summaryrefslogtreecommitdiff
path: root/57378-8.txt
diff options
context:
space:
mode:
Diffstat (limited to '57378-8.txt')
-rw-r--r--57378-8.txt2568
1 files changed, 0 insertions, 2568 deletions
diff --git a/57378-8.txt b/57378-8.txt
deleted file mode 100644
index 8729d97..0000000
--- a/57378-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,2568 +0,0 @@
-Project Gutenberg's Kuninkaitten aarteet, by John Ruskin and Tapio Riikonen
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms
-of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll
-have to check the laws of the country where you are located before using
-this ebook.
-
-
-
-Title: Kuninkaitten aarteet
-
-Author: John Ruskin
- Tapio Riikonen
-
-Translator: V. Hämeen-Anttila
-
-Release Date: June 23, 2018 [EBook #57378]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINKAITTEN AARTEET ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-
-
-KUNINKAITTEN AARTEET
-
-Kirj.
-
-John Ruskin
-
-
-Suomentanut ["Of Kings' Treasuries"] ja johdannolla varustanut
-
-V. Hämeen-Anttila
-
-
-
-
-
-Hämeenlinnassa,
-Arvi A. Karisto Osakeyhtiö,
-1918.
-
-
-
-
-Johdanto.
-
-
-"Meidän päiviemme todellinen yliopisto on kirjavalikoima", sanoo
-Carlyle.
-
-Ruskinin nyt suomennetun kaunopuheisen esityksen alottamalla
-teossarjalla on kustantaja tahtonut tarjota meikäläiselle yleisölle
-ensimäisen suomenkielisen yliopiston sitä laatua: lyhyeen sanoen
-maailmankirjallisuuden huippusaavutukset muinaisuudesta nykyaikaan
-asti, yhdenmukaisesti toimitettuna ja tarkistettuna kokoelmana, jonka
-nidoksista ovat takeena pätevät kotimaiset nimet. Suunnattomasta
-kirjatulvasta poimitaan esille ne tuotteet, jotka kaiken muun edellä
-kuuluvat meidän kansallisen sivistyksemme kehitysvälineihin.
-
-Ajanjakso on katsottava otolliseksi tällaiselle suurisuuntaiselle
-yritykselle. Ensi kertaa historiassamme on itsenäinen Suomi nousemassa
-vapaasti vaurastuttamaan kansalaiskasvatusta. Mielet ovat elpyneet
-pohtimaan ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä ja tavoittamaan parhaita
-henkisiä arvoja. Levoton yhteiskunnallinen ja taloudellinen murroskausi
-tuntuu ohimenevältä. -- Mutta tuskinpa olisi hanke taannoisinakaan
-vuosina osoittautunut ennenaikaiseksi, ainakaan enää silloin kun
-"Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto" alotti vaikutuksensa.
-
-Varsinkin viime vuosina on kyllä saatu toimitetuksi suomenkielelle
-lukuisia klassillisia teoksia, mutta ne ovat ilmestyneet ilman
-järjestävää yhtenäistä alotetta, hajallaan, erikokoisina ja usein niin
-pieninä painoksina, että kirjakauppahinta on ne rajoittanut suppean
-valiopiirin tarpeiksi. Missä määrin "Kariston klassillinen kirjasto"
-esiintyy edistysaskeleena, sen osoittaa piankin kokemus. Valinnassa
-noudatettujen näkökohtien selostaminen ei voisi tuntua erityisemmin
-vakuuttavalta ilman laajaa vertailevaa arvostelua, jossa klassilliseksi
-luokitellusta kirjallisuudesta koetettaisiin osoitella kannalta tai
-toiselta tärkeimpiä meidän yleisöllemme, niinkuin nykyäänkin
-länsimaissa lukuisat kirjallisuuden käsittelijät sommittelevat eritoten
-"sadan parhaan kirjan" valikoimia maailmankirjallisuudesta. Riittänee
-mainita, että ensimäiset kymmenen numeroa ovat osittain saaneet tämän
-julkaisuvuoronsa nykyhetken vaikuttimista: valtiotaidon peruskirja
-"Ruhtinas", kansanvaltaisen hallitusjärjestelmän kuuluisa pohjateos
-"Yhteiskuntasopimuksesta" ja vallankumouksellisen isänmaanmiehen
-voimakas vetoomus "Ihmisen velvollisuudet" ovat näyttäneet, ansaitsevan
-erityistä huomiota meillä juuri nyt. Kokonaisuudelle haittaa
-tuottamatta on aluksi voitu pitää silmällä sitäkin tarkoitusperää, että
-hetkellisten poikkeusolojen vallitessa siirrettäisiin tuonnemmaksi
-sellaisia teoksia, joiden laajuus nyt kohottaisi hintaa ylettömäksi.
-Sarjan jatkuminen on eheyden vuoksi ajateltu tapahtuvaksi siten, että
-siihen kulloinkin järjestetään kymmenen kirjaa kerrallaan jonkunlaista
-vaihtelua eli monipuolisuutta edustavina sikerminä.
-
-Tällaisen sarjan merkityksestäkään ei tässä tarvitse enempää lausua; on
-turha näyttää aurinkoa kynttilällä: "Kuninkaitten aarteet" on tässä
-kohden koko valikoiman esipuheena... jonka edessä muu suosittelu
-surkastuisi mitättömäksi.
-
-_John Ruskin_ (1819-1900), joka yllämainitusta käytännöllisestä syystä
-esitellään ensimäisenä tässä sarjassa, vaikkakin toimintakaudeltaan
-äskeisimpänä, tulee toisella kertaa seikkaperäisemmin puheeksi, kun
-hänen pääteoksiansa käännätetään. "Kuninkaitten aarteiden" johdannoksi
-vain muutama sana.
-
-Hän oli julkisen sanan suuria taistelijasieluja -- yleväluontoinen,
-jalomielisille vaikutteille herkkä ja vastuksista väistymätön, mutta
-pikaistuva ja vakaumustensa varmuudessa hieman suvaitsemattomuuteen
-luontuva. Ruskin esiintyy englantilaisessa kirjallisuudessa yhäti aivan
-etevimpiin tyylitaitureihin kuuluvana; kaikki ajattelun aiheet saavat
-hänen sanoissaan värikkään eloisuuden. Jo omana aikanaan hän saavutti
-johtavan sijan kansansa sivistyselämässä, ensin taiteen alalla, jota
-hän monet vuodet suorastaan hallitsi ylimpänä tuntijana, ja sittemmin
-(sekä pysyvämmin) taloustieteen ja yhteiskunnallisten uudistusten
-suurmiehenä, vaikka häntä ensimältä katsottiin epäkäytännölliseksi
-unelmoitsijaksi. Vanhuuden vaitiolo syrjäytti jossain määrin hänen
-asemaansa, kuten yleensäkin tapahtuu, mutta ihmisystävällisen
-ajattelijaneron merkitys on nykyään vakaantunut ja levinnyt kaikkiin
-sivistysmaihin: hänen epälukuisten julkaisujensa pääainekset ovat
-säilyviä, ja niiden esitystapa tenhoaa meidänkin päivinämme niinkuin
-tuo syvämielinen, kiihkeä arvostelija ja kulttuurin rakentaja seisoisi
-ilmielävänä edessämme esitelmää pitäen.
-
-Ruskin syntyi Lontoossa; isä oli varakas viinikauppias, skotlantilainen
-kuten brittiläisen henkevyyden toinenkin samanaikainen suurmies ja
-aatteellinen taistelija Carlyle. Hyvän yliopistokoulutuksen alkeet
-saaneena nuorena miehenä hän Italian matkalla v. 1840 tutustui etevään
-maanmieheensä, auringonvalo-tauluistaan tunnettuun taidemaalari
-Turneriin, ja alkoi innokkaasti syventyä taiteen tehtäviin. Kolmea
-vuotta myöhemmin ilmestyi ensimäinen osa teosta "Nykyaikaisia
-maalareita", jossa hän todisteli oman aikansa itsenäisempien luomusten
-ja etenkin Turnerin maisemataulujen etevämmyyttä kaikkiin vanhojen
-mestarien tuotteisiin ja niiden aiheuttamaan sovinnaiseen suuntaan
-verraten. Tekijän vakuuttava voima ja omintakeisuus sekä loistava
-esitystapa herättivät heti yleistä huomiota, samalla kun vanhojen
-esikuvien puoltajat kuitenkin ryhtyivät kiivaasti vastustamaan hänen
-käsityksiänsä. Julkaisun jatkoksi tuli myöhempinä vuosina vähitellen
-neljä osaa lisää. Samaan aikaan ilmestyi hänen kynästään useita muita
-taiteen peruskirjoja: "Rakennustaiteen seitsemän lamppua" (1854),
-"Piirtämisen alkeet" (1856) ja "Etääntymäopin alkeet" (1859). Ruskinin
-osuuteen merkillisessä prerafaeliittisessa virtauksessa, joka on
-maalaustaiteen historian viehättävimpiä lukuja, ei käy tässä yhteydessä
-kajoaminen; noiden kärsivällisten taiteenharrastajien tukipylväänä hän
-perin kauniisti kuvaili koskemattoman luonnon täydellisyyttä, jota
-piirtimen ja siveltimen piti vain koettaa mitä tunnollisimmin ja
-yksityiskohtaisimmin jäljentää, jotta taiteen tuotteet vaikuttaisivat
-samaan tapaan ylentävästi kuin Luojan käsiala.
-
-Niiden seitsemäntoista vuoden mittaan, jotka kuluivat "Nykyaikaisten
-maalarien" ensimäisen nidoksen ilmestymisestä viimeisen valmistumiseen,
--- alkuperäisestä tarkoituksestaan tämä suurteos muuten laajeni
-pohtimaan taiteen kaikkia henkisiä pyrkimyksiä, -- Ruskinin
-mielipiteet uskonnosta taiteen palvomana ja taiteesta yleensä olivat
-paljonkin muuttuneet. Hänen innostuva mielensä oli suuntautunut
-yhteiskunnallis-valtiollisiin ja kansantaloudellisiin kysymyksiin, ja
-pohtiessaan käytännöllisiä parannuksia yksilöiden ja yhteiskunnan
-elämään koko ihmisrodun onnellistumiseksi hän alkoi sovelluttaa niistä
-saamiansa näkökantoja taiteenkin vaatimuksiin: taiteen piti palvella ja
-kasvattaa _suurta yleisöä_, jotta tässä saataisiin tehokkaammin
-heräämään toisaalta olosuhteiden uudistumiselle tarpeellista kauneuden
-kunnioitusta ja toisaalta ymmärtävämpää taiteen ylevän merkityksen
-käsitystä. Hän omaksui samanlaisen profeetan tehtävän kuin aikaisemmin
-Carlyle, jonka opetukset olivat häneen paljon vaikuttaneet, ja käytti
-siitälähtein koko elämäntyönsä kansansa mielialan sitkeään
-käännyttämiseen käsitystensä puolelle. "Taiteen valtiotalous" v. 1857
-ilmestyessään jo osoitti, mille tolalle hänen ajattelunsa oli
-kulkemassa, mutta vasta "Tähän viimeiseen asti" (1860) kävi täydesti
-kehittelemään näitä mietteitä.
-
-Hän sai vastaansa myrskyisen ja myrkyllisen kuohumuksen, kuten uusien
-oppien rohkeat julistajat ainakin, mutta vaikka tämä monivuotinen
-kiivailun ja vääristelyn paljous pahoin järkytteli hänen peräti
-herkkäluontoista olemustansa, se ei millään muotoa vaientanut häntä tai
-edes tehonnut hänen mielipiteisiinsä. Samaa suurenmoista uudistusten
-valmistelua jatkoivat "_Munera pulveris_" (Tomun antimia),
-"Oliivinlehväseppele", "Sesamia ja liljoja" (1865), "Aika ja
-käännekohta" sekä lukemattomat hetken kirjoitelmat; viimeksimainittu
-teos kuuluu niihin kokonaisen ihanne-yhteiskunnan suunnitteluihin,
-joille Platonin "Valtio" on yhteisenä pohjana.
-
-V. 1869 Ruskin nimitettiin taidehistorian professoriksi Oxfordin
-yliopistoon ja perusti lahjoittamallansa rahastolla sinne
-piirustuskoulun. Hän viimeisteli luentokurssejaan useiksi teoksiksi ja
-julkaisi samalla eri väliajoin ilmestyvinä vihkosina sikermää nimeltä
-"_Fors Clavigera_" (Nuijamies Sattuma). Se oli sarja monen monituisia
-aiheita käsitteleviä huomioita ja tutkielmia, joita tekijä painatti
-omalla kustannuksellaan, asettuen välittömään yhteyteen yleisönsä
-kanssa. Tämä menetelmä oli ensi alkuna yhteiskuntatalouden
-omintakeiselle sovellutukselle käytäntöön; sellaisesta kokeilusta
-oli edelleen tuloksena m.m. kommunistis-osuustoiminnallinen
-yhdyskunta "Pyhän Yrjänän kiltta", muuan kahvilahanke ja erikoinen
-tienrakennus-yritys, joista tekisi mieli tässäkin hiukan puhua.
-
-Äitinsä kuoltua v. 1871 Ruskin osti pikku maatalon n.s. Järvi-alueella
-ja vietti siellä lopun elinaikaansa, julkaisten neljänäkolmatta vihkona
-viimeisen teoksensa "_Praeterita_" (Menneitä), oman elämänsä
-muistelmia, jotka ulottuvat vuoteen 1864. Ruskinin koko henkilöllisyys
-ja elämä muistuttaa monessa suhteessa Tolstoita, ja paljon
-yhtäläisyyttä ilmenee heidän opetuksissaan. Ruskinillakin esiintyy
-ilmeisesti ennakkoluuloisuutta ja liioittelua, lujien vakaumusten ja
-kiihkeän väittelypakon tavallisia ilmiöitä, kuten sanottu; mutta
-kaiken kaikkiaan hänen työskentelynsä vaikutti suurena voimana
-utilitarianismia ja materialismia vastaan, ja hänen teoksensa ovat
-tulvillaan herätteitä, elähdyttäviä vaikutteita, jotka edelleen
-tuottavat henkistä virkeyttä miljoonille, niin huomaamattomilta kuin
-maailmanparantajan taistelun tulokset aina päällisinpuolin katsoen
-näyttävätkin inhimillisen kehityksen historiassa.
-
-"Mikä viisaan miehen työn sipale vain on rehellisesti ja hyvässä
-mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa tai taideteoksensa",
-kuuluu muuan Ruskinin lausuma. Sellaisena suurten teoksien lomassa
-singonneena lastuna on "Kuninkaitten aarteilla" itsessään se arvo, että
-sen käännättämiseen ei ole satunnaisen näkökohdan tarvinnut vaikuttaa.
-
-Lukijalle selviää heti, että tämä kaunopuheinen sivistymisen taidon
-hahmoittelu on erityiselle kuulijakunnalle pidetty luento, joka sitten
-on tasoiteltuna toimitettu painoon. Esitelmä pidettiin Manchesterissa
-v. 1864 ja ilmestyi ensin lentokirjasena (_Of Kings' Treasuries_),
-samoin kuin sitä seurannut toinen luento, "Kuningatarten puutarhat"
-(_Of Queens' Gardens_), jonka aiheena on naisellisuuden ihanne ja
-tyttöjen elävöittävä kasvatus. Nämä molemmat luennot sittemmin
-yhdistettyinä ovat edellämainittu teos "Sesamia ja liljoja" -- "liljat"
-luonnollisesti merkitsevät jälkimäisen luennon harrastamia kasvatteja,
-ja "sesamin" muistamme "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" taikana, joka
-avasi aarrekammion lukitun oven.
-
-Aarrekammio on Ruskinin luennossa hyvän kirjavalikoiman hiljainen
-säily, jossa lukijan suurena etuoikeutena on asettua henkiseen
-yhteyteen kaikkien aikojen kuninkaitten ja profeettain kanssa, näiden
-odottaessa kaikkea kuulijakuntaa mihinkään säätyarvoon katsomatta,
-auliina haastamaan parhaita ajatuksiansa kelle hyvänsä, joka heitä
-lähestyy älykkäällä ja myötätuntoisella mielellä. Tämänlaisen
-lähestymisen helpoittamiseksi antaa Ruskin "sesaminsa", viittauksina
-suurten ajattelijain, elämäntarkkaajien ja runoojain luomien aarteiden
-täydellisemmäksi havaitsemiseksi ja oivaltamiseksi, -- ohjeina
-todellisen sivistyksen hankkimistavasta.
-
-Luentoon soluu myös huomauttelua sanojen täsmällisestä ja huolellisesta
-käyttämisestä; tämän kulttuuripiirteen tärkeyttä tehostetaan
-ponnekkaasti ja selkeästi suurten kirjailijain ja etenkin Miltonin
-sanontanäytteillä (joiden käyttö on tuottanut suomennostyölle melkoista
-pulaa). Kieli on siinä määrin ajattelun väline, että tuskin mikään muu
-opiskelu -- meidänkin kouluissamme siihen tarkoitukseen suositeltu
-matematiikkakaan -- avittaa ajattelun tarkkuutta niin tehokkaasti kuin
-Ruskinin tässä esittämä säntillisen ilmauksen vakaa harjoittelu.
-
-Mutta "Kuninkaitten aarteet" ei pääty kirjalliseen ja älylliseen
-ilmakehään: tekijän tavanmukaisella harrastuksella kääntyy esitys
-luontevasti Englannin silloisiin julkisen ja yksityisen elämän oloihin,
-jotka tähän päivään asti eivät ole päässeet kovinkaan suuresti
-muuttumaan; vaikuttavasti, syvän tunteen vallassa, osoitellaan
-aatos-erheitä ja viittaillaan terveen uudistustyön suuntia.
-Näilläkin hartailla muistutuksilla on vastaavaisuutta myös meidän
-yhteiskunnassamme, jonka nykyiseen sisäiseen rikkinäisyyteen on jo
-kauvankin kytenyt syitä.
-
-"Kuninkaitten aarteet" on kirjoitettu ennen nykyistä kirjastoliikettä,
-joka olletikin Yhdysvalloissa on viime vuosina saanut suurenmoisia
-muotoja valtavien lahjoitusrahastojen pohjalla. Ruskinin lentävät sanat
-ovat varmaan paljonkin siementäneet tätä kasvavaa satoa, jonka hyväksi
-meidän maamme vasta kohdakkoin päässee kunnollisesti toimimaan.
-
-Tammikuulla 1918.
-
-_Suomentaja_.
-
-
-
-
-
-
-KUNINKAITTEN AARTEET
-
-
-
-
- Maasta leipä lähtee...
- ja kultakokkareita on siellä. --
-
- _Job XXVIII_ 5, 6.
-
-Ensimäinen velvollisuuteni tänä iltana, hyvät naiset ja herrat, lienee
-pyytää teiltä anteeksi sen otsikon kaksimielisyyttä, jolla luennon aihe
-on ilmoitettu; saattaisitte lopuksi ajatella, että olen yrittänyt
-väärillä perusteilla saavuttaa tarkkaavaisuuttanne.
-
-Minä en nimittäin tosiaankaan aio käydä puhumaan hallitsijoiksi
-tunnetuista kuninkaista enkä sellaisista aarteista, joilla ymmärretään
-varallisuutta, vaan aivan toisenlaatuisesta kuninkuudesta ja
-rikkauksien lähteestä kuin tavallisesti tunnustetuista. Ja
-tarkoituksenani kyllä olikin ensin pyytää kotvaseksi huomiotanne pelkän
-odotuksen varaan ja menetellä niinkuin toisinaan ohjataan ystävää
-yllätykseksensä näkemään viehättävän maisemapiirteen: mitä eniten
-halusin näyttää, sitä teki mieleni kätkeä vajavalla viekkaudellani,
-kunnes polvittelevia polkuja myöten aavistamattomasti saapuisimme
-parhaalle näkökohdalle.
-
-Mutta suorapuheinen hyvä ystäväni, kanunki Anson, on jo osittain
-ehättänyt tuon samoilusuunnitelmani edelle, kuuluttaessaan puheeni
-käsittelevän "lukemisen taitoa ja valintaa". Olen myös kuullut
-tottuneiden julkisten esiintyjäin sanovan, että kuulijoita ei mikään
-niin pahoin väsytä, kuin yrittely pysyä puhujan mukana, joka ei heille
-anna mitään vihiä tarkoituksestaan. Niinpä riisunkin harsonaamion heti
-ja ilmaisen teille suoraan, että tahdon teille puhua kirjoista, ja
-miten luemme niitä ja voisimme tai huomaisimme paremmaksi niitä lukea.
-
-Vakava aihe, sanotte, -- ja laaja! Kyllähän; niin laaja, että minä en
-pyrikään koskettelemaan alaa kokonaisuudessaan. Koetan vain esittää
-teille muutamia yksinkertaisia mietteitä lueskelusta, -- ajatuksia,
-jotka päivä päivältä uusiintuvat yhä elävämmin, kun tarkkailen
-yleisen mielipiteen suhtautumista meidän vakaasti lisääntyviin
-sivistyskeinoihimme ja siihen kirjallisuuden virtaan, joka vastaavassa
-määrässä leviää pohjakerroksia hedelmöittämään.
