initial commit of ebook 48380HEADmain

7 files changed, 14995 insertions, 0 deletions

diff --git a/old/48380-8.txt b/old/48380-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..5a7cd86
--- /dev/null
+++ b/old/48380-8.txt
@@ -0,0 +1,7430 @@
+The Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+
+Title: Kalevala (1835) 1. Osa
+       taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista
+
+Author: Elias Lönnrot
+
+Release Date: February 28, 2015 [EBook #48380]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA ***
+
+
+
+
+Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+KALEWALA (1835) 1. OSA
+
+taikka
+
+Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista
+
+
+Koonnut
+
+ELIAS LÖNNROT
+
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia
+
+2. Osa
+1. Jako
+
+
+
+Helsingissä 1835.
+
+Präntätty J. C. Frenckellin ja Pojan tykönä.
+
+
+
+
+
+
+     Imprimatur.
+
+         C. E. Ekelund.
+
+
+
+
+
+
+Esipuhe.
+
+
+Wiimmenkänä nämät runot präntin alaseksi saatua owat ne
+walitettawasti wieläki paljoa puuttuwaiset. Ainaki toiwossa, niitä
+uusien keruulla lisäytywän, en niitä niin olisikkana keskosena
+käsistä työntänet, jos en toisappäinki ajattelewa olisi pelännyt,
+että taitaisiwat jäähä iäti minusta waillinaisiksi. Jo monelta
+on ennen paremmatki hankkeet ja yritelmät sillä tawalla tyhjään
+rauenneet.
+
+Ennen muita piän welwollisuutena selwittää, millä tawalla näitä
+runoja on saatu. Usiampia niistä luetaan jo ennestään, ehkä wielä
+waillinaisempina, Lencqwisti, Gananderi, Porthani ja Topelius
+wainajoitten kirjoissa, waan paljoa suurempi osa on ennen tuntematon.
+Nämät olen itse Suomen ja Wenäjän Karjalasta, muutamia Kajaaninki
+maasta, aikaa myöten kooskennellut. On myös moniahta minulle
+kirjotettuna muualta lähetetty. Paikat, joissa näitä runoja enimmästi
+on koottu, owat Suomen Karjalassa Kitteen, Kesälahen, Tohmajärwen,
+Ilomantsin ja Pielisen, Wenäjällä Wuokkiniemen, Paanajärwen ja
+Repolan pitäjäät, Kajaanin maassa Kuhmon ja Kiannan seurakunnat.
+Muilta paikoilta, joita sitä warten olen käynyt, en ole nimitettäwätä
+saanut. Wuonna 1828 keräsin näitä esinnä nimitetyiltä paikoilta
+Suomen Karjalassa, wuonna 1831 ja wuosina jälestä Kuhmosta ja
+Kiannalta, 1832 Repolasta ja sitte itse Kajaaniin muuttautunut olen
+neljä kertaa käynyt Wenäjän pitäjissä, usiammat wiikot joka kerralla.
+
+Ehkä senlaisia runoja kun nämät wielä joksiki löytyy kansan
+muistossa, niin mahto niitä ennen wanhaan olla paljolta enemmin.
+Latwajärwessä Wuokkiniemellä haasto talon ukko Arhippa, joka nyt
+oli 80:nen wanha ja jolta yhtäläiseen, mitä ennätin, kirjotin kaksi
+päiwää perätysten, tästä asiasta seuraawalla tawalla: "Woi, sano
+hän, kun minä lassa taattoni kera Lapukassa nuotalla käwin. Oli
+meillä kasakkana eräs mies Lapukasta, sekin oiwa laulaja; ei taattoni
+weronen. Kaiket yökauet laulettih he rupiamiseen, eikä että kahetsi
+yksiä sanoja. Lähti sitä sillon pakinata. Minä waan piennä poika
+hutjukkana istuin wieressä nuotiolla kuunnellen ja oppien mitä tuon
+tuostaki alon muistaa. Waan paljo minulta heittihen mielestä. Jos nyt
+taattoni eläisi, niin kahtena netelinä et hänen lauluja kirjottaisi.
+Senlaisia laulajoita ei enää maahan synny ja kaikki häwiäwät ne
+wanhat laulut pois kansasta. Nykynen kansa jo heittää ne wanhat
+kaunihit runot ja sommitteloo omiaan enimmiten poikien ja tyttöjen
+keskinäisistä ilwehyksistä, joilla en woisi suutanikana häwäistä."
+
+Näitä runoja olen kokenut johonkuhun järjestykseenki saatella,
+josta siis työstäni lienee tili tehtäwä. Koska tiettyäni kukaan
+sitä ei ennen ole yrittänytkään elikkä ees sanalla maininnut, niin
+kertonen esiksi millä tawalla minä sihen tuumaan puutuin. Jo ainaki
+ajattelin ma ennen koottuja, liiatenki Gananderin, runoja lukiessa,
+eikö niitä Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä ja muista
+muisteltawista esiwanhemmistamme olisi mahtanut siksikin löytyä,
+että olisi heistä saanut pitempiäki kertoelmia, niinkun näemmä
+Greekalaisten, Islandilaisten ja muitten esiwanhempainsa runoja siksi
+saaneen. Tämä ajatus waan enämmin wahwistu mielessäni, koska w. 1826
+Turussa Historian Adjunktin von Beckerin awulla tulin Wäinämöisestä
+erään kirjan kirjottamaan ja sitä laatiessani näin, että hänestä ei
+puuttunut tarinoita. Ihmettelinki miksi Gananderi jo ennen ei ollut
+sitä tehnyt, waan pian tulin tuntemaanki että hänellä ei siksi ollut
+tarpellisia runoja. Parahimmat paikat hänen kootuista runoista on hän
+Suomalaisessa Mythologiassansa julistanut, waan niistä tuskin mitään
+täyellistä saisi. Warahinen kuollo poisotti Topeliuksen, jos hän
+muuten aikaa myöten olisi tainnutki tähän työhön antauta.
+
+Jos nyt tietäisin järjestyksen, johon näitä runoja tästä on
+suunniteltu, olewan muillenki mielenmyötäisen, niin heittäisin siitä
+mitänä wirkkamatta. Waan olleeki asia siitä laausta, että mitä
+toinen luulee täyttäwän, toinen katsoo sopimattomaksi. Juoksewat
+kyllä mielestäni runot jotensakki siinä suunnassa, johon heitä tässä
+on laaittu, waan ehkä toisessa juoksisiwat paremminki. Kahta olen
+järjestäessä nouattanut, ensin mitä parahimpain laulajain hawahtin
+järjestyksessä waarin ottawan ja toiseksi, kun siitä ei ollut apua,
+olen asian perustusta itte runoissa kysynyt ja sitä myöten niitä
+asetellut.
+
+Kysynet lukia jos esiwanhempammeki näitä runoja missään
+järjestyksessä laulowat taikka yksitellen? Minusta näyttää näien
+runojen sitä myöten, kun asiatki tapahtuwat, yksitellen ilmautuneen.
+Erityiset runot Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä eiwät maha
+olla yhen laatimia, waan usiamman. Yksi kerto muistoksi yhen, toinen
+toisen asian, mitä mikin itse oli nähnyt eli kuullut. Waan tuskin
+taitaan nykyjään yhtänä runoa tawata, joka juuri alkusanoissaan olisi
+meihin asti säilynyt. Joka tuntee, kuinka helposti runon teentä käypi
+monelta talonpojista, jos ihka ehiätä rupiaisi mistä tahansa tietystä
+asiasta laulamaan, keksii kyllä, että paraskana muisti ei woi
+säilyttää sana sanalta mitä toiselta pitkissä runoista kuullaan. Waan
+asian muistaa itsekukin helpommasti ja paikka paikalta, jos enimmätki
+muistawa, kertoo sen runossa toisellenki unohellen muutamia, toisia
+parannellen. Wähitellen taitaa itse runoainetki alkulaaustaan
+mutkistua, jotta sitä kerrotaan peräti toisin. Tämä lienee osiksi
+wähintäkin nimissä jo tapahtunutki. Mitä ennen wanhaan muisteltamista
+urohista ja waimoista omilla nimillänsä lienee kerrottu, taisi
+Kristin opin maahan lewitessä muuttauta, jotta urosten siaan usein
+pantiin Kietus, Santta Pietari, Ruotus (Herodes), Juutas j.m.,
+waimojen Neitsy Maaria emonen.
+
+Että asiat, joista runoissa lauletaan, ei kaikki olleet ilman perää,
+ymmärtää itsekukin helposti, waan mikä lienee toen tosi, mikä
+jollai toisella tawalla runossa kuwailtu, mikä peräti waleheltu,
+sitä nyt lienee waikiampi erottaa. Muutamat asiat waikka esinnä
+kummanlaiset kuulla ja wähän toeksi uskottawat, tarkemmin tutkittua
+sietäwät jollai lailla selwitettää. Kuka meistä ei pitäisi joutawana
+Wäinämöisen ja Ilmarisen huolia kuun ja auringon katoamisesta
+ja millä tawalla olisi Pohjan akka ne wuorehen kätkenyt? Mutta
+muistellessa, mitä osittain esiwanhempaimme tänne tulosta mainitaan,
+heiän eteläisimmillä mailta tänne Pohjan perukoille saaneen, ja
+mitä tieämme auringon talwella Pohjaisemmilla mailla katoamisesta,
+keksimmä, että, jos he niin pohjaseen asti oliwat kulkeneet, tämä
+asia heille äkkinäisnä mahto suurenki pelon nostattaa, päiwän jo
+iäksi menneen. Kun heillä myös taisi olla yhtäläiset wainot Suomen
+maassa ennestään eläwäin Lappalaisten kera, joilta syy oli kaikkea
+pahaa pelätä ja joita piettin ylewinä loihtioina, niin sai siitä
+Pohjan akka pian syyn päällensä. Waan mitä esinnä mahto päiwän
+katoamisesta kerrottaa, taisi aikaa woittain tulla samati kuusta ja
+täheistäki mainituksi.
+
+Pian kaikissa runoissa osotetaan kaksi kansaa, jotka eiwät ylen
+hywässä suosiossa wälillänsä eläneet. Toisen näistä nimittäisimme
+Pohjan, toisen Kalewan kansaksi. Runoa myöten oli päänä Pohjan
+kansassa usiasti mainittawa Louhi, jota myös Pohjan akaksi nimitetään
+ja joka heiän töistä näytti parahiten huolen pitäwän. Kalewan
+kansassa oli monta sankaria, suurimmat Wäinämöinen, Ilmarinen ja
+Lemminkäinen. Olkoon kuitenki wiimme mainitusta jo aikanansa samottu,
+että runot eiwät anna tarkkaa tietoa, jos hän waikka olisi Pohjanko
+kansaan luettawa. Ne runolaaut, jotka minä tähän olen walinnut,
+kyllä näyttäwät hänen usein Wäinämöisen apuna olleen, toisinaan
+itsestänsäki sotia Pohjalassa käyneen, Pohjolassa kosjoneen j.n.e.,
+waan toisissa kerrotaan hänen Päiwilässä eli Jumalisissa kosjoneen,
+joilla nimillä ennemmin Kalewan kansaa luulisimma osotettawan.
+Joukahaisen taas pitäisin urohona Pohjan kansasta, ken tiesi
+waikka ollee yksi, jota Pohjan pojaksi ja Lappalaiseksi paikottain
+nimitetään. Muutamat runot warsin kertowatki hänen Wäinämöiseltä
+suosta päästetyn samalla tawalla, kun Lappalaisesta ensimmäisessä
+runossa kerrotaan, Wäinämöistä kosken korwalla wahanneen ja ampuneen.
+Näyttää myös hänen sisarensa, jonka hän Wäinämöiselle lupasi,
+olleen Pohjan akan tytti, sillä tämä jo ennenki (K. XI: 346) toiwo
+Wäinämöistä wäwyksensä.
+
+Kalewan kansaksi sanoin nimittämäni sitä, johon Wäinämöinen,
+Ilmarinen ja Lemminkäinen näissä runoissa luetaan. Waan ettei
+moitittaisi minun tässä nimityksessä tuiki erehtyneen, koska moniahat
+pitäwät Kalewan nimeä pian Hiien ja Lemmon werosena, niin saanen
+ehkä selwemmin sanoa ajatukseni. Minusta näyttää olleen Kalewan
+kaikkia wanhemman suomalaisen urohon, josta nykyjään mitänä tieämmä.
+Taisipa olla hän, joka ensin pysywämmästi Suomen niemelle asettautu
+ja jonka suku sitte maahan lewesi. Paikkoja joissa Wäinämöinen
+j.m. eleli kutsutaan usein Kalewalaksi, toisissa mainitaan Kalewan
+kankahista, kaskista, kaiwoista, koirista, käkösistä j.n.e., niinkun
+e.m. wanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy tulleelta sulholta:
+"Käwitkö Kalewalassa." Sulho: "Käwinpä Kalewalassa." Tyttö: "Haukkuko
+Kalewan koirat Kalewalan kankahilla?" Sulho: "Haukkupa j.n.e." Tyttö:
+"Kukkuko käet Kalewan Kalewalan kaiwotiellä (kaskimailla)?" Sulho:
+"Kukkupa j.n.e." Tyttö: "Katsoko Kalewan neiot Kalewalan ikkunoista?"
+Sulho: "Katsopa j.n.e." Ja koska senlaisia sulosia asioita, kun
+poikain ja tyttöjen keskinäiset kosjopuheet, Kalewalasta mainitaan,
+niin häntä en pitäisi Hiitolan eli Lemmon koin wertasena. Sillä
+koskas näistä eli Manalasta ja Tuonelasta kuulet senlaisia?
+
+Syy että Kalewata tultiin pahemmalla nimellä tuntemaan lienee tullut
+siitä, että hän Pohjolan kansalle oli hirwiä ja pelättäwä, joka häntä
+sentähen mainitti pahaksi, samati kun me aina näihin aikoin asti
+olemma Turkkia, Koirankuonolaisia ja wähä tätä ennen Punapartaa ei
+juuri ihmisinä waan wähän mahtawampina pahoina pitäneet. Waan mitäpä
+näistä, -- eikö Paawi esiwanhemmillamme ollut pian Jumalan siasna,
+waan miksi on hänen nimensä ja arwonsa nyt muuttunut? Elkääme siis
+nykysistä kuulloista, ilman asian tutkimatta, paljo wanhoin asioin
+päättäkö. Aiwan, kun sanoimma, mahto Pohjan kansassa Kalewan nimi
+olla pelätty, waan koska aikaa woittain Lappalaiset sitte osittain
+sekautuwat Suomalaisiin, osittain pakkolaisina ja kasakkoina
+kiersiwät maata, niin saatti heiän kauttansa Kalewan nimi tulla
+alkuarwostaan Suomessaki muutetuksi, koska Kalewata ei enää paremmin
+muistettu. Ja mitä se ei lie waikuttanut, waikutti uuen uskon
+maahan lewiäminen. Kumma että Wäinämöisenkään ja Ilmarisen nimet
+owat sikseen alkuarwossaan pysyneet. Kuinka sukkelasti toisinaan
+senlainen muutos tapahtuu, taitaisin toisessakin asiassa mainita.
+Eikö nyt yhteinen luulo asu kanssassa, ensimmäisten kirkkojen
+Suomessa jättiläisiltä raketuksi? Minä matkoillani olen tuskin
+yhtään wanhanaikuista kiwikirkkoa tawannut, josta paikalla ei jotaan
+senlaista olisi tarinoittu. Waan mikäpä syy sihen? Minusta näyttää
+tällä lailla: Kristin opin Suomessa leweten oliwat wielä metsissä ja
+erämaissa Lappalaiset pakanoita, jotka tätä oppia kowasti wihasiwat.
+Sillä Suomalaisten ylewämmäksi päästyä he ei tarkemmin tainneet
+asiata tunnustella, waan luulit heiltä otetun uuen opinki jotai
+waikuttawan, josta sitä oli syy aina enemmin wihata. Kirkkoja tehessä
+mahto heiän mieleensä johtua, olla heille itselle hywäksi, saaha
+nämät rakennukset häwitetyksi ja lienewät usein öillä repineetki
+ja kukistaneet, mitä päiwällä toisilta tehtiin. Waan koska tämä
+kuitenkana tuskin taisi menestyä ja ollen Suomalaisten ruumiinsa
+koolta suurempia, päättiwät he rakentajia jättiläisiksi ja aikaa
+myöten lewittiwät uskonsa Suomeenki, jotta nykyjään Suomalaiset
+pitäwät ensimmäisiä kirkon rakentajia jättiläisinä, ei tieten, että
+he itse taisiwat olla mainittuina jättiläisinä. Ja koska taasen
+heiänki luonansa yötisten häwitysten tähen nousi huuoksi jättiläisten
+yöllä rakennukset kukistaneen, niin synty siitä senlaisia kansan
+keskinäisiä tarinoita, joita nyt siellä täällä kuulemma.
+
+Olkoon tämä sanottu ajattelemiseksi, miten Kalewan nimi taisi tulla
+alkuarwostaan toiseen muutetuksi. Muuten luulisin itse nimityksen
+Kalewa merkittewän jotai _hirwiätä, surmaawaista_, ollen yhtä rotua
+kun sanat _kalpa, kalma, kallo, kalu (ensis), kuolen_.
+
+Kansan tarinassa nykyjään on Kalewan pojista kahtalainenki huuto.
+Toiset pitäwät heitä pahoina jättiläisinä, toiset nimittämät
+heitä Wäinämöiseksi, Ilmariseksi, Lemminkäiseksi, Joukahaiseksi,
+Kihawanskoiseksi, Liekkiöksi, Kullerwoksi j.n.e., joista juuri ei
+erittäin pahaa mainita, jos ei wiimme nimitetystä, Kullerwosta, joka
+sentähen kotoa erotettiinki. Eilliseen huutoon on jo syy mielestämme
+mainittu, waan jälkimmäisellä, näitä olleen, lienee parempi perustus,
+waikka wähän enää heiän nimiänsä taitaan oikein tuta. Ainaki
+sanotaan heitä olleen 12. Jos nyt Wäinämöinen ensi polwessa eli
+muussa seuraawassa oli Kalewan poika, sitä emme woi arwata. Kuitenki
+luulisin hänen olleen jotai jälkimmäistä polwea, sillä ensi polwessa
+poikia hän ja Ilmarinen olisiwat olleet weljekset, joka ei näytä
+tapaukseksi, jos heti Wäinämöinen Ilmarista paikoin weljeksensä ja
+emonsa lapseksi nimittää. Samoin olisi Lemminkäinenki saama weljeksi
+Wäinämöiselle, waan tämä häntä siksi ei millonkana kutsu, mainiten
+häntä waan paikoin ylimmäiseksi ystäwäksensä. Jälkimmäistäki polwea
+olewat heitä kyllä sen wuoksi taitaan Kalewan pojiksi kutsua; wieläpä
+Juutalaisia nytkin Abrahamin ja Israelin lapsiksi nimitetään. Tästä
+olisi myös ymmärrettäwä, kuinka Kullerwo, jota nimeltä kutsutaan
+Kalewan pojaksi (s.o. jälkeentulewaiseksi) taisi Ilmariselle,
+toiselle Kalewan pojalle, myötyä. Saanen wielä nimittää että olen
+muutamien kuullut Antero Wipuista Kalewan kanssa yhtenä pitäwän,
+niinkuu runossaki kerta sanotaan.
+
+Waikka näistä ei enää mitään selwää saane, olen kuitenki uskowa
+Kalewasta, hänen Wäinämöistä, Ilmarista ja muita nimellisiä uroita
+paljon wanhemmaksi, ehkä, kun sanoinki, siksi, joka ensimmäiset
+Suomalaiset näille maille saatatti. Ja koska paikkoja, joissa
+hänen jälkeentulewaisensa asukseliwat, näyttää Kalewalan nimellä
+kutsutuksi, joka mahto olla yhteinen niille erityisille Wäinölän,
+Ilman, Utuniemen, Terhensaaren, Suomelan, Kaukoniemen, Päiwilän,
+Wuojelan, Luotolan, Jumalisten j.n.e. nimityksille; niin olen tämän
+runokokouksenki Kalewalaksi nimittänyt. Nimi sillen piti antaa, ja
+enimmät työt näissä runoissa owat tätä selitystä myöten Kalewalassa
+tapahtuneet.
+
+Jos Suomen Mythologialla olisi näistä runoista mitään apua, joka
+juuri ei taia ilmankana olla, niin on yksi toiwoni täytetty,
+waan wielä olisi toisiakin: toiwoisin näistä jotain selwitystä
+esiwanhempain wanhasta elämästä, Suomen kielelle ja runo-opille jotai
+hyötyä saawan. Saanen näistä asioista, jos ittekustaki, moniaan sanan
+lisätä, koska ne ainaki näitä runoja toimittaessa owat mielessäni
+olleet.
+
+Suomen Mythologia kyllä jo tätä ennen on tullut ilman muita
+Lencqwistiltä, Gananderilta ja Porthanilta joksiki tutkituksi, waan
+epäilemättä on se wieläki suurten wirhetten alanen, monessa paikassa
+erehtywäinen. Ilman mitä jo Kalewasta ja hänen pojistansa olemma
+wähin sanoneet, niin kysymmä, mistä on Ilmarista tuulen, ilman ja
+walkianki jumalana ruwettu pitämään? Tuskin taiat runoissa yhtään
+paikkaa tawata, josta tälle luulolle olisi pienintänä perustusta
+saawa. Näyttää kun olisi nimestänsä häntä tuulen ja ilman jumalaksi
+tehty, ja takomisistaan walkianki, wai siitäkö tämä wiimmeinen, että
+hän Wäinämöisen towerina kerran taiwaalla walkiata iski. Niin hän ei
+kuitenkana runoissa ole. Tuulta rukoiltiin aina Ukolta, joka tuulenki
+ynnä muien oli hallitsia, ja tuulen käsissä Ilmarinen ennen muita
+Pohjolasta palatessa hätäyty. Mitä sihen, että hän sampoa takoissa
+sai tuulet tuulemahan, niin se asia kyllä sietää toisenlaisen
+selwityksen, ettei siitä häntä tarwitse tuulten jumalaksi tehä. Waan
+jos hän olisi ilman jumala ollut, niin Wäinämöinen tuskin olisi häntä
+wastoin mielin saanut ilmassa Pohjolaan työnnetyksi ja Wäinämöinenpä
+sitä loihti, eikä Ilmarinen, Pohjan akkaa wastaan, kun tämä sateet,
+rakehet ja wiluilmat uhkasi panna sammon kaswuja turmelemaan.
+Ilmarinen runoja myöten ei ollut kun mainio rauan, wasken, hopion ja
+kullan seppä, muuten yksiwakainen, totinen ja rehellinen mies, ainaki
+kun häntä piti tawata, ahkera työstänsä, harwoin muihin puuttuwa.
+Ja siinä on hänellä kyllä kunniaksi, ettei häntä enään tarwinne
+tuulijumalaksi korottaa.
+
+Wäinämöisestä nyt taitaan laulettaa, mitä muien nimellä ennen
+wanhaan on laulettu, waan kukapa sen taisi estää. Mitä maailman,
+kuun, auringon ja tähtien luomisesta hänelle annetaan, on wanhastaan
+tainnut jostaan jumalasta kerrottaa, ja sitte nimienki unohettua
+Wäinämöiselle mennä. Minkä tähen on Antero Wipuinen, minkä tähen
+Kalewa, minkä tähen ylijumala Ukko niin pian kokonansa runoamatta
+jääneet, waikka wieläki puhettarinassa Antero Wipusesta e.m.
+mainitaan, että "lapsi Wäinämöinen häntä wasten oli."
