diff options
| -rw-r--r-- | 57378-0.txt | 2184 | ||||
| -rw-r--r-- | 57378-8.txt | 2568 |
2 files changed, 2184 insertions, 2568 deletions
diff --git a/57378-0.txt b/57378-0.txt new file mode 100644 index 0000000..d61a84d --- /dev/null +++ b/57378-0.txt @@ -0,0 +1,2184 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57378 *** + + + + + + + + + + + +KUNINKAITTEN AARTEET + +Kirj. + +John Ruskin + + +Suomentanut ["Of Kings' Treasuries"] ja johdannolla varustanut + +V. Hämeen-Anttila + + + + + +Hämeenlinnassa, +Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, +1918. + + + + +Johdanto. + + +"Meidän päiviemme todellinen yliopisto on kirjavalikoima", sanoo +Carlyle. + +Ruskinin nyt suomennetun kaunopuheisen esityksen alottamalla +teossarjalla on kustantaja tahtonut tarjota meikäläiselle yleisölle +ensimäisen suomenkielisen yliopiston sitä laatua: lyhyeen sanoen +maailmankirjallisuuden huippusaavutukset muinaisuudesta nykyaikaan +asti, yhdenmukaisesti toimitettuna ja tarkistettuna kokoelmana, jonka +nidoksista ovat takeena pätevät kotimaiset nimet. Suunnattomasta +kirjatulvasta poimitaan esille ne tuotteet, jotka kaiken muun edellä +kuuluvat meidän kansallisen sivistyksemme kehitysvälineihin. + +Ajanjakso on katsottava otolliseksi tällaiselle suurisuuntaiselle +yritykselle. Ensi kertaa historiassamme on itsenäinen Suomi nousemassa +vapaasti vaurastuttamaan kansalaiskasvatusta. Mielet ovat elpyneet +pohtimaan ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä ja tavoittamaan parhaita +henkisiä arvoja. Levoton yhteiskunnallinen ja taloudellinen murroskausi +tuntuu ohimenevältä. -- Mutta tuskinpa olisi hanke taannoisinakaan +vuosina osoittautunut ennenaikaiseksi, ainakaan enää silloin kun +"Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto" alotti vaikutuksensa. + +Varsinkin viime vuosina on kyllä saatu toimitetuksi suomenkielelle +lukuisia klassillisia teoksia, mutta ne ovat ilmestyneet ilman +järjestävää yhtenäistä alotetta, hajallaan, erikokoisina ja usein niin +pieninä painoksina, että kirjakauppahinta on ne rajoittanut suppean +valiopiirin tarpeiksi. Missä määrin "Kariston klassillinen kirjasto" +esiintyy edistysaskeleena, sen osoittaa piankin kokemus. Valinnassa +noudatettujen näkökohtien selostaminen ei voisi tuntua erityisemmin +vakuuttavalta ilman laajaa vertailevaa arvostelua, jossa klassilliseksi +luokitellusta kirjallisuudesta koetettaisiin osoitella kannalta tai +toiselta tärkeimpiä meidän yleisöllemme, niinkuin nykyäänkin +länsimaissa lukuisat kirjallisuuden käsittelijät sommittelevat eritoten +"sadan parhaan kirjan" valikoimia maailmankirjallisuudesta. Riittänee +mainita, että ensimäiset kymmenen numeroa ovat osittain saaneet tämän +julkaisuvuoronsa nykyhetken vaikuttimista: valtiotaidon peruskirja +"Ruhtinas", kansanvaltaisen hallitusjärjestelmän kuuluisa pohjateos +"Yhteiskuntasopimuksesta" ja vallankumouksellisen isänmaanmiehen +voimakas vetoomus "Ihmisen velvollisuudet" ovat näyttäneet, ansaitsevan +erityistä huomiota meillä juuri nyt. Kokonaisuudelle haittaa +tuottamatta on aluksi voitu pitää silmällä sitäkin tarkoitusperää, että +hetkellisten poikkeusolojen vallitessa siirrettäisiin tuonnemmaksi +sellaisia teoksia, joiden laajuus nyt kohottaisi hintaa ylettömäksi. +Sarjan jatkuminen on eheyden vuoksi ajateltu tapahtuvaksi siten, että +siihen kulloinkin järjestetään kymmenen kirjaa kerrallaan jonkunlaista +vaihtelua eli monipuolisuutta edustavina sikerminä. + +Tällaisen sarjan merkityksestäkään ei tässä tarvitse enempää lausua; on +turha näyttää aurinkoa kynttilällä: "Kuninkaitten aarteet" on tässä +kohden koko valikoiman esipuheena... jonka edessä muu suosittelu +surkastuisi mitättömäksi. + +_John Ruskin_ (1819-1900), joka yllämainitusta käytännöllisestä syystä +esitellään ensimäisenä tässä sarjassa, vaikkakin toimintakaudeltaan +äskeisimpänä, tulee toisella kertaa seikkaperäisemmin puheeksi, kun +hänen pääteoksiansa käännätetään. "Kuninkaitten aarteiden" johdannoksi +vain muutama sana. + +Hän oli julkisen sanan suuria taistelijasieluja -- yleväluontoinen, +jalomielisille vaikutteille herkkä ja vastuksista väistymätön, mutta +pikaistuva ja vakaumustensa varmuudessa hieman suvaitsemattomuuteen +luontuva. Ruskin esiintyy englantilaisessa kirjallisuudessa yhäti aivan +etevimpiin tyylitaitureihin kuuluvana; kaikki ajattelun aiheet saavat +hänen sanoissaan värikkään eloisuuden. Jo omana aikanaan hän saavutti +johtavan sijan kansansa sivistyselämässä, ensin taiteen alalla, jota +hän monet vuodet suorastaan hallitsi ylimpänä tuntijana, ja sittemmin +(sekä pysyvämmin) taloustieteen ja yhteiskunnallisten uudistusten +suurmiehenä, vaikka häntä ensimältä katsottiin epäkäytännölliseksi +unelmoitsijaksi. Vanhuuden vaitiolo syrjäytti jossain määrin hänen +asemaansa, kuten yleensäkin tapahtuu, mutta ihmisystävällisen +ajattelijaneron merkitys on nykyään vakaantunut ja levinnyt kaikkiin +sivistysmaihin: hänen epälukuisten julkaisujensa pääainekset ovat +säilyviä, ja niiden esitystapa tenhoaa meidänkin päivinämme niinkuin +tuo syvämielinen, kiihkeä arvostelija ja kulttuurin rakentaja seisoisi +ilmielävänä edessämme esitelmää pitäen. + +Ruskin syntyi Lontoossa; isä oli varakas viinikauppias, skotlantilainen +kuten brittiläisen henkevyyden toinenkin samanaikainen suurmies ja +aatteellinen taistelija Carlyle. Hyvän yliopistokoulutuksen alkeet +saaneena nuorena miehenä hän Italian matkalla v. 1840 tutustui etevään +maanmieheensä, auringonvalo-tauluistaan tunnettuun taidemaalari +Turneriin, ja alkoi innokkaasti syventyä taiteen tehtäviin. Kolmea +vuotta myöhemmin ilmestyi ensimäinen osa teosta "Nykyaikaisia +maalareita", jossa hän todisteli oman aikansa itsenäisempien luomusten +ja etenkin Turnerin maisemataulujen etevämmyyttä kaikkiin vanhojen +mestarien tuotteisiin ja niiden aiheuttamaan sovinnaiseen suuntaan +verraten. Tekijän vakuuttava voima ja omintakeisuus sekä loistava +esitystapa herättivät heti yleistä huomiota, samalla kun vanhojen +esikuvien puoltajat kuitenkin ryhtyivät kiivaasti vastustamaan hänen +käsityksiänsä. Julkaisun jatkoksi tuli myöhempinä vuosina vähitellen +neljä osaa lisää. Samaan aikaan ilmestyi hänen kynästään useita muita +taiteen peruskirjoja: "Rakennustaiteen seitsemän lamppua" (1854), +"Piirtämisen alkeet" (1856) ja "Etääntymäopin alkeet" (1859). Ruskinin +osuuteen merkillisessä prerafaeliittisessa virtauksessa, joka on +maalaustaiteen historian viehättävimpiä lukuja, ei käy tässä yhteydessä +kajoaminen; noiden kärsivällisten taiteenharrastajien tukipylväänä hän +perin kauniisti kuvaili koskemattoman luonnon täydellisyyttä, jota +piirtimen ja siveltimen piti vain koettaa mitä tunnollisimmin ja +yksityiskohtaisimmin jäljentää, jotta taiteen tuotteet vaikuttaisivat +samaan tapaan ylentävästi kuin Luojan käsiala. + +Niiden seitsemäntoista vuoden mittaan, jotka kuluivat "Nykyaikaisten +maalarien" ensimäisen nidoksen ilmestymisestä viimeisen valmistumiseen, +-- alkuperäisestä tarkoituksestaan tämä suurteos muuten laajeni +pohtimaan taiteen kaikkia henkisiä pyrkimyksiä, -- Ruskinin +mielipiteet uskonnosta taiteen palvomana ja taiteesta yleensä olivat +paljonkin muuttuneet. Hänen innostuva mielensä oli suuntautunut +yhteiskunnallis-valtiollisiin ja kansantaloudellisiin kysymyksiin, ja +pohtiessaan käytännöllisiä parannuksia yksilöiden ja yhteiskunnan +elämään koko ihmisrodun onnellistumiseksi hän alkoi sovelluttaa niistä +saamiansa näkökantoja taiteenkin vaatimuksiin: taiteen piti palvella ja +kasvattaa _suurta yleisöä_, jotta tässä saataisiin tehokkaammin +heräämään toisaalta olosuhteiden uudistumiselle tarpeellista kauneuden +kunnioitusta ja toisaalta ymmärtävämpää taiteen ylevän merkityksen +käsitystä. Hän omaksui samanlaisen profeetan tehtävän kuin aikaisemmin +Carlyle, jonka opetukset olivat häneen paljon vaikuttaneet, ja käytti +siitälähtein koko elämäntyönsä kansansa mielialan sitkeään +käännyttämiseen käsitystensä puolelle. "Taiteen valtiotalous" v. 1857 +ilmestyessään jo osoitti, mille tolalle hänen ajattelunsa oli +kulkemassa, mutta vasta "Tähän viimeiseen asti" (1860) kävi täydesti +kehittelemään näitä mietteitä. + +Hän sai vastaansa myrskyisen ja myrkyllisen kuohumuksen, kuten uusien +oppien rohkeat julistajat ainakin, mutta vaikka tämä monivuotinen +kiivailun ja vääristelyn paljous pahoin järkytteli hänen peräti +herkkäluontoista olemustansa, se ei millään muotoa vaientanut häntä tai +edes tehonnut hänen mielipiteisiinsä. Samaa suurenmoista uudistusten +valmistelua jatkoivat "_Munera pulveris_" (Tomun antimia), +"Oliivinlehväseppele", "Sesamia ja liljoja" (1865), "Aika ja +käännekohta" sekä lukemattomat hetken kirjoitelmat; viimeksimainittu +teos kuuluu niihin kokonaisen ihanne-yhteiskunnan suunnitteluihin, +joille Platonin "Valtio" on yhteisenä pohjana. + +V. 1869 Ruskin nimitettiin taidehistorian professoriksi Oxfordin +yliopistoon ja perusti lahjoittamallansa rahastolla sinne +piirustuskoulun. Hän viimeisteli luentokurssejaan useiksi teoksiksi ja +julkaisi samalla eri väliajoin ilmestyvinä vihkosina sikermää nimeltä +"_Fors Clavigera_" (Nuijamies Sattuma). Se oli sarja monen monituisia +aiheita käsitteleviä huomioita ja tutkielmia, joita tekijä painatti +omalla kustannuksellaan, asettuen välittömään yhteyteen yleisönsä +kanssa. Tämä menetelmä oli ensi alkuna yhteiskuntatalouden +omintakeiselle sovellutukselle käytäntöön; sellaisesta kokeilusta +oli edelleen tuloksena m.m. kommunistis-osuustoiminnallinen +yhdyskunta "Pyhän Yrjänän kiltta", muuan kahvilahanke ja erikoinen +tienrakennus-yritys, joista tekisi mieli tässäkin hiukan puhua. + +Äitinsä kuoltua v. 1871 Ruskin osti pikku maatalon n.s. Järvi-alueella +ja vietti siellä lopun elinaikaansa, julkaisten neljänäkolmatta vihkona +viimeisen teoksensa "_Praeterita_" (Menneitä), oman elämänsä +muistelmia, jotka ulottuvat vuoteen 1864. Ruskinin koko henkilöllisyys +ja elämä muistuttaa monessa suhteessa Tolstoita, ja paljon +yhtäläisyyttä ilmenee heidän opetuksissaan. Ruskinillakin esiintyy +ilmeisesti ennakkoluuloisuutta ja liioittelua, lujien vakaumusten ja +kiihkeän väittelypakon tavallisia ilmiöitä, kuten sanottu; mutta +kaiken kaikkiaan hänen työskentelynsä vaikutti suurena voimana +utilitarianismia ja materialismia vastaan, ja hänen teoksensa ovat +tulvillaan herätteitä, elähdyttäviä vaikutteita, jotka edelleen +tuottavat henkistä virkeyttä miljoonille, niin huomaamattomilta kuin +maailmanparantajan taistelun tulokset aina päällisinpuolin katsoen +näyttävätkin inhimillisen kehityksen historiassa. + +"Mikä viisaan miehen työn sipale vain on rehellisesti ja hyvässä +mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa tai taideteoksensa", +kuuluu muuan Ruskinin lausuma. Sellaisena suurten teoksien lomassa +singonneena lastuna on "Kuninkaitten aarteilla" itsessään se arvo, että +sen käännättämiseen ei ole satunnaisen näkökohdan tarvinnut vaikuttaa. + +Lukijalle selviää heti, että tämä kaunopuheinen sivistymisen taidon +hahmoittelu on erityiselle kuulijakunnalle pidetty luento, joka sitten +on tasoiteltuna toimitettu painoon. Esitelmä pidettiin Manchesterissa +v. 1864 ja ilmestyi ensin lentokirjasena (_Of Kings' Treasuries_), +samoin kuin sitä seurannut toinen luento, "Kuningatarten puutarhat" +(_Of Queens' Gardens_), jonka aiheena on naisellisuuden ihanne ja +tyttöjen elävöittävä kasvatus. Nämä molemmat luennot sittemmin +yhdistettyinä ovat edellämainittu teos "Sesamia ja liljoja" -- "liljat" +luonnollisesti merkitsevät jälkimäisen luennon harrastamia kasvatteja, +ja "sesamin" muistamme "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" taikana, joka +avasi aarrekammion lukitun oven. + +Aarrekammio on Ruskinin luennossa hyvän kirjavalikoiman hiljainen +säily, jossa lukijan suurena etuoikeutena on asettua henkiseen +yhteyteen kaikkien aikojen kuninkaitten ja profeettain kanssa, näiden +odottaessa kaikkea kuulijakuntaa mihinkään säätyarvoon katsomatta, +auliina haastamaan parhaita ajatuksiansa kelle hyvänsä, joka heitä +lähestyy älykkäällä ja myötätuntoisella mielellä. Tämänlaisen +lähestymisen helpoittamiseksi antaa Ruskin "sesaminsa", viittauksina +suurten ajattelijain, elämäntarkkaajien ja runoojain luomien aarteiden +täydellisemmäksi havaitsemiseksi ja oivaltamiseksi, -- ohjeina +todellisen sivistyksen hankkimistavasta. + +Luentoon soluu myös huomauttelua sanojen täsmällisestä ja huolellisesta +käyttämisestä; tämän kulttuuripiirteen tärkeyttä tehostetaan +ponnekkaasti ja selkeästi suurten kirjailijain ja etenkin Miltonin +sanontanäytteillä (joiden käyttö on tuottanut suomennostyölle melkoista +pulaa). Kieli on siinä määrin ajattelun väline, että tuskin mikään muu +opiskelu -- meidänkin kouluissamme siihen tarkoitukseen suositeltu +matematiikkakaan -- avittaa ajattelun tarkkuutta niin tehokkaasti kuin +Ruskinin tässä esittämä säntillisen ilmauksen vakaa harjoittelu. + +Mutta "Kuninkaitten aarteet" ei pääty kirjalliseen ja älylliseen +ilmakehään: tekijän tavanmukaisella harrastuksella kääntyy esitys +luontevasti Englannin silloisiin julkisen ja yksityisen elämän oloihin, +jotka tähän päivään asti eivät ole päässeet kovinkaan suuresti +muuttumaan; vaikuttavasti, syvän tunteen vallassa, osoitellaan +aatos-erheitä ja viittaillaan terveen uudistustyön suuntia. +Näilläkin hartailla muistutuksilla on vastaavaisuutta myös meidän +yhteiskunnassamme, jonka nykyiseen sisäiseen rikkinäisyyteen on jo +kauvankin kytenyt syitä. + +"Kuninkaitten aarteet" on kirjoitettu ennen nykyistä kirjastoliikettä, +joka olletikin Yhdysvalloissa on viime vuosina saanut suurenmoisia +muotoja valtavien lahjoitusrahastojen pohjalla. Ruskinin lentävät sanat +ovat varmaan paljonkin siementäneet tätä kasvavaa satoa, jonka hyväksi +meidän maamme vasta kohdakkoin päässee kunnollisesti toimimaan. + +Tammikuulla 1918. + +_Suomentaja_. + + + + + + +KUNINKAITTEN AARTEET + + + + + Maasta leipä lähtee... + ja kultakokkareita on siellä. -- + + _Job XXVIII_ 5, 6. + +Ensimäinen velvollisuuteni tänä iltana, hyvät naiset ja herrat, lienee +pyytää teiltä anteeksi sen otsikon kaksimielisyyttä, jolla luennon aihe +on ilmoitettu; saattaisitte lopuksi ajatella, että olen yrittänyt +väärillä perusteilla saavuttaa tarkkaavaisuuttanne. + +Minä en nimittäin tosiaankaan aio käydä puhumaan hallitsijoiksi +tunnetuista kuninkaista enkä sellaisista aarteista, joilla ymmärretään +varallisuutta, vaan aivan toisenlaatuisesta kuninkuudesta ja +rikkauksien lähteestä kuin tavallisesti tunnustetuista. Ja +tarkoituksenani kyllä olikin ensin pyytää kotvaseksi huomiotanne pelkän +odotuksen varaan ja menetellä niinkuin toisinaan ohjataan ystävää +yllätykseksensä näkemään viehättävän maisemapiirteen: mitä eniten +halusin näyttää, sitä teki mieleni kätkeä vajavalla viekkaudellani, +kunnes polvittelevia polkuja myöten aavistamattomasti saapuisimme +parhaalle näkökohdalle. + +Mutta suorapuheinen hyvä ystäväni, kanunki Anson, on jo osittain +ehättänyt tuon samoilusuunnitelmani edelle, kuuluttaessaan puheeni +käsittelevän "lukemisen taitoa ja valintaa". Olen myös kuullut +tottuneiden julkisten esiintyjäin sanovan, että kuulijoita ei mikään +niin pahoin väsytä, kuin yrittely pysyä puhujan mukana, joka ei heille +anna mitään vihiä tarkoituksestaan. Niinpä riisunkin harsonaamion heti +ja ilmaisen teille suoraan, että tahdon teille puhua kirjoista, ja +miten luemme niitä ja voisimme tai huomaisimme paremmaksi niitä lukea. + +Vakava aihe, sanotte, -- ja laaja! Kyllähän; niin laaja, että minä en +pyrikään koskettelemaan alaa kokonaisuudessaan. Koetan vain esittää +teille muutamia yksinkertaisia mietteitä lueskelusta, -- ajatuksia, +jotka päivä päivältä uusiintuvat yhä elävämmin, kun tarkkailen +yleisen mielipiteen suhtautumista meidän vakaasti lisääntyviin +sivistyskeinoihimme ja siihen kirjallisuuden virtaan, joka vastaavassa +määrässä leviää pohjakerroksia hedelmöittämään. + +Olen sattumalta hiukan joutunut käytännöllisiin tekemisiin eri +nuorisoluokkia varten toimivien koulujen kanssa ja saan vanhemmilta +usein kirjeitä heidän lastensa kasvatuksesta. Tässä kirjeenvaihdossa +pistää enimmäkseen silmään se seikka, että aatos "asema elämässä" on +ihan vallitsevasti etusijalla noiden vanhempien -- ja eritoten äitien +-- mielessä. "Siihen ja siihen elämäntasoon sovellettu koulutus" -- +tämä on yleensä päämääränä. Koskaan en havaitse heidän tavoittelevan +kasvatusta joka olisi hyvä itsessään: kirjoittajien mieleen johtunee +harvoin, että voisi olla pelkästään aatteellisesti oikeata opettamista. +Ei, vaan koulutusta "joka turvaa poikani selkään hyvän takin"; -- +koulutusta jonka varassa hän voi huoletta painaa vieraissakävijän +nappulaa kaksikelloisilla ovilla; -- koulutusta joka lopulta toimittaa +hänen omaankin asumukseensa kaksikelloisen oven; sanalla sanoen, +opetuksen tulee tuottaa määrättyä "edistystä elämässä". Nuo vanhemmat +eivät näköjään tule koskaan ajatelleiksi, että saattaa olla sellaista +kasvatusta, joka itsessään _on_ edistystä elämässä; -- että kaikki muu +kuin sellainen kenties onkin Kuoleman kutsumusta; -- ja että tätä +varsinaista kasvatusta voisi ehkä saada tai antaa helpommin kuin he +ensimältä luulisivat, kunhan vain ryhtyisivät toimeen oikealla tavalla. +Väärin alottaen ei sitä ole saatavissa mistään hinnasta eikä mistään +suosiosta. + +Tuo "edistys elämässä" onkin luullakseni vallitsevin ja voimakkain +aatos tämän peräti puuhakkaana hyörivän kansan mielessä; ainakin se on +avonaisimmin tunnustettu aatos, ja sitä esitetään sopivimpana +yllykkeenä nuorison ahkeroimiselle. Pääasiallisena tarkoituksenani on +tällä kertaa katsastaa teidän kanssanne, mitä tähän aatokseen +käytännössä sisältyy ja mitä siihen pitäisi sisältyä. + +Käytännön mukaan "edistys elämässä" merkitsee nykyään, että +asianomainen pääsee huomatuksi yhteiskunnassa, -- saavuttaa aseman, +joka muiden on tunnustettava kunnioitettavaksi tai kunniakkaaksi. Tällä +edistyksellä emme yleensä ymmärrä pelkkää varallisuuden hankintaa, vaan +tietoa, että tämä kansalainen on päässyt varoihin, -- emme minkään +suuren tarkoitusperän saavutusta, vaan sen toteutuksen näkyväisyyttä. +Lyhyeen, me tarkoitamme kiittelynjanomme tyydytystä. Jos se jano onkin +ylevien mielten viimeinen vajavuus, se on myös heikkojen ensimäinen, ja +ylimalkaan se ilmenee keskulaisen ihmiskunnan voimakkaimpana +kannustimena: rotumme suurimmat ponnistukset on aina voitu johtaa +ylistyksen kaipuusta, niinkuin nautinnonhalu on sen suurimmat +onnettomuudet aiheuttanut. + +En aio tuomita enkä puolustaa tätä vaikutinta. Soisin teidän vain +tuntevan, kuinka se on ponnistelun pohjalla semminkin kaikkien +nykyaikaisten pyrkimysten. Turhamaisuuden tyydytys se meillä on +uurastuksen elvyke ja levon viihdyke; niin likeisessä kosketuksessa se +on itse elonlähteiden kanssa, että turhamaisuutemme haavoittamista +mainitaan aina (ja oikein) jotenkuten _kuolettavaksi_:[1] sen tuottaman +tunnevamman vastineena on englanninkielen sanastossa _mortification_, +sama ilmaus, jota käytämme syöpyvästä ja paranemattomasta +ruumiillisesta vauriosta. Ja vaikka harvoissa meistä lienee kylliksi +lääkäriä havaitsemaan, mitä kaikkea tämä intohimo vaikuttaa terveydessä +ja tarmossa, luulen useimpien rehellisten ihmisten tuntevan ja olevan +valmiita tunnustamaan, että sen johtava voima on heidän vaikuttimiansa. + +Merimies ei tavallisesti halua kapteeniksi yksistään syystä että hän +tietää kykenevänsä hoitelemaan laivaa paremmin kuin kukaan samalla +retkellä olevista. Hän kaipaa kapteenin asemaa, jotta häntä +_puhuteltaisiin_ kapteeniksi. Papin ei tavallisesti tee mieli piispaksi +pelkästään siinä vakaumuksessa, että kenenkään muun käsi ei voi +johdella hiippakuntaa vaikeuksien läpi niin lujasti kuin hänen. +Arvonimi häntä ensimäiseksi houkuttelee. Ja ruhtinas ei yleensä pyri +laajentamaan tai alamainen voittamaan valtakuntaa siinä uskossa, että +yksikään toinen ei voisi valtaistuimella palvella valtiota yhtä hyvin, +vaan hän haluaa saada majesteettinsa niin monille huulille kuin on +taivutettavissa sitä lausumaan. + +Tämän siis ollessa pääkäsityksenä edistyksestä elämässä, se tuntuu +meillä kaikilla erikoisesti siinä asemamme mukaan muodostuvassa +menestyksessä, jota sanomme "hyvään seuraan pääsemiseksi". Me emme pyri +hyvään seuraan sillä perusteella, että saamme siinä olla, vaan +tahdomme, että meitä nähdään siinä; ja käsityksemme sen hyvyydestä +riippuu ensikädessä siitä, kuinka huomattavaa se on. + +Suotteko anteeksi, jos hetkiseksi pysähdyn tekemään teille kysymyksen, +jota pelkään teidän mahdollisesti pitävän sopimattomana? + +En voi milloinkaan pitkittää esitelmää, ellen tunne tai tiedä, että +kuulijakunta on joko puolellani tai vastassani. En suurestikaan välitä, +kumpaisella kannalla he alussa ovat, mutta itse kanta on minun +tiedettävä, ja tällä hetkellä minun pitäisi saada selville, asetanko +suuren yleisön toiminnan vaikuttimet mielestänne liian alas. Olen +päättänyt tänä iltana esittää ne siksi matalina, että ne myönnettäisiin +todennäköisiksi; seikka on nimittäin sellainen, että aina kun minä +valtiotaloudesta kirjoitellessani oletan, että inhimillisen toiminnan +vaikuttimena saattaa ottaa lukuun hiukan rehellisyyttä, tai +ylevämielisyyttä -- taikka niin sanottua "hyvettä" --, on minulle +huomautettu vastaan: "Teidän ei sovi perustaa mitään siihen: tuo ei ole +ihmisluontoa; älkää olettako ihmisille yhteiseksi muuta kuin havittelua +ja kateutta -- millään muulla tunteella ei ole vaikutusta heihin, +paitsi satunnaisesti ja heidän pääpyrkimystensä ulkopuolella olevissa +asioissa." Niinpä siis olen tänä iltana alottanut varsin matalalta +vaikuttimien askelmalta; mutta minun pitää saada tietää, olenko +mielestänne osannut oikeaan. + +Sallikaa siis minun pyytää niitä nostamaan kätensä, jotka myöntävät, +että kiittelyn kaipuu tavallisesti on ihmisten voimakkaimpana +vaikuttimena edistyksensä tavoittelussa ja että aivan toisarvoisella +vuorolla rehellisesti halutaan suorittaa jotakin velvollisuutta. +(_Kymmenkunta kättä nousee -- kuulijakunnan ollessa osittain +epätietoinen, tokko luennoitsija on tosissaan, ja osittain ujo +ilmaisemaan mielipidettänsä_.) Puhun ihan vakavasti -- tahdon +todellakin tietää, mitä arvelette; voin kuitenkin ottaa selon +kysymykseni kääntämisellä toisin päin. Nostaisivatko ne kätensä, jotka +uskovat, että velvollisuus on yleensä ensimäisenä ja ylistyksenhalu +toisarvoisena vaikuttimena? (_Yhden käden mainitaan kohonneen, +luennoitsijan takana_.) + +Hyvä on: näen että te olette puolellani ja että minä en teidän +käsityksenne mukaan ole alottanut liian läheltä pohjapintaa. +Vaivaamatta teitä enemmällä tiedustuksella rohkenen nyt otaksua, että +te tunnustatte velvollisuudelle ainakin toisen tai kolmannen sijan +vaikuttimien yhdistelmässä. Te olette sitä mieltä, että halu tehdä +jotakin hyödyllistä, tai saavuttaa jotakin todellista hyvää, on +varmastikin olemassa rinnakkaiskäsitteenä -- vaikkakin toisarvoisena -- +enimpien ihmisten edistyspyrkimyksessä. Te myönnätte, että kohtuullisen +rehelliset ihmiset haluavat paikkaa ja virkaa ainakin jossain määrin +sen hyväätekevän vallan vuoksi, jota se asema tuottaa, -- ja mieluummin +asettuvat yhteyteen järkevien ja tietävien henkilöiden kanssa kuin +liikkuvat houkkioiden ja tietämättömien parissa, nähtiinpä heidät +noiden järkevien seurassa tahi ei. Ja lopuksi -- huolimatta tässä +kerrata mitään joka-aikaisia selviöitä ystävien suuriarvoisuudesta ja +kumppanien vaikutuksesta -- te kaiketikin vahvistatte, että meidän +onnellisuutemme ja hyödyllisyytemme yleiset edellytykset ovat +riippuvaisia siitä, kuinka hartaasti haluamme tosia ystäviä ja viisaita +kumppaneita, ja että niiden toteutuminen on saatavissa aikaan siinä +määrin kuin kumpaistenkin valitsemisessa käytämme vakaisuutta ja +harkintakykyä. + +Mutta jos meillä nyt olisikin sekä tahtoa että oivallusta ystäviemme +hyvään valitsemiseen, -- kuinka harvoilla meistä onkaan siihen valtaa! +tai ainakin, kuinka rajoitettu onkaan enimmäkseen valinnan ala! + +Melkein kaikki ihmissuhteemme ovat sattuman tai välttämättömyyden +määräämiä ja ahtaaseen kehään supistettuja. Me emme pääse väleihin +kenen kanssa vain haluaisimme tuttavuutta, ja tuttaviamme emme saa +vierellemme silloin kun heitä kipeimmin tarvitsisimme. Kaikki +korkeampaa inhimillistä henkevyyttä edustavat piirit ovat ainoastaan +hetkellisesti ja osittain avoinna alapuolellaan oleville. Hyvässä +lykyssä voimme vilahdukselta nähdä suuren runoilijan ja kuulla hänen +äänensä kaiun, tai tehdä kysymyksen tiedemiehelle ja saada +hyvänsävyisen vastauksen. Voimme tunkeutua kymmeneksi minuutiksi +puhuttelemaan ministeriä, joka luultavasti vastailee vaitioloa +pahemmilla sanoilla, harhaannuttavilla nimittäin, tai kerran pari +elämässämme siepata etuoikeudeksemme heittää kukkavihko prinsessan +polulle taikka pyydystää kuningattaren suopea silmäys. + +Ja näitä hetkisen sattumia me kuitenkin himoitsemme, ja kulutamme +ikävuotemme ja intomme ja kykymme jotensakin vain tällaiseen +havitteluun, vaikka meille on kaiken aikaa avoinna seurue, joka +haastelee meille niin kauvan kuin haluamme, mikä tahansa olkoonkin +säätyarvomme tai toimemme, -- haastelee parhaimpansa mukaan valituin +sanoin ja on kiitollinen, jos heitä kuuntelemme. Ja me emme silti ota +suurestikaan lukuun tätä etevää ihmispiiriä, -- kenties emme kokonaisen +päivän mittaan tahdo kuulla ainoatakaan sanaa siitä, mitä he +lausuisivat, -- syystä että tuo seurue on niin lukuisa ja säveä, niin +horjumattoman kärsivällinen odottelemaan ympärillämme päivät päästään, +ei myöntääkseen puheillepääsyä, vaan saadaksensa; sen parempaa +kunnioitusta emme osoita noita kuninkaita ja valtiomiehiä kohtaan, +jotka viivyskelevät yksinkertaisesti kalustetuissa ja ahtaissa +etuhuoneissaan, kirjahyllyissämme! + +Sanotte minulle kenties, tai ajattelette itseksenne, että se penseys, +jolla katselemme tätä huomiotamme anovaa aatelia, ja se kiihko, jolla +tavoitamme yleensä aatelitonta seuraa, vaikka se suhteellisen +ylemmyytensä tunnossa halveksii meitä tai ei kykene meille mitään +opettamaan, -- että nuo kaksi mielentilaamme johtuvat eräästä seikasta: +me voimme nähdä elävien ihmisten kasvot ja haluamme tutustua heihin +itseensä emmekä heidän lausumiinsa. Mutta niin ei ole asian laita. +Olettakaamme, että te ette näkisikään heidän kasvojansa; -- +olettakaamme, että teidät voitaisiin asettaa kaihtimen taakse +valtiomiehen työhuoneeseen tai ruhtinaan kamariin, ettekö ilomielin +kuuntelisi heidän sanojansa, vaikka olisikin kiellettyä astumasta +esille kaihtimen takaa? Ja kun kaihdin on vain hiukan pienempi, -- +kaksi- eikä nelitaitteinen, -- ja te voitte siis piillä kahden +kirjankannen takana ja kaiken päivää kuunnella satunnaisen puhelun +asemesta ihmiskunnan viisaimpien harkittuja, tarkoituksellisia, +valittuja esityksiä, niin te vähäksytte tätä puheillepääsyn asemaa ja +kunniakasta erisneuvottelua! + +Mutta kenties muistutattekin haluavanne kuunnella eläviä ihmisiä +sentähden, että he puhuvat tapahtuvista asioista, jotka kuuluvat juuri +sillä hetkellä harrastuksenne alaan. Ei, niin ei voi olla, sillä itse +nuo elävätkin ihmiset haastavat teille tilapäisistä asioista paljoa +paremmin kirjoitelmissaan kuin huolettomalla suupuheella. Silti +myönnän, että tämä vaikutin todella tehoaa teissä, sikäli kuin +tuollaiset nopeasti kyhätyt ja lyhytaikaiset kirjoitelmat ovat teille +mieluisampia kuin verkkaiset ja pysyväiset kirjoitelmat -- varsinaiset +kirjat. Sillä kaikki kirjat voidaan jakaa kahteen luokkaan, hetken +kirjoihin ja kaiken ajan kirjoihin. Pankaa merkille tämä ero -- se ei +merkitse vain laatua. Ei yksinomaan huonoilta kirjoilta puutu +pysyväisyyttä ja hyville koidu sitä. Se on laji-ero. On hyviä hetken +kirjoja ja hyviä kaikiksi ajoiksi, huonoja hetken kirjoja ja huonoja +säilyviä. Minun on määriteltävä nuo kaksi lajia, ennen kuin johdun +pitemmälle. + +Hyvä hetken kirja siis -- jätän silleen huonot -- tulee vain +hyödyllisenä tai mieluisana ja teitä varten painettuna pakinana +joltakulta henkilöltä, jonka kanssa ette saa muulla tavoin +keskustelluksi. Usein peräti hyödyllisenä, kertoen mitä tarvitsette +tietoonne; usein peräti miellyttävänä, niinkuin järkevän ystävän +suusanallinen juttelu. Pirteät matkakuvaukset, hyväntuuliset ja +sukkelat päivänkysymysten koskettelut, vilkas tai liikuttava +tarinoiminen romaanin muodossa, luja asiatietojen maininta sellaisten +henkilöiden esittämänä, joilla on ollut toimivaa osuutta nykyisen +historian tapauksissa -- kaikki nuo hetken tuotteet, jotka sivistyksen +yleistymisen mukana lisääntyvät keskuudessamme hyvällä vauhdilla, ovat +erikoisena meidän ajanjaksomme tunnuspiirteenä: meidän tulee olla ylen +kiitollisia niistä ja hävetä kelpo lailla, jos emme millään tavoin +käytä niitä hyvin. + +Mutta me käytämme niitä mahdollisimman pahoin, jos annamme niiden +anastaa sijan todellisilta kirjoilta -- sillä tarkoin puhuen ne eivät +lainkaan ole kirjoja, vaan pelkkiä kirjeitä tai sanomalehtiä hyvään +asuun painettuina. Ystävämme kirje saattaa olla ihastuttava tai +tarpeellinen tänään: tokko tallettamisen arvoinen, se on erikseen +harkittava. Sanomalehti saattaa olla aivan paikallaan aamiaisen edellä, +mutta varmastikaan ei siitä ole luettavaksi koko päivän osalle. Samaten +-- nidokseksi sidottuna -- tuo pitkä kirje, joka niin miellyttävästi +kuvailee teille sen ja sen seudun majataloja ja teitä ja viimevuotisia +säitä, tai joka kertoo teille noin hauskan tarinan taikka antaa +tositiedot eräiden tapauksien yksityiskohdista -- tuollainen kirje +saattaa olla hyvinkin arvokas satunnaisesti silmättäväksi, mutta siitä +ei seuraa, että se sanan todellisessa merkityksessä on laisinkaan +"kirja" ja oikealla tavalla "luettava". + +Kirja ei varsinaisesti ole puhuttua, vaan kirjoitettua, eikä +kirjoitettua pelkästään aikalaisille, vaan pysyäkseen käytettävänä. +Pakinakirja painetaan ainoastaan sen vuoksi että sen tekijä ei voi +puhua tuhansille ihmisille yhtaikaa; jos voisi, niin hän tekisi sen -- +nidos ei ole muuta kuin hänen äänensä monistus. Te ette saa +puhutelluksi Intiassa oleksivaa ystäväänne; vain sen tilaisuuden +puutteessa te kirjoitatte hänelle: se on pelkkää äänen siirtoa. +Kirjailijalla on jotakin sanottavaa, mikä hänen käsityksensä mukaan on +totta ja hyödyllistä tai kohottavan kaunista. Hänen tietääkseen ei +yksikään vielä ole sanonut sitä; hänen tietääkseen ei kukaan muu voi +sanoa sitä. Hänen on pakko sanoa se, selkeästi ja sointuisasti, jos käy +päinsä -- selkeästi joka tapauksessa. Elämänsä sisällössä hän tuntee +ilmeiseksi tämän saavutuksen tai saavutusryhmän -- tämä on se +tositiedon tai -näkemyksen sipale, minkä hän yksilöllisellä osuudellaan +päiväpaisteesta ja maankamarasta on tavoittanut. Hänen tekisi hartaasti +mieli vakauttaa se saataville ainiaaksi, -- kaivertaa se kallioon, jos +olisi mahdollista, sanoen: "Tämä on paras minua; muuten minä söin ja +join ja nukuin, rakastin ja vihasin, niinkuin muutkin; elämäni oli kuin +huurun hahtuva, häipyvä; mutta tämän minä näin ja tiesin: tämä -- jos +minusta mikään -- on muiston arvoista." Se on hänen "kirjoitelmansa"; +se on hänen inhimillisissä rajoissaan ja hänen mahdollisen +tosi-innoituksensa asteen mukaisesti hänen kirjoituksensa. Se on +"Kirja". + +Kenties ajattelette, että mitään kirjoja ei ole sillä tavoin +sommiteltu? + +Mutta kysynpä teiltä jälleen: uskotteko olevan olemassa rehellisyyden +rahtuakaan tai nimeksikään lähimäisrakkautta? Vai ajatteletteko, että +viisaat ihmiset eivät milloinkaan voi olla rehellisiä tai +hyväntahtoisia? Toivoakseni ei yksikään meistä ole niin onneton, että +siten ajattelisi. No, mikä viisaan miehen työn sipale vain on +rehellisesti ja hyvässä mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa +tai taideteoksensa. Se on aina huonojen katkelmien seassa -- kehnosti +suoritetussa, leventelevässä, teennäisessä tavoituksessa ilmenevänä. +Mutta jos luette oikein, teidän on helppo keksiä todet palaset, ja _ne_ +ovat kirja. + +Ja kaikkina aikoina ovat suurimmat sielut kirjoittaneet tämänlaatuisia +kirjoja: suuret johtajat, suuret valtiomiehet ja suuret ajattelijat. Ne +ovat kaikki teidän valintanne tavattavissa, -- ja elämä on lyhyt. Tämän +muistutuksen olette kuulleet ennenkin; mutta oletteko kuitenkaan +mitannut ja