-
-Olen sattumalta hiukan joutunut käytännöllisiin tekemisiin eri
-nuorisoluokkia varten toimivien koulujen kanssa ja saan vanhemmilta
-usein kirjeitä heidän lastensa kasvatuksesta. Tässä kirjeenvaihdossa
-pistää enimmäkseen silmään se seikka, että aatos "asema elämässä" on
-ihan vallitsevasti etusijalla noiden vanhempien -- ja eritoten äitien
--- mielessä. "Siihen ja siihen elämäntasoon sovellettu koulutus" --
-tämä on yleensä päämääränä. Koskaan en havaitse heidän tavoittelevan
-kasvatusta joka olisi hyvä itsessään: kirjoittajien mieleen johtunee
-harvoin, että voisi olla pelkästään aatteellisesti oikeata opettamista.
-Ei, vaan koulutusta "joka turvaa poikani selkään hyvän takin"; --
-koulutusta jonka varassa hän voi huoletta painaa vieraissakävijän
-nappulaa kaksikelloisilla ovilla; -- koulutusta joka lopulta toimittaa
-hänen omaankin asumukseensa kaksikelloisen oven; sanalla sanoen,
-opetuksen tulee tuottaa määrättyä "edistystä elämässä". Nuo vanhemmat
-eivät näköjään tule koskaan ajatelleiksi, että saattaa olla sellaista
-kasvatusta, joka itsessään _on_ edistystä elämässä; -- että kaikki muu
-kuin sellainen kenties onkin Kuoleman kutsumusta; -- ja että tätä
-varsinaista kasvatusta voisi ehkä saada tai antaa helpommin kuin he
-ensimältä luulisivat, kunhan vain ryhtyisivät toimeen oikealla tavalla.
-Väärin alottaen ei sitä ole saatavissa mistään hinnasta eikä mistään
-suosiosta.
-
-Tuo "edistys elämässä" onkin luullakseni vallitsevin ja voimakkain
-aatos tämän peräti puuhakkaana hyörivän kansan mielessä; ainakin se on
-avonaisimmin tunnustettu aatos, ja sitä esitetään sopivimpana
-yllykkeenä nuorison ahkeroimiselle. Pääasiallisena tarkoituksenani on
-tällä kertaa katsastaa teidän kanssanne, mitä tähän aatokseen
-käytännössä sisältyy ja mitä siihen pitäisi sisältyä.
-
-Käytännön mukaan "edistys elämässä" merkitsee nykyään, että
-asianomainen pääsee huomatuksi yhteiskunnassa, -- saavuttaa aseman,
-joka muiden on tunnustettava kunnioitettavaksi tai kunniakkaaksi. Tällä
-edistyksellä emme yleensä ymmärrä pelkkää varallisuuden hankintaa, vaan
-tietoa, että tämä kansalainen on päässyt varoihin, -- emme minkään
-suuren tarkoitusperän saavutusta, vaan sen toteutuksen näkyväisyyttä.
-Lyhyeen, me tarkoitamme kiittelynjanomme tyydytystä. Jos se jano onkin
-ylevien mielten viimeinen vajavuus, se on myös heikkojen ensimäinen, ja
-ylimalkaan se ilmenee keskulaisen ihmiskunnan voimakkaimpana
-kannustimena: rotumme suurimmat ponnistukset on aina voitu johtaa
-ylistyksen kaipuusta, niinkuin nautinnonhalu on sen suurimmat
-onnettomuudet aiheuttanut.
-
-En aio tuomita enkä puolustaa tätä vaikutinta. Soisin teidän vain
-tuntevan, kuinka se on ponnistelun pohjalla semminkin kaikkien
-nykyaikaisten pyrkimysten. Turhamaisuuden tyydytys se meillä on
-uurastuksen elvyke ja levon viihdyke; niin likeisessä kosketuksessa se
-on itse elonlähteiden kanssa, että turhamaisuutemme haavoittamista
-mainitaan aina (ja oikein) jotenkuten _kuolettavaksi_:[1] sen tuottaman
-tunnevamman vastineena on englanninkielen sanastossa _mortification_,
-sama ilmaus, jota käytämme syöpyvästä ja paranemattomasta
-ruumiillisesta vauriosta. Ja vaikka harvoissa meistä lienee kylliksi
-lääkäriä havaitsemaan, mitä kaikkea tämä intohimo vaikuttaa terveydessä
-ja tarmossa, luulen useimpien rehellisten ihmisten tuntevan ja olevan
-valmiita tunnustamaan, että sen johtava voima on heidän vaikuttimiansa.
-
-Merimies ei tavallisesti halua kapteeniksi yksistään syystä että hän
-tietää kykenevänsä hoitelemaan laivaa paremmin kuin kukaan samalla
-retkellä olevista. Hän kaipaa kapteenin asemaa, jotta häntä
-_puhuteltaisiin_ kapteeniksi. Papin ei tavallisesti tee mieli piispaksi
-pelkästään siinä vakaumuksessa, että kenenkään muun käsi ei voi
-johdella hiippakuntaa vaikeuksien läpi niin lujasti kuin hänen.
-Arvonimi häntä ensimäiseksi houkuttelee. Ja ruhtinas ei yleensä pyri
-laajentamaan tai alamainen voittamaan valtakuntaa siinä uskossa, että
-yksikään toinen ei voisi valtaistuimella palvella valtiota yhtä hyvin,
-vaan hän haluaa saada majesteettinsa niin monille huulille kuin on
-taivutettavissa sitä lausumaan.
-
-Tämän siis ollessa pääkäsityksenä edistyksestä elämässä, se tuntuu
-meillä kaikilla erikoisesti siinä asemamme mukaan muodostuvassa
-menestyksessä, jota sanomme "hyvään seuraan pääsemiseksi". Me emme pyri
-hyvään seuraan sillä perusteella, että saamme siinä olla, vaan
-tahdomme, että meitä nähdään siinä; ja käsityksemme sen hyvyydestä
-riippuu ensikädessä siitä, kuinka huomattavaa se on.
-
-Suotteko anteeksi, jos hetkiseksi pysähdyn tekemään teille kysymyksen,
-jota pelkään teidän mahdollisesti pitävän sopimattomana?
-
-En voi milloinkaan pitkittää esitelmää, ellen tunne tai tiedä, että
-kuulijakunta on joko puolellani tai vastassani. En suurestikaan välitä,
-kumpaisella kannalla he alussa ovat, mutta itse kanta on minun
-tiedettävä, ja tällä hetkellä minun pitäisi saada selville, asetanko
-suuren yleisön toiminnan vaikuttimet mielestänne liian alas. Olen
-päättänyt tänä iltana esittää ne siksi matalina, että ne myönnettäisiin
-todennäköisiksi; seikka on nimittäin sellainen, että aina kun minä
-valtiotaloudesta kirjoitellessani oletan, että inhimillisen toiminnan
-vaikuttimena saattaa ottaa lukuun hiukan rehellisyyttä, tai
-ylevämielisyyttä -- taikka niin sanottua "hyvettä" --, on minulle
-huomautettu vastaan: "Teidän ei sovi perustaa mitään siihen: tuo ei ole
-ihmisluontoa; älkää olettako ihmisille yhteiseksi muuta kuin havittelua
-ja kateutta -- millään muulla tunteella ei ole vaikutusta heihin,
-paitsi satunnaisesti ja heidän pääpyrkimystensä ulkopuolella olevissa
-asioissa." Niinpä siis olen tänä iltana alottanut varsin matalalta
-vaikuttimien askelmalta; mutta minun pitää saada tietää, olenko
-mielestänne osannut oikeaan.
-
-Sallikaa siis minun pyytää niitä nostamaan kätensä, jotka myöntävät,
-että kiittelyn kaipuu tavallisesti on ihmisten voimakkaimpana
-vaikuttimena edistyksensä tavoittelussa ja että aivan toisarvoisella
-vuorolla rehellisesti halutaan suorittaa jotakin velvollisuutta.
-(_Kymmenkunta kättä nousee -- kuulijakunnan ollessa osittain
-epätietoinen, tokko luennoitsija on tosissaan, ja osittain ujo
-ilmaisemaan mielipidettänsä_.) Puhun ihan vakavasti -- tahdon
-todellakin tietää, mitä arvelette; voin kuitenkin ottaa selon
-kysymykseni kääntämisellä toisin päin. Nostaisivatko ne kätensä, jotka
-uskovat, että velvollisuus on yleensä ensimäisenä ja ylistyksenhalu
-toisarvoisena vaikuttimena? (_Yhden käden mainitaan kohonneen,
-luennoitsijan takana_.)
-
-Hyvä on: näen että te olette puolellani ja että minä en teidän
-käsityksenne mukaan ole alottanut liian läheltä pohjapintaa.
-Vaivaamatta teitä enemmällä tiedustuksella rohkenen nyt otaksua, että
-te tunnustatte velvollisuudelle ainakin toisen tai kolmannen sijan
-vaikuttimien yhdistelmässä. Te olette sitä mieltä, että halu tehdä
-jotakin hyödyllistä, tai saavuttaa jotakin todellista hyvää, on
-varmastikin olemassa rinnakkaiskäsitteenä -- vaikkakin toisarvoisena --
-enimpien ihmisten edistyspyrkimyksessä. Te myönnätte, että kohtuullisen
-rehelliset ihmiset haluavat paikkaa ja virkaa ainakin jossain määrin
-sen hyväätekevän vallan vuoksi, jota se asema tuottaa, -- ja mieluummin
-asettuvat yhteyteen järkevien ja tietävien henkilöiden kanssa kuin
-liikkuvat houkkioiden ja tietämättömien parissa, nähtiinpä heidät
-noiden järkevien seurassa tahi ei. Ja lopuksi -- huolimatta tässä
-kerrata mitään joka-aikaisia selviöitä ystävien suuriarvoisuudesta ja
-kumppanien vaikutuksesta -- te kaiketikin vahvistatte, että meidän
-onnellisuutemme ja hyödyllisyytemme yleiset edellytykset ovat
-riippuvaisia siitä, kuinka hartaasti haluamme tosia ystäviä ja viisaita
-kumppaneita, ja että niiden toteutuminen on saatavissa aikaan siinä
-määrin kuin kumpaistenkin valitsemisessa käytämme vakaisuutta ja
-harkintakykyä.
-
-Mutta jos meillä nyt olisikin sekä tahtoa että oivallusta ystäviemme
-hyvään valitsemiseen, -- kuinka harvoilla meistä onkaan siihen valtaa!
-tai ainakin, kuinka rajoitettu onkaan enimmäkseen valinnan ala!
-
-Melkein kaikki ihmissuhteemme ovat sattuman tai välttämättömyyden
-määräämiä ja ahtaaseen kehään supistettuja. Me emme pääse väleihin
-kenen kanssa vain haluaisimme tuttavuutta, ja tuttaviamme emme saa
-vierellemme silloin kun heitä kipeimmin tarvitsisimme. Kaikki
-korkeampaa inhimillistä henkevyyttä edustavat piirit ovat ainoastaan
-hetkellisesti ja osittain avoinna alapuolellaan oleville. Hyvässä
-lykyssä voimme vilahdukselta nähdä suuren runoilijan ja kuulla hänen
-äänensä kaiun, tai tehdä kysymyksen tiedemiehelle ja saada
-hyvänsävyisen vastauksen. Voimme tunkeutua kymmeneksi minuutiksi
-puhuttelemaan ministeriä, joka luultavasti vastailee vaitioloa
-pahemmilla sanoilla, harhaannuttavilla nimittäin, tai kerran pari
-elämässämme siepata etuoikeudeksemme heittää kukkavihko prinsessan
-polulle taikka pyydystää kuningattaren suopea silmäys.
-
-Ja näitä hetkisen sattumia me kuitenkin himoitsemme, ja kulutamme
-ikävuotemme ja intomme ja kykymme jotensakin vain tällaiseen
-havitteluun, vaikka meille on kaiken aikaa avoinna seurue, joka
-haastelee meille niin kauvan kuin haluamme, mikä tahansa olkoonkin
-säätyarvomme tai toimemme, -- haastelee parhaimpansa mukaan valituin
-sanoin ja on kiitollinen, jos heitä kuuntelemme. Ja me emme silti ota
-suurestikaan lukuun tätä etevää ihmispiiriä, -- kenties emme kokonaisen
-päivän mittaan tahdo kuulla ainoatakaan sanaa siitä, mitä he
-lausuisivat, -- syystä että tuo seurue on niin lukuisa ja säveä, niin
-horjumattoman kärsivällinen odottelemaan ympärillämme päivät päästään,
-ei myöntääkseen puheillepääsyä, vaan saadaksensa; sen parempaa
-kunnioitusta emme osoita noita kuninkaita ja valtiomiehiä kohtaan,
-jotka viivyskelevät yksinkertaisesti kalustetuissa ja ahtaissa
-etuhuoneissaan, kirjahyllyissämme!
-
-Sanotte minulle kenties, tai ajattelette itseksenne, että se penseys,
-jolla katselemme tätä huomiotamme anovaa aatelia, ja se kiihko, jolla
-tavoitamme yleensä aatelitonta seuraa, vaikka se suhteellisen
-ylemmyytensä tunnossa halveksii meitä tai ei kykene meille mitään
-opettamaan, -- että nuo kaksi mielentilaamme johtuvat eräästä seikasta:
-me voimme nähdä elävien ihmisten kasvot ja haluamme tutustua heihin
-itseensä emmekä heidän lausumiinsa. Mutta niin ei ole asian laita.
-Olettakaamme, että te ette näkisikään heidän kasvojansa; --
-olettakaamme, että teidät voitaisiin asettaa kaihtimen taakse
-valtiomiehen työhuoneeseen tai ruhtinaan kamariin, ettekö ilomielin
-kuuntelisi heidän sanojansa, vaikka olisikin kiellettyä astumasta
-esille kaihtimen takaa? Ja kun kaihdin on vain hiukan pienempi, --
-kaksi- eikä nelitaitteinen, -- ja te voitte siis piillä kahden
-kirjankannen takana ja kaiken päivää kuunnella satunnaisen puhelun
-asemesta ihmiskunnan viisaimpien harkittuja, tarkoituksellisia,
-valittuja esityksiä, niin te vähäksytte tätä puheillepääsyn asemaa ja
-kunniakasta erisneuvottelua!
-
-Mutta kenties muistutattekin haluavanne kuunnella eläviä ihmisiä
-sentähden, että he puhuvat tapahtuvista asioista, jotka kuuluvat juuri
-sillä hetkellä harrastuksenne alaan. Ei, niin ei voi olla, sillä itse
-nuo elävätkin ihmiset haastavat teille tilapäisistä asioista paljoa
-paremmin kirjoitelmissaan kuin huolettomalla suupuheella. Silti
-myönnän, että tämä vaikutin todella tehoaa teissä, sikäli kuin
-tuollaiset nopeasti kyhätyt ja lyhytaikaiset kirjoitelmat ovat teille
-mieluisampia kuin verkkaiset ja pysyväiset kirjoitelmat -- varsinaiset
-kirjat. Sillä kaikki kirjat voidaan jakaa kahteen luokkaan, hetken
-kirjoihin ja kaiken ajan kirjoihin. Pankaa merkille tämä ero -- se ei
-merkitse vain laatua. Ei yksinomaan huonoilta kirjoilta puutu
-pysyväisyyttä ja hyville koidu sitä. Se on laji-ero. On hyviä hetken
-kirjoja ja hyviä kaikiksi ajoiksi, huonoja hetken kirjoja ja huonoja
-säilyviä. Minun on määriteltävä nuo kaksi lajia, ennen kuin johdun
-pitemmälle.
-
-Hyvä hetken kirja siis -- jätän silleen huonot -- tulee vain
-hyödyllisenä tai mieluisana ja teitä varten painettuna pakinana
-joltakulta henkilöltä, jonka kanssa ette saa muulla tavoin
-keskustelluksi. Usein peräti hyödyllisenä, kertoen mitä tarvitsette
-tietoonne; usein peräti miellyttävänä, niinkuin järkevän ystävän
-suusanallinen juttelu. Pirteät matkakuvaukset, hyväntuuliset ja
-sukkelat päivänkysymysten koskettelut, vilkas tai liikuttava
-tarinoiminen romaanin muodossa, luja asiatietojen maininta sellaisten
-henkilöiden esittämänä, joilla on ollut toimivaa osuutta nykyisen
-historian tapauksissa -- kaikki nuo hetken tuotteet, jotka sivistyksen
-yleistymisen mukana lisääntyvät keskuudessamme hyvällä vauhdilla, ovat
-erikoisena meidän ajanjaksomme tunnuspiirteenä: meidän tulee olla ylen
-kiitollisia niistä ja hävetä kelpo lailla, jos emme millään tavoin
-käytä niitä hyvin.
-
-Mutta me käytämme niitä mahdollisimman pahoin, jos annamme niiden
-anastaa sijan todellisilta kirjoilta -- sillä tarkoin puhuen ne eivät
-lainkaan ole kirjoja, vaan pelkkiä kirjeitä tai sanomalehtiä hyvään
-asuun painettuina. Ystävämme kirje saattaa olla ihastuttava tai
-tarpeellinen tänään: tokko tallettamisen arvoinen, se on erikseen
-harkittava. Sanomalehti saattaa olla aivan paikallaan aamiaisen edellä,
-mutta varmastikaan ei siitä ole luettavaksi koko päivän osalle. Samaten
--- nidokseksi sidottuna -- tuo pitkä kirje, joka niin miellyttävästi
-kuvailee teille sen ja sen seudun majataloja ja teitä ja viimevuotisia
-säitä, tai joka kertoo teille noin hauskan tarinan taikka antaa
-tositiedot eräiden tapauksien yksityiskohdista -- tuollainen kirje
-saattaa olla hyvinkin arvokas satunnaisesti silmättäväksi, mutta siitä
-ei seuraa, että se sanan todellisessa merkityksessä on laisinkaan
-"kirja" ja oikealla tavalla "luettava".
-
-Kirja ei varsinaisesti ole puhuttua, vaan kirjoitettua, eikä
-kirjoitettua pelkästään aikalaisille, vaan pysyäkseen käytettävänä.
-Pakinakirja painetaan ainoastaan sen vuoksi että sen tekijä ei voi
-puhua tuhansille ihmisille yhtaikaa; jos voisi, niin hän tekisi sen --
-nidos ei ole muuta kuin hänen äänensä monistus. Te ette saa
-puhutelluksi Intiassa oleksivaa ystäväänne; vain sen tilaisuuden
-puutteessa te kirjoitatte hänelle: se on pelkkää äänen siirtoa.
-Kirjailijalla on jotakin sanottavaa, mikä hänen käsityksensä mukaan on
-totta ja hyödyllistä tai kohottavan kaunista. Hänen tietääkseen ei
-yksikään vielä ole sanonut sitä; hänen tietääkseen ei kukaan muu voi
-sanoa sitä. Hänen on pakko sanoa se, selkeästi ja sointuisasti, jos käy
-päinsä -- selkeästi joka tapauksessa. Elämänsä sisällössä hän tuntee
-ilmeiseksi tämän saavutuksen tai saavutusryhmän -- tämä on se
-tositiedon tai -näkemyksen sipale, minkä hän yksilöllisellä osuudellaan
-päiväpaisteesta ja maankamarasta on tavoittanut. Hänen tekisi hartaasti
-mieli vakauttaa se saataville ainiaaksi, -- kaivertaa se kallioon, jos
-olisi mahdollista, sanoen: "Tämä on paras minua; muuten minä söin ja
-join ja nukuin, rakastin ja vihasin, niinkuin muutkin; elämäni oli kuin
-huurun hahtuva, häipyvä; mutta tämän minä näin ja tiesin: tämä -- jos
-minusta mikään -- on muiston arvoista." Se on hänen "kirjoitelmansa";
-se on hänen inhimillisissä rajoissaan ja hänen mahdollisen
-tosi-innoituksensa asteen mukaisesti hänen kirjoituksensa. Se on
-"Kirja".
-
-Kenties ajattelette, että mitään kirjoja ei ole sillä tavoin
-sommiteltu?
-
-Mutta kysynpä teiltä jälleen: uskotteko olevan olemassa rehellisyyden
-rahtuakaan tai nimeksikään lähimäisrakkautta? Vai ajatteletteko, että
-viisaat ihmiset eivät milloinkaan voi olla rehellisiä tai
-hyväntahtoisia? Toivoakseni ei yksikään meistä ole niin onneton, että
-siten ajattelisi. No, mikä viisaan miehen työn sipale vain on
-rehellisesti ja hyvässä mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa
-tai taideteoksensa. Se on aina huonojen katkelmien seassa -- kehnosti
-suoritetussa, leventelevässä, teennäisessä tavoituksessa ilmenevänä.
-Mutta jos luette oikein, teidän on helppo keksiä todet palaset, ja _ne_
-ovat kirja.
-
-Ja kaikkina aikoina ovat suurimmat sielut kirjoittaneet tämänlaatuisia
-kirjoja: suuret johtajat, suuret valtiomiehet ja suuret ajattelijat. Ne
-ovat kaikki teidän valintanne tavattavissa, -- ja elämä on lyhyt. Tämän
-muistutuksen olette kuulleet ennenkin; mutta oletteko kuitenkaan
-mitannut ja suhditellut tätä lyhyttä elonaikaa ja sen mahdollisuuksia?
