diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-12 06:36:40 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-12 06:36:40 -0800 |
| commit | 549842e62f413466c5dc9daeed21fd22ffe8f7cb (patch) | |
| tree | 89efb163a35e3d2b6b6827e9f7d9a7aa846bd4cd | |
| parent | 05806cd7e2d427eff18adac18980fcca34d83043 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52496-8.txt | 1458 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52496-8.zip | bin | 30409 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1458 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..985a732 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52496 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52496) diff --git a/old/52496-8.txt b/old/52496-8.txt deleted file mode 100644 index a8a6e90..0000000 --- a/old/52496-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1458 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Nenä, by Nikolai Gogol - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Nenä - -Author: Nikolai Gogol - -Release Date: July 4, 2016 [EBook #52496] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NENÄ *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -NENÄ - -Kirj. - -Nikolai Gogol - - -Suomennos, - - - - - -Helsingissä, -K. E. Holm'in kustantama, -1883. - -Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa. - - - - -I. - - -Huhtikuun 25 päivänä oli Pietarissa harvinaisen kummallinen tapaus. -Kotonaan Vosnesenskoi kadun varrella heräsi eräänä aamuna jokseenkin -varhain kuuman leivän hajusta parturi Ivan Jakovlevits (hänen -sukunimensä on unohtunut); eipä katutaulussakaan ole muuta kuin -saippualeukaisen hevosmiehen kuva ynnä kirjoitus: "myöskin lasketaan -verta". Kohotettuaan hiukan päätään huomasi hän, että hänen kahville -harras vaimonsa -- arvoisa rouva -- otti juuri uunista paistuneita -leipiä. - -"Tänään en minä, Praskovja Osipovna, huoli kahvista laisinkaan", sanoi -Ivan Jakovlevits. "Minun mieleni tekee sen sijaan kuumaa leipää sipulin -kanssa." (Se on: Ivan Jakovlevits olisi kyllä tahtonut molempia, mutta -hän tiesi, että oli aivan mahdoton vaatia kahta asiaa yht'aikaa, sillä -Praskovja Osipovna ei voinut laisinkaan semmoista kärsiä.) - -"Antaa hänen hullun syödä leipää; eipä minulle sitä tarvis ole", -ajatteli vaimo itsekseen, "jääpihän minulle kahvia sen enemmän", ja -heitti yhden leivän pöydälle. - -Säädyllisyyden vuoksi veti Ivan Jakovlevits, paitasillaan kun oli, -hännystakin ylleen ja istahdettuaan pöydän ääreen, riputti leivälle -suoloja, toi kaksi sipulin pumppua, otti veitsen käteensä ja rupesi -totisen näköisenä leikkaamaan leipää. Jaettuaan leivän kahteen -puoliskoon, katsahtaa hän sen keskustaa -- ja kummastuksekseen huomaa -jotain valkeata. Ivan Jakovlevits kaivoi vähän veitsen kärjellä, koetti -sormellaan: "Sitkeätä!" sanot hän itsekseen. "Mitähän tuo lienee?" Hän -pisti sormensa, veti ulos -- nenä! -- -- Ivan Jakovlevits laski -kätensä, hieroi silmiään, koetti uudestaan: "nenä, totta tosiaan!" -Näyttipä se tutultakin. Kauhu ilmaantui Ivan Jakovlevitsin kasvoille. -Tämä kauhu ei kumminkaan ollut mitään sen kiukun rinnalla, mikä hänen -vaimonsa valloitti. - -"Keltä sinä, peto, nenän olet leikannut?" tiuskasi tämä vimmoissaan. -"Lurjus, juoppo! Mimmoinen rosvo! Johan minä kolmelta ihmiseltä olen -kuullut, että sinä partaa ajellessasi häärit nenän ympärillä tuskin -kärsittävällä ahneudella." - -Ivan Jakovlevits ei enää ollut elossa, eikä kuollutkaan. Hän oli -tullut siihen päätökseen, ettei tämä nenä ollut kenenkään muun kuin -kollegi-assessorin Kovalev'in nenä, jonka partaa hän ajeli joka -sunnuntaina ja keskiviikkona. - -"Kuules, Praskovja Osipovna! Minä panen tämän nenän rievun sisään ja -asetan tuonne nurkkaan; antaa sen loikoa siellä vähän aikaa. Kyllä minä -sitten sen korjaan." - -"En tahdo kuulla siitä puhuttavankaan! Minäkö antaisin huoneessa olla -leikatun nenän?... Kuivunut raato! Osaat vaan partaveistä hihnaan -hivuttaa, mutta tulet pian kykenemättömäksi koko virkaasi toimittamaan, -heittiö, kelvoton! Että minä sitten saisin sinun tähtesi oikeudessa -vastata?... Vie pois se täältä, pois! Vie minne tahansa, ett'en minä -tietäisi haisuakaan siitä! Likaturpa, aasi!" - -Ivan Jakovlevits seisoi kuin halolla päähän lyötynä. Tuumaili, ajatteli --- eikä tiennyt mitä ajatella. - -"Hiisi sen tietää, miten tässä on käynyt", mutisi hän viimein -kaapaisten kädellään korvantaustaa, "lienenkö minä ollut humalassa, vai -enkö, sitä en totta tosiaan voi varmaan sanoa. Siltä näyttää, että -tässä on jotain tavatonta. Sillä leipä -- siinä ei mitään sen -kummempaa, vaan nenä -- siinäpä arvoitus. En, en käsitä laisinkaan!" -Ivan Jakovlevits vaikeni. Ajatus, että poliisi ehkä löytää häneltä -nenän, todistaa hänet syylliseksi, saattoi miehen aivot sekasin, hänen -silmiinsä haamoitti jo somasti hopealla koristettu kaulus, miekka... ja -hän vapisi kiireestä kantapäähän. Vihdoin viimeinkin sai hän käsiinsä -alusvaatteensa, saappaansa, puki ylleen kaiken tuon "joutavan" ja -Praskovja Osipovnan tuskastuttavien saarnojen saattamana läksi kadulle -riepuun kääritty nenä kourassa. - -Hän tahtoi pistää sen jonnekkin kenenkään huomaamatta: joko portin -patsaan juurelle tahi jollain tapaa muka vahingossa pudottaa sen -kadulle, samalla suikahtaen itse syrjäkadulle. Kaikeksi onnettomuudeksi -sattui vastaan tulemaan joku tuttava, kysellen: "Minne menet?" tahi -"Kenen partaa näin varhain ajelemaan?" niin ett'ei Ivan Jakovlevits -mitenkään saanut sopivaa hetkeä. Jopa hän kerran pudottikin nenän -maahan, mutta kaukaa jo osoitti eräs vartija kepillään hänelle, -älähtäen: "Nosta ylös, sinä pudotit jotain!" ja Ivan Jakovlevitsin -täytyi kuin täytyikin nostaa nenä maasta ja pistää uudestaan taskuunsa. -Hän vaipui yhä suurempaan epätoivoon, koska ihmisiä rupesi yhä enemmän -vilisemään kadulla sen mukaan kuin makasinit ja puodit avattiin. - -Hän päätti mennä Iisakin sillalle tuumaellen eikö hänen sieltä -onnistuisi jollakin viekkaudella pudottaa se Nevaan... Mutta -ansaitsenpa moitetta siitä, etten tähän saakka ole virkkanut mitään -Ivan Jakovlevitsista, tuosta monessa suhteessa arvoisasta miehestä. - -Ivan Jakovlevits oli, niinkuin kaikki jollaiset venäläiset -käsityöläiset, kauhea juoppo, ja vaikka hän ajelikin joka päivä muitten -leukoja, oli hänen omansa aina ajelematonna. Hännystakki oli hänellä -(Ivan Jakovlevits ei pitänyt koskaan yllään päällystakkia) kirjava, -toisin sanoen se kyllä oli musta, mutta täynnä tummankeltaisia ja -harmaita pilkkuja; kaulus kiiltävä; vaan kolmen napin sijalla rippuivat -ainoastaan rihmat. Ivan Jakovlevits oli oikea syynikkiläinen, ja kuu -kollegi-assessori Kovalev tapansa mukaan partaa ajeltaessa hänelle -sanoi: "Sinun kätesi, Ivan Jakovlevits, haisahtavat jollekin!" niin -Ivan Jakovlevits vastasi kysymykseen: "Millepä ne haisahtaisivat?" "En -tiedä, veikkonen, mutta haisevatpa vaan", sanoi kollegi-assessori, ja -Ivan Jakovlevits, nuuskaa otettuaan, saippuoitti häneltä palkaksi tästä -leuan ja ylähuulen, korvantaustan ja leuanaluksen, sanalla sanoen -- -mistä häntä vaan halutti. - -Olipa tämä arvoisa