summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
authornfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-01-23 14:11:09 -0800
committernfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-01-23 14:11:09 -0800
commitdec665943f3015c54b464ccd8c5b6f0dce48208d (patch)
tree288f3ef86a43208f1c35825d7e9b867ce87cc677
parent10296bf2f7d08c3b29c84868dd17e335a16f3952 (diff)
NormalizeHEADmain
-rw-r--r--.gitattributes4
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
-rw-r--r--old/64424-0.txt7726
-rw-r--r--old/64424-0.zipbin155777 -> 0 bytes
5 files changed, 17 insertions, 7726 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..9821b40
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #64424 (https://www.gutenberg.org/ebooks/64424)
diff --git a/old/64424-0.txt b/old/64424-0.txt
deleted file mode 100644
index d1b86ec..0000000
--- a/old/64424-0.txt
+++ /dev/null
@@ -1,7726 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook of Tarzan ja Oparin aarteet, by Edgar Rice
-Burroughs
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
-of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you
-will have to check the laws of the country where you are located before
-using this eBook.
-
-Title: Tarzan ja Oparin aarteet
- Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä
-
-Author: Edgar Rice Burroughs
-
-Translator: A. J. Salonen
-
-Release Date: January 31, 2021 [eBook #64424]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: UTF-8
-
-Produced by: Tapio Riikonen
-
-*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TARZAN JA OPARIN AARTEET ***
-
-
-
-
-TARZAN JA OPARIN AARTEET
-
-Seikkailuromaani Afrikan aarniometsistä
-
-
-Kirj.
-
-EDGAR RICE BURROUGHS
-
-
-8. englantilaisesta painoksesta ("Tarzan and the Jewels of Opar")
-suomentanut
-
-A. J. Salonen
-
-
-
-Kariston nuorisonkirjoja 45
-
-
-
-
-
-Hämeenlinnassa,
-Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,
-1923.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
- I. Belgialainen ja arabialainen
- II. Matkalla Opariin
- III. Viidakon kutsu
- IV. Ennustus ja sen täyttyminen
- V. Liekehtivän jumalan alttari
- VI. Arabialaisten rosvoretki
- VII. Oparin aarrekammio
- VIII. Pako Oparista
- IX. Jalokivet varastetaan
- X. Ahmet Zek näki jalokivet
- XI. Tarzanista tulee jälleen eläin
- XII. La tahtoo kostaa
- XIII. Kidutukseen ja kuolemaan tuomittuna
- XIV. Papitar ja kuitenkin vain nainen
- XV. Werperin pako
- XVI. Tarzan johtaa taas manganeja
- XVII. Jane Clayton kuolemanvaarassa
- XVIII. Taistelu aarteesta
- XIX. Jane Clayton ja viidakon pedot
- XX. Jane Clayton taas vankina
- XXI. Pako viidakkoon
- XXII. Tarzanin muisti elpyy
- XXIII. Kauhun yö
- XXIV. Kotiin
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN LUKU
-
-Belgialainen ja arabialainen
-
-
-Luutnantti Albert Werper sai kiittää vain tahraamansa nimen
-mainehikkuutta siitä, että hän töin tuskin välttyi tulemasta erotetuksi
-sotapalveluksesta. Alussa hän oli ollut nöyrästi kiitollinen, että
-hänet oli lähetetty tälle Jumalan hylkäämälle Kongon sotilasasemalle
-sen sijaan että hänet olisi asetettu sotaoikeuden eteen, kuten hän oli
-täydellä syyllä ansainnut. Mutta nyt oli kuuden kuukauden
-yksitoikkoinen elämä, kauhea eristys ja yksinäisyys saanut aikaan
-muutoksen. Nuori mies mietti alituisesti kohtaloansa. Hänen päivänsä
-kuluivat sairaalloisessa itsesurkuttelussa, ja tämä herätti lopuksi
-hänen heikossa ja horjuvassa mielessään vihaa niitä vastaan, jotka
-olivat lähettäneet hänet tänne -- juuri niitä miehiä vastaan, joita hän
-alussa oli sydämestään kiittänyt siitä, että he olivat pelastaneet
-hänet upseeriarvon häpeällisestä menetyksestä.
-
-Hän kaipasi suuresti Brysselin iloista elämää, -- paljon enemmän kuin
-koskaan oli katunut niitä syntejä, jotka olivat temmanneet hänet pois
-tästä iloisimmasta pääkaupungista, ja päivien vieriessä hän alkoi
-kohdistaa vihantunteitaan sen viranomaiseen edustajaan Kongossa, joka
-oli ajanut hänet maanpakoon -- omaan kapteeniinsa ja lähimpään
-esimieheensä.
-
-Tämä upseeri oli kylmä, harvapuheinen mies ja herätti vain vähän
-rakkautta alaisissaan, mutta hänen pienen joukkonsa mustat soturit
-kunnioittivat ja pelkäsivät häntä.
-
-Werperillä oli tapana istua tuntikausia tuijottamassa esimiestään, kun
-he kumpikin yhteisen asuntonsa kuistikolla polttelivat iltasavukkeitaan
-hiljaisuuden vallitessa, jota ei kumpikaan näyttänyt haluavan rikkoa.
-Luutnantin mieletön viha kasvoi lopulta jonkinlaiseksi vimmaksi.
-Kapteenin luontaisen vaiteliaisuuden hän selitti tahalliseksi
-yritykseksi häväistä häntä aikaisempien hairahdustensa vuoksi. Hän
-kuvitteli esimiehensä halveksivan häntä, ja näin ollen hän raivosi ja
-oli kiihtynyt sydämessään, kunnes eräänä iltana hänen hulluutensa äkkiä
-puhkesi murhanhimoksi. Hän hypisteli kupeellaan riippuvan revolverin
-päätä, hänen silmänsä kapenivat ja hänen otsansa rypistyi. Vihdoin hän
-alkoi puhua.
-
-"Nyt te olette herjannut minua viimeisen kerran!" hän huudahti
-hypähtäen pystyyn. "Olen upseeri ja herrasmies, enkä aio tätä enää
-kärsiä, vaan vaadin teiltä selitystä, te sika!"
-
-Kapteeni kääntyi alaistaan kohti hämmästyksen ilme kasvoillaan. Hän oli
-ennenkin nähnyt miehiä viidakkohulluuden uhreina -- yksinäisyyden ja
-loputtoman mietiskelyn aiheuttaman hulluuden, johon ehkä sekoittui
-hieman kuumetta.
-
-Hän nousi ja ojensi kätensä laskeakseen sen toisen olkapäälle. Hänen
-huulillaan oli tyynnyttäviä sanoja, mutta hän ei saanut niitä enää
-lausua. Werper käsitti esimiehensä liikkeen yritykseksi käydä hänen
-kimppuunsa. Hänen revolverinsa oli kapteenin sydäntä kohti suunnattuna,
-ja tämä oli tuskin astunut askeleen, kun Werper veti liipaisimesta.
-Yhtään valitusääntä päästämättä mies vaipui kuistikon karkeatekoiselle
-lattialle, ja hänen kaatuessaan hajautui Werperin aivoja verhonnut
-sumu, niin että hän näki itsensä ja juuri tekemänsä teon samassa
-valossa kuin nekin, jotka tulisivat hänet tuomitsemaan.
-
-Hän erotti kiihtyneitä huudahduksia sotamiesten asunnolta päin ja kuuli
-miesten juoksevan häntä kohti. He ottaisivat hänet kiinni, ja jolleivät
-he tappaisi häntä, veisivät he hänet Kongo-virtaa pitkin paikkaan,
-jossa asetusten mukainen sotaoikeus tekisi saman teon yhtä tehokkaasti,
-vaikkakin säännöllisemmällä tavalla.
-
-Werperillä ei ollut halua kuolla. Hän ei ollut milloinkaan ennen niin
-suuresti halunnut elää kuin tällä hetkellä, jolloin hän oli niin
-täydellä syyllä menettänyt elämisoikeutensa. Miehet lähestyivät häntä.
-Mitä hänen piti tehdä? Hän katsahti ympärilleen ikäänkuin etsien
-jotakin kouraan tuntuvan pätevää syytä rikokseen, mutta näki vain sen
-miehen ruumiin, jonka oli niin aiheettomasti ampunut.
-
-Hän kääntyi epätoivoissaan ja pakeni lähestyvien sotamiesten tieltä.
-Hän juoksi pihan poikki, revolveri yhä tiukasti käteen puristettuna.
-Portilla hänet pysähdytti vahti. Werper ei jäänyt neuvottelemaan hänen
-kanssaan eikä käyttänyt hyväkseen virka-asemansa suomia etuja --
-kohotti vain aseensa ja ampui syyttömän neekerin kuoliaaksi. Hetkeä
-myöhemmin pakolainen oli temmannut portin auki ja kadonnut viidakon
-pimeyteen, otettuaan kuitenkin ensin haltuunsa kuolleen vahdin pyssyn
-ja patruunavyöt.
-
-Koko sen yön Werper pakeni yhä kauemmaksi aarniometsän syvyyksiin.
-Kerran toisensa jälkeen sai leijonan ääni hänet pysähtymään ja
-kuuntelemaan, mutta sitten hän läksi taas eteenpäin, pyssy laukaisuun
-valmiina, sillä hän pelkäsi enemmän takanaan tulevia inhimillisiä
-vainoojia kuin villejä petoja edessään.
-
-Päivä sarasti vihdoin, mutta mies ponnisteli yhä eteenpäin. Kaikki
-nälän ja väsymyksen tunne katosi hänen ajatellessaan mahdollisen
-kiinnijoutumisen kauhuja. Hän saattoi ajatella vain pakenemista. Hän ei
-uskaltanut pysähtyä lepäämään tai syömään ennenkuin kaikki takaa-ajon
-vaara olisi ohi, ja niin hän hoiperteli eteenpäin, kunnes lopulta
-kaatui eikä jaksanut enää nousta. Hän ei voinut sanoa, kuinka pitkälle
-oli paennut, eikä koettanutkaan saada sitä tietoonsa. Kun hän ei enää
-päässyt kauemmaksi, ei hän tietänyt voimiensa loppumisesta, sillä hän
-oli tajuttomana pelkästä uupumuksesta.
-
-Tässä tilassa hänet löysi arabialainen Ahmet Zek. Ahmetin seuralaiset
-olisivat tahtoneet syöstä keihään perivihollisensa ruumiiseen, mutta
-Ahmet tahtoi toista. Hän aikoi ensin kuulustella belgialaista.
-Helpompaa oli kuulustella miestä ensin ja tappaa hänet sitten kuin
-tappaa hänet ensin ja kuulustella jälkeenpäin.
-
-Niinpä hän kuljetti luutnantti Albert Werperin omaan telttaansa, ja
-siellä orjat antoivat vangille viiniä ja ruokaa vähissä erin, kunnes
-hän lopulta tuli tuntoihinsa. Avatessaan silmänsä hän näki vieraiden
-mustien miesten kasvoja ympärillään, ja juuri teltan ulkopuolella näkyi
-arabialaisen hahmo. Hänen omien sotamiestensä univormuja ei näkynyt
-missään.
-
-Arabialainen kääntyi ja nähdessään vangin avoimet silmät itseensä
-suunnattuina astui telttaan.
-
-"Minä olen Ahmet Zek", hän ilmoitti. "Kuka olet sinä ja mitä teet
-maassani? Missä ovat sotamiehesi?"
-
-Ahmet Zek! Werperin silmät kävivät suuriksi, ja hänen rohkeutensa
-lannistui. Hän oli kaikkein pahamaineisimman murhamiehen kynsissä --
-sellaisen, joka vihasi kaikkia eurooppalaisia ja etenkin belgialaisessa
-univormussa olevia. Vuosikausia olivat Belgian Kongon sotavoimat
-käyneet hyödytöntä sotaa tätä miestä ja hänen seuralaisiaan vastaan,
-eikä siinä milloinkaan ollut kummallakaan puolella pyydetty tai
-odotettu armoa.
-
-Mutta nyt Werper näki juuri miehen belgialaisvihassa heikon
-toivonsäteen. Arabialainen oli itsekin henkipatto ja lainsuojaton.
-Siinä suhteessa heillä ainakin oli yhteisiä etuja valvottavina, ja
-Werper päätti käyttää tätä asiain tilaa hyväkseen mahdollisimman
-edullisesti.
-
-"Olen kuullut teistä", hän vastasi, "ja olin etsimässä teitä!
-Kansalaiseni ovat kääntyneet minua vastaan. Minä vihaan heitä. Nytkin
-heidän sotilaansa etsivät minua tappaakseen minut. Tiesin, että te
-suojelisitte minua heiltä, sillä tekin vihaatte heitä. Korvaukseksi
-ryhdyn palvelukseenne. Olen harjaantunut soturi. Osaan tapella, ja
-teidän vihollisenne ovat minun vihollisiani."
-
-Ahmet Zek silmäili eurooppalaista ääneti. Hänen mielessään liikkui
-monia ajatuksia, ja etualalla oli se, että tuo uskoton valehteli.
-Tietystikin oli mahdollista, että hän ei valehdellut, ja jos hän puhui
-totta, oli hänen ehdotuksensa kylläkin harkitsemisen arvoinen, koska
-sotureita ei ollut koskaan liikaa -- erittäinkin valkeita miehiä,
-joilla olisi niin hyvä harjaantuminen ja sota-asiain tuntemus kuin
-jokaisella eurooppalaisella upseerilla.
-
-Ahmet Zek katseli synkästi eteensä, ja Werperin rohkeus lannistui.
-Mutta Werper ei tuntenut Ahmet Zekiä, joka kykeni katselemaan synkästi
-siinä, missä toinen hymyili, ja hymyilemään siinä, missä toinen katseli
-synkästi.
-
-"Ja jos olet valehdellut minulle", sanoi Ahmet Zek, "tapan sinut
-milloin tahansa. Mitä muuta korvausta kuin henkesi odotat
-palveluksistasi?"
-
-"Alussa ainoastaan elatukseni", vastasi Werper. "Myöhemmin, jos
-huomaatte minun ansaitsevan enemmän, sovimme kyllä helposti asiasta."
-
-Werperin ainoa toive sillä hetkellä oli henkensä säilyttäminen. Näin
-saatiin aikaan sopimus, ja luutnantti Albert Werperistä tuli jäsen
-pahamaineisen Ahmet Zekin rosvojoukkioon, joka ryösti norsunluuta ja
-orjia.
-
-Kuukausimääriä ratsasteli belgialainen luopio villien rosvojen kanssa.
-Hän tappeli rajun hillittömänä ja pahanilkisen julmana samoin kuin
-uskalikot toverinsakin. Ahmet Zek tarkkasi oppilastaan terävin silmin
-ja yhä tyytyväisempänä, mikä lopuksi ilmeni suuremmassa luottamuksessa
-häntä kohtaan. Ja seurauksena oli, että Werper sai toimia yhä
-itsenäisemmin.
-
-Kun Ahmet Zek näin oppi luottamaan belgialaiseen, ilmaisi hän vihdoin
-mielisuunnitelmansa, jota oli kauan hautonut, mutta ei ollut vielä
-päässyt toteuttamaan. Eurooppalaisen avulla sen kuitenkin voisi
-helposti suorittaa. Hän otti sen varovasti puheeksi Werperin kanssa.
-
-"Oletko kuullut eräästä miehestä, jota sanotaan Tarzaniksi?" hän kysyi.
-
-Werper nyökkäsi. "Olen kuullut, mutta en tunne häntä."
-
-"Jollei häntä olisi olemassa, voisimme harjoittaa 'kauppaamme' turvassa
-ja hyvin menestyksellisesti", jatkoi arabialainen. "Vuosikausia hän on
-taistellut meitä vastaan, ajaen meidät pois maan rikkaimmasta osasta,
-vainoten meitä ja aseistaen alkuasukkaat, että he karkottaisivat
-meidät, kun tulemme tekemään 'kauppaa'. Hän on hyvin rikas. Jos
-voisimme keksiä jonkun tavan pakottaa hänet maksamaan meille monta
-kultakolikkoa, saisimme hänelle kostetuksi, ja lisäksi meille tulisi
-korvausta paljosta, mitä hänen takiaan emme ole voittaneet hänen
-suojeluksessaan olevilta alkuasukkailta."
-
-Werper otti jalokivillä koristetusta kotelosta savukkeen ja sytytti
-sen.
-
-"No, onko sinulla suunnitelma, jonka avulla saat hänet maksamaan?" hän
-kysyi.
-
-"Hänellä on vaimo", vastasi Ahmet Zek, "jota sanotaan hyvin kauniiksi.
-Hänestä maksettaisiin hyvä hinta kauempana pohjoisessa, jos huomaamme
-olevan liian vaikeata saada lunnaita Tarzanilta."
-
-Werper taivutti päätänsä miettiväisenä. Ahmet Zek seisoi odottaen
-hänen vastaustaan. Albert Werperiin vielä jääneet jalot tunteet
-nousivat vastustamaan ajatusta, että valkoinen nainen myytäisiin
-muhamettilaiseen haaremiin orjuuteen ja häpeään. Hän katsahti Ahmet
-Zekiin. Hän näki arabialainen silmien kapenevan ja arvasi, että toinen
-oli huomannut hänet vastahakoiseksi tähän aikeeseen. Mitä hänelle
-merkitsisi kieltäytyminen? Hänen elämänsä oli tämän puoliraakalaisen
-käsissä, joka piti uskottoman henkeä vähemmässä arvossa kuin koiran.
-Werper rakasti elämää. Mitä tuo nainen oikeastaan häntä liikutti?
-Nainen oli epäilemättä eurooppalainen, järjestetyn yhteiskunnan jäsen.
-Hän itse, Werper, oli lain ulkopuolella. Jokaisen valkoisen miehen käsi
-oli häntä vastassa. Tarzanin vaimo oli hänen luonnollinen vihollisensa,
-ja jos hän kieltäytyisi avustamasta tämän tuhoamisessa, tappaisi Ahmet
-Zek hänet itsensä.
-
-"Sinä epäröit", mutisi arabialainen.
-
-"Harkitsen vain menestyksen mahdollisuuksia", valehteli Werper, "ja
-palkintoani. Eurooppalaisena minä voin päästä heidän kotiinsa ja
-seuraansa. Sinulla ei ole ketään muuta siihen pystyvää. Vaarani on
-silloin suuri. Tahtoisin hyvän maksun, Ahmet Zek."
-
-Helpotuksen hymy häilähti rosvoretkeilijän kasvoilla.
-
-"Hyvin sanottu, Werper." Ahmet Zek taputti apuriaan olkapäälle. "Sinun
-pitäisi saada hyvä maksu, ja sinä saatkin sen. Istukaamme nyt
-neuvottelemaan, miten asian voi parhaiten suorittaa."
-
-Ja he kyyristyivät pehmeälle matolle Ahmetin muinoin upean teltan
-haalistuneiden silkkiverhojen alle ja puhelivat matalalla äänellä
-myöhään yöhön. Molemmat miehet olivat pitkiä ja parrakkaita, ja
-auringon ja tuulen vaikutus oli antanut melkein arabialaisen ihonvärin
-eurooppalaisen kasvoille. Pukunsa jokaisessa yksityiskohdassakin Werper
-jäljitteli päällikköänsä, joten hän oli ulkonaisesti yhtä hyvä
-arabialainen kuin toinenkin. Vasta myöhään hän nousi ja vetäytyi omaan
-telttaansa.
-
-Seuraavan päivän Werper vietti belgialaisen univormunsa
-tarkastamisessa, poistaen siitä kaikki jäljet, jotka olisivat
-osoittaneet sen sotilaallista tarkoitusta. Ahmet Zek haki kirjavasta
-saalisvarastosta hellekypärän ja eurooppalaisen satulan ja valitsi
-mustista orjistaan ja seuralaisistaan joukon kantajia, askareita ja
-telttapoikia vaatimattomaksi safariksi, saattueeksi, suurelle
-metsästäjälle. Tämän seurueen etunenässä Werper lähti leiristä.
-
-
-
-
-TOINEN LUKU
-
-Matkalla Opariin
-
-
-Kaksi viikkoa myöhemmin näki John Clayton, Greystoken loordi,
-ratsastaessaan laajoille afrikkalaistiluksilleen tekemältänsä
-tarkastusmatkalta, miesjoukon alkupään tulevan tasangon poikki, joka
-oli hänen huvilansa ja pohjoisessa ja lännessä leviävän metsän välillä.
-
-Hän pidätti hevostaan ja silmäili pientä seuruetta sen noustessa erään
-noron kätköstä esiin. Hänen terävät silmänsä näkivät auringon
-heijastuvan ratsastavan miehen valkoiseen kypärään, ja ollen varma
-siitä, että vaeltava eurooppalainen metsästäjä aikoi pyytää hänen
-vieraanvaraisuuttaan, hän käänsi hevosensa ja ratsasti hitaasti tulijaa
-vastaan.
-
-Puoli tuntia myöhemmin hän nousi huvilansa kuistikolle vieviä portaita
-ylös ja esitteli lady Greystoken ja herra Jules Frecoultin.
-
-"Olin eksyksissä", selitti herra Frecoult. "Safarini johtaja ei ole
-milloinkaan ennen ollut tässä osassa maata, ja oppaat, joiden piti
-viedä meitä eteenpäin viimeksi kohtaamastamme kylästä, tunsivat maata
-vielä vähemmän kuin me. Lopuksi he karkasivat luotamme kaksi päivää
-sitten. Olen tosiaan onnellinen saadessani niin äkkiarvaamatta apua
-ikäänkuin kohtalon sallimasta. En tosiaan tiedä, mitä olisin tehnyt,
-jollen olisi tavannut teitä."
-
-Päätettiin, että Frecoult jäisi seurueineen maatilalle useiksi
-päiviksi, kunnes kaikki täydelleen toipuisivat, ja sitten loordi
-Greystoke hankkisi oppaita viemään heidät turvallisesti takaisin
-sellaiselle seudulle, jonka Frecoultin safarin johtaja varmasti
-tuntisi.
-
-Werperin oli jokseenkin helppo joutilaan ranskalaisen herrasmiehen
-valepuvussa pettää isäntäänsä ja päästä sekä Tarzanin että Jane
-Claytonin suosioon. Mutta mitä pitemmäksi ajaksi hän jäi, sitä enemmän
-vähenivät hänen toiveensa aikeittensa helposta toteuttamisesta.
-
-Lady Greystoke ei ratsastanut milloinkaan yksinään kauas huvilalta, ja
-rajujen waziri-soturien uskollisuus, -- nämä olivat suurena osana
-Tarzanin seurueessa, -- näytti tekevän mahdottomaksi väkivaltaisen
-ryöstöyrityksen, saatikka wazirien lahjomisaikeen.
-
-Viikko kului, eikä Werper ollut oman arvostelunsa mukaan lähempänä
-aikeensa täyttymistä kuin tulopäivänäkään, mutta juuri sillä hetkellä
-sattui jotakin, mikä antoi hänelle uutta toivoa ja sai hänet odottamaan
-vielä suurempaa palkintoa kuin naisen lunnaita.
-
-Huvilaan oli saapunut juoksija, mukanaan viikon posti, ja loordi
-Greystoke oli viettänyt iltapäivän työhuoneessaan lukien ja vastaten
-kirjeisiin. Päivällisellä hän näytti hämmentyneeltä, ja aikaisin
-illalla hän pyysi anteeksi ja vetäytyi huoneeseensa, lady Greystoken
-seuratessa häntä hyvin pian. Istuessaan kuistikolla saattoi Werper
-kuulla heidän vakavaa pohdintaa ilmaisevat äänensä, ja havaittuaan,
-että oli tekeillä jotakin tavattoman tärkeätä, hän nousi rauhallisesti
-tuoliltaan ja pysytellen huvilan ympärillä kasvavan rehevän pensaikon
-varjossa hiipi äänettömästi sen huoneen ikkunan alle, joka oli hänen
-isäntänsä ja emäntänsä makuusuoja.
-
-Tänne hän jäi kuuntelemaan, vieläpä hyvin tuloksin, sillä jo
-ensimmäiset hänen kuulemansa sanat kiihdyttivät hänen mieltään. Lady
-Greystoke puhui silloin, kun Werper alkoi erottaa sanoja.
-
-"Olen aina pelännyt yhtiön vakavaraisuutta", sanoi hän, "mutta näyttää
-uskomattomalta, että he olisivat hävinneet niin äärettömän summan;
-paitsi jos on tehty jotakin häpeällisiä temppuja."
-
-"Sitä minä juuri epäilen", vastasi Tarzan, "mutta olkoon syy mikä
-tahansa, tosiasiallisesti olen nyt menettänyt kaikki, eikä ole muuta
-keinoa kuin palata Opariin hakemaan lisää."
-
-"Oi, John", huudahti lady Greystoke, ja Werper saattoi tuntea
-väristyksen hänen äänessään, "eikö asiaa voi selvittää toisin? En voi
-kestää sitä ajatusta, että sinä palaisit tuohon kauheaan kaupunkiin.
-Mieluummin tahtoisin aina elää köyhyydessä kuin panna sinut Oparin
-hirveille vaaroille alttiiksi."
-
-"Sinun ei tarvitse pelätä", vastasi Tarzan nauraen. "Kykenenhän hyvin
-huolehtimaan itsestäni, ja jollen kykenisikään, niin minua seuraavat
-wazirit suojelisivat minua kaikelta pahalta."
-
-"He karkasivat kerran Oparista ja jättivät sinut oman onnesi nojaan",
-muistutti Jane.
-
-"He eivät tee sitä uudelleen", vastasi Tarzan. "He häpesivät suuresti
-ja olivat takaisin tulemassa, kun tapasin heidät."
-
-"Mutta varmasti on olemassa jokin muukin keino", väitti rouva.
-
-"Mikään muu keino ei ole puoleksikaan niin helppo uuden omaisuuden
-saavuttamiseksi kuin mennä Oparin aarreholveihin ja tuoda se sieltä",
-vastasi Tarzan. "Lupaan olla hyvin varovainen, Jane, ja mahdollista on,
-etteivät Oparin asukkaat milloinkaan saa tietää minun käyneen siellä
-toistamiseen ja riistäneen heiltä taas osan aarteesta, jonka
-olemassaolosta he ovat yhtä tietämättömiä kuin sen arvostakin."
-
-Hänen äänensävynsä päättäväisyys näytti saavan lady Greystoken
-uskomaan, että pitemmästä väittelystä ei olisi apua, ja siksi hän jätti
-asian.
-
-Werper jäi vielä lyhyeksi ajaksi kuuntelemaan, ja sitten hän arvellen
-kuulleensa kaiken tarpeellisen ja peläten joutuvansa ilmi palasi
-kuistikolle, missä ennen makuulle menoa poltti useita savukkeita
-perätysten.
-
-Seuraavana aamuna Werper aamiaisella ilmoitti aikovansa lähteä
-liikkeelle aikaisin ja pyysi Tarzanilta lupaa metsästää matkalla suuria
-otuksia waziri-alueella. Siihen loordi Greystoke helposti suostuikin.
-
-Belgialainen kulutti kaksi päivää varusteittensa täydentämisessä, mutta
-poistui vihdoin safareineen yhden ainoan waziri-oppaan seuraamana,
-jonka loordi Greystoke oli hänelle lainannut. Seurue oli edennyt vain
-yhden lyhyen päivämatkan kun Werper teeskenteli sairautta ja ilmoitti
-aikovansa jäädä paikalleen, kunnes tulisi täysin terveeksi. Koska
-matkue oli päässyt ainoastaan vähän matkaa Greystoken huvilalta, päästi
-Werper waziri-oppaan pois, sanoen soturille lähettävänsä hakemaan häntä
-sitten kun taas kykenisi etenemään. Wazirin lähdettyä belgialainen
-kutsui telttaan erään Ahmet Zekille uskollisen neekerin ja määräsi
-hänet tarkkaamaan Tarzanin lähtöä, käskien miehen palata heti
-ilmoittamaan, milloin ja mihin suuntaan englantilainen oli mennyt.
-
-Belgialaisen ei tarvinnut odottaa kauan, sillä seuraavana päivänä
-hänen lähettinsä palasi ilmoittaen, että Tarzan ja viisikymmentä
-waziri-soturia olivat aikaisin aamulla lähteneet kaakkoa kohti.
-
-Werper kutsui safarin päällysmiehen luokseen kirjoitettuaan pitkän
-kirjeen Ahmet Zekille. Tämän kirjeen hän antoi päällysmiehelle.
-
-"Lähetä kirje heti juoksijan mukana Ahmet Zekille", hän selitti
-neekerille. "Jää tänne leiriin odottamaan lähempiä määräyksiä häneltä
-tai minulta. Jos englantilaisen huvilalta tulee joku, niin sano, että
-olen teltassani pahoin sairaana enkä voi ottaa vastaan ketään. Anna
-minulle nyt kuusi kantajaa ja kuusi askaria -- safarin vahvimmat ja
-rohkeimmat miehet -- niin lähden englantilaisen jälkeen saadakseni
-selville, mihin hänen kultansa on kätketty."
-
-Näin ollen, kun Tarzan, yllään ainoastaan lanneverhonsa, ja
-aseistettuna sillä alkeellisella tavalla, josta hän eniten piti, vei
-uskollisia wazirejaan Oparin kuollutta kaupunkia kohti, seurasi
-Werper-luopio hänen jälkiään pitkinä, kuumina päivinä ja leiriytyi
-yöllä hänen likelleen.
-
-Ja heidän edetessään Ahmet Zek ratsasti koko seurueineen etelää kohti
-Greystoken maatilalle päin.
-
-Apinain Tarzanista tämä retki tuntui sunnuntai-huvimatkalta. Hänen
-sivistyksensä oli lopultakin vain pintasilausta, jonka hän ilomielin
-karisti päältään epämukavien eurooppalaisten vaatteittensa mukana heti
-kun tuli sopiva syy. Naisen rakkaus sai Tarzanin ulkonaisesti pitämään
-kiinni sivistyksestä -- tilasta, jota kohtaan hän, lähemmin siihen
-tutustuessaan oli alkanut tuntea ylenkatsetta. Hän vihasi sen
-petollisuutta ja ulkokultaisuutta, ja hänen turmeltumattoman mielensä
-selvä näkemys oli päässyt perille sen mädästä sydämestä -- kaikki oli
-vain raukkamaista halua säilyttää rauha, levollisuus ja omistusoikeuden
-koskemattomuus. Hän vastusti kiivaasti sitä mielipidettä, että elämän
-hienoimmat puolet -- taide, musiikki ja kirjallisuus -- olivat
-menestyneet sellaisten heikontavien ihanteiden pohjalla, väittäen, että
-ne pikemmin olivat säilyneet sivistyksestä huolimatta.
-
-"Näyttäkää minulle sellainen lihava, varakas pelkuri", oli hänellä
-tapana sanoa, "joka on esittänyt kauniin ihanteen. Aseiden kalskeessa,
-taistelussa elämästä ja kuolemasta nälän, tuhon ja vaaran keskellä,
-Jumalan kasvojen edessä, sellaisina kuin ne ilmenevät luonnon
-pelottavimpien voimien ilmauksissa, on syntynyt kaikki, mikä on
-hienointa ja parasta ihmissydämessä ja sielussa."
-
-Ja sitten Tarzan tuli aina takaisin luontoon, tuntien samaa kuin
-rakastaja, joka vihdoin kohtaa rakastettunsa, oltuaan pitkän aikaa
-vankilan seinien takana. Hänen wazirinsa olivat sisimmässään
-sivistyneempiä kuin hän. He keittivät ruokansa ennen syöntiä ja
-välttivät monenlaista, heidän mielestään saastaista ravintoa, jota
-Tarzan oli halukkaasti syönyt koko elämänsä ajan. Ja teeskentelyn
-myrkky on niin salakavalasti tarttuvaa, että uskalias apinamieskin
-epäröi antaa valtaa luonnollisille haluilleen miestensä nähden. Hän söi
-paistettua lihaa, vaikka mieluummin olisi nauttinut sen raakana ja
-pilaamattomana, ja hän tappoi riistansa nuolella tai keihäällä, vaikka
-olisi paljon mieluummin hypännyt väijyksistä sen niskaan ja iskenyt
-vahvat hampaansa sen kurkkuun. Mutta lopulta alkoi villin äidin maito,
-jota hän oli imenyt lapsuudessaan, kiihkeästi vaatia oikeuksiaan -- hän
-kaipasi vereksen saaliin kuumaa verta, ja hänen lihaksensa tahtoivat
-otella villiä viidakkoa vastaan siinä taistelussa olemassaolon
-puolesta, joka oli ollut hänen ainoa esikoisoikeutensa ensimmäisinä
-kahtenakymmenenä elinvuotena.
-
-
-
-
-KOLMAS LUKU
-
-Viidakon kutsu
-
-
-Näiden hämärien, mutta kuitenkin ylivoimaisten pyrkimysten valtaamana
-apinamies makasi eräänä yönä valveilla sen pienen okaisen aitauksen,
-boman, sisäpuolella, joka jossakin määrin suojeli hänen seuruettaan
-viidakon suurten petojen hävitykseltä. Yksinäinen soturi vartioi
-unisena tulen ääressä, jota leirin ulkopuolelta pimeästä näkyvät
-keltaiset silmät pakottivat pitämään vireillä. Suurten kissaeläinten
-valittavat ja yskivät äänet sekoittuivat viidakon pienempien asujamien
-lukemattomiin ääniin ja kiihdyttivät villiä leikkiä tämän villin
-englantilaisen loordin rinnassa. Hän heittelehti tunnin ajan unettomana
-ruohovuoteellaan ja nousi sitten äänettömästi kuin haamu. Wazirin
-ollessa selin häneen hän hyppäsi boman seinän yli siitä, missä
-liekehtivät silmät näkyivät, heilautti itsensä meluttomasti suureen
-puuhun ja oli kadonnut.
-
-Hän kiiruhti hetken aikaa nopeasti eteenpäin metsän keskitasanteen
-läpi, tuntien ylenmääräistä elinvoimaa, heilautti itsensä uhkarohkeasti
-ammottavien aukkojen yli viidakon toisesta jättiläisestä toiseen ja
-kiipesi sitten ylöspäin ylemmän tasanteen heiluville, heikommille
-oksille, missä kuu paistoi suoraan häneen, pienet tuulenhenkäykset
-kävivät ilmassa ja kuolema väijyi jokaisella hauraalla oksalla. Tänne
-hän pysähtyi ja nosti kasvonsa Goroa, kuuta, kohti. Hän seisoi
-käsivarsi koholla, urosapinan huuto melkein huulillaan, mutta pysyi
-kuitenkin vaiti, ettei herättäisi uskollisia wazirejaan, joille heidän
-herransa uhmahuuto oli liiankin tuttu.
-
-Ja sitten hän jatkoi matkaansa hitaammin, äänettömämmin ja varovammin,
-sillä nyt Apinain Tarzan etsi saalista. Hän laskeutui maahan asti
-likekkäisten puunrunkojen ja yllä kaareutuvan vehreyden täydelliseen
-pimeyteen. Silloin tällöin hän kumartui ja lähensi nenänsä ihan likelle
-maata. Hän etsi riistapolkua ja löysikin leveän uran, ja lopulta hänen
-sieraimiinsa tuli Bara-kauriin tuoreen jäljen haju. Tarzanin suu
-vettyi, ja hänen jalomuotoisilta huuliltaan pääsi matala murahdus.
-Hänestä oli irtautunut keinotekoisten luokkatunnuksien viimeinenkin
-jäännös -- hän oli taas alkuajan metsästäjä -- ensimmäinen ihminen --
-ihmissuvun korkeimman tyypin edustaja. Kulkien tuulta vasten hän
-seurasi tuskin huomattavia jälkiä, luottaen havaitsemiskykyynsä, joka
-oli niin paljon tavallisen ihmisen mahdollisuuksia ylempänä, ettemme
-voi sitä käsittääkään. Lihansyöjistä lähtevän voimakkaan löyhkän
-vastavirtojen lävitsekin hän tunsi Baran hajun; Horta-metsäsian
-suloinen ja huumaava lemu ei voinut hävittää hänen saaliinsa jälkiä --
-kauriin jalan läpitunkevaa, mieluisaa myskintuoksua.
-
-Pian ilmaisi kauriin ruumiista lähtevä eritys Tarzanille, että hänen
-saaliinsa oli likellä. Se pani hänet menemään taas puihin --
-alatasanteelle, jolta hän voi katsella maata allaan ja saada korvillaan
-ja nenällään ensitiedoituksen varsinaisesta kosketuksesta saaliinsa
-kanssa. Ei kestänytkään kauan, ennenkuin apinamies havaitsi Baran
-seisovan valppaana kuun valaiseman aukean reunalla. Tarzan hiipi
-äänettömästi puiden läpi, kunnes oli suoraan kauriin yläpuolella.
-Apinamiehen oikeassa kädessä oli hänen isänsä pitkä metsästysveitsi, ja
-hänen sydämessään oli lihansyöjäeläimen verenhimo. Vain hetken ajaksi
-hän pysähtyi pahaa aavistamattoman Baran yläpuolelle ja syöksähti
-sitten eläimen sileälle selälle. Hänen painonsa sysäys rutisti kauriin
-polvilleen, ja ennenkuin eläin kykeni pääsemään jaloilleen, oli veitsi
-käynyt sen sydämeen. Kun Tarzan nousi seisomaan saaliinsa ruumiin
-viereen, kohottaakseen kauhean voittohuutonsa kuuta kohden, toi tuuli
-hänen sieraimiinsa jotakin, mikä pakotti hänet liikkumattomaksi ja
-äänettömäksi kuin patsas. Hänen villit silmänsä katselivat leimuten
-siihen suuntaan, josta tuuli oli tuonut hänelle varoituksen, ja hetkeä
-myöhemmin taipuivat ruohot aukeaman toisella sivulla, ja Numa-leijona
-tuli majesteetillisesti näkyviin. Sen vihreänkeltaiset silmät olivat
-kiintyneet Tarzaniin, joka juuri seisoi aukeaman rajalla, ja
-tuijottivat kateellisesti onnekkaaseen metsästäjään, sillä Numalla ei
-ollut tänä yönä ollut menestystä.
-
-Apinamiehen huulilta kuului kumeata, varoittavaa murinaa. Numa vastasi
-siihen, mutta ei tullut likemmäksi. Sensijaan se seisoi paikallaan
-heilutellen häntäänsä hiljaa sinne tänne, ja pian kyyristyi Tarzan
-saaliinsa viereen ja leikkasi muhkean palan sen reidestä. Numa silmäili
-häntä paheksumisen ja raivon yhä kasvaessa, kun apinamies syönnin
-välillä murahteli villejä varoituksiaan. Tämä leijona ei ollut
-milloinkaan ennen joutunut tekemisiin Apinain Tarzanin kanssa ja oli
-nyt pahasti ymmällä. Olennolla oli ihmisen ulkomuoto ja haju ja Numa
-oli maistanut ihmisenlihaa ja havainnut, että vaikka se ei ollut
-kaikkein maukkainta, oli se ainakin helpommin saatavissa. Mutta
-omituisen olennon villi murina sai sen muistelemaan kauheita
-vastustajia ja pakotti pysähtymään, vaikka nälkä ja Baran lämpimän
-lihan haju ärsytti sitä melkein hulluuteen asti. Tarzan tarkkasi
-leijonaa yhtä mittaa, arvaten mitä lihansyöjän pienissä aivoissa
-liikkui, ja hyvä olikin, että hän niin teki, sillä lopulta ei Numa
-voinut kestää kauemmin. Eläimen häntä kohosi äkkiä pystyyn, ja samassa
-hetkessä tarttui varuillaan oleva apinamies, joka tiesi liiankin hyvin,
-mitä tämä merkki ilmaisi, hampaillaan kauriin reiden jäännökseen, Numan
-hyökätessä häntä kohti yhtä nopeasti kuin pikajuna ja nähtävästi yhtä
-painavanakin.
-
-Tarzanin peräytyminen ei ollut mikään pelon merkki. Viidakon elämä on
-järjestynyt eri suuntaan kuin meidän elämämme, ja siellä on käytännössä
-erilainen mittapuu. Jos Tarzan olisi ollut nälissään, olisi hän
-epäilemättä jäänyt paikalleen ja ottanut vastaan leijonan hyökkäyksen.
-Hän oli ennenkin niin tehnyt useamminkin kuin kerran, samoin kuin hän
-menneinä aikoina oli itse käynyt leijonan kimppuun. Mutta tänä yönä hän
-ei ollut nälissään, ja hänen mukaansa ottamassaan reidessä oli enemmän
-raakaa lihaa kuin hän jaksoi syödä.
-
-Silti hän ei katsellut lainkaan tyynin mielin, kuinka Numa repeli hänen
-saaliinsa lihaa. Tämän vieraan Numan röyhkeyttä täytyi rangaista! Ja
-heti Tarzan alkoi katkeroittaa suuren kissaeläimen oloa. Likellä oli
-monta puuta, joissa oli suuria, kovia hedelmiä, ja apinamies heilautti
-itsensä erääseen niistä ketteränä kuin orava. Sitten alkoi pommitus,
-joka sai Numan karjumaan maatajärisyttävästi. Tarzan viskeli kovia
-hedelmiä leijonan niskaan toisen toisensa perästä niin nopeasti kuin
-vain ehti koota ja singota niitä. Keltaisenruskean kissaeläimen oli
-mahdotonta syödä sellaisessa raekuurossa -- se voi ainoastaan karjua,
-murista ja vältellä uhkaavia hedelmiä, ja lopuksi sen oli pakko
-kokonaan paeta Bara-kauriin ruumiin luota. Se lähti karjuen ja
-kostonhimoisena, mutta aukeaman keskellä kiljunta loppui äkkiä, ja
-Tarzan näki, kuinka suuri pää painui ja kallistui maahan, ruumis meni
-kyyryyn ja pitkä, häntä värisi eläimen hiipiessä varovasti puita kohti
-aukeaman toiselle puolelle.
-
-Tarzanin mielenkiinto heräsi heti. Hän nosti päätään ja nuuski viidakon
-hiljaista tuulenhenkeä. Mikä oli kiinnittänyt itseensä Numan huomion ja
-vienyt sen kevyin askelin ja vaiteliaana pois tappionsa näyttämöltä?
-Juuri kuin leijona katosi puiden joukkoon aukeaman toiselle puolelle,
-pääsi Tarzan sieltä puhaltavan tuulen avulla selville, mikä oli
-uudestaan herättänyt sen mielenkiintoa -- apinamiehen herkkiin
-sieraimiin tuli voimakkaana ihmisen haju. Laskien kauriin reiden
-jäännökset oksan haarukkaan Tarzan pyyhki tahraiset kämmenensä
-alastonta lonkkaansa vasten ja heilautti itsensä oksalta, lähtien
-vainoamaan Numaa.
-
-Leveä, hyvin tallattu norsun polku vei aukeamalta metsään. Numa hiipi
-polun suuntaan, ja Tarzan eteni sen yläpuolella puissa aaveentapaisena
-varjona. Villi kissaeläin ja villi mies näkivät saaliin melkein
-yhtaikaa, vaikka kumpikin oli tietänyt jo ennenkuin se tuli heidän
-silmiensä näkyviin, että siellä oli musta mies. Heidän herkät
-sieraimensa olivat sen sanoneet, ja Tarzan tiesi lisäksi, että haju
-tuli vieraasta ihmisestä -- miespuolisesta ja vanhasta, sillä joka
-rodulla, sukupuolella ja ikäkaudella on oma erikoinen hajunsa. Vanha
-mies marssi yksin synkän viidakon läpi, ryppyinen ja kuivettunut pieni
-vanha mies, kauhean arpinen, tatuoitu ja omituisissa pukineissa --
-hänellä oli hyenan talja hartioillaan ja sen kuivattu päänahka
-harmaalla päälaellaan, Tarzan havaitsi miehellä poppamiehen korvamerkit
-ja odotti Numan hyökkäystä mielihyvän tuntein, sillä apinamies ei
-pitänyt poppamiehistä. Mutta samalla hetkellä kun Numa hyökkäsi, muisti
-valkoinen mies äkkiä, että leijona oli varastanut hänen otuksensa
-muutamia minuutteja aikaisemmin ja että kosto on suloinen.
-
-Ensi tiedon uhkaavasta vaarasta sai musta mies silloin, kun oksat
-räiskyivät Numan syöksyessä pensaiden läpi riistapolulle vain
-kahdenkymmenen metrin päässä hänestä. Silloin hän kääntyi ja näki
-suunnattoman, mustaharjaisen leijonan syöksähtävän ihan kohti, ja juuri
-hänen kääntyessään Numa tavoitti hänet. Samalla hetkellä apinamies
-pudottausi yläpuolella riippuvalta oksalta suoraan leijonan selkään ja
-päästyään siihen survaisi veitsensä keltaisenruskeaan kylkeen oikean
-lavan taakse, tarrautui oikealla kädellään pitkään harjaan, iski
-hampaansa Numan niskaan ja kiersi voimakkaat jalkansa eläimen vartalon
-ympäri. Tuskasta ja raivosta karjuen Numa nousi takajaloilleen ja
-kaatui taaksepäin apinamiehen päälle. Mutta mahtava ihmisolento piti
-yhä kiinni, ja pitkä veitsi upposi nopeasti tavan takaa eläimen
-kylkeen.
-
-Numa-leijona vieritteli itseään puolelta toiselle, raapien ja haukkoen
-ilmaa, karjuen ja muristen kammottavasti, koettaessaan rajulla
-tavallaan päästä kiinni selkäänsä takertuneeseen olentoon. Useammin
-kuin kerran oli Tarzan vähällä luiskahtaa irti. Hän sai kuhmuja ja
-haavoja, ja oli kauttaaltaan Numan veren ja polun lian tahraama, mutta
-hän ei vähentänyt hetkeksikään raivoisan hyökkäyksensä hillittömyyttä
-eikä hellittänyt puristavaa otettaan vastustajansa selästä. Jos hän
-olisi tuokioksikin irrottanut kätensä, olisi hän samassa joutunut
-raatelevien kynsien ja torahampaiden ulottuville, ja viidakossa
-syntyneen englantilaisen loordin vaivaloinen elämänjuoksu olisi
-päättynyt ainiaaksi. Poppamies makasi nyt siinä, mihin oli kaatunut
-leijonan hypätessä. Kykenemättä laahautumaan pois hän katseli
-raadeltuna ja verta vuotavana viidakon kahden herran kauhistavaa
-ottelua. Hänen kuoppaiset silmänsä kimaltelivat, ja hänen ryppyiset
-huulensa liikkuivat hampaattomien ikenien kohdalla, kun hän mumisi
-aaveellisia rukouksia palvomilleen henkiolennoille.
-
-Jonkun aikaa hän oli varma taistelun tuloksesta -- vieraan valkoisen
-miehen täytyi varmasti sortua taistelussa hirmuista Numaa vastaan --
-kuka oli kuullut, että yksinäinen mies olisi pelkästään veitsellä
-aseistettuna voittanut niin mahtavan pedon! Mutta pian vanhan neekerin
-silmät kävivät suuremmiksi, ja hänen mielessään heräsi epäilyksiä ja
-aavistuksia. Mikä ihmeellinen olento olikaan tämä, joka taisteli Numaa
-vastaan ja piti puolensa välittämättä eläinten kuninkaan mahtavista
-lihaksista! Syvissä silmissä, jotka loistivat niin kirkkaina arpisesta
-ja ryppyisestä naamasta, sarasti hiljalleen heräävän muiston valo.
-Muisto etsi haparoiden menneitä vaikutelmia ja sai vihdoin esiin heikon
-kuvan, joka vuosien vieriessä oli haalistunut ja kellastunut. Kuvassa
-näkyi notkea, valkoinen nuorukainen, joka heilautti itseään puusta
-toiseen, mukanaan joukko mahtavia apinoita. Vanhat silmät räpyttelivät
-ja niissä kuvastui suurta pelkoa -- taikauskoista pelkoa, kun ihminen
-uskoo aaveisiin, henkiin ja paholaisiin.
-
-Vihdoin tuli hetki, jolloin poppamies ei enää epäillyt taistelun
-tulosta. Hänen ensi arvostelunsa muuttui, sillä nyt hän tiesi, että
-viidakon jumala tappaisi Numan. Vanha neekeri kauhistui vielä enemmän
-sitä kohtaloa, joka häntä uhkaisi voittajan puolelta, kuin varmaa ja
-äkillistä kuolemaa, jonka voitokas leijona olisi hänelle suonut. Hän
-näki leijonan heikontuvan verenvuodosta, mahtavien jäsenten värisevän
-ja horjuvan ja lopulta eläimen vaipuvan maahan, josta se ei enää
-noussut. Hän näki metsänjumalan tai -haltian nousevan voitetun
-vastustajansa äärestä, painavan jalkansa yhä värisevälle raadolle,
-kohottavan kasvonsa kuuhun päin ja päästävän ilmoille kaamean huudon,
-joka suorastaan hyyti veren poppamiehen suonissa.
-
-
-
-
-NELJÄS LUKU
-
-Ennustus ja sen täyttyminen
-
-
-Sitten Tarzan käänsi huomionsa mieheen. Hän ei ollut tappanut Numaa
-pelastaakseen neekerin -- hän oli tehnyt sen vain kostaakseen
-leijonalle; mutta nyt, kun hän näki vanhan miehen makaavan avuttomana
-ja nääntyvänä edessään, kosketti hänen villiä sydäntään jokin
-säälintapainen tunne. Nuoruudessaan hän olisi tappanut poppamiehen
-ilman pienintäkään tunnonvaivaa, mutta sivistys oli vaikuttanut
-hillitsevästi häneen samoin kuin niihin kansoihin ja rotuihin, jotka
-tulevat sen piiriin, vaikka se ei ollut vielä muuttanut Tarzania niin
-paljon, että hän olisi käynyt pelkurimaiseksi tai veltostuneeksi. Hän
-näki vanhan miehen kärsivän ja tekevän kuolemaa, kumartui, tunnusteli
-hänen haavojaan ja pysäytti verenvuodon.
-
-"Kuka olet?" kysyi vanha mies vapisevalla äänellä.
-
-"Olen Tarzan -- Apinain Tarzan", vastasi apinamies, äänessä yhtäläinen
-ylpeyden sävy kuin jos hän olisi sanonut: "Olen John Clayton,
-Greystoken loordi."
-
-Noitalääkäri vavahteli kouristuksentapaisesti ja sulki silmänsä. Kun
-hän avasi ne taas, kuvastui niissä alistumista kaikkeen siihen
-kauheaan, mitä hänellä oli odotettavissa tämän pelätyn metsänhaltian
-puolelta. "Miksi et tapa minua?" hän kysyi.
-
-"Miksi tappaisin sinut?" kysyi Tarzan puolestaan. "Et ole tehnyt
-minulle pahaa, ja joka tapauksessa olet jo kuolemaisillasi.
-Numa-leijona ehti iskeä sinua pahasti."
-
-"Sinä et tahtoisi tappaa minua?" Vanhassa vapisevassa äänessä oli
-hämmästystä ja epäuskoa.
-
-"Minä pelastaisin sinut, jos voisin", vastasi Tarzan, "mutta se on
-mahdotonta. Miksi luulet, että tappaisin sinut?"
-
-Vanha mies oli hetken vaiti. Kun hän alkoi puhua, täytyi hänen
-ilmeisesti hieman ponnistaa kootakseen rohkeutta. "Tunsin sinut
-vanhastaan", hän sanoi, "kun vaeltelit pitkin viidakkoa
-Mbonga-päällikön maassa. Olin poppamiehenä jo silloin kun surmasit
-Kulongan ja muut ja ryöstit majamme ja myrkkypatamme. Ensin en
-muistanut sinua, mutta lopulta sain sinut mieleeni -- valkeaihoisen
-apinan, joka oli karvaisten apinoiden joukossa ja teki elämän
-sietämättömäksi Mbongan-päällikön kylässä -- muistin metsänjumalan --
-Munango-Kiwatin, jolle me veimme ruokaa porttimme ulkopuolelle ja joka
-tuli sen syömään. Sano minulle ennenkuin kuolen -- oletko ihminen vai
-paholainen?"
-
-Tarzan nauroi. "Olen ihminen", hän sanoi.
-
-Vanha mies huokasi ja pudisti päätänsä. "Olet koettanut pelastaa minut
-Numalta", hän sanoi. "Siitä minä palkitsen sinua. Kuule minua,
-valkoinen mies! Näen pahoja päiviä edessäsi. Se on kirjoitettu omaan
-vereeni, jota olen sivellyt kämmenelleni. Sinuakin suurempi jumala
-nousee ja kukistaa sinut. Käänny, Munango-Kiwati! Käänny, ennenkuin on
-myöhäistä. Vaara on edessäsi, ja vaara väijyy takanasi, mutta
-edessäpäin on suurempi vaara. Näen --". Hän pysähtyi, hengähti syvään
-ja läähätti. Sitten hän lysähti pieneksi ryppyiseksi mykkyräksi ja
-kuoli. Tarzan ihmetteli, mitä hän vielä oli nähnyt.
-
-Oli hyvin myöhä, kun apinamies palasi bomaan ja asettui makuulle
-mustien soturiensa joukkoon. Kukaan ei ollut nähnyt hänen menevän eikä
-kukaan nähnyt hänen palaavan. Hän ajatteli vanhan poppamiehen
-varoitusta ennen uneen vaipumistaan ja ajatteli sitä taas herättyään.
-Mutta hän ei kääntynyt takaisin, sillä hän ei pelännyt. Kuitenkin, jos
-hän olisi tiennyt, mikä kohtalo uhkasi sitä olentoa, jota hän rakasti
-eniten maailmassa, olisi hän lentäen rientänyt puiden välitse hänen
-suojakseen ja antanut Oparin kullan jäädä ikuisiksi ajoiksi unohdetun
-varastohuoneen kätköön.
-
-Hänen jäljessään samoava toinen valkoinen mies punnitsi samana aamuna
-mielessään jotakin, mitä oli kuullut yöllä, ja hän oli vähällä luopua
-suunnitelmastaan ja lähteä pois. Tämä mies oli Werper, murhaaja, joka
-oli yön hiljaisuudessa kuullut edestäpäin tieltä kaukaisen äänen. Se
-oli täyttänyt hänen raukkamaisen mielensä kauhulla -- hän ei ollut
-milloinkaan ennen kuullut sellaista ääntä eikä uneksinutkaan, että niin
-kaamea huuto voi tulla Jumalan luoman olennon keuhkoista. Hän oli
-kuullut urosapinan voittohuudon, jonka Tarzan oli kohottanut Goroa,
-kuuta, kohden, ja silloin hän oli vavissut ja kätkenyt kasvonsa. Nyt,
-uuden päivän kirkkaassa valossa, hän vapisi taas sitä muistellessaan ja
-olisi paennut sitä nimetöntä vaaraa, jota kammottavan äänen kaiku
-tuntui ennustavan, jollei olisi vielä enemmän pelännyt Ahmet Zekiä,
-herraansa.
-
-Ja niin Apinain Tarzan ponnisteli tarmokkaasti Oparin raunioisia
-valleja kohti, ja hänen takanaan hiipi Werper sakaalin tavoin; Jumala
-yksin tiesi, mitä kummallakin oli edessään.
-
-Tarzan pysähtyi aution laakson reunaan katsellakseen Oparin kultaisia
-kupukattoja ja minaretteja. Yöllä hän menisi yksinään aarreholviin
-tiedustelumatkalle, sillä hän oli päättänyt noudattaa retkellään
-varovaisuutta kaikissa toimissaan.
-
-Yön tullessa hän lähti liikkeelle, ja Werper, joka oli yksin kiipeillyt
-kallioita apinamiehen seurueen takana ja piileksinyt päivisin
-vuorenhuipun korkeiden onkaloiden suojassa, hiipi varovasti hänen
-jälkeensä. Kalliojärkäleiden peittämä tasanko laakson reunan ja
-kaupungin muurien ulkopuolella kohoavan mahtavan graniittikummun
-välillä, jossa oli aarreholviin vievän käytävän suu, antoi
-belgialaiselle mainiota turvaa hänen seuratessaan Tarzania Opariin
-päin.
-
-Hän näki jättiläiskokoisen apinamiehen kapuavan reippaasti suuren
-kallion laelle. Werper tarrautui pelokkaasti kiviseinämään vaarallisen
-nousun aikana ja hikoili kauhun valtaamana ja pelosta miltei
-lamautuneena, mutta seurasi yhä ahneuden kannustaessa kunnes oli
-lopulta kallionkummun huipulla.
-
-Tarzania ei näkynyt missään. Hetken ajan Werper piili erään sellaisen
-pienehkön järkäleen takana, joita oli hajallaan kukkulalla, mutta kun
-hän ei nähnyt eikä kuullut englantilaista, ryömi hän piilopaikastaan ja
-ryhtyi järjestelmällisesti tutkimaan ympäristöä siinä toivossa, että
-keksisi aarrekätkön kyllin ajoissa päästäkseen pakoon ennen Tarzanin
-paluuta. Belgialainen halusi näet vain saada selville kullan
-säilytyspaikan, jotta Tarzanin lähdettyä voisi tulla rauhassa
-seuralaisineen ja viedä pois niin paljon kuin jaksaisi kuljettaa.
-
-Hän huomasi kapean halkeaman, jossa oli kallion sisäosaan vievät
-kuluneet graniittiportaat. Hän meni tunnelin mustalle suuaukolle asti,
-jonne hänen takaa-ajettavansa oli kadonnut. Mutta siihen hän pysähtyi,
-peläten astua sisään, ettei kohtaisi Tarzania tämän palatessa.
-
-Apinamies oli kaukana hänen edellään ja tunnusteli tietään
-kalliokäytävässä, kunnes tuli vanhalle puuovelle. Hetkeä myöhemmin hän
-oli aarrekammiossa. Ammoin kuolleet ihmiset olivat aikoja sitten
-latoneet sinne korkeiksi riveiksi kallisarvoisia harkkoja sen suuren
-mantereen hallitsijoiden käytettäväksi, joka nyt on uponneena Atlantin
-laineiden alla.
-
-Yksikään ääni ei häirinnyt maanalaisen holvin hiljaisuutta. Ei näkynyt
-mitään merkkiä, että joku toinen olisi löytänyt unohdetun aarteen sen
-jälkeen kun apinamies viimeksi oli käynyt sen kätköpaikalla.
-
-Tarzan kääntyi hyvillään ja lähti taas kummun huipulle. Werper tarkkasi
-esiinpistävän graniittilohkareen kätköstä, kuinka hän tuli portaitten
-varjosta ja eteni laaksonreunassa olevan kukkulan juurelle, missä
-wazirit odottivat herransa merkkiä. Sitten Werper livahti varovasti
-piilopaikastaan, pujahti sisäänkäytävän synkkään pimeyteen ja hävisi.
-
-Pysähtyen kukkulan reunalle Tarzan kohotti äänensä, päästäen leijonan
-jyrisevän kiljunnan. Hän uudisti huudon kahdesti, säännöllisen väliajan
-päästä, seisoen tarkkaavan hiljaisena useita minuutteja sen jälkeen kun
-kolmannen huudon kaiku oli häipynyt. Ja sitten kuului kaukaa laakson
-toiselta puolen heikko vastaushuuto -- kerran, kahdesti, kolmasti.
-Busuli, wazirien päällikkö, oli kuullut ja vastasi.
-
-Tarzan kääntyi taas aarreholvia kohti tietäen, että muutamassa tunnissa
-hänen mustansa tulisivat hänen luokseen valmiina jälleen viemään
-kokonaisen omaisuuden Oparin omituisen muotoisina kultaharkkoina. Sillä
-välin hän kuljettaisi kummun huipulle niin paljon kallisarvoista
-metallia kuin voisi.
-
-Hän suoritti tämän matkan kuudesti viiden tunnin aikana,
-ennenkuin Busuli ehti kummulle, ja siihen mennessä hän oli tuonut
-kahdeksanviidettä harkkoa suuren vierinkiven reunalle, kantaen joka
-kerta taakan, joka olisi pannut kaksikin tavallista miestä horjumaan.
-Mutta hänen jättiläisvoimissaan ei näkynyt väsymyksen merkkiäkään hänen
-auttaessaan mustia sotureitaan kummulle köyden avulla, jonka oli sitä
-varten tuonut.
-
-Kuusi kertaa hän oli mennyt aarrekammioon ja kuusi kertaa belgialainen
-Werper oli kyyristynyt mustiin varjoihin pitkän holvin kaukaisimmassa
-päässä. Taas tuli apinamies, ja tällä kertaa oli hänen mukanaan
-viisikymmentä soturia. Nämä olivat ryhtyneet kantajiksi rakkaudesta
-siihen ainoaan olentoon, joka voi vaatia heidän rajua ja ylpeätä
-luonnettaan alistumaan sellaiseen halpaan tehtävään. Holvista ilmestyi
-vielä kaksikuudetta harkkoa, ja kaikkiaan niitä oli sata, jonka määrän
-Tarzan aikoi viedä mukanaan.
-
-Kun viimeiset wazirit olivat tulleet kammiosta, kääntyi Tarzan viime
-kerran katsomaan satumaisia rikkauksia, joita hänen kaksi
-ryöstöretkeänsä ei ollut paljonkaan vähentänyt. Ennenkuin hän sammutti
-sen kynttilän, jonka oli tuonut mukanaan ja jonka lepattava valo oli
-luonut umpinaisen kammion läpitunkemattomaan pimeyteen ensimmäiset
-vienot säteet sen jälkeen kun ihmiset ammoin olivat sen unohtaneet,
-muistui hänen mieleensä se kerta, jolloin hän ensin oli tullut
-aarreholviin; hänhän oli joutunut sinne sattumalta silloin kun pakeni
-temppelinalaisista holveista, minne hänet oli kätkenyt La,
-auringonpalvelijain ylipapitar.
-
-Hän muisti kohtauksen temppelissä, jolloin hän oli ollut pitkällään
-uhrialttarilla ja La seisonut tikari koholla hänen vieressään, pappien
-ja papitarten rivien odottaessa kiihkoisan ja hysteerisen hurmion
-vallassa uhrinsa lämpimän veren ensi pulpahdusta, täyttääkseen sillä
-kultaiset maljansa ja juodakseen liekehtivän jumalansa kunniaksi.
-
-Than, hullun papin, törkeä ja verinen keskeytys kuvastui eloisana
-apinamiehen muistissa, samoin toisten pappien pako kauhean olennon
-mielettömän verenhimon tieltä, raaka hyökkäys Lan kimppuun ja hänen oma
-osansa synkässä murhenäytelmässä, kun hän oli tapellut raivostuneen
-oparilaisen kanssa ja jättänyt hänet kuolleena sen papittaren jalkojen
-juureen, jota mies oli tahtonut häväistä.
-
-Tämä ja moni muu seikka muistui Tarzanin mieleen hänen tuijottaessaan
-tummankeltaisten metallilaattojen pitkiin riveihin. Hän aprikoitsi,
-hallitsiko La vielä temppeliä tässä raunioituneessa kaupungissa, jonka
-murenevat muurit kohosivat niin lähellä. Oliko La lopuksi pakotettu
-suostumaan avioliittoon jonkun eriskummaisen papin kanssa? Se oli
-tosiaan katkera kohtalo niin kauniille naiselle. Tarzan astui päätänsä
-pudistaen lepattavan kynttilän luo, sammutti sen heikon valon ja
-kääntyi ovea kohti.
-
-Hänen takanaan odotti vakoilija hänen menoaan. Werper oli nyt päässyt
-selville salaisuudesta, jota varten oli tullut, ja voisi sopivassa
-tilaisuudessa palata odottavien seuralaistensa luo, tuoda heidät
-aarreholviin ja kuljettaa pois kaiken kullan, minkä he suinkin
-jaksoivat kantaa.