-Tiedättekö, että jos luette tämän, te ette voi lukea tuota -- että te
-ette voi huomenna voittaa mitä menetätte tänään? Tahdotteko mennä
-jutustamaan sisäkkönne tai tallirenkinne kanssa, kun saisitte
-puheillepääsyn kuningatarten ja kuninkaitten luona; tai hyvitättekö
-mieltänne sillä ajatuksella, että te missään arvokkaassa omien
-arvonanto-vaatimustenne tunnossa tungeksitte joukon seassa hankkimaan
-pääsykorttia sinne ja puhutteluvuoroa tänne, kun kaiken aikaa tämä
-ikuinen hovi on teille avoinna, seurue laajana kuin maailma, lukuisana
-kuin sen päivät -- edustaen jokaisen paikan ja ajan valio- ja
-valtaväkeä? Sinne pääsette aina; siellä saatte mielenne mukaan valita
-kumppanuutenne ja arvosijanne; kerran tulleena ei teitä voi sieltä
-häätää muu kuin oma vikanne; sikäläisen kumppanuutenne ylhäisyydellä
-koetellaan taatusti teidän oma sisäinen ylhäisyytenne, ja sen sijan
-mukaan, minkä haluatte ottaa tässä kuolleiden seurueessa, saa
-arvostelluksi niitä perusteita, joilla pyritte saavuttamaan
-huomaavaisuutta elävien seurassa, -- päätellyksi, minkä verran niissä
-vaikuttimissanne on totuutta ja vilpittömyyttä.
-
-"Sijan, minkä haluatte ottaa" ja minkä omaksumiseen laittaudutte
-_päteväksi_, -- on minun lisättävä. Ottakaa nimittäin huomioon: tämä
-menneisyyden hovi eroaa kaikesta elävästä ylhäisöstä siinä, että se on
-avoinna työlle ja ansiolle, mutta ei millekään muulle. Noiden
-elyseiläisten[2] porttien vartijaa ei mikään äveriäisyys lahjo, mikään
-nimi nöyrrytä, mikään temppu petä. Käsitteen syvässä merkityksessä
-sanoen sinne ei koskaan pääse halpa arkisielu. Tuon hiljaisen Faubourg
-Saint-Germainin oviverhojen edessä tapahtuu vain lyhyt tutkistelu:
-"Ansaitsetteko pääsyn? Siinä tapauksessa astukaa sisälle. Pyrittekö
-aatelin pariin? Aateloitkaa itsenne, niin kumppanuus on teidän.
-Kaipaatteko viisaiden haastelua? Oppikaa sitä ymmärtämään, niin saatte
-kuunnella. Mutta muilla ehdoilla? -- ei. Jos te ette tahdo kohota
-meidän luoksemme, me emme voi kumartua teihin. Elävä valtias saattaa
-asettua kohteliaaksi, elävä viisaustieteilijä harkitusti vaivautua
-selittelemään ajatuksiansa teidän asteeltanne; mutta me täällä emme
-tekeydy emmekä käytä tulkintaa; teidän on noustava meidän ajatustemme
-tasolle, jos mielitte ilahtua niistä, ja otettava osaa tunteisiimme,
-jos aiotte läsnäolomme oivaltaa."
-
-Näin siis on teidän tehtävä, ja minä myönnän, että se on paljon.
-Sanalla sanoen, teidän tulee rakastaa tätä väkeä, jos haluatte sen
-parissa olla. Mikään kunnianhimo ei hyödytä. He halveksuvat
-kunnianhimoanne. Teidän on rakastettava heitä ja osoitettava
-rakkautenne kahdella tavalla.
-
-I. -- Ensiksikin teillä tulee olla tosi halu saada opetusta heiltä ja
-sijoittua heidän ajatuksiinsa. _Heidän_, huomatkaa; älkää toivoko
-löytävänne vain omianne heidän lausuminansa. Jos kirjan kirjoittaja ei
-ole teitä viisaampi, niin teidän ei tarvitse sitä lukea; jos hän on,
-niin hän monessakin suhteessa ajattelee toisin kuin te.
-
-Hyvin kerkeitä olemme sanomaan kirjasta: "Tämäpä on hyvää -- ihan mitä
-minä ajattelin!" Mutta oikea tunne on: "Ihmeellistä! Tuota en ole
-tullut ennen ajatelleeksi, ja kuitenkin näen sen olevan totta; tai
-jollen oivalla sitä nyt, niin toivoakseni minulle tuonnempana selviää
-tämän pätevyys." Mutta olkoonpa teillä tämä alistuvaisuus tahi ei,
-valmistautukaa ainakin lähestymään tekijää siinä mielessä, että
-pääsette _hänen_ tarkoituksensa perille, älkääkä löytääksenne omia
-käsityksiänne. Punnitkaa sitä jälkeenpäin, jos katsotte siihen
-pystyvänne; mutta ottakaa siitä ensin selko.
-
-Ja olkaa myös varma siitä, että jos tekijä on minkään arvoinen, te ette
-oitis tajua hänen täyttä tarkoitustansa, -- ei, vieläpä ette pitkään
-aikaan kykene millään tavoin hänen koko sanottavaansa saavuttamaan.
-Tietenkin hän sanoo mitä hän tarkoittaa, ja voimakkainkin ilmauksin;
-mutta hän ei saa sanoiksi sitä kaikkea, ja vielä ihmeellisempää on,
-että hän ei tahdokaan, paitsi kätkettyyn tapaan ja vertauskuvilla,
-ollakseen varma siitä, että te erityisellä harrastuksella tutkitte
-sanottua. En tosin oikein näe perustetta siihen, en kykene oikein
-selvittelemään tuota viisaiden kiduttavaa pidättyväisyyttä, jolla he
-aina piiloittavat syvemmän ajatuksensa. He eivät anna sitä teille avun
-muodossa, vaan palkkiona, ja tahtovat takeita siitä, että sen
-ansaitsette, ennen kuin sallivat teidän saavuttaa sen.
-
-Mutta samoin on viisauden esineellisen muodon -- kullan -- laita.
-Teistä ja minusta ei näköjään ole mitään syytä, minkätähden maan
-sähköiset voimat eivät yhdellä kertaa kuljettaisi kaikkea sen
-tallettamaa kultaa vuorenhuipuille, jotta kuninkaat ja kansat
-tietäisivät kaiken saatavissaolevan kullan olevan koolla ja ilman
-erityistä kaivamisen vaivaa, jännittyneen kiihtymyksen ja sattuman
-oikkujen kiusaamatta, aikaa hukkaamatta, lohkoisivat sitä ja löisivät
-rahaksi tarpeen mukaan. Mutta Luonto ei järjestä asiaa siten. Se
-asettelee sitä pikku maanrakoihin, kukaan ei tiedä minne: saattaa
-kaivaa kauvan, eikä löydy lainkaan; on kaivettava suurella työllä,
-löytääkseen mitään.
-
-Niin, juuri siten on ihmisten parhain viisaus talletettuna. Hyvän
-kirjan ääreen päästessänne teidän on kysyttävä itseltänne: "Olenko
-halukas tekemään työtä australialaisen kaivosmiehen tavoin? Ovatko
-kuokkani ja lapioni hyvässä terässä, ja olenko itse hyvässä kunnossa,
-hihat kierrettyinä kyynäspäihin, ilman hengästymisen oireita,
-malttavaisuus vireessä?" Ja pysyäkseni vielä kotvasen tässä
-vertauskuvassa -- ikävystyttämisenkin uhalla, sillä se on läpeensä
-valaiseva --: kun etsimänänne metallina on kirjoittajan ajatuskanta tai
-tarkoitus, niin hänen sanansa ovat kuin kallio, jota teidän on
-rusennettava ja sulatettava sen tavoittaaksenne. Ja kuokkinanne ovat
-teidän oma huolellisuutenne, älynne ja tietomääränne; sulatusuuninanne
-on oma ajattelevainen sielunne. Teidän on turha toivoa ylettyvänne
-minkään hyvän kirjailijan tarkoitukseen ilman noita työkaluja ja tuota
-ahjoa; usein tarvitsette terävintä, hienointa purastusta ja
-kärsivällisintä sulattelua, ennen kuin saatte sitä metallia yhden
-murusenkaan.
-
-Ja sentähden, kaikkein ensimäiseksi, sanon sen teille vakavasti ja
-varmasti, tietäen että olen tässä kohden oikeassa, teidän on
-totuttauduttava silmäämään tarkoin sanoja ja vakuuttautumaan niiden
-merkityksestä, tavu tavulta -- vieläpä kirjain kirjaimelta. Te voisitte
-lukea kaikki British Museumiin kootut kirjat (jos ihmisen ikä riittäisi
-siihen) ja silti jäädä oppimattomaksi olennoksi; mutta jos luette hyvää
-kirjaa kymmenen sivua, kirjain kirjaimelta -- toisin sanoen todella
-tarkoin --, niin olette ainiaaksi jossain määrin sivistynyt henkilö.
-Sivistyksessä ja sivistymättömyydessä (pelkkää älyllistä puolta
-ajatellen) on kaikkena erona tämä täsmällisyys.
-
-Hyvinkasvatettu herrasmies ei kenties osaa montakaan kieltä -- hän
-saattaa kyetä puhumaan ainoastaan äidinkieltänsä --, hän on ehkä
-lukenut vain muutamia kirjoja. Mutta mitä tahansa kieltä hän osaa, sitä
-hän osaa tarkalleen; mitä sanaa hän käyttääkin, sen hän ääntää oikein;
-ennen kaikkea hän on perehtynyt sanojen hienostoon, eroittaa ensi
-silmäyksellä puhdassyntyiset ja taatut sanat nykyhetken arkiroskasta,
-muistaa niiden sukupuun -- niiden keskinäiset risteytykset,
-etäisimmätkin sukulaissuhteet ja minkä hyväksytyn aseman ne eri aikoina
-ja eri maissa ovat saaneet sanojen kansallisessa ylhäisössä. Mutta
-sivistymätön henkilö saattaa osata ulkoa paljonkin kieliä ja puhua
-niitä kaikkia, silti tuntematta todellisesti sanaakaan niistä, --
-sanaakaan edes omasta kielestään. Tavallisen taitava ja järkevä merten
-kyntäjä kykenee ohjaamaan aluksensa viitattomilta ulapoilta satamaan;
-kuitenkin hänen tarvitsee virkkaa vain lause millä kielellä hyvänsä,
-ilmetäkseen kouluttamattomaksi henkilöksi: samaten myös yhden ainoan
-lauseen korostus tai sanankäänne ilmaisee oppineen miehen.
-
-Ja sivistyneet henkilöt tuntevat tämän niin voimakkaasti, myöntävät
-niin ratkaisevasti, että väärä korko tai virheellinen tavu riittää
-jokaisen sivistyskansan eduskunnassa määräämään miehelle ainiaaksi
-jollakin tavoin alemman arvosijan. Ja tämä on oikein; mutta
-valitettavasti ei vaadita vielä suurempaa täsmällisyyttä ja
-tähdellisessä tarkoituksessa. On kyllä paikallaan, että horjahdus
-latinankielen laajuussäännöistä herättää hymyilyä parlamenttimme
-alihuoneessa;[3] mutta on väärin, että virheelliselle äidinkielen
-lauseelle ei siellä rypistetä otsaa. Muutamat hyvin valitut ja hyvin
-oivallettavat sanat ajavat asian siinä missä tuhannen ei tehoa
-kunnollisesti jos tässä monilukuisuudessa annetaan sanojen
-epävakaisesti häilyä toistensa merkityksessä.
-
-Niin, ja sanat saavat joskus aikaan kuolettavaa tärvellystä,
-jos niitä ei pidetä aisoissa. Parhaillaankin sorisee ja hiiviskelee
-ympärillämme Euroopassa kaikenmoisia naamioituja sanoja, -- (niitä ei
-ole koskaan ennen esiytynyt niin runsaasti, ja tähän on syynä
-pintapuolisen, haihattelevan, tahrivan, tarttuvan "tietoviisauden" tai
-oikeammin -patustelun leviäminen kaikkialle sekä kaavioiden ja
-sanantapa-varastojen pänttäys kouluissa inhimillisten ajatus-ilmausten
-asemesta) -- on liikkeellä naamioituja sanoja, joita kukaan ei ymmärrä,
-mutta jokainen käyttää, ja joiden puolesta enimmät ihmiset myös
-tahtovat taistella, elää tai kuollakin, luulotellen niiden merkitsevän
-mikä mitäkin heille rakasta: sellaisilla sanoilla on nimittäin
-kameleontin muuntelehtiva verho -- matelijan vaihtuva väri kunkin
-mielikuvituksen maaperän mukaan; sillä maaperällä ne väijyskelevät ja
-sieppaavat saaliiksensa.
-
-Ei ole ollut petoeläviä niin raastavia, ei valtiotaidon edustajia niin
-ovelia, ei myrkyttäjiä niin tuhotehoisia kuin nämä naamioidut sanat. Ne
-ovat ihmisen aatoksien kieroja toimitsijoita: mitä hyvänsä harrastusta
-tai vaistoa hän hartaimmin hellii, sen hän luovuttaa suosikiksensa
-päässeen naamioidun sanan huostaan, ja tuo sana saa lopulta äärettömän
-vallan hänen ylitseen, -- häneen ei pääse vaikuttamaan muutoin kuin sen
-välityksellä. Ja niin sekarotuisissa kielissä, kuin englanninkielessä,
-esiintyy ihmisten käytettäväksi -- melkein heidän tahtomattansakin --
-se onneton kaksimielisyyden tilaisuus, että he voivat käyttää sanan
-kreikkalaista tai latinankielistä vastiketta silloin kun haluavat
-esittää käsitteen arvokkaana, mutta halventaakseen sitä valitsevat
-saksilaisen tai muutoin arkisen sanavastikkeen.[4]
-
-Yleisössä esiintyy taipumusta käsittämään elinsanojensa _muoto_ siksi
-_voimaksi_, josta nuo sanat kertovat; kuinka tehokkaasti ja
-terveellisesti sitä tottumusta ehkäisisikään erimuotoisuuden
-poistaminen varsinkin tärkeimmissä käsitteissä! Sellaista vaikutusta
-tuottaisi esim., jos me aina joko pitäisimme tai epäisimme
-kreikkalaisen muodon _biblos_ eli _biblion_ oikeana ilmauksena
-"kirjalle" -- sen sijaan että käytämme sitä ainoastaan yhdessä
-tapauksessa, jolloin pyrimme antamaan arvokkuutta tälle käsitteelle, ja
-käännämme sen omalle kielellemme kaikkialla muualla.[5] Kuinka
-terveellistä olisikaan niille monille yksinkertaisille sieluille, jotka
-Jumalan Sanan hengen sijasta palvovat sen kirjainta (aivan niinkuin
-toiset epäjumalanpalvelijat asettavat Hänen läsnäolonsa sijalle Hänen
-kuvansa), jos esim. sellaisessa kohdassa kuin Apostolien Tekojen XIX,
-19 säilyttäisimme kreikkalaisen ilmauksen, sitä kääntämättä, ja heidän
-olisi luettava: "Useat niistä, jotka olivat taikoja harjoittaneet,
-kantoivat pipliansa [raamattunsa -- _Suom._] kokoon ja polttivat ne
-kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen
-olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa"! Tai jos, toisin päin,
-kääntäisimme sen ollenkaan säilyttämättä ja aina puhuisimme "Pyhästä
-Kirjasta" emmekä "Pyhästä Pipliasta" [Raamatusta], niin saattaisi
-valjeta useammille kuin se seikka nyt on selvillä, että Jumalan Sanaa,
-jonka voimasta taivaat olivat ikivanhastaan olemassa ja ovat nykyisin
-tallennetut (2 Piet. III, 5-7), ei voi kellekään lahjoittaa
-nahkaselkäisissä kansissa, eikä kylvää mihinkään tien oheen sen
-paremmin höyryauran kuin höyryllä käyvän painokoneenkaan avulla; mutta
-kuitenkin sitä tarjotaan meille joka päivä ja saa meiltä häpäisevän
-epäyksen, ja kylvetään meihin joka päivä, -- ja me tukahdutamme sen
-niin joutuisasti kuin käy päinsä.
-
-Käsitelläksenne nyt sanoja oikein, teidän tulee opetella erityinen
-tapa. Melkein jokainen äidinkielenne sana on ensin ollut jonkun muun
-kielen sana -- saksilainen, saksalainen, ranskalainen, latinalainen tai
-kreikkalainen -- itämaisista ja alkukielistä puhumatta. Ja monet sanat
-ovat olleet tätä kaikkea -- ensin kreikkalaisia, sitte latinaan
-siirtyneitä, senjälkeen ranskalaisia tai saksalaisia ja viimeiseltä
-englantilaisia, saaden jonkun muutoksen merkitykseensä ja käyttöönsä
-kunkin kansan huulilla, mutta säilyttäen syvällisen ydintarkoituksen,
-jonka kaikki kehittyneet opiskelijat tuntevat niitä käyttäessään vielä
-tänä päivänä.[6] Jos te ette osaa kreikan aakkosia, niin opetelkaa ne;
-nuori tai vanha -- tyttö tai poika -- mihin ryhmään kuulunettekin: jos
-aiotte lukea vakavasti (mikä tietysti edellyttää, että teiltä liikenee
-jonkun verran joutoaikaa), opetelkaa kreikankielen kirjaimisto; sitte
-hankkikaa hyviä sanakirjoja kaikista noista kielistä, ja milloin vaan
-olette epätietoinen jostakin sanasta, tutkistelkaa sen sukujuuri
-kärsivällisesti. Aluksi lukekaa Max Müllerin luennot [vertailevasta
-kielitieteestä], ja sitten älkää milloinkaan hellittäkö sanasta, joka
-näyttää teistä epäiltävältä. Se on ankaraa ahkeroimista; mutta jo
-ensimältäkin te huomaatte sen mielenkiintoiseksi ja viimein
-ehtymättömän huvittavaksi. Ja aivan arvaamattomasti hyötyy siitä
-yleensä henkinen ryhtinne, saaden voimaa ja täsmällisyyttä.
-
-Tämähän ei merkitse, että teidän pitäisi osata tai yrittääkään opetella
-kreikkaa tai latinaa taikka ranskaa. Vieraan kielen täydelliseen
-oppimiseen menee kokonainen elinkausi. Mutta te kykenette helposti
-ottamaan selville merkitykset, joiden kautta äidinkielen sana on
-kulkenut, ja ne, jotka sillä vielä täytyy olla pätevän kirjoittajan
-käsialassa.
-
-Ja pelkästään esimerkin vuoksi luen nyt luvallanne muutamia rivejä
-todellisesta kirjasta teidän kanssanne, huolellisesti, ja katson, mitä
-niistä ilmenee. Otan kirjan, jonka te kaikki hyvin tunnette; mitkään
-äidinkielemme sanat eivät ole meille tutumpia, mutta kenties ei mitään
-ole vähemmän luettu vähäisellä harrastuksella. Valitsen nämä
-'Lycidaan'[7] säkeet:
-
- Ehätti viimeksi ja viimeisenä
- läks luotsi Galilean järven sieltä;
- avainta vankkaa riippui vyöllä kaksi
- (avaamaan kulta-, rauta- sulkijaksi),
- ja hiippahiukset heilui järkkymieltä,
- kun lausui ankarata käyttäin kieltä:
- "Mies nuori, liiennyt sun sijastas
- ois monta, joill' on vatsa valtias,
- kun tarhaan hiipii, tunkee, kiipee niitä!
- Ei heillä muuhun harrastusta riitä,
- kuin keritsijä-juhlaan joutuin päästä
- ja arvovieras työntää syrjään tieltä;
- ne sokkosuut, joill' itsell' lammasrauta
- käteenkään tuskin käy, -- jotk' eivät säästä
- aikaansa oppiin kunnon paimennuksen:
- he eivät piittaa, heidän kelpaa olla!
- Säräyttää olkihuilu-lirkutuksen
- vain muutteeks' saattavat he kartanolla:
- isoovat lampaat ruokintaansa vuottaa, --
- ne turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa
- sisäistä mätää, tauti toisiin tarttuu,
- ja julman suden salariisto karttuu
- myös päivittäin, mut puhetta ei siitä."
-
-Miettikäämme tätä kohtaa ja tutkikaamme sen sanoja.
-
-Eikö ensiksikin ole omituista havaita, että Milton ei ainoastaan esitä
-Pyhää Pietaria täydessä piispallisessa toimessa, vaan vieläpä juuri
-niissä tämän toimen ilmauksissa, joilta protestantit tavallisesti
-kiivaimmin epäävät hyväksymisensä?[8] "Hiippa"-hiukset! Milton ei
-suinkaan suosinut piispoja; kuinka johtuu Pyhä Pietari kantamaan
-"hiippaa?"
-
-"Avainta vankkaa riippui vyöllä kaksi." Ilmeneekö tässä siis se
-avainten valta, jota Rooman piispat ovat vaatineet, ja tunnustaako
-Milton sen tässä ainoastaan runoilijanvapaudella, maalauksellisuutensa
-takia, saadakseen kullan hohteen avittamaan tehoansa? Älkää
-ajatelkokaan sitä. Suuret miehet eivät tee näyttämötemppuja elämän ja
-kuoleman opinkäsityksillä: ainoastaan pikku sielut voivat siten
-menetellä.
