NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 868 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..8fcc9da
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53051 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53051)
diff --git a/old/53051-8.txt b/old/53051-8.txt
deleted file mode 100644
index bccbf75..0000000
--- a/old/53051-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,868 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Vähäinen kertomus Muinais-Suomalaisten
-pyhistä menoista, by Erik Rudbeck
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Vähäinen kertomus Muinais-Suomalaisten pyhistä menoista
-
-
-Author: Erik Rudbeck
-
-
-
-Release Date: September 14, 2016  [eBook #53051]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄHÄINEN KERTOMUS
-MUINAIS-SUOMALAISTEN PYHISTÄ MENOISTA***
-
-
-E-text prepared by Jari Koivisto
-
-
-
-VÄHÄNEN KERTOELMA MUINOIS-SUOMALAISTEN PYHISTÄ MENOISTA
-
-Kirj.
-
-E. Salmelainen [E. Rudbeck]
-
-
-
-
-
-
-Helsingfors,
-Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen,
-1852.
-
-Tolfte årgången.
-Utgifven på Finska Litteratur-Sällskapets förlag.
-
-
-
-
-
-
-Kussakin kansassa herää jo aikaseen joku jumaluuden tieto ja käsitys.
-Vaan kukali sukukunta edestyy sivistyksen tiellä, sikäli muuttuu ja
-muodostuu entinen uskoutensakin; ja jommoinen kansa tietonsa ja
-laatunsa puolesta itse ompi, arvoin semmoisia ovat ne jumalatkin, joita
-se mielessänsä kuvaelee ja ylistää. -- Tietonsa jättää polvi polvelta
-kukin sukukunta aina valistuneimmille jälkeen-tulevaisille, jotka niin
-ikään vuorostansa hyödyttävät perimää tietoansa, parannellen sitä oman
-selvenneen käsityksensä mukaan. Siten kulkevat kansan uskous ja muu
-valistus yhä rinnatuste, nojaellen keskinäisesti toiseensa, kunne
-aikoja voittaen vanhat luulot ja käsitykset uuden aina selvemmän tiedon
-rinnalla nähdään joko vaellinaisiksi eli kokonansa vääriksi. Silloin
-raukeaa vanhentunut tumma uskous vähitellen itsestänsä, ja uutta
-täydellisempää oppia tavoitellaan vaan sitä mieluisemmasti, kuta
-paremmin kansa entisen uskoutensa turhuuden huomaa.
-
-Vaan jos kansan oma-synnyttämä uskous vielä on täydessä elossansa,
-ett'ei sen totuutta vielä ole ruvettu edes epäelemäänkään, ja vanhaa
-uskouden rakennusta silloin al'etaan ulkoa päin sortaa kansalle uutta
-oppia väkisen työntämällä, kohtaa semmoista ko'etosta välttämättömästi
-koko kansan puolesta yhteinen ja kiivas vastustaminen. -- Niinpä oli
-Suomalaistenkin seikka. Hamaista ylimuistoisista ai'oista olivat
-entisten jumaloidensa huostassa eläneet onnellisina ja vapaina, ja
-olivat kiitollisuudeltansa sekä muistoiltansa heihin sidotut.
-Rakastivat siis hellästi vanhaa uskouttansa, ja olivat arkoja siltä. --
-Sillä miten olisi heidän käynyt semmoiseen oppiin hyvällä suostuminen,
-jonka totuutta sen julistajat eivät näyttäneet muulla kun väkivallalla
-ja miekkansa terällä? -- Miehuullinen oli siis Suomalainen kalliinta
-seikkaansa suojellessa. Vasta voimansa pitkällisestä vastustamisesta
-viimeinkin rau'ettua, koska hän väkevämmälle vastustajallensa kadotti
-kansallisen vapautensa, täytyi hänen pakosta tunnustaa voittajoidensa
-oppia; vaan salaa kyti yhä kuitenkin vielä entisen uskouden elimet, ja
-niitä oli vaikea tukkonansa sammuttaa, ennenkun kansa täydeksi tajusi
-hänelle pakoitetun opin eteväisyyttä. Kristillisyyden rinnalla
-palveltiin yhä vielä pakanallisiakin jumaloita, ja monestikin
-hämmentyivät pakanuus ja kristillisyys niin toisiinsa, että oli vaikea
-määrätä, mi heistä missäkin oli vallalla. Kristillisiin juhliin
-sekauntui niin paljon pakanuuden jätteitä ja taikoja, että juhlat,
-kadottaen tarkoituksensa, kokonansa muuttuivat pakanallisiksi menoiksi,
-jos kohta kantoivatkin kristillisyyden nimeä.