+
+Jos näissä runoissa paikoin Wäinämöistä entisestä jumala-arwostaan
+alennetaan, niin tiettäwästi minä siihen en woi mitänä. Näitä on
+minun pitänyt toimittaa, kun heitä itse olen saanut, katsomatta,
+jos Wäinämöistä pietään jumalana eli ei. Jo ammon olemma tottuneet
+häntä esiwanhempaimme jumalana pitämään, jossa arwossa hän heillä ei
+kuitenkana näytä olleen, waan muuten woimallisna, paljo tietäwänä,
+sankarina. Usiasti rukoilee hän itse ylijumala Ukolta apua, ja
+tunnustaa näin omalla suullaan, ken jumala oli. On myös Wäinämöisellä
+kyllä ilman jumaluuettaki nimeä ja kunniata ja parempi lienee olla
+itsekunki ylewinnä talonpoikana, kun huonona herrana, parempi
+wiisahinna ihmisenä kun puujumalana. Jos wielä nyt rahwaalta niillä
+seuwuin, joissa muisto Wäinämöisestä parahite elää, kysymmä ku
+Wäinämöinen oli, niin wastaawat he pian näin: "Olipa hän muistettawa
+uros ensimmäisiä esiisiämme ja kuuluisa runoja"; waan jos heiltä
+kysynet, ketä he jumalinaan pitiwät, niin usiammasti wastataan,
+Ukkoa, joka oli taiwaan ja maan luonut, heiän rukoilleen. Enkä
+epäilekkänä jo ennen Kristinki oppia esiisillämme olleen tieon yhestä
+ainoasta jumalasta, jota millon nykysellä, millon ukon eli luojan
+nimellä palweltiin, enkä myös lue sitä heille suureksi tuhmuueksi,
+jos he ei warsin olleekkana niin nerokkaat suurta jumalajoukkoa
+itselleen hankkimaan, kun moni muu wanhanaikuinen kansa.
+
+Wäinämöinen näissä runoista enimmiten mainitaan totiseksi, wiisaaksi,
+eteensä ajattelewaiseksi, jälkeentulewaisille hyöwytystä hankkiwaksi,
+suuritietäwäksi, laulussa ja soitannossa ylen mahtawaksi, Suomen
+sankariksi. Ilman sitä nimitetään häntä ainaki wanhaksi, ehk'ei hänen
+wanhuus yksin häntä niin suuresti liene kosjotuumissaan haitannut.
+
+Toista laatua oli Lemminkäinen, kewytmielinen, nuori, ylpiä,
+mahistaan ja tieostaan kerskaelewa, wähän eteensä ajattelewa, jos
+urhoollinenki, sankari. Töistä, joita kosjona ollessa hänelle
+Pohjolassa määrättiin, ei taia oikein selwää saaha, sillä pian yksiä
+töitä määrättiin toisella kerralla Ilmarisellenki. Minä olen walinnut
+runoja, joissa wähänkänä erotaksen.
+
+Monta muuta nimeä jätän tällä kerralla mainitsematta, joita näissä
+runoissa taitaan Mythologialle entisistä erehyksistä oikasemiseksi
+tahi muuksi euksi löytää. Näien erehysten seassa lienee seki
+kummanlainen, kun kapeesta on sinne erityinen olento saatu, waikka
+kapeella ei missään ymmärretä kun luotua olentoa, ihmistä eli muuta
+olentoa; samati myös se kun Ukkoa ja Wäinämöistä toisilta on yhtenä
+pietty.
+
+Enkä paljo aio wiipyä osotuksessa, mitä näistä mahtaisi
+wanhanaikusten tapojen selwittämiseksi lähteä. Taitaisin kyllä
+muutamia esimerkkiä siinä saaha, jos olisi aikaa miettiä. XIII.
+116. näyttää, kun olisiwat wanhat kuumilla kiwillä ja ween sillä
+waristamisella keitoksiaan laatineet. Monesta muusta paikasta
+löytäisimmä, että wanhempia piettiin kunniassa, jos kohta miehuutensa
+innossa Lemminkäinen wähän äitinsä tahostaki poikkesi. Samati näemmä,
+että sillon oli tapana kosioille ehtotöitä asetella. Taitaa waan moni
+luulla ylen paljon näissä heiän kosioasioistaan puhetta olewan, jotta
+sillä koko kirja pian miksi ei olisi uuenlaatuisten tekokertomusten
+eli tarujen (Romanien) muotoseksi muuttuwa. Jos niin olleeki,
+niin olko, waan muistakaammeki, että esiwanhemmissamme, joilla ei
+ollut nykysiä monikoskewia liikutuksia ja asioita kerrottawana,
+yksinäisessä elämässään kosiotuumat, sotakäynti, metsän ja kalan
+pyynti oliwat muisteltawimmia keinoja. Siitä se, että näistä asioista
+pian yhtäläiseen runossa kerrotaan.
+
+Suomen kieli ja runo näissä ehkä tawataan selwempänä, kun missänä
+muussa kirjassa. Monet sanat ja sananparret tulewat tuo tuostaki
+ilmi alkuluonnossaan eli samalla kannalla, kun niitä rahwaan suusta
+kuullaan. Muien kielten oppineilla, waikka kyllä Suomeaki taitawilla,
+on usiasti waikia estää kieltä omaluonnostaan toisten mukaseksi
+wääntymästä, mutta talonpoikasella kansalla, joka muuta ei ymmärrä
+kun yhtä äitinsä kieltä, siitä ei ole pelkoa.
+
+Sanojen kirjottamisessa olen wälistä poikennut niien ennen
+tawallisesta tawuusta, waan koska se kuitenki harwassa tapahtuu, niin
+siitä en pelkää suurta moitintoa, liiatenki jos syyt sihen löytäisi
+otollisiksi. Muuten on koko asia minusta joutawa, siitä kellenkään
+suuttua, jos hän eritawuutaan seuraapi. Tawuu ja kirjotus kielessämme
+wielä eiwät ole siksi wakautuneet, jotta yksi ainoa laatu taitaisi
+oikiaksi luettaa. Waan elköön kukaan sitä pahaksi panko, jos minä
+tässä asiassa näytämme muita huolettomammaksi. Lapselliseksi olen
+aina lukenut senlaisia kinaamisia, kun wälistä kuullaan esimerkiksi
+siitä, jos pitäisi kirjottaa _meiän, naia, luoa, wieä_ eli _meijän,
+naija, luuwa, wiijä_. Kumpanenkana näistä ei taia tarkoin puhe-ääntä
+wastata, joka taitaisi tulla tällä tawalla kirjotetuksi: _mejjän,
+najja, luwwa, wijjä_. Waan koska kaksiäänikkeitä _ai, ei, oi, ui_,
+ja _au, eu, iu, ou_, j.n.e. kerran olemma tottuneet lukemaan kun
+_aj, ej, oj, uj ... aw, ew, iw, ow_, j.n.e., niin miksi emme sanassa
+_naia_ e.m. taia lukea ensimmäisiä kolme kirjainta _nai_ kun _naj_,
+josta a:n päätteeksi saatua helposti tulee sana _naia_ (najja).
+Kuinkas, jos sitä _naija_ kirjottanet, erotat sanoa erisioissa,
+joihin se on saawa, e.m. jos sanot: _tulee sille tytölle naija_ (l.
+na-i-ja) ja jos sanot _en huoli naia_ (l. najja) Toisia _luoa, wieä,
+myöä_ j.n.e. mahan sitä ennemmin sillä tawalla kirjottaa, kun niitä
+meiän puheessa niin paraasta päästä äänelläänki. Myös saanet sanasta
+_wuosi_ ennemmin _wuoen_ kun _wuuen_, eli _wuuwen, wuwwen_, samalla
+tawalla kun sanasta _paasi_ saat _paaen_. Toisissa tapauksissa olen
+kirjottanut _wenehesen, tarpehesen, kankahasen_ (eli _weneesen,
+tarpeesen, kankaasen_) j.n.e. joita muut kirjottanewat _weneheseen,
+tarpeheseen, kankahaseen_, (eli _weneesehen, tarpeesehen,
+kankaasehen; weneeseen, tarpeeseen, kankaaseen_). Näitä sanoja
+toisten samanlaatuisten kanssa rinnatellen näyttää kun e.m. wanhasta
+pääsanasta _wenehi_ (nyt: _weneh, wenet, wene_) samassa siassa
+kun sanoista _pursi, reki, kolmansi, tulewat purtehen, rekehen,
+kolmantehen_ tulisi _wenehehen_, joista sitte h on s:ksi muutettu,
+jotta sanotaan _wenehesen_ eli _wenesehen_. Eikä, mitä minä olen
+luullut tajuawani, näillä seuwuin senlaisissa sanoista molempia e:itä
+niin wenytetäkkänä, jotta kirjottaisit _weneeseen_, waan ainoastaan
+_weneesen_ eli _weneseen_, h kummassaki e:tten wälille pantawa, jos
+niitä kaheksi tawueksi lewitetään.
+
+Wielä olen kirjottanut _sanowi, tulewi, ottawi_, waikka muut
+kirjottoot _sanoowi, tuleewi, ottaawi_ (eli _sanoopi, tuleepi,
+ottaapi_). En senlaisissakana sanoissa ole sitä wenyttämistä
+ääntäissä kuullut, jota kahella äänikkeellä perätysten osotettaisi.
+_Tulewi, sanowi_ j.n.e. jo itsestään owat sanoista _tulee, sanoo_
+lewitetyt yhtä tawutta pitemmäksi; mitä niitä sitte enää pitäisi
+kahella äänikkeellä kirjottaa?
+
+Liittosana _-kaan_ (-kään) muutellaan monin tawoin. Toiset sanowat
+ja kirjottawat: ei kertaa_kaan_, toiset: ei kertoa_kana_ ei
+kertaa_kahan_, ei kertoa_kan_, ei kertoa_na'_. Yksi tuo nyt lienee,
+miten senlaista puolisanoa kirjottaisi, waan täyellisinnä näyttää
+se olleen _-kana_ (-känä). Semmoisena luulen sen alusta alkain
+jotain seuruuta merkinneen, josta wieläki sanotaan _perä kanaa_ s.o.
+yhtä seuruuta toinen toisensa jälestä ja _kanssa (kanassa)_ s.o.
+seuruussa, _kansa (kanasa)_ seuruu, joukko, yhteys. Puhetta myöten
+niillä tienoin, joista enimmät näitä runoja on koottu, olenki, kun
+muuten runossa sopii, parahasta päästä kirjottanut sen täyellisnä,
+e.m. _Eipä kuu kumotakkana, Eikä päiwä paistakkana_, joista toinen
+taitaisi kirjottaa: _kumotakkahan, paistakkahan_. Luetaan myös
+paikoin: _kun ei tuostakan totelle_, eli _En minä mitänä tieä, Elä
+koske konnanana_ j.n.e. Semmoisia sanoja kun _mettä, katsoo, suitsi_
+j.n.e. äännelläänki sillä tawalla Wenäjän Karjalassa, joista runot
+parahite owat saaut, eikä _mehtä, kahtoo, suihti_ j. n. e. eli
+jollaan muulla tawalla.
+
+Heiän äänelmästä olen taas toisissa poikennut, e.m. sanoja
+_laulamahan, annetahan, kiwiksi, akkunaksi, laatia', oikiassa,
+kautta, kosken, mustalla, matkassa, käsillensä (käsillehen)_ olen
+sillä tawalla kirjottanut, eikä _laulamahek, annetahek, kiwikse,
+akkunakse, laatie', oikiesta, kautti, kosen, mussalla, matassa,
+käsillehek_, kuni niitä he ääntelewät.
+
+Semmoisia sanoja, kun _otto'oni, otto'os, otto'o, (otto'ohon,
+ottuohon), otto'ome, otto'ote, otto'ot, (otto'ohot, ottuohot);
+tulloni, tullos, tulko, tulkome, tulkote, tulkohot_ kuullaan niin
+äännettäwänki eli _ottaoni, ottaos_ j.n.e., waan toisessa siassa
+näyttää sana olewan sanottaissa: _ottakohon, ottakaame, ottakaate_
+j.n.e. -- Waan heitän nämät, ja sanon wielä muutaman sanan Suomen
+runosta.
+
+Moni on pitäwä ei minänä työnä Suomen runoja laatia luullen joka
+tilassa, kun saapi sanoja 8:saan tawuehen asti yhteen sopimaan jo
+runonki saaneensa. Wai siinäkö se Wäinämöisen kuulusa mahti olisi!
+Elkääte päättäkö ennen asian tutkittua ja elkääte pitäkö työttömänä
+asiana, jossa waan yksi ainoa esiwanhemmistamme tuli oikein
+kuulusaksi. Yhtä wähä, kun mitkä 7 tähtiä tahansa olisiwat Otawa
+taiwaalla, owat mitkä 8:tawuiset sananparret hywänsä kielessämme
+runoja. Jos wanha Wäinämöinen nyt tulisi ja kuulisi senlaisia runoja,
+kun owat:
+
+     "Mutt' ei käynyt, eikä kyennyt,
+     Kourat kowat ja kompelot,
+     Ei tainnut tuohon taipua."
+          -- -- --
+     "Herätä herroingin luona,
+     Sowita hywä suosio."
+          -- -- --
+
+taikka jos tämmöisiäki:
+
+     "Korkeus on sinun kotos,
+     Awaruus on asunmajas,
+     Itse kynsit kylmät meret,
+     Itse sauwoit sarkajaot."
+          -- -- --
+
+Niin pelkään kyllä, jotta itse merien kyntäjä ja sarkajakojen sauoja
+miksi ei sanoisi:
+
+     "Heretkääte, heittäkääte
+     Paremmille laulajoille,
+     Taitawammille runoille,
+     Kaikki käypi karwoilleni,
+     Puhki korwani puhuwi,
+     Läpi pääni läylentäwi,
+     Wiepi wiikoksi iloni."
+
+Tosiaan on Suomen Runossa samati kun muienki kielten omat waatimukset
+nouateltawat ja jos Runon teentä kuitenki Suomessa helpommasti käypi,
+niin kiittäkääme siitä kielen somaisuutta, waan elkääme sentähen
+näitä waatimuksia unohtako.
+
+Waikka itte runotyössä kehno ja sentähen sihen harwoin puuttuwaki
+olen kuitenki aikaa myöten toisten tekoja lukeissani ainaki
+ajatellut, mikä ollee syynä, että toinen niistä on kaunis, toinen
+korwille waikia kuulla. Perustusta miettiessä olen malttanut että
+eillisissä on seurattu Runon waatimuksia, jälkimmäisiä näitä wastoin
+laaittuna. Tässä waan puhumma niistä waatimuksista, jotka koskewat
+itte sanain sopimiseen, ei mitä ainetten kertomisesta eli muusta
+Runo-oppiin kuuluwasta olisi sanottawa. Näitä Runowaatimuksia
+yksitellen muistokseni kirjotettua, on siitä jo kaswanut aika
+tukku kirjotusta, josta nyt tahon ottaa, mitä tähän esipuheesen
+luulen sopiwan ja mahtuwan. Jos ne ei ollekkana jokaista mieleen,
+niin muistakaame että eripaikoilla saattaa olla eriwaatimuksensa
+Runostaki, waan minä olen seurannut, mitä täällä ja rajan yli
+Wenäjän puolla Runosta waaitaan. Elkään waan kukaan luulko minun
+tätä seuraawata kellenkänä opiksi kirjottawan. Se ei ole mielessäni,
+eikä runoja opilla tehäkkänä, ettei luonto niitä saattaisi paremmin.
+"_Luonto laulajan tekewi, Itse into ilmottawi, Runojallen rohkialle,
+Mitä lauluhun latowi_." Hywä jos waan saisin osotetuksi minkälaisia
+runoja meiän puolella hywinä pietään.
+
+Ennen muita tulisi nyt selwitettäwäksi mitä pitkällä eli lyhyellä
+tawutten arwolla ymmärrämme. Itsekukin malttaa helposti, että a
+on pitempi jos sanomme _waara_, kun _wara_; i pitempi sanassa
+_siima_ kun _sima_; o pitempi sanoessa _meni taloon_ kun _möi
+talon_; ä pitempi jos sanomma _näitkö emäntää_ kun _näkikö emäntä_.
+Niitä tawuita, joissa äänike sillä lailla on pitempi, nimitämmä
+_pitkäarwosiksi_, jota myöten sanoissa _waara, siima_, ensimmäinen
+tawut on pitkäarwonen, sanassa _taloon_ toinen ja sanassa _emäntää_
+kolmas. Samati on missä tahansa sanassa tawut, jota nyt on tapana
+kahella äänikkeellä perätysten kirjottaa, paitsi jos jälkimmäinen
+ollee i, pitkäarwonen e.m. 1:nen sanoissa _maata, pöytä, auttawa,
+riennä, joutawa_, 2:nen sanoissa _lupaawa, rekeen, kurieri, rukiita,
+sanoo_, 3:as sanoissa _sotikaa, sanokoon, käwelee, käsiään_, 4:jäs
+sanoissa _käwelemään, hajotetaan_ j.n.e.
+
+Mutta ilmanki kahta äänikettä maltamma, että ensitawut sanassa
+_sakko_ on pitempi kun sanassa _sako_; samati sanoissa: _matto,
+mato; mutta, muta; kyllä, kylä_ j.n.e. 2:nen tawut sanoissa
+_sakossa, sopalla_, pitempi kun _sakosa, sopala_; samati sanoissa
+_ranta, welka, pirta, koski_ 1:nen, sanoissa _emäntä, alotti,
+lepistö, kowempi, kätensä_ 2:nen, _Amerikka, lihawaksi, warawampi_
+j.n.e. 3:mas tawut lyhyitä pitemmät. Näitä tawuita nimitämmä
+_pitkäsiasiksi_, sillä niissä ääniket ei itsestänsä pitkä on waan
+pitkä nykysessä siassaan. Pitkäsianen on siis se tawut, jossa yhtä
+äänikettä seuraa wähintäin kaksi äännettäwätä eli i yhen äänikkeen
+kera, e.m. 1:nen sanoissa _wanha, selkä, virka, tukka, paita, walta_,
+2:nen sanoissa _wäestö, wetäisi, kurikka, nawetta, olento, kumarsi_,
+3:as sanoissa _opetella, tapaelma, wetäwäinen, lewititkö_ j.n.e.
+Samalla tawalla erityisten sanain yhteen saaessa e.m. _jos weät, olin
+minä_, joissa o sanassa _jos_, i sanassa _olin_ owat pitkäsiasiksi
+luettawat. Wasta tahomma siitäki puhua, miten moniahat pitkäsiasista
+tawuista taitaan lyhyiksi käyteltää.
+
+_Lyhytarwosiksi_ nimitämmä kaikkia tawuita, jotka eillistä
+mukaan eiwät ole pitkäarwosia, eikä pitkäsiasia, e.m. _kala,
+matala, murehia, hewosiasi, wetelemiäni_, jotka owat sanoja waan
+lyhytarwosilla tawuilla.
+
+Nyt ennen kun taiamma tutkia mitkä pitkäsiasista tawuista taitaan
+runossa lyhyiksi luettaa, tulee peräti toinen asia katseltawaksi,
+nimittäin tawutten korko. Ääntäissä korotamme muutamia tawuita
+sanassa, toisia emme korota. Jos seuraawaisissa sanoissa merkitsemmä
+korotetuita tawuita, niin owat näin: _sána, málttawá, héwosélla,
+wételemä'llä, kä'yskentélewä'inen, pólttelewáinen_ j.n.e.
+
+Jokaisessa sanassa korotetaan ensitawut ja usiammissa kolmas, wiies
+j.n.e. eli joka toinen tawut alusta alkain, joka kuitenkana ei
+kaikissa ole tapaus, koska muutamissa 4:jäs, 6:es j.n.e. korotetaan.
+Waan lienee korottamisella wähän eripaikoissa erotustaki, sillä
+waikia on muuten ymmärtää, kuinka moniahan niin jäykästi asiata
+wastoin päättäisiwät aina waan 1:sen, 3:nen ja 5:nen tulewan
+korotetuksi, waikka niin korwin kuultawasti wähintäi meiän Suomessa
+monessa sanassa 1:stä, 4:ttä ja 6:tta korotetaan, e.m. sanassa
+arwelewaisemmasti, jota jos korottaisit _árwelewáisemmásti_, tulisi
+se pian tuntemattomaksi. Olen myös luullut malttaneeni, korotuksen
+liiatenki ensitawuissa Turun ja Hämeenki Suomessa olewan paljo
+teräwämmän kun meiän, e.m. koska me sanoisimma: páljoko siítä sáit
+héwosésta", sanowat he kun ikäs hakaten: "pálko (palk) siít héwosest
+sáit", eli meillä: "mónellénko miéhellen tä´stä työ'tä ólisi",
+heillä: "mónelko miéhel tä'st työ't óls", meillä: "páremmán émännä'n
+tálo hä'nestä' sái", siellä: "párem'an émänän tálo hä'nest sái."
+
+Jonka äsken heitimmä puheen pitkäsiasista tawuista, taiamma nyt
+uuelleen tutkinnon alaseksi ottaa: korotetuista tawuissa pietään
+pitkäsiasia pitkäarwosten werosna e.m. _ihmisellä, sallittawainen_,
+joita jos pitkiä merkitsemmä wetämällä -, lyhyitä wempelellä ~,
+tulisi merkittäwäksi
+
+    -  ~ -  ~   -     ~ -  ~
+    ihmisellä, sallittawainen.
+
+Korottomassa tawuessa owat pitkäsiaset lyhyen jälessä pitkät, e.m.
+
+    ~ -     ~ ~ ~ -  ~  ~ -  ~-  ~
+    emäntä, erotetuksi, isäntiänsä,
+
+pitkän jälestä epäarwoset  s.o. pitkiksi eli lyhyiksi luettawat e.m.
+
+     -  -  ~      -  ~  ~   -  -  ~      -  ~  ~
+    soitolla eli soitolla, sorranta eli sorranta,
+     ~ ~ -  -  ~      ~   -  ~  ~
+    warawammalla eli warawammalla j.n.e.
+
+Ja nyt äsken nähtyämme mitä pitkällä, mitä lyhyellä tawut-arwolla
+ymmärrämme, taiamma antauta kattelemaan, kuinka erityiset sanat näien
+arwoinsa wuoksi owat montaki laatua ja nimitellä niitä, kun seuraa,
+nelitawuisia jonkun otuksen lailla ja'aten eli werraten päähän,
+niskaan, selkään ja häntään, niin että 1:nen tawut werrataan pääksi,
+2:nen niskaksi, 3:mas seläksi ja 4:jäs hännäksi.
+
+       Ykstawuisia.
+
+Lyhyt -- jo, se, ne, ka, en, et, jos, nyt, ku, mi, ken, j.n.e.
+Pitkä -- maa, tie, pää, suo, sai, syyt, toit, mie, j.n.e.
+
+       Kakstawuisia.
+
+Kakslyhyt -- sana, kylä, meni, otit, kalan, wähä, wene.
+Lyhytpitkä -- wetää, tulee, weneen, sanoo, pataa, taloon.
+Pitkälyhyt -- suoli, maata, ranta, toimi, kyllä, äyräs.
+Kakspitkä -- kantaa, luottaa, kirween, pirttiin, altaan.
+
+      Kolmitawuisia.
+
+Kolmilyhyt -- matala, wesiä, käweli, ihana, minua, ahawa.
+Alkupitkä  -- kantele, rintawa, polttanut, kultana.
+Keskipitkä -- weneellä, lupaawa, sanoilla, käteensä.
+Loppupitkä -- wetäköön, sanokaa, käsiään, menemään.
+Alkulyhyt  -- mureessaan, lupaawaa, weneisiin, tapaamaan.
+Keskilyhyt -- kantakoon, auttakaa, werkkojaan, rantamaa.
+Loppulyhyt -- keihäällä, ottoote, hakkaawa, seipäättä.
+Kolipitkä  -- kirweessään, keträäwää, nakkaamaan, leikkuullaan.
+
+       Nelitawuisia.
+
+Nelilyhyt  -- wetelete, tulewana, wenosia, käwelewä, ihoawa.
+Päisewä    -- polttelewa, kantawana, poikinesi, heinäaho.
+Niskawa    -- lupaawana, weneitäni, erotteli, mureessani
+Selkäwä    -- tulewaksi, matalalla, sopineeksi, wesimatka.
