diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/55355-8.txt | 7252 | ||||
| -rw-r--r-- | old/55355-8.zip | bin | 157541 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 7252 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..bce7cb0 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #55355 (https://www.gutenberg.org/ebooks/55355) diff --git a/old/55355-8.txt b/old/55355-8.txt deleted file mode 100644 index 2270a46..0000000 --- a/old/55355-8.txt +++ /dev/null @@ -1,7252 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Leo Mechelinin elämä, by Karl Gabriel -Thiodolf Rein - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Leo Mechelinin elämä - - -Author: Karl Gabriel Thiodolf Rein - - - -Release Date: August 14, 2017 [eBook #55355] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEO MECHELININ ELÄMÄ*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -LEO MECHELININ ELÄMÄ - -Kuvaillut - -TH. REIN - - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1915. - - - - -ALKUSANAT. - - -Kun Leo Mechelin viime vuoden alussa kuoli, tunnustettiin yleisesti, -että Suomi hänessä oli menettänyt parhaita poikiaan, miehen, joka -ansaitsee maamme hartaimmat kiitokset siitä, että hän pitkän ja -monivaiheisen elämänsä aikana omisti suuren kykynsä, harvinaisen -tarmonsa sen hyväksi sekä koettelemuksen päivinä rohkeasti asettui -maamme oikeutta puolustamaan. Sellaisen miehen elämäntyö on epäilemättä -koko runsaudessaan ja monipuolisuudessaan säilytettävä jälkimaailman -muistossa. Saatuani kehotuksen laatia hänen elämänkuvauksensa olen -arvellut, ettei minun tulisi siitä kieltäytyä; kuitenkin on tehtävä -mielestäni vielä tätä nykyä mahdoton täydellisesti suorittaa, vaan on -se uskottava vastaisen historiantutkimuksemme huoleksi. Elämäkerta, -joka täydellisesti ja seikkaperäisesti kuvailisi Mechelinin koko -elämäntyön, kysyisi liian laajoja esitöitä, voidakseen valmistua minun -käytettävänäni olleen lyhyen ajan kuluessa, siihenkään katsomatta että -sen erinäiset puolet eivät vielä näy olevan sopivia julkisesti -kuvailtaviksi. Ennen kaikkea on Mechelinin elämäntyö meitä vielä liian -lähellä, jotta kuvailija voisi siitä saada eheän kuvan ja tajuta koko -sen merkityksen. - -Olen kuitenkin arvellut, että jo nyt julkaistu vähäisempi elämänkuvaus -ei olisi vallan arvoa vailla yleisöllemme, joka siitä saisi ainakin -yleiskäsityksen manalle muuttaneen suurmiehen elämästä. Toivoen -tämänkin laatuisen lyhytpiirteisen kuvauksen voivan herättää jonkin -verran mielenkiintoa ja olevan joksikin hyödyksi olen rohjennut tarjota -lukevalle yleisölle tämän vähäisen teoksen, vakuutettuna, että -täydellisempi kuvaus on ilmestyvä, kun olot sallivat, ja kun tehtävän -ottaa suorittaakseen henkilö, joka on täysin sen tasalla. - -Käytettävänäni olleista lähteistä on mainittava, paitsi Mechelinille -läheisten henkilöjen antamia tietoja, hänen Valtioarkistossa säilytetty -runsas jälkeenjättämiensä paperien kokoelma, jota en kuitenkaan ole -ehtinyt täydellisesti tarkastaa. Mieluisa velvollisuuteni on tunnustaa -saaneeni ohjausta tohtori, neiti Tekla Hultinin "Nuoressa Suomessa" v. -1899 julkaistusta kirjoitelmasta, joka on sitä arvokkaampi, kun se -sisältää Mechelinin itsensä tekijälle antamia tietoja. Rouva Helmi -Krohnin aikakauslehti Otavan maaliskuun vihkoon 1913 laatimaa -Mechelinin lapsuus- ja nuoruusajan kuvausta olen niinikään voinut -käyttää, minkä kiitollisuudella tunnustan. - -Helsingissä, syyskuussa 1915. - -_Th. Rein_. - - - -SISÄLLYS. - -I luku 1839-1856 - -Suku ja vanhemmat Lapsuudenaika. Kotielämä, matkat, koulunkäynti ja -kotiopetus. Haminan seuraelämä. - -II luku 1856-1864 - -Ylioppilasvuodet. Työ ja huvitukset. Toverielämä ja -ystävät. Tilapäisrunoilua. Lainopilliset opinnot. Alkava -sanomalehtimiestoiminta. Yleinen valtiollinen kanta. - -III luku 1864-1874 - -Alkava julkinen virkaura. Avioliitto, matkoja, -maanviljelysharrastuksia. Alkava valtiopäivämiestoiminta. Tieteellinen -kirjailijatoiminta. - -IV luku 1874-1882 - -Opettaja- ja tieteellinen kirjailijatoimi. Komiteain jäsenenä, -kunnallismiehenä. Keisarivierailu, aateloiminen, 1877-78 vuoden -valtiopäivät. Liberaalinen ohjelma. Keisari Aleksanteri II:n kuolema. -Muutoksia Suomen hallituksessa. 1882 vuoden valtiopäivät. - -V luku 1882-1890 - -Senaatin jäsenenä. Hallitustoimia. Valtiopäivät v. 1885, 1888. -Diplomaattinen tehtävä Espanjassa. Kodifioimiskysymys. Hyökkäyksiä -Suomen valtiosääntöä vastaan Venäjän kiihkokansallisten taholta. -Toiminta niiden torjumiseksi. Postijulistuskirja. Ero senaatista. - -VI luku 1890-1898 - -Kunnallisia ja muita julkisia tehtäviä. 1891 vuoden valtiopäivät. -Kodifioimiskysymys, Bungen komitea. 1894 vuoden valtiopäivät. -Hallitsijanmuutos. 1897 vuoden valtiopäivät. Kirjallinen tuotanto, -Suomen oikeuksien puolustus. - -VII luku 1898-1903 - -Routavuodet. Ylimääräiset valtiopäivät 1899. Helmikuunjulistuskirja, -kansanadressi. Mechelinin valtiollisia julkaisuja. Hänen -kuusikymmenvuotispäivänsä. 1900 vuoden valtiopäivät. Uusia -laittomuuksia. Maastakarkoitus. - -VIII luku 1903-1905 - -Maanpakolaisena. Bobrikoffin ja Plehwen murha. Asema Venäjällä. -Järjestelmä lievenee. 1904 vuoden valtiopäivät. Maastakarkoitettujen -paluu. Suurlakko. Marraskuun-julistuskirja, laillisuus palautettu. - -IX luku 1905-1908 - -Toistamiseen hallituksen jäsenenä. Uudistusohjelma. Eduskuntauudistus. -Muita hallitustoimenpiteitä. Uuden hallitusmuodon sekä muiden -yhteiskunnallisten parannusten ehdotuksia. Taantumus pääsee jälleen -valtaan. Ero senaatista. - -X luku 1908-1914 - -Viimeiset elinvuodet. Uudistunut valtiollinen kirjailijatoimi. -1910-1913 vuoden eduskunnan jäsenenä. "Valtioperuskirjan" ehdotus. -Oikeuteen perustuva rauha. Loppu. Jälkimaine. - - - - -I LUKU. - -1839-1856. - -Suku ja vanhemmat. Lapsuudenaika. Kotielämä, matkat. Koulunkäynti ja -kotiopetus. Haminan seuraelämä. - - -Mechelinin suvussa kulkevan perinnäistiedon mukaan on suku kotoisin -Mechelnin kaupungista Alankomailta, mutta siirtyi, asuttuaan jonkin -aikaa Saksassa ja silloisessa Ruotsin alusmaassa Pommerissa, -1600-luvulla Ruotsiin ottaen alkuperäisen kotipaikkansa muistoksi -nimekseen "Mechelinus" tahi "Mechelin". Suvun erään jäsenen, _Jacob -Mechelinin_, kerrotaan asuneen Suomassa, Helsingissä, ja olleen -ammatiltaan kauppias. Hänen poikansa Henrik tuli papiksi ja Kuopion -pitäjän kappalaiseksi sekä jätti jälkeensä poikia, joista nuorin, -Henrik, 1700-luvun ensi vuosikymmeninä raivoavan Isonvihan ja -koululaitoksen silloisen rappiotilan johdosta ei päässyt opin tielle, -vaan rupesi talonpojaksi. Hänen pojastaan _Adamista_, joka asettui -Juvan pitäjään asumaan, tuli puuseppä, rakennusmestari ja sahankirjuri. - -Adam Mechelinin poika _Henrik Johan_, syntynyt v. 1774; osotti aikaisin -lukuhalua, pantiin kouluun, tuli ylioppilaaksi Turussa sekä filosofian -maisteriksi ja tohtoriksi, vihittiin papiksi, tuli Kesälahden -kappalaiseksi, v. 1818 Viipurin läänin Jaakkiman kirkkoherraksi, -Sortavalan rovastikunnan lääninrovastiksi ja kuoli v. 1840. -Avioliitossaan _Maria Kristina Costianderin_ kanssa hänellä oli monta -lasta, muiden muassa pojat _Gustaf Johan_ ja _Henrik Adolf_, joka -viimeksi mainittu sittemmin toimi Venäjän pääkonsulina Kristianiassa, -nimitettiin Suomen senaatin jäseneksi, aateloitiin v. 1886, merkittiin -Suomen ritarihuoneen jäsenluetteloon N:o 265:n kohdalle ja kuoli v. -1899. Tyttäristä vanhin oli nimeltään _Charlotta_. Kirkkoherra H.J. -Mechelin oli perin oppinut mies ja pani paljon huolta lastensa -kasvatukseen; opettipa hän muun muassa ei ainoastaan pojilleen, vaan -Charlotta tyttärelleenkin latinaa, jota tämän mainitaan käyttäneen -keskustellessaan veljiensä kanssa, minkä tähden häntä oli tapana -nimittää "Latina-Lotaksi". Runojakin hän sepitteli. Avioliitossa -kappalaisen, sittemmin rovasti P.F. _Brofeldtin_ kanssa tuli hänestä -kirjailija Juhani Ahon isoäiti. - -Mainituista veljistä vanhempi, Gustaf Johan, tämän elämäkerran -esineen isä, oli syntynyt v. 1807 Kesälahdella ja tuli, Savonlinnan -silloisen saksalaisen koulun käytyään, ylioppilaaksi, filosofian -maisteriksi ja tohtoriksi Turussa. Hänen sanotaan aikoneen antautua -yliopistonopettajan uralle, mutta Turun palon takia luopuneen tästä -aikeestaan. Sen sijaan hän tuli Haminan kadettikoulun opettajaksi, -saman laitoksen opetuksen tarkastajaksi ja sai valtioneuvoksen -arvonimen. Hän oli laajatietoinen mies ja opetti monta ainetta: -luonnontieteitä, sielutiedettä, maantietoa, historiaa ja Suomen -lainoppia sekä ruotsia, suomea ja venättä. Suomen kielen opetus -otettiin kadettikoulussa käytäntöön 1830-luvulla, ja Mechelin antoi -ensimäisenä opetusta tässä aineessa, jonka tuntemista pidettiin -tarpeellisena vastaisille upseereille heidän joutuessaan tekemisiin -kotimaisten sotamiesten kanssa. -- Muissa julkisissa oppilaitoksissamme -suomen kieli otettiin opetusaineeksi vasta 1840-luvun alussa. -- -Mechelin kirjoitti myös yleisen kieliopin oppikirjan, joka -tarkastettuna painettiin valtion kustannuksella ja otettiin -kadettikoulussa käytäntöön valmistuksena varsinkin uusien kielien -opiskeluun. Hän oli jonkin verran perehtynyt lääketaitoonkin ja kuuluu -muun muassa kerran parantaneen erään sukulaisensa polvivian sähköllä. -Soitannollisiakin taipumuksia hänellä oli. Hän oli muuten -käytöstavaltaan maailmanmies, vartaloltaan ryhdikäs ja täyteläinen, -kuuluupa olleen aika väkeväkin. Kerrankin oli raju härkä, päästyään -kuljettajaltaan karkuun, kadettikoulun puistossa hyökännyt Mecheliniä -vastaan, mutta hänen onnistui pistämällä sauva härän sarvien väliin -kaataa hurja elukka kumoon. -- Valtioneuvos G.J. Mechelin kuoli v. -1863. - -Hän oli nainut _Amanda Gustava Sagulinin_, Viipurin pitäjän -kruununnimismiehen, sotakomisarius _Benjamin Sagulinin_ ja tämän vaimon -_Gustava Stålhandsken_ tyttären. Amanda tytär kasvoi Viipurin -kaupungissa ja nautti opetusta sikäläisessä hyväksi tunnetussa -saksalaisessa tyttökoulussa. Hän joutui kahdesti naimisiin, ensi kerran -Lappeen tuomiokunnan tuomarin G.J. _Costianderin_, toisen kerran tämän -sisarenpojan G.J. Mechelinin kanssa. Hänellä oli ensimäisestä -avioliitostaan kaksi poikaa, _Robert_ ja _Torsten_, joista niinmuodoin -tuli hänen jälkimäisen miehensä poikapuolet ja Leo Mechelinin -velipuolet. Rouva Amanda Mecheliniä pitivät kaikki, jotka häntä -lähemmin tunsivat, varsin älykkäänä naisena. Hän oli sukkelasanainen, -kielitaitoinen ja sangen musikaalinen. Asuessaan Turussa leskenä -ensimäisen miehensä kuoltua hän antoi soitonopetusta, ja mentyään -toisiin naimisiin v. 1837 sekä muutettuaan Haminaan hän otti osaa tämän -paikkakunnan soitannollisiin rientoihin. Hän oli erittäin uuttera, piti -kotinsa hyvässä kunnossa, mutta toimi sen ohessa kaikenlaisissa -yleishyödyllisissä yrityksissä, perusti Haminaan köyhäin lasten koulun -ja naisyhdistyksen, joka hankki varattomille työtä. - -Tässä avioliitossa syntyi marraskuun 24 p:nä 1839 poika _Leopold Henrik -Stanislaus_, perheen keskuudessa tavallisesti kutsuttu _Leoksi_, jonka -nimen hän myöhemminkin sai lähemmässä toveripiirissään pitää. -Perheessä, johon paitsi Leoa kuului hänen neljä täysisisarustaan (kolme -sisarta ja veli) sekä molemmat Costiander velipuolet, jotka kumpikin -saivat suorittaa kadettikoulun kurssin ja antautua sotilasuralle, -vallitsi mitä ystävällisin suhde jäsenten kesken. Hieno sivistys, joka -oli saanut leimansa sekä tieteen ja kirjallisuuden että taiteen -harrastuksesta, oli ominaista tälle kodille, missä nuoren Leon runsaat -luonnonlahjat saivat otollisissa olosuhteissa kehittyä. Puhekielenä -käytettiin perheessä enimmäkseen saksaa, kuten vielä siihen aikaan -useissa Kaakkois-Suomen sivistyneissä perheissä oli laita. Ruotsiakin -sentään puhuttiin Mechelinin perheessä. Eräät tallessa olevat Leo M:n -muistiinpanot hänen poikavuosiltaan osottavat hänen jo silloin -täydellisesti tainneen sekä saksaa että ruotsia. Mutta sen lisäksi hän -nuoruudessaan oppi käytännöllisesti sekä ranskaa äidiltään, joka oli -siihen kieleen hyvin perehtynyt, että venättä isältään. Suomen kieli -oli siihen aikaan, kuten tunnettua, säätyläisten keskuudessa -syrjäytetyssä asemassa, ja lapset oppivat sitä enimmäkseen palvelusväen -kanssa puhellessaan. Leokin saavutti siinä nuoruudessaan jonkinlaisen -taidon, jota hän sittemmin opetuksen ja opintojen avulla lisäsi, -pääsemättä kuitenkaan niin pitkälle kuin olisi halunnut. Eräässä -ylioppilasaikanaan kirjoittamassaan kirjeessä velipuolelleen Torsten -Costianderille hän lausuu: valitettavasti minä, kuten tiedät, olen -niitä monia onnettomia, jotka osaavat kaikkea muuta paremmin kuin oman -maansa kieltä ("als ihre Landessprache"). - -Perhe, joka Haminassa asui eräässä kadettikoulun kylkirakennuksessa, -vietti tavallisesti kesänsä kaupungin lähellä olevassa pienessä Malina -nimisessä huvilassa, kauniin järven rannalla ja siimeisen puiston -reunassa. Siellä lapset pääsivät viettämään ulkosalla hauskaa elämää -maalaisaskareineen ja leikkeineen. Leon varhaisimpia lapsuudenmuistoja -sanotaan olleen kaunis valkoinen hevonen, jonka hänen isänsä oli saanut -isältään Jaakkimasta. Se oli lasten suosikki ja salli heidän ratsastaa -selässään. Suru oli sen vuoksi suuri, kun eräänä talvena heidän rakas -hevosensa putosi heikkoihin jäihin ja hukkui. - -Toisinaan tehtiin matkoja, jolloin nuoret saivat oppia tuntemaan maamme -eri seutuja. Kesällä 1845 perhe teki matkan Turkuun ja sieltä Pöytyän -pitäjän Yläneen kappelissa olevalle Uudenkartanon maatilalle, jonka -omisti isän ystävä ja opettaja, professori Carl Reinhold Sahlberg, -tunnettu etevänä luonnontutkijana ja "Pro fauna et flora fennica" -seuran perustajana. Hänen vanhin tyttärensä oli rouva Mechelinin -läheinen ystävä. Professori Sahlberg oli Yläneelle perustanut -erinomaisesti hoidetun, aikoinaan Suomen suurimman ja varsinkin -omenistaan ja hyötymansikoistaan kuulun hedelmäpuutarhan. -Kaksitoistavuotiaana Leo sai omaistensa mukana tehdä toisen matkan, -tällä kertaa Itä-Suomeen, perheen vanhaan kotiseutuun Jaakkimaan, missä -valtioneuvos Mechelinin lanko, kruununnimismies Savander, omisti -luonnonihanan Rantalan maatilan. Tällä matkalla käytiin myös Saimaalla -ja Imatralla, jotka nuoren pojan mieleen jättivät pysyväisiä -vaikutelmia. - -Leo Mechelinin luonnonlahjat herättivät aikaisin huomiota, ja isä pani -erikoista huolta hänen kasvatukseensa, totuttaen häntä työhön, -järjestykseen ja ankaraan velvollisuuden täyttämiseen. Muun muassa isä -neuvoi häntä aina sanomaan sanottavansa sievästi, ei huolimattomasti -eikä töykeästi, ja tämä tapa juurtuikin poikaan koko elämän ajaksi. On -vielä tallella pieni paperipalanen, johon kymmenvuotiaan pojan -lapsellisella käsialalla on kirjoitettu: - - 'Täten allekirjoittanut sitoutuu aina huolellisesti pitelemään - kirjojaan ja olemaan jättämättä läksyjään viime hetkeen, vaan - lukemaan ne kohta kotiin tultuaan. Niinikään hän lupaa pitää - luetteloa kirjoistaan. Jos hän tämän rikkoo, alistuu hän mihinkä - rangaistukseen hyvänsä. - - Marraskuun 18 p:nä 1849. - - Leop. Mechelin.' - -Saatuaan lyhyen aikaa opetusta _Forsblomin_ neitien johtamassa, -aikoinaan hyväksi tunnetussa yksityisessä oppilaitoksessa, joka -pääasiallisesti oli aiottu tytöille, mutta johon poikiakin otettiin, ja -sitten jonkin aikaa oltuaan isänsä oppilaana suoritti Leo vuosina -1851-53 kahden ylemmän luokan kurssin Haminan niin sanotussa -suurkoulussa eli yläalkeiskoulussa. Eräs tästä koulusta annettu -lukukausitodistus osottaa opettajain havainneen hänen tietojensa miltei -kaikissa aineissa ansaitsevan korkeimman arvosanan. Hän jatkoi vielä -tämän jälkeen jonkin aikaa lukujaan ylioppilastutkintoa varten, taaskin -enimmäkseen isän johdolla. Ainoastaan matematiikassa antoi hänelle -erityistä opetusta tämän tieteen silloinen opettaja kadettikoulussa, -etevänä matemaatikkona tunnettu Edvard Neovius. Isä oli jonkin aikaa -aikeessa lähettää poikansa johonkin lukioon, mutta koulun rehtori -esteli, koska nuorukainen pian pelkillä kotiopinnoillakin kykenisi -suorittamaan loistavan ylioppilastutkinnon. - -Leon erinomainen ahkeruus tuotti toisinaan hänen omaisilleen hieman -huoltakin. Niinpä äiti alkukesästä 1854 kirjoittaa pojalleen -Torstenille: "jos hän [Leo] kauan jatkaa nykyiseen tapaansa, menee -hänen terveytensä pilalle, sen vuoksi saa hän kesällä hoitaa sitä ja -huvituksiaan niin paljon kuin me voimme saada aikaan". Toisessa -kirjeessä hän kirjoittaa: "Leo on kaikkien ilo ja kaikkien huvi -tasaisen, hyvän mielenlaatunsa tähden, joka ei häntä milloinkaan petä. --- -- Hänen hellyyttään minua kohtaan on suloista tuntea." - -Paitsi taipumusta ja halua opintoihin oli Leo Mechelinillä -soitannollisiakin lahjoja, ja laulutaidon hän oppi luultavasti äitinsä -johdolla. Ja että hän nuorukaiseksi varttuneena täytti kaikki -vanhempainsa toiveet, käy ilmi eräästä todistuksesta, jonka isä -kirjoitti pojan täyttäessä 15 vuotta. Todistus, saksaksi kirjoitettu, -on suomennettuna seuraava: - - 'Rakkahin Leoni! - - Tänä tärkeänä hetkenä, jolloin täytät 15 vuotta, en voi antaa - sinulle parempaa muistolahjaa kuin tämän: - - Liikutetuin mielin kiitän Jumalaa, että hän on antanut minulle - sinut. Sinä olet ollut minulle sydämellisen rakas poika. - Milloinkaan et ole tuottanut minulle huolta, paitsi kun - sairastuit, tai kun ajattelin, etten kenties voisi tarpeeksi - huolehtia sinun tulevaisuudestasi. Olen vakuutettu sielusi ja - sydämesi puhtaudesta. Jumala on suonut sinulle runsaat - luonnonlahjat, ja sinä olet tähän asti rehellisesti, ahkerasti - ja miltei kaikin puolin parhaalla menestyksellä kehittänyt - niitä. Sinä ansaitset kiitosta ja tunnustusta pyrkimyksistäsi. - Olen varma siitä, että edelleenkin jatkat näin -- ilman - itserakkautta, ilman itsekylläistä uskoa omaan täydellisyyteen. - Olkoon aina vaatimaton sävyisyys sinulle ominaista. Mutta - esiinny miehuullisesti siinä, missä totuuden ja velvollisuuden - tunto kaipaa ääntäsi. Multum didicit, qui tacere, plus qui dicere - didicit. [Paljon on se oppinut, joka oppi vaikenemaan, enemmin - se joka oppi puhumaan.] Opi niin kauan kuin elämääsi kestää. Tule - oppineeksi, tule viisaaksi, mutta älä silti laiminlyö kaunotaiteita - ja sivistyneen, jalostavan seuraelämän iloja. Kehitä itseäsi - ihmisenä kaikinpuolisesti hyvässä, -- niin ei sinulta enää riitä - aikaa eikä halua pahaan. Siten olet joka päivä varmasti edistyvä - maallisen onnen ja ikuisen elämän tiellä ja aina tekevä - onnellisiksi hellät vanhempasi, joiden korkein, hartain toivomus - maallisessa elämässään on lastensa menestys. Onneksi olkoon! Älä - unohda hyvää, kunnianarvoisaa isoisääsi! Kaikki tämä täydestä, - rakastavasta sydämestä - - isäsi.' - -Sotakesä 1854 vietettiin taas professori Sahlbergin luona, joka oli -kutsunut Mechelinin perheen Uuteenkartanoonsa turvaan sodan häiriöiltä. -Seuraavana kesänä 1855 vihollisten sotalaivoja taas liikuskeli -Suomenlahdella, ja todellakin sattui heinäkuun 20 p:nä, että -ranskalaisia sotalaivoja lähestyi rannikkoa Haminan seutuvilla pari -tuntia pommittaen sikäläisiä venäläisiä rantapattereita, jotka -vastasivat tuleen. Perhe oli silloin huvilassaan Malinassa, ja nuoret -katselivat kalliolta laukausten vaihtoa sekä näkivät, miten -haavoittuneita venäläisiä ja suomalaisia sotilaita vietiin sairaalaan. - -Toivomus, jonka isä edellä esitetyssä kirjeessään oli lausunut -15-vuotiaalle pojalleen, ettei tämän tulisi vähäksyä sitä hyötyä, minkä -sivistynyt ja jalostava seuraelämä tarjosi hänen kehitykselleen, ei -suinkaan jäänyt täyttämättä. Haminan seuraelämä oli näihin aikoihin -sangen hienoa ja sivistynyttä. Huvituksina olivat tanssi, musiikki ja -seuranäytännöt. Sikäläisen seurapiirin keskipisteenä oli humaani ja -hyväntahtoinen kenraali, vapaaherra _J. Reinhold Munck_, joka oli -kadettikoulun johtajana vuosina 1843-1855, sekä hänen perheensä. -Vapaaherra Munck, joka aikaisemmin palvellessaan Venäjän pääkaupungissa -oli hyvin perehtynyt sikäläisten ylhäisten piirien elämään, tahtoi -suomalaisia kadetteja kasvatettavaksi seurustelutaitoisiksi ja -kykeneviksi esiintymään ei vain kasarmissa ja sotilasrivin edessä, vaan -salongeissakin. Usein pantiin senvuoksi toimeen kutsuja ja tanssiaisia, -joihin nuorisoa pyydettiin karkeloimaan kadettikoulun juhlasalissa. -Tietysti sai Leo Mechelinkin oppilaitoksen opettajan poikana usein -ottaa osaa näihin seurahuveihin. Vaikka isä olikin määrännyt hänet -toiselle kuin sotilasuralle, sai hän läheisiä ystäviä nuorten -kadettien joukosta, niistä sellaisiakin, jotka myöhemmin kohosivat -varsin huomattavaan asemaan maassamme. Näitä olivat esim. -_Waldemar von Daehn_, josta tuli kenraali, senaattori ja -Suomen ministerivaltiosihteeri, sekä Johan Galindo, sittemmin -aatelinperimyksen nojalla vapaaherra Cronstedt, tunnettu taitavana -finanssimiehenä, Suomen suurimman yksityispankin, Yhdyspankin -johtajana. Mechelinin nuoruudenystäviä oli myös _Robert Lagerborg_, -joka suoritti kadettikoulun kurssin ja v. 1854 alotti sotilasuransa, -minkä hän kuitenkin pian jätti siirtyäkseen sanomalehtialalle, jolla -Mechelin jälleen tuli hänen kanssaan läheisiin väleihin. Mechelin sai -niinmuodoin monenlaisia vaikutelmia kadettikoulun elämästä ja siellä -vallitsevasta hengestä. Se ympäristö, jossa hän kasvoi, se seuraelämä, -johon hän jo aikaisin otti osaa, kehitti osaltaan hänessä jo kodissa -saavutettua maailmanmiehen esiintymistapaa, joka sittemmin aina oli -hänelle ominaista ja joka, kun hän sen lisäksi kykeni lausumaan -ajatuksensa monella kielellä ja oli ulkomuodoltaan komea, saattoi hänet -varsin sopivaksi sivistyneen Europan edessä edustamaan pientä, -syrjäistä maataan ja siten hyödyttämään tätä. Haminan seuraelämän -vaikutus ei suinkaan heikontanut, vaan pikemmin elähytti nuoren miehen -päätöstä koettaa käytettävinään olevilla luonnonlahjoilla hyödyttää -isänmaataan. Sillä niiden ulkonaisten muotojen alla, joissa -sotilaskorkeakoulun elämä liikkui, kyti aina harras isänmaallinen -mieli. Tällä oppilaitoksella katsottiin -- ja täydellä syyllä -- olevan -suuri isänmaallinen merkitys, koska sille oli uskottu upseerien -kasvatus, joiden tehtävänä osittain oli johtaa kotimaista sotaväkeämme, -osittain Venäjän sotapalveluksessa ylläpitää kansamme hyvää mainetta -Venäjällä. Kuten tunnettua oli kenraali Munck palvelusaikanaan siellä -saavuttanut silloisen perintöruhtinaan, sittemmin keisari Aleksanteri -II:n suuren luottamuksen, joka soi hänelle tilaisuutta monasti -hyödyttää isänmaataan. - -Tammikuussa 1856 Leo matkusti isänsä kera Helsinkiin suorittamaan -ylioppilastutkintoa. Siihen tarvittiin koulutodistus, minkä hän -- -arvatenkin suoritettuaan yksityistutkinnon -- sai Helsingissä silloin -toimivan yksityisen n.s. "ylioppilasleipomon" johtajalta, tohtori -Robert Lagukselta. Kerrotaan että Leo, levottomana ylioppilastutkinnon -tuloksesta, oli miltei sairas. Levottomuus osottautui kuitenkin -turhaksi, sillä hän suoritti tutkintonsa loistavasti ja sai -korkeimman, "laudatur"-arvosanan 33 äänellä, minkä jälkeen hänet -kirjoitettiin historiallis-kielitieteelliseen ylioppilastiedekuntaan -valmistautuakseen maisterinarvoa varten. Vastoin vallitsevaa tapaa, -jonka mukaan tapahtumaa vietettiin toverikemuilla, hän matkusti samana -iltana Haminaan ilahuttamaan omaisiaan uutisella saavuttamastaan -ylioppilaslyyrystä. Parin päivän kuluttua hän kuitenkin palasi sieltä -yliopistokaupunkiin alottaakseen akateemiset opintonsa. - - - - -II LUKU. - -1856-1864. - -Ylioppilasvuodet. Työ ja huvitukset. Toverielämä ja -ystävät. Tilapäisrunoilua. Lainopilliset opinnot. Alkava -sanomalehtimiestoiminta. Yleinen valtiollinen kanta. - - -Mechelinin tullessa ylioppilaaksi vallitsi maassamme varsin toivorikas -aika. Edellisenä vuonna oli hallitukseen ryhtynyt keisari Aleksanteri -II, jolta meillä odotettiin muuttunutta, vapaamielisempää -sisäpolitiikan suuntaa, mikä toive toteutuikin. Maaliskuussa 1856 -keisari saapui Helsinkiin m.m. ylioppilaiden tervehtimänä -soihtukulkueella ja laululla. Vain paria päivää myöhemmin tehtiin -Parisissa rauha, minkä johdosta hallituksen kävi mahdolliseksi -häiriintymättä kääntää huolenpitonsa sisäisiin yhteiskuntakysymyksiin. -Toiveita alkoi olla valtiopäiväin kokoonkutsumisesta, ja niitä -julkituotiin m.m. siinä pontevassa puheessa, minkä professori F.L. -Schauman syksyllä 1856 piti yliopiston keisarinkruunauksen johdosta -viettämässä juhlassa. Yliopiston hallinnossa oli jo ennen sodan loppua -johonkin määrin vapaampi suunta päässyt vallalle kenraali Munckin -tultua nimitetyksi sijaiskansleriksi. Edellisen hallituksen vainooma -Juhana Vilhelm Snellman nimitettiin filosofisten tieteiden -professoriksi, mitkä tieteet olivat jonkin aikaa olleet yliopistosta -kokonaan karkoitettuina; ylioppilaiden valvonta kävi vähemmän -ankaraksi, univormupakkoa lievennettiin, ylioppilastiedekunnat saivat -oikeuden kurinpidollisesti valvoa jäsentensä käytöstä. - -Verraten virkeämmän mielialan ilmauksena käy pitäminen, että vanhat -ylioppilasosakunnat, jotka oli lakkautettu v. 1852, uudestaan elpyivät, -vaikka aluksi pelkkinä yksityisinä toveriseuroina. Näitä oli -uusmaalainenkin osakunta, johon Mechelin kirjoittautui jäseneksi. -Opinnoitaan kandidaattiarvoa varten hän harjoitti uutterasti ja -menestyksellä. Muun muassa hän kuunteli Snellmanin luentoja, mistä on -todistuksena säilynyt vihko muistiinpanoja Snellmanin kevätlukukaudella -1857 filosofisesta oikeustieteestä pitämistä luennoista. Aine, joka -vieläkin enemmän kiinnitti hänen mieltään, oli kaunokirjallisuus, jonka -historiaa Fredrik Cygnaeus luennoi lukuisalle ja hartaalle -kuulijakunnalle. Mechelin oli jo poikana kotonaan lukenut paljon -kaunokirjallisuutta, varsinkin saksalaista, josta eritoten Schillerin -sanotaan häntä miellyttäneen, ja hän jatkoi tätä lukemistaan -ylioppilasaikanaan. Hän lienee yhteen aikaan ajatellut valmistautua -estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden opettajan toimeen -yliopistossa, mutta sittemmin luopunut tästä aikeestaan m.m. siksi, -ettei katsonut voivansa kilpailla siitä vanhemman ystävänsä _Carl -Gustaf Estlanderin_ kanssa, joka sai tohtorinarvon samassa -promotsionissa, missä Mechelin tuli maisteriksi. Taiteen- ja -runoudenharrastuksensa hän kuitenkin säilytti koko elämänsä ajan. - -Silloisessa ylioppilaspolvessa tehtiin alotteita monenmoisiin uusiin -yrityksiin. Niinpä oli ylioppilaiden kesken perustettu näytelmäseura, -joka esitti pieniä teatterikappaleita ja yksityisiä kohtauksia -suuremmista. Mechelin esiintyi joskus niissä, osottaen melkoisia -taipumuksia näyttämötaiteeseen, kuten esim. _August Blanchen_ -"Matkustava teatteriseurue" nimisessä hauskassa huvinäytelmässä, jossa -M., varsin naurattavalla tavalla esitti vanhan teatterinjohtajan -Sjövallin osaa. Keväällä 1858 esitettiin "Oelzen salongissa" -suuremmalle yleisölle moniosainen teatterikappale "Dramatiskt ditt och -datt" (Näytelmällistä sekalaista), josta ainakin enimmän osan oli -kirjoittanut ylioppilas, kreivi _Carl Mannerheim_. Se esitti -ylioppilaita, joille jalkamatkalla ollessaan oli pistänyt päähän -näytellä teatteria Sortavalassa, ja jotka näyttelivät siellä muutamia -pieniä kappaleita, muun muassa erään "Esivanhemmat" (Anoma) nimisen. -Tämän kappaleen, johon _Karl Collan_ oli säveltänyt musiikin, -katsottiin sisältävän jonkinlaisia viittauksia silloisen, varsin vähän -suositun kenraalikuvernöörin, kreivi Bergin nuoreen sukupuuhun ja hänen -puolisonsa, italialaisen kreivittären Cicognan vanhaan sukujuureen. -C.G. Estlander kertoo tästä "Ungdomsminnen" (Nuoruudenmuistelmia) -nimisessä kirjoituksessaan [Finsk Tidskrift, toukokuun vihko 1913]: -"Jonkinlaisessa ruumisalttarin tapaisessa Leo Mechelin, silloin kahden -vuoden ylioppilas, makasi laulaen esivanhempain osaa tavattoman -kumealla ja vahvalla, haudankolkolla bassoäänellä." - -Näiden ylioppilasnäytäntöjen tarkoituksena oli varojen kerääminen -ylioppilastalon rakentamiseen, josta asiasta päätös oli tehty vähän -aikaisemmin yleisessä ylioppilaskokouksessa maaliskuun 13 p:nä 1858. -Yrityksen toteuttaminen vaati kokonaista kaksitoista vuotta, jolla -aikaa varoja kerättiin monella tavalla, dramaattisilla näytännöillä, -arpajaisilla, ylioppilaskonserteilla, kirjallisilla esitelmillä y.m. -Muun muassa esitettiin toukokuussa 1858 Helsingin teatterissa Z. -Topeliuksen kaksinäytöksinen laulunäytelmä "Saaristolaisseikkailu", -jossa amiraali Ankarstormin osaa esitti Mechelin. Eräässä -kirjallisessa iltamassa, joka samassa tarkoituksessa pantiin toimeen -Helsingissä rakennusyrityksen jo ollessa toteutumaisillaan, hän piti -maaliskuun 29 p:nä 1870 esitelmän "Camillo Cavourista ja Italian -yhdistymistaistelusta". - -Useissa soitannollisissa juhlatilaisuuksissa Mechelin esitti lauluosia, -joissa hänen bassoäänensä esiintyi sangen hyvin edukseen. Lausujanakin -hän esiintyi, esimerkiksi joulukuussa 1858 ylioppilaiden lauluseuran -iltamassa, joka yliopiston juhlasalissa pantiin toimeen 1808 vuoden -sotavanhusten hyväksi ja jossa, kuten August Schauman kertoo [Från sex -årtionden, II s. 291], "19-vuotias ylioppilas L. Mechelin pontevasti -lausui Topeliuksen kirjoittaman prologin". Kun Helsingin uusi -teatteritalo marraskuun 28 p:nä 1860 vihittiin, lausui hän Fredr. -Cygnaeuksen sepittämän, päivän merkitystä tulkitsevan prologin, ja -eräässä ylioppilastalon rakennusvarojen keräämiseksi toimeenpannussa -kirjallisessa iltamassa, jossa C.G. Estlander esitelmöi Artus-tarusta, -hän lausui "Pilven veikon". - -Mechelinillä oli suuri kyky pitää tilapäispuheita, jotka aina -esitettiin hyvin ja olivat muodoltaan moitteettomia, selviä ja -loogillisia. Hänellä oli nopea käsityskyky, ei hän milloinkaan joutunut -ymmälle odottamattomissa tilanteissa, hän oli kekseliäs tekemään -vastaväitteitä keskusteluissa ja sanakiistoissa, mistä hänen ystävänsä -Montgomery sai aihetta sanoa: "Mechelin on kuin kissa, aina hän putoo -jaloilleen." - -Toveripiireissä hän herätti huomiota lahjakkuudellaan, kookkaalla, -komealla vartalollaan ja käytöstavallaan, joka erinäisissä kohdin erosi -siihen aikaan yleensä tavallisesta. Hänen ei milloinkaan kuultu -kiroilevan, ei myöskään huomattu hänen hilpeässä seurassa liiaksi -nauttineen Bakkuksen antimia. On sentähden ymmärrettävissä, että -häntä muutamilla tahoilla pidettiin liian isoisena eikä kyllin -"kansanomaisena". Hän saattoi joskus keskustelussa olla toiselle hieman -ivallinen, mutta mikäli hänestä riippui, ei tämän tarvinnut häiritä -ystävyyttä, sillä pohjaltaan hän aina oli hyväntahtoinen, ei suonut -kenellekään pahaa, ei milloinkaan ollut pitkävihainen eikä -kostonhaluinen. Hänen seurustelutovereistaan ylioppilasvuosina ja -lähinnä seuraavana aikana mainittakoon Robert Montgomery, Carl Gustaf -Estlander, Anders Herman ja Johan Jacob Chydenius, Thiodolf Saelan, -Lorenzo Runeberg, Carl Mannerheim, Karl Fogelholm [sittemmin lääkäri -Oulussa], August Schauman, Robert Lagerborg, Fredrik Idestamin -[sittemmin tehtaanomistaja] huonetoverina hän ylioppilaana oli pitemmän -aikaa. Useat mainituista henkilöistä luettiin siihen ryhmään, jota oli -tapana nimittää "verettömiksi" [de blodlösa] ja jonka mielipiteet -kansallisissa ja valtiollisissa kysymyksissämme poikkesivat J.V. -Snellmanin "Litteraturblad'issaan" ajamasta suomalaiskansallisesta -suunnasta, minkä johdosta Snellman ahdistelikin heitä. Vaikka Mechelin -olikin monen tämän ryhmän jäsenen personallinen ystävä ja joskus otti -osaa heidän seuroihinsa, ei häntä kuitenkaan luettu varsinaisesti -siihen kuuluvaksi, eikä hänen nimeänsä liioin ole sen vastalauseen -allekirjoittajain joukossa, minkä "verettömät" keväällä 1858 -suuntasivat Litteraturbladia vastaan lehden hyökkäyksen johdosta. -Otaksumaan, että hän milloinkaan olisi hyväksynyt Emil von Qvantenin -tapaisten valtiollisia haaveiluja Suomen uudesti-liittymisestä -Ruotsiin, mitkä ainakin osittain herättivät vastakaikua silloisessa -ylioppilasnuorisossa, on sitäkin vähemmän aihetta, kun hänet kotonaan -oli kasvatettu aivan toiseen katsantotapaan ja hän, terävä-älyinen kun -oli, varmasti käsitti, että tämänsuuntaiset yritykset tosioloissa vain -tuottaisivat Suomelle turmiota. - -Muiden taitojensa ohessa oli Mechelinillä kyky sepittää runoja. Hänen -nuoruudenajoiltaan on niitä tallessa, osin alkuperäisiä, osin -käännöksiä. Itse ei hän näihin tuotteisiin pannut mainittavaa arvoa, -mutta koska ne eivät näytä aivan ansiottomilta säilytettäviksi, -esitettäköön niistä tässä suomennoksina muutamia näytteitä. Runo, joka -nähdäksemme todistaa hänen mielensä herkkyyttä luonnonvaikutuksille, on -nimeltään: - - - Kevätpuro. - - Lystikkäästi luikerrellen - Puro juoksi juoksuaan, - Usein tuota tarkastellen - Ihantelin kulkuaan. - - Kuohahdellen laineet loiski, - Pyörrepäissä pakeni, - Vedenpisaroita roiski, - Kiilteli ja hohteli. - - Kiven kaulaan joskus syntyy - Siellä täällä koskikin, - Kohta kuitenkin se tyyntyy, - Laskee alas aaltoihin. - - Lintu nokkasensa kasti - Usein veteen viileään, - Viserrellen viisahasti - Lehahti se lentämään. - - Joskus aivan aavistellen - Puro korvaa kohistaa, - Kohta jälleen riemahdellen - Lorisee ja loiskuaa. - - Aatoksissa astuskelin - Puron vartta vihreää, - Mielelläni mietiskelin - Ystäväni elämää. - - Kului aikaa jonkin verta, - Kauas jäi mun puroni, - Kunnes kotipuistoon kerta - Taas mun poikkes polkuni. - - Lähden lemmittyni luokse, - Keväällisen kultasen. - Mitä! Eikö enää juokse, - Niinkuin ennen, puronen? - - Turhaan tutkin veden uomaa, - Etsin paikkaa purosen, - Lainetta ei luojan luomaa! - Vaienneet on laulut sen. - - Puro pieni päiväsestä - Pohtavast' on nääntynyt, - Kesän kuuman heltehestä - Kuolon laaksoon kääntynyt. - -Runolahjaansa Mechelin enimmäkseen käytti mielialan ilmaisuun -perhejuhlissa ja muissa hupaisissa tilaisuuksissa. Muuan -ylioppilaskemujen johdosta sepitetty runoelma seuraa tässä: - - - Kerran "kestissä". - - Pois nyt huolet, mieliala musta, - Virkistykää, mielet myrtyneet! - Haarikoista saadaan huojennusta, - Häätäkää te tunteet tyrtyneet. - - Tora tohtoreitten, rikkiviisas, - Oppikammareitten kankeus, - Kyllä sitä kerraksi jo piisas -- - Sijan saakoon leikki, huvitus. - - Pois nyt politiikka joukostamme, - Siin' on usein nurjan mielen syy, - Siit' ei huoli, pojat, puhuamme, - Että kerran sappi selventyy! - - Riemu raikukoon ja soitot soikoon! - Ilolaulun teille, veljet, luon! - Nuoruus-aikaa kukin kunnioikoon -- - Senpä muistoks juhlamaljan juon! - - Terve teille, haaveet vastaisuuden, - Terve mietteet kullanhohtoisat, - Rinnoissamme kodon, aina uuden, - Saatte, armahaiset unelmat. - - Terve teille, neidot rakkahamme, - Joihin sydämemme syttyivät, - Terve, tulisilmät tuttavamme, - Ylioppilaista ystävät. - - Pian kyllä meiltä riemut raukee, - Tullen, mennen ilo pilkahtaa, - Huomisaamu ankarana aukee, - Suru sydämissä asustaa. - - Suru siitä, että päivän varjos - Meiltä erhetykset elon pois; - Vaikka pojat isänmaalle tarjos - Henkensä ja kuolla sille sois. - - Helmikuun 20 p:nä 60. - - Leo. - -Vieläkin muuan sepitelmä, joka ei kuitenkaan liene Mechelinin yksin -laatima, vaan hänen ja muutamain ystäväinsä yhteistyötä, pantakoon -tähän näytteeksi tässä piirissä vallinneesta hengestä. Tämä leikillinen -runo on alkuisin edellisiä hiukan myöhemmältä ajalta, sillä se -sepitettiin v. 1867, sen johdosta että maisteri August Schauman, -Hufvudstadsbladetin silloinen toimittaja, aikoi solmia avioliiton. Se -lienee laulettu Schaumanin "poikamieskekkereissä", jotka Schaumanin -ystävät panivat hänen kunniakseen toimeen aivan häitten edellä. Runo on -suomennettuna seuraava: - - - Hufvudstadsbladin-myyjäiset. - - Korpin kertomuksia. [Tarkoittaa E.F. Jahnssonin novellisarjaa - "Korpens berättelser" jota julkaistiin Hufvudstadsbladetin - kaunokirjallisessa osastossa.] - - Mies aatoksissa - Käy katuviertä - Kuin murehissa - Ois mieli vain. - On ryhti poissa - Ja katseet, joissa - Kuin salamoissa - Ol' liekki ain. - - Ja huolissansa - On ruokamuori, - Kun oveansa - Hän jyskyttää: - Ei tee hän työtään, - Ei nuku yötään, - Ei syö, mut vyötään - Vain kiristää. - - Ei muori arvaa, - Hän mitä aikoo, - Ja missä harhaa - Nyt miettehet. - Ei viihdy missään, - On ikävissään, - Kuin näännyksissään - Ois aatokset. - - Hän palstat täyttää - Vain muiden töillä, - Vaikk' Otto näyttää [Otto Schauman, Augustin vanhempi veli] - Jo hampaitaan. - Mut a-ï-a! elää, [Adelaide Ehrnrooth, kirjailijatar] - Ja kannel helaa -- - Ei tehne tenää - Se milloinkaan. - - Ja posti tuopi - Myös avustukset, - Ne Svedberg luopi, - [Kansakoulunjohtaja, valtiopäivämies Anders Svedberg - kirjoitleli taajaan Hufvudstadsbladetiin.] - Mies Munsalon. - Näin vuottavalla - Ja ahkeralla - On latojalla - Työ loputon. - - Yleisöltä. - - Arkisävel. - - Kas, uljaan uutisen äsken kaupunki kuuli, - Sen ehkä ensiksi a-ï-a vääräksi luuli, - Se kiinnitti kaikki mielet (bis) - Ja pani liikkeelle kahvitanttien kielet. - Se kuului: "Maisteri Schauman kihloissa lie nyt, - Ja rauhan mieheltä neiti Kuhlman on vienyt. - Ois miehemme, vailla vertaa, (bis) - Jo saanut morsion monen montakin kertaa. - Mut eipä huolinut sitä maisteri, joskaan - Ei ylenkatsonut sukupuolta hän koskaan. - Ja siksipä onkin juuri (bis) - Nyt tämä kihlaus oikein uutinen suuri!" - - Nuortenmiesten kuoro. - - Sävel: Laps' Hellaan... - - Äl' August Schauman vaihda, oi, - Sun osaas ihanaa! - Ei naineen miehen elo voi - Näin olla rattoisaa. - Ei rauhaa hälle yökään suo - Ja tyyten kuivuu riemun vuo. - Äl' August j.n.e. - - Sä nuorenmiehen päivät nää - Siis muista ainiaan! - Ei ihanaksi elämää - Mies nainut sanokkaan. - Jos minne tiensä olkohon, - Niin kätkyt jalkain juuress' on. - Sä nuorenmiehen j.n.e. - - Yhteinen kuoro. - - Pois nyt pila, muistakaamme - Laulun määrää oikeaa! - Maljaa riemuin maistakaamme, - Schauman neitoineen sen saa. - Maljas veikko vaan! - Kaikki riemuitaan. - Lempi onnen teille ohjaa, - Siksi juodaan malja pohjaan! - -Ylioppilasaikanaan Mechelin oleskeli suuren osan vuotta 1859 kreivi -Stewen-Steinheilin omistamalla Karhunsuon maatilalla Viipurin lähellä -kreivin kymmenvuotiaan pojan kotiopettajana, ja vakuutetaan hänen -saaneen perheen puolelta varsin ystävällistä kohtelua osakseen. Hänellä -oli siellä hyvä tilaisuus harjoittaa omiakin opinnoitaan, mutta hän -näkyy tänä aikana antautuneen enemmän mielikuvitteluihin -- kenties -jonkinmoisten rakkaushaaveilujen johdosta -- kuin vakaviin -tutkintolukuihin. Torsten veljelleen saman vuoden keväällä -kirjoittamassaan, sävyltään hieman surunvoittoisessa (saksankielisessä) -kirjeessä hän sanoo: "Tunnen, että kouluaikainen rautainen ahkeruus on -minussa häviämistään hävinnyt. Mielikuvitukseni ja ajatukseni ovat -ylimalkaan levottomia, lukiessa pyörii päässäni usein niin monenlaista, -että minun huumaantuneena täytyy panna kirja pois. Ja semmoinen saattaa -monasti todella kiusata -- vaikka tämä haavemaailma toisaalta usein -tuottaa paljon nautintoakin arkiolojen levottoman hyörinän -viihdykkeenä." Mechelin lähettää kirjeen mukana veljelleen muutamia -runokokeitaan, lisäten: "Runoileminenkin on taito, johon täytyy olla -tottunut, jos mieli onnistua panemaan paperille enemmän kuin sisäisten -kuvien pelkän varjon." Näytteenä näistä runoista esitämme tässä -sepitelmän: - - - Keväällä. - - Lämmin henkää etelästä, - Päivä paistaa Suomellen, - Kohta haihtuu hanget tästä, - Saapuu suvi suloinen. - - Kylmän kahleet murtuu, haihtuu, - Laineet laukoo rikki jään, - Talven valkovaippa vaihtuu - Toivon väriin vihreään. - - Siintävältä taivahalta - Leivon riemulaulut soi, - Päästi ahdistuksen alta, - Uutta uskallusta loi. - - Sumehista silmistäni - Pois ma kuivaan kyyneleet. - Kaikki huolet, ikäväni - Viekööt kevätvirran veet. - - Sulakaa te hanget, hallat - Päivän kuumaan suuteloon! - Pois te murheen valjut vallat! - Surun muistot suistukoon! - - Kukkain kanssa, joita tuhlaa - Kevään kyllyydestä maa, - Sydämeni viettää juhlaa, - Toivo taasen virkoaa. - - Rakastaa ma taasen tahdon, - Elon aamu-unelmaan - Vaihtaa myrskysäitten vahdon, - Päästä rauhan valkamaan. - -Osa Mechelinin tämänaikuisia runoja on käännöksiä Goethen, Heinen ja -Emanuel Geibelin teoksista. Alkuperäisistä on osa kirjoitettu saksaksi, -enimmät kuitenkin ruotsiksi. - -Eräälle nuoruudenystävälleen antamansa vuodelta 1861 olevan muotokuvan -selkäpuolelle on M. kirjoittanut seuraavan mietelmän: - - Jos unelmain on kaunis vain, - Niin lyhyt olkoon tuo, - Mut kuohuinen ja kiireinen - Kuin kevätvirran vuo. - -Keväällä 1860 Mechelin, kuulustelut käytyään, tuli toukokuun 18 p:nä -kandidaatiksi historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa saaden -arvosanan laudatur estetiikassa ja nykyiskansain kirjallisuudessa, -magna cum laude historiassa, suomen kielessä ja filosofiassa sekä -approbatur latinassa. Hänen kandidaattiansa varten suorittamansa -kirjallinen koe oli käsitellyt Schillerin merkitystä lyyrillisenä -runoilijana. Maisterinvihkiäisissä toukokuun 31 p:nä hän vastaanotti -laakeriseppeleen silloisen promoottorin, professori E.J.W. af Brunérin -kädestä. - -Luovuttuaan varhaisemmasta aikeestaan antautua opiskelemaan esteettisiä -tieteitä Mechelin päätti kääntyä lainopilliselle alalle ja -kirjoittautui maisteriarvon saavutettuaan lainopilliseen tiedekuntaan. -Tämän elämänuran käänteen vaikuttimista sisältää eräs hänen -vanhemmilleen kirjoittamansa kirje näiltä ajoilta tarkempaa selvitystä: -"Olen", hän kirjoittaa, "kunnianhimoinen, haaveilin voivani saada -aikaan jotakin suurempaa, jotakin merkityksellisempää kuin mitä enimmät -voivat. Mielikuvitukseni tahtoi minusta tehdä kirjailijankin. -- Olen -kehittynyt kypsemmäksi ja havaitsen, 1) ettei milloinkaan saa arvata -kykyään liian suureksi, 2) että aikana, jolloin paljon kirjoitetaan, -toiminta on ainakin yhtä hyödyllistä kuin kirjoittelu ja niinmuodoin -kelvollinen virkamies yhtä hyvä kuin kynäilijä, 3) ettei millään -ehdolla saa antautua ytimettömäksi ja veltoksi kaunosieluksi siinä, -missä pikemmin täytyy aukaista itselleen ura todellisuuden maailmassa." - -Lainopillisista tieteistä hän erityisesti kiinnitti huomionsa ja -harrastuksensa valtio-oikeuteen ja siihen liittyviin tieteenhaaroihin. -Kameraali- ja politialainopin sekä valtiotieteen professorina oli v:sta -1860 _Johan Wilhelm Rosenborg_, sama mies, jonka vähää ennen 1863 -vuoden valtiopäiväin kokoontumista julkaisema teos "Om riksdagar" on -osaltaan tuntuvassa määrässä selvittänyt säätyvaltiopäiviemme oikeuksia -ja velvollisuuksia ja siten ollut suureksi hyödyksi näiden toiminnalle. -Rosenborg on epäilemättä melkoisesti edistänyt Mechelinin kehittymistä -Suomen valtiojärjestyksen tieteelliseksi selvittäjäksi. - -Tähän suuntaan kohdistetulle elämäntoiminnalle avautui näihin aikoihin, -niinkuin jo mainittiin, varsin lupaavia työaloja. Määräävissä piireissä -tosin vielä 1860-luvun alussa oltiin epäröivällä kannalla Suomen -kansaneduskunnan uudestielvyttämiseen nähden. Huhtikuun 10 p:nä 1861 -annettiin julistuskirja sittemmin n.s. "tammikuun-valiokunnan" -kokoonkutsumisesta, joka toimenpide, niinkuin tunnettu, valtiosäätyjen -lainsäädäntöoikeutta loukkaavana herätti yleistä tyytymättömyyttä. -Helsingissä Henrik Borgström nuoremman luona pidettyihin kokouksiin, -joissa keskusteltiin tilanteen vaatimuksista sekä päätettiin -hallitsijalle toimittaa maassamme vallitsevaa yleistä levottomuutta -ilmaiseva adressi, otti Mechelinkin osaa. On vieläkin tallella niiden -henkilöjen nimiluettelo, jotka sitoutuivat takuuseen yleisen -nimienkeräyksen aiheuttamista kustannuksista, ja joukossa on Leo -Mechelininkin nimi. Niinkuin tunnettua, julkaistiin kuitenkin -kohdakkoin julistuskirjan selitys, joka siltä poisti sen -valtiosäännönvastaisen luonteen, minkä johdosta adressi kävi -tarpeettomaksi ja jätettiin sikseen. - -August Schaumanin vuosina 1859 ja 1860 toimittamassa "Papperslyktan" -nimisessä sanomalehdessä Mechelin alotti sanomalehtimiestoimintansa -julkaisemalla erinäisiä vähäisiä kirjeitä ja saksan kielestä -kääntämiään runoja. Syksyllä 1861 _Ernst Linder_ julkaisi Helsingissä -"Barometern" nimistä viikkolehteä, joka käsitteli taloudellisia ja -yhteiskunnallisia kysymyksiä vapaamielisessä hengessä. Mechelin -kirjoitteli siihen kronikkoja päivän tapahtumista. Lehti lakkasi vuoden -lopussa, mutta seuraavan vuoden alusta ilmestyi "Helsingfors Dagblad", -jonka edeltäjänä Barometern-lehteä käy pitäminen. Dagbladiakin, jolla -sanomalehtikirjallisuudessamme on ollut huomattava sija, Mechelin -avusti kirjoitellen siihen sangen ahkerasti valtiollisista ja -taloudellisista kysymyksistä, minkä vuoksi hänen v. 1882 tullessaan -hallituksen jäseneksi lehden silloinen päätoimittaja Robert Lagerborg -lausui, että tämä oli tuntuva tappio Dagbladille, joka siten kadotti -uutteran avustajan. Mechelin lienee senkin jälkeen silloin tällöin -kirjoitellut mainittuun lehteen. Niinikään kirjoitteli hän Aug. -Schaumanin v. 1864 perustamaan "Hufvudstadsbladet" lehteen. A.H. -Chydeniuksen vuosina 1864-65 julkaisemassa "Litterär tidskrift" -nimisessä aikakauskirjassa, Lainopillisen yhdistyksen aikakauskirjassa, -joka alkoi ilmestyä v. 1865, "Finsk Tidskrift'issä", jonka perustajia -hän v. 1876 oli, Taloudellisen seuran julkaisusarjassa sekä myöhempinä -aikoina "Nya Pressen" lehdessä on Mechelin julkaissut lukuisia -kirjoitelmia. - -Ne sanoma- ja aikakauslehdet, joiden avustajana Mechelin toimi, -olivat tuontuostakin kynäsodassa J.V. Snellmanin kanssa maamme -yleisistä kysymyksistä. Personallisesti ei Mechelin kuitenkaan -ollut vihamielisissä väleissä Snellmanin kanssa, muun muassa siitä -päättäen, että hän -- arvatenkin Snellmanin pyynnöstä -- avusti -viimeksi mainittua kääntämällä ranskaksi Venäjän valtiopankin -uudistussuunnitelman, jonka Snellman oli Venäjän raha-asiainministerin -kehotuksesta 1860-luvun keskivaiheilla laatinut. [J. V. Snellmanin -elämä, kirjoittanut Th. Rein, II, s. 566 toinen painos.] - -Esimerkkinä Mechelinin varhaisemmasta sanomalehtimiestoiminnasta -mainittakoon pari Litterär tidskriftissä julkaistua kirjoitelmaa, jotka -osottavat mitä asioita hän näihin aikoihin erikoisesti harrasti. Muuan -"diplomatiaa" käsittelevä kirjoitus -- alkuaan M:n pitämä esitelmä, -joka sittemmin julkaistiin painosta -- selittää diplomatian olevan se -elin, jonka avulla eri valtiot yhteisissä asioissa vaihtavat -mielipiteitä siten valvoakseen etujaan. Historiallisesti näytetään -toteen, ettei diplomatia suinkaan aina ole menetellyt niin kuin sen -tehtävä olisi vaatinut, vaan että se on toiminut toisinaan hyvin, -toisinaan huonosti. Diplomatian tulee, täyttääkseen tarkoituksensa, -työskennellä valtiosääntöä noudattaen kansakunnan ja sen edustajain -toivomusten mukaisesti. Toinen samassa aikakauskirjassa julkaistu -kirjoitus käsittelee "maaveroa". 