-
-Semmoisia pakanuuden-jälellisiä pyhitys-päiviä muistelee Suomen
-nykyisetkin asukkaat joitakuita, ja tietävät niistä kaikenlaisia
-vanhoilta kuultuja puheita ja tarinoita kertoella, vaikka aikojen
-kuluessa monikin jo on saattanut peräti hävitä, ja toisia taasen tuskin
-muistetaankaan muuta kun nimeksi. -- Vaikea lienee siis tätä nykyä
-tarkoillensa määrätä, mimmoiset kaikki nämä vanhanaikuiset menot
-entuudesta olivat. Vaan koska asialla kuitenkin on arvonsa, vaikka
-siihen, kuni moneen muuhunkin tarkempia tietoja puuttuu, niin ei liene
-haittana senkään vähän ilmaiseminen, mikä missäkin saattaisi ehkä
-selitykseksi sopia.
-
-Vanhoista Suomalaisten pyhistä mainittakoot siis ensiksikin
-_Vuoden-Alkajaiset_, joita muinoin pidettiin niin tähtävinä,
-että koko talouden menestys oli niiden nojassa, eikä saanut mitään
-ulko-töitä ennen niiden pitämistä alotella. Kuten nimestäkin näkyy
-olivat alusta vuotta pidettävät; vaan kuitenkaan ei tainnut näille
-Vuoden-Alkajaisille olla mitään määrättyä tahi pysyväistä
-vietto-päivää, mutta pidettiin heitä silloin aina, kulloin kussakin
-perhekunnassa vanhuudesta oli tapana. [Katsele E. Castrénin Turun
-yliopistossa vuonna 1754 pidettyä väitelmää: Historisk och Oeconomisk
-beskrifning öfver Cajaneborgs län, sivua 77.] -- Pitoja varten
-tapettiin kussakin eri talossa lammas, josta perheelle ruokaa oli
-laitettava, vaan muutakin syömistä sekä juomista piti sen päivän
-varalla oleman hyvästi. Lammasta ruo'aksi keittäessä ja sittemmin
-syödessä oli tarkasti katsottava, ett'ei mitkään elävät saaneet lihoja
-koskea eli maistella, jonka vuoksi ei suvaittu koiraakaan eikä kissaa
-huoneesen. Yksin sisukset ja luut korjattiin heti ja peitettiin maahan,
-ett'ei linnut pääsisi niitä syömään. Näitä Vuoden-Alkajaisia sanoo
-herra Erik Castrén vasta viitatussa kirjassansa vielä hänen aikoinansa
-pidetyn syntymä-paikoillansa Kainuussa. Samassa kohdassa puhuu myös
-siitä, ett'ei eläimiä saanut navetasta pellolle laskea, ennenkun
-Vuoden-Alkajaiset oli pidetyt; siihen katsoen olisi siis niiden
-viettäminen tapahtunut keväällä. Mitenhän lieneekin, se vaan, että
-karjan hoitamisessa oli monta komentoa ja taikaa tehtävää, jos sille
-oli menestystä toivominen. -- Kun lehmät ensi kerran laskettiin
-laitumelle, tehtiin navetassa jokaisen selkään tervalla risti, häntään
-käärittiin punainen lanka, ja kynnyksen alle asetettiin kanan muna.
-Mikä lehmä sitte ovesta mennessänsä sattui rikkomaan munan, sitä piti
-sinä kesänä erinomattain tarkasti varjella, ett'ei karhu saisi häntä
-repiä. -- Paavinaikuinen näyttää sitä vasten olleen se tapa, että kulki
-karjan kansa muudan mies niin etäälle metsään, kun lehmät tavallisesti
-kävivät, ja nousi siellä johonkuhun korkeaan puuhun, jonka latvasta
-kolmaste huusi kohti kurkkuansa: "tuo, pyhä Yrjänä, karjasi kotiin."
-Sillä muka pyytäen Yrjänää, jota pidettiin karjan varjelijana,
-saattamaan lehmiä hyvissä aikaa iltaisilla kotiin, ett'eivät yöpyisi
-lypsämättä metsään.
-
-Ristinpäivän aikana keväällä oli taaskin erittäin suuret ja merkilliset
-pyhät, joita kesti useampia vuorokausia perätyste, ja sanottiin Henkien
-Päiviksi. Luultiin muka vainaiden henkien silloin käyvän maalla eläviä
-heimolaisiansa ja tuttaviansa tervehtimässä. -- Varsinkin piti niiden
-henkien silloin olla liikkeellä, jotka aikanansa olivat eläneet
-jumalattomasti, tehden suuria rikoksia, eikä saavan rauhaa eikä lepoa
-ennen, kun elossa olevat sukulaiset erinomattain siivolla ja
-kiitettävällä käytöksellä sovittivat heidän rikoksensa. -- Henkien
-pyhiä vietettiin sentähden erinomaisella hiljallisuudella. Ristin
-päivänä, joka oli henkien ensimäinen kulku-päivä, piti jokaisen olla
-aivan ääneti eikä saanut vähäisenkään ryskää eli minkäänlaista työtä
-tehdä, muutoin pakenivat vainaiden hiljaisuutta vaativat henget,
-täytyen taaskin sen vuotta kuleksia levottomina, ell'ei siitä elossa
-olevillekin vielä jotain pahaa seurannut. Aattoiltana peitettiin jo
-lattia yltänsä ol'illa ett'ei edes jal'at käydessä kopsaisi eikä mikään
-lattialle vahingossa putoava pahasti rumahtaisi, ja yksin oviin,
-kynnyksiin ja saranoihinkin käärittiin ohuvia riepuja, ett'ei nekään
-kuolleiden arastavia henkiä äänellänsä säikyttäisi.