porvari jo Iisakin sillalla. Hän katsahti ensin -ympärilleen, kumartui käsipuun ylitse muka tirkistääkseen sillan alle -tokko siellä paljo kaloja uiskenteli, ja pudotti varovasti rievun nenän -kanssa. Hänestä tuntui ikäänkuin kymmenen puntaa olisi harteilta -vierähtänyt: Ivan Jakovlevits oikein naurahti. Sen sijaan, että olisi -virkamiesten leukoja mennyt ajelemaan, käänsi hän askeleensa -laitokseen, jonka oven päällä oli sanat: "Syötävää ja teetä", -pyytääkseen lasillisen totia, kun hän äkkiä hoksasi sillan päässä -seisovan, ylevän näköisen kvartaalin-tarkastajan [korkeampi -poliisivirkamies] leveine poskipartoineen, kolmikulmaisine hattuineen -ja miekkoineen. Hän jähmettyi; samassa tarkastaja viittasi hänelle -sormellaan ja lausui: "Tuleppas tänne, ystäväni!" - -Ivan Jakovlevits tunsi puvun ja, otettuaan jo kauempana patalakin -päästään, astui varovasti hänen luokseen lausuen: "Olkaa terveenä, -teidän ylhäisyytenne!" - -"Oi, ei tässä ole puhe, veikkonen, ylhäisyydestä -- sanoppas, mitä sinä -teit tuolla sillalla?" - -"Jumal'avita, herra, kävin partoja ajelemassa ja katsahdin vaan, -juokseeko virta kovasti." - -"Valehtelet, valehtelet! Etpä sillä pääse. Vastaappas vaan." - -"Minä olen valmis ajelemaan teidän armollisuutenne partaa kahdesti, -vaikkapa kolmesti viikossa vastustelematta", vastasi Ivan Jakovlevits. - -"Äläppäs nyt, veikkonen! Ne ovat loruja vaan. Minulla on kolme -parranajajaa ennestään, ja pitävätpä sitä suurena kunnianaankin. Mutta -sanoppas nyt vaan, mitä sinä siellä teit?" - -Ivan Jakovlevits vaaleni... Tähän haihtui kokonaan tapausten juoksu -hämärään, eikä ole mitään tietoa siitä, kuinka sitten kävi. - - - - -II. - - -Kollegi-assessori Kovalev heräsi jotensakin varhain ja päästi -huuliltaan äänen örrr!... jonka hän aina teki herätessään, voimatta -itsekään selittää minkätähden. Hän nousi istualleen, käski tuoda -itselleen pienen, pöydällä seisovan peilin. Hän tahtoi katsoa näpykkää, -joka eilisiltana oli noussut hänen nenälleen; mutta suurimmaksi -kummastuksekseen huomaa hän, että nenän sijalla on ihan tasainen -paikka! Säikähtyneenä käski Kovalev tuoda itselleen vettä ja hieroi -pyyhinliinalla silmiänsä: "totta tosiaan, ei ole nenää laisinkaan!" -Hän rupesi hapuroimaan käsillään tullakseen vakuutetuksi, ett'ei hän -nähnyt unta; näyttää siltä, kuin hän todellakin olisi valveilla! -Kollegi-assessori hyppäsi vuoteeltaan, kaappasi kädellään -- ei ole -nenää!... Hän käski heti paikalla tuoda vaatteensa ja läksi -kiireimmiten ylipoliisimestarille. - -Sillä välin täytyy puhua hiukan Kovalev'ista, jotta lukija voisi nähdä, -mitä lajia tämä kollegi-assessori oikeastaan oli. KoIlegi-assessoreja, -jotka tiedoillaan tämän arvonimen hankkivat, ei saa laisinkaan verrata -niihin kollegi-assessoreihin, jotta siksi tulivat Kaukasossa. Nämät -ovat kaksi aivan eri lajia. Oppineet kollegi-assessorit... Tämä -Venäjä on kumminkin sellainen kummallinen maa, että jos sanot -jotain yhdestä kollegi-assessorista, niin kaikki kollegi-assessorit -Riiasta Kamtschatkaan saakka ottavat sen itseensä; se tietääkin -kaikista nimityksistä ja arvonimistä. Kovalev oli kaukaasialainen -kollegi-assessori. Hänellä oli tämä arvonimi ollut vasta kaksi vuotta; -sentähden hän ei voinut sitä hetkeksikään unhottaa; mutta lisätäkseen -kiitollisuuden tunnetta itseensä, hän ei koskaan kollegi-assessoriksi -itseään nimittänyt, vaan aina majuriksi. - -"Kuuleppas eukkoseni", puhui hän tavallisesti kohdatessaan kadulla -muijan, jolla maniskoja oli kaupan, "tuleppas luokseni kotiini; -asuntoni on Sadovoi-kadun varrella, kysy vaan: asuuko täällä majuri -Kovalev, niin sinulle näyttää sen kuka tahansa." Jos hän taas kohtasi -jonkun kaunottaren, niin antoi hän sen lisäksi salaisen viittauksen, -lisäten: "Kysy vaan, kaunokaiseni, majuri Kovalev'in kortteeria." -Tämänpä tähden mekin rupeamme tästä lähtien tätä kollegi-assessoria -majuriksi nimittämään. - -Majuri Kovalev'illa oli tapana kävellä joka päivä Nevskin prospektilla. -Hänen maniskansa kaulus oli aina erinomaisen puhdas ja kiiltävät. -Poskiparrat olivat hänellä semmoiset, jommoisia nytkin saa nähdä -läänin- ja piirikunnanmaamittareilla, arkkitekteillä ja rykmentin -lääkäreillä, samoin kaikellaisilla virkamiehillä ja ylimalkaan kaikilla -miehillä, joilla on pulleat punaset posket ja jotka erittäin hyvin -pelaavat "bostonia"; nämä poskiparrat menevät poskien keskitse -suoraan nenään asti, Majurilla riippui kellon perissä suuri tukku -karneooli-sinettejä, vaakunoita ja semmoisia, joihin oli piirretty: -keskiviikko, tuorstai, maanantai y.m. Majuri Kovalev oli tullut -Pietariin asioille, suoraan sanoen -- etsimään itselleen sopivata -paikkaa: jos onnistuisi niin vaikkapa virkaatoimittavan kuvernörin, -joll'ei -- tuomarin virkaa, jossain näkyvämmässä piirikunnassa. Eipä -majurilla ollut mitään naimisiin menoakaan vastaan, mutta ainoastaan -sillä ehdolla, että morsianta seuraisi kolme sataa tuhatta ruplaa -myötäjäisiä. Tästäpä lukija voi itse päättää mimmoinen oli tämän -majurin tila, kun hän huomasi jotensakin kovan ja säännöllisen nenänsä -sijassa tasaisen, sileän syvennyksen. - -Ikäänkuin onnettomuudeksi ei näkynyt kadulla yhtään vosikkaa ja hänen -täytyi, kietouduttuansa päällysnuttuunsa, peitettyään kasvonsa -liinalla, mennä jalkasin, teeskennellen, että hänen nenänsä vuosi -verta. "Mutta jospa se näytti vaan minusta siltä; ei se voi olla -mahdollista, että nenä omin päinsä katoaisi", ajatteli hän, astuen -tahallaan kahvilaan katsoakseen peiliin. Onneksi ei kahvilassa ollut -ketään; pojat lakasivat lattioita ja asettelivat tuoleja paikoilleen; -muutamat kantoivat silmät unisina tarjottimilla kuumia piirakoita; -pöydillä ja tuoleilla levisivät siellä täällä eiliset kahvilla valetut -sanomalehdet. "No Jumalan kiitos, ei ole ketään", mutisi Kovalev, -"nytpä saapi tarkastella". Hän meni peläten peilin luo ja katsahti: -"Piru vieköön, tämä on hävytöntä", lausui hän sylkäisten; "vaikkapa -edes jotain olisi nenän sijalla, vaan kun siinä ei ole mitään!" - -Harmistuneena huulta purren läksi hän kahvilasta ja päätti vasten -tavallisuutta olla keneenkään katsomatta ja kellekään hymyilemättä. -Äkkiä jäi hän aivan kuin naulatuksi seisomaan erään talon ovelle; hänen -kasvoissaan liikkui selittämätön asia: käytävän eteen seisattuivat -umpivaunut; ovi aukeni ja ulos hyppäsi kyyryselkäinen herra -virkanutussa ja juoksi rappuja ylös. Kuinka suuri Kovalevin kauhu ja -hämmästys oli, kun hän hoksasi, että tuo oli -- juuri hänen nenänsä! -Tämän tavattoman seikan tähden huomasi hän silmänsä pimenevän; päättipä -kumminkin, vavisten niinkuin haavanlehti, odottaa, käyköön sitten miten -tahansa, kunnes tuo palaisi vaunuihinsa. Parin minutin päästä nenä -todella palasikin. Hänellä oli yllä kullalla koristettu, -pystykauluksinen virkatakki, jalassa säämyskäiset roimahousut, miekka -vyöllä. Töyhtöhatusta oli helppo huomata, että hänellä oli -valtioneuvoksen arvo. Kaikesta saattoi päättää, että hän aikoi juuri -aamutervehdykselle. Hän katseli kummallekin puolelle, huudahti -ajurille: "Annas tänne!" astui vaunuihin ja läksi. - -Onneton Kovalev oli