+Häntäwä    -- lewitetään, menewänään, elelewää, petäjäsuo.
+Etewä      -- kirweitäsi, tarpeessasi, hakkaawana, seiwäspino.
+Keskewä    -- mureessamme, lupaawalla, wakuuttansa, sanottiinpa.
+Takawa     -- menemällään, sanomaankaan, warotelkaa, tulewakseen.
+Äärewä     -- käyttelemään, matkaelee, kantelemaa, kirwehiään.
+Nousewa    -- weneelläkään, lupaawanaan, keräilewää, potakkamaa.
+Laskewa    -- waiwasella, auttakaate, werkkojansa, kartanoonsa.
+Lyhytpää   -- lupaamallaan, wenettäänkään, keräilmissään.
+Lyhytniska -- akkunaakaan, laulaessaan, matkaelkaa, keträelmää.
+Lyhytselkä -- hakkaawinaan, kirweensäkään, muistelmiaan.
+Lyhythäntä -- leikkaamalla, heihäälläänki, luonnokkaampi.
+Nelipitkä  -- arwaamallaan, suuruuttaankaan, seiwästelmään.
+
+Wiisi- ja usiampitawuisia eilliseen emme pannekkana, sillä niistä
+waan suotta olisi erityönsä, koska niitä ainaki sopii korkoja myöten
+jaella kahteen eli usiampaan osaan, jotka sitte käytetään kaks- eli
+kolmitawuisten mukaan. Jopa nelitawuisiaki sillä tawalla saattais
+kahtia panna.
+
+Otetaanpas nyt työksi katsella, miten näitä sanoja taitaan runoon
+suunnitella; jos lienee yksi millä tawalla niitä siihen pannet. Waan
+sitä ennen täytyy saaha runon osista ja niihin koskemista selwä.
+
+Runo laulussa jakaupi tawallisesti wiiteenki osaan e.m. _hywin soitti
+hauin hammas_, josta kolme eillimmäistä sanaa tekewät itsekukin
+yhen osan ja 4:jäs halkastuna 4:nen ja 5:nen; | Hywin | soitti |
+hauin | ham- | mas|. Paremmaksi näyttää kuitenki waan 4:jään osaan
+runoa lukea ja niin owat entisetki runo-opin kirjottajat tehneet.
+Muutamissa paikossa, joilla on erinuottinsa runoilla, se niin
+laulaessaki jakaupi ja lukemalla saapi se ainaki 4:osaseksi. Sitä
+wastoin runoa taas paikoin lauletaan 6:teenki osaan e.m. |Käkö-|nen
+|ku-|kahte-|le-|wi|, ettei sitä warsin sowikkana laulua myöten
+ositella. Kuin sanoimmaki, ositamma runoa 4:ksi ja senlaisia on
+runossa: _sana wieä, toinen tuoa_, joka erityinen sana yksi, waan
+runosta: _sano lieto Lemminkäinen_, tekewät kaksi eillimäistä sanaa
+kumpanenki yhen ja jälkimmäinen yksin 2 osaa. Runossa: _itki impyen
+hiwukset_, tekee 1:nen sana yhen, 2:nen ja 3:mas yhteensä 3 osaa,
+ja runossa: _en tunne tätä tupoa_, ei tee yksikään erityinen sana
+täyttä osaa, waan osat saahaan murtamalla toisesta sanasta toisen
+täytteeksi, niin että 1:nen on _en tun-_, 2:nen _ne tä-_, 3:mas _tä
+tu-_, 4:jäs _poa_.
+
+Koska näistä osista wielä itsekustaki on enemmänki puhetta, niin
+olisi ehkä hyöwyksi niille myös itsekullenki saaha omat nimensä,
+sillä paha on nimetöntä mainita. Semme saammeki ja helposti jos
+samati kun nelitawuisissa sanoissa eritawuita, tässä eriosia
+nimitämmä 1:stä _pääksi_, 2:sta _niskaksi_: 3:tta _seläksi_, 4:ttä
+_hännäksi_. Sitä myöten on seuraawissa runoissa:
+
+    Pää      Niska    Selkä    Häntä
+
+    Yöllä    synty    Wäinä-   möinen
+    Päiwäl-  lä me-   ni pa-   jahan;
+    Tako-    a ta-    putte-   lewi,
+    Lyöä     lynnä-   hytte-   lewi,
+    Tako     olki-    sen o-   rihin,
+    Herne-   warti-   sen he-  wosen.
+
+Murtamisesta mainitsimma jo äskenki ja saamma nyt paremmin
+selwittää, mitä sillä ymmärrämmä. -- Joka runon osa on kaksitawuinen
+(kolmetawuisista wasta), eillisen niistä nimitämme _iskuksi_,
+jälkimmäisen _laskuksi_. Jos nyt missä osassa tahansa sana loppuu
+iskussa ja lasku alottaa toisen, niin sanomma sitä osaa _murretuksi_
+ja senlaista sanain yhteensaamista _murroksi_. Sitä myöten on runossa
+
+    1. Ompi     saarel-  la si-   oa
+    2. Jos we-  ät sa-   an we-   nettä
+    3. Tuhat    purtta   puuja-   elet
+
+1:sestä selkä, 2:sessa pää, niska ja selkä murretut, waan 3:mas on
+murroton.
+
+Parahimmat runojat pitäwät senlaista murrelmata niin kauniina
+runossa, että wähintäki kaksi kolmesta tawataan murrettuna; sitä
+wastoin on murroton runo, jossa korko ja isku sopiwat yhteen
+tawuehen, wähemmin kaunis, lyhyttawuisissa tuskin sallittawakaan.
+Murrelmassa katsotaan kuitenki ettei tawutten arwoa niin sorreta,
+että yhessä osassa iskuun tulisi lyhyt, laskuun pitkä tawut. Molemmat
+lyhyenä kelpaawat kyllä. Nähään sitä wälistä murrelman somuuen tähen
+kyllä niinki runoa laaituksi, että isku on lyhyt ja lasku pitkä,
+päässä eli niskassa, ja se ei haittaakkana, jos se waan harwoin
+tapahtuu liiatenki jos lasku ei ole arwostaan waan siassaan pitkä.
+Esimerkkiä näihin taisimma kyllä mistä tahansa runoista. _En ole
+iso iältä_ on kaunis runo näin 3:ssa osassa murrettuna, waan jos
+sanoisit yhellä murroksella: _en iältä iso ole_, niin tulisi se
+kelpaamattomaksi; samati _jo kumu kujasta kuulu_ kaunis, _kujasta jo
+kumu kuulu_ kehno; _jo minua nokat noitu_ ja _jo noiat minua noitu_
+somaat, _jopa mua noiat noitu_ kehnompi. _Wene näky, weli tuli_ olisi
+peräti kelpaamaton, sillä siinä on joka osan iskussa lyhyet tawuet
+ja runo murroton; toisella kannalla on runo _ei weä wäheäkänä eli
+emeä eriwenehen_, sillä waikka lyhyttawuisilla iskuilla neki, owat
+ne murretut. Murrosta, kun sanoinki, on niin kaunistawana pietty,
+että sitä toisinaan rakastetaan, jos kohta sen kautta isku tulee
+lyhyeksiki ja lasku pitkäksi e.m. _jo päiwänä kolmantena_ sanotaan
+ennemmin kun _päiwänä jo kolmantena_, eli _päiwänäpä kolmantena; suot
+kylwi, kanerwat kaswo, ei ollut isoni syytä_, ennemmin kun _kylwi
+suot, kanerwat kaswo, isoni ei ollut syytä_, waikka jälkimmäisellä
+tawalla osat arwonsa wuoksi olisiwatki paremmat. Mitä siis pitäis
+ajatteleman niistä, jotka waan kiittäwät hywiksi senlaisia
+murrottomia runoja kun e.m. _waka wanha Wäinämöinen, otti soiton
+sormillensa_, ja wielä senlaisiaki (peräti kelpaamattomia) kun _panee
+aitaa kaiken päiwän_.
+
+                   Taulu I.
+
+    Sana       Murrotonna     Murrettuna   Lewittämällä
+               I II III IV    I II III IV
+Lyhyt iskuun   1  1   1  +    0  0   0  0   0
+      laskuun  1  1   1  *    0  0   0  0   0
+Pitkä iskuun   1  1   1  *    0  0   0  0   +
+      laskuun  *  *   +  0    0  0   0  0   +
+Kakslyhyt      1  *   *  +    1  1   *  0   0
+Lyhytpitkä     +  +   0  0    1  1   *  0   1
+Pitkälyhyt     1  1   1  1    1  *   0  0   0
+Kakspitkä      +  +   +  0    1  *   0  0   1
+Kolmilyhyt     1  *   +  0    1  1   1  0   0
+Alkupitkä      1  1   +  0    1  +   0  0   0
+Keskipitkä     *  *   0  0    1  1   1  0   0
+Loppupitkä     1  *   +  0    0  0   0  0   1
+Alkulyhyt      *  *   +  0    +  +   0  0   1
+Keskilyhyt     1  1   *  0    0  0   0  0   1
+Loppulyhyt     *  *   0  0    1  *   0  0   1
+Kolmipitkä     *  *   +  0    +  0   0  0   1
+Nelilyhyt      1  *   +  0    1  +   0  0   0
+Päisewä        1  +   1  0    1  0   0  0   0
+Niskawa        *  +   *  0    1  +   0  0   1
+Selkäwä        1  *   *  0    0  0   0  0   1
+Häntäwä        +  0   0  0    1  *   0  0   1
+Etewä          +  +   +  0    1  0   0  0   1
+Keskewä        *  +   *  0    +  0   0  0   1
+Takawa         +  +   0  0    0  0   0  0   1
+Äärewä         +  0   0  0    1  0   0  0   1
+Nousewa        0  0   0  0    1  *   0  0   1
+Laskewa        1  *   1  0    0  0   0  0   *
+Lyhytpää       +  0   0  0    +  0   0  0   1
+Lyhytniska     +  0   0  0    0  0   0  0   1
+Lyhytselkä     0  0   0  0    1  *   0  0   1
+Lyhythäntä     *  +   +  0    +  0   0  0   *
+Nelipitkä      +  0   0  0    +  0   0  0   1
+
+Seuraawa osotelma [katso Taulu I.] näyttää, miten erilaatusia
+sanoja taitaan runoon sowittaa. Usiampi kun nelitawuisia sihen
+emme weäkkänä, sillä, kun jo wirkomma, ne korkoja myöten kahteen
+eli usiampaan osaan jaettuna käytetään, kun olisi joka osa
+erisanana. Emmekä myös ole pitkäsiasia waan pitkäarwosia tawuita
+tähän esimerkiksi walinneet, sillä se runolle ei olisi pahaksi,
+jos pitkäsiasiaki pitkäarwosten mukaan käytettäisi, paitsi mitä
+näien lewittämisestä puhutaan, joka pitkäsiasissa ei woi tapahtua.
+Merkeillä 1, *, + ja 0 osottaisimma, ensimmäisellä, että sana
+siinä siassa on somas; toisella että sana niinki, jos harwemmin,
+käytetään; kolmannella että sana sillä paikalla, jos muutamilta niin
+käytettynäki, on sopimaton, ja neljännellä, että sana niin ei taia
+eli piä käytettää. I. II. III. IV. merkitsewät runon osia, päätä,
+niskaa, selkää ja häntää. Lewittämäksi mainitsemme sitä, koska
+yhessä pitkäarwosessa tawuessa molemmat äänikkeet siltään eli toisen
+muuttamalla tehään eritawueksi. Sillä tawalla saahaan sanoista:
+_rantaa, lupaawa, arwelee, weneellä, päiwää_, sanat _rantoa, lupoawa,
+arwelewi (arwelepi), wenehellä, päiweä_.
+
+Lewitettynä sana käytetään niin monitawuisena kun se siltä saapi e.m.
+_tulewi_ lewitetty sanasta _tulee_ kolmilyhyenä, _lupoawata_ sanasta
+_lupaawaa_ wiisilyhyenä j.n.e. Päätawut lewitetään aiwan harwassa,
+waan sitä useimmin lewitetään muut tawuet runojoilta estämiseksi
+ettei laskut tulisi pitkäksi.
+
+Jos nyt tahomma tarkemmin runoja tutkia, joissa kukin osa on
+pitkälyhyt taikka kakslyhyt (lyhytpitkistä ja kakspitkistä osista
+wasta puhetta); niin näämmä niitä seuraawan osotelman mukaan saawan
+16 erilaatua, joille myös helposti, jos pitkälyhyitä osia pitkänä,
+kakslyhyitä lyhyenä piämmä, saamma seuraawat erityiset nimityksensä.
+[Katso Taulu II.]
+
+Wieläpä niitä on senkilaisia runoja, joissa ensimmäinen eli (ehkä
+harwoin ja kehnosti) molemmat ensimmäiset osat owat kakspitkiä eli
+lyhytpitkiä e.m. _Jäi neiet syliämättä, En tieä Ahin kotia, Jo tunsi
+tuhon tulewan, (Raukka jo rannalta huusi ja Wesiä wuoattelemma
+kehnoja)_. Niillä emme kuitenkana ole tahtoneet eillistä runolukua
+enentää, koska ne, jos sallittawatki, taitaan pitkinä osina pitää.
+
+                   Taulu  II.
+
+Runoja             Osien arwoja        Esimerkkiä
+                   I    II   III  IV
+
+Nelipitkä         - ~   - ~  - ~  - ~  Suon selällä, maan nawalla.
+Lyhytpää          ~ ~   - ~  - ~  - ~  Meri köyhä, maa pohatta.
+Lyhytniska        ~ ~   - ~  - ~  - ~  Kun käki kukahteleksen.
+Lyhytselkä        - ~   - ~  ~ ~  - ~  Niin kohin kotia käännys.
+Lyhythäntä        - ~   - ~  - ~  ~ ~  Nosti puuhun purjehia.
+Nousewa           ~ ~   - ~  ~ ~  - ~  Tuli työ, satu tapahtu.
+Laskewa           - ~   ~ ~  - ~  ~ ~  Laulaja olettelisin.
+Takawa            ~ ~   ~ ~  - ~  - ~  Jo kumu kujasta kuulu.
+Etewä             - ~   - ~  ~ ~  ~ ~  Walwon yön eli makoan.
+Äärewä            - ~   ~ ~  ~ ~  - ~  Niin minä miniä raukka.
+Keskewä           ~ ~   - ~  - ~  ~ ~  Pah' on olla paimenena.
+Häntäwä           ~ ~   ~ ~  ~ ~  - ~  Wetelä wesi waraksi.
+Selkäwä           ~ ~   ~ ~  - ~  ~ ~  Ajoa tomuttelewi.
+Niskawa           ~ ~   - ~  ~ ~  ~ ~  Hywä hylkehen eleä.
+Päisewä           - ~   ~ ~  ~ ~  ~ ~  Mies minä wähäwäkinen.
+Nelilyhyt         ~ ~   ~ ~  ~ ~  ~ ~  Werewä wetelemähän.
+
+Waan tulkitaanpa nyt waan näitä 16:taki runolaalua; kuinka monella
+sowulla eikö niihin ole sanoja saatu. Emme nyt kehtaa lyhyistä
+yksitawuisista, emmekä usiampi kun kuusitawuisista puhuakkana, waan
+ainoastaan pitkistä ykstawuisista ja siitä aina kuusitawuisihin.
+Lyhyet ykstawuiset taitaan (paitsi runon alussa, jossa ne ajawat
+pitkän asian) yhistettää eilliseen sanaan, joka siitä tulee
+yhtä tawutta pitemmäksi, e.m. runossa: _Mie ja sie_ ja _hän ja
+muutki_ taitaan _mie ja_ luettaa pitkälyhyeksi; samati _sie ja,
+hän ja_. Sillä tawalla muuttuu runo, sillään seitsensananen, waan
+nelisanaseksi. Runossa: _Sano mennehen jo miehet, Laulanen ma,
+taitanen ma_, luetaan eillisessä sanat _mennehen jo_ kun olisiwat
+yksi laskewa ja jälkimmäisessä _laulanen ma, taitanen ma_, kumpasetki
+laskewaksi sanaksi. Niin luemma myös pitkiä ykstawuisia laskussa
+yhteen eillisen kanssa e.m. runossa: _ei saa maata matkamiesi, ei
+saa_ kun kakspitkä sana.
+
+Seitsen- ja usiampitawuiset sanat, kielessämmeki harwat, runoa eiwät
+warsin kaunista, waan jos niitä sihen jollon otettaisi, taitaan ne
+korkoja myöten jaettaa usiampaan osaan ja joka osa piettää erisanan
+werosna.
+
+Niin meiän nyt ei tarwitsekkana tutkia muita kun kaksi-, kolmi-
+ja nelisanasia runoja, waan ompi niitäki 25:llä erilaaulla runoon
+rakettu. Jos olisimma eritellen kaikkia ykstawuisia lukeneet,
+niin olis näitä runolaatuja tullut 46 ja kaheksatawuisista saisi
+yksi päälliseksi. Otamma nyt e.m. nelipitkän runon erilaatusia
+sanarakennuksia katseltawaksi.
+
+/p
+             Nelisanasia.
+
+          1. Wielä kerran kellot soisi.
+          2. Tuo wenettä Tuonen tytti.
+          3. Sen tytöt kaluksi katso.
+          4. Jos weät saan wenettä.
+          5. Mistä sie sisälle pääsit.
+          6. Monta maassa, maa monessa.
+          7. Sillä mies meret waelsi.
+          8. Suo järähti, maa tärähti.
+
+             Kolmisanasia.
+
+          9. Otti soiton sormillensa.
+         10. Monta mailmassa muuta.
+         11. Lemminkäinen lieto poika.
+         12. Joutu Tuonelan joelle.
+         13. Syöjätär wesillä souti.
+         14. Wäinölän wenet wäsähty.
+         15. Jos wähän walehtelinki.
+         16. Sai sanalliseksi neiti.
+         17. Tuuli puut hawuttomaksi.
+         18. Tuo olutta tuoppisella.
+         19. Ei murettakaan minusta.
+         20. Lustuloista mies lujempi.
+
+             Kaksisanasia.
+
+         21. Kaupunnissa kaswatettu.
+         22. Waiwanen walittamassa.
+         23. Toiwotelkohot toella.
+         24. Tullut tuntemattomaksi.
+         25. Muistutellessamme muita.
+p/
+
+Jos näistä 10, 16 ja 25 kyllä ei olekkana hywiä runoja, waan
+muutettawat jotta kuuluwat 9:nen, 15:nen ja 24:nen mukaan: _Monta
+muuta maalimassa, Sai neiti sanalliseksi, Muita muistutellessamme_,
+niin jääpi nelipitkiä runoja kuitenki 22 lu'ulta jälelle. Lyhytpäitä,
+lyhytniska- j.n.e. runoja löytyy seuraawan Osotelman mukaan [katso
+Taulu III.], jossa merkeillä 1. *. +. 0. on sama ymmärrys kun niillä
+oli ennenki.
+
+                 Taulu III.
+
+                                   L L L L
+             N                     y y y y N
+             e                     h h h h e
+             l P N S H K       L N y y y y l
+             i ä i e ä e Ä   T a o t t t t i
+     Tawuit- l i s l h s ä E a s u h s n y p
+       ten   y s k k t k r t k k s ä e i t i
+       ja    h e a ä ä e e e a e e n l s p t
+     sanain  y w w w w w w w w w w t k k ä k
+N:o   luku   t ä a ä ä ä ä ä a a a ä ä a ä ä
+
+ 1  2 2 2 2  1 1 • • + • + + 0 + + + 0 0 0 0
+ 2  1 3 2 2  1 1 1 • + • + 1 0 • + • + 0 0 0
+ 3  1 2 3 2  1 1 1 1 + 1 + 1 + 1 + 1 + + + +
+ 4  1 2 2 3  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+ 5  2 1 3 2  1 1 1 1 + 1 1 1 + 1 + 1 + + + +
+ 6  2 2 1 3  1 1 • 1 1 1 1 + 1 • 1 + + 1 • +
+ 7  2 1 2 3  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+ 8  1 3 1 3  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+ 9    2 2 4  1 1 • • 1 • • + • + 1 + + • + 0
+10    2 4 2  • • • • + + + • + + + + 0 + + 0
+11    4 2 2  1 1 1 + + + + • 0 + + + 0 0 0 0
+12    2 3 3  1 1 • 1 1 1 • • 1 • 1 • + 1 1 +
+13    3 3 2  1 1 1 1 + l + 1 + 1 + 1 + + + +
+14    3 2 3  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+15    1 2 5  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+16    1 5 2  • • • • + • + 1 + 1 + 1 + + + +
+17    2 1 5  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+18    1 3 4  1 1 1 • 1 • 1 1 • • 1 • 1 • • +
+19    1 4 3  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+20    4 1 3  1 1 1 1 1 1 1 • 1 1 1 • • 1 1 •
+21      4 4  1 1 1 • 1 • 1 • • • 1 + • • + 0
+22      3 5  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+23      5 3  1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
+24      2 6  1 1 • • 1 • • • • • 1 + • + + 0
+25      6 2  • 1 1 + 0 + 0 • + • 0 + + + 0 0
+
+Ei nyt haittaisikana tähän esimerkkiä hankkia niin hywistä, kun
+kehnommista ja kelpaamattomista runoista joka erityisessä laaussa,
+waan kauan jo ilmanki tässä esipuheessa wiiwyttyäni täytyy se tällä
+kerralla heittää. Kellä korwat, saaneehan ne itsekkin jos näistä
+Kalewalanki runoista, sillä näissäkään ei kaikki ole hywiä ja
+kauniita.
+
+Mitä nyt muuta olisi runo-opista sanottawata, sen heitän nyt ja ken
+tiesi jos iätikki. Harwassa taitaa olla, jollen tämäkään nyt runosta
+kerrottu olisi mielenmyötäinen, sillä suuri osa tässä ei parempata
+tunne, kun sortaa ja wääntää suomalaisia sanoja muien kielten mukaan
+runoissa ja lauluissa. Jos Wäinämöisen "nuorisossa nousewassa,
+kansassa ylenewässä" lienee sama tunti ja sama mieli, niin antakoot
+anteeksi, jos olen toisin ajatellut; muilta minä en juuri anokkana,
+sillä mitä heiltä olisi uotettawa nähään ilman muita niistä kauniista
+kirjotuksista, joita siellä täällä Turun Wiikko-Sanomain kirjottajia
+wastaan luemma 1820 wuoen Mnemosynessä.
+
+Taitaisi wielä olla paljoltaki puhetta runosta jos aika ja tila
+myöistäisi, waan eiwätpä myöistä. Ilman muita täytyy heittää mitä
+olisi sanottawata kolmitawuisista runo-osista, sillä tähän asti
+olemma waan kaksitawuisista puhuneet. Kolmitawuisia osia pannaan
+wälistä kylläki kaunihisti runon alkuun ja niskaanki, harwoin
+selkään, waan millä eholla, se nyt heittäypi puhumatta. Mitä runon
+alkumyötäisyyestä (allitteratio) tawallisesti opetetaan, on minusta
+kyllä kehnosti toimitettu. Alkumyötäisyyttä ei sillä hywäsesti saaha,
+että kaksi sanaa runossa yhellä äännettäwällä aletaan, äänike olla
+mikä tahansa. Näyttää kun waaittaisi sihen kokonaisen alkutawuen
+kahessa sanassa olla yhtäläisen. Mutta jos niinki ei, walikoiaan
+niitä sillä tawalla, että jos toisen alkutawuessa olle a, toisehen
+tullee ä eli o; jos toisessa e, toisehen i eli ä; jos toisessa o,
+toisehen a, u eli ö; jos toisessa u, toisehen o, y, j.n.e., joihin
+kyllä kansan, harwoin muien laatimissa, runoissa, saahaan esimerkkiä.