-
-Wazirit olivat ehtineet käytävän toiseen päähän ja astuivat jo
-kiemurtelevaa tietä pitkin raitista ilmaa ja kummun huipulta näkyvää
-tervetullutta tähtien valoa kohti, ennenkuin Tarzan riistäytyi unelmien
-pidättävistä siteistä ja lähti hitaasti heidän jälkeensä.
-
-Vielä kerran ja -- niin hän ajatteli -- viimeisen kerran hän sulki
-aarreaitan tukevan oven. Werper nousi pimeässä hänen takanaan ja
-ojenteli turtuneita lihaksiaan. Hän kurotti kättään ja hyväili
-lempeästi kultaharkkoa lähimmässä rivissä. Hän nosti sen pitkälliseltä
-lepopaikaltaan ja punnitsi sitä käsissään. Hän puristi sitä rintaansa
-vasten ahneuden huumassa.
-
-Tarzan uneksi edessään olevasta onnellisesta kotiintulosta, rakkaista
-käsivarsista kaulansa ympärillä ja pehmeästä poskesta, joka painuisi
-hänen poskeaan vasten. Mutta sitten hänen mieleensä nousi muisto
-vanhasta poppamiehestä ja hänen varoituksestaan ja hävitti unelman. Ja
-silloin, muutaman lyhyen sekunnin kuluessa, kummankin miehen toiveet
-menivät pirstaksi. Toinen unohti ahneutensakin silmittömässä kauhussaan
--- toinen unohti menneisyyden kokonaan, kun särmikäs kallionlohkare
-iski syvän haavan hänen päähänsä.
-
-
-
-
-VIIDES LUKU
-
-Liekehtivän jumalan alttari
-
-
-Tämä tapahtui hetkellä, jolloin Tarzan kääntyi suljetulta ovelta
-jatkaakseen matkaansa ulkomaailmaan. Muutos tuli varoituksetta. Hetken
-oli kaikki hiljaa ja järkkymättä -- seuraavalla hetkellä koko maailma
-huojui, ahtaan käytävän sijoiltaan vääntyneet seinät halkeilivat ja
-murenivat, suuria graniittilohkareita irtautui katosta ja putoili
-ahtaaseen solaan tukkien sen, ja seinät taipuivat sisäänpäin raunioiden
-yli. Katosta irtaantuneen järkäleen iskusta Tarzan hoippui taaksepäin
-aarrehuoneen ovea kohti. Hän työnsi sen painollaan auki ja hänen
-ruumiinsa vieri kammion lattialle.
-
-Suuressa huoneessa, johon aarre oli sijoitettu, aiheutti maanjäristys
-vähemmän vahinkoa. Muutamia harkkoja suistui pinon yläosasta alas,
-kivikatosta irtautui yksi palanen ja murskautui lattiaan, ja seinät
-rakoilivat, vaikka eivät luhistuneet.
-
-Tärähdyksiä oli vain yksi; toista ei tullut täydentämään ensimmäisen
-aiheuttamaa vahinkoa. Werper, joka oli ryskeen äkillisyydestä ja
-rajuudesta lentänyt selälleen, nousi pystyyn, kun huomasi olevansa
-vahingoittumaton. Haparoidessaan huoneen toista päätä kohti hän etsi
-kynttilää, jonka Tarzan oli jättänyt jälkeensä, kiinnitettyään sen
-sulattamallaan vahalla erään harkon esiinpistävään reunaan.
-
-Raapien useita tulitikkuja belgialainen löysi lopulta etsimänsä
-esineen, ja kun kalpeat säteet hetkeä myöhemmin hälvensivät sysimustaa
-yötä hänen ympärillään päästi hän hermostuneen helpotushuokauksen sillä
-läpitunkematon pimeys oli lisännyt hänen tilanteensa kauheutta.
-
-Kun hänen silmänsä tottuivat valoon, käänsi hän katseensa ovea kohti --
-nyt oli hänen ainoana ajatuksenaan päästä pakoon tästä kaameasta
-haudasta -- ja silloin hän näki alastoman jättiläisen ruumiin
-pitkällään lattialla juuri oviaukon edessä. Werper vetäytyi taaksepäin,
-peläten tulevansa ilmi, mutta toinen silmäys sai hänen arvelemaan, että
-englantilainen oli kuollut. Miehen päässä olevasta ammottavasta
-haavasta oli sementtilattialle vuotanut verta kokonainen lätäkkö.
-
-Belgialainen hyppäsi nopeasti entisen isäntänsä pitkällään viruvan
-hahmon yli, ja ajattelemattakaan auttaa miestä, jossa hänen tietämänsä
-mukaan vielä saattoi olla henkeä, hän syöksyi käytävää ja pelastusta
-kohti.
-
-Mutta hänen uudistuneet toiveensa pettyivät pian. Kohta oviaukon
-toisella puolen hän huomasi läpipääsemättömiä kiviröykkiöitä, jotka
-täydelleen sulkivat ja salpasivat tien. Hän kääntyi taas ja astui
-uudelleen aarreholviin. Ottaen kynttilän käteensä hän alkoi
-järjestelmällisesti tutkia huonetta eikä ollutkaan päässyt pitkälle,
-ennenkuin keksi huoneen vastakkaisessa päässä toisen oven, joka
-naristen avautui hänen ruumiinsa painosta. Oven takana oli uusi kapea
-sola. Tähän Werper harppoi, sitten nousten kiviportaita toiseen
-käytävään, joka oli kaksikymmentä jalkaa korkeammalla kuin ensimmäinen.
-Lepattava kynttilänvalo osoitti hänelle tietä, ja hetkeä myöhemmin hän
-oli kiitollinen, että hänellä oli tämä karkea ja vanhanaikainen
-valaistuskeino, jota hän muutamia tunteja aikaisemmin oli katsellut
-halveksien; sillä se osoitti hänelle viime hetkellä ammottavan kuilun;
-siihen ilmeisesti päättyi tunneli, jota pitkin hän eteni.
-
-Hänen edessään oli pyöreä kaivosaukon tapainen onkalo. Hän piti
-kynttilää sen yläpuolella ja kurkisteli alaspäin. Alhaalla hän näki
-pitkän matkan päässä valon heijastuvan vesilammikon pinnasta. Hän oli
-tavannut lähteen. Hän kohotti kynttilän päänsä yli ja tähysti mustan
-aukon yli, nähden tunnelin jatkuvan vastakkaiselle puolelle. Mutta
-kuinka hän pääsisi kuilun yli?
-
-Kun hän seisoi siinä mittaillen välimatkaa toiselle puolelle ja
-aprikoiden, uskaltaisiko ryhtyä niin pitkään loikkaukseen, kajahti
-hänen korvissaan äkkiä läpitunkeva kirkaisu, joka vähitellen häipyi
-päättyen surkeisiin valitushuutoihin. Ääni tuntui puolittain
-inhimilliseltä, mutta kuitenkin niin kammottavalta, että se hyvinkin
-saattoi tulla helvetin tulessa vääntelehtivän, perikatoon joutuneen
-sielun kidutetusta kurkusta.
-
-Belgialaista värisytti, ja hän silmäili pelokkaasti ylöspäin, sillä
-huuto oli tuntunut tulevan hänen yläpuoleltaan. Katsoessaan hän näki
-korkealla päänsä päällä aukon ja siitä hiukan taivasta ja loistavia
-tähtiä.
-
-Kauhistava kirkaisu oli hävittänyt hänen puolinaisen aikomuksensa
-huutaa apua -- siellä ei voinut asua ihmisolentoja, missä oli sellaisia
-ääniä. Hän ei uskaltanut paljastaa itseään yläpuolellaan olevan paikan
-asujamille. Hän kirosi itseään, kun oli ollenkaan ryhtynyt tällaiseen
-tehtävään. Hän toivoi pääsevänsä taas turvallisesti Ahmet Zekin leiriin
-ja olisi miltei suostunut antautumaan Kongon sotilasviranomaisille, jos
-siten olisi suoriutunut nykyisestä kauheasta tilastaan.
-
-Hän kuunteli pelokkaana, mutta huuto ei toistunut, ja lopulta hän,
-turvautuen epätoivoiseen keinoon, kokosi rohkeutensa hypätäkseen kuilun
-poikki. Mennen takaisinpäin kaksikymmentä askelta hän otti vauhtia ja
-hyppäsi lähteen reunalta ylöspäin ja eteenpäin, koettaen päästä
-vastakkaiselle puolelle.
-
-Kädessään hän puristi lepattavaa kynttilää ja hänen hypätessään
-ilmavirta sammutti sen. Hän lensi avaruuden halki pilkkopimeässä,
-tavoitellen käsillään jotakin, mihin tarttuisi, jolleivät hänen
-jalkansa osuisi kuilun näkymättömään toiseen reunaan.
-
-Hän paiskautui polvilleen lattian reunaan kalliotunnelin vastakkaiselle
-puolelle, luiskahti taaksepäin, haparoiden hetken ajan epätoivoisesti
-tukea ja jäi lopuksi riippumaan puoleksi tunneliaukon sisä- ja puoleksi
-ulkopuolelle. Mutta hän oli kuitenkin turvassa. Hän ei uskaltanut
-liikkua moneen minuuttiin, vaan riippui heikkona ja hikoillen siinä,
-mihin oli jäänyt. Lopulta hän veti itsensä varovasti tunneliin ja
-makasi taas pitkällään lattialla, koettaen tointua hermojensa
-järkytyksestä.
-
-Kun hänen polvensa olivat osuneet tunnelin reunaan, oli hän pudottanut
-kynttilän. Toivoen kaikesta huolimatta, että se oli pudonnut käytävän
-lattialle eikä kaivon syvyyksiin, hän nousi pian käsiensä ja jalkojensa
-varaan ja alkoi huolellisesti etsiä pientä tulipuikkoa, joka nyt tuntui
-hänestä äärettömän paljon arvokkaammalta kuin Oparin kaikkien
-kultaharkkojen satumaiset rikkaudet.
-
-Ja kun hän lopulta löysi sen, puristi hän sitä rintaansa vasten ja
-vaipui lattialle nyyhkyttäen ja uupuneena. Monen minuutin ajan hän
-makasi siinä vavisten ja murtuneena. Mutta lopulta hän kohottautui
-istumaan ottaen tulitikun taskustaan, sytytti jäljellejääneen
-kynttilänpätkän. Saatuaan valoa hän huomasi helpommaksi tyynnyttää
-hermonsa, ja pian hän taas eteni pitkin tunnelia, etsien pääsytietä.
-Hirveä kirkaisu, joka oli kuulunut ylhäältä vanhasta kaivosaukosta,
-vaivasi häntä yhä, niin että hän vapisi kauhuissaan, kun kuuli oman
-varovaisen kulkunsa aiheuttamia ääniä.
-
-Hän oli päässyt eteenpäin vain vähän matkaa, kun hänen mielipahakseen
-tuli vastaan muurattu seinä, joka esti hänen etenemisensä, se kun sulki
-tunnelin täydellisesti kaikille tahoille. Mitähän se saattoi merkitä?
-Werper oli sivistynyt ja älykäs mies. Hänen sotilaallinen kasvatuksensa
-oli opettanut häntä käyttämään järkeään siihen tarkoitukseen, johon se
-oli aiottu. Tämäntapainen umpinainen tunneli oli järjettömyyttä.
-Tunnelin täytyi jatkua seinän toisella puolen. Joku oli joskus
-menneisyydessä tukkinut sen syystä, jota oli mahdoton arvata. Mies
-alkoi tarkastella muuria kynttilän valossa. Hän huomasi ilokseen, että
-kivestä hakatut ohuet tiilet, joista se oli tehty, liittyivät toisiinsa
-höllästi ilman muurilaastia tai sementtiä.
-
-Hän kiskaisi erästä kiveä ja huomasi riemukseen, että se oli helposti
-liikutettavissa. Hän irrotti kivet toisen toisensa jälkeen, kunnes oli
-saanut syntymään niin suuren aukon, että siitä mahtui hänen ruumiinsa,
-ja ryömi sitten suureen matalaan huoneeseen. Sen toisessa päässä sulki
-ovi taas hänen tiensä, mutta sekin avautui hänen ponnistuksistaan,
-sillä se ei ollut lukossa. Hänen eteensä tuli nyt pitkä pimeä käytävä,
-mutta ennenkuin hän oli päässyt kauaksikaan, paloi hänen kynttilänsä
-loppuun, kärventäen hänen sormiaan. Päästäen kirouksen hän pudotti sen
-lattialle, missä se lepatti hetken ja sammui.
-
-Hän haparoi hitaasti eteenpäin, tunnustellen käsillään tunnelin seiniä
-ja siirtäen varovasti jalkojaan lattialla, ennenkuin uskalsi astua
-yhtään askelta. Hän ei voinut sanoa, kuinka pitkälti hän hiipi sillä
-tavoin, mutta lopulta, tuntiessaan, että tunneli oli loppumattoman
-pitkä, ja väsyneenä ponnistuksistaan, kauhusta ja unen puutteesta hän
-päätti laskeutua pitkäkseen ja levätä, ennenkuin taas lähtisi
-kauemmaksi.
-
-Hänen herätessään ei ympäröivässä pimeydessä näkynyt mitään muutosta.
-Hän oli ehkä maannut sekunnin tai koko päivän -- hän ei tiennyt sitä.
-Mutta se seikka, että hän tunsi itsensä virkistyneeksi ja nälkäiseksi,
-osoitti hänen tosiaan nukkuneen jonkun aikaa.
-
-Hän alkoi taas hapuilla eteenpäin, mutta tällä kertaa hän oli edennyt
-vain lyhyen matkan, kun joutui huoneeseen, johon pääsi valoa katossa
-olevasta aukosta. Tästä aukosta ulottuivat sementtiportaat huoneen
-lattialle.
-
-Pyöriöstä saattoi Werper nähdä auringon heijastuvan tukeviin
-pylväisiin, joiden ympärillä oli kiemurtelevia viiniköynnöksiä. Hän
-kuunteli, mutta ei kuullut muuta ääntä kuin tuulen suhinaa lehtevissä
-oksissa, lintujen käheitä huutoja ja marakattien rupatusta.
-
-Hän nousi rohkeasti portaita ylöspäin ja huomasi olevansa pyöreällä
-pihamaalla. Juuri hänen edessään oli kivialttari, jossa oli
-ruosteenruskeita pilkkuja. Sillä hetkellä ei Werper edes koettanut
-selittää näiden tahrojen alkuperää -- myöhemmin niiden merkitys tuli
-liiankin kaamealla tavalla ilmi.
-
-Lukuunottamatta juuri alttarin takana olevaa aukkoa lattiassa, josta
-belgialainen oli tullut pihamaalle alhaalta maanalaisesta kammiosta,
-hän näki useita ovia, jotka veivät pihalta pois, ollen lattian tasalla.
-Ylhäällä oli joka taholla pyöreän pihamaan ympärillä joukko avonaisia
-parvekkeita. Apinoita hyppeli autioiden raunioiden joukossa, ja
-loistavanvärisiä lintuja lenteli sinne tänne pylväiden ja parvekkeiden
-välitse korkealla hänen päänsä yllä, mutta ihmisten läsnäolosta ei
-näkynyt merkkiäkään. Werper tunsi huojennusta. Hän huoahti ikäänkuin
-suuri paino olisi poistettu hänen hartioiltaan. Hän astui askeleen
-erästä ovea kohti ja pysähtyi sitten, silmät hämmästyksestä ja kauhusta
-selällään, sillä melkein samalla hetkellä avautui tusina ovia pihan
-seinässä ja lauma kauhistavia miehiä syöksyi hänen kimppuunsa.
-
-Ne olivat Oparin liekehtivän jumalan pappeja, samoja takkuisia,
-kyhmyisiä ja rumia pikku miehiä, jotka vuosi sitten olivat laahanneet
-Jane Claytonin uhrialttarille juuri tässä samassa paikassa. Heidän
-pitkät käsivartensa, heidän likekkäiset ilkeät silmänsä ja matalat,
-taaksepäin kaltevat otsansa tekivät heidät niin eläimellisen
-näköisiksi, että lamauttavan kauhun kouristus värisytti belgialaisen
-järkytettyjä hermoja.
-
-Päästäen huudahduksen hän kääntyi paetakseen niiden synkkien käytävien
-ja huoneiden vähemmän kauhistavaan suojaan, josta hän oli juuri tullut,
-mutta hirveät miehet estivät hänen aikeensa. He salpasivat tien ja
-tarttuivat häneen, ja vaikka hän lankesi maahan ja polvillaan ryömien
-heidän edessään rukoili heitä säästämään hänen henkeään, sitoivat he
-hänet ja viskasivat sisemmän temppelin lattialle.
-
-Loppu oli vain sen kertausta, mitä Tarzan ja Jane Clayton olivat
-kokeneet. Papittaret tulivat ja heidän mukanaan ylipapitar La. Werper
-nostettiin maasta ja pantiin alttarille. Kylmää hikeä pursui hänen joka
-huokosestaan, kun La kohotti julman uhriveitsensä hänen ylitseen.
-Kuolemanlaulu kuului hänen kidutettuihin korviinsa, ja hänen
-tuijottavat silmänsä siirtyivät kultaisiin kuppeihin, joista hirveät
-uhrimenojen viettäjät pian sammuttaisivat epäinhimillisen janonsa hänen
-omalla lämpimällä sydänverellään.
-
-Hän toivoi, että hänelle suotaisiin lyhyt tiedottomuuden hetki,
-ennenkuin terävä veitsenterä lopullisesti iskisi -- sitten kuului äkkiä
-kaameata karjuntaa, joka kajahti melkein hänen korvassaan. Ylipapitar
-laski tikarinsa alemmaksi. Hänen silmänsä laajenivat kauhusta.
-Papittaret, hänen palvelijattarensa, kiljuivat ja pakenivat hulluina
-ovia kohti. Papit huusivat raivoissaan tai kauhuissaan, mikäli kullakin
-oli rohkeutta. Werper käänsi kaulaansa nähdäkseen heidän pakokauhunsa
-syyn, ja kun hän lopulta huomasi sen, värisytti pelko häntäkin, sillä
-hänen silmänsä kohtasivat suunnattoman leijonan hahmon, joka seisoi
-keskellä temppeliä -- yksi uhri makasi jo raadeltuna sen julmien
-kynsien välissä.
-
-Erämaan valtias karjaisi taas, kääntäen pahaa ennustavan katseensa
-alttaria kohti. La hoiperteli eteenpäin, horjahti ja kaatui pyörtyneenä
-Werperin päälle.
-
-
-
-
-KUUDES LUKU
-
-Arabialaisten rosvoretki
-
-
-Kun maanjäristyksen myllerrystä seurannut ensi kauhun tunne oli
-tyyntynyt Busulin ja hänen miestensä mielissä, kiiruhtivat he takaisin
-käytävään etsiäkseen Tarzania ja kahta omaa miestään, joita myöskin
-kaivattiin.
-
-He huomasivat, että yhteenpuristuneet sikinsokin sortuneet
-kallionlohkareet sulkivat aukon. Kaksi päivää he ponnistelivat
-raivatakseen tietä vankeuteen jääneiden ystäviensä luo, mutta kun he
-jättiläisuurastuksen jälkeen olivat päässeet vain muutamia metrejä
-tukitussa käytävässä eteenpäin ja löytäneet toisen toverinsa
-ruhjoutuneet jäännökset, oli heidän pakko päätellä, että Tarzan ja
-toinen waziri myöskin makasivat kuolleina röykkiöiden alla kauempana
-käytävässä ihmisavun saavuttamattomissa ja sitä enää kaipaamatta.
-
-Yhä uudestaan he työtä tehdessään huutelivat herransa ja toisen
-toverinsa nimeä, mutta yksikään vastaushuuto ei tullut heidän
-kuunteleviin korviinsa. Lopulta he luopuivat etsimästä. Kyynelsilmin he
-katsahtivat viime kerran isäntänsä raunioitunutta hautakumpua,
-sälyttivät hartioilleen raskaan kultakuorman, joka toisi ainakin elämän
-mukavuutta, joskaan ei onnea, heidän turvattomaksi jääneelle
-rakastetulle emännälleen, ja vaelsivat murheellisina Oparin aution
-laakson poikki, jatkaen matkaansa alaspäin toisella puolella leviävien
-metsien halki kaukaista huvilaa kohti.
-
-Ja mikä surullinen kohtalo uhkasikaan tätä rauhallista ja onnekasta
-kotia jo silloin, kun he olivat matkalla!
-
-Pohjoisesta päin tuli Ahmet Zek apurinsa kirjeessä olleen kehoituksen
-mukaan. Hän oli kerännyt joukon arabialaisia luopioita ja
-lainsuojattomia rosvoja sekä yhtä kunnottomia neekereitä kaikkein
-alhaisimmista ja tietämättömimmistä ihmissyöjäheimoista, joiden maiden
-läpi ryöstöretkeilijä kuljeskeli sinne tänne rankaisematta.
-
-Mugambi, musta Herkules, joka oli ollut mukana rakastetun bwanansa
-kaikissa vaaroissa ja onnenvaihteluissa Viidakkosaarelta melkein
-Ugambin lähteille saakka, huomasi ensimmäisenä synkän karavaanin
-rohkean lähestymisen.
-
-Hänen silmälläpitoonsa oli Tarzan uskonut ne soturit, jotka olivat
-jääneet vartioimaan lady Greystokea, eikä hän mistään olisikaan voinut
-löytää urhoollisempaa ja uskollisempaa vartijaa. Jättiläiskokoisella ja
-villillä, pelottomalla soturilla oli myöskin arvostelukykyä ja älyä sen
-verran, että se oli täysin verrattavissa hänen kokoonsa ja rajuuteensa.
-
-Hän ei ollut kertaakaan herransa lähdön jälkeen ollut huvilalta näkö-
-tai kuulomatkaa kauempana, paitsi kun lady Greystoke halusi nelistää
-hevosellaan leveän tasangon yli tai tuottaa vaihtelua yksinäisyytensä
-yksitoikkoisuuteen lyhyellä metsästysretkellä. Sellaisissa
-tilaisuuksissa oli Mugambi ratsastanut hänen hevosensa kintereillä
-voimakkaan arabialaisrotuisen selässä.
-
-Rosvoretkeilijät olivat vielä kaukana, kun soturin terävä silmä erotti
-heidät. Hetken hän seisoi ääneti ja tarkasteli lähestyvää joukkoa ja
-juoksi sitten nopeasti alkuasukasmajoja kohti, jotka olivat muutaman
-sadan metrin päässä huvilasta.
-
-Siellä hän huusi mukavasti makailevia sotureita luokseen. Hän antoi
-kiireesti käskyjä. Niitä totellen miehet tarttuivat nopeasti aseisiinsa
-ja kilpiinsä. Jotkut juoksivat kutsumaan työmiehiä pelloilta ja
-varoittamaan karjalaumojen paimentajia. Suurin osa lähti Mugambin
-kanssa takaisin huvilalle päin.
-
-Rosvoretkeilijäin nostattama tomu oli vielä pitkän matkan päässä.
-Mugambi ei tiennyt varmasti, kulkiko sen suojassa vihollinen, mutta hän
-oli viettänyt kokonaisen mieheniän villiä elämäänsä villissä Afrikassa
-ja myös nähnyt joukkueiden aikaisemminkin tulleen sillä tavoin
-ilmoittamatta. Joskus ne olivat tulleet rauhassa ja joskus sotaa tuoden
--- asiaa ei voinut koskaan tietää. Oli hyvä olla varuillaan. Mugambi ei
-pitänyt vieraiden nopeasta etenemistavasta.
-
-Greystoken huvila ei ollut hyvin varustettu puolustusta varten. Sen
-ympärillä ei ollut paalutusta, sillä kun se sijaitsi uskollisten
-wazirien maan sydämessä, ei sen omistaja ollut otaksunut, että kukaan
-vihollinen voisi hyökätä väkivalloin sen kimppuun. Ikkuna-aukoissa oli
-kuitenkin raskaat puukaihtimet vihollisen nuolia vastaan, ja Mugambi
-laski niitä parhaillaan alas, kun lady Greystoke ilmestyi kuistikolle.
-
-"Mitä, Mugambi?" hän huudahti. "Mitä on tapahtunut? Miksi lasket
-kaihtimia?"
-
-Mugambi osoitti tasangon poikki sinne, missä valkoviittainen,
-ratsastava miesjoukko oli nyt selvästi näkyvissä.
-
-"Arabialaisia", hän selitti. "He eivät varmastikaan tule hyvässä
-tarkoituksessa suuren Bwanan poissaollessa."
-
-Sievän nurmikon ja kukkivien pensaiden toisella puolen Jane Clayton
-näki waziriensa välkkyvät mustat ruumiit. Aurinko välähteli heidän
-metallipäisten keihäittensä kärjissä, korosti sotapäähineitten sulkien
-loistavia värejä ja heijastui kirkkaana heidän leveiden hartioittensa
-ja esiin pistävien poskiluittensa kiiltävästä nahasta.
-
-Jane Clayton tarkasteli heitä tuntien yksinomaan ylpeyttä ja
-kiintymystä. Mitä pahaa voi hänelle tapahtua, kun hänellä oli tällaisia
-suojelijoita?
-
-Rosvoretkeilijät olivat nyt pysähtyneet tasangolle noin sadan metrin
-päähän. Mugambi oli kiiruhtanut soturiensa luo. Hän eteni muutamia
-metrejä heistä ja korottaen ääntänsä tervehti muukalaisia. Ahmet Zek
-istui satulassa suorana kätyriensä edessä.
-
-"Arabialainen!" huudahti Mugambi. "Mitä teet täällä?"
-
-"Tulemme rauhassa", huudahti Ahmet Zek vastaukseksi.
-
-"Sitten kääntykää ja menkää rauhassa takaisin", vastasi Mugambi. "Emme
-tarvitse teitä täällä. Arabialaisten ja wazirien välillä ei synny
-rauhaa."
-
-Vaikka Mugambi ei ollut syntyään waziri, oli hänet otettu heimon
-jäseneksi, eikä siinä nyt ollut ketään, joka olisi tarkemmin vaalinut
-sen perinnäistapoja ja uljuutta kuin hän.
-
-Ahmet Zek vetäytyi joukkionsa toiselle sivustalle ja puhui miehilleen
-matalalla äänellä. Hetkeä myöhemmin pamahti ilman mitään varoitusta
-epätasainen yhteislaukaus wazirien rivejä kohti. Pari soturia kaatui,
-ja muut tahtoivat hyökätä vastustajiensa kimppuun, mutta Mugambi oli
-yhtä varovainen kuin urhoollinenkin johtaja. Hän tiesi, kuinka turhaa
-oli käydä ratsastavien miesten kimppuun, joilla lisäksi oli pyssyt. Hän
-peräytyi joukkoineen puutarhan pensaiden taakse. Huvilaan itseensä hän
-määräsi menemään puolisen tusinaa, käskien miehiä pitämään emäntäänsä
-sisällä talossa ja puolustamaan häntä hengellään.
-
-Noudattaen erämaassa taistelleiden isiensä menettelytapaa Ahmet Zek
-käski seuralaistensa laukata hajalleen pitkäksi, kapeaksi rivistöksi,
-joka teki suuren ympyrän ja vähitellen tuli yhä lähemmäksi puolustajia.
-
-Mugambi näki heidän tulevan, kutsui jäljellä olevia sotureitaan
-luoksensa ja juoksi huvilaan, viimeistä puolustuspaikkaa kohti. Lady
-Greystoke seisoi kuistikolla pyssy kädessä. Useammalle kuin yhdelle
-rosvolle olivat hänen vakavat hermonsa ja tarkka tähtäämisensä
-tuottaneet rangaistuksen rikollisesta elämästään, useampi kuin yksi
-poni kiiti hyökkäävän joukkion seassa ilman ratsastajaa.
-
-Mugambi työnsi emäntänsä parempaan turvaan talon sisälle ja
-valmistautui uupuneine miehineen vielä kerran vastustamaan vihollista.
-
-Arabialaiset etenivät huutaen ja heilutellen pitkiä pyssyjään päänsä
-yläpuolella. He kiitivät kuistikon ohi suunnaten kuolettavan tulen
-polvillaan olevia wazireja kohti. Nämä lähettivät oikean nuolisateen
-pitkien soikeitten kilpiensä takaa, jotka ehkä olivat kylläkin sopivia
-pysähdyttämään vihollisnuolen tai kääntämään keihään toisaalle, mutta
-kerrassaan mitättömiä pyssymiesten lyijyluoteja vastaan.
-
-Verenhimoinen joukkio syöksyi kuistikkoa kohti ammuskellen tullessaan.
-Heitä kaatui tusinan verta puolustajien nuolista, mutta suurin osa ehti
-ovelle. Raskaat pyssynperät iskivät sitä vastaan. Pirstoutuneen puun
-räiskinä sekaantui pyssyn pamaukseen, kun Jane Clayton ampui
-säälimättömiä vihollisia laudoituksen takaa.
-
-Miehiä kaatui kummallakin puolella ovea, mutta heikko este murtui
-lopulta hurjistuneiden rynnistäjien raivokkaista hyökkäyksistä; se
-kaatui sisäänpäin, ja kymmenkunta tummaa roistoa syöksyi
-arkihuoneeseen. Sen toisessa päässä seisoi Jane Clayton jäljellä
-olevien uskollisten vartijoittensa ympäröimänä. Lattia oli täynnä
-niiden ruumiita, jotka jo olivat heittäneet henkensä häntä
-puolustaessaan. Suojaajien etunenässä oli jättimäinen Mugambi.
-Arabialaiset nostivat pyssynsä ampuakseen viimeisen yhteislaukauksen,
-joka lopullisesti murtaisi kaiken vastarinnan, mutta Ahmet Zek karjaisi
-varoittavan käskyn, pysähdyttäen heidän sormensa liipasimelle.
-
-"Älkää ampuko naista", hän huusi. "Kuoleman oma, joka vahingoittaa
-häntä. Ottakaa nainen elävänä kiinni!"
-
-Arabialaiset hyökkäsivät huoneen poikki ja wazirit torjuivat heitä
-raskailla keihäillään. Miekat välähtelivät, ja pitkäpiippuiset
-pistoolit lausuivat jyristen synkkiä kuolemantuomioitaan. Mugambi
-lennätti keihäänsä lähinnä olevaa vihollista vastaan niin voimakkaasti,
-että raskas varsi meni kokonaan arabialaisen ruumiin läpi. Sitten hän
-tempasi pistoolin toiselta mieheltä ja tarttuen siihen piipusta
-murskasi pään kaikilta, jotka tunkeutuivat liian lähelle hänen
-emäntäänsä.
-
-Mugambin esimerkin innostamina tappelivat harvat jäljelle jääneet
-soturit paholaisen tavoin. Mutta he kaatuivat toinen toisensa jälkeen
-kunnes ainoastaan Mugambi jäi puolustamaan apinamiehen vaimon henkeä ja
-kunniaa.
-
-Ahmet Zek tarkkasi epätasaista taistelua huoneen toiselta puolen ja
-innosti kätyreitään. Hänen käsissään oli jalokivillä koristettu
-musketti. Hän nosti sen hitaasti olalleen, odottaen kunnes jokin liike
-saattaisi Mugambin suojattomaksi, panematta silti naisen tai
-arabialaisten henkeä vaaraan.
-
-Lopulta se hetki tuli, ja Ahmet Zek veti liipasimesta. Ääntäkään
-päästämättä urhea Mugambi vaipui lattialle Jane Claytonin jalkain
-juureen.
-
-Hetkeä myöhemmin oli nuori nainen saarrettu ja aseetonna. Sanaakaan
-sanomatta rosvot raastoivat hänet huvilasta. Jättimäinen neekeri nosti
-hänet satulaan, ja sillä aikaa kun rosvot etsivät huvilasta ja
-ulkorakennuksista ryöstettävää tavaraa, ratsasti hän saaliinsa kanssa
-portin ulkopuolelle ja odotti herransa tuloa.
-
-Jane Clayton näki rosvojen tuovan hevoset aitauksesta ja ajavan karjan
-niityiltä. Hän näki kodistaan ryöstettävän kaikki, millä arabialaisten
-mielestä oli jotakin arvoa. Sitten hän näki, kuinka soihtu heitettiin
-taloon ja liekit alkoivat nuoleskella sitä, mikä oli jäljellä.
-
-Ja lopuksi, kun rosvot kokoontuivat yhteen, tyydytettyään raivonsa ja
-ahneutensa pyyteet, ja ratsastivat hänen kanssaan pohjoista kohti, näki
-hän savun ja liekkien nousevan korkealle taivaalle, kunnes tien
-kääntyessä tiheisiin metsiin surkea näky katosi hänen silmistään.
-
-Kun liekit tunkeutuivat arkihuoneeseen ja lennättelivät haaraisia
-kielekkeitä nuoleskelemaan kuolleiden ruumiita, liikahti muuan hahmo
-siinä kaameassa joukossa, jonka verinen kamppailu oli aikoja sitten
-tyyntynyt. Jättimäinen neekeri kääntyi toiselle kyljelleen ja avasi
-verestävät, kivistävät silmänsä. Mugambi, jonka arabialaiset olivat
-jättäneet kuolleena jälkeensä, oli yhä elossa. Kuumat liekit olivat
-melkein hänen kimpussaan, kun hän nousi vaivaloisesti käsiensä ja
-polviensa varaan ja ryömi hitaasti ovea kohti.
-
-Kerran toisensa jälkeen hän vaipui voimattomana lattiaan, mutta nousi
-joka kerta jälleen ja jatkoi surkeata matkaansa turvallisuutta kohti.
-Loputtomalta tuntuvan ajan perästä, jonka kuluessa liekit olivat
-kiihtyneet todelliseksi pätsiksi huoneen toisessa päässä, onnistui ison
-mustan päästä kuistikolle, vieriä portaita alas ja ryömiä läheisen
-pensaan viileään turvaan.
-
-Koko yön hän makasi siellä, vuoroin tiedottomana, vuoroin selvästi
-tuntien tuskansa. Tajullaan ollessaan hän katseli villin vihan vallassa
-kellertäviä liekkejä, joita yhä kohosi palavista karjatarhoista ja
-heinäkasoista. Saaliinhaussa oleva leijona liikkui likellä, mutta
-jättimäinen musta ei pelännyt. Hänen rajun mielensä täytti yksi ainoa
-ajatus -- kostoa! kostoa! kostoa!
-
-
-
-
-SEITSEMÄS LUKU
-
-Oparin aarrekammio
-
-
-Jonkun aikaa Tarzan makasi siinä, mihin oli kaatunut aarrehuoneen
-lattialle Oparin raunioituneiden muurien alle. Hän makasi kuin kuollut,
-mutta hän ei ollut kuollut. Lopulta hän liikahti. Hänen silmänsä
-avautuivat, mutta eivät nähneet huoneen pilkkopimeydessä mitään. Hän
-kohotti käden päähänsä, ja kun hän otti sen pois, oli se tahmeana
-hyytyneestä verestä. Hän haisteli sormiaan kuten villieläin haistelisi
-lämmintä verta haavoittuneessa käpälässään.
-
-Hän nousi hitaasti istumaan -- ja kuunteli. Yksikään ääni ei
-kantautunut hänen hautansa etäisiin syvyyksiin. Hän kompuroi pystyyn ja
-kulki haparoiden harkkorivien keskitse. Kuka hän oli? Missä hän oli?
-Hänen päätään kivisti, mutta muuten hän ei tuntenut mitään pahoja
-seurauksia iskusta, joka oli kaatanut hänet. Hän ei muistanut
-tapaturmaa eikä myöskään muistanut, mitä oli tapahtunut ennen sitä.
-
-Hän siveli käsillään raajojansa, vartaloaan ja päätänsä kuin vieras
-henkilö. Hän tunnusteli nuolikoteloa selässään ja veistä
-lannevaatteessaan. Jokin seikka pyrki hänen aivoissaan jälleen
-tietoisuuteen. Ah, nyt hän tiesi. Jotakin puuttui. Hän ryömi pitkin
-lattiaa hapuillen kädellään esinettä, jonka hänen vaistonsa sanoi
-kadonneen. Lopulta hän löysi sen -- raskaan sotakeihään, joka menneinä
-vuosina oli ollut niin tärkeänä tekijänä hänen jokapäiväisessä
-elämässään, melkeinpä hänen olemassaolossaan -- niin läheisesti se oli
-liittynyt hänen kaikkiin tekoihinsa siitä ammoin menneestä päivästä
-lähtien, jolloin hän oli temmannut ensimmäisen keihäänsä villin
-kasvatuksen uhriksi joutuneen neekerin ruumiista.
-
-Tarzan oli varma, että oli olemassa toinen, suloisempi maailma kuin se,
-joka rajoittui häntä ympäröivän neljän kiviseinän väliseen pimeyteen.
-Hän jatkoi etsintäänsä ja löysi lopulta oviaukon, joka vei sisäänpäin
-kaupungin ja temppelin alle. Hän asteli tätä pitkin hyvin
-huolettomasti, tullen kiviportaille, jotka johtivat ylöspäin
-korkeammalle tasanteelle. Hän nousi niitä ylös ja vaelsi eteenpäin
-kaivosaukkoa kohti.
-
-Mikään ei kannustanut hänen vioittunutta muistiaan, niin että hän olisi
-tajunnut olevansa vanhastaan tutussa ympäristössä. Hän tallusteli
-pimeän läpi ikäänkuin olisi mennyt aukean tasangon poikki keskipäivän
-loistavassa auringonpaisteessa, ja äkkiä tapahtui se, minkä pitikin
-tapahtua hänen uhkarohkean etenemisensä vuoksi.
-
-Hän tuli aukon partaalle, astui tyhjään kohtaan, kaatui eteenpäin ja
-syöksyi alas sysimustaan syvyyteen. Pitäen yhä kiinni keihäästään hän
-molskahti veteen ja vajosi pinnan alle painuen syvyyksiin.
-
-Hän ei ollut pudotessaan loukannut itseään, ja noustessaan pinnalle hän
-pudisti veden silmistään ja huomasi voivansa nähdä. Kaivoon kuulsi
-päivänvaloa aukosta, joka oli korkealla hänen päänsä päällä. Se valaisi
-heikosti kaivon sisäseinät. Tarzan tuijotti ympärilleen. Hän näki
-vedenpinnan rajassa suuren reiän kosteassa ja limaisessa seinässä. Hän
-ui sen luokse ja kiskoi itsensä tunnelin märälle lattialle.
-
-Hän eteni uutta latua pitkin, mutta nyt hän meni varovasti, sillä
-Apinain Tarzan otti oppia kokemuksistaan. Odottamaton kuilu oli
-opettanut häntä olemaan varovainen, kun kulki pimeitä käytäviä -- hän
-ei tarvinnut enää toista opetusta.
-
-Pitkän matkaa käytävä jatkui suorana kuin nuoli. Lattia oli liukas,
-ikäänkuin kaivon tulvivat vedet olisivat aika ajoin vuotaneet sen yli
-ja peittäneet sen. Tämäkin seikka hidastutti Tarzanin menoa, sillä hän
-pysyi vain vaivoin pystyssä.
-
-Käytävän päässä alkoivat uudet portaat. Hän nousi niitä ylöspäin. Ne
-kääntyivät sinne tänne monta kertaa, vieden lopulta pieneen, pyöreään
-huoneeseen. Sen hämäryyttä hälvensi heikko valo, joka tuli
-putkimaisesta aukosta. Tämä aukko, läpimitaltaan useita jalkoja, lähti
-huoneen katon keskipalkalta ja kohosi noin sadan jalan korkeuteen,
-päättyen sitten kiviristikkoon, jonka läpi Tarzan voi nähdä sinisen,
-auringonvalaiseman taivaan.
-
-Uteliaisuus kannusti apinamiestä tutkimaan ympäristöä. Pyöreän huoneen
-ainoana kalustona olivat moniaat metallivanteiset kuparihelaiset arkut.
-Tarzan koetti niitä kädellään. Hän tunnusteli kupariheloja, veti
-saranoita ja nosti vihdoin sattumalta erään arkun kantta.
-
-Mielihyvän huudahdus pääsi hänen huuliltaan, kun hän näki sen korean
-sisällön. Siellä oli suuri astia täynnä kimaltelevia kiviä, jotka
-välkkyivät ja loistivat kammion himmeässä valossa. Tarzan, joka
-tapaturmansa kautta oli joutunut alkuperäiseen tilaansa, ei ollenkaan
-käsittänyt löytönsä satumaista arvoa. Hänestä ne olivat vain sieviä
-piikiviä. Hän työnsi kätensä niiden joukkoon ja antoi verrattoman
-kalliiden jalokivien solua sormiensa välitse. Melkein kaikki olivat
-hiotut, ja hän kokosi niitä kourallisen ja täytti pussin, joka riippui
-hänen kupeellaan -- hiomattomat kivet hän työnsi takaisin arkkuihin.
-
-Apinamies oli tietämättään osunut Oparin unohdettuun aarrehuoneeseen.
-Se oli ollut aikoja sitten hautautuneena liekehtivän jumalan temppelin
-alle keskivälille sellaista sysimustaa käytävää, jota muinaisten
-auringonpalvojien taikauskoiset jälkeläiset eivät olleet joko
-uskaltaneet tai huolineet tutkia.
-
-Väsyen lopulta kivillä leikkimiseen Tarzan jatkoi matkaansa käytävää
-pitkin, joka jyrkästi nousten vei aarrehuoneesta ylöspäin. Kiemurrellen
-ja kaarrellen, mutta aina pyrkien ylöspäin, tunneli johti hänet yhä
-lähemmäksi maanpintaa päätyen lopuksi matalakattoiseen huoneeseen, joka
-oli valoisampi kuin mikään niistä, missä hän oli tähän mennessä käynyt.
-
-Hänen yläpuolellaan oli katossa aukko, jonne veivät sementtiportaat, ja
-aukosta näkyi loistava, auringon valaisema näyttämö. Tarzan katseli
-viiniköynnösten peittämiä pylväitä hieman ihmetellen. Hän rypisteli
-otsaansa, koettaen muistutella mieleensä jotakin samanlaista
-aikaisempaa näkyä. Hän ei ollut varma itsestään. Hänen mielessään oli
-aina kiduttava ajatus, että jokin seikka pysyisi häneltä salassa, --
-että hänen pitäisi tietää monia asioita, mutta ei tiennytkään.
-
-Hänen vakava mietiskelynsä keskeytettiin räikeästi -- aukosta hänen
-yläpuoleltaan kuului jyrisevää karjuntaa. Karjuntaa seurasi miesten ja
-naisten huutoja ja kiljaisuja. Tarzan tarttui lujemmin keihääseensä ja
-nousi portaita. Hänen silmiinsä tuli omituinen näky, kun hän pääsi
-puolipimeästä kellarista temppelin häikäisevään valoon.
-
-Olennot, jotka hän näki edessään, hän tunsi helposti -- siinä oli
-miehiä ja naisia ja suuren suuri leijona. Miehet ja naiset pötkivät
-oviaukkoja kohti turvaan. Leijona seisoi erään olennon ruumiilla, jolla
-oli ollut huonompi onni kuin toisilla. Se oli keskellä temppeliä.
-Suoraan Tarzanista eteenpäin seisoi muuan nainen kivimöhkäleen
-vieressä. Kiven päällä oli pitkällään mies, ja kun apinamies tarkkasi
-edessään olevaa näyttämöä, näki hän leijonan kauhistavana mulkoilevan
-niihin kahteen, jotka olivat jääneet temppeliin. Villistä kurkusta
-kuului taas jyrisevää karjuntaa, nainen kiljahti ja kaatui pyörtyneenä
-miehen ruumiille, joka oli pitkällään hänen edessään kivialttarilla.
-
-Leijona eteni muutamia askelia ja kyyristyi. Kiemurassa olevan hännän
-pää värisi hermostuneesti. Se aikoi juuri hyökätä, kun sen silmät
-kiintyivät apinamieheen.
-
-Maatessaan avuttomana alttarilla Werper näki suuren pedon
-valmistautuvan hyppäämään hänen kimppuunsa. Hän näki äkillisen
-muutoksen eläimen ilmeessä, kun sen silmät siirtyivät johonkin, mikä
-oli alttarin toisella puolen häneltä näkymättömissä. Hän näki
-kauhistavan luontokappaleen nousevan seisomaan. Muuan hahmo vilahti
-Werperin ohi. Hän näki mahtavan käsivarren kohoavan, ja tukeva keihäs
-sinkosi leijonaa kohti ja hautautui sen leveään rintaan.
-
-Hän näki leijonan tavoittelevan ja tempovan aseen vartta, ja sitten hän
-näki -- tosiaan ihmeiden ihme! -- alastoman jättiläisen, joka oli
-viskannut aseen, hyökkäävän suuren pedon kimppuun, vain pitkä veitsi
-kädessä valmiina kohtaamaan eläimen hirvittäviä torahampaita ja kynsiä.
-
-Leijona nousi takajaloilleen, käydäkseen uuden vihollisensa kimppuun.
-Peto murisi hirvittävästi, ja sitten belgialainen hämmästyksekseen
-kuuli samanlaista villiä murinaa sen miehen huulilta, joka syöksyi
-pedon kimppuun.
-
-Tarzan vältti leijonan kynsien ensimmäisen, äkillisen raapaisun
-astumalla nopeasti sivulle. Syöksähtäen pedon viereen hän hyppäsi sen
-keltaisenruskeaan selkään. Hänen kätensä kiertyivät tuuheaharjaisen
-kaulan ympärille, ja hänen hampaansa uppoutuivat syvälle eläimen
-lihaan. Karjuen, hyppien, maassa kieriskellen ja kaikin tavoin
-ponnistellen koetti jättimäinen kissaeläin päästä irti tästä villistä
-vihollisesta, ja koko ajan iski suuri ruskea nyrkki pitkän terävän,
-veitsen yhä uudestaan pedon kylkeen.
-
-Taistelun aikana La tuli taas tuntoihinsa. Hän seisoi kuin lumottuna
-uhrinsa ääressä tarkaten näytelmää. Näytti uskomattomalta, että
-ihmisolento voittaisi eläinten kuninkaan kaksintaistelussa, ja
-kuitenkin tapahtui sellainen uskomaton asia hänen silmiensä edessä.
-
-Lopulta Tarzanin veitsi osui isoon sydämeen, ja leijona vierähti
-kuolleena marmorilattialle, nytkähdellen viimeisen kerran
-kouristuksentapaisesti. Hypäten pystyyn voittaja laski toisen jalkansa
-saaliin raadolle, kohotti kasvonsa taivasta kohti ja päästi niin
-karmivan huudon, että La ja Werper vapisivat, kun se kaikui temppelin
-läpi.
-
-Sitten apinamies kääntyi, ja Werper tunsi hänet samaksi mieheksi, jonka
-oli jättänyt kuolleena aarrehuoneeseen.
-
-
-
-
-KAHDEKSAS LUKU
-
-Pako Oparista
-
-
-Werper oli ymmällä. Voiko tämä olento olla sama arvokas englantilainen,
-joka oli niin vieraanvaraisesti kestinnyt häntä ylellisessä
-afrikkalaiskodissaan? Voiko tämä villipeto leimuavine silmineen ja
-verisine kasvoineen olla tosiaan ihminen? Voiko se hirveä voittohuuto,
-jonka hän äsken oli kuullut, tulla ihmisen kurkusta?
-
-Tarzan silmäili miestä ja naista; hänen silmissään oli kummastuksen
-ilme, mutta niissä ei näkynyt jälleentuntemisen häivettäkään. Tuntui
-siltä kuin hän olisi keksinyt jonkun uudenlajisen elävän olennon ja
-ihmetellyt löytöään.
-
-La tarkasteli apinamiehen piirteitä. Vähitellen hänen suuret silmänsä
-avautuivat selkoselälleen.
-
-"Tarzan!" hän huudahti ja jatkoi sitten suurten apinain kielellä, joka
-oli tullut oparilaisten tavalliseksi kieleksi, -- seurauksena
-alituisesta seurustelusta ihmisapinain kanssa: "Sinä olet tullut
-takaisin luokseni! La on laiminlyönyt uskontonsa käskyt odottaessaan,
-yhä odottaessaan Tarzania -- omaa Tarzaniaan. Hän ei ole ottanut
-puolisoa, sillä koko maailmassa on vain yksi, jonka La ottaisi
-miehekseen. Ja nyt sinä olet tullut takaisin! Sano minulle, oi Tarzan,
-että sinä olet minun takiani palannut!"
-
-Werper kuunteli kärsimättömänä mongerrusta. Hän katsahti
-ylipapittaresta Tarzaniin. Ymmärsikö mies tätä merkillistä kieltä?
-Belgialaisen hämmästykseksi englantilainen vastasi kielellä, joka
-ilmeisesti oli samaa kuin Lan käyttämä.
-
-"Tarzan", kertasi apinamies miettivästi. "Tarzan! Nimi kuuluu tutulta."
-
-"Se on sinun nimesi -- sinä olet Tarzan", huudahti La.
-
-"Minäkö olen Tarzan?" Apinamies kohautti hartioitaan. "No, se on hyvä
-nimi -- en tiedä muuta. Pidän sen siis. Mutta en tunne sinua. En ole
-tullut tänne sinun takiasi. En tiedä ollenkaan, miksi tulin, en
-myöskään tiedä, mistä olen tullut. Voitko sinä sanoa sen minulle?"
-
-La pudisti päätänsä. "En ole kuullut siitä", hän vastasi. Tarzan
-kääntyi Werperiin päin ja kysyi häneltä samaa, mutta suurten
-ihmisapinain kielellä. Belgialainen pudisti päätänsä.
-
-"En ymmärrä sellaista kieltä", hän sanoi ranskaksi.
-
-Ponnistuksetta ja myöskin ilmeisesti huomaamatta kielen muutosta Tarzan
-uudisti kysymyksensä ranskaksi. Äkkiä Werper käsitti täydelleen, kuinka
-suuren onnettomuuden uhriksi Tarzan oli joutunut. Mies oli menettänyt
-muistinsa eikä voinut enää palauttaa menneitä tapauksia mieleensä.
-Belgialainen oli vähällä selittää asian hänelle, kun hänen ajatuksiinsa
-äkkiä juolahti, että hän, pitämällä Tarzania ainakin jonkun aikaa
-tietämättömänä oikeasta olemuksestaan, voisi mahdollisesti kääntää
-apinamiehen onnettomuuden omaksi edukseen.
-
-"En voi sanoa teille, mistä olette tullut", hän vastasi, "mutta erään
-asian voin sanoa teille -- jollemme pääse pois tästä kauheasta
-paikasta, saamme kumpikin surmamme tällä verisellä alttarilla. Nainen
-oli vähällä iskeä veitsensä sydämeeni, kun leijona keskeytti pirulliset
-juhlamenot. Tulkaa! Hakekaamme itsellemme pääsytie heidän kirotusta
-temppelistään, ennenkuin he toipuvat kauhistuksestaan ja kokoontuvat
-jälleen."
-
-Tarzan kääntyi taas Lan puoleen.
-
-"Mitä", hän kysyi, "olisitko tappanut tämän miehen? Oletko nälissäsi?"
-
-Ylipapitar päästi inhon huudahduksen.
-
-"Yrittikö hän tappaa sinut?" jatkoi Tarzan.
-
-Nainen pudisti päätänsä.
-
-"Miksi sitten olisit halunnut tappaa hänet?" Tarzan oli päättänyt
-päästä asian perille.
-
-La kohotti hoikan käsivartensa ja osoitti aurinkoa.
-
-"Aiomme uhrata hänen sielunsa lahjaksi liekehtivälle jumalalle", hän
-ilmoitti.
-
-Tarzan näytti olevan ymmällä. Hän oli jälleen apina, eikä apinoilla ole
-mitään käsityksiä sieluista ja liekehtivistä jumalista.
-
-"Haluatko kuolla", hän kysyi Werperiltä.
-
-Belgialainen vakuutti hänelle kyyneleet silmissä, ettei hän halunnut
-kuolla.
-
-"No hyvä, sitten et kuole", päätti Tarzan. "Tule! Me menemme. Tämä
-naaras tahtoisi tappaa sinut ja pidättää minut itselleen. Tämä ei
-ainakaan ole sopiva paikka manganille. Minä pian kuolisin näiden
-kivimuurien taakse suljettuna."
-
-Hän kääntyi ylipapitarta kohti. "Nyt menemme", hän sanoi.
-
-Nainen syöksyi eteenpäin ja sulki apinamiehen kädet omiinsa.
-
-"Älä lähde luotani!" hän pyysi. "Jää, niin sinusta tulee ylimmäinen
-pappi. La rakastaa sinua. Koko Opari tulee omaksesi. Orjat palvelevat
-sinua. Jää, Apinain Tarzan, ja anna rakkauden tulla palkaksesi."
-
-Apinamies työnsi polvistuvan naisen syrjään. "Tarzan ei kaipaa sinua",
-hän virkkoi yksinkertaisesti ja astuen Werperin viereen katkaisi
-belgialaisen siteet ja viittasi häntä mukaansa.
-
-Huohottaen ja kasvot raivon vääristäminä La hypähti pystyyn.
-
-"Jää, sinun täytyy!" hän huudahti. "La tahtoo saada sinut -- jollei hän
-saa sinua elävänä, tahtoo hän sinut kuolleena", ja kohottaen kasvonsa
-aurinkoa kohti hän päästi saman hirveän huudon, jonka Werper oli
-kuullut kerran aikaisemmin ja Tarzan monta kertaa.
-
-Vastaukseksi hänen huutoonsa kuului kokonainen äänten sekamelska
-ympärillä olevista kammioista ja käytävistä.
-
-"Tulkaa, vartijapapit!" huuteli hän. "Uskottomat ovat häväisseet
-pyhimmän paikkamme. Tulkaa! Täyttäkää heidän sydämensä kauhulla;
-puolustakaa Lata ja hänen alttariaan; puhdistakaa temppeli
-saastuttajien verellä."
-
-Tarzan ymmärsi kaikki, vaikkakaan ei Werper. Apinamies katsahti
-belgialaiseen ja näki, että tämä oli aseeton. Astuen nopeasti Lan
-sivulle hän otti papittaren vahvoille käsivarsilleen, ja vaikka tämä
-taisteli vastaan mielettömän rajusti kuin paholainen, riisti Tarzan
-häneltä pian hänen pitkän uhriveitsensä, antaen sen Werperille.
-
-"Tulet tarvitsemaan tätä", hän sanoi, ja sitten alkoi jokaisesta
-oviaukosta tulvia Oparin eriskummaisia pikku miehiä temppeliin.
-
-Heillä oli aseinaan lyhyitä ryhmysauvoja ja veitsiä, ja heidän
-rohkeuttaan vahvisti kiihkoisa viha ja raivo. Werper oli kauhuissaan.
-Tarzan silmäili vihollisia ylpeän halveksivasti. Hän läheni hitaasti
-oviaukkoa, jota oli päättänyt käyttää tunkeutuessaan pois temppelistä.
-Muuan tukeva pappi sulki hänen tiensä. Ensimmäisen vastustajan takana
-oli parikymmentä muuta. Tarzan huitaisi raskaan keihäänsä nuijan tavoin
-vasten papin päätä. Mies lyyhistyi maahan, pää murskana.
-
-Ase iski yhä uudestaan Tarzanin raivatessa hitaasti tietänsä ovea
-kohti. Werper tuli heti hänen perässään silmäillen kirkuvaa ja
-hyppelevää rahvasta, joka takaapäin uhkasi heidän kulkuaan. Hän piti
-uhriveistä valmiina iskemään, tulipa kuka tahansa hänen ulottuvilleen,
-mutta ketään ei tullut. Hetken aikaa hän aprikoi, miksi he niin
-urhoollisesti taistelivat jättimäistä apinamiestä vastaan ja kuitenkin
-epäröivät hyökätä hänen kimppuunsa, joka oli suhteellisesti niin
-heikko. Jos he olisivat rynnänneet häntä vastaan, olisi hän varmasti
-sortunut ensi hyökkäykseen -- sen hän tiesi. Tarzan oli jo ehtinyt
-ovelle kaikkien niiden ruumiiden yli, jotka olivat asettuneet häntä
-vastaan, kun Werper arvasi syyn, miksi häneen ei koskettu. Papit
-pelkäsivät uhriveistä! He astuivat mielihyvällä kuolemaa vastaan ja
-kohtasivat sen arastelematta puolustaessaan ylipapitartaan ja häneen
-alttariaan; mutta kuolemallakin oli eroa. Jokin omituinen taikausko
-ympäröi varmaan tuota kiiltävää veitsenterää, koska kukaan oparilainen
-ei tahtonut saada kuoliniskua siitä, vaikka he ilomielin syöksyivät
-apinamiehen julman keihään teurastettaviksi.
-
-Päästyään temppelin pihalta ulos Werper ilmoitti huomionsa Tarzanille.
-Apinamies irvisti ja antoi Werperin kulkea edellä, jalokivin
-koristettua pyhää asetta heilutellen. Oparilaiset hajaantuivat joka
-suunnalle kuin lehdet tuulessa, ja Tarzan ja belgialainen saivat
-esteettä samota vanhan temppelin käytävien ja kammioiden läpi.
-
-Belgialaisen silmät kävivät suuriksi heidän mennessään huoneen läpi,
-jossa oli seitsemän pilaria puhtaasta kullasta. Kätkien huonosti
-ahneutensa hän katseli ikivanhoja kultalaattoja, joita oli melkein
-jokaisen huoneen ja monen käytävänkin seinissä. Apinamieheen ei kai
-tämä rikkaus näyttänyt tekevän mitään vaikutusta.
-
-Miehet jatkoivat matkaansa, ja sattuma vei heidät leveätä lehtokujaa
-kohti, joka oli puoliksi raunioituneiden rakennuksien ja kaupungin
-sisemmän muurin välissä. Suuret apinat rupattelivat heille ja
-uhkailivat, mutta Tarzan vastasi heidän omalla tavallaan, antaen
-pistopuheen pistopuheesta, herjauksen herjauksesta, haasteen
-haasteesta.
-
-Werper näki karvaisen urosapinan heilahtavan alas murtuneen pylvään
-päästä ja lähenevän alastonta jättiläistä jäykkäkoipisena ja karvat
-pörrössä. Keltaiset torahampaat olivat näkyvissä; vihaista ärinää ja
-haukuntaa kuului uhkaavana paksujen, riippuvien huulien välistä.
-
-Belgialainen tarkkasi toveriaan. Hän näki kauhukseen miehen kumartuvan,
-kunnes hänen nyrkissä olevan kätensä rystyset olivat maata vasten kuten
-ihmisapinankin. Hän näki hänen kiertelevän jalat jäykkinä apinan
-ympärillä, joka niinikään alinomaa kääntyi. Hän kuuli ihmisen kurkusta
-lähtevän samanlaista eläimellistä haukuntaa ja murinaa, jota kuului
-luontokappaleenkin suusta. Jos hänen silmänsä olisivat olleet kiinni,
-olisi hän varmasti luullut, että kaksi jättiläisapinaa varustautui
-taisteluun.
-
-Mutta taistelua ei syntynyt. Kaikki päättyi kuten suurin osa
-sellaisista viidakon yhteenotoista päättyy -- toinen kerskuri menettää
-rohkeutensa ja kiinnittää äkkiä huomionsa lentävään lehteen,
-koppakuoriaiseen tai täihin karvaisella vatsallaan.
-
-Tässä tapauksessa ihmisapina peräytyi jäykän arvokkaana tarkastaakseen
-onnetonta toukkaa, jonka hän pian söi suuhunsa. Hetken ajan Tarzan
-näytti halukkaalta jatkamaan riitaa. Hän asteli pelottavan näköisenä
-edestakaisin, pullisti rintaansa, karjui ja kävi yhä likemmäksi apinaa.
-Vain vaivoin Werper sai hänet lopuksi lähtemään pois ja jatkamaan
-matkaansa auringonpalvojien muinaisesta kaupungista.
-
-Miehet etsivät melkein tunnin ajan pääsytietä, ennenkuin löysivät
-kapean aukon sisemmässä muurissa. Sieltä vei monien matkaajien tallaama
-polku ulompien varustusten läpi Oparin autioon laaksoon.
-
-Mikäli Werper voi huomata, ei Tarzanilla ollut vähääkään käsitystä
-siitä, missä hän oli ja mistä tuli. Hän vaelteli tarkoituksettomasti
-sinne tänne, etsien ruokaansa pienten kivien alta tai piileskellen
-siellä täällä kasvavien kurjien pensaiden varjossa.
-
-Belgialainen oli kauhuissaan toverinsa inhoittavasta ruokalistasta.
-Kovakuoriaiset, pienet jyrsijät ja toukat tuottivat kaikki ilmeistä
-nautintoa apinamiehelle. Tarzan oli tosiaan taas apina.
-
-Lopulta Werperin onnistui viedä toverinsa kaukaisia kukkuloita kohti,
-jotka olivat laakson lounaisrajana, ja he lähtivät yhdessä Greystoken
-huvilaa kohti.
-
-Vaikeata on arvata, mikä tarkoitus saattoi belgialaisen viemään
-petollisuutensa ja ahneutensa uhria takaisin entistä kotia kohti,
-jollei syynä ehkä ollut se, että ilman Tarzania ei voitu saada lunnaita
-Tarzanin vaimosta.
-
-Seuraavan yön he majailivat laaksossa kukkuloiden takana, ja heidän
-istuessaan pienen tulen edessä, jossa paistui Tarzanin nuolen kaatama
-villisika, oli apinamies mietiskelyyn vaipuneena. Hän näytti yhtä
-mittaa koettavan saada kiinni jostakin mielikuvasta, joka alituisesti
-vältti häntä.
-
-Lopulta hän avasi kupeellaan riippuvan nahkapussin.. Siitä hän pudotti
-kämmenelleen joukon kimaltelevia jalokiviä. Niistä heijastuva tulen
-valo loihti esiin välähteleviä säteitä, ja kun belgialaisen suuret
-silmät kiintyivät kiviin ihastuneina ja lumoutuneina, näkyi hänen
-ilmeestään, että hänellä oli määrätty tarkoitus, jonka vuoksi hän
-edelleen pysytteli apinamiehen seurassa.
-
-
-
-
-YHDEKSÄS LUKU
-
-Jalokivet varastetaan
-
-
-Kaksi päivää Werper etsi joukkuetta, joka oli saattanut häntä leiristä
-laakson rajalla oleville kallioille, mutta vasta myöhään kolmannen
-päivän iltapuolella hän sai selvityksen heidän olopaikastaan ja
-silloinkin niin pöyristyttävällä tavalla, että hän lamautui näystä.
-
-Eräällä aukeamalla metsässä hän tapasi kolmen neekerin ruumiit
-hirveästi silvottuina, eikä tarvittu paljon päättelytaitoa selittämään
-heidän murhaansa. Pienestä seurueesta ainoastaan nämä kolme eivät
-olleet orjia. Muut olivat ilmeisesti toivoen pääsevänsä vapaiksi
-julmasta arabialaisherrastaan käyttäneet hyväkseen sitä, että olivat
-erillään pääleiristä, ja surmanneet sen vihatun voiman kolme edustajaa,
-joka piti heitä orjuudessa. Sitten he olivat hävinneet viidakkoon.
-
-Kylmää hikeä tihkui Werperin otsalta hänen harkitessaan kohtaloa, jonka
-hän vain sattumalta oli välttänyt, sillä jos hän olisi ollut läsnä, kun
-salaliiton tuumat toteutettiin, olisi hänkin varmasti ollut samassa
-kadotuksessa.
-
-Tarzanissa ei löytö herättänyt vähintäkään kummastusta tai
-mielenkiintoa. Luontainen tottumus väkivaltaiseen kuolemaan oli
-tehnyt hänet tällaisissa asioissa tunteettomaksi. Hänen vereksen
-sivistyksensä luoma hienous oli kadonnut häntä kohdanneessa surkeassa
-onnettomuudessa, ja jäljelle olivat jääneet vain alkeelliset
-mielikuvat, jotka hänen lapsena saamansa opetus oli häviämättömästi
-painanut hänen sieluunsa.
