NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 7252 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..bce7cb0
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #55355 (https://www.gutenberg.org/ebooks/55355)
diff --git a/old/55355-8.txt b/old/55355-8.txt
deleted file mode 100644
index 2270a46..0000000
--- a/old/55355-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,7252 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Leo Mechelinin elämä, by Karl Gabriel
-Thiodolf Rein
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Leo Mechelinin elämä
-
-
-Author: Karl Gabriel Thiodolf Rein
-
-
-
-Release Date: August 14, 2017  [eBook #55355]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEO MECHELININ ELÄMÄ***
-
-
-E-text prepared by Jari Koivisto
-
-
-
-LEO MECHELININ ELÄMÄ
-
-Kuvaillut
-
-TH. REIN
-
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-Kustannusosakeyhtiö Otava,
-1915.
-
-
-
-
-ALKUSANAT.
-
-
-Kun Leo Mechelin viime vuoden alussa kuoli, tunnustettiin yleisesti,
-että Suomi hänessä oli menettänyt parhaita poikiaan, miehen, joka
-ansaitsee maamme hartaimmat kiitokset siitä, että hän pitkän ja
-monivaiheisen elämänsä aikana omisti suuren kykynsä, harvinaisen
-tarmonsa sen hyväksi sekä koettelemuksen päivinä rohkeasti asettui
-maamme oikeutta puolustamaan. Sellaisen miehen elämäntyö on epäilemättä
-koko runsaudessaan ja monipuolisuudessaan säilytettävä jälkimaailman
-muistossa. Saatuani kehotuksen laatia hänen elämänkuvauksensa olen
-arvellut, ettei minun tulisi siitä kieltäytyä; kuitenkin on tehtävä
-mielestäni vielä tätä nykyä mahdoton täydellisesti suorittaa, vaan on
-se uskottava vastaisen historiantutkimuksemme huoleksi. Elämäkerta,
-joka täydellisesti ja seikkaperäisesti kuvailisi Mechelinin koko
-elämäntyön, kysyisi liian laajoja esitöitä, voidakseen valmistua minun
-käytettävänäni olleen lyhyen ajan kuluessa, siihenkään katsomatta että
-sen erinäiset puolet eivät vielä näy olevan sopivia julkisesti
-kuvailtaviksi. Ennen kaikkea on Mechelinin elämäntyö meitä vielä liian
-lähellä, jotta kuvailija voisi siitä saada eheän kuvan ja tajuta koko
-sen merkityksen.
-
-Olen kuitenkin arvellut, että jo nyt julkaistu vähäisempi elämänkuvaus
-ei olisi vallan arvoa vailla yleisöllemme, joka siitä saisi ainakin
-yleiskäsityksen manalle muuttaneen suurmiehen elämästä. Toivoen
-tämänkin laatuisen lyhytpiirteisen kuvauksen voivan herättää jonkin
-verran mielenkiintoa ja olevan joksikin hyödyksi olen rohjennut tarjota
-lukevalle yleisölle tämän vähäisen teoksen, vakuutettuna, että
-täydellisempi kuvaus on ilmestyvä, kun olot sallivat, ja kun tehtävän
-ottaa suorittaakseen henkilö, joka on täysin sen tasalla.
-
-Käytettävänäni olleista lähteistä on mainittava, paitsi Mechelinille
-läheisten henkilöjen antamia tietoja, hänen Valtioarkistossa säilytetty
-runsas jälkeenjättämiensä paperien kokoelma, jota en kuitenkaan ole
-ehtinyt täydellisesti tarkastaa. Mieluisa velvollisuuteni on tunnustaa
-saaneeni ohjausta tohtori, neiti Tekla Hultinin "Nuoressa Suomessa" v.
-1899 julkaistusta kirjoitelmasta, joka on sitä arvokkaampi, kun se
-sisältää Mechelinin itsensä tekijälle antamia tietoja. Rouva Helmi
-Krohnin aikakauslehti Otavan maaliskuun vihkoon 1913 laatimaa
-Mechelinin lapsuus- ja nuoruusajan kuvausta olen niinikään voinut
-käyttää, minkä kiitollisuudella tunnustan.
-
-Helsingissä, syyskuussa 1915.
-
-_Th. Rein_.
-
-
-
-SISÄLLYS.
-
-I luku 1839-1856
-
-Suku ja vanhemmat Lapsuudenaika. Kotielämä, matkat, koulunkäynti ja
-kotiopetus. Haminan seuraelämä.
-
-II luku 1856-1864
-
-Ylioppilasvuodet. Työ ja huvitukset. Toverielämä ja
-ystävät. Tilapäisrunoilua. Lainopilliset opinnot. Alkava
-sanomalehtimiestoiminta. Yleinen valtiollinen kanta.
-
-III luku 1864-1874
-
-Alkava julkinen virkaura. Avioliitto, matkoja,
-maanviljelysharrastuksia. Alkava valtiopäivämiestoiminta. Tieteellinen
-kirjailijatoiminta.
-
-IV luku 1874-1882
-
-Opettaja- ja tieteellinen kirjailijatoimi. Komiteain jäsenenä,
-kunnallismiehenä. Keisarivierailu, aateloiminen, 1877-78 vuoden
-valtiopäivät. Liberaalinen ohjelma. Keisari Aleksanteri II:n kuolema.
-Muutoksia Suomen hallituksessa. 1882 vuoden valtiopäivät.
-
-V luku 1882-1890
-
-Senaatin jäsenenä. Hallitustoimia. Valtiopäivät v. 1885, 1888.
-Diplomaattinen tehtävä Espanjassa. Kodifioimiskysymys. Hyökkäyksiä
-Suomen valtiosääntöä vastaan Venäjän kiihkokansallisten taholta.
-Toiminta niiden torjumiseksi. Postijulistuskirja. Ero senaatista.
-
-VI luku 1890-1898
-
-Kunnallisia ja muita julkisia tehtäviä. 1891 vuoden valtiopäivät.
-Kodifioimiskysymys, Bungen komitea. 1894 vuoden valtiopäivät.
-Hallitsijanmuutos. 1897 vuoden valtiopäivät. Kirjallinen tuotanto,
-Suomen oikeuksien puolustus.
-
-VII luku 1898-1903
-
-Routavuodet. Ylimääräiset valtiopäivät 1899. Helmikuunjulistuskirja,
-kansanadressi. Mechelinin valtiollisia julkaisuja. Hänen
-kuusikymmenvuotispäivänsä. 1900 vuoden valtiopäivät. Uusia
-laittomuuksia. Maastakarkoitus.
-
-VIII luku 1903-1905
-
-Maanpakolaisena. Bobrikoffin ja Plehwen murha. Asema Venäjällä.
-Järjestelmä lievenee. 1904 vuoden valtiopäivät. Maastakarkoitettujen
-paluu. Suurlakko. Marraskuun-julistuskirja, laillisuus palautettu.
-
-IX luku 1905-1908
-
-Toistamiseen hallituksen jäsenenä. Uudistusohjelma. Eduskuntauudistus.
-Muita hallitustoimenpiteitä. Uuden hallitusmuodon sekä muiden
-yhteiskunnallisten parannusten ehdotuksia. Taantumus pääsee jälleen
-valtaan. Ero senaatista.
-
-X luku 1908-1914
-
-Viimeiset elinvuodet. Uudistunut valtiollinen kirjailijatoimi.
-1910-1913 vuoden eduskunnan jäsenenä. "Valtioperuskirjan" ehdotus.
-Oikeuteen perustuva rauha. Loppu. Jälkimaine.
-
-
-
-
-I LUKU.
-
-1839-1856.
-
-Suku ja vanhemmat. Lapsuudenaika. Kotielämä, matkat. Koulunkäynti ja
-kotiopetus. Haminan seuraelämä.
-
-
-Mechelinin suvussa kulkevan perinnäistiedon mukaan on suku kotoisin
-Mechelnin kaupungista Alankomailta, mutta siirtyi, asuttuaan jonkin
-aikaa Saksassa ja silloisessa Ruotsin alusmaassa Pommerissa,
-1600-luvulla Ruotsiin ottaen alkuperäisen kotipaikkansa muistoksi
-nimekseen "Mechelinus" tahi "Mechelin". Suvun erään jäsenen, _Jacob
-Mechelinin_, kerrotaan asuneen Suomassa, Helsingissä, ja olleen
-ammatiltaan kauppias. Hänen poikansa Henrik tuli papiksi ja Kuopion
-pitäjän kappalaiseksi sekä jätti jälkeensä poikia, joista nuorin,
-Henrik, 1700-luvun ensi vuosikymmeninä raivoavan Isonvihan ja
-koululaitoksen silloisen rappiotilan johdosta ei päässyt opin tielle,
-vaan rupesi talonpojaksi. Hänen pojastaan _Adamista_, joka asettui
-Juvan pitäjään asumaan, tuli puuseppä, rakennusmestari ja sahankirjuri.
-
-Adam Mechelinin poika _Henrik Johan_, syntynyt v. 1774; osotti aikaisin
-lukuhalua, pantiin kouluun, tuli ylioppilaaksi Turussa sekä filosofian
-maisteriksi ja tohtoriksi, vihittiin papiksi, tuli Kesälahden
-kappalaiseksi, v. 1818 Viipurin läänin Jaakkiman kirkkoherraksi,
-Sortavalan rovastikunnan lääninrovastiksi ja kuoli v. 1840.
-Avioliitossaan _Maria Kristina Costianderin_ kanssa hänellä oli monta
-lasta, muiden muassa pojat _Gustaf Johan_ ja _Henrik Adolf_, joka
-viimeksi mainittu sittemmin toimi Venäjän pääkonsulina Kristianiassa,
-nimitettiin Suomen senaatin jäseneksi, aateloitiin v. 1886, merkittiin
-Suomen ritarihuoneen jäsenluetteloon N:o 265:n kohdalle ja kuoli v.
-1899. Tyttäristä vanhin oli nimeltään _Charlotta_. Kirkkoherra H.J.
-Mechelin oli perin oppinut mies ja pani paljon huolta lastensa
-kasvatukseen; opettipa hän muun muassa ei ainoastaan pojilleen, vaan
-Charlotta tyttärelleenkin latinaa, jota tämän mainitaan käyttäneen
-keskustellessaan veljiensä kanssa, minkä tähden häntä oli tapana
-nimittää "Latina-Lotaksi". Runojakin hän sepitteli. Avioliitossa
-kappalaisen, sittemmin rovasti P.F. _Brofeldtin_ kanssa tuli hänestä
-kirjailija Juhani Ahon isoäiti.
-
-Mainituista veljistä vanhempi, Gustaf Johan, tämän elämäkerran
-esineen isä, oli syntynyt v. 1807 Kesälahdella ja tuli, Savonlinnan
-silloisen saksalaisen koulun käytyään, ylioppilaaksi, filosofian
-maisteriksi ja tohtoriksi Turussa. Hänen sanotaan aikoneen antautua
-yliopistonopettajan uralle, mutta Turun palon takia luopuneen tästä
-aikeestaan. Sen sijaan hän tuli Haminan kadettikoulun opettajaksi,
-saman laitoksen opetuksen tarkastajaksi ja sai valtioneuvoksen
-arvonimen. Hän oli laajatietoinen mies ja opetti monta ainetta:
-luonnontieteitä, sielutiedettä, maantietoa, historiaa ja Suomen
-lainoppia sekä ruotsia, suomea ja venättä. Suomen kielen opetus
-otettiin kadettikoulussa käytäntöön 1830-luvulla, ja Mechelin antoi
-ensimäisenä opetusta tässä aineessa, jonka tuntemista pidettiin
-tarpeellisena vastaisille upseereille heidän joutuessaan tekemisiin
-kotimaisten sotamiesten kanssa. -- Muissa julkisissa oppilaitoksissamme
-suomen kieli otettiin opetusaineeksi vasta 1840-luvun alussa. --
-Mechelin kirjoitti myös yleisen kieliopin oppikirjan, joka
-tarkastettuna painettiin valtion kustannuksella ja otettiin
-kadettikoulussa käytäntöön valmistuksena varsinkin uusien kielien
-opiskeluun. Hän oli jonkin verran perehtynyt lääketaitoonkin ja kuuluu
-muun muassa kerran parantaneen erään sukulaisensa polvivian sähköllä.
-Soitannollisiakin taipumuksia hänellä oli. Hän oli muuten
-käytöstavaltaan maailmanmies, vartaloltaan ryhdikäs ja täyteläinen,
-kuuluupa olleen aika väkeväkin. Kerrankin oli raju härkä, päästyään
-kuljettajaltaan karkuun, kadettikoulun puistossa hyökännyt Mecheliniä
-vastaan, mutta hänen onnistui pistämällä sauva härän sarvien väliin
-kaataa hurja elukka kumoon. -- Valtioneuvos G.J. Mechelin kuoli v.
-1863.
-
-Hän oli nainut _Amanda Gustava Sagulinin_, Viipurin pitäjän
-kruununnimismiehen, sotakomisarius _Benjamin Sagulinin_ ja tämän vaimon
-_Gustava Stålhandsken_ tyttären. Amanda tytär kasvoi Viipurin
-kaupungissa ja nautti opetusta sikäläisessä hyväksi tunnetussa
-saksalaisessa tyttökoulussa. Hän joutui kahdesti naimisiin, ensi kerran
-Lappeen tuomiokunnan tuomarin G.J. _Costianderin_, toisen kerran tämän
-sisarenpojan G.J. Mechelinin kanssa. Hänellä oli ensimäisestä
-avioliitostaan kaksi poikaa, _Robert_ ja _Torsten_, joista niinmuodoin
-tuli hänen jälkimäisen miehensä poikapuolet ja Leo Mechelinin
-velipuolet. Rouva Amanda Mecheliniä pitivät kaikki, jotka häntä
-lähemmin tunsivat, varsin älykkäänä naisena. Hän oli sukkelasanainen,
-kielitaitoinen ja sangen musikaalinen. Asuessaan Turussa leskenä
-ensimäisen miehensä kuoltua hän antoi soitonopetusta, ja mentyään
-toisiin naimisiin v. 1837 sekä muutettuaan Haminaan hän otti osaa tämän
-paikkakunnan soitannollisiin rientoihin. Hän oli erittäin uuttera, piti
-kotinsa hyvässä kunnossa, mutta toimi sen ohessa kaikenlaisissa
-yleishyödyllisissä yrityksissä, perusti Haminaan köyhäin lasten koulun
-ja naisyhdistyksen, joka hankki varattomille työtä.
-
-Tässä avioliitossa syntyi marraskuun 24 p:nä 1839 poika _Leopold Henrik
-Stanislaus_, perheen keskuudessa tavallisesti kutsuttu _Leoksi_, jonka
-nimen hän myöhemminkin sai lähemmässä toveripiirissään pitää.
-Perheessä, johon paitsi Leoa kuului hänen neljä täysisisarustaan (kolme
-sisarta ja veli) sekä molemmat Costiander velipuolet, jotka kumpikin
-saivat suorittaa kadettikoulun kurssin ja antautua sotilasuralle,
-vallitsi mitä ystävällisin suhde jäsenten kesken. Hieno sivistys, joka
-oli saanut leimansa sekä tieteen ja kirjallisuuden että taiteen
-harrastuksesta, oli ominaista tälle kodille, missä nuoren Leon runsaat
-luonnonlahjat saivat otollisissa olosuhteissa kehittyä. Puhekielenä
-käytettiin perheessä enimmäkseen saksaa, kuten vielä siihen aikaan
-useissa Kaakkois-Suomen sivistyneissä perheissä oli laita. Ruotsiakin
-sentään puhuttiin Mechelinin perheessä. Eräät tallessa olevat Leo M:n
-muistiinpanot hänen poikavuosiltaan osottavat hänen jo silloin
-täydellisesti tainneen sekä saksaa että ruotsia. Mutta sen lisäksi hän
-nuoruudessaan oppi käytännöllisesti sekä ranskaa äidiltään, joka oli
-siihen kieleen hyvin perehtynyt, että venättä isältään. Suomen kieli
-oli siihen aikaan, kuten tunnettua, säätyläisten keskuudessa
-syrjäytetyssä asemassa, ja lapset oppivat sitä enimmäkseen palvelusväen
-kanssa puhellessaan. Leokin saavutti siinä nuoruudessaan jonkinlaisen
-taidon, jota hän sittemmin opetuksen ja opintojen avulla lisäsi,
-pääsemättä kuitenkaan niin pitkälle kuin olisi halunnut. Eräässä
-ylioppilasaikanaan kirjoittamassaan kirjeessä velipuolelleen Torsten
-Costianderille hän lausuu: valitettavasti minä, kuten tiedät, olen
-niitä monia onnettomia, jotka osaavat kaikkea muuta paremmin kuin oman
-maansa kieltä ("als ihre Landessprache").
-
-Perhe, joka Haminassa asui eräässä kadettikoulun kylkirakennuksessa,
-vietti tavallisesti kesänsä kaupungin lähellä olevassa pienessä Malina
-nimisessä huvilassa, kauniin järven rannalla ja siimeisen puiston
-reunassa. Siellä lapset pääsivät viettämään ulkosalla hauskaa elämää
-maalaisaskareineen ja leikkeineen. Leon varhaisimpia lapsuudenmuistoja
-sanotaan olleen kaunis valkoinen hevonen, jonka hänen isänsä oli saanut
-isältään Jaakkimasta. Se oli lasten suosikki ja salli heidän ratsastaa
-selässään. Suru oli sen vuoksi suuri, kun eräänä talvena heidän rakas
-hevosensa putosi heikkoihin jäihin ja hukkui.
-
-Toisinaan tehtiin matkoja, jolloin nuoret saivat oppia tuntemaan maamme
-eri seutuja. Kesällä 1845 perhe teki matkan Turkuun ja sieltä Pöytyän
-pitäjän Yläneen kappelissa olevalle Uudenkartanon maatilalle, jonka
-omisti isän ystävä ja opettaja, professori Carl Reinhold Sahlberg,
-tunnettu etevänä luonnontutkijana ja "Pro fauna et flora fennica"
-seuran perustajana. Hänen vanhin tyttärensä oli rouva Mechelinin
-läheinen ystävä. Professori Sahlberg oli Yläneelle perustanut
-erinomaisesti hoidetun, aikoinaan Suomen suurimman ja varsinkin
-omenistaan ja hyötymansikoistaan kuulun hedelmäpuutarhan.
-Kaksitoistavuotiaana Leo sai omaistensa mukana tehdä toisen matkan,
-tällä kertaa Itä-Suomeen, perheen vanhaan kotiseutuun Jaakkimaan, missä
-valtioneuvos Mechelinin lanko, kruununnimismies Savander, omisti
-luonnonihanan Rantalan maatilan. Tällä matkalla käytiin myös Saimaalla
-ja Imatralla, jotka nuoren pojan mieleen jättivät pysyväisiä
-vaikutelmia.
-
-Leo Mechelinin luonnonlahjat herättivät aikaisin huomiota, ja isä pani
-erikoista huolta hänen kasvatukseensa, totuttaen häntä työhön,
-järjestykseen ja ankaraan velvollisuuden täyttämiseen. Muun muassa isä
-neuvoi häntä aina sanomaan sanottavansa sievästi, ei huolimattomasti
-eikä töykeästi, ja tämä tapa juurtuikin poikaan koko elämän ajaksi. On
-vielä tallella pieni paperipalanen, johon kymmenvuotiaan pojan
-lapsellisella käsialalla on kirjoitettu:
-
-    'Täten allekirjoittanut sitoutuu aina huolellisesti pitelemään
-    kirjojaan ja olemaan jättämättä läksyjään viime hetkeen, vaan
-    lukemaan ne kohta kotiin tultuaan. Niinikään hän lupaa pitää
-    luetteloa kirjoistaan. Jos hän tämän rikkoo, alistuu hän mihinkä
-    rangaistukseen hyvänsä.
-
-    Marraskuun 18 p:nä 1849.
-
-                                               Leop. Mechelin.'
-
-Saatuaan lyhyen aikaa opetusta _Forsblomin_ neitien johtamassa,
-aikoinaan hyväksi tunnetussa yksityisessä oppilaitoksessa, joka
-pääasiallisesti oli aiottu tytöille, mutta johon poikiakin otettiin, ja
-sitten jonkin aikaa oltuaan isänsä oppilaana suoritti Leo vuosina
-1851-53 kahden ylemmän luokan kurssin Haminan niin sanotussa
-suurkoulussa eli yläalkeiskoulussa. Eräs tästä koulusta annettu
-lukukausitodistus osottaa opettajain havainneen hänen tietojensa miltei
-kaikissa aineissa ansaitsevan korkeimman arvosanan. Hän jatkoi vielä
-tämän jälkeen jonkin aikaa lukujaan ylioppilastutkintoa varten, taaskin
-enimmäkseen isän johdolla. Ainoastaan matematiikassa antoi hänelle
-erityistä opetusta tämän tieteen silloinen opettaja kadettikoulussa,
-etevänä matemaatikkona tunnettu Edvard Neovius. Isä oli jonkin aikaa
-aikeessa lähettää poikansa johonkin lukioon, mutta koulun rehtori
-esteli, koska nuorukainen pian pelkillä kotiopinnoillakin kykenisi
-suorittamaan loistavan ylioppilastutkinnon.
-
-Leon erinomainen ahkeruus tuotti toisinaan hänen omaisilleen hieman
-huoltakin. Niinpä äiti alkukesästä 1854 kirjoittaa pojalleen
-Torstenille: "jos hän [Leo] kauan jatkaa nykyiseen tapaansa, menee
-hänen terveytensä pilalle, sen vuoksi saa hän kesällä hoitaa sitä ja
-huvituksiaan niin paljon kuin me voimme saada aikaan". Toisessa
-kirjeessä hän kirjoittaa: "Leo on kaikkien ilo ja kaikkien huvi
-tasaisen, hyvän mielenlaatunsa tähden, joka ei häntä milloinkaan petä.
--- -- Hänen hellyyttään minua kohtaan on suloista tuntea."
-
-Paitsi taipumusta ja halua opintoihin oli Leo Mechelinillä
-soitannollisiakin lahjoja, ja laulutaidon hän oppi luultavasti äitinsä
-johdolla. Ja että hän nuorukaiseksi varttuneena täytti kaikki
-vanhempainsa toiveet, käy ilmi eräästä todistuksesta, jonka isä
-kirjoitti pojan täyttäessä 15 vuotta. Todistus, saksaksi kirjoitettu,
-on suomennettuna seuraava:
-
-    'Rakkahin Leoni!
-
-    Tänä tärkeänä hetkenä, jolloin täytät 15 vuotta, en voi antaa
-    sinulle parempaa muistolahjaa kuin tämän:
-
-    Liikutetuin mielin kiitän Jumalaa, että hän on antanut minulle
-    sinut. Sinä olet ollut minulle sydämellisen rakas poika.
-    Milloinkaan et ole tuottanut minulle huolta, paitsi kun
-    sairastuit, tai kun ajattelin, etten kenties voisi tarpeeksi
-    huolehtia sinun tulevaisuudestasi. Olen vakuutettu sielusi ja
-    sydämesi puhtaudesta. Jumala on suonut sinulle runsaat
-    luonnonlahjat, ja sinä olet tähän asti rehellisesti, ahkerasti
-    ja miltei kaikin puolin parhaalla menestyksellä kehittänyt
-    niitä. Sinä ansaitset kiitosta ja tunnustusta pyrkimyksistäsi.
-    Olen varma siitä, että edelleenkin jatkat näin -- ilman
-    itserakkautta, ilman itsekylläistä uskoa omaan täydellisyyteen.
-    Olkoon aina vaatimaton sävyisyys sinulle ominaista. Mutta
-    esiinny miehuullisesti siinä, missä totuuden ja velvollisuuden
-    tunto kaipaa ääntäsi. Multum didicit, qui tacere, plus qui dicere
-    didicit. [Paljon on se oppinut, joka oppi vaikenemaan, enemmin
-    se joka oppi puhumaan.] Opi niin kauan kuin elämääsi kestää. Tule
-    oppineeksi, tule viisaaksi, mutta älä silti laiminlyö kaunotaiteita
-    ja sivistyneen, jalostavan seuraelämän iloja. Kehitä itseäsi
-    ihmisenä kaikinpuolisesti hyvässä, -- niin ei sinulta enää riitä
-    aikaa eikä halua pahaan. Siten olet joka päivä varmasti edistyvä
-    maallisen onnen ja ikuisen elämän tiellä ja aina tekevä
-    onnellisiksi hellät vanhempasi, joiden korkein, hartain toivomus
-    maallisessa elämässään on lastensa menestys. Onneksi olkoon! Älä
-    unohda hyvää, kunnianarvoisaa isoisääsi! Kaikki tämä täydestä,
-    rakastavasta sydämestä
-
-                                                       isäsi.'
-
-Sotakesä 1854 vietettiin taas professori Sahlbergin luona, joka oli
-kutsunut Mechelinin perheen Uuteenkartanoonsa turvaan sodan häiriöiltä.
-Seuraavana kesänä 1855 vihollisten sotalaivoja taas liikuskeli
-Suomenlahdella, ja todellakin sattui heinäkuun 20 p:nä, että
-ranskalaisia sotalaivoja lähestyi rannikkoa Haminan seutuvilla pari
-tuntia pommittaen sikäläisiä venäläisiä rantapattereita, jotka
-vastasivat tuleen. Perhe oli silloin huvilassaan Malinassa, ja nuoret
-katselivat kalliolta laukausten vaihtoa sekä näkivät, miten
-haavoittuneita venäläisiä ja suomalaisia sotilaita vietiin sairaalaan.
-
-Toivomus, jonka isä edellä esitetyssä kirjeessään oli lausunut
-15-vuotiaalle pojalleen, ettei tämän tulisi vähäksyä sitä hyötyä, minkä
-sivistynyt ja jalostava seuraelämä tarjosi hänen kehitykselleen, ei
-suinkaan jäänyt täyttämättä. Haminan seuraelämä oli näihin aikoihin
-sangen hienoa ja sivistynyttä. Huvituksina olivat tanssi, musiikki ja
-seuranäytännöt. Sikäläisen seurapiirin keskipisteenä oli humaani ja
-hyväntahtoinen kenraali, vapaaherra _J. Reinhold Munck_, joka oli
-kadettikoulun johtajana vuosina 1843-1855, sekä hänen perheensä.
-Vapaaherra Munck, joka aikaisemmin palvellessaan Venäjän pääkaupungissa
-oli hyvin perehtynyt sikäläisten ylhäisten piirien elämään, tahtoi
-suomalaisia kadetteja kasvatettavaksi seurustelutaitoisiksi ja
-kykeneviksi esiintymään ei vain kasarmissa ja sotilasrivin edessä, vaan
-salongeissakin. Usein pantiin senvuoksi toimeen kutsuja ja tanssiaisia,
-joihin nuorisoa pyydettiin karkeloimaan kadettikoulun juhlasalissa.
-Tietysti sai Leo Mechelinkin oppilaitoksen opettajan poikana usein
-ottaa osaa näihin seurahuveihin. Vaikka isä olikin määrännyt hänet
-toiselle kuin sotilasuralle, sai hän läheisiä ystäviä nuorten
-kadettien joukosta, niistä sellaisiakin, jotka myöhemmin kohosivat
-varsin huomattavaan asemaan maassamme. Näitä olivat esim.
-_Waldemar von Daehn_, josta tuli kenraali, senaattori ja
-Suomen ministerivaltiosihteeri, sekä Johan Galindo, sittemmin
-aatelinperimyksen nojalla vapaaherra Cronstedt, tunnettu taitavana
-finanssimiehenä, Suomen suurimman yksityispankin, Yhdyspankin
-johtajana. Mechelinin nuoruudenystäviä oli myös _Robert Lagerborg_,
-joka suoritti kadettikoulun kurssin ja v. 1854 alotti sotilasuransa,
-minkä hän kuitenkin pian jätti siirtyäkseen sanomalehtialalle, jolla
-Mechelin jälleen tuli hänen kanssaan läheisiin väleihin. Mechelin sai
-niinmuodoin monenlaisia vaikutelmia kadettikoulun elämästä ja siellä
-vallitsevasta hengestä. Se ympäristö, jossa hän kasvoi, se seuraelämä,
-johon hän jo aikaisin otti osaa, kehitti osaltaan hänessä jo kodissa
-saavutettua maailmanmiehen esiintymistapaa, joka sittemmin aina oli
-hänelle ominaista ja joka, kun hän sen lisäksi kykeni lausumaan
-ajatuksensa monella kielellä ja oli ulkomuodoltaan komea, saattoi hänet
-varsin sopivaksi sivistyneen Europan edessä edustamaan pientä,
-syrjäistä maataan ja siten hyödyttämään tätä. Haminan seuraelämän
-vaikutus ei suinkaan heikontanut, vaan pikemmin elähytti nuoren miehen
-päätöstä koettaa käytettävinään olevilla luonnonlahjoilla hyödyttää
-isänmaataan. Sillä niiden ulkonaisten muotojen alla, joissa
-sotilaskorkeakoulun elämä liikkui, kyti aina harras isänmaallinen
-mieli. Tällä oppilaitoksella katsottiin -- ja täydellä syyllä -- olevan
-suuri isänmaallinen merkitys, koska sille oli uskottu upseerien
-kasvatus, joiden tehtävänä osittain oli johtaa kotimaista sotaväkeämme,
-osittain Venäjän sotapalveluksessa ylläpitää kansamme hyvää mainetta
-Venäjällä. Kuten tunnettua oli kenraali Munck palvelusaikanaan siellä
-saavuttanut silloisen perintöruhtinaan, sittemmin keisari Aleksanteri
-II:n suuren luottamuksen, joka soi hänelle tilaisuutta monasti
-hyödyttää isänmaataan.
-
-Tammikuussa 1856 Leo matkusti isänsä kera Helsinkiin suorittamaan
-ylioppilastutkintoa. Siihen tarvittiin koulutodistus, minkä hän --
-arvatenkin suoritettuaan yksityistutkinnon -- sai Helsingissä silloin
-toimivan yksityisen n.s. "ylioppilasleipomon" johtajalta, tohtori
-Robert Lagukselta. Kerrotaan että Leo, levottomana ylioppilastutkinnon
-tuloksesta, oli miltei sairas. Levottomuus osottautui kuitenkin
-turhaksi, sillä hän suoritti tutkintonsa loistavasti ja sai
-korkeimman, "laudatur"-arvosanan 33 äänellä, minkä jälkeen hänet
-kirjoitettiin historiallis-kielitieteelliseen ylioppilastiedekuntaan
-valmistautuakseen maisterinarvoa varten. Vastoin vallitsevaa tapaa,
-jonka mukaan tapahtumaa vietettiin toverikemuilla, hän matkusti samana
-iltana Haminaan ilahuttamaan omaisiaan uutisella saavuttamastaan
-ylioppilaslyyrystä. Parin päivän kuluttua hän kuitenkin palasi sieltä
-yliopistokaupunkiin alottaakseen akateemiset opintonsa.
-
-
-
-
-II LUKU.
-
-1856-1864.
-
-Ylioppilasvuodet. Työ ja huvitukset. Toverielämä ja
-ystävät. Tilapäisrunoilua. Lainopilliset opinnot. Alkava
-sanomalehtimiestoiminta. Yleinen valtiollinen kanta.
-
-
-Mechelinin tullessa ylioppilaaksi vallitsi maassamme varsin toivorikas
-aika. Edellisenä vuonna oli hallitukseen ryhtynyt keisari Aleksanteri
-II, jolta meillä odotettiin muuttunutta, vapaamielisempää
-sisäpolitiikan suuntaa, mikä toive toteutuikin. Maaliskuussa 1856
-keisari saapui Helsinkiin m.m. ylioppilaiden tervehtimänä
-soihtukulkueella ja laululla. Vain paria päivää myöhemmin tehtiin
-Parisissa rauha, minkä johdosta hallituksen kävi mahdolliseksi
-häiriintymättä kääntää huolenpitonsa sisäisiin yhteiskuntakysymyksiin.
-Toiveita alkoi olla valtiopäiväin kokoonkutsumisesta, ja niitä
-julkituotiin m.m. siinä pontevassa puheessa, minkä professori F.L.
-Schauman syksyllä 1856 piti yliopiston keisarinkruunauksen johdosta
-viettämässä juhlassa. Yliopiston hallinnossa oli jo ennen sodan loppua
-johonkin määrin vapaampi suunta päässyt vallalle kenraali Munckin
-tultua nimitetyksi sijaiskansleriksi. Edellisen hallituksen vainooma
-Juhana Vilhelm Snellman nimitettiin filosofisten tieteiden
-professoriksi, mitkä tieteet olivat jonkin aikaa olleet yliopistosta
-kokonaan karkoitettuina; ylioppilaiden valvonta kävi vähemmän
-ankaraksi, univormupakkoa lievennettiin, ylioppilastiedekunnat saivat
-oikeuden kurinpidollisesti valvoa jäsentensä käytöstä.
-
-Verraten virkeämmän mielialan ilmauksena käy pitäminen, että vanhat
-ylioppilasosakunnat, jotka oli lakkautettu v. 1852, uudestaan elpyivät,
-vaikka aluksi pelkkinä yksityisinä toveriseuroina. Näitä oli
-uusmaalainenkin osakunta, johon Mechelin kirjoittautui jäseneksi.
-Opinnoitaan kandidaattiarvoa varten hän harjoitti uutterasti ja
-menestyksellä. Muun muassa hän kuunteli Snellmanin luentoja, mistä on
-todistuksena säilynyt vihko muistiinpanoja Snellmanin kevätlukukaudella
-1857 filosofisesta oikeustieteestä pitämistä luennoista. Aine, joka
-vieläkin enemmän kiinnitti hänen mieltään, oli kaunokirjallisuus, jonka
-historiaa Fredrik Cygnaeus luennoi lukuisalle ja hartaalle
-kuulijakunnalle. Mechelin oli jo poikana kotonaan lukenut paljon
-kaunokirjallisuutta, varsinkin saksalaista, josta eritoten Schillerin
-sanotaan häntä miellyttäneen, ja hän jatkoi tätä lukemistaan
-ylioppilasaikanaan. Hän lienee yhteen aikaan ajatellut valmistautua
-estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden opettajan toimeen
-yliopistossa, mutta sittemmin luopunut tästä aikeestaan m.m. siksi,
-ettei katsonut voivansa kilpailla siitä vanhemman ystävänsä _Carl
-Gustaf Estlanderin_ kanssa, joka sai tohtorinarvon samassa
-promotsionissa, missä Mechelin tuli maisteriksi. Taiteen- ja
-runoudenharrastuksensa hän kuitenkin säilytti koko elämänsä ajan.
-
-Silloisessa ylioppilaspolvessa tehtiin alotteita monenmoisiin uusiin
-yrityksiin. Niinpä oli ylioppilaiden kesken perustettu näytelmäseura,
-joka esitti pieniä teatterikappaleita ja yksityisiä kohtauksia
-suuremmista. Mechelin esiintyi joskus niissä, osottaen melkoisia
-taipumuksia näyttämötaiteeseen, kuten esim. _August Blanchen_
-"Matkustava teatteriseurue" nimisessä hauskassa huvinäytelmässä, jossa
-M., varsin naurattavalla tavalla esitti vanhan teatterinjohtajan
-Sjövallin osaa. Keväällä 1858 esitettiin "Oelzen salongissa"
-suuremmalle yleisölle moniosainen teatterikappale "Dramatiskt ditt och
-datt" (Näytelmällistä sekalaista), josta ainakin enimmän osan oli
-kirjoittanut ylioppilas, kreivi _Carl Mannerheim_. Se esitti
-ylioppilaita, joille jalkamatkalla ollessaan oli pistänyt päähän
-näytellä teatteria Sortavalassa, ja jotka näyttelivät siellä muutamia
-pieniä kappaleita, muun muassa erään "Esivanhemmat" (Anoma) nimisen.
-Tämän kappaleen, johon _Karl Collan_ oli säveltänyt musiikin,
-katsottiin sisältävän jonkinlaisia viittauksia silloisen, varsin vähän
-suositun kenraalikuvernöörin, kreivi Bergin nuoreen sukupuuhun ja hänen
-puolisonsa, italialaisen kreivittären Cicognan vanhaan sukujuureen.
-C.G. Estlander kertoo tästä "Ungdomsminnen" (Nuoruudenmuistelmia)
-nimisessä kirjoituksessaan [Finsk Tidskrift, toukokuun vihko 1913]:
-"Jonkinlaisessa ruumisalttarin tapaisessa Leo Mechelin, silloin kahden
-vuoden ylioppilas, makasi laulaen esivanhempain osaa tavattoman
-kumealla ja vahvalla, haudankolkolla bassoäänellä."
-
-Näiden ylioppilasnäytäntöjen tarkoituksena oli varojen kerääminen
-ylioppilastalon rakentamiseen, josta asiasta päätös oli tehty vähän
-aikaisemmin yleisessä ylioppilaskokouksessa maaliskuun 13 p:nä 1858.
-Yrityksen toteuttaminen vaati kokonaista kaksitoista vuotta, jolla
-aikaa varoja kerättiin monella tavalla, dramaattisilla näytännöillä,
-arpajaisilla, ylioppilaskonserteilla, kirjallisilla esitelmillä y.m.
-Muun muassa esitettiin toukokuussa 1858 Helsingin teatterissa Z.
-Topeliuksen kaksinäytöksinen laulunäytelmä "Saaristolaisseikkailu",
-jossa amiraali Ankarstormin osaa esitti Mechelin. Eräässä
-kirjallisessa iltamassa, joka samassa tarkoituksessa pantiin toimeen
-Helsingissä rakennusyrityksen jo ollessa toteutumaisillaan, hän piti
-maaliskuun 29 p:nä 1870 esitelmän "Camillo Cavourista ja Italian
-yhdistymistaistelusta".
-
-Useissa soitannollisissa juhlatilaisuuksissa Mechelin esitti lauluosia,
-joissa hänen bassoäänensä esiintyi sangen hyvin edukseen. Lausujanakin
-hän esiintyi, esimerkiksi joulukuussa 1858 ylioppilaiden lauluseuran
-iltamassa, joka yliopiston juhlasalissa pantiin toimeen 1808 vuoden
-sotavanhusten hyväksi ja jossa, kuten August Schauman kertoo [Från sex
-årtionden, II s. 291], "19-vuotias ylioppilas L. Mechelin pontevasti
-lausui Topeliuksen kirjoittaman prologin". Kun Helsingin uusi
-teatteritalo marraskuun 28 p:nä 1860 vihittiin, lausui hän Fredr.
-Cygnaeuksen sepittämän, päivän merkitystä tulkitsevan prologin, ja
-eräässä ylioppilastalon rakennusvarojen keräämiseksi toimeenpannussa
-kirjallisessa iltamassa, jossa C.G. Estlander esitelmöi Artus-tarusta,
-hän lausui "Pilven veikon".
-
-Mechelinillä oli suuri kyky pitää tilapäispuheita, jotka aina
-esitettiin hyvin ja olivat muodoltaan moitteettomia, selviä ja
-loogillisia. Hänellä oli nopea käsityskyky, ei hän milloinkaan joutunut
-ymmälle odottamattomissa tilanteissa, hän oli kekseliäs tekemään
-vastaväitteitä keskusteluissa ja sanakiistoissa, mistä hänen ystävänsä
-Montgomery sai aihetta sanoa: "Mechelin on kuin kissa, aina hän putoo
-jaloilleen."
-
-Toveripiireissä hän herätti huomiota lahjakkuudellaan, kookkaalla,
-komealla vartalollaan ja käytöstavallaan, joka erinäisissä kohdin erosi
-siihen aikaan yleensä tavallisesta. Hänen ei milloinkaan kuultu
-kiroilevan, ei myöskään huomattu hänen hilpeässä seurassa liiaksi
-nauttineen Bakkuksen antimia. On sentähden ymmärrettävissä, että
-häntä muutamilla tahoilla pidettiin liian isoisena eikä kyllin
-"kansanomaisena". Hän saattoi joskus keskustelussa olla toiselle hieman
-ivallinen, mutta mikäli hänestä riippui, ei tämän tarvinnut häiritä
-ystävyyttä, sillä pohjaltaan hän aina oli hyväntahtoinen, ei suonut
-kenellekään pahaa, ei milloinkaan ollut pitkävihainen eikä
-kostonhaluinen. Hänen seurustelutovereistaan ylioppilasvuosina ja
-lähinnä seuraavana aikana mainittakoon Robert Montgomery, Carl Gustaf
-Estlander, Anders Herman ja Johan Jacob Chydenius, Thiodolf Saelan,
-Lorenzo Runeberg, Carl Mannerheim, Karl Fogelholm [sittemmin lääkäri
-Oulussa], August Schauman, Robert Lagerborg, Fredrik Idestamin
-[sittemmin tehtaanomistaja] huonetoverina hän ylioppilaana oli pitemmän
-aikaa. Useat mainituista henkilöistä luettiin siihen ryhmään, jota oli
-tapana nimittää "verettömiksi" [de blodlösa] ja jonka mielipiteet
-kansallisissa ja valtiollisissa kysymyksissämme poikkesivat J.V.
-Snellmanin "Litteraturblad'issaan" ajamasta suomalaiskansallisesta
-suunnasta, minkä johdosta Snellman ahdistelikin heitä. Vaikka Mechelin
-olikin monen tämän ryhmän jäsenen personallinen ystävä ja joskus otti
-osaa heidän seuroihinsa, ei häntä kuitenkaan luettu varsinaisesti
-siihen kuuluvaksi, eikä hänen nimeänsä liioin ole sen vastalauseen
-allekirjoittajain joukossa, minkä "verettömät" keväällä 1858
-suuntasivat Litteraturbladia vastaan lehden hyökkäyksen johdosta.
-Otaksumaan, että hän milloinkaan olisi hyväksynyt Emil von Qvantenin
-tapaisten valtiollisia haaveiluja Suomen uudesti-liittymisestä
-Ruotsiin, mitkä ainakin osittain herättivät vastakaikua silloisessa
-ylioppilasnuorisossa, on sitäkin vähemmän aihetta, kun hänet kotonaan
-oli kasvatettu aivan toiseen katsantotapaan ja hän, terävä-älyinen kun
-oli, varmasti käsitti, että tämänsuuntaiset yritykset tosioloissa vain
-tuottaisivat Suomelle turmiota.
-
-Muiden taitojensa ohessa oli Mechelinillä kyky sepittää runoja. Hänen
-nuoruudenajoiltaan on niitä tallessa, osin alkuperäisiä, osin
-käännöksiä. Itse ei hän näihin tuotteisiin pannut mainittavaa arvoa,
-mutta koska ne eivät näytä aivan ansiottomilta säilytettäviksi,
-esitettäköön niistä tässä suomennoksina muutamia näytteitä. Runo, joka
-nähdäksemme todistaa hänen mielensä herkkyyttä luonnonvaikutuksille, on
-nimeltään:
-
-
-        Kevätpuro.
-
-    Lystikkäästi luikerrellen
-    Puro juoksi juoksuaan,
-    Usein tuota tarkastellen
-    Ihantelin kulkuaan.
-
-    Kuohahdellen laineet loiski,
-    Pyörrepäissä pakeni,
-    Vedenpisaroita roiski,
-    Kiilteli ja hohteli.
-
-    Kiven kaulaan joskus syntyy
-    Siellä täällä koskikin,
-    Kohta kuitenkin se tyyntyy,
-    Laskee alas aaltoihin.
-
-    Lintu nokkasensa kasti
-    Usein veteen viileään,
-    Viserrellen viisahasti
-    Lehahti se lentämään.
-
-    Joskus aivan aavistellen
-    Puro korvaa kohistaa,
-    Kohta jälleen riemahdellen
-    Lorisee ja loiskuaa.
-
-    Aatoksissa astuskelin
-    Puron vartta vihreää,
-    Mielelläni mietiskelin
-    Ystäväni elämää.
-
-    Kului aikaa jonkin verta,
-    Kauas jäi mun puroni,
-    Kunnes kotipuistoon kerta
-    Taas mun poikkes polkuni.
-
-    Lähden lemmittyni luokse,
-    Keväällisen kultasen.
-    Mitä! Eikö enää juokse,
-    Niinkuin ennen, puronen?
-
-    Turhaan tutkin veden uomaa,
-    Etsin paikkaa purosen,
-    Lainetta ei luojan luomaa!
-    Vaienneet on laulut sen.
-
-    Puro pieni päiväsestä
-    Pohtavast' on nääntynyt,
-    Kesän kuuman heltehestä
-    Kuolon laaksoon kääntynyt.
-
-Runolahjaansa Mechelin enimmäkseen käytti mielialan ilmaisuun
-perhejuhlissa ja muissa hupaisissa tilaisuuksissa. Muuan
-ylioppilaskemujen johdosta sepitetty runoelma seuraa tässä:
-
-
-        Kerran "kestissä".
-
-    Pois nyt huolet, mieliala musta,
-    Virkistykää, mielet myrtyneet!
-    Haarikoista saadaan huojennusta,
-    Häätäkää te tunteet tyrtyneet.
-
-    Tora tohtoreitten, rikkiviisas,
-    Oppikammareitten kankeus,
-    Kyllä sitä kerraksi jo piisas --
-    Sijan saakoon leikki, huvitus.
-
-    Pois nyt politiikka joukostamme,
-    Siin' on usein nurjan mielen syy,
-    Siit' ei huoli, pojat, puhuamme,
-    Että kerran sappi selventyy!
-
-    Riemu raikukoon ja soitot soikoon!
-    Ilolaulun teille, veljet, luon!
-    Nuoruus-aikaa kukin kunnioikoon --
-    Senpä muistoks juhlamaljan juon!
-
-    Terve teille, haaveet vastaisuuden,
-    Terve mietteet kullanhohtoisat,
-    Rinnoissamme kodon, aina uuden,
-    Saatte, armahaiset unelmat.
-
-    Terve teille, neidot rakkahamme,
-    Joihin sydämemme syttyivät,
-    Terve, tulisilmät tuttavamme,
-    Ylioppilaista ystävät.
-
-    Pian kyllä meiltä riemut raukee,
-    Tullen, mennen ilo pilkahtaa,
-    Huomisaamu ankarana aukee,
-    Suru sydämissä asustaa.
-
-    Suru siitä, että päivän varjos
-    Meiltä erhetykset elon pois;
-    Vaikka pojat isänmaalle tarjos
-    Henkensä ja kuolla sille sois.
-
-       Helmikuun 20 p:nä 60.
-
-                             Leo.
-
-Vieläkin muuan sepitelmä, joka ei kuitenkaan liene Mechelinin yksin
-laatima, vaan hänen ja muutamain ystäväinsä yhteistyötä, pantakoon
-tähän näytteeksi tässä piirissä vallinneesta hengestä. Tämä leikillinen
-runo on alkuisin edellisiä hiukan myöhemmältä ajalta, sillä se
-sepitettiin v. 1867, sen johdosta että maisteri August Schauman,
-Hufvudstadsbladetin silloinen toimittaja, aikoi solmia avioliiton. Se
-lienee laulettu Schaumanin "poikamieskekkereissä", jotka Schaumanin
-ystävät panivat hänen kunniakseen toimeen aivan häitten edellä. Runo on
-suomennettuna seuraava:
-
-
-    Hufvudstadsbladin-myyjäiset.
-
- Korpin kertomuksia. [Tarkoittaa E.F. Jahnssonin novellisarjaa
- "Korpens berättelser" jota julkaistiin Hufvudstadsbladetin
- kaunokirjallisessa osastossa.]
-
-    Mies aatoksissa
-    Käy katuviertä
-    Kuin murehissa
-    Ois mieli vain.
-    On ryhti poissa
-    Ja katseet, joissa
-    Kuin salamoissa
-    Ol' liekki ain.
-
-    Ja huolissansa
-    On ruokamuori,
-    Kun oveansa
-    Hän jyskyttää:
-    Ei tee hän työtään,
-    Ei nuku yötään,
-    Ei syö, mut vyötään
-    Vain kiristää.
-
-    Ei muori arvaa,
-    Hän mitä aikoo,
-    Ja missä harhaa
-    Nyt miettehet.
-    Ei viihdy missään,
-    On ikävissään,
-    Kuin näännyksissään
-    Ois aatokset.
-
-    Hän palstat täyttää
-    Vain muiden töillä,
-    Vaikk' Otto näyttää [Otto Schauman, Augustin vanhempi veli]
-    Jo hampaitaan.
-    Mut a-ï-a! elää, [Adelaide Ehrnrooth, kirjailijatar]
-    Ja kannel helaa --
-    Ei tehne tenää
-    Se milloinkaan.
-
-    Ja posti tuopi
-    Myös avustukset,
-    Ne Svedberg luopi,
- [Kansakoulunjohtaja, valtiopäivämies Anders Svedberg
- kirjoitleli taajaan Hufvudstadsbladetiin.]
-    Mies Munsalon.
-    Näin vuottavalla
-    Ja ahkeralla
-    On latojalla
-    Työ loputon.
-
-             Yleisöltä.
-
-                                Arkisävel.
-
-    Kas, uljaan uutisen äsken kaupunki kuuli,
-    Sen ehkä ensiksi a-ï-a vääräksi luuli,
-    Se kiinnitti kaikki mielet (bis)
-    Ja pani liikkeelle kahvitanttien kielet.
-    Se kuului: "Maisteri Schauman kihloissa lie nyt,
-    Ja rauhan mieheltä neiti Kuhlman on vienyt.
-    Ois miehemme, vailla vertaa, (bis)
-    Jo saanut morsion monen montakin kertaa.
-    Mut eipä huolinut sitä maisteri, joskaan
-    Ei ylenkatsonut sukupuolta hän koskaan.
-    Ja siksipä onkin juuri (bis)
-    Nyt tämä kihlaus oikein uutinen suuri!"
-
-      Nuortenmiesten kuoro.
-
-                  Sävel: Laps' Hellaan...
-
-    Äl' August Schauman vaihda, oi,
-    Sun osaas ihanaa!
-    Ei naineen miehen elo voi
-    Näin olla rattoisaa.
-    Ei rauhaa hälle yökään suo
-    Ja tyyten kuivuu riemun vuo.
-    Äl' August j.n.e.
-
-    Sä nuorenmiehen päivät nää
-    Siis muista ainiaan!
-    Ei ihanaksi elämää
-    Mies nainut sanokkaan.
-    Jos minne tiensä olkohon,
-    Niin kätkyt jalkain juuress' on.
-    Sä nuorenmiehen j.n.e.
-
-      Yhteinen kuoro.
-
-    Pois nyt pila, muistakaamme
-    Laulun määrää oikeaa!
-    Maljaa riemuin maistakaamme,
-    Schauman neitoineen sen saa.
-    Maljas veikko vaan!
-    Kaikki riemuitaan.
-    Lempi onnen teille ohjaa,
-    Siksi juodaan malja pohjaan!
-
-Ylioppilasaikanaan Mechelin oleskeli suuren osan vuotta 1859 kreivi
-Stewen-Steinheilin omistamalla Karhunsuon maatilalla Viipurin lähellä
-kreivin kymmenvuotiaan pojan kotiopettajana, ja vakuutetaan hänen
-saaneen perheen puolelta varsin ystävällistä kohtelua osakseen. Hänellä
-oli siellä hyvä tilaisuus harjoittaa omiakin opinnoitaan, mutta hän
-näkyy tänä aikana antautuneen enemmän mielikuvitteluihin -- kenties
-jonkinmoisten rakkaushaaveilujen johdosta -- kuin vakaviin
-tutkintolukuihin. Torsten veljelleen saman vuoden keväällä
-kirjoittamassaan, sävyltään hieman surunvoittoisessa (saksankielisessä)
-kirjeessä hän sanoo: "Tunnen, että kouluaikainen rautainen ahkeruus on
-minussa häviämistään hävinnyt. Mielikuvitukseni ja ajatukseni ovat
-ylimalkaan levottomia, lukiessa pyörii päässäni usein niin monenlaista,
-että minun huumaantuneena täytyy panna kirja pois. Ja semmoinen saattaa
-monasti todella kiusata -- vaikka tämä haavemaailma toisaalta usein
-tuottaa paljon nautintoakin arkiolojen levottoman hyörinän
-viihdykkeenä." Mechelin lähettää kirjeen mukana veljelleen muutamia
-runokokeitaan, lisäten: "Runoileminenkin on taito, johon täytyy olla
-tottunut, jos mieli onnistua panemaan paperille enemmän kuin sisäisten
-kuvien pelkän varjon." Näytteenä näistä runoista esitämme tässä
-sepitelmän:
-
-
-          Keväällä.
-
-    Lämmin henkää etelästä,
-    Päivä paistaa Suomellen,
-    Kohta haihtuu hanget tästä,
-    Saapuu suvi suloinen.
-
-    Kylmän kahleet murtuu, haihtuu,
-    Laineet laukoo rikki jään,
-    Talven valkovaippa vaihtuu
-    Toivon väriin vihreään.
-
-    Siintävältä taivahalta
-    Leivon riemulaulut soi,
-    Päästi ahdistuksen alta,
-    Uutta uskallusta loi.
-
-    Sumehista silmistäni
-    Pois ma kuivaan kyyneleet.
-    Kaikki huolet, ikäväni
-    Viekööt kevätvirran veet.
-
-    Sulakaa te hanget, hallat
-    Päivän kuumaan suuteloon!
-    Pois te murheen valjut vallat!
-    Surun muistot suistukoon!
-
-    Kukkain kanssa, joita tuhlaa
-    Kevään kyllyydestä maa,
-    Sydämeni viettää juhlaa,
-    Toivo taasen virkoaa.
-
-    Rakastaa ma taasen tahdon,
-    Elon aamu-unelmaan
-    Vaihtaa myrskysäitten vahdon,
-    Päästä rauhan valkamaan.
-
-Osa Mechelinin tämänaikuisia runoja on käännöksiä Goethen, Heinen ja
-Emanuel Geibelin teoksista. Alkuperäisistä on osa kirjoitettu saksaksi,
-enimmät kuitenkin ruotsiksi.
-
-Eräälle nuoruudenystävälleen antamansa vuodelta 1861 olevan muotokuvan
-selkäpuolelle on M. kirjoittanut seuraavan mietelmän:
-
-    Jos unelmain on kaunis vain,
-    Niin lyhyt olkoon tuo,
-    Mut kuohuinen ja kiireinen
-    Kuin kevätvirran vuo.
-
-Keväällä 1860 Mechelin, kuulustelut käytyään, tuli toukokuun 18 p:nä
-kandidaatiksi historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa saaden
-arvosanan laudatur estetiikassa ja nykyiskansain kirjallisuudessa,
-magna cum laude historiassa, suomen kielessä ja filosofiassa sekä
-approbatur latinassa. Hänen kandidaattiansa varten suorittamansa
-kirjallinen koe oli käsitellyt Schillerin merkitystä lyyrillisenä
-runoilijana. Maisterinvihkiäisissä toukokuun 31 p:nä hän vastaanotti
-laakeriseppeleen silloisen promoottorin, professori E.J.W. af Brunérin
-kädestä.
-
-Luovuttuaan varhaisemmasta aikeestaan antautua opiskelemaan esteettisiä
-tieteitä Mechelin päätti kääntyä lainopilliselle alalle ja
-kirjoittautui maisteriarvon saavutettuaan lainopilliseen tiedekuntaan.
-Tämän elämänuran käänteen vaikuttimista sisältää eräs hänen
-vanhemmilleen kirjoittamansa kirje näiltä ajoilta tarkempaa selvitystä:
-"Olen", hän kirjoittaa, "kunnianhimoinen, haaveilin voivani saada
-aikaan jotakin suurempaa, jotakin merkityksellisempää kuin mitä enimmät
-voivat. Mielikuvitukseni tahtoi minusta tehdä kirjailijankin. -- Olen
-kehittynyt kypsemmäksi ja havaitsen, 1) ettei milloinkaan saa arvata
-kykyään liian suureksi, 2) että aikana, jolloin paljon kirjoitetaan,
-toiminta on ainakin yhtä hyödyllistä kuin kirjoittelu ja niinmuodoin
-kelvollinen virkamies yhtä hyvä kuin kynäilijä, 3) ettei millään
-ehdolla saa antautua ytimettömäksi ja veltoksi kaunosieluksi siinä,
-missä pikemmin täytyy aukaista itselleen ura todellisuuden maailmassa."
-
-Lainopillisista tieteistä hän erityisesti kiinnitti huomionsa ja
-harrastuksensa valtio-oikeuteen ja siihen liittyviin tieteenhaaroihin.
-Kameraali- ja politialainopin sekä valtiotieteen professorina oli v:sta
-1860 _Johan Wilhelm Rosenborg_, sama mies, jonka vähää ennen 1863
-vuoden valtiopäiväin kokoontumista julkaisema teos "Om riksdagar" on
-osaltaan tuntuvassa määrässä selvittänyt säätyvaltiopäiviemme oikeuksia
-ja velvollisuuksia ja siten ollut suureksi hyödyksi näiden toiminnalle.
-Rosenborg on epäilemättä melkoisesti edistänyt Mechelinin kehittymistä
-Suomen valtiojärjestyksen tieteelliseksi selvittäjäksi.
-
-Tähän suuntaan kohdistetulle elämäntoiminnalle avautui näihin aikoihin,
-niinkuin jo mainittiin, varsin lupaavia työaloja. Määräävissä piireissä
-tosin vielä 1860-luvun alussa oltiin epäröivällä kannalla Suomen
-kansaneduskunnan uudestielvyttämiseen nähden. Huhtikuun 10 p:nä 1861
-annettiin julistuskirja sittemmin n.s. "tammikuun-valiokunnan"
-kokoonkutsumisesta, joka toimenpide, niinkuin tunnettu, valtiosäätyjen
-lainsäädäntöoikeutta loukkaavana herätti yleistä tyytymättömyyttä.
-Helsingissä Henrik Borgström nuoremman luona pidettyihin kokouksiin,
-joissa keskusteltiin tilanteen vaatimuksista sekä päätettiin
-hallitsijalle toimittaa maassamme vallitsevaa yleistä levottomuutta
-ilmaiseva adressi, otti Mechelinkin osaa. On vieläkin tallella niiden
-henkilöjen nimiluettelo, jotka sitoutuivat takuuseen yleisen
-nimienkeräyksen aiheuttamista kustannuksista, ja joukossa on Leo
-Mechelininkin nimi. Niinkuin tunnettua, julkaistiin kuitenkin
-kohdakkoin julistuskirjan selitys, joka siltä poisti sen
-valtiosäännönvastaisen luonteen, minkä johdosta adressi kävi
-tarpeettomaksi ja jätettiin sikseen.
-
-August Schaumanin vuosina 1859 ja 1860 toimittamassa "Papperslyktan"
-nimisessä sanomalehdessä Mechelin alotti sanomalehtimiestoimintansa
-julkaisemalla erinäisiä vähäisiä kirjeitä ja saksan kielestä
-kääntämiään runoja. Syksyllä 1861 _Ernst Linder_ julkaisi Helsingissä
-"Barometern" nimistä viikkolehteä, joka käsitteli taloudellisia ja
-yhteiskunnallisia kysymyksiä vapaamielisessä hengessä. Mechelin
-kirjoitteli siihen kronikkoja päivän tapahtumista. Lehti lakkasi vuoden
-lopussa, mutta seuraavan vuoden alusta ilmestyi "Helsingfors Dagblad",
-jonka edeltäjänä Barometern-lehteä käy pitäminen. Dagbladiakin, jolla
-sanomalehtikirjallisuudessamme on ollut huomattava sija, Mechelin
-avusti kirjoitellen siihen sangen ahkerasti valtiollisista ja
-taloudellisista kysymyksistä, minkä vuoksi hänen v. 1882 tullessaan
-hallituksen jäseneksi lehden silloinen päätoimittaja Robert Lagerborg
-lausui, että tämä oli tuntuva tappio Dagbladille, joka siten kadotti
-uutteran avustajan. Mechelin lienee senkin jälkeen silloin tällöin
-kirjoitellut mainittuun lehteen. Niinikään kirjoitteli hän Aug.
-Schaumanin v. 1864 perustamaan "Hufvudstadsbladet" lehteen. A.H.
-Chydeniuksen vuosina 1864-65 julkaisemassa "Litterär tidskrift"
-nimisessä aikakauskirjassa, Lainopillisen yhdistyksen aikakauskirjassa,
-joka alkoi ilmestyä v. 1865, "Finsk Tidskrift'issä", jonka perustajia
-hän v. 1876 oli, Taloudellisen seuran julkaisusarjassa sekä myöhempinä
-aikoina "Nya Pressen" lehdessä on Mechelin julkaissut lukuisia
-kirjoitelmia.
-
-Ne sanoma- ja aikakauslehdet, joiden avustajana Mechelin toimi,
-olivat tuontuostakin kynäsodassa J.V. Snellmanin kanssa maamme
-yleisistä kysymyksistä. Personallisesti ei Mechelin kuitenkaan
-ollut vihamielisissä väleissä Snellmanin kanssa, muun muassa siitä
-päättäen, että hän -- arvatenkin Snellmanin pyynnöstä -- avusti
-viimeksi mainittua kääntämällä ranskaksi Venäjän valtiopankin
-uudistussuunnitelman, jonka Snellman oli Venäjän raha-asiainministerin
-kehotuksesta 1860-luvun keskivaiheilla laatinut. [J. V. Snellmanin
-elämä, kirjoittanut Th. Rein, II, s. 566 toinen painos.]
-
-Esimerkkinä Mechelinin varhaisemmasta sanomalehtimiestoiminnasta
-mainittakoon pari Litterär tidskriftissä julkaistua kirjoitelmaa, jotka
-osottavat mitä asioita hän näihin aikoihin erikoisesti harrasti. Muuan
-"diplomatiaa" käsittelevä kirjoitus -- alkuaan M:n pitämä esitelmä,
-joka sittemmin julkaistiin painosta -- selittää diplomatian olevan se
-elin, jonka avulla eri valtiot yhteisissä asioissa vaihtavat
-mielipiteitä siten valvoakseen etujaan. Historiallisesti näytetään
-toteen, ettei diplomatia suinkaan aina ole menetellyt niin kuin sen
-tehtävä olisi vaatinut, vaan että se on toiminut toisinaan hyvin,
-toisinaan huonosti. Diplomatian tulee, täyttääkseen tarkoituksensa,
-työskennellä valtiosääntöä noudattaen kansakunnan ja sen edustajain
-toivomusten mukaisesti. Toinen samassa aikakauskirjassa julkaistu
-kirjoitus käsittelee "maaveroa". 1863-64 vuoden valtiopäivillä oli
-tästä keskusteltu, jolloin varsinkin talonpoikaissäädyssä oli ilmaistu
-tyytymättömyyttä maassamme voimassa oleviin maaveroihin ja vaadittu
-niiden poistamista tai ainakin huojentamista. Mechelin asettaa
-kysymyksen pohjaksi sen peruskäsityksen, että kunkin kansalaisen on
-suhteellisesti varojensa (= puhtaiden tulojensa) mukaan otettava
-osaa valtion menoihin. Mutta tämä periaate ei ole käytännössä
-toteutettavissa maaomaisuuteen nähden. On yritetty veronvähennyksellä
-tasoittaa maanomistajia sangen epätasaisesti rasittavaa maaveroa, mutta
-tästä on ollut vain vähän apua. Parasta sen vuoksi olisi, hänen
-käsityksensä mukaan, poistaa koko maavero ja panna sijaan tulovero.
-
-Mechelin oli valtiollisilta mielipiteiltään ehdottomasti vapaamielinen;
-hänen toiveittensa päämääränä oli aina sellainen hallitusmuoto ja
-lainsäädäntö, jotka ovat kansan eduskuntansa kautta ilmilausuman tahdon
-mukaiset ja takaavat jokaiselle yksityiselle kansalaiselle
-mahdollisimman suuren vapauden, s.o. vapauden, joka ulottuu niin
-laajalle kuin muiden vapaus sallii. Vapaamielisyyden kannalta on vapaus
-yleisen menestyksen, sekä aineellisen hyvinvoinnin että henkisen
-kulttuurin elinehto. Vapaamieliset aatteet, jotka Ranskan
-vallankumousaikaa seurannut taantumus 1800-luvun alussa oli työntänyt
-syrjään, elpyivät pian jälleen ja saavuttivat yhä suurempaa jalansijaa
-Europan sivistyspiireissä sekä purkautuivat ilmoille 1830 ja 1848
-vuosien vallankumouksissa. Meidänkin maassa levisi vapaamielinen
-ajatuskanta valtiollisissa kysymyksissä sivistyneisiin piireihin,
-sitäkin enemmän kun oli kyllästytty maamme hallinnossa jo kauan
-vallinneeseen virkavaltaiseen järjestelmään.
-
-On oltu, eikä luullaksemme syyttä, sitä mieltä, että 1800-luvun
-alkupuoliskolla Europan yleisessä ajatussuunnassa vallinnut liberalismi
-oli taipuvainen arvostelemaan asioita hieman liian optimistisesti.
-Antaa, niin arvelivat liberaalit, vain antaa ihmisten vapaasti hoitaa
-asioitaan oman mielensä mukaan, hallituksen niihin puuttumatta ja
-lainsäädännön niitä mahdollisimman vähän säännöstelyn, niin kaikki on
-kääntyvä parhain päin. Kansantalouden alalla kannatettiin Adam Smithin
-perustamaa ja muiden edelleen kehittämää oppia, että yksityisten, niin
-yksilöjen kuin yhteiskuntaluokkainkin, on itsensä saatava valvoa
-etujaan, valtiovallan sekaantumatta asiaan, vapaan kilpailun tulee
-vallita, niin kaikkien edut tyydytetään. Näin kannatettiin
-"taloudellisten voimien sopusoinnun" teoriaa. Valtion tuli toimia
-noudattaen periaatetta "laissez faire, laissez passer" (antaa
-tehdä, antaa mennä). Kansallisuuskysymyksiin sovellettiin
-samallaisia näkökohtia. Samaan valtiolliseen yhteyteen kuuluvain eri
-kansallisuuksien pyrkiessä saavuttamaan tunnustusta ja vaikutusvaltaa
-toistensa rinnalla katsottiin tätä olevan sallittava niin pitkälle kuin
-kunkin voimia riitti; vapaa keskinäinen kilpailu muka takaisi hyvän
-tuloksen. Johdonmukaisissa vapaamielisissä piireissä senvuoksi usein
-suhtauduttiin jokseenkin välinpitämättömästi oman maan kansallisuus- ja
-niiden yhteydessä oleviin kieliharrastuksiin. Antaa niiden, niin
-arveltiin, mennä menojaan miten parhaiten voivat; niihin ei katsottu
-olevan syytä vaikuttaa puoleen eikä toiseen. Mutta kokemus osotti pian,
-että tämänlaatuinen vapaamielisyys oli puutteellinen siinä, ettei se
-pannut tarpeeksi huomiota tosioloihin. Osottautui, että vapaa kilpailu,
-johon valtiovalta ei millään tavoin puuttunut, monasti vei siihen, että
-varakkaampi, vahvempi luokka tahi kansallisuus kohtuuttomasti sorti
-heikompaansa, ja että valtiovallan, turvatakseen oikeuden vaatimuksia,
-täytyi ryhtyä positiivisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Kävi
-tarpeelliseksi säätää yhteiskunnallisia lakeja ruumiillista työtä
-tekeväin luokkain taloudellisten etujen turvaamiseksi ja heidän
-suojelemisekseen kapitalistien näännytykseltä. Ja samaten osottautui
-tarpeelliseksi erityisillä lainsäädäntötoimenpiteillä turvata niiden
-kansallisuuksien oikeus, jotka historiallisten olojen johdosta olivat
-joutuneet sellaiseen tilaan, etteivät yksistään omin voiminsa kyenneet
-vapaasti kehittymään. Näiden kokemustensa johdosta on liberalismi
-vähitellen omaksunut vähemmän abstraktisen, enemmän todellisuuteen
-perustuvan suunnan. Se on pysynyt perusajatuksessaan kaikkien oikeuden
-vaatimusten mukaisesta vapaudesta. Mutta se on yhä enemmän tunnustanut
-välttämättömäksi ettei saa luottaa yksistään "vapaan kilpailun"
-elähyttävään voimaan, vaan että on koetettava positiivisin keinoin
-korjata yhteiskunnassa vallitsevia epäkohtia. Se köyhempäin luokkain
-tilan parantamista tarkoittava yhteiskunnallinen lainsäädäntö, joka
-sivistysmaissa on vapaamielisten puolueitten avulla pantu alulle,
-vaikkakaan sitä ei vielä kokonaan ole toteutettu, on tästä
-todistuksena. Englannin vapaamielisen puolueen aikaansaama Irlannin
-"homerule"-laki on esimerkkinä konkreettisen vapaamielisyyden
-soveltamisesta kansallisuuskysymyksiin.