-
-Milton tarkoittaa mitä hän sanoo, ja tarkoittaa varsin vakaisesti -- on
-piankin omistamassa koko henkisen tarmonsa sen lausumiseen. Sillä
-vaikka hän ei ollut väärien piispojen suosija, hän antoi täyden
-kunnioituksensa oikeille, ja Järvi-luotsi ilmestyy tässä hänen
-ajatuksiinsa toden piispallisuuden esikuvana ja päänä. Milton nimittäin
-lukee täysin rehellisessä mielessä raamatun sanat: "minä annan sinulle
-taivaan valtakunnan avaimet". Puritaaninakaan hän ei tahtonut sitä
-lauselmaa häivyttää, jos kohta olikin huonoja piispoja olemassa;
-vieläpä meidän tulee häntä ymmärtääksemme ensin oivaltaa tuo lupaus: ei
-kelpaa silmäillä sitä syrinkarin tai henkäistä sitä kuiskauksena,
-niinkuin se olisi vastustajalahkon ase. Se on juhlallinen, yleispätevä
-vakuutus, kaikille lahkoille hyvin mielessä pidettävä. Mutta kenties
-kykenemme paremmin selvittämään sitä, jos jatkamme hiukan edemmäksi ja
-sitte palaamme tähän kohtaan. Sillä ilmeisestikin tällä toden
-piispallisuuden voiman nimenomaisella tehostuksella on määränä saada
-meidät painokkaammin tuntemaan, mitä on esitettävissä piispanvallan
-vääriä tavoittajia vastaan -- tai yleensä niitä vastaan, jotka
-papistossa väärin pyrkivät vaikutusasemaan ja arvoon: joilla on "vatsa
-valtias, kun tarhaan hiipii, tunkee, kiipee niitä".
-
-Teidän ei sovi luulla, että Milton voisi käyttää noista kolmesta
-teonsanasta ainoatakaan säkeensä täytteeksi, niinkuin huoleton
-kirjoittaja suorittaa työtänsä. Hän tarvitsee kaikki kolme, erikoisesti
-nuo kolme, eikä muuta kuin ne -- "hiipii" ja "tunkee" ja "kiipee";
-mitkään muut sanat eivät tekisi samaa palvelusta, eikä enempää voisi
-lisätä. Sillä niillä esitetään tyhjentävästi ne kolmenlaista
-luonnonlaatua edustavat kolme ihmisluokkaa, jotka epärehellisesti
-tavoittelevat hengellistä valtaa.
-
-Ensiksi ne jotka "hiipivät" tarhaan -- jotka eivät välitä virasta tai
-nimityksestä, vaan tahtovat salaista vaikutusvaltaa; he toimivat
-kaikessa salavihkaa ja ovelasti, myöntyen mihin hyvänsä virkatoiminnan
-tai käyttäytymisen nöyristelyyn, jotta vain saavat likikohtaisesti
-urkkia ja huomaamattomasti johdella ihmisten mieliä. Sitte ne jotka
-"tunkevat" -- työntäytyvät -- tarhaan; -- jotka luontaisella sydämen
-julkeudella ja mahtipontisella suulaudella ja vankkumattomalla
-itseluottamuksella saavuttavat kuulijoita ja vaikutusta tavallisen
-rahvaan keskuudessa. Lopuksi ne jotka "kiipeevät" -- joilla kylläkin on
-ansionansa sekä lujaa että asiallista uurastusta ja opillisuutta, mutta
-itsekkäästi he omistavat sen tarmonsa ja kyvykkyytensä korkeiden
-arvosijojen ja vaikutusasemien voittamiseen, joten heistä tulee
-"perinnön haltijoita", vaikkakaan ei "lauman esikuvia".
-
-Edelleen:
-
- "Ei heiltä muuhun harrastusta riitä,
- kuin keritsijä-juhlaan joutuin päästä;
- ne _sokkosuut_ --"
-
-Pysähdyn jälleen, sillä tämä on outo ilmaus; saattaisi luulla sitä
-rikkonaiseksi sanakuvaksi, -- huolimattomaksi ja syväoppisuuteen
-soveltumattomaksi.
-
-Ei niinkään: juuri sen tokinaisuus ja ytiinekkyys ovat tarkoitettuja
-saamaan meidät oikein katsastamaan tätä sanantapaa ja muistamaan sen.
-Noilla kahdella lyhyellä yhdistetyllä sanalla ilmaistaan oikean
-olemuksen täsmälliset vastakohdat kirkon kahdessa suuressa virassa --
-piispan ja pastorin toimessa.
-
-Piispa[9] merkitsee alkujaan henkilöä joka näkee.
-
-Pastori[10] merkitsee ruokkijaa.
-
-Mahdollisimman epäpiispallista on siis olla sokea.
-
-Kaikkein epäpapillisinta on ruokkimisen sijasta itseänsä ruokituttaa,
--- olla suuna.
-
-Liittäkää nämä kaksi nurinkurisuutta yhteiskäsitteeksi, niin tämän
-ilmaisee "sokkosuut". Meidän sietänee hiukan kehitellä tätä
-ajatusaihetta. Melkein kaikki kirkon epäkohdat ovat johtuneet siitä,
-että piispat ovat halunneet _valtaa_ enemmän kuin _valoa_. He tahtovat
-arvoasemaa, eivät katsantokohtaa. Mutta heidän oikeana virkanansa ei
-ole hallita, vaikkakin heidän tehtäviinsä saattaa kuulua voimakasta
-kehoittelua ja nuhtelua. Kuninkaan virkana on hallita; piispan toimena
-on _pitää silmällä_ laumaansa, lukea se lammas lampaalta, olla aina
-valmis tekemään siitä täydellinen tili.
-
-Ja selväähän on silloin, että hän ei kykene tekemään tiliä sieluista,
-jos hän ei ole selvillä edes ruumiillisista olosuhteista. Piispan ensi
-huolena olkoon siis ainakin asettua sellaiseen asemaan, jossa hän minä
-hetkenä hyvänsä voi ottaa selon jok'ainoan piirissään elävän sielun
-historiasta lapsuutta myöten ja sen tilasta sillähaavaa. Tuolla
-takakujan varrella Matti ja Maija, -- mukiloivat toisiansa!
-
-Tietääkö piispa koko surkeuden? Pitääkö hän heitä silmällä? Onko hän
-_pitänyt_ heitä silmällä? Kykeneekö hän juurtajaksain selittämään
-meille, kuinka Matti sai tavakseen kolhia Maijaansa? Jos hän ei kykene,
-niin hän ei ole mikään piispa, vaikka hänellä olisi hiippa niin korkea
-kuin tuomiokirkon torni; hän ei ole mikään piispa, -- hän on tahtonut
-olla peräsimessä eikä mastonpäässä; hänellä ei ole tähystysalaa. "Mutta
-hänen velvollisuutenansa ei olekaan pitää valvonnassaan takakujan
-Mattia", sanotte. Mitä! te ajattelette, että hänen olisi huolehdittava
-ainoastaan lihavista lampaista, joilla on muhkeat villat, sillaikaa kun
-(Miltoniin palataksemme) "isoovat lampaat ruokkijaansa vuottaa, ja
-julman suden salariisto" (siitä kun eivät piispat tiedä mitään)
-"karttuu myös päivittäin, mut puhetta ei siitä?"
-
-"Tuo ei kuitenkaan ole meidän käsityksemme piispanvirasta." Vaikka
-niinkin; mutta se oli Paavalin; ja se oli Miltonin. He saattoivat olla
-oikeassa, tai me saatamme olla; mutta älkäämme luulko lukevamme
-kumpaistakaan panemalla omia mielipiteitämme heidän sanoihinsa.
-
-Minä jatkan.
-
- "Ne turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa
- sisäistä mätää."
-
-Tämä on ojennusta siihen tavanomaiseen vastaukseen, että "jos köyhiltä
-puuttuukin ruumiillista hoivaa, heidän sieluistansa pidetään huolta;
-heillä on hengellistä ravintoa". Ja Milton sanoo: "Ei heillä ole
-hengellistä ravintoa; he ovat vain turvoksissa tuulesta." Saatatte
-ensimältä ajatella, että tämä viittaus puhallustautiin on laatuaan
-karkea ja hämärästi johdettu. Mutta taaskin olemme tavanneet ihan
-kirjaimellisesti täsmällisen sanonnan. Latinan ja kreikan sanakirjat
-sen osoittavat; latinan _spiritus_ ja sen kreikkalainen muoto
-merkitsevät sekä "tuulta" että "henkeä". Molemmat merkitykset
-ilmaistaan samalla sanalla alkutekstin lauseessa: "tuuli puhaltaa missä
-tahtoo... niin on laita jokaisen, joka on syntynyt Hengestä" --
-syntynyt henkäyksestä nimittäin, sillä se tarkoittaa Jumalan puhaltamaa
-henkeä sielussa ja ruumiissa. "Hengen" pohjamerkitystä ilmaisevat
-meillä myös sanat "ilmanhenki" ja "hengitys". No, laumaa voi täyttää
-kahdenlaisella hengellä: Jumalan hengellä, ja ihmisen. Jumalan henki on
-heille terveyttä ja elämää ja rauhaa, niinkuin ilman henki kedoilla
-kulkeville laumoille; mutta ihmisen henki -- se puhe, mitä hän sanoo
-hengelliseksi -- on heille tautia ja tarttumaa niinkuin rämeen huuru.
-Se lahottaa heitä sisällisesti; he pöhistyvät siitä niinkuin kuollut
-ruumis oman märkänemisensä kaasuista.
-
-Tämä on tarkalleen totuudenmukaisesti lausuttua kaikesta väärästä
-uskonnollisesta opetuksesta; sen ensimäisenä ja viimeisenä ja
-kohtalokkaimpana merkkinä on tuo "pöhistyminen". Kääntyneet lapset,
-jotka opettavat vanhempiansa; kääntyneet pahantekijät, jotka opettavat
-kunniallisia ihmisiä; kääntyneet pölkkypäät, jotka elettyään tylsässä
-typerryksessä puolet ikäänsä äkkiä havahtuvat älyämään sen seikan, että
-Jumala on olemassa, ja sillä perusteella kuvittelevat olevansa Hänen
-erityisiä valittujansa ja sanansaattajiaan; lahkolaiset joka lajia,
-pientä ja suurta, katolilaisia tai protestantteja, valtiokirkollisia
-tai vapaakirkollisia, mikäli ajattelevat olevansa yksinomaisesti
-oikeassa ja muiden olevan auttamattomasti väärässä; ja jokaisessa
-lahkossa erikoisesti ne, joiden mukaan ihmisiä voi pelastaa oikea
-ajatteleminen oikean tekemisen sijasta, sana toiminnan asemesta ja halu
-työn vastikkeena: -- nämä ovat aito huuru-olentoja -- pilviä, nämä,
-vailla vettä; mätäisen kaasun ja kuoren ruumiita, ilman verta tai
-lihaa. Ne ovat puhallutettuja säkkipillejä paholaisten soittimiksi --
-pilaantuneita ja turmelevia -- "he turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa
-sisäistä mätää".
-
-Lopuksi palatkaamme avainten valtaa koskeviin säkeisiin, sillä nyt
-pääsemme oivaltamaan niitä. Huomatkaa Miltonin ja Danten eroavaisuus
-tämän vallan tulkitsemisessa. Kerrankin on jälkimäinen ajattelultaan
-heikompi: hän otaksuu molemmat taivaan portin avaimiksi; toinen
-on kullasta, toinen hopeasta, -- Pyhä Pietari luovuttaa ne
-vartijaenkelille, eikä ole helppo tajuta noiden kahden avaimen tai
-portin kolmen astuimen aineskaksinaisuuden sisällystä. Mutta Miltonilla
-toinen on kultainen taivaan avain, toinen rautainen ja kuuluu
-vankilaan, sinne sulkeakseen ne kelvottomat opettajat, jotka "ovat
-ottaneet pois tiedon avaimen eivätkä kuitenkaan itse astuneet sisälle".
-
-Olemme nähneet, että piispan ja pastorin velvollisuuksina on nähdä ja
-ravita, ja kaikista, jotka niin tekevät, on sanottu: "Joka juottaa,
-hänet myöskin juotetaan." Mutta se totuus pitää paikkansa myös toisin
-päin. Joka ei juota, hän näivettyy itsekin; ja joka ei näe, hän joutuu
-itse suljetuksi näkyvistä, -- suljetuksi iankaikkiseen vankeuteen. Ja
-se vankila avautuu täällä yhtä hyvin kuin tämänjälkeenkin: se, joka on
-tuleva sidotuksi taivaassa, saa ensin kammitsansa maan päällä. Tuo
-käsky voimallisille enkeleille, joiden kuva kallioapostoli on:
-"sitokaat hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkäät hänet äärimäiseen
-pimeyteen" kohdistuu osaltaan opettajaa vastaan jokaisesta avun
-pidätyksestä, ja jokaisesta evätystä totuudesta, ja jokaisesta
-tyrkytetystä valheellisuudesta, niin että hänet kahlitaan sitä
-tiukemmin mitä enemmän hän kahlehtii, ja heitetään yhä loitommaksi,
-kun hän edelleen ja edelleen johtaa harhaan, kunnes viimein
-rautakopin salvat sulkeutuvat hänen takanaan: "avaamaan kulta-,
-rauta- sulkijaksi".
-
-Olemme luullakseni saaneet jotakin irti noista riveistä, ja paljon
-lisää on vielä löydettävissä niistä; mutta äskeinen tarkastelu jo
-riittää näytteeksi sellaisesta kirjailijanne sana-sanalta tutkimisesta,
-jolloin todellisesti "luemme" -- tarkaten jokaista korostusta ja
-ilmausmuotoa, asettuen aina kirjailijan asemaan, häivyttäen oman
-henkilöllisyytemme ja pyrkien syventymään hänen olemukseensa, niin että
-kykenisimme sanomaan: "näin Milton ajatteli", eikä: "näin minä olen
-ajatellut ollessani lukevinani Miltonia".
-
-Ja tällä menetelmällä johdutte vähitellen panemaan omaan "minä olen
-ajatellut" vähemmän painoa toisissakin tilaisuuksissa. Alatte oivaltaa,
-että _teidän_ ajatuksenne ei ollutkaan erityisemmin minkään arvoinen;
-että ajatuksenne asioista yleensäkään eivät kenties ole selkeimpiä ja
-viisaimpia, mitä voi saavuttaa; -- että tosiaan, ellette ole aivan,
-erikoinen henkilö, teillä ei voi sanoa olevan laisinkaan "ajatuksia";
-että teillä ei ole ainesperustaa niihin, missään vakava-arvoisissa
-asioissa; mitään oikeutta "ajatella", vaan ainoastaan yrittää opiskella
-lisää tosiseikkoja asiasta. Niin, peräti todennäköisesti te ette koko
-elämänne aikana (paitsi jos olette aivan erikoinen henkilö, kuten
-sanoin) saa mitään pätevää oikeutusta "mielipiteeseen" miltään muulta
-alalta kuin kulloinkin itse hoitelemastanne hommasta. Välttämättömässä
-tehtävässä te tietenkin kykenette aina selvittämään, kuinka se on
-tehtävä. Onko teillä talo pidettävänä kunnossa, tarvike myytävänä,
-pelto kynnettävänä, oja perattavana? Niistä toimenpiteistä ei tarvitse
-esiintyä kahtakaan mielipidettä; oma on vastuunne, jos teillä ei ole
-juuri vankempaa pohjaa kuin "mielipide" sellaisia hoideltavia
-käsitelläksenne. Ja oman toiminta-alanne ulkopuolellakin on jokunen
-asia, joista teillä on pakko olla vain yksi mielipide. Että veijaus ja
-valehtelu ovat hyljättäviä ja ilmi tullessaan heti suomittavia pois
-tieltä; -- että ahnehtiminen ja riidanhalu ovat vaarallisia taipumuksia
-lapsissakin ja kuolettavia luonnepiirteitä aikuisissa ja kansoissa; --
-että lopuksi taivaan ja maan Jumala rakastaa toimeliaita, vaatimattomia
-ja hyväsydämisiä ihmisiä, ja vihaa laiskoja, ylpeitä, ahnaita ja
-tunnottomia: näistä yleisistä tosiseikoista teillä pitää olla vain yksi
-mielipide, ja se hyvin voimakkaana.
-
-Mutta mitä muuhun tulee -- uskontojen, hallitusten, tieteiden,
-taiteiden aloilla --, te kehittäytyessänne huomaatte, että te ette
-ylipäätään voi tietää _mitään_ -- arvostella mitään; että teidän on
-paras (vaikka saatatte olla hyvin koulutettukin henkilö) olla vaitelias
-ja pyrkiä viisastumaan päivä päivältä ja ymmärtämään hiukan enemmän
-muiden ajatuksia, ja yrittäessänne tätä rehellisesti te piankin
-havaitsette, että viisaimpienkaan ajatukset eivät ole juuri paljoakaan
-muuta kuin asiallisia kysymyksiä. Esittää pulma selkeästi ja osoittaa
-teille epätietoisuuden perusteet -- siinä kaikki, mitä he yleensä
-kykenevät valaisemiseksenne tekemään! -- ja hyvä heille ja meille, jos
-he tosiaan edes voivat "säveltä saada mietteisiimme ja epäilyksillä
-taivaisilla herättää kaihomieltä".
-
-Tämä kirjoittaja, jonka käsialaa olen teille lukenut, ei ole
-etumaisiin, viisaimpiin kuuluva: hän näkee sattuvasti sen minkä näkee,
-ja sentähden on helppo saada selville hänen täysi tarkoituksensa. Mutta
-suurempien miesten tarkoitusta ette pysty pohjaamaan; he eivät edes
-itsekään kokonaan arvioitse sitä, -- se on niin laaja. Olettakaamme,
-että olisin pyytänyt teitä etsimään esimerkiksi Shakespearen -- enkä
-Miltonin -- mielipidettä tästä kirkkovallan seikasta? -- taikka Danten?
-Onko kellään teistä tällä hetkellä vähintäkään vihiä, mitä
-kumpainenkaan ajatteli siitä? Oletteko konsaan verranneet "Rikhard
-III:n" piispakohtausta Cranmerin olemukseen? Kuvausta Pyhästä
-Fransiskuksesta ja Pyhästä Dominikuksesta siihen kuvaan,[11] joka sai
-Vergiliuksen hämmästymään
-
- "tuon tähden, joka ristiinnaulittuna
- noin kurjaa kärsi ikirangaistustaan?"
-
-tai kuvaukseen hänestä,[12] jonka ääressä Dante seisoi
-
- "kuin munkki, murhamiestä ripittävä?"
-
-Shakespeare ja Dante tunsivat paremmin ihmisiä kuin useimmat meistä,
-luulisin! He elivät molemmat keskellä ajallisen ja hengellisen vallan
-pääkiistaa. Heillä oli siitä mielipide, arvattavasti? Mutta missä se
-on? Tuokaa se kuulusteluun! Sovittakaa Shakespearen tai Danten kanta
-uskontunnustuksen pykäliksi ja lähettäkää _ne_ tuomiokapituleille!
-
-Alotettuannekaan te ette kykene -- sanon sen vieläkin -- monen
-monituiseen päivään pääsemään näiden suurten miesten todellisten
-pyrkimysten ja opetusten perille; mutta jo heidän vähäiselläkin
-rehellisellä tutkimisellaan te saatte havaituksi, että se, mitä
-otaksuitte omaksi "arvosteluksenne", oli pelkkää satunnaista
-ennakkoluuloa ja ohjattoman ajattelun ajelehtavaa, avutonta, sotkuista
-rikkaruohoa. Niin, enimmiten ihmismieli ei tosiaan ole paljoakaan
-parempaa kuin koluista kangasmaata, laiminlyötyä ja sitkasta, osaksi
-karua, osaksi peittynyttä huonon olettelun tarttuviin saniaisiin ja
-myrkylliseen tuulenkylvämään ruohokkoon. Näette, että ensi työnä, mikä
-teidän on tehtävä heille ja itsellenne, on kiihkeästi ja kiivaasti
-sytyttää tuleen tämä, polttaa kaikki ryteikkö terveellisiksi
-tuhkaläjiksi ja sitte kyntää ja kylvää. Kaiken toden kirjallisen työn,
-jota on edessänne, koko elämäksenne, tulee alkaa noudattamalla
-määräystä: "Muokatkaa maa viljelykselle _älkääkä kylväkö ohdakkeiden
-sekaan_".
-
-II. -- Kuunneltuanne sitten uskollisesti noita suuria opettajia,
-päästäksenne heidän ajatuksiinsa, teillä on vielä suoritettavana se
-korkeampi saavutus, että tavoitatte heidän sydämensä. Niinkuin ensin
-käytte heidän luokseen selkeän näkemyksen vuoksi, samoin on teidän
-viivyttävä heidän seurassaan, jotta lopulta pääsette osallisiksi
-heidän oikeudentuntoisesta ja valtavasta mielenherkkyydestänsä.