vähällä menettää järkensä. Hän ei tiennyt mitä -hänen oli ajatteleminenkaan moisen tapauksen johdosta. Mitenkä se -totta tosiaan olikaan mahdollista, että nenä, joka eilen vielä oli -hänellä tuossa poskien välissä, ei voinut ajaa, eikä kävellä, nyt oli -saanut virkatakin yllensä! Hän juoksi vaunujen jälestä, jotka onneksi -eivät vierineetkään kauas, vaan seisattuivat Gostinnoi dvor'in eteen -[oikeastaan vieraspiha; suuri ryhmä makasiineja ja kauppapuoteja]. -Hän juoksi sinne, tunkeutui läpi joukon kerjääjä-ämmiä, joitten -kasvot olivat peitetyt hunnuilla, mihin vaan silmiä varten oli -kaksi aukkoa jätetty, tuon joukon, jota hän ennen niin kovasti -oli pilkannut. Kansaa ei ollut paljo. Kovalev huomasi olevansa -niin suuresti hämmennyksissään, ett'ei hän kyennyt vakavasti -aprikoimaankaan, ja etsi silmillään tuota herraa joka taholta. -Vihdoin äkkäsi hän hänen seisovan erään puodin edessä. Nenän kasvot -olivat kokonaan pystykauluksen takana piilossa, ja hän katseli syviin -ajatuksiin vaipuneena jotakin esinettä. - -"Kuinkahan minä lähenisin häntä?" arveli Kovalev. "Kaikesta -- -virkanutusta, hatusta -- näkyy, että hän on valtioneuvos. Piru ties -miten tässä on tehtävä!" - -Hän alkoi yskiä hänen takanaan; mutta nenä ei vaan muuttanut -hetkeksikään asentoansa. - -"Armollinen herra", sanoi Kovalev sisällisesti pakoittaen itseään -rohkeuteen, "armollinen herra..." - -"Mitä tahdotte?" sanoi nenä kääntyen. - -"Minua kummastuttaa, armollinen herra... minusta näyttää. Teidän -pitäisi tietää oma paikkanne. Ja nyt minä löydän teidät... missä?... -Ajatelkaahan..." - -"Suokaa anteeksi, minä en käsitä mistä te puhutte", lausui nenä. -"Selittäkää asianne!" - -"Mitenkä minä hänelle selittäisin!" ajatteli Kovalev ja, rohkaisten -itsensä, alkoi: "Tosin kyllä, minä... muuten, minä olen majuri. -Myönnättehän, etten minä mitenkään saata ilman nenää olla. Joku -tuommoinen kaupittelija-akka, joka Vosnesenskoi-sillan luona -puhdistettuja appelsiineja myypi, voi kyllä istua nenätönnä; mutta kun -ottaa huomioon, että... sitä paitsi, ollessani tuttava useissa -paikoissa naisten kanssa: Tschehtirev'in, valtaneuvoksen rouvan, ja -muitten.... Päättäkää itse... minä en tiedä armollinen herra (tämän -sanottuaan Kovalev kohotti hartioitaan) suokaa anteeksi... jos tämä -soveltuu velvollisuuden ja kunnian lakeihin... Te voitte itse -ymmärtää..." - -"En totta tosiaan ymmärrä sanaakaan", vastasi nenä. "Selittäkää -paremmin." - -"Armollinen herra", sanoi Kovalev, muistaen oman arvonsa, "minä en -tiedä kuinka minä ymmärtäisin teidän sananne. Tässä on, luullakseni, -koko asia aivan selvä... Vai tahdotteko te...? Olettehan te -- minun -oma nenäni!" - -Nenä katsahti majuriin, ja hänen kulmansa rypistyivät. - -"Te erehdytte, arvoisa herra: minä olen aivan erityinen henkilö. Muuten -meidän välillämme ei voi olla mitään lähempää yhteyttä. Teidän -virkaatekevän nuttunne napeista päättäen kuulutte te aivan toiseen -säätyyn." Tämän sanottuaan käänsi nenä selkänsä. - -Kovalev hämmentyi kokonaan tietämättä mitä tehdä ja mitä ajatellakaan. -Silloinpa kuului miellyttävä naisvaatteiden sohina: lähestyi ijäkäs -nainen, kiireestä kantapäähän pitseillä koristettu, ja hänen perässään -solakka neitonen erittäin miellyttävästi pukeutunut valkeihin -varrenmukaisiin vaatteisin, päässä keltanen hattu, keveä kuin voileipä. -Heidän taakseen seisattui, nuuskarasiaansa avaten, pitkä heitukka -pitkine poskipartoineen, kaulassa koko tusina kauluksia. - -Kovalev astui lähemmäs, veti esiin maniskansa patisti-kauluksen, -korjasi kiiltävissä perissä rippuvat sinetit ja hymy huulilla vilkuen -kummallekin puolelle, käänsi koko huomionsa tuohon hentoon naiseen, -joka keväisen kukan keveydellä nyykäytteli päätään ja vei otsalleen -valkean, melkein läpinäkyvän kätensä. Hymy Kovalev'in kasvoissa -tuli yhä suuremmaksi, kun hän hatun alta näki ympyriäisen loistavan -valkean leuan ja osan poskea kevään ensiruusun varjostamana; mutta -äkkiä hypähti hän taaksepäin ikäänkuin olisi polttanut itsensä. -Hänelle johtui mieleen, ettei hänellä nenän sijalla ollut mitään, ja -kyyneleet vierivät hänen silmistään. Hän kääntyi heti toisaalle, -sanoakseen tuolle herralle virkatakissa, että hän vaan oli tekeytynyt -valtioneuvokseksi, ettei hän ollut muu, kuin lurjus ja hunsvotti, ja -ettei hän ollut mikään muu kuin hänen oma nenänsä... Mutta nenää ei -enää löytynytkään; hän ennätti ajaa tiehensä, varmaankin jollekin -aamutervehdykselle. - -Tämä saattoi Kovalev'in epätoivoon. Hän läksi takasin ja seisattui -hetkeksi pylväsrivin alle huolellisesti katsellen joka taholle, eikö -sattuisi jostain nenä tulemaan. Hän muisti aivan hyvin, että sillä oli -töyhtöhattu päässä, kullalla ommeltu virkatakki yllä, mutta hänen -päällysnuttuaan ei hän muistanut huomanneensa, ei hänen vaunujensa -väriä, ei hevosta, eikä edes sitäkään, oliko hänellä vaunujen takana -lakeija, ja millaisessa puvussa. Sitä paitsi kulki vaunuja niin paljo -edestakasin ja semmoisella vauhdilla, että oli vaikea eroittaa niitä -toisistaankin; vaikkapa hän sitten olisi merkinnytkin jonkun niistä, ei -hänellä ollut mitään keinoa saada niitä seisattumaan. Päivä oli ihana -ja lämmin. Nevskillä pilveili ihmisiä; naisia kihisi, niinkuin -vesipisaroita kukkasruiskun hanikasta. Poliisikamarin kohdalta aina -Anitschkin'in sillalle saakka. Tuossapa tulee hänen tuttavansa -hovineuvoskin, jota hän överstiksi nimitti, erittäinkin jos syrjäläisiä -sattui läsnä olemaan. Tuollapa Jarjigin, sekin hänen hyvä ystävänsä, -joka bostonia pelatessa aina menetti kun kahdeksan henkeä oli osaa -ottamassa. Kah! toinen majuri, joka Kaukasossa assessoriksi oli tullut, -viittilöipi häntä kädellään luokseen. - -"Piru vieköön!" mutisi Kovalev. "Vosikka hoi! Ajappas suoraan -poliisimestarille!" - -Kovalev istuutui troskaan ja yhtämittaa huudahteli ajajalle: "Anna -luisua!" - -"Onko poliisimestari kotona?" kysyi hän, astuttuaan etehiseen. - -"Ei ole, herra", vastasi ovenvartija, "vast'ikään läksi hän kotoa." - -"Sepä kaunista!" - -"Niin", lisäsi ovenvartija, "ei siitä paljon aikaa ole, mutta mennythän -vaan onpi; jospa olisitte hiukkasta ennen tulleet, niin olisitte ehkä -tavanneet hänet kotona." - -Ottamatta vaatetta kasvoiltaan, astui Kovalev takasin vosikalle ja -huudahti epätoivon äänellä: "Anna mennä!" - -"Minne?" sanoi vosikka. - -"Suoraan eteenpäin." - -"Mitenkä suoraan eteenpäin? Tässä on käännös oikeaan tahi vasempaan?" - -Tuo kysymys seisotti Kovalev'in ja pakoitti hänet taas ajattelemaan. -Oikeastaan olisi hänen nyt pitänyt muitta mutkitta kysyä neuvoa -järjestys-toimistosta, ei suinkaan sentähden, eikä sillä on -suoranaista tekemistä poliisin kanssa, vaan siitä syystä, että -sen toimet saattoivat olla paljoa nopeampia kuin muitten; suoraa -ajattelemattomuutta olisi ollut mennä etsimään korvausta sen paikan -esimiehiltä, jossa nenä näkyi palvelevan, sillä nenän omista sanoista -oli helppo päättää, ett'ei sille miehelle mikään pyhää ollut ja että -hän siellä voi valehdella samoin kuin hän valehteli vakuuttaessaan, -ett'ei hän ollut häntä koskaan nähnytkään. - -Jopa Kovalev oli käskeä ajamaan