suhditellut tätä lyhyttä elonaikaa ja sen mahdollisuuksia? +Tiedättekö, että jos luette tämän, te ette voi lukea tuota -- että te +ette voi huomenna voittaa mitä menetätte tänään? Tahdotteko mennä +jutustamaan sisäkkönne tai tallirenkinne kanssa, kun saisitte +puheillepääsyn kuningatarten ja kuninkaitten luona; tai hyvitättekö +mieltänne sillä ajatuksella, että te missään arvokkaassa omien +arvonanto-vaatimustenne tunnossa tungeksitte joukon seassa hankkimaan +pääsykorttia sinne ja puhutteluvuoroa tänne, kun kaiken aikaa tämä +ikuinen hovi on teille avoinna, seurue laajana kuin maailma, lukuisana +kuin sen päivät -- edustaen jokaisen paikan ja ajan valio- ja +valtaväkeä? Sinne pääsette aina; siellä saatte mielenne mukaan valita +kumppanuutenne ja arvosijanne; kerran tulleena ei teitä voi sieltä +häätää muu kuin oma vikanne; sikäläisen kumppanuutenne ylhäisyydellä +koetellaan taatusti teidän oma sisäinen ylhäisyytenne, ja sen sijan +mukaan, minkä haluatte ottaa tässä kuolleiden seurueessa, saa +arvostelluksi niitä perusteita, joilla pyritte saavuttamaan +huomaavaisuutta elävien seurassa, -- päätellyksi, minkä verran niissä +vaikuttimissanne on totuutta ja vilpittömyyttä. + +"Sijan, minkä haluatte ottaa" ja minkä omaksumiseen laittaudutte +_päteväksi_, -- on minun lisättävä. Ottakaa nimittäin huomioon: tämä +menneisyyden hovi eroaa kaikesta elävästä ylhäisöstä siinä, että se on +avoinna työlle ja ansiolle, mutta ei millekään muulle. Noiden +elyseiläisten[2] porttien vartijaa ei mikään äveriäisyys lahjo, mikään +nimi nöyrrytä, mikään temppu petä. Käsitteen syvässä merkityksessä +sanoen sinne ei koskaan pääse halpa arkisielu. Tuon hiljaisen Faubourg +Saint-Germainin oviverhojen edessä tapahtuu vain lyhyt tutkistelu: +"Ansaitsetteko pääsyn? Siinä tapauksessa astukaa sisälle. Pyrittekö +aatelin pariin? Aateloitkaa itsenne, niin kumppanuus on teidän. +Kaipaatteko viisaiden haastelua? Oppikaa sitä ymmärtämään, niin saatte +kuunnella. Mutta muilla ehdoilla? -- ei. Jos te ette tahdo kohota +meidän luoksemme, me emme voi kumartua teihin. Elävä valtias saattaa +asettua kohteliaaksi, elävä viisaustieteilijä harkitusti vaivautua +selittelemään ajatuksiansa teidän asteeltanne; mutta me täällä emme +tekeydy emmekä käytä tulkintaa; teidän on noustava meidän ajatustemme +tasolle, jos mielitte ilahtua niistä, ja otettava osaa tunteisiimme, +jos aiotte läsnäolomme oivaltaa." + +Näin siis on teidän tehtävä, ja minä myönnän, että se on paljon. +Sanalla sanoen, teidän tulee rakastaa tätä väkeä, jos haluatte sen +parissa olla. Mikään kunnianhimo ei hyödytä. He halveksuvat +kunnianhimoanne. Teidän on rakastettava heitä ja osoitettava +rakkautenne kahdella tavalla. + +I. -- Ensiksikin teillä tulee olla tosi halu saada opetusta heiltä ja +sijoittua heidän ajatuksiinsa. _Heidän_, huomatkaa; älkää toivoko +löytävänne vain omianne heidän lausuminansa. Jos kirjan kirjoittaja ei +ole teitä viisaampi, niin teidän ei tarvitse sitä lukea; jos hän on, +niin hän monessakin suhteessa ajattelee toisin kuin te. + +Hyvin kerkeitä olemme sanomaan kirjasta: "Tämäpä on hyvää -- ihan mitä +minä ajattelin!" Mutta oikea tunne on: "Ihmeellistä! Tuota en ole +tullut ennen ajatelleeksi, ja kuitenkin näen sen olevan totta; tai +jollen oivalla sitä nyt, niin toivoakseni minulle tuonnempana selviää +tämän pätevyys." Mutta olkoonpa teillä tämä alistuvaisuus tahi ei, +valmistautukaa ainakin lähestymään tekijää siinä mielessä, että +pääsette _hänen_ tarkoituksensa perille, älkääkä löytääksenne omia +käsityksiänne. Punnitkaa sitä jälkeenpäin, jos katsotte siihen +pystyvänne; mutta ottakaa siitä ensin selko. + +Ja olkaa myös varma siitä, että jos tekijä on minkään arvoinen, te ette +oitis tajua hänen täyttä tarkoitustansa, -- ei, vieläpä ette pitkään +aikaan kykene millään tavoin hänen koko sanottavaansa saavuttamaan. +Tietenkin hän sanoo mitä hän tarkoittaa, ja voimakkainkin ilmauksin; +mutta hän ei saa sanoiksi sitä kaikkea, ja vielä ihmeellisempää on, +että hän ei tahdokaan, paitsi kätkettyyn tapaan ja vertauskuvilla, +ollakseen varma siitä, että te erityisellä harrastuksella tutkitte +sanottua. En tosin oikein näe perustetta siihen, en kykene oikein +selvittelemään tuota viisaiden kiduttavaa pidättyväisyyttä, jolla he +aina piiloittavat syvemmän ajatuksensa. He eivät anna sitä teille avun +muodossa, vaan palkkiona, ja tahtovat takeita siitä, että sen +ansaitsette, ennen kuin sallivat teidän saavuttaa sen. + +Mutta samoin on viisauden esineellisen muodon -- kullan -- laita. +Teistä ja minusta ei näköjään ole mitään syytä, minkätähden maan +sähköiset voimat eivät yhdellä kertaa kuljettaisi kaikkea sen +tallettamaa kultaa vuorenhuipuille, jotta kuninkaat ja kansat +tietäisivät kaiken saatavissaolevan kullan olevan koolla ja ilman +erityistä kaivamisen vaivaa, jännittyneen kiihtymyksen ja sattuman +oikkujen kiusaamatta, aikaa hukkaamatta, lohkoisivat sitä ja löisivät +rahaksi tarpeen mukaan. Mutta Luonto ei järjestä asiaa siten. Se +asettelee sitä pikku maanrakoihin, kukaan ei tiedä minne: saattaa +kaivaa kauvan, eikä löydy lainkaan; on kaivettava suurella työllä, +löytääkseen mitään. + +Niin, juuri siten on ihmisten parhain viisaus talletettuna. Hyvän +kirjan ääreen päästessänne teidän on kysyttävä itseltänne: "Olenko +halukas tekemään työtä australialaisen kaivosmiehen tavoin? Ovatko +kuokkani ja lapioni hyvässä terässä, ja olenko itse hyvässä kunnossa, +hihat kierrettyinä kyynäspäihin, ilman hengästymisen oireita, +malttavaisuus vireessä?" Ja pysyäkseni vielä kotvasen tässä +vertauskuvassa -- ikävystyttämisenkin uhalla, sillä se on läpeensä +valaiseva --: kun etsimänänne metallina on kirjoittajan ajatuskanta tai +tarkoitus, niin hänen sanansa ovat kuin kallio, jota teidän on +rusennettava ja sulatettava sen tavoittaaksenne. Ja kuokkinanne ovat +teidän oma huolellisuutenne, älynne ja tietomääränne; sulatusuuninanne +on oma ajattelevainen sielunne. Teidän on turha toivoa ylettyvänne +minkään hyvän kirjailijan tarkoitukseen ilman noita työkaluja ja tuota +ahjoa; usein tarvitsette terävintä, hienointa purastusta ja +kärsivällisintä sulattelua, ennen kuin saatte sitä metallia yhden +murusenkaan. + +Ja sentähden, kaikkein ensimäiseksi, sanon sen teille vakavasti ja +varmasti, tietäen että olen tässä kohden oikeassa, teidän on +totuttauduttava silmäämään tarkoin sanoja ja vakuuttautumaan niiden +merkityksestä, tavu tavulta -- vieläpä kirjain kirjaimelta. Te voisitte +lukea kaikki British Museumiin kootut kirjat (jos ihmisen ikä riittäisi +siihen) ja silti jäädä oppimattomaksi olennoksi; mutta jos luette hyvää +kirjaa kymmenen sivua, kirjain kirjaimelta -- toisin sanoen todella +tarkoin --, niin olette ainiaaksi jossain määrin sivistynyt henkilö. +Sivistyksessä ja sivistymättömyydessä (pelkkää älyllistä puolta +ajatellen) on kaikkena erona tämä täsmällisyys. + +Hyvinkasvatettu herrasmies ei kenties osaa montakaan kieltä -- hän +saattaa kyetä puhumaan ainoastaan äidinkieltänsä --, hän on ehkä +lukenut vain muutamia kirjoja. Mutta mitä tahansa kieltä hän osaa, sitä +hän osaa tarkalleen; mitä sanaa hän käyttääkin, sen hän ääntää oikein; +ennen kaikkea hän on perehtynyt sanojen hienostoon, eroittaa ensi +silmäyksellä puhdassyntyiset ja taatut sanat nykyhetken arkiroskasta, +muistaa niiden sukupuun -- niiden keskinäiset risteytykset, +etäisimmätkin sukulaissuhteet ja minkä hyväksytyn aseman ne eri aikoina +ja eri maissa ovat saaneet sanojen kansallisessa ylhäisössä. Mutta +sivistymätön henkilö saattaa osata ulkoa paljonkin kieliä ja puhua +niitä kaikkia, silti tuntematta todellisesti sanaakaan niistä, -- +sanaakaan edes omasta kielestään. Tavallisen taitava ja järkevä merten +kyntäjä kykenee ohjaamaan aluksensa viitattomilta ulapoilta satamaan; +kuitenkin hänen tarvitsee virkkaa vain lause millä kielellä hyvänsä, +ilmetäkseen kouluttamattomaksi henkilöksi: samaten myös yhden ainoan +lauseen korostus tai sanankäänne ilmaisee oppineen miehen. + +Ja sivistyneet henkilöt tuntevat tämän niin voimakkaasti, myöntävät +niin ratkaisevasti, että väärä korko tai virheellinen tavu riittää +jokaisen sivistyskansan eduskunnassa määräämään miehelle ainiaaksi +jollakin tavoin alemman arvosijan. Ja tämä on oikein; mutta +valitettavasti ei vaadita vielä suurempaa täsmällisyyttä ja +tähdellisessä tarkoituksessa. On kyllä paikallaan, että horjahdus +latinankielen laajuussäännöistä herättää hymyilyä parlamenttimme +alihuoneessa;[3] mutta on väärin, että virheelliselle äidinkielen +lauseelle ei siellä rypistetä otsaa. Muutamat hyvin valitut ja hyvin +oivallettavat sanat ajavat asian siinä missä tuhannen ei tehoa +kunnollisesti jos tässä monilukuisuudessa annetaan sanojen +epävakaisesti häilyä toistensa merkityksessä. + +Niin, ja sanat saavat joskus aikaan kuolettavaa tärvellystä, +jos niitä ei pidetä aisoissa. Parhaillaankin sorisee ja hiiviskelee +ympärillämme Euroopassa kaikenmoisia naamioituja sanoja, -- (niitä ei +ole koskaan ennen esiytynyt niin runsaasti, ja tähän on syynä +pintapuolisen, haihattelevan, tahrivan, tarttuvan "tietoviisauden" tai +oikeammin -patustelun leviäminen kaikkialle sekä kaavioiden ja +sanantapa-varastojen pänttäys kouluissa inhimillisten ajatus-ilmausten +asemesta) -- on liikkeellä naamioituja sanoja, joita kukaan ei ymmärrä, +mutta jokainen käyttää, ja joiden puolesta enimmät ihmiset myös +tahtovat taistella, elää tai kuollakin, luulotellen niiden merkitsevän +mikä mitäkin heille rakasta: sellaisilla sanoilla on nimittäin +kameleontin muuntelehtiva verho -- matelijan vaihtuva väri kunkin +mielikuvituksen maaperän mukaan; sillä maaperällä ne väijyskelevät ja +sieppaavat saaliiksensa. + +Ei ole ollut petoeläviä niin raastavia, ei valtiotaidon edustajia niin +ovelia, ei myrkyttäjiä niin tuhotehoisia kuin nämä naamioidut sanat. Ne +ovat ihmisen aatoksien kieroja toimitsijoita: mitä hyvänsä harrastusta +tai vaistoa hän hartaimmin hellii, sen hän luovuttaa suosikiksensa +päässeen naamioidun sanan huostaan, ja tuo sana saa lopulta äärettömän +vallan hänen ylitseen, -- häneen ei pääse vaikuttamaan muutoin kuin sen +välityksellä. Ja niin sekarotuisissa kielissä, kuin englanninkielessä, +esiintyy ihmisten käytettäväksi -- melkein heidän tahtomattansakin -- +se onneton kaksimielisyyden tilaisuus, että he voivat käyttää sanan +kreikkalaista tai latinankielistä vastiketta silloin kun haluavat +esittää käsitteen arvokkaana, mutta halventaakseen sitä valitsevat +saksilaisen tai muutoin arkisen sanavastikkeen.[4] + +Yleisössä esiintyy taipumusta käsittämään elinsanojensa _muoto_ siksi +_voimaksi_, josta nuo sanat kertovat; kuinka tehokkaasti ja +terveellisesti sitä tottumusta ehkäisisikään erimuotoisuuden +poistaminen varsinkin tärkeimmissä käsitteissä! Sellaista vaikutusta +tuottaisi esim., jos me aina joko pitäisimme tai epäisimme +kreikkalaisen muodon _biblos_ eli _biblion_ oikeana ilmauksena +"kirjalle" -- sen sijaan että käytämme sitä ainoastaan yhdessä +tapauksessa, jolloin pyrimme antamaan arvokkuutta tälle käsitteelle, ja +käännämme sen omalle kielellemme kaikkialla muualla.[5] Kuinka +terveellistä olisikaan niille monille yksinkertaisille sieluille, jotka +Jumalan Sanan hengen sijasta palvovat sen kirjainta (aivan niinkuin +toiset epäjumalanpalvelijat asettavat Hänen läsnäolonsa sijalle Hänen +kuvansa), jos esim. sellaisessa kohdassa kuin Apostolien Tekojen XIX, +19 säilyttäisimme kreikkalaisen ilmauksen, sitä kääntämättä, ja heidän +olisi luettava: "Useat niistä, jotka olivat taikoja harjoittaneet, +kantoivat pipliansa [raamattunsa -- _Suom._] kokoon ja polttivat ne +kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen +olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa"! Tai jos, toisin päin, +kääntäisimme sen ollenkaan säilyttämättä ja aina puhuisimme "Pyhästä +Kirjasta" emmekä "Pyhästä Pipliasta" [Raamatusta], niin saattaisi +valjeta useammille kuin se seikka nyt on selvillä, että Jumalan Sanaa, +jonka voimasta taivaat olivat ikivanhastaan olemassa ja ovat nykyisin +tallennetut (2 Piet. III, 5-7), ei voi kellekään lahjoittaa +nahkaselkäisissä kansissa, eikä kylvää mihinkään tien oheen sen +paremmin höyryauran kuin höyryllä käyvän painokoneenkaan avulla; mutta +kuitenkin sitä tarjotaan meille joka päivä ja saa meiltä häpäisevän +epäyksen, ja kylvetään meihin joka päivä, -- ja me tukahdutamme sen +niin joutuisasti kuin käy päinsä. + +Käsitelläksenne nyt sanoja oikein, teidän tulee opetella erityinen +tapa. Melkein jokainen äidinkielenne sana on ensin ollut jonkun muun +kielen sana -- saksilainen, saksalainen, ranskalainen, latinalainen tai +kreikkalainen -- itämaisista ja alkukielistä puhumatta. Ja monet sanat +ovat olleet tätä kaikkea -- ensin kreikkalaisia, sitte latinaan +siirtyneitä, senjälkeen ranskalaisia tai saksalaisia ja viimeiseltä +englantilaisia, saaden jonkun muutoksen merkitykseensä ja käyttöönsä +kunkin kansan huulilla, mutta säilyttäen syvällisen ydintarkoituksen, +jonka kaikki kehittyneet opiskelijat tuntevat niitä käyttäessään vielä +tänä päivänä.[6] Jos te ette osaa kreikan aakkosia, niin opetelkaa ne; +nuori tai vanha -- tyttö tai poika -- mihin ryhmään kuulunettekin: jos +aiotte lukea vakavasti (mikä tietysti edellyttää, että teiltä liikenee +jonkun verran joutoaikaa), opetelkaa kreikankielen kirjaimisto; sitte +hankkikaa hyviä sanakirjoja kaikista noista kielistä, ja milloin vaan +olette epätietoinen jostakin sanasta, tutkistelkaa sen sukujuuri +kärsivällisesti. Aluksi lukekaa Max Müllerin luennot [vertailevasta +kielitieteestä], ja sitten älkää milloinkaan hellittäkö sanasta, joka +näyttää teistä epäiltävältä. Se on ankaraa ahkeroimista; mutta jo +ensimältäkin te huomaatte sen mielenkiintoiseksi ja viimein +ehtymättömän huvittavaksi. Ja aivan arvaamattomasti hyötyy siitä +yleensä henkinen ryhtinne, saaden voimaa ja täsmällisyyttä. + +Tämähän ei merkitse, että teidän pitäisi osata tai yrittääkään opetella +kreikkaa tai latinaa taikka ranskaa. Vieraan kielen täydelliseen +oppimiseen menee kokonainen elinkausi. Mutta te kykenette helposti +ottamaan selville merkitykset, joiden kautta äidinkielen sana on +kulkenut, ja ne, jotka sillä vielä täytyy olla pätevän kirjoittajan +käsialassa. + +Ja pelkästään esimerkin vuoksi luen nyt luvallanne muutamia rivejä +todellisesta kirjasta teidän kanssanne, huolellisesti, ja katson, mitä +niistä ilmenee. Otan kirjan, jonka te kaikki hyvin tunnette; mitkään +äidinkielemme sanat eivät ole meille tutumpia, mutta kenties ei mitään +ole vähemmän luettu vähäisellä harrastuksella. Valitsen nämä +'Lycidaan'[7] säkeet: + + Ehätti viimeksi ja viimeisenä + läks luotsi Galilean järven sieltä; + avainta vankkaa riippui vyöllä kaksi + (avaamaan kulta-, rauta- sulkijaksi), + ja hiippahiukset heilui järkkymieltä, + kun lausui ankarata käyttäin kieltä: + "Mies nuori, liiennyt sun sijastas + ois monta, joill' on vatsa valtias, + kun tarhaan hiipii, tunkee, kiipee niitä! + Ei heillä muuhun harrastusta riitä, + kuin keritsijä-juhlaan joutuin päästä + ja arvovieras työntää syrjään tieltä; + ne sokkosuut, joill' itsell' lammasrauta + käteenkään tuskin käy, -- jotk' eivät säästä + aikaansa oppiin kunnon paimennuksen: + he eivät piittaa, heidän kelpaa olla! + Säräyttää olkihuilu-lirkutuksen + vain muutteeks' saattavat he kartanolla: + isoovat lampaat ruokintaansa vuottaa, -- + ne turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa + sisäistä mätää, tauti toisiin tarttuu, + ja julman suden salariisto karttuu + myös päivittäin, mut puhetta ei siitä." + +Miettikäämme tätä kohtaa ja tutkikaamme sen sanoja. + +Eikö ensiksikin ole omituista havaita, että Milton ei ainoastaan esitä +Pyhää Pietaria täydessä piispallisessa toimessa, vaan vieläpä juuri +niissä tämän toimen ilmauksissa, joilta protestantit tavallisesti +kiivaimmin epäävät hyväksymisensä?[8] "Hiippa"-hiukset! Milton ei +suinkaan suosinut piispoja; kuinka johtuu Pyhä Pietari kantamaan +"hiippaa?" + +"Avainta vankkaa riippui vyöllä kaksi." Ilmeneekö tässä siis se +avainten valta, jota Rooman piispat ovat vaatineet, ja tunnustaako +Milton sen tässä ainoastaan runoilijanvapaudella, maalauksellisuutensa +takia, saadakseen kullan hohteen avittamaan tehoansa? Älkää +ajatelkokaan sitä. Suuret miehet eivät tee näyttämötemppuja elämän ja +kuoleman opinkäsityksillä: ainoastaan pikku sielut voivat siten +menetellä. + +Milton tarkoittaa mitä hän sanoo, ja tarkoittaa varsin vakaisesti -- on +piankin omistamassa koko henkisen tarmonsa sen lausumiseen. Sillä +vaikka hän ei ollut väärien piispojen suosija, hän antoi täyden +kunnioituksensa oikeille, ja Järvi-luotsi ilmestyy tässä hänen +ajatuksiinsa toden piispallisuuden esikuvana ja päänä. Milton nimittäin +lukee täysin rehellisessä mielessä raamatun sanat: "minä annan sinulle +taivaan valtakunnan avaimet". Puritaaninakaan hän ei tahtonut sitä +lauselmaa häivyttää, jos kohta olikin huonoja piispoja olemassa; +vieläpä meidän tulee häntä ymmärtääksemme ensin oivaltaa tuo lupaus: ei +kelpaa silmäillä sitä syrinkarin tai henkäistä sitä kuiskauksena, +niinkuin se olisi vastustajalahkon ase. Se on juhlallinen, yleispätevä +vakuutus, kaikille lahkoille hyvin mielessä pidettävä. Mutta kenties +kykenemme paremmin selvittämään sitä, jos jatkamme hiukan edemmäksi ja +sitte palaamme tähän kohtaan. Sillä ilmeisestikin tällä toden +piispallisuuden voiman nimenomaisella tehostuksella on määränä saada +meidät painokkaammin tuntemaan, mitä on esitettävissä piispanvallan +vääriä tavoittajia vastaan -- tai yleensä niitä vastaan, jotka +papistossa väärin pyrkivät vaikutusasemaan ja arvoon: joilla on "vatsa +valtias, kun tarhaan hiipii, tunkee, kiipee niitä". + +Teidän ei sovi luulla, että Milton voisi käyttää noista kolmesta +teonsanasta ainoatakaan säkeensä täytteeksi, niinkuin huoleton +kirjoittaja suorittaa työtänsä. Hän tarvitsee kaikki kolme, erikoisesti +nuo kolme, eikä muuta kuin ne -- "hiipii" ja "tunkee" ja "kiipee"; +mitkään muut sanat eivät tekisi samaa palvelusta, eikä enempää voisi +lisätä. Sillä niillä esitetään tyhjentävästi ne kolmenlaista +luonnonlaatua edustavat kolme ihmisluokkaa, jotka epärehellisesti +tavoittelevat hengellistä valtaa. + +Ensiksi ne jotka "hiipivät" tarhaan -- jotka eivät välitä virasta tai +nimityksestä, vaan tahtovat salaista vaikutusvaltaa; he toimivat +kaikessa salavihkaa ja ovelasti, myöntyen mihin hyvänsä virkatoiminnan +tai käyttäytymisen nöyristelyyn, jotta vain saavat likikohtaisesti +urkkia ja huomaamattomasti johdella ihmisten mieliä. Sitte ne jotka +"tunkevat" -- työntäytyvät -- tarhaan; -- jotka luontaisella sydämen +julkeudella ja mahtipontisella suulaudella ja vankkumattomalla +itseluottamuksella saavuttavat kuulijoita ja vaikutusta tavallisen +rahvaan keskuudessa. Lopuksi ne jotka "kiipeevät" -- joilla kylläkin on +ansionansa sekä lujaa että asiallista uurastusta ja opillisuutta, mutta +itsekkäästi he omistavat sen tarmonsa ja kyvykkyytensä korkeiden +arvosijojen ja vaikutusasemien voittamiseen, joten heistä tulee +"perinnön haltijoita", vaikkakaan ei "lauman esikuvia". + +Edelleen: + + "Ei heiltä muuhun harrastusta riitä, + kuin keritsijä-juhlaan joutuin päästä; + ne _sokkosuut_ --" + +Pysähdyn jälleen, sillä tämä on outo ilmaus; saattaisi luulla sitä +rikkonaiseksi sanakuvaksi, -- huolimattomaksi ja syväoppisuuteen +soveltumattomaksi. + +Ei niinkään: juuri sen tokinaisuus ja ytiinekkyys ovat tarkoitettuja +saamaan meidät oikein katsastamaan tätä sanantapaa ja muistamaan sen. +Noilla kahdella lyhyellä yhdistetyllä sanalla ilmaistaan oikean +olemuksen täsmälliset vastakohdat kirkon kahdessa suuressa virassa -- +piispan ja pastorin toimessa. + +Piispa[9] merkitsee alkujaan henkilöä joka näkee. + +Pastori[10] merkitsee ruokkijaa. + +Mahdollisimman epäpiispallista on siis olla sokea. + +Kaikkein epäpapillisinta on ruokkimisen sijasta itseänsä ruokituttaa, +-- olla suuna. + +Liittäkää nämä kaksi nurinkurisuutta yhteiskäsitteeksi, niin tämän +ilmaisee "sokkosuut". Meidän sietänee hiukan kehitellä tätä +ajatusaihetta. Melkein kaikki kirkon epäkohdat ovat johtuneet siitä, +että piispat ovat halunneet _valtaa_ enemmän kuin _valoa_. He tahtovat +arvoasemaa, eivät katsantokohtaa. Mutta heidän oikeana virkanansa ei +ole hallita, vaikkakin heidän tehtäviinsä saattaa kuulua voimakasta +kehoittelua ja nuhtelua. Kuninkaan virkana on hallita; piispan toimena +on _pitää silmällä_ laumaansa, lukea se lammas lampaalta, olla aina +valmis tekemään siitä täydellinen tili. + +Ja selväähän on silloin, että hän ei kykene tekemään tiliä sieluista, +jos hän ei ole selvillä edes ruumiillisista olosuhteista. Piispan ensi +huolena olkoon siis ainakin asettua sellaiseen asemaan, jossa hän minä +hetkenä hyvänsä voi ottaa selon jok'ainoan piirissään elävän sielun +historiasta lapsuutta myöten ja sen tilasta sillähaavaa. Tuolla +takakujan varrella Matti ja Maija, -- mukiloivat toisiansa! + +Tietääkö piispa koko surkeuden? Pitääkö hän heitä silmällä? Onko hän +_pitänyt_ heitä silmällä? Kykeneekö hän juurtajaksain selittämään +meille, kuinka Matti sai tavakseen kolhia Maijaansa? Jos hän ei kykene, +niin hän ei ole mikään piispa, vaikka hänellä olisi hiippa niin korkea +kuin tuomiokirkon torni; hän ei ole mikään piispa, -- hän on tahtonut +olla peräsimessä eikä mastonpäässä; hänellä ei ole tähystysalaa. "Mutta +hänen velvollisuutenansa ei olekaan pitää valvonnassaan takakujan +Mattia", sanotte. Mitä! te ajattelette, että hänen olisi huolehdittava +ainoastaan lihavista lampaista, joilla on muhkeat villat, sillaikaa kun +(Miltoniin palataksemme) "isoovat lampaat ruokkijaansa vuottaa, ja +julman suden salariisto" (siitä kun eivät piispat tiedä mitään) +"karttuu myös päivittäin, mut puhetta ei siitä?" + +"Tuo ei kuitenkaan ole meidän käsityksemme piispanvirasta." Vaikka +niinkin; mutta se oli Paavalin; ja se oli Miltonin. He saattoivat olla +oikeassa, tai me saatamme olla; mutta älkäämme luulko lukevamme +kumpaistakaan panemalla omia mielipiteitämme heidän sanoihinsa. + +Minä jatkan. + + "Ne turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa + sisäistä mätää." + +Tämä on ojennusta siihen tavanomaiseen vastaukseen, että "jos köyhiltä +puuttuukin ruumiillista hoivaa, heidän sieluistansa pidetään huolta; +heillä on hengellistä ravintoa". Ja Milton sanoo: "Ei heillä ole +hengellistä ravintoa; he ovat vain turvoksissa tuulesta." Saatatte +ensimältä ajatella, että tämä viittaus puhallustautiin on laatuaan +karkea ja hämärästi johdettu. Mutta taaskin olemme tavanneet ihan +kirjaimellisesti täsmällisen sanonnan. Latinan ja kreikan sanakirjat +sen osoittavat; latinan _spiritus_ ja sen kreikkalainen muoto +merkitsevät sekä "tuulta" että "henkeä". Molemmat merkitykset +ilmaistaan samalla sanalla alkutekstin lauseessa: "tuuli puhaltaa missä +tahtoo... niin on laita jokaisen, joka on syntynyt Hengestä" -- +syntynyt henkäyksestä nimittäin, sillä se tarkoittaa Jumalan puhaltamaa +henkeä sielussa ja ruumiissa. "Hengen" pohjamerkitystä ilmaisevat +meillä myös sanat "ilmanhenki" ja "hengitys". No, laumaa voi täyttää +kahdenlaisella hengellä: Jumalan hengellä, ja ihmisen. Jumalan henki on +heille terveyttä ja elämää ja rauhaa, niinkuin ilman henki kedoilla +kulkeville laumoille; mutta ihmisen henki -- se puhe, mitä hän sanoo +hengelliseksi -- on heille tautia ja tarttumaa niinkuin rämeen huuru. +Se lahottaa heitä sisällisesti; he pöhistyvät siitä niinkuin kuollut +ruumis oman märkänemisensä kaasuista. + +Tämä on tarkalleen totuudenmukaisesti lausuttua kaikesta väärästä +uskonnollisesta opetuksesta; sen ensimäisenä ja viimeisenä ja +kohtalokkaimpana merkkinä on tuo "pöhistyminen". Kääntyneet lapset, +jotka opettavat vanhempiansa; kääntyneet pahantekijät, jotka opettavat +kunniallisia ihmisiä; kääntyneet pölkkypäät, jotka elettyään tylsässä +typerryksessä puolet ikäänsä äkkiä havahtuvat älyämään sen seikan, että +Jumala on olemassa, ja sillä perusteella kuvittelevat olevansa Hänen +erityisiä valittujansa ja sanansaattajiaan; lahkolaiset joka lajia, +pientä ja suurta, katolilaisia tai protestantteja, valtiokirkollisia +tai vapaakirkollisia, mikäli ajattelevat olevansa yksinomaisesti +oikeassa ja muiden olevan auttamattomasti väärässä; ja jokaisessa +lahkossa erikoisesti ne, joiden mukaan ihmisiä voi pelastaa oikea +ajatteleminen oikean tekemisen sijasta, sana toiminnan asemesta ja halu +työn vastikkeena: -- nämä ovat aito huuru-olentoja -- pilviä, nämä, +vailla vettä; mätäisen kaasun ja kuoren ruumiita, ilman verta tai +lihaa. Ne ovat puhallutettuja säkkipillejä paholaisten soittimiksi -- +pilaantuneita ja turmelevia -- "he turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa +sisäistä mätää". + +Lopuksi palatkaamme avainten valtaa koskeviin säkeisiin, sillä nyt +pääsemme oivaltamaan niitä. Huomatkaa Miltonin ja Danten eroavaisuus +tämän vallan tulkitsemisessa. Kerrankin on jälkimäinen ajattelultaan +heikompi: hän otaksuu molemmat taivaan portin avaimiksi; toinen +on kullasta, toinen hopeasta, -- Pyhä Pietari luovuttaa ne +vartijaenkelille, eikä ole helppo tajuta noiden kahden avaimen tai +portin kolmen astuimen aineskaksinaisuuden sisällystä. Mutta Miltonilla +toinen on kultainen taivaan avain, toinen rautainen ja kuuluu +vankilaan, sinne sulkeakseen ne kelvottomat opettajat, jotka "ovat +ottaneet pois tiedon avaimen eivätkä kuitenkaan itse astuneet sisälle". + +Olemme nähneet, että piispan ja pastorin velvollisuuksina on nähdä ja +ravita, ja kaikista, jotka niin tekevät, on sanottu: "Joka juottaa, +hänet myöskin juotetaan." Mutta se totuus pitää paikkansa myös toisin +päin. Joka ei juota, hän näivettyy itsekin; ja joka ei näe, hän joutuu +itse suljetuksi näkyvistä, -- suljetuksi iankaikkiseen vankeuteen. Ja +se vankila avautuu täällä yhtä hyvin kuin tämänjälkeenkin: se, joka on +tuleva sidotuksi taivaassa, saa ensin kammitsansa maan päällä. Tuo +käsky voimallisille enkeleille, joiden kuva kallioapostoli on: +"sitokaat hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkäät hänet äärimäiseen +pimeyteen" kohdistuu osaltaan opettajaa vastaan jokaisesta avun +pidätyksestä, ja jokaisesta evätystä totuudesta, ja jokaisesta +tyrkytetystä valheellisuudesta, niin että hänet kahlitaan sitä +tiukemmin mitä enemmän hän kahlehtii, ja heitetään yhä loitommaksi, +kun hän edelleen ja edelleen johtaa harhaan, kunnes viimein +rautakopin salvat sulkeutuvat hänen takanaan: "avaamaan kulta-, +rauta- sulkijaksi". + +Olemme luullakseni saaneet jotakin irti noista riveistä, ja paljon +lisää on vielä löydettävissä niistä; mutta äskeinen tarkastelu jo +riittää näytteeksi sellaisesta kirjailijanne sana-sanalta tutkimisesta, +jolloin todellisesti "luemme" -- tarkaten jokaista korostusta ja +ilmausmuotoa, asettuen aina kirjailijan asemaan, häivyttäen oman +henkilöllisyytemme ja pyrkien syventymään hänen olemukseensa, niin että +kykenisimme sanomaan: "näin Milton ajatteli", eikä: "näin minä olen +ajatellut ollessani lukevinani Miltonia". + +Ja tällä menetelmällä johdutte vähitellen panemaan omaan "minä olen +ajatellut" vähemmän painoa toisissakin tilaisuuksissa. Alatte oivaltaa, +että _teidän_ ajatuksenne ei ollutkaan erityisemmin minkään arvoinen; +että ajatuksenne asioista yleensäkään eivät kenties ole selkeimpiä ja +viisaimpia, mitä voi saavuttaa; -- että tosiaan, ellette ole aivan, +erikoinen henkilö, teillä ei voi sanoa olevan laisinkaan "ajatuksia"; +että teillä ei ole ainesperustaa niihin, missään vakava-arvoisissa +asioissa; mitään oikeutta "ajatella", vaan ainoastaan yrittää opiskella +lisää tosiseikkoja asiasta. Niin, peräti todennäköisesti te ette koko +elämänne aikana (paitsi jos olette aivan erikoinen henkilö, kuten +sanoin) saa mitään pätevää oikeutusta "mielipiteeseen" miltään muulta +alalta kuin kulloinkin itse hoitelemastanne hommasta. Välttämättömässä +tehtävässä te tietenkin kykenette aina selvittämään, kuinka se on +tehtävä. Onko teillä talo pidettävänä kunnossa, tarvike myytävänä, +pelto kynnettävänä, oja perattavana? Niistä toimenpiteistä ei tarvitse +esiintyä kahtakaan mielipidettä; oma on vastuunne, jos teillä ei ole +juuri vankempaa pohjaa kuin "mielipide" sellaisia hoideltavia +käsitelläksenne. Ja oman toiminta-alanne ulkopuolellakin on jokunen +asia, joista teillä on pakko olla vain yksi mielipide. Että veijaus ja +valehtelu ovat hyljättäviä ja ilmi tullessaan heti suomittavia pois +tieltä; -- että ahnehtiminen ja riidanhalu ovat vaarallisia taipumuksia +lapsissakin ja kuolettavia luonnepiirteitä aikuisissa ja kansoissa; -- +että lopuksi taivaan ja maan Jumala rakastaa toimeliaita, vaatimattomia +ja hyväsydämisiä ihmisiä, ja vihaa laiskoja, ylpeitä, ahnaita ja +tunnottomia: näistä yleisistä tosiseikoista teillä pitää olla vain yksi +mielipide, ja se hyvin voimakkaana. + +Mutta mitä muuhun tulee -- uskontojen, hallitusten, tieteiden, +taiteiden aloilla --, te kehittäytyessänne huomaatte, että te ette +ylipäätään voi tietää _mitään_ -- arvostella mitään; että teidän on +paras (vaikka saatatte olla hyvin koulutettukin henkilö) olla vaitelias +ja pyrkiä viisastumaan päivä päivältä ja ymmärtämään hiukan enemmän +muiden ajatuksia, ja yrittäessänne tätä rehellisesti te piankin +havaitsette, että viisaimpienkaan ajatukset eivät ole juuri paljoakaan +muuta kuin asiallisia kysymyksiä. Esittää pulma selkeästi ja osoittaa +teille epätietoisuuden perusteet -- siinä kaikki, mitä he yleensä +kykenevät valaisemiseksenne tekemään! -- ja hyvä heille ja meille, jos +he tosiaan edes voivat "säveltä saada mietteisiimme ja epäilyksillä +taivaisilla herättää kaihomieltä". + +Tämä kirjoittaja, jonka käsialaa olen teille lukenut, ei ole +etumaisiin, viisaimpiin kuuluva: hän näkee sattuvasti sen minkä näkee, +ja sentähden on helppo saada selville hänen täysi tarkoituksensa. Mutta +suurempien miesten tarkoitusta ette pysty pohjaamaan; he eivät edes +itsekään kokonaan arvioitse sitä, -- se on niin laaja. Olettakaamme, +että olisin pyytänyt teitä etsimään esimerkiksi Shakespearen -- enkä +Miltonin -- mielipidettä tästä kirkkovallan seikasta? -- taikka Danten? +Onko kellään teistä tällä hetkellä vähintäkään vihiä, mitä +kumpainenkaan ajatteli siitä? Oletteko konsaan verranneet "Rikhard +III:n" piispakohtausta Cranmerin olemukseen? Kuvausta Pyhästä +Fransiskuksesta ja Pyhästä Dominikuksesta siihen kuvaan,[11] joka sai +Vergiliuksen hämmästymään + + "tuon tähden, joka ristiinnaulittuna + noin kurjaa kärsi ikirangaistustaan?" + +tai kuvaukseen hänestä,[12] jonka ääressä Dante seisoi + + "kuin munkki, murhamiestä ripittävä?" + +Shakespeare ja Dante tunsivat paremmin ihmisiä kuin useimmat meistä, +luulisin! He elivät molemmat keskellä ajallisen ja hengellisen vallan +pääkiistaa. Heillä oli siitä mielipide, arvattavasti? Mutta missä se +on? Tuokaa se kuulusteluun! Sovittakaa Shakespearen tai Danten kanta +uskontunnustuksen pykäliksi ja lähettäkää _ne_ tuomiokapituleille! + +Alotettuannekaan te ette kykene -- sanon sen vieläkin -- monen +monituiseen päivään pääsemään näiden suurten miesten todellisten +pyrkimysten ja opetusten perille; mutta jo heidän vähäiselläkin +rehellisellä tutkimisellaan te saatte havaituksi, että se, mitä +otaksuitte omaksi "arvosteluksenne", oli pelkkää satunnaista +ennakkoluuloa ja ohjattoman ajattelun ajelehtavaa, avutonta, sotkuista +rikkaruohoa. Niin, enimmiten ihmismieli ei tosiaan ole paljoakaan +parempaa kuin koluista kangasmaata, laiminlyötyä ja sitkasta, osaksi +karua, osaksi peittynyttä huonon olettelun tarttuviin saniaisiin ja +myrkylliseen tuulenkylvämään ruohokkoon. Näette, että ensi työnä, mikä +teidän on tehtävä heille ja itsellenne, on kiihkeästi ja kiivaasti +sytyttää tuleen tämä, polttaa kaikki ryteikkö terveellisiksi +tuhkaläjiksi ja sitte kyntää ja kylvää. Kaiken toden kirjallisen työn, +jota on edessänne, koko elämäksenne, tulee alkaa noudattamalla +määräystä: "Muokatkaa maa viljelykselle _älkääkä kylväkö ohdakkeiden +sekaan_". + +II. -- Kuunneltuanne sitten uskollisesti noita suuria opettajia, +päästäksenne heidän ajatuksiinsa, teillä on vielä suoritettavana se +korkeampi saavutus, että tavoitatte heidän sydämensä. Niinkuin ensin +käytte heidän luokseen selkeän näkemyksen vuoksi, samoin on teidän +viivyttävä heidän seurassaan, jotta lopulta pääsette osallisiksi +heidän oikeudentuntoisesta ja valtavasta mielenherkkyydestänsä. +Mielenherkkyydestä eli "tunteellisuudesta". En pelkää sitä sanaa; vielä +vähemmin itse käsitettä. Olette viime aikoina kuulleet paljon +letkauteltavan tunteellisuutta; mutta voinpa vakuuttaa teille, että me +tarvitsemme enemmän tunteellisuutta emmekä vähemmän. + +Toisen ja toisen ihmisen -- toisen ja toisen eläimen -- kohottavana +eroavaisuutena on juuri tämä, että toinen tuntee enemmän kuin toinen. +Jos me olisimme sieniä, niin kenties meille ei olisi helposti +saatavissa tuntoa; jos olisimme matoja, jotka joka hetki ovat vaarassa +joutua lapionterän katkomiksi, niin kenties tunnonherkkyys ei olisi +meille hyväkään. Mutia kun olemme ihmisolentoja, se _on_ meille hyvä -- +niin, me olemmekin ihmisellisiä ainoastaan siinä määrin kuin olemme +herkkätunteisia, ja meidän kunniamme suhtautuu tarkalleen sen +ominaisuuden esiintymiseen meissä. + +Muistatte minun sanoneen tuosta suuresta ja puhtaasta vainajien +seurueesta, että sen pariin ei pääse "halpa arkisielu". Mitä luulette +minun tarkoittaneen "arkisella" olemuksella? Mitä te itse tarkoitatte +"arkisuudella" [_vulgarity_]? Saatte siitä hedelmällisen ajattelun +aiheen; mutta lyhyeen sanoen on kaiken arkisuuden peruspiirteenä vajava +tunnonherkkyys. Yksinkertainen ja viaton arkisuus on pelkästään +kasvattamattomuuden ja kehittymättömyyden tylsyyttä ruumiissa +ja sielussa; mutta aito luonteellisessa arkisuudessa ilmenee +kuolettava paatumus, joka äärimmäisillään kykenee kaikenlaatuiseen +elukkamaisuuteen ja rikollisuuteen, tuntematta pelkoa, tuntematta +mielihyvää, kauhua, sääliä. Jylseä käsi ja kuollut sydän, sairaalloinen +tottumus, kovettunut omatunto, -- niissä on ihmisten arkisuus; he ovat +ainiaan arkisia, juuri samassa suhteessa kuin he ovat kykenemättömiä +osanottoon, -- lähimäisensä tunnetilan nopeaan tajuamiseen, kaikkeen +siihen mitä tavallisen, mutta peräti täsmällisen sanonnan syvässä +merkityksessä voidaan nimittää ruumiin ja sielun "hienotunteisuudeksi": +se on sellainen mimosan-lehden kosketusherkkyys, joka puhtaalla +naisella on kaikkien elollisten edellä, -- järjen rajoihin kytkemätön +tarkkavaistoinen ja täysinäinen tunteellisuus, -- itse järjenkin +johtelija ja pyhittäjä. Järki voi ainoastaan ratkaista mikä on totta: +-- Jumalan antama ihmistunnon herkkyys yksinään voi aistita mitä Jumala +on tehnyt hyväksi. + +Emme siis saavu tuohon suureen vainajien istuntoon ainoastaan tietämään +heiltä totta, vaan pääasiallisesti tuntemaan heidän kanssansa +oikeamielisyyttä. Ja tunteaksemme heidän kanssansa meidän tulee olla +heidän kaltaisiansa, ja vaivattomasti ei yksikään meistä pääse siihen +asti. Niinkuin tosi tieto on hallittua ja koeteltua tietoa, eikä +ensimäisinä juolahtaneita ajatuksia, -- samoin on tosi tunnonherkkyys +hallittua ja koeteltua tunteellisuutta, eikä ensimäisiä vaikutelmia. +Ensimäisinä tulee turhamaiset, väärät, salakavalat; jos myötäätte +niihin, ne johtavat teitä umpimähkäisesti ja loitos, tyhjässä +tavoittelussa, ontossa innostuksessa, kunnes teillä ei ole mitään +todellista tunteellisuutta jäljellä. + +Eihän mikään ihmisyydelle mahdollinen tunne ole tosin itsessään väärä, +vaan ainoastaan väärä hallitsemattomana, kurittomana. Sen ylevyytenä on +sen voima ja oikeudenmukaisuus; se on väärä ollessaan heikkoa ja +turhanaikaisesta seikasta saatua. On vähäpätöistä ihmetystä, kuten +lapsen, joka katselee kuinka temppuilija heittelee kultapalloja, -- ja +tätä voitte pitää halpana. Mutta onko mielestänne alhaista se ihmetys +tai vähäisempää se vaikutelma, jolla jokaista ihmissielua kutsutaan +tarkkaamaan kuinka taivaan kultapalloja yössä heittelee tekijänsä käsi? +On halpaa uteliaisuutta, kuten kielletyn oven avaamiseen viehättyvän +lapsen tai herransa asioita urkkivan palvelijan; -- ja ylevää +uteliaisuutta, joka vaaran edessä tutkii suuren virran lähdettä +hiekka-aavikon takana, -- merentakaisten suurten mantereiden +sijoitusta, -- ja vielä jalompaa uteliaisuutta, joka kyselee Elämän +virran lähteestä ja Taivaan avarista aloista asioita, joita "enkelitkin +haluavat tutkistella". + +Samoin on halpaa se tuskainen jännitys, jolla viivytte +joutavanpäiväisen tarinan kulussa ja onnettomassa ratkaisuvaiheessa; +mutta onko mielestänne vähäpätöisempää vai suurempaa se huolestus, +jolla tarkkaatte -- tai _pitäisi_ teidän tarkata -- kohtalon ja +sallimuksen toimintaa ahdingonalaisen kansakunnan elämänasiassa? Voi, +tunnonherkkyytenne ahdasmielisyyttä, itsekkyyttä, pikkumaisuutta teidän +on pahoiteltava Englannissa tänä aikana -- tunteellisuuden, joka +tuhlataan kukkavihkoihin ja puheisiin, elosteluun ja ilonpitoon, +tappelunäytäntöihin ja remuisiin nukketeattereihin, samalla kun voitte +katsella ja nähdä uljaita kansoja murhattavan -- mies mieheltä, +naisittain, lapsittain, ilman avun yritystä tai säälin kyyneltä.