NormalizeHEADmain

1 files changed, 0 insertions, 3646 deletions

diff --git a/old/52999-8.txt b/old/52999-8.txt
deleted file mode 100644
index 62f3bb1..0000000
--- a/old/52999-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,3646 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Lihan evankeliumi, by Moses Hahl
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-Title: Lihan evankeliumi
-       Moraalin arvostelua
-
-Author: Moses Hahl
-
-Release Date: September 7, 2016 [EBook #52999]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LIHAN EVANKELIUMI ***
-
-
-
-
-Produced by Jari Koivisto
-
-
-
-
-
-
-LIHAN EVANKELIUMI
-
-Moraalin arvostelua
-
-
-Kirj.
-
-M. HAHL
-
-
-
-
-
-Fitchburgissa, Mass, 1914.
-Suomalaisen Sos. Kustannusyhtiön kustannuksella.
-
-
-
-
-LUKIJALLE
-
-
-Ystäväni elämän ihanteisilla poluilla;
-
-Ystäväni yhteiskunnan loassa, häväisty ja halveksittu;
-
-Ystäväni orja, orja kultaisen vasikan ja vanhan ja mahtavan
-elämänvaiheen;
-
-Ystäväni yksinäisyydessä ja ajatuksen yössä;
-
-Ystäväni, jonka huulilla on katkera, mutta voimaton kirous nykyistä
-elämänjärjestystä vastaan;
-
-Ystäväni palkkatyöläinen, uuden elämänjärjestyksen ainoa mahdollinen
-voimaan saattaja,
-
-Tahdotko sinä hetkeksi unohtaa ympärilläsi pauhaavan elämänvaiheen
-mahtavaksi paisuneen laulun, tahdotko sinä hetkeksi sulkea
-korvasi kuoleman laululta ja kuulla säkeen suuresta ja ihanasta
-lihan-elämän-laulusta ja ajatella sitä?
-
-Suuri ja mahtava, ihana ja kaunis lihan-elämän-laulu ei ole yhden
-laulettavissa -- ainoastaan säkeen siitä voipi antaa jokainen, ken on
-saanut suuren intohimon palvella tervettä järkeä ja ihmisen paremmaksi
-muuttumisen aatetta, yhteiskunnan muuttumisen kautta.
-
-Mutta yksikin säe lihan-elämän-laulusta on tarpeellisempi kuin
-tuhatvuosia kehitetty ja kerrattu valhe, elämää vihaava kuolemanlaulu.
-
-Lihan-elämän-laulu on ijäisempi kuin evankeliumien "iloinen sanoma" ja
-sille, joka lihan-elämän-laulun tajuaa, on se syvällisempi kuin kaikki
-maailman uskonnot.
-
-Joukkojen taisteluvoimana se on peljättävämpi kuin kaikki maailman
-sotajoukot, ja rauhan evankeliumina se on kauemmin kuuluva ja
-laajemmalle leviävä kuin vuorisaarna.
-
-Jos sinä, ystäväni, tunnet voimakkaan halun jalostua, olet sinä suuren
-ja ihanan lihan-elämän-laulun tekijä ja korkeimman ihmisyysaatteen
-palvelija.
-
-Jos sinä et tunne halua jalostua etkä pyrkimystä siihen, olet sinä
-kuolemanlaulun häviämään tuomittu, kuoleva kuuntelija.
-
-Käytä ihminen aivojasi, ettet tuhoutuisi taistelussa luonnon villiä
-anarkiaa vastaan tai taistelussa toisia ihmisluokkia vastaan! Se on
-mahtavin taisteluhuuto ja samalla suurin rauhan evankeliumi, iloisin
-iloinen sanoma.
-
-Käytä ihminen aivojasi, voidaksesi muuttaa yhteiskunnallisen
-elämänjärjestyksen toisenlaiseksi ja sen kautta itsesi jalommaksi ja
-hienostuneemmaksi himoiltasi ja tavoiltasi! Se on korkein ajateltavissa
-oleva moraaliohje.
-
-
-
-
-1
-
-
-Epäorgaanisen, elimettömän aineen iankaikkinen ominaisuus on liikunto.
-
-Itseasiassa tuo liike on kaiken alku, elämänkin alku -- se on jo
-sellaisenaan elämää. Aineen iankaikkinen liike luopi määrätyllä
-kehityskohdalla orgaanisen eliön, synnyttää elämän.
-
-Epäorgaanista luontoa näyttää vallitsevan "sokea vietti". Kuitenkin
-tajuntamme huomaa epäorgaanisessa aineessa liikunnon ohella
-ominaisuuksia, joita voidaan tulkita tajunnan alimmiksi asteiksi.
-
-"Sokea vietti" kuitenkaan ei ole ehdottomasti hallitseva luonnossa --
-eikä se ole missään lunastuksen tarpeessa, kuten schopenhauerilainen
-filosofia järjettömästi opettaa. Ainoastaan tuon "sokean vietin" alkuun
-luomat eliöt ovat itse-lunastuksen tarpeessa.
-
-Orgaanisessa, elimellisessä luonnossa "sokean vietin" valtaa
-rajoittavat ja määrätyllä kehityskaudellansa suorastaan hallitsevatkin
-eliöt itse, koska niiden olemassaolon ehtona on joku vähin määrä
-tasapainoa eikä anarkia, kuten "sokean vietin" ehdoton valta
-edellyttäisi.
-
-Mitä korkeammalle kehitysasteelle eliöt pääsevät sen suuremmassa
-määrässä ne kykenevät rajoittamaan "sokean vietin" valtaa.
-"Sokea vietti" onkin sokea vain siinä ymmärryksessä että siltä puuttuu
-itsekritiikkiä ja itsetietoista mukautumiskykyä, joka on pienemmässä
-tai suuremmassa määrässä kaikilla yksilöllisyytensä tajuavilla
-eliöillä.
-
-Epäorgaaninen luonto mukautuu ainoastaan siihen mihin sen on pakko
-mukautua, jotavastoin orgaanisessa luonnossa vallitseva ja hallitseva
-olemassaolon vietti pyrkii joko vaistomaisesti tai itsetietoisesti
-mukautumaan ympäristönsä sallimien elinehtojen mukaan.
-
-Sen jälkeen kun epäorgaanisen aineen liikunto, "sokea vietti" on
-synnyttänyt ensimäisen orgaanisen eliön orgaaninen luonto luopi ja
-kehittää itse itsensä, ja eliöt kehittyvät korkeammalle samassa
-suhteessa kuin ne kykenevät vastustamaan "sokean vietin" valtaa. Järki
-ja määrättyä elämän laatua tarkoittavat vaistot ovat vastakkaisia
-"sokealle vietille" ja vaimentavat sen valtaa.
-
-
-
-
-2
-
-
-Ei ole vielä kauan siitä kun yleinen tieteellinenkin käsitys asetti
-kasvit ja eläimet kokonaan eri valtakunnaksi. Mutta solututkimus on
-osottanut kasvien ja eläinten olevan rakentuneita samanlaisista
-soluista ja että kasvin ja eläimen siemensolu sisältää samallaisia
-aineita, ja se on poistanut rajan kasvin ja elimellisen luonnon
-väliltä. Ja se aika jolloin poistuu raja "elottoman" ja elimellisen
-luonnon väliltä voipi olla hyvinkin likellä -- filosofisesti se on jo
-poistunut.
-
-"Elämän" ensimäisinä ilmauksina voidaan hyvällä syyllä pitää
-epäorgaanisten, elimettömien, aineiden taipumusta yhtyä toisiinsa, joka
-taipumus kemiassa hyvin tunnetaan. Kaksi atoomia yhtyvät toisiinsa ja
-muodostavat yhden uuden atoomin -- aivan samoin kuin orgaanisten
-olioiden munasolu ja siemensolu yhtyvät ja muodostavat yhden uuden
-solun. Tuo kahden aineatoomin yhtymys tosin sanotaan vain
-"koneelliseksi liikkeeksi", mutta itse asiassa materialistinen
-filosofia perustuu "koneenomaisuudelle" elimellistäkin luontoa
-käsitellessään.
-
-Epäorgaanisten ainehiukkasten muuttumisesta orgaanisen eliön osiksi
-nykyisellä tieteellä on todistuksia kuinka paljon tahansa. Nuo
-todistukset eivät osota elämän syntyä, mutta ne todistavat
-kumoamattomasti sen tärkeän seikan että epäorgaaninen liittyessään
-orgaaniseen voipi itsekin muuttua orgaaniseksi -- joka myöskin on
-elämän syntyä.
-
-Voimme siis määritellä:
-
-_Elämä on vain yksi aineen ominaisuus._
-
-Elämän salaisuus on kätketty "kuolleeseen" aineeseen. Jos tajuttava ja
-todistettava elämänsynty koskaan tullaan löytämään tulee se löytymään
-"elimettömästä" luonnosta.
-
-
-
-
-3
-
-
-Lakatkaamme puhumasta sellaisista kuin "ikuinen totuus" -- niin
-näytämme vähemmän hulluilta.
-
-On ainoastaan yksi iankaikkinen ja yksi kokonaisuutena käsittämätön. Se
-on epäorgaaninen aine.
-
-On tieteellisesti sekä epätieteellisesti opetettu luonnolla olevan
-tarkotuksen, pyhän ja korkean tarkotuksen, jota maan matonenkin
-palvelee.
-
-On opetettu luonnolla luodessaan olevan tarkoituksen, jonka mukaan se
-"luopi" tiikerin ja tiikerin uhrin, ihmisen ja basillin ihmistä
-tuhoamaan.
-
-On siis opetettu luonnolla olevan jonkun yhteisen tarkotuksen, jota
-kaikki lajit palvelevat.
-
-Se on valhe, tietämättömyyden ja taikauskon suuri valhe, jota uskotaan
-ainoastaan siellä missä ei kyetä paremmin selittämään.
-
-Luonnolla yleensä "luodessa" ei voi olla mitään tarkotusta.
-
-Elämän tarkotus on tajunnan tulos ja sentähden se voipi olla ainoastaan
-orgaanisilla eliöillä.
-
-Epäorgaanisen luonnon toiminta ei viittaa mihinkään järjelliseen
-tarkoitukseen, vaan on se puhtain ajateltavissa oleva anarkistinen
-toiminta -- jota rajoittavat ainoastaan epäorgaanisessa aineessa
-olevien ominaisuuksien vuorovaikutussuhteet.
-
-Ensiksi siis erotamme, että ainoastaan orgaanisella luonnolla on
-tajuttava elämäntarkoitus. Mutta senkään elämäntarkoitus ei ole
-yhteinen, vaan ainoastaan yksilöllä, lajilla ja lajiyhteiskunnalla
-voipi olla selvästi tajuttava ja määriteltävä elämäntarkoitus.
-
-Yksilöllä ja lajilla ja lajiyhteiskunnalla elämäntarkoitus ei ole
-minään luonnon perintönä, vaan yksilö, laji ja lajiyhteiskunta keksivät
-itsellensä elämäntarkoituksen -- ja ne voivat ruveta palvelemaan tuota
-keksimäänsä elämäntarkoitusta ja asettaa sen suurimmaksi pyrkimystensä
-päämääräksi.
-
-Olemassaolon vietti, tahto olla, on yleisin kaikille lajeille, mutta
-sekään ei ole poikkeukseton. Eräänlaisella korkealla kehitysasteella
-ihmisissä tavataan tahtoja jotka tahtovat hävitä.
-
-Luonto ei voi "luoda" iankaikkisesti samallaisia olioita sentähden
-koska ravinnonsaantiehdot ovat vaihtelevia epäorgaanisen luonnon
-muuttelevaisuuden tähden, etupäässä lämpötilojen vaihtelun vuoksi.
-Tämän, lajien pakollisen muuttumisen tähden millään lajilla ei voi olla
-muuttumatonta elämäntarkotusta.
-
-
-
-
-4
-
-
-On myöskin opetettu, että ihmisenkään elämällä ei ole tarkoitusta, jos
-ihminen ei usko elämänsä iankaikkisesti jatkuvan "taivaassa" tai
-"helvetissä" entiseen tapaansa, sillä lisäyksellä että ilo on
-suurennettu tai tuska kovennettu.
-
-Se on valhe, mustapukuisten pappien musta, järjetön valhe.
-
-Vastakkaiselle puolelle tuhansia vuosia vallinnut järjetön taikausko on
-loihtinut esille vaistomaisen jumalankieltäjän, joka pitkän henkisen
-taikauskon perästä on äkkiä herännyt räikeästi kiroamaan kaikkea sitä
-mihin hän ennen uskoi.
-
-Vaan koska hän oli vähätietoinen, ei tuntenut lihan evankeliumia eikä
-tajunnut sen tarkoituksen ylevyyttä -- hänen aivoihinsa jäi tyhjyys
-äsken särkyneen jumalakäsitteen tilalle.
-
-Tyhjyyttänsä haihduttaakseen hän keksi mielestänsä materialistisen
-elämäntarkoituksen: _elämäntehtäväksi rajattoman nautinnon ja
-päämääräksi ei-mitään_. Ja hän saarnasi niitä uusina suurina
-ihanuuksina.
-
-Sellainen elämäntarkotus on järjetön.
-
-Rajaton nautinto ei voi olla mikään järjellinen elämäntarkoitus ja
-tyhjiin raukeaminen on vähemmän miellyttävä päämäärä. Vaikka ihminen
-tietääkin, että hän ei voi säilyä yksilönä, hän, jos hän on
-elinvoimaista kansaa, tahtoo kaikissa tapauksissa säilyä jollain
-tavalla kuolemansakin jälkeen. Ja hän säilyy tekojensa kautta.
-
-Järkeilemään kehittynyt ihminen ei voi tyytyä elämään ilman sellaista
-elämäntarkoitusta jonka kautta hän voipi kunnioittaa itseänsä.
-
-Selvästi määriteltävä ihmisen elämäntarkoitus ei voi olla
-luonnollinen eikä edes yleismaailmallinen. Se voipi olla ainoastaan
-yhteiskunnallinen ja yksilöllinen.
-
-Ihmisillä on ollut ja on vieläkin useammanlaisia yhteiskunnallisia ja
-yksilöllisiä elämäntarkoituksia samassakin yhteiskunnassa, riippuen
-heidän sivistyslajistansa ja yhteiskunnallisesta asemastansa.
-
-Järjellisin elämäntarkoitus on se, johon pyrkiessä voidaan
-eroittamattomiksi yhdistää yhteiskunnallinen ja yksityinen etu.
-
-Sellainen elämäntarkoitus, kaunein ja korkein kaikista tähän asti
-tunnetuista elämäntarkoituksista, on _yksilön onni yhteiskunnallisen
-onnen kautta ja itsetietoinen jalostuminen ja jalostaminen ja
-tarkoitukseen soveltuminen ja sovelluttaminen_.
-
-Sellainen elämäntarkoitus on suurin vastakohta luonnontilassa olevien
-eliöiden elämäntarkoituksille ja luonnolliselle anarkialle.
-
-On saarnattu täydellisyyden mahdollisuutta ja opetettu ihmisen voivan
-tulla täydelliseksi.
-
-Se on valhe, yksi kuolemanlaulun laulajien keksimä valhe, itämaisen
-uskonnon filosofian vanha opetus ja samalla sen köyhyyden todistus.
-
-Täydellisyys järjellisenä olotilana on mahdottomuus ajatellakin, jopa
-sitte saavuttaa. Mutta usko täydellisenä olemiseen voidaan kyllä
-saavuttaa muutamiin tunnetuihin uskonnollisiin mietelmiin vaipumalla ja
-määrätyllä elämänjärjestyksellä.
-
-Tuo saavutettu täydellisyys kuitenkaan ei ole muuta kuin eräs
-rappeutuneisuuden muoto, lakanneen elämänhalun ilmaus. Sellainen oli se
-täydellisyys jonka saavutti indialainen Buddha ja jota venäläinen
-rappeutunut ylimys Tolstoi lähenteli.
-
-Siellä missä aletaan vakavasti uskoa täydellisyyden mahdollisuuteen
-siellä kuolee halu pyrkiä korkeammalle. Täydellisyys kehityksen
-päämääränä on hirvein ajateltavissa oleva ruumiin sekä sielun
-ominaisuuksien kehityksen ehkäisijä.
-
-Täydellisyys on normaalijärkiselle ja elinvoimaiselle ihmiselle
-kammottavin olotila mihin hän saattaa ajatella joutuvansa, koska
-sellaisessa tilassa ei ole mitään taistelua, ei mitään voittamista eikä
-sijaa millekään toiveille.
-
-Elinvoimainen ihminen mittaa elämänarvoja taistelujen, voittojen ja
-toiveiden mukaan ja myöskin pitää taisteluja, voittoja ja toiveita
-hyvinä elämänarvoina. Mutta jos on olemassa tulevaisuuden kuva, jossa
-näitä elämänarvoja ei voida ajatella oleviksi, halu pyrkiä korkeammalle
-laimenee ja viimein kokonaan kuoleutuu, kuten buddhalaisuuden ja
-kristinuskon pahimmin pilaamille joukoille todistettavasti on
-tapahtunut. -- Pahimmin pilaantuneita ovat todelliset buddhalaiset ja
-todelliset kristityt.
-
-
-
-
-6.
-
-
-Tulevaisuuden ihminen ja hänen onnensa elämäntarkoituksena on
-nykyisille ihmisille korkein yksilöllinen sekä yhteiskunnallinen
-elämäntarkotus.
-
-Ihminen ei pyri itsetietoisesti jalostumaan jos hän ei voi kunnioittaa
-itseänsä tulevaisuuden kautta. Ja niin kauan kun hän ei voi kunnioittaa
-itseänsä tulevaisuuden kautta hän, korkealla sivistysasteella
-ollessansa, rappeutuu.
-
-Suurin osa nykyisistä ihmisistä kunnioittavat itseänsä ainoastaan
-nykyisyyden ja, mikä hulluinta, menneisyyden tähden eikä tulevaisuutta
-tarkoittavien tekojensa tähden -- koska heillä tulevaisuuden jalostavia
-tekoja ei olekaan.
-
-Ihmisen on opittava vielä sekin että menneisyydestä ei kuulu kunnia
-meille ja nykyisyydestäkin saamme laskea vain vähäisen osan omaksi
-ansioksemme. Mutta siitä, minkälainen on tulevaisuuden yhteiskunta ja
-tulevaisuuden ihminen, siitä kuuluu suurin ansio _meille_.
-
-Silloin kun kansa tai luokka vakavasti käsittää velvollisuutensa
-tulevaisuutta kohtaan ja alkaa sitä toteuttamaan, vasta silloin kansa
-tai luokka todella voipi itseänsä kunnioittaa. Vasta silloin kun
-vakaumus velvollisuuksista tulevaisuudelle on kylliksi voimakas alkavat
-ihmiset itsetietoisesti jalostautumaan ja tarkoitukseen soveltautumaan.
-
-Sellainen yritys tosin ei ole uusi ihmiskunnan historiassa. Sitä on
-koetettu, mutta se ei ole voinut toteutua, koska itsetietoisen
-jalostumisen aate vielä ei ole ollut minkään luokan omaksumana, sen
-vähemmin se on ollut senlaisen luokan omaksumana, joka sen voisi ja
-tahtoisi etujensa tähden toteuttaa.
-
-Jokaisen riistävän luokan etuihin yhtenä välttämättömyytenä kuuluu
-pitää kansan enemmistöä alhaisella sivistysasteella ja säilyttää heissä
-kurjuutta tuottavia vaistoja ja vaikuttaa kurjuutta edistävien
-mielijohteiden syntymiseksi. Mutta silloin kun työväenluokka omaksuu
-itsetietoisen jalostumisperiaatteen toteutuu se valtavasti.
-
-
-
-
-7.
-
-
-Ihmisen ei ole pyrittävä luontoa palvelemaan, koska hän silloin
-palvelisi anarkiaa, suurinta vapaantahdon epäjumalaa. Luonnonpalvelus
-merkitsee alenevalle kehitysasteelle joutumista ja loppuu henkiseen
-tylsyyteen. Ihmisen on pyrittävä luontoa hallitsemaan. Se on anarkian
-järjestykseen saattamista ja jatkuvan edistyksen tunnustamista.
-
-Ihminen hallitsee jo nyt luontoa niin pitkälle että hän kykenee
-muuttamaan alkuaineatoomin ulospäin vaikuttavilta ominaisuuksiltansa
-sen omaksi vastakohdaksi: toiseksi alkuaineatoomiksi.
-
-Miksikä ihminen ei kykenisi itseänsä muuttamaan ennakolta tunnettuun
-tarkoitukseen soveltuvaksi?
-
-Todellisuudessa onkin jo olemassa paljon sellaisia keksintöjä joiden
-avulla ihmisen jalostaminen voitaisiin alkaa hyvällä menestyksellä.
-Mutta sellaisista, ihmisen peruskäsityksiä ja elämäntapoja perinpohjin
-muuttavista keksinnöistä ei ole käytännöllistä hyötyä niin kauan kun ne
-ovat ainoastaan laboratorion asia.
-
-Se tieto, jonka vain tiedemies tietää ei muuta elämänjärjestystä. Mutta
-se tieto, jonka tietää suurin osa jostakin kansasta tai luokasta se
-muuttaa elämänjärjestyksen.
-
-Meiltä puuttuu yhteiskuntajärjestelmää jossa ihmisen jalostaminen olisi
-mahdollista. Mutta -- se myöskin on voimakkaasti sanottava -- suurelta
-osalta ihmisiä puuttuu myöskin halua jalostua. Ja se on pahinta.
-
-Mutta halu jalostamiseen täytyy herätä, jos mieli ihmisen säilyä.
-
-
-
-
-8.
-
-
-Mikään laji ei ole iankkaikkinen. Ainoastaan epäorgaaninen aine on
-iankaikkinen ja iankaikkisesti liikkuva. Mutta sellainen korkealle
-kehittynyt laji kuin ihminen voipi itse vaikuttaa lajinsa olemassaolon
-pituuteen.
-
-Ennen kaikelle elämälle mahdottomaksi käypiä luonnollisia suhteita
-jokaisen lajin olemassaolon pituuden määrää lajin saavuttama
-taistelu- ja mukautumiskyky, se, missä määrin se kykenee voittamaan
-voitettavissa olevia vihollisiansa ja missä määrin mukautumaan
-voittamattomien voimain vallanalaisuuteen.
-
-Henkisestä maailmankatsomuksesta materialismiin hyppäämällä päässyt
-elämänopettaja, kirkosta politilliseksi agitaattoriksi juossut
-alottelija on opettanut, että yksin voima on valtaa.
-
-Se on ainoastaan puoli nykyisin tajuamastamme säilymistä koskevasta
-totuudesta.
-
-Monet ruumiilliset jättiläislajit ovat kuolleet sukupuuttoon osaksi
-liian äkisti muuttuneiden olosuhteiden tähden, mutta ennen kaikkia
-sentähden kun ne eivät ole voineet mukautua eivätkä varjella itseänsä.
-
-Mukautuminen ja itsensä varjeleminen ovat riippuvia vaistojen ja järjen
-kehityksestä enemmän kuin voimasta. Vaistojen pyrkimysten ja järjen
-keksintöjen avulla voidaan mukautua ja taistella luonnollisia sekä
-yhteiskunnallisia tuhoavia voimia vastaan.
-
-Lajin yhtenä luonnollisena säilymisen ehtona on myöskin lisääntymisen
-nopeus. Huonokin laji voipi säilyä pitkiä aikoja, jos se nopeasti
-lisääntyy.
-
-Itsetietoinen lajin säilyttäminen, joka ainoastaan sopii
-sivistysihmiselle, kuitenkaan ei tarvitse seurata lajin mahdollisimman
-nopean lisääntymisen periaatetta, vaan ainoastaan mukautuvan
-taistelukyvyn ja jalostumisen periaatetta. Niiden mukaan on pyrittävä
-säätämään siitos-, kasvatus- ja muut elämissuhteet, yhteiskunnallisten
-toimenpiteiden kautta.
-
-On surkuteltava asiaintila että sikiäminen ja säilyminen yksilöiden
-lukuun nähden on suurin ryysyköyhälistön joukossa. Mutta kuinka
-ankarasti onkaan tuomittava se yhteiskunta, joka "ohjaa"
-ryysyköyhälistöläisten elämää ainoastaan moraalisaarnoilla. Heille
-kuuluvat moraalisaarnat hirveimmin, vaikka tosin yhtä kuuroille
-korville kuin mässääville yläluokkalaisillekin.
-
-
-
-
-9.
-
-
-Siihen, mikä rotu, kansa tai luokka parhaiten säilyy vaikuttaa myöskin
-vallalla oleva moraali.
-
-Jos joku yksilö haluaa palvella lihaansa rajattomasti, se voipi
-olla hänen asiansa, johon ei kannata puuttua hänen, yksilön,
-suojelemistarkoituksessa -- sillä määrätyn asteen saavuttanutta
-alaspäinmenoa ei voida eikä sitä kannata yksilöön nähden ehkäistä --
-mutta yhteiskunnan asia on katsoa että sellainen lihansa palvelija ei
-saa saastuttaa tervettä ympäristöänsä. Yhteiskunnan asia on estää
-joukkorappeutuminen.