+
+Suomen runoista lienee jo ennenki kirjotettu, miten niitä kaiketikki
+on kahta erilajia, _tarina- ja loihtorunoja_. Lienee myös jossai
+nimitetty, kuinka loihtorunotki alusta eiwät olleet kun tarinarunoja,
+joita sitte asiata mukaan ruwettiin toiseksi kääntämään. Nämät tässä
+kirjassa runot parahasta päästä owat tarinarunoja. Mitä minulta
+niissä on pääluwuksi arwattu, ei sen wuoksi wanhanaikaisten asiain
+tutkinnassa ole paremmin toenlainen, kun mitä toisin kuuluwissakin
+on. Kumpiaki on yksiltä paikoilta ja yhtä wanhana saatu. Muutamia
+yksiä runoja olen niin monelta laulajalta ja niin moneen eri laatuun
+saanut, että kylläkin on ollut epäilemistä, jos mikä niistä olisi
+pääluwuksi paras. Toisissa runoissa on taas ollut esteenä, etten ole
+niitä, jos yheltä eikä siltään täyelliseen saanut.
+
+On kumpiaki, jotka pitäwät meiän wanhoja runoja isossaki arwossa ja
+jotka niillen ei anna pientäkänä. Minä niitä en soisi sorrettawan,
+jos ei yksipuolisesti ylen suurinakaan piettämän. Ei niistä suinkaan
+ole Greekalaisten ja Ruomalaisten rinnalle, waan hywä jos ees
+näyttäwät, etteiwät esiwanhempamme mielellisissäkään yrityksissä
+olleet älyttömät -- ja sen he kuitenki näyttänewät.
+
+Tämä työ minulle ei ole ollut rasittawa eikä suuria kulukkeitakaan
+waatiwa, jotta niistä mitänä erittäin olisi mainittawa. Mitä
+mielisuosiolla, ei pakolla, laaitaan, on ainaki hupaseksi luettawa
+ja mielisuosiolla, kenenkään toisen waatimatta, olen näitä keräillyt
+ja yhteen sowitellut. Yhät työn huwituksena on seki ollut, että olen
+hawannut yritykseni monelle muullenki otolliseksi. Heiän kehottawasta
+ja ystäwällisestä kohtaamisesta on minun syy paljoki heitä kiittää.
+
+Peräti toisin on sen asian kanta, josta monella muulla on töissään
+apu, nimittäin toiwo kauniiksi ja walmiiksi työnsä saaha. Tämä toiwo
+minussa on peräti puuttunut. Ainaki epäilewä jaksannostani mitään
+kelpaawata toimittaa, on tässä työssä toisinaan siksiki epäillys
+kaswanut, jotta eräät kerrat juuri olen ollut kaikki tukkunaan
+tuleen nakata, koska en ole woimiani uskonut niitä mielenmyötäsesti
+toimittaa, enkä taas ole sopiwaksi luullut itsiäni omalla työllä ja
+waiwalla tutkinnon alaseksikaan keskosesta työstä saattaa. Menkäät
+nyt kuitenki Kalewalan runot jos wähemminki walmisna, ettei wieläki
+ajan käsissäni wiiwyttyä tuli teistä tekisi walmiimpata!
+
+Kajanissa 28 helmikuuta 1835.
+
+                                     _Elias Lönnrot_.
+
+
+
+
+Ensimmäinen Runo.
+
+
+Laulaja walmisteksen ja alkaa kertoa miten Wäinämöinen kolmekymmentä
+kesää ja talwea äitinsä kohussa maannut syntyy maailmaan. Siitä
+Wäinämöinen hewosen saanut lähtee ajoon. Lappalainen, mistä lie wihaa
+kantawa, wahtaa surmataksensa häntä. Näkee meren selällä ratsastawan
+ja ampuu kohti nuolensa. Toiste kolmannestiki lauasnut jo kaato
+Wäinämöisen alta hewosen. Siitä Wäinämöinen itse ympäri wesiä uien
+luo, mitä mihinki, karia, saaria, luotoja ja kalahautoja. Kotka
+pesintäpaikkaa etsossa keksii merellä Wäinämöisen ja munii polwelle.
+Munat siitä polwien liikahtaessa wieriwät wetehen ja särkywät
+karilla. Niin Wäinämöinen munamurusista luo maan ja taiwaan, tähet,
+kuun ja auringon.
+
+          Mieleni minun tekewi,
+          Aiwoni ajattelewi,
+          Mieli ruweta runoille,
+          Laatiua laulamahan.
+      5.    Weli kulta weikkoseni,
+          Kaunis kielikumppalini!
+          Harwoin yhtehen yhymmä,
+          Saanemma sanelemahan,
+          Näillä raukoilla rajoilla,
+     10.  Polosilla Pohjan mailla;
+          Pannos nyt käsi kätehen,
+          Haka toisehen hakahan,
+          Lauloaksemma hywiä,
+          Parahia pannaksemma;
+     15.  Kuulla noien kultasien,
+          Tietä mielitehtosien,
+          Nuorisossa nousewassa,
+          Kansassa kasuawassa;
+          Noita saatuja sanoja,
+     20.  Wirsiä wetelemiä,
+          Wyöltä wanhan Wäinämöisen,
+          Alta ahjon Ilmarisen,
+          Päästä kalwan kaukomielen,
+          Joukahaisen jousen tiestä,
+     25.  Pohjan peltojen periltä,
+          Kalewalan kankahilta.
+            Niit' ennen isoni laulo
+          Kirweswartta wuollessansa,
+          Niitä äitini opetti,
+     30.  Niitä eukko neuotteli,
+          Keträwartta kiertessänsä,
+          Wäätessänsä wärttinätä.
+            Wiel' on muitaki sanoja,
+          Ongelmoita oppimia,
+     35.  Tiewieristä tempomia,
+          Kanarwoista katkomia,
+          Risukoista riipomia,
+          Wesoista wetelemiä,
+          Paimenessa käyessäni,
+     40.  Lassa karjan katsannossa,
+          Metisillä mättähillä,
+          Kultasilla kunnahilla,
+          Mustan Muurikin jälessä,
+          Kimmon kirjawan keralla.
+     45.    Sieltä sain sa'an sanoja,
+          Tuhat wirren tutkelmoita;
+          Ne wirret kerälle käärin,
+          Sowittelin sommelolle;
+          Kerän pistin kelkkahani,
+     50.  Sommelon rekoseheni.
+          Wiikon on wirteni wilussa,
+          Kauan kaihossa siasnut,
+          Jo tuonen wilusta wirret,
+          Laulut kaikki pakkasesta
+     55.  Rahin rautasen nenähän,
+          Petäjäisen pienan päähän,
+          Alle kuulun kurkihirren,
+          Alle kaunihin katoksen,
+          Keritellen pään kerältä,
+     60.  Saahen solmun sommelolta.
+            Niin laulan hywänki wirren,
+          Kaunihinki kalkuttelen,
+          Ruualta rukihiselta,
+          Oluelta otraselta.
+     65.  Kun ei oo olutta luona,
+          Tahi taaria tähellä;
+          Laulan suulta laihemmalta,
+          Wetoselta wierettelen,
+          Kuulun iltani kuluksi,
+     70.  Wähän päiwän päätteheksi;
+          Waiko aamun alkeheksi,
+          Huomeneni huopeheksi?
+            Noin kuulin saneltawaksi,
+          Tiesin wirttä tehtäwäksi:
+     75.  Yksin meillä yöt tulewat,
+          Yksin päiwät walkeawat,
+          Yksin synty Wäinämöinen,
+          Ilmautu ikirunoja.
+            Kawe ukko Pohjan herra,
+     80.  Waka wanha Wäinämöinen,
+          Makas äitinsä kohussa
+          Kolmekymmentä keseä,
+          Yhen werran talwiaki.
+          Ikäwysty aikojansa,
+     85.  Ouostu elämätänsä,
+          Kun ei konsa kuuta nähnyt,
+          Eikä päiweä tawannut.
+            Sanowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+     90.  Kuu keritä, päiwyt päästä,
+          Otawa yhä opeta,
+          Miestä ouoilta owilta,
+          Weräjiltä wierahilta,
+          Näiltä pienilta pihoilta,
+     95.  Kapehilta käytäwiltä.
+          Päästä kuuta katsomahan,
+          Päiweä tähyämähän,
+          Otawaista oppimahan,
+          Ilmoja ihoamahan.
+     100.   Kun ei kuu kerittänynnä,
+          Eikä päiwyt päästänynnä;
+          Itse wiilasi weräjän
+          Sormella nimettömällä,
+          Potkasi punasen portin
+     105. Wasemalla warpahalla;
+          Tuli kynsin kynnykselle,
+          Polwin porstuan owelle,
+          Jalan kahen kartanolle.
+          Pääsi kuuta katsomahan,
+     110. Päiweä tähyämähän,
+          Otawaista oppimahan,
+          Ilmoja ihoamahan.
+            Yöllä synty Wäinämöinen,
+          Päiwällä meni pajahan.
+     115. Takoa taputtelewi,
+          Lyöä lynnähyttelewi;
+          Tako olkisen orihin,
+          Hernewartisen hewosen.
+            Selkeä silittelewi,
+     130. Taljoa taputtelewi:
+          "Sopisi selällä olla
+          Ketun päällä kelletellä."
+            Itse istuwi selälle,
+          Löihen reisin ratsahille,
+     125. Ajoa tomuttelewi,
+          Matkoansa mittelewi,
+          Orihilla olkisella,
+          Hernewarrella hewolla.
+            Ajo Wäinölän ahoja,
+     130. Kalewalan kankahia,
+          Hepo juoksi, matka joutu,
+          Koti jääpi, tie lyheni.
+          Jo ajo meren selälle,
+          Ulapalle aukialle,
+     135. Ei kastu oron kapiot,
+          Eikä wuohiset hewosen.
+            Lappalainen kyyttösilmä
+          Piti wiikoista wihoa,
+          Kanto kaukaista katsetta,
+     140. Kera wanhan Wäinämöisen.
+            Laatiwi tulista jousta,
+          Jalokaarista kaniwi;
+          Kaaren rauasta rakenti,
+          Selän waskesta walawi.
+     145. Noita kullan kirjaeli,
+          Hopialla huolitteli.
+          Sai kaari kanineheksi,
+          Jousi warsin walmihiksi,
+          Kaari kaunihin näkönen,
+     150. Jousi jonki maksawainen;
+          Heponen selällä seiso,
+          Warsa juoksi wartta myöten,
+          Kapo kaarella makasi,
+          Jänö jäntimen siassa.
+     155.   Wuoli piiliä pinosen,
+          Kolmisulkia kokosen;
+          Minkä saapi walmihiksi,
+          Sen pojat sulittelewi
+          Pääskyn pienillä sulilla,
+     160. Warpusen wiwustimilla.
+            Millä noita karretahan,
+          Karretahan, woietahan?
+          Maon mustilla mujuilla,
+          Kyyn käärmehen käwyillä.
+     165.   Mistä sai sulitut rihmat,
+          Kusta jäntehen tapasi?
+          Tuolta sai sulitut rihmat,
+          Tuolta jäntehen tapasi,
+          Hiwuksista Hiien ruunan,
+     170. Lemmon warsan waattehista.
+            Sai nuolet sulineheksi,
+          Wasamat wanuneheksi;
+          Astua taputtelewi,
+          Käyä luikerrehtelewi,
+     175. Hywä kaari kainalossa,
+          Wiini nuolia selässä,
+          Korwalle tulisen kosken,
+          Pyhän wirran pyörtehelle.
+          Katso illan, katso aamun,
+     180. Katso kerran keskipäiwän,
+          Tulewaksi Wäinämöistä,
+          Saawaksi suwantolaista.
+            Niin päiwänä muutamena,
+          Huomenna monikahana,
+     185. Loi silmänsä luotehelle,
+          Käänti päätä päiwän alle,
+          Keksi wanhan Wäinämöisen
+          Selällä meren sinisen.
+            Koppowi tulisen jousen,
+     190. Otti kaaren kaunihimman;
+          Jännitti tulisen jousen,
+          Weti waskisen wekaran,
+          Wasten polwea wasenta,
+          Alta oikian jalansa.
+     195. Weti wiinestä wasaman,
+          Sulan kolmikoipisesta;
+          Otti nuolen oikeimman,
+          Walitsi parahan warren.
+            Weti jousen jouahutti,
+     200. Käsin kaaren käännällytti,
+          Korwahan kowan tulisen,
+          Käen oikian nenähän,
+          Pään waralle Wäinämöisen,
+          Surmaksi suwantolaisen.
+     205.   Emo kielti, waimo kielti,
+          Epäsi kawetta kaksi,
+          Kielti kolme Luonnotarta,
+          Ampumasta Wäinämöistä.
+          "Elä ammu Wäinämöistä!
+     210. Wäinö on tätisi poika."
+            Toki ampu ei totellut;
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Kun käsi ylentänehe,
+          Sen nuoli alentuoho;
+     215. Kun käsi alentanehe,
+          Sen nuoli ylentyöhö."
+            Ampu yhen nuoliansa,
+          Niin meni kowan ylätse
+          Päältä pään on taiwosehen;
+     220. Tahto taiwonen haleta,
+          Ilman kaaret katkiella.
+            Ampu toisen nuoliansa,
+          Niin meni kowan alatse
+          Alasehen maaemähän;
+     125. Tahto maa manalle mennä,
+          Hieta harju halkiella.
+            Ampu nuolen kolmannenki,
+          Käwi kohti kolmannesti,
+          Sapsohon sinisen hirwen,
+     230. Alta wanhan Wäinämöisen,
+          Läpi länkiluun lihoista,
+          Kautta kainalon wasemen.
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+          Käänty kämmenin wesille,
+     235. Sortu sormin lainehesen,
+          Koprin kuohuun kohahti,
+          Selästä sinisen hirwen,
+          Hernewartisen hewosen.
+            Lappalainen kyyttösilmä
+     240. Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Et sinä wanha Wäinämöinen
+          Enämpi eläwin silmin,
+          Sinä ilmoissa ikänä,
+          Kuuna kullan walkiana,
+     245. Astu Wäinölän ahoja,
+          Kalewalan kankahia."
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Siitä kulki kuusi wuotta,
+          Seuro seitsemän keseä,
+     250. Karehti kaheksan wuotta,
+          Selwällä meren selällä,
+          Ulapalla aukialla,
+          Eessähän wesi wetelä,
+          Taiwas sininen takana.
+     255.   Siinä mies meret lukewi,
+          Uros aallot arwelewi;
+          Kussa päätänsä kohotti,
+          Sihen saaria saneli;
+          Kussa kättä käännähytti,
+     260. Sihen nientä siiwoeli;
+          Kussa jalka pohjautu,
+          Kalahauat kaiwaeli;
+          Kussa maat on maata waston,
+          Sihen siunasi apajat;
+     265. Kuhun seisottu selällä,
+          Sihen luopi luotoloita,
+          Karipäitä kaswatteli,
+          Joihin laiwat lasketahan,
+          Päät menewi kauppamiesten.
+     270.   Tuli kokko maalta Turjan,
+          Laskihen Lapista lintu;
+          Lentelewi, liitelewi,
+          Lenti iät, lenti lännet,
+          Lenti luotehen loputen,
+     275. Peritellen pohjasilman,
+          Etsien pesän sioa,
+          Asunmaata arwaellen.
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+          Nosti polwensa merestä
+     280. Heinäseksi mättähäksi,
+          Kuloseksi turpeheksi.
+            Tuopa kokko Turjalainen
+          Sai siitä pesän sioa;
+          Keksi mättähän mereltä,
+     285. Sinerwöisen lainehelta,
+          Lentelewi, liitelewi,
+          Päähän polwen laskeuwi.
+          Hiero heinästä peseä,
+          Kulon päästä kutkutteli;
+     280. Niin muni munia kuusi,
+          Kuusi kullaista munoa,
+          Rantamunan seitsemännen.
+            Hierelewi, hautelewi
+          Päätä polwen lämmittäwi;
+     295. Siitä wanha Wäinämöinen
+          Tunsi polwensa palawan,
+          Jäsenensä lämpiäwän.
+          Wawahutti polwiansa,
+          Järkäytti jäseniänsä,
+     300. Munaset wetehen wieri,
+          Karskahti meren karihin;
+          Munat wierähti muruiksi,
+          Kokko ilmoille kohosi.
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+     305. Sano muutaman sanansa:
+          "Munasen alanen puoli
+          Alaseksi maaemäksi!
+          Munasen ylänen puoli
+          Yläseksi taiwoseksi!
+     310. Mi munassa walkiata,
+          Se päiwäksi paistamahan!
+          Mi munassa ruskiata,
+          Se kuuksi kumottamahan!
+          Munasen muruja muita
+     315. Ne tähiksi taiwahalle!"
+
+
+
+
+Toinen Runo.
+
+
+Tuuli kulettaa Pohjolan rannalle Wäinämöisen. Siinä itkee ja
+walittaa ouoilla paikoilla ollen eikä tieten miten enää millonkana
+kotimaille joutua. Pohjolan emäntä kuulee itkewän, saa rannalta
+wenehen ja soutaa luoksi. Wiepi Pohjolaan Wäinämöisen. Siellä
+syöttää, juottaa ja wiimmen kysäsee, mitä itki. Wäinämöinen sanoo
+kotimaille ikäwöitsewänsä. Pohjolan emäntä lupaa kotia saattaa, jos
+esinnä hänelle sammon takoisi. Wielä päälliseksi antaisi hän hänelle
+tyttärensä palkasta. Wäinämöinen ei sano takoa osaawansa, waan lupaa
+kotia päästyä Ilmarisen tälle työlle lähettää. Niin saapi Pohjolan
+emännältä hewosen ja lähtee Pohjolasta.
+
+          Tuho kuitenki tulewi,
+          Tuho wanhan Wäinämöisen;
+          Kulki kuusissa hakona,
+          Petäjäissä pehkiönä,
+      5.  Luomiansa luotoloita,
+          Saaria sanelmiansa;
+          Haittana hako wesillä,
+          Tiellä köyhä rikkahilla.
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+     10.  Itse noin sanoiksi wirkki:
+          Woi minä polonen poika,
+          Woi poika polon alanen!
+          Jo minä johonki jouwuin,
+          Uros kunnekki utauin!
+     15.  Kuuksi päiwäksi kululle,
+          iäkseni ilman alle,
+          Tuulen tuuwiteltawaksi,
+          Aaltojen ajeltawaksi,
+          Näillä wäljillä wesillä,
+     20.  Lakehilla lainehilla.
+            En tieä polonen poika
+          Polosina päiwinäni,
+          Tällä inhalla iällä,
+          Katowalla kannikalla,
+     25.  Tuulehenko teen tupani,
+          Wetehenkö saunan salwan.
+          Teen mä tuulehen tupani,
+          Ei oo tuulessa tukia;
+          Westän saunani wetehen;
+     30.  Wesi wiepi westokseni.
+            Tuuli tuuli luotehesta,
+          Aalto lännestä ajaksen,
+          Kanto wanhan Wäinämöisen,
+          Pimiähän Pohjolahan,
+     35.  Miesten syöjähän siahan,
+          Urosten upottajahan.
+            Siinä itki Wäinämöinen,
+          Siinä itki ja urisi,
+          Sata haamoa siwulla,
+     40.  Tuhat tuulen pieksälmätä.
+          Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Woi minä polonen poika!
+          Kun ma uin omilta mailta,
+          Jouwuin maille wierahille,
+     45.  Näille paikoille pahoille,
+          Teille tietämättömille.
+          Kaikki täällä puut purewi,
+          Kaikki hawut hakkoawi,
+          Kaikki lehmät leikkoawi,
+     50.  Kaikki rietat riiwoawi,
+          Näillä raukoilla rajoilla,
+          Polosilla Pohjan mailla.
+            Enkä tieä tietä käyä,
+          Outo matkoja osoa,
+     55.  Palatakseni kotia,
+          Tulla maille tuttawille;
+          Tiehyt metsähän wetäwi,
+          Onkelmoinen ottelewi.
+            Matka Teppo, tie jumala!
+     60.  Tules tietä neuomahan,
+          Tien wieriä wiittomahan,
+          Rastia rakentamahan,
+          Jotta mies metsät osaisi,
+          Uros korwet arweleisi,
+     65.  Palatessansa kotia,
+          Saahessa omille maille."
+            Louhi Pohjolan emäntä,
+          Pohjan akka harwahammas,
+          Nousi aiwan aikasehen,
+     70.  Aiwan aika huomenessa;
+          Pian pirtin lämmitteli,
+          Hiilet lietehen kokosi.
+          Siitä pyyhki pienen pirtin,
+          Lautalattian lakasi,
+     75.  Wastasella warpasella,
+          Lautasella lehtisellä.
+          Ammueli rikkasensa
+          Waskisehen wakkasehen.
+          Wei ne ulos usta myöten,
+     80.  Pellolle pihoa myöten.
+          Seisotaksen kuulemahan,
+          Kuulemahan katsomahan,
+          Pellolla perimmäisellä,
+          Takimmalla tanhualla.
+     85.  Kuulewi merelta itkun,
+          Poikki joen juorotuksen.
+          "Ei oo itku lapsen itku,
+          Eikä itku naisen itku;
+          Itku on partasuun urohon,
+     90.  Urina uwantolaisen."
+            Louhi Pohjolan emäntä,
+          Pohjan akka harwahammas,
+          Työnti wenojen wesille,
+          Kolmilaian lainehille,
+     95.  Souti luoksi Wäinämöisen,
+          Luotsi itkewän urohon.
+            Siinä itki Wäinämöinen,
+          Urisi uwantolainen,
+          Suu liikku, järisi parta,
+     100. Waan ei leuat lonkaelle,
+          Eikä hampahat hajonne.
+            Louhi Pohjolan emäntä,
+          Pohjan akka harwahammas,
+          Otti miehen itkemästä,
+     105. Urohon urisemasta,
+          Istutti wenon perähän,
+          Itse airoille rupesi,
+          Souti poikki Pohjolahan,
+          Portin Pohjolan etehen.
+     110.   Syötti miehen, juotti miehen,
+          Kostutteli kuolemasta;
+          Siitä noin sanoiksi saatti,
+          Kysytteli, lausutteli:
+          "Mitä itket Wäinämöinen,
+     115. Uikutat uwantolainen?"
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki.
+          "Ikäwä minun tulewi,
+          Ikäwä tulettelewi,
+     120. Wieras maalla wierahalla,
+          Outo ouossa kylässä.
+          Tuota itken tuon ikäni,
+          Puhki polweni murehin:
+          Kun ma uin omilta mailta,
+     125. Tulin mailta tuttawilta,
+          Näille ouoille owille,
+          Weräjille wierahille."
+            Louhi Pohjolan emäntä
+          Siitä noin sanoiksi saatti:
+     130. "Elä itke Wäinämöinen,
+          Uikuta uwantolainen;
+          Hywä tääll' on ollaksesi,
+          Elinaikasi elellä,
+          Pohjan poikajen tiloilla,
+     135. Asemilla armahilla,
+          Syöä luotasi lihoa,
+          Juoa tuopista olutta."
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+          Itse wirkki, noin nimesi:
+     140. "Kylkehen kylänen syönti
+          Hywissäki wierahissa;
+          Mies on maallansa parempi,
+          Kotonansa korkiampi.
+          Suoppa luoja, luo jumala,
+     145. Pääsisin omille maille;
+          Parempi omalla maalla
+          Juoa wettä roppehesta,
+          Kuni maalla wierahalla
+          Juoa tuopista olutta."
+     150.   Louhi Pohjolan emäntä
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Niin mitä minulle annat,
+          Kun saatan omille maille,
+          Oman pellon pientarelle,
+     155. Oman pihan rikkasille?"
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Mitäpä kysyt minulta,
+          Kun saatat omille maille,
+          Oman käen kukkumille,
+     160. Oman kukon kuulumille,
+          Oman saunan lämpimille?"
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Ohoh wiisas Wäinämöinen!
+          Taiatko takoa sammon,
+     165. Kirjokannen kirjaella,
+          Yhen joukkosen sulasta,
+          Yhen willan kytkyestä,
+          Yhen otrasen jywästä,
+          Yhen wärttinän muruista;
+     170. Annan neion palkastasi,
+          Työstäsi tytön ihanan,
+          Saatan sun omille maille,
+          Oman käen kukkumille,
+          Oman kukon laulamille,
+     175. Oman saunan lämpimille."