[13] + +"Pikkumaisen" ja "itsekkään" tunteellisuuden sijasta minun olisikin +pitänyt suoraan nimetä se "kohtuuttomaksi" eli "väärämieliseksi" +tunne-elämäksi. Todellisesti sivistyneiden ihmisten ja arkisielujen +eroavaisuuden voi parhaiten määrätä eräällä seikalla, joka niinikään on +todellisesti sivistyneen kansan (sellaisia kansoja on ollut) +ilmeisimpänä tuntomerkkinä laumaväkeen verraten: heidän tunteensa ovat +vakaisia ja oikeudenmukaisia, asiallisen mietinnän ja tasapuolisen +ajattelun tuloksina. Lauman voi puhua mihin hyvänsä; sen tunteet +saattavat olla -- tavallisesti ovat -- ylipäätänsä jalomielisiä ja +oikeudenmukaisia; mutta sillä ei ole mitään perustusta niille, mitään +kunnollista kiinnipitämisen otetta niistä. Sen voi ärsyttää tai +mairitella mielin määrin mihin hyvänsä tunteeseen; se ajattelee +enimmäkseen tartuntana, saaden tunnekuohumuksen niinkuin nuhan, eikä +ole mitään niin pientä, mistä se ei karju itseänsä hurjistuksiin, kun +puuska on valloillaan, -- mitään niin suurta, mitä se ei hetkessä +unohtaisi, puuskan mentyä ohi. Mutta sivistyneen yksilön, tai +sivistyneen kansakunnan, mielenliikutukset ovat oikeudentuntoisia, +suhdallisia ja vakaisia. + +Suuriluontoinen kansakunta ei esimerkiksi haaskaa koko kansallista +älyntarmoa parin kuukauden ajaksi punnitsemaan yhden konnan tekemästä +yhdestä murhasta kokoiltua todistus-ainehistoa ja parin vuoden aikana +katsele, kuinka sen omat lapset murhaavat toisiaan tuhansin ja +kymmenintuhansin päivässä,[14] laskeskellen ainoastaan, mitä tuo +vaikuttanee puuvillan hintaan, ja viitsimättä millään lavoin päätellä, +kumpi kiistapuoli on väärässä. Ei suuriluontoinen kansa myöskään lähetä +köyhiä pikkupoikiansa vankilaan kuuden saksanpähkinän näpistämisestä ja +salli vararikkoistensa kavaltaa satojatuhansia pelkällä kumarruksella +ja köyhien säästöistä rikastuneiden pankkiirien sulkea oviansa +"ylivoimaisten asianhaarain johdosta" edes lupaa pyytämättä; ja laajoja +maatiloja siirtyvän ostajille, jotka ovat koonneet varallisuutensa +asestetuissa höyrylaivoissaan Kiinan vesillä -- retkeillen +kaupittelemassa oopiumia kanuunain tuella ja vieraan kansallisuuden +varalle muuttaen tavallisen maantierosvon vaatimuksen "raha tai henki" +kuulumaan "raha _ja_ henki".[15] + +Eipä myöskään salli suuriluontoinen kansakunta viattomien köyhiensä +nääntyä suokuumeeseen ja kurjasti riutua hengiltä hökkelien +tunkioruttoon, säästääkseen ylimääräiset kuusi pennyä sielulta +maanomistajilleen,[16] ja sitte kuolaisin kyynelin ja hornamaisesti +heltyneenä pohdi neuvostosaleissaan, eikö sen pitäisi laupiaasti +säästää murhaajiensa henki ja rakkaasti hoivaella heitä. Ja +suuriluontoinen kansakunta, jos onkin päättänyt, että hirttäminen on +kerrassaan terveellisin temppu sen murhatapauksissa ylimalkaan, kykenee +kuitenkin armeliaasti eroittamaan niiden syyllisyys-asteita eikä ulise +niinkuin pakkasenpuremien sudenpentujen lauma jonkun onnettoman +vähäjärkisen pojan tai "äärettömästi ähmistyneen" harmaahapsisen +Othello-houkkion veriladulla juuri samaan aikaan kun lähettää +hallituksensa ministerin pitämään kohteliaita puheita miehelle, joka +syöksee pistimiin nuoria tyttöjä isiensä nähden ja kylmästi harkiten +surmaa jaloja nuorukaisia kiivaammalla vauhdilla kuin maalaisteurastaja +tappaa karitsoita keväisin. Lopuksi, suuriluontoinen kansakunta ei +pilkkaa taivasta ja sen voimia olemalla uskovinansa ilmestykseen, joka +vakuuttaa, että rahanrakkaus on _kaiken_ pahan alkujuuri, ja samalla +kuitenkin ilmoita antavansa ja aikovansa edelleen antaa kaikissa +tärkeissä kansallisissa teoissaan ja toimenpiteissään yksinomaan tuon +rakkauden olla määräävänä vaikuttimena. + +Hyvät ystävät, enpä tiedä miksi kukaan meistä puhuisi lukemisesta. Me +tarvitsemme jotakin kovempaa koulutusta kuin lukemisen tuottamaa; mutta +ainakin saatte pitää varmana, että me emme osaa lukea. Mikään lukeminen +ei ole mahdollista tässä mielentilassa olevalle väestölle. Mikään +suuren kirjailijan lauselma ei ole heidän ymmärrettävissään. +Englantilaisen yleisön on tällähaavaa suorastaan ja ehdottomasti +mahdoton käsittää mitään ajatuksellista tuotantoa -- niin +ajattelukyvyttömäksi se on rappeutunut ahnehtimisjärjettömyydessään. + +Onneksi ei tautimme vielä ole juuri pahempaa kuin tätä +ajattelukyvyttömyyttä; se ei ole sisemmän luonnon tärviötä. Meistä +lähtee yhä ehjä sointu, kun jokin iskee meitä osavasti; ja vaikka se +aatos, että kaiken pitäisi olla "kannattavaa", on tartuttanut +pyrkimyksiämme niin syvälti, että me tahtoessamme laupiasta +samarialaistakin leikitellä emme koskaan ojenna suojatillemme ropoa +sanomatta: "kun tulen takaisin, niin sinun pitää antaa minulle kaksi", +on sydämemme sopukkaan kuitenkin jäänyt ylevän tuntemisen kykyä. Me +osoitamme sitä työssämme, -- sotimisessamme, -- vieläpä noissa +epäsuhtaisissa kotoisissa mielenliikutuksissamme, jotka saavat meidät +raivostumaan yksilöä kohdanneesta pikku vääryydestä samalla kun olemme +lauhkeita rajattomalle yleiselle. Me olemme yhäti uutteria päivän +viimeistä hetkeä myöten, vaikka lisäämme ahertajan kärsivällisyyteen +pelurin kiihkon; me olemme vielä urhoollisia kuolemaan asti, vaikkakin +kykenemättömiä havaitsemaan oikeata aihetta taistelemaan noustaksemme, +ja olemme edelleenkin uskollisia kiintymyksessämme omaisiimme, +kuolemaan asti, niinkuin merihirviöt ovat, ja kalliokotkat. + +Ja on olemassa toivoa kansakunnasta, kun vielä tätä voi sanoa siitä. +Niin kauvan kuin se pitää elämäänsä kädessään, valmiina antamaan sen +kunniastansa (vaikka hupsusti käsitetystä kunniasta), rakkaudestaan +(joskin itsekkäästä) ja liiketointensa puolesta (niin halpaa kuin se +toiminta onkin), siitä on toivoa. Mutta ainoastaan toivoa; sillä tätä +vaistomaista, päätähavin esiintyvää hyvettä ei voi kestää. Mikään +kansakunta, joka on tehnyt itsensä laumaväeksi, ei voi säilyä, vaikka +olisi sydämensä pohjalta kuinkakin ylevälaatuista. Sen on pidettävä +tunnevaikutelmiansa kurissa ja ohjailtava niitä; muutoin ne aikanaan +kurittavat sitä skorpiooniruoskilla. Ennen kaikkea: kansakunta ei voi +säilyä rahansaalistus-laumana -- se ei voi rankaisemattomasti +olemassaoloansa haittaamattomasti yhä edelleen halveksua +kirjallisuutta, halveksua tiedettä, halveksua taidetta, halveksua +luontoa, halveksua sääliä, keskittäen sielunsa taukoamattomasti +hankiskeltaviin lantteihin. + +Ovatko nämä mielestänne jyrkeitä tai hillittömiä sanoja? Malttakaahan +vielä vain hetkinen. Minä todistan ne teille kohta kohdalta. + +I. Sanon ensiksi, että olemme halveksuneet kirjallisuutta. Minkä verran +me kansakuntana osoitamme välittävämme kirjoista? Kuinka paljon +luulette meidän kaikkiaan käyttävän varoja kirjastoihimme, yleisiin tai +yksityisiin, siihen verraten, mitä meiltä liikenee hevosurheiluun? Jos +mies kuluttaa rennosti rahoja kirjastonsa kartuttamiseksi, niin te +sanotte häntä löylynlyömäksi -- kirjahulluksi. Mutta te ette +milloinkaan sano ketään hevoshulluksi, vaikka ihmisiä joka päivä joutuu +taloudelliseen perikatoon hevostensa takia[17] ja kenenkään ette kuule +kirjoillaan vararikkoon suistuvan. + +Tai mennäkseni vielä alemmaksi, paljonko luulisitte Yhdistyneen +Kuningaskunnan yleisten ja yksityisten kirjahyllyjen sisällön tuottavan +siihen myyntisummaan verraten, joka saataisiin sen viinikellareista? +Missä asemassa sen kulungit kirjallisuuden hankkimiseksi olisivat sen +arvion rinnalla, joka käsittäisi ylellisen syömisen kustannukset? Me +puhumme hengen ravinnosta kuten ruumiinkin ravinnosta: hyvä kirja +sisältää sellaista ravintoa ehtymättömästi; se on ikäkautinen varaus +meidän parhaalle osallemme -- ja kuinka pitkään kuitenkin enimmät +ihmiset katsoisivat parasta kirjaa ennen kuin sen saadakseen uhraisivat +ison kampelan! + +On toki ollut miehiä, jotka kirjan ostaakseen ovat kiristäneet vyötänsä +ja jättäytyneet vaatteita vaille, ja joiden kirjastot luullakseni +olivat heille lopultakin huokeampia kuin enimpien ihmisten päivälliset +ovat. Harvat meistä joutuvat sellaiseen koetukseen, paha kyllä: onhan +kallisarvoinen esine meille yhä kallisarvoisempi, jos se on hankittu +työllä tai säästäväisyydellä; ja jos julkiset kirjastot olisivat +puoleksikaan niin kalliita kuin julkiset päivälliset, tai kirjat +maksaisivat kymmenennenkään osan rannerenkaiden hinnasta, niin +houkkamaisetkin miehet ja naiset voisivat joskus aavistella, että +lukemisessakin saattaa olla hyvää niinkuin maiskuttelussa ja +välkyttelyssä. Pelkkä kirjallisuuden huokeus sitävastoin on saamassa +viisailtakin ihmisiltä unohtumaan, että jos kirja on lukemisen +arvoinen, se on ostamisen arvoinen. + +Kirja ei ole minkään arvoinen, ellei sillä ole paljon arvoa; eikä se +ole käyttökelpoinen ennen kuin se on luettu ja uudestaan luettu ja +tullut rakkaaksi ja taas uusilla piirteillä rakkaammaksi -- ja +merkityksi, niin että voitte vedota siitä tarvitsemiinne kohtiin +niinkuin soturi saa varushuoneesta siepata kulloinkin otollisimman +aseen tai taloudenhoitaja noutaa kaipaamansa mausteen myymälästä. +Jauhoista valmistettu leipä on hyvää; mutta hyvässä kirjassa on leipää +niin maistuvaa kuin hunaja, kun vain tahtoo sitä ottaa -- ja köyhäpä +tosiaan täytyy olla sen perheen, joka ei edes kertaakaan elämässänsä +kykene suorittamaan leipurinlaskua tuollaisista moninkertaistuvista +sämpylöistä. Me sanomme itseämme rikkaaksi kansakunnaksi, ja olemme +silti niin siivottomia ja hupsuja, että kiertävistä kirjastoista +peukaloitsemme piloille toistemme kirjoja! + +II. Me halveksumme tiedettä, sanon. "Mitä!" huudahdatte te; "emmekö me +ole etumaisia kaikessa tutkimustyössä, ja eikö koko maailma syystä tai +syyttä tunne huimausta keksinnöistämme?" Niin, mutta luuletteko sen +olevan kansallista työtä? Kaikki se työ tehdään kansakunnan +suhtautumisen uhalla, yksityisten innolla ja varoilla. Kyllähän +ilomielin otamme voittoa tieteestä; me sieppaamme varsin halukkaasti +kaikkia tieteellisiä luita, joissa näemme lihaa kalutaksemme; mutta jos +tieteilijä tulee _meiltä_ hakemaan luuta tai kannikkaa, niin se on eri +juttu. + +Mitä me olemme julkisesti tehneet tieteen hyväksi? Meidän on +tiedettävä, paljonko kello on, laivojemme turvallisuudeksi,[18] ja +sentähden me kustannamme tähtitornia; ja parlamenttinamme me vuosittain +annamme kiusata itsemme tekemään huolimattomasti jotakin British +Museumin hyväksi, ynseästi arvellen sitä joksikin paikaksi, missä +säilytetään täytettyjä lintuja lastemme ratoksi. Jos joku kustantaa +oman kaukoputkensa ja selvittää taaskin tähtisumu-pälvekkeen taivaalta, +niin me hälisemme siitä havaintosaavutuksesta kuin omastamme; jos yksi +kymmenestätuhannesta metsästäjä-kartanonherroistamme äkkiä huomaa, että +maa onkin luotu myös muuta varten kuin ketunkoloiksi, ja kaivautuu itse +sen sisälle ja ilmoittaa meille, missä on kultaa ja missä kivihiiliä, +niin me käsitämme, että tuosta on jotakin hyötyä, ja varsin +asianmukaisesti me korotamme hänet aatelissäätyyn: mutta se sattuma, +että hän on keksinyt puuhilleen hyödyllisen suunnan, onko se mikään +ansio meille? (Sellaisen keksinnön ilmenemättömyys hänen säätyveljiensä +keskuudessa taasen saattaa olla meille jonkun verran _viaksi_ katsottava, +jos asiaa harkitsisimme.) + +Mutta jos epäilette näitä ylimalkaisia huomautuksia, niin tässä on +muuan tieteenharrastustamme valaiseva erikoistapaus meidän kaikkien +mietittäväksi. Kaksi vuotta takaperin oli Baijerissa myytävänä kokoelma +Solenhofenin kivettymiä -- paras lajiaan, sisältäen monia +täydellisyydeltään ainoalaatuisia näytteitä ja yhden lajinäytteenkin +ainokaisena maailmassa (se kivettymä ilmoitti tuollaisia tuntemattomia +elollisia olleeksi kokonaisen valtakunnan). Tämä kokoelma, jonka pelkkä +kauppa-arvo yksityisten ostajien keskuudessa olisi luultavasti ollut +tuhannen tai kahdentoistasadan punnan vaiheilla, tarjottiin Englannin +kansalle seitsemästäsadasta. Mutta me emme tahtoneet antaa niin paljoa, +ja koko sarja olisi tällä hetkellä Münchenin museossa, jollei +professori Owen omaa aikaansa hukaten ja kärsivällisesti kiusaten +brittiläistä yleisöä tämän edustajissa esiintyvänä olisi saavuttanut +sitä myönnytystä, että hänet valtuutettiin maksamaan neljäsataa puntaa +heti, itse jääden vastuuseen lopuista kolmesta! Sanottu yleisö +kaiketikin suorittaa tuon jäännös-erän, ajan tullen, mutta nyreästi ja +kaiken aikaa vähääkään välittämättä koko asiasta -- vain aina valmiina +kaakattamaan, jos siitä saannoksesta koituu jotakin ansiota. + +Pyydän teitä numeroiden valossa harkitsemaan, mitä tämä tosiseikka +merkitsee. Teidän vuotuiset kulunkinne yleisiin tarkoituksiin +(kolmannes niistä sotalaitokselle) ovat vähintään 50 miljoonaa. Ja 700 +puntaa 50,000,000 punnasta on likimain samaa kuin seitsemän pennyä +kahtatuhatta puntaa kohti.[19] Olettakaammepa siis, että joku +herrasmies, jonka tuloja ei tunnettaisi, mutta jonka voisi arvata +varsin äveriääksi siitäkin, että hän kuluttaisi kaksituhatta puntaa +vuodessa yksistään puistomuureihinsa ja palveluskuntaansa, -- +olettakaamme, että tuollainen pohatta ilmoittaa pitävänsä tieteestä; +että muuan hänen palkollisensa tulee innokkaasti kertomaan hänelle +ainoalaatuisesta kivettymäkokoelmasta, joka antaa opastuksen uudesta +luomakunnan kehitysjaksosta ja on lunastettavissa seitsemän pennyn +summalla; ja että herrasmies, joka pitää tieteestä ja kuluttaa +kaksituhatta vuodessa puistonsa kunnossapitoon, vastaa palvelijalle, +pidettyään häntä monet kuukaudet odottamassa: "No! Minä annan sinulle +niistä neljä pennyä, jos ensi vuoteen sitoudut vastaamaan lopuista +kolmesta!" + +III. Te olette halveksuneet taidetta! sanon. "Mitä!" vastaatte te +jälleen; "eikö meillä ole taidenäyttelyitä penikulmittani? ja emmekö +maksa tuhansia puntia yhdestä ainoastakin maalauksesta? ja eikö meillä +ole taidekouluja ja -opistoja, enemmän kuin millään kansakunnalla on +konsaan ollut?" Kyllähän, mutta se kaikki on kaupankäynnin kannalta +suunniteltua. Mielenne kovin tekee myydä maalattua kangasta yhtä hyvin +kuin kivihiiliä, ja korusommitelmia niinkuin rautatavaraakin; +halukkaasti ottaisitte jokaiselta muulta kansalta leivän suusta, jos +voisitte, ja kun ette siihen kykene, teidän elämänihanteenanne on +seistä maailman valtakäytävillä niinkuin Ludgaten kojupojat kirkuen +jokaiselle ohikulkijalle: "Mitä saisi olla?" + +Te ette tiedä mitään omista edellytyksistänne tai olosuhteistanne; te +kuvittelette, että teillä voi olla kosteiden, laakeiden, lihavien +savikenttienne keskellä yhtä kerkeä taideluomisen lahja kuin +ranskalaisilla kullanhohtavien viinitarhainsa keskellä tai +tuliperäisten kallioittensa juurella elelevällä italialaisella, -- että +taidetta voi oppia niinkuin kirjanpitoa ja että se opittuna toimittaa +teille enemmän kirjoja pidettäväksi. Oman itsensä vuoksi te ette välitä +tauluista sen enempää kuin autioseiniinne liimatuista ilmoituksista. +Seinillä liikenee aina tilaa ilmoitusten asettamiselle luettavaksi, -- +ei koskaan taulujen sijoittamiselle katseltavaksi. Te ette tiedä, mitä +taideteoksia teillä (kuulopuheen mukaan) on maassanne, tai ovatko ne +vääriä vai oikeita, pidetäänkö niistä hyvää huolta vai eikö; vieraissa +maissa te tyynesti näette ylevimpienkin taulujen, mitä maailmassa on +säilynyt, ränstyvän haaskiolla -- (ja Venetsiassa itävaltalaisten +kanuunain olevan tähdättyinä niitä sisältäviin palatseihin), ja jos +kuulisitte, että kaikki Eurooppaan jääneet Tizianin tuotteet aiotaan +huomenna käyttää hietasäkkien valmistamiseen itävaltalaisissa +varustuksissa, se ei huolettaisi teitä saman vertaa kuin mahdollisuus, +että omat reppunne jäävät jotakuta arvioitua lintuparia laihemmiksi +päivän metsästyksessä. Sillä kannalla on teidän kansallinen +taiderakkautenne. + +IV. Te olette halveksuneet luontoa -- kaikkia luonnonmaisemien syviä ja +pyhiä aistimuksia nimittäin. Ranskan vallankumoukselliset käyttivät +Ranskan temppeleitä talleina; te olette tehneet luonnon temppeleistä +kilparatoja. Teidän ainoana mielihyvän-käsitteenänne on ajaa +rautatievaunuissa niiden kuorikäytäviä pitkin ja syödä niiden +alttareilta. Te olette laskeneet Schaffhausenin poikitse +rautatiesillan. Te olette tunneleilla puhkoneet Luzernin tunturit +Tellin kappelin luona; te olette tärvelleet Genève-järven +Clarens-rannan; Englannissa ei ole ainuttakaan hiljaista laaksoa, jota +te ette ole täyttäneet hohisevalla tulella; englantilaisesta maasta ei +ole jäljellä rahtuakaan, johon te ette ole survoneet kivihiiltenne +tuhkaa -- eikä ole ulkomaista kaupunkia, missä teidän läsnäolonne +leviäminen ei ole leimattu viehättävien vanhojen katujen ja +onnekkaiden puutarhojen keskelle ilmestyneellä uusien hotellien ja +hajuvesimyymäläin kaikkikuluttavalla valkoisella pitaalilla: itse +Alppeja, joita teidän omat runoilijanne tapasivat niin kunnioittavasti +rakastaa, te katselette karhutarhan saippuoituina salkoina, joita +myöten te innostutte kiipeilemään ja luisutte jälleen alas +"ihastuksesta kirahdellen". Kun äänenne sortuu siihen kirkumiseen ja te +ette saa ymmärrettävästi ihmissanoiksi ilonne ailahduksia, te sitte +täytätte tunturilaaksojen hiljaisuuden riemulaukauksilla ja säntäätte +kotimatkalle, punehduksissa itserakkaasta tyytyväisyydestä ja +turhamaisuuden nytkyttävää nikottelua tulvillanne. + +Kaksi jokseenkin surkeinta näkyä, mitä ihmiskunnassa konsaan on +kohdalleni osunut, niiden syvää sisäistä merkitystä ajatellen, on +englantilaisten laumojen hauskuttelu ruosteisten haupitsien +laukomisella Chamonix-laaksossa ja Zürichin sveitsiläisten +viininviljelijäin tapa ilmaista kristillistä kiitollisuuttansa +viinisadon antimista, kokoontumalla ryhmiksi "viinitarhojen torneihin", +verkkaisesti panostaen ja räiskytellen ratsupistooleja aamusta iltaan. +Velvollisuuksien hämärä oivaltaminen on masentavaa; masentavampia +minusta nähden tällaiset käsitykset rattoisuudesta. + +Lopuksi: te halveksutte sääliä. Tämän todistamiseksi ei tarvita minun +sanojani. Painatan vain sanomalehti-uutisen, jollaisia on tapanani +leikellä varastolaatikkooni; tämä oli _Daily Telegraph_-lehdessä +kuluvan vuoden alkupuolella. Siinä kerrotaan muuan tuollainen tapaus, +joita nykyään sattuu päivittäin, ja uutinen on saanut muotonsa +kuolemansyyn tutkimisesta pidetyn pöytäkirjan mukaan. Painatan sen +punaisella. Saatte uskoa, että itse asianhaarat on sillä värillä +kirjoitettu kirjaan, josta meidän kaikkien -- lukutaitoisten +ja -taidottomien -- on jonakuna päivänä oma sivumme luettava. + +"Perjantaina pidettiin v.t. tarkastuslääkärin mr. Richardin toimesta +Valkoisen Hevosen ravintolassa Christ Churchin piirissä, Spitalfieldin +kaupunginosaa, tutkimus Michael Collinsin kuolemansyystä, iältään 58 +vuotta. Mary Collins, kurjannäköinen nainen, sanoi asuneensa vainajan +ja poikansa kanssa yhdessä huoneessa Cobb's-aukion 2:ssa, Christ +Churchin piiriä. Vainaja oli 'rajasuutari'. Todistaja kulki ostelemassa +vanhoja jalkineita; vainaja ja hänen poikansa laittoivat niistä +kelvollisia, ja sitte todistaja kaupitteli niitä myymäläkojuihin, +ottaen mitä sai, mutta hyvin vähän niistä lähti. Vainaja ja hänen +poikansa olivat työssä yötä päivää, koettaessaan saada hiukan leipää ja +teetä ja huoneenvuokran (2 killinkiä viikossa), niin että koti pysyisi +koossa. Menneen viikon perjantaina vainaja illalla nousi rahiltaan ja +häntä puistatteli. Hän heitti alas jalkineet ja sanoi: Joku muu saa ne +laittaa valmiiksi minun tästä mentyäni, sillä minä en enää jaksa. +Huoneessa ei ollut tulta, ja hän sanoi: 'Olisi parempi ollakseni, jos +saisin lämmitellä.' Todistaja ottikin kaksi paria uusittuja saappaita +kaupattavaksi, mutta puodissa antoivat ainoastaan 14 pennyä molemmista +pareista yhteensä ja sanoivat: 'Meidänkin pitää saada voittomme.' +Todistaja hankki nyt 14 naulaa kivihiiliä, ja vähän teetä ja leipää. +Hänen poikansa valvoi kaiken yötä paikkauksessa rahantarpeen takia, +mutta vainaja kuoli lauvantai-aamuna. Perheellä ei koskaan ollut +kylliksi syötävää. -- Tarkastuslääkäri: 'Minusta tuntuu surkealta, että +te ette menneet ajoissa vaivaistaloon.' -- Todistaja: 'Me olimme +kiintyneet pikku kotimme mukavuuksiin.' Muuan valamiehistä kysyi, mitä +ne mukavuudet olivat, sillä hän oli nähnyt vain kasan olkia nurkassa, +ja ikkunat olivat rikkinäiset. Todistaja alkoi itkeä ja sanoi, että oli +heillä ommeltu peitto ja muita pieniä kapistuksia. Vainaja oli sanonut, +että hän ei ikänä mene vaivaistaloon. Kesäisin, kun sattui parempi +aika, he toisinaan ansaitsivat kymmenenkin killinkiä viikossa puhdasta. +Silloin he aina säästivät seuraavan viikon varalle, joka yleensä oli +huono. Talvisin he eivät ansainneet puoleksikaan niin paljoa. Nyt +kolmena vuonna olivat joutuneet aina vaan ahtaammalle. -- Cornelius +Collins sanoi, että hän oli autellut isäänsä v:sta 1847. Heillä oli +tapana tehdä työtä niin pitkälle yöhön, että olivat kumpikin melkein +menettäneet näkönsä. Todistajalla oli nyt kaihi silmissä. Viisi vuotta +takaperin vainaja pyysi kunnan apua. Vaivaiskaitsija antoi hänelle +neljän naulan limpun ja sanoi, että jos hän tulee toistamiseen, niin +hänet 'pannaan kiville'.[20] Se tympäisi vainajaa, ja sen koommin ei +hän tahtonut joutua mihinkään tekemisiin niiden kanssa. He tulivat yhä +huonommin toimeen edelliseen perjantaihin asti, jolloin heillä ei ollut +edes puolta pennyä kynttilän ostamiseen. Vainaja heittäytyi sitten +oljille ja sanoi, että hänestä ei ollut eläjäksi aamuun saakka. -- +Muuan valamies: 'Te olette itsekin nälkiintymässä hengiltä, ja teidän +pitäisi mennä taloon kesäkautta odottamaan.' -- Todistaja: 'Jos sinne +menisimme, niin kuolisimme. Tullessamme ulos kesällä me olisimme kuin +pilvistä pudonneita. Kukaan ei tuntisi meitä, ja me emme saisi +huonettakaan. Voisin tehdä nyt työtä, jos saisin ruokaa, sillä näköni +kävisi siitä paremmaksi. -- T:ri G.P. Walker sanoi, että kuoleman syynä +oli _syncope_, ravinnonpuutteesta johtunut nääntymys. Vainajalla ei +ollut ollut mitään makuuvaatteita. Neljään kuukauteen hän ei ollut +saanut mitään muuta kuin leipää syödäkseen. Ruumiissa ei ollut +hiventäkään rasvaa. Mitään tautia ei ilmennyt, ja jos lääkärinhoitoa +olisi ollut, hän olisi saattanut toipua nääntymyskohtauksesta. -- +Tarkastuslääkärin huomautettua tapauksen surettavasta laadusta +valamiehistö lausui päätöksenään, 'että vainaja kuoli ravinnon ja +tavallisten elämäntarpeiden puutteen tuottamaan nääntymykseen, kuin +myöskin lääkärinavun puutteeseen'." + +"Minkätähden ei todistaja kuitenkin suostunut menemään vaivaistaloon?" +kysytte. No, köyhillä näkyy olevan vaivaistaloa vastaan ennakkoluuloa, +jota rikkailla ei ole -- sillä tietysti jokainen, joka ottaa +hallitukselta eläkkeen, mukautuu vaivaishoidokiksi suurellisessa +merkityksessä: rikkaiden huoltolat eivät vain anna vihjausta +vaivaisesta elannosta, vaan huolettomista oloista. Mutta köyhät näkyvät +tahtovan kuolla itsenäisesti; kenties, jos laittaisimme hoitolat heille +kyllin sieviksi ja miellyttäviksi, tai antaisimme heille eläkkeensä +kotona ja myöntäisimme heille pikku alkajaiskehvellyksen yleisistä +varoista, heidän mielensä saattaisi suopua siihen. Tällainen on +sillävälin asiain tila: me teemme avustuksemme joko niin häpäiseväksi +heille tai niin tukalaksi, että he mieluummin kuolevat kuin ottavat sen +vastaan; kolmantena vaihtoehtona me jätämme heidät niin oppimattomiksi +ja ymmärtämättömiksi, että he näkevät nälkää kuin järjettömät +luontokappaleet, kesyttöminä ja mykkinä, tietämättä mitä tehdä tai +mistä etsiä ahdingolleen huojennusta. + +Te halveksutte sääliä, sanon; jos ette sitä hylkisi, niin tuollainen +sanomalehti-uutinen olisi kristillisessä maassa yhtä mahdoton kuin +harkitun murhan salliminen sen julkisilla kaduilla.