-
-Ken luulee kansan tai rodun voivan elää niin kuin haluavat hän ei tunne
-korkeamman moraalin ensimäistä käskyä, joka kuuluu jokaiselle lajille:
-
-_Teidän täytyy jalostua, jos tahdotte olla olemassa!_
-
-Ken odottaa yksilöltä hyvää moraalia vapaaehtoisena hän ei tunne
-korkeamman moraalin toista käskyä, joka kuuluu:
-
-_Teidän täytyy suojella ja pakottaa yksilöt rodun ja kansan
-olemassaolon ehtona!_
-
-Ken kohottaa yksilön siveyden perusehdoksi siveydelle hän ei tunne
-korkeamman moraalin kolmatta käskyä, joka kuuluu:
-
-_Yhteiskunnan tulee olla siveä!_
-
-Hiukan vain joukkomoraalin huonojen puolien tuntemista, vain yksi
-ajatussilmäys ihmismeren pauhaaviin intohimoihin, ja me huomaamme
-yksilön niin pieneksi että hänestä ei kannata yksilöllisyytensä tähden
-huolehtia. Hänen pahansa ovat niin pieniä ettei niistä kannata
-tuomitsevaa kirjaa pitää. Mutta siitä siveellisestä suunnasta mihin
-yhteiskunta kulkee, niistä pahoista jotka ovat suurille joukoille
-yhteisiä, niistä kannattaa huolehtia ja tehdä tiliä tuomarin edessä,
-jonka nimi on _Tulevaisuus._
-
-
-
-
-10.
-
-
-Mikään nykyinen laji ei voi muuttua kokonaan toiseksi, mutta jokainen
-laji voipi samojen luonnollisten suhteitten vallitessa kehittyä
-korkeammalle.
-
-Ihmisen jalostamisella, sikäli kuin hänen ruumiinsa rakenne sallii, ei
-ole mitään luonnollisia esteitä, vaan ainoastaan yhteiskunnallisia
-aineellista ja siveellistä laatua olevia.
-
-Suuri yhteiskunnallinen aineellinen ja siveellinen muutos vaikuttaa
-niin pitkälle ihmisen muuttumiseen että häntä voidaan sanoa uudeksi
-ihmiseksi.
-
-Ihmisellä, jos järjen ankarat lait pääsevät hänen toimiansa muutamissa
-tärkeissä suhteissa määräämään, on mahdollisuus elää maapallolla
-kauemmin kuin millään muulla eläimellä -- kenties kauemmin kuin
-enemmistöllä kasveja, jos hän oppii ottamaan ravintonsa suoraan
-epäorgaanisista aineista.
-
-
-
-
-11.
-
-
-Me emme ole henkisesti tasa-arvoisia emmekä koskaan sellaisiksi
-tulekaan.
-
-Henkinen tasa-arvoisuus on järjetön, sillä se edellyttää ehdottomasti
-samanlaista tietoa ja samanlaista ajattelutapaa, jotka taas
-edellyttäisivät ehdottomasti samanlaista perinnöllisyyttä ja
-samanlaisia yksilöllisiä kokemuksia, jotka ovat mahdottomat.
-
-Kuitenkaan ei ole mitään syytä venyttää henkisen eriarvoisuuden
-totuutta niin pitkälle että olisi syytä kuuluisan neron Ernst Haeckelin
-tavalla sanoa: -- "johdonmukainen ajattelu on aina oleva harvinaisena
-luonnonilmiönä".
-
-Kysymys "ollako vai eikö olla" voipi opettaa kokonaisia kansoja
-johdonmukaisesti ajattelemaan, vaikka henkinen eriarvoisuus säilyy
-ajatuksen ja tuntemisen laajuudessa ja syvyydessä.
-
-Yhtä helppoa kuin on ajatella taloudellinen ja politillinen
-tasa-arvoisuus mahdolliseksi yhtä helppoa on huomata henkinen
-tasa-arvoisuus mahdottomaksi kehittyvässä ihmiselämässä.
-
-Henkisten ominaisuuksien tasa-arvoisuus on mahdollinen ainoastaan
-täydellisyydessä, joka taas on kansallisen tai rotukuoleman enne.
-Mikään rotu tai kansa ei voi kehittyä senjälkeen kun se on omaksunut
-täydellisyysihanteen. Rotu ja kansa voipi kehittyä ainoastaan niin
-kauan kuin se tuntee tarvetta taistellen pyrkiä ylöspäin. Ja tämä
-ylöspäinpyrkimistaistelu perinnöllisyyden kanssa pääasiallisesti
-muodostaa henkisen eriarvoisuuden.
-
-Tultuamme tietämään että sielu muodostuu aivoista ja hermoista, että
-"sielulliset ominaisuudet" on vain yhteinen nimitys aivojen ja hermojen
-ominaisuuksille, ymmärrämme henkisen tasa-arvoisuuden mahdottomuuden.
--- Ainoastaan "jumalien" antamat sielut voivat olla tasa-arvoisia,
-mutta kehityksen kautta saadut, aineellisista soluista rakentuneet
-sielut eivät voi olla...
-
-
-
-
-12.
-
-
-Voima käsivarsissa, hartioissa ja jalkalihaksissa ei ole yksin valtaan
-pääsemisen ja vallassa pysymisen ja luonnossa säilymisen ehto.
-
-Aivoissa ja hermoissa oleva sieluvoima, vaistot, tieto ja arvostelukyky
-vain voivat estää "sokean voiman" rappeutumasta ja kokonaan
-tuhoutumasta taistelussa toisia "sokeita voimia" vastaan.
-
-Mutta asettaessamme nykyisen yhteiskunnan siveelliset arvot järjen
-kritiikin eteen saatamme hyvällä syyllä kysyä:
-
-Onko ihminen vaeltanut pitkän ajan, eläimestä antiikin ihmiseen, sitä
-varten että hän sillä ajalla itsellensä kehittyneen järjen avulla
-myöhemmin rappeuttaisi itsensä? Onko hänellä nykyään aivot ainoastaan
-sitä varten että keksiä itsensä rappeuttamiskeinoja?
-
-
-
-
-13.
-
-
-Moraali ei ole laadultaan kehittynyt pariin vuosituhanteen. Se on
-kehittynyt vain laajuudeltaan, samanlaisten moraalikäskyjen yhä
-laajemmalle ulottumisessa, joka ei merkitse jalostumista eikä ole
-seuraus jalostumisesta, vaan on se seuraus samanlaisen tuotantotavan
-yhä laajemmalle ulottuneisuudesta ja suuriksi käyneiden valtioiden
-vaatima välttämättömyys. Laadultaan moraali on mennyt alaspäin
-viimeiset kaksi tuhatta vuotta.
-
-Se että "siveettömyys rehoittaa" ei ole pahinta. Pahinta on se että
-siveelliset arvot ovat kääntyneet ylösalasin.
-
-Koko ajatteleva maailma on yksimielinen siitä että ihmisten tullaksensa
-yhteiskunnallisesti ja myöskin yksilöllisesti onnellisemmiksi täytyy
-tulla siveellisemmiksi.
-
-Mutta siitä, mitä on siveys ja millä keinoilla korkeampi siveellinen
-tila saavutetaan, käsitteet ovat yhtä paljon vastakkaiset kuin nykyisen
-yhteiskunnan luokka-, ryhmä- ja yksilöedut ovat ristiriitaiset. Ja
-lisäksi käsitteet terveen moraalin laadusta ovat vieläkin hämärämmät
-kuin käsitteet luokkavastakohdista.
-
-Onhan yleisesti tunnettua että samalla aikaa kun suuri osa
-työväenluokasta myöntävät luokkaetu-vastakkaisuuksien olemassaolon
-samat joukot eivät yhtä kernaasti myönnä moraalivastakkaisuuksia.
-Työväenluokka ei ole vielä läheskään itsetietoinen siitä, että
-korkeamman ihmisyyden edut vaativat aivan toisenlaisen, nykyiselle
-vastakkaisen moraalin yhtä kipeästi kuin ne vaativat toisenlaisen
-tuotantotavan ja omistusmuodon.
-
-Mutta taantuvan luokan moraalin säilyttäminen nousevan luokan aatteissa
-on samaa kuin pukea nuo nousevan luokan korkeampaa ihmisyyttä edustavat
-aatteet kuolettavan moraalin ilettäviin, kaiken terveen myrkyttäviin
-rääsyihin. Sitä merkitsevät muistutukset sellaiset kuin "älkäämme
-kajotko uskontoon, perheeseen ja sukupuolisuhteisiin!"
-
-On totta, että aivan alkeellista laatua olevassa agitatsionissa ei
-voida eikä ole tarpeellistakaan ottaa esille moraalikauhua herättäviä
-kysymyksiä, mutta vielä enemmän totta on että kokonaan hylkäämällä
-niiden käsittelyn ikäänkuin luvataan olla avartamatta ihmisten
-ajatuspiiriä aloilla joilla on niin suuri merkitys ihmiselämässä.
-
-Ja totta on, ja se myöskin on aivan arkailematta sanottava, että
-sosialismi tieteenä ei voi sulautua yhteen ei ylemmän eikä alemman
-moraalin kanssa, jota riistävät luokat edustavat.
-
-Taantuvien luokkien moraalia tulee kutsua sen oikealla nimellä:
-rappeuttavaksi ja kuolettavaksi moraaliksi, ja osottaa se sellaiseksi,
-koska se useissa tärkeissä kohdissa kieltää ne elämänarvot, jotka
-kohottavat ihmistä ja muuttavat yhteiskuntaa korkeampimuotoiseksi.
-
-Tuota kuolettavaa moraalia ei voida yhdistää sosialistisiin aatteisiin
-noita aatteita raiskaamatta, riistämättä niiltä ihmishengen avartavaa
-voimaa.
-
-Rappeuttavan ja kuolettavan moraalin sovelluttaminen sosialististen
-aatteiden yhteyteen johtaa sosialisteja henkiseen itsemurhaan:
-sosialismin hengen osittaiseen kieltämiseen, ja siten tekee mahtavat ja
-ihanat aatteet raajarikoiksi ja monissa suhteissa dogmaattisen
-ahtaiksi.
-
-Nousevan luokan aatteiden tehtävänä kuitenkaan ei ole johtaa ennestään
-kangistuneita ja ahdasmielisiä ihmisiä uuteen kankeuteen ja uuteen
-dogmatiikkaan, vaan niiden tehtävänä on voimakkaasti herättää, innostaa
-ja virkistää riistävässä yhteiskunnassa tylsentynyttä ihmishenkeä.
-
-Antakaamme taantuvien aineksien seisoa siveellisellä tunkiollansa
-pauhaamassa rappeuttavan moraalinsa läksyjä ja kiljumassa nousevien
-ainesten moraalittomuudesta. Kunhan käsityksemme moraalista järjen
-mukaan takaa meille korkeamman ihmisen ja paremman yhteiskunnan, se
-tieto riittää meille kaikkia parjauksia vastaan.
-
-Suosiessamme yleisen mielipiteen tähden taantuvien ainesten
-rappeuttavaa moraalia me elätämme povellamme käärmettä, joka voipi
-myrkyttää ne aatteet joita me tunnustamme ja joiden puolesta me
-taistelemme ja meihin voipi soveltua lause: -- "Se mitä saavutetaan on
-vastakohta sille mitä tahdottiin saavuttaa".
-
-
-
-
-14.
-
-
-Siveellisten tuntemusten pohjana on nautinnon ja kärsimyksen tunne,
-jotka tuntemukset vuorostaan ovat osia elämänsäilytysvietistä.
-
-Mitä on siveettömyys?
-
-Sairautta.
-
-Mitä on siveys?
-
-Terveyttä.
-
-Rappeuttavaa moraalia esittävä idealisti sanoo: -- Siveys on
-kieltääntymistä. Ihmisten tullaksensa terveiksi ja onnellisiksi täytyy
-ensin tulla siveiksi. Siveiksi ihmisiksi voivat tulla vapaan tahtonsa
-avulla.
-
-Korkeampaa ihmisyyttä ja järjellisyyttä edustava materialisti sanoo: --
-Ihmisten tullaksensa siveiksi täytyy ensin tulla terveiksi. Terveiksi
-ihmiset tulevat ainoastaan ulkoapäin heihin vaikuttavien muutosten
-kautta.
-
-Kuinka suuri onkaan ero noiden kahden ajatussuunnan välillä! Toinen
-niistä edustaa luonnontieteellistä mahdottomuutta, "puhtaan hengen",
-rappeutumisen ja kuoleman evankeliumia, toinen luonnontieteellistä
-mahdollisuutta, puhtaan lihan evankeliumia ja elämän jalostumista.
-
-Rappeutuvan moraalin saarnaaja ei näe korkeamman moraalin asemille
-muuta tietä kuin kieltäytymisen elämän nautinnoista. Mutta yksilöllinen
-kieltäytyminen ei vie mihinkään, koska ihmiset eivät kieltäänny, eivät
-voi kieltääntyä mistään mihin heidän vaistonsa ja mielijohteensa heitä
-pakottavat. Kieltääntyminen on mahdollista määrätyn asteen saavuttaneen
-rappeutuneisuuden kautta, ainoastaan sen kautta että on itsensä
-kyllästytetty nautinnoilla niin pitkälle että ei voida enään nauttia
-mistään. Mutta sitä tietä me tulemme elämänkieltäjiksi, elämän
-lopettamisen puolustajiksi. Vaan jos lopputuloksena on itsetietoinen
-elämän lopettaminen, "suureen rauhaan palaaminen", silloinhan emme
-tarvitse puhua elämänonnesta. Elämänonnea tarvitaan vain ylöspäin
-pyrkiviä elämänhaluisia ihmisiä varten.
-
-Lähtemällä siitä järjettömästä ajatuksesta, että ihmisellä on ruumiista
-riippumaton itsenäinen sielu, idealisti "parantaa" ihmisiä vain
-moraalisaarnoilla. -- "Siveellistä lukemista, siveellisiä neuvoja,
-siveellinen kasvatus, siveellinen seurapiiri, siveellisiä
-sukupuolisuhteita, siveellisiä ajatuksia" ja loppumattomiin
-"siveellistä", sehän on moralistiemme patenteerattu ihmisen
-parantamisohjelma -- ohjelma jolla vielä ei ole saatu kasvatetuksi
-yhtään siveellistä ja samalla tervettä ihmistä. Ulkokullattuja ja
-sairaita raukkoja tuolla ohjelmalla on saatu laumottain.
-
-
-
-
-15.
-
-
-Siveettömyyssairauden parannuskeino ei ole moraalisaarna, vaan sen
-parannuskeino on ihmistä ympäröivien suhteiden muuttaminen sellaisiksi
-että niiden muutoksien kautta ihmisen itsensä muuttuminen on
-mahdollinen.
-
-Siveettömien vaistojen ja mielijohteiden poistaminen suuressa
-mittakaavassa ei tapahdu yksilöllisten nautintojen kieltämisellä, vaan
-se tapahtuu yhteiskunnallisten nautintojen jalostamisella.
-
-Ihmisen siveellisessä parantamisessa materialisti yhtyy
-vallankumoukselliseen taistelijaan, rehelliseen lääkäriin ja
-ylevämieliseen antiikin estetiikkoon.
-
-Idealisti voipi yhtyä ainoastaan pappiin, puoskariin ja
-rappeutumisfilosofian edustajiin.
-
-Mitä vaatii vallankumouksellinen taistelija?
-
-Yhteiskunnallista muutosta ihmisen elämän onnen tähden.
-
-Mitä vaatii rehellinen lääkäri hyvän ihmisen tunnusmerkiksi?
-
-Terveyttä.
-
-Mitä on terveys?
-
-Säännöllisesti toimivaa ruumiin ja sielun voimaa.
-
-Mitä vaatii elämän jatkuvaisuutta ja jalostumista ihaileva estetiikko
-hyvän ihmisen tunnusmerkkinä?
-
-Kauneutta ja tarkotuksenmukaisuutta.
-
-Mitä on kauneus ja tarkotuksenmukaisuus, mitkä ovat niiden tekijät?
-
-Terveys, voima ja sopusuhtaisuus jäsenien ja lihaksien kehityksessä,
-sopusuhtaisuus ruumiin ja sielun voimien välillä ja ruumiin ja hengen
-liikuntojen joustavuus.
-
-Mitä vaatii idealistinen moralisti hyvän ihmisen tunnusmerkkinä?
-
-Siveyttä vapaantahdon seurauksena -- siis perinnöllisyydestä ja
-ympäröivistä olosuhteista riippumatonta hengenvoimaa, mahdottomuutta,
-humbuukia.
-
-Ne tavat ja teot joita me kutsumme siveettömiksi eivät ole
-mielivaltaisesti poistettavissa ja sanoilla ne eivät ollenkaan poistu,
-koska ne ovat periytymisen ja tartunnan kautta tulleet kiinteäksi
-osaksi meidän olemuksessamme, osaksi meidän soluistamme, ja sentähden
-ne esiintyvät pakottavina voimina, joiden edessä meidän on alistuttava
-ja toteltava niin kauan kun emme ole itsetietoisia niiden voimasta ja
-vallasta ja emmekä kykene jalostamaan perinnöllisiä vaistojamme ja
-ympäristöämme, josta mielijohteemme syntyvät.
-
-Ja tuota, siveettömyyteen johtavien vaistojen soluihimme periytymistä
-ja tarttumista ja ympäristöä, josta siveettömyyteen saattavat
-mielijohteet syntyvät, rappeutuva moraali sallii -- eikä ainoastaan
-salli, vaan suorastaan edistää niiden mahdollisimman voimakkaaksi
-kehittymistä myrkyttämällä jokaisen aatteellisen tekijän joka edistäisi
-terveen, siveellisen ihmisen yhteiskuntaamme ilmaantumista.
-
-Meidän yhteiskunnalliset lakimme, suurin osa tieteestämme, taiteemme,
-kasvatusohjelmamme ja sanalla sanoen koko elämämme henkinen ravinto
-pienen pieniä poikkeuksia lukuunottamatta ovat rappeuttavan ja
-kuolettavan moraalin myrkyttämiä.
-
-Seuratkaamme tuon myrkytyksen jälkiä kaikkialla ja koettakaamme huomata
-sen kurjuus, ja silloin jo me olemme paljon voittaneet.
-
-
-
-
-16.
-
-
-Rappeuttavan ja kuolettavan moraalin suurin voitto, moraalittomuuden
-kauhistavin kukka, on tuo häpeällinen henkinen alennustila, jossa
-tunnustetaan, ehkäpä nähdäänkin, musta valkeaksi ja päinvastoin:
-tunnustetaan turmiollisin siveettömyys siveydeksi ja korkeampi
-siveellisyys siveettömyydeksi.
-
-Sellainen moraali, joka on kyennyt niin hyvin itsensä turvaamaan, että
-käsitteet siveellisistä arvoista ovat kääntyneet ylösalasin, kykenee
-siveellisellä saatanallisuudellansa murskaamaan monta vastustajaansa ja
-pitämään kammottavina asioina ihmistä todella jalostavat siveelliset
-arvot.
-
-Meidän sivistyneissä yhteiskunnissamme tehdään sangen vähän sellaista
-mikä edistäisi terveen ihmisen syntymistä ja sairaana syntyneen
-parantamista. Mutta moraalia meille kaupataan jokaisessa käden
-käänteessä. Sitä tyrkyttävät meille kaikki tekopyhimykset ja
-yhteiskuntajärjestelmää ja sen kehittämää ihmistä tuntemattomat narrit.
-
-Ja voi häntä, ken uskaltaa asettaa järjen ja tieteen moraalihulluutta
-vastaan! Moralistien lähettämät siveellisyyssalamat sinkoilevat hänen
-ympärillänsä -- hyvin usein kuolettavastikin.
-
-Jokaisen maan, mihin sivistyneet kansat ovat tunkeutuneet, alkuasukkaat
-ovat siveellisesti turmeltuneet. Niin on käynyt Ameriikan intiaaneille,
-niin Afrikan alkuasukkaille ja monille muille. Tässä sivistyneiden
-kansojen moraalissa siis täytyy olla jotain perinpohjin väärää.
-
-
-
-
-17.
-
-Nykyisin vielä teoriassa sekä käytännössä olevat hallitsevat
-siveelliset mielipiteet ja siveelliset arvot eivät vastaa valtaan
-nousevan työväenluokan tarvetta ja kaipuita, sen vähemmin ne vastaavat
-sitä tarvetta joka ilmenee räikeänä silloin kun työväenluokka pääsee
-valtaan. Ei siis ole liiaksi aikaista siveellisten mielipiteiden
-uudelleen arvioiminen.
-
-Ja hänelle, ken esittää vanhan väitteen, että me emme
-tarvitse mullistavia siveellisiä käsitteitä ennen kun meillä on
-yhteiskuntajärjestelmä johon ne soveltuvat, sopii vastata:
-
-Siveellinen tunteminen ja tahtominen ovat asioita jotka ovat
-itsepintaisimpia muuttumaan. Vielä kauan senjälkeen kun
-yhteiskunnallinen elämä on vienyt perusteet joltakin siveelliseltä
-järjestelmältä, säilyvät siveelliset tuntemiset ja tahtomiset
-ennallansa, ja siten synnyttävät sen käsitteiden ristiriidan ja
-sekasorron, joka jo nykyäänkin on yleinen ja jokaiselle vakavalle
-ajattelijalle hirvittävästi hävittäväksi osottautuva tosiasia.
-
-
-
-
-18.
-
-
-Tajutaksemme ylösalasin kääntyneen moraalin ja sen arvot on
-tarpeellista luoda lyhyt katsaus kristinuskoon, koska se enimmän kuin
-mikään muu yhteiskunnallinen "siveellinen järjestelmä" on vaikuttanut
-sivistyskansojen moraalin rappeuttamiseen.
-
-Kristillisen myrkytyksen jäljet tulee etsiä kaikkialta ja osottaa ne
-sille valiojoukolle, joka on päässyt kristillisyyden myrkytyksestä
-senverran vapaaksi, että tahtoisi kokonaan "jumalalliset" vaistot
-verestänsä poistaa ja avustaa suuressa taistelussa kristillisyyden
-turmelusta vastaan.
-
-Nyt me vielä olemme niin alussa, että vasta mitättömän pieni joukko
-huomaa missä kaikkialla ruokottoman papin rappeuttavat jäljet näkyvät.
-Vapaan ajattelun ja jumalankieltämisen tulee nostaa itsekkäämmin
-päätänsä ja asettua yhteiskuntaa ja ihmisten ajattelua arvostelemaan ja
-ohjaamaan sikäli kuin sellainen on mahdollista. Niiden todella suurten
-yksinäisten ihmisten, jotka ankarassa hengen yksinäisyydessä aikansa
-viettävät tulee asettua julkeammiksi ja äänekkäämmiksi. Tulee
-kaikkialla ahdistaa noita elämänilon ja voiman kuiviin imeviä kalpeita
-agitaattoreita -- täytyy pakottaa heidät pitämään suunsa kiinni järjen
-edessä.
-
-Kaukonäköisimmät ja samalla pahimmat periaatteelliset vastustajat
-saavat usein meidän myötätuntomme, koska me emme kykene tajuamaan
-kylliksi syvästi emmekä näe kylliksi kauaksi tulevaisuuteen. Papilla
-joka jollain tavalla osottaa olevansa edistysmielinen on vielä tänäkin
-päivänä tilaisuus saada työväenluokan luottamus, vaikka hän
-todellisuudessa ei aja mitään muuta kuin papin asiaa.
-
-Kristillisyys on kaikissa kohdissaan ristiriidassa työväenluokan
-tarvitseman elämänymmärryksen kanssa, jos on kysymyksessä uusi
-sivistysyhteiskunta, jonka toteuttaminen on työväenluokan tehtävä.
-
-Kristinuskolla ja sosialismilla ei ole muuta kuin tulen ja veden suhde
-toisiinsa: missä määrin toinen voittaa samassa määrin toinen kärsii.
-Kaikki muunlaiset suhteen rakentamiset tieteellisesti ja järjellisesti
-näiden vastakkaisten järjestelmien välille ovat toisen tai toisen tai
-kummankin pettämistä.
-
-Maailman suurista uskonnollisista järjestelmistä ainoastaan
-muhamedilaisuudella on jotain käytännöllistä arvoa. Sen arvo ei
-suinkaan ole sen filosofian syvällisyydessä -- mikään uskonnollinen
-järjestelmä ei ole eikä voi olla järjellisesti syvällinen -- vaan siinä
-koska se on ainoa suurista uskonnollisista järjestelmistä joka ei ole
-vaikuttanut suorastaan rappeuttavasti kuten kristinusko ja
-buddhalaisuus.
-
-Ainoastaan alhaisella sivistysasteella ollessa ja arvostelukyvyn
-puuttuessa saattaa sellainen kuin kristinusko päästä vallitsevaksi ja
-hallitsevaksi. Niin olikin todellisuudessa laita kristinuskon alkaessa:
-sen omaksuivat alhaisella sivistysasteella olevat joukot. Myöhemmin se
-oli pakko omaksua ainoaksi siveelliseksi ohjeeksi kaikkien niiden
-kansojen jotka kristityt laskivat valtansa alle.