-
-Tällaista liberalismin kehitystä on meidänkin maassa ollut
-havaittavissa. Ja Mechelinin valtiollisen katsantokannan kehitystä käy
-tässä kohden pitäminen tyypillisenä. Lähtien vapaamieliseltä
-peruskatsantokannalta, jolla hän aina pysyi, vakaantui hän
-vakaantumistaan siinä käsityksessä, että oli tarpeellista
-lainsäädäntötoimin järjestää sekä maamme eri yhteiskuntaluokkain että
-kieliryhmäin väliset olot siten, että kaikkien oikeutetut vaatimukset
-täyttyisivät eikä kukaan kärsisi sortoa. Hän asettui siten tavallaan
-yhteiskunta- ja kielipuolueiden ulko- ja yläpuolelle. Mutta hänen
-tärkeimmäksi silmämääräkseen jäi, että kansamme ennen kaikkea tuli
-säilyttää valtiollinen itsemääräämisoikeutensa. Ja todella täytyy
-kansan, joka, vaikka kansatieteellisesti katsoen käsittääkin eri
-kansallisuuksia, historiallisen kehityksen johdosta on tullut
-valtiolliseksi kokonaisuudeksi ja tahtoo semmoisena pysyä, saada itse
-säätää lakinsa tahi olla osallisena niitä säätämässä, jos mieli sen
-yhteisten tarpeiden tulla tyydytetyiksi tarkoituksen ja oikeuden
-mukaisella tavalla. Jos lainsäädäntö on vieraan kansan lakiasäätäväin
-laitosten käsissä, niin pääsevät epäilemättä sen suuntaa määräämään
-näkökohdat, jotka ovat vieraita niille, joita se koskee, ja senvuoksi
-sopimattomat. Kansalla, joka muodostaa yhtenäisen subjektin ja
-sivistystasonsa puolesta kykenee itse hoitamaan asiansa, tulee olla
-oikeus tehdä se, mikäli se ei siten loukkaa muiden kansain
-itsemääräämisoikeutta: tämä on oikeuden mukaisen vapausperiaatteen
-vaatimus. Oli siis täysin Mechelinin koko valtiollisen katsantotavan
-mukaista, että hän asetti elämänsä päätehtäväksi toiminnan Suomen
-valtiollisen autonomian turvaamiseksi, semmoisena kuin tämä autonomia
-oli maallemme v. 1809 ja sittemmin useamman kerran juhlallisesti
-taattu.
-
-Hän oli tällä välin jatkanut lainopillisia lukujaan. Helmikuun 23 p:nä
-1864 hän suoritti lakitieteenkandidaattitutkinnon, saaden siinä
-aineessa, johon hänen harrastuksensa parhaasta päästä oli kiintynyt,
-nimittäin valtio-oikeudessa ja siihen liittyvissä oppiaineissa,
-korkeimman arvosanan, "laudatur".
-
-
-
-
-III LUKU.
-
-1864-1874.
-
-Alkava julkinen virkaura. Avioliitto, matkoja,
-maanviljelysharrastuksia. Alkava valtiopäivämiestoiminta. Tieteellinen
-kirjailijatoiminta.
-
-
-Kohdakkoin sen jälkeen kuin oli maisteriksi vihitty, otettiin Mechelin
-Suomen Tiedeseuran apulaissihteeriksi ja hoiti pöytäkirjanpitoa
-lokakuun 1 p:stä 1860 seuraavan vuoden loppuun, minkä ohessa hän
-kevätlukukauden 1861 toimi yliopiston konsistorin amanuenssina.
-Lakitieteenkandidaatiksi tultuaan hän kirjoittautui auskultantiksi
-Viipurin hovioikeuteen huhtikuussa 1864, tuli ylimääräiseksi
-kopistiksi senaatin talousosastoon saman vuoden lokakuussa ja
-valtiovaraintoimituskunnan kopistiksi heinäkuussa 1865, ollen viimeksi
-mainitussa toimessa toukokuuhun 1867.
-
-Hänen työkykynsä salli hänen kuitenkin näiden toimien rinnalla hoitaa
-muitakin, kuten meri- ja vekselioikeuden opettajan tointa Helsingin
-merikoulussa lukuvuonna 1864-65. Niinikään hän jonkin aikaa antoi
-opetusta neiti Elisabeth Blomqvistin yksityisessä tyttökoulussa, jossa
-aikoinaan oli varsin runsaasti oppilaita. Tutkiakseen Ruotsin vallan
-aikaista Suomen raha-asiain tilaa oleskeli Mechelin elo- ja syyskuun
-1864 Tukholmassa harjoittaen sikäläisessä kamariarkistossa tutkimuksia,
-jotka kuitenkin täytyi keskeyttää silmätaudin takia. Hän oli
-Tukholmassa myös tutustunut tilastollisen toimiston työjärjestykseen ja
-toimintaan, "mikä", kuten hän kirjeessä sedälleen H.A. Mechelinille
-mainitsee, "suuresti kiinnittää mieltäni".
-
-Syksyllä 1865 hän meni naimisiin helsinkiläisen kauppiaan, kauppaneuvos
-Johan Henrik Lindroosin ja hänen vaimonsa Cecilia Meyerin tyttären
-_Aleksandra Elisabeth Lindroosin_ kanssa, joka oli syntynyt v. 1844.
-Kohta häiden jälkeen teki nuori pariskunta ulkomaanmatkan. Mechelin oli
-tällöin jonkin aikaa sairaana Genfin järven rannalla sijaitsevassa
-Clarensin parantolassa Sveitsissä, mutta hänen toivuttuaan he viettivät
-talven 1865-66 Parisissa, missä Mechelin jatkoi valtiotieteellisiä
-opintojaan ja kirjoitteli matkakirjeitä Helsingfors Dagbladiin.
-
-Kotimaahan palattuaan hän rupesi appensa kuoltua hoitamaan tämän
-omistamaa Helsinginpitäjässä sijaitsevaa Botbyn tilaa alaikäisen
-lankonsa Johan Fr. Lindroosin puolesta ja oli siinä toimessa kymmenen
-vuotta, kunnes lanko oli tullut täysi-ikäiseksi. Mutta sen lisäksi hän
-v. 1868 osti anopiltaan toisen, Hollolan pitäjässä sijaitsevan Laitiala
-nimisen tilan, jonka hän vasta 1880-luvun alussa möi langolleen.
-Tietenkään ei Mechelin voinut yksityiskohtia myöten antautua hoitamaan
-molempia suuria maatiloja, mutta hän valvoi kuitenkin niiden hoitoa
-ja koetti myös hankkia siihen tarvittavat tiedot tutkimalla
-maanviljelyskirjallisuutta. Täten perehtyneenä maanviljelyksen eri
-haaroihin hän kykeni toimimaan Uudenmaan ja Hämeen läänin
-maanviljelysseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1870-75. Vielä
-myöhempänäkin elinaikanaan hän joutui valvomaan maatilan hoitoa. Hänen
-anopillaan oli nimittäin toinenkin tila, Löyttymäki Janakkalassa. Kun
-siellä 1880 vuoden vaiheilla tulipalo hävitti päärakennuksen ja miltei
-kaikki muutkin rakennukset, täytyi Mechelinin ottaa valvoakseen niiden
-uudestirakentamista, ja anopin kuoltua v. 1899 hän ryhtyi hoitamaan
-tilaa. Kesät hän vietti puolisoineen ja tyttärineen Botbyssä ja
-Laitialassa sekä sitten kun viimeksi mainittu tila oli myyty, muutamina
-vuosina leipurimestari Ekbergin omistamassa Edishemin huvilassa
-Uudenmaan saaristossa, jonkin matkaa Helsingistä itään päin, ja sen
-jälkeen Löyttymäellä, kunnes se myytiin v. 1907.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Valtiopäivälaitoksemme jälleen tultua henkiin herätetyksi v. 1863
-ei kestänyt kauan, ennenkuin Mechelinin työkykyä alettiin siinä
-käyttää. 1867 vuoden valtiopäivillä hän tuli yhdistetyn valtio- ja
-suostuntavaliokunnan sihteeriksi sekä suoritti tämän tehtävän tavalla,
-joka herätti huomiota ja sai osakseen suurta tunnustusta. Valtiopäiväin
-jo ollessa loppumassa annettiin säädyille toukokuun 9 p:nä hallituksen
-esitys rautatien rakentamisesta Riihimäeltä Pietariin. Se lähetettiin
-talous- sekä valtio- ja suostuntavaliokuntaan. Asia käsiteltiin mitä
-joutuisimmin, niin että viimeksi mainitun valiokunnan sihteerillä
-Mechelinillä jo kahden päivän kuluttua oli valmiina asiasta annettava
-parin painoarkin laajuinen mietintö ja viidentenä päivänä se ruotsiksi
-ja suomeksi painettuna voitiin jakaa säädyille, joten nämä vielä
-samoilla valtiopäivillä ehtivät lopullisesti käsitellä asian. Mietintö,
-jossa puollettiin radan rakentamista, hyväksyttiin, ja tämän tuloksen
-katsottiin suureksi osaksi johtuneen mietinnön taitavasta perustelusta,
-mikä seikka on sitä enemmän luettava tekijän ansioksi, kun rautateiden
-hyötyä ei vielä tuohon aikaan maassamme yleisesti tunnustettu, vaan
-päinvastoin monella taholla epäiltiin. Asiaa käsiteltäessä ritaristossa
-ja aatelissa lausuivat useat puhujat erittäin kiittäviä sanoja
-mietinnöstä ja sen onnistuneesta muodosta. [Edv. Bergh, Vår styrelse
-och våra landtdagar I s. 709 sanoo mietintöä "hyvin perustelluksi".]
-
-Valtio- ja suostuntavaliokunta antoivat valtiovaraston tilastakin
-mietinnön, joka säädyissä tunnustettiin taitavasti laadituksi. Mutta
-kun siinä lausutut moitteet erinäisistä hallituksen toimenpiteistä
-olivat herättäneet paheksumista senaatissa, sai Mechelin päälliköltään,
-senaattori _Thiléniltä_ kuulla, ettei sen, jolla oli kunnia
-valtiovaraintoimituskunnan kopistina palvella keisarillisessa
-senaatissa, sopinut semmoista kirjoittaa. Kun Mechelin ei kuitenkaan
-ollut mietintöön kirjoittanut muuta kuin mikä oli hänen vakaumuksensa
-mukaista eikä tahtonut sitoutua vastedeskään menettelemään toisin,
-vaikka kunnioitus senaattia kohtaan näyttäisi sitä vaativankin, pyysi
-hän ja saikin eron kopistinvirastaan. Ennen pitkää hän kuitenkin sai
-toisen toimen, jossa pääsi käyttämään raha-asiain tuntemustaan. Oltuaan
-nimittäin jonkin aikaa Robert Montgomeryn sijaisena Yhdyspankin
-keskushallituksen jäsenenä, valittiin hänet Montgomeryn erottua
-vakinaiseksi tähän toimeen mainitussa Suomen ensimäisessä
-yksityispankissa, ja hän pysyi siinä joulukuusta 1867 kesäkuuhun 1872,
-aika ajoin hoitaen pääjohtajankin tehtäviä.
-
-1872 vuoden valtiopäivillä oli Mechelin porvarissäädyn jäsenenä yhtenä
-Helsingin kaupungin neljästä valitusta edustajasta. Sekä näillä että
-kaikilla seuraavilla valtiopäivillä, joihin hän otti osaa, herätti hän
-huomiota sujuvalla puhelahjallaan, sukkelasanaisuudellaan väittelyissä
-ja laajoilla tiedoillaan varsinkin valtio-oikeudellisissa ja
-raha-asioissa, mitkä ominaisuudet eritoten tulivat näkyviin niissä
-valiokunnissakin, joihin hänet valittiin ja joissa hän aina pääsi
-johtavaan asemaan. Ensi työkseen 1872 vuoden valtiopäivät päättivät
-lähettää keisarille kiitosadressin 1869 vuoden valtiopäiväjärjestyksen
-vahvistamisen johdosta. Adressia laatimaan valittiin kustakin säädystä
-jäsen, porvarissäädystä Mechelin. Adressin antoivat puhemiehet
-kenraalikuvernöörille, kreivi Adlerbergille, joka sen toimitti
-hallitsijalle. Samoilla valtiopäivillä Mechelin oli valtio- ja
-pankkivaliokunnan jäsenenä sekä yleisen valitusvaliokunnan
-varajäsenenä. Muuan hänen tekemänsä anomusehdotus herätti sekä
-sisällyksensä että käsittelynsä johdosta varsin suurta huomiota.
-Porvarissäädyn täysi-istunnossa helmikuun 20 p:nä Mechelin nimittäin
-ehdotti anottavaksi, että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi antaa
-valtiosäädyille sellaisen säätyjen itseverottamisoikeuden kehitystä
-tarkoittavan lakiehdotuksen, että ne jokaisilla lakimääräisillä
-valtiopäivillä saisivat vahvistaa valtion tulo- ja menoarvion
-ensintuleviin valtiopäiviin asti -- mikä toimenpide johdonmukaisesti
-seurasi valtiosäädyille perustuslaissa myönnetystä suostuntaoikeudesta
-ja nyttemmin oli toteutettavissa, koska lakimääräiset valtiopäivät
-uuden valtiopäiväjärjestyksen mukaan kokoontuisivat määräajoin, ainakin
-joka viides vuosi. Porvarissääty hyväksyi puolestaan ehdotuksen ja
-pyysi muita säätyjä siihen yhtymään. Mutta sekä maamarsalkka että
-pappis- ja talonpoikaissäädyn puhemiehet kieltäytyivät esittämästä
-asiaa, koska ehdotus heidän käsityksensä mukaan loukkasi keisarin
-hallitsijaoikeuksia ja sen vuoksi oli niin arkaluontoista laatua, ettei
-sitä ollut otettava käsiteltäväksi. Kolmessa viimeksi mainitussa
-säädyssä panivat lukuisat jäsenet vastalauseen tätä puhemiesten
-perustuslaintulkintaa vastaan, joka todellisuudessa oli omansa
-riistämään maan edustajilta oikeuden tärkeissä kysymyksissä esittää
-hallitsijalle kansan toivomukset, jota vastoin alamaisen anomuksen,
-jonka hallitsija oli oikeutettu hylkäämään, ei olisi pitänyt voida
-katsoa tietävän hänen oikeuksiensa loukkausta. Mainita sopii, että
-vastalauseeseen yhtyi useita, jotka monessa kohden olivat toisella
-kannalla kuin Mechelin, esimerkiksi aatelissäädyssä J.V. Snellman,
-pappissäädyssä G.Z. Forsman ja talonpoikaissäädyssä A. Meurman.
-Porvarissääty oli kuitenkin lähettänyt Mechelinin ehdotuksen
-valtiovaliokuntaan, jonka oli siitä annettava lausunto ja toimitettava
-se kaikille säädyille, jolloin puhemiehet luultavasti uudistaisivat
-epäyksensä. Mechelin silloin pyysi saada peruuttaa ehdotuksensa, ei sen
-vuoksi ettei hän yhä edelleenkin olisi ollut vakuutettu anotun
-uudistustoimenpiteen oikeutuksesta ja suotavuudesta, vaan
-ehkäistäkseen puhemiesten menettelyn aikaansaamasta tärkeätä uuden
-valtiopäiväjärjestyksen kohtaa koskevaa, vastaisuudessa vahingollista
-ennakkotapausta. Tähän hänen pyyntöönsä porvarissääty suostui.
-
-Mechelinin toiminnasta näillä valtiopäivillä mainittakoon vielä, että
-hän ynnä kaksi muuta Helsingin kaupungin edustajaa (Öhrnberg ja
-Kiseleff) tekivät anomusehdotuksen ruotsin ja muinais-pohjoismaisten
-kielten professorinviran perustamisesta yliopistoon. Ehdotus
-hyväksyttiin aatelissa ja porvarissäädyssä, mutta hyljättiin molemmissa
-muissa säädyissä. Aateli ja porvarissääty päättivät esittää anomuksen
-kummankin säädyn erityisenä toivomuksena, ja tulos oli, että kesäkuun
-16 p:nä 1876 annetun julistuksen kautta perustettiin ruotsin kielen ja
-kirjallisuuden ylimääräinen professorinvirka. Samoilla valtiopäivillä
-Mechelin ehdotti myönnettäväksi 60,000 markan suuruisen määrärahan
-seitsenjäsenisen suomalaisen tiedeakatemian perustamiseksi. Muissakin
-säädyissä tehtiin ehdotuksia määrärahain myöntämisestä tieteellisen
-tutkimuksen edistämiseksi, ja säätyanomus saatiin toimeen, josta oli
-lopputuloksena, että tiedeseura sai yleisistä varoista jonkin verran
-korotetun apurahan. Eräs Mechelinin tekemä, niiden vanhettuneiden
-säädösten kumoamista tarkoittava ehdotus, jotka asettavat juutalaiset
-maamme asukkaitten noudatettavan lain ulkopuolelle, saavutti yleisen
-valitusvaliokunnan kannatuksen ja porvarissäädyn hyväksymisen, mutta
-hyljättiin kolmessa muussa säädyssä, joten asia raukesi. Mechelinin
-puoltamista ehdotuksista mainittakoon lisäksi eräs hallituksesta
-riippumattoman, erottamattomista jäsenistä kokoonpannun korkeimman
-oikeuden perustamista tarkoittava, ja toinen, joka tarkoitti korkorajan
-poistamista eli 6 prosenttia korkeamman koron ottamista koskevan
-kiellon kumoamista. Jälkimäisen ehdotuksen hyväksyi kolme säätyä (ei
-talonpoikaissääty), mutta Hänen Majesteettinsa lausui, ettei se "tätä
-nykyä" aiheuttanut toimenpidettä.
-
-Valtiosäädyille oli annettu kertomus valtiovarain tilasta, joka
-lähetettiin valtiovaliokuntaan, missä Mechelin ehdotti, että valiokunta
-tulevaksi viisivuotiskaudeksi laatisi täydellisen laskelman valtion
-tuloista ja menoista, jotta valtiosäädyt sen perusteella voisivat
-päättää, oliko ja missä määrin tarpeellista myöntää suostuntaveroja
-maan tarpeisiin. Valiokunta kuitenkin piti laskelman laatimista
-mahdottomana ja hylkäsi ehdotuksen, tyytyen antamassaan mietinnössä
-lausumaan erinäisiä toivomuksia valtionkirjanpitoon ja sen ehdotetun
-uudistuksen jouduttamiseen nähden. Mutta asiaa ritaristossa ja
-aatelissa esiteltäessä maamarsalkka, vapaaherra Nordenstam selitti,
-että kertomus valtiovarain tilasta oli valtiosäädyille ainoastaan
-"näytettävä", niiden saamatta siitä keskustella, ja ettei valiokunnalla
-ollut aihetta antaa siitä lausuntoa. Vastalauseita pantiin tätä
-käsitystä vastaan, niiden kuitenkaan voimatta taivuttaa maamarsalkkaa
-muuttamaan mieltään. Pappis- ja talonpoikaissäädyssä puhemiehet
-seurasivat maamarsalkan esimerkkiä. Ainoastaan porvarissäädyssä salli
-puhemies Zilliacus keskustelua. Mechelin perusteli tällöin tarkemmin
-valiokunnan katsantokantaa ja selitti valtionkirjanpidon epätyydyttävän
-tilan olleen syynä siihen, että valiokunta oli katsonut mahdottomaksi
-laatia tiliasemaa, josta selvästi kävisi ilmi, oliko suostuntavero
-tarpeen valtion menoihin vai ei. Sääty päätti H.M:lleen lähettää
-kirjelmän, jossa lausuttaisiin suotavaksi, että ehdotettu
-valtionkirjanpidon uudistus piakkoin pantaisiin toimeen. Mutta kun
-porvarissääty jäi yksinään kannattamaan tätä päätöstä, merkittiin
-valtiopäiväpäätökseen vain, että valtiovaliokunta oli tarkoin
-tutustunut valtiovarain tilaan ja valtionkirjanpitoon sekä ne
-tarkastanut.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Mechelinin opettaja ja personallinen ystävä, professori Rosenborg kuoli
-kesällä 1871. Aavistaen läheistä kuolemaansa oli hän kehottanut
-Mecheliniä hakemaan professorinvirkaa sen avoimeksi tultua.
-Mechelinille tämä oli tuntuva taloudellinen uhraus, koska hänen silloin
-oli pakko luopua paljon parempipalkkaisesta toimestaan Yhdyspankissa,
-mutta hän päätti siitä huolimatta noudattaa kehotusta. Yhdyspankin
-hallinto ei häntä mitenkään tahtonut menettää, ja muuan pankin
-kannattajapiirin lähetystö saapui hänen luokseen saadakseen hänet
-luopumaan aikeestaan. Pankin silloisen johtajan August Törnqvistin
-täytyisi kivulloisuuden tähden luultavasti pian erota, ja Mechelinille
-tarjottiin hänen paikkansa, minkä ohessa palkka luvattiin korottaa
-14,000:sta 24,000 markkaan. Mutta Mechelin pysyi kerran tekemässään
-päätöksessä, koska tunsi, ettei hän kuitenkaan voisi samalla
-mielenkiinnolla antautua pankkialalle kuin siihen toimintaan, johon
-avoimeksi joutunut yliopiston opettajapaikka viittasi.
-
-Aika, joka hänelle suotiin valmistuakseen virkakelpoiseksi, jäi tosin
-varsin niukaksi, sillä kohta professorinvirkaa haettuaan täytyi hänen
-valtiopäiväin jäseneksi valittuna ottaa näihin osaa. Kesällä 1872 hän
-teki opintomatkan Tukholmaan ja Upsalaan, sairasteli kotimaahan
-palattuaan jälleen jonkin aikaa, mutta ehti kuitenkin ajoissa suorittaa
-säädetyt opinnäytteet. Tammikuussa 1873 hän julkaisi sen väitöskirjan,
-"Svenska riksrådets statsrättsliga ställning från Gustaf I till 1634",
-joka tuotti hänelle lakitieteenlisensiaatti- ja -tohtoriarvon. Tehtyään
-samana vuonna matkan Berliniin ja Wieniin, missä hän kirjoitteli
-matkakirjeitä Dagbladiin, mutta etupäässä tutki vastaperustettujen
-liittovaltojen, Saksan valtakunnan ja Itävalta-Unkarin valtiollisia ja
-oikeudellisia oloja, julkaisi hän syyskuussa opinnäytteenä
-professorinvirkaa varten väitöskirjan "Om statsförbund och
-statsunioner, första häftet." Valtiolla, sanotaan teoksessa, on
-semmoisenaan suvereniteetti, sikäli että sillä on oikeus päättää omista
-asioistaan. Mutta suvereniteetti voi olla osittainen, kuten
-valtiounionissa, missä toinen valtio vain toisen yhteydessä määrää
-ulkopolitiikkansa tahi missä tämän määrää jokin yhteenliittyneiden
-valtioiden yhteinen laitos. Tutkimuksen tarkoituksena on esittää
-nykyajan tärkeimpäin valtiounionien valtiosääntöjen peruspiirteet, ja
-näistä tekijä erikoisesti tekee selkoa Pohjoisamerikan Yhdysvaltojen
-valtiosäännöstä. Hän sanoo aikovansa näissä tutkimuksissa lopuksi ottaa
-tarkastaakseen kysymyksen Suomen ja Venäjän keisarikunnan keskinäisestä
-valtiollisesta asemasta, mikä aikomus ei kuitenkaan tässä teoksessa
-toteutunut, syystä että ensimäiselle viholle ei ilmestynyt jatkoa.
-Muissa teoksissaan hän sitä vastoin on laajasti ja perusteellisesti
-käsitellyt tätä kysymystä. Siinä väitöstilaisuudessa, jossa
-vastamainittua teosta tarkastettiin, Mechelin piti alustavan esitelmän
-"kansainvälisistä sovinto-oikeuksista", mikä osottaa hänen huomionsa jo
-tähän aikaan kiintyneen aatteeseen rauhantilan pysyttämisestä valtojen
-kesken oikeuden pohjalla, jonka aatteen innokkaana esitaistelijana hän
-myöhempänä elinaikanaan esiintyi. Mainitussa esitelmässä, joka on
-julkaistuna Lainopillisen Yhdistyksen aikakauskirjassa, sanotaan:
-Kansainvälistä oikeustilaa täytyy pitää heikkona ja uhanalaisena, niin
-kauan kuin kansainoikeudelliset perusaatteet eivät ole velvoittavana
-ja noudatettavana lakina kaikille valtioille, suurille ja
-pienille, niiden keskinäisissä suhteissa -- niinkauan kuin oikeuden
-voimaansaattamiskeinona vain poikkeustapauksissa on muu kuin sota.
-Valitettavasti täytyy kansainoikeuden sekä käytännössä että teoriassa
-vielä tunnustaa sota luvalliseksi keinoksi valtioiden saattaessa
-oikeuksiaan voimaan. Mutta silti ei ole epäoikeutettua pyrkiä siihen,
-että sotien oikeutus rajoitetaan yhä ahtaampaan, niin että niitä
-vihdoin pidetään rikoksena kansainoikeutta vastaan. -- Tekijä viittaa
-siihen, että Englannin parlamentissa oli tehty ehdotus pysyväisen
-sovinto-oikeuden perustamisesta ratkaisemaan valtioiden välisiä
-riitoja ja että parlamentin enemmistö oli kannattanut tätä aatetta.
-Sellainen valtioiden riitakysymysten lykkääminen kansainväliseen
-sovinto-oikeuteen on saatava pakolliseksi ja tulee olla olemassa
-kansainvälinen kirjoitettu laki. Kansainvälisellä sovinto-oikeudella
-tulee olla toimeenpanovaltakin. Sotia on mikäli mahdollista ainakin
-rajoitettava.
-
-Mechelinin pidettyä syksyllä 1873 suomenkielisenkin näyteluennon ja
-hänen molempain kilpahakijainsa, W. Lavoniuksen ja W. Enebergin,
-peruutettua hakemuksensa nimitettiin hänet helmikuun 14 p:nä 1874
-kameraali- ja politialainopin sekä valtio-oikeuden professorinvirkaan.
-
-
-
-
-IV LUKU.
-
-1874-1882.
-
-Opettaja- ja tieteellinen kirjailijatoimi. Komiteain jäsenenä,
-kunnallismiehenä. Keisarivierailu, aateloiminen, 1877-78 vuoden
-valtiopäivät. Liberaalinen ohjelma. Keisari Aleksanteri II:n kuolema.
-Muutoksia Suomen hallituksessa. 1882 vuoden valtiopäivät.
-
-
-Yliopiston opettajatoimeensa Mechelin ryhtyi maaliskuun 28 p:nä 1874
-pitäen virkaanastujaisesitelmänsä budjettikysymyksestä nykyajan
-valtio-oikeudessa -- siis aineesta, joka alati kiinnitti hänen
-mieltään, varsinkin sen merkityksen johdosta, mikä sillä oli meidän
-maahan nähden. Hän alotti opettajatoimensa seuraavalla syyslukukaudella
-luennoiden kurssin Suomen valtio-oikeudesta, johdantona yleiskatsaus
-valtio-oikeudelliseen kehitykseen 19:nnellä vuosisadalla. Hänen
-luentonsa käsittelivät sittemmin osittain Suomen valtio-, finanssi- ja
-hallinto-oikeutta, osittain yleistä valtio-oikeutta, finanssioppia ja
-kansainvälistä oikeutta. Kansataloustieteen professorin Axel
-Liljenstrandin erottua v. 1877 hoiti Mechelin muutaman vuoden tämänkin
-aineen opetusta ja luennoi siitä. Päätehtävänään hän kuitenkin piti
-maamme valtio-oikeudellisten olojen selvittämistä, jatkaen siten
-Nordströmin, Palménin ja Rosenborgin työtä. Hänen luentonsa olivat
-kuulijain todistuksen mukaan pirteitä, selviä ja mielenkiintoisia.
-Esitys ei ollut siinä määrin kuin näissä oppiaineissa usein lienee
-tapana juridisesti rakentelevaa, vaan enemmän historiallista kehitystä
-valaisevaa, erityisesti silmällä pitäen sitä, mikä käytännölliseltä
-kannalta katsoen oli olennaista. Hänen käsityskantaansa kuvaava on
-"poliittisia opintoja" käsittelevä esitelmä, jolla hän alotti luentonsa
-syyslukukaudella 1875. ["Album utgifvet af Nyländingar", VI. 1875.] Hän
-huomauttaa politiikan eli sen tieteenhaaran merkityksestä
-valtiotieteiden joukossa, joka käsittelee valtiotarkoitusten
-toteuttamisen keinoja ja tapaa -- valtiotaidon perusaatteita.
-Kansakunnan edut eivät, mikäli ne ovat valtion elinten valvottavina,
-ole sillä tyydytetyt, että olemassa olevia lakeja asianmukaisesti
-käytetään ja noudatetaan. Valtioelämä vaatii myös toimintaa edistyksen
-ja kehityksen hyväksi. Pelkkä lain täyttäminen, voimassa olevain
-säännösten noudattaminen, ei ole poliittista toimintaa, mutta tällaista
-toimintaa on alotteiden tekeminen tai myötävaikuttaminen uusiin,
-yleishyvää tarkoittaviin yrityksiin lakien ja valtiotalouden
-parantamiseksi, samoin kuin saavutettujen oikeuksien ja etujen valpas
-valvonta ja lujittaminenkin. Epäilemättä on myönnettävä, että voimassa
-olevain lakien tunteminen on se kulmakivi, johon kaiken valtiotoiminnan
-tulee perustua. Mutta poliittisella alalla ei laintuntemus, eipä
-valtio- ja hallinto-oikeudellinen laintuntemuskaan yksinään riitä.
-Poliittisen tieteen avulla on opittava käsittämään ne periaatteet ja
-näkökannat, joiden perusteella käy arvosteleminen, onko maaperä
-otollinen ehdotetuille lainsäädännön ja valtiolaitosten uudistuksille
-tai muille toimenpiteille valtioelämän alalla, onko näillä
-toteutumisedellytyksiä ja mitkä keinot parhaiten vievät toivotuille
-perille. -- Käytännöllinen valtioviisaus, kyky suorittaa hyvin harkittu
-poliittinen tehtävä, ei tosin ole saavutettavissa yksinomaan tuntemalla
-poliittisia teorioja eikä perehtymällä valtiotieteisiin yleensä.
-Valtiomiehet eivät ole pelkkiä jonkin opinsuunnan noudattajia. Heille
-on tarpeen, paitsi elämän koulussa saavutettua kokemusta, sellaiset
-ominaisuudet -- terävä äly, itsensä hillitseminen, suunnittelukyky,
-kestävyys, notkea käytöstapa, antaumus asiaan --, jotka ominaisuudet
-eivät ole saavutettavissa yksistään opinnoilla, jos taipumusta puuttuu.
-Mutta varmaa on toisaalta, että suurinkin valtiollinen kyky voi mennä
-hukkaan tahi harhaan, jos arvostelukykyä valaisevat ja vahvistavat
-tiedot eivät ole sitä tukemassa. Omasta puolestani, -- jatkaa M. -- en
-ainoastaan tahtoisi olla varottamatta, vaan päin vastoin hartaasti
-kehottaisin itsekutakin opiskeluaikanaan harjoittamaan poliittisiakin
-opintoja. Arvostelukyvyn kehittäminen valtiollisissa kysymyksissä,
-käsityksen selventäminen ja varmentaminen siitä, mikä valtiollisen
-elämän vaiheissa on totta ja oikeata ja viisasta, se se on, vaikkakin
-vaikeata, kuitenkin tavoittelemisen arvoista. Varsinkin on maissa,
-joilla on eduskunnallinen vakiomuoto, erinomaisen tärkeätä, että
-valtiollista sivistystä on levinnyt mahdollisimman laajoihin
-piireihin. -- --
-
-Suhteessaan opiskelevaan nuorisoon tutkijana ja muutoinkin oli Mechelin
-hyvänsuopa ja humaani, saattoipa joskus olla leikillinenkin. Vuonna
-1877 hän julkaisi -- osittain rovasti Fr. Hjeltin avustamana -- "Suomen
-Suuriruhtinaskunnan perustuslait, liitteineen". J. Ph. Palménin v. 1861
-julkaistua kokoelman Suomen perustuslakeja olivat 1869 vuoden
-valtiopäivä- ja ritarihuonejärjestyksen sekä erinäisten muiden
-eduskuntalaitoksemme uudesti henkiin herättämisen jälkeen annettujen
-asetusten ilmestymisen johdosta perustuslakimme siinä määrin
-muuttuneet, että uusi, Palménin teoksen tapainen kokoelma oli tarpeen,
-sitä enemmän kun viimeksi mainittua teosta ei enää ollut kirjakaupassa
-saatavana. Erinäisissä muissakin kohdin täydensi tätä Mechelinin
-ruotsiksi ja suomeksi julkaisema teos, jota on paljon käytetty
-valtiomuotoamme tutkittaessa. Uusi laitos siitä julkaistiin v. 1891
-jonkin verran muutetun suunnitelman mukaan.
-
-Jos Mechelinin aikomus lienee ollut professorina antautua kokonaan
-yliopistonopettajatoimeensa ja tieteellisiin harrastuksiin, ei tämä
-aikomus toteutunut, sillä hänen suurta työkykyään kysyttiin taas
-monenlaatuisissa julkisissa toimissa. Itsensä kuultiin hänen
-myöhempänä elinaikanaan joskus valittavan, että olosuhteet olivat
-estäneet häntä antautumasta niihin tieteellisiin tehtäviin, jotka
-aikaisemmin olivat kiinnittäneet hänen mieltään. Hallitus määräsi hänet
-jäseneksi erinäisiin komiteoihin, joille oli annettu toimeksi
-ehdotusten tekeminen taiteellista ja kirjallista omistusoikeutta,
-elinkeinovapauden laajentamista, kalavesien rauhoittamista
-tehdasjätteiltä, uskonnonvapauden laajentamista ynnä eriuskolaisten
-asemaa ja käännyttämistä koskeviksi laeiksi. Vuonna 1876 hän oli
-kultakannan voimaan saattamiseksi asetetun komitean jäsenenä, mikä
-uudistus oli käynyt välttämättömäksi hopean epävakaisen ja kultaan
-verraten alenevan arvon takia. Mechelinin ehdotus lienee
-pääasiallisesti pantu pohjaksi sille kultakannan käytäntöön ottamista
-rahalaitoksessamme koskevalle esitykselle, joka annettiin 1877 vuoden
-valtiosäätyjen käsiteltäväksi ja jonka ne hyväksyivät, minkä jälkeen
-asetus asiasta julkaistiin samana vuonna.
-
-Kun uusi 1872 vuoden valtiopäivien hyväksymä kaupunkien
-kunnallisasetus, joka julkaistiin v. 1873 astumaan voimaan vuodesta
-1875 lähtien, otettiin käytäntöön Helsingissä, valittiin Mechelin
-kaupunginvaltuusmieheksi ja tuli näiden ensimäiseksi puheenjohtajaksi.
-Vastavalitut edustajat kokoontuivat juhlaan Seurahuoneelle helmikuun 15
-p:nä 1875, johon tilaisuuteen kenraalikuvernööri, kreivi Adlerberg sekä
-joukko muita henkilöitä oli kutsuttu. Tässä juhlassa lausui Mechelin
-saksaksi kenraalikuvernöörin tervetulleeksi sekä piti sitten ruotsiksi
-puheen Helsingille ja sen tulevaisuudelle. Hän lausui julki kutsujain
-ilon sen johdosta että kaupunkien hallinnossa toimeenpannun uudistuksen
-kautta kunnallisen itsehallinnon periaate oli astunut niin tuntuvan
-askeleen eteenpäin ja vakuutti kaupunginvaltuusmiesten tekevän
-voitavansa suorittaakseen heille uskotun kunniatehtävän.
-
-Mechelin oli kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1875, 1876 ja
-1878. Tältä ajalta on merkittävänä useita pääkaupunkimme kehitykselle
-tärkeitä toimenpiteitä. Vuonna 1875 liitettiin viiteen vanhaan
-kaupunginosaan eteläinen kaupunginalue sekä Katajanokka eli nykyinen
-6, 7 ja 8 kaupunginosa. Kysymys kaupungin eteläisen osan
-(Punavuorenseudun) käyttämisestä tehdastonteiksi evättiin -- sen
-parempi, sillä kaupungin muille osille olisi, jos ehdotus olisi
-toteutettu, koitunut moninaista haittaa tehtaansavusta ja noesta.
-Kaupunki omisti uudella alueella suuren joukon vuokralle annettuja
-tontteja; noudattamansa tonttipolitiikan johdosta, jonka mukaan
-vuokratontit myytiin ja kauppasumman suoritus jaettiin useammalle
-vuodelle, kasvoi kaupunki ripeästi, veronmaksajien ylen määrin
-rasittumatta. Vesijohtolaitoksen, jonka eräs ulkomaalainen yhtiö
-oli perustanut, osti kaupunki v. 1877 ja viemärijohtoverkon
-suunnitelma laadittiin v. 1878. Kansankirjaston, joka alkujaan oli
-yksityishenkilöiden perustama, otti kaupunki haltuunsa v. 1875. V. 1877
-perustettiin rahatoimikamari, joten kaupungin taloudellisten asiain
-hoito keskittyi erityiseen virastoon.
-
-Muista tämän aikuisista tapahtumista mainittakoon Suomen ensimäisen
-henkivakuutusyhtiön Kalevan perustaminen v. 1874, jossa yrityksessä
-Mechelinkin oli osallisena. Kesäkuussa 1875 otti Mechelin professori
-Aug. Ahlqvistin, parin nuoremman yliopistonopettajan ja moniaiden
-ylioppilaiden kera Suomen yliopiston edustajana osaa Upsalassa
-pidettyyn pohjoismaiseen ylioppilaskokoukseen. Kokouksen aikana
-Dannemoran kaivoksille tehdyllä huvimatkalla julkilausui Mechelin
-oman ja toveriensa kiitoksen kutsusta ja heille osotetusta
-vieraanvaraisuudesta, ilmaisten samalla heidän ystävälliset tunteensa
-Ruotsia kohtaan. Muuan henkilö, joka tuolloin oli tutustunut
-Mecheliniin, on siitä kertonut [Professori K. Warburg, eräässä
-L. Mechelinin kuoleman johdosta "Göteborgs Handels- och
-Sjöfartstidningissä" julkaistussa muistokirjoituksessa]: Ensi
-vaikutukseksi Mechelinistä jäi valtava voima, komea ulkomuoto ja
-ylhäinen arvokkuus. Mutta tähän osaksi synnynnäiseen, osaksi
-saavutettuun ylhäisyyteen oli yhtynyt harvinainen rakastettavuus;
-hänellä oli "sovittava käsi"; hän tahtoi miellyttävällä
-personallisuudellaan rakentaa rauhaa ja hyvää sopua yksityisessäkin
-yhdyselämässä, kaikkialla, minne hän tuli.
-
-Alkukesästä 1876 hän oleskeli jonkin aikaa Kristianiassa ja Tukholmassa
-tutkimassa osin Norjan ja Ruotsin kameraalioloja, osin näiden molempain
-maiden välisiä unionisuhteita.
-
-Samana kesänä pidettiin Helsingissä heinäkuusta syyskuuhun ensimäinen
-ja tähän asti ainoa yleinen Suomen teollisuus- ja taidenäyttely, jota
-keisari Aleksanteri II puolisoineen ja tyttärineen sekä perintöruhtinas
-puolisoineen kunnioittivat vierailullaan. Näyttelyrakennukset oli tehty
-Kaivopuistoon. Kaupunki oli upeasti koristettu kunniaporteilla,
-lipuilla, kukkaislaitteilla, ilotulituksineen iltaisin, ja väkijoukot
-osottivat innokkaasti suosiotaan korkeille vieraille. Linnaan saapui
-kaupunginvaltuuston lähetystö, jonka puheenjohtaja esitti keisarille ja
-hänen perheelleen kutsun kansanjuhlaan, jonka valtuusto aikoi
-toimeenpanna Töölön puistossa. Kutsuun suostuttiin ja juhla, jossa
-esitettiin laulua y.m., havaittiin varsin onnistuneeksi. Todistuksena
-siitä, että käynti Helsingissä, missä vastaanoton onnistunut järjestely
-tietenkin melko suurelta osalta oli luettava kaupunginvaltuuston
-puheenjohtajan Mechelinin ansioksi, oli korkeisiin vieraisiin tehnyt
-mieluisan vaikutuksen, saanee pitää sitä, että Mechelin kohta sen
-jälkeen korotettiin aatelissäätyyn. Hänen järjestysnumerokseen
-ritarihuoneessa tuli 252, ja vaakunakilpeensä hän valitsi avatun
-lakikirjan kuvan ajatuskantaansa kuvaavine tunnuslauseineen: "pro lege"
-(lain puolesta). Yleensä katsottiin näyttelyn onnistuneen hyvin, minkä
-tähden sen päätyttyä joukko kansalaisia toimeenpani juhlan
-näyttelytoimikunnan kunniaksi. Toimikunnan puheenjohtajana oli
-senaattori, vapaaherra J.A. von Born. Mechelin piti mainitussa
-tilaisuudessa juhlapuheen, kiittäen toimikuntaa sen työstä.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Tammikuussa 1877 kokoontuivat säädyt valtiopäiville, jotka keskeytyen
-vain kesäkuukausiksi jatkuivat seuraavan vuoden alkupuoleen. Mechelin,
-joka nyt oli ritariston ja aatelin jäsenenä, valittiin säädyn
-valitsijamieheksi, jäseneksi valtiovaliokuntaan, yhdistettyyn
-valtio- ja talousvaliokuntaan sekä asevelvollisuusvaliokuntaan ja
-varajäseneksi pankkivaliokuntaan. Tärkein asia näillä valtiopäivillä
-oli hallitsijan esitys yleisen asevelvollisuuden toimeenpanemisesta
-Suomessa. Eri mieliä vallitsi tästä kysymyksestä niidenkin kesken,
-jotka yleensä lukeutuivat samaan ryhmään. Suomalaisessa puolueessa,
-jossa muutamat, kuten esim. A. Meurman, alkuaan eivät kannattaneet
-yleisen asevelvollisuuden aatetta, yhdyttiin kuitenkin sitä puoltamaan,
-jota vastoin ruotsinmielisessä puolueessa ei saatu eriäviä mielipiteitä
-sovitetuiksi. Yleisen asevelvollisuuden kannattajia oli Mechelin, joka
-asevelvollisuusvaliokunnan jäsenenä kenraali Christian Oker-Blomin ja
-professori G.Z. Forsmanin kera lienee suurimmalta osalta laatinut
-valiokunnan mietinnön, jossa puollettiin esityksen hyväksymistä,
-vaikkakin erinäisin muutoksin, jotka tarkoittivat muun muassa sen
-epäkohdan poistamista, että asevelvollisuusrasitus varsinaisesti
-kohtasi vain niitä harvoja, jotka arvan nojalla kutsuttiin vakinaiseen
-sotapalvelukseen, kun sitä vastoin enemmistö luettiin nostoväkeen,
-jolla ei ollut mitään harjoitusvelvollisuutta rauhanaikana. Valiokunta
-ehdotti että kaikki, joita ei ollut arvan nojalla kutsuttu vakinaiseen
-palvelukseen, olisi kolmena vuotena peräkkäin kutsuttava harjoituksiin,
-yhteensä 90 päiväksi. Sen ohessa ehdotettiin, että eräät pykälät
-julistettaisiin perustuslain luontoisiksi, koska uuden lain oli määrä
-astua 1772 vuoden hallitusmuodon 18 §:n sijaan, jossa säädettiin, "että
-valtakunnan sotavoima jää entiseen ruotujakoonsa". Säädyssä Mechelin
-varsin taitavasti puolusti valiokunnan mietintöä, jonka kaikki säädyt
-hyväksyivät pääkohdiltaan ja keisari valtiosäätyjen hyväksymässä
-muodossa vahvisti.
-
-Valtiopäiväin ulkopuolellakin koetti Mechelin toimia yleisen
-asevelvollisuuden hyväksymisen puolesta, esim. "Finsk Tidskriftissä"
-syksyllä 1877 julkaisemassaan kirjoitelmassa "Synpunkter i
-värnepliktsfrågan". Sodan hän myöntää pahaksi, mutta kansojen on
-kuitenkin oltava valmiita puolustautumaan tarpeen vaatiessa. Jos Suomi
-Venäjän ja jonkin muun vallan välisessä sodassa joutuisi hyökkäyksen
-alaiseksi, ei olisi asian eikä kansamme arvon mukaista jättää maamme
-puolustusta kokonaan venäläisen sotavoiman huoleksi. Valtiona on Suomen
-pakko ylläpitää sotaväkeä omaksi turvakseen ja keisarikuntaan
-yhdistettynä sen on velvollisuus ottaa osaa yhteiseen puolustukseen.
-Vanha ruotujakolaitoksemme on vanhettuneena kelpaamaton sotalaitoksen
-perustaksi ja pelkällä pestauksella ei riittävä sotavoima ole kokoon
-saatavissa.
-
-Aatelissa teki Mechelin samoilla valtiopäivillä esityksen, että
-hallitsijalta anottaisiin seuraaville valtiopäiville ehdotusta 1772
-vuoden hallitusmuodon ja 1789 vuoden yhdistys- ja vakuuskirjan
-lainsäännösten tarkistamiseksi tahi ainakin kodifioimiseksi, koska
-nämät vanhat perustuslakimme osin eivät enää olleet semmoisinaan
-voimassa, osin olivat erinäisiltä kohdin muutetut, osin taas eivät
-olleet aivan selviä ja täydellisiä, esimerkiksi mikäli koski
-varsinaisen lainsäädännön ja hallinnollisen määräysvallan välisiä
-rajoja sekä valtiosäätyjen toimivaltaa valtionbudjetin järjestelyssä.
-Lakivaliokunta puolsi anomusehdotusta tekijän esittämillä perusteilla.
-Valiokunnan mietinnön hyväksyivät aateli ja porvarissääty
-keskustelutta, mutta se hyljättiin pappis- ja talonpoikaissäädyissä,
-joissa oltiin sitä mieltä että, vaikka perustuslaeissa olikin
-puutteellisuuksia, ei aika nyt ollut sopiva säätyanomuksen tekemiseen
-asiasta, mistä ehkä syntyisi vaikeuksia, joita oli vältettävä;
-toimenpide oli sen vuoksi mieluummin jätettävä toistaiseksi. Asia siis
-raukesi. Tätä tulosta täytynee pitää valitettavana, sillä
-perustuslakiemme uudistus niin sisällyksen kuin muodonkin puolesta
-olisi puheenalaisena aikana luultavasti ollut paljoa helpommin
-toteutettavissa kuin myöhemmin, ja vaikkei se olisikaan turvannut
-perustuslaillista valtiomuotoamme kaikilta hävitysyrityksiltä, olisi se
-niitä ainakin vaikeuttanut, vanhojen perustuslakisäännöstemme
-osittainen epäselvyys kun on ollut omansa helpottamaan vihollistemme
-hyökkäyksiä. Mahdotonta ei ole, että tällaiseen säätyjen anomukseen
-silloin olisi suostuttu, koska keisari Aleksanteri II itse avatessaan
-1863 vuoden valtiopäivät oli lausunut perustuslakiemme olevan
-uudistuksen tarpeessa ja myöhemmin maininnut sen seikan, että 1867
-vuoden säädyille annettiin ainoastaan uuden valtiopäiväjärjestyksen,
-mutta ei uuden hallitusmuodon ehdotusta, johtuneen vain siitä, että
-tuollainen työ vaikean laatunsa takia vaati pitkällistä harkintaa eikä
-vielä ollut siihen määrään edistynyt, että keisari olisi voinut
-toteuttaa alkuperäistä aikomustaan jo silloin esittää ehdotuksen
-valtiosäädyille. Venäläiseltä taholta valtiojärjestystämme vastaan
-myöhemmin tehtyjä hyökkäyksiä on, niinkuin tunnettu, yleensä perusteltu
-sillä -- tosin väärällä -- väitteellä, etteivät Aleksanteri I ja hänen
-seuraajansa ole tunnustaneet vanhaa hallitusmuotoamme sitovaksi.
-Sellaista väitettä olisi tuskin voitu tehdä keisari Aleksanteri II:n
-itsensä julkaisemasta ja allekirjoittamasta hallitusmuodosta.
-
-Suomen kielen oikeuksien laajentamisesta esitettiin samoilla
-valtiopäivillä useita vaatimuksia. Pappis- ja talonpoikaissäädyssä
-tehtyjen ehdotusten mukaisesti puolsi yleinen valitusvaliokunta
-anomusta, jossa pyydettiin ryhdyttäväksi sellaisiin toimenpiteisiin,
-että oikeus käyttää suomen kieltä tuomioistuimissa ja virastoissa
-astuisi voimaan, niinkuin oli luvattu 1863 vuoden keisarillisessa
-käskykirjeessä, kahdenkymmenen vuoden kuluessa eli ennen 1883 vuoden
-loppua. Osa valiokunnan jäsenistä vastusti kaikkia asiasta tehtyjä
-anomuksia. Helsingfors Dagbladin aputoimittaja, vapaamielinen Anders
-Chydenius sitä vastoin ehdotti tekemässään vastalauseessa, että suomen
-ja ruotsin kielen käyttäminen virastoissa järjestettäisiin hallitsijan
-ja valtiosäätyjen hyväksymällä lailla, joka saattaisi kielet
-tasa-arvoisiksi. Asiaa esiteltäessä aatelissa puolsi muiden muassa
-Mechelin Chydeniuksen vastalausetta. Snellman teki, neuvoteltuaan
-Dagbladin ryhmän jäsenten kanssa, pääkohdiltaan samansuuntaisen
-ehdotuksen. Tämäkin ehdotus sai kannatusta, mutta maamarsalkka,
-vapaaherra von Born kieltäytyi esittämästä sekä Chydeniuksen että
-Snellmanin ehdotusta, koska ne hänen käsityksensä mukaan koskivat
-kysymystä, joka oli luettava "valtakunnanhoitoon kuuluviin asioihin",
-joissa päätösvalta oli hallitsijalla yksin. Tätä maamarsalkan
-menettelyä vastaan panivat useat säädyn jäsenet, muiden muassa
-Mechelin, vastalauseen. Säädyt eivät päässeet yksimielisyyteen asiasta,
-minkä vuoksi ei syntynyt yhteistä anomusta, mutta pappis- ja
-talonpoikaissääty tekivät kumpikin yksityisen anomuksen, joista oli
-seurauksena asetusten julkaiseminen asiasta.
-
-Suomalaisen väestön keskuudessa oli kauan vallinnut suurta
-tyytymättömyyttä sen syrjäytetyn aseman johdosta, jossa suomen kieli
-oli korkeamman koululaitoksen alalla, ja tämä tyytymättömyys tuotiin
-ilmoille samoilla valtiopäivillä kaikissa säädyissä anomuksissa suomen
-kielen saattamisesta käytäntöön opetuskielenä ylemmissä oppilaitoksissa
-sekä useiden uusien suomenkielisten lyseoiden perustamisesta.
-Valiokunta puolsi näiden toivomusten mukaista säätyanomusta, ja pitkien
-sekä osittain sangen kiivaiden keskustelujen jälkeen saatiinkin aikaan
-pääkohdiltaan valiokunnan mietinnön mukainen säätypäätös. Mechelin oli
-niitä aatelin jäseniä, jotka myönsivät suomen kieltä suosivalta taholta
-lausutut toivomukset oikeutetuiksi, mutta kannatti kuitenkin sitä
-säädyssä ehdotettua ja hyväksyttyä lisäystä, että uusia suomalaisia
-kouluja ei ollut perustettava niiden ruotsalaisten koulujen sijaan,
-joissa oli riittävästi oppilaita. Erästä anomusta, jossa ehdotettiin
-asetettavaksi komitea esittämään toimenpiteitä naissivistyksen
-kohottamiseksi, oli valiokunta ehdottanut hyljättäväksi, mutta Mechelin
-y.m. puolustivat sitä aatelissa. Kahden muun säädyn hylkäämänä anomus
-kuitenkin raukesi.
-
-Sen johdosta että hallitus oli pyytänyt suostuntaa vankeuslaitoksen
-uudistusta ja uusien vankilarakennusten teettämistä varten, vaikka
-riittäviä varoja oli vakinaisessa valtiorahastossa, esitti Mechelin
-asiaa säädyssä keskusteltaessa sangen pontevasti periaatteena, jota
-valtiopäiväin alati tulisi noudattaa, että vakinaisen valtiorahaston
-varoja aina oli ensi sijassa käytettävä valtion tarpeisiin ja että
-suostuntaan oli turvauduttava vain silloin, kuin vakinaiset varat eivät
-riittäneet tarkoituksiin, joita säädyt katsoivat kannatusta
-ansaitseviksi. Hän viittasi tämän tueksi valtiopäiväjärjestyksen 36
-§:ään, jonka mukaan valtiovaliokunnan on annettava mietintö, miten
-varoja on hankittava maan tarpeiden täyttämiseksi, "jollei
-valtiovaraston vakinaiset tulot siihen riitä". Saman tärkeän ja
-huomiota ansaitsevan katsantokannan hän esiintoi useiden muidenkin
-asiain käsittelyssä. "Me olemme täällä", hän lausui, "valvomassa
-veronmaksajain oikeuksia ja hallituksen avustajina toteuttamassa
-valtion tarkoitusperiä, mutta emme vain hankkimassa valtiolaitokselle
-mukavaa varojen ylenpalttisuutta".
-
-Niinkuin ylempänä mainittiin, oli edellisten valtiopäiväin
-valtiovaliokunta katsonut mahdottomaksi toteuttaa Mechelinin
-valiokunnassa tekemää ehdotusta täydellisen budjettilaskelman
-laatimisesta kulloinkin seuraaviin valtiopäiviin asti kuluvalta ajalta.
-Osottaakseen että sellainen yritys ei ollut niin mahdoton kuin oli
-arveltu, ryhtyi Mechelin 1877 vuoden valtiopäivillä ollessaan uudestaan
-valtiovaliokunnan jäsenenä omin päin tekemään sellaista laskelmaa
-lähinnä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Näytettyään yksityisesti
-laskelmansa valiokunnan puheenjohtajalle, vapaaherra S.W. von
-Troilille ja eräälle sen jäsenelle, J. Kurténille sekä saatuaan
-heidät vakuuttumaan siitä, että tehtävä oli ainakin likimäärin
-suoritettavissa, esitti hän laskelmansa valiokunnalle, jonka sen
-johdosta täytyi luopua entisestä kannastaan. Ja Mechelinin laskelmasta
-oli säädyille hyötyä, ne kun nyt katsoivat voivansa evätä tahi vähentää
-muutamia hallituksen pyytämiä suostuntaveroja, osottamalla tehtyjen
-laskelmain perusteella näiden tarpeettomuuden.
-
-Eräs vuonna 1868 annettu asetus oli vapauttanut Suomen kaupan ja
-elinkeinot muutamista entisaikain rajoituksista, mutta paljon oli vielä
-jälellä säännöksiä, jotka liiaksi supistivat kansalaisten vapautta
-näillä toimialoilla. 1872 vuoden valtiopäivillä oli porvarissääty
-sentähden anonut erinäisiä muutoksia tehtäväksi mainittuun lakiin.
-Keväällä 1876 pidettiin Helsingissä yleinen teollisuudenharjoittajain
-kokous, jossa Mechelin senaatin määräyksestä toimi puheenjohtajana ja
-jossa päätettiin anoa lisäuudistuksia vapaamieliseen suuntaan.
-Hallituksen tämän johdosta asettama komitea, Mechelin puheenjohtajana,
-valmisti lakiehdotuksen, joka esitettiin 1877 vuoden valtiosäädyille ja
-pääkohdissa saavutti niiden hyväksymisen, minkä jälkeen julkaistiin
-1879 vuoden elinkeinolaki, joka tuntuvasti laajensi Suomen
-kansalaisten, niin miesten kuin naistenkin, oikeutta rehellisellä
-työllä ansaita toimeentulonsa.
-
-Valtiopäiväin koolla ollessa syttyi se Venäjän ja Turkin välinen sota,
-joka johti Bulgarian vapauttamiseen turkkilaisten vallasta. Syyskuussa
-lähti Suomen kaartinpataljoona Helsingistä ottamaan osaa sotaan, minkä
-johdosta kansalaiset panivat toimeen jäähyväisjuhlan alipäällystölle ja
-miehistölle kaartinmaneesissa ja upseeristolle Kaivohuoneella.
-Jälkimäisessä tilaisuudessa lausui Mechelin pääkaupungin jäähyväiset ja
-onnentoivotukset kutsuvieraille sekä sen lujan toivon, että Suomen
-kaartimme miehuullisesti ja järkähtämättä oli täyttävä sille uskotun
-tehtävän. Niinkuin tunnettu, ei tämä toivo pettänyt.
-
-Jatkuvaa luottamustaan osottaakseen valitsi porvarissääty 1877 vuoden
-valtiopäivillä entisen jäsenensä Mechelinin pankkivaltuusmieheksi
-lähinnä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Moninaisista muista tehtävistään huolimatta jatkoi Mechelin
-kirjailijatoimintaansa. Sen johdosta että eräässä valtiollisia
-vaalijärjestelmiä käsittelevässä ranskalaisessa teoksessa oli esitetty
-virheellisiä tietoja Suomesta -- tekijä mainitsee maamme
-edustajalaitokseksi ainoastaan senaatin (!) -- lähetti Mechelin
-erääseen arvossa pidettyyn ranskalaiseen lainopilliseen aikakauskirjaan
-Suomen valtiosääntöä oikealta kannalta selvittelevän esityksen.
-Kotimaiseen sanomalehdistöön hän edelleenkin kirjoitteli. Muun muassa
-on Lainopillisen yhdistyksen aikakauskirjassa hänen laatimansa
-"kansalaistuttamista" käsittelevä tutkielma, jossa hän koettaa
-todistella, että Suomen kansalaisuudesta voimassa olevat säännökset
-osittain olivat epäselviä ja vaillinaisia, minkä vuoksi niiden sijaan
-oli saatava uusi hallitsijan ja valtiosäätyjen hyväksymä laki. Finsk
-Tidskriftissä hän julkaisi lukuisia kirjoitelmia. Niistä mainittakoon
-arvostelu W. Laguksen kirjoittamasta J.J. Nordströmin elämäkerrasta.
-Arvostelussaan Mechelin koettaa osottaa, että Nordström oli
-vapaamielisempi ja vähemmän yksipuolisesti vanhoillinen, kuin minä
-häntä oli Ruotsissa muutamilla tahoilla pidetty. Juuri vapaamielisyys,
-huomauttaa Mechelin, saattaa joskus johtaa vanhoillisuuteen, kun
-pyritään mikäli mahdollista säilyttämään vanhastaan olevaa,
-kansalaisvapautta turvaavaa yhteiskuntalaitosta kumoukselliselta
-mielivallalta. Se oli Nordströmin kanta hänen Suomessa ollessaan.
-Ruotsissa olivat olot tosin osittain toisellaiset. Toinen Mechelinin
-Finsk Tidskriftissä julkaisema kirjoitelma käsittelee "neljää säätyä"
-ja huomauttaa varsin tärkeitä edistysaskeleita uudessa 1869 vuoden
-valtiopäiväjärjestyksessä olevan sen ensimäisen §:n nimenomaisen
-säännöksen, että säädyt "edustavat Suomen kansaa", eikä siis --
-niinkuin aikaisemmin käsitettiin -- kukin sääty vain omaa
-yhteiskuntaluokkaansa, ja että kolmen aatelittoman säädyn äänioikeutta
-oli laajennettu. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että uusi
-valtiopäiväjärjestys oli vain väliaste, sillä nelisäätyjärjestelmä oli
-kuin olikin vanhettunut eikä vastannut uuden ajan vaatimuksia. --
-Lämmin muistokirjoitus v. 1877 kuolleesta piispa Frans Ludvig
-Schaumanista esittää tämän merkillisen miehen ansioita
-perustuslaillisen tietoisuuden herättämistyössä maassamme ja vanhan
-kirkkolakimme uudistuksessa.
-
-Elokuussa 1878 otti Mechelin kutsuttuna osaa Tukholmassa pidettyyn
-yleiseen vankeinhoitokongressiin, missä mielenkiinnolla kuunneltiin
-hänen lausuntojaan erinäisistä kongressissa käsitellyistä kysymyksistä,
-esimerkiksi niistä kokemuksista, joita oli saatu muutamien
-rikoksentekijöille määrättyjen rangaistusten vaikutuksesta
-rangaistuihin. Pohjoismaiden, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen,
-edustajat pitivät yksityisiäkin kokouksia, joissa Mechelin valittiin
-Suomen ryhmän varapuheenjohtajaksi. Kongressin osanottajain Upsalaan
-tekemällä huvimatkalla pidettiin yhteiset päivälliset, jossa
-tilaisuudessa hän, silloisten ruotsalaisten sanomalehtien kertomuksen
-mukaan, "puhui pontevasti totuuden, oikeuden ja vapauden puolesta",
-minkä jälkeen laulettiin "Maamme". Kotimaahan palattuaan teki hän Finsk
-Tidskriftissä selkoa kongressissa käsitellyistä kysymyksistä, valittaen
-että Suomen hallitus oli laiminlyönyt lähettää Tukholmaan virallisen
-edustajan.
-
-Yleisen asevelvollisuuden toimeenpanon sekä erinäisten muiden seikkain
-johdosta oli odotettavissa niin suurta valtion menojen lisääntymistä,
-että valtion tulojenkin lisääminen kävi välttämättömäksi. Heräsi
-kysymys, miten tämä olisi parhaiten aikaansaatavissa, ja kysymystä
-selvittelemään asetettiin syksyllä 1879 n.k. "suuri verokomitea", jossa
-Mechelin taaskin oli puheenjohtajana. Valmistautuakseen tehtäväänsä
-teki hän kesällä 1879 matkan Tukholmaan. Marraskuussa 1880 komitea
-antoi mietintönsä, jossa ehdotettiin kannettavaksi osin kulutusveroa
-mallasjuomista ja tupakasta, osin suostuntaveroja kiinteistöistä ja
-tuloista, mitkä ehdotukset hallitus eräin muutoksin esitti seuraaville
-välipäiville.
-
-Niinkuin jo olemme havainneet, oli Mechelin tarmokkaasti toiminut
-paremman järjestyksen aikaansaamiseksi niihin valtion tuloja ja menoja
-osottaviin laskelmiin, joiden nojalla valtiosäätyjen oli päätettävä,
-mitä ja minkä suuruisia suostuntaveroja oli myönnettävä valtion
-tarpeiden täyttämiseksi. Hänen oli onnistunut saattaa tehtävä ainakin
-lähemmäksi ratkaisuaan. Mutta niin kauan kuin valtiopäivät kokoontuivat
-vain joka viides vuosi, vaikeutti tietenkin tuo pitkä ajanjakso, mikä
-laskelmain tuli käsittää, täysin tarkkojen tulosten saavuttamista. 1869
-vuoden valtiopäiväjärjestyksessä oli säädetty, että säädyt oli
-kutsuttava kokoon "ainakin joka viides vuosi", joten niiden
-kokoonkutsuminen useamminkin ei ollut vastoin valtiopäiväjärjestystä.
-Mechelin laati komitean mietintöön johdannon, jossa hän osotti, miten
-varsinkin valtion budjetin laatimisen takia oli tarpeellista kutsua
-säädyt useammin koolle, ja komitea yhtyi tähän, esittäen että säädyt
-yleensä kokoontuisivat joka kolmas vuosi. Tämä toive toteutuikin, sillä
-kutsuessaan koolle 1882 vuoden valtiopäivät hallitsija ilmoitti
-aikomuksensa olevan sallia säätyjen kokoontua joka kolmas vuosi, ja
-koko ajanjakson 1882-1900 tätä menettelytapaa todella noudatettiinkin.
-Vuodesta 1882 lähtien säätyjen tiedoksi annetut budjettilaskelmat
-samoinkuin näiden suostuntakysymyksistä tekemät päätöksetkin voivat
-niinmuodoin nojautua entistä parempiin perustuksiin, mikä epäilemättä
-on ollut veronmaksajillekin hyödyksi. Mechelin on huomattavassa
-määrässä edistämällä valtionbudjettimme laadinnan ja käsittelyn
-oikeiden perusteiden selvittelemistä kieltämättä tehnyt maallemme
-tärkeän palveluksen.