[21] Sanoinko +"kristillisessä"? Oi, jos me olisimme vain terveesti epäkristillisiä, +niin sellainen olisi mahdotonta: meidän kuviteltu kristillisyytemme se +auttelee meitä tekemään näitä rikoksia, sillä me riemuttelemme ja +rehvastelemme uskossamme saadaksemme siitä nauttia häpeämätöntä +tyydytystä, senkin verhoten mielikuvituksella kuten kaiken +muun. Urkujen ja kuorikäytävien, aamusarastus-jumalanpalvelusten +ja hämy-hartaushetkien draamallinen kristillisyys -- se +silmänlume-hartaus, johon me emme arastele sekoittaa maalauksellisesti +teatteriemme paholaisnäytelmiä, "Satanellain", "Robertien", +"Faustien" tehopiirteitä, messuten kiitosvirsiä kirjo-ikkunain läpi +taustavaikutuksen aikaansaamiseksi ja taiteellisin juoksutuksin +lurittaen Luojan nimeä moninaisesti vaihtuvissa rukousjääryttelyn +toisinnoissa (seuraavana päivänä taas jaellen taitamattomien kiroojien +valistamiseksi kirjasia toisen käskyn merkityksestä meidän +tulkitsemanamme) -- tämä kaasuvaloinen ja kaasuhenkinen kristillisyys +on meidän ylväytenämme, ja me tempaamme turvaan kauhtanamme liepeen +niiden kerettiläisten kosketukselta, jotka lausuvat siitä epäilyksiä. + +Mutta osoittaa rahtunen tavallista kristillistä oikeamielisyyttä +selvässä sanassa tai teossa, tehdä kristinopin lainkohta joksikin +elämänohjeeksi ja perustaa yksikin kansallinen toimenpide tai toive +sille pohjalle, -- liianpa hyvin tiedämme, minkä verran uskomme siihen +pätee! Pikemmin saisitte salaman leimahtamaan suitsutussavusta kuin +todellista toimintaa tai suurta tunnetta ilmenemään nykyaikaisesta +englantilaisesta uskonnollisuudestamme. Teidän olisi parempi päästä +eroon sekä savusta että urkupilleistä: jättäkää ne ja goottilaiset +ikkunat ja maalatut lasiruudut teatterikaluston hoitajalle; yhtenä +terveenä puhalluksena heittäkää hiilivety-henkenne ja ottakaa +porraskynnyksellänne värjöttävä Latsarus hoivaanne. Sillä tosi kirkko +on kaikkialla missä käsi auttavana kohtaa toisen, ja se on ainoa pyhä +tai emäkirkko mitä koskaan on ollut tai on milloinkaan. + + * * * * * + +Kaikkia näitä henkisiä tyydytyksiä ja kaikkia näitä hyveitä, toistan, +te kansallisesti halveksutte. Teillä on tosin keskessänne kansalaisia, +jotka eivät niin tee; joiden työstä, voimasta, elämästä, kuolemasta, te +elätte konsaan kiittämättä heitä. Varallisuutenne, huvinne, ylpeytenne +olisivat kaikki yhtä mahdottomia ilman niiden toimintaa, joita +vähäksytte tai ette muista. Poliisikonstaapeli, joka astelee mustaa +kujaa edes takaisin kaiken yötä pitämässä silmällä rikollisuutta, jota +te olette sinne luoneet, ja voi minä hetkenä hyvänsä saada päänsä +murskatuksi tai runneltua raajarikoksi, mitään kiitollisuutta +kokematta; kuohujen raivon kanssa kilvoitteleva merimies, kirjansa tai +koetinpullonsa ääressä ahertava hiljainen tutkija, tavallinen +työläinen, joka tunnustusta ja melkein leipääkin vailla täyttää +tehtävänsä niinkuin hevosenne vetävät kärryjänne, toivottomana ja +kaikkien syrjimänä: heidän varassaan Englanti elää. Mutta he eivät ole +kansakunta; he edustavat vain sen ruumista ja hermovoimaa, vanhasta +tottumuksesta yhä toimien kouristuneen sitkeästi, henkisyyden jo +häivyttyä. + +Meidän kansallisena henkisyytenämme ja pyrkimyksenämme on +hauskuudenhalu, kansallisena uskontonamme kirkollisten menojen +suorittaminen ja unettavien totuuksien (tai valheellisuuksien) +saarnaaminen laumaväen pidättämiseksi rauhallisesti työssä, sillaikaa +kun me huvittelemme; ja tämän huvittelun tarve pitää meistä kiinni +kurkkua kuivaavana ja silmiä kierrättelevänä kuumeena -- +järjettömyyttä, kevytmielisyyttä, armottomuutta nostattavana. Ihmisten +ahkeroidessa oikealla tavalla heidän hupinsa syntyy heidän työstänsä +niinkuin värikkäät terälehdet hedelmällisestä kukasta; -- kun he ovat +uskollisesti avuliaita ja sääliväisiä, heidän kaikki tunteensa +sukeutuvat vakaisiksi, syviksi, pysyväisiksi, ja antavat elämää +sielulle niinkuin luonnollinen valtimo ruumiille. + +Mutta nyt me todellisen puuhaamisen puutteessa valamme koko miehisen +tarmomme rahansaalistuksen väärään puuhaan, ja kun meillä ei ole +todellista tunteellisuutta, meidän pitää saada valhetunteilua +vaatetettuna leluiksemme, ei leikkiäksemme viattomasti kuten lapset +nukkejansa käyttävät, vaan turmeltuneesti ja salailevasti, niinkuin +epäjumalien palvelemiseen eksyneet juutalaiset kätkivät luolien +seinille kuvia, jotka vasta kaivamalla ovat paljastuneet. Oikeutta, +jota me emme pane täytäntöön, me näyttelemme romaaneissa ja +teatterilavalla; kauneuden sijalle, jota tuhoamme luonnossa, asetamme +pantomiimin muuntelehtivat elkeet, ja kun ihmisluontomme käskevästi +vaatii _jonkunlaista_ järkkymystä ja surua, niin me -- sen ylevän +murheen sijaista, jota meidän olisi tullut tuntea lähimäistemme +osakumppaneina, ja niiden puhtaiden kyynelten asemesta, joita meidän +olisi pitänyt heidän kanssaan itkeä, -- nautinnollisesti väristen +ahmimme oikeussalin liikuttavaisuutta ja kokoamme haudan kastehelmiä. + +On vaikea arvioida näiden ilmiöiden täyttä merkitystä. Itse asianhaarat +ovat kylläkin peloittavia, mutta niiden vihjaama kansallinen viallisuus +ei kenties ole niin suuri kuin saattaa ensimältä näyttää. Me sallimme +tai aiheutamme päivittäin tuhansien kuoleman, mutta me emme tarkoita +pahaa; me poltamme taloja ja raastamme maamiesten vainioita, ja +kuitenkin meitä surettaisi havaita, että olemme ketään saattaneet +vaurioon. Me olemme yhä sydämeltämme sävyisiä; yhä kunnokkuuteen +kykeneviä, mutta ainoastaan kuten lapset. + +Kun Chalmersia, jolla oli ollut suurta vaikutusvaltaa yleisöön, pitkän +elämänsä lopulla ärsytettiin jossakin tärkeässä asiassa vetoamalla +yleiseen mielipiteeseen, huudahti hän kärsimättömästi: "Yleisö on +pelkästään iso lapsukainen!" Ja syynä siihen, että minä olen antanut +kaikkien näiden vakavampien ajatteluaiheiden sekautua tutkisteluun +lukemisen menetelmistä, on se että mitä enemmän näen kansallisia +vikojamme tai viheliäisyyksiämme, sitä enemmän ne selviävät lapsekkaan +oppimattomuuden olosuhteiksi ja henkisen kasvatuksen puutteeksi +kaikkein yksinkertaisimmillakin ajattelun aloilla. Meidän ei ole, sanon +vieläkin, valitettava tässä kohden paheellisuutta, ei itsekkyyttä, ei +aivotoiminnan tylsyyttä, vaan edessämme on tavoittamaton koulupojan +huimamielisyys, joka eroaa todellisen koulupojan huolettomuudesta vain +siinä, että sitä ei pääse parantamaan, kun se ei tunnusta mitään +mestaria. + +Eräs viimeisen suuren maalaajamme viehättävistä, syrjäytetyistä +tuotteista esittää omituisen sattuvan perikuvan meistä. Se on piirros +Kirkby Lonsdalen hautuumaasta, ja purosta, laaksosta, kunnaista ja +taustalla auteroittuvasta aamutaivaasta. Ja välinpitämättömänä sekä +näistä kaikista että vainajista, jotka ovat vaihtaneet nämä toisiin +laaksoihin ja toisiin taivaihin, on ryhmä koulupoikia kasannut pienet +kirjansa eräälle haudalle, paiskiakseen niitä sivuun kivillä. Siten me +leikimme niiden vainajien sanoilla, jotka tahtovat opettaa meitä, ja +huidomme niitä loitos luotamme katkeralla, huimalla tahdollamme; +vähänpä ajattelemme, että noita lehtiä, joita tuuli hajoittelee, ei +ollut läjätty vain hautakivelle, vaan vieläpä taiotun holvin sinetille +-- taikka, vielä paremminkin, suuren kaupungin portille, jonka uinuvat +kuninkaat valveutuisivat meidän varallemme ja käyskentelisivät +kanssamme, jos vain tietäisimme kutsua heitä nimeltään. + +Ja jos kohotammekin pääsyportin marmorilaa'an, kuinka useasti +silloinkin vain kuljeksimme noiden vanhojen kuninkaitten seassa heidän +levätessään, ja sormielemme heidän makuukauhtanoitansa ja tunnustelemme +ylväitten otsien kruunuja -- ja yhäti he ovat meille äänettömiä ja +näyttävät vain pölyiseltä kuvittelukuorelta, kun me emme tunne sitä +sydämen loitsulukua, joka heidät havahduttaisi. Mutta kerran +kuullessansa sen he kavahtaisivat ylös meitä kohtaamaan muinaisessa +voimassaan, kiinteästi katsastamaan ja punnitsemaan meitä; ja niinkuin +Hadeksen kukistuneet kuninkaat tervehtivät vastasortuneita sanoen: +"onko tullut sinustakin heikko kuten me -- oletko nyt sinäkin +meikäläisiä?" samaten nämä kuninkaat, himmentymättömine, +järkyttämättömine otsaripoineen, tulisivat vastaamme sanoen: "Onko +sinustakin tullut puhdas ja sydämeltä suuri kuten me? oletko nyt +sinäkin meikäläisiä?" + +Suurisydäminen, suurihenkinen -- tällaiseen ylevyyteen pääseminen +merkitsee toden teolla elämän nousua; jatkuva kehittyminen tällä tiellä +on toden teolla "edistystä elämässä" -- elämässä itsessään, ei sen +hepenissä. Hyvät ystävät, muistatteko vanhaa skyyttalaista tapaa +perheen pään peijaisissa; kuinka hänet puetettiin hienoimpaan +vaatekertaansa, asetettiin ajoneuvoihinsa ja kuljetettiin ystäviensä +koteihin, missä kukin heistä sijoitti hänet pöytänsä päähän ja kaikki +viettivät kemuja hänen läsnäollessaan? Otaksukaamme teille tarjottavan +selvin sanoin, niinkuin se _on_ teille tarjona kolkkojen tosiseikkain +voimasta, että te saavuttaisitte tämän skyyttalaisen kunnian, vähin +erin, vielä luullessanne olevanne elossa. Olettakaamme että tarjous +olisi tällainen: "Teidän on kuoltava verkalleen: verenne kylmenee päivä +päivältä, lihanne kuivettuu, sydämenne sykkii viimeiseltä ainoastaan +niinkuin ruostunut rykelmä rautaläppiä. Elonne ehtyy teiltä ja vajoaa +maan läpi Cainan jäähän; mutta päivä päivältä teidän ruumiinne +puetetaan koreammin ja asetetaan korkeampiin vaunuihin ja saa lisää +tähtiä rintapieliinsä -- kruunujakin[22] päähänsä, jos tahdotte. +Ihmiset kumartavat sen edessä, tuijottavat ja huikkailevat sen +ympärillä, tungeksivat sen perässä pitkin katuja; rakentavat sille +palatseja, kemuilevat kaiken yötä pitäen sitä pöytänsä päässä. Teidän +sieluanne jää siihen sen verran että tietää mitä he tekevät ja tuntee +kulta-asun painon sen hartioilla ja kruununreunan vaon kallossa, ei +enempää." Ottaisitteko vastaan tuon tarjouksen, kuoleman enkelin +suusanallisesti esittämänä? Suostuisivatkohan halvimmatkaan meistä +siihen kauppaan, luullaksenne? Mutta käytännössä ja todenperäisesti me +tartumme siihen, jokainen meistä, jossain määrin -- monet meistä +tarttuvat siihen syöttiin täydessä kamaluudessaan. + +Sen ottaa vastaan jokainen, joka haluaa edistyä elämässä tietämättä +mitä elämä on; joka tarkoittaa ainoastaan, että hänen on saatava +enemmän hevosia ja enemmän palvelijoita, enemmän varallisuutta ja +enemmän julkista kunniaa -- eikä enempää henkilöllisyys-sielua. +Ainoastaan se edistyy elämässä, jonka sydän on pehmenemässä, veri +lämpenemässä, aivot elähtymässä, henki kulkemassa _elävään_ rauhaan. Ja +ne ihmiset, joissa on tämä elämä, ovat maailman todellisia valtiaita +tai kuninkaita -- he, yksinomaan he. Kaikki muut kuninkuudet, mikäli +ovat tosia, ovat vain heidän valtiutensa käytännöllisenä tuloksena ja +ilmauksena: jos ne ovat vähempää kuin tätä, ne joko ovat draamallisia +kuninkuuksia -- kalliita näytäntöjä, joissa käytetään jalokiviä +kiiltorihkaman sijasta -- kansakuntien leluina tai muussa tapauksessa +ne eivät ole kuninkuuksia laisinkaan, vaan tyrannivaltiuksia, taikka +pelkkää kansallisen hupsuuden toiminnallista seuraamusta. Siitä syystä +olen toisaalla lausunut niistä: "Näkyväiset hallitukset ovat muutamien +kansakuntien leluja, toisten tauteja, muutamien valjaita, useampien +taakkoja." + +Mutta sanoin en kykene ilmaisemaan ihmetystäni, kun ajattelevienkin +ihmisten keskuudessa kuulen vielä puhuttavan kuningasvallasta niinkuin +hallitut kansakunnat olisivat yksityistä irtaimistoa, jota voidaan +ostaa ja myydä tai muutoin hankkia kuten lampaita, näiden kuninkaan +ollessa oikeutettu saamaan elantonsa niiden lihasta ja kokoamaan niiltä +villat. Sellaisen katsantokannan mukaan soveltuisi Akilleen suuttunut +määritelmä kehnoista kuninkaista -- "ihmissyöjät" -- vakituiseksi ja +vastaavaksi nimitykseksi kaikille hallitsijoille, ja kuninkaan +valtakunnan laajentaminen merkitsisi samaa kuin yksityishenkilön +varallisuuden kartuttaminen! Kuninkaat, jotka niin ajattelevat, olkoot +kuinkakin mahtavia, eivät voi olla kansakunnan todellisia kuninkaita +sen paremmin kuin paarmat ovat hevosen herroja; he imevät sitä, ja +saattavat ärryttää sen hurjistuksiin, mutta eivät johtele sitä. + +He ja heidän hovinsa ja heidän armeijansa ovat -- jos kykenisi näkemään +selkeästi -- vain iso suosääsken laji, jolla on painettikärsä ja +sävelikäs, soitonjohtajan ohjailema torvi-ininä kesäisessä ilmassa; +hämärä saattaa toisinaan olla otollisempi, mutta tuskin terveellisempi +sen surviaiskomppaniain välkkyville usville. Tosikuninkaat sillävälin +hallitsevat hiljaisesti, jos ollenkaan, ja tuntevat hallitsemisen +tympäiseväksi; liian monet heistä tekevät "_il gran refiuto_" +[suuren kieltäymyksen], -- ja jos he eivät tee, niin laumaväki kohta +kun he saattaisivat käydä sille hyödyllisiksi, jokseenkin varmasti tekee +oman "suuren kieltäymyksensä" _heistä_. + +Kuitenkin saattaa näkyväinen kuningas jonakuna päivänä olla +tosikuningaskin, jos konsaan koittaa se päivä, jolloin hän tahtoo +arvioida valtakuntaansa tämän edustaman _voiman_ mukaan, -- eikä +maantieteellisten rajojen perusteella. Ylen vähän on sillä väliä, +leikkaako teiltä Trient[23] lohon täältä tai kiertääkö teille Rein yhtä +linnaa vähemmän tuolla. Mutta teille on väliä sillä, ihmisten kuningas, +voitteko toden teolla sanoa tälle miehelle: "mene", niin että hän +menee, ja toiselle: "tule", niin että hän tulee, -- voitteko kierrättää +kansaanne kuten Trientiä, ja minne käskette heidän tulla ja minne +mennä. Teille on väliä sillä, ihmisten kuningas, vihaako kansanne teitä +ja kuoleeko teidän tauttanne, vai rakastaako teitä ja elääkö teissä. +Valtakuntaanne saatte paremmin mitatuksi väenpaljouksien mukaan kuin +penikulmin, laskien rakkaus-leveysastein -- ei päiväntasaajasta +luettuina, vaan ihmeellisen lämmintä ja rajatonta päiväntasaajaa kohti. + +Mitatuksi! -- ei, te ette voi mitata. Kuka kykenisikään mittaamaan, +mikä eroavaisuus on niiden vallalla, jotka "tekevät ja opettavat" ja +jotka ovat suurimmat maapallon valtioissa kuten taivaankin +valtakunnassa -- ja niiden vallalla, jotka repivät alas ja hävittävät: +vallalla, joka täysimmillään on vain koin ja ruosteen valtaa? +Kummallista ajatella, kuinka koikuninkaat kasaavat aarteita koille, ja +ruostekuninkaat, jotka ovat kansansa voimakkuudelle samaa kuin ruoste +asevarustukselle, tallentavat aarteita ruosteelle, ja riistäjäkuninkaat +rosvoille, mutta kuinka harvat kuninkaat konsaan ovat koonneet +aarteita, jotka eivät tarvitse mitään vartioitsemista -- aarteita, +joiden anastajia saisi olla mitä enemmän, sitä parempi! + +Kirjailtua korukangasta, vain repeytymään; kypärää ja miekkaa, vain +himmenemään; jalokiviä ja kultaa, vain hajaantumaan -- on ollut kolmea +lajia kuninkaita, jotka ovat näitä keränneet. Mitähän jos kerran +nousisi neljäs luokka kuninkaita, jotka olisivat lukeneet jostakin +ammoin syrjäytyneestä kirjoituksesta, että oli neljäskin laji aarretta, +jolle jalokivet ja kulta eivät voineet vetää vertoja, yhtä vähän kuin +sille sopi puhtaassa kullassa arvoa määrätäkään. Kuteeltaan ihanampaa +kirjausta, Athenen sukkulasta; jumalaisemmassa tulessa taottua +asevarustusta, vulkanisen voiman lietsomassa; kultaa jollaista voidaan +kaivaa ainoastaan auringon punaisesta sydämestä sen laskiessa +delfolaisten kallioiden yli; -- syväkuvaista kudelmaa, läpäisemätöntä +asevarustusta, juotavaa kultaa! Ja Käyttäytymisen, Uurastuksen ja +Ajattelun kolme suurta enkeliä yhä kutsumassa meitä ja odottamassa +pihtipieltemme luona, johdattaakseen meitä -- jos tahtoisimme -- +siivekkäällä voimallaan ja opastaakseen meitä kaikenhuomaavine +silmineen sitä polkua pitkin, jota yksikään lintu ei tunne eikä +kotkankaan katse ole tavannut! Mitähän jos kerran nousisi kuninkaita, +jotka kuulisivat ja uskoisivat tämän sanoman ja vihdoinkin kokoaisivat +ja asettaisivat esiin -- Viisauden aarteita kansalleen? + +Ajatelkaa, kuinka hämmästyttävää toimintaa _se_ olisi! Kuinka +käsittämätöntä nykyisen kansallisen viisautemme vallitessa! Että me +ottaisimme maalaisemme kirjaharjoituksiin emmekä painettiharjoituksiin! +-- järjestäisimme, koulisimme, pitäisimme palkoilla ja hyvän johdon +alaisina ajattelijain armeijoita emmekä kuoliaaksipistäjiä! -- +löytäisimme yhtä hyvää kansallista huviketta lukusalien harrastelusta +kuin ampumakenttien huoltamisesta; antaisimme palkintoja osuvista +sattumista tosiasiaan yhtä hyvin kuin nyt määräämme lyijyisestä +mojauksesta maalitauluun. + +Kuinka hullunkuriselta aatokselta tuntuukaan oikein sanoiksi +sovitettuna, että sivistyneiden kansakuntien pääomamiesten varallisuus +konsaan tulisi sodan sijasta kannattelemaan kirjallisuutta! Olkaa vielä +kärsivällisiä kanssani, lukiessani teille pari lausetta ainoasta +kunnolleen kirjaksi mainittavasta tuotteesta, mitä itse olen tähän asti +kirjoittanut -- siitä joka säilyy (jos säilyy mikään) varmimmin ja +kauvimmin kaikesta työstäni: + +"Euroopan varallisuuden toiminnan peräti kamalia muotoja on, että +yksinomaan pääomamiesten rikkaus kannattelee vääriä sotia. Oikeutetut +sodat eivät tarvitse niin runsaasti rahaa tuekseen, sillä enimmät +niistä miehistä, jotka sellaisia käyvät, tekevät sen ilmaiseksi. Mutta +väärään sotaan on ostettava sekä ruumiit että sielut, ja niille lisäksi +parhaat sodan välineet, joten sellaisen sodan kulungit kohoavat +korkeimmiksi, niistä kustannuksista puhumattakaan, joita tuottaa kehno +pelko ja ärtyinen epäluulo kansakuntien kesken, kun näillä kaikissa +väenpaljouksissaan ei ole sen vertaa hävyntuntoa tai rehellisyyttä, +että näillä saisivat hankituksi hetkenkään mielenrauhan. Tällä tavoin +nykyään Ranska ja Englanti ostavat toisiltaan kymmenen miljoonan punnan +arvosta tyrmistystä vuosittain -- harvinaisen köykäistä satoa, puoleksi +okaita ja puoleksi haavanlehtiä, jota kylvää, korjaa ja kokoaa +aittoihin nykyaikainen valtiotalous-'tiede', totuuden sijasta opettaen +ahnehtimista. Ja kun kaikki väärä sotiminen käy päinsä -- paitsi +vihollisen ryöstämisellä -- ainoastaan pääomamiesten lainoilla, niin +nämä lainat maksetaan sittemmin takaisin verottamalla kansaa, jolla +näköjään ei ole mitään tahtoa asiassa, pääomamiesten tahdon ollessa +sodan alkujuurena; mutta sen varsinaisena juurena on koko kansakunnan +ahneus, joka tekee sen kykenemättömäksi uskoon, suoruuteen tai +oikeuteen ja sentähden aikanaan tuottaa kullekin yksilölle hänen oman +erikoisen menetyksensä ja rangaistuksensa." + +Ranska ja Englanti ihan kirjaimellisesti, huomatkaa, ostavat _säikkyä_ +toisiltaan; kumpainenkin maksaa kauhistelusta kymmenen miljoonaa puntaa +vuodessa. Olettakaammepa nyt, että ne tuon kymmenen miljoonan vuotuisen +säikkymäärän ostamisen sijasta päättäisivät kerrassaan olla rauhassa +keskenään ja ostaa kymmenen miljoonan arvosta tietoa vuosittain; ja +että kumpikin kansakunta uhraisi nuo kymmenentuhatta puntatuhattansa +vuodessa kuninkaallisten kirjastojen, kuninkaallisten taidekokoelmien, +kuninkaallisten museoiden, kuninkaallisten puutarhojen ja +levähdyspaikkojen perustamiseen. Eiköhän se olisi jonkun verran +parempaa sekä Ranskalle että Englannille? + +Kestää vielä kauvan, ennen kuin se tapahtuu. Kuitenkaan ei toivoakseni +enää kulu pitkiä aikoja kunnes kuninkaallisia tai kansallisia +kirjastoja perustetaan jokaiseen huomattavaan asutuskeskukseen ja +niihin toimitetaan kuninkaallinen sarja kirjoja: sama sarja jokaiseen +niistä, valittuja kirjoja, parhaat joka lajia, mahdollisimman +täydellisellä tavalla valmistettuja tuota kansallista sarjaa varten; +kaikki teksti painettuna samankokoisille lehdille, leveäreunaisille, ja +jaettuna miellyttäviksi nidoksiksi, keveiksi pidellä, kauneiksi ja +lujiksi sekä kirjansitojan työn kelpo näytteiksi -- ja nämä suuret +kirjastot olkoot kaikkien siistien ja säädyllisten henkilöiden +käytettävissä kaikkina päivän ja illan hetkinä, pitäen ankarasti +voimassa tätä siisteyttä ja hiljaisuutta. + +Voisin hahmotella teille muitakin suunnitelmia, taidegallerioista ja +luonnontieteellisistä kokoelmista ja monista suuriarvoisista, monista +minun nähdäkseni tarpeellisista uudistuksista: mutta tämä +kirjasuunnitelma on helpoin ja tarpeellisin, ja se osoittautuisi +melkoiseksi elvykkeeksi niin sanotulle brittiläiselle valtioruumiille, +joka on viime aikoina käynyt vesitautiseksi ja saanut ilkeän janon ja +nälän ja tarvitsee terveellisempää ravintoa. Te olette saaneet +vilja-asetukset siltä kumotuiksi; koettakaa, ettekö voisi saada sille +käytäntöön toisia vilja-asetuksia, jotka käsittelevät parempaa leipää +-- vanhoista arabialaisista taikajyvistä sesamista valmistettua, joka +avaa ovia: ei rosvojen ovia, vaan kuninkaitten aarteiden. + +Ystävät, tosikuninkaitten aarteet ovat heidän kaupunkiensa kadut, ja +heidän kokoamansa kulta, joka toisille on kuin katujen lokaa, muuttuu +heille ja heidän kansalleen ainaiseksi kristallikiveykseksi. + + + + +Viiteselitykset: + + +[1] Englanninkielellä _mortal_, jonka juurena on latinan _mors_, +kuolema; sen johdannaisia on engl. _mortification_, joka merkitsee sekä +tuskallista ja nöyryyttävää mielipahaa että ruumiin kudoksien +kuoleutumista (kuten kylmänvihoja). _Suom._ + +[2] Elyseiläiset kentät l. Elysium oli kreikkalaisen taruston mukaan +maanpiirin länsireunassa tai Manalassa ikuisen kevään seutu, autuaitten +ja jumalten lemmikkien olosija. _Suom._ + +[3] Klassilliset kielet ovat tähän päivään asti säilyttäneet +vallitsevan asemansa englantilaisessa koululaitoksessa; opitaan +perusteellisesti edes niitä, kun käytännöllisetkään pyrkimykset eivät +paljoa kostuisi uusien kielten vajavasta lueskelusta niiden ja monien +muiden oppiaineiden rinnalla ja kustannuksella, kuten meikäläisen +koulutuksen pintapuolisuus syntyy. Niinpä yhä näkee englantilaisissa +sanomalehdissäkin latinan ja kreikankielisiä otteita laajahkoille +piireille lausuttuina. _Suom._ + +[4] Meikäläinen puolisivistys etsii arvokkuuttansa useimmiten +läntisestä naapurikielestä ja tähän sulatelluista etäisemmistä +"hienostosanoista", ja pintakiillon helppo leviäminen tekee taas +niitäkin "rahvaanomaisiksi", häivyttäen kokonaankin käytännöstä +äidinkielen ytimekkäintä sanavarastoa. Kaunosielumme taasen omaksuvat +kielenkäyttöönsä suorastaan kaikkia ajatusperäisten käsitteiden +romaanilaisia nimityksiä, joiden tähden nyt kirjallisuus- ja +taidearvostelut meillä ovat yleisön valtavalle enemmistölle hepreaa. +Todellisesti sivistynyt henkilö ei kylläkään eksy teennäisyyteen +kielenkäyttönsä kansallisessa puhdistamisessa, mutta toisaalta hän +karttaa -- äidinkielen perusteellisen tutkimisen avulla -- +tarpeettomien lainojen arvotonta helysälyä, nähdessään hienostelevan +apinoimisen johtavan niin pitkälle, että esim. meillä monet +"koulunkäyneet" henkilöt puolisuomalaiseen sanastoonsa lisäävät +ruotsinkielen lauserakentelunkin. Missään muussa maassa ei kielellisten +rikkaruohojen laiho ole nykyään niin turmiollisesti rehoittamassa kuin +tällä Euroopan itsetietoisella kolkalla. _Suom._ + +[5] Kirja on kreikaksi _biblos_, englanninkielellä _book_; mutta +yksinomaan lainasanaa _bible_ (meidän vanha "piplia") käytetään nimenä +raamatulle, jonka asema suomenkielessä on aivan sama, kun sen +alkuperäinen merkitys on ollut kirjoitustuote yleensä. _Suom._ + +[6] Englanninkieli on aivan vallitsevassa määrin sekoitus muista +kielistä; mutta suomalaisellekin osoittaa äidinkielen kehityshistorian +viehättävä tutkimus suunnattoman paljouden vakaantuneita vieraita +peruja kotoisimmaltakin tuntuvassa sanavarastossamme, ja se tutkimus +suuresti edistää kielivarojemme oikeata sovellutusta käytäntöön +täsmällisinä käsitevastikkeina. _Suom._ + +[7] John Miltonin (1608-1674) sydämellisen kaihoinen paimenrunoelma +opistoystävänsä Kingin muistoksi, kun tämä oli hukkunut haaksirikossa +Irlannin vesillä. _Suom._ + +[8] Etenkin presbyteriläisten -- yhäti suuri kirkkokunta Englannissa -- +laaja seurakunnallinen itsehallinto jyrkästi vastustaa (episkopaalisen) +valtiokirkonkin piispallisvaltaa, niin paljoa suppeampi kuin tämä +onkin siihen valtaan verraten, minkä katolilaiset tunnustavat +kirkkoruhtinaille kuuluvaksi. Erityisen kiihkeitä piispallisuuden +hylkääjiä olivat presbyteriläisten keskuudesta kehittyneet puritaanit, +joiden johtavana kynämiehenä juuri Milton työskenteli, Cromwellin +johtaessa heidän asevoimaansa. _Suom._ + +[9] Kreikankielen _episkopos_ (tähystäjä, katsastusmies). _Suom._ + +[10] Latinan _pastor_ (laiduntaja, paimen). _Suom._ + +[11] Kaifas. + +[12] Paavi Bonifacius (_Dante_, "Helvetti", Eino Leinon käännös, XXIII, +XXIX). + +[13] Tässä lähinnä tarkoitettua syrjästäkatsojan osaa ovat +englantilaiset sittemmin karvaasti katuneet -- syystä että Tanskan +nujertaminen Preussin ja Itävallan yhteisvoimilla toimitti Saksalle +Kielin kanavan rakentamismahdollisuuden. Että Ruskinin pahoittelema +suurten kansojen itsekkyyden paatumus on tänä päivänä jotensakin +ennallaan maailmassa, sen tajuaa elävästi jokainen kehittynyt +suomennoksen lukija. _Suom._ + +[14] Englannin kylmä suhtautuminen Yhdysvaltain kansalaissotaan, josta +se vain tavoitti kaupallista hyötyänsä, vaikutti paljon siihen +viivyttelyyn, jota ilmeni Yhdysvaltain kannan selviämisessä +maailmansodan alkuvuosina 1914-1916. _Suom._ + +[15] Brittien kaupallisen itsenäisyyden nimessä antoi Englannin +hallitus asevoimin myydä oopiumia Kiinassa sen jälkeen kun Kiina itse +kielsi tämän myrkyn myynnin ja käyttämisen, koska se tuhosi miljoonia +ihmishenkiä. _Suom._ + +[16] Katsokaa äsken julkaistua mietintöä, jonka lääkintähallitus on +toimittanut valtioneuvostolle. Sen esipuheessa on huomautuksia, jotka +luullakseni aiheuttavat jonkun verran kohua keskuudessamme; +sallittakoon minun panna merkille niiden perusteella pari seikkaa: + +Maakysymyksestä on nykyään liikkeellä kaksi väittämää, molemmat vääriä. + +Toinen niistä selittää, että taivaallisen lain mukaan on aina ollut ja +täytyy edelleen olla määräluku perinnäisesti pyhiä henkilöitä, joille +maailman maa, ilma ja vesi kuuluvat yksityisomaisuutena; sitä maata, +ilmaa ja vettä nämä henkilöt saavat sallia muun ihmiskunnan käyttää +tarpeikseen tai kieltää käyttämästä aivan miten he vain näkevät +otolliseksi. Tätä väittämää ei enää voi kauvaakaan puolustaa. +Vastakkaisena väittämänä on, että maailman jakaminen maailman laumaväen +kesken heti korottaisi tämän laumaväen pyhiksi vallassäätyläisiksi; +että rakennuksia kohoaisi silloin itsestään ja vilja kasvaisi +valmiisti; ja että jokainen saisi elellyksi tekemättä mitään työtä +elannokseen. Tämäkin väittämä havaittaisiin käytännössä peräti +pätemättömäksi. + +Tarvitaan kuitenkin muutamia jyrkkälaatuisia kokeita, ja jyrkempiä +kompastuksia, tänäkin magnesiumvaloisena aikakautena, ennen kuin +toiselle kannalle asettuneet yleiseen vakautuvat siitä, että mikään +laki miltään alalta -- kaikkein vähimmin maata koskeva, joko sen +hallussapitämiseksi tai jakamiseksi, korkeasta tai huokeasta +korvauksesta vuokraamiseksi laadittuna -- ei lopun lopuksi tuottaisi +vähintäkään hyötyä kansan paljoudelle niin kauvan kuin yleinen elämisen +ja elannonsaannin pyrkimys pysyy pelkkänä raakamaisena kiistakilpana. +Se pyrkimys omaksuu periaatteettomassa kansakunnassa milloin minkin +tuhoisan muodon, mitä hyvänsä lakeja laadittaneenkin sitä varten. + +Olisi esimerkiksi varsin terveellinen laki Englannille, jos se +voitaisiin saattaa voimaan, että tuloille määrättäisiin ylittämättömät +rajat luokkien mukaan; ja että kunkin aatelismiehen tulot maksaisi +hänelle kansa määräpalkkana tai -eläkkeenä, sen sijaan että hän +mielivaltaisesti pusertaa ne vaihtelevana eränä tilustensa +vuokraajilta. Mutta jos saisitte sellaisen lain hyväksytyksi huomenna, +ja jos -- kuten siitä edelleen johtuisi välttämättömyydeksi -- +vakauttaisitte noiden määrätulojen arvon säätämällä jonkun painomäärän +puhtaita vehnäjauhoja lailliseksi maksuvälineeksi, joka vastaisi +nimettyä rahaerää, niin ei kuluisi kahtatoista kuukauttakaan, kun jo +toinen maksukanta olisi hiljaisesti levinnyt käytäntöön ja kasautuvan +varallisuuden voima jälleen päässyt ilmenemään jonkun muun tarvikkeen +tai kuvitellun vastikemerkin varassa. Kieltäkää ihmisiä ostamasta +toistensa henkiä kultarahoilla, niin he ostavat simpukankuorilla tai +kivitauluilla. On vain yksi parannus yleiselle puutteenalaisuudelle -- +ja se on yleinen kasvatustyö, suunnattuna kypsyttämään ihmisiä +ajattelevaisiksi, armeliaiksi ja oikeamielisiksi. Onhan kyllä +ajateltavissa moniakin lakeja, jotka vähitellen parantaisivat ja +voimistuttaisivat kansallista luonnonlaatua; mutta enimmäkseen ne ovat +sellaisia, että kansallisen luonnonlaadun pitäisi jo paljon parantua +ennen kuin se niitä sietäisi. Kansakuntaa saattaa nuoruudessaan autella +laeilla niinkuin heikkoa lasta selkätu'illa, mutta vanhana se ei voi +sillä keinoin suoristaa köyristynyttä selkärankaansa. + +Ja sitäpaitsi -- maanomistus-pulma on pahimmillaankin +sivuasia; jaettakoon maapallo miten hyvänsä, pääkysymykseksi jää +järkkymättömästi: Kenen on sitä muokattava? Keiden meistä, lyhyeen +sanoen, pitää muiden hyväksi suorittaa kova ja likainen työ -- ja millä +palkalla? Kutka saavat mieluisan ja siistin työn, ja millä palkalla? +Kutka jäävät työjärjestyksen ulkopuolelle, ja mitä maksetaan heille? Ja +näihin seikkoihin liittyy omituisia siveellisiä ja uskonnollisia +kysymyksiä. Missä mitassa on laillista imeä osa sielua hyvin monista +henkilöistä näiden henkisten otoksien panemiseksi kokoon ja yhden hyvin +kauniin tai ihanteellisen sielun tekemiseksi niistä? Jos tässä olisi +kysymys pelkästä verestä eikä henkisyydestä, ja jos se siirto +voitaisiin täydesti tehdä (kuten jo on lapsille tehtykin), -- niin että +olisi mahdollista tehdä yhdestä henkilöstä siniverisempi herrasmies +ottamalla määräerät verta laumaväen ryhmän käsivarsista ja +sijoittamalla sen kaiken häneen, -- niin sellainen homma tietenkin +hoideltaisiin; mutta salaisesti, arvatakseni. Mutta nyt -- koska +heruttelemme aivovoimaa ja sielunelämää emmekä näkyväistä verta -- sitä +saa tapahtua aivan avoimesti, ja me elämme, me herrasmiehet, +herkullisimmasta saaliista, kärppien tavoin: me pidämme joukon moukkia +kaivamassa ja ojittamassa ja yleensä tylsistymässä, jotta ilmaiseksi +ravittuina saamme itsellemme kaiken ajattelu- ja tunne-elämän. + +Onhan tosin tälläkin järjestelmällä puolensa. Jalosukuinen ja hienosti +kasvatettu englantilainen, ranskalainen, itävaltalainen tai +italialainen herrasmies (ja vielä verremmin vallasnainen) on suuri +tuote; parempi luomus kuin enimmät kuvanveistokset, ollen kauniisti +värikäs kuten soreamuotoinenkin, ja lisänään koko henkevyys; uhkea +katseltava, ihmeellinen puhuteltava; eikä sitä voi saada -- sen +paremmin kuin pyramidia tai kirkkoakaan -- ilman runsasta +elämänavustusten uhraamista. Ja parempaa kenties on rakentaa kaunis +ihmisolento kuin kaunis temppeli tai torni; ja ihastuttavampaa kohottaa +kunnioittava katseemme paljon yläpuolellamme olevaan elolliseen kuin +muuriin; mutta sen kauniin ihmisolennon on vain vastavuoroon täytettävä +erinäisiä velvollisuuksia -- elävän vartiotornin ja vallituksen +velvollisuuksia --, joista jälempänä tulee puhetta. _Tekijä_. + +[17] Varsinkin vedonlyönnillä, joka Englannissa on kehittynyt +suunnattomaksi villitykseksi hevoskilpailujen yhteydessä. _Suom._ + +[18] Näiden on esim. tarkoin kellonmäärin noudatettava kunkin +satamapaikan nousu- ja laskuveden ennakolta laskettuja vaiheita. +_Suom._ + +[19] 75 penniä runsaista 50,000 markasta. + +[20] En tiedä mitä tämä merkitsee. Tuo sanamuoto tuntuu vain +omituiselta yhteensattumalta erään lauselman kanssa, jonka jotkut +meistä ehkä muistavat. Saattaa olla hyvä tallettaa tämän +sanomalehti-selostuksen ohelle toinen leikkele, _Morning +Post_-lehdestä; päiväys on jokseenkin samanaikainen -- perjantai, +maaliskuun 10. p. 1865: -- "Mme. C:n _salons_, joiden valtiatar +hoiteli emännyyttä taitavasti sovittautuvalla luontevuudella ja +hienosävyisyydellä, olivat täpösen täynnä ruhtinaita, herttuoita, +markiiseja ja kreivejä -- _miesseura_ tosiaan samaa, jota näkee +ruhtinatar Metternichin ja madame Drouyn de Lhuysin illanvietoissa. +Joitakuita englantilaisia päärejä ja parlamentin jäseniä oli +saapuvilla, tuntuen suuresti nauttivan eloisasta ja huikaisevan +arastelemattomasta nähtävästä. Toisessa huonekerrassa olivat +illallispöydät sälytetyt kaikilla vuodenajan herkuilla. Jotta +lukijanne saisivat hiukan käsitystä pariisilaisen elämäniloisen piirin +hienostuneesta aterioimisesta, jäljennän ruokalistan, jonka mukaan +illallinen tarjottiin kaikille kahdellesadalle vieraalle istualla +kello neljältä. Erikoista yquemiä, johannisbergeriä, laffittea, +tokaijia ja samppanjan valiolajeja tuotiin säästelemättömästi kaiken +aamua. Illallisen jälkeen elpyi jälleen tanssiminen uudella innolla, +päättäjäisinään _chaine diabolique_ [paholaiskarkelo] ja _cancan +d'enfer_ [helvetinleiskuna. -- _Suom._] kello seitsemältä aamulla. +Ruokalista oli tällainen: 'Consommé de volaille à la Bagration; 16 +hors-d'oeuvres variés. Bouchées à la Talleyrand. Saumons froids, sauce +Ravigote. Filets de boeuf en Bellevue, timbales milanaises chaudfroid +de gibier. Dindes truffées. Patés de foies gras, buissons d'écrevisses, +salades vénétiennes, gelées blanches aux fruits, gateaux mancini, +parisiens et parisiennes. Fromages glacés. Ananas. Dessert.'" _Tekijä_. + +[21] Minua ilahduttaa kaikesta sydämestäni sellaisen sanomalehden kuin +_Pall Mali Gazetten_ perustaminen, sillä julkisen sanan mahti saattaa +oppineiden, riippumattomassa asemassa olevien ja rehellisin aikein +toimivien miesten käsissä sukeutua siksi kaikeksi, mitä sen on tähän +asti turhaan kerskattu olevan. Sen julkaisija suo minulle sentähden +varmaankin anteeksi, kun juuri kunnioituksesta lehteä kohtaan en jätä +muistuttamatta kolmannen numeron 5. sivulla julkaistusta +kirjoituksesta, joka oli jokaisessa sanassaan väärä, niin kiivaan väärä +kuin voikin tulla ainoastaan rehelliseltä mieheltä, joka on +lähtökohdakseen saanut ajatus-erheen ja seurauksista häilymättä +kehittelee sitä tunnollisesti. Sen loppupuolella oli tämä +merkillepantava lause: + +"Hädän karvas leipä, ja hädän vesi -- niin, ja hädän makuusijat ja +peitteet -- ovat ihan äärimmäinen suosio, minkä laki saisi antaa +_kulkijamille pelkkinä kuljeksijoina_." Minä vain asetan +vertauskohdaksi tälle Englannin sivistyneistön mielialan ilmaukselle +v:lta 1865 osan sitä sanomaa, jonka julistamisessa oman aikansa +herrasmiehille Jesajan piti korottaa äänensä kuin sotatorvi: "Riidaksi +ja toraksi te paaston käytätte, ja puristetun nyrkin lyömiseksi. Eikö +se ole paasto, johon Minä mielistyn, kun leipäsi nälkäiselle taitat ja +kurjat _kulkijat_ [reunamuistutus: 'hätääkärsivät'] kotiisi saatat." Se +aatoshairahdus, johon kirjoittaja oli kyhäyksensä alkuosassa eksynyt, +kuului näin: "Sekoittaa vaivais-avustusten jakelijan tehtävät jonkun +armeliaisuuslaitoksen toimihenkilön menettelytapoihin on suuri ja +turmiollinen erehdys." Tämä lause on niin täsmälleen ja perinjuurin +väärä, että sen sisältö on mielessämme käännettävä näin toisin +kuuluvaksi ennen kuin voimme selvitellä mitään kansallishädässämme +ilmenevää pulmaa: "Kaiken köyhäinhoitoa koskevan lainsäädännön +perustuksena on todettava, että vaivais-avustusten jakelijat ovat +kansakunnan almunantajia, joiden tulee suoda antejansa sikäli paljoa +suuremmalla ja suoraluontoisemmalla sydämellisyydellä ja +avokätisyydellä, kuin yksityiselle armeliaisuudelle on mahdollista, +mikäli yhteinen kansallinen ymmärryskin ja voima voidaan olettaa +yksityisen henkilön avustustoiminnan edellytyksiä suuremmiksi." +_Tekijä_. + +[22] Englannin korkeimman aatelin arvotamineihin kuuluukin todellinen +päässäpidettävä kruunu. _Suom._ + +[23] Italiaan pistävä kulmake Italiaan joutunutta aluetta. _Suom._ + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kuninkaitten aarteet, by +John Ruskin and Tapio Riikonen + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57378 *** diff --git a/57378-8.txt b/57378-8.txt deleted file mode 100644 index 8729d97..0000000 --- a/57378-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2568 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Kuninkaitten