-
-Näitä Henkien päiviä sanotaan muutamia miespolvia takaperin vielä
-pidetyn Viitasaarella, ja kansa muistelee niitä tänäänkin seuraavassa
-tarinassa.
-
-Kolima-järven etelä-päässä on Varis-niminen talon paikka juuri sen
-kosken niskoilla, joka Kolimasta laskee Keiteleesen. Tässä Variksen
-talossa, joka tiettävästi onkin vanhimpia niillä seudun, varusteliin
-perhe muinoin Henkien päiviä viettämään, ja kaikki oli pyhän takeen
-tarkasti valmistettu, kuni vanhuudesta tapa oli. -- Vaan olipa talossa
-viinaan menevä poika, joka Ristin-päivänä humala-päissänsä rupesi
-ylellisesti meiskaamaan ja kaikenlaista kurjuutta pitämään. --
-Vanhemmat, jotka pyhän rikonnasta pelkäsivät jumaloiden kostoa, kokivat
-hillitä poikaansa; vaan siitä nousi tämä niin pahaan intoonsa, jotta
-surmasi vanhempansa. -- Kaukaa ei kostokaan viipynyt, sillä tuossa
-paikassa muuttui pyhän rikkoja varikseksi, ja lensi lakeisesta
-pellolle. -- Monta aikaa -- sanovat -- eli hän sitte variksena,
-asuen kesät talvet yhä talon tienoilla, ja rääkyi surkeasti; vaan
-Ristin-päivänä lensi hän lakeis-torvelle istumaan, ja pysyi ääneti
-siinä, niin kau'an kun henkien liikunta-aikaa kesti. -- Tästä poi'an
-varikseksi muuttumisesta olisi talolle pitänyt tulla se Variksen nimi.
-
-Tarinalla kyllä on tarinan arvo, vaan näkyyhän siitäkin yhtähyvin,
-miten kalliina näitä pyhiä pidettiin, koska tarina niiden rikkojalle
-niin kovan koston määrää. Vaikka nyt tässäkin tarinassa Ristin päivää
-mainitaan henkien ensimäiseksi liikepäiväksi, saattoi näillä pyhillä
-kuitenkin ennen vanhaan olla joku muu omituinen vietto-aikansa, joka
-myöhemmin sitte lykättiin tähän kristilliseen juhla-päivään. -- Niin on
-Virolaisillakin ollut yhdenläiset pidot, joita ensinnä viettivät
-talvi-päivän seisauksen aikana, vaan joiden menot myöhemmin yhdistyivät
-Joulu-juhlan kansa. [Katso: Verhandlungen der gelehrten Estn.
-Gesellschaft zu Dorpat, über den Charactär der Estn. Mythologie von
-Kreuzwald (2 B. 3 Heft.).] Pitoja kesti yhdeksän päivää ja vietettiin
-niin ikään suurella hiljaisuudella, koska silloin muka oli "henkien
-aika", Viron kielellä: "ingede aeg".
-
-Seurataksemme vuoden kulkua oli kevät-kesällä toiset suuremmat pidot,
-nimeltä Ukon Vakat, joita vietettiin, kuten nimestä jo näkyy, Ukon eli
-Ukkoisen kunniaksi. Häneltä anottiin muka kesäksi hyviä säitä ja
-ilmoja, jonkavuoksi luultiinkin koko vuoden tulon sen nojassa olevan,
-kuten voitiin Ukkoa lahjoilla ja uhrilla hyvästi miellyttää. Oli siis
-pitojen oikea viettäminen maan miehelle varsin tärkeä asia. Ilmankos
-niitä pitäessä ei talon varoja säästettykään. Määrättynä päivänä
-valittiin karjasta parahin lammas, tapettiin ja tehtiin ruo'aksi. Tätä
-keittoa niinkuin kaikkia talon muitakin varoja pantiin sitte vähän
-kutakin lajia tuohesta tehtyihin vakkasihin, ja kannettiin pitoja
-varten pyhitetylle harjulle, jota sanottiin "Ukon vuoreksi". Siihen
-jätettiin sitte ruo'at niinkun oluet ja viinatkin, joita myös piti
-runsaasti oleman, koskematta vuorelle yöksi. Mitä aamulla katsomaan
-tullessa Ukon maistelemista ruo'ista oli jäl'ellä, sen söivät
-pito-miehet joukossa suuhunsa, vaan oluesta ja viinasta kaadettiin
-vähäisen Ukon vuorelle, ett'ei tulisi kovin poutaista kesää. -- Näiden
-pitojen viettämisestä puhuu jo pispa M. Agricola hyvin tunnetussa
-runossansa seuraavalla tavalla:
-
-    Ja kun kevät-kylvö kylvettiin,
-    Silloin Ukon malja juotiin,
-    Siihen ha'ettiin Ukon vakka;
-    Niin juopui piika että akka.