-
-1877-78 vuoden valtiopäivät aiheuttivat tavallaan valtiollisten
-puolueidemme uuden ryhmityksen. Siinä puolueessa, jota oli tapana sanoa
-"ruotsalaiseksi", oli tosin jo aikaisemminkin vallinnut erimielisyyttä
-äärimäisyysryhmän eli "viikinkien" -- nimi johtui 1870-luvun alussa
-ilmestyneestä "Vikingen"-lehdestä -- ja maltillisten välillä, joiden
-jälkimäisten pää-äänenkannattajana oli Helsingfors Dagblad, mutta
-joiden keskuudessa myös oli erinäisiä puoluevivahduksia. Maltillisiin
-luettiin muuan LXI (kuusikymmentäyksi) niminen valtiollis-kirjallinen
-seura, joka oli ottanut nimensä 1861 vuoden valiokuntajulistuskirjan
-johdosta syntyneen adressipuuhan muistoksi ja jonka johtomiehiä
-Mechelin oli. Erimielisyys ruotsalaisen puolueen jyrkän ja maltillisen
-ryhmän välillä esiintyi entistä selvemmin 1877 vuoden valtiopäivillä,
-jolloin Dagbladin ryhmän enemmistö oli yhtynyt suomenmielisiin
-asevelvollisuusasiassa ja kielikysymyksessäkin osottautunut
-taipuvaiseksi suostumaan näiden toivomuksiin. Viikinkien taholla
-katsottiin Dagbladin ryhmän olleen liian myöntyväinen ja varsinkaan
-Mecheliniä ei pidetty kielikysymyksessä täysin "luotettavana".
-Dagbladin ryhmä puolestaan alkoi ajatella järjestäytymistä erityiseksi
-valtiolliseksi puolueeksi omine ohjelmineen ja käyttämällä nimeä
-"liberaalinen puolue". Mechelin oli tämän aatteen innokkaita
-kannattajia. Eräs hänen Finsk Tidskriftin 1879 v:n helmikuun vihossa
-julkaisemansa kirjoitelma "De politiska partierna" puoltaa aatetta,
-että kaikki ne, jotka maassamme tahtovat edistää kehitystä
-vapaamieliseen suuntaan kaikilla yhteiskunnan toimialoilla,
-lähemmin liittyisivät yhteen. Hän toivoo, että eri puolueiden
-maltillisista aineksista voidaan muodostaa uusi keskustapuolue,
-joka kielikysymyksessä omaksuu ohjelmakseen molempain kielten
-tasa-arvoisuuden ja hylkää kumpaisenkin sortamisen. "Suomen
-ruotsinkieliset eivät ole mikään Ruotsin lisäke, vaan elimellinen osa
-Suomen kansaa; mutta maamme sivistynyt sääty tarvitsee kumpaisenkin
-kotimaisen kielen taitoa." Arvostellen suomalaista puoluetta hän
-havaitsee siinäkin olevan sekä jyrkkiä että maltillisia aineksia ja
-pitää viimeksi mainittujen ja liberaalisen ryhmän yhteistoimintaa
-mahdollisena, kunhan vain suomalaisella taholla opitaan oikein
-tuntemaan liberaaliemme ja yleensä liberalismin todelliset
-tarkoitusperät, joita hän tarkemmin selvittelee tehtyjä hyökkäyksiä
-torjuen. -- Tätä kirjoitelmaa arvostelivat suomenmieliseltä taholta
-ankarasti G.Z. Forsman ynnä muut, mutta tämä ei estänyt Mecheliniä
-yksissä neuvoin R. Lagerborgin ja R. Castrénin kanssa laatimasta
-varsinaista ohjelmaa, joka julkaistiin Helsingfors Dagbladissa
-joulukuun 5 p:nä 1880 53 kansalaisen allekirjoittaman kiertokirjeen
-seuraamana. Ohjelma vaatii laitostemme, varsinkin valtiollisten,
-kehittämistä, kuitenkin äkkiä siirtymättä aivan uusiin oloihin.
-Perustuslaillinen järjestelmä on maassamme varmemmin ja täydellisemmin
-toteutettava. Tärkeimmät toimenpiteet tämän päämäärän saavuttamiseksi
-ovat valtiopäiväkausien lyhentäminen, painovapauslain säätäminen,
-valtiosäätyjen toimivallan laajentaminen valtion rahahallinnon alalla
-sikäli, että menoarvion vaihteleva osa kokonaan tulee niiden
-myötävaikutuksen varaan ja ettei hallitus yksin saa määrätä
-minkäänlaista veroa, n.s. hallinnollisen lainsäädäntövallan tarkempi
-rajoittaminen, hallituslaitosten tarkoituksenmukaisempi järjestely,
-Suomen ja keisarikunnan unionisuhteen selvempi määrittely. --
-Liberaalinen puolue tahtoo panna taloudellisiin ja raha-asiallisiin
-kysymyksiin enemmän huomiota kuin niiden osaksi on tähän asti tullut.
-Puolueen periaate, että yksilöt itse ovat taloudellisten etujensa
-parhaat valvojat, ei tiedä sitä, että valtion on noudatettava
-täydellistä passiivisuutta taloudellisen elämän kysymyksissä, vaikkakin
-valtion tulee olla mitenkään häiritsevästi puuttumatta yksityiseen
-yritteliäisyyteen. Valtion on edistettävä maanviljelystä, teollisuutta
-ja kauppaa parantamalla niiden yleisiä ehtoja. Teknillisiä ja
-kauppaoppilaitoksia perustamalla, kulkuneuvoja parantamalla, järkevällä
-taloudellisella lainsäädännöllä, kauppasopimuksilla y.m. valtio
-osaltaan edistää aineellista hyvinvointia rajoittamatta yksilöjen
-toimintavapautta. -- Liberaalinen puolue omaksuu kansanvaltaiset
-periaatteet, mikäli ne tarkoittavat kaikkien tasa-arvoisuutta lain
-edessä sekä sääty- ja henkilöetuoikeuksien poistamista, mutta hylkää
-demagogian karkeaa, abstraktista tasa-arvoisuutta tavoittelevan
-vaatimuksen, joka pyrkii poistamaan ne luonnonlahjojen, kasvatuksen,
-sivistyksen, varallisuuden ja vaikutuskyvyn aikaansaamat eroavaisuudet,
-mitkä luonnonlakien ja kaikkien kansojen kokemuksen mukaan aina ovat
-olleet olemassa, ja josta olisi seurauksena kaikkien ihmisten
-vajoaminen yhteiskunnan alimmalle tasolle. -- Puolue myöntää empimättä
-tarpeelliseksi, että perustetaan riittävästi suomenkielisiä lyseoita,
-mutta tätä tarvetta ei ole tyydytettävä supistamalla tahi sortamalla
-niitä kouluja, joissa ruotsi on opetuskielenä. Kieli- ja
-kansallisuuskysymys ei saa olla valtiollisen puoluejaon perustana eikä
-liioin määrätä valtiollisten harrastusten suuntaa ja sisällystä.
-Liberaalien kanta tässä asiassa on se, että kumpikin kieli on
-tunnustettava yhtä oikeutetuksi maassamme ja että tähän on pantava
-tarpeeksi huomiota niin koululaitosta järjesteltäessä kuin
-valtioelämässäkin. Ruotsi on kotimainen kieli, joka ei ainoastaan ole
-sivistyneen säädyn enemmistön, vaan osittain rahvaankin kieltämätön ja
-luonnollinen äidinkieli, ja tulee sen saada säilyttää tämä asemansa. Se
-läheinen suhde länsimaiden henkiseen elämään, johon olemme joutuneet
-sen johdosta, että maamme toista kieltä ymmärretään Skandinavian maissa
-ja että Suomessa esteettä voimme seurata näiden maiden kulttuuria ja
-käyttää hyväksemme sen ilmauksia, vahvistaa meitä eristetyssä
-asemassamme. Mutta ruotsinkielinen säätyläisluokka ei silti saa
-osottautua nurjamieliseksi niille harrastuksille, jotka tarkoittavat
-suomen kielen aseman kohottamista ruotsin kielen tasalle. Itse se
-varsin suureksi osaksi polveutuu suomalaisesta rahvaasta, se on
-solidaarinen koko kansakunnan kanssa; yhteinen historiallinen kehitys
-on yhdistänyt kaikki Suomen asujamet yhdeksi kansaksi, yhtenäiseksi
-valtiolliseksi kansakunnaksi. Suomen sivistyneen säädyn, yleensä
-kaikkien kansalaisten, joiden toiminnalla on jotakin merkitystä
-ruotsalaisen tahi suomalaisen kotiseudun piirin ulkopuolellakin, on
-osattava maamme molempia kieliä. Suomen kielen käyttäminen oikeuksissa
-ja virastoissa on toteutettava suomea puhuvan väestön oikeutettujen
-vaatimusten ja tarpeiden mukaisesti. Liberaalinen puolue tahtoo
-kielikysymyksessäkin työskennellä sen kumpaisenkin kansanaineksen
-keskinäisen kunnioituksen ja hyvän sovun puolesta, joka antaa
-jokaiselle kelvolliselle isänmaalliselle työlle tunnustuksensa siihen
-katsomatta, käytetäänkö tässä työssä ruotsin vai suomen kieltä.
-
-Liberaalisen puolueen tarkoitusperää, kumpaiseenkin kielipuolueeseen
-kuuluvain henkilöiden yhdistämistä yhteiseen toimintaan vapaamieliseen
-suuntaan maamme yhteistä parasta koskevissa kysymyksissä, ei kuitenkaan
-saavutettu. Suomenmieliseltä taholta tehtiin kiivaita hyökkäyksiä
-ohjelmaa vastaan, jonka Snellman julisti sisältävän vain joutavaa
-lorua. Hänen mielestään tuli sivistyneen luokan ja kansan
-suomenkielisen pääosan sulautua yhdeksi kansakunnaksi, ja sitä varten
-oli edellisen omaksuttava jälkimäisen kieli. Siinäkin osassa
-suomenmielistä puoluetta, missä ei tehty yhtä pitkälle meneviä
-vaatimuksia, peljättiin että yleinen liittyminen liberaaliseen
-ohjelmaan liiaksi syrjäyttäisi ja viivyttäisi sitä kieliolojen
-järjestelyä, jonka pikaista toteuttamista pidettiin ylen tärkeänä. Se
-20 vuoden aika, jonka kuluessa v. 1863 annetun lupauksen mukaan kysymys
-suomen kielen käyttämisestä oikeuksissa ja virastoissa oli saatava
-ratkaistuksi, läheni loppuansa, ja peljättiin, etteivät liberaalit
-valtaan päästyään tässä kysymyksessä osottaisi tarpeellista
-pontevuutta. Tuskin käynee kieltäminen, että suomenmielisellä taholla
-annettiin liian vähän tunnustusta liberaaliselle ohjelmalle ja ettei
-tarpeeksi myönnetty sen laatijoilla olleen vakavaa tarkoitusta
-järjestää kielten asema kohtuuden periaatteiden mukaisesti.
-Ruotsinmieliselläkään taholla ei ohjelma saavuttanut yleistä
-kannatusta; sen katsottiin liian paljon myöntyvän "fennomanian"
-vaatimuksiin ja sen osaksi suomenmieliseltä taholta tulleesta
-kohtelusta saivat tietenkin kiihkoruotsinmieliset yllykettä. He saivat
-v. 1883 Nya Pressenistä oman äänenkannattajansa. Puolueen perustaminen,
-joka isänmaan yhteistä etua silmällä pitäen asettuisi puolueettomaksi
-kumpaankin kielipuolueeseen nähden, oli kuitenkin, vaikkakin ehkä
-silloin liian aikaisin herätetty, huomiota ansaitseva ajatus, jonka
-myöhempi historiamme yhä selvemmin on osottanut oikeaksi. Omasta
-puolestaan Mechelin edelleenkin jäi liberaalisessa ohjelmassa
-esittämälleen kannalle, ja tämä oli omansa saattamaan hänet
-valtiollisten olojemme käytyä uhkaaviksi varsin sopivaksi esiintymään
-sinä koko kansakuntamme edustajana, jona hän viimeisinä elinvuosinaan
-kieltämättä oli.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Sanoma, että Suomen jalo hallitsija, keisari Aleksanteri II, oli saanut
-surmansa salamurhaajan kädestä maaliskuun 13 p:nä 1881, herätti täällä
-tietysti suurinta hämmästystä. Yleisesti tunnustettiin maamme suuri
-kiitollisuudenvelka vainajalle. Hautajaisissa, jotka pidettiin saman
-kuun 27 p:nä Pietari-Paavalin tuomiokirkossa Pietarissa, oli Mechelin
-professori Ahlqvistin kera yliopiston edustajana, jolloin he laskivat
-kaksi muistoseppeltä, toisen koko yliopiston, toisen ylioppilaskunnan
-puolesta. Sen ohessa esitti säätyjen lähetystö Mechelinin laatiman,
-Suomen kansan surua ilmaisevan adressin.
-
-Nihilistinen liike ja tuon tuostakin tehdyt murhayritykset, jotka
-vihdoin johtivat keisarimurhaan, synnyttivät Venäjällä vastavirtauksen,
-joka vahvisti sitä vapaamielisyydelle vihamielistä suuntaa, jonka
-edustajia olivat Pobedonostseff ja hänen kaltaisensa. Meidän maahamme
-nähden kulki uuden hallituksen politiikka kuitenkin lähinnä seuraavina
-vuosina edellisen hallituksen noudattamaan perustuslailliseen, Suomen
-erikoisaseman tunnustavaan suuntaan. Erinäisiä muutoksia tapahtui
-kuitenkin maamme korkeimman hallituksen jäsenistössä. Kesäkuun 2 p:nä
-1881 erosi kreivi Adlerberg kenraalikuvernöörinvirasta ja hänen
-sijalleen astui kreivi _Feodor Logginovitsch Heiden_. Saman vuoden
-syyskuussa vapautettiin omasta pyynnöstään vapaaherra _Emil
-Stjernvall-Walleen_ ministerivaltiosihteerinvirasta ja hänen
-seuraajakseen nimitettiin salaneuvos _Theodor Bruun_.
-
-Kohta keisari Aleksanteri III:n ryhdyttyä hallitukseen julkaistiin
-käsky valtiopäiväin kokoontumisesta seuraavan vuoden alussa. Näihinkin
-Mechelin otti osaa ritariston ja aatelin jäsenenä, jossa säädyssä
-vapaaherra _Samuel Werner von Troil_ oli maamarsalkkana. Mechelin oli
-sen ehdotuksen allekirjoittajia, jossa esitettiin muistopatsaan
-pystyttämistä Aleksanteri II:lle, joka patsas sukupolvesta toiseen oli
-todistava Suomen kansan kiitollisuutta. M. valittiin näilläkin
-valtiopäivillä valtio- ja asevelvollisuusvaliokunnan jäseneksi ja oli
-niiden kumpaisenkin puheenjohtajana. Säädyssä hän taaskin teki
-erinäisiä anomusehdotuksia. Eräässä niistä hän ehdotti, että keisari
-antaisi valtiosäädyille hallituslaitosten uudistusta koskevan
-lakiehdotuksen. Senaatin talousosastoa ei enää olisi rasitettava
-vähäpätöisillä asioilla, jotka sopivammin olisivat alempain
-keskusvirastojen ja senaatin eri toimituskuntain lopullisesti
-ratkaistavia. Ehdotus lähetettiin lakivaliokuntaan, joka ei kuitenkaan
-ehtinyt sitä käsitellä. Toivomus toteutui kuitenkin jonkin ajan
-kuluttua Mechelinin itsensä ollessa hallituksen jäsenenä. -- Toinen
-anomusehdotus koski komitean asettamista kehittämään suomalaista
-virkakieltä. Yleinen valitusvaliokunta puolsi toimenpidettä, mutta
-säädyt eivät päässeet yksimieliseen päätökseen, joten asia raukesi. --
-Kolmas hänen tekemänsä ehdotus tarkoitti maaverojen muuntamista
-määrätyksi rahasummaksi ja perustui syihin, jotka jo oli esitetty 1877
-v:n valtiosäätyjen vastauksessa veroparselien muuntamista koskevaan
-esitykseen. Ehdotuksen hyväksyi kolme säätyä (ei pappissääty), mutta
-keisari ei katsonut "tätä nykyä" olevan syytä suostua siihen; hän antoi
-kuitenkin seuraaville valtiopäiville veroruplanosotuksen muutosta
-koskevan esityksen, jonka säädyt hyväksyivät ja josta oli seurauksena
-maaverojen tuntuva huojennus. -- Valtiovaliokunnassa käsiteltäessä
-kysymystä suostuntavaroista myönnettävistä määrärahoista yhtyi
-vähemmistö, Mechelin ynnä eräät muut, vastalauseeseen, jossa
-esitettiin, etteivät valtiosäädyt antaisi suostumustaan siihen, että
-leimapaperivero suoritetaan yleiseen valtiorahastoon, koska laskelma
-osotti tämän rahaston tulojen ilman mainittua veroakin riittävän
-menoihin. Tähän käsitykseen valtiosäädyt yhtyivät, ja siten joutui
-leimapaperivero valtiosäätyjen käytettäväksi.
-
-Valtiopäiväin vielä jatkuessa julkaistiin toukokuun 11 p:nä senaatin
-uusi valtalupa, jolloin monta uutta miestä astui hallitukseen. Näiden
-joukossa oli Mechelin, joka tuli valtiovaraintoimituskunnan
-apulaispäälliköksi Viktor von Haartmanin jälkeen, joka taas määrättiin
-Pietarissa olevaan valtiosihteeristöön perustetun Suomen asiain
-komitean jäseneksi. Jo aikaisemminkin oli ollut puhetta Mechelinin
-sijoittamisesta korkeimpaan hallitukseemme. Ministerivaltiosihteerin
-apulaisen Kasimir Palmrothin kuoltua joulukuussa v. 1880 oli nimittäin
-senaatti esittänyt kenraalikuvernööri Adlerbergille toivomuksen, että
-tämä ehdottaisi keisarille Mecheliniä avoimeen toimeen, mutta ennenkuin
-ehdotus saapui asianomaiseen paikkaan, oli virkaan ehditty nimittää
-toinen henkilö, nimittäin Theodor Bruun. Mechelin astui nyt sen sijaan
-senaattiin. Samalla kertaa nimitettiin prokuraattoriksi Robert
-Montgomery, Mechelinin läheinen ystävä ja niinkuin hänkin
-ajatuskannaltaan vapaamielinen, kenties kallistuen johonkin määrin
-enemmän ruotsinmieliselle puolelle. Mutta samalla kertaa nimitettiin
-kamaritoimituskunnan päälliköksi suomalaisen puolueen johtomies,
-professori G.Z. Forsman, joka kohdakkoin sen jälkeen aateloitiin
-ja otti nimekseen Yrjö-Koskinen. Sota-asiaintoimituskunnan
-päälliköksi tuli kenraali Oker-Blom, joka oli tehokkaasti toiminut
-asevelvollisuuden hyväksymiseksi v. 1877 ja joka hänkin oli
-suomalaisuuden harrastajaksi tunnettu. Kun siten valtiopäiväin
-valtapuolueiden etevimmät edustajat astuivat maamme hallitukseen,
-voitiin syyllä katsoa tämän saaneen parlamenttaarisemman luonteen kuin
-sillä milloinkaan aikaisemmin oli ollut.
-
-
-
-
-V LUKU.
-
-1882-1890.
-
-Senaatin jäsenenä. Hallitustoimia. Valtiopäivät v. 1885, 1888.
-Diplomaattinen tehtävä Espanjassa. Kodifioimiskysymys. Hyökkäyksiä
-Suomen valtiosääntöä vastaan Venäjän kiihkokansallisten taholta.
-Toiminta niiden torjumiseksi. Postijulistuskirja. Ero senaatista.
-
-
-Muuan kirje, jonka Mechelin kesälomansa lopulla Laitialasta kirjoitti
-ystävälleen Robert Lagerborgille, kuvailee elävästi hänen
-mielentilaansa siihen aikaan, jolloin hänen oli astuttava maamme
-hallitukseen. "Minun on suotu", hän kirjoittaa, "täällä maalla jonkin
-verran nauttia ihanata syyskesää... Täällä olen nyt kuljeskellut ja
-uurastanut maataloutta, laatinut sikolättien piirustuksia ja määräillyt
-tunkioiden kokoumusta, mitannut viljaa luuassa ja antanut rohtoja
-sairaille elukoille, sanalla sanoen toiminut tilanhoitajan sijaisena;
-samalla kuitenkin rohjeten kuunnella n.s. henkiääniä metsän huminassa
-ja ulkoparvekkeellani pitkät ajat haaveillen silmäillä päivänpaisteista
-maisemaa -- --. Kaivannut olen Sinua sekä Montgomerya ja Castrénia.
-Juuri teidän kolmen kanssa olisin näinä aikoina useasti tahtonut
-keskustella."
-
-"Olen joutunut käännekohtaan, sitä ei käy kieltäminen. Toiminta
-hallituksen jäsenenä on toista, kuin mitä julkisen sanan,
-sanomalehdistön palveluksessa, opettajana tahi puhujalavalta
-harjoittaa. Kumpaisessakin tapauksessa tosin on taisteltava aatteiden
-ja periaatteiden puolesta -- tässä kohden ei hallitukseen astuminen
-aikaansaa mitään muutosta. Mutta kuinka erilainen onkaan kiistakenttä!
-Ja samaten toiminnan välineet. Aatteidensa levittäminen ja
-valtaansaattaminen siivekkäin sanoin on toimintaa, joka tyydyttää ja
-elähyttää meidän kaltaisiamme ihmisiä tietenkin monin verroin enemmän
-kuin jonkin kollegin salaisessa tai puolisalaisessa istunnossa osittain
-eri kannalla olevain parissa sovitteleminen ja luoviminen, saadakseen
-perille ajetuksi osankaan siitä, minkä tahtoo toteuttaa, -- eikä sitten
-olla millänsäkään kohdatessaan sellaistakin vastarintaa, jota
-ehdotuksia vastaan tehdään muillakin kuin asiallisilla syillä. -- --"
-
-"Mitä tukea voimme me, R. M(ontgomery) ja L. M(echelin), saada
-Dagbladilta? Siinä yksi niistä asioista, joista täällä olisin halunnut
-neuvotella. Nyt voin vain esittää oman käsitykseni, aivan lyhyesti:"
-
-"Parasta on, että taloudellinen osallisuuteni Dagbladiin loppuu, mutta
-siitä ei johdu, että henkisen yhteyden tarvitsee lakata. Päin vastoin
-olen halukas, milloin vain vaadit, neuvottelemaan käsiteltävistä
-kysymyksistä. Senaatti ei ole mikään puoluehallitus, se voi joutua
-vuoroin moitteen, vuoroin kannatuksen esineeksi, Dagbladin joutumatta
-kieroon asemaan. Ja jos minun läheiset suhteeni Dagbladin johtomiehiin
-jatkuvat, on tämä täysin sovitettavissa virka-asemaani, jonka tietysti
-olen ottava huomioon siten, etten ilmaise neuvospöydän salaisuuksia.
-Mutta tässä kohden minä nojaudun ensinnäkin siihen tosiasiaan,
-etteivät, niin kauas taaksepäin kuin muistini ulottuu, keskusteluihimme
-siitä kannasta, mille Dagbladin kussakin tilassa olisi asetuttava,
-milloinkaan ole päässeet vaikuttamaan mitkään henkilöpoliittiset
-syrjäajatukset, eikä milloinkaan niillä ole ollut muuta tarkoitusperää
-kuin tämän maan etu. Tämän tietäen ja samalla tuntien maltillisen,
-arvokkaan ja tosioloihin perustuvan tapasi arvostella esillä olevia
-kysymyksiä, jota niin tarkkanäköisenä olet Dagbladissa noudattanut, en
-suinkaan voi kieltäytyä vastaanottamasta vähäistä sijaa Sinunkin
-neuvostossasi, milloin nähnet suotavaksi kuulla minun ajatuksiani
-jostakin kysymyksestä -- samoinkuin minäkin toisaalta toivon saavani
-sinulta hyviä neuvoja tapauksissa, jolloin minä, omalla alallani, olen
-epätietoinen oikeasta ratkaisusta."
-
-"Lopuksi tahtoisin ilmoittaa että, vaikken voikaan pysyä Dagbladin
-avustajana, kuitenkin aion silloin tällöin pyytää tilaa taloudellisia
-kysymyksiä käsitteleville kirjoitelmille -- jotka mieluimmin haluaisin
-saada julkaistuiksi ilman nimimerkkiä -- toimituksen omina."
-
-"Sanalla sanoen: toivon siten saavani edelleenkin olla siivekkään sanan
-miesten yhteydessä."
-
-"Tämä on minulle, yksityiseltäkin kannaltani katsoen, ehdoton
-sieluntarve. Meidän iällämme ei enää solmita uusia ystävyyssiteitä,
-kaikkein vähimmin julkisessa asemassa, joka pakottaa olemaan varsin
-varuillaan kaikkia kohtaan, joita ei perin pohjin tunne."
-
-"Niinpä niinkin, rakas ystävä, alamme vanheta. Kuuluu jo menneeseen
-aikaan se elämänjakso, jolloin ystäväpiiri tuon tuostakin kokoontui
-elähyttäviin keskusteluihin. Ajatukset ja sanat kohosivat rohkeasti
-kaikkiin korkeuksiin ja laskeutuivat kaikkiin syvyyksiin, vapaamielinen
-parhaassa mielessä oli henki, vapaasti ja hilpeästi pilapuheet
-säkenöivät, vähentämättä aatteiden vakavuutta. Omituinen on tuo piiri
-ollut: alati kiintynyt politiikkaan ja siinä toiminut, eikä kuitenkaan
-koskaan personallisen kunnian- tai vallanhimon ohjaamana -- voittaja
-suurin piirtein nähtynä, sillä yhteiskuntamme vapaamielinen uudistus
-v:sta 1861 lähtien on kuitenkin olennaisesti meidän piirimme työtä --
-eikä kuitenkaan käytä tätä voittoa omaksi hyödykseen, ei ylöspäin eikä
-alaspäin! Tämä ei juuri ole uusimman polven harkitsevan realismin eikä
-itsekkyyden mukaista."
-
-"No niin, antaa nuorten menetellä omalla tavallaan, -- me pysymme
-sellaisina kuin olemme olleet. Vaikka pilan ja ilon lähde pulppuaakin
-entistä niukemmin, ei liberaalien pohjasävy milloinkaan hälvene."
-
-"Omasta puolestani katson tulevaisuuteen ylenmääräisiä toiveita
-rakentelematta. Olen laatinut toimintaohjelmani, ja olen kaikella
-tarmollani koettava panna sen toimeen. Nopeasti se ei voi tapahtua,
-vain askel askeleelta. Ilman sitkeyttä ja kärsivällisyyttä ei sellainen
-ohjelma kuin minun ole toteutettavissa. Mutta elleivät voimat petä,
-pääsee päämäärään vihdoin ja saavuttaa sen ilon, minkä velvollisuuden
-täyttäminen tuottaa. Sinä tunnet jotakuinkin tämän ohjelman.
-Mitä sinulta pyydän, ei ole vain neuvoja ja toimia, vaan
-kärsivällisyyttäkin, jos mielestäsi asiat edistyvät liian hitaasti."
-
-"Addio! Parin päivän kuluttua olen jälleen kaupungissa. Vanha ystäväsi
-Leo M." --
-
-Senlaatuinen yhteistyö Lagerborg ystävän kanssa, jota Mechelin oli
-ajatellut jatkuvaksi sen jälkeen, kun hän itse oli tullut hallituksen
-jäseneksi, kävi kuitenkin mahdottomaksi, sen johdosta että Lagerborg jo
-saman vuoden marraskuun 5 p:nä kuoli leikkauksen jälkeen, joka oli
-toimitettava hänen saamansa vaarallisen luumurtuman johdosta. Hänen
-lähin seuraajansa Dagbladin toimittajana, Robert Castrén, eli hänen
-jälkeensä vajaan vuoden, mistä lähtien lehden nauttima suosio ja
-vaikutus yleiseen mielipiteeseen väheni, kunnes lehti jonkin vuoden
-kuluttua kokonaan lakkasi ilmestymästä. Kieltämättä on se vapaamielinen
-ryhmä, joka voimakkaimmillaan ollessaan lähinnä kannatti tätä lehteä,
-sen avulla tehokkaasti myötävaikuttanut niihin "voittoihin", joita
-vapaamieliset aatteet saavuttivat valtiopäivämme niihin aikoihin
-toimeenpannessa useita siihen suuntaan käyviä uudistuksia.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Kohta nimityksensä perästä Mechelin sai tehdä matkan Venäjän
-pääkaupunkiin neuvotellakseen venäläisten vallanpitäjäin kanssa eräästä
-Suomen raha-asioita koskevasta tärkeästä kysymyksestä. Se koski
-Viipurin ja Pietarin välisen rautatien Venäjän puoleisen osan
-lunastamista Suomen valtiolle, jonka lunastussumman määrä nousi
-puoleenkolmatta miljoonaan hopearuplaan. Mechelinin neuvotellessa
-rahaministeri Bungen kanssa vaati tämä rahamäärän laskettavaksi Suomen
-kultarahassa ja maksun suoritettavaksi ulkomaisille pankeille
-asetetuilla vekseleillä sekä, mikäli mahdollista, kuukauden kuluessa.
-Eipä senvuoksi Bungen hämmästys ollut vähäinen, kun Mechelin tähän
-vastasi, että rahat maksettaisiin viimeistään 8 päivän kuluessa.
-Sopimus, jonka Mechelin jo edeltäkäsin oli laatinut, allekirjoitettiin
-heti, yöllä hän palasi Helsinkiin, seuraavana päivänä vekselit
-kirjoitettiin ja kolmantena päivänä ne jo olivat Bungen käsissä. Bunge
-kävi tämän johdosta Suomen ministerivaltiosihteerin luona kiittämässä,
-vakuuttaen ettei hän milloinkaan ennen ollut nähnyt tämänlaisia asioita
-niin nopeasti selvitettävän.
-
-Mechelin, joka Pietarissa käydessään oli päässyt keisari Aleksanteri
-III:n puheille, suoritti samalla matkalla toisenkin Suomen
-valtiolaitosta koskevan asian, nimittäin Kivennavan pitäjässä
-sijaitsevan Lintulan lahjoitustilan oston toiminimi Meyer & Kump:lta.
-Hän sai sittemminkin senaattoriaikanaan sangen usein tehdä matkoja
-Venäjän pääkaupunkiin neuvotellakseen venäläisten ministerien kanssa
-tulli- ja muista asioista.
-
-Valtiovaraintoimituskunnan apulaispäällikkönä Mechelin joutui läheisiin
-suhteisiin toimituskunnan vakinaiseen päällikköön _Klas Herman
-Molanderiin_. Tämä oli mies, joka aina suurimmalla huolella ja
-tunnollisuudella suoritti virkatehtävänsä, mutta lienee kuitenkin
-harvoin itsekohtaisesti tehnyt alotteita tärkeämpiin uudistuksiin, mikä
-sitä vastoin paremmin sopi Mechelinin luonteelle. Heidän välinsä olivat
-aina parhaimmat. Apulaispäällikön tehtävänä oli pääasiallisesti
-käsitellä sellaisia asioita, jotka sittemmin siirrettiin kauppa- ja
-teollisuustoimituskunnalle. Mechelin koetti pontevasti toimia varsinkin
-kaupan, merenkulun ja teollisuuden edistämiseksi, ja moni tärkeä
-uudistus näillä aloilla on hänen työtään. Kauppa-, teollisuus- ja
-käsityöläiskouluja perustettiin, polyteknillisen opiston
-pääsyvaatimuksia korotettiin. Teollisuushallitus perustettiin
-v. 1884, mistä muun muassa seurasi teollisuustilaston perinpohjainen
-uudistus ja parannus. Luotsilaitoksessa pantiin toimeen suuria
-uudistuksia, lukuisia uusia loistoja rakennettiin, loistolaivojen ja
-luotsihöyrylaivain lukua lisättiin, merenmittaukset, joita aikaisemmin
-oli suoritettu Venäjän meriministeriön valvonnan alaisina, vaikka
-Suomen valtiovaroilla, siirrettiin Suomen luotsilaitokselle. Uusi
-höyrylaiva ja uusia työkoneita hankittiin mittauksia varten. Täten
-kävi entistä paljon suurempia alueita vuosittain mittaaminen.
-Talvilaivaliikenteen aikaansaamiseksi hankittiin Mechelinin toimesta
-ensimäinen jäämurtajalaivamme "Murtaja" v. 1889.
-
-Kun valtiovaraintoimituskunnan toinen osasto v. 1888 muodostettiin
-erityiseksi kauppa- ja teollisuustoimituskunnaksi, nimitettiin Mechelin
-sen päälliköksi. Tässä toimessa hän v. 1889 senaatissa ehdotti
-asetettavaksi komiteaa laatimaan ehdotusta ylemmän kauppaoppilaitoksen
-perustamiseksi, ja senaatti yhtyi tähän. Komitean ehdotuksen mukaisesti
-senaatti sitten teki hallitsijalle esityksen asiasta, mutta
-kenraalikuvernööri oli toista mieltä, mistä oli seurauksena, että
-esitys evättiin.
-
-Jo ennen Mechelinin senaattiin tuloa oli päätetty rakentaa se
-talo, joka "Ateneumin" nimisenä on pääkaupunkimme kaunistuksia.
-Hallituksen jäsenenä hän otti huolekseen tämän rakennusyrityksen
-toteuttamisen, piirustukset laadittiin ja vahvistettiin tammikuussa
-1885, minkä jälkeen rakennustyö alkoi, päättyen syksyllä 1887.
-Talon on valtio sittemmin maksutta luovuttanut taideyhdistyksen
-ja taideteollisuusyhdistyksen käytettäväksi. Taiteen
-edistämisharrastustaan Mechelin niinikään osotti uutterasti
-myötävaikuttamalla sen yleisen taidenäyttelyn toimeenpanemiseen, joka
-järjestettiin Helsingissä v. 1885 ja jota avustettiin valtiovaroilla.
-
-Mechelinin laatimia olivat ne kaksi ehdotusta, jotka senaatti teki v.
-1884 ja joista toinen koski sahausmaksun ja toinen käräjäkappain määrän
-alentamista sekä jälkimäinen hallituksen esityksenä annettiin 1885
-vuoden valtiopäiville ja sai näiden hyväksymisen. Edelleen Mechelin
-toimi hallituksessa köyhäinhoidon parantamiseksi, aikaansaaden lokakuun
-2 p:nä 1888 vahvistetun köyhäinhoidontarkastusta koskevan asetuksen,
-joka tuntuvasti paransi köyhäinhoitoa maassamme ja saattoi sen
-inhimillisemmäksi. Toukokuun 28 p:nä 1889 annetulla asetuksella
-järjestettiin kunnallinen mielenvikaisten hoito. Mielipiteet olivat
-viimeksi mainitussa kysymyksessä olleet senaatissa eriäviä,
-Yrjö-Koskinen oli vastustanut, koska arveli kuntain siitä liiaksi
-rasittuvan, mutta Mechelinin onnistui saattaa mielipiteensä voitolle.
-Naisten laillisten oikeuksien laajentamista koskevia kysymyksiä hän
-aina harrasti ja myötävaikutti muun muassa sen elokuun 6 p:nä 1889
-julkaistun asetuksen aikaansaamiseen, joka soi naiselle oikeuden tulla
-valituksi köyhäinhoitohallituksen jäseneksi.
-
-Kohta hallitukseen tultuaan Mechelin sai laatia lausunnon, jossa
-senaatti puolsi 1882 vuoden valtiopäiväin tekemää painovapauslain
-anomusta. Korkeimmassa paikassa anomus evättiin, mutta senaatti sai
-toimekseen lausunnon antamisen siitä, oliko muutosten tekeminen
-sanomalehdistöä koskeviin asetuksiin olojen vaatima. Mechelin laati
-tämän johdosta painolain ehdotuksen, jonka senaatti lähetti
-vahvistettavaksi, sen kuitenkaan viemättä toivottuun tulokseen.
-
-Asioita, joihin kotimainen hallituksemme näihin aikoihin pani erityistä
-huomiota, oli tullioloja, varsinkin Suomen ja keisarikunnan välisiä,
-sekä näiden järjestämistä koskeva kysymys. Niihin lukuisiin ja
-pitkällisiin neuvotteluihin, joita tästä asiasta pidettiin sekä
-senaatissa että tämän ja muiden koti- ja ulkomaisten virastojen kesken,
-otti Mechelin, jonka työalaan tämä kysymys lähinnä kuului, tietenkin
-uutterasti osaa. Tavaton määrä kirjelmiä luonnoksineen senaatin
-esityksiksi näistä kysymyksistä, konsepteja senaatin kirjelmiksi
-erinäisille hallituslaitoksille ja virastoille sekä tehtailijoille y.m.
-on tuohon aikaan hänen kynästään lähtenyt. Ja alati käytti hän kaiken
-kykynsä valvoakseen Suomen etuja.
-
-Sen jälkeen kun maamme v. 1809 oli yhdistetty Venäjään, oli venäläisiä
-tavaroita enimmäkseen tullivapaasti saanut tuoda Suomeen, kun sitä
-vastoin oikeus viedä suomalaisia tavaroita Venäjälle oli varsin
-rajoitettu. Mutta v. 1859 oli tähän aikaansaanut muutoksen uusi,
-molempain maiden välisiä kauppasuhteita järjestävä asetus, joka
-johonkin määrin tasoitti molemminpuolisia tullimaksuja ja laajensi
-suomalaisten valmistajain oikeutta viedä tavaroitaan Venäjälle. Tämä
-asetus sekä 1869 v:n tullitaksa, jossa tullimääriä oli entistä paremmin
-sovitettu täkäläisten olojen mukaisiksi, edisti sekä teollisuus- että
-maanviljelystuotteiden vientiä, minkä johdosta taas kotimainen työ
-elpyi ja maamme varallisuus lisääntyi. Meillä vanhastaan voimassa
-olevaa suojelustullijärjestelmää vieraihin maihin nähden, josta muun
-muassa oli se turmiollinen seuraus, että se yllytti salakuljetukseen,
-lievennettiin ainakin osittain, ja siten kasvava tuonti lisäsi osaltaan
-valtion tullituloja, jotka seuraavana aikana tuntuvasti kohosivat.
-
-Suomen valtiopäivillä oli tullikysymys usein ollut käsiteltävänä, ja
-oli silloin lausuttu toivomus, että valtiosäädytkin saisivat olla
-määräämässä tullijärjestelmää tahi ainakin lausua mielensä tästä
-kysymyksestä, joka koski verotuslaitosta ja jolla siinä oli sangen
-huomattava sija. Tätä toivomusta piti se hallitus, jonka jäsenenä
-Mechelin oli, oikeutettuna. Alussa vuotta 1884 senaatti alisti, että
-valtiopäiväin sallittaisiin lausua mielipiteensä tullijärjestelmästä
-ennen sen vahvistamista, ollen kuitenkin perustuslakiemme mukaan
-hallitsijan vallassa tehdä lopullinen päätös oman harkintansa mukaan.
-Mutta tähän esitykseen ei päätösvaltaisella taholla suostuttu.
-
-1885 vuoden valtiopäiville hallitus ilmoitti aikovansa vähentää
-sellaisia veroja, jotka erityisesti tuntuivat köyhemmästä väestöstä
-rasittavilta. Todella alennettiinkin tässä mielessä suolan tullimaksua.
-Samaten alennettiin sahausmaksua ja puutavarain vientitullia.
-Senaattimme aikomus lienee ollut jatkaa samaan veroja huojentavaan
-suuntaan, mutta näille aikeille nousi pian esteitä muuttuneiden
-valtiollisten olojen johdosta.
-
-Venäjällä olivat teollisuudenharjoittajat alkaneet valittaa, että
-muutamat suomalaiset tuotteet olivat arveluttavasti alkaneet kilpailla
-heidän teollisuustuotteidensa kanssa, minkä vuoksi he vaativat
-molemminpuolisia tullioloja muutettaviksi. Suomalaisille tuotteille oli
-Venäjälle tuotaessa pantava korkeampi tulli ja eräiden tavarain
-suurinta luvallista tuontimäärää vähennettävä tahi niiden tuonti
-kokonaan kiellettävä. Niinikään vaadittiin sitä tullivapautta
-poistettavaksi, joka oli myönnetty erinäisistä teollisuudessa
-tarvittavista raaka-aineista ja koneista niitä tuotaessa vieraista
-maista Suomeen ja jonka tullivapauden johdosta suomalaiset
-teollisuustuotteet olivat verraten halpoja ja saavuttivat helpommin
-menekkiä Venäjän markkinoilla. Venäjällä oli jyrkästi suojelevaan
-suuntaan käyvä tullijärjestelmä saatettu käytäntöön v. 1882 ja sitä
-vaadittiin ulotettavaksi Suomeenkin. "Suomen erioikeudet", joiksi
-Suomen omia yhteiskuntalaitoksia sanottiin, olisi poistettava ja
-tulliyhdistys kummankin maan välillä toimeenpantava. Tätä aatetta
-kannatti innokkaasti Venäjän kansalliskiihkoinen sanomalehdistö.
-
-V. 1884 kokoontui Pietarissa komitea, rahaministeri Bunge
-puheenjohtajana, järjestämään Suomen ja Venäjän välisiä kauppasuhteita.
-Mechelin oli niitä komitean jäseniä, jotka oli kutsuttu Suomen puolelta
-ottamaan neuvotteluihin osaa. Bungen kysymyksen johdosta, eikö Venäjän
-ja Suomen tullien yhdistystä suomalaisten kannalta olisi pidettävä
-suotavana, esitti Mechelin perusteellisesti syyt, miksi niin ei ollut
-laita ja miksikä Suomen tullitaksaa ei ollut kytkettävä Venäjän
-tullitaksaan. Jos tulli vieraista maista Suomeen tuotavista tavaroista
-korotettaisiin samaan määrään kuin Venäjällä, saattaisi siitä ehkä
-muutamissa kohdin koitua hyötyä Suomen teollisuudelle, mutta
-toisaalta korottaisi se lukuisain köyhälle väestölle tarpeellisten
-kulutustavarain hintoja. Molempain maiden tullilaitoksen yhdistämistä
-ei ollut toimeenpantava, koska kummallekin maalle oli edullisinta, että
-niillä oli oma, olojensa ja taloudellisten etujensa mukaan sovitettu
-lainsäädäntönsä, viimeksi mainitut kun olivat monessa kohden
-erilaatuiset ja vaativat erilaisia säädöksiä. Tullista sai Suomen
-valtio sitäpaitsi sangen suuren osan tuloistaan; jos siis Suomen ja
-Venäjän tullilaitokset yhdistettäisiin, menettäisi edellinen maa nämä
-tulonsa, ja vaikka koko valtakunnan yhteisistä tullituloista
-annettaisiinkin jokin osuus Suomen valtiolle korvaukseksi, kävisi
-mahdottomaksi löytää varmaa perustetta tämän osuuden oikean määrän
-laskemiselle. Bunge ei liene ollut aivan taipumaton ottamaan huomioon
-näitä syitä.
-
-Näitä ja näiden tapaisia näkökohtia Mechelin esitti muulloinkin,
-milloin siihen oli aihetta. Muun muassa lienee hän siten koettanut
-vaikuttaa kenraalikuvernööri Heidenin kantaan tullikysymyksessämme. Se
-vastavuoroisuuden periaate, jonka toteuttaminen oli alotettu v. 1859,
-oli Mechelinin vakaumuksen mukaan oikea ja oli hyödyttänyt sekä Venäjää
-että Suomea. Sen aiheuttama lisääntynyt vienti Venäjälle oli kohottanut
-Suomen varallisuutta, mutta juuri siten saattanut mahdolliseksi
-venäläisten tuotteiden tuntuvasti suuremman menekin Suomessa. Venäjällä
-valitettiin, että eräät suomalaiset valmisteet olivat aiheuttaneet
-Venäjän teollisuudelle vahingollisen kilpailun, mutta Mechelinin
-mielestä se ei tällaisissa tapauksissa ollut vältettävissä, ja sitä
-paitsi oli tällä seikalla jokseenkin pieni merkitys. Toinen maa saa
-paremmin kaupaksi toisia, toinen toisia tavaroita, mikä johtuu
-erilaisista luonnonsuhteista ja muista edellytyksistä. Suomi vie paljon
-paperia Venäjälle, Venäjä paljon vaatetavaraa Suomeen. Täydellinen
-tullien yhdistäminen oli mahdoton jo senkin takia, että Suomen
-tullihallinnon yhdistäminen Venäjän tullilaitokseen olisi vastoin
-Suomen perustuslakeja. Venäjällekin se olisi vahingoksi. Suomen
-saaristo lukemattomine saarineen, salmineen ja maihinnousupaikkoineen
-olisi alati yllyttävä venäläisessä tullitaksassa korkeasti verotettujen
-tavarain luvatonta tuontia.
-
-Ei kuitenkaan onnistuttu taivuttaa venäläisiä vallanpitäjiä
-täydellisesti hyväksymään Suomen puolelta esitettyjä näkökohtia.
-Hallinnollista tietä ja valtiosäätyjä kuulematta vahvistettiin,
-suomalaisten jäsenten vastalauseesta huolimatta, tullikomitean
-venäläisen enemmistön ehdotus, minkä jälkeen julkaistiin uusi
-tulliasetus, jolla syyskuun 1 p:stä 1885 lähtien kumottiin vuodesta
-1859 tullivapaa paperitavarain, raudan, vuotien, nahkojen,
-lasivalmisteiden y.m. tavarain tuonti Suomesta ja näille tavaroille
-pantiin osittain varsin korkea tulli. Erinäisiä muitakin
-tullikysymyksiä koskevia asetuksia annettiin 1880-luvun
-jälkipuoliskolla, jotka nekin vaikeuttivat suomalaisten tavarain
-menekkiä Venäjällä. Kotimaisen hallituksemme ja varsinkin niiden
-henkilöiden, joille raha- ja kauppa-asiain hoito oli uskottu, oli
-kuitenkin yleensä onnistunut ainakin joksikin ajaksi saada meille
-tuhoisimmat vaatimukset lepäämään. Tullien yhdistämishanke jätettiin
-toistaiseksi sikseen, ja samalla kun Venäjän teollisuuden edut
-tyydytettiin, otettiin meidänkin teollisuutemme tarpeet yleensä
-huomioon. Tullitulot kohosivat vahvasti, v:sta 1886 v:teen 1890 13:sta
-miljoonasta 21:een miljoonaan markkaan. Tähän olivat syynä edulliset
-liikeolot ja hyvät vuodentulot, mutta myös eräiden tavarain
-kohtuullinen tullinkorotus. Tullilaitoksessa pantiin v. 1885 annetulla
-ja muilla sen yhteydessä olevilla asetuksilla toimeen hallinnon ja
-hoidon uudistus, jota pidettiin edistysaskeleena. [E. Bergh. Finland
-under det första årtiondet af kejsar Alexander III:s regering, siv.
-189.]
-
-Niihin valtiopäiviin, jotka pidettiin Mechelinin senaattorina ollessa,
-hän otti osaa säätynsä jäsenenä, esiintyen siellä hallituksen
-puhetorvena, tehden selkoa sen toimenpiteistä ja puolustaen niitä
-muistutuksilta ja väärinkäsityksiltä, erittäinkin tietysti niiden
-kohdistuessa raha-asiainhoitoon ja sen yhteydessä oleviin kysymyksiin,
-mutta muulloinkin. Hän edisti siten osaltaan sen hallituksen ja
-kansaneduskunnan yhteistoiminnan kehitystä maassamme, joka on
-parlamenttaarisen valtiomuodon kulmakiviä. Tietenkin saattoi
-nelisäätyjärjestelmän voimassa ollessa mielipiteiden vaihto jonkin
-hallituksen jäsenen ja kansaneduskunnan välillä tapahtua ainoastaan
-vaillinaisesti, se kun yleensä kävi päinsä vain enintään yhdessä
-ainoassa säädyssä. Kaikkien säätyjen yhteinen täysi-istunto -- n.s.
-plenum plenorum -- pidettiin vain kahdesti säätyvaltiopäiviemme aikana.
-Aatelissa Mechelin puolsi 1885 hallituksen ehdottamaa metrisen
-mitta- ja painojärjestelmän käytäntöön ottamista, jonka ehdotuksen
-valtiosäädyt hyväksyivät, ja asetus asiasta julkaistun v. 1886.
-Niinikään hän puolusti hallituksen esitystä lääninkäräjäin
-järjestämisestä, jotta saataisiin itsehallinnon elin kunnallisen ja
-koko maan käsittävän säätyedustuslaitoksen välille. Niitä
-valitettavasti ei kuitenkaan saatu aikaan. Paloviinakaupan
-järjestämistä koskevan hallituksen esityksen johdosta M. puolsi
-raittiutta edistäviä toimenpiteitä. Näitä hän piti tarpeellisina, mutta
-täydellistä kieltoa ei olisi pantava voimaan, koska se varsin suuressa
-määrin aiheuttaisi lainrikkomuksia; sivistyksen avulla, kasvattamalla
-ihmisiä valistukseen ja itsensä hillintään raittiutta parhaiten
-edistettäisiin.
-
-Samoilla valtiopäivillä tehtiin, eli oikeammin uudistettiin anomukset,
-että valtiosäädyille myönnettäisiin oikeus tarkastaa ja arvostella
-hallituksen toimenpiteitä, joista jokaisille valtiopäiville oli
-annettava kertomus. Vapaaherra V. von Bornin tästä asiasta aatelissa
-esittämää ehdotusta vastaan teki Mechelin erinäisiä muodollisia
-muistutuksia: tarkastuksen tuli olla asiallinen, ei henkilökohtainen,
-sille ei ollut annettava personallisen puoluepolitiikan luonnetta.
-Kuitenkin hän hyväksyi anomuksen yleisen tarkoituksen ja puolsi asian
-lähettämistä valiokuntaan. Professori J. Forsman oli pappissäädyssä
-niinikään ehdottanut valtiosäädyille myönnettäväksi oikeutta tarkastaa
-hallituksen toimenpiteitä, vaikka hänen ehdotuksensa oli erinäisiltä
-kohdin toisin muodosteltu kuin von Bornin. Lakivaliokunta puolsi von
-Bornin ehdotusta, ja sen antama mietintö hyväksyttiin kolmessa
-säädyssä, mutta hallitsija ei suostunut anomukseen.
-
-Lähinnä edelliset valtiopäivät olivat anoneet porvarissäädyn
-vaalioikeutta koskevan valtiopäiväjärjestyksen pykälän muuttamista,
-osin sen selventämiseksi ja täsmällisentämiseksi, sitä kun eri
-kaupungeissa oli tulkittu ja noudatettu eri tavoin, osin vaalioikeuden
-ja vaalikelpoisuuden ahtaiden rajain väljentämiseksi jossain määrin.
-Tämän anomuksen johdosta annettiin asiasta 1885 vuoden valtiosäädyille
-esitys, jossa ehdotettiin alimmaksi vaalioikeuden tuottavaksi
-vuosituloksi 800 markkaa kaikissa kaupungeissa sekä lisäksi kultakin
-sen yli menevältä kunnalliselta veroäyriltä -- jonka määrä eri
-kaupungeissa oli erisuuruinen -- laskettavaksi yhden äänen, korkeimman
-äänimäärän ollessa 25. Lakivaliokunta ehdotti, että jokainen, jolla oli
-800 markan tulot, saisi yhden äänen vaalioikeuden, sekä lisäksi
-kultakin sen yli menevältä 400 markan suuruiselta tulomäärältä yhden
-äänen 25 ääneen asti. Mutta tämä mielipide, jota valiokunnassa aatelin
-ja porvarissäädyn valitsemat jäsenet olivat kannattaneet, oli päässyt
-voitolle ainoastaan syrjään pannun lipun avulla. Pappis- ja
-talonpoikaissäädyn jäsenet olivat yksimielisesti äänestäneet melkoista
-laajemman vaalioikeuden puolesta, jonka mukaan jo 400 markan vuositulo
-tuotti vaalioikeuden ja korkein äänimäärä oli 10. Muutamat
-vastalausujat halusivat päin vastoin saada korkeimman äänimäärän
-säädetyksi 30:ksi.
-
-Asia otettiin käsiteltäväksi huhtikuun 11 p:nä pidetyssä säätyjen
-yhteisessä täysi-istunnossa, jossa maamarsalkka von Troil johti puhetta
-ja joka kesti runsaasti 12 tuntia, k:lo 1/2 6:sta i.p. k:lo 1/2 6:teen
-seuraavana aamuna. Mechelin puolusti siinä hallituksen esitystä. Säädyt
-eivät kuitenkaan päässeet yksimieliseen päätökseen ja asia raukesi.
-Riita johtui pääasiallisesti puoluenäkökohdista, ruotsalainen puolue
-kun halusi edelleen pitää äänten enemmistön porvarissäädyssä,
-suomalainen tahtoi mikäli mahdollista saada sen itselleen. On
-kieltämätöntä, että suomalainen puolue sillä kertaa oli verraten
-vapaamielisemmällä kannalla. Mutta vaikka hallituksenkin esitys olisi
-hyväksytty, olisi parannus entiseen verraten saatu aikaan.
-
-Yleensä kävivät tähän aikaan sekä valtiopäivillä että niiden
-ulkopuolella kielitaistelun aallot korkeina. Sittenkun yritys
-vapaamielisen puolueen perustamiseksi kielipolitiikasta
-riippumattomalle pohjalle oli rauennut, olivat molemmat kielipuolueet
-jälleen järjestäytyneet ja niiden välinen taistelu käynyt kiivaammaksi.
-Suomalaisen puolueen vaikutusvalta oli kasvanut, sen johdosta että
-puolueen johtomiehiä oli astunut hallitukseen ja kenraalikuvernööri,
-kreivi Heiden, oli päin vastoin kuin edeltäjänsä kreivi Adlerberg
-osottautunut taipuvaiseksi kannattamaan heidän edustamaansa suuntaa. Jo
-lopulla vuotta 1883 julkaistiin hallinnollista tietä asetus ruotsin ja
-suomen kielen käyttämisestä oikeuksissa ja virastoissa, ja siinä
-säädettiin, että alempain virastojen toimituskirjat oli laadittava
-sillä kielellä, jota käytettiin paikkakunnan kunnallisten asiain
-käsittelyssä, ellei asian vireillepanija ollut pyytänyt sen laatimista
-toisella kotimaisella kielellä. Tähän asetukseen, jonka katsottiin
-syntyneen kenraalikuvernöörin avustuksella, oltiin suomalaisella
-taholla tyytyväisiä. Yrjö-Koskisen korottamista aatelissäätyyn 1884
-pidettiin niinikään todistuksena hänen ja hänen puolueensa nauttimasta
-luottamuksesta korkeammalla taholla.
-
-1885 vuoden valtiopäivillä tehtiin erinäisiä anomusehdotuksia
-kotimaisten kielten käyttämisestä virastoissa, mutta mielipiteet olivat
-liian ristiriitaisia, jotta olisi voitu päästä yhteiseen päätökseen.
-Suomenmielisellä taholla oltiin kiihdyksissä muun muassa sen johdosta,
-että keskusvirastot olivat sakottaneet alempia virkamiehiä siitä, että
-nämä kirjeenvaihdossa virastojen kanssa olivat käyttäneet suomen
-kieltä. Vaadittiin sen vuoksi, että virastoissakin ja niiden
-välisessä kirjeenvaihdossa tuli mikäli mahdollista olla määräävänä
-sen paikkakunnan vallitsevan kielen, missä virasto sijaitsi.
-Ruotsinmielisellä taholla sitä vastoin tahdottiin antaa virastoille
-itselleen päätösvalta tässä asiassa. Kohdakkoin valtiopäiväin päätyttyä
-sai senaatin suomenmielinen ryhmä vahvistusta, kun K.F. Ignatius tuli
-kamari- ja tilitystoimituskunnan päälliköksi, jonka toimituskunnan
-Yrjö-Koskinen jätti siirtyäkseen oman toivomuksensa mukaan
-kirkollisasiaintoimituskunnan päälliköksi. Kenraali _Woldemar von
-Daehn_, joka oli tullut sivilitoimituskunnan päälliköksi, liittyi
-niinikään senaatin suomenmielisiin jäseniin. Puolueissa vallitsi eri
-mieliä siitä, olisiko kysymys virastokielestä ratkaistava valtiopäivien
-myötävaikutuksella vai katsottava hallinnolliseksi asiaksi ja
-semmoisena ratkaistava. Lakimiehillä oli tästä ollut eriäviä
-käsityksiä. Nyttemmin kannatettiin ruotsinmielisellä taholla edellistä
-mielipidettä, suomenmielisellä ei oltu yksimielisiä, mutta enemmistö
-kallistui kannattamaan hallinnollista menettelyä, koska arveltiin että
-valtiopäivät, kahden säädyn jäädessä kahta vastaan, eivät voisi päästä
-tyydyttävään tulokseen.
-
-Tässä riidassa asettui Mechelin, perustuslaillis-vapaamielisen
-käsityskantansa mukaisesti, senaatissa sille puolelle, joka piti
-kysymystä yleisenä lakikysymyksenä ja siis kumpaisenkin valtiomahdin
-yhteistoimin ratkaistavana. Asiallisesti hän oli sillä kannalla, että
-kumpaistakin kieltä oli sallittava käyttää virastoissa ja niiden
-välisessä kirjeenvaihdossa, mutta että niiden itsensä tuli saada valita
-kielensä. Jokaisella kansalaisella täytyy, sitä mieltä oli Mechelin,
-olla oikeus vaatia, että hänen kieltään käytetään kaikissa niin
-oikeudellisissa kuin hallinnollisissakin asioissa, joiden takia hän
-kääntyy viranomaisten puoleen. Mutta mikäli asia koskee virastojen
-sisäistä toimintaa, vaatii yhteiskunnan etu, että virkamies saa käyttää
-sitä kotimaista kieltä, jolla hän parhaiten kykenee lausumaan
-ajatuksensa. Hän uskoi luonnollisen kehityksen aikaa voittaen lisäävän
-suomen kielen käyttämistä. Senaatti oli laatinut ehdotuksen
-armolliseksi esitykseksi asiasta, mutta sitä ei kuitenkaan annettu
-valtiosäädyille. Liberaalinen puolue oli valtiopäivillä pyrkinyt
-sovitteluihin suomalaisen puolueen kanssa, mutta ei ollut tässä
-yrityksessään onnistunut, syystä että viimeksi mainitun puolueen
-jyrkempi ryhmä oli päässyt voitolle maltillisemmasta, sovitteluihin
-taipuvaisesta ryhmästä. Kun valtiopäivät eivät olleet päässeet
-yksimieliseen päätökseen, oli asema käynyt varsin otolliseksi
-hallinnollisille toimenpiteille, ja vallassa-olijat käyttivät
-tilaisuutta hyväkseen. Maaliskuun 18 p:nä 1886 annettiin keisarillinen
-käskykirje, jossa julistettiin, että maamme kaikkien hallituslaitosten
-ja virastojen sekä viranomaisten sallittiin asioiden käsittelyssä ja
-virallisessa kirjeenvaihdossa käyttää sekä ruotsia että suomea, minkä
-ohessa senaatin käskettiin laatia ehdotus tarkemmiksi säännöksiksi
-asiasta. Senaatin suomalainen ryhmä laati tämän johdosta ehdotuksen,
-joka kenraalikuvernöörin puoltamana sai hallitsijan vahvistuksen ja
-julkaistiin keisarillisena asetuksena huhtikuun 4 p:nä 1887. Siinä
-säädettiin, että paikallisten alempain viranomaisten ja virkamiesten
-oli asioita virastoissa käsiteltäessä ja virallisessa kirjeenvaihdossa
-käytettävä sitä kieltä, jolla sen kunnan pöytäkirjat laadittiin,
-missä virasto sijaitsi, jota vastoin ylemmät viranomaiset
-ja hallituslaitokset, joiden toimiala käsitti useampia eri
-pöytäkirjakieltä käyttäviä kuntia, saivat käyttää sitä kotimaista
-kieltä, jota pitivät sopivimpana.
-
-Yleistä tyytyväisyyttä herättävä tulos 1885 vuoden valtiopäiväin työstä
-oli _säätyesitysoikeus_, joka, sittenkun armollinen esitys siitä oli
-annettu valtiopäiville ja saavuttanut näiden hyväksymisen, myönnettiin
-valtiosäädyille kesäkuun 25 p:nä 1886 annetulla julistuskirjalla.
-Keisari Aleksanteri II:n jo 1863 vuoden valtiopäiväin avajaisissa
-antama lupaus oli siten hänen seuraajansa toimesta täyttynyt ja tärkeä
-askel perustuslailliseen suuntaan astuttu. Tosin oli, eikä syyttä,
-vallalla se käsitys, että Venäjän uusi hallitus oli hengeltään vähemmän
-vapaamielisyyteen taipuva, enemmän itsevaltiuteen kallistuva kuin
-edeltäjänsä, mutta maallemme myönnetty säätyesitysoikeus oli kuitenkin
-ilahuttava todistus siitä, että korkeimmalla taholla edelleenkin oltiin
-taipuvaisia täydelleen tunnustamaan valtiopäiväimme perustuslailliset
-oikeudet.
-
-V. 1883 oli senaatti Venäjän ulkoasiainministeriöltä saanut
-ilmoituksen, että Venäjän, Suomi siihen luettuna, ja Espanjan välinen
-kauppasopimus oli irtisanottu jälkimäisen maan puolelta ja ettei
-Espanja uudistaisi sitä, ellei Venäjä suostuisi alentamaan
-espanjalaisten tavarain tullia. Suomelle tämä oli ankara isku,
-koska sen vienti Espanjaan, joka oli suurempi kuin keisarikunnan
-ja käsitti pääasiallisesti puutavaroita, joutuisi siitä pahasti
-kärsimään. Mechelinin laatiman ehdotuksen mukaisesti päätti
-senaatti kenraalikuvernöörin välityksellä ilmoittaa Venäjän
-ulkoasiainministeriölle, että Suomelle olisi erittäin tärkeätä, että
-sen kauppasuhteet järjestettäisiin sopimustietä tavalla, joka ei
-liiallisilla tullimaksuilla rasittaisi Espanjaan vietäviä suomalaisia
-tavaroita. Kun Venäjä omia etujaan valvoakseen päätti alottaa
-keskustelut uuden kauppasopimuksen solmimisesta mainitun maan kanssa,
-hyväksyttiin senaatin esitys, ja tammikuun lopulla 1887 valtuutettiin
-Mechelin Venäjän Madridissa olevan lähettilään, ruhtinas _Mikael
-Gortschakoffin_ kera ottamaan osaa neuvotteluihin sekä niissä
-erityisesti valvomaan Suomen etuja. Mechelin matkusti helmikuussa
-Pietarin kautta Madridiin puolisoineen ja tyttärineen. Keskusteluissa,
-joita kesti kolme kuukautta, maaliskuusta kesäkuuhun, ja joihin
-ottivat osaa Espanjan ulkoasiainministeri _Morety Prendergast_ sekä
-valtiosihteeri _Aguera_, onnistui Mechelinin saada aikaan Suomelle
-edullisia ehtoja, nimittäin alennetut tullimaksut puutavaroille,
-paperille, lasille, voille, paloviinalle ja tärpätille näitä Suomen
-tuotteita Espanjaan vietäessä, jota vastoin Espanja sai korvaukseksi
-tullinalennusta viineille, öljyille, suolalle ja korkille sekä
-täydellisen tullivapauden rautamalmille, korkkipuulle ja ruovonpäille.
-Espanja olisi suostunut myöntämään, niinkuin oli myöntänyt Ruotsille,
-väkiviinatullinkin alennusta mutta Suomen hallitus ei tahtonut hyväksyä
-tarjousta, jottei siten lisäisi väkiviinan valmistusta maassamme.
-Sittenkun Venäjän hallitus ja Suomen senaatti olivat tarkastaneet
-kauppasopimuksen ehdotusta, allekirjoitettiin se heinäkuun 2 p:nä 1887
-ja vilkastutti huomattavasti Suomen ja Espanjan välisiä kauppasuhteita.
-Yleensä oltiin sitä mieltä, että Mechelinin neuvotteluissa osottama
-pontevuus melkoisesti oli jouduttanut niiden saattamista onnelliseen
-päätökseen. Hän olikin koko ajan ollut uutterassa kirjeenvaihdossa
-Helsingissä olevan virkaveljensä Molanderin kanssa ja saanut
-senaattimme joutuisasti käsittelemään sille kuuluvan osan asiasta.
-
-Koko Madridissa olonsa aikana sai Mechelin osakseen suurta
-kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta espanjalaisten puolelta. Ruhtinas
-Gortschakoffin kera hän pääsi puolisoineen ja tyttärineen
-hallitsijakuningattaren _Maria Kristinan_ puheille, joka puolisonsa
-kuoltua 1885 hoiti hallitusta poikansa Alfonso XIII:nnen
-valtaistuimellenousuun saakka. Mechelin kirjoittaa tästä eräälle
-kotimaassa olevalle henkilölle: "Meidät vietiin pienehköön
-vastaanottohuoneeseen. Kuningatar pyysi meitä istumaan ja piti meitä
-luonaan 3/4 tunnin ajan. Mitä meille ennen oli kerrottu hänen
-miellyttävästä olemuksestaan ja hyvistä luonnonlahjoistaan osottautui
-aivan todeksi." Kuningattaren kälyn, infantitar Eulalian puheille
-Mechelin niinikään pääsi perheineen. Huomattavista henkilöistä, joihin
-Mechelin tutustui ja jotka kunnioittivat häntä vierailullaan,
-mainittakoon pääministeri Sagasta. Venäjän lähettilään ruhtinas
-Gortschakoffin ja Mechelinin välillä lienee joskus ilmennyt
-erimielisyyttä, vaikka jälkimäinen tietenkin teki voitavansa
-noudattaakseen sitä diplomaattista varovaisuutta, jota Suomen asema
-kauppasopimuskysymykseen nähden vaati. Mielipiteiden eroavaisuudet
-eivät johtaneetkaan vakavampaan epäsopuun. Ruhtinas kuuluu kerran
-lausuneen: "Mistä johtuu, että Te viipymättä saatte vastauksen
-Helsinkiin lähettämiinne kirjelmiin, kun minun täytyy odottaa vastausta
-niin kauan. Ja minä olen kuitenkin isäni poika." Mikael Gortschakoff
-oli Aleksanteri II:n aikuisen Venäjän ulkoasiainministerin, tunnetun
-ruhtinas Aleksander Gortschakoffin poika. Mechelin lienee huomauttanut
-olevansa hänkin isänsä poika.
-
-Espanjassa olonsa loppupuolella Mechelin teki omaisineen matkan
-Sevillaan ja kävi pikimmältä Cadizissa. Sevillassa hän sairastui
-hermosärkyyn, joka häntä ankarasti vaivasi kolmen viikon ajan.
-Toivuttuaan hän palasi kotimaahan Pietarin kautta. Venäjän
-raha-asiainministeri Wyschnegradski onnitteli häntä niiden etujen
-johdosta, mitkä hän taitavuudellaan oli maalleen hankkinut.