1863-64 vuoden valtiopäivillä oli -tästä keskusteltu, jolloin varsinkin talonpoikaissäädyssä oli ilmaistu -tyytymättömyyttä maassamme voimassa oleviin maaveroihin ja vaadittu -niiden poistamista tai ainakin huojentamista. Mechelin asettaa -kysymyksen pohjaksi sen peruskäsityksen, että kunkin kansalaisen on -suhteellisesti varojensa (= puhtaiden tulojensa) mukaan otettava -osaa valtion menoihin. Mutta tämä periaate ei ole käytännössä -toteutettavissa maaomaisuuteen nähden. On yritetty veronvähennyksellä -tasoittaa maanomistajia sangen epätasaisesti rasittavaa maaveroa, mutta -tästä on ollut vain vähän apua. Parasta sen vuoksi olisi, hänen -käsityksensä mukaan, poistaa koko maavero ja panna sijaan tulovero. - -Mechelin oli valtiollisilta mielipiteiltään ehdottomasti vapaamielinen; -hänen toiveittensa päämääränä oli aina sellainen hallitusmuoto ja -lainsäädäntö, jotka ovat kansan eduskuntansa kautta ilmilausuman tahdon -mukaiset ja takaavat jokaiselle yksityiselle kansalaiselle -mahdollisimman suuren vapauden, s.o. vapauden, joka ulottuu niin -laajalle kuin muiden vapaus sallii. Vapaamielisyyden kannalta on vapaus -yleisen menestyksen, sekä aineellisen hyvinvoinnin että henkisen -kulttuurin elinehto. Vapaamieliset aatteet, jotka Ranskan -vallankumousaikaa seurannut taantumus 1800-luvun alussa oli työntänyt -syrjään, elpyivät pian jälleen ja saavuttivat yhä suurempaa jalansijaa -Europan sivistyspiireissä sekä purkautuivat ilmoille 1830 ja 1848 -vuosien vallankumouksissa. Meidänkin maassa levisi vapaamielinen -ajatuskanta valtiollisissa kysymyksissä sivistyneisiin piireihin, -sitäkin enemmän kun oli kyllästytty maamme hallinnossa jo kauan -vallinneeseen virkavaltaiseen järjestelmään. - -On oltu, eikä luullaksemme syyttä, sitä mieltä, että 1800-luvun -alkupuoliskolla Europan yleisessä ajatussuunnassa vallinnut liberalismi -oli taipuvainen arvostelemaan asioita hieman liian optimistisesti. -Antaa, niin arvelivat liberaalit, vain antaa ihmisten vapaasti hoitaa -asioitaan oman mielensä mukaan, hallituksen niihin puuttumatta ja -lainsäädännön niitä mahdollisimman vähän säännöstelyn, niin kaikki on -kääntyvä parhain päin. Kansantalouden alalla kannatettiin Adam Smithin -perustamaa ja muiden edelleen kehittämää oppia, että yksityisten, niin -yksilöjen kuin yhteiskuntaluokkainkin, on itsensä saatava valvoa -etujaan, valtiovallan sekaantumatta asiaan, vapaan kilpailun tulee -vallita, niin kaikkien edut tyydytetään. Näin kannatettiin -"taloudellisten voimien sopusoinnun" teoriaa. Valtion tuli toimia -noudattaen periaatetta "laissez faire, laissez passer" (antaa -tehdä, antaa mennä). Kansallisuuskysymyksiin sovellettiin -samallaisia näkökohtia. Samaan valtiolliseen yhteyteen kuuluvain eri -kansallisuuksien pyrkiessä saavuttamaan tunnustusta ja vaikutusvaltaa -toistensa rinnalla katsottiin tätä olevan sallittava niin pitkälle kuin -kunkin voimia riitti; vapaa keskinäinen kilpailu muka takaisi hyvän -tuloksen. Johdonmukaisissa vapaamielisissä piireissä senvuoksi usein -suhtauduttiin jokseenkin välinpitämättömästi oman maan kansallisuus- ja -niiden yhteydessä oleviin kieliharrastuksiin. Antaa niiden, niin -arveltiin, mennä menojaan miten parhaiten voivat; niihin ei katsottu -olevan syytä vaikuttaa puoleen eikä toiseen. Mutta kokemus osotti pian, -että tämänlaatuinen vapaamielisyys oli puutteellinen siinä, ettei se -pannut tarpeeksi huomiota tosioloihin. Osottautui, että vapaa kilpailu, -johon valtiovalta ei millään tavoin puuttunut, monasti vei siihen, että -varakkaampi, vahvempi luokka tahi kansallisuus kohtuuttomasti sorti -heikompaansa, ja että valtiovallan, turvatakseen oikeuden vaatimuksia, -täytyi ryhtyä positiivisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Kävi -tarpeelliseksi säätää yhteiskunnallisia lakeja ruumiillista työtä -tekeväin luokkain taloudellisten etujen turvaamiseksi ja heidän -suojelemisekseen kapitalistien näännytykseltä. Ja samaten osottautui -tarpeelliseksi erityisillä lainsäädäntötoimenpiteillä turvata niiden -kansallisuuksien oikeus, jotka historiallisten olojen johdosta olivat -joutuneet sellaiseen tilaan, etteivät yksistään omin voiminsa kyenneet -vapaasti kehittymään. Näiden kokemustensa johdosta on liberalismi -vähitellen omaksunut vähemmän abstraktisen, enemmän todellisuuteen -perustuvan suunnan. Se on pysynyt perusajatuksessaan kaikkien oikeuden -vaatimusten mukaisesta vapaudesta. Mutta se on yhä enemmän tunnustanut -välttämättömäksi ettei saa luottaa yksistään "vapaan kilpailun" -elähyttävään voimaan, vaan että on koetettava positiivisin keinoin -korjata yhteiskunnassa vallitsevia epäkohtia. Se köyhempäin luokkain -tilan parantamista tarkoittava yhteiskunnallinen lainsäädäntö, joka -sivistysmaissa on vapaamielisten puolueitten avulla pantu alulle, -vaikkakaan sitä ei vielä kokonaan ole toteutettu, on tästä -todistuksena. Englannin vapaamielisen puolueen aikaansaama Irlannin -"homerule"-laki on esimerkkinä konkreettisen vapaamielisyyden -soveltamisesta kansallisuuskysymyksiin. - -Tällaista liberalismin kehitystä on meidänkin maassa ollut -havaittavissa. Ja Mechelinin valtiollisen katsantokannan kehitystä käy -tässä kohden pitäminen tyypillisenä. Lähtien vapaamieliseltä -peruskatsantokannalta, jolla hän aina pysyi, vakaantui hän -vakaantumistaan siinä käsityksessä, että oli tarpeellista -lainsäädäntötoimin järjestää sekä maamme eri yhteiskuntaluokkain että -kieliryhmäin väliset olot siten, että kaikkien oikeutetut vaatimukset -täyttyisivät eikä kukaan kärsisi sortoa. Hän asettui siten tavallaan -yhteiskunta- ja kielipuolueiden ulko- ja yläpuolelle. Mutta hänen -tärkeimmäksi silmämääräkseen jäi, että kansamme ennen kaikkea tuli -säilyttää valtiollinen itsemääräämisoikeutensa. Ja todella täytyy -kansan, joka, vaikka kansatieteellisesti katsoen käsittääkin eri -kansallisuuksia, historiallisen kehityksen johdosta on tullut -valtiolliseksi kokonaisuudeksi ja tahtoo semmoisena pysyä, saada itse -säätää lakinsa tahi olla osallisena niitä säätämässä, jos mieli sen -yhteisten tarpeiden tulla tyydytetyiksi tarkoituksen ja oikeuden -mukaisella tavalla. Jos lainsäädäntö on vieraan kansan lakiasäätäväin -laitosten käsissä, niin pääsevät epäilemättä sen suuntaa määräämään -näkökohdat, jotka ovat vieraita niille, joita se koskee, ja senvuoksi -sopimattomat. Kansalla, joka muodostaa yhtenäisen subjektin ja -sivistystasonsa puolesta kykenee itse hoitamaan asiansa, tulee olla -oikeus tehdä se, mikäli se ei siten loukkaa muiden kansain -itsemääräämisoikeutta: tämä on oikeuden mukaisen vapausperiaatteen -vaatimus. Oli siis täysin Mechelinin koko valtiollisen katsantotavan -mukaista, että hän asetti elämänsä päätehtäväksi toiminnan Suomen -valtiollisen autonomian turvaamiseksi, semmoisena kuin tämä autonomia -oli maallemme v. 1809 ja sittemmin useamman kerran juhlallisesti -taattu. - -Hän oli tällä välin jatkanut lainopillisia lukujaan. Helmikuun 23 p:nä -1864 hän suoritti lakitieteenkandidaattitutkinnon, saaden siinä -aineessa, johon hänen harrastuksensa parhaasta päästä oli kiintynyt, -nimittäin valtio-oikeudessa ja siihen liittyvissä oppiaineissa, -korkeimman arvosanan, "laudatur". - - - - -III LUKU. - -1864-1874. - -Alkava julkinen virkaura. Avioliitto, matkoja, -maanviljelysharrastuksia. Alkava valtiopäivämiestoiminta. Tieteellinen -kirjailijatoiminta. - - -Kohdakkoin sen jälkeen kuin oli maisteriksi vihitty, otettiin Mechelin -Suomen Tiedeseuran apulaissihteeriksi ja hoiti pöytäkirjanpitoa -lokakuun 1 p:stä 1860 seuraavan vuoden loppuun, minkä ohessa hän -kevätlukukauden 1861 toimi yliopiston konsistorin amanuenssina. -Lakitieteenkandidaatiksi tultuaan hän kirjoittautui auskultantiksi -Viipurin hovioikeuteen huhtikuussa 1864, tuli ylimääräiseksi -kopistiksi senaatin talousosastoon saman vuoden lokakuussa ja -valtiovaraintoimituskunnan kopistiksi heinäkuussa 1865, ollen viimeksi -mainitussa toimessa toukokuuhun 1867. - -Hänen työkykynsä salli hänen kuitenkin näiden toimien rinnalla hoitaa -muitakin, kuten meri- ja vekselioikeuden opettajan tointa Helsingin -merikoulussa lukuvuonna 1864-65. Niinikään hän jonkin aikaa antoi -opetusta neiti Elisabeth Blomqvistin yksityisessä tyttökoulussa, jossa -aikoinaan oli varsin runsaasti oppilaita. Tutkiakseen Ruotsin vallan -aikaista Suomen raha-asiain tilaa oleskeli Mechelin elo- ja syyskuun -1864 Tukholmassa harjoittaen sikäläisessä kamariarkistossa tutkimuksia, -jotka kuitenkin täytyi keskeyttää silmätaudin takia. Hän oli -Tukholmassa myös tutustunut tilastollisen toimiston työjärjestykseen ja -toimintaan, "mikä", kuten hän kirjeessä sedälleen H.A. Mechelinille -mainitsee, "suuresti kiinnittää mieltäni". - -Syksyllä 1865 hän meni naimisiin helsinkiläisen kauppiaan, kauppaneuvos -Johan Henrik Lindroosin ja hänen vaimonsa Cecilia Meyerin tyttären -_Aleksandra Elisabeth Lindroosin_ kanssa, joka oli syntynyt v. 1844. -Kohta häiden jälkeen teki nuori pariskunta ulkomaanmatkan. Mechelin oli -tällöin jonkin aikaa sairaana Genfin järven rannalla sijaitsevassa -Clarensin parantolassa Sveitsissä, mutta hänen toivuttuaan he viettivät -talven 1865-66 Parisissa, missä Mechelin jatkoi valtiotieteellisiä -opintojaan ja kirjoitteli matkakirjeitä Helsingfors Dagbladiin. - -Kotimaahan palattuaan hän rupesi appensa kuoltua hoitamaan tämän -omistamaa Helsinginpitäjässä sijaitsevaa Botbyn tilaa alaikäisen -lankonsa Johan Fr. Lindroosin puolesta ja oli siinä toimessa kymmenen -vuotta, kunnes lanko oli tullut täysi-ikäiseksi. Mutta sen lisäksi hän -v. 1868 osti anopiltaan toisen, Hollolan pitäjässä sijaitsevan Laitiala -nimisen tilan, jonka hän vasta 1880-luvun alussa möi langolleen. -Tietenkään ei Mechelin voinut yksityiskohtia myöten antautua hoitamaan -molempia suuria maatiloja, mutta hän valvoi kuitenkin niiden hoitoa -ja koetti myös hankkia siihen tarvittavat tiedot tutkimalla -maanviljelyskirjallisuutta. Täten perehtyneenä maanviljelyksen eri -haaroihin hän kykeni toimimaan Uudenmaan ja Hämeen läänin -maanviljelysseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1870-75. Vielä -myöhempänäkin elinaikanaan hän joutui valvomaan maatilan hoitoa. Hänen -anopillaan oli nimittäin toinenkin tila, Löyttymäki Janakkalassa. Kun -siellä 1880 vuoden vaiheilla tulipalo hävitti päärakennuksen ja miltei -kaikki muutkin rakennukset, täytyi Mechelinin ottaa valvoakseen niiden -uudestirakentamista, ja anopin kuoltua v. 1899 hän ryhtyi hoitamaan -tilaa. Kesät hän vietti puolisoineen ja tyttärineen Botbyssä ja -Laitialassa sekä sitten kun viimeksi mainittu tila oli myyty, muutamina -vuosina leipurimestari Ekbergin omistamassa Edishemin huvilassa -Uudenmaan saaristossa, jonkin matkaa Helsingistä itään päin, ja sen -jälkeen Löyttymäellä, kunnes se myytiin v. 1907. - - * * * * * - -Valtiopäivälaitoksemme jälleen tultua henkiin herätetyksi v. 1863 -ei kestänyt kauan, ennenkuin Mechelinin työkykyä alettiin siinä -käyttää. 1867 vuoden valtiopäivillä hän tuli yhdistetyn valtio- ja -suostuntavaliokunnan sihteeriksi sekä suoritti tämän tehtävän tavalla, -joka herätti huomiota ja sai osakseen suurta tunnustusta. Valtiopäiväin -jo ollessa loppumassa annettiin säädyille toukokuun 9 p:nä hallituksen -esitys rautatien rakentamisesta Riihimäeltä Pietariin. Se lähetettiin -talous- sekä valtio- ja suostuntavaliokuntaan. Asia käsiteltiin mitä -joutuisimmin, niin että viimeksi mainitun valiokunnan sihteerillä -Mechelinillä jo kahden päivän kuluttua oli valmiina asiasta annettava -parin painoarkin laajuinen mietintö ja viidentenä päivänä se ruotsiksi -ja suomeksi painettuna voitiin jakaa säädyille, joten nämä vielä -samoilla valtiopäivillä ehtivät lopullisesti käsitellä asian. Mietintö, -jossa puollettiin radan rakentamista, hyväksyttiin, ja tämän tuloksen -katsottiin suureksi osaksi johtuneen mietinnön taitavasta perustelusta, -mikä seikka on sitä enemmän luettava tekijän ansioksi, kun rautateiden -hyötyä ei vielä tuohon aikaan maassamme yleisesti tunnustettu, vaan -päinvastoin monella taholla epäiltiin. Asiaa käsiteltäessä ritaristossa -ja aatelissa lausuivat useat puhujat erittäin kiittäviä sanoja -mietinnöstä ja sen onnistuneesta muodosta. [Edv. Bergh, Vår styrelse -och våra landtdagar I s. 709 sanoo mietintöä "hyvin perustelluksi".] - -Valtio- ja suostuntavaliokunta antoivat valtiovaraston tilastakin -mietinnön, joka säädyissä tunnustettiin taitavasti laadituksi. Mutta -kun siinä lausutut moitteet erinäisistä hallituksen toimenpiteistä -olivat herättäneet paheksumista senaatissa, sai Mechelin päälliköltään, -senaattori _Thiléniltä_ kuulla, ettei sen, jolla oli kunnia -valtiovaraintoimituskunnan kopistina palvella keisarillisessa -senaatissa, sopinut semmoista kirjoittaa. Kun Mechelin ei kuitenkaan -ollut mietintöön kirjoittanut muuta kuin mikä oli hänen vakaumuksensa -mukaista eikä tahtonut sitoutua vastedeskään menettelemään toisin, -vaikka kunnioitus senaattia kohtaan näyttäisi sitä vaativankin, pyysi -hän ja saikin eron kopistinvirastaan. Ennen pitkää hän kuitenkin sai -toisen toimen, jossa pääsi käyttämään raha-asiain tuntemustaan. Oltuaan -nimittäin jonkin aikaa Robert Montgomeryn sijaisena Yhdyspankin -keskushallituksen jäsenenä, valittiin hänet Montgomeryn erottua -vakinaiseksi tähän toimeen mainitussa Suomen ensimäisessä -yksityispankissa, ja hän pysyi siinä joulukuusta 1867 kesäkuuhun 1872, -aika ajoin hoitaen pääjohtajankin tehtäviä. - -1872 vuoden valtiopäivillä oli Mechelin porvarissäädyn jäsenenä yhtenä -Helsingin kaupungin neljästä valitusta edustajasta. Sekä näillä että -kaikilla seuraavilla valtiopäivillä, joihin hän otti osaa, herätti hän -huomiota sujuvalla puhelahjallaan, sukkelasanaisuudellaan väittelyissä -ja laajoilla tiedoillaan varsinkin valtio-oikeudellisissa ja -raha-asioissa, mitkä ominaisuudet eritoten tulivat näkyviin niissä -valiokunnissakin, joihin hänet valittiin ja joissa hän aina pääsi -johtavaan asemaan. Ensi työkseen 1872 vuoden valtiopäivät päättivät -lähettää keisarille kiitosadressin 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen -vahvistamisen johdosta. Adressia laatimaan valittiin kustakin säädystä -jäsen, porvarissäädystä Mechelin. Adressin antoivat puhemiehet -kenraalikuvernöörille, kreivi Adlerbergille, joka sen toimitti -hallitsijalle. Samoilla valtiopäivillä Mechelin oli valtio- ja -pankkivaliokunnan jäsenenä sekä yleisen valitusvaliokunnan -varajäsenenä. Muuan hänen tekemänsä anomusehdotus herätti sekä -sisällyksensä että käsittelynsä johdosta varsin suurta huomiota. -Porvarissäädyn täysi-istunnossa helmikuun 20 p:nä Mechelin nimittäin -ehdotti anottavaksi, että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi antaa -valtiosäädyille sellaisen säätyjen itseverottamisoikeuden kehitystä -tarkoittavan lakiehdotuksen, että ne jokaisilla lakimääräisillä -valtiopäivillä saisivat vahvistaa valtion tulo- ja menoarvion -ensintuleviin valtiopäiviin asti -- mikä toimenpide johdonmukaisesti -seurasi valtiosäädyille perustuslaissa myönnetystä suostuntaoikeudesta -ja nyttemmin oli toteutettavissa, koska lakimääräiset valtiopäivät -uuden valtiopäiväjärjestyksen mukaan kokoontuisivat määräajoin, ainakin -joka viides vuosi. Porvarissääty hyväksyi puolestaan ehdotuksen ja -pyysi muita säätyjä siihen yhtymään. Mutta sekä maamarsalkka että -pappis- ja talonpoikaissäädyn puhemiehet kieltäytyivät esittämästä -asiaa, koska ehdotus heidän käsityksensä mukaan loukkasi keisarin -hallitsijaoikeuksia ja sen vuoksi oli niin arkaluontoista laatua, ettei -sitä ollut otettava käsiteltäväksi. Kolmessa viimeksi mainitussa -säädyssä panivat lukuisat jäsenet vastalauseen tätä puhemiesten -perustuslaintulkintaa vastaan, joka todellisuudessa oli omansa -riistämään maan edustajilta oikeuden tärkeissä kysymyksissä esittää -hallitsijalle kansan toivomukset, jota vastoin alamaisen anomuksen, -jonka hallitsija oli oikeutettu hylkäämään, ei olisi pitänyt voida -katsoa tietävän hänen oikeuksiensa loukkausta. Mainita sopii, että -vastalauseeseen yhtyi useita, jotka monessa kohden olivat toisella -kannalla kuin Mechelin, esimerkiksi aatelissäädyssä J.V. Snellman, -pappissäädyssä G.Z. Forsman ja talonpoikaissäädyssä A. Meurman. -Porvarissääty oli kuitenkin lähettänyt Mechelinin ehdotuksen -valtiovaliokuntaan, jonka oli siitä annettava lausunto ja toimitettava -se kaikille säädyille, jolloin puhemiehet luultavasti uudistaisivat -epäyksensä. Mechelin silloin pyysi saada peruuttaa ehdotuksensa, ei sen -vuoksi ettei hän yhä edelleenkin olisi ollut vakuutettu anotun -uudistustoimenpiteen oikeutuksesta ja suotavuudesta, vaan -ehkäistäkseen puhemiesten menettelyn aikaansaamasta tärkeätä uuden -valtiopäiväjärjestyksen kohtaa koskevaa, vastaisuudessa vahingollista -ennakkotapausta. Tähän hänen pyyntöönsä porvarissääty suostui. - -Mechelinin toiminnasta näillä valtiopäivillä mainittakoon vielä, että -hän ynnä kaksi muuta Helsingin kaupungin edustajaa (Öhrnberg ja -Kiseleff) tekivät anomusehdotuksen ruotsin ja muinais-pohjoismaisten -kielten professorinviran perustamisesta yliopistoon. Ehdotus -hyväksyttiin aatelissa ja porvarissäädyssä, mutta hyljättiin molemmissa -muissa säädyissä. Aateli ja porvarissääty päättivät esittää anomuksen -kummankin säädyn erityisenä toivomuksena, ja tulos oli, että kesäkuun -16 p:nä 1876 annetun julistuksen kautta perustettiin ruotsin kielen ja -kirjallisuuden ylimääräinen professorinvirka. Samoilla valtiopäivillä -Mechelin ehdotti myönnettäväksi 60,000 markan suuruisen määrärahan -seitsenjäsenisen suomalaisen tiedeakatemian perustamiseksi. Muissakin -säädyissä tehtiin ehdotuksia määrärahain myöntämisestä tieteellisen -tutkimuksen edistämiseksi, ja säätyanomus saatiin toimeen, josta oli -lopputuloksena, että tiedeseura sai yleisistä varoista jonkin verran -korotetun apurahan. Eräs Mechelinin tekemä, niiden vanhettuneiden -säädösten kumoamista tarkoittava ehdotus, jotka asettavat juutalaiset -maamme asukkaitten noudatettavan lain ulkopuolelle, saavutti yleisen -valitusvaliokunnan kannatuksen ja porvarissäädyn hyväksymisen, mutta -hyljättiin kolmessa muussa säädyssä, joten asia raukesi. Mechelinin -puoltamista ehdotuksista mainittakoon lisäksi eräs hallituksesta -riippumattoman, erottamattomista jäsenistä kokoonpannun korkeimman -oikeuden perustamista tarkoittava, ja toinen, joka tarkoitti korkorajan -poistamista eli 6 prosenttia korkeamman koron ottamista koskevan -kiellon kumoamista. Jälkimäisen ehdotuksen hyväksyi kolme säätyä (ei -talonpoikaissääty), mutta Hänen Majesteettinsa lausui, ettei se "tätä -nykyä" aiheuttanut toimenpidettä. - -Valtiosäädyille oli annettu kertomus valtiovarain tilasta, joka -lähetettiin valtiovaliokuntaan, missä Mechelin ehdotti, että valiokunta -tulevaksi viisivuotiskaudeksi laatisi täydellisen laskelman valtion -tuloista ja menoista, jotta valtiosäädyt sen perusteella voisivat -päättää, oliko ja missä määrin tarpeellista myöntää suostuntaveroja -maan tarpeisiin. Valiokunta kuitenkin piti laskelman laatimista -mahdottomana ja hylkäsi ehdotuksen, tyytyen antamassaan mietinnössä -lausumaan erinäisiä toivomuksia valtionkirjanpitoon ja sen ehdotetun -uudistuksen jouduttamiseen nähden. Mutta asiaa ritaristossa ja -aatelissa esiteltäessä maamarsalkka, vapaaherra Nordenstam selitti, -että kertomus valtiovarain tilasta oli valtiosäädyille ainoastaan -"näytettävä", niiden saamatta siitä keskustella, ja ettei valiokunnalla -ollut aihetta antaa siitä lausuntoa. Vastalauseita pantiin tätä -käsitystä vastaan, niiden kuitenkaan voimatta taivuttaa maamarsalkkaa -muuttamaan mieltään. Pappis- ja talonpoikaissäädyssä puhemiehet -seurasivat maamarsalkan esimerkkiä. Ainoastaan porvarissäädyssä salli -puhemies Zilliacus keskustelua. Mechelin perusteli tällöin tarkemmin -valiokunnan katsantokantaa ja selitti valtionkirjanpidon epätyydyttävän -tilan olleen syynä siihen, että valiokunta oli katsonut mahdottomaksi -laatia tiliasemaa, josta selvästi kävisi ilmi, oliko suostuntavero -tarpeen valtion menoihin vai ei. Sääty päätti H.M:lleen lähettää -kirjelmän, jossa lausuttaisiin suotavaksi, että ehdotettu -valtionkirjanpidon uudistus piakkoin pantaisiin toimeen. Mutta kun -porvarissääty jäi yksinään kannattamaan tätä päätöstä, merkittiin -valtiopäiväpäätökseen vain, että valtiovaliokunta oli tarkoin -tutustunut valtiovarain tilaan ja valtionkirjanpitoon sekä ne -tarkastanut. - - * * * * * - -Mechelinin opettaja ja personallinen ystävä, professori Rosenborg kuoli -kesällä 1871. Aavistaen läheistä kuolemaansa oli hän kehottanut -Mecheliniä hakemaan professorinvirkaa sen avoimeksi tultua. -Mechelinille tämä oli tuntuva taloudellinen uhraus, koska hänen silloin -oli pakko luopua paljon parempipalkkaisesta toimestaan Yhdyspankissa, -mutta hän päätti siitä huolimatta noudattaa kehotusta. Yhdyspankin -hallinto ei häntä mitenkään tahtonut menettää, ja muuan pankin -kannattajapiirin lähetystö saapui hänen luokseen saadakseen hänet -luopumaan aikeestaan. Pankin silloisen johtajan August Törnqvistin -täytyisi kivulloisuuden tähden luultavasti pian erota, ja Mechelinille -tarjottiin hänen paikkansa, minkä ohessa palkka luvattiin korottaa -14,000:sta 24,000 markkaan. Mutta Mechelin pysyi kerran tekemässään -päätöksessä, koska tunsi, ettei hän kuitenkaan voisi samalla -mielenkiinnolla antautua pankkialalle kuin siihen toimintaan, johon -avoimeksi joutunut yliopiston opettajapaikka viittasi. - -Aika, joka hänelle suotiin valmistuakseen virkakelpoiseksi, jäi tosin -varsin niukaksi, sillä kohta professorinvirkaa haettuaan täytyi hänen -valtiopäiväin jäseneksi valittuna ottaa näihin osaa. Kesällä 1872 hän -teki opintomatkan Tukholmaan ja Upsalaan, sairasteli kotimaahan -palattuaan jälleen jonkin aikaa, mutta ehti kuitenkin ajoissa suorittaa -säädetyt opinnäytteet. Tammikuussa 1873 hän julkaisi sen väitöskirjan, -"Svenska riksrådets statsrättsliga ställning från Gustaf I till 1634", -joka tuotti hänelle lakitieteenlisensiaatti- ja -tohtoriarvon. Tehtyään -samana vuonna matkan Berliniin ja Wieniin, missä hän kirjoitteli -matkakirjeitä Dagbladiin, mutta etupäässä tutki vastaperustettujen -liittovaltojen, Saksan valtakunnan ja Itävalta-Unkarin valtiollisia ja -oikeudellisia oloja, julkaisi hän syyskuussa opinnäytteenä -professorinvirkaa varten väitöskirjan "Om statsförbund och -statsunioner, första häftet." Valtiolla, sanotaan teoksessa, on -semmoisenaan suvereniteetti, sikäli että sillä on oikeus päättää omista -asioistaan. Mutta suvereniteetti voi olla osittainen, kuten -valtiounionissa, missä toinen valtio vain toisen yhteydessä määrää -ulkopolitiikkansa tahi missä tämän määrää jokin yhteenliittyneiden -valtioiden yhteinen laitos. Tutkimuksen tarkoituksena on esittää -nykyajan tärkeimpäin valtiounionien valtiosääntöjen peruspiirteet, ja -näistä tekijä erikoisesti tekee selkoa Pohjoisamerikan Yhdysvaltojen -valtiosäännöstä. Hän sanoo aikovansa näissä tutkimuksissa lopuksi ottaa -tarkastaakseen kysymyksen Suomen ja Venäjän keisarikunnan keskinäisestä -valtiollisesta asemasta, mikä aikomus ei kuitenkaan tässä teoksessa -toteutunut, syystä että ensimäiselle viholle ei ilmestynyt jatkoa. -Muissa teoksissaan hän sitä vastoin on laajasti ja perusteellisesti -käsitellyt tätä kysymystä. Siinä väitöstilaisuudessa, jossa -vastamainittua teosta tarkastettiin, Mechelin piti alustavan esitelmän -"kansainvälisistä sovinto-oikeuksista", mikä osottaa hänen huomionsa jo -tähän aikaan kiintyneen aatteeseen rauhantilan pysyttämisestä valtojen -kesken oikeuden pohjalla, jonka aatteen innokkaana esitaistelijana hän -myöhempänä elinaikanaan esiintyi. Mainitussa esitelmässä, joka on -julkaistuna Lainopillisen Yhdistyksen aikakauskirjassa, sanotaan: -Kansainvälistä oikeustilaa täytyy pitää heikkona ja uhanalaisena, niin -kauan kuin kansainoikeudelliset perusaatteet eivät ole velvoittavana -ja noudatettavana lakina kaikille valtioille, suurille ja -pienille, niiden keskinäisissä suhteissa -- niinkauan kuin oikeuden -voimaansaattamiskeinona vain poikkeustapauksissa on muu kuin sota. -Valitettavasti täytyy kansainoikeuden sekä käytännössä että teoriassa -vielä tunnustaa sota luvalliseksi keinoksi valtioiden saattaessa -oikeuksiaan voimaan. Mutta silti ei ole epäoikeutettua pyrkiä siihen, -että sotien oikeutus rajoitetaan yhä ahtaampaan, niin että niitä -vihdoin pidetään rikoksena kansainoikeutta vastaan. -- Tekijä viittaa -siihen, että Englannin parlamentissa oli tehty ehdotus pysyväisen -sovinto-oikeuden perustamisesta ratkaisemaan valtioiden välisiä -riitoja ja että parlamentin enemmistö oli kannattanut tätä aatetta. -Sellainen valtioiden riitakysymysten lykkääminen kansainväliseen -sovinto-oikeuteen on saatava pakolliseksi ja tulee olla olemassa -kansainvälinen kirjoitettu laki. Kansainvälisellä sovinto-oikeudella -tulee olla toimeenpanovaltakin. Sotia on mikäli mahdollista ainakin -rajoitettava. - -Mechelinin pidettyä syksyllä 1873 suomenkielisenkin näyteluennon ja -hänen molempain kilpahakijainsa, W. Lavoniuksen ja W. Enebergin, -peruutettua hakemuksensa nimitettiin hänet helmikuun 14 p:nä 1874 -kameraali- ja politialainopin sekä valtio-oikeuden professorinvirkaan. - - - - -IV LUKU. - -1874-1882. - -Opettaja- ja tieteellinen kirjailijatoimi. Komiteain jäsenenä, -kunnallismiehenä. Keisarivierailu, aateloiminen, 1877-78 vuoden -valtiopäivät. Liberaalinen ohjelma. Keisari Aleksanteri II:n kuolema. -Muutoksia Suomen hallituksessa. 1882 vuoden valtiopäivät. - - -Yliopiston opettajatoimeensa Mechelin ryhtyi maaliskuun 28 p:nä 1874 -pitäen virkaanastujaisesitelmänsä budjettikysymyksestä nykyajan -valtio-oikeudessa -- siis aineesta, joka alati kiinnitti hänen -mieltään, varsinkin sen merkityksen johdosta, mikä sillä oli meidän -maahan nähden. Hän alotti opettajatoimensa seuraavalla syyslukukaudella -luennoiden kurssin Suomen valtio-oikeudesta, johdantona yleiskatsaus -valtio-oikeudelliseen kehitykseen 19:nnellä vuosisadalla. Hänen -luentonsa käsittelivät sittemmin osittain Suomen valtio-, finanssi- ja -hallinto-oikeutta, osittain yleistä valtio-oikeutta, finanssioppia ja -kansainvälistä oikeutta. Kansataloustieteen professorin Axel -Liljenstrandin erottua v. 1877 hoiti Mechelin muutaman vuoden tämänkin -aineen opetusta ja luennoi siitä. Päätehtävänään hän kuitenkin piti -maamme valtio-oikeudellisten olojen selvittämistä, jatkaen siten -Nordströmin, Palménin ja Rosenborgin työtä. Hänen luentonsa olivat -kuulijain todistuksen mukaan pirteitä, selviä ja mielenkiintoisia. -Esitys ei ollut siinä määrin kuin näissä oppiaineissa usein lienee -tapana juridisesti rakentelevaa, vaan enemmän historiallista kehitystä -valaisevaa, erityisesti silmällä pitäen sitä, mikä käytännölliseltä -kannalta katsoen oli olennaista. Hänen käsityskantaansa kuvaava on -"poliittisia opintoja" käsittelevä esitelmä, jolla hän alotti luentonsa -syyslukukaudella 1875. ["Album utgifvet af Nyländingar", VI. 1875.] Hän -huomauttaa politiikan eli sen tieteenhaaran merkityksestä -valtiotieteiden joukossa, joka käsittelee valtiotarkoitusten -toteuttamisen keinoja ja tapaa -- valtiotaidon perusaatteita. -Kansakunnan edut eivät, mikäli ne ovat valtion elinten valvottavina, -ole sillä tyydytetyt, että olemassa olevia lakeja asianmukaisesti -käytetään ja noudatetaan. Valtioelämä vaatii myös toimintaa edistyksen -ja kehityksen hyväksi. Pelkkä lain täyttäminen, voimassa olevain -säännösten noudattaminen, ei ole poliittista toimintaa, mutta tällaista -toimintaa on alotteiden tekeminen tai myötävaikuttaminen uusiin, -yleishyvää tarkoittaviin yrityksiin lakien ja valtiotalouden -parantamiseksi, samoin kuin saavutettujen oikeuksien ja etujen valpas -valvonta ja lujittaminenkin. Epäilemättä on myönnettävä, että voimassa -olevain lakien tunteminen on se kulmakivi, johon kaiken valtiotoiminnan -tulee perustua. Mutta poliittisella alalla ei laintuntemus, eipä -valtio- ja hallinto-oikeudellinen laintuntemuskaan yksinään riitä. -Poliittisen tieteen avulla on opittava käsittämään ne periaatteet ja -näkökannat, joiden perusteella käy arvosteleminen, onko maaperä -otollinen ehdotetuille lainsäädännön ja valtiolaitosten uudistuksille -tai muille toimenpiteille valtioelämän alalla, onko näillä -toteutumisedellytyksiä ja mitkä keinot parhaiten vievät toivotuille -perille. -- Käytännöllinen valtioviisaus, kyky suorittaa hyvin harkittu -poliittinen tehtävä, ei tosin ole saavutettavissa yksinomaan tuntemalla -poliittisia teorioja eikä perehtymällä valtiotieteisiin yleensä. -Valtiomiehet eivät ole pelkkiä jonkin opinsuunnan noudattajia. Heille -on tarpeen, paitsi elämän koulussa saavutettua kokemusta, sellaiset -ominaisuudet -- terävä äly, itsensä hillitseminen, suunnittelukyky, -kestävyys, notkea käytöstapa, antaumus asiaan --, jotka ominaisuudet -eivät ole saavutettavissa yksistään opinnoilla, jos taipumusta puuttuu. -Mutta varmaa on toisaalta, että suurinkin valtiollinen kyky voi mennä -hukkaan tahi harhaan, jos arvostelukykyä valaisevat ja vahvistavat -tiedot eivät ole sitä tukemassa. Omasta puolestani, -- jatkaa M. -- en -ainoastaan tahtoisi olla varottamatta, vaan päin vastoin hartaasti -kehottaisin itsekutakin opiskeluaikanaan harjoittamaan poliittisiakin -opintoja. Arvostelukyvyn kehittäminen valtiollisissa kysymyksissä, -käsityksen selventäminen ja varmentaminen siitä, mikä valtiollisen -elämän vaiheissa on totta ja oikeata ja viisasta, se se on, vaikkakin -vaikeata, kuitenkin tavoittelemisen arvoista. Varsinkin on maissa, -joilla on eduskunnallinen vakiomuoto, erinomaisen tärkeätä, että -valtiollista sivistystä on levinnyt mahdollisimman laajoihin -piireihin. -- -- - -Suhteessaan opiskelevaan nuorisoon tutkijana ja muutoinkin oli Mechelin -hyvänsuopa ja humaani, saattoipa joskus olla leikillinenkin. Vuonna -1877 hän julkaisi -- osittain rovasti Fr. Hjeltin avustamana -- "Suomen -Suuriruhtinaskunnan perustuslait, liitteineen". J. Ph. Palménin v. 1861 -julkaistua kokoelman Suomen perustuslakeja olivat 1869 vuoden -valtiopäivä- ja ritarihuonejärjestyksen sekä erinäisten muiden -eduskuntalaitoksemme uudesti henkiin herättämisen jälkeen annettujen -asetusten ilmestymisen johdosta perustuslakimme siinä määrin -muuttuneet, että uusi, Palménin teoksen tapainen kokoelma oli tarpeen, -sitä enemmän kun viimeksi mainittua teosta ei enää ollut kirjakaupassa -saatavana. Erinäisissä muissakin kohdin täydensi tätä Mechelinin -ruotsiksi ja suomeksi julkaisema teos, jota on paljon käytetty -valtiomuotoamme tutkittaessa. Uusi laitos siitä julkaistiin v. 1891 -jonkin verran muutetun suunnitelman mukaan. - -Jos Mechelinin aikomus lienee ollut professorina antautua kokonaan -yliopistonopettajatoimeensa ja tieteellisiin harrastuksiin, ei tämä -aikomus toteutunut, sillä hänen suurta työkykyään kysyttiin taas -monenlaatuisissa julkisissa toimissa. Itsensä kuultiin hänen -myöhempänä elinaikanaan joskus valittavan, että olosuhteet olivat -estäneet häntä antautumasta niihin tieteellisiin tehtäviin, jotka -aikaisemmin olivat kiinnittäneet hänen mieltään. Hallitus määräsi hänet -jäseneksi erinäisiin komiteoihin, joille oli annettu toimeksi -ehdotusten tekeminen taiteellista ja kirjallista omistusoikeutta, -elinkeinovapauden laajentamista, kalavesien rauhoittamista -tehdasjätteiltä, uskonnonvapauden laajentamista ynnä eriuskolaisten -asemaa ja käännyttämistä koskeviksi laeiksi. Vuonna 1876 hän oli -kultakannan voimaan saattamiseksi asetetun komitean jäsenenä, mikä -uudistus oli käynyt välttämättömäksi hopean epävakaisen ja kultaan -verraten alenevan arvon takia. Mechelinin ehdotus lienee -pääasiallisesti pantu pohjaksi sille kultakannan käytäntöön ottamista -rahalaitoksessamme koskevalle esitykselle, joka annettiin 1877 vuoden -valtiosäätyjen käsiteltäväksi ja jonka ne hyväksyivät, minkä jälkeen -asetus asiasta julkaistiin samana vuonna. - -Kun uusi 1872 vuoden valtiopäivien hyväksymä kaupunkien -kunnallisasetus, joka julkaistiin v. 1873 astumaan voimaan vuodesta -1875 lähtien, otettiin käytäntöön Helsingissä, valittiin Mechelin -kaupunginvaltuusmieheksi ja tuli näiden ensimäiseksi puheenjohtajaksi. -Vastavalitut edustajat kokoontuivat juhlaan Seurahuoneelle helmikuun 15 -p:nä 1875, johon tilaisuuteen kenraalikuvernööri, kreivi Adlerberg sekä -joukko muita henkilöitä oli kutsuttu. Tässä juhlassa lausui Mechelin -saksaksi kenraalikuvernöörin tervetulleeksi sekä piti sitten ruotsiksi -puheen Helsingille ja sen tulevaisuudelle. Hän lausui julki kutsujain -ilon sen johdosta että kaupunkien hallinnossa toimeenpannun uudistuksen -kautta kunnallisen itsehallinnon periaate oli astunut niin tuntuvan -askeleen eteenpäin ja vakuutti kaupunginvaltuusmiesten tekevän -voitavansa suorittaakseen heille uskotun kunniatehtävän. - -Mechelin oli kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1875, 1876 ja -1878. Tältä ajalta on merkittävänä useita pääkaupunkimme kehitykselle -tärkeitä toimenpiteitä. Vuonna 1875 liitettiin viiteen vanhaan -kaupunginosaan eteläinen kaupunginalue sekä Katajanokka eli nykyinen -6, 7 ja 8 kaupunginosa. Kysymys kaupungin eteläisen osan -(Punavuorenseudun) käyttämisestä tehdastonteiksi evättiin -- sen -parempi, sillä kaupungin muille osille olisi, jos ehdotus olisi -toteutettu, koitunut moninaista haittaa tehtaansavusta ja noesta. -Kaupunki omisti uudella alueella suuren joukon vuokralle annettuja -tontteja; noudattamansa tonttipolitiikan johdosta, jonka mukaan -vuokratontit myytiin ja kauppasumman suoritus jaettiin useammalle -vuodelle, kasvoi kaupunki ripeästi, veronmaksajien ylen määrin -rasittumatta. Vesijohtolaitoksen, jonka eräs ulkomaalainen yhtiö -oli perustanut, osti kaupunki v. 1877 ja viemärijohtoverkon -suunnitelma laadittiin v. 1878. Kansankirjaston, joka alkujaan oli -yksityishenkilöiden perustama, otti kaupunki haltuunsa v. 1875. V. 1877 -perustettiin rahatoimikamari, joten kaupungin taloudellisten asiain -hoito keskittyi erityiseen virastoon. - -Muista tämän aikuisista tapahtumista mainittakoon Suomen ensimäisen -henkivakuutusyhtiön Kalevan perustaminen v. 1874, jossa yrityksessä -Mechelinkin oli osallisena. Kesäkuussa 1875 otti Mechelin professori -Aug. Ahlqvistin, parin nuoremman yliopistonopettajan ja moniaiden -ylioppilaiden kera Suomen yliopiston edustajana osaa Upsalassa -pidettyyn pohjoismaiseen ylioppilaskokoukseen. Kokouksen aikana -Dannemoran kaivoksille tehdyllä huvimatkalla julkilausui Mechelin -oman ja toveriensa kiitoksen kutsusta ja heille osotetusta -vieraanvaraisuudesta, ilmaisten samalla heidän ystävälliset tunteensa -Ruotsia kohtaan. Muuan henkilö, joka tuolloin oli tutustunut -Mecheliniin, on siitä kertonut [Professori K. Warburg, eräässä -L. Mechelinin kuoleman johdosta "Göteborgs Handels- och -Sjöfartstidningissä" julkaistussa muistokirjoituksessa]: Ensi -vaikutukseksi Mechelinistä jäi valtava voima, komea ulkomuoto ja -ylhäinen arvokkuus. Mutta tähän osaksi synnynnäiseen, osaksi -saavutettuun ylhäisyyteen oli yhtynyt harvinainen rakastettavuus; -hänellä oli "sovittava käsi"; hän tahtoi miellyttävällä -personallisuudellaan rakentaa rauhaa ja hyvää sopua yksityisessäkin -yhdyselämässä, kaikkialla, minne hän tuli. - -Alkukesästä 1876 hän oleskeli jonkin aikaa Kristianiassa ja Tukholmassa -tutkimassa osin Norjan ja Ruotsin kameraalioloja, osin näiden molempain -maiden välisiä unionisuhteita. - -Samana kesänä pidettiin Helsingissä heinäkuusta syyskuuhun ensimäinen -ja tähän asti ainoa yleinen Suomen teollisuus- ja taidenäyttely, jota -keisari Aleksanteri II puolisoineen ja tyttärineen sekä perintöruhtinas -puolisoineen kunnioittivat vierailullaan. Näyttelyrakennukset oli tehty -Kaivopuistoon. Kaupunki oli upeasti koristettu kunniaporteilla, -lipuilla, kukkaislaitteilla, ilotulituksineen iltaisin, ja väkijoukot -osottivat innokkaasti suosiotaan korkeille vieraille. Linnaan saapui -kaupunginvaltuuston lähetystö, jonka puheenjohtaja esitti keisarille ja -hänen perheelleen kutsun kansanjuhlaan, jonka valtuusto aikoi -toimeenpanna Töölön puistossa. Kutsuun suostuttiin ja juhla, jossa -esitettiin laulua y.m., havaittiin varsin onnistuneeksi. Todistuksena -siitä, että käynti Helsingissä, missä vastaanoton onnistunut järjestely -tietenkin melko suurelta osalta oli luettava kaupunginvaltuuston -puheenjohtajan Mechelinin ansioksi, oli korkeisiin vieraisiin tehnyt -mieluisan vaikutuksen, saanee pitää sitä, että Mechelin kohta sen -jälkeen korotettiin aatelissäätyyn. Hänen järjestysnumerokseen -ritarihuoneessa tuli 252, ja vaakunakilpeensä hän valitsi avatun -lakikirjan kuvan ajatuskantaansa kuvaavine tunnuslauseineen: "pro lege" -(lain puolesta). Yleensä katsottiin näyttelyn onnistuneen hyvin, minkä -tähden sen päätyttyä joukko kansalaisia toimeenpani juhlan -näyttelytoimikunnan kunniaksi. Toimikunnan puheenjohtajana oli -senaattori, vapaaherra J.A. von Born. Mechelin piti mainitussa -tilaisuudessa juhlapuheen, kiittäen toimikuntaa sen työstä. - - * * * * * - -Tammikuussa 1877 kokoontuivat säädyt valtiopäiville, jotka keskeytyen -vain kesäkuukausiksi jatkuivat seuraavan vuoden alkupuoleen. Mechelin, -joka nyt oli ritariston ja aatelin jäsenenä, valittiin säädyn -valitsijamieheksi, jäseneksi valtiovaliokuntaan, yhdistettyyn -valtio- ja talousvaliokuntaan sekä asevelvollisuusvaliokuntaan ja -varajäseneksi pankkivaliokuntaan. Tärkein asia näillä valtiopäivillä -oli hallitsijan esitys yleisen asevelvollisuuden toimeenpanemisesta -Suomessa. Eri mieliä vallitsi tästä kysymyksestä niidenkin kesken, -jotka yleensä lukeutuivat samaan ryhmään. Suomalaisessa puolueessa, -jossa muutamat, kuten esim. A. Meurman, alkuaan eivät kannattaneet -yleisen asevelvollisuuden aatetta, yhdyttiin kuitenkin sitä puoltamaan, -jota vastoin ruotsinmielisessä puolueessa ei saatu eriäviä mielipiteitä -sovitetuiksi. Yleisen asevelvollisuuden kannattajia oli Mechelin, joka -asevelvollisuusvaliokunnan jäsenenä kenraali Christian Oker-Blomin ja -professori G.Z. Forsmanin kera lienee suurimmalta osalta laatinut -valiokunnan mietinnön, jossa puollettiin esityksen hyväksymistä, -vaikkakin erinäisin muutoksin, jotka tarkoittivat muun muassa sen -epäkohdan poistamista, että asevelvollisuusrasitus varsinaisesti -kohtasi vain niitä harvoja, jotka arvan nojalla kutsuttiin vakinaiseen -sotapalvelukseen, kun sitä vastoin enemmistö luettiin nostoväkeen, -jolla ei ollut mitään harjoitusvelvollisuutta rauhanaikana. Valiokunta -ehdotti että kaikki, joita ei ollut arvan nojalla kutsuttu vakinaiseen -palvelukseen, olisi kolmena vuotena peräkkäin kutsuttava harjoituksiin, -yhteensä 90 päiväksi. Sen ohessa ehdotettiin, että eräät pykälät -julistettaisiin perustuslain luontoisiksi, koska uuden lain oli määrä -astua 1772 vuoden hallitusmuodon 18 §:n sijaan, jossa säädettiin, "että -valtakunnan sotavoima jää entiseen ruotujakoonsa". Säädyssä Mechelin -varsin taitavasti puolusti valiokunnan mietintöä, jonka kaikki säädyt -hyväksyivät pääkohdiltaan ja keisari valtiosäätyjen hyväksymässä -muodossa vahvisti. - -Valtiopäiväin ulkopuolellakin koetti Mechelin toimia yleisen -asevelvollisuuden hyväksymisen puolesta, esim. "Finsk Tidskriftissä" -syksyllä 1877 julkaisemassaan kirjoitelmassa "Synpunkter i -värnepliktsfrågan". Sodan hän myöntää pahaksi, mutta kansojen on -kuitenkin oltava valmiita puolustautumaan tarpeen vaatiessa. Jos Suomi -Venäjän ja jonkin muun vallan välisessä sodassa joutuisi hyökkäyksen -alaiseksi, ei olisi asian eikä kansamme arvon mukaista jättää maamme -puolustusta kokonaan venäläisen sotavoiman huoleksi. Valtiona on Suomen -pakko ylläpitää sotaväkeä omaksi turvakseen ja keisarikuntaan -yhdistettynä sen on velvollisuus ottaa osaa yhteiseen puolustukseen. -Vanha ruotujakolaitoksemme on vanhettuneena kelpaamaton sotalaitoksen -perustaksi ja pelkällä pestauksella ei riittävä sotavoima ole kokoon -saatavissa. - -Aatelissa teki Mechelin samoilla valtiopäivillä esityksen, että -hallitsijalta anottaisiin seuraaville valtiopäiville ehdotusta 1772 -vuoden hallitusmuodon ja 1789 vuoden yhdistys- ja vakuuskirjan -lainsäännösten tarkistamiseksi tahi ainakin kodifioimiseksi, koska -nämät vanhat perustuslakimme osin eivät enää olleet semmoisinaan -voimassa, osin olivat erinäisiltä kohdin muutetut, osin taas eivät -olleet aivan selviä ja täydellisiä, esimerkiksi mikäli koski -varsinaisen lainsäädännön ja hallinnollisen määräysvallan välisiä -rajoja sekä valtiosäätyjen toimivaltaa valtionbudjetin järjestelyssä. -Lakivaliokunta puolsi anomusehdotusta tekijän esittämillä perusteilla. -Valiokunnan mietinnön hyväksyivät aateli ja porvarissääty -keskustelutta, mutta se hyljättiin pappis- ja talonpoikaissäädyissä, -joissa oltiin sitä mieltä että, vaikka perustuslaeissa olikin -puutteellisuuksia, ei aika nyt ollut sopiva säätyanomuksen tekemiseen -asiasta, mistä ehkä syntyisi vaikeuksia, joita oli vältettävä; -toimenpide oli sen vuoksi mieluummin jätettävä toistaiseksi. Asia siis -raukesi. Tätä tulosta täytynee pitää valitettavana, sillä -perustuslakiemme uudistus niin sisällyksen kuin muodonkin puolesta -olisi puheenalaisena aikana luultavasti ollut paljoa helpommin -toteutettavissa kuin myöhemmin, ja vaikkei se olisikaan turvannut -perustuslaillista valtiomuotoamme kaikilta hävitysyrityksiltä, olisi se -niitä ainakin vaikeuttanut, vanhojen perustuslakisäännöstemme -osittainen epäselvyys kun on ollut omansa helpottamaan vihollistemme -hyökkäyksiä. Mahdotonta ei ole, että tällaiseen säätyjen anomukseen -silloin olisi suostuttu, koska keisari Aleksanteri II itse avatessaan -1863 vuoden valtiopäivät oli lausunut perustuslakiemme olevan -uudistuksen tarpeessa ja myöhemmin maininnut sen seikan, että 1867 -vuoden säädyille annettiin ainoastaan uuden valtiopäiväjärjestyksen, -mutta ei uuden hallitusmuodon ehdotusta, johtuneen vain siitä, että -tuollainen työ vaikean laatunsa takia vaati pitkällistä harkintaa eikä -vielä ollut siihen määrään edistynyt, että keisari olisi voinut -toteuttaa alkuperäistä aikomustaan jo silloin esittää ehdotuksen -valtiosäädyille. Venäläiseltä taholta valtiojärjestystämme vastaan -myöhemmin tehtyjä hyökkäyksiä on, niinkuin tunnettu, yleensä perusteltu -sillä -- tosin väärällä -- väitteellä, etteivät Aleksanteri I ja hänen -seuraajansa ole tunnustaneet vanhaa hallitusmuotoamme sitovaksi. -Sellaista väitettä olisi tuskin voitu tehdä keisari Aleksanteri II:n -itsensä julkaisemasta ja allekirjoittamasta hallitusmuodosta. - -Suomen kielen oikeuksien laajentamisesta esitettiin samoilla -valtiopäivillä useita vaatimuksia. Pappis- ja talonpoikaissäädyssä -tehtyjen ehdotusten mukaisesti puolsi yleinen valitusvaliokunta -anomusta, jossa pyydettiin ryhdyttäväksi sellaisiin toimenpiteisiin, -että oikeus käyttää suomen kieltä tuomioistuimissa ja virastoissa -astuisi voimaan, niinkuin oli luvattu 1863 vuoden keisarillisessa -käskykirjeessä, kahdenkymmenen vuoden kuluessa eli ennen 1883 vuoden -loppua. Osa valiokunnan jäsenistä vastusti kaikkia asiasta tehtyjä -anomuksia. Helsingfors Dagbladin aputoimittaja, vapaamielinen Anders -Chydenius sitä vastoin ehdotti tekemässään vastalauseessa, että suomen -ja ruotsin kielen käyttäminen virastoissa järjestettäisiin hallitsijan -ja valtiosäätyjen hyväksymällä lailla, joka saattaisi kielet -tasa-arvoisiksi. Asiaa esiteltäessä aatelissa puolsi muiden muassa -Mechelin Chydeniuksen vastalausetta. Snellman teki, neuvoteltuaan -Dagbladin ryhmän jäsenten kanssa, pääkohdiltaan samansuuntaisen -ehdotuksen. Tämäkin ehdotus sai kannatusta, mutta maamarsalkka, -vapaaherra von Born kieltäytyi esittämästä sekä Chydeniuksen että -Snellmanin ehdotusta, koska ne hänen käsityksensä mukaan koskivat -kysymystä, joka oli luettava "valtakunnanhoitoon kuuluviin asioihin", -joissa päätösvalta oli hallitsijalla yksin. Tätä maamarsalkan -menettelyä vastaan panivat useat säädyn jäsenet, muiden muassa -Mechelin, vastalauseen. Säädyt eivät päässeet yksimielisyyteen asiasta, -minkä vuoksi ei syntynyt yhteistä anomusta, mutta pappis- ja -talonpoikaissääty tekivät kumpikin yksityisen anomuksen, joista oli -seurauksena asetusten julkaiseminen asiasta. - -Suomalaisen väestön keskuudessa oli kauan vallinnut suurta -tyytymättömyyttä sen syrjäytetyn aseman johdosta, jossa suomen kieli -oli korkeamman koululaitoksen alalla, ja tämä tyytymättömyys tuotiin -ilmoille samoilla valtiopäivillä kaikissa säädyissä anomuksissa suomen -kielen saattamisesta käytäntöön opetuskielenä ylemmissä oppilaitoksissa -sekä useiden uusien suomenkielisten lyseoiden perustamisesta. -Valiokunta puolsi näiden toivomusten mukaista säätyanomusta, ja pitkien -sekä osittain sangen kiivaiden keskustelujen jälkeen saatiinkin aikaan -pääkohdiltaan valiokunnan mietinnön mukainen säätypäätös. Mechelin oli -niitä aatelin jäseniä, jotka myönsivät suomen kieltä suosivalta taholta -lausutut toivomukset oikeutetuiksi, mutta kannatti kuitenkin sitä -säädyssä ehdotettua ja hyväksyttyä lisäystä, että uusia suomalaisia -kouluja ei ollut perustettava niiden ruotsalaisten koulujen sijaan, -joissa oli riittävästi oppilaita. Erästä anomusta, jossa ehdotettiin -asetettavaksi komitea esittämään toimenpiteitä naissivistyksen -kohottamiseksi, oli valiokunta ehdottanut hyljättäväksi, mutta Mechelin -y.m. puolustivat sitä aatelissa. Kahden muun säädyn hylkäämänä anomus -kuitenkin raukesi. - -Sen johdosta että hallitus oli pyytänyt suostuntaa vankeuslaitoksen -uudistusta ja uusien vankilarakennusten teettämistä varten, vaikka -riittäviä varoja oli vakinaisessa valtiorahastossa, esitti Mechelin -asiaa säädyssä keskusteltaessa sangen pontevasti periaatteena, jota -valtiopäiväin alati tulisi noudattaa, että vakinaisen valtiorahaston -varoja aina oli ensi sijassa käytettävä valtion tarpeisiin ja että -suostuntaan oli turvauduttava vain silloin, kuin vakinaiset varat eivät -riittäneet tarkoituksiin, joita säädyt katsoivat kannatusta -ansaitseviksi. Hän viittasi tämän tueksi valtiopäiväjärjestyksen 36 -§:ään, jonka mukaan valtiovaliokunnan on annettava mietintö, miten -varoja on hankittava maan tarpeiden täyttämiseksi, "jollei -valtiovaraston vakinaiset tulot siihen riitä". Saman tärkeän ja -huomiota ansaitsevan katsantokannan hän esiintoi useiden muidenkin -asiain käsittelyssä. "Me olemme täällä", hän lausui, "valvomassa -veronmaksajain oikeuksia ja hallituksen avustajina toteuttamassa -valtion tarkoitusperiä, mutta emme vain hankkimassa valtiolaitokselle -mukavaa varojen ylenpalttisuutta". - -Niinkuin ylempänä mainittiin, oli edellisten valtiopäiväin -valtiovaliokunta katsonut mahdottomaksi toteuttaa Mechelinin -valiokunnassa tekemää ehdotusta täydellisen budjettilaskelman -laatimisesta kulloinkin seuraaviin valtiopäiviin asti kuluvalta ajalta. -Osottaakseen että sellainen yritys ei ollut niin mahdoton kuin oli -arveltu, ryhtyi Mechelin 1877 vuoden valtiopäivillä ollessaan uudestaan -valtiovaliokunnan jäsenenä omin päin tekemään sellaista laskelmaa -lähinnä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Näytettyään yksityisesti -laskelmansa valiokunnan puheenjohtajalle, vapaaherra S.W. von -Troilille ja eräälle sen jäsenelle, J. Kurténille sekä saatuaan -heidät vakuuttumaan siitä, että tehtävä oli ainakin likimäärin -suoritettavissa, esitti hän laskelmansa valiokunnalle, jonka sen -johdosta täytyi luopua entisestä kannastaan. Ja Mechelinin laskelmasta -oli säädyille hyötyä, ne kun nyt katsoivat voivansa evätä tahi vähentää -muutamia hallituksen pyytämiä suostuntaveroja, osottamalla tehtyjen -laskelmain perusteella näiden tarpeettomuuden. - -Eräs vuonna 1868 annettu asetus oli vapauttanut Suomen kaupan ja -elinkeinot muutamista entisaikain rajoituksista, mutta paljon oli vielä -jälellä säännöksiä, jotka liiaksi supistivat kansalaisten vapautta -näillä toimialoilla. 1872 vuoden valtiopäivillä oli porvarissääty -sentähden anonut erinäisiä muutoksia tehtäväksi mainittuun lakiin. -Keväällä 1876 pidettiin Helsingissä yleinen teollisuudenharjoittajain -kokous, jossa Mechelin senaatin määräyksestä toimi puheenjohtajana ja -jossa päätettiin anoa lisäuudistuksia vapaamieliseen suuntaan. -Hallituksen tämän johdosta asettama komitea, Mechelin puheenjohtajana, -valmisti lakiehdotuksen, joka esitettiin 1877 vuoden valtiosäädyille ja -pääkohdissa saavutti niiden hyväksymisen, minkä jälkeen julkaistiin -1879 vuoden elinkeinolaki, joka tuntuvasti laajensi Suomen -kansalaisten, niin miesten kuin naistenkin, oikeutta rehellisellä -työllä ansaita toimeentulonsa. - -Valtiopäiväin koolla ollessa syttyi se Venäjän ja Turkin välinen sota, -joka johti Bulgarian vapauttamiseen turkkilaisten vallasta. Syyskuussa -lähti Suomen kaartinpataljoona Helsingistä ottamaan osaa sotaan, minkä -johdosta kansalaiset panivat toimeen jäähyväisjuhlan alipäällystölle ja -miehistölle kaartinmaneesissa ja upseeristolle Kaivohuoneella. -Jälkimäisessä tilaisuudessa lausui Mechelin pääkaupungin jäähyväiset ja -onnentoivotukset kutsuvieraille sekä sen lujan toivon, että Suomen -kaartimme miehuullisesti ja järkähtämättä oli täyttävä sille uskotun -tehtävän. Niinkuin tunnettu, ei tämä toivo pettänyt. - -Jatkuvaa luottamustaan osottaakseen valitsi porvarissääty 1877 vuoden -valtiopäivillä entisen jäsenensä Mechelinin pankkivaltuusmieheksi -lähinnä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. - - * * * * * - -Moninaisista muista tehtävistään huolimatta jatkoi Mechelin -kirjailijatoimintaansa. Sen johdosta että eräässä valtiollisia -vaalijärjestelmiä käsittelevässä ranskalaisessa teoksessa oli esitetty -virheellisiä tietoja Suomesta -- tekijä mainitsee maamme -edustajalaitokseksi ainoastaan senaatin (!) -- lähetti Mechelin -erääseen arvossa pidettyyn ranskalaiseen lainopilliseen aikakauskirjaan -Suomen valtiosääntöä oikealta kannalta selvittelevän esityksen. -Kotimaiseen sanomalehdistöön hän edelleenkin kirjoitteli. Muun muassa -on Lainopillisen yhdistyksen aikakauskirjassa hänen laatimansa -"kansalaistuttamista" käsittelevä tutkielma, jossa hän koettaa -todistella, että Suomen kansalaisuudesta voimassa olevat säännökset -osittain olivat epäselviä ja vaillinaisia, minkä vuoksi niiden sijaan -oli saatava uusi hallitsijan ja valtiosäätyjen hyväksymä laki. Finsk -Tidskriftissä hän julkaisi lukuisia kirjoitelmia. Niistä mainittakoon -arvostelu W. Laguksen kirjoittamasta J.J. Nordströmin elämäkerrasta. -Arvostelussaan Mechelin koettaa osottaa, että Nordström oli -vapaamielisempi ja vähemmän yksipuolisesti vanhoillinen, kuin minä -häntä oli Ruotsissa muutamilla tahoilla pidetty. Juuri vapaamielisyys, -huomauttaa Mechelin, saattaa joskus johtaa vanhoillisuuteen, kun -pyritään mikäli mahdollista säilyttämään vanhastaan olevaa, -kansalaisvapautta turvaavaa yhteiskuntalaitosta kumoukselliselta -mielivallalta. Se oli Nordströmin kanta hänen Suomessa ollessaan. -Ruotsissa olivat olot tosin osittain toisellaiset. Toinen Mechelinin -Finsk Tidskriftissä julkaisema kirjoitelma käsittelee "neljää säätyä" -ja huomauttaa varsin tärkeitä edistysaskeleita uudessa 1869 vuoden -valtiopäiväjärjestyksessä olevan sen ensimäisen §:n nimenomaisen -säännöksen, että säädyt "edustavat Suomen kansaa", eikä siis -- -niinkuin aikaisemmin käsitettiin -- kukin sääty vain omaa -yhteiskuntaluokkaansa, ja että kolmen aatelittoman säädyn äänioikeutta -oli laajennettu. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että uusi -valtiopäiväjärjestys oli vain väliaste, sillä nelisäätyjärjestelmä oli -kuin olikin vanhettunut eikä vastannut uuden ajan vaatimuksia. -- -Lämmin muistokirjoitus v. 1877 kuolleesta piispa Frans Ludvig -Schaumanista esittää tämän merkillisen miehen ansioita -perustuslaillisen tietoisuuden herättämistyössä maassamme ja vanhan -kirkkolakimme uudistuksessa. - -Elokuussa 1878 otti Mechelin kutsuttuna osaa Tukholmassa pidettyyn -yleiseen vankeinhoitokongressiin, missä mielenkiinnolla kuunneltiin -hänen lausuntojaan erinäisistä kongressissa käsitellyistä kysymyksistä, -esimerkiksi niistä kokemuksista, joita oli saatu muutamien -rikoksentekijöille määrättyjen rangaistusten vaikutuksesta -rangaistuihin. Pohjoismaiden, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen, -edustajat pitivät yksityisiäkin kokouksia, joissa Mechelin valittiin -Suomen ryhmän varapuheenjohtajaksi. Kongressin osanottajain Upsalaan -tekemällä huvimatkalla pidettiin yhteiset päivälliset, jossa -tilaisuudessa hän, silloisten ruotsalaisten sanomalehtien kertomuksen -mukaan, "puhui pontevasti totuuden, oikeuden ja vapauden puolesta", -minkä jälkeen laulettiin "Maamme". Kotimaahan palattuaan teki hän Finsk -Tidskriftissä selkoa kongressissa käsitellyistä kysymyksistä, valittaen -että Suomen hallitus oli laiminlyönyt lähettää Tukholmaan virallisen -edustajan. - -Yleisen asevelvollisuuden toimeenpanon sekä erinäisten muiden seikkain -johdosta oli odotettavissa niin suurta valtion menojen lisääntymistä, -että valtion tulojenkin lisääminen kävi välttämättömäksi. Heräsi -kysymys, miten tämä olisi parhaiten aikaansaatavissa, ja kysymystä -selvittelemään asetettiin syksyllä 1879 n.k. "suuri verokomitea", jossa -Mechelin taaskin oli puheenjohtajana. Valmistautuakseen tehtäväänsä -teki hän kesällä 1879 matkan Tukholmaan. Marraskuussa 1880 komitea -antoi mietintönsä, jossa ehdotettiin kannettavaksi osin kulutusveroa -mallasjuomista ja tupakasta, osin suostuntaveroja kiinteistöistä ja -tuloista, mitkä ehdotukset hallitus eräin muutoksin esitti seuraaville -välipäiville. - -Niinkuin jo olemme havainneet, oli Mechelin tarmokkaasti toiminut -paremman järjestyksen aikaansaamiseksi niihin valtion tuloja ja menoja -osottaviin laskelmiin, joiden nojalla valtiosäätyjen oli päätettävä, -mitä ja minkä suuruisia suostuntaveroja oli myönnettävä valtion -tarpeiden täyttämiseksi. Hänen oli onnistunut saattaa tehtävä ainakin -lähemmäksi ratkaisuaan. Mutta niin kauan kuin valtiopäivät kokoontuivat -vain joka viides vuosi, vaikeutti tietenkin tuo pitkä ajanjakso, mikä -laskelmain tuli käsittää, täysin tarkkojen tulosten saavuttamista. 