diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53051-8.txt | 868 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53051-8.zip | bin | 19715 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 868 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8fcc9da --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #53051 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53051) diff --git a/old/53051-8.txt b/old/53051-8.txt deleted file mode 100644 index bccbf75..0000000 --- a/old/53051-8.txt +++ /dev/null @@ -1,868 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Vähäinen kertomus Muinais-Suomalaisten -pyhistä menoista, by Erik Rudbeck - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Vähäinen kertomus Muinais-Suomalaisten pyhistä menoista - - -Author: Erik Rudbeck - - - -Release Date: September 14, 2016 [eBook #53051] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄHÄINEN KERTOMUS -MUINAIS-SUOMALAISTEN PYHISTÄ MENOISTA*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -VÄHÄNEN KERTOELMA MUINOIS-SUOMALAISTEN PYHISTÄ MENOISTA - -Kirj. - -E. Salmelainen [E. Rudbeck] - - - - - - -Helsingfors, -Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen, -1852. - -Tolfte årgången. -Utgifven på Finska Litteratur-Sällskapets förlag. - - - - - - -Kussakin kansassa herää jo aikaseen joku jumaluuden tieto ja käsitys. -Vaan kukali sukukunta edestyy sivistyksen tiellä, sikäli muuttuu ja -muodostuu entinen uskoutensakin; ja jommoinen kansa tietonsa ja -laatunsa puolesta itse ompi, arvoin semmoisia ovat ne jumalatkin, joita -se mielessänsä kuvaelee ja ylistää. -- Tietonsa jättää polvi polvelta -kukin sukukunta aina valistuneimmille jälkeen-tulevaisille, jotka niin -ikään vuorostansa hyödyttävät perimää tietoansa, parannellen sitä oman -selvenneen käsityksensä mukaan. Siten kulkevat kansan uskous ja muu -valistus yhä rinnatuste, nojaellen keskinäisesti toiseensa, kunne -aikoja voittaen vanhat luulot ja käsitykset uuden aina selvemmän tiedon -rinnalla nähdään joko vaellinaisiksi eli kokonansa vääriksi. Silloin -raukeaa vanhentunut tumma uskous vähitellen itsestänsä, ja uutta -täydellisempää oppia tavoitellaan vaan sitä mieluisemmasti, kuta -paremmin kansa entisen uskoutensa turhuuden huomaa. - -Vaan jos kansan oma-synnyttämä uskous vielä on täydessä elossansa, -ett'ei sen totuutta vielä ole ruvettu edes epäelemäänkään, ja vanhaa -uskouden rakennusta silloin al'etaan ulkoa päin sortaa kansalle uutta -oppia väkisen työntämällä, kohtaa semmoista ko'etosta välttämättömästi -koko kansan puolesta yhteinen ja kiivas vastustaminen. -- Niinpä oli -Suomalaistenkin seikka. Hamaista ylimuistoisista ai'oista olivat -entisten jumaloidensa huostassa eläneet onnellisina ja vapaina, ja -olivat kiitollisuudeltansa sekä muistoiltansa heihin sidotut. -Rakastivat siis hellästi vanhaa uskouttansa, ja olivat arkoja siltä. -- -Sillä miten olisi heidän käynyt semmoiseen oppiin hyvällä suostuminen, -jonka totuutta sen julistajat eivät näyttäneet muulla kun väkivallalla -ja miekkansa terällä? -- Miehuullinen oli siis Suomalainen kalliinta -seikkaansa suojellessa. Vasta voimansa pitkällisestä vastustamisesta -viimeinkin rau'ettua, koska hän väkevämmälle vastustajallensa kadotti -kansallisen vapautensa, täytyi hänen pakosta tunnustaa voittajoidensa -oppia; vaan salaa kyti yhä kuitenkin vielä entisen uskouden elimet, ja -niitä oli vaikea tukkonansa sammuttaa, ennenkun kansa täydeksi tajusi -hänelle pakoitetun opin eteväisyyttä. Kristillisyyden rinnalla -palveltiin yhä vielä pakanallisiakin jumaloita, ja monestikin -hämmentyivät pakanuus ja kristillisyys niin toisiinsa, että oli vaikea -määrätä, mi heistä missäkin oli vallalla. Kristillisiin juhliin -sekauntui