-
-"Moskovskija Vjädomosti" lehdessä julkaistiin näihin aikoihin eräs
-lehden Barcelonassa olevan kirjeenvaihtajan lähettämä kirje, jossa muun
-muassa sanottiin [Uusi Suometar toukok. 19 p:nä 1887]: "Täytyy
-valittaa, että uusi kauppasopimus Espanjan kanssa on tehty liian
-kiireellisesti ja asiaa ennakolta perin pohjin valmistelematta. Suomen
-etuja on erinomaisella tavalla valvonut varta vasten valtuutettu
-henkilö, joka saapui tänne täysin perehtyneenä kysymyksen kaikkiin
-puoliin. Suuren Venäjän huomiota ansaitsevat edut olivat tietenkin
-kokonaan tuntemattomat Suomen edustajalle, joka ei edes taida venättä,
-ja näitä etuja ei kukaan asiantunteva henkilö ole valvonut. Seuraus
-siitä on että Suomen hyötyessä tästä sopimuksesta Venäjä siitä kärsii
-vahinkoa. Suomalaiset voivat pitää itseään onnellisina, sen johdosta
-että ovat yhdistettyinä Venäjään eivätkä Englantiin tahi Saksaan;
-heidän etunsa eivät silloin olisi päässeet ensi sijalle, vaan olleet
-kaukana jäljessä toisella sijalla." Epäilemätöntä on, että Mechelin --
-joka kyllä puhui venättä -- innolla ja taidolla suoritti osansa
-tehtävästä. Olivatko mainitun venäläisen lehden ruhtinas Mikael
-Gortschakoffia vastaan tekemät ankarat syytökset, että hän oli
-laiminlyönyt hänelle uskotun tehtävän, Venäjän etujen valvomisen --
-jotka syytökset lehti teki jo ennenkuin sopimus oli lopullisesti
-vahvistettu -- todella oikeutettuja vai ei, jääköön tässä sikseen.
-
-Eräs tallella oleva ranskankielinen kirjekonsepti, Mechelinin laatima
-kotiin palattuaan syksyllä 1887 ja osotettu "Mon cher Princelle" --
-epäilemättä ruhtinas Gortschakoffille -- kertoo kokemuksista, joita
-kirjoittajalla oli ollut heidän erottuaan ja kuvailee hänen etelämaissa
-saamiaan vaikutelmia. Hän oli kotiin palattuaan käsitellyt valtion
-rahakysymyksiä, ottanut osaa armollisten esitysten valmistamiseen
-tuleville valtiopäiville y.m. Keisari Aleksanteri III oli puolisoineen
-tehnyt matkan Suomen saaristoon ja Mechelin oli päässyt heidän
-puheilleen Pietarhovissa. "Mutta tunnustan", hän lisää, "että toisinaan
-vaivun unelmiin, kuulen kaukaista soittoa -- se on Cadiz-marssi tahi
-Sevilla-katrilli; ummistan silmäni, näen 'Castellanan' (bulevardin)
-lukemattomine komeapukuisia naisia kuljettavine vaunuineen; hengitän
-akasian ja oranssin tuoksuja; näen 'Retiron' (puiston) ja sieltä silmän
-kantamiin ulottuvan laajan maiseman, -- luulen olevani Sevillassa,
-kärsien enemmän kuin milloinkaan olen kärsinyt. Ja sitten havahtuen en
-voi olla valittamatta, etten paremmin voinut käyttää hyväkseni
-Espanjassa oloni loppuaikaa." -- Toinen, Edishemissä elokuun 18:ntena
-1888 päivätty kirjekonsepti on osotettu herra Agueralle, jonka kanssa
-neuvotteluja edellisenä vuonna oli pidetty, ja siinä Mechelin kiittää
-saamastaan kirjeestä. Mechelin toivoo Espanjan ja Suomen välisten
-kauppasuhteitten kehittymistään kehittyvän ja mainitsee muun
-muassa, että Madridissa oli nostettu kysymys höyrylaiva-yhteyden
-aikaansaamisesta molempain maiden välillä. Nyt oltiin hankkeissa
-rakennuttaa kaksi ensiluokkaista höyrylaivaa ylläpitämään suoranaista
-kulkuyhteyttä toisaalta Pietarin ja Helsingin, toisaalta Barcelonan
-välillä.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Mechelinille tähän aikaan uskottuja tehtäviä oli muiden muassa senaatin
-edustaminen Turussa v. 1886 pidetyssä kirkolliskokouksessa. Hän toimi
-siellä puheenjohtajana siinä valiokunnassa, jonka tuli laatia ehdotus
-kokouksen annettavaksi lausunnoksi eriuskolaislain eli "vieraan
-kristityn uskonopin tunnustajia Suomessa ja heidän uskonnonvapauttaan
-koskevan asetuksen" ehdotuksesta. 1869 vuoden uuden kirkkolain 6:ssa §
-säädettiin, että sitä, joka vakaumuksensa johdosta haluaa erota
-luterilaisesta kirkosta siirtyäkseen toiseen kirkkoyhdyskuntaan, ja
-saamastaan opetuksesta ja kehotuksesta huolimatta aikeessaan pysyy, ei
-ole kirkon toimenpiteillä siirtymästä estettävä. Mutta vierasuskoisten
-oikeus perustaa itsenäisiä kirkkoyhdyskuntia kaipasi tarkempaa
-järjestelyä erityisen lain kautta, ja sellaisen lain tarpeellisuudesta
-olivat valtiosäädyt useilla valtiopäivillä huomauttaneet.
-Hallituksen kirkolliskokoukselle antama, mainittua tarvetta
-tyydyttämään tarkoitettu lakiehdotus ei kuitenkaan ensinkään koskenut
-kreikkalais-venäläisen uskonopin tunnustajia; ainoastaan tällä ehdolla
-oli lupa voitu saada eriuskolaislain ehdotuksen esittämiseen.
-Kirkolliskokouksen asettamassa valiokunnassa syntyi jyrkkää
-erimielisyyttä siitä, oliko sallittava siirtyminen luterilaisesta
-kirkosta roomalais-katoliseenkin kirkkoon vai ei. Enemmistö ei pitänyt
-tätä ensinkään suotavana, ja valiokunnassa ilmeni melko suurta
-nurjamielisyyttä roomalais-katolista kirkkoa kohtaan, jota moitittiin
-suvaitsemattomaksi, koska se itse ei sallinut siirtymistä toiseen
-uskontokuntaan, minkä ohessa lausuttiin arveluja, että luterilaisille
-myönnetty lupa kääntyä katolisuuteen houkuttelisi jälkimäisen
-opin edustajia täällä järjestämään maallemme vahingollisen
-käännytystoiminnan. Valiokunnan enemmistö oli sen vuoksi sitä mieltä,
-että lain tulisi koskea ainoastaan protestanttisia eriuskolaisia.
-Mechelin jäi valiokunnassa miltei yksin edustamaan vapaamielisempää
-kantaa ja liitti valiokunnan mietintöön vastalauseen, jota hän
-kirkolliskokouksen täysi-istunnossa kaunopuheliaasti puolusti moniaita
-maamme huomatuimpia jumaluusoppineita vastaan.
-
-Hän huomautti, että säännös, joka kielsi Suomen kansalaisia siirtymästä
-roomalais-katoliseen kirkkoon, oli räikeästi vastoin sitä jo
-kirkkolaissa julkilausuttua periaatetta, joka myönsi jokaiselle
-vapauden oman vakaumuksensa mukaan valita sen kirkkoyhdyskunnan, johon
-halusi kuulua -- jommoisen vapauden kaikki todelliset sivistyskansat
-olivat jäsenilleen suoneet. Jos me, hän lausui, asetumme sille
-kannalle, että vasta tarkoin tutkittuamme eri kristittyjen
-uskontokuntain oppeja katsomme voivamme päättää, onko kääntyminen
-niihin sallittava, voisi käydä niin, että jokin protestanttinenkin
-uskonlahko olisi pantava mustaan kirjaan ja luettava niihin, joihin
-kääntyminen ei ole sallittava. Sellainen menettely on todella vastoin
-uskonvapauden periaatetta. Se seikka että roomalais-katolinen kirkko
-kieltää siirtymästä muuhun kirkkoyhdyskuntaan on esillä olevassa
-tapauksessa käytännöllistä merkitystä vailla, koska Suomen hallitus ei
-tunnusta sellaista kieltoa eikä tämän laatuista kääntymistä siis täällä
-voida estää. Puheena olevan lain tulee sen vuoksi koskea niin katolisia
-kuin protestanttejakin. Erinäisissä muissakin kohdin pani Mechelin
-vastalauseen valiokunnan enemmistön mielipidettä vastaan. Mainittu
-enemmistö oli ehdottanut evättäväksi hallituksen ehdotuksessa olevan
-säännöksen, että vieraan kristityn uskonopin tunnustajain välisiä
-avioliittoja erinäisissä tapauksissa saisi solmia maallisen
-viranomaisen edessä, jota vastoin Mechelinin mielestä oli
-siviiliavioliitto sallittava. Kirkolliskokous kuitenkin hyväksyi
-tässäkin kohden valiokunnan mietinnön. Hallituksen esitys asiasta
-annettiin sitten 1888 vuoden valtiopäiville, joilla ilmeni varsin
-eriäviä mielipiteitä eri säätyjen välillä, mutta yhteensovittamalla
-vihdoin päästiin päätökseen, jonka mukaisesti eriuskolaislaki
-julkaistiin marraskuun 11 p:nä 1889 pääasiassa yhtäpitävästi
-kirkolliskokouksen mielipiteiden kanssa.
-
-Aikaisemmilla valtiopäivillä olivat valtiosäädyt anoneet annettavaksi
-lakia työväen suojelemisesta teollisuustyöstä johtuvilta vaaroilta.
-Tämän johdosta Mechelin sai toimekseen laatia ehdotuksen, joka
-hallituksen esityksenä annettiin 1888 vuoden valtiosäädyille, jolloin
-hän itse esiintyi sitä puolustamassa erinäisiä talousvaliokunnan siihen
-ehdottamia muutoksia vastaan. Niinikään hän samoilla valtiopäivillä
-vastusti herra V. von Wrightin aatelissa tekemää, normaalityöpäivän
-säätämistä koskevaa ehdotusta. Yleensä ovat, hän lausui, työnantajan ja
-työntekijän edut yhteen kytkeytyneet. Taloudellisen lainsäädännön tulee
-rakentua vapaamielisille periaatteille. Lakien kautta ei ole
-rajoitettava sopimusten tekoa täysi-ikäisten ihmisten kesken. Hän
-myönsi kuitenkin, että oli hyödyllistä säätää nuorille henkilöille
-jokin pisin luvallinen työaika. Valtiosäätyjen päätöksen mukainen
-asetus työntekijäin suojelemisesta annettiin huhtikuun 15 p:nä 1889.
-Samoilla valtiopäivillä Mechelin puolusti hallituksen esittämää
-ehdotusta laiksi tavaraleimoista. Niinikään hän esiintyi käsiteltäessä
-valtiovaliokunnan mietintöä valtiovaraston tilaa koskevan kertomuksen
-johdosta, jolloin hän antoi tietoja hallituksen uudistusaikeista ja
-selityksiä kirjanpitomenetelmistä, valtion rahastojen jakautumisesta ja
-budjetin laadinnasta.
-
-Viimeksi mainitussa säätykokouksessa tehtiin niinikään anomuksia
-työntekijäin olojen turvaamisesta vakuutuksen avulla, minkä johdosta
-hallitus asetti komitean valmistamaan lakiehdotusta asiasta. Tässä
-kysymyksessä kerrotaan syntyneen erimielisyyttä kenraalikuvernööri
-Heidenin ja Mechelinin välillä, edellinen kun tahtoi Bismarckin
-Saksassa toimeenpaneman yleisen vanhuusvakuutuksen otettavaksi Suomessa
-malliksi, jota vastoin Mechelin piti tätä järjestelmää vielä liian
-vähän koeteltuna meillä toteutettavaksi.
-
-Mainittu erimielisyys lienee osaltaan vaikuttanut, että kreivi
-Heidenin ja Mechelinin välit, jotka jo jälkimäisen valtiollisen
-kirjailijatoiminnan johdosta olivat johonkin määrin kylmenneet, kävivät
-entistäänkin kireämmiksi.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Mechelin oli, niinkuin edellä mainittiin, jo 1877-78 vuoden
-valtiopäivillä tehnyt ehdotuksen perustuslakiemme tarkistamisesta eli
-kodifioimisesta. Hänen senaattoriaikanaan otettiin kysymys uudelleen
-esille, ja hän sai tilaisuuden tehokkaasti ottaa osaa tämän asian
-käsittelyyn, jota hän aina piti maallemme erinomaisen tärkeänä.
-Kenraalikuvernöörille oli erään hänen toimenpiteensä johdosta --
-venäläiset santarmit olivat hänen käskystään toimittaneet
-kotitarkastuksen erään virkamiehen, maisteri P. Leontjeffin luona, joka
-oli venäläissyntyinen, mutta Suomen kansalainen -- saapunut
-keisarillinen kirjelmä, joka esiteltiin senaatissa lokakuun 17 p:nä
-1882 ja oli seuraavaa sisällystä: "Saatuani alamaisesta kirjelmästänne
-mielipahakseni tietää, että Teidän on ollut pakko eräässä asiassa
-ryhtyä toimenpiteisiin, jotka eivät ole täysin Suuriruhtinaanmaassa
-voimassa olevain asetusten mukaisia, olen nähnyt hyväksi käskeä Teidän
-vastedes, kun sattuvissa tapauksissa lainsäännösten puutteellisuuden
-tahi epäselvyyden johdosta voi syntyä epäilyksiä säännösten oikeasta
-tarkoituksesta, hankkia Suomen senaatin prokuraattorin lausunnon, jota
-paitsi Teidän on yksissä neuvoin senaatin kanssa minulle tehtävä esitys
-siitä, miten Suomen lait olisi asianmukaisesti kodifioitava." --
-Kenraalikuvernööri ilmoitti samalla Hänen Majesteettinsa toivoneen,
-että asia käsiteltäisiin mikäli mahdollista kiireellisesti.
-
-Senaatti asetti tämän johdosta keskuudestaan asiata valmistelemaan
-nelimiehisen valiokunnan, johon Mechelinkin tuli jäseneksi. Mietintö
-laadittiin ja esiteltiin senaatissa joulukuun 22 p:nä s.v. Mainiten
-että erinäisiä Suomen perustuslakien kodifioimista tarkoittavia
-ehdotuksia, jotka sen lisäksi sisälsivät asiallisiakin uudistuksia, oli
-keisarillisesta käskystä jo 1860-luvulla laadittu, mutta että vain yksi
-näistä ehdotuksista, uutta valtiopäiväjärjestystä koskeva, oli johtanut
-lopulliseen tulokseen, huomautti valiokunta sekä perustuslakien että
-yleisen lain kodifioimisen tarpeellisuudesta, lausuen mielipiteenään
-että jälkimäisen kukin eri osa olisi kodifioitava erikseen, ensi
-sijassa ne, joiden alalla uudistusten tarve oli tuntuvin. Tätä
-tarkoitusta varten oli komitean mielestä tarpeen perustaa erityinen
-lainvalmistelukunta, johon kuuluisi kolme senaatin valitsemaa jäsentä.
-Valiokunnan mietintöön senaatti yhtyi, mistä oli seurauksena,
-että "lainvalmistelukunta" todellakin perustettiin v. 1884.
-Perustuslakien kodifioimisesta määrättiin samalla, että oli asetettava
-erityinen komitea järjestelmällisesti yhdistelemään kaikki Suomen
-valtio-oikeudellisia oloja koskevat, voimassa olevat säännökset, ollen
-komitean samalla huomautettava, mitä oikeuskäytännössä oli noudatettu
-nyttemmin soveltumattomain tahi puutteellisten perustuslakisäännösten
-sijasta. Tämän johdosta asetettiin maaliskuun 9 p:nä 1885 komitea,
-johon lääninsihteeri _A. von Weissenberg_ määrättiin puheenjohtajaksi
-ja neljä muuta henkilöä jäseniksi. Komitea, joka sihteerikseen otti
-professori J. R. Danielsonin, sai työnsä suoritetuksi 1886 vuoden
-loppuun mennessä, minkä jälkeen mietintö, joka sisälsi "Ehdotuksen
-hallitusmuodoksi ja säätyprivilegioiksi" perusteluineen, sekä komitean
-jäsenen, professori R. Hermansonin laatiman laajahkon vastalauseen,
-julkaistiin painosta. Asian käsittely senaatissa vaati paljon aikaa, ja
-eri mieliä ilmaantui käsittelyn jatkamistavasta. Komitea oli,
-sananmukaisesti noudattaen saamaansa määräystä "yhdistellä" Suomen
-valtio-oikeudellisia oloja koskevat "voimassa olevat säännökset",
-arvellut vanhojen säännösten sisällystä esitettäessä niiden muodonkin
-mikäli mahdollista olevan säilytettävä. Senaatissa vaadittiin kuitenkin
-sanonnan laatimista yksinkertaisemmaksi ja täsmällisemmäksi. Mechelin
-yhtyi tähän mielipiteeseen ja katsoi, että senaatin tulisi ehdottaa
-kehityksen tarpeellisiksi osottamia asiallisiakin muutoksia. Muun
-muassa olisi otettava esille kysymys senaatin järjestysmuodon
-uudistamisesta.
-
-Senaatti suostui tähän ja teki alistuksia, jotka todellakin johtivat
-toivottuun tulokseen. Elokuussa 1887 julkaistiin asetuksia, joiden
-kautta paljon aikaa kysyvää työtä senaatissa säästyi, kun talousosaston
-toimituskuntain oikeutta lopullisesti ratkaista vähäpätöisempiä
-asioita, jotka ennen oli lykätty senaatin täysi-istunnon päätettäviksi,
-laajennettiin ja erinäisiä muita asioita annettiin senaatin alaisten
-virastojen lopullisesti ratkaistaviksi.
-
-Jonkin aikaa myöhemmin Mechelin teki erinäisiä korkeimman
-hallituslaitoksemme lisäuudistuksia tarkoittavan ehdotuksen.
-Oikeustoimituskunta olisi perustettava talousosastoon käsittelemään
-oikeushallintoon kuuluvia asioita. Erityinen kollegi olisi senaatin
-keskuudesta asetettava ratkaisemaan hallinto-oikeudellisia asioita, ja
-kuuluisi siihen puheenjohtajana talousosaston puheenjohtaja sekä
-jäseninä kaksi talousosaston ja kaksi oikeusosaston jäsentä. Senaatin
-oikeusosasto kokoontuisi talousosaston kanssa täysi-istuntoon vain
-tärkeämpiä asioita käsittelemään. Talousosaston toimituskuntain luku
-olisi lisättävä 6:sta 8:ksi. Osastojen nimet olisi muutettava,
-oikeusosaston "Korkeimmaksi oikeudeksi" ("Högsta domstol"),
-talousosaston "Hallitusneuvostoksi" ("Regeringsråd") ja
-hallinto-oikeudellisia asioita käsittelevä kollegi saisi nimekseen
-"Kamarioikeus" ("Kammarrätten"), Talousosaston puheenjohtajaa oli
-nimitettävä "valtioministeriksi" ("statsminister"), koska hänen
-asemansa ja tehtävänsä vastasivat sitä mitä muualla tällä arvonimellä
-tarkoitettiin. Oleellisia muutoksia senaatin järjestysmuotoon ei
-kuitenkaan olisi tehtävä valtiosäätyjen myötävaikutuksetta, koska
-niiden Porvoon valtiopäivilläkin sallittiin lausua mielensä sen
-hallituskonseljin ohjesäännöstä, joka sittemmin sai nimekseen
-"keisarillinen senaatti". Ehdotusta kannattivat Mechelinin virkaveljet
-ainakin osittain, ja se aiheutti -- kuitenkin hallinnollista
-lainsäädäntötietä -- elokuun 9 p:nä 1888 annetun asetuksen, jolla
-talousosastoon määrättiin perustettavaksi kaksi uutta toimituskuntaa:
-kansliatoimituskunta sekä kauppa- ja teollisuustoimituskunta.
-Mechelinin ehdottama oikeustoimituskunta perustettiin sekin, kuitenkin
-vasta v. 1892, jolloin hän itse jo oli senaatista eronnut.
-
-Perustuslakien kodifioimisasian käsittelyä Mechelin koetti jouduttaa ja
-esitti senaatin täysi-istunnossa 1888 pöytäkirjan sivuitse, että asiaa
-valmistamaan mahdollisimman pian asetettaisiin senaatin keskuudesta
-valiokunta. Mutta puheenjohtaja, vapaaherra J. Ph. Palmén oli toista
-mieltä, ja kodifioimiskysymyksen käsittely lykkäytyi toistaiseksi.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Tällä välin oli maamme valtiollinen asema melko suuressa määrässä
-kääntynyt pahempaan päin. Venäjän vaikutusvaltaisissa piireissä oli
-Suomelle vihamielisiä pyrkimyksiä alkanut ilmaantua ja voittaa alaa. Jo
-keisari Aleksanteri II:n aikana on siellä venäläinen kansalliskiihko
-ruvennut viriämään, lähinnä 1863 vuoden Puolan kapinan synnyttämän
-katkeruuden lietsomana. Ja tämän mielialan valtaamina olivat Katkoffin
-tapaiset kohdistaneet hyökkäyksensä Suomen perustuslailliseen oikeuteen
-olla itsenäinen lainsäädäntöalue, vaikkakin Venäjän keisarikunnan
-kanssa yhdeksi valtakunnaksi yhdistettynä. Vuonna 1875 sisälsi
-venäläinen aikakauskirja "Sobesednik" taas Suomea vastaan hyökkäyksen,
-jossa esitettiin se sittemmin lukemattomia kertoja toistettu väite,
-että Suomen ja Venäjän välisen yhdyssiteen laatua ei ollut määrätty
-Porvoon valtiopäivillä, vaan Haminan rauhanteossa, ja että Suomi siten
-oli saatettu Venäjän itsevaltiuden alaiseksi, väite, joka muun muassa
-sivuuttaa sen seikan että itse Haminan rauhansopimuksen 6 §:ssä
-viitataan siihen, että maamme sisäinen hallitustapa oli vahvistettu jo
-aikaisemmin, nimittäin Porvoon sopimuksessa. Ministerivaltiosihteeri,
-vapaaherra Stjernvall-Walleen kehotti senaattia toimituttamaan näiden
-väärien väitteiden kumoamisen, ja tehtävä uskottiin silloiselle
-valtio-oikeuden professorille Mechelinille, joka sen suorittikin.
-Stjernvall-Walleen oli luvannut pitää huolta kirjoituksen
-julkaisemisesta, mutta se kävi tarpeettomaksi, syystä että keisari itse
-oli kiinnittänyt huomionsa mainitussa venäläisessä lehdessä olleeseen
-hyökkäykseen ja paheksunut sitä, minkä jälkeen koko lehti lienee
-lakkautettu. Vuonna 1879 oli Peterburgskija Vjädomosti lehdessä jälleen
-kirjoitus, jossa väitettiin keisari Aleksanteri I:n myöntäneen Suomelle
-ainoastaan "hallinnollisen", ei lainsäädännöllistä autonomiaa, ja
-senkin vain osittaisen, ja kiellettiin Suomelta valtion ominaisuudet.
-Mechelin kumosi tämän esityksen Helsingfors Dagbladissa (s. v:n n:o
-119) julkaisemassaan kirjoitelmassa.
-
-Keisari Aleksanteri II:n kuoltua uudistuivat hyökkäykset entistään
-kiihkeämpinä. Alussa vuotta 1883 teki kolme venäläistä lehteä,
-Peterburgskija Vjädomosti, Novoje Vremja ja Svjät, yhteisen hyökkäyksen
-"Suomen etuoikeuksia" yleensä ja erityisesti tulliolojamme vastaan.
-Niiden kirjoitukset kumottiin virallisesti Venäjän Hallituksen
-Sanansaattajassa. Osottautui kuitenkin yhä tarpeellisemmaksi saada
-aikaan koko valtiollista oikeusjärjestystämme valaiseva esitys, jonka
-avulla muukalaisetkin voisivat saada siitä oikean käsityksen. Vuonna
-1884 sai senaatti ministerivaltiosihteeri Bruunilta kehotuksen
-toimituttaa lyhyen venäjänkielisen esityksen Suomen valtio-oikeudesta
-venäläisten virastojen varalle. Tehtävä annettiin Mechelinille,
-senaattori K.G. Ehrströmille ja prokuraattori Montgomerylle, joista
-kukin laati oman erikoisen osansa. Teos painatettiin, paitsi venäjäksi,
-myös suomeksi ja ruotsiksi, mutta Bruun ei liene ollut siihen täysin
-tyytyväinen, minkä tähden sitä ei päästetty julkisuuteen, vaan koko tuo
-kolmella kielellä painatettu laitos joutui hylkypaperina senaatintalon
-ullakolle. Vaikkei vailla suomalaista isänmaallista mieltä lienee Bruun
-yleensä ollut verraten vähän perehtynyt maamme oloihin ja jotenkin
-vieras täällä vallitseville ajatussuunnille. Mechelinin suhde Bruuniin,
-joka alussa oli ollut ystävällinen, kylmeni tämän johdosta aikaa
-myöten. -- Bruun kuoli syyskuun 3 p:nä 1888 ja hänen seuraajakseen tuli
-kenraaliluutnantti _Kasimir Ehrnrooth_, jonka apulaiseksi nimitettiin
-_W. von Daehn_.
-
-Mechelin jatkoi edelleen maamme valtiosäännön selvittelemistä
-muukalaistenkin tajuttavaksi. Parisissa ilmestyvässä "Bulletin de la
-société de législation comparée" nimisessä aikakauskirjassa hän v. 1885
-julkaisi tästä kirjoitelman, ja seuraavana vuonna hän toimitti painosta
-samaa kysymystä käsittelevän, niinikään ranskankielisen teoksen
-"_Précis du droit public du Grand-duché de Finlande_". Ollakseen varma
-siitä, ettei teokseen ollut pujahtanut virheitä, luetutti hän sen ennen
-painattamista senaattori _Alexander Brunoulla_, jota pidettiin lakiemme
-erinomaisena tuntijana. Asiantuntijat ovat vakuuttaneet, että teos sekä
-sisällyksensä että muotonsa puolesta erinomaisesti vastasi
-tarkoitustaan ja on helpottanut ulkomaalaisten tutustumista Suomen
-valtiollisiin oloihin, sen valtiosääntöön ja hallintolaitoksiin, joista
-heidän aikaisemmin oli ollut varsin vaikea hankkia tietoja. Vielä
-samana vuonna ilmestyi uusi ranskankielinen laitos; 1887 julkaistiin
-teos venäjän-, 1889 englanninkielisenä. Englanninkielisen käännöksen
-suoritti Englannin silloinen Helsingissä oleva sijaiskonsuli _Charles
-Cooke_, ja varustettiin se selittävillä muistutuksilla sekä liitteellä,
-joka muun muassa sisälsi Suomelle annetut hallitsijavakuutukset.
-
-Teos tuotti sekä tekijälleen että maallemme uusia hyökkäyksiä
-vastustajamme taholta. _K. Ordin_ julkaisi jo v. 1887 teoksesta
-käännöksen, varustettuna muistutuksilla, joilla yritettiin todistaa
-Mechelinin esitys vääräksi, ja Venäjän taantumukselliset lehdet, toinen
-toisensa jälkeen, yhtyivät Ordiniin. Mechelin vastasi Ordinin
-väitteisiin aikakauskirjassa Vjästnik Evropij, Ordin puolestaan vastasi
-Novoje Vremjassa ja Russkij Vjästnikissä, väittäen muun muassa, että
-keisari Aleksanteri I:sen Porvoossa antama juhlallinen vakuutus maamme
-uskonnon, perustuslakien ja säätyerioikeuksien säilyttämisestä oli
-pelkkä olosuhteiden mukaan sovitettu korulause. Vuonna 1889 samainen
-Ordin julkaisi kaksiniteisen, "Suomen valloitus", nimisen teoksen, joka
-oli täynnä valheita ja vääristelyjä, mutta siitä huolimatta sai Venäjän
-tiedeakatemian palkinnon. Vastatakseen näihin Ordinin hyökkäyksiin
-esiintyivät meidän puoleltamme muiden muassa professori J.R. Danielson,
-julkaisten historiallisen teoksensa "Suomen yhdistäminen Venäjän
-valtakuntaan" (1890), joka ilmestyi kolmena painoksena ja usealla
-kielellä, sekä professori R. Hermanson kirjasellaan "Finlands
-statsrättsliga ställning" (1892).
-
-Keväällä 1889 ilmestyi Marquardsenin teoksessa _Handbuch des
-öffentlichen Rechts_ Mechelinin laatima laajahko esitys Suomen
-valtio-oikeudesta, sisältäen pääasiallisesti samaa kuin "Précis du
-droit". Hän osottaa, objektiivisesti esittämällä tosiasioita, että
-keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä vahvisti ja vakuutti
-valtiomuodon, joka oli erityisen valtion valtiosääntö, ei vain
-maakuntahallitusmuoto, ja jota ei kansaneduskunnan suostumuksetta voida
-kumota eikä muuttaa, ja että keisari itsekin oli siten käsittänyt
-asian. Suomen yhdistäminen Venäjään ei ollut anastus vaan unioni, ei
-kuitenkaan personallis-, vaan realiunioni. Suhteissa vieraisiin
-valtioihin jää kuitenkin unioneille ominainen valtio-oikeudellinen
-kaksinaisuus syrjään kokonaisuuden tieltä sikäli, että keisari koko
-valtakunnan nimessä johtaa ja ratkaisee ulkoasiat.
-
-On kieltämätöntä, että Mechelin näillä valaisevilla esityksillään on
-ansainnut isänmaansa kiitollisuuden, vaikka eräissä yksityiskohdissa
-käyneekin oikeustieteelliseltä kannalta puolustaminen eriäviä
-mielipiteitä. Onko Suomen yhdistämistä Venäjään sanottava
-"realiunioniksi" vai muuksi, onko Suomella katsottava olevan
-"osittainen suvereniteetti", nimittäin sisäisissä, mutta ei
-ulkoasioissa -- ne ovat pelkkiä teoreettisia kysymyksiä, käytännöllistä
-merkitystä vailla olevia nimikysymyksiä. Pääasia on että Suomi,
-vaikkakin erottamattomasti yhdistettynä Venäjän keisarikunnan kanssa
-yhdeksi valtakunnaksi, kuitenkin on sisäisesti itsenäinen, sillä kun on
-oma lainsäädäntönsä ja itsehallinto-oikeus. Puolueettomasti arvosteleva
-tiede onkin tunnustava Mechelinin käsityksen Suomen v. 1809 säädetystä
-valtiollisesta asemesta pääkohdiltaan oikeaksi. Maallemme
-vihamielisellä taholla on väitetty tämän käsityksen olevan vain
-Mechelinin "keksintöä". Tähän käy kuitenkin huomauttaminen, että
-mainitun mielipiteen esitti jo ennen Mechelinin aikoja muiden muassa
-Israel Hwasser v. 1838 -- vuotta ennen Mechelinin syntymää --
-julkaisemassaan kirjasessa "Allianstraktaten emellan Sverige och
-Ryssland 1812". Lukuisat sekä koti- että ulkomaiset tutkijat niin
-aikaisemmilta kuin myöhemmiltäkin ajoilta, joukossa eteviä
-valtio-oikeuden tuntijoita, jotka kylläkin ovat voineet perustaa
-mielipiteensä omiin tutkimuksiinsa, ovat kannattaneet samanlaista
-käsitystä. Se seikka että Mecheliniä ennen muita on pidetty
-oikeustaistelumme keskeisenä henkilönä ja että itäisten vihamiestemme
-kiukku ensi sijassa on purkautunut häneen, todistaa vain, että hän on
-suuremmalla sitkeydellä, perinpohjaisemmalla selvittelyllä ja
-perustelulla sekä selvemmin ja vakuuttavammin kuin kukaan muu
-puolustanut Suomen oikeuksia aikansa sivistyneen maailman edessä.
-
-1880-luvun lopulla viskattiin maatamme vastaan uudistumistaan
-uudistuvia syytöksiä. Niinpä tehtiin esimerkiksi Pietarin
-poliisilaitokselle ilmiantoja, että Suomesta tuotu voi oli
-margariinilla sekotettua. Tuskin oli tämä väite analyysien nojalla
-osotettu vääräksi, kun Suomen valtionrautateiden hallintoa vastaan
-tehtiin uusi ilmianto, että Pietarissa halkojen punnitsemiseen käytetty
-vaaka oli väärä. Tämäkin syytös havaittiin tarkemmin tutkittaessa
-aiheettomaksi. Näiden alituisten hyökkäysten johdosta senaatti päätti
-Mechelinin ehdotuksesta esittää kenraalikuvernööri Heidenille, että
-tämä ryhtyisi toimenpiteisiin aiheettomain syytösten torjumiseksi,
-ja Heiden suostuikin todella Hallituksen Sanansaattajassa
-(toukokuussa 1889) julkaisuttamaan tuollaisen selvityksen
-keisarille-suuriruhtinaalle annettuna raporttina. Mutta Venäjän
-vaikutusvaltaisissa piireissä kasvoi kiihkokansallinen virtaus yhä
-voimakkaammaksi, ja Heiden muutti tämän mukaisesti kantaansa, minkä
-johdosta hänen ja senaatin suomenmielisen ryhmän välillä aikaisemmin
-vallinnut verraten luottavainen suhde katkesi.
-
-Venäläiseltä taholta vaadittiin Suomen posti-, tulli- ja rahalaitoksen
-yhdistämistä vastaaviin Venäjän laitoksiin, ja tammikuussa 1890
-ilmoitettiin virallisesti, että keisari oli käskenyt asettaa kolme
-komiteaa, puheenjohtajana Suomen kenraalikuvernööri, käsittelemään
-näitä kysymyksiä. Komiteain jäseninä oli sekä venäläisiä että
-suomalaisia. Jälkimäisiä olivat valtiovaraintoimituskunnan päällikkö,
-vapaaherra Molander, ministerivaltiosihteerinapulainen v. Daehn ja
-senaattori Tudeer. Molander, joka oli tulli- ja rahalaitoskomiteain
-jäsenenä, vastusti enemmistön vaatimaa näiden suomalaisten laitosten
-yhdistämistä venäläisiin laitoksiin esittäen perusteelliset
-vastalauseet, joita varten Mechelin, joka Molanderin poissaollessa oli
-valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä, hankki tälle asiallisia
-tietoja. Rahalaitoskysymystä koskeva komiteanmietintö, jossa
-ehdotettiin ruplaa yhteiseksi rahayksiköksi, lähetettiin lausunnon
-saamista varten Suomen senaatille, joka antoi lausunnon laatimisen
-Mechelinin tehtäväksi. Tämä pani kaiken kykynsä epäävään suuntaan
-käyvän lausunnon laatimiseen, jonka senaatti hyväksyi ja puolestaan
-lähetti Pietariin, missä sen sanotaan saaneen aikaan, että
-rahaministeri Wyschnegradski, luopuen entisestä käsityksestään asiassa,
-oli keisarille esittänyt ehdotuksen sikseen jätettäväksi.
-
-Yleinen mieliala Suomessa oli näiden uhkaavien hankkeiden johdosta
-tietenkin kiihdyksissä, ja 1890 vuoden lopussa matkusti maamarsalkka,
-senaattori V. von Haartman muiden 1888 v:n valtiopäiväin puhemiesten
-kera Venäjän pääkaupunkiin hallitsijalle esittämään maamme huolia.
-Mutta ainoastaan arkkipiispa T.T. Renvallin onnistui hetkiseksi päästä
-hallitsijan puheille.
-
-Suunnitellut toimenpiteet jäivät kuitenkin osittain toteuttamatta.
-Rahalaitosta koskevasta asiasta annettiin elokuun 14 p:nä 1890
-keisarillinen julistus, jolla Venäjän setelien ja Venäjän vaihtorahan
-vastaanotto maksuja Suomessa suoritettaessa järjestettiin, mutta Suomen
-ja Venäjän rahalaitoksen yhdistäminen sai raueta. Kysymys Suomen
-tullilaitoksen yhdistämisestä Venäjän tullilaitokseen jätettiin
-toistaiseksi sillensä. Sitä vastoin ei senaatin epäävästä lausunnosta
-huolimatta onnistuttu estää postilaitoksen venäläistyttämistä, mikä
-toteutettiin kesäkuun 12 p:nä 1890 annetulla postijulistuskirjalla,
-joka asetti mainitun laitoksen Venäjän sisäasianministerin ja Venäjän
-postilaitoksen päällikön valvonnan alaiseksi.
-
-Samalla kertaa kun postijulistuskirja virallisissa lehdissä julkaistiin
-heinäkuun 7 p:nä, ilmoitettiin näissä, että Mechelin omasta pyynnöstään
-oli saanut eron senaattorinvirastaan. Erimielisyys mainituissa kolmessa
-komiteassa käsitellyissä kysymyksissä, etenkin postikysymyksessä, oli
-saattanut hänen ja kenraalikuvernöörin välit entistäänkin kireämmiksi,
-ja hän sai viimeksi mainitulta kehotuksen pyytää eroa, minkä hän
-katsoikin olevan tekeminen ja jätti erohakemuksensa jo toukokuun
-lopussa. Hakemus kuitenkin oli ehdollinen, mutta siihen suostuttiin
-ilman muuta kesäkuussa. Sanoma tästä herätti maassamme yleistä
-alakuloisuutta, sen kun katsottiin todistavan valtiollisen aseman
-arveluttavuutta. Mechelin sai eronsa johdosta kansalaisiltaan
-vastaanottaa lukuisia kiitollisuudenosotuksia hyvin suoritetusta
-työstä, -- adresseja, tervehdyslähetystöjä, sähkösanomia -- minkä
-ohessa häntä tervehdittiin laululla monilukuisen väkijoukon
-läsnäollessa. Syksyllä, lokakuun 1 p:nä, pitivät senaatin jäsenet
-hänelle jäähyväispäivälliset, joissa talousosaston varapuheenjohtaja
-S.W. von Troil julki toi entisten virkatoverien kunnioituksen ja
-ystävyyden tunteet Mecheliniä kohtaan. Kiittäen tästä lausui viimeksi
-mainittu ilonsa sen johdosta, että neuvostossa oli miltei poikkeuksetta
-vallinnut yksimielisyys niihin periaatteisiin nähden, joiden mukaan
-maamme oikeudelliselle asemalle tärkeitä kysymyksiä oli arvosteltava.
-Poikkeus perustuslaeista, hän jatkoi, on säädetty (postijulistuskirja),
-mutta tämä poikkeaminen ei ole voinut tehdä tyhjäksi perustuslakien
-oikeata sisällystä eikä velvoittaa meitä vastedes tulkitsemaan niitä
-toisin kuin ennen. On joskus lausuttu, ettei senaatti ole ollut kyllin
-diplomaattinen eikä notkea esitystavassaan. Totta onkin, että
-valtiollisessa toiminnassa muotokin on tärkeä. Me olemme alati
-katsoneet korkeimman vallan ratkaistaviksi alistettavissa asioissa
-olevan selvästi esitettävä käsityksemme lain sisällyksestä ja suoraan
-lausuttava mielipiteemme siitä, mikä maallemme on hyödyllistä.
-Epäilemättä on juuri tämä menettely oikea, ainoa oikea. Sillä
-ainoastaan siten voivat oikeat tiedot suuriruhtinaanmaan asioista
-päästä hallitsijan kuuluville. Suora puhe ei estä sävyisää muotoa.
-Epäävä neuvo ratkaisemattomassa asiassa ei ole sopimatonta vastustusta.
-Mutta mielistelyn ja myöntyväisyyden luikerrukset olisivat sellaisissa
-oloissa varmaan kaikkein turmiollisin keino.
-
-Samalla kertaa kuin Mechelin oli prokuraattori v. Weissenbergkin
-pyynnöstään saanut eron, ja kohdakkoin sen jälkeen erosi Montgomery
-Suomen valtiosihteeristöön perustetun komitean jäsenyydestä. Seuraavana
-vuonna v. Troil luopui senaattorin virastaan. Kaikki nämä tapahtunut
-lisäsivät tietenkin osaltaan maassamme vallitsevaa levottomuutta, koska
-niitäkin täytyi pitää johtuvina siitä uhkaavasta asemasta, johon idässä
-alotettu yhteensulattamispolitiikka oli isänmaamme saattanut.
-
-
-
-
-VI LUKU.
-
-1890-1898.
-
-Kunnallisia ja muita julkisia tehtäviä. 1891 vuoden valtiopäivät.
-Kodifioimiskysymys, Bungen komitea. 1894 vuoden valtiopäivät.
-Hallitsijanmuutos. 1897 vuoden valtiopäivät. Kirjallinen tuotanto,
-Suomen oikeuksien puolustus.
-
-
-Senaatista erottuaan Mechelin ei suinkaan heittäytynyt toimettomaan
-lepoon eikä vain hoitamaan yksityisasioitaan, vaan jatkoi herkeämättä
-työtään yleisten etujen hyväksi, vaikkakin hänen toimintansa osin sai
-toisen muodon. Jo Helsingin kunnallisvaalissa joulukuussa 1891 hänet
-valittiin uudestaan kaupunginvaltuusmieheksi, ja vuodesta 1892 lähtien
-hän oli valtuuston puheenjohtajana, mikä toimi hänelle sitten
-vuosittain uskottiin aina vuoteen 1899 asti, jolloin hän, 60 vuotta
-täyttäneenä, siitä kieltäytyi. Tässä toimessa hän taas, samaten kuin
-1870-luvullakin, taitavasti ja uutterasti työskenteli pääkaupunkimme
-kehittämiseksi. Kaupunkiin yhdistettiin v. 1893 uusia alueita:
-Siltasaaret, Pohjoissataman ja Itäisen viertotien välinen ranta-alue
-sekä kaupungin ostama Kumtähden allodisäteri. Uusia kansakouluja
-perustettiin, kaupunkia kaunistettiin erinäisillä istutuksilla.
-Syksyllä 1891 oli Mechelin Helsingin talonomistajayhdistyksen
-toivomusta noudattaen ja sen toimesta tehnyt matkan Tukholmaan,
-Parisiin ja Brysseliin koettaakseen ulkomaisten rahamiesten
-välityksellä saada obligatsionilainan hypoteekkipankin perustamiseksi
-Helsinkiin, mikä yritys ei kuitenkaan rahamarkkinoilla silloin
-vallitsevain epäsuotuisten olojen takia onnistunut. Mutta kesällä 1892
-hän hankki 4 1/2 miljoonan markan lainan kaupungin juoksevain velkain
-vakauttamiseksi sekä satama- ja laiturirakennuksia varten. Helsingin
-satamarata, jonka kaupunki rakennutti vuosina 1892 ja 1893, saaden
-avustusta valtion varoista, on epäilemättä tuntuvasti edistänyt
-Helsingin kehitystä merikaupunkina.
-
-Pääkaupunkimme työväenluokan aseman parantamiseksi teki
-Mechelin tärkeän alotteen, helmikuun 17 p:nä 1896 kolmen muun
-kaupunginvaltuusmiehen, _C.E. Holmbergin, G. Nyströmin ja R.
-Heimbergin_ kera esittäessään asetettavaksi komitean laatimaan
-ehdotusta toimenpiteiksi, jotka olisivat omansa alemman työväenluokan
-ja säännöllistä työtä vailla olevan nuorison hyväksi edistämään
-erinäisiä esityksentekijäin mainitsemia tarkoitusperiä.
-Esitysehdotuksessa, joka ilmeisesti on Mechelinin kynästä lähtenyt,
-sanotaan muun muassa: "Käsitämme kylläkin, että tässä mainitsemamme
-yhteiskuntatehtävät kuuluvat niihin, joihin nähden ei helposti eikä
-äkkiä voi saavuttaa tyydyttäviä tuloksia. Ainoastaan uuttera ja
-pitkällinen työ voi tässä kantaa hedelmää. Mutta silti ei ole syytä
-olla kokonaan yrittämättä sellaisia toimenpiteitä, joihin edellä olemme
-viitanneet. Yhteiskunnan itsehallinto ei osota elinvoimaansa ainoastaan
-säännöllisesti suorittamalla velvollisuutenaan lain mukaan olevat
-tehtävät, vaan myös ottamalla harkittavakseen ja pyrkimällä poistamaan
-yhteiskunnassa ilmeneviä puutteita ja epäkohtia, sikäli kuin kunnan
-toimenpiteet tässä yleensä voivat olla hyödyksi." -- Kaupunginvaltuusto
-suostui esitykseen ja asetti komitean, jonka toimintaan Mechelin
-itsekin otti osaa ja joka laati ehdotuksen työväenasiain lautakunnan,
-työnvälitystoimiston sekä laiminlyötyjen lasten kasvatuslaitoksen
-perustamiseksi ynnä kaupungin työväestön alkeiskurssien
-järjestämiseksi. Työväenasiain lautakunta perustettiin v. 1898 ja on
-suorittanut monessa kohden hyödyllisen työn. Sen alotteesta on ryhdytty
-toimenpiteisiin työttömyyden vastustamiseksi, käsiammattiliikkeiden ja
-työpalkkain tarkastuksen järjestämiseksi, kunnan tarjooman oikeusavun
-parantamiseksi, kunnan työväenasuntojen rakennuttamiseksi sekä
-aikuisten työläisten opetuksen ja koulutyöpajojen ynnä köyhäin
-lasten hoidon ja opetuksen aikaansaamiseksi. Ehdotettu kunnan
-työnvälitystoimisto saatiin toimeen jonkin aikaa myöhemmin, nimittäin
-1904 vuoden alusta. Työväenasiain lautakunnasta on v. 1913 muodostettu
-n.k. sosialilautakunta, jonkin verran laajennetuin toimialoin. Työväen
-opetuskurssit on hiljattain järjestetty n.s. kunnan työväenopistoksi,
-jossa on suomalainen ja ruotsalainen osasto ja jolle kaupungin on
-aikomus rakennuttaa oma talo.
-
-Kesäkuussa 1890 pidettiin Pietarissa kansainvälinen
-vankeinhoitokongressi, johon Mechelin otti osaa ja jossa hän senaatin
-puolesta kutsui satakunta kongressin jäsentä huvimatkalle Suomeen.
-Matka, joka alotettiin kesäkuun 25 p:nä, suunnattiin Viipuriin, Saimaan
-kanavan varrella sijaitsevaan Juustilaan, missä Mechelinin opastamina
-silmäiltiin kanavan perustajalle pystytettyä muistomerkkiä, Imatralle
-ja Lappeenrantaan sekä jatkui Helsinkiin. Täällä käytiin katsomassa
-Sörnäsin kuritushuonetta sekä muita kaupungin nähtävyyksiä, minkä
-ohessa vieraille kaupungin puolesta toimeenpantiin juhlapäivälliset
-sekä pataljoonain soittokuntain antama konsertti. Päivällisissä
-seurahuoneella Mechelin piti vilkkaiden suosionosotusten keskeyttämän
-puheen kunniavieraille, lausuen julki Suomen kansan myötätunnon sitä
-toimialaa kohtaan, jolle kongressi oli omistanut työnsä. Ei millään
-inhimillisen toiminnan alalla, hän lausui, lainsäädäntö ole
-siinä määrin puhtaasti tieteellisten tutkimusten varassa kuin
-vankeinhoitolaitoksen alalla, jonka päämääränä ei ainoastaan ole
-valtion vallalla pakottaa yksilöjä noudattamaan lakeja, vaan myös,
-ihmisrakkauden elvyttämänä, koettaa ratkaista kysymys, miten rikollisia
-ja kurjia henkilöitä on kohdeltava, jotta heidät saataisiin palaamaan
-inhimillisen yhteiskunnan helmaan, sekä vihdoin ehkäistä rikoksia.
-Suomen pääkaupungille oli kunniaksi ja iloksi, että se oli vieraikseen
-saanut joukon eteviä miehiä, jotka olivat antautuneet tätä jaloa
-tieteenhaaraa tutkimaan, selvittelemään sitä vaikeaa kysymystä, miksi
-muutamat yksilöt olivat rikollisia; tavallisesti on syy siinä, etteivät
-he kotonaan milloinkaan ole saaneet päivänpaistetta, ei milloinkaan
-rakkautta, ei milloinkaan sitä kasvatusta, joka ihmisistä tekee
-hyödyllisiä kansalaisia. -- --
-
-Ohimennen mainittakoon, että tähän Suomeen tehtyyn huvimatkaan muiden
-muassa otti osaa italialainen rikosopin tutkija, professori Brusa, joka
-myöhemmin on ansainnut maamme kiitollisuuden sillä, että hän muiden
-eteväin ulkomaalaisten miesten kera oli osallisena siinä lähetystössä,
-joka kesällä 1899 lähti Pietariin toimimaan Suomen hyväksi.
-
-Mechelin oli vankeinhoitokongressin jäsenten Helsingissä käydessä jo
-kesäkuun 20 p:nä saanut eron senaattorin virastaan, vaikkei sitä vielä
-ollut virallisesti ilmoitettu. Itse lienee hän saanut tiedon siitä
-ollessaan senaatin puolesta Pietarissa järjestämässä kongressin
-jäsenten vastaanottoa heidän matkallaan Suomeen.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Heinäkuussa 1893 tuli Mechelin toistamiseen Yhdyspankin
-keskushallituksen jäseneksi, ja pysyi siinä toimessa vuoteen 1896,
-jolloin hän siitä luopui, sekä oli sen jälkeen Yhdyspankin
-pankkivaliokunnan jäsenenä vuoteen 1903 asti. Hänen aikanaan
-perustettiin pankkiin hänen laatimansa ohjelman mukaisesti erityinen
-kiinteistölainaosasto kaupunkitaloja varten. Hän oli lisäksi Suomen
-taideyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana 1896-1903 sekä Antellin
-kokoelmain valtuuskunnan jäsenenä. Niinikään hän oli Suomen
-talousseuran puheenjohtajana 1896-1899. Hän oli vuonna 1894 perustetun
-taloudellisen seuran varsinainen luoja ja valittiin 1895 sen
-ensimäiseksi puheenjohtajaksi sekä sittemmin useamman kerran uudestaan,
-otti vilkkaasti osaa seuran keskusteluihin ja piti sen kokouksissa
-usein esitelmiä taloudellisista kysymyksistä, esimerkiksi Suomen
-valtiolainain edullisimmista sijoituspaikoista, yleisestä
-tuloverosta, rautatiepolitiikastamme, suunnitellun yleisen Suomen
-teollisuusnäyttelyn hyödystä, kuntain raha-asioista, nykyajan
-kauppapolitiikasta, työväenkysymyksestä. Niinikään hän julkaisi
-kirjoitelmia seuran aikakauslehdessä. Hän harrasti innokkaasti
-taloudellisia kysymyksiämme, koska hänen vakaumuksensa mukaan kansamme
-kyky säilyttää autonominen asemansa melkoiseksi osaksi on sen varassa,
-voiko se perustua kyllin lujalle taloudelliselle pohjalle. Niillä
-tahoilla, missä tarkemmin on seurattu tätä Mechelinin toimintaa, on
-lausuttu, että hän taloudelliselta katsantokannaltaan aikaisemmin oli
-niin jyrkkä vapaamielisten aatteiden kannattaja, niin lujasti
-vakuuttunut siitä, että hyvän valta maailmassa omalla sisällisellä
-voimallaan on pääsevä voitolle, ettei hän voinut uskoa hyödylliseksi
-koettaa minkäänlaisin pakkokeinoin ohjata taloudellista elämää
-määrätyille urille, mutta että hän myöhempänä elinaikanaan oli
-taipuvainen tuntuvassa määrässä luopumaan tästä katsantokannasta,
-semmoisena kuin sitä olivat edustaneet Adam Smith ja tämän seuraajat.
-Siitä on todistuksena muun muassa hänen mielenkiintonsa
-työväenkysymykseen ja sen ratkaisemiseen positiivisin keinoin.
-[Taloudellisen seuran aikakauslehti 1914, 3:s vihko.]
-
-Niinkuin jo havaitsimme, sai Mechelin lukuisissa julkisissa
-tilaisuuksissa tulkita läsnäolevissa vallitsevat mielialat ja tunteet.
-Niinpä hän kuvanveistäjä Erland Stenbergin tekemän Franzénin pronssisen
-rintakuvan juhlallisessa paljastustilaisuudessa Oulun kirkkotorilla
-kesäkuun 30 p:nä 1881 oli pitänyt juhlapuheen, jossa ilmeni runoilijan
-tuotannon syvää ymmärtämystä ja lämmintä myötätuntoa sitä kohtaan. --
-Kun Z. Topeliuksen 70-vuotispäivänä tammikuun 14 p:nä 1888 hänen
-kunniakseen pantiin toimeen juhla Helsingissä ylioppilastalolla, piti
-Mechelin ruotsinkielisen juhlapuheen. -- Suomen kansanvalistusseuran
-Turussa kesäkuun 21 p:nä 1892 toimeenpanemassa laulu- ja soittojuhlassa
-hän piti vilkasta mieltymystä herättävän puheen, jossa hän ylisti työn
-kunniaa ja huomautti, miten yhteiskunnan eri luokkia ja yksilöjä
-yhdistää toisiinsa yhteisvastuullisuus, kunkin tunnollinen työ kun ei
-hyödytä vain häntä itseään ja hänen kaltaisiaan, vaan kaikkia, samaten
-kuin sen laiminlyöminen vahingoittaa kaikkia. -- Suomen valtiosäätyjen
-päätöksen mukaan pystytetyn keisari Aleksanteri II:n muistopatsaan
-paljastustilaisuudessa Helsingin senaatintorilla huhtikuun 29 p:nä 1894
-vastaanotti Mechelin kaupunginvaltuusmiesten puheenjohtajana
-pääkaupungin puolesta lukuisan väkijoukon ja kokoontuneiden
-valtiopäivämiesten läsnäollessa pääkaupungin hoitoon uskotun
-muistopatsaan. Samana päivänä Helsingin kaupunki pani kaartinmaneesissa
-toimeen juhlapäivälliset hallituksen ja valtiopäiväin jäsenille sekä
-niille lukuisille edustajille, joita kaikista maamme ääristä oli
-saapunut ottamaan osaa patsaan paljastamiseen. Mechelin piti tässä
-tilaisuudessa tervehdyspuheita kutsuvieraille.
-
-Elokuussa 1897 hän ranskankielisessä puheessa lausui tervetulleiksi
-yleisen geoloogikongressin jäsenet, jotka olivat saapuneet Suomeen ja
-kutsutut heidän kunniakseen toimeenpannuille päivällisille. Saman
-vuoden marraskuun 1 p:nä hän piti avajaispuheen juhlassa, joka pantiin
-toimeen Turun entisen akatemiatalon juhlasalissa Suomen talousseuran
-100-vuotispäivän johdosta, jossa puheessa hän lyhyesti kuvaili seuran
-tärkeäarvoista työtä kuluneen vuosisadan aikana.
-
-Hallituksesta erottuaan voi Mechelin taas tehokkaammin ottaa osaa
-valtiopäivätyöhön, jolloin hänen lausuntojaan alati, niinkuin ennenkin,
-tarkkaavasti kuunneltiin ja ne usein määräsivät ensimäisen säädyn
-päätökset. 1891 vuoden valtiopäiviä avattaessa tammikuun 24 p:nä oli
-yleinen mieliala edelleenkin hyvin kiihdyksissä hallituksen
-toimenpiteiden johdosta. Näitä oli muiden muassa se, että 1888 vuoden
-valtiosäätyjen hyväksymä ja joulukuun 19 p:nä 1889 vahvistettu ja
-julkaistu uusi rikoslaki, jonka olisi pitänyt astua voimaan 1891 vuoden
-alusta, oli peruutettu ja sen voimaan astuminen lykätty toistaiseksi.
-Tämän asian yhteydessä olevat toimenpiteet olivat aiheuttaneet
-Montgomeryn eron valtiosihteeristöön perustetun Suomen asiain komitean
-jäsenyydestä. Itse komiteakin lakkautettiin kohdakkoin sen jälkeen,
-toukokuun 13 p:nä 1891, valtiopäiväin koolla ollessa.
-
-Jo valtiopäivien avajaisissa valtaistuinsalissa lausuivat puhemiehet
-ilmi kansan huolet. Tämä aiheutti kenraalikuvernöörille osotetun
-keisarillisen käskykirjeen, joka luettiin julki kaikissa säädyissä
-maaliskuun 19 p:nä ja jossa selitettiin valtiopäiväin epäilyjen
-johtuvan väärinkäsityksestä ja että hänen majesteettinsa aikomus oli
-muuttumattomina säilyttää maamme sisäisen hallitusjärjestyksen
-periaatteet. Käskykirje rauhoitti mieliä jossain määrin, mutta
-ei täydellisesti. Säädyissä tehtyjen ehdotusten mukaisesti
-päättivät valtiosäädyt yksimielisesti tehdä anomuksia tulli- ja
-postikysymyksestä. Edelliseen nähden huomautettiin, että tullilaitosten
-yhdistäminen, joka ehdottomasti aiheuttaisi Suomen tullitaksan
-kohoamisen Venäjän tullitaksan tasalle, olisi maallemme vahingoksi.
-Tämä esitys lienee osaltaan saanut aikaan, että kysymys tullilaitosten
-yhdistämisestä sai raueta, vaikka pääsyynä siihen luultavasti kuitenkin
-oli, että erinäisillä venäläisillä tahoilla peljättiin siitä johtuvan
-Venäjän teollisuudelle turmiollisia seurauksia. Postikysymyksen
-epäsuotuisan ratkaisun johdosta ehdotettiin aatelissa anottavaksi
-postijulistuskirjan selitystä tahi muodostelua. Eräs säädyn jäsen,
-presidentti L. von Hellens, tahtoi ehdotusta sikseen jätettäväksi,
-mutta Mechelin vaati sen lähettämistä valiokunnan käsiteltäväksi ja sai
-säädyn enemmistön puolelleen. Yleinen säätyanomus saatiin aikaan, jossa
-huomautettiin, että Suomen postivirkamiesten alistaminen Venäjän
-viranomaisten alaisiksi oli vastoin Suomen hallitustavan voimassa
-olevaa järjestystä. Anomus ei kuitenkaan johtanut toivottuun tulokseen.
-Säätyjen keskusteluissa annettiin hyväksyviä lausuntoja niiden
-suomalaisten valtiomiesten menettelystä, jotka Mechelinin tavoin olivat
-puheenalaisten hallitustoimenpiteiden johdosta omasta ehdostaan
-virastaan eronneet, jota vastoin niitä moitittiin, joiden katsottiin
-myötävaikuttaneen noihin toimenpiteisiin tahi jotka eivät ainakaan
-kyllin pontevasti olleet niitä vastustaneet; jälkimäisiä olivat
-ministerivaltiosihteeri Kasimir Ehrnrooth, joka oli varmentanut
-rikoslain peruuttavan julistuskirjan, ja hänen apulaisensa v. Daehn,
-joka taas oli varmentanut postijulistuskirjan. Olivatko ja missä määrin
-näihin miehiin kohdistetut moitteet oikeutettuja, sen voinee tosin vain
-historiallinen tutkimus varmasti selvittää.
-
-Rikoslakikysymys sai kuin saikin monen mutkan perästä ratkaisunsa. 1891
-vuoden valtiosäädyille annettiin hallituksen esitys, jossa säätyjä
-pyydettiin suostumaan erinäisten venäläisellä taholla epäilyjä
-herättäneiden lain kohtain muuttamiseen. Edesvastuu valtiorikoksista
-oli saatettava enemmän Venäjän rikoslain vastaavain säädösten
-mukaiseksi, varsinkin oli kovennettava rangaistusta valtiopetoksesta
-sekä majesteettirikoksista ja väkivallanteosta Hänen Majesteettinsa
-persoonalle. Lakivaliokunta puolsi yleensä muutoksiin suostumista,
-mutta pani samalla vastalauseen erinäisiä esityksessä olevia, Suomen
-valtiollista asemaa koskevia vääriä väitteitä vastaan. Mietintöä
-säädyssä käsiteltäessä esiintyi Mechelin, joka mietintöön yhtyen
-pääasiassa kannatti ehdotettujen muutosten hyväksymistä, mutta samalla
-huomautti, että asiaa valmistellut venäläinen komitea oli käsittänyt
-väärin Suomen ja Venäjän lainsäädännön keskinäiset suhteet, mikä oli
-aiheuttanut esityksen muotoon epätarkkuuksia, jotka oli poistettava.
-Suomen rikoslakia oli katsottu "paikalliseksi laiksi" Venäjän
-rikoslakiin verraten, mutta Mechelin osotti, ettei asianlaita ollut
-näin siinä mielessä mitä keisarikunnan perustuslait tarkoittivat
-"paikallisella lailla". Mechelinin mielipiteeseen valtiosäädytkin
-yhtyivät. Niiden hyväksymä oikaistu lakiteksti ei saavuttanut
-hallitsijan hyväksymistä, mutta 1894 vuoden valtiopäiville annettiin
-asiasta uusi esitys, ja säätyjen silloin hyväksymässä muodossa laki
-vahvistettiin samana vuonna, joten rikoslakiselkkaus vihdoin oli
-saatettu suotuisaan ratkaisuun.
-
-Mechelin oli 1891 vuoden valtiopäivillä pankki- ja toimitusvaliokunnan
-puheenjohtajana. Hänen muusta toiminnastaan näillä valtiopäivillä sopii
-mainita, että hän maatilojen ositusta ja maavuokrasopimuksia maalla
-koskevaa hallituksen esitystä käsiteltäessä, kannattaen esityksen
-yleistä tarkoitusta, maan osittamisen helpottamista, samalla ehdotti
-valtiosäätyjen anottavaksi, että Hänen Majesteettinsa teettäisi ja
-antaisi säätyjen käsiteltäväksi maaverotusta koskevan lain ehdotuksen,
-joka sisältäisi järjestelmällisen kokoelman puheenalaisesta asiasta
-voimassa olevia lakisäännöksiä. -- Omasta puolestaan hän teki
-anomusehdotuksen maamies- ja emäntäkoulujen perustamisesta, mitkä
-koulut, kansakoulun kurssiin liittyen, joka oppilaiden tuli ensin
-suorittaa, tarjoisivat näille jonkin verran laajempia tietoja,
-varsinkin sellaisia, joista maamiehelle semmoisenaan sekä kansalaisena
-ja kunnallismiehenä on käytännöllistä hyötyä. Tytöt saisivat oppia
-sellaista, mikä vastaisille perheenemännille on erityisen hyödyllistä,
-niinkuin taloudenhoitoa ja terveysoppia. Näitä kouluja olisi
-ylläpidettävä valtiovaroilla. Ehdotusta vastustettiin muutamilla
-tahoilla, koska peljättiin sen toteuttamisesta koituvan estettä
-kansanopistoille, joiden avustamista valtiovaroilla samoilla
-valtiopäivillä niinikään oli anottu. Valiokunta käsitteli molempia
-ehdotuksia, niin Mechelinin tekemää kuin kansanopistojakin koskevaa,
-toistensa yhteydessä ja puolsi kumpaistakin. Valtiosäädyt päättivät
-pyytää hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin maalaisnuorison
-opetuskurssien aikaansaamiseksi, joissa tämä kansakoulusivistyksen
-lisäksi saisi käytännölliseen elämään sovitettavia tietoja. Sen ohessa
-olisi kansanopistoja avustettava. Näihin tarkoituksiin valtiosäädyt
-myönsivät 90,000 markkaa maksettavaksi kolmena vuonna, 30,000 markkaa
-kunakin. Anomus, jonka kolme säätyä hyväksyi -- pappissääty oli tehnyt
-muodollisesti, vaikkei oikeastaan asiallisesti eriävän päätöksen, --
-johti osittain tulokseen, sikäli että hallitus antoi erinäisiä
-määräyksiä jatko-opetuskursseista, jota vastoin se katsoi maamies- ja
-emäntäkouluja parhaiten olevan perustettava yksityisten alotteesta,
-mutta kuitenkin käyvän valtiovaroilla avustaminen.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Niinkuin jo mainittiin, oli Weissenbergin komitean laatima ehdotus
-Suomen perustuslakien kodifioimiseksi annettu senaatille, jossa sen
-käsittely, Mechelinin jouduttamisyrityksistä huolimatta, venyi varsin
-pitkälliseksi. Keväällä 1889 Mechelin, ollessaan vielä hallituksen
-jäsenenä, kuuli silloiselta senaattorilta v. Daehniltä, että
-kenraalikuvernööri Heiden, jolle oli toimitettu Weissenbergin
-komiteaehdotuksen venäjänkielinen käännös, aikoi pyytää siitä
-lausuntoa Venäjän oikeusministeriltä _Manasseiniltä_ ja Venäjän
-valtakunnanneuvoston kodifioimisosaston päälliköltä, valtiosihteeri
-_Frischiltä_. Daehnin kehotuksesta Mechelin kävi kenraalikuvernöörin
-luona huomauttamassa, että oli sopimatonta sekottaa venäläisiä
-virkamiehiä asiaan, ennenkuin ehdotus senaatin käsittelemänä oli saanut
-sen virallisen muodon, jommoisena se alistettaisiin korkeimman vallan
-hyväksyttäväksi. Heiden ei kuitenkaan taipunut, vaan tiedusteli
-mainittujen venäläisten virkamiesten mielipidettä, joka oli jokseenkin
-saman suuntainen kuin Ordinin ja niinmuodoin törkeästi tulkitsi väärin
-perustuslakejamme.
-
-Mechelin koetti taas jouduttaa asiaa senaatissa ja huomautti
-maaliskuussa 1890 kiireellisen käsittelyn tarpeellisuudesta. Senaatti
-asetti nyt salaisessa istunnossa valiokunnan, jonka puheenjohtajaksi
-määrättiin senaattori _Th. Cederholm_ ja jäseniksi muiden muassa
-Mechelin. Tämä valiokunta piti tarpeellisena erinäisiltä kohdin
-muodostella toisin Weissenbergin komitean ehdotusta, minkä johdosta
-Mechelin aluksi laati hallitusmuodon tärkeimpäin säännösten luonnoksen.
-Mutta senaatinkomitea ei ehtinyt päättää työtään ennen kesäkauden
-alkua, ja Mechelin sai, niinkuin mainittiin, eronsa kesäkuussa.
-Luonnoksen laatijana hänet kuitenkin kutsuttiin ottamaan osaa
-tarkistukseen, joka suoritettiin syksyllä lokakuun alussa. Vihdoin
-toukokuussa 1891 senaatti lähetti vahvistettavaksi lopullisen
-ehdotuksensa perustuslakien kodifioimiseksi, jonka Weissenbergin
-komitean ja Mechelinin esitöiden pohjalla pääasiallisesti
-lienee laatinut taitavana ja asiantuntevana pidetty senaatin
-esittelijäsihteeri _Th. Bergelund_. Korkeimpaan paikkaan lähetetty
-ehdotus sisälsi myös perinpohjaisen arvostelun Venäjän oikeusministerin
-ja valtakunnanneuvoston kodifioimisosaston päällikön lausunnoista.