-
-Onhan tosiasia että aina roomalaisesta historioitsijasta, Tacitus'esta
-alkaen kaikki todella ihmiskunnan edistystä harrastavat ajattelijat
-ovat vieroneet ja syvästi inhonneet kristinuskoa, vaikka he aina eivät
-ole inhoansa julkilausuneet jumalallisten pyövelien tähden.
-
-Kristukselaisuuden ja kristillisyyden erikseen tunteminen olisi suuri
-voitto sivistykselle -- se lopettaisi Kristuksella ratsastamisen.
-Kristuksen tunteminen tolstoilaisella tavalla: uskomalla kristuslaisuus
-hyveeksi ei voi hyödyttää, vaan Kristuksen tunteminen sielutieteilijän
-ja jumalankieltäjän tavalla, se voipi hyödyttää kristillisyyteen
-langenneita kansoja.
-
-Kristuksen seuraamista ei kannata teroittaa kenenkään mieleen.
-Kannattaa ainoastaan osottaa että Kristuksen puhdas oppi on -- puhdas
-hulluus. Kehityksessä ylöspäin pyrkivät kansat eivät voi koskaan tulla
-Kristuksen seuraajiksi. Jos ne sellaisiksi tulevat ovat ne
-pelastamattomiksi rappeutuneet. Sinä päivänä kun ylöspäin kehittyvä
-kansa tajuaa Kristuksen tosiolemuksen kieltää se Kristuksen. Ja sinä
-päivänä kun kehittymään vielä mahdollinen kansa tajuaa kristinuskon
-rappeuttavan luonteen kiroaa se kristinuskon.
-
-
-
-
-19.
-
-
-Mikä, minkälainen oli Kristus? Miten Kristus todellisuudessa eli? Mikä
-oli se henkinen voima, joka pakotti hänet elämään niin kuin eli ja
-viimein vastustamatta antamaan itsensä murhata?
-
-Kristinuskon historiallinen aika on antanut kysymykseen kaksi
-vastakkaista vastausta.
-
--- Kristus oli lihaan ja vereen tullut yliluonnollinen olento, jumalan
-poika, jonka verikuolema sovitti -- ja vain yksin se voipi sovittaa
-maailman ihmisten rikokset.
-
-Se on kristittyjen vastaus.
-
--- Kristus oli ihminen, nero, sankari, suuri moraaliopettaja ja suuri
-vallankumouksen apostoli.
-
-Se on monien vapaa-ajattelijain ja muutamien sosialistien vastaus.
-
-Edellinen vastaus on _ehdottomasti_ väärä ja jälkimäinen on
-_todennäköisesti_ väärä.
-
-Kristus ei ollut verellä lunastaja eikä ollenkaan millään tavalla
-lunastaja muille kuin itselleen.
-
-Kristus ei ollut nero, ei sankari eikä vallankumouksen apostoli.
-Tutkijat vain erehtyvät Kristuksen ja kristityn välillä: eivät näe
-Kristusta kristityn takaa, eivät erota Kristuksen erikoisia
-persoonallisia ominaisuuksia -- jos hänellä sellaisia on ollut --
-kristittyjen ominaisuuksista -- ja ennenkaikkea eivät huomaa että
-juutalaisuus ei olisi voinut tulla roomalaisen valtakunnan uskonnoksi,
-jos sitä ei olisi sopivalla tavalla väärennetty. Ja tuon väärennyksen
-suurin kohta on juuri kristusjutussa.
-
-Kristuksella ja kristinuskolla ei voi olla muuta yhteyttä kuin
-historiallinen aikayhteys. Kristus eli -- jos ollenkaan eli -- silloin
-kun leimahti voimakkaaksi se kansanliike jota myöhemmin väärennyksen
-johdosta ruvettiin kutsumaan kristinuskoksi.
-
-
-
-
-20.
-
-
-Mitään varmaa historiallista todistusta Kristuksen olemassaolosta ei
-ole vieläkään onnistuttu saamaan -- ja siihen katsoen Kristus voipi
-olla pelkkä symbooli, vertauskuva.
-
-Kristuksen symbooliksi otaksuminen tietysti on kokonaan evankeliumien
-ulkopuolella -- ja kuitenkin se on todennäköisin selitys Kristuksen
-persoona-arvoitukselle. Muuten, evankeliumien ja kristuskertomuksien
-kokonaan valheeksi epäileminen ei ole sen arveluttavampaa kuin
-kirjailija Rospen parooni Mynchausenista sepittämien juttujen totuutena
-kieltäminen. Kertovathan evankeliumit perustotuuksinansa asioita, kuten
-pyhästä hengestä sikiäminen, ylösnouseminen ja taivaaseen astuminen,
-joille nykyään totuuden arvon vaatiminen on törkeää hävyttömyyttä.
-
-Mitä merkitsee symboli-Kristus?
-
-Sitä että milloinkaan ei ole ollut sellaista Jesusta, jolla olisi ollut
-erikoinen ihmeyksilöllisyys, ei ole elänyt sellaista ihmistä, jolla
-olisi ollut evankeliumeissa kuvatut ominaisuudet, vaan on ainoastaan
-syntynyt ja valtavaksi kehittynyt sellainen liike joka uskoo ne
-ihmeellisyydet, jotka Kristuksen yksilöllisyydelle on omistettu.
-
-Symboli-Kristus-otaksuman todistukseksi voidaan esittää kokonaisia
-sarjoja tosiasioita.
-
-Mytholoogiset käsitteet yleensä eivät voi tulla suurille joukoille
-tajuttaviksi elleivät ne, käsitteet, tule personoiduksi.
-
-Käsitteiden personoituminen on osittain historiallinenkin tosiasia, ja
-järjellinen tosiasia se on sitäkin enemmän, ja sitä on tapahtunut
-säännöllisesti ihmiskunnan elämän kulun kestäessä. Huomattavimmat
-käsitteiden personoimiset on asetettu suurimpien luonnollisten tai
-yhteiskunnallisten tapahtumien aikaan.
-
-Jos on kysymys juutalaisista ja kristillisistä käsitteistä ja
-tapahtumista, yhden kerran käsitteiden symbolia esittää partriarkka
-Abraham, toisen kerran kansanjohtaja Mooses, kolmannen kerran
-moraalipappi Kristus jnp.
-
-Samaa tarkoitusta vastaava symboli, samojen ajatusten tai tapahtumain
-yksilöllistymä, on eri roduilla hieman erilainen yksilöllisiltä
-ominaisuuksiltansa, aatteiltansa ja teoiltansa, mutta pääkohdissaan
-niille kaikille kuitenkin tulee samat aatteet ja ominaisuudet, joka
-viittaa niiden yhteiseen alkuperään: rotujen alkuperäiseen
-mytholoogiaan. Vanhin tunnettu symboli ensimäisestä ihmisestä omistaa
-pääkohdissaan samat ominaisuudet kuin myöhemmin "keksityt" kuvat
-ensimäisestä ihmisestä. Yksilöllistettyjen käsitteiden ja tapahtumien
-henkilöissä huomattavat erilaisuudet johtuvat rotujen jakautumisesta
-kansoihin. Kun rodut jakautuvat kansoihin jakavat he myöskin
-mytholoogiset käsitteensä, niiden yksilöllistymät, kunkin kansan
-tarvetta lähemmin vastaavaksi.
-
-Niinpä yhden rodun symboli ensimäisestä ihmisestä on Adam --
-seemiläisen rodun -- toisen Manu -- arialaisen rodun. Yhden kansan
-käsitteet laista personoituvat Mooseksessa -- juutalaisten -- toisen
-Manussa -- hindujen -- aina sen mukaan, minkälaista mestaria mikin
-kansa tajuaa. Ja he tajuavat sellaista minkälaista milloinkin
-tarvitsevat.
-
-Niin kauan kuin kansat eivät tajua mytholoogiaa esihistoriaksi, joka on
-suurenneltu ja kaunisteltu niin kuin "tieteellinenkin" historia, he
-uskovat mytholoomallisia tapahtumia ilman ettei niillä olisi
-yliluonnollisiksi, eivätkä huomaa että niissä on vain kokonaisten
-rotujen ja erillään eläneiden heimojen teot ja käsitykset
-keskitettyinä.
-
-Ja niin kauan kuin materialistis-tieteellinen ymmärrys ei johda suurten
-kansajoukkojen ajattelua he eivät ymmärrä harvinaisia luonnollisia ja
-yhteiskunnallisia tapahtumia ilman ettei niillä olisi yliluonnollisia
-voimia aiheuttajana. Ja noita voimia vuorostaan ei käsitetä ellei niitä
-keskitetä yksilöihin.
-
-Ja mitä erityisesti kristinuskoon tulee se jos mikään on kyennyt
-muuttamaan ja vaihtelemaan käsitteitä. Kykenihän se antamaan
-seemiläisen rodun kokonaisen mytholoogian osalle arialaisen rodun
-kansoja, liittämällä siihen uuden testamentin, jossa esiintyvät rinnan
-seemiläisen sekä arialaisen rodun mytholoogiset käsitteet. Samalla se
-myöskin kykeni jättämään pois sellaisen mikä vivahtaa järjelliselle.
-Vaikka kristinusko tuli roomalaisten sekä kreikkalaisten uskonnoksi ja
-vaikka sitä heti alussa levitettiin molempien kansojen keskuudessa,
-kreikkalais-roomalaisen mytholoogian käsitys esim. niin tärkeästä
-asiasta kuin maailman synty ei päässyt kristilliseen mytholoogiaan,
-koska kreikkalais-roomalainen käsitys oli liiaksi järjellinen
-opettaessaan maailman syntyneen kaaoksesta.
-
-Väite käsitteiden ja tapahtumien yksilöllistyttämisestä on niin
-pitkälle historiallisestikin tosi, että se pitäisi asettaa korkeimmaksi
-totuudeksi historiallisesti epäselviä ihmiskunnan mestareita
-käsiteltäessä. Eksytys on vain historian kirjoituksessa. Keskittäähän
-idealistinen historian kirjoitus suuret yhteiskunnalliset tapahtumat
-yhteen ainoaan tai muutamiin henkilöihin, heistä alkaneeksi ja heidän
-ansioksensa.
-
-Ken osaa mytholoogian ja historian oikein lukea voipi helposti huomata
-kaikkien kansojen kautta aikojen yksilöllistäneen kaikki huomattavimmat
-käsitteet ja tapahtumat.
-
-Evankeliumeissa olevien oppien yleisyys myöskin viittaa pikemmin
-symboli-Kristukseen kuin yksilöön. Kristus ei ole opettanut mitään
-omintakeista.
-
-On teoloogeja jotka Kristuksen persoonallisuuden todistukseksi
-käyttävät logiikan mukaista väitettä: -- "Kun kerran Kristuksen
-ominaisuudet tunnetaan, hänen on täytynyt yksilönä olla olemassa".
-
-Mutta tuollainen päätteleminen on logiikan väärentämistä.
-"Tunnetaanhan" kristinuskossa "isän" ja "pyhänhengen" ominaisuudet
-myöskin, mutta vähän lienee enään niin hävyttömiä oppineita
-kristityitä, jotka ottaisivat väittääksensä että "isä" ja "pyhähenki"
-ovat todellisia yksilöitä.
-
-Sen jälkeen kuin joku käsite tai tapahtuma personoidaan noin tehdystä
-henkilöstä voipi sitte tulla kuinka mahtava tahansa. Yleisesti
-tunnettuahan on että "oppi-isä" aikojen kuluessa kirkastuu ja
-jumalallistuu seuraajiensa ymmärryksessä -- yhdentekevää ovatko
-seuraajat todellisia tai vain sellaisia, jotka ovat omaksuneet
-"oppi-isän" ainoastaan keppihevoseksensa vallantavottelua varten --
-saadaksensa moraalisen oikeuden harrastukseensa -- kuten juuri
-kristityt ovat Kristuksen omaksuneet.
-
-Kirkastuminen ja jumalallistuminen ovat suhteellisia opin levenemisen
-kanssa. Oppi-isästä tulee sitä mahtavampi ja jumalallisempi mitä
-suuremmat kansajoukot "hänen oppiansa" alkavat tunnustamaan.
-
-Jos kristinuskoa tunnustavat kansat olisivat tuhannen vuotta sitte
-jaksaneet valloittaa koko maailman, ihmiskunnalla tänäpäivänä olisi
-ainoastaan yksi lunastaja, Kristus, sensijaan kun ihmiskunnalla nykyään
-vielä on kolme suurta lunastajaa ja pikkulunastajia kymmenittäin. Ja
-tuo yksi lunastaja olisi yhtä mahtava ja suuri jumaluudessa kuin
-nykyään olevat monet lunastajat. Hän olisi Buddha, Muhamet ja Kristus
-yhteen henkilöön yhdistyneenä. Samoin olisivat Brahma, Jehova ja Allah
-yksi ainoa jumala -- miekan voimasta, jolla kristinusko on levitetty.
-Ja kristinuskon ajatussuuntaa seuraten Brahma, Allah, Buddha, Konfutse
-ja Muhamet tunnettaisiin tänä päivänä koko maailmassa perkeleen
-ylimmäisinä enkeleinä ja Antikristuksina. Sillä voitettujen kansojen
-jumalien perkeleellistyttäminen kuuluu välttämättömästi voittavien
-kansojen tärkeimpiin tehtäviin.
-
-Kreikkalaisten Orpheus ja Homero, roomalaisten Romulus ja Remus,
-suomalaisten Väinämöinen ja monet muut ovat personoituja
-kansalliskäsitteitä. Eikä kukaan yritä väittämään että sentähden kun on
-olemassa kreikkalaisten kansalliseepos, Iliadi, on täytynyt olla
-olemassa Orpheus ja Homero, ja että kun on olemassa Kalevala on
-täytynyt olla olemassa Väinämöinen. Mutta teoloogit väittävät
-evankeliumien kuvauksen Kristuksen persoonallisista ominaisuuksista
-todistavan Kristuksen olleen olemassa, vaikka evankeliumien
-persoonattomuus täytyy olla ilmeisesti huomattavampi kuin mainittujen
-kansalliseeposten.
-
-Mitä erityisesti lunastajakäsitteeseen tulee, sen Kristus-nimellä
-personoiminen on ilmeisen selvää, koska siihen on olemassa
-historiallisiakin todistuksia. Onhan tunnettua ensimäisten kristittyjen
-keskuudessa vuosisatoja vallinnut riita siitä, onko Kristus jumala tai
-ainoastaan jumalallinen luonne. Vuotena 325 päätettiin sitte Nikean
-kirkolliskokouksessa että Kristus on _kaksinaisuus_: jumala ja ihminen.
-
-Mutta mitenkä tuo päätös syntyi?
-
-Kummaltakin puolelta käytettiin todistuksina toisiensa syytöksiä ja
-solvauksia -- joka muuten osottaa että silloin vielä ei uskottu siihen
-ihmeiden sarjaan, jota myöhemmin on käytetty Kristuksesta todistuksena.
-Mutta kun ankara riita ei vienyt päätökseen syntyi yleinen tappelu,
-joka lopultakin ratkaisi asian paavalilaisuuden eduksi, että Kristus on
-kuin onkin jumala. Tuollainen asian ratkaisu todistaa vain sitä että
-määrätyt käsitteet hinnalla millä hyvänsä tahdottiin personoida nimellä
-Kristus, ja määrättyjä mytholoogisia ja "siveellisiä" käsitteitä
-tahdottiin ruveta kutsumaan nimeltä Kristuksen oppi.
-
-Sielutieteellinen todistus käsitteiden keskittämisestä henkilöksi ja
-sellaisen keskittämisen tarpeellisuudesta on se, että sivistyskansojen
-enemmistö vieläkään ei kykene tajuamaan mitään ajatusta, ei mitään
-käsitettä samalla ajattelematta käsitteelle tekijää, yksilöä.
-
-Lunastajakäsite on ehdottomasti pelkkä symboli. Ja silloin on itse
-asialle yhdentekevää onko Jesus Kristus nimistä miestä elänyt tai ei.
-Ja, jos hän on elänyt, on yhdentekevää mitenkä hän on elänyt ja
-kuollut. Käsitys hänestä kestää samana, salaperäisenä, ihmeellisenä
-ja kunnioittavana niin kauan kuin se liike, joka on hänet
-keppihevoseksensa ottanut, nauttii ihmisten ajatuksissa siveellistä
-arvoa. On siis yhdentekevää vaikka Jesus Kristus olisi ollut maantien
-rosvo, hänestä olisi yhtähyvin voinut tulla "jumalanpoika", koska hänen
-koko kuuluisuutensa lunastajana perustuu oletettuihin ominaisuuksiin,
-jonka oletuksen alkuna on tunnetulle kansanliikkeelle sovitetut
-kirjalliset väärennykset.
-
-Mutta noiden väärennyksien julkeus viittaa siihen, että niiden esineenä
-on ollut kokonaan epäinhimillinen luonne, jota ei ole ollenkaan
-ymmärretty joukkojen puolelta -- jos nimittäin noiden väärennysten
-esineenä on ollenkaan henkilöä ollut.
-
-
-
-
-21.
-
-
-Jos Kristus on ollut olemassa ja jos hän oli poikkeusluonne niin
-minkälainen poikkeusluonne hän oli?
-
-Itsetiedoton elämänkieltäjä, äärimmäisyyteen asti epäonnistunut
-ihminen, omituisella tavalla sairas erikoisluonne, sopimaton elämään
-siinä yhteiskunnassa jossa hän eli, ja opettajaksi sopimaton kaikkiin
-yhteiskuntiin, joissa toimitaan joko itsetietoisina tai vaistomaisina
-elämän myöntäjinä. Hän oli ihminen joka oli liiaksi "henkevöitynyt",
-"täydellisyyden" rajoille ehtinyt vaistoihminen -- määrätyn lajin
-idiootti.
-
-Todella olevainen maailma oli hänelle vain heijastusta ja vertauskuvia.
-Vaistoksi käynyt aate, sydämentunne ja vakuutus olivat hänelle ainoa
-tosimaailma, jossa hän eli ja jonka hän tajusi ja uskoi. Kaikki hänen
-ajatuksensa, puheensa ja tekonsa olivat tuon oletetun maailman ja
-elämän todistamista ja samalla tämän maailman, todellisen maailman ja
-elämän, itsetiedotonta kieltämistä.
-
-Sellainen elämänymmärrys on ulkopuolella kaikkia sitä mikä tavalliselle
-ihmiselle merkitsee jotain.
-
-Kristuksen ajatuskyky ei tuntenut maailmaa jossa on käytännöllisiä
-tieteitä, taiteita, rakkaita pyrkimyksiä ja intohimoja. Hänen koko
-henkinen olemuksensa käsitti vain yhden varman asian: puhtaan uskon
-autuuden olemassaoloon ja sen katkeamattoman itsessään tuntemisen.
-Hänen koko tietonsa: puhdas usko on puhdas -- hulluus.
-
-Tuonlaisen täydellisyyden avulla voidaan käsittää "jumalanvaltakunta"
-ja "autuus" aina läsnäoleviksi, elää niissä ja siten itsetiedottomasti
-kieltää olevainen maailma.
-
-"Jumanlanvaltakunta" ja "autuus" olivat Kristukselle sydämentila, ainoa
-mahdollinen hermotunne -- joita ei odoteta ja saada, kuten kristityt
-tekevät, vaan ne tunnetaan välittömästi.
-
-Tuollaiselta ilmiöltä puuttuu kokonaan myöntävä elämänvoima. Hänen
-henkinen voimansa on kokonaan kielteistä: toimii elämän vastakkaisella
-puolella, elämänkieltämisen puolella. Väsymys, pois pyrkiminen,
-suloiseen lepoon vaipuminen -- kuolema -- käyvät hänelle hallitseviksi
-vaistoiksi ja johtavat hänet yhden lajin itsemurhaan.
-
-Kristuksen syyttömyys, karitsamaisuus oli juuri siinä ettei hän
-tuntenut sydämensä tilan vastakohtaa maailmaa, hänen laupeutensa,
-jumalainen rakkaus, siinä ettei hän kyennyt elämää tajuamaan niin
-pitkälle että olisi voinut mitään itsetietoisesti vihata.
-
-
-
-
-22.
-
-
-"Opetuslasten" ja apostolien kuvaama Kristus on paljon karkeampi
-edellä esitettyä. Mutta juuri tässä tulee ottaa huomioon, että
-kristuspersoonaa on esitetty erityisen tarkoituksen saavuttamista
-varten. Kristuksesta on ennenkaikkia tekemällä tehty moraalinen ohjaaja
-määrätylle kansanliikkeelle ja kaikille myöhemmille kristittyjen
-teoille.
-
-Toiselta puolen "opetuslasten" enemmistö eivät ollenkaan tajunneet
-Kristuksen yksilöllisyyttä. Eikä ihmekään. Sellaisen hulluuslajin
-psykoloogian tutkiminen olisi vaatinut etevän psykoloogin tarkkuutta ja
-tietoja. Mutta "opetuslapset" ja apostolit olivat yhtä typeriä kuin
-meidän aikamme jätkäpapit. Lukuun ottamatta apostoli Saulus
-Tarsolaista, tuota toikalaiseen filosofiaan perehtynyttä, sen aikaisen
-kansanliikkeen saatanallisina mestaroitsijaa, ja oppinutta fariseusta
-ja "opetuslapsi" Juudas Iskariotia uuden testamentinkaan mukaan
-"opetuslasten" ja apostolien joukossa ei ollut neroista haittaa.
-
-Kristinusko semmoisenaan ei ole koskaan vetänyt puoleensa miehiä,
-joilla olisi ollut neroa, makua ja rehellisyyttä tunnustaa tosiasiat.
-Likaiset ja kavalat verihuuliset vampyyrit ovat etupäässä esittäneet
-Kristusta ihmiskunnalle, ja sentähden "mestari" on tullut joko tieten
-tai tietämättä väärin esitettyä.
-
-"Opetuslasten" moukkamaisuuden ja Paavalin harkitun vehkeilyn tuloksena
-on meillä "pyhissä kirjoissa" rauhaan raukeavan, hentomielisen ja
-todella puhtaan -- vastakohtia tuntemattoman -- Kristuksen sijasta
-Kristus, joka muistuttaa rähisevää katupoikaa, tappelevaa hulikaania,
-kateellista kamasaksaa, sirkusilveilijää, raukkamaista henkiorjaa,
-sanalla sanoen kaikkia ensimäisen kristityn tyyppejä. Vain rivien
-välistä ja oikein lukemalla voimme evankeliumeistakin nähdä vilahduksen
-todellisesta Kristuksesta.
-
-Kuinka moni tieteellinen ja taiteellinen kristus-persoonan tutkija
-onkaan antanut Paavalin pettää itseänsä Kristuksen yksilöllisyydestä.
-Useimmat heistä Kristusta etsiessään ovat löytäneet vain ensimäisen
-kristityn tai Paavalin ja esittäneet Kristuksen sanoilla ja kuvilla sen
-mukaan.
-
-Todelliseksi kristustyypiksi kuitenkin sopii parhaiden kaikkia,
-kuolemaakin, ihmettelevä lammas, karitsa, joka "viedään teuraaksi",
-mutta joka ei osaa kiinnittää sellaiseen mitään huomiota.
-
-Todella suuria ovat vaikeudet Kristuksen psykologian tutkijalle.
-Hänellä on vastassaan kaikki ne viileyden, likaisuuden, kostonhimon,
-avuttomuuden, katumuksen, armontoivon ja autuudenriemun vaistot, jotka
-ensimäisissä kristityissä voimakkaina riehuivat -- jotka Paavali
-esittää kristukselaisuutena. Löytää tuosta värien ja vaistojen
-sekamelskasta todellinen Kristus, se todellakin on laskettava suurten
-keksintöjen joukkoon, jonka vain hyvin harvat onnistuvat tekemään.
-Nähdä ensimäisten kristittyjen monisuuntaisten vaistojen ja riehuvien
-intohimojen takaa itse elämänkieltäjä -- intohimoton Kristus -- jolla
-on vain yksi pakottava tunne, yksi syvä pyrkimys: pelottavan tyyni
-väsymys elämään, sellaiseen näkemiseen vaaditaan neroa ja
-sielutieteellistä tarkkuutta.
-
-
-
-
-23.
-
-
-Tehdä Kristuksesta nero, sankari ja vallankumouksen saarnaaja on yhtä
-väärin kuin tehdä hänestä yliluonnollinen olento, lunastaja.
-
-Mikä kohtalon iva! Tehdä Kristuksesta sankari ja nero! Siinä suuressa
-elämänilveilyssä jonka nimenä on kristinusko on esitetty mitä
-perinpohjaisinta ironiaa ja esitetty sitä niin mestarillisesti, että
-tuosta ilveilyn pilaamasta piiristä ei tahdo mitään todellista vapaata
-ajattelua syntyä. Siksipä voidaan Kristuksen yksilöllisyydestä tulla
-niinkin epäjohdonmukaisiin päätelmiin kuin sankari ja nero.
-
-Jos mikään niin sankarius on epäkristuksellista. Sankari ja nero ovat
-sanoja jotka eivät kuulu ollenkaan senlaatuisen persoonallisuuden
-piiriin kuin Kristus todennäköisesti on ollut, jos hän on ollut.