-    Siitä paljon häpeää siellä tehtiin,
-    Kuin sekä kuultiin että nähtiin.
-    Kuin Rauni Ukon nainen härskyi,
-    Jalosti Ukkokin pohjasta pärskyi.
-    Se siis antoi ilman ja vuoden tulon.
-
-Jos kohta, niinkun runoelijakin sanoo, Ukon Vakat alusta pitäen olivat
-vaan Karjalaisilta tunnetut, lienee niiden viettäminen kuitenkin heiltä
-levennyt muihinkin Suomen maakuntiin, koska tunnetaan niiden nimeä
-tänäänkin vielä Rautalammilla ja Viitasaarella. -- Niin puhutaan
-Ukon Vakkain alku-perästä, miten niitä ensinnä al'ettiin pitää
-Rautalammilla, jotta tuli muudanna kovana pouta-kesänä niille seudun
-eräs matkustaja, joka neuvoi semmoisilla menoilla lepyttämään Ukkoa,
-että hän sadetta antaisi. -- Missä Ukon vakkoja tuli pitää, otti
-matkustaja itse määrätäksensä, ja maita ensinnä katseltuansa, oli
-hänestä Säkkäränmä'en ja Heinolan tilojen välillä oleva kukkula siksi
-tarpeeksi sopiva. Sillä harjulla, jota tänäänkin vielä sanotaan
-"Arpaharjuksi", heitettiin sitte yhteisen päätöksen mukaan arpa,
-kummanko talon Ukon Vakkoja tulisi pitää, kun se pito-paikka siinä
-niiden keski-välillä oli. Arpa lankesi Heinolan kyläläisille, jotka
-siitä lähtien monta aikaa pitivät Ukon Vakkoja Säkkäränmäkeläistenkin
-puolesta; mutta aikoja voittaen riitautuivat kylät keskenänsä, ja
-alkoivat viettää pitoja eriksensä kumpikin. -- Ovat jo ammon aikoja
-hävinneet nämä pidot täältäkin, vaan yhtä-hyvin ovat nimeksi kuitenkin
-asukasten muistossa.
-
-_Kolmas_ suuri pyhä, jota sanottiin _Villa-Vuonnan_ eli _Sänkiäisen_
-päiväksi, tapahtui syys-kesällä, ja vietettiin kiitokseksi hyvästä
-vuoden tulosta. Aikaseen keväällä valittiin jo näitä pitoja varten
-vuoden vanha lammas, jot'ei sinä kesänä ensinkään kerittynä ja sen
-vuoksi sanottiinkin "villa-vuonnaksi". Tätä vuonnaa ruokittiin kaiken
-kesää hyvästi ja säästettiin koskematta siksi, kun leikkuu-aika oli
-ohitse ja viljat kaikki ko'ossa, jolloin se määrä-päivänä tapettiin, ja
-talon emännältä tehtiin ruo'aksi. Muitakin syömisiä, niinkun olutta ja
-viinaakin oli myös pyhän varaksi jo valmisteltu, vaan ennenkun ruo'at
-kannettiin pirttiin, piti lepän ja kuusen oksilla riputeltaman vettä
-kynnykselle, ja sittemmin kantajan edelle aina pöytään saati. Vaan ei
-sillä vielä syömään päästynä. Vaikka ruo'atkin ja juomat olivat
-pöydällä, niin ei kukaan saanut niihin koskea, ennenkun emäntä vähän
-kutakin lajia oli kaatanut pöydän päällimmäiseen pirtin loukkoon,
-riputellut niin ikään vähäisen lattialle ja täyttänyt sen kuopan
-pihalla, jossa "aattokoivua" oli pidettynä. Sitte vasta kokountui
-kaikki rahvas syömään. Että tätä pitoa myöskin sanottiin Sänkiäisen
-päiväksi, tuli arvattavasti siitä, kun villa-vuonna syötiin vasta
-peltojen sängellä ollessa, jolloin, nä'et, Sänkiäisiä vietettiin.
-
-_Syksyllä_ taasen oli _Kekri, Keyri taikka Köyri_ Suomalaisille varsin
-merkillinen päivä, kuten tiettävästi paikoin vieläkin ompi. Tämän
-pito-päivän perustuksena ja tarkkeena oli eläinten terveys ja
-menestyminen, ehkä sen viettämisellä myöskin tarkoitettiin talouden
-menestystä ylensä ja toivotettiin hyvää uutta vuotta tulevaksi.