-
-Kaalan opetukset, Kertshakin, Tublatin ja Terkozin esimerkit ja neuvot
-olivat nyt perustana hänen kaikkiin ajatuksiinsa ja tekoihinsa. Hän
-säilytti koneellisen tiedon ranskan ja englannin kielistä. Werper oli
-puhunut hänelle ranskaa, ja Tarzan oli vastannut samalla kielellä
-tajuamatta tietoisesti, että oli poikennut ihmisapinoiden
-puheenparresta, jota käyttäen hän oli keskustellut Lan kanssa. Jos
-Werper olisi käyttänyt englantia, olisi tulos ollut sama.
-
-Tuona yönä, miesten istuessa leiritulensa edessä, Tarzan leikki taas
-loistavilla helyillään. Werper kysyi häneltä, mitä ne olivat ja mistä
-hän oli löytänyt ne. Apinamies vastasi, että ne olivat korean värisiä
-kiviä, joista hän aikoi sommitella kaulanauhan, ja että hän oli
-löytänyt ne syvältä liekehtivän jumalan temppelin uhripihan alta.
-
-Werper tunsi huojennusta huomatessaan, ettei Tarzan käsittänyt
-jalokivien arvoa. Tämän johdosta belgialaisen oli helpompi saada ne
-haltuunsa. Mahdollisesti mies antaisi ne hänelle, jos hän pyytäisi.
-Werper ojensi kätensä pientä pinoa kohti, jonka Tarzan oli laittanut
-eteensä laakealle puupalalle.
-
-"Näyttäkää minulle niitä!" sanoi belgialainen.
-
-Tarzan laski suuren kämmenensä aarteen yli. Hän paljasti hampaansa ja
-murisi. Werper veti kätensä nopeammin takaisin kuin oli ojentanut.
-Tarzan alkoi jälleen leikkiä jalokivillä ja keskustella Werperin kanssa
-ikäänkuin ei olisi tapahtunut mitään tavatonta. Hän oli vain osoittanut
-eläimen kateellista omaisuutensa suojelemisvaistoa. Kun hän sai
-saalista, jakoi hän lihan Werperin kanssa, mutta jos Werper olisi
-sattumaltakin koskenut Tarzanin osuuteen, olisi hän nostanut saman
-villin ja paheksuvan varoitusmurinan.
-
-Tästä tapauksesta alkaen belgialaisen rinnassa heräsi suuri pelko
-villiä toveria kohtaan. Hän ei ollut milloinkaan oikein käsittänyt sitä
-muutosta Tarzanissa, jonka isku hänen päähänsä oli aiheuttanut, -- hän
-oli selittänyt sen muistin menettämisestä johtuneeksi. Werper ei ollut
-tiennyt, että Tarzan kerran oli ollut tosiaan villi viidakon peto, ja
-näin ollen hän ei tietystikään voinut arvata, että mies oli palannut
-siihen tilaan, jossa hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli kulunut.
-
-Nyt Werper näki englantilaisessa vaarallisen hourupään, jonka pieninkin
-epämieluinen tapaus saisi hyökkäämään raatelevine hampaineen hänen
-kimppuunsa. Werper ei koettanut hetkeksikään tuudittautua siihen
-luuloon, että hän menestyksellisesti voisi puolustautua apinamiehen
-hyökkäystä vastaan. Hänen ainoa toivonsa oli päästä toverista irti ja
-kiiruhtaa Ahmet Zekin kaukaista leiriä kohti niin nopeasti kuin voi.
-Mutta ollen aseistettu vain uhriveitsellä Werper epäröi lähteä
-samoamaan viidakon läpi. Tarzan oli turvana, jota ei ollenkaan sopinut
-halveksia -- suuriakin petoja vastaan, kuten Werperillä oli syytä
-tunnustaa sen nojalla, mitä hän oli joutunut näkemään Oparin
-temppelissä.
-
-Lisäksi oli Werperin ahnas mieli kiintynyt jalokivipussiin, joten häntä
-raastoivat erilaiset tunteet, ahneus ja pelko. Mutta voimakkaimpana
-paloi hänen rinnassaan ahneus, niin että hän mieluummin uhmasi vaaroja
-ja kärsi kauhuja, joita mielipuoleksi luulemansa miehen alituinen seura
-hänessä herätti, kuin luopua toivosta saada haltuunsa se kokonainen
-omaisuus, joka oli pienessä pussissa.
-
-Kolmantena päivänä heidän lähdettyään Oparista Tarzanin terävät korvat
-kuulivat ääniä, jotka ilmaisivat, että heidän takanaan oli ihmisiä.
-Werper ei kuullut muuta kuin viidakkohyönteisten surinaa ja marakattien
-ja lintujen rupattavaa ääntelyä.
-
-Hetken ajan Tarzan seisoi hiljaa kuin patsas ja kuunteli; herkät
-sieraimet laajenivat aina kun hän tunnusteli jokaista ohimenevää
-tuulenhenkäystä. Sitten hän veti Werperin erään paksun pensaan taakse
-piiloon ja odotti. Pian tuli Werperin ja Tarzanin käyttämällä
-riistapolulla näkyviin sileäihoinen musta soturi, tarkkaavana ja
-varuillaan.
-
-Hänen perässään samosi yksinkertaisessa rivissä melkein viisikymmentä
-muuta toinen toisensa jäljessä, jokainen kantaen kahta selkään
-kiinnitettyä tummankeltaista harkkoa. Werper tunsi joukkueen heti
-samaksi, joka oli saattanut Tarzania matkalla Opariin. Hän katsahti
-apinamieheen, mutta ei nähnyt villeissä, tarkkaavissa silmissä mitään
-merkkiä, että Tarzan olisi tuntenut Busulin ja muut uskolliset
-wazirinsa.
-
-Kun kaikki olivat menneet ohi, nousi Tarzan ja sukelsi esiin piilosta.
-Hän katseli seutua siihen suuntaan, johon seurue oli mennyt. Sitten hän
-kääntyi Werperiin päin.
-
-"Me seuraamme heitä ja tuhoamme heidät", hän sanoi.
-
-"Miksi?" kysyi belgialainen.
-
-"He ovat mustia. Musta se tappoi Kaalankin. He ovat manganien
-vihollisia."
-
-Werper ei iloinnut ajatuksesta joutua tappeluun Busulin ja hänen
-hurjien soturiensa kanssa. Ja toisaalta hän oli riemumielin nähnyt
-heidän palaavan Greystoken huvilaa kohti, sillä hän oli alkanut epäillä
-kykyään löytää takaisin wazirialueelle. Hän tiesi, ettei Tarzanilla
-ollut vähintäkään aavistusta, mihin he olivat menossa. Pysyttelemällä
-turvallisen välimatkan päässä kultakuormaansa kantavien soturien takana
-he voisivat vaikeuksitta seurata heitä huvilaan. Kun he kerran olisivat
-siellä, tietäisi Werper kyllä tien Ahmet Zekin leiriin. Oli toinenkin
-syy, miksi hän ei halunnut joutua tekemisiin wazirien kanssa -- he
-kantoivat suurta aarretaakkaa siihen suuntaan, johon hän halusikin sitä
-kannettavan. Mitä kauemmaksi he sitä veivät, sitä lyhyempi matka olisi
-hänen ja Ahmet Zekin sitä kuljetettava.
-
-Sentakia hän väitteli apinamiestä vastaan tämän tahtoessa surmata
-mustat, ja lopulta hän sai Tarzanin seuraamaan heitä rauhassa,
-sanomalla olevansa varma, että he veisivät heidät metsästä pois
-rikkaaseen maahan, jossa, oli yllinkyllin riistaa.
-
-Oparista oli wazirialueelle monta päivämatkaa, mutta vihdoin tuli
-hetki, jolloin Tarzan ja belgialainen, seuratessaan soturien jälkiä,
-nousivat viimeiselle mäelle ja näkivät edessään leveän waziri-tasangon,
-kiemurtelevan joen ja kaukaiset metsät pohjoisessa ja lännessä.
-
-Tarzan silmäili tuttua näköalaa, mutta hänen katseessaan ei näkynyt
-pienintäkään välähdystä osoittamassa, että hän tunsi sen. Hän huomasi
-riistaeläimet, ja hänen suunsa vettyi, mutta hän ei katsonut huvilaa
-kohti. Werper kuitenkin katsoi. Belgialaisen silmiin tuli kummastunut
-ilme. Hän varjosti niitä käsillään ja tuijotti pitkään ja vakavasti
-sitä paikkaa kohti, missä huvila oli ollut. Hän ei voinut uskoa omia
-silmiään -- näkyvissä ei ollut huvilaa -- ei latoja -- ei
-ulkohuonerakennuksia. Karja-aitaukset, heinäsuovat kaikki olivat
-menneet. Mitä se tarkoitti?
-
-Ja sitten selveni Werperille vähitellen se onnettomuus, joka oli
-kohdannut rauhallista laaksoa senjälkeen kun hän viimeksi oli nähnyt
-sen -- Ahmet Zek oli käynyt siellä!
-
-Busuli ja hänen soturinsa olivat huomanneet hävityksen samalla
-hetkellä, kun olivat saaneet maatilan näkyviinsä. Nyt he jouduttivat
-kulkuaan, puhellen kiihkeästi ja pohtien mullistuksen syytä ja
-merkitystä.
-
-Kun he lopulta olivat ehtineet tallatun puutarhan poikki ja
-seisahtuneet herransa huvilan hiiltyneiden raunioiden eteen,
-toteutuivat heidän pahimmatkin aavistuksensa sen nojalla, mitä he
-näkivät ympärillään.
-
-Maassa mätäni kuolleitten ihmisten jäännöksiä, saalistavien hyenain ja
-muiden seutua hätyyttäneiden petoeläinten puoliksi syömiä, ja ruumiiden
-seassa oli niin paljon jätteitä kuolleitten vaatteista ja koristeista,
-että Busulille selvisi hänen herransa taloa kohdanneen onnettomuuden
-hirveä tarina.
-
-"Arabialaiset", hän sanoi miestensä ollessa koolla hänen ympärillään.
-
-Wazirit tähystelivät useita minuutteja ympärilleen mykän raivon
-vallassa. Joka taholla he tapasivat lisää todisteita sen julman
-vihollisen säälimättömyydestä, joka oli tullut suuren Bwanan poissa
-ollessa ja hävittänyt hänen omaisuutensa.
-
-"Mitä he tekivät 'ladylle'?" kysyi eräs mustista.
-
-Neekerit olivat aina nimittäneet lady Greystokea tällä tavoin.
-
-"Naiset he ovat luultavasti ottaneet mukaansa", sanoi Busuli. "Meidän
-vaimomme ja hänen."
-
-Muuan jättiläinen kohotti keihäänsä päänsä yli ja päästi villin raivon
-ja vihan huudon. Muut seurasivat hänen, esimerkkiään. Busuli sai heidät
-kädenliikkeellä vaikenemaan.
-
-"Nyt ei ole aikaa päästellä turhia ulvahduksia", hän sanoi. "Suuri
-Bwana on opettanut meille, että teoilla jotakin saadaan aikaan eikä
-pelkillä sanoilla. Säästäkäämme keuhkojamme, sillä tarvitsemme kaikki
-voimamme seurataksemme arabialaisia ja tuhotaksemme heidät. Jos lady ja
-meidän vaimomme ovat elossa, on sitä suurempi kiire tarpeen, eivätkä
-soturit voi samota nopeata vauhtia tyhjin keuhkoin."
-
-Werper ja Tarzan tarkkasivat mustia kaislikon suojassa joen rannalla.
-He näkivät heidän kaivavan kuopan veitsillään ja sormillaan. He näkivät
-heidän laskevan keltaiset taakkansa siihen ja kasaavan mullan taas
-harkkojen päälle.
-
-Tarzan näytti osoittavan vain vähän mielenkiintoa, kun Werper oli
-vakuuttanut hänelle, ettei mustien hautaama tavara ollut hyvää
-syötäväksi. Mutta Werper oli suuresti innostunut asiaan. Hän olisi
-antanut paljon, jos hän olisi voinut anastaa aarteen heti mustien
-lähdettyä, sillä hän oli varma, että he poistuisivat mahdollisimman
-pian tältä hävityksen ja kuolon näyttämöltä.
-
-Kun aarre oli saatu haudatuksi, siirtyivät mustat lyhyen matkan päähän
-löyhkäävistä ruumiista tuulen yläpuolelle, ja sinne he tekivät leirin
-voidakseen levätä ennenkuin ryhtyivät ajamaan arabialaisia takaa.
-Hämärä oli jo tullut. Werper ja Tarzan istuivat nieleskellen muutamia
-lihankappaleita, joita he olivat tuoneet edellisestä leiristään.
-Belgialainen harkitsi, mitä nyt lähinnä tekisi. Hän oli varma, että
-wazirit ajaisivat takaa Ahmet Zekiä, sillä hän tunsi tarpeeksi villien
-sodankäyntiä ja arabialaisten ja heidän kehnojen seuralaistensa
-luonteen ominaisuuksia arvatakseen, että he olivat vieneet
-waziri-naiset orjuuteen. Yksistään tämän seikan nojalla oli varmaa,
-että wazirien tapainen sotaisa kansa lähtisi ajamaan heitä takaa.
-
-Werper käsitti, että hänen pitäisi keksiä jokin keino päästä neekerien
-edelle varoittaakseen Ahmet Zekiä Busulin tulosta ja myöskin
-ilmoittaakseen haudatun aarteen paikan. Werper ei tiennyt eikä
-välittänytkään tietää, mitä arabialainen nyt tekisi lady Greystokelle,
-kun Tarzan oli tällaisessa tilassa. Se riitti, että poltetun huvilan
-paikalle haudattu kulta-aarre oli äärettömän paljon arvokkaampi kuin
-mitkään lunnaat, jotka juolahtaisivat edes arabialaisen ahneeseen
-mieleen, ja jos Werper saisi rosvoretkeilijän antamaan edes osan siitä
-hänelle, olisi hän hyvin tyytyväinen.
-
-Mutta Werperille oli kaikkein suurimpana huolen aiheena arvaamattoman
-kallis aarre pienessä nahkapussissa Tarzanin kupeella. Jospa hän vain
-saisi haltuunsa sen! Hänen täytyi saada se! Hän saisikin sen!
-
-Hänen silmänsä siirtyivät himoitsemaansa esineeseen. Ne mittailivat
-Tarzanin jättiläisvartaloa ja pysähtyivät käsivarsien pyöreihin
-lihaksiin. Yritys oli toivoton. Mitä hän voi toivoa saavuttavansa muuta
-kuin oman kuolemansa, yrittäessään riistää jalokivet villiltä
-omistajalta?
-
-Werper heittäytyi apeamielisenä kyljelleen. Hänen päänsä oli toisen
-käsivarren päällä, ja toinen oli kasvojen päällä siten, että hänen
-silmänsä oli apinamieheltä piilossa, vaikka toinen niistä oli Tarzaniin
-tähdättynä käsivarren varjon alta. Hetken ajan hän makasi siten,
-tuijottaen Tarzania ja harkiten keinoja aarteen ryöstämiseksi, mutta
-mitä tahansa hän keksi, hänen oli pakko heti hylätä se kelvottomana.
-
-Pian Tarzan loi silmänsä Werperiin. Belgialainen näki, että häntä
-pidettiin silmällä, ja makasi hyvin hiljaa. Muutaman hetken kuluttua
-hän teeskenteli hengittävänsä säännöllisesti kuin syvään uneen
-vaipunut.
-
-Tarzan oli ollut mietteissään. Hän oli nähnyt wazirien hautaavan
-aarteensa. Werper oli sanonut hänelle heidän kätkevän omaisuutensa,
-ettei kukaan löytäisi sitä ja ottaisi pois. Tämä näytti Tarzanista
-mainiolta arvoesineiden varjelemiskeinolta. Siitä lähtien kun Werper
-oli ilmaissut halua saada haltuunsa hänen välkkyvät piikivensä, oli hän
-epäluuloisena kuin villi ainakin vartioinut leluja, joiden arvoa hän ei
-ollenkaan tiennyt, yhtä innokkaasti kuin, jos hänen elämänsä tai
-kuolemansa olisi riippunut niistä.
-
-Pitkän aikaa apinamies istui tarkaten toveriaan. Lopulta hän ollen
-varma, että Werper nukkui, veti esiin metsästysveitsensä ja alkoi
-kaivaa kuoppaa eteensä maahan. Hän irrotti mullan veitsen terällä ja
-nosti sen käsillään pois, kunnes oli saanut aikaan pienen ontelon,
-muutamia tuumia läpimitaltaan ja viisi tai kuusi tuumaa syvän. Sinne
-hän pani jalokivipussin. Werper melkein unohti hengittää nukkuvan
-tavoin, kun näki, mitä apinamies teki -- hän tuskin saattoi pidättää
-tyytyväisyyden huudahdusta.
-
-Tarzan kävi äkkiä liikkumattomaksi, kun hänen terävät korvansa
-huomasivat, että toverin säännöllinen hengitys oli lakannut. Hänen
-raollaan olevat silmänsä suuntautuivat suoraan belgialaiseen. Werper
-tunsi olevansa hukassa -- kaiken onnistuminen riippui siitä, kykenikö
-hän jatkamaan petkutustaan. Hän huoahti, ojensi molemmat käsivartensa
-ja kääntyi selälleen mumisten ikäänkuin pahan unen vaivaamana. Hetkisen
-perästä hän alkoi jälleen hengittää säännöllisesti.
-
-Nyt hän ei voinut pitää silmällä Tarzania, mutta hän oli varma, että
-mies istui pitkän aikaa katsellen häntä. Sitten Werper kuuli heikosti,
-kuinka toisen kädet raapivat multaa ja sitten jälleen tasoittelivat
-sitä paikoilleen. Silloin hän tiesi, että jalokivet oli kätketty
-maahan.
-
-Kului tunti, ennenkuin Werper taas liikahti. Silloin hän kääntyi ympäri
-Tarzaniin päin ja avasi silmänsä. Apinamies nukkui. Kättään ojentamalla
-Werper voi koskettaa paikkaa, johon pussi oli haudattu.
-
-Kauan hän makasi katsellen ja kuunnellen. Hän liikahti aiheuttaen
-tarpeettoman paljon melua, mutta Tarzan ei herännyt. Hän veti
-uhriveitsen vyöstään ja työnsi sen maahan. Tarzan ei liikahtanut.
-Belgialainen painoi veitsenterää varovasti alaspäin löyhän mullan läpi
-pussin yläpuolella. Hän tunsi kärjen koskettavan pehmeätä sitkeää
-nahkaa. Sitten hän väänsi veitsen kädensijaa sivuun. Löyhä multakasa
-kohosi hitaasti ja hajosi. Hetkeä myöhemmin tuli pussin kulma näkyviin.
-Werper vetäisi etsimänsä esineen kätköpaikastaan ja sulloi sen paitansa
-alle. Sitten hän täytti kolon jälleen ja painoi huolellisesti mullan
-samaan asemaan kuin se oli ollutkin.
-
-Ahneus oli saattanut hänet sellaiseen tekoon, että jos hänen toverinsa
-sen olisi huomannut, olisi siitä ollut hänelle, Werperille, mitä
-kaameimmat seuraukset. Hän saattoi jo melkein tuntea vahvojen,
-valkoisten hampaiden uppoavan kaulaansa. Häntä värisytti. Kaukaa
-tasangon poikki kuului pantterin karjaisu, ja tiheässä kaislikossa
-hänen takanaan astuskeli joku suuri peto pehmeillä käpälillään.
-
-Werper pelkäsi näitä yön rosvoja, mutta hän pelkäsi äärettömän paljon
-enemmän vieressään nukkuvan ihmiseläimen oikeutettua vihaa. Werper
-astui muutamia askeleita tasankoa ja kaukana luoteisessa olevaa metsää
-kohti, pysähtyi sitten ja hypisteli pitkän veitsen kahvaa vyössään. Hän
-kääntyi katsomaan nukkuvaa.
-
--- Miksikä ei? -- tuumi hän. -- Sitten olisin turvassa.
-
-Hän palasi ja kumartui apinamiehen yli. Hänen kätensä puristi tiukasti
-liekehtivän jumalan ylipapittaren uhriveistä.
-
-
-
-
-KYMMENES LUKU
-
-Ahmet Zek näki jalokivet
-
-
-Mugambi oli haavoista heikkona laahautunut poistuvien
-rosvoretkeilijöiden jäljessä. Hän kykeni liikkumaan vain hitaasti, ja
-hänen täytyi levähtää usein, villi viha ja yhtä villi koston halu sai
-hänet pitämään tarkoituksestaan kiinni. Päivien vieriessä hänen
-haavansa paranivat ja hänen voimansa palasivat, kunnes lopulta hänen
-jättiläisvartalonsa oli jälleen täysin saavuttanut entisen mahtavan
-väkevyytensä. Nyt hän jatkoi matkaansa nopeammin, mutta ratsastavat
-arabialaiset olivat edenneet pitkän matkaa, kun taas haavoittunut
-neekeri oli ryöminyt vaivaloisesti heidän perässään.
-
-He olivat ehtineet linnoitettuun leiriinsä, ja siellä Ahmet Zek odotti
-apurinsa Albert Werperin tuloa. Pitkän ja rasittavan matkan aikana oli
-Jane Clayton kärsinyt enemmän pahoista tulevaisuuden aavistuksista kuin
-mistään muusta.
-
-Ahmet Zek ei ollut suvainnut ilmoittaa hänelle aikomuksiaan
-tulevaisuuden varalta. Jane toivoi hartaasti, että hänet oli vangittu
-lunnaiden saamiseksi, sillä jos asianlaita olisi niin, ei hän tulisi
-kärsimään kovin suuria loukkauksia arabialaisten käsissä. Mutta oli
-olemassa mahdollisuus, kamala mahdollisuus, että häntä odotti
-toisenlainen kohtalo. Hän oli kuullut monesta naisesta, valkoisistakin
-naisista, jotka oli Ahmet Zekin kaltaisten lainsuojattomien toimesta
-myyty mustien haaremien orjuuteen tai viety kauemmaksi pohjoiseen
-viettämään melkein yhtä kauhistavaa olemassaoloa jossakin
-turkkilaisessa vaimolassa.
-
-Jane Clayton oli jäykempää ainesta kuin se, joka hurjan kauhun
-valtaamana taipuu vaaran edessä. Hän ei tahtonut luopua toivosta,
-ennenkuin se osoittautuisi turhaksi, ja hän ajatteli itsemurhaa
-ainoastaan viimeisenä keinona, jotta välttyisi häpeästä. Niin kauan
-kuin Tarzan oli elossa, oli täysi syy odottaa apua. Ei yksikään ihminen
-tai eläin, joka kuljeskeli villien maanosassa, voinut näyttää sellaista
-taitoa ja voimaa kuin hänen herransa ja mestarinsa. Hänestä Tarzan oli
-miltei kaikkivaltias synnyinseutunsa maailmassa -- villien petojen ja
-villien ihmisten alueella. Tarzan tulisi takaisin, ja hän, Jane,
-pelastuisi, samalla kun hänen puolestaan kostettaisiin, siitä hän oli
-varma. Hän laski, montako päivää voisi kulua, ennenkuin Tarzan saapuisi
-Oparista ja huomaisi, mitä hänen poissaollessaan oli tapahtunut. Sitten
-menisi vain lyhyt aika, ennenkuin hän piirittäisi arabialaisten
-linnoituksen ja rankaisisi siellä asuvaa kirjavaa pahantekijäin
-joukkiota.
-
-Jane ei ollenkaan epäillyt, ettei Tarzan löytäisi häntä. Mikään jälki,
-vähäpätöisinkään, ei voinut välttää hänen tarkkoja ja herkkiä
-aistimiaan. Hänelle olisi rosvojen tie yhtä selvä kuin avonaisen kirjan
-painettu sivu.
-
-Ja hänen toivoessaan tuli synkän viidakon läpi muuan toinen. Albert
-Werper saapui saatuaan tuntea matkan kauhuja sekä yöllä että päivällä.
-Kymmenisen kertaa hän oli välttynyt jättiläispetojen kynsiltä ja
-hampailta vain ihmeen kautta, mikäli hänestä näytti. Aseenaan vain
-veitsi, jonka oli tuonut Oparista, hän oli samonnut villeimmän seudun
-kautta, mitä on maapallolla.
-
-öisin hän nukkui puissa. Päivällä hän oli kompuroinut pelokkaana
-eteenpäin, turvautuen usein puiden oksiin, kun jonkun suuren
-kissaeläimen näkeminen tai kuuleminen varoitti häntä vaarasta. Mutta
-vihdoin hän oli saanut näkyviinsä paalutuksen, jonka takana hänen
-hurjat toverinsa asuivat.
-
-Melkein samaan aikaan tuli Mugambi varustetun kylän edustalle
-viidakosta. Seisoessaan ison puun varjossa, ottaakseen selvää asemasta,
-hän näki rääsyisen ja siistimättömän miehen sukeltavan esiin viidakosta
-aivan lähellä. Hän tunsi tulokkaan heti samaksi mieheksi, joka oli
-ollut hänen herransa vieraana ennen tämän lähtöä Opariin.
-
-Musta oli juuri huutamaisillaan belgialaiselle, kun jokin sai hänet
-pysähtymään. Hän näki valkoisen miehen kävelevän rohkeasti aukeaman
-poikki kylän porttia kohti. Ei kukaan järjissään oleva ihminen olisi
-sillä tavoin lähestynyt kylää tässä osassa Afrikkaa, jollei ollut varma
-ystävällisestä vastaanotosta. Mugambi odotti. Hänen epäluulonsa
-heräsivät.
-
-Hän kuuli Werperin huhuilevan; hän näki portin lennähtävän auki ja
-totesi, että leirin hämmästyneet asujamet ottivat loordi ja lady
-Greystoken entisen vieraan ystävällisesti vastaan. Asia selveni
-Mugambille. Tämä valkoinen mies oli ollut petturi ja vakoilija. Hänen
-ansiotaan oli suuren Bwanan poissaollessa tehty ryöstöretki.
-Arabialaisvihansa lisäksi Mugambi tunsi vielä suurempaa vihaa valkoista
-vakoojaa kohtaan.
-
-Kylässä Werper riensi Ahmet Zekin silkkistä telttaa kohti. Arabialainen
-nousi alapäällikkönsä astuessa sisään. Hänen kasvoillaan kuvastui
-hämmästys, kun hän silmäili belgialaisen repaleista ulkoasua.
-
-"Mitä on tapahtunut?" hän kysyi.
-
-Werper kertoi kaikki, mainitsematta kuitenkaan mitään jalokivipussista,
-joka nyt oli hänen vaatteittensa alla tiukasti sidottuna vyötäisten
-ympäri. Arabialaisen silmät kapenivat ahneutta kuvastaen, kun hänen
-apurinsa selitteli aarretta, jonka wazirit olivat haudanneet Greystoken
-huvilan raunioiden viereen.
-
-"Perin helppoa on mennä sinne takaisin ja ottaa se", sanoi Ahmet Zek.
-"Ensin odotamme hullunrohkeiden wazirien tuloa, ja kun olemme tuhonneet
-heidät, voimme käydä käsiksi aarteeseen -- kukaan ei ota sitä sieltä,
-missä se on, sillä me emme jätä eloon ketään, joka tietää sen
-olemassaolosta."
-
-"Ja nainen?" kysyi Werper.
-
-"Myyn hänet pohjoiseen", vastasi rosvo. "Se on nyt ainoa keino. Hänestä
-saa varmaan hyvän hinnan."
-
-Belgialainen nyökkäsi. Hänen ajatuksensa liikkuivat nopeasti. Jos hän
-saisi Ahmet Zekin taivutetuksi määräämään hänet sen joukon johtajaksi,
-joka veisi lady Greystoken pohjoiseen, tarjoutuisi hänelle haluamansa
-tilaisuus paeta päällikkönsä luota. Hän olisi antanut kultaosuutensa
-mennä, jos vain olisi päässyt jalokivineen ehjin nahoin tiehensä.
-
-Hän oli tähän mennessä oppinut tuntemaan Ahmet Zekin kyllin hyvin
-tietääkseen, ettei ketään liiton jäsentä päästetty vapaaehtoisesti
-rosvopäällikön palveluksesta. Useimmat harvoista karanneista oli
-jälleen saatu kiinni. Werper oli useastikin kuullut heidän
-tuskanhuutojaan, kun heitä kidutettiin ennen surmaamista. Belgialainen
-ei ollenkaan halunnut antautua kiinnijoutumisen vaaraan.
-
-"Kuka menee naisen kanssa pohjoiseen", hän kysyi, "sillä aikaa kun
-palaamme hakemaan kultaa, jonka wazirit kätkivät englantilaisen huvilan
-tienoille?"
-
-Ahmet Zek ajatteli hetken. Kätketty kulta oli paljon suuremman arvoinen
-kuin hinta, joka saataisiin naisesta. Välttämätöntä oli vapautua
-hänestä mahdollisimman pian. Belgialainen oli joukkueen kaikista
-jäsenistä sopivin johtajaksi, ja hänelle sopisi uskoa saattojoukon
-päällikkyys. Joku arabialainen, joka tunsi tien ja heimot yhtä hyvin
-kuin Ahmet Zek itse, saattaisi anastaa naisesta saadut lunnaat ja paeta
-kauas pohjoiseen. Werper taas voisi tuskin yksin paeta eurooppalaisille
-vihamielisen maan läpi, ja toisaalta voitaisiin miehet, jotka hän
-lähettäisi belgialaisen mukana, valita huolellisesti pitämällä
-erikoisesti silmällä sitä, että Werperin olisi mahdollista saada kovin
-suurta osaa käskettävistään puolelleen, jos hän aikoisi karata
-päällikkönsä luota.
-
-Lopulta arabialainen sanoi: "Ei ole välttämätöntä, että me kumpikin
-palaamme hakemaan kultaa. Sinä menet pohjoiseen naisen kanssa ja viet
-kirjeen eräälle ystävälleni, joka on aina kosketuksissa parhaiden
-tämänlaista kauppaa harjoittavien kanssa, ja sillä välin minä menen
-hakemaan kullan. Voimme kohdata taas täällä, kun toimemme on
-suoritettu."
-
-Werper tuskin kykeni peittämään iloa, jota hän tunsi kuullessaan tämän
-mieluisan ratkaisun. Ja epävarmaa onkin, saattoiko hän kokonaan salata
-sen Ahmet Zekin terävältä ja epäluuloiselta katseelta. Joka
-tapauksessa, kun oli tultu päätökseen, pohtivat arabialainen ja hänen
-apulaisensa vielä lyhyen aikaa edessä olevien yritysten yksityiskohtia,
-minkä jälkeen Werper pyysi anteeksi ja palasi omaan telttaansa,
-saadakseen itselleen kauan kaivatun kylvyn ja parranajon tuottaman
-ylellisen nautinnon.
-
-Kylvettyään belgialainen sitoi pienen käsipeilin nuoraan, joka oli
-ommeltu hänen telttansa takaseinään, siirsi karkeatekoisen tuolin yhtä
-karkeatekoisen pöydän ääreen, joka oli peilin vieressä, ja alkoi
-poistaa pörröistä parransänkeä kasvoiltaan.
-
-Erikoisesti miehille suotujen ilojen joukossa on tuskin toista, joka
-tuo suuremman mielihyvän ja virkistyksen tunnetta kuin parranajo, ja
-nyt kun väsymys oli väliaikaisesti poissa, Albert Werper istui
-mukavassa asennossa ränstyneellä tuolillaan, polttaakseen viime
-savukkeen ennen maatamenoa. Hänen peukalonsa, jotka vyöhön tungettuina
-veltosti tukivat hänen käsivarsiensa painoa, koskettivat toista vyötä,
-jonka varassa jalokivipussi oli hänen uumillaan. Hän värisi
-kiihtymyksestä ajatellessaan sen aarteen arvoa, joka kaikille muille
-paitsi hänelle itselleen tuntemattomana oli piilossa hänen
-vaatteittensa alla.
-
-Mitä Ahmet Zek sanoisi jos tietäisi? Werper irvisti. Kuinka
-suurenisivatkaan vanhan veijarin silmät, jos hän vilaukselta näkisi nuo
-säkenöivät, kauniit korut! Werperillä ei ollut vielä milloinkaan ollut
-tilaisuutta ihailla niitä kauan aikaa yhtä mittaa. Hän ei ollut edes
-laskenut niitä -- hän oli vain ylimalkaan arvannut niiden arvon.
-
-Hän irrotti vyön ja veti pussin piilopaikastaan. Hän oli yksin. Muut
-leirissä olijat olivat vartijoita lukuunottamatta menneet levolle --
-kukaan ei tulisi hänen telttaansa. Hän hypisteli pussia, tunnustellen
-kalliiden kivien muotoja ja kokoa. Hän punnitsi pussia ensin toisella
-kämmenellään ja sitten toisella, ja lopulta hän käänsi tuolin hitaasti
-ympäri pöydän edessä ja antoi pienen lampun valossa kimaltelevien
-jalokivien vieriä karkeatekoiselle pöydänkannelle.
-
-Välkkyvien säteiden vaikutuksesta muuttui likainen ja saastainen teltta
-uneksivan miehen mielessä loistavaksi palatsiksi. Hän näki
-kullanloistavia huvilinnoja, jotka avaisivat porttinsa sen rikkauden
-omistajalle, joka oli hajallaan tahraisella ja rosoisella
-pöydänkannella. Hän uneksi ilosta, ylellisyydestä ja vallasta, joka
-aina oli ollut hänen saavuttamattomissaan, ja hänen uneksiessaan katse
-kohosi pöydästä, kuten uneksijan katseen tavallisesti käy, siirtyen
-kaukaiseen päämaaliin maisen jokapäiväisyyden alhaisen näköpiirin
-yläpuolelle.
-
-Hänen silmänsä suuntautuivat mitään näkemättä parranajopeiliin, joka
-yhä riippui teltan seinällä pöydän yläpuolella, mutta hänen katseensa
-kiintyi kauas sen taakse. Ja sitten näkyi pienoisen peilin kiiltävällä
-pinnalla heijastus, miehen silmät siirtyivät avaruudesta takaisin
-peiliin, ja hän näki Ahmet Zekin tylyjen kasvojen kuvastuvan siihen
-takana olevan teltan oviaukon verhojen kehystäminä.
-
-Werper tukahdutti pelästyneen äännähdyksen. Osoittaen harvinaista
-itsehillintää hän antoi katseensa vaipua, näyttämättä, että se oli
-pysähtynyt peiliin, kunnes se taas kiintyi jalokiviin. Hän pani ne
-verkalleen takaisin pussiin ja pujotti pussin uudelleen paitansa alle,
-otti savukkeen kotelosta, sytytti sen ja nousi. Haukotellen ja nostaen
-käsivartensa pään yli hän kääntyi hitaasti teltan vastakkaista päätä
-kohti. Ahmet Zekin kasvot olivat kadonneet oviaukosta.
-
-Olisi kovin lievää sanoa, että Albert Werper oli kauhistunut. Hän
-käsitti, ettei hän ollut pannut alttiiksi ainoastaan aarrettaan, vaan
-myöskin henkensä. Ahmet Zek ei milloinkaan salli keksimänsä aarteen
-päästä käsistään eikä antaisi anteeksi apulaisensa petollisuutta, kun
-tämä oli saanut haltuunsa sellaisen aarteen tarjoamatta siitä osaa
-päällikölleen.
-
-Belgialainen valmistautui hitaasti makuulle. Hän ei tiennyt,
-pidettiinkö häntä silmällä, mutta jos niin oli laita, ei katselija
-nähnyt merkkiäkään siitä hermostuneesta kiihtymyksestä, jota
-eurooppalainen koetti kätkeä. Kun Werper oli valmis käymään vuoteelle,
-meni hän pikku pöydän luo ja sammutti valon.
-
-Kaksi tuntia myöhemmin avautuivat oviverhot teltan etupuolella
-äänettömästi, ja sisään tuli tummaviittainen hahmo, joka meluttomasti
-siirtyi ulkona vallitsevasta pimeydestä sisällä olevaan pimeyteen.
-Rosvo hiipi varovasti teltan poikki. Toisessa kädessä oli pitkä veitsi.
-Hän tuli lopulta huoparöykkiön luo, joka oli levitetty matoille lähelle
-teltan seinää.
-
-Hänen keveät sormensa etsivät ihmisen ruumista huopien alta ja
-löysivätkin sen -- ruhon, jonka piti olla Albert Werper. Ne saivat
-haparoimalla selville ihmisvartalon ääriviivat, ja sitten käsivarsi
-lennähti ylöspäin, pysähtyen hetkeksi ja laskeutui taas. Yhä uudestaan
-se nousi ja laski, ja joka kerta veitsen pitkä terä hautautui huopien
-alle olevaan möhkäleeseen. Mutta vaikenevassa hahmossa oli sellaista
-elottomuutta, joka sai salamurhaajan hetkeksi ihmettelemään. Hän sysäsi
-hätäisesti peitteet syrjään ja etsi hermostunein käsin jalokivipussia,
-jonka odotti löytävänsä uhrinsa vaatteiden alle piilotettuna.
-
-Hetkeä myöhemmin hän nousi, kirous huulillaan. Hän oli Ahmet Zek, ja
-hän kirosi, koska oli löytänyt apulaisensa huopapeitteiden alta vain
-kasan vanhoja vaatteita, jotka oli laitettu nukkuvan ihmisen
-muotoiseksi mytyksi -- Albert Werper oli karannut.
-
-Päällikkö juoksi teltasta ulos kutsuen vihaisella äänellä unisia
-arabialaisia, jotka syöksyivät majoistaan totellen hänen huutoaan.
-Mutta vaikka he etsivät kylän yhä uudestaan, eivät he löytäneet
-jälkeäkään belgialaisesta. Vihasta vaahdoten Ahmet Zek käski toverinsa
-ratsuilleen, ja vaikka yö oli pikimusta, läksivät he etsimään
-saalistaan läheisestä metsästä.
-
-Heidän laukatessaan avonaisesta portista livahti likeisessä pensaikossa
-piileskellyt Mugambi kenenkään näkemättä paalutuksen sisäpuolelle.
-Parikymmentä mustaa tunkeili sisäänkäytävällä katsellen etsijöiden
-lähtöä, ja kun viimeiset näistä olivat menneet kylästä, tarttuivat he
-portinpuoliskoihin ja vetivät ne kiinni, ja Mugambi auttoi heitä
-niinkuin paras osa hänen elämästään olisi kulunut rosvojen parissa.
-
-Pimeydessä hän hääri joukon mukana herättämättä kenenkään epäluuloa, ja
-kun kukin palasi portilta telttaansa ja majaansa, katosi Mugambi
-varjoihin, häviten sinne kokonaan.
-
-Hän hiiviskeli tunnin ajan eri majojen ja telttojen takana koettaen
-etsiä sitä, jossa hänen herransa puoliso oli vankina. Oli muuan maja,
-jossa hänen vakaumuksensa mukaan ladyn täytyi olla, sillä ainoastaan
-sen eteen oli pantu vartija. Mugambi kyyristeli majan varjossa, ja
-nurkan takana oli mitään aavistamaton vartija. Silloin lähestyi toinen
-mies astuakseen toverinsa tilalle.
-
-"Vankihan on varmasti sisällä?" kysyi tulija.
-
-"Kyllä on", vastasi toinen, "sillä ovesta ei ole tullut ketään sen
-jälkeen kun saavuin".
-
-Uusi vartija kyyristyi oven viereen, ja se, jonka sijaan hän oli
-tullut, lähti omaan majaansa. Mugambi hiipi lähemmäksi rakennuksen
-nurkkaa. Hänen voimakkaan kätensä puristuksessa oli raskas ryhmysauva.
-Hänen kylmäkiskoista rauhallisuuttaan ei häirinnyt mikään
-mielenliikutuksen merkki, mutta hänen sielunsa oli täynnä riemua juuri
-saamastaan tiedosta, että lady tosiaan oli teltassa.
-
-Vartijasoturin selkä oli majan nurkkaa kohti, jonka kätkössä
-jättiläisneekeri piili. Mies ei nähnyt suunnatonta hahmoa, joka
-äänettömänä häämötti hänen takanaan. Ryhmysauva heilahti kaaressa
-ylöspäin ja sitten taas alas. Kuului kumea jysähdys, paksu luu
-murskaantui ja vartija lysähti ääntä päästämättä elottomana möhkäleenä
-maahan.
-
-Hetkistä myöhemmin Mugambi tutki sisäpuolta. Hänen kutsunsa: "Lady!"
-tuli ensin hitaasti, matalana kuiskauksena ja lopulta melkein
-mielettömän hätäisenä, kunnes totuus vihdoin selvisi hänelle: maja oli
-tyhjä!
-
-
-
-
-YHDESTOISTA LUKU
-
-Tarzanista tulee jälleen eläin
-
-
-Werper oli seisonut hetken kumartuneena nukkuvan apinamiehen yli,
-murha-ase valmiina kohtalokkaaseen iskuun, mutta pelko pidätti hänen
-kättään. Mitäpä, jos ensi isku ei osuisikaan uhrin sydämeen? Werper
-värisi ajatellessaan, mitä kaameita seurauksia siitä olisi hänelle. Jos
-jättiläisellä herätessään olisi edes muutama elonkipinä jäljellä, voisi
-hän kirjaimellisesti repiä vastustajansa palasiksi, jos tahtoisi, ja
-belgialainen oli varma, että Tarzan tekisi niin.
-
-Taas kuului pehmeiden askelten hiljaista ääntä kaislikosta, -- tällä
-kertaa lähempää. Werper luopui aikeestaan. Hänen edessään levisi laaja
-tasanko, suoden paon mahdollisuuden. Jalokivet olivat hänen hallussaan.
-Jos hän jäisi kauemmaksi aikaa, olisi tarjolla kuolema Tarzanin käsissä
-tai yhä lähemmäksi hiipivän saaliinhakijan hampaissa. Hän kääntyi ja
-hävisi yön kätköön, kiiruhtaen kaukaista metsää kohti.
-
-Tarzan nukkui edelleen. Missä olivat ne varmat suojelijavoimat, jotka
-aikaisemmin olivat täysin turvanneet häntä äkillisiltä vaaroilta? Voiko
-tämä sikeästi nukkuva olento olla entinen valpas ja herkkä Tarzan?
-
-Ehkä isku hänen päähänsä oli väliaikaisesti turruttanut hänen aistinsa
--- kukapa sen voi sanoa? Varova olento hiipi yhä lähemmäksi kaislikon
-läpi. Suhiseva lehtiverho avautui muutaman askeleen päässä nukkujasta,
-ja leijonan mahtava pää tuli esiin. Peto silmäili hetken ajan
-apinamiestä tarkkaavasti ja kyyristyen sitten; takakäpälät olivat
-varovasti vedetyt ruumiin alle, ja häntä pieksi vuoroin kumpaakin
-kylkeä.
-
-Pedon hännän läiskähtely kaisloja vasten herätti lopulta Tarzanin.
-Viidakon asujamet eivät havahdu hitaasti -- täysi tietoisuus ja
-jokainen ruumiin- ja sielunkyvyn täydellinen käyttämisvalta palaa
-heille heti sikeän unen jälkeen.
-
-Samassa kun Tarzan avasi silmänsä, oli hän jalkeilla, keihäs käden
-lujassa puristuksessa valmiina torjumaan hyökkäystä. Hän oli taas
-Apinain Tarzan, herkkätuntoinen, valpas ja valmis.
-
-Kahdella leijonalla ei ole täsmälleen samoja ominaisuuksia, eikä sama
-leijona toimi poikkeuksetta yhtäläisesti samoissa oloissa. Lieneekö
-hämmästys, pelko tai varovaisuus vaikuttanut leijonaan, joka oli
-kyyryssä valmiina hyppäämään miehen kimppuun -- joka tapauksessa se ei
-toteuttanut alkuperäistä aiettaan; se ei hypännyt ensinkään miehen
-kimppuun, vaan sensijaan kääntyi ja hyppäsi takaisin kaislikkoon,
-Tarzanin noustessa ja asettuessa sitä vastaan.
-
-Apinamies kohautti leveitä hartioitaan ja katsahti ympärilleen
-nähdäkseen toverinsa. Werperiä ei ollut missään. Tarzan luuli ensin,
-että joku toinen leijona oli tarttunut häneen ja raahannut pois, mutta
-tutkittuaan maan pintaa hän huomasi pian, että belgialainen oli
-lähtenyt yksin tasangolle.
-
-Tarzan oli hetken aikaa ymmällä, mutta tuli pian siihen päätökseen,
-että Werper oli pelästynyt leijonan lähestymisestä ja pötkinyt
-kauhuissaan pakoon. Tarzanin huulilla näkyi pilkkahymy hänen
-ajatellessaan miehen tekoa -- jättää toveri vaaran hetkellä pulaan
-ollenkaan varoittamatta häntä. No, jos Werper oli sellainen olento, ei
-Tarzan halunnut enää nähdä miestä. Hän oli mennyt, ja mikäli asia
-riippui apinamiehestä, sai hän kylläkin pysyä poissa. -- Tarzan ei
-etsisi häntä.
-
-Noin sadan metrin päässä kasvoi suuri puu yksinään kaislaviidakon
-reunalla. Tarzan lähti sitä kohti, kiipesi siihen ja löytäessään siinä
-mukavan oksanhaarukan asettui lepäämään nukkuakseen yhtä mittaa aamuun
-asti.
-
-Ja aamun tullessa Tarzan nukkui edelleen kauan aikaa auringon noustua.
-Hänen ajatuksiaan, jotka taas olivat palanneet alkeelliselle asteelle,
-eivät askarruttaneet sen vakavammat velvollisuudet kuin ruuan
-hankkiminen ja hengen suojeleminen. Sentakia ei ole syytä herätä
-ennenkuin vaara uhkasi ja nälän kalvaminen kävi vaivaavaksi.
-Jälkimmäinen syy lopulta hänet herätti.
-
-Avatessaan silmänsä hän ojenteli jättiläislihaksiaan, haukotteli, nousi
-ja tuijotti ympärilleen kätköpaikastaan lehväverhon välissä. Apinain
-Tarzan katseli vieraan tavoin John Claytonin, Greystoken loordin,
-hävitettyjen niittyjen ja peltojen yli ja huomasi Busulin ja hänen
-urhojensa liikkuvat hahmot, kun he hommasivat aamuateriaansa ja
-valmistautuivat retkelle, jonka Busuli oli suunnitellut nähtyään
-kuolleen herransa tiluksia kohdanneen hävityksen ja onnettomuuden.
-
-Apinamies silmäili mustia uteliaasti. Hänen aivojensa syvyyksissä
-välkkyi häilyvä tietoisuus, että kaikki, mitä hän näki, oli tuttua,
-mutta hän ei kyennyt yhdistämään mihinkään erikoiseen menneisyyden
-tapaukseen niitä erilaisia elollisen ja elottoman elämän muotoja, jotka
-olivat joutuneet hänen näköpiiriinsä sen jälkeen kun hän oli päässyt
-Oparin onkaloiden pimeydestä.
-
-Hän muisti hämärästi erään synkän ja kauhistavan hahmon, karvaisen ja
-rajun. Epämääräinen hellyys valtasi hänen villit tunteensa, kun tämä
-haavekuva ponnisteli päästäkseen hänen tietoisuuteensa. Hänen mielensä
-oli palannut lapsuuden päiviin -- hän näki jättimäisen naarasapinan
-Kaalan kuvan, mutta tunsi sen vain puolittain. Hän näki toisiakin
-eriskummaisia, ihmisenkaltaisia hahmoja. Ne olivat Terkoz, Tublat,
-Kertshak, ja pienempi, lauhkeampi olento heidän mukanaan oli Nita,
-hänen lapsuusaikansa pieni leikkitoveri.
-
-Hitaasti, hyvin hitaasti hän tunsi uudelleen nämä menneisyyden näyt,
-kun ne nousivat hänen turtuneeseen muistiinsa. Ne saivat määrätyn
-muodon ja hahmon, mukautuen tarkasti hänen elämänsä eri vaiheisiin,
-joiden kanssa ne olivat olleet läheisessä yhteydessä. Hänen
-lapsuusaikansa apinain joukossa levittäytyi hitaana panoraamana hänen
-eteensä, ja kehittyessään se herätti hänessä äärettömän halun päästä
-poikuusajan karvaisten, matalaotsaisten petojen pariin.
-
-Hän katseli, kuinka mustat sammuttivat tulen ja lähtivät pois, mutta
-vaikka jokaisen kasvot olivat juuri äsken olleet hänelle yhtä tutut
-kuin omansakin, eivät ne nyt herättäneet hänessä mitään muistoja.
-
-Heidän mentyään hän laskeutui puusta ja alkoi etsiä ruokaansa.
-Tasangolla oli useita villejä märehtijälaumoja syömässä ruohoa. Hän
-hiipi varovasti erästä rykelmää kohti, jossa oli lihavia,
-sileänahkaisia seebroja. Ei tarvittu monimutkaista ajattelutoimintaa,
-kun hän teki laajan kierroksen päästäkseen tuulen alapuolelle
-saaliistaan -- hän toimi vaistomaisesti. Hän käytti hyväkseen kaikkia
-suojakeinoja ryömiessään nelinkontin ja usein vatsallaankin heitä
-kohti.
-
-Hänen tullessaan likelle laumaa söivät pulska nuori naaras ja lihava
-uros ruohoa lähimpänä häntä. Vaisto se taaskin sai hänet valitsemaan
-edellisen ateriakseen. Matala pensas kasvoi vain muutaman metrin päässä
-pahaa-aavistamattomista elukoista. Apinamies pääsi pujahtamaan sen
-suojaan. Hän puristi keihästä lujasti kädessään. Hän veti jalkansa
-varovasti alleen. Tehden yhden ainoan nopean liikkeen hän nousi ja
-viskasi raskaan aseen naaraan kylkeen. Eikä hän odotellut hyökkäyksensä
-vaikutusta, vaan hyppäsi kissan tavoin keihäänsä jälkeen,
-metsästysveitsi kädessään.
-
-Nuo kaksi eläintä seisoivat hetken liikkumattomina. Julman väkäsen
-tunkeutuminen kylkeen sai naaraan äkkiä kiljumaan tuskasta ja pelosta,
-ja sitten kumpikin kääntyi ja lähti juoksemaan päästäkseen turvaan.
-Mutta Apinain Tarzan kykeni muutaman metrin matkan pysymään niidenkin
-tasalla, ja tehdessään ensi harppauksensa naaras huomasi olevansa
-saavutettu: vieressä oli joku villi peto. Se kääntyi puremaan ja
-potkimaan vihollistaan. Sen toveri epäröi hetken, ikäänkuin
-syöksyäkseen avuksi, mutta katsahdus taaksepäin osoitti urokselle, että
-muu lauma pakeni kiireimmän kaupalla. Korskahtaen ja päätänsä pudistaen
-se käännähti ja kiiti pois.
-
-Tarttuen toisella kädellään saaliinsa lyhyeen harjaan Tarzan iski yhä
-uudestaan veitsensä eläimen suojattomaan rintaan. Tulos oli alusta
-alkaen ollut selvä. Naaras taisteli urhoollisesti, mutta ilman toivoa,
-ja pian se vaipui maahan sydän lävistettynä. Apinamies nosti jalkansa
-uhrin ruumiille ja kohotti manganien voittohuudon. Kaukana marssiva
-Busuli pysähtyi, kun hirveän kiljaisun heikko kaiku kantautui hänen
-korviinsa.
-
-"Suuret apinat", hän sanoi tovereilleen. "Siitä on pitkä aika, kun olen
-kuullut niistä wazirien maassa. Mikähän on voinut tuoda ne takaisin?"
-
-Tarzan tarttui saaliiseensa ja laahasi sen puoliksi kätköön pensaan
-taakse, joka oli salannut hänen oman lähestymisensä, ja kyyristyi
-siellä sen ääreen. Hän leikkasi aimo kappaleen sen reidestä ja alkoi
-sammuttaa nälkäänsä lämpimällä, vertavuotavalla lihalla.
-
-Seebran kimeiden huutojen houkuttelemina hiipi pian pari hyenaa
-näkyviin. Ne ravasivat muutaman metrin päähän lihaa ahmivasta
-apinamiehestä ja pysähtyivät. Tarzan katsahti niihin, paljasti
-hampaansa ja murisi. Hyenat vastasivat kohteliaisuuteen ja peräytyivät
-pari askelta. Ne eivät liikahtaneetkaan hyökätäkseen, vaan istuivat
-edelleen kunnioittavan välimatkan päässä, kunnes Tarzan oli lopettanut
-ateriansa. Leikattuaan muutamia lihaviipaleita eläimen ruumiista,
-viedäkseen ne mukanaan, käveli apinamies hitaasti joelle päin
-sammuttamaan janoaan. Hänen tiensä kulki suoraan hyenoita kohti, eikä
-hän muuttanut suuntaansa niiden takia.
-
-Hän harppoi suoraan murisevia eläimiä vastaan yhtä ylevän mahtavana
-kuin Numa-leijona. Hetken ne pysyivät paikallaan uhmaavina ja karvat
-pörrössä, mutta vain hetken, ja livahtivat sitten sivuun apinamiehen
-mennessä valtiaan tavoin niiden ohitse. Hetkeä myöhemmin ne raatelivat
-seebran jäännöksiä.
-
-Tarzan meni takaisin kaislikkoon ja sen läpi joelle. Puhvelilauma, joka
-pelästyi hänen tulostaan, nousi valmiina hyökkäämään tai pakenemaan.
-Suuri härkä kuopi maata ja mylvi kovasti, huomatessaan verestävillä
-silmillään tunkeilijan lähestymisen, mutta apinamies meni niiden editse
-ikäänkuin ei olisi tiennytkään niiden olemassaolosta. Härän mylvintä
-heikkeni matalaksi murinaksi, se kääntyi ja pyyhkäisi turvallaan lauman
-kärpäsiä pois kupeeltaan, katsoi viimeisen kerran apinamiestä ja alkoi
-jälleen syödä. Sen lukuisa perhe joko seurasi esimerkkiä tai tuijotti
-lempeäsilmäisen uteliaasti Tarzanin jälkeen, kunnes vastassa olevat
-kaislat peittivät hänet näkyvistä.
-
-Joella Tarzan joi kyllikseen ja kylpi. Päivän helteen ajaksi hän
-asettui makaamaan puun varjoon lähelle palaneiden aitojen mustuneita
-raunioita. Hänen silmänsä harhailivat tasangon poikki metsää kohti, ja
-hän tunsi mielessään melko kauan kaipausta päästä nauttimaan sen
-salaperäisten syvyyksien tarjoamista nautinnoista. Seuraavan auringon
-noustessa hän samosi aukean paikan ohitse ja meni metsään. Ei ollut
-ollenkaan kiirettä -- hänellä oli edessään loputon jono huomispäiviä,
-jolloin ei ollut muita tehtäviä kuin nälän ja janon sammuttaminen ja
-hetken oikkujen tyydyttäminen.
-
-Apinamiehen mieltä ei vaivannut menneisyyden kaipaus eivätkä
-tulevaisuudentoiveet. Hän saattoi maata heiluvalla oksalla pitkin
-pituuttaan, ojennellen jättiläisjäseniään ja hekumoida täydellisen
-ajatuksettomuuden suomassa siunatussa rauhassa. Mikään paha aavistus
-tai mielipaha ei tyrehdyttänyt hänen jänteittensä voimaa eikä riistänyt
-häneltä sielunrauhaa. Muistaen vain hämärästi jonkun toisenlaisen
-olemassaolon apinamies oli onnellinen. Loordi Greystoke oli lakannut
-olemasta.
-
-Tarzan virui monta tuntia heiluvalla lehvävuoteellaan, kunnes nälkä ja
-jano toi hänelle ajatuksen lähteä liikkeelle. Laiskasti ojentautuen hän
-pudottausi maahan ja lähti hitaasti jokea kohti. Riistapolku, jota
-pitkin hän eteni, oli pitkäaikaisesta käytännöstä tullut syväksi,
-kapeaksi uomaksi. Sen seinien yläpuolella oli kummallakin sivulla
-läpipääsemätöntä pensaikkoa ja taajassa kasvavia puita, ja niiden
-välissä yleni paksurunkoisia köynnöskasveja ja hennompia
-lehväköynnöksiä, jotka kietoutuivat toisiinsa ja yhtyivät kahdeksi
-tukevaksi elävien kasvien muuriksi. Tarzan oli melkein ehtinyt siihen
-kohtaan, jossa polku avautui aukealle joen rannalle, kun hän näki
-leijonaperheen lähestyvän polkua pitkin joelta päin. Apinamies laski
-eläimiä seitsemän, koiraan ja kaksi naarasta, kaikki täysikasvuisia, ja
-neljä nuorta leijonaa, jotka olivat yhtä suuria ja kauhistuttavia kuin
-vanhempansakin. Tarzan pysähtyi muristen, ja leijonat pysähtyivät myös;
-etunenässä asteleva suuri koiras paljasti torahampaansa ja päästi
-ilmoille varoituskarjunnan. Kädessään oli apinamiehellä raskas
-keihäänsä, mutta hänellä ei ollut aikomustakaan asettua tällaisine
-aseineen seitsemää leijonaa vastaan. Hän seisoi kuitenkin paikallaan
-muristen ja karjuen, ja leijonat tekivät samalla tavoin.
-
-Kaikki oli vain viidakossa tavattavaa teeskentelyä. Kumpikin koetti
-pelottaa toisen pois. Kumpikaan ei halunnut kääntyä ja väistyä, eikä
-kumpikaan tahtonut ensimmäisenä aloittaa taistelua. Leijonat olivat
-saaneet tarpeekseen ravintoa, joten nälän tuskat eivät niitä
-kannustaneet, ja mitä Tarzaniin tulee, nautti hän vain harvoin
-lihansyöjien lihaa. Mutta asia koski kunniaa ja arvoa; sentakia ei
-kumpikaan puoli halunnut peräytyä. Sitten seisottiin paikallaan
-toisiaan vastassa päästellen kaikenlaisia hirveitä kiljaisuja, samalla
-kun syydettiin toisilleen viidakon herjaussanoja. Vaikeata on sanoa
-kauanko tämä veretön kaksintaistelu olisi kestänyt; lopuksi olisi
-Tarzanin tosin ollut pakko väistyä ylivoiman tieltä.
-
-Mutta silloin tuli keskeytys, joka lopetti toimettomuuden ja se tuli
-Tarzanin takaa. Hän ja leijonat olivat pitäneet niin kovaa melua, ettei
-kummallakaan taholla kuultu muuta kuin omaa hullua räyhäämistä. Näin
-ollen Tarzan ei huomannut, kuinka muuan iso ruho vyöryi takaapäin häntä
-kohti, ennenkuin se oli melkein hänen kimpussaan. Silloin hän kääntyi
-ja näki Buton, sarvikuonon, hyökkäävän mielettömästi häntä vastaan,
-pienet porsaansilmät vihasta leimuten. Se oli jo niin likellä, että
-pakoonpääsy näytti mahdottomalta, mutta ajatus ja lihakset olivat niin
-täydellisesti sopusoinnussa tällä turmeltumattomalla alkuajan
-ihmisellä, että melkein samalla kun hänen aistimensa käsittivät
-uhkaavan vaaran, hän käännähti ja sinkosi keihäänsä Buton rintaan päin.
-Keihäs oli raskas ja rautakärkinen, ja sen olivat lennättäneet
-apinamiehen jättiläislihakset, kun sitä vastassa taas oli Buton ääretön
-paino ja myös nopean syöksyn voima. Menisi pitkä aika sen kertomiseen,
-mitä tapahtui hetkellä, jolloin Tarzan kääntyi vastustamaan
-pikavihaisen sarvikuonon hyökkäystä ja kuitenkin olisi nopeastikin
-toimivan silmän ollut vaikeata nähdä kaikkea. Kun keihäs sinkosi
-apinamiehen kädestä, katseli hän parhaillaan mahtavaa sarvea, joka oli
-alhaalla valmiina puskemaan häntä; niin likellä oli Buto. Keihäs
-tunkeutui sarvikuonon kaulaan siinä kohdassa, missä se yhtyi vasempaan
-lapaan, ja meni melkein kokonaan eläimen ruumiin läpi. Samalla hetkellä
-kun Tarzan viskasi sen, hypähti hän ylös ilmaan pudoten Buton selkään
-ja siten välttäen mahtavan sarven.
-
-Sitten Buto huomasi leijonat ja syöksyi hulluna niitä kohti, jolloin
-Apinain Tarzan hypähti ketterästi tiheiden köynnöskasvien joukkoon
-polun toiselle puolelle. Ensimmäinen leijona asettui Buton hyökkäystä
-vastaan ja lennähti raadeltuna ja kuolevana korkealle raivostuneen
-pedon selän yli. Sitten kuusi jäljellä olevaa leijonaa kävi sarvikuonon
-kimppuun repien ja raadellen sitä, samalla kun se lävisti niitä
-sarvillaan ja tallasi alleen. Tarzan katseli turvallisesti
-olopaikastaan mahtavaa taistelua hyvin tarkkaan, sillä sellaiset
-ottelut herättävät älykkäämpien viidakon asujamien mielenkiintoa ja
-merkitsevät heille samaa kuin kilpa-ajokenttä ja nyrkkeilylava,
-teatteri ja elokuvat meille. He näkevät niitä usein, mutta he nauttivat
-niistä aina, sillä kaksi ei ole koskaan täsmälleen samanlaista.
-
-Hetken ajan näytti Tarzanista siltä, että Buto-sarvikuono selviytyisi
-voittajana hurmeisesta taistelusta. Se oli jo nujertanut neljä
-seitsemästä leijonasta ja haavoittanut pahasti kolmea jäljelläolevaa,
-kun se taistelun hetkeksi hiljetessä vaipui veltosti polvilleen ja
-kierähti kyljelleen. Tarzanin keihäs oli tehnyt tehtävänsä. Ihmisen
-tekemä ase oli tappanut valtavan eläimen, joka helposti olisi kestänyt
-vaikka seitsemänkymmenen ison leijonan hyökkäyksen. Tarzanin
-keihäs näet oli lävistänyt suuret keuhkot, ja Buto, joka oli jo
-voittamaisillaan, sortui sisäiseen verenvuotoon.
-
-Sitten Tarzan laskeutui alas turvapaikastaan, ja kun haavoittuneet
-leijonat muristen vetäytyivät pois, kiskoi apinamies keihäänsä Buton
-ruumiista, leikkasi raadosta itselleen lihankappaleen ja hävisi
-viidakkoon. Välikohtaus oli päättynyt. Se oli ollut kaikki päivätyötä
--- sellaista, mistä te ja minä puhuisimme koko elämämme ajan, mutta
-Tarzan unohti sen mielestään samalla hetkellä, kun näyttämö katosi
-hänen näkyvistään.
-
-
-
-
-KAHDESTOISTA LUKU
-
-La tahtoo kostaa
-
-
-Heilutellen itseään puusta puuhun laajassa ympyrässä viidakon läpi tuli
-apinamies joelle toisessa paikassa, joi ja lähti taas puihin. Ja kun
-hän metsästeli, kokonaan unohtaen menneisyyden ja välittämättä
-tulevaisuudesta, vaelsi kolkko ja kauhistava karavaani häntä etsien
-pimeiden viidakkojen ja avoimien puistomaisten paikkojen halki ja
-laajojen niittyjen poikki, joilla lukemattomia salaperäisiä maanosan
-ruohonsyöjiä kävi laitumella. Karavaanissa oli viisikymmentä hirveätä
-miestä, joilla oli karvaiset ruumiit ja kyhmyiset, väärät raajat.
-Heillä oli aseinaan veitsiä ja suuria ryhmysauvoja, ja heidän
-etunenässään samosi melkein alaston, verrattoman kaunis nainen. Hän oli
-Oparin La, liekehtivän jumalan ylipapitar, ja hänen kanssaan oli
-viisikymmentä kauheata pappia etsimässä pyhän uhriveitsen anastajaa.