-Mielenherkkyydestä eli "tunteellisuudesta". En pelkää sitä sanaa; vielä
-vähemmin itse käsitettä. Olette viime aikoina kuulleet paljon
-letkauteltavan tunteellisuutta; mutta voinpa vakuuttaa teille, että me
-tarvitsemme enemmän tunteellisuutta emmekä vähemmän.
-
-Toisen ja toisen ihmisen -- toisen ja toisen eläimen -- kohottavana
-eroavaisuutena on juuri tämä, että toinen tuntee enemmän kuin toinen.
-Jos me olisimme sieniä, niin kenties meille ei olisi helposti
-saatavissa tuntoa; jos olisimme matoja, jotka joka hetki ovat vaarassa
-joutua lapionterän katkomiksi, niin kenties tunnonherkkyys ei olisi
-meille hyväkään. Mutia kun olemme ihmisolentoja, se _on_ meille hyvä --
-niin, me olemmekin ihmisellisiä ainoastaan siinä määrin kuin olemme
-herkkätunteisia, ja meidän kunniamme suhtautuu tarkalleen sen
-ominaisuuden esiintymiseen meissä.
-
-Muistatte minun sanoneen tuosta suuresta ja puhtaasta vainajien
-seurueesta, että sen pariin ei pääse "halpa arkisielu". Mitä luulette
-minun tarkoittaneen "arkisella" olemuksella? Mitä te itse tarkoitatte
-"arkisuudella" [_vulgarity_]? Saatte siitä hedelmällisen ajattelun
-aiheen; mutta lyhyeen sanoen on kaiken arkisuuden peruspiirteenä vajava
-tunnonherkkyys. Yksinkertainen ja viaton arkisuus on pelkästään
-kasvattamattomuuden ja kehittymättömyyden tylsyyttä ruumiissa
-ja sielussa; mutta aito luonteellisessa arkisuudessa ilmenee
-kuolettava paatumus, joka äärimmäisillään kykenee kaikenlaatuiseen
-elukkamaisuuteen ja rikollisuuteen, tuntematta pelkoa, tuntematta
-mielihyvää, kauhua, sääliä. Jylseä käsi ja kuollut sydän, sairaalloinen
-tottumus, kovettunut omatunto, -- niissä on ihmisten arkisuus; he ovat
-ainiaan arkisia, juuri samassa suhteessa kuin he ovat kykenemättömiä
-osanottoon, -- lähimäisensä tunnetilan nopeaan tajuamiseen, kaikkeen
-siihen mitä tavallisen, mutta peräti täsmällisen sanonnan syvässä
-merkityksessä voidaan nimittää ruumiin ja sielun "hienotunteisuudeksi":
-se on sellainen mimosan-lehden kosketusherkkyys, joka puhtaalla
-naisella on kaikkien elollisten edellä, -- järjen rajoihin kytkemätön
-tarkkavaistoinen ja täysinäinen tunteellisuus, -- itse järjenkin
-johtelija ja pyhittäjä. Järki voi ainoastaan ratkaista mikä on totta:
--- Jumalan antama ihmistunnon herkkyys yksinään voi aistita mitä Jumala
-on tehnyt hyväksi.
-
-Emme siis saavu tuohon suureen vainajien istuntoon ainoastaan tietämään
-heiltä totta, vaan pääasiallisesti tuntemaan heidän kanssansa
-oikeamielisyyttä. Ja tunteaksemme heidän kanssansa meidän tulee olla
-heidän kaltaisiansa, ja vaivattomasti ei yksikään meistä pääse siihen
-asti. Niinkuin tosi tieto on hallittua ja koeteltua tietoa, eikä
-ensimäisinä juolahtaneita ajatuksia, -- samoin on tosi tunnonherkkyys
-hallittua ja koeteltua tunteellisuutta, eikä ensimäisiä vaikutelmia.
-Ensimäisinä tulee turhamaiset, väärät, salakavalat; jos myötäätte
-niihin, ne johtavat teitä umpimähkäisesti ja loitos, tyhjässä
-tavoittelussa, ontossa innostuksessa, kunnes teillä ei ole mitään
-todellista tunteellisuutta jäljellä.
-
-Eihän mikään ihmisyydelle mahdollinen tunne ole tosin itsessään väärä,
-vaan ainoastaan väärä hallitsemattomana, kurittomana. Sen ylevyytenä on
-sen voima ja oikeudenmukaisuus; se on väärä ollessaan heikkoa ja
-turhanaikaisesta seikasta saatua. On vähäpätöistä ihmetystä, kuten
-lapsen, joka katselee kuinka temppuilija heittelee kultapalloja, -- ja
-tätä voitte pitää halpana. Mutta onko mielestänne alhaista se ihmetys
-tai vähäisempää se vaikutelma, jolla jokaista ihmissielua kutsutaan
-tarkkaamaan kuinka taivaan kultapalloja yössä heittelee tekijänsä käsi?
-On halpaa uteliaisuutta, kuten kielletyn oven avaamiseen viehättyvän
-lapsen tai herransa asioita urkkivan palvelijan; -- ja ylevää
-uteliaisuutta, joka vaaran edessä tutkii suuren virran lähdettä
-hiekka-aavikon takana, -- merentakaisten suurten mantereiden
-sijoitusta, -- ja vielä jalompaa uteliaisuutta, joka kyselee Elämän
-virran lähteestä ja Taivaan avarista aloista asioita, joita "enkelitkin
-haluavat tutkistella".
-
-Samoin on halpaa se tuskainen jännitys, jolla viivytte
-joutavanpäiväisen tarinan kulussa ja onnettomassa ratkaisuvaiheessa;
-mutta onko mielestänne vähäpätöisempää vai suurempaa se huolestus,
-jolla tarkkaatte -- tai _pitäisi_ teidän tarkata -- kohtalon ja
-sallimuksen toimintaa ahdingonalaisen kansakunnan elämänasiassa? Voi,
-tunnonherkkyytenne ahdasmielisyyttä, itsekkyyttä, pikkumaisuutta teidän
-on pahoiteltava Englannissa tänä aikana -- tunteellisuuden, joka
-tuhlataan kukkavihkoihin ja puheisiin, elosteluun ja ilonpitoon,
-tappelunäytäntöihin ja remuisiin nukketeattereihin, samalla kun voitte
-katsella ja nähdä uljaita kansoja murhattavan -- mies mieheltä,
-naisittain, lapsittain, ilman avun yritystä tai säälin kyyneltä.[13]
-
-"Pikkumaisen" ja "itsekkään" tunteellisuuden sijasta minun olisikin
-pitänyt suoraan nimetä se "kohtuuttomaksi" eli "väärämieliseksi"
-tunne-elämäksi. Todellisesti sivistyneiden ihmisten ja arkisielujen
-eroavaisuuden voi parhaiten määrätä eräällä seikalla, joka niinikään on
-todellisesti sivistyneen kansan (sellaisia kansoja on ollut)
-ilmeisimpänä tuntomerkkinä laumaväkeen verraten: heidän tunteensa ovat
-vakaisia ja oikeudenmukaisia, asiallisen mietinnän ja tasapuolisen
-ajattelun tuloksina. Lauman voi puhua mihin hyvänsä; sen tunteet
-saattavat olla -- tavallisesti ovat -- ylipäätänsä jalomielisiä ja
-oikeudenmukaisia; mutta sillä ei ole mitään perustusta niille, mitään
-kunnollista kiinnipitämisen otetta niistä. Sen voi ärsyttää tai
-mairitella mielin määrin mihin hyvänsä tunteeseen; se ajattelee
-enimmäkseen tartuntana, saaden tunnekuohumuksen niinkuin nuhan, eikä
-ole mitään niin pientä, mistä se ei karju itseänsä hurjistuksiin, kun
-puuska on valloillaan, -- mitään niin suurta, mitä se ei hetkessä
-unohtaisi, puuskan mentyä ohi. Mutta sivistyneen yksilön, tai
-sivistyneen kansakunnan, mielenliikutukset ovat oikeudentuntoisia,
-suhdallisia ja vakaisia.
-
-Suuriluontoinen kansakunta ei esimerkiksi haaskaa koko kansallista
-älyntarmoa parin kuukauden ajaksi punnitsemaan yhden konnan tekemästä
-yhdestä murhasta kokoiltua todistus-ainehistoa ja parin vuoden aikana
-katsele, kuinka sen omat lapset murhaavat toisiaan tuhansin ja
-kymmenintuhansin päivässä,[14] laskeskellen ainoastaan, mitä tuo
-vaikuttanee puuvillan hintaan, ja viitsimättä millään lavoin päätellä,
-kumpi kiistapuoli on väärässä. Ei suuriluontoinen kansa myöskään lähetä
-köyhiä pikkupoikiansa vankilaan kuuden saksanpähkinän näpistämisestä ja
-salli vararikkoistensa kavaltaa satojatuhansia pelkällä kumarruksella
-ja köyhien säästöistä rikastuneiden pankkiirien sulkea oviansa
-"ylivoimaisten asianhaarain johdosta" edes lupaa pyytämättä; ja laajoja
-maatiloja siirtyvän ostajille, jotka ovat koonneet varallisuutensa
-asestetuissa höyrylaivoissaan Kiinan vesillä -- retkeillen
-kaupittelemassa oopiumia kanuunain tuella ja vieraan kansallisuuden
-varalle muuttaen tavallisen maantierosvon vaatimuksen "raha tai henki"
-kuulumaan "raha _ja_ henki".[15]
-
-Eipä myöskään salli suuriluontoinen kansakunta viattomien köyhiensä
-nääntyä suokuumeeseen ja kurjasti riutua hengiltä hökkelien
-tunkioruttoon, säästääkseen ylimääräiset kuusi pennyä sielulta
-maanomistajilleen,[16] ja sitte kuolaisin kyynelin ja hornamaisesti
-heltyneenä pohdi neuvostosaleissaan, eikö sen pitäisi laupiaasti
-säästää murhaajiensa henki ja rakkaasti hoivaella heitä. Ja
-suuriluontoinen kansakunta, jos onkin päättänyt, että hirttäminen on
-kerrassaan terveellisin temppu sen murhatapauksissa ylimalkaan, kykenee
-kuitenkin armeliaasti eroittamaan niiden syyllisyys-asteita eikä ulise
-niinkuin pakkasenpuremien sudenpentujen lauma jonkun onnettoman
-vähäjärkisen pojan tai "äärettömästi ähmistyneen" harmaahapsisen
-Othello-houkkion veriladulla juuri samaan aikaan kun lähettää
-hallituksensa ministerin pitämään kohteliaita puheita miehelle, joka
-syöksee pistimiin nuoria tyttöjä isiensä nähden ja kylmästi harkiten
-surmaa jaloja nuorukaisia kiivaammalla vauhdilla kuin maalaisteurastaja
-tappaa karitsoita keväisin. Lopuksi, suuriluontoinen kansakunta ei
-pilkkaa taivasta ja sen voimia olemalla uskovinansa ilmestykseen, joka
-vakuuttaa, että rahanrakkaus on _kaiken_ pahan alkujuuri, ja samalla
-kuitenkin ilmoita antavansa ja aikovansa edelleen antaa kaikissa
-tärkeissä kansallisissa teoissaan ja toimenpiteissään yksinomaan tuon
-rakkauden olla määräävänä vaikuttimena.
-
-Hyvät ystävät, enpä tiedä miksi kukaan meistä puhuisi lukemisesta. Me
-tarvitsemme jotakin kovempaa koulutusta kuin lukemisen tuottamaa; mutta
-ainakin saatte pitää varmana, että me emme osaa lukea. Mikään lukeminen
-ei ole mahdollista tässä mielentilassa olevalle väestölle. Mikään
-suuren kirjailijan lauselma ei ole heidän ymmärrettävissään.
-Englantilaisen yleisön on tällähaavaa suorastaan ja ehdottomasti
-mahdoton käsittää mitään ajatuksellista tuotantoa -- niin
-ajattelukyvyttömäksi se on rappeutunut ahnehtimisjärjettömyydessään.
-
-Onneksi ei tautimme vielä ole juuri pahempaa kuin tätä
-ajattelukyvyttömyyttä; se ei ole sisemmän luonnon tärviötä. Meistä
-lähtee yhä ehjä sointu, kun jokin iskee meitä osavasti; ja vaikka se
-aatos, että kaiken pitäisi olla "kannattavaa", on tartuttanut
-pyrkimyksiämme niin syvälti, että me tahtoessamme laupiasta
-samarialaistakin leikitellä emme koskaan ojenna suojatillemme ropoa
-sanomatta: "kun tulen takaisin, niin sinun pitää antaa minulle kaksi",
-on sydämemme sopukkaan kuitenkin jäänyt ylevän tuntemisen kykyä. Me
-osoitamme sitä työssämme, -- sotimisessamme, -- vieläpä noissa
-epäsuhtaisissa kotoisissa mielenliikutuksissamme, jotka saavat meidät
-raivostumaan yksilöä kohdanneesta pikku vääryydestä samalla kun olemme
-lauhkeita rajattomalle yleiselle. Me olemme yhäti uutteria päivän
-viimeistä hetkeä myöten, vaikka lisäämme ahertajan kärsivällisyyteen
-pelurin kiihkon; me olemme vielä urhoollisia kuolemaan asti, vaikkakin
-kykenemättömiä havaitsemaan oikeata aihetta taistelemaan noustaksemme,
-ja olemme edelleenkin uskollisia kiintymyksessämme omaisiimme,
-kuolemaan asti, niinkuin merihirviöt ovat, ja kalliokotkat.
-
-Ja on olemassa toivoa kansakunnasta, kun vielä tätä voi sanoa siitä.
-Niin kauvan kuin se pitää elämäänsä kädessään, valmiina antamaan sen
-kunniastansa (vaikka hupsusti käsitetystä kunniasta), rakkaudestaan
-(joskin itsekkäästä) ja liiketointensa puolesta (niin halpaa kuin se
-toiminta onkin), siitä on toivoa. Mutta ainoastaan toivoa; sillä tätä
-vaistomaista, päätähavin esiintyvää hyvettä ei voi kestää. Mikään
-kansakunta, joka on tehnyt itsensä laumaväeksi, ei voi säilyä, vaikka
-olisi sydämensä pohjalta kuinkakin ylevälaatuista. Sen on pidettävä
-tunnevaikutelmiansa kurissa ja ohjailtava niitä; muutoin ne aikanaan
-kurittavat sitä skorpiooniruoskilla. Ennen kaikkea: kansakunta ei voi
-säilyä rahansaalistus-laumana -- se ei voi rankaisemattomasti
-olemassaoloansa haittaamattomasti yhä edelleen halveksua
-kirjallisuutta, halveksua tiedettä, halveksua taidetta, halveksua
-luontoa, halveksua sääliä, keskittäen sielunsa taukoamattomasti
-hankiskeltaviin lantteihin.
-
-Ovatko nämä mielestänne jyrkeitä tai hillittömiä sanoja? Malttakaahan
-vielä vain hetkinen. Minä todistan ne teille kohta kohdalta.
-
-I. Sanon ensiksi, että olemme halveksuneet kirjallisuutta. Minkä verran
-me kansakuntana osoitamme välittävämme kirjoista? Kuinka paljon
-luulette meidän kaikkiaan käyttävän varoja kirjastoihimme, yleisiin tai
-yksityisiin, siihen verraten, mitä meiltä liikenee hevosurheiluun? Jos
-mies kuluttaa rennosti rahoja kirjastonsa kartuttamiseksi, niin te
-sanotte häntä löylynlyömäksi -- kirjahulluksi. Mutta te ette
-milloinkaan sano ketään hevoshulluksi, vaikka ihmisiä joka päivä joutuu
-taloudelliseen perikatoon hevostensa takia[17] ja kenenkään ette kuule
-kirjoillaan vararikkoon suistuvan.
-
-Tai mennäkseni vielä alemmaksi, paljonko luulisitte Yhdistyneen
-Kuningaskunnan yleisten ja yksityisten kirjahyllyjen sisällön tuottavan
-siihen myyntisummaan verraten, joka saataisiin sen viinikellareista?
-Missä asemassa sen kulungit kirjallisuuden hankkimiseksi olisivat sen
-arvion rinnalla, joka käsittäisi ylellisen syömisen kustannukset? Me
-puhumme hengen ravinnosta kuten ruumiinkin ravinnosta: hyvä kirja
-sisältää sellaista ravintoa ehtymättömästi; se on ikäkautinen varaus
-meidän parhaalle osallemme -- ja kuinka pitkään kuitenkin enimmät
-ihmiset katsoisivat parasta kirjaa ennen kuin sen saadakseen uhraisivat
-ison kampelan!
-
-On toki ollut miehiä, jotka kirjan ostaakseen ovat kiristäneet vyötänsä
-ja jättäytyneet vaatteita vaille, ja joiden kirjastot luullakseni
-olivat heille lopultakin huokeampia kuin enimpien ihmisten päivälliset
-ovat. Harvat meistä joutuvat sellaiseen koetukseen, paha kyllä: onhan
-kallisarvoinen esine meille yhä kallisarvoisempi, jos se on hankittu
-työllä tai säästäväisyydellä; ja jos julkiset kirjastot olisivat
-puoleksikaan niin kalliita kuin julkiset päivälliset, tai kirjat
-maksaisivat kymmenennenkään osan rannerenkaiden hinnasta, niin
-houkkamaisetkin miehet ja naiset voisivat joskus aavistella, että
-lukemisessakin saattaa olla hyvää niinkuin maiskuttelussa ja
-välkyttelyssä. Pelkkä kirjallisuuden huokeus sitävastoin on saamassa
-viisailtakin ihmisiltä unohtumaan, että jos kirja on lukemisen
-arvoinen, se on ostamisen arvoinen.
-
-Kirja ei ole minkään arvoinen, ellei sillä ole paljon arvoa; eikä se
-ole käyttökelpoinen ennen kuin se on luettu ja uudestaan luettu ja
-tullut rakkaaksi ja taas uusilla piirteillä rakkaammaksi -- ja
-merkityksi, niin että voitte vedota siitä tarvitsemiinne kohtiin
-niinkuin soturi saa varushuoneesta siepata kulloinkin otollisimman
-aseen tai taloudenhoitaja noutaa kaipaamansa mausteen myymälästä.
-Jauhoista valmistettu leipä on hyvää; mutta hyvässä kirjassa on leipää
-niin maistuvaa kuin hunaja, kun vain tahtoo sitä ottaa -- ja köyhäpä
-tosiaan täytyy olla sen perheen, joka ei edes kertaakaan elämässänsä
-kykene suorittamaan leipurinlaskua tuollaisista moninkertaistuvista
-sämpylöistä. Me sanomme itseämme rikkaaksi kansakunnaksi, ja olemme
-silti niin siivottomia ja hupsuja, että kiertävistä kirjastoista
-peukaloitsemme piloille toistemme kirjoja!
-
-II. Me halveksumme tiedettä, sanon. "Mitä!" huudahdatte te; "emmekö me
-ole etumaisia kaikessa tutkimustyössä, ja eikö koko maailma syystä tai
-syyttä tunne huimausta keksinnöistämme?" Niin, mutta luuletteko sen
-olevan kansallista työtä? Kaikki se työ tehdään kansakunnan
-suhtautumisen uhalla, yksityisten innolla ja varoilla. Kyllähän
-ilomielin otamme voittoa tieteestä; me sieppaamme varsin halukkaasti
-kaikkia tieteellisiä luita, joissa näemme lihaa kalutaksemme; mutta jos
-tieteilijä tulee _meiltä_ hakemaan luuta tai kannikkaa, niin se on eri
-juttu.
-
-Mitä me olemme julkisesti tehneet tieteen hyväksi? Meidän on
-tiedettävä, paljonko kello on, laivojemme turvallisuudeksi,[18] ja
-sentähden me kustannamme tähtitornia; ja parlamenttinamme me vuosittain
-annamme kiusata itsemme tekemään huolimattomasti jotakin British
-Museumin hyväksi, ynseästi arvellen sitä joksikin paikaksi, missä
-säilytetään täytettyjä lintuja lastemme ratoksi. Jos joku kustantaa
-oman kaukoputkensa ja selvittää taaskin tähtisumu-pälvekkeen taivaalta,
-niin me hälisemme siitä havaintosaavutuksesta kuin omastamme; jos yksi
-kymmenestätuhannesta metsästäjä-kartanonherroistamme äkkiä huomaa, että
-maa onkin luotu myös muuta varten kuin ketunkoloiksi, ja kaivautuu itse
-sen sisälle ja ilmoittaa meille, missä on kultaa ja missä kivihiiliä,
-niin me käsitämme, että tuosta on jotakin hyötyä, ja varsin
-asianmukaisesti me korotamme hänet aatelissäätyyn: mutta se sattuma,
-että hän on keksinyt puuhilleen hyödyllisen suunnan, onko se mikään
-ansio meille? (Sellaisen keksinnön ilmenemättömyys hänen säätyveljiensä
-keskuudessa taasen saattaa olla meille jonkun verran _viaksi_ katsottava,
-jos asiaa harkitsisimme.)