-Aatto-iltana taikka varahin Keyri-aamulla tapettiin vuoden vanha
-lammas, jota ruo'aksi keittäessä tarkasti oli varottava, ett'ei yhtään
-luuta särkynyt eikä kukaan kovan taudin haastolla saanut keittoa
-maistella, ennenkun emäntä kantoi sen ruokana pöytään. Muuten pidettiin
-yhdenläisiä menoja, kun Villa-Vuonnaakin viettäessä, se vaan että
-Keyrinä tehtiin vielä enemmin taikoja ja komennoita. Keyri olutta
-tehtäessä, ei saanut kukaan maltaita jyvääkään suuhunsa pistää, muuten
-luultiin maistelijan kurkun siitä turpoavan. Iltaisella valmistettiin
-paitse muitakin ruokia myöskin talkkunaa, joka illempana sitte
-maitolämmityksen kansa syötiin koko perheeltä navetassa. Näihin
-syöminkiin kutsuttiin vieraiksi muitakin kyläläisiä ja naapuria, jos
-olivat talon vä'elle tuttuja taikka muuten ystäviä; mutta talkkuna oli
-aina syötävä navetassa ja niin tarkkaan kaikki, ett'ei mitään jäl'elle
-jäänyt, jonkatähden pois lähtiessä tarkkaan katseltiinkin vierasten
-suita, ett'ei kukaan saanut talkkunaa kätkeä suuhunsa viedäkseen sitä
-mukanansa kotiinsa. Vaan jos ruokaa kuitenkin olisi jätteeksi jäänyt,
-ett'ei kaikkea olisi syödä voituna, heitettiin lopuskat navettaan
-huomeneksi, jolloin syötiin joukossa sitte viimeinenkin. -- Omituinen
-tapa oli vielä sekin, että Keyri-oluessa kasteltiin linnun siipi, jolla
-voideltiin lehmien selkiä, niin niihin ei talven kuluessa tauti mikään
-pystynyt. -- Paitse näitä menoja oli muutamilla tapana Keyri-aattona
-ravita talon Haltijoitakin. Sen vuoksi valmistettiin kaikenlaista
-ruokaa sekä juomaa runsaasti, ja jätettiin Haltijoiden varalle joko
-talliin, navettaan elikkä raunioille pellolle. Muutamat taasen pitivät
-näitä syömisiä lähteiden ääressä eli suurten puiden ja kivien juurella
-metsissä, miten missäkin aina vanhuudesta oli totuttuna.
-
-Mutta Keyriä vietettiin myöhemmin paavin-aikuisilla menoilla muinoisten
-"pyhäin miesten" muistoksi, josta syystä Suomalaiset tänäänkin vielä
-Pyhäin Miesten päivää nimittävät Keyriksi. -- Tavalliseen aikaan
-aatto-iltana lämmitettiin sauna, vastat haudottiin valmiiksi, vedet
-nostettiin kaivosta, haalistettiin ja pantiin astioihin, ja saunan
-lattialle asetettiin pöytä, joka täytettiin kukkurapääksi
-kaikenmoisilla ruo'illa ja herkuilla. Kun kaikki oli hyvästi
-valmistettu ja sauna puhtaaksi siivottu, läksi talon isäntä pimeän
-tultua ottamaan Pyhiä miehiä vastaan pihalle, ja saattoi heidät
-saunaan. Siinä piti nyt Pyhäin miesten kylpeä, syödä ja olla, ja olivat
-sentähden hyvinä pidettävät, että toisivat onnea ja menestystä taloon.
-Isännän piti myös välistä aina käydä niitä siellä passaamassa, ja vasta
-vuorokauden kuluttua, meni hän Keyri-iltana pimeällä saattamaan heitä
-saunasta pois, jolloin itse kulki avopäänä edellä ja välistä aina
-kaatoi olutta ja viinaa jäl'ellensä tielle. -- Saattamasta päästyä,
-tuli isäntä muun perheensä kansa saunaa katsomaan, miten siellä oli.
-Jos nyt ruo'ista mitään oli vähennyt, taikka vesi-astioissa löydettiin
-vastasta lähteneitä lehviä eli muita rikkoja, pidettiin sitä varsin
-hyvänä aaveena. -- Siitä muka, että ruokia oli maisteltu ja vesiä
-liikuteltu oltiin varmaan tietävinä, että Pyhät Miehet ottivat talon
-asukkainensa tulevaksikin vuodeksi hoitaaksensa; vaan jos vedessä
-nähtiin päreen palasia taikka niistä pudonneita hiiliä, oli se paha
-merkki, joka ennusti kato-vuotta.
-
-Nykyisempinä aikoina, kun ei näitä taika-menoja kaikilta enää
-arvoitettu, josko muutamilta vielä pidettiinkin, tehtiin tämmöisille
-saunan-lämmittäjille paljon pilkkaa. Niin puhutaan kerrankin muutamassa
-paikoin näitä menoja Keyrinä pidetyn, vaan naapuri-taloissa ei enää
-niitä suvaittu. Heistä oli muutamia koiranhampaita varoillansa ja kun
-toisessa talossa sauna Pyhille Miehille oli valmistettu, ja väki
-jättänyt sen autioksi, kävivät toiset salaa laskemassa si'at saunaan.