-
-Ylipapitar oli suunniltaan vihasta, ja hänen sydämensä kiehui kiukkua
-Apinain Tarzania kohtaan. Halveksitun naisen raivo lisäsi monin verroin
-uskonnollisen yltiöpään kiihkoa, jonka alttari oli häväisty. La oli
-kahdesti tarjonnut sydämensä jumalaiselle apinamiehelle ja kahdesti
-saanut torjuvan vastauksen. La tiesi olevansa kaunis -- ja hän oli
-kaunis, hän oli ruumiillisesti täydellinen olento, ei ainoastaan
-esihistoriallisen Atlantiksen mittapuun, vaan myöskin nykyisten aikojen
-käsityksen mukaan. Ennen Tarzanin ensi tuloa Opariin ei La ollut
-milloinkaan nähnyt muita miehiä kuin oman heimonsa eriskummaisia,
-käpristyneitä rumilaita. Jollei kohtalo toisi muita miehiä Opariin,
-täytyisi hänen ennemmin tai myöhemmin mennä naimisiin jonkun sellaisen
-kanssa, ettei ylipapitarten sarjassa tulisi keskeytystä.
-
-Tarzanin tulo oli herättänyt Lan rinnassa villin toivon, että vanhan
-ennustuksen toteutuminen oli vihdoinkin likellä. Mutta vielä
-voimakkaammin se oli herättänyt rakkauden kuuman liekin sydämessä, joka
-muutoin ei olisi milloinkaan tiennyt tämän kaikki kuluttavan intohimon
-merkitystä, sillä Lan kaltainen ihmeellinen olento ei olisi milloinkaan
-tuntenut rakkautta ketään Oparin vastenmielistä pappia kohtaan. Tapa,
-velvollisuus ja uskonnollinen into olisivat ehkä pakottaneet sellaiseen
-liittoon, mutta Lan puolelta ei siinä olisi ollut rakkautta. Hän oli
-kasvanut nuoreksi naiseksi kylmänä ja sydämettömänä olentona, tuhansien
-muiden kylmien, sydämettömien, kauniiden naisten tyttärenä, jotka eivät
-olleet milloinkaan tunteneet rakkautta. Ja niin ollen rakkaus
-tullessaan hänen luokseen päästi valloilleen tuhansien sukupolvien
-kaikki tukahdutetut intohimot, muuttaen Lan sykkiväksi, väräjäväksi
-kiihkon tulivuoreksi, ja kun kiihko ei saanut tyydytystä, muuttui tämä
-rakkauden, lempeyden ja uhrautuvaisuuden suuri voima oman tulisuuden
-takia vihan ja koston virikkeeksi.
-
-Näiden asianhaarain mukaisessa mielentilassa La johti rupattavaa
-joukkoaan, saadakseen takaisin korkean virkansa pyhän tunnusmerkin ja
-kostaakseen kärsimiensä vääryyksien alkuunpanijalle. Werperiä hän
-ajatteli vain vähän. Se seikka, että veitsi oli ollut hänen kädessään,
-kun se Oparista vietiin, ei herättänyt kostonajatuksia häntä vastaan.
-Tietystikin hänet surmattaisiin, jos saataisiin kiinni, mutta hänen
-kuolemansa ei tuottaisi nautintoa, -- silloin vasta odotti La
-tuntevansa nautintoa, kun näkisi Tarzanin kuolontuskat. Apinamiestä
-kidutettaisiin. Hänen kuolemansa tulisi olemaan hidas ja kauhistava.
-Hänen rangaistuksensa tulisi hänen suunnattoman rikoksensa veroiseksi.
-Hän oli riistänyt pyhän veitsen, hän oli saastaisilla käsillään
-koskenut liekehtivän jumalattaren ylipapittareen, hän oli häpäissyt
-alttarin ja temppelin. Näistä syistä hänen täytyisi kuolla. Mutta hän
-oli myöskin halveksinut Lan, naisen, rakkautta, ja sen takia hän
-kuolisi kauhealla tavalla, suuren tuskan kouristuksissa.
-
-Lan ja hänen pappiensa eteneminen ei käynyt ilman seikkailuja. He
-olivat tottumattomia viidakon teihin, koska vain harvoin kukaan
-uskaltausi Oparin sortuvien muurien ulkopuolelle. Mutta heidän
-monilukuisuutensa suojeli heitä, ja niin he pääsivät vaurioitta kauas
-pitkin Tarzanin ja Werperin kulkemaa tietä. Heitä seurasi kolme suurta
-apinaa, ja näiden tehtäväksi oli jätetty saaliin jälkien seuraaminen,
-mihin oparilaisten aistimet eivät ollenkaan pystyneet. La oli kaiken
-johdossa. Hän huolehti marssijärjestyksestä, hän valitsi leiripaikat,
-hän määräsi, milloin pysähdyttiin ja milloin taas lähdettiin
-liikkeelle, ja vaikka hän oli kokematon sellaisissa asioissa, oli hänen
-synnynnäinen älynsä niin paljon kehittyneempi kuin miesten tai apinain,
-että hän toimi paremmin kuin he olisivat voineet.
-
-Lisäksi hän oli ankara päällikkö, sillä hän katseli inhoten ja
-halveksien niitä epämuodostuneita olentoja, joiden keskelle julma
-kohtalo oli hänet viskannut, ja purki heitä kohtaan tyytymättömyyttään
-ja hylätyn rakkautensa katkeruutta. Hän velvoitti heidät rakentamaan
-joka yöksi itseään varten vahvan suojaavan majan ja pitämään sen
-edustalla suurta tulta vireillä iltahämärästä aamun koittoon. Kun hän
-oli väsynyt kävelemään, oli heidän pakko kantaa häntä häthätää
-sommitellussa kantotuolissa, eikä kukaan olisi uskaltanut epäillä hänen
-oikeuttaan tai valtaansa vaatia sellaisia palveluksia. Itse asiassa
-papit eivät epäilleetkään sitä. Heistä hän oli jumalatar, ja jokainen
-rakasti häntä ja jokainen toivoi tulevansa valituksi hänen
-puolisokseen, joten he raatoivat orjan tavoin hänen hyväkseen ja
-sietivät napisematta hänen tyytymättömyytensä kirveleviä ruoskaniskuja
-ja hänen tavallista ylpeän halveksivaa käyttäytymistään.
-
-He marssivat monta päivää apinain seuratessa polkua helposti ja
-kulkiessaan jonkun matkaa pääjoukon edellä, varoittaakseen jäljessä
-tulevia mahdollisesti uhkaavasta vaarasta. Kerran keskipäivällä
-pysähdyttäessä, kun kaikki makasivat leväten väsyttävän marssin
-jälkeen, nousi muuan apina äkkiä ja haisteli tuulta. Hän kehotti
-matalalla kurkkuäänellä toisia olemaan hiljaa, ja hetkeä myöhemmin hän
-heilahti rauhallisesti puusta toiseen, edeten päin tuulta viidakkoon.
-La ja papit kokoontuivat ääneti, hirveät pikkumiehet sormeilivat
-veitsiään ja ryhmysauvojaan ja odottivat karvaisen ihmisapinan tuloa.
-
-Heidän ei tarvinnutkaan odottaa kauan, ennenkuin näkivät hänen
-sukeltautuvan lehväisestä tiheiköstä ja lähestyvän heitä. Hän tuli
-suoraan Lata kohti ja puhutteli häntä suurten apinain kielellä, joka
-oli myöskin rappeutuneen Oparin kielenä.
-
-"Suuri tarmangani nukkuu tuolla", hän sanoi, osoittaen siihen suuntaan,
-josta juuri oli tullut. "Tule, niin voimme tappaa hänet."
-
-"Älkää tappako häntä", käski La kylmäkiskoisesti. "Tuokaa suuri
-tarmangani minulle elävänä ja vahingoittumattomana. Kosto on Lan.
-Menkää, mutta älkää pitäkö melua!" Ja hän heilautti käsiään
-osoittaakseen tarkoittavansa käskyllään kaikkia seuralaisiaan.
-
-Kaamea joukko hiipi varovasti viidakon läpi suuren apinan jäljessä,
-kunnes hän lopulta pysähdytti heidät kohottamalla kätensä ja osoitti
-eteensä ylöspäin. Siellä he näkivät apinamiehen jättiläishahmon
-pitkällään matalalla oksalla, ja unessakin toinen käsi piti kiinni
-tukevasta oksasta, ja vahva, ruskea jalka oli ojennettuna toisen yli.
-Apinain Tarzan makasi rauhassa, nukkuen raskaasti vatsa täysinäisenä ja
-uneksien Numasta, leijonasta ja Hortasta, metsäkarjusta, ja muista
-viidakon eläjistä. Apinamiehen uinuvia aisteja ei häirinnyt mikään
-vaaran ilmoitus -- hän ei nähnyt kyyristeleviä, karvaisia hahmoja
-alapuolellaan maassa eikä kolmea apinaa, jotka rauhallisesti
-heilahtelivat hänen viereiseensä puuhun.
-
-Ensimmäinen Tarzanin saama vaaranilmoitus johtui kolmen ruumiin
-töytäyksestä, kun kolme apinaa hyökkäsi hänen päälleen ja viskasi hänet
-maahan, jonne hän putosi puoliksi typertyneenä heidän painavien
-ruumiittensa alle. Hänen kimppuunsa kävi heti paikalla viisikymmentä
-karvaista miestä tai oikeastaan niin monta heistä kuin saattoi päästä
-häneen käsiksi. Apinamies tuli silmänräpäyksessä ryöppyävän, huitovan
-ja purevan kauhunkurimuksen keskipisteeksi. Hän taisteli
-sankarillisesti, mutta ylivoima oli liian suuri. Vastustajat
-lannistivat hänet vähitellen, vaikka heidän joukossaan oli tuskin
-yhtäkään, joka ei olisi tuntenut hänen mahtavien nyrkkiensä painoa tai
-saanut jälkiä hänen raatelevista hampaistaan.
-
-
-
-
-KOLMASTOISTA LUKU
-
-Kidutukseen ja kuolemaan tuomittuna
-
-
-La oli seurannut joukkiotaan ja nähdessään heidän kynsivän ja purevan
-Tarzania korotti äänensä, varoittaen heitä tappamasta häntä. Hän näki,
-että apinamies uupui ja että ylivoima pian voittaisi hänet, eikä hänen
-tarvinnutkaan odottaa kauan, ennenkuin viidakon mahtava asukas makasi
-avuttomana ja sidottuna hänen jalkojensa juuressa.
-
-"Tuokaa hänet siihen paikkaan, johon pysähdyimme", komensi hän, ja he
-kantoivat Tarzanin takaisin pienelle aukeamalle ja sysäsivät hänet
-erään puun alle.
-
-"Rakentakaa minulle maja", määräsi La. "Pysähdymme yöksi tähän, ja
-huomenna La uhraa liekehtivän jumalan kasvojen edessä tämän
-temppelinhäpäisijän sydämen. Missä on pyhä veitsi? Kuka otti sen
-häneltä?"
-
-Mutta kukaan ei ollut nähnyt sitä, ja jokainen vakuutti varmasti, ettei
-Tarzanilla ollut uhriasetta, kun he saivat hänet kiinni. Apinamies
-katseli uhkaavia olentoja ympärillään ja äännähti halveksivasti. Hän
-katseli naiseen ja hymyili. Hän ei pelännyt kuoleman edessä.
-
-"Missä on veitsi?" kysyi La häneltä.
-
-"En tiedä", vastasi Tarzan. "Mies otti sen mukaansa hiipiessään yöllä
-pois. Koska niin suuresti haluat sen palauttamista, hakisin minä miehen
-ja toisin veitsen takaisin, jollet pitäisi minua vankina, mutta nyt kun
-minun täytyy kuolla, en voi tehdä sitä. Miksi te muuten haluatte juuri
-sitä veistä? Voittehan tehdä toisen. Seurasitteko koko matkan vain
-veitsen takia? Antakaa minun mennä hakemaan se mies, niin tuon veitsen
-teille."
-
-La naurahti katkerasti; sillä hän tiesi sydämessään, että Tarzanilla
-oli vastattavanaan suurempikin synti kuin Oparin pyhän uhriveitsen
-varastaminen. Mutta kun hän katseli apinamiestä, joka makasi avuttomana
-ja sidottuna hänen edessään, nousivat kyyneleet hänen silmiinsä, niin
-että hänen oli käännyttävä toisaalle salatakseen ne. Mutta hän pysyi
-järkkymättömänä päätöksessään antaa Tarzanin maksaa kauhealla
-kärsimisellä ja lopuksi kuolemalla sen, että oli uskaltanut halveksia
-Lan rakkautta.
-
-Kun maja oli valmis, siirrätti La Tarzanin sinne. "Kidutan häntä koko
-yön", mumisi hän papeilleen, "ja heti päivän sarastaessa te voitte
-valmistaa liekehtivän alttarin, jolla hänen sydämensä uhrataan
-liekehtivälle jumalalle. Kootkaa pihkaisia puita, latokaa ne Oparin
-alttarin muotoiseksi ja kokoiseksi kasaksi keskelle aukeamaa, jotta
-liekehtivä jumala katsoisi työmme ja mielistyisi siihen."
-
-Lopun päivää Oparin papit puuhasivat alttarin pystyttämisessä keskelle
-aukeamaa ja lauloivat salaperäisiä hymnejä sen kadonneen mantereen
-kielellä, joka nyt on Atlantin pohjalla. He eivät tienneet lausumiensa
-sanojen merkitystä, vaan kertasivat samoja juhlamenoja, joita opettaja
-oli neuvonut oppilailleen siitä ammoin menneestä ajasta lähtien,
-jolloin Piltdownin miehen esi-isät vielä heiluivat häntänsä varassa
-niissä kosteissa viidakoissa, joista sittemmin tuli nykyinen Englanti.
-
-Ja majan suojassa La asteli sinne tänne lujamielisen apinamiehen
-vieressä. Tarzan oli kohtaloonsa alistunut. Hänen yllään väikkyvän
-kuolemantuomion kolkosta pimeydestä ei näkynyt yhtään toivon sädettä.
-Hän tiesi, etteivät hänen jättiläislihaksensa voisi katkaista niitä
-monia köysiä, jotka sitoivat hänen ranteensa ja nilkkansa, sillä hän
-oli usein, mutta turhaan tehnyt ponnistuksia vapautuakseen. Hänellä ei
-ollut avun toivoa ulkoapäin, ja leirissä hänen ympärillään oli vain
-vihollisia, mutta hän hymyili kuitenkin ylipapittarelle, kun tämä
-asteli hermostuneesti edestakaisin pitkin telttaa.
-
-Ja La? Hän hypisteli veistään ja katseli vankiaan. Hän tuijotti
-vihaisena apinamieheen ja mumisi jotakin, mutta ei iskenyt. -- Tänä
-yönä! -- hän ajatteli. -- Tänä yönä, kun on pimeä, kidutan häntä. --
-Hän katseli Tarzanin uljasta, jumalaista vartaloa ja hänen kauniita
-hymyileviä kasvojaan ja sitten taas paadutti sydämensä ajattelemalla
-halveksittua rakkauttaan ja muistelemalla uskontoa, joka tuomitsi
-kuolemaan pyhimmän paikan saastuttaneen uskottoman, hänet, joka oli
-Oparin veritahraiselta alttarilta vienyt liekehtivälle jumalalle aiotun
-uhrin -- eikä vain kerran, vaan kolmasti. Kolme kertaa oli Tarzan
-pettänyt hänen isiensä jumalaa. Tätä ajatellessaan La pysähtyi ja
-polvistui uhrinsa viereen. Tytön kädessä oli terävä veitsi. Hän pani
-sen kärjen apinamiehen kylkeä vasten ja painoi kahvasta, mutta Tarzan
-vain hymyili ja nytkäytti hartioitaan.
-
-Kuinka kaunis hän olikaan! La kumartui hänen ylitseen katsoen häntä
-silmiin. Kuinka komea oli hänen ulkomuotonsa! La vertasi häntä niihin
-kyhmyisiin ja käpristyneisiin miehiin, joiden joukosta hänen tuli
-valita puolisonsa, ja värisi sitä ajatellessaan. Tuli hämärä ja hämärän
-jälkeen yö. Suuri tuli leimusi leirissä pienen okaisen boman
-sisäpuolella. Sen liekit heijastuivat aukeaman keskelle pystytettyä
-uutta alttaria vasten ja toivat liekehtivän jumalan ylipapittaren
-mieleen kuvan siitä, mitä tapahtuisi, kun päivä taas sarastaisi. Hän
-näki tämän moitteettoman jättiläishahmon vääntelehtivän palavan rovion
-liekeissä. Hän näki noiden hymyilevien huulien palaneina ja mustuneina
-jättävän vahvat, valkeat hampaat paljaiksi. Hän näki, kuinka Tarzanin
-kaunismuotoisen pään ympärillä mustat hiuskiehkurat käpertyen katosivat
-tulikielekkeisiin. Tällaisia ja monia muita kauheita kuvia hän näki
-seisoessaan silmät suljettuina ja kädet nyrkissä vihaamansa miehen
-vieressä -- mutta voi! vihaako Oparin La tunsi?
-
-Viidakkoyön pimeys oli laskeutunut leirin yli; sitä lievitti vain sen
-tulen oikukkaat leimahdukset, jota pidettiin vireillä ihmissyöjäpetojen
-torjumiseksi. Tarzan makasi rauhallisesti kahleissaan. Häntä vaivasi
-jano ja kipu, jota tuottivat ranteiden ja nilkkojen ympäri tiukkaan
-kiedotut nuorat -- ne tunkeutuivat lihaan -- mutta hän ei valittanut.
-Tarzan oli viidakon eläin; hänellä oli eläimen järkähtämättömyys ja
-ihmisen ymmärrys. Hän tiesi, että hänen kohtalonsa oli päätetty --
-etteivät rukoukset lieventäisi hänen loppunsa katkeruutta. Hän ei siis
-tuhlannut sanoja pyytelyihin, vaan odotti valittamatta, ollen täysin
-varma, etteivät hänen kärsimyksensä kestäisi ikuisesti.
-
-La kumartui pimeässä taas hänen puoleensa. Tytön kädessä oli terävä
-veitsi, ja hän oli päättänyt aloittaa kiduttamisen pitemmittä
-viivytyksittä. Veitsi oli painettuna Tarzanin kylkeä vasten, ja heidän
-kasvonsa olivat ihan vastatusten, kun äkillinen tulenliekki, jonka
-nostattivat rovioon heitetyt uudet oksat, valaisi majan sisustan. La
-näki juuri huuliensa alla metsänjumalan kauniit piirteet, ja hänen
-naisensydämeensä tulvi kaikki se suuri rakkaus, jota oli tuntenut
-Tarzania kohtaan jo ensi näkemältä, ja kaikki niinä vuosina kertynyt
-intohimo, jolloin hän oli uneksinut tästä miehestä.
-
-Ylipapitar La kumartui tikari kädessä sen avuttoman olennon yli, joka
-oli uskaltanut häväistä hänen jumalansa pyhättöä. Nyt ei uhria
-kidutettaisi -- kuoleman piti tavata hänet viivyttämättä.
-Kaikkivaltiaan jumalan katse ei saisi enää tahrautua temppelin
-saastuttajan näkemisestä. Yksi ainoa isku raskaalla veitsellä, niin
-ruumis oli valmis viskattavaksi ulkopuolella leimuavalle roviolle.
-Veistä pitelevä käsi jäykistyi jo, ollen valmiina iskemään, ja sitten
-La, nainen, heikkona vaipui rakastamansa miehen päälle.
-
-Hänen kätensä silittelivät mykästi hyväillen Tarzanin alastonta ihoa,
-hän peitti miehen otsan, silmät, huulet kuumilla suuteloilla, vieläpä
-tahtoi koko ruumillaan suojata häntä siltä hirveältä kohtalolta, jonka
-itse oli määrännyt, ja rukoili Tarzanilta vapisevalla, valittavalla
-äänellä rakkautta. Tuntikausia piti intohimon huuma liekehtivän jumalan
-kiihtynyttä palvelijatarta vallassaan, kunnes uni lopulta uuvutti hänet
-ja hän vaipui tiedottomana sen miehen viereen, jolle oli vannonut
-kidutusta ja kuolemaa. Ja Tarzan nukkui rauhallisesti Lan syleilyssä,
-vaivaamatta itseään tulevaisuuden ajatuksilla.
-
-Päivän ensi sarastuksessa havahdutti Oparin pappien laulu Tarzanin
-hereille. Sävel, joka oli alkanut matalana ja hillittynä, kohosi pian
-raakalaista verenhimoa kuvastavaksi. La liikahti. Hänen kaunis
-käsivartensa puristi Tarzania kiinteämmin -- hymy erotti hänen huulensa
-toisistaan, ja sitten hän heräsi. Hymy hävisi hitaasti, ja hänen
-silmänsä laajenivat kauhusta, kun kuolinlaulun merkitys selveni
-hänelle.
-
-"Rakasta minua, Tarzan!" hän huudahti. "Rakasta minua, niin pelastut."
-
-Tarzanille tuottivat siteet tuskia, joihin liittyi verenkierron
-pitkällisestä tukkeutumisesta johtunut kiduttava puudutus. Hän käänsi
-vihaisesti muristen selkänsä naiselle. Siinä oli vastaus! Ylipapitar
-hypähti pystyyn. Kuuma häpeän puna lehahti hänen poskilleen, ja sitten
-hän kävi kalmankalpeaksi ja astui majan ovelle.
-
-"Tulkaa liekehtivän jumalan papit", hän huudahti, "ja valmistakaa
-uhri".
-
-Käpertyneet olennot lähestyivät ja astuivat majaan. He kävivät kiinni
-Tarzaniin ja veivät hänet pois, laulaessaan pitäen tahtia, huojumalla
-köyryisillä ruumiillaan sinne tänne verta ja kuolemaa ennustavan
-laulunsa rytmin mukaan. Heidän takanaan tuli La, niinikään heiluen,
-mutta ei kuitenkaan laulun tahdissa. Ylipapittaren kasvot olivat
-valkeat ja väsyneet -- palkitsemattoman rakkauden ja tulevien hetkien
-luoman kauhun takia. Mutta La oli päätöksessään järkkymätön. Uskottoman
-tuli kuolla! Hänen rakkautensa halveksija saisi tulisella alttarilla
-kärsiä rangaistuksensa. Hän näki ylipapin, jonka kanssa totuttu tapa
-liittäisi hänet yhteen, lähestyvän leimuavine soihtuineen --
-köyristyneenä, koukkuisena, epämuodostuneena, surkastuneena,
-iljettävänä -- ja seisahtuvan odottamaan hänen käskyään, heittääkseen
-soihtunsa uhriroviota ympäröiviin risuihin. Papin karvaiset,
-eläimelliset kasvot olivat vääntyneet ennakolta iloa osoittavaksi
-irvistykseksi -- suu oli auki, ja sieltä näkyivät keltaiset hampaat.
-
-La lähestyi veitsi koholla. Hänen kasvonsa olivat kääntyneet nousevaa
-aurinkoa kohti, ja hänen huulillaan oli hänen kansansa hehkuvalle
-jumalalle kohdistettu rukous. Ylipappi katsoi kysyvästi häneen päin --
-soihtu paloi ihan hänen kätensä kohdalla, ja risut olivat viettelevän
-likellä. Tarzan sulki silmänsä ja odotti loppua. Hän tiesi joutuvansa
-kärsimään, sillä hän muisti heikosti aikaisempia uhritoimituksia. Hän
-tiesi saavansa kärsiä ja kuolevansa, mutta ei kauhistunut. Kuolema ei
-ole suuri seikkailu viidakon kasvateille, jotka koko elämänsä ajan
-päivisin vaeltavat tämän kolkon haamun rinnalla ja yöksi laskeutuvat
-sen viereen nukkumaan. Epätietoista on, ajatteliko apinamies edes, mitä
-tulisi kuoleman jälkeen. Joka tapauksessa, kun hänen loppunsa lähestyi,
-hänen mieltään askarruttivat ne sievät piikivet, jotka hän oli
-kadottanut. Mutta hän havaitsi silti kaikki, mitä tapahtui hänen
-ympärillään.
-
-Hän tunsi Lan kumartuvan ylitseen ja avasi silmänsä. Hän näki tytön
-valkeat, uupuneet kasvot ja näki kyynelten sokaisevan hänen silmänsä.
-"Tarzan, minun Tarzanini!" valitti La; "sano minulle, että rakastat
-minua -- että palaat kanssani Opariin -- niin saat elää. Kansani
-vihastakin huolimatta minä pelastan sinut. Annan sinulle tämän
-viimeisen mahdollisuuden. Mikä on vastauksesi?"
-
-Viime hetkessä oli hänessä nainen voittanut julman uskonnon
-ylipapittaren. Hän näki alttarilla ainoan olennon, mikä milloinkaan oli
-sytyttänyt rakkauden liekin hänen neitseellisessä rinnassaan; hän näki,
-kuinka eläimellisen näköinen kiihkoilija, joka jonakin päivänä tulisi
-hänen puolisokseen, ellei hän löytäisi miellyttävämpää, seisoi palava
-soihtu valmiina sytyttämään rovion. Mutta jos Tarzanin lopullinen
-vastaus ei tyydyttäisi häntä, käskisi hän sytyttää tulen huolimatta
-kaikesta mielettömästä intohimosta apinamiestä kohtaan. Hän kumartui
-Tarzanin yli povensa aaltoillessa. "Kyllä vai ei?" kuiskasi hän.
-
-Kaukaa läpi viidakon kuului heikosti ääni, joka äkkiä sytytti toivon
-valon Tarzanin silmiin. Hän korotti äänensä päästäen kaamean kiljaisun,
-joka sai Lan astumaan pari askelta taaksepäin. Kärsimätön pappi murisi
-ja vaihtoi soihtua kädestä toiseen, lähentäen sitä sytykkeisiin rovion
-juurella.
-
-"Vastauksesi!" vaati La. "Mikä on vastauksesi Oparin Lan rakkauteen?"
-
-Tarzanin mielenkiintoa herättänyt ääni tuli lähemmäksi, ja nyt muutkin
-kuulivat sen -- se oli norsun kimeätä toitotusta. Kun La katsoi silmät
-suurina Tarzaniin, saadakseen selville, oliko hänen kohtalonaan onni
-vai sydämen murtuminen, näki hän jännittyneen ilmeen varjostavan
-apinamiehen piirteitä. Nyt vasta hän ymmärsi Tarzanin kimeän kiljaisun
-tarkoituksen -- apinamies oli kutsunut Tantor-norsun avukseen! Lan
-silmäkulmat vetäytyivät kokoon, ja hän tuijotti vankiaan villisti.
-"Sinä hylkäät Lan!" huudahti hän. "Sitten kuole! Soihtu!" komensi hän
-kääntyen pappiin päin.
-
-Tarzan katsoi hänen kasvoihinsa. "Tantor on tulossa", hän sanoi.
-"Luulin, että hän tulisi avukseni, mutta nyt tiedän hänen äänestään,
-että hän tappaa minut ja sinut ja kaikki, jotka joutuvat hänen tielleen,
-ja hakee viekkaana kuin Shita-pantteri ne, jotka tahtovat piiloutua
-häneltä, sillä Tantor on rakkaudesta hulluna!"
-
-La tiesi liiankin hyvin, kuinka mielettömän raivoisa riehaantunut
-koirasnorsu on. Hän tiesi, ettei Tarzan ollut liioitellut. Hän tiesi,
-että suuren eläimen viekkaissa, julmissa aivoissa asustava pahahenki
-sai sen samoamaan sinne tänne ja ajamaan takaa metsien läpi niitä,
-jotka välttivät sen ensi hyökkäyksen. Myös oli mahdollista, että eläin
-jatkaisi matkaansa palaamatta tännepäin -- kukaan ei voinut arvata
-kuinka kävisi.
-
-"En voi rakastaa sinua, La", sanoi Tarzan matalalla äänellä. "En tiedä
-miksi, sillä sinä olet hyvin kaunis. En voisi lähteä takaisin ja asua
-Oparissa -- minä, jolla on koko laaja viidakko alueenani. En voi
-rakastaa sinua, mutta en voi nähdä sinun kuolevan hullun Tantorin
-torahampaiden lävistämänä. Katkaise siteeni, ennenkuin on liian
-myöhäistä. Hän on jo melkein kimpussamme. Katkaise ne, niin voin vielä
-pelastaa sinut."
-
-Rovion eräästä kulmasta nousi pieni kiemurteleva savupatsas -- liekit
-leimahtivat räiskyen ylöspäin. La seisoi paikallaan kauniin, epätoivoa
-kuvastavan patsaan kaltaisena, tuijottaen Tarzaniin ja leviäviin
-liekkeihin. Hetken kuluttua liekit ulottuisivat apinamieheen. Tiheästä
-metsästä kuului katkeilevien oksien ja murtuvien puunrunkojen ryskinää
--- Tantor, viidakon suunnaton tuhooja, oli tulossa heitä kohti. Papit
-alkoivat käydä levottomiksi. He loivat pelokkaita silmäyksiä sille
-suunnalle, josta norsu lähestyi, ja sitten taas ylipapittareen.
-
-"Paetkaa!" komensi hän heitä, kumartui sitten ja katkaisi vangin käsiä
-ja jalkoja kahlehtivat siteet. Vain silmänräpäys, ja Tarzan oli maassa.
-Papit kiljuivat raivoissaan ja pettymyksessään. Se, jolla oli soihtu,
-astui uhkaavasti askeleen ylipapitarta ja apinamiestä kohti. "Petturi!"
-hän kiljaisi naiselle. "Tämän palkaksi saat sinäkin kuolla!" Nostaen
-ryhmysauvansa hän hyökkäsi ylipapitarta kohti, mutta Tarzan ehti ennen
-häntä. Syöksyen papin kimppuun apinamies tarttui kohotettuun aseeseen
-ja väänsi sen hurjistuneen kiihkoilijan käsistä, ja sitten pappi kävi
-kiinni häneen kynsin hampain. Kaapaten paksun, kyhmyisen ruhon
-mahtaviin käsiinsä Tarzan kohotti papin korkealle päänsä yli ja
-sinkautti hänet tovereitaan kohti, jotka nyt olivat kokoontuneet
-yhteen, ollen valmiina heittäytymään entisen vankinsa kimppuun. La
-seisoi ylpeästi veitsi valmiina apinamiehen takana. Hänen kauniilla
-kasvoillaan ei ollut pienintäkään pelon merkkiä -- vain ylpeä
-halveksiminen pappeja kohtaan ja sen miehen ihailu, jota hän rakasti
-niin toivottomasti, täytti hänen ajatuksensa.
-
-Äkkiä syöksyi tälle näyttämölle hullu koirasnorsu -- suunnattoman suuri
-torahampainen otus, jonka pienissä silmissä leimusi mieletön raivo.
-Papit seisoivat hetken ajan kauhun lamauttamina, mutta Tarzan kääntyi
-ja sulkien Lan syliinsä kiiruhti lähintä puuta kohti. Tantor hyökkäsi
-häntä vastaan, päästellen kimeitä toitotuksia. La kietoi kummankin
-valkoisen käsivartensa apinamiehen kaulan ympäri. Hän tunsi Tarzanin
-hyppäävän ilmaan ja ihmetteli hänen voimaansa ja ketteryyttään, kun hän
-näin kuormitettuna heilahti reippaasti suuren puun alimmille oksille ja
-kantoi hänet nopeasti ylöspäin paksunahkaisen vihollisen taipuisan
-kärsän ulottuvilta.
-
-Joutuen hetkeksi ymmälle saaliinsa menettämisestä valtava norsu kääntyi
-ja hyökkäsi onnettomia pappeja kohti, jotka nyt olivat kauhuissaan
-hajaantuneet eri suunnille. Lähimmän se lävisti ja heitti korkealle
-puun oksien joukkoon. Erään se kietoi kärsäänsä, paiskasi jykevää
-puunrunkoa vasten ja päästi sitten uhrinsa raadeltuna möhkäleenä
-maahan, toitottaen hyökätäkseen toisen kimppuun. Kaksi se tallasi
-suunnattomien jalkojensa alle, ja siihen mennessä olivat muut kadonneet
-viidakkoon. Nyt Tantor kohdisti taas huomionsa Tarzaniin, sillä
-mielihalun muuttuminen päinvastaiseksi tunteeksi on muuan hulluuden
-merkki -- se, jota eläin tavallisessa tilassa rakastaa, muuttuu
-mielipuoleksi tulleelle vihan kohteeksi. Viidakon kirjoittamattomissa
-aikakirjoissa on käynyt sananlaskuksi se kiintymys, joka oli vallinnut
-apinamiehen ja Tantorin heimon välillä. Ei mikään norsu olisi koko
-viidakossa tehnyt pahaa tarmanganille -- valkoiselle apinalle, mutta
-kun hulluus oli vallannut ison koirasnorsun, koetti se tuhota
-leikkitoverinsa, jonka kanssa oli seurustellut kauan aikaa.
-
-Tantor-norsu tuli takaisin puun luo, jossa La ja Tarzan istuivat. Se
-nousi puunrunkoa ylös etujalkojensa varassa ja kurotti pitkän kärsänsä
-heitä kohti, mutta Tarzan oli aavistanut tämän ja kiivennyt ylöspäin
-pois norsun ulottuvilta. Epäonnistuminen raivostutti hullua olentoa
-vain yhä enemmän. Se mylvi ja pärrytti ja kiljui, kunnes maa tärisi sen
-mahtavasta äänestä. Se nojasi päänsä puuta vasten ja työnsi sitä, ja
-puu taipui äärettömän voiman pakotuksesta, mutta ei kuitenkaan
-taittunut.
-
-Tarzanin toimenpiteet olivat erikoisen omituiset. Jos Numa tai Sabor
-tai Shita tai joku muu viidakon peto olisi koettanut tuhota häntä,
-olisi hän vain hyppinyt ja heitellyt siihen, mitä käteen osui, singoten
-pilkkasanoja vastustajalleen. Hän olisi herjannut ja ilkkunut niitä,
-parjaten vastustajiaan viidakon katukielellä, jonka hän tunsi niin
-hyvin. Mutta nyt hän istui kaukana Tantorin ulottuvilta; hänen
-kauniilla kasvoillaan oli syvän surun ja säälin ilme, sillä Tarzan
-rakasti Tantoria eniten kaikista viidakon asujamista. Jos hän olisi
-voinut tappaa norsun, ei hän olisi ajatellutkaan sellaista tekoa. Hänen
-ainoa ajatuksensa oli päästä pakoon, sillä hän tiesi, että hulluuden
-haihduttua Tantor. oli taas terve, ja silloin hän voisi jälleen käydä
-pitkäkseen norsun mahtavalle selälle ja puhella hassutuksia sen
-suuriin, riippuviin korviin.
-
-Huomatessaan, ettei puu kaatunut töytäyksistä, Tantor raivostui yhä
-enemmän. Se katsahti niihin kahteen olentoon, jotka istuivat korkealla
-sen yläpuolella, ja punareunaiset silmät hehkuivat mieletöntä vihaa.
-Sitten se kietoi kärsänsä puunrungon ympäri, pani suuret jalkansa
-haralleen ja koetti kiskoa viidakon jättiläistä juurineen maasta.
-Tantor oli kooltaan mahtava koirasnorsu, jonka tavattomat voimat olivat
-silloin suurimmillaan. Se ponnisteli valtavasti, kunnes iso puu lopulta
-alkoi Tarzanin tyrmistykseksi hitaasti kohota juuriltaan. Maakamara
-kohoili puun tyvestä pieniksi töyräiksi ja harjanteiksi, puu heilui --
-seuraavalla hetkellä se olisi juuriltaan irti ja kaatuisi.
-
-Apinamies viskasi Lan selkäänsä, ja juuri kun puu ensi kertaa hitaasti
-kallistui pystysuorasta asennostaan maahan päin, heilautti hän itsensä
-pienemmän naapuripuun oksille. Hyppy oli pitkä ja vaarallinen. La sulki
-väristen silmänsä, mutta avattuaan ne jälleen hän huomasi olevansa
-turvassa ja näki Tarzanin kiitävän eteenpäin metsän läpi. Heidän
-takanaan kaatui juureton puu kovasti ryskyen maahan ja vei tiellään
-olleet pienemmät puut mukanaan, ja silloin Tantor, huomatessaan
-saaliinsa päässeen pakoon, alkoi taas toitottaa hirveästi ja syöksyi
-nopeasti heidän jäljessään.
-
-
-
-
-NELJÄSTOISTA LUKU
-
-Papitar ja kuitenkin vain nainen
-
-
-Aluksi La sulki silmänsä ja puristautui kauhuissaan Tarzania vasten,
-mutta ei kuitenkaan huutanut. Mutta pian hän sai kylliksi rohkeutta
-katsoakseen ympärilleen ja allensa maahan, vieläpä pitääkseen silmänsä
-auki, kun tehtiin pitkiä vaarallisia hyppyjä puusta puuhun. Ja sitten
-hänet valtasi turvallisuuden tunne, koska hän luotti siihen
-ruumiillisesti täydelliseen olentoon, jonka voimien, urheuden ja
-ketteryyden varassa hänen kohtalonsa oli. Kerran hän kohotti silmänsä
-polttavaa aurinkoa kohti ja mumisi kiitosrukouksen epäjumalalleen
-siitä, ettei hänen ollut sallittu tuhota tätä jumalaista miestä, ja
-silloin hänen pitkät silmäripsensä vettyivät kyynelistä.
-
-Oparin La oli omituinen ilmiö -- olosuhteiden muovaama olento, jota
-raastoivat ristiriitaiset mielenliikutukset. Hän oli toisin ajoin
-sydämettömän jumalan julma ja verenhimoinen palvelijatar ja taas hento
-nainen, joka oli täynnä sääliä ja hellyyttä; milloin hän oli
-mustasukkaisuuden ja koston ruumiillistuma, milloin nyyhkivä neito,
-jalo ja anteeksi antava; hän oli sekä neitsyt että kiihkeä intohimon
-orja, mutta aina kuitenkin -- nainen. Sellainen oli La.
-
-Hän puristi poskensa Tarzanin olkaa vasten. Hitaasti hän käänsi
-päätään, kunnes hänen kuumat huulensa olivat painettuina apinamiehen
-ihoa vasten. La rakasti häntä ja olisi ilomielin kuollut hänen
-puolestaan, mutta tuntia aikaisemmin hän oli ollut valmis iskemään
-veitsen hänen sydämeensä ja olisi ehkä taas tunnin kuluttua siihen
-valmis.
-
-Muuan kovaonninen pappi, joka etsi suojaa viidakosta, sattui
-näyttäytymään raivostuneelle Tantorille. Suuri eläin kääntyi toiselle
-puolelle, hyökkäsi köyryisen pikku miehen kimppuun, nitisti hänet ja
-eksyen sitten suunnasta läksi samoamaan etelää kohti. Muutaman minuutin
-kuluttua toitotuksen ääni häipyi kaukaisuuteen.
-
-Tarzan pudottautui maahan, ja La liukui alas hänen selästään. "Kutsu
-väkesi kokoon", sanoi Tarzan.
-
-"He tappavat minut", vastasi La.
-
-"He eivät tapa sinua", väitti apinamies. "Ei kukaan tapa sinua, kun
-Apinain Tarzan on täällä. Kutsu heidät, niin puhumme heille."
-
-La korotti äänensä päästäen kaamean huilumaisen kutsuhuudon, joka
-kantautui kauas viidakkoon joka taholle. Läheltä ja kaukaa tuli Oparin
-pappien haukahtelevia vastaushuutoja: "Me tulemme! Me tulemme!" La
-uudisti kutsunsa yhä uudestaan, kunnes suurin osa hänen seuruettaan
-lähestyi yksitellen ja parittain ja pysähtyi lyhyen matkan päähän
-ylipapittaresta ja hänen pelastajastaan. Miehet tulivat otsa synkkänä
-ja ilme uhkaavana. Kun kaikki olivat saapuvilla, ryhtyi Tarzan puhumaan
-heille.
-
-"Ylipapittarenne on turvassa", sanoi apinamies. "Jos hän olisi tappanut
-minut, olisi hän itse nyt kuolleena samoin kuin vielä monet muut
-teistä. Mutta hän säästi minut, jotta minä pelastaisin hänet. Menkää
-hänen kanssaan takaisin Opariin; Tarzan menee omalle suunnalleen
-viidakkoon. Vallitkoon Tarzanin ja Lan välillä aina rauha. Mikä on
-vastauksenne?"
-
-Papit murisivat ja pudistivat päätään. He puhelivat keskenään, ja La ja
-Tarzan saattoivat nähdä, etteivät he olleet ehdotukselle suosiollisia.
-He eivät halunneet viedä Lata takaisin, ja toisaalta he tahtoivat
-lopultakin uhrata Tarzanin liekehtivälle jumalalle. Viimein apinamies
-kävi kärsimättömäksi.
-
-"Te tottelette kuningattarenne käskyjä", hän sanoi, "ja menette
-takaisin Opariin hänen kanssaan; muutoin Apinain Tarzan kutsuu kokoon
-viidakon muut asujamet ja surmauttaa teidät kaikki. La pelasti minut,
-jotta minä pelastaisin teidät ja hänet. Olen hyödyttänyt teitä paremmin
-elävänä kuin olisin hyödyttänyt kuolleena. Jollette ole kaikki hulluja,
-annatte minun mennä rauhassa tieheni ja palaatte itse Lan kanssa
-Opariin. En tiedä missä pyhä veitsi on, mutta voitte tehdä toisen.
-Jollen olisi ottanut sitä, olisitte tappanut minut, ja nyt teidän
-jumalanne on varmaan iloinen että otin sen, koska olen pelastanut hänen
-papittarensa hullulta Tantorilta. Menettekö takaisin Opariin Lan kanssa
-ja lupaatteko, ettei hänelle tapahdu mitään pahaa?"
-
-Papit kokoontuivat pieniksi ryhmiksi, kiistellen ja väitellen asiasta.
-He löivät nyrkillään rintaansa; he kohottivat kätensä ja silmänsä
-tulisen jumalan puoleen; he murisivat ja haukahtelivat keskenään,
-kunnes Tarzanille kävi selväksi, että yksi heistä vastusti hänen
-esityksensä hyväksymistä. Tämä mies oli ylipappi, jonka sydän oli
-täynnä mustasukkaisuuden raivoa, koska La avoimesti tunnusti
-rakastavansa muukalaista, vaikka hänen olisi pitänyt heidän uskontonsa
-ikivanhain tapojen mukaan kuulua ylipapille. Kiista näytti
-sovittamattomalta, kunnes eräs toinen pappi astui esiin ja nostaen
-kättään kääntyi Lan puoleen.
-
-"Kadsh, ylipappi", hän ilmoitti, "uhraisi teidät molemmat liekehtivälle
-jumalalle, mutta me kaikki muut, Kadshia lukuunottamatta, palaisimme
-ilomielin Opariin kuningattaremme kanssa."
-
-"Teitä on monta yhtä vastassa", aloitti Tarzan. "Miksi ette saisi
-tahtoanne perille? Menkää Lan kanssa Opariin ja jos Kadsh puuttuu
-asiaan, niin tappakaa hänet."
-
-Oparin papit tervehtivät tätä ehdotusta raikuvin hyväksymishuudoin. Se
-näytti heistä melkein jumalaisen innoituksen antamalta neuvolta. Kun he
-olivat kautta aikojen kysymättä totelleet ylipappeja, oli seurauksena
-se, että heistä näytti mahdottomalta epäillä hänen arvovaltaansa. Mutta
-huomatessaan, että he voisivat pakottaa hänet mukautumaan tahtoonsa,
-olivat he yhtä onnellisia kuin lapset uusista leluista.
-
-He hyökkäsivät eteenpäin ja ottivat Kadshin kiinni. He puhuivat
-äänekkäästi ja kiivaasti hänen korvaansa. He uhkasivat häntä
-ryhmysauvalla ja veitsellä, kunnes hän lopulta myöntyi heidän
-vaatimuksiinsa, vaikkakin synkkänä. Silloin Tarzan astui Kadshin eteen.
-
-"Pappi", hän sanoi, "La menee takaisin temppeliinsä, ja hänellä on
-suojana pappiensa ja Apinain Tarzanin uhkaus, että se, joka tekee
-hänelle pahaa, on kuoleman oma. Tarzan tulee takaisin Opariin ennen
-ensi sadekautta, ja jos hänelle on tehty pahaa, niin voi sinua, Kadsh,
-ylipappi."
-
-"Suojelkaa häntä", huusi Tarzan toisille oparilaisille. "Suojelkaa
-häntä, niin että Tarzan tullessaan uudestaan tapaa Lan Oparissa
-tervehtimässä häntä."
-
-"La on siellä tervehtiäkseen sinua", huudahti ylipapitar, "ja La
-odottaa kaihoten, yhtä mittaa kaihoten, kunnes tulet takaisin. Oi, sano
-minulle, että tulet!"
-
-"Kukapa sen tietää?" kysyi apinamies, ja heilahti nopeasti puihin
-kiiruhtaen itää kohti.
-
-Hetken aikaa La seisoi katsellen hänen jälkeensä; sitten hänen päänsä
-vaipui, huokaus pääsi hänen huuliltaan, ja hän lähti vanhan naisen
-kaltaisena matkalle kaukaista Oparia kohti.
-
-Apinain Tarzan kiiti puiden läpi, kunnes yön pimeys oli laskenut
-viidakkoon. Sitten hän paneutui nukkumaan ajattelematta huomista
-kauemmaksi; myöskin La oli vain hämäränä muistona hänen
-tietoisuudessaan.
-
-Vain muutaman päivämatkan päässä pohjoiseen päin odotti lady Greystoke
-sitä hetkeä, jolloin hänen mahtava herransa ja mestarinsa huomaisi
-Ahmet Zekin rikoksen ja kiiruhtaisi auttamaan ja pelastamaan. Ja juuri
-hänen kuvitellessaan John Claytonin tuloa kyyristeli hänen ajatustensa
-esine melkein alastomana kaatuneen puunrungon vieressä, jonka alta hän
-likaisin sormin etsi siellä mahdollisesti piileviä kuoriaisia tai
-mehukkaita toukkia.
-
-Kului kaksi päivää jalokivien varastamisen jälkeen, ennenkuin Tarzan
-ajattelikaan niitä. Kun ne sitten sattuivat juolahtamaan hänen
-mieleensä, sai hän halun leikkiä niillä taas, ja koska hänellä ei ollut
-parempaakaan tehtävää kuin tyydyttää ensimmäinen mieleen tullut oikku,
-nousi hän ja läksi tasangolle metsästä, jossa oli viettänyt edellisen
-päivän.
-
-Vaikka mikään merkki ei osoittanut, mihin jalokivet oli haudattu, ja
-paikka oli samanlaista koskematonta maata kuin monien kilometrien
-laajuudelta ympärillä, missä kaislikko loppui ruohoalueen reunalla,
-meni apinamies kuitenkin erehtymättömän tarkasti suoraan sitä paikkaa
-kohti, johon hän oli kätkenyt aarteensa.
-
-Hän kaivoi metsästysveitsellään kuohkeata maata, jonka alla pussin piti
-olla, mutta vaikka hän kaivoi syvemmän kuopan kuin alkuperäinen oli
-ollut, ei pussista eikä jalokivistä ilmennyt jälkeäkään. Tarzanin otsa
-synkkeni, kun hän huomasi joutuneensa ryöstön uhriksi. Hänen tarvitsi
-harkita asiaa vain vähän tai ei ollenkaan, päästäkseen selville
-syyllisestä, ja hän lähti seuraamaan varkaan jälkiä yhtä nopean
-päättävästi kuin oli alkanut kaivaa jalokiviä maasta esiin.
-
-Vaikka latu oli kahden päivän vanha ja monessa paikassa suorastaan
-hävinnyt, seurasi Tarzan sitä verrattain helposti. Valkoinen mies ei
-olisi voinut sitä noudattaa edes kahtakymmentä askelta, jos se olisi
-ollut kahdentoista tunnin vanha; musta mies olisi kadottanut sen
-ensimmäisellä kilometrillä, mutta Apinain Tarzanin oli lapsuudessaan
-ollut pakko kehittää aisteja, joita tavallinen kuolevainen tuskin
-milloinkaan tarvitsee.
-
-Me saatamme tuntea sipulin ja viinan hajun raitiovaunun kattohihnasta
-pitelevän lähimmäisemme hengityksestä tai halpahintaisen hajuveden
-tuoksun, joka lähtee vastassamme istuvasta ihmeenihanasta
-rouvashenkilöstä, ja valitella nenämme herkkyyttä. Mutta tosiasia on,
-että emme kykene ollenkaan haistamaan; meidän hajuaistimme on
-suorastaan hävinnyt verrattuna sen kehittymiseen villieläimillä.
-
-Paikassa, johon jalka on astunut, pysyy siitä lähtenyt eritys melkoisen
-ajan. Meidän aistimme eivät sitä huomaa, mutta alempiarvoisille
-olennoille, etenkin metsästäville ja metsästetyille, se on yhtä
-mielenkiintoinen ja usein selvempikin kuin painettu kirjansivu meille.
-
-Lisäksi ei Tarzan ollut riippuvainen yksinomaan hajuaististaan. Hänen
-aikaisemman elämänsä pakottavat olosuhteet olivat kehittäneet näön ja
-kuulon ihmeteltävän tarkoiksi, koska silloin itse eloonjääminen melkein
-joka päivä riippui siitä, että aina oli tarkoin varuillaan ja yhtä
-mittaa käytti kaikkia kykyjään.
-
-Ja niin hän seurasi belgialaisen vanhaa uraa metsän läpi pohjoista
-kohti, mutta jäljen vanhuuden takia hänen oli pakko kulkea jokseenkin
-hitaasti. Tarzanin takaa-ajama mies oli kaksi päivämatkaa hänestä
-edessä silloin kun hän aloitti seuraamisen, ja joka päivä varas pääsi
-yhä kauemmaksi apinamiehestä. Mutta Tarzan ei epäillytkään asian
-päätöstä. Jonakin päivänä hän saavuttaisi saaliinsa -- hän saattoi
-odottaa rauhassa, kunnes se päivä sarastaisi. Hän seurasi itsepäisesti
-heikkoa jälkeä, pysähtyen päivällä vain tappamaan riistaa ja syömään ja
-yöllä vain nukkumaan ja lepäämään.
-
-Silloin tällöin hän sivuutti villejä soturijoukkoja, mutta näistä hän
-pysytteli kaukana, sillä hänen metsästysretkellään oli tarkoitus, jota
-tiellä esiintyvät pienemmät sattumat eivät saaneet häiritä.
-
-Nämä joukkueet olivat wazireja ja heidän liittolaisiaan, joille Busuli
-oli lähettänyt kokoontumiskäskyn. He marssivat paraikaa yhteiseen
-kerääntymispaikkaan, valmistaakseen hyökkäystä Ahmet Zekin
-linnoitukseen, mutta Tarzanista he olivat vihollisia -- hänellä ei
-ollut tietoista muistoa ystävyydestä mustia miehiä kohtaan.
-
-Oli yö, kun hän pysähtyi arabialaisen rosvon paaluaitaisen kylän
-ulkopuolelle. Istuen suuren puun oksilla hän katseli elämää aitauksen
-sisäpuolella. Tähän paikkaan jälki oli vienyt hänet. Hänen saaliinsa
-täytyi olla tuolla sisäpuolella. Mutta miten hän löytäisi hänet niin
-monesta majasta? Vaikka Tarzan tiesi mahtavat voimansa, käsitti hän
-myös rajoituksensa. Hän ymmärsi, ettei hän voinut menestyksellisesti
-tapella suurta joukkoa vastaan avoimessa taistelussa. Hänen täytyi
-turvautua villin eläimen varovaisuuteen ja viekkauteen, jos aikoi
-onnistua.
-
-Istuen puussaan rauhallisesti ja kaluten Hortan, metsäsian, sääriluuta
-Tarzan odotti suotuisaa tilaisuutta päästäkseen kylään. Jonkun aikaa
-hän jyrsi suuren luun esiinpistäviä pyöreitä päitä, musertaen pieniä
-paloja lujien leukojen välissä ja imien sisäpuolella olevaa herkullista
-ydintä, mutta loi samalla yhä uudestaan katseensa kylään. Hän näki
-valkoviittaisia hahmoja ja puolialastomia mustia, mutta ei saanut
-kertaakaan silmiinsä sellaista, joka olisi muistuttanut
-jalokivivarasta.
-
-Hän odotti kärsivällisesti, kunnes kaikki lähtivät leirin teiltä,
-lukuunottamatta vahteja porteilla, ja pudottautui sitten keveästi
-maahan, kaarsi kylän vastakkaiselle puolelle ja lähestyi paalutusta.
-
-Hänen kupeellaan riippui pitkä, muokkaamattomasta nahasta tehty köysi
--- hänen lapsuutensa ruohoköyden luonnollinen ja luontevampi seuraaja.
-Irroitettuaan nuoran hän levitti sen taakseen maahan ja liikuttaen
-nopeasti rannettaan, heitti köyden päässä olevan silmukan nopeasti
-paalutuksen harjan terävään ulkonemaan.
-
-Hän koetti silmukan lujuutta vetämällä sen tiukalle. Silmukka kesti, ja
-apinamies juoksi ketterästi pystysuoraa seinää ylös köyden avulla, jota
-hän puristi kummallakin kädellään. Päästyään aidan harjalle hän
-tarvitsi vain hetken kietoakseen riippuvan köyden taas vyyhdelle ja
-kiinnittääkseen sen kupeelleen. Sitten hän katsahti nopeasti alaspäin
-paalutuksen sisäpuolelle, sai selville, ettei kukaan ollut väijyksissä
-juuri hänen allaan, ja pudottautui keveästi maahan.
-
-Nyt hän oli kylässä. Hänen edessään levisi jono telttoja ja
-alkuasukasten majoja. Jokaisen niiden tutkiminen olisi hyvin
-vaarallista, mutta vaara oli luonnollinen tekijä jokapäiväisessä
-elämässä -- se ei milloinkaan kauhistanut Tarzania. Mahdollisuudet
-houkuttelivat häntä -- elämän ja kuoleman mahdollisuudet, kun hän sai
-panna uljuutensa ja kykynsä koetteelle ottelussa tasaväkistä vihollista
-vastaan.
-
-Ei ollut välttämätöntä mennä jokaiseen majaan -- oven, ikkunan tai
-avoimen raon kautta sai hänen nenänsä selville, oliko hänen saaliinsa
-sisällä vai ei. Jonkun aikaa tuli pettymys nopeasti toisen jälkeen.
-Belgialaista ei ollut huomattavissa. Mutta lopulta hän joutui sen
-teltan luo, josta varkaan haju selvästi tuntui. Tarzan kuunteli korva
-painettuna teltan takaosan kangasseinää vasten, mutta sisältä ei
-kuulunut mitään ääniä.
-
-Vihdoin hän katkaisi erään niistä köysistä, jotka kiinnittivät teltan
-maahan, kohotti kankaan reunaa ja pisti päänsä sisään. Kaikki oli
-rauhallista ja pimeätä. Tarzan ryömi varovasti telttaan -- belgialaisen
-haju oli tuntuva, mutta se ei ollut enää tuore. Hänen tarvitsemattaan
-edes tarkasti tutkia teltan sisustaa tiesi Tarzan, ettei sisällä ollut
-ketään.
-
-Eräässä nurkassa hän huomasi kasan sikinsokin heitettyjä huopia ja
-vaatteita, mutta siinä ei ollut pussia, jossa sievät piikivet olivat.
-Tarkastettuaan huolellisesti teltan läpikotaisin hän ei keksinyt mitään
-muuta merkille pantavaa, ei ainakaan mitään, mikä olisi ilmaissut
-jalokivien paikan. Mutta sillä puolella, missä huovat ja vaatteet
-olivat, näki apinamies teltan seinän olevan alapuolelta irti, ja pian
-hän sai selville, että belgialainen oli äskettäin tätä tietä poistunut
-teltasta.
-
-Tarzan lähti pian samaa tietä, jota pitkin hänen saaliinsa oli paennut.
-Jälki kulki aina varjossa ja kylän majojen ja telttojen taitse --
-Tarzanille kävi selväksi, että belgialainen oli lähtenyt matkalleen
-yksin ja jalan. Hän oli ilmeisesti pelännyt kylän asukkaita; ainakin
-oli hänen tekonsa ollut sellainen, ettei hän ollut uskaltanut antautua
-ilmitulon vaaraan.
-
-Erään alkuasukasmajan takana jälki vei pieneen aukkoon, joka oli äsken
-tehty pensasseinään, ja hävisi sitten mustaan majaan. Tarzan seurasi
-jälkeä pelottomasti. Hän ryömi käsin ja jaloin pienestä aukeamasta.
-Majassa tuli hänen sieraimiinsa monenlaisia hajuja, mutta niiden
-joukossa oli eräs, joka puoleksi herätti uinuvan muiston menneiltä
-ajoilta -- se oli naisen heikko ja hieno haju. Saadessaan hajun
-sieraimiinsa tunsi apinamies rinnassaan omituista levottomuutta -- sen
-herätti vastustamaton voima, johon hän oli tutustunut uudelleen --
-vaisto, joka vetää miestä puolisonsa luo.
-
-Samassa majassa tuntui myöskin heikko belgialaisen haju, ja kun nämä
-molemmat tunkeutuivat apinamiehen sieraimiin sekoittuen toisiinsa,
-heräsi mustasukkaisuuden raivo hänessä pelottavana, vaikka hänen
-muistinsa kuvastimessa ei ollut mitään kuvaa naisesta, johon hänen
-halunsa oli kiintynyt.
-
-Samoinkuin hänen tutkimansa teltta oli majakin tyhjä, ja kun hän oli
-varmistunut siitä, että hänen varastettu pussinsa ei ollut sinne
-kätkettynä, lähti hän takaseinän aukosta kuten oli tullutkin.
-
-Sitten hän etsi taas belgialaisen ladun, seuraten sitä aukeaman poikki
-ja paalutuksen yli ulkopuolella olevaan mustaan viidakkoon.
-
-
-
-
-VIIDESTOISTA LUKU
-
-Werperin pako
-
-
-Kyhättyään valenukkujan vuoteeseensa ja hiivittyään kylän pimeyteen
-teltan takaseinän kautta Werper oli mennyt suoraa päätä siihen majaan,
-jossa Jane Claytonia pidettiin vankina.
-
-Oven edessä oli musta vartija kyyryssä. Werper lähestyi häntä
-rohkeasti, puhui jonkin sanan hänen korvaansa, antoi hänelle
-tupakkakäärön ja meni majaan. Musta irvisti ja vilkutti silmäänsä, kun
-eurooppalainen katosi pimeään huoneeseen.
-
-Koska belgialainen oli Ahmet Zekin tärkeimpiä avustajia, sai hän
-luonnollisesti mennä minne tahtoi kylässä ja ulkopuolella, eikä musta
-vahti siis ollut kysynyt hänen oikeuttaan tunkeutua majaan, jossa
-valkoinen nainen oli vankina.
-
-Päästyään sisään Werper kuiskasi matalalla äänellä ranskaksi: "Lady
-Greystoke! Minä tässä olen, Frecoult. Missä te olette?" Mutta vastausta
-ei kuulunut. Mies tunnusteli nopeasti teltan sisustaa, haparoiden
-käsillään umpimähkään pimeydessä. Sisällä ei ollut ketään.
-
-Werperin ällistys oli kuvaamaton. Hän oli vähällä astua ulos kysyäkseen
-asiaa vahdilta, kun hänen silmänsä, totuttuaan pimeyteen, huomasivat
-vaaleamman paikan majan takaseinässä likellä maata. Lähempi tarkastelu
-ilmaisi, että siinä oli seinään tehty aukko. Se oli kylliksi iso, jotta
-siitä saattoi mahtua ruumis, ja arvaten, että lady Greystoke oli mennyt
-aukosta koettaen päästä kylästä pakoon, Werper käytti itsekin
-viivyttelemättä hyväkseen samaa kulkutietä. Hän ei tuhlannut aikaa Jane
-Claytonin hyödyttömään etsimiseen kylästä.
-
-Hänen oma henkensä riippui siitä, kykenikö hän välttämään Ahmet Zekiä
-ja pääsemään tämän ulottuvilta, ennenkuin hänen pakonsa keksittäisiin.
-Hänen alkuperäisen suunnitelmansa mukaan olisi lady Greystoken
-karkaamisen auttaminen kahdestakin perin hyvästä ja riittävästä syystä
-saattanut hänet itsensä edullisempaan valoon.
-
-Ensiksikin hän saavuttaisi englantilaisten kiitollisuuden pelastamalla
-ryöstetyn naisen ja olisi siten vähemmässä vaarassa joutua
-luovutettavaksi omille kansalaisilleen, jos hänet tunnettaisiin ja
-häntä syytettäisiin päällikkönsä murhaamisesta. Toinen syy perustui
-siihen tosiasiaan, että vain yksi pakosuunta oli turvallisesti avoinna
-hänelle. Hän ei voinut lähteä länteen päin, koska belgialaisten alueet
-olivat hänen ja Atlantin välissä. Etelä oli suljettu häneltä, koska hän
-pelkäsi rosvoamaansa villiä apinamiestä. Pohjoisessa olivat Ahmet
-Zekin ystävät ja liittolaiset. Vain idässä päin, brittiläisessä
-Itä-Afrikassa, tarjoutui jommoinenkin varmuus vapauden saavuttamisesta.
-
-Kun hänen seurassaan oli ylhäisniminen englannitar, jonka hän oli
-pelastanut kauheasta kohtalosta ja joka takaisi, että hän oli
-ranskalainen, nimeltä Frecoult, saattoi hän mielestään odottaa, ja
-syystä kylläkin, englantilaisten tehokasta apua siitä hetkestä lähtien,
-jolloin hän tulisi kosketuksiin heidän ensimmäisen etuvartionsa kanssa.
-
-Mutta vaikka hän nytkin, lady Greystoken kadottua, yhä toivoi idässä
-pelastusta, olivat hänen mahdollisuutensa pienentyneet, ja muuan
-sivutarkoitus oli täydelleen mennyt myttyyn. Siitä hetkestä lähtien,
-jolloin hän oli nähnyt Jane Claytonin, oli hän rinnassaan vaalinut
-salaista intohimoa englantilaisen loordin kaunista amerikkalaista
-vaimoa kohtaan, ja kun Ahmet Zek, löytämällä jalokivet, oli pakottanut
-hänet karkaamaan, oli hän suunnitelmissaan uneksinut saavansa
-tulevaisuudessa lady Greystoken uskomaan miehensä kuolleen ja
-suostuttavansa hänet omakseen, vetoamalla hänen kiitollisuuteensa.
-
-Siinä osassa kylää, joka oli kauimpana portista, huomasi Werper kaksi
-tai kolme pitkää salkoa, jotka oli otettu läheisestä pinosta -- pino
-oli varattu majojen rakentamista varten -- ja pantu nojalle paalutuksen
-aitaa vasten, niin että niistä sukeutui vaivaloinen, mutta kuitenkin
-käyttökelpoinen pakotie.
-
-Hän päätteli aivan oikein, että lady Greystoke oli keksinyt tämän
-keinon kiivetä aidan yli, eikä hän itse hukannut hetkeäkään
-seuratessaan jäljessä. Päästyään viidakkoon hän suuntasi kulkunsa
-suoraan itään päin.
-
-Muutamia kilometrejä hänestä etelään Jane Clayton makasi läähättäen
-puun oksilla, jonne oli paennut saalista haeskelevaa nälkäistä
-naarasleijonaa.