niin paljon pakanuuden jätteitä ja taikoja, että juhlat, -kadottaen tarkoituksensa, kokonansa muuttuivat pakanallisiksi menoiksi, -jos kohta kantoivatkin kristillisyyden nimeä. - -Semmoisia pakanuuden-jälellisiä pyhitys-päiviä muistelee Suomen -nykyisetkin asukkaat joitakuita, ja tietävät niistä kaikenlaisia -vanhoilta kuultuja puheita ja tarinoita kertoella, vaikka aikojen -kuluessa monikin jo on saattanut peräti hävitä, ja toisia taasen tuskin -muistetaankaan muuta kun nimeksi. -- Vaikea lienee siis tätä nykyä -tarkoillensa määrätä, mimmoiset kaikki nämä vanhanaikuiset menot -entuudesta olivat. Vaan koska asialla kuitenkin on arvonsa, vaikka -siihen, kuni moneen muuhunkin tarkempia tietoja puuttuu, niin ei liene -haittana senkään vähän ilmaiseminen, mikä missäkin saattaisi ehkä -selitykseksi sopia. - -Vanhoista Suomalaisten pyhistä mainittakoot siis ensiksikin -_Vuoden-Alkajaiset_, joita muinoin pidettiin niin tähtävinä, -että koko talouden menestys oli niiden nojassa, eikä saanut mitään -ulko-töitä ennen niiden pitämistä alotella. Kuten nimestäkin näkyy -olivat alusta vuotta pidettävät; vaan kuitenkaan ei tainnut näille -Vuoden-Alkajaisille olla mitään määrättyä tahi pysyväistä -vietto-päivää, mutta pidettiin heitä silloin aina, kulloin kussakin -perhekunnassa vanhuudesta oli tapana. [Katsele E. Castrénin Turun -yliopistossa vuonna 1754 pidettyä väitelmää: Historisk och Oeconomisk -beskrifning öfver Cajaneborgs län, sivua 77.] -- Pitoja varten -tapettiin kussakin eri talossa lammas, josta perheelle ruokaa oli -laitettava, vaan muutakin syömistä sekä juomista piti sen päivän -varalla oleman hyvästi. Lammasta ruo'aksi keittäessä ja sittemmin -syödessä oli tarkasti katsottava, ett'ei mitkään elävät saaneet lihoja -koskea eli maistella, jonka vuoksi ei suvaittu koiraakaan eikä kissaa -huoneesen. Yksin sisukset ja luut korjattiin heti ja peitettiin maahan, -ett'ei linnut pääsisi niitä syömään. Näitä Vuoden-Alkajaisia sanoo -herra Erik Castrén vasta viitatussa kirjassansa vielä hänen aikoinansa -pidetyn syntymä-paikoillansa Kainuussa. Samassa kohdassa puhuu myös -siitä, ett'ei eläimiä saanut navetasta pellolle laskea, ennenkun -Vuoden-Alkajaiset oli pidetyt; siihen katsoen olisi siis niiden -viettäminen tapahtunut keväällä. Mitenhän lieneekin, se vaan, että -karjan hoitamisessa oli monta komentoa ja taikaa tehtävää, jos sille -oli menestystä toivominen. -- Kun lehmät ensi kerran laskettiin -laitumelle, tehtiin navetassa jokaisen selkään tervalla risti, häntään -käärittiin punainen lanka, ja kynnyksen alle asetettiin kanan muna. -Mikä lehmä sitte ovesta mennessänsä sattui rikkomaan munan, sitä piti -sinä kesänä erinomattain tarkasti varjella, ett'ei karhu saisi häntä -repiä. -- Paavinaikuinen näyttää sitä vasten olleen se tapa, että kulki -karjan kansa muudan mies niin etäälle metsään, kun lehmät tavallisesti -kävivät, ja nousi siellä johonkuhun korkeaan puuhun, jonka latvasta -kolmaste huusi kohti kurkkuansa: "tuo, pyhä Yrjänä, karjasi kotiin." -Sillä muka pyytäen Yrjänää, jota pidettiin karjan varjelijana, -saattamaan lehmiä hyvissä aikaa iltaisilla kotiin, ett'eivät yöpyisi -lypsämättä metsään. - -Ristinpäivän aikana keväällä oli taaskin erittäin suuret ja merkilliset -pyhät, joita kesti useampia vuorokausia perätyste, ja sanottiin Henkien -Päiviksi. Luultiin muka vainaiden henkien silloin käyvän maalla eläviä -heimolaisiansa ja tuttaviansa tervehtimässä. -- Varsinkin piti niiden -henkien silloin olla liikkeellä, jotka aikanansa olivat eläneet -jumalattomasti, tehden suuria rikoksia, eikä saavan rauhaa eikä lepoa -ennen, kun elossa olevat sukulaiset erinomattain siivolla ja -kiitettävällä käytöksellä sovittivat heidän rikoksensa. -- Henkien -pyhiä vietettiin sentähden erinomaisella hiljallisuudella. Ristin -päivänä, joka oli henkien ensimäinen kulku-päivä, piti jokaisen olla -aivan ääneti eikä saanut vähäisenkään ryskää eli minkäänlaista työtä -tehdä, muutoin pakenivat vainaiden hiljaisuutta vaativat henget, -täytyen taaskin sen vuotta kuleksia levottomina, ell'ei siitä elossa -olevillekin vielä jotain pahaa seurannut. Aattoiltana peitettiin jo -lattia yltänsä ol'illa ett'ei edes jal'at käydessä kopsaisi eikä mikään -lattialle vahingossa putoava pahasti rumahtaisi, ja yksin oviin, -kynnyksiin ja saranoihinkin käärittiin ohuvia riepuja, ett'ei nekään -kuolleiden arastavia henkiä äänellänsä säikyttäisi. - -Näitä Henkien päiviä sanotaan muutamia miespolvia takaperin vielä -pidetyn Viitasaarella, ja kansa muistelee niitä tänäänkin seuraavassa -tarinassa. - -Kolima-järven etelä-päässä on Varis-niminen talon paikka juuri sen -kosken niskoilla, joka Kolimasta laskee Keiteleesen. Tässä Variksen -talossa, joka tiettävästi onkin vanhimpia niillä seudun, varusteliin -perhe muinoin Henkien päiviä viettämään, ja kaikki oli pyhän takeen -tarkasti valmistettu, kuni vanhuudesta tapa oli. -- Vaan olipa talossa -viinaan menevä poika, joka Ristin-päivänä humala-päissänsä rupesi -ylellisesti meiskaamaan ja kaikenlaista kurjuutta pitämään. -- -Vanhemmat, jotka pyhän rikonnasta pelkäsivät jumaloiden kostoa, kokivat -hillitä poikaansa; vaan siitä nousi tämä niin pahaan intoonsa, jotta -surmasi vanhempansa. -- Kaukaa ei kostokaan viipynyt, sillä tuossa -paikassa muuttui pyhän rikkoja varikseksi, ja lensi lakeisesta -pellolle. -- Monta aikaa -- sanovat -- eli hän sitte variksena, -asuen kesät talvet yhä talon tienoilla, ja rääkyi surkeasti; vaan -Ristin-päivänä lensi hän lakeis-torvelle istumaan, ja pysyi ääneti -siinä, niin kau'an kun henkien liikunta-aikaa kesti. -- Tästä poi'an -varikseksi muuttumisesta olisi talolle pitänyt tulla se Variksen nimi. - -Tarinalla kyllä on tarinan arvo, vaan näkyyhän siitäkin yhtähyvin, -miten kalliina näitä pyhiä pidettiin, koska tarina niiden rikkojalle -niin kovan koston määrää. Vaikka nyt tässäkin tarinassa Ristin päivää -mainitaan henkien ensimäiseksi liikepäiväksi, saattoi näillä pyhillä -kuitenkin ennen vanhaan olla joku muu omituinen vietto-aikansa, joka -myöhemmin sitte lykättiin tähän kristilliseen juhla-päivään. -- Niin on -Virolaisillakin ollut yhdenläiset pidot, joita ensinnä viettivät -talvi-päivän seisauksen aikana, vaan joiden menot myöhemmin yhdistyivät -Joulu-juhlan kansa. [Katso: Verhandlungen der gelehrten Estn. -Gesellschaft zu Dorpat, über den Charactär der Estn. Mythologie von -Kreuzwald (2 B. 3 Heft.).] Pitoja kesti yhdeksän päivää ja vietettiin -niin ikään suurella hiljaisuudella, koska silloin muka oli "henkien -aika", Viron kielellä: "ingede aeg". - -Seurataksemme vuoden kulkua oli kevät-kesällä toiset suuremmat pidot, -nimeltä Ukon Vakat, joita vietettiin, kuten nimestä jo näkyy, Ukon eli -Ukkoisen kunniaksi. Häneltä anottiin muka kesäksi hyviä säitä ja -ilmoja, jonkavuoksi luultiinkin koko vuoden tulon sen nojassa olevan, -kuten voitiin Ukkoa lahjoilla ja uhrilla hyvästi miellyttää. Oli siis -pitojen oikea viettäminen maan miehelle varsin tärkeä asia. Ilmankos -niitä pitäessä ei talon varoja säästettykään. Määrättynä päivänä -valittiin karjasta parahin lammas, tapettiin ja tehtiin ruo'aksi. Tätä -keittoa niinkuin kaikkia talon muitakin varoja pantiin sitte vähän -kutakin lajia tuohesta tehtyihin vakkasihin, ja kannettiin pitoja -varten pyhitetylle harjulle, jota sanottiin "Ukon vuoreksi". Siihen -jätettiin sitte ruo'at niinkun oluet ja viinatkin, joita myös piti -runsaasti oleman, koskematta vuorelle yöksi. Mitä aamulla katsomaan -tullessa Ukon maistelemista ruo'ista oli jäl'ellä, sen söivät -pito-miehet joukossa suuhunsa, vaan oluesta ja viinasta kaadettiin -vähäisen Ukon vuorelle, ett'ei tulisi kovin poutaista kesää. -- Näiden -pitojen viettämisestä puhuu jo pispa M. Agricola hyvin tunnetussa -runossansa seuraavalla tavalla: - - Ja kun kevät-kylvö kylvettiin, - Silloin Ukon malja juotiin, - Siihen ha'ettiin Ukon vakka; - Niin juopui piika että akka. - Siitä paljon häpeää siellä tehtiin, - Kuin sekä kuultiin että nähtiin. - Kuin Rauni Ukon nainen härskyi, - Jalosti Ukkokin pohjasta pärskyi. - Se siis antoi ilman ja vuoden tulon. - -Jos kohta, niinkun runoelijakin sanoo, Ukon Vakat alusta pitäen olivat -vaan Karjalaisilta tunnetut, lienee niiden viettäminen kuitenkin heiltä -levennyt muihinkin Suomen maakuntiin, koska tunnetaan niiden nimeä -tänäänkin vielä Rautalammilla ja Viitasaarella. -- Niin puhutaan -Ukon Vakkain alku-perästä, miten niitä ensinnä al'ettiin pitää -Rautalammilla, jotta tuli muudanna kovana pouta-kesänä niille seudun -eräs matkustaja, joka neuvoi semmoisilla menoilla lepyttämään Ukkoa, -että hän sadetta antaisi. -- Missä Ukon vakkoja tuli pitää, otti -matkustaja itse määrätäksensä, ja maita ensinnä katseltuansa, oli -hänestä Säkkäränmä'en ja Heinolan tilojen välillä oleva kukkula siksi -tarpeeksi sopiva. Sillä harjulla, jota tänäänkin vielä sanotaan -"Arpaharjuksi", heitettiin sitte yhteisen päätöksen mukaan arpa, -kummanko talon Ukon Vakkoja tulisi pitää, kun se pito-paikka siinä -niiden keski-välillä oli. Arpa lankesi Heinolan kyläläisille, jotka -siitä lähtien monta aikaa pitivät Ukon Vakkoja Säkkäränmäkeläistenkin -puolesta; mutta aikoja voittaen riitautuivat kylät keskenänsä, ja -alkoivat viettää pitoja eriksensä kumpikin. -- Ovat jo ammon aikoja -hävinneet nämä pidot täältäkin, vaan yhtä-hyvin ovat nimeksi kuitenkin -asukasten muistossa. - -_Kolmas_ suuri pyhä, jota sanottiin _Villa-Vuonnan_ eli _Sänkiäisen_ -päiväksi, tapahtui syys-kesällä, ja vietettiin kiitokseksi hyvästä -vuoden tulosta. Aikaseen keväällä valittiin jo näitä pitoja varten -vuoden vanha lammas, jot'ei sinä kesänä ensinkään kerittynä ja sen -vuoksi sanottiinkin "villa-vuonnaksi". Tätä vuonnaa ruokittiin kaiken -kesää hyvästi ja säästettiin koskematta siksi, kun leikkuu-aika oli -ohitse ja viljat kaikki ko'ossa, jolloin se määrä-päivänä tapettiin, ja -talon emännältä tehtiin ruo'aksi. Muitakin syömisiä, niinkun olutta ja -viinaakin oli myös pyhän varaksi jo valmisteltu, vaan ennenkun ruo'at -kannettiin pirttiin, piti lepän ja kuusen oksilla riputeltaman vettä -kynnykselle, ja sittemmin kantajan edelle aina pöytään saati. Vaan ei -sillä vielä syömään päästynä. Vaikka ruo'atkin ja juomat olivat -pöydällä, niin ei kukaan saanut niihin koskea, ennenkun emäntä vähän -kutakin lajia oli kaatanut pöydän päällimmäiseen pirtin loukkoon, -riputellut niin ikään vähäisen lattialle ja täyttänyt sen kuopan -pihalla, jossa "aattokoivua" oli pidettynä. Sitte vasta kokountui -kaikki rahvas syömään. Että tätä pitoa myöskin sanottiin Sänkiäisen -päiväksi, tuli arvattavasti siitä, kun villa-vuonna syötiin vasta -peltojen sängellä ollessa, jolloin, nä'et, Sänkiäisiä vietettiin. - -_Syksyllä_ taasen oli _Kekri, Keyri taikka Köyri_ Suomalaisille varsin -merkillinen päivä, kuten tiettävästi paikoin vieläkin ompi. Tämän -pito-päivän perustuksena ja tarkkeena oli eläinten terveys ja -menestyminen, ehkä sen viettämisellä myöskin tarkoitettiin talouden -menestystä ylensä ja toivotettiin hyvää uutta vuotta tulevaksi. -Aatto-iltana taikka varahin Keyri-aamulla tapettiin vuoden vanha -lammas, jota ruo'aksi keittäessä tarkasti oli varottava, ett'ei yhtään -luuta särkynyt eikä kukaan kovan taudin haastolla