-Siitä menivät sitte talon väkeä hakemaan, sanoivat: "tulkaapa
-kuuntelemaan, kun Pyhät miehet saunassanne syödä nassuttelevat!" --
-Käytiin silloin heidän syöntiänsä joukossa kuuntelemaan, vaan kohta
-älyttiin sikojen äänet saunasta, jotka olivat kahmunneet ruo'at kaikki
-puhtaaksi, ja nyt riitelivät viimeisiltä.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Kaisan-päivänä talvella oli talon emännillä omat pitonsa, nimeltä
-_Katrinan Kahjakset_, joita viettivät seuraavaan tapaan. Varahin
-aamuisella läksi emännät kotoansa, ja keräsivät naapurin akoilta
-jauhoja kopraa pari kultakin, joista keittivät perheellensä talkkunaa.
--- Ilman sitä keitettiin tätä päivää varten säästetty lehmän pää, josta
-kieli vaan talkkunan kansa syötiin navetassa. -- Mikä näillä Katrinan
-Kahjaksilla oli tarkoituksena, emme kuitenkaan tiedä tarkemmin
-selittää. -- Sitä vastaan oli mies-puolille taas merkillinen juhla,
-jota sanottiin _Talli-Tapanuksiksi_. Kuten tiedämme, on vieläkin se
-tapa vallalla, että Tapanin päivänä ajellaan kyliä Tapania tapaamassa.
-Niinpä oli se ennenkin hevois-miehille tärkeä päivä, ja hevois-onnen
-voittamiseksi oli Talli-Tapanukset pidettävät. Hevoisia juottaessa
-aamulla, piti astiassa oleman joku hopearaha, pullo taikka muuta
-semmoista, ja kirkon kukkaroon oli sinä päivänä pantava oravan nahka.
-Ruo'an puolesta tapettiin siksi päivää urosa jänis eli orava, ja siitä
-tehtiin rokka, jonka miehet oluen ja viinan kansa söivät tallissa.
-Muuten oli syödessä katsottava, ett'ei kukaan saanut luita särkeä eli
-viskata pellolle, sitte ei hevoiset sinä vuonna menestyneet.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Paitse näitä lyhykäisesti kerrottuja pitoja, oli joka merkillisemmällä
-päivällä omat taikansa. Laurin päivänä ei pitänyt kyntää, Ollin päivänä
-ei heinää tehdä eikä muutenkaan eläinten ruokia eli törkyjä liikutella,
-luultiin muka eläinten siitä kuolevan. Joka sunnuntai-aamuna kesällä,
-piti päivän nousun aikana muutaman talon väestä kolmaste vasta päivään
-kiertää lehmiä tarhassa, jolloin hänellä hampaissa oli terävä puukko,
-toisessa kädessä talon avaimet, viikate, kirves j.n.e., toisessa taas
-palavia tervaksia. -- Maanantaina ja Tiistaina ei saaneet ilta-puoleen
-vaimot kehrätä, sillä ne olivat "kalliit illat." -- Perjantaina ei
-saanut mitään ulkotöitä, niinkun kylvyä eli kasken hakkuuta alotella,
-se oli "kateen päivä." -- Haittana pidettiin myös, että äiti kolme
-Laskiais-aikaa perätyste imetti lastansa, siitä tuli lapselle kierot ja
-pahat silmät, että mitä ikään niillä katseli, se pilautui heti
-ja meni hukkaan, vaikk'ei katselija itse olisi suonutkaan. --
-Johannus-aatto-yönä luulivat tyttäret kirkkaasti juoksevissa puroissa
-näkevänsä sulhaistensa nä'yn, kun vaan luopumatta malttoivat veteen
-katsoa. Muutamissa paikoin taas oli muinoin tapana Loppiais-aattona
-Vetehiseltä tiedustella tulevaisuutta. Näytteeksi, miten se tapahtui,
-panemme tähän erään kansan suussa elävän tarinan. -- Kerran läksi
-talosta mainittuna iltana Vetehistä puhuttelemaan, kuten vanhuudesta
-tapa oli. Jäälle tehtiin sen vuoksi tuuralla avanto, siihen vedettiin
-tavallinen liiste-reki ja asetettiin poikki puolin kumollensa. Se joka
-miehistä oli paras into-mies, istuihen re'en perä-pajulle, toiset taas
-sepi-puolelle ja reen ympäri jal'aksille. Siitä sai sitte pää-noita
-manaamaan, ja huusi: "nouse vesi avannosta, päästä Vetehistä
-puheelleni!" -- Vesi nousikin jo vähän, mutta noita huusi uudellensa:
-"kohoa vesi korkeimmalle!" -- Siitä yleni jo vesi kahta mointa enemmin,
-että alkoi liisteitä kohotella; vaan miehen kolmannesti huudettua,
-huiskahti vesi ylhäälle hyvin, ja Vetehinen itse nousi avannosta ja
-kellistyi re'en pajuille pitkäksensä. -- Muuten oli hänellä helmiset
-verhot päällä, kaislaisella vyöllä kiinni, ja pitkät hivuksensa
-riippuivat vyöteiseen asti. Noita alkaa häntä puhutella, sanoo aluksi:
-"tulit kutsuttu omena." -- "Tulin", virkkoi Vetehinen. -- "No
-minkäsläinen vuosi nyt tulee ensi vuonna?" kysyi mies. -- "Huonot
-vuodet tulevat ensi vuosina", vastasi Vetehinen. Mies taas kysyi:
-"minkäsläinen ihmisten tulee elämä niinä vuosina?" -- "Paljon ihmisiä
-kuolee ja tautiset vuodet tulevat", sanoi Vetehinen. -- Toinen yhä
-kyseli: "no, entä eläimille, minkäläinen olento niille tulee, koska
-ihmisille on semmoinen?" -- "Samallainen tulee niillekin", vastasi
-Vetehinen, "karhut ja sudet nousevat metsistä, jotka tappavat hevoisia,
-lehmiä ja muita eläimiä." -- Saatuansa näistä kaikista tietoa, olisi
-mies laskenut Vetehisen pois, vaan päästin sana oli haihtunut
-mielestänsä, ett'ei muistanut sitä, vaikka miten olisi aprikoinnut.