-
-Hänen pakonsa kylästä oli ollut paljon helpompi kuin hän oli
-odottanutkaan. Veitsen, jota hän oli käyttänyt, raivatakseen itselleen
-majan pensasseinän kautta tien vapauteen, hän oli löytänyt vankilansa
-seinään pistettynä -- epäilemättä se oli jäänyt sattumalta, kun joku
-aikaisempi asukas oli poistunut majasta muille maille. Oli kulunut vain
-muutamia hetkiä, kun hän oli hiipinyt tiehensä kylän taitse, pysyen
-aina tiheimmässä varjossa. Se onnellinen seikka, että hän oli huomannut
-majasalkojen olevan niin lähellä paalutusta, oli osoittanut hänelle,
-kuinka voi päästä korkean seinän yli.
-
-Hän oli matkannut tunnin ajan vanhaa riistatietä pitkin etelää kohti,
-kun hänen harjaantunut kuulonsa erotti takaapäin vaanivan pedon varovaa
-tassuttamista. Lähin puu tarjosi hänelle heti turvapaikan, sillä hän
-oli liiaksi hyvin perillä viidakon tavoista pannakseen turvallisuuttaan
-hetkeksikään alttiiksi sen jälkeen kun oli huomannut olevansa
-takaa-ajettu.
-
-Werperillä oli parempi onni, ja hän vaelsi hitaasti eteenpäin
-aamunkoittoon asti, jolloin kauhukseen huomasi ratsastavan arabialaisen
-jäljessään. Mies oli muuan Ahmet Zekin käskyläisiä; näitä oli nimittäin
-paljon hajaantuneina kaikkiin suuntiin pitkin metsää, ja he etsivät
-karannutta belgialaista.
-
-Jane Claytonin pakoa ei ollut vielä huomattu, kun Ahmet Zek ja hänen
-tiedustelijansa lähtivät tavoittamaan Werperiä. Ainoa mies, joka oli
-nähnyt belgialaisen sen jälkeen kun tämä oli lähtenyt teltastaan, oli
-musta vartija lady Greystoken vankikopin ovella, mutta hän ei puhunut
-mitään, kun oli tavannut sen miehen kuolleena, joka oli tullut hänen
-sijaansa, -- vahdin, jonka Mugambi oli surmannut.
-
-Lahjusten ottaja päätteli luonnollisesti, että Werper oli tappanut
-hänen toverinsa, eikä uskaltanut Ahmet Zekin vihaa peläten ilmaista
-päästäneensä belgialaisen majaan. Näin ollen, koska sattuman sallimasta
-juuri hän oli löytänyt vartijan ruumiin sen jälkeen kun Ahmet Zek oli
-nostanut hälytyksen päästyään selville Werperin petoksesta, oli viekas
-neekeri laahannut kuolleen miehen ruumiin läheiseen telttaan ja
-asettunut itse taas paikalleen majan oven eteen, jossa luuli naisen yhä
-olevan.
-
-Huomattuaan arabialaisen likellä takanaan belgialainen kätkeytyi
-lehväisen pensaan suojaan. Tässä kohdassa polku meni melkoisen matkan
-suoraan eteenpäin, ja takaa-ajajan valkeaviittainen hahmo ratsasti
-pitkin varjokasta metsän kujannetta ylikaartuvien puunoksien alla.
-
-Hän tuli yhä lähemmäksi. Werper kyyristyi likemmäksi maata,
-piilopaikkansa lehvien taakse. Muuan viiniköynnös liikahti tien
-toisella puolen. Werperin silmät kohdistuivat heti siihen. Tuuli ei
-liikutellut lehtiä viidakon syvyyksissä. Taas viiniköynnös liikahti.
-Belgialaisen mielessä oli vain jonkun synkän ja pahaa tarkoittavan
-voiman läsnäolo syynä tähän ilmiöön.
-
-Miehen silmät suuntautuivat kiinteinä lehväverhoon polun toisella
-puolen. Vähitellen lehvistä erottautui joku hahmo -- keltaisenruskea
-hahmo, kolkko ja kauhistava, jonka kellanvihreät silmät pelottavina
-tuijottivat kapean polun poikki suoraan hänen silmiinsä.
-
-Werper olisi kiljahtanut kauhusta, mutta polkua pitkin tuli toinen
-kuoleman ja yhtä hirvittävän kuoleman sanansaattaja, yhtä varmana. Hän
-pysyi hiljaa, ollen melkein pelon kangistama. Arabialainen lähestyi.
-Polun toisella puolen leijona kyyristyi hyppyyn, kun sen huomio kiintyi
-äkkiä ratsumieheen.
-
-Belgialainen näki mahtavan pään kääntyvän rosvoa kohti, ja hänen
-sydämensä miltei lakkasi sykkimästä, kun hän odotti tämän keskeytyksen
-seurausta. Hevonen lähestyi kävellen. Pelästyisikö vauhko eläin
-lihansyöjän hajua ja syöksyisi pois, jättäen Werperin edelleenkin
-eläinten kuninkaan armoille?
-
-Mutta hevonen ei näyttänyt huomaavan suuren kissaeläimen läsnäoloa. Se
-tuli eteenpäin kaula kaaressa ja pureskellen kuolaimia hampaillaan.
-Belgialainen käänsi silmänsä leijonaa kohti. Pedon koko tarkkaavaisuus
-näytti nyt kohdistuneen ratsastajaan. Ratsu oli leijonan kohdalla, eikä
-peto vieläkään hypännyt. Odottiko se ehkä vain heidän ohimenoaan?
-Werperiä värisytti, ja hän kohottautui puoliksi. Samassa hetkessä
-leijona loikkasi piilopaikastaan suoraan ratsastajan kimppuun. Hevonen
-päästi kimeän hirnahduksen kauhusta ja syöksähti sivulle melkein
-belgialaisen päälle. Leijona veti avuttoman arabialaisen satulastaan,
-hevonen hypähti taas tielle ja pakeni länttä kohti.
-
-Mutta se ei paennut yksin. Kun pelästynyt eläin oli painautunut
-Werperiä kohti, oli tämä pian huomannut tyhjentyneen satulan ja sen
-tarjoaman tilaisuuden. Leijona oli tuskin raastanut arabialaisen
-toiselta puolen alas, kun belgialainen tarttui satulan nuppiin ja
-hevosen harjaan ja hyppäsi eläimen selkään toiselta puolen.
-
-Puoli tuntia myöhemmin muuan alaston jättiläinen, joka heilautti
-itseään nopeasti pitkin puiden alempia oksia, pysähtyi ja nuuski
-aamuilmaa pää koholla ja sieraimet laajentuneina. Hän tunsi veren hajun
-voimakkaana, ja siihen sekottui Numa-leijonan haju. Jättiläinen
-kallisti päänsä toiselle puolelle ja kuunteli.
-
-Lyhyen matkan päässä tietä pitkin kuului selviä ääniä, jotka osoittivat
-leijonan syövän ahnaasti. Sieltä saattoi erottaa luiden murtumista,
-isojen lihapalojen hotkimista ja tyytyväistä murinaa, mitkä
-kaikki todistivat, että eläinten kuningas oli jossakin likellä
-aterioimispuuhissa.
-
-Tarzan lähestyi paikkaa pysyen yhä puiden oksilla. Hän ei yrittänytkään
-salata lähestymistään, ja pian hän totesi, että Numa oli havainnut
-hänet, sillä tiheiköstä tien vierestä kuului pahaenteinen, muriseva
-varoitusääni.
-
-Pysähtyen matalalle oksalle juuri leijonan yläpuolelle Tarzan
-katseli kauheata näyttämöä. Voiko tuo tuntematon hahmo olla hänen
-takaa-ajamansa mies? Apinamies oli mietteissään. Hän oli silloin
-tällöin laskeutunut polulle ja saanut hajuaistinsa avulla selville,
-että belgialainen oli edennyt tätä riistapolkua pitkin itää kohti.
-
-Nyt hän meni juhla-ateriaa pitävän leijonan toiselle puolelle,
-laskeutui taas alas ja haisteli maata. Hänen takaa-ajamastaan miehestä
-ei ollut pienintäkään jälkeä. Tarzan palasi puun luo. Hän tutki terävin
-silmin maata raadellun ruumiin ympärillä, etsiäkseen merkkiä
-kadonneesta piikivipussista, mutta ei nähnyt mitään.
-
-Hän ärjyi Numalle ja koetti ajaa valtavaa petoa pois, mutta sai
-ainoastaan vihaista murinaa palkakseen. Hän taittoi pieniä varpuja
-läheisestä oksasta ja viskasi niitä vanhaa vihollistaan vasten. Numa
-katsahti häneen torahampaat paljaina ja irvisti pelottavasti, mutta ei
-noussut saaliinsa äärestä.
-
-Silloin Tarzan otti esille jousensa ja vetäen jännettä kauas taaksepäin
-ampui vasamansa sitkeäpuisen, vain hänen käsissään taipuvan kaaren
-kaikella voimalla. Kun nuoli upposi syvälle Numan kylkeen, syöksyi
-eläin pystyyn, päästäen raivon ja tuskan kiljunnan. Se hypähteli
-turhaan tavoittamaan irvistelevää apinamiestä, raastoi nuolen
-esiinpistävää päätä ja loikaten sitten taas polulle asteli edestakaisin
-kiduttajansa alla. Tarzan ampui jälleen nopeasti vasaman. Tällä kertaa
-tunkeutui huolellisesti tähdätty nuoli leijonan selkärankaan. Peto
-pysähtyi paikalleen ja lysähti halvauksen kohtaamana avuttomasti
-maahan.
-
-Tarzan laskeutui polulle, juoksi nopeasti pedon sivulle ja iski
-keihäänsä syvälle villiin sydämeen. Irrotettuaan sitten nuolensa pedon
-ruumiista hän käänsi huomionsa eläimen saaliin raadeltuihin jäännöksiin
-läheisessä tiheikössä.
-
-Kasvot olivat kokonaan poissa. Arabialainen puku ei herättänyt mitään
-epäilyksiä kuolleen oikeasta syntyperästä, koska hän oli seurannut
-miestä arabialaisten leiriin ja sieltä pois, ja siellä hän oli voinut
-helposti hankkia pukineensa. Tarzan oli niin varma siitä, että hänellä
-oli etsimänsä rosvon ruumis edessään, ettei hän yrittänytkään varmentaa
-johtopäätöstensä todenmukaisuutta tarkkaamalla niitä monenlaisia
-hajuja, jotka nousivat valtavasta lihansyöjästä ja uhrin tuoreesta
-verestä.
-
-Hän tyytyi etsimään huolellisesti pussia, mutta ruumiissa tai sen
-lähistöllä ei ollut merkkiäkään siitä tai sen sisällyksestä. Apinamies
-oli tyytymätön -- ehkä ei niin paljon värikkäiden piikivien
-kadottamisesta kuin Numan takia, joka oli riistänyt häneltä kostamisen
-nautinnon.
-
-Aprikoiden, kuinka aarteen oli käynyt, apinamies kääntyi hitaasti
-takaisin tielle, mennen samaan suuntaan, josta oli tullutkin. Hän
-mietti mielessään suunnitelmaa lähteä pimeyden jälleen tultua
-arabialaisten leiriin vielä tutkimaan. Hän nousi puihin ja kulki
-suoraan etelää kohti, etsien saalista, sammuttaakseen nälkänsä ennen
-puoltapäivää ja asettuakseen sitten iltapäiväksi makuulle johonkin
-paikkaan kauas leiristä, missä voisi ilmitulemisen pelotta nukkua,
-kunnes tulisi aika suunnitelman toteuttamiseen.
-
-Hän oli tuskin lähtenyt polulta, kun kookas musta soturi, joka
-itsepintaisesti samosi eteenpäin, kiiruhti polkua pitkin itään päin. Se
-oli Mugambi, joka etsi emäntäänsä. Hän jatkoi matkaansa tietä myöten,
-pysähtyen tutkimaan kuolleen leijonan ruumista. Hänen kasvoilleen tuli
-hämmästyksen ilme, kun hän kumartui tarkastamaan haavoja, jotka olivat
-syynä viidakon herran kuolemaan. Tarzan oli ottanut nuolensa pois,
-mutta Mugambille oli kuoleman syy yhtä selvä kuin jos vasamat ja keihäs
-olisivat yhä pistäneet esiin raadosta.
-
-Musta katseli salavihkaa ympärilleen. Ruumis oli vielä lämmin, ja tästä
-seikasta hän päätteli, että tappaja oli lähettyvillä, vaikka ei
-näkynytkään merkkiä elävästä ihmisestä. Mugambi pudisti päätään ja
-lähti taas liikkeelle, ollen kuitenkin kaksin verroin varovainen.
-
-Hän matkasi koko päivän pysähtyen silloin tällöin huutamaan yhden
-ainoan sanan: "Lady", toivoen, että hänen emäntänsä lopultakin kuulisi
-ja vastaisi. Mutta hänen uskollinen uhrautuvaisuutensa saattoi hänet
-vihdoin onnettomuuteen.
-
-Abdul Murak, jolla oli johdossaan osasto abessinialaisia sotilaita, oli
-koillisessa päin usean kuukauden etsinyt uutterasti arabialaista rosvoa
-Ahmet Zekiä, joka kuusi kuukautta aikaisemmin oli loukannut Abdul
-Murakin keisarin majesteettia, kuljettamalla orjia ryöstämään joukon
-Menelikin alueen rajojen sisäpuolelle.
-
-Ja nyt tapahtui, että Abdul Murak oli juuri tänä päivänä pysähtynyt
-puolenpäivän aikaan hieman lepäämään saman polun varrelle, jota pitkin
-Werper ja Mugambi samosivat itää kohti.
-
-Vähän sen jälkeen kun sotilaat olivat laskeutuneet hevosiltaan, ohjasi
-belgialainen heidän läsnäolostaan tietämättä väsyneen ratsunsa melkein
-heidän keskelleen, ennenkuin huomasi heidät. Hänet ympäröitiin heti, ja
-hänelle sateli kysymyksiä, kun hänet vedettiin hevosen selästä ja
-vietiin päällikön luo.
-
-Kääntyen taas eurooppalaiseksi Werper kertoi Abdul Murakille, että hän
-oli ranskalainen, joka metsästeli Afrikassa, ja että muukalaiset olivat
-käyneet hänen kimppuunsa, hänen safarinsa oli tapettu tai hajoitettu,
-ja hän itse oli päässyt pakoon vain ihmeen avulla.
-
-Eräästä abessinialaisen satunnaisesta huomautuksesta Werper sai
-selville retken tarkoituksen, ja kun hän huomasi, että nämä miehet
-olivat Ahmet Zekin vihollisia, rohkaisi hän itsensä ja pani kurjan
-tilansa heti arabialaisten syyksi.
-
-Mutta ettei hän joutuisi uudelleen rosvon käsiin, kehotti hän Abdul
-Murakia lopettamaan takaa-ajonsa ja vakuutti abessinialaiselle, että
-Ahmet Zekillä oli johdossaan suuri ja vaarallinen joukko, ja myöskin,
-että hän marssi nopeasti etelää kohti.
-
-Ollen varma siitä, että menisi pitkä aika rosvon saavuttamiseen ja että
-epätasaiset voimasuhteet saattoivat taistelun päätöksen erittäin
-arveluttavaksi, Murak luopui mielellään suunnitelmastaan ja antoi
-joukolleen tarpeelliset määräykset leirin pystyttämiseksi siihen, missä
-olivat; seuraavana aamuna he lähtisivät marssimaan takaisin Abessiniaa
-kohti.
-
-Myöhään iltapuolella leirilläolijain huomio kiintyi länttä kohti, josta
-kaikuisa ääni kuului huutavan kerran toisensa jälkeen yhtä ainoata
-sanaa: "Lady! Lady! Lady!"
-
-Noudattaen vaistonsa mukaisesti varovaisuutta joukko abessinialaisia
-eteni salavihkaa Abdul Murakin johdolla viidakon läpi sitä paikkaa
-kohti, jossa huutaja oli.
-
-Puoli tuntia myöhemmin he palasivat raahaten Mugambia mukanaan.
-Ensimmäinen henkilö, johon isokokoisen mustan silmät sattuivat, kun
-hänet töykittiin abessinialaisten päällikön luo, oli ranskalainen Jules
-Frecoult, joka oli ollut hänen isäntänsä vieraana ja jonka hän viimeksi
-oli nähnyt menevän Ahmet Zekin kylään sellaisissa olosuhteissa, että
-oli syytä uskoa hänen olevan rosvojen tuttavan ja ystävän.
-
-Mugambi käsitti, että hänen isäntäänsä ja isäntänsä taloa kohdanneet
-onnettomuudet ja ranskalainen olivat pahaenteisesti yhteydessä
-toistensa kanssa, ja se esti häntä ilmaisemasta itseään Werperille,
-joka ei häntä enää nähtävästi muistanutkaan.
-
-Vakuuttaen olevansa vain vaaraton soturi eräästä etelämpänä olevasta
-heimosta Mugambi pyysi, että hänen sallittaisiin mennä tiehensä, mutta
-Abdul Murak, joka ihaili soturin loistavaa ruumiinrakennetta, päätti
-viedä hänet Addis Abebaan ja tarjota häntä Menelikille. Muutamia hetkiä
-myöhemmin Mugambi ja Werper vietiin vartioituina pois, ja silloin
-belgialainen sai huomata olevansa pikemmin vanki kuin arvossa pidetty
-vieras. Hän kiisteli turhaan sellaista kohtelua vastaan, ja lopulta
-muuan roteva sotilas iski häntä suulle ja uhkasi ampua hänet, jollei
-hän pitäisi pienempää ääntä.
-
-Mugambi ei ottanut asiaa niin raskaalta kannalta, sillä hän ei
-ollenkaan epäillyt, että hän matkan aikana helposti voisi pettää
-vartijansa valppauden ja päästä karkuun. Kun tämä ajatus oli aina
-etualalla hänen mielessään, tekeytyi hän abessinialaisten ystäväksi,
-kyseli paljon heidän keisaristaan ja maastaan ja osoitti yhä
-kiihkeämpää halua päästä perille, voidakseen nauttia kaikista niistä
-eduista, joita he vakuuttivat olevan Addis Abeban kaupungissa. Sillä
-tavoin hän haihdutti heidän epäluulonsa, niin että heidän valppautensa
-päivä päivältä laimeni.
-
-Käyttäen hyväkseen sitä seikkaa, että häntä ja Werperiä pidettiin aina
-yhdessä, hän koetti saada selville, mitä toinen tiesi Tarzanin
-olopaikasta tai huvilaa vastaan tehdyn rosvoretken alkuunpanijasta ja
-lady Greystoken kohtalosta. Mutta kun hänen oli pakko tyytyä
-keskustelun satunnaisiin käänteisiin näiden tietojen saamiseksi ja kun
-Werper yhtä huolellisesti tahtoi maailmalta salata osuutensa entisen
-isäntänsä kodin ja onnen hävittämiseen, ei Mugambi saanut selville
-mitään -- ainakaan tällä tavalla.
-
-Mutta tuli aika, jolloin hän sattumalta sai tietää hyvin hämmästyttävän
-seikan.
-
-Joukko oli erään helteisen päivän iltapuolella aikaisin leiriytynyt
-kirkkaan ja kauniin virran rantamalle. Joen pohja oli hiekkainen, eikä
-ollut merkkiäkään krokotiileista, jotka muutamissa mustien maanosan
-seuduissa ovat vaarana, kun yhteisesti mennään uimaan. Näin ollen
-abessinialaiset ottivat tilaisuudesta vaarin suorittaakseen kauan
-lykätyn ja kipeästi tarvitun pesun.
-
-Kun Werper, jolle samoin kuin Mugambillekin oli annettu lupa mennä
-veteen, riisui vaatteensa, huomasi musta, kuinka huolellisesti
-belgialainen irrotti jotakin vyötäisiltään ja otti paitansa mukana
-pois, aina pitäen tätä vaatekappaletta epäilyttävän huolensa esinettä
-verhoamassa.
-
-Juuri tämä huolellisuus kiinnitti mustan huomion esineeseen ja herätti
-luonnollista uteliaisuutta hänen mielessään. Näin ollen, kun
-belgialainen liiallisesta varovaisuudesta hermostuneena liikutteli
-kätkettyä esinettä kömpelösti ja päästi sen kädestään, näki Mugambi,
-että se putosi maahan ja osa sen sisällyksestä valui nurmikolle.
-
-Mugambi oli aikaisemmin ollut isäntänsä kanssa Lontoossa. Hän ei ollut
-sellainen yksinkertainen villi kuin asusta päättäen näytti. Hän oli
-ollut tekemisissä maailman suurimman kaupungin kirjavien ihmisjoukkojen
-kanssa, käynyt museoissa ja tarkastellut kauppojen ikkunoita, ja
-lisäksi hän oli teräväpäinen ja älykäs mies.
-
-Samalla hetkellä kun Oparin jalokivet kimaltelevina vierivät hänen
-hämmästyneiden silmiensä eteen, ymmärsi hän mitä ne olivat. Mutta hän
-huomasi myös jotakin muuta, mikä kiinnitti paljon enemmän hänen
-mieltään kuin kivien arvo. Hän oli tuhansia kertoja nähnyt nahkapussin,
-joka riippui hänen isäntänsä kupeella, kun Apinain Tarzan oli halunnut
-kisailu- ja seikkailuhengen valtaamana palata muutamaksi tunniksi
-poikuutensa alkeellisiin tapoihin ja oloihin ja alastomien soturiensa
-ympäröimänä ajaa takaa leijonaa ja pantteria, puhvelia ja norsua sillä
-tavalla, josta hän eniten piti.
-
-Werper näki, että Mugambi oli huomannut pussin ja kivet. Hän kokosi
-kiireesti kallisarvoiset esineet ja pani ne takaisin pussiin. Sillä
-välin Mugambi maleksi välinpitämätön ilme kasvoillaan alas joelle
-kylpemään.
-
-Seuraavana aamuna Abdul Murak oli raivoissaan, huomattuaan, että hänen
-kookas musta vankinsa oli yön aikana karannut. Werper oli omasta syystä
-kauhuissaan, kunnes hänen vapisevat sormensa tunsivat, että pussi
-teräväsärmäisine pikkukivineen yhä oli paikallaan hänen paitansa alla.
-
-
-
-
-KUUDESTOISTA LUKU
-
-Tarzan johtaa taas manganeja
-
-
-Ahmet Zek oli kahden seuralaisensa kanssa tehnyt laajan kaarroksen
-etelään, sulkeakseen pakotien karanneelta apuriltaan Werperiltä. Toiset
-olivat hajaantuneet eri suuntiin, muodostaen siten yön aikana avaran
-kehän, ja nyt he suuntasivat kaikki kulkunsa keskustaa kohti.
-
-Ahmet ja hänen kaksi miestään pysähtyivät hieman levähtämään juuri
-ennen puoltapäivää. He kyyristyivät puiden alle erään aukeaman
-eteläreunaan. Rosvopäällikkö oli huonolla tuulella. Sekin oli jo paha,
-että uskoton oli puijannut häntä, mutta kun hän samalla oli menettänyt
-jalokivet, joihin hänen ahne sydämensä oli kiintynyt, oli se jo ihan
-liikaa -- varmaan Allah oli palvelijalleen vihainen.
-
-No, hänellä oli vielä nainen hallussaan. Tästä hän saisi pohjoisessa
-hyvän hinnan ja sitten hänellä oli tiedossaan maahan haudattu aarre
-englantilaisen talon raunioiden vieressä.
-
-Viidakosta aukeaman vastakkaiselta puolelta kuului jotakin ääntä, ja se
-sai Ahmet Zekin heti valppaaksi ja tarkkaavaiseksi. Hän tarttui
-pyssyynsä, ollen valmis käyttämään sitä viipymättä, ja viittasi
-tovereitaan olemaan hiljaa ja piiloutumaan. Ryömien pensaiden taakse
-nuo kolme miestä odottivat, silmät kiintyneinä aukeaman toiseen päähän.
-
-Pian tuli lehväverhoon aukko, ja siihen ilmestyi pelokkaasti
-ympärilleen katselevan naisen kasvot. Hetkeä myöhemmin hän astui
-aukeamalle arabialaisten näkyviin, ollen ilmeisesti varma, ettei mikään
-välitön vaara väijynyt häntä.
-
-Ahmet Zek pidätti henkeään ja tukahdutti epäuskoisuuden huudahduksen ja
-kirosanan. Nainen oli hänen vankinsa, jonka hän oli luullut olevan
-turvallisesti vartioituna leirissä!
-
-Nainen oli ilmeisesti yksin, mutta Ahmet Zek odotti asian
-varmistumista, ottaakseen hänet sitten kiinni. Jane Clayton lähti
-hitaasti liikkeelle aukeaman poikki. Kahdesti sen jälkeen, kun hän oli
-karannut rosvojen kylästä, oli hän töintuskin välttänyt petojen
-hampaat, ja kerran hän oli miltei osunut takaa-ajajien tielle. Vaikka
-hän oli melkein epätoivoissaan pelastuksen saavuttamisesta, päätti hän
-kuitenkin jatkaa ottelua, kunnes kuolema tai voitto lopettaisi hänen
-ponnistuksensa.
-
-Kun arabialaiset tarkkasivat häntä turvallisesta kätköpaikastaan ja
-Ahmet Zek tyytyväisenä totesi, että uhri käveli suoraan hänen
-kynsiinsä, katseli toinen silmäpari koko näyttämöä läheisen puun
-lehvistöstä.
-
-Silmät olivat hämmästyneet ja vaivaantuneet, kaikesta harmaasta ja
-villistä välkkeestä huolimatta, sillä niiden omistaja otteli vaikeasti
-määriteltävän ajatuksen kanssa: hänen alitseen kävelevän naisen kasvot
-ja vartalo tuntuivat hänestä tutuilta.
-
-Äkillinen räiskinä pensaissa sillä kohdalla, josta Jane Clayton oli
-ilmestynyt aukeamalle, sai nuoren naisen äkkiä pysähtymään ja kiinnitti
-arabialaisten ja puussaolijan huomion samaan kohtaan.
-
-Nainen käännähti ympäri nähdäkseen, mikä uusi vaara uhkasi häntä takaa,
-ja silloin vaappui suuri ihmisapina näkyviin, jäljessään toisia, mutta
-lady Greystoke ei jäänyt odottamaan saadakseen tietää, kuinka monta
-noita hirveitä olentoja oli niin likellä.
-
-Tukahduttaen huudahduksensa hän syöksyi vastapäistä viidakkoa kohti, ja
-hänen saapuessaan sen pensaisiin nousivat Ahmet Zek ja kaksi hänen
-apuriaan ja tarttuivat häneen. Samassa hetkessä pudottautui alaston
-ruskea jättiläinen puun oksilta aukeaman oikealla puolella.
-
-Kääntyen hämmästyneitä apinoita kohti hän päästi tulvan matalia
-kurkkuääniä ja odottamatta sanojensa vaikutusta heihin kääntyi ympäri
-ja hyökkäsi arabialaisia vastaan.
-
-Ahmet Zek raastoi paraillaan Jane Claytonia liekaan sidottua hevosta
-kohti. Hänen kaksi palvelijaansa irrotti nopeasti kaikkia kolmea
-ratsua. Nainen, joka ponnisteli päästäkseen arabialaisesta irti,
-kääntyi ja näki apinamiehen juoksevan itseään kohti.
-
-"John!" huudahti hän. "Jumalan kiitos, että tulit ajoissa."
-
-Tarzanin takana tulivat suuret apinat, ihmetellen, mutta kuitenkin
-totellen hänen käskyään. Arabialaiset näkivät, ettei heillä olisi aikaa
-nousta ratsaille ja päästä pakoon, ennenkuin eläimet ja mies olisivat
-heidän kimpussaan. Ahmet Zek tunsi miehen vanhaksi pelottavaksi
-viholliseksi, mutta näki myös, että olosuhteet antoivat hänelle
-tilaisuuden ikiajoiksi vapautua uhkaavasta apinamiehestä.
-
-Kehottaen miehiään seuraamaan esimerkkiään hän kohotti pyssynsä ja
-laukaisi sen hyökkäävää jättiläistä vastaan. Hänen seuralaisensa, jotka
-toimivat yhtä nopeasti kuin hänkin, ampuivat melkein yhtaikaa, ja
-laukausten kajahtaessa suistuivat Apinain Tarzan ja kaksi hänen
-karvaista apulaistaan viidakon nurmelle.
-
-Pyssynpamausten ääni sai muut apinat ihmetellen pysähtymään. Käyttäen
-hyväkseen heidän hetkellistä hämmennystään Ahmet Zek ja hänen apurinsa
-hyppäsivät hevostensa selkään ja laukkasivat pois, vieden toivottoman
-ja tuskan murtaman naisen mukanaan.
-
-He ratsastivat takaisin kylään, ja lady Greystoke oli taas vankina
-likaisessa pienessä majassa, josta oli luullut ainiaaksi päässeensä.
-Mutta tällä kertaa hän ei ollut ainoastaan vahvemmin vartioitu, vaan
-lisäksi myös sidottu.
-
-Etsijät, jotka olivat Ahmet Zekin kanssa lähteneet belgialaisen
-jäljille, palasivat tyhjin käsin joko yksitellen tai kaksittain. Kun he
-toivat tietonsa, yltyi rosvopäällikön raivo ja suuttumus, kunnes hän
-oli sellaisessa villin vihan huumassa, ettei kukaan uskaltanut häntä
-lähestyä. Uhkaillen ja kiroillen Ahmet Zek asteli edestakaisin
-silkkitelttansa lattialla, mutta hänen suuttumuksensa ei auttanut häntä
-ollenkaan -- Werper oli poissa ja hänen mukanaan kokonainen omaisuus
-kimaltelevia jalokiviä, jotka olivat herättäneet hänen päällikkönsä
-saaliinhimoa ja tuottaneet luutnantille kuolemantuomion.
-
-Arabialaisten paetessa olivat suuret apinat kääntäneet huomionsa
-kaatuneihin tovereihinsa. Toinen oli kuollut, mutta toinen ja suuri
-valkoinen apina hengittivät yhä. Karvaiset hirviöt kokoontuivat näiden
-kahden ympärille muristen ja jupisten omalla tavallaan.
-
-Tarzan tuli ensiksi tajuihinsa. Nousten istumaan hän katseli
-ympärilleen. Hänen olkapäässään olevasta haavasta vuoti verta.
-Laukauksen voimakkuus oli paiskannut hänet maahan ja tehnyt hänet
-tiedottomaksi, mutta hän ei ollut suinkaan kuollut. Nousten hitaasti
-pystyyn hän suuntasi silmänsä siihen paikkaan, missä oli viimeksi
-nähnyt naaraan, joka oli nostattanut hänen villissä rinnassaan niin
-omituisia tunteita.
-
-"Missä on naaras?" hän kysyi.
-
-"Tarmanganit veivät hänet pois", vastasi toinen apinoista. "Kuka sinä
-olet, joka puhut manganien kieltä?"
-
-"Olen Tarzan", vastasi apinamies, "mahtava metsästäjä, suurin
-taistelijoista. Kun minä karjun, on viidakko vaiti ja vapisee kauhusta.
-Olen Apinain Tarzan. Olen ollut poissa, mutta nyt olen tullut takaisin
-kansani luo."
-
-"Niin", aloitti muuan vanha apina, "hän on Tarzan. Tunnen hänet. Hyvä,
-että hän on tullut takaisin. Nyt me saamme paljon riistaa."
-
-Muut apinat tulivat likemmäs ja nuuskivat apinamiestä. Tarzan seisoi
-hyvin hiljaa, hampaat puoliksi näkyvissä, lihakset jännitettyinä ja
-valmiina toimimaan. Mutta kukaan ei tahtonut evätä hänen oikeuttaan
-olla heidän kanssaan, ja heti kun tarkastus oli päättynyt apinoiden
-tyydytykseksi, he käänsivät taas huomionsa toiseen eloonjääneeseen.
-
-Tämäkin oli vain lievästi haavoittunut; luoti, joka oli riipaissut
-hänen kalloansa, oli vain huumannut hänet, niin että hän tultuaan
-tuntoihinsa oli ilmeisesti yhtä hyvässä kunnossa kuin ennenkin.
-
-Apinat kertoivat Tarzanille olleensa matkalla itää kohti, kun naaraksen
-heikko jälki oli herättänyt heidän huomiotaan ja he olivat alkaneet
-hiipiä hänen perässään. Nyt he halusivat jatkaa keskeytynyttä
-matkaansa, mutta Tarzan piti parempana, että he seuraisivat
-arabialaisia ja koettaisivat heiltä riistää naaraksen. Melko pitkän
-väittelyn jälkeen päätettiin, että he ensin metsästelisivät idässä päin
-muutamia päiviä ja sitten palaisivat etsimään arabialaisia. Kun aika ei
-merkitse paljon apinoille, myöntyi Tarzan heidän vaatimuksiinsa, koska
-hän itsekin oli palannut sellaiseen henkiseen tilaan, joka vain vähän
-kohosi apinoiden tason yläpuolelle.
-
-Toinen seikka, joka sai hänet lykkäämään arabialaisten takaa-ajon, oli
-hänen haavansa tuskallisuus. Parempi oli odottaa sen parantumista,
-ennenkuin taas asettuisi tarmanganien pyssyjä vastaan.
-
-Kun Jane Clayton työnnettiin vankilamajaansa ja hänen kätensä ja
-jalkansa sidottiin lujasti, vaelteli hänen luonnollinen suojelijansa
-itää kohti parinkymmenen karvaisen hirviön seurassa, joiden hartioihin
-hän hieroi hartioitansa yhtä tuttavallisesti kuin muutamia kuukausia
-aikaisemmin oli seurustellut moitteettomien, ylhäisten tovereitten
-kanssa.
-
-Mutta koko ajan väikkyi hänen vahingoittuneiden aivojensa pohjukassa
-tuskallinen tietoisuus, ettei hänellä ollut mitään tekemistä nykyisessä
-olopaikassaan -- että hänen piti jostakin selittämättömästä syystä olla
-muualla, toisenlaisissa oloissa. Hän tunsi myös pakottavaa tarvetta
-seurata arabialaisten jälkiä ja lähteä auttamaan naista, joka oli niin
-voimakkaasti vedonnut hänen villeihin tunteisiinsa; tosin kyllä sana,
-joka itsestään tuli hänen mieleensä hänen ajatellessaan seikkailua, oli
-pikemmin "ryöstäminen" kuin "apuuntulo".
-
-Naisella oli hänen ajatuksissaan sama asema kuin muillakin saman
-sukupuolen olennoilla viidakossa. Niinpä Tarzan oli päättänyt saada
-hänet puolisokseen. Kun hän oli tullut likemmäksi naista aukeamalla,
-jossa arabialaiset olivat ottaneet hänet kiinni, oli hieno tuoksu, joka
-ensi kerran oli nostattanut hänen halunsa naisen vankimajassa, tuntunut
-hetken ajan hänen sieraimissaan ja sanonut hänelle, että hän oli
-uudelleen löytänyt olennon, jota kohtaan hän oli alkanut tuntea niin
-äkillistä ja selittämätöntä intohimoa.
-
-Jalokivipussi askarrutti myös jossakin määrin hänen ajatuksiaan, niin
-että hänellä oli kaksinkertainen tarve palata rosvojen leiriin. Hän
-anastaisi sekä sievät piikivensä että naaraksen. Sitten hän palaisi
-suurten apinoiden luo, mukanaan uusi puolisonsa ja lelunsa, ja veisi
-karvaiset toverinsa kaukaiseen erämaahan pois ihmisasunnoilta ja eläisi
-omaa elämäänsä metsästellen ja taistellen alempiarvoisten olentojen
-joukossa sillä ainoalla tavalla, joka nyt muistuisi hänen mieleensä.
-
-Hän puhui apinatovereilleen asiasta, koettaen saada heitä
-seuraamaan häntä, mutta kaikki kieltäytyivät, Taglatia ja Tshulkia
-lukuunottamatta. Jälkimmäinen oli nuori ja vahva; hänellä oli suurempi
-äly kuin hänen toverillaan ja siksi myöskin paremmin kehittynyt
-mielikuvitus. Hänen mielestään tässä retkessä oli seikkailun tuntua, ja
-sentakia se houkutteli häntä suuresti. Taglatilla oli toinenkin
-kannustin -- salainen ja pahaa ennustava. Jos Apinain Tarzan olisi sen
-tiennyt, olisi hän mustasukkaisuuden raivosta käynyt toisen kurkkuun.
-
-Taglat ei ollut enää nuori, mutta vieläkin kauhistava peto,
-mahtavalihaksinen, julma ja suuremman kokemuksen perusteella myös
-viekas ja kavala. Lisäksi hän oli jättiläiskokoinen, ja juuri hänen
-suuren ruhonsa paino usein auttoikin häntä voittamaan nuoremman
-vastustajan, joka oli ketterämpi.
-
-Hän oli luonteeltaan äreä ja synkkä, ollen erikoisesti tunnettu tästä
-ominaisuudestaan murjottavien tovereittensakin kesken, joille sellaiset
-piirteet ovat pikemmin sääntönä kuin poikkeuksena. Ja vaikka Tarzan ei
-aavistanutkaan asiaa, vihasi hän apinamiestä intohimoisen rajusti: hän
-kykeni salaamaan tunteensa vain sen vuoksi, että jalomman olennon
-valtiashenki oli herättänyt hänessä jonkinlaista pelkoa, joka oli yhtä
-voimakas kuin selittämätönkin hänelle.
-
-Nämä kaksi siis tulivat Tarzanin tovereiksi hänen palatessaan Ahmet
-Zekin kylään. Heidän lähtiessään soi muu heimo heille vain katseen
-hyvästiksi ja alkoi sitten taas vakavana etsiä ravintoa.
-
-Tarzan huomasi olevan vaikeata pysyttää tovereittensa ajatuksia
-seikkailun tarkoituksessa, sillä apinan mieli ei jaksa kauan aikaa
-keskittyä yhteen asiaan. Se, että lähtee pitkälle matkalle, jolla on
-määrätty tarkoitus, ei merkitse ollenkaan sitä, että aina muistaisi
-tämän päämäärän ja pitäisi sitä alituisesti etualalla ajatuksissaan. On
-niin paljon sellaista, mikä matkalla johtaa huomion toisaalle.
-
-Tshulk tahtoi alussa syöksyä nopeasti eteenpäin ikäänkuin rosvojen
-kylä olisi vain tunnin matkan päässä heistä, vaikka perilletulo
-todellisuudessa olikin usean päivän asia. Mutta jonkun minuutin
-kuluttua sai muuan kaatunut puu hänen huomionsa puoleensa, koska sen
-alla saattoi olettaa paljon mehukasta ruokaa. Ja kun Tarzan, kaivaten
-häntä, palasi etsimään, löysi hän Tshulkin kyyryllään mätänevän rungon
-vieressä. Sen alta hän kaivoi uutterasti toukkia ja kuoriaisia, jotka
-ovat melkoisena osana apinoiden ruokajärjestyksessä.
-
-Jos Tarzan halusi välttää tappelua, ei hän voinut muuta kuin odottaa,
-kunnes Tshulk oli tyhjentänyt varaston, ja niin hän tekikin ja huomasi
-sitten, että Taglat oli poissa. Melko pitkän etsinnän jälkeen hän
-tapasi tämän kaverin tarkastelemassa, mitä kärsimyksiä on
-loukkaantuneella nakertajalla, jonka kimppuun hän oli käynyt. Hän
-istuskeli näennäisen välinpitämättömänä tuijottaen toiseen suuntaan
-samalla kuin raajarikkoinen olento hitaasti ja vaivaloisesti ryömi
-hänestä poispäin. Ja silloin juuri kun hänen uhrinsa luuli varmasti
-päässeensä pakoon, ojensi hän jättiläiskämmenensä ja iski sen
-pakolaiseen. Hän uudisti tämän tempun moniaita kertoja, kunnes leikkiin
-kyllästyneenä lopetti lelunsa kärsimykset syömällä sen suuhunsa.
-
-Sellaiset epätoivoon saattavat viivytykset hidastuttivat Tarzanin
-paluumatkaa Ahmet Zekin kylää kohti. Mutta apinamies oli kärsivällinen,
-sillä hänen mielessään oli suunnitelma, joka teki Tshulkin ja Taglatin
-läsnäolon välttämättömäksi, kun hän saapuisi perille.
-
-Ei ollut aina helppoa saada ihmisapinain huikentelevaa mieltä
-jatkuvasti kiintymään esilläolevaan yritykseen. Tshulk oli vähällä
-väsyä yhtämittaiseen etenemiseen ja lepohetkien harvalukuisuuteen ja
-lyhyyteen. Hän olisi ilomielin heittänyt seikkailun etsimisen sikseen,
-jollei Tarzan olisi alinomaa loihtinut hänen mieleensä houkuttelevia
-kuvia niistä suurista ruokavaroista, joita tavattaisiin tarmanganien
-kylässä.
-
-Taglat piti salaisesta tarkoituksestaan kiinni paremminkin kuin olisi
-voinut odottaa apinalta. Mutta oli kuitenkin hetkiä, jolloin hänkin
-olisi luopunut seikkailusta, jollei Tarzan olisi houkutellut häntä
-jatkamaan yritystä.
-
-Oli troopillisen helteisen päivän iltapuoli, kun kolmen matkaajan
-terävät aistit ilmaisivat heille, että arabialaisleiri oli likellä. He
-lähestyivät sitä varovasti, pysyen puiden ja pensaiden tiheissä
-rykelmissä, joihin heidän, kokeneiden viidakkoasujanten, oli vaaran
-uhatessa helppo piiloutua.
-
-Ensiksi tuli jättimäinen apinamies, ja hänen sileällä ruskealla
-ihollaan kiilsi ponnistusten ja viidakon ummehtuneen, kuuman ilman
-aiheuttama hiki. Hänen takanaan hiipivät Tshulk ja Taglat jumalaisen
-johtajansa eriskummaisina ja karvaisina irvikuvina.
-
-He etenivät meluttomasti sen aukeaman reunalle, jota paalutus ympäröi,
-ja kiipesivät siellä suuren, vihollisten kylän yläpuolelle ulottuvan
-puun alaoksille, saadakseen paremmin vakoilla vastustajan liikkeitä.
-
-Valkoviittainen ratsastaja läksi kylän portista ulos. Tarzan kuiskasi
-Tshulkille ja Taglatille, että jäisivät paikoilleen, ja heilautteli
-itseään apinan tavoin puita pitkin samaan suuntaan kuin arabialainen
-ratsasti. Hän kiiruhti viidakon jättiläisestä toiseen nopeasti kuin
-orava ja äänettömästi kuin aave.
-
-Arabialainen ratsasteli hitaasti eteenpäin tietämättä vaarasta, joka
-leijaili puissa hänen takanaan. Apinamies teki pienen kierroksen ja
-lisäsi vauhtiaan, kunnes oli päässyt polulle ratsastajan eteen. Siinä
-hän pysähtyi lehväiselle oksalle, joka ulottui kapean viidakkotien yli.
-Uhri läheni yhä, hyräillen pohjoisessa leviävän erämaan villiä
-sävelmää. Hän kulki ylikaartuvan oksan alta; lehdistä kuului heikkoa
-kahinaa; hevonen korskahti ja kavahti pystyyn, kun ruskeaihoinen olento
-pudottautui sen selkään. Mahtavat käsivarret kiertyivät arabialaisen
-ympäri, ja hänet raastettiin satulasta polulle.
-
-Kymmenen minuuttia myöhemmin apinamies tuli taas tovereittensa luo
-kantaen arabialaisen vaatteita kainalossaan kääröksi sullottuina. Hän
-näytti heille voitonmerkkejään, selittäen matalalla kurkkuäänellä
-urotyönsä yksityiskohtia. Tshulk ja Taglat koskettivat pukimia,
-maistelivat ja koettivat kuunnella niitä, pannen ne korvansa juureen.
-
-Sitten Tarzan vei heidät viidakon läpi takaisin polulle, missä kaikki
-kolme kätkeytyivät odottamaan. Heidän ei tarvinnutkaan varrota kauan,
-ennenkuin kaksi Ahmet Zekin mustaa, jotka olivat samanlaisissa puvuissa
-kuin heidän herransa, tulivat jalkaisin pitkin polkua paluumatkalla
-leiriin.
-
-He nauroivat ja puhelivat hetken ajan keskenään -- seuraavalla hetkellä
-he makasivat kuoliaina polulla, ja kolme mahtavaa tuhontuojaa kumartui
-heidän ylitseen. Tarzan otti heiltä vaatteet kuten ensimmäiseltäkin
-uhriltaan ja vetäytyi Tshulkin ja Taglatin kanssa sen puun turviin,
-jonka he alussa olivat valinneet olopaikakseen.
-
-Täällä apinamies verhosi karvaiset toverinsa ja itsensä vaatteilla,
-niin että jonkun matkan päästä saattoi näyttää siltä kuin kolme
-valkoviittaista arabialaista olisi ääneti istunut kyyryssä metsän
-oksien keskellä.
-
-He jäivät asemilleen pimeän tuloon asti, sillä Tarzan saattoi
-edulliselta paikaltaan nähdä paalutuksen sisäpuolisen aukeaman. Hän
-pani merkille sen majan aseman, jossa ensiksi oli keksinyt etsimänsä
-naaraksen heikon jäljen. Hän näki kaksi vartijaa seisovan sen ovella ja
-sai myöskin selville Ahmet Zekin asuinpaikan; jokin sanoi hänelle, että
-hän sieltä hyvin todennäköisesti löytäisi kadonneen pussinsa ja
-piikivensä.
-
-Tshulk ja Taglat olivat alussa kovin innostuneita ihmeelliseen
-pukuunsa. He koskettelivat kangasta, haistelivat sitä ja katselivat
-toisiaan tarkkaavasti, osoittaen kaikkia tyydytyksen ja ylpeyden
-merkkejä. Tshulk, joka oli tavallaan leikinlaskija, ojensi pitkän,
-karvaisen käsivartensa ja tarttuen Taglatin burnusin päähineeseen, veti
-sen toverinsa silmien yli ikäänkuin se olisi ollut kynttilänsammuttaja.
-
-Vanhempi apina, joka oli luonteeltaan alakuloinen, ei ymmärtänyt
-leikinlaskua. Muut olennot tarttuivat häneen käpälillään vain
-kahdesta syystä -- etsiäkseen kirppuja tai tehdäkseen hyökkäyksen.
-Tarmanganihajuisen esineen vetäminen hänen päänsä ja silmiensä yli ei
-voinut tarkoittaa edellistä temppua; sen täytyi siis viitata
-jälkimmäiseen. Hänen kimppuunsa oli hyökätty! Tshulk oli rohjennut
-häntä ahdistaa.
-
-Hän kävi vihaisesti muristen toisen kurkkuun, huolimatta edes nostaa
-villaverhoa, joka kaihtoi hänen näköään. Tarzan hyppäsi näiden kahden
-luo, ja heiluen ja horjuen epävarmalla oksallaan kaikki kolme suurta
-eläintä rähisivät ja koettivat purra vastustajiaan, kunnes apinamiehen
-lopulta onnistui erottaa raivostuneet ihmisapinat toisistaan.
-
-Kun anteeksipyyntö on tuntematon asia näiden ihmisen villien esi-isien
-kesken ja selittely työlästä ja tavallisesti hyödytöntä, selvitti
-Tarzan vaarallisen tilanteen suuntaamalla heidän huomionsa pois
-riidasta ja ohjaamalla heidät harkitsemaan välittömästi edessä olevia
-tehtäviä. Koska apinat ovat tottuneet taajoihin kiistelyihin, joissa
-menetetään enemmän karvoja kuin verta, unohtavat he nopeasti sellaiset
-mitättömät ottelut, ja pian Tshulk ja Taglat taas kyyköttivät likellä
-toisiaan rauhallisessa levossa ja odottivat hetkeä, jolloin apinamies
-ohjaisi heidät tarmanganien kylään.
-
-Oli kulunut pitkä aika pimeän tulosta, kun Tarzan vei toverinsa puun
-kätköstä maahan ja kuljetti paalutuksen ympäri kylän takalaitaan.
-
-Kooten burnusinsa liepeet toiseen kainaloonsa, etteivät ne olisi
-estäneet liikkuessa, apinamies otti juosten vauhtia ja kiipesi
-varustuksen harjalle. Peläten, että apinat repisivät samanlaisessa
-yrityksessä vaatteensa riekaleiksi, hän oli käskenyt heidän odottaa
-alhaalla, ja päästyään varmasti istumaan paalutuksen huipulle hän otti
-esiin keihäänsä ja laski sen toisen pään Tshulkille.
-
-Apina tarttui siihen, ja Tarzanin pitäessä lujasti kiinni yläpäästä
-eläin kiipesi nopeasti keihäänvartta ylös, kunnes sai toisella
-käpälällään kiinni seinän harjasta. Sitten oli vain hetken asia kiivetä
-Tarzanin sivulle. Samalla tavalla Taglat toimitettiin ylös, ja hetkeä
-myöhemmin kaikki kolme pudottautuivat äänettömästi aitauksen
-sisäpuolelle.
-
-Tarzan vei heidät ensiksi sen majan taa, johon Jane Clayton oli
-suljettu, ja sieltä hän herkillä sieraimillaan tunnusteli kömpelösti
-korjattua seinän aukkoa, saadakseen selville, oliko hänen etsimänsä
-naaras sisäpuolella.
-
-Tshulk ja Taglat nuuskivat hänen mukanaan, karvaiset naamat tiukasti
-puristettuina hänen ylimyksellisiä kasvojaan vasten. Jokainen tunsi
-sisällä olevan naisen heikon hajun, ja tämä huomio vaikutti heihin eri
-lailla kunkin luonteenlaadun ja ajatustavan mukaan.
-
-Tshulk pysyi välinpitämättömänä. Naaras oli Tarzania varten -- Tshulk
-halusi vain iskeä hampaansa tarmanganien ruokavarastoihin. Hän oli
-tullut tänne saadakseen vaivatta syödä itsensä kylläiseksi -- Tarzan
-oli sanonut hänelle, että se olisi hänen palkkansa, ja hän oli
-tyytyväinen.
-
-Mutta Taglatin pahanilkiset, verestävät silmät kapenivat, kun hän
-huomasi huolellisesti miettimänsä suunnitelman olevan likellä
-toteutumistaan. On totta, että joskus niiden monien päivien aikana,
-jotka olivat kuluneet heidän lähdettyään retkelle, Taglatin oli ollut
-vaikea pysyttää aiettaan etualalla mielessään, ja monesti hän oli
-kokonaan unohtanut sen, kunnes Tarzan oli jollakin satunnaisella
-sanalla palauttanut sen hänen ajatuksiinsa. Mutta ollakseen apina oli
-Taglat yleensä suoriutunut kaikesta hyvin.
-
-Nyt hän nuoleskeli suupieliään, ja hänen lerpattavat huulensa saivat
-aikaan vastenmielisen, maiskuttavan äänen, kun hän veti henkeään.
-
-Tyytyväisenä siihen, että naaras oli siellä, missä oli toivonut
-löytävänsä hänet, Tarzan vei apinansa Ahmet Zekin telttaa kohti.
-Ohikulkeva arabialainen ja kaksi orjaa näkivät hänet, mutta yö oli
-pimeä, ja valkeat burnusit kätkivät apinain karvaiset jäsenet ja heidän
-johtajansa jättiläisvartalon, joten kaikki kolme, jotka olivat kyyryssä
-ikäänkuin keskusteluun syventyneinä, eivät herättäneet mitään
-epäluuloa. He suuntasivat askeleensa teltan takaosaa kohti.
-Sisäpuolella keskusteli Ahmet Zek useiden apulaistensa kanssa. Tarzan
-kuunteli ulkopuolella.
-
-
-
-
-SEITSEMÄSTOISTA LUKU
-
-Jane Clayton kuolemanvaarassa
-
-
-Ajatellen kauhun vallassa sitä kohtaloa, joka odottaisi Addis Abebassa,
-koetti luutnantti Albert Werper keksiä jotakin pakosuunnitelmaa. Mutta
-kun musta Mugambi oli tehnyt tyhjäksi vartijoittensa valppauden,
-kävivät abessinialaiset kaksinkerroin varovaisiksi, estääkseen Werperiä
-seuraamasta neekerin jälkiä.
-
-Jonkun aikaa Werper tuumi, sopisiko lahjoa Abdul Murak antamalla
-hänelle osan pussin sisällöstä, mutta peläten, että hän vaatisi kaikki
-jalokivet vapauden hinnaksi, koetti belgialainen itaruuden valtaamana
-keksiä jotakin muuta keinoa päästä pulastaan.
-
-Silloin hänen mieleensä juolahti toisenlainen pelastumistapa. Sitä
-seuraten hän saisi yhä pitää jalokivensä ja tyydyttäisi samalla
-abessinialaisen ahneuden, tämä kun uskoisi saaneensa kaikki, mitä
-Werperillä oli tarjottavana.
-
-Ja näin ollen, kun oli kulunut päivä Mugambin katoamisesta, Werper
-pyysi päästä Abdul Murakin puheille. Kun belgialainen tuli
-vangitsijansa luo, ennusti synkkä ilme jälkimmäisen kasvoilla Werperin
-toiveiden tyhjäksi tekemistä, mutta hän rohkaisi kuitenkin itsensä
-muistelemalla ihmissuvun yleistä heikkoutta, joka saa jäykimmänkin
-luonteen taipumaan kaikki voittavan rikkaudenhalun edessä.
-
-Abdul Murak silmäili häntä synkästi. "Mitä nyt haluat?" hän kysyi.
-
-"Vapauttani", vastasi Werper.
-
-Abessinialainen nauroi pilkallisesti. "Ja sinä olet häirinnyt minua
-tällä tavoin sanoaksesi sen minulle, mitä kuka hullu tahansa voi
-tietää", hän sanoi.
-
-"Voin maksaa siitä", sanoi Werper.
-
-Abdul Murak nauroi ääneensä. "Maksaa siitä?" huudahti hän. "Mitä sitten
--- rääsytkö, jotka sinulla on ylläsi? Tai ehkä takkisi alla on piilossa
-tuhannen naulaa norsunluuta? Mene ulos! Olet hullu. Älä vaivaa minua
-enää, muutoin pieksätän sinut."
-
-Mutta Werper oli itsepäinen. Hänen vapautensa, ehkä hänen henkensäkin
-riippui asian menestymisestä.
-
-"Kuule minua", hän rukoili. "Jos voin antaa sinulle niin paljon kultaa
-kuin kymmenen miestä kykenee kantamaan, lupaatko silloin, että minut
-saatetaan turvallisesti lähimmän englantilaisen hallitusmiehen luo?"
-
-"Niin paljon kultaa kuin kymmenen miestä kykenee kantamaan?" kertasi
-Abdul Murak. "Olet mieletön. Missä sinulla on niin paljon kultaa?"
-
-"Tiedän, minne se on kätketty", sanoi Werper. "Lupaa, mitä pyydän, niin
-vien sinut sinne -- jos kymmenen kantamusta on kylliksi?"
-
-Abdul Murak oli lakannut nauramasta. Hän silmäili belgialaista
-tarkkaavasti. Mies näytti kylläkin olevan järjillään -- mutta kymmenen
-kantamusta kultaa! Sehän oli hassua. Abessinialainen vaikeni ja mietti
-asiaa hetken.
-
-"No, jos lupaat", sanoi hän. "Kuinka kaukana kulta on?"
-
-"Runsaan viikon matkan päässä etelään päin", vastasi Werper.
-
-"Ja jollemme löydä sitä sieltä, missä sanot sen olevan, ymmärrätkö,
-mikä on rangaistuksesi?"
-
-"Jollei se ole siellä, tiedän olevani mennyttä", vastasi belgialainen.
-"Tiedän, että se on siellä, sillä näin omin silmin, että se haudattiin
-sinne. Ja lisäksi, -- siellä ei ole vain kymmenen kantamusta, vaan niin
-monta kuin viisikymmentä miestä voi kuljettaa. Se on kaikki sinun, jos
-lupaat huolehtia, että minut saatetaan turvassa englantilaisten
-suojelukseen."
-
-"Sinä panet henkesi pantiksi siitä, että kulta löydetään?" kysyi Abdul.
-
-Werper nyökkäsi myöntymykseksi.
-
-"No hyvä", sanoi abessinialainen. "Minä lupaan, ja jos siellä on vain
-viisikin kantamusta, saat vapautesi. Mutta sinä olet vankina, kunnes
-kulta on hallussani."
-
-"Olen tyytyväinen", sanoi Werper. "Lähdemmekö jo huomenna?"
-
-Abdul Murak nyökkäsi, ja belgialainen palasi vartijoittensa luo.
-Seuraavana päivänä abessinialaiset sotilaat hämmästyivät saadessaan
-käskyn, joka muutti heidän kulkusuuntaansa koillisesta etelään. Ja niin
-tapahtui, että samana yönä, kun Tarzan ja kaksi hänen apinaansa tulivat
-rosvojen kylään, olivat abessinialaiset leirissä vain muutaman
-kilometrin päässä itäänpäin samasta paikasta.
-
-Kun Werper uneksi vapaudesta ja häiriintymättömistä nautinnoista, jotka
-varastettuun pussiin kätketty omaisuus tarjosi, ja kun Abdul Murak
-makasi valveilla hautoen ahnaita ajatuksia viidestäkymmenestä
-kultakantamuksesta, jotka olivat vain muutaman päivämatkan päässä
-etelään päin, antoi Ahmet Zek apureilleen käskyn pitää sotureita ja
-kantajia valmiina etenemään seuraavana päivänä englantilaisen duarin
-raunioille ja tuomaan sen satumaisen rikkauden, jonka hänen karannut
-apulaisensa oli sanonut sinne olevan haudatun.
-
-Ja hänen antaessaan määräyksiä teltassa kyyristeli vaitelias kuulija
-ulkopuolella, odottaen hetkeä, jolloin voisi turvallisesti tunkeutua
-telttaan ja etsiä kadonnutta pussia ja sieviä kiviä, joihin hän oli
-mieltynyt. Lopulta Ahmet Zekin mustapintaset toverit lähtivät hänen
-teltastaan, ja päällikkö meni heidän mukanaan polttaakseen piipullisen
-erään toverinsa seurassa ja jätti tällöin oman silkkisen majansa
-vartioimatta. Tuskin he olivat lähteneet, kun veitsen terä pistettiin
-takaseinän kankaan läpi noin kuusi jalkaa maasta ylöspäin ja nopea
-sivallus alaspäin avasi pääsytien ulkopuolella odottaville.
-
-Apinamies astui aukosta, ja heti hänen takanaan tuli suuri Tshulk,
-mutta Taglat ei seurannut heitä. Sensijaan hän kääntyi ja livahti
-pimeässä sitä majaa kohti, missä hänen eläimellistä mieltymystään
-herättänyt nainen makasi lujasti sidottuna. Vartijat istuivat oven
-edustalla kyyryssä, keskustellen yksitoikkoisella äänellä. Sisäpuolella
-makasi nuori nainen likaisella makuumatolla, ollen täydellisessä
-toivottomuudessaan valmistautunut kaikkeen, olipa mikä kohtalo tahansa
-hänen edessään, kunnes tulisi tilaisuus vapautua kaikesta sen ainoan
-keinon avulla, joka enää näytti mahdolliselta -- hän ajatteli tähän
-asti inhoamaansa itsemurhaa.
-
-Hiljaa hiipien vartijoita kohti lähestyi valkoburnusinen hahmo majan
-seinustalla kyyröttäviä varjoja. Olennon heikosta älystä johtui, ettei
-se voinut käyttää hyväkseen valepuvun tarjoamia etuja. Kun se olisi
-rohkeasti voinut kävellä vartijoiden viereen, hiipi se mieluummin
-näkymättömänä heidän luokseen takaapäin.
-
-Se tuli majan nurkalle ja kurkisteli ympärilleen. Vartijat olivat vain
-muutaman askeleen päässä, mutta apina ei uskaltanut hetkeksikään panna
-itseään alttiiksi niille pelätyille ja vihatuille ukkoskepeille, joita
-tarmanganit osasivat niin hyvin käytellä, kun hänellä oli tarjona
-toinen, varmempi hyökkäystapa.
-
-Taglat toivoi, että lähistöllä olisi ollut puu, jonka riippuvilta
-oksilta olisi voinut hypätä pahaa aavistamattoman saaliin kimppuun.
-Mutta vaikka paikalla ei ollut puuta, synnytti tämä ajatus hänessä
-erään suunnitelman. Majan katonräystäs oli juuri vartijoiden pään
-yläpuolella -- sieltä hän saattoi näkymättä hypätä tarmanganien
-kimppuun. Mahtavien leukojen nopea naksahdus tekisi selvän toisesta,
-ennenkuin toinen huomaisi, että heidän kimppuunsa oli hyökätty, ja
-toinen vartija joutuisi seuraavassa nopeassa hyökkäyksessä helposti
-ketteryyden ja rajuuden uhriksi.
-
-Taglat peräytyi muutamia askelia majan taakse, kokosi voimia
-ponnistaakseen, juoksi nopeasti eteenpäin ja loikkasi korkealle ilmaan.
-Hän jysähti katolle juuri majan takaseinän yläpuolella, ja katto, jota
-alapuolinen seinä tuki, kannatti hetken ajan hänen raskasta painoaan.
-Sitten hän astui askeleen eteenpäin, katto antoi perään, olkipeite
-murtui, ja suuri ihmisapina suistui majaan.
-
-Vartijat, jotka kuulivat kattosalkojen räiskeen, hypähtivät pystyyn ja
-syöksyivät majaan. Jane Clayton koetti kiertyä syrjään, kun iso hahmo
-mätkähti lattialle niin likelle häntä, että toinen jalka osui hänen
-hameelleen, likistäen sen kiinni.
-
-Tuntiessaan liikettä vieressään apina kyyristyi ja nosti nuoren naisen
-mahtavan käsivartensa varaan. Burnusi peitti karvaisen ruumiin, joten
-Jane Clayton luuli, että ihmiskäsivarsi piteli häntä, ja äärimmäisen
-toivottomuuden jälkeen heräsi hänen rinnassaan suuri toivo, että hän
-vihdoinkin oli pelastajansa turvissa.
-
-Vartijat olivat nyt majassa, mutta epäröivät, koska eivät tietäneet
-hämmingin syytä. Heidän silmänsä, jotka eivät olleet vielä tottuneet
-huoneen pimeyteen, eivät ilmaisseet heille mitään, eivätkä he kuulleet
-yhtään ääntä, sillä apina seisoi vaiti, odottaen heidän hyökkäystään.
-
-Kun Taglat näki, että he seisoivat paikoillaan, ja huomasi, että hän
-naisen painon estämänä voisi vain työläästi pitää puoliaan, piti hän
-parempana koettaa äkillisellä iskulla saavuttaa vapautensa. Painaen
-päänsä alas hän hyökkäsi suoraan vartijoita kohti, jotka sulkivat oven.
-Hänen mahtavien hartioittensa tölmäys viskasi heidät selälleen, ja
-ennenkuin he kykenivät kömpimään pystyyn, oli apina tiessään, pinttäen
-majojen varjoissa paalutusta kohti kylän toiseen päähän.
-
-Pelastajan nopeus ja voimakkuus täytti Jane Claytonin ihmetyksellä.
-Oliko Tarzan jäänyt eloon arabialaisten luodeista huolimatta? Kuka muu
-olisi koko viidakossa jaksanut kantaa täysikasvuista naista niin
-keveästi kuin se olento, joka nyt piteli häntä? Hän lausui Tarzanin
-nimen, mutta vastausta ei tullut. Kuitenkaan hän ei luopunut toivosta.
-
-Peto ei epäröinyt edes paalutuksen luona. Yksi ainoa mahtava hyppy vei
-sen aidan harjalle, jossa se pysyi vain hetken, ennenkuin pudottautui
-maahan vastakkaiselle puolelle. Nyt oli nuori nainen melkein varma,
-että hän oli turvallisesti miehensä sylissä, ja kun apina nousi puihin
-ja vei hänet nopeasti viidakkoon, kuten Tarzan oli toisinaan tehnyt
-aikaisemmin, muuttui luulo vakaumukseksi.