saanut keittoa -maistella, ennenkun emäntä kantoi sen ruokana pöytään. Muuten pidettiin -yhdenläisiä menoja, kun Villa-Vuonnaakin viettäessä, se vaan että -Keyrinä tehtiin vielä enemmin taikoja ja komennoita. Keyri olutta -tehtäessä, ei saanut kukaan maltaita jyvääkään suuhunsa pistää, muuten -luultiin maistelijan kurkun siitä turpoavan. Iltaisella valmistettiin -paitse muitakin ruokia myöskin talkkunaa, joka illempana sitte -maitolämmityksen kansa syötiin koko perheeltä navetassa. Näihin -syöminkiin kutsuttiin vieraiksi muitakin kyläläisiä ja naapuria, jos -olivat talon vä'elle tuttuja taikka muuten ystäviä; mutta talkkuna oli -aina syötävä navetassa ja niin tarkkaan kaikki, ett'ei mitään jäl'elle -jäänyt, jonkatähden pois lähtiessä tarkkaan katseltiinkin vierasten -suita, ett'ei kukaan saanut talkkunaa kätkeä suuhunsa viedäkseen sitä -mukanansa kotiinsa. Vaan jos ruokaa kuitenkin olisi jätteeksi jäänyt, -ett'ei kaikkea olisi syödä voituna, heitettiin lopuskat navettaan -huomeneksi, jolloin syötiin joukossa sitte viimeinenkin. -- Omituinen -tapa oli vielä sekin, että Keyri-oluessa kasteltiin linnun siipi, jolla -voideltiin lehmien selkiä, niin niihin ei talven kuluessa tauti mikään -pystynyt. -- Paitse näitä menoja oli muutamilla tapana Keyri-aattona -ravita talon Haltijoitakin. Sen vuoksi valmistettiin kaikenlaista -ruokaa sekä juomaa runsaasti, ja jätettiin Haltijoiden varalle joko -talliin, navettaan elikkä raunioille pellolle. Muutamat taasen pitivät -näitä syömisiä lähteiden ääressä eli suurten puiden ja kivien juurella -metsissä, miten missäkin aina vanhuudesta oli totuttuna. - -Mutta Keyriä vietettiin myöhemmin paavin-aikuisilla menoilla muinoisten -"pyhäin miesten" muistoksi, josta syystä Suomalaiset tänäänkin vielä -Pyhäin Miesten päivää nimittävät Keyriksi. -- Tavalliseen aikaan -aatto-iltana lämmitettiin sauna, vastat haudottiin valmiiksi, vedet -nostettiin kaivosta, haalistettiin ja pantiin astioihin, ja saunan -lattialle asetettiin pöytä, joka täytettiin kukkurapääksi -kaikenmoisilla ruo'illa ja herkuilla. Kun kaikki oli hyvästi -valmistettu ja sauna puhtaaksi siivottu, läksi talon isäntä pimeän -tultua ottamaan Pyhiä miehiä vastaan pihalle, ja saattoi heidät -saunaan. Siinä piti nyt Pyhäin miesten kylpeä, syödä ja olla, ja olivat -sentähden hyvinä pidettävät, että toisivat onnea ja menestystä taloon. -Isännän piti myös välistä aina käydä niitä siellä passaamassa, ja vasta -vuorokauden kuluttua, meni hän Keyri-iltana pimeällä saattamaan heitä -saunasta pois, jolloin itse kulki avopäänä edellä ja välistä aina -kaatoi olutta ja viinaa jäl'ellensä tielle. -- Saattamasta päästyä, -tuli isäntä muun perheensä kansa saunaa katsomaan, miten siellä oli. -Jos nyt ruo'ista mitään oli vähennyt, taikka vesi-astioissa löydettiin -vastasta lähteneitä lehviä eli muita rikkoja, pidettiin sitä varsin -hyvänä aaveena. -- Siitä muka, että ruokia oli maisteltu ja vesiä -liikuteltu oltiin varmaan tietävinä, että Pyhät Miehet ottivat talon -asukkainensa tulevaksikin vuodeksi hoitaaksensa; vaan jos vedessä -nähtiin päreen palasia taikka niistä pudonneita hiiliä, oli se paha -merkki, joka ennusti kato-vuotta. - -Nykyisempinä aikoina, kun ei näitä taika-menoja kaikilta enää -arvoitettu, josko muutamilta vielä pidettiinkin, tehtiin tämmöisille -saunan-lämmittäjille paljon pilkkaa. Niin puhutaan kerrankin muutamassa -paikoin näitä menoja Keyrinä pidetyn, vaan naapuri-taloissa ei enää -niitä suvaittu. Heistä oli muutamia koiranhampaita varoillansa ja kun -toisessa talossa sauna Pyhille Miehille oli valmistettu, ja väki -jättänyt sen autioksi, kävivät toiset salaa laskemassa si'at saunaan. -Siitä menivät sitte talon väkeä hakemaan, sanoivat: "tulkaapa -kuuntelemaan, kun Pyhät miehet saunassanne syödä nassuttelevat!" -- -Käytiin silloin heidän syöntiänsä joukossa kuuntelemaan, vaan kohta -älyttiin sikojen äänet saunasta, jotka olivat kahmunneet ruo'at kaikki -puhtaaksi, ja nyt riitelivät viimeisiltä. - - * * * * * - -Kaisan-päivänä talvella oli talon emännillä omat pitonsa, nimeltä -_Katrinan Kahjakset_, joita viettivät seuraavaan tapaan. Varahin -aamuisella läksi emännät kotoansa, ja keräsivät naapurin akoilta -jauhoja kopraa pari kultakin, joista keittivät perheellensä talkkunaa. --- Ilman sitä keitettiin tätä päivää varten säästetty lehmän pää, josta -kieli vaan talkkunan kansa syötiin navetassa. -- Mikä näillä Katrinan -Kahjaksilla oli tarkoituksena, emme kuitenkaan tiedä tarkemmin -selittää. -- Sitä vastaan oli mies-puolille taas merkillinen juhla, -jota sanottiin _Talli-Tapanuksiksi_. Kuten tiedämme, on vieläkin se -tapa vallalla, että Tapanin päivänä ajellaan kyliä Tapania tapaamassa. -Niinpä oli se ennenkin hevois-miehille tärkeä päivä, ja hevois-onnen -voittamiseksi oli Talli-Tapanukset pidettävät. Hevoisia juottaessa -aamulla, piti astiassa oleman joku hopearaha, pullo taikka muuta -semmoista, ja kirkon kukkaroon oli sinä päivänä pantava oravan nahka. -Ruo'an puolesta tapettiin siksi päivää urosa jänis eli orava, ja siitä -tehtiin rokka, jonka miehet oluen ja viinan kansa söivät tallissa. -Muuten oli syödessä katsottava, ett'ei kukaan saanut luita särkeä eli -viskata pellolle, sitte ei hevoiset sinä vuonna menestyneet. - - * * * * * - -Paitse näitä lyhykäisesti kerrottuja pitoja, oli joka merkillisemmällä -päivällä omat taikansa. Laurin päivänä ei pitänyt kyntää, Ollin päivänä -ei heinää tehdä eikä muutenkaan eläinten ruokia eli törkyjä liikutella, -luultiin muka eläinten siitä kuolevan. Joka sunnuntai-aamuna kesällä, -piti päivän nousun aikana muutaman talon väestä kolmaste vasta päivään -kiertää lehmiä tarhassa, jolloin hänellä hampaissa oli terävä puukko, -toisessa kädessä talon avaimet, viikate, kirves j.n.e., toisessa taas -palavia tervaksia. -- Maanantaina ja Tiistaina ei saaneet ilta-puoleen -vaimot kehrätä, sillä ne olivat "kalliit illat." -- Perjantaina ei -saanut mitään ulkotöitä, niinkun kylvyä eli kasken hakkuuta alotella, -se oli "kateen päivä." -- Haittana pidettiin myös, että äiti kolme -Laskiais-aikaa perätyste imetti lastansa, siitä tuli lapselle kierot ja -pahat silmät, että mitä ikään niillä katseli, se pilautui heti -ja meni hukkaan, vaikk'ei katselija itse olisi suonutkaan. -- -Johannus-aatto-yönä luulivat tyttäret kirkkaasti juoksevissa puroissa -näkevänsä sulhaistensa nä'yn, kun vaan luopumatta malttoivat veteen -katsoa. Muutamissa paikoin taas oli muinoin tapana Loppiais-aattona -Vetehiseltä tiedustella tulevaisuutta. Näytteeksi, miten se tapahtui, -panemme tähän erään kansan suussa elävän tarinan. -- Kerran läksi -talosta mainittuna iltana Vetehistä puhuttelemaan, kuten vanhuudesta -tapa oli. Jäälle tehtiin sen vuoksi tuuralla avanto, siihen vedettiin -tavallinen liiste-reki ja asetettiin poikki puolin kumollensa. Se joka -miehistä oli paras into-mies, istuihen re'en perä-pajulle, toiset taas -sepi-puolelle ja reen ympäri jal'aksille. Siitä sai sitte pää-noita -manaamaan, ja huusi: "nouse vesi avannosta, päästä Vetehistä -puheelleni!" -- Vesi nousikin jo vähän, mutta noita huusi uudellensa: -"kohoa vesi korkeimmalle!" -- Siitä yleni jo vesi kahta mointa enemmin, -että alkoi liisteitä kohotella; vaan miehen kolmannesti huudettua, -huiskahti vesi ylhäälle hyvin, ja Vetehinen itse nousi avannosta ja -kellistyi re'en pajuille pitkäksensä. -- Muuten oli hänellä helmiset -verhot päällä, kaislaisella vyöllä kiinni, ja pitkät hivuksensa -riippuivat vyöteiseen