-Toiset kun näkivät, ett'ei se noita päästin sanaa muistakaan, läksivät
-hätäissänsä pakoon; mutta Vetehinen huusi miehelle: "missä mun on
-päästimeni?" -- Tämä säikähti pahanpäiväiseksi, eikä tiennyt muuta
-neuvoa, vaan läksi hänkin juoksuun, ja pääsi hätäiseltä kotiin, sillä
-Vetehinen tuli jäl'essä. Ovi oli parhaaksi saatuna salpaan, mutta
-Vetehinen kun rupesi sitä kaikella voimin pieksämään päästäksensä
-sisään, tuli miehille kumminkin hätä. Siitä pulasta päästi heitä
-emäntä, joka oli miehiä nerokkaampi. Käski muka miesten kunkin panna
-pata päähänsä, ja avasi Vetehiselle oven. -- Se kun pääsi pirttiin,
-kaappasi heti joka mieheltä padan päästä, sanoen joka kerran: "pään
-sain, pään sain." Otti pata-joukon mukaansa, ja meni tiehensä.
-
-Moiset luulot, menot ja palvelukset juurtihe välttämättömästi
-pakanuuteen, taikka toisin sanoen, pakanuus ja kristillisyys sulivat
-vähitellen toisiinsa, ja siittivät tämmöisiä kummallisia taikoja ja
-hairauksia. Vaikka eivät esi-vanhempamme sentähden juuri uponneet ihan
-raakaiseen epä-jumaluuteen ylistämällä käsi-tekosia kuvia ja semmoisia,
-luulivat kuitenkin siitä apua olevan, jos erinomaisille luonnon
-muodostuksille osoittivat kunniaa ja hoitoa. Varsinkin, koska
-kato-vuodet, tauti taikka muu onnettomuus rasitti maata ja ihmisiä,
-ko'ettivat he jos jotakin pahan estämiseksi. -- Mikä heistä oli varsin
-ihanaa, voimallista taikka muutoin ihmis-henkeä liikuttavaa, sille
-osoittivat myös erinomaisen kunnian, lepyttääksensä sillä luonnon
-herraa, jota eivät muuten kuitenkaan voineet tajuta eikä lähestyä,
-kun ylistämällä hänen voimaa ja viisauttansa kaikissa hänen
-rakennuksissansa. Niin pidettiin korkeat vuoret, alhaiset luolat,
-kirkkaat lähteet, suuret mahtavat puut ja muut semmoiset erittäin
-pyhinä ja kunnian arvoisina. -- Semmoisia luonnon palveluksia
-muistelevat vanhat vieläkin, ja tuskin lienevät tänäänkään peräti
-hävinneet, vaikka kansa pitää niitä salaisina, eikä tahdo eikä julkea
-ilmoittaa niitä muille. -- Niin on Kiimingin kylässä Viitasaarella
-Tuohisvuori niminen kallio, niin siihen olisi -- kansan puheen mukaan
--- ennen muinoin vuoden tuloista aina tuotuna ensimäiset, ennenkun
-niitä ihmiset nauttivatkaan. Näitä uhria kun tuohisissa aina kalliolle
-tuotiin, karttui siihen aikoja myöten niin paljon niitä, että koko
-paikkaa al'ettiin sanoa Tuohis-vuoreksi.
-
-Mutta merkillisin on kahden ennen muinoin pyhinä pidettyjen puiden
-juttu, toinen kuusi, toinen koivu, joita vieläkin verrataan toisiinsa,
-että ne muka puita olivat: "_Soskon kuusi ja Kajaman koivu_."