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "En minä takoa taia,
+          Enkä kantta kirjaella;
+     180. On seppo omalla maalla,
+          Warsin taitawa takoja,
+          Jok' on taiwoa takonut,
+          Ilman kantta kalkutellut,
+          Ei tunnu wasaran jälki,
+     185. Eikä pihtien pitämä."
+            Sano Pohjolan emäntä,
+          Pohjan akka harwahammas:
+          "Kenpä sampuen takoisi,
+          Kirjokannen kirjoaisi,
+     190. Yhen joukkosen sulasta,
+          Yhen willan kylkyestä,
+          Yhen otrasen jywästä,
+          Yhen wärttinän muruista;
+          Saisi neion palkastansa,
+     195. Työstänsä ihanan immen."
+            Silloin wanha Wäinämöinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Kun saatat omille maille,
+          Annan seppo Ilmarisen,
+     200. Joka sampuet takowi,
+          Kirjokannet kirjoawi,
+          Neityet lepyttelewi,
+          Tinarinnat riuwuttawi."
+            Siitä Pohjolan emäntä,
+     205. Pohjan akka harwahammas,
+          Pani oron juoksemahan,
+          Liinaharjan liikkumahan.
+          Waka wanha Wäinämöinen
+          Itse istuwi rekehen,
+     210. Korjahan korenteleksen,
+          Ajoa karittelewi,
+          Pimiästä Pohjolasta,
+          Summasta Sariolasta.
+
+
+
+
+Kolmas Runo.
+
+
+Wäinämöinen tiellänsä tapaa Pohjolan neion taiwon kaarella kauniissa
+pukemissa istuwan. Jo kysyy puolisoksensa. Neito wiisastelee sitte
+mieheksi arwelewansa, kun wetäisi munan tuntumattomalle solmulle
+ja kärettömällä weitsellä jouhen halkaseisi. Ne tehtyä Wäinämöinen
+uuistaa pyyntönsä. Tyttö yhä wiekastellen jo waatii häntä wärttinän
+muruista wenettä laatimaan. Niin niistä walmihin saaneelle lupaa
+tulla, jos kirwes weistäessä ei koskene kiween. Wäinämöinen saapi
+wenettä weistämään ja lyöpi wahingossa polweensa. Lähtee siitä weren
+tukkiata tieustelemaan, käy tyhjään kahessaki paikassa, waan löytää
+kolmannesta.
+
+          Tuopa kaunis Pohjan tytti,
+          Maan kuulu, ween walio,
+          Punasukkahan pukewi,
+          Kantokenkähän kapiwi,
+      5.  Pani päällensä parasta,
+          Kaulallensa kaunihinta,
+          Ripehintä rinnoillensa,
+          Walkehinta warrellensa;
+          Istu ilman wempelellä,
+     10.  Taiwon kaarella kajotti,
+          Pukemissa puhtahissa,
+          Walkehissa waattehissa.
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Ajoa karittelewi
+     15.  Pimiästä Pohjolasta,
+          Summasta Sariolasta.
+          Katsahtawi taiwahalle;
+          Kaari on kaunis taiwahalla.
+          Neiti kaunis kaaren päällä,
+     20.  Kapo kaaren kannikalla,
+          Pitelewi pirtojansa.
+          Niisiänsä nostelewi,
+          Kultakangasta kutowi,
+          Hopiaista huolittawi,
+     25.  Kultasesta sukkulasta,
+          Pirralla hopehisella.
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Sanan wirkki, noin nimesi:
+          "Tule neiti korjahani
+     30.  Laskete rekoseheni!"
+            Neiti taiten wastoawi:
+          "Sitte sun mieheksi sanoisin,
+          Urohoksi arweleisin.
+          Jossa jouhen halkaseisit
+     35.  Weitsellä kärettömällä,
+          Ilman tutkamettomalla.
+          Munan solmuhun wetäisit,
+          Solmun tuntumattomaksi."
+            Waka wanha Wäinämöinen
+     40.  Halki jouhen halkasewi
+          Weitsellä kärettömällä,
+          Ilman tutkamettomalla.
+          Munan solmuhun wetäwi.
+          Solmun tuntumattomaksi.
+     45.    Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Jo olen jouhen halkassunna
+          Weitsellä kärettömällä,
+          Ilman tutkamettomalla.
+          Munan solmuhun wetänyt,
+     50.  Solmun tuntumattomaksi;
+          Tule neiti korjahani,
+          Laskete rekoseheni!"
+            Neiti taiten wastoawi,
+          Sanowi sanalla tuolla:
+     55.  "Emmä ennen tullekkana.
+          Ennen kun wenosen weistät
+          Keträwarteni muruista,
+          Kalpimeni kappaleista,
+          Kirwon käymättä kiwehen,
+     60.  Kasan kalkahuttamatta."
+            Siitä wanha Wäinämöinen
+          Korjasta kohotteleksen;
+          Otti wärttinän muruja,
+          Keträwarren kiertimiä;
+     65.  Weisti wuorella wenettä.
+          Kalkutteli kalliolla.
+            Weisti päiwän, weisti toisen,
+          Weisti kohta kolmannenki;
+          Ei kirwes kiwehen koske,
+     70.  Kasa kalka kalliohon.
+          Niin päiwällä kolmannella
+          Piru pontta pyörähytti,
+          Lempo tempasi tereä,
+          Hiisi wartta waapahutti;
+     75.  Jo kirwes kiwehen käypi,
+          Kasa kalkko kalliohon.
+            Kirwes kilpisty kiwestä,
+          Kalpistihen kalliosta,
+          Polwehen pojan pätösen,
+     80.  Warpahasen Wäinämöisen.
+            Sen lempo lihoille liitti,
+          Hiisi suonille sowitti;
+          Terä oli syömässä lihoa,
+          Warsi werta särpimässä;
+     85.  Söip' on uuelta lihoa,
+          Weti werta tuorehelta;
+          Weri wuotaen tulewi,
+          Hurme huppellehtamalla.
+            Waka wanha Wäinämöinen,
+     90.  Tietäjä iän ikuinen,
+          Kaikkien sanojen salpa,
+          Ei se tuota tunnekkana.
+          Itse loihen loihtiaksi,
+          Sai itse saneliaksi,
+     95.  Luki synnyt syitä myöten,
+          Luottehet lomia myöten.
+            Niin ei muista muutamia
+          Weren suuria sanoja,
+          Joista salpa saatahisi,
+     100. Luja lukko tuotahisi,
+          Noille rauan ratkomille,
+          Suu sinerwän silpomille.
+          Tulewalle tukkiaksi,
+          Salwaksi samoajalle.
+     105.   Weri juoksewi jokena,
+          Hurme aallossa ajawi,
+          Polwesta pojan totisen,
+          Warpahasta Wäinämöisen.
+            Ei ollut sitä jokea,
+     110. Ei ojoa ollenkana,
+          Jok' ei tullut tulwillehen
+          Noita liikoja weriä.
+          Eik' ollut sitä mäkeä.
+          Eikä kummun kukkulata,
+     115. Eikä wuorta korkiata,
+          Jok' ei tullut tulwillehen
+          Polwesta pyhän urohon,
+          Warpahasta Wäinämöisen.
+            Jopa tuskiksi tulewi,
+     120. Läylemmäksi lankiawi,
+          Painuwi pakolliseksi;
+          Waka wanha Wäinämöinen
+          Pani warsan waljahisin
+          Ruskian reen etehen,
+     125. Itse reuoksen rekehen,
+          Kohennaksen korjahansa.
+            Laski wirkkua witsalla,
+          Helähytti helmiswyöllä;
+          Wirkku juoksi, matka joutu,
+     130. Reki wieri, tie lyheni.
+            Jo ajo awointa tietä
+          Alimmaisehen talohon;
+          Yli kynnyksen kysywi,
+          Tietäjätä tieustawi:
+     135. "Oisiko talossa taassa
+          Rauan raannan katsojoa.
+          Tämän tulwan tukkioa,
+          Weren summan sulkioa?"
+            Oli lapsi lattialla,
+     140. Imewäinen istumassa;
+          Lausu lapsi lattialta,
+          Imewäinen istuwalta:
+          "Ei ole talossa taassa
+          Uron tuskan tuntioa,
+     145. Rauan raannan katsajoa.
+          Puun jälen puhelioa.
+          Ompi toisessa talossa.
+          Aja toisehen talohon."
+            Waka wanha Wäinämöinen
+     150. Laski wirkkua witsalla,
+          Helähytti helmiswyöllä;
+          Ajoa suhuttelewi
+          Ylimmäistä tietä myöten,
+          Ylimmäisehen talohon.
+     155. Kysy kynnyksen takoa,
+          Ano alta ikkunaisen:
+          "Oisiko talossa taassa
+          Rauan raannan katsojoa.
+          Tämän tulwan tukkioa,
+     160. Weren summan sulkioa?"
+            Akka on wanha waipan alla,
+          Kieli palku pankon päässä,
+          Akka wanha kolmihammas,
+          Entinen talon emäntä.
+     165. Tuli akka ikkunahan,
+          Siitä noin sanoiksi saatti:
+          "Ei ole talossa taassa
+          Uron tuskan tuntioa,
+          Wammojen wakittajoa,
+     170. Suonikosken sortajoa,
+          Salpoa werisatehen,
+          Weritulwan tukkioa.
+          Ompi toisessa talossa.
+          Aja toisehen talohon."
+     175.   Waka wanha Wäinämöinen
+          Laski wirkkua witsalla,
+          Helähytti helmiswyöllä;
+          Ajoa suhuttelewi
+          Äärimmäistä tietä myöten,
+     180. Äärimmäisehen talohon.
+          Yli kynnyksen kysywi,
+          Lausu lakkapuun takoa:
+          "Oisiko talossa taassa
+          Rauan raannan katsojoa,
+     185. Tämän tuiman tukkioa,
+          Weren kumman sulkioa?"
+            Ukko on uunilla asuwa,
+          Halliparta harjun alla;
+          Ukko uunilta urahti,
+     190. Halliparta paukutteli;
+          "Sulettun' on suuremmatki,
+          Tukittuna tuimemmatki,
+          Jalommatki jaksettuna,
+          Woituna wäkewämmätki,
+     195. Luojan kolmella sanalla,
+          Pyhän synnyn säätämällä,
+          Joet suista, järwet päistä,
+          Kosket kowat kuohumilta,
+          Selät niemien nenistä,
+     200. Kannakset kapeimmilta."
+
+
+
+
+Neljäs Runo.
+
+
+Wäinämöinen nousee reestä ja pistäksen pirttiin. Tuoaan astia weren
+juosta, wähäpä siitä. Ukko ouostu weren paljoutta ja olisi loihtia,
+waan ei muista itse rauan syntyä. Sen Wäinämöinen hänelle kertoo ja
+siitä ukko alkaa muita sanoja lukea. Niillä salpaa hän weren, sitoo
+suonet, panee siitä poikansa tekemiä woiteita päälle ja kääri siteen
+ympärille. Wäinämöinen kiwuista päästyä paranee entistä ehommaksi ja
+kiittää julkista taiwaan jumalata joka näin oli hänelle awun antanut.
+
+          Siitä wanha Wäinämöinen
+          Itse korjasta kohosi;
+          Nousi reestä nostamatta,
+          Yleni ylentämättä.
+      5.  Tuosta pirttihin tulewi,
+          Alle kattojen ajaksen.
+            Tuoahan hopia tuoppi
+          Kulta kannu kannetahan;
+          Ei weä wähästäkänä,
+     10.  Pikkustakana piätä,
+          Werta wanhan Wäinämöisen,
+          Hurmetta jalon jumalan.
+            Ukko uunilta urahti,
+          Halliparta paukutteli:
+     15.  "Mi sinä lienet miehiäsi,
+          Ja kuka urohiasi!
+          Wert' on seitsemän wenettä,
+          Kantokorwoa kaheksan,
+          Sun polonen polwestasi,
+     20.  Lattialle laskettuna.
+          Muistaisin sanoja muita,
+          Suuria weren sanoja,
+          Waan en arwoa alusta,
+          Missä rauta syntynynnä."
+     25.    Sillon wanha Wäinämöinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Itse tieän rauan synnyn,
+          Arwoan alun teräksen;
+          Wesi on wanhin weljeksiä,
+     30.  Rauta nuorin weljeksiä,
+          Tuli kerran keskimmäinen.
+            Tuli tuhmaksi rupesi,
+          Walkia warattomaksi;
+          Yleni ylen ehoksi,
+     35.  Kaswo aiwan kauhiaksi.
+          Poltti maita, poltti soita,
+          Paljo maita, paljo soita,
+          Sinä suurra poutawuonna,
+          Pahana palokesänä,
+     40.  Tuliwuonna woimatonna.
+          Pääsi rauta piilemähän,
+          Piilemähän, säilymähän."
+             Ukko uunilta urahti,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+     45.  "Missä sillon rauta piili,
+          Missä piili, kussa säily,
+          Sinä suurra poutawuonna,
+          Pahana palokesänä?"
+            Waka wanha Wäinämöinen
+     50.  Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Tuolla sillon rauta piili,
+          Sekä piili, jotta säily,
+          Pitkän pilwen rannan päällä,
+          Tammen latwassa tasasen,
+     55.  Nuoren neitosen nisissä,
+          Kaswawaisen kainalossa.
+            Oli siellä neljä neittä,
+          Koko kolme morsianta,
+          Utarilla uhkuwilla,
+     60.  Nännillä pakottawilla.
+            Lypsit maalle maitojansa,
+          Uhkutit utariansa;
+          Yksi lypsi mustan maion,
+          Toinen walkian walutti,
+     65.  Kolmansi tulipunasen.
+            Ku on lypsi mustan maion,
+          Siitä synty melto rauta;
+          Ku on walkian walutti,
+          Siit' on saatu rääkkyrauta;
+     70.  Ku lypsi tulipunasen,
+          Siit' on tehtynä teräkset.
+            Siitä sillon rauta piili,
+          Wuoen piili, toisen säily,
+          Heiluwassa hettehessä,
+      75. Läikkywässä lähtehessä,
+          Suurimmalla suon selällä,
+          Tuiman tunturin laella,
+          Jossa joutsenet muniwat,
+          Hanhi pojat hautelewi.
+      80.   Susi juoksi suota myöten,
+          Karhu kangasta samoten;
+          Susi nosti suosta mullan,
+          Karhu rauan kankahasta.
+            Niin joutu jumala tielle,
+      85. Näki mustia muria
+          Suen sorkan nostimilla,
+          Karhun kantapään sioilla.
+          Sanowi sanalla tuolla:
+          'Woi sinua rauta raukka!
+      90. Kun olet kurjassa tilassa,
+          Matalaisessa majassa,
+          Suolla sorkissa sutosen,
+          Aina karhun askelissa.'
+            Senpä päiwyen perästä
+      95. Rauta suosta sotkettihin,
+          Maan liasta lietsottihin,
+          Wetelästä welottihin."
+            Ukko uunilta urahti,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+     100. "Siitäkö se rauta synty,
+          Siitäkö teräs sikesi?"
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Itse wirkki, noin nimesi:
+          "Eipä  wielä siitäkänä,
+     105. Ei perän pereäkänä.
+          Eipä synny rauta raukka
+          Ilman tuimatta tuletta,
+          Eikä kaswa karkiaksi
+          Ilman weessä kastumatta.
+     110.   Wietihin sepon pajahan,
+          Alle ahjon Ilmarisen.
+          Sano seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen:
+          'Jos  ma sun tulehen työnnän,
+     115. Alle ahjoni ajelen,
+          Tulet kowan korkiaksi,
+          Ylen kaswat kauhiaksi,
+          Wielä weistät weikkoasi,
+          Lastuat emosi lasta.'
+     120.   Sillon wanno rauta raukka,
+          Wanno waikian walansa,
+          Ahjolla, alasimella,
+          Wasarilla, walkkamilla:
+          'Ompa puita purrakseni,
+     125. Kiwen syäntä syöäkseni,
+          Etten weistä weljeäni,
+          Lastua emoni lasta.'
+            Sillon seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+     130. Rauan työntäwi tulehen,
+          Alle ahjonsa ajeli;
+          Tako rauan raukiaksi,
+          Kasti weessä karkiaksi.
+            Koitti seppo kielellänsä,
+     135. Hywin maisto mielellänsä,
+          Teräksen  tekomujuja,
+          Rauan karkasuwesiä.
+          Sano seppo Ilmarinen:
+          'Ei nämät hywät minulle
+     140. Teräksen tekowesiksi,
+          Rautojen rakentomaiksi.
+          Mehiläinen meiän lintu!
+          Lennä tuonne liihyttele,
+          Yheksän meren ylitse,
+     145. Meripuolen kymmenettä;
+          Lennä soita, lennä maita,
+          Lennä kalton kankahia;
+          Tuo simoa siiwessäsi,
+          Kanna mettä kielessäsi,
+     150. Seitsemästä heinän päästä,
+          Kuuen ruohosen nenästä,
+          Teräksille tehtäwille,
+          Rauoille rakettawille.'
+            Herhiläinen Hiien lintu
+     155. Katselewi, kuuntelewi;
+          Katsowi katon rajasta,
+          Alta tuohen tuiotteli,
+          Rautoja rakettaissa,
+          Teräksiä tehtäissä.
+     160.   Kanto käärmehen kähyjä,
+          Maon mustia mujuja,
+          Sisiliskon silmänteitä,
+          Sammakon salawihoja,
+          Teräksille tehtäwille,
+     165. Rauoille rakettawille.
+            Siitä seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+          Luuli mettä kantanehen,
+          Simoa kulettanehen.
+     170. Sanan wirkki, noin nimesi:
+          'Ka nämät hywät minulle
+          Teräksen tekowesiksi,
+          Rautojen rakentomaiksi.'
+            Oli aikoa wähänen,
+     175. Pikkuruinen piiramata;
+          Jopa suuttu rauta raukka,
+          Sekä suuttu, jotta syänty,
+          Petti waiwanen walansa,
+          Söi kun koira kunniansa;
+     180. Weisti raukka weljeänsä,
+          Lastusi emonsa lasta,
+          Kuni lipsahti lihaan,
+          Käwi polwehen polosen,
+          Weren päästi juoksemahan,
+     185. Hurmehen hurahtamahan."
+            Ukko uunilta urahti,
+          Parta laulo, pää järähti:
+          "Jo nyt tieän rauan synnyn,
+          Tajuan tawat pahimmat.
+     190. Ohoh sinua rauta raukka,
+          Rauta raukka koito kuona!
+          Joko suureksi sukesit,
+          Kaswoit aiwan kauhiaksi,
+          Kun sa loukoit luontoasi,
+     195. Sukuasi suin pitelit!
+            Et sä sillon suuri ollut,
+          Etkä suuri, etkä pieni,
+          Et kowin koriakana,
+          Et kowin kipusaskana,
+     200. Kun sa maitona makasit,
+          Rieskasena riuottelit,
+          Nuoren neitosen nisissä,
+          Kaswawaisen kainalossa,
+          Pitkän pilwen rannan päällä,
+     205. Tammen latwassa tasasen.
+            Etkä sillon suuri ollut,
+          Etkä suuri, etkä pieni,
+          Kun sa tietona lepäsit,
+          Seisoit selwänä wetenä,
+     210. Heiluwassa hettehessä,
+          Läikkywässä lähtehessä,
+          Suurimmalla suon selällä,
+          Tuiman tunturin laella.
+            Etkä sillon suuri ollut,
+     215. Etkä suuri, etkä pieni,
+          Kun sa suosta sotkettihin,
+          Wetelästä wellottihin,
+          Maan liasta lietsottihin,
+          Saatihin sawen seasta,
+     220. Käsikarwan kastumatta,
+          Warpahan riwestymättä.
+             Etkä sillon suuri ollut,
+          Etkä suuri, etkä pieni,
+          Kun sa kuonana kohisit,
+     225. Wannoit waiwanen walasi,
+          Ahjolla, alasimella,
+          Wasarilla, walkkamilla.
+             Tulit päästäsi pahaksi,
+          Tukastasi turmelluhuit,
+     230. Petit waiwanen walasi,
+          Söit kun koira kunniasi.
+            Ku käski pahalle työlle,
+          Kenp' on kehnolle kehotti?
+          Isäsikö, wai emosi,
+     235. Waiko wanhin weljiäsi,
+          Wai nuorin sisariasi,
+          Waiko muu sukusi suuri?
+          Ei isosi, ei emosi,
+          Eikä wanhin weljiäsi,
+     240. Ei nuorin sisariasi,
+          Eikä muu sukusi suuri;
+          Itse teit tihua työtä,
+          Katkoit kalman karwallista.
+            Tule nyt työsi tuntemahan,
+     245. Pahasi parantamahan,
+          Ennen kun sanon emolle,
+          Wirkan wierin wanhemmalle;
+          Enempi emolla työtä,
+          Waiwa suuri wanhemmalla,
+     250. Kun poika pahoin tekewi,
+          Lapsi ankein asuwi.
+            Kukapa miehistä pätöwi,
+          Urohista kelpoawi,
+          Weren suuta sulkemahan,
+     255. Tulemata tukkimahan?
+            Kun ei lie minussa miestä,
+          Ukon pojassa urosta,
+          Tämän tulwan tukkiata,
+          Suonikosken sortajata,
+     260. Lemmoll' on käet lihawat,
+          Pahan miehen paksut sormet,
+          Tulewalle tukkiaksi,
+          Salwaksi samoajalle.
+          Liitä sormesi lihawa,
+     265. Paina paksu peukalosi,
+          Tukkeheksi tuiman reiän,
+          Paikaksi pahan weräjän.
+             Piäty weri juoksemasta,
+          Hurme huppellehtamasta,
+     270. Weri seiso, kuni seinä,
+          Asu hurme, kuni aita,
+          Kun miekka meressä seiso,
+          Saraheinä sammalessa,
+          Paasi pellon pientaressa,
+     275. Puu honka petäikössä.
+             Waan jos mieli laatinewi
+          Liikkua lipehimmästi;
+          Niin sä liikkuos lihassa,
+          Sekä luissa luistaellos.
+     280. Parempi sinun sisässä,
+          Alla kalwon kaunihimpi,
+          Suonissa sorottamassa,
+          Sekä luissa luistamassa,
+          Kun on maahan wuotamassa,
+     285. Rikkohin riwestymässä.
+             Syämessä sinun siasi,
+          Alla keuhon kellarisi;
+          Sinne siirräte wälehen,
+          Sinne juossos joutusasti.
+     290. Tyywy tyrris tippumasta,
+          Punanen putoamasta;
+          Kun et tyywy, niin tyrehy;
+          Tyyty ennen Tyrjän koski,
+          Joki Juortanan tyrehty,
+     295. Meri kuiwi, taiwas kuiwi,
+          Sinä suurra poutawuonna,
+          Tuliwuonna woimatonna.
+            Kun ei tuosta kyllä liene,
+          Wielä muistan muunki keinon,
+     300. Huuan Hiiestä patoa,
+          Helwetistä kattiloa,
+          Jolla werta keitetähän,
+          Hurmetta waristetahan,
+          Weren maahan wuotamasta,
+     315. Hurmehen hurahtamasta."
+            Siit' on suonia siteli,
+          Päitä suonten solmieli,
+          Suonilankoja lukewi,
+          Sanoen sanalla tuolla:
+     310. "Soria on suonten waimo,
+          Suonetar soria waimo,
+          Soma suonten ketreäjä,
+          Sorialla ketrinpuulla,
+          Waskisella wärttinällä,
+     315. Rautasella rattahalla,
+          Tule tänne tarwitessa,
+          Käy tänne kutsuttassa,
+          Suonisykkyrä sylissä,
+          Kalwokääri kainalossa,
+     320. Suonia sitelemähän,
+          Päitä suonen päättämähän.
+            Punaposki Tuonen pojka!