asti. Noita alkaa häntä puhutella, sanoo aluksi: -"tulit kutsuttu omena." -- "Tulin", virkkoi Vetehinen. -- "No -minkäsläinen vuosi nyt tulee ensi vuonna?" kysyi mies. -- "Huonot -vuodet tulevat ensi vuosina", vastasi Vetehinen. Mies taas kysyi: -"minkäsläinen ihmisten tulee elämä niinä vuosina?" -- "Paljon ihmisiä -kuolee ja tautiset vuodet tulevat", sanoi Vetehinen. -- Toinen yhä -kyseli: "no, entä eläimille, minkäläinen olento niille tulee, koska -ihmisille on semmoinen?" -- "Samallainen tulee niillekin", vastasi -Vetehinen, "karhut ja sudet nousevat metsistä, jotka tappavat hevoisia, -lehmiä ja muita eläimiä." -- Saatuansa näistä kaikista tietoa, olisi -mies laskenut Vetehisen pois, vaan päästin sana oli haihtunut -mielestänsä, ett'ei muistanut sitä, vaikka miten olisi aprikoinnut. -Toiset kun näkivät, ett'ei se noita päästin sanaa muistakaan, läksivät -hätäissänsä pakoon; mutta Vetehinen huusi miehelle: "missä mun on -päästimeni?" -- Tämä säikähti pahanpäiväiseksi, eikä tiennyt muuta -neuvoa, vaan läksi hänkin juoksuun, ja pääsi hätäiseltä kotiin, sillä -Vetehinen tuli jäl'essä. Ovi oli parhaaksi saatuna salpaan, mutta -Vetehinen kun rupesi sitä kaikella voimin pieksämään päästäksensä -sisään, tuli miehille kumminkin hätä. Siitä pulasta päästi heitä -emäntä, joka oli miehiä nerokkaampi. Käski muka miesten kunkin panna -pata päähänsä, ja avasi Vetehiselle oven. -- Se kun pääsi pirttiin, -kaappasi heti joka mieheltä padan päästä, sanoen joka kerran: "pään -sain, pään sain." Otti pata-joukon mukaansa, ja meni tiehensä. - -Moiset luulot, menot ja palvelukset juurtihe välttämättömästi -pakanuuteen, taikka toisin sanoen, pakanuus ja kristillisyys sulivat -vähitellen toisiinsa, ja siittivät tämmöisiä kummallisia taikoja ja -hairauksia. Vaikka eivät esi-vanhempamme sentähden juuri uponneet ihan -raakaiseen epä-jumaluuteen ylistämällä käsi-tekosia kuvia ja semmoisia, -luulivat kuitenkin siitä apua olevan, jos erinomaisille luonnon -muodostuksille osoittivat kunniaa ja hoitoa. Varsinkin, koska -kato-vuodet, tauti taikka muu onnettomuus rasitti maata ja ihmisiä, -ko'ettivat he jos jotakin pahan estämiseksi. -- Mikä heistä oli varsin -ihanaa, voimallista taikka muutoin ihmis-henkeä liikuttavaa, sille -osoittivat myös erinomaisen kunnian, lepyttääksensä sillä luonnon -herraa, jota eivät muuten kuitenkaan voineet tajuta eikä lähestyä, -kun ylistämällä hänen voimaa ja viisauttansa kaikissa hänen -rakennuksissansa. Niin pidettiin korkeat vuoret, alhaiset luolat, -kirkkaat lähteet, suuret mahtavat puut ja muut semmoiset erittäin -pyhinä ja kunnian arvoisina. -- Semmoisia luonnon palveluksia -muistelevat vanhat vieläkin, ja tuskin lienevät tänäänkään peräti -hävinneet, vaikka kansa pitää niitä salaisina, eikä tahdo eikä julkea -ilmoittaa niitä muille. -- Niin on Kiimingin kylässä Viitasaarella -Tuohisvuori niminen kallio, niin siihen olisi -- kansan puheen mukaan --- ennen muinoin vuoden tuloista aina tuotuna ensimäiset, ennenkun -niitä ihmiset nauttivatkaan. Näitä uhria kun tuohisissa aina kalliolle -tuotiin, karttui siihen aikoja myöten niin paljon niitä, että koko -paikkaa al'ettiin sanoa Tuohis-vuoreksi. - -Mutta merkillisin on kahden ennen muinoin pyhinä pidettyjen puiden -juttu, toinen kuusi, toinen koivu, joita vieläkin verrataan toisiinsa, -että ne muka puita olivat: "_Soskon kuusi ja Kajaman koivu_." - -Soskonniemessä, joka kolme peninkuormaa Viitasaaren kirkon -etelä-puolella pistää Keiteleesen, oli muka muinoin ollut erinomattain -suuri kuusi, jonka tarina on seuraava. Kun ensimäiset asukkaat tälle -niemelle muuttivat ja rupesivat suojaa itsellensä kyhäämään, istuttivat -ensimäisen majansa viereen onni-puun, jonka viihtymisen eli kuihtumisen -nojassa koko heidän elonsa ja olonsa sillä paikkaa tulisi olemaan. Puu, -joka laatuansa oli kuusi, kasvoi ja menestyi vuosi vuodelta hyvin, ja -talo vahveni myöskin ja rikastui kuusen rinnalla yhä. -- Ei siis -ihmekään, jos nämä uudis-asukkaat varoitellen hoitivat tätä istuttamaa -onni-puutansa, jota pi'ammastaan pitivät koko onnensa perustajana; he -kunnioittivat sitä kun mitäshän jumalallista onnen tuojaa. Mutta -myöhemmin, kun kuusen istuttajat aikoja jo olivat kuolleet, pidettiin -sitä aina suuremmassa arvossa, koska luonnostansa se, mikä aikoja sitte -on tapahtunut ja yhä puheessa ollut, ihmisen mielessä muodostuu -ikäänkun mahtavammaksi ja isompi-arvoiseksi. -- Jälkeen tulevaiset -muistelivat vanhoilta tästä kuusesta kuulemia puheita, lisäten siihen -vähän aina omiansakin, ja sillä tavoin isoni kuusen arvo ja kunnia -aikojen kuluessa yhä enemmin. -- Tulipa sitte tauti ja katovuodet, ja -köyhyys alkoi ahdistaa Soskolaisia, niin juohtui se heidän mieleensä, -että kuusen päähänhän entisetkin Soskon asukkaat sanoivat onneansa ja -menestystänsä, totta sitä nyt ei ole tullut oikein hoidetuksi, -kosk'ei se enää meitä auta. Näin arvellen rupesivat he sille vielä -lii'allisempaa kunniaa osoittamaan. Vuoden tuloista, ennenkun niitä -kukaan vielä maisteli, otettiin aina vähän kutakin lajia ja kannettiin -kuusen juurelle, johon sitte keräytyi koko kylän väki uhri-ruokia -syömään. -- Ilmankos se kau'an viihtyikin! Ison vihan aikana oli se -vielä niin tuuhea, että sen latvaan kätkettiin kaikenlaisia kalliita -kapineita, ja vaikka viholliset kuusen suojassa olevassa pirtissä -pitivät majaansa, säilyi kuitenkin tavarat kuusessa. Siellä oli muka -kun luonnon tekemä heinä-takka, viistoista syltä ympärykseltänsä; -juureltansa oli puu yhdeksän kyynärän paksuinen, ylempää kuuden, ja -kaksi miestä kun seisallansa sitä syleili, niin sormet vaan hypivät -yhteen. - -Ilman sitä oli kuusella vielä sekin tapa, että tarkkaan ennusti -tulevaisuutta. Ennen muka kylässä tapahtuvata kuolemista saatiin -kuusesta aina merkki. -- Sen latvasta katkesi silloin aina oksa ja -putosi maahan; kuta isompi oksa sieltä katkesi, sitä vanhemman tiettiin -senkin olevan, jonka kuolemata kuusi ennusti. Niin olivat oksat puusta -karisseet aina vähemmäksi, kuten sekin suku, jonka istuttama kuusi oli, -ennätti jo hävitä; mutta vähää ennen erään vanhan muorin kuolemata, -joka oli jo viimeinen sitä sukua, kaatui kerran kuusi itsekin. - -Samanlainen pyhä puu oli Kajaman koivu. Suomalaisten ensinnä Keiteleen -ranteille muuttaessa, asuivat -- puheen mukaan -- Lappalaiset samoilla -paikoin. Ensimäinen Kajamalle yhtynyt Suomen mies ei sentähden -uskaltanut suojaa itsellensä ennen kyhätä, kun eräältä Lappalaiselta -oli kuulustanut, missä hänelle talon sia olisi onnellisin. - -Lappalainen virkkoi hänelle neuvoksi: "te'e talosi siihen, kussa -Keiteleen rantaa kävellessäsi järvelle vääristyvän koivun oksalla näet -pyyn istumassa; siihen on asuntosi suotu, vaan elä vahingoita puuta -eläkä pyytä." -- Mies tekikin niin, kun Lappalainen oli neuvonut; mutta -hän, niinkun jälkeentulevaisetkin pitivät Kajaman koivua aina pyhänä, -ja sen juurella sanotaan kau'an aina nykyisempiin aikoihin saati vielä -uhratun. Niissä uhrissa piti paitse muita lintuja vähintäänkin aina -oleman yksi pyy. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄHÄINEN KERTOMUS -MUINAIS-SUOMALAISTEN PYHISTÄ MENOISTA*** - - -******* This file should be named 53051-8.txt or 53051-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/0/5/53051 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/53051-8.zip b/old/53051-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9ff87e3..0000000 --- a/old/53051-8.zip +++ /dev/null |