-
-Pienellä kuun valaisemalla aukeamalla noin kilometrin päässä rosvojen
-leiristä hänen pelastajansa pysähtyi ja laski hänet maahan. Suojelijan
-siekailematon käyttäytyminen hämmästytti häntä, mutta hän ei vieläkään
-epäillyt mitään. Taas hän lausui Tarzanin nimen, ja samalla hetkellä
-apina, jota tarmanganien epämukavat vaatteet vaivasivat, riisti
-burnusin yltänsä ja paljasti kauhistuneen naisen nähtäväksi jättimäisen
-ihmisapinan hirveän naaman ja karvaisen hahmon.
-
-Päästäen surkean kauhunvoihkaisun Jane Clayton pyörtyi, ja samaan
-aikaan Numa-leijona katseli nälkäisenä apinaa ja naista läheisen
-pensaan piilosta ja nuoleskeli suupieliään.
-
-Astuttuaan Ahmet Zekin telttaan Tarzan tutki sen sisäpuolen
-perusteellisesti. Hän raastoi vuoteen riekaleiksi ja siroitti
-laatikkojen ja pussien sisällyksen lattialle. Hän tarkasti kaikki, mitä
-hänen terävät silmänsä näkivät, eikä niiltä jäänyt huomaamatta yksikään
-esine rosvopäällikön asunnossa. Mutta hän ei löytänyt pussia eikä
-sieviä piikiviä perusteellisesta etsinnästään huolimatta.
-
-Päästen lopulta varmuuteen, ettei hänen omaisuutensa ollut Ahmet Zekin
-hallussa, jolleivät kivet mahdollisesti olleet päällikön mukana, päätti
-Tarzan siepata haltuunsa naaraksen, ennenkuin jatkaisi pussin
-etsimistä.
-
-Viitaten Tshulkia mukaansa hän lähti teltasta samaa tietä kuin oli
-tullutkin ja kävellen rohkeasti kylän läpi suuntasi matkansa suoraan
-sitä majaa kohti, jossa Jane Claytonia oli pidetty vankina.
-
-Hän huomasi hämmästyksekseen, että Taglat, jonka hän oli luullut
-odottavan Ahmet Zekin teltan ulkopuolella, olikin poissa. Mutta ollen
-tottunut apinoiden epäluotettavuuteen hän ei kiinnittänyt sen suurempaa
-huomiota murjottavan toverinsa karkaamiseen. Niin kauan kuin Taglat ei
-ollut esteenä hänen suunnitelmilleen, ei hän välittänyt apulaisensa
-poissaolosta.
-
-Lähestyessään majaa huomasi apinamies ihmisjoukon, joka oli kokoontunut
-sen ovelle. Hän saattoi nähdä, että joukko oli hyvin kiihtynyt, ja
-peläten, että Tshulkin valepuku ei voinut salata tätä niin monen
-läsnäolijan katseilta, hän käski apinan lähteä kylän toiseen päähän ja
-odottaa häntä siellä.
-
-Kun Tshulk vaappui pois pysytellen varjossa, läheni Tarzan rohkeasti
-majan oven edessä meluavaa ryhmää. Hän astui mustien ja arabialaisten
-joukkoon, koettaen saada selville hämmingin syyn ja unohti innoissaan,
-että hänellä yksin koko ryhmässä oli keihäs, jousi ja nuolet ja että
-hän siten saattoi joutua epäluuloisen huomion alaiseksi.
-
-Tunkeutuen joukon läpi hän lähestyi ovea ja oli melkein saapunut sinne
-asti, kun eräs arabialainen laski kätensä hänen olkapäälleen
-huudahtaen: "Kuka tämä on?" ja samalla temmaten burnusin pääverhon
-apinamiehen kasvoilta.
-
-Apinain Tarzan ei ollut villin elämänsä aikana milloinkaan tottunut
-väittelemään vastustajansa kanssa. Alkeellinen itsesäilytysvaisto
-opettaa käyttämään monia viekkaita temppuja ja kepposia, mutta
-sanakiista ei kuulu niihin, eikä hän nytkään tuhlannut kallisarvoista
-aikaa koettamalla saada rosvot uskomaan, ettei hän ollut susi lammasten
-vaatteissa. Sensijaan hän oli paljastajansa kurkussa heti kun miehen
-sanat olivat lähteneet hänen huuliltaan, ja viskellen häntä puolelta
-toiselle lakaisi tieltään ne, jotka olisivat käyneet hänen kimppuunsa.
-
-Käytellen arabialaista aseenaan Tarzan tunkeutui nopeasti ovelle ja oli
-hetkeä myöhemmin majassa. Pikainen tarkastelu osoitti huoneen tyhjäksi,
-ja hänen hajuaistinsa havaitsi myöskin Taglat-apinan heikon jäljen.
-Tarzan päästi matalan, pahaenteisen murinan. Ne, jotka tunkeutuivat
-ovelle eteenpäin ottaakseen hänet kiinni, peräytyivät pikaisesti, kun
-eläimellisen uhmahuudon villi ääni kajahti heidän korviinsa. He
-katselivat toisiaan hämmästyneinä ja tyrmistyneinä. Majaan oli astunut
-yksinäinen mies, ja kuitenkin he olivat omin korvin kuulleet sisältä
-villin pedon äänen. Mitä se tarkoitti? Oliko leijona tai pantteri
-hiipinyt majaan vartijoiden tietämättä?
-
-Tarzanin nopeat silmät näkivät katossa aukeaman, josta Taglat oli
-pudonnut. Hän arvasi, että apina oli tullut tai mennyt murtumasta, ja
-arabialaisten epäröidessä ulkopuolella hän hyppäsi kissan tavoin?
-aukkoa kohti, tarttui seinän yläosaan ja kiipesi katolle pudottautuen
-heti maahan majan taakse.
-
-Kun arabialaiset lopulta, ammuttuaan useita yhteislaukauksia seinän
-läpi, saivat rohkeutta mennä majaan, huomasivat he sen tyhjäksi. Samaan
-aikaan Tarzan etsi kylän toisessa päässä Tshulkia, mutta ei voinut
-löytää apinaa mistään.
-
-Naaraansa menettäneenä, toveriensa hylkäämänä ja yhtä tietämättömänä
-pussinsa ja piikiviensä kohtalosta kuin ennenkin, oli Tarzan vihan
-vimmassa, kiivetessään paalutuksen yli ja kadotessaan viidakon
-pimeyteen.
-
-Tällä kertaa hänen täytyi luopua etsinnästä, koska arabialaisleiriin
-tunkeutuminen nyt merkitsi itsensä tuhoamista, kun kaikki sen asukkaat
-olivat hereillä ja varuillaan.
-
-Paetessaan kylästä oli apinamies kadottanut pois kiiruhtavan Taglatin
-ladun ja teki nyt laajan kierroksen metsän läpi, koettaen taas sitä
-löytää.
-
-Tshulk oli jäänyt paikalleen, kunnes arabialaisten huudot ja laukaukset
-olivat täyttäneet hänen yksinkertaisen sielunsa kauhulla, sillä eniten
-kaikesta pelkäävät apinat tarmanganien ukkoskeppejä. Sitten hän
-oli ketterästi kiivennyt paalutuksen yli, repien burnusinsa
-ponnistellessaan, ja paennut viidakon syvyyksiin muristen ja toruen
-mennessään.
-
-Etsiessään viidakosta Taglatin ja naaraksen jälkiä Tarzan matkasi
-nopeasti eteenpäin. Pienellä kuun valaisemalla aukeamalla hänen
-edessään oli suuri apina kumarruksissa Tarzanin etsimän naisen makaavan
-hahmon yli, tempoen ja pureskellen nuoria, jotka sitoivat hänen
-nilkkojaan ja ranteitaan.
-
-Apinamiehen kulkusuunta olisi vienyt hänet vain pienen matkan päähän
-heistä oikealle, ja vaikkakaan hän ei olisi nähnyt heitä, puhalsi tuuli
-heistä häneen päin ja olisi tuonut kylliksi hajua heistä hänen
-sieraimiinsa.
-
-Hetki vielä ja Jane Clayton olisi ollut turvassa, vaikka Numa-leijona
-jo valmistautui hyökkäämään. Mutta kohtalo, joka nytkin jo oli ollut
-liian julma, näytti ihan riehaantuneen -- tuuli kääntyi äkkiä
-muutamiksi hetkiksi, ja heikko haju, joka olisi vienyt apinamiehen
-nuoren naisen viereen, suuntasi vastakkaiselle taholle; Tarzan sivuutti
-viidenkymmenen metrin päässä aukeaman, jossa murhenäytelmä oli tulossa,
-ja tilaisuus oli peruuttamattomasti mennyt hukkaan.
-
-
-
-
-KAHDEKSASTOISTA LUKU
-
-Taistelu aarteesta
-
-
-Oli aamu, ennenkuin Tarzan pääsi varmuuteen, että hän oli etsinnässään
-epäonnistunut, ja silloinkin hän myönsi vain, että lopullinen
-menestyksen saavuttaminen oli ainoastaan viivästynyt. Viidakko oli
-laaja, mutta Tarzanin kokemus ja taitavuus oli myöskin laaja. Taglat
-voi kyllä edetä kauas, mutta Tarzan löytäisi hänet lopulta, vaikka
-hänen olisi etsittävä jokainen puu valtavassa metsässä.
-
-Puhellen tällä tavoin yksikseen apinamies seurasi Bara-kauriin jälkiä,
-tuon kovaonnisen, jonka lihalla hän oli päättänyt tyydyttää nälkänsä.
-Puolen tunnin ajan vei tie apinamiestä itää kohti hyvin viitoitettua
-riistapolkua pitkin, kun saalis väijyvän hämmästykseksi tuli äkkiä
-näkyviin: se juoksi mieletönnä pitkin kapeata tietä takaisin vainoojaa
-kohti.
-
-Tarzan, joka oli samonnut polkua myöten, hypähti niin nopeasti sivulle
-vehreyden piiloon, ettei kauris vieläkään tiennyt vihollisesta tällä
-suunnalla, ja kun eläin oli vielä jonkun matkan päässä, heilautti
-apinamies itsensä tien yli kaartuvan puun alemmille oksille. Hän
-kyyristyi sinne villin petoeläimen tavoin, odottaen uhrinsa tuloa.
-
-Tarzan ei tiennyt mikä oli pelästyttänyt kauriin niin mielettömästi
-peräytymään -- ehkä syynä oli Numa-leijona tai Shita-pantteri. Mutta
-olipa mikä tahansa, Apinain Tarzan välitti siitä vain vähän -- hän oli
-valmis ja halukas puolustamaan saalistaan kaikkia viidakon asujamia
-vastaan. Jollei hän kykenisi siihen ruumiillisilla kyvyillään, oli
-hänellä käytettävänään toinen, suurempi voima -- terävä älynsä.
-
-Ja näin tuli juokseva kauris eteenpäin suoraan kuoleman kitaan.
-Apinamies kääntyi niin, että hänen selkänsä oli lähestyvään eläimeen
-päin. Hän heilui polvet koukussa hiljaa huojuvalla oksalla tien
-yläpuolella, laskien terävin korvin pelästyneen Baran lähestyviä
-kavioniskuja.
-
-Hetken kuluttua uhri vilahti oksan alle, ja samassa silmänräpäyksessä
-apinamies hänen yläpuolellaan loikkasi oksaltaan sen selkään. Miehen
-ruumiin paino rutisti kauriin maahan. Se teki turhan yrityksen
-kompuroida pystyyn, ja sitten mahtavat lihakset vetivät sen pään kauas
-taaksepäin, väänsivät kaulaa rajusti, ja Bara oli kuollut.
-
-Surmaaminen oli käynyt nopeasti, ja yhtä nopeita olivat apinamiehen
-seuraavat liikkeet, sillä kuka tiesi, millainen vainooja ajoi takaa
-Baraa tai kuinka likellä se oli? Uhrin niska oli tuskin naksahtanut
-poikki, kun ruumis jo riippui Tarzanin leveällä olkapäällä, ja hetkeä
-myöhemmin apinamies istui taas puun alemmilla oksilla polun
-yläpuolella, terävin harmain silmin tutkien polkua, jota pitkin kauris
-oli paeten tullut.
-
-Ei kulunut kauan, ennenkuin Baran säikähdyksen syy selvisi Tarzanille,
-sillä pian kuului lähestyvien ratsastajien ääniä. Vetäen saalista
-perässään apinamies nousi keskitasanteelle ja asettui mukavasti
-puunhaaraan, josta voi yhä nähdä polun alapuolellaan, leikkasi
-mehukkaan palan kauriin reidestä ja upotti vahvat valkoiset hampaansa
-lämpimään lihaan, alkaen nauttia urheutensa ja taitavuutensa hedelmiä.
-
-Nälkäänsä sammuttaessaan hän ei kuitenkaan päästänyt silmistään polkua.
-Hänen terävä katseensa näki etummaisen hevosen turvan, kun se tuli
-näkyviin kiemurtelevan tien mutkasta, ja hän tutki tarkasti jokaista
-ratsastajaa, kun he kulkivat yksimiehisessä rivissä hänen altaan.
-
-Heidän joukossaan oli muuan, jonka Tarzan tunsi, mutta apinamies oli
-niin etevä mielenliikutuksensa hillitsemisessä, ettei pieninkään ilmeen
-muutos osoittanut hänen sisäistä kiihtymystään -- puhumattakaan
-hysteerisestä mielenosoituksesta, joka olisi paljastanut hänen
-läsnäolonsa.
-
-Hänen alapuolellaan ratsasti Albert Werper yhtä tietämättömänä hänen
-läsnäolostaan kuin abessinialaisetkin hänen edessään ja takanaan, ja
-belgialaisen mennessä alitse apinamies tutki häntä tarkoin nähdäkseen
-jonkun merkin varastetusta pussista.
-
-Abessinialaisten ratsastaessa etelää kohti leijaili jättiläishahmo aina
-heidän polkunsa yläpuolella -- kookas, melkein alaston valkoinen mies,
-joka kantoi kauriin veristä ruumista olkapäillään, sillä Tarzan tiesi,
-että hänellä ei ehkä muutamaan aikaan olisi taas tilaisuutta
-metsästämiseen, jos hänen oli seurattava belgialaista.
-
-Tarzankaan ei aikonut siepata häntä aseistettujen ratsastajien keskeltä
-muutoin kuin viime hädässä, sillä villiolentojen menettelytavat ovat
-varovaisia ja viisaita, jollei tuska tai suuttumus kiihota heitä
-varomattomuuteen.
-
-Siten abessinialaiset ja belgialainen vaelsivat etelää kohti ja Apinain
-Tarzan heilautti itseään ääneti heidän perässään keskitasanteen
-huojuvien oksien kautta.
-
-Kahden päivän marssi toi heidät tasangolle, jonka toisella puolella oli
-vuoria ja jonka Tarzan hämärästi tunsi; se herätti hänessä
-epämääräisiä, puolittaisia muistoja ja omituista kaipuuta. Ratsastajat
-suuntasivat kulkunsa tasangolle, ja apinamies hiipi turvallisen
-välimatkan päässä heidän takanaan, käyttäen hyväkseen maaperän
-tarjoamaan suojaa.
-
-Abessinialaiset pysähtyivät hiiltyneen hirsiröykkiön viereen, ja
-Tarzan, joka hiipi likelle ja kätkeytyi läheiseen pensaikkoon, tarkkasi
-heitä ihmetellen. Hän näki heidän kaivavan maata ja aprikoi, olivatko
-he aikaisemmin kätkeneet sinne ruokaa ja tulleet nyt sitä hakemaan.
-Sitten hän muisti, kuinka hän itse oli haudannut sievät piikivensä ja
-mikä hänet oli saanut niin tekemään. He kaivoivat sieltä mustien
-hautaamia esineitä!
-
-Pian hän näki heidän saavan sieltä esiin likaisen, keltaisen möhkäleen,
-ja hän pani merkille Werperin ja Abdul Murakin ilon, kun tahrainen
-esine tuli näkyviin. He kaivoivat monia samanlaisia likaisen keltaisia,
-ja lopulta niitä oli maassa kokonainen pino, jota Abdul Murak hyväili
-ja taputteli ahneuden huumassa.
-
-Jotakin liikkui apinamiehen mielessä, kun hän katsoi kultaharkkoja
-pitkään. Missä hän oli nähnyt sellaisia ennen? Mitä ne olivat? Miksi
-nämä tarmanganit halusivat niitä niin suuresti? Kenelle ne kuuluivat?
-
-Hän muisti mustat miehet, jotka olivat haudanneet ne. Esineet olivat
-varmaan heidän. Werper aikoi varastaa ne, kuten oli varastanut Tarzanin
-piikivipussin. Apinamiehen silmät leimusivat vihasta. Hän hakisi mustat
-miehet ja veisi heidät näitä varkaita vastaan. Hän tuumiskeli, missä
-heidän kylänsä saattoi olla.
-
-Kun kaikki nämä asiat liikkuivat hänen toimeliaassa mielessään, tuli
-muuan miesjoukko metsästä aukeaman laidalta ja lähestyi palaneen
-huvilan raunioita.
-
-Aina tarkkaavainen Abdul Murak näki heidät ensimmäisenä, mutta he
-olivat jo päässeet puoliväliin aukeaman poikki. Hän käski miehiään
-nousemaan ratsaille ja olemaan valmiina, sillä kukapa tietää Afrikan
-sydämessä, onko vieras tulija ystävä vai vihollinen?
-
-Werper heilautti itsensä satulaan ja loi silmänsä saapujiin. Sitten hän
-kääntyi kalpeana ja vavisten Abdul Murakiin päin.
-
-"Siellä on Ahmet Zek ja hänen rosvonsa", hän kuiskasi. "He ovat tulleet
-hakemaan kultaa."
-
-Samalla hetkellä varmaan Ahmet Zek huomasi keltaisen harkkopinon ja
-käsitti, että oli tapahtunut se, mitä hän jo oli pelännyt, heti kun
-hänen silmänsä olivat osuneet miesjoukkoon, joka hääri englantilaisen
-huvilan raunioiden vieressä. Joku oli ehtinyt ennen häntä -- toinen oli
-jo aikaisemmin tullut hakemaan aarretta.
-
-Arabialainen oli suunniltaan raivosta. Viime aikoina hän oli kaikessa
-epäonnistunut. Hän oli menettänyt jalokivet ja belgialaisen ja taas
-kadottanut englantilaisen naisen. Nyt oli joku tullut ryöstämään
-häneltä tämän aarteen, jonka hän oli luullut olevan yhtä varmassa
-turvassa kuin jos sitä ei milloinkaan olisi kaivettu maasta esiin.
-
-Hän ei välittänyt siitä, keitä varkaat olivat. He eivät luopuisi
-kullasta ilman tappelua, siitä hän oli varma, ja huutaen villisti ja
-antaen käskyn seuralaisilleen hän kannusti hevostaan ja syöksyi
-abessinialaisia vastaan. Hänen perässään tuli kirjava joukko hänen
-julmia saattolaisiaan heilutellen pitkiä pyssyjään päänsä päällä ulvoen
-ja kiroillen.
-
-Abdul Murakin miehet ottivat hänet vastaan yhteislaukauksella, joka
-tyhjensi muutamia satuloita, ja sitten rosvot olivat heidän kimpussaan
-ja miekat, pistoolit ja musketit tekivät mitä kauheinta ja verisintä
-jälkeä.
-
-Ahmet Zek huomasi jo ensi hyökkäyksessä Werperin ja syöksyi
-belgialaista kohti, ja tämä, joka kauhistui ansaitsemaansa kohtaloa,
-käänsi hevosensa ja hyökkäsi hulluna poispäin, koettaen päästä pakoon.
-Kiljaisten eräälle apulaiselleen, että hän ryhtyisi päälliköksi, ja
-yllyttäen häntä kuolemanrangaistuksen uhalla tekemään selvää
-abessinialaisista ja tuomaan kullan takaisin leiriin, Ahmet Zek
-suuntasi kulkunsa tasangon poikki belgialaisen jäljessä, sillä hänen
-häijy luonteensa ei voinut olla vailla koston tyydytystä, vaikka hän
-sitten pani aarteen alttiiksi.
-
-Takaa-ajetun ja takaa-ajajan mielettöminä laukatessa kaukaista metsää
-kohti raivosi taistelu heidän takanaan verisen villinä. Armoa ei
-pyydetty eikä annettu rajujen abessinialaisten tai Ahmet Zekin
-murhanhaluisten roistojen puolella.
-
-Tarzan tähysti pensaiden kätköstä hurmeista ottelua, joka saarsi hänet
-niin täydellisesti, ettei hän keksinyt mitään aukkoa, josta olisi
-voinut päästä seuraamaan Werperiä ja arabialaispäällikköä.
-
-Abessinialaiset olivat kehässä Tarzanin piilopaikan ympärillä, ja
-heidän ympärillään ja joukossaan laukkasivat ulvovat rosvot, milloin
-kiitäen pois, milloin hyökäten heidän kimppuunsa, pistääkseen ja
-lyödäkseen käyrillä miekoillaan vastustajiansa.
-
-Lukumäärältään olivat Ahmet Zekin miehet voitolla, ja Menelikin
-sotilaat tuhottiin hitaasti, mutta varmasti. Tarzanista tulos oli
-yhdentekevä. Hän tarkasti sitä yhdessä ainoassa tarkoituksessa -- hän
-tahtoi päästä verestä hullaantuneiden taistelijoiden piiristä ja lähteä
-seuraamaan belgialaista ja piikivipussia.
-
-Alussa, kun hän oli huomannut Werperin polulla, missä oli surmannut
-Baran, ajatteli hän silmiensä pettävän: niin varma hän oli siitä, että
-Numa oli tappanut ja syönyt suuhunsa varkaan. Mutta seurattuaan joukkoa
-kahden päivän ajan, terävät silmät aina belgialaiseen kiintyneinä, hän
-ei enää ollut epätietoinen, kuka tuo oli, vaikkei voinutkaan käsittää,
-kenen se raadeltu ruumis oli, jota hän oli luullut etsimäkseen
-mieheksi. Hänen kyyristyessään hoitamattoman pensaikon piiloon, joka
-niin vähän aikaa sitten oli ollut hänen jo unohdetun vaimonsa ylpeytenä
-ja ilona, pyörsivät muuan arabialainen ja abessinialainen ratsunsa ihan
-hänen olopaikkansa viereen, iskiessään toisiaan miekoilla.
-
-Askel askeleelta arabialainen karkotti vastustajansa, kunnes tämän
-hevonen melkein tallasi apinamiestä. Silloin kauhea isku halkaisi
-mustan soturin kallon, ja ruumis vierähti taaksepäin melkein Tarzanin
-päälle.
-
-Abessinialaisen suistuessa satulastaan käsitti apinamies
-ratsastajattoman hevosen tarjoaman paon mahdollisuuden, ja se innosti
-häntä heti toimimaan. Ennenkuin pelästynyt eläin ehti riittävästi
-tointua päästäkseen karkuun, oli alaston jättiläinen hajareisin sen
-selässä. Voimakas käsi oli tarttunut ratsun ohjaksiin, ja hämmästynyt
-arabialainen näki uuden vihollisen voitetun satulassa.
-
-Mutta tämä vihollinen ei heilutellut miekkaa, ja hänen keihäänsä ja
-jousensa pysyivät selän puolella. Toinnuttuaan ensi hämmästyksestään
-arabialainen syöksyi häntä vastaan miekka koholla, tuhotakseen röyhkeän
-muukalaisen. Hän tähtäsi apinamiehen päätä kohti huiman iskun, joka
-kuitenkin meni vaarattomana ilmaan, kun Tarzan väistyi sen tieltä.
-Sitten arabialainen tunsi vastustajansa hevosen hipaisevan hänen
-jalkaansa, jäntevä käsivarsi syöksyi esiin ja kietoutui hänen
-vyötäistensä ympäri, ja ennenkuin hän ehti tointua, vedettiin hänet
-satulasta ja kannettiin pois villiä vauhtia suoraan tovereittensa
-piirin läpi -- hän itse oli tällöin vastustajansa kilpenä.
-
-Heidän toisella puolellaan hänet sysättiin maahan, ja kun hän viime
-kerran näki omituisen vihollisensa, laukkasi tämä tasangon toisessa
-reunassa metsää kohti.
-
-Taistelu raivosi vielä tunnin ajan eikä loppunut, ennenkuin viimeinen
-abessinialainen makasi kuolleena maassa tai oli paeten laukannut
-pohjoista kohti. Vain kourallinen miehiä pääsi pakoon, niiden joukossa
-Abdul Murak.
-
-Voittoisat rosvot kokoontuivat kultaharkkopinon ääreen, jonka
-abessinialaiset olivat kaivaneet maasta, ja odottivat siinä johtajansa
-palaamista. Heidän innostuksensa laimeni hiukan, kun he vilaukselta
-näkivät omituisen näyn: alaston valkoinen mies laukkasi pois erään
-vihollisen hevosella ja kuljetti mukanaan heidän toveriaan, joka
-kuitenkin pian tuli heidän joukkoonsa selittelemään apinamiehen
-yli-inhimillistä voimaa. Jokaiselle heistä oli Apinain Tarzanin nimi ja
-maine tuttu, ja se seikka, että he olivat tunteneet valkoisen
-jättiläisen viidakon pahantekijäin tuimaksi viholliseksi, lisäsi vain
-heidän kauhuaan, sillä he olivat olleet varmoja Tarzanin kuolemasta.
-
-Ollen luonnostaan taikauskoisia he uskoivat täydelleen, että olivat
-nähneet kuolleen miehen vapautuneen hengen. Nyt he loivat pelästyneitä
-katseita ympärilleen, odottaen aaveen pikaista palaamista sen
-hävityksen näyttämölle, jonka he olivat saaneet aikaan äskeisellä
-ryöstöretkellään hänen kotiinsa, ja pohtivat levottomasti kuiskaillen,
-minkälaisen koston tämä henki heille valmistaisi, jos palatessaan
-huomaisi kullan olevan heidän hallussaan.
-
-Heidän kauhunsa yltyi keskustelun kuluessa, ja samaan aikaan tarkkasi
-pieni joukko alastomia mustia sotureita heidän jokaista liikettään
-läheisen joen reunalta, kaislikon piilosta. Nämä mustat miehet olivat
-kuulleet ottelun melun kukkuloilta joen toiselta puolen ja hiipien
-varovasti virtaa alas kahlanneet sen yli ja edenneet kaislikon läpi,
-kunnes saattoivat pitää silmällä taistelijoiden jokaista liikettä.
-
-Puolen tunnin ajan rosvot odottivat Ahmet Zekin paluuta, ja heidän
-pelkonsa, että Tarzanin henki palaisi aikaisemmin, vähensi yhtä mittaa
-heidän uskollisuuden- ja pelontunteitaan päällikköään kohtaan. Lopuksi
-eräs heistä toi ilmi kaikkien halun, lausuessaan aikovansa ratsastaa
-metsää kohti etsimään Ahmet Zekiä. Heti hyppäsi joka mies ratsaille.
-
-"Kulta on täällä kylläkin turvassa", huudahti eräs. "Olemme tappaneet
-abessinialaiset, eikä täällä ole ketään muita, jotka veisivät sen pois.
-Ratsastakaamme hakemaan Ahmet Zekiä."
-
-Ja hetkeä myöhemmin rosvot laukkasivat pölypilven keskellä mieletöntä
-vauhtia tasangon poikki, ja kaislikon piilossa joen rannalta hiipi
-joukko mustia sotureita sitä paikkaa kohti, jossa Oparin kultaharkot
-olivat maahan läjättyinä.
-
-Werper oli yhä ollut Ahmet Zekin edellä ehtiessään metsään, mutta
-jälkimmäinen, jolla oli parempi ratsu, pääsi yhä lähemmäs. Ratsastaen
-silmittömän rohkeasti kuten epätoivoinen ainakin belgialainen kannusti
-hevostaan suurempaan vauhtiin sillä ahtaalla ja mutkikkaalla
-riistapolulla, jota pitkin se laukkasi.
-
-Hän kuuli takanaan Ahmet Zekin äänen, joka huusi häntä pysähtymään,
-mutta Werper vain iski kannuksensa syvemmälle huohottavan ratsunsa
-vertavuotaviin kylkiin. Kahdensadan metrin päässä oli metsässä
-katkennut oksa poikittain tiellä. Se oli niin pieni, että hevonen olisi
-tavallisessa kunnossaan harpannut vaivattomasti sen yli huomaamatta
-sitä, mutta Werperin hevonen oli lopen uupunut, sen jalat olivat
-väsymyksen kangistamat, ja kun oksa tarttui sen etujalkojen väliin,
-kompastui se eikä voinut pysyä pystyssä, vaan kaatui pitkälleen tielle.
-
-Werper suistui pää edellä maahan, vieri muutamia metrejä eteenpäin,
-kompuroi pystyyn ja juoksi takaisin. Tarttuen ohjaksiin hän tempoi
-niitä saadakseen eläimen jaloilleen, mutta hevonen ei tahtonut tai
-jaksanut juosta, ja belgialaisen kiroillessa ja lyödessä sitä tuli
-Ahmet Zek näkyviin.
-
-Belgialainen lakkasi heti ponnistelemasta jalkainsa juuressa kuolevan
-eläimen kanssa ja tarttuen pyssyynsä kyyristyi hevosen taakse ja ampui
-lähestyvää arabialaista.
-
-Hänen luotinsa, joka kulki matalalta, iski Ahmet Zekin hevosta rintaan,
-saaden sen kaatumaan noin sadan metrin päässä siitä, missä Werper
-makasi valmistautuen ampumaan toisen laukauksen.
-
-Arabialainen, joka oli suistunut hevosensa mukana, seisoi hajasäärin
-sen päällä; nähdessään belgialaisen viisaasti sijoittuneen kaatuneen
-hevosensa taakse hänkin asettui heti samalla tavoin oman hevosensa
-suojaan.
-
-Ja siinä he makasivat vuorotellen ampuen ja kiroillen toisiaan, samalla
-kuin Apinain Tarzan lähestyi metsän reunaa arabialaisen takana. Täällä
-hän kuuli silloin tällöin kaksintaistelijoiden laukauksia ja kiipesi
-puihin, koska piti oksien varmaa ja nopeata kulkuväylää parempana kuin
-puolikuollutta abessinialaista ponihevosta.
-
-Pysyen polun toisella puolella apinamies tuli pian sille kohtaa, mistä
-saattoi melko turvallisesti katsella taistelijoita. Ensin toinen
-ja sitten toinen nousi puolittain hevosen ruumiin tarjoaman
-rintavarustuksen yläpuolelle, laukaisi aseensa ja heittäytyi heti taas
-suojuksensa taa, missä uudestaan panosti pyssynsä ja hetken kuluttua
-toisti saman tempun.
-
-Werperillä oli vain vähän ammuksia, koska Abdul Murak oli kiireessä
-varustanut hänet erään abessinialaisen aseilla, joka oli ensimmäisten
-joukossa kaatunut taistelussa harkkopinon luona. Nyt hän huomasi, että
-häneltä pian menisi viimeinenkin luotinsa ja että hän joutuisi
-arabialaisen armoille, jolloin loppu olisi varma.
-
-Belgialainen, jolla oli edessään sekä kuolema että aarteensa menetys,
-koetti keksiä jonkun pakoonpääsysuunnitelman, ja ainoa, joka hänestä
-tuntui edes vähänkin lupaavan menestystä, perustui siihen, että Ahmet
-Zekin voisi lahjoa.
-
-Werperillä oli enää vain yksi panos ampumatta, kun hän taistelun
-lomassa huusi vastustajalleen:
-
-"Ahmet Zek, Allah yksin tietää, kumman luut jäävät tänään mätänemään
-tälle polulle, jos jatkamme typerää taisteluamme. Sinä haluat vyöhöni
-pistetyn pussin sisältöä, ja minä pidän paljon kiihkeämmin kiinni
-hengestäni ja vapaudestani kuin jalokivistä. Ottakaamme siis kumpikin,
-mitä eniten haluamme, ja menkäämme rauhassa eri teitä. Minä panen
-pussini hevosen raadolle, mistä sinä voit sen nähdä, ja sitten sinä
-vuorostasi panet pyssysi oman hevosesi päälle sillä tavoin, että perä
-on minuun päin. Senjälkeen minä menen pois jättäen pussin sinulle, ja
-sinä annat minun mennä turvassa. Haluan vain pitää henkeni ja
-vapauteni."
-
-Arabialainen ajatteli tuokion. Sitten hän alkoi puhua. Hänen
-vastaukseensa vaikutti se seikka, että hän oli ampunut viimeisen
-laukauksen.
-
-"Mene sitten tiehesi", hän murisi, "ja jätä pussi jälkeesi, että näen
-sen selvästi. Katso, minä panen pyssyni näin, perän sinuun päin. Mene!"
-
-Werper otti pussin vyöstään. Surumielin hän puristi hellästi sormillaan
-sisällä tuntuvia kovia esineitä. Ah, jospa hän voisi saada vain pienen
-kourallisen noita kallisarvoisia kiviä! Mutta Ahmet Zek oli nyt
-seisaallaan ja näki kotkansilmillään selvästi belgialaisen ja hänen
-jokaisen liikkeensä.
-
-Werper laski kaipausta tuntien pussin koskemattomine sisältöineen
-hevosensa ruumiille, nousi ottaen pyssyn mukaansa asteli hitaasti
-takaperin polkua pitkin, kunnes mutka kätki hänet valppaan arabialaisen
-näkyvistä.
-
-Silloinkaan ei Ahmet Zek vielä edennyt, koska pelkäsi jotakin
-samanlaista petosta, johon itsekin olisi tehnyt itsensä syypääksi
-tällaisissa oloissa. Eivätkä hänen epäluulonsa olleet perusteettomia,
-sillä tuskin oli belgialainen päässyt arabialaisen näköpiiristä, kun
-hän jo pysähtyi erään puunrungon taa, mistä yhä saattoi esteettömästi
-nähdä kuolleen hevosensa ja pussin. Nostaen pyssynsä hän tähtäsi siihen
-kohtaan, josta toisen ruumiin täytyi näkyä, kun hän tulisi ottamaan
-aarretta.
-
-Mutta Ahmet Zek ei ollut niin hullu, että olisi jättäytynyt varkaan ja
-murhamiehen mustuneen kunnian varaan. Ottaen pitkän pyssynsä mukaan hän
-lähti polulta, astui sitä reunustavaan rehevään ja sekasotkuiseen puu-
-ja pensasrykelmään ja ryömien käsillään ja jaloillaan eteni hitaasti
-polun vieressä. Mutta hänen ruumiinsa ei hetkeksikään jäänyt alttiiksi
-piilossa olevan salamurhaajan pyssylle.
-
-Täten Ahmet Zek samosi eteenpäin, kunnes oli tullut vihollisensa
-kuolleen hevosen kohdalle. Pussi oli siinä näkyvissä, ja vähän matkan
-päässä polkua pitkin odotti Werper yhä kärsimättömämpänä ja
-hermostuneempana ja ihmetteli, miksi arabialainen ei tullut hakemaan
-palkintoaan.
-
-Pian hän näki pyssyn piipun ilmestyvän äkkiä ja salaperäisesti muutaman
-tuuman päähän pussin yläpuolelle, ja ennenkuin hän ehti käsittää, minkä
-viekkaan tempun arabialainen oli tehnyt hänelle, pujotettiin aseen
-tähtäin taitavasti nahkahihnaan, josta pussia kannettiin, ja pussi
-vedettiin nopeasti hänen näkyvistään tiheään lehvikköön polun syrjälle.
-
-Rosvo ei ollut hetkeksikään paljastanut edes tuuman vertaa ruumiistaan,
-eikä Werper uskaltanut ampua viimeistä panostaan, kun ei ollut täysin
-varma sen osumisesta.
-
-Ahmet Zek vetäytyi itsekseen hihittäen muutamia askeleita kauemmaksi
-viidakkoon, sillä hän oli yhtä varma siitä, että Werper odotti
-lähistöllä tilaisuutta ampuakseen hänet, kuin jos hänen silmänsä
-olisivat viidakon puiden läpi nähneet piileskelevän belgialaisen
-hahmon, kun tämä hypisteli pyssyään jättimäisen puunrungon takana.
-
-Werper ei uskaltanut edetä -- toisaalta hänen ahneutensa ei sallinut
-hänen lähteä pois, ja niin hän seisoi paikallaan, pyssy valmiina
-kädessä ja silmät tarkaten äärimmäisen jännittyneinä edessä olevaa
-tietä.
-
-Mutta oli toinenkin, joka oli nähnyt pussin ja tuntenut sen, ja tämä
-toinen eteni Ahmet Zekin mukana, leijaillen hänen yläpuolellaan yhtä
-vaiteliaana ja varmana kuin itse kuolema. Ja kun arabialainen
-löytäessään pikku täplän, jossa ei kasvanut niin paljon pensaita kuin
-muissa paikoissa, valmistautui ihailemaan pussin sisältöä, pysähtyi
-Tarzan hänen yläpuolelleen, silmät kiintyneinä samaan esineeseen.
-
-Kostuttaen kielellään ohuita huuliaan Ahmet Zek avasi nuoransolmun,
-joka sulki pussin suun, ja pannen linnun kynsiä muistuttavan kätensä
-kouruun pudotti osan sisällyksestä kämmenelleen.
-
-Hän katsahti yhden ainoan kerran kädessään oleviin kiviin. Hänen
-silmänsä kapenivat, kirous pääsi hänen huuliltaan, ja hän sinkosi pikku
-esineet halveksivasti maahan. Sitten hän tyhjensi pussin nopeasti,
-kunnes oli lopulta tarkastanut joka kiven erikseen. Ja kun hän paiskeli
-ne kaikki maahan ja polki niitä, kiihtyi hänen vimmansa ihan
-silmittömäksi, lihakset hänen kasvoillaan värähtivät pirullisen raivon
-puuskassa, ja hänen kätensä puristuivat nyrkkiin, niin että kynnet
-tunkeutuivat lihaan.
-
-Hänen yläpuolellaan Tarzan katseli ihmetellen tätä näytelmää. Hän oli
-ollut utelias näkemään, mitä kaikki tämä metakka pussin takia
-tarkoitti. Hän halusi nähdä, mitä arabialainen tekisi, kun toinen oli
-mennyt ja jättänyt pussin jälkeensä. Tyydytettyään uteliaisuutensa hän
-olisi sitten syöksynyt Ahmet Zekin niskaan ja ottanut pussin ja kauniit
-piikivensä, sillä eivätkö ne kuuluneet hänelle?
-
-Hän näki nyt arabialaisen sysäävän tyhjän pussin syrjään ja tarttuvan
-pitkän pyssyn piippuun, ikäänkuin se olisi ollut nuija, ja hiipivän
-varovasti viidakon läpi sen polun vieressä, jota pitkin Werper oli
-mennyt.
-
-Kun mies katosi näkyvistä, pudottautui Tarzan maahan ja alkoi koota
-pussista pudotettuja kiviä. Samalla hetkellä, kun hän näki likeltä
-sinne tänne sirotetut kivet, ymmärsi hän arabialaisen raivon, sillä
-kimaltelevien ja säihkyvien jalokivien sijasta, jotka alussa olivat
-herättäneet apinamiehen huomiota, oli pussi nyt sisältänyt vain joukon
-tavallisia joen piikiviä.
-
-
-
-
-YHDEKSÄSTOISTA LUKU
-
-Jane Clayton ja viidakon pedot
-
-
-Murtauduttuaan onnellisesti vapauteen oli Mugambi joutunut kokemaan
-kovaa. Hänen tiensä oli vienyt seudun läpi, jota hän ei tuntenut,
-viidakkoseudun, josta hän ei voinut löytää ollenkaan vettä ja vain
-vähän ruokaa. Moniaan päivän vaelluksen jälkeen hän huomasi voimiensa
-niin voipuneen, että hän tuskin kykeni laahautumaan eteenpäin.
-
-Kävi yhä vaikeammaksi saada tarpeeksi voimia, jotta kykenisi yöksi
-rakentamaan majan, jossa saattoi olla verrattain turvassa suurilta
-pedoilta, ja päivällä hän kulutti yhä enemmän voimiaan kaivaessaan
-maasta syötäväksi kelpaavia juuria ja etsiessään vettä.
-
-Muutamat umpinaiset lätäköt, jotka olivat melkoisen matkan päässä tien
-sivulla, pelastivat hänet kuolemasta janoon, mutta hän oli joka
-tapauksessa surkuteltavassa tilassa, kun hän lopulta sattumalta joutui
-suurelle joelle seudulla, jolla oli runsaasti hedelmiä ja pientä
-riistaa. Tätä hän saattoi viekkautta ja varovaisuutta käyttäen
-pyydystää karkean ryhmysauvan avulla, jonka oli muovaillut pudonneesta
-oksasta.
-
-Huomatessaan, että oli vielä edessä pitkä marssi, ennenkuin pääsisi
-edes waziri-maan liepeille, päätti Mugambi viisaasti kylläkin jäädä
-siihen, missä oli, kunnes saisi takaisin voimansa ja terveytensä. Hän
-tiesi, että muutaman päivän lepo vaikuttaisi hänessä ihmeitä, eikä
-hänellä ollut oikein varaa panna turvallista paluumatkaa alttiiksi
-lähtemällä liikkeelle heikkouden lamaamana.
-
-Ja näin ollen hän rakensi tukevan oksaisen boman ja sommitteli sen
-sisäpuolelle olkikattoisen majan, jossa sai nukkua yönsä turvassa ja
-josta päivisin teki hyökkäyksiä hankkiakseen lihaa -- tämä ravinto
-yksin saattoi palauttaa hänen jättiläisjänteisiinsä niiden tavallisen
-tarmon.
-
-Eräänä päivänä hänen metsästäessään tapahtui, että hänet keksi pari
-villiä silmää sen suuren puun oksien piilosta, jonka alta musta soturi
-kulki. Silmät olivat verestävät ja pahanilkiset ja katselivat julmasta
-ja karvaisesta naamasta. Ne näkivät, kuinka Mugambi tappoi pikku
-nakertajan, ja seurasivat häntä hänen palatessaan majaansa; niiden
-omistaja eteni rauhallisesti puita pitkin neekerin jäljessä.
-
-Tämä olento oli Tshulk, ja hän katseli pahaa aavistamatonta miestä
-pikemmin uteliaana kuin vihan vallassa. Arabialaisen burnusin
-pitäminen, jonka Tarzan oli pukenut hänen ylleen, oli herättänyt hänen
-mielessään halua jäljitellä edelleenkin tarmanganeja. Mutta burnusi oli
-estänyt hänen liikkeitään ja osoittautunut niin vaivaloiseksi, että
-apina oli aikoja sitten raastanut sen päältään ja heittänyt menemään.
-
-Nyt hän kuitenkin näki gomanganin, jolla oli keveämmät varusteet --
-lannevaate, muutamia kuparikoristeita ja sulista tehty päälaite.
-Tällainen puku oli paremmin Tshulkin mieleen kuin laajaliepeinen
-viitta, joka alituisesti sekaantui jalkojen väliin ja tarttui jokaiseen
-oksaan ja pensaaseen lehväisellä polulla.
-
-Tshulk silmäili pussia, joka Mugambin olkapäälle ripustettuna heilui
-hänen mustalla lanteellaan. Se miellytti häntä, sillä se oli koristettu
-sulilla ja ripsuilla, ja niin oleili apina Mugambin boman tienoilla
-odottaen tilaisuutta, saadakseen joko salaa tai väkivalloin jonkun
-esineen mustan varusteista.
-
-Ennen pitkää tilaisuus ilmestyikin. Tuntien olevansa turvassa okaisen
-aitauksen sisällä Mugambi oikaisi itsensä tavallisesti majansa varjoon
-päivän kuumimmaksi ajaksi ja nukkui rauhassa ja turvassa, kunnes
-auringon laskiessa keskipäivän lamauttava kuumuus lieveni.
-
-Katsellessaan ylhäältä puustaan Tshulk näki eräänä helteisenä
-iltapäivänä mustan soturin sillä tavoin pitkällään unen helmoihin
-vaipuneena. Hiipien majapaikan ylitse riippuvalla oksalla ihmisapina
-pudottautui maahan boman sisäpuolelle. Hän lähestyi nukkujaa kävellen
-pehmeillä tassuillaan, joista ei tullut mitään ääntä, ja ollen
-tavattoman taitava liikkumaan metsässä hän ei kahisuttanut yhtäkään
-lehteä tai ruohonkortta.
-
-Pysähtyen miehen viereen apina kumartui hänen ylitseen ja tutki hänen
-tavaroitaan. Vaikka Tshulkin voimat olivat suuret, oli hänen pienten
-aivojensa sopukassa jotakin, mikä pelotti häntä nostamasta miestä
-taisteluun -- jokin tunne, joka on synnynnäinen kaikille
-alempiarvoisille olennoille; se on jonkinlaista omituista
-ihmisenpelkoa, joka joskus ohjaa voimakkaimpia viidakon asujamia.
-
-Mahdoton olisi ollut ottaa Mugambin lanneverhoa herättämättä häntä, ja
-ainoat irralliset esineet olivat ryhmysauva ja pussi, joka oli pudonnut
-neekerin olkapäältä hänen kääntyessään unissaan.
-
-Temmaten nämä kaksi esinettä, koska nekin olivat paremmat kuin ei
-mitään, Tshulk peräytyi kiireesti ja kaikkia hermostuneen kauhun
-merkkejä osoittaen sen puun turviin, josta oli laskeutunutkin. Ja kun
-häntä yhä vaivasi se epämääräinen kauhu, jonka ihmisen läheisyys oli
-herättänyt hänen rinnassaan, pakeni hän suin päin viidakon läpi.
-Hyökkäyksen kiihoittamana tai toisen apinan tukemana olisi Tshulk
-uhmannut pariakymmentäkin ihmisolentoa, mutta yksin ja ilman aihetta
-raivoon -- silloin oli asia toinen.
-
-Vähän aikaa heräämisensä jälkeen Mugambi kaipasi pussiaan. Hän joutui
-heti kovasti kiihdyksiin. Mihin se oli voinut joutua? Se oli ollut
-hänen kupeellaan, kun hän oli laskeutunut nukkumaan -- siitä hän oli
-varma, sillä eikö hän ollut sysännyt sitä pois altaan, kun se
-pullottavana painoi hänen kylkiluitaan vasten ja teki hänen olonsa
-epämukavaksi? Niin, se oli ollut siinä, kun hän asettui makaamaan.
-Mitenkä se sitten oli hävinnyt?
-
-Mugambin villiin mielikuvitukseen nousi kuolleiden ystävien ja
-vihollisten henkien kuvia, sillä vain heidän vehkeilynsä syyksi hän
-saattoi ensi kiihtymyksessään lukea pussinsa ja ryhmysauvansa
-katoamisen. Mutta myöhempi ja huolellisempi tarkkailu sellainen, johon
-hänen metsäläistaitonsa kykeni, osoitti kiistämättömästi, että oli
-tarjolla luonnollisempikin selitys kuin se, jonka hänen kiihtynyt
-mielikuvituksensa ja taikauskonsa ensin oli saanut hänet hyväksymään.
-
-Tallatussa ruohikossa hänen sivullaan oli suurten ihmisjalkaa
-muistuttavien käpälien jättämiä heikkoja jälkiä. Mugambi kohotti
-kulmakarvojaan, kun totuus valkeni hänelle. Lähtien kiireesti bomasta
-hän etsi joka puolelta aitauksen ympäriltä lisää noita paljon puhuvia
-merkkejä. Hän kiipesi puihin ja koetti saada selville, mihin suuntaan
-varas oli paennut, mutta varovaisen apinan heikot jäljet -- apina kun
-lisäksi oli pitänyt parhaana kulkea puissa -- jäivät huomaamatta metsän
-merkkeihin perehtyneeltä Mugambiltakin. Tarzan olisi ehkä voinut
-seurata niitä, mutta kukaan tavallinen kuolevainen ei olisi voinut
-havaita niitä tai ainakaan selittää, jos olisi havainnut.
-
-Musta, joka nyt oli voimistunut ja virkistynyt levostaan, tunsi
-olevansa valmis lähtemään taas wazirien maata kohti, ja hakien
-itselleen toisen ryhmysauvan hän kääntyi poispäin joesta ja painui
-viidakon sokkeloihin.
-
-Kun Taglat tempoi kahleita, jotka sitoivat hänen vankinsa nilkat ja
-ranteet, hiipi suuri leijona, joka katseli heitä läheisen pensasryhmän
-takaa, likemmäksi aiottua saalistaan.
-
-Apinan selkä oli leijonaan päin. Hän ei nähnyt karkean harjan
-reunustamaa leveätä päätä, joka pisti esiin lehväseinästä. Hän ei
-voinut tietää, että voimakkaat takakäpälät hiljaa siirtyivät
-keltaisenruskean mahan alle, valmistautuen äkkiä hyppäämään.
-Ensimmäinen merkki uhkaavasta vaarasta oli se jyrisevä ja riemuitseva
-karjunta, jota hyökkäävä leijona ei enää voinut tukahduttaa.
-
-Tuskin pysähtyen taakseen katsomaan jätti Taglat tiedottoman naisen ja
-pakeni vastakkaiselle suunnalle hirveästä äänestä, joka oli niin
-odottamatta ja kauhistavalla tavalla kajahtanut hänen korviinsa. Mutta
-varoitus oli tullut liian myöhään, jotta hän olisi voinut pelastua:
-leijona syöksyi toisella hyppäyksellä suoraan ihmisapinan leveille
-hartioille.
-
-Kun suuri koirasapina paiskattiin maahan, heräsi hänessä täydessä
-mitassaan kaikki viekkaus, kaikki viileys, kaikki ruumiillinen urheus,
-mikä perustuu luonnon mahtavimpaan lakiin, itsensä säilyttämisen
-lakiin, ja kääntyen selälleen hän iski yhteen lihansyöjäpedon kanssa
-taistellen elämästä ja kuolemasta niin pelotonna ja kiihtyneenä, että
-hetken ajan suuri Numa itsekin ehkä oli epätietoinen taistelun
-tuloksesta.
-
-Tarttuen leijonan harjaan Taglat hautasi keltaiset torahampaansa
-syvälle hirviön kurkkuun, muristen kammottavasti verisistä karvoista
-kasautuneen suukapulan läpi. Apinan huutoon yhtyneet leijonan raivon ja
-tuskan karjahdukset kiirivät viidakon läpi, kunnes pienemmät eläimet,
-rauhallisista toimistaan karkoitettuina, puikkivat pelokkaina tiehensä.
-
-Kierien ruohikolla sinne tänne molemmat vastustajat ottelivat
-mielettömän vimmaisina, kunnes valtava kissaeläin sai takakäpälänsä
-koukistetuksi kauas mahan alle ja iski kyntensä syvälle Taglatin
-rintaan. Painaen senjälkeen käpäläänsä alaspäin kaikella voimallaan
-Numa pääsi tarkoituksensa perille: vatsa halkaistuna ihmisapina
-ponnisti viime kerran kouristuksentapaisesti ja lysähti sitten velttona
-ja verisenä kasana jättiläisvastustajansa alle.
-
-Kompuroiden pystyyn Numa katseli nopeasti ympärilleen kaikkiin suuntiin
-ikäänkuin koettaen saada selville, oliko mahdollisesti muita vihollisia
-likellä.
-
-Sen katse kohtasi kuitenkin vain nuoren naisen hiljaisen ja tiedottoman
-hahmon, joka makasi muutaman askeleen päässä. Päästäen vihaisen murinan
-peto laski etukäpälänsä saaliinsa ruumiille, nosti päänsä ja karjaisi
-villin voittohuutonsa.
-
-Se seisoi vielä hetken paikallaan tähystäen leimuavilla silmillä pitkin
-aukeamaa. Vihdoin ne pysähtyivät toistamiseen nuoreen naiseen. Matala
-murina kohosi leijonan kurkusta. Alaleuka nousi ja laski, ja kuola
-tippui ja valui kuolleen Taglatin naamalle.
-
-Kauhistavat silmät tuijottivat Jane Claytoniin kahden keltaisenvihreän
-pallon tapaisina, laajoina ja rävähtämättöminä. Ison ruhon suora ja
-mahtava asento painui äkkiä pahaa ennustavaksi kyyristykseksi, kun
-paholaisnaamainen kissaeläin liukui nuorta naista kohti hitaasti ja
-hiljaa, kuten olisi astellut hauraita munia pitkin.
-
-Suopea kohtalo piti Janea onnellisessa tietämättömyydessä siitä
-kaameasta olennosta, joka salaa hiipi häntä kohti. Hän ei tiennyt,
-milloin leijona pysähtyi hänen sivulleen. Hän ei kuullut sen sieraimien
-nuuskivaa ääntä, kun se haisteli häntä. Hän ei tuntenut löyhkäävää
-kuumaa hengitystä kasvoillaan eikä syljen tippumista kauheasta kidasta,
-joka puoleksi avoimena oli niin likellä.
-
-Lopuksi leijona nosti etukäpälänsä ja käänsi nuoren naisen ruumiin
-puoleksi ympäri, jääden sitten taas seisomaan silmäillen häntä,
-ikäänkuin yhä epätietoisena siitä, oliko henki lähtenyt vai ei. Jokin
-ääni tai haju läheisestä viidakosta veti hetkeksi sen huomion
-puoleensa. Pedon silmät eivät siirtyneet enää Jane Claytoniin, ja pian
-se lähti hänen luotaan, käveli Taglatin jäännösten luo ja kyyristyen
-saaliinsa ääreen selkä Janeen päin alkoi syödä apinaa suuhunsa.
-
-Tällainen oli tilanne, kun Jane lopulta avasi silmänsä. Ollen tottunut
-vaaraan hän säilytti mielenmalttinsa niistä hämmästyttävistä seikoista
-huolimatta, jotka hän nyt havaitsi tultuaan tuntoihinsa. Hän ei
-huutanut eikä liikauttanut jäsentäkään, ennenkuin oli kaikissa
-yksityiskohdissa tarkastanut sen näyn, joka oli hänen silmiensä
-ulottuvilla.
-
-Hän näki, että leijona oli tappanut apinan ja että se söi saalistaan
-vain viidenkymmenen jalan päässä siitä, missä hän oli. Mutta mitäpä
-saattoi tehdä? Hänen kätensä ja jalkansa olivat sidotut. Hänen täytyi
-niinmuodoin mahdollisimman kärsivällisesti odottaa, kunnes Numa oli
-syönyt ja sulattanut apinan, jolloin hän epäilemättä palaisi hänen
-luokseen jatkamaan juhla-ateriaa, jolleivät pelottavat hyenat tai
-jotkut muut viidakon lukuisista rosvoilevista pedoista sillä välin
-löytäisi häntä.
-
-Maatessaan paikallaan näiden kaameiden ajatusten vaivaamana hän tunsi
-äkkiä, etteivät siteet hänen ranteissaan ja nilkoissaan enää koskeneet
-häneen, ja huomasi sitten, että hänen kätensä olivat erillään, yksi
-kummallakin sivulla sensijaan että ne olisivat olleet sidottuina selän
-taakse.
-
-Hän liikutti kummastuneena kättään. Mikä ihme oli nyt tapahtunut? Käsi
-ei ollut sidottu. Hän liikutti varovasti ja meluttomasti muitakin
-jäseniään ja huomasi olevansa vapaa. Hän ei voinut tietää, että Taglat,
-nakertaessaan siteitä omien pahojen tarkoitustensa saavuttamiseksi, oli
-katkaissut ne vain hetkeä ennen kuin Numa oli pelottanut sen pois
-saaliiltaan.
-
-Tuokioksi valtasi Jane Claytonin ilo ja kiitollisuus, mutta vain
-tuokioksi. Mitä hyödytti hänen äsken saavutettu vapautensa, kun
-kauhistava peto kyyristeli niin likellä häntä? Kuinka onnellisena hän
-olisikaan käyttänyt hyväkseen näitä mahdollisuuksia toisenlaisissa
-oloissa! Mutta nyt ne tarjoutuivat hänelle hetkellä, jolloin
-pakoonpääsy oli suorastaan mahdotonta.
-
-Lähin puu oli sadan jalan päässä ja leijona korkeintaan viidenkymmenen.
-Jos Jane olisi noussut pystyyn ja koettanut päästä houkuttelevien
-oksien turviin, olisi hän silloin heti joutunut perikatoon, sillä
-epäilemättä Numa olisi liiaksi mieltynyt tulevaan ateriaansa,
-salliakseen sen päästä ilman muuta pakoon. Mutta oli kuitenkin eräs
-toinen mahdollisuus -- sellainen, joka kokonaan riippui suuren pedon
-silloisesta mielialasta.
-
-Kun leijonan vatsa oli jo osittain täynnä, katseli se ehkä
-välinpitämättömänä nuoren naisen lähtöä, mutta saattoiko hän jättäytyä
-niin epätodennäköisen sattuman varaan? Hän epäili sitä. Mutta toisaalta
-hän ei ollut myöskään halukas kokonaan päästämään käsistään tätä --
-tosin epäillyttävää -- tilaisuutta henkensä säilyttämiseksi,
-käyttämättä tai koettamatta käyttää sitä hyväkseen.
-
-Hän tarkkasi leijonaa huolellisesti. Tämä ei voinut nähdä häntä muutoin
-kuin kääntämällä päänsä ainakin puoleksi ympäri. Hän yrittäisi
-sotajuonta. Hän kierähti hiljaa ympäri lähimpänä olevaa puuta kohti,
-leijonasta poispäin, kunnes oli taas samassa asennossa, johon Numa oli
-jättänyt hänet, mutta muutamia jalkoja kauempana.
-
-Tässä hän makasi hengittämättä ja tarkkasi leijonaa, mutta eläin ei
-mitenkään osoittanut kuulleensa epäilyttävää kahinaa. Jane kierähti
-taas ympäri, päästen muutamia jalkoja eteenpäin, ja makasi jälleen
-jäykkänä, tuijottaen pedon selkään.
-
-Hän jatkoi hermot jännittyneinä näitä temppuja tuntikausia, kuten
-hänestä tuntui, ja leijona söi yhä edelleen ilmeisesti tietämättömänä
-siitä, että toinen saalis oli vähällä päästä pakoon. Sitten nuori
-nainen oli enää vain muutaman askeleen päässä puusta -- vielä hetki,
-niin hän olisi kylliksi likellä uskaltaakseen hypätä pystyyn,
-jättääkseen varovaisuuden sikseen, ja tehdäkseen äkillisen rohkean
-yrityksen päästä turvaan. Hän oli jo puoleksi vierähtänyt ympäri, ja
-hänen kasvonsa olivat poispäin leijonasta, kun tämä äkkiä käänsi ison
-päänsä ja loi silmänsä häneen. Leijona näki hänen kiertyvän kyljelleen
-poispäin ja sitten Janen silmät taas suuntautuivat eläintä kohti, ja
-kylmä hiki pursui nuoren naisen koko ruumiista, kun hän huomasi, että
-kuolema oli saavuttanut hänet, vaikka elämä oli miltei ollut hänen
-ulottuvillaan.
-
-Sekä nuori nainen että leijona olivat pitkän aikaa hievahtamatta. Peto
-makasi värähtämättä, pää kääntyneenä ja hehkuvat silmät kohdistettuina
-jäykkään uhriin, joka nyt oli melkein viidenkymmenen metrin päässä.
-Nuori nainen tuijotti suoraan noihin julmiin silmäteriin uskaltamatta
-liikuttaa edes yhtään lihasta.
-
-Hänen hermojensa pinnistys oli jo käydä niin sietämättömäksi, että hän
-tuskin kykeni pitämään yhä paisuvaa huutamisen halua, kun Numa
-maltillisesti kääntyi ja alkoi taas syödä. Mutta taaksepäin kääntyneet
-korvat ilmaisivat, että se uhkaavana tarkkasi toisella puolen olevan
-naisen toimia.
-
-Kun Jane Clayton käsitti, ettei hän voisi uudestaan kääntyä
-kiinnittämättä heti itseensä leijonan huomiota, ehkä kohtalokkaalla
-seurauksella, päätti hän panna kaikki alttiiksi: hän yrittäisi
-viimeisen kerran päästä puun luo ja kiivetä sen alaoksille.
-
-Valmistauduttuaan salavihkaa loppupinnistystä varten hän hyppäsi äkkiä
-pystyyn, mutta melkein samalla kertaa leijonakin ponnahti ylös, kääntyi
-ja hyökkäsi nopeasti häntä kohti kita ammollaan ja hirvittäviä
-karjahduksia päästellen.
-
-Ne, jotka ovat elinikänsä viettäneet Afrikassa metsästellen suurta
-riistaa, voivat kertoa, että tuskin mikään olento maailmassa pääsee
-yhtä nopeasti eteenpäin kuin hyökkäävä leijona. Sen lyhyen ajan
-kuluessa, jolloin suuri kissaeläin voi ylläpitää vauhtiaan, se
-muistuttaa eniten eteenpäin kiitävää jättiläisveturia, ja näin ollen
-leijonan kauhistuttava nopeus teki Jane Claytonin pakoonpääsytoiveet
-melkein mitättömiksi, joskin hänen kuljettavanaan oleva matka oli
-verrattain pieni.
-
-Mutta pelko voi saada aikaan ihmeitä, ja vaikka leijona, tultuaan puun
-luo, johon Jane juuri kiipesi, ylöspäin hypätessään hipaisi kynsillään
-hänen kenkiänsä, vältti hän kuitenkin pedon käpälän raapaisun, ja kun
-leijona viskautui suojaa tarjoavan puun runkoa vasten, kapusi nuori
-nainen oksien turvaan pois sen ulottuvilta.
-
-Jonkun aikaa leijona asteli muristen ja vinkuen puun alla, jossa Jane
-Clayton kyyristeli läähättävänä ja vapisevana. Nuori nainen oli
-joutunut vastavaikutuksen valtaan sen kaamean hermostokoettelemuksen
-jälkeen, jonka niin äskettäin oli kestänyt, ja kun hän oli tässä ylen
-kiihoittuneessa tilassaan, tuntui hänestä siltä kuin hän ei milloinkaan
-enää uskaltaisi astua maahan pelottavien vaarojen keskelle siinä
-leveässä viidakkovyöhykkeessä, joka hänen tietojensa mukaan vielä oli
-hänen ja uskollisten wazirien kylän välissä.
-
-Oli melkein pimeä, ennenkuin leijona lopulta lähti aukeamalta, ja
-vaikka hyenajoukko ei olisikaan heti tullut sen tilalle raadellun
-apinan jäännösten viereen, olisi Jane Clayton tuskin uskaltanut
-laskeutua piilopaikastaan yötä vasten. Niinpä hän valmistautui
-parhaansa mukaan pitkän ja väsyttävän odotuksen varalle, kunnes
-päivänvalo ilmaisisi jonkun keinon päästä pakoon tältä kaamealta
-tienoolta, jossa hän oli joutunut kokemaan hirveitä seikkailuja.
-
-Väsynyt ruumis voitti lopulta hänen pelkonsakin, ja hän vaipui syvään
-uneen, kyyristyneenä verrattain turvalliseen, vaikkakin jokseenkin
-epämukavaan asentoon puunrunkoa vasten. Siinä häntä kannatti kaksi
-tukevaa oksaa, jotka kasvoivat ulospäin melkein vaakasuoraan, vain
-muutaman tuuman päässä toisistaan.
-
-Aurinko oli jo korkealla, kun hän lopulta heräsi, eikä hänen allaan
-ollut merkkiäkään Numasta tai hyenoista. Ainoastaan apinan paljaaksi
-kalutut luut, joita oli siroteltu pitkin maata, osoittivat mitä oli
-tapahtunut tällä näennäisesti rauhallisella paikalla vain muutamia
-tunteja aikaisemmin.