-
-Mutta jos epäilette näitä ylimalkaisia huomautuksia, niin tässä on
-muuan tieteenharrastustamme valaiseva erikoistapaus meidän kaikkien
-mietittäväksi. Kaksi vuotta takaperin oli Baijerissa myytävänä kokoelma
-Solenhofenin kivettymiä -- paras lajiaan, sisältäen monia
-täydellisyydeltään ainoalaatuisia näytteitä ja yhden lajinäytteenkin
-ainokaisena maailmassa (se kivettymä ilmoitti tuollaisia tuntemattomia
-elollisia olleeksi kokonaisen valtakunnan). Tämä kokoelma, jonka pelkkä
-kauppa-arvo yksityisten ostajien keskuudessa olisi luultavasti ollut
-tuhannen tai kahdentoistasadan punnan vaiheilla, tarjottiin Englannin
-kansalle seitsemästäsadasta. Mutta me emme tahtoneet antaa niin paljoa,
-ja koko sarja olisi tällä hetkellä Münchenin museossa, jollei
-professori Owen omaa aikaansa hukaten ja kärsivällisesti kiusaten
-brittiläistä yleisöä tämän edustajissa esiintyvänä olisi saavuttanut
-sitä myönnytystä, että hänet valtuutettiin maksamaan neljäsataa puntaa
-heti, itse jääden vastuuseen lopuista kolmesta! Sanottu yleisö
-kaiketikin suorittaa tuon jäännös-erän, ajan tullen, mutta nyreästi ja
-kaiken aikaa vähääkään välittämättä koko asiasta -- vain aina valmiina
-kaakattamaan, jos siitä saannoksesta koituu jotakin ansiota.
-
-Pyydän teitä numeroiden valossa harkitsemaan, mitä tämä tosiseikka
-merkitsee. Teidän vuotuiset kulunkinne yleisiin tarkoituksiin
-(kolmannes niistä sotalaitokselle) ovat vähintään 50 miljoonaa. Ja 700
-puntaa 50,000,000 punnasta on likimain samaa kuin seitsemän pennyä
-kahtatuhatta puntaa kohti.[19] Olettakaammepa siis, että joku
-herrasmies, jonka tuloja ei tunnettaisi, mutta jonka voisi arvata
-varsin äveriääksi siitäkin, että hän kuluttaisi kaksituhatta puntaa
-vuodessa yksistään puistomuureihinsa ja palveluskuntaansa, --
-olettakaamme, että tuollainen pohatta ilmoittaa pitävänsä tieteestä;
-että muuan hänen palkollisensa tulee innokkaasti kertomaan hänelle
-ainoalaatuisesta kivettymäkokoelmasta, joka antaa opastuksen uudesta
-luomakunnan kehitysjaksosta ja on lunastettavissa seitsemän pennyn
-summalla; ja että herrasmies, joka pitää tieteestä ja kuluttaa
-kaksituhatta vuodessa puistonsa kunnossapitoon, vastaa palvelijalle,
-pidettyään häntä monet kuukaudet odottamassa: "No! Minä annan sinulle
-niistä neljä pennyä, jos ensi vuoteen sitoudut vastaamaan lopuista
-kolmesta!"
-
-III. Te olette halveksuneet taidetta! sanon. "Mitä!" vastaatte te
-jälleen; "eikö meillä ole taidenäyttelyitä penikulmittani? ja emmekö
-maksa tuhansia puntia yhdestä ainoastakin maalauksesta? ja eikö meillä
-ole taidekouluja ja -opistoja, enemmän kuin millään kansakunnalla on
-konsaan ollut?" Kyllähän, mutta se kaikki on kaupankäynnin kannalta
-suunniteltua. Mielenne kovin tekee myydä maalattua kangasta yhtä hyvin
-kuin kivihiiliä, ja korusommitelmia niinkuin rautatavaraakin;
-halukkaasti ottaisitte jokaiselta muulta kansalta leivän suusta, jos
-voisitte, ja kun ette siihen kykene, teidän elämänihanteenanne on
-seistä maailman valtakäytävillä niinkuin Ludgaten kojupojat kirkuen
-jokaiselle ohikulkijalle: "Mitä saisi olla?"
-
-Te ette tiedä mitään omista edellytyksistänne tai olosuhteistanne; te
-kuvittelette, että teillä voi olla kosteiden, laakeiden, lihavien
-savikenttienne keskellä yhtä kerkeä taideluomisen lahja kuin
-ranskalaisilla kullanhohtavien viinitarhainsa keskellä tai
-tuliperäisten kallioittensa juurella elelevällä italialaisella, -- että
-taidetta voi oppia niinkuin kirjanpitoa ja että se opittuna toimittaa
-teille enemmän kirjoja pidettäväksi. Oman itsensä vuoksi te ette välitä
-tauluista sen enempää kuin autioseiniinne liimatuista ilmoituksista.
-Seinillä liikenee aina tilaa ilmoitusten asettamiselle luettavaksi, --
-ei koskaan taulujen sijoittamiselle katseltavaksi. Te ette tiedä, mitä
-taideteoksia teillä (kuulopuheen mukaan) on maassanne, tai ovatko ne
-vääriä vai oikeita, pidetäänkö niistä hyvää huolta vai eikö; vieraissa
-maissa te tyynesti näette ylevimpienkin taulujen, mitä maailmassa on
-säilynyt, ränstyvän haaskiolla -- (ja Venetsiassa itävaltalaisten
-kanuunain olevan tähdättyinä niitä sisältäviin palatseihin), ja jos
-kuulisitte, että kaikki Eurooppaan jääneet Tizianin tuotteet aiotaan
-huomenna käyttää hietasäkkien valmistamiseen itävaltalaisissa
-varustuksissa, se ei huolettaisi teitä saman vertaa kuin mahdollisuus,
-että omat reppunne jäävät jotakuta arvioitua lintuparia laihemmiksi
-päivän metsästyksessä. Sillä kannalla on teidän kansallinen
-taiderakkautenne.
-
-IV. Te olette halveksuneet luontoa -- kaikkia luonnonmaisemien syviä ja
-pyhiä aistimuksia nimittäin. Ranskan vallankumoukselliset käyttivät
-Ranskan temppeleitä talleina; te olette tehneet luonnon temppeleistä
-kilparatoja. Teidän ainoana mielihyvän-käsitteenänne on ajaa
-rautatievaunuissa niiden kuorikäytäviä pitkin ja syödä niiden
-alttareilta. Te olette laskeneet Schaffhausenin poikitse
-rautatiesillan. Te olette tunneleilla puhkoneet Luzernin tunturit
-Tellin kappelin luona; te olette tärvelleet Genève-järven
-Clarens-rannan; Englannissa ei ole ainuttakaan hiljaista laaksoa, jota
-te ette ole täyttäneet hohisevalla tulella; englantilaisesta maasta ei
-ole jäljellä rahtuakaan, johon te ette ole survoneet kivihiiltenne
-tuhkaa -- eikä ole ulkomaista kaupunkia, missä teidän läsnäolonne
-leviäminen ei ole leimattu viehättävien vanhojen katujen ja
-onnekkaiden puutarhojen keskelle ilmestyneellä uusien hotellien ja
-hajuvesimyymäläin kaikkikuluttavalla valkoisella pitaalilla: itse
-Alppeja, joita teidän omat runoilijanne tapasivat niin kunnioittavasti
-rakastaa, te katselette karhutarhan saippuoituina salkoina, joita
-myöten te innostutte kiipeilemään ja luisutte jälleen alas
-"ihastuksesta kirahdellen". Kun äänenne sortuu siihen kirkumiseen ja te
-ette saa ymmärrettävästi ihmissanoiksi ilonne ailahduksia, te sitte
-täytätte tunturilaaksojen hiljaisuuden riemulaukauksilla ja säntäätte
-kotimatkalle, punehduksissa itserakkaasta tyytyväisyydestä ja
-turhamaisuuden nytkyttävää nikottelua tulvillanne.
-
-Kaksi jokseenkin surkeinta näkyä, mitä ihmiskunnassa konsaan on
-kohdalleni osunut, niiden syvää sisäistä merkitystä ajatellen, on
-englantilaisten laumojen hauskuttelu ruosteisten haupitsien
-laukomisella Chamonix-laaksossa ja Zürichin sveitsiläisten
-viininviljelijäin tapa ilmaista kristillistä kiitollisuuttansa
-viinisadon antimista, kokoontumalla ryhmiksi "viinitarhojen torneihin",
-verkkaisesti panostaen ja räiskytellen ratsupistooleja aamusta iltaan.
-Velvollisuuksien hämärä oivaltaminen on masentavaa; masentavampia
-minusta nähden tällaiset käsitykset rattoisuudesta.
-
-Lopuksi: te halveksutte sääliä. Tämän todistamiseksi ei tarvita minun
-sanojani. Painatan vain sanomalehti-uutisen, jollaisia on tapanani
-leikellä varastolaatikkooni; tämä oli _Daily Telegraph_-lehdessä
-kuluvan vuoden alkupuolella. Siinä kerrotaan muuan tuollainen tapaus,
-joita nykyään sattuu päivittäin, ja uutinen on saanut muotonsa
-kuolemansyyn tutkimisesta pidetyn pöytäkirjan mukaan. Painatan sen
-punaisella. Saatte uskoa, että itse asianhaarat on sillä värillä
-kirjoitettu kirjaan, josta meidän kaikkien -- lukutaitoisten
-ja -taidottomien -- on jonakuna päivänä oma sivumme luettava.
-
-"Perjantaina pidettiin v.t. tarkastuslääkärin mr. Richardin toimesta
-Valkoisen Hevosen ravintolassa Christ Churchin piirissä, Spitalfieldin
-kaupunginosaa, tutkimus Michael Collinsin kuolemansyystä, iältään 58
-vuotta. Mary Collins, kurjannäköinen nainen, sanoi asuneensa vainajan
-ja poikansa kanssa yhdessä huoneessa Cobb's-aukion 2:ssa, Christ
-Churchin piiriä. Vainaja oli 'rajasuutari'. Todistaja kulki ostelemassa
-vanhoja jalkineita; vainaja ja hänen poikansa laittoivat niistä
-kelvollisia, ja sitte todistaja kaupitteli niitä myymäläkojuihin,
-ottaen mitä sai, mutta hyvin vähän niistä lähti. Vainaja ja hänen
-poikansa olivat työssä yötä päivää, koettaessaan saada hiukan leipää ja
-teetä ja huoneenvuokran (2 killinkiä viikossa), niin että koti pysyisi
-koossa. Menneen viikon perjantaina vainaja illalla nousi rahiltaan ja
-häntä puistatteli. Hän heitti alas jalkineet ja sanoi: Joku muu saa ne
-laittaa valmiiksi minun tästä mentyäni, sillä minä en enää jaksa.
-Huoneessa ei ollut tulta, ja hän sanoi: 'Olisi parempi ollakseni, jos
-saisin lämmitellä.' Todistaja ottikin kaksi paria uusittuja saappaita
-kaupattavaksi, mutta puodissa antoivat ainoastaan 14 pennyä molemmista
-pareista yhteensä ja sanoivat: 'Meidänkin pitää saada voittomme.'
-Todistaja hankki nyt 14 naulaa kivihiiliä, ja vähän teetä ja leipää.
-Hänen poikansa valvoi kaiken yötä paikkauksessa rahantarpeen takia,
-mutta vainaja kuoli lauvantai-aamuna. Perheellä ei koskaan ollut
-kylliksi syötävää. -- Tarkastuslääkäri: 'Minusta tuntuu surkealta, että
-te ette menneet ajoissa vaivaistaloon.' -- Todistaja: 'Me olimme
-kiintyneet pikku kotimme mukavuuksiin.' Muuan valamiehistä kysyi, mitä
-ne mukavuudet olivat, sillä hän oli nähnyt vain kasan olkia nurkassa,
-ja ikkunat olivat rikkinäiset. Todistaja alkoi itkeä ja sanoi, että oli
-heillä ommeltu peitto ja muita pieniä kapistuksia. Vainaja oli sanonut,
-että hän ei ikänä mene vaivaistaloon. Kesäisin, kun sattui parempi
-aika, he toisinaan ansaitsivat kymmenenkin killinkiä viikossa puhdasta.
-Silloin he aina säästivät seuraavan viikon varalle, joka yleensä oli
-huono. Talvisin he eivät ansainneet puoleksikaan niin paljoa. Nyt
-kolmena vuonna olivat joutuneet aina vaan ahtaammalle. -- Cornelius
-Collins sanoi, että hän oli autellut isäänsä v:sta 1847. Heillä oli
-tapana tehdä työtä niin pitkälle yöhön, että olivat kumpikin melkein
-menettäneet näkönsä. Todistajalla oli nyt kaihi silmissä. Viisi vuotta
-takaperin vainaja pyysi kunnan apua. Vaivaiskaitsija antoi hänelle
-neljän naulan limpun ja sanoi, että jos hän tulee toistamiseen, niin
-hänet 'pannaan kiville'.[20] Se tympäisi vainajaa, ja sen koommin ei
-hän tahtonut joutua mihinkään tekemisiin niiden kanssa. He tulivat yhä
-huonommin toimeen edelliseen perjantaihin asti, jolloin heillä ei ollut
-edes puolta pennyä kynttilän ostamiseen. Vainaja heittäytyi sitten
-oljille ja sanoi, että hänestä ei ollut eläjäksi aamuun saakka. --
-Muuan valamies: 'Te olette itsekin nälkiintymässä hengiltä, ja teidän
-pitäisi mennä taloon kesäkautta odottamaan.' -- Todistaja: 'Jos sinne
-menisimme, niin kuolisimme. Tullessamme ulos kesällä me olisimme kuin
-pilvistä pudonneita. Kukaan ei tuntisi meitä, ja me emme saisi
-huonettakaan. Voisin tehdä nyt työtä, jos saisin ruokaa, sillä näköni
-kävisi siitä paremmaksi. -- T:ri G.P. Walker sanoi, että kuoleman syynä
-oli _syncope_, ravinnonpuutteesta johtunut nääntymys. Vainajalla ei
-ollut ollut mitään makuuvaatteita. Neljään kuukauteen hän ei ollut
-saanut mitään muuta kuin leipää syödäkseen. Ruumiissa ei ollut
-hiventäkään rasvaa. Mitään tautia ei ilmennyt, ja jos lääkärinhoitoa
-olisi ollut, hän olisi saattanut toipua nääntymyskohtauksesta. --
-Tarkastuslääkärin huomautettua tapauksen surettavasta laadusta
-valamiehistö lausui päätöksenään, 'että vainaja kuoli ravinnon ja
-tavallisten elämäntarpeiden puutteen tuottamaan nääntymykseen, kuin
-myöskin lääkärinavun puutteeseen'."
-
-"Minkätähden ei todistaja kuitenkin suostunut menemään vaivaistaloon?"
-kysytte. No, köyhillä näkyy olevan vaivaistaloa vastaan ennakkoluuloa,
-jota rikkailla ei ole -- sillä tietysti jokainen, joka ottaa
-hallitukselta eläkkeen, mukautuu vaivaishoidokiksi suurellisessa
-merkityksessä: rikkaiden huoltolat eivät vain anna vihjausta
-vaivaisesta elannosta, vaan huolettomista oloista. Mutta köyhät näkyvät
-tahtovan kuolla itsenäisesti; kenties, jos laittaisimme hoitolat heille
-kyllin sieviksi ja miellyttäviksi, tai antaisimme heille eläkkeensä
-kotona ja myöntäisimme heille pikku alkajaiskehvellyksen yleisistä
-varoista, heidän mielensä saattaisi suopua siihen. Tällainen on
-sillävälin asiain tila: me teemme avustuksemme joko niin häpäiseväksi
-heille tai niin tukalaksi, että he mieluummin kuolevat kuin ottavat sen
-vastaan; kolmantena vaihtoehtona me jätämme heidät niin oppimattomiksi
-ja ymmärtämättömiksi, että he näkevät nälkää kuin järjettömät
-luontokappaleet, kesyttöminä ja mykkinä, tietämättä mitä tehdä tai
-mistä etsiä ahdingolleen huojennusta.
-
-Te halveksutte sääliä, sanon; jos ette sitä hylkisi, niin tuollainen
-sanomalehti-uutinen olisi kristillisessä maassa yhtä mahdoton kuin
-harkitun murhan salliminen sen julkisilla kaduilla.[21] Sanoinko
-"kristillisessä"? Oi, jos me olisimme vain terveesti epäkristillisiä,
-niin sellainen olisi mahdotonta: meidän kuviteltu kristillisyytemme se
-auttelee meitä tekemään näitä rikoksia, sillä me riemuttelemme ja
-rehvastelemme uskossamme saadaksemme siitä nauttia häpeämätöntä
-tyydytystä, senkin verhoten mielikuvituksella kuten kaiken
-muun. Urkujen ja kuorikäytävien, aamusarastus-jumalanpalvelusten
-ja hämy-hartaushetkien draamallinen kristillisyys -- se
-silmänlume-hartaus, johon me emme arastele sekoittaa maalauksellisesti
-teatteriemme paholaisnäytelmiä, "Satanellain", "Robertien",
-"Faustien" tehopiirteitä, messuten kiitosvirsiä kirjo-ikkunain läpi
-taustavaikutuksen aikaansaamiseksi ja taiteellisin juoksutuksin
-lurittaen Luojan nimeä moninaisesti vaihtuvissa rukousjääryttelyn
-toisinnoissa (seuraavana päivänä taas jaellen taitamattomien kiroojien
-valistamiseksi kirjasia toisen käskyn merkityksestä meidän
-tulkitsemanamme) -- tämä kaasuvaloinen ja kaasuhenkinen kristillisyys
-on meidän ylväytenämme, ja me tempaamme turvaan kauhtanamme liepeen
-niiden kerettiläisten kosketukselta, jotka lausuvat siitä epäilyksiä.
-
-Mutta osoittaa rahtunen tavallista kristillistä oikeamielisyyttä
-selvässä sanassa tai teossa, tehdä kristinopin lainkohta joksikin
-elämänohjeeksi ja perustaa yksikin kansallinen toimenpide tai toive
-sille pohjalle, -- liianpa hyvin tiedämme, minkä verran uskomme siihen
-pätee! Pikemmin saisitte salaman leimahtamaan suitsutussavusta kuin
-todellista toimintaa tai suurta tunnetta ilmenemään nykyaikaisesta
-englantilaisesta uskonnollisuudestamme. Teidän olisi parempi päästä
-eroon sekä savusta että urkupilleistä: jättäkää ne ja goottilaiset
-ikkunat ja maalatut lasiruudut teatterikaluston hoitajalle; yhtenä
-terveenä puhalluksena heittäkää hiilivety-henkenne ja ottakaa
-porraskynnyksellänne värjöttävä Latsarus hoivaanne. Sillä tosi kirkko
-on kaikkialla missä käsi auttavana kohtaa toisen, ja se on ainoa pyhä
-tai emäkirkko mitä koskaan on ollut tai on milloinkaan.
-
- * * * * *
-
-Kaikkia näitä henkisiä tyydytyksiä ja kaikkia näitä hyveitä, toistan,
-te kansallisesti halveksutte. Teillä on tosin keskessänne kansalaisia,
-jotka eivät niin tee; joiden työstä, voimasta, elämästä, kuolemasta, te
-elätte konsaan kiittämättä heitä. Varallisuutenne, huvinne, ylpeytenne
-olisivat kaikki yhtä mahdottomia ilman niiden toimintaa, joita
-vähäksytte tai ette muista. Poliisikonstaapeli, joka astelee mustaa
-kujaa edes takaisin kaiken yötä pitämässä silmällä rikollisuutta, jota
-te olette sinne luoneet, ja voi minä hetkenä hyvänsä saada päänsä
-murskatuksi tai runneltua raajarikoksi, mitään kiitollisuutta
-kokematta; kuohujen raivon kanssa kilvoitteleva merimies, kirjansa tai
-koetinpullonsa ääressä ahertava hiljainen tutkija, tavallinen
-työläinen, joka tunnustusta ja melkein leipääkin vailla täyttää
-tehtävänsä niinkuin hevosenne vetävät kärryjänne, toivottomana ja
-kaikkien syrjimänä: heidän varassaan Englanti elää. Mutta he eivät ole
-kansakunta; he edustavat vain sen ruumista ja hermovoimaa, vanhasta
-tottumuksesta yhä toimien kouristuneen sitkeästi, henkisyyden jo
-häivyttyä.
-
-Meidän kansallisena henkisyytenämme ja pyrkimyksenämme on
-hauskuudenhalu, kansallisena uskontonamme kirkollisten menojen
-suorittaminen ja unettavien totuuksien (tai valheellisuuksien)
-saarnaaminen laumaväen pidättämiseksi rauhallisesti työssä, sillaikaa
-kun me huvittelemme; ja tämän huvittelun tarve pitää meistä kiinni
-kurkkua kuivaavana ja silmiä kierrättelevänä kuumeena --
-järjettömyyttä, kevytmielisyyttä, armottomuutta nostattavana. Ihmisten
-ahkeroidessa oikealla tavalla heidän hupinsa syntyy heidän työstänsä
-niinkuin värikkäät terälehdet hedelmällisestä kukasta; -- kun he ovat
-uskollisesti avuliaita ja sääliväisiä, heidän kaikki tunteensa
-sukeutuvat vakaisiksi, syviksi, pysyväisiksi, ja antavat elämää
-sielulle niinkuin luonnollinen valtimo ruumiille.