-Sankaruus ja nerous merkitsevät aina elämän myöntämistä, eikä
-ainoastaan myöntämistä vaan myöskin sen kuohuttamista ja
-voimakkaammaksi tekemistä. Kristukselaisuus taas merkitsee elämän
-kokonaan kieltämistä, sen lopettamista. Sehän on evankeliumienkin ydin,
-"rauhan ja ilonsanoma", vaikka se ei ole koskaan ollut kristillisen
-liikkeen ja kirkon toiminnan ohjaaja.
-
-Se liike, joka Rooman valtakunnassa muodostui kristinuskoksi alkaa
-kehityksensä sankaruuden vastakohdasta: mystillisistä toiveista ja
-ulkonaisesta alistuvaisuudesta. Roomalaisten orjain sankaruus oli
-mennyt vallankumouksen johtajan Spartacuksen mukana, ja se heräsi
-jälleen vasta Paavalin jälkeen. Jos kristillisyys olisi alkanut
-sankaruudesta roomalaisille orjille olisi lunastajaksi tullut
-Spartacus, roomalainen orja ja gladiaattori.
-
-"Älä seiso pahaa vastaan". Siinä, ovat Kristuksen suuhun sopivat sanat,
-jotka osottavat mitä lajia sankari hän oli. Juuri nuo sanat ovat "ilon
-ja rauhan sanoma", koko evankeliumi kaikille elämänkieltäjille. "Älä
-seiso pahaa vastaan" ei ole elämään väsyneelle ainoastaan tunnustus,
-vaan pakottava vaisto, ajatus, puhe, toiminta, koko elämä, ja siksi
-hänestä sankaruus ja nerous ovat kaukana.
-
-"Älä seiso pahaa vastaan". Se on korkein ajateltavissa oleva
-elämänkielto ja vaikuttavin kuolemantuomio -- käskeväksi moraaliksi
-päästyään -- mitä ihmiskunnalle koskaan on lausuttu. Ja sentähden se
-myöskin on täydellinen vastakohta meidän käsityksellemme neroudesta ja
-sankaruudesta.
-
-Kaikki hajottaminen, riehuminen, kumoaminen ja valloittaminen kuuluu
-kristitylle, mutta ei Kristukselle.
-
-Edistykselle ja inhimillisen ajatuksen materialistiseksi avartumiselle
-on suuri vahinko, että Kristusta esitetään sankarina ja nerona. -- Jos
-ihmisistä ei saa muuten elämän ja kehityksen edistäjiä kuin vetoamalla
-Kristukseen ja väittämällä Kristuksen aina sellaiseksi minkälaisia
-tahtoisi ihmisten missäkin tapauksessa olevan, niin ainakaan
-materialistien ei luulisi kannattavan Kristuksella ratsastaa.
-
-Kristukseen vetoamalla saadaan ihmisistä ainoastaan kristittyjä joko
-kirkollisessa tai kristukselaisessa ymmärryksessä -- kummassakin
-tapauksessa epäkäytännöllisiä elämää edistämään.
-
-Moitittavan tieteellisperiaatteellisen erehdyksen tekevät monet
-sosialistiset agitaattorit vetoamalla Kristukseen jotakin typerintä
-kristittyä käännyttäessään. Kursailematta he sanovat Kristuksen olleen
-työväenluokan agitaattorin, aivan kuin Kristus olisi varmasti tunnettu
-historiallinen henkilö ja aivan kuin Kristuksen opiksi sanottu olisi
-täydelleen sopusoinnussa materialistis-luonnontieteelliselle
-elämänymmärrykselle perustuvan sosialistisen liikkeen kanssa.
-Ameriikkalainen sosialisti ja unionisti A.W. Ricker arvelee Kristuksen
-olleen ammattiyhdistysmiehen ja kommunistin. -- "Jesuksen opetus oli
-kaksipuolista: sielun pelastusta ja kommunismin saarnaamista", sanoo
-Ricker kirjasessaan "Jesuksen taloudellinen politiikka". -- Hyvin
-loruttu Jesuksen nimeen!
-
-Yleensä on mahdoton sanoa varmasti, mitä Kristus on opettanut -- jos
-mitään. Jos hän lienee jotain opettanut niin taloudellisista
-opetuksista ainoastaan "katsokaa taivaan lintuja" jnp. näyttää sopivan
-hänen suuhunsa. Mutta se ei ole mikään kommunistinen neuvo, vaan hullun
-anarkistin hullu neuvo.
-
-Ken ymmärtää lauseen "älkää seisoko pahaa vastaan" hän voipi
-Kristukselta riisua kaikki Kristuksella ratsastajien tekemät naamiot ja
-nähdä hänet elämään väsyneenä, mitään vastustamaan kykenemättömänä
-karitsana, jonka onni ja autuus on siinä ettei hän kykene tajuamaan
-todellista elämää kuin varjoksi, hetken kestäväksi häiriötilaksi, johon
-ei pidä ajatuksiansa kiinnittää.
-
-
-
-
-24
-
-
-Mitään todennäköisyyksiä ei ole tukemassa sitä otaksumaa että Kristus
-olisi metelöinyt, joka viittaisi hänen olleen vallankumouksellisen.
-Sensijaan kaikki todennäköisyydet viittaavat siihen että hänen
-seuraajansa olivat joissakin yhteiskunnallisissa hankkeissa. Vähääkään
-Kristusta ymmärtämättä he mahdollisesti luulivat hänet johtajaksensa,
-sillä olihan toivo suuren ihmeellisen johtajan ilmestymisestä tullut
-sitä voimakkaammaksi mitä useammin roomalaiset legioonat olivat
-kukistaneet kapinalliset ainekset.
-
-Roomalaisen oikeuden edessä Kristusta ei tuomittu siksi että häntä
-vastaan olisi mitään raskauttavia todistuksia ollut, vaan ehkä
-sentähden kun joukko väitti hänet johtajaksensa ja sentähden kun hän ei
-osannut itseänsä puolustaa yhdelläkään järjellisellä lauseella.
-
-Evankeliumien kertomus että roomalainen maaherra olisi tuominnut
-Kristuksen vain sentähden kun juutalaiset papit niin tahtoivat, näyttää
-arveluttavalta ja kokonaan epäroomalaiselta -- puhumattakaan siitä
-kuinka paljon tuo evankeliumien selitys on tuottanut kärsimyksiä
-juutalaisille. Sehän on ollut perustuksena ja siveellisenä lähtökohtana
-kaikille niille yhteiskunnallisille ja yksityisille roistomaisuuksille
-joita kristityt ovat juutalaisia kohtaan harjoittaneet.
-
-Kristuksen tuomitseminen roomalaisen maaherran kautta saapi
-selityksensä jo mainitusta luulosta että Kristus olisi ollut joukkojen
-johtaja ja vielä enemmän hänen idioottimaisesta käytöksestänsä
-Pilatuksen edessä. Käyttäytyä sillä tavalla kuin Kristuksen kerrotaan
-käyttäytyneen tutkittaessa se riittää herättämään epäilyksen miehen
-mahdollisista salaisista hankkeista roomalaista valtaa vastaan.
-
-Se taas että Pilatus olisi tuominnut Kristuksen vastenmielisesti,
-juutalaisten pakottamana ja vieläpä tunnustanut Kristuksen hurskaaksi
-mieheksi on juttu, joka lienee syntynyt niinä aikoina kun kristinuskon
-piispat ja papit tekivät kauppaa kristillisestä liikkeestä roomalaisen
-valtiomahdin kanssa. Kristinuskon valtiouskonnoksi hyväksyvä
-roomalainen ei voinut sallia että kristinuskossa olisi roomalaisuutta
-halveksittu jumalansa tahalliseen tappamiseen osallisuudella. --
-Mitkään "pakanalliset" sivistyskansat eivät ole koskaan jumaliansa
-tappaneet. He ovat rehellisesti luopuneet vanhoista ja omaksuneet
-uusia.
-
-Senpätähden me evankeliumien mukaan näemme "pakanalliset" roomalaiset
-jaloina kristusjutussa ja "ainoan oikean jumalan palvelijat",
-juutalaiset, roistoina, joidenka tahdosta ja pakottamana muka
-roomalainen maaherra tuomitsee Kristuksen häpeälliseen kuolemaan.
-Todennäköisempää kuitenkin on että Pilatus -- jos hänellä kerran mitään
-osaa kristusjutussa on -- tuomitsi Kristuksen ilman mitään käsien
-pesua, vain sivumennen, roomalaisella hymähdyksellä: -- menköön yksi
-hupsu juutalainen mihin tahansa!
-
-
-
-
-25
-
-
-Mikä on selitys Kristuksen erikoiseen persoonallisuuteen, jos hän
-sellainen oli?
-
-Ei voi vaatia että ihmiset tyytyisivät siihen ylimalkaiseen
-selitykseen, että Kristus oli määrätyn lajin idiootti, rauhallinen
-hullu. Rauhallisia hulluja on paljon, mutta kaikki rauhalliset hullut
-eivät ole Kristuksia. On vastattava kysymykseen: mitkä ovat ne syyt
-joiden tuloksena oli tuollainen poikkeusluonne, tuollainen
-ihmismaailman luonnonilmiö? Mitkä syyt vaikuttivat että sellaisen
-ihmistyypin ilmeneminen oli mahdollinen ja miksi niitä ei syntynyt
-enempää?
-
-Jos kysytään, mikä oli syynä että sellainen poikkeusluonne kuin
-indialaisten Buddha syntyi maailmaan, vastaus on paljon helpompi löytää
-kuin kristusprobleemiin.
-
-Buddha oli korkeakehityksisen ja ylenmäärin henkevöityneen kastin
-jäsen. Hän oli päättyneen sivistyksen personoitunut elämäänväsymys,
-pitkäaikaisen nautintorikkaan elämän lopputulos: _itsetietoinen
-elämänkieltäjä_.
-
-Mutta Kristus. Voiko häneen sovelluttaa samat edellytykset? Onko
-samanlaisten ehtojen alaisuutta olemassa? Ei ole yhtä huomattavasti.
-Kristus ei ole minkään määrätyn lajisen sivistyksen huipuille
-kohoutuneen kansan tuote eikä yleisen elämäänväsymistunteen tulos.
-Kristus on yksityisen elämäänväsymyksen tulos, tai ehkä paremmin
-henkevyyttä ja herkkyyttä kohdanneen alennuksen tuottaman syvän surun
-tulos. Elämälle kielteiset vaistot, väsymys ja yksinäisyys, olivat
-Kristuksessa perintönä vanhemmilta.
-
-On olemassa oleellinen ero Kristuksen ja Buddhan välillä. Buddha oli
-itsetietoinen, Kristus itsetiedoton elämänkieltäjä.
-
-Elämänkieltäjiksi yleensä tullaan kahta tietä: nautintorikkaan elämän
-ja sivistyksen väsyttäminä, kuten Tolstoi, tai kärsimysten uuvuttamina,
-kuten niin monet tuhannet kristityt.
-
-Buddha oli itsetietoinen joukkotulos, ja siksi häntä ymmärrettiin ja
-siksi syntyi buddhalaisliike, joka tarkoitettuna tuloksena synnyttää
-tuhansia buddha-tyyppejä vielä tuhansia vuosia jälkeen Buddhan.
-
-Kristus oli suoraan sarjaan sattuneiden yksityisten syiden ja
-yksityisen hengentuskan itsetiedoton tulos ja kokonaan vastakohta
-niiden ihmisten vaistoille, joiden keskuudessa hän eli. Siksi häntä ei
-ymmärretty ja siksi kristillinen liike ei ole koskaan ollut
-kristukselaisuutta, ja kun se sitä ei ole ollut se myöskään ei ole
-kyennyt synnyttämään kristustyyppejä tarkoitettuna tuloksena.
-Satunnaisena sairautena, luonnonoikkuna kristusluonteita on kyllä ollut
-jälkeen Kristuksen useampiakin.
-
-
-
-
-26
-
-
-Niinsanotussa kristillisessä liikkeessä on tapahtunut kaksi suurta
-väärennystä, kieltämistä. Kristinusko ensin kielsi ja väärensi
-Kristuksen ja myöhemmin kirkko kielsi ja väärensi kristinuskon.
-
-Kristuksen henki ja kristinuskon henki eivät ole sukua toisillensa ja
-kristinuskon henki ja kirkon henki eivät myöskään ole sukua
-toisillensa. Kaikki nuo kolme ovat aivan eri asioita. Ja juuri sen
-tietäminen on tärkeintä koko kristillisen liikkeen käsittelyssä ja
-arvostelussa.
-
-Paavali opettaa Kristuksen käyneen perustamassa kristinuskon
-maanpäälle. Mikä järjettömyys! Jos olisi kysymys jostain erikoisesta
-tieteellisestä teoriasta ja jotain jälkeensä jättäneestä tiedemiehestä
-olisi asia selvää, mutta puhua Kristuksesta perustajana!
-
-Kristus ei ole sen liikkeen perustaja, joka on ottanut nimeksensä
-kristillinen liike -- ja sellaisen kansanliikkeen perustajaksi ei
-kykenekään minkäänlainen yksi henkilö. Kristuksen yhteys tuohon
-liikkeeseen on joko pelkkä kirjallinen väärennys tai sitte satunnaista
-lajia, vain siinä että -- jos Kristus eli -- hän sattui elämään samaan
-aikaan kuin roomalaisen valtakunnan häviötä tarkoittava liike ei ollut
-enään vältettävissä. Tuolle liikkeelle Kristus joutui uhriksi, joutui
-siksi siveelliseksi persoonallisuusperustaksi, jonka laskuun Paavali
-väärensi ja jonka "käskystä" kristillinen kirkko sittemmin on kaikki
-perkeleellisyytensä tehnyt.
-
-Sen liikkeen, joka ilmeni "ensimäisissä seurakunnissa" ennen kuin
-apostoli Paavalin opit pääsivät vallitseviksi ja hallitseviksi, sen
-liikkeen aatteellinen perustus on essealaisuus ja uusplatonilaisuus.
-Sen kristinuskon, joka pääsi Rooman valtiouskonnoksi perustaja on
-Paavali, tuo oppinut fariseus, Saulus, Tarsoksesta. Kansanliike oli
-olemassa ennen Paavalia ja ennen Kristusta, mutta Paavali keksi sille
-uuden teorian, siveellisen perustan.
-
-Kristinuskon Kristuksen kieltäminen on siinä, että alkuperäinen
-"kristillinen liike" mielivaltaisesti yhdistää Kristukseen tai
-lunastajasymboliin ominaisuuksia, jotka kuuluvat vapauteen ja valtaan
-pyrkivälle roomalaiselle orjalle, proletaarille ja pappisvaltaan
-kyllästyneelle juutalaiselle. Juuri tämän väärennyksen perinpohjainen
-suorittaja on apostoli Paavali.
-
-Rooman valtakunnan orjat ja köyhät vapaat roomalaiset
-kaipasivat vapautta ja valtaa. Mutta Spartacuksen johtaman
-vallankumouksen hävittyä he tunsivat itsensä voimattomiksi uusiin
-vallankumousyrityksiin ja sentähden heidän kaipuunsa alkoi kääntyä
-sisäänpäin, moraalituen etsimiseen ja keskinäiseen veljestymiseen. He
-omaksuivat esseniläisiä ja uusplatonilaisia aatteita -- molemmat
-pääkohdissaan yhteenkäypiä -- ja kehittivät niistä aatteellisen pohjan
-liikkeellensä.
-
-Tuota roomalaisen valtakunnan köyhälistön liikettä johtamaan
-tunkeutunut pappi johdatti liikkeen taivaan ja helvetin uomiin ja
-kohotti lunastajajutun koko liikkeen lähtökohdaksi ja voimaksi ja
-iankaikkiseksi opastajaksi.
-
-Evankeliumien opit, jotka muka pitäisi olla "opetuslasten" ja
-apostolien esittämiä, olivat suurilla joukoilla tietona aikoja ennen
-Kristuksen aikaa. Ja ne opit jotka väitetään Kristuksen itsensä
-julistamiksi olivat myöskin valmiina, ennen lausuttuina ja
-kirjotettuina kauan ennen Kristusta; buddhalaisille enimmät niistä
-olivat yleisesti tunnettuja vuosisatoja ennen juutalaisen lunastajan
-olemassaoloa.
-
-
-
-
-27
-
-
-Miten tapahtuu Kristuksen kieltäminen ja väärentäminen?
-
-Nuo suuret orjalaumat ja vapaa roomalainen köyhälistö -- molemmat
-Paavalin pakanoita -- ikävöivät vapautta ja yhteiskunnallista valtaa,
-ja juutalaiset odottavat Eliaansa toista tulemista.
-
-On siis olemassa suuria joukkoja, jotka olemassaolonsa ehtona ovat
-pakotettuja pyrkimään valtaan. Mutta monien orjakapinain veriin
-tukahdutettua vallankumouksellisten ainesten mielialassa mystiikka
-rupeaa näyttelemään yhä suurempaa osaa. Ihmeen kautta saavutettavan
-vapauden ja vallan ja tuhatvuotisen valtakunnan toivo kasvavat
-voimakkaiksi. Tarvitaan vain voimakas selitys lunastajan
-olemassaolosta, ja usko sellaiseen juurtuu nopeasti.
-
-Pienenä sivunäytöksenä tuon kansanliikkeen aikana esiintyy Kristus. Hän
-saarnaa vapaudesta ja lunastuksesta, joka _jo on kaikilla olemassa_.
-Vapautta ikävöineet kuuntelevat, eivätkä ymmärrä että Kristus puhuu
-vain oman tunteensa tilasta, oman sairaan hermotuntemuksensa lajista,
-vaan sanovat katso, Messias! Seuratkaamme häntä. He seuraavat ja
-pitävät senverran melua että viranomaisten huomio kiintyy heihin.
-Seuraus Kristukselle on ristille joutuminen.
-
-Ja sitte seuraa kristusongelman hämärin ja samalla hirvittävin kohta.
-Hänen seuraajansa ovat odottaneet että hän nostattaa ja kykenee
-nostattamaan kapinan heti kuin vallassaolijat alkavat häntä ahdistaa.
-He ovat alun alkaen lähteneet liikkeelle taistelua ja voittoa varten.
-Mutta Kristus ei nosta kapinaa, kieltää kaikki vastustusaikeet ja antaa
-itsensä tuomita ristille edes järjellisellä puheella itseänsä
-puolustamatta.
-
-Mikä perinpohjainen ja katkera erehdys hänen seuraajillensa! He
-odottivat profeettaa, aatteittensa moraalista oikeuttajaa, ja
-sotapäällikköä, käytännöllistä toimeenpanijaa. Ja tämä, jota he
-siksi luulivat, olikin käsittämätön höperö, äärimmäisen moralihulluuden
-personoituina, elämänkieltäjä, voimaton lammaslunastaja,
-idiootti-vapahtaja, jonka menettelyä ei voinut kuin hämmästyksellä
-ihmetellä.
-
-Kristuksen seuralaiset eivät ymmärtäneet Kristuksen elämää, sen
-vähemmin he ymmärsivät hänen kuolemaansa. Ja siksi selitys
-kristusongelmasta tuli toiselta puolelta niin törkeän raaka, mutta
-samalla niin saatanallisesti mestarillinen, että se voipi antaa aiheen
-"kuolettavaan nauruun" niille jotka ovat säilyneet syrjästä
-katselijoina -- mutta niille joita se koskee se on antanut aiheen
-tappavaan suruun.
-
-Miten iroonisesti sivistynyt juutalainen onkaan mahtanut tuntea
-halveksimista kristittyjä kansoja kohtaan nähdessään ja kuullessaan
-heidän jumalana palvelevan yhtä omituisesti sairasta juutalaista --
-samaan aikaan kuin terve juutalaisuus on yleisesti ja törkeällä tavalla
-kielletty ja häväisty.
-
-Kristuksen tavasta kuolla kysyi hämmästynyt joukko pitkät ajat -- noin
-neljäkymmentä vuotta -- kuka? Mikä? Minkälainen ihminen se oli, joka
-sillä tavalla kuoli? Kun oli tarpeeksi kysytty astui esiin hetkeksi
-syrjään sysätty saatanallinen nero, pappi, Saulus Tarsoslaisen haamussa
-ja julisti voimakkaasti: -- "Niin rakasti jumala maailmaa että hän
-antoi ainoan poikansa teidän edestänne. Jokainen joka uskoo hänen
-päällensä pelastetaan, mutta _joka ei usko se kadotetaan_".
-
-Tuo vastaus oli häpeällinen vastakohta "Kristuksen opille", jonka
-yhtenä pääkohtana oli julistus, että kaikki ovat "jumalanpoikia".
-Mitään välimatkaa jumalan ja ihmisen välillä ei ole ja minkään uhrin
-tarpeellisuus siis ei voi tulla kysymykseenkään. Tuolla vastauksella
-laskettiin aatteellinen perustus voimakkaimmalle ja hirveimmälle
-pappisvallalle mitä vielä koskaan ihmiskunta on saanut kärsiä.
-
-Kun väärennyksen perustus oli laskettu jatkuu väärennys selittelyllä
-Kristuksen ominaisuuksista. Ne kansajoukot, jotka pyrkivät valtaan
-eivät voineet hyväksyä idiootti-vapahtajaa eikä yksipuolista rauhan
-evankeliumia, koska he eivät voineet niitä käyttää tarkotuksiensa
-moraalisina ohjeina. He tarvitsivat vihan sekä rakkauden jumalallisen
-sanoman, sodan sekä rauhan evankeliumin. Ja tätä tarvetta tyydyttämään
-alkaa papin tarkoituksenmukainen toiminta.
-
-Jos mieli papin voittaa, Kristuksen täytyi tulla yhtähyvin vihan kuin
-rakkaudenkin sanomaksi, rauhaan kehottavaksi ja sotaa sallivaksi
-jumalaksi -- muuten vihaavat ja sotaa haluavat joukot eivät olisi
-Kristusta jumalaksensa ja lunastajaksensa tunnustaneet.
-
-Ja sisältä mustat ja ulkoa kalpeat agitaattorit pitivät huolen siitä
-että Kristus tuli tahrittua kaikilla niillä ominaisuuksilla jotka
-kuuluivat ylöspäin pyrkiville mutta alhaisella sivistysasteella
-oleville ihmisille. -- Tietysti voipi yhtähyvin sanoa, että Kristus
-tuli aivan ansiottomasti ihmisominaisuuksilla koristetuksi.
-
-Miksikä tuossa suuressa väärennyksessä on turvauduttu juuri
-veriuhrimaiseen lunastajajuttuun? Siksi, koska ainakin arialaisen rodun
-kaikki kansat ovat aikoinaan käyttäneet ihmisuhreja lepyttääksensä
-jumalia. Epäilemättä Paavali ja muut mahdolliset lunastajajutun
-sepittäjät ja korjailijat ovat tunteneet kansoissa elävän taikauskon
-uhrista yleensä ja tiesivät heissä vieläkin elävän voimakkaana
-maagillisen taipumuksen uskoa ihmisuhrin voimaan. Siihen he perustivat
-jutun Kristuksen uhrikuolemasta.
-
-Sivistyneet roomalaiset eivät luonnollisesti uskoneet ihmisuhriin,
-mutta tulee ottaa huomioon, että väärennys olikin tehty alhaisella
-sivistysasteella olevia varten, joista toivottiin Rooman vallan
-kukistajia. Että osa sivistyneistä roomalaisista omaksuivat
-kristinuskon, oli vain valtiollinen temppu, jolla luultiin voitavan
-ehkäistä Rooman valtaa uhkaava häviö.
-
-
-
-
-28
-
-
-Alussa "kristillinen liike" oli maallisen elämän järjestämistä ja
-sellaisena sen käsittivät kansajoukot kauan aikaa vielä sen jälkeen kun
-papit olivat siltä maallisen merkityksen kieltäneet. Sitä mukaa kuin
-liike muodostui kristinuskoksi ja kirkoksi ja pappisvalta varmistui,
-kutistuivat liikkeen maallista elämää tarkoittavat ominaisuudet ja
-käskyt ainoastaan pappien havaittaviksi ja heidän toimestansa
-täytettäviksi. Ja viimein, pappisvallan päästyä kylliksi varmalle
-vallan pohjalle, liikkeen alkuperäiset tarkoitukset tulkittiin
-tarkoittavan puhtaasti henkisiä asioita. Kansajoukoille liikettä
-ruvettiin tulkitsemaan vain uskomiseksi Kristukseen, joka rukoilevana
-karitsana "isän oikealla puolella" koettaa lievittää heidän "kauheiden"
-syntiensä seurauksia.
-
-Sen kansanliikkeen, jolle Paavali väärennyksessä antoi nimen
-kristinusko, johtavina ajatuksina olivat essealaisuus ja
-uusplatonilaisuus, pääkysymyksenä ihannekommunismi. Väärennetyn
-liikkeen johtavaksi ajatukseksi tuli pappisvalta.
-
-"Ensimäiset kristityt" kävivät kiivasta sanasotaa aatteittensa puolesta
-Paavalin julkeita väärennyksiä vastaan, joiden väärennysten pohjalle
-kirkko alkoi rakentua.
-
-Papit lopullisesti valtaan päästyänsä kielsivät "kristinuskon"
-tarkoittaneen ja tarkoittavan sorrettujen ja orjien maalliseen valtaan
-ja vapauteen nostamista. Julistamalla kristinuskon koskevan ainoastaan
-sielua ja tuonpuoleista elämää kirkko kielsi kristinuskon.