1869 -vuoden valtiopäiväjärjestyksessä oli säädetty, että säädyt oli -kutsuttava kokoon "ainakin joka viides vuosi", joten niiden -kokoonkutsuminen useamminkin ei ollut vastoin valtiopäiväjärjestystä. -Mechelin laati komitean mietintöön johdannon, jossa hän osotti, miten -varsinkin valtion budjetin laatimisen takia oli tarpeellista kutsua -säädyt useammin koolle, ja komitea yhtyi tähän, esittäen että säädyt -yleensä kokoontuisivat joka kolmas vuosi. Tämä toive toteutuikin, sillä -kutsuessaan koolle 1882 vuoden valtiopäivät hallitsija ilmoitti -aikomuksensa olevan sallia säätyjen kokoontua joka kolmas vuosi, ja -koko ajanjakson 1882-1900 tätä menettelytapaa todella noudatettiinkin. -Vuodesta 1882 lähtien säätyjen tiedoksi annetut budjettilaskelmat -samoinkuin näiden suostuntakysymyksistä tekemät päätöksetkin voivat -niinmuodoin nojautua entistä parempiin perustuksiin, mikä epäilemättä -on ollut veronmaksajillekin hyödyksi. Mechelin on huomattavassa -määrässä edistämällä valtionbudjettimme laadinnan ja käsittelyn -oikeiden perusteiden selvittelemistä kieltämättä tehnyt maallemme -tärkeän palveluksen. - -1877-78 vuoden valtiopäivät aiheuttivat tavallaan valtiollisten -puolueidemme uuden ryhmityksen. Siinä puolueessa, jota oli tapana sanoa -"ruotsalaiseksi", oli tosin jo aikaisemminkin vallinnut erimielisyyttä -äärimäisyysryhmän eli "viikinkien" -- nimi johtui 1870-luvun alussa -ilmestyneestä "Vikingen"-lehdestä -- ja maltillisten välillä, joiden -jälkimäisten pää-äänenkannattajana oli Helsingfors Dagblad, mutta -joiden keskuudessa myös oli erinäisiä puoluevivahduksia. Maltillisiin -luettiin muuan LXI (kuusikymmentäyksi) niminen valtiollis-kirjallinen -seura, joka oli ottanut nimensä 1861 vuoden valiokuntajulistuskirjan -johdosta syntyneen adressipuuhan muistoksi ja jonka johtomiehiä -Mechelin oli. Erimielisyys ruotsalaisen puolueen jyrkän ja maltillisen -ryhmän välillä esiintyi entistä selvemmin 1877 vuoden valtiopäivillä, -jolloin Dagbladin ryhmän enemmistö oli yhtynyt suomenmielisiin -asevelvollisuusasiassa ja kielikysymyksessäkin osottautunut -taipuvaiseksi suostumaan näiden toivomuksiin. Viikinkien taholla -katsottiin Dagbladin ryhmän olleen liian myöntyväinen ja varsinkaan -Mecheliniä ei pidetty kielikysymyksessä täysin "luotettavana". -Dagbladin ryhmä puolestaan alkoi ajatella järjestäytymistä erityiseksi -valtiolliseksi puolueeksi omine ohjelmineen ja käyttämällä nimeä -"liberaalinen puolue". Mechelin oli tämän aatteen innokkaita -kannattajia. Eräs hänen Finsk Tidskriftin 1879 v:n helmikuun vihossa -julkaisemansa kirjoitelma "De politiska partierna" puoltaa aatetta, -että kaikki ne, jotka maassamme tahtovat edistää kehitystä -vapaamieliseen suuntaan kaikilla yhteiskunnan toimialoilla, -lähemmin liittyisivät yhteen. Hän toivoo, että eri puolueiden -maltillisista aineksista voidaan muodostaa uusi keskustapuolue, -joka kielikysymyksessä omaksuu ohjelmakseen molempain kielten -tasa-arvoisuuden ja hylkää kumpaisenkin sortamisen. "Suomen -ruotsinkieliset eivät ole mikään Ruotsin lisäke, vaan elimellinen osa -Suomen kansaa; mutta maamme sivistynyt sääty tarvitsee kumpaisenkin -kotimaisen kielen taitoa." Arvostellen suomalaista puoluetta hän -havaitsee siinäkin olevan sekä jyrkkiä että maltillisia aineksia ja -pitää viimeksi mainittujen ja liberaalisen ryhmän yhteistoimintaa -mahdollisena, kunhan vain suomalaisella taholla opitaan oikein -tuntemaan liberaaliemme ja yleensä liberalismin todelliset -tarkoitusperät, joita hän tarkemmin selvittelee tehtyjä hyökkäyksiä -torjuen. -- Tätä kirjoitelmaa arvostelivat suomenmieliseltä taholta -ankarasti G.Z. Forsman ynnä muut, mutta tämä ei estänyt Mecheliniä -yksissä neuvoin R. Lagerborgin ja R. Castrénin kanssa laatimasta -varsinaista ohjelmaa, joka julkaistiin Helsingfors Dagbladissa -joulukuun 5 p:nä 1880 53 kansalaisen allekirjoittaman kiertokirjeen -seuraamana. Ohjelma vaatii laitostemme, varsinkin valtiollisten, -kehittämistä, kuitenkin äkkiä siirtymättä aivan uusiin oloihin. -Perustuslaillinen järjestelmä on maassamme varmemmin ja täydellisemmin -toteutettava. Tärkeimmät toimenpiteet tämän päämäärän saavuttamiseksi -ovat valtiopäiväkausien lyhentäminen, painovapauslain säätäminen, -valtiosäätyjen toimivallan laajentaminen valtion rahahallinnon alalla -sikäli, että menoarvion vaihteleva osa kokonaan tulee niiden -myötävaikutuksen varaan ja ettei hallitus yksin saa määrätä -minkäänlaista veroa, n.s. hallinnollisen lainsäädäntövallan tarkempi -rajoittaminen, hallituslaitosten tarkoituksenmukaisempi järjestely, -Suomen ja keisarikunnan unionisuhteen selvempi määrittely. -- -Liberaalinen puolue tahtoo panna taloudellisiin ja raha-asiallisiin -kysymyksiin enemmän huomiota kuin niiden osaksi on tähän asti tullut. -Puolueen periaate, että yksilöt itse ovat taloudellisten etujensa -parhaat valvojat, ei tiedä sitä, että valtion on noudatettava -täydellistä passiivisuutta taloudellisen elämän kysymyksissä, vaikkakin -valtion tulee olla mitenkään häiritsevästi puuttumatta yksityiseen -yritteliäisyyteen. Valtion on edistettävä maanviljelystä, teollisuutta -ja kauppaa parantamalla niiden yleisiä ehtoja. Teknillisiä ja -kauppaoppilaitoksia perustamalla, kulkuneuvoja parantamalla, järkevällä -taloudellisella lainsäädännöllä, kauppasopimuksilla y.m. valtio -osaltaan edistää aineellista hyvinvointia rajoittamatta yksilöjen -toimintavapautta. -- Liberaalinen puolue omaksuu kansanvaltaiset -periaatteet, mikäli ne tarkoittavat kaikkien tasa-arvoisuutta lain -edessä sekä sääty- ja henkilöetuoikeuksien poistamista, mutta hylkää -demagogian karkeaa, abstraktista tasa-arvoisuutta tavoittelevan -vaatimuksen, joka pyrkii poistamaan ne luonnonlahjojen, kasvatuksen, -sivistyksen, varallisuuden ja vaikutuskyvyn aikaansaamat eroavaisuudet, -mitkä luonnonlakien ja kaikkien kansojen kokemuksen mukaan aina ovat -olleet olemassa, ja josta olisi seurauksena kaikkien ihmisten -vajoaminen yhteiskunnan alimmalle tasolle. -- Puolue myöntää empimättä -tarpeelliseksi, että perustetaan riittävästi suomenkielisiä lyseoita, -mutta tätä tarvetta ei ole tyydytettävä supistamalla tahi sortamalla -niitä kouluja, joissa ruotsi on opetuskielenä. Kieli- ja -kansallisuuskysymys ei saa olla valtiollisen puoluejaon perustana eikä -liioin määrätä valtiollisten harrastusten suuntaa ja sisällystä. -Liberaalien kanta tässä asiassa on se, että kumpikin kieli on -tunnustettava yhtä oikeutetuksi maassamme ja että tähän on pantava -tarpeeksi huomiota niin koululaitosta järjesteltäessä kuin -valtioelämässäkin. Ruotsi on kotimainen kieli, joka ei ainoastaan ole -sivistyneen säädyn enemmistön, vaan osittain rahvaankin kieltämätön ja -luonnollinen äidinkieli, ja tulee sen saada säilyttää tämä asemansa. Se -läheinen suhde länsimaiden henkiseen elämään, johon olemme joutuneet -sen johdosta, että maamme toista kieltä ymmärretään Skandinavian maissa -ja että Suomessa esteettä voimme seurata näiden maiden kulttuuria ja -käyttää hyväksemme sen ilmauksia, vahvistaa meitä eristetyssä -asemassamme. Mutta ruotsinkielinen säätyläisluokka ei silti saa -osottautua nurjamieliseksi niille harrastuksille, jotka tarkoittavat -suomen kielen aseman kohottamista ruotsin kielen tasalle. Itse se -varsin suureksi osaksi polveutuu suomalaisesta rahvaasta, se on -solidaarinen koko kansakunnan kanssa; yhteinen historiallinen kehitys -on yhdistänyt kaikki Suomen asujamet yhdeksi kansaksi, yhtenäiseksi -valtiolliseksi kansakunnaksi. Suomen sivistyneen säädyn, yleensä -kaikkien kansalaisten, joiden toiminnalla on jotakin merkitystä -ruotsalaisen tahi suomalaisen kotiseudun piirin ulkopuolellakin, on -osattava maamme molempia kieliä. Suomen kielen käyttäminen oikeuksissa -ja virastoissa on toteutettava suomea puhuvan väestön oikeutettujen -vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Liberaalinen puolue tahtoo -kielikysymyksessäkin työskennellä sen kumpaisenkin kansanaineksen -keskinäisen kunnioituksen ja hyvän sovun puolesta, joka antaa -jokaiselle kelvolliselle isänmaalliselle työlle tunnustuksensa siihen -katsomatta, käytetäänkö tässä työssä ruotsin vai suomen kieltä. - -Liberaalisen puolueen tarkoitusperää, kumpaiseenkin kielipuolueeseen -kuuluvain henkilöiden yhdistämistä yhteiseen toimintaan vapaamieliseen -suuntaan maamme yhteistä parasta koskevissa kysymyksissä, ei kuitenkaan -saavutettu. Suomenmieliseltä taholta tehtiin kiivaita hyökkäyksiä -ohjelmaa vastaan, jonka Snellman julisti sisältävän vain joutavaa -lorua. Hänen mielestään tuli sivistyneen luokan ja kansan -suomenkielisen pääosan sulautua yhdeksi kansakunnaksi, ja sitä varten -oli edellisen omaksuttava jälkimäisen kieli. Siinäkin osassa -suomenmielistä puoluetta, missä ei tehty yhtä pitkälle meneviä -vaatimuksia, peljättiin että yleinen liittyminen liberaaliseen -ohjelmaan liiaksi syrjäyttäisi ja viivyttäisi sitä kieliolojen -järjestelyä, jonka pikaista toteuttamista pidettiin ylen tärkeänä. Se -20 vuoden aika, jonka kuluessa v. 1863 annetun lupauksen mukaan kysymys -suomen kielen käyttämisestä oikeuksissa ja virastoissa oli saatava -ratkaistuksi, läheni loppuansa, ja peljättiin, etteivät liberaalit -valtaan päästyään tässä kysymyksessä osottaisi tarpeellista -pontevuutta. Tuskin käynee kieltäminen, että suomenmielisellä taholla -annettiin liian vähän tunnustusta liberaaliselle ohjelmalle ja ettei -tarpeeksi myönnetty sen laatijoilla olleen vakavaa tarkoitusta -järjestää kielten asema kohtuuden periaatteiden mukaisesti. -Ruotsinmieliselläkään taholla ei ohjelma saavuttanut yleistä -kannatusta; sen katsottiin liian paljon myöntyvän "fennomanian" -vaatimuksiin ja sen osaksi suomenmieliseltä taholta tulleesta -kohtelusta saivat tietenkin kiihkoruotsinmieliset yllykettä. He saivat -v. 1883 Nya Pressenistä oman äänenkannattajansa. Puolueen perustaminen, -joka isänmaan yhteistä etua silmällä pitäen asettuisi puolueettomaksi -kumpaankin kielipuolueeseen nähden, oli kuitenkin, vaikkakin ehkä -silloin liian aikaisin herätetty, huomiota ansaitseva ajatus, jonka -myöhempi historiamme yhä selvemmin on osottanut oikeaksi. Omasta -puolestaan Mechelin edelleenkin jäi liberaalisessa ohjelmassa -esittämälleen kannalle, ja tämä oli omansa saattamaan hänet -valtiollisten olojemme käytyä uhkaaviksi varsin sopivaksi esiintymään -sinä koko kansakuntamme edustajana, jona hän viimeisinä elinvuosinaan -kieltämättä oli. - - * * * * * - -Sanoma, että Suomen jalo hallitsija, keisari Aleksanteri II, oli saanut -surmansa salamurhaajan kädestä maaliskuun 13 p:nä 1881, herätti täällä -tietysti suurinta hämmästystä. Yleisesti tunnustettiin maamme suuri -kiitollisuudenvelka vainajalle. Hautajaisissa, jotka pidettiin saman -kuun 27 p:nä Pietari-Paavalin tuomiokirkossa Pietarissa, oli Mechelin -professori Ahlqvistin kera yliopiston edustajana, jolloin he laskivat -kaksi muistoseppeltä, toisen koko yliopiston, toisen ylioppilaskunnan -puolesta. Sen ohessa esitti säätyjen lähetystö Mechelinin laatiman, -Suomen kansan surua ilmaisevan adressin. - -Nihilistinen liike ja tuon tuostakin tehdyt murhayritykset, jotka -vihdoin johtivat keisarimurhaan, synnyttivät Venäjällä vastavirtauksen, -joka vahvisti sitä vapaamielisyydelle vihamielistä suuntaa, jonka -edustajia olivat Pobedonostseff ja hänen kaltaisensa. Meidän maahamme -nähden kulki uuden hallituksen politiikka kuitenkin lähinnä seuraavina -vuosina edellisen hallituksen noudattamaan perustuslailliseen, Suomen -erikoisaseman tunnustavaan suuntaan. Erinäisiä muutoksia tapahtui -kuitenkin maamme korkeimman hallituksen jäsenistössä. Kesäkuun 2 p:nä -1881 erosi kreivi Adlerberg kenraalikuvernöörinvirasta ja hänen -sijalleen astui kreivi _Feodor Logginovitsch Heiden_. Saman vuoden -syyskuussa vapautettiin omasta pyynnöstään vapaaherra _Emil -Stjernvall-Walleen_ ministerivaltiosihteerinvirasta ja hänen -seuraajakseen nimitettiin salaneuvos _Theodor Bruun_. - -Kohta keisari Aleksanteri III:n ryhdyttyä hallitukseen julkaistiin -käsky valtiopäiväin kokoontumisesta seuraavan vuoden alussa. Näihinkin -Mechelin otti osaa ritariston ja aatelin jäsenenä, jossa säädyssä -vapaaherra _Samuel Werner von Troil_ oli maamarsalkkana. Mechelin oli -sen ehdotuksen allekirjoittajia, jossa esitettiin muistopatsaan -pystyttämistä Aleksanteri II:lle, joka patsas sukupolvesta toiseen oli -todistava Suomen kansan kiitollisuutta. M. valittiin näilläkin -valtiopäivillä valtio- ja asevelvollisuusvaliokunnan jäseneksi ja oli -niiden kumpaisenkin puheenjohtajana. Säädyssä hän taaskin teki -erinäisiä anomusehdotuksia. Eräässä niistä hän ehdotti, että keisari -antaisi valtiosäädyille hallituslaitosten uudistusta koskevan -lakiehdotuksen. Senaatin talousosastoa ei enää olisi rasitettava -vähäpätöisillä asioilla, jotka sopivammin olisivat alempain -keskusvirastojen ja senaatin eri toimituskuntain lopullisesti -ratkaistavia. Ehdotus lähetettiin lakivaliokuntaan, joka ei kuitenkaan -ehtinyt sitä käsitellä. Toivomus toteutui kuitenkin jonkin ajan -kuluttua Mechelinin itsensä ollessa hallituksen jäsenenä. -- Toinen -anomusehdotus koski komitean asettamista kehittämään suomalaista -virkakieltä. Yleinen valitusvaliokunta puolsi toimenpidettä, mutta -säädyt eivät päässeet yksimieliseen päätökseen, joten asia raukesi. -- -Kolmas hänen tekemänsä ehdotus tarkoitti maaverojen muuntamista -määrätyksi rahasummaksi ja perustui syihin, jotka jo oli esitetty 1877 -v:n valtiosäätyjen vastauksessa veroparselien muuntamista koskevaan -esitykseen. Ehdotuksen hyväksyi kolme säätyä (ei pappissääty), mutta -keisari ei katsonut "tätä nykyä" olevan syytä suostua siihen; hän antoi -kuitenkin seuraaville valtiopäiville veroruplanosotuksen muutosta -koskevan esityksen, jonka säädyt hyväksyivät ja josta oli seurauksena -maaverojen tuntuva huojennus. -- Valtiovaliokunnassa käsiteltäessä -kysymystä suostuntavaroista myönnettävistä määrärahoista yhtyi -vähemmistö, Mechelin ynnä eräät muut, vastalauseeseen, jossa -esitettiin, etteivät valtiosäädyt antaisi suostumustaan siihen, että -leimapaperivero suoritetaan yleiseen valtiorahastoon, koska laskelma -osotti tämän rahaston tulojen ilman mainittua veroakin riittävän -menoihin. Tähän käsitykseen valtiosäädyt yhtyivät, ja siten joutui -leimapaperivero valtiosäätyjen käytettäväksi. - -Valtiopäiväin vielä jatkuessa julkaistiin toukokuun 11 p:nä senaatin -uusi valtalupa, jolloin monta uutta miestä astui hallitukseen. Näiden -joukossa oli Mechelin, joka tuli valtiovaraintoimituskunnan -apulaispäälliköksi Viktor von Haartmanin jälkeen, joka taas määrättiin -Pietarissa olevaan valtiosihteeristöön perustetun Suomen asiain -komitean jäseneksi. Jo aikaisemminkin oli ollut puhetta Mechelinin -sijoittamisesta korkeimpaan hallitukseemme. Ministerivaltiosihteerin -apulaisen Kasimir Palmrothin kuoltua joulukuussa v. 1880 oli nimittäin -senaatti esittänyt kenraalikuvernööri Adlerbergille toivomuksen, että -tämä ehdottaisi keisarille Mecheliniä avoimeen toimeen, mutta ennenkuin -ehdotus saapui asianomaiseen paikkaan, oli virkaan ehditty nimittää -toinen henkilö, nimittäin Theodor Bruun. Mechelin astui nyt sen sijaan -senaattiin. Samalla kertaa nimitettiin prokuraattoriksi Robert -Montgomery, Mechelinin läheinen ystävä ja niinkuin hänkin -ajatuskannaltaan vapaamielinen, kenties kallistuen johonkin määrin -enemmän ruotsinmieliselle puolelle. Mutta samalla kertaa nimitettiin -kamaritoimituskunnan päälliköksi suomalaisen puolueen johtomies, -professori G.Z. Forsman, joka kohdakkoin sen jälkeen aateloitiin -ja otti nimekseen Yrjö-Koskinen. Sota-asiaintoimituskunnan -päälliköksi tuli kenraali Oker-Blom, joka oli tehokkaasti toiminut -asevelvollisuuden hyväksymiseksi v. 1877 ja joka hänkin oli -suomalaisuuden harrastajaksi tunnettu. Kun siten valtiopäiväin -valtapuolueiden etevimmät edustajat astuivat maamme hallitukseen, -voitiin syyllä katsoa tämän saaneen parlamenttaarisemman luonteen kuin -sillä milloinkaan aikaisemmin oli ollut. - - - - -V LUKU. - -1882-1890. - -Senaatin jäsenenä. Hallitustoimia. Valtiopäivät v. 1885, 1888. -Diplomaattinen tehtävä Espanjassa. Kodifioimiskysymys. Hyökkäyksiä -Suomen valtiosääntöä vastaan Venäjän kiihkokansallisten taholta. -Toiminta niiden torjumiseksi. Postijulistuskirja. Ero senaatista. - - -Muuan kirje, jonka Mechelin kesälomansa lopulla Laitialasta kirjoitti -ystävälleen Robert Lagerborgille, kuvailee elävästi hänen -mielentilaansa siihen aikaan, jolloin hänen oli astuttava maamme -hallitukseen. "Minun on suotu", hän kirjoittaa, "täällä maalla jonkin -verran nauttia ihanata syyskesää... Täällä olen nyt kuljeskellut ja -uurastanut maataloutta, laatinut sikolättien piirustuksia ja määräillyt -tunkioiden kokoumusta, mitannut viljaa luuassa ja antanut rohtoja -sairaille elukoille, sanalla sanoen toiminut tilanhoitajan sijaisena; -samalla kuitenkin rohjeten kuunnella n.s. henkiääniä metsän huminassa -ja ulkoparvekkeellani pitkät ajat haaveillen silmäillä päivänpaisteista -maisemaa -- --. Kaivannut olen Sinua sekä Montgomerya ja Castrénia. -Juuri teidän kolmen kanssa olisin näinä aikoina useasti tahtonut -keskustella." - -"Olen joutunut käännekohtaan, sitä ei käy kieltäminen. Toiminta -hallituksen jäsenenä on toista, kuin mitä julkisen sanan, -sanomalehdistön palveluksessa, opettajana tahi puhujalavalta -harjoittaa. Kumpaisessakin tapauksessa tosin on taisteltava aatteiden -ja periaatteiden puolesta -- tässä kohden ei hallitukseen astuminen -aikaansaa mitään muutosta. Mutta kuinka erilainen onkaan kiistakenttä! -Ja samaten toiminnan välineet. Aatteidensa levittäminen ja -valtaansaattaminen siivekkäin sanoin on toimintaa, joka tyydyttää ja -elähyttää meidän kaltaisiamme ihmisiä tietenkin monin verroin enemmän -kuin jonkin kollegin salaisessa tai puolisalaisessa istunnossa osittain -eri kannalla olevain parissa sovitteleminen ja luoviminen, saadakseen -perille ajetuksi osankaan siitä, minkä tahtoo toteuttaa, -- eikä sitten -olla millänsäkään kohdatessaan sellaistakin vastarintaa, jota -ehdotuksia vastaan tehdään muillakin kuin asiallisilla syillä. -- --" - -"Mitä tukea voimme me, R. M(ontgomery) ja L. M(echelin), saada -Dagbladilta? Siinä yksi niistä asioista, joista täällä olisin halunnut -neuvotella. Nyt voin vain esittää oman käsitykseni, aivan lyhyesti:" - -"Parasta on, että taloudellinen osallisuuteni Dagbladiin loppuu, mutta -siitä ei johdu, että henkisen yhteyden tarvitsee lakata. Päin vastoin -olen halukas, milloin vain vaadit, neuvottelemaan käsiteltävistä -kysymyksistä. Senaatti ei ole mikään puoluehallitus, se voi joutua -vuoroin moitteen, vuoroin kannatuksen esineeksi, Dagbladin joutumatta -kieroon asemaan. Ja jos minun läheiset suhteeni Dagbladin johtomiehiin -jatkuvat, on tämä täysin sovitettavissa virka-asemaani, jonka tietysti -olen ottava huomioon siten, etten ilmaise neuvospöydän salaisuuksia. -Mutta tässä kohden minä nojaudun ensinnäkin siihen tosiasiaan, -etteivät, niin kauas taaksepäin kuin muistini ulottuu, keskusteluihimme -siitä kannasta, mille Dagbladin kussakin tilassa olisi asetuttava, -milloinkaan ole päässeet vaikuttamaan mitkään henkilöpoliittiset -syrjäajatukset, eikä milloinkaan niillä ole ollut muuta tarkoitusperää -kuin tämän maan etu. Tämän tietäen ja samalla tuntien maltillisen, -arvokkaan ja tosioloihin perustuvan tapasi arvostella esillä olevia -kysymyksiä, jota niin tarkkanäköisenä olet Dagbladissa noudattanut, en -suinkaan voi kieltäytyä vastaanottamasta vähäistä sijaa Sinunkin -neuvostossasi, milloin nähnet suotavaksi kuulla minun ajatuksiani -jostakin kysymyksestä -- samoinkuin minäkin toisaalta toivon saavani -sinulta hyviä neuvoja tapauksissa, jolloin minä, omalla alallani, olen -epätietoinen oikeasta ratkaisusta." - -"Lopuksi tahtoisin ilmoittaa että, vaikken voikaan pysyä Dagbladin -avustajana, kuitenkin aion silloin tällöin pyytää tilaa taloudellisia -kysymyksiä käsitteleville kirjoitelmille -- jotka mieluimmin haluaisin -saada julkaistuiksi ilman nimimerkkiä -- toimituksen omina." - -"Sanalla sanoen: toivon siten saavani edelleenkin olla siivekkään sanan -miesten yhteydessä." - -"Tämä on minulle, yksityiseltäkin kannaltani katsoen, ehdoton -sieluntarve. Meidän iällämme ei enää solmita uusia ystävyyssiteitä, -kaikkein vähimmin julkisessa asemassa, joka pakottaa olemaan varsin -varuillaan kaikkia kohtaan, joita ei perin pohjin tunne." - -"Niinpä niinkin, rakas ystävä, alamme vanheta. Kuuluu jo menneeseen -aikaan se elämänjakso, jolloin ystäväpiiri tuon tuostakin kokoontui -elähyttäviin keskusteluihin. Ajatukset ja sanat kohosivat rohkeasti -kaikkiin korkeuksiin ja laskeutuivat kaikkiin syvyyksiin, vapaamielinen -parhaassa mielessä oli henki, vapaasti ja hilpeästi pilapuheet -säkenöivät, vähentämättä aatteiden vakavuutta. Omituinen on tuo piiri -ollut: alati kiintynyt politiikkaan ja siinä toiminut, eikä kuitenkaan -koskaan personallisen kunnian- tai vallanhimon ohjaamana -- voittaja -suurin piirtein nähtynä, sillä yhteiskuntamme vapaamielinen uudistus -v:sta 1861 lähtien on kuitenkin olennaisesti meidän piirimme työtä -- -eikä kuitenkaan käytä tätä voittoa omaksi hyödykseen, ei ylöspäin eikä -alaspäin! Tämä ei juuri ole uusimman polven harkitsevan realismin eikä -itsekkyyden mukaista." - -"No niin, antaa nuorten menetellä omalla tavallaan, -- me pysymme -sellaisina kuin olemme olleet. Vaikka pilan ja ilon lähde pulppuaakin -entistä niukemmin, ei liberaalien pohjasävy milloinkaan hälvene." - -"Omasta puolestani katson tulevaisuuteen ylenmääräisiä toiveita -rakentelematta. Olen laatinut toimintaohjelmani, ja olen kaikella -tarmollani koettava panna sen toimeen. Nopeasti se ei voi tapahtua, -vain askel askeleelta. Ilman sitkeyttä ja kärsivällisyyttä ei sellainen -ohjelma kuin minun ole toteutettavissa. Mutta elleivät voimat petä, -pääsee päämäärään vihdoin ja saavuttaa sen ilon, minkä velvollisuuden -täyttäminen tuottaa. Sinä tunnet jotakuinkin tämän ohjelman. -Mitä sinulta pyydän, ei ole vain neuvoja ja toimia, vaan -kärsivällisyyttäkin, jos mielestäsi asiat edistyvät liian hitaasti." - -"Addio! Parin päivän kuluttua olen jälleen kaupungissa. Vanha ystäväsi -Leo M." -- - -Senlaatuinen yhteistyö Lagerborg ystävän kanssa, jota Mechelin oli -ajatellut jatkuvaksi sen jälkeen, kun hän itse oli tullut hallituksen -jäseneksi, kävi kuitenkin mahdottomaksi, sen johdosta että Lagerborg jo -saman vuoden marraskuun 5 p:nä kuoli leikkauksen jälkeen, joka oli -toimitettava hänen saamansa vaarallisen luumurtuman johdosta. Hänen -lähin seuraajansa Dagbladin toimittajana, Robert Castrén, eli hänen -jälkeensä vajaan vuoden, mistä lähtien lehden nauttima suosio ja -vaikutus yleiseen mielipiteeseen väheni, kunnes lehti jonkin vuoden -kuluttua kokonaan lakkasi ilmestymästä. Kieltämättä on se vapaamielinen -ryhmä, joka voimakkaimmillaan ollessaan lähinnä kannatti tätä lehteä, -sen avulla tehokkaasti myötävaikuttanut niihin "voittoihin", joita -vapaamieliset aatteet saavuttivat valtiopäivämme niihin aikoihin -toimeenpannessa useita siihen suuntaan käyviä uudistuksia. - - * * * * * - -Kohta nimityksensä perästä Mechelin sai tehdä matkan Venäjän -pääkaupunkiin neuvotellakseen venäläisten vallanpitäjäin kanssa eräästä -Suomen raha-asioita koskevasta tärkeästä kysymyksestä. Se koski -Viipurin ja Pietarin välisen rautatien Venäjän puoleisen osan -lunastamista Suomen valtiolle, jonka lunastussumman määrä nousi -puoleenkolmatta miljoonaan hopearuplaan. Mechelinin neuvotellessa -rahaministeri Bungen kanssa vaati tämä rahamäärän laskettavaksi Suomen -kultarahassa ja maksun suoritettavaksi ulkomaisille pankeille -asetetuilla vekseleillä sekä, mikäli mahdollista, kuukauden kuluessa. -Eipä senvuoksi Bungen hämmästys ollut vähäinen, kun Mechelin tähän -vastasi, että rahat maksettaisiin viimeistään 8 päivän kuluessa. -Sopimus, jonka Mechelin jo edeltäkäsin oli laatinut, allekirjoitettiin -heti, yöllä hän palasi Helsinkiin, seuraavana päivänä vekselit -kirjoitettiin ja kolmantena päivänä ne jo olivat Bungen käsissä. Bunge -kävi tämän johdosta Suomen ministerivaltiosihteerin luona kiittämässä, -vakuuttaen ettei hän milloinkaan ennen ollut nähnyt tämänlaisia asioita -niin nopeasti selvitettävän. - -Mechelin, joka Pietarissa käydessään oli päässyt keisari Aleksanteri -III:n puheille, suoritti samalla matkalla toisenkin Suomen -valtiolaitosta koskevan asian, nimittäin Kivennavan pitäjässä -sijaitsevan Lintulan lahjoitustilan oston toiminimi Meyer & Kump:lta. -Hän sai sittemminkin senaattoriaikanaan sangen usein tehdä matkoja -Venäjän pääkaupunkiin neuvotellakseen venäläisten ministerien kanssa -tulli- ja muista asioista. - -Valtiovaraintoimituskunnan apulaispäällikkönä Mechelin joutui läheisiin -suhteisiin toimituskunnan vakinaiseen päällikköön _Klas Herman -Molanderiin_. Tämä oli mies, joka aina suurimmalla huolella ja -tunnollisuudella suoritti virkatehtävänsä, mutta lienee kuitenkin -harvoin itsekohtaisesti tehnyt alotteita tärkeämpiin uudistuksiin, mikä -sitä vastoin paremmin sopi Mechelinin luonteelle. Heidän välinsä olivat -aina parhaimmat. Apulaispäällikön tehtävänä oli pääasiallisesti -käsitellä sellaisia asioita, jotka sittemmin siirrettiin kauppa- ja -teollisuustoimituskunnalle. Mechelin koetti pontevasti toimia varsinkin -kaupan, merenkulun ja teollisuuden edistämiseksi, ja moni tärkeä -uudistus näillä aloilla on hänen työtään. Kauppa-, teollisuus- ja -käsityöläiskouluja perustettiin, polyteknillisen opiston -pääsyvaatimuksia korotettiin. Teollisuushallitus perustettiin -v. 1884, mistä muun muassa seurasi teollisuustilaston perinpohjainen -uudistus ja parannus. Luotsilaitoksessa pantiin toimeen suuria -uudistuksia, lukuisia uusia loistoja rakennettiin, loistolaivojen ja -luotsihöyrylaivain lukua lisättiin, merenmittaukset, joita aikaisemmin -oli suoritettu Venäjän meriministeriön valvonnan alaisina, vaikka -Suomen valtiovaroilla, siirrettiin Suomen luotsilaitokselle. Uusi -höyrylaiva ja uusia työkoneita hankittiin mittauksia varten. Täten -kävi entistä paljon suurempia alueita vuosittain mittaaminen. -Talvilaivaliikenteen aikaansaamiseksi hankittiin Mechelinin toimesta -ensimäinen jäämurtajalaivamme "Murtaja" v. 1889. - -Kun valtiovaraintoimituskunnan toinen osasto v. 1888 muodostettiin -erityiseksi kauppa- ja teollisuustoimituskunnaksi, nimitettiin Mechelin -sen päälliköksi. Tässä toimessa hän v. 1889 senaatissa ehdotti -asetettavaksi komiteaa laatimaan ehdotusta ylemmän kauppaoppilaitoksen -perustamiseksi, ja senaatti yhtyi tähän. Komitean ehdotuksen mukaisesti -senaatti sitten teki hallitsijalle esityksen asiasta, mutta -kenraalikuvernööri oli toista mieltä, mistä oli seurauksena, että -esitys evättiin. - -Jo ennen Mechelinin senaattiin tuloa oli päätetty rakentaa se -talo, joka "Ateneumin" nimisenä on pääkaupunkimme kaunistuksia. -Hallituksen jäsenenä hän otti huolekseen tämän rakennusyrityksen -toteuttamisen, piirustukset laadittiin ja vahvistettiin tammikuussa -1885, minkä jälkeen rakennustyö alkoi, päättyen syksyllä 1887. -Talon on valtio sittemmin maksutta luovuttanut taideyhdistyksen -ja taideteollisuusyhdistyksen käytettäväksi. Taiteen -edistämisharrastustaan Mechelin niinikään osotti uutterasti -myötävaikuttamalla sen yleisen taidenäyttelyn toimeenpanemiseen, joka -järjestettiin Helsingissä v. 1885 ja jota avustettiin valtiovaroilla. - -Mechelinin laatimia olivat ne kaksi ehdotusta, jotka senaatti teki v. -1884 ja joista toinen koski sahausmaksun ja toinen käräjäkappain määrän -alentamista sekä jälkimäinen hallituksen esityksenä annettiin 1885 -vuoden valtiopäiville ja sai näiden hyväksymisen. Edelleen Mechelin -toimi hallituksessa köyhäinhoidon parantamiseksi, aikaansaaden lokakuun -2 p:nä 1888 vahvistetun köyhäinhoidontarkastusta koskevan asetuksen, -joka tuntuvasti paransi köyhäinhoitoa maassamme ja saattoi sen -inhimillisemmäksi. Toukokuun 28 p:nä 1889 annetulla asetuksella -järjestettiin kunnallinen mielenvikaisten hoito. Mielipiteet olivat -viimeksi mainitussa kysymyksessä olleet senaatissa eriäviä, -Yrjö-Koskinen oli vastustanut, koska arveli kuntain siitä liiaksi -rasittuvan, mutta Mechelinin onnistui saattaa mielipiteensä voitolle. -Naisten laillisten oikeuksien laajentamista koskevia kysymyksiä hän -aina harrasti ja myötävaikutti muun muassa sen elokuun 6 p:nä 1889 -julkaistun asetuksen aikaansaamiseen, joka soi naiselle oikeuden tulla -valituksi köyhäinhoitohallituksen jäseneksi. - -Kohta hallitukseen tultuaan Mechelin sai laatia lausunnon, jossa -senaatti puolsi 1882 vuoden valtiopäiväin tekemää painovapauslain -anomusta. Korkeimmassa paikassa anomus evättiin, mutta senaatti sai -toimekseen lausunnon antamisen siitä, oliko muutosten tekeminen -sanomalehdistöä koskeviin asetuksiin olojen vaatima. Mechelin laati -tämän johdosta painolain ehdotuksen, jonka senaatti lähetti -vahvistettavaksi, sen kuitenkaan viemättä toivottuun tulokseen. - -Asioita, joihin kotimainen hallituksemme näihin aikoihin pani erityistä -huomiota, oli tullioloja, varsinkin Suomen ja keisarikunnan välisiä, -sekä näiden järjestämistä koskeva kysymys. Niihin lukuisiin ja -pitkällisiin neuvotteluihin, joita tästä asiasta pidettiin sekä -senaatissa että tämän ja muiden koti- ja ulkomaisten virastojen kesken, -otti Mechelin, jonka työalaan tämä kysymys lähinnä kuului, tietenkin -uutterasti osaa. Tavaton määrä kirjelmiä luonnoksineen senaatin -esityksiksi näistä kysymyksistä, konsepteja senaatin kirjelmiksi -erinäisille hallituslaitoksille ja virastoille sekä tehtailijoille y.m. -on tuohon aikaan hänen kynästään lähtenyt. Ja alati käytti hän kaiken -kykynsä valvoakseen Suomen etuja. - -Sen jälkeen kun maamme v. 1809 oli yhdistetty Venäjään, oli venäläisiä -tavaroita enimmäkseen tullivapaasti saanut tuoda Suomeen, kun sitä -vastoin oikeus viedä suomalaisia tavaroita Venäjälle oli varsin -rajoitettu. Mutta v. 1859 oli tähän aikaansaanut muutoksen uusi, -molempain maiden välisiä kauppasuhteita järjestävä asetus, joka -johonkin määrin tasoitti molemminpuolisia tullimaksuja ja laajensi -suomalaisten valmistajain oikeutta viedä tavaroitaan Venäjälle. Tämä -asetus sekä 1869 v:n tullitaksa, jossa tullimääriä oli entistä paremmin -sovitettu täkäläisten olojen mukaisiksi, edisti sekä teollisuus- että -maanviljelystuotteiden vientiä, minkä johdosta taas kotimainen työ -elpyi ja maamme varallisuus lisääntyi. Meillä vanhastaan voimassa -olevaa suojelustullijärjestelmää vieraihin maihin nähden, josta muun -muassa oli se turmiollinen seuraus, että se yllytti salakuljetukseen, -lievennettiin ainakin osittain, ja siten kasvava tuonti lisäsi osaltaan -valtion tullituloja, jotka seuraavana aikana tuntuvasti kohosivat. - -Suomen valtiopäivillä oli tullikysymys usein ollut käsiteltävänä, ja -oli silloin lausuttu toivomus, että valtiosäädytkin saisivat olla -määräämässä tullijärjestelmää tahi ainakin lausua mielensä tästä -kysymyksestä, joka koski verotuslaitosta ja jolla siinä oli sangen -huomattava sija. Tätä toivomusta piti se hallitus, jonka jäsenenä -Mechelin oli, oikeutettuna. Alussa vuotta 1884 senaatti alisti, että -valtiopäiväin sallittaisiin lausua mielipiteensä tullijärjestelmästä -ennen sen vahvistamista, ollen kuitenkin perustuslakiemme mukaan -hallitsijan vallassa tehdä lopullinen päätös oman harkintansa mukaan. -Mutta tähän esitykseen ei päätösvaltaisella taholla suostuttu. - -1885 vuoden valtiopäiville hallitus ilmoitti aikovansa vähentää -sellaisia veroja, jotka erityisesti tuntuivat köyhemmästä väestöstä -rasittavilta. Todella alennettiinkin tässä mielessä suolan tullimaksua. -Samaten alennettiin sahausmaksua ja puutavarain vientitullia. -Senaattimme aikomus lienee ollut jatkaa samaan veroja huojentavaan -suuntaan, mutta näille aikeille nousi pian esteitä muuttuneiden -valtiollisten olojen johdosta. - -Venäjällä olivat teollisuudenharjoittajat alkaneet valittaa, että -muutamat suomalaiset tuotteet olivat arveluttavasti alkaneet kilpailla -heidän teollisuustuotteidensa kanssa, minkä vuoksi he vaativat -molemminpuolisia tullioloja muutettaviksi. Suomalaisille tuotteille oli -Venäjälle tuotaessa pantava korkeampi tulli ja eräiden tavarain -suurinta luvallista tuontimäärää vähennettävä tahi niiden tuonti -kokonaan kiellettävä. Niinikään vaadittiin sitä tullivapautta -poistettavaksi, joka oli myönnetty erinäisistä teollisuudessa -tarvittavista raaka-aineista ja koneista niitä tuotaessa vieraista -maista Suomeen ja jonka tullivapauden johdosta suomalaiset -teollisuustuotteet olivat verraten halpoja ja saavuttivat helpommin -menekkiä Venäjän markkinoilla. Venäjällä oli jyrkästi suojelevaan -suuntaan käyvä tullijärjestelmä saatettu käytäntöön v. 1882 ja sitä -vaadittiin ulotettavaksi Suomeenkin. "Suomen erioikeudet", joiksi -Suomen omia yhteiskuntalaitoksia sanottiin, olisi poistettava ja -tulliyhdistys kummankin maan välillä toimeenpantava. Tätä aatetta -kannatti innokkaasti Venäjän kansalliskiihkoinen sanomalehdistö. - -V. 1884 kokoontui Pietarissa komitea, rahaministeri Bunge -puheenjohtajana, järjestämään Suomen ja Venäjän välisiä kauppasuhteita. -Mechelin oli niitä komitean jäseniä, jotka oli kutsuttu Suomen puolelta -ottamaan neuvotteluihin osaa. Bungen kysymyksen johdosta, eikö Venäjän -ja Suomen tullien yhdistystä suomalaisten kannalta olisi pidettävä -suotavana, esitti Mechelin perusteellisesti syyt, miksi niin ei ollut -laita ja miksikä Suomen tullitaksaa ei ollut kytkettävä Venäjän -tullitaksaan. Jos tulli vieraista maista Suomeen tuotavista tavaroista -korotettaisiin samaan määrään kuin Venäjällä, saattaisi siitä ehkä -muutamissa kohdin koitua hyötyä Suomen teollisuudelle, mutta -toisaalta korottaisi se lukuisain köyhälle väestölle tarpeellisten -kulutustavarain hintoja. Molempain maiden tullilaitoksen yhdistämistä -ei ollut toimeenpantava, koska kummallekin maalle oli edullisinta, että -niillä oli oma, olojensa ja taloudellisten etujensa mukaan sovitettu -lainsäädäntönsä, viimeksi mainitut kun olivat monessa kohden -erilaatuiset ja vaativat erilaisia säädöksiä. Tullista sai Suomen -valtio sitäpaitsi sangen suuren osan tuloistaan; jos siis Suomen ja -Venäjän tullilaitokset yhdistettäisiin, menettäisi edellinen maa nämä -tulonsa, ja vaikka koko valtakunnan yhteisistä tullituloista -annettaisiinkin jokin osuus Suomen valtiolle korvaukseksi, kävisi -mahdottomaksi löytää varmaa perustetta tämän osuuden oikean määrän -laskemiselle. Bunge ei liene ollut aivan taipumaton ottamaan huomioon -näitä syitä. - -Näitä ja näiden tapaisia näkökohtia Mechelin esitti muulloinkin, -milloin siihen oli aihetta. Muun muassa lienee hän siten koettanut -vaikuttaa kenraalikuvernööri Heidenin kantaan tullikysymyksessämme. Se -vastavuoroisuuden periaate, jonka toteuttaminen oli alotettu v. 1859, -oli Mechelinin vakaumuksen mukaan oikea ja oli hyödyttänyt sekä Venäjää -että Suomea. Sen aiheuttama lisääntynyt vienti Venäjälle oli kohottanut -Suomen varallisuutta, mutta juuri siten saattanut mahdolliseksi -venäläisten tuotteiden tuntuvasti suuremman menekin Suomessa. Venäjällä -valitettiin, että eräät suomalaiset valmisteet olivat aiheuttaneet -Venäjän teollisuudelle vahingollisen kilpailun, mutta Mechelinin -mielestä se ei tällaisissa tapauksissa ollut vältettävissä, ja sitä -paitsi oli tällä seikalla jokseenkin pieni merkitys. Toinen maa saa -paremmin kaupaksi toisia, toinen toisia tavaroita, mikä johtuu -erilaisista luonnonsuhteista ja muista edellytyksistä. Suomi vie paljon -paperia Venäjälle, Venäjä paljon vaatetavaraa Suomeen. Täydellinen -tullien yhdistäminen oli mahdoton jo senkin takia, että Suomen -tullihallinnon yhdistäminen Venäjän tullilaitokseen olisi vastoin -Suomen perustuslakeja. Venäjällekin se olisi vahingoksi. Suomen -saaristo lukemattomine saarineen, salmineen ja maihinnousupaikkoineen -olisi alati yllyttävä venäläisessä tullitaksassa korkeasti verotettujen -tavarain luvatonta tuontia. - -Ei kuitenkaan onnistuttu taivuttaa venäläisiä vallanpitäjiä -täydellisesti hyväksymään Suomen puolelta esitettyjä näkökohtia. -Hallinnollista tietä ja valtiosäätyjä kuulematta vahvistettiin, -suomalaisten jäsenten vastalauseesta huolimatta, tullikomitean -venäläisen enemmistön ehdotus, minkä jälkeen julkaistiin uusi -tulliasetus, jolla syyskuun 1 p:stä 1885 lähtien kumottiin vuodesta -1859 tullivapaa paperitavarain, raudan, vuotien, nahkojen, -lasivalmisteiden y.m. tavarain tuonti Suomesta ja näille tavaroille -pantiin osittain varsin korkea tulli. Erinäisiä muitakin -tullikysymyksiä koskevia asetuksia annettiin 1880-luvun -jälkipuoliskolla, jotka nekin vaikeuttivat suomalaisten tavarain -menekkiä Venäjällä. Kotimaisen hallituksemme ja varsinkin niiden -henkilöiden, joille raha- ja kauppa-asiain hoito oli uskottu, oli -kuitenkin yleensä onnistunut ainakin joksikin ajaksi saada meille -tuhoisimmat vaatimukset lepäämään. Tullien yhdistämishanke jätettiin -toistaiseksi sikseen, ja samalla kun Venäjän teollisuuden edut -tyydytettiin, otettiin meidänkin teollisuutemme tarpeet yleensä -huomioon. Tullitulot kohosivat vahvasti, v:sta 1886 v:teen 1890 13:sta -miljoonasta 21:een miljoonaan markkaan. Tähän olivat syynä edulliset -liikeolot ja hyvät vuodentulot, mutta myös eräiden tavarain -kohtuullinen tullinkorotus. Tullilaitoksessa pantiin v. 1885 annetulla -ja muilla sen yhteydessä olevilla asetuksilla toimeen hallinnon ja -hoidon uudistus, jota pidettiin edistysaskeleena. [E. Bergh. Finland -under det första årtiondet af kejsar Alexander III:s regering, siv. -189.] - -Niihin valtiopäiviin, jotka pidettiin Mechelinin senaattorina ollessa, -hän otti osaa säätynsä jäsenenä, esiintyen siellä hallituksen -puhetorvena, tehden selkoa sen toimenpiteistä ja puolustaen niitä -muistutuksilta ja väärinkäsityksiltä, erittäinkin tietysti niiden -kohdistuessa raha-asiainhoitoon ja sen yhteydessä oleviin kysymyksiin, -mutta muulloinkin. Hän edisti siten osaltaan sen hallituksen ja -kansaneduskunnan yhteistoiminnan kehitystä maassamme, joka on -parlamenttaarisen valtiomuodon kulmakiviä. Tietenkin saattoi -nelisäätyjärjestelmän voimassa ollessa mielipiteiden vaihto jonkin -hallituksen jäsenen ja kansaneduskunnan välillä tapahtua ainoastaan -vaillinaisesti, se kun yleensä kävi päinsä vain enintään yhdessä -ainoassa säädyssä. Kaikkien säätyjen yhteinen täysi-istunto -- n.s. -plenum plenorum -- pidettiin vain kahdesti säätyvaltiopäiviemme aikana. -Aatelissa Mechelin puolsi 1885 hallituksen ehdottamaa metrisen -mitta- ja painojärjestelmän käytäntöön ottamista, jonka ehdotuksen -valtiosäädyt hyväksyivät, ja asetus asiasta julkaistun v. 1886. -Niinikään hän puolusti hallituksen esitystä lääninkäräjäin -järjestämisestä, jotta saataisiin itsehallinnon elin kunnallisen ja -koko maan käsittävän säätyedustuslaitoksen välille. Niitä -valitettavasti ei kuitenkaan saatu aikaan. Paloviinakaupan -järjestämistä koskevan hallituksen esityksen johdosta M. puolsi -raittiutta edistäviä toimenpiteitä. Näitä hän piti tarpeellisina, mutta -täydellistä kieltoa ei olisi pantava voimaan, koska se varsin suuressa -määrin aiheuttaisi lainrikkomuksia; sivistyksen avulla, kasvattamalla -ihmisiä valistukseen ja itsensä hillintään raittiutta parhaiten -edistettäisiin. - -Samoilla valtiopäivillä tehtiin, eli oikeammin uudistettiin anomukset, -että valtiosäädyille myönnettäisiin oikeus tarkastaa ja arvostella -hallituksen toimenpiteitä, joista jokaisille valtiopäiville oli -annettava kertomus. Vapaaherra V. von Bornin tästä asiasta aatelissa -esittämää ehdotusta vastaan teki Mechelin erinäisiä muodollisia -muistutuksia: tarkastuksen tuli olla asiallinen, ei henkilökohtainen, -sille ei ollut annettava personallisen puoluepolitiikan luonnetta. -Kuitenkin hän hyväksyi anomuksen yleisen tarkoituksen ja puolsi asian -lähettämistä valiokuntaan. Professori J. Forsman oli pappissäädyssä -niinikään ehdottanut valtiosäädyille myönnettäväksi oikeutta tarkastaa -hallituksen toimenpiteitä, vaikka hänen ehdotuksensa oli erinäisiltä -kohdin toisin muodosteltu kuin von Bornin. Lakivaliokunta puolsi von -Bornin ehdotusta, ja sen antama mietintö hyväksyttiin kolmessa -säädyssä, mutta hallitsija ei suostunut anomukseen. - -Lähinnä edelliset valtiopäivät olivat anoneet porvarissäädyn -vaalioikeutta koskevan valtiopäiväjärjestyksen pykälän muuttamista, -osin sen selventämiseksi ja täsmällisentämiseksi, sitä kun eri -kaupungeissa oli tulkittu ja noudatettu eri tavoin, osin vaalioikeuden -ja vaalikelpoisuuden ahtaiden rajain väljentämiseksi jossain määrin. -Tämän anomuksen johdosta annettiin asiasta 1885 vuoden valtiosäädyille -esitys, jossa ehdotettiin alimmaksi vaalioikeuden tuottavaksi -vuosituloksi 800 markkaa kaikissa kaupungeissa sekä lisäksi kultakin -sen yli menevältä kunnalliselta veroäyriltä -- jonka määrä eri -kaupungeissa oli erisuuruinen -- laskettavaksi yhden äänen, korkeimman -äänimäärän ollessa 25. Lakivaliokunta ehdotti, että jokainen, jolla oli -800 markan tulot, saisi yhden äänen vaalioikeuden, sekä lisäksi -kultakin sen yli menevältä 400 markan suuruiselta tulomäärältä yhden -äänen 25 ääneen asti. Mutta tämä mielipide, jota valiokunnassa aatelin -ja porvarissäädyn valitsemat jäsenet olivat kannattaneet, oli päässyt -voitolle ainoastaan syrjään pannun lipun avulla. Pappis- ja -talonpoikaissäädyn jäsenet olivat yksimielisesti äänestäneet melkoista -laajemman vaalioikeuden puolesta, jonka mukaan jo 400 markan vuositulo -tuotti vaalioikeuden ja korkein äänimäärä oli 10. Muutamat -vastalausujat halusivat päin vastoin saada korkeimman äänimäärän -säädetyksi 30:ksi. - -Asia otettiin käsiteltäväksi huhtikuun 11 p:nä pidetyssä säätyjen -yhteisessä täysi-istunnossa, jossa maamarsalkka von Troil johti puhetta -ja joka kesti runsaasti 12 tuntia, k:lo 1/2 6:sta i.p. k:lo 1/2 6:teen -seuraavana aamuna. Mechelin puolusti siinä hallituksen esitystä. Säädyt -eivät kuitenkaan päässeet yksimieliseen päätökseen ja asia raukesi. -Riita johtui pääasiallisesti puoluenäkökohdista, ruotsalainen puolue -kun halusi edelleen pitää äänten enemmistön porvarissäädyssä, -suomalainen tahtoi mikäli mahdollista saada sen itselleen. On -kieltämätöntä, että suomalainen puolue sillä kertaa oli verraten -vapaamielisemmällä kannalla. Mutta vaikka hallituksenkin esitys olisi -hyväksytty, olisi parannus entiseen verraten saatu aikaan. - -Yleensä kävivät tähän aikaan sekä valtiopäivillä että niiden -ulkopuolella kielitaistelun aallot korkeina. Sittenkun yritys -vapaamielisen puolueen perustamiseksi kielipolitiikasta -riippumattomalle pohjalle oli rauennut, olivat molemmat kielipuolueet -jälleen järjestäytyneet ja niiden välinen taistelu käynyt kiivaammaksi. -Suomalaisen puolueen vaikutusvalta oli kasvanut, sen johdosta että -puolueen johtomiehiä oli astunut hallitukseen ja kenraalikuvernööri, -kreivi Heiden, oli päin vastoin kuin edeltäjänsä kreivi Adlerberg -osottautunut taipuvaiseksi kannattamaan heidän edustamaansa suuntaa. Jo -lopulla vuotta 1883 julkaistiin hallinnollista tietä asetus ruotsin ja -suomen kielen käyttämisestä oikeuksissa ja virastoissa, ja siinä -säädettiin, että alempain virastojen toimituskirjat oli laadittava -sillä kielellä, jota käytettiin paikkakunnan kunnallisten asiain -käsittelyssä, ellei asian vireillepanija ollut pyytänyt sen laatimista -toisella kotimaisella kielellä. Tähän asetukseen, jonka katsottiin -syntyneen kenraalikuvernöörin avustuksella, oltiin suomalaisella -taholla tyytyväisiä. Yrjö-Koskisen korottamista aatelissäätyyn 1884 -pidettiin niinikään todistuksena hänen ja hänen puolueensa nauttimasta -luottamuksesta korkeammalla taholla. - -1885 vuoden valtiopäivillä tehtiin erinäisiä anomusehdotuksia -kotimaisten kielten käyttämisestä virastoissa, mutta mielipiteet olivat -liian ristiriitaisia, jotta olisi voitu päästä yhteiseen päätökseen. -Suomenmielisellä taholla oltiin kiihdyksissä muun muassa sen johdosta, -että keskusvirastot olivat sakottaneet alempia virkamiehiä siitä, että -nämä kirjeenvaihdossa virastojen kanssa olivat käyttäneet suomen -kieltä. Vaadittiin sen vuoksi, että virastoissakin ja niiden -välisessä kirjeenvaihdossa tuli mikäli mahdollista olla määräävänä -sen paikkakunnan vallitsevan kielen, missä virasto sijaitsi. -Ruotsinmielisellä taholla sitä vastoin tahdottiin antaa virastoille -itselleen päätösvalta tässä asiassa. Kohdakkoin valtiopäiväin päätyttyä -sai senaatin suomenmielinen ryhmä vahvistusta, kun K.F. Ignatius tuli -kamari- ja tilitystoimituskunnan päälliköksi, jonka toimituskunnan -Yrjö-Koskinen jätti siirtyäkseen oman toivomuksensa mukaan -kirkollisasiaintoimituskunnan päälliköksi. Kenraali _Woldemar von -Daehn_, joka oli tullut sivilitoimituskunnan päälliköksi, liittyi -niinikään senaatin suomenmielisiin jäseniin. Puolueissa vallitsi eri -mieliä siitä, olisiko kysymys virastokielestä ratkaistava valtiopäivien -myötävaikutuksella vai katsottava hallinnolliseksi asiaksi ja -semmoisena ratkaistava. Lakimiehillä oli tästä ollut eriäviä -käsityksiä. Nyttemmin kannatettiin ruotsinmielisellä taholla edellistä -mielipidettä, suomenmielisellä ei oltu yksimielisiä, mutta enemmistö -kallistui kannattamaan hallinnollista menettelyä, koska arveltiin että -valtiopäivät, kahden säädyn jäädessä kahta vastaan, eivät voisi päästä -tyydyttävään tulokseen. - -Tässä riidassa asettui Mechelin, perustuslaillis-vapaamielisen -käsityskantansa mukaisesti, senaatissa sille puolelle, joka piti -kysymystä yleisenä lakikysymyksenä ja siis kumpaisenkin valtiomahdin -yhteistoimin ratkaistavana. Asiallisesti hän oli sillä kannalla, että -kumpaistakin kieltä oli sallittava käyttää virastoissa ja niiden -välisessä kirjeenvaihdossa, mutta että niiden itsensä tuli saada valita -kielensä. Jokaisella kansalaisella täytyy, sitä mieltä oli Mechelin, -olla oikeus vaatia, että hänen kieltään käytetään kaikissa niin -oikeudellisissa kuin hallinnollisissakin asioissa, joiden takia hän -kääntyy viranomaisten puoleen. Mutta mikäli asia koskee virastojen -sisäistä toimintaa, vaatii yhteiskunnan etu, että virkamies saa käyttää -sitä kotimaista kieltä, jolla hän parhaiten kykenee lausumaan -ajatuksensa. Hän uskoi luonnollisen kehityksen aikaa voittaen lisäävän -suomen kielen käyttämistä. Senaatti oli laatinut ehdotuksen -armolliseksi esitykseksi asiasta, mutta sitä ei kuitenkaan annettu -valtiosäädyille. Liberaalinen puolue oli valtiopäivillä pyrkinyt -sovitteluihin suomalaisen puolueen kanssa, mutta ei ollut tässä -yrityksessään onnistunut, syystä että viimeksi mainitun puolueen -jyrkempi ryhmä oli päässyt voitolle maltillisemmasta, sovitteluihin -taipuvaisesta ryhmästä. Kun valtiopäivät eivät olleet päässeet -yksimieliseen päätökseen, oli asema käynyt varsin otolliseksi -hallinnollisille toimenpiteille, ja vallassa-olijat käyttivät -tilaisuutta hyväkseen. Maaliskuun 18 p:nä 1886 annettiin keisarillinen -käskykirje, jossa julistettiin, että maamme kaikkien hallituslaitosten -ja virastojen sekä viranomaisten sallittiin asioiden käsittelyssä ja -virallisessa kirjeenvaihdossa käyttää sekä ruotsia että suomea, minkä -ohessa senaatin käskettiin laatia ehdotus tarkemmiksi säännöksiksi -asiasta. Senaatin suomalainen ryhmä laati tämän johdosta ehdotuksen, -joka kenraalikuvernöörin puoltamana sai hallitsijan vahvistuksen ja -julkaistiin keisarillisena asetuksena huhtikuun 4 p:nä 1887. Siinä -säädettiin, että paikallisten alempain viranomaisten ja virkamiesten -oli asioita virastoissa käsiteltäessä ja virallisessa kirjeenvaihdossa -käytettävä sitä kieltä, jolla sen kunnan pöytäkirjat laadittiin, -missä virasto sijaitsi, jota vastoin ylemmät viranomaiset -ja hallituslaitokset, joiden toimiala käsitti useampia eri -pöytäkirjakieltä käyttäviä kuntia, saivat käyttää sitä kotimaista -kieltä, jota pitivät sopivimpana. - -Yleistä tyytyväisyyttä herättävä tulos 1885 vuoden valtiopäiväin työstä -oli _säätyesitysoikeus_, joka, sittenkun armollinen esitys siitä oli -annettu valtiopäiville ja saavuttanut näiden hyväksymisen, myönnettiin -valtiosäädyille kesäkuun 25 p:nä 1886 annetulla julistuskirjalla. -Keisari Aleksanteri II:n jo 1863 vuoden valtiopäiväin avajaisissa -antama lupaus oli siten hänen seuraajansa toimesta täyttynyt ja tärkeä -askel perustuslailliseen suuntaan astuttu. Tosin oli, eikä syyttä, -vallalla se käsitys, että Venäjän uusi hallitus oli hengeltään vähemmän -vapaamielisyyteen taipuva, enemmän itsevaltiuteen kallistuva kuin -edeltäjänsä, mutta maallemme myönnetty säätyesitysoikeus oli kuitenkin -ilahuttava todistus siitä, että korkeimmalla taholla edelleenkin oltiin -taipuvaisia täydelleen tunnustamaan valtiopäiväimme perustuslailliset -oikeudet. - -V. 1883 oli senaatti Venäjän ulkoasiainministeriöltä saanut -ilmoituksen, että Venäjän, Suomi siihen luettuna, ja Espanjan välinen -kauppasopimus oli irtisanottu jälkimäisen maan puolelta ja ettei -Espanja uudistaisi sitä, ellei Venäjä suostuisi alentamaan -espanjalaisten tavarain tullia. Suomelle tämä oli ankara isku, -koska sen vienti Espanjaan, joka oli suurempi kuin keisarikunnan -ja käsitti pääasiallisesti puutavaroita, joutuisi siitä pahasti -kärsimään. Mechelinin laatiman ehdotuksen mukaisesti päätti -senaatti kenraalikuvernöörin välityksellä ilmoittaa Venäjän -ulkoasiainministeriölle, että Suomelle olisi erittäin tärkeätä, että -sen kauppasuhteet järjestettäisiin sopimustietä tavalla, joka ei -liiallisilla tullimaksuilla rasittaisi Espanjaan vietäviä suomalaisia -tavaroita. Kun Venäjä omia etujaan valvoakseen päätti alottaa -keskustelut uuden kauppasopimuksen solmimisesta mainitun maan kanssa, -hyväksyttiin senaatin esitys, ja tammikuun lopulla 1887 valtuutettiin -Mechelin Venäjän Madridissa olevan lähettilään, ruhtinas _Mikael -Gortschakoffin_ kera ottamaan osaa neuvotteluihin sekä niissä -erityisesti valvomaan Suomen etuja. Mechelin matkusti helmikuussa -Pietarin kautta Madridiin puolisoineen ja tyttärineen. Keskusteluissa, -joita kesti kolme kuukautta, maaliskuusta kesäkuuhun, ja joihin -ottivat osaa Espanjan ulkoasiainministeri _Morety Prendergast_ sekä -valtiosihteeri _Aguera_, onnistui Mechelinin saada aikaan Suomelle -edullisia ehtoja, nimittäin alennetut tullimaksut puutavaroille, -paperille, lasille, voille, paloviinalle ja tärpätille näitä Suomen -tuotteita Espanjaan vietäessä, jota vastoin Espanja sai korvaukseksi -tullinalennusta viineille, öljyille, suolalle ja korkille sekä -täydellisen tullivapauden rautamalmille, korkkipuulle ja ruovonpäille. -Espanja olisi suostunut myöntämään, niinkuin oli myöntänyt Ruotsille, -väkiviinatullinkin alennusta mutta Suomen hallitus ei tahtonut hyväksyä -tarjousta, jottei siten lisäisi väkiviinan valmistusta maassamme. -Sittenkun Venäjän hallitus ja Suomen senaatti olivat tarkastaneet -kauppasopimuksen ehdotusta, allekirjoitettiin se heinäkuun 2 p:nä 1887 -ja vilkastutti huomattavasti Suomen ja Espanjan välisiä kauppasuhteita. -Yleensä oltiin sitä mieltä, että Mechelinin neuvotteluissa osottama -pontevuus melkoisesti oli jouduttanut niiden saattamista onnelliseen -päätökseen. Hän olikin koko ajan ollut uutterassa kirjeenvaihdossa -Helsingissä olevan virkaveljensä Molanderin kanssa ja saanut -senaattimme joutuisasti käsittelemään sille kuuluvan osan asiasta. - -Koko Madridissa olonsa aikana sai Mechelin osakseen suurta -kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta espanjalaisten puolelta. Ruhtinas -Gortschakoffin kera hän pääsi puolisoineen ja tyttärineen -hallitsijakuningattaren _Maria Kristinan_ puheille, joka puolisonsa -kuoltua 1885 hoiti hallitusta poikansa Alfonso XIII:nnen -valtaistuimellenousuun saakka. Mechelin kirjoittaa tästä eräälle -kotimaassa olevalle henkilölle: "Meidät vietiin pienehköön -vastaanottohuoneeseen. Kuningatar pyysi meitä istumaan ja piti meitä -luonaan 3/4 tunnin ajan. Mitä meille ennen oli kerrottu hänen -miellyttävästä olemuksestaan ja hyvistä luonnonlahjoistaan osottautui -aivan todeksi." Kuningattaren kälyn, infantitar Eulalian puheille -Mechelin niinikään pääsi perheineen. Huomattavista henkilöistä, joihin -Mechelin tutustui ja jotka kunnioittivat häntä vierailullaan, -mainittakoon pääministeri Sagasta. Venäjän lähettilään ruhtinas -Gortschakoffin ja Mechelinin välillä lienee joskus ilmennyt -erimielisyyttä, vaikka jälkimäinen tietenkin teki voitavansa -noudattaakseen sitä diplomaattista varovaisuutta, jota Suomen asema -kauppasopimuskysymykseen nähden vaati. Mielipiteiden eroavaisuudet -eivät johtaneetkaan vakavampaan epäsopuun. Ruhtinas kuuluu kerran -lausuneen: "Mistä johtuu, että Te viipymättä saatte vastauksen -Helsinkiin lähettämiinne kirjelmiin, kun minun täytyy odottaa vastausta -niin kauan. Ja minä olen kuitenkin isäni poika." Mikael Gortschakoff -oli Aleksanteri II:n aikuisen Venäjän ulkoasiainministerin, tunnetun -ruhtinas Aleksander Gortschakoffin poika. Mechelin lienee huomauttanut -olevansa hänkin isänsä poika. - -Espanjassa olonsa loppupuolella Mechelin teki omaisineen matkan -Sevillaan ja kävi pikimmältä Cadizissa. Sevillassa hän sairastui -hermosärkyyn, joka häntä ankarasti vaivasi kolmen viikon ajan. -Toivuttuaan hän palasi kotimaahan Pietarin kautta. Venäjän -raha-asiainministeri Wyschnegradski onnitteli häntä niiden etujen -johdosta, mitkä hän taitavuudellaan oli maalleen hankkinut. - -"Moskovskija Vjädomosti" lehdessä julkaistiin näihin aikoihin eräs -lehden Barcelonassa olevan kirjeenvaihtajan lähettämä kirje, jossa muun -muassa sanottiin [Uusi Suometar toukok. 