarvinnut taistella muita rotuja vastaan
+eikä niinollen ollut taisteluissa karaistunut ja vastoinkäymisistä
+viisastunut, kuten monet muut kansat. Jos voidaan puhua maasta, jonka
+valloittamiseen valkoihoisilla on mustien saamattomuuden vuoksi ollut
+siveellinen oikeus, niin tämä maa on Australia.
+
+Australialaiset ovat keskimittaisia; miesten keskimääräinen
+pituus on 170 sm ja naisten 160 sm. Otsa on taaksepäin kalteva,
+kulmakarvat tiheät ja runsaat ja nenä leveä. Vastasyntyneen
+ihonväri on kuparinruskea, mikä kuitenkin pian tummuu, vaihdellen
+täysinkasvaneilla suklaanruskeasta nokimustaan. Tukka vaihtelee
+melkein suortuvaisesta melkein kiharaan, ollen kuitenkin useimmilla
+aaltomainen. Naisten tukka leikattiin muutaman tuuman mittaiseksi;
+tapa ei johtunut turhamaisuudesta eikä polkkatukkamuodista, vaan
+yksinomaan käytännöllisistä syistä: naisten piti nimittäin punoa
+hiuksistaan nuoraa ja köyttä. Australialaisella on harvinaisen pienet
+kädet; valkoisen miehen käsi ei mahdu heidän kilpiensä kannatinreiästä.
+Niin naisten kuin miestenkin iho on täynnä koristelutarkoituksessa
+viillettyjen haavojen arpeutumia.
+
+Australialaisella ei ollut aavistustakaan arkkitehtuurista; kylmän
+ja sateisen sään aikana hän latoi parin seipään varaan puunkuorista
+viistokatoksen, saaden siten suojan pahinta tuulta vastaan. Hän ei
+tuntenut liioin mitään metallia. Hän varusti keihäänsä kalanhampailla,
+eläinten luilla ja piikiven siruilla. Hänen älynsä ei kyennyt keksimään
+jousta ja nuolta, mutta se keksi jotakin muuta: omituisenmuotoisen
+vipusimen, jolla hän voi lingota keihäänsä paljon pitemmälle kuin
+pelkällä lihasvoimalla heittäen. Yksinkertaisia olivat australialaisen
+taisteluaseet: alkuperäinen keihäs, heittovipusin ja puunuija,
+_nulla_. Tyypillinen riistanhankinnassa käytetty ase oli bumerangi
+(_boomerang_), omituinen käyrä puukalikka, joka teki ilmassa voltin ja
+palasi takaisin taitavan heittäjänsä jalkoihin, ellei osunut maaliin;
+täten alkuasukas välttyi turhan päiten juoksemasta aseensa perästä.
+Bumerangi osoittaa muuten harvinaisen suurta asiantuntemusta lentävän
+esineen fysiikassa ja on todisteena siitä, että australialaiset
+alhaisesta sivistystasostaan huolimatta olivat jossakin suhteessa
+käytännöllisiä, jopa taitaviakin.
+
+Australian alkuasukkaat jakautuivat heimoihin. Kun ravintoa oli
+runsaasti, huvittelivat heimot keskinäisellä sodankäynnillä. Mikäli
+tiedetään, nämä sodat eivät kuitenkaan olleet perin vakavaluontoisia.
+Niissä oli enemmän sotahuutoja ja -tansseja kuin verenvuodatusta.
+Eri heimojen urhot varustautuivat taisteluun maalaamalla ruumiinsa
+punaisella, keltaisella ja valkoisella savella ja esittivät sitten
+sotatansseja vihollisheimon leirin edustalla; moiset mielenosoitukset,
+joita vielä molemmin puolin höystettiin mitä kauheimmilla uhkauksilla,
+johtivatkin usein tappeluun ja todelliseen sodankäyntiin, jossa aseina
+käytettiin sekä keihäitä että nuijia. Keihäät saattoivat raadella
+uhriansa pahastikin, sillä niiden kärkipuoleen kiinnitettiin luunsiruja
+tai kalanhampaita. Mutta Australian neekerin iho parantui ihmeen
+nopeasti. Haavaan, joka olisi riittänyt tappamaan kenen eurooppalaisen
+tahansa, neekeri mätkäsi kourallisen savea eikä piitannut siitä sen
+enempää.