+          Puno nuoroa punaista
+          Wasten reittäsi wasenta,
+     325. Alla oikian kätesi,
+          Jolla suonia sitelen,
+          Päitä suonten solmielen."
+             Sillä suonia sowitti,
+          Päitä yhtehen yhytti,
+     330. Suuksutusten suuret suonet,
+          Waltasuonet wastatusten,
+          Limitysten pienet suonet.
+          Pani poikansa pajahan
+          Tekemähän woitehia,
+     335. Raswoja rakentamahan,
+          Noista heinän helpehistä,
+          Tuhatlatwan tutkamista,
+          Kut oli tuotu toisialta
+          Siitä kylmästä kylästä,
+     340. Jonk' ei oo kuultu, eikä nähty,
+          Ruohon kaiken kaswantoa.
+            Tuli poikanen pajasta
+          Tekemästä woitehia,
+          Raswoja rakentamasta;
+     345. Ne työnti ukon kätehen.
+            Niillä woiti Wäinämöistä,
+          Pahoin tullutta paransi.
+          Woiti alta, woiti päältä,
+          Woiti keskeä keralla,
+     350. Sanowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+          "Jumaloista turwa tulko,
+          Apu einetten emistä!
+          Warjele wakainen luoja,
+     355. Katso kaunoinen jumala,
+          Jottei wietäisi wioille,
+          Wammoille weäteltäisi!
+            Itse ilmonen jumala
+          Waljastele warsojasi,
+     360. Rakentele ratsujasi,
+          Aja kirjokorjinesi
+          Läpi luun, läpi jäsenen,
+          Läpi liikkuma lihojen,
+          Läpi suonen solmuttoman.
+     365. Paa hopia luun lomahan,
+          Kulta suonen sortumahan,
+          Luu lihan litistymähän,
+          Weri suonen solmelohon.
+          Mist' on kalwo katkenunna,
+     370. Sihen kalwo kaswattele;
+          Mistä luuta luikahtanna,
+          Sihen luuta luikahuta;
+          Mistä suonta sorkahtanna,
+          Sihen suonet solmiele;
+     375. Kusta werta weihlähtännä,
+          Sihen werta wierettele;
+          Kusta liikkunna lihoa,
+          Sihen liittäös lihoa."
+            Siitä silkillä sitowi,
+     380. Kapaloiwi kaunosella,
+          Polwea pojan pätösen,
+          Warpahia Wäinämöisen.
+          Sanowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+     385. "Siteheksi luojan silkki,
+          Herran kalwo katteheksi,
+          Tälle polwelle hywälle,
+          Wakasille warpahille!"
+            Kun oli woiet päälle pantu,
+     390. Warsin katsehet wakaiset,
+          Sitte silkillä siottu,
+          Kapaloittu kaunoisella,
+          Pani se puoli pyörryksihin,
+          Wäinämöisen wäännyksihin.
+     395.   Niin ukko kipuja käski,
+          Työnti tuskia kowia,
+          Keskelle kipumäkeä,
+          Kipuwuoren kukkulalle,
+          Kiwiä kiwistähän,
+     400. Paasia pakottamahan.
+            Siitä wanha Wäinämöinen
+          Jo tunsi awun totisen;
+          Pian pääsi terweheksi,
+          Liha kaswo kaunihiksi,
+     405. Alta aiwan terweheksi,
+          Keskeä kiwuttomaksi,
+          Wieriltä wiattomaksi,
+          Päältä nuurumattomaksi,
+          Ehommaksi entistänsä,
+     410. Paremmaksi muinostansa.
+            Katsahtawi kaunihisti
+          Päänsä päälle taiwosehen;
+          Sanowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+     415. "Tuoltap' aina armot käywät,
+          Merkit tuttawat tulewat,
+          Ylähältä taiwosesta,
+          Luota luojan kaikkiwallan.
+          Jo nyt on julkinen Jumala,
+     420. Harras hengen haltiani,
+          Awun mulle antanunna
+          Noissa tuskissa kowissa,
+          Rauan raannoissa pahoissa,
+          Teräksen tekowihoissa."
+
+
+
+
+Wiies Runo.
+
+
+Wäinämöinen lähtee kotia, laulaa ison suunnattoman kuusen matkalla
+ja kuun ja otawan latwalle. Kotia tulleelta kysyy Ilmarinen, mit'
+oli mielipahoissa. Sanoo Wäinämöinen Pohjolassa ihanan neien olewan
+Ilmarista kosiin kehottawa. Ilmarinen tästä arwelee Wäinämöiseltä
+itsensä Pohjolaan luwatuksi, eikä lupaa lähteä. Niin käskee
+Wäinämöinen häntä outoa kuusta katsomahan. Lähtee Wäinämöisen kera,
+tulee paikalle, nousee kuuta ja otawata latwasta ottamaan. Latwaan
+kohottua laulaa ison tuulen Wäinämöinen, joka kuusinensa, päiwinensä,
+wie Ilmarisen Pohjolaan. Siellä hän sepäksi kuultu pannaan sammon
+taonnalle. Rakentaa pajan, hankkii tuulet lietsomaan, ja takoo
+sammon, jonka sitte walmihina Pohjolan emäntä kiwimäkeen tallitsee.
+Ilmarinen itse, neien suostuttamatta, lähtee Pohjolasta kotia ja
+kertoo Wäinämöiselle sammon takoneensa.
+
+          Waka wanha Wäinämöinen
+          Kohta lähtewi kotia,
+          Pani warsan waljahisin,
+          Ruskian reen etehen,
+      5.  Itse reuoksen rekehen,
+          Korjahan kohentelihen.
+          Laski wirkkua witsalla,
+          Helähytti helmiswyöllä,
+          Wirkku juoksi, matka joutu,
+     10.  Reki wieri, tie lyheni,
+          Jalas koiwunen kolasi,
+          Korja kultanen kulisi.
+            Ajawi, karettelewi
+          Noita Wäinölän ahoja,
+     15.  Kalewalan kankahia,
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Syö susi unen näkiä,
+          Tapa tauti Lappalainen;
+          Ei sanot saawani kotia
+     20.  Enämpi eläwin silmin,
+          Sinä ilmoissa ikänä,
+          Kuuna kullan walkiana,
+          Näille Wäinölän ahoille,
+          Kalewalan kankahille."
+     25.    Siitä wanha Wäinämöinen
+          Laulelewi, taitelewi;
+          Laulo kuusen kukkalatwan,
+          Kukkalatwan, kultalehwän.
+          Latwan työnti taiwahalle,
+     30.  Puhki pilwien kohotti,
+          Lehwät ilmoille lewitti,
+          Halki taiwahan hajotti.
+            Laulelewi, taitelewi;
+          Laulo kuun kumottamahan
+     35.  Kultalatwa kuusosehen;
+          Laulo oksille otawan.
+            Ajawi, karettelewi
+          Kohti kullaista kotia
+          Alla päin pahoilla mielin,
+     40.  Kun oli seppo Ilmarisen,
+          Takojan iän ikuisen,
+          Luwannut lunastimeksi,
+          Oman päänsä päästimeksi,
+          Pimiähän Pohjolahan,
+     45.  Summahan Sariolahan.
+            Seppo wastahan tulewi:
+          "Woi sie wanha Wäinämöinen,
+          Mit' olet pahalla mielin,
+          Kaiken kallella kypärin?"
+     50.    Sillon wanha Wäinämöinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Sinä seppo Ilmarinen,
+          Lankoni emoni lapsi,
+          Lähe neittä noutamahan,
+     55.  Päätä kassa katsomahan,
+          Pimiästä Pohjolasta,
+          Summasta Sariolasta.
+          Kun on neiti Pohjolassa,
+          Impi kylmässä kylässä,
+     60.  Jok' ei suostu sulhosihin,
+          Mielly miehiin hywihin;
+          Kiitti puoli pohjan maata,
+          Kun ompi kowin koria,
+          Lihan läpi luu näkywi,
+     65.  Luun läpi yin näkywi.
+          Saatat sie takoa sammon,
+          Kirjokannen kirjaella,
+          Niin saat neion palkastasi,
+          Työstäsi tytön ihanan."
+     70.    Itse seppo Ilmarinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Joko sie minun menetit
+          Pimiähän Pohjolahan
+          Oman pääsi päästimeksi,
+     75.  Itsesi lunastimeksi!
+          En sinä pitkänä ikänä,
+          Kuuna kullan walkiana,
+          Lähe Pohjolan tuwille,
+          Sariolan salwoksille,
+     80.  Miesten syöjille sioille,
+          Urosten upottajille."
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Ohoh seppo Ilmarinen,
+     85.  Lähkös kuusta katsomahan,
+          Kun on nossut taiwahalle,
+          Puhki pilwien kohonnut,
+          Lehwät ilmoille lewennä,
+          Halki taiwahan hajonna.
+     90.  Ompi kummat kuusosessa:
+          Kuu uusi kumottamassa,
+          Kultalatwa kuusosessa,
+          Ompi oksilla otawa."
+            Läksit kuusta katsomahan
+     95.  Tuonne Wäinölän aholle,
+          Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Nyt sie seppo weikkoseni
+          Noskos kuuta noutamahan,
+     100. Otawaista ottamahan,
+          Kultalatwa kuusosesta."
+             Siitä seppo Ilmatinen
+          Nousi puuhun korkialle,
+          Ylähäksi taiwahalle;
+     105. Nousi kuuta noutamahan,
+          Otawaista ottamahan,
+          Kultalatwa kuusosesta.
+             Sillon wanha Wäinämöinen
+          Lauloa hyrähtelewi;
+     110. Laulo tuulen tuppurihin,
+          Ilman raiwohin rakenti.
+          Sanowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+          "Ota tuuli purtehesi,
+     115. Ahawa wenosehesi,
+          Wieä, wiillätelläksesi,
+          Pimiähän Pohjolahan."
+            Otti tuuli purtehensa,
+          Ahawa wenosehensa,
+     120. Wieä, wiillätelläksensä
+          Pimiähän Pohjolahan.
+            Siinä seppo Ilmarinen
+          Jopa kulki, jotta joutu,
+          Pimiähän Pohjolahan,
+     125. Summahan Sariolahan.
+          Kulki tuulen tietä myöten,
+          Ahawan ratoa myöten,
+          Yli kuun, alatse päiwän,
+          Otawaisten olkapäitse,
+     130. Pääty Pohjolan pihalle,
+          Sariolan saunatielle;
+          Eikä häntä koirat kuultu,
+          Eikä haukkujat hawattu.
+            Louhi Pohjolan emäntä,
+     135. Pohjan akka harwahammas,
+          Itse päätywi pihalle,
+          Itse ennätti sanoa:
+          "Mi sinä lienet miehiäsi,
+          Ja kuka urohiasi;
+     140. Tulit tuulen tietä myöten,
+          Ahawan ratoa myöten,
+          Eikä koirat kohti hauku,
+          Eikä wirka willahännät."
+            Sano seppo Ilmarinen:
+     145. "Emmä tänne tullukkana
+          Kylän koirien kuluksi,
+          Willahäntien wihaksi,
+          Näillä ouoilla owilla,
+          Weräjillä wierahilla."
+     150.   Siitä Pohjalan emäntä
+          Kysäsewi wierahalta:
+          "Oletko tullut tuntemahan,
+          Tuota seppo Ilmarista,
+     155. Takojata taitawinta?"
+            Se on seppo Ilmarinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Itse olen seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen."
+     160.   Louhi Pohjolan emäntä,
+          Pohjan akka harwahammas,
+          Pian pistihen tupahan,
+          Sanowi sanalla tuolla:
+          "Neityeni nuorempani,
+     165. Lapseni wakawimpani,
+          Pane päällesi parainta,
+          Kaunihinta kaulallesi,
+          Ripehintä rinnoillesi,
+          Warrellesi walkeinta;
+     170. Jo on seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+          Saanut sammon laaintahan,
+          Kirjokannen kirjantahan.
+            Tuopa kaunis Pohjan tytti,
+     175. Maan kuulu, ween walio,
+          Meni aittahan mäellä;
+          Kolme on aittoa mäellä,
+          Yksi on emosen aitta,
+          Se aitta parahin aitta.
+     180. Siellä on arkku arkun päällä,
+          Lipas lippahan lomassa;
+          Aukasi parahan arkun,
+          Kimahutti kirjokannen,
+          Löysi kuusi kultawyötä,
+     185. Wiisi willaista hametta;
+          Puki päällensä parasta,
+          Kaulallensa kaunihinta,
+          Ripeintä rinnoillensa,
+          Warrellensa walkeinta.
+     190.   Siitä Pohjolan emäntä
+          Käytti seppo Ilmarisen
+          Tuolla Pohjolan tuwassa,
+          Sariolan salwoksessa.
+          Syötti miehen syöneheksi,
+     195. Juotti miehen juoneheksi,
+          Apatti alanenäksi,
+          Uuwutti unelliseksi;
+          Pani maata matkamiehen,
+          Neien wierehen wenytti.
+     200.   Siitä Pohjolan emäntä
+          Itse tuon sanoiksi wirkki.
+          "Ohoh seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+          Saatatko takoa sammon,
+     205. Kirjokannen kirjaella,
+          Yhen joukkosen sulasta,
+          Yhen willan kylkyestä,
+          Yhen otrasen jywästä,
+          Yhen wärttinän muruista;
+     210. Niin saat neion palkastasi,
+          Työstäsi tytön ihanan."
+            Sillon seppo Ilmarinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Jo taisin takoa Sammon,
+     215. Kirjokannen kirjaella,
+          Yhen joukkosen sulasta,
+          Yhen willan kylkyestä,
+          Yhen otrasen jywästä,
+          Yhen wärttinän muruista;
+     220. Kun olin taiwoista takowa,
+          Ilman kantta kalkuttawa,
+          Ilman alkosen alutta,
+          Riporihman tehtysättä."
+            Siitä seppo Ilmarinen,
+     225. Takoja iän ikuinen,
+          Läksi sammon laaintahan,
+          Kirjokannen kirjantahan.
+          Kysy paikalta pajoa,
+          Kaikkia sepinkaluja;
+     230. Ei pajoa Pohjolassa,
+          Pihtiä Pimentolassa,
+          Ei pajoa, ei paletta,
+          Ahjoa, alasintana,
+          Wasaroa warttakana.
+     235.   Sillon seppo Ilmarinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Akat tuosta tuskautoho,
+          Herjat kesken heittäöhö;
+          Waan ei mies pahempikana,
+     240. Uros untelompikana."
+            Etsi ahjonsa alusta,
+          Leweyttä lietsehensä,
+          Pohjolan kiwimäellä,
+          Rautasella kalliolla,
+     245. Wuorella teräksisellä.
+          Löysi paikkoa palasen
+          Aloa aniwähäsen,
+          Johon paino palkehensa,
+          Lewitteli lietsehensä,
+     250. Alasimensa asetti.
+            Pani orjat lietsomahan,
+          Palkkalaiset painamahan;
+          Orjat lietso löyhytteli,
+          Palkkalaiset painatteli;
+     255. Lietso päiwän, lietso toisen,
+          Lietso kohta kolmannenki,
+          Syli syttä hartiolla,
+          Kyynärä kywentä päässä,
+          Waaksa muulla wartalolla,
+     260. Kortteli kowa nokea.
+            Jo päiwällä kolmannella
+          Itse seppo Ilmarinen
+          Katso ahjonsa alusta,
+          Lietsehensä liepehiä:
+     265. "Saako sampo walmihiksi,
+          Kirjokansi kirjatuksi?"
+            Ei saa sampo walmihiksi,
+          Kirjokansi kirjatuksi.
+          Siitä seppo Ilmarinen
+     270. Saapi tuulet lietsomahan;
+          Lietso tuulet löyhytteli,
+          Itä lietso, lietso länsi,
+          Etelä enemmän lietso,
+          Pohjanen puhu kowasti.
+     275. Lietso päiwän, lietso toisen,
+          Lietso kohta kolmannenki;
+          Päiwälläpä kolmanella
+          Itse seppo Ilmarinen
+          Katso ahjonsa alusta,
+     280. Lietsehensä liepehiä;
+          Sampo tungeksen tulesta,
+          Alta ahjonsa ajaksen.
+            Siitä seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+     285. Takoa taputtelewi,
+          Lyöä lyyhäyttelewi,
+          Pajassa owettomassa,
+          Ilman ikkunattomassa.
+          Päiwät sampoa takowi,
+     290. Kirjokantta kalkuttawi,
+          Yöt on neittä miestyttäwi,
+          Impeä lepyttelewi.
+            Saipa sampo walmihiksi,
+          Kirjokansi kirjotuksi;
+     295. Ei saa impi miestytyksi,
+          Neitonen lepytetyksi.
+            Siitä jauho uusi sampo,
+          Kirjokansi kiikutteli;
+          Jauho purnon puhtehessa,
+     300. Jauho purnon syötäwiä,
+          Purnon toisen myötäwiä,
+          Kolmannen kotipitoja.
+            Niin ihastu Pohjan akka,
+          Saatto sitte sammon tuonne
+     305. Waaran waskisen sisähän,
+          Pohjolan kiwimäkehen,
+          Yheksän lukun taaksi.
+          Sihen juuret juurruttele
+          Yheksän sylen sywälle;
+     310. Juuren juurti maaemähän,
+          Toisen wesiwiertehesen,
+          Kolmannen kotimäkehen.
+            Itse seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+     315. Allapäin pahoilla mielin,
+          Kahta kallella kypärin,
+          Jo tuossa ajattelewi,
+          Pitkin päätänsä pitäne
+          Miten olla, kuin eleä,
+     320. Pimiässä Pohjolassa.
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Ohoh seppo Ilmarinen,
+          Laatisiko mieli mennä,
+          Elomaille entisille?
+     325.   Sano seppo Ilmarinen:
+          "Sinne mieleni tekisi
+          Elomaille entisille,
+          Kotihini kuolemahan."
+            Louhi Pohjolan emäntä
+     330. Syötti miehen, juotti miehen,
+          Panewi perähän purren,
+          Nosti tuulen tuulemahan;
+          Sillä seppo Ilmarinen
+          Matkasi omille maille,
+     335. Kohti kullaista kotia,
+          Entistä elosioa.
+            Kysy wanha Wäinämöinen
+          Ilmariselta sepolta:
+          "Weli seppo Ilmarinen,
+     340. Lankoni emoni lapsi,
+          Joko laait uuen sammon,
+          Kirjokannen kirjaelit?"
+            Sano seppo Ilmarinen,
+          Itse laatia pakisi:
+     345. "Jopa jauho uusi sampo,
+          Kirjokansi kiikutteli;
+          Jauho purnon puhtehessa,
+          Jauho purnon syötäwiä,
+          Purnon toisen myötäwiä,
+     350. Kolmannen pieltäwiä."
+
+
+
+
+Kuues Runo.
+
+
+Lemminkäinen yritäksen Pohjan tyttöä kosihin. Emo kieltää lähtemästä,
+surmaa Pohjan noijilta pojalleen pelkääwä. Lemminkäinen jo päätänsä
+harjaawa nakkaa suan käestänsä lausumalla, sillon häntä surmattawan,
+konsa suka werta wuotanee. Niin waraeleksen ja lähtee matkalle.
+Tulee kylään, ajaa talo talolta ja kysyy jo kahestaki paikasta
+hewosensa riisujata. Ei saanut, ajaa eille Pohjolan pihalle. Kuulee
+tuwassa laulajoita ja pistäksen sisälle. Ihmetellään ku lienee
+outo, kun häntä ei koiratkana haukkune. Lemminkäinen wirkkaa ei
+siksi tulleensakan ja alkaa lauloa. Niin laulo miehet kunne kunki
+tuwasta, yhen waan heitti laulamatta wanhan sokia ukon. Kysy ukko
+miksi häntäkin ei laulanut. Sanoo Lemminkäinen ei senlaiseen herjaan
+koskewansa. Tästä ukko suuttunut lähtee Tuonelan joelle siellä
+Lemminkäistä uottawa.
+
+          Itse lieto Lemminkäinen,
+          Itse kaunis kaukomieli,
+          Lähtiäksensä kokewi,
+          Tullaksensa toiwotteli
+      5.  Pohjan poikajen tulille,
+          Lapin lasten tanterille.
+            Kesän kengitti hewoista,
+          Talwen rautoja rakenti,
+          Waljasti tulisen ruunan
+     10.  Tulisella tanterella;
+          Wesi tippu wempelestä,
+          Raswa rahkehen nenästä.
+            Niin sanowi Lemminkäinen:
+          "Oi emoni, waimo wanha,
+     15.  Jospa paitani pesisit
+          Mustan käärmehen mujuilla,
+          Kesäkuilla kuiwoaisit,
+          Mun kosihin mennäkseni
+          Neittä kylmästä kylästä,
+     20.  Piikoa Pimentolasta."
+            Emo kielteä käkewi,
+          Warotteli waimo wanha:
+          "Ellös menkö poikueni
+          Ilman tieon tietämättä,
+     25.  Ilman taion taitamatta,
+          Pohjan poikajen tulille,
+          Lapin lasten tanterille;
+          Siellä Lappi laulanewi,
+          Tunkenewi Turjalainen,
+     30.  Suin sytehen, päin sawehen,
+          Kypenihin kyynäswarsin,
+          Koprin kuumihin porohin."
+            Niin sanowi Lemminkäinen:
+          "Jo minua noiat noitu,
+     35.  Noiat noitu, kyyt kiroili,
+          Koki kolme Lappalaista,
+          Yhtenä kesäissä yönä,
+          Alasti alakiwellä,
+          Ilman wyöttä, waattehitta.
+     40.  Sen werran minusta saiwat,
+          Min kirwes kiwestä saapi,
+          Napakaira kalliosta,
+          Järky jäästä iljanesta,
+          Tuoni tyhjästä tuwasta.
+     45.    Jos tahon tasalle panna,
+          Miesten werroille weteä,
+          Itse laulan Lappalaisen,
+          Itse tungen Turjalaisen,
+          Käsin kalman kattilahan,
+     50.  Koprin ilmahan kowahan,
+          Polwin hyytä hyppimähän,
+          Säärin jäätä särkemähän,
+          Riitettä repäsemähän;
+          Laulan halki hartionsa,
+     55.  Puhki leukansa puhelen,
+          Paian kauluksen kaheksi,
+          Rikki rintalastasesta."
+            Emo kielteä käkewi,
+          Warotteli waimo wanha:
+     60.  "Ellös wainen poikueni
+          Lähkö neittä Pohjolasta,
+          Piikoa Pimentolasta;
+          Tuho ainaki tulewi,
+          Hukka lieto Lemminkäistä,
+     65.  Tuho poikoa pätöistä.
+          Ei sinussa laulajaa,
+          Pohjan poikien sekahan,
+          Etkä tunne kieltä Turjan,
+          Maha lausua Lapiksi."
+     70.    Sillon lieto Lemminkäinen,
+          Oli päätänsä sukiwa,
+          Hapsiansa harjaawa,
+          Lähtiäksensä kosihin,
+          Mennäksensä Pohjolahan.
+     75.  Suan orrelle ojensi,
+          Harjan paino patsahasen;
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Sillon on hukka Lemminkäistä,
+          Tuho poikoa pätöistä,
+     80.  Kun suka werin waluwi,
+          Harja hurmehin loruwi."
+            Siitä läksi Lemminkäinen
+          Wasten kieltoa emonsa,
+          Warotusta wanhempansa.
+     85.  Missä mies waraeleksen?
+          Jo wähin waraeleksen
+          Owen suussa alla orren,
+          Pirtin pihtipuolisessa,
+          Weräjillä wiimmesillä.
+     90.    Ei oo ne warat wäkewät,
+          Missä mies waraeleksen?
+          Korwalla tulisen kosken,
+          Pyhän wirran pyörtehessä;
+          Siinä mies waraeleksen,
+     95.  Hyöteleksen, wyötteleksen,
+          Rautapaitohin paneksen,
+          Teräswöihin telkitäksen.