järjestys-toimistoon, kun hänelle -johtui mieleen, että tuo lurjus, ilkiö, joka ensi kerran kohdatessa -käyttäytyi niin hävyttömällä tavalla, voisi käyttää aikaa hyödykseen ja -suilahtaa kaupungista -- ja silloin tulisivat kaikki etsimiset turhiksi -tahi kestäisivät -- Jumala sen estäköön -- ehkä kokonaisen kuukauden. -Vihdoin näytti ikäänkuin itse taivas olisi tullut hänelle avuksi. Hän -päätti lähteä suoraan sanomalehti-toimistoon ja ajoissa ilmoittaa hänen -ominaisuutensa, että kuka tahansa, joka nenän kohtaisi, heti paikalla -voisi hänet hänelle toimittaa, taikka ainakin ilmaista missä nenä -oleskeli. Niinpä hän nyt, tämän päätettyään, käski vosikan ajaa -sanomalehti-toimistoon, koko matkan yhtä mittaa kolhien häntä -nyrkillään selkään ja äännähdellen: "Pikemmin lurjus, pikemmin -tolvana!" - -"Voi teitä, herra!" sanoi vosikka ravistaen päätään ja lyöden -ohjaksilla hevostaan, jolla oli yhtä pitkä karva kuin katurakilla. -Ruoska seisattui viimein ja Kovalev juoksi hengästyneenä pieneen -vastaanotto-huoneesen, jossa harmaapäinen virkamies, vanha hännystakki -yllä, silmälasit silmillä, istui pöydän takana ja kynä hampaissa luki -vasta tuotuja vaskitahoja. "Kuka täällä ottaa ilmoituksia vastaan", -huusi Kovalev, "hyvää huomenta!" - -"Terve tullut", sanoi virkamies kohottaen hetkeksi silmänsä ja laskien -ne takasin vieretysten asetettuihin vaskiraharöykkiöihin. - -"Minä tahdon painattaa..." - -"Sallikaa, pyydän hiukan odottamaan", lausui virkamies, kirjoittaen -yhdellä kädellään numeroja paperille ja muuttaen vasemman käden -sormilla helmilaudassa kaksi helmeä vasemmalle. Lakeija nauhuksineen ja -puvussa, josta voi päättää hänen palvelevan jossain ylimysperheessä, -seisoi kirje kädessä pöydän luona ja rupesi näyttämään omaa -arvostelukykyään lausuen: - -"Uskotteko, herra, ett'ei koira maksa kahdeksaa riunaa [10 kopekkaa], -se on minä en siitä maksaisi kahdeksaa rossaa [1/2 kopekkaa], mutta -kreivitär, Jumal'aut', rakastaa sitä -- senpätähden se, joka sen -löytää, saa sata ruplaa! Totta tosiaan, niin aivan kuin me tässä, ovat -ihmisten maut erilaiset; jos kerran olet koirien ihailija, niin pidäkin -jo jahtikoiraa tahi villuria; älä sääli viittä sataa, anna tuhat, että -sitten koira todellakin olisi hyvä." - -Arvoisa virkamies kuunteli tuota arvokkaalla katsannolla, samalla aikaa -laskien lukua, montako kirjainta tuodussa lipussa oli. Huoneen seiniä -vasten seisoi kaupittelija: ämmiä ja dvornikkoja [talonvahti -kaupungissa] laput kourissa. Yksi sisälsi että palvelukseen päästetään -uljas kuski; toisessa -- vähän käytetyt vaunut, tuodut Parisista vuonna -1814; siellä kaksi palvelusta, henkiorja, 19-vuotias pesutyöyön -tottunut ja muihinkin toimiin kykenevä tyttö; käytettäväksi kelpaava -troska ilman toista notkurautaa; nuori, tulinen, harmaa, 17-vuotias -hevonen; Lontoosta tuotuja vereksiä nauriin ja retisan siemeniä; huvila -kaikkine mukavuuksineen: kaksi pilttoota hevosia varten ja paikka, -johon sopii istuttaa kaunis koivu- tahi tammi-metsä; siellä oli -ilmoitus niille, jotka haluavat ostaa vanhoja saappaanpohjia, -kehoituksella tulemaan huutokauppaan kello 8:sta 3:een aamua. - -Huone, jossa tämä kirjava seura oli, ei suinkaan suuri ollut ja ilma -siinä oli hirveän raskas; kollegi-assessori Kovalev ei kumminkaan -voinut hajua tuntea, kun hänen kasvonsa peitossa olivat ja itse nenä -siihen aikaan, Jumal'ties, missä lienee ollutkaan. - -"Hyvä herra, sallikaa minun kysyä... minulla on erittäin tärkeä asia", -sanoi hän viimein tuskastuen odotukseen. - -"Heti paikalla, heti paikalla! Kaksi ruplaa neljäkymmentäkolme -kopekkaa! Kohta, kohta! Rupla kuusikymmentäneljä kopekkaa", jutteli -harmaasilmäinen herra, viskoen akoille ja dvornikoille vasten silmiä -heidän lappunsa: "Mitä teille on tarvis?" sanoi hän viimein kääntyen -Kovalev'iin. - -"Minä pyydän...", sanoi Kovalev, "tapahtui hävyttömyys eli ilkityö -- -minä en ole saanut tähän saakka selville. Minä pyydän vaan teitä -julkaisemaan, että se, joka toimittaa minulle tämän lurjuksen, saa -kohtuullisen palkkion." - -"Sallikaa minun kysyä, mikä on nimenne?" - -"Miksikä nimeäni? En minä sitä voi ilmaista. Minulla on paljo tuttavia. -Tschehtirev, valtioneuvoksen rouva, Palageja Grigorjevna Podtotschin, -staapiupseerin rouva... Annas kun saavat tietää, Jumala varjelkoon! Te -voitte vaan kirjoittaa kollegi-assessori tahi vielä paremmin: mies, -jolla on majurin arvo." - -"No onko tuo karkulainen teidän henkiorjanne?" - -"Mikä henkiorja! Eihän tuo mikään niin suuri ilkityö olisikaan! Minulla -pakeni -- nenä..." - -"Hm! kummallinen nimi! Ja suurenko summan tuo Nenä teiltä varasti?" - -"Nenä, se on... älkää te luulko... Nenä, minun oma nenäni katosi, eikä -ole mitään tietoa, minne. Itse piru tahtoi tehdä pilaa kanssani." - -"Mitenkä se katosi? Minä en voi ymmärtää!" - -"En minä tiedä sanoa, mitenkä. Pääasia on, että hän nyt ajelee pitkin -kaupunkia ja nimittää itseään valtioneuvokseksi. Ja siitä syystä pyydän -teitä ilmoittamaan, että se, joka hänet kiinni saa, toimittakoon mitä -pikemmin suoraa tietä luokseni. Todellakin, voitte itse päättää, kuinka -minä voin olla ilman niin tärkeätä ruumiin osaa. Ei se ole mikään -pikkuvarvas jalassa, jonka voi saappaasen piilottaa -- eikä kukaan -huomaa, vaikkei sitä löydykään. Minä olen joka tuorstaina valtioneuvos -Tschehtirev'in luona; Podtotschin, Palageja Grigorjevna, -staapi-upseerin rouva ja hänen erittäin soma tyttärensä ovat myöskin -hyviä tuttavia, ja ajatelkaa kuinka minä nyt voin... Enhän minä voi -heille näyttäytyäkään." - -Virkamies painui syviin ajatuksiin, niinkuin hänen rypistetyistä -huulistaan voi päättää. - -"En minä voi antaa tilaa lehdessä tuommoiselle ilmoitukselle", sanoi -hän viimein pitkän vaitiolon jälkeen. - -"Kuinka? Mitenkä?" - -"Siten -- lehti voi menettää arvonsa. Jos jokainen rupeaa -kirjoittamaan, että häneltä karkasi nenä, niin... Muutenkin jo kuuluu -moitteita siitä, että muka painetaan hullutuksia ja perusteettomia -valheita." - -"No, mutta mitenkä tämä asia hullutus on! Ei tässä minusta mitään -semmoista ole." - -"Se näyttää vaan siltä, niinkuin ei olisi. Viime viikolla oli -samallainen tapaus: Tulipa tänne eräs virkamies, samoin kuin te nyt, -toi lapun, rahaa rätingin mukaan 2 r. 27 k., ja koko ilmoitus sisälsi, -että oli karannut musta villakoira. Eihän siinä olisi luullut sen -kummempaa olevan. Vaan tästäkös syntyi ivajuttu: villuri olikin -rahaston hoitaja eräästä laitoksesta, jonka nimeä en muista." - -"Enhän minä villurista ilmoitusta annakaan, vaan omasta nenästäni, siis -melkein sama, kuin itsestäni." - -"En, semmoista ilmoitusta en voi ottaa mitenkään vastaan." - -"Mutta kun minulta todella katosi nenä!" - -"Jos se katosi, niin on teidän kääntyminen lääkärin puoleen. Sanotaan, -että niitä on semmoisia, jotka voivat asettaa mimmoisen nenän tahansa. -Muuten minä huomaan, että te olette leikkisä mies ja teette mielellänne -seurassa pilaa." - -"Minä kiroan teitä, niin totta kuin Jumala on pyhä! Koska tämä niin -pitkälle on mennyt, niin minä näytän teille." - -"Älkää vaivatko itseänne!" jatkoi virkamies vetäen nuuskaa sieramiinsa, -"tahikka, joll'ei