+
+Kaksintaistelut alkuasukasten kesken eivät olleet lainkaan harvinaisia,
+ratkaisivatpa naisetkin joskus riitansa tällä alkuperäisellä tavalla.
+Tavallisimmin käytetty ase näissä tappeluissa oli _nulla_. Toinen
+tappelijoista asettui seisomaan vastustajansa eteen ja antoi tämän
+lyödä itseään nuijalla päähän: sitten toinen sai vuorostaan tehdä
+samoin, ja tätä jatkettiin, kunnes jompikumpi kaatui maahan. Se oli
+paremmin kestävyys- ja kärsivällisyyskoe kuin tappelutaidon näyte.
+
+Australian neekerit eivät kohdelleet naisiaan sen paremmin kuin
+muidenkaan maanosien alkuasukkaat: majapaikkaa muutettaessa
+naisten piti sälyttää hartioilleen heimon koko irtain omaisuus, ja
+leirissä oltaessa he saivat niinikään suorittaa kaikki raskaimmat
+työt. Aterioilla he saivat tyytyä istumaan rivissä miesten takana.
+Metsänriista, kuten kenguru esimerkiksi, paistettiin leiritulella
+turkkeineen päivineen. Miehet söivät ensin parhaat palat ja heittivät
+loput olkansa yli takana odottaville naisille.
+
+Australian alkuasukkaiden henkinen elämä liikkui taikauskon rajoissa,
+kuten muidenkin luonnonkansojen. He uskoivat sielunvaellukseen:
+jokainen lapsi oli jonkun esi-isän uusi ilmiöitymä, esi-isän, jonka
+heimon vanhimmat vielä muistivat. He eivät käsittäneet, että lapset
+syntyvät parittelun kautta, vaan uskoivat yksinkertaisesti, että jokin
+salaperäinen olio työntää sikiön naiseen. Jotkut heimot uskoivat
+vahvasti, että lapsi ei voi syntyä, ellei isä ole nähnyt siitä
+unta. Jos vaimo synnytti lapsen, josta isä ei ollut nähnyt unta,
+mies ei tunnustanut lasta omakseen. Jos mies taas oli ollut muiden
+heimojen luona vuosikausia, mutta nähnyt sillä välin vain kerrankin
+unta lapsesta ja kotiin palatessaan saanut vaimoltaan tuliaisiksi
+perillisen, oli kaikki niinkuin olla pitääkin, ja mies tunnusti
+empimättä lapsen omakseen huolimatta siitä, kuinka kauan hän oli ollut
+erossa vaimostaan.
+
+Jos inhimillisen elämän synty oli hämärä asia Australian neekereille,
+oli kuolema ja sitä seuraava kausi — salaperäiset tosin muillekin
+kansoille — heille vielä käsittämättömämpi ja pelottavampi. Yleinen
+luulo oli, että kuoleman aiheuttaa pahahenki, joka hyökkää yksilön
+kimppuun milloin milläkin tavalla. Joidenkin heimojen keskuudessa oli
+tapana, että yksilö, joka uskoi pahan hengen hyökänneen kimppuunsa,
+jätti kansansa ja meni metsään kuolemaan. Ja niin vuorenvankka oli
+alkuasukkaan usko, että hän yksinkertaisesti kuoli luonnollisen
+kuoleman pelkällä uskonsa voimalla. Jotkut heimot hautasivat kuolleensa
+karkeassa, yhdestä puusta hakatussa kaukalossa, toiset taasen kalvoivat
+vain maahan kuopan ja laskivat vainajan sinne kyykkyasentoon.