+          Sanowi sanoilla näillä:
+          "Mies on lustuissa lujempi,
+     100. Rautapaiassa parempi,
+          Teräswyössä tenhosampi,
+          Noien noitien noroille,
+          Tietomiesten tienohille,
+          Jottei huoli huonommista,
+     105. Tottele hywiäkänä."
+            Laski wirkkua witsalla,
+          Helähytti helmiswyöllä;
+          Wirkku juoksi, matka joutu,
+          Reki wieri, tie lyheni.
+     110. Ajo päiwän, ajo toisen,
+          Kohta kolmannen ajawi.
+            Kylä wastahan tulewi;
+          Ajoa suhuttelewi
+          Alimmaista tietä myöten
+     115. Alimmaisehen talohon.
+          Yli kynnyksen kysywi,
+          Lausu lakkapuun takoa:
+          "Oisiko talossa taassa
+          Rinnukseni riisujaa,
+     120. Aisani alentajoa,
+          Luokin lonkahuttajoa?"
+          Lausu lapsi lattialta,
+          Poika portahan nenältä:
+          "Ei ole talossa taassa
+     125. Rinnuksien riisujaa,
+          Aisojen alentajoa,
+          Luokin lonkahuttajoa."
+            Mitä huoli Lemminkäinen;
+          Laski wirkkua witsalla,
+     130. Helähytti helmiswyöllä,
+          Ajoa suhuttelewi
+          Keskimmäistä tietä myöten
+          Keskimmäisehen talohon.
+          Yli kynnyksen kysywi,
+     135. Lausu lakkapuun takoa:
+          "Oisiko talossa taassa
+          Rinnukseni riisujoa,
+          Aisani alentajoa,
+          Luokin lonkahuttajoa?"
+     140.   Lausu akka lattialta,
+          Kielipalku pankon päästä:
+          "Kyllä saat talosta taasta
+          Rinnuksesi riisujoita,
+          Aisasi alentajoita,
+     145. Luokin lonkahuttajoita;
+          Ompa kyllä kymmenenki,
+          Saatpa jos tahot satoja,
+          Jotka sulle kyyin saawat,
+          Antawat ajohewosen,
+     150. Yli meret mennäksesi,
+          Lammit luikahellaksesi,
+          Isäntäsi iltaselle,
+          Emäntäsi einehelle,
+          Muun perehen murkkinalle.
+     155. Saaha kukkona kujahan,
+          Kanan lassa kartanolle,
+          Mennä kynsin kynnyksessä,
+          Poikkipuolin portahalla,
+          Siwun sintsin lattialla."
+     160.   Mitä huoli Lemminkäinen,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Oisi akka ammuttawa,
+          Koukkuleuka kolkattawa."
+          Laski wirkkua witsalla,
+     165. Helähytti helmiswyöllä;
+          Ajoa suhuttelewi
+          Wierimmäistä tietä myöten
+          Wierimmäisehen talohan.
+            Niin pihalle tultuansa
+     170. Lyöpi maata ruoskallansa;
+          Utu nousi ruoskan tiestä,
+          Mies nuori u'un seassa,
+          Sepä riisu rinnuksia,
+          Sepä aisoja alenti,
+     175. Sepä luokit lonkahutti.
+            Siitä lieto Lemminkäinen
+          Itse korwin kuuntelewi;
+          Kuuli ulkoa runoja,
+          Läpi sammalen sanoja,
+     180. Läpi lauan laulajoita,
+          Läpi seinän soittajoita.
+            Meni nurkasta tupahan,
+          Sai sisähän salwomesta,
+          Jott' ei häntä koirat kuultu,
+     185. Eikä haukkujat hawattu.
+          Tupa oli täynnä tuppisuita,
+          Jakku miehiä jaloja,
+          Siltalauat laulajoita,
+          Owen suu osoawia,
+     190. Siwuseinä soittajoita,
+          Peripenkki tietäjiä,
+          Karsina karehtioita;
+          Nuo laulowat Lapin wirttä,
+          Hiien wirttä winguttiwat.
+     195.   Itse Pohjolan emäntä
+          Liikku sillan liitoksella,
+          Lieho keskilattialla.
+          Sanowi sanalla tuolla:
+          "Olipa tässä ennen koira,
+     200. Rakki rauan karwallinen,
+          Lihan syöjä, luun puria,
+          Weren uuelta wetäjä;
+          Mi sinä lienet miehiäsi,
+          Ja kuka urohiasi,
+     205. Kun ei sua koirat kuultu,
+          Eikä haukkujat hawattu."
+            Sano lieto Lemminkäinen:
+          "En mä tänne tullutkana
+          Tawoittani, tieottani,
+     210. Mahittani, maltittani,
+          Ilman innotta isäni,
+          Waruksitta wanhempani,
+          Suuhun Untamon susien,
+          Kitahan kirokawetten."
+     215.   Siitä lieto Lemminkäinen
+          Itse löihen loihtiaksi,
+          Laikahutti laulajaksi;
+          Laulo laulajat parahat
+          Pahimmiksi laulajoiksi,
+     220. Kiwikintahat kätehen,
+          Kiwiharkko hartioille,
+          Kiwilakki päälaelle,
+          Kiwet suuhun syrjin syösti,
+          Paaet lappehin lapeli,
+     225. Parahille laulajille,
+          Tietäwimmille runoille.
+            Niin laulo mokomat miehet
+          Kissan kirjawan rekehen,
+          Kissan tuonne kiiätellä,
+     230. Eteämmä ennätellä,
+          Pohjan pitkähän perähän,
+          Lapin laajahan salohon,
+          Kuss' ei kule karjan kynsi,
+          Waella hewosen warsa.
+     235.   Ja laulo mokomat miehet
+          Lapin laajalle lahelle,
+          Miesten syöjälle selälle,
+          Urosten upottajalle,
+          Josta welhot wettä juowat,
+     240. Tulikulkut tuioawat.
+            Ja laulo mokomat miehet
+          Rutjan koskehan kowahan,
+          Kinahmehen ilkiähän,
+          Johon puut päin putoowat,
+     245. Perin wieriwät petäjät,
+          Hongat latwoin lankiawat.
+            Siinä lieto Lemminkäinen
+          Laulo nuoret, laulo wanhat,
+          Laulo kerran keski laaun,
+     250. Yhen heitti laulamatta
+          Ulappalan ukko wanhan,
+          Ukko wanhan umpisilmän.
+            Niin ukko sanoiksi wirkki:
+          "Oi sie lieto Lemmin poika,
+     255. Laulot nuoret, laulot wanhat,
+          Laulot kerran keski laaun,
+          Niin miks et minua laula?"
+            Se on lieto Lemminkäinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+     260. "Niin siks en sinua laula,
+          Kun sä miessä nuorempana
+          Makasit oman emosi,
+          Wanhempasi waiwuttelit;
+          Itse herjasit heposet,
+     265. Juoksuttelit suorajouhet,
+          Suon selällä, maan nawalla,
+          Ween liiwan liikkumilla."
+             Ulappalan ukko wanha,
+          Ukko wanha umpisilmä,
+     270. Kowin suuttu ja wihastu;
+          Meni ulos usta myöten,
+          Pihalle wajoa myöten,
+          Juoksi Tuonelan joelle,
+          Siellä katso Kaukomieltä,
+     275. Wiikon wuotti Lemminkäistä.
+
+
+
+
+Seitsemäs Runo.
+
+
+Lemminkäinen kysyy Pohjolan akalta tyttöä puolisoksensa ja pannaan
+ansiotyölle hirweä Hiien nurmien periltä hiihtämään. Laatii
+uuet sukset ja lähtee metsälle uhkaamalla ei sitä olewan jota
+suksillansa ei saawuttaisi. Hiisi kuultua uhkaamisen tekäsi hirwen
+jota Lemminkäinen tawottelee siks että sukset muutamassa lujassa
+potkaamassa taittuwat poikki. Siitä hän metsämiehen tawoin lu'uilla
+ja metsän haltioita rukoelemisella kokee saalihinsa saaha, joka
+wiimmen toki luonnistuki. Niin toistaa hän anomuksensa ja pannaan
+uuelle työlle Hiien hewoista suistamaan. Sen suistaa ja pyytää
+kolmannesti tyttöä. Nyt määrätään hänelle työksi yhellä yrittämällä
+joutsen Tuonelan joesta ampua. Lähtee Tuonelan joelle ja surmataan
+ukolta, joka siellä oli häntä wahtaawa. Päälliseksi hakkaa hänen
+Tuonen poika wiieksi muruksi miekallansa.
+
+          Niin sanowi Lemminkäinen:
+          "Anna akka tyttöäsi,
+          Sekä nuorta morsianta,
+          En tuota pahoin pitäisi;
+      5.  Sylissäni syöessäni,
+          Käsissäni käyessäni,
+          Selässäni seistessäni,
+          Maatessa mahani alla."
+            Sano Pohjolan emäntä:
+     10.  "Äsken annan tyttäreni,
+          Sekä nuoren morsiamen,
+          Kun sa hiihat Hiien hirwen
+          Hiien peltojen periltä."
+            Sillon lieto Lemminkäinen,
+     15.  Itse kaunis Kaukomieli,
+          Sykysyn lylyä laati,
+          Kesän ketti kalhuansa,
+          Päiwän sauoa salitti,
+          Toisen toista kirjotteli.
+     20.    Saipa sukset walmihiksi,
+          Kalhunsa kanineheksi.
+          Sillon lieto Lemminkäinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Ei olle sitä metsässä
+     25.  Jalan neljän juoksewata,
+          Kut' ei näillä yllätetä,
+          Kaunihisti kannateta,
+          Kalhuilla pojan Kalewan,
+          Laatimilla Lemminkäisen."
+     30.    Pääty Hiisi kuulemassa,
+          Jumala tähyämässä;
+          Hiisi hirwiä rakensi,
+          Jalopeuroa sukesi,
+          Pään mäkäsi mättähästä,
+     35.  Jalat rannan raippasista,
+          Sääret aian seipähistä,
+          Selän aian aiaksesta,
+          Korwat lammin lumpehista,
+          Ketun kuusen koskuesta,
+     40.  Muun lihan lahosta puusta,
+          Silmät kuukkunan kiwestä.
+            Laski kättä lautaselle,
+          Itse neuo hirweänsä,
+          Kun kukin sukimoansa,
+     45.  Itse ilmoin luomoansa:
+          "Nyt sie juokse Hiitten hirwi,
+          Jalkoa jalo tewana,
+          Poropetra poimettele,
+          Poron poikimasioille,
+     50.  Lapin lasten tanterille."
+            Siitä juoksi Hiitten hirwi,
+          Jalkasi jalo tewana,
+          Poropetra poimetteli,
+          Pohjan aitojen peritse,
+     55.  Lapin lastutanteritse;
+          Potkasi koan owea,
+          Kaato kattilat tulelta,
+          Selin keiton keikahutti,
+          Lihat tuhkahan tuherti,
+     60.  Liemet lietehen lewitti,
+          Itse eillehen menewi.
+            Lapin lapset itkemähän,
+          Lapin koirat haukkumahan,
+          Kylän naiset nauramahan.
+     65.    Tuli weitikkä werewä,
+          Sano kaunis Kaukomieli:
+          "Mitä täällä immet itki,
+          Mitä täällä naiset nauro,
+          Kuta täällä koirat haukku?"
+     70.  "Juoksi tästä Hiitten hirwi,
+          Jalkasi jalo tewana,
+          Poropetra poimetteli;
+          Potkasi koan owea,
+          Kaato kattilat tulelta,
+     75.  Selin keiton keikahutti,
+          Lihat tuhkahan tuherti,
+          Liemet lietehen lewitti,
+          Itse eillehen menewi."
+            Siitä weitikkä werewä
+     80.  Lykkäsi lylyn lumelle,
+          Kun on woina wuolakenna;
+          Kanto kattawan awuksi,
+          Kun on kiitäwän hawukan;
+          Kanto kaksi sauoansa
+     85.  Kahen puolin kalhustansa;
+          Saan makso saua markan,
+          Toinen ruskian reposen.
+            Siitä kerran potkasewi
+          Silmän sintämättömähän,
+     90.  Potkasewi kerran toisen
+          Korwan kuulemattomahan,
+          Potkasewi kolmannenki
+          Jo tawotti Hiien hirwen.
+            Kokan koiwusen rakenti,
+     95.  Tarhan tammisen tawotti:
+          "Siinä seiso Hiien hirwi,
+          Poropetra poimettele!"
+            Selkeä silittelewi,
+          Taljoa taputtelewi:
+     100. "Sopisipa taassa maata
+          Nuoren neitosen keralla."
+            Siitä kiihty Hiien hirwi,
+          Poropetra potkimahan;
+          Kokan koiwusen lewitti,
+     105. Tarhan tammisen hajotti,
+          Itse eillehen menewi.
+            Siitä weitikkä werewä
+          Wielä kerran potkasewi,
+          Lysmätti lyly läwestä,
+     110. Taittu kalhu kannan tiestä,
+          Saua katki kään siasta,
+          Toinen somman suowerosta.
+          Itse juoksi Hiien hirwi,
+          Jottei päätänä näkynnä,
+     115. Silmän sintämättömäksi,
+          Korwan kuulemattomaksi.
+            Siitä lieto Lemminkäinen,
+          Itse kaunis Kaukomieli,
+          Wielä muisti muunki keinon,
+     120. Toki toisen tien osasi;
+          Sauowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+          "Joko hiihan hiljalleni,
+          Werkkahalleni wetelen;
+     125. Hiljallehen huono käypi,
+          Sauan woimaton pitäwi.
+          Heitän poies heinäkengät,
+          Panen talwitallukseni,
+          Sykysyiset syylinkini,
+     130. Metsolahan mennäkseni,
+          Metsän tyttöjen tyköhön,
+          Sinipiikojen pihalle,
+          Hawulinnan liistehille.
+            Minun sukseni kuluwat,
+     135. Hopiaiset hoikkenewat;
+          Otan Hiien hienot sukset,
+          Lemmon leppäset siwakat,
+          Niillä hiihan Hiien maita,
+          Lemmon maita löyhyttelen,
+     140. Hiihan kohti korwen rannan,
+          Salon sintäwän sisälle.
+            Tuolta korpi kuummottawi,
+          Tuolta sintäwi sinerwä;
+          Tuonne mieleni tekewi,
+     145. Aiwoni ajattelewi,
+          Muien miesten metsimaille,
+          Urosten eräsaloille.
+            Otan kolme koiroani,
+          Wiisi willa hänteäni,
+     150. Seitsemän sepeliäni;
+          Kohottelen koiriani,
+          Jouwuttelen jousiani,
+          Suksiani suin puhelen.
+          Suksi on jalkoa sukua,
+     155. Jousi kättä joukkioa,
+          Päre nuoli, puu wasama.
+            Koirani keränä wieri,
+          Kylän kukka kuulusana,
+          Sukseni ma'a matona.
+     160. Niin on häntä koirallani,
+          Kun komehin korpikuusi;
+          Niin on silmät koirallani,
+          Kun on suurin suitsirengas;
+          Niin on hammas koirallani,
+     165. Kun on wiikate Wirossa.
+            Sinä koirani komehin,
+          otukseni oiwallisin!
+          Juoksuttele, jouwuttele,
+          Ahomaita aukehia;
+     170. Juokse tuonne toisualle
+          Mielusahan metsolahan,
+          Tarkkahan Tapiolahan.
+            Kowa ilma koskenewi,
+          Rakkihini rapsuawi,
+     175. Niin minä sanon mokomin,
+          Sanon, kun sano isoni:
+          Tellerwo Tapion neiti,
+          Mielikki metsän miniä!
+          Kukuttele koiroani,
+     180. Haukuta hakioani,
+          Sisällä salon sinisen,
+          Korwen kultasen koissa.
+          Wäännä wainu wempelelle,
+          Tuhku kaarelle siwalla,
+     185. Lyö löyly etempääki,
+          Kanna wainu kaukempoa,
+          Tulla koiran sieramihin,
+          Wilullaki, wihmoillaki,
+          Säilläki, satehillaki;
+     190. Jotta koiran kohti juosta,
+          Penun julki julkotella,
+          Mielusassa metsolassa,
+          Tarkassa Tapiolassa.
+            Niinp' ennen sano isoni,
+     195. Wieri waltawanhempani,
+          Kun ei koira kohti juossut,
+          Penu oikein osannut:
+          Ku on koirani kokenut,
+          Mikä hallin haittaellut;
+     200. Ku on tukki koiran turwan,
+          Wainukullan salpaeli
+          Kun ei koira kohti hauku,
+          Penu oikein osoa?
+            Kyllä tieän koiran synnyn,
+     205. Arwoan alun penuen:
+          Tuulelt' on penuen tunti,
+          Ahawalta koiran alku.
+          Portto Pohjolan sokia,
+          Ulappalan umpisilmä,
+     210. Perin tuulehen makasi,
+          Pallehin pahaan säähän,
+          Selin luoen luotehesen,
+          Kaltoin kaarnapohjasehen.
+          Tuuli nosti turkin helmat,
+     215. Ahawa hamehen helmat,
+          Teki tuuli tiineheksi,
+          Ahawa awulliseksi.
+            Mitä kantawi kohussa.
+          Koiran tuo kohussa kanto,
+     220. Penun alla pernojensa,
+          Maksoissansa maan itikan.
+            Ku kanto kapalonuorat?
+          Hawon akka raiwokerta,
+          Se kanto kapalonuorat,
+     225. Lapsen karkian kapalon,
+          Liinoissansa liikutteli,
+          Helmoissansa heilutteli.
+            Penitar waliwo waimo,
+          Ulappalan umpisilmä!
+     230. Tule lasta päästämähän,
+          Poikoa perittämähän;
+          Tuli lukko koiran suuhun,
+          Haitta haukun hampahisin,
+          Ota lukko koiran suusta,
+     235. Haitta haukun hampahista;
+          Ota sulku suun eestä,
+          Kapu kielen kantimesta,
+          Anna koiran kohti juosta,
+          Penun oikein osata.
+     240.   Lähen nyt miehistä metsälle,
+          Urohista ulkotöille;
+          Lepy lehto, kostu korpi,
+          Taiwu ainoinen Tapio!
+          Ihastu jumalan ilma,
+     245. Miehen mennessä metsälle!
+          Ota metsä mieheksesi,
+          Urohoksesi Tapio,
+          Korpi kolkkipojaksesi!
+            Soita metsä kanteletta,
+     250. Kukuta salo käkeä.
+          Jotta kulta kuunteleisi,
+          Hopia tilin tekisi,
+          Alla kuusen kultalatwan,
+          Alla kaunihin katajan.
+     255.   Matalainen mulla mahti,
+          Lyhykäinen onnen lykky,
+          Sukset kultaset kuluwat,
+          Hopiaiset hoikkenewat;
+          Ikäwä minun tulewi,
+     260. Ikäwä tulettelewi,
+          Kun ei oo kullan muuttajoa,
+          Hopian wajehtajoa.
+          Ikäw' on iloton ilta,
+          Päiwä pitkä saalihiton.
+     265.   Joko suuttu suuri luoja,
+          hallan antaja wihastu,
+          Kun ei anna aionkana,
+          Harwonkana hoiwauta?
+          Ellös suuttuo jumala,
+     270. Maan pitäjä pillastuo;
+          Toki anna aiallani,
+          Iälläni ilmauta,
+          Kun ma ainosin anelen,
+          Kielin kullan kuikuttelen.
+     275.   Miks et anna antoluoja,
+          Lupoa luja jumala?
+          Ei ne muutkana paremmat,
+          Eikä pyytäjät pyhemmät;
+          Eipä miesten muienkana
+     280. Sinisemmät silmiripset,
+          Koriammat kulmakarwat,
+          Jalan heitto hempiämpi.
+            Muut ne wiewät wiekkahuulla,
+          Muut ottawat ounahuulla,
+     285. Mie en weisi wiekkahuulla,
+          En ottaisi ounahuulla,
+          Weisin waiwani näöstä,
+          Ottaisin omasta työstä.
+            Mikä mieli, mikä muutos,
+     290. Mielusassa metsolassa;
+          Entinen metsän emäntä
+          Oli kaunis katsannolta,
+          Ihana imertimiltä,
+          Käet olit kullan käärehissä,
+     295. Sormet kullan sormuksissa,
+          Pää kullan pätinehissä,
+          Tukat kullan suortuwissa,
+          Korwat kullan koltuskoissa,
+          Silmäripset simpsukoissa;
+     300. Nykynen metsän emäntä
+          Ruma on warsin rungoltansa,
+          Ilkiä imertimiltä,
+          Käet on witsakäärehissä,
+          Sormet witsasormuksissa,
+     305. Pää witsa pätinehissä,
+          Tukat witsa suortuwissa,
+          Korwat witsa koltuskoissa,
+          Kaula witsa helmilöissä.
+            Missä nyt antaja asuwi,
+     310. Eläwi hywä emäntä,
+          Puhas muori puuhoawi?
+          Tuolla antaja asuwi,
+          Eläwi hywä emäntä;
+          Puhas muori puuhoawi,
+     315. Sakaroilla sarwilinnan,
+          Metsän linnan liepehillä.
+          Eilen mie käwin metsässä,
+          Kolm' on linnoa metsässä;
+          Yksi puinen, toinen luinen,
+     320. Kolmansi kiwinen linna,
+          Se linna emännän linna,
+          Kuus' on kulta ikkunoa
+          Kunki linnan kulmanteella.
+          Mie katsoin sisähän noista,
+     325. Siellä antajat asuwat,
+          Ja wiruwat wiljan eukot.
+            Mielikki metsän emäntä,
+          Puhas muori, muoto kaunis!
+          Lyöte lykkywaattehisin,
+     330. Antipaitohin panete;
+          Aukase metinen arkku,
+          Mesilipas liikahuta,
+          Metiseltä mättähältä,
+          Kultaselta kunnahalta.
+     335. Tuo mulle metsän olutta,
+          Metsän mettä juoakseni;
+          Metsäss' on olutta paljon,
+          Metsässä mesi makia.
+            Hiero kahta kämmentäsi
+     340. Nyperrä hypehiäsi,
+          Pane kulta kulkemahan,
+          Hopia waeltamahan,
+          Wasten miestä walkiata,
+          Kowin koiwun karwallista.
+     345.   Metsolan metinen neiti,
+          Metsän piika pikkarainen!
+          Soitellos mesinen pilli,
+          Simapilli piiparoita,
+          Korwalle ehon emännän;
+     350. Et emäntä lienekkänä,
+          Jos et piikoa pitäne,
+          Sata piikoa pitäne,
+          Tuhat muuta käskyläistä,
+          Karjan kaiken kaitsiata,
+     355. Wiitsiätä wiljan kaiken.
+            Mielikki metsän miniä,
+          Tuulikki tytär Tapion!
+          Ota piiska pihlajainen,
+          Katajainen karjan ruoska,
+     360. Takoa Tapiowaaran,
+          Tuomiwaaran tuolta puolen,
+          Jolla witsot wiljoasi,
+          Karkottelet karjoasi.
+          Aja wilja wieremmille,
+     365. Aukeimmille ahoille;
+          Jok' on laiska juoksemahan,
+          Sitä laske lautaselle;
+          Joka tieltä pois menewi,
+          Sitä silmille siwalla,
+     370. Tielle korwasta kohota.
+            Oja wastahan tulewi,
+          Puro tiellä poikkipuolen;
+          Silkki sillaksi siwalla,
+          Punalanka portahaksi.
+     375.   Metsän ukko halliparta,
+          Metsän kultanen kuningas!
+          Pane nyt metsät miekka wyölle,
+          Salot kalpio kätehen;
+          Salot pannos palttinahan,
+     380. Metsät werkahan wetäös,
+          Haawat kaikki haljakkoihin,
+          Kuuset kultihin rakenna,
+          Wanhat hongat waskiwyölle,
+          Petäjät hopiawyölle,
+     385. Koiwut kulta kalkkaroihin.