-
-Senaatin aikomus oli, että sen ehdotus, saavutettuaan hallitsijan
-hyväksymisen, annettaisiin hallituksen esityksenä valtiosäätyjen
-käsiteltäväksi, astuakseen kumpaisenkin valtiomahdin hyväksymänä
-lakina vanhan 1772 vuoden hallitusmuotomme, 1789 vuoden
-yhdistys- ja vakuuskirjan sekä erinäisten myöhemmin syntyneiden,
-perustuslainluontoisten säännösten sijaan. Mutta asia sai
-valitettavasti aivan toisen käänteen. Kenraalikuvernööri oli kulkenut
-omia teitään senaatista piittaamatta. Jo syksyllä 1890 oli hänen
-kehotuksestaan asetettu venäläisistä ja suomalaisista jäsenistä koottu
-komitea, johon hän itse tuli puheenjohtajaksi. Yksimielisyyttä ei
-syntynyt, edelliset kun asettuivat herrojen Manasseinin ja Frischin
-kannalle, jota vastoin jälkimäiset, erinäiset Suomen senaatin
-jäsenet, yksimielisesti pitivät kiinni maassamme vallitsevasta
-oikeuskäsityksestä, jolloin heillä kuuluu olleen suurta hyötyä eräästä
-Mechelinin laatimasta selvästä perustuslakiemme sisällyksen
-yleiskatsauksesta. Komitea ei sen vuoksi päässyt mihinkään tulokseen.
-Kun senaatti sittemmin antoi lopullisen kodifioiinisehdotuksensa, ei
-kenraalikuvernööri siihen yhtynyt, vaan liitti siihen erityiseksi
-lausunnoksi ehdotuksen "Suomen suuriruhtinaanmaan läänien hallinnon
-ohjesäännöksi", niinkuin sen omituinen nimike kuului, ja jonka
-sanottiin olevan pietarilaisten kynäniekkain laatima. Voidakseen
-arvostella tämän tekeleen henkeä on ainoastaan tarpeen tietää,
-että sen 2 §:ssä muun muassa säädettiin, että "korkeimman
-hallituksen valtaa koskevat Valtakunnan perustuslait ovat koko
-laajuudessaan Suomen suuriruhtinaanmaassa voimassa". Tämän käsityksen
-mukaan olisi siis Suomen hallitusmuoto itsevaltainen, eikä
-perustuslaillis-yksinvaltainen! Saman ehdotuksen 6:s kohta sisälsi,
-että lait, jotka ovat Suomen suuriruhtinaanmaalle ja Venäjän muille
-osille yhteisiä, säädetään valtakunnan perustuslakien määräämässä
-järjestyksessä.
-
-Pietarissa asetettiin sekä senaatin että kenraalikuvernöörin ehdotusta
-tarkastamaan neuvottelukunta, puheenjohtajana Venäjän ministerikomitean
-esimies Bunge, venäläisinä jäseninä kenraalikuvernööri Heiden,
-sotaministeri Vannovski, sisäasiainministeri Durnovo, valtiosihteeri
-Frisell ja oikeusministeri Manassein, sekä suomalaisina jäseninä --
-joihin kenraalikuvernööriämme ei luettu -- senaattori, vapaaherra von
-Alfthan, ministerivaltiosihteeri von Daehn (joka oli tullut v. 1891
-eronneen Ehrnroothin sijaan), ministerivaltiosihteerin apulainen V.
-Procopé ja prokuraattori Calonius. Neuvottelukunta alotti kokouksensa
-marraskuussa 1892. Venäläiset jäsenet saivat aikaan, että ensinnä
-otettiin käsiteltäväksi kysymys yleisen valtakunnanlainsäädännön eli
-sekä keisarikunnassa että Suomessa noudatettavain lakien
-säätämisjärjestyksen aikaansaamisesta. Ei nytkään päästy
-yksimielisyyteen, kun venäläiset jäsenet pysyivät käsityksessään että
-keisari Aleksanteri I ei ollut vahvistanut Suomen vanhoja
-perustuslakeja, minkä suomalaiset jäsenet väittivät tapahtuneen.
-Jälkimäisten monasti toistamaa huomautusta, että senaatin laatima
-perustuslakien kodifioimisehdotus oli tarkastettava, ennenkuin tehtiin
-päätös valtakunnanlainsäädäntökysymyksestä, koska neuvottelukunta
-ainoastaan sellaisen tarkastuksen avulla saattoi päästä selvyyteen
-valtakunnanlainsäädäntöehdotuksen suhtautumisesta Suomen
-perustuslakeihin, ei venäläinen enemmistö ottanut kuuleviin korviin.
-[Murrosajoilta, II s. 100.] Loppukokuksessa maaliskuun 5 p:nä 1893
-päätettiin lähettää keisarin tutkittavaksi enemmistön hyväksymä
-valtakunnanlainsäädäntöehdotus suomalaisten jäsenten laatimine
-vastalauseineen, jossa esitettiin Venäjälle ja Suomelle yhteisten
-lakien säätämisen yleiset periaatteet, mutta siten muodosteltuina,
-etteivät ne loukanneet jälkimäisen maan perustuslakeja.
-
-Bungen neuvottelukunnan asiakirjat annettiin Venäjän
-valtakunnanneuvoston kansliaan, ja siihen asian käsittely moneksi
-vuodeksi päättyi. Keisari Aleksanteri III lienee, tutustuttuaan sekä
-enemmistön ehdotukseen että vastalauseeseen, epäröinyt ja jättänyt
-asian ratkaisun toistaiseksi. Kenties tähän osaltaan vaikutti Suomen
-valtiosäätyjen 1894 vuoden valtiopäiväin alussa hallitsijalle lähettämä
-adressi, jossa uudestaan esiintuotiin kansan huolet oikeuksiamme
-vastaan tehtyjen hyökkäysten johdosta sekä kansamme toivo, ettei mitään
-muutoksia tehtäisi näihin oikeuksiin valtiopäiväin suostumuksetta.
-
-Valtiopäiväin välisenä aikana Mechelin otti osaa 1893 vuoden
-kirkolliskokoukseen Hollolan tuomiokunnan edustajana, toimi siellä
-kirkkolakivaliokunnan puheenjohtajana sekä puolusti kirkollisissa
-kysymyksissä niinkuin ennenkin vapaa- ja edistysmielistä suuntaa.
-
-1894 vuoden valtiopäivillä hän oli sen erikoisvaliokunnan jäsenenä,
-joka asetettiin laatimaan äskenmainittua, hallitsijalle osotettua
-adressia, joka lienee ollut pääasiallisesti Mechelinin laatima. Hän
-johti samoja valtiopäiviä avattaessa aatelin tervehdyslähetystöä
-talonpoikaissäätyyn, jolloin hän suomenkielisessä puheessa
-huomautti silloisen olotilan vaativan luottavaista yhteistoimintaa
-kansaneduskunnan eri osain välillä; uusia painavia kysymyksiä oli
-noussut, joiden edessä puolueriitojen oli tauottava. -- Niinikään hän
-oli valtiovaliokunnan jäsenenä, ja ainoastaan arvan oikun johdosta
-hänestä ei tullut valiokunnan puheenjohtajaa. Niinkuin monasti ennen
-hän näilläkin valtiopäivillä teroitti mieleen, että valtiopäiväin oli
-myönnettävä suostuntaveroja vasta sitten kun valtiovaliokunta
-tekemäinsä laskelmain perusteella oli osoittanut valtiovarain tilan
-niitä vaativan ja suostuntavaliokunta sitten oli tehnyt ehdotuksen,
-miten ne sopivimmin oli hankittava, ja että kaikki sellaiset
-valtiosäätyjen esitykset, jotka aiheuttivat valtiomenoja, oli
-valtiovaliokunnassa käsiteltävä tullakseen rahalliselta kannalta oikein
-selvitellyiksi. Rautatiekysymystä käsiteltäessä hän huomautti, että
-tuskin mikään muu Europan maa oli rakennuttanut niin suuren osan
-rautatieverkkoaan verosäästöillä kuin Suomi.
-
-Sen johdosta että kansakoulutarkastaja Y.K. Yrjö-Koskinen eräässä
-aatelin täysi-istunnossa oli käyttänyt suomea -- tapaus oli ensimäinen
-laatuaan -- syntyi säädyssä kiivas väittely, jossa jotkut puhujat
-väittivät ritarihuonejärjestyksen 36 §:n säännöksen, että aatelin
-keskusteluissa "maan virallista kieltä" oli käytettävä, kieltävän
-käyttämästä suomea. Mechelin sitä vastoin, tapansa mukaan tyynenä ja
-sovittelevana, lausui että, vaikka saattoikin olla epäilyksiä
-puheenalaisen §:n tarkoituksesta, se tulkinta kuitenkin oli pidettävä
-suotavampana, joka salli kumpaistakin kotimaista kieltä käytettävän. --
-Innokkaasti hän puolusti anomusta, jossa ehdotettiin naisille,
-sukupuoleen katsomatta ja heidän tarvitsematta hankkia erivapautusta,
-myönnettäväksi oikeus päästä valtionkoulujen opettajavirkoihin, ja
-kannatti K. Antellin tekemää painovapausanomusta, varsinkin siihen
-katsoen, että kesäkuun 18 p:nä 1891 oli annettu jokseenkin
-ahdashenkinen painoasetus, joka m.m. oikeutti kenraalikuvernöörin oman
-harkintansa mukaan kieltämään sanomalehtien julkaisemisen. Edelleen
-Mechelin puolsi hallituksen esityksiä maanosituksen helpottamisesta
-sekä työntekijäin vakuuttamisesta työssä sattuvien tapaturmain varalta
-ja työnantajain vastuunalaisuudesta. Joulukuun 5. p:nä 1895 annettu
-laki, koskeva työnantajan vastuunalaisuutta työntekijää kohtaavasta
-ruumiinvammasta, oli 1894 vuoden valtiopäiväin tuloksia. -- Hallituksen
-antamasta julistuksesta, jolla kiellettiin margariinin valmistus,
-Mechelin lausui moittivia sanoja, koska tämä julistus oli soveltumaton
-elinkeinovapauden periaatteeseen, joka kuitenkin oli 1879 vuoden
-elinkeinolaissa tunnustettu.
-
-Keisari Aleksanteri III kuoli marraskuun 1 p:nä 1894. Pietarin-Paavalin
-tuomiokirkossa pidetyissä hautajaisissa oli Mechelin läsnä Helsingin
-kaupungin edustajain joukossa ja pääsi kahta päivää myöhemmin muiden
-Suomesta saapuneiden edustajain kera uuden hallitsijan puheille sekä
-sai antaa hänelle Helsingin kaupungin puolesta adressin, joka ilmaisi
-kaupungin surun kuolemantapauksen johdosta ja kunnioituksen ja
-onnentoivotukset uudelle hallitsijalle.
-
-Hallitsijanvaihdoksen tapahduttua oli uusi keisari
-ministerivaltiosihteeri v. Daehnin esityksestä antanut
-hallitsijavakuutuksensa Suomelle tavanmukaiseen muotoon laadittuna.
-Lähinnä seuraavina vuosina olivat hyökkäykset Suomea vastaan vähemmän
-kiivaita ja ehdotetut valtiolliset mullistukset saivat olla
-sinällään, minkä johdosta maassamme vallitsi verraten levollinen
-mieliala. Kun Venäjän valtakunnanneuvoston kanslian päällikkö
-V.K. von Plehwe helmikuussa 1895 pyysi keisarilta ohjetta, oliko
-Bungen neuvottelukunnan ehdotus annettava valtakunnanneuvoston
-käsiteltäväksi, sai hän epäävän vastauksen. Kreivi Heiden erosi 1896
-kenraalikuvernöörinvirasta ja seuraajaksi tuli hänen apulaisensa,
-kenraaliluutnantti Gontscharoff virkaatoimittavana.
-
-1897 vuoden alussa kokoontuneilla valtiopäivillä valittiin salaisissa
-täysi-istunnoissa kustakin säädystä kolme jäsentä valtuuskuntaan
-laatimaan hallitsijalle lähetettävää adressia, jossa valtiosäädyt
-vakuuttaen uskollisuuttaan lausuivat toivomuksen, että Hänen
-Majesteettinsa suojelisi Suomen suuriruhtinaanmaataan ja johtaisi sen
-hallitusta kansan tosi parasta silmällä pitäen. Mechelin oli aatelin
-valitsemia valtuuskunnan jäseniä. Niinikään valittiin hänet
-valtiovaliokunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi. Säädyssään hän teki
-lasten ja alaikäisten henkilöiden harjoittaman katukaupan rajoittamista
-tarkoittavan säätyesitysehdotuksen, siten varjellakseen näitä
-siveellisesti vahingollisilta vaikutuksilta, minkä ehdotuksen
-valtiopäivät hyväksyivät; samaten toisen, jonka tarkoitus oli laajentaa
-naisen vaalikelpoisuutta kaupunkien kunnallisiin toimiin. Tästä
-jälkimäisestä asiasta keskusteltaessa hän huomautti, miten
-nykyaikaisessa yhteiskunnassa entistään paljon lukuisampain naisten oli
-pakko etsiä toimialansa kodin ulkopuolelta. Tämä ehdotus kuitenkin
-raukesi kahdessa säädyssä, aatelissa ja pappissäädyssä. Mechelin
-oli lähinnä edellisillä valtiopäivillä muiden mukana tehnyt
-anomusehdotuksen Helsingin ja Turun välisen rautatien rakentamisesta,
-jonka ehdotuksen valtiopäivät olivat hyväksyneet ja josta oli
-seurauksena hallituksen päätös rakennuttaa Turun ja Hangon radalla
-sijaitsevan Karjan aseman välinen rataosa. Mechelin ehdotti nyt
-anottavaksi Helsingin-Karjan rataosankin rakentamista, mikä ehdotus
-niinkuin tunnettu toteutuikin.
-
-Muutamissa maamme suhtautumista Venäjän valtakunnanetuihin koskevissa
-kysymyksissä Mechelin, vähääkään tinkimättä maamme perustuslaillisista
-oikeuksista, osottautui mainittuihin etuihin nähden olevansa
-maltillisella, erinäisten jyrkkien piirien ajamasta suunnasta eriävällä
-kannalla. Eräs näistä kysymyksistä koski Venäjällä annettujen
-tuomioiden täytäntöönpanoa, jossa kysymyksessä hän puolsi jonkin verran
-myöntyvää kantaa. Toinen tämän laatuinen asia koski hevosten ottoa
-sotilastarpeisiin, johon nähden Mechelin huomautti Suomen
-velvollisuudesta sodan sattuessa ottaa osaa valtakunnan puolustukseen.
-
-Erään valtiopäiväjärjestyksen uudistusta koskevan anomusehdotuksen
-johdosta Mechelin lausui, että kansaneduskuntamme muodostaminen
-kaksikamarijärjestelmän mukaiseksi oli päämäärä, johon oli pyrittävä,
-kuitenkin siten että samoja aineksia kuin ne, jotka silloin muodostivat
-valtiopäiväin neljä säätyä, tuli olla kumpaisessakin kamarissa. Mutta
-hän arveli tämän uudistuksen toteutumisesta voivan olla toiveita vasta
-sitten, kun kielellinen kahtiajako ei enää ollut määräämässä
-puoluejakoa eikä rikkomassa kansakunnan sisäistä sopua. -- Hän,
-niinkuin näkyy, saattoi valtiollisesta selvänäköisyydestään huolimatta,
-yhtä vähän kuin kukaan muukaan siihen aikaan aavistaa, että
-valtiopäiväjärjestyksemme paljon perinpohjaisempi uudistus ennen pitkää
-oli tapahtuva.
-
-Teollisuuden kehittymisen johdosta oli 1879 vuoden elinkeinolaki, joka
-aikoinaan tiesi suurta edistysaskelta Suomen taloudellisessa elämässä,
-erinäisiltä kohdin vanhettunut ja kaipasi parannuksia. Hallitus asetti
-sentähden alussa vuotta 1898 mainittua lakia uudistamaan komitean,
-jonka puheenjohtajaksi Mechelin määrättiin. Seuraavan vuoden kesällä
-komitea antoi mietintönsä. Julkisuuteen saatettuna ehdotus, joka,
-säilyttäen vanhan lain periaatteen elinkeinoelämän vapaudesta, oli
-pyrkinyt ottamaan huomioon uuden ajan vaatimukset, esim. kehittämällä
-ammattivaltuusmieslaitosta siihen suuntaan, etteivät ainoastaan
-työnantajat, vaan työntekijätkin olisivat siinä edustettuina, herätti
-vastaväitteitä niin työläisten kuin työnantajainkin taholla, sillä
-kumpainenkaan puoli ei katsonut omain etujensa tulleen siinä
-riittävässä määrässä huomioon otetuiksi. Sekä tämän seikan että
-uudistuksiin tähtäävälle lainsäädännölle yleensä epäsuotuisain olojen
-johdosta jätettiin asia toistaiseksi lepäämään.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Tärkein Mechelinin toiminnan puoli hänen senaatista erottuaan oli
-kieltämättä kuitenkin hänen uudelleen alottamansa valtiollinen
-kirjailijatoiminta. Jo jouluksi 1890 hän julkaisi kirjasen _Står
-Finlands rätt i strid med Rysslands fördel_?, joka myös ilmestyi
-venäjäksi ja suomeksi ja jonka venäjänkielinen laitos levisi
-keisarikunnan virkamiespiireihin. Lähinnä tarkoitettuna venäläisille
-lukijoille lienee tämä julkaisu, sanomalehtien lausunnoista päättäen,
-tehnyt siellä melko suuren vaikutuksen. Mechelin koettaa siinä
-todistella, ettei Suomen autonomia ole Venäjälle miksikään haitaksi.
-Meillä käsitetään varsin hyvin, hän sanoo, että, jos Suomen edut
-todella jossakin kohden ovat keisarikunnan ja valtakunnan etuihin
-soveltumattomia, on niiden väistyminen jälkimäisten tieltä. Mutta
-oikeutettu toive on, ettei Venäjällä katsota Suomen yhteiskunnallista
-toimintaa Venäjälle vahingolliseksi vain sen vuoksi, että se ilmenee
-monessa kohden toisen laatuisena kuin siellä. Ja oikeutettu on se
-Suomessa vallitseva käsitys, että keisarikunnan ja suuriruhtinaanmaan
-keskinäisiä suhteita koskevia kysymyksiä käsiteltäessä jälkimäisen maan
-perustuslakeja on noudatettava. Venäläiseltä taholta on sanottu että,
-koska Suomen valtiosäännön vahvistaminen oli keisarien vapaaehtoinen
-lahja, he saattoivat sen mielensä mukaan peruuttaa. Omituista
-logiikkaa, huomauttaa Mechelin, jonka mukaan ainoastaan _pakosta
-annetut_ lupaukset ovat sitovia!
-
-Finsk Tidskriftin 1891 vuoden ensimäisessä vihossa on häneltä
-kirjoitus: "Vid årsskiftet", jossa lausutaan toivomus, ettei Suomen
-kansa, maamme uhatun aseman aiheuttamasta suuresta levottomuudesta
-huolimatta, ole antautuva epätoivon valtaan eikä, kärsimiensä
-vääryyksien kiihottamana, itse poikkeava laillisuuden tieltä. --
-"Unsere Zeit" nimisen yleistieteellisen teoksen 8:nnessa vihossa
-vuodelta 1891 on Mechelinin kirjoitus: "Russland und Finnland", joka on
-ilmestynyt eripainoksenakin ja sisältää yleistajuisen supistelman hänen
-Suomen valtio-oikeudesta Marquardsenin käsikirjaan laatimastaan
-esityksestä.
-
-Vuonna 1891 ilmestyi Venäjällä taas Suomen autonomiaa vastaan tähdätty,
-_F. Jelenjeffin_ laatima kiihotuskirjanen: "Nykyinen Suomen kysymys",
-saman hengen ja suunnan lapsia kuin Ordininkin teos. Jo seuraavan
-vuoden lopussa sisälsi Venäjän ulkoasiainministeriön puolivirallinen
-lehti "Journal de S:t Pétersbourg" pääkirjoituksen, joka, nojautuen
-muun muassa Jelenjeffin teokseen, vääristellen esitti Suomen
-valtio-oikeudellisia oloja. Kun tämän laatuista oli esitetty
-puolivirallisessa lehdessä ja ilmeinen tarkoitus oli vaikuttaa
-ulkomaiden yleiseen mielipiteeseen, oli Suomen puolelta vastaus
-tarpeen, ja Mechelin laatikin sen ranskankielisessä, tammikuulla 1893
-ilmestyneessä kirjasessa, "_La question finlandaise, Lettre ouverte a
-M. le rédacteur responsable du Journal de S:t Pétersbourg_" sekä
-varustettuna tunnuslauseella: "Audiatur et altera pars". Yllämainitun
-lehden kirjoituksessa oli muun muassa suositeltu erästä venäläiseltä
-taholta toimitettua suomenkielistä tendenssikirjasta "Suomen suhteista
-Venäjään", jonka tarkoituksena selitettiin olevan "Suomen yleisöön
-levittää terveempiä käsityksiä Suomen todellisesta suhteesta
-keisarikuntaan ja hälventää niitä väärinkäsityksiä, joita itsekäs,
-tarkoitusperäinen kiihotus siihen istuttaa". Tämä kirjanen oli
-todellisuudessa yhtä täynnä vääristelyjä kuin mainitun pietarilaisen
-lehden oma kirjoituskin. Mechelin osottaa taas selvästi ja sitovasti
-Venäjän keisarin ja Suomen valtiosäätyjen Porvoossa tekemän sopimuksen
-todellisen merkityksen. Journal de S:t Pétersbourgin kirjoitus, sanoo
-hän, sisältää niin monta erehdystä, että yrittäessään sitä kumota,
-kohtaa todellisen "runsauden yltäkylläisyyden". Lehden väitteeseen,
-että "vasta noin 30 vuotta takaperin" muutamat sanomalehtimiehet
-alkoivat Suomessa levittää isänmaansa valtiollisen itsenäisyyden oppia,
-että Suomen yhdistäminen Venäjään oli vain personallisunioni, vastaa
-Mechelin, ettei kukaan suomalainen sanomalehtimies ole väittänyt Suomen
-olevan personallisunionisuhteessa Venäjään. Mutta mikäli koskee Suomen
-oikeutta tulla sisäisissä asioissaan hallituksi omien perustuslakiensa
-mukaan, on se oppi paljon vanhempi 30 vuotta ja ovat sen omaksuneet
-sekä suomalaiset että ulkomaalaiset tutkijat. Niinpä on esimerkiksi
-ranskalainen sanomalehti- ja lakimies V.F. Angelot jo v. 1834
-julkaisemassaan kirjoituksessa sitä nimenomaan puolustanut. Journal de
-S:t P:bourgin mukaan olisi sanalla "perustuslait" keisari Aleksanteri
-I:n vakuutuksessa tarkoitettu 1734 vuoden yleistä lakia ja sitä
-muuttavia myöhempiä asetuksia. Vastoin tätä Mechelin kumoamattomasti
-todistelee, ettei ainoastaan keisari Aleksanteri I, vaan seuraavatkin
-keisarit nimenomaan olivat perustuslaeiksi tunnustaneet v. 1809
-olemassa olevat niiden luontoiset lait, nimittäin 1772 vuoden
-hallitusmuodon ja 1789 vuoden yhdistys- ja vakuuskirjan. Pietarilainen
-lehti, jonka esitys, niinkuin yleensäkin venäläisten yllyttäjäin,
-todellisuudessa tähtäsi valtiokeikkaukseen, kertoo lukijoilleen
-häikäilemättä sen hämmästyttävän tiedon, ettei vuodesta 1809 lähtien
-valtiopäiviä enää ole ollut kutsuttuina koolle Suomessa; -- Mechelinin
-vastine, josta julkaistiin venäjänkielinenkin laitos ja jota
-levitettiin venäläisiin piireihin, lienee toimitettu sekä keisarille
-että perintöruhtinaalle.
-
-Arvokkaassa venäläisessä aikakauslehdessä "Vjästnik Jevropijssa",
-ranskalaisessa "Révue politique et parlamentaire", englantilaisessa
-"English Rewiew", saksalaisissa "die Nation" ja "Finnländische
-Rundschau" aikakauslehdissä sekä lukuisissa ulkomaisissa
-sanomalehdissä, niinkuin "Le Temps" ja "L'Indépendence belge" lehdissä,
-on Mechelin samaten julkaissut kirjoitelmia ja puolustanut suomalaista
-oikeuskäsitystä.
-
-Mechelinissä heräsi ajatus tehdä jollakin suuremmalla teoksella maamme,
-sen luonto ja kansa sekä kansan kulttuuri ja kansallinen erikoisuus
-laajemmin tunnetuksi omien rajojemme ulkopuolellakin, jotta maailma
-saisi tietää, mitä täälläkin voi olla arvokasta ja säilyttämisen
-arvoista. Jo alussa vuotta 1891 hän sen vuoksi ehdotti muutamille
-kotimaisille kirjailijoille ja taiteilijoille, että yhteistoimin
-julkaistaisiin tuon tapainen kuvallinen teos. Nämä suostuivatkin
-mielellään tähän. Yrityksen turvaamiseksi oli sen ohessa
-kolmisenkymmentä kansalaista edeltäkäsin sitoutunut sitä kannattamaan
-noin 90,000 markan rahamäärällä. Mechelin itse teki matkan Tukholmaan,
-Kööpenhaminaan ja Parisiin tutustuakseen siellä saman suuntaisiin
-ulkomaisiin teoksiin sekä teki taitavien kivipainajain-, puu- ja
-valopiirtäjäin kanssa sopimuksia kuvien valmistamisesta. Teoksen
-laatimisen oli laskettu vaativan noin 6 vuotta, mutta jo jouluksi 1893
-ehti "Suomi 19:nnellä vuosisadalla" valmistua suomeksi ja ruotsiksi
-sekä seuraavana vuonna venäjäksi, saksaksi, ranskaksi ja englanniksi.
-Silloin elävien kaunokirjailijamme vanhin, Sakari Topelius, oli
-teokseen antanut kuvauksia maastamme ja kansastamme sekä varustanut sen
-alkusanoilla, joissa muun muassa lausutaan: "Tämä maa, niin
-valovoimainen ja vähän huomattu kuin se onkin rikkaampien maiden
-rinnalla, pyytää kuitenkin, vaatimattomasti, mutta empimättä, olla
-osallisena Europan sivistystyössä -- -- -- Tätä maata ei saata lumi
-haudata, tätä kansaa ei saata kansakuntain joukosta hävittää, muuten
-syntyisi autio paikka Europan pohjanperillä ja sen kulttuurin
-heijastuksiin pimeä aukko."
-
-Työhön otti osaa 28 kotimaista kirjailijaa ja 12 taiteilijaa, joukossa
-maamme ensimäisiä, niinkuin Albert Edelfelt ja Akseli Gallén-Kallela.
-Mecheliniltä itseltään on kaksi kirjoitusta: Valtiollinen katsaus
-lyhyine esityksineen maamme historiasta 1809 vuoden jälkeen ja sen
-valtiojärjestyksestä sekä Maanviljelys, teollisuus ja kauppa. Tietenkin
-oli tämä hänen oma kirjallinen avustuksensa vain vähäinen osa siitä
-suunnattomasta työstä, mikä hänellä oli yrityksen toteuttamisesta.
-Teoksen ilmestymisen johdosta toimeenpantiin tammikuun 6 p:nä 1894
-juhla, jossa Carl Gustaf Estlander piti puheen alotteentekijälle,
-huomauttaen Mechelinin siten suorittamasta ansiokkaasta isänmaallisesta
-työstä.
-
-Kansanvalistusseuran pyynnöstä Mechelin kesällä 1896 oleskellessaan
-anoppinsa maatilalla Löyttymäellä laati helppotajuisen, oivallisen
-kirjasen Suomen perustuslakien sisällyksestä. Teos ilmestyi seuran
-julkaisusarjassa kahtena painoksena kumpaisellakin kotimaisella
-kielellä sekä venäjäksikin.
-
-Julkaisussa "Nyländingen", joka ilmestyi v. 1896 uusmaalaisen
-ylioppilasosakunnan rakennusrahaston hyväksi, on Mechelinin kirjoitelma
-"Jämlikhetsidealet", joka on siinä kohden mielenkiintoinen, että siitä
-ilmenee hänen silloinen kantansa kansanvaltaan ja sen ihanteisiin
-nähden. Laki, hän sanoo, on oleva kaikille sama, kaikilla tulee olla
-oikeus nauttia hyväkseen yhteiskuntajärjestyksen etuja sikäli, kuin
-kykenevät eikä muiden oikeuksia loukata. Mutta ihmiset ovat monessa
-kohden erilaisia, sivistyksen, kyvyn ja ansiokkuuden puolesta. On
-epäoikeutettua vaatia, että kaikilla olisi sama vaikutusvalta
-yhteiskunnassa katsomatta noihin erilaisuuksiin, joiden johdosta toinen
-on sopivampi palvelemaan yhteiskuntaa kuin toinen. Tekijä hylkää sen
-vuoksi sosialismin, varsinkin Marxin esittämässä muodossa. Myöntäen
-että valtio voi ja että sen tulee ohjaavasti ja kehittävästi puuttua
-taloudelliseen elämään, hän hylkää opin että valtion on otettava
-haltuunsa kaikki pääoma. Sen johdosta että ihmisissä on havaittavana
-erilaisia taipumuksia ja erilaista kykyä, syntyy varallisuudessakin
-erilaisuutta. Mutta kulttuurikansan köyhätkin jäsenet ovat rikkaita
-kuin kuninkaat alkuperäisessä tasa-arvoisuudessa eläviin villi-ihmisiin
-verraten. Valitetaan pääoman valtaa, mutta kulttuurimaissa edistää
-pääoma kaikkea hyödyllistä kehitystä ja avustaa osaltaan työväenluokan
-kohoamista; kapitalisti-työnantaja oppii yhä selvemmin käsittämään,
-että huolenpito työläisistä ja ystävällinen suhtautuminen heihin
-tuottaa molemminpuolista hyötyä. Kaikkialla on varakkaiden
-lahjoituksilla kustannettuja armeliaisuuslaitoksia, yhdistyksiä ja
-yrityksiä. Valistuksen ja tiedon yleiseksi saattamisen harrastus on
-aikakaudellemme ominaista. Suomessakin on 1860-luvulta lähtien alku
-tehty niiden laitosten poistamiseksi, jotka ovat olleet ilmauksena
-tasa-arvoisuuden periaatteesta poikkeamisesta. Aatelin useimmat
-etuoikeudet, edustusoikeutta lukuun ottamatta, on poistettu,
-ammattikuntalaitos lakkautettu, naisille myönnetty kunnallinen
-äänioikeus. Ajatuskanta ja tapa ovat lähentäneet yhteiskuntaluokkia
-toisiinsa. Tekijä toivoo kehityksen edelleenkin kulkevan tähän
-suuntaan.
-
-Siitä että Mechelin vieraissakin maissa oli tullut tunnetuksi ja
-saavuttanut kunnioitusta on todistuksena muun muassa eräs Ruotsissa
-1890-luvulla julkaistu "Autografier" niminen teos, jossa oli
-huomattavain pohjoismaisten miesten muotokuvia heidän itsensä laatimine
-näköisjäljennöksenä painettuine kirjoitelmineen. Tämän teoksen toisessa
-osassa on julkaistuna Mechelinin muotokuva sekä hänen laatimansa,
-joulukuun 5:ntenä 1890 päivätty kyhäys valtion poliittisen toiminnan
-oikeasta päämäärästä ja välineistä. Se aika, hän sanoo, ei liene
-kaukana, jolloin puolueittain järjestymisestä on luovuttu. Tämän
-enteenä on useassa maassa havaittava puolueiden särkyminen lukuisiin
-valtiollisiin ryhmiin, joita toisistaan erottavat tasoittumistaan
-tasoittuvat rajat. Eri puolueiden pyrkimysten arvoa koetellaan hetkinä,
-jolloin ulkonainen vaara uhkaa isänmaata. Jos siitä huolimatta
-puolueriidat jatkuvat, osottaa tämä, että itsekkyys on sammuttanut
-isänmaallisuuden liekin tahi että intohimo on sokaissut taistelevain
-silmät. Mutta jos puoluejako perustuu rehellisesti omaksuttuihin
-eriäviin mielipiteisiin, niin riidat jätetään sikseen vaaran hetkenä ja
-kaikki liittyvät yhteen yhteiseen puolustukseen. Sellainen sovinto
-loistaa kuin lämmittävä päivänpaiste ajan yössä.
-
-Ilmeisesti oli hänen oma maansa ja sen silloinen asema hänen
-ajatuksensa esineenä hänen kirjoittaessaan nämä mietelmät. Suomessa,
-jos missään, oli tarpeellista maan asemaan katsoen sopia sisäiset
-puoluetaistelut, jotta kaikki voimat voitaisiin yhdistää yhteisen
-isänmaan puolustukseen.
-
-Todistuksena Mechelinin tieteellisen kirjailijatoimen Ruotsissa
-saavuttamasta tunnustuksesta mainittakoon, että Upsalan yliopiston
-filosofinen tiedekunta v. 1893 vihki hänet filosofian kunniatohtoriksi.
-Niinikään oli hän erinäisten ruotsalaisten, saksalaisten ja
-ranskalaisten tieteellisten seurojen kunniajäsen.
-
-1890-luvun keskivaiheilla vallitsivat muutaman vuoden verraten
-rauhalliset olot, mutta sitten saivat meille vihamieliset virtaukset
-Venäjällä jälleen uutta voimaa. Varsinkin oli meidän erikoinen
-sotalaitoksemme herättänyt suuttumusta ja sitä vaadittiin kokonaan
-yhdistettäväksi Venäjän sotalaitokseen. Vuonna 1898 ilmestyi F.
-Jelenjeffin kirjanen: "Mitä suomalaiset ovat saavuttaneet ja mitä he
-pyrkivät saavuttamaan yrittäessään irtautua Venäjän valtiovallasta."
-Niinkuin jo kirjan nimestä käy ilmi, syyttää J. suomalaisia, että
-he haluavat irtautua Venäjän yhteydestä. Suomen 1878 vuoden
-asevelvollisuuslain säännöksellä reservistä ja sen 90-päiväisestä
-harjoitusajasta oli J:n väitteen mukaan pyritty luomaan kansallinen
-maanpuolustusväki, jota suomalaiset separatistit voisivat sopivan ajan
-tultua käyttää Venäjän vallan poistamiseen. Tämän lentokirjasen
-johdosta Mechelin Finsk Tidskriftin joulukuun vihossa julkaisi
-kirjoituksen: "Fortsatta angrepp mot Finlands rätt", joka ilmestyi
-eripainoksenakin sekä venäjäksi käännettynä "Vjästnik Jevropij"
-lehdessä. Mechelin osottaa siinä, että valtiopäivät olivat
-asevelvollisuuslakiin lisänneet reservin harjoituksia koskevat
-säännökset siitä syystä, että asevelvollisuusrasituksen arveltiin
-käyvän liian epätasaiseksi, jos vähemmistön oli arvan nojalla
-palveltava vakinaisessa sotaväessä kolme vuotta ja sitten oltava
-kahdeksan vuotta reservissä, jota vastoin asevelvollisten enemmistö
-vain joutuisi nostoväkeen tarvitsematta ensinkään harjoitella. Säännös
-johtui oikeuden ja kohtuuden vaatimuksista, ei valtiollisista
-laskelmista. -- Jelenjeff oli lausunut sen käsityksen että, kun keisari
-Aleksanteri I erinäisistä puheissa ja julistuskirjoissa oli sanonut
-säilyttäneensä "la constitution" ja "les lois fondamentales" (Suomen
-valtiosäännön ja perustuslait), tämä tosin oli keisarin silloisen
-ajatuskannan mukaista, mutta ettei hän ollut sitä vakavasti
-tarkoittanut, vaan ainoastaan tahtonut taata itselleen maan johtavain
-säätyjen uskollisuuden odotettavana olevissa taisteluissa Napoleonia
-vastaan. Sillä keisari Aleksanteri "viljeli niinkuin tunnettu
-mielellään koreita puheenparsia ja käytti niitä ovelan valtiomiehen
-tavoin tarkoituksiinsa". Mechelin varsin oikein huomauttaa, että
-Jelenjeff tämän laatuisilla väitteillä oli sokaissut keisari
-Aleksanteri I:n muistoa. Hän lisää, että keisari ei ollut ainoastaan
-julkisesti, vaan silloinkin kun ei ollut tarkoituksena julkisen
-kaunopuheisuuden tavoittelu, ilmaissut samanlaisen ajatuskannan, muun
-muassa kenraalikuvernööri Steinheilille v. 1810 annetussa salaisessa
-käskykirjeessä, jossa hän muun muassa lausuu, ettei "Suomen kansalle
-ollut säilytetty vain yhteiskunnallisia, vaan valtiollisetkin lakinsa".
-Keisari Nikolai I oli hänkin tunnustanut Suomen valtiosäännön, vaikka
-hän yleisen valtiollisen kantansa mukaisesti ei kutsunut koolle
-valtiosäätyjä; mutta hallitusmuodon mukaan ei näiden ollutkaan
-kokoonnuttava määrätyin väliajoin, vaan milloin hallitsija suvaitsi ne
-kutsua koolle. Senpä vuoksi ei lainsäädäntö keisari Nikolai I:n aikana
-edistynytkään muilla kuin hallinnollisella alalla. Totta on, että hän
-pari kertaa meni valtaansa ulommaksi antamalla asetuksia asioista,
-joissa valtiosäätyjen oikeastaan olisi tullut saada myötävaikuttaa;
-1863 vuoden jälkeen saatettiin nämä asiat valtiopäiväin avulla oikealle
-tolalleen. Oikeutetulla suuttumuksella Mechelin torjuu Jelenjeffin
-tekemät, keisari Aleksanteri II:n muistoa loukkaavat syytökset, että
-tämä Suomi-politiikassaan olisi kokonaan kulkenut suomalaisten
-vehkeilijäin talutusnuorassa tietämättä mitä teki.
-
-
-
-
-VII LUKU.
-
-1898-1903.
-
-Routavuodet. Ylimääräiset valtiopäivät 1899. Helmikuunjulistuskirja,
-kansanadressi. Mechelinin valtiollisia julkaisuja. Hänen
-kuusikymmenvuotispäivänsä. 1900 vuoden valtiopäivät. Uusia
-laittomuuksia. Maastakarkoitus.
-
-
-Venäjän sotilasvaltaisten piirien pyrkimyksiä Suomen sotalaitoksen
-täydelliseksi yhdistämiseksi Venäjän sotalaitokseen jatkui
-keskeytymättä, ja kenraali Kuropatkinin onnistui, v. 1898
-sotaministeriksi tultuaan, hankkia suostumus näihin vaatimuksiin.
-Keisarikunnan pääesikuntaan asetettiin komitea, kenraali Dandeville
-puheenjohtajana, joka laati yllämainittuun suuntaan käyvän ehdotuksen
-Suomen uudeksi asevelvollisuuslaiksi. Heinäkuussa 1898 julkaistiin
-käsky Suomen ylimääräisten valtiopäiväin kutsumisesta asiaa
-käsittelemään.
-
-Siten alotettu valtiollinen suunta saattoi kenraali v. Daehnin
-pyytämään eroa ministerivaltiosihteerinvirastaan. Hän näyttää tähän
-virkaan tullessaan olleen verraten vähän perehtynyt Suomen
-valtio-oikeudelliseen järjestykseen, mutta oli vähitellen ja varsinkin
-Bungen komitean jäsenenä tarkemmin siihen tutustunut ja ruvennut sen
-puolustajaksi. Hänen virasta eroamistaan pidettiin sen vuoksi syyllä
-arveluttavana oireena. Todellisuudessa oli hänen vaikutusvaltansa
-Suomen asioihin vähenemistään vähentynyt ja viime aikoina ollut
-varsin mitätön. Kenraaliluutnantti Victor Procopé määrättiin
-virkaatoimittavaksi ministerivaltiosihteeriksi.
-
-Elokuussa 1898 nimitettiin kenraali Nikolai Bobrikoff Suomen
-kenraalikuvernööriksi. Nimitystä seurasi kaikkein korkein käskykirje,
-jossa ilmilausuttiin keisarin luottamus, että vastanimitettyä uusien
-tehtäväinsä täyttämisessä ohjaisi pyrkimys johdonmukaisesti juurruttaa
-paikallisen väestön tietoisuuteen, miten tärkeä Suomen menestykselle
-oli sen läheinen yhdistyminen kaikkien uskollisten alamaisten yhteiseen
-isänmaahan. Kohta Helsinkiin tultuaan lokakuussa piti Bobrikoff
-vastaanottoon kutsutuille senaattoreille ja muille ylemmille
-virkamiehille puheen, jossa hän huomautti, miten tässä maassa
-valitettavasti oli päässyt leviämään väärä käsitys niistä perusteista,
-joille Suomen suhde keisarikuntaan rakentui, ja miten tämän käsityksen
-vahingollisesta vaikutuksesta muutamat suomalaiset eivät olleet
-suhtautuneet kyllin myötätuntoisesti niihin toimenpiteisiin, joihin oli
-ryhdytty Suomea Venäjän vallan muihin osiin yhdistävien siteiden
-lujittamiseksi. Tulisihan jokaisessa suomalaisessa, jolle isänmaan edut
-ovat kalliit, pyrkimyksen Venäjän yhteyteen aina olla luonnollinen
-tunne.
-
-Mitä tarkoitusperiä uusi kenraalikuvernööri aikoi maassamme ajaa, oli
-niinmuodoin alun pitäen selvää, ja tunnettuahan onkin, että hän koko
-virka-aikansa tavattomalla tarmolla toimi niiden toteuttamiseksi.
-
-Ylimääräisten valtiopäiväin kokoontuessa tammikuussa 1899 annettiin
-niille esityksiä, joiden tarkoituksena ei ainoastaan ollut
-yhdenmukaisuuden aikaansaaminen Venäjän ja Suomen sotalaitosta
-koskeviin säädöksiin, vaan Suomen erikoisen sotaväen täydellinen
-lakkauttaminen ja yhdistäminen Venäjän sotalaitokseen sekä Suomen
-sotilasrasituksen tuntuva lisääminen, minkä ohessa valtiopäiviltä olisi
-riistettävä päätösvalta sotalaitosta koskevissa kysymyksissä. Nämä
-esitykset annettiin valtiosäädyille ainoastaan "lausunnon" saamista
-varten, josta sitten venäläisten viranomaisten oli annettava
-lausuntonsa, ennenkuin Hänen Majesteettinsa tekisi päätöksensä.
-Valtiopäiväin jatkuessa annettiin vielä n.s. "tasoitusesityksiä",
-joiden mukaan vuosittain sotapalvelukseen otettava Suomen
-asevelvollisten määrä oli oleva yhtä monta prosenttia maamme
-väkiluvusta kuin samana vuonna Venäjällä palvelukseen kutsuttu määrä,
-ja ylijäämä, Suomen armeijan miehistön tarpeen täytyttyä, pantava
-palvelemaan venäläisissä joukoissa. Valtiosäädyt lähettivät
-kaikki esitykset kahteen valiokuntaan: lakivaliokuntaan ja
-asevelvollisuusvaliokuntaan valmisteltaviksi sekä perustuslailliselta
-että asialliselta kannalta. Lakivaliokuntaan valittiin puheenjohtajaksi
-professori R. Hermanson, asevelvollisuusvaliokuntaan Mechelin.
-
-Ennenkuin valiokunnat kuitenkaan olivat ehtineet antaa mietintönsä,
-yllätti valtiopäivät ja maamme helmikuun 15 p:nä 1899 annettu
-julistuskirja. Pietarissa kokoontuneen salaisen neuvottelukunnan
-laatimana, jossa oli puheenjohtajana suuriruhtinas Mikael
-Nikolajevitsch ja jäseninä m.m. Venäjän taantumuksen johtomies, pyhän
-synoodin yliprokuraattori Pobedonostseff, Bobrikoff, Plehwe y.m. sekä
-ainoana suomalaisena jäsenenä virkaatoimittava ministerivaltiosihteeri
-Procopé ja pöytäkirjanpitäjänä tunnettu suomisyöjä eversti Borodkin,
-vahvisti julistuskirja siihen liitetyissä "perussäännöksissä" niiden
-asiain lainsäädäntöjärjestyksen, jotka koskivat koko valtakunnan etuja,
-Suomi siihen luettuna. Tämä "valtakunnanlainsäädäntöjärjestys" oli
-laadittu tavalla, joka ei ottanut huomioon Suomen monasti taattuja ja
-vakuutettuja oikeuksia suuriruhtinaanmaata koskevain lakien
-säätämistapaan nähden. Valtiopäiväin lainsäädäntöoikeus muutamissa
-Suomea koskevissa tärkeissä kysymyksissä oli muunnettu pelkäksi
-"lausuntojen" antamisoikeudeksi.
-
-Kun julistuskirja helmikuun 16 p:nä tuli yleisesti tunnetuksi
-Helsingissä ja sanoma siitä ennen pitkää levisi kautta koko maan,
-herätti se kaikkialla hämmästystä ja syvää surua. Kansalaiskokous,
-johon saapui runsaasti osanottajia, pidettiin Ateneumissa, mistä
-lähetystöjä lähetettiin senaattorien luokse kehottamaan heitä olemaan
-julkaisematta julistuskirjaa, mikä kuitenkin, niinkuin tunnettu,
-enemmistöpäätöksen nojalla toimitettiin. Senaattori Enebergin laatima,
-julistuskirjan perustuslainvastaisuutta selvittelevä alistus, jonka
-senaatti samalla teki hallitsijalle, ei, niinkuin tunnettu, vienyt
-mihinkään tulokseen, enempää kuin prokuraattori Söderhjelmin erikseen
-esittämä vastalausekaan.
-
-Kenraali Procopé, joka neuvottelukunnassa turhaan oli vastustanut
-enemmistöä, oli kutsunut Mechelinin Pietariin ja siellä, vaitiolon
-ehdolla, hänelle ilmoittanut odotettavana olevasta julistuskirjasta.
-Eräillä tahoilla Mecheliniä jälestäpäin moitittiin siitä, ettei hän
-heti ollut kertonut tietoa muille, jotta siten olisi voitu ryhtyä
-ehkäiseviin toimenpiteisiin; meidän nähdäksemme ilman riittävää
-aihetta, sillä Mecheliniä sitoi vaitiololupauksensa ja, vaikka uutinen
-olisikin tullut tunnetuksi Helsingin yksityisissä piireissä muutamaa
-päivää aikaisemmin, olisi tämä tuskin voinut vaikuttaa asian
-kulkuun. Sitä vastoin Mechelin otti osaa valtiopäivien salaisissa
-säätyistunnoissa helmikuun 21 p:nä yksimielisesti tehtyyn päätökseen,
-jonka mukaan hallitsijalle lähetettäisiin lakivaliokunnan laatima
-alistus, jossa lausuttiin, että helmikuun julistuskirjalla ei voinut
-olla lain voimaa Suomessa. Mutta yhtä vähän kuin senaatin alistukseen
-pantiin tähänkään huomiota korkeimmassa paikassa, missä maamarsaikka ja
-puhemiehet, jotka olivat lähteneet alistusta viemään, eivät päässeet
-hallitsijan puheille. Päätettiin panna toimeen kansanadressi, komitea
-asetettiin asiaa ajamaan, ja kun oli koottu yli puolen miljoonan
-allekirjoitusta, lähti adressia Pietariin viemään 500-miehinen
-joukkolähetystö. Mutta ei sitäkään otettu vastaan.
-
-Pääasiallinen työ oli näillä valtiopäivillä enimmältä keskittynyt
-valiokuntiin. Asevelvollisuusvaliokunnan antama mietintö oli
-suurimmaksi osaksi Mechelinin työtä. Mietinnössä ehdotettiin, että
-valtiosäädyt suostuisivat erinäisiin asevelvollisuuslain muutoksiin,
-joiden mukaan Suomen vakinaista sotaväkeä tuntuvasti vahvistettaisiin
-niin lukumäärän kuin sotakuntoisuuden puolesta sekä sen tehtäviä
-valtakunnan puolustukseen nähden laajennettaisiin. Siihenastinen
-rauhanaikainen määrä, 5,600 miestä, korotettaisiin vähitellen 12,000
-mieheen, reservi muutettaisiin enemmän Venäjällä noudatetun
-järjestelmän mukaiseksi ja nostoväen ikärajaa korotettaisiin. Niinikään
-olisi myönnyttävä siihen, että suomalaisia joukkoja sodan aikana saisi,
-mikäli niitä ei tarvittu puolustustoimeen Suomessa, käyttää maamme
-rajojen ulkopuolellakin valtakunnan puolustukseen. Mutta samalla olisi
-valtiosäätyjen lausuttava, etteivät ne voineet hyväksyä esityksiä,
-koska ne tiesivät Suomen perustuslaillisen oikeusjärjestyksen
-loukkaamista. Lakivaliokunta omaksui mietinnössään aivan saman
-käsityksen esitysten laittomuudesta kuin asevelvollisuusvaliokuntakin
-ja perusteli sitä seikkaperäisesti. Aatelissa, porvaris- ja
-talonpoikaissäädyssä vaativat jyrkän kannan edustajat että, koska
-helmikuun 15 p:n julistuskirja olennaisesti oli järkyttänyt
-asevelvollisuuskysymyksen laillisen käsittelyn edellytyksiä,
-valtiosäätyjen ei tulisi ensinkään käydä esityksiä asiallisesti
-käsittelemään. Tätä vastusti Mechelin; käytännöllisenä valtiomiehenä
-hän tahtoi, että säädyt, mikäli oikeusperustelut sallivat, ottaisivat
-huomioon tosiolotkin ja mitä kohtuudella meiltä voitiin vaatia
-suhteessamme Venäjään. Ja häneen yhtyi kaikissa säädyissä suuri
-enemmistö.
-
-Mietintöä aatelissa käsiteltäessä Mechelin alotti keskustelun
-pitkähköllä lausunnolla. "Molemmat nyt käsiteltävinä olevat mietinnöt",
-hän lausui, "ovat, niinkuin jokainen on voinut havaita, mitä
-läheisimmässä yhteydessä keskenään. Lakivaliokunta on selvitellyt niitä
-syvälle valtiosääntöömme, Suomen valtiolliseen asemaan käyviä
-loukkauksia, joita armollisten esitysten ehdotukset tietävät.
-Asevelvollisuusvaliokunta on, tähän arvosteluun yhtyen, useissa
-yksityiskohdissa lähemmin sitä täydentänyt ja tähän perustanut sen
-ajatuksen julkilausumisen, etteivät Suomen valtiosäädyt Suomen kansan
-edustajina voi hyväksyä näitä ehdotuksia. Ja kun armollisten esitysten
-ehdotukset eivät ainoastaan tarkoita asevelvollisuuslaitoksen
-uudistusta, vaan sen lisäksi ajavat valtiollisia tarkoitusperiä
-sekä kun nämä tarkoitusperät ovat ilmenneet helmikuun 3/15 p:n
-keisarillisessa julistuskirjassakin, on lakivaliokunta, niinkuin
-asianmukaista onkin ollut, ottanut tarkastaakseen tätä julistuskirjaa
-ja sen johdosta ehdottanut huomiota ansaitsevan lausunnon."
-
-"On edellytettävissä, että armollisten esitysten ja niihin liittyvien
-asiakirjain laatijat selittävät tämän arvostelun sekä esitysten
-epäämisehdotuksen ja julistuskirjaa koskevan lausunnon ehdotuksen
-ilmaisevan vastustushenkeä. Ja ne vaikutusvaltaiset henkilöt, joiden
-toiminta viime aikoina on tarkoittanut turmion tuottamista Suomelle,
-yhtyvät epäilemättä moittien sellaiseen lausuntoon. Mutta meidän
-toimintatapaamme ei voi määrätä sen moitteen pelko, jota ehkä saamme
-osaksemme vastustajiltamme, joille perustuslaillinen Suomen
-suuriruhtinaanmaa on pelkkä hallinnollinen rajamaa tai enintään
-kenraalikuvernöörikunta, niinkuin hävitystyön uusin oppisana kuuluu, ja
-jotka tuskin pitänevät Suomen kansaa muuna kuin Venäjän armeijan
-täydentämisaineksena."
-
-"Meidän ei muutoin suinkaan tarvitse kieltää, että näiden mietintöjen
-henki on vastustava. Voimmepa avoimesti myöntää, että ne ovat
-läpi läpeensä vastalause sitä suuntaa vastaan, johon Venäjän
-Suomi-politiikkaa on tahdottu ohjata. Mutta me voimme samalla käsi
-sydämellä vakuuttaa että, jos Suomen valtiosäädyt pääasiassa tekevät
-päätöksensä näiden mietintöjen mukaisesti, ne menettelevät täysin
-lojaalisesti hallitsijaa kohtaan. Menettelemme täysin lojaalisesti, jos
-teemme päätöksemme tunnontarkasti harkittuamme, mitä oikeus ja
-velvollisuus vaativat, ja avomielisesti esitämme päätöstemme
-perustelut. Sitä paitsi ei asevelvollisuusvaliokunta ole ehdottanut
-vain esitysten epäämistä. Valiokunta on lisäksi tehnyt Suomen
-asevelvollisuuslaitoksen tärkeätä uudistusta tarkoittavan
-ehdotuksen. Omasta puolestani olen varmasti vakuutettu että, jos
-valtiosäädyt pääkohdiltaan hyväksyvät tämän asevelvollisuuslaitoksen
-uudistusehdotuksen, siitä syntyisi asetus, joka turvaisi hallitsijan
-oikeuden samassa määrin kuin ne Suomenkin edut, joita tämä kysymys
-koskee. Sillä todellisuudessa on tämän ehdotuksen tarkoituksena Suomen
-sotavoiman tuntuva vahvistaminen sekä lukumäärän että sotakuntoisuuden
-puolesta ja sotaväkemme laajempain velvollisuuksien nimenomainen
-tunnustaminen valtakunnan puolustukseen nähden."
-
-"Jos Hänen Keisarillinen Majesteettinsa vahvistaisi tämän laatuisen
-asetusehdotuksen ja jos lakivaliokunnan helmikuunjulistuskirjan
-johdosta laatima lausunto otettaisiin armollisesti huomioon, niin
-Venäjän ja Suomen keskinäiset suhteet palautuisivat säännölliselle ja
-luonnolliselle pohjalle. Turvallisena säilyttäessään oikeutensa voisi
-kansamme taas luottavaisesti työskennellä vastaisen kehityksensä
-hyväksi. Tosin kysyisi lisääntynyt puolustustaakka tuntuvia varoja ja
-voimia, mutta tätä taakkaa kantaisi kansamme mielellään tietäessään
-valtiollisen asemamme turvatuksi. Ja varmaa on, että suomalaiset
-sotajoukot, säilyttäessään kansallisen luonteensa, pyrkisivät
-kunnostautumaan hallitsijan palveluksessa ja osottamaan kansansa
-horjumatonta uskollisuutta ja velvollisuudentuntoa."
-
-"Onko ajateltavissakaan, että tällainen asiaintila tuottaisi Venäjälle
-mitään vahinkoa? Voiko Venäjän suurvaltapolitiikalle olla haittaa
-siitä, että Suomen laitokset, jotka eivät milloinkaan ole aiheuttaneet
-kansainvälisiä selkkauksia, saavat edelleen säilyä niiden juhlallisten
-lupausten ja vakuutusten mukaisesti, jotka Suomen kansalle v. 1809
-annettiin ikuisiksi ajoiksi? Onko ajateltavissa, että Venäjän kansa,
-joka luonteeltaan on hyvänsuopaa ja aulista, voisi katsoa kärsineensä
-vääryyttä sen johdosta, että Suomen kansa saa säilyttää sen
-yhteiskuntajärjestyksen, johon se on tottunut ja joka on sen
-menestyksen ehto? Varmaan ei kukaan tässä maassa eikä liioin kukaan
-venäläinenkään, jonka mieli on herkkä oikeuden ja ihmisyyden
-vaatimuksille, voi näihin kysymyksiin vastata muuta kuin ehdottoman
-ei."
-
-"Mutta ne, jotka nyt määräävät asiain kulun, näyttävät tahtovan maalata
-toisenlaisen kuvan historian taululle. He tahtovat manata näkyville
-synkän kuvan kansasta, joka on oikeuksiensa puolesta huolissaan ja
-pelkää kansallisuutensa tukahutettavan eikä voi toivoa turvallista
-huomispäivää. He eivät, nuo miehet, ensinkään ota lukuun sitä, ettei
-Suomen kansa milloinkaan ole vilpillisillä vehkeilyillä eikä
-yhteiskuntajärjestystä häiritsemällä antanut aihetta tuollaiseen
-vainoomiseen. He niinikään unohtavat kokonaan valtioviisauden ja
-oikeudentunnon alkeet."
-
-"Ne tunteet, jotka meissä heräävät havaitessamme ja älytessämme
-tämän laatuiset aikeet, eivät saa meitä houkutelluiksi tyynesti
-ja asiallisesti, niinkuin Suomen valtiopäivät aina ovat
-menetelleet, harkitsemasta esillä olevia asioita. Mutta asiaintila
-vaatii, ettei valtiosäätyjen vastauksessa ainoastaan käsitellä
-asevelvollisuuslaitoksen uudistusta, vaan myös esitetään täydellinen
-selvitys perustuslaillisista, loukkaamattomista oikeuksistamme."
-
-"Voimme käsittää että siltä, joka hallitsee suunnatonta Venäjän
-valtakuntaa, ei aina voi riittää aikaa Suomen asiain tarkkaan
-tutkimiseen, ja että sen johdosta väärinkäsityksiä voi syntyä ja
-sellaisia neuvoja päästä kuuluville, joita toisenlaiset tarkoitusperät
-kuin hallitsijan omat armolliset aikeet ovat aiheuttaneet. Senpä vuoksi
-on valtiosäädyillä sitä enemmän syytä koettaa nyt saada täysi selvyys
-niihin tärkeihin kysymyksiin, joiden varassa maamme menestys on, emmekä
-me voi lakata toivomasta, että hallitsijan mieli on oleva avoin Suomen
-kansan äänelle, kun emme pyydä muuta kuin lakiemme pyhyyden
-säilyttämistä ja samalla ilmoitamme olevamme halukkaat kantamaan
-entistä suuremman taakan puolustuksen hyväksi."
-
-Molempain valiokuntain mietinnöt saavuttivat kaikissa pääkohdissaan
-valtiopäiväin hyväksymisen, joiden toukokuun 27:ntenä päivätty
-vastauskirjelmä, jonka oli laatinut toimitusvaliokunta, jossa Mechelin
-niinikään oli puheenjohtajana, kertasi mietintöjen pääsisällyksen.
-Valtiosäädyt lausuivat katsovansa "korkeampaan maailmanjärjestykseen
-perustuvaksi velvollisuudekseen pitää kiinni siitä laista ja
-oikeudesta, joka vuonna 1809 on juhlallisesti vakuutettu Suomen
-kansalle järkäyttämättömästi säilytettäväksi". Perusteellisesti ja
-laajasti esitettiin syyt, miksi valtiosäädyt eivät olleet voineet
-hyväksyä esityksiä, ja kumottiin venäläiseltä taholta tehdyt väitteet
-sekä selvitettiin ne väärinkäsitykset, joihin nuo väitteet osittain
-perustuivat, muun muassa sotaministeri Miljutinin aiheeton arvelu, että
-1878 vuoden asevelvollisuuslaki olisi ollut vain "väliaikainen",
-kymmeneksi vuodeksi voimaan saatettu laki. Tätä oli väitetty sen
-johdosta, että 1878 vuoden valtiosäätyjen vastauksessa lausuttiin, että
-säätyjen hyväksymään lakiin kävisi tekeminen muutoksia kymmenen
-vuoden kuluttua tahi aikaisemmin, jos kokemus osottaisi lain olevan
-joiltakin kohdin puutteellinen. Mutta tietenkin valtiosäädyt olivat
-edellyttäneet jokaisen muutoksen tehtäväksi perustuslain mukaisella
-tavalla, hallitsijan ja valtiosäätyjen yhtäpitävällä päätöksellä.
-Samalla vastauskirjelmä sisälsi ilmoituksen, että valtiopäivät
-puolestaan olivat hyväksyneet ehdotuksen asetukseksi erinäisten
-asevelvollisuuslain säännösten muuttamisesta, joten valtiopäivät olivat
-ottaneet huomioon keisarillisten esitysten tarkoituksen tuntuvasti
-laajentaa Suomen asevelvollisuutta.
-
-Tämä valtiosäätyjen yritys laillista tietä ratkaista riidanalainen
-asevelvollisuuskysymys ei, niinkuin tunnettu, johtanut toivottuun
-tulokseen, vaikka senaattikin yhtyi valtiosäätyihin.
-
-Valtiopäiväin päättyessä pitivät säädyt toukokuun 27 p:nä laki- ja
-asevelvollisuusvaliokunnan jäsenille juhlapäivälliset seurahuoneella
-kiitollisuuden osotukseksi näiden suorittamasta työstä. Vastaukseksi
-tervehdyspuheisiin lausui Mechelin tässä tilaisuudessa muun muassa:
-"Lain tulee syntyä laillisella tavalla. Itse lainsäädännölläkin on
-sääntönsä, jotka sitä sitovat, muutoin se vie mielivaltaan. Me olemme
-nyt lausuneet tämän totuuden julki kaitselmukselle, hallitsijalle, koko
-Europalle. Suomessa ei tunnusteta laiksi muuta kuin se, mikä on
-syntynyt oikeudenmukaisesti, valtiosäännön määräämässä järjestyksessä.
-Siinä ovat sen tien merkkikivet, jonka me olemme kulkeneet tätä
-raskasta työtä suorittaessamme."
-
-"Näitä merkkikiviä ei voida milloinkaan sysätä syrjään. Niissä on sitä
-paitsi jotakin, jota emme vielä nimenomaan ole julkilausuneet,
-nimittäin: käskyjä voidaan antaa, ne voivat tuottaa meille kärsimyksiä,
-ne voivat tuoda meille synkkiä päiviä, mutta ei ole olemassa sitä
-mahtia, joka voi pakottaa meitä pitämään oikeana sitä, mikä meidän
-mielestämme on väärää..."
-
-"Luulen meidän kaikkien voivan erota näiltä valtiopäiviltä tietoisina
-siitä, että olemme tehneet mitä omatuntomme vaatii ja että olemme
-pitäneet kiinni maamme oikeudesta. Sen vuoksi katsomme tulevaisuutta,
-emme huolettomina siitä mitä sen helmassa on, mutta varmoina siitä,
-että voimme kestää tuli mitä tuli. Ja aatostemme tutkistellessa
-tulevaisuutta emme näköpiirin tuolla puolen voi kuvitella tätä Suomen
-kansaa, jonka sivistyksen perustus laskettiin jo 600 vuotta takaperin,
-kansana, jonka mahtikäsky kykenisi hävittämään. Ei, katseemme eteen
-astuu tämä kansa muuttumattomana, samana kuin se on ollut menneinä
-aikoina, samana kuin tänä päivänä, vaeltaen tietään tahtomatta tehdä
-muille vääryyttä, tahtomatta näkyä tahi loistaa maailmassa, mutta
-vaatien, että se tunnustetaan rehelliseksi, suoraksi kansaksi, joka
-sekin tahtoo työskennellä ihmisyyden, kristinuskon ja sivistyksen
-voiton puolesta. Tästä vaatimattomasta ja kuitenkin jalosta päämäärästä
-emme milloinkaan luovu, ja vaikka ajan kokemusten johdosta joltakin
-kohden muutamme sitä ohjelmaa, joka vuodesta 1863 lähtien on ollut
-tarmokkaan työmme ohjeena, niin tehkäämme se sikäli, että vieläkin
-enemmän kuin tähän asti koetamme rakentaa kulttuurimme kaikilla
-inhimillisen toiminnan aloilla lujaksi, korkeaksi ja eläväksi. Silloin
-koittaa kyllä aikanansa päivä, jolloin kansamme saa viettää todellisia
-juhlahetkiä -- kun kansamme olemassaolon yleiset, valtiolliset
-edellytykset antavat uutta tukea tulevaisuuden työlle. Silloin saamme
-taas elää hallitsijan ja kansan keskinäisen sopusoinnun hetkiä."
-
-Jotta ulkomaillakin käsitettäisiin alkaneen valtiollisen ristiriidan
-merkitys ja kansamme asema siinä, toimitettiin valtiopäivien
-vastauskirjelmästä saksan-, ranskan- ja englanninkielinen käännös.
-Saksalaisen, Leipzigissä v. 1900 ilmestyneen käännöksen teki tunnettu
-historiantutkija Fritz Arnheim, varustaen sen opastavalla
-alkulauseella. Näitä käännöksiä sekä niiden julkaisemista ja
-levittämistä toimittamaan asetettiin erityinen toimikunta Mechelinin
-johdolla. Ettei sivistysmaissa suinkaan oltu välinpitämättömiä maamme
-kohtalosta, sen oli loistavasti osottanut se eri kansojen edustajain
-lähetystö, joka kesäkuun lopulla v. 1899 lähti Venäjän pääkaupunkiin
-viemään keisarille Suomen puolesta puhuvia, 1,050 tieteen,
-kirjallisuuden ja taiteen alalla tunnetun miehen allekirjoittamia
-adresseja. Lähetystö, joka ei päässyt keisarin puheille, saapui
-Helsinkiin heinäkuun 3 p:nä, missä sen kunniaksi pidettiin
-Kaivohuoneella juhla lukuisain kansalaisten läsnäollessa. Lähtiessään
-kaupungista saivat lähetystön jäsenet osakseen väestön innokkaita
-suosionosotuksia.
-
-Näinä huolestuttavina aikoina pidettiin lukuisia yksityisiä kokouksia,
-joissa neuvoteltiin tilanteen vaatimuksista. Tuskinpa tarvinnee
-mainita, että Mechelin näissä kokouksissa ja niiden päätöksiä
-tehtäessä oli tarmokkaimmin toimivia voimia. Hän oli kieltämättä se,
-jonka neuvoja mieluimmin ja suurimmalla luottamuksella kuunneltiin;
-ne olivat aina selviä, käytännöllisiä ja järkeviä, osottamatta
-vähääkään kiihtymystä, mutta samalla niistä ilmeni lujuutta ja
-lämmintä isänmaanrakkautta. Ateneumissa huhtikuun 7:nä 1899
-pidetyssä kokouksessa päätettiin perustaa yhdistys levittämään
-kansalaissivistystä kansan keskuuteen, jonka yhdistyksen
-sääntöehdotuksen Mechelin oli laatinut. Lupaa ei myönnetty yhdistyksen
-perustamiseen. Mutta sen sijaan perustettiin jonkin aikaa myöhemmin
-vieläkin toimessa oleva "Martta"-yhdistys, jonka toiminta hyödyllisten
-tietojen ja taitojen antamiseksi työväenluokan naisille on saanut
-osakseen yleistä tunnustusta.