+Muutamilla heimoilla oli tapana asettaa ruumis ylös puiden oksille
+rakennetulle lavalle, missä se sai olla, kunnes siitä oli jäljellä
+vain pelkät kuivat luut; nämä luut haudattiin sitten, paitsi toista
+käsivarsiluuta, joka annettiin kuolleen äidille.
+
+He uskoivat myöskin korkeimpien olentojen olemassaoloon; kullakin
+heimolla näyttää olleen hyvän ja korkean ruumiillistumana joku
+kunnioitettava, hyväsydäminen heimopäällikkö, joka oli itse
+täydellisyys niin hyveissä kuin haluissakin ja joka tunsi ja hallitsi
+kaikkia heimolle välttämättömiä maagillisia voimia.
+
+Useat tiedemiehet vakuuttavat, että Australian neekeri ei ollut
+ihmissyöjä luonnostaan eikä vaistojensa yllytyksestä, vaan että hän
+söi vihollisensa ainoastaan silloin, kun hänellä ei ollut muuta
+ravintoa saatavissa. Tunnettu australialainen tutkimusmatkailija,
+kapteeni Wilkins, joka muutamia vuosia sitten uskaltautui aivan yksin
+kaukana sisämaassa, Pohjois-Australiassa elävien tuntemattomien
+alkuasukasheimojen leiriin, kertoo pari tapausta, jolloin alkuasukkaat
+muun ravinnon puutteessa paistoivat ja söivät kaksi ihmistä; toinen
+niistä oli vastakuollut lapsi ja toinen kaksintaistelussa kaatunut
+mies. Näihin aterioihin osallistuneiden joukossa oli myöskin
+alkuasukkaita, jotka olivat käyneet lähetysasemalla ja saaneet kuulla
+Kristuksesta.
+
+Australia löydettiin verrattain myöhään, mutta kun ajattelee
+kohtelua, minkä alaiseksi maan alkuasukkaat noin sata vuotta sitten
+joutuivat, melkein toivoo, että tämä löytö olisi tapahtunut vieläkin
+myöhäisemmällä ajalla. Ensimmäisten kävijäin tiedonantojen mukaan
+Australian alkuasukkaat käyttäytyivät yleensä rauhallisesti valkoisia
+tulokkaita kohtaan, kun heitä lähestyttiin hyvin aikomuksin. He
+sallivat valkoihoisten vallata itselleen alueita mielinmäärin.
+Heillä ei ollut silloin vielä minkäänlaista käsitystä yksityisestä
+omistusoikeudesta. Mutta sitä mukaa kuin eurooppalaisten paalutetut
+alueet laajenivat merenrannalta sisämaahan, alkuasukkaiden
+metsästysmaille, alkoivat selkkaukset ja yhteenotot alkuasukkaiden ja
+uudisasukkaiden välillä olla jokapäiväisiä ilmiöitä.
+
+Juuri tämä alkuasukkaiden tietämättömyys oli pääasiallisimpana syynä
+väärinkäsitysten syntymiseen heidän ja uusien maanomistajien välillä.
+Alkuasukkaat, ollen luonnostaan nomaadeja ja metsästäjiä, tahtoivat
+kulkea paikasta toiseen ja pyytää riistansa, mistä heitä huvitti. Usein
+sattui, että neekeriparvi pystytti leirinsä eurooppalaisen maa-alueelle
+ja kaatoi hänen karjaansa ravinnokseen. Silloin maanomistajat
+aloittivat säälimättömän sissisodan alkuasukkaita vastaan. Useissa
+valtioissa näitä yhdeksännentoista vuosisadan sivistykselle
+alentavia joukkovainoja pantiin toimeen yksinvaltiaiden kuvernöörien
+suostumuksella. Queenslandin kuvernööri antoi määräyksen ampua vangiksi
+otetut alkuasukkaat yhdessä parvessa; joissakin toisissa valtioissa
+sekoitettiin alkuasukkaille jaettaviin jauhoannoksiin arsenikkia
+ja myrkytettiin ne harvat lähteet, joista neekeriparat ammensivat
+juomavetensä.