aarteet, by John Ruskin and Tapio Riikonen - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll -have to check the laws of the country where you are located before using -this ebook. - - - -Title: Kuninkaitten aarteet - -Author: John Ruskin - Tapio Riikonen - -Translator: V. Hämeen-Anttila - -Release Date: June 23, 2018 [EBook #57378] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINKAITTEN AARTEET *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -KUNINKAITTEN AARTEET - -Kirj. - -John Ruskin - - -Suomentanut ["Of Kings' Treasuries"] ja johdannolla varustanut - -V. Hämeen-Anttila - - - - - -Hämeenlinnassa, -Arvi A. Karisto Osakeyhtiö, -1918. - - - - -Johdanto. - - -"Meidän päiviemme todellinen yliopisto on kirjavalikoima", sanoo -Carlyle. - -Ruskinin nyt suomennetun kaunopuheisen esityksen alottamalla -teossarjalla on kustantaja tahtonut tarjota meikäläiselle yleisölle -ensimäisen suomenkielisen yliopiston sitä laatua: lyhyeen sanoen -maailmankirjallisuuden huippusaavutukset muinaisuudesta nykyaikaan -asti, yhdenmukaisesti toimitettuna ja tarkistettuna kokoelmana, jonka -nidoksista ovat takeena pätevät kotimaiset nimet. Suunnattomasta -kirjatulvasta poimitaan esille ne tuotteet, jotka kaiken muun edellä -kuuluvat meidän kansallisen sivistyksemme kehitysvälineihin. - -Ajanjakso on katsottava otolliseksi tällaiselle suurisuuntaiselle -yritykselle. Ensi kertaa historiassamme on itsenäinen Suomi nousemassa -vapaasti vaurastuttamaan kansalaiskasvatusta. Mielet ovat elpyneet -pohtimaan ihmiskunnan suurimpia kysymyksiä ja tavoittamaan parhaita -henkisiä arvoja. Levoton yhteiskunnallinen ja taloudellinen murroskausi -tuntuu ohimenevältä. -- Mutta tuskinpa olisi hanke taannoisinakaan -vuosina osoittautunut ennenaikaiseksi, ainakaan enää silloin kun -"Suomalaisen kirjallisuuden edistämisrahasto" alotti vaikutuksensa. - -Varsinkin viime vuosina on kyllä saatu toimitetuksi suomenkielelle -lukuisia klassillisia teoksia, mutta ne ovat ilmestyneet ilman -järjestävää yhtenäistä alotetta, hajallaan, erikokoisina ja usein niin -pieninä painoksina, että kirjakauppahinta on ne rajoittanut suppean -valiopiirin tarpeiksi. Missä määrin "Kariston klassillinen kirjasto" -esiintyy edistysaskeleena, sen osoittaa piankin kokemus. Valinnassa -noudatettujen näkökohtien selostaminen ei voisi tuntua erityisemmin -vakuuttavalta ilman laajaa vertailevaa arvostelua, jossa klassilliseksi -luokitellusta kirjallisuudesta koetettaisiin osoitella kannalta tai -toiselta tärkeimpiä meidän yleisöllemme, niinkuin nykyäänkin -länsimaissa lukuisat kirjallisuuden käsittelijät sommittelevat eritoten -"sadan parhaan kirjan" valikoimia maailmankirjallisuudesta. Riittänee -mainita, että ensimäiset kymmenen numeroa ovat osittain saaneet tämän -julkaisuvuoronsa nykyhetken vaikuttimista: valtiotaidon peruskirja -"Ruhtinas", kansanvaltaisen hallitusjärjestelmän kuuluisa pohjateos -"Yhteiskuntasopimuksesta" ja vallankumouksellisen isänmaanmiehen -voimakas vetoomus "Ihmisen velvollisuudet" ovat näyttäneet, ansaitsevan -erityistä huomiota meillä juuri nyt. Kokonaisuudelle haittaa -tuottamatta on aluksi voitu pitää silmällä sitäkin tarkoitusperää, että -hetkellisten poikkeusolojen vallitessa siirrettäisiin tuonnemmaksi -sellaisia teoksia, joiden laajuus nyt kohottaisi hintaa ylettömäksi. -Sarjan jatkuminen on eheyden vuoksi ajateltu tapahtuvaksi siten, että -siihen kulloinkin järjestetään kymmenen kirjaa kerrallaan jonkunlaista -vaihtelua eli monipuolisuutta edustavina sikerminä. - -Tällaisen sarjan merkityksestäkään ei tässä tarvitse enempää lausua; on -turha näyttää aurinkoa kynttilällä: "Kuninkaitten aarteet" on tässä -kohden koko valikoiman esipuheena... jonka edessä muu suosittelu -surkastuisi mitättömäksi. - -_John Ruskin_ (1819-1900), joka yllämainitusta käytännöllisestä syystä -esitellään ensimäisenä tässä sarjassa, vaikkakin toimintakaudeltaan -äskeisimpänä, tulee toisella kertaa seikkaperäisemmin puheeksi, kun -hänen pääteoksiansa käännätetään. "Kuninkaitten aarteiden" johdannoksi -vain muutama sana. - -Hän oli julkisen sanan suuria taistelijasieluja -- yleväluontoinen, -jalomielisille vaikutteille herkkä ja vastuksista väistymätön, mutta -pikaistuva ja vakaumustensa varmuudessa hieman suvaitsemattomuuteen -luontuva. Ruskin esiintyy englantilaisessa kirjallisuudessa yhäti aivan -etevimpiin tyylitaitureihin kuuluvana; kaikki ajattelun aiheet saavat -hänen sanoissaan värikkään eloisuuden. Jo omana aikanaan hän saavutti -johtavan sijan kansansa sivistyselämässä, ensin taiteen alalla, jota -hän monet vuodet suorastaan hallitsi ylimpänä tuntijana, ja sittemmin -(sekä pysyvämmin) taloustieteen ja yhteiskunnallisten uudistusten -suurmiehenä, vaikka häntä ensimältä katsottiin epäkäytännölliseksi -unelmoitsijaksi. Vanhuuden vaitiolo syrjäytti jossain määrin hänen -asemaansa, kuten yleensäkin tapahtuu, mutta ihmisystävällisen -ajattelijaneron merkitys on nykyään vakaantunut ja levinnyt kaikkiin -sivistysmaihin: hänen epälukuisten julkaisujensa pääainekset ovat -säilyviä, ja niiden esitystapa tenhoaa meidänkin päivinämme niinkuin -tuo syvämielinen, kiihkeä arvostelija ja kulttuurin rakentaja seisoisi -ilmielävänä edessämme esitelmää pitäen. - -Ruskin syntyi Lontoossa; isä oli varakas viinikauppias, skotlantilainen -kuten brittiläisen henkevyyden toinenkin samanaikainen suurmies ja -aatteellinen taistelija Carlyle. Hyvän yliopistokoulutuksen alkeet -saaneena nuorena miehenä hän Italian matkalla v. 1840 tutustui etevään -maanmieheensä, auringonvalo-tauluistaan tunnettuun taidemaalari -Turneriin, ja alkoi innokkaasti syventyä taiteen tehtäviin. Kolmea -vuotta myöhemmin ilmestyi ensimäinen osa teosta "Nykyaikaisia -maalareita", jossa hän todisteli oman aikansa itsenäisempien luomusten -ja etenkin Turnerin maisemataulujen etevämmyyttä kaikkiin vanhojen -mestarien tuotteisiin ja niiden aiheuttamaan sovinnaiseen suuntaan -verraten. Tekijän vakuuttava voima ja omintakeisuus sekä loistava -esitystapa herättivät heti yleistä huomiota, samalla kun vanhojen -esikuvien puoltajat kuitenkin ryhtyivät kiivaasti vastustamaan hänen -käsityksiänsä. Julkaisun jatkoksi tuli myöhempinä vuosina vähitellen -neljä osaa lisää. Samaan aikaan ilmestyi hänen kynästään useita muita -taiteen peruskirjoja: "Rakennustaiteen seitsemän lamppua" (1854), -"Piirtämisen alkeet" (1856) ja "Etääntymäopin alkeet" (1859). Ruskinin -osuuteen merkillisessä prerafaeliittisessa virtauksessa, joka on -maalaustaiteen historian viehättävimpiä lukuja, ei käy tässä yhteydessä -kajoaminen; noiden kärsivällisten taiteenharrastajien tukipylväänä hän -perin kauniisti kuvaili koskemattoman luonnon täydellisyyttä, jota -piirtimen ja siveltimen piti vain koettaa mitä tunnollisimmin ja -yksityiskohtaisimmin jäljentää, jotta taiteen tuotteet vaikuttaisivat -samaan tapaan ylentävästi kuin Luojan käsiala. - -Niiden seitsemäntoista vuoden mittaan, jotka kuluivat "Nykyaikaisten -maalarien" ensimäisen nidoksen ilmestymisestä viimeisen valmistumiseen, --- alkuperäisestä tarkoituksestaan tämä suurteos muuten laajeni -pohtimaan taiteen kaikkia henkisiä pyrkimyksiä, -- Ruskinin -mielipiteet uskonnosta taiteen palvomana ja taiteesta yleensä olivat -paljonkin muuttuneet. Hänen innostuva mielensä oli suuntautunut -yhteiskunnallis-valtiollisiin ja kansantaloudellisiin kysymyksiin, ja -pohtiessaan käytännöllisiä parannuksia yksilöiden ja yhteiskunnan -elämään koko ihmisrodun onnellistumiseksi hän alkoi sovelluttaa niistä -saamiansa näkökantoja taiteenkin vaatimuksiin: taiteen piti palvella ja -kasvattaa _suurta yleisöä_, jotta tässä saataisiin tehokkaammin -heräämään toisaalta olosuhteiden uudistumiselle tarpeellista kauneuden -kunnioitusta ja toisaalta ymmärtävämpää taiteen ylevän merkityksen -käsitystä. Hän omaksui samanlaisen profeetan tehtävän kuin aikaisemmin -Carlyle, jonka opetukset olivat häneen paljon vaikuttaneet, ja käytti -siitälähtein koko elämäntyönsä kansansa mielialan sitkeään -käännyttämiseen käsitystensä puolelle. "Taiteen valtiotalous" v. 1857 -ilmestyessään jo osoitti, mille tolalle hänen ajattelunsa oli -kulkemassa, mutta vasta "Tähän viimeiseen asti" (1860) kävi täydesti -kehittelemään näitä mietteitä. - -Hän sai vastaansa myrskyisen ja myrkyllisen kuohumuksen, kuten uusien -oppien rohkeat julistajat ainakin, mutta vaikka tämä monivuotinen -kiivailun ja vääristelyn paljous pahoin järkytteli hänen peräti -herkkäluontoista olemustansa, se ei millään muotoa vaientanut häntä tai -edes tehonnut hänen mielipiteisiinsä. Samaa suurenmoista uudistusten -valmistelua jatkoivat "_Munera pulveris_" (Tomun antimia), -"Oliivinlehväseppele", "Sesamia ja liljoja" (1865), "Aika ja -käännekohta" sekä lukemattomat hetken kirjoitelmat; viimeksimainittu -teos kuuluu niihin kokonaisen ihanne-yhteiskunnan suunnitteluihin, -joille Platonin "Valtio" on yhteisenä pohjana. - -V. 1869 Ruskin nimitettiin taidehistorian professoriksi Oxfordin -yliopistoon ja perusti lahjoittamallansa rahastolla sinne -piirustuskoulun. Hän viimeisteli luentokurssejaan useiksi teoksiksi ja -julkaisi samalla eri väliajoin ilmestyvinä vihkosina sikermää nimeltä -"_Fors Clavigera_" (Nuijamies Sattuma). Se oli sarja monen monituisia -aiheita käsitteleviä huomioita ja tutkielmia, joita tekijä painatti -omalla kustannuksellaan, asettuen välittömään yhteyteen yleisönsä -kanssa. Tämä menetelmä oli ensi alkuna yhteiskuntatalouden -omintakeiselle sovellutukselle käytäntöön; sellaisesta kokeilusta -oli edelleen tuloksena m.m. kommunistis-osuustoiminnallinen -yhdyskunta "Pyhän Yrjänän kiltta", muuan kahvilahanke ja erikoinen -tienrakennus-yritys, joista tekisi mieli tässäkin hiukan puhua. - -Äitinsä kuoltua v. 1871 Ruskin osti pikku maatalon n.s. Järvi-alueella -ja vietti siellä lopun elinaikaansa, julkaisten neljänäkolmatta vihkona -viimeisen teoksensa "_Praeterita_" (Menneitä), oman elämänsä -muistelmia, jotka ulottuvat vuoteen 1864. Ruskinin koko henkilöllisyys -ja elämä muistuttaa monessa suhteessa Tolstoita, ja paljon -yhtäläisyyttä ilmenee heidän opetuksissaan. Ruskinillakin esiintyy -ilmeisesti ennakkoluuloisuutta ja liioittelua, lujien vakaumusten ja -kiihkeän väittelypakon tavallisia ilmiöitä, kuten sanottu; mutta -kaiken kaikkiaan hänen työskentelynsä vaikutti suurena voimana -utilitarianismia ja materialismia vastaan, ja hänen teoksensa ovat -tulvillaan herätteitä, elähdyttäviä vaikutteita, jotka edelleen -tuottavat henkistä virkeyttä miljoonille, niin huomaamattomilta kuin -maailmanparantajan taistelun tulokset aina päällisinpuolin katsoen -näyttävätkin inhimillisen kehityksen historiassa. - -"Mikä viisaan miehen työn sipale vain on rehellisesti ja hyvässä -mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa tai taideteoksensa", -kuuluu muuan Ruskinin lausuma. Sellaisena suurten teoksien lomassa -singonneena lastuna on "Kuninkaitten aarteilla" itsessään se arvo, että -sen käännättämiseen ei ole satunnaisen näkökohdan tarvinnut vaikuttaa. - -Lukijalle selviää heti, että tämä kaunopuheinen sivistymisen taidon -hahmoittelu on erityiselle kuulijakunnalle pidetty luento, joka sitten -on tasoiteltuna toimitettu painoon. Esitelmä pidettiin Manchesterissa -v. 1864 ja ilmestyi ensin lentokirjasena (_Of Kings' Treasuries_), -samoin kuin sitä seurannut toinen luento, "Kuningatarten puutarhat" -(_Of Queens' Gardens_), jonka aiheena on naisellisuuden ihanne ja -tyttöjen elävöittävä kasvatus. Nämä molemmat luennot sittemmin -yhdistettyinä ovat edellämainittu teos "Sesamia ja liljoja" -- "liljat" -luonnollisesti merkitsevät jälkimäisen luennon harrastamia kasvatteja, -ja "sesamin" muistamme "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" taikana, joka -avasi aarrekammion lukitun oven. - -Aarrekammio on Ruskinin luennossa hyvän kirjavalikoiman hiljainen -säily, jossa lukijan suurena etuoikeutena on asettua henkiseen -yhteyteen kaikkien aikojen kuninkaitten ja profeettain kanssa, näiden -odottaessa kaikkea kuulijakuntaa mihinkään säätyarvoon katsomatta, -auliina haastamaan parhaita ajatuksiansa kelle hyvänsä, joka heitä -lähestyy älykkäällä ja myötätuntoisella mielellä. Tämänlaisen -lähestymisen helpoittamiseksi antaa Ruskin "sesaminsa", viittauksina -suurten ajattelijain, elämäntarkkaajien ja runoojain luomien aarteiden -täydellisemmäksi havaitsemiseksi ja oivaltamiseksi, -- ohjeina -todellisen sivistyksen hankkimistavasta. - -Luentoon soluu myös huomauttelua sanojen täsmällisestä ja huolellisesta -käyttämisestä; tämän kulttuuripiirteen tärkeyttä tehostetaan -ponnekkaasti ja selkeästi suurten kirjailijain ja etenkin Miltonin -sanontanäytteillä (joiden käyttö on tuottanut suomennostyölle melkoista -pulaa). Kieli on siinä määrin ajattelun väline, että tuskin mikään muu -opiskelu -- meidänkin kouluissamme siihen tarkoitukseen suositeltu -matematiikkakaan -- avittaa ajattelun tarkkuutta niin tehokkaasti kuin -Ruskinin tässä esittämä säntillisen ilmauksen vakaa harjoittelu. - -Mutta "Kuninkaitten aarteet" ei pääty kirjalliseen ja älylliseen -ilmakehään: tekijän tavanmukaisella harrastuksella kääntyy esitys -luontevasti Englannin silloisiin julkisen ja yksityisen elämän oloihin, -jotka tähän päivään asti eivät ole päässeet kovinkaan suuresti -muuttumaan; vaikuttavasti, syvän tunteen vallassa, osoitellaan -aatos-erheitä ja viittaillaan terveen uudistustyön suuntia. -Näilläkin hartailla muistutuksilla on vastaavaisuutta myös meidän -yhteiskunnassamme, jonka nykyiseen sisäiseen rikkinäisyyteen on jo -kauvankin kytenyt syitä. - -"Kuninkaitten aarteet" on kirjoitettu ennen nykyistä kirjastoliikettä, -joka olletikin Yhdysvalloissa on viime vuosina saanut suurenmoisia -muotoja valtavien lahjoitusrahastojen pohjalla. Ruskinin lentävät sanat -ovat varmaan paljonkin siementäneet tätä kasvavaa satoa, jonka hyväksi -meidän maamme vasta kohdakkoin päässee kunnollisesti toimimaan. - -Tammikuulla 1918. - -_Suomentaja_. - - - - - - -KUNINKAITTEN AARTEET - - - - - Maasta leipä lähtee... - ja kultakokkareita on siellä. -- - - _Job XXVIII_ 5, 6. - -Ensimäinen velvollisuuteni tänä iltana, hyvät naiset ja herrat, lienee -pyytää teiltä anteeksi sen otsikon kaksimielisyyttä, jolla luennon aihe -on ilmoitettu; saattaisitte lopuksi ajatella, että olen yrittänyt -väärillä perusteilla saavuttaa tarkkaavaisuuttanne. - -Minä en nimittäin tosiaankaan aio käydä puhumaan hallitsijoiksi -tunnetuista kuninkaista enkä sellaisista aarteista, joilla ymmärretään -varallisuutta, vaan aivan toisenlaatuisesta kuninkuudesta ja -rikkauksien lähteestä kuin tavallisesti tunnustetuista. Ja -tarkoituksenani kyllä olikin ensin pyytää kotvaseksi huomiotanne pelkän -odotuksen varaan ja menetellä niinkuin toisinaan ohjataan ystävää -yllätykseksensä näkemään viehättävän maisemapiirteen: mitä eniten -halusin näyttää, sitä teki mieleni kätkeä vajavalla viekkaudellani, -kunnes polvittelevia polkuja myöten aavistamattomasti saapuisimme -parhaalle näkökohdalle. - -Mutta suorapuheinen hyvä ystäväni, kanunki Anson, on jo osittain -ehättänyt tuon samoilusuunnitelmani edelle, kuuluttaessaan puheeni -käsittelevän "lukemisen taitoa ja valintaa". Olen myös kuullut -tottuneiden julkisten esiintyjäin sanovan, että kuulijoita ei mikään -niin pahoin väsytä, kuin yrittely pysyä puhujan mukana, joka ei heille -anna mitään vihiä tarkoituksestaan. Niinpä riisunkin harsonaamion heti -ja ilmaisen teille suoraan, että tahdon teille puhua kirjoista, ja -miten luemme niitä ja voisimme tai huomaisimme paremmaksi niitä lukea. - -Vakava aihe, sanotte, -- ja laaja! Kyllähän; niin laaja, että minä en -pyrikään koskettelemaan alaa kokonaisuudessaan. Koetan vain esittää -teille muutamia yksinkertaisia mietteitä lueskelusta, -- ajatuksia, -jotka päivä päivältä uusiintuvat yhä elävämmin, kun tarkkailen -yleisen mielipiteen suhtautumista meidän vakaasti lisääntyviin -sivistyskeinoihimme ja siihen kirjallisuuden virtaan, joka vastaavassa -määrässä leviää pohjakerroksia hedelmöittämään. - -Olen sattumalta hiukan joutunut käytännöllisiin tekemisiin eri -nuorisoluokkia varten toimivien koulujen kanssa ja saan vanhemmilta -usein kirjeitä heidän lastensa kasvatuksesta. Tässä kirjeenvaihdossa -pistää enimmäkseen silmään se seikka, että aatos "asema elämässä" on -ihan vallitsevasti etusijalla noiden vanhempien -- ja eritoten äitien --- mielessä. "Siihen ja siihen elämäntasoon sovellettu koulutus" -- -tämä on yleensä päämääränä. Koskaan en havaitse heidän tavoittelevan -kasvatusta joka olisi hyvä itsessään: kirjoittajien mieleen johtunee -harvoin, että voisi olla pelkästään aatteellisesti oikeata opettamista. -Ei, vaan koulutusta "joka turvaa poikani selkään hyvän takin"; -- -koulutusta jonka varassa hän voi huoletta painaa vieraissakävijän -nappulaa kaksikelloisilla ovilla; -- koulutusta joka lopulta toimittaa -hänen omaankin asumukseensa kaksikelloisen oven; sanalla sanoen, -opetuksen tulee tuottaa määrättyä "edistystä elämässä". Nuo vanhemmat -eivät näköjään tule koskaan ajatelleiksi, että saattaa olla sellaista -kasvatusta, joka itsessään _on_ edistystä elämässä; -- että kaikki muu -kuin sellainen kenties onkin Kuoleman kutsumusta; -- ja että tätä -varsinaista kasvatusta voisi ehkä saada tai antaa helpommin kuin he -ensimältä luulisivat, kunhan vain ryhtyisivät toimeen oikealla tavalla. -Väärin alottaen ei sitä ole saatavissa mistään hinnasta eikä mistään -suosiosta. - -Tuo "edistys elämässä" onkin luullakseni vallitsevin ja voimakkain -aatos tämän peräti puuhakkaana hyörivän kansan mielessä; ainakin se on -avonaisimmin tunnustettu aatos, ja sitä esitetään sopivimpana -yllykkeenä nuorison ahkeroimiselle. Pääasiallisena tarkoituksenani on -tällä kertaa katsastaa teidän kanssanne, mitä tähän aatokseen -käytännössä sisältyy ja mitä siihen pitäisi sisältyä. - -Käytännön mukaan "edistys elämässä" merkitsee nykyään, että -asianomainen pääsee huomatuksi yhteiskunnassa, -- saavuttaa aseman, -joka muiden on tunnustettava kunnioitettavaksi tai kunniakkaaksi. Tällä -edistyksellä emme yleensä ymmärrä pelkkää varallisuuden hankintaa, vaan -tietoa, että tämä kansalainen on päässyt varoihin, -- emme minkään -suuren tarkoitusperän saavutusta, vaan sen toteutuksen näkyväisyyttä. -Lyhyeen, me tarkoitamme kiittelynjanomme tyydytystä. Jos se jano onkin -ylevien mielten viimeinen vajavuus, se on myös heikkojen ensimäinen, ja -ylimalkaan se ilmenee keskulaisen ihmiskunnan voimakkaimpana -kannustimena: rotumme suurimmat ponnistukset on aina voitu johtaa -ylistyksen kaipuusta, niinkuin nautinnonhalu on sen suurimmat -onnettomuudet aiheuttanut. - -En aio tuomita enkä puolustaa tätä vaikutinta. Soisin teidän vain -tuntevan, kuinka se on ponnistelun pohjalla semminkin kaikkien -nykyaikaisten pyrkimysten. Turhamaisuuden tyydytys se meillä on -uurastuksen elvyke ja levon viihdyke; niin likeisessä kosketuksessa se -on itse elonlähteiden kanssa, että turhamaisuutemme haavoittamista -mainitaan aina (ja oikein) jotenkuten _kuolettavaksi_:[1] sen tuottaman -tunnevamman vastineena on englanninkielen sanastossa _mortification_, -sama ilmaus, jota käytämme syöpyvästä ja paranemattomasta -ruumiillisesta vauriosta. Ja vaikka harvoissa meistä lienee kylliksi -lääkäriä havaitsemaan, mitä kaikkea tämä intohimo vaikuttaa terveydessä -ja tarmossa, luulen useimpien rehellisten ihmisten tuntevan ja olevan -valmiita tunnustamaan, että sen johtava voima on heidän vaikuttimiansa. - -Merimies ei tavallisesti halua kapteeniksi yksistään syystä että hän -tietää kykenevänsä hoitelemaan laivaa paremmin kuin kukaan samalla -retkellä olevista. Hän kaipaa kapteenin asemaa, jotta häntä -_puhuteltaisiin_ kapteeniksi. Papin ei tavallisesti tee mieli piispaksi -pelkästään siinä vakaumuksessa, että kenenkään muun käsi ei voi -johdella hiippakuntaa vaikeuksien läpi niin lujasti kuin hänen. -Arvonimi häntä ensimäiseksi houkuttelee. Ja ruhtinas ei yleensä pyri -laajentamaan tai alamainen voittamaan valtakuntaa siinä uskossa, että -yksikään toinen ei voisi valtaistuimella palvella valtiota yhtä hyvin, -vaan hän haluaa saada majesteettinsa niin monille huulille kuin on -taivutettavissa sitä lausumaan. - -Tämän siis ollessa pääkäsityksenä edistyksestä elämässä, se tuntuu -meillä kaikilla erikoisesti siinä asemamme mukaan muodostuvassa -menestyksessä, jota sanomme "hyvään seuraan pääsemiseksi". Me emme pyri -hyvään seuraan sillä perusteella, että saamme siinä olla, vaan -tahdomme, että meitä nähdään siinä; ja käsityksemme sen hyvyydestä -riippuu ensikädessä siitä, kuinka huomattavaa se on. - -Suotteko anteeksi, jos hetkiseksi pysähdyn tekemään teille kysymyksen, -jota pelkään teidän mahdollisesti pitävän sopimattomana? - -En voi milloinkaan pitkittää esitelmää, ellen tunne tai tiedä, että -kuulijakunta on joko puolellani tai vastassani. En suurestikaan välitä, -kumpaisella kannalla he alussa ovat, mutta itse kanta on minun -tiedettävä, ja tällä hetkellä minun pitäisi saada selville, asetanko -suuren yleisön toiminnan vaikuttimet mielestänne liian alas. Olen -päättänyt tänä iltana esittää ne siksi matalina, että ne myönnettäisiin -todennäköisiksi; seikka on nimittäin sellainen, että aina kun minä -valtiotaloudesta kirjoitellessani oletan, että inhimillisen toiminnan -vaikuttimena saattaa ottaa lukuun hiukan rehellisyyttä, tai -ylevämielisyyttä -- taikka niin sanottua "hyvettä" --, on minulle -huomautettu vastaan: "Teidän ei sovi perustaa mitään siihen: tuo ei ole -ihmisluontoa; älkää olettako ihmisille yhteiseksi muuta kuin havittelua -ja kateutta -- millään muulla tunteella ei ole vaikutusta heihin, -paitsi satunnaisesti ja heidän pääpyrkimystensä ulkopuolella olevissa -asioissa." Niinpä siis olen tänä iltana alottanut varsin matalalta -vaikuttimien askelmalta; mutta minun pitää saada tietää, olenko -mielestänne osannut oikeaan. - -Sallikaa siis minun pyytää niitä nostamaan kätensä, jotka myöntävät, -että kiittelyn kaipuu tavallisesti on ihmisten voimakkaimpana -vaikuttimena edistyksensä tavoittelussa ja että aivan toisarvoisella -vuorolla rehellisesti halutaan suorittaa jotakin velvollisuutta. -(_Kymmenkunta kättä nousee -- kuulijakunnan ollessa osittain -epätietoinen, tokko luennoitsija on tosissaan, ja osittain ujo -ilmaisemaan mielipidettänsä_.) Puhun ihan vakavasti -- tahdon -todellakin tietää, mitä arvelette; voin kuitenkin ottaa selon -kysymykseni kääntämisellä toisin päin. Nostaisivatko ne kätensä, jotka -uskovat, että velvollisuus on yleensä ensimäisenä ja ylistyksenhalu -toisarvoisena vaikuttimena? (_Yhden käden mainitaan kohonneen, -luennoitsijan takana_.) - -Hyvä on: näen että te olette puolellani ja että minä en teidän -käsityksenne mukaan ole alottanut liian läheltä pohjapintaa. -Vaivaamatta teitä enemmällä tiedustuksella rohkenen nyt otaksua, että -te tunnustatte velvollisuudelle ainakin toisen tai kolmannen sijan -vaikuttimien yhdistelmässä. Te olette sitä mieltä, että halu tehdä -jotakin hyödyllistä, tai saavuttaa jotakin todellista hyvää, on -varmastikin olemassa rinnakkaiskäsitteenä -- vaikkakin toisarvoisena -- -enimpien ihmisten edistyspyrkimyksessä. Te myönnätte, että kohtuullisen -rehelliset ihmiset haluavat paikkaa ja virkaa ainakin jossain määrin -sen hyväätekevän vallan vuoksi, jota se asema tuottaa, -- ja mieluummin -asettuvat yhteyteen järkevien ja tietävien henkilöiden kanssa kuin -liikkuvat houkkioiden ja tietämättömien parissa, nähtiinpä heidät -noiden järkevien seurassa tahi ei. Ja lopuksi -- huolimatta tässä -kerrata mitään joka-aikaisia selviöitä ystävien suuriarvoisuudesta ja -kumppanien vaikutuksesta -- te kaiketikin vahvistatte, että meidän -onnellisuutemme ja hyödyllisyytemme yleiset edellytykset ovat -riippuvaisia siitä, kuinka hartaasti haluamme tosia ystäviä ja viisaita -kumppaneita, ja että niiden toteutuminen on saatavissa aikaan siinä -määrin kuin kumpaistenkin valitsemisessa käytämme vakaisuutta ja -harkintakykyä. - -Mutta jos meillä nyt olisikin sekä tahtoa että oivallusta ystäviemme -hyvään valitsemiseen, -- kuinka harvoilla meistä onkaan siihen valtaa! -tai ainakin, kuinka rajoitettu onkaan enimmäkseen valinnan ala! - -Melkein kaikki ihmissuhteemme ovat sattuman tai välttämättömyyden -määräämiä ja ahtaaseen kehään supistettuja. Me emme pääse väleihin -kenen kanssa vain haluaisimme tuttavuutta, ja tuttaviamme emme saa -vierellemme silloin kun heitä kipeimmin tarvitsisimme. Kaikki -korkeampaa inhimillistä henkevyyttä edustavat piirit ovat ainoastaan -hetkellisesti ja osittain avoinna alapuolellaan oleville. Hyvässä -lykyssä voimme vilahdukselta nähdä suuren runoilijan ja kuulla hänen -äänensä kaiun, tai tehdä kysymyksen tiedemiehelle ja saada -hyvänsävyisen vastauksen. Voimme tunkeutua kymmeneksi minuutiksi -puhuttelemaan ministeriä, joka luultavasti vastailee vaitioloa -pahemmilla sanoilla, harhaannuttavilla nimittäin, tai kerran pari -elämässämme siepata etuoikeudeksemme heittää kukkavihko prinsessan -polulle taikka pyydystää kuningattaren suopea silmäys. - -Ja näitä hetkisen sattumia me kuitenkin himoitsemme, ja kulutamme -ikävuotemme ja intomme ja kykymme jotensakin vain tällaiseen -havitteluun, vaikka meille on kaiken aikaa avoinna seurue, joka -haastelee meille niin kauvan kuin haluamme, mikä tahansa olkoonkin -säätyarvomme tai toimemme, -- haastelee parhaimpansa mukaan valituin -sanoin ja on kiitollinen, jos heitä kuuntelemme. Ja me emme silti ota -suurestikaan lukuun tätä etevää ihmispiiriä, -- kenties emme kokonaisen -päivän mittaan tahdo kuulla ainoatakaan sanaa siitä, mitä he -lausuisivat, -- syystä että tuo seurue on niin lukuisa ja säveä, niin -horjumattoman kärsivällinen odottelemaan ympärillämme päivät päästään, -ei myöntääkseen puheillepääsyä, vaan saadaksensa; sen parempaa -kunnioitusta emme osoita noita kuninkaita ja valtiomiehiä kohtaan, -jotka viivyskelevät yksinkertaisesti kalustetuissa ja ahtaissa -etuhuoneissaan, kirjahyllyissämme! - -Sanotte minulle kenties, tai ajattelette itseksenne, että se penseys, -jolla katselemme tätä huomiotamme anovaa aatelia, ja se kiihko, jolla -tavoitamme yleensä aatelitonta seuraa, vaikka se suhteellisen -ylemmyytensä tunnossa halveksii meitä tai ei kykene meille mitään -opettamaan, -- että nuo kaksi mielentilaamme johtuvat eräästä seikasta: -me voimme nähdä elävien ihmisten kasvot ja haluamme tutustua heihin -itseensä emmekä heidän lausumiinsa. Mutta niin ei ole asian laita. -Olettakaamme, että te ette näkisikään heidän kasvojansa; -- -olettakaamme, että teidät voitaisiin asettaa kaihtimen taakse -valtiomiehen työhuoneeseen tai ruhtinaan kamariin, ettekö ilomielin -kuuntelisi heidän sanojansa, vaikka olisikin kiellettyä astumasta -esille kaihtimen takaa? Ja kun kaihdin on vain hiukan pienempi, -- -kaksi- eikä nelitaitteinen, -- ja te voitte siis piillä kahden -kirjankannen takana ja kaiken päivää kuunnella satunnaisen puhelun -asemesta ihmiskunnan viisaimpien harkittuja, tarkoituksellisia, -valittuja esityksiä, niin te vähäksytte tätä puheillepääsyn asemaa ja -kunniakasta erisneuvottelua! - -Mutta kenties muistutattekin haluavanne kuunnella eläviä ihmisiä -sentähden, että he puhuvat tapahtuvista asioista, jotka kuuluvat juuri -sillä hetkellä harrastuksenne alaan. Ei, niin ei voi olla, sillä itse -nuo elävätkin ihmiset haastavat teille tilapäisistä asioista paljoa -paremmin kirjoitelmissaan kuin huolettomalla suupuheella. Silti -myönnän, että tämä vaikutin todella tehoaa teissä, sikäli kuin -tuollaiset nopeasti kyhätyt ja lyhytaikaiset kirjoitelmat ovat teille -mieluisampia kuin verkkaiset ja pysyväiset kirjoitelmat -- varsinaiset -kirjat. Sillä kaikki kirjat voidaan jakaa kahteen luokkaan, hetken -kirjoihin ja kaiken ajan kirjoihin. Pankaa merkille tämä ero -- se ei -merkitse vain laatua. Ei yksinomaan huonoilta kirjoilta puutu -pysyväisyyttä ja hyville koidu sitä. Se on laji-ero. On hyviä hetken -kirjoja ja hyviä kaikiksi ajoiksi, huonoja hetken kirjoja ja huonoja -säilyviä. Minun on määriteltävä nuo kaksi lajia, ennen kuin johdun -pitemmälle. - -Hyvä hetken kirja siis -- jätän silleen huonot -- tulee vain -hyödyllisenä tai mieluisana ja teitä varten painettuna pakinana -joltakulta henkilöltä, jonka kanssa ette saa muulla tavoin -keskustelluksi. Usein peräti hyödyllisenä, kertoen mitä tarvitsette -tietoonne; usein peräti miellyttävänä, niinkuin järkevän ystävän -suusanallinen juttelu. Pirteät matkakuvaukset, hyväntuuliset ja -sukkelat päivänkysymysten koskettelut, vilkas tai liikuttava -tarinoiminen romaanin muodossa, luja asiatietojen maininta sellaisten -henkilöiden esittämänä, joilla on ollut toimivaa osuutta nykyisen -historian tapauksissa -- kaikki nuo hetken tuotteet, jotka sivistyksen -yleistymisen mukana lisääntyvät keskuudessamme hyvällä vauhdilla, ovat -erikoisena meidän ajanjaksomme tunnuspiirteenä: meidän tulee olla ylen -kiitollisia niistä ja hävetä kelpo lailla, jos emme millään tavoin -käytä niitä hyvin. - -Mutta me käytämme niitä mahdollisimman pahoin, jos annamme niiden -anastaa sijan todellisilta kirjoilta -- sillä tarkoin puhuen ne eivät -lainkaan ole kirjoja, vaan pelkkiä kirjeitä tai sanomalehtiä hyvään -asuun painettuina. Ystävämme kirje saattaa olla ihastuttava tai -tarpeellinen tänään: tokko tallettamisen arvoinen, se on erikseen -harkittava. Sanomalehti saattaa olla aivan paikallaan aamiaisen edellä, -mutta varmastikaan ei siitä ole luettavaksi koko päivän osalle. Samaten --- nidokseksi sidottuna -- tuo pitkä kirje, joka niin miellyttävästi -kuvailee teille sen ja sen seudun majataloja ja teitä ja viimevuotisia -säitä, tai joka kertoo teille noin hauskan tarinan taikka antaa -tositiedot eräiden tapauksien yksityiskohdista -- tuollainen kirje -saattaa olla hyvinkin arvokas satunnaisesti silmättäväksi, mutta siitä -ei seuraa, että se sanan todellisessa merkityksessä on laisinkaan -"kirja" ja oikealla tavalla "luettava". - -Kirja ei varsinaisesti ole puhuttua, vaan kirjoitettua, eikä -kirjoitettua pelkästään aikalaisille, vaan pysyäkseen käytettävänä. -Pakinakirja painetaan ainoastaan sen vuoksi että sen tekijä ei voi -puhua tuhansille ihmisille yhtaikaa; jos voisi, niin hän tekisi sen -- -nidos ei ole muuta kuin hänen äänensä monistus. Te ette saa -puhutelluksi Intiassa oleksivaa ystäväänne; vain sen tilaisuuden -puutteessa te kirjoitatte hänelle: se on pelkkää äänen siirtoa. -Kirjailijalla on jotakin sanottavaa, mikä hänen käsityksensä mukaan on -totta ja hyödyllistä tai kohottavan kaunista. Hänen tietääkseen ei -yksikään vielä ole sanonut sitä; hänen tietääkseen ei kukaan muu voi -sanoa sitä. Hänen on pakko sanoa se, selkeästi ja sointuisasti, jos käy -päinsä -- selkeästi joka tapauksessa. Elämänsä sisällössä hän tuntee -ilmeiseksi tämän saavutuksen tai saavutusryhmän -- tämä on se -tositiedon tai -näkemyksen sipale, minkä hän yksilöllisellä osuudellaan -päiväpaisteesta ja maankamarasta on tavoittanut. Hänen tekisi hartaasti -mieli vakauttaa se saataville ainiaaksi, -- kaivertaa se kallioon, jos -olisi mahdollista, sanoen: "Tämä on paras minua; muuten minä söin ja -join ja nukuin, rakastin ja vihasin, niinkuin muutkin; elämäni oli kuin -huurun hahtuva, häipyvä; mutta tämän minä näin ja tiesin: tämä -- jos -minusta mikään -- on muiston arvoista." Se on hänen "kirjoitelmansa"; -se on hänen inhimillisissä rajoissaan ja hänen mahdollisen -tosi-innoituksensa asteen mukaisesti hänen kirjoituksensa. Se on -"Kirja". - -Kenties ajattelette, että mitään kirjoja ei ole sillä tavoin -sommiteltu? - -Mutta kysynpä teiltä jälleen: uskotteko olevan olemassa rehellisyyden -rahtuakaan tai nimeksikään lähimäisrakkautta? Vai ajatteletteko, että -viisaat ihmiset eivät milloinkaan voi olla rehellisiä tai -hyväntahtoisia? Toivoakseni ei yksikään meistä ole niin onneton, että -siten ajattelisi. No, mikä viisaan miehen työn sipale vain on -rehellisesti ja hyvässä mielessä tehtyä, se sipale on hänen kirjansa -tai taideteoksensa. Se on aina huonojen katkelmien seassa -- kehnosti -suoritetussa, leventelevässä, teennäisessä tavoituksessa ilmenevänä. -Mutta jos luette oikein, teidän on helppo keksiä todet palaset, ja _ne_ -ovat kirja. - -Ja kaikkina aikoina ovat suurimmat sielut kirjoittaneet tämänlaatuisia -kirjoja: suuret johtajat, suuret valtiomiehet ja suuret ajattelijat. Ne -ovat kaikki teidän valintanne tavattavissa, -- ja elämä on lyhyt. Tämän -muistutuksen olette