-
-Näihin aikoihin oli Mechelin laajassa kirjeenvaihdossa henkilöiden
-kanssa, joiden katsottiin yhteiskunnallisen asemansa johdosta voivan
-vaikuttaa hallituksen politiikkaan Suomelle suotuisaan suuntaan ja
-joiden arveltiin olevan sellaiseen toimintaan suostuvaisia, minkä
-ohessa hän henkilökohtaisesti neuvotteli heidän kanssaan ja teki
-samassa tarkoituksessa matkoja. Vastaisten aikojen asiana on kuitenkin
-tehdä tarkempaa selkoa tästä Mechelinin isänmaallisen elämäntyön
-puolesta.
-
-Vuonna 1899 ilmestyi Helsingissä teos "Isänmaan puolesta", joka sisälsi
-muutamain kotimaisten kirjailijain lausuntoja silloisten olojemme
-johdosta. Joukossa on Mecheliniltäkin kirjoitelma "Valtiollisia
-aforismeja". Siinä tulee julki hänelle ominainen valtiollinen
-ihanteellisuus, joka ei kuitenkaan himmentänyt hänen käytännöllistä
-tarkkanäköisyyttään valtiomiehenä. Todellisen valtiotaidon
-tehtävä on, hän lausuu, lujalla kädellä pitää olemassa olevaa
-yhteiskuntajärjestystä voimassa sekä sen ohessa tarmokkaasti edistää
-oikeuden ja kulttuurin kehitystä. Ihanteita ei tosivaltiomieheltä saa
-puuttua.
-
-Helmikuun-julistuskirjan johdosta oli Pietarissa ilmestynyt virallinen
-ranskankielinen kirjanen: _Le manifeste impériale du 3 février 1899 et
-la Finlande_, joka lienee laadittu Pobedonostseffin ohjauksella ja
-jonka tarkoituksena oli puolustaa mainittua hallituksen toimenpidettä.
-Sitä ei päästetty julkisuuteen, mutta se lähetettiin Venäjän
-muissa maissa olevien lähetystöjen henkilökunnalle, jotta tällä
-olisi käytettävänään todistuskappaleita puolustaessaan Venäjän
-Suomi-politiikkaa. Mechelin laati tähän vastaukseksi toisen kirjasen
-"_Réponse à la brochure officielle 'le manifeste imperiale_'", joka ei
-sekään ollut kirjakaupoissa saatavana, vaan lähetettiin niille, joille
-edellä mainittu kirjanen oli toimitettu, sekä lisäksi joillekin muille.
-Kohta kohdalta siinä kumotaan virallisen kirjasen väitteet ja näytetään
-sen olevan täynnä perusteettomia väitteitä ja ilmeisiä valheita.
-Julistuskirjan antamisen selitettiin siinä käyneen tarpeelliseksi
-sen vastustuksen johdosta, jota asevelvollisuusasiasta annetut
-keisarilliset esitykset olivat kohdanneet valtiopäivillä. Tähän
-Mechelin huomauttaa, etteivät valtiopäivät julistuskirjaa annettaessa
-vielä olleet ehtineet käsitellä esityksiä, ja että valiokunnat tuskin
-olivat ehtineet alottaa työnsä, kun Pietarissa asetettiin komitea
-julistuskirjaa laatimaan. Ei siis valtiopäiväin "vastustus"
-voinut olla julistuskirjan aiheuttajana. Virallisessa kirjasessa
-toistetaan edellä mainittu typerä lause, että 1878 vuoden
-asevelvollisuuslaki oli laadintaan vain "väliaikainen", mikä väite
-tietenkin oli helposti kumottavissa. Mechelin osottaa uuden
-"valtakuntalainsäädäntöjärjestyksen" tarpeettomaksi, sillä jo v:sta
-1826 lähtien oli säädettynä, missä järjestyksessä oli valmisteltava
-lakeja keisarikuntaa ja Suomea yhteisesti koskevista asioista. Siinä
-oli tiedusteltava sekä venäläisten että suomalaisten viranomaisten
-mieltä, mutta tietysti Suomen valtiopäiväin lainsäädäntöoikeuskin
-tunnustettava niissä tapauksissa, joissa se oli olemassa. Kokemus on
-osottanut, ettei tämä järjestys ole estänyt ryhtymästä valtakunnan
-etujen vaatimiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Ja vaikka tämä järjestys
-kaipaisikin muutoksia ja lisäyksiä, olisi ne tehtävä Suomen
-perustuslakeja rikkomatta, jos juhlallisesti annetun keisarinsanan ja
-vakuutusten katsotaan jotakin merkitsevän. Nämä rikkomalla on
-helmikuun-julistuskirja saanut aikaan valtiokaappauksen. --
-Kumoamattomasti todistelevana ja tarkoin asiallisena on kirjanen
-oivallinen -- tekijänsä parhaita.
-
-Isänmaallisella toiminnallaan oli Mechelin saavuttanut koko maansa
-yleisen kunnioituksen, mutta sitä vastoin kenraalikuvernöörissä
-herättänyt suurta nurjamielisyyttä. Mechelinin syksyllä 1899 tehtyä
-matkan Hämeenlinnaan katsoi kenraali Bobrikoff tarpeelliseksi vaatia
-sikäläiseltä kuvernööriltä selitystä, oliko senaattori Mechelinin
-kunniaksi todella pantu toimeen kansalaispäivälliset, soihtukulkue sekä
-ruotsalaisessa klubissa juhla, niinkuin santarmisto oli ilmoittanut.
-Selvisi kuitenkin, ettei minkäänlaisia kansalaispäivällisiä ollut
-pidetty, sitä vähemmän kun Mechelin oli vasta iltajunassa saapunut
-kaupunkiin, että soihtukulkue tosin oli toimeenpantu, mutta että
-ruotsalaisessa klubissa järjestetty juhla oli ollut vain kolmen ystävän
-yksityiset iltakutsut Mechelinille.
-
-Marraskuun 24 p:nä 1899 täyttäessään kuusikymmentä vuotta tuli Mechelin
-suuremmoisten kunnianosotusten esineeksi. Hänen luonaan kävi
-kunniatervehdyksellä lukuisia lähetystöjä, monelta taholta saapui
-adresseja ja sähkösanomia, tulkiten juhlapäivän viettäjälle
-kansalaisten kiitollisuutta ja ihailua hänen maansa hyväksi
-suorittamansa työn johdosta. Vapaaherra S.W. v. Troil, saman vuoden
-valtiopäiväin maamarsalkka, saapui erään lähetystön johtajana tuoden
-yli kuudensadan kansalaisen allekirjoittaman adressin, jossa julki
-lausuttiin kiitos Mechelinin isänmaallisesta työstä. Samalla
-ojennettiin hänelle himmeästä kullasta tehty, kuvanveistäjä V.
-Vallgrenin muovailema muistoraha, jonka etupuolella oli päivän sankarin
-profilikuva ja selkäpuolella oikeuden jumalatarta esittävä naisolento
-ojennetuin käsin suojelemassa Suomen vaakunakilpeä, sekä sanat: _jus
-patriae sanctum servat sollertia constans_ (pettämätön taito valvoo
-isänmaan pyhää oikeutta). Helsingin kaupunginvaltuuston lähetystö
-julkitoi valtuuston varapuheenjohtajan Kasten Antellin kautta
-kiitollisuutensa siitä, mitä Mechelin, joka nyt luopui puheenjohtajan
-toimesta, oli siinä saanut aikaan sekä pyysi saada maalauttaa hänen
-muotokuvansa kaunistamaan valtuuston kokoussalia. Tämän muotokuvan teki
-Albert Edelfelt. Juhlapäivänä istuttivat ystävät Eläintarhaan nuoren
-tammen ja sen juurelle laskettiin vaskinen lipas, jossa oli yli 600:n
-henkilön allekirjoittama, pergamentille piirretty kirjoitus "Mechelinin
-kansalais- ja valtiollisen toiminnan muistoksi". Toimituksessa, joka
-suoritettiin vinhan lumimyrskyn riehuessa, puhui kuvanveistäjä Walter
-Runeberg kunniavieraalle. Illalla kokoonnuttiin Helsingin
-seurahuoneelle juhlaan, jossa puhujat sekä suomeksi että ruotsiksi
-tulkitsivat kansalaisten tunteita. Professori J.W. Runeberg piti
-ruotsinkielisen, tohtori J.A. Lyly, Viipurin Sanomain päätoimittaja,
-suomenkielisen juhlapuheen, jossa jälkimäinen kaunopuheisesti
-huomautti, että maamme suomenkielinenkin väestö oli havahtunut näkemään
-Mechelinin ansiot.
-
-Marraskuun 24 p:n vastaisena yönä k:lo 12 oli Mecheliniä käynyt
-laululla tervehtimässä lauluseura M.M. Kenraalikuvernööri Bobrikoff,
-joka karsain silmin katseli Mechelinille osotettua kunnioitusta, vaati
-tämän johdosta pääkaupungin poliisiviranomaisilta selitystä, oliko
-todella 40-miehinen kuoro tervehtinyt herra Mecheliniä laululla --
-vieläpä sydänyöllä Helsingin kadulla, ja miksei poliisi niin ollen
-ollut ryhtynyt toimenpiteisiin sellaisen yleistä järjestystä ja rauhaa
-häiritsevän teon estämiseksi?
-
-Bobrikoff muutoin jatkoi ja kovensi tänne tuomaansa
-hallitusjärjestelmää. Sanomalehdistöä vainottiin, sensuuria
-kovennettiin äärimmilleen ja lukuisia sanomalehtiä lakkautettiin,
-toisia määräajaksi, toisia ainaiseksi. Yhdistymisvapautta rajoitettiin,
-jota vastoin keisarikunnasta saapuneet kulkukauppiaat saivat joukottain
-kulkea maaseudulla kiihoittamassa maalaisväestön köyhää osaa
-saarnaamalla maan riistämistä nykyisiltä omistajiltaan ja jakamista
-tilattomille. Lukuisia santarmeja tuotettiin maahamme ja nämä
-vakoilivat ja antoivat milloin minkin verran vääriä ilmoituksia
-viranomaisille, aikaansaaden siten maassamme epäjärjestystä ja
-levottomuutta.
-
-Elokuun lopussa nimitettiin W. von Plehwe virkaatoimittavaksi Suomen
-ministerivaltiosihteeriksi -- semmoisenaan laiton toimenpide, koska
-tuon suomalaisen viran haltijana laillisesti voi olla vain Suomen
-kansalainen. Eräällä taholla heräsi ajatus, että olisi -- tehosi
-minkä tehosi -- koetettava yksityisesti puhua järkeä Plehwelle
-Suomen kysymyksestä. Hän oli ainakin tunnettu sivistyneeksi ja
-laajatietoiseksi mieheksi, joka, mikäli kerrottiin, oli lausunut
-haluavansa tarkemmin tutustua Suomen sisäisiin oloihin. Muuan
-Pietarissa oleva suomalainen virkamies oli sitä varten antanut hänelle
-Mechelinin Marquardsenin käsikirjaan laatiman esityksen Suomen
-valtio-oikeudesta. Mechelin halusi itse tehdä yrityksen ja lähti
-joulukuun 7 p:nä Venäjän pääkaupunkiin, missä hänellä oli pitkä
-keskustelu Plehwen kanssa täkäläisestä valtiollisesta asemasta.
-Mechelinin tällöin Plehwestä saama vaikutelma ei ollut ehdottomasti
-epämieluinen: Plehwe oli ainakin "halunnut kuulla". Mechelin laati
-tähän aikaan samasta asiasta useita selontekoja, joista ainakin osa
-lienee päässyt päätösvaltaiseen paikkaan. Plehwe kuitenkin pian osotti
-aivan turhiksi ne eräillä tahoilla olleet toiveet, että hänet kenties
-voisi taivuttaa toimimaan kenraalikuvernöörin kannasta poikkeavaan
-suuntaan Suomen kysymyksessä. Vaikkei hän personallisesti olisi
-ollutkaan siihen taipumaton, ei hän kuitenkaan ollut halukas panemaan
-omaa asemaansa vaaranalaiseksi koettaakseen saada valtiollista suuntaa
-muutetuksi. Hän oli byrokraattiluonne, joka kuuliaisesti alistui
-vallitsevaa järjestelmää palvelemaan.
-
-Tammikuussa 1900 avatuilla lakimääräisillä valtiopäivillä oli Mechelin
-puhemiesneuvoston sekä valtio- ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä.
-Eräiden muiden ritariston ja aatelin jäsenten kera hän ehdotti
-lähetettäväksi hallitsijalle alamaisen anomuksen, että Hänen
-Majesteettinsa suvaitsisi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, jottei
-Suomen sisäistä hallintoa johdettaisi suuntaan, joka oli vastoin maan
-lakeja ja niitä periaatteita, joita siihen asti oli maassamme
-noudatettu yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseen sekä kansalaisten
-hyödylliseen toimintaan nähden. Samallaisia ehdotuksia tehtiin
-muissakin säädyissä; lakivaliokunta puolsi niitä ja valtiopäivät
-hyväksyivät ne, tehden yksimielisen anomuksen "maamme hallinnon
-johtamisessa ilmenevien epäsuuntain" poistamisesta, joista samalla
-annettiin seikkaperäinen selonteko.
-
-Lisäksi Mechelin kannatti säädyssään tehtyä ehdotusta
-kenraalikuvernöörin sanomalehdistöön kohdistaman sortojärjestelmän
-poistamisesta, josta asiasta valtiosäädyt tekivät erityisen anomuksen.
-Omasta puolestaan hän uudisti aikaisemmin tekemänsä, mutta
-valtiopäiväin silloin epäämän säätyesitysehdotuksen laajemman oikeuden
-myöntämisestä naisille päästä kunnallisiin virkoihin kaupungissa.
-
-Valtaistuinpuheessa oli keisari ilmoittanut käskeneensä
-antamaan ehdotuksen siitä, ettei reserviä v. 1900 kutsuttaisi
-harjoituskokouksiin. Senaatti alisti tämän johdosta annettavaksi
-valtiosäädyille armollisen esityksen asiasta. Kun sitä ei kumminkaan
-kuulunut, ehdotti Mechelin toukokuun 21 p:nä, että maamarsalkka muiden
-puhemiesten kera ryhtyisi toimenpiteisiin asian saattamiseksi
-valtiosäätyjen käsiteltäväksi ennen valtiopäiväin päättymistä. Tämä
-ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti, ja maamarsalkka Lindelöf
-neuvotteli asiasta muiden puhemiesten kanssa, jotka kukin olivat
-säädyltään saaneet saman tehtävän. Sähkösanoma asiasta lähetettiin
-kenraalikuvernöörille, mutta tuloksetta. Venäjän sisäasiainministeriltä
-senaatille saapuneen kirjelmän johdosta, jonka mukaan Suomen
-postilaitoksen postimerkkejä ei enää olisi lupa käyttää, vaan niiden
-sijasta olisi käytettävä Venäjän postimerkkejä, kuitenkin siten, että
-Suomen rajain sisällä olisi sallittu käyttää postimerkkejä, joissa arvo
-oli ilmaistu Suomen rahassa, teki Mechelin anomusehdotuksen, että
-kaikkiin Suomen postitoimistoista lähtevissä lähetyksissä käytettyihin
-postimerkkeihin tulisi olla merkittynä niistä suoritettava Suomen rahan
-määrä.
-
-Valtiopäiväin yritykset hallitsijalle lähetettyjen esitysten avulla
-palauttaa olot lailliselle tolalle olivat turhia. Maan hallinnossa
-ilmenneiden epäsuuntain johdosta tehtyyn anomukseen, jonka Plehwe
-esitti elokuun 27 p:nä, annettiin vastaus, että valtiopäivät sen
-tehdessään olivat menneet toimivaltaansa ulommaksi ja että
-kenraalikuvernöörin toimenpiteet olivat olleet kaikin puolin oikeita.
-Ja painoasiasta tehtyyn anomukseen vastattiin, ettei sen ollut havaittu
-ansaitsevan huomiota.
-
-Valtiopäiväin vielä jatkuessa otti ritariston ja aatelin lähetystö,
-johon kuuluivat Mechelin ja kaksi muuta jäsentä, osaa Turussa
-toimitettuihin vapaaherra S.W. von Troilin hautajaisiin, vainajan,
-joka niin etevästi oli hoitanut maamarsalkan tehtäviä useilla
-valtiopäivillämme. Vaikka jo taudin murtamana otti hän säätynsä
-jäsenenä osaa 1900 vuodenkin valtiopäiviin, mutta kuoli äkkiä huhtikuun
-27 p:nä, päivä sen jälkeen kun oli säädyssä viimeisen kerran
-esiintynyt.
-
-Muutaman päivän kuluttua valtiopäiväin päättymisestä levisi Helsingissä
-huhu uudesta, maallemme arveluttavasta toimenpiteestä. Huhu toteutuikin
-ennen pitkää, kun julkaistiin kesäkuun 20:ntenä päivätty julistuskirja,
-joka sääsi venäjän kielen otettavaksi käytäntöön virallisena kielenä
-maamme virastoissa. Toimenpide, josta muun muassa täytyi olla
-seurauksena, että suuri joukko venäjän kieltä taitamattomia
-lainkuuliaisia ja kelvollisia virkamiehiä erotettaisiin, jolloin heidän
-seuraajikseen nimitettäisiin ainoastaan sellaisia, jotka taisivat
-mainittua kieltä, herätti tietenkin yleistä paheksumista.
-Vastapäättyneiden valtiopäiväin jäsenten saman kuun 22 p:nä
-ritarihuoneella pitämässä kokouksessa luki Mechelin laatimansa
-ehdotuksen kirjelmäksi, jossa mainittu toimenpide osotettiin
-epäoikeutetuksi. Läsnäolevat hyväksyivät kirjelmän pääkohdiltaan sekä
-päättivät toimittaa sen ministerivaltiosihteeri Plehwelle ja
-senaatin jäsenille kokouksen mielipiteen ilmauksena. 79 entisen
-valtiopäivämiehen allekirjoitettua kirjelmän matkusti kaksi kokouksen
-valitsemaa henkilöä, vapaaherra V. von Born ja professori O. Donner,
-Pietariin viemään sitä Plehwelle. [Tästä käynnistä Plehwen luona katso
-"Murrosajoilta" vihot III ja IV s. 169 ja seur.] Muutamaa päivää
-myöhemmin kuin julistuskirja ilmestyi asetus, jossa säädettiin, että
-julkisia kokouksia sai pitää ainoastaan kenraalikuvernöörin tahi niiden
-viranomaisten luvalla, jotka hän puolestaan oli oikeuttanut luvan
-antamaan, sekä asetus syntyperäisten venäläisten kaupankäynnistä
-Suomessa. Näiden toimenpiteiden johdosta, jotka aiheuttivat usean
-senaattorin pyytämään eroa virastaan, laati Mechelin, J. Grotenfelt ja
-E. Furuhjelm seikkaperäiset, mainittujen toimenpiteiden laittomuutta
-osottavia esityksiä, joita levitettiin yleisön keskuuteen.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Mechelinin uutteran valtiollisen kirjailijatoimen tämän aikuisista
-tuotteista on mainittava Parisissa v. 1900 ilmestynyt, varsin valaiseva
-kirjanen _La Constitution du grand-duché de Finlande_, joka sisältää
-käännöskokoehnan Suomen perustuslakeja ja muita maamme valtiollisia
-oloja koskevia virallisia asiakirjoja sekä näiden historiallista
-kehitystä valaisevan esityksen. Samana vuonna hän julkaisi Brysselissä
-ilmestyvässä aikakauslehdessä "_Révue de droit international et
-législation comparée_" eripainoksenakin ilmestyneen tutkielman, jossa
-selostetaan useiden oikeusoppineiden lausuntoja Suomen valtiollisesta
-asemasta. Berlinissä ilmestyvän "Die Nation" aikakauslehden 1900 vuoden
-marraskuun numerossa on samansisältöinen, nimimerkillä "Justus"
-varustettu kirjoitus "Zur Lage Finnlands", joka luultavasti on
-Mechelinin laatima tahi ainakin hänen toimestaan syntynyt.
-
-Suomen kansalaispiireissä oli lausuttu ajatus, että olisi sivistyneen
-maailman mielenkiinnon herättämiseksi maamme oikeustaisteluun
-aikaansaatava jollakin yleisesti tunnetulla kielellä ilmestyvä
-aikakauslehti, joka ottaisi ajaakseen asiatamme. Mechelin toimi
-uutterasti tämän aikeen toteuttamiseksi. Aikakauslehti _l'Européen_,
-joka alkoi ilmestyä Parisissa 1901 kansainvälisen oikeuden ja
-inhimillisyyden periaatteiden puoltajana sekä sisälsi Suomeakin
-koskevia kirjoituksia, oli melko suurelta osalta hänen toimestaan
-syntynyt ja sisälsi hänen kynästään lähteneitä kirjoituksia. Tässä
-lehdessä tammikuun 18 p:nä 1902 julkaistu, allekirjoituksella Helsinki,
-Judex (Mechelinin nimimerkki) varustettu kirjoitus "Les événements de
-Finlande", kuvailee laajasti lähinnä edellisten vuosien Suomen
-tapahtumia ja arvostelee Venäjän hallituksen silloista politiikkaa.
-
-Kotimaisiinkin sanomalehtiin hän näihin aikoihin kirjoitteli
-valtiollisia kirjoituksia. Finsk Tidskriftissä on hänen laatimansa
-kirjoitus: "_Vid begynnelsen af år 1900_", joka sisältää
-pääasiallisesti hänen jo ylimääräisillä valtiopäivillä esittämiään
-näkökohtia. "Valitettava tosiasia on", sanotaan tässä kirjoituksessa,
-"että se valtiollinen suunta, jota meidän päivinämme sanotaan
-natsionalismiksi, on osottanut arveluttavaa taipumusta unohtamaan oman
-perusaatteensa, joka kuitenkin on ollut se, että _jokainen_ kansakunta
-on tunnustettava oikeutetuksi elämään ja täyttämään erikoisen
-tehtävänsä inhimillisten yhteiskuntain kulttuurikehityksessä.
-Suurpoliittiset edut paisutetaan siksi Molokiksi, jolle kaikki on
-uhrattava. Tietoisuus ylivoimasta synnyttää kohtuuttomuuksia vallan
-käyttämisessä." -- Seuraavan vuoden alussa hän Finsk Tidskriftissä
-jälleen esitti mietelmiä: "_I det tjugonde seklets gryning_". 19:nnen
-vuosisadan umpeen mennessä, hän lausuu, oli perustuslaillinen
-valtiomuoto toteutettu useimmissa Europan maissa. Mutta hän toivoo sen
-kehittyvän siihen suuntaan, että kansalaisten itsehallinto enemmän ja
-enemmän otetaan käytäntöön maakunta- ja kunnallisasioissakin,
-varsinaisen valtiotoiminnan kohdistuessa ainoastaan koko isänmaan
-yhteisiin etuihin. Yksityisten voimain vapaa yhteistoiminta parhaiten
-edistää sivistystä ja siveellisyyttä sekä taloudellista hyvinvointia.
-Toisaalta on työ isänmaan hyväksi vahvistuva, kuta enemmän se
-käsittää samalla olevansa renkaana ihmisyyden yhteisessä työssä.
--- Mainitun aikakauslehden samassa vuosikerrassa on toinenkin M:n
-laatima kirjoitus: "_Solidaritet_", jossa hän huomauttaa, että
-yhteisvastuullisuutta tulee olla saman kansakunnan jäsenten kesken,
-mutta myös eri kansain kesken, viitaten Haagin kansainvälisen
-rauhanliiton tätä tarkoittaviin yrityksiin. -- Erääseen Tukholmassa
-1902 ilmestyneeseen kirjaseen: "Finska militären" on Mechelin
-kirjoittanut alkulauseen.
-
-Osotuksena siitä, ettei Mechelin myöhempänä elinaikanaan suinkaan ollut
-menettänyt nuoruuden aikaista kaunokirjallisuuden harrastustaan, on
-muun muassa Finsk Tidskriftissä vuonna 1898 julkaistu arvostelu Juhani
-Ahon hiljattain ilmestyneestä Panu nimisestä romaanista, jonka
-sisällystä Mechelin laajasti selostelee, samalla antaen lämpimän
-tunnustuksen tälle nuoren suomalaisen kirjallisuutemme huomattavalle
-tuotteelle.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Maamme sisäisiin puoluesuhteisiin olivat valtiollista
-itsemääräämisoikeuttamme vastaan suunnatut hyökkäykset omansa
-aikaansaamaan muutoksia. Jo 1890-luvun alussa oli alkanut
-muodostua "nuorsuomalainen" ryhmä, joka valtiollisissa ja
-yhteiskunnallisissa kysymyksissä asettui vapaamielisemmälle
-kannalle kuin n.k. "vanhasuomalainen", Yrjö-Koskisen johtama
-ryhmä, ja jonka äänenkannattajana oli Päivälehti. Kun v. 1898
-venäläistyttämisjärjestelmä Bobrikoffin johdolla uudestaan pantiin
-käytäntöön entistä voimakkaammin, kärjistyivät suomalaisen puolueen
-molempain ryhmäin välit, mistä oli seurauksena puolueen täydellinen
-hajaannus kahdeksi puolueeksi erilaisine valtiollisine ohjelmineen.
-Vanhasuomalainen puolue, joka jonkin aikaa oli näyttänyt irtaantuvan
-Yrjö-Koskisesta, kokoontui ennen pitkää uudestaan hänen lippunsa alle
-ja omaksui myöntyväisyyspolitiikan, jonka niin ruotsalainen kuin
-nuorsuomalainenkin ryhmä hylkäsivät. Puoluehajaannus ilmeni toisinaan
-muodossa, joka valitettavasti oli omansa entistä enemmän vaikeuttamaan
-yhteistoimintaa niissäkin kysymyksissä, joissa mielipiteet eivät olleet
-aivan niin eriäviä kuin ehkä näytti. Mechelin oli niitä, joiden
-mielestä silloisissa oloissa oli mikäli mahdollista vältettävä kaikkea,
-mikä saattoi edistää sisäistä hajaannusta. Yksissä neuvoin K.F.
-Ignatiuksen kanssa hän laati ohjelman sellaiseksi puolueiden ja ryhmäin
-välisten suhteiden järjestämiseksi, joka olisi omansa estämään
-auttamatonta hajaannusta ja saattamaan yhteistyön mahdolliseksi sillä
-alalla, joka oli pidettävä pääasiana, valtiollisen itsehallintomme
-turvaamisessa. Niidenkin henkilöiden, joiden valtiollisia mielipiteitä
-ei täysin voinut hyväksyä, oli, selvien vastatodisteiden puutteessa,
-edellytettävä pohjaltaan toimivan isänmaallisessa mielessä; oli
-sentähden vältettävä toistensa vaikuttimien mustaamista. Kirjalliseen
-muotoon laadittuna sekä erinäisten eri valtiollista kantaa olevain
-kansalaisten tarkastamana ja hyväksymänä tätä ohjelmaa keväällä 1901
-levitettiin laajalti maahamme. Valitettavasti ei kuitenkaan onnistuttu
-siinä määrin, kuin ohjelman laatijat olivat halunneet ja toivoneet,
-poistaa erimielisyyden syitä. Puoluevastakohdat, keskinäinen epäluulo
-ja vastenmielisyys olivat päässeet juurtumaan liian syvälle.
-
-Uusi asevelvollisuusasetus, joka pääasiallisesti oli 1899 vuoden
-armollisen esityksen mukainen ja kokonaan poikkeava valtiosäätyjen
-hyväksymästä, annettiin heinäkuun 12 p:nä 1901 ja julkaistiin senaatin
-toimesta. Tämän johdosta pidettiin elokuun 3 p:nä suuri kansalaiskokous
-Turholman tilalla kauniissa metsikössä Helsingin itäisessä saaristossa
-sijaitsevalla Degerön saarella. Puhetta johti Mechelin. Päätettiin
-panna toimeen uutta lainvastaista asetusta vastustava adressi, jonka
-valtiopäivämiehet ja mahdollisimman lukuisat muut kansalaiset
-allekirjoittaisivat. Niinikään keskusteltiin ehdotuksesta, ettei
-papisto lukisi kirkoissa julki uutta asetusta, mutta tätä ehdotusta
-vastustettiin pappistaholta ja se raukesi. Toimituskomitea valittiin
-adressia laatimaan, ja siihen valittiin tietenkin Mechelin. Adressiin
-tuli lähes puolen miljoonaa allekirjoitusta ja se annettiin senaatin
-talousosastoon, joka sen toimitti korkeimpaan paikkaan, mistä annettiin
-päätös, ettei se ansainnut huomiota.
-
-Vuoden loppupuolella hajotettiin Suomen sotaväki, paitsi
-kaartinpataljoonaa, joka hajoitettiin vasta 1905. Kasarmit, kiväärit ja
-muut sotatarpeet takavarikoitiin tänne komennettujen venäläisten
-sotaväenosastojen varalle. Suomen sotaväen ohessa lakkautettiin Haminan
-kadettikoulu. On helposti käsitettävissä, että tämän laitoksen
-lakkauttaminen vaikutti syvästi Mecheliniin, jossa monta iloista
-nuoruudenmuistoa oli siihen liittynyt. Vuosina 1902-1904 toimitettiin
-asevelvollisuuskutsunnat uuden asetuksen mukaan, jolloin, niinkuin
-tunnettu, useat kunnat kieltäytyivät valitsemasta kutsuntalautakuntain
-jäseniä ja suuri joukko laittomasti kutsuttuja jäi kutsuntaan
-saapumatta. Yksimielistä ei tämä menettely kuitenkaan ollut, mihin
-osalta olivat syynä ne ponnistukset, joita vanhat suomalaiset,
-varsinkin Yrjö Koskinen julkaisemassaan kehotuksessa, tekivät
-taivuttaakseen kutsuttuja noudattamaan käskyä, osalta myös pappien
-menettely, heistä kun useimmat taipuivat kirkoissa kuuluttamaan
-asevelvollisuusasetuksen.
-
-Kesällä ja syksyllä 1902 julkaistiin erinäisiä virastoja ja virkamiehiä
-koskevia asetuksia, joiden kautta heidät, vastoin voimassa olevia
-lakeja, saatettiin kokonaan päällysmiehistään riippuviksi, niin että
-nämä voivat mielensä mukaan virasta erottaa alempiaan, vieläpä
-tuomarejakin. Toisaalta kumottiin kansalaisten oikeus kanteen
-nostamiseen virkamiehiä vastaan laittomain toimenpiteiden johdosta,
-siihen kun tästä lähin vaadittiin ylempäin viranomaisten ja viimeiseltä
-kenraalikuvernöörin lupa. Suomalaisiin virkoihin kävi nimittäminen
-maamme lakeihin perehtymättömiä Venäjän alamaisia, asetukset oli
-julkaistava alkuperäisinä venäjäksi "paikalliskielisine" käännöksineen
-j.m.s. Näitä säännöksiä alettiin ennen pitkää panna toimeenkin
-erottamalla useita kenraalikuvernöörille vastenmielisiä virkamiehiä.
-
-Maassamme vallitseva kiihtynyt mieliala, jota ei saanut julkisesti
-ilmaista, pyrki purkautumaan lukuisissa kansalaiskokouksissa. Sittenkun
-oli pidetty pienempiä valmistavia kokouksia, joiden toimesta oli
-laadittu uusien asetusten tarkoitusta ja merkitystä selvitteleviä
-kirjoituksia, pidettiin marraskuun 12 p:nä Helsingissä yleinen kokous,
-johon otti osaa kansalaisia eri puolueista ja maamme eri osista, niiden
-joukossa lukuisia yhteisen kansan miehiä. Alustavassa esitelmässä
-Mechelin huomautti myöntyväisyyspolitiikan tuottamasta vaarasta, sen
-avulla kun vallitseva järjestelmä pääsisi juurtumaan ja laillisiin
-oloihin palautumisen toiveet hälvenisivät. Laittomuuden vastustamista
-oli sentähden jatkettava, mutta intoilematta ja maltillisesti. Meidän
-oli mahdollista suostua eräisiin myönnytyksiin ja uhrauksiin, mutta
-sillä ehdolla että ne tehtiin laillista tietä ja valtiosäätyjen
-suostumuksella. -- Pari tähän suuntaan käyvää kirjoitusta esitettiin
-kokouksessa ja hyväksyttiin yksimielisesti, minkä ohessa päätettiin
-levittää niitä kaikkeen maahan. Sen lisäksi päätettiin kokouksen
-mielipiteenä lausua, että passiivista vastarintaa perustuslain
-vastaisia toimenpiteitä vastaan oli järkähtämättä jatkettava, kunnes
-laillinen järjestys oli palautunut, virkamiesten oli kunkin kohdastaan
-pidettävä kiinni laista ja yhteiskuntajärjestyksemme perustuksena
-olevista periaatteista ja yhteiskunnan oli mahdollisuutta myöten
-avustettava siten ahdinkoon joutuvia virkamiehiä.
-
-Hallitus, joka ennen pitkää havaitsi tähänastiset toimenpiteensä
-tarkoitukseensa riittämättömiksi, ryhtyi vieläkin väkivaltaisempiin
-keinoihin. Huhtikuun 15 p:nä 1903 julkaistiin keisarillinen asetus
-"valtiollisen järjestyksen ja yleisen rauhan säilyttämisestä" Suomessa
-sekä kenraalikuvernöörin toimintaohjeet, jotka antoivat hänelle
-kolmeksi vuodeksi diktaattorivallan, joka salli hänen maassamme tehdä
-miltei mitä halusi.
-
-Jo tämän jälkeisinä lähipäivinä käytti Bobrikoff uutta valtuuttansa
-lähettämällä maanpakoon useita Suomen kansalaisia. Näitä oli
-Mechelinkin. Hän oli matkalla Tukholmassa, kun sikäläinen Venäjän
-lähettiläs Butzow kortilla antoi hänelle tiedon, että hänen oli
-kielletty palaamasta kotimaahan ja että, jos hän tämän rikkoisi,
-seurauksena olisi karkoitus Venäjälle. Samalla ilmoitettiin hänelle,
-että se 12,000 markan vuotuinen elinkautiseläke, jonka hän oli kantanut
-senaatista erottuaan v. 1890, oli lakkautettu. Helsingissä ryhdyttiin
-samaan aikaan siihen omituiseen toimenpiteeseen, että Mechelinin
-muotokuva, joka oli ripustettuna kaupunginvaltuuston kokoussalin
-seinälle, korkeain viranomaisten käskystä sieltä poistettiin ja pantiin
-kätköön poliisikamarin ullakolle. Maanpakolaisuuden tultua peruutetuksi
-kuva otettiin sieltä pois ja asetettiin entiselle paikalleen.
-
-
-
-
-VIII LUKU.
-
-1903-1905.
-
-Maanpakolaisena. Bobrikoffin ja Plehwen murha. Asema Venäjällä.
-Järjestelmä lievenee. 1904 vuoden valtiopäivät. Maasta karkotettujen
-paluu. Suurlakko. Marraskuun-julistuskirja, laillisuus palautettu.
-
-
-Maanpakolaisuutensa aikana Mechelin, samaten kuin useimmat hänen
-onnettomuustoverinsakin, oleskeli enimmäkseen Tukholmassa. Hänen
-maanpakonsa katkeruutta kuitenkin lievensi se seikka, että hänen
-puolisonsa ja tyttärensä lähtivät hänen luokseen lohdutukseksi ja
-avuksi, mikä olikin sitä tarpeellisempaa, kun tuohon aikaan alkoi
-ilmetä arveluttavia oireita, että hänen terveytensä oli pilalla. Hänen
-oli muun muassa kestettävä vaikea leikkaus, joka pelasti hänen
-henkensä.
-
-Tukholmassa oleskeleville maanpakolaisille osotettiin ruotsalaisten
-taholta monin tavoin myötätuntoa ja ystävällisyyttä. Professori
-_K. Warburgin_ antaman tiedon mukaan oli Mechelin usein Tukholmassa
-toimivan "Idun"-seuran vieraana ja nähtiin hänet aina siellä, missä
-hänen vanhalla ystävällään Harald Wieselgrenillä oli paikkansa, ja
-heidän kuultiin vilkkaasti, usein leikillisesti keskustelevan. Tuon
-tuostaan kokoontuivat maanpakolaisetkin yhteiseen seurusteluun,
-toisinaan jonkin isänmaallisen muiston johdosta, esimerkiksi
-Runeberginpäivänä 1904. Mechelin, joka aikaisemmin erinäisissä
-tilaisuuksissa oli päässyt kuningas Oskarin puheille ja silloin saanut
-ystävällisen kehotuksen uudistaa käyntinsä sekä kerran oli kuninkaalta
-itseltään saanut hänen muotokuvansakin omakätisine nimikirjoituksineen,
-katsoi helposti käsitettäväin arkaluontoisten syiden estävän häntä
-karkoitusaikana käymästä vierailulla.
-
-Tietenkin kiinnittivät Suomen valtiolliset kysymykset maanpakolaisten
-mieltä. Kun Venäjän keisari puolisoineen syksyllä 1903 pitemmän aikaa
-oleskeli Hessenin Darmstadtissa, päättivät karkoitetut antaa keisarille
-kirjelmän, jossa esiintuotiin Suomessa noudatetun hallitusjärjestelmän
-vahingolliset seuraukset ja sen muutoksen suotavuus. Kolmimiehinen
-lähetystö matkusti Darmstadtiin viemään kirjelmää, josta ei kuitenkaan
-ollut toivottua tulosta. Tietysti eivät kirjelmän allekirjoittajat
-itsekään uskoneet yrityksestään olevan mitään välitöntä seurausta,
-mutta he olivat kuitenkin katsoneet velvollisuudekseen tehdä
-voitavansa. [Tästä käynnistä Plehwen luona katso "Murrosajoilta" vihot
-III ja IV s. 169 ja seur.]
-
-Jo ennen maasta karkoitustaan oli Mechelin alkanut kirjoittaa teosta,
-jonka hän valmisti Tukholmassa ja joka ilmestyi 1903. Sillä on nimenä
-"_Suomen itsehallinto ja perustuslait_", ja siinä arvostellaan Pietarin
-yliopiston entisen professorin _N.D. Sergejeffskin_ v. 1902
-julkaisemaa, Suomen kysymystä käsittelevää lentokirjasta. Mechelinin
-arvostelu on oikeastaan tarkoitettu venäläisten luettavaksi, mutta
-julkaistiin myös ruotsiksi ja suomeksi. Kun Sergejeffski oli
-oikeusoppinut, olisi sopinut odottaa hänen teoksensa olevan
-sisällykseltään asiallisen, mutta, niinkuin Mechelin kohta kohdalta
-osottaa, näin ei läheskään ole laita. Päinvastoin on Sergejeffskin
-kirjasen ominaisuutena sama tietojen epäluotettavuus, sama käsityksen
-kierous ja puolueellisuus kuin muidenkin venäläiseltä taholta maatamme
-vastaan suunnattujen hyökkäysten. Erään lainoppineen auktoriteettimme,
-vapaaherra R.A. Wreden, arvostelun mukaan on Mechelinin puheenalainen
-teos "hänen loistavimpia iskujaan Suomen oikeustaistelussa" [R.A.
-Wrede, Muistopuhe Mechelinistä pidetty Suomen Tiedeseuran vuosijuhlassa
-toukokuun 25 p:nä 1914. s. 11.] Erittäin selvästi osotetaan tässä
-teoksessa, ettei Venäjän kiihkokansalliselta ja virkavaltaiselta
-taholta valtiosääntöämme vastaan suunnattu kumouspolitiikka suinkaan
-ole ollut Venäjän todellisten etujen vaatima. Puolustautumisemme näiltä
-hyökkäyksiltä ei, niinkuin on väitetty, ole johtunut vihamielisyydestä
-Venäjää kohtaan, vaan on "velvollisuus omaa maatamme ja niitä
-sukupolvia kohtaan, jotka vastedes elävät tässä maassa ja jatkavat
-Suomen kansan rauhallista sivistystyötä".
-
-Vastamainittu, Darmstadtissa hallitsijalle annettu kirjelmä oli muun
-muassa viitannut erääseen Venäjän sisäasiainministerin, Suomen
-ministerivaltiosihteerin v. Plehwen laatimaan, useissa Europan
-sanomalehdissä julkaistuun kirjoitukseen, jossa hän oli koettanut
-puolustaa Venäjän Suomi-politiikkaa. Lähimpänä aiheena Plehwen
-kirjoitukseen oli, että englantilainen rauhanystävä Stead
-aikakauslehdessään Review of reviews oli tehnyt Plehwelle mainittua
-sekä Englannissa että muissa maissa paheksumista herättänyttä
-politiikkaa koskevan välikysymyksen. Plehwen vastauksen sisällys
-saattoi Mechelinin laatimaan ja julkaisemaan "Herr von Plehwe och den
-finska frågan" nimisen kirjasen, joka ensin ilmestyi 1903 vuoden
-lopussa ranskaksi kirjoitussarjana "L'Indépendence belge" lehdessä, ja
-ruotsiksi käännettynä 1904. Mechelin osottaa Plehwen puhuneen
-joutavia esimerkiksi selittäessään, että Venäjän hallitusta oli sen
-Suomi-politiikassa ohjannut pyrkimys "sovitella yhteen valtakunnan
-yhteisiä kohtaloita ohjaavaa itsevaltiutta ja paikallisen itsehallinnon
-periaatteita, vakavammin rajoittamatta jälkimäisen oikeutta". Ikäänkuin
-itsevaltius olisi sovitettavissa sellaiseen itsehallinto-oikeuteen kuin
-Suomella on, jonka päätunnusmerkkinä on, ettei lakeja voida säätää
-Suomen kansan omain edustajain antamatta siihen suostumustaan! Ja
-ikäänkuin eivät Suomen itsehallinnon periaatteiden rajoitukset olisi
-olleet "vakavinta" laatua!
-
-Kotimaassa kiertelevän huhun johdosta, että karkoitetut olivat
-muuttaneet valtiollista kantaansa ja aikoivat armahdustietä anoa saada
-palata, laadittiin ja levitettiin heidän allekirjoittamansa selitys,
-että he laittomuusjärjestelmään nähden edelleenkin pitivät passiivista
-vastarintaa ainoana Suomen kansalaisille oikeana periaatteena.
-
-Tukholmassa oleskellessaan Mechelin eräiden venäläisten
-vapaudentaistelijain kehotuksesta laati ehdotuksen Venäjän
-valtiosäännöksi. Tämä ehdotus, jonka on katsottu osottavan melko
-tarkkaa Venäjän olojen tuntemusta, lienee muun muassa sisältänyt
-säännöksiä erinäisille valtakunnan osille myönnettävästä
-itsehallinnosta, joka ei kuitenkaan olisi loukannut valtakunnan
-yhtenäisyyttä.
-
-Sanomalehtiemme selostelussa eräästä herra _Menstschikoffin_ teoksesta,
-joka käsitteli Venäjän salaista poliisilaitosta Europassa, on mainittu,
-että Tukholmassa toimiva "suomenmaalainen santarmisto" v. 1903 oli
-antanut tiedon että sikäläiset karkoitetut suomalaiset olivat
-muodostaneet "keskuksen", joka oli päättänyt "olla arastelematta
-valtiollista murhaakaan" ja perustaa kaiken toivonsa Venäjän
-kumouspuolueeseen, sekä että tämän keskuksen johtajana oli itse
-Mechelin. Itse pitää Menstschikoff täydellä syyllä mielettömänä tätä
-Mechelinin laittamista terroristipäälliköksi. Todella mikään ei ollut
-sen vieraampaa koko hänen olemukselleen. Hän vihasi väkivallantekoja.
-Sen vuoksi hän ei ollut myötätuntoinen sille äärimäisiä keinoja
-kannattavalle suunnalle, jota Suomessa ajoi "aktivistien" nimellä
-kulkeva ryhmä ja jonka tarkoitusperiä tarkemmin selitettiin syksyllä
-1904 täällä levitetyssä julistuksessa. Vastamainittu, Venäjän salaista
-poliisilaitosta käsittelevä teos sisältää muun muassa Venäjän
-poliisiosaston ulkomaisen toimiston päällikön _Ratajeffin_
-kertomuksen siitä "Venäjän kumouksellisten ja vastustusryhmäin
-neuvottelukokouksesta, joka Suomen vastustuspuolueen eräiden jäsenten
-toimesta pidettiin Parisissa syyskuun 30--lokakuun 8 p:nä 1904 ja jossa
-keskusteltiin yhteisistä vastustustoiminnan keinoista". Ratajeffin
-väitteen mukaan olisi tämä kokous pidetty Mechelinin luona. Herra
-Menstschikoff sanoo tätä väitettä "ilmeiseksi valheeksi". Eikä voi
-epäilläkään että näin on laita. Vaikka Mechelin siihen aikaan lieneekin
-ollut Parisissa ja jonkin verran ottanut osaa mainittuihin
-keskusteluihin, on hänen toimintansa siinä varmasti tarkoittanut estää
-Suomen sekottamista kumoushankkeisiin. Suomelle oli tarpeen säilyttää
-ja, missä sitä oli loukattu, saattaa entiselleen laillinen järjestys;
-siksi ei sen tullut itsensä antautua vallankumouksen tielle. On
-kieltämätöntä, että Mechelin oli "hallituksen vastustajia", mutta
-meikäläisissä oloissa oli hallituksen vastustaja "kumouksellisen"
-vastakohta; pikemmin on hallituksen kantaa pidettävä kumouksellisena,
-s.o. yhteiskuntajärjestystä kumoavana.
-
-Mechelinin kantaa kuvaava on eräässä venäläisessä lehdessä julkaistu
-kuvaus, jonka laatija muiden mukana sattui olemaan hänen seurassaan,
-kun Tukholmaan saapui sanoma Helsingissä tapahtuneesta Bobrikoffin
-murhasta. Uutinen herätti hämmästystä ja Mechelin tiedusteli
-puhelimitse asiata tarkemmin ystävältään, Ruotsin ulkoasiain
-ministeriltä. Ministeri totesi asianlaidan, ja kyynelsilmin Mechelin
-lausui: "Kas siinä, mihinkä on saatettu Suomi, joka tähän asti ei ole
-mitään tiennyt hirmutöistä ja verestä."
-
-Kotimaan oloissa kuitenkin tapahtui 1904 vuoden kuluessa käänne.
-Venäjän-Japanin sota syttyi, ja sen tapahtumat vahvistivat Venäjän
-hallituksenvastaista liikettä. Helsingissä Bobrikoff sai Schaumanin
-kädestä surmansa kesäkuun 16 p:nä, Pietarissa kaatui Plehwe muutamaa
-viikkoa myöhemmin. Uusi kenraalikuvernööri, ruhtinas Obolenski, joka
-syyskesällä saapui Helsinkiin, asettui Pietarista saamainsa
-vaihtelevain vaikutelmain johdosta epävarmalle ja horjuvalle kannalle.
-Hän ei osottautunut aivan kuuroksi kehotuksille noudattamaan
-sävyisämpää politiikkaa kuin edeltäjänsä. Sanomalehdistön sortoa
-lievennettiin jonkin verran. Syyskesällä julkaistiin käsky
-lakimääräisten valtiopäiväin kutsumisesta koolle joulukuussa.
-Marraskuun 1 p:nä 1904 asetettiin Pietarissa komitea, puheenjohtajana
-todellinen salaneuvos Tagantseff sekä jäseninä 6 venäläistä ja 6
-suomalaista, valmistelemaan kysymystä valtakunnanlainsäädännön ja
-Suomen erikoisen lainsäädännön välisten rajain määräämisestä. Eräät
-komitean venäläiset jäsenet eivät olleet aivan taipumattomia osittain
-suostumaan suomalaisten vaatimuksiin. Ennen pitkää ilmeni kuitenkin
-komitean venäläisen ja suomalaisen ryhmän välillä, varsinkin
-sotilaskysymyksessä, mielipiteiden eriäväisyyksiä, jotka eivät olleet
-soviteltavissa, minkä tähden keskustelut jäivät tuloksettomiksi.
-
-Joulukuun 2 p:nä, valtiopäiväin ollessa ovella, sisälsi Helsingissä
-ilmestyvä virallinen lehti tiedonannon, että Hänen Majesteettinsa oli
-suvainnut sallia niiden maasta karkotettujen, jotka laillisessa
-järjestyksessä oli valittu valtiopäivämiehiksi tahi olivat
-aatelissukujen päämiehiä, palata kotimaahan. Kun Mechelin kuului
-jälkimäiseen ryhmään, palasi hän muutamain muiden karkotettujen kera
-Helsinkiin, missä joulukuun 5 p:nä yleisö riemuiten tervehti heidän
-paluutaan. Juhlallinen vastaanotto tapahtui säätytalolla ja illemmällä
-pidettiin seurahuoneella juhla, jossa Suomen kansalaisten ilontunteet
-sekä tunnustus ja ihailu niitä kohtaan, jotka horjumatta olivat
-kärsineet isänmaan puolesta, monella tavoin purkautuivat ilmoille.
-Seuraavan vuoden alussa saivat muutkin karkoitetut palata. Mechelin,
-jolta, niinkuin jo mainittiin, oli maanpakoon joutuessaan laittomasti
-riistetty hänelle entisenä senaattorina tuleva eläke, katsoi, kuten
-muutkin saman kohtelun alaisiksi joutuneet, olevansa oikeutettu
-vaatimaan sitä takaisin. Ei tietysti ole epäilemistäkään, että tässä
-Mechelinin luontoiselle, milloinkaan omaa voittoa pyytämättömälle
-miehelle, oli määräävänä vaikuttimena laittoman teon poistamisen halu
-eikä suinkaan oma etu.
-
-Valtiopäivillä, jotka avattiin joulukuun 9 p:nä, Mechelin taaskin tuli
-johtavaan asemaan. Hänet valittiin puhemiesneuvoston jäseneksi sekä
-valtio-, erityisen valitus- ja toimitusvaliokunnan puheenjohtajaksi.
-Näiden valtiopäiväin tärkein tulos oli laillisten olojen täydellistä
-palauttamista tarkoittava n.s. "suuri anomus". Sitä käsiteltiin
-erityisessä valitusvaliokunnassa, jossa sen laatiminen oli
-pääasiallisesti Mechelinin toimena. Valtiosäädyt hyväksyivät sen
-yksimielisesti vuoden viimeisenä päivänä. Anomuksessa lausuttiin muun
-muassa: "Maassa jossa, niinkuin Suomessa, sukupolvi toisensa jälkeen on
-kasvanut ja elänyt siinä tietoisuudessa, että laki on sekä valtiovallan
-että yksityisten yhteiskunnan jäsenten toiminnan ohjeena, tuntuu aivan
-kuin perinjuuriselta yhteiskunnan mullistamiselta, kun hallitus, jonka
-tärkeimpänä tehtävänä tulisi olla lakien voimassa pitäminen, itse
-järkyttää laillista järjestystä. Vuonna 1899 alkaneen hallitussuunnan
-onnettomat vaikutukset ovat näyttäytyneet monin tavoin sekä
-yhteiskunnallisessa toiminnassa että yksityiselämän eri aloilla. Suomen
-kansa on joutunut pelottavan ankaraan velvollisuuksien ristiriitaan. Ja
-järjestelmän seurauksena on ollut: yleinen epävarmuus kalliisiin
-personallisiin oikeuksiin nähden, hyvän hallinnon höltyminen ja
-turmeltuminen, aiheellinen pelko että lainkäyttökin, tämä yhteiskunnan
-tehtävistä vanhin ja ensimäinen, on saava pahan vamman, kova
-omantunnon tuska useilla niillä, jotka ovat luettavat yhteiskunnan
-kunnioitettavimpiin aineksiin, joko he sitten ovat saattaneet äänensä
-kuuluviin tahi kärsineet hiljaisuudessa; sekä toisaalla leviämistään
-leviävä siveellinen rappeutuminen ja turmelus sekä onnenonginta, jotka
-ovat päässeet rehottamaan kovan ahdistuksen vallitessa toisissa
-piireissä; rikosten lisääntyminen paikkakunnilla, missä poliisivoimaa
-on tuntuvasti enennetty sekä selvästi havaittava lain ja oikeuden
-kunnioituksen väheneminen." -- Anomus päättyy lyhyeen selontekoon
-niistä toimenpiteistä, jotka olivat tarpeen laillisen järjestyksen
-palauttamiseksi, ja pontena on alamainen anomus, että näihin
-toimenpiteisiin ryhdyttäisiin.
-
-Valtiopäivämiesten yksityisessä kokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti
-kävi Mechelin professori Otto Donnerin ja pankinjohtaja Felix Heikelin
-kera tammikuulla 1905 Pietarissa ruhtinas Obolenskin puheilla
-koettamassa hankkia suotuisaa vastausta "suureen anomukseen". Mechelin
-antoi omasta ja molempain toveriensa puolesta ruhtinaalle kirjelmän,
-jossa huomautettiin valtiosäätyjen lausumain toivomusten osin
-olevan sellaisia, jotka kävi nopein toimenpitein välittömästi
-toteuttaminen, osin sellaisia, joiden toteuttaminen kysyi aikaa. Suomen
-asevelvollisuuskysymys oli ratkaistava aikaa kysyvän lainsäädännön
-avulla, mutta ennenkuin tämä työ ehdittäisiin suorittaa, olisi 1901
-vuoden laittoman asevelvollisuusasetuksen sovelluttaminen
-lakkautettava. Sillä välin voisi Suomi, niinkuin silloinen
-vanhasuomalainen senaatti oli ehdottanut, suorittaa vuotuisen
-rahamäärän, esimerkiksi kymmenen miljoonaa markkaa vuosittain,
-edellyttäen että valtiopäivät siihen suostuisivat. 1903 vuoden
-diktatuuriasetus ja muut lainvastaiset väliaikaiset säädökset kävisi
-heti kumoaminen. Kysymys, miten lakeja oli oikeudenmukaisesti
-säädettävä asioista, jotka koskivat sekä Suomen että keisarikunnan
-etuja, joka kysymys oli käsiteltävänä Tagantseffin komiteassa, vaati
-aikaa ja oli huolellisesti valmisteltava, Suomenkin oikeutta huomioon
-ottaen.
-
-Venäjän ministeriä Witteäkin kävi Mechelin puhuttelemassa näistä
-asioista. Kävi ilmi, ettei Venäjän päätösvaltaisissa piireissä oltu
-aivan taipumattomia asevelvollisuuskysymyksen ratkaisuun tahi asetuksen
-sovelluttamisen lykkäykseen Suomen myöntämää rahallista korvausta
-vastaan. Meillä katsottiin perustuslaillisissa piireissä tämän
-ehdotuksen ansaitsevan harkintaa; rahallinen korvaus oli valtiosäätyjen
-kuitenkin myönnettävä vain lähimmäksi varainhoitokaudeksi, ollen
-vastaisten valtiopäiväin asia uudistaa suostunta olosuhteiden mukaan.
-
-Näistä asioista neuvoteltaessa Venäjän pääkaupungissa, missä Mechelin
-kävi useita kertoja, oli ruhtinas Obolenski muun muassa vaatinut, että
-Suomen viranomaisten olisi Venäjälle luovutettava jälkimäisestä maasta
-Suomeen saapuneet valtiolliset rikoksentekijät. Mechelin ja Donner
-olivat käydessään ruhtinaan puheilla tähän vastanneet, että tässäkin
-kohden tulisi Suomen voimassa olevia lakeja siellä noudattaa ja että,
-jos mainituissa laeissa sellainen luovuttaminen oli säädetty, sitä oli
-noudatettava. He eivät tahtoneet kieltää, että maamme viranomaisilla
-todella eräin ehdoin oli sellainen velvollisuus. Kun tämä tuli
-tunnetuksi, tehtiin Suomen aktivistipuolueen äänenkannattajassa
-"Frihet"-lehdessä ja sosialistisissa julkaisuissa hyökkäyksiä
-Mecheliniä ja Donneria vastaan, jotka muka kokonaan olivat kieltäneet
-meidän ja Venäjän vapaustaistelijain yhteiset edut. Perustuslailliset
-lakimiehemme, jotka ottivat kysymyksen perinpohjaisen harkinnan
-alaiseksi, pitivät sitä vastoin mainittujen molempain herrain lausuntoa
-oikeana. Oma lakimme ja valtiollinen asemamme keisarikuntaan nähden
-ovat sellaiset, että henkilöt, jotka jälkimäisessä maassa tekevät
-sikäläisten lakien vastaisia tekoja, eivät saa päästä keisarikunnan
-lainkäytön ulottuvista lähtemällä Suomeen. Valtiolliset rikokset eivät
-ole tästä poikkeuksena. [Vrt. R. Hermanson, "Synpunkter i Frågan om
-ryska undersåtars utlämnande genom finska myndigheter åt ryska".]
-Useiden kansalaisten allekirjoittama vastalause Mecheliniä ja Donneria
-vastaan tehtyihin hyökkäyksiin julkaistiin sanomalehdissä. Katsomatta
-siihen, ettei Suomen kansan suinkaan tarvinnut tunnustaa olevansa
-yhteisvastuullinen kaikenmoisten venäläisten anarkististen
-kumouksellisten kanssa, joiden tekoja kaikkien sivistyskansain
-oikeustajunnan täytyi paheksua, ei sekään seikka, että Venäjän
-silloisen valtiojärjestyksen mukaan törkeiksi rikoksiksi katsottiin
-erinäisiä tekoja, joita länsimaisen oikeuskatsantotavan mukaan olisi
-arvosteltu lievemmin tahi kenties ei olisi pidetty ensinkään
-rikollisina, voinut vaikuttaa kysymykseen lainopilliselta kannalta
-katsottuna. Ja niin kauan kuin me itse keisarikunnan vallanpitäjiltä
-vakaasti vaadimme oikeusjärjestyksemme tunnustamista, tulisi tietysti
-meidän itsemmekin tarkoin noudattaa sitä silloinkin, kun se velvoitti
-meitä suostumaan Venäjän viranomaisten vaatimuksiin.
-
-Maaliskuun 29 päivän illalla levisi Helsingissä sanoma, että "suureen
-anomukseen" oli osittain suostuttu esittelyssä, joka ei ollut
-tapahtunut tavallisessa järjestyksessä, vaan neuvottelukokouksessa,
-johon otti osaa sekä venäläisiä että suomalaisia jäseniä. 1901 vuoden
-asevelvollisuuslain sovelluttaminen oli toistaiseksi lakkautettu ja
-1905 vuoden kutsunnat peruutettu sekä tuomarien virasta erottamista
-koskeva asetus kumottu; muita kohtia ei vielä ollut ratkaistu, mutta
-toivottiin esittelyä jatkuvan.
-
-Samaan aikaan annettiin valtiopäiville hallituksen esitys
-kymmenen miljoonan markan suorittamisesta vuosittain Venäjän
-valtakunnanrahastoon avustukseksi sotilaallisiin tarkoituksiin.
-Valtiopäivät katsoivat olevan myöntäminen tämän suostunnan, kuitenkin
-vain vuodeksi.
-
-Näiden valtiopäiväin käsiteltäviksi annettuja asioita oli hallituksen
-esitys porvaris- ja talonpoikaissäädyn äänioikeuden laajentamisesta.
-Perustuslakivaliokunta oli laatinut ehdotuksen mainittujen säätyjen
-äänioikeuden laajentamiseksi esityksessä ehdotettua tuntuvasti
-enemmäksi, äänioikeuden myöntämiseksi naisille y.m., mutta
-perustuslaillisella taholla oltiin sitä mieltä, että niin kauan kuin
-laillisia oloja ei ollut täydellisesti palautettu, puuttui säännöllisen
-valtiopäivätyön edellytyksiä eikä valtiosäätyjen sentähden tulisi tehdä
-lopullisia päätöksiä. Vaalioikeuden uudistuskysymys jäi valtiosäädyiltä
-sen vuoksi loppuun käsittelemättä, mikä muutamilla tahoilla, varsinkin
-yhteiskunnan syvissä riveissä, herätti suurta tyytymättömyyttä.
-Valtiosäädyt päättivät, koska täydellistä vastausta laillisuuden
-palauttamista koskevaan anomukseen ei ollut saapunut, anoa
-valtiopäiväin lykkäämistä syksyyn, ja Mechelin laati tämän sisältöisen
-kirjelmän luonnoksen. Mutta vastauksen sijasta tuli äkkiä ja
-odottamatta sanoma, että valtiopäivät oli päätettävä huhtikuun 15 p:nä,
-joten äänioikeuden uudistuskysymyksen loppuun käsitteleminen, vaikka
-valtiosäädyt olisivat sen tahtoneetkin käsitellä, oli käynyt
-mahdottomaksi. Ennen hajaantumistaan antoivat valtiosäädyt adressin,
-jossa pyydettiin laillisuuden täydellistä palauttamista suuren
-anomuksen mukaisesti.
-
-Aatelin perustuslaillisten huhtikuun 16 p:nä seurahuoneella
-toimeenpanemissa yhteisissä erojaispäivällisissä, joissa säädyn jäsenet
-olivat miltei täysilukuisina saapuvilla, julkilausui vapaaherra Kr. von
-Alfthan säätyveljien kiitollisuuden ja ystävyyden tunteet Mecheliniä
-kohtaan. Tämä vastasi liikutettuna esittämällä eläköönhuudon Suomelle
-ja selitti oivallisessa puheessa sitä kantaa, jolle meidän
-oikeustaistelussamme oli asetuttava.
-
-Ennen valtiopäivämiesten hajaantumista asettivat perustuslailliset
-ryhmät, ruotsalainen ja nuorsuomalainen, valtuuskunnan, jonka jäsenet
-valittiin kaikista neljästä säädystä, yhtä monta kumpaisestakin
-kieliryhmästä, seuraaviin valtiopäiviin asti tarkkaavaisesti seuraamaan
-valtiollisia tapahtumia ja ryhtymään olojen vaatimiin toimenpiteisiin.
-Mechelin valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi, Donner
-varapuheenjohtajaksi.
-
-Valtuuskunta, joka keskuudestaan asetti pienemmän toimikunnan, piti
-lukuisia kokouksia ja koetti parhaansa mukaan täyttää tehtävänsä. Se
-pani muun muassa toimeen suuren kansalaiskokouksen palokunnantalolla
-syyskuun 13 p:nä. Tässä tilaisuudessa oli aikomus keskustella useita
-tärkeitä, lähinnä seuraavain valtiopäiväin käsiteltäviä asioita
-sisältävästä ohjelmasta. Nämä kysymykset koskivat laillisen
-järjestyksen palauttamista, venäjän kielen poistamista Suomen
-hallinnosta, asevelvollisuusasiaa, elokuun 6/19 p:nä 1905 annettua
-keisarillista julistuskirjaa neuvoa-antavan valtakunnanduuman
-perustamisesta Venäjälle, johonka Suomikin ottaisi osaa
-valitsemalla edustajia, sekä vihdoin äänioikeuden laajentamista
-valtiopäivämiesvaaleissa ja laajaa eduskuntalaitoksen uudistusta.
-Kokouksessa oli saapuvilla lukuisa joukko henkilöitä kumpaakin
-sukupuolta; lukumäärä lienee lähennellyt tuhatta. Kokouksen avasi
-Mechelin tekemällä selkoa tilanteen vaatimuksista. Hän huomautti, että
-yhteinen työ maamme loukatun valtiosäännön suojelemiseksi oli
-yhdistänyt eri puolueryhmät perustuslailliseksi puolueeksi, ja että v.
-1904 kokoontuneiden valtiopäiväin tunnuslauseena oli ollut: lain voima
-on palautettava. Hän huomautti yksimielisyyden tarpeellisuutta, vaikka
-tunnustikin, että "luja yhteenliittyminen oikeutemme suojaksi ei vaadi
-luopumaan eriävistä mielipiteistä sisäisissä kysymyksissämme. Mitä
-vaaditaan, on että puolueriidat heitetään sikseen, kunnes maamme
-oikeusasema Venäjään nähden on turvattu v. 1809 vahvistettujen
-periaatteiden mukaisesti." Mechelinin puheen päätyttyä alkoi kokouksen
-ohjelmaan otettujen kysymysten käsittely, professori Setälä
-puheenjohtajana. Mutta niistä oli ehditty käsitellä ainoastaan osa,
-kun saapui poliiseja, jotka ilmoittivat, että kokouksen oli
-kenraalikuvernöörin käskystä heti hajaannuttava. Kun kokous
-yksityisluontoisena katsoi olevansa laillisesti luvallinen, kieltäytyi
-se noudattamasta käskyä, mutta joukko sotamiehiä kivääreihin
-kiinnitettyine pistimineen marssi saliin ja karkoitti yleisön. Ennen
-kokouksen hajoamista ehti Mechelin kuitenkin ehdottaa, että
-annettaisiin kokouksen toimikunnan tehtäväksi panna vastalause
-tapahtunutta väkivallantekoa vastaan, jota ehdotusta tervehdittiin
-yleisellä hyväksymisellä. Vastalause laadittiin sittemmin ja annettiin
-prokuraattorille. [Katso tästä tarkemmin "Murrosajoilta" VII siv. 80 ja
-seur.]
-
-       *       *       *       *       *
-
-Ainoastaan muutamaa viikkoa myöhemmin tapahtui Venäjällä
-valtiojärjestyksen mullistus. Japanin sodan vastoinkäymisten johdosta
-oli valtiollinen kiihtymys levinnyt koko valtakuntaan. Semstvojen
-jäsenet ja muut kansalaiset pitivät kokouksia, joissa vaadittiin
-kansalaisvapauden turvaamista ja kansanedustuslaitoksen käytäntöön
-ottamista. Talonpoikais- ja työläismellakoita ja lakkoja sattui
-useilla paikkakunnilla, Mustanmeren sotalaivoissa pantiin toimeen
-sotilaskapinoita. Hallitus päätti tehdä myönnytyksiä ja antoi elokuun
-19 p:nä julistuskirjan valtakunnanduuman kokoonkutsumisesta, jonka
-toimivalta kuitenkin olisi oleva vain neuvoa-antavaa laatua.
-Mutta tämä ei tyydyttänyt vapaamielisiä; vaadittiin pitemmälle
-meneviä myönnytyksiä ja levottomuudet kävivät yhä laajemmiksi ja
-voimakkaammiksi. Yleisten lakkojen johdosta keskeytyi lokakuun lopulla
-1905 liikenne Venäjän rautateillä, pääkaupungissa lopetettiin kaikki
-tehdastyö, yleiset laitokset lakkasivat toimimasta ja valta oli
-siirtymäisillään hallituksen käsistä jonkinlaiselle sosialistien ja
-muiden kumouspuolueiden jäsenistä muodostetulle neuvostolle.