19 p:nä 1887]: "Täytyy -valittaa, että uusi kauppasopimus Espanjan kanssa on tehty liian -kiireellisesti ja asiaa ennakolta perin pohjin valmistelematta. Suomen -etuja on erinomaisella tavalla valvonut varta vasten valtuutettu -henkilö, joka saapui tänne täysin perehtyneenä kysymyksen kaikkiin -puoliin. Suuren Venäjän huomiota ansaitsevat edut olivat tietenkin -kokonaan tuntemattomat Suomen edustajalle, joka ei edes taida venättä, -ja näitä etuja ei kukaan asiantunteva henkilö ole valvonut. Seuraus -siitä on että Suomen hyötyessä tästä sopimuksesta Venäjä siitä kärsii -vahinkoa. Suomalaiset voivat pitää itseään onnellisina, sen johdosta -että ovat yhdistettyinä Venäjään eivätkä Englantiin tahi Saksaan; -heidän etunsa eivät silloin olisi päässeet ensi sijalle, vaan olleet -kaukana jäljessä toisella sijalla." Epäilemätöntä on, että Mechelin -- -joka kyllä puhui venättä -- innolla ja taidolla suoritti osansa -tehtävästä. Olivatko mainitun venäläisen lehden ruhtinas Mikael -Gortschakoffia vastaan tekemät ankarat syytökset, että hän oli -laiminlyönyt hänelle uskotun tehtävän, Venäjän etujen valvomisen -- -jotka syytökset lehti teki jo ennenkuin sopimus oli lopullisesti -vahvistettu -- todella oikeutettuja vai ei, jääköön tässä sikseen. - -Eräs tallella oleva ranskankielinen kirjekonsepti, Mechelinin laatima -kotiin palattuaan syksyllä 1887 ja osotettu "Mon cher Princelle" -- -epäilemättä ruhtinas Gortschakoffille -- kertoo kokemuksista, joita -kirjoittajalla oli ollut heidän erottuaan ja kuvailee hänen etelämaissa -saamiaan vaikutelmia. Hän oli kotiin palattuaan käsitellyt valtion -rahakysymyksiä, ottanut osaa armollisten esitysten valmistamiseen -tuleville valtiopäiville y.m. Keisari Aleksanteri III oli puolisoineen -tehnyt matkan Suomen saaristoon ja Mechelin oli päässyt heidän -puheilleen Pietarhovissa. "Mutta tunnustan", hän lisää, "että toisinaan -vaivun unelmiin, kuulen kaukaista soittoa -- se on Cadiz-marssi tahi -Sevilla-katrilli; ummistan silmäni, näen 'Castellanan' (bulevardin) -lukemattomine komeapukuisia naisia kuljettavine vaunuineen; hengitän -akasian ja oranssin tuoksuja; näen 'Retiron' (puiston) ja sieltä silmän -kantamiin ulottuvan laajan maiseman, -- luulen olevani Sevillassa, -kärsien enemmän kuin milloinkaan olen kärsinyt. Ja sitten havahtuen en -voi olla valittamatta, etten paremmin voinut käyttää hyväkseni -Espanjassa oloni loppuaikaa." -- Toinen, Edishemissä elokuun 18:ntena -1888 päivätty kirjekonsepti on osotettu herra Agueralle, jonka kanssa -neuvotteluja edellisenä vuonna oli pidetty, ja siinä Mechelin kiittää -saamastaan kirjeestä. Mechelin toivoo Espanjan ja Suomen välisten -kauppasuhteitten kehittymistään kehittyvän ja mainitsee muun -muassa, että Madridissa oli nostettu kysymys höyrylaiva-yhteyden -aikaansaamisesta molempain maiden välillä. Nyt oltiin hankkeissa -rakennuttaa kaksi ensiluokkaista höyrylaivaa ylläpitämään suoranaista -kulkuyhteyttä toisaalta Pietarin ja Helsingin, toisaalta Barcelonan -välillä. - - * * * * * - -Mechelinille tähän aikaan uskottuja tehtäviä oli muiden muassa senaatin -edustaminen Turussa v. 1886 pidetyssä kirkolliskokouksessa. Hän toimi -siellä puheenjohtajana siinä valiokunnassa, jonka tuli laatia ehdotus -kokouksen annettavaksi lausunnoksi eriuskolaislain eli "vieraan -kristityn uskonopin tunnustajia Suomessa ja heidän uskonnonvapauttaan -koskevan asetuksen" ehdotuksesta. 1869 vuoden uuden kirkkolain 6:ssa § -säädettiin, että sitä, joka vakaumuksensa johdosta haluaa erota -luterilaisesta kirkosta siirtyäkseen toiseen kirkkoyhdyskuntaan, ja -saamastaan opetuksesta ja kehotuksesta huolimatta aikeessaan pysyy, ei -ole kirkon toimenpiteillä siirtymästä estettävä. Mutta vierasuskoisten -oikeus perustaa itsenäisiä kirkkoyhdyskuntia kaipasi tarkempaa -järjestelyä erityisen lain kautta, ja sellaisen lain tarpeellisuudesta -olivat valtiosäädyt useilla valtiopäivillä huomauttaneet. -Hallituksen kirkolliskokoukselle antama, mainittua tarvetta -tyydyttämään tarkoitettu lakiehdotus ei kuitenkaan ensinkään koskenut -kreikkalais-venäläisen uskonopin tunnustajia; ainoastaan tällä ehdolla -oli lupa voitu saada eriuskolaislain ehdotuksen esittämiseen. -Kirkolliskokouksen asettamassa valiokunnassa syntyi jyrkkää -erimielisyyttä siitä, oliko sallittava siirtyminen luterilaisesta -kirkosta roomalais-katoliseenkin kirkkoon vai ei. Enemmistö ei pitänyt -tätä ensinkään suotavana, ja valiokunnassa ilmeni melko suurta -nurjamielisyyttä roomalais-katolista kirkkoa kohtaan, jota moitittiin -suvaitsemattomaksi, koska se itse ei sallinut siirtymistä toiseen -uskontokuntaan, minkä ohessa lausuttiin arveluja, että luterilaisille -myönnetty lupa kääntyä katolisuuteen houkuttelisi jälkimäisen -opin edustajia täällä järjestämään maallemme vahingollisen -käännytystoiminnan. Valiokunnan enemmistö oli sen vuoksi sitä mieltä, -että lain tulisi koskea ainoastaan protestanttisia eriuskolaisia. -Mechelin jäi valiokunnassa miltei yksin edustamaan vapaamielisempää -kantaa ja liitti valiokunnan mietintöön vastalauseen, jota hän -kirkolliskokouksen täysi-istunnossa kaunopuheliaasti puolusti moniaita -maamme huomatuimpia jumaluusoppineita vastaan. - -Hän huomautti, että säännös, joka kielsi Suomen kansalaisia siirtymästä -roomalais-katoliseen kirkkoon, oli räikeästi vastoin sitä jo -kirkkolaissa julkilausuttua periaatetta, joka myönsi jokaiselle -vapauden oman vakaumuksensa mukaan valita sen kirkkoyhdyskunnan, johon -halusi kuulua -- jommoisen vapauden kaikki todelliset sivistyskansat -olivat jäsenilleen suoneet. Jos me, hän lausui, asetumme sille -kannalle, että vasta tarkoin tutkittuamme eri kristittyjen -uskontokuntain oppeja katsomme voivamme päättää, onko kääntyminen -niihin sallittava, voisi käydä niin, että jokin protestanttinenkin -uskonlahko olisi pantava mustaan kirjaan ja luettava niihin, joihin -kääntyminen ei ole sallittava. Sellainen menettely on todella vastoin -uskonvapauden periaatetta. Se seikka että roomalais-katolinen kirkko -kieltää siirtymästä muuhun kirkkoyhdyskuntaan on esillä olevassa -tapauksessa käytännöllistä merkitystä vailla, koska Suomen hallitus ei -tunnusta sellaista kieltoa eikä tämän laatuista kääntymistä siis täällä -voida estää. Puheena olevan lain tulee sen vuoksi koskea niin katolisia -kuin protestanttejakin. Erinäisissä muissakin kohdin pani Mechelin -vastalauseen valiokunnan enemmistön mielipidettä vastaan. Mainittu -enemmistö oli ehdottanut evättäväksi hallituksen ehdotuksessa olevan -säännöksen, että vieraan kristityn uskonopin tunnustajain välisiä -avioliittoja erinäisissä tapauksissa saisi solmia maallisen -viranomaisen edessä, jota vastoin Mechelinin mielestä oli -siviiliavioliitto sallittava. Kirkolliskokous kuitenkin hyväksyi -tässäkin kohden valiokunnan mietinnön. Hallituksen esitys asiasta -annettiin sitten 1888 vuoden valtiopäiville, joilla ilmeni varsin -eriäviä mielipiteitä eri säätyjen välillä, mutta yhteensovittamalla -vihdoin päästiin päätökseen, jonka mukaisesti eriuskolaislaki -julkaistiin marraskuun 11 p:nä 1889 pääasiassa yhtäpitävästi -kirkolliskokouksen mielipiteiden kanssa. - -Aikaisemmilla valtiopäivillä olivat valtiosäädyt anoneet annettavaksi -lakia työväen suojelemisesta teollisuustyöstä johtuvilta vaaroilta. -Tämän johdosta Mechelin sai toimekseen laatia ehdotuksen, joka -hallituksen esityksenä annettiin 1888 vuoden valtiosäädyille, jolloin -hän itse esiintyi sitä puolustamassa erinäisiä talousvaliokunnan siihen -ehdottamia muutoksia vastaan. Niinikään hän samoilla valtiopäivillä -vastusti herra V. von Wrightin aatelissa tekemää, normaalityöpäivän -säätämistä koskevaa ehdotusta. Yleensä ovat, hän lausui, työnantajan ja -työntekijän edut yhteen kytkeytyneet. Taloudellisen lainsäädännön tulee -rakentua vapaamielisille periaatteille. Lakien kautta ei ole -rajoitettava sopimusten tekoa täysi-ikäisten ihmisten kesken. Hän -myönsi kuitenkin, että oli hyödyllistä säätää nuorille henkilöille -jokin pisin luvallinen työaika. Valtiosäätyjen päätöksen mukainen -asetus työntekijäin suojelemisesta annettiin huhtikuun 15 p:nä 1889. -Samoilla valtiopäivillä Mechelin puolusti hallituksen esittämää -ehdotusta laiksi tavaraleimoista. Niinikään hän esiintyi käsiteltäessä -valtiovaliokunnan mietintöä valtiovaraston tilaa koskevan kertomuksen -johdosta, jolloin hän antoi tietoja hallituksen uudistusaikeista ja -selityksiä kirjanpitomenetelmistä, valtion rahastojen jakautumisesta ja -budjetin laadinnasta. - -Viimeksi mainitussa säätykokouksessa tehtiin niinikään anomuksia -työntekijäin olojen turvaamisesta vakuutuksen avulla, minkä johdosta -hallitus asetti komitean valmistamaan lakiehdotusta asiasta. Tässä -kysymyksessä kerrotaan syntyneen erimielisyyttä kenraalikuvernööri -Heidenin ja Mechelinin välillä, edellinen kun tahtoi Bismarckin -Saksassa toimeenpaneman yleisen vanhuusvakuutuksen otettavaksi Suomessa -malliksi, jota vastoin Mechelin piti tätä järjestelmää vielä liian -vähän koeteltuna meillä toteutettavaksi. - -Mainittu erimielisyys lienee osaltaan vaikuttanut, että kreivi -Heidenin ja Mechelinin välit, jotka jo jälkimäisen valtiollisen -kirjailijatoiminnan johdosta olivat johonkin määrin kylmenneet, kävivät -entistäänkin kireämmiksi. - - * * * * * - -Mechelin oli, niinkuin edellä mainittiin, jo 1877-78 vuoden -valtiopäivillä tehnyt ehdotuksen perustuslakiemme tarkistamisesta eli -kodifioimisesta. Hänen senaattoriaikanaan otettiin kysymys uudelleen -esille, ja hän sai tilaisuuden tehokkaasti ottaa osaa tämän asian -käsittelyyn, jota hän aina piti maallemme erinomaisen tärkeänä. -Kenraalikuvernöörille oli erään hänen toimenpiteensä johdosta -- -venäläiset santarmit olivat hänen käskystään toimittaneet -kotitarkastuksen erään virkamiehen, maisteri P. Leontjeffin luona, joka -oli venäläissyntyinen, mutta Suomen kansalainen -- saapunut -keisarillinen kirjelmä, joka esiteltiin senaatissa lokakuun 17 p:nä -1882 ja oli seuraavaa sisällystä: "Saatuani alamaisesta kirjelmästänne -mielipahakseni tietää, että Teidän on ollut pakko eräässä asiassa -ryhtyä toimenpiteisiin, jotka eivät ole täysin Suuriruhtinaanmaassa -voimassa olevain asetusten mukaisia, olen nähnyt hyväksi käskeä Teidän -vastedes, kun sattuvissa tapauksissa lainsäännösten puutteellisuuden -tahi epäselvyyden johdosta voi syntyä epäilyksiä säännösten oikeasta -tarkoituksesta, hankkia Suomen senaatin prokuraattorin lausunnon, jota -paitsi Teidän on yksissä neuvoin senaatin kanssa minulle tehtävä esitys -siitä, miten Suomen lait olisi asianmukaisesti kodifioitava." -- -Kenraalikuvernööri ilmoitti samalla Hänen Majesteettinsa toivoneen, -että asia käsiteltäisiin mikäli mahdollista kiireellisesti. - -Senaatti asetti tämän johdosta keskuudestaan asiata valmistelemaan -nelimiehisen valiokunnan, johon Mechelinkin tuli jäseneksi. Mietintö -laadittiin ja esiteltiin senaatissa joulukuun 22 p:nä s.v. Mainiten -että erinäisiä Suomen perustuslakien kodifioimista tarkoittavia -ehdotuksia, jotka sen lisäksi sisälsivät asiallisiakin uudistuksia, oli -keisarillisesta käskystä jo 1860-luvulla laadittu, mutta että vain yksi -näistä ehdotuksista, uutta valtiopäiväjärjestystä koskeva, oli johtanut -lopulliseen tulokseen, huomautti valiokunta sekä perustuslakien että -yleisen lain kodifioimisen tarpeellisuudesta, lausuen mielipiteenään -että jälkimäisen kukin eri osa olisi kodifioitava erikseen, ensi -sijassa ne, joiden alalla uudistusten tarve oli tuntuvin. Tätä -tarkoitusta varten oli komitean mielestä tarpeen perustaa erityinen -lainvalmistelukunta, johon kuuluisi kolme senaatin valitsemaa jäsentä. -Valiokunnan mietintöön senaatti yhtyi, mistä oli seurauksena, -että "lainvalmistelukunta" todellakin perustettiin v. 1884. -Perustuslakien kodifioimisesta määrättiin samalla, että oli asetettava -erityinen komitea järjestelmällisesti yhdistelemään kaikki Suomen -valtio-oikeudellisia oloja koskevat, voimassa olevat säännökset, ollen -komitean samalla huomautettava, mitä oikeuskäytännössä oli noudatettu -nyttemmin soveltumattomain tahi puutteellisten perustuslakisäännösten -sijasta. Tämän johdosta asetettiin maaliskuun 9 p:nä 1885 komitea, -johon lääninsihteeri _A. von Weissenberg_ määrättiin puheenjohtajaksi -ja neljä muuta henkilöä jäseniksi. Komitea, joka sihteerikseen otti -professori J. R. Danielsonin, sai työnsä suoritetuksi 1886 vuoden -loppuun mennessä, minkä jälkeen mietintö, joka sisälsi "Ehdotuksen -hallitusmuodoksi ja säätyprivilegioiksi" perusteluineen, sekä komitean -jäsenen, professori R. Hermansonin laatiman laajahkon vastalauseen, -julkaistiin painosta. Asian käsittely senaatissa vaati paljon aikaa, ja -eri mieliä ilmaantui käsittelyn jatkamistavasta. Komitea oli, -sananmukaisesti noudattaen saamaansa määräystä "yhdistellä" Suomen -valtio-oikeudellisia oloja koskevat "voimassa olevat säännökset", -arvellut vanhojen säännösten sisällystä esitettäessä niiden muodonkin -mikäli mahdollista olevan säilytettävä. Senaatissa vaadittiin kuitenkin -sanonnan laatimista yksinkertaisemmaksi ja täsmällisemmäksi. Mechelin -yhtyi tähän mielipiteeseen ja katsoi, että senaatin tulisi ehdottaa -kehityksen tarpeellisiksi osottamia asiallisiakin muutoksia. Muun -muassa olisi otettava esille kysymys senaatin järjestysmuodon -uudistamisesta. - -Senaatti suostui tähän ja teki alistuksia, jotka todellakin johtivat -toivottuun tulokseen. Elokuussa 1887 julkaistiin asetuksia, joiden -kautta paljon aikaa kysyvää työtä senaatissa säästyi, kun talousosaston -toimituskuntain oikeutta lopullisesti ratkaista vähäpätöisempiä -asioita, jotka ennen oli lykätty senaatin täysi-istunnon päätettäviksi, -laajennettiin ja erinäisiä muita asioita annettiin senaatin alaisten -virastojen lopullisesti ratkaistaviksi. - -Jonkin aikaa myöhemmin Mechelin teki erinäisiä korkeimman -hallituslaitoksemme lisäuudistuksia tarkoittavan ehdotuksen. -Oikeustoimituskunta olisi perustettava talousosastoon käsittelemään -oikeushallintoon kuuluvia asioita. Erityinen kollegi olisi senaatin -keskuudesta asetettava ratkaisemaan hallinto-oikeudellisia asioita, ja -kuuluisi siihen puheenjohtajana talousosaston puheenjohtaja sekä -jäseninä kaksi talousosaston ja kaksi oikeusosaston jäsentä. Senaatin -oikeusosasto kokoontuisi talousosaston kanssa täysi-istuntoon vain -tärkeämpiä asioita käsittelemään. Talousosaston toimituskuntain luku -olisi lisättävä 6:sta 8:ksi. Osastojen nimet olisi muutettava, -oikeusosaston "Korkeimmaksi oikeudeksi" ("Högsta domstol"), -talousosaston "Hallitusneuvostoksi" ("Regeringsråd") ja -hallinto-oikeudellisia asioita käsittelevä kollegi saisi nimekseen -"Kamarioikeus" ("Kammarrätten"), Talousosaston puheenjohtajaa oli -nimitettävä "valtioministeriksi" ("statsminister"), koska hänen -asemansa ja tehtävänsä vastasivat sitä mitä muualla tällä arvonimellä -tarkoitettiin. Oleellisia muutoksia senaatin järjestysmuotoon ei -kuitenkaan olisi tehtävä valtiosäätyjen myötävaikutuksetta, koska -niiden Porvoon valtiopäivilläkin sallittiin lausua mielensä sen -hallituskonseljin ohjesäännöstä, joka sittemmin sai nimekseen -"keisarillinen senaatti". Ehdotusta kannattivat Mechelinin virkaveljet -ainakin osittain, ja se aiheutti -- kuitenkin hallinnollista -lainsäädäntötietä -- elokuun 9 p:nä 1888 annetun asetuksen, jolla -talousosastoon määrättiin perustettavaksi kaksi uutta toimituskuntaa: -kansliatoimituskunta sekä kauppa- ja teollisuustoimituskunta. -Mechelinin ehdottama oikeustoimituskunta perustettiin sekin, kuitenkin -vasta v. 1892, jolloin hän itse jo oli senaatista eronnut. - -Perustuslakien kodifioimisasian käsittelyä Mechelin koetti jouduttaa ja -esitti senaatin täysi-istunnossa 1888 pöytäkirjan sivuitse, että asiaa -valmistamaan mahdollisimman pian asetettaisiin senaatin keskuudesta -valiokunta. Mutta puheenjohtaja, vapaaherra J. Ph. Palmén oli toista -mieltä, ja kodifioimiskysymyksen käsittely lykkäytyi toistaiseksi. - - * * * * * - -Tällä välin oli maamme valtiollinen asema melko suuressa määrässä -kääntynyt pahempaan päin. Venäjän vaikutusvaltaisissa piireissä oli -Suomelle vihamielisiä pyrkimyksiä alkanut ilmaantua ja voittaa alaa. Jo -keisari Aleksanteri II:n aikana on siellä venäläinen kansalliskiihko -ruvennut viriämään, lähinnä 1863 vuoden Puolan kapinan synnyttämän -katkeruuden lietsomana. Ja tämän mielialan valtaamina olivat Katkoffin -tapaiset kohdistaneet hyökkäyksensä Suomen perustuslailliseen oikeuteen -olla itsenäinen lainsäädäntöalue, vaikkakin Venäjän keisarikunnan -kanssa yhdeksi valtakunnaksi yhdistettynä. Vuonna 1875 sisälsi -venäläinen aikakauskirja "Sobesednik" taas Suomea vastaan hyökkäyksen, -jossa esitettiin se sittemmin lukemattomia kertoja toistettu väite, -että Suomen ja Venäjän välisen yhdyssiteen laatua ei ollut määrätty -Porvoon valtiopäivillä, vaan Haminan rauhanteossa, ja että Suomi siten -oli saatettu Venäjän itsevaltiuden alaiseksi, väite, joka muun muassa -sivuuttaa sen seikan että itse Haminan rauhansopimuksen 6 §:ssä -viitataan siihen, että maamme sisäinen hallitustapa oli vahvistettu jo -aikaisemmin, nimittäin Porvoon sopimuksessa. Ministerivaltiosihteeri, -vapaaherra Stjernvall-Walleen kehotti senaattia toimituttamaan näiden -väärien väitteiden kumoamisen, ja tehtävä uskottiin silloiselle -valtio-oikeuden professorille Mechelinille, joka sen suorittikin. -Stjernvall-Walleen oli luvannut pitää huolta kirjoituksen -julkaisemisesta, mutta se kävi tarpeettomaksi, syystä että keisari itse -oli kiinnittänyt huomionsa mainitussa venäläisessä lehdessä olleeseen -hyökkäykseen ja paheksunut sitä, minkä jälkeen koko lehti lienee -lakkautettu. Vuonna 1879 oli Peterburgskija Vjädomosti lehdessä jälleen -kirjoitus, jossa väitettiin keisari Aleksanteri I:n myöntäneen Suomelle -ainoastaan "hallinnollisen", ei lainsäädännöllistä autonomiaa, ja -senkin vain osittaisen, ja kiellettiin Suomelta valtion ominaisuudet. -Mechelin kumosi tämän esityksen Helsingfors Dagbladissa (s. v:n n:o -119) julkaisemassaan kirjoitelmassa. - -Keisari Aleksanteri II:n kuoltua uudistuivat hyökkäykset entistään -kiihkeämpinä. Alussa vuotta 1883 teki kolme venäläistä lehteä, -Peterburgskija Vjädomosti, Novoje Vremja ja Svjät, yhteisen hyökkäyksen -"Suomen etuoikeuksia" yleensä ja erityisesti tulliolojamme vastaan. -Niiden kirjoitukset kumottiin virallisesti Venäjän Hallituksen -Sanansaattajassa. Osottautui kuitenkin yhä tarpeellisemmaksi saada -aikaan koko valtiollista oikeusjärjestystämme valaiseva esitys, jonka -avulla muukalaisetkin voisivat saada siitä oikean käsityksen. Vuonna -1884 sai senaatti ministerivaltiosihteeri Bruunilta kehotuksen -toimituttaa lyhyen venäjänkielisen esityksen Suomen valtio-oikeudesta -venäläisten virastojen varalle. Tehtävä annettiin Mechelinille, -senaattori K.G. Ehrströmille ja prokuraattori Montgomerylle, joista -kukin laati oman erikoisen osansa. Teos painatettiin, paitsi venäjäksi, -myös suomeksi ja ruotsiksi, mutta Bruun ei liene ollut siihen täysin -tyytyväinen, minkä tähden sitä ei päästetty julkisuuteen, vaan koko tuo -kolmella kielellä painatettu laitos joutui hylkypaperina senaatintalon -ullakolle. Vaikkei vailla suomalaista isänmaallista mieltä lienee Bruun -yleensä ollut verraten vähän perehtynyt maamme oloihin ja jotenkin -vieras täällä vallitseville ajatussuunnille. Mechelinin suhde Bruuniin, -joka alussa oli ollut ystävällinen, kylmeni tämän johdosta aikaa -myöten. -- Bruun kuoli syyskuun 3 p:nä 1888 ja hänen seuraajakseen tuli -kenraaliluutnantti _Kasimir Ehrnrooth_, jonka apulaiseksi nimitettiin -_W. von Daehn_. - -Mechelin jatkoi edelleen maamme valtiosäännön selvittelemistä -muukalaistenkin tajuttavaksi. Parisissa ilmestyvässä "Bulletin de la -société de législation comparée" nimisessä aikakauskirjassa hän v. 1885 -julkaisi tästä kirjoitelman, ja seuraavana vuonna hän toimitti painosta -samaa kysymystä käsittelevän, niinikään ranskankielisen teoksen -"_Précis du droit public du Grand-duché de Finlande_". Ollakseen varma -siitä, ettei teokseen ollut pujahtanut virheitä, luetutti hän sen ennen -painattamista senaattori _Alexander Brunoulla_, jota pidettiin lakiemme -erinomaisena tuntijana. Asiantuntijat ovat vakuuttaneet, että teos sekä -sisällyksensä että muotonsa puolesta erinomaisesti vastasi -tarkoitustaan ja on helpottanut ulkomaalaisten tutustumista Suomen -valtiollisiin oloihin, sen valtiosääntöön ja hallintolaitoksiin, joista -heidän aikaisemmin oli ollut varsin vaikea hankkia tietoja. Vielä -samana vuonna ilmestyi uusi ranskankielinen laitos; 1887 julkaistiin -teos venäjän-, 1889 englanninkielisenä. Englanninkielisen käännöksen -suoritti Englannin silloinen Helsingissä oleva sijaiskonsuli _Charles -Cooke_, ja varustettiin se selittävillä muistutuksilla sekä liitteellä, -joka muun muassa sisälsi Suomelle annetut hallitsijavakuutukset. - -Teos tuotti sekä tekijälleen että maallemme uusia hyökkäyksiä -vastustajamme taholta. _K. Ordin_ julkaisi jo v. 1887 teoksesta -käännöksen, varustettuna muistutuksilla, joilla yritettiin todistaa -Mechelinin esitys vääräksi, ja Venäjän taantumukselliset lehdet, toinen -toisensa jälkeen, yhtyivät Ordiniin. Mechelin vastasi Ordinin -väitteisiin aikakauskirjassa Vjästnik Evropij, Ordin puolestaan vastasi -Novoje Vremjassa ja Russkij Vjästnikissä, väittäen muun muassa, että -keisari Aleksanteri I:sen Porvoossa antama juhlallinen vakuutus maamme -uskonnon, perustuslakien ja säätyerioikeuksien säilyttämisestä oli -pelkkä olosuhteiden mukaan sovitettu korulause. Vuonna 1889 samainen -Ordin julkaisi kaksiniteisen, "Suomen valloitus", nimisen teoksen, joka -oli täynnä valheita ja vääristelyjä, mutta siitä huolimatta sai Venäjän -tiedeakatemian palkinnon. Vastatakseen näihin Ordinin hyökkäyksiin -esiintyivät meidän puoleltamme muiden muassa professori J.R. Danielson, -julkaisten historiallisen teoksensa "Suomen yhdistäminen Venäjän -valtakuntaan" (1890), joka ilmestyi kolmena painoksena ja usealla -kielellä, sekä professori R. Hermanson kirjasellaan "Finlands -statsrättsliga ställning" (1892). - -Keväällä 1889 ilmestyi Marquardsenin teoksessa _Handbuch des -öffentlichen Rechts_ Mechelinin laatima laajahko esitys Suomen -valtio-oikeudesta, sisältäen pääasiallisesti samaa kuin "Précis du -droit". Hän osottaa, objektiivisesti esittämällä tosiasioita, että -keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä vahvisti ja vakuutti -valtiomuodon, joka oli erityisen valtion valtiosääntö, ei vain -maakuntahallitusmuoto, ja jota ei kansaneduskunnan suostumuksetta voida -kumota eikä muuttaa, ja että keisari itsekin oli siten käsittänyt -asian. Suomen yhdistäminen Venäjään ei ollut anastus vaan unioni, ei -kuitenkaan personallis-, vaan realiunioni. Suhteissa vieraisiin -valtioihin jää kuitenkin unioneille ominainen valtio-oikeudellinen -kaksinaisuus syrjään kokonaisuuden tieltä sikäli, että keisari koko -valtakunnan nimessä johtaa ja ratkaisee ulkoasiat. - -On kieltämätöntä, että Mechelin näillä valaisevilla esityksillään on -ansainnut isänmaansa kiitollisuuden, vaikka eräissä yksityiskohdissa -käyneekin oikeustieteelliseltä kannalta puolustaminen eriäviä -mielipiteitä. Onko Suomen yhdistämistä Venäjään sanottava -"realiunioniksi" vai muuksi, onko Suomella katsottava olevan -"osittainen suvereniteetti", nimittäin sisäisissä, mutta ei -ulkoasioissa -- ne ovat pelkkiä teoreettisia kysymyksiä, käytännöllistä -merkitystä vailla olevia nimikysymyksiä. Pääasia on että Suomi, -vaikkakin erottamattomasti yhdistettynä Venäjän keisarikunnan kanssa -yhdeksi valtakunnaksi, kuitenkin on sisäisesti itsenäinen, sillä kun on -oma lainsäädäntönsä ja itsehallinto-oikeus. Puolueettomasti arvosteleva -tiede onkin tunnustava Mechelinin käsityksen Suomen v. 1809 säädetystä -valtiollisesta asemesta pääkohdiltaan oikeaksi. Maallemme -vihamielisellä taholla on väitetty tämän käsityksen olevan vain -Mechelinin "keksintöä". Tähän käy kuitenkin huomauttaminen, että -mainitun mielipiteen esitti jo ennen Mechelinin aikoja muiden muassa -Israel Hwasser v. 1838 -- vuotta ennen Mechelinin syntymää -- -julkaisemassaan kirjasessa "Allianstraktaten emellan Sverige och -Ryssland 1812". Lukuisat sekä koti- että ulkomaiset tutkijat niin -aikaisemmilta kuin myöhemmiltäkin ajoilta, joukossa eteviä -valtio-oikeuden tuntijoita, jotka kylläkin ovat voineet perustaa -mielipiteensä omiin tutkimuksiinsa, ovat kannattaneet samanlaista -käsitystä. Se seikka että Mecheliniä ennen muita on pidetty -oikeustaistelumme keskeisenä henkilönä ja että itäisten vihamiestemme -kiukku ensi sijassa on purkautunut häneen, todistaa vain, että hän on -suuremmalla sitkeydellä, perinpohjaisemmalla selvittelyllä ja -perustelulla sekä selvemmin ja vakuuttavammin kuin kukaan muu -puolustanut Suomen oikeuksia aikansa sivistyneen maailman edessä. - -1880-luvun lopulla viskattiin maatamme vastaan uudistumistaan -uudistuvia syytöksiä. Niinpä tehtiin esimerkiksi Pietarin -poliisilaitokselle ilmiantoja, että Suomesta tuotu voi oli -margariinilla sekotettua. Tuskin oli tämä väite analyysien nojalla -osotettu vääräksi, kun Suomen valtionrautateiden hallintoa vastaan -tehtiin uusi ilmianto, että Pietarissa halkojen punnitsemiseen käytetty -vaaka oli väärä. Tämäkin syytös havaittiin tarkemmin tutkittaessa -aiheettomaksi. Näiden alituisten hyökkäysten johdosta senaatti päätti -Mechelinin ehdotuksesta esittää kenraalikuvernööri Heidenille, että -tämä ryhtyisi toimenpiteisiin aiheettomain syytösten torjumiseksi, -ja Heiden suostuikin todella Hallituksen Sanansaattajassa -(toukokuussa 1889) julkaisuttamaan tuollaisen selvityksen -keisarille-suuriruhtinaalle annettuna raporttina. Mutta Venäjän -vaikutusvaltaisissa piireissä kasvoi kiihkokansallinen virtaus yhä -voimakkaammaksi, ja Heiden muutti tämän mukaisesti kantaansa, minkä -johdosta hänen ja senaatin suomenmielisen ryhmän välillä aikaisemmin -vallinnut verraten luottavainen suhde katkesi. - -Venäläiseltä taholta vaadittiin Suomen posti-, tulli- ja rahalaitoksen -yhdistämistä vastaaviin Venäjän laitoksiin, ja tammikuussa 1890 -ilmoitettiin virallisesti, että keisari oli käskenyt asettaa kolme -komiteaa, puheenjohtajana Suomen kenraalikuvernööri, käsittelemään -näitä kysymyksiä. Komiteain jäseninä oli sekä venäläisiä että -suomalaisia. Jälkimäisiä olivat valtiovaraintoimituskunnan päällikkö, -vapaaherra Molander, ministerivaltiosihteerinapulainen v. Daehn ja -senaattori Tudeer. Molander, joka oli tulli- ja rahalaitoskomiteain -jäsenenä, vastusti enemmistön vaatimaa näiden suomalaisten laitosten -yhdistämistä venäläisiin laitoksiin esittäen perusteelliset -vastalauseet, joita varten Mechelin, joka Molanderin poissaollessa oli -valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä, hankki tälle asiallisia -tietoja. Rahalaitoskysymystä koskeva komiteanmietintö, jossa -ehdotettiin ruplaa yhteiseksi rahayksiköksi, lähetettiin lausunnon -saamista varten Suomen senaatille, joka antoi lausunnon laatimisen -Mechelinin tehtäväksi. Tämä pani kaiken kykynsä epäävään suuntaan -käyvän lausunnon laatimiseen, jonka senaatti hyväksyi ja puolestaan -lähetti Pietariin, missä sen sanotaan saaneen aikaan, että -rahaministeri Wyschnegradski, luopuen entisestä käsityksestään asiassa, -oli keisarille esittänyt ehdotuksen sikseen jätettäväksi. - -Yleinen mieliala Suomessa oli näiden uhkaavien hankkeiden johdosta -tietenkin kiihdyksissä, ja 1890 vuoden lopussa matkusti maamarsalkka, -senaattori V. von Haartman muiden 1888 v:n valtiopäiväin puhemiesten -kera Venäjän pääkaupunkiin hallitsijalle esittämään maamme huolia. -Mutta ainoastaan arkkipiispa T.T. Renvallin onnistui hetkiseksi päästä -hallitsijan puheille. - -Suunnitellut toimenpiteet jäivät kuitenkin osittain toteuttamatta. -Rahalaitosta koskevasta asiasta annettiin elokuun 14 p:nä 1890 -keisarillinen julistus, jolla Venäjän setelien ja Venäjän vaihtorahan -vastaanotto maksuja Suomessa suoritettaessa järjestettiin, mutta Suomen -ja Venäjän rahalaitoksen yhdistäminen sai raueta. Kysymys Suomen -tullilaitoksen yhdistämisestä Venäjän tullilaitokseen jätettiin -toistaiseksi sillensä. Sitä vastoin ei senaatin epäävästä lausunnosta -huolimatta onnistuttu estää postilaitoksen venäläistyttämistä, mikä -toteutettiin kesäkuun 12 p:nä 1890 annetulla postijulistuskirjalla, -joka asetti mainitun laitoksen Venäjän sisäasianministerin ja Venäjän -postilaitoksen päällikön valvonnan alaiseksi. - -Samalla kertaa kun postijulistuskirja virallisissa lehdissä julkaistiin -heinäkuun 7 p:nä, ilmoitettiin näissä, että Mechelin omasta pyynnöstään -oli saanut eron senaattorinvirastaan. Erimielisyys mainituissa kolmessa -komiteassa käsitellyissä kysymyksissä, etenkin postikysymyksessä, oli -saattanut hänen ja kenraalikuvernöörin välit entistäänkin kireämmiksi, -ja hän sai viimeksi mainitulta kehotuksen pyytää eroa, minkä hän -katsoikin olevan tekeminen ja jätti erohakemuksensa jo toukokuun -lopussa. Hakemus kuitenkin oli ehdollinen, mutta siihen suostuttiin -ilman muuta kesäkuussa. Sanoma tästä herätti maassamme yleistä -alakuloisuutta, sen kun katsottiin todistavan valtiollisen aseman -arveluttavuutta. Mechelin sai eronsa johdosta kansalaisiltaan -vastaanottaa lukuisia kiitollisuudenosotuksia hyvin suoritetusta -työstä, -- adresseja, tervehdyslähetystöjä, sähkösanomia -- minkä -ohessa häntä tervehdittiin laululla monilukuisen väkijoukon -läsnäollessa. Syksyllä, lokakuun 1 p:nä, pitivät senaatin jäsenet -hänelle jäähyväispäivälliset, joissa talousosaston varapuheenjohtaja -S.W. von Troil julki toi entisten virkatoverien kunnioituksen ja -ystävyyden tunteet Mecheliniä kohtaan. Kiittäen tästä lausui viimeksi -mainittu ilonsa sen johdosta, että neuvostossa oli miltei poikkeuksetta -vallinnut yksimielisyys niihin periaatteisiin nähden, joiden mukaan -maamme oikeudelliselle asemalle tärkeitä kysymyksiä oli arvosteltava. -Poikkeus perustuslaeista, hän jatkoi, on säädetty (postijulistuskirja), -mutta tämä poikkeaminen ei ole voinut tehdä tyhjäksi perustuslakien -oikeata sisällystä eikä velvoittaa meitä vastedes tulkitsemaan niitä -toisin kuin ennen. On joskus lausuttu, ettei senaatti ole ollut kyllin -diplomaattinen eikä notkea esitystavassaan. Totta onkin, että -valtiollisessa toiminnassa muotokin on tärkeä. Me olemme alati -katsoneet korkeimman vallan ratkaistaviksi alistettavissa asioissa -olevan selvästi esitettävä käsityksemme lain sisällyksestä ja suoraan -lausuttava mielipiteemme siitä, mikä maallemme on hyödyllistä. -Epäilemättä on juuri tämä menettely oikea, ainoa oikea. Sillä -ainoastaan siten voivat oikeat tiedot suuriruhtinaanmaan asioista -päästä hallitsijan kuuluville. Suora puhe ei estä sävyisää muotoa. -Epäävä neuvo ratkaisemattomassa asiassa ei ole sopimatonta vastustusta. -Mutta mielistelyn ja myöntyväisyyden luikerrukset olisivat sellaisissa -oloissa varmaan kaikkein turmiollisin keino. - -Samalla kertaa kuin Mechelin oli prokuraattori v. Weissenbergkin -pyynnöstään saanut eron, ja kohdakkoin sen jälkeen erosi Montgomery -Suomen valtiosihteeristöön perustetun komitean jäsenyydestä. Seuraavana -vuonna v. Troil luopui senaattorin virastaan. Kaikki nämä tapahtunut -lisäsivät tietenkin osaltaan maassamme vallitsevaa levottomuutta, koska -niitäkin täytyi pitää johtuvina siitä uhkaavasta asemasta, johon idässä -alotettu yhteensulattamispolitiikka oli isänmaamme saattanut. - - - - -VI LUKU. - -1890-1898. - -Kunnallisia ja muita julkisia tehtäviä. 1891 vuoden valtiopäivät. -Kodifioimiskysymys, Bungen komitea. 1894 vuoden valtiopäivät. -Hallitsijanmuutos. 1897 vuoden valtiopäivät. Kirjallinen tuotanto, -Suomen oikeuksien puolustus. - - -Senaatista erottuaan Mechelin ei suinkaan heittäytynyt toimettomaan -lepoon eikä vain hoitamaan yksityisasioitaan, vaan jatkoi herkeämättä -työtään yleisten etujen hyväksi, vaikkakin hänen toimintansa osin sai -toisen muodon. Jo Helsingin kunnallisvaalissa joulukuussa 1891 hänet -valittiin uudestaan kaupunginvaltuusmieheksi, ja vuodesta 1892 lähtien -hän oli valtuuston puheenjohtajana, mikä toimi hänelle sitten -vuosittain uskottiin aina vuoteen 1899 asti, jolloin hän, 60 vuotta -täyttäneenä, siitä kieltäytyi. Tässä toimessa hän taas, samaten kuin -1870-luvullakin, taitavasti ja uutterasti työskenteli pääkaupunkimme -kehittämiseksi. Kaupunkiin yhdistettiin v. 1893 uusia alueita: -Siltasaaret, Pohjoissataman ja Itäisen viertotien välinen ranta-alue -sekä kaupungin ostama Kumtähden allodisäteri. Uusia kansakouluja -perustettiin, kaupunkia kaunistettiin erinäisillä istutuksilla. -Syksyllä 1891 oli Mechelin Helsingin talonomistajayhdistyksen -toivomusta noudattaen ja sen toimesta tehnyt matkan Tukholmaan, -Parisiin ja Brysseliin koettaakseen ulkomaisten rahamiesten -välityksellä saada obligatsionilainan hypoteekkipankin perustamiseksi -Helsinkiin, mikä yritys ei kuitenkaan rahamarkkinoilla silloin -vallitsevain epäsuotuisten olojen takia onnistunut. Mutta kesällä 1892 -hän hankki 4 1/2 miljoonan markan lainan kaupungin juoksevain velkain -vakauttamiseksi sekä satama- ja laiturirakennuksia varten. Helsingin -satamarata, jonka kaupunki rakennutti vuosina 1892 ja 1893, saaden -avustusta valtion varoista, on epäilemättä tuntuvasti edistänyt -Helsingin kehitystä merikaupunkina. - -Pääkaupunkimme työväenluokan aseman parantamiseksi teki -Mechelin tärkeän alotteen, helmikuun 17 p:nä 1896 kolmen muun -kaupunginvaltuusmiehen, _C.E. Holmbergin, G. Nyströmin ja R. -Heimbergin_ kera esittäessään asetettavaksi komitean laatimaan -ehdotusta toimenpiteiksi, jotka olisivat omansa alemman työväenluokan -ja säännöllistä työtä vailla olevan nuorison hyväksi edistämään -erinäisiä esityksentekijäin mainitsemia tarkoitusperiä. -Esitysehdotuksessa, joka ilmeisesti on Mechelinin kynästä lähtenyt, -sanotaan muun muassa: "Käsitämme kylläkin, että tässä mainitsemamme -yhteiskuntatehtävät kuuluvat niihin, joihin nähden ei helposti eikä -äkkiä voi saavuttaa tyydyttäviä tuloksia. Ainoastaan uuttera ja -pitkällinen työ voi tässä kantaa hedelmää. Mutta silti ei ole syytä -olla kokonaan yrittämättä sellaisia toimenpiteitä, joihin edellä olemme -viitanneet. Yhteiskunnan itsehallinto ei osota elinvoimaansa ainoastaan -säännöllisesti suorittamalla velvollisuutenaan lain mukaan olevat -tehtävät, vaan myös ottamalla harkittavakseen ja pyrkimällä poistamaan -yhteiskunnassa ilmeneviä puutteita ja epäkohtia, sikäli kuin kunnan -toimenpiteet tässä yleensä voivat olla hyödyksi." -- Kaupunginvaltuusto -suostui esitykseen ja asetti komitean, jonka toimintaan Mechelin -itsekin otti osaa ja joka laati ehdotuksen työväenasiain lautakunnan, -työnvälitystoimiston sekä laiminlyötyjen lasten kasvatuslaitoksen -perustamiseksi ynnä kaupungin työväestön alkeiskurssien -järjestämiseksi. Työväenasiain lautakunta perustettiin v. 1898 ja on -suorittanut monessa kohden hyödyllisen työn. Sen alotteesta on ryhdytty -toimenpiteisiin työttömyyden vastustamiseksi, käsiammattiliikkeiden ja -työpalkkain tarkastuksen järjestämiseksi, kunnan tarjooman oikeusavun -parantamiseksi, kunnan työväenasuntojen rakennuttamiseksi sekä -aikuisten työläisten opetuksen ja koulutyöpajojen ynnä köyhäin -lasten hoidon ja opetuksen aikaansaamiseksi. Ehdotettu kunnan -työnvälitystoimisto saatiin toimeen jonkin aikaa myöhemmin, nimittäin -1904 vuoden alusta. Työväenasiain lautakunnasta on v. 1913 muodostettu -n.k. sosialilautakunta, jonkin verran laajennetuin toimialoin. Työväen -opetuskurssit on hiljattain järjestetty n.s. kunnan työväenopistoksi, -jossa on suomalainen ja ruotsalainen osasto ja jolle kaupungin on -aikomus rakennuttaa oma talo. - -Kesäkuussa 1890 pidettiin Pietarissa kansainvälinen -vankeinhoitokongressi, johon Mechelin otti osaa ja jossa hän senaatin -puolesta kutsui satakunta kongressin jäsentä huvimatkalle Suomeen. -Matka, joka alotettiin kesäkuun 25 p:nä, suunnattiin Viipuriin, Saimaan -kanavan varrella sijaitsevaan Juustilaan, missä Mechelinin opastamina -silmäiltiin kanavan perustajalle pystytettyä muistomerkkiä, Imatralle -ja Lappeenrantaan sekä jatkui Helsinkiin. Täällä käytiin katsomassa -Sörnäsin kuritushuonetta sekä muita kaupungin nähtävyyksiä, minkä -ohessa vieraille kaupungin puolesta toimeenpantiin juhlapäivälliset -sekä pataljoonain soittokuntain antama konsertti. Päivällisissä -seurahuoneella Mechelin piti vilkkaiden suosionosotusten keskeyttämän -puheen kunniavieraille, lausuen julki Suomen kansan myötätunnon sitä -toimialaa kohtaan, jolle kongressi oli omistanut työnsä. Ei millään -inhimillisen toiminnan alalla, hän lausui, lainsäädäntö ole -siinä määrin puhtaasti tieteellisten tutkimusten varassa kuin -vankeinhoitolaitoksen alalla, jonka päämääränä ei ainoastaan ole -valtion vallalla pakottaa yksilöjä noudattamaan lakeja, vaan myös, -ihmisrakkauden elvyttämänä, koettaa ratkaista kysymys, miten rikollisia -ja kurjia henkilöitä on kohdeltava, jotta heidät saataisiin palaamaan -inhimillisen yhteiskunnan helmaan, sekä vihdoin ehkäistä rikoksia. -Suomen pääkaupungille oli kunniaksi ja iloksi, että se oli vieraikseen -saanut joukon eteviä miehiä, jotka olivat antautuneet tätä jaloa -tieteenhaaraa tutkimaan, selvittelemään sitä vaikeaa kysymystä, miksi -muutamat yksilöt olivat rikollisia; tavallisesti on syy siinä, etteivät -he kotonaan milloinkaan ole saaneet päivänpaistetta, ei milloinkaan -rakkautta, ei milloinkaan sitä kasvatusta, joka ihmisistä tekee -hyödyllisiä kansalaisia. -- -- - -Ohimennen mainittakoon, että tähän Suomeen tehtyyn huvimatkaan muiden -muassa otti osaa italialainen rikosopin tutkija, professori Brusa, joka -myöhemmin on ansainnut maamme kiitollisuuden sillä, että hän muiden -eteväin ulkomaalaisten miesten kera oli osallisena siinä lähetystössä, -joka kesällä 1899 lähti Pietariin toimimaan Suomen hyväksi. - -Mechelin oli vankeinhoitokongressin jäsenten Helsingissä käydessä jo -kesäkuun 20 p:nä saanut eron senaattorin virastaan, vaikkei sitä vielä -ollut virallisesti ilmoitettu. Itse lienee hän saanut tiedon siitä -ollessaan senaatin puolesta Pietarissa järjestämässä kongressin -jäsenten vastaanottoa heidän matkallaan Suomeen. - - * * * * * - -Heinäkuussa 1893 tuli Mechelin toistamiseen Yhdyspankin -keskushallituksen jäseneksi, ja pysyi siinä toimessa vuoteen 1896, -jolloin hän siitä luopui, sekä oli sen jälkeen Yhdyspankin -pankkivaliokunnan jäsenenä vuoteen 1903 asti. Hänen aikanaan -perustettiin pankkiin hänen laatimansa ohjelman mukaisesti erityinen -kiinteistölainaosasto kaupunkitaloja varten. Hän oli lisäksi Suomen -taideyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana 1896-1903 sekä Antellin -kokoelmain valtuuskunnan jäsenenä. Niinikään hän oli Suomen -talousseuran puheenjohtajana 1896-1899. Hän oli vuonna 1894 perustetun -taloudellisen seuran varsinainen luoja ja valittiin 1895 sen -ensimäiseksi puheenjohtajaksi sekä sittemmin useamman kerran uudestaan, -otti vilkkaasti osaa seuran keskusteluihin ja piti sen kokouksissa -usein esitelmiä taloudellisista kysymyksistä, esimerkiksi Suomen -valtiolainain edullisimmista sijoituspaikoista, yleisestä -tuloverosta, rautatiepolitiikastamme, suunnitellun yleisen Suomen -teollisuusnäyttelyn hyödystä, kuntain raha-asioista, nykyajan -kauppapolitiikasta, työväenkysymyksestä. Niinikään hän julkaisi -kirjoitelmia seuran aikakauslehdessä. Hän harrasti innokkaasti -taloudellisia kysymyksiämme, koska hänen vakaumuksensa mukaan kansamme -kyky säilyttää autonominen asemansa melkoiseksi osaksi on sen varassa, -voiko se perustua kyllin lujalle taloudelliselle pohjalle. Niillä -tahoilla, missä tarkemmin on seurattu tätä Mechelinin toimintaa, on -lausuttu, että hän taloudelliselta katsantokannaltaan aikaisemmin oli -niin jyrkkä vapaamielisten aatteiden kannattaja, niin lujasti -vakuuttunut siitä, että hyvän valta maailmassa omalla sisällisellä -voimallaan on pääsevä voitolle, ettei hän voinut uskoa hyödylliseksi -koettaa minkäänlaisin pakkokeinoin ohjata taloudellista elämää -määrätyille urille, mutta että hän myöhempänä elinaikanaan oli -taipuvainen tuntuvassa määrässä luopumaan tästä katsantokannasta, -semmoisena kuin sitä olivat edustaneet Adam Smith ja tämän seuraajat. -Siitä on todistuksena muun muassa hänen mielenkiintonsa -työväenkysymykseen ja sen ratkaisemiseen positiivisin keinoin. -[Taloudellisen seuran aikakauslehti 1914, 3:s vihko.] - -Niinkuin jo havaitsimme, sai Mechelin lukuisissa julkisissa -tilaisuuksissa tulkita läsnäolevissa vallitsevat mielialat ja tunteet. -Niinpä hän kuvanveistäjä Erland Stenbergin tekemän Franzénin pronssisen -rintakuvan juhlallisessa paljastustilaisuudessa Oulun kirkkotorilla -kesäkuun 30 p:nä 1881 oli pitänyt juhlapuheen, jossa ilmeni runoilijan -tuotannon syvää ymmärtämystä ja lämmintä myötätuntoa sitä kohtaan. -- -Kun Z. Topeliuksen 70-vuotispäivänä tammikuun 14 p:nä 1888 hänen -kunniakseen pantiin toimeen juhla Helsingissä ylioppilastalolla, piti -Mechelin ruotsinkielisen juhlapuheen. -- Suomen kansanvalistusseuran -Turussa kesäkuun 21 p:nä 1892 toimeenpanemassa laulu- ja soittojuhlassa -hän piti vilkasta mieltymystä herättävän puheen, jossa hän ylisti työn -kunniaa ja huomautti, miten yhteiskunnan eri luokkia ja yksilöjä -yhdistää toisiinsa yhteisvastuullisuus, kunkin tunnollinen työ kun ei -hyödytä vain häntä itseään ja hänen kaltaisiaan, vaan kaikkia, samaten -kuin sen laiminlyöminen vahingoittaa kaikkia. -- Suomen valtiosäätyjen -päätöksen mukaan pystytetyn keisari Aleksanteri II:n muistopatsaan -paljastustilaisuudessa Helsingin senaatintorilla huhtikuun 29 p:nä 1894 -vastaanotti Mechelin kaupunginvaltuusmiesten puheenjohtajana -pääkaupungin puolesta lukuisan väkijoukon ja kokoontuneiden -valtiopäivämiesten läsnäollessa pääkaupungin hoitoon uskotun -muistopatsaan. Samana päivänä Helsingin kaupunki pani kaartinmaneesissa -toimeen juhlapäivälliset hallituksen ja valtiopäiväin jäsenille sekä -niille lukuisille edustajille, joita kaikista maamme ääristä oli -saapunut ottamaan osaa patsaan paljastamiseen. Mechelin piti tässä -tilaisuudessa tervehdyspuheita kutsuvieraille. - -Elokuussa 1897 hän ranskankielisessä puheessa lausui tervetulleiksi -yleisen geoloogikongressin jäsenet, jotka olivat saapuneet Suomeen ja -kutsutut heidän kunniakseen toimeenpannuille päivällisille. Saman -vuoden marraskuun 1 p:nä hän piti avajaispuheen juhlassa, joka pantiin -toimeen Turun entisen akatemiatalon juhlasalissa Suomen talousseuran -100-vuotispäivän johdosta, jossa puheessa hän lyhyesti kuvaili seuran -tärkeäarvoista työtä kuluneen vuosisadan aikana. - -Hallituksesta erottuaan voi Mechelin taas tehokkaammin ottaa osaa -valtiopäivätyöhön, jolloin hänen lausuntojaan alati, niinkuin ennenkin, -tarkkaavasti kuunneltiin ja ne usein määräsivät ensimäisen säädyn -päätökset. 1891 vuoden valtiopäiviä avattaessa tammikuun 24 p:nä oli -yleinen mieliala edelleenkin hyvin kiihdyksissä hallituksen -toimenpiteiden johdosta. Näitä oli muiden muassa se, että 1888 vuoden -valtiosäätyjen hyväksymä ja joulukuun 19 p:nä 1889 vahvistettu ja -julkaistu uusi rikoslaki, jonka olisi pitänyt astua voimaan 1891 vuoden -alusta, oli peruutettu ja sen voimaan astuminen lykätty toistaiseksi. -Tämän asian yhteydessä olevat toimenpiteet olivat aiheuttaneet -Montgomeryn eron valtiosihteeristöön perustetun Suomen asiain komitean -jäsenyydestä. Itse komiteakin lakkautettiin kohdakkoin sen jälkeen, -toukokuun 13 p:nä 1891, valtiopäiväin koolla ollessa. - -Jo valtiopäivien avajaisissa valtaistuinsalissa lausuivat puhemiehet -ilmi kansan huolet. Tämä aiheutti kenraalikuvernöörille osotetun -keisarillisen käskykirjeen, joka luettiin julki kaikissa säädyissä -maaliskuun 19 p:nä ja jossa selitettiin valtiopäiväin epäilyjen -johtuvan väärinkäsityksestä ja että hänen majesteettinsa aikomus oli -muuttumattomina säilyttää maamme sisäisen hallitusjärjestyksen -periaatteet. Käskykirje rauhoitti mieliä jossain määrin, mutta -ei täydellisesti. Säädyissä tehtyjen ehdotusten mukaisesti -päättivät valtiosäädyt yksimielisesti tehdä anomuksia tulli- ja -postikysymyksestä. Edelliseen nähden huomautettiin, että tullilaitosten -yhdistäminen, joka ehdottomasti aiheuttaisi Suomen tullitaksan -kohoamisen Venäjän tullitaksan tasalle, olisi maallemme vahingoksi. -Tämä esitys lienee osaltaan saanut aikaan, että kysymys tullilaitosten -yhdistämisestä sai raueta, vaikka pääsyynä siihen luultavasti kuitenkin -oli, että erinäisillä venäläisillä tahoilla peljättiin siitä johtuvan -Venäjän teollisuudelle turmiollisia seurauksia. Postikysymyksen -epäsuotuisan ratkaisun johdosta ehdotettiin aatelissa anottavaksi -postijulistuskirjan selitystä tahi muodostelua. Eräs säädyn jäsen, -presidentti L. von Hellens, tahtoi ehdotusta sikseen jätettäväksi, -mutta Mechelin vaati sen lähettämistä valiokunnan käsiteltäväksi ja sai -säädyn enemmistön puolelleen. Yleinen säätyanomus saatiin aikaan, jossa -huomautettiin, että Suomen postivirkamiesten alistaminen Venäjän -viranomaisten alaisiksi oli vastoin Suomen hallitustavan voimassa -olevaa järjestystä. Anomus ei kuitenkaan johtanut toivottuun tulokseen. -Säätyjen keskusteluissa annettiin hyväksyviä lausuntoja niiden -suomalaisten valtiomiesten menettelystä, jotka Mechelinin tavoin olivat -puheenalaisten hallitustoimenpiteiden johdosta omasta ehdostaan -virastaan eronneet, jota vastoin niitä moitittiin, joiden katsottiin -myötävaikuttaneen noihin toimenpiteisiin tahi jotka eivät ainakaan -kyllin pontevasti olleet niitä vastustaneet; jälkimäisiä olivat -ministerivaltiosihteeri Kasimir Ehrnrooth, joka oli varmentanut -rikoslain peruuttavan julistuskirjan, ja hänen apulaisensa v. Daehn, -joka taas oli varmentanut postijulistuskirjan. Olivatko ja missä määrin -näihin miehiin kohdistetut moitteet oikeutettuja, sen voinee tosin vain -historiallinen tutkimus varmasti selvittää. - -Rikoslakikysymys sai kuin saikin monen mutkan perästä ratkaisunsa. 