kuulleet ennenkin; mutta oletteko kuitenkaan -mitannut ja suhditellut tätä lyhyttä elonaikaa ja sen mahdollisuuksia? -Tiedättekö, että jos luette tämän, te ette voi lukea tuota -- että te -ette voi huomenna voittaa mitä menetätte tänään? Tahdotteko mennä -jutustamaan sisäkkönne tai tallirenkinne kanssa, kun saisitte -puheillepääsyn kuningatarten ja kuninkaitten luona; tai hyvitättekö -mieltänne sillä ajatuksella, että te missään arvokkaassa omien -arvonanto-vaatimustenne tunnossa tungeksitte joukon seassa hankkimaan -pääsykorttia sinne ja puhutteluvuoroa tänne, kun kaiken aikaa tämä -ikuinen hovi on teille avoinna, seurue laajana kuin maailma, lukuisana -kuin sen päivät -- edustaen jokaisen paikan ja ajan valio- ja -valtaväkeä? Sinne pääsette aina; siellä saatte mielenne mukaan valita -kumppanuutenne ja arvosijanne; kerran tulleena ei teitä voi sieltä -häätää muu kuin oma vikanne; sikäläisen kumppanuutenne ylhäisyydellä -koetellaan taatusti teidän oma sisäinen ylhäisyytenne, ja sen sijan -mukaan, minkä haluatte ottaa tässä kuolleiden seurueessa, saa -arvostelluksi niitä perusteita, joilla pyritte saavuttamaan -huomaavaisuutta elävien seurassa, -- päätellyksi, minkä verran niissä -vaikuttimissanne on totuutta ja vilpittömyyttä. - -"Sijan, minkä haluatte ottaa" ja minkä omaksumiseen laittaudutte -_päteväksi_, -- on minun lisättävä. Ottakaa nimittäin huomioon: tämä -menneisyyden hovi eroaa kaikesta elävästä ylhäisöstä siinä, että se on -avoinna työlle ja ansiolle, mutta ei millekään muulle. Noiden -elyseiläisten[2] porttien vartijaa ei mikään äveriäisyys lahjo, mikään -nimi nöyrrytä, mikään temppu petä. Käsitteen syvässä merkityksessä -sanoen sinne ei koskaan pääse halpa arkisielu. Tuon hiljaisen Faubourg -Saint-Germainin oviverhojen edessä tapahtuu vain lyhyt tutkistelu: -"Ansaitsetteko pääsyn? Siinä tapauksessa astukaa sisälle. Pyrittekö -aatelin pariin? Aateloitkaa itsenne, niin kumppanuus on teidän. -Kaipaatteko viisaiden haastelua? Oppikaa sitä ymmärtämään, niin saatte -kuunnella. Mutta muilla ehdoilla? -- ei. Jos te ette tahdo kohota -meidän luoksemme, me emme voi kumartua teihin. Elävä valtias saattaa -asettua kohteliaaksi, elävä viisaustieteilijä harkitusti vaivautua -selittelemään ajatuksiansa teidän asteeltanne; mutta me täällä emme -tekeydy emmekä käytä tulkintaa; teidän on noustava meidän ajatustemme -tasolle, jos mielitte ilahtua niistä, ja otettava osaa tunteisiimme, -jos aiotte läsnäolomme oivaltaa." - -Näin siis on teidän tehtävä, ja minä myönnän, että se on paljon. -Sanalla sanoen, teidän tulee rakastaa tätä väkeä, jos haluatte sen -parissa olla. Mikään kunnianhimo ei hyödytä. He halveksuvat -kunnianhimoanne. Teidän on rakastettava heitä ja osoitettava -rakkautenne kahdella tavalla. - -I. -- Ensiksikin teillä tulee olla tosi halu saada opetusta heiltä ja -sijoittua heidän ajatuksiinsa. _Heidän_, huomatkaa; älkää toivoko -löytävänne vain omianne heidän lausuminansa. Jos kirjan kirjoittaja ei -ole teitä viisaampi, niin teidän ei tarvitse sitä lukea; jos hän on, -niin hän monessakin suhteessa ajattelee toisin kuin te. - -Hyvin kerkeitä olemme sanomaan kirjasta: "Tämäpä on hyvää -- ihan mitä -minä ajattelin!" Mutta oikea tunne on: "Ihmeellistä! Tuota en ole -tullut ennen ajatelleeksi, ja kuitenkin näen sen olevan totta; tai -jollen oivalla sitä nyt, niin toivoakseni minulle tuonnempana selviää -tämän pätevyys." Mutta olkoonpa teillä tämä alistuvaisuus tahi ei, -valmistautukaa ainakin lähestymään tekijää siinä mielessä, että -pääsette _hänen_ tarkoituksensa perille, älkääkä löytääksenne omia -käsityksiänne. Punnitkaa sitä jälkeenpäin, jos katsotte siihen -pystyvänne; mutta ottakaa siitä ensin selko. - -Ja olkaa myös varma siitä, että jos tekijä on minkään arvoinen, te ette -oitis tajua hänen täyttä tarkoitustansa, -- ei, vieläpä ette pitkään -aikaan kykene millään tavoin hänen koko sanottavaansa saavuttamaan. -Tietenkin hän sanoo mitä hän tarkoittaa, ja voimakkainkin ilmauksin; -mutta hän ei saa sanoiksi sitä kaikkea, ja vielä ihmeellisempää on, -että hän ei tahdokaan, paitsi kätkettyyn tapaan ja vertauskuvilla, -ollakseen varma siitä, että te erityisellä harrastuksella tutkitte -sanottua. En tosin oikein näe perustetta siihen, en kykene oikein -selvittelemään tuota viisaiden kiduttavaa pidättyväisyyttä, jolla he -aina piiloittavat syvemmän ajatuksensa. He eivät anna sitä teille avun -muodossa, vaan palkkiona, ja tahtovat takeita siitä, että sen -ansaitsette, ennen kuin sallivat teidän saavuttaa sen. - -Mutta samoin on viisauden esineellisen muodon -- kullan -- laita. -Teistä ja minusta ei näköjään ole mitään syytä, minkätähden maan -sähköiset voimat eivät yhdellä kertaa kuljettaisi kaikkea sen -tallettamaa kultaa vuorenhuipuille, jotta kuninkaat ja kansat -tietäisivät kaiken saatavissaolevan kullan olevan koolla ja ilman -erityistä kaivamisen vaivaa, jännittyneen kiihtymyksen ja sattuman -oikkujen kiusaamatta, aikaa hukkaamatta, lohkoisivat sitä ja löisivät -rahaksi tarpeen mukaan. Mutta Luonto ei järjestä asiaa siten. Se -asettelee sitä pikku maanrakoihin, kukaan ei tiedä minne: saattaa -kaivaa kauvan, eikä löydy lainkaan; on kaivettava suurella työllä, -löytääkseen mitään. - -Niin, juuri siten on ihmisten parhain viisaus talletettuna. Hyvän -kirjan ääreen päästessänne teidän on kysyttävä itseltänne: "Olenko -halukas tekemään työtä australialaisen kaivosmiehen tavoin? Ovatko -kuokkani ja lapioni hyvässä terässä, ja olenko itse hyvässä kunnossa, -hihat kierrettyinä kyynäspäihin, ilman hengästymisen oireita, -malttavaisuus vireessä?" Ja pysyäkseni vielä kotvasen tässä -vertauskuvassa -- ikävystyttämisenkin uhalla, sillä se on läpeensä -valaiseva --: kun etsimänänne metallina on kirjoittajan ajatuskanta tai -tarkoitus, niin hänen sanansa ovat kuin kallio, jota teidän on -rusennettava ja sulatettava sen tavoittaaksenne. Ja kuokkinanne ovat -teidän oma huolellisuutenne, älynne ja tietomääränne; sulatusuuninanne -on oma ajattelevainen sielunne. Teidän on turha toivoa ylettyvänne -minkään hyvän kirjailijan tarkoitukseen ilman noita työkaluja ja tuota -ahjoa; usein tarvitsette terävintä, hienointa purastusta ja -kärsivällisintä sulattelua, ennen kuin saatte sitä metallia yhden -murusenkaan. - -Ja sentähden, kaikkein ensimäiseksi, sanon sen teille vakavasti ja -varmasti, tietäen että olen tässä kohden oikeassa, teidän on -totuttauduttava silmäämään tarkoin sanoja ja vakuuttautumaan niiden -merkityksestä, tavu tavulta -- vieläpä kirjain kirjaimelta. Te voisitte -lukea kaikki British Museumiin kootut kirjat (jos ihmisen ikä riittäisi -siihen) ja silti jäädä oppimattomaksi olennoksi; mutta jos luette hyvää -kirjaa kymmenen sivua, kirjain kirjaimelta -- toisin sanoen todella -tarkoin --, niin olette ainiaaksi jossain määrin sivistynyt henkilö. -Sivistyksessä ja sivistymättömyydessä (pelkkää älyllistä puolta -ajatellen) on kaikkena erona tämä täsmällisyys. - -Hyvinkasvatettu herrasmies ei kenties osaa montakaan kieltä -- hän -saattaa kyetä puhumaan ainoastaan äidinkieltänsä --, hän on ehkä -lukenut vain muutamia kirjoja. Mutta mitä tahansa kieltä hän osaa, sitä -hän osaa tarkalleen; mitä sanaa hän käyttääkin, sen hän ääntää oikein; -ennen kaikkea hän on perehtynyt sanojen hienostoon, eroittaa ensi -silmäyksellä puhdassyntyiset ja taatut sanat nykyhetken arkiroskasta, -muistaa niiden sukupuun -- niiden keskinäiset risteytykset, -etäisimmätkin sukulaissuhteet ja minkä hyväksytyn aseman ne eri aikoina -ja eri maissa ovat saaneet sanojen kansallisessa ylhäisössä. Mutta -sivistymätön henkilö saattaa osata ulkoa paljonkin kieliä ja puhua -niitä kaikkia, silti tuntematta todellisesti sanaakaan niistä, -- -sanaakaan edes omasta kielestään. Tavallisen taitava ja järkevä merten -kyntäjä kykenee ohjaamaan aluksensa viitattomilta ulapoilta satamaan; -kuitenkin hänen tarvitsee virkkaa vain lause millä kielellä hyvänsä, -ilmetäkseen kouluttamattomaksi henkilöksi: samaten myös yhden ainoan -lauseen korostus tai sanankäänne ilmaisee oppineen miehen. - -Ja sivistyneet henkilöt tuntevat tämän niin voimakkaasti, myöntävät -niin ratkaisevasti, että väärä korko tai virheellinen tavu riittää -jokaisen sivistyskansan eduskunnassa määräämään miehelle ainiaaksi -jollakin tavoin alemman arvosijan. Ja tämä on oikein; mutta -valitettavasti ei vaadita vielä suurempaa täsmällisyyttä ja -tähdellisessä tarkoituksessa. On kyllä paikallaan, että horjahdus -latinankielen laajuussäännöistä herättää hymyilyä parlamenttimme -alihuoneessa;[3] mutta on väärin, että virheelliselle äidinkielen -lauseelle ei siellä rypistetä otsaa. Muutamat hyvin valitut ja hyvin -oivallettavat sanat ajavat asian siinä missä tuhannen ei tehoa -kunnollisesti jos tässä monilukuisuudessa annetaan sanojen -epävakaisesti häilyä toistensa merkityksessä. - -Niin, ja sanat saavat joskus aikaan kuolettavaa tärvellystä, -jos niitä ei pidetä aisoissa. Parhaillaankin sorisee ja hiiviskelee -ympärillämme Euroopassa kaikenmoisia naamioituja sanoja, -- (niitä ei -ole koskaan ennen esiytynyt niin runsaasti, ja tähän on syynä -pintapuolisen, haihattelevan, tahrivan, tarttuvan "tietoviisauden" tai -oikeammin -patustelun leviäminen kaikkialle sekä kaavioiden ja -sanantapa-varastojen pänttäys kouluissa inhimillisten ajatus-ilmausten -asemesta) -- on liikkeellä naamioituja sanoja, joita kukaan ei ymmärrä, -mutta jokainen käyttää, ja joiden puolesta enimmät ihmiset myös -tahtovat taistella, elää tai kuollakin, luulotellen niiden merkitsevän -mikä mitäkin heille rakasta: sellaisilla sanoilla on nimittäin -kameleontin muuntelehtiva verho -- matelijan vaihtuva väri kunkin -mielikuvituksen maaperän mukaan; sillä maaperällä ne väijyskelevät ja -sieppaavat saaliiksensa. - -Ei ole ollut petoeläviä niin raastavia, ei valtiotaidon edustajia niin -ovelia, ei myrkyttäjiä niin tuhotehoisia kuin nämä naamioidut sanat. Ne -ovat ihmisen aatoksien kieroja toimitsijoita: mitä hyvänsä harrastusta -tai vaistoa hän hartaimmin hellii, sen hän luovuttaa suosikiksensa -päässeen naamioidun sanan huostaan, ja tuo sana saa lopulta äärettömän -vallan hänen ylitseen, -- häneen ei pääse vaikuttamaan muutoin kuin sen -välityksellä. Ja niin sekarotuisissa kielissä, kuin englanninkielessä, -esiintyy ihmisten käytettäväksi -- melkein heidän tahtomattansakin -- -se onneton kaksimielisyyden tilaisuus, että he voivat käyttää sanan -kreikkalaista tai latinankielistä vastiketta silloin kun haluavat -esittää käsitteen arvokkaana, mutta halventaakseen sitä valitsevat -saksilaisen tai muutoin arkisen sanavastikkeen.[4] - -Yleisössä esiintyy taipumusta käsittämään elinsanojensa _muoto_ siksi -_voimaksi_, josta nuo sanat kertovat; kuinka tehokkaasti ja -terveellisesti sitä tottumusta ehkäisisikään erimuotoisuuden -poistaminen varsinkin tärkeimmissä käsitteissä! Sellaista vaikutusta -tuottaisi esim., jos me aina joko pitäisimme tai epäisimme -kreikkalaisen muodon _biblos_ eli _biblion_ oikeana ilmauksena -"kirjalle" -- sen sijaan että käytämme sitä ainoastaan yhdessä -tapauksessa, jolloin pyrimme antamaan arvokkuutta tälle käsitteelle, ja -käännämme sen omalle kielellemme kaikkialla muualla.[5] Kuinka -terveellistä olisikaan niille monille yksinkertaisille sieluille, jotka -Jumalan Sanan hengen sijasta palvovat sen kirjainta (aivan niinkuin -toiset epäjumalanpalvelijat asettavat Hänen läsnäolonsa sijalle Hänen -kuvansa), jos esim. sellaisessa kohdassa kuin Apostolien Tekojen XIX, -19 säilyttäisimme kreikkalaisen ilmauksen, sitä kääntämättä, ja heidän -olisi luettava: "Useat niistä, jotka olivat taikoja harjoittaneet, -kantoivat pipliansa [raamattunsa -- _Suom._] kokoon ja polttivat ne -kaikkien nähden; ja kun niiden arvo laskettiin yhteen, huomattiin sen -olevan viisikymmentä tuhatta hopearahaa"! Tai jos, toisin päin, -kääntäisimme sen ollenkaan säilyttämättä ja aina puhuisimme "Pyhästä -Kirjasta" emmekä "Pyhästä Pipliasta" [Raamatusta], niin saattaisi -valjeta useammille kuin se seikka nyt on selvillä, että Jumalan Sanaa, -jonka voimasta taivaat olivat ikivanhastaan olemassa ja ovat nykyisin -tallennetut (2 Piet. III, 5-7), ei voi kellekään lahjoittaa -nahkaselkäisissä kansissa, eikä kylvää mihinkään tien oheen sen -paremmin höyryauran kuin höyryllä käyvän painokoneenkaan avulla; mutta -kuitenkin sitä tarjotaan meille joka päivä ja saa meiltä häpäisevän -epäyksen, ja kylvetään meihin joka päivä, -- ja me tukahdutamme sen -niin joutuisasti kuin käy päinsä. - -Käsitelläksenne nyt sanoja oikein, teidän tulee opetella erityinen -tapa. Melkein jokainen äidinkielenne sana on ensin ollut jonkun muun -kielen sana -- saksilainen, saksalainen, ranskalainen, latinalainen tai -kreikkalainen -- itämaisista ja alkukielistä puhumatta. Ja monet sanat -ovat olleet tätä kaikkea -- ensin kreikkalaisia, sitte latinaan -siirtyneitä, senjälkeen ranskalaisia tai saksalaisia ja viimeiseltä -englantilaisia, saaden jonkun muutoksen merkitykseensä ja käyttöönsä -kunkin kansan huulilla, mutta säilyttäen syvällisen ydintarkoituksen, -jonka kaikki kehittyneet opiskelijat tuntevat niitä käyttäessään vielä -tänä päivänä.[6] Jos te ette osaa kreikan aakkosia, niin opetelkaa ne; -nuori tai vanha -- tyttö tai poika -- mihin ryhmään kuulunettekin: jos -aiotte lukea vakavasti (mikä tietysti edellyttää, että teiltä liikenee -jonkun verran joutoaikaa), opetelkaa kreikankielen kirjaimisto; sitte -hankkikaa hyviä sanakirjoja kaikista noista kielistä, ja milloin vaan -olette epätietoinen jostakin sanasta, tutkistelkaa sen sukujuuri -kärsivällisesti. Aluksi lukekaa Max Müllerin luennot [vertailevasta -kielitieteestä], ja sitten älkää milloinkaan hellittäkö sanasta, joka -näyttää teistä epäiltävältä. Se on ankaraa ahkeroimista; mutta jo -ensimältäkin te huomaatte sen mielenkiintoiseksi ja viimein -ehtymättömän huvittavaksi. Ja aivan arvaamattomasti hyötyy siitä -yleensä henkinen ryhtinne, saaden voimaa ja täsmällisyyttä. - -Tämähän ei merkitse, että teidän pitäisi osata tai yrittääkään opetella -kreikkaa tai latinaa taikka ranskaa. Vieraan kielen täydelliseen -oppimiseen menee kokonainen elinkausi. Mutta te kykenette helposti -ottamaan selville merkitykset, joiden kautta äidinkielen sana on -kulkenut, ja ne, jotka sillä vielä täytyy olla pätevän kirjoittajan -käsialassa. - -Ja pelkästään esimerkin vuoksi luen nyt luvallanne muutamia rivejä -todellisesta kirjasta teidän kanssanne, huolellisesti, ja katson, mitä -niistä ilmenee. Otan kirjan, jonka te kaikki hyvin tunnette; mitkään -äidinkielemme sanat eivät ole meille tutumpia, mutta kenties ei mitään -ole vähemmän luettu vähäisellä harrastuksella. Valitsen nämä -'Lycidaan'[7] säkeet: - - Ehätti viimeksi ja viimeisenä - läks luotsi Galilean järven sieltä; - avainta vankkaa riippui vyöllä kaksi - (avaamaan kulta-, rauta- sulkijaksi), - ja hiippahiukset heilui järkkymieltä, - kun lausui ankarata käyttäin kieltä: - "Mies nuori, liiennyt sun sijastas - ois monta, joill' on vatsa valtias, - kun tarhaan hiipii, tunkee, kiipee niitä! - Ei heillä muuhun harrastusta riitä, - kuin keritsijä-juhlaan joutuin päästä - ja arvovieras työntää syrjään tieltä; - ne sokkosuut, joill' itsell' lammasrauta - käteenkään tuskin käy, -- jotk' eivät säästä - aikaansa oppiin kunnon paimennuksen: - he eivät piittaa, heidän kelpaa olla! - Säräyttää olkihuilu-lirkutuksen - vain muutteeks' saattavat he kartanolla: - isoovat lampaat ruokintaansa vuottaa, -- - ne turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa - sisäistä mätää, tauti toisiin tarttuu, - ja julman suden salariisto karttuu - myös päivittäin, mut puhetta ei siitä." - -Miettikäämme tätä kohtaa ja tutkikaamme sen sanoja. - -Eikö ensiksikin ole omituista havaita, että Milton ei ainoastaan esitä -Pyhää Pietaria täydessä piispallisessa toimessa, vaan vieläpä juuri -niissä tämän toimen ilmauksissa, joilta protestantit tavallisesti -kiivaimmin epäävät hyväksymisensä?[8] "Hiippa"-hiukset! Milton ei -suinkaan suosinut piispoja; kuinka johtuu Pyhä Pietari kantamaan -"hiippaa?" - -"Avainta vankkaa riippui vyöllä kaksi." Ilmeneekö tässä siis se -avainten valta, jota Rooman piispat ovat vaatineet, ja tunnustaako -Milton sen tässä ainoastaan runoilijanvapaudella, maalauksellisuutensa -takia, saadakseen kullan hohteen avittamaan tehoansa? Älkää -ajatelkokaan sitä. Suuret miehet eivät tee näyttämötemppuja elämän ja -kuoleman opinkäsityksillä: ainoastaan pikku sielut voivat siten -menetellä. - -Milton tarkoittaa mitä hän sanoo, ja tarkoittaa varsin vakaisesti -- on -piankin omistamassa koko henkisen tarmonsa sen lausumiseen. Sillä -vaikka hän ei ollut väärien piispojen suosija, hän antoi täyden -kunnioituksensa oikeille, ja Järvi-luotsi ilmestyy tässä hänen -ajatuksiinsa toden piispallisuuden esikuvana ja päänä. Milton nimittäin -lukee täysin rehellisessä mielessä raamatun sanat: "minä annan sinulle -taivaan valtakunnan avaimet". Puritaaninakaan hän ei tahtonut sitä -lauselmaa häivyttää, jos kohta olikin huonoja piispoja olemassa; -vieläpä meidän tulee häntä ymmärtääksemme ensin oivaltaa tuo lupaus: ei -kelpaa silmäillä sitä syrinkarin tai henkäistä sitä kuiskauksena, -niinkuin se olisi vastustajalahkon ase. Se on juhlallinen, yleispätevä -vakuutus, kaikille lahkoille hyvin mielessä pidettävä. Mutta kenties -kykenemme paremmin selvittämään sitä, jos jatkamme hiukan edemmäksi ja -sitte palaamme tähän kohtaan. Sillä ilmeisestikin tällä toden -piispallisuuden voiman nimenomaisella tehostuksella on määränä saada -meidät painokkaammin tuntemaan, mitä on esitettävissä piispanvallan -vääriä tavoittajia vastaan -- tai yleensä niitä vastaan, jotka -papistossa väärin pyrkivät vaikutusasemaan ja arvoon: joilla on "vatsa -valtias, kun tarhaan hiipii, tunkee, kiipee niitä". - -Teidän ei sovi luulla, että Milton voisi käyttää noista kolmesta -teonsanasta ainoatakaan säkeensä täytteeksi, niinkuin huoleton -kirjoittaja suorittaa työtänsä. Hän tarvitsee kaikki kolme, erikoisesti -nuo kolme, eikä muuta kuin ne -- "hiipii" ja "tunkee" ja "kiipee"; -mitkään muut sanat eivät tekisi samaa palvelusta, eikä enempää voisi -lisätä. Sillä niillä esitetään tyhjentävästi ne kolmenlaista -luonnonlaatua edustavat kolme ihmisluokkaa, jotka epärehellisesti -tavoittelevat hengellistä valtaa. - -Ensiksi ne jotka "hiipivät" tarhaan -- jotka eivät välitä virasta tai -nimityksestä, vaan tahtovat salaista vaikutusvaltaa; he toimivat -kaikessa salavihkaa ja ovelasti, myöntyen mihin hyvänsä virkatoiminnan -tai käyttäytymisen nöyristelyyn, jotta vain saavat likikohtaisesti -urkkia ja huomaamattomasti johdella ihmisten mieliä. Sitte ne jotka -"tunkevat" -- työntäytyvät -- tarhaan; -- jotka luontaisella sydämen -julkeudella ja mahtipontisella suulaudella ja vankkumattomalla -itseluottamuksella saavuttavat kuulijoita ja vaikutusta tavallisen -rahvaan keskuudessa. Lopuksi ne jotka "kiipeevät" -- joilla kylläkin on -ansionansa sekä lujaa että asiallista uurastusta ja opillisuutta, mutta -itsekkäästi he omistavat sen tarmonsa ja kyvykkyytensä korkeiden -arvosijojen ja vaikutusasemien voittamiseen, joten heistä tulee -"perinnön haltijoita", vaikkakaan ei "lauman esikuvia". - -Edelleen: - - "Ei heiltä muuhun harrastusta riitä, - kuin keritsijä-juhlaan joutuin päästä; - ne _sokkosuut_ --" - -Pysähdyn jälleen, sillä tämä on outo ilmaus; saattaisi luulla sitä -rikkonaiseksi sanakuvaksi, -- huolimattomaksi ja syväoppisuuteen -soveltumattomaksi. - -Ei niinkään: juuri sen tokinaisuus ja ytiinekkyys ovat tarkoitettuja -saamaan meidät oikein katsastamaan tätä sanantapaa ja muistamaan sen. -Noilla kahdella lyhyellä yhdistetyllä sanalla ilmaistaan oikean -olemuksen täsmälliset vastakohdat kirkon kahdessa suuressa virassa -- -piispan ja pastorin toimessa. - -Piispa[9] merkitsee alkujaan henkilöä joka näkee. - -Pastori[10] merkitsee ruokkijaa. - -Mahdollisimman epäpiispallista on siis olla sokea. - -Kaikkein epäpapillisinta on ruokkimisen sijasta itseänsä ruokituttaa, --- olla suuna. - -Liittäkää nämä kaksi nurinkurisuutta yhteiskäsitteeksi, niin tämän -ilmaisee "sokkosuut". Meidän sietänee hiukan kehitellä tätä -ajatusaihetta. Melkein kaikki kirkon epäkohdat ovat johtuneet siitä, -että piispat ovat halunneet _valtaa_ enemmän kuin _valoa_. He tahtovat -arvoasemaa, eivät katsantokohtaa. Mutta heidän oikeana virkanansa ei -ole hallita, vaikkakin heidän tehtäviinsä saattaa kuulua voimakasta -kehoittelua ja nuhtelua. Kuninkaan virkana on hallita; piispan toimena -on _pitää silmällä_ laumaansa, lukea se lammas lampaalta, olla aina -valmis tekemään siitä täydellinen tili. - -Ja selväähän on silloin, että hän ei kykene tekemään tiliä sieluista, -jos hän ei ole selvillä edes ruumiillisista olosuhteista. Piispan ensi -huolena olkoon siis ainakin asettua sellaiseen asemaan, jossa hän minä -hetkenä hyvänsä voi ottaa selon jok'ainoan piirissään elävän sielun -historiasta lapsuutta myöten ja sen tilasta sillähaavaa. Tuolla -takakujan varrella Matti ja Maija, -- mukiloivat toisiansa! - -Tietääkö piispa koko surkeuden? Pitääkö hän heitä silmällä? Onko hän -_pitänyt_ heitä silmällä? Kykeneekö hän juurtajaksain selittämään -meille, kuinka Matti sai tavakseen kolhia Maijaansa? Jos hän ei kykene, -niin hän ei ole mikään piispa, vaikka hänellä olisi hiippa niin korkea -kuin tuomiokirkon torni; hän ei ole mikään piispa, -- hän on tahtonut -olla peräsimessä eikä mastonpäässä; hänellä ei ole tähystysalaa. "Mutta -hänen velvollisuutenansa ei olekaan pitää valvonnassaan takakujan -Mattia", sanotte. Mitä! te ajattelette, että hänen olisi huolehdittava -ainoastaan lihavista lampaista, joilla on muhkeat villat, sillaikaa kun -(Miltoniin palataksemme) "isoovat lampaat ruokkijaansa vuottaa, ja -julman suden salariisto" (siitä kun eivät piispat tiedä mitään) -"karttuu myös päivittäin, mut puhetta ei siitä?" - -"Tuo ei kuitenkaan ole meidän käsityksemme piispanvirasta." Vaikka -niinkin; mutta se oli Paavalin; ja se oli Miltonin. He saattoivat olla -oikeassa, tai me saatamme olla; mutta älkäämme luulko lukevamme -kumpaistakaan panemalla omia mielipiteitämme heidän sanoihinsa. - -Minä jatkan. - - "Ne turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa - sisäistä mätää." - -Tämä on ojennusta siihen tavanomaiseen vastaukseen, että "jos köyhiltä -puuttuukin ruumiillista hoivaa, heidän sieluistansa pidetään huolta; -heillä on hengellistä ravintoa". Ja Milton sanoo: "Ei heillä ole -hengellistä ravintoa; he ovat vain turvoksissa tuulesta." Saatatte -ensimältä ajatella, että tämä viittaus puhallustautiin on laatuaan -karkea ja hämärästi johdettu. Mutta taaskin olemme tavanneet ihan -kirjaimellisesti täsmällisen sanonnan. Latinan ja kreikan sanakirjat -sen osoittavat; latinan _spiritus_ ja sen kreikkalainen muoto -merkitsevät sekä "tuulta" että "henkeä". Molemmat merkitykset -ilmaistaan samalla sanalla alkutekstin lauseessa: "tuuli puhaltaa missä -tahtoo... niin on laita jokaisen, joka on syntynyt Hengestä" -- -syntynyt henkäyksestä nimittäin, sillä se tarkoittaa Jumalan puhaltamaa -henkeä sielussa ja ruumiissa. "Hengen" pohjamerkitystä ilmaisevat -meillä myös sanat "ilmanhenki" ja "hengitys". No, laumaa voi täyttää -kahdenlaisella hengellä: Jumalan hengellä, ja ihmisen. Jumalan henki on -heille terveyttä ja elämää ja rauhaa, niinkuin ilman henki kedoilla -kulkeville laumoille; mutta ihmisen henki -- se puhe, mitä hän sanoo -hengelliseksi -- on heille tautia ja tarttumaa niinkuin rämeen huuru. -Se lahottaa heitä sisällisesti; he pöhistyvät siitä niinkuin kuollut -ruumis oman märkänemisensä kaasuista. - -Tämä on tarkalleen totuudenmukaisesti lausuttua kaikesta väärästä -uskonnollisesta opetuksesta; sen ensimäisenä ja viimeisenä ja -kohtalokkaimpana merkkinä on tuo "pöhistyminen". Kääntyneet lapset, -jotka opettavat vanhempiansa; kääntyneet pahantekijät, jotka opettavat -kunniallisia ihmisiä; kääntyneet pölkkypäät, jotka elettyään tylsässä -typerryksessä puolet ikäänsä äkkiä havahtuvat älyämään sen seikan, että -Jumala on olemassa, ja sillä perusteella kuvittelevat olevansa Hänen -erityisiä valittujansa ja sanansaattajiaan; lahkolaiset joka lajia, -pientä ja suurta, katolilaisia tai protestantteja, valtiokirkollisia -tai vapaakirkollisia, mikäli ajattelevat olevansa yksinomaisesti -oikeassa ja muiden olevan auttamattomasti väärässä; ja jokaisessa -lahkossa erikoisesti ne, joiden mukaan ihmisiä voi pelastaa oikea -ajatteleminen oikean tekemisen sijasta, sana toiminnan asemesta ja halu -työn vastikkeena: -- nämä ovat aito huuru-olentoja -- pilviä, nämä, -vailla vettä; mätäisen kaasun ja kuoren ruumiita, ilman verta tai -lihaa. Ne ovat puhallutettuja säkkipillejä paholaisten soittimiksi -- -pilaantuneita ja turmelevia -- "he turpoo tuulesta, ja huuru tuottaa -sisäistä mätää". - -Lopuksi palatkaamme avainten valtaa koskeviin säkeisiin, sillä nyt -pääsemme oivaltamaan niitä. Huomatkaa Miltonin ja Danten eroavaisuus -tämän vallan tulkitsemisessa. Kerrankin on jälkimäinen ajattelultaan -heikompi: hän otaksuu molemmat taivaan portin avaimiksi; toinen -on kullasta, toinen hopeasta, -- Pyhä Pietari luovuttaa ne -vartijaenkelille, eikä ole helppo tajuta noiden kahden avaimen tai -portin kolmen astuimen aineskaksinaisuuden sisällystä. Mutta Miltonilla -toinen on kultainen taivaan avain, toinen rautainen ja kuuluu -vankilaan, sinne sulkeakseen ne kelvottomat opettajat, jotka "ovat -ottaneet pois tiedon avaimen eivätkä kuitenkaan itse astuneet sisälle". - -Olemme nähneet, että piispan ja pastorin velvollisuuksina on nähdä ja -ravita, ja kaikista, jotka niin tekevät, on sanottu: "Joka juottaa, -hänet myöskin juotetaan." Mutta se totuus pitää paikkansa myös toisin -päin. Joka ei juota, hän näivettyy itsekin; ja joka ei näe, hän joutuu -itse suljetuksi näkyvistä, -- suljetuksi iankaikkiseen vankeuteen. Ja -se vankila avautuu täällä yhtä hyvin kuin tämänjälkeenkin: se, joka on -tuleva sidotuksi taivaassa, saa ensin kammitsansa maan päällä. Tuo -käsky voimallisille enkeleille, joiden kuva kallioapostoli on: -"sitokaat hänen jalkansa ja kätensä ja heittäkäät hänet äärimäiseen -pimeyteen" kohdistuu osaltaan opettajaa vastaan jokaisesta avun -pidätyksestä, ja jokaisesta evätystä totuudesta, ja jokaisesta -tyrkytetystä valheellisuudesta, niin että hänet kahlitaan sitä -tiukemmin mitä enemmän hän kahlehtii, ja heitetään yhä loitommaksi, -kun hän edelleen ja edelleen johtaa harhaan, kunnes viimein -rautakopin salvat sulkeutuvat hänen takanaan: "avaamaan kulta-, -rauta- sulkijaksi". - -Olemme luullakseni saaneet jotakin irti noista riveistä, ja paljon -lisää on vielä löydettävissä niistä; mutta äskeinen tarkastelu jo -riittää näytteeksi sellaisesta kirjailijanne sana-sanalta tutkimisesta, -jolloin todellisesti "luemme" -- tarkaten jokaista korostusta ja -ilmausmuotoa, asettuen aina kirjailijan asemaan, häivyttäen oman -henkilöllisyytemme ja pyrkien syventymään hänen olemukseensa, niin että -kykenisimme sanomaan: "näin Milton ajatteli", eikä: "näin minä olen -ajatellut ollessani lukevinani Miltonia". - -Ja tällä menetelmällä johdutte vähitellen panemaan omaan "minä olen -ajatellut" vähemmän painoa toisissakin tilaisuuksissa. Alatte oivaltaa, -että _teidän_ ajatuksenne ei ollutkaan erityisemmin minkään arvoinen; -että ajatuksenne asioista yleensäkään eivät kenties ole selkeimpiä ja -viisaimpia, mitä voi saavuttaa; -- että tosiaan, ellette ole aivan, -erikoinen henkilö, teillä ei voi sanoa olevan laisinkaan "ajatuksia"; -että teillä ei ole ainesperustaa niihin, missään vakava-arvoisissa -asioissa; mitään oikeutta "ajatella", vaan ainoastaan yrittää opiskella -lisää tosiseikkoja asiasta. Niin, peräti todennäköisesti te ette koko -elämänne aikana (paitsi jos olette aivan erikoinen henkilö, kuten -sanoin) saa mitään pätevää oikeutusta "mielipiteeseen" miltään muulta -alalta kuin kulloinkin itse hoitelemastanne hommasta. Välttämättömässä -tehtävässä te tietenkin kykenette aina selvittämään, kuinka se on -tehtävä. Onko teillä talo pidettävänä kunnossa, tarvike myytävänä, -pelto kynnettävänä, oja perattavana? Niistä toimenpiteistä ei tarvitse -esiintyä kahtakaan mielipidettä; oma on vastuunne, jos teillä ei ole -juuri vankempaa pohjaa kuin "mielipide" sellaisia hoideltavia -käsitelläksenne. Ja oman toiminta-alanne ulkopuolellakin on jokunen -asia, joista teillä on pakko olla vain yksi mielipide. Että veijaus ja -valehtelu ovat hyljättäviä ja ilmi tullessaan heti suomittavia pois -tieltä; -- että ahnehtiminen ja riidanhalu ovat vaarallisia taipumuksia -lapsissakin ja kuolettavia luonnepiirteitä aikuisissa ja kansoissa; -- -että lopuksi taivaan ja maan Jumala rakastaa toimeliaita, vaatimattomia -ja hyväsydämisiä ihmisiä, ja vihaa laiskoja, ylpeitä, ahnaita ja -tunnottomia: näistä yleisistä tosiseikoista teillä pitää olla vain yksi -mielipide, ja se hyvin voimakkaana. - -Mutta mitä muuhun tulee -- uskontojen, hallitusten, tieteiden, -taiteiden aloilla --, te kehittäytyessänne huomaatte, että te ette -ylipäätään voi tietää _mitään_ -- arvostella mitään; että teidän on -paras (vaikka saatatte olla hyvin koulutettukin henkilö) olla vaitelias -ja pyrkiä viisastumaan päivä päivältä ja ymmärtämään hiukan enemmän -muiden ajatuksia, ja yrittäessänne tätä rehellisesti te piankin -havaitsette, että viisaimpienkaan ajatukset eivät ole juuri paljoakaan -muuta kuin asiallisia kysymyksiä. Esittää pulma selkeästi ja osoittaa -teille epätietoisuuden perusteet -- siinä kaikki, mitä he yleensä -kykenevät valaisemiseksenne tekemään! -- ja hyvä heille ja meille, jos -he tosiaan edes voivat "säveltä saada mietteisiimme ja epäilyksillä -taivaisilla herättää kaihomieltä". - -Tämä kirjoittaja, jonka käsialaa olen teille lukenut, ei ole -etumaisiin, viisaimpiin kuuluva: hän näkee sattuvasti sen minkä näkee, -ja sentähden on helppo saada selville hänen täysi tarkoituksensa. Mutta -suurempien miesten tarkoitusta ette pysty pohjaamaan; he eivät edes -itsekään kokonaan arvioitse sitä, -- se on niin laaja. Olettakaamme, -että olisin pyytänyt teitä etsimään esimerkiksi Shakespearen -- enkä -Miltonin -- mielipidettä tästä kirkkovallan seikasta? -- taikka Danten? -Onko kellään teistä tällä hetkellä vähintäkään vihiä, mitä -kumpainenkaan ajatteli siitä? Oletteko konsaan verranneet "Rikhard -III:n" piispakohtausta Cranmerin olemukseen? Kuvausta Pyhästä -Fransiskuksesta ja Pyhästä Dominikuksesta siihen kuvaan,[11] joka sai -Vergiliuksen hämmästymään - - "tuon tähden, joka ristiinnaulittuna - noin kurjaa kärsi ikirangaistustaan?" - -tai kuvaukseen hänestä,[12] jonka ääressä Dante seisoi - - "kuin munkki, murhamiestä ripittävä?" - -Shakespeare ja Dante tunsivat paremmin ihmisiä kuin useimmat meistä, -luulisin! He elivät molemmat keskellä ajallisen ja hengellisen vallan -pääkiistaa. Heillä oli siitä mielipide, arvattavasti? Mutta missä se -on? Tuokaa se kuulusteluun! Sovittakaa Shakespearen tai Danten kanta -uskontunnustuksen pykäliksi ja lähettäkää _ne_ tuomiokapituleille! - -Alotettuannekaan te ette kykene -- sanon sen vieläkin -- monen -monituiseen päivään pääsemään näiden suurten miesten todellisten -pyrkimysten ja opetusten perille; mutta jo heidän vähäiselläkin -rehellisellä tutkimisellaan te saatte havaituksi, että se, mitä -otaksuitte omaksi "arvosteluksenne", oli pelkkää satunnaista -ennakkoluuloa ja ohjattoman ajattelun ajelehtavaa, avutonta, sotkuista -rikkaruohoa. Niin, enimmiten ihmismieli ei tosiaan ole paljoakaan -parempaa kuin koluista kangasmaata, laiminlyötyä ja sitkasta, osaksi -karua, osaksi peittynyttä huonon olettelun tarttuviin saniaisiin ja -myrkylliseen tuulenkylvämään ruohokkoon. Näette, että ensi työnä, mikä -teidän on tehtävä heille ja itsellenne, on kiihkeästi ja kiivaasti -sytyttää tuleen tämä, polttaa kaikki ryteikkö terveellisiksi -tuhkaläjiksi ja sitte kyntää ja kylvää. Kaiken toden kirjallisen työn, -jota on edessänne, koko elämäksenne, tulee alkaa noudattamalla -määräystä: "Muokatkaa maa viljelykselle _älkääkä kylväkö ohdakkeiden -sekaan_". - -II. -- Kuunneltuanne sitten uskollisesti noita suuria opettajia, -päästäksenne heidän ajatuksiinsa, teillä on vielä suoritettavana se -korkeampi saavutus, että tavoitatte heidän sydämensä. Niinkuin ensin -käytte heidän luokseen selkeän näkemyksen vuoksi, samoin on teidän -viivyttävä heidän seurassaan, jotta lopulta pääsette osallisiksi -heidän oikeudentuntoisesta ja valtavasta mielenherkkyydestänsä. -Mielenherkkyydestä eli "tunteellisuudesta". En pelkää sitä sanaa; vielä -vähemmin itse käsitettä. Olette viime aikoina kuulleet paljon -letkauteltavan tunteellisuutta; mutta voinpa vakuuttaa teille, että me -tarvitsemme enemmän tunteellisuutta emmekä vähemmän. - -Toisen ja toisen ihmisen -- toisen ja toisen eläimen -- kohottavana -eroavaisuutena on juuri tämä, että toinen tuntee enemmän kuin toinen. -Jos me olisimme sieniä, niin kenties meille ei olisi helposti -saatavissa tuntoa; jos olisimme matoja, jotka joka hetki ovat vaarassa -joutua lapionterän katkomiksi, niin kenties tunnonherkkyys ei olisi -meille hyväkään. Mutia kun olemme ihmisolentoja, se _on_ meille hyvä -- -niin, me olemmekin ihmisellisiä ainoastaan siinä määrin kuin olemme -herkkätunteisia, ja meidän kunniamme suhtautuu tarkalleen sen -ominaisuuden esiintymiseen meissä. - -Muistatte minun sanoneen tuosta suuresta ja puhtaasta vainajien -seurueesta, että sen pariin ei pääse "halpa arkisielu". Mitä luulette -minun tarkoittaneen "arkisella" olemuksella? Mitä te itse tarkoitatte -"arkisuudella" [_vulgarity_]? Saatte siitä hedelmällisen ajattelun -aiheen; mutta lyhyeen sanoen on kaiken arkisuuden peruspiirteenä vajava -tunnonherkkyys. Yksinkertainen ja viaton arkisuus on pelkästään -kasvattamattomuuden ja kehittymättömyyden tylsyyttä ruumiissa -ja sielussa; mutta aito luonteellisessa arkisuudessa ilmenee -kuolettava paatumus, joka äärimmäisillään kykenee kaikenlaatuiseen -elukkamaisuuteen ja rikollisuuteen, tuntematta pelkoa, tuntematta -mielihyvää, kauhua, sääliä. Jylseä käsi ja kuollut sydän, sairaalloinen -tottumus, kovettunut omatunto, -- niissä on ihmisten arkisuus; he ovat -ainiaan arkisia, juuri samassa suhteessa kuin he ovat kykenemättömiä -osanottoon, -- lähimäisensä tunnetilan nopeaan tajuamiseen, kaikkeen -siihen mitä tavallisen, mutta peräti täsmällisen sanonnan syvässä -merkityksessä voidaan nimittää ruumiin ja sielun "hienotunteisuudeksi": -se on sellainen mimosan-lehden kosketusherkkyys, joka puhtaalla -naisella on kaikkien elollisten edellä, -- järjen rajoihin kytkemätön -tarkkavaistoinen ja täysinäinen tunteellisuus, -- itse järjenkin -johtelija ja pyhittäjä. Järki voi ainoastaan ratkaista mikä on totta: --- Jumalan antama ihmistunnon herkkyys yksinään voi aistita mitä Jumala -on tehnyt hyväksi. - -Emme siis saavu tuohon suureen vainajien istuntoon ainoastaan tietämään -heiltä totta, vaan pääasiallisesti tuntemaan heidän kanssansa -oikeamielisyyttä. Ja tunteaksemme heidän kanssansa meidän tulee olla -heidän kaltaisiansa, ja vaivattomasti ei yksikään meistä pääse siihen -asti. Niinkuin tosi tieto on hallittua ja koeteltua tietoa, eikä -ensimäisinä juolahtaneita ajatuksia, -- samoin on tosi tunnonherkkyys -hallittua ja koeteltua tunteellisuutta, eikä ensimäisiä vaikutelmia. -Ensimäisinä tulee turhamaiset, väärät, salakavalat; jos myötäätte -niihin, ne johtavat teitä umpimähkäisesti ja loitos, tyhjässä -tavoittelussa, ontossa innostuksessa, kunnes teillä ei ole mitään -todellista tunteellisuutta jäljellä. - -Eihän mikään ihmisyydelle mahdollinen tunne ole tosin itsessään väärä, -vaan ainoastaan väärä hallitsemattomana, kurittomana. Sen ylevyytenä on -sen voima ja oikeudenmukaisuus; se on väärä ollessaan heikkoa ja -turhanaikaisesta seikasta saatua. On vähäpätöistä ihmetystä, kuten -lapsen, joka katselee kuinka temppuilija heittelee kultapalloja, -- ja -tätä voitte pitää halpana. Mutta onko mielestänne alhaista se ihmetys -tai vähäisempää se vaikutelma, jolla jokaista ihmissielua kutsutaan -tarkkaamaan kuinka taivaan kultapalloja yössä heittelee tekijänsä käsi? -On halpaa uteliaisuutta, kuten kielletyn oven avaamiseen viehättyvän -lapsen tai herransa asioita urkkivan palvelijan; -- ja ylevää -uteliaisuutta, joka vaaran edessä tutkii suuren virran lähdettä -hiekka-aavikon takana, -- merentakaisten suurten mantereiden -sijoitusta, -- ja vielä jalompaa uteliaisuutta, joka kyselee Elämän -virran lähteestä ja Taivaan avarista aloista asioita, joita "enkelitkin -haluavat tutkistella". - -Samoin on halpaa se tuskainen jännitys, jolla viivytte -joutavanpäiväisen tarinan kulussa ja onnettomassa ratkaisuvaiheessa; -mutta onko mielestänne vähäpätöisempää vai suurempaa se huolestus, -jolla tarkkaatte -- tai _pitäisi_ teidän tarkata -- kohtalon ja -sallimuksen toimintaa ahdingonalaisen kansakunnan elämänasiassa? Voi, -tunnonherkkyytenne ahdasmielisyyttä, itsekkyyttä, pikkumaisuutta teidän -on pahoiteltava Englannissa tänä aikana -- tunteellisuuden, joka -tuhlataan kukkavihkoihin ja puheisiin, elosteluun ja ilonpitoon, -tappelunäytäntöihin ja remuisiin nukketeattereihin, samalla kun voitte -katsella ja nähdä uljaita kansoja murhattavan -- mies mieheltä, -naisittain, lapsittain, ilman avun yritystä tai säälin kyyneltä.