-
-Minkälaiseksi onkaan muodostunut lähes kahden vuosituhannen aikana
-kristinusko? Mitä on käytännöllinen kristillinen liike meidän
-päivinämme? Kirkkopolitiikkaa, joka ulospäin vaikuttaessaan on
-vehkeilyä ja sotaa vallan saamiseksi ja omaisuuden kokoamiseksi. Ja
-sisäisessä vaikutuksessaan, henkisessä puolessaan, se on elämän
-kieltämistä, ei henkevöitymisen ja herkistymisen kautta, vaan köyhyyden
-ja likaisuuden suosimisen avulla.
-
-Siitä asti kun kirkko kielsi kristinuskon kansanliikkeenä
-kristillisyyden hyveinä on ollut säälin, tyytyväisyyden ja köyhyyden
-kunnioittaminen ja pelon vaistojen ihmisiin istuttaminen ja
-ylläpitäminen. Ja ne vaistot ovat vahingoittaneet kristittyjä kansoja
-enemmän kuin sodat ja ruttotaudit.
-
-Tehdäksensä köyhyyden ihmiselliseksi ja köyhän ihmisen arvoiseksi
-"pyhät miehet" ovat keksineet lauseen "mene ja myy tavarasi!" ja jutun
-rikkaasta miehestä ja Latsaruksesta. Mutta tehdäksensä köyhyyden
-jumalalliseksi ja köyhän tyytyväiseksi, kärsiväksi marttyriksi, kirkko
-pisti nuo lauseet Kristuksen suuhun. Vaikka onhan selvää että
-kristukselaista taivaanvaltakuntaa -- sydämentilaa -- ei voida siepata
-niin yksinkertaisella tempulla kuin rikkautensa lahjoittamisella tai
-hankkimalla ruumiinsa ilettäviä paisumia täyteen.
-
-Mutta kirkko tiesi mikä sille oli edullista ja sentähden se tahtoi
-tehdä jokaisesta, kellä ei ole yhteisiä liike-etuja papin kanssa,
-kurjan Latsaruksen tai tavaransa kirkolle lahjoittaneen "rikkaan
-miehen", armeliaisuuden tyypin. -- Kerjäläinen ja almunjakaja, kas
-siinähän ne ovatkin kristillisen kirkon ihanneihmistyypit.
-Oikeudenjakaja on kristilliselle kirkolle tuntematon. Oikeuden kuittaa
-se julistamalla kaikissa niissä tapauksissa missä se itse ei pääse
-tuomitsemaan tuomarivallan kuuluvan jumalalle.
-
-Kristillinen kirkko ei pyri kasvattamaan tervettä ihmistä eikä voi
-koskaan sellaiseen pyrkimykseen tullakaan kokonaisuutena, koska
-mahdollisimman paljon erehtyvä, likainen ja tietämätön ihminen on
-kirkolle välttämättömyys. Senpätähden kirkko kieltää todellisen
-jalostumisen ja koettaa likaisella moraalillansa myrkyttää kaikki
-jalostusmisaatteet.
-
-Niinpä meillä ei olekaan yhteiskunnallista laitosta jota kristillinen
-moraali ei olisi myrkyttänyt.
-
-Terveys, vaistojen terveellä tavalla tyydyttäminen on käynyt
-kristillisissä maissa rikokseksi. Ja sairaus, suorassa sarjassa
-alentava sääli ja nöyryys ja ummehtunut vaistojen tyydytys, niistä on
-tehty kaikkien inhimillisten hyveiden edelläkäypiä enkeleitä.
-
-Sentähden, kun kirkko olemassaolonsa ehtona tarvitsee sairaita, kurjia
-ihmisiä, "vaivaisia syntisiä", kirkon täytyy olla vihamielisellä ja
-kieltävällä kannalla maallista viisautta vastaan. Ja kenenkään ei
-tarvitse toivoa, että kirkko voisi tuolta kannaltansa kääntyä ja ruveta
-saarnaamaan elämäniloa, onnea, terveyttä ja jalostumista. Sitä se ei
-voi tehdä kieltämättä jumalaa, lunastusta, armoa, anteeksiantamusta ja
-ihmisen synnillisyyttä. Kieltämällä ne kirkko voisi tulla elämän
-myöntäjäksi ja edistäjäksi. Mutta mitä jäisikään kirkosta, joka
-kieltäisi jumalan...!
-
-Ken harrastaa tervettä elämää, korkeampaa sivistystä ja ihmisen
-jalostumista hän ei voi suosia kristillisyyttä missään muodossa.
-
-Ei riipu papin tahdosta, onko hän tieteiden ja järjen ystävä tai
-vihollinen. Hänen täytyy olla niiden vihollinen, jos hän haluaa
-olla kristityn kirkon palvelija. Kerran, Italian renessansissa,
-ryhmä pappeja yrittivät nousta ja nostaa kirkkoa kokonaisuutena
-valon ja järjen piiriin, mutta kirkko musersi nousijain työn.
-"Uskonpuhdistuksen" kautta se hävitti renessanssin voitot melkein
-jäljettömiin samoin kuin se ennemmin oli hävittänyt eräissä suhteissa
-vielä nytkin saavuttamattoman antiikin sivistyksen.
-
-Kokonaisuutena kirkko siis ei voi koskaan tehdä sovintoa tieteiden ja
-järjen kanssa, koska kaikki tieteet ja johdonmukainen järjellinen
-ajattelu sisältävät tuomion kirkolle. Tieteissä on poikkeuksena
-ainoastaan teologia -- joka ei ole mikään tiede eikä voi saada tieteen
-arvoa kenenkään järjellisen ihmisen silmissä.
-
-Tieteiden alue on tämä maailma ja niiden harrastus ihmisiin nähden
-terveeksi ja tietäväiseksi tekeminen, jos ne nimittäin esiintyvät
-rehellisinä, ilman sivuvaikuttimien antamatta johtaa tieteellistä
-työtä. Kirkko tarvitsee sairaita ihmisiä toista maailmaansa varten ja
-sentähden se ei voi tieteille totuuden arvoa myöntää.
-
-Kristitty kirkko ei voi tunnustaa mitään sellaista totuutta, joka
-tarkottaisi elämämme järjestyksen perusteiden muuttamista. Kristitty
-kirkko ei ole aatteen ja hengen kirkko, vaan se on dogmatiikan kirkko.
-Ja dogmatiikka ei voi oleellisesti kehittyä. Kirkon täytyy aina väittää
-totuuden olevan ulkopuolella meitä ja ulkopuolella aisteilla tajuttavaa
-maailmaa.
-
-Senpätähden kirkko vihaakin katkerimmin niitä ihmisiä, jotka väittävät
-että kirkon "ehdoton totuus" on ehdoton -- humbuuki.
-
-Kristillisen kirkon suurin rikos, sen mädättävä mustuus on
-siinä, että se toimii järjestelmällisesti kristittyjen kansojen
-sairaana pitämiseksi, alhaisen ihmistyypin kasvattamiseksi, ja
-tänäpäivänä se tekee sitä _itsetietoisesti_, ja sentähden se
-yksityisomistusoikeusjärjestelmän jälkeen on ankarimmin tuomittava kuin
-yksikään muu sivistyskansojen elämään vaikuttanut yhteiskunnallinen
-orgaani.
-
-Kirkon omilla sanoilla lausuttuna syytös kirkkoa vastaan kuuluu:
-
-Hyljättyänsä "kristinuskon" kirkko on vastoin parempaa tietoansa
-järjestelmällisesti ja tarkoituksella kasvattanut saatanan lapsia --
-saatana: kurjuuden symboli -- ja itsetietoisesti kieltänyt ja estänyt
-jumalanlasten -- jumala: elämän onnen symboli -- maan päälle
-ilmaantumisen.
-
-Ei ole yksistään ja välittömästi kristillisen kirkon syy, että suurin
-osa kristittyjen kansojen jäsenistä vielä tänäpäivänä elävät
-kurjuudessa, mutta välittömästi ja suurimmaksi osaksi kristillisen
-kirkon syy on se, että kristitty ei tunne kurjuutta kurjuudeksi ja
-alhaiseksi. Ja se on se kirous, jonka vielä viimeinenkin kirkosta
-luopuva kristitty tulee kirkolle huutamaan.
-
-
-
-
-29
-
-
-"Kristityksi tullakseen täytyy olla sairas, siihen ei voi kääntyä",
-vakuuttaa filosoofi Nietzche. Ja samaa osottaa "pakanain" tavattoman
-vaikeatöinen kääntäminen. Kristillisen kirkon oppi on sodanjulistus ja
-kuolemantuomio kaikkia ihmiseläimen terveitä vaistoja vastaan, ja siksi
-"luonnon tilassa elävät" kansat eivät taivu kristinuskoon muuten kuin
-pakon edessä, ja "sydämenasiaksi" kristinusko heille ei tule muuten
-kuin periytymisen, veren myrkytyksen kautta.
-
-Niitä kärsimyksiä joita kristitty vielä tänäpäivänä nurkumatta kantaa
-ei voi sietää terve ihminen vastaan taistelematta.
-
-Risti on likaisuuden ja köyhyyden symboli. Mitä ahkerammin sitä
-suudellaan sen likaisempia ovat ihmisten huulet ja tylsempiä katseet.
-
-Kuka voisikaan parantaa maailmaa jossa on enemmistö kristityitä!
-Kristitty ei ole maailmassa elämää varten, hän on maailmassa --
-kuolemaa varten, ja sentähden hän ei voi hyväksyä elämän evankeliumia.
-
-Kristitylle ei voi tarjota nautintojen maailmaa, sillä se on iloinen ja
-valoinen, ja sitä kristitty ei voi sietää. Hänen maailmansa on pimeä,
-likainen ja piikikäs ja sellaisena hän sen pitää niin kauan kuin hän on
-kristitty.
-
-Kristityn kanssa ei kannata ruveta maailmaa parantamaan. Kristityn
-maailmasta hävittäminen on yksi maailman paranemisen ehto.
-
-Kristityllä maailmalla on viime vuosisadalla ollut yksi ainoa
-todellinen suurkristitty, joka on saanut äänensä kuuluville yli
-sivistyneen maailman. Ja mitä hän on maailmalle huutanut?
-
-"Täyttäkää isän tahto" ja "älkää seisoko pahaa vastaan"! Tuon hulluista
-hulluimman neuvon, neuvon jota kehittyvät kansat eivät voi toteuttaa,
-tuo aikamme suurkristitty, kreivi Tolstoi, huusi maailmalle sadoissa
-äänilajeissa. Noita humbuukimaisia korulauseita syötti hän Venäjän
-kansalle korkeimpina totuuksina yhä uudelleen ja uudelleen, sensijaan
-kuin hänen olisi pitänyt kehottaa kansaansa aktiivisesti nousemaan
-tyrannejansa vastaan, kiihottaa ja terästää heidän tarmoansa
-"ylösnousemukseen", eikä loruilulla isän tahdosta heikontaa heidän
-vähääkin itseluottamustansa. -- Ja sellaista sanottiin kirkon
-kukistajaksi ja uskonnon pilkkaajaksi, miestä joka maailmanmaineensa
-avulla vahvisti uskoa tyhjään enemmän kuin sukupolvi venäläistä
-papistoa ja esti vapaan ajattelun edistymistä enemmän kuin venäläinen
-sensuri. Hän kirkon kukistaja ja uskonnon pilkkaaja! Mikä narripeli.
-
-Niin paljon kuin kristillisyyden myrkyttämä maailma Tolstoita
-ihaileekin -- ja ymmärtää häntä yhtä väärin kuin Kristustakin -- on
-kuitenkin selvää ettei tuo jumalanvaltakirjalla varustettu anarkisti
-ollut elämän edistäjä, vaan elämänkieltäjä, kulturin ja nautintojen
-väsyttämä kulturin ja nautintojen kieltäjä.
-
-Voipi sanoa että samaa kuin Kant kategoorisine imperatiiveineen oli
-henkisen vararikon ja itsemurhan partaalle joutuneelle filosofiselle
-teoloogialle, samaa oli Tolstoi jankutuksineen isän tahdosta epäilemään
-alkaneille kristityille.
-
-Kantin kategoorinen imperatiivi joutui parahiksi vangitsemaan
-kristillisyyden kahleista irtautumaisillaan olevaa filosoofista järkeä
-ja pitämään sitä vuosisadan melkein alallaan. Samoin tolstoilaisuus
-ikäänkuin luulotellun jumalan salapoliisi kristillisyyden kirjavasta
-varastosta astuu esiin kiinniottamaan tuhansia opiskelevasta nuorisosta
-ja järkeänsä käyttämään alkaneista ihmisistä, jotka yrittivät pujahtaa
-ulos kristillisyyden piiristä järjen vapaille ja ihanille lakeuksille,
-elämän myöntämisen ja taistelun ja voiton tielle. Ja tälle sivistynyt
-maailma räpyttää käsiänsä ja huutaa: suurta, kuuluisaa! Täydyn
-tunnustaa, etten todellakaan käsitä mitä suurella ja kuuluisalla
-tarkoitetaan.
-
-Jos kristukselainen humbuuki, jos neuvo "älkää seisoko pahaa vastaan"
-pidetään vielä tällä vuosisadalla suurena ja kuuluisana, jos sitä
-pidetään sivistyskansoille sopivana ja onnea tuottavana siveysohjeena,
-silloin täydymme sanoa -- vaikene järki, tutkimus ja vapaa-ajattelu!
-Ihmiset haluavat kuulla inspireerattujen aasien puhuvan.
-
-Kristillinen kirkko on nimittänyt ihmisen luomisen ruunuksi, mutta on
-kaikella voimallansa kasvattanut hänestä epäonnistuneimman eläimen,
-epäonnistuneimman sentähden, koska ihminen on terveistä vaistoista
-eksynyt pahemmin kuin muut eläimet.
-
-Jos haluaisi kuvata keskinkertaisesti terveen ja aikamme teknillistä
-kehitystä vastaavan ihmisen ja vertaisi häntä kristittyyn, ainakin
-moraalinen erotus olisi hämmästyttävämpi kuin korkeamman luokan apinan
-ja kristityn välinen eroavaisuus.
-
-Kristityn hävittäminen ja ihmisen kasvattaminen pitäisi olla kaiken
-tieteen, taiteen ja "vapaan järjen" huomion esineenä.
-
-Varsinaisten kristittyjen käännyttämiseen ei kannata tuhlata aikaa. On
-vain laitettava sulut, että kristillisyyden mätä ei pääse saastuttamaan
-sellaista mikä vielä on pelastettavissa. On taisteltava nuorisosta.
-Jättäkäämme vanhat rauhaan ja pelastakaamme nuoret. Tulkoot vanhat
-enkeleiksi, mutta nuoret _ihmisiksi!_
-
-Jokaisen yhteiskunnan, joka haluaa kantaa sivistyneen yhteiskunnan
-nimeä pitäisi asettaa terveyslautakuntia ja säätää suojeluslakeja
-kristillisyyden myrkytystä vastaan ja sen poistamiseksi.
-
-Vankeuden uhalla pitäisi kieltää kristillisyyden missään muodossa
-opettaminen alle kahdeksantoista vuotisille. Ja jokaiselta
-kolmekymmentävuotta täyttäneeltä kristityltä pitäisi kieltää
-kansalaisoikeudet jokaisessa sivistyä haluavassa valtiossa.
-
-"Raakaa väkivaltaa!" sanotaan. Joutavia. Kirkko ei ole koskaan
-ajatellut sillä tavalla levittäessään kristillisyyttä julkisen sekä
-salaisen väkivallan avulla. Ja tässä on kysymys paljon enemmästä kuin
-kristillisyyden vihaamisesta ja kristityn tunteiden loukkaamisesta.
-Tässä on kysymys yhteiskunnallisesta lääkärin toimesta suurpiirteisen
-jalostamispolitiikan toteuttamista varten. Lääkäri leikkaa elävään
-lihaan päässeen syövän järkeilemättä, missä määrin teko tyydyttää
-tunteita. Yhteiskunta voipi myöskin "leikata" ja "polttaa"
-kristillisyyden syövän ollenkaan ottamatta huomioon kristittyjen
-tunteita ja mielipiteitä. Ellei se sitä tee, jos se edelleenkin antaa
-kristilliselle liikkeelle täyden toimintavallan ja kristitylle täydet
-kansalaisoikeudet, vieläpä etuoikeudella, todistaa se että
-kristillisyys on osannut liiaksi hyvin turvata itsensä järkeä vastaan,
-että sivistyneiden kansojen politiikka on liiaksi kristillisyyden
-mädättämä, että pappi vieläkin hallitsee.
-
-
-
-
-30
-
-
-Riistojärjestelmän, kristinuskon ja monien muiden rappeuttavain
-tekijäin tuloksena meillä on kahdennenkymmenennen vuosisadan ihminen,
-joka saarnaa ankaraa moraalia. Moraalisaarnojen lomassa "kiusaaja"
-tulee hänen luoksensa ja pakottaa hänet "lankeamaan".
-
-Hän yhä edelleen turvautuu valheeseen: rukoilee, paastoaa ja kiduttaa
-itseänsä. Rukousten ja itsekidutusten lomassa tulee "kiusaaja" ja
-pakottaa hänet "lankeamaan".
-
-Hän luopuu maailmasta ja vaeltaa yksinäisyyteen. "Kiusaaja" seuraa
-häntä korpeen ja vuorille ja pakottaa hänet "lankeamaan".
-
-Hän etsii yksilön pelastusta uusista aatteista ja ihanteista.
-"Kiusaaja" on ehtinyt edelle: esittää hänelle uusia aatteita ja
-ihanteita vastaavat viettelykset ja pakottaa hänet "lankeamaan."
-
-Hän koettaa parantaa lähimmäistänsä sulkemalla hänet vankilaan, siten
-erottaaksensa hänet julkisen elämän viettelyksistä. Yksinäisyydessä ja
-vankeudessa "kiusaaja" on ainoa parannettavan toveri, ja pakottaa hänet
-"lankeamaan" syvälle salaisiin paheisiin.
-
-Ja viimein hän suuressa moraaliraivossansa löytää "puhtaasti" elävän
-lähimäisen, löytää ihmisen jolla ei ole paheita. Mutta katso! -- Se oli
-kahdella jalalla kävelevä ja puhuva aasi, jolla ei ole mitään
-hyveitäkään.
-
-Ja viimein hän huomasi totuuden, jota niin kauan oli turhaan etsitty.
-Hän löysi korkeampaan moraaliin johtavan lähtökohdan, joka kuuluu:
-
-_Ellei ihminen saa totella "kiusaajaa" ja "langeta" elämä tulee hänelle
-vastenmieliseksi ja sietämättömäksi._
-
-Lisäksi hän huomasi, että mitkään aatteet ja ihanteet eivät voi
-pelastaa yksilöä; ne voivat "pelastaa" ainoastaan rodun tai kansan tai
-luokan, jos rotu, kansa tai luokka todella pelastusta haluavat.
-
-
-
-
-31
-
-
-Se "kiusaaja", joka yksilön kykenee pakottamaan "lankeemukseen" aina ja
-kaikkialla on mielijohteita ja tahtoa suurempi voima: vaistot. Se on se
-voima, joka tulee asettaa ensimäiselle sijalle siveellisten arvojen
-käsittelyssä.
-
-Ceylonin Vedda-kansan jäsen on peräti alhaisella sivistysasteella,
-mutta, useain tutkijain vakuutuksen mukaan, hän ei osaa ollenkaan
-valehdella, ei silloinkaan vaikka hän voisi valheella henkensä
-pelastaa. Hän ei tunne valhetta ja voimakas vaisto estää hänet
-hyväksymästä sellaista mikä ei ole toden kanssa yhtäpitävää.
-
-Kaikki se mikä näyttää ihmisessä olevan hänen yksilöllisyydestänsä
-johtuvaa johonkin pakottavaa tai jostakin estävää pyrkimystä on
-periytymisen, kasvatuksen ja vallitsevan elämänjärjestyksen kautta
-ihmisen yksilöllisyyteen kehittynyttä vaistoa, jossa periytymisellä
-kuitenkin on suurin osallisuus.
-
-Erityisesti solutuman tutkiminen -- joka nyt on vasta alussa -- ja sen
-ominaisuuksien tarkempi selville saaminen tulee lähimmässä
-tulevaisuudessa osottamaan paljon huomattavia perinnöllisyyttä koskevia
-seikkoja. Se tulee selvittämään myöskin periytyvien vaistojen laatua ja
-periytymisvoimaa.
-
-Materialismin pohjalla olevassa sielutieteessä jo tunnustetaan
-niinsanottu "tajuton vaikutus" ja todistellaan että "tajuttoman" ja
-tajuavan vaikuttavan voiman välillä ei voida löytää mitään varmaa rajaa
-samoin kuin ruumiin ja sielun välilläkään ei ole mitään varmasti
-määriteltävää rajaa.
-
-Samoin sielutiede tuntee vaiston voimana, joka ei tarvitse
-itsetietoista sielutoimintaa johtaaksensa tekoon. Vaisto voipi pakottaa
-ilman edelläollutta mielikuvaa ja "itsetietoista" tahtomista.
-
-Vaistot elävät ja kestävät pakottavina voimina vielä kauan sen jälkeen
-kuin niitä synnyttävät ja kehittävät ulkonaiset syyt ovat lakanneet
-vaikuttamasta.
-
-Vaisto on ainoa "sielullinen" ominaisuus jota voidaan otaksua
-ilmaantuvan jo puhtaasti fysikaalista ja kemiallista laatua olevissa
-ilmiöissä -- mutta siitä huolimatta se ilmenee korkeimmankin
-itsetietoisen järjen asteilla, mutta sen vaikutusta ei voida tarkalleen
-erottaa mielikuvien, järjen ja tahdon vaikutuksista, koska se useissa
-tapauksissa hallitsee edellisiä.
-
-Kuitenkin järjellä on olemassa yksi etuoikeus. Korkealle kehittyneenä
-järki kykenee keksimään keinoja kaikkien ihmisen ominaisuuksien
-jalostamiseksi -- itsensäkin.
-
-Vaisto ei määrää tarkalleen yksityisten tekojen laatua, mutta se määrää
-suunnan mihin pyritään.
-
-Vaiston oleellisin ja samalla jyrkin tunnusmerkki onkin juuri se, että
-se esiintyy aina jonakin kokonaisena järjestelmänä -- rappeuttavana tai
-jalostavana -- sensijaan kuin mielijohteet, järjen arvioimiset ja tahto
-esiintyvät enempi heiluvina, hetkellisinä ja siveelliseltä arvoltansa
-suuresti vaihtelevina tekoina.
-
-Tieto on aina persoonallisen kuulemisen ja näkemisen ja tuntemisen
-tulos. Vaisto on aina veriperintö, jota ympäristö tosin voipi vahvistaa
-tai heikontaa.
-
-Tieto hyvästä ei kykene estämään pahasta, jos vaistot ovat taipuvia
-pahaan. Siinä selitys ristiriitaan: miksi eletään toisin kuin
-tiedetään...
-
-Selvinkin tieto ja parhainkin todistus ovat voimattomia muuttamaan
-suhdettamme johonkin asiaan, jos vaistomme suhde siihen on toinen kuin
-tietomme. Esimerkiksi:
-
-Joukko marssii laulaen sankarilaulua
-
-    "Ei muuta johtajaa, ei luojaa
-    kuin kansa kaikkivaltias" --
-
-tai mikä vielä kuvaavampaa: on asestettu ja valmis "petoina"
-raatelemaan veljiänsä, pelkäämättä maan tai "taivaan" valtoja. Mutta
-kun nuo "sankarit" ja "pedot" sattuvat pimeällä kulkemaan yksin
-hautausmaan ohitse vapisevat he pelosta ja kauhusta. Miksi? Siksi koska
-heillä on vuosisatain opetuksen perintönä vaisto, joka kammoo
-näkymättömiä voimia. Ja tuota vaistoa vastaan tieto ja todistus siitä,
-että "nuo näkymättömät" voimat eivät ole koskaan keneltäkään
-hiuskarvaakaan katkaisseet, ei merkitse mitään, eikä tule
-merkitsemäänkään niin kauan kuin on olemassa tyhjän pelkäämisen vaisto.
-
-Ei siis tieto hyvästä ja oikeasta, vaan terveet vaistot, terve veri- ja
-lihaskudos kykenevät pakottamaan hyveeseen.
-
-Syvällisempi tieto kuitenkin voimakkaasti huutaa meitä taistelemaan
-ympäristömme muuttamiseksi terveeksi, kiihottaa meitä arvostelemaan
-yhteiskuntaa ja toisiamme, joka on ensimäinen yhteiskunnan ja ihmisen
-jalostumisen ehto.
-
-Mielijohteet syntyvät hetkellisen ulkoapäin tulleen vaikutteen
-johdosta. Mielijohde on hetkellinen ajatuskuva, voimakkuudessa
-suhteellinen syyhynsä, synnyttäjäänsä, ja häipyy verrattain pian.
-Vaisto sensijaan vaatii pitkiä aikoja muuttuaksensa ja voimakkaita
-toimenpiteitä.