-
-Mutta nyt me todellisen puuhaamisen puutteessa valamme koko miehisen
-tarmomme rahansaalistuksen väärään puuhaan, ja kun meillä ei ole
-todellista tunteellisuutta, meidän pitää saada valhetunteilua
-vaatetettuna leluiksemme, ei leikkiäksemme viattomasti kuten lapset
-nukkejansa käyttävät, vaan turmeltuneesti ja salailevasti, niinkuin
-epäjumalien palvelemiseen eksyneet juutalaiset kätkivät luolien
-seinille kuvia, jotka vasta kaivamalla ovat paljastuneet. Oikeutta,
-jota me emme pane täytäntöön, me näyttelemme romaaneissa ja
-teatterilavalla; kauneuden sijalle, jota tuhoamme luonnossa, asetamme
-pantomiimin muuntelehtivat elkeet, ja kun ihmisluontomme käskevästi
-vaatii _jonkunlaista_ järkkymystä ja surua, niin me -- sen ylevän
-murheen sijaista, jota meidän olisi tullut tuntea lähimäistemme
-osakumppaneina, ja niiden puhtaiden kyynelten asemesta, joita meidän
-olisi pitänyt heidän kanssaan itkeä, -- nautinnollisesti väristen
-ahmimme oikeussalin liikuttavaisuutta ja kokoamme haudan kastehelmiä.
-
-On vaikea arvioida näiden ilmiöiden täyttä merkitystä. Itse asianhaarat
-ovat kylläkin peloittavia, mutta niiden vihjaama kansallinen viallisuus
-ei kenties ole niin suuri kuin saattaa ensimältä näyttää. Me sallimme
-tai aiheutamme päivittäin tuhansien kuoleman, mutta me emme tarkoita
-pahaa; me poltamme taloja ja raastamme maamiesten vainioita, ja
-kuitenkin meitä surettaisi havaita, että olemme ketään saattaneet
-vaurioon. Me olemme yhä sydämeltämme sävyisiä; yhä kunnokkuuteen
-kykeneviä, mutta ainoastaan kuten lapset.
-
-Kun Chalmersia, jolla oli ollut suurta vaikutusvaltaa yleisöön, pitkän
-elämänsä lopulla ärsytettiin jossakin tärkeässä asiassa vetoamalla
-yleiseen mielipiteeseen, huudahti hän kärsimättömästi: "Yleisö on
-pelkästään iso lapsukainen!" Ja syynä siihen, että minä olen antanut
-kaikkien näiden vakavampien ajatteluaiheiden sekautua tutkisteluun
-lukemisen menetelmistä, on se että mitä enemmän näen kansallisia
-vikojamme tai viheliäisyyksiämme, sitä enemmän ne selviävät lapsekkaan
-oppimattomuuden olosuhteiksi ja henkisen kasvatuksen puutteeksi
-kaikkein yksinkertaisimmillakin ajattelun aloilla. Meidän ei ole, sanon
-vieläkin, valitettava tässä kohden paheellisuutta, ei itsekkyyttä, ei
-aivotoiminnan tylsyyttä, vaan edessämme on tavoittamaton koulupojan
-huimamielisyys, joka eroaa todellisen koulupojan huolettomuudesta vain
-siinä, että sitä ei pääse parantamaan, kun se ei tunnusta mitään
-mestaria.
-
-Eräs viimeisen suuren maalaajamme viehättävistä, syrjäytetyistä
-tuotteista esittää omituisen sattuvan perikuvan meistä. Se on piirros
-Kirkby Lonsdalen hautuumaasta, ja purosta, laaksosta, kunnaista ja
-taustalla auteroittuvasta aamutaivaasta. Ja välinpitämättömänä sekä
-näistä kaikista että vainajista, jotka ovat vaihtaneet nämä toisiin
-laaksoihin ja toisiin taivaihin, on ryhmä koulupoikia kasannut pienet
-kirjansa eräälle haudalle, paiskiakseen niitä sivuun kivillä. Siten me
-leikimme niiden vainajien sanoilla, jotka tahtovat opettaa meitä, ja
-huidomme niitä loitos luotamme katkeralla, huimalla tahdollamme;
-vähänpä ajattelemme, että noita lehtiä, joita tuuli hajoittelee, ei
-ollut läjätty vain hautakivelle, vaan vieläpä taiotun holvin sinetille
--- taikka, vielä paremminkin, suuren kaupungin portille, jonka uinuvat
-kuninkaat valveutuisivat meidän varallemme ja käyskentelisivät
-kanssamme, jos vain tietäisimme kutsua heitä nimeltään.
-
-Ja jos kohotammekin pääsyportin marmorilaa'an, kuinka useasti
-silloinkin vain kuljeksimme noiden vanhojen kuninkaitten seassa heidän
-levätessään, ja sormielemme heidän makuukauhtanoitansa ja tunnustelemme
-ylväitten otsien kruunuja -- ja yhäti he ovat meille äänettömiä ja
-näyttävät vain pölyiseltä kuvittelukuorelta, kun me emme tunne sitä
-sydämen loitsulukua, joka heidät havahduttaisi. Mutta kerran
-kuullessansa sen he kavahtaisivat ylös meitä kohtaamaan muinaisessa
-voimassaan, kiinteästi katsastamaan ja punnitsemaan meitä; ja niinkuin
-Hadeksen kukistuneet kuninkaat tervehtivät vastasortuneita sanoen:
-"onko tullut sinustakin heikko kuten me -- oletko nyt sinäkin
-meikäläisiä?" samaten nämä kuninkaat, himmentymättömine,
-järkyttämättömine otsaripoineen, tulisivat vastaamme sanoen: "Onko
-sinustakin tullut puhdas ja sydämeltä suuri kuten me? oletko nyt
-sinäkin meikäläisiä?"
-
-Suurisydäminen, suurihenkinen -- tällaiseen ylevyyteen pääseminen
-merkitsee toden teolla elämän nousua; jatkuva kehittyminen tällä tiellä
-on toden teolla "edistystä elämässä" -- elämässä itsessään, ei sen
-hepenissä. Hyvät ystävät, muistatteko vanhaa skyyttalaista tapaa
-perheen pään peijaisissa; kuinka hänet puetettiin hienoimpaan
-vaatekertaansa, asetettiin ajoneuvoihinsa ja kuljetettiin ystäviensä
-koteihin, missä kukin heistä sijoitti hänet pöytänsä päähän ja kaikki
-viettivät kemuja hänen läsnäollessaan? Otaksukaamme teille tarjottavan
-selvin sanoin, niinkuin se _on_ teille tarjona kolkkojen tosiseikkain
-voimasta, että te saavuttaisitte tämän skyyttalaisen kunnian, vähin
-erin, vielä luullessanne olevanne elossa. Olettakaamme että tarjous
-olisi tällainen: "Teidän on kuoltava verkalleen: verenne kylmenee päivä
-päivältä, lihanne kuivettuu, sydämenne sykkii viimeiseltä ainoastaan
-niinkuin ruostunut rykelmä rautaläppiä. Elonne ehtyy teiltä ja vajoaa
-maan läpi Cainan jäähän; mutta päivä päivältä teidän ruumiinne
-puetetaan koreammin ja asetetaan korkeampiin vaunuihin ja saa lisää
-tähtiä rintapieliinsä -- kruunujakin[22] päähänsä, jos tahdotte.
-Ihmiset kumartavat sen edessä, tuijottavat ja huikkailevat sen
-ympärillä, tungeksivat sen perässä pitkin katuja; rakentavat sille
-palatseja, kemuilevat kaiken yötä pitäen sitä pöytänsä päässä. Teidän
-sieluanne jää siihen sen verran että tietää mitä he tekevät ja tuntee
-kulta-asun painon sen hartioilla ja kruununreunan vaon kallossa, ei
-enempää." Ottaisitteko vastaan tuon tarjouksen, kuoleman enkelin
-suusanallisesti esittämänä? Suostuisivatkohan halvimmatkaan meistä
-siihen kauppaan, luullaksenne? Mutta käytännössä ja todenperäisesti me
-tartumme siihen, jokainen meistä, jossain määrin -- monet meistä
-tarttuvat siihen syöttiin täydessä kamaluudessaan.
-
-Sen ottaa vastaan jokainen, joka haluaa edistyä elämässä tietämättä
-mitä elämä on; joka tarkoittaa ainoastaan, että hänen on saatava
-enemmän hevosia ja enemmän palvelijoita, enemmän varallisuutta ja
-enemmän julkista kunniaa -- eikä enempää henkilöllisyys-sielua.
-Ainoastaan se edistyy elämässä, jonka sydän on pehmenemässä, veri
-lämpenemässä, aivot elähtymässä, henki kulkemassa _elävään_ rauhaan. Ja
-ne ihmiset, joissa on tämä elämä, ovat maailman todellisia valtiaita
-tai kuninkaita -- he, yksinomaan he. Kaikki muut kuninkuudet, mikäli
-ovat tosia, ovat vain heidän valtiutensa käytännöllisenä tuloksena ja
-ilmauksena: jos ne ovat vähempää kuin tätä, ne joko ovat draamallisia
-kuninkuuksia -- kalliita näytäntöjä, joissa käytetään jalokiviä
-kiiltorihkaman sijasta -- kansakuntien leluina tai muussa tapauksessa
-ne eivät ole kuninkuuksia laisinkaan, vaan tyrannivaltiuksia, taikka
-pelkkää kansallisen hupsuuden toiminnallista seuraamusta. Siitä syystä
-olen toisaalla lausunut niistä: "Näkyväiset hallitukset ovat muutamien
-kansakuntien leluja, toisten tauteja, muutamien valjaita, useampien
-taakkoja."
-
-Mutta sanoin en kykene ilmaisemaan ihmetystäni, kun ajattelevienkin
-ihmisten keskuudessa kuulen vielä puhuttavan kuningasvallasta niinkuin
-hallitut kansakunnat olisivat yksityistä irtaimistoa, jota voidaan
-ostaa ja myydä tai muutoin hankkia kuten lampaita, näiden kuninkaan
-ollessa oikeutettu saamaan elantonsa niiden lihasta ja kokoamaan niiltä
-villat. Sellaisen katsantokannan mukaan soveltuisi Akilleen suuttunut
-määritelmä kehnoista kuninkaista -- "ihmissyöjät" -- vakituiseksi ja
-vastaavaksi nimitykseksi kaikille hallitsijoille, ja kuninkaan
-valtakunnan laajentaminen merkitsisi samaa kuin yksityishenkilön
-varallisuuden kartuttaminen! Kuninkaat, jotka niin ajattelevat, olkoot
-kuinkakin mahtavia, eivät voi olla kansakunnan todellisia kuninkaita
-sen paremmin kuin paarmat ovat hevosen herroja; he imevät sitä, ja
-saattavat ärryttää sen hurjistuksiin, mutta eivät johtele sitä.
-
-He ja heidän hovinsa ja heidän armeijansa ovat -- jos kykenisi näkemään
-selkeästi -- vain iso suosääsken laji, jolla on painettikärsä ja
-sävelikäs, soitonjohtajan ohjailema torvi-ininä kesäisessä ilmassa;
-hämärä saattaa toisinaan olla otollisempi, mutta tuskin terveellisempi
-sen surviaiskomppaniain välkkyville usville. Tosikuninkaat sillävälin
-hallitsevat hiljaisesti, jos ollenkaan, ja tuntevat hallitsemisen
-tympäiseväksi; liian monet heistä tekevät "_il gran refiuto_"
-[suuren kieltäymyksen], -- ja jos he eivät tee, niin laumaväki kohta
-kun he saattaisivat käydä sille hyödyllisiksi, jokseenkin varmasti tekee
-oman "suuren kieltäymyksensä" _heistä_.
-
-Kuitenkin saattaa näkyväinen kuningas jonakuna päivänä olla
-tosikuningaskin, jos konsaan koittaa se päivä, jolloin hän tahtoo
-arvioida valtakuntaansa tämän edustaman _voiman_ mukaan, -- eikä
-maantieteellisten rajojen perusteella. Ylen vähän on sillä väliä,
-leikkaako teiltä Trient[23] lohon täältä tai kiertääkö teille Rein yhtä
-linnaa vähemmän tuolla. Mutta teille on väliä sillä, ihmisten kuningas,
-voitteko toden teolla sanoa tälle miehelle: "mene", niin että hän
-menee, ja toiselle: "tule", niin että hän tulee, -- voitteko kierrättää
-kansaanne kuten Trientiä, ja minne käskette heidän tulla ja minne
-mennä. Teille on väliä sillä, ihmisten kuningas, vihaako kansanne teitä
-ja kuoleeko teidän tauttanne, vai rakastaako teitä ja elääkö teissä.
-Valtakuntaanne saatte paremmin mitatuksi väenpaljouksien mukaan kuin
-penikulmin, laskien rakkaus-leveysastein -- ei päiväntasaajasta
-luettuina, vaan ihmeellisen lämmintä ja rajatonta päiväntasaajaa kohti.
-
-Mitatuksi! -- ei, te ette voi mitata. Kuka kykenisikään mittaamaan,
-mikä eroavaisuus on niiden vallalla, jotka "tekevät ja opettavat" ja
-jotka ovat suurimmat maapallon valtioissa kuten taivaankin
-valtakunnassa -- ja niiden vallalla, jotka repivät alas ja hävittävät:
-vallalla, joka täysimmillään on vain koin ja ruosteen valtaa?
-Kummallista ajatella, kuinka koikuninkaat kasaavat aarteita koille, ja
-ruostekuninkaat, jotka ovat kansansa voimakkuudelle samaa kuin ruoste
-asevarustukselle, tallentavat aarteita ruosteelle, ja riistäjäkuninkaat
-rosvoille, mutta kuinka harvat kuninkaat konsaan ovat koonneet
-aarteita, jotka eivät tarvitse mitään vartioitsemista -- aarteita,
-joiden anastajia saisi olla mitä enemmän, sitä parempi!
-
-Kirjailtua korukangasta, vain repeytymään; kypärää ja miekkaa, vain
-himmenemään; jalokiviä ja kultaa, vain hajaantumaan -- on ollut kolmea
-lajia kuninkaita, jotka ovat näitä keränneet. Mitähän jos kerran
-nousisi neljäs luokka kuninkaita, jotka olisivat lukeneet jostakin
-ammoin syrjäytyneestä kirjoituksesta, että oli neljäskin laji aarretta,
-jolle jalokivet ja kulta eivät voineet vetää vertoja, yhtä vähän kuin
-sille sopi puhtaassa kullassa arvoa määrätäkään. Kuteeltaan ihanampaa
-kirjausta, Athenen sukkulasta; jumalaisemmassa tulessa taottua
-asevarustusta, vulkanisen voiman lietsomassa; kultaa jollaista voidaan
-kaivaa ainoastaan auringon punaisesta sydämestä sen laskiessa
-delfolaisten kallioiden yli; -- syväkuvaista kudelmaa, läpäisemätöntä
-asevarustusta, juotavaa kultaa! Ja Käyttäytymisen, Uurastuksen ja
-Ajattelun kolme suurta enkeliä yhä kutsumassa meitä ja odottamassa
-pihtipieltemme luona, johdattaakseen meitä -- jos tahtoisimme --
-siivekkäällä voimallaan ja opastaakseen meitä kaikenhuomaavine
-silmineen sitä polkua pitkin, jota yksikään lintu ei tunne eikä
-kotkankaan katse ole tavannut! Mitähän jos kerran nousisi kuninkaita,
-jotka kuulisivat ja uskoisivat tämän sanoman ja vihdoinkin kokoaisivat
-ja asettaisivat esiin -- Viisauden aarteita kansalleen?
-
-Ajatelkaa, kuinka hämmästyttävää toimintaa _se_ olisi! Kuinka
-käsittämätöntä nykyisen kansallisen viisautemme vallitessa! Että me
-ottaisimme maalaisemme kirjaharjoituksiin emmekä painettiharjoituksiin!
--- järjestäisimme, koulisimme, pitäisimme palkoilla ja hyvän johdon
-alaisina ajattelijain armeijoita emmekä kuoliaaksipistäjiä! --
-löytäisimme yhtä hyvää kansallista huviketta lukusalien harrastelusta
-kuin ampumakenttien huoltamisesta; antaisimme palkintoja osuvista
-sattumista tosiasiaan yhtä hyvin kuin nyt määräämme lyijyisestä
-mojauksesta maalitauluun.
-
-Kuinka hullunkuriselta aatokselta tuntuukaan oikein sanoiksi
-sovitettuna, että sivistyneiden kansakuntien pääomamiesten varallisuus
-konsaan tulisi sodan sijasta kannattelemaan kirjallisuutta! Olkaa vielä
-kärsivällisiä kanssani, lukiessani teille pari lausetta ainoasta
-kunnolleen kirjaksi mainittavasta tuotteesta, mitä itse olen tähän asti
-kirjoittanut -- siitä joka säilyy (jos säilyy mikään) varmimmin ja
-kauvimmin kaikesta työstäni:
-
-"Euroopan varallisuuden toiminnan peräti kamalia muotoja on, että
-yksinomaan pääomamiesten rikkaus kannattelee vääriä sotia. Oikeutetut
-sodat eivät tarvitse niin runsaasti rahaa tuekseen, sillä enimmät
-niistä miehistä, jotka sellaisia käyvät, tekevät sen ilmaiseksi. Mutta
-väärään sotaan on ostettava sekä ruumiit että sielut, ja niille lisäksi
-parhaat sodan välineet, joten sellaisen sodan kulungit kohoavat
-korkeimmiksi, niistä kustannuksista puhumattakaan, joita tuottaa kehno
-pelko ja ärtyinen epäluulo kansakuntien kesken, kun näillä kaikissa
-väenpaljouksissaan ei ole sen vertaa hävyntuntoa tai rehellisyyttä,
-että näillä saisivat hankituksi hetkenkään mielenrauhan. Tällä tavoin
-nykyään Ranska ja Englanti ostavat toisiltaan kymmenen miljoonan punnan
-arvosta tyrmistystä vuosittain -- harvinaisen köykäistä satoa, puoleksi
-okaita ja puoleksi haavanlehtiä, jota kylvää, korjaa ja kokoaa
-aittoihin nykyaikainen valtiotalous-'tiede', totuuden sijasta opettaen
-ahnehtimista. Ja kun kaikki väärä sotiminen käy päinsä -- paitsi
-vihollisen ryöstämisellä -- ainoastaan pääomamiesten lainoilla, niin
-nämä lainat maksetaan sittemmin takaisin verottamalla kansaa, jolla
-näköjään ei ole mitään tahtoa asiassa, pääomamiesten tahdon ollessa
-sodan alkujuurena; mutta sen varsinaisena juurena on koko kansakunnan
-ahneus, joka tekee sen kykenemättömäksi uskoon, suoruuteen tai
-oikeuteen ja sentähden aikanaan tuottaa kullekin yksilölle hänen oman
-erikoisen menetyksensä ja rangaistuksensa."
-
-Ranska ja Englanti ihan kirjaimellisesti, huomatkaa, ostavat _säikkyä_
-toisiltaan; kumpainenkin maksaa kauhistelusta kymmenen miljoonaa puntaa
-vuodessa. Olettakaammepa nyt, että ne tuon kymmenen miljoonan vuotuisen
-säikkymäärän ostamisen sijasta päättäisivät kerrassaan olla rauhassa
-keskenään ja ostaa kymmenen miljoonan arvosta tietoa vuosittain; ja
-että kumpikin kansakunta uhraisi nuo kymmenentuhatta puntatuhattansa
-vuodessa kuninkaallisten kirjastojen, kuninkaallisten taidekokoelmien,
-kuninkaallisten museoiden, kuninkaallisten puutarhojen ja
-levähdyspaikkojen perustamiseen. Eiköhän se olisi jonkun verran
-parempaa sekä Ranskalle että Englannille?
-
-Kestää vielä kauvan, ennen kuin se tapahtuu. Kuitenkaan ei toivoakseni
-enää kulu pitkiä aikoja kunnes kuninkaallisia tai kansallisia
-kirjastoja perustetaan jokaiseen huomattavaan asutuskeskukseen ja
-niihin toimitetaan kuninkaallinen sarja kirjoja: sama sarja jokaiseen
-niistä, valittuja kirjoja, parhaat joka lajia, mahdollisimman
-täydellisellä tavalla valmistettuja tuota kansallista sarjaa varten;
-kaikki teksti painettuna samankokoisille lehdille, leveäreunaisille, ja
-jaettuna miellyttäviksi nidoksiksi, keveiksi pidellä, kauneiksi ja
-lujiksi sekä kirjansitojan työn kelpo näytteiksi -- ja nämä suuret
-kirjastot olkoot kaikkien siistien ja säädyllisten henkilöiden
-käytettävissä kaikkina päivän ja illan hetkinä, pitäen ankarasti
-voimassa tätä siisteyttä ja hiljaisuutta.