[13] - -"Pikkumaisen" ja "itsekkään" tunteellisuuden sijasta minun olisikin -pitänyt suoraan nimetä se "kohtuuttomaksi" eli "väärämieliseksi" -tunne-elämäksi. Todellisesti sivistyneiden ihmisten ja arkisielujen -eroavaisuuden voi parhaiten määrätä eräällä seikalla, joka niinikään on -todellisesti sivistyneen kansan (sellaisia kansoja on ollut) -ilmeisimpänä tuntomerkkinä laumaväkeen verraten: heidän tunteensa ovat -vakaisia ja oikeudenmukaisia, asiallisen mietinnän ja tasapuolisen -ajattelun tuloksina. Lauman voi puhua mihin hyvänsä; sen tunteet -saattavat olla -- tavallisesti ovat -- ylipäätänsä jalomielisiä ja -oikeudenmukaisia; mutta sillä ei ole mitään perustusta niille, mitään -kunnollista kiinnipitämisen otetta niistä. Sen voi ärsyttää tai -mairitella mielin määrin mihin hyvänsä tunteeseen; se ajattelee -enimmäkseen tartuntana, saaden tunnekuohumuksen niinkuin nuhan, eikä -ole mitään niin pientä, mistä se ei karju itseänsä hurjistuksiin, kun -puuska on valloillaan, -- mitään niin suurta, mitä se ei hetkessä -unohtaisi, puuskan mentyä ohi. Mutta sivistyneen yksilön, tai -sivistyneen kansakunnan, mielenliikutukset ovat oikeudentuntoisia, -suhdallisia ja vakaisia. - -Suuriluontoinen kansakunta ei esimerkiksi haaskaa koko kansallista -älyntarmoa parin kuukauden ajaksi punnitsemaan yhden konnan tekemästä -yhdestä murhasta kokoiltua todistus-ainehistoa ja parin vuoden aikana -katsele, kuinka sen omat lapset murhaavat toisiaan tuhansin ja -kymmenintuhansin päivässä,[14] laskeskellen ainoastaan, mitä tuo -vaikuttanee puuvillan hintaan, ja viitsimättä millään lavoin päätellä, -kumpi kiistapuoli on väärässä. Ei suuriluontoinen kansa myöskään lähetä -köyhiä pikkupoikiansa vankilaan kuuden saksanpähkinän näpistämisestä ja -salli vararikkoistensa kavaltaa satojatuhansia pelkällä kumarruksella -ja köyhien säästöistä rikastuneiden pankkiirien sulkea oviansa -"ylivoimaisten asianhaarain johdosta" edes lupaa pyytämättä; ja laajoja -maatiloja siirtyvän ostajille, jotka ovat koonneet varallisuutensa -asestetuissa höyrylaivoissaan Kiinan vesillä -- retkeillen -kaupittelemassa oopiumia kanuunain tuella ja vieraan kansallisuuden -varalle muuttaen tavallisen maantierosvon vaatimuksen "raha tai henki" -kuulumaan "raha _ja_ henki".[15] - -Eipä myöskään salli suuriluontoinen kansakunta viattomien köyhiensä -nääntyä suokuumeeseen ja kurjasti riutua hengiltä hökkelien -tunkioruttoon, säästääkseen ylimääräiset kuusi pennyä sielulta -maanomistajilleen,[16] ja sitte kuolaisin kyynelin ja hornamaisesti -heltyneenä pohdi neuvostosaleissaan, eikö sen pitäisi laupiaasti -säästää murhaajiensa henki ja rakkaasti hoivaella heitä. Ja -suuriluontoinen kansakunta, jos onkin päättänyt, että hirttäminen on -kerrassaan terveellisin temppu sen murhatapauksissa ylimalkaan, kykenee -kuitenkin armeliaasti eroittamaan niiden syyllisyys-asteita eikä ulise -niinkuin pakkasenpuremien sudenpentujen lauma jonkun onnettoman -vähäjärkisen pojan tai "äärettömästi ähmistyneen" harmaahapsisen -Othello-houkkion veriladulla juuri samaan aikaan kun lähettää -hallituksensa ministerin pitämään kohteliaita puheita miehelle, joka -syöksee pistimiin nuoria tyttöjä isiensä nähden ja kylmästi harkiten -surmaa jaloja nuorukaisia kiivaammalla vauhdilla kuin maalaisteurastaja -tappaa karitsoita keväisin. Lopuksi, suuriluontoinen kansakunta ei -pilkkaa taivasta ja sen voimia olemalla uskovinansa ilmestykseen, joka -vakuuttaa, että rahanrakkaus on _kaiken_ pahan alkujuuri, ja samalla -kuitenkin ilmoita antavansa ja aikovansa edelleen antaa kaikissa -tärkeissä kansallisissa teoissaan ja toimenpiteissään yksinomaan tuon -rakkauden olla määräävänä vaikuttimena. - -Hyvät ystävät, enpä tiedä miksi kukaan meistä puhuisi lukemisesta. Me -tarvitsemme jotakin kovempaa koulutusta kuin lukemisen tuottamaa; mutta -ainakin saatte pitää varmana, että me emme osaa lukea. Mikään lukeminen -ei ole mahdollista tässä mielentilassa olevalle väestölle. Mikään -suuren kirjailijan lauselma ei ole heidän ymmärrettävissään. -Englantilaisen yleisön on tällähaavaa suorastaan ja ehdottomasti -mahdoton käsittää mitään ajatuksellista tuotantoa -- niin -ajattelukyvyttömäksi se on rappeutunut ahnehtimisjärjettömyydessään. - -Onneksi ei tautimme vielä ole juuri pahempaa kuin tätä -ajattelukyvyttömyyttä; se ei ole sisemmän luonnon tärviötä. Meistä -lähtee yhä ehjä sointu, kun jokin iskee meitä osavasti; ja vaikka se -aatos, että kaiken pitäisi olla "kannattavaa", on tartuttanut -pyrkimyksiämme niin syvälti, että me tahtoessamme laupiasta -samarialaistakin leikitellä emme koskaan ojenna suojatillemme ropoa -sanomatta: "kun tulen takaisin, niin sinun pitää antaa minulle kaksi", -on sydämemme sopukkaan kuitenkin jäänyt ylevän tuntemisen kykyä. Me -osoitamme sitä työssämme, -- sotimisessamme, -- vieläpä noissa -epäsuhtaisissa kotoisissa mielenliikutuksissamme, jotka saavat meidät -raivostumaan yksilöä kohdanneesta pikku vääryydestä samalla kun olemme -lauhkeita rajattomalle yleiselle. Me olemme yhäti uutteria päivän -viimeistä hetkeä myöten, vaikka lisäämme ahertajan kärsivällisyyteen -pelurin kiihkon; me olemme vielä urhoollisia kuolemaan asti, vaikkakin -kykenemättömiä havaitsemaan oikeata aihetta taistelemaan noustaksemme, -ja olemme edelleenkin uskollisia kiintymyksessämme omaisiimme, -kuolemaan asti, niinkuin merihirviöt ovat, ja kalliokotkat. - -Ja on olemassa toivoa kansakunnasta, kun vielä tätä voi sanoa siitä. -Niin kauvan kuin se pitää elämäänsä kädessään, valmiina antamaan sen -kunniastansa (vaikka hupsusti käsitetystä kunniasta), rakkaudestaan -(joskin itsekkäästä) ja liiketointensa puolesta (niin halpaa kuin se -toiminta onkin), siitä on toivoa. Mutta ainoastaan toivoa; sillä tätä -vaistomaista, päätähavin esiintyvää hyvettä ei voi kestää. Mikään -kansakunta, joka on tehnyt itsensä laumaväeksi, ei voi säilyä, vaikka -olisi sydämensä pohjalta kuinkakin ylevälaatuista. Sen on pidettävä -tunnevaikutelmiansa kurissa ja ohjailtava niitä; muutoin ne aikanaan -kurittavat sitä skorpiooniruoskilla. Ennen kaikkea: kansakunta ei voi -säilyä rahansaalistus-laumana -- se ei voi rankaisemattomasti -olemassaoloansa haittaamattomasti yhä edelleen halveksua -kirjallisuutta, halveksua tiedettä, halveksua taidetta, halveksua -luontoa, halveksua sääliä, keskittäen sielunsa taukoamattomasti -hankiskeltaviin lantteihin. - -Ovatko nämä mielestänne jyrkeitä tai hillittömiä sanoja? Malttakaahan -vielä vain hetkinen. Minä todistan ne teille kohta kohdalta. - -I. Sanon ensiksi, että olemme halveksuneet kirjallisuutta. Minkä verran -me kansakuntana osoitamme välittävämme kirjoista? Kuinka paljon -luulette meidän kaikkiaan käyttävän varoja kirjastoihimme, yleisiin tai -yksityisiin, siihen verraten, mitä meiltä liikenee hevosurheiluun? Jos -mies kuluttaa rennosti rahoja kirjastonsa kartuttamiseksi, niin te -sanotte häntä löylynlyömäksi -- kirjahulluksi. Mutta te ette -milloinkaan sano ketään hevoshulluksi, vaikka ihmisiä joka päivä joutuu -taloudelliseen perikatoon hevostensa takia[17] ja kenenkään ette kuule -kirjoillaan vararikkoon suistuvan. - -Tai mennäkseni vielä alemmaksi, paljonko luulisitte Yhdistyneen -Kuningaskunnan yleisten ja yksityisten kirjahyllyjen sisällön tuottavan -siihen myyntisummaan verraten, joka saataisiin sen viinikellareista? -Missä asemassa sen kulungit kirjallisuuden hankkimiseksi olisivat sen -arvion rinnalla, joka käsittäisi ylellisen syömisen kustannukset? Me -puhumme hengen ravinnosta kuten ruumiinkin ravinnosta: hyvä kirja -sisältää sellaista ravintoa ehtymättömästi; se on ikäkautinen varaus -meidän parhaalle osallemme -- ja kuinka pitkään kuitenkin enimmät -ihmiset katsoisivat parasta kirjaa ennen kuin sen saadakseen uhraisivat -ison kampelan! - -On toki ollut miehiä, jotka kirjan ostaakseen ovat kiristäneet vyötänsä -ja jättäytyneet vaatteita vaille, ja joiden kirjastot luullakseni -olivat heille lopultakin huokeampia kuin enimpien ihmisten päivälliset -ovat. Harvat meistä joutuvat sellaiseen koetukseen, paha kyllä: onhan -kallisarvoinen esine meille yhä kallisarvoisempi, jos se on hankittu -työllä tai säästäväisyydellä; ja jos julkiset kirjastot olisivat -puoleksikaan niin kalliita kuin julkiset päivälliset, tai kirjat -maksaisivat kymmenennenkään osan rannerenkaiden hinnasta, niin -houkkamaisetkin miehet ja naiset voisivat joskus aavistella, että -lukemisessakin saattaa olla hyvää niinkuin maiskuttelussa ja -välkyttelyssä. Pelkkä kirjallisuuden huokeus sitävastoin on saamassa -viisailtakin ihmisiltä unohtumaan, että jos kirja on lukemisen -arvoinen, se on ostamisen arvoinen. - -Kirja ei ole minkään arvoinen, ellei sillä ole paljon arvoa; eikä se -ole käyttökelpoinen ennen kuin se on luettu ja uudestaan luettu ja -tullut rakkaaksi ja taas uusilla piirteillä rakkaammaksi -- ja -merkityksi, niin että voitte vedota siitä tarvitsemiinne kohtiin -niinkuin soturi saa varushuoneesta siepata kulloinkin otollisimman -aseen tai taloudenhoitaja noutaa kaipaamansa mausteen myymälästä. -Jauhoista valmistettu leipä on hyvää; mutta hyvässä kirjassa on leipää -niin maistuvaa kuin hunaja, kun vain tahtoo sitä ottaa -- ja köyhäpä -tosiaan täytyy olla sen perheen, joka ei edes kertaakaan elämässänsä -kykene suorittamaan leipurinlaskua tuollaisista moninkertaistuvista -sämpylöistä. Me sanomme itseämme rikkaaksi kansakunnaksi, ja olemme -silti niin siivottomia ja hupsuja, että kiertävistä kirjastoista -peukaloitsemme piloille toistemme kirjoja! - -II. Me halveksumme tiedettä, sanon. "Mitä!" huudahdatte te; "emmekö me -ole etumaisia kaikessa tutkimustyössä, ja eikö koko maailma syystä tai -syyttä tunne huimausta keksinnöistämme?" Niin, mutta luuletteko sen -olevan kansallista työtä? Kaikki se työ tehdään kansakunnan -suhtautumisen uhalla, yksityisten innolla ja varoilla. Kyllähän -ilomielin otamme voittoa tieteestä; me sieppaamme varsin halukkaasti -kaikkia tieteellisiä luita, joissa näemme lihaa kalutaksemme; mutta jos -tieteilijä tulee _meiltä_ hakemaan luuta tai kannikkaa, niin se on eri -juttu. - -Mitä me olemme julkisesti tehneet tieteen hyväksi? Meidän on -tiedettävä, paljonko kello on, laivojemme turvallisuudeksi,[18] ja -sentähden me kustannamme tähtitornia; ja parlamenttinamme me vuosittain -annamme kiusata itsemme tekemään huolimattomasti jotakin British -Museumin hyväksi, ynseästi arvellen sitä joksikin paikaksi, missä -säilytetään täytettyjä lintuja lastemme ratoksi. Jos joku kustantaa -oman kaukoputkensa ja selvittää taaskin tähtisumu-pälvekkeen taivaalta, -niin me hälisemme siitä havaintosaavutuksesta kuin omastamme; jos yksi -kymmenestätuhannesta metsästäjä-kartanonherroistamme äkkiä huomaa, että -maa onkin luotu myös muuta varten kuin ketunkoloiksi, ja kaivautuu itse -sen sisälle ja ilmoittaa meille, missä on kultaa ja missä kivihiiliä, -niin me käsitämme, että tuosta on jotakin hyötyä, ja varsin -asianmukaisesti me korotamme hänet aatelissäätyyn: mutta se sattuma, -että hän on keksinyt puuhilleen hyödyllisen suunnan, onko se mikään -ansio meille? (Sellaisen keksinnön ilmenemättömyys hänen säätyveljiensä -keskuudessa taasen saattaa olla meille jonkun verran _viaksi_ katsottava, -jos asiaa harkitsisimme.) - -Mutta jos epäilette näitä ylimalkaisia huomautuksia, niin tässä on -muuan tieteenharrastustamme valaiseva erikoistapaus meidän kaikkien -mietittäväksi. Kaksi vuotta takaperin oli Baijerissa myytävänä kokoelma -Solenhofenin kivettymiä -- paras lajiaan, sisältäen monia -täydellisyydeltään ainoalaatuisia näytteitä ja yhden lajinäytteenkin -ainokaisena maailmassa (se kivettymä ilmoitti tuollaisia tuntemattomia -elollisia olleeksi kokonaisen valtakunnan). Tämä kokoelma, jonka pelkkä -kauppa-arvo yksityisten ostajien keskuudessa olisi luultavasti ollut -tuhannen tai kahdentoistasadan punnan vaiheilla, tarjottiin Englannin -kansalle seitsemästäsadasta. Mutta me emme tahtoneet antaa niin paljoa, -ja koko sarja olisi tällä hetkellä Münchenin museossa, jollei -professori Owen omaa aikaansa hukaten ja kärsivällisesti kiusaten -brittiläistä yleisöä tämän edustajissa esiintyvänä olisi saavuttanut -sitä myönnytystä, että hänet valtuutettiin maksamaan neljäsataa puntaa -heti, itse jääden vastuuseen lopuista kolmesta! Sanottu yleisö -kaiketikin suorittaa tuon jäännös-erän, ajan tullen, mutta nyreästi ja -kaiken aikaa vähääkään välittämättä koko asiasta -- vain aina valmiina -kaakattamaan, jos siitä saannoksesta koituu jotakin ansiota. - -Pyydän teitä numeroiden valossa harkitsemaan, mitä tämä tosiseikka -merkitsee. Teidän vuotuiset kulunkinne yleisiin tarkoituksiin -(kolmannes niistä sotalaitokselle) ovat vähintään 50 miljoonaa. Ja 700 -puntaa 50,000,000 punnasta on likimain samaa kuin seitsemän pennyä -kahtatuhatta puntaa kohti.[19] Olettakaammepa siis, että joku -herrasmies, jonka tuloja ei tunnettaisi, mutta jonka voisi arvata -varsin äveriääksi siitäkin, että hän kuluttaisi kaksituhatta puntaa -vuodessa yksistään puistomuureihinsa ja palveluskuntaansa, -- -olettakaamme, että tuollainen pohatta ilmoittaa pitävänsä tieteestä; -että muuan hänen palkollisensa tulee innokkaasti kertomaan hänelle -ainoalaatuisesta kivettymäkokoelmasta, joka antaa opastuksen uudesta -luomakunnan kehitysjaksosta ja on lunastettavissa seitsemän pennyn -summalla; ja että herrasmies, joka pitää tieteestä ja kuluttaa -kaksituhatta vuodessa puistonsa kunnossapitoon, vastaa palvelijalle, -pidettyään häntä monet kuukaudet odottamassa: "No! Minä annan sinulle -niistä neljä pennyä, jos ensi vuoteen sitoudut vastaamaan lopuista -kolmesta!" - -III. Te olette halveksuneet taidetta! sanon. "Mitä!" vastaatte te -jälleen; "eikö meillä ole taidenäyttelyitä penikulmittani? ja emmekö -maksa tuhansia puntia yhdestä ainoastakin maalauksesta? ja eikö meillä -ole taidekouluja ja -opistoja, enemmän kuin millään kansakunnalla on -konsaan ollut?" Kyllähän, mutta se kaikki on kaupankäynnin kannalta -suunniteltua. Mielenne kovin tekee myydä maalattua kangasta yhtä hyvin -kuin kivihiiliä, ja korusommitelmia niinkuin rautatavaraakin; -halukkaasti ottaisitte jokaiselta muulta kansalta leivän suusta, jos -voisitte, ja kun ette siihen kykene, teidän elämänihanteenanne on -seistä maailman valtakäytävillä niinkuin Ludgaten kojupojat kirkuen -jokaiselle ohikulkijalle: "Mitä saisi olla?" - -Te ette tiedä mitään omista edellytyksistänne tai olosuhteistanne; te -kuvittelette, että teillä voi olla kosteiden, laakeiden, lihavien -savikenttienne keskellä yhtä kerkeä taideluomisen lahja kuin -ranskalaisilla kullanhohtavien viinitarhainsa keskellä tai -tuliperäisten kallioittensa juurella elelevällä italialaisella, -- että -taidetta voi oppia niinkuin kirjanpitoa ja että se opittuna toimittaa -teille enemmän kirjoja pidettäväksi. Oman itsensä vuoksi te ette välitä -tauluista sen enempää kuin autioseiniinne liimatuista ilmoituksista. -Seinillä liikenee aina tilaa ilmoitusten asettamiselle luettavaksi, -- -ei koskaan taulujen sijoittamiselle katseltavaksi. Te ette tiedä, mitä -taideteoksia teillä (kuulopuheen mukaan) on maassanne, tai ovatko ne -vääriä vai oikeita, pidetäänkö niistä hyvää huolta vai eikö; vieraissa -maissa te tyynesti näette ylevimpienkin taulujen, mitä maailmassa on -säilynyt, ränstyvän haaskiolla -- (ja Venetsiassa itävaltalaisten -kanuunain olevan tähdättyinä niitä sisältäviin palatseihin), ja jos -kuulisitte, että kaikki Eurooppaan jääneet Tizianin tuotteet aiotaan -huomenna käyttää hietasäkkien valmistamiseen itävaltalaisissa -varustuksissa, se ei huolettaisi teitä saman vertaa kuin mahdollisuus, -että omat reppunne jäävät jotakuta arvioitua lintuparia laihemmiksi -päivän metsästyksessä. Sillä kannalla on teidän kansallinen -taiderakkautenne. - -IV. Te olette halveksuneet luontoa -- kaikkia luonnonmaisemien syviä ja -pyhiä aistimuksia nimittäin. Ranskan vallankumoukselliset käyttivät -Ranskan temppeleitä talleina; te olette tehneet luonnon temppeleistä -kilparatoja. Teidän ainoana mielihyvän-käsitteenänne on ajaa -rautatievaunuissa niiden kuorikäytäviä pitkin ja syödä niiden -alttareilta. Te olette laskeneet Schaffhausenin poikitse -rautatiesillan. Te olette tunneleilla puhkoneet Luzernin tunturit -Tellin kappelin luona; te olette tärvelleet Genève-järven -Clarens-rannan; Englannissa ei ole ainuttakaan hiljaista laaksoa, jota -te ette ole täyttäneet hohisevalla tulella; englantilaisesta maasta ei -ole jäljellä rahtuakaan, johon te ette ole survoneet kivihiiltenne -tuhkaa -- eikä ole ulkomaista kaupunkia, missä teidän läsnäolonne -leviäminen ei ole leimattu viehättävien vanhojen katujen ja -onnekkaiden puutarhojen keskelle ilmestyneellä uusien hotellien ja -hajuvesimyymäläin kaikkikuluttavalla valkoisella pitaalilla: itse -Alppeja, joita teidän omat runoilijanne tapasivat niin kunnioittavasti -rakastaa, te katselette karhutarhan saippuoituina salkoina, joita -myöten te innostutte kiipeilemään ja luisutte jälleen alas -"ihastuksesta kirahdellen". Kun äänenne sortuu siihen kirkumiseen ja te -ette saa ymmärrettävästi ihmissanoiksi ilonne ailahduksia, te sitte -täytätte tunturilaaksojen hiljaisuuden riemulaukauksilla ja säntäätte -kotimatkalle, punehduksissa itserakkaasta tyytyväisyydestä ja -turhamaisuuden nytkyttävää nikottelua tulvillanne. - -Kaksi jokseenkin surkeinta näkyä, mitä ihmiskunnassa konsaan on -kohdalleni osunut, niiden syvää sisäistä merkitystä ajatellen, on -englantilaisten laumojen hauskuttelu ruosteisten haupitsien -laukomisella Chamonix-laaksossa ja Zürichin sveitsiläisten -viininviljelijäin tapa ilmaista kristillistä kiitollisuuttansa -viinisadon antimista, kokoontumalla ryhmiksi "viinitarhojen torneihin", -verkkaisesti panostaen ja räiskytellen ratsupistooleja aamusta iltaan. -Velvollisuuksien hämärä oivaltaminen on masentavaa; masentavampia -minusta nähden tällaiset käsitykset rattoisuudesta. - -Lopuksi: te halveksutte sääliä. Tämän todistamiseksi ei tarvita minun -sanojani. Painatan vain sanomalehti-uutisen, jollaisia on tapanani -leikellä varastolaatikkooni; tämä oli _Daily Telegraph_-lehdessä -kuluvan vuoden alkupuolella. Siinä kerrotaan muuan tuollainen tapaus, -joita nykyään sattuu päivittäin, ja uutinen on saanut muotonsa -kuolemansyyn tutkimisesta pidetyn pöytäkirjan mukaan. Painatan sen -punaisella. Saatte uskoa, että itse asianhaarat on sillä värillä -kirjoitettu kirjaan, josta meidän kaikkien -- lukutaitoisten -ja -taidottomien -- on jonakuna päivänä oma sivumme luettava. - -"Perjantaina pidettiin v.t. tarkastuslääkärin mr. Richardin toimesta -Valkoisen Hevosen ravintolassa Christ Churchin piirissä, Spitalfieldin -kaupunginosaa, tutkimus Michael Collinsin kuolemansyystä, iältään 58 -vuotta. Mary Collins, kurjannäköinen nainen, sanoi asuneensa vainajan -ja poikansa kanssa yhdessä huoneessa Cobb's-aukion 2:ssa, Christ -Churchin piiriä. Vainaja oli 'rajasuutari'. Todistaja kulki ostelemassa -vanhoja jalkineita; vainaja ja hänen poikansa laittoivat niistä -kelvollisia, ja sitte todistaja kaupitteli niitä myymäläkojuihin, -ottaen mitä sai, mutta hyvin vähän niistä lähti. Vainaja ja hänen -poikansa olivat työssä yötä päivää, koettaessaan saada hiukan leipää ja -teetä ja huoneenvuokran (2 killinkiä viikossa), niin että koti pysyisi -koossa. Menneen viikon perjantaina vainaja illalla nousi rahiltaan ja -häntä puistatteli. Hän heitti alas jalkineet ja sanoi: Joku muu saa ne -laittaa valmiiksi minun tästä mentyäni, sillä minä en enää jaksa. -Huoneessa ei ollut tulta, ja hän sanoi: 'Olisi parempi ollakseni, jos -saisin lämmitellä.' Todistaja ottikin kaksi paria uusittuja saappaita -kaupattavaksi, mutta puodissa antoivat ainoastaan 14 pennyä molemmista -pareista yhteensä ja sanoivat: 'Meidänkin pitää saada voittomme.' -Todistaja hankki nyt 14 naulaa kivihiiliä, ja vähän teetä ja leipää. -Hänen poikansa valvoi kaiken yötä paikkauksessa rahantarpeen takia, -mutta vainaja kuoli lauvantai-aamuna. Perheellä ei koskaan ollut -kylliksi syötävää. -- Tarkastuslääkäri: 'Minusta tuntuu surkealta, että -te ette menneet ajoissa vaivaistaloon.' -- Todistaja: 'Me olimme -kiintyneet pikku kotimme mukavuuksiin.' Muuan valamiehistä kysyi, mitä -ne mukavuudet olivat, sillä hän oli nähnyt vain kasan olkia nurkassa, -ja ikkunat olivat rikkinäiset. Todistaja alkoi itkeä ja sanoi, että oli -heillä ommeltu peitto ja muita pieniä kapistuksia. Vainaja oli sanonut, -että hän ei ikänä mene vaivaistaloon. Kesäisin, kun sattui parempi -aika, he toisinaan ansaitsivat kymmenenkin killinkiä viikossa puhdasta. -Silloin he aina säästivät seuraavan viikon varalle, joka yleensä oli -huono. Talvisin he eivät ansainneet puoleksikaan niin paljoa. Nyt -kolmena vuonna olivat joutuneet aina vaan ahtaammalle. -- Cornelius -Collins sanoi, että hän oli autellut isäänsä v:sta 1847. Heillä oli -tapana tehdä työtä niin pitkälle yöhön, että olivat kumpikin melkein -menettäneet näkönsä. Todistajalla oli nyt kaihi silmissä. Viisi vuotta -takaperin vainaja pyysi kunnan apua. Vaivaiskaitsija antoi hänelle -neljän naulan limpun ja sanoi, että jos hän tulee toistamiseen, niin -hänet 'pannaan kiville'.[20] Se tympäisi vainajaa, ja sen koommin ei -hän tahtonut joutua mihinkään tekemisiin niiden kanssa. He tulivat yhä -huonommin toimeen edelliseen perjantaihin asti, jolloin heillä ei ollut -edes puolta pennyä kynttilän ostamiseen. Vainaja heittäytyi sitten -oljille ja sanoi, että hänestä ei ollut eläjäksi aamuun saakka. -- -Muuan valamies: 'Te olette itsekin nälkiintymässä hengiltä, ja teidän -pitäisi mennä taloon kesäkautta odottamaan.' -- Todistaja: 'Jos sinne -menisimme, niin kuolisimme. Tullessamme ulos kesällä me olisimme kuin -pilvistä pudonneita. Kukaan ei tuntisi meitä, ja me emme saisi -huonettakaan. Voisin tehdä nyt työtä, jos saisin ruokaa, sillä näköni -kävisi siitä paremmaksi. -- T:ri G.P. Walker sanoi, että kuoleman syynä -oli _syncope_, ravinnonpuutteesta johtunut nääntymys. Vainajalla ei -ollut ollut mitään makuuvaatteita. Neljään kuukauteen hän ei ollut -saanut mitään muuta kuin leipää syödäkseen. Ruumiissa ei ollut -hiventäkään rasvaa. Mitään tautia ei ilmennyt, ja jos lääkärinhoitoa -olisi ollut, hän olisi saattanut toipua nääntymyskohtauksesta. -- -Tarkastuslääkärin huomautettua tapauksen surettavasta laadusta -valamiehistö lausui päätöksenään, 'että vainaja kuoli ravinnon ja -tavallisten elämäntarpeiden puutteen tuottamaan nääntymykseen, kuin -myöskin lääkärinavun puutteeseen'." - -"Minkätähden ei todistaja kuitenkin suostunut menemään vaivaistaloon?" -kysytte. No, köyhillä näkyy olevan vaivaistaloa vastaan ennakkoluuloa, -jota rikkailla ei ole -- sillä tietysti jokainen, joka ottaa -hallitukselta eläkkeen, mukautuu vaivaishoidokiksi suurellisessa -merkityksessä: rikkaiden huoltolat eivät vain anna vihjausta -vaivaisesta elannosta, vaan huolettomista oloista. Mutta köyhät näkyvät -tahtovan kuolla itsenäisesti; kenties, jos laittaisimme hoitolat heille -kyllin sieviksi ja miellyttäviksi, tai antaisimme heille eläkkeensä -kotona ja myöntäisimme heille pikku alkajaiskehvellyksen yleisistä -varoista, heidän mielensä saattaisi suopua siihen. Tällainen on -sillävälin asiain tila: me teemme avustuksemme joko niin häpäiseväksi -heille tai niin tukalaksi, että he mieluummin kuolevat kuin ottavat sen -vastaan; kolmantena vaihtoehtona me jätämme heidät niin oppimattomiksi -ja ymmärtämättömiksi, että he näkevät nälkää kuin järjettömät -luontokappaleet, kesyttöminä ja mykkinä, tietämättä mitä tehdä tai -mistä etsiä ahdingolleen huojennusta. - -Te halveksutte sääliä, sanon; jos ette sitä hylkisi, niin tuollainen -sanomalehti-uutinen olisi kristillisessä maassa yhtä mahdoton kuin -harkitun murhan salliminen sen julkisilla kaduilla.