-
-Soskonniemessä, joka kolme peninkuormaa Viitasaaren kirkon
-etelä-puolella pistää Keiteleesen, oli muka muinoin ollut erinomattain
-suuri kuusi, jonka tarina on seuraava. Kun ensimäiset asukkaat tälle
-niemelle muuttivat ja rupesivat suojaa itsellensä kyhäämään, istuttivat
-ensimäisen majansa viereen onni-puun, jonka viihtymisen eli kuihtumisen
-nojassa koko heidän elonsa ja olonsa sillä paikkaa tulisi olemaan. Puu,
-joka laatuansa oli kuusi, kasvoi ja menestyi vuosi vuodelta hyvin, ja
-talo vahveni myöskin ja rikastui kuusen rinnalla yhä. -- Ei siis
-ihmekään, jos nämä uudis-asukkaat varoitellen hoitivat tätä istuttamaa
-onni-puutansa, jota pi'ammastaan pitivät koko onnensa perustajana; he
-kunnioittivat sitä kun mitäshän jumalallista onnen tuojaa. Mutta
-myöhemmin, kun kuusen istuttajat aikoja jo olivat kuolleet, pidettiin
-sitä aina suuremmassa arvossa, koska luonnostansa se, mikä aikoja sitte
-on tapahtunut ja yhä puheessa ollut, ihmisen mielessä muodostuu
-ikäänkun mahtavammaksi ja isompi-arvoiseksi. -- Jälkeen tulevaiset
-muistelivat vanhoilta tästä kuusesta kuulemia puheita, lisäten siihen
-vähän aina omiansakin, ja sillä tavoin isoni kuusen arvo ja kunnia
-aikojen kuluessa yhä enemmin. -- Tulipa sitte tauti ja katovuodet, ja
-köyhyys alkoi ahdistaa Soskolaisia, niin juohtui se heidän mieleensä,
-että kuusen päähänhän entisetkin Soskon asukkaat sanoivat onneansa ja
-menestystänsä, totta sitä nyt ei ole tullut oikein hoidetuksi,
-kosk'ei se enää meitä auta. Näin arvellen rupesivat he sille vielä
-lii'allisempaa kunniaa osoittamaan. Vuoden tuloista, ennenkun niitä
-kukaan vielä maisteli, otettiin aina vähän kutakin lajia ja kannettiin
-kuusen juurelle, johon sitte keräytyi koko kylän väki uhri-ruokia
-syömään. -- Ilmankos se kau'an viihtyikin! Ison vihan aikana oli se
-vielä niin tuuhea, että sen latvaan kätkettiin kaikenlaisia kalliita
-kapineita, ja vaikka viholliset kuusen suojassa olevassa pirtissä
-pitivät majaansa, säilyi kuitenkin tavarat kuusessa. Siellä oli muka
-kun luonnon tekemä heinä-takka, viistoista syltä ympärykseltänsä;
-juureltansa oli puu yhdeksän kyynärän paksuinen, ylempää kuuden, ja
-kaksi miestä kun seisallansa sitä syleili, niin sormet vaan hypivät
-yhteen.
-
-Ilman sitä oli kuusella vielä sekin tapa, että tarkkaan ennusti
-tulevaisuutta. Ennen muka kylässä tapahtuvata kuolemista saatiin
-kuusesta aina merkki. -- Sen latvasta katkesi silloin aina oksa ja
-putosi maahan; kuta isompi oksa sieltä katkesi, sitä vanhemman tiettiin
-senkin olevan, jonka kuolemata kuusi ennusti. Niin olivat oksat puusta
-karisseet aina vähemmäksi, kuten sekin suku, jonka istuttama kuusi oli,
-ennätti jo hävitä; mutta vähää ennen erään vanhan muorin kuolemata,
-joka oli jo viimeinen sitä sukua, kaatui kerran kuusi itsekin.
-
-Samanlainen pyhä puu oli Kajaman koivu. Suomalaisten ensinnä Keiteleen
-ranteille muuttaessa, asuivat -- puheen mukaan -- Lappalaiset samoilla
-paikoin. Ensimäinen Kajamalle yhtynyt Suomen mies ei sentähden
-uskaltanut suojaa itsellensä ennen kyhätä, kun eräältä Lappalaiselta
-oli kuulustanut, missä hänelle talon sia olisi onnellisin.
-
-Lappalainen virkkoi hänelle neuvoksi: "te'e talosi siihen, kussa
-Keiteleen rantaa kävellessäsi järvelle vääristyvän koivun oksalla näet
-pyyn istumassa; siihen on asuntosi suotu, vaan elä vahingoita puuta
-eläkä pyytä." -- Mies tekikin niin, kun Lappalainen oli neuvonut; mutta
-hän, niinkun jälkeentulevaisetkin pitivät Kajaman koivua aina pyhänä,
-ja sen juurella sanotaan kau'an aina nykyisempiin aikoihin saati vielä
-uhratun. Niissä uhrissa piti paitse muita lintuja vähintäänkin aina
-oleman yksi pyy.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄHÄINEN KERTOMUS
-MUINAIS-SUOMALAISTEN PYHISTÄ MENOISTA***
-
-
-******* This file should be named 53051-8.txt or 53051-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/0/5/53051
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53051-8.zip b/old/53051-8.zip
deleted file mode 100644
index 9ff87e3..0000000
--- a/old/53051-8.zip
+++ /dev/null