-
-Nyt häntä ahdistivat nälkä ja jano, ja kun hän käsitti, että hänen
-täytyi laskeutua alas tai kuolla nälkään, sai hän lopuksi rohkeutta
-jatkaa kiduttavaa matkaansa viidakon läpi.
-
-Astuttuaan alas puusta hän suuntasi kulkunsa eteenpäin sitä seutua
-kohti, jossa hän uskoi waziri-tasankojen olevan, ja vaikka hän tiesi
-tapaavansa vain hävitystä ja autiutta onnellisen kotinsa entisellä
-paikalla, toivoi hän leveälle tasangolle tultuaan lopulta kuitenkin
-pääsevänsä johonkin niistä lukuisista waziri-kylistä, joita oli
-hajallaan ympäröivillä alueilla, tai sattumalta kohtaavansa jonkun
-kuljeskelevan metsästäjäjoukkueen -- wazirithan olivat uupumattomia
-metsämiehiä.
-
-Päivä oli kulunut puolilleen, kun hän hämmästyksekseen äkkiä kuuli
-pyssynlaukauksen jokseenkin likeltä. Hänen pysähdyttyään kuuntelemaan
-seurasi tämän ensi laukauksen jälkeen yhä uusia. Mitä se tarkoitti?
-Hänen mieleensä tuli ensin ajatus, että ammuskelu johtui kahakasta
-arabialaisten rosvojen ja wazirijoukkueen välillä, mutta kun hän ei
-tiennyt, kummalle puolelle voitto kallistui ja oliko hän ystävän tai
-vihollisen takana, ei hän uskaltanut edetä kauemmaksi, peläten
-paljastavansa itsensä viholliselle.
-
-Kuunneltuaan useita minuutteja hän pääsi varmuuteen siitä, että
-ottelussa oli mukana vain kaksi tai kolme kivääriä, koska hänen
-korviinsa ei tullut mitään ääntä, joka olisi muistuttanut
-yhteislaukausta. Mutta vieläkin hän epäröitsi mennä likemmäksi, ja
-lopulta, päättäen olla antautumatta vaaraan, hän kiipesi erään puun
-kätkevien lehvien suojaan sen polun varrella, jota pitkin hän oli
-kulkenut, ja odotti siellä pelokkaana, mitä oli tulossa.
-
-Ammunnan harventuessa hän kuuli ihmisääniä, vaikkakaan ei voinut
-erottaa sanoja, ja lopulta laukaustenvaihto lakkasi ja hän kuuli kahden
-miehen huutelevan kovalla äänellä toisilleen. Sitten tuli pitkä
-hiljaisuus, jonka lopulta katkaisi varovainen tassutus polulla hänen
-edessään, ja seuraavalla hetkellä tuli näkyviin muuan mies, astellen
-selin häneen, pyssy valmiina kädessään ja silmät huolellisesti
-tarkkaavina suunnattuina tielle, jota pitkin hän tuli.
-
-Jane Clayton tunsi melkein heti tämän miehen Jules Frecoultiksi, joka
-oli niin äskettäin ollut vieraana hänen kodissaan. Hän oli vähällä
-päästää iloisen helpotuksen huudon, kun näki miehen nopeasti hypähtävän
-sivulle ja kätkeytyvän tiheän vihreän seinän suojaan tien oheen.
-Ilmeisesti häntä seurasi joku vihollinen, ja Jane Clayton pysyi siis
-hiljaa, jottei suuntaisi Frecoultin tarkkaavaisuutta toisaalle tai
-opastaisi vihollista hänen piilopaikkaansa.
-
-Tuskin oli Frecoult kätkeytynyt, kun valkoviittainen arabialaisen hahmo
-hiipi äänettömänä polkua pitkin hänen jäljessään. Jane Clayton saattoi
-piilopaikastaan nähdä kummankin miehen selvästi. Hän tunsi Ahmet Zekin
-sen rosvojoukon päälliköksi, joka oli ryöstänyt hänen kotinsa ja
-ottanut hänet vangiksi. Kun hän näki Frecoultin, otaksutun ystävän ja
-liittolaisen, nostavan pyssynsä ja huolellisesti tähtäävän
-arabialaista, pysähtyi hänen sydämensä sykintä ja hänen koko sielunsa
-keskittyi hartaaseen rukoukseen, että mies tähtäisi tarkasti.
-
-Ahmet Zek pysähtyi keskelle polkua. Hänen terävät silmänsä tutkivat
-jokaista näköpiirissä olevaa pensasta ja puuta. Hänen korkea hahmonsa
-tarjosi oivallisen maalitaulun petolliselle salamurhaajalle. Kuului
-terävä, laukaus, ja pieni savupilvi nousi pensaasta, joka kätki
-belgialaisen; Ahmet Zek suistui eteenpäin ja kaatui polulle, kasvot
-alaspäin.
-
-Kun Werper astui takaisin tielle, hämmästyi hän kuullessaan iloisen
-huudahduksen yläpuoleltaan ja käännähtämään katsomaan tämän
-odottamattoman keskeytyksen alkuunpanijaa hän näki Jane Claytonin
-kevyesti hypähtävän likeisestä puusta ja juoksevan kädet ojennettuina
-eteenpäin onnittelemaan häntä voiton johdosta.
-
-
-
-
-KAHDESKYMMENES LUKU
-
-Jane Clayton taas vankina
-
-
-Vaikka Jane Claytonin vaatteet olivat rikki ja hänen tukkansa
-epäjärjestyksessä, tajusi Albert Werper kuitenkin, ettei hän
-milloinkaan ennen ollut nähnyt niin rakastettavaa näkyä kuin minkä lady
-Greystoke tarjosi kuvastaessaan helpotusta ja iloa, jota hän tunsi
-kohdatessaan odottamatta ystävän ja auttajan silloin kun toivo näytti
-niin etäiseltä.
-
-Jos belgialainen oli ollut epätietoinen siitä, tiesikö lady hänen
-osuutensa petolliseen hyökkäykseen Greystoken kotia ja häntä itseään
-vastaan, haihtui epätietoisuus pian, ladyn tervehtiessä häntä
-luonnollisen herttaisesti. Hän kertoi Werperille nopeasti kaikki, mitä
-hänelle oli tapahtunut vieraan lähdettyä, ja kun hän puhui miehensä
-kuolemasta, sumentuivat hänen silmänsä kyynelistä, joita hän ei voinut
-pidättää.
-
-"Olen järkkynyt", sanoi Werper, teeskennellen luontevasti myötätuntoa,
-"mutta en ole hämmästynyt. Tuo paholainen tuossa", ja hän osoitti Ahmet
-Zekin ruumista, "on saanut koko maan kauhun valtaan. Wazirinne ovat
-joko tuhotut tai karkoitetut maastaan kauas etelään. Ahmet Zekin miehet
-pitävät hallussaan tasankoa teidän entisen kotinne ympärillä -- siellä
-ei ole turvaa eikä piilopaikkaa. Ainoa toivomme on siinä, että
-matkaamme mahdollisimman nopeasti pohjoiseen päin päästäksemme rosvojen
-leiriin, ennenkuin sinne saapuu tieto Ahmet Zekin kuolemasta. Siellä
-saamme jonkun juonen avulla saattojoukon mukaamme pohjoista kohti.
-
-"-- Luullakseni voin saada asian onnistumaan, sillä olin rosvon
-vieraana, kun en vielä tuntenut miehen oikeata luonnetta eivätkä
-leirillä olijat tiedä, että olen kääntynyt häntä vastaan huomattuani
-hänen roistomaisuutensa.
-
-"-- Tulkaa! Kuljemme mahdollisimman nopeasti päästäksemme leiriin
-ennenkuin ne miehet, jotka seurasivat Ahmet Zekiä hänen viimeisellä
-retkellään, löytävät hänen ruumiinsa ja tuovat sanoman hänen
-kuolemastaan jälkeenjääneille roistoille. Siinä on meidän ainoa
-toivomme, lady Greystoke, ja teidän tulee kokonaan luottaa minuun,
-jotta voisin onnistua. Odottakaa minua tässä hetkinen, kunnes otan
-arabialaiselta laukun, jonka hän varasti minulta." Werper astui
-reippaasti kuolleen miehen luo ja polvistuen hänen viereensä etsi
-nopeasti sormin jalokivipussia. Hänen tyrmistyksekseen ei siitä
-tuntunut merkkiäkään Ahmet Zekin vaatteissa. Sitten hän käveli polkua
-pitkin poispäin, etsien jotakin jälkeä kadonneesta pussista tai sen
-sisällöstä, mutta ei löytänyt mitään, vaikka tutki huolellisesti
-kuolleen hevosensa ympäristönkin ja ulotti etsintänsä muutamien
-askelten päähän viidakkoon kummallekin puolelle. Ällistyneenä,
-pettyneenä ja vihaisena hän palasi lopulta nuoren naisen luo. "Laukku
-on hukassa", hän selitteli lyhyesti, "enkä uskalla viipyä kauemmin sitä
-etsimässä. Meidän pitää ehtiä leiriin ennen rosvojen tuloa."
-
-Kun Jane Clayton ei aavistanut miehen oikeata luonnetta, ei hän
-huomannut mitään omituista tässä suunnitelmassa ja näennäisesti
-uskottavassa selityksessä, että Werper oli aikaisemmin ollut rosvojen
-ystävä, ja niin ollen Jane heti innostui hänen esittämästään
-petollisesta pelastuksen toivosta ja kääntyi hänen kanssansa
-vihollisleiriä kohti, jossa oli niin äskettäin ollut vankina.
-
-Vasta myöhään seuraavan päivän iltapuolella he ehtivät määräpaikkaansa,
-ja kun he pysähtyivät aukeaman reunalle muurilla varustetun kylän
-porttien edustalle, kehotti Werper nuorta naista myöntämään kaikki,
-mitä hän, Werper sanoisi keskustellessaan rosvojen kanssa.
-
-"Sanon heille", hän selitti, "että sain teidät kiinni, kun olitte
-karannut leiristä, että vien teidät Ahmet Zekin luo ja että hän, ollen
-parhaillaan kiivaassa ottelussa wazirien kanssa, käski minun palata
-leiriin teidän kanssanne. Täällä minun on hankittava riittävä
-turvajoukko, ratsastettava mahdollisimman nopeasti pohjoiseen ja
-luovutettava teidät erikoisen edullisilla ehdoilla orjakauppiaalle,
-jonka nimen hän ilmoitti minulle."
-
-Belgialaisen näennäinen suorasukaisuus johti nuoren naisen taaskin
-harhaan. Jane käsitti, että epätoivoisissa tilanteissa tarvittiin
-epätoivoisia toimenpiteitä, ja vaikka hän sydämessään vapisi
-ajatellessaan taas joutuvansa rosvojen kehnoon ja kaameaan kylään, ei
-hän keksinyt parempaakaan menettelytapaa kuin toinen ehdotti.
-
-Huutaen porttia vartioiville miehille Werper tarttui Jane Claytonin
-käsivarteen ja meni rohkeasti aukeaman poikki. Ne, jotka avasivat
-portit, olivat niin hämmästyneitä, että kummastus kuvastui selvästi
-heidän ilmeissäänkin. Se, että petturiksi huomattu ja takaa-ajettu
-luutnantti pelottomasti palasi omasta aloitteestaan, näytti yhtä
-tehokkaasti poistavan heidän epäluulonsa kuin hänen oli onnistunut
-pettää lady Greystokea.
-
-Portin vartijat vastasivat Werperin tervehdykseen ja katselivat
-ällistyneinä vankia, jonka hän oli tuonut mukanaan kylään.
-
-Belgialainen etsi heti käsiinsä sen arabialaisen, jonka huostaan leiri
-oli jätetty Ahmet Zekin poissaollessa. Taaskin hänen rohkeutensa poisti
-epäilykset, ja hänen valheellinen esityksensä palaamisen syistä
-uskottiin semmoisenaan. Se seikka, että hän oli tuonut mukanaan
-karanneen naisvangin, teki hänen kertomuksensa yhä uskottavammaksi, ja
-pian Mohammed Beyd veljeili kaikessa ystävyydessä juuri sen miehen
-kanssa, jonka olisi ilman tunnontuskia surmannut, jos olisi tavannut
-hänet viidakossa puoli tuntia aikaisemmin.
-
-Jane Clayton suljettiin taas vankilamajaan, jossa hän oli
-aikaisemminkin ollut, mutta ajatellen, että tämä kaikki oli yhä
-samanlaista herkkäuskoisten rosvojen petkuttamista kuin hänen ja
-Frecoultin aikaisempikin esiintyminen, hän astui kurjaan ja likaiseen
-hökkeliin eri tuntein kuin aikaisemmin, jolloin toivo oli niin kaukana.
-
-Hänet sidottiin taas, ja hänen vankilansa oven eteen asetettiin
-vartijoita, mutta Werper kuiskasi ennen lähtöänsä rohkaisevia sanoja
-hänen korvaansa. Sitten belgialainen meni ja suuntasi taas kulkunsa
-Mohammed Beydin telttaan. Hän oli aprikoinut, pitkäkö aika kuluisi,
-ennenkuin rosvot, jotka olivat lähteneet Ahmet Zekin kanssa, palaisivat
-päällikkönsä murhatun ruumiin kera, ja mitä enemmän hän ajatteli asiaa,
-sitä enemmän hän alkoi pelätä, että ilman apulaisia hänen
-suunnitelmansa epäonnistuisi.
-
-Mitäpä siitä, vaikka hän pääsisikin turvallisesti leiristä, ennenkuin
-joku tulisi kertomaan hänen syyllisyydestään, -- olisiko tästä muuta
-hyötyä kuin että hän muutamilla päivillä pidentäisi sielullista
-kidutustaan ja elämäänsä? Nämä karaistuneet ratsastajat, jotka tunsivat
-jokaisen tien ja sivupolun, saavuttaisivat hänet kauan ennenkuin hän
-voisi toivoa pääsevänsä rannikolle.
-
-Kun nämä ajatukset liikkuivat hänen mielessään, astui hän telttaan,
-jossa Mohammed Beyd istui matolla jalat ristissä ja poltti piippuaan.
-Arabialainen kohotti katseensa kun eurooppalainen tuli hänen
-näkyviinsä.
-
-"Ole tervehditty, oi veli!" hän sanoi.
-
-"Ole tervehditty", vastasi Werper.
-
-Kumpikin oli kotvan aikaa ääneti. Arabialainen katkaisi ensinnä
-hiljaisuuden.
-
-"Ja herrani, Ahmet Zek, oli hyvissä voimissa, kun viimeksi näit hänet?"
-hän kysyi.
-
-"Hän ei ole milloinkaan ollut paremmassa turvassa maailman silmiltä ja
-vaaroilta", vastasi belgialainen.
-
-"Hyvä on", sanoi Mohammed Beyd puhaltaen pienen pilven sinistä savua
-suoraan eteensä.
-
-Taas tuli usean minuutin hiljaisuus.
-
-"Ja jospa hän olisikin kuollut?" kysyi belgialainen päättäen paljastaa
-totuuden ja koettaa lahjoa Mohammed Beydin puolelleen.
-
-Arabialaisen silmät kapenivat, ja hän kumartui eteenpäin tuijottaen
-suoraan belgialaisen silmiin.
-
-"Olen ajatellut asiaa paljon, Werper, kun niin äkkiarvaamatta palasit
-sen miehen leiriin, jota olet pettänyt ja joka etsi sinua surman ajatus
-sydämessään. Olen ollut Ahmet Zekin parissa monta vuotta -- hänen oma
-äitinsäkään ei ole tuntenut häntä niin hyvin kuin minä. Hän ei
-milloinkaan anna anteeksi -- vielä vähemmän uskoisi hän toistamiseen
-mieheen, joka kerran on pettänyt hänet; sen minä tiedän.
-
-"-- Olen ajatellut asiaa paljon, kuten sanoin, ja tullut siihen
-vakaumukseen, että Ahmet Zek on kuollut -- muutoin et olisi milloinkaan
-uskaltanut palata hänen leiriinsä, paitsi jos olet joko urheampi mies
-tai suurempi hullu kuin olen kuvitellut. Ja jollei tämä todisteluni ole
-kyllin vakuuttava, olen juuri saanut omilta huuliltasi vielä varmemman
-todistuksen -- sillä etkö sanonut, ettei Ahmet Zek ole milloinkaan
-ollut paremmassa turvassa maailman synneiltä ja vaaroilta?
-
-"-- Ahmet Zek on kuollut, sinun ei tarvitse kieltää sitä. En ole hänen
-äitinsä enkä rakastajattarensa, joten sinun ei tarvitse pelätä, että
-valitukseni häiritsevät sinua. Sano minulle, miksi olet tullut tänne
-takaisin! Sano minulle, mitä haluat, ja jos sinulla vielä on jalokivet,
-joista Ahmet Zek puhui minulle, ei mikään estä meitä yhdessä
-ratsastamasta pohjoiseen, missä jaamme keskenämme valkoisesta naisesta
-saamamme hinnan ja sen pussin sisällön, joka sinulla on mukanasi.
-Mitä?"
-
-Pahanilkiset silmät olivat pelkkinä viiruina, ja ohuilla huulilla
-välkkyvä häijy hymy vääristi roiston piirteitä, kun hän viekkaasti
-irvisti vasten belgialaisen kasvoja.
-
-Werper tunsi sekä huojennusta että levottomuutta arabialaisen käytöksen
-johdosta. Se mielihyvä, jota mies osoitti kuullessaan päällikkönsä
-kuolleen, nosti melkoisen taakan Ahmet Zekin murhaajan hartioilta.
-Mutta arabialaisen vaatimus saada osa jalokivistä ennusti Werperille
-pahaa, jos Mohammed Beyd saisi tietää, etteivät kallisarvoiset kivet
-enää olleet hänen hallussaan.
-
-Jos hän tunnustaisi kadottaneensa jalokivet, nostattaisi hän ehkä
-arabialaisen vihaa tai epäluuloa siinä määrin, että panisi
-vaaranalaiseksi äsken saavutetut pakomahdollisuutensa. Hänen ainoa
-toivonsa näytti olevan siinä, että hän saisi Mohammed Beydin yhä
-uskomaan jalokivien vielä olevan tallella ja luottaisi tulevaisuuteen,
-joka toimittaisi jonkun keinon päästä pakoon.
-
-Jos hän voisi matkalla pohjoista kohti päästä samaan telttaan
-arabialaisen kanssa, saisi hän yllin kyllin tilaisuuksia raivata
-tieltään miehen, joka uhkasi hänen elämäänsä ja vapauttansa, -- asiaa
-kannatti yrittää; sitäpaitsi ei näyttänyt olevan muuta keinoa selvitä
-vaikeuksista.
-
-"Niin", hän sanoi, "Ahmet Zek on kuollut. Hän kaatui taistelussa
-abessinialaista ratsukomppaniaa vastaan, joka piti minua vankina. Minä
-pääsin pakoon kahakan aikana, mutta en luule kenenkään Ahmet Zekin
-miehistä jääneen eloon, ja heidän etsimänsä kulta on abessinialaisten
-hallussa. Nytkin he epäilemättä marssivat tätä leiriä kohti, sillä
-Menelik on lähettänyt heidät rankaisemaan Ahmet Zekiä ja hänen
-seuralaisiaan, koska he ovat tehneet ryöstöretken abessinialaiskylään.
-Heitä on paljon, ja jollemme pakene kiireesti, joudumme kaikki saman
-kohtalon alaisiksi kuin Ahmet Zek."
-
-Mohammed Beyd kuunteli ääneti. Hän ei tiennyt, missä määrin uskottoman
-kertomukseen saattoi luottaa, mutta kun se tarjosi hänelle tekosyyn
-lähteä pois kylästä ja mennä pohjoista kohti, ei hän tahtonut kovin
-turhantarkasti kuulustella belgialaista.
-
-"Ja jos ratsastan pohjoiseen sinun kanssasi", hän kysyi, "niin puolet
-jalokivistä ja puolet naisen hinnasta tulee minulle?"
-
-"Niin", vastasi Werper.
-
-"Hyvä", sanoi Mohammed Beyd. "Nyt menen antamaan määräyksen, että
-lähdetään liikkeelle huomenaamulla aikaisin." Hän nousi poistuakseen
-teltasta.
-
-Werper laski pidättäen kätensä hänen käsivarrelleen.
-
-"Odota", hän sanoi, "päättäkäämme, kuinka monta otamme mukaan. Ei ole
-hyvä, että vaimot ja lapset tulevat rasitukseksemme, sillä silloin
-abessinialaiset tosiaan voivat saavuttaa meidät. Olisi paljon parempi
-valita pieni vartiosto urheimmista miehistämme ja ilmoittaa
-jälkeenjääville, että ratsastamme länteen. Sitten kun abessinialaiset
-tulevat, joutuvat he väärille jäljille, jos heillä on aikomuksena ajaa
-meitä takaa, ja jolleivät he ryhdy takaa-ajoon, eivät he kuitenkaan
-ratsasta pohjoista kohti niin nopeasti kuin ajatellessaan meidän olevan
-heidän kanssaan."
-
-"Käärme ei ole niin viisas kuin sinä, Werper", sanoi Mohammed Beyd
-hymyillen. "Tehtäköön kuten sinä sanot. Kaksikymmentä miestä seuraa
-meitä, ja me ratsastamme länteen -- silloin kun lähdemme kylästä."
-
-"Hyvä", huudahti belgialainen, ja siten asia oli selvä.
-
-Jane Clayton heräsi aikaisin seuraavana aamuna melkein unettoman yön
-jälkeen, kun kuuli ääniä vankilansa ulkopuolelta, ja hetkeä myöhemmin
-astui Frecoult ja kaksi arabialaista sisään. Jälkimmäiset päästivät
-hänen nilkkansa siteistä ja nostivat hänet pystyyn. Sitten hänen
-ranteensa irrotettiin, hänelle annettiin kourallinen kuivaa leipää ja
-hänet vietiin ulos sarastuksen heikkoon valoon.
-
-Hän katsoi kysyvästi Frecoultiin, ja hetkellä, jolloin arabialaisten
-huomio oli kiintynyt toisaalle, mies kumartui häneen päin ja kuiskasi,
-että kaikki kävi, kuten hän oli suunnitellut. Tästä rauhoittuneena
-nuori nainen tunsi taas toivoa, jonka pitkä ja kurja, kahleissa
-vietetty yö oli melkein sammuttanut.
-
-Vähän jälkeenpäin hänet nostettiin hevosen selkään, saatettiin
-arabialaisten ympäröimänä kylän portista ulos ja vietiin viidakkoon
-länttä kohti. Puoli tuntia myöhemmin matkue kääntyi pohjoiseen, ja
-tähän suuntaan he kulkivat loppumatkan.
-
-Frecoult puhui hänelle vain harvoin, ja Jane käsitti, että toisen
-täytyi petoksen onnistumiseksi pikemmin näytellä hänen vangitsijansa
-kuin suojelijansa osaa. Näin ollen hän ei epäillyt mitään, vaikka
-huomasi, kuinka ystävälliset suhteet näyttivät vallitsevan
-eurooppalaisen ja joukkueen arabialaisen johtajan välillä.
-
-Jos Werperin onnistui pidättyä keskustelusta nuoren naisen kanssa, ei
-hän kuitenkaan kyennyt karkottamaan häntä ajatuksistaan. Ainakin sata
-kertaa päivässä hän huomasi silmiensä suuntautuvan Janeen päin ja
-lumottuina katselevän hänen ihastuttavia kasvojaan ja vartaloaan.
-Belgialaisen mieletön kiintymys kasvoi tunti tunnilta, kunnes hänen
-halunsa omistaa Jane läheni miltei hulluutta.
-
-Jos joko nuori nainen tai Mohammed Beyd olisi arvannut, mitä liikkui
-sen miehen mielessä, jota kumpikin piti ystävänä ja liittolaisena,
-olisi pienen seurueen näennäinen sopusointu katkerasti häiriintynyt.
-
-Werperin ei ollut onnistunut päästä samaan telttaan Mohammed Beydin
-kanssa, joten, hän punnitsi monenlaisia suunnitelmia arabialaisen
-murhaamiseksi, mikä teko olisi käynyt paljon yksinkertaisemmin, jos
-hänen olisi sallittu viettää yönsä yhdessä toisen kanssa.
-
-Toisen päivän iltapuolella Mohammed Beyd ohjasi hevosensa vangin ratsun
-rinnalle. Tällöin arabialainen näkyi ensi kerran kiinnittävän huomionsa
-nuoreen naiseen, mutta monta kertaa näiden kahden päivän aikana hänen
-viekkaat silmänsä olivat ahnaina tähystäneet burnusin päähineen alta ja
-ihailleet vangin kauniita muotoja.
-
-Tämä salattu mieltymys ei ollut eilispäivän synnyttämä. Hän oli
-tuntenut sitä jo silloin, kun englantilaisen vaimo oli ensi kerran
-joutunut Ahmet Zekin käsiin, mutta ankaran päällikön eläessä Mohammed
-Beyd ei ollut uskaltanut toivoa kuvittelujensa toteutumista.
-
-Mutta nyt oli kaikki toisin -- vain kurja kristitty koira oli nyt hänen
-ja nuoren naisen välillä. Kuinka helppoa olisikaan tappaa uskoton ja
-ottaa itse sekä nainen että jalokivet! Kun kivet olisivat hänen
-hallussaan, ei vangista saatava hinta enää suurestikaan houkuttelisi
-luopumaan hänestä, varsinkin, jos ajatteli, mitä nautintoja naisen
-yksinomainen omistaminen tarjosi. Niin, hän tappaisi Werperin, ottaisi
-kaikki jalokivet ja pitäisi itse englantilaisen.
-
-Hän käänsi silmänsä Janeen tämän ratsastaessa hänen sivullaan. Kuinka
-kaunis hän olikaan! Arabialaisen sormet avautuivat ja sulkeutuivat --
-ne olivat kuin laihat ruskeat petolinnun kynnet, jotka tahtoivat tuntea
-uhrin pehmeätä lihaa armottomassa puristuksessaan.
-
-"Tiedättekö", hän kysyi kumartuen Janeen päin, "minne tämä mies
-tahtoisi viedä teidät?"
-
-Jane Clayton nyökkäsi myöntävästi.
-
-"Ja te tahdotte tulla mustan sulttaanin leluksi?"
-
-Nuori nainen kohottautui suoraksi ja käänsi päänsä pois, mutta ei
-vastannut. Hän pelkäsi, että hän, tietäen sotajuonen, johon Frecoult
-oli ryhtynyt arabialaista vastaan, paljastaisi itsensä, kun ei
-osoittaisi kylliksi suurta kauhua ja inhoa.
-
-"Voitte päästä tästä kohtalosta", jatkoi arabialainen. "Mohammed Beyd
-pelastaa teidät." Ja hän ojensi ruskean kätensä ja tarttui Janen oikean
-käden sormiin niin äkkiä ja niin rajusti, että hänen raaka intohimonsa
-paljastui tällöin yhtä selvästi kuin jos hän olisi sanoin sen
-ilmaissut.
-
-Jane Clayton vääntäytyi irti hänen otteestaan.
-
-"Te peto!" huudahti hän. "Jättäkää minut tai kutsun herra Frecoultia."
-
-Mohammed Beyd vetäytyi pois tuijottaen synkästi eteensä. Hänen ohut
-ylähuulensa kaartui ylöspäin, paljastaen hänen tasaiset valkeat
-hampaansa.
-
-"Herra Frecoult?" hän pilkkasi. "Ei täällä ole sellaista henkilöä.
-Miehen nimi on Werper. Hän on valehtelija, varas ja murhamies. Hän
-tappoi kapteeninsa Kongossa ja pakeni Ahmet Zekin turviin. Hän vei
-Ahmet Zekin ryöstämään teidän kotinne. Hän seurasi miestänne ja
-suunnitteli hänen kultansa rosvoamista. Hän on kertonut minulle, että
-te pidätte häntä suojelijananne, ja hän on käyttänyt tätä seikkaa
-hyväkseen voittaakseen teidän luottamuksenne, jotta sitten olisi
-helpompi viedä teidät pohjoiseen ja myydä jonkun mustan sulttaanin
-haaremiin. Mohammed Beyd on teidän ainoa toivonne." Näin vakuuttaen
-arabialainen lopetti puheensa, jonka tarkoituksena oli antaa ajatuksen
-aihetta vangille, ja kannusti hevostaan laukaten kulkueen etupäähän.
-
-Jane Clayton ei voinut tietää, kuinka paljon Mohammed Beydin
-syytöksissä oli totta ja kuinka paljon valhetta. Mutta ne ainakin
-vähensivät hänen toiveitaan ja saivat hänet epäillen katselemaan sen
-miehen kaikkia edellisiä tekoja, jota hän oli pitänyt ainoana
-suojelijanaan vihollisten ja vaarojen moninaisuuden keskellä.
-
-Marssin aikana oli varattu erikoinen teltta vankia varten, ja yöksi se
-pystytettiin Mohammed Beydin ja Werperin telttojen väliin. Teltan
-eteen asetettiin vartija ja toinen sen taakse, ja kun oli ryhdytty
-näihin varokeinoihin, ei ollut pidetty tarpeellisena panna vankia
-kahleisiin.
-
-Saman päivän iltana, jolloin Jane Clayton oli keskustellut Mohammed
-Beydin kanssa, istui hän jonkun aikaa telttansa oviaukolla katsellen
-leirin toimeliasta elämää. Hän oli syönyt ateriansa, jonka Mohammed
-Beydin neekeriorja oli hänelle tuonut -- siinä oli ollut kassavakakkuja
-ja merkillistä muhennosta, jossa oli edustettuna äsken tapettu
-marakatti, pari oravaa ja edellisenä päivänä kaadetun seebran
-jäännökset, kaikki tasapuolisesti sekoitettuna inhottavaksi sotkuksi.
-Mutta entinen Baltimoren kaunotar oli kovassa taistelussa
-olemassaolonsa puolesta jo aikoja sitten voittanut hienostelun, joka
-aikaisemmin oli paljon pienemmästä aiheesta saanut nenän nyrpistymään.
-
-Kun nuoren naisen silmät suuntautuivat tallatun viidakkoaukeaman yli,
-jonka ihmisen läsnäolo jo oli tahrannut, ei hän enää tajunnut etualalla
-liikkuvia olentoja eikä raakoja miehiä, jotka nauroivat ja riitelivät
-keskenään, tai taustalla olevaa viidakkoa, joka oli hänen näköpiirinsä
-äärimmäisenä rajana. Hänen katseensa kulki kaiken tämän ohi näkemättä
-mitään ja kohdistui kaukaiseen huvilaan ja onnellisen turvallisuuden
-näkyihin, jotka toivat hänen silmiinsä sekä ilon että surun kyyneleitä.
-Hän näki pitkän, leveäharteisen miehen ratsastavan kaukaisilta
-vainioilta, hän näki itsensä odottamassa tervehtiäkseen häntä,
-sylissään kimppu ruusuja jotka oli äsken leikattu pientä maalaisporttia
-reunustavista pensaista. Kaikki tämä oli poissa, kaukaisuuteen
-hävinnyttä: noiden inhottavien ja suvustaan huonontuneiden miesten
-soihdut, luodit ja viha olivat ne pyyhkineet maan pinnalta.
-Nyyhkytyksensä tukehduttaen ja väristen Jane Clayton kääntyi telttaansa
-ja meni likaisen huopaläjän luo, joka oli hänen vuoteenaan. Heittäytyen
-sille kasvot alaspäin hän itki kurjuudessaan, kunnes lempeä uni toi
-hänelle ainakin joksikin ajaksi huojennusta.
-
-Ja hänen nukkuessaan hiipi muuan hahmo teltasta hänen oikealta
-puoleltaan. Se lähestyi oven edessä kyyröttävää vartijaa ja kuiskasi
-muutamia sanoja miehen korvaan. Tämä nyökkäsi ja läksi pimeässä
-harppomaan omaa makuusijaansa kohti. Hahmo meni Jane Claytonin teltan
-taakse ja puhui siellä taas jotakin vartijalle, ja tämäkin mies meni
-tiehensä seuraten ensimmäisen jälkiä.
-
-Sitten se, joka oli lähettänyt heidät pois, hiipi hiljaa teltan
-oviaukon luo ja avaten oviverhon siteet astui sisään meluttomasti kuin
-ruumiista irtautunut henki.
-
-
-
-
-YHDESKOLMATTA LUKU
-
-Pako viidakkoon
-
-
-Vääntelehtien unettomana huopavuoteellaan Albert Werper mietti
-pahanilkisessä mielessään viereisessä teltassa lepäävän naisen
-suloisuutta. Hän oli huomannut Mohammed Beydin äkillisen mielenkiinnon
-Jane Claytonia kohtaan, ja koska hän arvosteli miestä oman itsensä
-mukaan, oli hän arvannut, mistä johtui äkillinen muutos arabialaisen
-suhteessa vankiin.
-
-Ja kun hän antoi mielikuvituksensa vapaasti liidellä, heräsi hänessä
-mieletön mustasukkaisuus Mohammed Beydiä kohtaan ja suuri pelko, että
-tämä tekisi tyhjäksi, mitä hän oli suunnitellut turvattoman naisen
-kohtaloksi. Ja omituisen ajatuksen tuloksena oli, että Werper, jolla
-oli samat aikeet kuin arabialaisellakin, kuvitteli itseään Jane
-Claytonin suojelijaksi ja tuli pian varmaksi siitä, että ne
-huomaavaisuudet, jotka Mohammed Beydin osoittamina tuntuisivat Janesta
-inhottavilta, olisivat tervetulleita Albert Werperiltä saatuina.
-
-Janen mies oli kuollut, ja Werper kuvitteli voivansa nuoren naisen
-sydämessä täyttää sen paikan, jonka kuolon kolkko viikatemies oli
-jättänyt tyhjäksi. Hän voisi ehdottaa Jane Claytonille avioliittoa --
-sitä ei Mohammed Beyd ehdottaisi, ja lisäksi Jane torjuisi sellaisen
-tarjouksen hänen puoleltaan yhtä selvästi inhoten kuin hänen saastaisen
-himonsakin.
-
-Piankin belgialainen oli onnistunut vakuuttaa itselleen, että vanki
-täydellä syyllä oli alkanut tuntea rakkautta häntä kohtaan -- olihan
-Jane muka vielä naisellisilla eri tavoilla ilmaissut uuden
-kiintymyksensä häneen.
-
-Ja sitten hän teki äkillisen päätöksen. Hän viskasi huovat päältään ja
-nousi pystyyn. Vetäen saappaat jalkaansa ja kiinnittäen patruunavyön ja
-revolverin vyötäisilleen hän astui telttansa oviverhon luo ja kurkisti
-ulos. Vangin teltan ovella ei ollut vartijaa! Mitä se tarkoitti? Onni
-oli tosiaan hänelle suosiollinen.
-
-Astuen ulkopuolelle hän livahti Janen teltan taakse. Sielläkään ei
-ollut vartijaa! Ja nyt hän käveli rohkeasti teltan oviaukolle ja astui
-sisään.
-
-Kuutamo loisti sisällä himmeästi. Teltan toisella puolen kumartui jokin
-hahmo vuodehuopien yli. Kuului kuiskaus, ja toinen hahmo nousi
-vuoteella istumaan. Albert Werperin silmät tottuivat vähitellen teltan
-puolipimeään. Hän näki, että vuoteen yli kumartui miehen hahmo, ja
-arvasi, kuka tämä yöllinen vieras oli.
-
-Hänet valtasi synkkä, mustasukkainen raivo. Hän astui askeleen toisia
-teltassa olijoita kohti. Hän kuuli kauhistuneen huudon nuoren naisen
-huulilta, kun tämä tunsi yläpuolellaan olevan miehen piirteet, ja hän
-näki Mohammed Beydin tarttuvan vangin kurkkuun ja painavan hänet
-takaisin huoville.
-
-Toiveissaan pettynyt intohimo sumensi belgialaisen silmät, saaden
-kaikki näyttämään punaiselta. Ei, tuo mies ei saisi Janea! Jane oli
-hänen ja yksinään hänen. Hän ei sallisi riistää itseltään omaansa.
-
-Hän juoksi nopeasti teltan poikki ja heittäytyi Mohammed Beydin
-selkään. Vaikka tämä hämmästyi äkillisestä ja odottamattomasta
-hyökkäyksestä, ei hän kuitenkaan ollut valmis luopumaan aikeestaan
-ilman tappelua. Belgialaisen sormet hapuilivat hänen kurkkuaan, mutta
-arabialainen tempasi ne pois ja nousten pystyyn kääntyi vihollistaan
-vastaan. Kun he olivat vastatusten, iski Werper arabialaista raskaasti
-kasvoihin, saaden hänet hoiperrellen perääntymään. Jos hän olisi
-käyttänyt hyväkseen näin saamaansa suotuisaa asemaa, olisi hän
-seuraavalla hetkellä nujertanut Mohammed Beydin, mutta sen sijaan hän
-tempoi revolveriaan, vetääkseen sen kotelostaan, ja kohtalo sovitti
-niin, että juuri tällä hetkellä ase oli tarttunut kiinni
-nahkasuojukseensa.
-
-Ennenkuin hän ehti sitä irrottaa, oli Mohammed Beyd tointunut ja
-syöksyi taas hänen kimppuunsa. Werper iski miestä uudelleen kasvoihin,
-ja arabialainen vastasi lyöntiin. Lyöden toinen toistaan ja lakkaamatta
-koettaen saada tukevaa otetta he tappelivat pienessä teltassa, samalla
-kun nuori nainen, silmät suurina kauhusta ja hämmästyksestä, katseli
-kaksintaistelua liikkumatta ja ääneti.
-
-Yhä uudestaan Werper koetti vetää asettaan esiin. Mohammed Beyd, joka
-ei ollut odottanut alhaisten pyyteittensä kohtaavan tällaista
-vastustusta, oli tullut telttaan aseettomana, lukuunottamatta pitkää
-veistä, jonka hän nyt tempasi, seisoessaan huohottaen ottelun
-ensimmäisellä lyhyellä väliajalla.
-
-"Kristitty koira", hän kuiskasi, "katso tätä veistä Mohammed Beydin
-kädessä! Katso sitä tarkkaan, uskoton, sillä se on viimeinen esine,
-jonka elämässäsi saat nähdä tai tuntea. Sen avulla Mohammed Beyd
-raastaa mustan sydämesi ruumiistasi. Jos sinulla on Jumala, niin
-rukoile häntä nyt -- minuutin kuluttua olet kuollut." Näin sanoen hän
-hyökkäsi villisti belgialaisen kimppuun, veitsi kohotettuna korkealle
-pään yläpuolelle.
-
-Werper tempoi yhä turhaan asettansa esiin. Arabialainen oli melkein
-hänen kimpussaan. Eurooppalainen odotti epätoivossaan, kunnes Mohammed
-Beyd oli melkein hänessä kiinni, ja heittäytyi sitten syrjään teltan
-lattialle pitkäkseen, pannen toisen jalkansa poikittain arabialaisen
-tielle.
-
-Temppu onnistui. Mohammed Beyd suistui hyökkäyksensä voimasta tähän
-esteeseen ja jysähti maahan. Hän oli heti taas pystyssä ja kääntyi
-ympäri uudistaakseen tappelun, mutta Werper oli jalkeilla ennen häntä,
-ja nyt hänen revolverinsa, joka oli irtautunut kotelostaan, vilahti
-hänen kädessään.
-
-Arabialainen hyökkäsi pää kumarassa, käydäkseen häneen kiinni. Kajahti
-terävä laukaus, ja pimeässä näkyi vaalea liekki. Sitten Mohammed Beyd
-vierähti nurin niskoin lattialle ja pysähtyi lopulta sen naisen vuoteen
-viereen, jota oli koettanut häväistä.
-
-Melkein heti laukauksen jälkeen kuului ulkoa leiristä kiihtyneitä
-ääniä. Miehet huutelivat toisilleen, kysellen laukauksen tarkoitusta.
-Werper kuuli heidän etsiskellen juoksevan sinne tänne.
-
-Jane Clayton oli noussut pystyyn arabialaisen kuollessa ja tuli nyt
-kädet ojennettuina Werperiä kohti.
-
-"Kuinka voinkaan kiittää teitä, ystäväni?" hän lausui. "Ja
-ajatelkaahan, että juuri tänään olin vähällä uskoa sitä
-häpeällistä juttua, jonka tuo roisto kertoi petollisuudestanne ja
-menneisyydestänne. Antakaa minulle anteeksi, herra Frecoult! Minun
-olisi pitänyt tietää, että valkoinen, sivistynyt mies ei voisi muuta
-kuin suojella oman rotunsa naista tämän villin maan vaarojen keskellä."
-
-Werperin kädet valahtivat hervottomina sivulle. Hän seisoi katsellen
-nuorta naista, mutta ei keksinyt sanoja vastaukseksi. Kun Jane
-viattomuudessaan ilmaisi hänen oikeat tarkoitusperänsä, täytyi hänen
-olla vaiti.
-
-Ulkopuolella etsivät arabialaiset häiriötä tuottaneen laukauksen
-ampujaa. Vartijat, jotka Mohammed Beyd oli päästänyt pois ja lähettänyt
-vuoteilleen, esittivät ensimmäisinä, että mentäisiin vangin telttaan.
-Heidän mieleensä juolahti, että nainen ehkä oli jaksanut puolustautua
-heidän johtajaansa vastaan.
-
-Werper kuuli miesten tulevan. Jos häntä pidettäisiin Mohammed Beydin
-surmaajana, olisi hänen kuolemantuomionsa heti varma. Villit ja raa'at
-rosvot repisivät palasiksi kristityn, joka oli uskaltanut vuodattaa
-heidän päällikkönsä verta. Hänen täytyi keksiä jokin syy viivyttääkseen
-Mohammed Beydin hengettömän ruumiin löytämistä.
-
-Pistäen revolverin taas koteloon hän astui nopeasti teltan oviaukolle.
-Vetäen verhot syrjään hän meni ulos ja pysähtyi vastapäätä miehiä,
-jotka lähestyivät nopeasti. Hän sai jollakin tavoin tarpeellisen määrän
-rohkeutta pakottaakseen huulensa hymyyn, kun nosti kätensä ja sillä
-tavoin esti heitä etenemästä.
-
-"Nainen teki vastarintaa", hän sanoi, "ja Mohammed Beydin oli pakko
-ampua häntä. Hän ei ollut kuollut -- ainoastaan vähäpätöisesti
-haavoittunut. Voitte mennä takaisin vuoteellenne. Mohammed Beyd ja minä
-pidämme silmällä vankia." Sitten hän kääntyi ja palasi telttaan ja
-rosvot, joita tämä selitys tyydytti, palasivat ilomielin jatkamaan
-keskeytynyttä untansa.
-
-Kun Werper taas tuli Jane Claytonin luo, tunsi hän, että häntä nyt
-ohjasivat toiset tarkoitukset kuin ne, jotka vain muutamia minuutteja
-sitten olivat houkutelleet hänet vuoteeltaan. Kiihtymys, joka johtui
-ottelusta Mohammed Beydin kanssa, samoin kuin vaarat, jotka nyt
-uhkasivat rosvojen puolelta, kun aamu välttämättä paljastaisi, mitä
-vangin teltassa oli tänä yönä tapahtunut, olivat luonnollisesti
-hillinneet rajua intohimoa, jonka vallassa hän oli ollut telttaan
-astuessaan.
-
-Mutta toinenkin, mahtavampi voima vaikutti nuoren naisen hyväksi.
-Vajotkoon mies kuinka syvälle tahansa, kunnia ja ritarillisuus eivät
-milloinkaan tyystin häviä hänen luonteestaan, jos hänellä on näitä
-ominaisuuksia ollut. Ja vaikka Albert Werperissä ei ollut enää pitkään
-aikaan näkynyt vähääkään olevan tällaisia piirteitä, olivat ne kumpikin
-heränneet hänessä eloon nuoren naisen vilpittömän kiitoksen
-vaikutuksesta.
-
-Nyt vasta hän käsitti kauniin vangin melkein toivottoman ja kauhistavan
-aseman ja myöskin sen häpeän kuilun, johon hän itse oli vajonnut; hänen
-alennustilastaanhan oli johtunut, että hän, jalosyntyinen
-eurooppalainen, oli voinut näytellä sellaista osaa Jane Claytonin
-kodin, onnen ja hänen itsensä tuhoamisessa.
-
-Hänen omallatunnollaan oli jo niin paljon alhaisia ja rikollisia
-tekoja, ettei hän voinut enää toivoa täydellistä sovitusta, mutta
-ensimmäisessä äkillisessä itsesyytösten puuskassa hän teki rehellisen
-päätöksen yrittää voimiensa mukaan korvata sen pahan, mitä hänen
-rikollinen ahneutensa oli tuottanut tälle suloiselle ja viattomalle
-naiselle.
-
-Kun hän seisoi paikallaan, näennäisesti kuunnellen arabialaisten
-poistuvia askeleita, mutta todellisuudessa kuitenkin ajatuksiinsa
-syventyneenä, lähestyi Jane Clayton häntä.
-
-"Mitä meidän pitää nyt tehdä?" hän kysyi. "Aamulla tämä tulee ilmi", ja
-hän osoitti Mohammed Beydin liikkumatonta ruumista. "He tappavat
-teidät, kun löytävät hänet."
-
-Werper ei vastannut heti ja kääntyi sitten äkkiä naista kohti.
-
-"Minulla on eräs suunnitelma", hän huudahti. "Siinä tarvitaan malttia
-ja rohkeutta teidän puoleltanne, mutta te olette jo osoittanut
-kumpaakin. Voitteko kestää vielä lisää?"
-
-"Voin kestää mitä tahansa", vastasi Jane rohkeasti hymyillen, "kunhan
-se vain tarjoaa meille edes vähäisen pelastuksen mahdollisuuden".
-
-"Teidän pitää tekeytyä kuolleeksi", selitti Werper, "ja sitten vien
-teidät leiristä pois. Ilmoitan vartiolle, että Mohammed Beyd on
-käskenyt minun viedä teidän ruumiinne viidakkoon. Tämän näennäisesti
-tarpeettoman toimenpiteen selitän siten, että Mohammed Beydissä oli
-syttynyt raju intohimo teitä kohtaan ja että hän siinä määrin katui
-tekoa, jonka kautta hänestä tuli teidän surmaajanne, ettei hän voinut
-kestää teidän elottoman ruumiinne sanatonta moitetta."
-
-Jane nosti kätensä pysähdyttääkseen Werperin puheen. Hänen huulillaan
-väreili hymy.
-
-"Oletteko ihan hullu?" hän kysyi. "Kuvitteletteko, että vartijat
-uskovat sellaista naurettavaa juttua?"
-
-"Te ette tunne heitä", vastasi toinen. "Heidän karun ulkomuotonsa alla
-on paatuneesta ja rikollisesta luonteesta huolimatta selvästi
-havaittavissa romanttista tunteellisuutta, te tapaatte sen ominaisuuden
-tällaisilla ihmisillä kautta koko maailman. Romanttisuus se houkuttelee
-ihmisiä viettämään villiä lainsuojattoman ja rikollisen elämää. Se
-juoni onnistuu -- älkää pelätkö."
-
-Jane Clayton kohautti hartioitaan. "Voimme ainakin koettaa -- ja mitä
-teemme sitten?"
-
-"Kätken teidät viidakkoon", jatkoi belgialainen, "ja tulen teitä
-huomenna yksin hakemaan kahden hevosen kanssa".
-
-"Mutta kuinka selitätte Mohammed Beydin kuoleman?" kysyi Jane. "Se
-huomataan ennenkuin te huomenna pääsette leiristä!"
-
-"En selitä sitä", vastasi Werper. "Mohammed Beyd saa itse selittää sen
--- meidän täytyy jättää se hänen huolekseen. Oletteko valmis
-yrittämään?"
-
-"Kyllä."
-
-"Mutta odottakaa, minun pitää hankkia teille ase ja ammuksia." Niin
-sanoen Werper lähti nopeasti teltasta.
-
-Hän palasi hyvin pian ja hänen vyölleen oli ilmestynyt revolveri ja
-patruunavyö entisten lisäksi.
-
-"Oletteko valmis?" hän kysyi.
-
-"Aivan valmis", vastasi Jane.
-
-"Tulkaa sitten ja heittäytykää hervottomana minun vasemman olkani yli."
-Ja Werper polvistui ottaakseen hänet vastaan.
-
-"Kas niin", hän sanoi nousten pystyyn. "Antakaa nyt käsivarsienne,
-jalkojenne ja päänne riippua hervottomina. Muistakaa olevanne kuollut."
-
-Hetkeä myöhemmin mies astui ulos leiriin, ja hänen olkapäällään oli
-naisen ruumis.
-
-Leirin ympäri oli rakennettu okainen boma torjumaan liian rohkeiksi
-käyneitä nälkäisiä petoja. Pari vartijaa asteli edestakaisin tulen
-valossa, jota he hoitelivat hyvin. Lähinnä oleva vartija katsahti
-hämmästyneenä nähdessään Werperin lähestyvän.
-
-"Kuka sinä olet?" hän huudahti. "Mikä sinulla on siinä?"
-
-Werper kohotti burnusinsa päähinettä, jotta mies näkisi hänen kasvonsa.
-
-"Tässä on naisen ruumis", hän selitti. "Mohammed Beyd on käskenyt minun
-viedä sen viidakkoon, sillä hän ei voi katsella rakastamansa naisen
-kasvoja, jonka hän välttämättömyyden pakottamana surmasi. Hän kärsii
-suuresti, hän on ihan lohduton. Töintuskin sain hänet estetyksi
-riistämästä omaa henkeään."
-
-Puhujan olalla odotti nuori nainen hervottomana ja säikähtyneenä
-arabialaisen vastausta. Hän oli varma, että mies nauraisi näin typerää
-juttua. Arabialainen paljastaisi seuraavalla hetkellä petoksen, jota
-Frecoult yritti, ja he olisivat kumpikin hukassa. Jane koetti ajatella,
-miten hän parhaiten voisi auttaa otaksuttua pelastajaansa siinä
-ottelussa, joka varmasti tulisi hetken parin päästä.
-
-Sitten hän kuuli arabialaisen äänen, kun hän vastasi Frecoultille.
-
-"Menettekö yksin vai haluatteko, että herätän jonkun, joka seuraisi
-teitä"? hän kysyi, eikä hänen äänensävynsä ilmaissut pienintäkään
-hämmästystä sen johdosta, että Mohammed Beyd oli osoittanut niin
-herkkää mieltä.
-
-"Menen yksin", vastasi Werper ja katosi boman kapeasta aukosta, jonka
-vieressä vartija oli.
-
-Hetkeä myöhemmin hän oli tullut taakkoineen puunrunkojen keskelle, ja
-ollessaan täydesti piilossa vartijan katseelta hän laski Janen maahan,
-kuiskaten matalasti: "Sh-sh".
-
-Sitten hän vei suojattinsa hiukan kauemmaksi metsään, pysähtyi suuren
-puun alle, jossa oli laajalle leviävät oksat kiinnitti patruunavyön ja
-revolverin Janen vyötäisille ja auttoi häntä kiipeämään alaoksille.
-
-"Huomenna", hän kuiskasi, "niin pian kuin voin päästä heistä, palaan
-teidän luoksenne. Olkaa miehuullinen, lady Greystoke, -- me voimme
-vielä päästä pakoon."
-
-"Kiitos", vastasi Jane matalalla äänellä. "Olette ollut hyvin
-ystävällinen ja urhoollinen."
-
-Werper ei vastannut, ja yön pimeys kätki häpeän punan, joka kohosi
-hänen kasvoilleen. Hän kääntyi nopeasti ja riensi takaisin leiriin.
-Vartija näki paikaltaan hänen menevän omaan telttaansa, mutta ei nähnyt
-hänen ryömivän teltan takaosasta ulos kangasseinän alitse ja varovasti
-hiipivän siihen telttaan, jossa vanki oli ollut ja jossa nyt oli
-Mohammed Beydin ruumis.
-
-Kohottaen takaseinän alakulmaa Werper ryömi sisään ja lähestyi
-ruumista. Hetkeäkään epäröimättä hän tarttui kuolleen ranteisiin ja
-laahasi ruumiin siihen paikkaan, josta hän oli tullut sisään. Kontaten
-käsin ja jaloin hän tuli ulos samoin kuin oli mennyt sisään ja veti
-ruumista perässään. Päästyään teltasta hän hiipi sen sivulle ja
-tarkasti leiriä niin pitkälle kuin näki -- kukaan ei ollut
-katselemassa.
-
-Hän palasi ruumiin luo ja nosti sen olkapäälleen. Pannen koko
-yrityksensä menestymisen yhden kortin varaan juoksi hän nopeasti kapean
-aukon yli, joka erotti vangin teltan kuolleen teltasta. Hän pysähtyi
-silkkiseinän taakse, laski taakkansa maahan ja jäi siihen, kuunnellen
-monta minuuttia liikkumatta.
-
-Saatuaan lopulta varmuuden, ettei kukaan ollut nähnyt häntä, hän
-kumartui ja kohotti telttaseinän alareunaa, meni selkä edellä sisään ja
-raahasi Mohammed Beydin ruumista jäljessään. Hän veti sitä perässään
-kuolleen rosvon vuodematoille saakka ja hapuili sitten pimeässä, kunnes
-löysi Mohammed Beydin revolverin. Hän palasi ase kädessä kuolleen
-miehen luo, polvistui vuoteen viereen ja pujottaen oikean kätensä
-aseineen mattojen alle kasasi vasemmalla kädellään joukon paksuja
-huopia revolverin yläpuolelle ja ympärille. Sitten hän veti
-liipasimesta ja yskäisi samalla hetkellä.
-
-Joku teltan ulkopuolella seisova ei olisi hänen yskinnältään voinut
-kuulla tukahdutettua laukausta. Werper oli tyytyväinen. Synkkä hymy
-väreili hänen huulillaan, kun hän veti aseen matoista ja sovitti sen
-huolellisesti kuolleen miehen oikeaan käteen, taivuttaen kolme sormea
-kädensijan ympäri ja etusormi liipasimen suojuksen sisäpuolelle.
-
-Hän viipyi vielä hetken järjestelläkseen sekaisia mattoja, ja lähti
-sitten, kuten oli tullutkin, kiinnittäen teltan takaseinän maahan,
-niinkuin se oli ollut, ennenkuin hän oli sitä kohottanut.
-
-Mennen vangin telttaan hän poisti sieltäkin kaikki, mikä olisi
-osoittanut, että joku olisi kulkenut takaseinän alitse. Sitten hän
-palasi omaan telttaansa, astui sisään, kiinnitti telttansa takaseinän
-maahan ja ryömi vuoteelleen.
-
-Seuraavana aamuna hän heräsi, kun Mohammed Beydin orja kiihtyneenä
-kutsui häntä oviaukolta.
-
-"Pian! Pian!" huudahti musta kauhistuneella äänellä. "Tulkaa! Mohammed
-Beyd on kuolleena teltassaan -- hän on kuollut oman kätensä kautta."
-
-Werper nousi nopeasti vuoteellaan istumaan, kuultuaan ensi hälytyksen,
-ja hänen kasvoillaan oli hämmästyksen ilme. Mutta mustan viime sanat
-houkuttivat hänen huuliltaan helpotuksen huokauksen, ja kasvojen
-jännittyneet piirteet lientyivät vinoksi hymyksi.
-
-"Minä tulen", hän huudahti orjalle, ja vetäen saappaat jalkaansa hän
-nousi ja lähti teltastaan.
-
-Leirin kaikilta puolilta juoksi kiihtyneitä arabialaisia ja mustia
-Mohammed Beydin silkkitelttaa kohti, ja sisään astuessaan Werper näki
-joukon rosvoja kokoontuneina ruumiin ympärille, joka nyt oli kylmä ja
-jäykkä.
-
-Tunkien heidän keskitseen belgialainen pysähtyi kuolleen rosvon
-viereen. Hetken ajan hän katseli ääneti hiljaisia kasvoja ja kääntyi
-sitten arabialaisiin päin.
-
-"Kuka on tämän tehnyt?" huudahti hän, ja hänen äänensä oli sekä uhkaava
-että syyttävä. "Kuka on murhannut Mohammed Beydin?"
-
-Koko joukko puhkesi äkkiä sekasortoisesti väittämään häntä vastaan.
-
-"Mohammed Beydiä ei ole murhattu", huusivat miehet. "Hän on saanut
-omasta kädestään surmansa. Tämä ja Allah ovat todistajamme." Ja he
-osoittivat revolveria kuolleen miehen kädessä.
-
-Werper teeskenteli hetken ajan epäuskoisuutta, mutta näytti lopulta
-käsittävän, että Mohammed Beyd oli tosiaan tappanut itsensä surren sen
-valkoisen naisen kuolemaa, jota hän kaikkien miestensä tietämättä oli
-rakastanut niin hellästi.
-
-Werper itse kääri kuolleen miehen huovat ruumiin ympäri, sovittaen
-huolellisesti sisäpuolelle kärventyneen ja luodin lävistämän kankaan,
-joka oli vaimentanut edellisenä yönä ammutun laukauksen äänen. Sitten
-kuusi neekeriä kantoi ruumiin aukeamalle, jossa leiri oli, ja siellä he
-panivat sen matalaan hautaan. Kun löyhä multa putosi hiljaiselle
-hahmolle, joka oli pahaa kielivien huopien alla, pääsi Albert
-Werperiltä toinen helpotuksen huokaus -- hänen suunnitelmansa oli
-onnistunut paremmin kuin hän oli uskaltanut toivoakaan.
-
-Ahmet Zekin ja Mohammed Beydin kuoltua olivat rosvot ilman johtajaa, ja
-lyhyen neuvottelun jälkeen he päättivät palata pohjoiseen niiden
-heimojen luo, joihin kuuluivat. Saatuaan tietää, mihin suuntaan he
-aikoivat mennä, ilmoitti Werper, että hän puolestaan lähtisi itäänpäin
-rannikkoa kohti, ja kun he eivät tienneet hänellä olevan mitään, mitä
-olisivat halunneet, sanoivat he olevansa suostuvaisia päästämään hänet
-tiehensä.
-
-Kun he ratsastivat pois, istui hän hevosellaan keskellä aukeamaa,
-katsellen, kuinka he toinen toisensa jälkeen hävisivät viidakkoon, ja
-kiitti jumalaansa, että vihdoinkin oli päässyt noiden roistojen
-kynsistä.
-
-Kun hän ei enää kuullut ääntäkään heistä, kääntyi hän oikealle ja
-ratsasti metsään sitä puuta kohti, johon oli kätkenyt lady Greystoken.
-Pidättäen hevostaan sen alla hän huusi iloisella ja toivehikkaalla
-äänellä: "Hyvää huomenta!"
-
-Vastausta ei kuulunut, ja vaikka hänen silmänsä tutkivat tiheätä
-lehvistöä, ei hän voinut nähdä merkkiäkään nuoresta naisesta.
-Laskeutuen ratsailta hän kiipesi nopeasti puuhun, niin että saattoi
-nähdä sen kaikki oksat. Puu oli tyhjä -- Jane Clayton oli hävinnyt
-viidakkoyön hiljaisten hetkien aikana.
-
-
-
-
-KAHDESKOLMATTA LUKU
-
-Tarzanin muisti elpyy
-
-
-Kun Tarzan juoksutteli sormiensa välitse piikiviä jälleenlöydetystä
-pussista, palasivat hänen ajatuksensa keltaiseen harkkopinoon, josta
-arabialaiset ja abessinialaiset olivat niin leppymättömästi
-taistelleet.
-
-Mitä yhteyttä oli likaisella metallipinolla ja kauniilla kimaltelevilla
-piikivillä, joita aikaisemmin oli ollut hänen pussissaan? Mitä tuo
-metalli oli? Mistä se oli tullut? Mikä oli tämä kiduttava, epämääräinen
-tunne, joka näytti vaativan hänen muistiaan tunnustamaan, että
-keltainen pino, jonka puolesta nämä miehet olivat taistelleet ja
-kuolleet, oli ollut likeisessä yhteydessä hänen menneisyytensä kanssa
--- että se oli ollut hänen?
-
-Millainen oli hänen menneisyytensä ollut? Hän pudisti päätään. Hänen
-muistiinsa kohosi hitaasti ja epämääräisenä kuva lapsuudesta apinain
-keskuudessa -- sitten tuli merkillisen sekasotkuinen joukko kasvoja,
-hahmoja ja tapahtumia, jotka eivät näyttäneet olevan missään
-tekemisissä Apinain Tarzanin kanssa ja jotka kuitenkin katkonaisessa
-muodossaankin olivat tuttuja.
-
-Muisti pyrki hitaasti ja vaivaloisesti palautumaan, ja vahingoittuneet
-aivot alkoivat toipua, kun terveen verenkierron parantava vaikutus
-vähitellen poisti ja hävitti niiden äskeisen toimintahäiriön.
-
-Ihmisillä, jotka kuvastuivat hänen sielunsa silmissä, oli nyt vasta
-viikkojen kuluttua taaskin tutut piirteet, mutta hän ei kuitenkaan
-voinut panna heitä niihin lokeroihin, joissa he kerran olivat olleet
-hänen menneessä elämässään, eikä hän myöskään voinut sanoa heidän
-nimiään. Heidän joukossaan oli muuan kaunis naaras, ja juuri hänen
-kasvonsa useimmin liikkuivatkin elpyvien aivojen sekavissa
-muisteloissa. Kuka tämä naaras oli? Mitä hän oli merkinnyt Apinain
-Tarzanille? Tarzanista tuntui kuin hän näkisi hänet juuri sillä
-paikalla, missä abessinialaiset olivat kaivaneet kultapinon maasta,
-mutta ympäristö oli toinen kuin nykyään -- hän näki rakennuksen -- hän
-näki monia rakennuksia -- ja pensaikkoja, pensasaitoja ja kukkia.
-Tarzan rypisti otsaansa miettien mieli ymmällä tätä ihmeellistä
-ongelmaa. Hetken aikaa tuntui siltä kuin hän osaisi selittää kaikki, ja
-sitten, juuri kun hän oli onnistumaisillaan, häipyi koko taulu
-viidakkonäyksi, jossa alaston valkoinen nuorukainen tanssi alkuajan
-karvaisen apinajoukon kanssa.
-
-Tarzan pudisti päätänsä ja huokasi. Miksi hän ei voinut muistaa
-kaikkea? Ainakin hän oli varma, että kultapino, paikka, jossa se oli,
-hänen takaa-ajamansa vaikeasti tavoiteltavan naaraan hieno tuoksu,
-valkoisen naisen muistikuva ja hän itse, Tarzan, olivat jollakin tavoin
-erottamattomasti liittyneet toisiinsa unohtuneen menneisyyden siteillä.
-
-Jos nainen kuului hänen näkemäänsä paikkaan, niin mistä häntä olisi
-parempi etsiä tai missä odottaa kuin juuri sillä seudulla, joka hänen,
-Tarzanin, katkonaisten muistelmain mukaan tuntui olevan naisen
-tyyssijana? Sitä kannatti yrittää. Tarzan pujotti tyhjän pussin
-kantonauhan olkansa yli ja alkoi puita myöten vaeltaa tasangolle päin.
-
-Metsän reunassa hän kohtasi arabialaiset, jotka palasivat Ahmet Zekiä
-etsimästä. Hän piiloutui, antoi heidän mennä ohi ja jatkoi sitten
-matkaa hävitettyä kotiansa kohti, jonka oli jo ollut vähällä muistaa.
-
-Hänen matkansa tasangon poikki keskeytyi hänen huomatessaan pienen
-antilooppijoukon vähäisessä norossa, jossa maasto ja tuuli yhdessä
-tekivät väijymisen helpoksi. Lihava, vuoden vanha eläin oli puolen
-tunnin varovaisen hiivinnän ja äkillisen, villin hyökkäyksen palkkana.