teille siitä vaivaa ole", lisäsi hän uteliaalla -liikahduksella, "niin kyllähän olisin halukas katsomaan." - -Kollegi-assessori otti liinan kasvoiltaan. - -"No totta toisen kerran, ihme ja kumma", lausui virkamies, "aivan -tasainen paikka, ihan kuin vastapaistettu kakkara. Niin uskomattoman -tasainen." - -"No, rupeatteko nyt väittämään vastaan? Te näette itsekin, ett'ei saata -olla sitä sanomalehdessä julkaisematta. Minä tulen teille erittäin -kiitolliseksi, ja olen iloinen että tämä tapaus on saattanut minulle -onnen tutustua teihin." Niinkuin tuosta näkyy päätti majuri tällä -kertaa käyttää hiukan viekkauttakin. - -"Helppohan tuo julaista olisi", sanoi virkamies, "mutta minä en näe -teille siitä mitään hyötyä olevan. Jos tahdotte, niin antakaa -semmoisen, jolla on terävä kynä, kertoa tämä, niinkuin harvinainen -luonnon-ilmiö ainakin, ja painattakaa se 'Pohjan Mehiläiseen' (nyt hän -otti vielä kerran nuuskaa) nuorison hyödyksi (hän pyyhki nenäänsä) tahi -muuten yleisön huviksi." - -Kollegi-assessori vaipui täydelliseen toivottomuuteen. Hän käänsi -silmänsä alas sanomalehteen, jossa oli ilmoitus näytännöistä; jopa -hänen kasvonsa olivat valmiit hymyilemään, huomattuaan erään soman -näyttelijättären nimen, ja hänen kätensä meni jo taskuun saadakseen -tietää, oliko hänellä muassa sininen paperiraha [viisi ruplaa], sillä -staapiupseerien piti Kovalevin mielestä istua nojatuolissa; mutta -muisto nenästä pilasi kaikki. - -Itse virkamiestäkin näkyi Kovalev'in tukala tila liikuttavan. Tahtoen -huojentaa edes jonkun verran hänen tuskaansa, piti hän sopivana -ilmaista osanottavaisuuttaan muutamilla sanoilla: - -"Minun todellakin käy sääliksi, että teille tämmöinen onnettomuus on -tapahtunut. Ettekö tahdo ottaa nuuskaa rohkaistukseksi; tämä parantaa -päänsäryt ja lauhduttaa surulliset ajatukset; moneen muuhunkin tautiin -on tämä hyvää." Sen sanottuaan virkamies tarjosi Kovalev'ille -nuuskarasiasta, näpsästi asetettuaan hienon naisen kuvalla koristetun -kannen sen alle. - -Tämä typerä teko lopetti Kovalev'in kärsivällisyyden. "Minä en ymmärrä, -kuinka te tässä leikille sijaa löydätte", sanoi hän närkästyen, "ettekö -näe, ett'ei minulla juuri sitä ruumiin osaa ole, jolla nuuskataan? Piru -vieköön teidän nuuskanne. Minä en nyt saata katsoakaan siihen, vaikka -huonon nuuskanne sijaan tarjoisitte itse Rapé-lajia." - -Tämän sanottuaan läksi hän tiehensä sanomalehtitoimistosta, kovasti -nyreissään ja käänsi askeleensa kaupungin viskaalin luokse. - -Kovalev tuli hänen luokseen juuri kun tämä kohottaen kätensä ylös -venytti itseään ja haukotellen lausui! "Kas nytpä parin tunnin nukahdus -hyvää tekee!" - -Eipä ollut siis vaikea nähdä, ett'ei kollegi-assessorin tulo ollut -laisinkaan ajallansa. Viskaali oli kaikkien taiteitten ja käsitöitten -suosija; keisarillisia velkaseteleitä hän toki piti paraina kaikista. -"Kas sekös tavaraa", oli hänellä tapana sanoa, "eipä ole mitään sen -mukavampaa: syödä ei se tahdo, tilaa tarvitsee vähän, taskuun mahtuu -aina, putoaa -- ei mene rikki." - -Viskaali otti Kovalev'in hyvin kuivasti vastaan ja sanoi, ett'ei -päivällisen jälkeen ollut aika tutkinnon pitämiseen; itse luonnon jo -määränneen, että syötyä on hiukan nukahtaminen (tästä kollegi-assessori -saattoi nähdä, ett'ei viskaalille olleet tuntemattomia muinaisten -viisaitten lauseparret); ettei kunnon mieheltä nenää paikaltaan -temmata. - -Hän ei siis puhunut ollenkaan koristellen lauseitaan, vaan suoraan -vasten silmiä, pitää huomauttaa, että Kovalev et paljoa tarvinnut -suuttuakseen. Hän saattoi antaa anteeksi kaikki, mikä vaan ei koskenut -häntä itseään, mutta ei mitenkään leppynyt, jos loukkaus koski hänen -virkaansa tahi arvoansa. Hänen mielipiteensä oli se, että -näytelmäkappaleissa voisi olla sallittu kaikki, mikä koski -ober-upseerejakin, kun vaan staapi-upseerien annettiin olla rauhassa. -Viskaalin odottamaton käytös saattoi hänet niin suuresti hämille, että -hän päätään ravistaen, arvokkaan näköisenä, kädet hiukan hajallaan sai -ainoastaan sanotuksi: "Myönnän että näin loukkaavien huomautuksienne -jälkeen ei voi mitään lisätä..." ja meni tiehensä. - -Hän tuli kotiin, tuskin tuntien jalkoja allaan. Oli jo hämärä. -Surulliselta, hirveän rumalta näytti hänestä hänen kotinsa näitten -epäonnistuneitten puuhien jälkeen. Astuttuaan etehiseen näki hän -nahkasella, tahratulla sohvalla loikovan lakeijansa Ivanin, joka maaten -selällään syljeskeli lakeen ja sattui jokseenkin tarkasti samaan -paikkaan. Tuommoinen ihmisen tyynimielisyys saattoi hänet raivoon ja -hän iski miestä hatullaan vasten kuonoa ärjästen: "Aina sinä, sika, -tyhyyksiin aikaasi kulutat!" - -Ivan hypähti nopeasti sijaltaan ja rupesi mitä tulisimmalla kiiruulla -häärien majurin kampsuja riisumaan. - -Astuttuaan huoneesen, heittäytyi majuri väsyneenä ja surullisena -kiikkutuoliin. Vähän levähdettyään huudahti hän vihdoin: "Jumalani, -Jumalani! Miksikä tämmöinen onnettomuus? Jospa olisin vaikka jalan tahi -käden menettänyt, sekin olisi parempi; mutta nenätön mies itse hittohan -se on; linnuksi se ei ole lintu, eikä porvariksi porvari: eihän se -kelpaa muuhun kuin ottaa niskasta ja paiskata ikkunasta ulos. Jospahan -se sitten sodassa tahi kaksintaistelussa olisi pois isketty, taikka -olisin sen menettämiseen itse syypää; mutta kun se katosi ilman syyttä -minkäänlaista, katosi aivan ilmaiseksi, tuottamatta minulle -rossaakaan!... Mutta eihän se voi olla mahdollista", lisäsi hän vähän -aprikoituaan, "mahdotonta, että nenä olisi kadonnut, ei, ei se ole -mitenkään mahdollista. Tämä joko on ainoastaan unta tahi muuten vaan -näyttää siltä; ehkäpä minä jollain tavoin join veden sijaan viinan, -jolla minä parran-ajelun jälkeen voitelen leukaani. Ehkä Ivan hullu -siitä ei huolinut ja minä ryyppäsin sen itse." - -Tullakseen vakuutetuksi, ett'ei hän ollut juovuksissa, iski majuri -itseään niin kovasti, että hänen täytyi kiljaista. Tämä kipu sai hänen -uskomaan, että hän todellakin oli ja toimi valveilla. Hän läheni -varovasti peiliä ja räpsäytti ensin silmiään ajatellen, että nenä ehkä -ilmestyykin äkkiä omalle paikalleen, mutta hypähti paikalla takasin, -huudahtaen: "Voi tuota ilettävää näköä!" - -Tuo oli todellakin selittämätöntä. Jospa olisi kadonnut nappi, -hopealusikka, kello tahi muu sellainen esine -- mutta... kadota, ja -miksi? erittäinkin omassa kortteerissa!... Majuri Kovalev arveli, -harkittuaan kaikki asianhaarat, todenmukaisimmaksi, että syypää tähän -ei ollut kukaan muu, kuin staapi-upseerin rouva Podtotschin, joka -tahtoi että hän ottaisi hänen tyttärensä puolisokseen. Hän tosin -mielellään hakkaili tyttöä, mutia vältti viimeistä temppua. Kun rouva -kerran hänelle suoraan ilmaisi, että hän oli suostuvainen antamaan -tyttärensä majurille, keksi tämä kierteleviä kohteliaisuuden osoitteita -lausuen, että hänen täytyi ensin palvella vielä vuotta viisi, ollakseen -tarkalleen neljänkymmenen kahden vuoden vanha. Ja sentähden tuo rouva -kostaakseen hänelle, varmaankin päätti rumentaa hänen kasvonsa ja sai -tähän toimeen joitakuita noita-ämmiä, sillä ei millään muotoa voinut -otaksua, että nenä olisi