1891 -vuoden valtiosäädyille annettiin hallituksen esitys, jossa säätyjä -pyydettiin suostumaan erinäisten venäläisellä taholla epäilyjä -herättäneiden lain kohtain muuttamiseen. Edesvastuu valtiorikoksista -oli saatettava enemmän Venäjän rikoslain vastaavain säädösten -mukaiseksi, varsinkin oli kovennettava rangaistusta valtiopetoksesta -sekä majesteettirikoksista ja väkivallanteosta Hänen Majesteettinsa -persoonalle. Lakivaliokunta puolsi yleensä muutoksiin suostumista, -mutta pani samalla vastalauseen erinäisiä esityksessä olevia, Suomen -valtiollista asemaa koskevia vääriä väitteitä vastaan. Mietintöä -säädyssä käsiteltäessä esiintyi Mechelin, joka mietintöön yhtyen -pääasiassa kannatti ehdotettujen muutosten hyväksymistä, mutta samalla -huomautti, että asiaa valmistellut venäläinen komitea oli käsittänyt -väärin Suomen ja Venäjän lainsäädännön keskinäiset suhteet, mikä oli -aiheuttanut esityksen muotoon epätarkkuuksia, jotka oli poistettava. -Suomen rikoslakia oli katsottu "paikalliseksi laiksi" Venäjän -rikoslakiin verraten, mutta Mechelin osotti, ettei asianlaita ollut -näin siinä mielessä mitä keisarikunnan perustuslait tarkoittivat -"paikallisella lailla". Mechelinin mielipiteeseen valtiosäädytkin -yhtyivät. Niiden hyväksymä oikaistu lakiteksti ei saavuttanut -hallitsijan hyväksymistä, mutta 1894 vuoden valtiopäiville annettiin -asiasta uusi esitys, ja säätyjen silloin hyväksymässä muodossa laki -vahvistettiin samana vuonna, joten rikoslakiselkkaus vihdoin oli -saatettu suotuisaan ratkaisuun. - -Mechelin oli 1891 vuoden valtiopäivillä pankki- ja toimitusvaliokunnan -puheenjohtajana. Hänen muusta toiminnastaan näillä valtiopäivillä sopii -mainita, että hän maatilojen ositusta ja maavuokrasopimuksia maalla -koskevaa hallituksen esitystä käsiteltäessä, kannattaen esityksen -yleistä tarkoitusta, maan osittamisen helpottamista, samalla ehdotti -valtiosäätyjen anottavaksi, että Hänen Majesteettinsa teettäisi ja -antaisi säätyjen käsiteltäväksi maaverotusta koskevan lain ehdotuksen, -joka sisältäisi järjestelmällisen kokoelman puheenalaisesta asiasta -voimassa olevia lakisäännöksiä. -- Omasta puolestaan hän teki -anomusehdotuksen maamies- ja emäntäkoulujen perustamisesta, mitkä -koulut, kansakoulun kurssiin liittyen, joka oppilaiden tuli ensin -suorittaa, tarjoisivat näille jonkin verran laajempia tietoja, -varsinkin sellaisia, joista maamiehelle semmoisenaan sekä kansalaisena -ja kunnallismiehenä on käytännöllistä hyötyä. Tytöt saisivat oppia -sellaista, mikä vastaisille perheenemännille on erityisen hyödyllistä, -niinkuin taloudenhoitoa ja terveysoppia. Näitä kouluja olisi -ylläpidettävä valtiovaroilla. Ehdotusta vastustettiin muutamilla -tahoilla, koska peljättiin sen toteuttamisesta koituvan estettä -kansanopistoille, joiden avustamista valtiovaroilla samoilla -valtiopäivillä niinikään oli anottu. Valiokunta käsitteli molempia -ehdotuksia, niin Mechelinin tekemää kuin kansanopistojakin koskevaa, -toistensa yhteydessä ja puolsi kumpaistakin. Valtiosäädyt päättivät -pyytää hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin maalaisnuorison -opetuskurssien aikaansaamiseksi, joissa tämä kansakoulusivistyksen -lisäksi saisi käytännölliseen elämään sovitettavia tietoja. Sen ohessa -olisi kansanopistoja avustettava. Näihin tarkoituksiin valtiosäädyt -myönsivät 90,000 markkaa maksettavaksi kolmena vuonna, 30,000 markkaa -kunakin. Anomus, jonka kolme säätyä hyväksyi -- pappissääty oli tehnyt -muodollisesti, vaikkei oikeastaan asiallisesti eriävän päätöksen, -- -johti osittain tulokseen, sikäli että hallitus antoi erinäisiä -määräyksiä jatko-opetuskursseista, jota vastoin se katsoi maamies- ja -emäntäkouluja parhaiten olevan perustettava yksityisten alotteesta, -mutta kuitenkin käyvän valtiovaroilla avustaminen. - - * * * * * - -Niinkuin jo mainittiin, oli Weissenbergin komitean laatima ehdotus -Suomen perustuslakien kodifioimiseksi annettu senaatille, jossa sen -käsittely, Mechelinin jouduttamisyrityksistä huolimatta, venyi varsin -pitkälliseksi. Keväällä 1889 Mechelin, ollessaan vielä hallituksen -jäsenenä, kuuli silloiselta senaattorilta v. Daehniltä, että -kenraalikuvernööri Heiden, jolle oli toimitettu Weissenbergin -komiteaehdotuksen venäjänkielinen käännös, aikoi pyytää siitä -lausuntoa Venäjän oikeusministeriltä _Manasseiniltä_ ja Venäjän -valtakunnanneuvoston kodifioimisosaston päälliköltä, valtiosihteeri -_Frischiltä_. Daehnin kehotuksesta Mechelin kävi kenraalikuvernöörin -luona huomauttamassa, että oli sopimatonta sekottaa venäläisiä -virkamiehiä asiaan, ennenkuin ehdotus senaatin käsittelemänä oli saanut -sen virallisen muodon, jommoisena se alistettaisiin korkeimman vallan -hyväksyttäväksi. Heiden ei kuitenkaan taipunut, vaan tiedusteli -mainittujen venäläisten virkamiesten mielipidettä, joka oli jokseenkin -saman suuntainen kuin Ordinin ja niinmuodoin törkeästi tulkitsi väärin -perustuslakejamme. - -Mechelin koetti taas jouduttaa asiaa senaatissa ja huomautti -maaliskuussa 1890 kiireellisen käsittelyn tarpeellisuudesta. Senaatti -asetti nyt salaisessa istunnossa valiokunnan, jonka puheenjohtajaksi -määrättiin senaattori _Th. Cederholm_ ja jäseniksi muiden muassa -Mechelin. Tämä valiokunta piti tarpeellisena erinäisiltä kohdin -muodostella toisin Weissenbergin komitean ehdotusta, minkä johdosta -Mechelin aluksi laati hallitusmuodon tärkeimpäin säännösten luonnoksen. -Mutta senaatinkomitea ei ehtinyt päättää työtään ennen kesäkauden -alkua, ja Mechelin sai, niinkuin mainittiin, eronsa kesäkuussa. -Luonnoksen laatijana hänet kuitenkin kutsuttiin ottamaan osaa -tarkistukseen, joka suoritettiin syksyllä lokakuun alussa. Vihdoin -toukokuussa 1891 senaatti lähetti vahvistettavaksi lopullisen -ehdotuksensa perustuslakien kodifioimiseksi, jonka Weissenbergin -komitean ja Mechelinin esitöiden pohjalla pääasiallisesti -lienee laatinut taitavana ja asiantuntevana pidetty senaatin -esittelijäsihteeri _Th. Bergelund_. Korkeimpaan paikkaan lähetetty -ehdotus sisälsi myös perinpohjaisen arvostelun Venäjän oikeusministerin -ja valtakunnanneuvoston kodifioimisosaston päällikön lausunnoista. - -Senaatin aikomus oli, että sen ehdotus, saavutettuaan hallitsijan -hyväksymisen, annettaisiin hallituksen esityksenä valtiosäätyjen -käsiteltäväksi, astuakseen kumpaisenkin valtiomahdin hyväksymänä -lakina vanhan 1772 vuoden hallitusmuotomme, 1789 vuoden -yhdistys- ja vakuuskirjan sekä erinäisten myöhemmin syntyneiden, -perustuslainluontoisten säännösten sijaan. Mutta asia sai -valitettavasti aivan toisen käänteen. Kenraalikuvernööri oli kulkenut -omia teitään senaatista piittaamatta. Jo syksyllä 1890 oli hänen -kehotuksestaan asetettu venäläisistä ja suomalaisista jäsenistä koottu -komitea, johon hän itse tuli puheenjohtajaksi. Yksimielisyyttä ei -syntynyt, edelliset kun asettuivat herrojen Manasseinin ja Frischin -kannalle, jota vastoin jälkimäiset, erinäiset Suomen senaatin -jäsenet, yksimielisesti pitivät kiinni maassamme vallitsevasta -oikeuskäsityksestä, jolloin heillä kuuluu olleen suurta hyötyä eräästä -Mechelinin laatimasta selvästä perustuslakiemme sisällyksen -yleiskatsauksesta. Komitea ei sen vuoksi päässyt mihinkään tulokseen. -Kun senaatti sittemmin antoi lopullisen kodifioiinisehdotuksensa, ei -kenraalikuvernööri siihen yhtynyt, vaan liitti siihen erityiseksi -lausunnoksi ehdotuksen "Suomen suuriruhtinaanmaan läänien hallinnon -ohjesäännöksi", niinkuin sen omituinen nimike kuului, ja jonka -sanottiin olevan pietarilaisten kynäniekkain laatima. Voidakseen -arvostella tämän tekeleen henkeä on ainoastaan tarpeen tietää, -että sen 2 §:ssä muun muassa säädettiin, että "korkeimman -hallituksen valtaa koskevat Valtakunnan perustuslait ovat koko -laajuudessaan Suomen suuriruhtinaanmaassa voimassa". Tämän käsityksen -mukaan olisi siis Suomen hallitusmuoto itsevaltainen, eikä -perustuslaillis-yksinvaltainen! Saman ehdotuksen 6:s kohta sisälsi, -että lait, jotka ovat Suomen suuriruhtinaanmaalle ja Venäjän muille -osille yhteisiä, säädetään valtakunnan perustuslakien määräämässä -järjestyksessä. - -Pietarissa asetettiin sekä senaatin että kenraalikuvernöörin ehdotusta -tarkastamaan neuvottelukunta, puheenjohtajana Venäjän ministerikomitean -esimies Bunge, venäläisinä jäseninä kenraalikuvernööri Heiden, -sotaministeri Vannovski, sisäasiainministeri Durnovo, valtiosihteeri -Frisell ja oikeusministeri Manassein, sekä suomalaisina jäseninä -- -joihin kenraalikuvernööriämme ei luettu -- senaattori, vapaaherra von -Alfthan, ministerivaltiosihteeri von Daehn (joka oli tullut v. 1891 -eronneen Ehrnroothin sijaan), ministerivaltiosihteerin apulainen V. -Procopé ja prokuraattori Calonius. Neuvottelukunta alotti kokouksensa -marraskuussa 1892. Venäläiset jäsenet saivat aikaan, että ensinnä -otettiin käsiteltäväksi kysymys yleisen valtakunnanlainsäädännön eli -sekä keisarikunnassa että Suomessa noudatettavain lakien -säätämisjärjestyksen aikaansaamisesta. Ei nytkään päästy -yksimielisyyteen, kun venäläiset jäsenet pysyivät käsityksessään että -keisari Aleksanteri I ei ollut vahvistanut Suomen vanhoja -perustuslakeja, minkä suomalaiset jäsenet väittivät tapahtuneen. -Jälkimäisten monasti toistamaa huomautusta, että senaatin laatima -perustuslakien kodifioimisehdotus oli tarkastettava, ennenkuin tehtiin -päätös valtakunnanlainsäädäntökysymyksestä, koska neuvottelukunta -ainoastaan sellaisen tarkastuksen avulla saattoi päästä selvyyteen -valtakunnanlainsäädäntöehdotuksen suhtautumisesta Suomen -perustuslakeihin, ei venäläinen enemmistö ottanut kuuleviin korviin. -[Murrosajoilta, II s. 100.] Loppukokuksessa maaliskuun 5 p:nä 1893 -päätettiin lähettää keisarin tutkittavaksi enemmistön hyväksymä -valtakunnanlainsäädäntöehdotus suomalaisten jäsenten laatimine -vastalauseineen, jossa esitettiin Venäjälle ja Suomelle yhteisten -lakien säätämisen yleiset periaatteet, mutta siten muodosteltuina, -etteivät ne loukanneet jälkimäisen maan perustuslakeja. - -Bungen neuvottelukunnan asiakirjat annettiin Venäjän -valtakunnanneuvoston kansliaan, ja siihen asian käsittely moneksi -vuodeksi päättyi. Keisari Aleksanteri III lienee, tutustuttuaan sekä -enemmistön ehdotukseen että vastalauseeseen, epäröinyt ja jättänyt -asian ratkaisun toistaiseksi. Kenties tähän osaltaan vaikutti Suomen -valtiosäätyjen 1894 vuoden valtiopäiväin alussa hallitsijalle lähettämä -adressi, jossa uudestaan esiintuotiin kansan huolet oikeuksiamme -vastaan tehtyjen hyökkäysten johdosta sekä kansamme toivo, ettei mitään -muutoksia tehtäisi näihin oikeuksiin valtiopäiväin suostumuksetta. - -Valtiopäiväin välisenä aikana Mechelin otti osaa 1893 vuoden -kirkolliskokoukseen Hollolan tuomiokunnan edustajana, toimi siellä -kirkkolakivaliokunnan puheenjohtajana sekä puolusti kirkollisissa -kysymyksissä niinkuin ennenkin vapaa- ja edistysmielistä suuntaa. - -1894 vuoden valtiopäivillä hän oli sen erikoisvaliokunnan jäsenenä, -joka asetettiin laatimaan äskenmainittua, hallitsijalle osotettua -adressia, joka lienee ollut pääasiallisesti Mechelinin laatima. Hän -johti samoja valtiopäiviä avattaessa aatelin tervehdyslähetystöä -talonpoikaissäätyyn, jolloin hän suomenkielisessä puheessa -huomautti silloisen olotilan vaativan luottavaista yhteistoimintaa -kansaneduskunnan eri osain välillä; uusia painavia kysymyksiä oli -noussut, joiden edessä puolueriitojen oli tauottava. -- Niinikään hän -oli valtiovaliokunnan jäsenenä, ja ainoastaan arvan oikun johdosta -hänestä ei tullut valiokunnan puheenjohtajaa. Niinkuin monasti ennen -hän näilläkin valtiopäivillä teroitti mieleen, että valtiopäiväin oli -myönnettävä suostuntaveroja vasta sitten kun valtiovaliokunta -tekemäinsä laskelmain perusteella oli osoittanut valtiovarain tilan -niitä vaativan ja suostuntavaliokunta sitten oli tehnyt ehdotuksen, -miten ne sopivimmin oli hankittava, ja että kaikki sellaiset -valtiosäätyjen esitykset, jotka aiheuttivat valtiomenoja, oli -valtiovaliokunnassa käsiteltävä tullakseen rahalliselta kannalta oikein -selvitellyiksi. Rautatiekysymystä käsiteltäessä hän huomautti, että -tuskin mikään muu Europan maa oli rakennuttanut niin suuren osan -rautatieverkkoaan verosäästöillä kuin Suomi. - -Sen johdosta että kansakoulutarkastaja Y.K. Yrjö-Koskinen eräässä -aatelin täysi-istunnossa oli käyttänyt suomea -- tapaus oli ensimäinen -laatuaan -- syntyi säädyssä kiivas väittely, jossa jotkut puhujat -väittivät ritarihuonejärjestyksen 36 §:n säännöksen, että aatelin -keskusteluissa "maan virallista kieltä" oli käytettävä, kieltävän -käyttämästä suomea. Mechelin sitä vastoin, tapansa mukaan tyynenä ja -sovittelevana, lausui että, vaikka saattoikin olla epäilyksiä -puheenalaisen §:n tarkoituksesta, se tulkinta kuitenkin oli pidettävä -suotavampana, joka salli kumpaistakin kotimaista kieltä käytettävän. -- -Innokkaasti hän puolusti anomusta, jossa ehdotettiin naisille, -sukupuoleen katsomatta ja heidän tarvitsematta hankkia erivapautusta, -myönnettäväksi oikeus päästä valtionkoulujen opettajavirkoihin, ja -kannatti K. Antellin tekemää painovapausanomusta, varsinkin siihen -katsoen, että kesäkuun 18 p:nä 1891 oli annettu jokseenkin -ahdashenkinen painoasetus, joka m.m. oikeutti kenraalikuvernöörin oman -harkintansa mukaan kieltämään sanomalehtien julkaisemisen. Edelleen -Mechelin puolsi hallituksen esityksiä maanosituksen helpottamisesta -sekä työntekijäin vakuuttamisesta työssä sattuvien tapaturmain varalta -ja työnantajain vastuunalaisuudesta. Joulukuun 5. p:nä 1895 annettu -laki, koskeva työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta -ruumiinvammasta, oli 1894 vuoden valtiopäiväin tuloksia. -- Hallituksen -antamasta julistuksesta, jolla kiellettiin margariinin valmistus, -Mechelin lausui moittivia sanoja, koska tämä julistus oli soveltumaton -elinkeinovapauden periaatteeseen, joka kuitenkin oli 1879 vuoden -elinkeinolaissa tunnustettu. - -Keisari Aleksanteri III kuoli marraskuun 1 p:nä 1894. Pietarin-Paavalin -tuomiokirkossa pidetyissä hautajaisissa oli Mechelin läsnä Helsingin -kaupungin edustajain joukossa ja pääsi kahta päivää myöhemmin muiden -Suomesta saapuneiden edustajain kera uuden hallitsijan puheille sekä -sai antaa hänelle Helsingin kaupungin puolesta adressin, joka ilmaisi -kaupungin surun kuolemantapauksen johdosta ja kunnioituksen ja -onnentoivotukset uudelle hallitsijalle. - -Hallitsijanvaihdoksen tapahduttua oli uusi keisari -ministerivaltiosihteeri v. Daehnin esityksestä antanut -hallitsijavakuutuksensa Suomelle tavanmukaiseen muotoon laadittuna. -Lähinnä seuraavina vuosina olivat hyökkäykset Suomea vastaan vähemmän -kiivaita ja ehdotetut valtiolliset mullistukset saivat olla -sinällään, minkä johdosta maassamme vallitsi verraten levollinen -mieliala. Kun Venäjän valtakunnanneuvoston kanslian päällikkö -V.K. von Plehwe helmikuussa 1895 pyysi keisarilta ohjetta, oliko -Bungen neuvottelukunnan ehdotus annettava valtakunnanneuvoston -käsiteltäväksi, sai hän epäävän vastauksen. Kreivi Heiden erosi 1896 -kenraalikuvernöörinvirasta ja seuraajaksi tuli hänen apulaisensa, -kenraaliluutnantti Gontscharoff virkaatoimittavana. - -1897 vuoden alussa kokoontuneilla valtiopäivillä valittiin salaisissa -täysi-istunnoissa kustakin säädystä kolme jäsentä valtuuskuntaan -laatimaan hallitsijalle lähetettävää adressia, jossa valtiosäädyt -vakuuttaen uskollisuuttaan lausuivat toivomuksen, että Hänen -Majesteettinsa suojelisi Suomen suuriruhtinaanmaataan ja johtaisi sen -hallitusta kansan tosi parasta silmällä pitäen. Mechelin oli aatelin -valitsemia valtuuskunnan jäseniä. Niinikään valittiin hänet -valtiovaliokunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi. Säädyssään hän teki -lasten ja alaikäisten henkilöiden harjoittaman katukaupan rajoittamista -tarkoittavan säätyesitysehdotuksen, siten varjellakseen näitä -siveellisesti vahingollisilta vaikutuksilta, minkä ehdotuksen -valtiopäivät hyväksyivät; samaten toisen, jonka tarkoitus oli laajentaa -naisen vaalikelpoisuutta kaupunkien kunnallisiin toimiin. Tästä -jälkimäisestä asiasta keskusteltaessa hän huomautti, miten -nykyaikaisessa yhteiskunnassa entistään paljon lukuisampain naisten oli -pakko etsiä toimialansa kodin ulkopuolelta. Tämä ehdotus kuitenkin -raukesi kahdessa säädyssä, aatelissa ja pappissäädyssä. Mechelin -oli lähinnä edellisillä valtiopäivillä muiden mukana tehnyt -anomusehdotuksen Helsingin ja Turun välisen rautatien rakentamisesta, -jonka ehdotuksen valtiopäivät olivat hyväksyneet ja josta oli -seurauksena hallituksen päätös rakennuttaa Turun ja Hangon radalla -sijaitsevan Karjan aseman välinen rataosa. Mechelin ehdotti nyt -anottavaksi Helsingin-Karjan rataosankin rakentamista, mikä ehdotus -niinkuin tunnettu toteutuikin. - -Muutamissa maamme suhtautumista Venäjän valtakunnanetuihin koskevissa -kysymyksissä Mechelin, vähääkään tinkimättä maamme perustuslaillisista -oikeuksista, osottautui mainittuihin etuihin nähden olevansa -maltillisella, erinäisten jyrkkien piirien ajamasta suunnasta eriävällä -kannalla. Eräs näistä kysymyksistä koski Venäjällä annettujen -tuomioiden täytäntöönpanoa, jossa kysymyksessä hän puolsi jonkin verran -myöntyvää kantaa. Toinen tämän laatuinen asia koski hevosten ottoa -sotilastarpeisiin, johon nähden Mechelin huomautti Suomen -velvollisuudesta sodan sattuessa ottaa osaa valtakunnan puolustukseen. - -Erään valtiopäiväjärjestyksen uudistusta koskevan anomusehdotuksen -johdosta Mechelin lausui, että kansaneduskuntamme muodostaminen -kaksikamarijärjestelmän mukaiseksi oli päämäärä, johon oli pyrittävä, -kuitenkin siten että samoja aineksia kuin ne, jotka silloin muodostivat -valtiopäiväin neljä säätyä, tuli olla kumpaisessakin kamarissa. Mutta -hän arveli tämän uudistuksen toteutumisesta voivan olla toiveita vasta -sitten, kun kielellinen kahtiajako ei enää ollut määräämässä -puoluejakoa eikä rikkomassa kansakunnan sisäistä sopua. -- Hän, -niinkuin näkyy, saattoi valtiollisesta selvänäköisyydestään huolimatta, -yhtä vähän kuin kukaan muukaan siihen aikaan aavistaa, että -valtiopäiväjärjestyksemme paljon perinpohjaisempi uudistus ennen pitkää -oli tapahtuva. - -Teollisuuden kehittymisen johdosta oli 1879 vuoden elinkeinolaki, joka -aikoinaan tiesi suurta edistysaskelta Suomen taloudellisessa elämässä, -erinäisiltä kohdin vanhettunut ja kaipasi parannuksia. Hallitus asetti -sentähden alussa vuotta 1898 mainittua lakia uudistamaan komitean, -jonka puheenjohtajaksi Mechelin määrättiin. Seuraavan vuoden kesällä -komitea antoi mietintönsä. Julkisuuteen saatettuna ehdotus, joka, -säilyttäen vanhan lain periaatteen elinkeinoelämän vapaudesta, oli -pyrkinyt ottamaan huomioon uuden ajan vaatimukset, esim. kehittämällä -ammattivaltuusmieslaitosta siihen suuntaan, etteivät ainoastaan -työnantajat, vaan työntekijätkin olisivat siinä edustettuina, herätti -vastaväitteitä niin työläisten kuin työnantajainkin taholla, sillä -kumpainenkaan puoli ei katsonut omain etujensa tulleen siinä -riittävässä määrässä huomioon otetuiksi. Sekä tämän seikan että -uudistuksiin tähtäävälle lainsäädännölle yleensä epäsuotuisain olojen -johdosta jätettiin asia toistaiseksi lepäämään. - - * * * * * - -Tärkein Mechelinin toiminnan puoli hänen senaatista erottuaan oli -kieltämättä kuitenkin hänen uudelleen alottamansa valtiollinen -kirjailijatoiminta. Jo jouluksi 1890 hän julkaisi kirjasen _Står -Finlands rätt i strid med Rysslands fördel_?, joka myös ilmestyi -venäjäksi ja suomeksi ja jonka venäjänkielinen laitos levisi -keisarikunnan virkamiespiireihin. Lähinnä tarkoitettuna venäläisille -lukijoille lienee tämä julkaisu, sanomalehtien lausunnoista päättäen, -tehnyt siellä melko suuren vaikutuksen. Mechelin koettaa siinä -todistella, ettei Suomen autonomia ole Venäjälle miksikään haitaksi. -Meillä käsitetään varsin hyvin, hän sanoo, että, jos Suomen edut -todella jossakin kohden ovat keisarikunnan ja valtakunnan etuihin -soveltumattomia, on niiden väistyminen jälkimäisten tieltä. Mutta -oikeutettu toive on, ettei Venäjällä katsota Suomen yhteiskunnallista -toimintaa Venäjälle vahingolliseksi vain sen vuoksi, että se ilmenee -monessa kohden toisen laatuisena kuin siellä. Ja oikeutettu on se -Suomessa vallitseva käsitys, että keisarikunnan ja suuriruhtinaanmaan -keskinäisiä suhteita koskevia kysymyksiä käsiteltäessä jälkimäisen maan -perustuslakeja on noudatettava. Venäläiseltä taholta on sanottu että, -koska Suomen valtiosäännön vahvistaminen oli keisarien vapaaehtoinen -lahja, he saattoivat sen mielensä mukaan peruuttaa. Omituista -logiikkaa, huomauttaa Mechelin, jonka mukaan ainoastaan _pakosta -annetut_ lupaukset ovat sitovia! - -Finsk Tidskriftin 1891 vuoden ensimäisessä vihossa on häneltä -kirjoitus: "Vid årsskiftet", jossa lausutaan toivomus, ettei Suomen -kansa, maamme uhatun aseman aiheuttamasta suuresta levottomuudesta -huolimatta, ole antautuva epätoivon valtaan eikä, kärsimiensä -vääryyksien kiihottamana, itse poikkeava laillisuuden tieltä. -- -"Unsere Zeit" nimisen yleistieteellisen teoksen 8:nnessa vihossa -vuodelta 1891 on Mechelinin kirjoitus: "Russland und Finnland", joka on -ilmestynyt eripainoksenakin ja sisältää yleistajuisen supistelman hänen -Suomen valtio-oikeudesta Marquardsenin käsikirjaan laatimastaan -esityksestä. - -Vuonna 1891 ilmestyi Venäjällä taas Suomen autonomiaa vastaan tähdätty, -_F. Jelenjeffin_ laatima kiihotuskirjanen: "Nykyinen Suomen kysymys", -saman hengen ja suunnan lapsia kuin Ordininkin teos. Jo seuraavan -vuoden lopussa sisälsi Venäjän ulkoasiainministeriön puolivirallinen -lehti "Journal de S:t Pétersbourg" pääkirjoituksen, joka, nojautuen -muun muassa Jelenjeffin teokseen, vääristellen esitti Suomen -valtio-oikeudellisia oloja. Kun tämän laatuista oli esitetty -puolivirallisessa lehdessä ja ilmeinen tarkoitus oli vaikuttaa -ulkomaiden yleiseen mielipiteeseen, oli Suomen puolelta vastaus -tarpeen, ja Mechelin laatikin sen ranskankielisessä, tammikuulla 1893 -ilmestyneessä kirjasessa, "_La question finlandaise, Lettre ouverte a -M. le rédacteur responsable du Journal de S:t Pétersbourg_" sekä -varustettuna tunnuslauseella: "Audiatur et altera pars". Yllämainitun -lehden kirjoituksessa oli muun muassa suositeltu erästä venäläiseltä -taholta toimitettua suomenkielistä tendenssikirjasta "Suomen suhteista -Venäjään", jonka tarkoituksena selitettiin olevan "Suomen yleisöön -levittää terveempiä käsityksiä Suomen todellisesta suhteesta -keisarikuntaan ja hälventää niitä väärinkäsityksiä, joita itsekäs, -tarkoitusperäinen kiihotus siihen istuttaa". Tämä kirjanen oli -todellisuudessa yhtä täynnä vääristelyjä kuin mainitun pietarilaisen -lehden oma kirjoituskin. Mechelin osottaa taas selvästi ja sitovasti -Venäjän keisarin ja Suomen valtiosäätyjen Porvoossa tekemän sopimuksen -todellisen merkityksen. Journal de S:t Pétersbourgin kirjoitus, sanoo -hän, sisältää niin monta erehdystä, että yrittäessään sitä kumota, -kohtaa todellisen "runsauden yltäkylläisyyden". Lehden väitteeseen, -että "vasta noin 30 vuotta takaperin" muutamat sanomalehtimiehet -alkoivat Suomessa levittää isänmaansa valtiollisen itsenäisyyden oppia, -että Suomen yhdistäminen Venäjään oli vain personallisunioni, vastaa -Mechelin, ettei kukaan suomalainen sanomalehtimies ole väittänyt Suomen -olevan personallisunionisuhteessa Venäjään. Mutta mikäli koskee Suomen -oikeutta tulla sisäisissä asioissaan hallituksi omien perustuslakiensa -mukaan, on se oppi paljon vanhempi 30 vuotta ja ovat sen omaksuneet -sekä suomalaiset että ulkomaalaiset tutkijat. Niinpä on esimerkiksi -ranskalainen sanomalehti- ja lakimies V.F. Angelot jo v. 1834 -julkaisemassaan kirjoituksessa sitä nimenomaan puolustanut. Journal de -S:t P:bourgin mukaan olisi sanalla "perustuslait" keisari Aleksanteri -I:n vakuutuksessa tarkoitettu 1734 vuoden yleistä lakia ja sitä -muuttavia myöhempiä asetuksia. Vastoin tätä Mechelin kumoamattomasti -todistelee, ettei ainoastaan keisari Aleksanteri I, vaan seuraavatkin -keisarit nimenomaan olivat perustuslaeiksi tunnustaneet v. 1809 -olemassa olevat niiden luontoiset lait, nimittäin 1772 vuoden -hallitusmuodon ja 1789 vuoden yhdistys- ja vakuuskirjan. Pietarilainen -lehti, jonka esitys, niinkuin yleensäkin venäläisten yllyttäjäin, -todellisuudessa tähtäsi valtiokeikkaukseen, kertoo lukijoilleen -häikäilemättä sen hämmästyttävän tiedon, ettei vuodesta 1809 lähtien -valtiopäiviä enää ole ollut kutsuttuina koolle Suomessa; -- Mechelinin -vastine, josta julkaistiin venäjänkielinenkin laitos ja jota -levitettiin venäläisiin piireihin, lienee toimitettu sekä keisarille -että perintöruhtinaalle. - -Arvokkaassa venäläisessä aikakauslehdessä "Vjästnik Jevropijssa", -ranskalaisessa "Révue politique et parlamentaire", englantilaisessa -"English Rewiew", saksalaisissa "die Nation" ja "Finnländische -Rundschau" aikakauslehdissä sekä lukuisissa ulkomaisissa -sanomalehdissä, niinkuin "Le Temps" ja "L'Indépendence belge" lehdissä, -on Mechelin samaten julkaissut kirjoitelmia ja puolustanut suomalaista -oikeuskäsitystä. - -Mechelinissä heräsi ajatus tehdä jollakin suuremmalla teoksella maamme, -sen luonto ja kansa sekä kansan kulttuuri ja kansallinen erikoisuus -laajemmin tunnetuksi omien rajojemme ulkopuolellakin, jotta maailma -saisi tietää, mitä täälläkin voi olla arvokasta ja säilyttämisen -arvoista. Jo alussa vuotta 1891 hän sen vuoksi ehdotti muutamille -kotimaisille kirjailijoille ja taiteilijoille, että yhteistoimin -julkaistaisiin tuon tapainen kuvallinen teos. Nämä suostuivatkin -mielellään tähän. Yrityksen turvaamiseksi oli sen ohessa -kolmisenkymmentä kansalaista edeltäkäsin sitoutunut sitä kannattamaan -noin 90,000 markan rahamäärällä. Mechelin itse teki matkan Tukholmaan, -Kööpenhaminaan ja Parisiin tutustuakseen siellä saman suuntaisiin -ulkomaisiin teoksiin sekä teki taitavien kivipainajain-, puu- ja -valopiirtäjäin kanssa sopimuksia kuvien valmistamisesta. Teoksen -laatimisen oli laskettu vaativan noin 6 vuotta, mutta jo jouluksi 1893 -ehti "Suomi 19:nnellä vuosisadalla" valmistua suomeksi ja ruotsiksi -sekä seuraavana vuonna venäjäksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi. -Silloin elävien kaunokirjailijamme vanhin, Sakari Topelius, oli -teokseen antanut kuvauksia maastamme ja kansastamme sekä varustanut sen -alkusanoilla, joissa muun muassa lausutaan: "Tämä maa, niin -valovoimainen ja vähän huomattu kuin se onkin rikkaampien maiden -rinnalla, pyytää kuitenkin, vaatimattomasti, mutta empimättä, olla -osallisena Europan sivistystyössä -- -- -- Tätä maata ei saata lumi -haudata, tätä kansaa ei saata kansakuntain joukosta hävittää, muuten -syntyisi autio paikka Europan pohjanperillä ja sen kulttuurin -heijastuksiin pimeä aukko." - -Työhön otti osaa 28 kotimaista kirjailijaa ja 12 taiteilijaa, joukossa -maamme ensimäisiä, niinkuin Albert Edelfelt ja Akseli Gallén-Kallela. -Mecheliniltä itseltään on kaksi kirjoitusta: Valtiollinen katsaus -lyhyine esityksineen maamme historiasta 1809 vuoden jälkeen ja sen -valtiojärjestyksestä sekä Maanviljelys, teollisuus ja kauppa. Tietenkin -oli tämä hänen oma kirjallinen avustuksensa vain vähäinen osa siitä -suunnattomasta työstä, mikä hänellä oli yrityksen toteuttamisesta. -Teoksen ilmestymisen johdosta toimeenpantiin tammikuun 6 p:nä 1894 -juhla, jossa Carl Gustaf Estlander piti puheen alotteentekijälle, -huomauttaen Mechelinin siten suorittamasta ansiokkaasta isänmaallisesta -työstä. - -Kansanvalistusseuran pyynnöstä Mechelin kesällä 1896 oleskellessaan -anoppinsa maatilalla Löyttymäellä laati helppotajuisen, oivallisen -kirjasen Suomen perustuslakien sisällyksestä. Teos ilmestyi seuran -julkaisusarjassa kahtena painoksena kumpaisellakin kotimaisella -kielellä sekä venäjäksikin. - -Julkaisussa "Nyländingen", joka ilmestyi v. 1896 uusmaalaisen -ylioppilasosakunnan rakennusrahaston hyväksi, on Mechelinin kirjoitelma -"Jämlikhetsidealet", joka on siinä kohden mielenkiintoinen, että siitä -ilmenee hänen silloinen kantansa kansanvaltaan ja sen ihanteisiin -nähden. Laki, hän sanoo, on oleva kaikille sama, kaikilla tulee olla -oikeus nauttia hyväkseen yhteiskuntajärjestyksen etuja sikäli, kuin -kykenevät eikä muiden oikeuksia loukata. Mutta ihmiset ovat monessa -kohden erilaisia, sivistyksen, kyvyn ja ansiokkuuden puolesta. On -epäoikeutettua vaatia, että kaikilla olisi sama vaikutusvalta -yhteiskunnassa katsomatta noihin erilaisuuksiin, joiden johdosta toinen -on sopivampi palvelemaan yhteiskuntaa kuin toinen. Tekijä hylkää sen -vuoksi sosialismin, varsinkin Marxin esittämässä muodossa. Myöntäen -että valtio voi ja että sen tulee ohjaavasti ja kehittävästi puuttua -taloudelliseen elämään, hän hylkää opin että valtion on otettava -haltuunsa kaikki pääoma. Sen johdosta että ihmisissä on havaittavana -erilaisia taipumuksia ja erilaista kykyä, syntyy varallisuudessakin -erilaisuutta. Mutta kulttuurikansan köyhätkin jäsenet ovat rikkaita -kuin kuninkaat alkuperäisessä tasa-arvoisuudessa eläviin villi-ihmisiin -verraten. Valitetaan pääoman valtaa, mutta kulttuurimaissa edistää -pääoma kaikkea hyödyllistä kehitystä ja avustaa osaltaan työväenluokan -kohoamista; kapitalisti-työnantaja oppii yhä selvemmin käsittämään, -että huolenpito työläisistä ja ystävällinen suhtautuminen heihin -tuottaa molemminpuolista hyötyä. Kaikkialla on varakkaiden -lahjoituksilla kustannettuja armeliaisuuslaitoksia, yhdistyksiä ja -yrityksiä. Valistuksen ja tiedon yleiseksi saattamisen harrastus on -aikakaudellemme ominaista. Suomessakin on 1860-luvulta lähtien alku -tehty niiden laitosten poistamiseksi, jotka ovat olleet ilmauksena -tasa-arvoisuuden periaatteesta poikkeamisesta. Aatelin useimmat -etuoikeudet, edustusoikeutta lukuun ottamatta, on poistettu, -ammattikuntalaitos lakkautettu, naisille myönnetty kunnallinen -äänioikeus. Ajatuskanta ja tapa ovat lähentäneet yhteiskuntaluokkia -toisiinsa. Tekijä toivoo kehityksen edelleenkin kulkevan tähän -suuntaan. - -Siitä että Mechelin vieraissakin maissa oli tullut tunnetuksi ja -saavuttanut kunnioitusta on todistuksena muun muassa eräs Ruotsissa -1890-luvulla julkaistu "Autografier" niminen teos, jossa oli -huomattavain pohjoismaisten miesten muotokuvia heidän itsensä laatimine -näköisjäljennöksenä painettuine kirjoitelmineen. Tämän teoksen toisessa -osassa on julkaistuna Mechelinin muotokuva sekä hänen laatimansa, -joulukuun 5:ntenä 1890 päivätty kyhäys valtion poliittisen toiminnan -oikeasta päämäärästä ja välineistä. Se aika, hän sanoo, ei liene -kaukana, jolloin puolueittain järjestymisestä on luovuttu. Tämän -enteenä on useassa maassa havaittava puolueiden särkyminen lukuisiin -valtiollisiin ryhmiin, joita toisistaan erottavat tasoittumistaan -tasoittuvat rajat. Eri puolueiden pyrkimysten arvoa koetellaan hetkinä, -jolloin ulkonainen vaara uhkaa isänmaata. Jos siitä huolimatta -puolueriidat jatkuvat, osottaa tämä, että itsekkyys on sammuttanut -isänmaallisuuden liekin tahi että intohimo on sokaissut taistelevain -silmät. Mutta jos puoluejako perustuu rehellisesti omaksuttuihin -eriäviin mielipiteisiin, niin riidat jätetään sikseen vaaran hetkenä ja -kaikki liittyvät yhteen yhteiseen puolustukseen. Sellainen sovinto -loistaa kuin lämmittävä päivänpaiste ajan yössä. - -Ilmeisesti oli hänen oma maansa ja sen silloinen asema hänen -ajatuksensa esineenä hänen kirjoittaessaan nämä mietelmät. Suomessa, -jos missään, oli tarpeellista maan asemaan katsoen sopia sisäiset -puoluetaistelut, jotta kaikki voimat voitaisiin yhdistää yhteisen -isänmaan puolustukseen. - -Todistuksena Mechelinin tieteellisen kirjailijatoimen Ruotsissa -saavuttamasta tunnustuksesta mainittakoon, että Upsalan yliopiston -filosofinen tiedekunta v. 1893 vihki hänet filosofian kunniatohtoriksi. -Niinikään oli hän erinäisten ruotsalaisten, saksalaisten ja -ranskalaisten tieteellisten seurojen kunniajäsen. - -1890-luvun keskivaiheilla vallitsivat muutaman vuoden verraten -rauhalliset olot, mutta sitten saivat meille vihamieliset virtaukset -Venäjällä jälleen uutta voimaa. Varsinkin oli meidän erikoinen -sotalaitoksemme herättänyt suuttumusta ja sitä vaadittiin kokonaan -yhdistettäväksi Venäjän sotalaitokseen. Vuonna 1898 ilmestyi F. -Jelenjeffin kirjanen: "Mitä suomalaiset ovat saavuttaneet ja mitä he -pyrkivät saavuttamaan yrittäessään irtautua Venäjän valtiovallasta." -Niinkuin jo kirjan nimestä käy ilmi, syyttää J. suomalaisia, että -he haluavat irtautua Venäjän yhteydestä. Suomen 1878 vuoden -asevelvollisuuslain säännöksellä reservistä ja sen 90-päiväisestä -harjoitusajasta oli J:n väitteen mukaan pyritty luomaan kansallinen -maanpuolustusväki, jota suomalaiset separatistit voisivat sopivan ajan -tultua käyttää Venäjän vallan poistamiseen. Tämän lentokirjasen -johdosta Mechelin Finsk Tidskriftin joulukuun vihossa julkaisi -kirjoituksen: "Fortsatta angrepp mot Finlands rätt", joka ilmestyi -eripainoksenakin sekä venäjäksi käännettynä "Vjästnik Jevropij" -lehdessä. Mechelin osottaa siinä, että valtiopäivät olivat -asevelvollisuuslakiin lisänneet reservin harjoituksia koskevat -säännökset siitä syystä, että asevelvollisuusrasituksen arveltiin -käyvän liian epätasaiseksi, jos vähemmistön oli arvan nojalla -palveltava vakinaisessa sotaväessä kolme vuotta ja sitten oltava -kahdeksan vuotta reservissä, jota vastoin asevelvollisten enemmistö -vain joutuisi nostoväkeen tarvitsematta ensinkään harjoitella. Säännös -johtui oikeuden ja kohtuuden vaatimuksista, ei valtiollisista -laskelmista. -- Jelenjeff oli lausunut sen käsityksen että, kun keisari -Aleksanteri I erinäisistä puheissa ja julistuskirjoissa oli sanonut -säilyttäneensä "la constitution" ja "les lois fondamentales" (Suomen -valtiosäännön ja perustuslait), tämä tosin oli keisarin silloisen -ajatuskannan mukaista, mutta ettei hän ollut sitä vakavasti -tarkoittanut, vaan ainoastaan tahtonut taata itselleen maan johtavain -säätyjen uskollisuuden odotettavana olevissa taisteluissa Napoleonia -vastaan. Sillä keisari Aleksanteri "viljeli niinkuin tunnettu -mielellään koreita puheenparsia ja käytti niitä ovelan valtiomiehen -tavoin tarkoituksiinsa". Mechelin varsin oikein huomauttaa, että -Jelenjeff tämän laatuisilla väitteillä oli sokaissut keisari -Aleksanteri I:n muistoa. Hän lisää, että keisari ei ollut ainoastaan -julkisesti, vaan silloinkin kun ei ollut tarkoituksena julkisen -kaunopuheisuuden tavoittelu, ilmaissut samanlaisen ajatuskannan, muun -muassa kenraalikuvernööri Steinheilille v. 1810 annetussa salaisessa -käskykirjeessä, jossa hän muun muassa lausuu, ettei "Suomen kansalle -ollut säilytetty vain yhteiskunnallisia, vaan valtiollisetkin lakinsa". -Keisari Nikolai I oli hänkin tunnustanut Suomen valtiosäännön, vaikka -hän yleisen valtiollisen kantansa mukaisesti ei kutsunut koolle -valtiosäätyjä; mutta hallitusmuodon mukaan ei näiden ollutkaan -kokoonnuttava määrätyin väliajoin, vaan milloin hallitsija suvaitsi ne -kutsua koolle. Senpä vuoksi ei lainsäädäntö keisari Nikolai I:n aikana -edistynytkään muilla kuin hallinnollisella alalla. Totta on, että hän -pari kertaa meni valtaansa ulommaksi antamalla asetuksia asioista, -joissa valtiosäätyjen oikeastaan olisi tullut saada myötävaikuttaa; -1863 vuoden jälkeen saatettiin nämä asiat valtiopäiväin avulla oikealle -tolalleen. Oikeutetulla suuttumuksella Mechelin torjuu Jelenjeffin -tekemät, keisari Aleksanteri II:n muistoa loukkaavat syytökset, että -tämä Suomi-politiikassaan olisi kokonaan kulkenut suomalaisten -vehkeilijäin talutusnuorassa tietämättä mitä teki. - - - - -VII LUKU. - -1898-1903. - -Routavuodet. Ylimääräiset valtiopäivät 1899. Helmikuunjulistuskirja, -kansanadressi. Mechelinin valtiollisia julkaisuja. Hänen -kuusikymmenvuotispäivänsä. 1900 vuoden valtiopäivät. Uusia -laittomuuksia. Maastakarkoitus. - - -Venäjän sotilasvaltaisten piirien pyrkimyksiä Suomen sotalaitoksen -täydelliseksi yhdistämiseksi Venäjän sotalaitokseen jatkui -keskeytymättä, ja kenraali Kuropatkinin onnistui, v. 1898 -sotaministeriksi tultuaan, hankkia suostumus näihin vaatimuksiin. -Keisarikunnan pääesikuntaan asetettiin komitea, kenraali Dandeville -puheenjohtajana, joka laati yllämainittuun suuntaan käyvän ehdotuksen -Suomen uudeksi asevelvollisuuslaiksi. Heinäkuussa 1898 julkaistiin -käsky Suomen ylimääräisten valtiopäiväin kutsumisesta asiaa -käsittelemään. - -Siten alotettu valtiollinen suunta saattoi kenraali v. Daehnin -pyytämään eroa ministerivaltiosihteerinvirastaan. Hän näyttää tähän -virkaan tullessaan olleen verraten vähän perehtynyt Suomen -valtio-oikeudelliseen järjestykseen, mutta oli vähitellen ja varsinkin -Bungen komitean jäsenenä tarkemmin siihen tutustunut ja ruvennut sen -puolustajaksi. Hänen virasta eroamistaan pidettiin sen vuoksi syyllä -arveluttavana oireena. Todellisuudessa oli hänen vaikutusvaltansa -Suomen asioihin vähenemistään vähentynyt ja viime aikoina ollut -varsin mitätön. Kenraaliluutnantti Victor Procopé määrättiin -virkaatoimittavaksi ministerivaltiosihteeriksi. - -Elokuussa 1898 nimitettiin kenraali Nikolai Bobrikoff Suomen -kenraalikuvernööriksi. Nimitystä seurasi kaikkein korkein käskykirje, -jossa ilmilausuttiin keisarin luottamus, että vastanimitettyä uusien -tehtäväinsä täyttämisessä ohjaisi pyrkimys johdonmukaisesti juurruttaa -paikallisen väestön tietoisuuteen, miten tärkeä Suomen menestykselle -oli sen läheinen yhdistyminen kaikkien uskollisten alamaisten yhteiseen -isänmaahan. Kohta Helsinkiin tultuaan lokakuussa piti Bobrikoff -vastaanottoon kutsutuille senaattoreille ja muille ylemmille -virkamiehille puheen, jossa hän huomautti, miten tässä maassa -valitettavasti oli päässyt leviämään väärä käsitys niistä perusteista, -joille Suomen suhde keisarikuntaan rakentui, ja miten tämän käsityksen -vahingollisesta vaikutuksesta muutamat suomalaiset eivät olleet -suhtautuneet kyllin myötätuntoisesti niihin toimenpiteisiin, joihin oli -ryhdytty Suomea Venäjän vallan muihin osiin yhdistävien siteiden -lujittamiseksi. Tulisihan jokaisessa suomalaisessa, jolle isänmaan edut -ovat kalliit, pyrkimyksen Venäjän yhteyteen aina olla luonnollinen -tunne. - -Mitä tarkoitusperiä uusi kenraalikuvernööri aikoi maassamme ajaa, oli -niinmuodoin alun pitäen selvää, ja tunnettuahan onkin, että hän koko -virka-aikansa tavattomalla tarmolla toimi niiden toteuttamiseksi. - -Ylimääräisten valtiopäiväin kokoontuessa tammikuussa 1899 annettiin -niille esityksiä, joiden tarkoituksena ei ainoastaan ollut -yhdenmukaisuuden aikaansaaminen Venäjän ja Suomen sotalaitosta -koskeviin säädöksiin, vaan Suomen erikoisen sotaväen täydellinen -lakkauttaminen ja yhdistäminen Venäjän sotalaitokseen sekä Suomen -sotilasrasituksen tuntuva lisääminen, minkä ohessa valtiopäiviltä olisi -riistettävä päätösvalta sotalaitosta koskevissa kysymyksissä. Nämä -esitykset annettiin valtiosäädyille ainoastaan "lausunnon" saamista -varten, josta sitten venäläisten viranomaisten oli annettava -lausuntonsa, ennenkuin Hänen Majesteettinsa tekisi päätöksensä. -Valtiopäiväin jatkuessa annettiin vielä n.s. "tasoitusesityksiä", -joiden mukaan vuosittain sotapalvelukseen otettava Suomen -asevelvollisten määrä oli oleva yhtä monta prosenttia maamme -väkiluvusta kuin samana vuonna Venäjällä palvelukseen kutsuttu määrä, -ja ylijäämä, Suomen armeijan miehistön tarpeen täytyttyä, pantava -palvelemaan venäläisissä joukoissa. Valtiosäädyt lähettivät -kaikki esitykset kahteen valiokuntaan: lakivaliokuntaan ja -asevelvollisuusvaliokuntaan valmisteltaviksi sekä perustuslailliselta -että asialliselta kannalta. Lakivaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi -professori R. Hermanson, asevelvollisuusvaliokuntaan Mechelin. - -Ennenkuin valiokunnat kuitenkaan olivat ehtineet antaa mietintönsä, -yllätti valtiopäivät ja maamme helmikuun 15 p:nä 1899 annettu -julistuskirja. Pietarissa kokoontuneen salaisen neuvottelukunnan -laatimana, jossa oli puheenjohtajana suuriruhtinas Mikael -Nikolajevitsch ja jäseninä m.m. Venäjän taantumuksen johtomies, pyhän -synoodin yliprokuraattori Pobedonostseff, Bobrikoff, Plehwe y.m. sekä -ainoana suomalaisena jäsenenä virkaatoimittava ministerivaltiosihteeri -Procopé ja pöytäkirjanpitäjänä tunnettu suomisyöjä eversti Borodkin, -vahvisti julistuskirja siihen liitetyissä "perussäännöksissä" niiden -asiain lainsäädäntöjärjestyksen, jotka koskivat koko valtakunnan etuja, -Suomi siihen luettuna. Tämä "valtakunnanlainsäädäntöjärjestys" oli -laadittu tavalla, joka ei ottanut huomioon Suomen monasti taattuja ja -vakuutettuja oikeuksia suuriruhtinaanmaata koskevain lakien -säätämistapaan nähden. Valtiopäiväin lainsäädäntöoikeus muutamissa -Suomea koskevissa tärkeissä kysymyksissä oli muunnettu pelkäksi -"lausuntojen" antamisoikeudeksi. - -Kun julistuskirja helmikuun 16 p:nä tuli yleisesti tunnetuksi -Helsingissä ja sanoma siitä ennen pitkää levisi kautta koko maan, -herätti se kaikkialla hämmästystä ja syvää surua. Kansalaiskokous, -johon saapui runsaasti osanottajia, pidettiin Ateneumissa, mistä -lähetystöjä lähetettiin senaattorien luokse kehottamaan heitä olemaan -julkaisematta julistuskirjaa, mikä kuitenkin, niinkuin tunnettu, -enemmistöpäätöksen nojalla toimitettiin. Senaattori Enebergin laatima, -julistuskirjan perustuslainvastaisuutta selvittelevä alistus, jonka -senaatti samalla teki hallitsijalle, ei, niinkuin tunnettu, vienyt -mihinkään tulokseen, enempää kuin prokuraattori Söderhjelmin erikseen -esittämä vastalausekaan. - -Kenraali Procopé, joka neuvottelukunnassa turhaan oli vastustanut -enemmistöä, oli kutsunut Mechelinin Pietariin ja siellä, vaitiolon -ehdolla, hänelle ilmoittanut odotettavana olevasta julistuskirjasta. -Eräillä tahoilla Mecheliniä jälestäpäin moitittiin siitä, ettei hän -heti ollut kertonut tietoa muille, jotta siten olisi voitu ryhtyä -ehkäiseviin toimenpiteisiin; meidän nähdäksemme ilman riittävää -aihetta, sillä Mecheliniä sitoi vaitiololupauksensa ja, vaikka uutinen -olisikin tullut tunnetuksi Helsingin yksityisissä piireissä muutamaa -päivää aikaisemmin, olisi tämä tuskin voinut vaikuttaa asian -kulkuun. Sitä vastoin Mechelin otti osaa valtiopäivien salaisissa -säätyistunnoissa helmikuun 21 p:nä yksimielisesti tehtyyn päätökseen, -jonka mukaan hallitsijalle lähetettäisiin lakivaliokunnan laatima -alistus, jossa lausuttiin, että helmikuun julistuskirjalla ei voinut -olla lain voimaa Suomessa. Mutta yhtä vähän kuin senaatin alistukseen -pantiin tähänkään huomiota korkeimmassa paikassa, missä maamarsaikka ja -puhemiehet, jotka olivat lähteneet alistusta viemään, eivät päässeet -hallitsijan puheille. Päätettiin panna toimeen kansanadressi, komitea -asetettiin asiaa ajamaan, ja kun oli koottu yli puolen miljoonan -allekirjoitusta, lähti adressia Pietariin viemään 500-miehinen -joukkolähetystö. Mutta ei sitäkään otettu vastaan. - -Pääasiallinen työ oli näillä valtiopäivillä enimmältä keskittynyt -valiokuntiin. Asevelvollisuusvaliokunnan antama mietintö oli -suurimmaksi osaksi Mechelinin työtä. Mietinnössä ehdotettiin, että -valtiosäädyt suostuisivat erinäisiin asevelvollisuuslain muutoksiin, -joiden mukaan Suomen vakinaista sotaväkeä tuntuvasti vahvistettaisiin -niin lukumäärän kuin sotakuntoisuuden puolesta sekä sen tehtäviä -valtakunnan puolustukseen nähden laajennettaisiin. Siihenastinen -rauhanaikainen määrä, 5,600 miestä, korotettaisiin vähitellen 12,000 -mieheen, reservi muutettaisiin enemmän Venäjällä noudatetun -järjestelmän mukaiseksi ja nostoväen ikärajaa korotettaisiin. Niinikään -olisi myönnyttävä siihen, että suomalaisia joukkoja sodan aikana saisi, -mikäli niitä ei tarvittu puolustustoimeen Suomessa, käyttää maamme -rajojen ulkopuolellakin valtakunnan puolustukseen. Mutta samalla olisi -valtiosäätyjen lausuttava, etteivät ne voineet hyväksyä esityksiä, -koska ne tiesivät Suomen perustuslaillisen oikeusjärjestyksen -loukkaamista. Lakivaliokunta omaksui mietinnössään aivan saman -käsityksen esitysten laittomuudesta kuin asevelvollisuusvaliokuntakin -ja perusteli sitä seikkaperäisesti. Aatelissa, porvaris- ja -talonpoikaissäädyssä vaativat jyrkän kannan edustajat että, koska -helmikuun 15 p:n julistuskirja olennaisesti oli järkyttänyt -asevelvollisuuskysymyksen laillisen käsittelyn edellytyksiä, -valtiosäätyjen ei tulisi ensinkään käydä esityksiä asiallisesti -käsittelemään. Tätä vastusti Mechelin; käytännöllisenä valtiomiehenä -hän tahtoi, että säädyt, mikäli oikeusperustelut sallivat, ottaisivat -huomioon tosiolotkin ja mitä kohtuudella meiltä voitiin vaatia -suhteessamme Venäjään. Ja häneen yhtyi kaikissa säädyissä suuri -enemmistö. - -Mietintöä aatelissa käsiteltäessä Mechelin alotti keskustelun -pitkähköllä lausunnolla. "Molemmat nyt käsiteltävinä olevat mietinnöt", -hän lausui, "ovat, niinkuin jokainen on voinut havaita, mitä -läheisimmässä yhteydessä keskenään. Lakivaliokunta on selvitellyt niitä -syvälle valtiosääntöömme, Suomen valtiolliseen asemaan käyviä -loukkauksia, joita armollisten esitysten ehdotukset tietävät. -Asevelvollisuusvaliokunta on, tähän arvosteluun yhtyen, useissa -yksityiskohdissa lähemmin sitä täydentänyt ja tähän perustanut sen -ajatuksen julkilausumisen, etteivät Suomen valtiosäädyt Suomen kansan -edustajina voi hyväksyä näitä ehdotuksia. Ja kun armollisten esitysten -ehdotukset eivät ainoastaan tarkoita asevelvollisuuslaitoksen -uudistusta, vaan sen lisäksi ajavat valtiollisia tarkoitusperiä -sekä kun nämä tarkoitusperät ovat ilmenneet helmikuun 3/15 p:n -keisarillisessa julistuskirjassakin, on lakivaliokunta, niinkuin -asianmukaista onkin ollut, ottanut tarkastaakseen tätä julistuskirjaa -ja sen johdosta ehdottanut huomiota ansaitsevan lausunnon." - -"On edellytettävissä, että armollisten esitysten ja niihin liittyvien -asiakirjain laatijat selittävät tämän arvostelun sekä esitysten -epäämisehdotuksen ja julistuskirjaa koskevan lausunnon ehdotuksen -ilmaisevan vastustushenkeä. Ja ne vaikutusvaltaiset henkilöt, joiden -toiminta viime aikoina on tarkoittanut turmion tuottamista Suomelle, -yhtyvät epäilemättä moittien sellaiseen lausuntoon. Mutta meidän -toimintatapaamme ei voi määrätä sen moitteen pelko, jota ehkä saamme -osaksemme vastustajiltamme, joille perustuslaillinen Suomen -suuriruhtinaanmaa on pelkkä hallinnollinen rajamaa tai enintään -kenraalikuvernöörikunta, niinkuin hävitystyön uusin oppisana kuuluu, ja -jotka tuskin pitänevät Suomen kansaa muuna kuin Venäjän armeijan -täydentämisaineksena." - -"Meidän ei muutoin suinkaan tarvitse kieltää, että näiden mietintöjen -henki on vastustava. Voimmepa avoimesti myöntää, että ne ovat -läpi läpeensä vastalause sitä suuntaa vastaan, johon Venäjän -Suomi-politiikkaa on tahdottu ohjata. Mutta me voimme samalla käsi -sydämellä vakuuttaa että, jos Suomen valtiosäädyt pääasiassa tekevät -päätöksensä näiden mietintöjen mukaisesti, ne menettelevät täysin -lojaalisesti hallitsijaa kohtaan. Menettelemme täysin lojaalisesti, jos -teemme päätöksemme tunnontarkasti harkittuamme, mitä oikeus ja -velvollisuus vaativat, ja avomielisesti esitämme päätöstemme -perustelut. Sitä paitsi ei asevelvollisuusvaliokunta ole ehdottanut -vain esitysten epäämistä. Valiokunta on lisäksi tehnyt Suomen -asevelvollisuuslaitoksen tärkeätä uudistusta tarkoittavan -ehdotuksen. Omasta puolestani olen varmasti vakuutettu että, jos -valtiosäädyt pääkohdiltaan hyväksyvät tämän asevelvollisuuslaitoksen -uudistusehdotuksen, siitä syntyisi asetus, joka turvaisi hallitsijan -oikeuden samassa määrin kuin ne Suomenkin edut, joita tämä kysymys -koskee. Sillä todellisuudessa on tämän ehdotuksen tarkoituksena Suomen -sotavoiman tuntuva vahvistaminen sekä lukumäärän että sotakuntoisuuden -puolesta ja sotaväkemme laajempain velvollisuuksien nimenomainen -tunnustaminen valtakunnan puolustukseen nähden." - -"Jos Hänen Keisarillinen Majesteettinsa vahvistaisi tämän laatuisen -asetusehdotuksen ja jos lakivaliokunnan helmikuunjulistuskirjan -johdosta laatima lausunto otettaisiin armollisesti huomioon, niin -Venäjän ja Suomen keskinäiset suhteet palautuisivat säännölliselle ja -luonnolliselle pohjalle. Turvallisena säilyttäessään oikeutensa voisi -kansamme taas luottavaisesti työskennellä vastaisen kehityksensä -hyväksi. Tosin kysyisi lisääntynyt puolustustaakka tuntuvia varoja ja -voimia, mutta tätä taakkaa kantaisi kansamme mielellään tietäessään -valtiollisen asemamme turvatuksi. Ja varmaa on, että suomalaiset -sotajoukot, säilyttäessään kansallisen luonteensa, pyrkisivät -kunnostautumaan hallitsijan palveluksessa ja osottamaan kansansa -horjumatonta uskollisuutta ja velvollisuudentuntoa." - -"Onko ajateltavissakaan, että tällainen asiaintila tuottaisi Venäjälle -mitään vahinkoa? Voiko Venäjän suurvaltapolitiikalle olla haittaa -siitä, että Suomen laitokset, jotka eivät milloinkaan ole aiheuttaneet -kansainvälisiä selkkauksia, saavat edelleen säilyä niiden juhlallisten -lupausten ja vakuutusten mukaisesti, jotka Suomen kansalle v. 1809 -annettiin ikuisiksi ajoiksi? Onko ajateltavissa, että Venäjän kansa, -joka luonteeltaan on hyvänsuopaa ja aulista, voisi katsoa kärsineensä -vääryyttä sen johdosta, että Suomen kansa saa säilyttää sen -yhteiskuntajärjestyksen, johon se on tottunut ja joka on sen -menestyksen ehto? Varmaan ei kukaan tässä maassa eikä liioin kukaan -venäläinenkään, jonka mieli on herkkä oikeuden ja ihmisyyden -vaatimuksille, voi näihin kysymyksiin vastata muuta kuin ehdottoman -ei." - -"Mutta ne, jotka nyt määräävät asiain kulun, näyttävät tahtovan maalata -toisenlaisen kuvan historian taululle. He tahtovat manata näkyville -synkän kuvan kansasta, joka on oikeuksiensa puolesta huolissaan ja -pelkää kansallisuutensa tukahutettavan eikä voi toivoa turvallista -huomispäivää. He eivät, nuo miehet, ensinkään ota lukuun sitä, ettei -Suomen kansa milloinkaan ole vilpillisillä vehkeilyillä eikä -yhteiskuntajärjestystä häiritsemällä antanut aihetta tuollaiseen -vainoomiseen. He niinikään unohtavat kokonaan valtioviisauden ja -oikeudentunnon alkeet." - -"Ne tunteet, jotka meissä heräävät havaitessamme ja älytessämme -tämän laatuiset aikeet, eivät saa meitä houkutelluiksi tyynesti -ja asiallisesti, niinkuin Suomen valtiopäivät aina ovat -menetelleet, harkitsemasta esillä olevia asioita. Mutta asiaintila -vaatii, ettei valtiosäätyjen vastauksessa ainoastaan käsitellä -asevelvollisuuslaitoksen uudistusta, vaan myös esitetään täydellinen -selvitys perustuslaillisista, loukkaamattomista oikeuksistamme." - -"Voimme käsittää että siltä, joka hallitsee suunnatonta Venäjän -valtakuntaa, ei aina voi riittää aikaa Suomen asiain tarkkaan -tutkimiseen, ja että sen johdosta väärinkäsityksiä voi syntyä ja -sellaisia neuvoja päästä kuuluville, joita toisenlaiset tarkoitusperät -kuin hallitsijan omat armolliset aikeet ovat aiheuttaneet. Senpä vuoksi -on valtiosäädyillä sitä enemmän syytä koettaa nyt saada täysi selvyys -niihin tärkeihin kysymyksiin, joiden varassa maamme menestys on, emmekä -me voi lakata toivomasta, että hallitsijan mieli on oleva avoin Suomen -kansan äänelle, kun emme pyydä muuta kuin lakiemme pyhyyden -säilyttämistä ja samalla ilmoitamme olevamme halukkaat kantamaan -entistä suuremman taakan puolustuksen hyväksi." - -Molempain valiokuntain mietinnöt saavuttivat kaikissa pääkohdissaan -valtiopäiväin hyväksymisen, joiden toukokuun 27:ntenä päivätty -vastauskirjelmä, jonka oli laatinut toimitusvaliokunta, jossa Mechelin -niinikään oli puheenjohtajana, kertasi mietintöjen pääsisällyksen. -Valtiosäädyt lausuivat katsovansa "korkeampaan maailmanjärjestykseen -perustuvaksi velvollisuudekseen pitää kiinni siitä laista ja -oikeudesta, joka vuonna 1809 on juhlallisesti vakuutettu Suomen -kansalle järkäyttämättömästi säilytettäväksi". Perusteellisesti ja -laajasti esitettiin syyt, miksi valtiosäädyt eivät olleet voineet -hyväksyä esityksiä, ja kumottiin venäläiseltä taholta tehdyt väitteet -sekä selvitettiin ne väärinkäsitykset, joihin nuo väitteet osittain -perustuivat, muun muassa sotaministeri Miljutinin aiheeton arvelu, että -1878 vuoden asevelvollisuuslaki olisi ollut vain "väliaikainen", -kymmeneksi vuodeksi voimaan saatettu laki. Tätä oli väitetty sen -johdosta, että 1878 vuoden valtiosäätyjen vastauksessa lausuttiin, että -säätyjen hyväksymään lakiin kävisi tekeminen muutoksia kymmenen -vuoden kuluttua tahi aikaisemmin, jos kokemus osottaisi lain olevan -joiltakin kohdin puutteellinen. Mutta tietenkin valtiosäädyt olivat -edellyttäneet jokaisen muutoksen tehtäväksi perustuslain mukaisella -tavalla, hallitsijan ja valtiosäätyjen yhtäpitävällä päätöksellä. -Samalla vastauskirjelmä sisälsi ilmoituksen, että valtiopäivät -puolestaan olivat hyväksyneet ehdotuksen asetukseksi erinäisten -asevelvollisuuslain säännösten muuttamisesta, joten valtiopäivät olivat -ottaneet huomioon keisarillisten esitysten tarkoituksen tuntuvasti -laajentaa Suomen asevelvollisuutta. - -Tämä valtiosäätyjen yritys laillista tietä ratkaista riidanalainen -asevelvollisuuskysymys ei, niinkuin tunnettu, johtanut toivottuun -tulokseen, vaikka senaattikin yhtyi valtiosäätyihin. - -Valtiopäiväin päättyessä pitivät säädyt toukokuun 27 p:nä laki- ja -asevelvollisuusvaliokunnan jäsenille juhlapäivälliset seurahuoneella -kiitollisuuden osotukseksi näiden suorittamasta työstä. Vastaukseksi -tervehdyspuheisiin lausui Mechelin tässä tilaisuudessa muun muassa: -"Lain tulee syntyä laillisella tavalla. Itse lainsäädännölläkin on -sääntönsä, jotka sitä sitovat, muutoin se vie mielivaltaan. Me olemme -nyt lausuneet tämän totuuden julki kaitselmukselle, hallitsijalle, koko -Europalle. Suomessa ei tunnusteta laiksi muuta kuin se, mikä on -syntynyt oikeudenmukaisesti, valtiosäännön määräämässä järjestyksessä. -Siinä ovat sen tien merkkikivet, jonka me olemme kulkeneet tätä -raskasta työtä suorittaessamme." - -"Näitä merkkikiviä ei voida milloinkaan sysätä syrjään. Niissä on sitä -paitsi jotakin, jota emme vielä nimenomaan ole julkilausuneet, -nimittäin: käskyjä voidaan antaa, ne voivat tuottaa meille kärsimyksiä, -ne voivat tuoda meille synkkiä päiviä, mutta ei ole olemassa sitä -mahtia, joka voi pakottaa meitä pitämään oikeana sitä, mikä meidän -mielestämme on väärää..." - -"Luulen meidän kaikkien voivan erota näiltä valtiopäiviltä tietoisina -siitä, että olemme tehneet mitä omatuntomme vaatii ja että olemme -pitäneet kiinni maamme oikeudesta. Sen vuoksi katsomme tulevaisuutta, -emme huolettomina siitä mitä sen helmassa on, mutta varmoina siitä, -että voimme kestää tuli mitä tuli. Ja aatostemme tutkistellessa -tulevaisuutta emme näköpiirin tuolla puolen voi kuvitella tätä Suomen -kansaa, jonka sivistyksen perustus laskettiin jo 600 vuotta takaperin, -kansana, jonka mahtikäsky kykenisi hävittämään. Ei, katseemme eteen -astuu tämä kansa muuttumattomana, samana kuin se on ollut menneinä -aikoina, samana kuin tänä päivänä, vaeltaen tietään tahtomatta tehdä -muille vääryyttä, tahtomatta näkyä tahi loistaa maailmassa, mutta -vaatien, että se tunnustetaan rehelliseksi, suoraksi kansaksi, joka -sekin tahtoo työskennellä ihmisyyden, kristinuskon ja sivistyksen -voiton puolesta. Tästä vaatimattomasta ja kuitenkin jalosta päämäärästä -emme milloinkaan luovu, ja vaikka ajan kokemusten johdosta joltakin -kohden muutamme sitä ohjelmaa, joka vuodesta 1863 lähtien on ollut -tarmokkaan työmme ohjeena, niin tehkäämme se sikäli, että vieläkin -enemmän kuin tähän asti koetamme rakentaa kulttuurimme kaikilla -inhimillisen toiminnan aloilla lujaksi, korkeaksi ja eläväksi. Silloin -koittaa kyllä aikanansa päivä, jolloin kansamme saa viettää todellisia -juhlahetkiä -- kun kansamme olemassaolon yleiset, valtiolliset -edellytykset antavat uutta tukea tulevaisuuden työlle. Silloin saamme -taas elää hallitsijan ja kansan keskinäisen sopusoinnun hetkiä." - -Jotta ulkomaillakin käsitettäisiin alkaneen valtiollisen ristiriidan -merkitys ja kansamme asema siinä, toimitettiin valtiopäivien -vastauskirjelmästä saksan-, ranskan- ja englanninkielinen käännös. -Saksalaisen, Leipzigissä v. 1900 ilmestyneen käännöksen teki tunnettu -historiantutkija Fritz Arnheim, varustaen sen opastavalla -alkulauseella. Näitä käännöksiä sekä niiden julkaisemista ja -levittämistä toimittamaan asetettiin erityinen toimikunta Mechelinin -johdolla. Ettei sivistysmaissa suinkaan oltu välinpitämättömiä maamme -kohtalosta, sen oli loistavasti osottanut se eri kansojen edustajain -lähetystö, joka kesäkuun lopulla v. 1899 lähti Venäjän pääkaupunkiin -viemään keisarille Suomen puolesta puhuvia, 1,050 tieteen, -kirjallisuuden ja taiteen alalla tunnetun miehen allekirjoittamia -adresseja. Lähetystö, joka ei päässyt keisarin puheille, saapui -Helsinkiin heinäkuun 3 p:nä, missä sen kunniaksi pidettiin -Kaivohuoneella juhla lukuisain kansalaisten läsnäollessa. Lähtiessään -kaupungista saivat lähetystön jäsenet osakseen väestön innokkaita -suosionosotuksia. - -Näinä huolestuttavina aikoina pidettiin lukuisia yksityisiä kokouksia, -joissa neuvoteltiin tilanteen vaatimuksista. Tuskinpa tarvinnee -mainita, että Mechelin näissä kokouksissa ja niiden päätöksiä -tehtäessä oli tarmokkaimmin toimivia voimia. Hän oli kieltämättä se, -jonka neuvoja mieluimmin ja suurimmalla luottamuksella kuunneltiin; -ne olivat aina selviä, käytännöllisiä ja järkeviä, osottamatta -vähääkään kiihtymystä, mutta samalla niistä ilmeni lujuutta ja -lämmintä isänmaanrakkautta. Ateneumissa huhtikuun 7:nä 1899 -pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa yhdistys levittämään -kansalaissivistystä kansan keskuuteen, jonka yhdistyksen -sääntöehdotuksen Mechelin oli laatinut. Lupaa ei myönnetty yhdistyksen -perustamiseen. Mutta sen sijaan perustettiin jonkin aikaa myöhemmin -vieläkin toimessa oleva "Martta"-yhdistys, jonka toiminta hyödyllisten -tietojen ja taitojen antamiseksi työväenluokan naisille on saanut -osakseen yleistä tunnustusta. - -Näihin aikoihin oli Mechelin laajassa kirjeenvaihdossa henkilöiden -kanssa, joiden katsottiin yhteiskunnallisen asemansa johdosta voivan -vaikuttaa hallituksen politiikkaan Suomelle suotuisaan suuntaan ja -joiden arveltiin olevan sellaiseen toimintaan suostuvaisia, minkä -ohessa hän henkilökohtaisesti neuvotteli heidän kanssaan ja teki -samassa tarkoituksessa matkoja. Vastaisten aikojen asiana on kuitenkin -tehdä tarkempaa selkoa tästä Mechelinin isänmaallisen elämäntyön -puolesta. - -Vuonna 1899 ilmestyi Helsingissä teos "Isänmaan puolesta", joka sisälsi -muutamain kotimaisten kirjailijain lausuntoja silloisten olojemme -johdosta. Joukossa on Mecheliniltäkin kirjoitelma "Valtiollisia -aforismeja". Siinä tulee julki hänelle ominainen valtiollinen -ihanteellisuus, joka ei kuitenkaan himmentänyt hänen käytännöllistä -tarkkanäköisyyttään valtiomiehenä. Todellisen valtiotaidon -tehtävä on, hän lausuu, lujalla kädellä pitää olemassa olevaa -yhteiskuntajärjestystä voimassa sekä sen ohessa tarmokkaasti edistää -oikeuden ja kulttuurin