-Myöhään iltapuolella apinamies istui kyykkyyn saaliinsa ääreen,
-nauttiakseen taitonsa, viekkautensa ja urheutensa hedelmää.
-
-Kun nälkä oli tyydytetty, tuli janon vuoro. Joki houkutteli häntä
-virkistävän vetensä luo, ja kun hän oli juonut, oli yö jo tullut, ja
-hän oli yhä noin puolen kilometrin päässä jokea alaspäin siitä
-kohdasta, jossa hän oli nähnyt keltaisen harkkopinon ja jossa hän
-toivoi kohtaavansa muistamansa naisen tai saavansa jotakin selvitystä
-siitä, missä ja kuka hän oli.
-
-Viidakon asujamille ei aika tavallisesti paljoakaan merkitse, ja kiire
-on suorastaan inhottava paitsi kun sen syynä on kauhu, raivo tai nälkä.
-Tänään eletty päivä oli mennyt. Huomispäivät, joita oli ääretön jono,
-riittäisivät oivallisesti Tarzanin tarkoituksiin. Ja sitäpaitsi
-apinamies oli väsynyt ja tahtoi nukkua.
-
-Muuan puu tarjosi hänelle turvaa, yksinäisyyttä ja mukavuutta kuten
-hyvin varustettu makuuhuone ainakin, ja hän vaipui pian syvään uneen,
-villin joen rannalla metsästävien ja metsästettyjen eläinten säestäessä
-huudoillaan hänen uinailuaan.
-
-Aamulla hän oli sekä nälkäinen että janoinen uudelleen, ja pudottautuen
-puusta hän lähti juomapaikalle joen rantaan. Siellä hän huomasi
-Numa-leijonan ehtineen ennen. Suuri otus lipoi vettä ahnaasti ja
-Tarzanin lähestyessä tiellä sen takana nosti päätään ja suunnaten
-katseensa taaksepäin tuuheaharjaisten hartioiden yli tuijotti
-tunkeilijaan. Sen kurkusta kuului matala varoitusmurina, mutta Tarzan,
-joka arvasi, että peto oli juuri lähtenyt saaliiltaan kylläisenä, teki
-vain pienen kierroksen ja jatkoi matkaansa joelle, jossa pysähtyi
-muutaman metrin päähän ruskeankeltaisen kissaeläimen yläpuolelle ja
-laskeutuen käsiensä ja jalkojensa varaan upotti kasvonsa viileään
-veteen. Hetken ajan leijona silmäili edelleen miestä, sitten jatkaen
-juontiaan, ja mies ja eläin sammuttivat janonsa vieri vieressä,
-kumpikin näennäisesti unohtaen toisensa läsnäolon.
-
-Numa lopetti ensiksi. Kohottaen päätään se tuijotti joen poikki
-muutaman minuutin ajan, osoittaen ryhdissään sellaista kivettynyttä
-tarkkaavaisuutta, joka on luonteenomainen sen sukuisille eläimille.
-Jollei ohikulkeva tuulenhenki olisi löyhyttänyt sen mustaa harjaa,
-olisi sitä voinut luulla keltaisesta pronssista muovailluksi: niin
-liikkumaton, niin patsasmainen oli sen asento.
-
-Syvä huokaus laajoista keuhkoista lopetti jäykkyyden. Mahtava pää
-kääntyi hitaasti ympäri, kunnes keltaiset silmät kohdistuivat mieheen.
-Karvaiset huulet kaartuivat ylöspäin, ja keltaiset torahampaat tulivat
-näkyviin. Toinen varoitusmurina tärisytti voimakkaita poskia, ja
-eläinten kuningas kääntyi mahtavana ympäri ja asteli hitaasti tietä
-pitkin tiheään kaislikkoon.
-
-Apinain Tarzan joi edelleen, mutta tarkkasi harmailla silmillään
-salavihkaa ison eläimen jokaista liikettä, kunnes se oli kadottanut
-hänet näkyvistään, ja silloinkin hänen terävät korvansa saivat selville
-pedon kaikki toimet.
-
-Joessa pistäydyttyään hän söi sattumalta löytämiään munia niukaksi
-aamiaisekseen, ja sitten hän lähti jokea ylöspäin huvilan raunioita
-kohti, missä kultaharkot olivat osoittaneet eilispäivän taistelun
-paikan.
-
-Ja kun hän saapui sinne, oli hänen hämmästyksensä ja tyrmistyksensä
-suuri, sillä keltainen metalli oli kadonnut. Maakamara, jota miesten ja
-hevosten jalat olivat tallanneet, ei antanut mitään osviittaa. Tuntui
-siltä kuin harkot olisivat haihtuneet ilmaan.
-
-Apinamies ei käsittänyt ollenkaan, minne kääntyä tai mitä tehdä. Ei
-ollut merkkiäkään mistään ladusta, joka olisi ilmaissut, että naaras
-oli ollut siellä. Metalli oli poissa, ja jos naaraalla ja metallilla
-oli jotakin yhteyttä, näytti hyödyttömältä odottaa häntä nyt, kun
-jälkimmäinen oli viety muualle.
-
-Kaikki näytti Tarzanin mielestä häviävän häneltä -- sievät piikivet,
-keltainen metalli, naaras, jopa muistikin. Hän oli pahalla tuulella.
-Hän päätti mennä takaisin viidakkoon hakemaan Tshulkia, ja niin hän
-kääntyikin taas metsää kohti. Hän matkasi nopeasti, harppoen tasangon
-poikki pitkin, kevein askelin, ja metsän reunassa hän kiipesi puihin
-ketterästi ja joustavasti kuin pikku marakatti.
-
-Hänen matkallaan ei ollut mitään päämäärää -- hän vain samosi eteenpäin
-viidakon halki. Esteettömän liikunnon tuottama ilo oli hänen
-pääasiallinen kiihoittimensa, ja toivo saada sattumalta jotakin selvää
-Tshulkista ja naaraasta oli toisarvoisena kannustimena.
-
-Kahden päivän ajan hän kuljeskeli sinne tänne tappaen, syöden, juoden
-ja nukkuen, missä milloinkin parhaiten sopi. Kolmannen päivän aamuna
-hänen sieraimiinsa tuli miehen ja hevosen tuskin huomattava haju. Hän
-muutti heti suuntaansa ja liukui ääneti oksia pitkin sinne päin, mistä
-haju tuntui.
-
-Ei kulunut kauan, ennenkuin hän tapasi yksinäisen ratsastajan matkalla
-itää kohti. Hän sai heti silmiensä avulla vahvistuksen siitä, mitä
-hänen nenänsä oli jo aavistanut -- ratsastaja oli se, joka oli
-varastanut hänen sievät piikivensä. Raivon välähdys leimahti äkkiä
-harmaissa silmissä, kun apinamies laskeutui alemmille oksille, kunnes
-oli melkein suoraan pahaa aavistamattoman Werperin yläpuolella.
-
-Vain nopea loikkaus, ja belgialainen tunsi raskaan ruumiin syöksyvän
-hänen kauhistuneen ratsunsa selkään. Hevonen hypähti korskuen
-eteenpäin. Jättiläiskäsivarret kietoutuivat ratsastajan ympäri, hänet
-raastettiin silmänräpäyksessä satulasta, ja hän huomasi lopulta
-makaavansa kapealla polulla alastoman valkoisen jättiläisen ollessa
-polvillaan hänen rintansa päällä.
-
-Werper tunsi vangitsijansa heti, nähdessään miehen kasvot, ja hänen
-piirteilleen levisi pelon kalpeus. Vahvat sormet tarttuivat hänen
-kurkkuunsa, oikeat terässormet. Hän yritti huutaa, rukoilla henkensä
-puolesta, mutta julmat sormet riistivät häneltä puhekyvyn yhtä varmasti
-kuin ne aikoivat riistää hengenkin.
-
-"Koreat piikivet?" huudahti hänen rintaansa rutistava mies. "Mitä olet
-tehnyt koreilla piikivillä -- Tarzanin koreilla piikivillä?"
-
-Tarzanin sormet höltyivät vastauksen antamista varten. Kotvan aikaa
-saattoi Werper vain tavoitella henkeään ja yskiä. Lopulta hän kykeni
-taas puhumaan.
-
-"Ahmet Zek, arabialainen, varasti ne minulta", hän huusi, "hän pakotti
-minut antamaan pussin ja piikivet".
-
-"Näin kaiken sen", vastasi Tarzan, "mutta pussin piikivet eivät olleet
-Tarzanin piikiviä -- ne olivat vain sellaisia kiviä, joita on
-yllinkyllin jokien pohjalla ja niiden viettävillä rannoilla.
-Arabialainenkaan ei huolinut niistä, sillä hän viskasi ne vihaisena
-pois, kun oli nähnyt ne. Minä tahdon takaisin koreat piikiveni -- missä
-ne ovat?"
-
-"En tiedä, en tiedä", huudahti Werper. "Annoinhan ne Ahmet Zekille,
-muutoin hän olisi tappanut minut. Muutamia minuutteja myöhemmin hän
-seurasi minua polkua pitkin surmatakseen minut, vaikka oli luvannut
-olla häiritsemättä minua ja minä ammuin ja tapoin hänet, mutta pussia
-ei hänellä ollut, ja vaikka etsin jonkun aikaa viidakosta, en voinut
-löytää sitä."
-
-"Minä löysin sen, kuuletko", murisi Tarzan, "ja löysin myös piikivet,
-jotka Ahmet Zek oli kiukuissaan heittänyt menemään. Ne eivät olleet
-Tarzanin piikiviä. Sinä olet kätkenyt ne! Sano minulle, missä ne ovat,
-muutoin tapan sinut." Ja apinamiehen ruskeat sormet sulkeutuivat hieman
-lujemmin uhrin kurkun ympäri.
-
-Werper ponnisti päästäkseen vapaaksi. "Hyvä Jumala, loordi Greystoke",
-onnistui hänen huudahtaa, "tekisittekö murhan saadaksenne kourallisen
-kiviä?"
-
-Sormet höltyivät hänen kurkultaan, ja hämmästynyt, hajamielinen ilme
-lievensi harmaiden silmien ankaruutta.
-
-"Loordi Greystoke!" kertasi apinamies. "Loordi Greystoke! Kuka on
-loordi Greystoke? Missä olen kuullut tuon nimen ennen."
-
-"Mutta, mies, tehän olette loordi Greystoke", huudahti belgialainen.
-"Putoava kallionlohkare iski päähänne, kun maanjäristys luhistutti
-siihen maanalaiseen kammioon johtavan käytävän, johon te ja teidän
-mustat wazirinne olitte tulleet hakemaan kultaharkkoja. Isku hävitti
-muistinne. Te olette John Clayton, Greystoken loordi, -- ettekö
-todellakaan muista sitä?"
-
-"John Clayton, Greystoken loordi!" kertasi Tarzan. Sitten hän oli
-hetken vaiti. Pian hänen kätensä nousi epäröiden otsalle, kummastuksen
-ilme tuli hänen silmiinsä -- kummastuksen ja äkillisen selviämisen.
-Unohdettu nimi oli herättänyt palaavan muistin, joka oli ponnistellut
-päästäkseen esille. Apinamies hellitti otteensa belgialaisen kurkusta
-ja hypähti pystyyn.
-
-"Hyvä Jumala!" hän huudahti. "Jane!" Hän kääntyi äkkiä Werperiin päin.
-"Vaimoni?" hän kysyi. "Miten hänen on käynyt? Maatila on raunioina. Te
-tiedätte sen. Te olette jossakin yhteydessä kaiken tämän kanssa. Te
-seurasitte minua Opariin, te varastitte jalokivet, joita luulin
-sieviksi piikiviksi. Te olette veijari. Älkää koettakokaan sanoa
-minulle, ettette ole."
-
-"Hän on pahempi kuin veijari", lausui rauhallinen ääni ihan heidän
-takanaan.
-
-Tarzan kääntyi hämmästyneenä ja näki pitkän virkapukuisen miehen
-seisovan tiellä muutaman askeleen päässä, ja taempana oli joukko mustia
-sotureita Kongon vapaavaltion univormuissa.
-
-"Hän on murhaaja", jatkoi upseeri. "Olen tavoittanut häntä pitkän
-aikaa, viedäkseni hänet tutkittavaksi ylemmän upseerin tappamisesta."
-
-Werper oli nyt seisaallaan ja tuijotti kalpeana ja vavisten sitä
-kohtaloa, joka oli saavuttanut hänet sokkeloisen viidakon kätköistäkin.
-Hän kääntyi vaistomaisesti paetakseen, mutta Apinain Tarzan ojensi
-voimakkaan kätensä ja tarttui hänen olkaansa.
-
-"Odottakaa!" sanoi apinamies vangilleen. "Tämä herra haluaa puhutella
-teitä, samoin minäkin. Kun välimme tulevat selviksi, saakoon hän
-teidät. Sanokaa minulle, kuinka vaimoni on käynyt."
-
-Belgialainen upseeri katseli uteliaana melkein alastonta valkoista
-miestä. Hän huomasi omituisen vastakohdan miehen alkeellisten aseiden
-ja varusteiden ja hänen puhumansa sujuvan ja luontevan ranskankielen
-välillä. Edelliset edustivat alhaisinta, jälkimmäinen korkeinta
-sivistysmuotoa. Hän ei voinut täsmälleen määritellä tämän omituisen
-olennon yhteiskunnallista asemaa, mutta ainakaan hän ei pitänyt siitä
-rauhallisesta varmuudesta, jota mies osoitti uskaltaessaan määrätä,
-milloin hän saisi vangin haltuunsa.
-
-"Suokaa anteeksi", hän sanoi astuen esiin ja laskien kätensä Werperin
-toiselle olalle, "tämä herra on minun vankini. Hänen pitää tulla minun
-kanssani."
-
-"Kun olen selvittänyt välini hänen kanssaan", vastasi Tarzan
-rauhallisesti.
-
-Upseeri kääntyi ja viittasi sotilaille, jotka olivat polulla hänen
-takanaan. Osasto aseistettuja mustia astui nopeasti esiin. Kiiruhtaen
-kolmen miehen taitse sotilaat ympäröivät apinamiehen ja hänen vankinsa.
-
-"Minun puolellani on sekä laki että voima lain täytäntöönpanemiseksi",
-ilmoitti upseeri. "Älkäämme ryhtykö kiistelemään. Jos teillä on jotain
-valittamista tätä miestä vastaan voitte tulla kanssani ja esittää
-säännönmukaisesti syytöksenne täysivaltaisen tuomioistuimen edessä."
-
-"Teidän lailliset oikeutenne eivät ole kaiken epäilyn yläpuolella,
-ystäväiseni", vastasi Tarzan, "ja teidän voimanne panna käskynne
-täytäntöön on vain näennäinen -- ei todellinen. Te olette uskaltanut
-aseistetun joukon kanssa tulla brittiläiselle alueelle. Missä teillä on
-valtuus, joka oikeuttaa tällaiseen maahantunkeutumiseen? Missä on
-luovutuskirja, jonka nojalla voitte pidättää tämän miehen? Ja mitä
-takeita teillä on, että minä en voi hankkia aseistettua joukkoa, joka
-ympäröi teidät ja estää palaamasta Kongon vapaavaltioon?"
-
-Belgialainen menetti malttinsa. "Minulla ei ole halua väitellä
-alastoman villin kanssa", hän huudahti. "Jollette tahdo kärsiä
-väkivaltaista kohtelua, ette saa sekaantua minun asioihini. Kersantti,
-ottakaa vanki."
-
-Werper kurotti huulensa Tarzanin korvan kohdalle. "Varjelkaa minua
-heiltä, niin voin näyttää teille sen paikan, jossa näin vaimonne eilen
-illalla", hän kuiskasi. "Nyt juuri hän ei voi olla kaukana tästä
-paikasta."
-
-Sotilaat, seuraten kersanttinsa merkkiä, sulkivat piirinsä ottaakseen
-Werperin kiinni. Tarzan tarttui belgialaisen vyötäisiin ja kantaen
-häntä kuin jauhosäkkiä loikkasi eteenpäin, koettaen murtaa itselleen
-tien ketjun läpi. Hänen oikea nyrkkinsä osui lähimmän soturin leukaan
-ja lennätti hänet taaksepäin tovereittensa päälle. Iskuun kohotetut
-kiväärit riistettiin niiden käsistä, jotka salpasivat hänen tiensä, ja
-mustat sotilaat keikahtelivat oikeaan ja vasempaan, kun apinamies
-taisteli rajuna vapautensa puolesta.
-
-Mustat ympäröivät niin täydellisesti molemmat miehet, etteivät
-uskaltaneet ampua, peläten luotien osuvan tovereihin, ja Tarzan oli jo
-tunkeutunut heidän lävitseen ja aikoi juuri livahtaa viidakon
-sokkeloisiin kätköihin, kun muuan mies, joka oli takaa hiipinyt hänen
-luokseen, iski häntä pyssyllään raskaasti päähän.
-
-Samalla hetkellä apinamies oli maassa, ja hänen selässään oli tusinan
-verran mustia sotureita. Tultuaan jälleen tuntoihinsa hän huomasi
-olevansa lujasti sidottu, ja samoin oli Werperkin. Saatuaan
-ponnistuksensa päättymään hyvin oli belgialainen upseeri hyvällä
-tuulella ja halukas ivailemaan vankejaan siitä, kuinka helposti heidät
-oli saatu kiinni, mutta hän ei saanut Apinain Tarzanilta yhtäkään
-vastausta. Werper taas oli hyvin liukaskielinen esittäessään
-vastalauseitaan. Hän selitti, että Tarzan oli englantilainen loordi,
-mutta upseeri vain nauroi tätä vakuutusta ja neuvoi vankiaan säästämään
-sanojaan, jotta voisi puolustaa itseään oikeudessa.
-
-Kohta kun Tarzan tuli jälleen tajuihinsa ja huomattiin, ettei hän ollut
-pahasti loukkaantunut, sidottiin vangit sotilaiden keskelle ja alettiin
-marssia takaisin Kongon vapaavaltion rajaa kohti.
-
-Illansuussa matkue pysähtyi erään virran varrelle; sotilaat tekivät
-leirin ja valmistivat illallisen. Läheisen viidakon tiheästä lehviköstä
-tarkkasi villi silmäpari hiljaisen innokkaasti ja uteliaasti mustien
-sotilaiden toimia. Olento katseli tuuheiden kulmakarvojensa alta,
-kuinka rakennettiin boma, tehtiin tulia ja valmistettiin ruokaa.
-
-Tarzan ja Werper olivat komppanian pysähdyttyä maanneet sidottuina
-pienen rensselikasan takana, mutta kun ateria oli saatu valmiiksi,
-käski heidän vartijansa heitä nousemaan ja tulemaan valkean ääreen
-missä heidän kätensä irroitettaisiin, jotta he voisivat syödä.
-
-Kun jättimäinen apinamies nousi, näkyi viidakossa katselevan olennon
-silmissä hämmästynyt jälleentuntemisen ilme, ja villeiltä huulilta
-kuului matala kurkkuääni. Tarzan kävi heti tarkkaavaiseksi, mutta
-vastausmurina kuoli hänen huulilleen, koska hän pelkäsi, että se
-herättäisi sotilaiden epäluuloa.
-
-Äkkiä hän sai erään ajatuksen. Hän kääntyi Werperiin päin.
-
-"Aion puhua teille kovalla äänellä ja sellaista kieltä, jota ette
-ymmärrä. Olkaa kuuntelevinanne tarkasti, mitä sanon, ja mumiskaa
-silloin tällöin jotakin ikäänkuin vastaukseksi samalla kielellä --
-pakoonpääsymme voi riippua ponnistustenne menestymisestä."
-
-Werper nyökkäsi suostumuksen ja ymmärtämyksen merkiksi, ja silloin
-alkoi hänen toverinsa huulilta kuulua merkillistä mongerrusta, jota voi
-yhtä sopivasti verrata koiran haukuntaan ja murinaan kuin marakattien
-rupatukseenkin.
-
-Lähinnä olevat sotilaat katsoivat ällistyneinä apinamieheen. Jotkut
-heistä nauroivat, toiset taas vetäytyivät pois, ollen ilmeisesti
-taikauskoisen pelon vallassa. Upseeri lähestyi vankeja Tarzanin yhä
-rupatellessa ja pysähtyi heidän taakseen kuunnellen häntä hämmästyneenä
-ja mielenkiintoa osoittaen. Kun Werper mutisi jotakin naurettavaa
-sekamelskaa vastaukseksi, nousi hänen uteliaisuutensa ylimmilleen ja
-hän astui eteenpäin pyytäen saada tietää, mitä kieltä he haastelivat.
-
-Tarzan oli tämän miehen puhetavan ja käytöksen nojalla tehnyt matkan
-aikana päätelmiä hänen sivistysmäärästään. Nyt hänen vastauksensa
-onnistuminen riippui hänen arviointinsa paikkansapitävyydestä.
-
-"Kreikkaa", hän selitti.
-
-"Oh, minäkin ajattelin, että se oli kreikkaa", vastasi upseeri, "mutta
-siitä on niin monta vuotta kun olen lukenut sitä, etten ollut enää
-varma. Mutta olisin kiitollinen, jos vastedes puhuisitte kieltä, johon
-olen paremmin perehtynyt."
-
-Werper käänsi päänsä salatakseen irvistyksen ja kuiskasi Tarzanille:
-"Hänelle se kyllä oli kreikkaa, ja minulle myöskin."
-
-Mutta eräs musta sotilas jupisi tovereilleen matalalla äänellä: "Olen
-kuullut näitä ääniä ennen, -- kerran yöllä, kun olin eksynyt
-viidakkoon, kuulin karvaisten mustien keskustelevan puissa, ja heidän
-sanansa muistuttivat tämän valkoisen miehen sanoja. Toivon, ettemme
-olisi löytäneet häntä. Hän ei ole ollenkaan ihminen, -- hän on paha
-henki, ja meille tulee huono onni, jollemme päästä häntä menemään."
-Näin sanoen mies vilkui pelokkaasti viidakkoon päin.
-
-Hänen toverinsa nauroi hermostuneesti ja poistui kertoakseen
-keskustelun muuteltuna ja liioiteltuna mustille sotilastovereilleen,
-niin että ennen pitkää jättiläisvangista oli sepitetty kaamea juttu,
-joka oli täynnä noituutta ja äkillisiä kuolemantapauksia, ja se oli
-levinnyt pitkin leiriä.
-
-Ja syvässä pimeässä viidakossa, laskeutuvan yön tummien varjojen
-keskellä, heilautteli karvainen, ihmisen kaltainen olento itseään
-nopeasti puusta puuhun, matkaten etelään päin jossakin salaperäisessä
-tarkoituksessa.
-
-
-
-
-KOLMASKOLMATTA LUKU
-
-Kauhun yö
-
-
-Jane Claytonista, joka odotti puussa Werperin lähdettyä hänen luotaan,
-tuntui kuin ei pitkä yö milloinkaan loppuisi. Mutta se loppui kuitenkin
-vihdoinkin, ja tunnin kuluttua sarastuksesta hänen rohkeutensa elpyi ja
-hän sai uutta toivoa nähdessään yksinäisen ratsumiehen lähestyvän
-polkua pitkin.
-
-Liehuva burnusi peitti laajoine päähineineen ratsastajan kasvot ja
-vartalon, mutta nuori nainen tiesi hyvin, että hänen edessään oli
-Frecoult, sillä tämä oli ollut arabialaisen puvussa ja ainoastaan hänen
-voi odottaa etsivän piilopaikkaa.
-
-Se, mitä hän näki, lievensi pitkän yövalvonnan tuottamaa jännitystä.
-Mutta oli myöskin paljon sellaista, mitä hän ei nähnyt. Hän ei nähnyt
-tummia kasvoja valkoisen päähineen alla eikä kiiltävän mustien
-ratsumiesten jonoa, joka tien mutkan takana matkasi hitaasti johtajansa
-jäljessä. Tätä kaikkea hän ei tiennyt alussa, ja siksi hän kumartui
-alaspäin, lähestyvää ratsastajaa kohti, ja hänen suustaan pääsi
-tervetuliaishuudahdus.
-
-Ensi sanan kuullessaan mies katseli puuhun pidättäen hämmästyneenä
-hevostaan, ja kun Jane näki abessinialaisen Abdul Murakin mustan
-naaman, vetäytyi hän kauhistuneena oksien taa, mutta liian myöhään.
-Mies oli nähnyt hänet ja kehotti häntä laskeutumaan maahan. Aluksi hän
-kieltäytyi, mutta kun tusinan verran mustia ratsumiehiä ilmestyi
-johtajansa taakse ja Abdul Murakin käskystä eräs heistä alkoi kiivetä
-puuhun hakemaan häntä, käsitti hän vastarinnan turhaksi, laskeutui
-hitaasti alas ja pysähtyi uuden vangitsijansa eteen rukoillen armoa
-oikeuden ja ihmisyyden nimessä.
-
-Suuttuneena äskeisestä tappiosta ja kullan, jalokivien ja vankiensa
-menettämisestä Abdul Murak ei ollut ollenkaan sillä tuulella, että
-häneen olisi vaikuttanut vetoaminen lempeämpiin tunteisiin, jotka itse
-asiassa olivat hänelle melkein outoja suosituimmissakin oloissa.
-
-Kun hän palaisi synnyinmaahansa ja kertoisi retkestään Menelikille,
-olisi hänellä odotettavana arvonalennus ja mahdollisesti kuolemakin
-rangaistuksena epäonnistumisestaan ja vastoinkäymisestään. Mutta
-mieluinen lahja lohduttaisi ehkä keisarin vihaa, ja musta hallitsija
-ottaisi varmasti suosiollisena vastaan tämän vierasrotuisen kauniin
-olennon.
-
-Jane Claytonin lopetettua puheensa vastasi Abdul Murak lyhyesti
-ottavansa hänet suojelukseensa; hänen täytyi kuitenkin viedä
-suojattinsa keisarin luo. Nuoren naisen ei tarvinnut kysyä syytä, ja
-toivo sammui taas hänen rinnassaan. Kohtaloonsa alistuen hän salli
-nostaa itsensä erään ratsumiehen taakse ja ryhtyi taas uusien
-käskijöiden alaisena matkaamaan sitä kohtaloa kohti, jota hän nyt alkoi
-pitää välttämättömänä.
-
-Menetettyään oppaansa taistelussa rosvoja vastaan ja ollen itse
-perehtymätön tähän maahan oli Abdul Murak harhautunut kauas siltä
-polulta, jota hänen olisi pitänyt kulkea. Seurauksena oli, että hän oli
-edennyt vain vähän matkaa pohjoista kohti sitten kun oli aloittanut
-pakonsa. Tänään hän pyrki länteen päin, toivoen osuvansa johonkin
-kylään, josta saisi oppaita. Mutta yön tullessa hän oli yhtä etäällä
-toiveittensa toteutumisesta kuin auringon noustessakin.
-
-Näin ollen oli koko joukko alakuloisuuden vallassa, leiriytyessään
-tiheään viidakkoon ilman vettä ja nälkäisenä. Hevosten houkuttelemina
-leijonat kiljuivat boman ympärillä, ja niiden kaameaan meteliin
-sekaantuivat vainottujen, kauhistuneiden eläinten kimeät kiljaisut.
-Ihmiset ja eläimet saivat tuskin unta silmiinsä, ja vartijoita
-asetettiin kaksinkertainen määrä, jotta heitä olisi tarpeeksi paljon
-torjumaan liian rohkean tai liian nälkäisen leijonan äkillistä
-hyökkäystä ja pitämään vireillä tulta, joka oli vielä tehokkaampi sulku
-leijonia vastaan kuin okainen boma.
-
-Keskiyö oli jo ohi, ja Jane Clayton oli vain vähän torkahtanut siitä
-huolimatta, että oli viettänyt edellisen yön unta saamatta. Uhkaavan
-vaaran tunne näytti mustan käärinliinan tavoin levinneen leirin yli.
-Mustan keisarin vanhat tottuneet ratsumiehet olivat hermostuneita ja
-pahalla tuulella. Abdul Murak lähti vuoteeltaan ainakin kymmenen kertaa
-ja asteli rauhatonna edestakaisin liekaan pantujen hevosten ja
-rätisevän tulen välillä. Nuori nainen näki hänen suuren hahmonsa
-kuvastuvan liekkien kalpeata hohdetta vasten ja arvasi miehen nopeista,
-hermostuneista liikkeistä, että hän oli peloissaan.
-
-Leijonien kiljunta kohosi äkilliseen raivoon, niin että maa lopulta
-tärisi niiden hirveästä äänestä. Hevoset hirnuivat kauhuissaan kimeästi
-ja tempoivat pidätysköysiään, mielettömästi yrittäessään päästä irti.
-Muuan ratsumies, joka oli tovereitaan uljaampi, kiiruhti potkivien,
-pystyyn syöksevien ja pelon hullaannuttamien eläinten joukkoon,
-koettaen turhaan niitä rauhoittaa. Eräs suuri, raju ja rohkea leijona
-loikkasi melkein boman luo, näkyen selvästi tulen kirkkaassa
-loisteessa. Vartija nosti aseensa ja ampui, ja pieni lyijyluoti päästi
-kaikki helvetin voimat kauhistuneen leirin kimppuun.
-
-Luoti uursi syvän ja tuskallisen vaon leijonan kylkeen ja nostatti
-samalla kaiken pikku aivoissa piilevän eläimellisen raivon
-ilmiliekkiin, mutta ei vähentänyt pienimmässäkään määrässä pedon voimaa
-tai ketteryyttä.
-
-Jollei leijona olisi haavoittunut, olisivat boma ja liekit
-käännyttäneet sen pois, mutta nyt haihdutti tuska ja raivo
-varovaisuuden sen mielestä. Päästäen äänekkään ja vihaisen kiljahduksen
-se selviytyi keveällä loikkauksella aidasta ja oli hevosten joukossa.
-
-Jos leirissä tähänkin asti oli vallinnut hirveä melu, nousi nyt
-suorastaan kuvaamaton kaameiden äänien sekasorto. Se hevonen, jonka
-päälle leijona hyppäsi, kiljaisi kauhuissaan ja tuskissaan. Useat sen
-toverit katkaisivat kiinnitysköytensä ja syöksyivät mielettöminä pitkin
-leiriä. Miehet kavahtivat vuoteiltaan ja juoksivat pyssyt valmiina
-aitauksen luo, ja sitten hyökkäsi viidakosta boman takaa noin tusinan
-verran leijonia pelottomasti leiriin toverinsa esimerkin rohkaisemina.
-
-Yksitellen, kaksin ja kolmittain ne hyppäsivät boman yli, kunnes pieni
-aitaus oli täynnä kiroilevia miehiä ja kiljuvia hevosia, jotka
-tappelivat henkensä edestä viidakon vihreäsilmäisten paholaisten
-kanssa.
-
-Ensimmäisen leijonan hyökätessä oli Jane Clayton vaivaloisesti noussut
-pystyyn ja seisoi nyt kauhun lamaamana nähdessään villin verilöylyn,
-joka kohisi ja ryöppysi hänen ympärillään. Kerran muuan pillastunut
-hevonen tölmäsi hänet maahan, ja hetkeä myöhemmin eräs leijona, joka
-ajoi takaa toista kauhistunutta ratsua, pyyhälsi niin likeltä hänen
-ohitseen, että hän taas meni kumoon.
-
-Pyssyjen räiskeen ja petojen kiljunnan keskeltä kohosi haavoittuneiden
-miesten ja hevosten kuolinhuutoja, kun verestä hullaantuneet leijonat
-iskivät ne maahan. Loikkivat pedot ja hyppivät hevoset estivät
-abessinialaisia toimimasta yhdenmukaisesti -- joka mies sai itse pitää
-huolta itsestään -- ja taistelun tuoksinassa mustat vangitsijat joko
-unohtivat suojattoman naisen tai eivät välittäneet hänestä.
-Parikymmentä kertaa oli hänen henkensä vaarassa -- sitä uhkasivat
-hyökkäävät leijonat, potkivat hevoset ja kauhistuneiden ratsumiesten
-umpimähkään ammutut luodit, eikä vieläkään näkynyt pelastuksen
-mahdollisuutta, sillä nyt alkoivat ruskeankeltaiset metsästäjät,
-ilmaisten sukunsa pirullista viekkautta, kierrellä saaliinsa ympärillä,
-saartaen sen mahtavien, keltaisten torahampaiden ja terävien, pitkien
-kynsien piiriin. Yhä uudestaan syöksähti yksityinen leijona äkkiä
-pelästyneiden hevosten ja miesten keskelle, ja silloin tällöin jonkun
-hevosen onnistui tuskasta ja kauhusta hulluna kiitää ehein nahoin
-ympäröivien leijonien keskitse, hypätä boman yli ja pelastua
-viidakkoon, mutta miehet ja nainen eivät voineet sillä tavoin päästä
-pakoon.
-
-Harhautuneen luodin satuttama hevonen kaatui Jane Claytonin viereen, ja
-muuan leijona loikkasi kuolevan eläimen yli suoraan toiselle puolelle
-mustan ratsumiehen päälle. Mies kohotti kiväärinsä ja iski tuloksetta
-leveään päähän; sitten hän tuupertui maahan, ja peto kumartui hänen
-ylitseen.
-
-Kauhusta kiljaisten sotilas tarttui voimattomilla sormillaan pörröiseen
-rintaan, koettaen turhaan työntää irvistäviä leukoja poispäin. Leijona
-laski päänsä alas, kuului yksi ainoa kaamea rusahdus, kun uhkaavat
-torahampaat iskivät pelon vääristämiin kasvoihin, ja sitten peto lähti
-taas kuolleen hevosen ruumiin yli, raahaten hervotonta ja veristä
-taakkaa perässään.
-
-Nuori nainen tarkkasi näytelmää silmät suurina. Hän näki pedon astuvan
-kompastellen hevosen raadolle, kaamean möhkäleen heiluessa sen leuoista
-alas etukäpäliin asti, ja hänen silmänsä tuijottivat lumoutuneina
-leijonaan, tämän mennessä hänen ohitseen muutaman askeleen päästä.
-
-Ruumiin tuottama rasitus näytti raivostuttavan leijonaa, joka pudisteli
-elotonta uhriaan kiukkuisesti. Se murisi ja karjui hirveästi
-kuolleelle, tunnottomalle olennolle ja sitten pudotti sen, nosti päänsä
-ja katseli ympärilleen etsien jotakin elävää uhria, jolle saisi purkaa
-pahaa tuultaan. Leijonan keltaiset silmät kiintyivät pahaa ennustavina
-nuoren naisen hahmoon, ja pörröinen huuli kohosi paljastaen irvistävät
-torahampaat. Puistattava karjunta puhkesi villistä kurkusta ja peto
-kyyristyi hypätäkseen tämän uuden, avuttoman uhrin kimppuun.
-
- * * * * *
-
-Hiljaisuus oli jo aikaisin laskeutunut siihen leiriin, jossa Tarzan ja
-Werper makasivat lujasti sidottuina. Kaksi hermostunutta vartijaa
-asteli kierroksellaan ja heidän silmänsä vilkuilivat usein synkän
-viidakon läpitunkemattomiin vartijoihin päin. Muut nukkuivat tai
-koettivat nukkua -- kaikki paitsi apinamies. Hän ponnisteli hiljaa ja
-voimakkaasti, katkaistakseen ranteitaan kahlehtivat siteet.
-
-Lihakset pyöristyivät käsivarsien ja hartioiden sileän, ruskean nahan
-alla, suonet pullistuivat hänen ohimoillaan ponnistusten rajuudesta --
-nyt katkesi yksi säie ja sitten yhä useampia, kunnes toinen käsi oli
-vapaa. Viidakosta kuului matala kurkkuääni, ja apinamies kävi äkkiä
-hiljaiseksi ja jäykäksi kuin patsas; hän koetti korvin ja sieraimin
-saada selvää mustasta tyhjyydestä, jonka läpi hänen katseensa ei
-tunkeutunut.
-
-Taas kuului kaamea ääni tiheästä, vihreästä syvyydestä leirin takaa.
-Vartija pysähtyi äkkiä ja pinnisti silmiään nähdäkseen pimeyteen.
-Kähärä villatukka hänen päässään jäykistyi ja nousi pystyyn. Hän kutsui
-toveriaan käheästi kuiskaten.
-
-"Kuulitko sitä?" hän kysyi.
-
-Toinen tuli vavisten lähemmäksi.
-
-"Mitä niin?"
-
-Kaamea ääni uudistui taas, ja sitä seurasi melkein heti samanlainen
-vastausääni leiristä. Vartijat astuivat lähemmäksi toisiaan, tarkaten
-mustaa täplää, josta ääni näytti tulevan.
-
-Juuri siinä kohdassa -- se oli vastakkaisella puolella leiriä --
-kaartuivat puut boman yli. He eivät uskaltaneet mennä likemmäs. Heidän
-kauhunsa esti heitä herättämästä tovereitaan -- he vain seisoivat
-pelosta jähmettyneinä ja tähystivät kamalaa ilmestystä, joka millä
-hetkellä tahansa voisi syöksyä viidakosta.
-
-Heidän ei tarvinnutkaan odottaa kauan. Hämärä, kookas hahmo pudottautui
-keveästi puun oksilta leiriin. Sen nähdessään toinen vartijoista kykeni
-taas käyttämään lihaksiaan ja ääntään. Hän kirkaisi kovasti
-herättääkseen nukkuvan leirin, syöksyi lepattavan vartiotulen luo ja
-heitti siihen kasan risuja.
-
-Valkoinen upseeri ja mustat sotilaat hyppäsivät vuoteiltaan. Uudestaan
-elpyneet tulen liekit leimahtivat korkealle valaisten koko leirin, ja
-heränneet miehet hätkähtivät taikauskoisen kauhun valtaamina näkyä,
-joka kohtasi heidän pelästynyttä ja hämmästynyttä katsettaan.
-
-Noin kaksitoista suurta, karvaista hahmoa häämötti mahtavina puiden
-alla aitauksen toisessa päässä. Valkoinen jättiläinen, jonka toinen
-käsi oli vapaana, oli ponnistautunut polvilleen ja kutsui hirveitä
-yöllisiä vieraita luokseen, päästellen kurkustaan kaameana sekasotkuna
-eläimellisiä kurkkuääniä, haukuntaa ja murinaa.
-
-Werperin oli onnistunut päästä istualleen. Hänkin näki lähestyvien
-ihmisapinoiden villit naamat ja tiesi tuskin, pitikö hänen tuntea
-helpotusta vai kauhua.
-
-Suuret apinat loikkivat muristen Tarzania ja Werperiä kohti. Tshulk
-johti heitä. Belgialainen upseeri komensi miehiä ampumaan
-tunkeilijoita, mutta neekerit vitkastelivat, taikauskoisesti peläten
-karvaisia metsäihmisiä ja ollen varmoja, että valkoinen jättiläinen,
-joka tällä tavoin kykeni kutsumaan viidakon petoja avukseen, oli
-yli-inhimillinen olento.
-
-Vetäen esiin oman aseensa upseeri ampui, ja Tarzan, joka pelkäsi, että
-pamaus vaikuttaisi hänen itse asiassa pelokkaisiin ystäviinsä, käski
-heitä kiiruhtamaan ja täyttämään hänen käskynsä.
-
-Pari apinaa kääntyi pakoon paukauksen kuullessaan, mutta Tshulk ja
-puolisen tusinaa toisia kiiruhti vaappuen eteenpäin, ja apinamiehen
-käskyjä seuraten he tarttuivat sekä häneen että Werperiin ja kantoivat
-heitä viidakkoa kohti.
-
-Belgialaisen upseerin onnistui uhkauksilla, herjauksilla ja kirouksilla
-saada vapisevat miehensä ampumaan yhteislaukauksen peräytyvien
-apinoiden jälkeen. Laukaus oli hajanainen ja huonosti tähdätty, mutta
-ainakin yksi luodeista osui maaliinsa, sillä kun viidakko sulkeutui
-karvaisten auttajain suojaksi, alkoi Tshulk, joka kantoi Werperiä
-leveällä olkapäällään, hoiperrella ja kaatui.
-
-Hän oli samalla hetkellä taas pystyssä, mutta belgialainen arvasi
-apinan epävarmasta käynnistä, että se oli pahasti loukkaantunut. Hän
-jäi kauas jälkeen toisista, ja vasta monta minuuttia myöhemmin kun
-apinat olivat Tarzanin käskystä pysähtyneet, tuli Tshulk hitaasti
-heidän luokseen, hoippuen puolelta toiselle ja kaatuen lopuksi
-uudelleen taakkansa painon ja haavansa tuskan uuvuttamana.
-
-Tuupertuessaan maahan Tshulk pudotti Werperin, niin että tämä kaatui
-kasvot alaspäin, apinan ruumiin ollessa puolittain hänen päällään.
-Tässä asennossa belgialainen tunsi jotakin puristuvan käsiään vasten,
-jotka yhä olivat sidottuina selkään -- jotakin, mikä ei kuulunut apinan
-karvaiseen ruumiiseen.
-
-Miehen sormet tunnustelivat koneellisesti esinettä, joka oli melkein
-niiden ulottuvilla -- siinä oli pehmeä pussi täynnä pieniä kovia
-palasia. Werper äännähti kummastuksesta, kun hänen epäuskoinen mielensä
-vähitellen käsitti, miten asian laita oli. Tämä oli mahdotonta, mutta
-kuitenkin totta!
-
-Hän ponnisteli hätäisesti riistääkseen pussin apinalta ja saadakseen
-sen omaan haltuunsa, mutta hänen sidottujen käsiensä rajoitettu
-liikkuma-ala esti sen. Hänen onnistui kuitenkin tunkea pussi kalliine
-sisältöineen housujensa vyötärön sisään.
-
-Tarzan, joka istui vähän matkan päässä, irrotteli kahlehtivien nuorien
-jäljellä olevia solmuja. Pian hän heitti viimeisenkin nuoran syrjään ja
-nousi pystyyn. Lähestyen Werperiä hän polvistui tämän viereen. Hän
-tutki hetken ajan apinaa.
-
-"Epäämättömästi kuollut", hän lausui. "Kovin paha asia -- hän oli
-mainio miekkonen." Sitten hän kääntyi vapauttamaan belgialaista.
-
-Hän vapautti ensin miehen ranteet ja kävi sitten käsiksi hänen
-nilkkojaan sitovien köysien solmuihin.
-
-"Voin kyllä suoriutua lopusta", sanoi belgialainen. "Minulla on pieni
-taskuveitsi, jota he eivät huomanneet tarkastaessaan minua." Tällä
-tavoin hänen onnistui välttää apinamiehen tarkkaavaisuus; hän etsi
-pikku veitsensä, avasi sen ja leikkasi poikki pussin nahkahihnan, joka
-kulki Tshulkin olkapään yli. Sitten hän siirsi pussin housunkauluksesta
-paitansa rintamuksen alle, nousi ja lähestyi Tarzania.
-
-Ahneus oli jälleen saanut hänet valtoihinsa. Unohtuneet olivat kaikki
-hyvät tarkoitukset, jotka Jane Claytonin luottamus hänen kunniaansa oli
-nostattanut. Mitä Jane oli saanut aikaan, sen oli pikku pussi
-hävittänyt. Werper ei voinut kuvitella, kuinka se oli tullut suuren
-apinan haltuun, jollei eläin mahdollisesti ollut nähnyt hänen
-taisteluaan Ahmet Zekin kanssa, huomannut pussia arabialaisella ja
-ottanut sitä pois häneltä. Mutta Werper oli varma, että Oparin
-jalokivet olivat tässä pussissa, ja vain se seikka häntä nyt
-innostutti.
-
-"Nyt", sanoi apinamies, "pitäkää lupauksenne minulle. Viekää minut
-siihen paikkaan, jossa viimeksi näitte vaimoni."
-
-Viidakon läpi tunkeutuminen vitkalleen liikkuvan belgialaisen jäljessä
-oli näin sydänyöllä hidasta hommaa. Apinamies oli äkeissään
-viivytyksestä, mutta eurooppalainen ei voinut heilautella itseään
-puusta puuhun kuten hänen ketterämmät ja voimakkaammat toverinsa, ja
-näin ollen kaikkien täytyi edetä samaa vauhtia kuin hitaimman.
-
-Apinat maleksivat valkoisten miesten perässä muutamia kilometrejä,
-mutta pian heidän mielenkiintonsa laimeni, etummainen seisahtui
-pienelle aukeamalle, ja muut pysähtyivät hänen viereensä. Siinä he
-istuivat kurkistellen pörröisten kulmakarvojensa alta miehiä, jotka
-yhtä mittaa ponnistelivat eteenpäin ja vihdoin katosivat kumpikin
-lehväiselle polulle aukeaman laidassa. Sitten eräs apina etsi mukavan
-lepopaikan puun alta ja toiset seurasivat vähitellen hänen
-esimerkkiään, niin että Werper ja Tarzan lopulta jatkoivat yksin
-matkaansa; Tarzan ei ollut tästä hämmästynyt eikä huolissaankaan.
-
-Miehet olivat edenneet vain vähän matkaa aukeamalta, jossa apinat
-olivat karanneet, kun heidän korviinsa kuului kaukaista leijonan
-kiljuntaa. Apinamies ei välittänyt näistä tutuista äänistä, ennenkuin
-samalta suunnalta kuului heikosti kiväärin laukaus. Ja kun sitten
-kuului kimeätä hevosten hirnumista ja melkein yhtämittaista ammuntaa,
-johon lisäksi sekaantui suuren leijonajoukon yltynyttä, villiä
-karjuntaa, kävi hän heti levottomaksi.
-
-"Siellä on joku pulassa", hän sanoi kääntyen Werperiin päin. "Minun on
-mentävä sinne -- siellä voi olla ystäviä."
-
-"Vaimonne voi olla siellä", arveli belgialainen, sillä nyt kun hän taas
-oli saanut pussin haltuunsa, oli hän alkanut pelätä ja epäillä
-apinamiestä, ja hän oli mielessään miettinyt monenlaisia suunnitelmia
-päästäkseen irti tästä jättimäisestä englantilaisesta, joka oli sekä
-hänen pelastajansa että vangitsijansa.
-
-Tarzan vavahti belgialaisen sanoista, ikäänkuin häneen olisi sattunut
-ruoskanisku.
-
-"Hyvä Jumala", hän huudahti, "hän voi olla siellä ja leijonat käyvät
-heidän kimppuunsa -- ne ovat jo leirissä. Voin hevosten kiljunnasta
-päättää -- kuulkaa! se oli kuolintuskissa olevan ihmisen huuto. Pysykää
-täällä, mies -- tulen kyllä hakemaan teitä. Minun pitää ensin mennä
-heidän luokseen." Ja puuhun ponnahtaen solakka hahmo katosi äkkiä
-yöhön, nopeasti ja hiljaa kuin ruumiiton henki.
-
-Hetken ajan Werper seisoi siinä, mihin apinamies oli jättänyt hänet.
-Sitten ilmestyi viekas hymy hänen huulilleen. -- Pysyisinkö täällä? --
-hän kysyi itseltään. -- Pysyisinkö täällä odottaakseni, kunnes palaisit
-ottamaan nämä jalokivet minulta? Ei, ystäväiseni, ei.
-
-Kääntyen suoraan itäänpäin Albert Werper tunkeutui riippuvan
-viiniköynnöksen lehvistön läpi ja katosi lähimmäistensä näkyvistä --
-ainiaaksi.
-
-
-
-
-NELJÄSKOLMATTA LUKU
-
-Kotiin
-
-
-Kun Apinain Tarzan syöksyi eteenpäin pitkin puita, kuului
-abessinialaisten ja leijonain välisen taistelun melskeinen ääni yhä
-selvemmin hänen herkkiin korviinsa, vahvistaen hänen vakaumustaan, että
-ihmiset olivat hyvinkin tukalassa ottelussa.
-
-Lopulta paistoi leiritulen loimu välillä olevien puiden keskitse
-selvästi, ja hetkeä myöhemmin jättimäinen apinamies pysähtyi eräälle
-leirin yli riippuvalle oksalle katselemaan alhaalla näkyvää kaameata
-verilöylyä.
-
-Hän loi yhden ainoan kaikki käsittävän silmäyksen taistelunäyttämölle,
-ja sitten hänen katseensa kiintyi naisen hahmoon, joka oli suurta
-leijonaa vastapäätä; välillä oli vain hevosen raato.
-
-Peto kyyristyi juuri hyppyyn, kun Tarzan sai hirveän näyn silmiinsä.
-Numa oli melkein sen oksan alla, jolla apinamies seisoi alastomana ja
-aseettomana. Tarzan ei epäillyt hetkeäkään -- näytti siltä kuin hän ei
-olisi edes pysähtynyt joutuisassa kulussaan pitkin puita, niin
-salamannopeasti hän näki ja käsitti näyn alapuolellaan -- niin
-välittömästi hän ryhtyi toimeen.
-
-Jane Claytonista oli tilanne tuntunut niin toivottomalta, että hän vain
-seisoi välinpitämättömän toivottomana odottaen ison ruhon tölmäystä,
-joka viskaisi hänet maahan -- odottaen sitä hetken kestävää tuskaa,
-jonka julmat kynnet ja kamalat torahampaat tuottaisivat, ennenkuin
-tulisi lempeä unohdus, joka lopettaisi hänen surunsa ja kärsimyksensä.
-
-Mitä hyödyttäisi yrittää pakoon? Yhtä hyvä oli katsella kauheata loppua
-silmästä silmään kuin tulla turhan paon aikana takaapäin isketyksi
-maahan. Hän ei edes sulkenut silmiään poistaakseen kauhean, murisevan
-kidan näkyvistään. Niinpä hän nähdessään leijonan valmistautuvan
-hyökkäämään näki myöskin pronssinvärisen mahtavan hahmon loikkaavan
-yläpuoleltaan puusta samalla hetkellä, jolloin Numa nousi hypätäkseen.
-
-Janen silmät kävivät ihmetyksestä ja epäuskoisuudesta suuriksi, kun hän
-näki tuon hahmon, joka tuntui kuolleista nousseelta. Leijona oli
-unohdettu -- samoin hänen oma vaaransa -- kaikki oli merkityksetöntä,
-paitsi tämän merkillisen kuolleistaheräämisen ihme. Huulet raolla ja
-kädet lujasti puristettuina kohoilevaa rintaa vasten Jane kurottautui
-silmät suurina eteenpäin kuolleen puolisonsa näkemisestä lumoutuneena.
-
-Hän näki jäntevän hahmon solahtavan leijonan viereen ja syöksyvän
-loikkaavaa petoa vastaan valtavan, elävän muurinsärkijän tapaisena. Hän
-näki pedon suistuvan sivulle, kun se oli jo melkein hänen kimpussaan,
-ja samalla hetkellä hän käsitti, ettei pelkkä aineeton aave voinut
-tällä tavoin tehdä tyhjäksi mielettömän leijonan hyökkäystä -- tuossa
-oli todellinen, elävä voima, joka oli suurempi kuin eläimen.
-
-Tarzan, hänen Tarzaninsa eli! Sanomattoman ilon huuto puhkesi hänen
-huuliltaan, mutta kauhu keskeytti sen, kun hän näki puolisonsa
-täydelleen suojattoman aseman ja käsitti, että leijona oli tointunut ja
-kääntynyt Tarzania vastaan mielettömän kostonhimon vallassa.
-
-Apinamiehen jalkojen juuressa oli kuolleen abessinialaisen hyljätty
-kivääri, hänen, jonka raadeltu ruumis oli raajat levällään siinä, mihin
-Numa oli sen jättänyt. Nopea katse, joka oli tähystellyt maasta jotakin
-puolustusasetta, huomasi pyssyn, ja kun leijona nousi takajaloilleen
-käydäkseen kiinni uhkarohkeaan ihmisolentoon, joka oli uskaltanut
-pikkuruisine voimineen asettua sen saaliin väliin, suhahti raskas
-pyssynperä ilmassa ja pirstoutui pedon leveään otsaan.
-
-Samalla hetkellä kun leijona vaipui hengetönnä maahan, heittäytyi Jane
-Clayton innokkaasti odottavan miehensä syliin. Lyhyen hetken ajan
-Tarzan puristi puolisoaan hellästi rintaansa vasten, sitten pikainen
-silmäys ympärille herätti apinamiehen huomaamaan vaarat, jotka yhä
-ympäröivät heitä.
-
-Joka taholla leijonat yhä loikkivat uusien uhrien kimppuun. Pelosta
-hullut hevoset uhkasivat heitä yhä, syöksyessään umpimähkään aitauksen
-toiselta laidalta toiselle. Eloonjääneiden soturien pyssyjen luodit
-lisäsivät vain heidän tilanteensa vaarallisuutta.
-
-Paikoilleen jääminen oli kuoleman tavoittelua. Tarzan tarttui Jane
-Claytoniin ja nosti hänet leveälle olkapäälleen. Mustat, jotka olivat
-nähneet hänen tulonsa, katselivat kummastuneina, kuinka alaston
-jättiläinen helposti hyppäsi puun oksille, josta oli kuin aave
-pudottautunut leiriin, ja katosi kuten oli tullutkin, vieden heidän
-vankinsa mukanaan.
-
-Ja niin pääsi Tarzan kenenkään ahdistamatta abessinialaisten leiristä,
-josta taistelun melske seurasi häntä syvälle viidakkoon, kunnes
-lisääntyvä välimatka vähitellen vaimensi sen kokonaan.
-
-Apinamies lähti takaisin siihen paikkaan, johon oli jättänyt Werperin.
-Nyt oli hänen sydämessään iloa äsken vallinneen pelon ja surun sijasta,
-ja hän oli päättänyt antaa belgialaiselle anteeksi ja auttaa häntä
-pakenemaan. Mutta kun hän tuli sinne, oli Werper poissa, ja vaikka
-Tarzan huuteli häntä monta kertaa, ei hän saanut vastausta. Varmana
-siitä, että mies oli omia suunnitelmia seuraten tahallaan välttänyt
-häntä, tunsi hän, ettei hänellä ollut mitään velvollisuutta panna
-vaimoaan taaskin vaaroille ja rasituksille alttiiksi, ryhtymällä
-perusteellisemmin etsimään kadonnutta belgialaista.
-
-"Hän on paollaan tunnustanut syyllisyytensä, Jane", hän sanoi. "Me
-annamme hänen nyt niittää, mitä on kylvänyt."
-
-He suuntasivat matkansa suoraan kuin kirjekyyhkyset raunioita ja
-hävitystä kohti sille paikalle, joka kerran oli ollut heidän onnellisen
-elämänsä keskuksena. Pian pystyttäisivät avuliaat mustat kädet heidän
-kotinsa taas kuntoon uskollisten wazirien ahertaessa jälleen iloisina
-ja onnellisina siitä, että kuolleena murehdittu isäntäväki oli
-palannut.
-
-Heidän tiensä sivuuttivat Ahmet Zekin kylän, ja siellä he tapasivat
-paalutuksesta ja alkuasukasmajoista vain hiiltyneitä, yhä savuavia
-jäännöksiä mykkänä todistuksena voimakkaan vihollisen vihasta ja
-kostosta.
-
-"Wazirit", huomautti Tarzan synkästi hymyillen.
-
-"Jumala heitä siunatkoon!" huudahti Jane Clayton.
-
-"He eivät voi olla kaukana meistä", sanoi Tarzan, "Busuli ja muut.
-Kulta on mennyttä ja samoin Oparin jalokivet, Jane, mutta meillä on
-toisemme ja wazirit -- meillä on rakkautta, rehellisyyttä, ja
-ystävyyttä. Ja mitä ovat kulta ja jalokivet näihin verrattuina?"
-
-"Jospa vain Mugambi eläisi", vastasi Jane, "ja ne muut urheat miehet,
-jotka uhrasivat henkensä turhaan koettaessaan suojella minua!"
-
-Tuntien sekä iloa että surua he menivät ääneti kotoisen viidakon läpi
-ja päivän muuttuessa illaksi tuli apinamiehen korviin etäisten äänien
-epäselviä sointuja.
-
-"Me lähestymme wazireja, Jane", hän sanoi. "Voin kuulla heidät
-edessämme. Luullakseni he aikovat leiriytyä yöksi."
-
-Puoli tuntia myöhemmin puolisot kohtasivat joukon mustia sotureita,
-jotka Busuli oli koonnut ryhtyäkseen kostosotaansa rosvoja vastaan.
-Heidän mukanaan olivat heimon vangitut naiset, jotka he olivat
-löytäneet Ahmet Zekin kylästä, ja Busulin sivulla häämötti tuttu musta
-hahmo, joka oli jättimäisiin wazireihin verrattuna hyvin kookas. Siinä
-oli Mugambi, jonka Jane oli luullut kuolleen hiiltyneitten raunioitten
-keskelle.
-
-Ah, sellaista jälleennäkemistä! Tanssi, laulu ja nauru herätti synkän
-metsän kaiut myöhään yöhön. Wazirit kertoivat yhä uudestaan erilaisista
-seikkailuistaan. Yhä uudelleen he toistelivat taistelunsa villejä
-petoja ja villejä miehiä vastaan, ja päivä sarasti jo, kun Busuli
-ainakin neljännenkymmenennen kerran selosti, kuinka hän, mukanaan
-kourallinen sotureitaan, oli katsellut taistelua kultaharkoista, johon
-Abdul Murakin abessinialaiset olivat ryhtyneet Ahmet Zekin arabialaisia
-rosvoja vastaan, ja kuinka he, voittajien ratsastettua pois, olivat
-hiipineet esiin joen kaisloista ja lähteneet tiehensä kalliit harkot
-mukanaan, kätkeäkseen ne sellaiseen paikkaan, josta rosvon silmä ei
-niitä milloinkaan voisi huomata.
-
-Kun vertailtiin belgialaisesta saatuja kokemuksia, tultiin täysin
-selville hänen pahanilkisestä toiminnastaan. Vain lady Greystoke näki
-myös jotakin kiitettävää miehen käytöksessä, mutta hänenkin oli vaikea
-sovittaa toisiinsa Werperin monia inhottavia tekoja ja tätä yhtä
-ritarillisuuden ja kunnian ilmausta.
-
-"Syvällä jokaisen ihmisen sielussa", sanoi Tarzan, "piilee varmaankin
-kunnollisuuden siemen. Sinun oma viattomuutesi, Jane, se pikemminkin
-kuin avuttomuutesi herätti hetken ajaksi sen syvälle vajonneen miehen
-uinuvan kunniantunnon. Tämän yhden teon kautta hän ilmaisi paremman
-puolensa; ja korvatkoon se kaikki hänen tekemänsä synnit, kun hänet
-kutsutaan Luojansa eteen."
-
-Ja Jane Clayton kuiskasi lämpimästi: "Amen!"
-
- * * * * *
-
-Oli kulunut kuukausia. Wazirien työ ja Oparin kulta oli uudelleen
-rakentanut ja pannut kuntoon Greystoken hävitetyn kodin. Suuren
-afrikkalaisen maatilan yksinkertainen elämä jatkui taas samaan tapaan
-kuin ennen belgialaisen ja arabialaisten tuloa. Eilispäivän surut ja
-vaarat oli unohdettu.
-
-Ensi kerran moneen kuukauteen loordi Greystoke tunsi voivansa saada
-vapaapäivän itselleen ja wazireilleen. Järjestettiin suuri
-metsästysretki, jotta uskolliset työntekijät voisivat juhlallisesti
-viettää työnsä lopettajaisia.
-
-Pyyntimatka onnistui kaikissa suhteissa hyvin, ja kymmenen päivän
-kuluttua sen alkamisesta lähti runsaasti kuormattu safari paluumatkalle
-waziri-tasankoa kohti. Loordi ja lady Greystoke ratsastivat Busulin ja
-Mugambin kanssa matkueen etunenässä, ja heidän naurunsa ja puhelunsa
-ilmaisi sitä teeskentelemätöntä tuttavallisuutta, jonka yhteiset
-harrastukset ja molemminpuolinen kunnioitus synnyttää erirotuistenkin
-kunnollisten ja älykkäiden ihmisten kesken.
-
-Jane Claytonin hevonen kavahti äkkiä jotakin esinettä, joka oli pitkän
-ruohikon piilossa avoimella paikalla viidakossa. Tarzanin terävät
-silmät tähystivät nopeasti selitystä eläimen vauhkouteen.
-
-"Mikä tuossa on?" huudahti hän hypäten satulasta ja hetkeä myöhemmin
-olivat kaikki neljä kehässä ihmisen pääkallon ja pienen vaalenneen
-luukasan ympärillä.
-
-Tarzan kumartui ja nosti nahkapussin ihmisen kaameiden jäännösten
-vierestä. Pussin sisällä tuntui olevan jotakin kovaa, ja häneltä pääsi
-hämmästyksen äännähdys.
-
-"Oparin jalokivet!" hän huudahti kohottaen pussia korkealle ja jatkoi:
-"Tässä on siis belgialaisen Werperin jäännökset."
-
-Mugambi nauroi. "Katsohan pussin sisään, bwana", huudahti hän, "niin
-näet minkälaisia Oparin jalokivet ovat -- näet, minkä puolesta
-belgialainen antoi henkensä." Ja neekeri nauroi ääneen.
-
-"Miksi naurat?" kysyi Tarzan.
-
-"Koska", vastasi Mugambi, "täytin belgialaisen pussin joen soralla
-ennenkuin pakenin abessinialaisten leiristä, jossa olimme vankina.
-Jätin belgialaiselle ainoastaan arvottomia kiviä ja vein mukanani
-jalokivet, jotka hän oli varastanut sinulta. Minun ikuiseksi häpeäkseni
-jää, että ne jälkeenpäin varastettiin minulta, kun nukuin viidakossa,
-mutta belgialainen ainakin menetti ne -- avaa hänen pussinsa, niin saat
-nähdä."
-
-Tarzan irrotti hihnan, joka piti nahkapussin suuta suljettuna, ja antoi
-sisällön hitaasti valua kämmenelleen. Mugambin silmät kävivät näystä
-suuriksi, ja toisilta pääsi hämmästyksen ja epäuskoisuuden
-huudahduksia, sillä homehtuneesta ja hauraaksi käyneestä pussista
-juoksi virtanaan loistavia ja säkenöiviä jalokiviä.
-
-"Oparin jalokivet!" huudahti Tarzan. "Mutta kuinka Werper sai ne
-jälleen haltuunsa?"
-
-Ei kukaan osannut vastata, sillä Tshulk että Werper olivat kuolleet,
-eikä kukaan muu tiennyt asiasta.
-
-"Mies parka!" sanoi apinamies heilauttaen itsensä taas satulaan.
-"Kuolemassaankin hän on sovittanut rikkomuksiaan -- saakoot hänen pahat
-tekonsa unohtua samalla kun hänen luunsa pääsevät rauhaan."
-
-
-
-
-*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TARZAN JA OPARIN AARTEET ***
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the
-United States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for an eBook, except by following
-the terms of the trademark license, including paying royalties for use
-of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything for
-copies of this eBook, complying with the trademark license is very
-easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as creation
-of derivative works, reports, performances and research. Project
-Gutenberg eBooks may be modified and printed and given away--you may
-do practically ANYTHING in the United States with eBooks not protected
-by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the trademark
-license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country other than the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
- This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
- most other parts of the world at no cost and with almost no
- restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
- under the terms of the Project Gutenberg License included with this
- eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
- United States, you will have to check the laws of the country where
- you are located before using this eBook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm website
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that:
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
- to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
- agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
- within 60 days following each date on which you prepare (or are
- legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
- payments should be clearly marked as such and sent to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
- Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
- Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or destroy all
- copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
- all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
- works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
- any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
- receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
-the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the Foundation as set
-forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's business office is located at 809 North 1500 West,
-Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up
-to date contact information can be found at the Foundation's website
-and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without
-widespread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine-readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our website which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This website includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/old/64424-0.zip b/old/64424-0.zip
deleted file mode 100644
index d5aa34c..0000000
--- a/old/64424-0.zip
+++ /dev/null
Binary files differ