-
-Sanoma näistä tapahtumista herätti tietenkin Suomessa mitä suurinta
-hämmästystä ja nousi kysymys, miten meidän itsemme olisi meneteltävä.
-Kaupunkilais- ja maalaistyöväestön keskuudessa olivat sosialistiset
-aatteet lähinnä edellisinä vuosina levinneet odottamattoman nopeasti ja
-laajalle, ja tällä taholla haaveiltiin Suomen yhteiskunnallisten olojen
-kumousta sosialistiseen suuntaan Venäjällä odotettavana olevan
-samanlaisen kumouksen yhteydessä. Perustuslailliset, jotka eivät
-antautuneet tällaisiin haaveiluihin, arvelivat ajan otolliseksi
-jyrkästi kansanvaltaiseen suuntaan käyville valtiollisille
-uudistuksille. Mutta miten aikaansaada ne? Kumoustietäkö vai vanhain
-perustuslakiemme osottamin lainsäädäntökeinoin? Siitä eivät puolueet
-olleet yksimielisiä. Perustuslaillisten lähimpänä silmämääränä oli
-laillisen järjestyksen palauttaminen.
-
-Sunnuntaina lokakuun 29 p:nä piti perustuslaillinen säätyvaltuuskunta
-kaupunginvaltuuston kokoussalissa Helsingin raatihuoneella kokouksen,
-johon muutamia muitakin henkilöitä kutsuttuina otti osaa. Mechelin
-johti kokouksessa puhetta. Päätettiin panna toimeen yleinen
-kansalaiskokous, jonka hyväksyttäväksi esitettäisiin, että
-hallitukselta vaaditaan laillisuuden palauttamista, nykyisen kotimaisen
-hallitushenkilökunnan poistamista ja toisten, kansan luottamusta
-nauttivain miesten nimittämistä heidän tilalleen sekä valtiopäiväin
-mahdollisimman pikaista koolle kutsumista. Eräs kokouksen
-osanottajista, sosialistijohtaja ja kaupunginvaltuusmies, puuseppä
-Perttilä, vaati perustuslaillisten ja pääkaupungin järjestyneen
-työväestön ryhtymistä yhteistoimintaan. Tähän suostuen päätti kokous
-asettaa 8-miehisen valtuuskunnan, jonka tuli toimia yhteisesti yhtä
-monen työväestön valitseman valtuutetun kanssa.
-
-Maanantaina lokakuun 30 p:nä annettiin Pietarissa se
-keisarillinen julistuskirja, jolla Venäjän valtiomuoto muutettiin
-perustuslailliseksi. Valtakunnanduuma, jolla ei olisi vain
-neuvonanto-oikeutta, vaan päätösvalta lainsäädäntöasioissa,
-kutsuttaisiin koolle ja väestölle suotaisiin kansalaisvapauden
-järkkymättömät perusteet henkilökohtaisen loukkaamattomuuden
-periaatteen mukaisesti sekä omantunnon-, sanan-, kokoontumis- ja
-yhdistymisvapaus.
-
-Samana päivänä puhkesi meillä n.k. "suurlakko". Työväestön Helsingin
-rautatientorilla tekemän päätöksen mukaisesti keskeytettiin kaikki työ
-eri aloilla, rautatieliikenne lakkasi, tehtaat, ravintolat ja myymälät,
-ruokatavarakauppoja lukuun ottamatta, suljettiin. Sanomalehdet eivät
-ilmestyneet, pimeys vallitsi illoin kaupungin kaduilla. Ylioppilaat ja
-polyteknikot tekivät opintolakon, luennot ja harjoitukset keskeytettiin
-opettajain suostumuksella, samaten kouluopetus. Lakkasivatpa posti ja
-poliisilaitoskin toimimasta. Työväestön asettama keskuslakkokomitea
-otti huolekseen poliisin tehtävät ja valvoi lakon noudattamista
-kansalliskaartin, n.s. "punakaartin" avulla. Ylioppilaat ja
-polyteknikot puolestaan järjestivät eri suojeluskunnan, joka, niinkuin
-tunnettu, ei ollut parhaissa väleissä kansalliskaartin kanssa. Ei vain
-pääkaupungissa, vaan useilla muillakin paikkakunnilla maassamme
-pidettiin valtiollisia kokouksia, pantiin toimeen lakkoja ja
-keskeytettiin yhteiskunnan säännöllinen elämä.
-
-Tällä välin perustuslaillinen säätyvaltuuskunta jatkoi toimintaansa
-laillisuuden palauttamiseksi. Lokakuun 31 p:nä pidettiin
-palokunnantalolla valtuuskunnan päätöksen mukaisesti suuri
-kansalaiskokous, jossa hyväksyttiin valtuuskunnan laatiman ehdotuksen
-mukainen ohjelma, minkä jälkeen lähetystö pantiin sitä viemään
-kenraalikuvernöörille. Työväen taholta saapui toinen lähetystö. Suuria
-väkijoukkoja kokoontui kenraalikuvernöörintalon edustalle, ja niille
-annettiin tieto vanhansuomalaisen senaatin erosta, jota tämä jo lakon
-alkamispäivänä oli päättänyt pyytää, koska oli havainnut, ettei sillä
-enää ollut laajain kansankerrosten luottamusta. Se oli samalla
-päättänyt tehdä alistuksen laillisten olojen palauttamisesta ja
-valtiopäiväin koolle kutsumisesta.
-
-Samana iltana kokoontui kenraalikuvernöörin luokse hänen pyynnöstään
-sekä perustuslaillisen valtuuskunnan edustajia: Mechelin, R.A. Wrede,
-O. Donner, J. Grotenfelt, että vanhansuomalaisen puolueen edustajia:
-J.R. Danielson, H. Gebhard ja K.A. Brander. Ruhtinas Obolenski
-ilmoittaa Hänen Majesteettinsa olevan taipuvaisen suostumaan Suomen
-kansan valtiollisiin toivomuksiin ja kehottaa läsnäolevia lausumaan
-mielensä siitä, mitä olisi anottava. Mechelin esittää anottavaksi:
-perustuslainmukaisen järjestyksen täydellistä palauttamista
-valtiosäätyjen joulukuun 31 p:nä 1904 tekemän anomuksen mukaisesti;
-ylimääräisten valtiopäiväin koolle kutsumista joksikin päiväksi
-joulukuussa; yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden periaatteelle
-rakentuvaa eduskuntalaitoksen uudistusta tarkoittavan hallituksen
-esityksen antamista ylimääräisille valtiopäiville; valtiopäiväin
-oikeuttamista tarkastamaan hallituksen jäsenten virkatoimien
-laillisuutta; perustuslakien kehittämistä sananvapauden,
-kokoontumis- ja yhdistymisvapauden säätämällä. Mechelinin ehdotusta
-kannattivat muut perustuslaillisen ryhmän läsnäolevat jäsenet.
-Danielsonkin lausui, että hänen puolueensa kiitollisena ottaisi vastaan
-sen sisältöisen julistuskirjan. Jonkin aikaa keskusteltua lausui
-kenraalikuvernööri pitävänsä tuollaisen julistuskirjan aikaansaamista
-mahdollisena ja pyysi saada hyvissä ajoin seuraavana päivänä
-kirjallisesti laadittuina julistuskirjassa mainittavat toivomukset sekä
-ilmoitti senaatinkin paraikaa valmistelevan julistuskirjan ehdotusta.
-Seurasi sitten kysymys senaatin vastaisesta kokoonpanosta;
-kenraalikuvernööri arveli nykyisten senaattorien voivan toistaiseksi
-jäädä paikalleen. Vanhatsuomalaiset lausuivat haluavansa
-kokoomusministeristöä, mutta tätä vastustettiin perustuslaillisten
-taholta ja vaadittiin senaattia kokoonpantavaksi yksinomaan
-perustuslaillisista. Neuvottelu päättyi vasta puolen yön aikaan.
-
-Jo seuraavana aamuna oli Mechelinillä valmiina julistuskirjan luonnos,
-jonka valtuuskunta, sittenkun ensin J. Grotenfelt ja sen jälkeen muut
-jäsenet olivat sen tarkastaneet, eräin muutoksin hyväksyi. Samaten
-tarkastettiin ja hyväksyttiin Mechelinin laatima valtiopäiväkutsun
-luonnos, joka sisälsi, että eduskuntalaitoksen uudistusta koskeva
-esitys oli annettava valtiopäiväin käsiteltäväksi, sekä ehdotus
-käskykirjeeksi, jonka mukaan laittomuusaikana nimitettyjen venäläisten
-virkamiesten sijaan nimitettäisiin kotimaisia miehiä. Samana päivänä
-veivät Mechelin, Wrede ja Donner ehdotukset kenraalikuvernöörille,
-jonka luona ne kohta kohdalta tarkastettiin. Obolenski teki
-vastaväitteitä, varsinkin kesäkuun 20 p:nä 1900 annetun, venäjänkielen
-käyttämistä virastoissa koskevan julistuskirjan kumoamiseen nähden. Hän
-ei kuitenkaan ollut itsepäinen, vaan lupasi toimittaa perille
-perustuslaillisten julistuskirjan ehdotuksen samalla kuin senaatinkin
-ehdotuksen sekä lausui pitävänsä edellistä parempana. Molemmat olivat
-tosin pääkohdiltaan samansuuntaiset, mutta erosivat toisistaan
-siinä, että edellinen erinäisissä kohdin esitti tarkemmin
-määriteltyjä vaatimuksia; niinpä se esimerkiksi vaati 1901 vuoden
-asevelvollisuuslain täydellistä kumoamista, jota vastoin senaatti vain
-oli ehdottanut sen soveltamisen lakkautettavaksi. Eduskuntalaitosta
-koskevassa kysymyksessä oli senaatti vain ehdottanut uudistettavaksi
-hallituksen esityksen äänioikeuden laajentamisesta porvaris- ja
-talonpoikaissäädyn vaaleissa. Seuraavana päivänä, marraskuun 2:sena,
-saapuivat Mechelin ja Grotenfelt uudestaan kenraalikuvernöörin luo,
-joka heidän läsnäollessaan antoi luotsipäällikölle, kenraalimajuri
-N. Sjömanille käskyn viedä perustuslaillisten ehdotuksen sekä
-kenraalikuvernöörin puoltavan lausunnon korkean-asianomaiseen paikkaan.
-Valtuuskunta lähetti puolestaan kaksi henkilöä Pietariin hankkimaan
-valtiosihteeristöstä varmuutta siitä, että ehdotus todellakin
-esitettiin semmoisena kuin valtuuskunta sen oli hyväksynyt.
-
-Marraskuun 2 p:nä lähti kenraali Sjöman "Eläköön" laivalla matkaan.
-Muuan huhu, joka perustuslaillisissa piireissä herätti levottomuutta,
-tiesi kertoa joidenkuiden yltiöpäiden aikovan estää höyrylaivaa
-lähtemästä, koska olivat saaneet kuulla eräiden vanhan senaatin
-jäsenten aikovan siinä matkustaa sekä arvelivat sen olevan ehdottomasti
-estettävä. Pian kuitenkin kuultiin Eläköön laivan lähteneen satamasta
-ja alottaneen matkansa. Julistuskirjan ehdotus toimitettiin perille ja
-käsiteltiin Pietarhovin keisarillisessa palatsissa tapahtuneessa
-esittelyssä, jota kesti k:lo 8:sta i.p. marraskuun 3 p:nä seuraavaan
-aamuun k:lo 3. Venäläiset ministerit, kreivi Witte etusijassa,
-puolsivat ehdotusta pääkohdiltaan ja hallitsija hyväksyi
-julistuskirjan, kuitenkin eräiltä harvalukuisilta kohdin muutettuna,
-minkä jälkeen se allekirjoitettiin k:lo 2 aamulla. Muutoksista
-pidettiin vain yhtä mainittavammin tärkeänä. Perustuslaillisten
-ehdotuksessa oli nimittäin ollut määräys, että 1899 vuoden
-helmikuun-julistuskirjan säätämät perussäännökset oli kumottu, jota
-vastoin vahvistettu julistuskirja sääsi, että niiden soveltaminen oli
-keskeytettävä siksi, kunnes siinä mainitut asiat oli lainsäädäntötoimin
-järjestetty. Kun suomalaisella taholla kuitenkin edellytettiin
-"lainsäädäntötoimen" käyvän perustuslaillista tietä, ei tämä muutos,
-tultuaan maassamme tunnetuksi, herättänyt sanottavaa levottomuutta.
-Julistuskirja venäjän kielen käytäntöön ottamisesta virastoissa oli
-poistettu niiden asetusten joukosta, jotka julistettiin heti
-kumotuiksi, mutta sen kävi lukeminen niihin perustuslainvastaisiin
-asetuksiin, joiden tarkastamisesta senaatin oli tehtävä ehdotus.
-
-Eläköön laiva palasi viivyttelemättä tuoden julistuskirjan ja
-valtiopäiväkutsun Helsinkiin, jonne se saapui marraskuun 4:ntenä
-iltapäivällä ja missä sen tuomat uutiset herättivät suurta riemua.
-Mechelin ja Wrede sekä Danielson ynnä muutamat muut henkilöt saivat
-kutsun saapua k:lo 9 illalla kenraalikuvernöörin turvapaikkaan,
-venäläiseen sotalaivaan Slavaan, missä hän saattoi asiakirjain
-sisällyksen kutsuttujen tiedoksi. Samalla hän kuitenkin lausui
-ihmettelynsä ja pahoittelunsa sen nurjamielisyyden johdosta, jota hän
-luuli havainneensa suomalaisissa vallitsevan venäläisiä kohtaan ja jota
-hänen ylhäisyytensä sanoi lakon aikana itsekin kokeneensa. Mechelin
-vastasi tähän sujuvalla ranskan kielellä pitämässään puheessa, ettei
-nurjaa mieltä vallinnut Suomessa Venäjän kansaa kohtaan, mutta että
-erään Venäjän puolueen lakiamme ja oikeuttamme vastaan tekemät
-hyökkäykset olivat loukanneet suomalaisten arimpia tunteita. Puhuja
-lausui olevansa varma siitä, että mielten katkeruus oli häviävä
-säännöllisten olojen palauduttua. Lopuksi hän muutamin sanoin kiitti
-kenraalikuvernööriä hänen avustuksestaan julistuskirjan
-aikaansaamisessa.
-
-Ainoat maassamme, jotka eivät olleet aivan tyytyväisiä julistuskirjaan,
-olivat sosiaalidemokraatit, jotka olivat haaveilleet maamme sisäisten
-olojen kumouksellista muutosta. Lakkopäivinä oli perustuslaillisella
-taholla pyritty yksimielisyyteen sosiaalidemokraattien kanssa, mutta
-heidän ja perustuslaillisen säätyvaltuuskunnan väliset neuvottelut
-eivät olleet menestyneet. Sosiaalidemokraatit vastustivat valtiopäiväin
-koolle kutsumista, koska eivät uskoneet niiden suostuvan semmoiseen
-eduskuntalaitoksen uudistukseen, jota he halusivat, ja vaativat sen
-sijaan yleisillä vaaleilla valitun, "perustuslakia säätävän
-kansalliskokouksen" kutsumista koolle uudistusta toteuttamaan. Olipa
-työväki hairahtunut rautatientorilla valitsemaan "väliaikaisen
-hallituksenkin", suostuen kumminkin siihen, että vaalin saisi alistaa
-hallitsijan vahvistettavaksi. Puoluejohto oli uskotellut työväelle,
-että vallankumous oli Venäjällä päässyt täydellisesti voitolle, että
-tasavalta jo oli julistettu, ja kaikki tiedot, joita heille yritettiin
-antaa todellisesta asiaintilasta, leimattiin julkeiksi valheiksi.
-Todellisuudessa oli lakko Pietarissa päättynyt marraskuun 3 p:nä ja
-kumousliike oli jo asettumassa. Maamme perustuslailliset, jotka olivat
-asettuneet laillisuuden eikä vallankumouksen kannalle ja katsoivat
-maamme laillisten olojen palautuessa ja valtiopäiväin kokoontuessa
-käsittelemään eduskuntalaitoksen uudistusta saavuttaneen sen, mikä
-tällä kertaa oli saavutettavissa, paheksuivat sosialistien liiallisia
-vaatimuksia. Säätyvaltuuskunta teki voitavansa tutustuttaakseen yleisöä
-julistuskirjan sisällykseen, jonka olemassaolonkin sosialistiset
-lakonjohtajat aluksi itsepintaisesti kielsivät. Vähitellen he kuitenkin
-menettivät työläispiirienkin kannatuksen ja pakotettiin taipumaan.
-
-Marraskuun 5 p:nä julkaisi säätyvaltuuskunta kehotuksen yleisölle
-mielten rauhoittamiseksi. Seuraavana päivänä lakko päättyi ja elämä
-palautui säännölliselle tolalleen. Illalla, kaupungin ollessa yltänään
-juhlavalaistuksessa, kokoontui joukko valtuuskunnan kutsusta Helsinkiin
-saapuneita entisiä valtiopäivämiehiä säätytalolle, missä Mechelin
-lausui läsnäolijat tervetulleiksi ja kehotti heitä tilanteen johdosta
-antamaan julistuksen Suomen kansalle. Tähän suostuttiin ja valiokunta
-asetettiin laatimaan julistusta Mechelinin tervehdyspuheessaan
-lausumain perusaatteiden mukaisesti. Tehtiin kaksi ehdotusta, joista
-toinen, herra V.T. Rosenqvistin laatima, pääasiassa saavutti
-valiokunnan ja sittemmin kokoontuneiden valtiopäivämiesten
-hyväksymisen, minkä jälkeen julistus marraskuun 8 p:nä saatettiin
-yleisön tietoon. Siinä huomautettiin, että Suomen kansan
-valtiopäiväinsä kautta esittämä toivomus lailliseen järjestykseen
-palautumisesta oli toteutunut. "Luodessamme katseemme menneisiin
-vuosiin emme voi olla muistelematta niitä monia hetkiä, jolloin
-kansamme on ollut kadottamaisillaan kaiken toivon oikeutemme takaisin
-saamisesta; ja tätä muistellessamme me myös tunnemme, että on olemassa
-korkeampia voimia kansojen kohtaloita ohjaamassa. -- -- Kun ne, jotka
-muodostavat perustuslaillisen puolueen, nyt hartaasti toivovat saavansa
-palata rauhalliseen työhön kansamme menestyksen hyväksi, elähyttää
-heitä tässä vilpitön halu yksimielisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi
-ojentaa veljenkäsi jokaiselle samaan päämäärään pyrkivälle ja harras
-toivomus että tässä vapauden ja edistyksen hyväksi tehtävässä työssä
-maamme kaikki kansalaiset saisivat seistä rinnatusten yhdenvertaisina.
-Nykyhetki kehottaa tähän ja tuleva aika on varmasti siitä kypsyttävä
-runsaan sadon kansallemme ja isänmaallemme." -- Julistuksen olivat
-allekirjoittaneet: "Yleiseen kokoukseen lukuisasti kokoontuneet
-perustuslailliset entiset valtiopäivämiehet."
-
-Lähinnä edellisinä päivinä oli ollut tarjona vaara, että jokin väestön
-ajattelematon teko olisi aiheuttanut venäläisen sotaväen aseellisen
-sekaantumisen siitä johtuvine verenvuodatuksineen ja muine maallemme
-vahingollisine, arvaamattomine seurauksineen. Ettei näin käynyt, johtui
-epäilemättä pääasiallisesti siitä, että perustuslaillisilla silloin
-vallitsevissa poikkeusoloissa oli tarpeeksi tyyneyttä ja mielenmalttia
-tyytyäkseen niihin kohtuullisiin vaatimuksiin, joita meillä oli
-laillinen oikeus esittää sekä jotka hallitsija ja hänen neuvonantajansa
-voivat hyväksyä. Mechelinille, jolla tähän aikaan oli huomattavin sija
-perustuslaillisessa puolueessa, tulee suuri ansio maamme kohtalon
-silloisesta onnellisesta käänteestä. "Marraskuun-julistuskirja" tiesi
-Suomelle siirtymistä pimeydestä valkeuteen, raskaiden koettelemusten
-ajasta lupaavien toiveiden aikaan. Totta on, että tuo valoisa aika
-valitettavasti oli lyhyt, mutta silti ei se mies ansaitse vähemmän
-kiitosta, joka olennaisesti on aikaansaanut tuon käänteen ja siten
-antanut historiallisen esikuvan, josta kenties vastedeskin on oleva
-maallemme hyötyä.
-
-
-
-
-IX LUKU.
-
-1905-1908.
-
-Toistamiseen hallituksen jäsenenä. Uudistusohjelma. Eduskuntauudistus.
-Muita hallitustoimenpiteitä. Uuden hallitusmuodon sekä muiden
-yhteiskunnallisten parannusten ehdotuksia. Taantumus pääsee jälleen
-valtaan. Ero senaatista.
-
-
-Noina päivinä kenraalikuvernöörin luona pidetyissä kokouksissa oli tämä
-lausunut haluavansa perustuslaillisten taholta saada ehdotuksen uuden
-senaatin jäseniksi. Valtuuskunta täytti hänen toivomuksensa antaen
-hänelle, marraskuun 3 ja 4 p:nä erinäisiä neuvottelukokouksia
-pidettyään, ehdokaslistansa. Tällöin oli muun muassa harkittu
-kysymystä, oliko Mechelin ehdotettava senaatin talousosaston
-varapuheenjohtajaksi vai ministerivaltiosihteeriksi, mutta edellistä,
-muiden perustuslaillisten valtioiden pääministerintointa vastaavaa
-virkaa, pidettiin sopivampana. Oikeusosaston varapuheenjohtajaksi
-ehdotettiin vapaaherra R.A. Wredeä, prokuraattoriksi J. Grotenfeltia
-ja samoin muihin senaattorinvirkoihin perustuslaillisia, osin
-ruotsalaiseen, osin nuorsuomalaiseen puolueeseen lukeutuvia henkilöitä.
-Sosialistipuolueellekin oli varattu yksi salkuton senaattorinpaikka.
-Valtuuskunnan laatiman ehdotuksen lähetti kenraalikuvernööri
-semmoisenaan korkeimpaan paikkaan, missä se miltei sinänsä
-hyväksyttiin. Uudet senaattorit nimitettiin kuitenkin vasta joulukuun 1
-p:nä. Jo muutamaa päivää aikaisemmin oli ruhtinas Obolenski eronnut
-kenraalikuvernöörinvirasta ja saanut seuraajakseen todellisen
-salaneuvoksen _N. Gerardin_, siihen aikaan varsin vaikutusvaltaisen
-kreivi Witten henkilökohtaisen ystävän. Ministerivaltiosihteerinvirasta
-erosi samalla kertaa _Constantin Linder_, jonka seuraajaksi, viran
-oltua lyhyen ajan avoinna, tuli kenraalimajuri _August Langhoff_.
-Eversti _F.G. Björnberg_, jota perustuslaillisella taholla myös oli
-pidetty mainittuun virkaan sopivana, nimitettiin hänen apulaisekseen.
-Valtiosihteeristöön oli sen lisäksi perustettava neuvoa-antava komitea,
-jonka jäseniksi valtuuskunnan ehdotuksen mukaisesti nimitettiin
-professori _R. Hermanson_ ja tohtori _A. Törngren_.
-
-Uusi senaatti ryhtyi toimeensa joulukuun 4 p:nä, jolloin Mechelin
-täysi-istuntoon kokoontuneille piti suomeksi puheen, jossa
-hän esitti laajan ohjelman senaatin tulevalle toiminnalle.
-Kun marraskuun-julistuskirja, hän lausui, on poistanut esteet
-laillisen järjestyksen palauttamiselta maahamme, on Suomen
-kansalle avautunut tärkeiden perustuslainuudistusten mahdollisuus.
-Senaatin on laadittava ehdotus uudeksi valtiopäiväjärjestykseksi,
-jota kansakunta voi tyytyväisyydellä kannattaa. Senaatin
-silmämääränä tulee olla uudistusten toteuttaminen, sellaisten kuin
-kansaneduskunnan oikeus tarkastaa hallituksen virkatoimia,
-painovapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, tuomioistuinten
-järjestysmuodon ja oikeudenkäyntilaitoksen uudistus, kuntia suurempain
-hallintoalueiden itsehallinnon toimeenpaneminen, työväestön
-taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen, maansaannin
-ja oman kodin hankkiminen maaseudun tilattomalle väestölle,
-juovutusjuomalainsäädännön uudistus näiden juomain väärinkäytöksen
-ehkäisemiseksi. Nykyään voimassa olevat, venäjän kielen käyttämistä
-hallituslaitoksissa koskevat säännökset ovat muutettavat siten, että
-kansalliskielet palautetaan siihen asemaan, mikä niille oikeudellisista
-ja luonnollisista syistä on tuleva. Virastoissa on sellaisiin
-henkilönmuutoksiin ryhdyttävä, joita laillisen järjestyksen
-palauttaminen vaatii. "Nykyinen ajanhetki on historiallinen
-käännekohta, joka vaatii kaikkia yhteiskunnan voimia työskentelemään
-valoisamman tulevaisuuden valmistamiseksi isänmaallemme. Ne, jotka nyt
-on kutsuttu toimittamaan hallitukselle kuuluvaa osaa tästä
-uudestaluomistyöstä, tulevat tuntemaan itsensä onnellisiksi, jos se,
-minkä he kykenevät suorittamaan, ei jää aivan kauas jälelle siitä, mitä
-heiltä vaaditaan. Ja sydämestämme toivomme, että se aika ei ole kovin
-etäällä, jolloin on lakannut hajaannus, minkä koettelemuksen aikana on
-synnyttänyt eri käsitys siitä, millä tavoin vaarat olisivat
-torjuttavat, sekä että yksimielisyys ja yhteishenki silloin antavat
-uusia voimia Suomen kansalle."
-
-Senaatti päätti tämän Mechelinin lausunnon pantavaksi pöytäkirjaan ja
-virallisissa lehdissä julkaistavaksi.
-
-Ylimääräiset valtiopäivät kokoontuivat kohdakkoin sen jälkeen,
-joulukuun 20 p:nä. Tärkein niiden käsiteltäväksi annetuista asioista
-oli eduskuntalaitoksen uudistuskysymys. Vanha senaatti oli jo asettanut
-komitean laatimaan ehdotusta asiasta, mutta useimmat komitean jäsenet
-olivat kieltäytyneet tehtävästä, kunnes perustuslaillinen senaatti oli
-nimitetty ja uudistanut määräyksen. Näin kävikin, minkä jälkeen
-komitea, jonka jäseniksi määrättiin henkilöitä eri puolueista ja
-puheenjohtajaksi professori Hermanson, alotti työnsä. Ohjeeksi
-annettiin komitealle Mechelinin laatima ohjelma, jossa lähemmin
-seliteltiin marraskuun-julistuskirjan yhteydessä annettua määräystä,
-että uudistuksen tuli tapahtua yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden
-periaatteiden mukaisesti, minkä ohessa huomautettiin "maassamme
-vallitsevasta yksikamarijärjestelmän harrastuksesta". Mikäli myöhemmin
-saatiin tietää, oli senaatti äänestettyään päättänyt lisätä nämä sanat
-osottaakseen panneensa huomiota maassamme vallitsevaan yleiseen
-mielialaan, mutta ei ennakolta sitoakseen komiteaa. Komiteassa piti
-osa jäseniä parempana kaksikamarijärjestelmälle rakennettua
-eduskuntalaitosta, jossa ylempi kamari olisi valittu yleisillä,
-vaikkakin välillisillä vaaleilla. Mutta kun maassamme silloin
-innokkaasti kannatettiin yksikamarijärjestelmää, on käsitettävissä,
-että nämä jäsenet jäivät vähemmistöön. Muutamat vähemmistön jäsenet
-tiedustelivat Mecheliniltä, olisiko heidän pantava vastalause, mutta
-hän kielteli. Sitä vastoin hän, siihen katsoen että komitean enemmistö
-oli määrännyt äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajaksi vain 21
-ikävuotta, arveli vastalauseen olevan tehtävä korkeamman ikärajan, 24
-ikävuoden, puolesta. Sellaisen vastalauseen liittikin vähemmistö
-komitean mietintöön; se saavutti hallituksen ja valtiopäiväin
-hyväksymisen ja sen mukainen säännös on, niinkuin tunnettu, nykyisessä
-valtiopäiväjärjestyksessämme. Jottei uusi eduskunta tekisi äkkipikaisia
-päätöksiä, ehdotti Mechelin asetettavaksi neuvoa-antavana toimivan
-tarkastuslautakunnan, jonka jäseninä tulisi olla tuomarikunnan,
-yliopiston ja polyteknillisen opiston, talous- ja maanviljelysseurain,
-suurempain kaupunkien kaupunginvaltuusmiesten ja maalaiskuntain
-luottamusmiesten valitsemia edustajia -- yhteensä 45 henkilöä.
-Eduskunnan kustakin asiasta ensimäisessä käsittelyssä tekemät päätökset
-oli hänen mielestään annettava tämän lautakunnan tarkastettaviksi ja
-lautakunnan lausunto oli sitten saatettava valtiopäiväin tiedoksi. Kun
-ei lautakunnalla kuitenkaan olisi päätösvaltaa, ei komiteassa katsottu
-sen merkityksen vastaavan sen asettamisesta johtuvia mutkia,
-minkätähden tyydyttiin ehdottamaan vähemmän mutkallista laitosta, n.s.
-"suurta valiokuntaa", semmoisena kuin se sittemmin toteutettiinkin
-valtiopäiväjärjestyksessämme. Lisävarmuuden saamiseksi ehdotettiin
-erinäisissä tapauksissa määräenemmistö pantavaksi hyväksymisen ehdoksi.
-Mutta etupäässä tahdottiin suhteellisen vaalitavan avulla taata
-yksikamarille erilaisia tietoja ja näkökohtia ja estää sitä joutumasta
-pelkäksi yksipuolisesti arvostelevan, valtiollisesti kypsymättömän
-valitsijajoukon elimeksi.
-
-Komitean ehdotuksen perusteella laati senaatti ehdotuksen uutta
-valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia koskevaksi hallituksen
-esitykseksi. Esitys annettiin valtiosäätyjen käsiteltäväksi ja
-hyväksyttiin miltei sinänsä kaikissa säädyissä; ainoastaan aatelissa
-ilmeni heikkoa vastustusta. Mechelin oli tässä säädyssä esityksen
-puolustajia. Heinäkuun (7) 20 p:nä vahvisti keisari lain astuvaksi
-voimaan lähinnä seuraavan lokakuun 1 p:stä. Suomi sai siten
-yksikamarijärjestelmään perustuvan kansaneduskunnan, jossa on 200
-määrättyyn ikään tulleiden kansalaisten, miesten ja naisten, yleisen ja
-yhtäläisen äänioikeuden perusteella kolmeksi vuodeksi kerrallaan
-valitsemaa edustajaa.
-
-Kieltämättä on Mechelin niitä, jotka pontevimmin ovat osaltaan
-vaikuttaneet siihen, että Suomi sai kansaneduskunnan, laadultaan
-jyrkemmin kansanvaltaisen kuin nykyään on missään muussa Europan
-maassa. Muutamilla tahoilla on arveltu hänen tällöin osottaneen
-liiallista optimismia. Hänelle niinkuin muillekin oli epäilemättä
-yllätys, että sosialismi oli maassamme, maaseudullakin, kasvanut
-niin voimakkaaksi, kuin vaalien tulokset sittemmin osottivat. Hänen
-sanotaan harkitessaan sosialistien osaa kansaneduskunnassamme,
-jos se uudistettaisiin yksikamariseksi yleisine ja yhtäläisine
-äänioikeuksineen, lausuneen otaksuman, että heitä olisi valtiopäivillä
-kolmisenkymmentä; todellisuudessa kohosi heidän lukumääränsä jo
-ensimäisissä vaaleissa 80:een. Pohjaltaan kuitenkin asialliset
-vaikuttimet määräsivät hänen kantansa tässä uudistuskysymyksessä. Hän
-oli tosin aikaisemmin lausunut kannattavansa kaksikamarijärjestelmää,
-mutta oli sittemmin muuttanut mieltään. Hänen vakaumuksensa oli
-nyttemmin, että ainoastaan tämän laatuinen porvarillisten osottama
-myötämielisyys työväestöä kohtaan voi aikaansaada yksimielisyyden
-kaikkien yhteiskuntakerrosten kesken siinä, minkä tuli olla kaikille
-pääasia: maamme valtiollisen itsemääräämisoikeuden suojaamisessa. Hän
-uskoi järjen vähitellen pääsevän valtaan ja saavan voiton yhteistyön
-esteenä olevista yksipuolisista luokkaennakkoluuloista ja
-luokkavihasta, sekä toivoi kansan syville riveille myönnetyn
-valtiollisen vaikutusvallan kohottavan niiden valtiollista sivistystä
-ja vastuunalaisuuden tuntoa.
-
-Asian ollessa ritaristossa ja aatelissa keskusteltavana toukokuun 28
-p:nä hän lausui, sen johdosta että muutamat puhujat olivat pitäneet
-uudistusta liian jyrkkänä ja puoltaneet kaksikamarijärjestelmää:
-"Minulla on jo kauan ollut kovia epäilyksiä kaksikamarijärjestelmää
-kohtaan. -- -- Olen ruvennut enemmän ja enemmän epäilemään, onko
-mahdollistakaan sellaista järjestää tyydyttävällä tavalla. -- -- Joko
-vaipuu ylempi kamari, kansan vaaliin perustumattomana ja vailla yleisen
-ajatuskannan tukea olevana, hyödyttömäksi varjoksi, tahi asettuu se,
-perustuipa se sitten vaaliin tai vanhoihin säätyerioikeuksiin,
-ehdottoman vanhoillisuuden kannalle ja on silloin todellinen kehityksen
-jarru. -- -- Täällä on lausuttu, että korkeampaa sivistystä ja
-kokemusta edustaville vähemmistöille olisi kaksikamarijärjestelmän
-avulla taattava tarpeellista valtaa liian pitkälle menevää
-kansanvaltaista suuntaa vastaan. -- -- Todellisuudessa on
-kaksikamarijärjestelmän mukaan ylemmällä kamarilla valta ehkäistä, mitä
-koko kansan valitsemat, toisen kamarin edustajat päättävät. Käykö
-sellaisen vallan asettaminen ihanteeksi? Omasta puolestani uskon, että
-niillä vähemmistöillä, jotka edustavat korkeampaa sivistystä ja
-kokemusta, ja jotka, sitä myöten kuin kulttuurityö edistyy,
-kasvamistaan kasvavat niihin verraten, joilta näitä ominaisuuksia
-puuttuu, tulee olla merkityksensä vaikutusvallassa, mutta ei lain
-määräämässä valta-asemassa. -- -- Ei pidä milloinkaan odottaa että ne,
-jotka tietävät olevansa valtiollisten oikeuksien rajalinjain
-ulkopuolella, suhtautuvat valtiollisiin ja yhteiskunnallisiin
-kysymyksiin yhtä objektiivisesti ja luottavaisesti kuin ne, jotka näitä
-oikeuksia käyttävät. Luullaankohan että ne, jotka kävelevät
-yrttitarhassa hoitelemassa sitä, nauttien sen kukista ja hedelmistä,
-syyllä voivat sanoa aidan ulkopuolella oleville: 'Olkaa alallanne ja
-tyytyväisiä, ehkäpä annamme teillekin hiukan kukkia.' Sallikaa kaikkien
-päästä puutarhaan, silloin ei heidän mieleensäkään juolahda tallata
-ja hävittää sitä; oma etunsa heitä silloin kehottaa vaalimaan
-sitä. -- --"
-
-Oliko Mechelin oikeassa puhuessaan näin toivehikkaasti uudistuksen
-seurauksista, siihen voi vasta tulevaisuus antaa varman vastauksen.
-Kieltämättä on eduskuntamme työkuntoisuus uudistuksen johdosta ensi
-alussa vähentynyt. Emme kuitenkaan usko kenenkään puolueettomasti ja
-vapaamielisesti ajattelevan voivan kieltää, että nelisäätyinen
-eduskuntamme oli vanhettunut ja kaipasi perinpohjaista uudistusta, joka
-soi lainsäädäntötyöstä siihen asti osattomille aineksille tilaisuuden
-saada oikeutetut vaatimuksensa kuuluville, ja että täydellisellä
-päätösvallalla varustetun ylemmän kamarin perustaminen luultavasti
-olisi aiheuttanut kiivaita riitoja ja erimielisyyttä. Ei liioin käy
-kieltäminen, että ylempi kamari on niissä maissa, missä on
-kaksikamarijärjestelmä, lukemattomissa tapauksissa osottautunut
-järkevienkin ja oikeutettujen uudistusten jarruttajaksi, -- niinkin
-korkealla asteella olevassa sivistysmaassa kuin Englannissa
-ylähuoneineen. Ei liene liian rohkeata toivoa, että maamme laajoille
-kansankerroksille myönnetyt valtiolliset oikeudet aikaa myöten lisäävät
-niiden halua ja kykyä käyttää näitä oikeuksia yhteisen isänmaan tosi
-parhaaksi.
-
-Maaliskuussa 1906 oli Pietarissa asetettu venäläis-suomalainen
-neuvottelukunta keisarikunnan etujen ja hallitsijan oikeuksien kannalta
-tarkastamaan senaatin laatimaa ja valtiopäiväin käsiteltäväksi annettua
-ehdotusta Suomen eduskuntalaitoksen uudistamiseksi. Venäjän puolelta ei
-komiteaan määrätty kenraalikuvernööri Gerardin ehdottamia henkilöitä,
-vaan Suomen itsehallinnon vastustajia, semmoisia kuin Frisch ja
-Sergejeffski. Tältä taholta vaadittiin muutoksia ehdotukseen, mutta
-komitean suomalaisten jäsenten, Langhoffin, Lennart Gripenbergin ja
-Mechelinin, onnistui kuitenkin enimmältä osalta torjua ne. Venäläiseltä
-puolelta vaadittiin muun muassa, että kiinteää omaisuutta Suomessa
-omistavilla Venäjän alamaisilla tulisi, heidän olematta Suomen
-kansalaisia, olla äänioikeus ja vaalikelpoisuus eduskuntaan. Tätä
-vaatimusta suomalaiset jäsenet vastustivat eikä sitä hyväksyttykään
-asiaa korkeimmassa paikassa esiteltäessä.
-
-Laajennettuja oikeuksia hallituksen suhteen ei kansaneduskuntamme
-varsinaisesti saanut uuden valtiopäiväjärjestyksen kautta, ellei oteta
-lukuun oikeutta tehdä välikysymyksiä hallituksen jäsenille (v.j. 32 §).
-Mechelinin ainakin pääkohdiltaan laatima hallituksen esitys
-valtiopäiväin oikeudesta tarkastaa hallituksen jäsenten virkatoimien
-laillisuutta annettiin tosin 1906 vuoden säätyvaltiopäiväin
-käsiteltäväksi, jotka sen erinäisin muutoksin ja lisäyksin hyväksyivät,
-mutta valtiopäiväin päätöstä ei vahvistettu. Senaatin käskettiin laatia
-uusi esitysehdotus, minkä se tekikin kesällä 1907, mutta se jätettiin
-korkeimmassa paikassa huomioon ottamatta eikä johtanut muuhun
-toimenpiteeseen.
-
-Jonkin verran onnistuttiin kuitenkin laajentaa kansalaisten yleisiä
-oikeuksia ja vapautta valtiopäiväin hyväksymän, elokuun 20 p:nä 1906
-annetun lain kautta, joka perustuslain voimaisena sääsi Suomen
-kansalaisten lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden.
-Valitettavasti jäivät kuitenkin aiotut, näiden oikeuksien käyttämistä
-lähemmin järjestävät erikoislait antamatta, paitsi mitä tulee
-kokoontumisvapauteen, joka säännösteltiin valtiosäätyjen hyväksymällä,
-helmikuun 20 p:nä 1907 annetulla "lailla yleisistä kokouksista".
-Esitykset erityisistä lausunto- ja yhdistymisvapautta koskevista
-laeista oli tosin senaatin toimesta laadittu ja annettu 1906 vuoden
-valtiopäiville, jotka olivat ne käsitelleet, mutta valtiopäiväin
-päätökset jätettiin hyväksymättä, säätyjen tekemäin erinäisten, kenties
-ei aivan tarpeellisten muutosten johdosta.
-
-Mecheliniä pidettiin uuden senaatin varsinaisena sieluna, niinkuin käy
-ilmi jo siitäkin, että sitä sekä maassamme että sen rajain ulkopuolella
-jokseenkin yleisesti oli tapana sanoa "Mechelinin senaatiksi". Sitä
-laajaa uudistustyötä, minkä se oli asettanut tehtäväkseen, ei se
-kokonaan kyennyt toteuttamaan liian lyhyenä elinaikanaan ja niiden
-moninaisten vaikeuksien johdosta, joita aiheutui Venäjän taantumuksen
-elpymisestä ja Suomen sisäisestä puoluehajaannuksesta. Kuitenkin sen
-onnistui aikaansaada useita yleishyödyllisiä toimenpiteitä. Bobrikoffin
-aikana annetut säännökset venäjän kielen käyttämisestä virastoissamme
-kumottiin senaatin alistuksen johdosta toukokuun 3 p:nä 1906 annetulla
-asetuksella, jonka ehdotuksen Mechelin oli laatinut. Valtiosäätyjen
-hyväksymällä lailla joulukuun 22 p:ltä 1906 asetettiin routavuosina
-laittomasti erotetut virkamiehet entisiin virkoihinsa ja poistettiin
-heidän sijalleen nimitetyt. Bobrikoffin toimesta oli edellisen senaatin
-jäsenten ja muiden korkeampain virkamiesten palkkoja melko lailla
-korotettu; nyt ne senaatin omasta alotteesta alennettiin entisiin
-määriinsä ja alistus tehtiin senaatin muidenkin virkamiesten palkkojen
-alentamisesta. Sitä vastoin senaatti ryhtyi toimenpiteisiin erinäisten
-alempain virkamiesten, niinkuin postinkantajat, luotsien,
-vanginvartijat ja rautatieläisten palkkojen korottamiseksi. Bobrikoffin
-aikana oli tuskin ensinkään annettu valtioapua yhteiskunnalliseen
-valistustyöhön, kansanopistoille ja muihin sellaisiin tarkoituksiin;
-uusi senaatti ryhtyi noudattamaan aivan päinvastaista menettelytapaa
-koettaen valtioavuilla edistää valistuksen levittämistä. Sen
-esityksestä määrättiin tammikuun 10 p:nä 1907, että senaatin oli
-sallittu myöntää yleisistä varoista apurahoja maaseudun
-yksityisoppilaitoksille samaan määrään kuin kaupunkienkin
-yksityisoppilaitoksille. Ja sen alotteesta tammikuun 24 p:nä 1908
-annetulla lailla parannettiin maaseudun kansakouluopettajiston
-palkkaetuja.
-
-Jo pian nimityksensä jälkeen päätti senaatti tehdä alistuksen Suomen
-asevelvollisen sotaväen sekä kaartinpataljoonan jälleen asettamisesta,
-joten sopivimmin saataisiin asevelvollisten pataljoonain yli- ja
-alipäällystöä. Myöhemminkin senaatti Suomesta Venäjän valtiorahastoon
-sotilastarkoituksia varten suoritettavia apumaksuja koskevan kysymyksen
-yhteydessä huomautti, että maamme sotilaskysymys olisi ratkaistava
-laillista tietä jälleen asettamalla Suomen sotaväki ja että Suomen
-suoritettavat apumaksujen ei tulisi jäädä pysyviksi. Valitettavasti ei
-näihin alistuksiin pantu huomiota.
-
-Siinä Venäjän perustuslain ehdotuksessa, jonka keisari vahvisti
-toukokuun 6 p:nä 1906, oli 2 §:ssä kysymys Venäjän ja Suomen
-keskinäisestä suhteesta alkuaan määritelty epätarkasti ja meille
-epäedullisella tavalla, mutta Mechelinin onnistui neuvottelemalla
-kreivi Witten kanssa saada mainittu säännös oikaistuksi ja
-parannetuksi, vaikkakaan ei aivan sellaiseksi kuin olisi halunnut. Se
-sai seuraavan sanonnan: "Suomen suuriruhtinaanmaata, joka on
-erottamaton osa Venäjän valtakuntaa, hallitaan sisäisissä asioissaan
-erityisten laitosten avulla, erityisen lainsäädännön perusteella." Kun
-marraskuun-julistuskirjan ilmestyttyä Tagantseffin komitean suomalaiset
-jäsenet olivat pyytäneet vapautusta tästä tehtävästä, alisti senaatti
-toukokuun 31 p:nä 1906 alamaisesti, että tähän pyyntöön suostuttaisiin
-ja ettei uusia jäseniä määrättäisi, koska komitean asettamisen
-edellytykset nyt olivat rauenneet. Tagantseffin komitea
-hajoitettiinkin.
-
-Se mielten kuohu, joka Suomessa oli kohonnut korkeimmilleen suurlakon
-aikana, ei asettunut heti lakon loputtua, vaan aikaansai lähinnä
-seuraavana aikana paikka paikoin työlakkoja, toisinaan valitettavia
-väkivallantekojakin. Elokuun alussa 1906 puhkesi Viaporin
-sotilaskapina, johon osa "punakaartilaisiamme" hairahtui ottamaan osaa.
-Niinkuin tunnettu, aiheutti tämä verenvuodatusta Hakaniemen torilla
-punakaartilaisten ja perustuslaillisen suojeluskunnan välisessä
-yhteentörmäyksessä. Näiden valitettavain tapausten johdosta hajoitti
-senaatti punakaartin ja ryhtyi heikontunutta poliisikuntaa vahvistamaan
-käyttäen siihen hajoitetussa kotimaisessa sotaväessä aikaisemmin
-palvellutta miehistöä. Mellakkaan osaa ottaneita niinikään rangaistiin;
-osa heistä tuomittiin kuritushuonerangaistukseen. Salassa perustettu
-"Voima" seurakin, jonka tarkoitusperät olivat olleet hämäriä, mutta
-jonka toimitetussa tutkimuksessa havaittiin tahtoneen muodostaa
-jäsenistään jonkinlaisen sotilaallisen järjestön, hajoitettiin senaatin
-toimesta, koska seuran toiminta ei ollut lakiemme mukaista. Venäjän
-sisäasiainministerin esityksen johdosta julkaisi senaatti marraskuussa
-1906, hankittuaan lausunnon eräiltä maamme etevimmiltä lakimiehiltä ja
-heidän mielipiteensä mukaisesti, määräyksiä niiden Venäjän kansalaisten
-luovuttamisesta asianomaisten Suomen viranomaisten välityksellä, jotka
-keisarikunnassa olivat tehneet rikoksen tahi joita siitä epäiltiin ja
-jotka olivat etsineet turvaa Suomessa tahi täällä valmistelleet Venäjän
-lakeja loukkaavia tekoja.
-
-Näistä toimenpiteistä huolimatta jatkoi Venäjän sanomalehdistön
-kiihkokansallinen osa, joka jo kohdakkoin marraskuun-julistuskirjan
-antamisen jälkeen oli uudestaan alottanut hyökkäyksensä Suomea vastaan,
-kotimaisen hallituksemme syyttämistä rikollisesta leväperäisyydestä
-kumouksellisiin nähden. Tietenkin käytettiin ilmiöitä sellaisia
-kuin punakaarti, Voima ja muuan ilmisaatu aseiden tuonti, joka
-pantiin viimeksi mainitun seuran syyksi, tervetulleina aiheina
-vaikutusvaltaisten venäläisten piirien mielialan kiihottamiseksi
-maatamme vastaan. Tämän toiminnan seurauksia ehkäistäkseen senaatti
-lähetti maaliskuussa 1907 korkeimpaan paikkaan Mechelinin laatiman
-esityksen maamme valtiollisesta tilasta ja niiden ilmiöiden
-todellisesta laadusta, joihin Venäjällä oli pantu liiallista
-merkitystä, sekä selonteon senaatin toimenpiteistä rauhan
-säilyttämiseksi.
-
-Venäläiseltä taholta tehtyjen valitusten aiheita oli muiden muassa,
-että syntyperäisten venäläisten, päästäkseen Suomessa nauttimaan samoja
-oikeuksia kuin suomalaiset, täytyi hankkia Suomen kansalaisoikeudet,
-jota vastoin suomalaiset keisarikunnassa ilman muuta saivat samat
-oikeudet kuin venäläisillä siellä oli. Senaatti oli jo kesäkuussa 1906
-tehnyt esityksen asetuksen julkaisemisesta, jonka kautta venäläisten
-oikeus päästä Suomen kansalaisiksi tulisi sopivalla tavalla
-ratkaistuksi. Senaatin laatima sellaisen asetuksen ehdotus oli
-kuitenkin herättänyt kenraalikuvernööri Gerardissa epäilyjä. Tämän
-johdosta laati Mechelin kirjelmän kenraalikuvernöörille, koettaen siinä
-perusteellisilla syillä poistaa noita epäilyjä. Se seikka että
-Venäjällä oli paheksuttu sitä, että venäläisten, saadakseen täydet
-kansalaisoikeudet Suomessa, oli hankittava Suomen kansalaisoikeudet,
-johtuu Mechelinin käsityksen mukaan katsantotavasta, joka ei ole
-ottanut huomioon keisarikunnan ja suuriruhtinaanmaan välisiä
-valtio-oikeudellisia rajoja. Suomalaisten katsotaan keisarin alamaisina
-olevan Venäjänkin alamaisia. Mutta tämä katsantokanta ei ole oikea.
-Sillä vaikka Venäjän valta kansainoikeuden kannalta on yksi ainoa
-oikeussubjekti, ei tämä seikka poista Venäjän vallan kokoumuksen
-valtio-oikeudellista kaksinaisuutta. Venäläiset ovat keisarikunnan
-hallitusvallan ja lakien, suomalaiset suuriruhtinaanmaan hallitusvallan
-ja lakien alaisia. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaista olisi, jos
-keisarikunnassa säädettäisiin, että vain ne suomalaiset, jotka ovat
-Venäjällä kansalaistuneet, ovat oikeuksiin nähden yhdenvertaiset
-syntyperäisten venäläisten kanssa. Omasta puolestaan Mechelin arvelee
-perustuslaillisen järjestelmän toteuttamisesta keisarikunnassa olevan
-seurauksena, että Venäjän kansalaisoikeus säädetään sekä valtionvirkaan
-pääsyn että kunnallisen ja valtiollisen äänioikeuden ehdoksi.
-
-Tällä välin senaatti jatkoi sisäistä uudistustyötä. Senaatin molempain
-osastojen yhteisessä täysi-istunnossa joulukuun 4 p:nä 1906 esiteltiin
-Mechelinin tekemä niiden hallituksen esitysten tarkka luettelo, mitkä
-olisi senaatin laadittava ja vastaisten valtiopäiväin käsiteltäväksi
-annettava. Tässä kokonaista 55 kohtaa käsittävässä luettelossa oli
-kysymyksiä, joista eräitä oli käsitelty edellisillä valtiopäivillä,
-mutta jäänyt ratkaisematta, toiset taas olivat uusia. Näitä
-kysymyksiä oli ehdotukset siviliavioliiton käytäntöön ottamisesta,
-oikeudenkäyntilaitoksen uudistamisesta, yleisen oppipakon
-toimeenpanemisesta, uskonnonvapauden laajentamisesta, papiston
-palkkauksen uudesti järjestämisestä, Suomen sotaväen jälleen
-asettamisesta, elinkeinoja, köyhäinhoitoa, kyydinpitoa ja majataloja
-sekä teiden tekoa ja kunnossapitoa koskevain lakien tarkastamisesta,
-työntekijäin aseman turvaamisesta ja tilattoman maalaisväestön
-maanhankinnan edistämisestä, yhteismetsäin järjestämisestä ja
-metsänraiskauksen ehkäisemisestä, väkijuomain väärinkäytön
-vastustamisesta ja uuden hallitusmuodon säätämisestä Suomelle. Tämän
-uudistusluettelon, joka oli tarkistettu laitos Mechelinin jo vuotta
-aikaisemmin esittämää luetteloa, hyväksyi senaatti nytkin, ja
-asianomaisille toimituskunnille sekä vartavasten asetetuille
-komiteoille annettiin tehtäväksi esitysehdotusten laatiminen.
-
-Niinkuin jo edellä mainittiin, oli Mechelin aina elävästi harrastanut
-uuden hallitusmuodon aikaansaamista maallemme. Hän oli edelleenkin sitä
-mieltä, että maamme kaipasi hallitusmuotoa, joka sisältäisi kaiken,
-mitä vanhoissa perustuslaeissamme oli olennaista, mutta uudistetussa
-muodossa ja erinäisissä kohdin parannettuna ja sisällyksensä puolesta
-selvennettynä. Hän toivoi sellaisen hallitusmuotomme ajanmukaisen
-uudistuksen myös helpottavan Suomen ja keisarikunnan välistä suhdetta
-koskevain riitakysymysten ratkaisua ja siten osaltaan auttavan
-torjumaan maatamme uhkaavia vaaroja.
-
-Jo karkoitusaikanaan Tukholmassa oli hän tehnyt alkuluonnoksen, ja
-oleskellessaan kesällä 1905 perhetilallaan Löyttymäellä hän laati
-täydellisen hallitusmuodon ehdotuksen, jotta se olisi käsillä, jos ja
-milloin olot osottautuisivat sopiviksi sen toteuttamiseen. Nyt, lopulla
-vuotta 1906, kun olot olivat jonkin verran levollisemmat, arveli hän
-olevan tilaisuutta käytettävä. Kun senaatin voimassa olevan
-työjärjestyksen mukaan oikeustoimituskunnan asiana oli alotteiden
-tekeminen perustuslakia koskeviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi,
-keskusteli Mechelin asiasta mainitun toimituskunnan päällikön,
-senaattori Nyberghin kanssa, joka suostui ottamaan asian
-täysi-istunnossa käsiteltäväksi. Senaatti asetti tämän johdosta
-keskuudestaan valmisteluvaliokunnan, johon Mechelin itse tuli
-jäseneksi. Samalla senaatti teki korkeimpaan paikkaan ilmoituksen tästä
-toimenpiteestä sekä sen syistä, tämän aiheuttamatta muistutusta Hänen
-Majesteettinsa puolelta. Mechelinin laatima ehdotus pantiin
-valmistelutyön pohjaksi sekä lähetettiin, senaatin siihen tehtyä
-erinäisiä muutoksia, kesällä 1907 kenraalikuvernööri Gerardille
-alistettavaksi hallitsijan tutkittavaksi ja, jos se saavuttaisi hänen
-hyväksymisensä, annettavaksi hallituksen esityksenä valtiopäiväin
-käsiteltäväksi. Mutta sinä lyhyenä aikana, minkä Gerard enää oli
-kenraalikuvernöörinä, ei hän ehtinyt toimittaa ehdotusta perille. Hänen
-seuraajansakaan, kenraali Böckmann, ei kenraalikuvernöörinä ollessaan
-lähettänyt sitä ratkaisevaan paikkaan. Uutta hallitusmuotoa, josta
-ensimäinen yksikamarieduskuntakin teki anomuksen, ei siis Suomelle
-saatu. Mechelinin hallitusmuodon täydennykseksi laatimat ehdotukset
-budjettioikeuden kehittämiseksi siihen suuntaan, että valtionbudjetti
-pääasiallisesti käsittäisi vain eduskunnan hyväksymiä menoeriä sekä
-että tullimaksut olisivat eduskunnan harkinnan ja suostumuksen varassa,
-saavuttivat senaatin kannatuksen, mutta jäivät hallitsijalle
-esittämättä.
-
-Perustuslaillisen senaatin toimesta laaditut lakiuudistusten ehdotukset
-tarkoittivat suureksi osaksi taloudellisesti huonompiosaisten
-yhteiskuntaluokkain, teollisuustyöväen ja tilattoman maalaisväestön,
-aseman parantamista. Elinkeinolain uudistamiseksi oli jo se v. 1898
-asetettu komitea, jossa, niinkuin aikaisemmin mainittiin, Mechelin
-toimi puheenjohtajana, tehnyt ehdotuksen. Senaatin toimesta laati nyt
-kauppa- ja teollisuustoimituskunnan protokollasihteeri Leo Ehrnrooth
-samasta asiasta uuden ehdotuksen, joka hallituksen esityksenä annettiin
-1907 vuoden eduskunnan käsiteltäväksi. Lisäksi laati Ehrnrooth
-ehdotukset laiksi työnvälityksestä eli työn hankkimisesta
-työttömille sekä ammattivaltuusmieslaitoksen uudistukseksi.
-Maanhankintakysymyksessä laati komitea, jonka puheenjohtajana oli
-lakitieteenkandidaatti Jonas Castrén, lakiehdotuksen maan hankkimisesta
-tilattomalle maalaisväestölle tarkoitusta varten perustetun
-lainarahaston avulla. Valtio osti maatiloja viljelystiloiksi
-ositettaviksi. Eduskunnan käsiteltäväksi annettiin hallituksen esitys
-maanvuokrasta maalla ja toinen kyytirasituksen huojentamisesta
-kyytirahaa korottamalla, poistamalla kyytirasitus maanomistajilta ja
-jakamalla se kaikkien yhteiskuntaluokkain kannettavaksi sekä valtioapua
-antamalla. Samoin annettiin eduskunnalle esityksiä yhteismetsistä sekä
-teollisuudenharjoittajain ja sahayhtiöiden oikeuden rajoittamisesta
-hankkia maalaiskiinteistöjä -- näin metsäin hävityksen estämiseksi.
-Niinikään oli senaatti laadituttanut yleisen oppipakon ehdotuksen,
-jonka eduskunta käsitteli alussa vuotta 1908.
-
-Verraten vähäiseksi kuitenkin jäi näihin ja useihin muihin
-lakiehdotuksiin käytetyn runsaan työn tulos. Ainoastaan vähäisen osan
-niitä ehti eduskunta käsitellä sinä aikana, jona perustuslaillisen
-senaatin oli suotu vaikuttaa asiain kulkuun. Ehdotukset kohtasivat
-usein vastustusta eduskunnassa, jonka jyrkät ryhmät eivät tahtoneet
-tyytyä maltillisiin uudistuksiin. Näin maanvuokrakysymyksessä, jossa
-näiden ryhmäin käsitys sai ilmauksensa maaliskuun 12 p:nä 1909
-vahvistetussa jokseenkin epäonnistuneessa maavuokralaissa. Senaatin v.
-1906 asettama komitea, vapaaherra V. von Born puheenjohtajana, laati
-ehdotukset uskonnonvapauden laajentamiseksi ja siviliavioliiton
-käytäntöön saattamiseksi, jotka ehdotukset annettiin kirkolliskokouksen
-käsiteltäviksi ja saivat osakseen moitetta niin korkeakirkolliselta
-kuin kirkon vastustajainkin taholta sekä jäivät tuloksettomiksi.
-Yleisessä valtiollisessa asemassa kohdakkoin tapahtunut käänne sai
-aikaan, ettei sellainen vapaamielinen uudistuspolitiikka kuin
-Mechelinin ja hänen senaattinsa ajama, enää voinut toivoa saavansa
-korkeimman vallan kannatusta. Hyödytöntä ei tuo työ kuitenkaan ole
-ollut, sillä ne useita tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä
-käsittelevät, laajat ja perusteelliset mietinnöt, jotka silloin
-laadittiin, ovat epäilemättä tarjonneet hyvää ohjausta monelle, joka on
-noihin kysymyksiin halunnut tutustua, ja toivoa saanee, että niistä
-vastedeskin on samaa hyötyä.
-
-Senaatin tämän aikuisista hallinnollisista toimenpiteistä sopii mainita
-ohjesääntöisen ammattihaureuden lopettaminen toukokuun 16 p:nä 1907
-annetulla asetuksella. Ja senaatin toimesta sai Suomen teknillinen
-korkeakoulu sääntönsä vahvistetuiksi huhtikuun 2 p:nä 1908 annetulla
-asetuksella.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Venäjällä pääsi taantumus uudelleen valtaan. Jo keväällä 1906 erosi
-kreivi Witte pääministerintoimesta ja heinäkuussa astui tähän toimeen
-jyrkästi kansalliskiihkoinen Stolypin. Sen jälkeen kun duuma
-hallituksenvastaisen kantansa takia kahdesti oli hajoitettu ja uusi
-vaalilaki julkaistu, jolla hallitus koetti turvata itselleen
-toiveidensa mukaiset vaalitulokset, pääsi kolmannessa duumassa voitolle
-taantumuksellinen suunta, joka ilmeni muun muassa vihamielisyydessä
-Suomea kohtaan. Stolypin ei hyväksynyt kenraalikuvernööri Gerardin
-kantaa Suomen kysymyksissä. Syksyllä 1907 nimitettiin kenraalimajuri
-Seyn, joka oli avustanut Bobrikoffia hänen Suomi-politiikassaan,
-kenraalikuvernöörin apulaiseksi. Nimitys toimitettiin Venäjän
-hallitsevalle senaatille osotetulla ukaasilla, joten itse
-nimitystapakin osotti viranpitäjän venäläiseksi virkamieheksi Suomessa.
-Suuret joukot venäläistä sotaväkeä lähetettiin maahamme syksyllä 1907.
-
-Gerard erosi helmikuussa 1908 ja sai sen johdosta täällä osakseen
-suosionosotuksia. Senaatin jäsenet pitivät hänelle ja hänen perheelleen
-juhlapäivälliset, joissa Mechelin ranskankielisessä puheessa esitti
-senaatin kiitokset kunniavieraan virkakautenaan noudattamasta, Suomen
-valtiosääntöä kunnioittavasta hallitustavasta ja hänen maallemme
-osottamistaan palveluksista.
-
-Valitettavasti ei Suomen synkkenevä tulevaisuus saanut, niinkuin
-kuitenkin olisi sopinut toivoa, puolueiden välistä, sisäistä kinastelua
-vaikenemaan, vaan se päinvastoin kiihtymistään kiihtyi. Eduskunnassa
-helmikuun 19 p:nä 1908 esitellyissä erinäisissä välikysymyksissä
-tiedusteltiin hallitukselta, mitä se oli tehnyt ja aikoi tehdä maamme
-oikeuden ja parhaan turvaamiseksi. Hallituksen puolesta Mechelin
-vastasi näihin välikysymyksiin täysi-istunnossa paria päivää myöhemmin.
-Perustuslakivaliokunta, johon asia oli lähetetty valmisteltavaksi,
-ehdotti, että eduskunta annettavassaan lausunnossa kehottaisi
-hallitusta tekemään voitavansa torjuakseen niitä vaaroja, jotka
-uhkasivat maamme perustuslakien turvaamaa oikeutta. Mutta valiokunnan
-mietintöön olivat sekä maalaisliittolaiset ja sosiaalidemokraatit että
-vanhatsuomalaiset liittäneet vastalauseita, joissa senaattia ankarasti
-moitittiin. Sosiaalidemokraatit, jotka tässä menivät pisimmälle,
-moittivat senaattia liiallisesta myöntyväisyydestä Venäjän hallituksen
-vaatimuksiin sekä siitä, ettei se sisäpolitiikassamme ollut tarpeeksi
-kansanvaltainen, se kun ei ollut toteuttanut kansan vaatimia
-uudistuksia. Vanhainsuomalaisten vastalause oli sisällykseltään ihan
-päinvastainen; siinä moitittiin senaattia siitä, ettei se ollut
-tarpeeksi koettanut saada aikaan välinselvitystä Venäjän vallanpitäjäin
-kanssa. Asiasta eduskunnassa maaliskuun 27 p:nä keskusteltaessa
-Mechelin suuressa puheessa osotti syytökset aiheettomiksi ja vääriksi.
-Senaatti oli, hän lausui, laatinut suuren joukon uudistusehdotuksia,
-joista useat olivat tarkoittaneet kansan laajojen kerrosten
-taloudellisen aseman parantamista ja olleet eduskunnankin
-käsiteltävinä. Ei ollut senaatin syy, etteivät ne kaikki olleet
-johtaneet tulokseen. Laillisia oloja oli senaatti parhaansa
-mukaan koettanut palauttaa, mutta ei suinkaan ollut, niinkuin
-vanhallasuomalaisella taholla oli väitetty, vastustanut kaikkia
-yrityksiä päästä sovinnolliseen selvitykseen Venäjän vallanpitäjäin
-kanssa Venäjän ja Suomen välisten suhteiden järjestämisestä. Vastikään
-oli senaatti, ilmoitti Mechelin, Hänen Majesteetilleen alistanut, että
-ne mainittuja suhteita koskevat kysymykset, joista vallitsi eri mieliä,
-annettaisiin venäläisistä ja suomalaisista jäsenistä muodostetun
-neuvottelukunnan käsiteltäviksi. Mutta senaatti oli ollut ja oli
-edelleenkin sillä kannalla, että Suomen oikeutetut edut oli huomioon
-otettava ja Suomen perustuslakeja näitä kysymyksiä järjestettäessä
-noudatettava.
-
-Mietinnöstä ensimäistä kertaa äänestettäessä voitti vanhainsuomalaisten
-vastalauseen vastaehdotukseksi pantu sosialistien vastalause, minkä
-jälkeen edelliset pysyivät erillään koko äänestyksestä. Tulos oli,
-että lopullisessa, ratkaisevassa äänestyksessä sosialistien
-vastalause vei voiton yhdistyneiden perustuslaillisten kannattamasta
-mietinnöstä. Kotimainen hallituksemme oli siis saanut täydellisen
-epäluottamuslauseen kansaneduskunnalta kiitokseksi isänmaallisesta
-työstään. Mechelin ja talousosaston muut jäsenet asettivat tämän
-johdosta paikkansa hallitsijan käytettäväksi. Tarjousta ei kuitenkaan
-heti hyväksytty, mutta sitä vastoin eduskunta hajoitettiin ja määräys
-uusien vaalien toimittamisesta annettiin.
-
-Venäjän valtakunnanduumassa piti Stolypin toukokuun 18 p:nä 1908
-huomiota ansaitsevan puheen, jossa hän ajoi sitä mielipidettä, että
-Venäjän ja Suomen yhteisiä etuja koskevain kysymysten tuli saada
-yhteinen, Venäjän "historiallisia suvereniteettioikeuksia" tyydyttävä
-ratkaisu, joihin oikeuksiin hänen mielestään Suomeen nähden ei ollut
-pantu asianmukaista huomiota. Oli vahvistettava tämän lainsäädännön
-yhteinen järjestys, eikä siihen tarvittu Suomen eduskunnan suostumusta.