kehitystä. Ihanteita ei tosivaltiomieheltä saa -puuttua. - -Helmikuun-julistuskirjan johdosta oli Pietarissa ilmestynyt virallinen -ranskankielinen kirjanen: _Le manifeste impériale du 3 février 1899 et -la Finlande_, joka lienee laadittu Pobedonostseffin ohjauksella ja -jonka tarkoituksena oli puolustaa mainittua hallituksen toimenpidettä. -Sitä ei päästetty julkisuuteen, mutta se lähetettiin Venäjän -muissa maissa olevien lähetystöjen henkilökunnalle, jotta tällä -olisi käytettävänään todistuskappaleita puolustaessaan Venäjän -Suomi-politiikkaa. Mechelin laati tähän vastaukseksi toisen kirjasen -"_Réponse à la brochure officielle 'le manifeste imperiale_'", joka ei -sekään ollut kirjakaupoissa saatavana, vaan lähetettiin niille, joille -edellä mainittu kirjanen oli toimitettu, sekä lisäksi joillekin muille. -Kohta kohdalta siinä kumotaan virallisen kirjasen väitteet ja näytetään -sen olevan täynnä perusteettomia väitteitä ja ilmeisiä valheita. -Julistuskirjan antamisen selitettiin siinä käyneen tarpeelliseksi -sen vastustuksen johdosta, jota asevelvollisuusasiasta annetut -keisarilliset esitykset olivat kohdanneet valtiopäivillä. Tähän -Mechelin huomauttaa, etteivät valtiopäivät julistuskirjaa annettaessa -vielä olleet ehtineet käsitellä esityksiä, ja että valiokunnat tuskin -olivat ehtineet alottaa työnsä, kun Pietarissa asetettiin komitea -julistuskirjaa laatimaan. Ei siis valtiopäiväin "vastustus" -voinut olla julistuskirjan aiheuttajana. Virallisessa kirjasessa -toistetaan edellä mainittu typerä lause, että 1878 vuoden -asevelvollisuuslaki oli laadintaan vain "väliaikainen", mikä väite -tietenkin oli helposti kumottavissa. Mechelin osottaa uuden -"valtakuntalainsäädäntöjärjestyksen" tarpeettomaksi, sillä jo v:sta -1826 lähtien oli säädettynä, missä järjestyksessä oli valmisteltava -lakeja keisarikuntaa ja Suomea yhteisesti koskevista asioista. Siinä -oli tiedusteltava sekä venäläisten että suomalaisten viranomaisten -mieltä, mutta tietysti Suomen valtiopäiväin lainsäädäntöoikeuskin -tunnustettava niissä tapauksissa, joissa se oli olemassa. Kokemus on -osottanut, ettei tämä järjestys ole estänyt ryhtymästä valtakunnan -etujen vaatimiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Ja vaikka tämä järjestys -kaipaisikin muutoksia ja lisäyksiä, olisi ne tehtävä Suomen -perustuslakeja rikkomatta, jos juhlallisesti annetun keisarinsanan ja -vakuutusten katsotaan jotakin merkitsevän. Nämä rikkomalla on -helmikuun-julistuskirja saanut aikaan valtiokaappauksen. -- -Kumoamattomasti todistelevana ja tarkoin asiallisena on kirjanen -oivallinen -- tekijänsä parhaita. - -Isänmaallisella toiminnallaan oli Mechelin saavuttanut koko maansa -yleisen kunnioituksen, mutta sitä vastoin kenraalikuvernöörissä -herättänyt suurta nurjamielisyyttä. Mechelinin syksyllä 1899 tehtyä -matkan Hämeenlinnaan katsoi kenraali Bobrikoff tarpeelliseksi vaatia -sikäläiseltä kuvernööriltä selitystä, oliko senaattori Mechelinin -kunniaksi todella pantu toimeen kansalaispäivälliset, soihtukulkue sekä -ruotsalaisessa klubissa juhla, niinkuin santarmisto oli ilmoittanut. -Selvisi kuitenkin, ettei minkäänlaisia kansalaispäivällisiä ollut -pidetty, sitä vähemmän kun Mechelin oli vasta iltajunassa saapunut -kaupunkiin, että soihtukulkue tosin oli toimeenpantu, mutta että -ruotsalaisessa klubissa järjestetty juhla oli ollut vain kolmen ystävän -yksityiset iltakutsut Mechelinille. - -Marraskuun 24 p:nä 1899 täyttäessään kuusikymmentä vuotta tuli Mechelin -suuremmoisten kunnianosotusten esineeksi. Hänen luonaan kävi -kunniatervehdyksellä lukuisia lähetystöjä, monelta taholta saapui -adresseja ja sähkösanomia, tulkiten juhlapäivän viettäjälle -kansalaisten kiitollisuutta ja ihailua hänen maansa hyväksi -suorittamansa työn johdosta. Vapaaherra S.W. v. Troil, saman vuoden -valtiopäiväin maamarsalkka, saapui erään lähetystön johtajana tuoden -yli kuudensadan kansalaisen allekirjoittaman adressin, jossa julki -lausuttiin kiitos Mechelinin isänmaallisesta työstä. Samalla -ojennettiin hänelle himmeästä kullasta tehty, kuvanveistäjä V. -Vallgrenin muovailema muistoraha, jonka etupuolella oli päivän sankarin -profilikuva ja selkäpuolella oikeuden jumalatarta esittävä naisolento -ojennetuin käsin suojelemassa Suomen vaakunakilpeä, sekä sanat: _jus -patriae sanctum servat sollertia constans_ (pettämätön taito valvoo -isänmaan pyhää oikeutta). Helsingin kaupunginvaltuuston lähetystö -julkitoi valtuuston varapuheenjohtajan Kasten Antellin kautta -kiitollisuutensa siitä, mitä Mechelin, joka nyt luopui puheenjohtajan -toimesta, oli siinä saanut aikaan sekä pyysi saada maalauttaa hänen -muotokuvansa kaunistamaan valtuuston kokoussalia. Tämän muotokuvan teki -Albert Edelfelt. Juhlapäivänä istuttivat ystävät Eläintarhaan nuoren -tammen ja sen juurelle laskettiin vaskinen lipas, jossa oli yli 600:n -henkilön allekirjoittama, pergamentille piirretty kirjoitus "Mechelinin -kansalais- ja valtiollisen toiminnan muistoksi". Toimituksessa, joka -suoritettiin vinhan lumimyrskyn riehuessa, puhui kuvanveistäjä Walter -Runeberg kunniavieraalle. Illalla kokoonnuttiin Helsingin -seurahuoneelle juhlaan, jossa puhujat sekä suomeksi että ruotsiksi -tulkitsivat kansalaisten tunteita. Professori J.W. Runeberg piti -ruotsinkielisen, tohtori J.A. Lyly, Viipurin Sanomain päätoimittaja, -suomenkielisen juhlapuheen, jossa jälkimäinen kaunopuheisesti -huomautti, että maamme suomenkielinenkin väestö oli havahtunut näkemään -Mechelinin ansiot. - -Marraskuun 24 p:n vastaisena yönä k:lo 12 oli Mecheliniä käynyt -laululla tervehtimässä lauluseura M.M. Kenraalikuvernööri Bobrikoff, -joka karsain silmin katseli Mechelinille osotettua kunnioitusta, vaati -tämän johdosta pääkaupungin poliisiviranomaisilta selitystä, oliko -todella 40-miehinen kuoro tervehtinyt herra Mecheliniä laululla -- -vieläpä sydänyöllä Helsingin kadulla, ja miksei poliisi niin ollen -ollut ryhtynyt toimenpiteisiin sellaisen yleistä järjestystä ja rauhaa -häiritsevän teon estämiseksi? - -Bobrikoff muutoin jatkoi ja kovensi tänne tuomaansa -hallitusjärjestelmää. Sanomalehdistöä vainottiin, sensuuria -kovennettiin äärimmilleen ja lukuisia sanomalehtiä lakkautettiin, -toisia määräajaksi, toisia ainaiseksi. Yhdistymisvapautta rajoitettiin, -jota vastoin keisarikunnasta saapuneet kulkukauppiaat saivat joukottain -kulkea maaseudulla kiihoittamassa maalaisväestön köyhää osaa -saarnaamalla maan riistämistä nykyisiltä omistajiltaan ja jakamista -tilattomille. Lukuisia santarmeja tuotettiin maahamme ja nämä -vakoilivat ja antoivat milloin minkin verran vääriä ilmoituksia -viranomaisille, aikaansaaden siten maassamme epäjärjestystä ja -levottomuutta. - -Elokuun lopussa nimitettiin W. von Plehwe virkaatoimittavaksi Suomen -ministerivaltiosihteeriksi -- semmoisenaan laiton toimenpide, koska -tuon suomalaisen viran haltijana laillisesti voi olla vain Suomen -kansalainen. Eräällä taholla heräsi ajatus, että olisi -- tehosi -minkä tehosi -- koetettava yksityisesti puhua järkeä Plehwelle -Suomen kysymyksestä. Hän oli ainakin tunnettu sivistyneeksi ja -laajatietoiseksi mieheksi, joka, mikäli kerrottiin, oli lausunut -haluavansa tarkemmin tutustua Suomen sisäisiin oloihin. Muuan -Pietarissa oleva suomalainen virkamies oli sitä varten antanut hänelle -Mechelinin Marquardsenin käsikirjaan laatiman esityksen Suomen -valtio-oikeudesta. Mechelin halusi itse tehdä yrityksen ja lähti -joulukuun 7 p:nä Venäjän pääkaupunkiin, missä hänellä oli pitkä -keskustelu Plehwen kanssa täkäläisestä valtiollisesta asemasta. -Mechelinin tällöin Plehwestä saama vaikutelma ei ollut ehdottomasti -epämieluinen: Plehwe oli ainakin "halunnut kuulla". Mechelin laati -tähän aikaan samasta asiasta useita selontekoja, joista ainakin osa -lienee päässyt päätösvaltaiseen paikkaan. Plehwe kuitenkin pian osotti -aivan turhiksi ne eräillä tahoilla olleet toiveet, että hänet kenties -voisi taivuttaa toimimaan kenraalikuvernöörin kannasta poikkeavaan -suuntaan Suomen kysymyksessä. Vaikkei hän personallisesti olisi -ollutkaan siihen taipumaton, ei hän kuitenkaan ollut halukas panemaan -omaa asemaansa vaaranalaiseksi koettaakseen saada valtiollista suuntaa -muutetuksi. Hän oli byrokraattiluonne, joka kuuliaisesti alistui -vallitsevaa järjestelmää palvelemaan. - -Tammikuussa 1900 avatuilla lakimääräisillä valtiopäivillä oli Mechelin -puhemiesneuvoston sekä valtio- ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä. -Eräiden muiden ritariston ja aatelin jäsenten kera hän ehdotti -lähetettäväksi hallitsijalle alamaisen anomuksen, että Hänen -Majesteettinsa suvaitsisi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jottei -Suomen sisäistä hallintoa johdettaisi suuntaan, joka oli vastoin maan -lakeja ja niitä periaatteita, joita siihen asti oli maassamme -noudatettu yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseen sekä kansalaisten -hyödylliseen toimintaan nähden. Samallaisia ehdotuksia tehtiin -muissakin säädyissä; lakivaliokunta puolsi niitä ja valtiopäivät -hyväksyivät ne, tehden yksimielisen anomuksen "maamme hallinnon -johtamisessa ilmenevien epäsuuntain" poistamisesta, joista samalla -annettiin seikkaperäinen selonteko. - -Lisäksi Mechelin kannatti säädyssään tehtyä ehdotusta -kenraalikuvernöörin sanomalehdistöön kohdistaman sortojärjestelmän -poistamisesta, josta asiasta valtiosäädyt tekivät erityisen anomuksen. -Omasta puolestaan hän uudisti aikaisemmin tekemänsä, mutta -valtiopäiväin silloin epäämän säätyesitysehdotuksen laajemman oikeuden -myöntämisestä naisille päästä kunnallisiin virkoihin kaupungissa. - -Valtaistuinpuheessa oli keisari ilmoittanut käskeneensä -antamaan ehdotuksen siitä, ettei reserviä v. 1900 kutsuttaisi -harjoituskokouksiin. Senaatti alisti tämän johdosta annettavaksi -valtiosäädyille armollisen esityksen asiasta. Kun sitä ei kumminkaan -kuulunut, ehdotti Mechelin toukokuun 21 p:nä, että maamarsalkka muiden -puhemiesten kera ryhtyisi toimenpiteisiin asian saattamiseksi -valtiosäätyjen käsiteltäväksi ennen valtiopäiväin päättymistä. Tämä -ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti, ja maamarsalkka Lindelöf -neuvotteli asiasta muiden puhemiesten kanssa, jotka kukin olivat -säädyltään saaneet saman tehtävän. Sähkösanoma asiasta lähetettiin -kenraalikuvernöörille, mutta tuloksetta. Venäjän sisäasiainministeriltä -senaatille saapuneen kirjelmän johdosta, jonka mukaan Suomen -postilaitoksen postimerkkejä ei enää olisi lupa käyttää, vaan niiden -sijasta olisi käytettävä Venäjän postimerkkejä, kuitenkin siten, että -Suomen rajain sisällä olisi sallittu käyttää postimerkkejä, joissa arvo -oli ilmaistu Suomen rahassa, teki Mechelin anomusehdotuksen, että -kaikkiin Suomen postitoimistoista lähtevissä lähetyksissä käytettyihin -postimerkkeihin tulisi olla merkittynä niistä suoritettava Suomen rahan -määrä. - -Valtiopäiväin yritykset hallitsijalle lähetettyjen esitysten avulla -palauttaa olot lailliselle tolalle olivat turhia. Maan hallinnossa -ilmenneiden epäsuuntain johdosta tehtyyn anomukseen, jonka Plehwe -esitti elokuun 27 p:nä, annettiin vastaus, että valtiopäivät sen -tehdessään olivat menneet toimivaltaansa ulommaksi ja että -kenraalikuvernöörin toimenpiteet olivat olleet kaikin puolin oikeita. -Ja painoasiasta tehtyyn anomukseen vastattiin, ettei sen ollut havaittu -ansaitsevan huomiota. - -Valtiopäiväin vielä jatkuessa otti ritariston ja aatelin lähetystö, -johon kuuluivat Mechelin ja kaksi muuta jäsentä, osaa Turussa -toimitettuihin vapaaherra S.W. von Troilin hautajaisiin, vainajan, -joka niin etevästi oli hoitanut maamarsalkan tehtäviä useilla -valtiopäivillämme. Vaikka jo taudin murtamana otti hän säätynsä -jäsenenä osaa 1900 vuodenkin valtiopäiviin, mutta kuoli äkkiä huhtikuun -27 p:nä, päivä sen jälkeen kun oli säädyssä viimeisen kerran -esiintynyt. - -Muutaman päivän kuluttua valtiopäiväin päättymisestä levisi Helsingissä -huhu uudesta, maallemme arveluttavasta toimenpiteestä. Huhu toteutuikin -ennen pitkää, kun julkaistiin kesäkuun 20:ntenä päivätty julistuskirja, -joka sääsi venäjän kielen otettavaksi käytäntöön virallisena kielenä -maamme virastoissa. Toimenpide, josta muun muassa täytyi olla -seurauksena, että suuri joukko venäjän kieltä taitamattomia -lainkuuliaisia ja kelvollisia virkamiehiä erotettaisiin, jolloin heidän -seuraajikseen nimitettäisiin ainoastaan sellaisia, jotka taisivat -mainittua kieltä, herätti tietenkin yleistä paheksumista. -Vastapäättyneiden valtiopäiväin jäsenten saman kuun 22 p:nä -ritarihuoneella pitämässä kokouksessa luki Mechelin laatimansa -ehdotuksen kirjelmäksi, jossa mainittu toimenpide osotettiin -epäoikeutetuksi. Läsnäolevat hyväksyivät kirjelmän pääkohdiltaan sekä -päättivät toimittaa sen ministerivaltiosihteeri Plehwelle ja -senaatin jäsenille kokouksen mielipiteen ilmauksena. 79 entisen -valtiopäivämiehen allekirjoitettua kirjelmän matkusti kaksi kokouksen -valitsemaa henkilöä, vapaaherra V. von Born ja professori O. Donner, -Pietariin viemään sitä Plehwelle. [Tästä käynnistä Plehwen luona katso -"Murrosajoilta" vihot III ja IV s. 169 ja seur.] Muutamaa päivää -myöhemmin kuin julistuskirja ilmestyi asetus, jossa säädettiin, että -julkisia kokouksia sai pitää ainoastaan kenraalikuvernöörin tahi niiden -viranomaisten luvalla, jotka hän puolestaan oli oikeuttanut luvan -antamaan, sekä asetus syntyperäisten venäläisten kaupankäynnistä -Suomessa. Näiden toimenpiteiden johdosta, jotka aiheuttivat usean -senaattorin pyytämään eroa virastaan, laati Mechelin, J. Grotenfelt ja -E. Furuhjelm seikkaperäiset, mainittujen toimenpiteiden laittomuutta -osottavia esityksiä, joita levitettiin yleisön keskuuteen. - - * * * * * - -Mechelinin uutteran valtiollisen kirjailijatoimen tämän aikuisista -tuotteista on mainittava Parisissa v. 1900 ilmestynyt, varsin valaiseva -kirjanen _La Constitution du grand-duché de Finlande_, joka sisältää -käännöskokoehnan Suomen perustuslakeja ja muita maamme valtiollisia -oloja koskevia virallisia asiakirjoja sekä näiden historiallista -kehitystä valaisevan esityksen. Samana vuonna hän julkaisi Brysselissä -ilmestyvässä aikakauslehdessä "_Révue de droit international et -législation comparée_" eripainoksenakin ilmestyneen tutkielman, jossa -selostetaan useiden oikeusoppineiden lausuntoja Suomen valtiollisesta -asemasta. Berlinissä ilmestyvän "Die Nation" aikakauslehden 1900 vuoden -marraskuun numerossa on samansisältöinen, nimimerkillä "Justus" -varustettu kirjoitus "Zur Lage Finnlands", joka luultavasti on -Mechelinin laatima tahi ainakin hänen toimestaan syntynyt. - -Suomen kansalaispiireissä oli lausuttu ajatus, että olisi sivistyneen -maailman mielenkiinnon herättämiseksi maamme oikeustaisteluun -aikaansaatava jollakin yleisesti tunnetulla kielellä ilmestyvä -aikakauslehti, joka ottaisi ajaakseen asiatamme. Mechelin toimi -uutterasti tämän aikeen toteuttamiseksi. Aikakauslehti _l'Européen_, -joka alkoi ilmestyä Parisissa 1901 kansainvälisen oikeuden ja -inhimillisyyden periaatteiden puoltajana sekä sisälsi Suomeakin -koskevia kirjoituksia, oli melko suurelta osalta hänen toimestaan -syntynyt ja sisälsi hänen kynästään lähteneitä kirjoituksia. Tässä -lehdessä tammikuun 18 p:nä 1902 julkaistu, allekirjoituksella Helsinki, -Judex (Mechelinin nimimerkki) varustettu kirjoitus "Les événements de -Finlande", kuvailee laajasti lähinnä edellisten vuosien Suomen -tapahtumia ja arvostelee Venäjän hallituksen silloista politiikkaa. - -Kotimaisiinkin sanomalehtiin hän näihin aikoihin kirjoitteli -valtiollisia kirjoituksia. Finsk Tidskriftissä on hänen laatimansa -kirjoitus: "_Vid begynnelsen af år 1900_", joka sisältää -pääasiallisesti hänen jo ylimääräisillä valtiopäivillä esittämiään -näkökohtia. "Valitettava tosiasia on", sanotaan tässä kirjoituksessa, -"että se valtiollinen suunta, jota meidän päivinämme sanotaan -natsionalismiksi, on osottanut arveluttavaa taipumusta unohtamaan oman -perusaatteensa, joka kuitenkin on ollut se, että _jokainen_ kansakunta -on tunnustettava oikeutetuksi elämään ja täyttämään erikoisen -tehtävänsä inhimillisten yhteiskuntain kulttuurikehityksessä. -Suurpoliittiset edut paisutetaan siksi Molokiksi, jolle kaikki on -uhrattava. Tietoisuus ylivoimasta synnyttää kohtuuttomuuksia vallan -käyttämisessä." -- Seuraavan vuoden alussa hän Finsk Tidskriftissä -jälleen esitti mietelmiä: "_I det tjugonde seklets gryning_". 19:nnen -vuosisadan umpeen mennessä, hän lausuu, oli perustuslaillinen -valtiomuoto toteutettu useimmissa Europan maissa. Mutta hän toivoo sen -kehittyvän siihen suuntaan, että kansalaisten itsehallinto enemmän ja -enemmän otetaan käytäntöön maakunta- ja kunnallisasioissakin, -varsinaisen valtiotoiminnan kohdistuessa ainoastaan koko isänmaan -yhteisiin etuihin. Yksityisten voimain vapaa yhteistoiminta parhaiten -edistää sivistystä ja siveellisyyttä sekä taloudellista hyvinvointia. -Toisaalta on työ isänmaan hyväksi vahvistuva, kuta enemmän se -käsittää samalla olevansa renkaana ihmisyyden yhteisessä työssä. --- Mainitun aikakauslehden samassa vuosikerrassa on toinenkin M:n -laatima kirjoitus: "_Solidaritet_", jossa hän huomauttaa, että -yhteisvastuullisuutta tulee olla saman kansakunnan jäsenten kesken, -mutta myös eri kansain kesken, viitaten Haagin kansainvälisen -rauhanliiton tätä tarkoittaviin yrityksiin. -- Erääseen Tukholmassa -1902 ilmestyneeseen kirjaseen: "Finska militären" on Mechelin -kirjoittanut alkulauseen. - -Osotuksena siitä, ettei Mechelin myöhempänä elinaikanaan suinkaan ollut -menettänyt nuoruuden aikaista kaunokirjallisuuden harrastustaan, on -muun muassa Finsk Tidskriftissä vuonna 1898 julkaistu arvostelu Juhani -Ahon hiljattain ilmestyneestä Panu nimisestä romaanista, jonka -sisällystä Mechelin laajasti selostelee, samalla antaen lämpimän -tunnustuksen tälle nuoren suomalaisen kirjallisuutemme huomattavalle -tuotteelle. - - * * * * * - -Maamme sisäisiin puoluesuhteisiin olivat valtiollista -itsemääräämisoikeuttamme vastaan suunnatut hyökkäykset omansa -aikaansaamaan muutoksia. Jo 1890-luvun alussa oli alkanut -muodostua "nuorsuomalainen" ryhmä, joka valtiollisissa ja -yhteiskunnallisissa kysymyksissä asettui vapaamielisemmälle -kannalle kuin n.k. "vanhasuomalainen", Yrjö-Koskisen johtama -ryhmä, ja jonka äänenkannattajana oli Päivälehti. Kun v. 1898 -venäläistyttämisjärjestelmä Bobrikoffin johdolla uudestaan pantiin -käytäntöön entistä voimakkaammin, kärjistyivät suomalaisen puolueen -molempain ryhmäin välit, mistä oli seurauksena puolueen täydellinen -hajaannus kahdeksi puolueeksi erilaisine valtiollisine ohjelmineen. -Vanhasuomalainen puolue, joka jonkin aikaa oli näyttänyt irtaantuvan -Yrjö-Koskisesta, kokoontui ennen pitkää uudestaan hänen lippunsa alle -ja omaksui myöntyväisyyspolitiikan, jonka niin ruotsalainen kuin -nuorsuomalainenkin ryhmä hylkäsivät. Puoluehajaannus ilmeni toisinaan -muodossa, joka valitettavasti oli omansa entistä enemmän vaikeuttamaan -yhteistoimintaa niissäkin kysymyksissä, joissa mielipiteet eivät olleet -aivan niin eriäviä kuin ehkä näytti. Mechelin oli niitä, joiden -mielestä silloisissa oloissa oli mikäli mahdollista vältettävä kaikkea, -mikä saattoi edistää sisäistä hajaannusta. Yksissä neuvoin K.F. -Ignatiuksen kanssa hän laati ohjelman sellaiseksi puolueiden ja ryhmäin -välisten suhteiden järjestämiseksi, joka olisi omansa estämään -auttamatonta hajaannusta ja saattamaan yhteistyön mahdolliseksi sillä -alalla, joka oli pidettävä pääasiana, valtiollisen itsehallintomme -turvaamisessa. Niidenkin henkilöiden, joiden valtiollisia mielipiteitä -ei täysin voinut hyväksyä, oli, selvien vastatodisteiden puutteessa, -edellytettävä pohjaltaan toimivan isänmaallisessa mielessä; oli -sentähden vältettävä toistensa vaikuttimien mustaamista. Kirjalliseen -muotoon laadittuna sekä erinäisten eri valtiollista kantaa olevain -kansalaisten tarkastamana ja hyväksymänä tätä ohjelmaa keväällä 1901 -levitettiin laajalti maahamme. Valitettavasti ei kuitenkaan onnistuttu -siinä määrin, kuin ohjelman laatijat olivat halunneet ja toivoneet, -poistaa erimielisyyden syitä. Puoluevastakohdat, keskinäinen epäluulo -ja vastenmielisyys olivat päässeet juurtumaan liian syvälle. - -Uusi asevelvollisuusasetus, joka pääasiallisesti oli 1899 vuoden -armollisen esityksen mukainen ja kokonaan poikkeava valtiosäätyjen -hyväksymästä, annettiin heinäkuun 12 p:nä 1901 ja julkaistiin senaatin -toimesta. Tämän johdosta pidettiin elokuun 3 p:nä suuri kansalaiskokous -Turholman tilalla kauniissa metsikössä Helsingin itäisessä saaristossa -sijaitsevalla Degerön saarella. Puhetta johti Mechelin. Päätettiin -panna toimeen uutta lainvastaista asetusta vastustava adressi, jonka -valtiopäivämiehet ja mahdollisimman lukuisat muut kansalaiset -allekirjoittaisivat. Niinikään keskusteltiin ehdotuksesta, ettei -papisto lukisi kirkoissa julki uutta asetusta, mutta tätä ehdotusta -vastustettiin pappistaholta ja se raukesi. Toimituskomitea valittiin -adressia laatimaan, ja siihen valittiin tietenkin Mechelin. Adressiin -tuli lähes puolen miljoonaa allekirjoitusta ja se annettiin senaatin -talousosastoon, joka sen toimitti korkeimpaan paikkaan, mistä annettiin -päätös, ettei se ansainnut huomiota. - -Vuoden loppupuolella hajotettiin Suomen sotaväki, paitsi -kaartinpataljoonaa, joka hajoitettiin vasta 1905. Kasarmit, kiväärit ja -muut sotatarpeet takavarikoitiin tänne komennettujen venäläisten -sotaväenosastojen varalle. Suomen sotaväen ohessa lakkautettiin Haminan -kadettikoulu. On helposti käsitettävissä, että tämän laitoksen -lakkauttaminen vaikutti syvästi Mecheliniin, jossa monta iloista -nuoruudenmuistoa oli siihen liittynyt. Vuosina 1902-1904 toimitettiin -asevelvollisuuskutsunnat uuden asetuksen mukaan, jolloin, niinkuin -tunnettu, useat kunnat kieltäytyivät valitsemasta kutsuntalautakuntain -jäseniä ja suuri joukko laittomasti kutsuttuja jäi kutsuntaan -saapumatta. Yksimielistä ei tämä menettely kuitenkaan ollut, mihin -osalta olivat syynä ne ponnistukset, joita vanhat suomalaiset, -varsinkin Yrjö Koskinen julkaisemassaan kehotuksessa, tekivät -taivuttaakseen kutsuttuja noudattamaan käskyä, osalta myös pappien -menettely, heistä kun useimmat taipuivat kirkoissa kuuluttamaan -asevelvollisuusasetuksen. - -Kesällä ja syksyllä 1902 julkaistiin erinäisiä virastoja ja virkamiehiä -koskevia asetuksia, joiden kautta heidät, vastoin voimassa olevia -lakeja, saatettiin kokonaan päällysmiehistään riippuviksi, niin että -nämä voivat mielensä mukaan virasta erottaa alempiaan, vieläpä -tuomarejakin. Toisaalta kumottiin kansalaisten oikeus kanteen -nostamiseen virkamiehiä vastaan laittomain toimenpiteiden johdosta, -siihen kun tästä lähin vaadittiin ylempäin viranomaisten ja viimeiseltä -kenraalikuvernöörin lupa. Suomalaisiin virkoihin kävi nimittäminen -maamme lakeihin perehtymättömiä Venäjän alamaisia, asetukset oli -julkaistava alkuperäisinä venäjäksi "paikalliskielisine" käännöksineen -j.m.s. Näitä säännöksiä alettiin ennen pitkää panna toimeenkin -erottamalla useita kenraalikuvernöörille vastenmielisiä virkamiehiä. - -Maassamme vallitseva kiihtynyt mieliala, jota ei saanut julkisesti -ilmaista, pyrki purkautumaan lukuisissa kansalaiskokouksissa. Sittenkun -oli pidetty pienempiä valmistavia kokouksia, joiden toimesta oli -laadittu uusien asetusten tarkoitusta ja merkitystä selvitteleviä -kirjoituksia, pidettiin marraskuun 12 p:nä Helsingissä yleinen kokous, -johon otti osaa kansalaisia eri puolueista ja maamme eri osista, niiden -joukossa lukuisia yhteisen kansan miehiä. Alustavassa esitelmässä -Mechelin huomautti myöntyväisyyspolitiikan tuottamasta vaarasta, sen -avulla kun vallitseva järjestelmä pääsisi juurtumaan ja laillisiin -oloihin palautumisen toiveet hälvenisivät. Laittomuuden vastustamista -oli sentähden jatkettava, mutta intoilematta ja maltillisesti. Meidän -oli mahdollista suostua eräisiin myönnytyksiin ja uhrauksiin, mutta -sillä ehdolla että ne tehtiin laillista tietä ja valtiosäätyjen -suostumuksella. -- Pari tähän suuntaan käyvää kirjoitusta esitettiin -kokouksessa ja hyväksyttiin yksimielisesti, minkä ohessa päätettiin -levittää niitä kaikkeen maahan. Sen lisäksi päätettiin kokouksen -mielipiteenä lausua, että passiivista vastarintaa perustuslain -vastaisia toimenpiteitä vastaan oli järkähtämättä jatkettava, kunnes -laillinen järjestys oli palautunut, virkamiesten oli kunkin kohdastaan -pidettävä kiinni laista ja yhteiskuntajärjestyksemme perustuksena -olevista periaatteista ja yhteiskunnan oli mahdollisuutta myöten -avustettava siten ahdinkoon joutuvia virkamiehiä. - -Hallitus, joka ennen pitkää havaitsi tähänastiset toimenpiteensä -tarkoitukseensa riittämättömiksi, ryhtyi vieläkin väkivaltaisempiin -keinoihin. Huhtikuun 15 p:nä 1903 julkaistiin keisarillinen asetus -"valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan säilyttämisestä" Suomessa -sekä kenraalikuvernöörin toimintaohjeet, jotka antoivat hänelle -kolmeksi vuodeksi diktaattorivallan, joka salli hänen maassamme tehdä -miltei mitä halusi. - -Jo tämän jälkeisinä lähipäivinä käytti Bobrikoff uutta valtuuttansa -lähettämällä maanpakoon useita Suomen kansalaisia. Näitä oli -Mechelinkin. Hän oli matkalla Tukholmassa, kun sikäläinen Venäjän -lähettiläs Butzow kortilla antoi hänelle tiedon, että hänen oli -kielletty palaamasta kotimaahan ja että, jos hän tämän rikkoisi, -seurauksena olisi karkoitus Venäjälle. Samalla ilmoitettiin hänelle, -että se 12,000 markan vuotuinen elinkautiseläke, jonka hän oli kantanut -senaatista erottuaan v. 1890, oli lakkautettu. Helsingissä ryhdyttiin -samaan aikaan siihen omituiseen toimenpiteeseen, että Mechelinin -muotokuva, joka oli ripustettuna kaupunginvaltuuston kokoussalin -seinälle, korkeain viranomaisten käskystä sieltä poistettiin ja pantiin -kätköön poliisikamarin ullakolle. Maanpakolaisuuden tultua peruutetuksi -kuva otettiin sieltä pois ja asetettiin entiselle paikalleen. - - - - -VIII LUKU. - -1903-1905. - -Maanpakolaisena. Bobrikoffin ja Plehwen murha. Asema Venäjällä. -Järjestelmä lievenee. 1904 vuoden valtiopäivät. Maasta karkotettujen -paluu. Suurlakko. Marraskuun-julistuskirja, laillisuus palautettu. - - -Maanpakolaisuutensa aikana Mechelin, samaten kuin useimmat hänen -onnettomuustoverinsakin, oleskeli enimmäkseen Tukholmassa. Hänen -maanpakonsa katkeruutta kuitenkin lievensi se seikka, että hänen -puolisonsa ja tyttärensä lähtivät hänen luokseen lohdutukseksi ja -avuksi, mikä olikin sitä tarpeellisempaa, kun tuohon aikaan alkoi -ilmetä arveluttavia oireita, että hänen terveytensä oli pilalla. Hänen -oli muun muassa kestettävä vaikea leikkaus, joka pelasti hänen -henkensä. - -Tukholmassa oleskeleville maanpakolaisille osotettiin ruotsalaisten -taholta monin tavoin myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Professori -_K. Warburgin_ antaman tiedon mukaan oli Mechelin usein Tukholmassa -toimivan "Idun"-seuran vieraana ja nähtiin hänet aina siellä, missä -hänen vanhalla ystävällään Harald Wieselgrenillä oli paikkansa, ja -heidän kuultiin vilkkaasti, usein leikillisesti keskustelevan. Tuon -tuostaan kokoontuivat maanpakolaisetkin yhteiseen seurusteluun, -toisinaan jonkin isänmaallisen muiston johdosta, esimerkiksi -Runeberginpäivänä 1904. Mechelin, joka aikaisemmin erinäisissä -tilaisuuksissa oli päässyt kuningas Oskarin puheille ja silloin saanut -ystävällisen kehotuksen uudistaa käyntinsä sekä kerran oli kuninkaalta -itseltään saanut hänen muotokuvansakin omakätisine nimikirjoituksineen, -katsoi helposti käsitettäväin arkaluontoisten syiden estävän häntä -karkoitusaikana käymästä vierailulla. - -Tietenkin kiinnittivät Suomen valtiolliset kysymykset maanpakolaisten -mieltä. Kun Venäjän keisari puolisoineen syksyllä 1903 pitemmän aikaa -oleskeli Hessenin Darmstadtissa, päättivät karkoitetut antaa keisarille -kirjelmän, jossa esiintuotiin Suomessa noudatetun hallitusjärjestelmän -vahingolliset seuraukset ja sen muutoksen suotavuus. Kolmimiehinen -lähetystö matkusti Darmstadtiin viemään kirjelmää, josta ei kuitenkaan -ollut toivottua tulosta. Tietysti eivät kirjelmän allekirjoittajat -itsekään uskoneet yrityksestään olevan mitään välitöntä seurausta, -mutta he olivat kuitenkin katsoneet velvollisuudekseen tehdä -voitavansa. [Tästä käynnistä Plehwen luona katso "Murrosajoilta" vihot -III ja IV s. 169 ja seur.] - -Jo ennen maasta karkoitustaan oli Mechelin alkanut kirjoittaa teosta, -jonka hän valmisti Tukholmassa ja joka ilmestyi 1903. Sillä on nimenä -"_Suomen itsehallinto ja perustuslait_", ja siinä arvostellaan Pietarin -yliopiston entisen professorin _N.D. Sergejeffskin_ v. 1902 -julkaisemaa, Suomen kysymystä käsittelevää lentokirjasta. Mechelinin -arvostelu on oikeastaan tarkoitettu venäläisten luettavaksi, mutta -julkaistiin myös ruotsiksi ja suomeksi. Kun Sergejeffski oli -oikeusoppinut, olisi sopinut odottaa hänen teoksensa olevan -sisällykseltään asiallisen, mutta, niinkuin Mechelin kohta kohdalta -osottaa, näin ei läheskään ole laita. Päinvastoin on Sergejeffskin -kirjasen ominaisuutena sama tietojen epäluotettavuus, sama käsityksen -kierous ja puolueellisuus kuin muidenkin venäläiseltä taholta maatamme -vastaan suunnattujen hyökkäysten. Erään lainoppineen auktoriteettimme, -vapaaherra R.A. Wreden, arvostelun mukaan on Mechelinin puheenalainen -teos "hänen loistavimpia iskujaan Suomen oikeustaistelussa" [R.A. -Wrede, Muistopuhe Mechelinistä pidetty Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa -toukokuun 25 p:nä 1914. s. 11.] Erittäin selvästi osotetaan tässä -teoksessa, ettei Venäjän kiihkokansalliselta ja virkavaltaiselta -taholta valtiosääntöämme vastaan suunnattu kumouspolitiikka suinkaan -ole ollut Venäjän todellisten etujen vaatima. Puolustautumisemme näiltä -hyökkäyksiltä ei, niinkuin on väitetty, ole johtunut vihamielisyydestä -Venäjää kohtaan, vaan on "velvollisuus omaa maatamme ja niitä -sukupolvia kohtaan, jotka vastedes elävät tässä maassa ja jatkavat -Suomen kansan rauhallista sivistystyötä". - -Vastamainittu, Darmstadtissa hallitsijalle annettu kirjelmä oli muun -muassa viitannut erääseen Venäjän sisäasiainministerin, Suomen -ministerivaltiosihteerin v. Plehwen laatimaan, useissa Europan -sanomalehdissä julkaistuun kirjoitukseen, jossa hän oli koettanut -puolustaa Venäjän Suomi-politiikkaa. Lähimpänä aiheena Plehwen -kirjoitukseen oli, että englantilainen rauhanystävä Stead -aikakauslehdessään Review of reviews oli tehnyt Plehwelle mainittua -sekä Englannissa että muissa maissa paheksumista herättänyttä -politiikkaa koskevan välikysymyksen. Plehwen vastauksen sisällys -saattoi Mechelinin laatimaan ja julkaisemaan "Herr von Plehwe och den -finska frågan" nimisen kirjasen, joka ensin ilmestyi 1903 vuoden -lopussa ranskaksi kirjoitussarjana "L'Indépendence belge" lehdessä, ja -ruotsiksi käännettynä 1904. Mechelin osottaa Plehwen puhuneen -joutavia esimerkiksi selittäessään, että Venäjän hallitusta oli sen -Suomi-politiikassa ohjannut pyrkimys "sovitella yhteen valtakunnan -yhteisiä kohtaloita ohjaavaa itsevaltiutta ja paikallisen itsehallinnon -periaatteita, vakavammin rajoittamatta jälkimäisen oikeutta". Ikäänkuin -itsevaltius olisi sovitettavissa sellaiseen itsehallinto-oikeuteen kuin -Suomella on, jonka päätunnusmerkkinä on, ettei lakeja voida säätää -Suomen kansan omain edustajain antamatta siihen suostumustaan! Ja -ikäänkuin eivät Suomen itsehallinnon periaatteiden rajoitukset olisi -olleet "vakavinta" laatua! - -Kotimaassa kiertelevän huhun johdosta, että karkoitetut olivat -muuttaneet valtiollista kantaansa ja aikoivat armahdustietä anoa saada -palata, laadittiin ja levitettiin heidän allekirjoittamansa selitys, -että he laittomuusjärjestelmään nähden edelleenkin pitivät passiivista -vastarintaa ainoana Suomen kansalaisille oikeana periaatteena. - -Tukholmassa oleskellessaan Mechelin eräiden venäläisten -vapaudentaistelijain kehotuksesta laati ehdotuksen Venäjän -valtiosäännöksi. Tämä ehdotus, jonka on katsottu osottavan melko -tarkkaa Venäjän olojen tuntemusta, lienee muun muassa sisältänyt -säännöksiä erinäisille valtakunnan osille myönnettävästä -itsehallinnosta, joka ei kuitenkaan olisi loukannut valtakunnan -yhtenäisyyttä. - -Sanomalehtiemme selostelussa eräästä herra _Menstschikoffin_ teoksesta, -joka käsitteli Venäjän salaista poliisilaitosta Europassa, on mainittu, -että Tukholmassa toimiva "suomenmaalainen santarmisto" v. 1903 oli -antanut tiedon että sikäläiset karkoitetut suomalaiset olivat -muodostaneet "keskuksen", joka oli päättänyt "olla arastelematta -valtiollista murhaakaan" ja perustaa kaiken toivonsa Venäjän -kumouspuolueeseen, sekä että tämän keskuksen johtajana oli itse -Mechelin. Itse pitää Menstschikoff täydellä syyllä mielettömänä tätä -Mechelinin laittamista terroristipäälliköksi. Todella mikään ei ollut -sen vieraampaa koko hänen olemukselleen. Hän vihasi väkivallantekoja. -Sen vuoksi hän ei ollut myötätuntoinen sille äärimäisiä keinoja -kannattavalle suunnalle, jota Suomessa ajoi "aktivistien" nimellä -kulkeva ryhmä ja jonka tarkoitusperiä tarkemmin selitettiin syksyllä -1904 täällä levitetyssä julistuksessa. Vastamainittu, Venäjän salaista -poliisilaitosta käsittelevä teos sisältää muun muassa Venäjän -poliisiosaston ulkomaisen toimiston päällikön _Ratajeffin_ -kertomuksen siitä "Venäjän kumouksellisten ja vastustusryhmäin -neuvottelukokouksesta, joka Suomen vastustuspuolueen eräiden jäsenten -toimesta pidettiin Parisissa syyskuun 30--lokakuun 8 p:nä 1904 ja jossa -keskusteltiin yhteisistä vastustustoiminnan keinoista". Ratajeffin -väitteen mukaan olisi tämä kokous pidetty Mechelinin luona. Herra -Menstschikoff sanoo tätä väitettä "ilmeiseksi valheeksi". Eikä voi -epäilläkään että näin on laita. Vaikka Mechelin siihen aikaan lieneekin -ollut Parisissa ja jonkin verran ottanut osaa mainittuihin -keskusteluihin, on hänen toimintansa siinä varmasti tarkoittanut estää -Suomen sekottamista kumoushankkeisiin. Suomelle oli tarpeen säilyttää -ja, missä sitä oli loukattu, saattaa entiselleen laillinen järjestys; -siksi ei sen tullut itsensä antautua vallankumouksen tielle. On -kieltämätöntä, että Mechelin oli "hallituksen vastustajia", mutta -meikäläisissä oloissa oli hallituksen vastustaja "kumouksellisen" -vastakohta; pikemmin on hallituksen kantaa pidettävä kumouksellisena, -s.o. yhteiskuntajärjestystä kumoavana. - -Mechelinin kantaa kuvaava on eräässä venäläisessä lehdessä julkaistu -kuvaus, jonka laatija muiden mukana sattui olemaan hänen seurassaan, -kun Tukholmaan saapui sanoma Helsingissä tapahtuneesta Bobrikoffin -murhasta. Uutinen herätti hämmästystä ja Mechelin tiedusteli -puhelimitse asiata tarkemmin ystävältään, Ruotsin ulkoasiain -ministeriltä. Ministeri totesi asianlaidan, ja kyynelsilmin Mechelin -lausui: "Kas siinä, mihinkä on saatettu Suomi, joka tähän asti ei ole -mitään tiennyt hirmutöistä ja verestä." - -Kotimaan oloissa kuitenkin tapahtui 1904 vuoden kuluessa käänne. -Venäjän-Japanin sota syttyi, ja sen tapahtumat vahvistivat Venäjän -hallituksenvastaista liikettä. Helsingissä Bobrikoff sai Schaumanin -kädestä surmansa kesäkuun 16 p:nä, Pietarissa kaatui Plehwe muutamaa -viikkoa myöhemmin. Uusi kenraalikuvernööri, ruhtinas Obolenski, joka -syyskesällä saapui Helsinkiin, asettui Pietarista saamainsa -vaihtelevain vaikutelmain johdosta epävarmalle ja horjuvalle kannalle. -Hän ei osottautunut aivan kuuroksi kehotuksille noudattamaan -sävyisämpää politiikkaa kuin edeltäjänsä. Sanomalehdistön sortoa -lievennettiin jonkin verran. Syyskesällä julkaistiin käsky -lakimääräisten valtiopäiväin kutsumisesta koolle joulukuussa. -Marraskuun 1 p:nä 1904 asetettiin Pietarissa komitea, puheenjohtajana -todellinen salaneuvos Tagantseff sekä jäseninä 6 venäläistä ja 6 -suomalaista, valmistelemaan kysymystä valtakunnanlainsäädännön ja -Suomen erikoisen lainsäädännön välisten rajain määräämisestä. Eräät -komitean venäläiset jäsenet eivät olleet aivan taipumattomia osittain -suostumaan suomalaisten vaatimuksiin. Ennen pitkää ilmeni kuitenkin -komitean venäläisen ja suomalaisen ryhmän välillä, varsinkin -sotilaskysymyksessä, mielipiteiden eriäväisyyksiä, jotka eivät olleet -soviteltavissa, minkä tähden keskustelut jäivät tuloksettomiksi. - -Joulukuun 2 p:nä, valtiopäiväin ollessa ovella, sisälsi Helsingissä -ilmestyvä virallinen lehti tiedonannon, että Hänen Majesteettinsa oli -suvainnut sallia niiden maasta karkotettujen, jotka laillisessa -järjestyksessä oli valittu valtiopäivämiehiksi tahi olivat -aatelissukujen päämiehiä, palata kotimaahan. Kun Mechelin kuului -jälkimäiseen ryhmään, palasi hän muutamain muiden karkotettujen kera -Helsinkiin, missä joulukuun 5 p:nä yleisö riemuiten tervehti heidän -paluutaan. Juhlallinen vastaanotto tapahtui säätytalolla ja illemmällä -pidettiin seurahuoneella juhla, jossa Suomen kansalaisten ilontunteet -sekä tunnustus ja ihailu niitä kohtaan, jotka horjumatta olivat -kärsineet isänmaan puolesta, monella tavoin purkautuivat ilmoille. -Seuraavan vuoden alussa saivat muutkin karkoitetut palata. Mechelin, -jolta, niinkuin jo mainittiin, oli maanpakoon joutuessaan laittomasti -riistetty hänelle entisenä senaattorina tuleva eläke, katsoi, kuten -muutkin saman kohtelun alaisiksi joutuneet, olevansa oikeutettu -vaatimaan sitä takaisin. Ei tietysti ole epäilemistäkään, että tässä -Mechelinin luontoiselle, milloinkaan omaa voittoa pyytämättömälle -miehelle, oli määräävänä vaikuttimena laittoman teon poistamisen halu -eikä suinkaan oma etu. - -Valtiopäivillä, jotka avattiin joulukuun 9 p:nä, Mechelin taaskin tuli -johtavaan asemaan. Hänet valittiin puhemiesneuvoston jäseneksi sekä -valtio-, erityisen valitus- ja toimitusvaliokunnan puheenjohtajaksi. -Näiden valtiopäiväin tärkein tulos oli laillisten olojen täydellistä -palauttamista tarkoittava n.s. "suuri anomus". Sitä käsiteltiin -erityisessä valitusvaliokunnassa, jossa sen laatiminen oli -pääasiallisesti Mechelinin toimena. Valtiosäädyt hyväksyivät sen -yksimielisesti vuoden viimeisenä päivänä. Anomuksessa lausuttiin muun -muassa: "Maassa jossa, niinkuin Suomessa, sukupolvi toisensa jälkeen on -kasvanut ja elänyt siinä tietoisuudessa, että laki on sekä valtiovallan -että yksityisten yhteiskunnan jäsenten toiminnan ohjeena, tuntuu aivan -kuin perinjuuriselta yhteiskunnan mullistamiselta, kun hallitus, jonka -tärkeimpänä tehtävänä tulisi olla lakien voimassa pitäminen, itse -järkyttää laillista järjestystä. Vuonna 1899 alkaneen hallitussuunnan -onnettomat vaikutukset ovat näyttäytyneet monin tavoin sekä -yhteiskunnallisessa toiminnassa että yksityiselämän eri aloilla. Suomen -kansa on joutunut pelottavan ankaraan velvollisuuksien ristiriitaan. Ja -järjestelmän seurauksena on ollut: yleinen epävarmuus kalliisiin -personallisiin oikeuksiin nähden, hyvän hallinnon höltyminen ja -turmeltuminen, aiheellinen pelko että lainkäyttökin, tämä yhteiskunnan -tehtävistä vanhin ja ensimäinen, on saava pahan vamman, kova -omantunnon tuska useilla niillä, jotka ovat luettavat yhteiskunnan -kunnioitettavimpiin aineksiin, joko he sitten ovat saattaneet äänensä -kuuluviin tahi kärsineet hiljaisuudessa; sekä toisaalla leviämistään -leviävä siveellinen rappeutuminen ja turmelus sekä onnenonginta, jotka -ovat päässeet rehottamaan kovan ahdistuksen vallitessa toisissa -piireissä; rikosten lisääntyminen paikkakunnilla, missä poliisivoimaa -on tuntuvasti enennetty sekä selvästi havaittava lain ja oikeuden -kunnioituksen väheneminen." -- Anomus päättyy lyhyeen selontekoon -niistä toimenpiteistä, jotka olivat tarpeen laillisen järjestyksen -palauttamiseksi, ja pontena on alamainen anomus, että näihin -toimenpiteisiin ryhdyttäisiin. - -Valtiopäivämiesten yksityisessä kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti -kävi Mechelin professori Otto Donnerin ja pankinjohtaja Felix Heikelin -kera tammikuulla 1905 Pietarissa ruhtinas Obolenskin puheilla -koettamassa hankkia suotuisaa vastausta "suureen anomukseen". Mechelin -antoi omasta ja molempain toveriensa puolesta ruhtinaalle kirjelmän, -jossa huomautettiin valtiosäätyjen lausumain toivomusten osin -olevan sellaisia, jotka kävi nopein toimenpitein välittömästi -toteuttaminen, osin sellaisia, joiden toteuttaminen kysyi aikaa. Suomen -asevelvollisuuskysymys oli ratkaistava aikaa kysyvän lainsäädännön -avulla, mutta ennenkuin tämä työ ehdittäisiin suorittaa, olisi 1901 -vuoden laittoman asevelvollisuusasetuksen sovelluttaminen -lakkautettava. Sillä välin voisi Suomi, niinkuin silloinen -vanhasuomalainen senaatti oli ehdottanut, suorittaa vuotuisen -rahamäärän, esimerkiksi kymmenen miljoonaa markkaa vuosittain, -edellyttäen että valtiopäivät siihen suostuisivat. 1903 vuoden -diktatuuriasetus ja muut lainvastaiset väliaikaiset säädökset kävisi -heti kumoaminen. Kysymys, miten lakeja oli oikeudenmukaisesti -säädettävä asioista, jotka koskivat sekä Suomen että keisarikunnan -etuja, joka kysymys oli käsiteltävänä Tagantseffin komiteassa, vaati -aikaa ja oli huolellisesti valmisteltava, Suomenkin oikeutta huomioon -ottaen. - -Venäjän ministeriä Witteäkin kävi Mechelin puhuttelemassa näistä -asioista. Kävi ilmi, ettei Venäjän päätösvaltaisissa piireissä oltu -aivan taipumattomia asevelvollisuuskysymyksen ratkaisuun tahi asetuksen -sovelluttamisen lykkäykseen Suomen myöntämää rahallista korvausta -vastaan. Meillä katsottiin perustuslaillisissa piireissä tämän -ehdotuksen ansaitsevan harkintaa; rahallinen korvaus oli valtiosäätyjen -kuitenkin myönnettävä vain lähimmäksi varainhoitokaudeksi, ollen -vastaisten valtiopäiväin asia uudistaa suostunta olosuhteiden mukaan. - -Näistä asioista neuvoteltaessa Venäjän pääkaupungissa, missä Mechelin -kävi useita kertoja, oli ruhtinas Obolenski muun muassa vaatinut, että -Suomen viranomaisten olisi Venäjälle luovutettava jälkimäisestä maasta -Suomeen saapuneet valtiolliset rikoksentekijät. Mechelin ja Donner -olivat käydessään ruhtinaan puheilla tähän vastanneet, että tässäkin -kohden tulisi Suomen voimassa olevia lakeja siellä noudattaa ja että, -jos mainituissa laeissa sellainen luovuttaminen oli säädetty, sitä oli -noudatettava. He eivät tahtoneet kieltää, että maamme viranomaisilla -todella eräin ehdoin oli sellainen velvollisuus. Kun tämä tuli -tunnetuksi, tehtiin Suomen aktivistipuolueen äänenkannattajassa -"Frihet"-lehdessä ja sosialistisissa julkaisuissa hyökkäyksiä -Mecheliniä ja Donneria vastaan, jotka muka kokonaan olivat kieltäneet -meidän ja Venäjän vapaustaistelijain yhteiset edut. Perustuslailliset -lakimiehemme, jotka ottivat kysymyksen perinpohjaisen harkinnan -alaiseksi, pitivät sitä vastoin mainittujen molempain herrain lausuntoa -oikeana. Oma lakimme ja valtiollinen asemamme keisarikuntaan nähden -ovat sellaiset, että henkilöt, jotka jälkimäisessä maassa tekevät -sikäläisten lakien vastaisia tekoja, eivät saa päästä keisarikunnan -lainkäytön ulottuvista lähtemällä Suomeen. Valtiolliset rikokset eivät -ole tästä poikkeuksena. [Vrt. R. Hermanson, "Synpunkter i Frågan om -ryska undersåtars utlämnande genom finska myndigheter åt ryska".] -Useiden kansalaisten allekirjoittama vastalause Mecheliniä ja Donneria -vastaan tehtyihin hyökkäyksiin julkaistiin sanomalehdissä. Katsomatta -siihen, ettei Suomen kansan suinkaan tarvinnut tunnustaa olevansa -yhteisvastuullinen kaikenmoisten venäläisten anarkististen -kumouksellisten kanssa, joiden tekoja kaikkien sivistyskansain -oikeustajunnan täytyi paheksua, ei sekään seikka, että Venäjän -silloisen valtiojärjestyksen mukaan törkeiksi rikoksiksi katsottiin -erinäisiä tekoja, joita länsimaisen oikeuskatsantotavan mukaan olisi -arvosteltu lievemmin tahi kenties ei olisi pidetty ensinkään -rikollisina, voinut vaikuttaa kysymykseen lainopilliselta kannalta -katsottuna. Ja niin kauan kuin me itse keisarikunnan vallanpitäjiltä -vakaasti vaadimme oikeusjärjestyksemme tunnustamista, tulisi tietysti -meidän itsemmekin tarkoin noudattaa sitä silloinkin, kun se velvoitti -meitä suostumaan Venäjän viranomaisten vaatimuksiin. - -Maaliskuun 29 päivän illalla levisi Helsingissä sanoma, että "suureen -anomukseen" oli osittain suostuttu esittelyssä, joka ei ollut -tapahtunut tavallisessa järjestyksessä, vaan neuvottelukokouksessa, -johon otti osaa sekä venäläisiä että suomalaisia jäseniä. 