-
-"Nouseminen" ja "lankeaminen" voivat olla tuloksia hetkellisistä
-mielijohteista, jotka syntyvät ulkopuolisista vaikuttimista.
-Johonkin määrättyyn suuntaan pyrkiminen on seuraus vaistosta.
-Vaistot toimivat samoin kuin aistitkin kahteen vastakkaiseen suuntaan:
-haluavat ja vierovat. Haluavat vaistot pakottavat siihen johon ne
-pyrkivät ja vierovat vaistot pidättävät siitä mikä niille on
-vastenmielistä.
-
-Vaisto ollessansa mielijohteita, järjen arvioimisia ja tahtoa
-voimakkaampi on luonnollisesti myöskin aisteja voimakkaampi. Vaisto
-voipi pakottaa sellaiseenkin jota aistit voimakkaasti vierovat.
-Ollessansa aisteille vastakkaiset vaistot voivat aisteja rappeuttaa
-niin pitkälle että aistit kokonaan kuoleutuvat. Useimmin kuitenkin
-aistit rappeutuvat puhtaasti ulkopuolista laatua olevista syistä.
-
-Jos vaistot ovat terveitä ja toimivat sopusoinnussa voimakkaimman
-vaiston olemassaolon säilytysvaiston kanssa, vierovat ne kaikkea
-rappeuttavaa ja pakottavat pyrkimään siihen mikä tuottaa tervettä
-nautintoa. Mutta jos vaistot ovat pitkiä aikoja vallinneiden
-yhteiskunnallisten vääryyksien kautta pilaantuneet, niiden vaikutus
-muuttuu päinvastaiseksi: ne pakottavat rappeuttavaan ja estävät
-jalostumisesta.
-
-Lisäksi tulee sairas moraali ylösalasin kääntyneine elämänarvoineen ja
-kasvattaa mukaisensa käsityksen kärsimyksestä ja nautinnosta. Sen, joka
-merkitsee rappeutumista ja todellisuudessa kärsimystä käsitetään ja
-uskotaan merkitsevän lopullisesti ja korkeampaa nautintoa ja
-päinvastoin.
-
-
-
-
-32
-
-
-Sairaat vaistot pakottavat kaikkiin epäsäännöllisyyksiin elämäntavoissa
-siilonkin kun ulkopuoliset voimat eivät esiinny kylliksi voimakkaina
-pakottaaksensa epäsäännöllisyyksiin.
-
-Summattuna nuo vaistot johtavat päämäärään, joka on elämän kieltäminen
-ja kansan ehkäpä rodunkin häviö -- siis vastakohta sille johon yleensä
-luultiin pyrittävän.
-
-Luultiin pyrittävän korkeampaan elämään ja saavutettiin elämän kokonaan
-kieltäminen. Luultiin kuultavan itsesäilytysvaiston ääntä ja tultiin
-todellisen itsensä kieltämiseen.
-
-Moraalisessa suhteessa turmiollisimmat nykyisen sivistysyhteiskunnan
-taudeista ovat nälkä, tuberkuloosi ja syfilis.
-
-Turmiollisimpia sivistysihmisen vaistoista ovat vaisto
-yksityisomistukseen, vaisto tietämättömyyteen, vaisto likaisuuteen,
-vaisto säälimiseen, vaisto kuuliaisuuteen järjen kustannuksella ja
-vaisto sellaiseen kauneuteen, jossa kokonaan unohdetaan terveys.
-
-Huomattuamme että on olemassa hyvin laajalle levinnyt voimakas vaisto
-tietämistä vastaan: -- ei tahdota tietää -- ymmärrämme ihmisten
-itsepintaisuuden olla tajuamatta yksinkertaisimpia uusia mutta peräti
-tärkeitä asioita.
-
-Vaiston tietämistä vastaan on synnyttänyt ennenkaikkea epäsuotuisat
-tilaisuudet tiedon hankkimiselle. Ja siveellisenä tietämisvastaisen
-vaiston synnyttäjänä on ollut ensimäisellä sijalla kristinusko, joka on
-saarnannut maallisen viisauden mielettömyyttä ja tehnyt tietämisestä --
-erittäinkin köyhille -- suorastaan paheen.
-
-Mutta tietämisen tarve, pysyvä halu tietää mahdollisimman paljon,
-on perusteiltansa kiinteässä yhteydessä itsesäilytysvaiston
-kanssa. Ja tietämisen tarpeen lakkaaminen merkitsee itseasiassa
-itsesäilytysvaiston rappeutumista.
-
-Likaisuus on ruumiille sairauden verho, etuvarustus, jossa tuhoavien
-tautien siemenet itävät, pesivät ja kehittyvät. Likaisuus on yksi
-ensimäisiä ehtoja ruumiillisen rappeutumisen tielle pääsemiseksi. Mutta
-siitä huolimatta likaisuus on hyvin vähän vihattu.
-
-Terveistä vaistoistaan kauaksi eksynyt joukko pitää taudit
-välttämättöminä, vieläpä osa -- uskonnollinen osa -- kunnioittavat
-tauteja jonain hyvänä, siveellisesti oikealle tielle ojentajina,
-johdatuksena johonkin parempaan, ja sentähden sairautta edistävä
-lannoitus, likaisuus, kuuluu asiaan.
-
-Koira nuolee itsensä ja penikkansa puhtaaksi ulkonaisesta sekä omasta
-liasta, mutta enemmistö ihmisiä pitävät liassa elämisen selvänä asiana,
-jonka vastustamiseksi ei kannata edes siveellistä vastalausetta panna,
-sen vähemmin ryhtyä toimenpiteisiin sen poistamiseksi.
-
-Mutta onhan selvää että hengen puhtautta huutava ja hakeva sivistynyt
-maailma unohtaa lihan puhtauden ja antaa sen mädätä. Korkeintaan
-heitetään joskus säälivä silmäys jotakin mätänevää kohtaan, mutta
-suuri, ilettävä yhteiskunnallinen likaisuus ei herätä mitään huomiota.
-
-Sääli! Onko se hyve? Onko se sellainen vaisto, jonka järjestelmällistä
-istuttamista ja kehittämistä on sallittava ja edistettävä?
-
-Sääli esiintyy rappeutuneiden ja häviämään tuomittujen hyväksi, kuuluu
-yli-ihmistä haaveilevan filosofian huuto. Ja se on totta. Jos sääli
-tulee perinnölliseksi vaistoksi, järjen kustannuksella toimivaksi
-elämänohjeeksi, esiintyy se kehnon ja alhaisen elättäjänä vieläpä hyvin
-useissa tapauksissa niiden synnyttäjänä.
-
-Ihminen tekee oikean ja hyvän työn antaessansa esim. ruhjoutuneelle
-ensimäisen avun tai voidessansa tyydyttää nälkäisen tarvetta
-tilapäisesti. Mutta väärin ja huonosti hän tekee jos hän suosii ja
-sallii sellaista järjestystä jossa kokonaiset ihmislaumat voivat
-ruhjoutua ja miljoonaiset joukot nälkään nääntyä. Sairas, säälivä, on
-hänen tuntonsa, jos hän kammoksuu, hävittää niitä yhteiskunnallisia
-voimia jotka sellaista järjestelmää tukevat.
-
-Kauniisti tekee mies kun hän vaikka oman henkensä uhalla pelastaa
-jonkun suuren asian tai vaarassa olevan lähimmäisensä. Ruman,
-sukupuoltansa, kansaansa ja koko rotuansa häpäisevän ja alentavan teon
-tekee mies suostuessansa naisen emärakkauden vaatimana siittämään
-lapsia keuhkotautia sairastavan vaimonsa kanssa ja säälistä
-suostuessansa elämään yhdessä hänen kanssansa, vaikka itse vielä on
-terve. Parempi olisi että vaimo hukkuisi "ikävöimiskyyneleihinsä" kuin
-että mies saastuttaa itsensä ja suostuu siittämään ennen syntymistänsä
-kurjuuteen tuomittuja lapsia.
-
-Nainen joka menee hoitajattareksi kuppasairaalaan tekee sitä kauniimmin
-mitä huolellisemmin hän hoidokkejansa vaalii. Mutta törkeästi hän
-rikkoo kauniin, terveen ja jalon periajatuksia vastaan jos hän suostuu
-vaimoksi kuppataudin saastuttamalle miehelle, vaikka tuo mies muuten
-olisi maailman parhain. Mutta nainen säälii ja suostuu, jos mies
-romantillisesti vakuuttaa ampuvansa itsensä jos hänen täytyy luopua
-himoitsemastansa naisesta. Jalomielisemmin terve nainen kuitenkin
-tekisi jos hän antaisi sellaisen miehen ampua itsensä.
-
-Meillä on säälillä sekoitettua politiikkaa, joka rakentaa vaivaistaloja
-ja harrastaa eläinsuojelusta, mutta unohtaa suojata kansalaisia
-julkista ryöstöä ja ruhjomista vastaan. Ja meillä on kristillisen
-säälin sotkemaa sukupuolirakkautta, joka yhä enemmän ja enemmän raiskaa
-elämämme perusteita.
-
-Terveyden suurin hyve on edesvastuuntunne. Sairauden suurimmat hyveet
-ovat sääli ja nöyryys.
-
-Säälin hyveeksi saarnaamisella on onnistuttu myrkyttämään siveelliset
-arvot rakkaudessa, politiikassa, puhumattakaan taiteesta, jossa sääli
-on päässyt näyttelemään hirvittävää osaa. Siitä on seurauksena, että
-samassa määrin kuin sääli on päässyt vaistoksi velvollisuuden- ja
-oikeudentunto ovat jääneet heräämättä, eikä ainoastaan heräämättä,
-mutta ne ovat menneet huomattavasti alaspäin. Ja kuitenkin
-velvollisuuden- ja oikeudentunto ovat terveempiä ja parempiin tuloksiin
-viepiä kuin sääli.
-
-Mutta sääli ja sitä seuraava nöyryys ovat välttämättömiä monille
-yhteiskunnallisille laitoksille ja erittäinkin kirkolle. Köyhille
-tarjottavana oppina sääli on kirkolle välttämättömämpi kuin
-sakramentit. Saarnaamalla sääliä ja nöyryyttä hyveinä voidaan säilyttää
-ja edistää kurjuus -- synti -- ja monistaa se. Ja sellainen asiaintila
-on välttämätöntä kristitylle kirkolle. Kirkko ja pappi elävät
-kurjuudesta. Kirkon "peruskallio" ei ole Kristus vaan se on kurjuus.
-Sille se on rakennettu ja sillä se seisoo vielä tänäkin päivänä.
-
-
-
-
-33
-
-
-Perhemuoto on yksi niitä laitoksia, joissa rappeutuminen voipi näytellä
-hirvittävää osaa ja jalostuminen saada suurimpia voittojansa, jos
-perhemuoto on jalostumiselle sovelias. Nykyinen perhemuoto on
-rappeutumisen edistäjä hirvittävässä mitassa. Mutta kuitenkin se juuri
-on se yhteiskunnallinen laitos jonka puolustamiseksi enimmät ja
-typerimmät siveelliset kiivailut esiintyvät.
-
-Nykyistä perhemuotoa eivät puolusta ainoastaan tietämättömät
-rappeutuneisuuden edistäjät, mutta sitä puolustavat monet kuuluisat
-tiedemiehet siveyden ehtona, eivätkä näe sen rappeutuneisuutta, sen
-vähemmin sitä että nykyisen perhemuodon, tiedollisen sivistyksen
-korkealla ollessa ja naisen saavutettua yhteiskunnallisia oikeuksia,
-täytyy olla rappeuttava vaikutuksiltansa.
-
-"Perhe on niitä raakalaisuuden jätteitä, joissa ei ilmene kuihtumisen
-merkkiäkään, vaan jotka ovat vielä tänäkin päivänä yhtä elinvoimaisia
-kuin kuunaan ennen", sanoo kuuluisa tiedemies professori Westermarck.
-(Tapojen historia sivu 33).
-
-Syyksi perheen säilymiseen selittää Westermarck sikiön suojelemisen
-tarpeen. Jos sikiötä ei suojeltaisi olisi se rodun loppu.
-
-Epäilemättä Westermarckin selitys sikiön suojelemistarpeesta yhtenä
-perheen koossapitäjänä on oikea niin pitkälle kuin on kysymys
-yksityisen omistuksen ajasta. Sensijaan Westermarck ei ole oikeassa
-väittäessään perheen olevan tänään yhtä elinvoimaisen kuin "kuunaan
-ennen".
-
-Perheen koossa pitäjät ovat lapset, kotitalous ja aviouskollisuus, jos
-on kysymys nykyisistä sivistyskansoista eikä vain muutamista tuhansista
-yläluokkaisista. Ja noiden koossapitäjäin lisäksi tulee ottaa huomioon
-vielä yksi tekijä, joka koskee nimenomaan rappeutuvaa perhettä, mutta
-jolle ei ole annettu mitään huomiota, ja se on ollut _naisen alempi
-tiedollinen asema_.
-
-Mutta ovatko nuo perhettä koossa pitävät tekijät tänäkin päivänä yhtä
-elinvoimaisia kuin kuunaan ennen? Kaukana siitä. Meillä on tuhansittain
-perheitä joissa aviouskollisuus on enemmän kuin kyseenalaista.
-Kotitalous on ollutta ja mennyttä. Kuinka suuri onkaan niiden luku,
-joille koti on vain siveellisesti välttämätön paha. Kotona ollaan vain
-sen verran kuin on välttämätöntä maineen vuoksi. Ja lapset sitte? Eikö
-miljoonat perheet pyri vapautumaan lapsista niin ettei niitä tehdä ja
-myöskin niin ettei niitä hoideta, jos vain suinkin on mahdollista
-päästä sellaisesta. Ja naisen tiedollisuus edistyy nopeasti ja se
-vaikuttaa voimakkaasti perheessä ja sukupuolisuhteissa vallitseviin
-siveyskäsitteihin, jotka vuorostaan vaikuttavat nykyiseen perhemuotoon
-hajoittavasti. -- Se on todennäköisesti nainen joka tulee voimakkaammin
-vaikuttamaan nykyisen perhemuodon perinpohjaiseksi hävittämiseksi.
-
-
-
-
-34
-
-
-Ne tavat ja ne ehdot, joidenka alaisena sivistyskansojen avioliitot
-rakennetaan ja se tapa jolla niissä eletään ovat ikäänkuin uhkahuuto
-pohjattomaan syvyyteen vaipuvilta: Me emme salli jälkeläisistämme
-tulevan parempia kuin me itse olemme! Se "huuto" ehkä on suurimmalle
-osalle itsetiedoton, mutta silti se ei ole vähemmän kamala ja vähemmän
-tosi.
-
-Avioliittoon aikovalta kysytään -- jos mitään kysytään -- onko hän
-kunniallinen ja puhdas? se on: tekopyhä. Ei kysytä, onko hänen
-siitosnesteensä edes veneerisistä taudeista vapaa? Kysytään,
-onko hän hellä isä? Ei kysytä, onko hän terve isä. Kysytään, onko hän
-puhdas morsian? Ei kysytä, ovatko hänen rinta- ja vatsaonkalonsa
-säilyneet muodin kuristukselta siksi avarina, että terve ja
-normaalikokoinen sikiö voisi kehittyä ja syntyä. Ei kysytä, onko hänen
-ruoansulatuselimensä niin terveet että sikiö voisi saada riittävän
-ravinnon. Sanotaan: sinulla täytyy olla tuomarin tai papin lupa
-voidaksesi pariutua. Ei sanota: sinulla täytyy olla lääkärin todistus
-voidaksesi siittää.
-
-Avioliiton ehdoissa yleisesti kielletään siveettömänä kaikki se mikä on
-elämän, voiman ja terveyden ja kauneuden ehtona ja myönnetään
-ainoastaan se mikä on rappeutumisen, voimattomuuden ja rumuuden
-tekijänä.
-
-Ja kaiken tämän ylösalasin kääntyneen arvioimisen lisäksi on yhtenä
-avioliiton ehtona -- siellä missä raha ei ole ainoa ehto --
-"sielullinen rakkaus", henkinen sopusointu.
-
-Ei voida kyllin värikkäästi kuvata sitä ristiriitaa ja niitä
-selkkauksia, jotka johtuvat siitä, että pidetään humbuukia henkisestä
-sopusoinnusta avioelämän onnen perusehtona. -- Henkinen sopusointu ei
-ole edistyksen, vaan rappeutumisen merkki, jos on kysymyksessä miehen
-ja naisen aina ja kaikissa henkisesti sopiminen.
-
-Jos poistamme avioelämästä yhdyselämän, joka siihen välttämättömästi
-ei kuulu, nykyisen avioliiton järjelliseksi perusehdoksi jääpi
-jälkeläisten siittäminen. Ja avioelämän "onnen", sen tunteellisen
-puolen perusehdoksi jääpi -- ja oikeastaan on ollut siitä asti kun
-kotitalous on menettänyt merkityksensä -- ruumiillinen, paremmin sanoen
-aistillinen sopivaisuus.
-
-Kaikesta siitä avio-onnesta, mikä tyydyttää aisteja "henki" on syvästi
-kiitollinen. Mutta sitä jota aistit vierovat "henki" halveksii ja
-inhoaa ja voipi sallia ainoastaan sunnuntaihartauden ja sairaan säälin
-ja helläluontoisuuden pakottamana.
-
-Kuinka kiitollisia ovatkaan "henget" niissä harvoissa avioliitoissa,
-joissa vallitsee aistillinen sopivaisuus ja joissa on vielä tervettä
-elämänvoimaa normaalielämään.
-
-Sitäpaitsi on ehdottomasti totta, että järjellinen tyydyttää myöskin
-terveitä tunteita. -- Tunteet voidaan kehittää liikkumaan järjen
-sallimissa rajoissa. Mutta "henkinen sopusointu" avioliitossa on
-kehittyneelle järjelle rasitus, koska "henkinen sopusointu" on
-puhtaasti tunneasia ja tapahtuu järjen kustannuksella.
-
-
-
-
-35
-
-
-Naiset ovat olleet kiivaimpia rappeuttavan perhe- ja
-sukupuolisuhde-moraalin puolustajia, vaikka juuri naisen asema perheen
-jäsenenä ja sukupuoliolentona on kauan aikaa ollut räikeämpiä
-todistuksia rappeuttavan moraalin mukaisen elämän kurjuudesta.
-
-Moralistin sokealla ankaruudella puhuessaan voisi sanoa, että
-kristittyjen maiden naisista vähintään puolet ovat tavalla tai toisella
-porttoja. Ja kuitenkin naiset vuodattavat kokonaisia kyynelvirtoja ja
-päästävät ilmoille tuhansia pyhiä suuttumuksia rappeuttavan moraalin
-järjettömyyksien puolustamiseksi. Mikä kohtalon iva pirullisen
-kamalassa siveysilveilyssä! Ne jotka vääryydestä enimmän kärsivät
-kiivaimmin vääryyttä puolustavat.
-
-Naisen alennus avioliitossa on mennyt niin pitkälle, että naisissa ei
-ole enään olemassa kuin siitoseläimiä, työjuhtia: rääkättäviä
-orjattaria ja hekumoitsijoita. Muunlainen naisen asema nykyisessä
-perheessä on niin harvinainen ettei siitä kannata puhua.
-
-Naisen tiedollinen kehitys ja sitä seuraava yhteiskunnallinen
-tasa-arvoisuus tulevat kuitenkin lähimmässä tulevaisuudessa herättämään
-naisen yksilöllisyyden, joka nousee kapinaan viimeisten itseasiassa
-vain muodollista laatua olevien perhesiteiden katkomiseksi.
-
-
-
-
-36
-
-
-Kun joukko salaisia aviorikkojia löytävät yhteiskunnallisista
-vastustajistansa yhden julkisen aviorikkojan he suut vaahdossa huutavat
-yhteiskunnallisten vastustajiensa aatteiden siveettömyydestä. Ja yksi
-noita "siveettömyyksiä" on silloin tällöin esitetty ajatus vapaasta
-rakkaudesta. Tuollaisen "siveellisen" huudon sattuessa suuri osa muuten
-kumouksellisista ihmisistä, aremmat luonteet, hätääntyvät ja
-siveellisesti perääntyvät tunnustamalla: "meillä ei ole mitään
-tekemistä perheen kanssa".
-
-Mutta selväähän on -- vaikka vain pienelle vähemmistölle -- että jos
-meillä on tekemistä määrätynlaisen yhteiskuntamuodon kanssa meillä
-täytyy olla tekemistä myöskin saman yhteiskunnan perhemuodon kanssa,
-koska perhe on osa yhteiskuntaelämää ja osa yhteiskuntamuotoa, vieläpä
-hyvin huomattava osa.
-
-Ja sen lisäksi on selvää, että jos nykyiset sukupuolisuhteet ja
-perhemuoto ovat sellaiset että niissä alkeellisempienkin terveiden
-siveysohjeiden rikkominen, miehen sekä naisen alennustila ja
-ruumiillisesti heikkojen ja henkisesti tylsien lapsien mailmaan
-saattaminen ovat yleisiä noiden suhteiden ja muotojen täytyy hävitä ja
-tulla korvatuksi joillain korkeammilla muodoilla, jos mielitään
-ollenkaan saada mahdolliseksi terveempien, siveellisesti voimakkaampien
-ihmisten syntyminen.
-
-Aikamme avioliitoissa suurin osa kärsivät kuolettavasti siitä kun eivät
-ole rakastuneet ja loput kärsivät siitä -- kun ovat rakastuneet ja
-pysyvät rakastuneina.
-
-Miehen ja naisen yhdyselämää ei voida millään järjestelmällä saada
-sopusointuiseksi. Sensijaan avioliitto ilman yhdyselämää voidaan saada
-onnelliseksi ja aviouskollisuuskin lujemmaksi.
-
-Miehen ja naisen yhdyselämä ilman "kuolettavaa katkeruutta" on
-mahdollinen ainoastaan kahdella ehdolla. Täytyisi olla ehdottomasti
-kaksi samanlaista luonnetta, joka on psykolooginen sekä fysiologinen
-mahdottomuus. Tai sitte jommankumman personallisuuden täytyy kuoleutua,
-joka voipi olla mahdollinen ainoastaan heikoille luonteille, mutta ei
-ole missään tapauksessa suositeltava sovinnollisuuden ehto.
-
-Persoonallisuuden kuoleutuminen tapahtuu ainoastaan siten että toinen
-masentaa toisen yksilöllisyyden, jota sitte kauniisti sanotaan "yhteen
-sulautumiseksi".
-
-Kun aviopuolisoilta -- erittäinkin köyhiltä -- loppuu sukupuolinen
-kiihko, joka tavallisesti loppuu muutamien parittelujen jälkeen,
-alkavat he katsomaan toisiansa osakeyhtiön jäseniksi ja odottavat että
-kumpikin hyödyttää avioliitto-osakeyhtiötä yhtä paljon. Nykyisessä
-järjestelmässä nainen kuitenkaan ei voi sitä tehdä, koska hänen
-tehtäviltänsä puuttuu rahallista arvoa suuremmassa määrässä kuin miehen
-tehtäviltä, ja sentähden ja alemman tietoisuutensa tähden se on
-useimmiten nainen, jonka persoonallisuus tulee avioliitossa
-kuoletetuksi. Naisen täyteen yksilöllisyyteensä heräämisen yhtenä
-ehtona on yhdyselämän poistaminen avioliitosta.
-
-Kansanvaltaisuuden saavutettua tarkoituksensa, työväenluokan valtaan
-noustua, kansalliset voimat tulevat ennenkaikkia kohdistettavaksi
-luontoa vastaan ja tuotannon kehitykseen, saadaksemme runsaasti niitä
-elämän mukavuuksia, joita olemme vuosisatoja voimakkaasti himoinneet,
-mutta samaan aikaan varsinaisesti alkaa taistelu miehen ja naisen
-välillä yhteiskunnallisesta vallasta. Tuo taistelu tulee kohottamaan
-naisen sekä miehen yksilöllisyyttä enemmän kuin mikään entisistä
-yhteiskunnallisista taisteluista. Mutta molemminpuolinen voimakas
-yksilöllisyys on sopimatoin sellaiseen yhdyselämään kuin nykyinen
-perhemuoto edellyttää. Sukupuolisuhteiden ja lasten siittämisen täytyy
-tulla jatkumaan toisenlaisen avioliittomuodon kautta kuin mitä nykyinen
-on.
-
-
-
-
-37
-
-
-Elämän ja ihmisen ylösnousemuksen kieltämiset ilmenevät räikeimmin
-nykyisessä tavassa siittää jälkeläisiä, siinä edesvastuuttomuudessa
-millä jälkeläiset maailmaan saatetaan.
-
-Ja kuitenkin ihmisen siveellisen voiman huomattavana tekijänä, ehtona,
-on siitostoimituksen järjellisyys. Jos siitostavat ovat järjettömät
-sikiö saapi osansa järjettömiä sukupuolisuhde-vaistoja.
-
-Kristillisesti sivistyneen yhteiskunnan siitossuhteet ovat jo kauan
-olleet niin järjettömiä että niiden vallitessa oikeastaan ei voi olla
-kysymystäkään muusta kuin siveellisesti heikon ihmisen siittämisestä.