leikattu. Eihän kukaan käynyt edes hänen -luonaankaan! parturi Ivan Jakovlevits ajeli hänen partaansa -keskiviikkona ja koko keskiviikon ja koko torstainkin vielä nenä oli -paikallaan -- sen hän muisti ja tiesi aivan varmaan; sitä paitsi olisi -hän tuntenut kipua ja epäilemättä ei haava olisi kasvanut niin pian -kiinni, eikä tullut aivan kakkaran näköiseksi. Hän tuumaili, manaisiko -tuon rouvan laillisesti oikeuteen vai menisikö hänen luokseen ja -näyttäisi hänet suusanallisesti syylliseksi. Hänen aprikoimisensa -keskeytyi valon kautta, joka näkyi kaikista oven raoista ja ilmaisi, -että etehisessä Ivan jo oli kynttelin sytyttänyt. Pian ilmaantui itse -Ivankin, tuoden edessään kyntteliä ja valaisten sillä koko huoneen. -Ensi liikunnollaan näytti Kovalev aikovan temmata liinan, peittääkseen -tuon paikan, jossa eilen vielä nenä oli ollut, ett'ei moinen tyhmä mies -seisattuisi ällistelemään, nähtyään herrassa semmoisen kumman. - -Eipä ennättänyt Ivan mennä vielä omaan soppiinsa, kun etehisessä kuului -tuntematon ääni ja sanat: "Täälläkö kollegi-assessori Kovalev asuu?" - -"Astukaa sisään; majuri Kovalev on täällä", sanoi Kovalev, hypäten -jaloilleen ja avaten oven. - -Sisään astui pulskan näköinen poliisivirkamies, ei juuri valkeat, mutta -eipä mustatkaan poskiparrat hyvin pulskeilla, sama mies, joka -kertomuksen alussa seisoi Iisakin sillan päässä. - -"Te olette katsoneet hyväksi kadottaa nenänne?" - -"Olen kyllä." - -"Se on löydetty nyt!" - -"Mitä puhutte?" huudahti majuri Kovalev. Ilo sitoi hänen kielensä. Hän -katsoi tutkistelevin silmin kiireestä kantapäähän edessään seisovaa -tarkastajaa, jonka pulleista huulista ja ympyriäisistä poskista -vapiseva kynttelin valo heijasti. "Millä tavoin?" - -"Ihmeellisellä tavalla: hän saatiin kiinni melkein jo tieltä. Hän -istahti vaunuihin mennäkseen Riikaan. Ja passi oli kirjoitettu aikoja -sitten erään virkamiehen nimelle. Ihmeellisin kaikista on se että -minäkin luulin hänet ensin herrasmieheksi. Mutta aivan kuin onneksi -olivat lasisilmät muassani ja minä huomasin, että se olikin nenä. Minä, -näetten, olen likinäköinen; jos te asetutte ihan minun eteeni, näen -sittenkin ainoastaan, että teillä on kasvot, vaan en voi eroittaa -nenää, en partaa, enkä muutakaan: Anoppini, se on, vaimoni äiti, ei näe -liioin mitään." - -Kovalev riemuitsi. "Missä hän on? Missä? Minä juoksen heti paikalla..." - -"Älkää vaivatko itseänne. Minä tiesin, että hän on teille tarpeen ja -toin hänet muassani. Kummallisin seikka tässä on se, että kaikkeen on -syypää parturi Vosnesenskoi kadulta, joka nyt istuu lukon takana. Minä -jo kauan aikaa sitten huomasin hänet juopoksi ja varkaaksi, ja vielä -kaksi päivää sitten nyhtäsi hän eräästä puodista tusinan nappeja. Nenä -itse on ihan samallainen kuin se oli ennenkin." Tämän sanottuaan -tarkastaja työnsi kätensä taskuunsa ja veti sieltä esiin paperiin -käärityn nenän. - -"Niin, hän se on!" huudahti Kovalev, "totta tosiaan, oma nenäni! Juokaa -kanssani tänään kupillinen teetä." - -"Pitäisin sitä mitä suurimpana kunnianani, mutta en voi mitenkään, -sillä minun täytyy pistäytyä tuonne rangaistuslaitokseen... Hirveästi -ovat kaikkien ruokatavarain hinnat nousseet... Minulla on kotona -elätettävänä anoppi, se on, vaimoni äiti, ja lapset; vanhimmasta on -sangen suuret toiveet, erittäin viisas poika; mutta ei ole varoja -minkäänlaista korkeampaa kasvatusta varten..." - -Kollegi-assessori jäi tarkastajan mentyä muutamaksi minutiksi aivan -hämmennyksiin ja hetken perästä tuskin sai näkö- ja tunto-aistinsa -takasin, ja tähän tilaan saattoi hänet odottamaton ilo. Hän otti -varovasti kadoksissa olleen nenän molempaan näppiinsä ja katseli sitä -vielä kerran tarkasti. - -"Totta tosiaan, sama nenä!" puhui hän. "Tuossahan vasemmalla puolella -on tuo näpykkäkin, joka siihen eilen ilmaantui". Majuri milt'ei -naurahtanut ilosta. - -Mutta maailmassa ei mikään ole pysyväistä, niinpä riemukin seuraavalla -minutilla ensimmäisen jälkeen jo oli laimeampi; kolmannella se jo -heikkoni koko lailla -- ja viimein -- huomaamatta haihtui sielun -tavalliseen tyyneyteen, niinkuin saari, jonka veteen pudotettu kivi -siihen muodostaa, vähitellen tasoittuu sileälle pinnalle. Kovalev -rupesi tuumailemaan ja hoksasi, ett'ei asia sillä ollutkaan tehty: nenä -on kyllä löydetty, mutta pitäähän se asettaa, sovittaa paikalleen. - -"Mutta jos se ei pysykään siinä?" - -Tämä kysymys saattoi majurin vaalenemaan. - -Selittämättömän kauhun valtaamana hypähti hän pöydän ääreen ja nosti -eteensä peilin, ett'ei vahingossa asettaisi nenää väärälleen. Hänen -kätensä vapisivat. Varovasti, huolellisesti asetti hän nenän entiselle -paikalleen. Voi kauhua! Nenä ei pysykään kiinni!... Hän laski sen -suunsa eteen, lämmitteli sitä hengityksellään ja kohotti sen taasen -poskien väliselle tasaiselle paikalle; mutta nenä ei vaan juurru -kiinni. - -"No, no siinä, pidä kiinni, hullu!" jutteli hän nenälle, vaan tämä oli -kuin puusta tehty ja putosi pöydälle mätkähdyksellä semmoisella, että -olisi luullut sitä korkkipalaseksi. Majurin naama vääristyi ikäänkuin -suonen vedosta. "Mutta eiköhän se juurru kiinni?" tuumaili hän kauhusta -vaaleana. Vaikka hän olisi kuinka monta kertaa asettanut sen omalle -paikalleen -- olivat hänen vaivansa turhat, niinkuin ennenkin. - -Hän huusi Ivania ja lähetti hänet lääkäriä hakemaan, joka asui talon -paraimmassa kortteerissa, ensi kerroksessa. Tämä lääkäri oli -ulkomuodoltaan komea mies, hänellä oli jyhkeät, pikimustat poskiparrat, -nuori, terve rouva, söi aamulliseksi tuoreita omenia ja piti suutansa -tavattoman puhtaana, huuhdellen sitä joka aamu melkein kolme -neljännestä tuntia ja hivuttaen hampaitaan viidenlaisilla harjasilla. -Lääkäri tuli heti paikalla. Kysyttyään joko siitä oli pitkä aika kun -onnettomuus tapahtui, kohotti hän majuria leuasta ja antoi hänelle -keskisormellaan siihen paikkaan, jossa ennen nenä oli ollut, -näppäyksen, niin että majurin täytyi temmata päänsä taaksepäin -semmoisella voimalla, jotta se komahti seinään. Lääkäri sanoi, ett'ei -tuo merkinnyt mitään ja neuvottuaan majuria tulemaan vähän kauemmas -seinästä, käski hänen kääntää päänsä ensin oikealle ja koettaen sitä -paikkaa, jossa nenä ennen oli ollut, myhähti: "hm!" ja sitten käski -hänen kääntää päänsä vasemmalle ja päästi äänen "hm!" sekä lopuksi -antoi keskisormellaan näppäyksen, niin että majuri Kovalev tempasi -päänsä ikäänkuin hevonen, jolta tahdotaan hampaita katsoa. Tämmöisen -tutkimuksen tehtyään lääkäri ravisti päätään lausuen: "Ei, ei sovi. -Parempi on että jäätte nenättömäksi, sillä saattaa käydä vielä -pahemmin. Sen kyllä voi liittää siihen; vaikkapa liittäisin heti -paikalla; mutta minä vakuutan, että näin on paljoa parempi." - -"Tämäpä hyvä! mitenkä minä nenättömäksi voin jäädä?" sanoi Kovalev. -"Pahemmaksi ei asia enää voi tulla, kuin se nyt on. Tämähän on piru -ties mitä! Minne voin näyttäytyä, tämmöisen irvinaaman kanssa? Minulla -on ylhäisiä tuttavia; tänä iltanakin minun pitää olla kahdessa talossa. -Minulla on paljo ystäviä: valtioneuvoksen rouva Tschehtirev, -Padtotschin, staapiupseerin rouva... vaikk'ei minulla hänelle viimeisen -tekonsa tähden muuta asiaa olekaan kuin poliisin kautta... Olkaa niin -hyvä", jatkoi Kovalev rukoilevalla äänellä, "eikö löydy keinoa? -Asettakaa jollakin tavalla se siihen kiinni; vaikk'ei niin hyvinkään, -kunhan vaan kestäisi, voinhan minä kädelläni suojella sitä -vaarallisissa tiloissa. Muuten minä en tanssikaan, että jollakin -varomattomalla liikkeellä voisin sitä vahingoittaa. Mitä -kiitollisuuteen tulee, teidän vaivojenne tähden, voitte olla varma, -että minkä minun varani myöten antavat..." - -"Uskokaa", sanoi tohtori ei juuri kovalla, joll'ei vienollakaan, -äänellä hyvin sävyisästi ja lempeästi, "etten minä parantele sairaita -voiton tähden. Se on vasten minun tapaani ja mielipiteitäni. Totta on, -että minä otan vaivoistani jotain, mutta ainoastaan sentähden, ett'en -kiellollani ketään loukkaisi. Minä kyllä voin asettaa nenän paikalleen, -mutta minä vakuutan kunniani kautta, joll'ette sanaani usko, että asia -tulee siitä vaan pahemmaksi. Paljo parempi on, jos antautte luonnon -vaikutuksen alle. Peskää useammin itseänne kylmällä vedellä, ja minä -vakuutan, että te nenätönnä tulette olemaan yhtä terve, kuin jos teillä -nenä olisi. Nenän neuvon minä teitä taas pahemaan sprii-astiaan tahi, -vielä parempi, kaatamaan astiaan kaksi ruokalusikallista väkevää viinaa -ja kuumennettua etikkaa -- silloin voitte saada nenästänne melkoisen -rahasumman. Minä itse ostan sen, joll'ette liian paljo siitä vaadi." - -"En, en! En missään tapauksessa myy sitä!" kiljasi epätoivoissaan -majuri Kovalev, "kadotkoon ennen!" - -"No, suokaa anteeksi!" lausui tohtori kumartaen, "minä tahdoin olla -teitte hyödyksi... Mitäpä minä sille sitte voin! Ainakin näette hyvän -tahtoni." Tämän sanottuaan tohtori majesteetillisen näköisenä läksi -huoneesta. Kovalev ei eroittanut edes hänen kasvojaankaan ja, syvässä -tunnottomuudessa ollen, näki ainoastaan tohtorin mustan hännystakin -hihoista esiinpistävät, puhtaat ja lumivalkeat mansetit. - -Seuraavana päivänä päätti hän ennen kanteen nostamista kirjoittaa -staapiupseerin rouvalle, eikö tämä suostuisi oikeuteen menemättä -korvaamaan hänelle hänen vahinkonsa. Kirjeen sisältö oli seuraava: - - Kunnioitettava rouva - Aleksandra Grigorjevna! - - En voi ymmärtää Teidän kummallista menettelyänne. Olkaa varma - siitä, että tällä käytöksellänne ette mitään voita, ettekä saa - minua pakoitetuksi ottamaan vaimokseni tytärtänne. Uskokaa, että - juttu minun nenästäni on kokonaan selville saatu samoin kuin - sekin, että asia on pääasiassa Teidän toimeenpanemanne, eikä - kenenkään muun. Sen äkkinäinen eroaminen oikeasta paikastaan, - sen karkaaminen ja muutteleminen ensin virkamieheksi ja viimein - alkuperäiseen muotoonsa, ei ole mitään muuta kuin seurauksia - Teidän ja niitten toimeenpanemasta noitumisesta, jotka - harjoittelevat niitä teidän mielestänne kunniallisia askareita. - Minä puolestani pidän velvollisuutenani ilmoittaa Teille - ajoissa, että jos ei mainitsemani nenä tänään vielä ole pantu - omalle paikalleen, minä olen pakoitettu hakemaan lain suojaa - ja puolustusta. - - Muuten täydellisestä kunnioituksesta Teihin on minulla kunnia - olla - - nöyrin palvelijanne - Platon Kovalev. - -Vastaus: - - Kunnioitettava herra - Platon Kusmits. - - Suuresti kummastelen teidän kirjettänne. Minä lausun suoraan, - ett'en odottanut Teiltä tuommoisia epäkohteliaita moitteita. - Minä vakuutan, ett'en ole koskaan tuota virkamiestä, josta - puhutte, kotiini vastaanottanut, en sala- enkä julki puvussa. - Onhan minun luonani tosin kyllä ollut Philip Ivanovits - Potanschikov. Ja vaikka hän, käytökseltään siivo ja tiedoiltaan - etevä ja oppinut mies, pyysi tyttäreni kättä, en minä koskaan ole - hänelle antanut pienintäkään aihetta toivoon. Te mainitsette - vielä jotain nenästä. Jos sillä tarkoitatte, että minä muka - antaisin Teille pitkän nenän, se on, antaisin teille muodollisen - kiellon, kummastuttaa minua, että Te siitä puhutte, vaikka - tiedätte että minä aina olen ollut ihan vastaista mieltä, ja jos - Te vielä nytkin kositte tytärtäni laillisella tavalla, olen - valmis heti paikalla Teille mieliksi tekemään, jotta se - todistaisi ainiaan elävintä myötätuntoisuuttani Teihin, ja - siinä toivossa jään aina valmiiksi palvelijaksenne. - - Aleksandra Podtotschin. - -"Ei", virkkoi Kovalev tämän kirjeen luettuaan, "hän on toden totta -viaton. Ei hän voi olla syyllinen. Kirje on kirjoitettu niin, ett'ei -sitä voi sillä tavoin syyllinen ja rikoksellinen kirjoittaa." -Kollegi-assessori oli tottunut semmoisiin asioihin, sillä hän oli -ollut lähetettynä useampia kertoja Kaukasoon tutkintoa pitämään. - -"Mitenkä sitten, millä ihmeen tavalla tässä on käynyt? Piru itse tämän -yksin voi selittää!" sanoi hän viimein laskien kätensä alas. - -Sillä välin levisi huhu tästä ihmeellisestä tapauksesta koko -pääkaupunkiin ja tietysti, niinkuin tavallista, kaikellaisilla -lisäyksillä. Nytpä kaikkien huomio kääntyi tähän ihmeesen; vast'ikään -oli yleisö ollut kiintyneenä kokemuksiin magnetismin vaikutuksesta. -Sitä paitsi kertomus tanssivista tuoleista Konjuschennoi-kadun varrella -oli vielä vireänä muistissa; eipä siis ihme että pian ruvettiin -kertomaan kollegi-assessori Kovalev'in nenän tarkalleen kello kolme -käyskentelevän Nevskillä. Uteliaita kokoontui joka päivä joukottain. -Joku tiesi kertoa, että nenä oli muka Junker'in makasiinissa -- ja -Junkerin eteen ilmaantui semmoinen tungos ja ahdinko, että poliisin -täytyi ryhtyä asiaan. Eräs arvoisan näköinen poskiparrakas -keinottelija, joka tavallisesti teaterien edessä myyskenteli -kaikellaisia kuivia paistoksia, teetti varta vasten puusta mukavia, -kestäviä rahia, joille kehoitti uteliaita nousemaan, vaatien tuosta -ainoastaan kahdeksankymmentä kopekkaa. Eräs täysinpalvellut översti -läksi tahallaan tätä varten tavallista aikaisemmin liikkeelle kotoaan -ja tunkihe suurella vaivalla väkijoukon läpi; mutta suurimmaksi -kummastuksekseen näki makasiinin ikkunassa nenän sijassa tavallisen -villavaatteen ja kivipiirroksen sukkaaneulovasta tytöstä, jota puun -takaa katseli pienipartainen keikari liivit hajallaan, kuvan, joka jo -oli rippunut samalla paikalla enemmän kuin kymmenen vuotta. -Poiskääntyessään lausui hän harmissaan: "Kuinka rohjetaan tämmöisillä -tyhmyyksillä ja väärillä huhuilla hämmentää kansaa?" Sitten levisi -huhu, ett'ei majuri Kovalev'in nenä kävellytkään Nevskillä, vaan -Taurian puutarhassa, että hän muka jo aikaa sitten oli siellä -ollut, että Hosrev-Mirfa, siellä asuessaan, oli ihmetellyt tätä -luonnonleikkiä. Muutamat Kirurgian Akademian ylioppilaat läksivät -sinne. Eräs ylhäinen, arvoisa rouva pyysi erityisellä kirjeellä -puutarhan hoitajaa näyttämään hänen lapsilleen tätä harvinaista -ilmiötä, jos mahdollista opettavaisten ja nuorisolle hyödyllisten -selitysten kanssa. - -Näihin juttuihin olivat erittäin mieltyneet kaikki nuo maalliset -näytelmäin jokapäiväiset ihailijat, joitten mielitekona on naisten -aivojen sekoittaminen, sillä siihen aikaan näkyvät nämä kokonaan -menettäneen puolustus-kykynsä. Suuri osa arvokkaita, yhteisen hyvän -harrastajoita olivat kovasti pahoillaan. Eräs herra ei sanonut -ymmärtävänsä, kuinka nykyisenä sivistyneenä aikakautena tuommoiset -tyhmät valheet voivat levitä ja lausui kummastelevansa, kuinka -hallitus ei käännä niihin huomiotansa. Tämä herrasmies näkyy -kuuluneen niitten herrojen joukkoon, jotka tahtoisivat kietoa -hallitusta kaikkiin, jokapäiväisiin riitoihin akkojensakin kanssa... -mutta tässä haihtui tapausten juoksu kokonaan hämärään eikä ole -tietoa siitä, kuinka sitten kävi. - - - - -III. - - -Tolkuttomuus vallitsee maailmassa. Välistä ei saa enää uskoa mitään. -Äkkiä sama nenä, joka ajeli valtaneuvoksena ja sai aikaan semmoisen -melun kaupungissa, ilmaantui, ikäänkuin ei se missään olisi ollutkaan, -takasin omalle paikalleen, se on: majuri Kovalev'in molempien poskien -väliin. Tämä tapahtui jo Huhtikuun 7:nä päivänä. Herättyänsä ja -sattumalta vilkaistuansa peiliin näkee hän -- nenän! Koettaa kädellään --- totta tosiaan nenä! "No, vie sun peeveli!" huudahti Kovalev ja oli -ruveta paljain jaloin "trippatkaa" tanssimaan. Ivan sen kumminkin -sisään astumisellaan keskeytti. Hän käski tuoda heti paikalla itselleen -pesuvettä ja, pestyään itsensä vielä kerran katsahti peiliin -- nenä! -Pyyhittyään itsensä tirkisti vielä kerran -- nenä! "Katsoppas, Ivan, -eikö nenälläni ole näpykkä", sanoi hän ajatellen samalla: "Silloinpa -pula, jos Ivan sanoo: 'Ei ole näpykkää, herra, eikä itse nenääkään'." -Mutta Ivan vastasi: "Ei ole, herra, minkäänlaista näpykkää; puhdas nenä -on!" - -"Hyvä, perhana vieköön!" huudahti itsekseen majuri ja solkahutti -sormillaan. Samassa näyttäytyi parturi Ivan Jakovlevits ovelle, peläten -niinkuin kissa, jota vast'ikään on kuritettu rasvan varastamisesta. - -"Sanoppas ensin, ovatko kätesi puhtaat!" huusi hänelle jo kaukaa -Kovalev. - -"Puhtaat ovat." - -"Valehtelet!" - -"Jumal'aut', puhtaat, herra." - -"No, varo itseäsi." - -Kovalev kävi istumaan. Ivan Jakovlevits peitti hänet liina-vaatteella -ja sutasi yhdessä silmänräpäyksessä penselillään koko hänen partansa ja -osan poskiakin vaahtoon, jommoista tarjotaan kauppamiesten -nimipäivillä. - -"Katsoppas vaan", sanoi itsekseen Ivan Jakovlevits, katsellen nenää; -kumarsi päänsä sitten toiselle puolelle ja katseli sitä syrjästäpäin: -"Siinä se on nyt! Kummallista totta tosiaan, kun ajattelet", jatkoi hän -ja katsoa tuijotti siihen kauan aikaa. Viimein nosti hän kätensä -keveästi, varovaisuudella, jommoista kukin itsekseen vaan voi kuvailla, -tarttuakseen nenän päähän sormillaan. Ivan Jakovlevitsin järjestelmä -oli sellainen. - -"No, no, no, varo itsesi!" kiljasi Kovalev. - -Ivan Jakovlevits tempasi kätensä, säikähti ja hämmästyi niin suuresti, -ettei vielä koskaan ollut niin suuresti hämmästynyt. Vihdoin viimeinkin -rupesi hän varovasti raappimaan leuan alustaa ja, vaikka hänen olikin -aivan epämukava ja vaikea ajella partaa kiinni pitämättä siitä ruumiin -osasta, jossa haisti on, sai toki, nojaamalla karkeata yläsormeaan -poskeen ja alaleuan ikeniin, lopuksi, jospa vaivallakin, voitetuksi -kaikki vastukset ja ajelluksi leuan. - -Kun kaikki oli tehty, kiiruhti Kovalev heti paikalla pukeutumaan, otti -vosikan ja ajoi suoraa tietä ravintolaan. Astuttuaan sisään huusi hän -jo ovelta: "Poika, lasi schukladia!" mutta itse riensi heti peilille -- -onpa nenä, Hän pyörähti reippaasti toiseppäin ja iva huulilla, silmät -vähän raollaan katsahti kahteen upseeriin, joista toisella oli tuskin -liivinnapin suuruinen nenä. Tämän jälkeen meni hän sen osaston -kansliaan, johon hän pyrki varakuvernöriksi tahi jos tuo ei onnistuisi -tuomariksi. Mennessään vastaanottohuoneen läpi, katsahti hän vietä -peiliin -- nenä on! Sitten ajoi hän erään toisen kollegi-assessorin -tahi majurin, suuren ivantekijän luokse, jonka teräviin pistosanoihin -Kovalev'illa oli tapana vastata: "Niin, no johan minä sinut tunnen, -koiranleuka!" Matkalla aprikoi hän: "Joll'ei majurikaan hypähdä -paikaltaan, minut nähtyään, silloin saattaa olla ihan varma siitä, että -kaikki on hyvin." Eipä kollegi-assessori mitään virkkanut. "Hyvä, hyvä, -perhana vieköön!" tuumaili Kovalev. Matkalla tapasi hän rouva -Podtotschin'in tyttärensä kanssa, tervehti heitä ja sai vastaukseksi -huudahduksia: "Hänelle ei siis ole mitään vahinkoa tapahtunutkaan." -Hän jutteli kauan heidän kanssaan, ja täytti, otettuaan esiin -nuuskarasiansa, tahallaan hyvän aikaa molempia nenänsä katon-aluksia -nuuskalla, mutisten itsekseen: "Täss' on teille, akat, naarakset! -Tyttärestäpä en huoli kumminkaan. Paitsi jos ainoastaan 'par amour', -miks'ei!" - -Ja siitä saakka majuri Kovalev käyskenteli, ikäänkuin ei mitään olisi -tapahtunutkaan, Nevskillä, teatereissa ja kaikkialla. Ja nenäkin, aivan -kuin ei se missään olisi ollutkaan, törötti hänen kasvoillaan, ja -mahdotonta oli huomata, että sen syrjät edes olisivat irti olleet. Sen -jälkeen nähtiin majuri Kovalev aina olevan hyvällä tuulella, -naurahtelevan, seuraavan kaikkia kauniita naisia ja seisattuvan kerran -erään Gostinnoi dvor'in makasiinin eteenkin sekä ostavan jonkun -ritarinauhan, vaikk'ei ole tietoa siitä, mitä varten, sillä hän itse ei -mihinkään ritarikunnan luokkaan kuulunut. - -Tämmöinen tapaus oli avaran keisarikuntamme pohjoisessa -pääkaupungissa! Nytpä kumminkin sitä kokonaisuudessaan katsellessamme, -huomaamme, että siinä on paljo valhetta. Puhumattakaan siitä, että -ihmeellistä, yliluonnollista oli tuo nenän irtaantuminen ja -ilmaantuminen eri paikoissa valtioneuvoksen muodossa -- oli Kovalev'in, -vaikka kuinka päätänsä vaivasi, mahdoton ymmärtää, miks'ei -sanomalehtiin saa painattaa ilmoitusta nenästä. Minä en tätä sano siinä -tarkoituksessa, että minusta tuntuisi kalliilta suorittaa, mitä -ilmoitus tulisi maksamaan. Se on lorua vaan, sillä minä en kuulu -omanvoitonpyytäjien joukkoon; mutta eihän se ole sopivata, ei ole hyvä, -eihän se käy laatuun! Ja taasen: mitenkä nenä voisi ilmaantua -paistettuun leipään, ja mitenkä itse Ivan Jakovlevits... en totta -tosiaan tuota ymmärrä, en laisinkaan! Mutta ihmeellisintä, -mahdottominta käsittää on se, kuinka kirjailijat saattavat valita -aiheiksi kirjoituksilleen mokomia. Myönnän, että tuo on kokonaan -mahdotonta, tämä on todellakin... ei, ei, minä en ymmärrä ollenkaan! -Ensiksi, ei mitään hyötyä isänmaalle; toiseksi... eipä siitä -toiseksikaan ole mitään hyötyä. Suoraan sanoen, minä en tiedä, mitä -tämä... - -Mutta kuitenkin tuossa kaikessa, vaikkapa tosin joskus voikin suilahtaa -yhtä, ja toista, ja kolmatta, saattaapa... no, ja missä sitten ei ole -epäjohteenmukaisuutta? Mutta kuitenkin, kun tarkoin ajattelee, tässä -kaikessa on sentään jotain. Sanottakoon mitä tahansa, kummallisiakin -tapauksia on maailmassa -- harvoin, mutta onpa kumminkin. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Nenä, by Nikolai Gogol - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NENÄ *** - -***** This file should be named 52496-8.txt or 52496-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/4/9/52496/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/52496-8.zip b/old/52496-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9b2f6ba..0000000 --- a/old/52496-8.zip +++ /dev/null |