-
-Voisin hahmotella teille muitakin suunnitelmia, taidegallerioista ja
-luonnontieteellisistä kokoelmista ja monista suuriarvoisista, monista
-minun nähdäkseni tarpeellisista uudistuksista: mutta tämä
-kirjasuunnitelma on helpoin ja tarpeellisin, ja se osoittautuisi
-melkoiseksi elvykkeeksi niin sanotulle brittiläiselle valtioruumiille,
-joka on viime aikoina käynyt vesitautiseksi ja saanut ilkeän janon ja
-nälän ja tarvitsee terveellisempää ravintoa. Te olette saaneet
-vilja-asetukset siltä kumotuiksi; koettakaa, ettekö voisi saada sille
-käytäntöön toisia vilja-asetuksia, jotka käsittelevät parempaa leipää
--- vanhoista arabialaisista taikajyvistä sesamista valmistettua, joka
-avaa ovia: ei rosvojen ovia, vaan kuninkaitten aarteiden.
-
-Ystävät, tosikuninkaitten aarteet ovat heidän kaupunkiensa kadut, ja
-heidän kokoamansa kulta, joka toisille on kuin katujen lokaa, muuttuu
-heille ja heidän kansalleen ainaiseksi kristallikiveykseksi.
-
-
-
-
-Viiteselitykset:
-
-
-[1] Englanninkielellä _mortal_, jonka juurena on latinan _mors_,
-kuolema; sen johdannaisia on engl. _mortification_, joka merkitsee sekä
-tuskallista ja nöyryyttävää mielipahaa että ruumiin kudoksien
-kuoleutumista (kuten kylmänvihoja). _Suom._
-
-[2] Elyseiläiset kentät l. Elysium oli kreikkalaisen taruston mukaan
-maanpiirin länsireunassa tai Manalassa ikuisen kevään seutu, autuaitten
-ja jumalten lemmikkien olosija. _Suom._
-
-[3] Klassilliset kielet ovat tähän päivään asti säilyttäneet
-vallitsevan asemansa englantilaisessa koululaitoksessa; opitaan
-perusteellisesti edes niitä, kun käytännöllisetkään pyrkimykset eivät
-paljoa kostuisi uusien kielten vajavasta lueskelusta niiden ja monien
-muiden oppiaineiden rinnalla ja kustannuksella, kuten meikäläisen
-koulutuksen pintapuolisuus syntyy. Niinpä yhä näkee englantilaisissa
-sanomalehdissäkin latinan ja kreikankielisiä otteita laajahkoille
-piireille lausuttuina. _Suom._
-
-[4] Meikäläinen puolisivistys etsii arvokkuuttansa useimmiten
-läntisestä naapurikielestä ja tähän sulatelluista etäisemmistä
-"hienostosanoista", ja pintakiillon helppo leviäminen tekee taas
-niitäkin "rahvaanomaisiksi", häivyttäen kokonaankin käytännöstä
-äidinkielen ytimekkäintä sanavarastoa. Kaunosielumme taasen omaksuvat
-kielenkäyttöönsä suorastaan kaikkia ajatusperäisten käsitteiden
-romaanilaisia nimityksiä, joiden tähden nyt kirjallisuus- ja
-taidearvostelut meillä ovat yleisön valtavalle enemmistölle hepreaa.
-Todellisesti sivistynyt henkilö ei kylläkään eksy teennäisyyteen
-kielenkäyttönsä kansallisessa puhdistamisessa, mutta toisaalta hän
-karttaa -- äidinkielen perusteellisen tutkimisen avulla --
-tarpeettomien lainojen arvotonta helysälyä, nähdessään hienostelevan
-apinoimisen johtavan niin pitkälle, että esim. meillä monet
-"koulunkäyneet" henkilöt puolisuomalaiseen sanastoonsa lisäävät
-ruotsinkielen lauserakentelunkin. Missään muussa maassa ei kielellisten
-rikkaruohojen laiho ole nykyään niin turmiollisesti rehoittamassa kuin
-tällä Euroopan itsetietoisella kolkalla. _Suom._
-
-[5] Kirja on kreikaksi _biblos_, englanninkielellä _book_; mutta
-yksinomaan lainasanaa _bible_ (meidän vanha "piplia") käytetään nimenä
-raamatulle, jonka asema suomenkielessä on aivan sama, kun sen
-alkuperäinen merkitys on ollut kirjoitustuote yleensä. _Suom._
-
-[6] Englanninkieli on aivan vallitsevassa määrin sekoitus muista
-kielistä; mutta suomalaisellekin osoittaa äidinkielen kehityshistorian
-viehättävä tutkimus suunnattoman paljouden vakaantuneita vieraita
-peruja kotoisimmaltakin tuntuvassa sanavarastossamme, ja se tutkimus
-suuresti edistää kielivarojemme oikeata sovellutusta käytäntöön
-täsmällisinä käsitevastikkeina. _Suom._
-
-[7] John Miltonin (1608-1674) sydämellisen kaihoinen paimenrunoelma
-opistoystävänsä Kingin muistoksi, kun tämä oli hukkunut haaksirikossa
-Irlannin vesillä. _Suom._
-
-[8] Etenkin presbyteriläisten -- yhäti suuri kirkkokunta Englannissa --
-laaja seurakunnallinen itsehallinto jyrkästi vastustaa (episkopaalisen)
-valtiokirkonkin piispallisvaltaa, niin paljoa suppeampi kuin tämä
-onkin siihen valtaan verraten, minkä katolilaiset tunnustavat
-kirkkoruhtinaille kuuluvaksi. Erityisen kiihkeitä piispallisuuden
-hylkääjiä olivat presbyteriläisten keskuudesta kehittyneet puritaanit,
-joiden johtavana kynämiehenä juuri Milton työskenteli, Cromwellin
-johtaessa heidän asevoimaansa. _Suom._
-
-[9] Kreikankielen _episkopos_ (tähystäjä, katsastusmies). _Suom._
-
-[10] Latinan _pastor_ (laiduntaja, paimen). _Suom._
-
-[11] Kaifas.
-
-[12] Paavi Bonifacius (_Dante_, "Helvetti", Eino Leinon käännös, XXIII,
-XXIX).
-
-[13] Tässä lähinnä tarkoitettua syrjästäkatsojan osaa ovat
-englantilaiset sittemmin karvaasti katuneet -- syystä että Tanskan
-nujertaminen Preussin ja Itävallan yhteisvoimilla toimitti Saksalle
-Kielin kanavan rakentamismahdollisuuden. Että Ruskinin pahoittelema
-suurten kansojen itsekkyyden paatumus on tänä päivänä jotensakin
-ennallaan maailmassa, sen tajuaa elävästi jokainen kehittynyt
-suomennoksen lukija. _Suom._
-
-[14] Englannin kylmä suhtautuminen Yhdysvaltain kansalaissotaan, josta
-se vain tavoitti kaupallista hyötyänsä, vaikutti paljon siihen
-viivyttelyyn, jota ilmeni Yhdysvaltain kannan selviämisessä
-maailmansodan alkuvuosina 1914-1916. _Suom._
-
-[15] Brittien kaupallisen itsenäisyyden nimessä antoi Englannin
-hallitus asevoimin myydä oopiumia Kiinassa sen jälkeen kun Kiina itse
-kielsi tämän myrkyn myynnin ja käyttämisen, koska se tuhosi miljoonia
-ihmishenkiä. _Suom._
-
-[16] Katsokaa äsken julkaistua mietintöä, jonka lääkintähallitus on
-toimittanut valtioneuvostolle. Sen esipuheessa on huomautuksia, jotka
-luullakseni aiheuttavat jonkun verran kohua keskuudessamme;
-sallittakoon minun panna merkille niiden perusteella pari seikkaa:
-
-Maakysymyksestä on nykyään liikkeellä kaksi väittämää, molemmat vääriä.
-
-Toinen niistä selittää, että taivaallisen lain mukaan on aina ollut ja
-täytyy edelleen olla määräluku perinnäisesti pyhiä henkilöitä, joille
-maailman maa, ilma ja vesi kuuluvat yksityisomaisuutena; sitä maata,
-ilmaa ja vettä nämä henkilöt saavat sallia muun ihmiskunnan käyttää
-tarpeikseen tai kieltää käyttämästä aivan miten he vain näkevät
-otolliseksi. Tätä väittämää ei enää voi kauvaakaan puolustaa.
-Vastakkaisena väittämänä on, että maailman jakaminen maailman laumaväen
-kesken heti korottaisi tämän laumaväen pyhiksi vallassäätyläisiksi;
-että rakennuksia kohoaisi silloin itsestään ja vilja kasvaisi
-valmiisti; ja että jokainen saisi elellyksi tekemättä mitään työtä
-elannokseen. Tämäkin väittämä havaittaisiin käytännössä peräti
-pätemättömäksi.
-
-Tarvitaan kuitenkin muutamia jyrkkälaatuisia kokeita, ja jyrkempiä
-kompastuksia, tänäkin magnesiumvaloisena aikakautena, ennen kuin
-toiselle kannalle asettuneet yleiseen vakautuvat siitä, että mikään
-laki miltään alalta -- kaikkein vähimmin maata koskeva, joko sen
-hallussapitämiseksi tai jakamiseksi, korkeasta tai huokeasta
-korvauksesta vuokraamiseksi laadittuna -- ei lopun lopuksi tuottaisi
-vähintäkään hyötyä kansan paljoudelle niin kauvan kuin yleinen elämisen
-ja elannonsaannin pyrkimys pysyy pelkkänä raakamaisena kiistakilpana.
-Se pyrkimys omaksuu periaatteettomassa kansakunnassa milloin minkin
-tuhoisan muodon, mitä hyvänsä lakeja laadittaneenkin sitä varten.
-
-Olisi esimerkiksi varsin terveellinen laki Englannille, jos se
-voitaisiin saattaa voimaan, että tuloille määrättäisiin ylittämättömät
-rajat luokkien mukaan; ja että kunkin aatelismiehen tulot maksaisi
-hänelle kansa määräpalkkana tai -eläkkeenä, sen sijaan että hän
-mielivaltaisesti pusertaa ne vaihtelevana eränä tilustensa
-vuokraajilta. Mutta jos saisitte sellaisen lain hyväksytyksi huomenna,
-ja jos -- kuten siitä edelleen johtuisi välttämättömyydeksi --
-vakauttaisitte noiden määrätulojen arvon säätämällä jonkun painomäärän
-puhtaita vehnäjauhoja lailliseksi maksuvälineeksi, joka vastaisi
-nimettyä rahaerää, niin ei kuluisi kahtatoista kuukauttakaan, kun jo
-toinen maksukanta olisi hiljaisesti levinnyt käytäntöön ja kasautuvan
-varallisuuden voima jälleen päässyt ilmenemään jonkun muun tarvikkeen
-tai kuvitellun vastikemerkin varassa. Kieltäkää ihmisiä ostamasta
-toistensa henkiä kultarahoilla, niin he ostavat simpukankuorilla tai
-kivitauluilla. On vain yksi parannus yleiselle puutteenalaisuudelle --
-ja se on yleinen kasvatustyö, suunnattuna kypsyttämään ihmisiä
-ajattelevaisiksi, armeliaiksi ja oikeamielisiksi. Onhan kyllä
-ajateltavissa moniakin lakeja, jotka vähitellen parantaisivat ja
-voimistuttaisivat kansallista luonnonlaatua; mutta enimmäkseen ne ovat
-sellaisia, että kansallisen luonnonlaadun pitäisi jo paljon parantua
-ennen kuin se niitä sietäisi. Kansakuntaa saattaa nuoruudessaan autella
-laeilla niinkuin heikkoa lasta selkätu'illa, mutta vanhana se ei voi
-sillä keinoin suoristaa köyristynyttä selkärankaansa.
-
-Ja sitäpaitsi -- maanomistus-pulma on pahimmillaankin
-sivuasia; jaettakoon maapallo miten hyvänsä, pääkysymykseksi jää
-järkkymättömästi: Kenen on sitä muokattava? Keiden meistä, lyhyeen
-sanoen, pitää muiden hyväksi suorittaa kova ja likainen työ -- ja millä
-palkalla? Kutka saavat mieluisan ja siistin työn, ja millä palkalla?
-Kutka jäävät työjärjestyksen ulkopuolelle, ja mitä maksetaan heille? Ja
-näihin seikkoihin liittyy omituisia siveellisiä ja uskonnollisia
-kysymyksiä. Missä mitassa on laillista imeä osa sielua hyvin monista
-henkilöistä näiden henkisten otoksien panemiseksi kokoon ja yhden hyvin
-kauniin tai ihanteellisen sielun tekemiseksi niistä? Jos tässä olisi
-kysymys pelkästä verestä eikä henkisyydestä, ja jos se siirto
-voitaisiin täydesti tehdä (kuten jo on lapsille tehtykin), -- niin että
-olisi mahdollista tehdä yhdestä henkilöstä siniverisempi herrasmies
-ottamalla määräerät verta laumaväen ryhmän käsivarsista ja
-sijoittamalla sen kaiken häneen, -- niin sellainen homma tietenkin
-hoideltaisiin; mutta salaisesti, arvatakseni. Mutta nyt -- koska
-heruttelemme aivovoimaa ja sielunelämää emmekä näkyväistä verta -- sitä
-saa tapahtua aivan avoimesti, ja me elämme, me herrasmiehet,
-herkullisimmasta saaliista, kärppien tavoin: me pidämme joukon moukkia
-kaivamassa ja ojittamassa ja yleensä tylsistymässä, jotta ilmaiseksi
-ravittuina saamme itsellemme kaiken ajattelu- ja tunne-elämän.
-
-Onhan tosin tälläkin järjestelmällä puolensa. Jalosukuinen ja hienosti
-kasvatettu englantilainen, ranskalainen, itävaltalainen tai
-italialainen herrasmies (ja vielä verremmin vallasnainen) on suuri
-tuote; parempi luomus kuin enimmät kuvanveistokset, ollen kauniisti
-värikäs kuten soreamuotoinenkin, ja lisänään koko henkevyys; uhkea
-katseltava, ihmeellinen puhuteltava; eikä sitä voi saada -- sen
-paremmin kuin pyramidia tai kirkkoakaan -- ilman runsasta
-elämänavustusten uhraamista. Ja parempaa kenties on rakentaa kaunis
-ihmisolento kuin kaunis temppeli tai torni; ja ihastuttavampaa kohottaa
-kunnioittava katseemme paljon yläpuolellamme olevaan elolliseen kuin
-muuriin; mutta sen kauniin ihmisolennon on vain vastavuoroon täytettävä
-erinäisiä velvollisuuksia -- elävän vartiotornin ja vallituksen
-velvollisuuksia --, joista jälempänä tulee puhetta. _Tekijä_.
-
-[17] Varsinkin vedonlyönnillä, joka Englannissa on kehittynyt
-suunnattomaksi villitykseksi hevoskilpailujen yhteydessä. _Suom._
-
-[18] Näiden on esim. tarkoin kellonmäärin noudatettava kunkin
-satamapaikan nousu- ja laskuveden ennakolta laskettuja vaiheita.
-_Suom._
-
-[19] 75 penniä runsaista 50,000 markasta.
-
-[20] En tiedä mitä tämä merkitsee. Tuo sanamuoto tuntuu vain
-omituiselta yhteensattumalta erään lauselman kanssa, jonka jotkut
-meistä ehkä muistavat. Saattaa olla hyvä tallettaa tämän
-sanomalehti-selostuksen ohelle toinen leikkele, _Morning
-Post_-lehdestä; päiväys on jokseenkin samanaikainen -- perjantai,
-maaliskuun 10. p. 1865: -- "Mme. C:n _salons_, joiden valtiatar
-hoiteli emännyyttä taitavasti sovittautuvalla luontevuudella ja
-hienosävyisyydellä, olivat täpösen täynnä ruhtinaita, herttuoita,
-markiiseja ja kreivejä -- _miesseura_ tosiaan samaa, jota näkee
-ruhtinatar Metternichin ja madame Drouyn de Lhuysin illanvietoissa.
-Joitakuita englantilaisia päärejä ja parlamentin jäseniä oli
-saapuvilla, tuntuen suuresti nauttivan eloisasta ja huikaisevan
-arastelemattomasta nähtävästä. Toisessa huonekerrassa olivat
-illallispöydät sälytetyt kaikilla vuodenajan herkuilla. Jotta
-lukijanne saisivat hiukan käsitystä pariisilaisen elämäniloisen piirin
-hienostuneesta aterioimisesta, jäljennän ruokalistan, jonka mukaan
-illallinen tarjottiin kaikille kahdellesadalle vieraalle istualla
-kello neljältä. Erikoista yquemiä, johannisbergeriä, laffittea,
-tokaijia ja samppanjan valiolajeja tuotiin säästelemättömästi kaiken
-aamua. Illallisen jälkeen elpyi jälleen tanssiminen uudella innolla,
-päättäjäisinään _chaine diabolique_ [paholaiskarkelo] ja _cancan
-d'enfer_ [helvetinleiskuna. -- _Suom._] kello seitsemältä aamulla.
-Ruokalista oli tällainen: 'Consommé de volaille à la Bagration; 16
-hors-d'oeuvres variés. Bouchées à la Talleyrand. Saumons froids, sauce
-Ravigote. Filets de boeuf en Bellevue, timbales milanaises chaudfroid
-de gibier. Dindes truffées. Patés de foies gras, buissons d'écrevisses,
-salades vénétiennes, gelées blanches aux fruits, gateaux mancini,
-parisiens et parisiennes. Fromages glacés. Ananas. Dessert.'" _Tekijä_.
-
-[21] Minua ilahduttaa kaikesta sydämestäni sellaisen sanomalehden kuin
-_Pall Mali Gazetten_ perustaminen, sillä julkisen sanan mahti saattaa
-oppineiden, riippumattomassa asemassa olevien ja rehellisin aikein
-toimivien miesten käsissä sukeutua siksi kaikeksi, mitä sen on tähän
-asti turhaan kerskattu olevan. Sen julkaisija suo minulle sentähden
-varmaankin anteeksi, kun juuri kunnioituksesta lehteä kohtaan en jätä
-muistuttamatta kolmannen numeron 5. sivulla julkaistusta
-kirjoituksesta, joka oli jokaisessa sanassaan väärä, niin kiivaan väärä
-kuin voikin tulla ainoastaan rehelliseltä mieheltä, joka on
-lähtökohdakseen saanut ajatus-erheen ja seurauksista häilymättä
-kehittelee sitä tunnollisesti. Sen loppupuolella oli tämä
-merkillepantava lause:
-
-"Hädän karvas leipä, ja hädän vesi -- niin, ja hädän makuusijat ja
-peitteet -- ovat ihan äärimmäinen suosio, minkä laki saisi antaa
-_kulkijamille pelkkinä kuljeksijoina_." Minä vain asetan
-vertauskohdaksi tälle Englannin sivistyneistön mielialan ilmaukselle
-v:lta 1865 osan sitä sanomaa, jonka julistamisessa oman aikansa
-herrasmiehille Jesajan piti korottaa äänensä kuin sotatorvi: "Riidaksi
-ja toraksi te paaston käytätte, ja puristetun nyrkin lyömiseksi. Eikö
-se ole paasto, johon Minä mielistyn, kun leipäsi nälkäiselle taitat ja
-kurjat _kulkijat_ [reunamuistutus: 'hätääkärsivät'] kotiisi saatat." Se
-aatoshairahdus, johon kirjoittaja oli kyhäyksensä alkuosassa eksynyt,
-kuului näin: "Sekoittaa vaivais-avustusten jakelijan tehtävät jonkun
-armeliaisuuslaitoksen toimihenkilön menettelytapoihin on suuri ja
-turmiollinen erehdys." Tämä lause on niin täsmälleen ja perinjuurin
-väärä, että sen sisältö on mielessämme käännettävä näin toisin
-kuuluvaksi ennen kuin voimme selvitellä mitään kansallishädässämme
-ilmenevää pulmaa: "Kaiken köyhäinhoitoa koskevan lainsäädännön
-perustuksena on todettava, että vaivais-avustusten jakelijat ovat
-kansakunnan almunantajia, joiden tulee suoda antejansa sikäli paljoa
-suuremmalla ja suoraluontoisemmalla sydämellisyydellä ja
-avokätisyydellä, kuin yksityiselle armeliaisuudelle on mahdollista,
-mikäli yhteinen kansallinen ymmärryskin ja voima voidaan olettaa
-yksityisen henkilön avustustoiminnan edellytyksiä suuremmiksi."
-_Tekijä_.
-
-[22] Englannin korkeimman aatelin arvotamineihin kuuluukin todellinen
-päässäpidettävä kruunu. _Suom._
-
-[23] Italiaan pistävä kulmake Italiaan joutunutta aluetta. _Suom._
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Kuninkaitten aarteet, by
-John Ruskin and Tapio Riikonen
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINKAITTEN AARTEET ***
-
-***** This file should be named 57378-8.txt or 57378-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
- http://www.gutenberg.org/5/7/3/7/57378/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
- This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
- most other parts of the world at no cost and with almost no
- restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
- under the terms of the Project Gutenberg License included with this
- eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
- United States, you'll have to check the laws of the country where you
- are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
- to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
- agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
- within 60 days following each date on which you prepare (or are
- legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
- payments should be clearly marked as such and sent to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
- Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
- Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or destroy all
- copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
- all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
- works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
- any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
- receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
- Dr. Gregory B. Newby
- Chief Executive and Director
- gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-