-Suomen senaatin ehdotuksessa Suomen uudeksi hallitusmuodoksi katsottiin
-tosin asiaa toisin, mutta se oli vain "separatistinen temppu". Jotta
-voitaisiin arvostella, mitkä asiat koskivat Venäjän etuja, olisi
-tarpeellista, että Venäjän ministerineuvosto edeltäkäsin tarkastaisi
-asiat ja kiinnittäisi hallitsijan huomiota niiden laatuun. Sen vuoksi
-olisi yleensä vain sellaiset asiat alistettava hallitsijan
-ratkaistaviksi, jotka ministerineuvosto oli tarkastanut ja joista se
-oli antanut mietintönsä. -- Nämä näkökohdat määräsivät korkeimman
-vallan kohdakkoin sen jälkeen Toukokuun 20 (kesäkuun 2) p:nä 1908
-vahvistaman Venäjän ministerineuvoston pöytäkirjan sisällyksen.
-Venäjän ministerineuvosto sai siten Suomen senaattia ja
-ministerivaltiosihteeriä korkeamman vallan tarkastaa hallitsijan
-ratkaistaviksi alistettavat Suomen asiat.
-
-Valtiollinen asema oli täten kehittynyt sellaiseksi, että Mechelinin
-oli mahdoton jäädä hallitukseemme. Stolypin kuuluu erityisesti
-halunneen hänen eroaan, ja Mechelin lienee saanut kehotuksen lähettää
-perille sen eronpyynnön, jonka hän jo oli ilmoittanut olevansa valmis
-tekemään eduskunnan äänestyksen tuloksen johdosta. Hän siis pyysi osin
-muutetuilla perusteilla eroa ja saikin sen kesäkuun 5 p:nä samalla
-kertaa kuin eräät virkatoverinsakin, senaattorit Ignatius, Donner ja
-Stjernvall sekä prokuraattori Grotenfelt. Perustuslaillisilta
-kansalaisilta saivat mainitut herrat eronsa johdosta vastaanottaa
-lukuisia syvän kunnioituksen ja hartaan kiitollisuuden osotuksia
-suorittamastaan työstä.
-
-
-
-
-X. LUKU.
-
-1908-1914.
-
-Viimeiset elinvuodet. Uudistunut valtiollinen kirjailijatoimi.
-1910-1913 vuoden eduskunnan jäsenenä. "Valtioperuskirjan" ehdotus.
-Oikeuteen perustuva rauha. Loppu. Jälkimaine.
-
-
-Korkeasta iästään ja heikontuneesta terveydestään huolimatta Mechelin
-viimeisinä elinvuosinaan, senaatista erottuaan, uupumatta antautui
-yleishyödylliseen työhön. Virkatoimista vapautuneena ryhtyi hän
-etusijassa kynällä puolustamaan Suomen oikeutta. Jo v. 1908 hän
-julkaisi _Olika meningar i rysk-finska frågor_ nimisen lentokirjasen,
-jossa hän arvosteli Stolypinin vastamainittua duumassa pitämää puhetta
-sekä Venäjän ministerineuvoston kesäkuun 2 p:nä vahvistettua
-pöytäkirjaa. Stolypinin Suomen hallitusta vastaan tekemät syytökset
-rauhanhäiritsijöitä kohtaan osottamasta, valtakunnan etuja
-vahingoittavasta leväperäisyydestä hän torjuu viittaamalla hallituksen
-toimenpiteisiin. Puhuessaan Stolypinin mainitsemista Venäjän
-"suvereniteettioikeuksista" Suomeen nähden hän huomauttaa, että tämä
-suvereniteetti ilmenee vain ulkopolitiikassa, suhteessa vieraisiin
-valtoihin ja puolustustoimen järjestämisessä, joissa kohdin Suomi on
-Venäjän ylivallan alainen, mutta että se ei ulotu Suomen sisäisiin
-asioihin. Nämä voidaan laillisesti järjestää vain noudattamalla mitä
-valtiosääntömme määrää. Keisarikunnan etuja koskevista Suomen asioista
-on Suomen ministerivaltiosihteerin v. 1891 annetulla asetuksella
-käsketty hankkia asianomaisten venäläisten ministerien lausunnot ja
-saattaa nekin hallitsijan tietoon. Niissäkään tapauksissa, jolloin
-sisällykseltään yhtäläinen laki havaitaan kumpaisessakin maassa
-tarpeelliseksi, ei sen aikaansaamiseksi tarvita "yhteistä"
-lainsäädäntöä. Mutta kesäkuun 2 p:nä annetun määräyksen mukaan on
-ministerineuvoston tutkittava miltei kaikki Suomen senaatin
-hallitsijalle lähettämät asiat, mikä ei ainoastaan viivytä Suomen
-asiain ratkaisua, vaan tekee ministerineuvostosta, vastoin Suomen
-hallinnon periaatteita, jonkinlaisen Suomen senaatin ja hallitsijan
-välisen oikeusasteen. Mechelin myöntää kuitenkin, että kenties voisi
-olla hyödyksi asettaa asiantuntevista venäläisistä ja suomalaisista
-miehistä kokoonpantu komitea selvittämään kysymystä, onko ja miltä
-kohdin se järjestys, jota on noudatettu kumpaistakin maata koskevia
-asioita käsiteltäessä, parannuksen ja täydennyksen tarpeessa, ottamalla
-huomioon senkin, että Venäjällä lainsäädäntöjärjestys on muuttunut
-kansanedustuslaitoksen perustamisen johdosta. Mutta joka tapauksessa on
-Suomenkin eduskunnan lainsäädäntöoikeus tunnustettava.
-
-Venäläiselläkin taholla oli uudestaan alettu ajatella neuvottelukunnan
-asettamista ratkaisemaan Venäjän ja Suomen välisiä riitakysymyksiä.
-Tämän johdosta Mechelin laati "_Promemoria med hänsikt till den
-emotsedda rysk-finska konferensen_" nimisen kirjoituksen, joka on
-päivätty marraskuussa 1908 ja jota painettuna levitettiin yksityisesti.
-Sen tarkoituksena oli niiden näkökohtain selvittäminen, joista
-neuvottelukunnan suomalaisten jäsenten tuli pitää kiinni.
-Asevelvollisuuskysymyksestä sanotaan, että apumaksu toistaiseksi lienee
-ainoa keino, mutta vain lyhyeksi aikaa, ja että Suomen on saatava pitää
-oma kotimainen sotaväkensä sekä että asevelvollinen armeija on
-uudestaan asetettava. "Ellei meillä ole omaa sotaväkeä, pitävät meitä
-ne, jotka arvostelevat asioita nykyajan valtiollisten katsantokantain
-mukaan, Venäjän turvattomana suojattina, jonka valtiollisen
-itsehallinnon vaatimukset käy pitäminen pilkkana." Suomen sotaväen
-tulee kuitenkin olla siten järjestetty, että se vaikeudetta voi toimia
-yhdessä Venäjän sotaväen kanssa. Lainsäädäntöön nähden on tehtävä ero
-niiden lakien välillä, jotka ovat voimassa ainoastaan Suomessa, vaikka
-koskevat keisarikunnankin etuja, ja niiden, jotka ovat voimassa sekä
-keisarikunnassa että Suomessa. Edellisiin nähden on Venäjän
-viranomaisille varattava riittävää tilaisuutta mietintöjen antamiseen
-niistä, ja nämä on saatettava hallitsijan tietoon ennen ratkaisua.
-Mutta sitä varten ei ole tarpeen, että kaikki Suomen asiat tarkastetaan
-ministerineuvostossa. Niiksi laeiksi taas, joiden tulee olla
-samanlaisina voimassa kumpaisessakin maassa, on samansisältöiset
-ehdotukset annettava sekä Venäjän että Suomen kansaneduskunnalle.
-Elleivät nämä pääse yhtäpitäviin päätöksiin, on kumpaisenkin puolen
-valitsemain valtuuskuntain koetettava sovitella. Ellei tämä onnistu,
-raukeaa kysymys sillä kertaa. Suomen eduskunta saattaisi tosin siten
-joskus tehdä tyhjäksi lainsäädäntötoimenpiteen, jota venäläisellä
-taholla pidetään koko valtakunnalle hyödyllisenä. Mutta juuri siksi
-että sellaisen yhtenäisen lain tulee olla hyödyksi koko valtakunnalle,
-pitää Suomen eduskunnan saada vastustaa lakiehdotusta, jonka se katsoo
-Suomelle vahingolliseksi. Kesäkuun 2 p:nä 1908 annettu määräys
-Suomen asiain esittelystä on saatava kumotuksi, sillä Venäjän
-ministerineuvostolla ei ole sitä Suomen olojen tarpeellista tuntemusta,
-mikä on Suomen senaatilla.
-
-Finsk Tidskriftin tammikuun vihossa v. 1909 on Mecheliniltä Suomen
-valtiollisia toiveita käsittelevä kirjoitus "Vid årsskiftet". Tässäkin
-hän puhuu vastaisesta venäläis-suomalaisesta neuvottelukunnasta,
-jokseenkin huolestuneena, kun toiveet kysymysten saattamisesta sen
-avulla onnelliseen ratkaisuun olivat synkistymistään synkistyneet. Sen
-jälkeen kun neuvottelukunta, Stolypin puheenjohtajana, oli laatinut
-alustavan mietinnön, asetettiin 6 venäläisestä ja 5 suomalaisesta
-miehestä kokoonpantu komitea laatimaan lakiehdotusta niiden Suomea
-koskevain lakien ja asetusten säätämisjärjestyksestä, joilla on
-yleisvaltakunnallinen merkitys. Ehdotus laadittiin kokonaan venäläisen
-enemmistön Suomen oikeuskäsityksestä poikkeavan mielipiteen mukaisesti.
-
-Sen mukaan on lait, jotka, paitsi Suomea, koskevat valtakunnan muitakin
-osia, ja joihin komitea luki miltei kaikki tärkeämmän laatuiset asiat,
-säädettävä Venäjän lainsäädäntöjärjestyksessä. Suomen etujen näissä
-kysymyksissä katsottiin tulevan riittävästi huomioon otetuiksi, jos se
-oikeutettaisiin lähettämään neljä jäsentä Venäjän duumaan ja kaksi
-valtakunnanneuvostoon.
-
-Erään venäläisen lehden ehdotuksesta antaman selostuksen nojalla
-Mechelin kirjoitti siihen vastineen, joka julkaistiin eräissä
-kotimaisissa lehdissä. Ja ehdotuksen tultua täydellisesti tunnetuksi
-julkaisi hän elokuussa 1909 kirjasen "Mietteitä Venäjän ja Suomen
-oikeudellisten suhteiden lähemmästä järjestämisestä" (ilmestynyt myös
-ruotsiksi ja venäjäksi), jossa hän arvostelee sitä perinpohjaisesti.
-Kumoten ne edellytykset, joihin komitea Suomen asemaan nähden on
-nojautunut, hän osottaa komitean käsitelleen tehtäväänsä kauttaaltaan
-ylen pintapuolisesti. Itse käsite "yleisvaltakunnallista merkitystä
-olevat lait" on epäselvä ja häilyvä, eikä komitea ollut yrittänytkään
-sitä selvittää. Kysymyksiä, jotka koskevat sekä keisarikuntaa että
-Suomea, on eri laatuisia ja ne vaativat erilaista ratkaisua. Mechelin
-koettaa tarkemmin selvittää, mitä eri laatua nämä kysymykset ovat ja
-miten ne on käsiteltävä saadakseen kumpaistakin maata tyydyttävän
-ratkaisun. Mutta tämän ohessa hän osottaa sen voivan käydä päinsä
-keisarikunnan ja suuriruhtinaanmaan hallitusviranomaisten ja
-lainsäätäjäkokousten yhteistoimin, kumpaisenkaan maan perustuslakeja
-loukkaamatta. Jos jokin perustuslakien kohta kaipaa muutosta, on sekin
-toimeenpantava niiden itsensä määräämässä järjestyksessä.
-
-1909 vuoden kuluessa hän lisäksi julkaisi ranskan- ja saksankielisiä
-kirjasia valaistakseen venäläis-suomalaista oikeusselkkausta. Hän oli
-niinikään v. 1909 muiden mukana perustamassa venäläistä Finlandija
-aikakauslehteä, jonka tarkoituksena oli venäläisen yleisön
-tutustuttaminen maahamme ja sen oloihin, mutta joka jo seuraavana
-vuonna lakkautettiin.
-
-Alkukesästä 1909 kuoli Mechelinin puoliso kauan sairastettuaan.
-Helläsydämisen, elämän kaikki myötä- ja vastoinkäymiset uskollisesti
-jakaneen kumppanin menetys vaikutti häneen syvästi, ja eräässä sen
-aikuisessa kirjeessä hän valittaa surun vähentäneen hänen työkykyään.
-"Olen kenties", hän kirjoittaa, "liian kauan ja liian usein esiintynyt
-taistelussa Venäjän virkavaltaa vastaan. Mielelläni luopuisin siitä
-kokonaan. Syynä siihen etten sitä jo ole tehnyt ja että minun vielä
-kenties on jatkettava, on ollut ja on edelleenkin se, että
-taistelijoita on niin vähän, jota vastoin alinomaa tehdään uusia
-hyökkäyksiä..."
-
-Kun hän syksyllä 1909 Helsingissä oleskellessaan täytti 70 vuotta,
-osotettiin hänelle taas kunnioitusta juhlatilaisuudessa, johon lukuisa
-joukko kansalaisia otti osaa. Hänelle pidetyssä juhlapuheessa
-lausuttiin muun muassa että, jos Mechelinin kehto olisi ollut jossakin
-suuremmassa maassa kuin vähäisessä Suomessamme, olisi hän kyvyllään
-voinut toimia paljon enemmän ja saada aikaan paljon suurempia töitä,
-kuin mitä hän oli saanut toimeen niissä oloissa, joissa oli elänyt.
-Mechelin vastasi että hän, jos oli voinut vähänkään hyödyttää
-synnyinmaataan, piti sitä suurimpana onnenaan eikä enempää toivonut.
-Syntymäpäivän johdosta kuvanveistäjä Walter Runeberg teki päivän
-sankarin rintakuvan, joka pronssiin valettuna on sijoitettuna Ateneumin
-eteiseen.
-
-Ennen pitkää häntä kuitenkin uudestaan tarvittiin valtiollisessa
-puolustustyössä. Lokakuun 7 p:nä 1909 oli eräässä julistuskirjassa
-säädetty, että Suomi oli, kunnes sotilaskysymys lopullisesti
-ratkaistaisiin, vapautettu suorittamasta asevelvollisuutta, mutta
-velvollinen vuosittain Venäjän valtakunnanrahastoon maksamaan
-julistuskirjassa määrätyn, vuosi vuodelta kohoavan rahasumman.
-Eduskunta päätti kieltäytyä suostumasta laittomasti säädettyyn
-apumaksuun ja vaatia sotilaskysymyksen ratkaisemista laillista tietä.
-Seuraus oli että eduskunta hajoitettiin.
-
-Marraskuussa 1909 antoi komitea edellä mainitun, venäläisellä taholla
-laaditun ehdotuksen Suomea koskevain, yleisvaltakunnallista laatua
-olevain lakien säätämisestä. Samaan aikaan erosi kenraalikuvernööri
-Böckmann, joka valmistavan neuvottelukunnan jäsenenä oli, Suomen
-erikoiseen lainsäädäntöön viitaten, liittänyt ehdotukseen vastalauseen.
-Hänen seuraajakseen nimitettiin kenraaliluutnantti Seyn. Senaatin
-kokoonpano muutettiin samalla kertaa sellaiseksi, että talousosaston
-jäseniksi tuli Suomen yhteiskunnallisiin oloihin tuiki perehtymättömiä
-ja katsomukseltaan aivan venäläisvirkavaltaisia henkilöitä.
-
-Alussa vuotta 1910 antoivat lukuisat englantilaiset, belgialaiset,
-saksalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset oikeusoppineet paheksuvia
-lausuntoja Suomea kohtaan noudatetusta venäläistyttämispolitiikasta.
-Mechelin lienee ollut apuna lausuntojen aikaansaamisessa ja sitä varten
-tehnyt matkan Lontooseen.
-
-Häntä kehotettiin asettumaan ehdokkaaksi tulossa olevissa
-eduskuntavaaleissa. Hän epäröi kauan ikänsä ja kivulloisuutensa takia,
-mutta antoi viimein suostumuksensa. "Sisäinen ääni", hän kirjoittaa,
-"sanoo minulle, etten menettelisi oikein, jos kieltäisin antamasta
-apuani ensi eduskunnan suoritettavana oleviin tehtäviin". Ruotsalaisen
-puolueen Uudenmaan läänin vaalipiirin ehdokkaaksi asettamana hänet
-valittiin maaliskuun alussa 1910 kokoontuvaan yksikamariin, tuli
-perustuslakivaliokuntaan, valittiin sen puheenjohtajaksi ja laati
-taaskin enimmältä osalta sen mietinnöt. Tällä ja seuraavilla
-istuntokausilla, joihin hän otti osaa, oli hän eduskunnan vanhin jäsen
-ja sai ikäpuhemiehenä avata ensimäisen istunnon. Syksyllä 1913 hän
-kieltäytyi uudesta vaalista.
-
-Ehdotus Suomea koskevista yleisvaltakunnallista merkitystä olevista
-laeista annettiin keväällä 1910 duuman käsiteltäväksi ja hyväksyttiin
-siellä samoin kuin valtakunnanneuvostossakin, vapaamielisten ainesten
-vastustuksesta huolimatta, minkä jälkeen se korkeimmassa paikassa
-vahvistettiin kesäkuun 17/30 p:nä s.v. Suomen eduskunta menetti siten
-useilla lainsäädännön aloilla oikeutensa lainsäätämiseen, ja sai
-tehtäväkseen ainoastaan antaa lausuntoja, vaikka lait säädetään
-oleviksi voimassa Suomessa. Ainoastaan ne lait ja asetukset, jotka
-koskevat "yksinomaan" Suomen sisäisiä oloja, säädetään ja julkaistaan
-Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä. Mutta mitkä asiat "yksinomaan"
-koskevat maamme sisäisiä oloja, sen ratkaisevat Venäjän viranomaiset.
-
-Sen johdosta että tekeillä olevasta valtakunnanlaista oli vaadittu
-Suomen eduskunnan lausuntoa, oli tämä toukokuussa 1910 antanut
-vastauksen, jossa kumottiin lain pohjana olleet teoriat. Tämä vastaus
-on epäilemättä pääasiallisesti Mechelinin kynästä lähtenyt.
-Kun laki siitä huolimatta vahvistettiin ja eduskunta sen säännösten
-mukaisesti sai kehotuksen valita jäseniä valtakunnanneuvostoon ja
-valtakunnanduumaan sekä antaa lausunnon parista lakiehdotuksesta,
-lausui puhemies Svinhufvud täysi-istunnossa syyskuun 26 p:nä,
-ettei hän voinut esittää näitä asioita, ne kun perustuivat
-valtakunnanlainsäädäntöön, jolla ei ollut lainvoimaa Suomessa.
-Eduskunta hyväksyi yksimielisesti puhemiehen menettelyn, jolloin
-Mechelinkin käytti puheenvuoroa laajasti esittäen, miksi tämä
-eduskunnan kanta, kieltäytyminen ensinkään puuttumasta puheenalaisiin
-asioihin, oli ainoa oikea.
-
-Sen ohessa eduskunta teki erityisen esityksen hallitsijalle anoen,
-että hän pitäisi voimassa perustuslakien pyhyyden ja määräisi
-peruutettaviksi erinäiset perustuslaista poikkeavat hallituksen
-toimenpiteet. Eduskunta hajoitettiin tämän johdosta.
-
-Mechelin ei kuitenkaan herennyt vastustamasta uutta valtakunnanlakia,
-vaan julkaisi saman vuoden loppupuolella uuden, lähes 10 painoarkin
-kokoisen _Venäläinen laki kesäkuun 17(30) p:ltä 1910_ nimisen
-lentokirjasen ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi. Asiantuntevalla taholla
-on lausuttu, että "murhaavampi arvostelu on tuskin koskaan tullut
-minkään lainsäädäntötuotteen osaksi" [R.A. Wrede, Muistopuhe L.
-Mechelinistä s. 13]. Siinä todistellaan, että valtakunnanlainsäädännön
-alaan on luettu lakiryhmiä, jotka todellisuudessa eivät ensinkään koske
-Venäjän etuja. Sitä vastoin on Suomelle säätävä lakeja kansaneduskunta,
-jolle on jokseenkin yhdentekevää, ovatko lait hyödyksi vai vahingoksi
-niille, joiden on niitä noudatettava. Niinikään osottaa Mechelin, että
-on väärin vedottu Venäjän 1906 vuoden perustuslakiin, jonka 2 §
-nimenomaan tunnustaa, että suuriruhtinaanmaata sisäisissä asioissaan
-hallitaan erityisten laitosten avulla erikoisen lainsäädännön
-perusteella, lain tekemättä eroa yksinomaan sisäisten ja muiden
-sisäisten asiain välillä. Uusi laki asettaa vallan oikeuden edelle sekä
-saattaa Venäjän ja Suomen väliset suhteet alituisten riitain esineeksi.
-
-Alussa vuotta 1911 toimitetuissa uusissa vaaleissa, joiden
-tuloksena oli kokoonpanoltaan miltei samanlainen eduskunta kuin
-hajoitettu edeltäjänsä, suostui Mechelin uudestaan ottamaan vastaan
-edustajantoimen. Vuosina 1911 ja 1912 hän oli valtiovarainvaliokunnan
-sekä 1913 uudestaan perustuslaki- ja adressivaliokunnan
-puheenjohtajana. Näilläkin valtiopäivillä hänellä oli johtava asema
-maamme oikeuksien puolustustyössä. Vuonna 1911 eduskunnalle annettu
-valtion raha-asioita koskeva esitys oli laadittu perustuslakiemme
-vastaisella tavalla sikäli, että hallitus oli tehnyt eron
-valtiorahaston ja suostuntarahaston välillä sekä kieltänyt eduskunnalta
-oikeuden lausua mieltänsä ensinmainitun rahaston menoista. Hallitus
-tahtoi tällä keinoin muun muassa turvata laittoman sotilasapumaksun
-suorittamisen. Mechelin kävi vastustamaan tätä hallituksen
-laitonta toimenpidettä ja koetti saada budjetin siten laadituksi,
-että eduskunta, hyväksymättä sotilasapumaksua, voisi turvata
-sivistystarkoituksiin meneväin määrärahain suorittamisen [R.A. Wrede,
-Muistopuhe L. Mechelinistä s. 26]. Tammikuun 20 (helmikuun 2) p:nä 1912
-annetun n.s. "yhdenvertaisuuslain" johdosta, joka koski "muiden Venäjän
-alamaisten saattamista oikeuksiinsa nähden Suomen kansalaisten
-vertaisiksi" ja jota, perustuslainvastaisessa järjestyksessä
-syntyneenä, ei voitu pitää lakina Suomessa, antoi eduskunta adressin
-muodossa vastalauseen. Samoin se pani vastalauseen saman vuoden
-helmikuussa annettua säännöstä vastaan, jolla Suomen luotsilaitos
-kokonaan alistettiin Venäjän meriministeriön alaiseksi ja lakkasi
-olemasta suomalainen laitos. Nämä lausunnot, jotka eduskunta antoi,
-samalla ilmoittaen olevansa valmis myötävaikuttamaan valtakunnan etuja
-tarkoittavain lainsäädäntötoimenpiteiden aikaansaamiseksi, mikäli ne
-olivat Suomen valtiosääntöön soveltuvia, olivat suurelta osalta
-Mechelinin laatimia.
-
-1911 vuoden eduskunnan käsiteltävänä oli myös kysymys siviliavioliiton
-käytäntöön ottamisesta, jonka uudistuksen aikaansaamiseksi
-lainsäädäntötietä Mechelin itse jälkimäisenä senaattorikautenaan oli
-tehnyt alotteen ja josta asiasta v. 1911 oli uudestaan tehty
-eduskunnassa anomus. Eri mieliä ilmeni, muutamat kun tahtoivat
-siviliavioliiton säädettäväksi kaikille avioliittoon aikoville
-pakolliseksi, toiset valinnaiseksi eli kirkolliseen vihkimiseen
-vaihdettavaksi. Uskollisena vapaamieliselle katsantotavalleen, jonka
-mukaan vapaus oli pakkoa parempi, kannatti Mechelin jälkimäistä
-vaihtoehdotusta.
-
-Vielä kansanedustajatoimensa loppuaikoinakin Mechelin työskenteli
-Venäjän ja Suomen välisten suhteiden järjestämiseksi kumpaistakin maata
-tyydyttävällä tavalla. Voipa sanoa hänen tällä alalla tehneen uuden
-alotteenkin. Hän antoi nimittäin helmikuun 14 p:nä 1913 vapaaherra
-R.A. Wreden kera eduskunnalle anomuksen Venäjän ja Suomen suhdetta
-koskevain asiain käsittelyä järjestelevän "valtioperuskirjan"
-aikaansaamisesta. Tämän ehdotuksen mukaan, johon liittyi tekijäinsä
-laatima ohjelma, tulisi eduskunnan anoa venäläis-suomalaisen komitean
-asettamista ohjelmaa tarkastamaan sekä asian lähettämistä Venäjän
-valtakunnanneuvoston ja valtakunnanduuman ynnä Suomen eduskunnan
-hyväksyttäväksi. Anomuksentekijät olivat, niinkuin he itse
-huomauttavat, koettaneet objektiivisesti arvostella asiaa siltä
-kannalta, mitä keisarikunnan oikeus ja etu todella vaati, samalla
-kun he olivat pitäneet kiinni siitä, että lait, jotka on aiottu
-olemaan voimassa yksinomaan Suomessa, on säädettävä Suomen
-lainsäädäntöjärjestyksessä, vaikka voivat koskea keisarikunnankin
-etuja. Tätä ehdotusta, joka ennen eduskunnalle antamista oli ollut
-porvarillisten puolueiden asettaman valtuuskunnan tarkastettavana, ei
-eduskunta kuitenkaan ehtinyt lopullisesti käsitellä. Tuskinpa
-anomuksentekijät itsekään uskoivat, että ehdotus eduskunnan
-hyväksymänäkään olisi lähimmässä tulevaisuudessa johtanut toivottuun
-tulokseen. Mutta he olivat siinä kuitenkin esittäneet aatteen, joka
-kenties on molemminpuoliseksi tyydytykseksi toteutuva tulevaisuudessa,
-kun kansalliset intohimot ovat ehtineet asettua ja Venäjä on saanut
-todellisen oikeusvaltion luonteen. Venäjän vapaamielisellä taholla on
-oltu sitä mieltä, että tämä "valtioperuskirjan" ehdotus on viittonut
-oikean tien venäläis-suomalaisen ristiriidan poistamiseen.
-
-Mechelinin vaikutusvalta uudessa kansaneduskunnassa perustui hänen
-suhtautumiseensa vallitseviin puoluevastakohtiin. Vaikka valittuna
-ruotsalaisen puolueen ehdokaslistalla, pysyi hän edelleenkin sillä
-kannalla, että valtiollisen toiminnan määräävänä tarkoitusperänä
-maassamme ei tulisi olla toisen tahi toisen kielen harrastus, toisen
-tahi toisen kansatieteellisen kansanryhmän suosiminen, vaan kaikkien
-yhteisen isänmaan, Suomen valtion, etujen valvominen. Hän tunnusti
-kansallisuusaatteen oikeaksi, sikäli kuin se tarkoitti "jokaisen
-kansakunnan oikeudellista vaatimusta saada olla itsenäinen valtio tahi
-muodostaa sen". [Om statsförbund och statsunioner, s. 7.] Mutta
-kansakuntaa ei silloin ole käsitettävä vain kansatieteellisessä
-mielessä, vaan sinä ykseytenä, joksi jonkin maan väestö, vaikka siinä
-syntyperän ja kielen puolesta ilmeneekin erilaisuuksia, yhteisten
-historiallisten vaiheiden, yhteisen yhteiskuntajärjestyksen ja
-sivistyksen vaikutuksesta vähitellen on kehittynyt. Hänen
-silmämääränään eduskunnassakin oli sen vuoksi yksimielisen
-yhteistoiminnan aikaansaaminen valtiollisissa kysymyksissä. Ja todella
-hänen onnistuikin melko suuressa määrin saada aikaan sellaista
-yhteistoimintaa "porvarillisten" puolueiden kesken. Näiden valitsemat
-valtuuskunnat kokoontuivat neuvottelemaan yhteisestä menettelytavasta,
-ja useinkin Mechelin löysi sen päätösten muodon, johon kaikki voivat
-yhtyä. Suurilukuisinta, sosialistien, puoluetta hänen ei onnistunut
-haluamassaan määrässä saada lähennetyksi toisiin puolueisiin, siksi oli
-erikoinen luokkaetu siinä liian yksinomaisesti vallitsevana. Mutta
-ovatpa sosialistitkin toisinaan kulkeneet käsi kädessä toisten
-puolueiden kanssa, joten on päästy yksimielisyyteen eduskunnan
-menettelytapaan nähden ainakin tärkeimmissä tapauksissa.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Ihmeteltävällä sitkeydellä Mechelin jatkoi työtään elämäntehtäväinsä
-suorittamiseksi. Kansanedustajatoimensa ohessa hän jatkoi
-kirjailijatoimintaansa. Suomen maantieteellisen seuran julkaiseman
-suuren "Suomen kartasto 1910" nimisen teoksen tekstiosastoon on hän
-laatinut laajahkon kirjoitelman: "Valtiollinen ja hallinnollinen
-rakenne". Kotimaisissa sanomalehdissäkin hän edelleen julkaisi
-kirjoituksia. Tiedeseuran kokouksessa, jonka seuran jäseneksi hän oli
-tullut v. 1908, hän 1912 piti esitelmän "politiikasta". Mutta hän oli
-myös uutterassa kirjeenvaihdossa eteväin ulkomaisten valtiomiesten ja
-oikeusoppineiden kanssa, kirjoitteli edelleenkin ulkomaisiin sanoma- ja
-aikakauslehtiin sekä otti osaa lukuisiin vieraissa maissa
-toimeenpantuihin kongresseihin.
-
-Alussa vuotta 1910 hän kehotuksen saatuaan matkusti Parisiin, missä hän
-Suomen kysymyksestä piti esitelmän, jota valmistaakseen hänellä omain
-sanainsa mukaan oli ollut vain lyhyt aika, mutta joka herätti vilkasta
-mieltymystä. Ystävälleen, vapaaherra R.A. Wredelle kirjoittamassaan,
-joulukuun 26:ntena 1910 päivätyssä kirjeessä hän sanoo olevansa
-uupunut paljosta valtiopäivätyöstä, kokouksiin osaaottamisesta,
-kirjailijatyöstä y.m. ja sen vuoksi aikovansa lähteä Grankullaan
-käyttääkseen kymmenisen päivää terveytensä hoitamiseen. "Mutta", hän
-lisää, "sitä ennen on minun maksettava lukuisia kirjevelkoja
-ulkomaalaisille ja valvottava lentokirjaseni" (kesäkuun 17/30 p:nä 1910
-annettua venäläistä lakia koskevan) "levittämistä". Syystä käy
-sanominen, että Mechelin oli maamme puhemiehenä Europan valistuneen
-mielipiteen edessä. Kaikkialla hän saavutti sen etevimpäin edustajain
-personallisen kunnioituksen ja ystävyyden ja osasi herättää myötätuntoa
-syrjäistä maatamme kohtaan, osanottoa sen kohtaloon.
-
-Myöhempinä elinvuosinaan Mechelin liittyi hartaalla mielenkiinnolla
-sivistysmaissa alulle pantuun toimintaan pysyväisen rauhantilan
-aikaansaamiseksi kansainvälisen oikeusjärjestyksen avulla. Keväällä
-1900 oli etevä oikeusoppinut, Göttingenin professori von Bar,
-"der Burenkrieg, die Russifizirung Finnlands und die Haager
-Friedenskonferenz" nimisessä lentokirjasessa ehdottanut kansainvälisen
-laitoksen perustamista, jonka jäseninä olisi oikeusoppineita eri
-maista ja joka omasta alotteestaan ryhtyisi puolueettomasti ja
-perusteellisesti selvittelemään kansainvälisiä riitoja ja siten
-helpottamaan niiden ratkaisua rauhallisin keinoin. Mecheliniä tämä aate
-suuresti miellytti, ja hän arveli, että laitoksen oli otettava
-päätehtäväkseen kansainvälisen lakikirjan laatiminen, jonka nojalla
-valtioiden politiikkaa kävi arvosteleminen.
-
-Samana vuonna tehdessään matkan ulkomaille kävi hän siinä mielessä
-tapaamassa von Baria, professori Westlakea Lontoossa sekä useita muita
-Ranskan, Saksan, Belgian, Hollannin ja Tanskan oikeusoppineita
-neuvotellakseen heidän kanssaan asiasta. Toistamiseen neuvoteltuaan v.
-Barin kanssa hän päätti koettaa saada Norjan Nobelkomitean johtomiehiä
-harrastamaan hanketta ja matkusti sitä varten Kristianiaan, missä kävi
-komitean puheenjohtajan, professori Getzin puheilla. Keväällä 1901
-antoi sekä v. Bar että Mechelin Nobelkomitean hallitukselle esityksen
-asiasta. Getz laati näiden pohjalla ehdotuksen rauhanlaitoksen
-perustamiseksi Kristianiaan Nobelin lahjoitusvaroilla pääasiallisesti
-Mechelinin suunnitelman mukaisesti ja kävi saman vuoden lokakuussa
-tapaamassa viimeksi mainittua Tukholmassa. Valitettavasti Getz pian sen
-jälkeen kuoli, minkä tähden Kristianian komitea lykkäsi laitoksen
-perustamisen epämääräiseen aikaan.
-
-Myöhemmin on Mechelin ottanut osaa useihin rauhanasiaa käsitteleviin
-kongresseihin, ja on hänellä niissä ollut sangen huomattava osa. Niinpä
-otti hän osaa 18:nteen yleiseen, Tukholmassa elokuussa 1910 pidettyyn
-rauhankongressiin, johon hänet virallisesti kutsuttiin ja jossa hänet
-valittiin Suomen ryhmän puheenjohtajaksi, minkä johdosta hän myös
-oli yleisten kokousten varapuheenjohtajia, jota paitsi hänet
-valittiin kongressin lakivaliokunnan jäseneksi. Hän alusti tässä
-rauhankokouksessa kysymyksen sotien syistä ja ehdotti, että
-Bernin kansainvälistä rauhantoimistoa kehotettaisiin asettamaan
-asiantuntijoista komitea laatimaan selontekoa 1815 v:n jälkeen käytyjen
-sotien todellisista syistä. Tuollainen täysin puolueeton ja
-objektiivisesti arvosteleva selonteko todistaisi, niin hän arveli, että
-valtioiden keskinäiset riidat olisi rauhallisella selvittelyllä voitu
-useissa tapauksissa sovittaa, jos sovinto-oikeutta olisi käytetty.
-Samalla olisi selvitettävä, mitä hallitusten sisäinen politiikka oli
-vaikuttanut niiden ulkopolitiikkaan. Hallitukset, jotka haluavat omassa
-maassaan pitää voimassa itsevaltiusjärjestelmää, voivat siitä saada
-sodan aiheen, esimerkiksi maita vastaan, jotka ovat vapaamielisen
-hallitusjärjestelmän esikuvana, tahi voitoilla ja valloituksilla
-pitääkseen valtaansa pystyssä omassa maassaan. Niinikään hän huomautti,
-että ainoastaan se rauha, joka on oikeuden vaatimusten mukainen, on
-todellinen rauha ja jonkin verran takaa sen pysyväisyyden. Ehdotus
-saavutti kongressin hyväksymisen. Toiseltakin taholta tehtiin
-samansuuntainen ehdotus ja vuonna 1911 myönnettiin Carnegierahastosta
-120,000 dollaria palkinnoiksi mainittuja kysymyksiä käsittelevistä
-teoksista. Tukholman kongressissa käsiteltiin Suomenkin kysymystä,
-jolloin yksimielisesti tehtiin päätöslauselma Suomen hyväksi. Mechelin
-ja hänen suomalaiset toverinsa olivat tietenkin esteellisinä ottamatta
-osaa päätöslauselman tekoon. Kongressin osanottajain kunniaksi
-Saltsjöbadenissa toimeenpannussa juhlassa Mechelin piti ruotsalaisille
-isännille puheen, joka sai osakseen myrskyistä suosiota.
-
-19:s rauhankongressi oli määrä pitää Roomassa syyskuussa 1911.
-Mechelin, joka oli kutsuttu sen kansainvälisen komitean jäseneksi,
-jonka tuli johtaa kongressia, missä muun muassa oli aikomus järjestää
-rauhanasiaa käsitteleväin teosten ja kirjoitusten näyttely, lähetti
-sitä varten Roomaan valokuvan Helsingissä olevan Aleksanterinpatsaan
-"Laki"-ryhmästä sekä lyhyen selonteon Suomen kansan suhtautumisesta
-rauhanaatteeseen. Selonteossa mainitaan suomalainen sananlasku: "Sota
-sortaa, rauha rakentaa", ja sanotaan muun muassa: "Ulkonaisen rauhan
-siunaukset ovat tehottomia kaikkialla, missä oikeuden ylivalta on
-toteuttamatta valtion sisäisessä elämässä. -- -- Rauhanaate, vaikkakin
-suuntautuneena ensi sijassa kansainvälisiin suhteisiin, on samalla
-kertaa terveellisesti ja yhä vastustamattomammin vaikuttava
-jokaisen sellaisen valtion sisäpolitiikkaankin, joka haluaa saada
-rauhansuojelijan kunniakkaan nimen."
-
-Suunniteltu rauhankongressi peruutettiin kuitenkin koleran puhkeamisen
-johdosta, ja samoihin aikoihin alotti Italia sen Afrikan sodan, jonka
-tarkoituksena oli Tripoliin valloitus. 19:ttä rauhankongressia ei sen
-tähden pidetty Roomassa, vaan Genèvessä, ja avattiin se vasta
-syyskuussa 1912. Mechelin oli sen osanottajia ja samoissa toimissa kuin
-Tukholman kongressissakin. Hän alusti uudestaan kysymyksen sotien
-syiden selvittelemisestä ja teki selkoa siitä, mitä asiassa oli
-aikaansaatu. Tämän ohessa hän, yhtyen ranskalaisen Emile Arnaudin
-tekemään ehdotukseen kansainvälisen julkisen oikeuden kodifioimisesta,
-huomautti, että mainitun oikeuden periaatteita on noudatettava
-jokaiseen valtioon ja kansaan nähden, olivatpa ne suvereenisia tahi
-eivät. Niidenkin kansakuntain, jotka eivät muodosta suvereenisia
-valtioita, vaan ovat muista mahtavammista kansoista riippuvia, tulee
-voida vedota yleisiin kansainvälisiin oikeusperiaatteisiin ja saada
-muilta kansoilta apua sellaista sortoa vastaan, jonka tarkoituksena on
-heidän menestyksensä ja itsenäisen sivistyksensä tuhoaminen. Kongressi
-hyväksyi nämä näkökohdat ja julkilausui myötätuntonsa sorrettuja,
-pieniä kansakuntia, niiden joukossa Suomenkin kansaa kohtaan.
-Tunnustukseksi ansioistaan rauhanasian palveluksessa sai Mechelin
-Genèvessä kongressin jäsenten puolelta juhlatilaisuuksissa osakseen
-suosionosotuksia.
-
-Genèvessä esittämiään mielipiteitä on Mechelin sitä ennen tarkemmin
-selvitellyt muun muassa aikakauslehti "Valvojan" marraskuun numerossa
-1905. Kansainoikeutta, hän lausuu siinä, on tavallisesti katsottu
-käyvän sovelluttaminen vain suvereenisten valtioiden välisiin
-suhteisiin. Mutta kansainoikeusoppi on epätäydellinen, niin kauan kuin
-se ei kykene osottamaan, että ja miten sen periaatteet ovat
-sovellutettavissa sellaisiin valtioihin, jotka edelleenkin ovat
-toisiinsa yhdistettyinä joko yhteisen hallitsijan alaiseksi unioniksi
-tahi n.s. liittovaltioksi. Vieläpä enemmän -- niidenkin kansakuntain ja
-kansan osain, jotka historian kulun johdosta eivät ole saavuttaneet
-itsenäisyyttä tahi joilla on vain vaillinainen itsenäisyys, mutta jotka
-ovat jonkin suuremman kansan muodostaman valtakunnan osana, tulee
-kansainoikeuden perustuksella olla sorrolta turvattuina.
-
-Mechelinin lausunnot rauhankongresseissa ovat epäilemättä osaltaan
-saaneet aikaan, että nämä kongressit, jotka aikaisemmin miltei
-yksinomaan käsittelivät suvereenisten valtioiden välisiä suhteita sekä
-kysymystä, miten niiden välisiä sotia olisi ehkäistävä, myöhemmin ovat
-alkaneet kääntää huomionsa siihenkin kysymykseen, miten oikeuden
-vaatimukset on toteutettava, kun toisella puolella on suvereniteettia
-vailla oleva tahi vain vaillinaisesti suvereeninen kansa ja toisella
-kansa, josta edellinen on riippuvainen. Hän on niinmuodoin osaltaan
-saanut aikaan, että käsitys _kansainoikeuden_ merkityksestä ja
-tehtävistä on tuntuvasti laajentunut.
-
-Venäläisen Mir nimisen rauhanyhdistyksen Moskovassa toukokuussa 1913
-toimeenpanemaan kokoukseen, jonne Mecheliniä oli useat kerrat kutsuttu,
-hän saapui, vaikka sairaana ja vastikään päättyneiden valtiopäiväin
-työstä väsyneenä, sekä piti siellä esitelmän rauhanasiasta. Muun muassa
-hän esitti ajatuksen europalaisen neuvoskunnan asettamisesta
-selvittelemään siirtomaakysymyksiä ja poistamaan näiden kysymysten
-aiheuttamia riitaisuuksia. Hän sai Moskovassa osakseen innokkaita
-suosion osotuksia eräässä hänen kunniakseen toimeenpannussa juhlassa,
-johon monta Venäjän vapaamielisten piirien huomattavaa edustajaa otti
-osaa ja jossa heidän tunteitaan tulkitsi ruhtinas P.D. Dolgorukoff,
-kiittäen onnelliseksi maata, joka oli synnyttänyt "sellaisia
-kansalaisia ja isänmaanystäviä, sellaisia maansa menestyksen ja arvon
-epäitsekkäitä esitaistelijoita".
-
-Omassakin maassaan Mechelin koetti herättää rauhanaatteen
-harrastusta ja ymmärtämystä. Finsk Tidskriftissä hän syksyllä 1910
-julkaisi kirjoitelman selontekoineen vastikään pidetyn Tukholman
-rauhankongressin keskusteluista. Samaan aikaan perustettiin hänen
-alotteestaan Helsinkiin rauhanystäväin seura, jonka perustava kokous
-pidettiin tammikuun 23 p:nä 1911, jossa tilaisuudessa Mechelin piti
-alustavan esitelmän. Seuralle asetettiin johtokunta, joka valitsi hänet
-puheenjohtajakseen. Saman vuoden lopussa hän rauhanystäväin kokouksessa
-Helsingissä piti esitelmän kosketellen muun muassa suunniteltua, mutta
-peruutettua Rooman rauhankongressia.
-
-Mechelinin rauhanasian harrastus oli täysin sopusointuinen koko hänen
-vapaamielisen katsantokantansa kanssa. Ei ainoastaan yksityisellä
-ihmisellä, vaan jokaisella kansalla, jokaisella kansakunnalla tulee
-olla vapaus hallita itseään, valvoa omia etujaan, mikäli kykenee ja
-mikäli tämä vapaus soveltuu muiden yhtäläiseen vapauteen. Määrättyihin
-oikeussäännöksiin pukeutunut järjestys on tarpeen ratkaistaessa, miten
-sellainen yhteensoveltuvaisuus on toteutettava. Kansakuntain kesken
-tulee vallita oikeussuhde, jonka mukaan niiden välillä syntyvät
-vastakohdat käy sovittaminen väkivaltaa käyttämättä. Rauhan tulee
-vallita kansakuntain kesken. Mutta tämä vaatimus ei tiedä sitä, että
-sodan poistaminen millä keinoin ja millä ehdoin tahansa on
-ihmiskunnalle paras mahdollinen. Puolustussota voi kansalle,
-jota toinen ahdistaa, käydä välttämättömäksi ja olla sille
-itsepuolustusvelvollisuutena, samoin kuin yksilö voi olla eetillisesti
-velvollinen puolustamaan itseään ja omaisiaan laittomalta väkivallalta.
-Rauhanrakkaus ei ole samaa kuin puolustusnihilismi. Mutta paitsi että
-sodat tuottavat äärettömän paljon niin aineellista kuin siveellistäkin
-pahaa, on varsin epävarmaa, jääkö se puoli sodassa voittajaksi, jolla
-on puolellaan parempi oikeus. Ei ole varmaa, että eri kansojen
-vaatimukset saada vapaasti valvoa etujaan tulevat sodan avulla
-toteutetuiksi kohtuuden ja oikeuden mukaisella tavalla, toisin sanoen
-tavalla, joka ihmiskunnalle yleensä olisi paras ja hyödyllisin. Jos
-todella mieli turvata oikeuden voimassaolon kansain keskinäisissä
-suhteissa, ei tämä suhde saa olla vain väkivaltaan nojautuvan
-fyysillisen voiman varassa, vaan on se, ristiriitaisten vaatimusten
-esiintyessä, ratkaistava puolueettoman kansainvälisen viranomaisen
-antamalla sovintotuomiolla. Eikä tämän keskinäisen oikeussuhteen tule
-käsittää ainoastaan suvereenisia valtioita, vaan suvereniteettia
-vaillakin olevat ja vain osittain suvereeniset kansat. Näidenkin tulee
-saada nauttia luonnollisia oikeuksiaan. Jos nämä oikeudet sen lisäksi
-on -- niinkuin esimerkiksi Suomen oikeuksien on laita -- positiivisin
-oikeustoimin, sopimuksin ja juhlallisesti annetuin sitoumuksin
-vahvistettu, tulee niiden tietenkin olla sitä enemmän loukkaamattomat.
-
-Epäilemättä Mechelin yhtä hyvin kuin kukaan muu tajusi, kuinka
-vaikeaksi kävisi poliittisessa käytännössä toteuttaa tätä
-kansainoikeuden aatetta. Miten taivuttaa vallanpitäjät, miten suuret
-kansat sitä noudattamaan? Todellisuudessa näyttää tämä aate olevan
-toteutettavissa vain inhimillisen kulttuurin kohotessa sellaiselle
-kehitysasteelle, että kansojen yleinen mielipide tunnustaa niiden
-keskinäisen suhteen olevan rakennettava oikeuden pohjalle ja jyrkästi
-tuomitsee sitä loukkaavan menettelytavan. Oikeusperusteelle rakentuva
-kansainvälinen järjestys on kaikille kansoille suurin piirtein nähtynä
-ja ajan pitkään hyödyllisin, omansa parhaiten edistämään ihmiskunnan
-menestystä. Kun sen vuoksi kansat inhimillisen älyn kehittyessä
-paremmin oppivat käsittämään kaikkien yhteisen menestyksen todelliset
-ehdot, on kansainoikeuden aate varmasti voimistumistaan voimistuva.
-Silloin toivottavasti paremmin ja paremmin onnistutaan sopivin keinoin,
-esimerkiksi käyttämällä yleistä boikottausta muiden kansain
-puolelta, pakottamaan ne, jotka haluavat loukata kansainvälistä
-oikeusjärjestystä, siitä luopumaan. Tietenkin on, niinkuin Mechelinkin
-huomauttaa, kansain sisäisen yhteiskuntajärjestyksen kehityksellä
-vapaamieliseen ja kansanvaltaiseen suuntaan tässä kohden oleva suuri
-merkitys.
-
-Hänen ei tarvinnut nähdä sitä maailmansotaa, jonka hävitykset alkoivat
-vain muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen. Mutta todennäköistä on,
-että vaikka hän olisikin elänyt siihen asti, ei hänen ajatuksensa
-rauhanaatteesta silti olisi muuttunut, sillä hän käsitti, että järjen
-vaatimuksen, jonkin eetillisen aatteen oikeus ja arvo ei ensinkään ole
-sen varassa, toimivatko ihmiset todellisuudessa sen mukaisesti vai sitä
-rikkoen. Pikemmin hän juuri tästä sodasta olisi saanut lisätukea
-käsitykselleen, että vanhan perinnäisen valtiotaidon, joka ei myönnä
-kansainvälisellä politiikalla olevan muita vaikuttimia kuin
-kansalliskiihkoiset intohimot ja omain, todellisten tahi luuloteltujen
-etujen itsekkään vaalimisen, on väistyminen toisen, korkeammalle
-tähtäävän, inhimillisen menestyksen ehtoja laajanäköisemmin katselevan
-politiikan tieltä. Ja hän olisi kenties toivonut, että juuri tämä sota
-sanomattomine kärsimyksineen on osaltaan avaava kansain silmät näkemään
-oikeuteen perustuvan rauhan välttämättömyyden sekä siten auttava tämän
-aatteen voittoon pääsemistä.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Mechelinin terveys huononi huononemistaan ja tauti (munuaistauti)
-tuotti hänelle kovia tuskia. Lääkärit varottivat häntä viettämästä
-päiväänsä työpöydän ääressä ja kehottivat häntä etsimään lepoa, mutta
-tätä neuvoa ei hän ehdottomasti tahtonut noudattaa, sillä hän ei
-katsonut olevansa oikeutettu oman terveytensä vuoksi keskeyttämään
-työtään sen hyväksi, minkä piti terveyttään tärkeämpänä. Hän kirjoittaa
-eräälle ystävälleen elokuun 24 p:nä 1912, saatuaan kutsun Genèvessä
-pidettävään kongressiin: "Omasta puolestani ponnistan viimeiset voimani
-matkustaakseni rauhankongressiin. -- -- Olen oikeastaan jo liian vanha
-niin pitkiä matkoja tekemään ja olemaan kongressien toimivana jäsenenä.
-Ikäkulu olen -- -- mutta velvollisuus kutsuu".
-
-Vahvistaakseen kuitenkin terveyttään, mikäli velvollisuuden määräämä
-työ salli, oleskeli hän viime elinvuosinaan usein ulkomaisissa
-parantoloissa, milloin Voksenkollenissa Norjassa, milloin Gerardmerissä
-Vogesien vuoriseudussa, milloin Gasteinissa Itävallassa, milloin
-Tukholman läheisessä Saltsjöbadenissa. Kesäkuukausina kotimaassa
-ollessaan hänen oli tapana oleskella tyttärensä Celyn Bromarvin
-pitäjässä omistamassa, luonnonihanalla paikalla Hangon lähistössä
-merenrannikolla sijaitsevassa huvilassa.
-
-Valtiopäiväin päätyttyä 1913 oleskeltuaan jonkin aikaa Gasteinissa
-sairastui hän sieltä palatessaan ankarasti. Tauti hellitti kuitenkin
-jonkin ajan kuluttua, niin että hän uudestaan voi ryhtyä työhönsä.
-Syyskuun 18 p:nä vietettiin Helsingissä valtiopäiväin uudesti
-elvyttämisen 50:ttä vuosipäivää, jolloin pidettiin Nikolainkirkossa
-jumalanpalvelus ja ritarihuoneella juhlaesitelmiä, joista Mechelin piti
-ruotsinkielisen. Se oli mielenkiintoinen ja vaikuttava, vaikka
-läsnäolijoilta ei voinut jäädä huomaamatta, ettei puhuja enää ollut
-täysissä voimissaan. Samana syksynä hän sai valmiiksi kirjoitelman,
-joka on julkaistuna 1913 vuoden lopulla ilmestyneen "Murrosajoilta"
-nimisen kokoomateoksen toisessa vihossa ja joka, nimikkeellä "Uusi
-hallitusmuoto" varustettuna, kertoo siitä pitkällisestä työstä, jota
-oli tehty uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi Suomelle ja johon
-Mechelin itsekin oli uutterasti ottanut osaa.
-
-Vielä viimeisenä elinaikanaan Mechelin kirjoitti arvostelun Venäjän
-oikeusministeriön laatimasta ehdotuksesta Suomessa tehtyjen
-valtiollisten rikosten jättämisestä Venäjän tuomioistuinten
-ratkaistaviksi Venäjän lain mukaan. Erinäisiä muita kirjallisia töitä,
-jotka hän oli aikonut julkaista ja joiden suunnitelman hän oli
-laatinut, ei hän sitä vastoin ehtinyt suorittaa. Niin kävi
-suurisuuntaisen teoksen, jonka oli määrä saada nimekseen: "Oikeus,
-vapaus ja rauha", ja käsitellä rauhanasiaa. Sen luonnos on tallella.
-Toisesta teoksesta, jolle hän oli aikonut nimeksi: "Kodin kirja" ja
-johonka hänen laatimansa luonnos niinikään on tallella, oli määrä tulla
-"kirjallinen kokoomateos", jota vuosittain ilmestyisi yksi tai pari
-20-25 arkkia käsittävää nidettä, ja joka sisältäisi historiallisia
-kirjoitelmia (kansojen elämässä tapahtuneista tärkeistä käänteistä,
-niiden sivistyshistorian huomattavista piirteistä), elämäkertoja,
-esityksiä maantieteellisistä tutkimusmatkoista, siirtokuntain
-perustamisesta ja kehityksestä sekä lähetystoimesta, kansataloudesta ja
-tilastosta, taide- ja kirjallisuushistoriallisia kirjoitelmia,
-luonnontieteellisiä havaintoja ja teknillisiä keksintöjä sekä
-opetustointa käsitteleviä esityksiä, novelleja, kertomuksia, runoja,
-esityksen Suomen tapahtumista viimeksi kuluneena vuonna (tilastotietoja
-sekä muistosanoja vainajista). Tämän kumpaisellakin kotimaisella
-kielellä julkaistavan teoksen aikaansaamiseen oli Mechelin aikonut
-pyytää erinäisten kotimaisten kirjailijain avustusta.
-
-Tauti uusiutui eikä hän enää jaksanut sitä voittaa. Tammikuun 26 p:n
-vastaisena yönä 1914 päättyi Helsingissä Leo Mechelinin isänmaalleen
-merkityksellinen elämä. Kuolinvuoteellaan maaten hän avasi sammuvan
-katseensa ja lausui vierellään istuvalle tyttärelleen: "Näen niin
-valoisaa ja kaunista ympärilläni. Näen Suomen -- näen maani -- näen
-hyviä ihmisiä, jotka tekevät työtä ja ahertavat. Miksipä siis minä
-antaisin mieleni lannistua, kun näen niin monen jalon miehen ja naisen
-taistelevan maani puolesta." Nämä olivat hänen viimeiset sanansa.
-
-Yleinen suru sai hautajaisissa niin suurenmoisen ilmauksen,
-että sellaista tuskin on maassamme tullut kenenkään muun osaksi.
-Mitä erilaatuisimpain laitosten ja yhdistysten sekä lukuisain
-maalais- ja kaupunkikuntain edustajia oli saapuvilla juhlallisessa
-ruumiinsiunauksessa, jonka Nikolainkirkossa toimitti professori G.G.
-Rosenqvist. Venäjän perustuslaillisten demokraattien puolesta puhuivat
-duuman jäsenet, professori Miljukoff ja Protopopoff, Upsalan yliopiston
-filosofisen tiedekunnan puolesta laski seppeleen Ruotsin täkäläinen
-pääkonsuli J. Lilliehöök ja Upsalan ylioppilaskunnan puolesta tohtori
-Olof Palme. Lukemattomat kansanjoukot olivat asettuneet kaupungin
-kaduille, katsellen ääneti ja avopäin kirkosta hautuumaalle kulkevaa
-ruumissaattoa. Vaunusta kantoivat ylioppilaskuntain kuraattorit
-ruumisarkun hautaan työväenyhdistysten jäsenten muodostaessa
-soihtukujan ja Helsingin torvisoittokunnan soittaessa surumarssia,
-jonka tilaisuutta varten oli säveltänyt arkkitehti Hugo Lindberg, koko
-hautaustoimituksen yliairut. Lasketut seppeleet, lähes 600, muodostivat
-haudalle miehenkorkuisen kummun.
-
-Koko kotimainen sanomalehdistö -- sekin osa, jonka valtiollinen
-kanta oli toinen kuin vainajan -- antoi tunnustuksensa hänen
-suurelle kyvylleen, hänen jalolle luonteelleen ja hänen hartaan
-isänmaanrakkauden läpitunkemalle julkiselle toiminnalleen. Muista
-maista saapui monilukuisia surunvalituskirjeitä ja Skandinavian maiden,
-Venäjän, Saksan, Englannin, Ranskan ja Italian sanomalehdistö sisälsi
-lukuisia lausuntoja, joista huokui syvää kunnioitusta ja myötätuntoa
-vainajaa ja hänen elämäntyötään kohtaan. Eritoten oli näin laita
-Ruotsin sanomalehdistössä ja Venäjän vapaamielisissä lehdissä.
-Moskovan Mir-seurassa piti ruhtinas Dolgorukoff muistopuheen
-Mechelinistä, huomauttaen hänen ansioistaan rauhanasiassa. Venäjän
-taantumuksellisissa lehdissä kävivät arvostelut tietenkin aivan toiseen
-suuntaan.
-
-Kotimaisissa sanomalehdissä ehdotettiin perustettavaksi Mechelinin
-muistoksi hänen mukaansa nimitetty rahasto, jolla edistettäisiin hänen
-harrastamiaan tarkoituksia. Lahjoja kertyi, mutta yritys ei ollut
-korkeiden viranomaisten mieleen. Keräys kiellettiin, joten ajatusta ei
-vielä ole voitu toteuttaa.
-
-Suomessa oli Mechelin myöhempänä elinaikanaan yhä enemmän tunnustettu
-ei vain toisen tahi toisen puolueen, vaan koko kansan mieheksi,
-pääjohtajaksi siinä taistelussa, jota valtiollisessa mielessä
-yhtenäinen Suomen kansa kävi sille vakuutetun paikkansa säilyttämiseksi
-"kansakuntain joukossa". Hän ei saanut nähdä sitä päivää, jolloin
-Suomen valtiojärjestys taas oli turvattu. Hän ei kuitenkaan lakannut
-toivomasta sen päivän koittamista, hän uskoi käänteen tapahtuvan
-samalla kertaa kuin vapaampi aika koittaisi sille suurelle maalle,
-johon Suomi on yhdistetty. Sitä todistavat nekin sanat, joihin
-hänen viimeinen painatettu julkaisunsa "Uusi hallitusmuoto" päättyy
-[Murrosajoilta, II s. 113]: "Etäällä ei voi olla se aika, jolloin
-järjestelmän muutoksen täytyy tapahtua. Venäjä on nyt murroskaudessa,
-jolloin yksinvallan aikuiset perinnäiset aatteet koettavat estää uuteen
-valtiosääntöiseen valtiojärjestykseen kuuluvien periaatteiden
-todellista sovellutusta. Voidaan havaita, miten nämä vanhettuneet
-aatteet saavat entistä vähemmän kannatusta yleisen ajatustavan taholta.
-Pyrkimyksen luoda keisarikunnasta oikeusvaltio täytyy piankin voittaa.
-Silloin on aika käsissä pysyväisesti järjestää niin hyvin Suomen
-eduskunnan kuin valtakunnanneuvoston ja valtakunnanduuman harkitsemalla
-ja hyväksymällä valtioperuskirjalla Venäjän ja Suomen väliset
-oikeussuhteet kumpaakin puolta tyydyttävällä tavalla. Silloin on myös
-oleva luonnollisin asia, että suuriruhtinaanmaa saa uuden
-hallitusmuodon, joka rakentuu Suomen senaatin ja eduskunnan, kummankin
-erikseen, jo v. 1907 oikeiksi ja tarkoitustaan vastaaviksi
-harkitsemille perusteille".
-
-Uudenvuodenaattona 1912 päivätyssä kirjeessä hän kirjoittaa: "Monta
-ennustusta ja unelmaa on kytketty vuoteen 1913. Odotetaan suuria
-tapahtumia, jotka meidänkin maalle tuottavat paremman tulevaisuuden.
-Omasta puolestani en usko, että uudestaan saamme oikeutemme takaisin
-äkillisten mullistusten johdosta. Luulen, että meidän on lujina
-kestäminen koettelemukset, kunnes meidän onnistuu omalla taitavalla
-toiminnallamme aikaansaada välinselvitys, joka poistaa oikeuksiemme
-mielivaltaiset loukkaukset ja turvaa asemamme. Tämä tulos ei tietenkään
-ole saavutettavissa Venäjällä vallitsevan valtiollisen suunnan laadusta
-riippumatta. Mutta tämän suunnan muuttuessa paremmaksi on meidän
-saavutettava voitto omasta aatteestamme, omain hyvin harkittujen
-esitystemme ja ehdotustemme avulla. -- Aivoni työskentelevät joka
-päivä, milteipä joka hetki, harkiten niin pääkysymysten kuin
-yksityiskohtainkin vaihtopuolisia ehdotuksia."
-
-Oliko Mechelin, uskoessaan onnellisempain aikojen koittavan maallemme,
-liian optimistinen? Oliko hänen käsityksensä inhimillisestä
-olemassaolosta ja sen edellytyksistä tässä ja muissa kohdin kenties
-liian valoisa? On joskus väitetty, että niin oli laita. Voipa olla
-mielenkiintoista kuulla, mitä hän itse tästä sanoo. Elokuun 1:senä 1913
-päivätyssä kirjeessä hän kirjoittaa eräälle ystävälleen:
-
-"Utelen välistä itseltäni, onko todellakin niin, että minä 'katselen
-oloja niin valoisalta kannalta', kuin sinä viime kirjeessäsikin arvelet
-ja moni aikaisemmin on väittänyt. Tämän itsetutkistelemuksen tuloksena
-on aina ollut, että niin ei ole laita. En kuvittele asemaa
-valoisammaksi kuin se todellisuudessa on. En suinkaan ole käsittämättä
-idästäpäin uhkaavain vaarojen laajuutta enkä oman yhteiskuntamme
-puutteellista valtiollista puolustuskykyä ja toimintatarmoa. Olen
-niinikään suruissani nykyajan julkisessa elämässä yltyleensä
-havaittavien rumien ilmiöiden johdosta. Korkeampia päämääriä ja
-siveellisyyttä kokonaan vailla oleva ulkopolitiikka, joka sotkee ja
-pahentaa kansainväliset suhteet. Valtionhallinnon turmelus.
-Valtiomiesten kiistat vallasta, pääasiallisesti oman personallisen
-kunnianhimonsa tyydyttämiseksi. Hillitön nautinnonhimo ja rikkauksien
-tavoittelu, mistä köyhälistön luokkaviha saa loppumatonta yllykettä.
-Saamattomuus niiden uudistusten toteuttamisessa, jotka voisivat
-katkaista sosialismin harhaopeilta kärjen. Välinpitämättömyys
-vapauden todellisista periaatteista, joka ehkäisee yksilöjen
-kehittymistä todellisiksi valtion kansalaisiksi. Rikosoikeuden
-ja vankeinhoitojärjestelmän kehittymisen seisahdus, vaikka
-sellaisen kehityksen tarve räikeästi ilmenee eräänlaisten rikosten
-lisääntymisessä ja uusien esiintymisessä. Häikäilemätön tuhlaus
-sotavarusteluihin, minkä johdosta varoja vain niukasti riittää
-kansansivistyksen kohottamiseen. Huono henki useimmissa parlamenteissa,
-mikä ilmenee ryhmien juonitteluissa, rikollisissa mellakoissa ja
-heikkenevässä oikeuskehityksen vaatimusten harrastuksessa.
-Sanomalehdistön vilpillisyys j.n.e."
-
-"Sellainen nykyajan kuva ei herätä valoisia ajatuksia. On
-käsitettävissä, että moni pessimisti huolestuneena utelee, eikö Europaa
-uhkaa yhteiskunnallinen kumous, joka lakaisee pois kulttuurin kootut
-aarteet."
-
-"Mutta -- nyt seuraa ajatusteni valopuoli. Olen monet ajat punninnut
-vastakkain oman maan ja vieraiden maiden julkisen elämän valo- ja
-varjopuolia sekä koettanut saada selville, mitkä tekijät siinä on
-katsottava pysyviksi voimiksi, mitkä taas satunnaisiksi, sellaista
-kantavuutta vailla oleviksi ilmiöiksi, joka painaa leimansa
-tulevaisuuteenkin. Näistä mietteistä ja harkinnasta olen saanut sen
-vakaumuksen, että hyvä ja oikea on päässyt juurtumaan nykyajan elämään
-syvemmälle ja laajemmalle, kuin se paha, josta yllä olen luetellut niin
-monta esimerkkiä. Niin uskonnollisella ja eetillisellä kuin
-yhteiskuntakysymystenkin alalla on useissa kansoissa havaittavana
-vakavaa pyrkimystä etsimään tietä viittovaa totuutta ja pysyviä suuntia
-lähimmäisen rakkauden periaatteiden mukaan. Yhä voimakkaampia
-varottavia ääniä kuuluu imperialismin ja militarismin väärinkäytöksiä
-vastaan. Perustuslailliset oikeusperiaatteet eivät ole kadottaneet
-voimaansa edistää järjestystä ja sivistystä valtioissa. Rauhan aate,
-joka aikaisemmin osittain on tavoitellut saavuttamattomia ihanteita, on
-nyt kohdistanut työnsä runsaslupauksellisiin kansainoikeuskysymyksiin.
-J.n.e." -- -- --
-
-       *       *       *       *       *
-
-Mechelin oli siis optimisti siinä mielessä, että hän uskoi niiden
-voimain, jotka ovat inhimillisen kehityksen, korkeampaan
-täydellisyyteen pyrkimisen edellytyksiä, lopultakin osottautuvan
-vastustavia voimia vahvemmiksi. Ei niin, että ihmiset säästyisivät
-kärsimyksiltä ja koettelemuksilta. Mutta itse kärsimyskin voi,
-puhdistavana voimana, osaltaan edistää heidän kehittymistään
-täydellisemmiksi. Tässä uskossa hän säilytti toivon, että valoisampi
-päivä kerran oli koittava hänenkin isänmaalleen. Milloin ja miten se
-tapahtuisi, sitä hän ei, enempää kuin kukaan muukaan, varmasti voinut
-sanoa, mutta esimerkillään hän opetti meitä luottavaisina kestämään
-koettelemukset. Hänen omasta elämäntyöstään saa hänen kansansa
-oikeustaistelussaan kehotuksen ja kohottavan esimerkin, joka sinänsä on
-voimanlähde tässä taistelussa.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEO MECHELININ ELÄMÄ***
-
-
-******* This file should be named 55355-8.txt or 55355-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/5/3/5/55355
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/55355-8.zip b/old/55355-8.zip
deleted file mode 100644
index 72b517a..0000000
--- a/old/55355-8.zip
+++ /dev/null