1901 vuoden -asevelvollisuuslain sovelluttaminen oli toistaiseksi lakkautettu ja -1905 vuoden kutsunnat peruutettu sekä tuomarien virasta erottamista -koskeva asetus kumottu; muita kohtia ei vielä ollut ratkaistu, mutta -toivottiin esittelyä jatkuvan. - -Samaan aikaan annettiin valtiopäiville hallituksen esitys -kymmenen miljoonan markan suorittamisesta vuosittain Venäjän -valtakunnanrahastoon avustukseksi sotilaallisiin tarkoituksiin. -Valtiopäivät katsoivat olevan myöntäminen tämän suostunnan, kuitenkin -vain vuodeksi. - -Näiden valtiopäiväin käsiteltäviksi annettuja asioita oli hallituksen -esitys porvaris- ja talonpoikaissäädyn äänioikeuden laajentamisesta. -Perustuslakivaliokunta oli laatinut ehdotuksen mainittujen säätyjen -äänioikeuden laajentamiseksi esityksessä ehdotettua tuntuvasti -enemmäksi, äänioikeuden myöntämiseksi naisille y.m., mutta -perustuslaillisella taholla oltiin sitä mieltä, että niin kauan kuin -laillisia oloja ei ollut täydellisesti palautettu, puuttui säännöllisen -valtiopäivätyön edellytyksiä eikä valtiosäätyjen sentähden tulisi tehdä -lopullisia päätöksiä. Vaalioikeuden uudistuskysymys jäi valtiosäädyiltä -sen vuoksi loppuun käsittelemättä, mikä muutamilla tahoilla, varsinkin -yhteiskunnan syvissä riveissä, herätti suurta tyytymättömyyttä. -Valtiosäädyt päättivät, koska täydellistä vastausta laillisuuden -palauttamista koskevaan anomukseen ei ollut saapunut, anoa -valtiopäiväin lykkäämistä syksyyn, ja Mechelin laati tämän sisältöisen -kirjelmän luonnoksen. Mutta vastauksen sijasta tuli äkkiä ja -odottamatta sanoma, että valtiopäivät oli päätettävä huhtikuun 15 p:nä, -joten äänioikeuden uudistuskysymyksen loppuun käsitteleminen, vaikka -valtiosäädyt olisivat sen tahtoneetkin käsitellä, oli käynyt -mahdottomaksi. Ennen hajaantumistaan antoivat valtiosäädyt adressin, -jossa pyydettiin laillisuuden täydellistä palauttamista suuren -anomuksen mukaisesti. - -Aatelin perustuslaillisten huhtikuun 16 p:nä seurahuoneella -toimeenpanemissa yhteisissä erojaispäivällisissä, joissa säädyn jäsenet -olivat miltei täysilukuisina saapuvilla, julkilausui vapaaherra Kr. von -Alfthan säätyveljien kiitollisuuden ja ystävyyden tunteet Mecheliniä -kohtaan. Tämä vastasi liikutettuna esittämällä eläköönhuudon Suomelle -ja selitti oivallisessa puheessa sitä kantaa, jolle meidän -oikeustaistelussamme oli asetuttava. - -Ennen valtiopäivämiesten hajaantumista asettivat perustuslailliset -ryhmät, ruotsalainen ja nuorsuomalainen, valtuuskunnan, jonka jäsenet -valittiin kaikista neljästä säädystä, yhtä monta kumpaisestakin -kieliryhmästä, seuraaviin valtiopäiviin asti tarkkaavaisesti seuraamaan -valtiollisia tapahtumia ja ryhtymään olojen vaatimiin toimenpiteisiin. -Mechelin valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi, Donner -varapuheenjohtajaksi. - -Valtuuskunta, joka keskuudestaan asetti pienemmän toimikunnan, piti -lukuisia kokouksia ja koetti parhaansa mukaan täyttää tehtävänsä. Se -pani muun muassa toimeen suuren kansalaiskokouksen palokunnantalolla -syyskuun 13 p:nä. Tässä tilaisuudessa oli aikomus keskustella useita -tärkeitä, lähinnä seuraavain valtiopäiväin käsiteltäviä asioita -sisältävästä ohjelmasta. Nämä kysymykset koskivat laillisen -järjestyksen palauttamista, venäjän kielen poistamista Suomen -hallinnosta, asevelvollisuusasiaa, elokuun 6/19 p:nä 1905 annettua -keisarillista julistuskirjaa neuvoa-antavan valtakunnanduuman -perustamisesta Venäjälle, johonka Suomikin ottaisi osaa -valitsemalla edustajia, sekä vihdoin äänioikeuden laajentamista -valtiopäivämiesvaaleissa ja laajaa eduskuntalaitoksen uudistusta. -Kokouksessa oli saapuvilla lukuisa joukko henkilöitä kumpaakin -sukupuolta; lukumäärä lienee lähennellyt tuhatta. Kokouksen avasi -Mechelin tekemällä selkoa tilanteen vaatimuksista. Hän huomautti, että -yhteinen työ maamme loukatun valtiosäännön suojelemiseksi oli -yhdistänyt eri puolueryhmät perustuslailliseksi puolueeksi, ja että v. -1904 kokoontuneiden valtiopäiväin tunnuslauseena oli ollut: lain voima -on palautettava. Hän huomautti yksimielisyyden tarpeellisuutta, vaikka -tunnustikin, että "luja yhteenliittyminen oikeutemme suojaksi ei vaadi -luopumaan eriävistä mielipiteistä sisäisissä kysymyksissämme. Mitä -vaaditaan, on että puolueriidat heitetään sikseen, kunnes maamme -oikeusasema Venäjään nähden on turvattu v. 1809 vahvistettujen -periaatteiden mukaisesti." Mechelinin puheen päätyttyä alkoi kokouksen -ohjelmaan otettujen kysymysten käsittely, professori Setälä -puheenjohtajana. Mutta niistä oli ehditty käsitellä ainoastaan osa, -kun saapui poliiseja, jotka ilmoittivat, että kokouksen oli -kenraalikuvernöörin käskystä heti hajaannuttava. Kun kokous -yksityisluontoisena katsoi olevansa laillisesti luvallinen, kieltäytyi -se noudattamasta käskyä, mutta joukko sotamiehiä kivääreihin -kiinnitettyine pistimineen marssi saliin ja karkoitti yleisön. Ennen -kokouksen hajoamista ehti Mechelin kuitenkin ehdottaa, että -annettaisiin kokouksen toimikunnan tehtäväksi panna vastalause -tapahtunutta väkivallantekoa vastaan, jota ehdotusta tervehdittiin -yleisellä hyväksymisellä. Vastalause laadittiin sittemmin ja annettiin -prokuraattorille. [Katso tästä tarkemmin "Murrosajoilta" VII siv. 80 ja -seur.] - - * * * * * - -Ainoastaan muutamaa viikkoa myöhemmin tapahtui Venäjällä -valtiojärjestyksen mullistus. Japanin sodan vastoinkäymisten johdosta -oli valtiollinen kiihtymys levinnyt koko valtakuntaan. Semstvojen -jäsenet ja muut kansalaiset pitivät kokouksia, joissa vaadittiin -kansalaisvapauden turvaamista ja kansanedustuslaitoksen käytäntöön -ottamista. Talonpoikais- ja työläismellakoita ja lakkoja sattui -useilla paikkakunnilla, Mustanmeren sotalaivoissa pantiin toimeen -sotilaskapinoita. Hallitus päätti tehdä myönnytyksiä ja antoi elokuun -19 p:nä julistuskirjan valtakunnanduuman kokoonkutsumisesta, jonka -toimivalta kuitenkin olisi oleva vain neuvoa-antavaa laatua. -Mutta tämä ei tyydyttänyt vapaamielisiä; vaadittiin pitemmälle -meneviä myönnytyksiä ja levottomuudet kävivät yhä laajemmiksi ja -voimakkaammiksi. Yleisten lakkojen johdosta keskeytyi lokakuun lopulla -1905 liikenne Venäjän rautateillä, pääkaupungissa lopetettiin kaikki -tehdastyö, yleiset laitokset lakkasivat toimimasta ja valta oli -siirtymäisillään hallituksen käsistä jonkinlaiselle sosialistien ja -muiden kumouspuolueiden jäsenistä muodostetulle neuvostolle. - -Sanoma näistä tapahtumista herätti tietenkin Suomessa mitä suurinta -hämmästystä ja nousi kysymys, miten meidän itsemme olisi meneteltävä. -Kaupunkilais- ja maalaistyöväestön keskuudessa olivat sosialistiset -aatteet lähinnä edellisinä vuosina levinneet odottamattoman nopeasti ja -laajalle, ja tällä taholla haaveiltiin Suomen yhteiskunnallisten olojen -kumousta sosialistiseen suuntaan Venäjällä odotettavana olevan -samanlaisen kumouksen yhteydessä. Perustuslailliset, jotka eivät -antautuneet tällaisiin haaveiluihin, arvelivat ajan otolliseksi -jyrkästi kansanvaltaiseen suuntaan käyville valtiollisille -uudistuksille. Mutta miten aikaansaada ne? Kumoustietäkö vai vanhain -perustuslakiemme osottamin lainsäädäntökeinoin? Siitä eivät puolueet -olleet yksimielisiä. Perustuslaillisten lähimpänä silmämääränä oli -laillisen järjestyksen palauttaminen. - -Sunnuntaina lokakuun 29 p:nä piti perustuslaillinen säätyvaltuuskunta -kaupunginvaltuuston kokoussalissa Helsingin raatihuoneella kokouksen, -johon muutamia muitakin henkilöitä kutsuttuina otti osaa. Mechelin -johti kokouksessa puhetta. Päätettiin panna toimeen yleinen -kansalaiskokous, jonka hyväksyttäväksi esitettäisiin, että -hallitukselta vaaditaan laillisuuden palauttamista, nykyisen kotimaisen -hallitushenkilökunnan poistamista ja toisten, kansan luottamusta -nauttivain miesten nimittämistä heidän tilalleen sekä valtiopäiväin -mahdollisimman pikaista koolle kutsumista. Eräs kokouksen -osanottajista, sosialistijohtaja ja kaupunginvaltuusmies, puuseppä -Perttilä, vaati perustuslaillisten ja pääkaupungin järjestyneen -työväestön ryhtymistä yhteistoimintaan. Tähän suostuen päätti kokous -asettaa 8-miehisen valtuuskunnan, jonka tuli toimia yhteisesti yhtä -monen työväestön valitseman valtuutetun kanssa. - -Maanantaina lokakuun 30 p:nä annettiin Pietarissa se -keisarillinen julistuskirja, jolla Venäjän valtiomuoto muutettiin -perustuslailliseksi. Valtakunnanduuma, jolla ei olisi vain -neuvonanto-oikeutta, vaan päätösvalta lainsäädäntöasioissa, -kutsuttaisiin koolle ja väestölle suotaisiin kansalaisvapauden -järkkymättömät perusteet henkilökohtaisen loukkaamattomuuden -periaatteen mukaisesti sekä omantunnon-, sanan-, kokoontumis- ja -yhdistymisvapaus. - -Samana päivänä puhkesi meillä n.k. "suurlakko". Työväestön Helsingin -rautatientorilla tekemän päätöksen mukaisesti keskeytettiin kaikki työ -eri aloilla, rautatieliikenne lakkasi, tehtaat, ravintolat ja myymälät, -ruokatavarakauppoja lukuun ottamatta, suljettiin. Sanomalehdet eivät -ilmestyneet, pimeys vallitsi illoin kaupungin kaduilla. Ylioppilaat ja -polyteknikot tekivät opintolakon, luennot ja harjoitukset keskeytettiin -opettajain suostumuksella, samaten kouluopetus. Lakkasivatpa posti ja -poliisilaitoskin toimimasta. Työväestön asettama keskuslakkokomitea -otti huolekseen poliisin tehtävät ja valvoi lakon noudattamista -kansalliskaartin, n.s. "punakaartin" avulla. Ylioppilaat ja -polyteknikot puolestaan järjestivät eri suojeluskunnan, joka, niinkuin -tunnettu, ei ollut parhaissa väleissä kansalliskaartin kanssa. Ei vain -pääkaupungissa, vaan useilla muillakin paikkakunnilla maassamme -pidettiin valtiollisia kokouksia, pantiin toimeen lakkoja ja -keskeytettiin yhteiskunnan säännöllinen elämä. - -Tällä välin perustuslaillinen säätyvaltuuskunta jatkoi toimintaansa -laillisuuden palauttamiseksi. Lokakuun 31 p:nä pidettiin -palokunnantalolla valtuuskunnan päätöksen mukaisesti suuri -kansalaiskokous, jossa hyväksyttiin valtuuskunnan laatiman ehdotuksen -mukainen ohjelma, minkä jälkeen lähetystö pantiin sitä viemään -kenraalikuvernöörille. Työväen taholta saapui toinen lähetystö. Suuria -väkijoukkoja kokoontui kenraalikuvernöörintalon edustalle, ja niille -annettiin tieto vanhansuomalaisen senaatin erosta, jota tämä jo lakon -alkamispäivänä oli päättänyt pyytää, koska oli havainnut, ettei sillä -enää ollut laajain kansankerrosten luottamusta. Se oli samalla -päättänyt tehdä alistuksen laillisten olojen palauttamisesta ja -valtiopäiväin koolle kutsumisesta. - -Samana iltana kokoontui kenraalikuvernöörin luokse hänen pyynnöstään -sekä perustuslaillisen valtuuskunnan edustajia: Mechelin, R.A. Wrede, -O. Donner, J. Grotenfelt, että vanhansuomalaisen puolueen edustajia: -J.R. Danielson, H. Gebhard ja K.A. Brander. Ruhtinas Obolenski -ilmoittaa Hänen Majesteettinsa olevan taipuvaisen suostumaan Suomen -kansan valtiollisiin toivomuksiin ja kehottaa läsnäolevia lausumaan -mielensä siitä, mitä olisi anottava. Mechelin esittää anottavaksi: -perustuslainmukaisen järjestyksen täydellistä palauttamista -valtiosäätyjen joulukuun 31 p:nä 1904 tekemän anomuksen mukaisesti; -ylimääräisten valtiopäiväin koolle kutsumista joksikin päiväksi -joulukuussa; yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteelle -rakentuvaa eduskuntalaitoksen uudistusta tarkoittavan hallituksen -esityksen antamista ylimääräisille valtiopäiville; valtiopäiväin -oikeuttamista tarkastamaan hallituksen jäsenten virkatoimien -laillisuutta; perustuslakien kehittämistä sananvapauden, -kokoontumis- ja yhdistymisvapauden säätämällä. Mechelinin ehdotusta -kannattivat muut perustuslaillisen ryhmän läsnäolevat jäsenet. -Danielsonkin lausui, että hänen puolueensa kiitollisena ottaisi vastaan -sen sisältöisen julistuskirjan. Jonkin aikaa keskusteltua lausui -kenraalikuvernööri pitävänsä tuollaisen julistuskirjan aikaansaamista -mahdollisena ja pyysi saada hyvissä ajoin seuraavana päivänä -kirjallisesti laadittuina julistuskirjassa mainittavat toivomukset sekä -ilmoitti senaatinkin paraikaa valmistelevan julistuskirjan ehdotusta. -Seurasi sitten kysymys senaatin vastaisesta kokoonpanosta; -kenraalikuvernööri arveli nykyisten senaattorien voivan toistaiseksi -jäädä paikalleen. Vanhatsuomalaiset lausuivat haluavansa -kokoomusministeristöä, mutta tätä vastustettiin perustuslaillisten -taholta ja vaadittiin senaattia kokoonpantavaksi yksinomaan -perustuslaillisista. Neuvottelu päättyi vasta puolen yön aikaan. - -Jo seuraavana aamuna oli Mechelinillä valmiina julistuskirjan luonnos, -jonka valtuuskunta, sittenkun ensin J. Grotenfelt ja sen jälkeen muut -jäsenet olivat sen tarkastaneet, eräin muutoksin hyväksyi. Samaten -tarkastettiin ja hyväksyttiin Mechelinin laatima valtiopäiväkutsun -luonnos, joka sisälsi, että eduskuntalaitoksen uudistusta koskeva -esitys oli annettava valtiopäiväin käsiteltäväksi, sekä ehdotus -käskykirjeeksi, jonka mukaan laittomuusaikana nimitettyjen venäläisten -virkamiesten sijaan nimitettäisiin kotimaisia miehiä. Samana päivänä -veivät Mechelin, Wrede ja Donner ehdotukset kenraalikuvernöörille, -jonka luona ne kohta kohdalta tarkastettiin. Obolenski teki -vastaväitteitä, varsinkin kesäkuun 20 p:nä 1900 annetun, venäjänkielen -käyttämistä virastoissa koskevan julistuskirjan kumoamiseen nähden. Hän -ei kuitenkaan ollut itsepäinen, vaan lupasi toimittaa perille -perustuslaillisten julistuskirjan ehdotuksen samalla kuin senaatinkin -ehdotuksen sekä lausui pitävänsä edellistä parempana. Molemmat olivat -tosin pääkohdiltaan samansuuntaiset, mutta erosivat toisistaan -siinä, että edellinen erinäisissä kohdin esitti tarkemmin -määriteltyjä vaatimuksia; niinpä se esimerkiksi vaati 1901 vuoden -asevelvollisuuslain täydellistä kumoamista, jota vastoin senaatti vain -oli ehdottanut sen soveltamisen lakkautettavaksi. Eduskuntalaitosta -koskevassa kysymyksessä oli senaatti vain ehdottanut uudistettavaksi -hallituksen esityksen äänioikeuden laajentamisesta porvaris- ja -talonpoikaissäädyn vaaleissa. Seuraavana päivänä, marraskuun 2:sena, -saapuivat Mechelin ja Grotenfelt uudestaan kenraalikuvernöörin luo, -joka heidän läsnäollessaan antoi luotsipäällikölle, kenraalimajuri -N. Sjömanille käskyn viedä perustuslaillisten ehdotuksen sekä -kenraalikuvernöörin puoltavan lausunnon korkean-asianomaiseen paikkaan. -Valtuuskunta lähetti puolestaan kaksi henkilöä Pietariin hankkimaan -valtiosihteeristöstä varmuutta siitä, että ehdotus todellakin -esitettiin semmoisena kuin valtuuskunta sen oli hyväksynyt. - -Marraskuun 2 p:nä lähti kenraali Sjöman "Eläköön" laivalla matkaan. -Muuan huhu, joka perustuslaillisissa piireissä herätti levottomuutta, -tiesi kertoa joidenkuiden yltiöpäiden aikovan estää höyrylaivaa -lähtemästä, koska olivat saaneet kuulla eräiden vanhan senaatin -jäsenten aikovan siinä matkustaa sekä arvelivat sen olevan ehdottomasti -estettävä. Pian kuitenkin kuultiin Eläköön laivan lähteneen satamasta -ja alottaneen matkansa. Julistuskirjan ehdotus toimitettiin perille ja -käsiteltiin Pietarhovin keisarillisessa palatsissa tapahtuneessa -esittelyssä, jota kesti k:lo 8:sta i.p. marraskuun 3 p:nä seuraavaan -aamuun k:lo 3. Venäläiset ministerit, kreivi Witte etusijassa, -puolsivat ehdotusta pääkohdiltaan ja hallitsija hyväksyi -julistuskirjan, kuitenkin eräiltä harvalukuisilta kohdin muutettuna, -minkä jälkeen se allekirjoitettiin k:lo 2 aamulla. Muutoksista -pidettiin vain yhtä mainittavammin tärkeänä. Perustuslaillisten -ehdotuksessa oli nimittäin ollut määräys, että 1899 vuoden -helmikuun-julistuskirjan säätämät perussäännökset oli kumottu, jota -vastoin vahvistettu julistuskirja sääsi, että niiden soveltaminen oli -keskeytettävä siksi, kunnes siinä mainitut asiat oli lainsäädäntötoimin -järjestetty. Kun suomalaisella taholla kuitenkin edellytettiin -"lainsäädäntötoimen" käyvän perustuslaillista tietä, ei tämä muutos, -tultuaan maassamme tunnetuksi, herättänyt sanottavaa levottomuutta. -Julistuskirja venäjän kielen käytäntöön ottamisesta virastoissa oli -poistettu niiden asetusten joukosta, jotka julistettiin heti -kumotuiksi, mutta sen kävi lukeminen niihin perustuslainvastaisiin -asetuksiin, joiden tarkastamisesta senaatin oli tehtävä ehdotus. - -Eläköön laiva palasi viivyttelemättä tuoden julistuskirjan ja -valtiopäiväkutsun Helsinkiin, jonne se saapui marraskuun 4:ntenä -iltapäivällä ja missä sen tuomat uutiset herättivät suurta riemua. -Mechelin ja Wrede sekä Danielson ynnä muutamat muut henkilöt saivat -kutsun saapua k:lo 9 illalla kenraalikuvernöörin turvapaikkaan, -venäläiseen sotalaivaan Slavaan, missä hän saattoi asiakirjain -sisällyksen kutsuttujen tiedoksi. Samalla hän kuitenkin lausui -ihmettelynsä ja pahoittelunsa sen nurjamielisyyden johdosta, jota hän -luuli havainneensa suomalaisissa vallitsevan venäläisiä kohtaan ja jota -hänen ylhäisyytensä sanoi lakon aikana itsekin kokeneensa. Mechelin -vastasi tähän sujuvalla ranskan kielellä pitämässään puheessa, ettei -nurjaa mieltä vallinnut Suomessa Venäjän kansaa kohtaan, mutta että -erään Venäjän puolueen lakiamme ja oikeuttamme vastaan tekemät -hyökkäykset olivat loukanneet suomalaisten arimpia tunteita. Puhuja -lausui olevansa varma siitä, että mielten katkeruus oli häviävä -säännöllisten olojen palauduttua. Lopuksi hän muutamin sanoin kiitti -kenraalikuvernööriä hänen avustuksestaan julistuskirjan -aikaansaamisessa. - -Ainoat maassamme, jotka eivät olleet aivan tyytyväisiä julistuskirjaan, -olivat sosiaalidemokraatit, jotka olivat haaveilleet maamme sisäisten -olojen kumouksellista muutosta. Lakkopäivinä oli perustuslaillisella -taholla pyritty yksimielisyyteen sosiaalidemokraattien kanssa, mutta -heidän ja perustuslaillisen säätyvaltuuskunnan väliset neuvottelut -eivät olleet menestyneet. Sosiaalidemokraatit vastustivat valtiopäiväin -koolle kutsumista, koska eivät uskoneet niiden suostuvan semmoiseen -eduskuntalaitoksen uudistukseen, jota he halusivat, ja vaativat sen -sijaan yleisillä vaaleilla valitun, "perustuslakia säätävän -kansalliskokouksen" kutsumista koolle uudistusta toteuttamaan. Olipa -työväki hairahtunut rautatientorilla valitsemaan "väliaikaisen -hallituksenkin", suostuen kumminkin siihen, että vaalin saisi alistaa -hallitsijan vahvistettavaksi. Puoluejohto oli uskotellut työväelle, -että vallankumous oli Venäjällä päässyt täydellisesti voitolle, että -tasavalta jo oli julistettu, ja kaikki tiedot, joita heille yritettiin -antaa todellisesta asiaintilasta, leimattiin julkeiksi valheiksi. -Todellisuudessa oli lakko Pietarissa päättynyt marraskuun 3 p:nä ja -kumousliike oli jo asettumassa. Maamme perustuslailliset, jotka olivat -asettuneet laillisuuden eikä vallankumouksen kannalle ja katsoivat -maamme laillisten olojen palautuessa ja valtiopäiväin kokoontuessa -käsittelemään eduskuntalaitoksen uudistusta saavuttaneen sen, mikä -tällä kertaa oli saavutettavissa, paheksuivat sosialistien liiallisia -vaatimuksia. Säätyvaltuuskunta teki voitavansa tutustuttaakseen yleisöä -julistuskirjan sisällykseen, jonka olemassaolonkin sosialistiset -lakonjohtajat aluksi itsepintaisesti kielsivät. Vähitellen he kuitenkin -menettivät työläispiirienkin kannatuksen ja pakotettiin taipumaan. - -Marraskuun 5 p:nä julkaisi säätyvaltuuskunta kehotuksen yleisölle -mielten rauhoittamiseksi. Seuraavana päivänä lakko päättyi ja elämä -palautui säännölliselle tolalleen. Illalla, kaupungin ollessa yltänään -juhlavalaistuksessa, kokoontui joukko valtuuskunnan kutsusta Helsinkiin -saapuneita entisiä valtiopäivämiehiä säätytalolle, missä Mechelin -lausui läsnäolijat tervetulleiksi ja kehotti heitä tilanteen johdosta -antamaan julistuksen Suomen kansalle. Tähän suostuttiin ja valiokunta -asetettiin laatimaan julistusta Mechelinin tervehdyspuheessaan -lausumain perusaatteiden mukaisesti. Tehtiin kaksi ehdotusta, joista -toinen, herra V.T. Rosenqvistin laatima, pääasiassa saavutti -valiokunnan ja sittemmin kokoontuneiden valtiopäivämiesten -hyväksymisen, minkä jälkeen julistus marraskuun 8 p:nä saatettiin -yleisön tietoon. Siinä huomautettiin, että Suomen kansan -valtiopäiväinsä kautta esittämä toivomus lailliseen järjestykseen -palautumisesta oli toteutunut. "Luodessamme katseemme menneisiin -vuosiin emme voi olla muistelematta niitä monia hetkiä, jolloin -kansamme on ollut kadottamaisillaan kaiken toivon oikeutemme takaisin -saamisesta; ja tätä muistellessamme me myös tunnemme, että on olemassa -korkeampia voimia kansojen kohtaloita ohjaamassa. -- -- Kun ne, jotka -muodostavat perustuslaillisen puolueen, nyt hartaasti toivovat saavansa -palata rauhalliseen työhön kansamme menestyksen hyväksi, elähyttää -heitä tässä vilpitön halu yksimielisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi -ojentaa veljenkäsi jokaiselle samaan päämäärään pyrkivälle ja harras -toivomus että tässä vapauden ja edistyksen hyväksi tehtävässä työssä -maamme kaikki kansalaiset saisivat seistä rinnatusten yhdenvertaisina. -Nykyhetki kehottaa tähän ja tuleva aika on varmasti siitä kypsyttävä -runsaan sadon kansallemme ja isänmaallemme." -- Julistuksen olivat -allekirjoittaneet: "Yleiseen kokoukseen lukuisasti kokoontuneet -perustuslailliset entiset valtiopäivämiehet." - -Lähinnä edellisinä päivinä oli ollut tarjona vaara, että jokin väestön -ajattelematon teko olisi aiheuttanut venäläisen sotaväen aseellisen -sekaantumisen siitä johtuvine verenvuodatuksineen ja muine maallemme -vahingollisine, arvaamattomine seurauksineen. Ettei näin käynyt, johtui -epäilemättä pääasiallisesti siitä, että perustuslaillisilla silloin -vallitsevissa poikkeusoloissa oli tarpeeksi tyyneyttä ja mielenmalttia -tyytyäkseen niihin kohtuullisiin vaatimuksiin, joita meillä oli -laillinen oikeus esittää sekä jotka hallitsija ja hänen neuvonantajansa -voivat hyväksyä. Mechelinille, jolla tähän aikaan oli huomattavin sija -perustuslaillisessa puolueessa, tulee suuri ansio maamme kohtalon -silloisesta onnellisesta käänteestä. "Marraskuun-julistuskirja" tiesi -Suomelle siirtymistä pimeydestä valkeuteen, raskaiden koettelemusten -ajasta lupaavien toiveiden aikaan. Totta on, että tuo valoisa aika -valitettavasti oli lyhyt, mutta silti ei se mies ansaitse vähemmän -kiitosta, joka olennaisesti on aikaansaanut tuon käänteen ja siten -antanut historiallisen esikuvan, josta kenties vastedeskin on oleva -maallemme hyötyä. - - - - -IX LUKU. - -1905-1908. - -Toistamiseen hallituksen jäsenenä. Uudistusohjelma. Eduskuntauudistus. -Muita hallitustoimenpiteitä. Uuden hallitusmuodon sekä muiden -yhteiskunnallisten parannusten ehdotuksia. Taantumus pääsee jälleen -valtaan. Ero senaatista. - - -Noina päivinä kenraalikuvernöörin luona pidetyissä kokouksissa oli tämä -lausunut haluavansa perustuslaillisten taholta saada ehdotuksen uuden -senaatin jäseniksi. Valtuuskunta täytti hänen toivomuksensa antaen -hänelle, marraskuun 3 ja 4 p:nä erinäisiä neuvottelukokouksia -pidettyään, ehdokaslistansa. Tällöin oli muun muassa harkittu -kysymystä, oliko Mechelin ehdotettava senaatin talousosaston -varapuheenjohtajaksi vai ministerivaltiosihteeriksi, mutta edellistä, -muiden perustuslaillisten valtioiden pääministerintointa vastaavaa -virkaa, pidettiin sopivampana. Oikeusosaston varapuheenjohtajaksi -ehdotettiin vapaaherra R.A. Wredeä, prokuraattoriksi J. Grotenfeltia -ja samoin muihin senaattorinvirkoihin perustuslaillisia, osin -ruotsalaiseen, osin nuorsuomalaiseen puolueeseen lukeutuvia henkilöitä. -Sosialistipuolueellekin oli varattu yksi salkuton senaattorinpaikka. -Valtuuskunnan laatiman ehdotuksen lähetti kenraalikuvernööri -semmoisenaan korkeimpaan paikkaan, missä se miltei sinänsä -hyväksyttiin. Uudet senaattorit nimitettiin kuitenkin vasta joulukuun 1 -p:nä. Jo muutamaa päivää aikaisemmin oli ruhtinas Obolenski eronnut -kenraalikuvernöörinvirasta ja saanut seuraajakseen todellisen -salaneuvoksen _N. Gerardin_, siihen aikaan varsin vaikutusvaltaisen -kreivi Witten henkilökohtaisen ystävän. Ministerivaltiosihteerinvirasta -erosi samalla kertaa _Constantin Linder_, jonka seuraajaksi, viran -oltua lyhyen ajan avoinna, tuli kenraalimajuri _August Langhoff_. -Eversti _F.G. Björnberg_, jota perustuslaillisella taholla myös oli -pidetty mainittuun virkaan sopivana, nimitettiin hänen apulaisekseen. -Valtiosihteeristöön oli sen lisäksi perustettava neuvoa-antava komitea, -jonka jäseniksi valtuuskunnan ehdotuksen mukaisesti nimitettiin -professori _R. Hermanson_ ja tohtori _A. Törngren_. - -Uusi senaatti ryhtyi toimeensa joulukuun 4 p:nä, jolloin Mechelin -täysi-istuntoon kokoontuneille piti suomeksi puheen, jossa -hän esitti laajan ohjelman senaatin tulevalle toiminnalle. -Kun marraskuun-julistuskirja, hän lausui, on poistanut esteet -laillisen järjestyksen palauttamiselta maahamme, on Suomen -kansalle avautunut tärkeiden perustuslainuudistusten mahdollisuus. -Senaatin on laadittava ehdotus uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi, -jota kansakunta voi tyytyväisyydellä kannattaa. Senaatin -silmämääränä tulee olla uudistusten toteuttaminen, sellaisten kuin -kansaneduskunnan oikeus tarkastaa hallituksen virkatoimia, -painovapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, tuomioistuinten -järjestysmuodon ja oikeudenkäyntilaitoksen uudistus, kuntia suurempain -hallintoalueiden itsehallinnon toimeenpaneminen, työväestön -taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen, maansaannin -ja oman kodin hankkiminen maaseudun tilattomalle väestölle, -juovutusjuomalainsäädännön uudistus näiden juomain väärinkäytöksen -ehkäisemiseksi. Nykyään voimassa olevat, venäjän kielen käyttämistä -hallituslaitoksissa koskevat säännökset ovat muutettavat siten, että -kansalliskielet palautetaan siihen asemaan, mikä niille oikeudellisista -ja luonnollisista syistä on tuleva. Virastoissa on sellaisiin -henkilönmuutoksiin ryhdyttävä, joita laillisen järjestyksen -palauttaminen vaatii. "Nykyinen ajanhetki on historiallinen -käännekohta, joka vaatii kaikkia yhteiskunnan voimia työskentelemään -valoisamman tulevaisuuden valmistamiseksi isänmaallemme. Ne, jotka nyt -on kutsuttu toimittamaan hallitukselle kuuluvaa osaa tästä -uudestaluomistyöstä, tulevat tuntemaan itsensä onnellisiksi, jos se, -minkä he kykenevät suorittamaan, ei jää aivan kauas jälelle siitä, mitä -heiltä vaaditaan. Ja sydämestämme toivomme, että se aika ei ole kovin -etäällä, jolloin on lakannut hajaannus, minkä koettelemuksen aikana on -synnyttänyt eri käsitys siitä, millä tavoin vaarat olisivat -torjuttavat, sekä että yksimielisyys ja yhteishenki silloin antavat -uusia voimia Suomen kansalle." - -Senaatti päätti tämän Mechelinin lausunnon pantavaksi pöytäkirjaan ja -virallisissa lehdissä julkaistavaksi. - -Ylimääräiset valtiopäivät kokoontuivat kohdakkoin sen jälkeen, -joulukuun 20 p:nä. Tärkein niiden käsiteltäväksi annetuista asioista -oli eduskuntalaitoksen uudistuskysymys. Vanha senaatti oli jo asettanut -komitean laatimaan ehdotusta asiasta, mutta useimmat komitean jäsenet -olivat kieltäytyneet tehtävästä, kunnes perustuslaillinen senaatti oli -nimitetty ja uudistanut määräyksen. Näin kävikin, minkä jälkeen -komitea, jonka jäseniksi määrättiin henkilöitä eri puolueista ja -puheenjohtajaksi professori Hermanson, alotti työnsä. Ohjeeksi -annettiin komitealle Mechelinin laatima ohjelma, jossa lähemmin -seliteltiin marraskuun-julistuskirjan yhteydessä annettua määräystä, -että uudistuksen tuli tapahtua yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden -periaatteiden mukaisesti, minkä ohessa huomautettiin "maassamme -vallitsevasta yksikamarijärjestelmän harrastuksesta". Mikäli myöhemmin -saatiin tietää, oli senaatti äänestettyään päättänyt lisätä nämä sanat -osottaakseen panneensa huomiota maassamme vallitsevaan yleiseen -mielialaan, mutta ei ennakolta sitoakseen komiteaa. Komiteassa piti -osa jäseniä parempana kaksikamarijärjestelmälle rakennettua -eduskuntalaitosta, jossa ylempi kamari olisi valittu yleisillä, -vaikkakin välillisillä vaaleilla. Mutta kun maassamme silloin -innokkaasti kannatettiin yksikamarijärjestelmää, on käsitettävissä, -että nämä jäsenet jäivät vähemmistöön. Muutamat vähemmistön jäsenet -tiedustelivat Mecheliniltä, olisiko heidän pantava vastalause, mutta -hän kielteli. Sitä vastoin hän, siihen katsoen että komitean enemmistö -oli määrännyt äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajaksi vain 21 -ikävuotta, arveli vastalauseen olevan tehtävä korkeamman ikärajan, 24 -ikävuoden, puolesta. Sellaisen vastalauseen liittikin vähemmistö -komitean mietintöön; se saavutti hallituksen ja valtiopäiväin -hyväksymisen ja sen mukainen säännös on, niinkuin tunnettu, nykyisessä -valtiopäiväjärjestyksessämme. Jottei uusi eduskunta tekisi äkkipikaisia -päätöksiä, ehdotti Mechelin asetettavaksi neuvoa-antavana toimivan -tarkastuslautakunnan, jonka jäseninä tulisi olla tuomarikunnan, -yliopiston ja polyteknillisen opiston, talous- ja maanviljelysseurain, -suurempain kaupunkien kaupunginvaltuusmiesten ja maalaiskuntain -luottamusmiesten valitsemia edustajia -- yhteensä 45 henkilöä. -Eduskunnan kustakin asiasta ensimäisessä käsittelyssä tekemät päätökset -oli hänen mielestään annettava tämän lautakunnan tarkastettaviksi ja -lautakunnan lausunto oli sitten saatettava valtiopäiväin tiedoksi. Kun -ei lautakunnalla kuitenkaan olisi päätösvaltaa, ei komiteassa katsottu -sen merkityksen vastaavan sen asettamisesta johtuvia mutkia, -minkätähden tyydyttiin ehdottamaan vähemmän mutkallista laitosta, n.s. -"suurta valiokuntaa", semmoisena kuin se sittemmin toteutettiinkin -valtiopäiväjärjestyksessämme. Lisävarmuuden saamiseksi ehdotettiin -erinäisissä tapauksissa määräenemmistö pantavaksi hyväksymisen ehdoksi. -Mutta etupäässä tahdottiin suhteellisen vaalitavan avulla taata -yksikamarille erilaisia tietoja ja näkökohtia ja estää sitä joutumasta -pelkäksi yksipuolisesti arvostelevan, valtiollisesti kypsymättömän -valitsijajoukon elimeksi. - -Komitean ehdotuksen perusteella laati senaatti ehdotuksen uutta -valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevaksi hallituksen -esitykseksi. Esitys annettiin valtiosäätyjen käsiteltäväksi ja -hyväksyttiin miltei sinänsä kaikissa säädyissä; ainoastaan aatelissa -ilmeni heikkoa vastustusta. Mechelin oli tässä säädyssä esityksen -puolustajia. Heinäkuun (7) 20 p:nä vahvisti keisari lain astuvaksi -voimaan lähinnä seuraavan lokakuun 1 p:stä. Suomi sai siten -yksikamarijärjestelmään perustuvan kansaneduskunnan, jossa on 200 -määrättyyn ikään tulleiden kansalaisten, miesten ja naisten, yleisen ja -yhtäläisen äänioikeuden perusteella kolmeksi vuodeksi kerrallaan -valitsemaa edustajaa. - -Kieltämättä on Mechelin niitä, jotka pontevimmin ovat osaltaan -vaikuttaneet siihen, että Suomi sai kansaneduskunnan, laadultaan -jyrkemmin kansanvaltaisen kuin nykyään on missään muussa Europan -maassa. Muutamilla tahoilla on arveltu hänen tällöin osottaneen -liiallista optimismia. Hänelle niinkuin muillekin oli epäilemättä -yllätys, että sosialismi oli maassamme, maaseudullakin, kasvanut -niin voimakkaaksi, kuin vaalien tulokset sittemmin osottivat. Hänen -sanotaan harkitessaan sosialistien osaa kansaneduskunnassamme, -jos se uudistettaisiin yksikamariseksi yleisine ja yhtäläisine -äänioikeuksineen, lausuneen otaksuman, että heitä olisi valtiopäivillä -kolmisenkymmentä; todellisuudessa kohosi heidän lukumääränsä jo -ensimäisissä vaaleissa 80:een. Pohjaltaan kuitenkin asialliset -vaikuttimet määräsivät hänen kantansa tässä uudistuskysymyksessä. Hän -oli tosin aikaisemmin lausunut kannattavansa kaksikamarijärjestelmää, -mutta oli sittemmin muuttanut mieltään. Hänen vakaumuksensa oli -nyttemmin, että ainoastaan tämän laatuinen porvarillisten osottama -myötämielisyys työväestöä kohtaan voi aikaansaada yksimielisyyden -kaikkien yhteiskuntakerrosten kesken siinä, minkä tuli olla kaikille -pääasia: maamme valtiollisen itsemääräämisoikeuden suojaamisessa. Hän -uskoi järjen vähitellen pääsevän valtaan ja saavan voiton yhteistyön -esteenä olevista yksipuolisista luokkaennakkoluuloista ja -luokkavihasta, sekä toivoi kansan syville riveille myönnetyn -valtiollisen vaikutusvallan kohottavan niiden valtiollista sivistystä -ja vastuunalaisuuden tuntoa. - -Asian ollessa ritaristossa ja aatelissa keskusteltavana toukokuun 28 -p:nä hän lausui, sen johdosta että muutamat puhujat olivat pitäneet -uudistusta liian jyrkkänä ja puoltaneet kaksikamarijärjestelmää: -"Minulla on jo kauan ollut kovia epäilyksiä kaksikamarijärjestelmää -kohtaan. -- -- Olen ruvennut enemmän ja enemmän epäilemään, onko -mahdollistakaan sellaista järjestää tyydyttävällä tavalla. -- -- Joko -vaipuu ylempi kamari, kansan vaaliin perustumattomana ja vailla yleisen -ajatuskannan tukea olevana, hyödyttömäksi varjoksi, tahi asettuu se, -perustuipa se sitten vaaliin tai vanhoihin säätyerioikeuksiin, -ehdottoman vanhoillisuuden kannalle ja on silloin todellinen kehityksen -jarru. -- -- Täällä on lausuttu, että korkeampaa sivistystä ja -kokemusta edustaville vähemmistöille olisi kaksikamarijärjestelmän -avulla taattava tarpeellista valtaa liian pitkälle menevää -kansanvaltaista suuntaa vastaan. -- -- Todellisuudessa on -kaksikamarijärjestelmän mukaan ylemmällä kamarilla valta ehkäistä, mitä -koko kansan valitsemat, toisen kamarin edustajat päättävät. Käykö -sellaisen vallan asettaminen ihanteeksi? Omasta puolestani uskon, että -niillä vähemmistöillä, jotka edustavat korkeampaa sivistystä ja -kokemusta, ja jotka, sitä myöten kuin kulttuurityö edistyy, -kasvamistaan kasvavat niihin verraten, joilta näitä ominaisuuksia -puuttuu, tulee olla merkityksensä vaikutusvallassa, mutta ei lain -määräämässä valta-asemassa. -- -- Ei pidä milloinkaan odottaa että ne, -jotka tietävät olevansa valtiollisten oikeuksien rajalinjain -ulkopuolella, suhtautuvat valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin -kysymyksiin yhtä objektiivisesti ja luottavaisesti kuin ne, jotka näitä -oikeuksia käyttävät. Luullaankohan että ne, jotka kävelevät -yrttitarhassa hoitelemassa sitä, nauttien sen kukista ja hedelmistä, -syyllä voivat sanoa aidan ulkopuolella oleville: 'Olkaa alallanne ja -tyytyväisiä, ehkäpä annamme teillekin hiukan kukkia.' Sallikaa kaikkien -päästä puutarhaan, silloin ei heidän mieleensäkään juolahda tallata -ja hävittää sitä; oma etunsa heitä silloin kehottaa vaalimaan -sitä. -- --" - -Oliko Mechelin oikeassa puhuessaan näin toivehikkaasti uudistuksen -seurauksista, siihen voi vasta tulevaisuus antaa varman vastauksen. -Kieltämättä on eduskuntamme työkuntoisuus uudistuksen johdosta ensi -alussa vähentynyt. Emme kuitenkaan usko kenenkään puolueettomasti ja -vapaamielisesti ajattelevan voivan kieltää, että nelisäätyinen -eduskuntamme oli vanhettunut ja kaipasi perinpohjaista uudistusta, joka -soi lainsäädäntötyöstä siihen asti osattomille aineksille tilaisuuden -saada oikeutetut vaatimuksensa kuuluville, ja että täydellisellä -päätösvallalla varustetun ylemmän kamarin perustaminen luultavasti -olisi aiheuttanut kiivaita riitoja ja erimielisyyttä. Ei liioin käy -kieltäminen, että ylempi kamari on niissä maissa, missä on -kaksikamarijärjestelmä, lukemattomissa tapauksissa osottautunut -järkevienkin ja oikeutettujen uudistusten jarruttajaksi, -- niinkin -korkealla asteella olevassa sivistysmaassa kuin Englannissa -ylähuoneineen. Ei liene liian rohkeata toivoa, että maamme laajoille -kansankerroksille myönnetyt valtiolliset oikeudet aikaa myöten lisäävät -niiden halua ja kykyä käyttää näitä oikeuksia yhteisen isänmaan tosi -parhaaksi. - -Maaliskuussa 1906 oli Pietarissa asetettu venäläis-suomalainen -neuvottelukunta keisarikunnan etujen ja hallitsijan oikeuksien kannalta -tarkastamaan senaatin laatimaa ja valtiopäiväin käsiteltäväksi annettua -ehdotusta Suomen eduskuntalaitoksen uudistamiseksi. Venäjän puolelta ei -komiteaan määrätty kenraalikuvernööri Gerardin ehdottamia henkilöitä, -vaan Suomen itsehallinnon vastustajia, semmoisia kuin Frisch ja -Sergejeffski. Tältä taholta vaadittiin muutoksia ehdotukseen, mutta -komitean suomalaisten jäsenten, Langhoffin, Lennart Gripenbergin ja -Mechelinin, onnistui kuitenkin enimmältä osalta torjua ne. Venäläiseltä -puolelta vaadittiin muun muassa, että kiinteää omaisuutta Suomessa -omistavilla Venäjän alamaisilla tulisi, heidän olematta Suomen -kansalaisia, olla äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntaan. Tätä -vaatimusta suomalaiset jäsenet vastustivat eikä sitä hyväksyttykään -asiaa korkeimmassa paikassa esiteltäessä. - -Laajennettuja oikeuksia hallituksen suhteen ei kansaneduskuntamme -varsinaisesti saanut uuden valtiopäiväjärjestyksen kautta, ellei oteta -lukuun oikeutta tehdä välikysymyksiä hallituksen jäsenille (v.j. 32 §). -Mechelinin ainakin pääkohdiltaan laatima hallituksen esitys -valtiopäiväin oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatoimien -laillisuutta annettiin tosin 1906 vuoden säätyvaltiopäiväin -käsiteltäväksi, jotka sen erinäisin muutoksin ja lisäyksin hyväksyivät, -mutta valtiopäiväin päätöstä ei vahvistettu. Senaatin käskettiin laatia -uusi esitysehdotus, minkä se tekikin kesällä 1907, mutta se jätettiin -korkeimmassa paikassa huomioon ottamatta eikä johtanut muuhun -toimenpiteeseen. - -Jonkin verran onnistuttiin kuitenkin laajentaa kansalaisten yleisiä -oikeuksia ja vapautta valtiopäiväin hyväksymän, elokuun 20 p:nä 1906 -annetun lain kautta, joka perustuslain voimaisena sääsi Suomen -kansalaisten lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden. -Valitettavasti jäivät kuitenkin aiotut, näiden oikeuksien käyttämistä -lähemmin järjestävät erikoislait antamatta, paitsi mitä tulee -kokoontumisvapauteen, joka säännösteltiin valtiosäätyjen hyväksymällä, -helmikuun 20 p:nä 1907 annetulla "lailla yleisistä kokouksista". -Esitykset erityisistä lausunto- ja yhdistymisvapautta koskevista -laeista oli tosin senaatin toimesta laadittu ja annettu 1906 vuoden -valtiopäiville, jotka olivat ne käsitelleet, mutta valtiopäiväin -päätökset jätettiin hyväksymättä, säätyjen tekemäin erinäisten, kenties -ei aivan tarpeellisten muutosten johdosta. - -Mecheliniä pidettiin uuden senaatin varsinaisena sieluna, niinkuin käy -ilmi jo siitäkin, että sitä sekä maassamme että sen rajain ulkopuolella -jokseenkin yleisesti oli tapana sanoa "Mechelinin senaatiksi". Sitä -laajaa uudistustyötä, minkä se oli asettanut tehtäväkseen, ei se -kokonaan kyennyt toteuttamaan liian lyhyenä elinaikanaan ja niiden -moninaisten vaikeuksien johdosta, joita aiheutui Venäjän taantumuksen -elpymisestä ja Suomen sisäisestä puoluehajaannuksesta. Kuitenkin sen -onnistui aikaansaada useita yleishyödyllisiä toimenpiteitä. Bobrikoffin -aikana annetut säännökset venäjän kielen käyttämisestä virastoissamme -kumottiin senaatin alistuksen johdosta toukokuun 3 p:nä 1906 annetulla -asetuksella, jonka ehdotuksen Mechelin oli laatinut. Valtiosäätyjen -hyväksymällä lailla joulukuun 22 p:ltä 1906 asetettiin routavuosina -laittomasti erotetut virkamiehet entisiin virkoihinsa ja poistettiin -heidän sijalleen nimitetyt. Bobrikoffin toimesta oli edellisen senaatin -jäsenten ja muiden korkeampain virkamiesten palkkoja melko lailla -korotettu; nyt ne senaatin omasta alotteesta alennettiin entisiin -määriinsä ja alistus tehtiin senaatin muidenkin virkamiesten palkkojen -alentamisesta. Sitä vastoin senaatti ryhtyi toimenpiteisiin erinäisten -alempain virkamiesten, niinkuin postinkantajat, luotsien, -vanginvartijat ja rautatieläisten palkkojen korottamiseksi. Bobrikoffin -aikana oli tuskin ensinkään annettu valtioapua yhteiskunnalliseen -valistustyöhön, kansanopistoille ja muihin sellaisiin tarkoituksiin; -uusi senaatti ryhtyi noudattamaan aivan päinvastaista menettelytapaa -koettaen valtioavuilla edistää valistuksen levittämistä. Sen -esityksestä määrättiin tammikuun 10 p:nä 1907, että senaatin oli -sallittu myöntää yleisistä varoista apurahoja maaseudun -yksityisoppilaitoksille samaan määrään kuin kaupunkienkin -yksityisoppilaitoksille. Ja sen alotteesta tammikuun 24 p:nä 1908 -annetulla lailla parannettiin maaseudun kansakouluopettajiston -palkkaetuja. - -Jo pian nimityksensä jälkeen päätti senaatti tehdä alistuksen Suomen -asevelvollisen sotaväen sekä kaartinpataljoonan jälleen asettamisesta, -joten sopivimmin saataisiin asevelvollisten pataljoonain yli- ja -alipäällystöä. Myöhemminkin senaatti Suomesta Venäjän valtiorahastoon -sotilastarkoituksia varten suoritettavia apumaksuja koskevan kysymyksen -yhteydessä huomautti, että maamme sotilaskysymys olisi ratkaistava -laillista tietä jälleen asettamalla Suomen sotaväki ja että Suomen -suoritettavat apumaksujen ei tulisi jäädä pysyviksi. Valitettavasti ei -näihin alistuksiin pantu huomiota. - -Siinä Venäjän perustuslain ehdotuksessa, jonka keisari vahvisti -toukokuun 6 p:nä 1906, oli 2 §:ssä kysymys Venäjän ja Suomen -keskinäisestä suhteesta alkuaan määritelty epätarkasti ja meille -epäedullisella tavalla, mutta Mechelinin onnistui neuvottelemalla -kreivi Witten kanssa saada mainittu säännös oikaistuksi ja -parannetuksi, vaikkakaan ei aivan sellaiseksi kuin olisi halunnut. Se -sai seuraavan sanonnan: "Suomen suuriruhtinaanmaata, joka on -erottamaton osa Venäjän valtakuntaa, hallitaan sisäisissä asioissaan -erityisten laitosten avulla, erityisen lainsäädännön perusteella." Kun -marraskuun-julistuskirjan ilmestyttyä Tagantseffin komitean suomalaiset -jäsenet olivat pyytäneet vapautusta tästä tehtävästä, alisti senaatti -toukokuun 31 p:nä 1906 alamaisesti, että tähän pyyntöön suostuttaisiin -ja ettei uusia jäseniä määrättäisi, koska komitean asettamisen -edellytykset nyt olivat rauenneet. Tagantseffin komitea -hajoitettiinkin. - -Se mielten kuohu, joka Suomessa oli kohonnut korkeimmilleen suurlakon -aikana, ei asettunut heti lakon loputtua, vaan aikaansai lähinnä -seuraavana aikana paikka paikoin työlakkoja, toisinaan valitettavia -väkivallantekojakin. Elokuun alussa 1906 puhkesi Viaporin -sotilaskapina, johon osa "punakaartilaisiamme" hairahtui ottamaan osaa. -Niinkuin tunnettu, aiheutti tämä verenvuodatusta Hakaniemen torilla -punakaartilaisten ja perustuslaillisen suojeluskunnan välisessä -yhteentörmäyksessä. Näiden valitettavain tapausten johdosta hajoitti -senaatti punakaartin ja ryhtyi heikontunutta poliisikuntaa vahvistamaan -käyttäen siihen hajoitetussa kotimaisessa sotaväessä aikaisemmin -palvellutta miehistöä. Mellakkaan osaa ottaneita niinikään rangaistiin; -osa heistä tuomittiin kuritushuonerangaistukseen. Salassa perustettu -"Voima" seurakin, jonka tarkoitusperät olivat olleet hämäriä, mutta -jonka toimitetussa tutkimuksessa havaittiin tahtoneen muodostaa -jäsenistään jonkinlaisen sotilaallisen järjestön, hajoitettiin senaatin -toimesta, koska seuran toiminta ei ollut lakiemme mukaista. Venäjän -sisäasiainministerin esityksen johdosta julkaisi senaatti marraskuussa -1906, hankittuaan lausunnon eräiltä maamme etevimmiltä lakimiehiltä ja -heidän mielipiteensä mukaisesti, määräyksiä niiden Venäjän kansalaisten -luovuttamisesta asianomaisten Suomen viranomaisten välityksellä, jotka -keisarikunnassa olivat tehneet rikoksen tahi joita siitä epäiltiin ja -jotka olivat etsineet turvaa Suomessa tahi täällä valmistelleet Venäjän -lakeja loukkaavia tekoja. - -Näistä toimenpiteistä huolimatta jatkoi Venäjän sanomalehdistön -kiihkokansallinen osa, joka jo kohdakkoin marraskuun-julistuskirjan -antamisen jälkeen oli uudestaan alottanut hyökkäyksensä Suomea vastaan, -kotimaisen hallituksemme syyttämistä rikollisesta leväperäisyydestä -kumouksellisiin nähden. Tietenkin käytettiin ilmiöitä sellaisia -kuin punakaarti, Voima ja muuan ilmisaatu aseiden tuonti, joka -pantiin viimeksi mainitun seuran syyksi, tervetulleina aiheina -vaikutusvaltaisten venäläisten piirien mielialan kiihottamiseksi -maatamme vastaan. Tämän toiminnan seurauksia ehkäistäkseen senaatti -lähetti maaliskuussa 1907 korkeimpaan paikkaan Mechelinin laatiman -esityksen maamme valtiollisesta tilasta ja niiden ilmiöiden -todellisesta laadusta, joihin Venäjällä oli pantu liiallista -merkitystä, sekä selonteon senaatin toimenpiteistä rauhan -säilyttämiseksi. - -Venäläiseltä taholta tehtyjen valitusten aiheita oli muiden muassa, -että syntyperäisten venäläisten, päästäkseen Suomessa nauttimaan samoja -oikeuksia kuin suomalaiset, täytyi hankkia Suomen kansalaisoikeudet, -jota vastoin suomalaiset keisarikunnassa ilman muuta saivat samat -oikeudet kuin venäläisillä siellä oli. Senaatti oli jo kesäkuussa 1906 -tehnyt esityksen asetuksen julkaisemisesta, jonka kautta venäläisten -oikeus päästä Suomen kansalaisiksi tulisi sopivalla tavalla -ratkaistuksi. Senaatin laatima sellaisen asetuksen ehdotus oli -kuitenkin herättänyt kenraalikuvernööri Gerardissa epäilyjä. Tämän -johdosta laati Mechelin kirjelmän kenraalikuvernöörille, koettaen siinä -perusteellisilla syillä poistaa noita epäilyjä. Se seikka että -Venäjällä oli paheksuttu sitä, että venäläisten, saadakseen täydet -kansalaisoikeudet Suomessa, oli hankittava Suomen kansalaisoikeudet, -johtuu Mechelinin käsityksen mukaan katsantotavasta, joka ei ole -ottanut huomioon keisarikunnan ja suuriruhtinaanmaan välisiä -valtio-oikeudellisia rajoja. Suomalaisten katsotaan keisarin alamaisina -olevan Venäjänkin alamaisia. Mutta tämä katsantokanta ei ole oikea. -Sillä vaikka Venäjän valta kansainoikeuden kannalta on yksi ainoa -oikeussubjekti, ei tämä seikka poista Venäjän vallan kokoumuksen -valtio-oikeudellista kaksinaisuutta. Venäläiset ovat keisarikunnan -hallitusvallan ja lakien, suomalaiset suuriruhtinaanmaan hallitusvallan -ja lakien alaisia. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaista olisi, jos -keisarikunnassa säädettäisiin, että vain ne suomalaiset, jotka ovat -Venäjällä kansalaistuneet, ovat oikeuksiin nähden yhdenvertaiset -syntyperäisten venäläisten kanssa. Omasta puolestaan Mechelin arvelee -perustuslaillisen järjestelmän toteuttamisesta keisarikunnassa olevan -seurauksena, että Venäjän kansalaisoikeus säädetään sekä valtionvirkaan -pääsyn että kunnallisen ja valtiollisen äänioikeuden ehdoksi. - -Tällä välin senaatti jatkoi sisäistä uudistustyötä. Senaatin molempain -osastojen yhteisessä täysi-istunnossa joulukuun 4 p:nä 1906 esiteltiin -Mechelinin tekemä niiden hallituksen esitysten tarkka luettelo, mitkä -olisi senaatin laadittava ja vastaisten valtiopäiväin käsiteltäväksi -annettava. Tässä kokonaista 55 kohtaa käsittävässä luettelossa oli -kysymyksiä, joista eräitä oli käsitelty edellisillä valtiopäivillä, -mutta jäänyt ratkaisematta, toiset taas olivat uusia. Näitä -kysymyksiä oli ehdotukset siviliavioliiton käytäntöön ottamisesta, -oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisesta, yleisen oppipakon -toimeenpanemisesta, uskonnonvapauden laajentamisesta, papiston -palkkauksen uudesti järjestämisestä, Suomen sotaväen jälleen -asettamisesta, elinkeinoja, köyhäinhoitoa, kyydinpitoa ja majataloja -sekä teiden tekoa ja kunnossapitoa koskevain lakien tarkastamisesta, -työntekijäin aseman turvaamisesta ja tilattoman maalaisväestön -maanhankinnan edistämisestä, yhteismetsäin järjestämisestä ja -metsänraiskauksen ehkäisemisestä, väkijuomain väärinkäytön -vastustamisesta ja uuden hallitusmuodon säätämisestä Suomelle. Tämän -uudistusluettelon, joka oli tarkistettu laitos Mechelinin jo vuotta -aikaisemmin esittämää luetteloa, hyväksyi senaatti nytkin, ja -asianomaisille toimituskunnille sekä vartavasten asetetuille -komiteoille annettiin tehtäväksi esitysehdotusten laatiminen. - -Niinkuin jo edellä mainittiin, oli Mechelin aina elävästi harrastanut -uuden hallitusmuodon aikaansaamista maallemme. Hän oli edelleenkin sitä -mieltä, että maamme kaipasi hallitusmuotoa, joka sisältäisi kaiken, -mitä vanhoissa perustuslaeissamme oli olennaista, mutta uudistetussa -muodossa ja erinäisissä kohdin parannettuna ja sisällyksensä puolesta -selvennettynä. Hän toivoi sellaisen hallitusmuotomme ajanmukaisen -uudistuksen myös helpottavan Suomen ja keisarikunnan välistä suhdetta -koskevain riitakysymysten ratkaisua ja siten osaltaan auttavan -torjumaan maatamme uhkaavia vaaroja. - -Jo karkoitusaikanaan Tukholmassa oli hän tehnyt alkuluonnoksen, ja -oleskellessaan kesällä 1905 perhetilallaan Löyttymäellä hän laati -täydellisen hallitusmuodon ehdotuksen, jotta se olisi käsillä, jos ja -milloin olot osottautuisivat sopiviksi sen toteuttamiseen. Nyt, lopulla -vuotta 1906, kun olot olivat jonkin verran levollisemmat, arveli hän -olevan tilaisuutta käytettävä. Kun senaatin voimassa olevan -työjärjestyksen mukaan oikeustoimituskunnan asiana oli alotteiden -tekeminen perustuslakia koskeviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi, -keskusteli Mechelin asiasta mainitun toimituskunnan päällikön, -senaattori Nyberghin kanssa, joka suostui ottamaan asian -täysi-istunnossa käsiteltäväksi. Senaatti asetti tämän johdosta -keskuudestaan valmisteluvaliokunnan, johon Mechelin itse tuli -jäseneksi. Samalla senaatti teki korkeimpaan paikkaan ilmoituksen tästä -toimenpiteestä sekä sen syistä, tämän aiheuttamatta muistutusta Hänen -Majesteettinsa puolelta. Mechelinin laatima ehdotus pantiin -valmistelutyön pohjaksi sekä lähetettiin, senaatin siihen tehtyä -erinäisiä muutoksia, kesällä 1907 kenraalikuvernööri Gerardille -alistettavaksi hallitsijan tutkittavaksi ja, jos se saavuttaisi hänen -hyväksymisensä, annettavaksi hallituksen esityksenä valtiopäiväin -käsiteltäväksi. Mutta sinä lyhyenä aikana, minkä Gerard enää oli -kenraalikuvernöörinä, ei hän ehtinyt toimittaa ehdotusta perille. Hänen -seuraajansakaan, kenraali Böckmann, ei kenraalikuvernöörinä ollessaan -lähettänyt sitä ratkaisevaan paikkaan. Uutta hallitusmuotoa, josta -ensimäinen yksikamarieduskuntakin teki anomuksen, ei siis Suomelle -saatu. Mechelinin hallitusmuodon täydennykseksi laatimat ehdotukset -budjettioikeuden kehittämiseksi siihen suuntaan, että valtionbudjetti -pääasiallisesti käsittäisi vain eduskunnan hyväksymiä menoeriä sekä -että tullimaksut olisivat eduskunnan harkinnan ja suostumuksen varassa, -saavuttivat senaatin kannatuksen, mutta jäivät hallitsijalle -esittämättä. - -Perustuslaillisen senaatin toimesta laaditut lakiuudistusten ehdotukset -tarkoittivat suureksi osaksi taloudellisesti huonompiosaisten -yhteiskuntaluokkain, teollisuustyöväen ja tilattoman maalaisväestön, -aseman parantamista. Elinkeinolain uudistamiseksi oli jo se v. 1898 -asetettu komitea, jossa, niinkuin aikaisemmin mainittiin, Mechelin -toimi puheenjohtajana, tehnyt ehdotuksen. Senaatin toimesta laati nyt -kauppa- ja teollisuustoimituskunnan protokollasihteeri Leo Ehrnrooth -samasta asiasta uuden ehdotuksen, joka hallituksen esityksenä annettiin -1907 vuoden eduskunnan käsiteltäväksi. Lisäksi laati Ehrnrooth -ehdotukset laiksi työnvälityksestä eli työn hankkimisesta -työttömille sekä ammattivaltuusmieslaitoksen uudistukseksi. -Maanhankintakysymyksessä laati komitea, jonka puheenjohtajana oli -lakitieteenkandidaatti Jonas Castrén, lakiehdotuksen maan hankkimisesta -tilattomalle maalaisväestölle tarkoitusta varten perustetun -lainarahaston avulla. Valtio osti maatiloja viljelystiloiksi -ositettaviksi. Eduskunnan käsiteltäväksi annettiin hallituksen esitys -maanvuokrasta maalla ja toinen kyytirasituksen huojentamisesta -kyytirahaa korottamalla, poistamalla kyytirasitus maanomistajilta ja -jakamalla se kaikkien yhteiskuntaluokkain kannettavaksi sekä valtioapua -antamalla. Samoin annettiin eduskunnalle esityksiä yhteismetsistä sekä -teollisuudenharjoittajain ja sahayhtiöiden oikeuden rajoittamisesta -hankkia maalaiskiinteistöjä -- näin metsäin hävityksen estämiseksi. -Niinikään oli senaatti laadituttanut yleisen oppipakon ehdotuksen, -jonka eduskunta käsitteli alussa vuotta 1908. - -Verraten vähäiseksi kuitenkin jäi näihin ja useihin muihin -lakiehdotuksiin käytetyn runsaan työn tulos. Ainoastaan vähäisen osan -niitä ehti eduskunta käsitellä sinä aikana, jona perustuslaillisen -senaatin oli suotu vaikuttaa asiain kulkuun. Ehdotukset kohtasivat -usein vastustusta eduskunnassa, jonka jyrkät ryhmät eivät tahtoneet -tyytyä maltillisiin uudistuksiin. Näin maanvuokrakysymyksessä, jossa -näiden ryhmäin käsitys sai ilmauksensa maaliskuun 12 p:nä 1909 -vahvistetussa jokseenkin epäonnistuneessa maavuokralaissa. Senaatin v. -1906 asettama komitea, vapaaherra V. von Born puheenjohtajana, laati -ehdotukset uskonnonvapauden laajentamiseksi ja siviliavioliiton -käytäntöön saattamiseksi, jotka ehdotukset annettiin kirkolliskokouksen -käsiteltäviksi ja saivat osakseen moitetta niin korkeakirkolliselta -kuin kirkon vastustajainkin taholta sekä jäivät tuloksettomiksi. -Yleisessä valtiollisessa asemassa kohdakkoin tapahtunut käänne sai -aikaan, ettei sellainen vapaamielinen uudistuspolitiikka kuin -Mechelinin ja hänen senaattinsa ajama, enää voinut toivoa saavansa -korkeimman vallan kannatusta. Hyödytöntä ei tuo työ kuitenkaan ole -ollut, sillä ne useita tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä -käsittelevät, laajat ja perusteelliset mietinnöt, jotka silloin -laadittiin, ovat epäilemättä tarjonneet hyvää ohjausta monelle, joka on -noihin kysymyksiin halunnut tutustua, ja toivoa saanee, että niistä -vastedeskin on samaa hyötyä. - -Senaatin tämän aikuisista hallinnollisista toimenpiteistä sopii mainita -ohjesääntöisen ammattihaureuden lopettaminen toukokuun 16 p:nä 1907 -annetulla asetuksella. Ja senaatin toimesta sai Suomen teknillinen -korkeakoulu sääntönsä vahvistetuiksi huhtikuun 2 p:nä 1908 annetulla -asetuksella. - - * * * * * - -Venäjällä pääsi taantumus uudelleen valtaan. Jo keväällä 1906 erosi -kreivi Witte pääministerintoimesta ja heinäkuussa astui tähän toimeen -jyrkästi kansalliskiihkoinen Stolypin. Sen jälkeen kun duuma -hallituksenvastaisen kantansa takia kahdesti oli hajoitettu ja uusi -vaalilaki julkaistu, jolla hallitus koetti turvata itselleen -toiveidensa mukaiset vaalitulokset, pääsi kolmannessa duumassa voitolle -taantumuksellinen suunta, joka ilmeni muun muassa vihamielisyydessä -Suomea kohtaan. Stolypin ei hyväksynyt kenraalikuvernööri Gerardin -kantaa Suomen kysymyksissä. Syksyllä 1907 nimitettiin kenraalimajuri -Seyn, joka oli avustanut Bobrikoffia hänen Suomi-politiikassaan, -kenraalikuvernöörin apulaiseksi. Nimitys toimitettiin Venäjän -hallitsevalle senaatille osotetulla ukaasilla, joten itse -nimitystapakin osotti viranpitäjän venäläiseksi virkamieheksi Suomessa. -Suuret joukot venäläistä sotaväkeä lähetettiin maahamme syksyllä 1907. - -Gerard erosi helmikuussa 1908 ja sai sen johdosta täällä osakseen -suosionosotuksia. Senaatin jäsenet pitivät hänelle ja hänen perheelleen -juhlapäivälliset, joissa Mechelin ranskankielisessä puheessa esitti -senaatin kiitokset kunniavieraan virkakautenaan noudattamasta, Suomen -valtiosääntöä kunnioittavasta hallitustavasta ja hänen maallemme -osottamistaan palveluksista. - -Valitettavasti ei Suomen synkkenevä tulevaisuus saanut, niinkuin -kuitenkin olisi sopinut toivoa, puolueiden välistä, sisäistä kinastelua -vaikenemaan, vaan se päinvastoin kiihtymistään kiihtyi. Eduskunnassa -helmikuun 19 p:nä 1908 esitellyissä erinäisissä välikysymyksissä -tiedusteltiin hallitukselta, mitä se oli tehnyt ja aikoi tehdä maamme -oikeuden ja parhaan turvaamiseksi. Hallituksen puolesta Mechelin -vastasi näihin välikysymyksiin täysi-istunnossa paria päivää myöhemmin. -Perustuslakivaliokunta, johon asia oli lähetetty valmisteltavaksi, -ehdotti, että eduskunta annettavassaan lausunnossa kehottaisi -hallitusta tekemään voitavansa torjuakseen niitä vaaroja, jotka -uhkasivat maamme perustuslakien turvaamaa oikeutta. Mutta valiokunnan -mietintöön olivat sekä maalaisliittolaiset ja sosiaalidemokraatit että -vanhatsuomalaiset liittäneet vastalauseita, joissa senaattia ankarasti -moitittiin. Sosiaalidemokraatit, jotka tässä menivät pisimmälle, -moittivat senaattia liiallisesta myöntyväisyydestä Venäjän hallituksen -vaatimuksiin sekä siitä, ettei se sisäpolitiikassamme ollut tarpeeksi -kansanvaltainen, se kun ei ollut toteuttanut kansan vaatimia -uudistuksia. Vanhainsuomalaisten vastalause oli sisällykseltään ihan -päinvastainen; siinä moitittiin senaattia siitä, ettei se ollut -tarpeeksi koettanut saada aikaan välinselvitystä Venäjän vallanpitäjäin -kanssa. Asiasta eduskunnassa maaliskuun 27 p:nä keskusteltaessa -Mechelin suuressa puheessa osotti syytökset aiheettomiksi ja vääriksi. -Senaatti oli, hän lausui, laatinut suuren joukon uudistusehdotuksia, -joista useat olivat tarkoittaneet kansan laajojen kerrosten -taloudellisen aseman parantamista ja olleet eduskunnankin -käsiteltävinä. Ei ollut senaatin syy, etteivät ne kaikki olleet -johtaneet tulokseen. Laillisia oloja oli senaatti parhaansa -mukaan koettanut palauttaa, mutta ei suinkaan ollut, niinkuin -vanhallasuomalaisella taholla oli väitetty, vastustanut kaikkia -yrityksiä päästä sovinnolliseen selvitykseen Venäjän vallanpitäjäin -kanssa Venäjän ja Suomen välisten suhteiden järjestämisestä. Vastikään -oli senaatti, ilmoitti Mechelin, Hänen Majesteetilleen alistanut, että -ne mainittuja suhteita koskevat kysymykset, joista vallitsi eri mieliä, -annettaisiin venäläisistä ja suomalaisista jäsenistä muodostetun -neuvottelukunnan käsiteltäviksi. Mutta senaatti oli ollut ja oli -edelleenkin sillä kannalla, että Suomen oikeutetut edut oli huomioon -otettava ja Suomen perustuslakeja näitä kysymyksiä järjestettäessä -noudatettava. - -Mietinnöstä ensimäistä kertaa äänestettäessä voitti vanhainsuomalaisten -vastalauseen vastaehdotukseksi pantu sosialistien vastalause, minkä -jälkeen edelliset pysyivät erillään koko äänestyksestä. Tulos oli, -että lopullisessa, ratkaisevassa äänestyksessä sosialistien -vastalause vei voiton yhdistyneiden perustuslaillisten kannattamasta -mietinnöstä. Kotimainen hallituksemme oli siis saanut täydellisen -epäluottamuslauseen kansaneduskunnalta kiitokseksi isänmaallisesta -työstään. Mechelin ja talousosaston muut jäsenet asettivat tämän -johdosta paikkansa hallitsijan käytettäväksi. Tarjousta ei kuitenkaan -heti hyväksytty, mutta sitä vastoin eduskunta hajoitettiin ja määräys -uusien vaalien toimittamisesta annettiin. - -Venäjän valtakunnanduumassa piti Stolypin toukokuun 18 p:nä 1908 -huomiota ansaitsevan puheen, jossa hän ajoi sitä mielipidettä, että -Venäjän ja Suomen yhteisiä etuja koskevain kysymysten tuli saada -yhteinen, Venäjän "historiallisia suvereniteettioikeuksia" tyydyttävä -ratkaisu, joihin oikeuksiin hänen mielestään Suomeen nähden ei ollut -pantu asianmukaista huomiota. Oli vahvistettava tämän lainsäädännön -yhteinen järjestys, eikä siihen tarvittu Suomen eduskunnan suostumusta. -Suomen senaatin ehdotuksessa Suomen uudeksi hallitusmuodoksi katsottiin -tosin asiaa toisin, mutta se oli vain "separatistinen temppu". Jotta -voitaisiin arvostella, mitkä asiat koskivat Venäjän etuja, olisi -tarpeellista, että Venäjän ministerineuvosto edeltäkäsin tarkastaisi -asiat ja kiinnittäisi hallitsijan huomiota niiden laatuun. Sen vuoksi -olisi yleensä vain sellaiset asiat alistettava hallitsijan -ratkaistaviksi, jotka ministerineuvosto oli tarkastanut ja joista se -oli antanut mietintönsä. -- Nämä näkökohdat määräsivät korkeimman -vallan kohdakkoin sen jälkeen Toukokuun 20 (kesäkuun 2) p:nä 1908 -vahvistaman Venäjän ministerineuvoston pöytäkirjan sisällyksen. -Venäjän ministerineuvosto sai siten Suomen senaattia ja -ministerivaltiosihteeriä korkeamman vallan tarkastaa hallitsijan -ratkaistaviksi alistettavat Suomen asiat. - -Valtiollinen asema oli täten kehittynyt sellaiseksi, että Mechelinin -oli mahdoton jäädä hallitukseemme. Stolypin kuuluu erityisesti -halunneen hänen eroaan, ja Mechelin lienee saanut kehotuksen lähettää -perille sen eronpyynnön, jonka hän jo oli ilmoittanut olevansa valmis -tekemään eduskunnan äänestyksen tuloksen johdosta. Hän siis pyysi osin -muutetuilla perusteilla eroa ja saikin sen kesäkuun 5 p:nä samalla -kertaa kuin eräät virkatoverinsakin, senaattorit Ignatius, Donner ja -Stjernvall sekä prokuraattori Grotenfelt. Perustuslaillisilta -kansalaisilta saivat mainitut herrat eronsa johdosta vastaanottaa -lukuisia syvän kunnioituksen ja hartaan kiitollisuuden osotuksia -suorittamastaan työstä. - - - - -X. LUKU. - -1908-1914. - -Viimeiset elinvuodet. Uudistunut valtiollinen kirjailijatoimi. -1910-1913 vuoden eduskunnan jäsenenä. "Valtioperuskirjan" ehdotus. -Oikeuteen perustuva rauha. Loppu. Jälkimaine. - - -Korkeasta iästään ja heikontuneesta terveydestään huolimatta Mechelin -viimeisinä elinvuosinaan, senaatista erottuaan, uupumatta antautui -yleishyödylliseen työhön. Virkatoimista vapautuneena ryhtyi hän -etusijassa kynällä puolustamaan Suomen oikeutta. Jo v. 1908 hän -julkaisi _Olika meningar i rysk-finska frågor_ nimisen lentokirjasen, -jossa hän arvosteli Stolypinin vastamainittua duumassa pitämää puhetta -sekä Venäjän ministerineuvoston kesäkuun 2 p:nä vahvistettua -pöytäkirjaa. Stolypinin Suomen hallitusta vastaan tekemät syytökset -rauhanhäiritsijöitä kohtaan osottamasta, valtakunnan etuja -vahingoittavasta leväperäisyydestä hän torjuu viittaamalla hallituksen -toimenpiteisiin. Puhuessaan Stolypinin mainitsemista Venäjän -"suvereniteettioikeuksista" Suomeen nähden hän huomauttaa, että tämä -suvereniteetti ilmenee vain ulkopolitiikassa, suhteessa vieraisiin -valtoihin ja puolustustoimen järjestämisessä, joissa kohdin Suomi on -Venäjän ylivallan alainen, mutta että se ei ulotu Suomen sisäisiin -asioihin. Nämä voidaan laillisesti järjestää vain noudattamalla mitä -valtiosääntömme määrää. Keisarikunnan etuja koskevista Suomen asioista -on Suomen ministerivaltiosihteerin v. 1891 annetulla asetuksella -käsketty hankkia asianomaisten venäläisten ministerien lausunnot ja -saattaa nekin hallitsijan tietoon. Niissäkään tapauksissa, jolloin -sisällykseltään yhtäläinen laki havaitaan kumpaisessakin maassa -tarpeelliseksi, ei sen aikaansaamiseksi tarvita "yhteistä" -lainsäädäntöä. Mutta kesäkuun 2 p:nä annetun määräyksen mukaan on -ministerineuvoston tutkittava miltei kaikki Suomen senaatin -hallitsijalle lähettämät asiat, mikä ei ainoastaan viivytä Suomen -asiain ratkaisua, vaan tekee ministerineuvostosta, vastoin Suomen -hallinnon periaatteita, jonkinlaisen Suomen senaatin ja hallitsijan -välisen oikeusasteen. Mechelin myöntää kuitenkin, että kenties voisi -olla hyödyksi asettaa asiantuntevista venäläisistä ja suomalaisista -miehistä kokoonpantu komitea selvittämään kysymystä, onko ja miltä -kohdin se järjestys, jota on noudatettu kumpaistakin maata koskevia -asioita käsiteltäessä, parannuksen ja täydennyksen tarpeessa, ottamalla -huomioon senkin, että Venäjällä lainsäädäntöjärjestys on muuttunut -kansanedustuslaitoksen perustamisen johdosta. Mutta joka tapauksessa on -Suomenkin eduskunnan lainsäädäntöoikeus tunnustettava. - -Venäläiselläkin taholla oli uudestaan alettu ajatella neuvottelukunnan -asettamista ratkaisemaan Venäjän ja Suomen välisiä riitakysymyksiä. -Tämän johdosta Mechelin laati "_Promemoria med hänsikt till den -emotsedda rysk-finska konferensen_" nimisen kirjoituksen, joka on -päivätty marraskuussa 1908 ja jota painettuna levitettiin yksityisesti. -Sen tarkoituksena oli niiden näkökohtain selvittäminen, joista -neuvottelukunnan suomalaisten jäsenten tuli pitää kiinni. -Asevelvollisuuskysymyksestä sanotaan, että apumaksu toistaiseksi lienee -ainoa keino, mutta vain lyhyeksi aikaa, ja että Suomen on saatava pitää -oma kotimainen sotaväkensä sekä että asevelvollinen armeija on -uudestaan asetettava. "Ellei meillä ole omaa sotaväkeä, pitävät meitä -ne, jotka arvostelevat asioita nykyajan valtiollisten katsantokantain -mukaan, Venäjän turvattomana suojattina, jonka valtiollisen -itsehallinnon vaatimukset käy pitäminen pilkkana." Suomen sotaväen -tulee kuitenkin olla siten järjestetty, että se vaikeudetta voi toimia -yhdessä Venäjän sotaväen kanssa. Lainsäädäntöön nähden on tehtävä ero -niiden lakien välillä, jotka ovat voimassa ainoastaan Suomessa, vaikka -koskevat keisarikunnankin etuja, ja niiden, jotka ovat voimassa sekä -keisarikunnassa että Suomessa. Edellisiin nähden on Venäjän -viranomaisille varattava riittävää tilaisuutta mietintöjen antamiseen -niistä, ja nämä on saatettava hallitsijan tietoon ennen ratkaisua. -Mutta sitä varten ei ole tarpeen, että kaikki Suomen asiat tarkastetaan -ministerineuvostossa. Niiksi laeiksi taas, joiden tulee olla -samanlaisina voimassa kumpaisessakin maassa, on samansisältöiset -ehdotukset annettava sekä Venäjän että Suomen kansaneduskunnalle. -Elleivät nämä pääse yhtäpitäviin päätöksiin, on kumpaisenkin puolen -valitsemain valtuuskuntain koetettava sovitella. Ellei tämä onnistu, -raukeaa kysymys sillä kertaa. Suomen eduskunta saattaisi tosin siten -joskus tehdä tyhjäksi lainsäädäntötoimenpiteen, jota venäläisellä -taholla pidetään koko valtakunnalle hyödyllisenä. Mutta juuri siksi -että sellaisen yhtenäisen lain tulee olla hyödyksi koko valtakunnalle, -pitää Suomen eduskunnan saada vastustaa lakiehdotusta, jonka se katsoo -Suomelle vahingolliseksi. Kesäkuun 2 p:nä 1908 annettu määräys -Suomen asiain esittelystä on saatava kumotuksi, sillä Venäjän -ministerineuvostolla ei ole sitä Suomen olojen tarpeellista tuntemusta, -mikä on Suomen senaatilla. - -Finsk Tidskriftin tammikuun vihossa v. 1909 on Mecheliniltä Suomen -valtiollisia toiveita käsittelevä kirjoitus "Vid årsskiftet". Tässäkin -hän puhuu vastaisesta venäläis-suomalaisesta neuvottelukunnasta, -jokseenkin huolestuneena, kun toiveet kysymysten saattamisesta sen -avulla onnelliseen ratkaisuun olivat synkistymistään synkistyneet. Sen -jälkeen kun neuvottelukunta, Stolypin puheenjohtajana, oli laatinut -alustavan mietinnön, asetettiin 6 venäläisestä ja 5 suomalaisesta -miehestä kokoonpantu komitea laatimaan lakiehdotusta niiden Suomea -koskevain lakien ja asetusten säätämisjärjestyksestä, joilla on -yleisvaltakunnallinen merkitys. Ehdotus laadittiin kokonaan venäläisen -enemmistön Suomen oikeuskäsityksestä poikkeavan mielipiteen mukaisesti. - -Sen mukaan on lait, jotka, paitsi Suomea, koskevat valtakunnan muitakin -osia, ja joihin komitea luki miltei kaikki tärkeämmän laatuiset asiat, -säädettävä Venäjän lainsäädäntöjärjestyksessä. Suomen etujen näissä -kysymyksissä katsottiin tulevan riittävästi huomioon otetuiksi, jos se -oikeutettaisiin lähettämään neljä jäsentä Venäjän duumaan ja kaksi -valtakunnanneuvostoon. - -Erään venäläisen lehden ehdotuksesta antaman selostuksen nojalla -Mechelin kirjoitti siihen vastineen, joka julkaistiin eräissä -kotimaisissa lehdissä. Ja ehdotuksen tultua täydellisesti tunnetuksi -julkaisi hän elokuussa 1909 kirjasen "Mietteitä Venäjän ja Suomen -oikeudellisten suhteiden lähemmästä järjestämisestä" (ilmestynyt myös -ruotsiksi ja venäjäksi), jossa hän arvostelee sitä perinpohjaisesti. -Kumoten ne edellytykset, joihin komitea Suomen asemaan nähden on -nojautunut, hän osottaa komitean käsitelleen tehtäväänsä kauttaaltaan -ylen pintapuolisesti. Itse käsite "yleisvaltakunnallista merkitystä -olevat lait" on epäselvä ja häilyvä, eikä komitea ollut yrittänytkään -sitä selvittää. Kysymyksiä, jotka koskevat sekä keisarikuntaa että -Suomea, on eri laatuisia ja ne vaativat erilaista ratkaisua. Mechelin -koettaa tarkemmin selvittää, mitä eri laatua nämä kysymykset ovat ja -miten ne on käsiteltävä saadakseen kumpaistakin maata tyydyttävän -ratkaisun. Mutta tämän ohessa hän osottaa sen voivan käydä päinsä -keisarikunnan ja suuriruhtinaanmaan hallitusviranomaisten ja -lainsäätäjäkokousten yhteistoimin, kumpaisenkaan maan perustuslakeja -loukkaamatta. Jos jokin perustuslakien kohta kaipaa muutosta, on sekin -toimeenpantava niiden itsensä määräämässä järjestyksessä. - -1909 vuoden kuluessa hän lisäksi julkaisi ranskan- ja saksankielisiä -kirjasia valaistakseen venäläis-suomalaista oikeusselkkausta. Hän oli -niinikään v. 1909 muiden mukana perustamassa venäläistä Finlandija -aikakauslehteä, jonka tarkoituksena oli venäläisen yleisön -tutustuttaminen maahamme ja sen oloihin, mutta joka jo seuraavana -vuonna lakkautettiin. - -Alkukesästä 1909 kuoli Mechelinin puoliso kauan sairastettuaan. -Helläsydämisen, elämän kaikki myötä- ja vastoinkäymiset uskollisesti -jakaneen kumppanin menetys vaikutti häneen syvästi, ja eräässä sen -aikuisessa kirjeessä hän valittaa surun vähentäneen hänen työkykyään. -"Olen kenties", hän kirjoittaa, "liian kauan ja liian usein esiintynyt -taistelussa Venäjän virkavaltaa vastaan. Mielelläni luopuisin siitä -kokonaan. Syynä siihen etten sitä jo ole tehnyt ja että minun vielä -kenties on jatkettava, on ollut ja on edelleenkin se, että -taistelijoita on niin vähän, jota vastoin alinomaa tehdään uusia -hyökkäyksiä..." - -Kun hän syksyllä 1909 Helsingissä oleskellessaan täytti 70 vuotta, -osotettiin hänelle taas kunnioitusta juhlatilaisuudessa, johon lukuisa -joukko kansalaisia otti osaa. Hänelle pidetyssä juhlapuheessa -lausuttiin muun muassa että, jos Mechelinin kehto olisi ollut jossakin -suuremmassa maassa kuin vähäisessä Suomessamme, olisi hän kyvyllään -voinut toimia paljon enemmän ja saada aikaan paljon suurempia töitä, -kuin mitä hän oli saanut toimeen niissä oloissa, joissa oli elänyt. -Mechelin vastasi että hän, jos oli voinut vähänkään hyödyttää -synnyinmaataan, piti sitä suurimpana onnenaan eikä enempää toivonut. -Syntymäpäivän johdosta kuvanveistäjä Walter Runeberg teki päivän -sankarin rintakuvan, joka pronssiin valettuna on sijoitettuna Ateneumin -eteiseen. - -Ennen pitkää häntä kuitenkin uudestaan tarvittiin valtiollisessa -puolustustyössä. Lokakuun 7 p:nä 1909 oli eräässä julistuskirjassa -säädetty, että Suomi oli, kunnes sotilaskysymys lopullisesti -ratkaistaisiin, vapautettu suorittamasta asevelvollisuutta, mutta -velvollinen vuosittain Venäjän valtakunnanrahastoon maksamaan -julistuskirjassa määrätyn, vuosi vuodelta kohoavan rahasumman. -Eduskunta päätti kieltäytyä suostumasta laittomasti säädettyyn -apumaksuun ja vaatia sotilaskysymyksen ratkaisemista laillista tietä. -Seuraus oli että eduskunta hajoitettiin. - -Marraskuussa 1909 antoi komitea edellä mainitun, venäläisellä taholla -laaditun ehdotuksen Suomea koskevain, yleisvaltakunnallista laatua -olevain lakien säätämisestä. Samaan aikaan erosi kenraalikuvernööri -Böckmann, joka valmistavan neuvottelukunnan jäsenenä oli, Suomen -erikoiseen lainsäädäntöön viitaten, liittänyt ehdotukseen vastalauseen. -Hänen seuraajakseen nimitettiin kenraaliluutnantti Seyn. Senaatin -kokoonpano muutettiin samalla kertaa sellaiseksi, että talousosaston -jäseniksi tuli Suomen yhteiskunnallisiin oloihin tuiki perehtymättömiä -ja katsomukseltaan aivan venäläisvirkavaltaisia henkilöitä. - -Alussa vuotta 1910 antoivat lukuisat englantilaiset, belgialaiset, -saksalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset oikeusoppineet paheksuvia -lausuntoja Suomea kohtaan noudatetusta venäläistyttämispolitiikasta. -Mechelin lienee ollut apuna lausuntojen aikaansaamisessa ja sitä varten -tehnyt matkan Lontooseen. - -Häntä kehotettiin asettumaan ehdokkaaksi tulossa olevissa -eduskuntavaaleissa. Hän epäröi kauan ikänsä ja kivulloisuutensa takia, -mutta antoi viimein suostumuksensa. "Sisäinen ääni", hän kirjoittaa, -"sanoo minulle, etten menettelisi oikein, jos kieltäisin antamasta -apuani ensi eduskunnan suoritettavana oleviin tehtäviin". Ruotsalaisen -puolueen Uudenmaan läänin vaalipiirin ehdokkaaksi asettamana hänet -valittiin maaliskuun alussa 1910 kokoontuvaan yksikamariin, tuli -perustuslakivaliokuntaan, valittiin sen puheenjohtajaksi ja laati -taaskin enimmältä osalta sen mietinnöt. Tällä ja seuraavilla -istuntokausilla, joihin hän otti osaa, oli hän eduskunnan vanhin jäsen -ja sai ikäpuhemiehenä avata ensimäisen istunnon. Syksyllä 1913 hän -kieltäytyi uudesta vaalista. - -Ehdotus Suomea koskevista yleisvaltakunnallista merkitystä olevista -laeista annettiin keväällä 1910 duuman käsiteltäväksi ja hyväksyttiin -siellä samoin kuin valtakunnanneuvostossakin, vapaamielisten ainesten -vastustuksesta huolimatta, minkä jälkeen se korkeimmassa paikassa -vahvistettiin kesäkuun 17/30 p:nä s.v. Suomen eduskunta menetti siten -useilla lainsäädännön aloilla oikeutensa lainsäätämiseen, ja sai -tehtäväkseen ainoastaan antaa lausuntoja, vaikka lait säädetään -oleviksi voimassa Suomessa. Ainoastaan ne lait ja asetukset, jotka -koskevat "yksinomaan" Suomen sisäisiä oloja, säädetään ja julkaistaan -Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä. Mutta mitkä asiat "yksinomaan" -koskevat maamme sisäisiä oloja, sen ratkaisevat Venäjän viranomaiset. - -Sen johdosta että tekeillä olevasta valtakunnanlaista oli vaadittu -Suomen eduskunnan lausuntoa, oli tämä toukokuussa 1910 antanut -vastauksen, jossa kumottiin lain pohjana olleet teoriat. Tämä vastaus -on epäilemättä pääasiallisesti Mechelinin kynästä lähtenyt. -Kun laki siitä huolimatta vahvistettiin ja eduskunta sen säännösten -mukaisesti sai kehotuksen valita jäseniä valtakunnanneuvostoon ja -valtakunnanduumaan sekä antaa lausunnon parista lakiehdotuksesta, -lausui puhemies Svinhufvud täysi-istunnossa syyskuun 26 p:nä, -ettei hän voinut esittää näitä asioita, ne kun perustuivat -valtakunnanlainsäädäntöön, jolla ei ollut lainvoimaa Suomessa. -Eduskunta hyväksyi yksimielisesti puhemiehen menettelyn, jolloin -Mechelinkin käytti puheenvuoroa laajasti esittäen, miksi tämä -eduskunnan kanta, kieltäytyminen ensinkään puuttumasta puheenalaisiin -asioihin, oli ainoa oikea. - -Sen ohessa eduskunta teki erityisen esityksen hallitsijalle anoen, -että hän pitäisi voimassa perustuslakien pyhyyden ja määräisi -peruutettaviksi erinäiset perustuslaista poikkeavat hallituksen -toimenpiteet. Eduskunta hajoitettiin tämän johdosta. - -Mechelin ei kuitenkaan herennyt vastustamasta uutta valtakunnanlakia, -vaan julkaisi saman vuoden loppupuolella uuden, lähes 10 painoarkin -kokoisen _Venäläinen laki kesäkuun 17(30) p:ltä 1910_ nimisen -lentokirjasen ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi. Asiantuntevalla taholla -on lausuttu, että "murhaavampi arvostelu on tuskin koskaan tullut -minkään lainsäädäntötuotteen osaksi" [R.A. Wrede, Muistopuhe L. -Mechelinistä s. 13]. Siinä todistellaan, että valtakunnanlainsäädännön -alaan on luettu lakiryhmiä, jotka todellisuudessa eivät ensinkään koske -Venäjän etuja. Sitä vastoin on Suomelle säätävä lakeja kansaneduskunta, -jolle on jokseenkin yhdentekevää, ovatko lait hyödyksi vai vahingoksi -niille, joiden on niitä noudatettava. Niinikään osottaa Mechelin, että -on väärin vedottu Venäjän 1906 vuoden perustuslakiin, jonka 2 § -nimenomaan tunnustaa, että suuriruhtinaanmaata sisäisissä asioissaan -hallitaan erityisten laitosten avulla erikoisen lainsäädännön -perusteella, lain tekemättä eroa yksinomaan sisäisten ja muiden -sisäisten asiain välillä. Uusi laki asettaa vallan oikeuden edelle sekä -saattaa Venäjän ja Suomen väliset suhteet alituisten riitain esineeksi. - -Alussa vuotta 1911 toimitetuissa uusissa vaaleissa, joiden -tuloksena oli kokoonpanoltaan miltei samanlainen eduskunta kuin -hajoitettu edeltäjänsä, suostui Mechelin uudestaan ottamaan vastaan -edustajantoimen. Vuosina 1911 ja 1912 hän oli valtiovarainvaliokunnan -sekä 1913 uudestaan perustuslaki- ja adressivaliokunnan -puheenjohtajana. Näilläkin valtiopäivillä hänellä oli johtava asema -maamme oikeuksien puolustustyössä. Vuonna 1911 eduskunnalle annettu -valtion raha-asioita koskeva esitys oli laadittu perustuslakiemme -vastaisella tavalla sikäli, että hallitus oli tehnyt eron -valtiorahaston ja suostuntarahaston välillä sekä kieltänyt eduskunnalta -oikeuden lausua mieltänsä ensinmainitun rahaston menoista. Hallitus -tahtoi tällä keinoin muun muassa turvata laittoman sotilasapumaksun -suorittamisen. Mechelin kävi vastustamaan tätä hallituksen -laitonta toimenpidettä ja koetti saada budjetin siten laadituksi, -että eduskunta, hyväksymättä sotilasapumaksua, voisi turvata -sivistystarkoituksiin meneväin määrärahain suorittamisen [R.A. Wrede, -Muistopuhe L. Mechelinistä s. 26]. Tammikuun 20 (helmikuun 2) p:nä 1912 -annetun n.s. "yhdenvertaisuuslain" johdosta, joka koski "muiden Venäjän -alamaisten saattamista oikeuksiinsa nähden Suomen kansalaisten -vertaisiksi" ja jota, perustuslainvastaisessa järjestyksessä -syntyneenä, ei voitu pitää lakina Suomessa, antoi eduskunta adressin -muodossa vastalauseen. Samoin se pani vastalauseen saman vuoden -helmikuussa annettua säännöstä vastaan, jolla Suomen luotsilaitos -kokonaan alistettiin Venäjän meriministeriön alaiseksi ja lakkasi -olemasta suomalainen laitos. Nämä lausunnot, jotka eduskunta antoi, -samalla ilmoittaen olevansa valmis myötävaikuttamaan valtakunnan etuja -tarkoittavain lainsäädäntötoimenpiteiden aikaansaamiseksi, mikäli ne -olivat Suomen valtiosääntöön soveltuvia, olivat suurelta osalta -Mechelinin laatimia. - -1911 vuoden eduskunnan käsiteltävänä oli myös kysymys siviliavioliiton -käytäntöön ottamisesta, jonka uudistuksen aikaansaamiseksi -lainsäädäntötietä Mechelin itse jälkimäisenä senaattorikautenaan oli -tehnyt alotteen ja josta asiasta v. 1911 oli uudestaan tehty -eduskunnassa anomus. Eri mieliä ilmeni, muutamat kun tahtoivat -siviliavioliiton säädettäväksi kaikille avioliittoon aikoville -pakolliseksi, toiset valinnaiseksi eli kirkolliseen vihkimiseen -vaihdettavaksi. Uskollisena vapaamieliselle katsantotavalleen, jonka -mukaan vapaus oli pakkoa parempi, kannatti Mechelin jälkimäistä -vaihtoehdotusta. - -Vielä kansanedustajatoimensa loppuaikoinakin Mechelin työskenteli -Venäjän ja Suomen välisten suhteiden järjestämiseksi kumpaistakin maata -tyydyttävällä tavalla. Voipa sanoa hänen tällä alalla tehneen uuden -alotteenkin. Hän antoi nimittäin helmikuun 14 p:nä 1913 vapaaherra -R.A. Wreden kera eduskunnalle anomuksen Venäjän ja Suomen suhdetta -koskevain asiain käsittelyä järjestelevän "valtioperuskirjan" -aikaansaamisesta. Tämän ehdotuksen mukaan, johon liittyi tekijäinsä -laatima ohjelma, tulisi eduskunnan anoa venäläis-suomalaisen komitean -asettamista ohjelmaa tarkastamaan sekä asian lähettämistä Venäjän -valtakunnanneuvoston ja valtakunnanduuman ynnä Suomen eduskunnan -hyväksyttäväksi. Anomuksentekijät olivat, niinkuin he itse -huomauttavat, koettaneet objektiivisesti arvostella asiaa siltä -kannalta, mitä keisarikunnan oikeus ja etu todella vaati, samalla -kun he olivat pitäneet kiinni siitä, että lait, jotka on aiottu -olemaan voimassa yksinomaan Suomessa, on säädettävä Suomen -lainsäädäntöjärjestyksessä, vaikka voivat koskea keisarikunnankin -etuja. Tätä ehdotusta, joka ennen eduskunnalle antamista oli ollut -porvarillisten puolueiden asettaman valtuuskunnan tarkastettavana, ei -eduskunta kuitenkaan ehtinyt lopullisesti käsitellä. Tuskinpa -anomuksentekijät itsekään uskoivat, että ehdotus eduskunnan -hyväksymänäkään olisi lähimmässä tulevaisuudessa johtanut toivottuun -tulokseen. Mutta he olivat siinä kuitenkin esittäneet aatteen, joka -kenties on molemminpuoliseksi tyydytykseksi toteutuva tulevaisuudessa, -kun kansalliset intohimot ovat ehtineet asettua ja Venäjä on saanut -todellisen oikeusvaltion luonteen. Venäjän vapaamielisellä taholla on -oltu sitä mieltä, että tämä "valtioperuskirjan" ehdotus on viittonut -oikean tien venäläis-suomalaisen ristiriidan poistamiseen. - -Mechelinin vaikutusvalta uudessa kansaneduskunnassa perustui hänen -suhtautumiseensa vallitseviin puoluevastakohtiin. Vaikka valittuna -ruotsalaisen puolueen ehdokaslistalla, pysyi hän edelleenkin sillä -kannalla, että valtiollisen toiminnan määräävänä tarkoitusperänä -maassamme ei tulisi olla toisen tahi toisen kielen harrastus, toisen -tahi toisen kansatieteellisen kansanryhmän suosiminen, vaan kaikkien -yhteisen isänmaan, Suomen valtion, etujen valvominen. Hän tunnusti -kansallisuusaatteen oikeaksi, sikäli kuin se tarkoitti "jokaisen -kansakunnan oikeudellista vaatimusta saada olla itsenäinen valtio tahi -muodostaa sen". [Om statsförbund och statsunioner, s. 7.] Mutta -kansakuntaa ei silloin ole käsitettävä vain kansatieteellisessä -mielessä, vaan sinä ykseytenä, joksi jonkin maan väestö, vaikka siinä -syntyperän ja kielen puolesta ilmeneekin erilaisuuksia, yhteisten -historiallisten vaiheiden, yhteisen yhteiskuntajärjestyksen ja -sivistyksen vaikutuksesta vähitellen on kehittynyt. Hänen -silmämääränään eduskunnassakin oli sen vuoksi yksimielisen -yhteistoiminnan aikaansaaminen valtiollisissa kysymyksissä. Ja todella -hänen onnistuikin melko suuressa määrin saada aikaan sellaista -yhteistoimintaa "porvarillisten" puolueiden kesken. Näiden valitsemat -valtuuskunnat kokoontuivat neuvottelemaan yhteisestä menettelytavasta, -ja useinkin Mechelin löysi sen päätösten muodon, johon kaikki voivat -yhtyä. Suurilukuisinta, sosialistien, puoluetta hänen ei onnistunut -haluamassaan määrässä saada lähennetyksi toisiin puolueisiin, siksi oli -erikoinen luokkaetu siinä liian yksinomaisesti vallitsevana. Mutta -ovatpa sosialistitkin toisinaan kulkeneet käsi kädessä toisten -puolueiden kanssa, joten on päästy yksimielisyyteen eduskunnan -menettelytapaan nähden ainakin tärkeimmissä tapauksissa. - - * * * * * - -Ihmeteltävällä sitkeydellä Mechelin jatkoi työtään elämäntehtäväinsä -suorittamiseksi. Kansanedustajatoimensa ohessa hän jatkoi -kirjailijatoimintaansa. Suomen maantieteellisen seuran julkaiseman -suuren "Suomen kartasto 1910" nimisen teoksen tekstiosastoon on hän -laatinut laajahkon kirjoitelman: "Valtiollinen ja hallinnollinen -rakenne". Kotimaisissa sanomalehdissäkin hän edelleen julkaisi -kirjoituksia. Tiedeseuran kokouksessa, jonka seuran jäseneksi hän oli -tullut v. 1908, hän 1912 piti esitelmän "politiikasta". Mutta hän oli -myös uutterassa kirjeenvaihdossa eteväin ulkomaisten valtiomiesten ja -oikeusoppineiden kanssa, kirjoitteli edelleenkin ulkomaisiin sanoma- ja -aikakauslehtiin sekä otti osaa lukuisiin vieraissa maissa -toimeenpantuihin kongresseihin. - -Alussa vuotta 1910 hän kehotuksen saatuaan matkusti Parisiin, missä hän -Suomen kysymyksestä piti esitelmän, jota valmistaakseen hänellä omain -sanainsa mukaan oli ollut vain lyhyt aika, mutta joka herätti vilkasta -mieltymystä. Ystävälleen, vapaaherra R.A. Wredelle kirjoittamassaan, -joulukuun 26:ntena 1910 päivätyssä kirjeessä hän sanoo olevansa -uupunut paljosta valtiopäivätyöstä, kokouksiin osaaottamisesta, -kirjailijatyöstä y.m. ja sen vuoksi aikovansa lähteä Grankullaan -käyttääkseen kymmenisen päivää terveytensä hoitamiseen. "Mutta", hän -lisää, "sitä ennen on minun maksettava lukuisia kirjevelkoja -ulkomaalaisille ja valvottava lentokirjaseni" (kesäkuun 17/30 p:nä 1910 -annettua venäläistä lakia koskevan) "levittämistä". Syystä käy -sanominen, että Mechelin oli maamme puhemiehenä Europan valistuneen -mielipiteen edessä. Kaikkialla hän saavutti sen etevimpäin edustajain -personallisen kunnioituksen ja ystävyyden ja osasi herättää myötätuntoa -syrjäistä maatamme kohtaan, osanottoa sen kohtaloon. - -Myöhempinä elinvuosinaan Mechelin liittyi hartaalla mielenkiinnolla -sivistysmaissa alulle pantuun toimintaan pysyväisen rauhantilan -aikaansaamiseksi kansainvälisen oikeusjärjestyksen avulla. Keväällä -1900 oli etevä oikeusoppinut, Göttingenin professori von Bar, -"der Burenkrieg, die Russifizirung Finnlands und die Haager -Friedenskonferenz" nimisessä lentokirjasessa ehdottanut kansainvälisen -laitoksen perustamista, jonka jäseninä olisi oikeusoppineita eri -maista ja joka omasta alotteestaan ryhtyisi puolueettomasti ja -perusteellisesti selvittelemään kansainvälisiä riitoja ja siten -helpottamaan niiden ratkaisua rauhallisin keinoin. Mecheliniä tämä aate -suuresti miellytti, ja hän arveli, että laitoksen oli otettava -päätehtäväkseen kansainvälisen lakikirjan laatiminen, jonka nojalla -valtioiden politiikkaa kävi arvosteleminen. - -Samana vuonna tehdessään matkan ulkomaille kävi hän siinä mielessä -tapaamassa von Baria, professori Westlakea Lontoossa sekä useita muita -Ranskan, Saksan, Belgian, Hollannin ja Tanskan oikeusoppineita -neuvotellakseen heidän kanssaan asiasta. Toistamiseen neuvoteltuaan v. -Barin kanssa hän päätti koettaa saada Norjan Nobelkomitean johtomiehiä -harrastamaan hanketta ja matkusti sitä varten Kristianiaan, missä kävi -komitean puheenjohtajan, professori Getzin puheilla. Keväällä 1901 -antoi sekä v. Bar että Mechelin Nobelkomitean hallitukselle esityksen -asiasta. Getz laati näiden pohjalla ehdotuksen rauhanlaitoksen -perustamiseksi Kristianiaan Nobelin lahjoitusvaroilla pääasiallisesti -Mechelinin suunnitelman mukaisesti ja kävi saman vuoden lokakuussa -tapaamassa viimeksi mainittua Tukholmassa. Valitettavasti Getz pian sen -jälkeen kuoli, minkä tähden Kristianian komitea lykkäsi laitoksen -perustamisen epämääräiseen aikaan. - -Myöhemmin on Mechelin ottanut osaa useihin rauhanasiaa käsitteleviin -kongresseihin, ja on hänellä niissä ollut sangen huomattava osa. Niinpä -otti hän osaa 18:nteen yleiseen, Tukholmassa elokuussa 1910 pidettyyn -rauhankongressiin, johon hänet virallisesti kutsuttiin ja jossa hänet -valittiin Suomen ryhmän puheenjohtajaksi, minkä johdosta hän myös -oli yleisten kokousten varapuheenjohtajia, jota paitsi hänet -valittiin kongressin lakivaliokunnan jäseneksi. Hän alusti tässä -rauhankokouksessa kysymyksen sotien syistä ja ehdotti, että -Bernin kansainvälistä rauhantoimistoa kehotettaisiin asettamaan -asiantuntijoista komitea laatimaan selontekoa 1815 v:n jälkeen käytyjen -sotien todellisista syistä. Tuollainen täysin puolueeton ja -objektiivisesti arvosteleva selonteko todistaisi, niin hän arveli, että -valtioiden keskinäiset riidat olisi rauhallisella selvittelyllä voitu -useissa tapauksissa sovittaa, jos sovinto-oikeutta olisi käytetty. -Samalla olisi selvitettävä, mitä hallitusten sisäinen politiikka oli -vaikuttanut niiden ulkopolitiikkaan. Hallitukset, jotka haluavat omassa -maassaan pitää voimassa itsevaltiusjärjestelmää, voivat siitä saada -sodan aiheen, esimerkiksi maita vastaan, jotka ovat vapaamielisen -hallitusjärjestelmän esikuvana, tahi voitoilla ja valloituksilla -pitääkseen valtaansa pystyssä omassa maassaan. Niinikään hän huomautti, -että ainoastaan se rauha, joka on oikeuden vaatimusten mukainen, on -todellinen rauha ja jonkin verran takaa sen pysyväisyyden. Ehdotus -saavutti kongressin hyväksymisen. Toiseltakin taholta tehtiin -samansuuntainen ehdotus ja vuonna 1911 myönnettiin Carnegierahastosta -120,000 dollaria palkinnoiksi mainittuja kysymyksiä käsittelevistä -teoksista. Tukholman kongressissa käsiteltiin Suomenkin kysymystä, -jolloin yksimielisesti tehtiin päätöslauselma Suomen hyväksi. Mechelin -ja hänen suomalaiset toverinsa olivat tietenkin esteellisinä ottamatta -osaa päätöslauselman tekoon. Kongressin osanottajain kunniaksi -Saltsjöbadenissa toimeenpannussa juhlassa Mechelin piti ruotsalaisille -isännille puheen, joka sai osakseen myrskyistä suosiota. - -19:s rauhankongressi oli määrä pitää Roomassa syyskuussa 1911. -Mechelin, joka oli kutsuttu sen kansainvälisen komitean jäseneksi, -jonka tuli johtaa kongressia, missä muun muassa oli aikomus järjestää -rauhanasiaa käsitteleväin teosten ja kirjoitusten näyttely, lähetti -sitä varten Roomaan valokuvan Helsingissä olevan Aleksanterinpatsaan -"Laki"-ryhmästä sekä lyhyen selonteon Suomen kansan suhtautumisesta -rauhanaatteeseen. Selonteossa mainitaan suomalainen sananlasku: "Sota -sortaa, rauha rakentaa", ja sanotaan muun muassa: "Ulkonaisen rauhan -siunaukset ovat tehottomia kaikkialla, missä oikeuden ylivalta on -toteuttamatta valtion sisäisessä elämässä. -- -- Rauhanaate, vaikkakin -suuntautuneena ensi sijassa kansainvälisiin suhteisiin, on samalla -kertaa terveellisesti ja yhä vastustamattomammin vaikuttava -jokaisen sellaisen valtion sisäpolitiikkaankin, joka haluaa saada -rauhansuojelijan kunniakkaan nimen." - -Suunniteltu rauhankongressi peruutettiin kuitenkin koleran puhkeamisen -johdosta, ja samoihin aikoihin alotti Italia sen Afrikan sodan, jonka -tarkoituksena oli Tripoliin valloitus. 19:ttä rauhankongressia ei sen -tähden pidetty Roomassa, vaan Genèvessä, ja avattiin se vasta -syyskuussa 1912. Mechelin oli sen osanottajia ja samoissa toimissa kuin -Tukholman kongressissakin. Hän alusti uudestaan kysymyksen sotien -syiden selvittelemisestä ja teki selkoa siitä, mitä asiassa oli -aikaansaatu. Tämän ohessa hän, yhtyen ranskalaisen Emile Arnaudin -tekemään ehdotukseen kansainvälisen julkisen oikeuden kodifioimisesta, -huomautti, että mainitun oikeuden periaatteita on noudatettava -jokaiseen valtioon ja kansaan nähden, olivatpa ne suvereenisia tahi -eivät. Niidenkin kansakuntain, jotka eivät muodosta suvereenisia -valtioita, vaan ovat muista mahtavammista kansoista riippuvia, tulee -voida vedota yleisiin kansainvälisiin oikeusperiaatteisiin ja saada -muilta kansoilta apua sellaista sortoa vastaan, jonka tarkoituksena on -heidän menestyksensä ja itsenäisen sivistyksensä tuhoaminen. Kongressi -hyväksyi nämä näkökohdat ja julkilausui myötätuntonsa sorrettuja, -pieniä kansakuntia, niiden joukossa Suomenkin kansaa kohtaan. -Tunnustukseksi ansioistaan rauhanasian palveluksessa sai Mechelin -Genèvessä kongressin jäsenten puolelta juhlatilaisuuksissa osakseen -suosionosotuksia. - -Genèvessä esittämiään mielipiteitä on Mechelin sitä ennen tarkemmin -selvitellyt muun muassa aikakauslehti "Valvojan" marraskuun numerossa -1905. Kansainoikeutta, hän lausuu siinä, on tavallisesti katsottu -käyvän sovelluttaminen vain suvereenisten valtioiden välisiin -suhteisiin. Mutta kansainoikeusoppi on epätäydellinen, niin kauan kuin -se ei kykene osottamaan, että ja miten sen periaatteet ovat -sovellutettavissa sellaisiin valtioihin, jotka edelleenkin ovat -toisiinsa yhdistettyinä joko yhteisen hallitsijan alaiseksi unioniksi -tahi n.s. liittovaltioksi. Vieläpä enemmän -- niidenkin kansakuntain ja -kansan osain, jotka historian kulun johdosta eivät ole saavuttaneet -itsenäisyyttä tahi joilla on vain vaillinainen itsenäisyys, mutta jotka -ovat jonkin suuremman kansan muodostaman valtakunnan osana, tulee -kansainoikeuden perustuksella olla sorrolta turvattuina. - -Mechelinin lausunnot rauhankongresseissa ovat epäilemättä osaltaan -saaneet aikaan, että nämä kongressit, jotka aikaisemmin miltei -yksinomaan käsittelivät suvereenisten valtioiden välisiä suhteita sekä -kysymystä, miten niiden välisiä sotia olisi ehkäistävä, myöhemmin ovat -alkaneet kääntää huomionsa siihenkin kysymykseen, miten oikeuden -vaatimukset on toteutettava, kun toisella puolella on suvereniteettia -vailla oleva tahi vain vaillinaisesti suvereeninen kansa ja toisella -kansa, josta edellinen on riippuvainen. Hän on niinmuodoin osaltaan -saanut aikaan, että käsitys _kansainoikeuden_ merkityksestä ja -tehtävistä on tuntuvasti laajentunut. - -Venäläisen Mir nimisen rauhanyhdistyksen Moskovassa toukokuussa 1913 -toimeenpanemaan kokoukseen, jonne Mecheliniä oli useat kerrat kutsuttu, -hän saapui, vaikka sairaana ja vastikään päättyneiden valtiopäiväin -työstä väsyneenä, sekä piti siellä esitelmän rauhanasiasta. Muun muassa -hän esitti ajatuksen europalaisen neuvoskunnan asettamisesta -selvittelemään siirtomaakysymyksiä ja poistamaan näiden kysymysten -aiheuttamia riitaisuuksia. Hän sai Moskovassa osakseen innokkaita -suosion osotuksia eräässä hänen kunniakseen toimeenpannussa juhlassa, -johon monta Venäjän vapaamielisten piirien huomattavaa edustajaa otti -osaa ja jossa heidän tunteitaan tulkitsi ruhtinas P.D. Dolgorukoff, -kiittäen onnelliseksi maata, joka oli synnyttänyt "sellaisia -kansalaisia ja isänmaanystäviä, sellaisia maansa menestyksen ja arvon -epäitsekkäitä esitaistelijoita". - -Omassakin maassaan Mechelin koetti herättää rauhanaatteen -harrastusta ja ymmärtämystä. Finsk Tidskriftissä hän syksyllä 1910 -julkaisi kirjoitelman selontekoineen vastikään pidetyn Tukholman -rauhankongressin keskusteluista. Samaan aikaan perustettiin hänen -alotteestaan Helsinkiin rauhanystäväin seura, jonka perustava kokous -pidettiin tammikuun 23 p:nä 1911, jossa tilaisuudessa Mechelin piti -alustavan esitelmän. Seuralle asetettiin johtokunta, joka valitsi hänet -puheenjohtajakseen. Saman vuoden lopussa hän rauhanystäväin kokouksessa -Helsingissä piti esitelmän kosketellen muun muassa suunniteltua, mutta -peruutettua Rooman rauhankongressia. - -Mechelinin rauhanasian harrastus oli täysin sopusointuinen koko hänen -vapaamielisen katsantokantansa kanssa. Ei ainoastaan yksityisellä -ihmisellä, vaan jokaisella kansalla, jokaisella kansakunnalla tulee -olla vapaus hallita itseään, valvoa omia etujaan, mikäli kykenee ja -mikäli tämä vapaus soveltuu muiden yhtäläiseen vapauteen. Määrättyihin -oikeussäännöksiin pukeutunut järjestys on tarpeen ratkaistaessa, miten -sellainen yhteensoveltuvaisuus on toteutettava. Kansakuntain kesken -tulee vallita oikeussuhde, jonka mukaan niiden välillä syntyvät -vastakohdat käy sovittaminen väkivaltaa käyttämättä. Rauhan tulee -vallita kansakuntain kesken. Mutta tämä vaatimus ei tiedä sitä, että -sodan poistaminen millä keinoin ja millä ehdoin tahansa on -ihmiskunnalle paras mahdollinen. Puolustussota voi kansalle, -jota toinen ahdistaa, käydä välttämättömäksi ja olla sille -itsepuolustusvelvollisuutena, samoin kuin yksilö voi olla eetillisesti -velvollinen puolustamaan itseään ja omaisiaan laittomalta väkivallalta. -Rauhanrakkaus ei ole samaa kuin puolustusnihilismi. Mutta paitsi että -sodat tuottavat äärettömän paljon niin aineellista kuin siveellistäkin -pahaa, on varsin epävarmaa, jääkö se puoli sodassa voittajaksi, jolla -on puolellaan parempi oikeus. Ei ole varmaa, että eri kansojen -vaatimukset saada vapaasti valvoa etujaan tulevat sodan avulla -toteutetuiksi kohtuuden ja oikeuden mukaisella tavalla, toisin sanoen -tavalla, joka ihmiskunnalle yleensä olisi paras ja hyödyllisin. Jos -todella mieli turvata oikeuden voimassaolon kansain keskinäisissä -suhteissa, ei tämä suhde saa olla vain väkivaltaan nojautuvan -fyysillisen voiman varassa, vaan on se, ristiriitaisten vaatimusten -esiintyessä, ratkaistava puolueettoman kansainvälisen viranomaisen -antamalla sovintotuomiolla. Eikä tämän keskinäisen oikeussuhteen tule -käsittää ainoastaan suvereenisia valtioita, vaan suvereniteettia -vaillakin olevat ja vain osittain suvereeniset kansat. Näidenkin tulee -saada nauttia luonnollisia oikeuksiaan. Jos nämä oikeudet sen lisäksi -on -- niinkuin esimerkiksi Suomen oikeuksien on laita -- positiivisin -oikeustoimin, sopimuksin ja juhlallisesti annetuin sitoumuksin -vahvistettu, tulee niiden tietenkin olla sitä enemmän loukkaamattomat. - -Epäilemättä Mechelin yhtä hyvin kuin kukaan muu tajusi, kuinka -vaikeaksi kävisi poliittisessa käytännössä toteuttaa tätä -kansainoikeuden aatetta. Miten taivuttaa vallanpitäjät, miten suuret -kansat sitä noudattamaan? Todellisuudessa näyttää tämä aate olevan -toteutettavissa vain inhimillisen kulttuurin kohotessa sellaiselle -kehitysasteelle, että kansojen yleinen mielipide tunnustaa niiden -keskinäisen suhteen olevan rakennettava oikeuden pohjalle ja jyrkästi -tuomitsee sitä loukkaavan menettelytavan. Oikeusperusteelle rakentuva -kansainvälinen järjestys on kaikille kansoille suurin piirtein nähtynä -ja ajan pitkään hyödyllisin, omansa parhaiten edistämään ihmiskunnan -menestystä. Kun sen vuoksi kansat inhimillisen älyn kehittyessä -paremmin oppivat käsittämään kaikkien yhteisen menestyksen todelliset -ehdot, on kansainoikeuden aate varmasti voimistumistaan voimistuva. -Silloin toivottavasti paremmin ja paremmin onnistutaan sopivin keinoin, -esimerkiksi käyttämällä yleistä boikottausta muiden kansain -puolelta, pakottamaan ne, jotka haluavat loukata kansainvälistä -oikeusjärjestystä, siitä luopumaan. Tietenkin on, niinkuin Mechelinkin -huomauttaa, kansain sisäisen yhteiskuntajärjestyksen kehityksellä -vapaamieliseen ja kansanvaltaiseen suuntaan tässä kohden oleva suuri -merkitys. - -Hänen ei tarvinnut nähdä sitä maailmansotaa, jonka hävitykset alkoivat -vain muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen. Mutta todennäköistä on, -että vaikka hän olisikin elänyt siihen asti, ei hänen ajatuksensa -rauhanaatteesta silti olisi muuttunut, sillä hän käsitti, että järjen -vaatimuksen, jonkin eetillisen aatteen oikeus ja arvo ei ensinkään ole -sen varassa, toimivatko ihmiset todellisuudessa sen mukaisesti vai sitä -rikkoen. Pikemmin hän juuri tästä sodasta olisi saanut lisätukea -käsitykselleen, että vanhan perinnäisen valtiotaidon, joka ei myönnä -kansainvälisellä politiikalla olevan muita vaikuttimia kuin -kansalliskiihkoiset intohimot ja omain, todellisten tahi luuloteltujen -etujen itsekkään vaalimisen, on väistyminen toisen, korkeammalle -tähtäävän, inhimillisen menestyksen ehtoja laajanäköisemmin katselevan -politiikan tieltä. Ja hän olisi kenties toivonut, että juuri tämä sota -sanomattomine kärsimyksineen on osaltaan avaava kansain silmät näkemään -oikeuteen perustuvan rauhan välttämättömyyden sekä siten auttava tämän -aatteen voittoon pääsemistä. - - * * * * * - -Mechelinin terveys huononi huononemistaan ja tauti (munuaistauti) -tuotti hänelle kovia tuskia. Lääkärit varottivat häntä viettämästä -päiväänsä työpöydän ääressä ja kehottivat häntä etsimään lepoa, mutta -tätä neuvoa ei hän ehdottomasti tahtonut noudattaa, sillä hän ei -katsonut olevansa oikeutettu oman terveytensä vuoksi keskeyttämään -työtään sen hyväksi, minkä piti terveyttään tärkeämpänä. Hän kirjoittaa -eräälle ystävälleen elokuun 24 p:nä 1912, saatuaan kutsun Genèvessä -pidettävään kongressiin: "Omasta puolestani ponnistan viimeiset voimani -matkustaakseni rauhankongressiin. -- -- Olen oikeastaan jo liian vanha -niin pitkiä matkoja tekemään ja olemaan kongressien toimivana jäsenenä. -Ikäkulu olen -- -- mutta velvollisuus kutsuu". - -Vahvistaakseen kuitenkin terveyttään, mikäli velvollisuuden määräämä -työ salli, oleskeli hän viime elinvuosinaan usein ulkomaisissa -parantoloissa, milloin Voksenkollenissa Norjassa, milloin Gerardmerissä -Vogesien vuoriseudussa, milloin Gasteinissa Itävallassa, milloin -Tukholman läheisessä Saltsjöbadenissa. Kesäkuukausina kotimaassa -ollessaan hänen oli tapana oleskella tyttärensä Celyn Bromarvin -pitäjässä omistamassa, luonnonihanalla paikalla Hangon lähistössä -merenrannikolla sijaitsevassa huvilassa. - -Valtiopäiväin päätyttyä 1913 oleskeltuaan jonkin aikaa Gasteinissa -sairastui hän sieltä palatessaan ankarasti. Tauti hellitti kuitenkin -jonkin ajan kuluttua, niin että hän uudestaan voi ryhtyä työhönsä. -Syyskuun 18 p:nä vietettiin Helsingissä valtiopäiväin uudesti -elvyttämisen 50:ttä vuosipäivää, jolloin pidettiin Nikolainkirkossa -jumalanpalvelus ja ritarihuoneella juhlaesitelmiä, joista Mechelin piti -ruotsinkielisen. Se oli mielenkiintoinen ja vaikuttava, vaikka -läsnäolijoilta ei voinut jäädä huomaamatta, ettei puhuja enää ollut -täysissä voimissaan. Samana syksynä hän sai valmiiksi kirjoitelman, -joka on julkaistuna 1913 vuoden lopulla ilmestyneen "Murrosajoilta" -nimisen kokoomateoksen toisessa vihossa ja joka, nimikkeellä "Uusi -hallitusmuoto" varustettuna, kertoo siitä pitkällisestä työstä, jota -oli tehty uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi Suomelle ja johon -Mechelin itsekin oli uutterasti ottanut osaa. - -Vielä viimeisenä elinaikanaan Mechelin kirjoitti arvostelun Venäjän -oikeusministeriön laatimasta ehdotuksesta Suomessa tehtyjen -valtiollisten rikosten jättämisestä Venäjän tuomioistuinten -ratkaistaviksi Venäjän lain mukaan. Erinäisiä muita kirjallisia töitä, -jotka hän oli aikonut julkaista ja joiden suunnitelman hän oli -laatinut, ei hän sitä vastoin ehtinyt suorittaa. Niin kävi -suurisuuntaisen teoksen, jonka oli määrä saada nimekseen: "Oikeus, -vapaus ja rauha", ja käsitellä rauhanasiaa. Sen luonnos on tallella. -Toisesta teoksesta, jolle hän oli aikonut nimeksi: "Kodin kirja" ja -johonka hänen laatimansa luonnos niinikään on tallella, oli määrä tulla -"kirjallinen kokoomateos", jota vuosittain ilmestyisi yksi tai pari -20-25 arkkia käsittävää nidettä, ja joka sisältäisi historiallisia -kirjoitelmia (kansojen elämässä tapahtuneista tärkeistä käänteistä, -niiden sivistyshistorian huomattavista piirteistä), elämäkertoja, -esityksiä maantieteellisistä tutkimusmatkoista, siirtokuntain -perustamisesta ja kehityksestä sekä lähetystoimesta, kansataloudesta ja -tilastosta, taide- ja kirjallisuushistoriallisia kirjoitelmia, -luonnontieteellisiä havaintoja ja teknillisiä keksintöjä sekä -opetustointa käsitteleviä esityksiä, novelleja, kertomuksia, runoja, -esityksen Suomen tapahtumista viimeksi kuluneena vuonna (tilastotietoja -sekä muistosanoja vainajista). Tämän kumpaisellakin kotimaisella -kielellä julkaistavan teoksen aikaansaamiseen oli Mechelin aikonut -pyytää erinäisten kotimaisten kirjailijain avustusta. - -Tauti uusiutui eikä hän enää jaksanut sitä voittaa. Tammikuun 26 p:n -vastaisena yönä 1914 päättyi Helsingissä Leo Mechelinin isänmaalleen -merkityksellinen elämä. Kuolinvuoteellaan maaten hän avasi sammuvan -katseensa ja lausui vierellään istuvalle tyttärelleen: "Näen niin -valoisaa ja kaunista ympärilläni. Näen Suomen -- näen maani -- näen -hyviä ihmisiä, jotka tekevät työtä ja ahertavat. Miksipä siis minä -antaisin mieleni lannistua, kun näen niin monen jalon miehen ja naisen -taistelevan maani puolesta." Nämä olivat hänen viimeiset sanansa. - -Yleinen suru sai hautajaisissa niin suurenmoisen ilmauksen, -että sellaista tuskin on maassamme tullut kenenkään muun osaksi. -Mitä erilaatuisimpain laitosten ja yhdistysten sekä lukuisain -maalais- ja kaupunkikuntain edustajia oli saapuvilla juhlallisessa -ruumiinsiunauksessa, jonka Nikolainkirkossa toimitti professori G.G. -Rosenqvist. Venäjän perustuslaillisten demokraattien puolesta puhuivat -duuman jäsenet, professori Miljukoff ja Protopopoff, Upsalan yliopiston -filosofisen tiedekunnan puolesta laski seppeleen Ruotsin täkäläinen -pääkonsuli J. Lilliehöök ja Upsalan ylioppilaskunnan puolesta tohtori -Olof Palme. Lukemattomat kansanjoukot olivat asettuneet kaupungin -kaduille, katsellen ääneti ja avopäin kirkosta hautuumaalle kulkevaa -ruumissaattoa. Vaunusta kantoivat ylioppilaskuntain kuraattorit -ruumisarkun hautaan työväenyhdistysten jäsenten muodostaessa -soihtukujan ja Helsingin torvisoittokunnan soittaessa surumarssia, -jonka tilaisuutta varten oli säveltänyt arkkitehti Hugo Lindberg, koko -hautaustoimituksen yliairut. Lasketut seppeleet, lähes 600, muodostivat -haudalle miehenkorkuisen kummun. - -Koko kotimainen sanomalehdistö -- sekin osa, jonka valtiollinen -kanta oli toinen kuin vainajan -- antoi tunnustuksensa hänen -suurelle kyvylleen, hänen jalolle luonteelleen ja hänen hartaan -isänmaanrakkauden läpitunkemalle julkiselle toiminnalleen. Muista -maista saapui monilukuisia surunvalituskirjeitä ja Skandinavian maiden, -Venäjän, Saksan, Englannin, Ranskan ja Italian sanomalehdistö sisälsi -lukuisia lausuntoja, joista huokui syvää kunnioitusta ja myötätuntoa -vainajaa ja hänen elämäntyötään kohtaan. Eritoten oli näin laita -Ruotsin sanomalehdistössä ja Venäjän vapaamielisissä lehdissä. -Moskovan Mir-seurassa piti ruhtinas Dolgorukoff muistopuheen -Mechelinistä, huomauttaen hänen ansioistaan rauhanasiassa. Venäjän -taantumuksellisissa lehdissä kävivät arvostelut tietenkin aivan toiseen -suuntaan. - -Kotimaisissa sanomalehdissä ehdotettiin perustettavaksi Mechelinin -muistoksi hänen mukaansa nimitetty rahasto, jolla edistettäisiin hänen -harrastamiaan tarkoituksia. Lahjoja kertyi, mutta yritys ei ollut -korkeiden viranomaisten mieleen. Keräys kiellettiin, joten ajatusta ei -vielä ole voitu toteuttaa. - -Suomessa oli Mechelin myöhempänä elinaikanaan yhä enemmän tunnustettu -ei vain toisen tahi toisen puolueen, vaan koko kansan mieheksi, -pääjohtajaksi siinä taistelussa, jota valtiollisessa mielessä -yhtenäinen Suomen kansa kävi sille vakuutetun paikkansa säilyttämiseksi -"kansakuntain joukossa". Hän ei saanut nähdä sitä päivää, jolloin -Suomen valtiojärjestys taas oli turvattu. Hän ei kuitenkaan lakannut -toivomasta sen päivän koittamista, hän uskoi käänteen tapahtuvan -samalla kertaa kuin vapaampi aika koittaisi sille suurelle maalle, -johon Suomi on yhdistetty. Sitä todistavat nekin sanat, joihin -hänen viimeinen painatettu julkaisunsa "Uusi hallitusmuoto" päättyy -[Murrosajoilta, II s. 113]: "Etäällä ei voi olla se aika, jolloin -järjestelmän muutoksen täytyy tapahtua. Venäjä on nyt murroskaudessa, -jolloin yksinvallan aikuiset perinnäiset aatteet koettavat estää uuteen -valtiosääntöiseen valtiojärjestykseen kuuluvien periaatteiden -todellista sovellutusta. Voidaan havaita, miten nämä vanhettuneet -aatteet saavat entistä vähemmän kannatusta yleisen ajatustavan taholta. -Pyrkimyksen luoda keisarikunnasta oikeusvaltio täytyy piankin voittaa. -Silloin on aika käsissä pysyväisesti järjestää niin hyvin Suomen -eduskunnan kuin valtakunnanneuvoston ja valtakunnanduuman harkitsemalla -ja hyväksymällä valtioperuskirjalla Venäjän ja Suomen väliset -oikeussuhteet kumpaakin puolta tyydyttävällä tavalla. Silloin on myös -oleva luonnollisin asia, että suuriruhtinaanmaa saa uuden -hallitusmuodon, joka rakentuu Suomen senaatin ja eduskunnan, kummankin -erikseen, jo v. 1907 oikeiksi ja tarkoitustaan vastaaviksi -harkitsemille perusteille". - -Uudenvuodenaattona 1912 päivätyssä kirjeessä hän kirjoittaa: "Monta -ennustusta ja unelmaa on kytketty vuoteen 1913. Odotetaan suuria -tapahtumia, jotka meidänkin maalle tuottavat paremman tulevaisuuden. -Omasta puolestani en usko, että uudestaan saamme oikeutemme takaisin -äkillisten mullistusten johdosta. Luulen, että meidän on lujina -kestäminen koettelemukset, kunnes meidän onnistuu omalla taitavalla -toiminnallamme aikaansaada välinselvitys, joka poistaa oikeuksiemme -mielivaltaiset loukkaukset ja turvaa asemamme. Tämä tulos ei tietenkään -ole saavutettavissa Venäjällä vallitsevan valtiollisen suunnan laadusta -riippumatta. Mutta tämän suunnan muuttuessa paremmaksi on meidän -saavutettava voitto omasta aatteestamme, omain hyvin harkittujen -esitystemme ja ehdotustemme avulla. -- Aivoni työskentelevät joka -päivä, milteipä joka hetki, harkiten niin pääkysymysten kuin -yksityiskohtainkin vaihtopuolisia ehdotuksia." - -Oliko Mechelin, uskoessaan onnellisempain aikojen koittavan maallemme, -liian optimistinen? Oliko hänen käsityksensä inhimillisestä -olemassaolosta ja sen edellytyksistä tässä ja muissa kohdin kenties -liian valoisa? On joskus väitetty, että niin oli laita. Voipa olla -mielenkiintoista kuulla, mitä hän itse tästä sanoo. Elokuun 1:senä 1913 -päivätyssä kirjeessä hän kirjoittaa eräälle ystävälleen: - -"Utelen välistä itseltäni, onko todellakin niin, että minä 'katselen -oloja niin valoisalta kannalta', kuin sinä viime kirjeessäsikin arvelet -ja moni aikaisemmin on väittänyt. Tämän itsetutkistelemuksen tuloksena -on aina ollut, että niin ei ole laita. En kuvittele asemaa -valoisammaksi kuin se todellisuudessa on. En suinkaan ole käsittämättä -idästäpäin uhkaavain vaarojen laajuutta enkä oman yhteiskuntamme -puutteellista valtiollista puolustuskykyä ja toimintatarmoa. Olen -niinikään suruissani nykyajan julkisessa elämässä yltyleensä -havaittavien rumien ilmiöiden johdosta. Korkeampia päämääriä ja -siveellisyyttä kokonaan vailla oleva ulkopolitiikka, joka sotkee ja -pahentaa kansainväliset suhteet. Valtionhallinnon turmelus. -Valtiomiesten kiistat vallasta, pääasiallisesti oman personallisen -kunnianhimonsa tyydyttämiseksi. Hillitön nautinnonhimo ja rikkauksien -tavoittelu, mistä köyhälistön luokkaviha saa loppumatonta yllykettä. -Saamattomuus niiden uudistusten toteuttamisessa, jotka voisivat -katkaista sosialismin harhaopeilta kärjen. Välinpitämättömyys -vapauden todellisista periaatteista, joka ehkäisee yksilöjen -kehittymistä todellisiksi valtion kansalaisiksi. Rikosoikeuden -ja vankeinhoitojärjestelmän kehittymisen seisahdus, vaikka -sellaisen kehityksen tarve räikeästi ilmenee eräänlaisten rikosten -lisääntymisessä ja uusien esiintymisessä. Häikäilemätön tuhlaus -sotavarusteluihin, minkä johdosta varoja vain niukasti riittää -kansansivistyksen kohottamiseen. Huono henki useimmissa parlamenteissa, -mikä ilmenee ryhmien juonitteluissa, rikollisissa mellakoissa ja -heikkenevässä oikeuskehityksen vaatimusten harrastuksessa. -Sanomalehdistön vilpillisyys j.n.e." - -"Sellainen nykyajan kuva ei herätä valoisia ajatuksia. On -käsitettävissä, että moni pessimisti huolestuneena utelee, eikö Europaa -uhkaa yhteiskunnallinen kumous, joka lakaisee pois kulttuurin kootut -aarteet." - -"Mutta -- nyt seuraa ajatusteni valopuoli. Olen monet ajat punninnut -vastakkain oman maan ja vieraiden maiden julkisen elämän valo- ja -varjopuolia sekä koettanut saada selville, mitkä tekijät siinä on -katsottava pysyviksi voimiksi, mitkä taas satunnaisiksi, sellaista -kantavuutta vailla oleviksi ilmiöiksi, joka painaa leimansa -tulevaisuuteenkin. Näistä mietteistä ja harkinnasta olen saanut sen -vakaumuksen, että hyvä ja oikea on päässyt juurtumaan nykyajan elämään -syvemmälle ja laajemmalle, kuin se paha, josta yllä olen luetellut niin -monta esimerkkiä. Niin uskonnollisella ja eetillisellä kuin -yhteiskuntakysymystenkin alalla on useissa kansoissa havaittavana -vakavaa pyrkimystä etsimään tietä viittovaa totuutta ja pysyviä suuntia -lähimmäisen rakkauden periaatteiden mukaan. Yhä voimakkaampia -varottavia ääniä kuuluu imperialismin ja militarismin väärinkäytöksiä -vastaan. Perustuslailliset oikeusperiaatteet eivät ole kadottaneet -voimaansa edistää järjestystä ja sivistystä valtioissa. Rauhan aate, -joka aikaisemmin osittain on tavoitellut saavuttamattomia ihanteita, on -nyt kohdistanut työnsä runsaslupauksellisiin kansainoikeuskysymyksiin. -J.n.e." -- -- -- - - * * * * * - -Mechelin oli siis optimisti siinä mielessä, että hän uskoi niiden -voimain, jotka ovat inhimillisen kehityksen, korkeampaan -täydellisyyteen pyrkimisen edellytyksiä, lopultakin osottautuvan -vastustavia voimia vahvemmiksi. Ei niin, että ihmiset säästyisivät -kärsimyksiltä ja koettelemuksilta. Mutta itse kärsimyskin voi, -puhdistavana voimana, osaltaan edistää heidän kehittymistään -täydellisemmiksi. Tässä uskossa hän säilytti toivon, että valoisampi -päivä kerran oli koittava hänenkin isänmaalleen. Milloin ja miten se -tapahtuisi, sitä hän ei, enempää kuin kukaan muukaan, varmasti voinut -sanoa, mutta esimerkillään hän opetti meitä luottavaisina kestämään -koettelemukset. Hänen omasta elämäntyöstään saa hänen kansansa -oikeustaistelussaan kehotuksen ja kohottavan esimerkin, joka sinänsä on -voimanlähde tässä taistelussa. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEO MECHELININ ELÄMÄ*** - - -******* This file should be named 55355-8.txt or 55355-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/5/3/5/55355 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/55355-8.zip b/old/55355-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 72b517a..0000000 --- a/old/55355-8.zip +++ /dev/null |