-
-Sivistyneen ihmisen "henkiset hyveet", hänen rapakkoeläin-moraalinsa ja
-sivistyneen ihmisen taudit ovat kehittyneet niin pitkälle että terveen
-ihmisen siittäminen on enemmistölle mahdottomuus.
-
-Vallitseva moraali pitää oikeana vieläpä vaatimalla vaatii
-sukupuolielämää, jossa kaikki terveyden alkeellisimmatkin ohjeet
-törkeällä tavalla häväistään. Senpätähden terveiden jälkeläisten
-siittäminen on harvinaisuus sellaistenkin keskuudessa joiden
-perhe-elämää köyhyyden kirous ei ole kurjistuttamassa.
-
-Moraalin myrkky on saastuttanut niin perinpohjin ettei voida "siveyttä"
-rikkomatta ajatellakaan uusien ihmisien siittämistä terveellä tavalla,
-sääntöperäisenä, järjellisenä inhimillisenä toimituksena.
-
-Minkälaisia ovatkaan ne jälkeläiset, joita siittää ja synnyttää tämä
-sukusurkastumisen mahtavin edistäjä nykyään jo epäonnistuneilla
-perusteilla oleva avioliitto? Minkälaisia ovat jälkeläiset pilaantuneen
-siemensolun ja pilaantuneen munasolun yhdynnästä?
-
-Rappeutuneiden yhä nopeammin rappeutuvia kääpiösikiöitä, joista vain
-osa saadaan elämään suurella työllä ja vaivalla.
-
-Mutta elämä jossa, jos tätä menoa jatkuu, kohta täytyy olla jokaista
-syntynyttä lasta hengissä pitämässä spesialistilääkäri -- sellainen
-elämä ei kannata.
-
-Jälkeläisten siittämistä tulee päästä ohjaamaan ajatus: -- lapsia ei
-saa "tulla", vaan niitä tulee tehdä ja niitä on pyrittävä tekemään
-tunnettuun tarkoitukseen soveltuviksi.
-
-Ajatelkoon jokainen ken ajatella voipi, mitä on moraali joka ei saa
-"siveellistä halvausta" siittäessänsä syfiliksen saastuttamalla
-siemensolulla uusia ihmisiä maailmaan.
-
-Ajatelkoon jokainen ken ajatella voipi, mitä on sukupuolirakkaus, joka
-rakkauden nimessä siirtää tuberkuloosin ituja tuleviin sukupolviin.
-
-Mitä on yhteiskunnallinen moraali, joka yhteiskunnallista laatua
-olevalla porttolajärjestelmällä sallii myrkytettävän siitossolut yhä
-laajemmalle ja laajemmalle.
-
-Parempi olisi, jos "vapaa antautuminen" olisi yleisesti
-vallalla, lääkärin terveiksi todistamien ihmisten kesken, kuin
-porttolajärjestelmä, joka saastuttaa kokonaisia kansakuntia.
-
-Mutta ennenkaikkia olisi saatava selväksi ja myöskin
-yhteiskunnallisissa laeissa määrätyksi, että sukupuolisuhteissa
-ainoastaan terveet kuuluvat terveille ja ainoastaan sairaat sairaille.
-
-
-
-
-38
-
-
-On johdonmukaista että edesvastuuttomasti siitetyt lapset myöskin
-kasvatetaan edesvastuuttomasti.
-
-Yksi suurimpia yhteiskunnallisia virheitä on se, että yhteiskunta antaa
-vielä tänäkin päivänä suurimman osan kasvatuksesta suorittaa
-henkilöiden, jotka ovat teknillisesti sekä teoreettisesti tietämättömiä
-kasvatustyöstä. Sellaisia ovat vanhemmat melkein poikkeuksetta ja
-myöskin suurin osa varsinaisista opettajista.
-
-Kuinka voisikaan tässä järjestelmässä, jossa käytännöllisten sekä
-teoreettisten kykyjen kehittyminen riippuu ennenkaikkia rahallisista
-ehdoista, kehittyä kykeneviä opettajia niillä palkoilla joita opettajat
-saavat. Tavallisella karjakolla on yhtä hyvä palkka kuin alempien
-koulujen opettajilla ja opettajattarilla, vaikka vasikkain kasvatus
-vaatii paljon pienempiä ponnistuksia teknillisten ja teoreettisten
-tietojen saamiseksi kuin ihmislasten kasvatus. Mutta tämä pinnalta
-materialistinen, mutta sisältä mustimmasti spiritualistinen yhteiskunta
-pitääkin vasikkain ja porsaiden kasvatuksen paljon tärkeämpänä kuin
-ihmislasten kasvattamisen.
-
-Myöskin rappeuttavasti vaikuttava on vallitseva _kasvatuksen
-anarkistisuus_. Aikamme kasvatukselta, erittäinkin alemmalta -- joka on
-kasvatuksen tärkein puoli, koska se on laajin -- puuttuu kokonaan
-terveesti jalostavat yhteiskunnalliset päämäärät. Ainoastaan
-yksilöllisiä päämääriä, terveitäkin, opetetaan, mutta niitäkin
-anarkistisessa sekasorrossa. Koti särkee sen mitä koulu rakentaa ja
-päinvastoin, yksi opettaja kieltää toisen opettaman "totuuden", toinen
-luokka koulussa opettaa vastakkaista maailmankatsomusta edelliselle
-luokalle j.n.e. ihanassa sekasorrossa. Ja tuota kaikkea sanotaan
-siveelliseksi kasvatukseksi!
-
-Mutta eihän sovi unohtaa että tässä yhteiskunnassa onkin kaikki vain
-siveellistä. Kasvattakaa lapsenne siveellisesti. Antakaa heille
-siveellisiä neuvoja, siveellistä kuritusta, näyttäkää siveellisiä
-tapoja ja yhä uudelleen ja uudelleen siveellistä, sellainenhan on
-moralistiemme kasvatusohjelma.
-
-Hyvien ihmisten kasvatuksen esteenä ei ole siveellisten ponnistusten
-puute --- päinvastoin nuo ponnistukset juuri ovat kasvatuksen
-siveellisen puolen rappeuttajia -- mutta sen esteenä on ensiksi
-kurjuuden perintö lapsissa ja toiseksi kurja ympäristö.
-
-Suurin osa nykyään syntyvistä lapsista ovat saaneet perintönä ei
-ainoastaan kurjistuttavat vaistot, mutta suorastaan kurjistuttavilla
-taudeilla myrkytetyt solut. Nämä lapset ovat raiskattuja ja tuomittuja
-jo ennen syntymistänsä, ja heistä ei voida kasvattaa hyviä ihmisiä
-millään niistä "siveellisistä" kasvatuskeinoista, jotka nykyisessä
-kasvatuksessa ovat yleisiä.
-
-Enin osa työläiskoteja ovat niin kurjia että niissä ei voida mitään
-järjellisesti siveellistä kasvatusta harjoittaa, sillä järjellisen
-siveellisyyden harjoittamisen ensimäisiä ehtoja ovat puhtaus ja valo,
-jotka ennen kaikkia työläisen kodista puuttuvat. Tuonlaisille kodeille
-siveellisten kasvatusohjeiden antaminen on samaa kuin raamatunlause
-nälkäisille tai puhtauden kymmenen käskyä rapakkoeläimille.
-
-Moralistin opettamat kasvatuskeinot ovat ei ainoastaan hyödyttömiä,
-vaan suorastaan vahingollisia sellaisille lapsille jotka ovat
-perinnöllisesti sairaita. Terve täysi-ikäinen ihminen voinee
-poikkeustapauksessa kestää moralistin henkisen rääkkäyksen, mutta
-sairas lapsi ei voi sitä kestää rappeutumatta yhä alemmaksi.
-
-Ja sellaisia sairaita lapsia huomaamme olevan paljon. Yksistään nälän,
-keuhkotautien ja syfiliksen saastuttamia lapsia on enemmän kuin puolet
-kaikista syntyvistä lapsista. Kun otamme huomioon monet muut periytyvät
-taudit kysymme kauhulla: kuinka vähän meillä onkaan terveinä syntyviä
-lapsia?
-
-Mitä tarjoaa moralisti näille lapsille? Siveellisiä kasvatusohjeita:
-moraalisaarnoja ja siveellisiä selkäsaunoja ja pahimmassa tapauksessa
-siveellisiä rukouksiakin.
-
-Mikä kuolettavan viisauden yhteiskunnallinen ylevyys! Antaa moralistin
-riehua siellä missä tarvitaan pikaista taloudellisen aseman
-parantamista ja lääkäriä. Antaa siveysohjeita sinne missä tarvitaan
-terveyttä. Elämän musta katkeruus ei voine esittää itsestänsä
-kyynillisempää varjoa kuin hengenvoimaan uskova moralisti on.
-
-Että nuorille ei johtuisi mieleen kapinoiminen typerimmänkään
-"vanhemman" valtaa vastaan rappeuttava moraali on yhdeksi
-kasvatusperiaatteeksi hyväksynyt lauseen -- "Kunnioita isääsi ja
-äitiäsi että menestyisit ja kauan eläisit", jota käskyä siveellinen
-kasvatus sitte selityksillänsä ulottaa kaikkiin vallanpitäjiin asti.
-
-Jalostavan käskyn tulee tässä tapauksessa kuulua: Kunnioita poikaasi ja
-tytärtäsi, että tulevaisuus kunnioittaisi sinua! Ja yhteiskunnalle sen
-tulee kuulua: Kunnioittakaa lapsia ja nuoria. Tehkää heidän lapsuutensa
-ja nuoruutensa iloiseksi ja onnelliseksi, etteivät he kiroaisi sitä
-järjestelmää joka heidät on kasvattanut.
-
-Käskyssä "kunnioita isääsi ja äitiäsi" rappeuttava moraali on tavannut
-yhden huippukohtansa, koska se sillä voipi voimakkaasti kääntää ihmisiä
-menneisyyden ihailemiseen.
-
-Ihmisen tulee ihanteenansa palvella tulevaisuutta eikä menneisyyttä.
-Menneisyydelle me emme mitään voi, mutta tulevaisuudelle me voimme
-paljon. Isän ja äidin palvelus on menneisyyden palvelemista. Pojan ja
-tyttären palveleminen on tulevaisuuden palvelemista.
-
-Jos yhteiskunta tahtoo tulevaisuudelle ja ihmisen jalostamiselle mitään
-merkitystä panna, sen ensimäisiä tehtäviä on ottaa lasten kasvatus
-yksinomaan yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, johon kuuluu ravinto,
-vaatetus ja opetus.
-
-Väitteeseen että sellainen ei kannata tarvitsee huomauttaa vain
-senverran, että sotilaskustannuksilla voidaan lapset kasvattaa hyvin.
--- Mutta nykyisellä yhteiskunnalla on paljon suurempi halu pyrkiä
-kuolemaan kuin elämään. Lasten kasvatuksessa varat menisivät elämän
-edistämiseen, mutta sotilaskustannuksissa ne saadaan menemään kuoleman
-edistämiseen.
-
-
-
-
-39
-
-
-Taide, taide sanoilla, väreillä, säveleillä ja liikkeillä voipi
-vaikuttaa paljon ihmisen jalostamiseksi tai rappeuttamiseksi.
-
-Rappeuttava moraali on myrkyttänyt taiteemme niin että sen yleisen
-suunnan voipi ilmaista sanalla _alentavaa_.
-
-Mytholoogia näyttelee taiteessamme suurta osaa. Ja mikä on kristityille
-kansoille yhteinen mythologia? Raamattu. Sen siveysohjeet ovat vielä
-vallitsevina taiteessamme.
-
-Kristinusko on esittänyt tallijumalaa. Tulos on tallisivistyksen omaava
-kristitty tolvana. Kristillinen kirkko on esittänyt kurjuuden
-tunkiomoraalia. Tulos on sairas, elävänä mätänevä kristitty eläin, joka
-pitää kauheana siveettömyytenä kaiken taiteen joka ei haiskahda
-kurjuudelle, tunkiolle, ummehtuneelle ja mätänevälle.
-
-Antiikin kansoilla oli sivistyneemmät jumalat. Ja se johtui siitä koska
-noilla jumalilla oli -- sivistyneemmät kansat. Kreikkalais-roomalainen
-mytholoogia ei esitä hyveenä mitään niin heikkoa ja kurjaa kuin
-kristillinen mytholoogia.
-
-Rappeuttavan moraalin myrkytyksen seurauksena ovat taiteessamme vakava
-realistisuuden puute ja samalla sen vastakohta: alaspäin kiihottava
-realistisuus ja sairaan moraalin hyveenä esittäminen.
-
-Taiteemme ei ole niin pitkälle realistinen että se uskaltaisi esittää
-nykyisen elämämme siveettömän puolen niin vakavasti ja yksinkertaisesti
-että suuri yleisö käsittäisi mistä on kysymys. Ja siilon taas kun
-taiteemme esiintyy kansantajuisena realistisuutena se, sensijaan kuin
-sen pitäisi vaikuttaa vakavaa inhoa rappeutuneisuuteen, vaikuttaa
-rappeuttaviin tekoihin pyrkimistä kevyellä ruokottomuudellaan.
-
-Kaikki yleisestä suunnasta poikkeava taide, kuten Bernard Shaw'n,
-August Strindbergin ja muutamien muiden elettävän elämän ihailtavien
-realistikkojen, koetetaan rappeuttavan moraalin taholta leimata
-siveettömäksi, ettei se pääsisi vaikuttamaan kansojen käsityksiin.
-
-Huomattavan laajoilla aloilla liikkuva sosialistinen tiedemies Karl
-Kautsky sanookin esim. kansan kirjallisen taiteen menneen alaspäin
-sitte Homeron runojen. Samoin on käynyt myöskin muiden taiteiden: ne
-ovat rappeutuneet säännöllisesti.
-
-Olisikohan liiaksi perkeleellistä selittää taiteen yleistä mielipidettä
-tyydyttää koettavan suunnan johtuvan siitä, että yleinen mielipide ei
-salli oman kehnoutensa kuvaamista. Näemmehän me sellaisessa syytöksen
-itseämme vastaan. Puolustaaksemme itseämme kiellämme kehnouttamme
-kuvaavalta taiteelta taiteen arvon ja tuomitsemme sen siveettömäksi.
-Sellaiseen kumminkin viittaa se kiivaus, jolla vastustetaan oman
-aikamme elämän vakavaa realistisuutta taiteessa ja tunnustetaan
-haluttavan keskitien hillittyä, "siveellistä" taidetta.
-
-Sensijaan varsin mielellään sallitaan entisyyden realistisuutta ja
-samoin tulevaisuuden.
-
-Entisajan ihmisen erehdyksiä me voimme käyttää todistuksina omasta
-korkeammasta sivistyksestämme ja siveellisyydestämme. Me annamme
-entisajan ihmisille anteeksi, jalomielisesti huomauttaen: "he
-eivät paremmin tietäneet!" -- vaikka meidän ollaksemme rehellisiä
-tulisi sanoa: vähänpä me olemme edistyneet.
-
-Tulevaisuudesta me sallimme kuviteltavan kuinka ihanaa hyvänsä, sillä
-sehän on meidän ylistystämme: onhan tulevaisuuden ihminen meidän
-jälkeläisemme.
-
-Mutta jos tulee taiteilija ja tieteilijä, joka osottaa että
-tulevaisuuden ihminen vielä tuhannen vuoden perästä voipi kärsiä meidän
-heille jättämästä veriperinnöstä, hänelle me hymähdämme tavattoman
-itsetietoisina. Vaikka meidän pitäisi uskoa tulevaisuuden ihmisen
-"pyhästä hengestä" syntymiseen me ennen senkin uskoisimme kuin
-myöntäisimme, että tulevaisuuden ihmisessä meistä syntyneenä
-täytyy olla parhaimmassakin tapauksessa ainakin jätteet meidän
-rappeutuneisuudestamme. -- Niin pitkälle me olemme materialisteja tällä
-materialismin aikakaudella.
-
-Rappeuttavan moraalin myrkytys veressä ja hengessä käskee kieltämään
-siveettömänä kaiken korkeamman moraalin ilmenemisen ja pyrkimyksenkin
-siihen. Ja sentähden ei voida sallia että likaisuus ja raakuus
-paljastetaan sellaisina kuin ne elämässä ilmenevät.
-
-Kantilainen filosofia on antanut kauniista määritelmän: -- "Kaunis
-miellyttää ilman intressiä, ilman mielitekoja". Tuota määritelmää ovat
-aikamme taiteet suuressa määrin koettaneet noudattaa, ja se on vienyt
-suuren osan taiteestamme metafysiikan pilviin, pois tavallisen ihmisen
-käsityspiiristä. Ja se on yksi rappeutumisen tie.
-
-Jalostavan taiteen kauneuspuolellansa tulee olla sillä tavalla kaunis,
-että se herättää voimakkaita mielitekoja ja pyrkimyksiä, ja
-rumuudessansa ruman sillä tavalla, että se herättää voimakasta inhoa ja
-vieromista.
-
-Kantilaisen rappeuttavan filosofian määritelmiä seuraten idealistinen
-estetiikka opettaakin, että taiteesta on poistettava kaikki "alhainen
-ja jokapäiväinen" -- siis elämän suurin osa. Mikä järjettömyys
-kätkeytyykään tuollaiseen esteettiseen opetukseen! Opettaa ihmisiä
-taiteen avulla unohtamaan oman kehnoutensa, sekö olisi taiteen korkein
-tehtävä?
-
-Taiteen tulee synnyttää jalon ja kauniin kaipuun ja pyrkimyksen niihin.
-Mutta se tapahtuu voimakkaimmin siten, että taide ensiksi osottaa mitä
-me olemme ja toiseksi mihin meidän on pyrittävä. Taiteen todellinen
-realiteetti, todellisuus, on juuri se mitä me olemme, ja sen kuvaava
-puoli, ihanteellinen puoli, on se mitä me voimme tulla olemaan, mihin
-meidän on pyrittävä. Nämä kaksi ehtoa täytyvät muodostaa perusteet,
-joille jalostavan taiteen tulee rakentua.
-
-
-
-
-40
-
-
-Jos typeryys on hyvin puettu kunnioitetaan sitä, mutta ryysyihin puettu
-nero saapi lurjuksen nimen. Sairas käsitys kauneudesta on pukeutunut
-määrättyyn muotiin, jota jokaisen on melkeinpä siveyden ehtona
-noudatettava.
-
-Sairas muoti pukeutumisessa, kuinka turmiollinen se onkaan ruumiille
-sekä sielulle!
-
-Sairas muoti ei turmele ainoastaan muodin orjaa, vaan se turmelee
-myöskin heidän sikiönsä ja siten on osaltansa yhtenä huomattavana
-rappeutumisen edistäjänä ja ihmisen ylösnousemuksen ehkäisijänä. Ja tuo
-sairas muoti ei ole ominaista ainoastaan muutamille muotinukeille, vaan
-se on ominainen sivistyneiden kansojen enemmistölle.
-
-Terveen aistillisuuden häviäminen synnyttää sairaita mielitekoja ja
-sairaat mieliteot synnyttävät sairaita muoteja, ja sairaat muodit
-kehittävät sairaita mielitekoja ja makua yhä pitemmälle.
-
-Liikevoittoon perustuva järjestelmä hankkii jollekin ihmisten tarpeelle
-tyydytykseksi kokonaan toisia esineitä kuin mitä tuo tarve
-terveellisellä tavalla tyytyäkseen kaipaisi. Siitä seuraa että aletaan
-pitämään väärää tyydykettä oikean arvoisena. Ja silloin ollaan luovuttu
-yhdestä tärkeästä terveyden perusehdosta.
-
-Se että lasipalaset käyvät todellisista helmistä ei merkitse paljoa,
-mutta se että muotipuku kulkee todellisen ruumiin arvosta, se merkitsee
-pitkälle kehittynyttä rappeutuneisuutta.
-
-Ryöstön periaatteelle kehittyneelle yhteiskunnalle on edullisempaa olla
-monimutkaisen ja sairaan muodin kannalla kuin yksinkertaisen ja terveen
-ruumiin kannalla.
-
-Terve ruumis on täyteläinen ja sopusuhtainen ja vaatii syntymisensä ja
-terveenä pysymisensä ehdoksi terveen ravinnon, terveellisen asunnon ja
-terveellisen työskentelytavan. Se on liiaksi paljon ryöstävälle
-järjestelmälle. Sairas ruumis on suhteeton ja epätäydellinen jäsenien
-ja lihaskudoksien kehityksessä, mutta tullaksensa muotiruumiiksi se
-tarvitsee ainoastaan kureliivejä, keinotekoisia osia ja täytteitä
-korvaamaan lihaksien ja jäsenien epäsuhteellisia muodostumia. Ja
-keinotekoiset täytteet ovat huokeampia hankkia kuin terveet
-lihaskudokset.
-
-Sivistynyt maailma, joka pitää niin paljon melua hengen alennustilasta,
-ei häpeä olla ruumiillisesti niin alhaalla että se pitää muodin ja
-muotilaitteet parempina kuin luonnolliset lihaskudokset.
-
-Tämä sivistynyt maailma, joka puhuu niin paljon ihmisen siveellisestä
-parantamisesta, muotihulluutensa tähden ei häpeä olla siveellisesti
-niin alhaalla että kasvattaa uuden sukupolven sikiöt kureliivien
-sisällä.
-
-Mutta rappeutuneella ja rappeuttavalla estetiikalla ei ole yhtään sanaa
-siveellisesti alentavaa ja häpeällistä muotia vastaan.
-
-
-
-
-41
-
-
-Taidettamme vaivaa yleisesti joukkopsykoloogian puute. Yksilö ja hänen
-ominaisuutensa muodostavat vielä koko taiteen. Ja se on yksi niitä
-vääriä perusteita joille taiteemme on rakentunut. Yhteiskunnallisesti
-jalostavan taiteen tulee esittää aatteita ja asioita eikä yksilöitä.
-
--- Mitkä vaikeudet kohtaavatkaan taidetta, jos se rupeaisi seuraamaan
-joukkosielun ja joukkotoiminnan taidentamisohjetta, sanotaan. Eihän ole
-mahdollista esim. näyttämölle asettaa koko kansaa tai luokkaa mieliä
-järkyttävällä tavalla kysymään "ollako vai eikö olla?", vaan täydytään
-ajatus yksilöllistyttää ja asettaa joku Hamlet sitä esittämään.
-
-Niin asiallinen kuin tuollainen huomautus onkin, sitä vastaan kuitenkin
-sopii kysyä, miksikä Hamletin nimi ei voisi olla esim. Maailmantuska
-yhtähyvin kuin Hamlet. Eroitus voipi äkkiä ajatellen tuntua vain
-teknilliseltä tempulta, mutta kuitenkin sillä on puhtaasti aatteellinen
-merkitys. Tuo "teknillinen temppu" ensiksi johtaisi katsojan ja
-kuulijan mieleen yleistä laatua olevan aatteen ja toiseksi joukon tai
-kansan joka sitä aatetta edustaa. Ja juuri sillähän on suuri ero, saako
-katsoja ja kuulija taiteesta yleisen tai yksilöllisen käsityksen.
-
-Perinpohjin väärä on myöskin se estetiikan opetus, että taiteilijan ei
-tule välittää politiikasta eikä puoluetaisteluista, vaan hänen tulee
-pyrkiä puhtaaseen taiteeseen. Mutta puhdas taide on puhdas humbuuki.
-Jos kerran muut ihmiset välittävät politiikasta ja puolue-elämästä
-taiteilijan on myöskin siitä välitettävä. Hänen tehtävänsä on esittää
-politiikan ja puolue-elämän terveet sekä sairaat puolet.
-
-Taiteen ensimäisenä tehtävänä ei ole "kauneuden ja sopusoinnun
-palveleminen", kuten idealistinen esteettinen käsitys vaatii. Taiteen
-ensimäinen tehtävä täydytään asettaa korkeammalle kuin kauneuden ja
-sopusoinnun palvelemiseen. Sen ensimäinen tehtävä on terveyden ja
-järjen palveleminen.
-
-Terveys ja järki eivät ole nykyiselle käsitykselle ollenkaan samat kuin
-kauneus ja sopusuhtaisuus. Vielä vähemmän terveys ja järki ovat
-kauneuden ja sopusuhtaisuuden seuraukset, vaikka otammekin kauneuden ja
-sopusuhtaisuuden terveessä merkityksessä. Onhan suhde päinvastainen:
-kauneus ja sopusuhtaisuus ovat terveyden ja järjen seurauksia.
-
-Palvellessansa "kauneutta ja sopusointua" taiteemme saarnaa
-voimakkaasti rappeuttavan moraalin enkelihyveitä: "ehdotonta
-rakkautta", sairasta sääliä ja vapaaehtoista kärsimistä ja nöyryyttä
-vieläpä kristillisyyttäkin aivan ilettävässä määrässä.
-
-Asettaaksemme taiteen palvelemaan korkeinta ajateltavissa olevaa
-siveysohjetta tulee sen ennenkaikkea palvella ihmisen joukkona
-jalostamisajatusta, terveen ruumiin ja terveen järjen saavuttamisen
-ajatusta. Sitä päämäärää palvelee se parhaiten paljastamalla
-joukkokehnouden ja kiihottamalla jalostaviin joukkopäämääriin.