[21] Sanoinko -"kristillisessä"? Oi, jos me olisimme vain terveesti epäkristillisiä, -niin sellainen olisi mahdotonta: meidän kuviteltu kristillisyytemme se -auttelee meitä tekemään näitä rikoksia, sillä me riemuttelemme ja -rehvastelemme uskossamme saadaksemme siitä nauttia häpeämätöntä -tyydytystä, senkin verhoten mielikuvituksella kuten kaiken -muun. Urkujen ja kuorikäytävien, aamusarastus-jumalanpalvelusten -ja hämy-hartaushetkien draamallinen kristillisyys -- se -silmänlume-hartaus, johon me emme arastele sekoittaa maalauksellisesti -teatteriemme paholaisnäytelmiä, "Satanellain", "Robertien", -"Faustien" tehopiirteitä, messuten kiitosvirsiä kirjo-ikkunain läpi -taustavaikutuksen aikaansaamiseksi ja taiteellisin juoksutuksin -lurittaen Luojan nimeä moninaisesti vaihtuvissa rukousjääryttelyn -toisinnoissa (seuraavana päivänä taas jaellen taitamattomien kiroojien -valistamiseksi kirjasia toisen käskyn merkityksestä meidän -tulkitsemanamme) -- tämä kaasuvaloinen ja kaasuhenkinen kristillisyys -on meidän ylväytenämme, ja me tempaamme turvaan kauhtanamme liepeen -niiden kerettiläisten kosketukselta, jotka lausuvat siitä epäilyksiä. - -Mutta osoittaa rahtunen tavallista kristillistä oikeamielisyyttä -selvässä sanassa tai teossa, tehdä kristinopin lainkohta joksikin -elämänohjeeksi ja perustaa yksikin kansallinen toimenpide tai toive -sille pohjalle, -- liianpa hyvin tiedämme, minkä verran uskomme siihen -pätee! Pikemmin saisitte salaman leimahtamaan suitsutussavusta kuin -todellista toimintaa tai suurta tunnetta ilmenemään nykyaikaisesta -englantilaisesta uskonnollisuudestamme. Teidän olisi parempi päästä -eroon sekä savusta että urkupilleistä: jättäkää ne ja goottilaiset -ikkunat ja maalatut lasiruudut teatterikaluston hoitajalle; yhtenä -terveenä puhalluksena heittäkää hiilivety-henkenne ja ottakaa -porraskynnyksellänne värjöttävä Latsarus hoivaanne. Sillä tosi kirkko -on kaikkialla missä käsi auttavana kohtaa toisen, ja se on ainoa pyhä -tai emäkirkko mitä koskaan on ollut tai on milloinkaan. - - * * * * * - -Kaikkia näitä henkisiä tyydytyksiä ja kaikkia näitä hyveitä, toistan, -te kansallisesti halveksutte. Teillä on tosin keskessänne kansalaisia, -jotka eivät niin tee; joiden työstä, voimasta, elämästä, kuolemasta, te -elätte konsaan kiittämättä heitä. Varallisuutenne, huvinne, ylpeytenne -olisivat kaikki yhtä mahdottomia ilman niiden toimintaa, joita -vähäksytte tai ette muista. Poliisikonstaapeli, joka astelee mustaa -kujaa edes takaisin kaiken yötä pitämässä silmällä rikollisuutta, jota -te olette sinne luoneet, ja voi minä hetkenä hyvänsä saada päänsä -murskatuksi tai runneltua raajarikoksi, mitään kiitollisuutta -kokematta; kuohujen raivon kanssa kilvoitteleva merimies, kirjansa tai -koetinpullonsa ääressä ahertava hiljainen tutkija, tavallinen -työläinen, joka tunnustusta ja melkein leipääkin vailla täyttää -tehtävänsä niinkuin hevosenne vetävät kärryjänne, toivottomana ja -kaikkien syrjimänä: heidän varassaan Englanti elää. Mutta he eivät ole -kansakunta; he edustavat vain sen ruumista ja hermovoimaa, vanhasta -tottumuksesta yhä toimien kouristuneen sitkeästi, henkisyyden jo -häivyttyä. - -Meidän kansallisena henkisyytenämme ja pyrkimyksenämme on -hauskuudenhalu, kansallisena uskontonamme kirkollisten menojen -suorittaminen ja unettavien totuuksien (tai valheellisuuksien) -saarnaaminen laumaväen pidättämiseksi rauhallisesti työssä, sillaikaa -kun me huvittelemme; ja tämän huvittelun tarve pitää meistä kiinni -kurkkua kuivaavana ja silmiä kierrättelevänä kuumeena -- -järjettömyyttä, kevytmielisyyttä, armottomuutta nostattavana. Ihmisten -ahkeroidessa oikealla tavalla heidän hupinsa syntyy heidän työstänsä -niinkuin värikkäät terälehdet hedelmällisestä kukasta; -- kun he ovat -uskollisesti avuliaita ja sääliväisiä, heidän kaikki tunteensa -sukeutuvat vakaisiksi, syviksi, pysyväisiksi, ja antavat elämää -sielulle niinkuin luonnollinen valtimo ruumiille. - -Mutta nyt me todellisen puuhaamisen puutteessa valamme koko miehisen -tarmomme rahansaalistuksen väärään puuhaan, ja kun meillä ei ole -todellista tunteellisuutta, meidän pitää saada valhetunteilua -vaatetettuna leluiksemme, ei leikkiäksemme viattomasti kuten lapset -nukkejansa käyttävät, vaan turmeltuneesti ja salailevasti, niinkuin -epäjumalien palvelemiseen eksyneet juutalaiset kätkivät luolien -seinille kuvia, jotka vasta kaivamalla ovat paljastuneet. Oikeutta, -jota me emme pane täytäntöön, me näyttelemme romaaneissa ja -teatterilavalla; kauneuden sijalle, jota tuhoamme luonnossa, asetamme -pantomiimin muuntelehtivat elkeet, ja kun ihmisluontomme käskevästi -vaatii _jonkunlaista_ järkkymystä ja surua, niin me -- sen ylevän -murheen sijaista, jota meidän olisi tullut tuntea lähimäistemme -osakumppaneina, ja niiden puhtaiden kyynelten asemesta, joita meidän -olisi pitänyt heidän kanssaan itkeä, -- nautinnollisesti väristen -ahmimme oikeussalin liikuttavaisuutta ja kokoamme haudan kastehelmiä. - -On vaikea arvioida näiden ilmiöiden täyttä merkitystä. Itse asianhaarat -ovat kylläkin peloittavia, mutta niiden vihjaama kansallinen viallisuus -ei kenties ole niin suuri kuin saattaa ensimältä näyttää. Me sallimme -tai aiheutamme päivittäin tuhansien kuoleman, mutta me emme tarkoita -pahaa; me poltamme taloja ja raastamme maamiesten vainioita, ja -kuitenkin meitä surettaisi havaita, että olemme ketään saattaneet -vaurioon. Me olemme yhä sydämeltämme sävyisiä; yhä kunnokkuuteen -kykeneviä, mutta ainoastaan kuten lapset. - -Kun Chalmersia, jolla oli ollut suurta vaikutusvaltaa yleisöön, pitkän -elämänsä lopulla ärsytettiin jossakin tärkeässä asiassa vetoamalla -yleiseen mielipiteeseen, huudahti hän kärsimättömästi: "Yleisö on -pelkästään iso lapsukainen!" Ja syynä siihen, että minä olen antanut -kaikkien näiden vakavampien ajatteluaiheiden sekautua tutkisteluun -lukemisen menetelmistä, on se että mitä enemmän näen kansallisia -vikojamme tai viheliäisyyksiämme, sitä enemmän ne selviävät lapsekkaan -oppimattomuuden olosuhteiksi ja henkisen kasvatuksen puutteeksi -kaikkein yksinkertaisimmillakin ajattelun aloilla. Meidän ei ole, sanon -vieläkin, valitettava tässä kohden paheellisuutta, ei itsekkyyttä, ei -aivotoiminnan tylsyyttä, vaan edessämme on tavoittamaton koulupojan -huimamielisyys, joka eroaa todellisen koulupojan huolettomuudesta vain -siinä, että sitä ei pääse parantamaan, kun se ei tunnusta mitään -mestaria. - -Eräs viimeisen suuren maalaajamme viehättävistä, syrjäytetyistä -tuotteista esittää omituisen sattuvan perikuvan meistä. Se on piirros -Kirkby Lonsdalen hautuumaasta, ja purosta, laaksosta, kunnaista ja -taustalla auteroittuvasta aamutaivaasta. Ja välinpitämättömänä sekä -näistä kaikista että vainajista, jotka ovat vaihtaneet nämä toisiin -laaksoihin ja toisiin taivaihin, on ryhmä koulupoikia kasannut pienet -kirjansa eräälle haudalle, paiskiakseen niitä sivuun kivillä. Siten me -leikimme niiden vainajien sanoilla, jotka tahtovat opettaa meitä, ja -huidomme niitä loitos luotamme katkeralla, huimalla tahdollamme; -vähänpä ajattelemme, että noita lehtiä, joita tuuli hajoittelee, ei -ollut läjätty vain hautakivelle, vaan vieläpä taiotun holvin sinetille --- taikka, vielä paremminkin, suuren kaupungin portille, jonka uinuvat -kuninkaat valveutuisivat meidän varallemme ja käyskentelisivät -kanssamme, jos vain tietäisimme kutsua heitä nimeltään. - -Ja jos kohotammekin pääsyportin marmorilaa'an, kuinka useasti -silloinkin vain kuljeksimme noiden vanhojen kuninkaitten seassa heidän -levätessään, ja sormielemme heidän makuukauhtanoitansa ja tunnustelemme -ylväitten otsien kruunuja -- ja yhäti he ovat meille äänettömiä ja -näyttävät vain pölyiseltä kuvittelukuorelta, kun me emme tunne sitä -sydämen loitsulukua, joka heidät havahduttaisi. Mutta kerran -kuullessansa sen he kavahtaisivat ylös meitä kohtaamaan muinaisessa -voimassaan, kiinteästi katsastamaan ja punnitsemaan meitä; ja niinkuin -Hadeksen kukistuneet kuninkaat tervehtivät vastasortuneita sanoen: -"onko tullut sinustakin heikko kuten me -- oletko nyt sinäkin -meikäläisiä?" samaten nämä kuninkaat, himmentymättömine, -järkyttämättömine otsaripoineen, tulisivat vastaamme sanoen: "Onko -sinustakin tullut puhdas ja sydämeltä suuri kuten me? oletko nyt -sinäkin meikäläisiä?" - -Suurisydäminen, suurihenkinen -- tällaiseen ylevyyteen pääseminen -merkitsee toden teolla elämän nousua; jatkuva kehittyminen tällä tiellä -on toden teolla "edistystä elämässä" -- elämässä itsessään, ei sen -hepenissä. Hyvät ystävät, muistatteko vanhaa skyyttalaista tapaa -perheen pään peijaisissa; kuinka hänet puetettiin hienoimpaan -vaatekertaansa, asetettiin ajoneuvoihinsa ja kuljetettiin ystäviensä -koteihin, missä kukin heistä sijoitti hänet pöytänsä päähän ja kaikki -viettivät kemuja hänen läsnäollessaan? Otaksukaamme teille tarjottavan -selvin sanoin, niinkuin se _on_ teille tarjona kolkkojen tosiseikkain -voimasta, että te saavuttaisitte tämän skyyttalaisen kunnian, vähin -erin, vielä luullessanne olevanne elossa. Olettakaamme että tarjous -olisi tällainen: "Teidän on kuoltava verkalleen: verenne kylmenee päivä -päivältä, lihanne kuivettuu, sydämenne sykkii viimeiseltä ainoastaan -niinkuin ruostunut rykelmä rautaläppiä. Elonne ehtyy teiltä ja vajoaa -maan läpi Cainan jäähän; mutta päivä päivältä teidän ruumiinne -puetetaan koreammin ja asetetaan korkeampiin vaunuihin ja saa lisää -tähtiä rintapieliinsä -- kruunujakin[22] päähänsä, jos tahdotte. -Ihmiset kumartavat sen edessä, tuijottavat ja huikkailevat sen -ympärillä, tungeksivat sen perässä pitkin katuja; rakentavat sille -palatseja, kemuilevat kaiken yötä pitäen sitä pöytänsä päässä. Teidän -sieluanne jää siihen sen verran että tietää mitä he tekevät ja tuntee -kulta-asun painon sen hartioilla ja kruununreunan vaon kallossa, ei -enempää." Ottaisitteko vastaan tuon tarjouksen, kuoleman enkelin -suusanallisesti esittämänä? Suostuisivatkohan halvimmatkaan meistä -siihen kauppaan, luullaksenne? Mutta käytännössä ja todenperäisesti me -tartumme siihen, jokainen meistä, jossain määrin -- monet meistä -tarttuvat siihen syöttiin täydessä kamaluudessaan. - -Sen ottaa vastaan jokainen, joka haluaa edistyä elämässä tietämättä -mitä elämä on; joka tarkoittaa ainoastaan, että hänen on saatava -enemmän hevosia ja enemmän palvelijoita, enemmän varallisuutta ja -enemmän julkista kunniaa -- eikä enempää henkilöllisyys-sielua. -Ainoastaan se edistyy elämässä, jonka sydän on pehmenemässä, veri -lämpenemässä, aivot elähtymässä, henki kulkemassa _elävään_ rauhaan. Ja -ne ihmiset, joissa on tämä elämä, ovat maailman todellisia valtiaita -tai kuninkaita -- he, yksinomaan he. Kaikki muut kuninkuudet, mikäli -ovat tosia, ovat vain heidän valtiutensa käytännöllisenä tuloksena ja -ilmauksena: jos ne ovat vähempää kuin tätä, ne joko ovat draamallisia -kuninkuuksia -- kalliita näytäntöjä, joissa käytetään jalokiviä -kiiltorihkaman sijasta -- kansakuntien leluina tai muussa tapauksessa -ne eivät ole kuninkuuksia laisinkaan, vaan tyrannivaltiuksia, taikka -pelkkää kansallisen hupsuuden toiminnallista seuraamusta. Siitä syystä -olen toisaalla lausunut niistä: "Näkyväiset hallitukset ovat muutamien -kansakuntien leluja, toisten tauteja, muutamien valjaita, useampien -taakkoja." - -Mutta sanoin en kykene ilmaisemaan ihmetystäni, kun ajattelevienkin -ihmisten keskuudessa kuulen vielä puhuttavan kuningasvallasta niinkuin -hallitut kansakunnat olisivat yksityistä irtaimistoa, jota voidaan -ostaa ja myydä tai muutoin hankkia kuten lampaita, näiden kuninkaan -ollessa oikeutettu saamaan elantonsa niiden lihasta ja kokoamaan niiltä -villat. Sellaisen katsantokannan mukaan soveltuisi Akilleen suuttunut -määritelmä kehnoista kuninkaista -- "ihmissyöjät" -- vakituiseksi ja -vastaavaksi nimitykseksi kaikille hallitsijoille, ja kuninkaan -valtakunnan laajentaminen merkitsisi samaa kuin yksityishenkilön -varallisuuden kartuttaminen! Kuninkaat, jotka niin ajattelevat, olkoot -kuinkakin mahtavia, eivät voi olla kansakunnan todellisia kuninkaita -sen paremmin kuin paarmat ovat hevosen herroja; he imevät sitä, ja -saattavat ärryttää sen hurjistuksiin, mutta eivät johtele sitä. - -He ja heidän hovinsa ja heidän armeijansa ovat -- jos kykenisi näkemään -selkeästi -- vain iso suosääsken laji, jolla on painettikärsä ja -sävelikäs, soitonjohtajan ohjailema torvi-ininä kesäisessä ilmassa; -hämärä saattaa toisinaan olla otollisempi, mutta tuskin terveellisempi -sen surviaiskomppaniain välkkyville usville. Tosikuninkaat sillävälin -hallitsevat hiljaisesti, jos ollenkaan, ja tuntevat hallitsemisen -tympäiseväksi; liian monet heistä tekevät "_il gran refiuto_" -[suuren kieltäymyksen], -- ja jos he eivät tee, niin laumaväki kohta -kun he saattaisivat käydä sille hyödyllisiksi, jokseenkin varmasti tekee -oman "suuren kieltäymyksensä" _heistä_. - -Kuitenkin saattaa näkyväinen kuningas jonakuna päivänä olla -tosikuningaskin, jos konsaan koittaa se päivä, jolloin hän tahtoo -arvioida valtakuntaansa tämän edustaman _voiman_ mukaan, -- eikä -maantieteellisten rajojen perusteella. Ylen vähän on sillä väliä, -leikkaako teiltä Trient[23] lohon täältä tai kiertääkö teille Rein yhtä -linnaa vähemmän tuolla. Mutta teille on väliä sillä, ihmisten kuningas, -voitteko toden teolla sanoa tälle miehelle: "mene", niin että hän -menee, ja toiselle: "tule", niin että hän tulee, -- voitteko kierrättää -kansaanne kuten Trientiä, ja minne käskette heidän tulla ja minne -mennä. Teille on väliä sillä, ihmisten kuningas, vihaako kansanne teitä -ja kuoleeko teidän tauttanne, vai rakastaako teitä ja elääkö teissä. -Valtakuntaanne saatte paremmin mitatuksi väenpaljouksien mukaan kuin -penikulmin, laskien rakkaus-leveysastein -- ei päiväntasaajasta -luettuina, vaan ihmeellisen lämmintä ja rajatonta päiväntasaajaa kohti. - -Mitatuksi! -- ei, te ette voi mitata. Kuka kykenisikään mittaamaan, -mikä eroavaisuus on niiden vallalla, jotka "tekevät ja opettavat" ja -jotka ovat suurimmat maapallon valtioissa kuten taivaankin -valtakunnassa -- ja niiden vallalla, jotka repivät alas ja hävittävät: -vallalla, joka täysimmillään on vain koin ja ruosteen valtaa? -Kummallista ajatella, kuinka koikuninkaat kasaavat aarteita koille, ja -ruostekuninkaat, jotka ovat kansansa voimakkuudelle samaa kuin ruoste -asevarustukselle, tallentavat aarteita ruosteelle, ja riistäjäkuninkaat -rosvoille, mutta kuinka harvat kuninkaat konsaan ovat koonneet -aarteita, jotka eivät tarvitse mitään vartioitsemista -- aarteita, -joiden anastajia saisi olla mitä enemmän, sitä parempi! - -Kirjailtua korukangasta, vain repeytymään; kypärää ja miekkaa, vain -himmenemään; jalokiviä ja kultaa, vain hajaantumaan -- on ollut kolmea -lajia kuninkaita, jotka ovat näitä keränneet. Mitähän jos kerran -nousisi neljäs luokka kuninkaita, jotka olisivat lukeneet jostakin -ammoin syrjäytyneestä kirjoituksesta, että oli neljäskin laji aarretta, -jolle jalokivet ja kulta eivät voineet vetää vertoja, yhtä vähän kuin -sille sopi puhtaassa kullassa arvoa määrätäkään. Kuteeltaan ihanampaa -kirjausta, Athenen sukkulasta; jumalaisemmassa tulessa taottua -asevarustusta, vulkanisen voiman lietsomassa; kultaa jollaista voidaan -kaivaa ainoastaan auringon punaisesta sydämestä sen laskiessa -delfolaisten kallioiden yli; -- syväkuvaista kudelmaa, läpäisemätöntä -asevarustusta, juotavaa kultaa! Ja Käyttäytymisen, Uurastuksen ja -Ajattelun kolme suurta enkeliä yhä kutsumassa meitä ja odottamassa -pihtipieltemme luona, johdattaakseen meitä -- jos tahtoisimme -- -siivekkäällä voimallaan ja opastaakseen meitä kaikenhuomaavine -silmineen sitä polkua pitkin, jota yksikään lintu ei tunne eikä -kotkankaan katse ole tavannut! Mitähän jos kerran nousisi kuninkaita, -jotka kuulisivat ja uskoisivat tämän sanoman ja vihdoinkin kokoaisivat -ja asettaisivat esiin -- Viisauden aarteita kansalleen? - -Ajatelkaa, kuinka hämmästyttävää toimintaa _se_ olisi! Kuinka -käsittämätöntä nykyisen kansallisen viisautemme vallitessa! Että me -ottaisimme maalaisemme kirjaharjoituksiin emmekä painettiharjoituksiin! --- järjestäisimme, koulisimme, pitäisimme palkoilla ja hyvän johdon -alaisina ajattelijain armeijoita emmekä kuoliaaksipistäjiä! -- -löytäisimme yhtä hyvää kansallista huviketta lukusalien harrastelusta -kuin ampumakenttien huoltamisesta; antaisimme palkintoja osuvista -sattumista tosiasiaan yhtä hyvin kuin nyt määräämme lyijyisestä -mojauksesta maalitauluun. - -Kuinka hullunkuriselta aatokselta tuntuukaan oikein sanoiksi -sovitettuna, että sivistyneiden kansakuntien pääomamiesten varallisuus -konsaan tulisi sodan sijasta kannattelemaan kirjallisuutta! Olkaa vielä -kärsivällisiä kanssani, lukiessani teille pari lausetta ainoasta -kunnolleen kirjaksi mainittavasta tuotteesta, mitä itse olen tähän asti -kirjoittanut -- siitä joka säilyy (jos säilyy mikään) varmimmin ja -kauvimmin kaikesta työstäni: - -"Euroopan varallisuuden toiminnan peräti kamalia muotoja on, että -yksinomaan pääomamiesten rikkaus kannattelee vääriä sotia. Oikeutetut -sodat eivät tarvitse niin runsaasti rahaa tuekseen, sillä enimmät -niistä miehistä, jotka sellaisia käyvät, tekevät sen ilmaiseksi. Mutta -väärään sotaan on ostettava sekä ruumiit että sielut, ja niille lisäksi -parhaat sodan välineet, joten sellaisen sodan kulungit kohoavat -korkeimmiksi, niistä kustannuksista puhumattakaan, joita tuottaa kehno -pelko ja ärtyinen epäluulo kansakuntien kesken, kun näillä kaikissa -väenpaljouksissaan ei ole sen vertaa hävyntuntoa tai rehellisyyttä, -että näillä saisivat hankituksi hetkenkään mielenrauhan. Tällä tavoin -nykyään Ranska ja Englanti ostavat toisiltaan kymmenen miljoonan punnan -arvosta tyrmistystä vuosittain -- harvinaisen köykäistä satoa, puoleksi -okaita ja puoleksi haavanlehtiä, jota kylvää, korjaa ja kokoaa -aittoihin nykyaikainen valtiotalous-'tiede', totuuden sijasta opettaen -ahnehtimista. Ja kun kaikki väärä sotiminen käy päinsä -- paitsi -vihollisen ryöstämisellä -- ainoastaan pääomamiesten lainoilla, niin -nämä lainat maksetaan sittemmin takaisin verottamalla kansaa, jolla -näköjään ei ole mitään tahtoa asiassa, pääomamiesten tahdon ollessa -sodan alkujuurena; mutta sen varsinaisena juurena on koko kansakunnan -ahneus, joka tekee sen kykenemättömäksi uskoon, suoruuteen tai -oikeuteen ja sentähden aikanaan tuottaa kullekin yksilölle hänen oman -erikoisen menetyksensä ja rangaistuksensa." - -Ranska ja Englanti ihan kirjaimellisesti, huomatkaa, ostavat _säikkyä_ -toisiltaan; kumpainenkin maksaa kauhistelusta kymmenen miljoonaa puntaa -vuodessa. Olettakaammepa nyt, että ne tuon kymmenen miljoonan vuotuisen -säikkymäärän ostamisen sijasta päättäisivät kerrassaan olla rauhassa -keskenään ja ostaa kymmenen miljoonan arvosta tietoa vuosittain; ja -että kumpikin kansakunta uhraisi nuo kymmenentuhatta puntatuhattansa -vuodessa kuninkaallisten kirjastojen, kuninkaallisten taidekokoelmien, -kuninkaallisten museoiden, kuninkaallisten puutarhojen ja -levähdyspaikkojen perustamiseen. Eiköhän se olisi jonkun verran -parempaa sekä Ranskalle että Englannille? - -Kestää vielä kauvan, ennen kuin se tapahtuu. Kuitenkaan ei toivoakseni -enää kulu pitkiä aikoja kunnes kuninkaallisia tai kansallisia -kirjastoja perustetaan jokaiseen huomattavaan asutuskeskukseen ja -niihin toimitetaan kuninkaallinen sarja kirjoja: sama sarja jokaiseen -niistä, valittuja kirjoja, parhaat joka lajia, mahdollisimman -täydellisellä tavalla valmistettuja tuota kansallista sarjaa varten; -kaikki teksti painettuna samankokoisille lehdille, leveäreunaisille, ja -jaettuna miellyttäviksi nidoksiksi, keveiksi pidellä, kauneiksi ja -lujiksi sekä kirjansitojan työn kelpo näytteiksi -- ja nämä suuret -kirjastot olkoot kaikkien siistien ja säädyllisten henkilöiden -käytettävissä kaikkina päivän ja illan hetkinä, pitäen ankarasti -voimassa tätä siisteyttä ja hiljaisuutta. - -Voisin hahmotella teille muitakin suunnitelmia, taidegallerioista ja -luonnontieteellisistä kokoelmista ja monista suuriarvoisista, monista -minun nähdäkseni tarpeellisista uudistuksista: mutta tämä -kirjasuunnitelma on helpoin ja tarpeellisin, ja se osoittautuisi -melkoiseksi elvykkeeksi niin sanotulle brittiläiselle valtioruumiille, -joka on viime aikoina käynyt vesitautiseksi ja saanut ilkeän janon ja -nälän ja tarvitsee terveellisempää ravintoa. Te olette saaneet -vilja-asetukset siltä kumotuiksi; koettakaa, ettekö voisi saada sille -käytäntöön toisia vilja-asetuksia, jotka käsittelevät parempaa leipää --- vanhoista arabialaisista taikajyvistä sesamista valmistettua, joka -avaa ovia: ei rosvojen ovia, vaan kuninkaitten aarteiden. - -Ystävät, tosikuninkaitten aarteet ovat heidän kaupunkiensa kadut, ja -heidän kokoamansa kulta, joka toisille on kuin katujen lokaa, muuttuu -heille ja heidän kansalleen ainaiseksi kristallikiveykseksi. - - - - -Viiteselitykset: - - -[1] Englanninkielellä _mortal_, jonka juurena on latinan _mors_, -kuolema; sen johdannaisia on engl. _mortification_, joka merkitsee sekä -tuskallista ja nöyryyttävää mielipahaa että ruumiin kudoksien -kuoleutumista (kuten kylmänvihoja). _Suom._ - -[2] Elyseiläiset kentät l. Elysium oli kreikkalaisen taruston mukaan -maanpiirin länsireunassa tai Manalassa ikuisen kevään seutu, autuaitten -ja jumalten lemmikkien olosija. _Suom._ - -[3] Klassilliset kielet ovat tähän päivään asti säilyttäneet -vallitsevan asemansa englantilaisessa koululaitoksessa; opitaan -perusteellisesti edes niitä, kun käytännöllisetkään pyrkimykset eivät -paljoa kostuisi uusien kielten vajavasta lueskelusta niiden ja monien -muiden oppiaineiden rinnalla ja kustannuksella, kuten meikäläisen -koulutuksen pintapuolisuus syntyy. Niinpä yhä näkee englantilaisissa -sanomalehdissäkin latinan ja kreikankielisiä otteita laajahkoille -piireille lausuttuina. _Suom._ - -[4] Meikäläinen puolisivistys etsii arvokkuuttansa useimmiten -läntisestä naapurikielestä ja tähän sulatelluista etäisemmistä -"hienostosanoista", ja pintakiillon helppo leviäminen tekee taas -niitäkin "rahvaanomaisiksi", häivyttäen kokonaankin käytännöstä -äidinkielen ytimekkäintä sanavarastoa. Kaunosielumme taasen omaksuvat -kielenkäyttöönsä suorastaan kaikkia ajatusperäisten käsitteiden -romaanilaisia nimityksiä, joiden tähden nyt kirjallisuus- ja -taidearvostelut meillä ovat yleisön valtavalle enemmistölle hepreaa. -Todellisesti sivistynyt henkilö ei kylläkään eksy teennäisyyteen -kielenkäyttönsä kansallisessa puhdistamisessa, mutta toisaalta hän -karttaa -- äidinkielen perusteellisen tutkimisen avulla -- -tarpeettomien lainojen arvotonta helysälyä, nähdessään hienostelevan -apinoimisen johtavan niin pitkälle, että esim. meillä monet -"koulunkäyneet" henkilöt puolisuomalaiseen sanastoonsa lisäävät -ruotsinkielen lauserakentelunkin. Missään muussa maassa ei kielellisten -rikkaruohojen laiho ole nykyään niin turmiollisesti rehoittamassa kuin -tällä Euroopan itsetietoisella kolkalla. _Suom._ - -[5] Kirja on kreikaksi _biblos_, englanninkielellä _book_; mutta -yksinomaan lainasanaa _bible_ (meidän vanha "piplia") käytetään nimenä -raamatulle, jonka asema suomenkielessä on aivan sama, kun sen -alkuperäinen merkitys on ollut kirjoitustuote yleensä. _Suom._ - -[6] Englanninkieli on aivan vallitsevassa määrin sekoitus muista -kielistä; mutta suomalaisellekin osoittaa äidinkielen kehityshistorian -viehättävä tutkimus suunnattoman paljouden vakaantuneita vieraita -peruja kotoisimmaltakin tuntuvassa sanavarastossamme, ja se tutkimus -suuresti edistää kielivarojemme oikeata sovellutusta käytäntöön -täsmällisinä käsitevastikkeina. _Suom._ - -[7] John Miltonin (1608-1674) sydämellisen kaihoinen paimenrunoelma -opistoystävänsä Kingin muistoksi, kun tämä oli hukkunut haaksirikossa -Irlannin vesillä. _Suom._ - -[8] Etenkin presbyteriläisten -- yhäti suuri kirkkokunta Englannissa -- -laaja seurakunnallinen itsehallinto jyrkästi vastustaa (episkopaalisen) -valtiokirkonkin piispallisvaltaa, niin paljoa suppeampi kuin tämä -onkin siihen valtaan verraten, minkä katolilaiset tunnustavat -kirkkoruhtinaille kuuluvaksi. Erityisen kiihkeitä piispallisuuden -hylkääjiä olivat presbyteriläisten keskuudesta kehittyneet puritaanit, -joiden johtavana kynämiehenä juuri Milton työskenteli, Cromwellin -johtaessa heidän asevoimaansa. _Suom._ - -[9] Kreikankielen _episkopos_ (tähystäjä, katsastusmies). _Suom._ - -[10] Latinan _pastor_ (laiduntaja, paimen). _Suom._ - -[11] Kaifas. - -[12] Paavi Bonifacius (_Dante_, "Helvetti", Eino Leinon käännös, XXIII, -XXIX). - -[13] Tässä lähinnä tarkoitettua syrjästäkatsojan osaa ovat -englantilaiset sittemmin karvaasti katuneet -- syystä että Tanskan -nujertaminen Preussin ja Itävallan yhteisvoimilla toimitti Saksalle -Kielin kanavan rakentamismahdollisuuden. Että Ruskinin pahoittelema -suurten kansojen itsekkyyden paatumus on tänä päivänä jotensakin -ennallaan maailmassa, sen tajuaa elävästi jokainen kehittynyt -suomennoksen lukija. _Suom._ - -[14] Englannin kylmä suhtautuminen Yhdysvaltain kansalaissotaan, josta -se vain tavoitti kaupallista hyötyänsä, vaikutti paljon siihen -viivyttelyyn, jota ilmeni Yhdysvaltain kannan selviämisessä -maailmansodan alkuvuosina 1914-1916. _Suom._ - -[15] Brittien kaupallisen itsenäisyyden nimessä antoi Englannin -hallitus asevoimin myydä oopiumia Kiinassa sen jälkeen kun Kiina itse -kielsi tämän myrkyn myynnin ja käyttämisen, koska se tuhosi miljoonia -ihmishenkiä. _Suom._ - -[16] Katsokaa äsken julkaistua mietintöä, jonka lääkintähallitus on -toimittanut valtioneuvostolle. Sen esipuheessa on huomautuksia, jotka -luullakseni aiheuttavat jonkun verran kohua keskuudessamme; -sallittakoon minun panna merkille niiden perusteella pari seikkaa: - -Maakysymyksestä on nykyään liikkeellä kaksi väittämää, molemmat vääriä. - -Toinen niistä selittää, että taivaallisen lain mukaan on aina ollut ja -täytyy edelleen olla määräluku perinnäisesti pyhiä henkilöitä, joille -maailman maa, ilma ja vesi kuuluvat yksityisomaisuutena; sitä maata, -ilmaa ja vettä nämä henkilöt saavat sallia muun ihmiskunnan käyttää -tarpeikseen tai kieltää käyttämästä aivan miten he vain näkevät -otolliseksi. Tätä väittämää ei enää voi kauvaakaan puolustaa. -Vastakkaisena väittämänä on, että maailman jakaminen maailman laumaväen -kesken heti korottaisi tämän laumaväen pyhiksi vallassäätyläisiksi; -että rakennuksia kohoaisi silloin itsestään ja vilja kasvaisi -valmiisti; ja että jokainen saisi elellyksi tekemättä mitään työtä -elannokseen. Tämäkin väittämä havaittaisiin käytännössä peräti -pätemättömäksi. - -Tarvitaan kuitenkin muutamia jyrkkälaatuisia kokeita, ja jyrkempiä -kompastuksia, tänäkin magnesiumvaloisena aikakautena, ennen kuin -toiselle kannalle asettuneet yleiseen vakautuvat siitä, että mikään -laki miltään alalta -- kaikkein vähimmin maata koskeva, joko sen -hallussapitämiseksi tai jakamiseksi, korkeasta tai huokeasta -korvauksesta vuokraamiseksi laadittuna -- ei lopun lopuksi tuottaisi -vähintäkään hyötyä kansan paljoudelle niin kauvan kuin yleinen elämisen -ja elannonsaannin pyrkimys pysyy pelkkänä raakamaisena kiistakilpana. -Se pyrkimys omaksuu periaatteettomassa kansakunnassa milloin minkin -tuhoisan muodon, mitä hyvänsä lakeja laadittaneenkin sitä varten. - -Olisi esimerkiksi varsin terveellinen laki Englannille, jos se -voitaisiin saattaa voimaan, että tuloille määrättäisiin ylittämättömät -rajat luokkien mukaan; ja että kunkin aatelismiehen tulot maksaisi -hänelle kansa määräpalkkana tai -eläkkeenä, sen sijaan että hän -mielivaltaisesti pusertaa ne vaihtelevana eränä tilustensa -vuokraajilta. Mutta jos saisitte sellaisen lain hyväksytyksi huomenna, -ja jos -- kuten siitä edelleen johtuisi välttämättömyydeksi -- -vakauttaisitte noiden määrätulojen arvon säätämällä jonkun painomäärän -puhtaita vehnäjauhoja lailliseksi maksuvälineeksi, joka vastaisi -nimettyä rahaerää, niin ei kuluisi kahtatoista kuukauttakaan, kun jo -toinen maksukanta olisi hiljaisesti levinnyt käytäntöön ja kasautuvan -varallisuuden voima jälleen päässyt ilmenemään jonkun muun tarvikkeen -tai kuvitellun vastikemerkin varassa. Kieltäkää ihmisiä ostamasta -toistensa henkiä kultarahoilla, niin he ostavat simpukankuorilla tai -kivitauluilla. On vain yksi parannus yleiselle puutteenalaisuudelle -- -ja se on yleinen kasvatustyö, suunnattuna kypsyttämään ihmisiä -ajattelevaisiksi, armeliaiksi ja oikeamielisiksi. Onhan kyllä -ajateltavissa moniakin lakeja, jotka vähitellen parantaisivat ja -voimistuttaisivat kansallista luonnonlaatua; mutta enimmäkseen ne ovat -sellaisia, että kansallisen luonnonlaadun pitäisi jo paljon parantua -ennen kuin se niitä sietäisi. Kansakuntaa saattaa nuoruudessaan autella -laeilla niinkuin heikkoa lasta selkätu'illa, mutta vanhana se ei voi -sillä keinoin suoristaa köyristynyttä selkärankaansa. - -Ja sitäpaitsi -- maanomistus-pulma on pahimmillaankin -sivuasia; jaettakoon maapallo miten hyvänsä, pääkysymykseksi jää -järkkymättömästi: Kenen on sitä muokattava? Keiden meistä, lyhyeen -sanoen, pitää muiden hyväksi suorittaa kova ja likainen työ -- ja millä -palkalla? Kutka saavat mieluisan ja siistin työn, ja millä palkalla? -Kutka jäävät työjärjestyksen ulkopuolelle, ja mitä maksetaan heille? Ja -näihin seikkoihin liittyy omituisia siveellisiä ja uskonnollisia -kysymyksiä. Missä mitassa on laillista imeä osa sielua hyvin monista -henkilöistä näiden henkisten otoksien panemiseksi kokoon ja yhden hyvin -kauniin tai ihanteellisen sielun tekemiseksi niistä? Jos tässä olisi -kysymys pelkästä verestä eikä henkisyydestä, ja jos se siirto -voitaisiin täydesti tehdä (kuten jo on lapsille tehtykin), -- niin että -olisi mahdollista tehdä yhdestä henkilöstä siniverisempi herrasmies -ottamalla määräerät verta laumaväen ryhmän käsivarsista ja -sijoittamalla sen kaiken häneen, -- niin sellainen homma tietenkin -hoideltaisiin; mutta salaisesti, arvatakseni. Mutta nyt -- koska -heruttelemme aivovoimaa ja sielunelämää emmekä näkyväistä verta -- sitä -saa tapahtua aivan avoimesti, ja me elämme, me herrasmiehet, -herkullisimmasta saaliista, kärppien tavoin: me pidämme joukon moukkia -kaivamassa ja ojittamassa ja yleensä tylsistymässä, jotta ilmaiseksi -ravittuina saamme itsellemme kaiken ajattelu- ja tunne-elämän. - -Onhan tosin tälläkin järjestelmällä puolensa. Jalosukuinen ja hienosti -kasvatettu englantilainen, ranskalainen, itävaltalainen tai -italialainen herrasmies (ja vielä verremmin vallasnainen) on suuri -tuote; parempi luomus kuin enimmät kuvanveistokset, ollen kauniisti -värikäs kuten soreamuotoinenkin, ja lisänään koko henkevyys; uhkea -katseltava, ihmeellinen puhuteltava; eikä sitä voi saada -- sen -paremmin kuin pyramidia tai kirkkoakaan -- ilman runsasta -elämänavustusten uhraamista. Ja parempaa kenties on rakentaa kaunis -ihmisolento kuin kaunis temppeli tai torni; ja ihastuttavampaa kohottaa -kunnioittava katseemme paljon yläpuolellamme olevaan elolliseen kuin -muuriin; mutta sen kauniin ihmisolennon on vain vastavuoroon täytettävä -erinäisiä velvollisuuksia -- elävän vartiotornin ja vallituksen -velvollisuuksia --, joista jälempänä tulee puhetta. _Tekijä_. - -[17] Varsinkin vedonlyönnillä, joka Englannissa on kehittynyt -suunnattomaksi villitykseksi hevoskilpailujen yhteydessä. _Suom._ - -[18] Näiden on esim. tarkoin kellonmäärin noudatettava kunkin -satamapaikan nousu- ja laskuveden ennakolta laskettuja vaiheita. -_Suom._ - -[19] 75 penniä runsaista 50,000 markasta. - -[20] En tiedä mitä tämä merkitsee. Tuo sanamuoto tuntuu vain -omituiselta yhteensattumalta erään lauselman kanssa, jonka jotkut -meistä ehkä muistavat. Saattaa olla hyvä tallettaa tämän -sanomalehti-selostuksen ohelle toinen leikkele, _Morning -Post_-lehdestä; päiväys on jokseenkin samanaikainen -- perjantai, -maaliskuun 10. p. 1865: -- "Mme. C:n _salons_, joiden valtiatar -hoiteli emännyyttä taitavasti sovittautuvalla luontevuudella ja -hienosävyisyydellä, olivat täpösen täynnä ruhtinaita, herttuoita, -markiiseja ja kreivejä -- _miesseura_ tosiaan samaa, jota näkee -ruhtinatar Metternichin ja madame Drouyn de Lhuysin illanvietoissa. -Joitakuita englantilaisia päärejä ja parlamentin jäseniä oli -saapuvilla, tuntuen suuresti nauttivan eloisasta ja huikaisevan -arastelemattomasta nähtävästä. Toisessa huonekerrassa olivat -illallispöydät sälytetyt kaikilla vuodenajan herkuilla. Jotta -lukijanne saisivat hiukan käsitystä pariisilaisen elämäniloisen piirin -hienostuneesta aterioimisesta, jäljennän ruokalistan, jonka mukaan -illallinen tarjottiin kaikille kahdellesadalle vieraalle istualla -kello neljältä. Erikoista yquemiä, johannisbergeriä, laffittea, -tokaijia ja samppanjan valiolajeja tuotiin säästelemättömästi kaiken -aamua. Illallisen jälkeen elpyi jälleen tanssiminen uudella innolla, -päättäjäisinään _chaine diabolique_ [paholaiskarkelo] ja _cancan -d'enfer_ [helvetinleiskuna. -- _Suom._] kello seitsemältä aamulla. -Ruokalista oli tällainen: 'Consommé de volaille à la Bagration; 16 -hors-d'oeuvres variés. Bouchées à la Talleyrand. Saumons froids, sauce -Ravigote. Filets de boeuf en Bellevue, timbales milanaises chaudfroid -de gibier. Dindes truffées. Patés de foies gras, buissons d'écrevisses, -salades vénétiennes, gelées blanches aux fruits, gateaux mancini, -parisiens et parisiennes. Fromages glacés. Ananas. Dessert.'" _Tekijä_. - -[21] Minua ilahduttaa kaikesta sydämestäni sellaisen sanomalehden kuin -_Pall Mali Gazetten_ perustaminen, sillä julkisen sanan mahti saattaa -oppineiden, riippumattomassa asemassa olevien ja rehellisin aikein -toimivien miesten käsissä sukeutua siksi kaikeksi, mitä sen on tähän -asti turhaan kerskattu olevan. Sen julkaisija suo minulle sentähden -varmaankin anteeksi, kun juuri kunnioituksesta lehteä kohtaan en jätä -muistuttamatta kolmannen numeron 5. sivulla julkaistusta -kirjoituksesta, joka oli jokaisessa sanassaan väärä, niin kiivaan väärä -kuin voikin tulla ainoastaan rehelliseltä mieheltä, joka on -lähtökohdakseen saanut ajatus-erheen ja seurauksista häilymättä -kehittelee sitä tunnollisesti. Sen loppupuolella oli tämä -merkillepantava lause: - -"Hädän karvas leipä, ja hädän vesi -- niin, ja hädän makuusijat ja -peitteet -- ovat ihan äärimmäinen suosio, minkä laki saisi antaa -_kulkijamille pelkkinä kuljeksijoina_." Minä vain asetan -vertauskohdaksi tälle Englannin sivistyneistön mielialan ilmaukselle -v:lta 1865 osan sitä sanomaa, jonka julistamisessa oman aikansa -herrasmiehille Jesajan piti korottaa äänensä kuin sotatorvi: "Riidaksi -ja toraksi te paaston käytätte, ja puristetun nyrkin lyömiseksi. Eikö -se ole paasto, johon Minä mielistyn, kun leipäsi nälkäiselle taitat ja -kurjat _kulkijat_ [reunamuistutus: 'hätääkärsivät'] kotiisi saatat." Se -aatoshairahdus, johon kirjoittaja oli kyhäyksensä alkuosassa eksynyt, -kuului näin: "Sekoittaa vaivais-avustusten jakelijan tehtävät jonkun -armeliaisuuslaitoksen toimihenkilön menettelytapoihin on suuri ja -turmiollinen erehdys." Tämä lause on niin täsmälleen ja perinjuurin -väärä, että sen sisältö on mielessämme käännettävä näin toisin -kuuluvaksi ennen kuin voimme selvitellä mitään kansallishädässämme -ilmenevää pulmaa: "Kaiken köyhäinhoitoa koskevan lainsäädännön -perustuksena on todettava, että vaivais-avustusten jakelijat ovat -kansakunnan almunantajia, joiden tulee suoda antejansa sikäli paljoa -suuremmalla ja suoraluontoisemmalla sydämellisyydellä ja -avokätisyydellä, kuin yksityiselle armeliaisuudelle on mahdollista, -mikäli yhteinen kansallinen ymmärryskin ja voima voidaan olettaa -yksityisen henkilön avustustoiminnan edellytyksiä suuremmiksi." -_Tekijä_. - -[22] Englannin korkeimman aatelin arvotamineihin kuuluukin todellinen -päässäpidettävä kruunu. _Suom._ - -[23] Italiaan pistävä kulmake Italiaan joutunutta aluetta. _Suom._ - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kuninkaitten aarteet, by -John Ruskin and Tapio Riikonen - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINKAITTEN AARTEET *** - -***** This file should be named 57378-8.txt or 57378-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/7/3/7/57378/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |