diff options
Diffstat (limited to 'old')
| -rw-r--r-- | old/48380-8.txt | 7430 | ||||
| -rw-r--r-- | old/48380-8.zip | bin | 0 -> 90975 bytes | |||
| -rw-r--r-- | old/48380-h.zip | bin | 0 -> 360895 bytes | |||
| -rw-r--r-- | old/48380-h/48380-h.htm | 7565 | ||||
| -rw-r--r-- | old/48380-h/images/001.png | bin | 0 -> 82766 bytes | |||
| -rw-r--r-- | old/48380-h/images/002.png | bin | 0 -> 86230 bytes | |||
| -rw-r--r-- | old/48380-h/images/003.png | bin | 0 -> 93555 bytes |
7 files changed, 14995 insertions, 0 deletions
diff --git a/old/48380-8.txt b/old/48380-8.txt new file mode 100644 index 0000000..5a7cd86 --- /dev/null +++ b/old/48380-8.txt @@ -0,0 +1,7430 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + + +Title: Kalevala (1835) 1. Osa + taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista + +Author: Elias Lönnrot + +Release Date: February 28, 2015 [EBook #48380] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA *** + + + + +Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + + + + + + +KALEWALA (1835) 1. OSA + +taikka + +Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista + + +Koonnut + +ELIAS LÖNNROT + + +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia + +2. Osa +1. Jako + + + +Helsingissä 1835. + +Präntätty J. C. Frenckellin ja Pojan tykönä. + + + + + + + Imprimatur. + + C. E. Ekelund. + + + + + + +Esipuhe. + + +Wiimmenkänä nämät runot präntin alaseksi saatua owat ne +walitettawasti wieläki paljoa puuttuwaiset. Ainaki toiwossa, niitä +uusien keruulla lisäytywän, en niitä niin olisikkana keskosena +käsistä työntänet, jos en toisappäinki ajattelewa olisi pelännyt, +että taitaisiwat jäähä iäti minusta waillinaisiksi. Jo monelta +on ennen paremmatki hankkeet ja yritelmät sillä tawalla tyhjään +rauenneet. + +Ennen muita piän welwollisuutena selwittää, millä tawalla näitä +runoja on saatu. Usiampia niistä luetaan jo ennestään, ehkä wielä +waillinaisempina, Lencqwisti, Gananderi, Porthani ja Topelius +wainajoitten kirjoissa, waan paljoa suurempi osa on ennen tuntematon. +Nämät olen itse Suomen ja Wenäjän Karjalasta, muutamia Kajaaninki +maasta, aikaa myöten kooskennellut. On myös moniahta minulle +kirjotettuna muualta lähetetty. Paikat, joissa näitä runoja enimmästi +on koottu, owat Suomen Karjalassa Kitteen, Kesälahen, Tohmajärwen, +Ilomantsin ja Pielisen, Wenäjällä Wuokkiniemen, Paanajärwen ja +Repolan pitäjäät, Kajaanin maassa Kuhmon ja Kiannan seurakunnat. +Muilta paikoilta, joita sitä warten olen käynyt, en ole nimitettäwätä +saanut. Wuonna 1828 keräsin näitä esinnä nimitetyiltä paikoilta +Suomen Karjalassa, wuonna 1831 ja wuosina jälestä Kuhmosta ja +Kiannalta, 1832 Repolasta ja sitte itse Kajaaniin muuttautunut olen +neljä kertaa käynyt Wenäjän pitäjissä, usiammat wiikot joka kerralla. + +Ehkä senlaisia runoja kun nämät wielä joksiki löytyy kansan +muistossa, niin mahto niitä ennen wanhaan olla paljolta enemmin. +Latwajärwessä Wuokkiniemellä haasto talon ukko Arhippa, joka nyt +oli 80:nen wanha ja jolta yhtäläiseen, mitä ennätin, kirjotin kaksi +päiwää perätysten, tästä asiasta seuraawalla tawalla: "Woi, sano +hän, kun minä lassa taattoni kera Lapukassa nuotalla käwin. Oli +meillä kasakkana eräs mies Lapukasta, sekin oiwa laulaja; ei taattoni +weronen. Kaiket yökauet laulettih he rupiamiseen, eikä että kahetsi +yksiä sanoja. Lähti sitä sillon pakinata. Minä waan piennä poika +hutjukkana istuin wieressä nuotiolla kuunnellen ja oppien mitä tuon +tuostaki alon muistaa. Waan paljo minulta heittihen mielestä. Jos nyt +taattoni eläisi, niin kahtena netelinä et hänen lauluja kirjottaisi. +Senlaisia laulajoita ei enää maahan synny ja kaikki häwiäwät ne +wanhat laulut pois kansasta. Nykynen kansa jo heittää ne wanhat +kaunihit runot ja sommitteloo omiaan enimmiten poikien ja tyttöjen +keskinäisistä ilwehyksistä, joilla en woisi suutanikana häwäistä." + +Näitä runoja olen kokenut johonkuhun järjestykseenki saatella, +josta siis työstäni lienee tili tehtäwä. Koska tiettyäni kukaan +sitä ei ennen ole yrittänytkään elikkä ees sanalla maininnut, niin +kertonen esiksi millä tawalla minä sihen tuumaan puutuin. Jo ainaki +ajattelin ma ennen koottuja, liiatenki Gananderin, runoja lukiessa, +eikö niitä Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä ja muista +muisteltawista esiwanhemmistamme olisi mahtanut siksikin löytyä, +että olisi heistä saanut pitempiäki kertoelmia, niinkun näemmä +Greekalaisten, Islandilaisten ja muitten esiwanhempainsa runoja siksi +saaneen. Tämä ajatus waan enämmin wahwistu mielessäni, koska w. 1826 +Turussa Historian Adjunktin von Beckerin awulla tulin Wäinämöisestä +erään kirjan kirjottamaan ja sitä laatiessani näin, että hänestä ei +puuttunut tarinoita. Ihmettelinki miksi Gananderi jo ennen ei ollut +sitä tehnyt, waan pian tulin tuntemaanki että hänellä ei siksi ollut +tarpellisia runoja. Parahimmat paikat hänen kootuista runoista on hän +Suomalaisessa Mythologiassansa julistanut, waan niistä tuskin mitään +täyellistä saisi. Warahinen kuollo poisotti Topeliuksen, jos hän +muuten aikaa myöten olisi tainnutki tähän työhön antauta. + +Jos nyt tietäisin järjestyksen, johon näitä runoja tästä on +suunniteltu, olewan muillenki mielenmyötäisen, niin heittäisin siitä +mitänä wirkkamatta. Waan olleeki asia siitä laausta, että mitä +toinen luulee täyttäwän, toinen katsoo sopimattomaksi. Juoksewat +kyllä mielestäni runot jotensakki siinä suunnassa, johon heitä tässä +on laaittu, waan ehkä toisessa juoksisiwat paremminki. Kahta olen +järjestäessä nouattanut, ensin mitä parahimpain laulajain hawahtin +järjestyksessä waarin ottawan ja toiseksi, kun siitä ei ollut apua, +olen asian perustusta itte runoissa kysynyt ja sitä myöten niitä +asetellut. + +Kysynet lukia jos esiwanhempammeki näitä runoja missään +järjestyksessä laulowat taikka yksitellen? Minusta näyttää näien +runojen sitä myöten, kun asiatki tapahtuwat, yksitellen ilmautuneen. +Erityiset runot Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä eiwät maha +olla yhen laatimia, waan usiamman. Yksi kerto muistoksi yhen, toinen +toisen asian, mitä mikin itse oli nähnyt eli kuullut. Waan tuskin +taitaan nykyjään yhtänä runoa tawata, joka juuri alkusanoissaan olisi +meihin asti säilynyt. Joka tuntee, kuinka helposti runon teentä käypi +monelta talonpojista, jos ihka ehiätä rupiaisi mistä tahansa tietystä +asiasta laulamaan, keksii kyllä, että paraskana muisti ei woi +säilyttää sana sanalta mitä toiselta pitkissä runoista kuullaan. Waan +asian muistaa itsekukin helpommasti ja paikka paikalta, jos enimmätki +muistawa, kertoo sen runossa toisellenki unohellen muutamia, toisia +parannellen. Wähitellen taitaa itse runoainetki alkulaaustaan +mutkistua, jotta sitä kerrotaan peräti toisin. Tämä lienee osiksi +wähintäkin nimissä jo tapahtunutki. Mitä ennen wanhaan muisteltamista +urohista ja waimoista omilla nimillänsä lienee kerrottu, taisi +Kristin opin maahan lewitessä muuttauta, jotta urosten siaan usein +pantiin Kietus, Santta Pietari, Ruotus (Herodes), Juutas j.m., +waimojen Neitsy Maaria emonen. + +Että asiat, joista runoissa lauletaan, ei kaikki olleet ilman perää, +ymmärtää itsekukin helposti, waan mikä lienee toen tosi, mikä +jollai toisella tawalla runossa kuwailtu, mikä peräti waleheltu, +sitä nyt lienee waikiampi erottaa. Muutamat asiat waikka esinnä +kummanlaiset kuulla ja wähän toeksi uskottawat, tarkemmin tutkittua +sietäwät jollai lailla selwitettää. Kuka meistä ei pitäisi joutawana +Wäinämöisen ja Ilmarisen huolia kuun ja auringon katoamisesta +ja millä tawalla olisi Pohjan akka ne wuorehen kätkenyt? Mutta +muistellessa, mitä osittain esiwanhempaimme tänne tulosta mainitaan, +heiän eteläisimmillä mailta tänne Pohjan perukoille saaneen, ja +mitä tieämme auringon talwella Pohjaisemmilla mailla katoamisesta, +keksimmä, että, jos he niin pohjaseen asti oliwat kulkeneet, tämä +asia heille äkkinäisnä mahto suurenki pelon nostattaa, päiwän jo +iäksi menneen. Kun heillä myös taisi olla yhtäläiset wainot Suomen +maassa ennestään eläwäin Lappalaisten kera, joilta syy oli kaikkea +pahaa pelätä ja joita piettin ylewinä loihtioina, niin sai siitä +Pohjan akka pian syyn päällensä. Waan mitä esinnä mahto päiwän +katoamisesta kerrottaa, taisi aikaa woittain tulla samati kuusta ja +täheistäki mainituksi. + +Pian kaikissa runoissa osotetaan kaksi kansaa, jotka eiwät ylen +hywässä suosiossa wälillänsä eläneet. Toisen näistä nimittäisimme +Pohjan, toisen Kalewan kansaksi. Runoa myöten oli päänä Pohjan +kansassa usiasti mainittawa Louhi, jota myös Pohjan akaksi nimitetään +ja joka heiän töistä näytti parahiten huolen pitäwän. Kalewan +kansassa oli monta sankaria, suurimmat Wäinämöinen, Ilmarinen ja +Lemminkäinen. Olkoon kuitenki wiimme mainitusta jo aikanansa samottu, +että runot eiwät anna tarkkaa tietoa, jos hän waikka olisi Pohjanko +kansaan luettawa. Ne runolaaut, jotka minä tähän olen walinnut, +kyllä näyttäwät hänen usein Wäinämöisen apuna olleen, toisinaan +itsestänsäki sotia Pohjalassa käyneen, Pohjolassa kosjoneen j.n.e., +waan toisissa kerrotaan hänen Päiwilässä eli Jumalisissa kosjoneen, +joilla nimillä ennemmin Kalewan kansaa luulisimma osotettawan. +Joukahaisen taas pitäisin urohona Pohjan kansasta, ken tiesi +waikka ollee yksi, jota Pohjan pojaksi ja Lappalaiseksi paikottain +nimitetään. Muutamat runot warsin kertowatki hänen Wäinämöiseltä +suosta päästetyn samalla tawalla, kun Lappalaisesta ensimmäisessä +runossa kerrotaan, Wäinämöistä kosken korwalla wahanneen ja ampuneen. +Näyttää myös hänen sisarensa, jonka hän Wäinämöiselle lupasi, +olleen Pohjan akan tytti, sillä tämä jo ennenki (K. XI: 346) toiwo +Wäinämöistä wäwyksensä. + +Kalewan kansaksi sanoin nimittämäni sitä, johon Wäinämöinen, +Ilmarinen ja Lemminkäinen näissä runoissa luetaan. Waan ettei +moitittaisi minun tässä nimityksessä tuiki erehtyneen, koska moniahat +pitäwät Kalewan nimeä pian Hiien ja Lemmon werosena, niin saanen +ehkä selwemmin sanoa ajatukseni. Minusta näyttää olleen Kalewan +kaikkia wanhemman suomalaisen urohon, josta nykyjään mitänä tieämmä. +Taisipa olla hän, joka ensin pysywämmästi Suomen niemelle asettautu +ja jonka suku sitte maahan lewesi. Paikkoja joissa Wäinämöinen +j.m. eleli kutsutaan usein Kalewalaksi, toisissa mainitaan Kalewan +kankahista, kaskista, kaiwoista, koirista, käkösistä j.n.e., niinkun +e.m. wanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy tulleelta sulholta: +"Käwitkö Kalewalassa." Sulho: "Käwinpä Kalewalassa." Tyttö: "Haukkuko +Kalewan koirat Kalewalan kankahilla?" Sulho: "Haukkupa j.n.e." Tyttö: +"Kukkuko käet Kalewan Kalewalan kaiwotiellä (kaskimailla)?" Sulho: +"Kukkupa j.n.e." Tyttö: "Katsoko Kalewan neiot Kalewalan ikkunoista?" +Sulho: "Katsopa j.n.e." Ja koska senlaisia sulosia asioita, kun +poikain ja tyttöjen keskinäiset kosjopuheet, Kalewalasta mainitaan, +niin häntä en pitäisi Hiitolan eli Lemmon koin wertasena. Sillä +koskas näistä eli Manalasta ja Tuonelasta kuulet senlaisia? + +Syy että Kalewata tultiin pahemmalla nimellä tuntemaan lienee tullut +siitä, että hän Pohjolan kansalle oli hirwiä ja pelättäwä, joka häntä +sentähen mainitti pahaksi, samati kun me aina näihin aikoin asti +olemma Turkkia, Koirankuonolaisia ja wähä tätä ennen Punapartaa ei +juuri ihmisinä waan wähän mahtawampina pahoina pitäneet. Waan mitäpä +näistä, -- eikö Paawi esiwanhemmillamme ollut pian Jumalan siasna, +waan miksi on hänen nimensä ja arwonsa nyt muuttunut? Elkääme siis +nykysistä kuulloista, ilman asian tutkimatta, paljo wanhoin asioin +päättäkö. Aiwan, kun sanoimma, mahto Pohjan kansassa Kalewan nimi +olla pelätty, waan koska aikaa woittain Lappalaiset sitte osittain +sekautuwat Suomalaisiin, osittain pakkolaisina ja kasakkoina +kiersiwät maata, niin saatti heiän kauttansa Kalewan nimi tulla +alkuarwostaan Suomessaki muutetuksi, koska Kalewata ei enää paremmin +muistettu. Ja mitä se ei lie waikuttanut, waikutti uuen uskon +maahan lewiäminen. Kumma että Wäinämöisenkään ja Ilmarisen nimet +owat sikseen alkuarwossaan pysyneet. Kuinka sukkelasti toisinaan +senlainen muutos tapahtuu, taitaisin toisessakin asiassa mainita. +Eikö nyt yhteinen luulo asu kanssassa, ensimmäisten kirkkojen +Suomessa jättiläisiltä raketuksi? Minä matkoillani olen tuskin +yhtään wanhanaikuista kiwikirkkoa tawannut, josta paikalla ei jotaan +senlaista olisi tarinoittu. Waan mikäpä syy sihen? Minusta näyttää +tällä lailla: Kristin opin Suomessa leweten oliwat wielä metsissä ja +erämaissa Lappalaiset pakanoita, jotka tätä oppia kowasti wihasiwat. +Sillä Suomalaisten ylewämmäksi päästyä he ei tarkemmin tainneet +asiata tunnustella, waan luulit heiltä otetun uuen opinki jotai +waikuttawan, josta sitä oli syy aina enemmin wihata. Kirkkoja tehessä +mahto heiän mieleensä johtua, olla heille itselle hywäksi, saaha +nämät rakennukset häwitetyksi ja lienewät usein öillä repineetki +ja kukistaneet, mitä päiwällä toisilta tehtiin. Waan koska tämä +kuitenkana tuskin taisi menestyä ja ollen Suomalaisten ruumiinsa +koolta suurempia, päättiwät he rakentajia jättiläisiksi ja aikaa +myöten lewittiwät uskonsa Suomeenki, jotta nykyjään Suomalaiset +pitäwät ensimmäisiä kirkon rakentajia jättiläisinä, ei tieten, että +he itse taisiwat olla mainittuina jättiläisinä. Ja koska taasen +heiänki luonansa yötisten häwitysten tähen nousi huuoksi jättiläisten +yöllä rakennukset kukistaneen, niin synty siitä senlaisia kansan +keskinäisiä tarinoita, joita nyt siellä täällä kuulemma. + +Olkoon tämä sanottu ajattelemiseksi, miten Kalewan nimi taisi tulla +alkuarwostaan toiseen muutetuksi. Muuten luulisin itse nimityksen +Kalewa merkittewän jotai _hirwiätä, surmaawaista_, ollen yhtä rotua +kun sanat _kalpa, kalma, kallo, kalu (ensis), kuolen_. + +Kansan tarinassa nykyjään on Kalewan pojista kahtalainenki huuto. +Toiset pitäwät heitä pahoina jättiläisinä, toiset nimittämät +heitä Wäinämöiseksi, Ilmariseksi, Lemminkäiseksi, Joukahaiseksi, +Kihawanskoiseksi, Liekkiöksi, Kullerwoksi j.n.e., joista juuri ei +erittäin pahaa mainita, jos ei wiimme nimitetystä, Kullerwosta, joka +sentähen kotoa erotettiinki. Eilliseen huutoon on jo syy mielestämme +mainittu, waan jälkimmäisellä, näitä olleen, lienee parempi perustus, +waikka wähän enää heiän nimiänsä taitaan oikein tuta. Ainaki +sanotaan heitä olleen 12. Jos nyt Wäinämöinen ensi polwessa eli +muussa seuraawassa oli Kalewan poika, sitä emme woi arwata. Kuitenki +luulisin hänen olleen jotai jälkimmäistä polwea, sillä ensi polwessa +poikia hän ja Ilmarinen olisiwat olleet weljekset, joka ei näytä +tapaukseksi, jos heti Wäinämöinen Ilmarista paikoin weljeksensä ja +emonsa lapseksi nimittää. Samoin olisi Lemminkäinenki saama weljeksi +Wäinämöiselle, waan tämä häntä siksi ei millonkana kutsu, mainiten +häntä waan paikoin ylimmäiseksi ystäwäksensä. Jälkimmäistäki polwea +olewat heitä kyllä sen wuoksi taitaan Kalewan pojiksi kutsua; wieläpä +Juutalaisia nytkin Abrahamin ja Israelin lapsiksi nimitetään. Tästä +olisi myös ymmärrettäwä, kuinka Kullerwo, jota nimeltä kutsutaan +Kalewan pojaksi (s.o. jälkeentulewaiseksi) taisi Ilmariselle, +toiselle Kalewan pojalle, myötyä. Saanen wielä nimittää että olen +muutamien kuullut Antero Wipuista Kalewan kanssa yhtenä pitäwän, +niinkuu runossaki kerta sanotaan. + +Waikka näistä ei enää mitään selwää saane, olen kuitenki uskowa +Kalewasta, hänen Wäinämöistä, Ilmarista ja muita nimellisiä uroita +paljon wanhemmaksi, ehkä, kun sanoinki, siksi, joka ensimmäiset +Suomalaiset näille maille saatatti. Ja koska paikkoja, joissa +hänen jälkeentulewaisensa asukseliwat, näyttää Kalewalan nimellä +kutsutuksi, joka mahto olla yhteinen niille erityisille Wäinölän, +Ilman, Utuniemen, Terhensaaren, Suomelan, Kaukoniemen, Päiwilän, +Wuojelan, Luotolan, Jumalisten j.n.e. nimityksille; niin olen tämän +runokokouksenki Kalewalaksi nimittänyt. Nimi sillen piti antaa, ja +enimmät työt näissä runoissa owat tätä selitystä myöten Kalewalassa +tapahtuneet. + +Jos Suomen Mythologialla olisi näistä runoista mitään apua, joka +juuri ei taia ilmankana olla, niin on yksi toiwoni täytetty, +waan wielä olisi toisiakin: toiwoisin näistä jotain selwitystä +esiwanhempain wanhasta elämästä, Suomen kielelle ja runo-opille jotai +hyötyä saawan. Saanen näistä asioista, jos ittekustaki, moniaan sanan +lisätä, koska ne ainaki näitä runoja toimittaessa owat mielessäni +olleet. + +Suomen Mythologia kyllä jo tätä ennen on tullut ilman muita +Lencqwistiltä, Gananderilta ja Porthanilta joksiki tutkituksi, waan +epäilemättä on se wieläki suurten wirhetten alanen, monessa paikassa +erehtywäinen. Ilman mitä jo Kalewasta ja hänen pojistansa olemma +wähin sanoneet, niin kysymmä, mistä on Ilmarista tuulen, ilman ja +walkianki jumalana ruwettu pitämään? Tuskin taiat runoissa yhtään +paikkaa tawata, josta tälle luulolle olisi pienintänä perustusta +saawa. Näyttää kun olisi nimestänsä häntä tuulen ja ilman jumalaksi +tehty, ja takomisistaan walkianki, wai siitäkö tämä wiimmeinen, että +hän Wäinämöisen towerina kerran taiwaalla walkiata iski. Niin hän ei +kuitenkana runoissa ole. Tuulta rukoiltiin aina Ukolta, joka tuulenki +ynnä muien oli hallitsia, ja tuulen käsissä Ilmarinen ennen muita +Pohjolasta palatessa hätäyty. Mitä sihen, että hän sampoa takoissa +sai tuulet tuulemahan, niin se asia kyllä sietää toisenlaisen +selwityksen, ettei siitä häntä tarwitse tuulten jumalaksi tehä. Waan +jos hän olisi ilman jumala ollut, niin Wäinämöinen tuskin olisi häntä +wastoin mielin saanut ilmassa Pohjolaan työnnetyksi ja Wäinämöinenpä +sitä loihti, eikä Ilmarinen, Pohjan akkaa wastaan, kun tämä sateet, +rakehet ja wiluilmat uhkasi panna sammon kaswuja turmelemaan. +Ilmarinen runoja myöten ei ollut kun mainio rauan, wasken, hopion ja +kullan seppä, muuten yksiwakainen, totinen ja rehellinen mies, ainaki +kun häntä piti tawata, ahkera työstänsä, harwoin muihin puuttuwa. +Ja siinä on hänellä kyllä kunniaksi, ettei häntä enään tarwinne +tuulijumalaksi korottaa. + +Wäinämöisestä nyt taitaan laulettaa, mitä muien nimellä ennen +wanhaan on laulettu, waan kukapa sen taisi estää. Mitä maailman, +kuun, auringon ja tähtien luomisesta hänelle annetaan, on wanhastaan +tainnut jostaan jumalasta kerrottaa, ja sitte nimienki unohettua +Wäinämöiselle mennä. Minkä tähen on Antero Wipuinen, minkä tähen +Kalewa, minkä tähen ylijumala Ukko niin pian kokonansa runoamatta +jääneet, waikka wieläki puhettarinassa Antero Wipusesta e.m. +mainitaan, että "lapsi Wäinämöinen häntä wasten oli." + +Jos näissä runoissa paikoin Wäinämöistä entisestä jumala-arwostaan +alennetaan, niin tiettäwästi minä siihen en woi mitänä. Näitä on +minun pitänyt toimittaa, kun heitä itse olen saanut, katsomatta, +jos Wäinämöistä pietään jumalana eli ei. Jo ammon olemma tottuneet +häntä esiwanhempaimme jumalana pitämään, jossa arwossa hän heillä ei +kuitenkana näytä olleen, waan muuten woimallisna, paljo tietäwänä, +sankarina. Usiasti rukoilee hän itse ylijumala Ukolta apua, ja +tunnustaa näin omalla suullaan, ken jumala oli. On myös Wäinämöisellä +kyllä ilman jumaluuettaki nimeä ja kunniata ja parempi lienee olla +itsekunki ylewinnä talonpoikana, kun huonona herrana, parempi +wiisahinna ihmisenä kun puujumalana. Jos wielä nyt rahwaalta niillä +seuwuin, joissa muisto Wäinämöisestä parahite elää, kysymmä ku +Wäinämöinen oli, niin wastaawat he pian näin: "Olipa hän muistettawa +uros ensimmäisiä esiisiämme ja kuuluisa runoja"; waan jos heiltä +kysynet, ketä he jumalinaan pitiwät, niin usiammasti wastataan, +Ukkoa, joka oli taiwaan ja maan luonut, heiän rukoilleen. Enkä +epäilekkänä jo ennen Kristinki oppia esiisillämme olleen tieon yhestä +ainoasta jumalasta, jota millon nykysellä, millon ukon eli luojan +nimellä palweltiin, enkä myös lue sitä heille suureksi tuhmuueksi, +jos he ei warsin olleekkana niin nerokkaat suurta jumalajoukkoa +itselleen hankkimaan, kun moni muu wanhanaikuinen kansa. + +Wäinämöinen näissä runoista enimmiten mainitaan totiseksi, wiisaaksi, +eteensä ajattelewaiseksi, jälkeentulewaisille hyöwytystä hankkiwaksi, +suuritietäwäksi, laulussa ja soitannossa ylen mahtawaksi, Suomen +sankariksi. Ilman sitä nimitetään häntä ainaki wanhaksi, ehk'ei hänen +wanhuus yksin häntä niin suuresti liene kosjotuumissaan haitannut. + +Toista laatua oli Lemminkäinen, kewytmielinen, nuori, ylpiä, +mahistaan ja tieostaan kerskaelewa, wähän eteensä ajattelewa, jos +urhoollinenki, sankari. Töistä, joita kosjona ollessa hänelle +Pohjolassa määrättiin, ei taia oikein selwää saaha, sillä pian yksiä +töitä määrättiin toisella kerralla Ilmarisellenki. Minä olen walinnut +runoja, joissa wähänkänä erotaksen. + +Monta muuta nimeä jätän tällä kerralla mainitsematta, joita näissä +runoissa taitaan Mythologialle entisistä erehyksistä oikasemiseksi +tahi muuksi euksi löytää. Näien erehysten seassa lienee seki +kummanlainen, kun kapeesta on sinne erityinen olento saatu, waikka +kapeella ei missään ymmärretä kun luotua olentoa, ihmistä eli muuta +olentoa; samati myös se kun Ukkoa ja Wäinämöistä toisilta on yhtenä +pietty. + +Enkä paljo aio wiipyä osotuksessa, mitä näistä mahtaisi +wanhanaikusten tapojen selwittämiseksi lähteä. Taitaisin kyllä +muutamia esimerkkiä siinä saaha, jos olisi aikaa miettiä. XIII. +116. näyttää, kun olisiwat wanhat kuumilla kiwillä ja ween sillä +waristamisella keitoksiaan laatineet. Monesta muusta paikasta +löytäisimmä, että wanhempia piettiin kunniassa, jos kohta miehuutensa +innossa Lemminkäinen wähän äitinsä tahostaki poikkesi. Samati näemmä, +että sillon oli tapana kosioille ehtotöitä asetella. Taitaa waan moni +luulla ylen paljon näissä heiän kosioasioistaan puhetta olewan, jotta +sillä koko kirja pian miksi ei olisi uuenlaatuisten tekokertomusten +eli tarujen (Romanien) muotoseksi muuttuwa. Jos niin olleeki, +niin olko, waan muistakaammeki, että esiwanhemmissamme, joilla ei +ollut nykysiä monikoskewia liikutuksia ja asioita kerrottawana, +yksinäisessä elämässään kosiotuumat, sotakäynti, metsän ja kalan +pyynti oliwat muisteltawimmia keinoja. Siitä se, että näistä asioista +pian yhtäläiseen runossa kerrotaan. + +Suomen kieli ja runo näissä ehkä tawataan selwempänä, kun missänä +muussa kirjassa. Monet sanat ja sananparret tulewat tuo tuostaki +ilmi alkuluonnossaan eli samalla kannalla, kun niitä rahwaan suusta +kuullaan. Muien kielten oppineilla, waikka kyllä Suomeaki taitawilla, +on usiasti waikia estää kieltä omaluonnostaan toisten mukaseksi +wääntymästä, mutta talonpoikasella kansalla, joka muuta ei ymmärrä +kun yhtä äitinsä kieltä, siitä ei ole pelkoa. + +Sanojen kirjottamisessa olen wälistä poikennut niien ennen +tawallisesta tawuusta, waan koska se kuitenki harwassa tapahtuu, niin +siitä en pelkää suurta moitintoa, liiatenki jos syyt sihen löytäisi +otollisiksi. Muuten on koko asia minusta joutawa, siitä kellenkään +suuttua, jos hän eritawuutaan seuraapi. Tawuu ja kirjotus kielessämme +wielä eiwät ole siksi wakautuneet, jotta yksi ainoa laatu taitaisi +oikiaksi luettaa. Waan elköön kukaan sitä pahaksi panko, jos minä +tässä asiassa näytämme muita huolettomammaksi. Lapselliseksi olen +aina lukenut senlaisia kinaamisia, kun wälistä kuullaan esimerkiksi +siitä, jos pitäisi kirjottaa _meiän, naia, luoa, wieä_ eli _meijän, +naija, luuwa, wiijä_. Kumpanenkana näistä ei taia tarkoin puhe-ääntä +wastata, joka taitaisi tulla tällä tawalla kirjotetuksi: _mejjän, +najja, luwwa, wijjä_. Waan koska kaksiäänikkeitä _ai, ei, oi, ui_, +ja _au, eu, iu, ou_, j.n.e. kerran olemma tottuneet lukemaan kun +_aj, ej, oj, uj ... aw, ew, iw, ow_, j.n.e., niin miksi emme sanassa +_naia_ e.m. taia lukea ensimmäisiä kolme kirjainta _nai_ kun _naj_, +josta a:n päätteeksi saatua helposti tulee sana _naia_ (najja). +Kuinkas, jos sitä _naija_ kirjottanet, erotat sanoa erisioissa, +joihin se on saawa, e.m. jos sanot: _tulee sille tytölle naija_ (l. +na-i-ja) ja jos sanot _en huoli naia_ (l. najja) Toisia _luoa, wieä, +myöä_ j.n.e. mahan sitä ennemmin sillä tawalla kirjottaa, kun niitä +meiän puheessa niin paraasta päästä äänelläänki. Myös saanet sanasta +_wuosi_ ennemmin _wuoen_ kun _wuuen_, eli _wuuwen, wuwwen_, samalla +tawalla kun sanasta _paasi_ saat _paaen_. Toisissa tapauksissa olen +kirjottanut _wenehesen, tarpehesen, kankahasen_ (eli _weneesen, +tarpeesen, kankaasen_) j.n.e. joita muut kirjottanewat _weneheseen, +tarpeheseen, kankahaseen_, (eli _weneesehen, tarpeesehen, +kankaasehen; weneeseen, tarpeeseen, kankaaseen_). Näitä sanoja +toisten samanlaatuisten kanssa rinnatellen näyttää kun e.m. wanhasta +pääsanasta _wenehi_ (nyt: _weneh, wenet, wene_) samassa siassa +kun sanoista _pursi, reki, kolmansi, tulewat purtehen, rekehen, +kolmantehen_ tulisi _wenehehen_, joista sitte h on s:ksi muutettu, +jotta sanotaan _wenehesen_ eli _wenesehen_. Eikä, mitä minä olen +luullut tajuawani, näillä seuwuin senlaisissa sanoista molempia e:itä +niin wenytetäkkänä, jotta kirjottaisit _weneeseen_, waan ainoastaan +_weneesen_ eli _weneseen_, h kummassaki e:tten wälille pantawa, jos +niitä kaheksi tawueksi lewitetään. + +Wielä olen kirjottanut _sanowi, tulewi, ottawi_, waikka muut +kirjottoot _sanoowi, tuleewi, ottaawi_ (eli _sanoopi, tuleepi, +ottaapi_). En senlaisissakana sanoissa ole sitä wenyttämistä +ääntäissä kuullut, jota kahella äänikkeellä perätysten osotettaisi. +_Tulewi, sanowi_ j.n.e. jo itsestään owat sanoista _tulee, sanoo_ +lewitetyt yhtä tawutta pitemmäksi; mitä niitä sitte enää pitäisi +kahella äänikkeellä kirjottaa? + +Liittosana _-kaan_ (-kään) muutellaan monin tawoin. Toiset sanowat +ja kirjottawat: ei kertaa_kaan_, toiset: ei kertoa_kana_ ei +kertaa_kahan_, ei kertoa_kan_, ei kertoa_na'_. Yksi tuo nyt lienee, +miten senlaista puolisanoa kirjottaisi, waan täyellisinnä näyttää +se olleen _-kana_ (-känä). Semmoisena luulen sen alusta alkain +jotain seuruuta merkinneen, josta wieläki sanotaan _perä kanaa_ s.o. +yhtä seuruuta toinen toisensa jälestä ja _kanssa (kanassa)_ s.o. +seuruussa, _kansa (kanasa)_ seuruu, joukko, yhteys. Puhetta myöten +niillä tienoin, joista enimmät näitä runoja on koottu, olenki, kun +muuten runossa sopii, parahasta päästä kirjottanut sen täyellisnä, +e.m. _Eipä kuu kumotakkana, Eikä päiwä paistakkana_, joista toinen +taitaisi kirjottaa: _kumotakkahan, paistakkahan_. Luetaan myös +paikoin: _kun ei tuostakan totelle_, eli _En minä mitänä tieä, Elä +koske konnanana_ j.n.e. Semmoisia sanoja kun _mettä, katsoo, suitsi_ +j.n.e. äännelläänki sillä tawalla Wenäjän Karjalassa, joista runot +parahite owat saaut, eikä _mehtä, kahtoo, suihti_ j. n. e. eli +jollaan muulla tawalla. + +Heiän äänelmästä olen taas toisissa poikennut, e.m. sanoja +_laulamahan, annetahan, kiwiksi, akkunaksi, laatia', oikiassa, +kautta, kosken, mustalla, matkassa, käsillensä (käsillehen)_ olen +sillä tawalla kirjottanut, eikä _laulamahek, annetahek, kiwikse, +akkunakse, laatie', oikiesta, kautti, kosen, mussalla, matassa, +käsillehek_, kuni niitä he ääntelewät. + +Semmoisia sanoja, kun _otto'oni, otto'os, otto'o, (otto'ohon, +ottuohon), otto'ome, otto'ote, otto'ot, (otto'ohot, ottuohot); +tulloni, tullos, tulko, tulkome, tulkote, tulkohot_ kuullaan niin +äännettäwänki eli _ottaoni, ottaos_ j.n.e., waan toisessa siassa +näyttää sana olewan sanottaissa: _ottakohon, ottakaame, ottakaate_ +j.n.e. -- Waan heitän nämät, ja sanon wielä muutaman sanan Suomen +runosta. + +Moni on pitäwä ei minänä työnä Suomen runoja laatia luullen joka +tilassa, kun saapi sanoja 8:saan tawuehen asti yhteen sopimaan jo +runonki saaneensa. Wai siinäkö se Wäinämöisen kuulusa mahti olisi! +Elkääte päättäkö ennen asian tutkittua ja elkääte pitäkö työttömänä +asiana, jossa waan yksi ainoa esiwanhemmistamme tuli oikein +kuulusaksi. Yhtä wähä, kun mitkä 7 tähtiä tahansa olisiwat Otawa +taiwaalla, owat mitkä 8:tawuiset sananparret hywänsä kielessämme +runoja. Jos wanha Wäinämöinen nyt tulisi ja kuulisi senlaisia runoja, +kun owat: + + "Mutt' ei käynyt, eikä kyennyt, + Kourat kowat ja kompelot, + Ei tainnut tuohon taipua." + -- -- -- + "Herätä herroingin luona, + Sowita hywä suosio." + -- -- -- + +taikka jos tämmöisiäki: + + "Korkeus on sinun kotos, + Awaruus on asunmajas, + Itse kynsit kylmät meret, + Itse sauwoit sarkajaot." + -- -- -- + +Niin pelkään kyllä, jotta itse merien kyntäjä ja sarkajakojen sauoja +miksi ei sanoisi: + + "Heretkääte, heittäkääte + Paremmille laulajoille, + Taitawammille runoille, + Kaikki käypi karwoilleni, + Puhki korwani puhuwi, + Läpi pääni läylentäwi, + Wiepi wiikoksi iloni." + +Tosiaan on Suomen Runossa samati kun muienki kielten omat waatimukset +nouateltawat ja jos Runon teentä kuitenki Suomessa helpommasti käypi, +niin kiittäkääme siitä kielen somaisuutta, waan elkääme sentähen +näitä waatimuksia unohtako. + +Waikka itte runotyössä kehno ja sentähen sihen harwoin puuttuwaki +olen kuitenki aikaa myöten toisten tekoja lukeissani ainaki +ajatellut, mikä ollee syynä, että toinen niistä on kaunis, toinen +korwille waikia kuulla. Perustusta miettiessä olen malttanut että +eillisissä on seurattu Runon waatimuksia, jälkimmäisiä näitä wastoin +laaittuna. Tässä waan puhumma niistä waatimuksista, jotka koskewat +itte sanain sopimiseen, ei mitä ainetten kertomisesta eli muusta +Runo-oppiin kuuluwasta olisi sanottawa. Näitä Runowaatimuksia +yksitellen muistokseni kirjotettua, on siitä jo kaswanut aika +tukku kirjotusta, josta nyt tahon ottaa, mitä tähän esipuheesen +luulen sopiwan ja mahtuwan. Jos ne ei ollekkana jokaista mieleen, +niin muistakaame että eripaikoilla saattaa olla eriwaatimuksensa +Runostaki, waan minä olen seurannut, mitä täällä ja rajan yli +Wenäjän puolla Runosta waaitaan. Elkään waan kukaan luulko minun +tätä seuraawata kellenkänä opiksi kirjottawan. Se ei ole mielessäni, +eikä runoja opilla tehäkkänä, ettei luonto niitä saattaisi paremmin. +"_Luonto laulajan tekewi, Itse into ilmottawi, Runojallen rohkialle, +Mitä lauluhun latowi_." Hywä jos waan saisin osotetuksi minkälaisia +runoja meiän puolella hywinä pietään. + +Ennen muita tulisi nyt selwitettäwäksi mitä pitkällä eli lyhyellä +tawutten arwolla ymmärrämme. Itsekukin malttaa helposti, että a +on pitempi jos sanomme _waara_, kun _wara_; i pitempi sanassa +_siima_ kun _sima_; o pitempi sanoessa _meni taloon_ kun _möi +talon_; ä pitempi jos sanomma _näitkö emäntää_ kun _näkikö emäntä_. +Niitä tawuita, joissa äänike sillä lailla on pitempi, nimitämmä +_pitkäarwosiksi_, jota myöten sanoissa _waara, siima_, ensimmäinen +tawut on pitkäarwonen, sanassa _taloon_ toinen ja sanassa _emäntää_ +kolmas. Samati on missä tahansa sanassa tawut, jota nyt on tapana +kahella äänikkeellä perätysten kirjottaa, paitsi jos jälkimmäinen +ollee i, pitkäarwonen e.m. 1:nen sanoissa _maata, pöytä, auttawa, +riennä, joutawa_, 2:nen sanoissa _lupaawa, rekeen, kurieri, rukiita, +sanoo_, 3:as sanoissa _sotikaa, sanokoon, käwelee, käsiään_, 4:jäs +sanoissa _käwelemään, hajotetaan_ j.n.e. + +Mutta ilmanki kahta äänikettä maltamma, että ensitawut sanassa +_sakko_ on pitempi kun sanassa _sako_; samati sanoissa: _matto, +mato; mutta, muta; kyllä, kylä_ j.n.e. 2:nen tawut sanoissa +_sakossa, sopalla_, pitempi kun _sakosa, sopala_; samati sanoissa +_ranta, welka, pirta, koski_ 1:nen, sanoissa _emäntä, alotti, +lepistö, kowempi, kätensä_ 2:nen, _Amerikka, lihawaksi, warawampi_ +j.n.e. 3:mas tawut lyhyitä pitemmät. Näitä tawuita nimitämmä +_pitkäsiasiksi_, sillä niissä ääniket ei itsestänsä pitkä on waan +pitkä nykysessä siassaan. Pitkäsianen on siis se tawut, jossa yhtä +äänikettä seuraa wähintäin kaksi äännettäwätä eli i yhen äänikkeen +kera, e.m. 1:nen sanoissa _wanha, selkä, virka, tukka, paita, walta_, +2:nen sanoissa _wäestö, wetäisi, kurikka, nawetta, olento, kumarsi_, +3:as sanoissa _opetella, tapaelma, wetäwäinen, lewititkö_ j.n.e. +Samalla tawalla erityisten sanain yhteen saaessa e.m. _jos weät, olin +minä_, joissa o sanassa _jos_, i sanassa _olin_ owat pitkäsiasiksi +luettawat. Wasta tahomma siitäki puhua, miten moniahat pitkäsiasista +tawuista taitaan lyhyiksi käyteltää. + +_Lyhytarwosiksi_ nimitämmä kaikkia tawuita, jotka eillistä +mukaan eiwät ole pitkäarwosia, eikä pitkäsiasia, e.m. _kala, +matala, murehia, hewosiasi, wetelemiäni_, jotka owat sanoja waan +lyhytarwosilla tawuilla. + +Nyt ennen kun taiamma tutkia mitkä pitkäsiasista tawuista taitaan +runossa lyhyiksi luettaa, tulee peräti toinen asia katseltawaksi, +nimittäin tawutten korko. Ääntäissä korotamme muutamia tawuita +sanassa, toisia emme korota. Jos seuraawaisissa sanoissa merkitsemmä +korotetuita tawuita, niin owat näin: _sána, málttawá, héwosélla, +wételemä'llä, kä'yskentélewä'inen, pólttelewáinen_ j.n.e. + +Jokaisessa sanassa korotetaan ensitawut ja usiammissa kolmas, wiies +j.n.e. eli joka toinen tawut alusta alkain, joka kuitenkana ei +kaikissa ole tapaus, koska muutamissa 4:jäs, 6:es j.n.e. korotetaan. +Waan lienee korottamisella wähän eripaikoissa erotustaki, sillä +waikia on muuten ymmärtää, kuinka moniahan niin jäykästi asiata +wastoin päättäisiwät aina waan 1:sen, 3:nen ja 5:nen tulewan +korotetuksi, waikka niin korwin kuultawasti wähintäi meiän Suomessa +monessa sanassa 1:stä, 4:ttä ja 6:tta korotetaan, e.m. sanassa +arwelewaisemmasti, jota jos korottaisit _árwelewáisemmásti_, tulisi +se pian tuntemattomaksi. Olen myös luullut malttaneeni, korotuksen +liiatenki ensitawuissa Turun ja Hämeenki Suomessa olewan paljo +teräwämmän kun meiän, e.m. koska me sanoisimma: páljoko siítä sáit +héwosésta", sanowat he kun ikäs hakaten: "pálko (palk) siít héwosest +sáit", eli meillä: "mónellénko miéhellen tä´stä työ'tä ólisi", +heillä: "mónelko miéhel tä'st työ't óls", meillä: "páremmán émännä'n +tálo hä'nestä' sái", siellä: "párem'an émänän tálo hä'nest sái." + +Jonka äsken heitimmä puheen pitkäsiasista tawuista, taiamma nyt +uuelleen tutkinnon alaseksi ottaa: korotetuista tawuissa pietään +pitkäsiasia pitkäarwosten werosna e.m. _ihmisellä, sallittawainen_, +joita jos pitkiä merkitsemmä wetämällä -, lyhyitä wempelellä ~, +tulisi merkittäwäksi + + - ~ - ~ - ~ - ~ + ihmisellä, sallittawainen. + +Korottomassa tawuessa owat pitkäsiaset lyhyen jälessä pitkät, e.m. + + ~ - ~ ~ ~ - ~ ~ - ~- ~ + emäntä, erotetuksi, isäntiänsä, + +pitkän jälestä epäarwoset s.o. pitkiksi eli lyhyiksi luettawat e.m. + + - - ~ - ~ ~ - - ~ - ~ ~ + soitolla eli soitolla, sorranta eli sorranta, + ~ ~ - - ~ ~ - ~ ~ + warawammalla eli warawammalla j.n.e. + +Ja nyt äsken nähtyämme mitä pitkällä, mitä lyhyellä tawut-arwolla +ymmärrämme, taiamma antauta kattelemaan, kuinka erityiset sanat näien +arwoinsa wuoksi owat montaki laatua ja nimitellä niitä, kun seuraa, +nelitawuisia jonkun otuksen lailla ja'aten eli werraten päähän, +niskaan, selkään ja häntään, niin että 1:nen tawut werrataan pääksi, +2:nen niskaksi, 3:mas seläksi ja 4:jäs hännäksi. + + Ykstawuisia. + +Lyhyt -- jo, se, ne, ka, en, et, jos, nyt, ku, mi, ken, j.n.e. +Pitkä -- maa, tie, pää, suo, sai, syyt, toit, mie, j.n.e. + + Kakstawuisia. + +Kakslyhyt -- sana, kylä, meni, otit, kalan, wähä, wene. +Lyhytpitkä -- wetää, tulee, weneen, sanoo, pataa, taloon. +Pitkälyhyt -- suoli, maata, ranta, toimi, kyllä, äyräs. +Kakspitkä -- kantaa, luottaa, kirween, pirttiin, altaan. + + Kolmitawuisia. + +Kolmilyhyt -- matala, wesiä, käweli, ihana, minua, ahawa. +Alkupitkä -- kantele, rintawa, polttanut, kultana. +Keskipitkä -- weneellä, lupaawa, sanoilla, käteensä. +Loppupitkä -- wetäköön, sanokaa, käsiään, menemään. +Alkulyhyt -- mureessaan, lupaawaa, weneisiin, tapaamaan. +Keskilyhyt -- kantakoon, auttakaa, werkkojaan, rantamaa. +Loppulyhyt -- keihäällä, ottoote, hakkaawa, seipäättä. +Kolipitkä -- kirweessään, keträäwää, nakkaamaan, leikkuullaan. + + Nelitawuisia. + +Nelilyhyt -- wetelete, tulewana, wenosia, käwelewä, ihoawa. +Päisewä -- polttelewa, kantawana, poikinesi, heinäaho. +Niskawa -- lupaawana, weneitäni, erotteli, mureessani +Selkäwä -- tulewaksi, matalalla, sopineeksi, wesimatka. +Häntäwä -- lewitetään, menewänään, elelewää, petäjäsuo. +Etewä -- kirweitäsi, tarpeessasi, hakkaawana, seiwäspino. +Keskewä -- mureessamme, lupaawalla, wakuuttansa, sanottiinpa. +Takawa -- menemällään, sanomaankaan, warotelkaa, tulewakseen. +Äärewä -- käyttelemään, matkaelee, kantelemaa, kirwehiään. +Nousewa -- weneelläkään, lupaawanaan, keräilewää, potakkamaa. +Laskewa -- waiwasella, auttakaate, werkkojansa, kartanoonsa. +Lyhytpää -- lupaamallaan, wenettäänkään, keräilmissään. +Lyhytniska -- akkunaakaan, laulaessaan, matkaelkaa, keträelmää. +Lyhytselkä -- hakkaawinaan, kirweensäkään, muistelmiaan. +Lyhythäntä -- leikkaamalla, heihäälläänki, luonnokkaampi. +Nelipitkä -- arwaamallaan, suuruuttaankaan, seiwästelmään. + +Wiisi- ja usiampitawuisia eilliseen emme pannekkana, sillä niistä +waan suotta olisi erityönsä, koska niitä ainaki sopii korkoja myöten +jaella kahteen eli usiampaan osaan, jotka sitte käytetään kaks- eli +kolmitawuisten mukaan. Jopa nelitawuisiaki sillä tawalla saattais +kahtia panna. + +Otetaanpas nyt työksi katsella, miten näitä sanoja taitaan runoon +suunnitella; jos lienee yksi millä tawalla niitä siihen pannet. Waan +sitä ennen täytyy saaha runon osista ja niihin koskemista selwä. + +Runo laulussa jakaupi tawallisesti wiiteenki osaan e.m. _hywin soitti +hauin hammas_, josta kolme eillimmäistä sanaa tekewät itsekukin +yhen osan ja 4:jäs halkastuna 4:nen ja 5:nen; | Hywin | soitti | +hauin | ham- | mas|. Paremmaksi näyttää kuitenki waan 4:jään osaan +runoa lukea ja niin owat entisetki runo-opin kirjottajat tehneet. +Muutamissa paikossa, joilla on erinuottinsa runoilla, se niin +laulaessaki jakaupi ja lukemalla saapi se ainaki 4:osaseksi. Sitä +wastoin runoa taas paikoin lauletaan 6:teenki osaan e.m. |Käkö-|nen +|ku-|kahte-|le-|wi|, ettei sitä warsin sowikkana laulua myöten +ositella. Kuin sanoimmaki, ositamma runoa 4:ksi ja senlaisia on +runossa: _sana wieä, toinen tuoa_, joka erityinen sana yksi, waan +runosta: _sano lieto Lemminkäinen_, tekewät kaksi eillimäistä sanaa +kumpanenki yhen ja jälkimmäinen yksin 2 osaa. Runossa: _itki impyen +hiwukset_, tekee 1:nen sana yhen, 2:nen ja 3:mas yhteensä 3 osaa, +ja runossa: _en tunne tätä tupoa_, ei tee yksikään erityinen sana +täyttä osaa, waan osat saahaan murtamalla toisesta sanasta toisen +täytteeksi, niin että 1:nen on _en tun-_, 2:nen _ne tä-_, 3:mas _tä +tu-_, 4:jäs _poa_. + +Koska näistä osista wielä itsekustaki on enemmänki puhetta, niin +olisi ehkä hyöwyksi niille myös itsekullenki saaha omat nimensä, +sillä paha on nimetöntä mainita. Semme saammeki ja helposti jos +samati kun nelitawuisissa sanoissa eritawuita, tässä eriosia +nimitämmä 1:stä _pääksi_, 2:sta _niskaksi_: 3:tta _seläksi_, 4:ttä +_hännäksi_. Sitä myöten on seuraawissa runoissa: + + Pää Niska Selkä Häntä + + Yöllä synty Wäinä- möinen + Päiwäl- lä me- ni pa- jahan; + Tako- a ta- putte- lewi, + Lyöä lynnä- hytte- lewi, + Tako olki- sen o- rihin, + Herne- warti- sen he- wosen. + +Murtamisesta mainitsimma jo äskenki ja saamma nyt paremmin +selwittää, mitä sillä ymmärrämmä. -- Joka runon osa on kaksitawuinen +(kolmetawuisista wasta), eillisen niistä nimitämme _iskuksi_, +jälkimmäisen _laskuksi_. Jos nyt missä osassa tahansa sana loppuu +iskussa ja lasku alottaa toisen, niin sanomma sitä osaa _murretuksi_ +ja senlaista sanain yhteensaamista _murroksi_. Sitä myöten on runossa + + 1. Ompi saarel- la si- oa + 2. Jos we- ät sa- an we- nettä + 3. Tuhat purtta puuja- elet + +1:sestä selkä, 2:sessa pää, niska ja selkä murretut, waan 3:mas on +murroton. + +Parahimmat runojat pitäwät senlaista murrelmata niin kauniina +runossa, että wähintäki kaksi kolmesta tawataan murrettuna; sitä +wastoin on murroton runo, jossa korko ja isku sopiwat yhteen +tawuehen, wähemmin kaunis, lyhyttawuisissa tuskin sallittawakaan. +Murrelmassa katsotaan kuitenki ettei tawutten arwoa niin sorreta, +että yhessä osassa iskuun tulisi lyhyt, laskuun pitkä tawut. Molemmat +lyhyenä kelpaawat kyllä. Nähään sitä wälistä murrelman somuuen tähen +kyllä niinki runoa laaituksi, että isku on lyhyt ja lasku pitkä, +päässä eli niskassa, ja se ei haittaakkana, jos se waan harwoin +tapahtuu liiatenki jos lasku ei ole arwostaan waan siassaan pitkä. +Esimerkkiä näihin taisimma kyllä mistä tahansa runoista. _En ole +iso iältä_ on kaunis runo näin 3:ssa osassa murrettuna, waan jos +sanoisit yhellä murroksella: _en iältä iso ole_, niin tulisi se +kelpaamattomaksi; samati _jo kumu kujasta kuulu_ kaunis, _kujasta jo +kumu kuulu_ kehno; _jo minua nokat noitu_ ja _jo noiat minua noitu_ +somaat, _jopa mua noiat noitu_ kehnompi. _Wene näky, weli tuli_ olisi +peräti kelpaamaton, sillä siinä on joka osan iskussa lyhyet tawuet +ja runo murroton; toisella kannalla on runo _ei weä wäheäkänä eli +emeä eriwenehen_, sillä waikka lyhyttawuisilla iskuilla neki, owat +ne murretut. Murrosta, kun sanoinki, on niin kaunistawana pietty, +että sitä toisinaan rakastetaan, jos kohta sen kautta isku tulee +lyhyeksiki ja lasku pitkäksi e.m. _jo päiwänä kolmantena_ sanotaan +ennemmin kun _päiwänä jo kolmantena_, eli _päiwänäpä kolmantena; suot +kylwi, kanerwat kaswo, ei ollut isoni syytä_, ennemmin kun _kylwi +suot, kanerwat kaswo, isoni ei ollut syytä_, waikka jälkimmäisellä +tawalla osat arwonsa wuoksi olisiwatki paremmat. Mitä siis pitäis +ajatteleman niistä, jotka waan kiittäwät hywiksi senlaisia +murrottomia runoja kun e.m. _waka wanha Wäinämöinen, otti soiton +sormillensa_, ja wielä senlaisiaki (peräti kelpaamattomia) kun _panee +aitaa kaiken päiwän_. + + Taulu I. + + Sana Murrotonna Murrettuna Lewittämällä + I II III IV I II III IV +Lyhyt iskuun 1 1 1 + 0 0 0 0 0 + laskuun 1 1 1 * 0 0 0 0 0 +Pitkä iskuun 1 1 1 * 0 0 0 0 + + laskuun * * + 0 0 0 0 0 + +Kakslyhyt 1 * * + 1 1 * 0 0 +Lyhytpitkä + + 0 0 1 1 * 0 1 +Pitkälyhyt 1 1 1 1 1 * 0 0 0 +Kakspitkä + + + 0 1 * 0 0 1 +Kolmilyhyt 1 * + 0 1 1 1 0 0 +Alkupitkä 1 1 + 0 1 + 0 0 0 +Keskipitkä * * 0 0 1 1 1 0 0 +Loppupitkä 1 * + 0 0 0 0 0 1 +Alkulyhyt * * + 0 + + 0 0 1 +Keskilyhyt 1 1 * 0 0 0 0 0 1 +Loppulyhyt * * 0 0 1 * 0 0 1 +Kolmipitkä * * + 0 + 0 0 0 1 +Nelilyhyt 1 * + 0 1 + 0 0 0 +Päisewä 1 + 1 0 1 0 0 0 0 +Niskawa * + * 0 1 + 0 0 1 +Selkäwä 1 * * 0 0 0 0 0 1 +Häntäwä + 0 0 0 1 * 0 0 1 +Etewä + + + 0 1 0 0 0 1 +Keskewä * + * 0 + 0 0 0 1 +Takawa + + 0 0 0 0 0 0 1 +Äärewä + 0 0 0 1 0 0 0 1 +Nousewa 0 0 0 0 1 * 0 0 1 +Laskewa 1 * 1 0 0 0 0 0 * +Lyhytpää + 0 0 0 + 0 0 0 1 +Lyhytniska + 0 0 0 0 0 0 0 1 +Lyhytselkä 0 0 0 0 1 * 0 0 1 +Lyhythäntä * + + 0 + 0 0 0 * +Nelipitkä + 0 0 0 + 0 0 0 1 + +Seuraawa osotelma [katso Taulu I.] näyttää, miten erilaatusia +sanoja taitaan runoon sowittaa. Usiampi kun nelitawuisia sihen +emme weäkkänä, sillä, kun jo wirkomma, ne korkoja myöten kahteen +eli usiampaan osaan jaettuna käytetään, kun olisi joka osa +erisanana. Emmekä myös ole pitkäsiasia waan pitkäarwosia tawuita +tähän esimerkiksi walinneet, sillä se runolle ei olisi pahaksi, +jos pitkäsiasiaki pitkäarwosten mukaan käytettäisi, paitsi mitä +näien lewittämisestä puhutaan, joka pitkäsiasissa ei woi tapahtua. +Merkeillä 1, *, + ja 0 osottaisimma, ensimmäisellä, että sana +siinä siassa on somas; toisella että sana niinki, jos harwemmin, +käytetään; kolmannella että sana sillä paikalla, jos muutamilta niin +käytettynäki, on sopimaton, ja neljännellä, että sana niin ei taia +eli piä käytettää. I. II. III. IV. merkitsewät runon osia, päätä, +niskaa, selkää ja häntää. Lewittämäksi mainitsemme sitä, koska +yhessä pitkäarwosessa tawuessa molemmat äänikkeet siltään eli toisen +muuttamalla tehään eritawueksi. Sillä tawalla saahaan sanoista: +_rantaa, lupaawa, arwelee, weneellä, päiwää_, sanat _rantoa, lupoawa, +arwelewi (arwelepi), wenehellä, päiweä_. + +Lewitettynä sana käytetään niin monitawuisena kun se siltä saapi e.m. +_tulewi_ lewitetty sanasta _tulee_ kolmilyhyenä, _lupoawata_ sanasta +_lupaawaa_ wiisilyhyenä j.n.e. Päätawut lewitetään aiwan harwassa, +waan sitä useimmin lewitetään muut tawuet runojoilta estämiseksi +ettei laskut tulisi pitkäksi. + +Jos nyt tahomma tarkemmin runoja tutkia, joissa kukin osa on +pitkälyhyt taikka kakslyhyt (lyhytpitkistä ja kakspitkistä osista +wasta puhetta); niin näämmä niitä seuraawan osotelman mukaan saawan +16 erilaatua, joille myös helposti, jos pitkälyhyitä osia pitkänä, +kakslyhyitä lyhyenä piämmä, saamma seuraawat erityiset nimityksensä. +[Katso Taulu II.] + +Wieläpä niitä on senkilaisia runoja, joissa ensimmäinen eli (ehkä +harwoin ja kehnosti) molemmat ensimmäiset osat owat kakspitkiä eli +lyhytpitkiä e.m. _Jäi neiet syliämättä, En tieä Ahin kotia, Jo tunsi +tuhon tulewan, (Raukka jo rannalta huusi ja Wesiä wuoattelemma +kehnoja)_. Niillä emme kuitenkana ole tahtoneet eillistä runolukua +enentää, koska ne, jos sallittawatki, taitaan pitkinä osina pitää. + + Taulu II. + +Runoja Osien arwoja Esimerkkiä + I II III IV + +Nelipitkä - ~ - ~ - ~ - ~ Suon selällä, maan nawalla. +Lyhytpää ~ ~ - ~ - ~ - ~ Meri köyhä, maa pohatta. +Lyhytniska ~ ~ - ~ - ~ - ~ Kun käki kukahteleksen. +Lyhytselkä - ~ - ~ ~ ~ - ~ Niin kohin kotia käännys. +Lyhythäntä - ~ - ~ - ~ ~ ~ Nosti puuhun purjehia. +Nousewa ~ ~ - ~ ~ ~ - ~ Tuli työ, satu tapahtu. +Laskewa - ~ ~ ~ - ~ ~ ~ Laulaja olettelisin. +Takawa ~ ~ ~ ~ - ~ - ~ Jo kumu kujasta kuulu. +Etewä - ~ - ~ ~ ~ ~ ~ Walwon yön eli makoan. +Äärewä - ~ ~ ~ ~ ~ - ~ Niin minä miniä raukka. +Keskewä ~ ~ - ~ - ~ ~ ~ Pah' on olla paimenena. +Häntäwä ~ ~ ~ ~ ~ ~ - ~ Wetelä wesi waraksi. +Selkäwä ~ ~ ~ ~ - ~ ~ ~ Ajoa tomuttelewi. +Niskawa ~ ~ - ~ ~ ~ ~ ~ Hywä hylkehen eleä. +Päisewä - ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ Mies minä wähäwäkinen. +Nelilyhyt ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ Werewä wetelemähän. + +Waan tulkitaanpa nyt waan näitä 16:taki runolaalua; kuinka monella +sowulla eikö niihin ole sanoja saatu. Emme nyt kehtaa lyhyistä +yksitawuisista, emmekä usiampi kun kuusitawuisista puhuakkana, waan +ainoastaan pitkistä ykstawuisista ja siitä aina kuusitawuisihin. +Lyhyet ykstawuiset taitaan (paitsi runon alussa, jossa ne ajawat +pitkän asian) yhistettää eilliseen sanaan, joka siitä tulee +yhtä tawutta pitemmäksi, e.m. runossa: _Mie ja sie_ ja _hän ja +muutki_ taitaan _mie ja_ luettaa pitkälyhyeksi; samati _sie ja, +hän ja_. Sillä tawalla muuttuu runo, sillään seitsensananen, waan +nelisanaseksi. Runossa: _Sano mennehen jo miehet, Laulanen ma, +taitanen ma_, luetaan eillisessä sanat _mennehen jo_ kun olisiwat +yksi laskewa ja jälkimmäisessä _laulanen ma, taitanen ma_, kumpasetki +laskewaksi sanaksi. Niin luemma myös pitkiä ykstawuisia laskussa +yhteen eillisen kanssa e.m. runossa: _ei saa maata matkamiesi, ei +saa_ kun kakspitkä sana. + +Seitsen- ja usiampitawuiset sanat, kielessämmeki harwat, runoa eiwät +warsin kaunista, waan jos niitä sihen jollon otettaisi, taitaan ne +korkoja myöten jaettaa usiampaan osaan ja joka osa piettää erisanan +werosna. + +Niin meiän nyt ei tarwitsekkana tutkia muita kun kaksi-, kolmi- +ja nelisanasia runoja, waan ompi niitäki 25:llä erilaaulla runoon +rakettu. Jos olisimma eritellen kaikkia ykstawuisia lukeneet, +niin olis näitä runolaatuja tullut 46 ja kaheksatawuisista saisi +yksi päälliseksi. Otamma nyt e.m. nelipitkän runon erilaatusia +sanarakennuksia katseltawaksi. + +/p + Nelisanasia. + + 1. Wielä kerran kellot soisi. + 2. Tuo wenettä Tuonen tytti. + 3. Sen tytöt kaluksi katso. + 4. Jos weät saan wenettä. + 5. Mistä sie sisälle pääsit. + 6. Monta maassa, maa monessa. + 7. Sillä mies meret waelsi. + 8. Suo järähti, maa tärähti. + + Kolmisanasia. + + 9. Otti soiton sormillensa. + 10. Monta mailmassa muuta. + 11. Lemminkäinen lieto poika. + 12. Joutu Tuonelan joelle. + 13. Syöjätär wesillä souti. + 14. Wäinölän wenet wäsähty. + 15. Jos wähän walehtelinki. + 16. Sai sanalliseksi neiti. + 17. Tuuli puut hawuttomaksi. + 18. Tuo olutta tuoppisella. + 19. Ei murettakaan minusta. + 20. Lustuloista mies lujempi. + + Kaksisanasia. + + 21. Kaupunnissa kaswatettu. + 22. Waiwanen walittamassa. + 23. Toiwotelkohot toella. + 24. Tullut tuntemattomaksi. + 25. Muistutellessamme muita. +p/ + +Jos näistä 10, 16 ja 25 kyllä ei olekkana hywiä runoja, waan +muutettawat jotta kuuluwat 9:nen, 15:nen ja 24:nen mukaan: _Monta +muuta maalimassa, Sai neiti sanalliseksi, Muita muistutellessamme_, +niin jääpi nelipitkiä runoja kuitenki 22 lu'ulta jälelle. Lyhytpäitä, +lyhytniska- j.n.e. runoja löytyy seuraawan Osotelman mukaan [katso +Taulu III.], jossa merkeillä 1. *. +. 0. on sama ymmärrys kun niillä +oli ennenki. + + Taulu III. + + L L L L + N y y y y N + e h h h h e + l P N S H K L N y y y y l + i ä i e ä e Ä T a o t t t t i + Tawuit- l i s l h s ä E a s u h s n y p + ten y s k k t k r t k k s ä e i t i + ja h e a ä ä e e e a e e n l s p t + sanain y w w w w w w w w w w t k k ä k +N:o luku t ä a ä ä ä ä ä a a a ä ä a ä ä + + 1 2 2 2 2 1 1 • • + • + + 0 + + + 0 0 0 0 + 2 1 3 2 2 1 1 1 • + • + 1 0 • + • + 0 0 0 + 3 1 2 3 2 1 1 1 1 + 1 + 1 + 1 + 1 + + + + + 4 1 2 2 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 + 5 2 1 3 2 1 1 1 1 + 1 1 1 + 1 + 1 + + + + + 6 2 2 1 3 1 1 • 1 1 1 1 + 1 • 1 + + 1 • + + 7 2 1 2 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 + 8 1 3 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 + 9 2 2 4 1 1 • • 1 • • + • + 1 + + • + 0 +10 2 4 2 • • • • + + + • + + + + 0 + + 0 +11 4 2 2 1 1 1 + + + + • 0 + + + 0 0 0 0 +12 2 3 3 1 1 • 1 1 1 • • 1 • 1 • + 1 1 + +13 3 3 2 1 1 1 1 + l + 1 + 1 + 1 + + + + +14 3 2 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 +15 1 2 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 +16 1 5 2 • • • • + • + 1 + 1 + 1 + + + + +17 2 1 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 +18 1 3 4 1 1 1 • 1 • 1 1 • • 1 • 1 • • + +19 1 4 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 +20 4 1 3 1 1 1 1 1 1 1 • 1 1 1 • • 1 1 • +21 4 4 1 1 1 • 1 • 1 • • • 1 + • • + 0 +22 3 5 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 +23 5 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 +24 2 6 1 1 • • 1 • • • • • 1 + • + + 0 +25 6 2 • 1 1 + 0 + 0 • + • 0 + + + 0 0 + +Ei nyt haittaisikana tähän esimerkkiä hankkia niin hywistä, kun +kehnommista ja kelpaamattomista runoista joka erityisessä laaussa, +waan kauan jo ilmanki tässä esipuheessa wiiwyttyäni täytyy se tällä +kerralla heittää. Kellä korwat, saaneehan ne itsekkin jos näistä +Kalewalanki runoista, sillä näissäkään ei kaikki ole hywiä ja +kauniita. + +Mitä nyt muuta olisi runo-opista sanottawata, sen heitän nyt ja ken +tiesi jos iätikki. Harwassa taitaa olla, jollen tämäkään nyt runosta +kerrottu olisi mielenmyötäinen, sillä suuri osa tässä ei parempata +tunne, kun sortaa ja wääntää suomalaisia sanoja muien kielten mukaan +runoissa ja lauluissa. Jos Wäinämöisen "nuorisossa nousewassa, +kansassa ylenewässä" lienee sama tunti ja sama mieli, niin antakoot +anteeksi, jos olen toisin ajatellut; muilta minä en juuri anokkana, +sillä mitä heiltä olisi uotettawa nähään ilman muita niistä kauniista +kirjotuksista, joita siellä täällä Turun Wiikko-Sanomain kirjottajia +wastaan luemma 1820 wuoen Mnemosynessä. + +Taitaisi wielä olla paljoltaki puhetta runosta jos aika ja tila +myöistäisi, waan eiwätpä myöistä. Ilman muita täytyy heittää mitä +olisi sanottawata kolmitawuisista runo-osista, sillä tähän asti +olemma waan kaksitawuisista puhuneet. Kolmitawuisia osia pannaan +wälistä kylläki kaunihisti runon alkuun ja niskaanki, harwoin +selkään, waan millä eholla, se nyt heittäypi puhumatta. Mitä runon +alkumyötäisyyestä (allitteratio) tawallisesti opetetaan, on minusta +kyllä kehnosti toimitettu. Alkumyötäisyyttä ei sillä hywäsesti saaha, +että kaksi sanaa runossa yhellä äännettäwällä aletaan, äänike olla +mikä tahansa. Näyttää kun waaittaisi sihen kokonaisen alkutawuen +kahessa sanassa olla yhtäläisen. Mutta jos niinki ei, walikoiaan +niitä sillä tawalla, että jos toisen alkutawuessa olle a, toisehen +tullee ä eli o; jos toisessa e, toisehen i eli ä; jos toisessa o, +toisehen a, u eli ö; jos toisessa u, toisehen o, y, j.n.e., joihin +kyllä kansan, harwoin muien laatimissa, runoissa, saahaan esimerkkiä. + +Suomen runoista lienee jo ennenki kirjotettu, miten niitä kaiketikki +on kahta erilajia, _tarina- ja loihtorunoja_. Lienee myös jossai +nimitetty, kuinka loihtorunotki alusta eiwät olleet kun tarinarunoja, +joita sitte asiata mukaan ruwettiin toiseksi kääntämään. Nämät tässä +kirjassa runot parahasta päästä owat tarinarunoja. Mitä minulta +niissä on pääluwuksi arwattu, ei sen wuoksi wanhanaikaisten asiain +tutkinnassa ole paremmin toenlainen, kun mitä toisin kuuluwissakin +on. Kumpiaki on yksiltä paikoilta ja yhtä wanhana saatu. Muutamia +yksiä runoja olen niin monelta laulajalta ja niin moneen eri laatuun +saanut, että kylläkin on ollut epäilemistä, jos mikä niistä olisi +pääluwuksi paras. Toisissa runoissa on taas ollut esteenä, etten ole +niitä, jos yheltä eikä siltään täyelliseen saanut. + +On kumpiaki, jotka pitäwät meiän wanhoja runoja isossaki arwossa ja +jotka niillen ei anna pientäkänä. Minä niitä en soisi sorrettawan, +jos ei yksipuolisesti ylen suurinakaan piettämän. Ei niistä suinkaan +ole Greekalaisten ja Ruomalaisten rinnalle, waan hywä jos ees +näyttäwät, etteiwät esiwanhempamme mielellisissäkään yrityksissä +olleet älyttömät -- ja sen he kuitenki näyttänewät. + +Tämä työ minulle ei ole ollut rasittawa eikä suuria kulukkeitakaan +waatiwa, jotta niistä mitänä erittäin olisi mainittawa. Mitä +mielisuosiolla, ei pakolla, laaitaan, on ainaki hupaseksi luettawa +ja mielisuosiolla, kenenkään toisen waatimatta, olen näitä keräillyt +ja yhteen sowitellut. Yhät työn huwituksena on seki ollut, että olen +hawannut yritykseni monelle muullenki otolliseksi. Heiän kehottawasta +ja ystäwällisestä kohtaamisesta on minun syy paljoki heitä kiittää. + +Peräti toisin on sen asian kanta, josta monella muulla on töissään +apu, nimittäin toiwo kauniiksi ja walmiiksi työnsä saaha. Tämä toiwo +minussa on peräti puuttunut. Ainaki epäilewä jaksannostani mitään +kelpaawata toimittaa, on tässä työssä toisinaan siksiki epäillys +kaswanut, jotta eräät kerrat juuri olen ollut kaikki tukkunaan +tuleen nakata, koska en ole woimiani uskonut niitä mielenmyötäsesti +toimittaa, enkä taas ole sopiwaksi luullut itsiäni omalla työllä ja +waiwalla tutkinnon alaseksikaan keskosesta työstä saattaa. Menkäät +nyt kuitenki Kalewalan runot jos wähemminki walmisna, ettei wieläki +ajan käsissäni wiiwyttyä tuli teistä tekisi walmiimpata! + +Kajanissa 28 helmikuuta 1835. + + _Elias Lönnrot_. + + + + +Ensimmäinen Runo. + + +Laulaja walmisteksen ja alkaa kertoa miten Wäinämöinen kolmekymmentä +kesää ja talwea äitinsä kohussa maannut syntyy maailmaan. Siitä +Wäinämöinen hewosen saanut lähtee ajoon. Lappalainen, mistä lie wihaa +kantawa, wahtaa surmataksensa häntä. Näkee meren selällä ratsastawan +ja ampuu kohti nuolensa. Toiste kolmannestiki lauasnut jo kaato +Wäinämöisen alta hewosen. Siitä Wäinämöinen itse ympäri wesiä uien +luo, mitä mihinki, karia, saaria, luotoja ja kalahautoja. Kotka +pesintäpaikkaa etsossa keksii merellä Wäinämöisen ja munii polwelle. +Munat siitä polwien liikahtaessa wieriwät wetehen ja särkywät +karilla. Niin Wäinämöinen munamurusista luo maan ja taiwaan, tähet, +kuun ja auringon. + + Mieleni minun tekewi, + Aiwoni ajattelewi, + Mieli ruweta runoille, + Laatiua laulamahan. + 5. Weli kulta weikkoseni, + Kaunis kielikumppalini! + Harwoin yhtehen yhymmä, + Saanemma sanelemahan, + Näillä raukoilla rajoilla, + 10. Polosilla Pohjan mailla; + Pannos nyt käsi kätehen, + Haka toisehen hakahan, + Lauloaksemma hywiä, + Parahia pannaksemma; + 15. Kuulla noien kultasien, + Tietä mielitehtosien, + Nuorisossa nousewassa, + Kansassa kasuawassa; + Noita saatuja sanoja, + 20. Wirsiä wetelemiä, + Wyöltä wanhan Wäinämöisen, + Alta ahjon Ilmarisen, + Päästä kalwan kaukomielen, + Joukahaisen jousen tiestä, + 25. Pohjan peltojen periltä, + Kalewalan kankahilta. + Niit' ennen isoni laulo + Kirweswartta wuollessansa, + Niitä äitini opetti, + 30. Niitä eukko neuotteli, + Keträwartta kiertessänsä, + Wäätessänsä wärttinätä. + Wiel' on muitaki sanoja, + Ongelmoita oppimia, + 35. Tiewieristä tempomia, + Kanarwoista katkomia, + Risukoista riipomia, + Wesoista wetelemiä, + Paimenessa käyessäni, + 40. Lassa karjan katsannossa, + Metisillä mättähillä, + Kultasilla kunnahilla, + Mustan Muurikin jälessä, + Kimmon kirjawan keralla. + 45. Sieltä sain sa'an sanoja, + Tuhat wirren tutkelmoita; + Ne wirret kerälle käärin, + Sowittelin sommelolle; + Kerän pistin kelkkahani, + 50. Sommelon rekoseheni. + Wiikon on wirteni wilussa, + Kauan kaihossa siasnut, + Jo tuonen wilusta wirret, + Laulut kaikki pakkasesta + 55. Rahin rautasen nenähän, + Petäjäisen pienan päähän, + Alle kuulun kurkihirren, + Alle kaunihin katoksen, + Keritellen pään kerältä, + 60. Saahen solmun sommelolta. + Niin laulan hywänki wirren, + Kaunihinki kalkuttelen, + Ruualta rukihiselta, + Oluelta otraselta. + 65. Kun ei oo olutta luona, + Tahi taaria tähellä; + Laulan suulta laihemmalta, + Wetoselta wierettelen, + Kuulun iltani kuluksi, + 70. Wähän päiwän päätteheksi; + Waiko aamun alkeheksi, + Huomeneni huopeheksi? + Noin kuulin saneltawaksi, + Tiesin wirttä tehtäwäksi: + 75. Yksin meillä yöt tulewat, + Yksin päiwät walkeawat, + Yksin synty Wäinämöinen, + Ilmautu ikirunoja. + Kawe ukko Pohjan herra, + 80. Waka wanha Wäinämöinen, + Makas äitinsä kohussa + Kolmekymmentä keseä, + Yhen werran talwiaki. + Ikäwysty aikojansa, + 85. Ouostu elämätänsä, + Kun ei konsa kuuta nähnyt, + Eikä päiweä tawannut. + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + 90. Kuu keritä, päiwyt päästä, + Otawa yhä opeta, + Miestä ouoilta owilta, + Weräjiltä wierahilta, + Näiltä pienilta pihoilta, + 95. Kapehilta käytäwiltä. + Päästä kuuta katsomahan, + Päiweä tähyämähän, + Otawaista oppimahan, + Ilmoja ihoamahan. + 100. Kun ei kuu kerittänynnä, + Eikä päiwyt päästänynnä; + Itse wiilasi weräjän + Sormella nimettömällä, + Potkasi punasen portin + 105. Wasemalla warpahalla; + Tuli kynsin kynnykselle, + Polwin porstuan owelle, + Jalan kahen kartanolle. + Pääsi kuuta katsomahan, + 110. Päiweä tähyämähän, + Otawaista oppimahan, + Ilmoja ihoamahan. + Yöllä synty Wäinämöinen, + Päiwällä meni pajahan. + 115. Takoa taputtelewi, + Lyöä lynnähyttelewi; + Tako olkisen orihin, + Hernewartisen hewosen. + Selkeä silittelewi, + 130. Taljoa taputtelewi: + "Sopisi selällä olla + Ketun päällä kelletellä." + Itse istuwi selälle, + Löihen reisin ratsahille, + 125. Ajoa tomuttelewi, + Matkoansa mittelewi, + Orihilla olkisella, + Hernewarrella hewolla. + Ajo Wäinölän ahoja, + 130. Kalewalan kankahia, + Hepo juoksi, matka joutu, + Koti jääpi, tie lyheni. + Jo ajo meren selälle, + Ulapalle aukialle, + 135. Ei kastu oron kapiot, + Eikä wuohiset hewosen. + Lappalainen kyyttösilmä + Piti wiikoista wihoa, + Kanto kaukaista katsetta, + 140. Kera wanhan Wäinämöisen. + Laatiwi tulista jousta, + Jalokaarista kaniwi; + Kaaren rauasta rakenti, + Selän waskesta walawi. + 145. Noita kullan kirjaeli, + Hopialla huolitteli. + Sai kaari kanineheksi, + Jousi warsin walmihiksi, + Kaari kaunihin näkönen, + 150. Jousi jonki maksawainen; + Heponen selällä seiso, + Warsa juoksi wartta myöten, + Kapo kaarella makasi, + Jänö jäntimen siassa. + 155. Wuoli piiliä pinosen, + Kolmisulkia kokosen; + Minkä saapi walmihiksi, + Sen pojat sulittelewi + Pääskyn pienillä sulilla, + 160. Warpusen wiwustimilla. + Millä noita karretahan, + Karretahan, woietahan? + Maon mustilla mujuilla, + Kyyn käärmehen käwyillä. + 165. Mistä sai sulitut rihmat, + Kusta jäntehen tapasi? + Tuolta sai sulitut rihmat, + Tuolta jäntehen tapasi, + Hiwuksista Hiien ruunan, + 170. Lemmon warsan waattehista. + Sai nuolet sulineheksi, + Wasamat wanuneheksi; + Astua taputtelewi, + Käyä luikerrehtelewi, + 175. Hywä kaari kainalossa, + Wiini nuolia selässä, + Korwalle tulisen kosken, + Pyhän wirran pyörtehelle. + Katso illan, katso aamun, + 180. Katso kerran keskipäiwän, + Tulewaksi Wäinämöistä, + Saawaksi suwantolaista. + Niin päiwänä muutamena, + Huomenna monikahana, + 185. Loi silmänsä luotehelle, + Käänti päätä päiwän alle, + Keksi wanhan Wäinämöisen + Selällä meren sinisen. + Koppowi tulisen jousen, + 190. Otti kaaren kaunihimman; + Jännitti tulisen jousen, + Weti waskisen wekaran, + Wasten polwea wasenta, + Alta oikian jalansa. + 195. Weti wiinestä wasaman, + Sulan kolmikoipisesta; + Otti nuolen oikeimman, + Walitsi parahan warren. + Weti jousen jouahutti, + 200. Käsin kaaren käännällytti, + Korwahan kowan tulisen, + Käen oikian nenähän, + Pään waralle Wäinämöisen, + Surmaksi suwantolaisen. + 205. Emo kielti, waimo kielti, + Epäsi kawetta kaksi, + Kielti kolme Luonnotarta, + Ampumasta Wäinämöistä. + "Elä ammu Wäinämöistä! + 210. Wäinö on tätisi poika." + Toki ampu ei totellut; + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Kun käsi ylentänehe, + Sen nuoli alentuoho; + 215. Kun käsi alentanehe, + Sen nuoli ylentyöhö." + Ampu yhen nuoliansa, + Niin meni kowan ylätse + Päältä pään on taiwosehen; + 220. Tahto taiwonen haleta, + Ilman kaaret katkiella. + Ampu toisen nuoliansa, + Niin meni kowan alatse + Alasehen maaemähän; + 125. Tahto maa manalle mennä, + Hieta harju halkiella. + Ampu nuolen kolmannenki, + Käwi kohti kolmannesti, + Sapsohon sinisen hirwen, + 230. Alta wanhan Wäinämöisen, + Läpi länkiluun lihoista, + Kautta kainalon wasemen. + Sillon wanha Wäinämöinen + Käänty kämmenin wesille, + 235. Sortu sormin lainehesen, + Koprin kuohuun kohahti, + Selästä sinisen hirwen, + Hernewartisen hewosen. + Lappalainen kyyttösilmä + 240. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Et sinä wanha Wäinämöinen + Enämpi eläwin silmin, + Sinä ilmoissa ikänä, + Kuuna kullan walkiana, + 245. Astu Wäinölän ahoja, + Kalewalan kankahia." + Waka wanha Wäinämöinen + Siitä kulki kuusi wuotta, + Seuro seitsemän keseä, + 250. Karehti kaheksan wuotta, + Selwällä meren selällä, + Ulapalla aukialla, + Eessähän wesi wetelä, + Taiwas sininen takana. + 255. Siinä mies meret lukewi, + Uros aallot arwelewi; + Kussa päätänsä kohotti, + Sihen saaria saneli; + Kussa kättä käännähytti, + 260. Sihen nientä siiwoeli; + Kussa jalka pohjautu, + Kalahauat kaiwaeli; + Kussa maat on maata waston, + Sihen siunasi apajat; + 265. Kuhun seisottu selällä, + Sihen luopi luotoloita, + Karipäitä kaswatteli, + Joihin laiwat lasketahan, + Päät menewi kauppamiesten. + 270. Tuli kokko maalta Turjan, + Laskihen Lapista lintu; + Lentelewi, liitelewi, + Lenti iät, lenti lännet, + Lenti luotehen loputen, + 275. Peritellen pohjasilman, + Etsien pesän sioa, + Asunmaata arwaellen. + Sillon wanha Wäinämöinen + Nosti polwensa merestä + 280. Heinäseksi mättähäksi, + Kuloseksi turpeheksi. + Tuopa kokko Turjalainen + Sai siitä pesän sioa; + Keksi mättähän mereltä, + 285. Sinerwöisen lainehelta, + Lentelewi, liitelewi, + Päähän polwen laskeuwi. + Hiero heinästä peseä, + Kulon päästä kutkutteli; + 280. Niin muni munia kuusi, + Kuusi kullaista munoa, + Rantamunan seitsemännen. + Hierelewi, hautelewi + Päätä polwen lämmittäwi; + 295. Siitä wanha Wäinämöinen + Tunsi polwensa palawan, + Jäsenensä lämpiäwän. + Wawahutti polwiansa, + Järkäytti jäseniänsä, + 300. Munaset wetehen wieri, + Karskahti meren karihin; + Munat wierähti muruiksi, + Kokko ilmoille kohosi. + Sillon wanha Wäinämöinen + 305. Sano muutaman sanansa: + "Munasen alanen puoli + Alaseksi maaemäksi! + Munasen ylänen puoli + Yläseksi taiwoseksi! + 310. Mi munassa walkiata, + Se päiwäksi paistamahan! + Mi munassa ruskiata, + Se kuuksi kumottamahan! + Munasen muruja muita + 315. Ne tähiksi taiwahalle!" + + + + +Toinen Runo. + + +Tuuli kulettaa Pohjolan rannalle Wäinämöisen. Siinä itkee ja +walittaa ouoilla paikoilla ollen eikä tieten miten enää millonkana +kotimaille joutua. Pohjolan emäntä kuulee itkewän, saa rannalta +wenehen ja soutaa luoksi. Wiepi Pohjolaan Wäinämöisen. Siellä +syöttää, juottaa ja wiimmen kysäsee, mitä itki. Wäinämöinen sanoo +kotimaille ikäwöitsewänsä. Pohjolan emäntä lupaa kotia saattaa, jos +esinnä hänelle sammon takoisi. Wielä päälliseksi antaisi hän hänelle +tyttärensä palkasta. Wäinämöinen ei sano takoa osaawansa, waan lupaa +kotia päästyä Ilmarisen tälle työlle lähettää. Niin saapi Pohjolan +emännältä hewosen ja lähtee Pohjolasta. + + Tuho kuitenki tulewi, + Tuho wanhan Wäinämöisen; + Kulki kuusissa hakona, + Petäjäissä pehkiönä, + 5. Luomiansa luotoloita, + Saaria sanelmiansa; + Haittana hako wesillä, + Tiellä köyhä rikkahilla. + Sillon wanha Wäinämöinen + 10. Itse noin sanoiksi wirkki: + Woi minä polonen poika, + Woi poika polon alanen! + Jo minä johonki jouwuin, + Uros kunnekki utauin! + 15. Kuuksi päiwäksi kululle, + iäkseni ilman alle, + Tuulen tuuwiteltawaksi, + Aaltojen ajeltawaksi, + Näillä wäljillä wesillä, + 20. Lakehilla lainehilla. + En tieä polonen poika + Polosina päiwinäni, + Tällä inhalla iällä, + Katowalla kannikalla, + 25. Tuulehenko teen tupani, + Wetehenkö saunan salwan. + Teen mä tuulehen tupani, + Ei oo tuulessa tukia; + Westän saunani wetehen; + 30. Wesi wiepi westokseni. + Tuuli tuuli luotehesta, + Aalto lännestä ajaksen, + Kanto wanhan Wäinämöisen, + Pimiähän Pohjolahan, + 35. Miesten syöjähän siahan, + Urosten upottajahan. + Siinä itki Wäinämöinen, + Siinä itki ja urisi, + Sata haamoa siwulla, + 40. Tuhat tuulen pieksälmätä. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Woi minä polonen poika! + Kun ma uin omilta mailta, + Jouwuin maille wierahille, + 45. Näille paikoille pahoille, + Teille tietämättömille. + Kaikki täällä puut purewi, + Kaikki hawut hakkoawi, + Kaikki lehmät leikkoawi, + 50. Kaikki rietat riiwoawi, + Näillä raukoilla rajoilla, + Polosilla Pohjan mailla. + Enkä tieä tietä käyä, + Outo matkoja osoa, + 55. Palatakseni kotia, + Tulla maille tuttawille; + Tiehyt metsähän wetäwi, + Onkelmoinen ottelewi. + Matka Teppo, tie jumala! + 60. Tules tietä neuomahan, + Tien wieriä wiittomahan, + Rastia rakentamahan, + Jotta mies metsät osaisi, + Uros korwet arweleisi, + 65. Palatessansa kotia, + Saahessa omille maille." + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Nousi aiwan aikasehen, + 70. Aiwan aika huomenessa; + Pian pirtin lämmitteli, + Hiilet lietehen kokosi. + Siitä pyyhki pienen pirtin, + Lautalattian lakasi, + 75. Wastasella warpasella, + Lautasella lehtisellä. + Ammueli rikkasensa + Waskisehen wakkasehen. + Wei ne ulos usta myöten, + 80. Pellolle pihoa myöten. + Seisotaksen kuulemahan, + Kuulemahan katsomahan, + Pellolla perimmäisellä, + Takimmalla tanhualla. + 85. Kuulewi merelta itkun, + Poikki joen juorotuksen. + "Ei oo itku lapsen itku, + Eikä itku naisen itku; + Itku on partasuun urohon, + 90. Urina uwantolaisen." + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Työnti wenojen wesille, + Kolmilaian lainehille, + 95. Souti luoksi Wäinämöisen, + Luotsi itkewän urohon. + Siinä itki Wäinämöinen, + Urisi uwantolainen, + Suu liikku, järisi parta, + 100. Waan ei leuat lonkaelle, + Eikä hampahat hajonne. + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Otti miehen itkemästä, + 105. Urohon urisemasta, + Istutti wenon perähän, + Itse airoille rupesi, + Souti poikki Pohjolahan, + Portin Pohjolan etehen. + 110. Syötti miehen, juotti miehen, + Kostutteli kuolemasta; + Siitä noin sanoiksi saatti, + Kysytteli, lausutteli: + "Mitä itket Wäinämöinen, + 115. Uikutat uwantolainen?" + Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki. + "Ikäwä minun tulewi, + Ikäwä tulettelewi, + 120. Wieras maalla wierahalla, + Outo ouossa kylässä. + Tuota itken tuon ikäni, + Puhki polweni murehin: + Kun ma uin omilta mailta, + 125. Tulin mailta tuttawilta, + Näille ouoille owille, + Weräjille wierahille." + Louhi Pohjolan emäntä + Siitä noin sanoiksi saatti: + 130. "Elä itke Wäinämöinen, + Uikuta uwantolainen; + Hywä tääll' on ollaksesi, + Elinaikasi elellä, + Pohjan poikajen tiloilla, + 135. Asemilla armahilla, + Syöä luotasi lihoa, + Juoa tuopista olutta." + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse wirkki, noin nimesi: + 140. "Kylkehen kylänen syönti + Hywissäki wierahissa; + Mies on maallansa parempi, + Kotonansa korkiampi. + Suoppa luoja, luo jumala, + 145. Pääsisin omille maille; + Parempi omalla maalla + Juoa wettä roppehesta, + Kuni maalla wierahalla + Juoa tuopista olutta." + 150. Louhi Pohjolan emäntä + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Niin mitä minulle annat, + Kun saatan omille maille, + Oman pellon pientarelle, + 155. Oman pihan rikkasille?" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Mitäpä kysyt minulta, + Kun saatat omille maille, + Oman käen kukkumille, + 160. Oman kukon kuulumille, + Oman saunan lämpimille?" + Sano Pohjolan emäntä: + "Ohoh wiisas Wäinämöinen! + Taiatko takoa sammon, + 165. Kirjokannen kirjaella, + Yhen joukkosen sulasta, + Yhen willan kytkyestä, + Yhen otrasen jywästä, + Yhen wärttinän muruista; + 170. Annan neion palkastasi, + Työstäsi tytön ihanan, + Saatan sun omille maille, + Oman käen kukkumille, + Oman kukon laulamille, + 175. Oman saunan lämpimille." + Waka wanha Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "En minä takoa taia, + Enkä kantta kirjaella; + 180. On seppo omalla maalla, + Warsin taitawa takoja, + Jok' on taiwoa takonut, + Ilman kantta kalkutellut, + Ei tunnu wasaran jälki, + 185. Eikä pihtien pitämä." + Sano Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas: + "Kenpä sampuen takoisi, + Kirjokannen kirjoaisi, + 190. Yhen joukkosen sulasta, + Yhen willan kylkyestä, + Yhen otrasen jywästä, + Yhen wärttinän muruista; + Saisi neion palkastansa, + 195. Työstänsä ihanan immen." + Silloin wanha Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Kun saatat omille maille, + Annan seppo Ilmarisen, + 200. Joka sampuet takowi, + Kirjokannet kirjoawi, + Neityet lepyttelewi, + Tinarinnat riuwuttawi." + Siitä Pohjolan emäntä, + 205. Pohjan akka harwahammas, + Pani oron juoksemahan, + Liinaharjan liikkumahan. + Waka wanha Wäinämöinen + Itse istuwi rekehen, + 210. Korjahan korenteleksen, + Ajoa karittelewi, + Pimiästä Pohjolasta, + Summasta Sariolasta. + + + + +Kolmas Runo. + + +Wäinämöinen tiellänsä tapaa Pohjolan neion taiwon kaarella kauniissa +pukemissa istuwan. Jo kysyy puolisoksensa. Neito wiisastelee sitte +mieheksi arwelewansa, kun wetäisi munan tuntumattomalle solmulle +ja kärettömällä weitsellä jouhen halkaseisi. Ne tehtyä Wäinämöinen +uuistaa pyyntönsä. Tyttö yhä wiekastellen jo waatii häntä wärttinän +muruista wenettä laatimaan. Niin niistä walmihin saaneelle lupaa +tulla, jos kirwes weistäessä ei koskene kiween. Wäinämöinen saapi +wenettä weistämään ja lyöpi wahingossa polweensa. Lähtee siitä weren +tukkiata tieustelemaan, käy tyhjään kahessaki paikassa, waan löytää +kolmannesta. + + Tuopa kaunis Pohjan tytti, + Maan kuulu, ween walio, + Punasukkahan pukewi, + Kantokenkähän kapiwi, + 5. Pani päällensä parasta, + Kaulallensa kaunihinta, + Ripehintä rinnoillensa, + Walkehinta warrellensa; + Istu ilman wempelellä, + 10. Taiwon kaarella kajotti, + Pukemissa puhtahissa, + Walkehissa waattehissa. + Waka wanha Wäinämöinen + Ajoa karittelewi + 15. Pimiästä Pohjolasta, + Summasta Sariolasta. + Katsahtawi taiwahalle; + Kaari on kaunis taiwahalla. + Neiti kaunis kaaren päällä, + 20. Kapo kaaren kannikalla, + Pitelewi pirtojansa. + Niisiänsä nostelewi, + Kultakangasta kutowi, + Hopiaista huolittawi, + 25. Kultasesta sukkulasta, + Pirralla hopehisella. + Waka wanha Wäinämöinen + Sanan wirkki, noin nimesi: + "Tule neiti korjahani + 30. Laskete rekoseheni!" + Neiti taiten wastoawi: + "Sitte sun mieheksi sanoisin, + Urohoksi arweleisin. + Jossa jouhen halkaseisit + 35. Weitsellä kärettömällä, + Ilman tutkamettomalla. + Munan solmuhun wetäisit, + Solmun tuntumattomaksi." + Waka wanha Wäinämöinen + 40. Halki jouhen halkasewi + Weitsellä kärettömällä, + Ilman tutkamettomalla. + Munan solmuhun wetäwi. + Solmun tuntumattomaksi. + 45. Sano wanha Wäinämöinen: + "Jo olen jouhen halkassunna + Weitsellä kärettömällä, + Ilman tutkamettomalla. + Munan solmuhun wetänyt, + 50. Solmun tuntumattomaksi; + Tule neiti korjahani, + Laskete rekoseheni!" + Neiti taiten wastoawi, + Sanowi sanalla tuolla: + 55. "Emmä ennen tullekkana. + Ennen kun wenosen weistät + Keträwarteni muruista, + Kalpimeni kappaleista, + Kirwon käymättä kiwehen, + 60. Kasan kalkahuttamatta." + Siitä wanha Wäinämöinen + Korjasta kohotteleksen; + Otti wärttinän muruja, + Keträwarren kiertimiä; + 65. Weisti wuorella wenettä. + Kalkutteli kalliolla. + Weisti päiwän, weisti toisen, + Weisti kohta kolmannenki; + Ei kirwes kiwehen koske, + 70. Kasa kalka kalliohon. + Niin päiwällä kolmannella + Piru pontta pyörähytti, + Lempo tempasi tereä, + Hiisi wartta waapahutti; + 75. Jo kirwes kiwehen käypi, + Kasa kalkko kalliohon. + Kirwes kilpisty kiwestä, + Kalpistihen kalliosta, + Polwehen pojan pätösen, + 80. Warpahasen Wäinämöisen. + Sen lempo lihoille liitti, + Hiisi suonille sowitti; + Terä oli syömässä lihoa, + Warsi werta särpimässä; + 85. Söip' on uuelta lihoa, + Weti werta tuorehelta; + Weri wuotaen tulewi, + Hurme huppellehtamalla. + Waka wanha Wäinämöinen, + 90. Tietäjä iän ikuinen, + Kaikkien sanojen salpa, + Ei se tuota tunnekkana. + Itse loihen loihtiaksi, + Sai itse saneliaksi, + 95. Luki synnyt syitä myöten, + Luottehet lomia myöten. + Niin ei muista muutamia + Weren suuria sanoja, + Joista salpa saatahisi, + 100. Luja lukko tuotahisi, + Noille rauan ratkomille, + Suu sinerwän silpomille. + Tulewalle tukkiaksi, + Salwaksi samoajalle. + 105. Weri juoksewi jokena, + Hurme aallossa ajawi, + Polwesta pojan totisen, + Warpahasta Wäinämöisen. + Ei ollut sitä jokea, + 110. Ei ojoa ollenkana, + Jok' ei tullut tulwillehen + Noita liikoja weriä. + Eik' ollut sitä mäkeä. + Eikä kummun kukkulata, + 115. Eikä wuorta korkiata, + Jok' ei tullut tulwillehen + Polwesta pyhän urohon, + Warpahasta Wäinämöisen. + Jopa tuskiksi tulewi, + 120. Läylemmäksi lankiawi, + Painuwi pakolliseksi; + Waka wanha Wäinämöinen + Pani warsan waljahisin + Ruskian reen etehen, + 125. Itse reuoksen rekehen, + Kohennaksen korjahansa. + Laski wirkkua witsalla, + Helähytti helmiswyöllä; + Wirkku juoksi, matka joutu, + 130. Reki wieri, tie lyheni. + Jo ajo awointa tietä + Alimmaisehen talohon; + Yli kynnyksen kysywi, + Tietäjätä tieustawi: + 135. "Oisiko talossa taassa + Rauan raannan katsojoa. + Tämän tulwan tukkioa, + Weren summan sulkioa?" + Oli lapsi lattialla, + 140. Imewäinen istumassa; + Lausu lapsi lattialta, + Imewäinen istuwalta: + "Ei ole talossa taassa + Uron tuskan tuntioa, + 145. Rauan raannan katsajoa. + Puun jälen puhelioa. + Ompi toisessa talossa. + Aja toisehen talohon." + Waka wanha Wäinämöinen + 150. Laski wirkkua witsalla, + Helähytti helmiswyöllä; + Ajoa suhuttelewi + Ylimmäistä tietä myöten, + Ylimmäisehen talohon. + 155. Kysy kynnyksen takoa, + Ano alta ikkunaisen: + "Oisiko talossa taassa + Rauan raannan katsojoa. + Tämän tulwan tukkioa, + 160. Weren summan sulkioa?" + Akka on wanha waipan alla, + Kieli palku pankon päässä, + Akka wanha kolmihammas, + Entinen talon emäntä. + 165. Tuli akka ikkunahan, + Siitä noin sanoiksi saatti: + "Ei ole talossa taassa + Uron tuskan tuntioa, + Wammojen wakittajoa, + 170. Suonikosken sortajoa, + Salpoa werisatehen, + Weritulwan tukkioa. + Ompi toisessa talossa. + Aja toisehen talohon." + 175. Waka wanha Wäinämöinen + Laski wirkkua witsalla, + Helähytti helmiswyöllä; + Ajoa suhuttelewi + Äärimmäistä tietä myöten, + 180. Äärimmäisehen talohon. + Yli kynnyksen kysywi, + Lausu lakkapuun takoa: + "Oisiko talossa taassa + Rauan raannan katsojoa, + 185. Tämän tuiman tukkioa, + Weren kumman sulkioa?" + Ukko on uunilla asuwa, + Halliparta harjun alla; + Ukko uunilta urahti, + 190. Halliparta paukutteli; + "Sulettun' on suuremmatki, + Tukittuna tuimemmatki, + Jalommatki jaksettuna, + Woituna wäkewämmätki, + 195. Luojan kolmella sanalla, + Pyhän synnyn säätämällä, + Joet suista, järwet päistä, + Kosket kowat kuohumilta, + Selät niemien nenistä, + 200. Kannakset kapeimmilta." + + + + +Neljäs Runo. + + +Wäinämöinen nousee reestä ja pistäksen pirttiin. Tuoaan astia weren +juosta, wähäpä siitä. Ukko ouostu weren paljoutta ja olisi loihtia, +waan ei muista itse rauan syntyä. Sen Wäinämöinen hänelle kertoo ja +siitä ukko alkaa muita sanoja lukea. Niillä salpaa hän weren, sitoo +suonet, panee siitä poikansa tekemiä woiteita päälle ja kääri siteen +ympärille. Wäinämöinen kiwuista päästyä paranee entistä ehommaksi ja +kiittää julkista taiwaan jumalata joka näin oli hänelle awun antanut. + + Siitä wanha Wäinämöinen + Itse korjasta kohosi; + Nousi reestä nostamatta, + Yleni ylentämättä. + 5. Tuosta pirttihin tulewi, + Alle kattojen ajaksen. + Tuoahan hopia tuoppi + Kulta kannu kannetahan; + Ei weä wähästäkänä, + 10. Pikkustakana piätä, + Werta wanhan Wäinämöisen, + Hurmetta jalon jumalan. + Ukko uunilta urahti, + Halliparta paukutteli: + 15. "Mi sinä lienet miehiäsi, + Ja kuka urohiasi! + Wert' on seitsemän wenettä, + Kantokorwoa kaheksan, + Sun polonen polwestasi, + 20. Lattialle laskettuna. + Muistaisin sanoja muita, + Suuria weren sanoja, + Waan en arwoa alusta, + Missä rauta syntynynnä." + 25. Sillon wanha Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Itse tieän rauan synnyn, + Arwoan alun teräksen; + Wesi on wanhin weljeksiä, + 30. Rauta nuorin weljeksiä, + Tuli kerran keskimmäinen. + Tuli tuhmaksi rupesi, + Walkia warattomaksi; + Yleni ylen ehoksi, + 35. Kaswo aiwan kauhiaksi. + Poltti maita, poltti soita, + Paljo maita, paljo soita, + Sinä suurra poutawuonna, + Pahana palokesänä, + 40. Tuliwuonna woimatonna. + Pääsi rauta piilemähän, + Piilemähän, säilymähän." + Ukko uunilta urahti, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 45. "Missä sillon rauta piili, + Missä piili, kussa säily, + Sinä suurra poutawuonna, + Pahana palokesänä?" + Waka wanha Wäinämöinen + 50. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Tuolla sillon rauta piili, + Sekä piili, jotta säily, + Pitkän pilwen rannan päällä, + Tammen latwassa tasasen, + 55. Nuoren neitosen nisissä, + Kaswawaisen kainalossa. + Oli siellä neljä neittä, + Koko kolme morsianta, + Utarilla uhkuwilla, + 60. Nännillä pakottawilla. + Lypsit maalle maitojansa, + Uhkutit utariansa; + Yksi lypsi mustan maion, + Toinen walkian walutti, + 65. Kolmansi tulipunasen. + Ku on lypsi mustan maion, + Siitä synty melto rauta; + Ku on walkian walutti, + Siit' on saatu rääkkyrauta; + 70. Ku lypsi tulipunasen, + Siit' on tehtynä teräkset. + Siitä sillon rauta piili, + Wuoen piili, toisen säily, + Heiluwassa hettehessä, + 75. Läikkywässä lähtehessä, + Suurimmalla suon selällä, + Tuiman tunturin laella, + Jossa joutsenet muniwat, + Hanhi pojat hautelewi. + 80. Susi juoksi suota myöten, + Karhu kangasta samoten; + Susi nosti suosta mullan, + Karhu rauan kankahasta. + Niin joutu jumala tielle, + 85. Näki mustia muria + Suen sorkan nostimilla, + Karhun kantapään sioilla. + Sanowi sanalla tuolla: + 'Woi sinua rauta raukka! + 90. Kun olet kurjassa tilassa, + Matalaisessa majassa, + Suolla sorkissa sutosen, + Aina karhun askelissa.' + Senpä päiwyen perästä + 95. Rauta suosta sotkettihin, + Maan liasta lietsottihin, + Wetelästä welottihin." + Ukko uunilta urahti, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 100. "Siitäkö se rauta synty, + Siitäkö teräs sikesi?" + Waka wanha Wäinämöinen + Itse wirkki, noin nimesi: + "Eipä wielä siitäkänä, + 105. Ei perän pereäkänä. + Eipä synny rauta raukka + Ilman tuimatta tuletta, + Eikä kaswa karkiaksi + Ilman weessä kastumatta. + 110. Wietihin sepon pajahan, + Alle ahjon Ilmarisen. + Sano seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen: + 'Jos ma sun tulehen työnnän, + 115. Alle ahjoni ajelen, + Tulet kowan korkiaksi, + Ylen kaswat kauhiaksi, + Wielä weistät weikkoasi, + Lastuat emosi lasta.' + 120. Sillon wanno rauta raukka, + Wanno waikian walansa, + Ahjolla, alasimella, + Wasarilla, walkkamilla: + 'Ompa puita purrakseni, + 125. Kiwen syäntä syöäkseni, + Etten weistä weljeäni, + Lastua emoni lasta.' + Sillon seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + 130. Rauan työntäwi tulehen, + Alle ahjonsa ajeli; + Tako rauan raukiaksi, + Kasti weessä karkiaksi. + Koitti seppo kielellänsä, + 135. Hywin maisto mielellänsä, + Teräksen tekomujuja, + Rauan karkasuwesiä. + Sano seppo Ilmarinen: + 'Ei nämät hywät minulle + 140. Teräksen tekowesiksi, + Rautojen rakentomaiksi. + Mehiläinen meiän lintu! + Lennä tuonne liihyttele, + Yheksän meren ylitse, + 145. Meripuolen kymmenettä; + Lennä soita, lennä maita, + Lennä kalton kankahia; + Tuo simoa siiwessäsi, + Kanna mettä kielessäsi, + 150. Seitsemästä heinän päästä, + Kuuen ruohosen nenästä, + Teräksille tehtäwille, + Rauoille rakettawille.' + Herhiläinen Hiien lintu + 155. Katselewi, kuuntelewi; + Katsowi katon rajasta, + Alta tuohen tuiotteli, + Rautoja rakettaissa, + Teräksiä tehtäissä. + 160. Kanto käärmehen kähyjä, + Maon mustia mujuja, + Sisiliskon silmänteitä, + Sammakon salawihoja, + Teräksille tehtäwille, + 165. Rauoille rakettawille. + Siitä seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + Luuli mettä kantanehen, + Simoa kulettanehen. + 170. Sanan wirkki, noin nimesi: + 'Ka nämät hywät minulle + Teräksen tekowesiksi, + Rautojen rakentomaiksi.' + Oli aikoa wähänen, + 175. Pikkuruinen piiramata; + Jopa suuttu rauta raukka, + Sekä suuttu, jotta syänty, + Petti waiwanen walansa, + Söi kun koira kunniansa; + 180. Weisti raukka weljeänsä, + Lastusi emonsa lasta, + Kuni lipsahti lihaan, + Käwi polwehen polosen, + Weren päästi juoksemahan, + 185. Hurmehen hurahtamahan." + Ukko uunilta urahti, + Parta laulo, pää järähti: + "Jo nyt tieän rauan synnyn, + Tajuan tawat pahimmat. + 190. Ohoh sinua rauta raukka, + Rauta raukka koito kuona! + Joko suureksi sukesit, + Kaswoit aiwan kauhiaksi, + Kun sa loukoit luontoasi, + 195. Sukuasi suin pitelit! + Et sä sillon suuri ollut, + Etkä suuri, etkä pieni, + Et kowin koriakana, + Et kowin kipusaskana, + 200. Kun sa maitona makasit, + Rieskasena riuottelit, + Nuoren neitosen nisissä, + Kaswawaisen kainalossa, + Pitkän pilwen rannan päällä, + 205. Tammen latwassa tasasen. + Etkä sillon suuri ollut, + Etkä suuri, etkä pieni, + Kun sa tietona lepäsit, + Seisoit selwänä wetenä, + 210. Heiluwassa hettehessä, + Läikkywässä lähtehessä, + Suurimmalla suon selällä, + Tuiman tunturin laella. + Etkä sillon suuri ollut, + 215. Etkä suuri, etkä pieni, + Kun sa suosta sotkettihin, + Wetelästä wellottihin, + Maan liasta lietsottihin, + Saatihin sawen seasta, + 220. Käsikarwan kastumatta, + Warpahan riwestymättä. + Etkä sillon suuri ollut, + Etkä suuri, etkä pieni, + Kun sa kuonana kohisit, + 225. Wannoit waiwanen walasi, + Ahjolla, alasimella, + Wasarilla, walkkamilla. + Tulit päästäsi pahaksi, + Tukastasi turmelluhuit, + 230. Petit waiwanen walasi, + Söit kun koira kunniasi. + Ku käski pahalle työlle, + Kenp' on kehnolle kehotti? + Isäsikö, wai emosi, + 235. Waiko wanhin weljiäsi, + Wai nuorin sisariasi, + Waiko muu sukusi suuri? + Ei isosi, ei emosi, + Eikä wanhin weljiäsi, + 240. Ei nuorin sisariasi, + Eikä muu sukusi suuri; + Itse teit tihua työtä, + Katkoit kalman karwallista. + Tule nyt työsi tuntemahan, + 245. Pahasi parantamahan, + Ennen kun sanon emolle, + Wirkan wierin wanhemmalle; + Enempi emolla työtä, + Waiwa suuri wanhemmalla, + 250. Kun poika pahoin tekewi, + Lapsi ankein asuwi. + Kukapa miehistä pätöwi, + Urohista kelpoawi, + Weren suuta sulkemahan, + 255. Tulemata tukkimahan? + Kun ei lie minussa miestä, + Ukon pojassa urosta, + Tämän tulwan tukkiata, + Suonikosken sortajata, + 260. Lemmoll' on käet lihawat, + Pahan miehen paksut sormet, + Tulewalle tukkiaksi, + Salwaksi samoajalle. + Liitä sormesi lihawa, + 265. Paina paksu peukalosi, + Tukkeheksi tuiman reiän, + Paikaksi pahan weräjän. + Piäty weri juoksemasta, + Hurme huppellehtamasta, + 270. Weri seiso, kuni seinä, + Asu hurme, kuni aita, + Kun miekka meressä seiso, + Saraheinä sammalessa, + Paasi pellon pientaressa, + 275. Puu honka petäikössä. + Waan jos mieli laatinewi + Liikkua lipehimmästi; + Niin sä liikkuos lihassa, + Sekä luissa luistaellos. + 280. Parempi sinun sisässä, + Alla kalwon kaunihimpi, + Suonissa sorottamassa, + Sekä luissa luistamassa, + Kun on maahan wuotamassa, + 285. Rikkohin riwestymässä. + Syämessä sinun siasi, + Alla keuhon kellarisi; + Sinne siirräte wälehen, + Sinne juossos joutusasti. + 290. Tyywy tyrris tippumasta, + Punanen putoamasta; + Kun et tyywy, niin tyrehy; + Tyyty ennen Tyrjän koski, + Joki Juortanan tyrehty, + 295. Meri kuiwi, taiwas kuiwi, + Sinä suurra poutawuonna, + Tuliwuonna woimatonna. + Kun ei tuosta kyllä liene, + Wielä muistan muunki keinon, + 300. Huuan Hiiestä patoa, + Helwetistä kattiloa, + Jolla werta keitetähän, + Hurmetta waristetahan, + Weren maahan wuotamasta, + 315. Hurmehen hurahtamasta." + Siit' on suonia siteli, + Päitä suonten solmieli, + Suonilankoja lukewi, + Sanoen sanalla tuolla: + 310. "Soria on suonten waimo, + Suonetar soria waimo, + Soma suonten ketreäjä, + Sorialla ketrinpuulla, + Waskisella wärttinällä, + 315. Rautasella rattahalla, + Tule tänne tarwitessa, + Käy tänne kutsuttassa, + Suonisykkyrä sylissä, + Kalwokääri kainalossa, + 320. Suonia sitelemähän, + Päitä suonen päättämähän. + Punaposki Tuonen pojka! + Puno nuoroa punaista + Wasten reittäsi wasenta, + 325. Alla oikian kätesi, + Jolla suonia sitelen, + Päitä suonten solmielen." + Sillä suonia sowitti, + Päitä yhtehen yhytti, + 330. Suuksutusten suuret suonet, + Waltasuonet wastatusten, + Limitysten pienet suonet. + Pani poikansa pajahan + Tekemähän woitehia, + 335. Raswoja rakentamahan, + Noista heinän helpehistä, + Tuhatlatwan tutkamista, + Kut oli tuotu toisialta + Siitä kylmästä kylästä, + 340. Jonk' ei oo kuultu, eikä nähty, + Ruohon kaiken kaswantoa. + Tuli poikanen pajasta + Tekemästä woitehia, + Raswoja rakentamasta; + 345. Ne työnti ukon kätehen. + Niillä woiti Wäinämöistä, + Pahoin tullutta paransi. + Woiti alta, woiti päältä, + Woiti keskeä keralla, + 350. Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Jumaloista turwa tulko, + Apu einetten emistä! + Warjele wakainen luoja, + 355. Katso kaunoinen jumala, + Jottei wietäisi wioille, + Wammoille weäteltäisi! + Itse ilmonen jumala + Waljastele warsojasi, + 360. Rakentele ratsujasi, + Aja kirjokorjinesi + Läpi luun, läpi jäsenen, + Läpi liikkuma lihojen, + Läpi suonen solmuttoman. + 365. Paa hopia luun lomahan, + Kulta suonen sortumahan, + Luu lihan litistymähän, + Weri suonen solmelohon. + Mist' on kalwo katkenunna, + 370. Sihen kalwo kaswattele; + Mistä luuta luikahtanna, + Sihen luuta luikahuta; + Mistä suonta sorkahtanna, + Sihen suonet solmiele; + 375. Kusta werta weihlähtännä, + Sihen werta wierettele; + Kusta liikkunna lihoa, + Sihen liittäös lihoa." + Siitä silkillä sitowi, + 380. Kapaloiwi kaunosella, + Polwea pojan pätösen, + Warpahia Wäinämöisen. + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + 385. "Siteheksi luojan silkki, + Herran kalwo katteheksi, + Tälle polwelle hywälle, + Wakasille warpahille!" + Kun oli woiet päälle pantu, + 390. Warsin katsehet wakaiset, + Sitte silkillä siottu, + Kapaloittu kaunoisella, + Pani se puoli pyörryksihin, + Wäinämöisen wäännyksihin. + 395. Niin ukko kipuja käski, + Työnti tuskia kowia, + Keskelle kipumäkeä, + Kipuwuoren kukkulalle, + Kiwiä kiwistähän, + 400. Paasia pakottamahan. + Siitä wanha Wäinämöinen + Jo tunsi awun totisen; + Pian pääsi terweheksi, + Liha kaswo kaunihiksi, + 405. Alta aiwan terweheksi, + Keskeä kiwuttomaksi, + Wieriltä wiattomaksi, + Päältä nuurumattomaksi, + Ehommaksi entistänsä, + 410. Paremmaksi muinostansa. + Katsahtawi kaunihisti + Päänsä päälle taiwosehen; + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + 415. "Tuoltap' aina armot käywät, + Merkit tuttawat tulewat, + Ylähältä taiwosesta, + Luota luojan kaikkiwallan. + Jo nyt on julkinen Jumala, + 420. Harras hengen haltiani, + Awun mulle antanunna + Noissa tuskissa kowissa, + Rauan raannoissa pahoissa, + Teräksen tekowihoissa." + + + + +Wiies Runo. + + +Wäinämöinen lähtee kotia, laulaa ison suunnattoman kuusen matkalla +ja kuun ja otawan latwalle. Kotia tulleelta kysyy Ilmarinen, mit' +oli mielipahoissa. Sanoo Wäinämöinen Pohjolassa ihanan neien olewan +Ilmarista kosiin kehottawa. Ilmarinen tästä arwelee Wäinämöiseltä +itsensä Pohjolaan luwatuksi, eikä lupaa lähteä. Niin käskee +Wäinämöinen häntä outoa kuusta katsomahan. Lähtee Wäinämöisen kera, +tulee paikalle, nousee kuuta ja otawata latwasta ottamaan. Latwaan +kohottua laulaa ison tuulen Wäinämöinen, joka kuusinensa, päiwinensä, +wie Ilmarisen Pohjolaan. Siellä hän sepäksi kuultu pannaan sammon +taonnalle. Rakentaa pajan, hankkii tuulet lietsomaan, ja takoo +sammon, jonka sitte walmihina Pohjolan emäntä kiwimäkeen tallitsee. +Ilmarinen itse, neien suostuttamatta, lähtee Pohjolasta kotia ja +kertoo Wäinämöiselle sammon takoneensa. + + Waka wanha Wäinämöinen + Kohta lähtewi kotia, + Pani warsan waljahisin, + Ruskian reen etehen, + 5. Itse reuoksen rekehen, + Korjahan kohentelihen. + Laski wirkkua witsalla, + Helähytti helmiswyöllä, + Wirkku juoksi, matka joutu, + 10. Reki wieri, tie lyheni, + Jalas koiwunen kolasi, + Korja kultanen kulisi. + Ajawi, karettelewi + Noita Wäinölän ahoja, + 15. Kalewalan kankahia, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Syö susi unen näkiä, + Tapa tauti Lappalainen; + Ei sanot saawani kotia + 20. Enämpi eläwin silmin, + Sinä ilmoissa ikänä, + Kuuna kullan walkiana, + Näille Wäinölän ahoille, + Kalewalan kankahille." + 25. Siitä wanha Wäinämöinen + Laulelewi, taitelewi; + Laulo kuusen kukkalatwan, + Kukkalatwan, kultalehwän. + Latwan työnti taiwahalle, + 30. Puhki pilwien kohotti, + Lehwät ilmoille lewitti, + Halki taiwahan hajotti. + Laulelewi, taitelewi; + Laulo kuun kumottamahan + 35. Kultalatwa kuusosehen; + Laulo oksille otawan. + Ajawi, karettelewi + Kohti kullaista kotia + Alla päin pahoilla mielin, + 40. Kun oli seppo Ilmarisen, + Takojan iän ikuisen, + Luwannut lunastimeksi, + Oman päänsä päästimeksi, + Pimiähän Pohjolahan, + 45. Summahan Sariolahan. + Seppo wastahan tulewi: + "Woi sie wanha Wäinämöinen, + Mit' olet pahalla mielin, + Kaiken kallella kypärin?" + 50. Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Sinä seppo Ilmarinen, + Lankoni emoni lapsi, + Lähe neittä noutamahan, + 55. Päätä kassa katsomahan, + Pimiästä Pohjolasta, + Summasta Sariolasta. + Kun on neiti Pohjolassa, + Impi kylmässä kylässä, + 60. Jok' ei suostu sulhosihin, + Mielly miehiin hywihin; + Kiitti puoli pohjan maata, + Kun ompi kowin koria, + Lihan läpi luu näkywi, + 65. Luun läpi yin näkywi. + Saatat sie takoa sammon, + Kirjokannen kirjaella, + Niin saat neion palkastasi, + Työstäsi tytön ihanan." + 70. Itse seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Joko sie minun menetit + Pimiähän Pohjolahan + Oman pääsi päästimeksi, + 75. Itsesi lunastimeksi! + En sinä pitkänä ikänä, + Kuuna kullan walkiana, + Lähe Pohjolan tuwille, + Sariolan salwoksille, + 80. Miesten syöjille sioille, + Urosten upottajille." + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ohoh seppo Ilmarinen, + 85. Lähkös kuusta katsomahan, + Kun on nossut taiwahalle, + Puhki pilwien kohonnut, + Lehwät ilmoille lewennä, + Halki taiwahan hajonna. + 90. Ompi kummat kuusosessa: + Kuu uusi kumottamassa, + Kultalatwa kuusosessa, + Ompi oksilla otawa." + Läksit kuusta katsomahan + 95. Tuonne Wäinölän aholle, + Sano wanha Wäinämöinen: + "Nyt sie seppo weikkoseni + Noskos kuuta noutamahan, + 100. Otawaista ottamahan, + Kultalatwa kuusosesta." + Siitä seppo Ilmatinen + Nousi puuhun korkialle, + Ylähäksi taiwahalle; + 105. Nousi kuuta noutamahan, + Otawaista ottamahan, + Kultalatwa kuusosesta. + Sillon wanha Wäinämöinen + Lauloa hyrähtelewi; + 110. Laulo tuulen tuppurihin, + Ilman raiwohin rakenti. + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Ota tuuli purtehesi, + 115. Ahawa wenosehesi, + Wieä, wiillätelläksesi, + Pimiähän Pohjolahan." + Otti tuuli purtehensa, + Ahawa wenosehensa, + 120. Wieä, wiillätelläksensä + Pimiähän Pohjolahan. + Siinä seppo Ilmarinen + Jopa kulki, jotta joutu, + Pimiähän Pohjolahan, + 125. Summahan Sariolahan. + Kulki tuulen tietä myöten, + Ahawan ratoa myöten, + Yli kuun, alatse päiwän, + Otawaisten olkapäitse, + 130. Pääty Pohjolan pihalle, + Sariolan saunatielle; + Eikä häntä koirat kuultu, + Eikä haukkujat hawattu. + Louhi Pohjolan emäntä, + 135. Pohjan akka harwahammas, + Itse päätywi pihalle, + Itse ennätti sanoa: + "Mi sinä lienet miehiäsi, + Ja kuka urohiasi; + 140. Tulit tuulen tietä myöten, + Ahawan ratoa myöten, + Eikä koirat kohti hauku, + Eikä wirka willahännät." + Sano seppo Ilmarinen: + 145. "Emmä tänne tullukkana + Kylän koirien kuluksi, + Willahäntien wihaksi, + Näillä ouoilla owilla, + Weräjillä wierahilla." + 150. Siitä Pohjalan emäntä + Kysäsewi wierahalta: + "Oletko tullut tuntemahan, + Tuota seppo Ilmarista, + 155. Takojata taitawinta?" + Se on seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Itse olen seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen." + 160. Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Pian pistihen tupahan, + Sanowi sanalla tuolla: + "Neityeni nuorempani, + 165. Lapseni wakawimpani, + Pane päällesi parainta, + Kaunihinta kaulallesi, + Ripehintä rinnoillesi, + Warrellesi walkeinta; + 170. Jo on seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + Saanut sammon laaintahan, + Kirjokannen kirjantahan. + Tuopa kaunis Pohjan tytti, + 175. Maan kuulu, ween walio, + Meni aittahan mäellä; + Kolme on aittoa mäellä, + Yksi on emosen aitta, + Se aitta parahin aitta. + 180. Siellä on arkku arkun päällä, + Lipas lippahan lomassa; + Aukasi parahan arkun, + Kimahutti kirjokannen, + Löysi kuusi kultawyötä, + 185. Wiisi willaista hametta; + Puki päällensä parasta, + Kaulallensa kaunihinta, + Ripeintä rinnoillensa, + Warrellensa walkeinta. + 190. Siitä Pohjolan emäntä + Käytti seppo Ilmarisen + Tuolla Pohjolan tuwassa, + Sariolan salwoksessa. + Syötti miehen syöneheksi, + 195. Juotti miehen juoneheksi, + Apatti alanenäksi, + Uuwutti unelliseksi; + Pani maata matkamiehen, + Neien wierehen wenytti. + 200. Siitä Pohjolan emäntä + Itse tuon sanoiksi wirkki. + "Ohoh seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + Saatatko takoa sammon, + 205. Kirjokannen kirjaella, + Yhen joukkosen sulasta, + Yhen willan kylkyestä, + Yhen otrasen jywästä, + Yhen wärttinän muruista; + 210. Niin saat neion palkastasi, + Työstäsi tytön ihanan." + Sillon seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Jo taisin takoa Sammon, + 215. Kirjokannen kirjaella, + Yhen joukkosen sulasta, + Yhen willan kylkyestä, + Yhen otrasen jywästä, + Yhen wärttinän muruista; + 220. Kun olin taiwoista takowa, + Ilman kantta kalkuttawa, + Ilman alkosen alutta, + Riporihman tehtysättä." + Siitä seppo Ilmarinen, + 225. Takoja iän ikuinen, + Läksi sammon laaintahan, + Kirjokannen kirjantahan. + Kysy paikalta pajoa, + Kaikkia sepinkaluja; + 230. Ei pajoa Pohjolassa, + Pihtiä Pimentolassa, + Ei pajoa, ei paletta, + Ahjoa, alasintana, + Wasaroa warttakana. + 235. Sillon seppo Ilmarinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Akat tuosta tuskautoho, + Herjat kesken heittäöhö; + Waan ei mies pahempikana, + 240. Uros untelompikana." + Etsi ahjonsa alusta, + Leweyttä lietsehensä, + Pohjolan kiwimäellä, + Rautasella kalliolla, + 245. Wuorella teräksisellä. + Löysi paikkoa palasen + Aloa aniwähäsen, + Johon paino palkehensa, + Lewitteli lietsehensä, + 250. Alasimensa asetti. + Pani orjat lietsomahan, + Palkkalaiset painamahan; + Orjat lietso löyhytteli, + Palkkalaiset painatteli; + 255. Lietso päiwän, lietso toisen, + Lietso kohta kolmannenki, + Syli syttä hartiolla, + Kyynärä kywentä päässä, + Waaksa muulla wartalolla, + 260. Kortteli kowa nokea. + Jo päiwällä kolmannella + Itse seppo Ilmarinen + Katso ahjonsa alusta, + Lietsehensä liepehiä: + 265. "Saako sampo walmihiksi, + Kirjokansi kirjatuksi?" + Ei saa sampo walmihiksi, + Kirjokansi kirjatuksi. + Siitä seppo Ilmarinen + 270. Saapi tuulet lietsomahan; + Lietso tuulet löyhytteli, + Itä lietso, lietso länsi, + Etelä enemmän lietso, + Pohjanen puhu kowasti. + 275. Lietso päiwän, lietso toisen, + Lietso kohta kolmannenki; + Päiwälläpä kolmanella + Itse seppo Ilmarinen + Katso ahjonsa alusta, + 280. Lietsehensä liepehiä; + Sampo tungeksen tulesta, + Alta ahjonsa ajaksen. + Siitä seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + 285. Takoa taputtelewi, + Lyöä lyyhäyttelewi, + Pajassa owettomassa, + Ilman ikkunattomassa. + Päiwät sampoa takowi, + 290. Kirjokantta kalkuttawi, + Yöt on neittä miestyttäwi, + Impeä lepyttelewi. + Saipa sampo walmihiksi, + Kirjokansi kirjotuksi; + 295. Ei saa impi miestytyksi, + Neitonen lepytetyksi. + Siitä jauho uusi sampo, + Kirjokansi kiikutteli; + Jauho purnon puhtehessa, + 300. Jauho purnon syötäwiä, + Purnon toisen myötäwiä, + Kolmannen kotipitoja. + Niin ihastu Pohjan akka, + Saatto sitte sammon tuonne + 305. Waaran waskisen sisähän, + Pohjolan kiwimäkehen, + Yheksän lukun taaksi. + Sihen juuret juurruttele + Yheksän sylen sywälle; + 310. Juuren juurti maaemähän, + Toisen wesiwiertehesen, + Kolmannen kotimäkehen. + Itse seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + 315. Allapäin pahoilla mielin, + Kahta kallella kypärin, + Jo tuossa ajattelewi, + Pitkin päätänsä pitäne + Miten olla, kuin eleä, + 320. Pimiässä Pohjolassa. + Sano Pohjolan emäntä: + "Ohoh seppo Ilmarinen, + Laatisiko mieli mennä, + Elomaille entisille? + 325. Sano seppo Ilmarinen: + "Sinne mieleni tekisi + Elomaille entisille, + Kotihini kuolemahan." + Louhi Pohjolan emäntä + 330. Syötti miehen, juotti miehen, + Panewi perähän purren, + Nosti tuulen tuulemahan; + Sillä seppo Ilmarinen + Matkasi omille maille, + 335. Kohti kullaista kotia, + Entistä elosioa. + Kysy wanha Wäinämöinen + Ilmariselta sepolta: + "Weli seppo Ilmarinen, + 340. Lankoni emoni lapsi, + Joko laait uuen sammon, + Kirjokannen kirjaelit?" + Sano seppo Ilmarinen, + Itse laatia pakisi: + 345. "Jopa jauho uusi sampo, + Kirjokansi kiikutteli; + Jauho purnon puhtehessa, + Jauho purnon syötäwiä, + Purnon toisen myötäwiä, + 350. Kolmannen pieltäwiä." + + + + +Kuues Runo. + + +Lemminkäinen yritäksen Pohjan tyttöä kosihin. Emo kieltää lähtemästä, +surmaa Pohjan noijilta pojalleen pelkääwä. Lemminkäinen jo päätänsä +harjaawa nakkaa suan käestänsä lausumalla, sillon häntä surmattawan, +konsa suka werta wuotanee. Niin waraeleksen ja lähtee matkalle. +Tulee kylään, ajaa talo talolta ja kysyy jo kahestaki paikasta +hewosensa riisujata. Ei saanut, ajaa eille Pohjolan pihalle. Kuulee +tuwassa laulajoita ja pistäksen sisälle. Ihmetellään ku lienee +outo, kun häntä ei koiratkana haukkune. Lemminkäinen wirkkaa ei +siksi tulleensakan ja alkaa lauloa. Niin laulo miehet kunne kunki +tuwasta, yhen waan heitti laulamatta wanhan sokia ukon. Kysy ukko +miksi häntäkin ei laulanut. Sanoo Lemminkäinen ei senlaiseen herjaan +koskewansa. Tästä ukko suuttunut lähtee Tuonelan joelle siellä +Lemminkäistä uottawa. + + Itse lieto Lemminkäinen, + Itse kaunis kaukomieli, + Lähtiäksensä kokewi, + Tullaksensa toiwotteli + 5. Pohjan poikajen tulille, + Lapin lasten tanterille. + Kesän kengitti hewoista, + Talwen rautoja rakenti, + Waljasti tulisen ruunan + 10. Tulisella tanterella; + Wesi tippu wempelestä, + Raswa rahkehen nenästä. + Niin sanowi Lemminkäinen: + "Oi emoni, waimo wanha, + 15. Jospa paitani pesisit + Mustan käärmehen mujuilla, + Kesäkuilla kuiwoaisit, + Mun kosihin mennäkseni + Neittä kylmästä kylästä, + 20. Piikoa Pimentolasta." + Emo kielteä käkewi, + Warotteli waimo wanha: + "Ellös menkö poikueni + Ilman tieon tietämättä, + 25. Ilman taion taitamatta, + Pohjan poikajen tulille, + Lapin lasten tanterille; + Siellä Lappi laulanewi, + Tunkenewi Turjalainen, + 30. Suin sytehen, päin sawehen, + Kypenihin kyynäswarsin, + Koprin kuumihin porohin." + Niin sanowi Lemminkäinen: + "Jo minua noiat noitu, + 35. Noiat noitu, kyyt kiroili, + Koki kolme Lappalaista, + Yhtenä kesäissä yönä, + Alasti alakiwellä, + Ilman wyöttä, waattehitta. + 40. Sen werran minusta saiwat, + Min kirwes kiwestä saapi, + Napakaira kalliosta, + Järky jäästä iljanesta, + Tuoni tyhjästä tuwasta. + 45. Jos tahon tasalle panna, + Miesten werroille weteä, + Itse laulan Lappalaisen, + Itse tungen Turjalaisen, + Käsin kalman kattilahan, + 50. Koprin ilmahan kowahan, + Polwin hyytä hyppimähän, + Säärin jäätä särkemähän, + Riitettä repäsemähän; + Laulan halki hartionsa, + 55. Puhki leukansa puhelen, + Paian kauluksen kaheksi, + Rikki rintalastasesta." + Emo kielteä käkewi, + Warotteli waimo wanha: + 60. "Ellös wainen poikueni + Lähkö neittä Pohjolasta, + Piikoa Pimentolasta; + Tuho ainaki tulewi, + Hukka lieto Lemminkäistä, + 65. Tuho poikoa pätöistä. + Ei sinussa laulajaa, + Pohjan poikien sekahan, + Etkä tunne kieltä Turjan, + Maha lausua Lapiksi." + 70. Sillon lieto Lemminkäinen, + Oli päätänsä sukiwa, + Hapsiansa harjaawa, + Lähtiäksensä kosihin, + Mennäksensä Pohjolahan. + 75. Suan orrelle ojensi, + Harjan paino patsahasen; + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Sillon on hukka Lemminkäistä, + Tuho poikoa pätöistä, + 80. Kun suka werin waluwi, + Harja hurmehin loruwi." + Siitä läksi Lemminkäinen + Wasten kieltoa emonsa, + Warotusta wanhempansa. + 85. Missä mies waraeleksen? + Jo wähin waraeleksen + Owen suussa alla orren, + Pirtin pihtipuolisessa, + Weräjillä wiimmesillä. + 90. Ei oo ne warat wäkewät, + Missä mies waraeleksen? + Korwalla tulisen kosken, + Pyhän wirran pyörtehessä; + Siinä mies waraeleksen, + 95. Hyöteleksen, wyötteleksen, + Rautapaitohin paneksen, + Teräswöihin telkitäksen. + Sanowi sanoilla näillä: + "Mies on lustuissa lujempi, + 100. Rautapaiassa parempi, + Teräswyössä tenhosampi, + Noien noitien noroille, + Tietomiesten tienohille, + Jottei huoli huonommista, + 105. Tottele hywiäkänä." + Laski wirkkua witsalla, + Helähytti helmiswyöllä; + Wirkku juoksi, matka joutu, + Reki wieri, tie lyheni. + 110. Ajo päiwän, ajo toisen, + Kohta kolmannen ajawi. + Kylä wastahan tulewi; + Ajoa suhuttelewi + Alimmaista tietä myöten + 115. Alimmaisehen talohon. + Yli kynnyksen kysywi, + Lausu lakkapuun takoa: + "Oisiko talossa taassa + Rinnukseni riisujaa, + 120. Aisani alentajoa, + Luokin lonkahuttajoa?" + Lausu lapsi lattialta, + Poika portahan nenältä: + "Ei ole talossa taassa + 125. Rinnuksien riisujaa, + Aisojen alentajoa, + Luokin lonkahuttajoa." + Mitä huoli Lemminkäinen; + Laski wirkkua witsalla, + 130. Helähytti helmiswyöllä, + Ajoa suhuttelewi + Keskimmäistä tietä myöten + Keskimmäisehen talohon. + Yli kynnyksen kysywi, + 135. Lausu lakkapuun takoa: + "Oisiko talossa taassa + Rinnukseni riisujoa, + Aisani alentajoa, + Luokin lonkahuttajoa?" + 140. Lausu akka lattialta, + Kielipalku pankon päästä: + "Kyllä saat talosta taasta + Rinnuksesi riisujoita, + Aisasi alentajoita, + 145. Luokin lonkahuttajoita; + Ompa kyllä kymmenenki, + Saatpa jos tahot satoja, + Jotka sulle kyyin saawat, + Antawat ajohewosen, + 150. Yli meret mennäksesi, + Lammit luikahellaksesi, + Isäntäsi iltaselle, + Emäntäsi einehelle, + Muun perehen murkkinalle. + 155. Saaha kukkona kujahan, + Kanan lassa kartanolle, + Mennä kynsin kynnyksessä, + Poikkipuolin portahalla, + Siwun sintsin lattialla." + 160. Mitä huoli Lemminkäinen, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Oisi akka ammuttawa, + Koukkuleuka kolkattawa." + Laski wirkkua witsalla, + 165. Helähytti helmiswyöllä; + Ajoa suhuttelewi + Wierimmäistä tietä myöten + Wierimmäisehen talohan. + Niin pihalle tultuansa + 170. Lyöpi maata ruoskallansa; + Utu nousi ruoskan tiestä, + Mies nuori u'un seassa, + Sepä riisu rinnuksia, + Sepä aisoja alenti, + 175. Sepä luokit lonkahutti. + Siitä lieto Lemminkäinen + Itse korwin kuuntelewi; + Kuuli ulkoa runoja, + Läpi sammalen sanoja, + 180. Läpi lauan laulajoita, + Läpi seinän soittajoita. + Meni nurkasta tupahan, + Sai sisähän salwomesta, + Jott' ei häntä koirat kuultu, + 185. Eikä haukkujat hawattu. + Tupa oli täynnä tuppisuita, + Jakku miehiä jaloja, + Siltalauat laulajoita, + Owen suu osoawia, + 190. Siwuseinä soittajoita, + Peripenkki tietäjiä, + Karsina karehtioita; + Nuo laulowat Lapin wirttä, + Hiien wirttä winguttiwat. + 195. Itse Pohjolan emäntä + Liikku sillan liitoksella, + Lieho keskilattialla. + Sanowi sanalla tuolla: + "Olipa tässä ennen koira, + 200. Rakki rauan karwallinen, + Lihan syöjä, luun puria, + Weren uuelta wetäjä; + Mi sinä lienet miehiäsi, + Ja kuka urohiasi, + 205. Kun ei sua koirat kuultu, + Eikä haukkujat hawattu." + Sano lieto Lemminkäinen: + "En mä tänne tullutkana + Tawoittani, tieottani, + 210. Mahittani, maltittani, + Ilman innotta isäni, + Waruksitta wanhempani, + Suuhun Untamon susien, + Kitahan kirokawetten." + 215. Siitä lieto Lemminkäinen + Itse löihen loihtiaksi, + Laikahutti laulajaksi; + Laulo laulajat parahat + Pahimmiksi laulajoiksi, + 220. Kiwikintahat kätehen, + Kiwiharkko hartioille, + Kiwilakki päälaelle, + Kiwet suuhun syrjin syösti, + Paaet lappehin lapeli, + 225. Parahille laulajille, + Tietäwimmille runoille. + Niin laulo mokomat miehet + Kissan kirjawan rekehen, + Kissan tuonne kiiätellä, + 230. Eteämmä ennätellä, + Pohjan pitkähän perähän, + Lapin laajahan salohon, + Kuss' ei kule karjan kynsi, + Waella hewosen warsa. + 235. Ja laulo mokomat miehet + Lapin laajalle lahelle, + Miesten syöjälle selälle, + Urosten upottajalle, + Josta welhot wettä juowat, + 240. Tulikulkut tuioawat. + Ja laulo mokomat miehet + Rutjan koskehan kowahan, + Kinahmehen ilkiähän, + Johon puut päin putoowat, + 245. Perin wieriwät petäjät, + Hongat latwoin lankiawat. + Siinä lieto Lemminkäinen + Laulo nuoret, laulo wanhat, + Laulo kerran keski laaun, + 250. Yhen heitti laulamatta + Ulappalan ukko wanhan, + Ukko wanhan umpisilmän. + Niin ukko sanoiksi wirkki: + "Oi sie lieto Lemmin poika, + 255. Laulot nuoret, laulot wanhat, + Laulot kerran keski laaun, + Niin miks et minua laula?" + Se on lieto Lemminkäinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + 260. "Niin siks en sinua laula, + Kun sä miessä nuorempana + Makasit oman emosi, + Wanhempasi waiwuttelit; + Itse herjasit heposet, + 265. Juoksuttelit suorajouhet, + Suon selällä, maan nawalla, + Ween liiwan liikkumilla." + Ulappalan ukko wanha, + Ukko wanha umpisilmä, + 270. Kowin suuttu ja wihastu; + Meni ulos usta myöten, + Pihalle wajoa myöten, + Juoksi Tuonelan joelle, + Siellä katso Kaukomieltä, + 275. Wiikon wuotti Lemminkäistä. + + + + +Seitsemäs Runo. + + +Lemminkäinen kysyy Pohjolan akalta tyttöä puolisoksensa ja pannaan +ansiotyölle hirweä Hiien nurmien periltä hiihtämään. Laatii +uuet sukset ja lähtee metsälle uhkaamalla ei sitä olewan jota +suksillansa ei saawuttaisi. Hiisi kuultua uhkaamisen tekäsi hirwen +jota Lemminkäinen tawottelee siks että sukset muutamassa lujassa +potkaamassa taittuwat poikki. Siitä hän metsämiehen tawoin lu'uilla +ja metsän haltioita rukoelemisella kokee saalihinsa saaha, joka +wiimmen toki luonnistuki. Niin toistaa hän anomuksensa ja pannaan +uuelle työlle Hiien hewoista suistamaan. Sen suistaa ja pyytää +kolmannesti tyttöä. Nyt määrätään hänelle työksi yhellä yrittämällä +joutsen Tuonelan joesta ampua. Lähtee Tuonelan joelle ja surmataan +ukolta, joka siellä oli häntä wahtaawa. Päälliseksi hakkaa hänen +Tuonen poika wiieksi muruksi miekallansa. + + Niin sanowi Lemminkäinen: + "Anna akka tyttöäsi, + Sekä nuorta morsianta, + En tuota pahoin pitäisi; + 5. Sylissäni syöessäni, + Käsissäni käyessäni, + Selässäni seistessäni, + Maatessa mahani alla." + Sano Pohjolan emäntä: + 10. "Äsken annan tyttäreni, + Sekä nuoren morsiamen, + Kun sa hiihat Hiien hirwen + Hiien peltojen periltä." + Sillon lieto Lemminkäinen, + 15. Itse kaunis Kaukomieli, + Sykysyn lylyä laati, + Kesän ketti kalhuansa, + Päiwän sauoa salitti, + Toisen toista kirjotteli. + 20. Saipa sukset walmihiksi, + Kalhunsa kanineheksi. + Sillon lieto Lemminkäinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ei olle sitä metsässä + 25. Jalan neljän juoksewata, + Kut' ei näillä yllätetä, + Kaunihisti kannateta, + Kalhuilla pojan Kalewan, + Laatimilla Lemminkäisen." + 30. Pääty Hiisi kuulemassa, + Jumala tähyämässä; + Hiisi hirwiä rakensi, + Jalopeuroa sukesi, + Pään mäkäsi mättähästä, + 35. Jalat rannan raippasista, + Sääret aian seipähistä, + Selän aian aiaksesta, + Korwat lammin lumpehista, + Ketun kuusen koskuesta, + 40. Muun lihan lahosta puusta, + Silmät kuukkunan kiwestä. + Laski kättä lautaselle, + Itse neuo hirweänsä, + Kun kukin sukimoansa, + 45. Itse ilmoin luomoansa: + "Nyt sie juokse Hiitten hirwi, + Jalkoa jalo tewana, + Poropetra poimettele, + Poron poikimasioille, + 50. Lapin lasten tanterille." + Siitä juoksi Hiitten hirwi, + Jalkasi jalo tewana, + Poropetra poimetteli, + Pohjan aitojen peritse, + 55. Lapin lastutanteritse; + Potkasi koan owea, + Kaato kattilat tulelta, + Selin keiton keikahutti, + Lihat tuhkahan tuherti, + 60. Liemet lietehen lewitti, + Itse eillehen menewi. + Lapin lapset itkemähän, + Lapin koirat haukkumahan, + Kylän naiset nauramahan. + 65. Tuli weitikkä werewä, + Sano kaunis Kaukomieli: + "Mitä täällä immet itki, + Mitä täällä naiset nauro, + Kuta täällä koirat haukku?" + 70. "Juoksi tästä Hiitten hirwi, + Jalkasi jalo tewana, + Poropetra poimetteli; + Potkasi koan owea, + Kaato kattilat tulelta, + 75. Selin keiton keikahutti, + Lihat tuhkahan tuherti, + Liemet lietehen lewitti, + Itse eillehen menewi." + Siitä weitikkä werewä + 80. Lykkäsi lylyn lumelle, + Kun on woina wuolakenna; + Kanto kattawan awuksi, + Kun on kiitäwän hawukan; + Kanto kaksi sauoansa + 85. Kahen puolin kalhustansa; + Saan makso saua markan, + Toinen ruskian reposen. + Siitä kerran potkasewi + Silmän sintämättömähän, + 90. Potkasewi kerran toisen + Korwan kuulemattomahan, + Potkasewi kolmannenki + Jo tawotti Hiien hirwen. + Kokan koiwusen rakenti, + 95. Tarhan tammisen tawotti: + "Siinä seiso Hiien hirwi, + Poropetra poimettele!" + Selkeä silittelewi, + Taljoa taputtelewi: + 100. "Sopisipa taassa maata + Nuoren neitosen keralla." + Siitä kiihty Hiien hirwi, + Poropetra potkimahan; + Kokan koiwusen lewitti, + 105. Tarhan tammisen hajotti, + Itse eillehen menewi. + Siitä weitikkä werewä + Wielä kerran potkasewi, + Lysmätti lyly läwestä, + 110. Taittu kalhu kannan tiestä, + Saua katki kään siasta, + Toinen somman suowerosta. + Itse juoksi Hiien hirwi, + Jottei päätänä näkynnä, + 115. Silmän sintämättömäksi, + Korwan kuulemattomaksi. + Siitä lieto Lemminkäinen, + Itse kaunis Kaukomieli, + Wielä muisti muunki keinon, + 120. Toki toisen tien osasi; + Sauowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Joko hiihan hiljalleni, + Werkkahalleni wetelen; + 125. Hiljallehen huono käypi, + Sauan woimaton pitäwi. + Heitän poies heinäkengät, + Panen talwitallukseni, + Sykysyiset syylinkini, + 130. Metsolahan mennäkseni, + Metsän tyttöjen tyköhön, + Sinipiikojen pihalle, + Hawulinnan liistehille. + Minun sukseni kuluwat, + 135. Hopiaiset hoikkenewat; + Otan Hiien hienot sukset, + Lemmon leppäset siwakat, + Niillä hiihan Hiien maita, + Lemmon maita löyhyttelen, + 140. Hiihan kohti korwen rannan, + Salon sintäwän sisälle. + Tuolta korpi kuummottawi, + Tuolta sintäwi sinerwä; + Tuonne mieleni tekewi, + 145. Aiwoni ajattelewi, + Muien miesten metsimaille, + Urosten eräsaloille. + Otan kolme koiroani, + Wiisi willa hänteäni, + 150. Seitsemän sepeliäni; + Kohottelen koiriani, + Jouwuttelen jousiani, + Suksiani suin puhelen. + Suksi on jalkoa sukua, + 155. Jousi kättä joukkioa, + Päre nuoli, puu wasama. + Koirani keränä wieri, + Kylän kukka kuulusana, + Sukseni ma'a matona. + 160. Niin on häntä koirallani, + Kun komehin korpikuusi; + Niin on silmät koirallani, + Kun on suurin suitsirengas; + Niin on hammas koirallani, + 165. Kun on wiikate Wirossa. + Sinä koirani komehin, + otukseni oiwallisin! + Juoksuttele, jouwuttele, + Ahomaita aukehia; + 170. Juokse tuonne toisualle + Mielusahan metsolahan, + Tarkkahan Tapiolahan. + Kowa ilma koskenewi, + Rakkihini rapsuawi, + 175. Niin minä sanon mokomin, + Sanon, kun sano isoni: + Tellerwo Tapion neiti, + Mielikki metsän miniä! + Kukuttele koiroani, + 180. Haukuta hakioani, + Sisällä salon sinisen, + Korwen kultasen koissa. + Wäännä wainu wempelelle, + Tuhku kaarelle siwalla, + 185. Lyö löyly etempääki, + Kanna wainu kaukempoa, + Tulla koiran sieramihin, + Wilullaki, wihmoillaki, + Säilläki, satehillaki; + 190. Jotta koiran kohti juosta, + Penun julki julkotella, + Mielusassa metsolassa, + Tarkassa Tapiolassa. + Niinp' ennen sano isoni, + 195. Wieri waltawanhempani, + Kun ei koira kohti juossut, + Penu oikein osannut: + Ku on koirani kokenut, + Mikä hallin haittaellut; + 200. Ku on tukki koiran turwan, + Wainukullan salpaeli + Kun ei koira kohti hauku, + Penu oikein osoa? + Kyllä tieän koiran synnyn, + 205. Arwoan alun penuen: + Tuulelt' on penuen tunti, + Ahawalta koiran alku. + Portto Pohjolan sokia, + Ulappalan umpisilmä, + 210. Perin tuulehen makasi, + Pallehin pahaan säähän, + Selin luoen luotehesen, + Kaltoin kaarnapohjasehen. + Tuuli nosti turkin helmat, + 215. Ahawa hamehen helmat, + Teki tuuli tiineheksi, + Ahawa awulliseksi. + Mitä kantawi kohussa. + Koiran tuo kohussa kanto, + 220. Penun alla pernojensa, + Maksoissansa maan itikan. + Ku kanto kapalonuorat? + Hawon akka raiwokerta, + Se kanto kapalonuorat, + 225. Lapsen karkian kapalon, + Liinoissansa liikutteli, + Helmoissansa heilutteli. + Penitar waliwo waimo, + Ulappalan umpisilmä! + 230. Tule lasta päästämähän, + Poikoa perittämähän; + Tuli lukko koiran suuhun, + Haitta haukun hampahisin, + Ota lukko koiran suusta, + 235. Haitta haukun hampahista; + Ota sulku suun eestä, + Kapu kielen kantimesta, + Anna koiran kohti juosta, + Penun oikein osata. + 240. Lähen nyt miehistä metsälle, + Urohista ulkotöille; + Lepy lehto, kostu korpi, + Taiwu ainoinen Tapio! + Ihastu jumalan ilma, + 245. Miehen mennessä metsälle! + Ota metsä mieheksesi, + Urohoksesi Tapio, + Korpi kolkkipojaksesi! + Soita metsä kanteletta, + 250. Kukuta salo käkeä. + Jotta kulta kuunteleisi, + Hopia tilin tekisi, + Alla kuusen kultalatwan, + Alla kaunihin katajan. + 255. Matalainen mulla mahti, + Lyhykäinen onnen lykky, + Sukset kultaset kuluwat, + Hopiaiset hoikkenewat; + Ikäwä minun tulewi, + 260. Ikäwä tulettelewi, + Kun ei oo kullan muuttajoa, + Hopian wajehtajoa. + Ikäw' on iloton ilta, + Päiwä pitkä saalihiton. + 265. Joko suuttu suuri luoja, + hallan antaja wihastu, + Kun ei anna aionkana, + Harwonkana hoiwauta? + Ellös suuttuo jumala, + 270. Maan pitäjä pillastuo; + Toki anna aiallani, + Iälläni ilmauta, + Kun ma ainosin anelen, + Kielin kullan kuikuttelen. + 275. Miks et anna antoluoja, + Lupoa luja jumala? + Ei ne muutkana paremmat, + Eikä pyytäjät pyhemmät; + Eipä miesten muienkana + 280. Sinisemmät silmiripset, + Koriammat kulmakarwat, + Jalan heitto hempiämpi. + Muut ne wiewät wiekkahuulla, + Muut ottawat ounahuulla, + 285. Mie en weisi wiekkahuulla, + En ottaisi ounahuulla, + Weisin waiwani näöstä, + Ottaisin omasta työstä. + Mikä mieli, mikä muutos, + 290. Mielusassa metsolassa; + Entinen metsän emäntä + Oli kaunis katsannolta, + Ihana imertimiltä, + Käet olit kullan käärehissä, + 295. Sormet kullan sormuksissa, + Pää kullan pätinehissä, + Tukat kullan suortuwissa, + Korwat kullan koltuskoissa, + Silmäripset simpsukoissa; + 300. Nykynen metsän emäntä + Ruma on warsin rungoltansa, + Ilkiä imertimiltä, + Käet on witsakäärehissä, + Sormet witsasormuksissa, + 305. Pää witsa pätinehissä, + Tukat witsa suortuwissa, + Korwat witsa koltuskoissa, + Kaula witsa helmilöissä. + Missä nyt antaja asuwi, + 310. Eläwi hywä emäntä, + Puhas muori puuhoawi? + Tuolla antaja asuwi, + Eläwi hywä emäntä; + Puhas muori puuhoawi, + 315. Sakaroilla sarwilinnan, + Metsän linnan liepehillä. + Eilen mie käwin metsässä, + Kolm' on linnoa metsässä; + Yksi puinen, toinen luinen, + 320. Kolmansi kiwinen linna, + Se linna emännän linna, + Kuus' on kulta ikkunoa + Kunki linnan kulmanteella. + Mie katsoin sisähän noista, + 325. Siellä antajat asuwat, + Ja wiruwat wiljan eukot. + Mielikki metsän emäntä, + Puhas muori, muoto kaunis! + Lyöte lykkywaattehisin, + 330. Antipaitohin panete; + Aukase metinen arkku, + Mesilipas liikahuta, + Metiseltä mättähältä, + Kultaselta kunnahalta. + 335. Tuo mulle metsän olutta, + Metsän mettä juoakseni; + Metsäss' on olutta paljon, + Metsässä mesi makia. + Hiero kahta kämmentäsi + 340. Nyperrä hypehiäsi, + Pane kulta kulkemahan, + Hopia waeltamahan, + Wasten miestä walkiata, + Kowin koiwun karwallista. + 345. Metsolan metinen neiti, + Metsän piika pikkarainen! + Soitellos mesinen pilli, + Simapilli piiparoita, + Korwalle ehon emännän; + 350. Et emäntä lienekkänä, + Jos et piikoa pitäne, + Sata piikoa pitäne, + Tuhat muuta käskyläistä, + Karjan kaiken kaitsiata, + 355. Wiitsiätä wiljan kaiken. + Mielikki metsän miniä, + Tuulikki tytär Tapion! + Ota piiska pihlajainen, + Katajainen karjan ruoska, + 360. Takoa Tapiowaaran, + Tuomiwaaran tuolta puolen, + Jolla witsot wiljoasi, + Karkottelet karjoasi. + Aja wilja wieremmille, + 365. Aukeimmille ahoille; + Jok' on laiska juoksemahan, + Sitä laske lautaselle; + Joka tieltä pois menewi, + Sitä silmille siwalla, + 370. Tielle korwasta kohota. + Oja wastahan tulewi, + Puro tiellä poikkipuolen; + Silkki sillaksi siwalla, + Punalanka portahaksi. + 375. Metsän ukko halliparta, + Metsän kultanen kuningas! + Pane nyt metsät miekka wyölle, + Salot kalpio kätehen; + Salot pannos palttinahan, + 380. Metsät werkahan wetäös, + Haawat kaikki haljakkoihin, + Kuuset kultihin rakenna, + Wanhat hongat waskiwyölle, + Petäjät hopiawyölle, + 385. Koiwut kulta kalkkaroihin. + Paa kun panit muinoselta + Sinun antiaikoinasi, + Minun pyytöpäiwinäni; + Mentyä minun metsälle, + 390. Ja salolle saatuani, + Korwelle kohottuani, + Mäen päälle päästyäni, + Kuuna paisto kuusen oksat, + Hopiana hongan oksat, + 395. Päiwänä petäjän latwat, + Haawan latwat haljakkoina; + Kuuna paisto kuulu poika, + Päiwänä tytär pätöwä. + Awa aittasi awara, + 400. Luinen lukko lonkahuta; + Ota kultanen kurikka, + Käyös waskinen wasara, + Jolla korwet kolkuttelet, + Salot synkät sylkyttelet, + 405. Wiljan syntymäsioilla, + Rahan karwan kaswinmaalla, + Jotta wilja wirtoaisi, + Sekä karja karkuaisi, + Miehen etsiwän etehen, + 410. Uron ottawan ohille. + Aita kultanen kuwoa, + Hopiainen pystö pistä, + Juosta karjan joutusasti, + Wikewästi wiilletellä, + 415. Kullaista kujoa myöten, + Hopiaista tietä myöten. + Jospa karja karkuaisi, + Eli wilja wierehtäisi, + Niin sä aitoa kohenna; + 420. Kun hän katsowi ylitse, + Sillon aitoa ylennä; + Kuni katsowi alatse, + Sillon aitoa alenna; + Kun ei wilja wieremällä, + 425. Sillon aita annollansa. + Hiien poika pikkarainen, + Hyppääjä hywän selän. + paljastele warsoasi, + Rakentele ratsuasi, + 430. Ota kulta kannuksesi + Hopiaisen orren päästä, + Kultasesta lippahasta, + Kaskisesta wakkasesta; + Sillä kutkuta kuwetta, + 435. Sekä kaiwa kainaloita, + Anna juosta joutusasti, + Wikewästi wiilletellä, + Waskisissa waljahissa, + Kultasissa kahlehissa. + 440. Aita wastahan tulewi, + Riehto aitoa repäse + Wiieltä witsaswäliltä, + Seitsemältä seipähältä, + Kaheksalta kannon päältä. + 445. Ota witsa wiittä syltä, + Koiwu kolmia tapoa, + Jolla witsot wiljoasi, + Karkottelet karjoasi. + Kun ei täywy tännempänä, + 450. Niin tuo tuolta tuonnempoa + Takoa Tanikan linnan, + Hiien linnan liepehiltä, + Uroholle pyytäjälle, + Miehelle anelewalle. + 455. Mimerkki metsän emäntä, + Waimo puhaswarrellinen, + Metsän ukko halliparta, + Metsän kultanen Kuningas! + Tule nyt kullan muuttelohon, + 460. Hopian wajehtelohon. + Minun on kullat kuun ikuiset, + Päiwän poloiset hopiat, + Isoni soasta saamat, + Tawottamat tappioista; + 465. Ne kuluwat kukkarossa, + Tummentuwat tuhniossa, + Kun ei oo kullan muuttajoa, + Hopian wajehtajoa. + Tule nyt kullat ottamahan, + 470. Hopiat walitsemahan; + Minun on kullat kirkkahammat, + Sinun kullat karwasemmat. + Lempiliinasi lewitä + Alle minun kultieni, + 475. Kullan maahan tippumatta, + Hopian riwestymättä, + Kullat annan kynsillesi, + Kämmenellesi hopiat." + Sillä lieto Lemminkäinen + 480. Toki hiihti Hiien hirwen + Hiien peltojen periltä; + Itse lämsensä lähetti + Hiien hirwen hartioille, + Kaulalle kameli warsan, + 485. Jott'ei potkinut kowasti, + Selkeä silittäessä. + Sano tuolta tultuansa, + Pohjolahan saatuansa: + "Jo ma hiihin Hiien hirwen + 490. Hiien peltojen periltä; + Anna akka tyttöäsi, + Sekä nuorta morsianta." + Sano Pohjolan emäntä: + "Äsken annan tyttäreni, + 405. Sekä nuoren morsiamen, + Kun sa suistat suuren ruunan, + Hiien ruskian hewosen, + Hiien warsan waahtileuan, + Joll' on rautaset kapiot, + 500. Teräksiset temmottimet, + Tuli tukka, rautaharja." + Sillon lieto Lemminkäinen + Otti kulta ohjaksensa, + Hopiaisen marhaminnan, + 505. Läksi hewosen hakuhun, + Suwikunnan kuuntelohon + Hiien nurmien periltä. + Astua taputtelewi, + Käyä kullerroittelewi, + 510. Wihannalle wainiolle, + Pyhän pellon pientarelle. + Siellä etsiwi hewoista, + Päätä puiti katselewi, + Suwikunnan suitset wyöllä, + 515. Warsan waljahat olalla. + Iski silmänsä itähän, + Käänti päätä päiwän alle, + Näki hiekalla hewosen, + Kuloharjan kuusikolla, + 520. Senp' on tukka tulta tuiski, + Harja suihkisi sawua. + Niin sanowi Lemminkäinen: + "Ukko taiwahan napanen, + Remupilwen reunahinen, + 525. Taiwo auoksi awaos, + Ilma riehoksi rewitä; + Ilma kaikki ikkunoiksi, + Taiwon kansi kahtaloksi. + Sa'a lunta sauan warsi, + 530. Kiehittele keihäswarsi, + Harjalle hywän hewosen, + Pyhän laukin lautasille; + Kylmä jäätä kyynäriä + Otsahan pyhän orihin." + 535. Sato ukko uutta lunta: + Wisko hienosta witiä, + Kokonansa kolme syltä, + Harjalle hywän hewosen, + Pyhän laukin lautasille; + 540. Kylmi jäätä kyynäriä, + Otsahan pyhän orihin. + Siitä lieto Lemminkäinen + Meni luota katsomahan, + Likeltä tähyämähän, + 545. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Hiiestä hewosen synty, + kuoresta walion warsan; + Hiien warsa waahtileuka, + Hiien ruskia heponen. + 550. Tuoppa kultaturpoasi, + Pistä päätäsi hopia, + Kultasihin suitsiloihin, + Waskisihin waljahisin; + Ei täällä pahoin pietä, + 555. Aiwan ankein ajeta." + Sillä suisti suuren ruunan, + Längitti jalon herwosen, + Hiien warsan waljasteli, + Wihannalla wainiolla, + 560. Pyhän pellon pientarella. + Pisti suitset kullan suuhun, + Päitsensä hopian päähän; + Itse istuwi selälle, + Löihen reisin ratsahille, + 565. Laski wirkkua witsalla, + Helähytti helmiswyöllä, + Ajoa tomuttelewi + Luoksi ankaran anopin. + Sano tuonne saatuansa: + 570. "Jo nyt suistin suuren ruunan, + Längitin jalon hewosen, + Hiien warsan paljastelin, + Wihannalta wainiolta, + Pyhän pellon pientarilta, + 575. Sekä hiihin Hiien hirwen + Hiien nurmien periltä; + Anna akka tyttöäsi, + Sekä nuorta morsianta." + Sano Pohjolan emäntä: + 580. "Äsken annan tyttäreni, + Sekä nuoren morsiamen, + Kun ammut joutsenen joesta, + wirrasta wihannan linnun; + Tuonen mustasta joesta, + 585. Pyhän wirran pyörtehestä; + Yhen nuolen nostannalta, + Yhellä yrittämällä, + Yhen jalkasi sialta." + Siitä lieto Lemminkäinen + 590. Käwi kohta ampumahan + Jalo jousi kainalossa, + Wiini nuolia selässä; + Käwi Tuonelan joelle, + Pyhän wirran pyörtehelle. + 595. Ulappalan ukko wanha, + Ukko wanha umpisilmä, + Tuonen mustalla joella, + Pyhän wirran pyörtehellä, + Katselewi, kääntelewi, + 600. Tulewaksi Lemminkäistä. + Kaunis kaukoa näkywi, + Werewä wesien poikki, + Saawaksi, lähenewäksi. + Niinp' on ukko umpisilmä + 605. Laulawi wesomen weestä, + Umpiputken lainehista, + Syöksi miehen syämen kautta, + Kautta kainalon wasemen, + Läpi lieto Lemminkäisen. + 610. Sano lieto Lemminkäinen: + "Sen mä tein pahinta työtä, + Kun en muistanut kysellä + Kapehelta äitiltäni, + Miten olla, kuin eleä, + 615. Näinä päiwinä pahoina; + En tieä ween kipuja, + Umpiputken ailuhia." + Ulappalan ukko wanha, + Ukko wanha, umpisilmä, + 620. Wiepi juoksulla jokehen, + Syytäwi meren sywähän, + Alle aaltojen ajawi, + Tuon on lieto Lemminkäisen. + Siinä lieto Lemminkäinen, + 625. Itse kaunis kaukomieli, + Meni koskessa kolisten, + Myötäwirrassa wilisten, + Tuonne Tuonelan tuwille. + Tuo werinen Tuonen poika + 630. Lyöpi miestä miekallansa, + Kawahutti kalwallansa; + Löip' on kerran leimahutti + Miehen wiieksi muruksi, + Kaheksaksi kappaleksi; + 635. Pään mäkäsi mättähäksi, + Jalat raian haarukaksi, + Muun lihan lahoksi puuksi, + Silmät suolle karpaloiksi, + Hiwukset kuiwiksi kuloiksi. + 640. Siin' on loppu Lemminkäisen, + Kuollo ankaran kosian. + + + + +Kaheksas Runo. + + +Äiti jo koissa walittaa kauan Lemminkäisen kosissa wiipywän. +Katsotaan sukaa, nähään werta wuotawan. Tästä äitille hätä, jo itse +lähtee Pohjolaan poikoansa tieustelemaan. Pohjan akka esinnä muita +wiekastelewa jo wiimmen sanoo toenki, panneensa hirwiä hiihtamaan, +hewosia suistamaan ja lintuja ampumaan. Äiti näiltä teiltä poikoansa +etsimään; hakee hakemalla, ei löyä. Tulee tielle, tietäki kysyy, jos +tienne Lemminkäisestä. Tie utelee Hiitolaan saaneen, josta kuitenkana +ei löytä. Näkee kuun, kysäsi kuulta. Kuu arwelee jos lienee Pohjan +lampiin hukkunut. Ei löyä sieltäkänä. Niin wiimmen saappi päiwältä +kysyneeksi, joka kaiketi tieten sanoo Tuonen joelle surmatuksi. +Siitä äiti Tuonen jokea haroamaan päiweä rukoillut Tuonelata siksi +ajaksi unettamaan. Saapi haratessa pala palalta Lemminkäistä, joista +palasista uuelleen rakentaa poikansa elämään, saahen poika wielä wähä +entistäki paremmaksi. + + Siitä äiti äyhkäsewi, + Walittawi waimo wanha: + "Woipa poikani polonen, + Kuulu kultani omena, + 5. Wiikon wiipywi kosissa, + Kauan mailla wierahilla." + Oli ennen naitu nainen, + Ennen ostettu emäntä, + Koissa lieto Lemminkäisen, + 10. Kaukomielen kartanossa; + Katso illalla sukoa, + Aamulla tereä harjan, + Jo suka werin waluwi, + Harja hurmehin loruwi. + 15. Sano ennen naitu nainen, + Ennen ostettu emäntä: + "Jo nyt on poikasi polonen, + Kuulu kultasi omena, + Matkoilla majattomilla, + 20. Teillä tietämättömillä; + Jo suka werin waluwi, + Harja hurmehin loruwi." + Siitä äiti Lemminkäisen + Itse katsowi sukoa, + 25. Itse itkulle hyräyty: + Sanowi sanalla tällä: + "Woi polonen päiwiäni, + Woipa laaja lapsiani. + Jo nyt on hukka Lemminkäistä, + 30. Tuho poikoa pätöistä; + Jo suka werin waluwi, + Harja hurmehin loruwi." + Nousi leiwon lentimille, + Sirkun siiwille yleni, + 35. Lenti Pohjolan tuwille: + "Oi sie Pohjolan emäntä! + Minne saatit Lemminkäisen, + Kunne poikani polosen?" + Sano Pohjolan emäntä: + 40. "Syötin miehen syöneheksi, + Juotin miehen juoneheksi, + Ajatin alanenäksi, + Panin orihin rekehen, + Korjahan kowan tulisen; + 45. Liekkö jäälle jättänynnä, + Uhkuhun upottanunna." + Sano äiti Lemminkäisen: + "Jo wainen walehtelitki; + Minne saatit Lemminkäisen, + 50. Kunne poikani polosen?" + Sano Pohjolan emäntä: + "Syötin miehen syönneheksi, + Juotin miehen juoneheksi, + Apatin alanenäksi, + 55. Istutin wenon perähän, + Laitin kosket laskemahan, + Liekkö kuollut koskitiellä, + Hurja hukkunut wesillä." + Sano äiti Lemminkäisen: + 60. "Jo wainen walehtelitki; + Minne saatit Lemminkäisen, + Kunne poikani polosen? + Sano tarkkoja tosia, + Walehia wiimmesiä, + 65. Taikka surmasi tulewi, + Kuolemasi kohtoawi." + Sano Pohjolan emäntä: + "Panin hirwet hiihtamahan, + Jalopeurat jaksamahan, + 70. Suuret ruunat suistamahan, + Warsat waljastattamahan; + Laitin joutsenen hakuhun, + Pyhän linnun pyyäntähän, + Enkä tieä itsekkänä, + 75. Mi lie tullunna tulonen, + Mikä kuollo kohtaellut, + Kun ei kuulu jo tulewan + Morsianta pyytämähän, + Tyttöä anelemahan." + 80. Emo etsi eksynyttä, + Kaonnutta kaipoawi, + Talwella lylyin lipein, + Kesällä kewysin pursin. + Ei tieä emo polonen, + 85. Eikä kantaja katala, + Missä liikkuwi lihansa, + Wierewi oma werensä; + Liekkö maalla, wai merellä, + Waiko suurella salolla, + 90. Käyneekö käpymäkeä, + Kanarwaista kangasmaata, + Wai lienee meren selällä, + Lakehilla lainehilla. + Emo etsi poikoansa, + 95. Kaonnutta kaipoawi; + Juoksi sunna suuret korwet, + Weet saukkona samosi, + Orawana hongan oksat, + Kärppänä kolot kiwien, + 100. Puiten puut, jaellen heinät, + Katsellen kanerwajuuret. + Tiehyt wastahan tulewi, + Niin tielle kumarteleksen: + "Oi tiehyt jumalan luoma. + 105. Oletko nähnyt poikoani, + Kullaista omenoani, + Hopeaista sauoani?" + Tiehyt taiten wastaeli: + "Enk' ole nähnyt, enkä kuullut; + 110. Liekkö poikasi polonen, + Kuulu kultasi omena, + Hiien hiilikankahilla, + Pahan wallan walkioissa, + Kypenissä kyynäswarsin, + 115. Koprin kuumissa poroissa." + Etsi tuolta poikoansa, + Kullaista omenoansa, + Hopiaista sauoansa, + Puiten puut, jaellen heinät, + 120. Katsellen kanerwajuuret; + Etsi tuolta, eipä löyä. + Kuuhut wastahan tulewi, + Niin kuulle kumarteleksen: + "Oi kuuhut jumalan luomaa + 125. Oletko nähnyt poikoani, + Kullaista omenoani, + Hopiaista sauoani?" + Kuuhut taiten wastoawi: + "Enk' ole nähnyt, enkä kuullut; + 130. Liekkö poikasi polonen, + Kuulu kultasi omena, + Pohjan pitkässä perässä, + Lapin maassa laukiassa, + Lammissa kalattomassa, + 135. Aiwan ahwenettomassa, + Sisarena siikasilla, + Weikkona ween kaloilla." + Etsi tuolta poikoansa, + Kullaista omenoansa, + 140. Hopiaista sauoansa, + Puiten puut, jaellen heinät, + Katsellen kanerwajuuret, + Hakiellen hienot heinät. + Päiwyt wastahan tulewi; + 145. Päiwälle kumarteleksen: + "Oi päiwyt jumalan luoma, + Luoma luojan walkiamme! + Oletko nähnyt poikoani, + Kullaista omenoani, + 150. Hopiaista sauoani?" + Jopa päiwyt jonki tiesi, + Arwaeli aurinkoinen: + "Tuoll' on poikasi polonen, + Kuulu kultasi omena, + 155. Yheksän meren takana, + Meri puolen kymmenettä, + Tuonen mustansa joessa, + Manalan alantehessa; + Mennyt koskessa kolisten, + 160. Myötäwirrassa wilisten, + Pää pätösen mättähänä, + Jalat raian haarukkana, + Muu liha lahona puuna, + Silmät suolla karpaloina, + 165. Hiwukset kuiwina kuloina." + Siitä äiti Lemminkäisen + Meni seppojen pajahan: + "Ohoh seppo weikkoseni! + Tao rautanen harawa, + 170. Tao piit satoa syltä, + Warsi kahta kalkutellos." + Saapi rautasen harawan, + Siitä läksi lentämähän; + Wastat siiwiksi sitowi, + 175. Pani purstoksi lapion. + Lenti tuonne löyhytteli + Yheksän meren ylitse, + Meri puolen kymmenettä, + Maat siniset, puut punaset, + 180. Lehot lemmen karwalliset. + Lenti Tuonelan joelle, + Manalan alantehelle, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Oi päiwyt jumalan luoma, + 185. Luoma luojan walkiamme! + Paista hetki heltehestä, + Toinen himmestä hiosta, + Kolmansi koko terältä, + Nukuttele nuiwa kansa, + 190. Wäsytä wäki Manalan." + Tuo päiwyt jumalan luoma + Luoma luojan aurinkoinen, + Lenti päätönnä kanana, + Siipipuonna siuotteli; + 195, Lenti koiwun konkelolle, + Lepän lennolle lehahti, + Paisti hetken heltehestä, + Toisen himmestä hiosti, + Kolmannen koko terältä; + 200. Nukutteli nuiwan kansan, + Wäsytti wäen Manalan, + Nuoret miekkojen nojahan, + Wanhat wasten sanojansa, + Keski iän keihäille. + 205. Siitä lenti leuhautti + Entisellensä sialle, + Paikallensa muinoselle, + Tasaselle taiwahalle. + Itse äiti Lemminkäisen + 210. Otti rautasen harawan, + Meni myötänsä merehen, + Sukkarihmasta sulahan, + Wyölapusta lainehesen. + Weti kerran pitkin wettä, + 215. Kerran toisen poiken wettä, + Kolmannen witahan wettä. + Kerrallapa kolmannella + Elotukku sai etehen, + Haramahan rautasehen. + 220. Elotukku ei se ollut; + Oli lieto Lemminkäinen, + Itse kaunis Kaukomieli, + Waan oli pikkuista wajalla: + Kahta kättä, yhtä päätä, + 225. Monta muuta muskuloa, + Wielä henkeä polonen. + Siitä äiti Lemminkäisen + Harawoipi wielä kerran, + Harawoipi myötä wirran, + 230. Harawoipi wasta wirran; + Min saa kättä, kunka päätä, + Minkä muita muskuloita, + Tästä poikoa rakenti, + Laati lieto Lemminkäistä. + 235. Sano ennen naitu nainen, + Ennen ostettu emäntä: + "Ei ole miestä mennehessä, + Urosta uponnehessa; + Mies mennyt, liha märännyt, + 240. Työnnä Tuonelan jokehen, + Manalan alantehesen." + Tuop' on äiti Lemminkäisen + Eipä työnnä poikoansa; + Tuuwitteli tuttuansa, + 245. Waapotteli nähtyänsä, + Entisellensä elolle, + Muinosille muowoillensa. + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mistä woie saatanehe, + 250. Simatilkka tuotanehe, + Jolla woian woipunutta, + Pahoin tullutta parannan? + Tuolta woje wuotuohon, + Simatilkka tippuohon + 255. Kuun luota, tyköä päiwän, + Otawaisten olkapäitse; + Siellä on woitehet wakaiset, + Katsimet alinomaset, + Siellä on mettä mieluhista, + 260. Siellä wettä woimallista, + Josta saapi saamatonki, + Ottawi olematonki. + Mehiläinen ilman lintu! + Lennä tuonne liuottele + 265. Yli kuun, alatse päiwän, + Otawaisten olkapäitse; + Lennä luojan kellarihin, + Kamarihin kaikkiwallan, + Rywetä siipesi simassa, + 270. Kasta kaapusi meessä, + Höyräytä höyhenesi; + Sitte tänne tultuasi + Tuo simoa siiwessäsi, + Kanna mettä kaapussasi, + 275. Pahoille paranteheksi, + Wammoille waluwesiksi." + Siitä äiti Lemminkäisen + Itse woiti woipunutta, + Pahoin tullutta paransi; + 280. Woiti kerran ensimmäisen + Alta aiwan terweheksi, + Woiti kerran keskimmäisen + Keskeä kiwuttomaksi, + Woiti kerran jälkimmäisen + 285. Päältä nuurumattomaksi, + Ehommaksi entistänsä, + Paremmaksi muinostansa. + Tuli turwa mättähästä, + Poika pohjasta yleni. + + + + +Yheksäs Runo. + + +Wäinämöinen wenettä laatimassa uupuu kolme sanaa teentärunossaan. +Lähtee niitä hakuun. Etsii esinnä muilta paikoilta, kun ei löyä, +käypi Tuonelaanki. Huutaa Tuonen jokirannalla wenettä joen poikki +päästäksensä. Wastataan wenettä ei saatawan ennen syyn sanottua, +mitä oli Tuonelaan tulewa. Wäinämöinen sanoo Tuonen, sanoo rauan, +sanoo tulen, sanoo ween Tuonelaan tuonehensa; ei uskota, eikä tuoa +wenettää. Jo sanoo oikianki asian, sanoja Tuonelasta lähteneensä. +Tuoaan wenet, luoaan joen poikki, syötetään, juotetaan ja +makuutetaan. Maatessaan werkkoja laaitaan joelle, Wäinämöisen ei iäti +jälelle päästä. Siitä Wäinämöisen piti muiksi ruweta, pienemmäksi +muutellate, werkon silmiltä läpi uiaksensa. Niin pääsi Tuonen +werkoista, waan sanoa sieltä ei saanut. + + Waka wanha Wäinämöinen + Teki tieolla wenettä, + Laati purtta laulamalla; + Puuttu pursi pohjapuuta, + 5. Emeä eriwenonen. + Läksi puuta etsimähän, + Tammea tawottamahan, + Iski puuta kirwehellä, + Tammea tasaterällä; + 10. Tahto tammi wastaella, + Puu wiriä wieretellä: + "Ei minusta pohjapuuta, + Emeä eriwenehen; + Jo päiwänä eillisenä + 15. Mato juureni makasi, + Jo aiwin tänäki pänä + Korppi istu latwallani + Suu werissä, pää werissä, + Kaula kaikki hurmehissa." + 20. Siitä wanha Wäinämöinen + Wielä eistywi etemmä; + Niin löysi mäeltä männyn, + Puun petäjän kalliolta, + Siit' on saapi pohjan purren, + 25. Emäpuun eriwenehen. + Teki tieolla wenettä, + Laati purtta laulamalla; + Laulo päiwän, pohjan puutti, + Laulo toisen, laian liitti, + 30. Laulo kohta kolmannenki + Hankoja hakatessansa, + Parraspuita pannessansa, + Tehessänsä teljopuita. + Uupu kolmea sanoa + 35. Päähän laian päästessänsä; + Perilaian liitoksessa, + Salwalla wenon sakaran, + Kokkapuun kohentimilla. + Waka wanha Wäinämöinen + 40. Jo tuossa ajattelewi, + Mistäpä sanoja saisi, + Loisi lempiluottehia. + Paimen wastahan tulewi, + Hänpä tuon sanoiksi wirkki: + 45. "Saat tuolta sata sanoa, + Tuhat wirren tutkelmusta, + Pääskyparwen päälaelta, + Hanhilauman hartioilta, + joutsenkarjan juonen päästä." + 50. Waka wanha Wäinämöinen + Läksi saamahan sanoja; + Paljo pääskyjä menetti, + Tuho joukon joutsenia, + Harkun hanhia häwitti; + 55. Ei saanut sanoakana, + Ei sanoa puoltakana. + Arwelee, ajattelewi: + "Tuolla olis sata sanoa, + Tuhat wirren tutkelmusta, + 60. Kesäpetran kielen alla + Suussa walkian orawan." + Läksi saamahan sanoja, + Onkelmoita ottamahan; + Pellon petroja häwitti, + 65. Orawia suuren korren; + Ei saanut sanoakana, + Ei sanoa puoltakana. + Arwelee, ajattelewi: + "Tuolta saan sata sanoa, + 70. Tuhat wirren tutkelmusta, + Tuolt' on Tuonelan koista, + Manalan alusmajasta." + Läksi Tuonelta sanoja, + Manalalta lausehia; + 75. Astua taputtelewi, + Astu päiwän, astu toisen, + Jo päiwänä kolmantena + Tuli Tuonelan joelle. + Niin huhuta huiahutti + 80. Tuossa Tuonelan joessa: + "Tuo wenettä Tuonen tytti, + Lauttoa Manalan lapsi, + Yli salmen saahakseni, + Joen poikki päästäkseni." + 85. Tuonen tyttäret sanowat, + Lausuwat Manalan lapset: + "Wenet täältä tuotanehe, + Kuni syy sanottanehe, + Mi sinun Manalle saatti, + 90. Kuka tuotti Tuonelahan + Ilman tauin tappamatta, + Ottamatta oiwa surman, + Muun surman murentamatta." + Sano wanha Wäinämöinen: + 95. "Tuoni on mun Manalla saanut, + Tuoni tuonut Tuonelahan." + Tuonen tyttäret toruwat, + Kalman neiot kalkuttawat: + "Jo tunnen toen puhujan, + 100. Tajuelen kielastajan; + Kun Tuoni Manalle toisi, + Tuoni toisi tullessansa, + Manalainen matkassansa, + Sylin multa siirrettäisi, + 105. Koprin kuoppa kaiwettaisi. + Mi sinun Manalle saatti?" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Rauta mun Manalle saatti, + Teräs tuotti Tuonelahan." + 110. Tuonen tyttäret toruwat, + Kalman immet kantelewat: + "Jo tunnen toen puhujan, + Tajuelen kielastajan; + Kun rauta Manalle saisi, + 115. Teräs toisi Tuonelahan, + Werin waattehet waluisi, + Hurmehin hurahteleisi. + Mi sinun Manalle saatti?" + Sano wanha Wäinämöinen. + 120. "Tuli on mun Manalle saanut, + Walkiainen Tuonelahan." + Tuonen tyttäret toruwat, + Lapset kalman kalkuttawat: + "Jo tunnen toen puhujan, + 125. Ymmärtelen kielastajan; + Kun tuli Manalle toisi, + Walkiainen Tuonelahan, + Tulin waattehet palaisi, + Walkehin walahteleisi. + 130. Mi sinun Manalle saatti?" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Wesi on mun Manalle saanut, + Wesi tuonut Tuonelahan." + Tuonen tyttäret toruwat, + 135. Manan neiot riitelewät: + "Tuosta tunnen kielastajan, + Tajuan walehtelian; + Jos wesi Manalle toisi, + Wesin helmasi heruisi, + 140. Lainehin lapahteleisi. + Ei sillä wenettä saaha, + Tuoa purtta Tuonelasta; + Sano tarkkoja tosia, + Walehia wiimmesiä, + 145. Mi sinun Manalle saatti, + Kuka tuotti Tuonelahan, + Ilman tauin tappamatta, + Ottamatta oiwa surman, + Muun surman musertamatta." + 150. Sano wanha Wäinämöinen: + "Toki mä sanon toetki, + Jos wähän walehtelinki: + Tein tieolla wenettä, + Laain purtta laulamalla, + 155. Laulon päiwän, pohjan puutin, + Laulon toisen laian liitin, + Laulon kohta kolmannenki + Hankoja hakatessani, + Parraspuita pannessani, + 160. Tehessäni teljopuita; + Uuwun kolmea sanoa + Päähän laian päästyäni, + Perälaian liitoksessa, + Kokkapuun kohentimilla, + 165. Salwalla wenon sakaran. + Läksin Tuonelta sanoja, + Manalalta lausehia. + Tuo wenettä Tuonen tytti, + Lapsi kalman karpasoa, + 170. Yli salmen saahakseni, + Joen poikki päästäkseni." + Toi wenehen Tuonen tytti, + Yli salmen saattelewi, + Joen poikki päästelewi; + 175. Syötti miehen, juotti miehen, + Pani maata matkamiehen, + Mies makaawi, waatet walwo. + Tuonen tyttö käykkäleuka, + Käykkäleuka, rautasormi, + 180. Rautarihman keträäjä, + Waskilankojen walaja, + Keträsi satasen nuotan, + Tuhantisen tuuritteli, + Yhtenä sykysyyönä, + 185. Yhellä wesikiwellä. + Tuonen poika koukkusormi, + Koukkusormi, rautanäppi, + Rautawerkkojen kutoja, + Waskinuotan walmistaja, + 190. Kutowi satasen nuotan, + Tuhantisen tuuritteli, + Samana sykysyyönä, + Samalla wesikiwellä. + Siitä werkko weetähän + 195. Poikki Tuonelan joesta, + Sekä pitkin jotta poikki + Jotta wieläki witahan; + Jott' ei päästä Wäinämöisen, + Selwitä uwentolaisen, + 200. Sinä ilmoissa ikänä, + Kuuna kullan walkiana, + Tuolta Tuonelan koista, + Manalan ikimajasta. + Sillon wanha Wäinämöinen + 205. Jo näki tuhon tulewan, + Hätäpäiwän päälle saawan; + Tohti toisiksi ruweta, + Unohti muuksi muutellate: + Meni mustana merehen, + 210. Kiwenä wetehen wieri, + Sarana saraikkohon. + Saan tappo taimenia, + Tuhat emon alwehia; + Mato rautaisna matona, + 215. Kulki kyisnä käärmehenä, + Poikki Tuonelan joesta, + Läpi Tuonen werkkoloista. + Sano tuolta saatuansa, + Tuonelasta tultuansa, + 220. Nousewalle nuorisolle, + Kansalle ylenewälle: + "Elkäte etinen kansa, + Elkäte takanenkana, + Lähkö Tuonelta sanoja, + 225. Manalasta lausehia; + Äiä on sinne mennehiä, + Ei paljo palannehia, + Tuolta Tuonelan koista, + Manalan ikimajasta." + 230. Ei sieltä sanoja saanut, + Ei sanoa puoltakana. + + + + +Kymmenes Runo. + + +Wäinämöinen yhä sanoja wajalla jo arwelee niitä Antero Wipuselta +saawansa. Waan matkat sinne oliwat erinomattain pahoja, muuan juoni +neulojen neniä, muuan miekan tutkamia, muuan kirween teriä käytäwä. +Waan pitää kuitenki lähteä. Eillä teettää hän rautatalukset, +rautapaian ja rautasen korennon Ilmarisella. Niin lähtee, astuu +taputtelee, tulee Wipusen luoksi. Tämä jo oli aikoa kuollut ja +maassa lewännyt, jotta paikalla kaswo wahwa metsä usiampilaisia +puita. Wäinämöinen raiwaa metsän, syöksee korennon Wipusen suuhun. +Mitä korennossa päällä meltoa oli, sen Wipunen helposti puri, waan +eipä woinutkana terästä syämessä purra. Siitä Wäinämöinen Wipusen +muutamasti suunsa kowin suureksi awettua meni suuhun ja suusta +watsaan. Jo siellä alkaa takoa, josta kowa tuska ja watsanwäänne +Wipuselle. Ei tieten eikä arwaten, mi lienee kohtaus, loihtimalla +yrittää wapaaksi päästä. Wäinämöinen kuitenkana ei liiku eikä sano +lähtewänsä, ennen kun saisi sanoja kuulla. Niin alkaa Wipunen +laulella, josta Wäinämöinen sanoja kyllin kuultuansa lähtee jälelle +weneensä luoksi. + + Waka wanha Wäinämöinen, + Kun ei saanunna sanoja + Tuolta Tuonelan koista, + Manalan ikimajasta, + 5. Ain' yhtä ajattelewi, + Pitkin päätänsä pitäwi, + Mistäpä sanoja saisi, + Loisi lempiluottehia. + Sanan wirkko, noin nimesi: + 10. "Tuolla oisi sata sanoa, + Tuhat wirren tutkelmusta, + Suussa Antero Wipusen, + Watsassa wanhan Kalewan. + Sinne on matka mentäwätä, + 15. Polku poimeteltawata, + Seki matkoa pahinta; + Yks on juoni juostakseni + Naisten neulojen neniä; + Juoni toinen juostakseni + 20. Miehen miekan tutkamia; + Kolmas juoni juostakseni + Uron tapparan teriä." + Lähteä luku tulewi, + Toinen käyä kelpoawi, + 25. Kun on muienki kasakan + Eli orjan palkollisen. + Meni sepponsa pajahan, + Sanowi sanalla tuolla: + "Ohoh seppo Ilmarinen. + 30. Taos rautaset talukset, + Tao rauta rukkasetki, + Paita rautanen rakenna, + Laai rautanen korento, + Teräksinen tienaellos, + 35. Tao syämehen teräkset, + Weä päälle melto rauta; + Lähen saamahan sanoja, + Onkelmoita ottamahan, + Watsasta wanhan Kalewan, + 40. Suusta Antero Wipusen." + Sano seppo Ilmarinen + "Wiikon on Wipunen kuollut, + Kalewa kaonnut kauan, + Wipunsa wirittämästä, + 45. Ahtamasta ansatiensä; + Et sieltä sanoa saane, + Et sanoa puoltakana." + Waka wanha Wäinämöinen + Toki läksi, ei totellut, + 50. Astu päiwän helkytteli + Naisten neulojen neniä, + Astu toisen torkutteli + Miesten miekan tutkamia, + Kolmanenki keikutteli + 55. Uron tapparan teriä. + Itse wirsikäs Wipunen + Jo oli wiikon maassa maannut, + Kauan lentossa lewännyt; + Haapa kaswo hartioilta, + 60. Koiwu kulmilla yleni, + Leppä leukaluun nenästä, + Pajupehko parran alta, + Otsasta orawikuusi, + Hawu honka hampahilta, + 65. Jaloilta jalo petäjä. + Jo tulewi Wäinämöinen, + Kaato haawan hartioilta, + Koiwun kulmilta kukisti, + Leuoilta lepän lewiän, + 70. Pajupehkon parran alta, + Hakko hongan hampahilta, + Kuusen otsalta kumosi, + Penko pensiän petäjän. + Syöksi rautasen korennon + 75. Ikenihin irjuwihin, + Leukohin lotisewihin. + Tuosta wirsikäs Wipunen + Heti herkesi unesta, + Tunsi koskewan kowasti, + 80. Kipiästi kiusasewan. + Puri päältä mellon rauan, + Päältä rautasen korennon, + Ei tiennyt terästä purra, + Ei syöä rauan syäntä. + 85. Auko suunsa suuremmaksi, + Leukapielensä lewitti, + Nielläksensä Wäinämöistä. + Siitä wanha Wäinämöinen + Saip' on suuhun suuritieon, + 90. Watsahan warawäkewän; + Wiikon kielellä wiruwi, + Keruksissa kellehtiwi, + Siitä watsahan walahti. + Pani paitansa pajaksi, + 95. Hiat paian palkeheksi, + Turkkinsa tuhottimeksi, + Housut hormiksi rakenti, + Sukat hormin suulliseksi, + Polwensa alasimeksi, + 100. Wasaraksi kyynäspäänsä, + Pikkusormensa pihiksi; + Takoa taputtelewi, + Lyöä lynnähyttelewi, + Watsassa warawäkewän, + 105. Mahtipontisen powessa. + Sillon wirsikäs Wipunen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mi sie lienet miehiäsi, + Jo kuka urohiasi; + 110. Jo olen syönyt sa'an miestä, + Tuhonnut tuhan urosta, + En ole wielä mointa syönyt; + Syet suuhuni tulewat, + Kekälehet kielelleni, + 115. Rauan kuonat kulkkuhuni. + Mist' olet Hiisi hingannunna, + Kusta juutas julkenunna, + Perkele perehtynynnä? + Kun olet tullut tunnotonna, + 120. Tawotonna taputellut, + Puremahan, jäytämähän, + Syömähän, kaluamahan. + Oletko tauti luojan luoma, + Surma säätämä jumalan, + 125. Wai olet pantu palkan eestä, + Rakettu rahan nenästä? + Jos olet tauti luojan luoma, + Surma säätämä jumalan, + Niin mä luomme luojahani, + 130. Heitämme jumalahani, + Ei herra hyweä heitä, + Luoja kaunista kaota. + Jos olet pantu palkan eestä, + Rakettu rahan nenästä, + 135. Niin mä pannen palkatonta, + rahatonta juoksemahan, + Kullatonta kulkemahan. + Tietähän sinun sukusi, + Maan kawala kaswantosi; + 140 Oletko kalma kalmistosta, + Perkele pyhästä maasta, + Mullista muhajawista, + Maista liikuteltawista? + Wai olet wieno weestä nossut, + 145. Ween waahesta walunut; + Wai olet tuulen tuuwittama, + Meren tyrskyn työnnättämä? + Mist' olet pulma puuttununna, + Taikia tapahtununna? + 150. Kiwistäkö, kannoistako, + Waiko wanhoista sioista, + Waiko watturaunioista, + Tietomiesten tienohilta, + Lakkipäien lainehilta, + 155. Noitien noronenistä, + Mäkipäistä möyrymiesten, + Lummetkoirain koista, + Karhun kiljun kartanosta, + Rewon rääyntäsialta, + 160. Jäniksen jäwintämailta? + Lähe nyt kumma kulkemahan, + Maan paha pakenemahan, + Ennen kun sanon emolle, + Wirkan wierin wanhemmalle. + 165. Kun minä etsin emosi, + Haen waltawanhempasi, + Wielä turmut tuskihisi, + Haluisi halkielet; + Halkiat paha kaheksi, + 170. Konna kolmeksi muruksi. + Ei ennen minun isoni, + Eikä waltawanhempani, + Nouatellut noian mieltä, + Lahjotellut Lappalaista; + 175. Sai se liiat liikkumahan, + Sai pahat pakenemahan. + Jos ei minussa miestä lienee + Ukon pojassa urosta, + Ompa tuossa weikossani, + 180. Joka pilwiä pitäwi, + Hattaroita hallitsewi. + Tuolta ma anon apua, + Tuolta huuan hoiwautan, + Ylähältä taiwosesta, + 185. Alahalta maaemästä; + Huutelen hätäsen huuon, + Panen äänen pakkoisen, + Läpi maan, läpi manuen, + Läpi kuuen kirjokannen, + 190. Läpi taiwahan yheksän. + Ukko taiwahan napanen, + Remupilwen reunahinen. + Tuo tänne tulinen miekka, + Säkehinen säilä kanna, + 195. Jolla ma pahan pitelen, + Ilkiän iki asetan. + Nouse weestä ween emäntä, + Sinilakki lainehista, + Hienohelma hettehestä, + 200. Puhasmuotonen murasta, + Awukseni, ainokseni, + Tuikseni, turwakseni, + Tässä työssä työlähässä, + Tässä tuskassa kowassa. + 205. Nouse metsä miehinesi, + Korpi kaikki kansoinesi, + Perkele perehinesi, + Umpilampi lapsinesi; + Sata miestä miekallista, + 210. Tuhat rauaista urosta, + Wäeksi wähän urohon, + Miehen pienen miehueksi. + Kun ei tuosta kyllä liene, + Mistä mä anon apua? + 215. Onko wanhoa wäkeä, + Iän kaiken istunutta; + Nouse maasta mannun eukko, + Pellosta periisäntä, + Kaikki maasta miekkamiehet, + 220. Hiekasta hewoisurohot, + Tämän pulmun purkajaksi, + Tämän jakson jaksajaksi. + Kawe eukko luonnon tytti, + Kawe kultanen korea! + 225. Joka ennen päästöt päästit, + Joka ennen jaksot jaksoit, + Käy nyt päästö päästämähän, + Tämä jakso jaksamahan. + Kun ei wielä tuosta liene, + 230. Saakohon joku jumala, + Tuhatkunta perkeleitä, + Kaikki päästöt päästämähän, + Kaikki jaksot jaksamahan, + Kaikki pulmut purkamahan. + 235. Lähe nyt kohusta konna, + Maan kamala maksoistani, + Ei siellä sinun sioa + Siankana tarpehella; + Muunne muutaos majasi, + 240. Etemmä elosiasi. + Minne nyt sinun manoan, + Kunne käsken ja kehotan, + Kun sa lienet nosto toisen, + Toisen nosto, toisen nuoli, + 245. Toki koitellos kotiisi, + Tekiäsi tienohille, + Paniasi parmohille. + Liiku kun lipiä koira, + Tuika kun tulikipuna; + 250. Lennä kukkona kujaan, + Kanan lassa kartanolle; + Sorra soimelta hewonen, + Nawetasta sarwinauta, + Päähyt koukkuhun kowerra, + 255. Sarwet sontahan sowita, + Häntä laske lattialle. + Sitte tullessa tupahan + Mene kynsin kynnyksessä, + Polwin porstuan owissa, + 260. Saahen syrjin syyttömistä, + Wieritse wiattomista, + Käyös päälle käskiäsi, + Nouse päälle nostajasi, + Ota kiinni kinterestä, + 265. Takimmaisista jaloista, + Kaijimmista kantapäistä, + Wasemmista warpahista; + Tunge perkelet tulehen, + Isännät perisopesta, + 270. Emännät owisopesta, + Lapset keskilattialta; + Suin tulehen, päin tulehen, + Takaraiwoin tanterehen; + Silmät käännä kellellehen, + 275. Niskat ruttoin rutase, + Wello werta hartioissa, + Sotke suolia sisässä, + Keitä keuhkoja mahassa. + Pane pää pärisemähän, + 280. Pane luut lotisemahan, + Henki huokumattomaksi. + Waan en pannekan pahoille, + Warsin töille törkehille; + Tuonne ma sinun manoan + 285. Isäntäsi iltaselle, + Emäntäsi einehelle, + Muorisi muna paloille, + Muun perehen murkkinalle; + Siellä itkewi isosi, + 290. Walittawi wanhempasi, + Weljesi wesin waluwi, + Muorisi murehtelewi. + Ota Hiieltä kypärä, + Lakki laajan perkelehen, + 295. Yli meret mennäksesi, + Lammit luikutellaksesi; + Saaos Hiien hiihtoneuot, + Lemmon leppäset siwakat, + Pahan miehen paksu sana, + 300. Joilla hiihat hiien maita, + Lemmon lehtoja samoat. + Waan jos kyytiä kysynet, + Anonet ajohewoista; + Ota Hiiestä hewonen, + 305. Wuoresta walitse warsa, + Hiiess' on hywä hewonen, + Punatukka tunturissa, + Hywälle hypittäjälle, + Ajajalle ankaralle, + 310. Jonka tukka tulta tuiski, + Nenä warsin walkiata; + Joll' on rautaset kapiot, + Teräksiset temmottimet; + Jonk' ei kynnet kilpistele, + 315. Eikä kalpistu kapiot, + Ilmankana iljanella, + Kalmankana kaljamalla. + Jos ei wielä siitä liene, + Niin ota sukusi sukset, + 320. Heimokuntasi hewoset, + Weljesi weno punanen, + Kulkiaksesi kotihin, + Wenehellä wettä myöten, + Hewosella tietä myöten, + 325. Suksilla mäkiä myöten. + Ollet kalma kalmistosta, + Perkele pyhästä maasta; + Niin tuonne sinun manoan, + Tuonne käsken ja kehotan, + 330. Multihin muhajawihin, + Maihin liikuteltawihin, + Johon on kansa kaatununna, + Wäki wahwa wääntynynnä. + Ollet wieno weestä nossut, + 335. Ween waahesta walunut; + Niin tuonne sinun manoan, + Tuonne käsken ja kehotan, + Suurelle meren selälle, + Ulapalle aukialle, + 340. Pohjan pitkähän perähän; + Siellä tuulen tuuwitella, + Ween wienon wilkutella, + Ween synkän sylkytellä. + Ollet tuulen tuuwittama, + 345. Ilman tyrskyn tyyräelmä, + Mennös tuulen tietä myöten, + Ahawan ratoa myöten; + Liiku kun lipiä koira, + Siiry kun sininen nuoli, + 350. Tuika kun tulikipuna. + Ja tuonne ma sinun manoan + Hirwen hiihtokankahille, + Jäniksen jäpimämaille, + Rewon rääkymäsioille, + 355. Kontion kiwikolohon, + Karhun louhikamarihin, + Notkoille noroperille, + Soille räykynettömille, + Herehisin hettehisin, + 360. Läilymihin lähtehisin, + Jost' et kuulu kuuna pänä, + Selwiä sinä ikänä. + Jo tuonne ma sinun manoan + Tuonne kuolletten kotihin, + 365. Ikimennetten majahan, + Waipunetten waattehille. + Pohjan pitkähän perähän, + Lapin laajahan salohon, + Rutjan koskehen kowahan, + 370. Palawahan pyörtehesen, + Johon puut päin putoowat, + Perin wieriwät petäjät, + Hongat latwoin lankiawat; + Kokonansa kokkahongat, + 375. Tywin syösten suuret hongat, + Latwoin laikkapäät petäjät. + Jos et tuostakan totelle, + Otan hyiset kintahani, + Maan matoset wanttuhuni, + 380. Wielä saan kokolta koprat, + Weren juojalta wekarat, + Linnulta lihan pitimet, + Hawukalta haarottimet, + Joilla konnan kopristelen, + 385. Ilkiän iki asetan. + Jo nyt on liitto liikkuasi, + Saanut hetki heitteäsi, + Lähtöaika lähteäsi, + Tehtyä teloamasta, + 390. Hengellistä hieromasta; + Lähe nyt liika liikkumahan, + Mies paha pakenemahan, + Ennen päiwän nousemista, + Koi jumalan koittamista, + 395. Auringon ylenemistä; + Ennen kun sanani saapi, + Tahi mieli juohtunewi. + Tulkohon jumalan tunti, + Apu herran auetkohon. + 400. Sillon wuoret woina wuoti, + Kalliot sian lihana, + Lapohina umpilammit, + Ylähäiset maat aleni, + Alahaiset maat yleni, + 405. Linnat liikku, järkky järwet, + Wuoret waskiset wapisi, + Tornit linnan torkahteli, + Tullessa jumalan tunnin, + Awun herran auetessa. + 410. Niin sinäin liika liiku, + Niin sinäi paha pakene, + Liiku liikuteltaessa, + Järky järkyteltäessä." + Sillon wanha Wäinämöinen + 415. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Hywä täällä on ollakseni, + Armas aikaellakseni; + Maksat maistawi hywältä, + Keuhkot käypi keitokseksi, + 420. Raswat ruuaksi pätöwi. + Enkä lähe luonnenkana, + Eriä sinä ikänä, + Kun en saa sanoja kuulla, + Luoa lempiluottehia, + 425. Kuulla kyllältä sanoja, + Tuhansia tutkelmoita." + Sillon wirsikäs Wipunen, + Jonk' oli suussa suuri tieto, + Mahti ponneton powessa, + 430. Watsassa warat wäkewät, + Aukasi sanasen arkun, + Wirsilipponsa wiritti, + Lauloaksensa hywiä, + Parahin pannaksensa. + 435. Ei sanat sanoihin puutu, + Wirret weisaten wähene, + Ennen kalliot kiwiä, + Wirrat wienoja wesiä, + Umpilammit ahwenia, + 440. Aaltoja Aluen järwi. + Laulo päiwät pääksytysten, + Yhytysten yöt saneli + Ennen saatuja sanoja, + Opituita ongelmoita, + 445. Wipunsa wirittämillä, + Ahtamilla ansatiensä. + Laulo synnyt syitä myöten, + Luottehet lomia myöten; + Pääty päiwä kuulemahan, + 450. Pääty kuu tähyämähän, + Otawainen oppimahan, + Aallot seisottu selällä, + Lainehet lahen perillä, + Puuttu wirrat wieremästä, + 455. Rutjan koski kuohumasta, + Wuotamasta juoksen koski, + Joki Joortanan pysähty. + Waka wanha Wäinämöinen + Siitä sai sanoja kuulla, + 460. Luoa lempi luottehia; + Sai saoin sanoja kuulla, + Tuhansia tutkelmoita, + Suusta Antero Wipusen, + Mahtipontisen powesta, + 465. Watsasta warawäkewän. + Siitä wirsikäs Wipunen + Sylkeä tomahtelewi + Ulos wanhan Wäinämöisen. + Itse wanha Wäinämöinen + 470. Läksi suusta suuritieon, + Mahtipontisen powesta, + Watsasta warawäkewän, + Tuli sepponsa pajahan. + Sano seppo Ilmarinen: + 475. "Joko sait sanoja kuulla, + Luoa lempi luottehia, + Miten laita lasketahan, + Perilaita liitetähän, + Kokkapuut kohennetahan?" + 480. Sano wanha Wäinämöinen: + "Jo ma sain sanoja kuulla, + Luoa lempi luottehia; + Sain saoin sanoja kuulla, + Tuhansia tutkelmoita." + 485. Niin meni wenosen luoksi, + Sai wenonen walmihiksi, + Laatineksi puinen pursi; + Heitti wenonsa teloille, + Uuen laiwan lastuillensa. + + + + +Yhdestoista Runo. + + +Wäinämöinen lähtee neittä Pohjolasta. Laskee merta, tulee niemen +kohalle, jossa Ilmarisen sisar, Annikka neito, oli waattehia +pesemässä. Tämä esinnä arwelee, ku lienee, jo lähemmä tulleen tuntee +Wäinämöiseksi. Tuosta kyselemään, minne oli matkoama. Jouwittelee +Wäinämöinen jo minnekki menewänsä. Kun neiti ei usko joutawia +ja uhkaa weneen kaataa, niin wiimmen Wäinämöinen sanoo toenki, +Pohjan neittä kosiin lähteneensä. Siitä kerkiämiseen neiti kotiin, +weljellensä tarinoitsee, miten Pohjan neiti oli waarassa muille +saaha. Tästäkö sepolle kiiret. Peseksen, suiksen, suoriksen, orit +waljaisin, lähtee Pohjolaan. Niin tullaan, Wäinämöinen halki selän +purjehessa, Ilmarinen rantoa myöten hewosella. Jo koira Pohjolassa +haukkumaan. Käyään katsomaan, tutaan kosioiksi wieraat. Pohjolan +emäntä tytärtänsä neuoo Wäinämoiselle menemään, waan tytär itse oli +Ilmarisen mielestänsä paremmaksi katsonut. + + Waka wanha Wäinämöinen + Läksi neittä kosjomahan, + Päätä kassa katsomahan, + Pimiästä Pohjolasta, + 5. Miesten syöjästä kylästä, + Urohon upottajasta. + Työnti wenosen wesille, + Uuen laiwan lainehille, + Kuorikiskoilta teloilta, + 10. Mäntysiltä järkälöiltä; + Nosti päälle purjehpuuta, + Kuni mäntyjä mäellä; + Nosti puuhun purjehia, + Kuni kummun kuusikoita. + 15. Itse laiwahan laseksen, + Alasehen asteleksen, + Läksi merta laskemahan, + Sinistä sirottamahan, + Wenehellä walmihilla, + 20. Punasella purrellansa. + Puhu tuuli purjehesen, + Ahawa wenosehensa; + Pursi puinen purjehtiwi, + Satalauta lainehtiwi, + 25. Nenätse utusen niemen, + Päitse saaren terhenisen. + Annikk' oli saaren impi, + Sisar seppo Ilmarisen, + Joutu sotkut sotkemassa, + 30. Waattehet wiruttamassa, + Laawun laiturin nenässä, + Päässä portahan punasen. + Katselewi, kääntelewi + ympäri ihalat ilmat, + 35. Luopi silmänsä selälle, + Käänsi päätä päiwän alle, + Keksi mustasen merellä, + Sinerwöisen lainehilla. + Sanan wirkko, noin nimesi: + 40. "Mi ollet merellä musta, + Ku sinerwä lainehilla; + Kun sa ollet hanhikarja, + Elikk' armas alliparwi, + Tahi muu lihawa lintu, + 45. Niin sä lentohon lewetös + Ylähäksi taiwahalle. + Kun ollet kalanen karja, + Elikkä lohinen luoto, + Eli muu sinerwä siika, + 50. Niin sä uimahan upotos, + Wetäitös ween alatse. + Kun ollet kiwinen luoto, + Elikkä wesikiwonen, + Tahi muu wesihakonen, + 55. Wesi päällesi weellös, + Aalto päällesi ajellos. + Kun ollet kotonen pursi, + Weion westämä wenonen, + Niin kohin kotia käännös, + 60. Wastoin näitä walkamoita, + Perin muille walkamoille. + Kun ollet kylänen pursi, + Ulommaksi uiksennellos, + Wastoin muita walkamoita, + 65. Perin näille walkamoille. + Lienet pursi Wäinämöisen, + Wene laulajan ikuisen, + Niin sä luokseni lähene, + Pakinoille painelete, + 70. Sana wieä, toinen tuoa, + Kolmansi kowin puhua." + Oli pursi Wäinämöisen, + Wene laulajan ikuisen, + Jo luoksi lähentelihen, + 75. Pakinoille painatteli, + Sanan wieä, toisen tuoa, + Kolmannen kowin puhua. + Annik' oli saaren impi, + Sisar seppo Ilmarisen, + 80. Lausutteli matkamiestä, + Kysytteli tienkäwiä: + "Kunne läksit Wäinämöinen, + Olkesit suwannon sulho, + Maan walio waatetitse?" + 85. Sano wanha Wäinämöinen: + "Läksin lohta pyytämähän, + Kuujoa kuettamahan, + Tuossa Tuonelan joessa, + Manalan alantehessa." + 90. Annikk' oli saaren impi, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Tuosta tunnen kielastajan, + Tajuan walehtelian; + Toisin ennen mun isoni, + 95. Muinon waltawanhempani, + Läksi lohta pyytämähän, + Taimenta tawottamahan, + Werkkoja wenehen täysi, + Laskuksia laiwa kaikki, + 100. Teljot täynnä tarpomia, + Alla kaaren atroamet, + Kultakäpyjä kokalla; + Kunne läksit Wäinämöinen, + Ulkosit uwantolainen?" + 105. Sano wanha Wäinämöinen: + "Läksin hanhien hakuhun, + Kirjasiipien kisahan, + Kuolasuien korjelohon, + Saksan salmilta sywiltä, + 110. Ulapoilta aukeilta." + Aina Annikki sanowi, + Tinarinta riitelewi: + "Tuosta tunnen kielastajan, + Tajuan walehtelian; + 115. Toisin ennen mun isoni, + Muinon waltawanhempani, + Läksi hanhien hakuhun, + Kirjasiipien kisahan, + Kuolasuien korjelohon; + 120. Wetehessä kaari kaunis, + Jousi suuri jäntehessä, + Haukku harmaja wenossa, + Koira musta kahlehissa, + Rakki juoksi rannan teitä, + 125. Pentu kiiellen kiwiä; + Kunne läksit Wäinämöinen, + Suorihet suwantolainen?" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Tule tytti purteheni, + 130. Neitonen wenoseheni, + Niin sanon toet totiset, + Walehettomat wakaiset." + Aina Annikki sanowi, + Tinarinta riitelewi: + 135. "Tuuli tulko purtehesi, + Ahawa wenosehesi, + Käännän purtesi kumohon, + Wenosi wesiajolle, + Jos en saa tosia kuulla, + 140. Kunne läksit Wäinämöinen; + Sano tarkkoja tosia, + Walehia wiimmesiä." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Toki ma sanon toetki, + 145. Jos wähän walehtelinki; + Läksin neittä kosjomahan, + Päätä kassa katsomahan, + Pimiästä Pohjolasta, + Summasta Sariolasta, + 150. Miehen syöjästä kylästä, + Urohon upottajasta." + Annikk' oli saaren neiti, + Sisar seppo Ilmarisen, + Kun tunsi toet totiset, + 155. Walehettomat wakaiset, + Heitti sotkut sotkematta, + Waattehet wiruttamatta, + Käsin kääri waattehensa, + Koprin helmansa kokosi, + 160. Meni juoksulla kotihin, + Samolla pihalle saapi, + Meni pirttihin pihalta, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Weli seppo Ilmarinen, + 165. Lankoni emoni lapsi! + Taos mulle sukkulainen, + Tao sormukset soriat, + Kahet, kolmet korwakoltut, + Wiiet, kuuet wyölliswitjat, + 170. Niin sanon toet totiset, + Walehettomat wakaiset: + "Kesän kengität hewoista, + Talwen rautoja rakennat, + Kulkiaksesi kosihin, + 175. Mennäksesi Pohjolahan; + Jo nyt wiewät wiekkahammat, + Etewämmät ennättäwät, + Saoin markoin maksettusi, + Tuhansin lunastettusi, + 180. Talwin kaksin kaupittusi, + Kesin kolmin kosjottusi; + Jo menewi Wäinämöinen + Selässä meren sinisen, + Kokan kultasen kuwussa, + 185. Melan koukkupään nojassa, + Pimeähän Pohjolahan, + Summahan Sariolahan." + Se on seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + 190. Wasara walahti käästä, + Pihet sormista pirahti, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Annikki sisarueni. + Taon sulle sukkulaisen, + 195. Taon sormukset soriat, + Kahet, kolmet korwaskullat, + Wiiet, kuuet wyölliswitjat; + Lämmitä saloa sauna, + Pian pirtti riuwuttele, + 200. Laai pikkusen poroa, + Lipiäistä liuottele, + Millä peiponen peseksen, + Pulmonen puhasteleksen, + Sykysyisistä sysistä, + 205. Taonnoista talwisista." + Annikk' oli niemen neiti, + Sisar seppo Ilmarisen, + Lämmitti saloa saunan, + Pian pirtin riuwutteli, + 210. Haapasilla halkosilla, + Pienillä pirastehilla, + Kanto wettä lähtehestä, + Herasesta hettehestä, + Taitto wastan warwikosta, + 215. Lempiwastasen lehosta, + Laati piimästä poroa, + Ytelmästä saipuata, + Saipuata säikkywäistä, + Miehen pään walottajoa. + 220. Itse seppo Ilmarinen, + Pian pistihen pajahan, + Tako neien tarpehia, + Wyölliskoukkuja kohenti, + Yhen kylyn joutuessa, + 225. Yhen saunan saapuessa. + Siitä kylpi kylläseksi, + Walelekse walkiaksi, + Sykysyisistä sysistä, + Taonnoista talwisista. + 230. Itse noin sanoiksi saatti: + "Annikki sisarueni. + Tuoppa paita palttinainen + Hipiälle hiettömälle, + Iholle alastomalle; + 235. Tuoppa kaatiot kaposet + Uitimille uittomille, + Säärille sasuttomille; + Tuoppa haljakka sininen + Päälle paian palttinaisen; + 240. Saappa sarkakauhtanainen + Päälle haljakan sinisen; + Tuoppa ussakka utunen + Päälle sarkakauhtanaisen; + Saappa saapka sahmattainen, + 245. Puhki pilwien puhuja, + Läpi metsän läässöttäjä, + Hiwuksille hiettömille." + Siitä seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + 250. Otti kultia kypärin, + Hopehia huowan täyen, + Pisti warsan waljahisin, + Puikkohin tulipunasen. + Itse istuwi rekehen, + 255. Kohennaksen korjahansa, + Pani oron juoksemahan, + Liinaharjan liikkumahan, + Wirkku juoksi, matka joutu, + Reki wieri, ranta roiski. + 260. Ajawi karittelewi + Meren hietaharjuloita, + Simosalmien siwutse, + Leppäharjuin hartioitse. + Jopa haukku hallikoira, + 265. Linnan luppa luskutteli. + Sano Pohjolan isäntä: + "Käyös tyttö katsomahan, + Mitä halli haukkunewi, + Linnan luppa luskuttawi." + 270. Tytti warti wastoawi: + "Empä ennätä isoni, + Kiwi on suuri jauhettawa, + Kiwi suuri, jauhot hienot, + Jauhaja wähäwäkinen." + 275. Sano Pohjolan isäntä: + "Käyös akka katsomahan, + Mitä halli haukkunewi, + Linnan luppa luskuttawi." + Akka warti wastoawi: + 280. "Empä tarkon ennättäisi, + Leipä on paksu leiwottawa, + Leipä paksu, jauhot pienet, + Leipoja wähäwäkinen. + Sano Pohjolan isäntä: + 285. "Ainap' on akoilla kiiret, + Aina työtä tyttärillä, + Wuotehellaki wenyissä; + Mene poika katsomahan." + Poika tuon sanoiksi wirkki: + 290. "Mene itse katsomahan, + Mie en joua kuitenkana; + Pino on suuri pilkottawa, + Pino suuri, halot hienot, + Pilkkoja wähäwäkinen." + 295. Aina haukku hallikoira, + Willahäntä wieretteli, + Saaren wartio walitti, + Perän lyöen pientarehen, + Hännän maahan torkutellen. + 300. Sano Pohjolan isäntä: + "Ei halli waletta hauku, + Linnan luppa luuhattele, + Ei se syyttä syyhättele, + Eikä honkihin horise." + 305. Meni itse katsomahan + Pellolle perimmäiselle, + Takimmalle tanhualle. + Loi silmänsä luotehelle, + Käänsi päätä päiwän alle, + 310. Jo näki toen totisen, + Mitä haukku hallikoira, + Maan walio waikutteli, + Mustahäntä häilytteli: + Ajetahan kirjokorjin + 315. Maapuolin Simosaloa, + Lasketahan laiwoin suurin + Selän puolin Lemmen lahta. + Itse Pohjolan isäntä + Pian pirttihin menewi, + 320. Alle kattojen ajaksen, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Jo tulewi wierahia + Selällä meren sinisen." + Pohjan tytti, Pohjan akka + 325. Pian pistihen pihalle, + Luoen silmänsä selälle, + Kääten päätä päiwän alle. + Sano Pohjolan emäntä: + "Mi tulewi wierahia, + 330. Se tulewi naimakansa; + Kellen menet tyttäreni? + Ku se korjalla ajawi, + Kirjawalla kiiättäwi, + Maapuolin Simosaloa, + 335. Se on seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen; + Tuopi kultia kypärin, + Hopehia huowan täyen. + Ku laskewi laiwoin suurin, + 340. Punalaiwoin purjehtiwi, + Selän puolin Lemmen lahta, + Se on wanha Wäinämöinen, + Tietäjä iän ikuinen; + Tuopi laiwalla rahoja, + 345. Aluksella aartehia. + Sille mennös tyttäreni, + Ku tuo laiwalla rahoja, + Aluksella aartehia; + Wanhassa wara parempi, + 350. Jos on nuori nopsahampi." + Niin neiti sanansa wirkki: + "Oi on maammo kantajani, + Oi emo ylentämäni! + Eipä meitä ennenkänä + 355. Ei ole myötynä rahoin, + Ain' on ilman annettuna + Urohille pyytäwille, + Miehille anowaisille; + Sille saanen maammoseni, + 360. Ku on sampuen takonut, + Kirjokannen kalkutellut." + Sillon wanha Wäinämöinen + Oli eellä ennättäjä, + Heti tungeksen tupahan, + 365. Alle kattojen ajaksen, + Itse tuon sanoiksi wirkki, + Owen suussa, alla orren, + Kattilan katasioilla, + Lakin päästä laskemilla, + 370. Kintahan kirwottimilla; + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Oisiko minulle neittä + Ikuseksi puolisoksi, + 375. Kainaloiseksi kanaksi, + Siani lewittäjäksi, + Paniaksi päänalasen?" + Tuopa kaunis Pohjan tytti, + Maan kuulu, ween walio, + 380. Itse ennätti sanoa: + "En kiitä meristä miestä, + Enkä wanhoa urosta, + Tuuli wie merillä mielen, + Aiwot särkewi ahawa, + 385. Waiwa wanhasta tulewi, + Ikäwä iällisestä. + Ei ole sinulle neittä + Ikuseksi puolisoksi, + Kainaloiseksi kanaksi, + 390. Siasi lewittäjäksi, + Paniaksi päänalasen." + + + + +Kahestoista Runo. + + +Ilmarinen tullut Pohjolan tupaan, kysyy neittä puolisoksensa. +Pannaan kuni ennen Lemminkäinen kolmelle ansiotyölle, kyistä peltoa +kyntämään, metsän petoja suistamaan ja suurta miesten-syöjä haukia +Tuonen joelta pyytämään. Ne työt hän kaikki mieliksi raataa, tulee +jälelle ja kysyy uuelleen tyttöä. Jo lupaawa arwelee ja imehtelee +Pohjolan emäntä, mistä tiesikänä Ilmarinen neien Pohjolassa kaswawan. +Wastaa Ilmarinen hywät olleen sanomat isosta emosta ja itsestä +tytöstäki, siitä tienneen. Sanoo Pohjolan emäntä waikian olewanki +tyttöä salata. Wäinämöinen Pohjolasta jälelle saanut wielä kotona +warottaa kenenkänä Ilmarisen kera kilwoin neittä kosjomasta. + + Siitä seppo Ilmarinen + Itse tungeksen tupahan, + Kaiwaksen katoksen alle, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 5. "Jok' on walmis walwattini, + Walmis walwateltawani?" + Sano Pohjolan emäntä: + "Ompa walmis walwattisi, + Walmis walwateltawasi, + 10. Kun sa kynnät kyisen pellon, + Käärmehisen käännättelet. + Senpä Hiisi ennen kynsi, + Lempo warsinki wakoili, + Waarnahilla waskisilla, + 15. Atralla tuliterällä, + Yhä poikani polonen + Kesken heitti kynnöksensä." + Sillon seppo Ilmarinen + Ei kärsi käsin ruweta, + 20. Sowi sormin suorrostella, + Ilman rautarukkasitta, + Kiwisittä kintahitta. + Otti rautarukkasensa, + Nouti kintahat kiwiset, + 25. Tako rautaset talukset, + Teräksiset säärystimet, + Rautapaitohin panihen, + Teräswöihen wyöttelihen. + Siitä kynti kyisen pellon, + 30. Wakoeli maan matosen; + Nosti kyitä kynnökselle, + Käärmehiä käännökselle. + Sano tuolta tultuansaa + "Jo ma kynnin kyisen pellon, + 35. Wakoelin maan matosen, + Käärmehisen käännättelin; + Onko walmis walwattini, + Walmis walwateltawani?" + Sano Pohjolan emäntä: + 40. "Ompa walmis walwattisi, + Walmis walwateltawasi, + Kun suistat suet saloista, + Päistät karhut kankahilta, + Aina lehmäni lewitti, + 45. Tappo tammoja polosen." + Sillon seppo Ilmarinen, + Takoja iän ikuinen, + Teki suitset teräksiset, + Päitset rautaset rakenti. + 50. Niillä suistawi sutoset, + Päisti karhut kankahilta, + Pani suet suitset suuhun, + Päitset päähän kontioille, + Sano tuolta tultuansa: + 55. "Jo ma kynnin kyisen pellon, + Käärmehisen käännättelin, + Wakoelin maan matosen; + Jo suistin suet saloista, + Päistin karhut kankahilta; + 60. Onko walmis walwattini, + Walmis walwateltawani?" + Sano Pohjolan emäntä: + "Jo on walmis walwattisi, + Walmis walwateltawasi, + 65. Kun saat suuren suomuhauin, + Liikkuwan kalan lihawan, + Tuolta Tuonelan joesta, + Manalan alantehesta, + Werkotonna, nuotatonna, + 70. Ilman muutta pyywyksettä; + Jo on syönyt saanki miestä, + Tuhonnut tuhan urosta." + Jopa tuskiksi tulewi, + Läylemmäksi lankiawi; + 75. Takowi kokon tulisen, + Waakalinnun walkiaisen, + Koprat rauasta takowi, + Teräksestä temmottimet; + Siiwillen siotteleksen, + 80. Kokon kynkkäluun nenille, + Lenteä lekuttelewi, + Lenti Tuonelan joelle, + Yksi siipi wettä wiili, + Toinen taiwoja tasaili, + 85. Nokka luotoja lotasi, + Koprat merta kuopraeli; + Lenti hauin pyyäntähän, + Hirmuhampahan hakuhun. + Tuli hauki haukotellen, + 90. Ween koira wengotellen, + Eik' oo hauki pienen pieni, + Eikä hauki suuren suuri: + Kieli kahta kirweswartta, + Hampahat harawan warren, + 95. Kita kolmen kosken werta, + Selkäranka seitsemisen. + Lenti kokko liitätellen, + Isketellen ilman lintu, + Eik' oo kokko pienen pieni, + 100. Eikä kokko suuren suuri: + Sen on suu satoa syltä, + Kita kuusi koskellista, + Kieli wiittä kirweswartta, + Kynnet wiittä wiikatetta, + 105. Siipi taiwoa tapasi, + Toinen wettä wiepraeli. + Liiteleksen, laateleksen, + Katseleksen, käänteleksen; + 110. Keksi suuren suomuhauin, + Liikkuwan kalan lihawan, + Iskewi kaloa tuota, + Koprin selkähän kawahti. + Sillon suuri suomuhauki, + Liikkuja kala lihawa, + 115. Painawi kokon kynimen, + Alle selwien wesien. + Niin kokko kohotteleksen, + Ilmahan ylenteleksen, + Nosti mustia muria, + 120. Päälle selwien wesien, + Liiteleksen, laateleksen, + Toki toisesti kokewi, + Yhen iski kynsiänsä + Hauin hirmun hartioihin, + 125. Ween koiran koukkuluihin, + Toisen iski kynsiänsä + Rautaselle kalliolle, + Wuorelle teräksiselle. + Kilpisty kiwestä kynsi, + 130. Kalpistihen kalliosta; + Jo hauki sukelteleksen, + Ween wenkale weäksen, + Kynsistä kokon kynimen, + Waakalinnun warpahista. + 135. Siitä kokko rautakopra + Kohta kolmasti kokewi, + Warsin iskeä tapasi, + Iski kiinni kynsiänsä, + Saipa hauin kynsihinsä, + 140. Ween koiran koprihinsa, + Nosti suuren suomuhauin, + Ween wenkalen wetäwi, + Alta aaltojen sywien, + Päälle selwien wesien. + 145. Nosti siitäki ylemmä, + Korkiammalle kohotti, + Oksalle omenatammen, + Latwalle lakan petäjän. + Wiepi wieläki ylemmä, + 150. Korkiammalle kohotti, + Pitkän pilwen rannan päälle, + Pitkän kaaren kannikalle; + Pilwet liikku, taiwot nauku, + Ilman kannet kallisteli, + 155. Katkesi ukolta kaari, + Kuulta sarwipää sakara. + Sillä seppo Ilmarinen + Sai on suuren suomuhauin, + Liikkuwan kalan lihawan, + 160. Tuosta Tuonelan joesta, + Manalan alentehesta. + Ei wesi weellen tullut + Kalahauin suomuloista, + Ilma ilmallen hajasnut, + 165. Kokkolinnun höyheniltä. + Siitä seppo Ilmarinen + Otti weitsen huotrastansa, + Päätä poikki pahkomahan, + Watsa halki wiiltämähän; + 170. Itse maisteli makua, + Itse riipo rintapäitä. + Pään on warsin poikki pahko, + Wiepi Pohjolan tupahan + Anopille antehiksi, + 175. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Tuoss' olis ikuinen tuoli + Hywän Pohjolan tupahan." + Siitä seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + 180. "Jo nyt kynnin kyiset pellot, + Käärmehiset käännättelin; + Jo suistin suet saloista, + Päistin karhut kankahilta; + Sainki suuret suomuhauit, + 185. Liikkuwat kalat lihawat, + Tuosta Tuonelan joesta, + Manalan alantehesta; + Joko on walmis walwattini, + Walmis walwateltawani?" + 190. Sano Pohjolan emäntä: + "Pahoinpa sinäi laait, + Kun sä päätä poikki pahkoit, + Watsan warsin halki laskit, + Wielä riiwoit rintapäätä, + 195. Kanssa maistelit makua." + Sillon seppo Ilmarinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ei saalis wiatta saaha + Paikoilta paremmiltana, + 200. Saati Tuonelan joesta, + Manalan alantehesta; + Jok' on walmis walwattini, + Walmis walwateltawani?" + Sano Pohjolan emäntä: + 205. "Jo nyt on walmis walwattisi, + Walmis walwateltawasi, + Jo nyt on neito kosjottuna, + Päähyt kassa kaupittuna, + Ilmariselle sepolle, + 210. Kainaloiseksi kanaksi, + Ikuseksi puolisoksi." + Anto oman tyttärensä, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Mistä tiesit teltamoinen, + 215. Kuulit kultani omena, + Tämän neien syntywäksi, + Impyen ylenewäksi, + Kun on nuori neityemme, + Wasta kaswawa kanamme?" + 220. Laulo lapsi lattialta, + Poika pieni pankon päästä: + "Siitä tiesi teltamoinen, + Kuuli kultasi omena, + Isopa hywältä kuulu, + 225. Kuulu kullalta mereltä. + Juoksi purret puittomia, + Wenot wäljiä wesiä, + Tuoen täytensä eloa, + Aluksensa aartehia. + 230. Ja siitä tiesi teltamoinen + Kuuli kultasi omena; + Emopa hywältä kuulu, + Kuulu kullasta koista; + Nosti leiwät leppehesti, + 235. Syötti wierahat wälehen. + Käwi kujat kuurullahan, + Lääwät länkämäisillähän; + Aiwon ammo aikasuopa, + Aiwon aika huomenessa, + 240. Mäkähti kewätkaritsa, + Kewätuuhi ullotteli, + Heinän hienon heittäjätä, + Palasen parantajata. + Jo siitä tiesi teltamoinen, + 245. Kuuli kultasi omena: + Aiwon aika huomenessa + Noki nousi nuorasesta, + Sawu paksusta pakeni, + Kuulun neitosen koista. + 250. Sukkulainen suikahteli + Kärppänä kiwen raossa, + Piukahteli pirran piikin + Tikkana puun kupeessa, + Käärilauta käännähteli + 255. Orawana oksapuussa." + Siitä Pohjolan emäntä + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Kaiken sykysyn sanoinki, + Keskutin tämän kewään: + 260. Salwoome piilopirtti, + Piilopirtti pikkarainen, + Neien kangasta kutoa, + Saoin sarkoa kutoa. + Laatiome pieni pirtti, + 265. Pienet piiloikkunaiset, + Missä neittä piiletellä, + Päätä kassa kaswatella; + Pah' on neitonen salata, + Hiwus pitkä piiletellä, + 270. Hywä on hepo salata, + Suorajouhi suojaella." + Waka wanha Wäinämöinen + Alla päin pahoilla mielin, + Kotihinsa kulkiessa, + 275. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Elkääte etinen kansa, + Elkääte lapsen lapsi, + Lähkö uimahan uhalla, + Weikasta wesien päälle, + 280. Kilwon neittä kosjomahan + Sepon Ilmarin keralla." + + + + +Kolmastoista Runo. + + +Walmistetaan häitä Pohjolassa. Tapetaan esiksi iso suunnaton härkä +ja alotetaan olutta panna. Saahaan olut pannuksi, ei käywäksi. +Arwelee oluen pania, mistä käytettä, usiammallaki tawalla kokee, +ei taho luonnistua. Niin wiimmen mehiläiseltä saapi yheksän meren +takoa tuotua mettä, jolla olut käytetään. Nousee olut, kohoaa ylen +woimalliseksi, uhkaa wanteet astiastaan katkaista, jos laulajoa ei +heti tuotane. Etsitään hätätilassa laulajoita, ei saaha kunnollista. +Aina uhkaa olut. Niin wiimmen pannaan kutsut liikkeelle warottamalla +kaikki kutsua wanha Wäinämöinenki Pohjolan pitohin, Lemminkäinen +waan yksin kutsumatta heittää. Lähtee orja matkalle ja kutsuu käskyä +myöten rahwaan. + + Siitä häitä hankittihin, + Walmisteltihin pitoja, + Häitä Pohjolan tuwilla, + Pitoja Pimentolassa. + 5. Mitä tuohon tuotanehe, + Ja kuta we'ettänehe, + Noihin Pohjolan pitohin, + Sariolan juominkihin, + Hywän rahwahan ruuiksi, + 10. Joukon suuren syötäwäksi? + Tuotu on muhia mulli, + Sonni saatuna lihawa. + Kaswo härkä Karjalassa + Sonni Suomessa sikesi, + 15. Eikä härkä suuren suuri, + Eikä härkä pienen pieni; + Hämehessä häntä häily, + Pää keikku Kemijoella, + Jalk' on yksi Aunuksessa, + 20. Toinen Turjan tunturilla, + Kolmansi koskella Wuoksen, + Neljäs on Lapin lahella. + Päiwän lenti pääskylintu + Härän sarwien wäliä, + 25. Kuun juoksi kesäorawa + Häpeheltä hännän päähän, + Eikä wielä päähän päässyt, + Ensinkänä ennättänyt, + Keskelläpä yön pitäwi, + 30. Härän hännällä lepäsi. + Etsitähän iskiätä, + Katsotahan kaatajata, + Wienosta Wenäjän maasta + Kaunihista Karjalasta, + 35. Suomen suurilta tiloilta, + Ruotsin maasta rohkiasta, + Tämän riikin riitamaasta, + Tämän wallan wainojasta. + Läksi ukko iskemähän, + 40. Palwonen pitelemähän, + Wirokannas wiilemähän; + Härkä päänsä häilähytti, + Mustat silmänsä mulisti, + Ukko kuusehen kawahti, + 45. Palwonen pajun nenähän, + Wirokannas kannon päähän. + Ukko kuusesta toruwi, + Palwonen pajun nenästä + Wirokannas kannon päästä: + 50. "Kun ma tullen toisen kerran, + Toki saanen saalihiksi + Sata saawia lihoa, + Werta seitsemän wenettä, + Kuuta kuusi tynnyriä." + 55. Eipä toiste tullukkana, + Eikä sen erän perästä. + Etsitähän iskiätä, + Katsotahan kaatajata; + Etsitähän Tuonelasta, + 60. Manalasta maanki alta, + Etsitähän, eipä löytty, + Haettihin, ei hawattu. + Mies pieni merestä nousi, + Uros aallosta yleni, + 65. Eikä uros pienen pieni, + Eikä uros suuren suuri; + Pystyn peukalon pituinen, + Kolmen sormen korkeuinen: + Alla maljan maata mahtu, + 70. Seulan alla seisomahan. + Part' on polwilla eessä, + Hiwus kannoilla takana, + Päässä paasinen kypäri, + Jaloissa kiwiset kengät, + 75. Weitsi kultanen käessä, + Hopiainen huotra wyöllä. + Jo tapasi tappajansa, + Sonni suuri sortajansa. + Heti kun näki eränsä, + 80. Ruhto niskahan rutosti, + Sorti sonnin polwillehen, + Kylin maahan kyykähytti. + Saiko paljon saalihiksi? + Wähän saapi saalihiksi: + 85. Sata saawia lihoa, + Sata syltä makkaroa, + Werta seitsemän wenettä, + Kuuta kuusi tynnyriä, + Hywän Pohjolan pitohin, + 90. Sariolan juominkihin. + Siitä Pohjolan emäntä + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mistäpä olutta saamma, + Tahi taaria panemma, + 95. Näille häille hankkimille, + Pioille piettäwille? + En tieä tekoa taarin, + Enkä syntyä olosen." + Huuhuwi humala puusta, + 100. Wesi wirrasta wihelsi, + Otra pellon pientaresta: + "Konsa me koolle saamma, + Konsa koolle ja koholle." + Osmotar oluen seppä, + 105. Kapo kaljojen tekiä, + Arwelee, ajattelewi: + "Mitä tuostaki tulisi, + Jos panen pa'an tulelle, + Laitan keiton kiehumahan? + 110. Otti otrasen jywiä, + Kuusi otrasen jyweä, + Seitsemän humalan päätä, + Wettä kauhoa kaheksan; + Niin pani pa'an tulelle, + 115. Laitto keiton kiehumahan. + Kuu kiwiä kuumettihin, + Kesä wettä keitettihin, + Salo puita poltettihin, + Salo puita, saari maita. + 120. Kansa kaikki katsahtawi, + Katsahtawi, kaiwahtawi: + "Mistäpä sawunen saapi, + Auer ilmahan ajaksen." + Tuoltapa sawunen saapi, + 125. Auer ilmahan ajaksen; + Sawu saarella palawi, + Tuli niemen tutkamessa, + Pienikö soan tuleksi, + Suuri paimosen paloksi. + 130. Osmotar oluen seppä, + Kapo kaljojen tekiä, + Kesän keittäwi olutta, + Talwen taaria rakenti; + Pani otraista olutta + 135. Puisen uuen uurtehesen. + Sai oluen panneheksi, + Ei saanut hapanneheksi. + Arwelee, ajattelewi, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 140. "Mitä tuohon tuotanehe, + Ja kuta kutsuttanehe, + Oluelle happameksi, + Kaljalle kohottimeksi." + Hyw' on tyttö Pohjan neiti, + 145. Se on soma sormiltansa, + Aina liukas liikunnolta, + Aina kengältä kepiä. + Liikku sillon liitoksella, + Laaho keskilattialla, + 150. Yhtä toista toimitteli + Kahen kattilan kesellä. + Näki puikon lattialla, + Otti puikon lattialta, + Katselewi, kääntelewi: + 155. "Mitä tuostaki tulisi + Kawon kaunihin käsissä, + Hywän immen hyppysissä?" + Jo kanto kawon kätehen, + Hywän immen hyppysihin. + 160. Kapo kaksin kämmeninsä, + Hykersi molempinensa, + Molempihin reisihinsä; + Synty walkia orawa. + Niin se neuo poikoansa, + 165. Orawaistansa opasti: + "Orawani lintuseni, + Orpolapseni omani! + Juokse tuonne, kunne käsken, + Kunne käsken ja kehotan, + 170. Mielusahan metsolahan, + Tarkkahan Tapiolahan; + Nouse puuhun pienosehen, + Taiten tarhalatwasehen, + Jottei kokko kopraseisi, + 175. Eikä iskis ilman lintu. + Käpy pure käessäsi, + Kanna kaksi kynnessäsi, + Ne kanna kawon kätehen, + Tuo olalle Osmottaren." + 180. Osasi orawa juosta, + Matkaella maan ihana. + Pian juoksi matkan pitkän, + Wälehen wälit lyhyet, + Mäen poikki, toisen pitkin, + 185. Kolmannen wähän witahan, + Mielusahan metsolahan, + Tarkkahan Tapiolahan. + Siellä on kolme korpikuusta, + Neljä pienoista petäätä, + 190. Nousi puuhun pienosehen, + Taiten tarhalatwasehen, + Eikä kokko kopraissunna, + Iskenynnä ilman lintu. + Katkasi käpyä kaksi, + 195. Päitä lehmän leikkaeli, + Käwyt kätki kynsihinsä, + Kääräsi käpälehensä, + Niin kanto kawon kätehen, + Hywän immen hyppysihin. + 200. Osmotar oluehensa, + Kapo pisti kaljahansa, + Ei ota olut hapata, + Eikä nouse nuori juoma. + Arwelee, ajattelewi, + 205. Mitä tuohon tuotanehe + Oluelle happameksi, + Kaljalle kohottimeksi. + Hyw' on tyttö Pohjan neiti, + Aina kengältä kepiä; + 210. Liikku sillan liitoksella, + Laaho keskilattialla, + Yhtä toista toimitteli + Kahen kattilan kesellä, + Näki lastun lattialla, + 215. Otti lastun lattialta. + Katselewi, kääntelewi: + "Mitä tuostakin tulisi + Kawon kaunihin käsissä, + Hywän immen hyppysissä?" + 220. Jo kanto kawon kätehen, + Hywän immen hyppysihin. + Kapo kaksin kämmeninsä, + Hykersi molempinensa, + Molempihin reisihinsä; + 225. Synty näätä kultarinta. + Niin se neuo nääteänsä, + Orpolastansa opasti: + "Näätäseni lintuseni, + Orpolapseni omani! + 230. Mene tuonne, kunne käsken, + Kunne käsken ja kehotan, + Kontion kiwikololle, + Metsän karhun kartanolle. + Siellä karhut tappelewat, + 235. Kontiot kowin eläwät; + Koprin kuonoa kokoa, + Käsin waahtea waluta, + Se kanna kawon kätehen, + Tuo olalle Osmottaren." + 240. Jopa taisi näätä juosta, + Kultalintu liihätellä, + Pian juoksi matkan pitkän, + Wälehen wälit lyhyet, + Joen poikki, toisen pitkin, + 245. Kolmannen wähän witahan, + Kontion kiwikololle, + Karhun louhi kartanolla. + Siellä karhut tappelewat, + Kontiot kowin eläwät, + 250. Rautasella kalliolla, + Wuorella teräksisellä. + Juoksi kuona karhun suusta, + Waahti kontion kiasta, + Koprin kuonoa kokosi, + 255. Käsin waahtea walutti, + Sen kanto kawon kätehen, + Hywän immen hyppysihin. + Osmotar oluehensa, + Kapo kaato kaljahansa; + 260. Ei ota olut hapata, + Eikä nouse nuori juoma. + Arwelee, ajattelewi, + Mitä tuohon tuotanehe + Oluelle happameksi, + 265 Kaljalle kohottimeksi. + Hyw' on tyttö Pohjan neiti, + Aina kengältä kepiä, + Liikku sillan liitoksella, + Laaho keskilattialla, + 270. Yhtä toista toimitteli + Kahen kattilan kesellä, + Näki lehen lattialla, + Otti lehen lattialta. + Katselewi, kääntelewi: + 275. "Mitä tuostakin tulisi + Kawon kaunihin käsissä, + Hywän immen hyppysissä?" + Jo kanto kawon kätehen, + Hywän immen hyppysihin. + 280. Kapo kaksin kämmeninsä, + Hykersi molempinensa, + Molempihin reisihinsä; + Synnyttäwi mehiläisen. + Niin se neuo lintuansa, + 285. Mehiläistänsä opasti: + "Mehiläinen lintuseni, + Orpolapseni omani! + Lennä tuonne, kunne käsken, + Kunne käsken ja kehotan, + 290. Ylitse meren yheksän, + Meri puolen kymmenettä. + Tuo simoa siiwissäsi, + Kanna mettä kaapussasi, + Helewästä heinän päästä, + 295. Kukan kultasen nenästä; + Ne kanna kawon kätehen, + Tuo olalle Osmottaren." + Mehiläinen meiän lintu + Jopa lenti, jotta joutu, + 300. Pian lenti matkan pitkän, + Wälehen wälit lyhyet, + Meren poikki, toisen pitkin, + Kolmannen wähän witahan, + Ylitse meren yheksän, + 305. Meri puolen kymmenettä, + Tuurin uutehen tupahan, + Palwosen laettomahan. + Siellä on neiti nukkununna, + Wyöwaski walahtununna, + 310. Kupehill' on kultaheinä, + Wyöllähän hopia heinä, + Siwulla simanen heinä, + Mesiheinä helmassansa. + Kasti siipensä simahan, + 315. Toisen siipensä metehen, + Helewähän heinän päähän, + Kukan kultasen nenähän. + Toi simoa siiwessänsä, + Kanto mettä kaapussansa, + 320. Sen kanto kawon kätehen, + Hywän immen hyppysihin. + Osmotar oluehensa, + Kapo pisti kaljahansa, + Jo otti olut hapata, + 325. Jopa nousi nuori juoma, + Puisen uuen uurtehessa, + Korwon koiwusen sisässä. + Kuohu korwien tasalle, + Ärjy päälle äprähien, + 330. Tahto maahan tyyräellä, + Lattialle lainehella. + Pantihin olut punanen, + Kalja kaunis käytettihin, + Nassakkahan tammisehen, + 335. Tynnyrihin pienosehen, + Tapin waskisen warahan, + Kiwisehen kellarihin. + Olut tykki tynnyrissä, + Kalja keikku kellarissa: + 340. "Kun nyt juojani tulisi, + Lakkiani laitteleisi, + Kunnollinen kukkujani, + Laaullinen laulajani!" + Etsittihin laulajoa, + 345. Laaullista laulajoa, + Kunnollista kukkujoa, + Kaunista karehtioa. + Lohi on tuotu laulajaksi, + Hauki kunnon kukkujaksi; + 350. Ei lohessa laulajoa, + Kuonasuussa kukkujoa, + Lohen on leuat lonkallahan, + Hauin hampahat hajalla. + Etsitähän laulajoa, + 355. Laaullista laulajoa, + Kunnollista kukkujoa, + Kaunista karehtioa. + Laps' on tuotu laulajaksi, + Poika kunnon kukkujaksi; + 360. Ei lapsessa laulajoa, + Kuolasuussa kukkujoa, + Ääni on lapsen langennunna, + Puhet suuhun puuttununna. + Niin sano olut punanen, + 365. Noitueli nuori juoma, + Nassakassa tammisessa, + Tapin waskisen takana: + "Kun ei tuoa laulajoa, + Laaullista laulajoa, + 370. Kunnollista kukkujoa, + Kaunista karehtioa, + Potkin poikki wanteheni, + Ulos pohjani porotan." + Sillon Pohjolan emäntä + 375. Pani kutsut kulkemahan, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ohoh piika pikkarainen, + Orjani alinomanen. + Kutsu rahwasta kokohon, + 380. Miesten joukko juominkihin; + Kutsu köyhät, kutsu kurjat, + Kutsu rujot, kutsu rammat, + Rujot rein reutuellos, + Rammat ratsahin ajellos, + 385. Sokiat wenehin soua. + Kutsu wanha Wäinämöinen + Lailliseksi laulajaksi, + Elä kutsu Kaukomieltä, + Elä lieto Lemminkäistä, + 390. Se on lieto Lemminkäinen + Ahti ainaki torasa." + Orja tuon sanoiksi wirkki, + Kysytteli, lausutteli: + "Mistä tunnen Kaukomielen, + 395. Kusta lieto Lemminkäisen? + En tieä Ahin kotia, + Kaukomielen kartanoa." + Sano Pohjolan emäntä: + "Hywin tunnet Kaukomielen; + 400. Ahti saarella asuwi, + Weitikkä wesien luona, + Laajimman lahen kohalla + Kaukoniemen kainalossa. + Kaukomielen silmä karsas, + 405. Leuka pitkä Lemminkäisen, + Ahin suu wähiten wäärä, + Nenä weitikän nykerä." + Tuopa piika pikkarainen, + Raataja rahan alanen, + 410. Kutsu rahwahan kokohon, + Miesten joukon juominkihin; + Kutsu kurjat, kutsu köyhät, + Kutsu rujot, kutsu rammat, + Rujot rein reutueli, + 415. Rammat ratsahin ajeli, + Sokiat wenehin souti. + Kutsu wanhan Wäinämöisen, + Laulajan iänikuisen; + Se on kaunis Kaukomieli, + 420. Senp' on heitti kutsumatta. + + + + +Neljästoista Runo. + + +Kokoutuu rahwas Pohjolan häihin, wäwy rahwaan keskellä. Wäwyn +hewosesta huoli piettyä, käytetään itsekki tuwassa, joka kauniisti +siiwottuna näyttää ouolta, ettei esinnä helposti tutakkana. +Tupaan tullutta katselee wasta tarkemmin kynttilän walkialla +wäwyä anoppi ja kiittää kauniin muotoseksi. Tuoaan olutta, joka +nyt Wäinämöisessä tapaa laillisen laulajansa. Waatii Ilmarista +Wäinämöinen keralliseksi. Ilmarinen ei sano kylässä kehtoawansa, +kehottaen Wäinämöistä waan yksin laulamaan. Niin laulelee Wäinämöinen +ja toiwottaa wastaista onnea toisteki Pohjolassa yhtä ilosesti +elettäwäksi. Oluen juotua ja laulettua syöttää kaiken rahwaan +Pohjolan emäntä yltäkylläsillä ruuilla. + + Itse Pohjolan emäntä + Oli ulkona olia, + Weräjillä wiepoaja. + Kuulewi kumun kujalta, + 5. Rannalta reen ratsinan. + Loi silmänsä luotehelle, + Käänti päätä päiwän alle. + Jo näki wäen tulewan, + Wäwynsä wäen tulewan. + 10. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Luulin tuulen tuulewaksi, + Pinon pystyn wierewäksi, + Meren rannan raukewaksi, + Someren karehtijaksi. + 15. Eipä tuuli tuulekkana, + Pino pysty wierekkänä, + Meren ranta rauekkana, + Someret karehikkana; + Wäwyni wäki tulewi, + 20. Saoin kaksin kääntelewi. + Ei ole wäwy eillimmäissä, + Eikä wäwy jälkimmäissä. + Wäwy on keskellä wäkeä, + Hywän rahwahan raossa. + 25. Mistä mä wäwyni tunnen? + Tuosta ma wäwyni tunnen: + Wäwy on mustalla orolla, + Niinkun syöwällä suella, + Kantawalla kaarnehella, + 30. Lentäwällä liewehellä. + Kuus' on kullaista käkeä + Wempelellä kukkumassa, + Seitsemän siniotusta + Rahkehella laulamassa." + 35. Jo kumu kujasta kuulu, + Aisan kalke kaiwotieltä, + On wäwy pihalle saawa, + Wäwyn kansa kartanolle. + Laps' oli pieni lattialla, + 40. Poika pirtin permannolla; + Laulo lapsi lattialta, + Poika pieni permannolta: + "Pois pojat, ulos urohot, + Pihalle pisimmät miehet, + 45. Rinnuksia riisumahan, + Rahkehia raastamahan." + Jo ulos urohot saiwat + Pistihen pihalle miehet. + Siellä on Pohjolan emäntä; + 50. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Kylän pojat kyyhkyläiset. + Ottootes wäwyn oronen + Waskisista waljahista, + Rahkehista rautasista, + 55. Wesasista wempelistä, + Sulkkusista suitsuloista, + Piehtaroia pehmiällä, + Tasasella tanhualla, + Nurmella mesinukalla, + 60. Maalla maksankarwasella, + Jottei karwa katkiaisi, + Puolikana pois tulisi + Kylän pojat kyyhkyläiset! + Juottootes wäwyn oronen + 65. Kultasesta kaiwosesta, + Herasesta hettehestä, + Tulewasta, täytywästä, + Lähtehestä läikkywästä, + Alta kuusen kukkalatwan, + 70. Alta pensiän petäjän. + Apattootes wäwyn oronen + Pestyin otrin, lestyin leiwin, + Keitetyin kesäsin wehnin, + Surwotuin suwirukehin. + 75. Kylän pojat kyyhkyläiset. + Wiekööte wäwyn oronen + Takimmalle tanhualle, + Soimelle ylimmäiselle, + Wakkaselle waskiselle, + 80. Koropalle kullitulle. + Sitootes wäwyn oronen + Kultasihin koltsasihin, + Rautasehen renkasehen, + Tammisehen patsahasen. + 85. Mahtuuko wäwy tupahan + Kamanan korottamatta, + Kynnyksen alentamatta, + Owiseinän ottamatta, + Siwuseinän siirtämättä, + 90. Periseinän päästämättä? + Ei mahu wäwy tupahan + Kamanan korottamatta, + Kynnyksen alentamatta, + Owiseinän ottamatta, + 95. Siwuseinän siirtämättä, + Periseinän päästämättä; + Wäwy on päätänsä pitempi, + Korwallista korkiampi. + Kamanat ylentyöhöt, + 100. Lakin päästä laskematta, + Kypärin kohottamatta. + Kynnykset alentuohot, + Ettei kengätkän kuluisi, + Lewiäisi hienot helmat. + 105. Owet ilman awautohot, + Ilman käsin koskematta, + Peukalon pitelemättä!" + Jo wäwy sisälle saapi, + Alle kattojen ajaksen; + 110. "Joko täällä on penkit pesty, + Joko lattiat lakaistu, + Joko on sillat siiwottuua, + Lusikkaiset lautasella? + Jopa tääll' on penkit pesty, + 115. Jopa lattiat lakaistu, + Jo on sillat siiwottuna, + Lusikkaiset lautasella. + En tunne tätä tupoa, + Mistä puista on pirtti tehty, + 120. Mistä suoja tänne saatu; + Siwult' on satoa syltä, + Päältä poikitse tuhatta. + Siwuseinä on siilin luista, + Periseinä petran luista, + 125. Owiseinä osman luista, + Kamana karitsan luista. + Orret on omenapuusta, + Patsas puista päähkehistä, + Luaslauta lumpehista, + 130. Laki lahnan suomuloista. + Lattia on wesin wanuttu, + Pöytä kullin kirjaeltu, + Rahi rauasta rakettu, + Penkit pienistä rahoista. + 135. Uuni uusista kiwistä, + Panko saksan paasiloista, + Kiukoa meren kiwistä, + Karsina Kalewan puista." + Siitä seppo Ilmarinen + 140. Itse tungeksen tupahan: + "Terwe tännekki jumala! + Huonehesen honkasehen, + Pirttihin petäjäisehen, + Alle kuulun kurkihirren." + 145. Sano Pohjolan emäntää + "Terwe tänne tultuasi, + Tänne pienehen pesähän, + Matalaisehen majahan. + Kylän pojat kyyhkyläiset! + 150. Istuttoote meiän wäwyä + Selin seineä sinistä, + Päin pöyteä punaista, + Kohin kullaista stoloa, + Rinnoin ristirahwahaista. + 155. Kylän naiset kyyhkyläiset! + Tuokaa tulta tuohisella + Tempoote terwaksella, + Näkisin wäwyni silmät, + Sinisetkö, wai punaiset, + 160. Waiko waatewalkeuiset." + Tuotu on tulta tuohisella, + Temmottuna terwaksella; + Tuli on tuohinen rämäkkä, + Sawu musta terwaksinen. + 165. "Kylän naiset kyyhkyläiset! + Tuokaa tulta tuohuksella, + Wahasella walkiata, + Millä nään wäwyni silmät; + Sinisetkö, wai punaiset, + 170. Waiko waatewalkeuiset. + Jo nyt nään wäwyni silmät; + Ei siniset, ei punaset, + Eikä waatewalkeuiset, + Meren on waahen walkeuiset + 175. Meren ruowon ruskeuiset, + Meren kaislan kauneuiset. + Sopipa siikanen siwulle, + Kanamarja kainaloihin. + Ohoh piika pikkarainen, + 180. Kylän paras palkkalainen! + Tuo olutta tuoppisella, + Kanna kaksikorwasella, + Noille kutsuwierahille, + Kutsuloille kunnioiksi. + 185. Anna tuopin totta tehä, + Wiisi wantehen wikoa, + Juosta olwen orren päästä, + Siman waarnojen sisästä, + Noille kutsuwierahille, + 190. Kutsuloille kunnioiksi. + Jo on wiikon juomat pantu, + Saatu otraset oluet, + Noille kutsuwierahille, + Kutsuloille kunnioiksi." + 195. Tuop' on piika pikkarainen, + Raataja rahanalanen, + Toi olutta tuoppisella, + Kanto kaksikorwasella, + Noille kutsuwierahille, + 200. Kutsuloille kunnioiksi. + Anto tuopin totta tehä, + Wiisiwantehen wikoa, + Juosta olwen orren päästä, + Siman waarnojen sisästä, + 205. Noille kutsuwierahille, + Kutsuoloille kunnioiksi. + Siinä sai olut punanen + Lakkiansa, laulajansa, + Kunnolliset kukkujansa, + 210. Kaunihit karehtiansa. + Olipa wanha Wäinämöinen, + Wirren ponsi polwuhinen, + Parahina laulajina, + Tietäwimpinä runoina. + 215. Ensin ottawi olutta, + Siitä laululle rupesi, + Töille wirtten työntelihen. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Isännät imehtelewät, + 220. Emännät ajattelewat: + Joko keitin juoman kehnon, + Pahanko panin oluen; + Kun ei laula laulajamme, + Hyreksi hywät runomme, + 225. Kuku kultawierahamme, + Ilotse ilokäkemme. + Kukapa tässä kukkunewi, + Kenkä kielin laulanewi, + Näissä Pohjolan pioissa, + 230. Sariolan juomingissa; + Ei tässä lattiat laula, + Kun ei laula lattilliset; + Eikä ikkunat ilotse, + Kun ei ikkunan isännät; + 235. Eikä tässä pöykä pöyät, + Kun ei pöykä pöyälliset. + Jos ei muut lihawat laula, + Werewämmät wierettele, + Niin mä laulan laiha poika, + 240. Mies weretön wierettelen; + Laulan laihoilta lihoilta, + Kupehilta kuuttomilta, + Tämän iltamme iloksi, + Päiwän kuulun kunniaksi. + 245. Onko tässä nuorisessa, + Nuorisessa kaunosessa, + Tässä suuressa su'ussa, + Ilossa ison alasta, + Ku panis käen kätehen, + 250. Haan toisehen hakahan, + Lauloaksemme hywiä, + Parahia pannaksemme + Sinä seppo Ilmarinen, + Lankoni, emoni lapsi! + 255. Itse lähe laulamahan, + Saa kera sanelemahan. + Suu sinulla, suu minulla, + Kieli kemppi kummallaki, + Suu hywän pakaelewi, + 260. Sitä korwat kuuntelewi; + Kieli kummoa sanowi, + Sitä mieli muistelewi; + Mies paha pahoin tekewi, + Parempi parantelewi." + 265. Sillon seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Me yhen emosen lapset + Yhen kantamat kaposen, + Yhen peipposen pesemät, + 270. Yhen sotkan suorittamat, + Harwoin yhtehen yhymmä, + Saaumma sanelemahan, + Näissä Pohjolan pioissa, + Sariolan juomingissa. + 275. Laulaisinpa, taitaisinpa, + Laulaisin minä kotona, + Waan en kehtoa kylässä, + Kylän naiset nauranewat; + Piiat pilkan pistänewät, + 280. Miehet mieron herjannewat. + Sinä laulaja ikuinen, + Wirren ponsi polwuhinen! + Itse lauluja laellos, + Itse wirsiä weellös, + 285. Jott' on kumma kuulianki, + Ime ilman olianki, + Sinä synnyit yötä ennen, + Minä päiweä jälestä." + Sano wanha Wäinämöinen: + 290. "Kun ei toista tullekkana + Kerallani laulamahan, + Itse laulan itsekseni + Kuulla noien kultasien, + Tietä mielitehtosien, + 295. Nousewassa nuorisossa, + Kansassa ylenewässä: + Anna wastaki jumala, + Toisteki totinen luoja, + Näin näissä elettäwäksi, + 300. Toiste puuhaeltawaksi, + Näissä Pohjolan pioissa, + Sariolan juomingissa. + Anna toisteki jumala, + Wastaki wakainen luoja, + 305. Oloset jokena juosta, + Meet wirtana wilata, + Näissä Pohjolan tuwissa, + Sariolan salwoksissa, + Alla kuulun kurkihirren + 310. Alla kaunihin katoksen, + Iällä tämän isännän, + Elinajalla emännän. + Luoja koston kostaohon, + Pankohon jumala palkan, + 315. Emännälle eteisehen, + Isännälle pöyän päähän, + Pojalle rahin nenähän, + Keträpuuhun tyttärelle, + Jottei wastakan katuisi, + 320. Yön perästä peljästyisi + Näitä häitä juotawia, + Pitoja piettäwiä. + En minä mitänä woita, + Enkä tarkon taiakkana; + 325. Herännenkö, heittänenkö, + Luonenko, lopettanenko. + Wirren laulon, laulun laiton, + Oksat karsin, tien osasin, + Kerin wirteni kerälle, + 330. Sowittelen sommelolle, + Panen aitan parwen päähän, + Luisten lukkojen sisälle, + Jost' ei pääse päiwinähän, + Selwiä sinä ikänä, + 335. Ilman luien lonsumatta, + Leukojen leweämättä, + Hammasten hajoamatta, + Kielen keikkelehtämättä." + Siinä wanha Wäinämöinen, + 340. Laulo päiwän, laulo toisen, + Laulo kohta kolmannenki; + Päiwänäpä kolmantena + Rikkohen reki runolta, + Jalas taittu laulajalta, + 345. Noissa Pohjolan pioissa, + Sariolan juomingissa. + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Onko tässä nuorisossa, + 350. Nuorisossa kaunosessa, + Käwiä Tuonelta oroa, + Manalalta wääntieä, + Reki uusi laatiani, + Ratsu on rakentoani?" + 355. Sekä nuoremmat sanowi, + Jotta wanhemmat sanowi: + "Eule tässä nuorisossa, + Tässä suuressa su'ussa, + Käwiä Tuonelta oroa, + 360. Manalalta wääntieä, + Reki uusi laatiasi, + Ratsu on rakentoasi." + Sillon wanha Wäinämöinen, + Laulaja iän ikuinen, + 365. Läksi Tuonelta oroa, + Manalalta wääntieä. + Itse Pohjolan emäntä + Syötti suin sulassa woissa, + Koprin kuorekokkaroissa, + 370. Noita kutsuwierahia, + Kutsuloille kunnioiksi. + Syötti lohta luutoselta, + Luutoselta, luotaselta, + Siwulta sian lihoa, + 375. Murotellen woi-muruja, + Sirotellen sian päitä. + Olipa olut ostamaton, + Mesi markoin maksamaton, + Noissa Pohjolan pioissa, + 380. Hywän joukon juomingissa. + Olut juoksi orren päästä, + Sima waarnojen sisästä, + Noille kutsuwierahille, + Kutsuloille kunnioiksi. + + + + +Wiidestoista Runo. + + +Saahaan wiimmenkänä walmihiksi morsian ja työnnetään Ilmariselle. +Muistuttelee wielä emo jo iäksi lähtewänki koista. Tästä kowin +huolestunut morsian kaikki sanoo entiset toiwotuksensa olleen +miehelle päästä, nyt päästyä toisin ajattelewan. Emo lohutellen +kieltää millänä olemasta monenki keinollisen, hywin eläjän miehen +saatua. Siitä opastelee tyttöänsä miten uuella paikalla käyttääte ja +warottaa sulhoa ei pahoille wieä, eikä pahoin piätellä. Jo eriäwä +morsian kotosia kiittää ja jättelee hywästi. Hywästi jättelewän +koppaa rekehensä Ilmarinen ja lähtee Pohjolasta. Morsian yhä ikäwissä +jo tiellä toiwottelee missäki olewansa ennen kun sulhon reessä. +Lohutellen Ilmarinen kieltää huolimasta hywät päiwät tulewassa koissa +saawan. + + Jo oli wiikon häitä juotu, + Kauan pietty pitoja, + Juotu häitä Pohjolassa, + Pitoja Pimentolassa. + 5. Sano Pohjolan emäntä + Ilmariselle sepolle: + "Mit' istut isoni poika, + Weljes wanhin walwastelet? + Istutko ison hywyyttä, + 10. Wai emännän armautta, + Naimakansan kauneutta, + Pirtin pienen walkeutta? + Et istu ison hywyyttä, + Et emännän armautta, + 15. Naimakansan kauneutta, + Pirtin pienen walkeutta; + Istut impyen hywyyttä, + Neitosesi armautta, + Walwattisi walkeutta, + 20. Kanawarren kauneutta. + Sulho wiljon weljyeni! + Wuotit wiikon, wuota wielä, + Ei oo walmis walwattisi, + Suorinut ikisopusi; + 25. Puol' on päätä palmikoittu, + Puoli palmikoittawana. + Sulho wiljon weljyeni! + Wuotit wiikon, wuota wielä, + Ei oo walmis walwattisi, + 30. Suorinut ikisopusi; + Wast' on hiema hiemoteltu, + Toinen hiemoteltawana. + Sulho wiljon weljyeni! + Wiikon wuotit, wuota wielä, + 35. Ei oo walmis walwattisi, + Suorinut ikisopusi; + Wast' on jalka kengitetty, + Toinen kengiteltäwänä. + Sulho wiljon weljyeni! + 40. Wuotit wiikon, wuota wielä, + Ei oo walmis walwattisi, + Suorinut ikisopusi; + Wast' on käsi kinnastettu, + Toinen kinnasteltawana. + 45. Sulho wiljon weljyeni! + Jo nyt on walmis walwattisi, + Suorinut ikisopusi. + Mene nyt myötä myöty neiti, + Kanssa kaupattu kananen, + 50. Kun olit rakas rahalle, + Käpäs kättä antamahan, + Kiewäs kihlan otantahan. + Etpä äiän nuori neiti + Yli pääsi ymmärrellyt, + 55. Kahen puolisi katsellut, + Jos laait kautun kaupan, + Ikä on kaikki itkeminen, + Wuosi woikerrehtaminen; + Kun läksit isän koista, + 60. Siirryit syntymäsialta, + Emosi elantomailta, + Kantajasi kartanolta. + Ja mikä sulta mielen otti, + Kuka haikian hajotti, + 65. Mokomalta mielewältä + Kylän kaiken wiisahalta, + Kun läksit isosi luota, + Oman emosi elolta? + Niin tytär ison kotona + 70. Kun kuningas linnassansa, + Niin miniä mieholassa + Kun wanki Wenäehellä. + Luulit yöksi lähtewäsi, + Käyä päiwäksi käkesit, + 75. Toiwoit kuuksi kulkewasi, + Puoleksi poikeltawasi. + Etpä yöksi lähtenynnä, + Etkä päiwäksi käennyt, + Etkä kuuksi kulkenunna, + 80. Puoleksi poikeltanunna. + Jopa jouwuit wiikommaksi, + Polwemmaksi poikellitse, + Iäksi ison koista, + Elinajaksi emosi. + 85. Morsian sisarueni, + Kapulehti laklueni! + Itke koprin kyynelesi, + Kamaloin haluwetesi, + Ison pestyille pihoille; + 90. Pisaret ison pihoille, + Lammit taaton lattialle. + Askelt' on piha pitempi, + Waja waaksoa isompi, + Kynnys hirttä korkiampi, + 95. Kerran toisen kertoessa." + Neito parka huokaeli, + Huokaeli, henkäeli, + Suru syämmellen panihen, + Wesi silmillen wetihen. + 100. Itki koprin kyyneleitä, + Kamaloin haluwesiä, + Ison pestyille pihoille; + Pisaret ison pihoille, + Lammit taaton lattialle. + 105. Itse tuon sanoiksi saatti: + "Noinpa tiesin, noinpa luulin, + Noinpa arwelin ikäni, + Sanon kaiken kaswinajan: + Et sä neito ollekkana + 110. Oman wanhemman warassa, + Kantajasi kainalossa; + Äskenpä olisit neito + Mieholahan mennessäsi, + Jalka toinen kynnyksellä, + 115. Toinen korjassa kosian; + Oisit päätäsi pitempi, + Korwallista korkiampi. + Tuota toiwoin tuon ikäni, + Katsoin kaiken kaswinajan, + 120. Wuotin kun hyweä wuotta, + Katson kun kaunista keseä. + Nyt on lähtöni lähemmä, + Toiwoni toeksi saanut, + Saanut jalka kynnykselle, + 125. Toinen korjahan kosian. + En lähekkänä ilolla, + Enkä riemulla eriä, + Tästä kullasta koista, + Iän nuoren istumasta. + 130. Lähen hoikka huolissani, + Ikäwissäni eriän, + Sykysyisen yön sylihin, + Kewäisen kieran päälle, + Jott' ei jalka jäällä tunnu, + 135. Jalan isku iljankolla, + Hangella hamosen toimi; + Jott' ei äiti ääntä kuule, + Eikä iso itkuani. + Mi liekkänä mieli muien, + 140. Mieli muien morsianten? + Niin on mieli miekkosien + Kun kewäinen päiwän nousu, + Minun on mieleni polosen + Kuni myötäwän hewosen, + 145. Tahi tamman kaupittawan, + Elikk' ostetun orihin. + Niin on mieleni polosen + Kun syksynen yö pimiä, + Talwinen on päiwä musta." + 150. Niin sano emo tytölle, + Lausu wanhin lapsellensa: + "Et' oo neiti milläkänä, + Emon tuoma tuollakana, + Ei sinua suolle wiety, + 155. Eikä ojalle otettu; + Sait miehen mitä paraimman, + Uroita uhkeimman, + Sait sepänki sen mokoman, + Itse tarkimman takojan. + 160. Seppä syöpi selwän leiwän, + Selwemmän sepän emäntä. + Sait miehen metsän käwiän, + Uron korwen kolkuttajan, + Ei sen koirat koissa maata, + 165. Pennut pehkussa lewätä. + Kolmasti tänä kewäinä + Nossut on nuotiotulilta, + Hawaunut hawusialta; + Kolmasti tänä kewäinä, + 170. Hawu pään on harjaillut, + Warpa wartalon sukinnt. + Et' oo neiti milläkänä, + Emon tuoma tuollakana, + Ompa meiän sulhosella + 175. Sata sarwen kantajoa, + Tuhat tuojoa utaren, + Tuhat willan antajoa. + Et' oo neiti milläkänä, + Emon tuoma tuollakana; + 180. Ei ole tällä sulhosella + Ojawiertä otratonta, + Kangaswiertä kakratonta, + Wesiwiertä wehnätöntä. + Ompa tällä sulhosella + 185. Purnonen joka purolla, + Aumanen joka aholla, + Lepikköiset leipämaina, + Wesakkoiset wehnämaina, + Kaikki rauniot rahana, + 190. Kiwet pienet penninkinä. + Et' oo neiti milläkänä, + Emon tuoma tuollakana; + Ompa tällä sulhosella + Pyyhyet pyräjämässä, + 195. Wempelellä wieremässä, + Kuusi kullaista käkeä + Längillä lekuttamassa, + Rastahat iloitsemassa, + Rahkehilla laulamassa. + 200. Wielä neuon neitoani, + Orpolastani opetan: + Morsian sisarueni, + Kapulehti laklueni. + Kuulestamma kun sanelen, + 205. Waimo wanha lausuelen. + Tulet toisehen talohon, + Toisehen emän alahan, + Perehesen wierahasen; + Toisin toisessa talossa, + 210. Toisessa emän alassa, + Perehessä wierahassa, + Ei niinkun omon koissa, + Oman wanhemman warassa. + Ellös sie sinä ikänä, + 215. Kuuna kullan walkiana, + Tawoton talohon mennö, + Miehueton mieholahan. + Talo tapoja kysywi, + Tapoja talo pahaki; + 220. Mies on mieltä koittelewi, + Mies mieltä epäpätöki. + Noita sie kowin waroa + Ukon luista leukaluuta, + Anopin kiwistä kieltä, + 225. Kyyn kylmiä sanoja, + Naon niskan nakkeloita. + Jos ukko susi supussa, + Akka karhu karsinassa, + Kyty kyinä kynnyksellä, + 230. Nato nauloina owella; + Sama armo antaminen, + Alemma kumartaminen, + Kun ennen emon koissa, + Oman wanhemman warassa, + 235. Taattoa kumartaminen, + Weljeä waroaminen. + Kuule neiti kun sanelen, + Waimo wanha lausuelen; + Piä tarkat hiiren korwat, + 240. Teräwät jalat jäniksen, + Nisät nuoret notkuttele, + Kaula pesty kaarruttele, + Niinkun tuore tuomen latwa, + Wasta kaswawa kataja. + 245. Elä suihka sutsunatta, + Eläkä räämi rätsinättä, + Elä kengättä kehaja. + Kuule wielä kun sanelen, + Waimo wanha lausuelen; + 250. Laai willaset hamuet + Yhen willan kylkyestä, + Keitä otraset oluet, + Makujuomat maltahiset, + Yhen otrasen jywästä, + 255. Kolmen puisen poltakselta. + Pese penkit illoin, aamuin, + Pöyät keskipäiwälläki, + Lattia wesin walellos + Wiikon päästä wiimmestäki. + 260. Kuule wielä kun sanelen, + Waimo wanha lausuelen; + Ei joua talonen waimo + Aina pirtissä asua. + Käyä on kujat kuurullansa, + 265. Lääwät länkämöisillänsä, + Sieltä toimeta tupahan, + Siell'on lapsi itkemässä, + Pieni peitetten sisässä, + Eikä lausu lapsi rukka, + 270. Saata kieletön sanoa, + Onko wilu taikka nälkä, + Ennen kun tulewi tuttu, + Elikk' äitin ääni saapi. + Kuule wielä kun sanelen, + 275. Waimo wanha lausuelen; + Piä lusikat luwussa, + Astiasi arwelussa, + Jott' ei kasit kanneltaisi, + Linnut liiat peitettäisi; + 280. Pyhät on pihlajat pihalla, + Pyhät oksat pihlajassa, + Marjaset sitäi pyhemmät. + Sulho wiljon weljyeni! + Ellös sie meiän kanoa + 285. Wiekö wehma huhmarelle, + Panko parkin surwontahan, + Olkileiwän leiwontahan, + Petäjäisen pieksäntähän. + Wieös sie meiän kanoa, + 290. Wieös wiljamättähälle, + Otrapurnon purkajaksi, + Wilja wiploin wiiliäksi. + Pannos sie meiän kanoa + Leiwän paksun paistajaksi, + 295. Wehnäleiwän leipojaksi, + Taikinan taputtajaksi. + Sulho wiljon weljyeni! + Ellös sie meiän kanoa + Opastello orjan ruoskin, + 300. Nahkaruoskin naukuttao, + Witsoin wiisin winguttao, + Waljan päällä wanguttao. + Tiesi neittä, tiesi nuorta, + Tiesi neien nuorta mieltä; + 305. Neuo neittä wuotehella, + Opeta owen takana, + Wuosi kausi kummassakin + Yksi wuosi suusanalla, + Toinen silmän iskemällä, + 310. Kolmansi jalan polulla. + Kun ei sitte siitä huoli, + Tuostakana ei totelle, + Ota ruoko ruowostosta, + Saraheinä kankahalta; + 315. Saran syrjällä syseä, + Korahuta korttehella, + Ruoskasella ruokosella, + Witsasella willasella. + Kun ei wielä siitä huoli, + 320. Tuostakana ei totelle, + Ota witsa wiiakosta, + Oksa koiwun onkelmosta, + Tuoppa turkin helman alla, + Talon toisen tietämättä; + 325. Sillä hauo hartioita, + Pehmitä perälihoja, + Ellös silmiä siwellö, + Elä kolmia koseta; + Tuostapa kyty kysyisi, + 330. Tuosta appi arweleisi: + Onko se suen repimä, + Wai on karhun kaiwelema?" + Neiti parka huokasekse, + Huokasekse, henkäsekse, + 335. Suru syämelle panihen, + Wesi silmille wetihen, + Itse itkulle hyräyty, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "En minäkän ennen ollut + 340. Mustin muita neitosia, + Kalpeampi ween kaloja; + Tulin muita mustemmaksi, + Kalpeammaksi kaloja. + Millä maksan mammon maion, + 345. Millä isoni hywyyen? + Kiitän mä iso sinua + Entisistäni eloista, + Parahimmista paloista, + Murkkinoista muinosista. + 350. Kiitän mä emo sinua + Nuorra tuuwiteltuasi, + Pienosna pieltyäsi, + Maion ruokiteltuasi. + Kiitän mä koko perehen, + 355. Kaikki kaswinkumppalini, + Joien joukossa elelin, + Kaswon kanssa kaswinajan. + Lähen nyt tästä kun lähenki, + Tästä kullasta koista, + 360. Ison saamasta salista, + Äitin kestikellarista. + Jää nyt pirtti terweheksi, + Pirtti lautakattoinesi; + Hywä on toiste tullakseni, + 365. Kaunis kaaputellakseni. + Jää nyt sintsi terweheksi, + Sintsi lautasiltoinesi; + Jääppä piha terweheksi, + Piha pihlajaisinesi. + 370. Jätän kaikki terweheksi + Maat ja metsät marjoinensa, + Järwet saoin saarinensa, + Kankahat kanerwinensa." + Sillon seppo Ilmarinen + 375. Koppo neien korjahansa, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Jää nyt Pohjola hywästi, + Jääkäi kaikki terweheksi, + Kaikki mäntyset mäellä, + 380. Puut pitkät petäikössä, + Katajatki kankahilla, + Kaikki maassa marjan warret, + Wesatki ween sisässä, + Lepän lehwät, koiwun kuoret, + 385. Kuusenjuuret, terwas kannot." + Ajoa kahattelewi + Noita Pohjan rannikoita, + Simosalmien siwutse, + Hietaharjun hartiotse; + 390. Käsi ohjassa orosen, + Toinen neitosen nisissä, + Jalk' on laialla rekosen, + Toinen neion reitosilla. + Neito parka huokasekse, + 395. Huokasekse, henkäsekse: + "Wilu on olla wiltin alla, + Kolkko korjassa eleä." + Ajo matkoa wähäsen, + Pikkuruisen piirahteli; + 400. Neiti päätänsä kohotti, + Kysytteli, lausutteli: + "Mi on tästä poikki juossut, + Ku on kurja kulkenunna?" + Itse seppo Ilmarinen + 405. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Jänö on tästä poikki juossut, + Jänön poika polkutellut." + Neiti tuon sanoiksi wirkki: + "Parempi olisi olla, + 410. Parempi olettelisi, + Jänön juoksewan jälillä, + Koukkupolwen polkumilla, + Kuni korjassa kosian." + Sillon seppo Ilmarinen + 415. Murti suuta, wäänti päätä, + Murti mustoa hawenta, + Ajoa kahattelewi; + Ajo matkoa wähäsen, + Pikkuruisen piirahteli. + 420. Neiti päätänsä kohotti, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Mi on tästä poikki juossut, + Ku on kurja kulkenunna?" + Se on seppo Ilmarinen + 425. Itse wastaten sanowi: + "Repo on tästä poikki juossut, + Kettu käyä kelkytellyt." + Neiti tuon sanoiksi wirkki: + "Parempi olisi olla, + 430. Parempi olettelisi, + Rewon juoksewan reessä, + Ketun käyän kelkkasessa, + Kuni korjassa kosian." + Sillon seppo Ilmarinen + 435. Murti suuta, wäänti päätä, + Murti mustoa hawenta, + Ajoa kahattelewi; + Ajo matkoa wähäsen, + Pikkuruisen piirahteli, + 440. Neiti päätänse kohotti, + Kysytteli, lausutteli: + "Mi on tästä poikki juossut, + Ku on kurja kulkenunna?" + Itse seppo Ilmarinen + 445. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Karhu on tästä poikki juossut, + Ohto juosta jolkutellut." + Neiti tuon sanoiksi wirkki: + "Parempi olisi olla, + 450. Parempi olettelisi, + Kontion kiwikolossa, + Karhun louhikammarissa, + Kun tämän kosian reessä." + Itse seppo Ilmarinen + 455. Murti suuta, wäänti päätä, + Murti mustoa hawenta, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Elä huoli neiti parka, + Kun saat kosian kotihin, + 450. Syöt sä weitsettä lihoa, + Juot olutta kauhasetta." + Ajawi kahattelewi + Noita Wäinölän ahoja, + Kalewalan kankahia; + 455. Wirkku juoksi, matka joutu, + Reki wieri, tie lyheni, + Jalas paasinen patsasi, + Aisa koiwunen kolasi, + Kapla tuominen kalahti, + 460. Jo kohta koti näkywi, + Omat tuwat tupruawi. + + + + +Kuudestoista Runo. + + +Ilmarinen morsionensa saapi kotia. Äiti wastassa ilotteleksen, ja +pojalta kyselee, miten matkansa on terweenä ja onnellisna kulkenut. +Käskee morsianta sisään jo kauan uotetuksiki sanoen. Katselee, +kiittää kauniiksi morsianta; syöttää, juottaa rahwaan yltäkylläsesti. +Päätteeksi wanha Wäinämöinen laululle rupiawa ylistää sulhoa ja +morsianta, kiittää emännän, isännän, patwaskan, saajan naisen ja +kaiken kutsurahwaan. + + Jo kumu kujalta kuulu, + Kuulu luota ruoskan roiske, + Rannalta reen ratsina, + Aisan kalke kaiwotieltä. + 5. Itse äiti Ilmarisen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Se on poikani rekonen; + Jo tulewi Pohjolasta. + Käkyet kukahtelewi + 10. Korjan kirjawan kokalla, + Orawat samoelewi + Aisoilla waahterisilla, + Tetryet kukertelewi + Päällä luokin kyynäppäisen. + 15. Kylä uotti uutta kuuta, + Miero päiwän nousentoa, + Lapset maata mansikkaista, + Telat terwaista wenettä, + Mie on uotin poikoani, + 20. Poikoani minnoani. + Lähes nyt kohti näitä maita, + Kohti näitä kartanoita, + Ison saamille tuwille, + Wanhemman warustamille." + 25. Se on seppo Ilmarinen + Jo kohti kotia läksi, + Ison saamille pihoille, + Wanhemman warustamille; + Laialla sinikeränen, + 30. Toisella punakeränen. + Keskellä kesäreponen. + Sano äiti Ilmarisen: + "Sulho wiljon weljyeni! + Käwitkö tiesi terwehenä, + 35. Matkasi imantehena, + Saitko neien, woitko linnan, + Sorritko sotiweräjän, + Haukutitko linnan hallit, + Itketitkö linnan immet, + 40. Nauratitko linnan naisen, + Lewititkö neien lemmen, + Anopissa käyessäsi, + Apen luona ollessasi? + Jo tuon nään kyselemättä, + 45. Arwoan anelematta; + Jo on sotka suojassasi, + Kana kainaloisessasi. + Kenpä toi tämän walehen, + Sulhon tyhjin tulleheksi, + 50. Ratsun jouten juosseheksi? + Eipä sulho tyhjin tullut, + Eikä ratsu jouten juossut; + On mitä oron weteä, + Liinaharjan liikutella. + 55. Nouse nyt korjasta koria, + Hywä lahja laitiosta. + Nouse ilman nostamatta, + Ylene ylentämättä; + Jos on nuori nostajasi, + 60. Ylpiä ylentäjäsi. + Pole jalka jalaksella, + Toinen poikkipuolisella; + Astu tietä temminkäistä, + Maata maksan karwallista, + 65. Sikasen silittämäistä, + Porsahaisen polkomaista, + Lampahan latsottamaista, + Hewon harjan hieromaista. + Astu hanhen askelilla, + 70. Taputa tawin jaloilla, + Noilla pestyillä pihoilla, + Kaunihilla kartanoilla, + Apen saamilla pihoilla, + Anopin asettamilla, + 75. Kyyn kyllä polkemilla, + Naon aina astumilla. + Astu sintsiä sileätä, + Sorsanluista sotkuttele; + Jo täällä tänä kesänä, + 80. Tänä suurena suwena, + Owet aina aukieli + Owellista aukiaista; + Käkäset käsertelihen + Sormuskättä sulkiaista; + 85. Kynnykset kykertelihen + Hienohelman hempujaista. + Jo täällä tänä kesänä, + Tänä suurena suwena, + Siwuin sintsi siirtelihen + 90. Sintsillistä siiwojaista; + Perin pirtti pyörähteli + Pirtillistä pyyhkiäistä. + Jo täälla tänä kesänä, + Tänä suurena suwena, + 95. Silta soitti sorsanluinen + Sillallista seisojaista; + Laki kultanen kulisi + Laen alla astujaista; + Ikkunat ilottelihen + 100. Ikkunaisen istujaista. + Jo täällä tänä kesänä, + Tänä suurena suwena, + Aittaset alentelihen + Aitallista aukojaista; + 105. Lääwäset lähentelihen + Lääwällistä lääniäistä; + Tanhuaiset taantelihen + Tanhuallista tawia. + Jo täällä tänä kesänä, + 110. Tänä suurena suwena, + Aion ammo aikalehmä + Aikawihkon antajaista; + Mäkähti kewätkaritsa + Palasen parantajaista; + 115. Kesäuuhi ullotteli + Heinän hienon heittäjäistä. + Terwe nyt piha täysinesi, + Piha wierahaisinesi, + Ulkonen urohinesi! + 120. Terwe wajo täysinesi, + Wajo wierahaisinesi, + Tuohikatto kansoinesi. + Terwe pirtti täysinesi, + Pirtti wierahaisinesi, + 125. Lauta katto lapsinesi. + Terwe kuu, terwe kuningas, + Terwe nuori naimakansa. + Eipä täss' oo ennen ollut, + Eikä ennen, eikä eilen, + 130. Tämän joukon juoleutta, + Tämän kansan kauneutta. + Sulho wiljon weljyeni! + Osotteles ostettusi, + Saoin markoin maksettusi, + 135. Tuhansin lunastettusi. + Toitko sen, jonka käkesit? + Käkesit käkösen tuoa, + Maalta walkian walita, + Kuletella kukkulaisen. + 140. Jo tuon nään kyselemättä, + Arwoan anelematta, + Toit käkösen tullessasi, + Maalta walkian walitsit, + Kulettelit kukkulaisen. + 145. Hywä mutso, kaunis mutso, + Mutso walkian werewä! + Hywinpä koissa kuuluit, + Tyttönä ison koissa, + Hywin kuulu kuun ikäsi + 150. Miniänä mieholassa." + Siitä äiti Ilmarisen + Syötti, juotti wierahia. + Syötti suin sulassa woissa, + Koprin kuorekokkaroissa, + 155. Noita kutsuwierahia, + Kutsuloille kunnioiksi. + Jo oli wiikon juomat pantu, + Saatu otraset oluet, + Noille kutsuwierahille, + 160. Kutsuloille kunnioiksi. + Oipa kupit kukkusilla, + Wait warpalaitehilla, + Oli kystä kyllin syöä, + Kyllin syöä, kyllin juoa, + 165. Noilla kutsuwierahilla, + Kutsuloille kunnioiksi. + Jo huuhto humala parran, + Waahti parran walkoali, + Olut juoksi orren päästä, + 170. Sima waarnojen sisästä, + Noille kutsuwierahille, + Kutsuloille kunnioiksi. + Kukapa tuossa kukkujaksi, + Lailliseksi laulajaksi? + 175. Waka wanha Wäinämöinen, + Laulaja iän ikuinen, + Itse lauluille rupesi, + Töille wirtten työntelihen. + Sanowi sanalla tuolla, + 180. Lausu tuolla lausehella: + "Eipä täss' oo ennen ollut, + Eikä warsin wasta liene, + Tämän sulhon tenhoutta, + Tämän morsion somuutta, + 185. Tämän tukun turpeutta, + Nuorison imartuetta. + Ketäpä mä tässä kiitän? + Emännän mä ensin kiitän. + Kenpä täss' eho emäntä? + 190. Ilmarin eho emäntä. + Pannut on otraset oluet, + Makujuomat maltahiset, + Imelät hänen itunsa, + Makiat on maltasensa, + 195. Ei oo iskulla itunsa, + Eikä maalla maltasensa. + Ei hän surrunna susia, + Pelännyt metsän petoja, + Mallasteitä matkatessa, + 200. Saunahan samotessansa. + Ei hän koukulla kohinut, + Aina koprilla kohenti, + Kämmenellä käännätteli, + Sowitteli sormillansa. + 205. Itse leipo leiwät suuret, + Isot talkkunat taputti, + Hywän joukon juominkihin, + Hywän rahwahan remuhun; + Syötti wierahat wälehen, + 210. Nosti leiwät leppiästi. + Emännän mä ensin kiitin, + Kiitän itsensä isännän. + Kenpä täss' on pää pätewä, + Päiwän päällinen omena? + 215. Ilmarin iso isäntä, + Se täss' ompi pää pätewä, + Päiwän päällinen omena. + Se on suolta suojat saanut, + Suojat saanut, hirret tuonut, + 220. Seinät salwanut salolta, + Hirret hirmulta mäeltä, + Malot marjakankahilta, + Tuohet tuomiwaaran päältä, + Ruotehet roweikolta, + 225. Sammalet sulilta soilta. + Pannut on penkin pensaista, + Pannut paikalle hywälle, + Asettanut ankaralle. + Jo itse isännän kiitin, + 230. Wuota kiitän patwaskani. + Ken on pantu patwaskaksi, + Ken otettu oppahaksi? + Kylän paras patwaskana, + Kylän onni oppahina. + 235. Ompa meiän patwaskalla + Paita päällä palttinainen. + Pääll' on haljakka sininen, + Päällä paian palttinaisen; + Helmat hietoa wetäwät, + 240. Maata maksan karwallista. + Päälle on ussakka utunen, + Päällä haljakan sinisen; + Se on Kuuttaren kutoma, + Päiwättären keträämä, + 245. Kesäuuhen untuwista, + Talwilampahan takuista, + Ajalla tulettomalla, + Tulen tietämättömällä + Ompa meiän patwaskalla + 250. Parta kullan palmikoissa, + Kutrit kullan suortuwissa, + Ompa meiän patwaskalla + Päässä kultanen kypäri, + Päällä kutrin kultalatwan, + 255. Puhki taiwosen puhuja, + Läpi metsän läässöttäjä. + Jopa kiitin patwaskani, + Wuota kiitän saajan naisen. + Mist' on saatu saajan nainen, + 260. Kust' otettu ollallinen? + Tuolt'on saatu saajan nainen, + Tuolt' otettu ollallinen, + Takoa Tanikan linnan, + Uuen linnan ulkopuolta. + 265. Eipä wielä sieltäkanä, + Ei perän pereäkänä; + Mist' on saatu saajan nainen, + Kust' otettu ollallinen? + Tuolt' on saatu saajan nainen, + 270. Tuolt' otettu ollallinen, + Wienan päälliltä wesiltä, + Ulapoilta aukeilta. + Eipä wielä sieltäkänä, + Ei perän pereäkänä; + 275. Mist' on saatu saajan nainen, + Kust' otettu ollallinen? + Kaswo mansikka mäellä, + Puolukkainen kankahalla, + Pellolla heliä heinä, + 280. Kukka kultanen aholla; + Siit' on saatu saajan nainen, + Siit' otettu ollallinen. + Saajan naisen suu somanen, + Kuni Suomen sukkulainen, + 285. Saajan naisen sirkut silmät, + Kuni tähet taiwahalla, + Saajan naisen saapka suuri, + Kuni pysty pilwen kokka, + Saajan naisen saappahaiset, + 290. Kuni hanhuet hawulla. + Ompa meiän saajan naisen + Kaulassa heliät helmet, + Käet on kullan käärilöissä, + Sormet kullan sormuksissa, + 295. Korwat kullan koltuskoissa, + Silmäripset simsukoissa. + Jo nyt kiitin saajan naisen, + Wuota kiitän kaiken kansan. + Eipä täss' oo ennen ollut, + 300. Eikä ennen, eikä eilen, + Tämän kansan kauneutta, + Tämän nuorison somuutta. + Niin on wäki haljakassa, + Kuni metsä huutehessa, + 305. Alta on kun aamurusko, + Päältä on kun päiwän koite. + Olipa huokiat hopiat, + Rahataskut tanterilla, + Meiän kutsuwierahilla, + 310. Kutsuloille kunnioiksi. + Tengoin teillä, markoin meillä, + Polttinoin kylän pojilla, + Alttinoin kylän akoilla, + Neljin riunoin neitosilla. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA *** + +***** This file should be named 48380-8.txt or 48380-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/4/8/3/8/48380/ + +Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/48380-8.zip b/old/48380-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..016673b --- /dev/null +++ b/old/48380-8.zip diff --git a/old/48380-h.zip b/old/48380-h.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..789db26 --- /dev/null +++ b/old/48380-h.zip diff --git a/old/48380-h/48380-h.htm b/old/48380-h/48380-h.htm new file mode 100644 index 0000000..ee7b4ae --- /dev/null +++ b/old/48380-h/48380-h.htm @@ -0,0 +1,7565 @@ +<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" + "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd"> +<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi"> + <head> + <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" /> + <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" /> + <title> + The Project Gutenberg eBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot. + </title> + <style type="text/css"> + +.subtitle { + text-align: center; + font-size: 135%; +} + +.by { + text-align: center; + font-size: 120%; + padding-top: 2em; +} + +.author { + text-align: center; + font-size: 135%; +} + +.co { + text-align: center; + font-size: 120%; + padding-top: 5em; +} + +.year { + text-align: center; + font-size: 130%; + padding-bottom: 3em; +} + + +body { + margin-left: 10%; + margin-right: 10%; +} + + h1,h2 { + text-align: center; + clear: both; +} + +p { + margin-top: .51em; + text-align: left; + margin-bottom: .49em; +} + +.p4 {margin-top: 4em;} +.p6 {margin-top: 6em;} + +hr { + width: 33%; + margin-top: 2em; + margin-bottom: 2em; + margin-left: auto; + margin-right: auto; + clear: both; +} + +hr.tb {width: 45%;} +hr.chap {width: 65%} + +.sig { + text-align: right; + margin-right: 15%; +} + +.caption {font-weight: bold;} + +/* Images */ +.figcenter { + margin: auto; + text-align: center; +} + +.figleft { + float: left; + clear: left; + margin-left: 0; + margin-bottom: 1em; + margin-top: 1em; + margin-right: 1em; + padding: 0; + text-align: center; +} + +/* Footnotes */ +.footnotes {border: dashed 1px;} + +.footnote {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;} + +.footnote .label {position: absolute; right: 84%; text-align: right;} + +.fnanchor { + vertical-align: 0.3em; + font-size: .8em; + text-decoration: + none; +} + +.poem { + margin-left:10%; + margin-right:10%; + text-align: left; +} + +.poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;} + .poem span.i1 {display: block; margin-left: 0.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i2 {display: block; margin-left: 1em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i3 {display: block; margin-left: 1.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i5 {display: block; margin-left: 2.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i6 {display: block; margin-left: 3em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i8 {display: block; margin-left: 4em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + .poem span.i9 {display: block; margin-left: 4.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;} + + </style> + </head> + +<body> + + +<pre> + +The Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + + +Title: Kalevala (1835) 1. Osa + taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista + +Author: Elias Lönnrot + +Release Date: February 28, 2015 [EBook #48380] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA *** + + + + +Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + + + + + +</pre> + + + +<h1>KALEVALA (1835) 1. OSA</h1> + +<p class="subtitle"><b>taikka<br /><br /> +Vanhoja Karjalan Runoja<br /> +Suomen kansan muinosista ajoista</b></p> + +<p class="by">Koonnut</p> + +<p class="author"><b>Elias Lönnrot</b></p> + +<p class="co">Suomalaisen Kirjallisuuden Seura<br /> +Helsinki</p> + +<p class="year"><b>1835.</b></p> + +<p class="p6" /> + + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i1">Imprimatur.<br /></span> +</div><div class="stanza"> +<span class="i5">C. E. Ekelund.<br /></span> +</div></div> + +<p class="p4" /> + +<p><b>SISÄLLYS:</b></p> + +<p> +<a href="#Esipuhe">Esipuhe.</a><br /> +<a href="#Ensimmainen_Runo">Ensimmäinen Runo.</a><br /> +<a href="#Toinen_Runo">Toinen Runo.</a><br /> +<a href="#Kolmas_Runo">Kolmas Runo.</a><br /> +<a href="#Neljas_Runo">Neljäs Runo.</a><br /> +<a href="#Wiies_Runo">Wiies Runo.</a><br /> +<a href="#Kuues_Runo">Kuues Runo.</a><br /> +<a href="#Seitsemas_Runo">Seitsemäs Runo.</a><br /> +<a href="#Kaheksas_Runo">Kaheksas Runo.</a><br /> +<a href="#Yheksas_Runo">Yheksäs Runo.</a><br /> +<a href="#Kymmenes_Runo">Kymmenes Runo.</a><br /> +<a href="#Yhdestoista_Runo">Yhdestoista Runo.</a><br /> +<a href="#Kahestoista_Runo">Kahestoista Runo.</a><br /> +<a href="#Kolmastoista_Runo">Kolmastoista Runo.</a><br /> +<a href="#Neljastoista_Runo">Neljästoista Runo.</a><br /> +<a href="#Wiidestoista_Runo">Wiidestoista Runo.</a><br /> +<a href="#Kuudestoista_Runo">Kuudestoista Runo.</a><br /> +</p> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Esipuhe" id="Esipuhe">Esipuhe.</a></h2> + + +<p>Wiimmenkänä nämät runot präntin alaseksi saatua owat ne +walitettawasti wieläki paljoa puuttuwaiset. Ainaki toiwossa, niitä +uusien keruulla lisäytywän, en niitä niin olisikkana keskosena +käsistä työntänet, jos en toisappäinki ajattelewa olisi pelännyt, +että taitaisiwat jäähä iäti minusta waillinaisiksi. Jo monelta +on ennen paremmatki hankkeet ja yritelmät sillä tawalla tyhjään +rauenneet.</p> + +<p>Ennen muita piän welwollisuutena selwittää, millä tawalla näitä +runoja on saatu. Usiampia niistä luetaan jo ennestään, ehkä wielä +waillinaisempina, Lencqwisti, Gananderi, Porthani ja Topelius +wainajoitten kirjoissa, waan paljoa suurempi osa on ennen tuntematon. +Nämät olen itse Suomen ja Wenäjän Karjalasta, muutamia Kajaaninki +maasta, aikaa myöten kooskennellut. On myös moniahta minulle +kirjotettuna muualta lähetetty. Paikat, joissa näitä runoja enimmästi +on koottu, owat Suomen Karjalassa Kitteen, Kesälahen, Tohmajärwen, +Ilomantsin ja Pielisen, Wenäjällä Wuokkiniemen, Paanajärwen ja +Repolan pitäjäät, Kajaanin maassa Kuhmon ja Kiannan seurakunnat. +Muilta paikoilta, joita sitä warten olen käynyt, en ole nimitettäwätä +saanut. Wuonna 1828 keräsin näitä esinnä nimitetyiltä paikoilta +Suomen Karjalassa, wuonna 1831 ja wuosina jälestä Kuhmosta ja +Kiannalta, 1832 Repolasta ja sitte itse Kajaaniin muuttautunut olen +neljä kertaa käynyt Wenäjän pitäjissä, usiammat wiikot joka kerralla.</p> + +<p>Ehkä senlaisia runoja kun nämät wielä joksiki löytyy kansan +muistossa, niin mahto niitä ennen wanhaan olla paljolta enemmin. +Latwajärwessä Wuokkiniemellä haasto talon ukko Arhippa, joka nyt +oli 80:nen wanha ja jolta yhtäläiseen, mitä ennätin, kirjotin kaksi +päiwää perätysten, tästä asiasta seuraawalla tawalla: "Woi, sano +hän, kun minä lassa taattoni kera Lapukassa nuotalla käwin. Oli +meillä kasakkana eräs mies Lapukasta, sekin oiwa laulaja; ei taattoni +weronen. Kaiket yökauet laulettih he rupiamiseen, eikä että kahetsi +yksiä sanoja. Lähti sitä sillon pakinata. Minä waan piennä poika +hutjukkana istuin wieressä nuotiolla kuunnellen ja oppien mitä tuon +tuostaki alon muistaa. Waan paljo minulta heittihen mielestä. Jos nyt +taattoni eläisi, niin kahtena netelinä et hänen lauluja kirjottaisi. +Senlaisia laulajoita ei enää maahan synny ja kaikki häwiäwät ne +wanhat laulut pois kansasta. Nykynen kansa jo heittää ne wanhat +kaunihit runot ja sommitteloo omiaan enimmiten poikien ja tyttöjen +keskinäisistä ilwehyksistä, joilla en woisi suutanikana häwäistä."</p> + +<p>Näitä runoja olen kokenut johonkuhun järjestykseenki saatella, +josta siis työstäni lienee tili tehtäwä. Koska tiettyäni kukaan +sitä ei ennen ole yrittänytkään elikkä ees sanalla maininnut, niin +kertonen esiksi millä tawalla minä sihen tuumaan puutuin. Jo ainaki +ajattelin ma ennen koottuja, liiatenki Gananderin, runoja lukiessa, +eikö niitä Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä ja muista +muisteltawista esiwanhemmistamme olisi mahtanut siksikin löytyä, +että olisi heistä saanut pitempiäki kertoelmia, niinkun näemmä +Greekalaisten, Islandilaisten ja muitten esiwanhempainsa runoja siksi +saaneen. Tämä ajatus waan enämmin wahwistu mielessäni, koska w. 1826 +Turussa Historian Adjunktin von Beckerin awulla tulin Wäinämöisestä +erään kirjan kirjottamaan ja sitä laatiessani näin, että hänestä ei +puuttunut tarinoita. Ihmettelinki miksi Gananderi jo ennen ei ollut +sitä tehnyt, waan pian tulin tuntemaanki että hänellä ei siksi ollut +tarpellisia runoja. Parahimmat paikat hänen kootuista runoista on hän +Suomalaisessa Mythologiassansa julistanut, waan niistä tuskin mitään +täyellistä saisi. Warahinen kuollo poisotti Topeliuksen, jos hän +muuten aikaa myöten olisi tainnutki tähän työhön antauta.</p> + +<p>Jos nyt tietäisin järjestyksen, johon näitä runoja tästä on +suunniteltu, olewan muillenki mielenmyötäisen, niin heittäisin siitä +mitänä wirkkamatta. Waan olleeki asia siitä laausta, että mitä +toinen luulee täyttäwän, toinen katsoo sopimattomaksi. Juoksewat +kyllä mielestäni runot jotensakki siinä suunnassa, johon heitä tässä +on laaittu, waan ehkä toisessa juoksisiwat paremminki. Kahta olen +järjestäessä nouattanut, ensin mitä parahimpain laulajain hawahtin +järjestyksessä waarin ottawan ja toiseksi, kun siitä ei ollut apua, +olen asian perustusta itte runoissa kysynyt ja sitä myöten niitä +asetellut.</p> + +<p>Kysynet lukia jos esiwanhempammeki näitä runoja missään +järjestyksessä laulowat taikka yksitellen? Minusta näyttää näien +runojen sitä myöten, kun asiatki tapahtuwat, yksitellen ilmautuneen. +Erityiset runot Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä eiwät maha +olla yhen laatimia, waan usiamman. Yksi kerto muistoksi yhen, toinen +toisen asian, mitä mikin itse oli nähnyt eli kuullut. Waan tuskin +taitaan nykyjään yhtänä runoa tawata, joka juuri alkusanoissaan olisi +meihin asti säilynyt. Joka tuntee, kuinka helposti runon teentä käypi +monelta talonpojista, jos ihka ehiätä rupiaisi mistä tahansa tietystä +asiasta laulamaan, keksii kyllä, että paraskana muisti ei woi +säilyttää sana sanalta mitä toiselta pitkissä runoista kuullaan. Waan +asian muistaa itsekukin helpommasti ja paikka paikalta, jos enimmätki +muistawa, kertoo sen runossa toisellenki unohellen muutamia, toisia +parannellen. Wähitellen taitaa itse runoainetki alkulaaustaan +mutkistua, jotta sitä kerrotaan peräti toisin. Tämä lienee osiksi +wähintäkin nimissä jo tapahtunutki. Mitä ennen wanhaan muisteltamista +urohista ja waimoista omilla nimillänsä lienee kerrottu, taisi +Kristin opin maahan lewitessä muuttauta, jotta urosten siaan usein +pantiin Kietus, Santta Pietari, Ruotus (Herodes), Juutas j.m., +waimojen Neitsy Maaria emonen.</p> + +<p>Että asiat, joista runoissa lauletaan, ei kaikki olleet ilman perää, +ymmärtää itsekukin helposti, waan mikä lienee toen tosi, mikä +jollai toisella tawalla runossa kuwailtu, mikä peräti waleheltu, +sitä nyt lienee waikiampi erottaa. Muutamat asiat waikka esinnä +kummanlaiset kuulla ja wähän toeksi uskottawat, tarkemmin tutkittua +sietäwät jollai lailla selwitettää. Kuka meistä ei pitäisi joutawana +Wäinämöisen ja Ilmarisen huolia kuun ja auringon katoamisesta +ja millä tawalla olisi Pohjan akka ne wuorehen kätkenyt? Mutta +muistellessa, mitä osittain esiwanhempaimme tänne tulosta mainitaan, +heiän eteläisimmillä mailta tänne Pohjan perukoille saaneen, ja +mitä tieämme auringon talwella Pohjaisemmilla mailla katoamisesta, +keksimmä, että, jos he niin pohjaseen asti oliwat kulkeneet, tämä +asia heille äkkinäisnä mahto suurenki pelon nostattaa, päiwän jo +iäksi menneen. Kun heillä myös taisi olla yhtäläiset wainot Suomen +maassa ennestään eläwäin Lappalaisten kera, joilta syy oli kaikkea +pahaa pelätä ja joita piettin ylewinä loihtioina, niin sai siitä +Pohjan akka pian syyn päällensä. Waan mitä esinnä mahto päiwän +katoamisesta kerrottaa, taisi aikaa woittain tulla samati kuusta ja +täheistäki mainituksi.</p> + +<p>Pian kaikissa runoissa osotetaan kaksi kansaa, jotka eiwät ylen +hywässä suosiossa wälillänsä eläneet. Toisen näistä nimittäisimme +Pohjan, toisen Kalewan kansaksi. Runoa myöten oli päänä Pohjan +kansassa usiasti mainittawa Louhi, jota myös Pohjan akaksi nimitetään +ja joka heiän töistä näytti parahiten huolen pitäwän. Kalewan +kansassa oli monta sankaria, suurimmat Wäinämöinen, Ilmarinen ja +Lemminkäinen. Olkoon kuitenki wiimme mainitusta jo aikanansa samottu, +että runot eiwät anna tarkkaa tietoa, jos hän waikka olisi Pohjanko +kansaan luettawa. Ne runolaaut, jotka minä tähän olen walinnut, +kyllä näyttäwät hänen usein Wäinämöisen apuna olleen, toisinaan +itsestänsäki sotia Pohjalassa käyneen, Pohjolassa kosjoneen j.n.e., +waan toisissa kerrotaan hänen Päiwilässä eli Jumalisissa kosjoneen, +joilla nimillä ennemmin Kalewan kansaa luulisimma osotettawan. +Joukahaisen taas pitäisin urohona Pohjan kansasta, ken tiesi +waikka ollee yksi, jota Pohjan pojaksi ja Lappalaiseksi paikottain +nimitetään. Muutamat runot warsin kertowatki hänen Wäinämöiseltä +suosta päästetyn samalla tawalla, kun Lappalaisesta ensimmäisessä +runossa kerrotaan, Wäinämöistä kosken korwalla wahanneen ja ampuneen. +Näyttää myös hänen sisarensa, jonka hän Wäinämöiselle lupasi, +olleen Pohjan akan tytti, sillä tämä jo ennenki (K. XI: 346) toiwo +Wäinämöistä wäwyksensä.</p> + +<p>Kalewan kansaksi sanoin nimittämäni sitä, johon Wäinämöinen, +Ilmarinen ja Lemminkäinen näissä runoissa luetaan. Waan ettei +moitittaisi minun tässä nimityksessä tuiki erehtyneen, koska moniahat +pitäwät Kalewan nimeä pian Hiien ja Lemmon werosena, niin saanen +ehkä selwemmin sanoa ajatukseni. Minusta näyttää olleen Kalewan +kaikkia wanhemman suomalaisen urohon, josta nykyjään mitänä tieämmä. +Taisipa olla hän, joka ensin pysywämmästi Suomen niemelle asettautu +ja jonka suku sitte maahan lewesi. Paikkoja joissa Wäinämöinen +j.m. eleli kutsutaan usein Kalewalaksi, toisissa mainitaan Kalewan +kankahista, kaskista, kaiwoista, koirista, käkösistä j.n.e., niinkun +e.m. wanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy tulleelta sulholta: +"Käwitkö Kalewalassa." Sulho: "Käwinpä Kalewalassa." Tyttö: "Haukkuko +Kalewan koirat Kalewalan kankahilla?" Sulho: "Haukkupa j.n.e." Tyttö: +"Kukkuko käet Kalewan Kalewalan kaiwotiellä (kaskimailla)?" Sulho: +"Kukkupa j.n.e." Tyttö: "Katsoko Kalewan neiot Kalewalan ikkunoista?" +Sulho: "Katsopa j.n.e." Ja koska senlaisia sulosia asioita, kun +poikain ja tyttöjen keskinäiset kosjopuheet, Kalewalasta mainitaan, +niin häntä en pitäisi Hiitolan eli Lemmon koin wertasena. Sillä +koskas näistä eli Manalasta ja Tuonelasta kuulet senlaisia?</p> + +<p>Syy että Kalewata tultiin pahemmalla nimellä tuntemaan lienee tullut +siitä, että hän Pohjolan kansalle oli hirwiä ja pelättäwä, joka häntä +sentähen mainitti pahaksi, samati kun me aina näihin aikoin asti +olemma Turkkia, Koirankuonolaisia ja wähä tätä ennen Punapartaa ei +juuri ihmisinä waan wähän mahtawampina pahoina pitäneet. Waan mitäpä +näistä, — eikö Paawi esiwanhemmillamme ollut pian Jumalan siasna, +waan miksi on hänen nimensä ja arwonsa nyt muuttunut? Elkääme siis +nykysistä kuulloista, ilman asian tutkimatta, paljo wanhoin asioin +päättäkö. Aiwan, kun sanoimma, mahto Pohjan kansassa Kalewan nimi +olla pelätty, waan koska aikaa woittain Lappalaiset sitte osittain +sekautuwat Suomalaisiin, osittain pakkolaisina ja kasakkoina +kiersiwät maata, niin saatti heiän kauttansa Kalewan nimi tulla +alkuarwostaan Suomessaki muutetuksi, koska Kalewata ei enää paremmin +muistettu. Ja mitä se ei lie waikuttanut, waikutti uuen uskon +maahan lewiäminen. Kumma että Wäinämöisenkään ja Ilmarisen nimet +owat sikseen alkuarwossaan pysyneet. Kuinka sukkelasti toisinaan +senlainen muutos tapahtuu, taitaisin toisessakin asiassa mainita. +Eikö nyt yhteinen luulo asu kanssassa, ensimmäisten kirkkojen +Suomessa jättiläisiltä raketuksi? Minä matkoillani olen tuskin +yhtään wanhanaikuista kiwikirkkoa tawannut, josta paikalla ei jotaan +senlaista olisi tarinoittu. Waan mikäpä syy sihen? Minusta näyttää +tällä lailla: Kristin opin Suomessa leweten oliwat wielä metsissä ja +erämaissa Lappalaiset pakanoita, jotka tätä oppia kowasti wihasiwat. +Sillä Suomalaisten ylewämmäksi päästyä he ei tarkemmin tainneet +asiata tunnustella, waan luulit heiltä otetun uuen opinki jotai +waikuttawan, josta sitä oli syy aina enemmin wihata. Kirkkoja tehessä +mahto heiän mieleensä johtua, olla heille itselle hywäksi, saaha +nämät rakennukset häwitetyksi ja lienewät usein öillä repineetki +ja kukistaneet, mitä päiwällä toisilta tehtiin. Waan koska tämä +kuitenkana tuskin taisi menestyä ja ollen Suomalaisten ruumiinsa +koolta suurempia, päättiwät he rakentajia jättiläisiksi ja aikaa +myöten lewittiwät uskonsa Suomeenki, jotta nykyjään Suomalaiset +pitäwät ensimmäisiä kirkon rakentajia jättiläisinä, ei tieten, että +he itse taisiwat olla mainittuina jättiläisinä. Ja koska taasen +heiänki luonansa yötisten häwitysten tähen nousi huuoksi jättiläisten +yöllä rakennukset kukistaneen, niin synty siitä senlaisia kansan +keskinäisiä tarinoita, joita nyt siellä täällä kuulemma.</p> + +<p>Olkoon tämä sanottu ajattelemiseksi, miten Kalewan nimi taisi tulla +alkuarwostaan toiseen muutetuksi. Muuten luulisin itse nimityksen +Kalewa merkittewän jotai <i>hirwiätä, surmaawaista</i>, ollen yhtä rotua +kun sanat <i>kalpa, kalma, kallo, kalu (ensis), kuolen</i>.</p> + +<p>Kansan tarinassa nykyjään on Kalewan pojista kahtalainenki huuto. +Toiset pitäwät heitä pahoina jättiläisinä, toiset nimittämät +heitä Wäinämöiseksi, Ilmariseksi, Lemminkäiseksi, Joukahaiseksi, +Kihawanskoiseksi, Liekkiöksi, Kullerwoksi j.n.e., joista juuri ei +erittäin pahaa mainita, jos ei wiimme nimitetystä, Kullerwosta, joka +sentähen kotoa erotettiinki. Eilliseen huutoon on jo syy mielestämme +mainittu, waan jälkimmäisellä, näitä olleen, lienee parempi perustus, +waikka wähän enää heiän nimiänsä taitaan oikein tuta. Ainaki +sanotaan heitä olleen 12. Jos nyt Wäinämöinen ensi polwessa eli +muussa seuraawassa oli Kalewan poika, sitä emme woi arwata. Kuitenki +luulisin hänen olleen jotai jälkimmäistä polwea, sillä ensi polwessa +poikia hän ja Ilmarinen olisiwat olleet weljekset, joka ei näytä +tapaukseksi, jos heti Wäinämöinen Ilmarista paikoin weljeksensä ja +emonsa lapseksi nimittää. Samoin olisi Lemminkäinenki saama weljeksi +Wäinämöiselle, waan tämä häntä siksi ei millonkana kutsu, mainiten +häntä waan paikoin ylimmäiseksi ystäwäksensä. Jälkimmäistäki polwea +olewat heitä kyllä sen wuoksi taitaan Kalewan pojiksi kutsua; wieläpä +Juutalaisia nytkin Abrahamin ja Israelin lapsiksi nimitetään. Tästä +olisi myös ymmärrettäwä, kuinka Kullerwo, jota nimeltä kutsutaan +Kalewan pojaksi (s.o. jälkeentulewaiseksi) taisi Ilmariselle, +toiselle Kalewan pojalle, myötyä. Saanen wielä nimittää että olen +muutamien kuullut Antero Wipuista Kalewan kanssa yhtenä pitäwän, +niinkuu runossaki kerta sanotaan.</p> + +<p>Waikka näistä ei enää mitään selwää saane, olen kuitenki uskowa +Kalewasta, hänen Wäinämöistä, Ilmarista ja muita nimellisiä uroita +paljon wanhemmaksi, ehkä, kun sanoinki, siksi, joka ensimmäiset +Suomalaiset näille maille saatatti. Ja koska paikkoja, joissa +hänen jälkeentulewaisensa asukseliwat, näyttää Kalewalan nimellä +kutsutuksi, joka mahto olla yhteinen niille erityisille Wäinölän, +Ilman, Utuniemen, Terhensaaren, Suomelan, Kaukoniemen, Päiwilän, +Wuojelan, Luotolan, Jumalisten j.n.e. nimityksille; niin olen tämän +runokokouksenki Kalewalaksi nimittänyt. Nimi sillen piti antaa, ja +enimmät työt näissä runoissa owat tätä selitystä myöten Kalewalassa +tapahtuneet.</p> + +<p>Jos Suomen Mythologialla olisi näistä runoista mitään apua, joka +juuri ei taia ilmankana olla, niin on yksi toiwoni täytetty, +waan wielä olisi toisiakin: toiwoisin näistä jotain selwitystä +esiwanhempain wanhasta elämästä, Suomen kielelle ja runo-opille jotai +hyötyä saawan. Saanen näistä asioista, jos ittekustaki, moniaan sanan +lisätä, koska ne ainaki näitä runoja toimittaessa owat mielessäni +olleet.</p> + +<p>Suomen Mythologia kyllä jo tätä ennen on tullut ilman muita +Lencqwistiltä, Gananderilta ja Porthanilta joksiki tutkituksi, waan +epäilemättä on se wieläki suurten wirhetten alanen, monessa paikassa +erehtywäinen. Ilman mitä jo Kalewasta ja hänen pojistansa olemma +wähin sanoneet, niin kysymmä, mistä on Ilmarista tuulen, ilman ja +walkianki jumalana ruwettu pitämään? Tuskin taiat runoissa yhtään +paikkaa tawata, josta tälle luulolle olisi pienintänä perustusta +saawa. Näyttää kun olisi nimestänsä häntä tuulen ja ilman jumalaksi +tehty, ja takomisistaan walkianki, wai siitäkö tämä wiimmeinen, että +hän Wäinämöisen towerina kerran taiwaalla walkiata iski. Niin hän ei +kuitenkana runoissa ole. Tuulta rukoiltiin aina Ukolta, joka tuulenki +ynnä muien oli hallitsia, ja tuulen käsissä Ilmarinen ennen muita +Pohjolasta palatessa hätäyty. Mitä sihen, että hän sampoa takoissa +sai tuulet tuulemahan, niin se asia kyllä sietää toisenlaisen +selwityksen, ettei siitä häntä tarwitse tuulten jumalaksi tehä. Waan +jos hän olisi ilman jumala ollut, niin Wäinämöinen tuskin olisi häntä +wastoin mielin saanut ilmassa Pohjolaan työnnetyksi ja Wäinämöinenpä +sitä loihti, eikä Ilmarinen, Pohjan akkaa wastaan, kun tämä sateet, +rakehet ja wiluilmat uhkasi panna sammon kaswuja turmelemaan. +Ilmarinen runoja myöten ei ollut kun mainio rauan, wasken, hopion ja +kullan seppä, muuten yksiwakainen, totinen ja rehellinen mies, ainaki +kun häntä piti tawata, ahkera työstänsä, harwoin muihin puuttuwa. +Ja siinä on hänellä kyllä kunniaksi, ettei häntä enään tarwinne +tuulijumalaksi korottaa.</p> + +<p>Wäinämöisestä nyt taitaan laulettaa, mitä muien nimellä ennen +wanhaan on laulettu, waan kukapa sen taisi estää. Mitä maailman, +kuun, auringon ja tähtien luomisesta hänelle annetaan, on wanhastaan +tainnut jostaan jumalasta kerrottaa, ja sitte nimienki unohettua +Wäinämöiselle mennä. Minkä tähen on Antero Wipuinen, minkä tähen +Kalewa, minkä tähen ylijumala Ukko niin pian kokonansa runoamatta +jääneet, waikka wieläki puhettarinassa Antero Wipusesta e.m. +mainitaan, että "lapsi Wäinämöinen häntä wasten oli."</p> + +<p>Jos näissä runoissa paikoin Wäinämöistä entisestä jumala-arwostaan +alennetaan, niin tiettäwästi minä siihen en woi mitänä. Näitä on +minun pitänyt toimittaa, kun heitä itse olen saanut, katsomatta, +jos Wäinämöistä pietään jumalana eli ei. Jo ammon olemma tottuneet +häntä esiwanhempaimme jumalana pitämään, jossa arwossa hän heillä ei +kuitenkana näytä olleen, waan muuten woimallisna, paljo tietäwänä, +sankarina. Usiasti rukoilee hän itse ylijumala Ukolta apua, ja +tunnustaa näin omalla suullaan, ken jumala oli. On myös Wäinämöisellä +kyllä ilman jumaluuettaki nimeä ja kunniata ja parempi lienee olla +itsekunki ylewinnä talonpoikana, kun huonona herrana, parempi +wiisahinna ihmisenä kun puujumalana. Jos wielä nyt rahwaalta niillä +seuwuin, joissa muisto Wäinämöisestä parahite elää, kysymmä ku +Wäinämöinen oli, niin wastaawat he pian näin: "Olipa hän muistettawa +uros ensimmäisiä esiisiämme ja kuuluisa runoja"; waan jos heiltä +kysynet, ketä he jumalinaan pitiwät, niin usiammasti wastataan, +Ukkoa, joka oli taiwaan ja maan luonut, heiän rukoilleen. Enkä +epäilekkänä jo ennen Kristinki oppia esiisillämme olleen tieon yhestä +ainoasta jumalasta, jota millon nykysellä, millon ukon eli luojan +nimellä palweltiin, enkä myös lue sitä heille suureksi tuhmuueksi, +jos he ei warsin olleekkana niin nerokkaat suurta jumalajoukkoa +itselleen hankkimaan, kun moni muu wanhanaikuinen kansa.</p> + +<p>Wäinämöinen näissä runoista enimmiten mainitaan totiseksi, wiisaaksi, +eteensä ajattelewaiseksi, jälkeentulewaisille hyöwytystä hankkiwaksi, +suuritietäwäksi, laulussa ja soitannossa ylen mahtawaksi, Suomen +sankariksi. Ilman sitä nimitetään häntä ainaki wanhaksi, ehk'ei hänen +wanhuus yksin häntä niin suuresti liene kosjotuumissaan haitannut.</p> + +<p>Toista laatua oli Lemminkäinen, kewytmielinen, nuori, ylpiä, +mahistaan ja tieostaan kerskaelewa, wähän eteensä ajattelewa, jos +urhoollinenki, sankari. Töistä, joita kosjona ollessa hänelle +Pohjolassa määrättiin, ei taia oikein selwää saaha, sillä pian yksiä +töitä määrättiin toisella kerralla Ilmarisellenki. Minä olen walinnut +runoja, joissa wähänkänä erotaksen.</p> + +<p>Monta muuta nimeä jätän tällä kerralla mainitsematta, joita näissä +runoissa taitaan Mythologialle entisistä erehyksistä oikasemiseksi +tahi muuksi euksi löytää. Näien erehysten seassa lienee seki +kummanlainen, kun kapeesta on sinne erityinen olento saatu, waikka +kapeella ei missään ymmärretä kun luotua olentoa, ihmistä eli muuta +olentoa; samati myös se kun Ukkoa ja Wäinämöistä toisilta on yhtenä +pietty.</p> + +<p>Enkä paljo aio wiipyä osotuksessa, mitä näistä mahtaisi +wanhanaikusten tapojen selwittämiseksi lähteä. Taitaisin kyllä +muutamia esimerkkiä siinä saaha, jos olisi aikaa miettiä. XIII. +116. näyttää, kun olisiwat wanhat kuumilla kiwillä ja ween sillä +waristamisella keitoksiaan laatineet. Monesta muusta paikasta +löytäisimmä, että wanhempia piettiin kunniassa, jos kohta miehuutensa +innossa Lemminkäinen wähän äitinsä tahostaki poikkesi. Samati näemmä, +että sillon oli tapana kosioille ehtotöitä asetella. Taitaa waan moni +luulla ylen paljon näissä heiän kosioasioistaan puhetta olewan, jotta +sillä koko kirja pian miksi ei olisi uuenlaatuisten tekokertomusten +eli tarujen (Romanien) muotoseksi muuttuwa. Jos niin olleeki, +niin olko, waan muistakaammeki, että esiwanhemmissamme, joilla ei +ollut nykysiä monikoskewia liikutuksia ja asioita kerrottawana, +yksinäisessä elämässään kosiotuumat, sotakäynti, metsän ja kalan +pyynti oliwat muisteltawimmia keinoja. Siitä se, että näistä asioista +pian yhtäläiseen runossa kerrotaan.</p> + +<p>Suomen kieli ja runo näissä ehkä tawataan selwempänä, kun missänä +muussa kirjassa. Monet sanat ja sananparret tulewat tuo tuostaki +ilmi alkuluonnossaan eli samalla kannalla, kun niitä rahwaan suusta +kuullaan. Muien kielten oppineilla, waikka kyllä Suomeaki taitawilla, +on usiasti waikia estää kieltä omaluonnostaan toisten mukaseksi +wääntymästä, mutta talonpoikasella kansalla, joka muuta ei ymmärrä +kun yhtä äitinsä kieltä, siitä ei ole pelkoa.</p> + +<p>Sanojen kirjottamisessa olen wälistä poikennut niien ennen +tawallisesta tawuusta, waan koska se kuitenki harwassa tapahtuu, niin +siitä en pelkää suurta moitintoa, liiatenki jos syyt sihen löytäisi +otollisiksi. Muuten on koko asia minusta joutawa, siitä kellenkään +suuttua, jos hän eritawuutaan seuraapi. Tawuu ja kirjotus kielessämme +wielä eiwät ole siksi wakautuneet, jotta yksi ainoa laatu taitaisi +oikiaksi luettaa. Waan elköön kukaan sitä pahaksi panko, jos minä +tässä asiassa näytämme muita huolettomammaksi. Lapselliseksi olen +aina lukenut senlaisia kinaamisia, kun wälistä kuullaan esimerkiksi +siitä, jos pitäisi kirjottaa <i>meiän, naia, luoa, wieä</i> eli <i>meijän, +naija, luuwa, wiijä</i>. Kumpanenkana näistä ei taia tarkoin puhe-ääntä +wastata, joka taitaisi tulla tällä tawalla kirjotetuksi: <i>mejjän, +najja, luwwa, wijjä</i>. Waan koska kaksiäänikkeitä <i>ai, ei, oi, ui</i>, +ja <i>au, eu, iu, ou</i>, j.n.e. kerran olemma tottuneet lukemaan kun +<i>aj, ej, oj, uj ... aw, ew, iw, ow</i>, j.n.e., niin miksi emme sanassa +<i>naia</i> e.m. taia lukea ensimmäisiä kolme kirjainta <i>nai</i> kun <i>naj</i>, +josta a:n päätteeksi saatua helposti tulee sana <i>naia</i> (najja). +Kuinkas, jos sitä <i>naija</i> kirjottanet, erotat sanoa erisioissa, +joihin se on saawa, e.m. jos sanot: <i>tulee sille tytölle naija</i> (l. +na-i-ja) ja jos sanot <i>en huoli naia</i> (l. najja) Toisia <i>luoa, wieä, +myöä</i> j.n.e. mahan sitä ennemmin sillä tawalla kirjottaa, kun niitä +meiän puheessa niin paraasta päästä äänelläänki. Myös saanet sanasta +<i>wuosi</i> ennemmin <i>wuoen</i> kun <i>wuuen</i>, eli <i>wuuwen, wuwwen</i>, samalla +tawalla kun sanasta <i>paasi</i> saat <i>paaen</i>. Toisissa tapauksissa olen +kirjottanut <i>wenehesen, tarpehesen, kankahasen</i> (eli <i>weneesen, +tarpeesen, kankaasen</i>) j.n.e. joita muut kirjottanewat <i>weneheseen, +tarpeheseen, kankahaseen</i>, (eli <i>weneesehen, tarpeesehen, +kankaasehen; weneeseen, tarpeeseen, kankaaseen</i>). Näitä sanoja +toisten samanlaatuisten kanssa rinnatellen näyttää kun e.m. wanhasta +pääsanasta <i>wenehi</i> (nyt: <i>weneh, wenet, wene</i>) samassa siassa +kun sanoista <i>pursi, reki, kolmansi, tulewat purtehen, rekehen, +kolmantehen</i> tulisi <i>wenehehen</i>, joista sitte h on s:ksi muutettu, +jotta sanotaan <i>wenehesen</i> eli <i>wenesehen</i>. Eikä, mitä minä olen +luullut tajuawani, näillä seuwuin senlaisissa sanoista molempia e:itä +niin wenytetäkkänä, jotta kirjottaisit <i>weneeseen</i>, waan ainoastaan +<i>weneesen</i> eli <i>weneseen</i>, h kummassaki e:tten wälille pantawa, jos +niitä kaheksi tawueksi lewitetään.</p> + +<p>Wielä olen kirjottanut <i>sanowi, tulewi, ottawi</i>, waikka muut +kirjottoot <i>sanoowi, tuleewi, ottaawi</i> (eli <i>sanoopi, tuleepi, +ottaapi</i>). En senlaisissakana sanoissa ole sitä wenyttämistä +ääntäissä kuullut, jota kahella äänikkeellä perätysten osotettaisi. +<i>Tulewi, sanowi</i> j.n.e. jo itsestään owat sanoista <i>tulee, sanoo</i> +lewitetyt yhtä tawutta pitemmäksi; mitä niitä sitte enää pitäisi +kahella äänikkeellä kirjottaa?</p> + +<p>Liittosana <i>-kaan</i> (-kään) muutellaan monin tawoin. Toiset sanowat +ja kirjottawat: ei kertaa<i>kaan</i>, toiset: ei kertoa<i>kana</i> ei +kertaa<i>kahan</i>, ei kertoa<i>kan</i>, ei kertoa<i>na'</i>. Yksi tuo nyt lienee, +miten senlaista puolisanoa kirjottaisi, waan täyellisinnä näyttää +se olleen <i>-kana</i> (-känä). Semmoisena luulen sen alusta alkain +jotain seuruuta merkinneen, josta wieläki sanotaan <i>perä kanaa</i> s.o. +yhtä seuruuta toinen toisensa jälestä ja <i>kanssa (kanassa)</i> s.o. +seuruussa, <i>kansa (kanasa)</i> seuruu, joukko, yhteys. Puhetta myöten +niillä tienoin, joista enimmät näitä runoja on koottu, olenki, kun +muuten runossa sopii, parahasta päästä kirjottanut sen täyellisnä, +e.m. <i>Eipä kuu kumotakkana, Eikä päiwä paistakkana</i>, joista toinen +taitaisi kirjottaa: <i>kumotakkahan, paistakkahan</i>. Luetaan myös +paikoin: <i>kun ei tuostakan totelle</i>, eli <i>En minä mitänä tieä, Elä +koske konnanana</i> j.n.e. Semmoisia sanoja kun <i>mettä, katsoo, suitsi</i> +j.n.e. äännelläänki sillä tawalla Wenäjän Karjalassa, joista runot +parahite owat saaut, eikä <i>mehtä, kahtoo, suihti</i> j. n. e. eli +jollaan muulla tawalla.</p> + +<p>Heiän äänelmästä olen taas toisissa poikennut, e.m. sanoja +<i>laulamahan, annetahan, kiwiksi, akkunaksi, laatia', oikiassa, +kautta, kosken, mustalla, matkassa, käsillensä (käsillehen)</i> olen +sillä tawalla kirjottanut, eikä <i>laulamahek, annetahek, kiwikse, +akkunakse, laatie', oikiesta, kautti, kosen, mussalla, matassa, +käsillehek</i>, kuni niitä he ääntelewät.</p> + +<p>Semmoisia sanoja, kun <i>otto'oni, otto'os, otto'o, (otto'ohon, +ottuohon), otto'ome, otto'ote, otto'ot, (otto'ohot, ottuohot); +tulloni, tullos, tulko, tulkome, tulkote, tulkohot</i> kuullaan niin +äännettäwänki eli <i>ottaoni, ottaos</i> j.n.e., waan toisessa siassa +näyttää sana olewan sanottaissa: <i>ottakohon, ottakaame, ottakaate</i> +j.n.e. — Waan heitän nämät, ja sanon wielä muutaman sanan Suomen +runosta.</p> + +<p>Moni on pitäwä ei minänä työnä Suomen runoja laatia luullen joka +tilassa, kun saapi sanoja 8:saan tawuehen asti yhteen sopimaan jo +runonki saaneensa. Wai siinäkö se Wäinämöisen kuulusa mahti olisi! +Elkääte päättäkö ennen asian tutkittua ja elkääte pitäkö työttömänä +asiana, jossa waan yksi ainoa esiwanhemmistamme tuli oikein +kuulusaksi. Yhtä wähä, kun mitkä 7 tähtiä tahansa olisiwat Otawa +taiwaalla, owat mitkä 8:tawuiset sananparret hywänsä kielessämme +runoja. Jos wanha Wäinämöinen nyt tulisi ja kuulisi senlaisia runoja, +kun owat:</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i1">"Mutt' ei käynyt, eikä kyennyt,<br /></span> +<span class="i1">Kourat kowat ja kompelot,<br /></span> +<span class="i1">Ei tainnut tuohon taipua."<br /></span> +<span class="i6">— — —<br /></span> +<span class="i1">"Herätä herroingin luona,<br /></span> +<span class="i1">Sowita hywä suosio."<br /></span> +<span class="i6">— — —<br /></span> +</div></div> + +<p>taikka jos tämmöisiäki:</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i1">"Korkeus on sinun kotos,<br /></span> +<span class="i1">Awaruus on asunmajas,<br /></span> +<span class="i1">Itse kynsit kylmät meret,<br /></span> +<span class="i1">Itse sauwoit sarkajaot."<br /></span> +<span class="i6">— — —<br /></span> +</div></div> + +<p>Niin pelkään kyllä, jotta itse merien kyntäjä ja sarkajakojen sauoja +miksi ei sanoisi:</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i1">"Heretkääte, heittäkääte<br /></span> +<span class="i1">Paremmille laulajoille,<br /></span> +<span class="i1">Taitawammille runoille,<br /></span> +<span class="i1">Kaikki käypi karwoilleni,<br /></span> +<span class="i1">Puhki korwani puhuwi,<br /></span> +<span class="i1">Läpi pääni läylentäwi,<br /></span> +<span class="i1">Wiepi wiikoksi iloni."<br /></span> +</div></div> + +<p>Tosiaan on Suomen Runossa samati kun muienki kielten omat waatimukset +nouateltawat ja jos Runon teentä kuitenki Suomessa helpommasti käypi, +niin kiittäkääme siitä kielen somaisuutta, waan elkääme sentähen +näitä waatimuksia unohtako.</p> + +<p>Waikka itte runotyössä kehno ja sentähen sihen harwoin puuttuwaki +olen kuitenki aikaa myöten toisten tekoja lukeissani ainaki +ajatellut, mikä ollee syynä, että toinen niistä on kaunis, toinen +korwille waikia kuulla. Perustusta miettiessä olen malttanut että +eillisissä on seurattu Runon waatimuksia, jälkimmäisiä näitä wastoin +laaittuna. Tässä waan puhumma niistä waatimuksista, jotka koskewat +itte sanain sopimiseen, ei mitä ainetten kertomisesta eli muusta +Runo-oppiin kuuluwasta olisi sanottawa. Näitä Runowaatimuksia +yksitellen muistokseni kirjotettua, on siitä jo kaswanut aika +tukku kirjotusta, josta nyt tahon ottaa, mitä tähän esipuheesen +luulen sopiwan ja mahtuwan. Jos ne ei ollekkana jokaista mieleen, +niin muistakaame että eripaikoilla saattaa olla eriwaatimuksensa +Runostaki, waan minä olen seurannut, mitä täällä ja rajan yli +Wenäjän puolla Runosta waaitaan. Elkään waan kukaan luulko minun +tätä seuraawata kellenkänä opiksi kirjottawan. Se ei ole mielessäni, +eikä runoja opilla tehäkkänä, ettei luonto niitä saattaisi paremmin. +"<i>Luonto laulajan tekewi, Itse into ilmottawi, Runojallen rohkialle, +Mitä lauluhun latowi</i>." Hywä jos waan saisin osotetuksi minkälaisia +runoja meiän puolella hywinä pietään.</p> + +<p>Ennen muita tulisi nyt selwitettäwäksi mitä pitkällä eli lyhyellä +tawutten arwolla ymmärrämme. Itsekukin malttaa helposti, että a +on pitempi jos sanomme <i>waara</i>, kun <i>wara</i>; i pitempi sanassa +<i>siima</i> kun <i>sima</i>; o pitempi sanoessa <i>meni taloon</i> kun <i>möi +talon</i>; ä pitempi jos sanomma <i>näitkö emäntää</i> kun <i>näkikö emäntä</i>. +Niitä tawuita, joissa äänike sillä lailla on pitempi, nimitämmä +<i>pitkäarwosiksi</i>, jota myöten sanoissa <i>waara, siima</i>, ensimmäinen +tawut on pitkäarwonen, sanassa <i>taloon</i> toinen ja sanassa <i>emäntää</i> +kolmas. Samati on missä tahansa sanassa tawut, jota nyt on tapana +kahella äänikkeellä perätysten kirjottaa, paitsi jos jälkimmäinen +ollee i, pitkäarwonen e.m. 1:nen sanoissa <i>maata, pöytä, auttawa, +riennä, joutawa</i>, 2:nen sanoissa <i>lupaawa, rekeen, kurieri, rukiita, +sanoo</i>, 3:as sanoissa <i>sotikaa, sanokoon, käwelee, käsiään</i>, 4:jäs +sanoissa <i>käwelemään, hajotetaan</i> j.n.e.</p> + +<p>Mutta ilmanki kahta äänikettä maltamma, että ensitawut sanassa +<i>sakko</i> on pitempi kun sanassa <i>sako</i>; samati sanoissa: <i>matto, +mato; mutta, muta; kyllä, kylä</i> j.n.e. 2:nen tawut sanoissa +<i>sakossa, sopalla</i>, pitempi kun <i>sakosa, sopala</i>; samati sanoissa +<i>ranta, welka, pirta, koski</i> 1:nen, sanoissa <i>emäntä, alotti, +lepistö, kowempi, kätensä</i> 2:nen, <i>Amerikka, lihawaksi, warawampi</i> +j.n.e. 3:mas tawut lyhyitä pitemmät. Näitä tawuita nimitämmä +<i>pitkäsiasiksi</i>, sillä niissä ääniket ei itsestänsä pitkä on waan +pitkä nykysessä siassaan. Pitkäsianen on siis se tawut, jossa yhtä +äänikettä seuraa wähintäin kaksi äännettäwätä eli i yhen äänikkeen +kera, e.m. 1:nen sanoissa <i>wanha, selkä, wirka, tukka, paita, walta</i>, +2:nen sanoissa <i>wäestö, wetäisi, kurikka, nawetta, olento, kumarsi</i>, +3:as sanoissa <i>opetella, tapaelma, wetäwäinen, lewititkö</i> j.n.e. +Samalla tawalla erityisten sanain yhteen saaessa e.m. <i>jos weät, olin +minä</i>, joissa o sanassa <i>jos</i>, i sanassa <i>olin</i> owat pitkäsiasiksi +luettawat. Wasta tahomma siitäki puhua, miten moniahat pitkäsiasista +tawuista taitaan lyhyiksi käyteltää.</p> + +<p><i>Lyhytarwosiksi</i> nimitämmä kaikkia tawuita, jotka eillistä +mukaan eiwät ole pitkäarwosia, eikä pitkäsiasia, e.m. <i>kala, +matala, murehia, hewosiasi, wetelemiäni</i>, jotka owat sanoja waan +lyhytarwosilla tawuilla.</p> + +<p>Nyt ennen kun taiamma tutkia mitkä pitkäsiasista tawuista taitaan +runossa lyhyiksi luettaa, tulee peräti toinen asia katseltawaksi, +nimittäin tawutten korko. Ääntäissä korotamme muutamia tawuita +sanassa, toisia emme korota. Jos seuraawaisissa sanoissa merkitsemmä +korotetuita tawuita, niin owat näin: _sána, málttawá, héwosélla, +wételemä'llä, kä'yskentélewä'inen, pólttelewáinen_ j.n.e.</p> + +<p>Jokaisessa sanassa korotetaan ensitawut ja usiammissa kolmas, wiies +j.n.e. eli joka toinen tawut alusta alkain, joka kuitenkana ei +kaikissa ole tapaus, koska muutamissa 4:jäs, 6:es j.n.e. korotetaan. +Waan lienee korottamisella wähän eripaikoissa erotustaki, sillä +waikia on muuten ymmärtää, kuinka moniahan niin jäykästi asiata +wastoin päättäisiwät aina waan 1:sen, 3:nen ja 5:nen tulewan +korotetuksi, waikka niin korwin kuultawasti wähintäi meiän Suomessa +monessa sanassa 1:stä, 4:ttä ja 6:tta korotetaan, e.m. sanassa +arwelewaisemmasti, jota jos korottaisit _árwelewáisemmásti_, tulisi +se pian tuntemattomaksi. Olen myös luullut malttaneeni, korotuksen +liiatenki ensitawuissa Turun ja Hämeenki Suomessa olewan paljo +teräwämmän kun meiän, e.m. koska me sanoisimma: páljoko siítä sáit +héwosésta", sanowat he kun ikäs hakaten: "pálko (palk) siít héwosest +sáit", eli meillä: "mónellénko miéhellen tä´stä työ'tä ólisi", +heillä: "mónelko miéhel tä'st työ't óls", meillä: "páremmán émännä'n +tálo hä'nestä' sái", siellä: "párem'an émänän tálo hä'nest sái."</p> + +<p>Jonka äsken heitimmä puheen pitkäsiasista tawuista, taiamma nyt +uuelleen tutkinnon alaseksi ottaa: korotetuista tawuissa pietään +pitkäsiasia pitkäarwosten werosna e.m. _ihmisellä, sallittawainen_, +joita jos pitkiä merkitsemmä wetämällä -, lyhyitä wempelellä ., +tulisi merkittäwäksi</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 2em;">- ~ - ~ - ~ - ~</span> +<span style="margin-left: 2em;">ihmisellä, sallittawainen.</span> +</pre> + +<p>Korottomassa tawuessa owat pitkäsiaset lyhyen jälessä pitkät, e.m.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 2em;">~ - ~ ~ ~ - ~ ~ - ~- ~</span> +<span style="margin-left: 2em;">emäntä, erotetuksi, isäntiänsä,</span> +</pre> + +<p>pitkän jälestä epäarwoset s.o. pitkiksi eli lyhyiksi luettawat e.m.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 2.5em;">- - ~ - ~ ~ - - ~ - ~ ~</span> +<span style="margin-left: 2em;">soitolla eli soitolla, sorranta eli sorranta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">~ ~ - - ~ ~ - ~ ~</span> +<span style="margin-left: 2em;">warawammalla eli warawammalla j.n.e.</span> +</pre> + +<p>Ja nyt äsken nähtyämme mitä pitkällä, mitä lyhyellä tawut-arwolla +ymmärrämme, taiamma antauta kattelemaan, kuinka erityiset sanat näien +arwoinsa wuoksi owat montaki laatua ja nimitellä niitä, kun seuraa, +nelitawuisia jonkun otuksen lailla ja'aten eli werraten päähän, +niskaan, selkään ja häntään, niin että 1:nen tawut werrataan pääksi, +2:nen niskaksi, 3:mas seläksi ja 4:jäs hännäksi.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 3.5em;">Ykstawuisia.</span> + +Lyhyt — jo, se, ne, ka, en, et, jos, nyt, ku, mi, ken, j.n.e. +Pitkä — maa, tie, pää, suo, sai, syyt, toit, mie, j.n.e. + +<span style="margin-left: 3.5em;">Kakstawuisia.</span> + +Kakslyhyt — sana, kylä, meni, otit, kalan, wähä, wene. +Lyhytpitkä — wetää, tulee, weneen, sanoo, pataa, taloon. +Pitkälyhyt — suoli, maata, ranta, toimi, kyllä, äyräs. +Kakspitkä — kantaa, luottaa, kirween, pirttiin, altaan. + +<span style="margin-left: 3em;">Kolmitawuisia.</span> + +Kolmilyhyt — matala, wesiä, käweli, ihana, minua, ahawa. +Alkupitkä — kantele, rintawa, polttanut, kultana. +Keskipitkä — weneellä, lupaawa, sanoilla, käteensä. +Loppupitkä — wetäköön, sanokaa, käsiään, menemään. +Alkulyhyt — mureessaan, lupaawaa, weneisiin, tapaamaan. +Keskilyhyt — kantakoon, auttakaa, werkkojaan, rantamaa. +Loppulyhyt — keihäällä, ottoote, hakkaawa, seipäättä. +Kolipitkä — kirweessään, keträäwää, nakkaamaan, leikkuullaan. + +<span style="margin-left: 3.5em;">Nelitawuisia.</span> + +Nelilyhyt — wetelete, tulewana, wenosia, käwelewä, ihoawa. +Päisewä — polttelewa, kantawana, poikinesi, heinäaho. +Niskawa — lupaawana, weneitäni, erotteli, mureessani +Selkäwä — tulewaksi, matalalla, sopineeksi, wesimatka. +Häntäwä — lewitetään, menewänään, elelewää, petäjäsuo. +Etewä — kirweitäsi, tarpeessasi, hakkaawana, seiwäspino. +Keskewä — mureessamme, lupaawalla, wakuuttansa, sanottiinpa. +Takawa — menemällään, sanomaankaan, warotelkaa, tulewakseen. +Äärewä — käyttelemään, matkaelee, kantelemaa, kirwehiään. +Nousewa — weneelläkään, lupaawanaan, keräilewää, potakkamaa. +Laskewa — waiwasella, auttakaate, werkkojansa, kartanoonsa. +Lyhytpää — lupaamallaan, wenettäänkään, keräilmissään. +Lyhytniska — akkunaakaan, laulaessaan, matkaelkaa, keträelmää. +Lyhytselkä — hakkaawinaan, kirweensäkään, muistelmiaan. +Lyhythäntä — leikkaamalla, heihäälläänki, luonnokkaampi. +Nelipitkä — arwaamallaan, suuruuttaankaan, seiwästelmään. +</pre> + +<p>Wiisi- ja usiampitawuisia eilliseen emme pannekkana, sillä niistä +waan suotta olisi erityönsä, koska niitä ainaki sopii korkoja myöten +jaella kahteen eli usiampaan osaan, jotka sitte käytetään kaks- eli +kolmitawuisten mukaan. Jopa nelitawuisiaki sillä tawalla saattais +kahtia panna.</p> + +<p>Otetaanpas nyt työksi katsella, miten näitä sanoja taitaan runoon +suunnitella; jos lienee yksi millä tawalla niitä siihen pannet. Waan +sitä ennen täytyy saaha runon osista ja niihin koskemista selwä.</p> + +<p>Runo laulussa jakaupi tawallisesti wiiteenki osaan e.m. <i>hywin soitti +hauin hammas</i>, josta kolme eillimmäistä sanaa tekewät itsekukin +yhen osan ja 4:jäs halkastuna 4:nen ja 5:nen; | Hywin | soitti | +hauin | ham- | mas|. Paremmaksi näyttää kuitenki waan 4:jään osaan +runoa lukea ja niin owat entisetki runo-opin kirjottajat tehneet. +Muutamissa paikossa, joilla on erinuottinsa runoilla, se niin +laulaessaki jakaupi ja lukemalla saapi se ainaki 4:osaseksi. Sitä +wastoin runoa taas paikoin lauletaan 6:teenki osaan e.m. |Käkö-|nen +|ku-|kahte-|le-|wi|, ettei sitä warsin sowikkana laulua myöten +ositella. Kuin sanoimmaki, ositamma runoa 4:ksi ja senlaisia on +runossa: <i>sana wieä, toinen tuoa</i>, joka erityinen sana yksi, waan +runosta: <i>sano lieto Lemminkäinen</i>, tekewät kaksi eillimäistä sanaa +kumpanenki yhen ja jälkimmäinen yksin 2 osaa. Runossa: <i>itki impyen +hiwukset</i>, tekee 1:nen sana yhen, 2:nen ja 3:mas yhteensä 3 osaa, +ja runossa: <i>en tunne tätä tupoa</i>, ei tee yksikään erityinen sana +täyttä osaa, waan osat saahaan murtamalla toisesta sanasta toisen +täytteeksi, niin että 1:nen on <i>en tun-</i>, 2:nen <i>ne tä-</i>, 3:mas <i>tä +tu-</i>, 4:jäs <i>poa</i>.</p> + +<p>Koska näistä osista wielä itsekustaki on enemmänki puhetta, niin +olisi ehkä hyöwyksi niille myös itsekullenki saaha omat nimensä, +sillä paha on nimetöntä mainita. Semme saammeki ja helposti jos +samati kun nelitawuisissa sanoissa eritawuita, tässä eriosia +nimitämmä 1:stä <i>pääksi</i>, 2:sta <i>niskaksi</i>: 3:tta <i>seläksi</i>, 4:ttä +<i>hännäksi</i>. Sitä myöten on seuraawissa runoissa:</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 2em;">Pää Niska Selkä Häntä</span> + +<span style="margin-left: 2em;">Yöllä synty Wäinä- möinen</span> +<span style="margin-left: 2em;">Päiwäl- lä me- ni pa- jahan;</span> +<span style="margin-left: 2em;">Tako- a ta- putte- lewi,</span> +<span style="margin-left: 2em;">Lyöä lynnä- hytte- lewi,</span> +<span style="margin-left: 2em;">Tako olki- sen o- rihin,</span> +<span style="margin-left: 2em;">Herne- warti- sen he- wosen.</span> +</pre> + +<p>Murtamisesta mainitsimma jo äskenki ja saamma nyt paremmin +selwittää, mitä sillä ymmärrämmä. — Joka runon osa on kaksitawuinen +(kolmetawuisista wasta), eillisen niistä nimitämme <i>iskuksi</i>, +jälkimmäisen <i>laskuksi</i>. Jos nyt missä osassa tahansa sana loppuu +iskussa ja lasku alottaa toisen, niin sanomma sitä osaa <i>murretuksi</i> +ja senlaista sanain yhteensaamista <i>murroksi</i>. Sitä myöten on runossa</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 2em;">1. Ompi saarel- la si- oa</span> +<span style="margin-left: 2em;">2. Jos we- ät sa- an we- nettä</span> +<span style="margin-left: 2em;">3. Tuhat purtta puuja- elet</span> +</pre> + +<p>1:sestä selkä, 2:sessa pää, niska ja selkä murretut, waan 3:mas on +murroton.</p> + +<p>Parahimmat runojat pitäwät senlaista murrelmata niin kauniina +runossa, että wähintäki kaksi kolmesta tawataan murrettuna; sitä +wastoin on murroton runo, jossa korko ja isku sopiwat yhteen +tawuehen, wähemmin kaunis, lyhyttawuisissa tuskin sallittawakaan. +Murrelmassa katsotaan kuitenki ettei tawutten arwoa niin sorreta, +että yhessä osassa iskuun tulisi lyhyt, laskuun pitkä tawut. Molemmat +lyhyenä kelpaawat kyllä. Nähään sitä wälistä murrelman somuuen tähen +kyllä niinki runoa laaituksi, että isku on lyhyt ja lasku pitkä, +päässä eli niskassa, ja se ei haittaakkana, jos se waan harwoin +tapahtuu liiatenki jos lasku ei ole arwostaan waan siassaan pitkä. +Esimerkkiä näihin taisimma kyllä mistä tahansa runoista. <i>En ole +iso iältä</i> on kaunis runo näin 3:ssa osassa murrettuna, waan jos +sanoisit yhellä murroksella: <i>en iältä iso ole</i>, niin tulisi se +kelpaamattomaksi; samati <i>jo kumu kujasta kuulu</i> kaunis, <i>kujasta jo +kumu kuulu</i> kehno; <i>jo minua nokat noitu</i> ja <i>jo noiat minua noitu</i> +somaat, <i>jopa mua noiat noitu</i> kehnompi. <i>Wene näky, weli tuli</i> olisi +peräti kelpaamaton, sillä siinä on joka osan iskussa lyhyet tawuet +ja runo murroton; toisella kannalla on runo <i>ei weä wäheäkänä eli +emeä eriwenehen</i>, sillä waikka lyhyttawuisilla iskuilla neki, owat +ne murretut. Murrosta, kun sanoinki, on niin kaunistawana pietty, +että sitä toisinaan rakastetaan, jos kohta sen kautta isku tulee +lyhyeksiki ja lasku pitkäksi e.m. <i>jo päiwänä kolmantena</i> sanotaan +ennemmin kun <i>päiwänä jo kolmantena</i>, eli <i>päiwänäpä kolmantena; suot +kylwi, kanerwat kaswo, ei ollut isoni syytä</i>, ennemmin kun <i>kylwi +suot, kanerwat kaswo, isoni ei ollut syytä</i>, waikka jälkimmäisellä +tawalla osat arwonsa wuoksi olisiwatki paremmat. Mitä siis pitäis +ajatteleman niistä, jotka waan kiittäwät hywiksi senlaisia +murrottomia runoja kun e.m. <i>waka wanha Wäinämöinen, otti soiton +sormillensa</i>, ja wielä senlaisiaki (peräti kelpaamattomia) kun <i>panee +aitaa kaiken päiwän</i>.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 455px;"> +<img src="images/001.png" width="455" height="800" alt="Taulu I." /> +<div class="caption"> + +<p>Taulu I.</p></div> +</div> + +<p>Seuraawa osotelma [katso Taulu I.] näyttää, miten erilaatusia +sanoja taitaan runoon sowittaa. Usiampi kun nelitawuisia sihen +emme weäkkänä, sillä, kun jo wirkomma, ne korkoja myöten kahteen +eli usiampaan osaan jaettuna käytetään, kun olisi joka osa +erisanana. Emmekä myös ole pitkäsiasia waan pitkäarwosia tawuita +tähän esimerkiksi walinneet, sillä se runolle ei olisi pahaksi, +jos pitkäsiasiaki pitkäarwosten mukaan käytettäisi, paitsi mitä +näien lewittämisestä puhutaan, joka pitkäsiasissa ei woi tapahtua. +Merkeillä 1, *, + ja 0 osottaisimma, ensimmäisellä, että sana +siinä siassa on somas; toisella että sana niinki, jos harwemmin, +käytetään; kolmannella että sana sillä paikalla, jos muutamilta niin +käytettynäki, on sopimaton, ja neljännellä, että sana niin ei taia +eli piä käytettää. I. II. III. IV. merkitsewät runon osia, päätä, +niskaa, selkää ja häntää. Lewittämäksi mainitsemme sitä, koska +yhessä pitkäarwosessa tawuessa molemmat äänikkeet siltään eli toisen +muuttamalla tehään eritawueksi. Sillä tawalla saahaan sanoista: +<i>rantaa, lupaawa, arwelee, weneellä, päiwää</i>, sanat <i>rantoa, lupoawa, +arwelewi (arwelepi), wenehellä, päiweä</i>.</p> + +<p>Lewitettynä sana käytetään niin monitawuisena kun se siltä saapi e.m. +<i>tulewi</i> lewitetty sanasta <i>tulee</i> kolmilyhyenä, <i>lupoawata</i> sanasta +<i>lupaawaa</i> wiisilyhyenä j.n.e. Päätawut lewitetään aiwan harwassa, +waan sitä useimmin lewitetään muut tawuet runojoilta estämiseksi +ettei laskut tulisi pitkäksi.</p> + +<p>Jos nyt tahomma tarkemmin runoja tutkia, joissa kukin osa on +pitkälyhyt taikka kakslyhyt (lyhytpitkistä ja kakspitkistä osista +wasta puhetta); niin näämmä niitä seuraawan osotelman mukaan saawan +16 erilaatua, joille myös helposti, jos pitkälyhyitä osia pitkänä, +kakslyhyitä lyhyenä piämmä, saamma seuraawat erityiset nimityksensä. +[Katso Taulu II.]</p> + +<p>Wieläpä niitä on senkilaisia runoja, joissa ensimmäinen eli (ehkä +harwoin ja kehnosti) molemmat ensimmäiset osat owat kakspitkiä eli +lyhytpitkiä e.m. <i>Jäi neiet syliämättä, En tieä Ahin kotia, Jo tunsi +tuhon tulewan, (Raukka jo rannalta huusi ja Wesiä wuoattelemma +kehnoja)</i>. Niillä emme kuitenkana ole tahtoneet eillistä runolukua +enentää, koska ne, jos sallittawatki, taitaan pitkinä osina pitää.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 522px;"> +<img src="images/002.png" width="522" height="800" alt="Taulu II." /> +<div class="caption"> + +<p>Taulu II.</p></div> +</div> + +<p>Waan tulkitaanpa nyt waan näitä 16:taki runolaalua; kuinka monella +sowulla eikö niihin ole sanoja saatu. Emme nyt kehtaa lyhyistä +yksitawuisista, emmekä usiampi kun kuusitawuisista puhuakkana, waan +ainoastaan pitkistä ykstawuisista ja siitä aina kuusitawuisihin. +Lyhyet ykstawuiset taitaan (paitsi runon alussa, jossa ne ajawat +pitkän asian) yhistettää eilliseen sanaan, joka siitä tulee +yhtä tawutta pitemmäksi, e.m. runossa: <i>Mie ja sie</i> ja <i>hän ja +muutki</i> taitaan <i>mie ja</i> luettaa pitkälyhyeksi; samati <i>sie ja, +hän ja</i>. Sillä tawalla muuttuu runo, sillään seitsensananen, waan +nelisanaseksi. Runossa: <i>Sano mennehen jo miehet, Laulanen ma, +taitanen ma</i>, luetaan eillisessä sanat <i>mennehen jo</i> kun olisiwat +yksi laskewa ja jälkimmäisessä <i>laulanen ma, taitanen ma</i>, kumpasetki +laskewaksi sanaksi. Niin luemma myös pitkiä ykstawuisia laskussa +yhteen eillisen kanssa e.m. runossa: <i>ei saa maata matkamiesi, ei +saa</i> kun kakspitkä sana.</p> + +<p>Seitsen- ja usiampitawuiset sanat, kielessämmeki harwat, runoa eiwät +warsin kaunista, waan jos niitä sihen jollon otettaisi, taitaan ne +korkoja myöten jaettaa usiampaan osaan ja joka osa piettää erisanan +werosna.</p> + +<p>Niin meiän nyt ei tarwitsekkana tutkia muita kun kaksi-, kolmi- +ja nelisanasia runoja, waan ompi niitäki 25:llä erilaaulla runoon +rakettu. Jos olisimma eritellen kaikkia ykstawuisia lukeneet, +niin olis näitä runolaatuja tullut 46 ja kaheksatawuisista saisi +yksi päälliseksi. Otamma nyt e.m. nelipitkän runon erilaatusia +sanarakennuksia katseltawaksi.</p> + +<div class="poem"><div class="stanza"> +<span class="i9">Nelisanasia.<br /></span> +</div><div class="stanza"> +<span class="i6">1. Wielä kerran kellot soisi.<br /></span> +<span class="i6">2. Tuo wenettä Tuonen tytti.<br /></span> +<span class="i6">3. Sen tytöt kaluksi katso.<br /></span> +<span class="i6">4. Jos weät saan wenettä.<br /></span> +<span class="i6">5. Mistä sie sisälle pääsit.<br /></span> +<span class="i6">6. Monta maassa, maa monessa.<br /></span> +<span class="i6">7. Sillä mies meret waelsi.<br /></span> +<span class="i6">8. Suo järähti, maa tärähti.<br /></span> +</div><div class="stanza"> +<span class="i9">Kolmisanasia.<br /></span> +</div><div class="stanza"> +<span class="i6">9. Otti soiton sormillensa.<br /></span> +<span class="i5">10. Monta mailmassa muuta.<br /></span> +<span class="i5">11. Lemminkäinen lieto poika.<br /></span> +<span class="i5">12. Joutu Tuonelan joelle.<br /></span> +<span class="i5">13. Syöjätär wesillä souti.<br /></span> +<span class="i5">14. Wäinölän wenet wäsähty.<br /></span> +<span class="i5">15. Jos wähän walehtelinki.<br /></span> +<span class="i5">16. Sai sanalliseksi neiti.<br /></span> +<span class="i5">17. Tuuli puut hawuttomaksi.<br /></span> +<span class="i5">18. Tuo olutta tuoppisella.<br /></span> +<span class="i5">19. Ei murettakaan minusta.<br /></span> +<span class="i5">20. Lustuloista mies lujempi.<br /></span> +</div><div class="stanza"> +<span class="i9">Kaksisanasia.<br /></span> +</div><div class="stanza"> +<span class="i5">21. Kaupunnissa kaswatettu.<br /></span> +<span class="i5">22. Waiwanen walittamassa.<br /></span> +<span class="i5">23. Toiwotelkohot toella.<br /></span> +<span class="i5">24. Tullut tuntemattomaksi.<br /></span> +<span class="i5">25. Muistutellessamme muita.<br /></span> +</div></div> + +<p>Jos näistä 10, 16 ja 25 kyllä ei olekkana hywiä runoja, waan +muutettawat jotta kuuluwat 9:nen, 15:nen ja 24:nen mukaan: <i>Monta +muuta maalimassa, Sai neiti sanalliseksi, Muita muistutellessamme</i>, +niin jääpi nelipitkiä runoja kuitenki 22 lu'ulta jälelle. Lyhytpäitä, +lyhytniska- j.n.e. runoja löytyy seuraawan Osotelman mukaan [katso +Taulu III.], jossa merkeillä 1. *. +. 0. on sama ymmärrys kun niillä +oli ennenki.</p> + +<div class="figcenter" style="width: 442px;"> +<img src="images/003.png" width="442" height="800" alt="Taulu III." /> +<div class="caption"> + +<p>Taulu III.</p></div> +</div> + +<p>Ei nyt haittaisikana tähän esimerkkiä hankkia niin hywistä, kun +kehnommista ja kelpaamattomista runoista joka erityisessä laaussa, +waan kauan jo ilmanki tässä esipuheessa wiiwyttyäni täytyy se tällä +kerralla heittää. Kellä korwat, saaneehan ne itsekkin jos näistä +Kalewalanki runoista, sillä näissäkään ei kaikki ole hywiä ja +kauniita.</p> + +<p>Mitä nyt muuta olisi runo-opista sanottawata, sen heitän nyt ja ken +tiesi jos iätikki. Harwassa taitaa olla, jollen tämäkään nyt runosta +kerrottu olisi mielenmyötäinen, sillä suuri osa tässä ei parempata +tunne, kun sortaa ja wääntää suomalaisia sanoja muien kielten mukaan +runoissa ja lauluissa. Jos Wäinämöisen "nuorisossa nousewassa, +kansassa ylenewässä" lienee sama tunti ja sama mieli, niin antakoot +anteeksi, jos olen toisin ajatellut; muilta minä en juuri anokkana, +sillä mitä heiltä olisi uotettawa nähään ilman muita niistä kauniista +kirjotuksista, joita siellä täällä Turun Wiikko-Sanomain kirjottajia +wastaan luemma 1820 wuoen Mnemosynessä.</p> + +<p>Taitaisi wielä olla paljoltaki puhetta runosta jos aika ja tila +myöistäisi, waan eiwätpä myöistä. Ilman muita täytyy heittää mitä +olisi sanottawata kolmitawuisista runo-osista, sillä tähän asti +olemma waan kaksitawuisista puhuneet. Kolmitawuisia osia pannaan +wälistä kylläki kaunihisti runon alkuun ja niskaanki, harwoin +selkään, waan millä eholla, se nyt heittäypi puhumatta. Mitä runon +alkumyötäisyyestä (allitteratio) tawallisesti opetetaan, on minusta +kyllä kehnosti toimitettu. Alkumyötäisyyttä ei sillä hywäsesti saaha, +että kaksi sanaa runossa yhellä äännettäwällä aletaan, äänike olla +mikä tahansa. Näyttää kun waaittaisi sihen kokonaisen alkutawuen +kahessa sanassa olla yhtäläisen. Mutta jos niinki ei, walikoiaan +niitä sillä tawalla, että jos toisen alkutawuessa olle a, toisehen +tullee ä eli o; jos toisessa e, toisehen i eli ä; jos toisessa o, +toisehen a, u eli ö; jos toisessa u, toisehen o, y, j.n.e., joihin +kyllä kansan, harwoin muien laatimissa, runoissa, saahaan esimerkkiä.</p> + +<p>Suomen runoista lienee jo ennenki kirjotettu, miten niitä kaiketikki +on kahta erilajia, <i>tarina- ja loihtorunoja</i>. Lienee myös jossai +nimitetty, kuinka loihtorunotki alusta eiwät olleet kun tarinarunoja, +joita sitte asiata mukaan ruwettiin toiseksi kääntämään. Nämät tässä +kirjassa runot parahasta päästä owat tarinarunoja. Mitä minulta +niissä on pääluwuksi arwattu, ei sen wuoksi wanhanaikaisten asiain +tutkinnassa ole paremmin toenlainen, kun mitä toisin kuuluwissakin +on. Kumpiaki on yksiltä paikoilta ja yhtä wanhana saatu. Muutamia +yksiä runoja olen niin monelta laulajalta ja niin moneen eri laatuun +saanut, että kylläkin on ollut epäilemistä, jos mikä niistä olisi +pääluwuksi paras. Toisissa runoissa on taas ollut esteenä, etten ole +niitä, jos yheltä eikä siltään täyelliseen saanut.</p> + +<p>On kumpiaki, jotka pitäwät meiän wanhoja runoja isossaki arwossa ja +jotka niillen ei anna pientäkänä. Minä niitä en soisi sorrettawan, +jos ei yksipuolisesti ylen suurinakaan piettämän. Ei niistä suinkaan +ole Greekalaisten ja Ruomalaisten rinnalle, waan hywä jos ees +näyttäwät, etteiwät esiwanhempamme mielellisissäkään yrityksissä +olleet älyttömät — ja sen he kuitenki näyttänewät.</p> + +<p>Tämä työ minulle ei ole ollut rasittawa eikä suuria kulukkeitakaan +waatiwa, jotta niistä mitänä erittäin olisi mainittawa. Mitä +mielisuosiolla, ei pakolla, laaitaan, on ainaki hupaseksi luettawa +ja mielisuosiolla, kenenkään toisen waatimatta, olen näitä keräillyt +ja yhteen sowitellut. Yhät työn huwituksena on seki ollut, että olen +hawannut yritykseni monelle muullenki otolliseksi. Heiän kehottawasta +ja ystäwällisestä kohtaamisesta on minun syy paljoki heitä kiittää.</p> + +<p>Peräti toisin on sen asian kanta, josta monella muulla on töissään +apu, nimittäin toiwo kauniiksi ja walmiiksi työnsä saaha. Tämä toiwo +minussa on peräti puuttunut. Ainaki epäilewä jaksannostani mitään +kelpaawata toimittaa, on tässä työssä toisinaan siksiki epäillys +kaswanut, jotta eräät kerrat juuri olen ollut kaikki tukkunaan +tuleen nakata, koska en ole woimiani uskonut niitä mielenmyötäsesti +toimittaa, enkä taas ole sopiwaksi luullut itsiäni omalla työllä ja +waiwalla tutkinnon alaseksikaan keskosesta työstä saattaa. Menkäät +nyt kuitenki Kalewalan runot jos wähemminki walmisna, ettei wieläki +ajan käsissäni wiiwyttyä tuli teistä tekisi walmiimpata!</p> + +<p>Kajanissa 28 helmikuuta 1835.</p> + +<p class="sig"><i>Elias Lönnrot</i>.</p> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Ensimmainen_Runo" id="Ensimmainen_Runo">Ensimmäinen Runo.</a></h2> + + +<p>Laulaja walmisteksen ja alkaa kertoa miten Wäinämöinen kolmekymmentä +kesää ja talwea äitinsä kohussa maannut syntyy maailmaan. Siitä +Wäinämöinen hewosen saanut lähtee ajoon. Lappalainen, mistä lie wihaa +kantawa, wahtaa surmataksensa häntä. Näkee meren selällä ratsastawan +ja ampuu kohti nuolensa. Toiste kolmannestiki lauasnut jo kaato +Wäinämöisen alta hewosen. Siitä Wäinämöinen itse ympäri wesiä uien +luo, mitä mihinki, karia, saaria, luotoja ja kalahautoja. Kotka +pesintäpaikkaa etsossa keksii merellä Wäinämöisen ja munii polwelle. +Munat siitä polwien liikahtaessa wieriwät wetehen ja särkywät +karilla. Niin Wäinämöinen munamurusista luo maan ja taiwaan, tähet, +kuun ja auringon.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Mieleni minun tekewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aiwoni ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mieli ruweta runoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laatiua laulamahan.</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Weli kulta weikkoseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunis kielikumppalini!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harwoin yhtehen yhymmä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saanemma sanelemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näillä raukoilla rajoilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Polosilla Pohjan mailla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pannos nyt käsi kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haka toisehen hakahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lauloaksemma hywiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parahia pannaksemma;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Kuulla noien kultasien,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietä mielitehtosien,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuorisossa nousewassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kansassa kasuawassa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noita saatuja sanoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Wirsiä wetelemiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wyöltä wanhan Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta ahjon Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päästä kalwan kaukomielen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joukahaisen jousen tiestä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Pohjan peltojen periltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahilta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niit' ennen isoni laulo</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirweswartta wuollessansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niitä äitini opetti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Niitä eukko neuotteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keträwartta kiertessänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäätessänsä wärttinätä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Wiel' on muitaki sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ongelmoita oppimia,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Tiewieristä tempomia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanarwoista katkomia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Risukoista riipomia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesoista wetelemiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paimenessa käyessäni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Lassa karjan katsannossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metisillä mättähillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultasilla kunnahilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mustan Muurikin jälessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kimmon kirjawan keralla.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Sieltä sain sa'an sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmoita;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ne wirret kerälle käärin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sowittelin sommelolle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kerän pistin kelkkahani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Sommelon rekoseheni.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiikon on wirteni wilussa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kauan kaihossa siasnut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo tuonen wilusta wirret,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulut kaikki pakkasesta</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Rahin rautasen nenähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Petäjäisen pienan päähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle kuulun kurkihirren,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle kaunihin katoksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keritellen pään kerältä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Saahen solmun sommelolta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin laulan hywänki wirren,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunihinki kalkuttelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruualta rukihiselta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oluelta otraselta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Kun ei oo olutta luona,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tahi taaria tähellä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulan suulta laihemmalta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wetoselta wierettelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulun iltani kuluksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Wähän päiwän päätteheksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waiko aamun alkeheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Huomeneni huopeheksi?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Noin kuulin saneltawaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tiesin wirttä tehtäwäksi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Yksin meillä yöt tulewat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksin päiwät walkeawat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksin synty Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmautu ikirunoja.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kawe ukko Pohjan herra,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Waka wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Makas äitinsä kohussa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmekymmentä keseä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen werran talwiaki.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikäwysty aikojansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Ouostu elämätänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei konsa kuuta nähnyt,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä päiweä tawannut.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Kuu keritä, päiwyt päästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawa yhä opeta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miestä ouoilta owilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weräjiltä wierahilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näiltä pienilta pihoilta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Kapehilta käytäwiltä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päästä kuuta katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiweä tähyämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawaista oppimahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmoja ihoamahan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Kun ei kuu kerittänynnä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä päiwyt päästänynnä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse wiilasi weräjän</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sormella nimettömällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Potkasi punasen portin</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Wasemalla warpahalla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli kynsin kynnykselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwin porstuan owelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalan kahen kartanolle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pääsi kuuta katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Päiweä tähyämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawaista oppimahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmoja ihoamahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Yöllä synty Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwällä meni pajahan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Takoa taputtelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lyöä lynnähyttelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tako olkisen orihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hernewartisen hewosen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Selkeä silittelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Taljoa taputtelewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sopisi selällä olla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ketun päällä kelletellä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse istuwi selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Löihen reisin ratsahille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Ajoa tomuttelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Matkoansa mittelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orihilla olkisella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hernewarrella hewolla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ajo Wäinölän ahoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Kalewalan kankahia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hepo juoksi, matka joutu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koti jääpi, tie lyheni.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo ajo meren selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulapalle aukialle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Ei kastu oron kapiot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä wuohiset hewosen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lappalainen kyyttösilmä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piti wiikoista wihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto kaukaista katsetta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Kera wanhan Wäinämöisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laatiwi tulista jousta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalokaarista kaniwi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaaren rauasta rakenti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selän waskesta walawi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Noita kullan kirjaeli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopialla huolitteli.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai kaari kanineheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jousi warsin walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaari kaunihin näkönen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Jousi jonki maksawainen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heponen selällä seiso,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsa juoksi wartta myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapo kaarella makasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jänö jäntimen siassa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Wuoli piiliä pinosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmisulkia kokosen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minkä saapi walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sen pojat sulittelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pääskyn pienillä sulilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Warpusen wiwustimilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Millä noita karretahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karretahan, woietahan?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maon mustilla mujuilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kyyn käärmehen käwyillä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Mistä sai sulitut rihmat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kusta jäntehen tapasi?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta sai sulitut rihmat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta jäntehen tapasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiwuksista Hiien ruunan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Lemmon warsan waattehista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sai nuolet sulineheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasamat wanuneheksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Astua taputtelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käyä luikerrehtelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Hywä kaari kainalossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiini nuolia selässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwalle tulisen kosken,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehelle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katso illan, katso aamun,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Katso kerran keskipäiwän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulewaksi Wäinämöistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saawaksi suwantolaista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin päiwänä muutamena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Huomenna monikahana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Loi silmänsä luotehelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käänti päätä päiwän alle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keksi wanhan Wäinämöisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selällä meren sinisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Koppowi tulisen jousen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Otti kaaren kaunihimman;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jännitti tulisen jousen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weti waskisen wekaran,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasten polwea wasenta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta oikian jalansa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Weti wiinestä wasaman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sulan kolmikoipisesta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti nuolen oikeimman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walitsi parahan warren.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Weti jousen jouahutti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Käsin kaaren käännällytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwahan kowan tulisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käen oikian nenähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pään waralle Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Surmaksi suwantolaisen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Emo kielti, waimo kielti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Epäsi kawetta kaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kielti kolme Luonnotarta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ampumasta Wäinämöistä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Elä ammu Wäinämöistä!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Wäinö on tätisi poika."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Toki ampu ei totellut;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kun käsi ylentänehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sen nuoli alentuoho;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kun käsi alentanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sen nuoli ylentyöhö."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ampu yhen nuoliansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin meni kowan ylätse</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päältä pään on taiwosehen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Tahto taiwonen haleta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman kaaret katkiella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ampu toisen nuoliansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin meni kowan alatse</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alasehen maaemähän;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Tahto maa manalle mennä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hieta harju halkiella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ampu nuolen kolmannenki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwi kohti kolmannesti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sapsohon sinisen hirwen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Alta wanhan Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi länkiluun lihoista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kautta kainalon wasemen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käänty kämmenin wesille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Sortu sormin lainehesen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuohuun kohahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selästä sinisen hirwen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hernewartisen hewosen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lappalainen kyyttösilmä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Et sinä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enämpi eläwin silmin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinä ilmoissa ikänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Astu Wäinölän ahoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahia."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä kulki kuusi wuotta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seuro seitsemän keseä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Karehti kaheksan wuotta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selwällä meren selällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulapalla aukialla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eessähän wesi wetelä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taiwas sininen takana.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Siinä mies meret lukewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uros aallot arwelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kussa päätänsä kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen saaria saneli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kussa kättä käännähytti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Sihen nientä siiwoeli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kussa jalka pohjautu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalahauat kaiwaeli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kussa maat on maata waston,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen siunasi apajat;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Kuhun seisottu selällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen luopi luotoloita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karipäitä kaswatteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joihin laiwat lasketahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päät menewi kauppamiesten.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Tuli kokko maalta Turjan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laskihen Lapista lintu;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lentelewi, liitelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti iät, lenti lännet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti luotehen loputen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Peritellen pohjasilman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etsien pesän sioa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Asunmaata arwaellen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti polwensa merestä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Heinäseksi mättähäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuloseksi turpeheksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuopa kokko Turjalainen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai siitä pesän sioa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keksi mättähän mereltä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Sinerwöisen lainehelta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lentelewi, liitelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päähän polwen laskeuwi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiero heinästä peseä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulon päästä kutkutteli;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Niin muni munia kuusi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuusi kullaista munoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rantamunan seitsemännen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Hierelewi, hautelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päätä polwen lämmittäwi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tunsi polwensa palawan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jäsenensä lämpiäwän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wawahutti polwiansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Järkäytti jäseniänsä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Munaset wetehen wieri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karskahti meren karihin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Munat wierähti muruiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokko ilmoille kohosi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Sano muutaman sanansa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Munasen alanen puoli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alaseksi maaemäksi!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Munasen ylänen puoli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yläseksi taiwoseksi!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Mi munassa walkiata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se päiwäksi paistamahan!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mi munassa ruskiata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se kuuksi kumottamahan!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Munasen muruja muita</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Ne tähiksi taiwahalle!"</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Toinen_Runo" id="Toinen_Runo">Toinen Runo.</a></h2> + + +<p>Tuuli kulettaa Pohjolan rannalle Wäinämöisen. Siinä itkee ja +walittaa ouoilla paikoilla ollen eikä tieten miten enää millonkana +kotimaille joutua. Pohjolan emäntä kuulee itkewän, saa rannalta +wenehen ja soutaa luoksi. Wiepi Pohjolaan Wäinämöisen. Siellä +syöttää, juottaa ja wiimmen kysäsee, mitä itki. Wäinämöinen sanoo +kotimaille ikäwöitsewänsä. Pohjolan emäntä lupaa kotia saattaa, jos +esinnä hänelle sammon takoisi. Wielä päälliseksi antaisi hän hänelle +tyttärensä palkasta. Wäinämöinen ei sano takoa osaawansa, waan lupaa +kotia päästyä Ilmarisen tälle työlle lähettää. Niin saapi Pohjolan +emännältä hewosen ja lähtee Pohjolasta.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Tuho kuitenki tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuho wanhan Wäinämöisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulki kuusissa hakona,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Petäjäissä pehkiönä,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Luomiansa luotoloita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saaria sanelmiansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haittana hako wesillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tiellä köyhä rikkahilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Itse noin sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woi minä polonen poika,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woi poika polon alanen!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo minä johonki jouwuin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uros kunnekki utauin!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Kuuksi päiwäksi kululle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">iäkseni ilman alle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuulen tuuwiteltawaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aaltojen ajeltawaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näillä wäljillä wesillä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Lakehilla lainehilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">En tieä polonen poika</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polosina päiwinäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tällä inhalla iällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katowalla kannikalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Tuulehenko teen tupani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wetehenkö saunan salwan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teen mä tuulehen tupani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei oo tuulessa tukia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Westän saunani wetehen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Wesi wiepi westokseni.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuuli tuuli luotehesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aalto lännestä ajaksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto wanhan Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Miesten syöjähän siahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urosten upottajahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä itki Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siinä itki ja urisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sata haamoa siwulla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Tuhat tuulen pieksälmätä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Woi minä polonen poika!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ma uin omilta mailta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jouwuin maille wierahille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Näille paikoille pahoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teille tietämättömille.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki täällä puut purewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki hawut hakkoawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki lehmät leikkoawi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Kaikki rietat riiwoawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näillä raukoilla rajoilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polosilla Pohjan mailla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Enkä tieä tietä käyä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Outo matkoja osoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Palatakseni kotia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulla maille tuttawille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tiehyt metsähän wetäwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Onkelmoinen ottelewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Matka Teppo, tie jumala!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Tules tietä neuomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tien wieriä wiittomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rastia rakentamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jotta mies metsät osaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uros korwet arweleisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Palatessansa kotia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saahessa omille maille."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nousi aiwan aikasehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Aiwan aika huomenessa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pirtin lämmitteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiilet lietehen kokosi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä pyyhki pienen pirtin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lautalattian lakasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Wastasella warpasella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lautasella lehtisellä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ammueli rikkasensa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskisehen wakkasehen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wei ne ulos usta myöten,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Pellolle pihoa myöten.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seisotaksen kuulemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulemahan katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pellolla perimmäisellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takimmalla tanhualla.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Kuulewi merelta itkun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poikki joen juorotuksen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei oo itku lapsen itku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä itku naisen itku;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itku on partasuun urohon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Urina uwantolaisen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Työnti wenojen wesille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmilaian lainehille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Souti luoksi Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luotsi itkewän urohon.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä itki Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urisi uwantolainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suu liikku, järisi parta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Waan ei leuat lonkaelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä hampahat hajonne.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti miehen itkemästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Urohon urisemasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Istutti wenon perähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse airoille rupesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Souti poikki Pohjolahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Portin Pohjolan etehen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Syötti miehen, juotti miehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kostutteli kuolemasta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä noin sanoiksi saatti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mitä itket Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Uikutat uwantolainen?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki.</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ikäwä minun tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikäwä tulettelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wieras maalla wierahalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Outo ouossa kylässä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuota itken tuon ikäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puhki polweni murehin:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ma uin omilta mailta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Tulin mailta tuttawilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näille ouoille owille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weräjille wierahille."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä noin sanoiksi saatti:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. "Elä itke Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uikuta uwantolainen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywä tääll' on ollaksesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elinaikasi elellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan poikajen tiloilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Asemilla armahilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syöä luotasi lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoa tuopista olutta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse wirkki, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. "Kylkehen kylänen syönti</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywissäki wierahissa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies on maallansa parempi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kotonansa korkiampi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suoppa luoja, luo jumala,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Pääsisin omille maille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parempi omalla maalla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoa wettä roppehesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni maalla wierahalla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoa tuopista olutta."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Louhi Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Niin mitä minulle annat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun saatan omille maille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman pellon pientarelle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Oman pihan rikkasille?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mitäpä kysyt minulta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun saatat omille maille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman käen kukkumille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Oman kukon kuulumille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman saunan lämpimille?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh wiisas Wäinämöinen!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taiatko takoa sammon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kirjokannen kirjaella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen joukkosen sulasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kytkyestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Annan neion palkastasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Työstäsi tytön ihanan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatan sun omille maille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman käen kukkumille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman kukon laulamille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Oman saunan lämpimille."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"En minä takoa taia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä kantta kirjaella;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. On seppo omalla maalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsin taitawa takoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jok' on taiwoa takonut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman kantta kalkutellut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei tunnu wasaran jälki,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Eikä pihtien pitämä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kenpä sampuen takoisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjoaisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Yhen joukkosen sulasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saisi neion palkastansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Työstänsä ihanan immen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Silloin wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kun saatat omille maille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Annan seppo Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Joka sampuet takowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannet kirjoawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neityet lepyttelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tinarinnat riuwuttawi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Pohjan akka harwahammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani oron juoksemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liinaharjan liikkumahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse istuwi rekehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Korjahan korenteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa karittelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kolmas_Runo" id="Kolmas_Runo">Kolmas Runo.</a></h2> + + +<p>Wäinämöinen tiellänsä tapaa Pohjolan neion taiwon kaarella kauniissa +pukemissa istuwan. Jo kysyy puolisoksensa. Neito wiisastelee sitte +mieheksi arwelewansa, kun wetäisi munan tuntumattomalle solmulle +ja kärettömällä weitsellä jouhen halkaseisi. Ne tehtyä Wäinämöinen +uuistaa pyyntönsä. Tyttö yhä wiekastellen jo waatii häntä wärttinän +muruista wenettä laatimaan. Niin niistä walmihin saaneelle lupaa +tulla, jos kirwes weistäessä ei koskene kiween. Wäinämöinen saapi +wenettä weistämään ja lyöpi wahingossa polweensa. Lähtee siitä weren +tukkiata tieustelemaan, käy tyhjään kahessaki paikassa, waan löytää +kolmannesta.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Tuopa kaunis Pohjan tytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan kuulu, ween walio,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Punasukkahan pukewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kantokenkähän kapiwi,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Pani päällensä parasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaulallensa kaunihinta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ripehintä rinnoillensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walkehinta warrellensa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Istu ilman wempelellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Taiwon kaarella kajotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pukemissa puhtahissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walkehissa waattehissa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa karittelewi</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Pimiästä Pohjolasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsahtawi taiwahalle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaari on kaunis taiwahalla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neiti kaunis kaaren päällä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Kapo kaaren kannikalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitelewi pirtojansa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niisiänsä nostelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultakangasta kutowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista huolittawi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Kultasesta sukkulasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirralla hopehisella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkki, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tule neiti korjahani</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Laskete rekoseheni!"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neiti taiten wastoawi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sitte sun mieheksi sanoisin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohoksi arweleisin.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jossa jouhen halkaseisit</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Weitsellä kärettömällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tutkamettomalla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Munan solmuhun wetäisit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Solmun tuntumattomaksi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Halki jouhen halkasewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weitsellä kärettömällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tutkamettomalla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Munan solmuhun wetäwi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Solmun tuntumattomaksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo olen jouhen halkassunna</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weitsellä kärettömällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tutkamettomalla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Munan solmuhun wetänyt,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Solmun tuntumattomaksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tule neiti korjahani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laskete rekoseheni!"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neiti taiten wastoawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. "Emmä ennen tullekkana.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun wenosen weistät</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keträwarteni muruista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalpimeni kappaleista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirwon käymättä kiwehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Kasan kalkahuttamatta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korjasta kohotteleksen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti wärttinän muruja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keträwarren kiertimiä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Weisti wuorella wenettä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalkutteli kalliolla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Weisti päiwän, weisti toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weisti kohta kolmannenki;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei kirwes kiwehen koske,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Kasa kalka kalliohon.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin päiwällä kolmannella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piru pontta pyörähytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lempo tempasi tereä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiisi wartta waapahutti;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Jo kirwes kiwehen käypi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kasa kalkko kalliohon.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kirwes kilpisty kiwestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalpistihen kalliosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwehen pojan pätösen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Warpahasen Wäinämöisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sen lempo lihoille liitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiisi suonille sowitti;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Terä oli syömässä lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsi werta särpimässä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Söip' on uuelta lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weti werta tuorehelta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weri wuotaen tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurme huppellehtamalla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Tietäjä iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikkien sanojen salpa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei se tuota tunnekkana.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse loihen loihtiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai itse saneliaksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Luki synnyt syitä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luottehet lomia myöten.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin ei muista muutamia</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren suuria sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joista salpa saatahisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Luja lukko tuotahisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille rauan ratkomille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suu sinerwän silpomille.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulewalle tukkiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salwaksi samoajalle.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Weri juoksewi jokena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurme aallossa ajawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwesta pojan totisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warpahasta Wäinämöisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ei ollut sitä jokea,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Ei ojoa ollenkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jok' ei tullut tulwillehen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noita liikoja weriä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eik' ollut sitä mäkeä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä kummun kukkulata,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Eikä wuorta korkiata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jok' ei tullut tulwillehen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwesta pyhän urohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warpahasta Wäinämöisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jopa tuskiksi tulewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Läylemmäksi lankiawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Painuwi pakolliseksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani warsan waljahisin</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruskian reen etehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Itse reuoksen rekehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohennaksen korjahansa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Reki wieri, tie lyheni.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo ajo awointa tietä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alimmaisehen talohon;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietäjätä tieustawi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. "Oisiko talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannan katsojoa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän tulwan tukkioa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren summan sulkioa?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oli lapsi lattialla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Imewäinen istumassa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu lapsi lattialta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Imewäinen istuwalta:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uron tuskan tuntioa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Rauan raannan katsajoa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puun jälen puhelioa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompi toisessa talossa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aja toisehen talohon."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylimmäistä tietä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylimmäisehen talohon.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Kysy kynnyksen takoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ano alta ikkunaisen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannan katsojoa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän tulwan tukkioa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Weren summan sulkioa?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Akka on wanha waipan alla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kieli palku pankon päässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Akka wanha kolmihammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Entinen talon emäntä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Tuli akka ikkunahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä noin sanoiksi saatti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uron tuskan tuntioa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wammojen wakittajoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Suonikosken sortajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salpoa werisatehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weritulwan tukkioa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompi toisessa talossa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aja toisehen talohon."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Äärimmäistä tietä myöten,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Äärimmäisehen talohon.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu lakkapuun takoa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannan katsojoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Tämän tuiman tukkioa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren kumman sulkioa?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ukko on uunilla asuwa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Halliparta harjun alla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukko uunilta urahti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Halliparta paukutteli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sulettun' on suuremmatki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tukittuna tuimemmatki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalommatki jaksettuna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woituna wäkewämmätki,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Luojan kolmella sanalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän synnyn säätämällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joet suista, järwet päistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kosket kowat kuohumilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selät niemien nenistä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Kannakset kapeimmilta."</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Neljas_Runo" id="Neljas_Runo">Neljäs Runo.</a></h2> + + +<p>Wäinämöinen nousee reestä ja pistäksen pirttiin. Tuoaan astia weren +juosta, wähäpä siitä. Ukko ouostu weren paljoutta ja olisi loihtia, +waan ei muista itse rauan syntyä. Sen Wäinämöinen hänelle kertoo ja +siitä ukko alkaa muita sanoja lukea. Niillä salpaa hän weren, sitoo +suonet, panee siitä poikansa tekemiä woiteita päälle ja kääri siteen +ympärille. Wäinämöinen kiwuista päästyä paranee entistä ehommaksi ja +kiittää julkista taiwaan jumalata joka näin oli hänelle awun antanut.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse korjasta kohosi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nousi reestä nostamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yleni ylentämättä.</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Tuosta pirttihin tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle kattojen ajaksen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuoahan hopia tuoppi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulta kannu kannetahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei weä wähästäkänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Pikkustakana piätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werta wanhan Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurmetta jalon jumalan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ukko uunilta urahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Halliparta paukutteli:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. "Mi sinä lienet miehiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ja kuka urohiasi!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wert' on seitsemän wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kantokorwoa kaheksan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sun polonen polwestasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Lattialle laskettuna.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muistaisin sanoja muita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suuria weren sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waan en arwoa alusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Missä rauta syntynynnä."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Itse tieän rauan synnyn,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Arwoan alun teräksen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesi on wanhin weljeksiä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Rauta nuorin weljeksiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli kerran keskimmäinen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuli tuhmaksi rupesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walkia warattomaksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yleni ylen ehoksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Kaswo aiwan kauhiaksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poltti maita, poltti soita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paljo maita, paljo soita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinä suurra poutawuonna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahana palokesänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Tuliwuonna woimatonna.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pääsi rauta piilemähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piilemähän, säilymähän."</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Ukko uunilta urahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. "Missä sillon rauta piili,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Missä piili, kussa säily,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinä suurra poutawuonna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahana palokesänä?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuolla sillon rauta piili,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä piili, jotta säily,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitkän pilwen rannan päällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tammen latwassa tasasen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Nuoren neitosen nisissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaswawaisen kainalossa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oli siellä neljä neittä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koko kolme morsianta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Utarilla uhkuwilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Nännillä pakottawilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lypsit maalle maitojansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uhkutit utariansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksi lypsi mustan maion,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen walkian walutti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Kolmansi tulipunasen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ku on lypsi mustan maion,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä synty melto rauta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku on walkian walutti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siit' on saatu rääkkyrauta;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Ku lypsi tulipunasen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siit' on tehtynä teräkset.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä sillon rauta piili,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuoen piili, toisen säily,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heiluwassa hettehessä,</span> +<span style="margin-left: 3em;">75. Läikkywässä lähtehessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suurimmalla suon selällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuiman tunturin laella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jossa joutsenet muniwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hanhi pojat hautelewi.</span> +<span style="margin-left: 3em;">80. Susi juoksi suota myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhu kangasta samoten;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Susi nosti suosta mullan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhu rauan kankahasta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin joutu jumala tielle,</span> +<span style="margin-left: 3em;">85. Näki mustia muria</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suen sorkan nostimilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhun kantapään sioilla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span> +<span style="margin-left: 5em;">'Woi sinua rauta raukka!</span> +<span style="margin-left: 3em;">90. Kun olet kurjassa tilassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Matalaisessa majassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suolla sorkissa sutosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina karhun askelissa.'</span> +<span style="margin-left: 6em;">Senpä päiwyen perästä</span> +<span style="margin-left: 3em;">95. Rauta suosta sotkettihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan liasta lietsottihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wetelästä welottihin."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ukko uunilta urahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. "Siitäkö se rauta synty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitäkö teräs sikesi?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse wirkki, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Eipä wielä siitäkänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Ei perän pereäkänä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä synny rauta raukka</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tuimatta tuletta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä kaswa karkiaksi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman weessä kastumatta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Wietihin sepon pajahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle ahjon Ilmarisen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">'Jos ma sun tulehen työnnän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Alle ahjoni ajelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulet kowan korkiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylen kaswat kauhiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä weistät weikkoasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lastuat emosi lasta.'</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Sillon wanno rauta raukka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanno waikian walansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahjolla, alasimella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasarilla, walkkamilla:</span> +<span style="margin-left: 5em;">'Ompa puita purrakseni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Kiwen syäntä syöäkseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etten weistä weljeäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lastua emoni lasta.'</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Rauan työntäwi tulehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle ahjonsa ajeli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tako rauan raukiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kasti weessä karkiaksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Koitti seppo kielellänsä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Hywin maisto mielellänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksen tekomujuja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauan karkasuwesiä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano seppo Ilmarinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">'Ei nämät hywät minulle</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Teräksen tekowesiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautojen rakentomaiksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mehiläinen meiän lintu!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lennä tuonne liihyttele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yheksän meren ylitse,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Meripuolen kymmenettä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lennä soita, lennä maita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lennä kalton kankahia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo simoa siiwessäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanna mettä kielessäsi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Seitsemästä heinän päästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuen ruohosen nenästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksille tehtäwille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauoille rakettawille.'</span> +<span style="margin-left: 6em;">Herhiläinen Hiien lintu</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Katselewi, kuuntelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsowi katon rajasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta tuohen tuiotteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautoja rakettaissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksiä tehtäissä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Kanto käärmehen kähyjä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maon mustia mujuja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisiliskon silmänteitä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sammakon salawihoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksille tehtäwille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Rauoille rakettawille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luuli mettä kantanehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Simoa kulettanehen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Sanan wirkki, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">'Ka nämät hywät minulle</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksen tekowesiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautojen rakentomaiksi.'</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oli aikoa wähänen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Pikkuruinen piiramata;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jopa suuttu rauta raukka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä suuttu, jotta syänty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Petti waiwanen walansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Söi kun koira kunniansa;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Weisti raukka weljeänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lastusi emonsa lasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni lipsahti lihaan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwi polwehen polosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren päästi juoksemahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Hurmehen hurahtamahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ukko uunilta urahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parta laulo, pää järähti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo nyt tieän rauan synnyn,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tajuan tawat pahimmat.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Ohoh sinua rauta raukka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauta raukka koito kuona!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joko suureksi sukesit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaswoit aiwan kauhiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa loukoit luontoasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Sukuasi suin pitelit!</span> +<span style="margin-left: 6em;">Et sä sillon suuri ollut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etkä suuri, etkä pieni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Et kowin koriakana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Et kowin kipusaskana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Kun sa maitona makasit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rieskasena riuottelit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuoren neitosen nisissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaswawaisen kainalossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitkän pilwen rannan päällä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Tammen latwassa tasasen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etkä sillon suuri ollut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etkä suuri, etkä pieni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa tietona lepäsit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seisoit selwänä wetenä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Heiluwassa hettehessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läikkywässä lähtehessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suurimmalla suon selällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuiman tunturin laella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etkä sillon suuri ollut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Etkä suuri, etkä pieni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa suosta sotkettihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wetelästä wellottihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan liasta lietsottihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatihin sawen seasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Käsikarwan kastumatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warpahan riwestymättä.</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Etkä sillon suuri ollut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etkä suuri, etkä pieni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa kuonana kohisit,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Wannoit waiwanen walasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahjolla, alasimella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasarilla, walkkamilla.</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Tulit päästäsi pahaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tukastasi turmelluhuit,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Petit waiwanen walasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Söit kun koira kunniasi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ku käski pahalle työlle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kenp' on kehnolle kehotti?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isäsikö, wai emosi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Waiko wanhin weljiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wai nuorin sisariasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waiko muu sukusi suuri?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei isosi, ei emosi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä wanhin weljiäsi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Ei nuorin sisariasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä muu sukusi suuri;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse teit tihua työtä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katkoit kalman karwallista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tule nyt työsi tuntemahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Pahasi parantamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun sanon emolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirkan wierin wanhemmalle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enempi emolla työtä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waiwa suuri wanhemmalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Kun poika pahoin tekewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapsi ankein asuwi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kukapa miehistä pätöwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohista kelpoawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren suuta sulkemahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Tulemata tukkimahan?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ei lie minussa miestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukon pojassa urosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän tulwan tukkiata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suonikosken sortajata,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Lemmoll' on käet lihawat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahan miehen paksut sormet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulewalle tukkiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salwaksi samoajalle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liitä sormesi lihawa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Paina paksu peukalosi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tukkeheksi tuiman reiän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paikaksi pahan weräjän.</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Piäty weri juoksemasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurme huppellehtamasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Weri seiso, kuni seinä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Asu hurme, kuni aita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun miekka meressä seiso,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saraheinä sammalessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paasi pellon pientaressa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Puu honka petäikössä.</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Waan jos mieli laatinewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikkua lipehimmästi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin sä liikkuos lihassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä luissa luistaellos.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Parempi sinun sisässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla kalwon kaunihimpi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suonissa sorottamassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä luissa luistamassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on maahan wuotamassa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Rikkohin riwestymässä.</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Syämessä sinun siasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla keuhon kellarisi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinne siirräte wälehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinne juossos joutusasti.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Tyywy tyrris tippumasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Punanen putoamasta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun et tyywy, niin tyrehy;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tyyty ennen Tyrjän koski,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joki Juortanan tyrehty,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Meri kuiwi, taiwas kuiwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinä suurra poutawuonna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuliwuonna woimatonna.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ei tuosta kyllä liene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä muistan muunki keinon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Huuan Hiiestä patoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helwetistä kattiloa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jolla werta keitetähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurmetta waristetahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren maahan wuotamasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Hurmehen hurahtamasta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siit' on suonia siteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitä suonten solmieli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suonilankoja lukewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanoen sanalla tuolla:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. "Soria on suonten waimo,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suonetar soria waimo,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Soma suonten ketreäjä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sorialla ketrinpuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskisella wärttinällä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Rautasella rattahalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tule tänne tarwitessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käy tänne kutsuttassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suonisykkyrä sylissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalwokääri kainalossa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Suonia sitelemähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitä suonen päättämähän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Punaposki Tuonen pojka!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puno nuoroa punaista</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasten reittäsi wasenta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Alla oikian kätesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jolla suonia sitelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitä suonten solmielen."</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Sillä suonia sowitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitä yhtehen yhytti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Suuksutusten suuret suonet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waltasuonet wastatusten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Limitysten pienet suonet.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani poikansa pajahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tekemähän woitehia,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Raswoja rakentamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noista heinän helpehistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhatlatwan tutkamista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kut oli tuotu toisialta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä kylmästä kylästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Jonk' ei oo kuultu, eikä nähty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruohon kaiken kaswantoa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuli poikanen pajasta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tekemästä woitehia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Raswoja rakentamasta;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Ne työnti ukon kätehen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niillä woiti Wäinämöistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahoin tullutta paransi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woiti alta, woiti päältä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woiti keskeä keralla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jumaloista turwa tulko,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apu einetten emistä!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warjele wakainen luoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Katso kaunoinen jumala,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jottei wietäisi wioille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wammoille weäteltäisi!</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse ilmonen jumala</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waljastele warsojasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Rakentele ratsujasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aja kirjokorjinesi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi luun, läpi jäsenen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi liikkuma lihojen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi suonen solmuttoman.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Paa hopia luun lomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulta suonen sortumahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luu lihan litistymähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weri suonen solmelohon.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mist' on kalwo katkenunna,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Sihen kalwo kaswattele;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mistä luuta luikahtanna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen luuta luikahuta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mistä suonta sorkahtanna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen suonet solmiele;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Kusta werta weihlähtännä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen werta wierettele;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kusta liikkunna lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen liittäös lihoa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä silkillä sitowi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Kapaloiwi kaunosella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwea pojan pätösen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warpahia Wäinämöisen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">385. "Siteheksi luojan silkki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Herran kalwo katteheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tälle polwelle hywälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wakasille warpahille!"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun oli woiet päälle pantu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">390. Warsin katsehet wakaiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sitte silkillä siottu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapaloittu kaunoisella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani se puoli pyörryksihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäinämöisen wäännyksihin.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">395. Niin ukko kipuja käski,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Työnti tuskia kowia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskelle kipumäkeä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kipuwuoren kukkulalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwiä kiwistähän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">400. Paasia pakottamahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo tunsi awun totisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pääsi terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liha kaswo kaunihiksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">405. Alta aiwan terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskeä kiwuttomaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wieriltä wiattomaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päältä nuurumattomaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ehommaksi entistänsä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">410. Paremmaksi muinostansa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Katsahtawi kaunihisti</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päänsä päälle taiwosehen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">415. "Tuoltap' aina armot käywät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Merkit tuttawat tulewat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylähältä taiwosesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luota luojan kaikkiwallan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on julkinen Jumala,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">420. Harras hengen haltiani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Awun mulle antanunna</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noissa tuskissa kowissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannoissa pahoissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksen tekowihoissa."</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Wiies_Runo" id="Wiies_Runo">Wiies Runo.</a></h2> + + +<p>Wäinämöinen lähtee kotia, laulaa ison suunnattoman kuusen matkalla +ja kuun ja otawan latwalle. Kotia tulleelta kysyy Ilmarinen, mit' +oli mielipahoissa. Sanoo Wäinämöinen Pohjolassa ihanan neien olewan +Ilmarista kosiin kehottawa. Ilmarinen tästä arwelee Wäinämöiseltä +itsensä Pohjolaan luwatuksi, eikä lupaa lähteä. Niin käskee +Wäinämöinen häntä outoa kuusta katsomahan. Lähtee Wäinämöisen kera, +tulee paikalle, nousee kuuta ja otawata latwasta ottamaan. Latwaan +kohottua laulaa ison tuulen Wäinämöinen, joka kuusinensa, päiwinensä, +wie Ilmarisen Pohjolaan. Siellä hän sepäksi kuultu pannaan sammon +taonnalle. Rakentaa pajan, hankkii tuulet lietsomaan, ja takoo +sammon, jonka sitte walmihina Pohjolan emäntä kiwimäkeen tallitsee. +Ilmarinen itse, neien suostuttamatta, lähtee Pohjolasta kotia ja +kertoo Wäinämöiselle sammon takoneensa.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohta lähtewi kotia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani warsan waljahisin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruskian reen etehen,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Itse reuoksen rekehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korjahan kohentelihen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Reki wieri, tie lyheni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalas koiwunen kolasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korja kultanen kulisi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ajawi, karettelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noita Wäinölän ahoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Kalewalan kankahia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Syö susi unen näkiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tapa tauti Lappalainen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sanot saawani kotia</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Enämpi eläwin silmin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinä ilmoissa ikänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näille Wäinölän ahoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahille."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulelewi, taitelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo kuusen kukkalatwan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kukkalatwan, kultalehwän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Latwan työnti taiwahalle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Puhki pilwien kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lehwät ilmoille lewitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Halki taiwahan hajotti.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laulelewi, taitelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo kuun kumottamahan</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Kultalatwa kuusosehen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo oksille otawan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ajawi, karettelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohti kullaista kotia</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla päin pahoilla mielin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Kun oli seppo Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takojan iän ikuisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luwannut lunastimeksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman päänsä päästimeksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Summahan Sariolahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Seppo wastahan tulewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Woi sie wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mit' olet pahalla mielin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaiken kallella kypärin?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sinä seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lankoni emoni lapsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähe neittä noutamahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Päätä kassa katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on neiti Pohjolassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Impi kylmässä kylässä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Jok' ei suostu sulhosihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mielly miehiin hywihin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiitti puoli pohjan maata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ompi kowin koria,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lihan läpi luu näkywi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Luun läpi yin näkywi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatat sie takoa sammon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjaella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin saat neion palkastasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Työstäsi tytön ihanan."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Itse seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Joko sie minun menetit</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman pääsi päästimeksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Itsesi lunastimeksi!</span> +<span style="margin-left: 5em;">En sinä pitkänä ikänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähe Pohjolan tuwille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan salwoksille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Miesten syöjille sioille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urosten upottajille."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Lähkös kuusta katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on nossut taiwahalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puhki pilwien kohonnut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lehwät ilmoille lewennä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Halki taiwahan hajonna.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Ompi kummat kuusosessa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuu uusi kumottamassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultalatwa kuusosessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompi oksilla otawa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Läksit kuusta katsomahan</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Tuonne Wäinölän aholle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Nyt sie seppo weikkoseni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noskos kuuta noutamahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Otawaista ottamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultalatwa kuusosesta."</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Siitä seppo Ilmatinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nousi puuhun korkialle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylähäksi taiwahalle;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Nousi kuuta noutamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawaista ottamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultalatwa kuusosesta.</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lauloa hyrähtelewi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Laulo tuulen tuppurihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman raiwohin rakenti.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ota tuuli purtehesi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Ahawa wenosehesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wieä, wiillätelläksesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Otti tuuli purtehensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawa wenosehensa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wieä, wiillätelläksensä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jopa kulki, jotta joutu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Summahan Sariolahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulki tuulen tietä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawan ratoa myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli kuun, alatse päiwän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawaisten olkapäitse,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Pääty Pohjolan pihalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan saunatielle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä häntä koirat kuultu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä haukkujat hawattu.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Pohjan akka harwahammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse päätywi pihalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse ennätti sanoa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mi sinä lienet miehiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ja kuka urohiasi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Tulit tuulen tietä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawan ratoa myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä koirat kohti hauku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä wirka willahännät."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. "Emmä tänne tullukkana</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän koirien kuluksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Willahäntien wihaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näillä ouoilla owilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weräjillä wierahilla."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Siitä Pohjalan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysäsewi wierahalta:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oletko tullut tuntemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuota seppo Ilmarista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Takojata taitawinta?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Se on seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Itse olen seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Louhi Pohjolan emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pistihen tupahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Neityeni nuorempani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Lapseni wakawimpani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pane päällesi parainta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunihinta kaulallesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ripehintä rinnoillesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warrellesi walkeinta;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Jo on seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saanut sammon laaintahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjantahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuopa kaunis Pohjan tytti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Maan kuulu, ween walio,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni aittahan mäellä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolme on aittoa mäellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksi on emosen aitta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se aitta parahin aitta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Siellä on arkku arkun päällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lipas lippahan lomassa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aukasi parahan arkun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kimahutti kirjokannen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Löysi kuusi kultawyötä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Wiisi willaista hametta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puki päällensä parasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaulallensa kaunihinta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ripeintä rinnoillensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warrellensa walkeinta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Siitä Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käytti seppo Ilmarisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolla Pohjolan tuwassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan salwoksessa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syötti miehen syöneheksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Juotti miehen juoneheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apatti alanenäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uuwutti unelliseksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani maata matkamiehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neien wierehen wenytti.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Siitä Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki.</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatatko takoa sammon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Kirjokannen kirjaella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen joukkosen sulasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Niin saat neion palkastasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Työstäsi tytön ihanan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo taisin takoa Sammon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kirjokannen kirjaella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen joukkosen sulasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Kun olin taiwoista takowa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman kantta kalkuttawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman alkosen alutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Riporihman tehtysättä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksi sammon laaintahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjantahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysy paikalta pajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikkia sepinkaluja;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Ei pajoa Pohjolassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pihtiä Pimentolassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei pajoa, ei paletta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahjoa, alasintana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasaroa warttakana.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Akat tuosta tuskautoho,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Herjat kesken heittäöhö;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waan ei mies pahempikana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Uros untelompikana."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsi ahjonsa alusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leweyttä lietsehensä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjolan kiwimäellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautasella kalliolla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Wuorella teräksisellä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Löysi paikkoa palasen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aloa aniwähäsen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Johon paino palkehensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lewitteli lietsehensä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Alasimensa asetti.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pani orjat lietsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Palkkalaiset painamahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orjat lietso löyhytteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Palkkalaiset painatteli;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Lietso päiwän, lietso toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lietso kohta kolmannenki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syli syttä hartiolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kyynärä kywentä päässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waaksa muulla wartalolla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Kortteli kowa nokea.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo päiwällä kolmannella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katso ahjonsa alusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lietsehensä liepehiä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. "Saako sampo walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kirjatuksi?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ei saa sampo walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kirjatuksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Saapi tuulet lietsomahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lietso tuulet löyhytteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itä lietso, lietso länsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etelä enemmän lietso,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjanen puhu kowasti.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Lietso päiwän, lietso toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lietso kohta kolmannenki;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwälläpä kolmanella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katso ahjonsa alusta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Lietsehensä liepehiä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sampo tungeksen tulesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta ahjonsa ajaksen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Takoa taputtelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lyöä lyyhäyttelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pajassa owettomassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman ikkunattomassa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwät sampoa takowi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Kirjokantta kalkuttawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yöt on neittä miestyttäwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Impeä lepyttelewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Saipa sampo walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kirjotuksi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Ei saa impi miestytyksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neitonen lepytetyksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä jauho uusi sampo,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kiikutteli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jauho purnon puhtehessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Jauho purnon syötäwiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Purnon toisen myötäwiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen kotipitoja.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin ihastu Pohjan akka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatto sitte sammon tuonne</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Waaran waskisen sisähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjolan kiwimäkehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yheksän lukun taaksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sihen juuret juurruttele</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yheksän sylen sywälle;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Juuren juurti maaemähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisen wesiwiertehesen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen kotimäkehen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Allapäin pahoilla mielin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahta kallella kypärin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo tuossa ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitkin päätänsä pitäne</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miten olla, kuin eleä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Pimiässä Pohjolassa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laatisiko mieli mennä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elomaille entisille?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Sano seppo Ilmarinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sinne mieleni tekisi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elomaille entisille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kotihini kuolemahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Syötti miehen, juotti miehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panewi perähän purren,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti tuulen tuulemahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Matkasi omille maille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Kohti kullaista kotia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Entistä elosioa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kysy wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmariselta sepolta:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Weli seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Lankoni emoni lapsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joko laait uuen sammon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjaelit?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse laatia pakisi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. "Jopa jauho uusi sampo,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kiikutteli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jauho purnon puhtehessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jauho purnon syötäwiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Purnon toisen myötäwiä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Kolmannen pieltäwiä."</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kuues_Runo" id="Kuues_Runo">Kuues Runo.</a></h2> + + +<p>Lemminkäinen yritäksen Pohjan tyttöä kosihin. Emo kieltää lähtemästä, +surmaa Pohjan noijilta pojalleen pelkääwä. Lemminkäinen jo päätänsä +harjaawa nakkaa suan käestänsä lausumalla, sillon häntä surmattawan, +konsa suka werta wuotanee. Niin waraeleksen ja lähtee matkalle. +Tulee kylään, ajaa talo talolta ja kysyy jo kahestaki paikasta +hewosensa riisujata. Ei saanut, ajaa eille Pohjolan pihalle. Kuulee +tuwassa laulajoita ja pistäksen sisälle. Ihmetellään ku lienee +outo, kun häntä ei koiratkana haukkune. Lemminkäinen wirkkaa ei +siksi tulleensakan ja alkaa lauloa. Niin laulo miehet kunne kunki +tuwasta, yhen waan heitti laulamatta wanhan sokia ukon. Kysy ukko +miksi häntäkin ei laulanut. Sanoo Lemminkäinen ei senlaiseen herjaan +koskewansa. Tästä ukko suuttunut lähtee Tuonelan joelle siellä +Lemminkäistä uottawa.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Itse lieto Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse kaunis kaukomieli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähtiäksensä kokewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tullaksensa toiwotteli</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Pohjan poikajen tulille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin lasten tanterille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kesän kengitti hewoista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talwen rautoja rakenti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waljasti tulisen ruunan</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Tulisella tanterella;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesi tippu wempelestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Raswa rahkehen nenästä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi emoni, waimo wanha,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Jospa paitani pesisit</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mustan käärmehen mujuilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesäkuilla kuiwoaisit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mun kosihin mennäkseni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neittä kylmästä kylästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Piikoa Pimentolasta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Emo kielteä käkewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warotteli waimo wanha:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ellös menkö poikueni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tieon tietämättä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Ilman taion taitamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan poikajen tulille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin lasten tanterille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä Lappi laulanewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tunkenewi Turjalainen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Suin sytehen, päin sawehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kypenihin kyynäswarsin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuumihin porohin."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo minua noiat noitu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Noiat noitu, kyyt kiroili,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koki kolme Lappalaista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhtenä kesäissä yönä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alasti alakiwellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman wyöttä, waattehitta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Sen werran minusta saiwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Min kirwes kiwestä saapi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Napakaira kalliosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Järky jäästä iljanesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoni tyhjästä tuwasta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Jos tahon tasalle panna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miesten werroille weteä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse laulan Lappalaisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tungen Turjalaisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käsin kalman kattilahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Koprin ilmahan kowahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwin hyytä hyppimähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Säärin jäätä särkemähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Riitettä repäsemähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulan halki hartionsa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Puhki leukansa puhelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paian kauluksen kaheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rikki rintalastasesta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Emo kielteä käkewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warotteli waimo wanha:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. "Ellös wainen poikueni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähkö neittä Pohjolasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piikoa Pimentolasta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuho ainaki tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hukka lieto Lemminkäistä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Tuho poikoa pätöistä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sinussa laulajaa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan poikien sekahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etkä tunne kieltä Turjan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maha lausua Lapiksi."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Sillon lieto Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oli päätänsä sukiwa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hapsiansa harjaawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähtiäksensä kosihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mennäksensä Pohjolahan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Suan orrelle ojensi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harjan paino patsahasen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sillon on hukka Lemminkäistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuho poikoa pätöistä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Kun suka werin waluwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä läksi Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasten kieltoa emonsa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warotusta wanhempansa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Missä mies waraeleksen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo wähin waraeleksen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owen suussa alla orren,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirtin pihtipuolisessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weräjillä wiimmesillä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Ei oo ne warat wäkewät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Missä mies waraeleksen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwalla tulisen kosken,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehessä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siinä mies waraeleksen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Hyöteleksen, wyötteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautapaitohin paneksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräswöihin telkitäksen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanoilla näillä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mies on lustuissa lujempi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Rautapaiassa parempi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräswyössä tenhosampi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noien noitien noroille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietomiesten tienohille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jottei huoli huonommista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Tottele hywiäkänä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Reki wieri, tie lyheni.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Ajo päiwän, ajo toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohta kolmannen ajawi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kylä wastahan tulewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alimmaista tietä myöten</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Alimmaisehen talohon.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu lakkapuun takoa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rinnukseni riisujaa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Aisani alentajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luokin lonkahuttajoa?"</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu lapsi lattialta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poika portahan nenältä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Rinnuksien riisujaa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisojen alentajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luokin lonkahuttajoa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mitä huoli Lemminkäinen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Helähytti helmiswyöllä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskimmäistä tietä myöten</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskimmäisehen talohon.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Lausu lakkapuun takoa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rinnukseni riisujoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisani alentajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luokin lonkahuttajoa?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Lausu akka lattialta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kielipalku pankon päästä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kyllä saat talosta taasta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rinnuksesi riisujoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisasi alentajoita,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Luokin lonkahuttajoita;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompa kyllä kymmenenki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatpa jos tahot satoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jotka sulle kyyin saawat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Antawat ajohewosen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Yli meret mennäksesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lammit luikahellaksesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isäntäsi iltaselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emäntäsi einehelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muun perehen murkkinalle.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Saaha kukkona kujahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanan lassa kartanolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mennä kynsin kynnyksessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poikkipuolin portahalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siwun sintsin lattialla."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Mitä huoli Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oisi akka ammuttawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koukkuleuka kolkattawa."</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Helähytti helmiswyöllä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wierimmäistä tietä myöten</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wierimmäisehen talohan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin pihalle tultuansa</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Lyöpi maata ruoskallansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Utu nousi ruoskan tiestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies nuori u'un seassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sepä riisu rinnuksia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sepä aisoja alenti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Sepä luokit lonkahutti.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse korwin kuuntelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuli ulkoa runoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi sammalen sanoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Läpi lauan laulajoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi seinän soittajoita.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Meni nurkasta tupahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai sisähän salwomesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei häntä koirat kuultu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Eikä haukkujat hawattu.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tupa oli täynnä tuppisuita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jakku miehiä jaloja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siltalauat laulajoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owen suu osoawia,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Siwuseinä soittajoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Peripenkki tietäjiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karsina karehtioita;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuo laulowat Lapin wirttä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien wirttä winguttiwat.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Itse Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikku sillan liitoksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lieho keskilattialla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Olipa tässä ennen koira,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Rakki rauan karwallinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lihan syöjä, luun puria,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren uuelta wetäjä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mi sinä lienet miehiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ja kuka urohiasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Kun ei sua koirat kuultu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä haukkujat hawattu."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano lieto Lemminkäinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"En mä tänne tullutkana</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tawoittani, tieottani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Mahittani, maltittani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman innotta isäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waruksitta wanhempani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suuhun Untamon susien,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kitahan kirokawetten."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Siitä lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse löihen loihtiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laikahutti laulajaksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo laulajat parahat</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahimmiksi laulajoiksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Kiwikintahat kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwiharkko hartioille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwilakki päälaelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwet suuhun syrjin syösti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paaet lappehin lapeli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Parahille laulajille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietäwimmille runoille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin laulo mokomat miehet</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kissan kirjawan rekehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kissan tuonne kiiätellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Eteämmä ennätellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan pitkähän perähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin laajahan salohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuss' ei kule karjan kynsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waella hewosen warsa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Ja laulo mokomat miehet</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin laajalle lahelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miesten syöjälle selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urosten upottajalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Josta welhot wettä juowat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Tulikulkut tuioawat.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ja laulo mokomat miehet</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rutjan koskehan kowahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kinahmehen ilkiähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Johon puut päin putoowat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Perin wieriwät petäjät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hongat latwoin lankiawat.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo nuoret, laulo wanhat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo kerran keski laaun,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Yhen heitti laulamatta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulappalan ukko wanhan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanhan umpisilmän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin ukko sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi sie lieto Lemmin poika,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Laulot nuoret, laulot wanhat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulot kerran keski laaun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin miks et minua laula?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Se on lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. "Niin siks en sinua laula,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sä miessä nuorempana</span> +<span style="margin-left: 5em;">Makasit oman emosi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanhempasi waiwuttelit;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse herjasit heposet,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Juoksuttelit suorajouhet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suon selällä, maan nawalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ween liiwan liikkumilla."</span> +<span style="margin-left: 6.5em;">Ulappalan ukko wanha,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanha umpisilmä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Kowin suuttu ja wihastu;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni ulos usta myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pihalle wajoa myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoksi Tuonelan joelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä katso Kaukomieltä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Wiikon wuotti Lemminkäistä.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Seitsemas_Runo" id="Seitsemas_Runo">Seitsemäs Runo.</a></h2> + + +<p>Lemminkäinen kysyy Pohjolan akalta tyttöä puolisoksensa ja pannaan +ansiotyölle hirweä Hiien nurmien periltä hiihtämään. Laatii +uuet sukset ja lähtee metsälle uhkaamalla ei sitä olewan jota +suksillansa ei saawuttaisi. Hiisi kuultua uhkaamisen tekäsi hirwen +jota Lemminkäinen tawottelee siks että sukset muutamassa lujassa +potkaamassa taittuwat poikki. Siitä hän metsämiehen tawoin lu'uilla +ja metsän haltioita rukoelemisella kokee saalihinsa saaha, joka +wiimmen toki luonnistuki. Niin toistaa hän anomuksensa ja pannaan +uuelle työlle Hiien hewoista suistamaan. Sen suistaa ja pyytää +kolmannesti tyttöä. Nyt määrätään hänelle työksi yhellä yrittämällä +joutsen Tuonelan joesta ampua. Lähtee Tuonelan joelle ja surmataan +ukolta, joka siellä oli häntä wahtaawa. Päälliseksi hakkaa hänen +Tuonen poika wiieksi muruksi miekallansa.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Anna akka tyttöäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuorta morsianta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">En tuota pahoin pitäisi;</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Sylissäni syöessäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käsissäni käyessäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selässäni seistessäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maatessa mahani alla."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. "Äsken annan tyttäreni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuoren morsiamen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa hiihat Hiien hirwen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien peltojen periltä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon lieto Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Itse kaunis Kaukomieli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sykysyn lylyä laati,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesän ketti kalhuansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwän sauoa salitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisen toista kirjotteli.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Saipa sukset walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalhunsa kanineheksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillon lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei olle sitä metsässä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Jalan neljän juoksewata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kut' ei näillä yllätetä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunihisti kannateta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalhuilla pojan Kalewan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laatimilla Lemminkäisen."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Pääty Hiisi kuulemassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jumala tähyämässä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiisi hirwiä rakensi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalopeuroa sukesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pään mäkäsi mättähästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Jalat rannan raippasista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sääret aian seipähistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selän aian aiaksesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwat lammin lumpehista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ketun kuusen koskuesta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Muun lihan lahosta puusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmät kuukkunan kiwestä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laski kättä lautaselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse neuo hirweänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun kukin sukimoansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Itse ilmoin luomoansa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Nyt sie juokse Hiitten hirwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalkoa jalo tewana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimettele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poron poikimasioille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Lapin lasten tanterille."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä juoksi Hiitten hirwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalkasi jalo tewana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimetteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan aitojen peritse,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Lapin lastutanteritse;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Potkasi koan owea,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaato kattilat tulelta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selin keiton keikahutti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lihat tuhkahan tuherti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Liemet lietehen lewitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse eillehen menewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lapin lapset itkemähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin koirat haukkumahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän naiset nauramahan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Tuli weitikkä werewä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano kaunis Kaukomieli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mitä täällä immet itki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mitä täällä naiset nauro,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuta täällä koirat haukku?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. "Juoksi tästä Hiitten hirwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalkasi jalo tewana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimetteli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Potkasi koan owea,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaato kattilat tulelta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Selin keiton keikahutti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lihat tuhkahan tuherti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liemet lietehen lewitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse eillehen menewi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä weitikkä werewä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Lykkäsi lylyn lumelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on woina wuolakenna;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto kattawan awuksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on kiitäwän hawukan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto kaksi sauoansa</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Kahen puolin kalhustansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saan makso saua markan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen ruskian reposen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä kerran potkasewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmän sintämättömähän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Potkasewi kerran toisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwan kuulemattomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Potkasewi kolmannenki</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo tawotti Hiien hirwen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kokan koiwusen rakenti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Tarhan tammisen tawotti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Siinä seiso Hiien hirwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimettele!"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Selkeä silittelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taljoa taputtelewi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. "Sopisipa taassa maata</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuoren neitosen keralla."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä kiihty Hiien hirwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poropetra potkimahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokan koiwusen lewitti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Tarhan tammisen hajotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse eillehen menewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä weitikkä werewä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä kerran potkasewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lysmätti lyly läwestä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Taittu kalhu kannan tiestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saua katki kään siasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen somman suowerosta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse juoksi Hiien hirwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jottei päätänä näkynnä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Silmän sintämättömäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwan kuulemattomaksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse kaunis Kaukomieli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä muisti muunki keinon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Toki toisen tien osasi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sauowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Joko hiihan hiljalleni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werkkahalleni wetelen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Hiljallehen huono käypi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sauan woimaton pitäwi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heitän poies heinäkengät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panen talwitallukseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sykysyiset syylinkini,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Metsolahan mennäkseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän tyttöjen tyköhön,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinipiikojen pihalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hawulinnan liistehille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Minun sukseni kuluwat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Hopiaiset hoikkenewat;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otan Hiien hienot sukset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lemmon leppäset siwakat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niillä hiihan Hiien maita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lemmon maita löyhyttelen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Hiihan kohti korwen rannan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salon sintäwän sisälle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuolta korpi kuummottawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta sintäwi sinerwä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonne mieleni tekewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Aiwoni ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muien miesten metsimaille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urosten eräsaloille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Otan kolme koiroani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiisi willa hänteäni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Seitsemän sepeliäni;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohottelen koiriani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jouwuttelen jousiani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suksiani suin puhelen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suksi on jalkoa sukua,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Jousi kättä joukkioa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päre nuoli, puu wasama.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Koirani keränä wieri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän kukka kuulusana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sukseni ma'a matona.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Niin on häntä koirallani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun komehin korpikuusi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin on silmät koirallani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on suurin suitsirengas;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin on hammas koirallani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kun on wiikate Wirossa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sinä koirani komehin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">otukseni oiwallisin!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoksuttele, jouwuttele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahomaita aukehia;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Juokse tuonne toisualle</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mielusahan metsolahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tarkkahan Tapiolahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kowa ilma koskenewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rakkihini rapsuawi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Niin minä sanon mokomin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanon, kun sano isoni:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tellerwo Tapion neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mielikki metsän miniä!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kukuttele koiroani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Haukuta hakioani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisällä salon sinisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwen kultasen koissa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäännä wainu wempelelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhku kaarelle siwalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Lyö löyly etempääki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanna wainu kaukempoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulla koiran sieramihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wilullaki, wihmoillaki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Säilläki, satehillaki;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Jotta koiran kohti juosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Penun julki julkotella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mielusassa metsolassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tarkassa Tapiolassa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niinp' ennen sano isoni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Wieri waltawanhempani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei koira kohti juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Penu oikein osannut:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku on koirani kokenut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mikä hallin haittaellut;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Ku on tukki koiran turwan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wainukullan salpaeli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei koira kohti hauku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Penu oikein osoa?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kyllä tieän koiran synnyn,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Arwoan alun penuen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuulelt' on penuen tunti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawalta koiran alku.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Portto Pohjolan sokia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulappalan umpisilmä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Perin tuulehen makasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pallehin pahaan säähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selin luoen luotehesen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaltoin kaarnapohjasehen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuuli nosti turkin helmat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Ahawa hamehen helmat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teki tuuli tiineheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawa awulliseksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mitä kantawi kohussa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koiran tuo kohussa kanto,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Penun alla pernojensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maksoissansa maan itikan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ku kanto kapalonuorat?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hawon akka raiwokerta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se kanto kapalonuorat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Lapsen karkian kapalon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liinoissansa liikutteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helmoissansa heilutteli.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Penitar waliwo waimo,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulappalan umpisilmä!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Tule lasta päästämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poikoa perittämähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli lukko koiran suuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haitta haukun hampahisin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota lukko koiran suusta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Haitta haukun hampahista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota sulku suun eestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapu kielen kantimesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anna koiran kohti juosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Penun oikein osata.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Lähen nyt miehistä metsälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohista ulkotöille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lepy lehto, kostu korpi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taiwu ainoinen Tapio!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ihastu jumalan ilma,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Miehen mennessä metsälle!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota metsä mieheksesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohoksesi Tapio,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korpi kolkkipojaksesi!</span> +<span style="margin-left: 6em;">Soita metsä kanteletta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Kukuta salo käkeä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jotta kulta kuunteleisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopia tilin tekisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla kuusen kultalatwan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla kaunihin katajan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Matalainen mulla mahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lyhykäinen onnen lykky,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sukset kultaset kuluwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaiset hoikkenewat;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikäwä minun tulewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Ikäwä tulettelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei oo kullan muuttajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopian wajehtajoa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikäw' on iloton ilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwä pitkä saalihiton.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Joko suuttu suuri luoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">hallan antaja wihastu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei anna aionkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harwonkana hoiwauta?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ellös suuttuo jumala,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Maan pitäjä pillastuo;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toki anna aiallani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iälläni ilmauta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ma ainosin anelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kielin kullan kuikuttelen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Miks et anna antoluoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lupoa luja jumala?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei ne muutkana paremmat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä pyytäjät pyhemmät;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä miesten muienkana</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Sinisemmät silmiripset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koriammat kulmakarwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalan heitto hempiämpi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Muut ne wiewät wiekkahuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muut ottawat ounahuulla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Mie en weisi wiekkahuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">En ottaisi ounahuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weisin waiwani näöstä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ottaisin omasta työstä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mikä mieli, mikä muutos,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Mielusassa metsolassa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Entinen metsän emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oli kaunis katsannolta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ihana imertimiltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käet olit kullan käärehissä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Sormet kullan sormuksissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pää kullan pätinehissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tukat kullan suortuwissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwat kullan koltuskoissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmäripset simpsukoissa;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Nykynen metsän emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruma on warsin rungoltansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilkiä imertimiltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käet on witsakäärehissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sormet witsasormuksissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Pää witsa pätinehissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tukat witsa suortuwissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwat witsa koltuskoissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaula witsa helmilöissä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Missä nyt antaja asuwi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Eläwi hywä emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puhas muori puuhoawi?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolla antaja asuwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eläwi hywä emäntä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puhas muori puuhoawi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Sakaroilla sarwilinnan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän linnan liepehillä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eilen mie käwin metsässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolm' on linnoa metsässä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksi puinen, toinen luinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Kolmansi kiwinen linna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se linna emännän linna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuus' on kulta ikkunoa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunki linnan kulmanteella.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mie katsoin sisähän noista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Siellä antajat asuwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ja wiruwat wiljan eukot.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mielikki metsän emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puhas muori, muoto kaunis!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lyöte lykkywaattehisin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Antipaitohin panete;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aukase metinen arkku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mesilipas liikahuta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metiseltä mättähältä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultaselta kunnahalta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Tuo mulle metsän olutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän mettä juoakseni;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsäss' on olutta paljon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsässä mesi makia.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Hiero kahta kämmentäsi</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Nyperrä hypehiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pane kulta kulkemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopia waeltamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasten miestä walkiata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kowin koiwun karwallista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Metsolan metinen neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän piika pikkarainen!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Soitellos mesinen pilli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Simapilli piiparoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwalle ehon emännän;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Et emäntä lienekkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos et piikoa pitäne,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sata piikoa pitäne,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat muuta käskyläistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karjan kaiken kaitsiata,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Wiitsiätä wiljan kaiken.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mielikki metsän miniä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuulikki tytär Tapion!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota piiska pihlajainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katajainen karjan ruoska,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Takoa Tapiowaaran,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuomiwaaran tuolta puolen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jolla witsot wiljoasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karkottelet karjoasi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aja wilja wieremmille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Aukeimmille ahoille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jok' on laiska juoksemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sitä laske lautaselle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joka tieltä pois menewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sitä silmille siwalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Tielle korwasta kohota.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oja wastahan tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puro tiellä poikkipuolen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silkki sillaksi siwalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Punalanka portahaksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Metsän ukko halliparta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän kultanen kuningas!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pane nyt metsät miekka wyölle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salot kalpio kätehen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salot pannos palttinahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Metsät werkahan wetäös,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haawat kaikki haljakkoihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuset kultihin rakenna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanhat hongat waskiwyölle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Petäjät hopiawyölle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">385. Koiwut kulta kalkkaroihin.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paa kun panit muinoselta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinun antiaikoinasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minun pyytöpäiwinäni;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mentyä minun metsälle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">390. Ja salolle saatuani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwelle kohottuani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mäen päälle päästyäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuna paisto kuusen oksat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiana hongan oksat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">395. Päiwänä petäjän latwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haawan latwat haljakkoina;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuna paisto kuulu poika,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwänä tytär pätöwä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Awa aittasi awara,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">400. Luinen lukko lonkahuta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota kultanen kurikka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käyös waskinen wasara,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jolla korwet kolkuttelet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salot synkät sylkyttelet,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">405. Wiljan syntymäsioilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahan karwan kaswinmaalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jotta wilja wirtoaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä karja karkuaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehen etsiwän etehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">410. Uron ottawan ohille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Aita kultanen kuwoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiainen pystö pistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juosta karjan joutusasti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wikewästi wiilletellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">415. Kullaista kujoa myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista tietä myöten.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jospa karja karkuaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eli wilja wierehtäisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin sä aitoa kohenna;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">420. Kun hän katsowi ylitse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillon aitoa ylennä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni katsowi alatse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillon aitoa alenna;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei wilja wieremällä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">425. Sillon aita annollansa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Hiien poika pikkarainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hyppääjä hywän selän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">paljastele warsoasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rakentele ratsuasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">430. Ota kulta kannuksesi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaisen orren päästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultasesta lippahasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaskisesta wakkasesta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillä kutkuta kuwetta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">435. Sekä kaiwa kainaloita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anna juosta joutusasti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wikewästi wiilletellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskisissa waljahissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultasissa kahlehissa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">440. Aita wastahan tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Riehto aitoa repäse</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiieltä witsaswäliltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seitsemältä seipähältä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaheksalta kannon päältä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">445. Ota witsa wiittä syltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koiwu kolmia tapoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jolla witsot wiljoasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karkottelet karjoasi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei täywy tännempänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">450. Niin tuo tuolta tuonnempoa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoa Tanikan linnan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien linnan liepehiltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uroholle pyytäjälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehelle anelewalle.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">455. Mimerkki metsän emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waimo puhaswarrellinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän ukko halliparta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän kultanen Kuningas!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tule nyt kullan muuttelohon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">460. Hopian wajehtelohon.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minun on kullat kuun ikuiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwän poloiset hopiat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isoni soasta saamat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tawottamat tappioista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">465. Ne kuluwat kukkarossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tummentuwat tuhniossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei oo kullan muuttajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopian wajehtajoa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tule nyt kullat ottamahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">470. Hopiat walitsemahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minun on kullat kirkkahammat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinun kullat karwasemmat.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lempiliinasi lewitä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle minun kultieni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">475. Kullan maahan tippumatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopian riwestymättä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullat annan kynsillesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kämmenellesi hopiat."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillä lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">480. Toki hiihti Hiien hirwen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien peltojen periltä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse lämsensä lähetti</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien hirwen hartioille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaulalle kameli warsan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">485. Jott'ei potkinut kowasti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selkeä silittäessä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano tuolta tultuansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjolahan saatuansa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo ma hiihin Hiien hirwen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">490. Hiien peltojen periltä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anna akka tyttöäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuorta morsianta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Äsken annan tyttäreni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">405. Sekä nuoren morsiamen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa suistat suuren ruunan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien ruskian hewosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsan waahtileuan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joll' on rautaset kapiot,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">500. Teräksiset temmottimet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli tukka, rautaharja."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti kulta ohjaksensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaisen marhaminnan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">505. Läksi hewosen hakuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suwikunnan kuuntelohon</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien nurmien periltä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Astua taputtelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käyä kullerroittelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">510. Wihannalle wainiolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän pellon pientarelle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siellä etsiwi hewoista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päätä puiti katselewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suwikunnan suitset wyöllä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">515. Warsan waljahat olalla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Iski silmänsä itähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käänti päätä päiwän alle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näki hiekalla hewosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuloharjan kuusikolla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">520. Senp' on tukka tulta tuiski,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harja suihkisi sawua.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ukko taiwahan napanen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Remupilwen reunahinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">525. Taiwo auoksi awaos,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilma riehoksi rewitä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilma kaikki ikkunoiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taiwon kansi kahtaloksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sa'a lunta sauan warsi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">530. Kiehittele keihäswarsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harjalle hywän hewosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän laukin lautasille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylmä jäätä kyynäriä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otsahan pyhän orihin."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">535. Sato ukko uutta lunta:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wisko hienosta witiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokonansa kolme syltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harjalle hywän hewosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän laukin lautasille;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">540. Kylmi jäätä kyynäriä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otsahan pyhän orihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni luota katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Likeltä tähyämähän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">545. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Hiiestä hewosen synty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">kuoresta walion warsan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsa waahtileuka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien ruskia heponen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">550. Tuoppa kultaturpoasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pistä päätäsi hopia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultasihin suitsiloihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskisihin waljahisin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei täällä pahoin pietä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">555. Aiwan ankein ajeta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillä suisti suuren ruunan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Längitti jalon herwosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsan waljasteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wihannalla wainiolla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">560. Pyhän pellon pientarella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pisti suitset kullan suuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitsensä hopian päähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse istuwi selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Löihen reisin ratsahille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">565. Laski wirkkua witsalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa tomuttelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoksi ankaran anopin.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tuonne saatuansa:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">570. "Jo nyt suistin suuren ruunan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Längitin jalon hewosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsan paljastelin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wihannalta wainiolta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän pellon pientarilta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">575. Sekä hiihin Hiien hirwen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien nurmien periltä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anna akka tyttöäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuorta morsianta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">580. "Äsken annan tyttäreni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuoren morsiamen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ammut joutsenen joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirrasta wihannan linnun;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonen mustasta joesta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">585. Pyhän wirran pyörtehestä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen nuolen nostannalta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhellä yrittämällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen jalkasi sialta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">590. Käwi kohta ampumahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalo jousi kainalossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiini nuolia selässä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwi Tuonelan joelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehelle.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">595. Ulappalan ukko wanha,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanha umpisilmä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonen mustalla joella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katselewi, kääntelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">600. Tulewaksi Lemminkäistä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kaunis kaukoa näkywi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werewä wesien poikki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saawaksi, lähenewäksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niinp' on ukko umpisilmä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">605. Laulawi wesomen weestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Umpiputken lainehista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syöksi miehen syämen kautta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kautta kainalon wasemen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi lieto Lemminkäisen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">610. Sano lieto Lemminkäinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sen mä tein pahinta työtä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun en muistanut kysellä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapehelta äitiltäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miten olla, kuin eleä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">615. Näinä päiwinä pahoina;</span> +<span style="margin-left: 5em;">En tieä ween kipuja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Umpiputken ailuhia."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ulappalan ukko wanha,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanha, umpisilmä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">620. Wiepi juoksulla jokehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syytäwi meren sywähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle aaltojen ajawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuon on lieto Lemminkäisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä lieto Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">625. Itse kaunis kaukomieli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni koskessa kolisten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Myötäwirrassa wilisten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonne Tuonelan tuwille.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo werinen Tuonen poika</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">630. Lyöpi miestä miekallansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kawahutti kalwallansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Löip' on kerran leimahutti</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehen wiieksi muruksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaheksaksi kappaleksi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">635. Pään mäkäsi mättähäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalat raian haarukaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muun lihan lahoksi puuksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmät suolle karpaloiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiwukset kuiwiksi kuloiksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">640. Siin' on loppu Lemminkäisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuollo ankaran kosian.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kaheksas_Runo" id="Kaheksas_Runo">Kaheksas Runo.</a></h2> + + +<p>Äiti jo koissa walittaa kauan Lemminkäisen kosissa wiipywän. +Katsotaan sukaa, nähään werta wuotawan. Tästä äitille hätä, jo itse +lähtee Pohjolaan poikoansa tieustelemaan. Pohjan akka esinnä muita +wiekastelewa jo wiimmen sanoo toenki, panneensa hirwiä hiihtamaan, +hewosia suistamaan ja lintuja ampumaan. Äiti näiltä teiltä poikoansa +etsimään; hakee hakemalla, ei löyä. Tulee tielle, tietäki kysyy, jos +tienne Lemminkäisestä. Tie utelee Hiitolaan saaneen, josta kuitenkana +ei löytä. Näkee kuun, kysäsi kuulta. Kuu arwelee jos lienee Pohjan +lampiin hukkunut. Ei löyä sieltäkänä. Niin wiimmen saappi päiwältä +kysyneeksi, joka kaiketi tieten sanoo Tuonen joelle surmatuksi. +Siitä äiti Tuonen jokea haroamaan päiweä rukoillut Tuonelata siksi +ajaksi unettamaan. Saapi haratessa pala palalta Lemminkäistä, joista +palasista uuelleen rakentaa poikansa elämään, saahen poika wielä wähä +entistäki paremmaksi.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä äiti äyhkäsewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walittawi waimo wanha:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Woipa poikani polonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultani omena,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Wiikon wiipywi kosissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kauan mailla wierahilla."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oli ennen naitu nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen ostettu emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koissa lieto Lemminkäisen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Kaukomielen kartanossa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katso illalla sukoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aamulla tereä harjan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo suka werin waluwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Sano ennen naitu nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen ostettu emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo nyt on poikasi polonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Matkoilla majattomilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Teillä tietämättömillä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo suka werin waluwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse katsowi sukoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Itse itkulle hyräyty:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tällä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Woi polonen päiwiäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woipa laaja lapsiani.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on hukka Lemminkäistä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Tuho poikoa pätöistä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo suka werin waluwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Nousi leiwon lentimille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sirkun siiwille yleni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Lenti Pohjolan tuwille:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi sie Pohjolan emäntä!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minne saatit Lemminkäisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne poikani polosen?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. "Syötin miehen syöneheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juotin miehen juoneheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajatin alanenäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panin orihin rekehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korjahan kowan tulisen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Liekkö jäälle jättänynnä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uhkuhun upottanunna."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano äiti Lemminkäisen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo wainen walehtelitki;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minne saatit Lemminkäisen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Kunne poikani polosen?"</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Syötin miehen syönneheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juotin miehen juoneheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apatin alanenäksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Istutin wenon perähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laitin kosket laskemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liekkö kuollut koskitiellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurja hukkunut wesillä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano äiti Lemminkäisen:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. "Jo wainen walehtelitki;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minne saatit Lemminkäisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne poikani polosen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tarkkoja tosia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walehia wiimmesiä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Taikka surmasi tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuolemasi kohtoawi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Panin hirwet hiihtamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalopeurat jaksamahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Suuret ruunat suistamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsat waljastattamahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laitin joutsenen hakuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhän linnun pyyäntähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä tieä itsekkänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Mi lie tullunna tulonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mikä kuollo kohtaellut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei kuulu jo tulewan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Morsianta pyytämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tyttöä anelemahan."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Emo etsi eksynyttä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaonnutta kaipoawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talwella lylyin lipein,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesällä kewysin pursin.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei tieä emo polonen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Eikä kantaja katala,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Missä liikkuwi lihansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wierewi oma werensä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liekkö maalla, wai merellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waiko suurella salolla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Käyneekö käpymäkeä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanarwaista kangasmaata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wai lienee meren selällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lakehilla lainehilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Emo etsi poikoansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Kaonnutta kaipoawi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoksi sunna suuret korwet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weet saukkona samosi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orawana hongan oksat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kärppänä kolot kiwien,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Puiten puut, jaellen heinät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsellen kanerwajuuret.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tiehyt wastahan tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin tielle kumarteleksen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi tiehyt jumalan luoma.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Oletko nähnyt poikoani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopeaista sauoani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tiehyt taiten wastaeli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Enk' ole nähnyt, enkä kuullut;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Liekkö poikasi polonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiien hiilikankahilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahan wallan walkioissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kypenissä kyynäswarsin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Koprin kuumissa poroissa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsi tuolta poikoansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista sauoansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puiten puut, jaellen heinät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Katsellen kanerwajuuret;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etsi tuolta, eipä löyä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kuuhut wastahan tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin kuulle kumarteleksen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi kuuhut jumalan luomaa</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Oletko nähnyt poikoani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista sauoani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kuuhut taiten wastoawi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Enk' ole nähnyt, enkä kuullut;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Liekkö poikasi polonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pohjan pitkässä perässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin maassa laukiassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lammissa kalattomassa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Aiwan ahwenettomassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisarena siikasilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weikkona ween kaloilla."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsi tuolta poikoansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Hopiaista sauoansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puiten puut, jaellen heinät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsellen kanerwajuuret,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hakiellen hienot heinät.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Päiwyt wastahan tulewi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Päiwälle kumarteleksen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi päiwyt jumalan luoma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoma luojan walkiamme!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oletko nähnyt poikoani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Hopiaista sauoani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jopa päiwyt jonki tiesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Arwaeli aurinkoinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuoll' on poikasi polonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Yheksän meren takana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meri puolen kymmenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonen mustansa joessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehessa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mennyt koskessa kolisten,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Myötäwirrassa wilisten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pää pätösen mättähänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalat raian haarukkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muu liha lahona puuna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmät suolla karpaloina,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Hiwukset kuiwina kuloina."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni seppojen pajahan:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo weikkoseni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tao rautanen harawa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Tao piit satoa syltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsi kahta kalkutellos."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Saapi rautasen harawan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä läksi lentämähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wastat siiwiksi sitowi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Pani purstoksi lapion.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti tuonne löyhytteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yheksän meren ylitse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meri puolen kymmenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maat siniset, puut punaset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Lehot lemmen karwalliset.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti Tuonelan joelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi päiwyt jumalan luoma,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Luoma luojan walkiamme!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paista hetki heltehestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen himmestä hiosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmansi koko terältä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nukuttele nuiwa kansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Wäsytä wäki Manalan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuo päiwyt jumalan luoma</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoma luojan aurinkoinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti päätönnä kanana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siipipuonna siuotteli;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195, Lenti koiwun konkelolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lepän lennolle lehahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paisti hetken heltehestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisen himmestä hiosti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen koko terältä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Nukutteli nuiwan kansan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäsytti wäen Manalan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuoret miekkojen nojahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanhat wasten sanojansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keski iän keihäille.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Siitä lenti leuhautti</span> +<span style="margin-left: 5em;">Entisellensä sialle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paikallensa muinoselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tasaselle taiwahalle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse äiti Lemminkäisen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Otti rautasen harawan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni myötänsä merehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sukkarihmasta sulahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wyölapusta lainehesen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weti kerran pitkin wettä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kerran toisen poiken wettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen witahan wettä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kerrallapa kolmannella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elotukku sai etehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haramahan rautasehen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Elotukku ei se ollut;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oli lieto Lemminkäinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse kaunis Kaukomieli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waan oli pikkuista wajalla:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahta kättä, yhtä päätä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Monta muuta muskuloa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä henkeä polonen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harawoipi wielä kerran,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harawoipi myötä wirran,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Harawoipi wasta wirran;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Min saa kättä, kunka päätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minkä muita muskuloita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tästä poikoa rakenti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laati lieto Lemminkäistä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Sano ennen naitu nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen ostettu emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole miestä mennehessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urosta uponnehessa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies mennyt, liha märännyt,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Työnnä Tuonelan jokehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuop' on äiti Lemminkäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä työnnä poikoansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuuwitteli tuttuansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Waapotteli nähtyänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Entisellensä elolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muinosille muowoillensa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mistä woie saatanehe,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Simatilkka tuotanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jolla woian woipunutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahoin tullutta parannan?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuolta woje wuotuohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Simatilkka tippuohon</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Kuun luota, tyköä päiwän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawaisten olkapäitse;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä on woitehet wakaiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsimet alinomaset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä on mettä mieluhista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Siellä wettä woimallista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Josta saapi saamatonki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ottawi olematonki.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mehiläinen ilman lintu!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lennä tuonne liuottele</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Yli kuun, alatse päiwän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawaisten olkapäitse;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lennä luojan kellarihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kamarihin kaikkiwallan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rywetä siipesi simassa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Kasta kaapusi meessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Höyräytä höyhenesi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sitte tänne tultuasi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo simoa siiwessäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanna mettä kaapussasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Pahoille paranteheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wammoille waluwesiksi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse woiti woipunutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahoin tullutta paransi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Woiti kerran ensimmäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta aiwan terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woiti kerran keskimmäisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskeä kiwuttomaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Woiti kerran jälkimmäisen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Päältä nuurumattomaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ehommaksi entistänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paremmaksi muinostansa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuli turwa mättähästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poika pohjasta yleni.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Yheksas_Runo" id="Yheksas_Runo">Yheksäs Runo.</a></h2> + + +<p>Wäinämöinen wenettä laatimassa uupuu kolme sanaa teentärunossaan. +Lähtee niitä hakuun. Etsii esinnä muilta paikoilta, kun ei löyä, +käypi Tuonelaanki. Huutaa Tuonen jokirannalla wenettä joen poikki +päästäksensä. Wastataan wenettä ei saatawan ennen syyn sanottua, +mitä oli Tuonelaan tulewa. Wäinämöinen sanoo Tuonen, sanoo rauan, +sanoo tulen, sanoo ween Tuonelaan tuonehensa; ei uskota, eikä tuoa +wenettää. Jo sanoo oikianki asian, sanoja Tuonelasta lähteneensä. +Tuoaan wenet, luoaan joen poikki, syötetään, juotetaan ja +makuutetaan. Maatessaan werkkoja laaitaan joelle, Wäinämöisen ei iäti +jälelle päästä. Siitä Wäinämöisen piti muiksi ruweta, pienemmäksi +muutellate, werkon silmiltä läpi uiaksensa. Niin pääsi Tuonen +werkoista, waan sanoa sieltä ei saanut.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teki tieolla wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laati purtta laulamalla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puuttu pursi pohjapuuta,</span> +<span style="margin-left: 3.5em;">5. Emeä eriwenonen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Läksi puuta etsimähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tammea tawottamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iski puuta kirwehellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tammea tasaterällä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Tahto tammi wastaella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puu wiriä wieretellä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei minusta pohjapuuta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emeä eriwenehen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo päiwänä eillisenä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Mato juureni makasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo aiwin tänäki pänä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korppi istu latwallani</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suu werissä, pää werissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaula kaikki hurmehissa."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä eistywi etemmä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin löysi mäeltä männyn,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puun petäjän kalliolta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siit' on saapi pohjan purren,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Emäpuun eriwenehen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Teki tieolla wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laati purtta laulamalla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo päiwän, pohjan puutti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo toisen, laian liitti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Laulo kohta kolmannenki</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hankoja hakatessansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parraspuita pannessansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tehessänsä teljopuita.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Uupu kolmea sanoa</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Päähän laian päästessänsä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perilaian liitoksessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salwalla wenon sakaran,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokkapuun kohentimilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Jo tuossa ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mistäpä sanoja saisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Loisi lempiluottehia.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Paimen wastahan tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hänpä tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. "Saat tuolta sata sanoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pääskyparwen päälaelta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hanhilauman hartioilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">joutsenkarjan juonen päästä."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksi saamahan sanoja;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paljo pääskyjä menetti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuho joukon joutsenia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harkun hanhia häwitti;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Ei saanut sanoakana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sanoa puoltakana.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuolla olis sata sanoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmusta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Kesäpetran kielen alla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suussa walkian orawan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Läksi saamahan sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Onkelmoita ottamahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pellon petroja häwitti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Orawia suuren korren;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei saanut sanoakana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sanoa puoltakana.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuolta saan sata sanoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Tuhat wirren tutkelmusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolt' on Tuonelan koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alusmajasta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Läksi Tuonelta sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalalta lausehia;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Astua taputtelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Astu päiwän, astu toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo päiwänä kolmantena</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli Tuonelan joelle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin huhuta huiahutti</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Tuossa Tuonelan joessa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuo wenettä Tuonen tytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lauttoa Manalan lapsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli salmen saahakseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki päästäkseni."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Tuonen tyttäret sanowat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausuwat Manalan lapset:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Wenet täältä tuotanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni syy sanottanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mi sinun Manalle saatti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Kuka tuotti Tuonelahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tauin tappamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ottamatta oiwa surman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muun surman murentamatta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. "Tuoni on mun Manalla saanut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoni tuonut Tuonelahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttäret toruwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalman neiot kalkuttawat:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo tunnen toen puhujan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Tajuelen kielastajan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun Tuoni Manalle toisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoni toisi tullessansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalainen matkassansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sylin multa siirrettäisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Koprin kuoppa kaiwettaisi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mi sinun Manalle saatti?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Rauta mun Manalle saatti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräs tuotti Tuonelahan."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Tuonen tyttäret toruwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalman immet kantelewat:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo tunnen toen puhujan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tajuelen kielastajan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun rauta Manalle saisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Teräs toisi Tuonelahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werin waattehet waluisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hurmehin hurahteleisi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mi sinun Manalle saatti?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. "Tuli on mun Manalle saanut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walkiainen Tuonelahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttäret toruwat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapset kalman kalkuttawat:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo tunnen toen puhujan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Ymmärtelen kielastajan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun tuli Manalle toisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walkiainen Tuonelahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulin waattehet palaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walkehin walahteleisi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Mi sinun Manalle saatti?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Wesi on mun Manalle saanut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesi tuonut Tuonelahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttäret toruwat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Manan neiot riitelewät:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuosta tunnen kielastajan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tajuan walehtelian;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos wesi Manalle toisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesin helmasi heruisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Lainehin lapahteleisi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sillä wenettä saaha,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoa purtta Tuonelasta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tarkkoja tosia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walehia wiimmesiä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Mi sinun Manalle saatti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuka tuotti Tuonelahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman tauin tappamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ottamatta oiwa surman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muun surman musertamatta."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Toki mä sanon toetki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos wähän walehtelinki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tein tieolla wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laain purtta laulamalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Laulon päiwän, pohjan puutin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulon toisen laian liitin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulon kohta kolmannenki</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hankoja hakatessani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parraspuita pannessani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Tehessäni teljopuita;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uuwun kolmea sanoa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päähän laian päästyäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perälaian liitoksessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokkapuun kohentimilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Salwalla wenon sakaran.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksin Tuonelta sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalalta lausehia.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo wenettä Tuonen tytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapsi kalman karpasoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Yli salmen saahakseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki päästäkseni."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Toi wenehen Tuonen tytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli salmen saattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki päästelewi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Syötti miehen, juotti miehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani maata matkamiehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies makaawi, waatet walwo.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttö käykkäleuka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käykkäleuka, rautasormi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Rautarihman keträäjä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskilankojen walaja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keträsi satasen nuotan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhantisen tuuritteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhtenä sykysyyönä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Yhellä wesikiwellä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuonen poika koukkusormi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koukkusormi, rautanäppi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautawerkkojen kutoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskinuotan walmistaja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Kutowi satasen nuotan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhantisen tuuritteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Samana sykysyyönä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Samalla wesikiwellä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä werkko weetähän</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Poikki Tuonelan joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sekä pitkin jotta poikki</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jotta wieläki witahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei päästä Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selwitä uwentolaisen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Sinä ilmoissa ikänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan ikimajasta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Jo näki tuhon tulewan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hätäpäiwän päälle saawan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tohti toisiksi ruweta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Unohti muuksi muutellate:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni mustana merehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Kiwenä wetehen wieri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sarana saraikkohon.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Saan tappo taimenia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat emon alwehia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mato rautaisna matona,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kulki kyisnä käärmehenä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poikki Tuonelan joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi Tuonen werkkoloista.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tuolta saatuansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonelasta tultuansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Nousewalle nuorisolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kansalle ylenewälle:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Elkäte etinen kansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elkäte takanenkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähkö Tuonelta sanoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Manalasta lausehia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Äiä on sinne mennehiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei paljo palannehia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan ikimajasta."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Ei sieltä sanoja saanut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sanoa puoltakana.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kymmenes_Runo" id="Kymmenes_Runo">Kymmenes Runo.</a></h2> + + +<p>Wäinämöinen yhä sanoja wajalla jo arwelee niitä Antero Wipuselta +saawansa. Waan matkat sinne oliwat erinomattain pahoja, muuan juoni +neulojen neniä, muuan miekan tutkamia, muuan kirween teriä käytäwä. +Waan pitää kuitenki lähteä. Eillä teettää hän rautatalukset, +rautapaian ja rautasen korennon Ilmarisella. Niin lähtee, astuu +taputtelee, tulee Wipusen luoksi. Tämä jo oli aikoa kuollut ja +maassa lewännyt, jotta paikalla kaswo wahwa metsä usiampilaisia +puita. Wäinämöinen raiwaa metsän, syöksee korennon Wipusen suuhun. +Mitä korennossa päällä meltoa oli, sen Wipunen helposti puri, waan +eipä woinutkana terästä syämessä purra. Siitä Wäinämöinen Wipusen +muutamasti suunsa kowin suureksi awettua meni suuhun ja suusta +watsaan. Jo siellä alkaa takoa, josta kowa tuska ja watsanwäänne +Wipuselle. Ei tieten eikä arwaten, mi lienee kohtaus, loihtimalla +yrittää wapaaksi päästä. Wäinämöinen kuitenkana ei liiku eikä sano +lähtewänsä, ennen kun saisi sanoja kuulla. Niin alkaa Wipunen +laulella, josta Wäinämöinen sanoja kyllin kuultuansa lähtee jälelle +weneensä luoksi.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei saanunna sanoja</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan ikimajasta,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Ain' yhtä ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitkin päätänsä pitäwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mistäpä sanoja saisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Loisi lempiluottehia.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. "Tuolla oisi sata sanoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suussa Antero Wipusen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Watsassa wanhan Kalewan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinne on matka mentäwätä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Polku poimeteltawata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seki matkoa pahinta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yks on juoni juostakseni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Naisten neulojen neniä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoni toinen juostakseni</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Miehen miekan tutkamia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmas juoni juostakseni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uron tapparan teriä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lähteä luku tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen käyä kelpoawi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Kun on muienki kasakan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eli orjan palkollisen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni sepponsa pajahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Taos rautaset talukset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tao rauta rukkasetki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paita rautanen rakenna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laai rautanen korento,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksinen tienaellos,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Tao syämehen teräkset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weä päälle melto rauta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähen saamahan sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Onkelmoita ottamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Watsasta wanhan Kalewan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Suusta Antero Wipusen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Wiikon on Wipunen kuollut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalewa kaonnut kauan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wipunsa wirittämästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Ahtamasta ansatiensä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Et sieltä sanoa saane,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Et sanoa puoltakana."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toki läksi, ei totellut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Astu päiwän helkytteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Naisten neulojen neniä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Astu toisen torkutteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miesten miekan tutkamia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmanenki keikutteli</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Uron tapparan teriä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse wirsikäs Wipunen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo oli wiikon maassa maannut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kauan lentossa lewännyt;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haapa kaswo hartioilta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Koiwu kulmilla yleni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leppä leukaluun nenästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pajupehko parran alta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otsasta orawikuusi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hawu honka hampahilta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Jaloilta jalo petäjä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo tulewi Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaato haawan hartioilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koiwun kulmilta kukisti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leuoilta lepän lewiän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Pajupehkon parran alta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hakko hongan hampahilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuusen otsalta kumosi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Penko pensiän petäjän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Syöksi rautasen korennon</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Ikenihin irjuwihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leukohin lotisewihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuosta wirsikäs Wipunen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heti herkesi unesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tunsi koskewan kowasti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Kipiästi kiusasewan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puri päältä mellon rauan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päältä rautasen korennon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei tiennyt terästä purra,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei syöä rauan syäntä.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Auko suunsa suuremmaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leukapielensä lewitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nielläksensä Wäinämöistä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saip' on suuhun suuritieon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Watsahan warawäkewän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiikon kielellä wiruwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keruksissa kellehtiwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä watsahan walahti.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pani paitansa pajaksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Hiat paian palkeheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Turkkinsa tuhottimeksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Housut hormiksi rakenti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sukat hormin suulliseksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwensa alasimeksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Wasaraksi kyynäspäänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pikkusormensa pihiksi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoa taputtelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lyöä lynnähyttelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Watsassa warawäkewän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Mahtipontisen powessa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wirsikäs Wipunen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mi sie lienet miehiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo kuka urohiasi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Jo olen syönyt sa'an miestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhonnut tuhan urosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">En ole wielä mointa syönyt;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syet suuhuni tulewat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kekälehet kielelleni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Rauan kuonat kulkkuhuni.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mist' olet Hiisi hingannunna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kusta juutas julkenunna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perkele perehtynynnä?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun olet tullut tunnotonna,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Tawotonna taputellut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puremahan, jäytämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syömähän, kaluamahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oletko tauti luojan luoma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Surma säätämä jumalan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Wai olet pantu palkan eestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rakettu rahan nenästä?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jos olet tauti luojan luoma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Surma säätämä jumalan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin mä luomme luojahani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Heitämme jumalahani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei herra hyweä heitä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoja kaunista kaota.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jos olet pantu palkan eestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rakettu rahan nenästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Niin mä pannen palkatonta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">rahatonta juoksemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kullatonta kulkemahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tietähän sinun sukusi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan kawala kaswantosi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140 Oletko kalma kalmistosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perkele pyhästä maasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mullista muhajawista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maista liikuteltawista?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wai olet wieno weestä nossut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Ween waahesta walunut;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wai olet tuulen tuuwittama,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren tyrskyn työnnättämä?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mist' olet pulma puuttununna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taikia tapahtununna?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Kiwistäkö, kannoistako,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waiko wanhoista sioista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waiko watturaunioista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietomiesten tienohilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lakkipäien lainehilta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Noitien noronenistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mäkipäistä möyrymiesten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lummetkoirain koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhun kiljun kartanosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rewon rääyntäsialta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Jäniksen jäwintämailta?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lähe nyt kumma kulkemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan paha pakenemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun sanon emolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirkan wierin wanhemmalle.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kun minä etsin emosi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haen waltawanhempasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä turmut tuskihisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haluisi halkielet;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Halkiat paha kaheksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Konna kolmeksi muruksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ei ennen minun isoni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä waltawanhempani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouatellut noian mieltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lahjotellut Lappalaista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Sai se liiat liikkumahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai pahat pakenemahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jos ei minussa miestä lienee</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukon pojassa urosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompa tuossa weikossani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Joka pilwiä pitäwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hattaroita hallitsewi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta ma anon apua,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta huuan hoiwautan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylähältä taiwosesta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Alahalta maaemästä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Huutelen hätäsen huuon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panen äänen pakkoisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi maan, läpi manuen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi kuuen kirjokannen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Läpi taiwahan yheksän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ukko taiwahan napanen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Remupilwen reunahinen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo tänne tulinen miekka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Säkehinen säilä kanna,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Jolla ma pahan pitelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilkiän iki asetan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouse weestä ween emäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinilakki lainehista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hienohelma hettehestä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Puhasmuotonen murasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Awukseni, ainokseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuikseni, turwakseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tässä työssä työlähässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tässä tuskassa kowassa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Nouse metsä miehinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korpi kaikki kansoinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perkele perehinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Umpilampi lapsinesi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sata miestä miekallista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Tuhat rauaista urosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäeksi wähän urohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehen pienen miehueksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ei tuosta kyllä liene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mistä mä anon apua?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Onko wanhoa wäkeä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iän kaiken istunutta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouse maasta mannun eukko,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pellosta periisäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki maasta miekkamiehet,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Hiekasta hewoisurohot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän pulmun purkajaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän jakson jaksajaksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kawe eukko luonnon tytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kawe kultanen korea!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Joka ennen päästöt päästit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joka ennen jaksot jaksoit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käy nyt päästö päästämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämä jakso jaksamahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ei wielä tuosta liene,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Saakohon joku jumala,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhatkunta perkeleitä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki päästöt päästämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki jaksot jaksamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki pulmut purkamahan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Lähe nyt kohusta konna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan kamala maksoistani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei siellä sinun sioa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siankana tarpehella;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muunne muutaos majasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Etemmä elosiasi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Minne nyt sinun manoan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa lienet nosto toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisen nosto, toisen nuoli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Toki koitellos kotiisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tekiäsi tienohille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paniasi parmohille.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liiku kun lipiä koira,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuika kun tulikipuna;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Lennä kukkona kujaan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanan lassa kartanolle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sorra soimelta hewonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nawetasta sarwinauta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päähyt koukkuhun kowerra,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Sarwet sontahan sowita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Häntä laske lattialle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sitte tullessa tupahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mene kynsin kynnyksessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwin porstuan owissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Saahen syrjin syyttömistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wieritse wiattomista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käyös päälle käskiäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouse päälle nostajasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota kiinni kinterestä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Takimmaisista jaloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaijimmista kantapäistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasemmista warpahista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tunge perkelet tulehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isännät perisopesta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Emännät owisopesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapset keskilattialta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suin tulehen, päin tulehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takaraiwoin tanterehen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmät käännä kellellehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Niskat ruttoin rutase,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wello werta hartioissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sotke suolia sisässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keitä keuhkoja mahassa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pane pää pärisemähän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Pane luut lotisemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Henki huokumattomaksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waan en pannekan pahoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsin töille törkehille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonne ma sinun manoan</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Isäntäsi iltaselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emäntäsi einehelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muorisi muna paloille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muun perehen murkkinalle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä itkewi isosi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Walittawi wanhempasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weljesi wesin waluwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muorisi murehtelewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ota Hiieltä kypärä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lakki laajan perkelehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Yli meret mennäksesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lammit luikutellaksesi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saaos Hiien hiihtoneuot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lemmon leppäset siwakat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahan miehen paksu sana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Joilla hiihat hiien maita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lemmon lehtoja samoat.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waan jos kyytiä kysynet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anonet ajohewoista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota Hiiestä hewonen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Wuoresta walitse warsa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiiess' on hywä hewonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Punatukka tunturissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywälle hypittäjälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajajalle ankaralle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Jonka tukka tulta tuiski,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nenä warsin walkiata;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joll' on rautaset kapiot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksiset temmottimet;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jonk' ei kynnet kilpistele,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Eikä kalpistu kapiot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmankana iljanella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalmankana kaljamalla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jos ei wielä siitä liene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin ota sukusi sukset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Heimokuntasi hewoset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weljesi weno punanen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulkiaksesi kotihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wenehellä wettä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hewosella tietä myöten,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Suksilla mäkiä myöten.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ollet kalma kalmistosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perkele pyhästä maasta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin tuonne sinun manoan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonne käsken ja kehotan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Multihin muhajawihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maihin liikuteltawihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Johon on kansa kaatununna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäki wahwa wääntynynnä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ollet wieno weestä nossut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Ween waahesta walunut;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin tuonne sinun manoan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonne käsken ja kehotan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suurelle meren selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulapalle aukialle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Pohjan pitkähän perähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä tuulen tuuwitella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ween wienon wilkutella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ween synkän sylkytellä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ollet tuulen tuuwittama,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Ilman tyrskyn tyyräelmä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mennös tuulen tietä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawan ratoa myöten;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liiku kun lipiä koira,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siiry kun sininen nuoli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Tuika kun tulikipuna.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ja tuonne ma sinun manoan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hirwen hiihtokankahille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jäniksen jäpimämaille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rewon rääkymäsioille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Kontion kiwikolohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhun louhikamarihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Notkoille noroperille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Soille räykynettömille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Herehisin hettehisin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Läilymihin lähtehisin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jost' et kuulu kuuna pänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selwiä sinä ikänä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo tuonne ma sinun manoan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuonne kuolletten kotihin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Ikimennetten majahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waipunetten waattehille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pohjan pitkähän perähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapin laajahan salohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rutjan koskehen kowahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Palawahan pyörtehesen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Johon puut päin putoowat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perin wieriwät petäjät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hongat latwoin lankiawat;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokonansa kokkahongat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Tywin syösten suuret hongat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Latwoin laikkapäät petäjät.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jos et tuostakan totelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otan hyiset kintahani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan matoset wanttuhuni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Wielä saan kokolta koprat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weren juojalta wekarat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Linnulta lihan pitimet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hawukalta haarottimet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joilla konnan kopristelen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">385. Ilkiän iki asetan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo nyt on liitto liikkuasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saanut hetki heitteäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähtöaika lähteäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tehtyä teloamasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">390. Hengellistä hieromasta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähe nyt liika liikkumahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies paha pakenemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen päiwän nousemista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koi jumalan koittamista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">395. Auringon ylenemistä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun sanani saapi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tahi mieli juohtunewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tulkohon jumalan tunti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apu herran auetkohon.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">400. Sillon wuoret woina wuoti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalliot sian lihana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapohina umpilammit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylähäiset maat aleni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alahaiset maat yleni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">405. Linnat liikku, järkky järwet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuoret waskiset wapisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tornit linnan torkahteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tullessa jumalan tunnin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Awun herran auetessa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">410. Niin sinäin liika liiku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin sinäi paha pakene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liiku liikuteltaessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Järky järkyteltäessä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">415. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Hywä täällä on ollakseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Armas aikaellakseni;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maksat maistawi hywältä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keuhkot käypi keitokseksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">420. Raswat ruuaksi pätöwi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä lähe luonnenkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eriä sinä ikänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun en saa sanoja kuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoa lempiluottehia,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">425. Kuulla kyllältä sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhansia tutkelmoita."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wirsikäs Wipunen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jonk' oli suussa suuri tieto,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mahti ponneton powessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">430. Watsassa warat wäkewät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aukasi sanasen arkun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirsilipponsa wiritti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lauloaksensa hywiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parahin pannaksensa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">435. Ei sanat sanoihin puutu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirret weisaten wähene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen kalliot kiwiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirrat wienoja wesiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Umpilammit ahwenia,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">440. Aaltoja Aluen järwi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laulo päiwät pääksytysten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhytysten yöt saneli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen saatuja sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Opituita ongelmoita,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">445. Wipunsa wirittämillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahtamilla ansatiensä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laulo synnyt syitä myöten,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luottehet lomia myöten;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pääty päiwä kuulemahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">450. Pääty kuu tähyämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otawainen oppimahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aallot seisottu selällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lainehet lahen perillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puuttu wirrat wieremästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">455. Rutjan koski kuohumasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuotamasta juoksen koski,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joki Joortanan pysähty.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä sai sanoja kuulla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">460. Luoa lempi luottehia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai saoin sanoja kuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhansia tutkelmoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suusta Antero Wipusen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mahtipontisen powesta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">465. Watsasta warawäkewän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä wirsikäs Wipunen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sylkeä tomahtelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulos wanhan Wäinämöisen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">470. Läksi suusta suuritieon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mahtipontisen powesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Watsasta warawäkewän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli sepponsa pajahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">475. "Joko sait sanoja kuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoa lempi luottehia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miten laita lasketahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perilaita liitetähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokkapuut kohennetahan?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">480. Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo ma sain sanoja kuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoa lempi luottehia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sain saoin sanoja kuulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhansia tutkelmoita."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">485. Niin meni wenosen luoksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai wenonen walmihiksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laatineksi puinen pursi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heitti wenonsa teloille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uuen laiwan lastuillensa.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Yhdestoista_Runo" id="Yhdestoista_Runo">Yhdestoista Runo.</a></h2> + + +<p>Wäinämöinen lähtee neittä Pohjolasta. Laskee merta, tulee niemen +kohalle, jossa Ilmarisen sisar, Annikka neito, oli waattehia +pesemässä. Tämä esinnä arwelee, ku lienee, jo lähemmä tulleen tuntee +Wäinämöiseksi. Tuosta kyselemään, minne oli matkoama. Jouwittelee +Wäinämöinen jo minnekki menewänsä. Kun neiti ei usko joutawia +ja uhkaa weneen kaataa, niin wiimmen Wäinämöinen sanoo toenki, +Pohjan neittä kosiin lähteneensä. Siitä kerkiämiseen neiti kotiin, +weljellensä tarinoitsee, miten Pohjan neiti oli waarassa muille +saaha. Tästäkö sepolle kiiret. Peseksen, suiksen, suoriksen, orit +waljaisin, lähtee Pohjolaan. Niin tullaan, Wäinämöinen halki selän +purjehessa, Ilmarinen rantoa myöten hewosella. Jo koira Pohjolassa +haukkumaan. Käyään katsomaan, tutaan kosioiksi wieraat. Pohjolan +emäntä tytärtänsä neuoo Wäinämoiselle menemään, waan tytär itse oli +Ilmarisen mielestänsä paremmaksi katsonut.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksi neittä kosjomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päätä kassa katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Miesten syöjästä kylästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohon upottajasta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Työnti wenosen wesille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uuen laiwan lainehille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuorikiskoilta teloilta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Mäntysiltä järkälöiltä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti päälle purjehpuuta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni mäntyjä mäellä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti puuhun purjehia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni kummun kuusikoita.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Itse laiwahan laseksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alasehen asteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksi merta laskemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinistä sirottamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wenehellä walmihilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Punasella purrellansa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Puhu tuuli purjehesen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawa wenosehensa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pursi puinen purjehtiwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Satalauta lainehtiwi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Nenätse utusen niemen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitse saaren terhenisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Annikk' oli saaren impi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joutu sotkut sotkemassa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Waattehet wiruttamassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laawun laiturin nenässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päässä portahan punasen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">ympäri ihalat ilmat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Luopi silmänsä selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käänsi päätä päiwän alle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keksi mustasen merellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinerwöisen lainehilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. "Mi ollet merellä musta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku sinerwä lainehilla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sa ollet hanhikarja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elikk' armas alliparwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tahi muu lihawa lintu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Niin sä lentohon lewetös</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylähäksi taiwahalle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kalanen karja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elikkä lohinen luoto,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eli muu sinerwä siika,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Niin sä uimahan upotos,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wetäitös ween alatse.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kiwinen luoto,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elikkä wesikiwonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tahi muu wesihakonen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Wesi päällesi weellös,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aalto päällesi ajellos.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kotonen pursi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weion westämä wenonen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin kohin kotia käännös,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Wastoin näitä walkamoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perin muille walkamoille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kylänen pursi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulommaksi uiksennellos,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wastoin muita walkamoita,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Perin näille walkamoille.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lienet pursi Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wene laulajan ikuisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin sä luokseni lähene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pakinoille painelete,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Sana wieä, toinen tuoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmansi kowin puhua."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oli pursi Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wene laulajan ikuisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo luoksi lähentelihen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Pakinoille painatteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wieä, toisen tuoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen kowin puhua.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Annik' oli saaren impi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Lausutteli matkamiestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli tienkäwiä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kunne läksit Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Olkesit suwannon sulho,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan walio waatetitse?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Läksin lohta pyytämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuujoa kuettamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuossa Tuonelan joessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehessa."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Annikk' oli saaren impi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuosta tunnen kielastajan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tajuan walehtelian;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisin ennen mun isoni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Muinon waltawanhempani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksi lohta pyytämähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taimenta tawottamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werkkoja wenehen täysi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laskuksia laiwa kaikki,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Teljot täynnä tarpomia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla kaaren atroamet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultakäpyjä kokalla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne läksit Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulkosit uwantolainen?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Läksin hanhien hakuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjasiipien kisahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuolasuien korjelohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saksan salmilta sywiltä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Ulapoilta aukeilta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Aina Annikki sanowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tinarinta riitelewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuosta tunnen kielastajan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tajuan walehtelian;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Toisin ennen mun isoni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Muinon waltawanhempani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksi hanhien hakuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjasiipien kisahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuolasuien korjelohon;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wetehessä kaari kaunis,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jousi suuri jäntehessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haukku harmaja wenossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koira musta kahlehissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rakki juoksi rannan teitä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Pentu kiiellen kiwiä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne läksit Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suorihet suwantolainen?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tule tytti purteheni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Neitonen wenoseheni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin sanon toet totiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walehettomat wakaiset."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Aina Annikki sanowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tinarinta riitelewi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. "Tuuli tulko purtehesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahawa wenosehesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käännän purtesi kumohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wenosi wesiajolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos en saa tosia kuulla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Kunne läksit Wäinämöinen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tarkkoja tosia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walehia wiimmesiä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Toki ma sanon toetki,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Jos wähän walehtelinki;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läksin neittä kosjomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päätä kassa katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Miehen syöjästä kylästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohon upottajasta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Annikk' oli saaren neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun tunsi toet totiset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Walehettomat wakaiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heitti sotkut sotkematta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waattehet wiruttamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käsin kääri waattehensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin helmansa kokosi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Meni juoksulla kotihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Samolla pihalle saapi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meni pirttihin pihalta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Weli seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Lankoni emoni lapsi!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taos mulle sukkulainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tao sormukset soriat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahet, kolmet korwakoltut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiiet, kuuet wyölliswitjat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Niin sanon toet totiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walehettomat wakaiset:</span> +<span style="margin-left: 6em;">"Kesän kengität hewoista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talwen rautoja rakennat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulkiaksesi kosihin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Mennäksesi Pohjolahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt wiewät wiekkahammat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etewämmät ennättäwät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saoin markoin maksettusi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhansin lunastettusi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Talwin kaksin kaupittusi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesin kolmin kosjottusi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo menewi Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selässä meren sinisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kokan kultasen kuwussa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Melan koukkupään nojassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pimeähän Pohjolahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Summahan Sariolahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Se on seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Wasara walahti käästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pihet sormista pirahti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Annikki sisarueni.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taon sulle sukkulaisen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Taon sormukset soriat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahet, kolmet korwaskullat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiiet, kuuet wyölliswitjat;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lämmitä saloa sauna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pirtti riuwuttele,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Laai pikkusen poroa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lipiäistä liuottele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Millä peiponen peseksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pulmonen puhasteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sykysyisistä sysistä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Taonnoista talwisista."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Annikk' oli niemen neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lämmitti saloa saunan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pirtin riuwutteli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Haapasilla halkosilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pienillä pirastehilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto wettä lähtehestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Herasesta hettehestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taitto wastan warwikosta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Lempiwastasen lehosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laati piimästä poroa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ytelmästä saipuata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saipuata säikkywäistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehen pään walottajoa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Itse seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pistihen pajahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tako neien tarpehia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wyölliskoukkuja kohenti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen kylyn joutuessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Yhen saunan saapuessa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä kylpi kylläseksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walelekse walkiaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sykysyisistä sysistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taonnoista talwisista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Itse noin sanoiksi saatti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Annikki sisarueni.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa paita palttinainen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hipiälle hiettömälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iholle alastomalle;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Tuoppa kaatiot kaposet</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uitimille uittomille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Säärille sasuttomille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa haljakka sininen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päälle paian palttinaisen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Saappa sarkakauhtanainen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päälle haljakan sinisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa ussakka utunen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päälle sarkakauhtanaisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saappa saapka sahmattainen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Puhki pilwien puhuja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi metsän läässöttäjä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiwuksille hiettömille."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Otti kultia kypärin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopehia huowan täyen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pisti warsan waljahisin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puikkohin tulipunasen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse istuwi rekehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Kohennaksen korjahansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani oron juoksemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liinaharjan liikkumahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Reki wieri, ranta roiski.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Ajawi karittelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren hietaharjuloita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Simosalmien siwutse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leppäharjuin hartioitse.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jopa haukku hallikoira,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Linnan luppa luskutteli.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan isäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Käyös tyttö katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mitä halli haukkunewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Linnan luppa luskuttawi."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Tytti warti wastoawi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Empä ennätä isoni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwi on suuri jauhettawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwi suuri, jauhot hienot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jauhaja wähäwäkinen."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Sano Pohjolan isäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Käyös akka katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mitä halli haukkunewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Linnan luppa luskuttawi."</span> +<span style="margin-left: 5em;">Akka warti wastoawi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. "Empä tarkon ennättäisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leipä on paksu leiwottawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leipä paksu, jauhot pienet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leipoja wähäwäkinen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan isäntä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. "Ainap' on akoilla kiiret,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina työtä tyttärillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuotehellaki wenyissä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mene poika katsomahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Poika tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. "Mene itse katsomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mie en joua kuitenkana;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pino on suuri pilkottawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pino suuri, halot hienot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pilkkoja wähäwäkinen."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Aina haukku hallikoira,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Willahäntä wieretteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saaren wartio walitti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perän lyöen pientarehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hännän maahan torkutellen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Sano Pohjolan isäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei halli waletta hauku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Linnan luppa luuhattele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei se syyttä syyhättele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä honkihin horise."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Meni itse katsomahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pellolle perimmäiselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takimmalle tanhualle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Loi silmänsä luotehelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käänsi päätä päiwän alle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Jo näki toen totisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mitä haukku hallikoira,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan walio waikutteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mustahäntä häilytteli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajetahan kirjokorjin</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Maapuolin Simosaloa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lasketahan laiwoin suurin</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selän puolin Lemmen lahta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse Pohjolan isäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian pirttihin menewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Alle kattojen ajaksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo tulewi wierahia</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selällä meren sinisen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pohjan tytti, Pohjan akka</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Pian pistihen pihalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luoen silmänsä selälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kääten päätä päiwän alle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mi tulewi wierahia,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Se tulewi naimakansa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kellen menet tyttäreni?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ku se korjalla ajawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjawalla kiiättäwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maapuolin Simosaloa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Se on seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuopi kultia kypärin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopehia huowan täyen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku laskewi laiwoin suurin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Punalaiwoin purjehtiwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selän puolin Lemmen lahta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se on wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietäjä iän ikuinen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuopi laiwalla rahoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Aluksella aartehia.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sille mennös tyttäreni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku tuo laiwalla rahoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aluksella aartehia;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanhassa wara parempi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Jos on nuori nopsahampi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin neiti sanansa wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oi on maammo kantajani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oi emo ylentämäni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä meitä ennenkänä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Ei ole myötynä rahoin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ain' on ilman annettuna</span> +<span style="margin-left: 5em;">Urohille pyytäwille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehille anowaisille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sille saanen maammoseni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Ku on sampuen takonut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kalkutellut."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oli eellä ennättäjä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heti tungeksen tupahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Alle kattojen ajaksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owen suussa, alla orren,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kattilan katasioilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lakin päästä laskemilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Kintahan kirwottimilla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko minulle neittä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikuseksi puolisoksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Kainaloiseksi kanaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siani lewittäjäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paniaksi päänalasen?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuopa kaunis Pohjan tytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maan kuulu, ween walio,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Itse ennätti sanoa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"En kiitä meristä miestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä wanhoa urosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuuli wie merillä mielen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aiwot särkewi ahawa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">385. Waiwa wanhasta tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikäwä iällisestä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei ole sinulle neittä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikuseksi puolisoksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kainaloiseksi kanaksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">390. Siasi lewittäjäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paniaksi päänalasen."</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kahestoista_Runo" id="Kahestoista_Runo">Kahestoista Runo.</a></h2> + + +<p>Ilmarinen tullut Pohjolan tupaan, kysyy neittä puolisoksensa. +Pannaan kuni ennen Lemminkäinen kolmelle ansiotyölle, kyistä peltoa +kyntämään, metsän petoja suistamaan ja suurta miesten-syöjä haukia +Tuonen joelta pyytämään. Ne työt hän kaikki mieliksi raataa, tulee +jälelle ja kysyy uuelleen tyttöä. Jo lupaawa arwelee ja imehtelee +Pohjolan emäntä, mistä tiesikänä Ilmarinen neien Pohjolassa kaswawan. +Wastaa Ilmarinen hywät olleen sanomat isosta emosta ja itsestä +tytöstäki, siitä tienneen. Sanoo Pohjolan emäntä waikian olewanki +tyttöä salata. Wäinämöinen Pohjolasta jälelle saanut wielä kotona +warottaa kenenkänä Ilmarisen kera kilwoin neittä kosjomasta.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tungeksen tupahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaiwaksen katoksen alle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. "Jok' on walmis walwattini,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ompa walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Kun sa kynnät kyisen pellon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käärmehisen käännättelet.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Senpä Hiisi ennen kynsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lempo warsinki wakoili,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waarnahilla waskisilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Atralla tuliterällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhä poikani polonen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesken heitti kynnöksensä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei kärsi käsin ruweta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Sowi sormin suorrostella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman rautarukkasitta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwisittä kintahitta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti rautarukkasensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouti kintahat kiwiset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Tako rautaset talukset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksiset säärystimet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautapaitohin panihen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräswöihen wyöttelihen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä kynti kyisen pellon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Wakoeli maan matosen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti kyitä kynnökselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käärmehiä käännökselle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tuolta tultuansaa</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo ma kynnin kyisen pellon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Wakoelin maan matosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käärmehisen käännättelin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Onko walmis walwattini,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. "Ompa walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun suistat suet saloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päistät karhut kankahilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina lehmäni lewitti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Tappo tammoja polosen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teki suitset teräksiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitset rautaset rakenti.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Niillä suistawi sutoset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päisti karhut kankahilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani suet suitset suuhun,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päitset päähän kontioille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sano tuolta tultuansa:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. "Jo ma kynnin kyisen pellon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käärmehisen käännättelin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wakoelin maan matosen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo suistin suet saloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päistin karhut kankahilta;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Onko walmis walwattini,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jo on walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Kun saat suuren suomuhauin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikkuwan kalan lihawan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werkotonna, nuotatonna,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Ilman muutta pyywyksettä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo on syönyt saanki miestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhonnut tuhan urosta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jopa tuskiksi tulewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läylemmäksi lankiawi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Takowi kokon tulisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waakalinnun walkiaisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprat rauasta takowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Teräksestä temmottimet;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siiwillen siotteleksen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Kokon kynkkäluun nenille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenteä lekuttelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti Tuonelan joelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksi siipi wettä wiili,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen taiwoja tasaili,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Nokka luotoja lotasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprat merta kuopraeli;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lenti hauin pyyäntähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hirmuhampahan hakuhun.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuli hauki haukotellen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Ween koira wengotellen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eik' oo hauki pienen pieni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä hauki suuren suuri:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kieli kahta kirweswartta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hampahat harawan warren,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Kita kolmen kosken werta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selkäranka seitsemisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lenti kokko liitätellen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isketellen ilman lintu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eik' oo kokko pienen pieni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Eikä kokko suuren suuri:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sen on suu satoa syltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kita kuusi koskellista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kieli wiittä kirweswartta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kynnet wiittä wiikatetta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Siipi taiwoa tapasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen wettä wiepraeli.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Liiteleksen, laateleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katseleksen, käänteleksen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Keksi suuren suomuhauin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikkuwan kalan lihawan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iskewi kaloa tuota,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin selkähän kawahti.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillon suuri suomuhauki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikkuja kala lihawa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Painawi kokon kynimen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle selwien wesien.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin kokko kohotteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmahan ylenteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti mustia muria,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Päälle selwien wesien,</span> +<span style="margin-left: 6em;">Liiteleksen, laateleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toki toisesti kokewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen iski kynsiänsä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hauin hirmun hartioihin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Ween koiran koukkuluihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisen iski kynsiänsä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautaselle kalliolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuorelle teräksiselle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kilpisty kiwestä kynsi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Kalpistihen kalliosta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo hauki sukelteleksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ween wenkale weäksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kynsistä kokon kynimen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waakalinnun warpahista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Siitä kokko rautakopra</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohta kolmasti kokewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warsin iskeä tapasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iski kiinni kynsiänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saipa hauin kynsihinsä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Ween koiran koprihinsa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti suuren suomuhauin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ween wenkalen wetäwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta aaltojen sywien,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päälle selwien wesien.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Nosti siitäki ylemmä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korkiammalle kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oksalle omenatammen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Latwalle lakan petäjän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Wiepi wieläki ylemmä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Korkiammalle kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitkän pilwen rannan päälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitkän kaaren kannikalle;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pilwet liikku, taiwot nauku,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman kannet kallisteli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Katkesi ukolta kaari,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulta sarwipää sakara.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sai on suuren suomuhauin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikkuwan kalan lihawan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Tuosta Tuonelan joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alentehesta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei wesi weellen tullut</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalahauin suomuloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilma ilmallen hajasnut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kokkolinnun höyheniltä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti weitsen huotrastansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päätä poikki pahkomahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Watsa halki wiiltämähän;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Itse maisteli makua,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse riipo rintapäitä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pään on warsin poikki pahko,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiepi Pohjolan tupahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anopille antehiksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Tuoss' olis ikuinen tuoli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän Pohjolan tupahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. "Jo nyt kynnin kyiset pellot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käärmehiset käännättelin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo suistin suet saloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päistin karhut kankahilta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sainki suuret suomuhauit,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Liikkuwat kalat lihawat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuosta Tuonelan joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joko on walmis walwattini,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Pahoinpa sinäi laait,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun sä päätä poikki pahkoit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Watsan warsin halki laskit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wielä riiwoit rintapäätä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Kanssa maistelit makua."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ei saalis wiatta saaha</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paikoilta paremmiltana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Saati Tuonelan joesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jok' on walmis walwattini,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. "Jo nyt on walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on neito kosjottuna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päähyt kassa kaupittuna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmariselle sepolle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Kainaloiseksi kanaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikuseksi puolisoksi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Anto oman tyttärensä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mistä tiesit teltamoinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kuulit kultani omena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän neien syntywäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Impyen ylenewäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun on nuori neityemme,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasta kaswawa kanamme?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Laulo lapsi lattialta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poika pieni pankon päästä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Siitä tiesi teltamoinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuli kultasi omena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isopa hywältä kuulu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Kuulu kullalta mereltä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoksi purret puittomia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wenot wäljiä wesiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoen täytensä eloa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aluksensa aartehia.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Ja siitä tiesi teltamoinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuli kultasi omena;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emopa hywältä kuulu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kullasta koista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nosti leiwät leppehesti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Syötti wierahat wälehen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Käwi kujat kuurullahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lääwät länkämäisillähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aiwon ammo aikasuopa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aiwon aika huomenessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Mäkähti kewätkaritsa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kewätuuhi ullotteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heinän hienon heittäjätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Palasen parantajata.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo siitä tiesi teltamoinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Kuuli kultasi omena:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aiwon aika huomenessa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noki nousi nuorasesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sawu paksusta pakeni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulun neitosen koista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Sukkulainen suikahteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kärppänä kiwen raossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piukahteli pirran piikin</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tikkana puun kupeessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käärilauta käännähteli</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Orawana oksapuussa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kaiken sykysyn sanoinki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskutin tämän kewään:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Salwoome piilopirtti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piilopirtti pikkarainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neien kangasta kutoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saoin sarkoa kutoa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Laatiome pieni pirtti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Pienet piiloikkunaiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Missä neittä piiletellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päätä kassa kaswatella;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pah' on neitonen salata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiwus pitkä piiletellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Hywä on hepo salata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suorajouhi suojaella."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla päin pahoilla mielin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kotihinsa kulkiessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Elkääte etinen kansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elkääte lapsen lapsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähkö uimahan uhalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weikasta wesien päälle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Kilwon neittä kosjomahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sepon Ilmarin keralla."</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kolmastoista_Runo" id="Kolmastoista_Runo">Kolmastoista Runo.</a></h2> + + +<p>Walmistetaan häitä Pohjolassa. Tapetaan esiksi iso suunnaton härkä +ja alotetaan olutta panna. Saahaan olut pannuksi, ei käywäksi. +Arwelee oluen pania, mistä käytettä, usiammallaki tawalla kokee, +ei taho luonnistua. Niin wiimmen mehiläiseltä saapi yheksän meren +takoa tuotua mettä, jolla olut käytetään. Nousee olut, kohoaa ylen +woimalliseksi, uhkaa wanteet astiastaan katkaista, jos laulajoa ei +heti tuotane. Etsitään hätätilassa laulajoita, ei saaha kunnollista. +Aina uhkaa olut. Niin wiimmen pannaan kutsut liikkeelle warottamalla +kaikki kutsua wanha Wäinämöinenki Pohjolan pitohin, Lemminkäinen +waan yksin kutsumatta heittää. Lähtee orja matkalle ja kutsuu käskyä +myöten rahwaan.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä häitä hankittihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walmisteltihin pitoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Häitä Pohjolan tuwilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitoja Pimentolassa.</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Mitä tuohon tuotanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ja kuta we'ettänehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noihin Pohjolan pitohin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juominkihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän rahwahan ruuiksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Joukon suuren syötäwäksi?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuotu on muhia mulli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sonni saatuna lihawa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kaswo härkä Karjalassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sonni Suomessa sikesi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Eikä härkä suuren suuri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä härkä pienen pieni;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hämehessä häntä häily,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pää keikku Kemijoella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalk' on yksi Aunuksessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Toinen Turjan tunturilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmansi koskella Wuoksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neljäs on Lapin lahella.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwän lenti pääskylintu</span> +<span style="margin-left: 5em;">Härän sarwien wäliä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Kuun juoksi kesäorawa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Häpeheltä hännän päähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä wielä päähän päässyt,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ensinkänä ennättänyt,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskelläpä yön pitäwi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Härän hännällä lepäsi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsitähän iskiätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsotahan kaatajata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wienosta Wenäjän maasta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunihista Karjalasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Suomen suurilta tiloilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruotsin maasta rohkiasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän riikin riitamaasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän wallan wainojasta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Läksi ukko iskemähän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Palwonen pitelemähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirokannas wiilemähän;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Härkä päänsä häilähytti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mustat silmänsä mulisti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukko kuusehen kawahti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Palwonen pajun nenähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirokannas kannon päähän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ukko kuusesta toruwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Palwonen pajun nenästä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirokannas kannon päästä:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. "Kun ma tullen toisen kerran,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toki saanen saalihiksi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sata saawia lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werta seitsemän wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuta kuusi tynnyriä."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Eipä toiste tullukkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä sen erän perästä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsitähän iskiätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsotahan kaatajata;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etsitähän Tuonelasta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Manalasta maanki alta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etsitähän, eipä löytty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haettihin, ei hawattu.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mies pieni merestä nousi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uros aallosta yleni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Eikä uros pienen pieni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä uros suuren suuri;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pystyn peukalon pituinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmen sormen korkeuinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla maljan maata mahtu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Seulan alla seisomahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Part' on polwilla eessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hiwus kannoilla takana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päässä paasinen kypäri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jaloissa kiwiset kengät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Weitsi kultanen käessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hopiainen huotra wyöllä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo tapasi tappajansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sonni suuri sortajansa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Heti kun näki eränsä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Ruhto niskahan rutosti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sorti sonnin polwillehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylin maahan kyykähytti.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Saiko paljon saalihiksi?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wähän saapi saalihiksi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Sata saawia lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sata syltä makkaroa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werta seitsemän wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuuta kuusi tynnyriä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän Pohjolan pitohin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Sariolan juominkihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mistäpä olutta saamma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tahi taaria panemma,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Näille häille hankkimille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pioille piettäwille?</span> +<span style="margin-left: 5em;">En tieä tekoa taarin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä syntyä olosen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Huuhuwi humala puusta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Wesi wirrasta wihelsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otra pellon pientaresta:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Konsa me koolle saamma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Konsa koolle ja koholle."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Osmotar oluen seppä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Kapo kaljojen tekiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Arwelee, ajattelewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mitä tuostaki tulisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos panen pa'an tulelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laitan keiton kiehumahan?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Otti otrasen jywiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuusi otrasen jyweä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seitsemän humalan päätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wettä kauhoa kaheksan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin pani pa'an tulelle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Laitto keiton kiehumahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kuu kiwiä kuumettihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesä wettä keitettihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salo puita poltettihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Salo puita, saari maita.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Kansa kaikki katsahtawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsahtawi, kaiwahtawi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mistäpä sawunen saapi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Auer ilmahan ajaksen."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuoltapa sawunen saapi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Auer ilmahan ajaksen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sawu saarella palawi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli niemen tutkamessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pienikö soan tuleksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suuri paimosen paloksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Osmotar oluen seppä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapo kaljojen tekiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kesän keittäwi olutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talwen taaria rakenti;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pani otraista olutta</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Puisen uuen uurtehesen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sai oluen panneheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei saanut hapanneheksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Arwelee, ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. "Mitä tuohon tuotanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ja kuta kutsuttanehe,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oluelle happameksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaljalle kohottimeksi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Hyw' on tyttö Pohjan neiti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Se on soma sormiltansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina liukas liikunnolta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina kengältä kepiä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikku sillon liitoksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laaho keskilattialla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Yhtä toista toimitteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahen kattilan kesellä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näki puikon lattialla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti puikon lattialta,</span> +<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. "Mitä tuostaki tulisi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kawon kaunihin käsissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysissä?"</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo kanto kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Kapo kaksin kämmeninsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hykersi molempinensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Molempihin reisihinsä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Synty walkia orawa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin se neuo poikoansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Orawaistansa opasti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Orawani lintuseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orpolapseni omani!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juokse tuonne, kunne käsken,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Mielusahan metsolahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tarkkahan Tapiolahan;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouse puuhun pienosehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taiten tarhalatwasehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jottei kokko kopraseisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Eikä iskis ilman lintu.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käpy pure käessäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanna kaksi kynnessäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ne kanna kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo olalle Osmottaren."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Osasi orawa juosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Matkaella maan ihana.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian juoksi matkan pitkän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wälehen wälit lyhyet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mäen poikki, toisen pitkin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Kolmannen wähän witahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mielusahan metsolahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tarkkahan Tapiolahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä on kolme korpikuusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neljä pienoista petäätä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Nousi puuhun pienosehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taiten tarhalatwasehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä kokko kopraissunna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iskenynnä ilman lintu.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katkasi käpyä kaksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Päitä lehmän leikkaeli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwyt kätki kynsihinsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kääräsi käpälehensä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin kanto kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Osmotar oluehensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapo pisti kaljahansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei ota olut hapata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä nouse nuori juoma.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Mitä tuohon tuotanehe</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oluelle happameksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaljalle kohottimeksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Hyw' on tyttö Pohjan neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina kengältä kepiä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Liikku sillan liitoksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laaho keskilattialla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhtä toista toimitteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahen kattilan kesellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näki lastun lattialla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Otti lastun lattialta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mitä tuostakin tulisi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kawon kaunihin käsissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysissä?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Jo kanto kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kapo kaksin kämmeninsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hykersi molempinensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Molempihin reisihinsä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Synty näätä kultarinta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin se neuo nääteänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orpolastansa opasti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Näätäseni lintuseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orpolapseni omani!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Mene tuonne, kunne käsken,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kontion kiwikololle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Metsän karhun kartanolle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä karhut tappelewat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Kontiot kowin eläwät;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuonoa kokoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käsin waahtea waluta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se kanna kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo olalle Osmottaren."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Jopa taisi näätä juosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultalintu liihätellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pian juoksi matkan pitkän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wälehen wälit lyhyet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki, toisen pitkin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Kolmannen wähän witahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kontion kiwikololle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhun louhi kartanolla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä karhut tappelewat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kontiot kowin eläwät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Rautasella kalliolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuorella teräksisellä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juoksi kuona karhun suusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waahti kontion kiasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuonoa kokosi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Käsin waahtea walutti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sen kanto kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Osmotar oluehensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapo kaato kaljahansa;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Ei ota olut hapata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä nouse nuori juoma.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mitä tuohon tuotanehe</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oluelle happameksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265 Kaljalle kohottimeksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Hyw' on tyttö Pohjan neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina kengältä kepiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liikku sillan liitoksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laaho keskilattialla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Yhtä toista toimitteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kahen kattilan kesellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näki lehen lattialla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otti lehen lattialta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. "Mitä tuostakin tulisi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kawon kaunihin käsissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysissä?"</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo kanto kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Kapo kaksin kämmeninsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hykersi molempinensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Molempihin reisihinsä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Synnyttäwi mehiläisen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin se neuo lintuansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Mehiläistänsä opasti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mehiläinen lintuseni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orpolapseni omani!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lennä tuonne, kunne käsken,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Ylitse meren yheksän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meri puolen kymmenettä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo simoa siiwissäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanna mettä kaapussasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helewästä heinän päästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Kukan kultasen nenästä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ne kanna kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo olalle Osmottaren."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mehiläinen meiän lintu</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jopa lenti, jotta joutu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Pian lenti matkan pitkän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wälehen wälit lyhyet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren poikki, toisen pitkin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen wähän witahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylitse meren yheksän,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Meri puolen kymmenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuurin uutehen tupahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Palwosen laettomahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä on neiti nukkununna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wyöwaski walahtununna,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Kupehill' on kultaheinä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wyöllähän hopia heinä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siwulla simanen heinä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mesiheinä helmassansa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kasti siipensä simahan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Toisen siipensä metehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helewähän heinän päähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kukan kultasen nenähän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toi simoa siiwessänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto mettä kaapussansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Sen kanto kawon kätehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Osmotar oluehensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapo pisti kaljahansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo otti olut hapata,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Jopa nousi nuori juoma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puisen uuen uurtehessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwon koiwusen sisässä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuohu korwien tasalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ärjy päälle äprähien,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Tahto maahan tyyräellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lattialle lainehella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pantihin olut punanen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalja kaunis käytettihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nassakkahan tammisehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Tynnyrihin pienosehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tapin waskisen warahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiwisehen kellarihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Olut tykki tynnyrissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalja keikku kellarissa:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. "Kun nyt juojani tulisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lakkiani laitteleisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunnollinen kukkujani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laaullinen laulajani!"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsittihin laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Laaullista laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunnollista kukkujoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunista karehtioa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lohi on tuotu laulajaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hauki kunnon kukkujaksi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Ei lohessa laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuonasuussa kukkujoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lohen on leuat lonkallahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hauin hampahat hajalla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Etsitähän laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Laaullista laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunnollista kukkujoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunista karehtioa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laps' on tuotu laulajaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poika kunnon kukkujaksi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Ei lapsessa laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuolasuussa kukkujoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ääni on lapsen langennunna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puhet suuhun puuttununna.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Niin sano olut punanen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Noitueli nuori juoma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nassakassa tammisessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tapin waskisen takana:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kun ei tuoa laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laaullista laulajoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Kunnollista kukkujoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunista karehtioa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Potkin poikki wanteheni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulos pohjani porotan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Pani kutsut kulkemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh piika pikkarainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orjani alinomanen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsu rahwasta kokohon,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Miesten joukko juominkihin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsu köyhät, kutsu kurjat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsu rujot, kutsu rammat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rujot rein reutuellos,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rammat ratsahin ajellos,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">385. Sokiat wenehin soua.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kutsu wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lailliseksi laulajaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elä kutsu Kaukomieltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elä lieto Lemminkäistä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">390. Se on lieto Lemminkäinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahti ainaki torasa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Orja tuon sanoiksi wirkki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mistä tunnen Kaukomielen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">395. Kusta lieto Lemminkäisen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">En tieä Ahin kotia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaukomielen kartanoa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Hywin tunnet Kaukomielen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">400. Ahti saarella asuwi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weitikkä wesien luona,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laajimman lahen kohalla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaukoniemen kainalossa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaukomielen silmä karsas,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">405. Leuka pitkä Lemminkäisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ahin suu wähiten wäärä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nenä weitikän nykerä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuopa piika pikkarainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Raataja rahan alanen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">410. Kutsu rahwahan kokohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miesten joukon juominkihin;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsu kurjat, kutsu köyhät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsu rujot, kutsu rammat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rujot rein reutueli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">415. Rammat ratsahin ajeli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sokiat wenehin souti.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kutsu wanhan Wäinämöisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulajan iänikuisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se on kaunis Kaukomieli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">420. Senp' on heitti kutsumatta.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Neljastoista_Runo" id="Neljastoista_Runo">Neljästoista Runo.</a></h2> + + +<p>Kokoutuu rahwas Pohjolan häihin, wäwy rahwaan keskellä. Wäwyn +hewosesta huoli piettyä, käytetään itsekki tuwassa, joka kauniisti +siiwottuna näyttää ouolta, ettei esinnä helposti tutakkana. +Tupaan tullutta katselee wasta tarkemmin kynttilän walkialla +wäwyä anoppi ja kiittää kauniin muotoseksi. Tuoaan olutta, joka +nyt Wäinämöisessä tapaa laillisen laulajansa. Waatii Ilmarista +Wäinämöinen keralliseksi. Ilmarinen ei sano kylässä kehtoawansa, +kehottaen Wäinämöistä waan yksin laulamaan. Niin laulelee Wäinämöinen +ja toiwottaa wastaista onnea toisteki Pohjolassa yhtä ilosesti +elettäwäksi. Oluen juotua ja laulettua syöttää kaiken rahwaan +Pohjolan emäntä yltäkylläsillä ruuilla.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Itse Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oli ulkona olia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weräjillä wiepoaja.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulewi kumun kujalta,</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Rannalta reen ratsinan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Loi silmänsä luotehelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käänti päätä päiwän alle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo näki wäen tulewan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäwynsä wäen tulewan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Luulin tuulen tuulewaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pinon pystyn wierewäksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren rannan raukewaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Someren karehtijaksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Eipä tuuli tuulekkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pino pysty wierekkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren ranta rauekkana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Someret karehikkana;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäwyni wäki tulewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Saoin kaksin kääntelewi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ei ole wäwy eillimmäissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä wäwy jälkimmäissä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäwy on keskellä wäkeä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän rahwahan raossa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Mistä mä wäwyni tunnen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuosta ma wäwyni tunnen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäwy on mustalla orolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niinkun syöwällä suella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kantawalla kaarnehella,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Lentäwällä liewehellä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuus' on kullaista käkeä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wempelellä kukkumassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Seitsemän siniotusta</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahkehella laulamassa."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Jo kumu kujasta kuulu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisan kalke kaiwotieltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">On wäwy pihalle saawa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäwyn kansa kartanolle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laps' oli pieni lattialla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Poika pirtin permannolla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo lapsi lattialta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Poika pieni permannolta:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Pois pojat, ulos urohot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pihalle pisimmät miehet,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Rinnuksia riisumahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahkehia raastamahan."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo ulos urohot saiwat</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pistihen pihalle miehet.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siellä on Pohjolan emäntä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Kylän pojat kyyhkyläiset.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ottootes wäwyn oronen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waskisista waljahista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahkehista rautasista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Wesasista wempelistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sulkkusista suitsuloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piehtaroia pehmiällä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tasasella tanhualla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nurmella mesinukalla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Maalla maksankarwasella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jottei karwa katkiaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puolikana pois tulisi</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kylän pojat kyyhkyläiset!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juottootes wäwyn oronen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Kultasesta kaiwosesta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Herasesta hettehestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulewasta, täytywästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lähtehestä läikkywästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alta kuusen kukkalatwan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Alta pensiän petäjän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apattootes wäwyn oronen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pestyin otrin, lestyin leiwin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keitetyin kesäsin wehnin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Surwotuin suwirukehin.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Kylän pojat kyyhkyläiset.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiekööte wäwyn oronen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takimmalle tanhualle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Soimelle ylimmäiselle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wakkaselle waskiselle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Koropalle kullitulle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sitootes wäwyn oronen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kultasihin koltsasihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rautasehen renkasehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tammisehen patsahasen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Mahtuuko wäwy tupahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kamanan korottamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kynnyksen alentamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owiseinän ottamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siwuseinän siirtämättä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Periseinän päästämättä?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ei mahu wäwy tupahan</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kamanan korottamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kynnyksen alentamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owiseinän ottamatta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Siwuseinän siirtämättä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Periseinän päästämättä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wäwy on päätänsä pitempi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwallista korkiampi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kamanat ylentyöhöt,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Lakin päästä laskematta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kypärin kohottamatta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kynnykset alentuohot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ettei kengätkän kuluisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lewiäisi hienot helmat.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Owet ilman awautohot,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilman käsin koskematta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Peukalon pitelemättä!"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo wäwy sisälle saapi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle kattojen ajaksen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. "Joko täällä on penkit pesty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joko lattiat lakaistu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joko on sillat siiwottuua,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lusikkaiset lautasella?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jopa tääll' on penkit pesty,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Jopa lattiat lakaistu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo on sillat siiwottuna,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lusikkaiset lautasella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">En tunne tätä tupoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mistä puista on pirtti tehty,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Mistä suoja tänne saatu;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siwult' on satoa syltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päältä poikitse tuhatta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siwuseinä on siilin luista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Periseinä petran luista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Owiseinä osman luista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kamana karitsan luista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Orret on omenapuusta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Patsas puista päähkehistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luaslauta lumpehista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Laki lahnan suomuloista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lattia on wesin wanuttu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pöytä kullin kirjaeltu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahi rauasta rakettu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Penkit pienistä rahoista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Uuni uusista kiwistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panko saksan paasiloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiukoa meren kiwistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karsina Kalewan puista."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Itse tungeksen tupahan:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Terwe tännekki jumala!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Huonehesen honkasehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirttihin petäjäisehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alle kuulun kurkihirren."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Sano Pohjolan emäntää</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Terwe tänne tultuasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tänne pienehen pesähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Matalaisehen majahan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kylän pojat kyyhkyläiset!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Istuttoote meiän wäwyä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selin seineä sinistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päin pöyteä punaista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohin kullaista stoloa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rinnoin ristirahwahaista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Kylän naiset kyyhkyläiset!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuokaa tulta tuohisella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tempoote terwaksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näkisin wäwyni silmät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinisetkö, wai punaiset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Waiko waatewalkeuiset."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuotu on tulta tuohisella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Temmottuna terwaksella;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuli on tuohinen rämäkkä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sawu musta terwaksinen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. "Kylän naiset kyyhkyläiset!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuokaa tulta tuohuksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wahasella walkiata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Millä nään wäwyni silmät;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinisetkö, wai punaiset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Waiko waatewalkeuiset.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo nyt nään wäwyni silmät;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei siniset, ei punaset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä waatewalkeuiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren on waahen walkeuiset</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Meren ruowon ruskeuiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meren kaislan kauneuiset.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sopipa siikanen siwulle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanamarja kainaloihin.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ohoh piika pikkarainen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Kylän paras palkkalainen!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuo olutta tuoppisella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanna kaksikorwasella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Anna tuopin totta tehä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiisi wantehen wikoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juosta olwen orren päästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siman waarnojen sisästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo on wiikon juomat pantu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatu otraset oluet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Tuop' on piika pikkarainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Raataja rahanalanen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toi olutta tuoppisella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanto kaksikorwasella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anto tuopin totta tehä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiisiwantehen wikoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juosta olwen orren päästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siman waarnojen sisästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuoloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä sai olut punanen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lakkiansa, laulajansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kunnolliset kukkujansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Kaunihit karehtiansa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Olipa wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirren ponsi polwuhinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parahina laulajina,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietäwimpinä runoina.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Ensin ottawi olutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siitä laululle rupesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Töille wirtten työntelihen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Isännät imehtelewät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Emännät ajattelewat:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joko keitin juoman kehnon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pahanko panin oluen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei laula laulajamme,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hyreksi hywät runomme,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Kuku kultawierahamme,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilotse ilokäkemme.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kukapa tässä kukkunewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kenkä kielin laulanewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan pioissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Sariolan juomingissa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei tässä lattiat laula,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei laula lattilliset;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä ikkunat ilotse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei ikkunan isännät;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Eikä tässä pöykä pöyät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei pöykä pöyälliset.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jos ei muut lihawat laula,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Werewämmät wierettele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin mä laulan laiha poika,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Mies weretön wierettelen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulan laihoilta lihoilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kupehilta kuuttomilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän iltamme iloksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwän kuulun kunniaksi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Onko tässä nuorisessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuorisessa kaunosessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tässä suuressa su'ussa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilossa ison alasta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku panis käen kätehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Haan toisehen hakahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lauloaksemme hywiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parahia pannaksemme</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sinä seppo Ilmarinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lankoni, emoni lapsi!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Itse lähe laulamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saa kera sanelemahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suu sinulla, suu minulla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kieli kemppi kummallaki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suu hywän pakaelewi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Sitä korwat kuuntelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kieli kummoa sanowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sitä mieli muistelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies paha pahoin tekewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parempi parantelewi."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Me yhen emosen lapset</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen kantamat kaposen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen peipposen pesemät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Yhen sotkan suorittamat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Harwoin yhtehen yhymmä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saaumma sanelemahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan pioissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juomingissa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Laulaisinpa, taitaisinpa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulaisin minä kotona,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waan en kehtoa kylässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän naiset nauranewat;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piiat pilkan pistänewät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Miehet mieron herjannewat.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sinä laulaja ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirren ponsi polwuhinen!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse lauluja laellos,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse wirsiä weellös,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Jott' on kumma kuulianki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ime ilman olianki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sinä synnyit yötä ennen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minä päiweä jälestä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. "Kun ei toista tullekkana</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kerallani laulamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse laulan itsekseni</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulla noien kultasien,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tietä mielitehtosien,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Nousewassa nuorisossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kansassa ylenewässä:</span> +<span style="margin-left: 6em;">Anna wastaki jumala,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisteki totinen luoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näin näissä elettäwäksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Toiste puuhaeltawaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan pioissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juomingissa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Anna toisteki jumala,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wastaki wakainen luoja,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Oloset jokena juosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meet wirtana wilata,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan tuwissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan salwoksissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alla kuulun kurkihirren</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Alla kaunihin katoksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iällä tämän isännän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elinajalla emännän.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Luoja koston kostaohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pankohon jumala palkan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Emännälle eteisehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isännälle pöyän päähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pojalle rahin nenähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keträpuuhun tyttärelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jottei wastakan katuisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Yön perästä peljästyisi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Näitä häitä juotawia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitoja piettäwiä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">En minä mitänä woita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä tarkon taiakkana;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Herännenkö, heittänenkö,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luonenko, lopettanenko.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wirren laulon, laulun laiton,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oksat karsin, tien osasin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kerin wirteni kerälle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Sowittelen sommelolle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panen aitan parwen päähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luisten lukkojen sisälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jost' ei pääse päiwinähän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selwiä sinä ikänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Ilman luien lonsumatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leukojen leweämättä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hammasten hajoamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kielen keikkelehtämättä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siinä wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Laulo päiwän, laulo toisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulo kohta kolmannenki;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwänäpä kolmantena</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rikkohen reki runolta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalas taittu laulajalta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Noissa Pohjolan pioissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juomingissa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Onko tässä nuorisossa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Nuorisossa kaunosessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwiä Tuonelta oroa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalalta wääntieä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Reki uusi laatiani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ratsu on rakentoani?"</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Sekä nuoremmat sanowi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jotta wanhemmat sanowi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Eule tässä nuorisossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tässä suuressa su'ussa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwiä Tuonelta oroa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Manalalta wääntieä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Reki uusi laatiasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ratsu on rakentoasi."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulaja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Läksi Tuonelta oroa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Manalalta wääntieä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syötti suin sulassa woissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuorekokkaroissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Noita kutsuwierahia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syötti lohta luutoselta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Luutoselta, luotaselta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siwulta sian lihoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Murotellen woi-muruja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sirotellen sian päitä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Olipa olut ostamaton,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mesi markoin maksamaton,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noissa Pohjolan pioissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Hywän joukon juomingissa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Olut juoksi orren päästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sima waarnojen sisästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Wiidestoista_Runo" id="Wiidestoista_Runo">Wiidestoista Runo.</a></h2> + + +<p>Saahaan wiimmenkänä walmihiksi morsian ja työnnetään Ilmariselle. +Muistuttelee wielä emo jo iäksi lähtewänki koista. Tästä kowin +huolestunut morsian kaikki sanoo entiset toiwotuksensa olleen +miehelle päästä, nyt päästyä toisin ajattelewan. Emo lohutellen +kieltää millänä olemasta monenki keinollisen, hywin eläjän miehen +saatua. Siitä opastelee tyttöänsä miten uuella paikalla käyttääte ja +warottaa sulhoa ei pahoille wieä, eikä pahoin piätellä. Jo eriäwä +morsian kotosia kiittää ja jättelee hywästi. Hywästi jättelewän +koppaa rekehensä Ilmarinen ja lähtee Pohjolasta. Morsian yhä ikäwissä +jo tiellä toiwottelee missäki olewansa ennen kun sulhon reessä. +Lohutellen Ilmarinen kieltää huolimasta hywät päiwät tulewassa koissa +saawan.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Jo oli wiikon häitä juotu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kauan pietty pitoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juotu häitä Pohjolassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pitoja Pimentolassa.</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Sano Pohjolan emäntä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ilmariselle sepolle:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mit' istut isoni poika,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weljes wanhin walwastelet?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Istutko ison hywyyttä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Wai emännän armautta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Naimakansan kauneutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirtin pienen walkeutta?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Et istu ison hywyyttä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Et emännän armautta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Naimakansan kauneutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirtin pienen walkeutta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Istut impyen hywyyttä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neitosesi armautta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Walwattisi walkeutta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Kanawarren kauneutta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuotit wiikon, wuota wielä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei oo walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Puol' on päätä palmikoittu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puoli palmikoittawana.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuotit wiikon, wuota wielä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei oo walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Suorinut ikisopusi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wast' on hiema hiemoteltu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen hiemoteltawana.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiikon wuotit, wuota wielä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Ei oo walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wast' on jalka kengitetty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen kengiteltäwänä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Wuotit wiikon, wuota wielä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei oo walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wast' on käsi kinnastettu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen kinnasteltawana.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on walmis walwattisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mene nyt myötä myöty neiti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kanssa kaupattu kananen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Kun olit rakas rahalle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käpäs kättä antamahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiewäs kihlan otantahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etpä äiän nuori neiti</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yli pääsi ymmärrellyt,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Kahen puolisi katsellut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos laait kautun kaupan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikä on kaikki itkeminen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuosi woikerrehtaminen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun läksit isän koista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Siirryit syntymäsialta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emosi elantomailta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kantajasi kartanolta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ja mikä sulta mielen otti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuka haikian hajotti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Mokomalta mielewältä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän kaiken wiisahalta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun läksit isosi luota,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman emosi elolta?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin tytär ison kotona</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Kun kuningas linnassansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin miniä mieholassa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun wanki Wenäehellä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Luulit yöksi lähtewäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käyä päiwäksi käkesit,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Toiwoit kuuksi kulkewasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puoleksi poikeltawasi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etpä yöksi lähtenynnä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etkä päiwäksi käennyt,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Etkä kuuksi kulkenunna,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Puoleksi poikeltanunna.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jopa jouwuit wiikommaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polwemmaksi poikellitse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iäksi ison koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elinajaksi emosi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Morsian sisarueni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapulehti laklueni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itke koprin kyynelesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kamaloin haluwetesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ison pestyille pihoille;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Pisaret ison pihoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lammit taaton lattialle.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Askelt' on piha pitempi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waja waaksoa isompi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kynnys hirttä korkiampi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Kerran toisen kertoessa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neito parka huokaeli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Huokaeli, henkäeli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suru syämmellen panihen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesi silmillen wetihen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Itki koprin kyyneleitä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kamaloin haluwesiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ison pestyille pihoille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pisaret ison pihoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lammit taaton lattialle.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Itse tuon sanoiksi saatti:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Noinpa tiesin, noinpa luulin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noinpa arwelin ikäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanon kaiken kaswinajan:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Et sä neito ollekkana</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Oman wanhemman warassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kantajasi kainalossa;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Äskenpä olisit neito</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mieholahan mennessäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalka toinen kynnyksellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Toinen korjassa kosian;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oisit päätäsi pitempi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korwallista korkiampi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuota toiwoin tuon ikäni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katsoin kaiken kaswinajan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wuotin kun hyweä wuotta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katson kun kaunista keseä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nyt on lähtöni lähemmä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toiwoni toeksi saanut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saanut jalka kynnykselle,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Toinen korjahan kosian.</span> +<span style="margin-left: 5em;">En lähekkänä ilolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Enkä riemulla eriä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tästä kullasta koista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Iän nuoren istumasta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Lähen hoikka huolissani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikäwissäni eriän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sykysyisen yön sylihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kewäisen kieran päälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei jalka jäällä tunnu,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Jalan isku iljankolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hangella hamosen toimi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei äiti ääntä kuule,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä iso itkuani.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mi liekkänä mieli muien,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Mieli muien morsianten?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin on mieli miekkosien</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun kewäinen päiwän nousu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Minun on mieleni polosen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni myötäwän hewosen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Tahi tamman kaupittawan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elikk' ostetun orihin.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin on mieleni polosen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun syksynen yö pimiä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talwinen on päiwä musta."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Niin sano emo tytölle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lausu wanhin lapsellensa:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Et' oo neiti milläkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sinua suolle wiety,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Eikä ojalle otettu;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sait miehen mitä paraimman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uroita uhkeimman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sait sepänki sen mokoman,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tarkimman takojan.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Seppä syöpi selwän leiwän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Selwemmän sepän emäntä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sait miehen metsän käwiän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uron korwen kolkuttajan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei sen koirat koissa maata,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Pennut pehkussa lewätä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmasti tänä kewäinä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nossut on nuotiotulilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hawaunut hawusialta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolmasti tänä kewäinä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Hawu pään on harjaillut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Warpa wartalon sukinnt.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Et' oo neiti milläkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompa meiän sulhosella</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Sata sarwen kantajoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat tuojoa utaren,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuhat willan antajoa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Et' oo neiti milläkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Ei ole tällä sulhosella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ojawiertä otratonta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kangaswiertä kakratonta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesiwiertä wehnätöntä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompa tällä sulhosella</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Purnonen joka purolla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aumanen joka aholla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lepikköiset leipämaina,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesakkoiset wehnämaina,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki rauniot rahana,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Kiwet pienet penninkinä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Et' oo neiti milläkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompa tällä sulhosella</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyyhyet pyräjämässä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Wempelellä wieremässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuusi kullaista käkeä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Längillä lekuttamassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rastahat iloitsemassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahkehilla laulamassa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Wielä neuon neitoani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orpolastani opetan:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Morsian sisarueni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapulehti laklueni.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulestamma kun sanelen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Waimo wanha lausuelen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulet toisehen talohon,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisehen emän alahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perehesen wierahasen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toisin toisessa talossa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Toisessa emän alassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perehessä wierahassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei niinkun omon koissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman wanhemman warassa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ellös sie sinä ikänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kuuna kullan walkiana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tawoton talohon mennö,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miehueton mieholahan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talo tapoja kysywi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tapoja talo pahaki;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Mies on mieltä koittelewi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mies mieltä epäpätöki.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Noita sie kowin waroa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ukon luista leukaluuta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anopin kiwistä kieltä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Kyyn kylmiä sanoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Naon niskan nakkeloita.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos ukko susi supussa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Akka karhu karsinassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kyty kyinä kynnyksellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Nato nauloina owella;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sama armo antaminen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alemma kumartaminen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ennen emon koissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oman wanhemman warassa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Taattoa kumartaminen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Weljeä waroaminen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kuule neiti kun sanelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waimo wanha lausuelen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piä tarkat hiiren korwat,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Teräwät jalat jäniksen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nisät nuoret notkuttele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaula pesty kaarruttele,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niinkun tuore tuomen latwa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wasta kaswawa kataja.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Elä suihka sutsunatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eläkä räämi rätsinättä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elä kengättä kehaja.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kuule wielä kun sanelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waimo wanha lausuelen;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Laai willaset hamuet</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keitä otraset oluet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Makujuomat maltahiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Kolmen puisen poltakselta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Pese penkit illoin, aamuin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pöyät keskipäiwälläki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lattia wesin walellos</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wiikon päästä wiimmestäki.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Kuule wielä kun sanelen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waimo wanha lausuelen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei joua talonen waimo</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina pirtissä asua.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käyä on kujat kuurullansa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Lääwät länkämöisillänsä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sieltä toimeta tupahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siell'on lapsi itkemässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pieni peitetten sisässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä lausu lapsi rukka,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Saata kieletön sanoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Onko wilu taikka nälkä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun tulewi tuttu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elikk' äitin ääni saapi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kuule wielä kun sanelen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Waimo wanha lausuelen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piä lusikat luwussa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Astiasi arwelussa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei kasit kanneltaisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Linnut liiat peitettäisi;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Pyhät on pihlajat pihalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pyhät oksat pihlajassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Marjaset sitäi pyhemmät.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ellös sie meiän kanoa</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Wiekö wehma huhmarelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Panko parkin surwontahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Olkileiwän leiwontahan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Petäjäisen pieksäntähän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wieös sie meiän kanoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Wieös wiljamättähälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Otrapurnon purkajaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wilja wiploin wiiliäksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pannos sie meiän kanoa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Leiwän paksun paistajaksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Wehnäleiwän leipojaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Taikinan taputtajaksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ellös sie meiän kanoa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Opastello orjan ruoskin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Nahkaruoskin naukuttao,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Witsoin wiisin winguttao,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waljan päällä wanguttao.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tiesi neittä, tiesi nuorta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tiesi neien nuorta mieltä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Neuo neittä wuotehella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Opeta owen takana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuosi kausi kummassakin</span> +<span style="margin-left: 5em;">Yksi wuosi suusanalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen silmän iskemällä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Kolmansi jalan polulla.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun ei sitte siitä huoli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuostakana ei totelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota ruoko ruowostosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saraheinä kankahalta;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">315. Saran syrjällä syseä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Korahuta korttehella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruoskasella ruokosella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Witsasella willasella.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kun ei wielä siitä huoli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">320. Tuostakana ei totelle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ota witsa wiiakosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oksa koiwun onkelmosta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa turkin helman alla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talon toisen tietämättä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">325. Sillä hauo hartioita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pehmitä perälihoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ellös silmiä siwellö,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Elä kolmia koseta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuostapa kyty kysyisi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">330. Tuosta appi arweleisi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">Onko se suen repimä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wai on karhun kaiwelema?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neiti parka huokasekse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Huokasekse, henkäsekse,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">335. Suru syämelle panihen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesi silmille wetihen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse itkulle hyräyty,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"En minäkän ennen ollut</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">340. Mustin muita neitosia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalpeampi ween kaloja;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulin muita mustemmaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalpeammaksi kaloja.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Millä maksan mammon maion,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">345. Millä isoni hywyyen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiitän mä iso sinua</span> +<span style="margin-left: 5em;">Entisistäni eloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Parahimmista paloista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Murkkinoista muinosista.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">350. Kiitän mä emo sinua</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuorra tuuwiteltuasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pienosna pieltyäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maion ruokiteltuasi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kiitän mä koko perehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">355. Kaikki kaswinkumppalini,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Joien joukossa elelin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaswon kanssa kaswinajan.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lähen nyt tästä kun lähenki,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tästä kullasta koista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">360. Ison saamasta salista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Äitin kestikellarista.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jää nyt pirtti terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirtti lautakattoinesi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywä on toiste tullakseni,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">365. Kaunis kaaputellakseni.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jää nyt sintsi terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sintsi lautasiltoinesi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jääppä piha terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piha pihlajaisinesi.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">370. Jätän kaikki terweheksi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maat ja metsät marjoinensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Järwet saoin saarinensa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kankahat kanerwinensa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">375. Koppo neien korjahansa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jää nyt Pohjola hywästi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jääkäi kaikki terweheksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki mäntyset mäellä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">380. Puut pitkät petäikössä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Katajatki kankahilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaikki maassa marjan warret,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wesatki ween sisässä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lepän lehwät, koiwun kuoret,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">385. Kuusenjuuret, terwas kannot."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ajoa kahattelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noita Pohjan rannikoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Simosalmien siwutse,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hietaharjun hartiotse;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">390. Käsi ohjassa orosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen neitosen nisissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalk' on laialla rekosen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen neion reitosilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neito parka huokasekse,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">395. Huokasekse, henkäsekse:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Wilu on olla wiltin alla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kolkko korjassa eleä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ajo matkoa wähäsen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pikkuruisen piirahteli;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">400. Neiti päätänsä kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mi on tästä poikki juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku on kurja kulkenunna?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">405. Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Jänö on tästä poikki juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jänön poika polkutellut."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neiti tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Parempi olisi olla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">410. Parempi olettelisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jänön juoksewan jälillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koukkupolwen polkumilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni korjassa kosian."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">415. Murti suuta, wäänti päätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Murti mustoa hawenta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa kahattelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajo matkoa wähäsen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pikkuruisen piirahteli.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">420. Neiti päätänsä kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mi on tästä poikki juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku on kurja kulkenunna?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Se on seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">425. Itse wastaten sanowi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Repo on tästä poikki juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kettu käyä kelkytellyt."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neiti tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Parempi olisi olla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">430. Parempi olettelisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rewon juoksewan reessä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ketun käyän kelkkasessa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni korjassa kosian."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">435. Murti suuta, wäänti päätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Murti mustoa hawenta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajoa kahattelewi;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajo matkoa wähäsen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pikkuruisen piirahteli,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">440. Neiti päätänse kohotti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Mi on tästä poikki juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ku on kurja kulkenunna?"</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">445. Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Karhu on tästä poikki juossut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ohto juosta jolkutellut."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Neiti tuon sanoiksi wirkki:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Parempi olisi olla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">450. Parempi olettelisi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kontion kiwikolossa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Karhun louhikammarissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun tämän kosian reessä."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">455. Murti suuta, wäänti päätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Murti mustoa hawenta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Elä huoli neiti parka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kun saat kosian kotihin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">450. Syöt sä weitsettä lihoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Juot olutta kauhasetta."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ajawi kahattelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noita Wäinölän ahoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahia;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">455. Wirkku juoksi, matka joutu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Reki wieri, tie lyheni,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jalas paasinen patsasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisa koiwunen kolasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kapla tuominen kalahti,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">460. Jo kohta koti näkywi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Omat tuwat tupruawi.</span> +</pre> + + + +<hr class="chap" /> +<h2><a name="Kuudestoista_Runo" id="Kuudestoista_Runo">Kuudestoista Runo.</a></h2> + + +<p>Ilmarinen morsionensa saapi kotia. Äiti wastassa ilotteleksen, ja +pojalta kyselee, miten matkansa on terweenä ja onnellisna kulkenut. +Käskee morsianta sisään jo kauan uotetuksiki sanoen. Katselee, +kiittää kauniiksi morsianta; syöttää, juottaa rahwaan yltäkylläsesti. +Päätteeksi wanha Wäinämöinen laululle rupiawa ylistää sulhoa ja +morsianta, kiittää emännän, isännän, patwaskan, saajan naisen ja +kaiken kutsurahwaan.</p> + +<pre> +<span style="margin-left: 5em;">Jo kumu kujalta kuulu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuulu luota ruoskan roiske,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rannalta reen ratsina,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisan kalke kaiwotieltä.</span> +<span style="margin-left: 3em;">5. Itse äiti Ilmarisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Se on poikani rekonen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo tulewi Pohjolasta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käkyet kukahtelewi</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">10. Korjan kirjawan kokalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Orawat samoelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aisoilla waahterisilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tetryet kukertelewi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päällä luokin kyynäppäisen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">15. Kylä uotti uutta kuuta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Miero päiwän nousentoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lapset maata mansikkaista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Telat terwaista wenettä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mie on uotin poikoani,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">20. Poikoani minnoani.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Lähes nyt kohti näitä maita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kohti näitä kartanoita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ison saamille tuwille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanhemman warustamille."</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">25. Se on seppo Ilmarinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo kohti kotia läksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ison saamille pihoille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wanhemman warustamille;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laialla sinikeränen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">30. Toisella punakeränen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Keskellä kesäreponen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sano äiti Ilmarisen:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käwitkö tiesi terwehenä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">35. Matkasi imantehena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saitko neien, woitko linnan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sorritko sotiweräjän,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Haukutitko linnan hallit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itketitkö linnan immet,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">40. Nauratitko linnan naisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lewititkö neien lemmen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anopissa käyessäsi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apen luona ollessasi?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo tuon nään kyselemättä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">45. Arwoan anelematta;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo on sotka suojassasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kana kainaloisessasi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kenpä toi tämän walehen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sulhon tyhjin tulleheksi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">50. Ratsun jouten juosseheksi?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä sulho tyhjin tullut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä ratsu jouten juossut;</span> +<span style="margin-left: 5em;">On mitä oron weteä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Liinaharjan liikutella.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">55. Nouse nyt korjasta koria,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywä lahja laitiosta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nouse ilman nostamatta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ylene ylentämättä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jos on nuori nostajasi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">60. Ylpiä ylentäjäsi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pole jalka jalaksella,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toinen poikkipuolisella;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Astu tietä temminkäistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maata maksan karwallista,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">65. Sikasen silittämäistä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Porsahaisen polkomaista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lampahan latsottamaista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hewon harjan hieromaista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Astu hanhen askelilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">70. Taputa tawin jaloilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noilla pestyillä pihoilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaunihilla kartanoilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Apen saamilla pihoilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Anopin asettamilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">75. Kyyn kyllä polkemilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Naon aina astumilla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Astu sintsiä sileätä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sorsanluista sotkuttele;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Jo täällä tänä kesänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">80. Tänä suurena suwena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owet aina aukieli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Owellista aukiaista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käkäset käsertelihen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sormuskättä sulkiaista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">85. Kynnykset kykertelihen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hienohelman hempujaista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo täällä tänä kesänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tänä suurena suwena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siwuin sintsi siirtelihen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">90. Sintsillistä siiwojaista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Perin pirtti pyörähteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirtillistä pyyhkiäistä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo täälla tänä kesänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tänä suurena suwena,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">95. Silta soitti sorsanluinen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sillallista seisojaista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laki kultanen kulisi</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laen alla astujaista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ikkunat ilottelihen</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">100. Ikkunaisen istujaista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo täällä tänä kesänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tänä suurena suwena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aittaset alentelihen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aitallista aukojaista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">105. Lääwäset lähentelihen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lääwällistä lääniäistä;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tanhuaiset taantelihen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tanhuallista tawia.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo täällä tänä kesänä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">110. Tänä suurena suwena,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aion ammo aikalehmä</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aikawihkon antajaista;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mäkähti kewätkaritsa</span> +<span style="margin-left: 5em;">Palasen parantajaista;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">115. Kesäuuhi ullotteli</span> +<span style="margin-left: 5em;">Heinän hienon heittäjäistä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Terwe nyt piha täysinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Piha wierahaisinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulkonen urohinesi!</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">120. Terwe wajo täysinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wajo wierahaisinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuohikatto kansoinesi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Terwe pirtti täysinesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pirtti wierahaisinesi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">125. Lauta katto lapsinesi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Terwe kuu, terwe kuningas,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Terwe nuori naimakansa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä täss' oo ennen ollut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä ennen, eikä eilen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">130. Tämän joukon juoleutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän kansan kauneutta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Osotteles ostettusi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saoin markoin maksettusi,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">135. Tuhansin lunastettusi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toitko sen, jonka käkesit?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käkesit käkösen tuoa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maalta walkian walita,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuletella kukkulaisen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">140. Jo tuon nään kyselemättä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Arwoan anelematta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Toit käkösen tullessasi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Maalta walkian walitsit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kulettelit kukkulaisen.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">145. Hywä mutso, kaunis mutso,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mutso walkian werewä!</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywinpä koissa kuuluit,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tyttönä ison koissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywin kuulu kuun ikäsi</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">150. Miniänä mieholassa."</span> +<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Ilmarisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syötti, juotti wierahia.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syötti suin sulassa woissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuorekokkaroissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">155. Noita kutsuwierahia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo oli wiikon juomat pantu,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saatu otraset oluet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">160. Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Oipa kupit kukkusilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wait warpalaitehilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Oli kystä kyllin syöä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kyllin syöä, kyllin juoa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">165. Noilla kutsuwierahilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo huuhto humala parran,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Waahti parran walkoali,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Olut juoksi orren päästä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">170. Sima waarnojen sisästä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Kukapa tuossa kukkujaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Lailliseksi laulajaksi?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">175. Waka wanha Wäinämöinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Laulaja iän ikuinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Itse lauluille rupesi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Töille wirtten työntelihen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">180. Lausu tuolla lausehella:</span> +<span style="margin-left: 5em;">"Eipä täss' oo ennen ollut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä warsin wasta liene,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän sulhon tenhoutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän morsion somuutta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">185. Tämän tukun turpeutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Nuorison imartuetta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ketäpä mä tässä kiitän?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Emännän mä ensin kiitän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kenpä täss' eho emäntä?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">190. Ilmarin eho emäntä.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pannut on otraset oluet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Makujuomat maltahiset,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Imelät hänen itunsa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Makiat on maltasensa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">195. Ei oo iskulla itunsa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eikä maalla maltasensa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ei hän surrunna susia,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pelännyt metsän petoja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mallasteitä matkatessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">200. Saunahan samotessansa.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei hän koukulla kohinut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Aina koprilla kohenti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kämmenellä käännätteli,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sowitteli sormillansa.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">205. Itse leipo leiwät suuret,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Isot talkkunat taputti,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän joukon juominkihin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hywän rahwahan remuhun;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Syötti wierahat wälehen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">210. Nosti leiwät leppiästi.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Emännän mä ensin kiitin,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kiitän itsensä isännän.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kenpä täss' on pää pätewä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwän päällinen omena?</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">215. Ilmarin iso isäntä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se täss' ompi pää pätewä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwän päällinen omena.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Se on suolta suojat saanut,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Suojat saanut, hirret tuonut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">220. Seinät salwanut salolta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Hirret hirmulta mäeltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Malot marjakankahilta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuohet tuomiwaaran päältä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ruotehet roweikolta,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">225. Sammalet sulilta soilta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pannut on penkin pensaista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pannut paikalle hywälle,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Asettanut ankaralle.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo itse isännän kiitin,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">230. Wuota kiitän patwaskani.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ken on pantu patwaskaksi,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ken otettu oppahaksi?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän paras patwaskana,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kylän onni oppahina.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">235. Ompa meiän patwaskalla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Paita päällä palttinainen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pääll' on haljakka sininen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päällä paian palttinaisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Helmat hietoa wetäwät,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">240. Maata maksan karwallista.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Päälle on ussakka utunen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päällä haljakan sinisen;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Se on Kuuttaren kutoma,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päiwättären keträämä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">245. Kesäuuhen untuwista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Talwilampahan takuista,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ajalla tulettomalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tulen tietämättömällä</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ompa meiän patwaskalla</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">250. Parta kullan palmikoissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kutrit kullan suortuwissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ompa meiän patwaskalla</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päässä kultanen kypäri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päällä kutrin kultalatwan,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">255. Puhki taiwosen puhuja,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Läpi metsän läässöttäjä.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jopa kiitin patwaskani,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuota kiitän saajan naisen.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Mist' on saatu saajan nainen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">260. Kust' otettu ollallinen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolt'on saatu saajan nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tuolt' otettu ollallinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Takoa Tanikan linnan,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Uuen linnan ulkopuolta.</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">265. Eipä wielä sieltäkanä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei perän pereäkänä;</span> +<span style="margin-left: 6em;">Mist' on saatu saajan nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kust' otettu ollallinen?</span> +<span style="margin-left: 6em;">Tuolt' on saatu saajan nainen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">270. Tuolt' otettu ollallinen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wienan päälliltä wesiltä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ulapoilta aukeilta.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Eipä wielä sieltäkänä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Ei perän pereäkänä;</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">275. Mist' on saatu saajan nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kust' otettu ollallinen?</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaswo mansikka mäellä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Puolukkainen kankahalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Pellolla heliä heinä,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">280. Kukka kultanen aholla;</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siit' on saatu saajan nainen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Siit' otettu ollallinen.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Saajan naisen suu somanen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni Suomen sukkulainen,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">285. Saajan naisen sirkut silmät,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni tähet taiwahalla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saajan naisen saapka suuri,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni pysty pilwen kokka,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Saajan naisen saappahaiset,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">290. Kuni hanhuet hawulla.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Ompa meiän saajan naisen</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kaulassa heliät helmet,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Käet on kullan käärilöissä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Sormet kullan sormuksissa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">295. Korwat kullan koltuskoissa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Silmäripset simsukoissa.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Jo nyt kiitin saajan naisen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Wuota kiitän kaiken kansan.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Eipä täss' oo ennen ollut,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">300. Eikä ennen, eikä eilen,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän kansan kauneutta,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tämän nuorison somuutta.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Niin on wäki haljakassa,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Kuni metsä huutehessa,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">305. Alta on kun aamurusko,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Päältä on kun päiwän koite.</span> +<span style="margin-left: 6em;">Olipa huokiat hopiat,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Rahataskut tanterilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Meiän kutsuwierahilla,</span> +<span style="margin-left: 2.5em;">310. Kutsuloille kunnioiksi.</span> +<span style="margin-left: 5em;">Tengoin teillä, markoin meillä,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Polttinoin kylän pojilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Alttinoin kylän akoilla,</span> +<span style="margin-left: 5em;">Neljin riunoin neitosilla.</span> +</pre> + + + + + + + + + +<pre> + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA *** + +***** This file should be named 48380-h.htm or 48380-h.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/4/8/3/8/48380/ + +Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + + +</pre> + +</body> +</html> diff --git a/old/48380-h/images/001.png b/old/48380-h/images/001.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..b973a86 --- /dev/null +++ b/old/48380-h/images/001.png diff --git a/old/48380-h/images/002.png b/old/48380-h/images/002.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..d89180d --- /dev/null +++ b/old/48380-h/images/002.png diff --git a/old/48380-h/images/003.png b/old/48380-h/images/003.png Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..ccf37e4 --- /dev/null +++ b/old/48380-h/images/003.png |