+
+Epäinhimillisimpään asteeseen tämä rotuvaino kehittyi Van
+Diemeninmaassa — nykyisessä Tasmaniassa — missä puolen vuosisadan
+kuluessa hävitettiin sukupuuttoon kokonainen ihmisrotu: _homo
+Tasmanianus_. Tämän joukkoteurastuksen toimittamiseen kiihoitti ja
+ainakin sitä helpotti saaren suhteellisen pieni koko verrattuna itse
+mantereeseen ja myöskin se seikka, että alkuasukkaat eivät päässeet
+pakenemaan aavan meren ympäröimällä saarelta. Van Diemeninmaan
+alkuasukkaat erosivat mantereen alkuasukkaista monessa suhteessa.
+Esihistoriallisella ajalla on saari ollut niemenkaulalla yhdistettynä
+Australiaan. Joskus myöhäisemmällä ajalla niemi on painunut veden
+alle ja laskenut valtameren vyörymään mantereen ja entisen niemimaan
+välille, jättäen samalla niemen asukkaat eristetyiksi ja osattomiksi
+niistä rotusekoituksista, jotka vuosisatojen kuluessa muokkasivat
+mantereen kansaa.
+
+Englantilaiset ja ranskalaiset tutkijat, jotka varhaisina vuosina
+kävivät Van Diemeninmaassa, totesivat sikäläiset alkuasukkaat
+rauhaarakastavaksi kansaksi. Jos heitä olisi kohdeltu hyvin, he eivät
+todennäköisesti olisi antaneet aihetta mihinkään vakavaan rettelöön.
+Mutta niin tilanomistajat itse kuin heidän rangaistusvankityömiehensä
+kohtelivat alkuasukkaita raa’asti ja epäinhimillisesti. Väkivallanteot
+ja miestapot olivat jokapäiväisiä tapahtumia. Yksi valkoihoisten
+harjoittamia barbaarisia kostokeinoja oli alkuasukkaiden lasten
+ryöstäminen. Valkoihoisten joukossa oli joitakin täysin paatuneitakin
+rikollisia, jotka eivät voineet aloittaa säädyllistä elämää
+uudessakaan maassa, vaan vajosivat ennemmin tai myöhemmin yhteiskunnan
+hylkiöiksi ja kanssaihmistensä omaisuuden ja hengen ryövääjiksi. Nämä
+maantierosvot, _bushrangers_, olivat myöskin avuttomien alkuasukkaiden
+pahimpana kirouksena. Pienestä aineellisesta edusta ja usein pelkästä
+pahanilkisyydestä nämä eurooppalaiset henkipatot olivat valmiit
+kiduttamaan uhrejansa mitä kauheimmilla fyysillisillä kärsimyksillä.
+
+Oli vain luonnollista, että alkuasukkaat vuorostaan tahtoivat nousta
+valkoisia sortajiaan vastaan. Tämän he tekivätkin vuonna 1824,
+samoihin aikoihin, jolloin Arthur tuli saaren kuvernööriksi. Ainoa
+tulos tästä kostohyökkäyksestä oli heidän valkoisten vihollistensa
+lisääntyminen. Mustat vihasivat valkoisia ja valkoiset tahtoivat
+raivata mustat pois tieltään. Mutta valkoisilla oli tehokkaammat
+aseet. Nuijilla ja keihäillä ei paljoa voitu musketteja vastaan...
+Valkoihoiset asettuivat väijyksiin joen äyräälle, missä tiesivät
+neekerien kylpevän, ja ampuivat avuttomat viimeiseen mieheen.
+John West, jonka tiedot ovat silminnäkijäin kertomia, kirjoittaa
+Tasmanian historiassaan: »Haavoittuneiden pääkallot murskattiin;
+lapsia heitettiin elävänä liekkeihin; kuolonkourissa vääntelehtiviä
+onnettomia keihästettiin raa'asti pistimillä; leirivalkea, jonka
+ääreen neekeriparat kerääntyivät illalla nukkumaan, saattoi ennen
+päivänkoittoa valaista viluisia vainajia.» Kuvernööri oli tietoinen
+alkuasukkaita kohtaan harjoitetusta sorrosta ja koetti parhaansa
+estääkseen sitä. Mutta vastuuvelvollisena hallitsijana hän ei liioin
+voinut sallia suoranaiseksi anarkiaksi kehittyneen olotilan jatkuvan.
+Mustat eivät enää tehneet mitään erotusta ystävien ja vihannesten
+välillä; he tappoivat jokaisen valkoihoisen, joka vain tuli heidän
+keihäittensä heittomatkan päähän. Voidakseen tiedoittaa alkuasukkaille
+hallituksen myötätuntoisuudesta heitä kohtaan Arthur lupasi palkkion
+jokaisesta vangitusta alkuasukkaasta, jota ei oltu haavoitettu,
+aikuisesta viisi puntaa ja lapsesta kaksi puntaa. Palkkion kannustamana
+valkoiset muodostivat pyydystäjäryhmiä, jotka saalistivat alkuasukkaita
+kuin metsänpetoja. Mutta tulokset olivat laihoja. Kun tästä ei ollut
+apua, kuvernööri järjesti suuren neekerimetsästyksen, joka ulotettiin
+yli koko saaren. Sotilaista, poliiseista ja aseistetuista työmiehistä
+kokoonpantu ketju levittäytyi yli saaren. Tällä viidentuhannen miehen
+armeijalla, jota kuvernööri itse komensi, oli mukanaan runsaasti
+ampumatarpeita ja lisäksi suuri määrä käsirautoja. Aikomuksena
+oli karkoittaa neekerit saaren kaakkoiskulmassa sijaitsevaan
+Tasman-niemeen, ja jokainen ketjuun liittynyt kansalainen uskoi
+täyttävänsä siunauksellista tehtävää isänmaan puolesta. Mutta kun
+ketju muutaman viikon kestäneen marssin jälkeen suljettiin, huomattiin
+oletetun suuren saaliin supistuneen yhdeksi mieheksi ja pojaksi. Muut
+olivat varkain pujahtaneet ketjun ulkopuolelle. Arthurin ketju maksoi
+30 000 puntaa ja oli yhtä tuloksellinen kuin hölmöläisten yritys
+vangita päivänvaloa säkkiin.
+
+Tätä kuvernöörin epäonnistunutta toimenpidettä seurasi erään
+metodistilahkoon kuuluvan muurari Robinsonin hieman toisenlainen
+yritys. Robinson, joka alkuasukkaihin tuntemansa mielenkiinnon
+ansiosta oli jo oppinut heidän kieltäänkin, tarjoutui lähtemään yksin
+ja aseettomana mustien luokse selittämään näille, että huolimatta
+joidenkin yksilöiden barbaarimaisista teoista hallituksen tarkoituksena
+oli parantaa alkuasukkaiden asemaa ja tehdä heidän elämänsä
+siedettäväksi. Robinsonille ja hänen suunnitelmalleen naurettiin ja
+miestä pidettiin heikkopäisenä. Mutta pieni muurari teki ihmeitä:
+aseettomana hän käveli keihäät ojossa odottavaa alkuasukasjoukkoa
+vastaan ja — tarjosi heille kättä. Kaikkialla, missä tämä pieni mies
+liikkui, vallitsi rauha eurooppalaisten ja alkuasukkaiden välillä;
+mutta hän ei voinut olla joka paikassa yhtäaikaa. Siksi annettiinkin
+hänelle toimeksi vuonna 1835 kerätä alkuasukaskansan rippeet
+Flinders-saarelle ja siellä valvoa heidän hoitoaan. Vain 203 yksilöä
+oli monituhantisesta kansasta jäänyt jäljelle vuosikausia kestäneen
+vainon ja metsästyksen päätyttyä eikä näitä rippeitäkään onnistuttu
+kauan pitämään elossa. Kovia kokeneet alkuasukasparat sairastuivat,
+kuihtuivat ja kuolivat. Viimeinen homo Tasmanianus kuoli vuonna 1860.
+
+Sattui myöskin usein, että mustat tahallaan ärsyttivät valkoihoisia
+ja koettelivat näiden kärsivällisyyttä. Länsi-Australian erämaissa,
+suurilla kultakentillä, missä vettä oli niukalti, eurooppalaiset
+soveltivat keinoa, joka oli tosin tepsivä, mutta samalla äärimmäisen
+julma. Seudun alkuasukkaat eivät olleet ensinkään halukkaita opastamaan
+valkoihoisia harvoille vesikuopilleen. Vettä oli, kuten sanottu,
+niukalti, ja he olivat jo huomanneet, että valkoiset tuhlasivat
+vettä aivan kuin eivät olisi ymmärtäneet sen arvoa. Mutta kun
+janoiset kullankaivajat tapasivat yksinäisen alkuasukkaan erämaassa,
+täyttivät he miesparan suun suolalla ja antoivat hänen maata sidottuna
+auringonpaisteessa, kunnes janontuskat pakottivat onnettoman opastamaan
+kiusanhenkensä salaiselle lähteelle.
+
+Jos Australian uudisraivaajien menettely alkuasukkaita kohtaan oli
+julmaa ja epäinhimillistä, on nykyisen polven mustille osoittama
+kohtelu sitä inhimillisempää. Hallitukset ovat antaneet ankaroita
+määräyksiä alkuasukkaiden kanssa kosketuksiin joutuville virkamiehille
+siitä, että mustia on kohdeltava inhimillisesti; jokaista ilmisaatua
+rikkomusta seuraa rangaistus. Jokainen valtio on varannut eristetyn
+leirialueen mustille ja hallitukset huolehtivat isällisellä hellyydellä
+heidän ravinnostaan ja toimeentulostaan, siten koettaen sovittaa
+isiensä pahat teot.
+
+Yleinen piirre Australian nykypolven alkuasukkaassa on sivistyksen
+aiheuttama rappeutuminen. Hän oppii helposti käyttämään vaatteita,
+mutta ei opi samalla käsittämään, että vaatteet eivät ole tarkoitetut
+pesemättä öin-päivin käytettäviksi. Hän on erikoisen mieltynyt
+silkkihattuun, valkoisten sivistyksen arvomerkkiin. Jos hänelle
+lahjoitetaan kulunut silkkihattu, ei hän ota sitä koskaan pois
+päästään. Liian pian hän oppii tupakoimaan ja nauttimaan alkoholia,
+vieläpä opiumiakin, kiinalaisten kanssa kosketuksiin joutuessaan.
+Hänestä ei ole järjestelmälliseen työntekoon teollisuuslaitoksissa,
+mutta saattaa eurooppalainen silti saada hänestä hyvinkin uskollisen
+henkilökohtaisen palvelijan. Päivällä hän on rohkea ja hymyilevä, mutta
+pimeän tullen arka kuin lapsi.
+
+Australian alkuasukkaiden tulevaisuus ei näytä perin valoisalta.
+Heidän lukumääränsä, joka siirtolaisuuden alkaessa arvioitiin
+puoleksi miljoonaksi, on nyt runsaan vuosisadan kuluessa supistunut
+viiteenkymmeneentuhanteen. Heidän rotunsa näyttää olevan
+kuolemaantuomittu. Heidän elämäänsä voidaan kenties helpottaa ja
+pidentääkin, mutta koskaan heistä ei saada kansaa, joka ottaisi
+jollakin tavoin osaa sen maan kehityksen eteenpäin viemiseen, joka
+kerran kuului heille itselleen.
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 78404 ***
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6c72794
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This book, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..3e1bdb7
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for eBook #78404
+(https://www.gutenberg.org/ebooks/78404)