-
-On varmaa, että se mikä meissä on kehnoa ja alhaista ei voi poistua
-ennen kuin yleinen inho sitä kohtaan on herännyt. Ja tuon inhon,
-vierovan vastenmielisyyden herättämiseen ei riitä yksistään niiden
-kärsimysten sisäinen tunteminen, joita elämämme tapojen tummat
-puolet meille tuovat, vaan siihen vaaditaan joukkojulkisuutta,
-joukkomyöntämistä, että meissä todellakin on yleistä kehnoutta.
-Sellainen vain voipi lähentää suuria joukkoja ja saattaa meidät
-ymmärtämään toisiamme ei syyttäjinä ja tuomareina, ei kiiltävän
-puhtaina ja inhottavan likaisina yksilöinä, vaan saman elämäntavan
-pääpiirteissään samanlaisiksi tekeminä, yhteen kuuluvina rappeutuneina
-ihmisinä. Se auttaa meitä tajuamaan korkeamman moraalin vaatimat
-syvälle käyvät yhteiskunnalliset toimenpiteet, joiden avulla ainoastaan
-voidaan joukkoja siveellisesti kohottaa. Se auttaa meitä ymmärtämään
-kuinka kiinteästi me tarvitsemme toisiamme suuressa ja jalossa
-ylösnousemuksessa, jonka tuloksena on ei ainoastaan uusi, parempi
-yhteiskuntajärjestelmä, vaan myöskin uusi, terve ihminen, jonka ei
-tarvitse hävetä elämäänsä eikä pyytää anteeksi olemassaoloansa.
-
-
-
-
-42
-
-
-Räikeästi ilmaantuu rappeuttava moraali käytännöllisesti
-vaikuttavimmassa puolessaan: laissa.
-
-Melkein kaikki lait ovat rappeuttavan moraalin hengen kanssa
-sopusoinnussa. Siitä on ensimäisenä todistuksena lakien puhtaasti
-kielteinen laatu. Rakentava lainlaadinta puuttuu yhteiskunnistamme
-kokonaan, vaikka siveelliseltä kannalta katsoen olisi paljon tärkeämpää
-se mitä pitää tehdä kuin se mitä ei saa tehdä, sillä ainoastaan se mitä
-tehdään voipi jalostaa.
-
-Rappeuttavan moraalin mukaisesti rikoslakimme tuntevat ainoastaan
-rikollisen yksilön, joka on vapaa tekemään rikoksen tai olemaan
-tekemättä. Ja vaikka viimeisinä vuosikymmeninä on tieteen taholta
-useasti todistettu vapaan tahdon olemattomuus se ei ole vaikuttanut
-rikoslakiin yhtään mitään, sentähden koska mikään kansa vielä ei ole
-hyväksynyt tieteellisen maailmankatsomuksen pääpiirteitäkään.
-
-Ei ole monta järjettömämpää ajatusta kuin ajatus että rikos on
-yksilöllinen. Yhtähyvin voisi sanoa, että yksikkö on olemassa ilman
-monikkoa.
-
-Rikos ei ole koskaan eikä missään tapauksessa yksilöllinen ominaisuus.
-Rikos on yhtä yksilötön kuin esim. keuhkotauti ja rikoksen tekijä
-yksilönä yhtä edesvastuuton kuin keuhkotaudin uhri.
-
-Vaistosta johtunut rikos on peritty rikos ja mielijohteista seurannut
-rikos on ulkopuolisten vaikutelmien esiintuoma rikos, kummassakin
-tapauksessa yksilön vallan ulkopuolelta johtunut rikos.
-
-Kaikilla nykyisillä sivistyskansoilla on rappeuttavia ja rikoksiin
-johtavia vaistoja veriperintönä. Ja kaikissa sivistys-yhteiskunnissa
-ulkopuolisten vaikuttimien kautta mielijohteihin tarttuva rikoksen
-basilli on ihmisen säännöllinen seuralainen. Ja ne voivat saattaa hänet
-tekoon milloin tahansa.
-
-Yhä edelleen rikollista verta syntyy yhä enemmän rikollisesta verestä,
-aivan samoin kuin keuhkotautia syntyy keuhkotaudista. Yhä edelleen
-yhteiskunnallinen ympäristö tulee pahemmaksi ja pahemmaksi rikoksen
-tartuttajaksi vaikutelmiensa kautta. Mutta yhteiskunnallinen valta ei
-pane tikkua ristiin rikoksen perinnöllisyyden ja tartunnan
-ehkäisemiseksi; se saarnaa ainoastaan moraalia rikoksen parannukseksi
-ja säätää kieltäviä lakeja -- tietoisena siitä että niitä tullaan
-joukolla rikkomaan.
-
-Sellainen yhteiskuntajärjestelmä, jossa säännöllisesti vallitsevat
-ilettävät sairaudet ja rikokset on kurja ja häviämään tuomittu, eikä
-sitä voi mikään mahti pelastaa. Mutta samoin on jokainen kansa ja rotu
-perikatoon tuomittu, jos siltä kokonaisuutena puuttuu voima sairauden
-ja rikoksen vastustamiseen. Ja tuon vastustusvoiman ensimäinen puoli on
-vastustushalu, jota puuttuu sivistyskansojen ehkäpä enemmistöltä.
-Sellaista enemmistöä on vaikea pelastaa minkään aatteen turvissa. Mutta
-voimakas vähemmistökin voipi olla kansan ja rodun ylösnousemuksen
-perustaja.
-
-
-
-
-43
-
-
-Jos moralistimme, sielutieteilijämme ja lainlaatijamme eivät olisi
-idealistisia tolvanoita ja kapitalismin palkkarenkejä, voisivat he
-käsittää ihmisen olevan historiallisen ja esihistoriallisen ajan syyn
-eikä seurauksen, ja silloin he voisivat käsittää ihmistä myöskin
-moraalisena olentona. Jos he pitäisivät totena todistukset, jotka
-osottavat soluissamme olevan perintöä eläimestä, jos he käsittäisivät
-ihmisen solujen ominaisuuksien täytyvän itseensä kätkeä ne vaikuttimet
-mitkä ihmistä ovat pitempiä aikoja ympäröineet, käsittäisivät he että
-ihmisen täytyy olla yhtä "likainen" tai "puhdas" kuin ovat olleet ne
-vaikuttimet joiden alaisena hän on kehittynyt.
-
-Jos moralistimme tajuaisivat sielun ominaisuuksien olevan
-"kätkeytyneenä" ainesoluihin, käsittäisivät he ihmisen tahdon olevan
-aineen vaistojen orjan silloin kun se ei ole välittömästi ulkopuolisen
-pakon alainen. Jos he pitävät totena niin yksinkertaisen asian kuin
-että ohdakkeista ei voida parhaimmallakaan sitomisella saada
-ruususeppelettä luulisi heidän tajuavan että siveellinen parannus
-vaatii paljon enemmän kuin hetkellisen käsittelyn ja moraalisaarnan.
-
-Jos moralistit tajuaisivat että vika on aineessa, tajuaisivat he
-myöskin sen että parannuskeinoillakin täytyy olla aineelliset
-ominaisuudet, jotka on saatettava kosketuksiin parannettavien kanssa.
-
-Yhtä vähän kuin markkinakehujan tai parjaajan puhe kykenee muuttamaan
-jonkun esineen tosiolemusta, yhtä vähän moraalisaarna kykenee
-muuttamaan ihmisen tosiolemusta.
-
-
-
-
-44
-
-
-Kaikessa ihmisen jalostamista tarkoittavassa on pääkysymys: Jos voidaan
-jalostaa hänen vaistonsa silloin päämäärä on saavutettu. Ihminen lähtee
-kulkemaan ylöspäin. Hänelle alkaa siveellisessä suhteessa uusi
-kehityskausi.
-
-Vaistot eivät ole jalostuneet pariin vuosituhanteen, koska on ollut
-vallalla sellainen yhteiskunnallinen kehitys, jota siveellisessä
-suhteessa voipi kuvata mutkittelevalla viivalla, jossa alaspäin meno
-aina voittaa edellä tapahtuneen ylöspäin menon.
-
-Mitään vaistoa ei voida lyhyessä ajassa jalostaa sen yksinkertaisen
-seikan tähden, koska sairas solu on aina varustettu sillä
-"saatanallisella" ominaisuudella että se voipi saastuttaa terveen
-solun.
-
-Mikään ei muutu ilman ulkonaista syytä, on yksi suurimpia
-järjellistieteellisiä totuuksia -- jota totuutta moralistimme eivät
-ollenkaan tajua, vaikka tuon totuuden esitti jo Galilei. -- Tuo laki
-koskee yhtähyvin sielullisia kuin ruumiillisiakin suhteita.
-
-Vaistot voidaan muuttaa, jalostaa, palvelemaan määrättyjä tarkoituksia,
-jos ollaan tietoisia vallitsevien vaistojen suunnista ja jos
-itsetietoisesti pyritään vaistoja jalostamaan.
-
-Vaistot voivat muuttua ainoastaan siten että ihmisen asema yksilönä ja
-yhteiskunnan jäsenenä muuttuu, ainoastaan siten että hänen
-siittämisehtonsa, hänen kasvatuksensa, hänen ravintonsa, hänen
-asuntonsa, hänen pukeutumis- ja työntekotapansa muuttuvat.
-
-Jos voidaan kehittää niin sanottuja siveysvaistoja ovat ne varmempia
-kuin tahto, mielijohteet ja järjen arvioimiset.
-
-Onhan silmä kehittynyt valoärsytyksistä. Miksikä hermoärsytyksistä ei
-voisi kehittyä erityisiä siveysaisteja, jotka sitte vuorostaan
-kehittävät perinnöllisiä siveysvaistoja.
-
-Hermoston jatkuva tutkimus tulee esittämään monta mieltäkiinnittävää
-seikkaa aisteistamme ja vaistoistamme ja hyvin todennäköisesti se tulee
-löytämään lait niiden itsetietoiselle jalostamiselle.
-
-Vaistot voivat kehittyä ja herkistyä vieromaan kaikkea rappeuttavaa,
-kaikkea sellaista jota ihmisen on kartettava terveenä pysymisensä
-ehtona. Jos sellainen tila saavutetaan on se korkein nykyään
-tajuttavissa oleva siveellinen asema.
-
-Jokainen kansa ja jokainen rotu voipi hankkia sivistyksen saatavissa
-olevat tiedot ja tavat verrattain lyhyessä ajassa, niin kuin
-esimerkiksi Ameriikan neekerien kehitys osottaa. Mutta rappeutumisen
-kautta menetetty elämänhalu ja ylöspäin kehittymisen halu eivät ole
-yhtä pian hankittavissa takasin, koska periytyvät rappeuttavat
-vaistot vaativat pitkäaikaista ja itsetietoista kansan ja
-rodunuudestasynnyttämistä.
-
-Kansan ja rodun vaistot eivät tule milloinkaan kokonaan jalostaviksi ja
-korkeisiin päämääriin pakottaviksi ellei niitä ruveta itsetietoisesti
-ja yhteiskunnallisilla toimenpiteillä muuttamaan.
-
-Vaistojen muuttamiseksi vaaditaan tietoa ja korkeita joukkoihanteita.
-Mutta suurinkaan mahdollinen tietomäärä ja korkeimmatkaan ihanteet
-eivät voi vaistoja jalostaa, jos aineelliset olosuhteet eivät muutu.
-
-Että meissä itsessämme yksilöissä olisi pätevä synnynnäinen siveyslaki
-(kategoorinen imperatiivi) kuten Kantin filosofia opettaa, on
-filosoofista lorua. Korkeimman järjen kritiikin edessä siveyttä on lupa
-käsitellä ainoastaan yhteiskunnallisena kysymyksenä eikä yksilöllisenä.
-Yhteiskunnalla vuorostaan ei ole mitään kategoorista imperatiivia, vaan
-yhteiskunnallisen siveyden määrää yhteiskunnallisesta tuotantotavasta
-johtuneet tarpeet ja noista tarpeista johtuneet yhteiskunnan jäsenten
-enemmistön siveelliset säädökset. Mutta nuo säädökset ovat voimassa
-kauemmin kuin yhteiskunnallisesta tuotantotavasta johtuvat tarpeet
-vaatisivat, sentähden koska yhteiskunta ei toimi siihen määrin
-itsetietoisesti että se kumoaisi säädöksen, jota vaatimassa ei enään
-ole tarvetta. Mutta noiden säädöksien vaikutus vuorostaan kestää
-kauemmin kuin itse säädökset, sentähden koska jokainen kauemman aikaa
-noudatettu säädös rupeaa toimimaan automaattisesti, se kiteytyy
-ihmisiin vaistoksi, suuret joukot yhteiskunnan jäseniä noudattavat sitä
-vielä kauan senjälkeen kuin säädös on lakannut. Sellainen on
-yhteiskunnallinen kategoorinen imperatiivi, "synnynnäinen siveyslaki".
-
-Mutta jos yhteiskunta pääsee sille sivistysasteelle että se rupeaa
-huolehtimaan kansan ja rodun olemassaolosta silloin sen siveysohjeiksi
-tulevat kansan ja rodun olemassaolon ehdot. -- Nykyinen yhteiskunta ei
-ole niin korkealla sivistysasteella.
-
-
-
-
-45
-
-
-Elämänonni on rappeuttavan moraalin pilaamille ihmisille vain
-tunneasia, makuasia. Heidän käsityksensä elämänonnesta ilmenee sanoissa
-"tyytyväisyys on ensimäinen elämänonnen perustus". Tuo ilmaisee
-täydelleen rappeutuneisuuden elämänonnen. Ei mitään määrättyjä
-oikeuksia, ei mitään alinta nautintorajaa, ainoastaan tyytyväisyys
-elämänonnen lähtökohtana -- mikä idioottimaisuus!
-
-Järjellinen elämänonni voidaan kunakin aikana määritellä tarkastikin,
-jos on kysymys määrätyistä kansoista, ja sellaisistahan onkin aina
-kysymys.
-
-Järjellisen elämänonnen perustuksena on ennen kaikkia taloudellinen
-rikkaus, kaikille riittävä tyydykkeiden runsaus, ja kansan terveys.
-
-Tyydykkeiden runsaus riippuu kolmesta perusehdosta: luonnontaloudesta,
-tuotantovälineistä ja tuotantotavasta.
-
-Luonnontalouden puolesta järjellinen elämänonni on mahdollinen kaikille
-oleville lajeille sen orgaanisessa luonnossa vallitsevan tasoittavan
-lain kautta, että kaikki lajit käyttävät ravintonansa ja muina
-tyydykkeinänsä toisia lajeja -- syöjä on syötävä ja päinvastoin -- ja
-että kaikilla lajeilla on voimakas taipumus lisääntymään. Sama laki
-kumoaa Malthusen opin, ravinnon tarpeen ja ravinnonsaantimahdollisuuden
-ristiriidasta, perinpohjin.
-
-Onnettomuus ja kärsimys nykyisissä sivistysyhteiskunnissa eivät ole
-seurauksena luonnontalouden puutteellisuudesta eikä tuotantovälineiden
-puutteellisuudesta, vaan on se seuraus tuotantotavan, jakotavan ja koko
-muun yhteiskuntajärjestelmän nurinkurisuudesta, jossa nurinkurisuudessa
-siveellisten arvojen ylösalasin kääntyneisyys näyttelee suurta osaa.
-
-Ensiksi on luovuttava siitä harhaluulosta että järjellistä elämänonnea
-voitaisiin saavuttaa moraalisaarnoilla ja filosoofisella mietiskelyllä.
-Moraalisaarnoilla ja filosoofisella mietiskelyllä voidaan saavuttaa
-ainoastaan tunteellinen elämänonni, valhe-elämänonni, joka voipi olla
-mikä tahansa, vaikka ilettävin kurjuus. Järjelliselle elämänonnelle
-saarnat ja filosoofiset mietiskelyt ovat arvokkaita ainoastaan siinä
-määrin kuin kykenevät johdattamaan jalostavaan tekoon.
-
-Ainoastaan teko on siveellisessä suhteessa oleellisesti hyvä tai paha.
-Se on teko joka todella hyödyttää tai vahingoittaa, koska se vasta
-panee voimaan jotakin muuttavaa.
-
-Tekomme määräävät kolme tekijää: vaistot, ulkopuolisista vaikutteista
-syntyneet mielijohteet ja välitön ulkopuolinen pakko. Mielijohteet ja
-ulkopuolinen pakko ovat suorastaan ympäristömme kosketuksia meihin,
-vaistot yksilöllisyyteemme sisältyviä voimia, mutta perittyjä, joiden
-muuttamiseksi me yksilöinä välittömästi emme voi mitään. Sentähden
-meidän elämänonnen ehtona tulee vaatia yhteiskuntaa palvelemaan ihmisen
-jalostumisaatetta.
-
-Elämämme onnen ehtona meidän tulee luopua siitä harhaluulosta että
-valta ja oikeus riippuisi harvojen peitsien kärjissä. Rooman valta oli
-"legioonain" peitsien kärjissä ja samoin se on nytkin: joukkojen
-käsissä. Tulee nähdä vääräksi se harhaluulo, että harvat hallitsevat ja
-orjuuttavat joukkoja. On totta että valta on harvojen käsissä, mutta se
-on _joukkojen suostumuksella_. Jos harvat hallitsevat ja orjuuttavat
-miljoonia merkitsee se vain sitä, että nuo miljoonat ovat siihen määrin
-itsetiedottomia etteivät kykene valtaa käsiinsä ottamaan.
-
-Vallan pääpiste on valtuuden antamisessa eikä hallitsemisessa. Ei löydy
-mitään järjellistä selitystä sille luulolle että pieni vähemmistö voisi
-pysyä vallassa ilman enemmistön suostumusta. Olkoon suostumus
-itsetietoinen tai itsetiedoton, ei muuta asiaa.
-
-Elämänonnen ehtona tulee perinpohjin luopua siitä harhaluulosta että
-yhteiskuntamme on vähimmässä riittävässä määrässä siveä. Sitä se ei
-ole. Aikamme siveys on vain houre, jota jokainen märehtii joko
-luonnollisten vaistojensa tai rappeutuneiden vaistojensa ja
-mielijohteittensa peittämiseksi. Tämä märehtiminen kuitenkin voipi
-pettää ainoastaan lapsia, jotka eivät tunne elämää eivätkä ole itse
-sitä eläneet.
-
-Elämänonnen ehtona täydytään tajuta että yhteiskunnan on tultava
-siveämmäksi.
-
-
-
-
-46
-
-
-Sivistysihmisen jalostamisen periaatteet tunnettiin jo antiikin
-aikoina. Nuo aatteet eivät olisi voineet toteutua kreikkalaisessa ja
-roomalaisessa orjien riistolle perustuvassa yhteiskunnassa -- ne eivät
-voi toteutua missään riistolle perustuvassa yhteiskunnassa -- mutta
-noiden aatteiden häviö aatteina, niiden kauaksi aikaa unhotuksiin
-joutuminen kuitenkaan ei ollut vanhojen sivistysyhteiskuntien syy, vaan
-se oli kristillisen barbarismin syy. Kristillinen raakalaisuus valtaan
-päästyään ei vihannut mitään niin syvästi kuin ihmisen itsetietoisen
-jalostamisen aatetta. Se hävitti niin pitkälle kuin mahdollista
-jäljettömiin kaikki ne aatteet ja laitokset, jotka tarkoittivat ihmisen
-jalostamista.
-
-Renessansissa nuo aatteet vielä kerran tekivät suurryntäyksen
-voittaaksensa kristillisen barbarismin. Aatteellisen voiton renessansi
-saikin. Mutta kun mitkään aatteet eivät voi tulla jatkuvasti
-hedelmällisiksi ja käytännössä hyödyttäviksi jos noita aatteita tukevia
-yhteiskunnallisia muutoksia ei tapahdu, renessansikin hävisi
-käytännöllisesti puhuen jäljettömiin. Saksalainen barbaarinen aatelisto
-etujensa tähden nousi renessansin osaksi valtaamaa paavilaista kirkkoa
-vastaan, ja papin kuolettava moraali voitti jälleen Lutheruksen
-persoonassa ja on taas siitä saakka melkein yksinvaltiaasti hallinnut
-kaikkia moraalisia arvoja.
-
-Papin moraalilla myrkytetyt ihmisen parantajat odottavat parempaa
-ihmistä, ihanneihmistä, mutta eivät pane tikkua ristiin ihmisen lihan
-ja veren puhdistamiseksi hänen ympäristönsä uudistamisen kautta.
-
-He odottavat ihmettä, yliluonnollista ilmestystä yliluonnollisen
-yksilön tahdon tuloksena. He vaativat voimakasta tahtoa tahdottomiksi
-poljetuilta orjilta. He vaativat sankaruutta pelkuriksi piestyjen ja
-tyhjääkin pelkäämään opetettujen raukkojen joukolta. He vaativat
-elämäntapojen puhtautta tuberkuloosin ja syfiliksen saastuttamilta ja
-nälän näivettämiltä. He vaativat rehellisyyttä ja viisautta ihmisiltä,
-joille papin rappeuttava moraali ja likaisesti ankara taistelu
-olemassaolosta on kehittänyt valehteluvaiston ja vaiston tietämistä
-vastaan.
-
-Mikä kohtalon ilveily ihmisen parantamisen nimessä!
-
-Mutta papin moraalin täytyy hävitä ja puhtaan lihan evankeliumin
-voittaa, jos ihminen tahtoo säilyä.
-
-
-
-
-47
-
-
-Niin paljon korkeammalla kuin "taivas" on maasta on terveen lihan
-evankeliumi "puhtaan hengen" evankeliumista.
-
-Missä saarnataan "puhtaan hengen" evankeliumia siellä hylätään
-yhteiskunnalliset sekä yksilölliset toimenpiteet ruumiin
-jalostamiseksi.
-
-Missä saarnataan "hengen ylösnousemista" ja halveksitaan ruumista,
-siellä saarnataan rappeutumista ja kuolemaa.
-
-Missä saarnataan lihan evankeliumia ja kunnioitetaan tervettä ruumista,
-siellä saarnataan elämää, jalostumista, voimakasta ja kaunista elämää.
-
-Tietäköön jokainen että jalostua, kehittyä korkeammalle ja säilyä
-voivat ainoastaan terveimmät, voimakkaimmat.
-
-Ken tuntee itsellänsä olevan elämänvoimaa niin paljon että hän kykenee
-ottamaan osaa suureen sivistyskansojen ylösnousemukseen, hän
-korottakoon äänensä rappeuttavia vaistoja, rappeuttavia opetuksia,
-rappeuttavia yhteiskunnallisia oloja ja kaikkea sitä vastaan mikä viepi
-ihmistä joukkona alaspäin.
-
-Jokainen muistakoon että voimakkain säätää yhteiskunnan "oikeuden". Jos
-säilyä tahdotaan, vanhojen muotojen ja tapojen on hävittävä.
-
-Se on elämän ankara ja samalla korkea laki.
-
-Jokainen muistakoon, että silloin kun etsitään vain sielun terveyttä ja
-unohdetaan ruumiin terveys, ihaillaan hengen luultua hyvinvointia ja
-halveksitaan "lihan upeutta", silloin ollaan terveissä vaistoissa
-eläimiä alempana.
-
-Itse elämälle on vain ruumiin terveys, lihan puhtaus arvokasta -- koska
-sielu sairastuu ja rappeutuu ruumiin sairastumisen ja rappeutumisen
-kanssa.
-
-Liha on ainoa todellinen elämänilo -- mutta kiellettynä ja häväistynä
-se on synkin elämänsuru.
-
-Puhtaan lihan ja veren ihanne, kuinka paljon korkeammalla se onkaan
-"puhtaan sielun", ja "puhtaan hengen" ihannetta! Jospa vain kaikki
-sielujemme lääkärit ja henkemme puhdistajat sen ymmärtäisivät.
-
-Kaikkea sielunhoitoa, kaikkea hengen puhdistamista vastaan on
-kohotettava voimakas huuto: hoitakaa ruumista! Puhdistakaa verta!
-Palvelkaa terveen ja puhtaan lihan evankeliumia ja te tulette
-pelastetuiksi!
-
-Kuinka voimakkaasti pitäisikään kristityille kansoille huutaa: Luopukaa
-palvelemasta sairautta suosivia sivistymättömiä jumalia ja alkakaa
-palvelemaan sivistynyttä "perkelettä", joka saarnaa lihan evankeliumia!
-
-Hän ken osaa vaikuttavalla tavalla huutaa, hän on tulevaisuuden
-ihminen, korkeimman elämän evankeliumin, lihan evankeliumin, palvelija.
-
-Älköön yksikään luulko minkään kansan tai luokan voivan jättää ihmisen
-jalostumisajatusta huomioon ottamatta! Hamletin kysymys "ollako vai
-eikö olla" uusiutuu yhä uudelleen ja pakottaa jokaisen kansan ja luokan
-ennemmin tai myöhemmin kuulemaan lihan-elämänlaulun säkeet. Se kansa
-joka ne ensiksi tajuaa on voimakkain kansa.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Lihan evankeliumi, by Moses Hahl
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK LIHAN EVANKELIUMI ***
-
-***** This file should be named 52999-8.txt or 52999-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/5/2/9/9/52999/
-
-Produced by Jari Koivisto
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-