+          Paa kun panit muinoselta
+          Sinun antiaikoinasi,
+          Minun pyytöpäiwinäni;
+          Mentyä minun metsälle,
+     390. Ja salolle saatuani,
+          Korwelle kohottuani,
+          Mäen päälle päästyäni,
+          Kuuna paisto kuusen oksat,
+          Hopiana hongan oksat,
+     395. Päiwänä petäjän latwat,
+          Haawan latwat haljakkoina;
+          Kuuna paisto kuulu poika,
+          Päiwänä tytär pätöwä.
+            Awa aittasi awara,
+     400. Luinen lukko lonkahuta;
+          Ota kultanen kurikka,
+          Käyös waskinen wasara,
+          Jolla korwet kolkuttelet,
+          Salot synkät sylkyttelet,
+     405. Wiljan syntymäsioilla,
+          Rahan karwan kaswinmaalla,
+          Jotta wilja wirtoaisi,
+          Sekä karja karkuaisi,
+          Miehen etsiwän etehen,
+     410. Uron ottawan ohille.
+            Aita kultanen kuwoa,
+          Hopiainen pystö pistä,
+          Juosta karjan joutusasti,
+          Wikewästi wiilletellä,
+     415. Kullaista kujoa myöten,
+          Hopiaista tietä myöten.
+          Jospa karja karkuaisi,
+          Eli wilja wierehtäisi,
+          Niin sä aitoa kohenna;
+     420. Kun hän katsowi ylitse,
+          Sillon aitoa ylennä;
+          Kuni katsowi alatse,
+          Sillon aitoa alenna;
+          Kun ei wilja wieremällä,
+     425. Sillon aita annollansa.
+            Hiien poika pikkarainen,
+          Hyppääjä hywän selän.
+          paljastele warsoasi,
+          Rakentele ratsuasi,
+     430. Ota kulta kannuksesi
+          Hopiaisen orren päästä,
+          Kultasesta lippahasta,
+          Kaskisesta wakkasesta;
+          Sillä kutkuta kuwetta,
+     435. Sekä kaiwa kainaloita,
+          Anna juosta joutusasti,
+          Wikewästi wiilletellä,
+          Waskisissa waljahissa,
+          Kultasissa kahlehissa.
+     440.   Aita wastahan tulewi,
+          Riehto aitoa repäse
+          Wiieltä witsaswäliltä,
+          Seitsemältä seipähältä,
+          Kaheksalta kannon päältä.
+     445.   Ota witsa wiittä syltä,
+          Koiwu kolmia tapoa,
+          Jolla witsot wiljoasi,
+          Karkottelet karjoasi.
+          Kun ei täywy tännempänä,
+     450. Niin tuo tuolta tuonnempoa
+          Takoa Tanikan linnan,
+          Hiien linnan liepehiltä,
+          Uroholle pyytäjälle,
+          Miehelle anelewalle.
+     455.   Mimerkki metsän emäntä,
+          Waimo puhaswarrellinen,
+          Metsän ukko halliparta,
+          Metsän kultanen Kuningas!
+          Tule nyt kullan muuttelohon,
+     460. Hopian wajehtelohon.
+          Minun on kullat kuun ikuiset,
+          Päiwän poloiset hopiat,
+          Isoni soasta saamat,
+          Tawottamat tappioista;
+     465. Ne kuluwat kukkarossa,
+          Tummentuwat tuhniossa,
+          Kun ei oo kullan muuttajoa,
+          Hopian wajehtajoa.
+            Tule nyt kullat ottamahan,
+     470. Hopiat walitsemahan;
+          Minun on kullat kirkkahammat,
+          Sinun kullat karwasemmat.
+          Lempiliinasi lewitä
+          Alle minun kultieni,
+     475. Kullan maahan tippumatta,
+          Hopian riwestymättä,
+          Kullat annan kynsillesi,
+          Kämmenellesi hopiat."
+            Sillä lieto Lemminkäinen
+     480. Toki hiihti Hiien hirwen
+          Hiien peltojen periltä;
+          Itse lämsensä lähetti
+          Hiien hirwen hartioille,
+          Kaulalle kameli warsan,
+     485. Jott'ei potkinut kowasti,
+          Selkeä silittäessä.
+            Sano tuolta tultuansa,
+          Pohjolahan saatuansa:
+          "Jo ma hiihin Hiien hirwen
+     490. Hiien peltojen periltä;
+          Anna akka tyttöäsi,
+          Sekä nuorta morsianta."
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Äsken annan tyttäreni,
+     405. Sekä nuoren morsiamen,
+          Kun sa suistat suuren ruunan,
+          Hiien ruskian hewosen,
+          Hiien warsan waahtileuan,
+          Joll' on rautaset kapiot,
+     500. Teräksiset temmottimet,
+          Tuli tukka, rautaharja."
+            Sillon lieto Lemminkäinen
+          Otti kulta ohjaksensa,
+          Hopiaisen marhaminnan,
+     505. Läksi hewosen hakuhun,
+          Suwikunnan kuuntelohon
+          Hiien nurmien periltä.
+            Astua taputtelewi,
+          Käyä kullerroittelewi,
+     510. Wihannalle wainiolle,
+          Pyhän pellon pientarelle.
+            Siellä etsiwi hewoista,
+          Päätä puiti katselewi,
+          Suwikunnan suitset wyöllä,
+     515. Warsan waljahat olalla.
+            Iski silmänsä itähän,
+          Käänti päätä päiwän alle,
+          Näki hiekalla hewosen,
+          Kuloharjan kuusikolla,
+     520. Senp' on tukka tulta tuiski,
+          Harja suihkisi sawua.
+            Niin sanowi Lemminkäinen:
+          "Ukko taiwahan napanen,
+          Remupilwen reunahinen,
+     525. Taiwo auoksi awaos,
+          Ilma riehoksi rewitä;
+          Ilma kaikki ikkunoiksi,
+          Taiwon kansi kahtaloksi.
+          Sa'a lunta sauan warsi,
+     530. Kiehittele keihäswarsi,
+          Harjalle hywän hewosen,
+          Pyhän laukin lautasille;
+          Kylmä jäätä kyynäriä
+          Otsahan pyhän orihin."
+     535. Sato ukko uutta lunta:
+          Wisko hienosta witiä,
+          Kokonansa kolme syltä,
+          Harjalle hywän hewosen,
+          Pyhän laukin lautasille;
+     540. Kylmi jäätä kyynäriä,
+          Otsahan pyhän orihin.
+            Siitä lieto Lemminkäinen
+          Meni luota katsomahan,
+          Likeltä tähyämähän,
+     545. Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Hiiestä hewosen synty,
+          kuoresta walion warsan;
+          Hiien warsa waahtileuka,
+          Hiien ruskia heponen.
+     550. Tuoppa kultaturpoasi,
+          Pistä päätäsi hopia,
+          Kultasihin suitsiloihin,
+          Waskisihin waljahisin;
+          Ei täällä pahoin pietä,
+     555. Aiwan ankein ajeta."
+            Sillä suisti suuren ruunan,
+          Längitti jalon herwosen,
+          Hiien warsan waljasteli,
+          Wihannalla wainiolla,
+     560. Pyhän pellon pientarella.
+            Pisti suitset kullan suuhun,
+          Päitsensä hopian päähän;
+          Itse istuwi selälle,
+          Löihen reisin ratsahille,
+     565. Laski wirkkua witsalla,
+          Helähytti helmiswyöllä,
+          Ajoa tomuttelewi
+          Luoksi ankaran anopin.
+          Sano tuonne saatuansa:
+     570. "Jo nyt suistin suuren ruunan,
+          Längitin jalon hewosen,
+          Hiien warsan paljastelin,
+          Wihannalta wainiolta,
+          Pyhän pellon pientarilta,
+     575. Sekä hiihin Hiien hirwen
+          Hiien nurmien periltä;
+          Anna akka tyttöäsi,
+          Sekä nuorta morsianta."
+            Sano Pohjolan emäntä:
+     580. "Äsken annan tyttäreni,
+          Sekä nuoren morsiamen,
+          Kun ammut joutsenen joesta,
+          wirrasta wihannan linnun;
+          Tuonen mustasta joesta,
+     585. Pyhän wirran pyörtehestä;
+          Yhen nuolen nostannalta,
+          Yhellä yrittämällä,
+          Yhen jalkasi sialta."
+            Siitä lieto Lemminkäinen
+     590. Käwi kohta ampumahan
+          Jalo jousi kainalossa,
+          Wiini nuolia selässä;
+          Käwi Tuonelan joelle,
+          Pyhän wirran pyörtehelle.
+     595.   Ulappalan ukko wanha,
+          Ukko wanha umpisilmä,
+          Tuonen mustalla joella,
+          Pyhän wirran pyörtehellä,
+          Katselewi, kääntelewi,
+     600. Tulewaksi Lemminkäistä.
+            Kaunis kaukoa näkywi,
+          Werewä wesien poikki,
+          Saawaksi, lähenewäksi.
+          Niinp' on ukko umpisilmä
+     605. Laulawi wesomen weestä,
+          Umpiputken lainehista,
+          Syöksi miehen syämen kautta,
+          Kautta kainalon wasemen,
+          Läpi lieto Lemminkäisen.
+     610. Sano lieto Lemminkäinen:
+          "Sen mä tein pahinta työtä,
+          Kun en muistanut kysellä
+          Kapehelta äitiltäni,
+          Miten olla, kuin eleä,
+     615. Näinä päiwinä pahoina;
+          En tieä ween kipuja,
+          Umpiputken ailuhia."
+            Ulappalan ukko wanha,
+          Ukko wanha, umpisilmä,
+     620. Wiepi juoksulla jokehen,
+          Syytäwi meren sywähän,
+          Alle aaltojen ajawi,
+          Tuon on lieto Lemminkäisen.
+            Siinä lieto Lemminkäinen,
+     625. Itse kaunis kaukomieli,
+          Meni koskessa kolisten,
+          Myötäwirrassa wilisten,
+          Tuonne Tuonelan tuwille.
+          Tuo werinen Tuonen poika
+     630. Lyöpi miestä miekallansa,
+          Kawahutti kalwallansa;
+          Löip' on kerran leimahutti
+          Miehen wiieksi muruksi,
+          Kaheksaksi kappaleksi;
+     635. Pään mäkäsi mättähäksi,
+          Jalat raian haarukaksi,
+          Muun lihan lahoksi puuksi,
+          Silmät suolle karpaloiksi,
+          Hiwukset kuiwiksi kuloiksi.
+     640.   Siin' on loppu Lemminkäisen,
+          Kuollo ankaran kosian.
+
+
+
+
+Kaheksas Runo.
+
+
+Äiti jo koissa walittaa kauan Lemminkäisen kosissa wiipywän.
+Katsotaan sukaa, nähään werta wuotawan. Tästä äitille hätä, jo itse
+lähtee Pohjolaan poikoansa tieustelemaan. Pohjan akka esinnä muita
+wiekastelewa jo wiimmen sanoo toenki, panneensa hirwiä hiihtamaan,
+hewosia suistamaan ja lintuja ampumaan. Äiti näiltä teiltä poikoansa
+etsimään; hakee hakemalla, ei löyä. Tulee tielle, tietäki kysyy, jos
+tienne Lemminkäisestä. Tie utelee Hiitolaan saaneen, josta kuitenkana
+ei löytä. Näkee kuun, kysäsi kuulta. Kuu arwelee jos lienee Pohjan
+lampiin hukkunut. Ei löyä sieltäkänä. Niin wiimmen saappi päiwältä
+kysyneeksi, joka kaiketi tieten sanoo Tuonen joelle surmatuksi.
+Siitä äiti Tuonen jokea haroamaan päiweä rukoillut Tuonelata siksi
+ajaksi unettamaan. Saapi haratessa pala palalta Lemminkäistä, joista
+palasista uuelleen rakentaa poikansa elämään, saahen poika wielä wähä
+entistäki paremmaksi.
+
+          Siitä äiti äyhkäsewi,
+          Walittawi waimo wanha:
+          "Woipa poikani polonen,
+          Kuulu kultani omena,
+      5.  Wiikon wiipywi kosissa,
+          Kauan mailla wierahilla."
+            Oli ennen naitu nainen,
+          Ennen ostettu emäntä,
+          Koissa lieto Lemminkäisen,
+     10.  Kaukomielen kartanossa;
+          Katso illalla sukoa,
+          Aamulla tereä harjan,
+          Jo suka werin waluwi,
+          Harja hurmehin loruwi.
+     15.    Sano ennen naitu nainen,
+          Ennen ostettu emäntä:
+          "Jo nyt on poikasi polonen,
+          Kuulu kultasi omena,
+          Matkoilla majattomilla,
+     20.  Teillä tietämättömillä;
+          Jo suka werin waluwi,
+          Harja hurmehin loruwi."
+            Siitä äiti Lemminkäisen
+          Itse katsowi sukoa,
+     25.  Itse itkulle hyräyty:
+          Sanowi sanalla tällä:
+          "Woi polonen päiwiäni,
+          Woipa laaja lapsiani.
+          Jo nyt on hukka Lemminkäistä,
+     30.  Tuho poikoa pätöistä;
+          Jo suka werin waluwi,
+          Harja hurmehin loruwi."
+            Nousi leiwon lentimille,
+          Sirkun siiwille yleni,
+     35.  Lenti Pohjolan tuwille:
+          "Oi sie Pohjolan emäntä!
+          Minne saatit Lemminkäisen,
+          Kunne poikani polosen?"
+            Sano Pohjolan emäntä:
+     40.  "Syötin miehen syöneheksi,
+          Juotin miehen juoneheksi,
+          Ajatin alanenäksi,
+          Panin orihin rekehen,
+          Korjahan kowan tulisen;
+     45.  Liekkö jäälle jättänynnä,
+          Uhkuhun upottanunna."
+            Sano äiti Lemminkäisen:
+          "Jo wainen walehtelitki;
+          Minne saatit Lemminkäisen,
+     50.  Kunne poikani polosen?"
+          Sano Pohjolan emäntä:
+          "Syötin miehen syönneheksi,
+          Juotin miehen juoneheksi,
+          Apatin alanenäksi,
+     55.  Istutin wenon perähän,
+          Laitin kosket laskemahan,
+          Liekkö kuollut koskitiellä,
+          Hurja hukkunut wesillä."
+            Sano äiti Lemminkäisen:
+     60.  "Jo wainen walehtelitki;
+          Minne saatit Lemminkäisen,
+          Kunne poikani polosen?
+          Sano tarkkoja tosia,
+          Walehia wiimmesiä,
+     65.  Taikka surmasi tulewi,
+          Kuolemasi kohtoawi."
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Panin hirwet hiihtamahan,
+          Jalopeurat jaksamahan,
+     70.  Suuret ruunat suistamahan,
+          Warsat waljastattamahan;
+          Laitin joutsenen hakuhun,
+          Pyhän linnun pyyäntähän,
+          Enkä tieä itsekkänä,
+     75.  Mi lie tullunna tulonen,
+          Mikä kuollo kohtaellut,
+          Kun ei kuulu jo tulewan
+          Morsianta pyytämähän,
+          Tyttöä anelemahan."
+     80.    Emo etsi eksynyttä,
+          Kaonnutta kaipoawi,
+          Talwella lylyin lipein,
+          Kesällä kewysin pursin.
+          Ei tieä emo polonen,
+     85.  Eikä kantaja katala,
+          Missä liikkuwi lihansa,
+          Wierewi oma werensä;
+          Liekkö maalla, wai merellä,
+          Waiko suurella salolla,
+     90.  Käyneekö käpymäkeä,
+          Kanarwaista kangasmaata,
+          Wai lienee meren selällä,
+          Lakehilla lainehilla.
+            Emo etsi poikoansa,
+     95.  Kaonnutta kaipoawi;
+          Juoksi sunna suuret korwet,
+          Weet saukkona samosi,
+          Orawana hongan oksat,
+          Kärppänä kolot kiwien,
+     100. Puiten puut, jaellen heinät,
+          Katsellen kanerwajuuret.
+            Tiehyt wastahan tulewi,
+          Niin tielle kumarteleksen:
+          "Oi tiehyt jumalan luoma.
+     105. Oletko nähnyt poikoani,
+          Kullaista omenoani,
+          Hopeaista sauoani?"
+            Tiehyt taiten wastaeli:
+          "Enk' ole nähnyt, enkä kuullut;
+     110. Liekkö poikasi polonen,
+          Kuulu kultasi omena,
+          Hiien hiilikankahilla,
+          Pahan wallan walkioissa,
+          Kypenissä kyynäswarsin,
+     115. Koprin kuumissa poroissa."
+            Etsi tuolta poikoansa,
+          Kullaista omenoansa,
+          Hopiaista sauoansa,
+          Puiten puut, jaellen heinät,
+     120. Katsellen kanerwajuuret;
+          Etsi tuolta, eipä löyä.
+            Kuuhut wastahan tulewi,
+          Niin kuulle kumarteleksen:
+          "Oi kuuhut jumalan luomaa
+     125. Oletko nähnyt poikoani,
+          Kullaista omenoani,
+          Hopiaista sauoani?"
+            Kuuhut taiten wastoawi:
+          "Enk' ole nähnyt, enkä kuullut;
+     130. Liekkö poikasi polonen,
+          Kuulu kultasi omena,
+          Pohjan pitkässä perässä,
+          Lapin maassa laukiassa,
+          Lammissa kalattomassa,
+     135. Aiwan ahwenettomassa,
+          Sisarena siikasilla,
+          Weikkona ween kaloilla."
+            Etsi tuolta poikoansa,
+          Kullaista omenoansa,
+     140. Hopiaista sauoansa,
+          Puiten puut, jaellen heinät,
+          Katsellen kanerwajuuret,
+          Hakiellen hienot heinät.
+            Päiwyt wastahan tulewi;
+     145. Päiwälle kumarteleksen:
+          "Oi päiwyt jumalan luoma,
+          Luoma luojan walkiamme!
+          Oletko nähnyt poikoani,
+          Kullaista omenoani,
+     150. Hopiaista sauoani?"
+            Jopa päiwyt jonki tiesi,
+          Arwaeli aurinkoinen:
+          "Tuoll' on poikasi polonen,
+          Kuulu kultasi omena,
+     155. Yheksän meren takana,
+          Meri puolen kymmenettä,
+          Tuonen mustansa joessa,
+          Manalan alantehessa;
+          Mennyt koskessa kolisten,
+     160. Myötäwirrassa wilisten,
+          Pää pätösen mättähänä,
+          Jalat raian haarukkana,
+          Muu liha lahona puuna,
+          Silmät suolla karpaloina,
+     165. Hiwukset kuiwina kuloina."
+            Siitä äiti Lemminkäisen
+          Meni seppojen pajahan:
+          "Ohoh seppo weikkoseni!
+          Tao rautanen harawa,
+     170. Tao piit satoa syltä,
+          Warsi kahta kalkutellos."
+            Saapi rautasen harawan,
+          Siitä läksi lentämähän;
+          Wastat siiwiksi sitowi,
+     175. Pani purstoksi lapion.
+          Lenti tuonne löyhytteli
+          Yheksän meren ylitse,
+          Meri puolen kymmenettä,
+          Maat siniset, puut punaset,
+     180. Lehot lemmen karwalliset.
+          Lenti Tuonelan joelle,
+          Manalan alantehelle,
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Oi päiwyt jumalan luoma,
+     185. Luoma luojan walkiamme!
+          Paista hetki heltehestä,
+          Toinen himmestä hiosta,
+          Kolmansi koko terältä,
+          Nukuttele nuiwa kansa,
+     190. Wäsytä wäki Manalan."
+            Tuo päiwyt jumalan luoma
+          Luoma luojan aurinkoinen,
+          Lenti päätönnä kanana,
+          Siipipuonna siuotteli;
+     195, Lenti koiwun konkelolle,
+          Lepän lennolle lehahti,
+          Paisti hetken heltehestä,
+          Toisen himmestä hiosti,
+          Kolmannen koko terältä;
+     200. Nukutteli nuiwan kansan,
+          Wäsytti wäen Manalan,
+          Nuoret miekkojen nojahan,
+          Wanhat wasten sanojansa,
+          Keski iän keihäille.
+     205. Siitä lenti leuhautti
+          Entisellensä sialle,
+          Paikallensa muinoselle,
+          Tasaselle taiwahalle.
+            Itse äiti Lemminkäisen
+     210. Otti rautasen harawan,
+          Meni myötänsä merehen,
+          Sukkarihmasta sulahan,
+          Wyölapusta lainehesen.
+          Weti kerran pitkin wettä,
+     215. Kerran toisen poiken wettä,
+          Kolmannen witahan wettä.
+          Kerrallapa kolmannella
+          Elotukku sai etehen,
+          Haramahan rautasehen.
+     220.   Elotukku ei se ollut;
+          Oli lieto Lemminkäinen,
+          Itse kaunis Kaukomieli,
+          Waan oli pikkuista wajalla:
+          Kahta kättä, yhtä päätä,
+     225. Monta muuta muskuloa,
+          Wielä henkeä polonen.
+            Siitä äiti Lemminkäisen
+          Harawoipi wielä kerran,
+          Harawoipi myötä wirran,
+     230. Harawoipi wasta wirran;
+          Min saa kättä, kunka päätä,
+          Minkä muita muskuloita,
+          Tästä poikoa rakenti,
+          Laati lieto Lemminkäistä.
+     235.   Sano ennen naitu nainen,
+          Ennen ostettu emäntä:
+          "Ei ole miestä mennehessä,
+          Urosta uponnehessa;
+          Mies mennyt, liha märännyt,
+     240. Työnnä Tuonelan jokehen,
+          Manalan alantehesen."
+            Tuop' on äiti Lemminkäisen
+          Eipä työnnä poikoansa;
+          Tuuwitteli tuttuansa,
+     245. Waapotteli nähtyänsä,
+          Entisellensä elolle,
+          Muinosille muowoillensa.
+            Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Mistä woie saatanehe,
+     250. Simatilkka tuotanehe,
+          Jolla woian woipunutta,
+          Pahoin tullutta parannan?
+            Tuolta woje wuotuohon,
+          Simatilkka tippuohon
+     255. Kuun luota, tyköä päiwän,
+          Otawaisten olkapäitse;
+          Siellä on woitehet wakaiset,
+          Katsimet alinomaset,
+          Siellä on mettä mieluhista,
+     260. Siellä wettä woimallista,
+          Josta saapi saamatonki,
+          Ottawi olematonki.
+            Mehiläinen ilman lintu!
+          Lennä tuonne liuottele
+     265. Yli kuun, alatse päiwän,
+          Otawaisten olkapäitse;
+          Lennä luojan kellarihin,
+          Kamarihin kaikkiwallan,
+          Rywetä siipesi simassa,
+     270. Kasta kaapusi meessä,
+          Höyräytä höyhenesi;
+          Sitte tänne tultuasi
+          Tuo simoa siiwessäsi,
+          Kanna mettä kaapussasi,
+     275. Pahoille paranteheksi,
+          Wammoille waluwesiksi."
+            Siitä äiti Lemminkäisen
+          Itse woiti woipunutta,
+          Pahoin tullutta paransi;
+     280. Woiti kerran ensimmäisen
+          Alta aiwan terweheksi,
+          Woiti kerran keskimmäisen
+          Keskeä kiwuttomaksi,
+          Woiti kerran jälkimmäisen
+     285. Päältä nuurumattomaksi,
+          Ehommaksi entistänsä,
+          Paremmaksi muinostansa.
+            Tuli turwa mättähästä,
+          Poika pohjasta yleni.
+
+
+
+
+Yheksäs Runo.
+
+
+Wäinämöinen wenettä laatimassa uupuu kolme sanaa teentärunossaan.
+Lähtee niitä hakuun. Etsii esinnä muilta paikoilta, kun ei löyä,
+käypi Tuonelaanki. Huutaa Tuonen jokirannalla wenettä joen poikki
+päästäksensä. Wastataan wenettä ei saatawan ennen syyn sanottua,
+mitä oli Tuonelaan tulewa. Wäinämöinen sanoo Tuonen, sanoo rauan,
+sanoo tulen, sanoo ween Tuonelaan tuonehensa; ei uskota, eikä tuoa
+wenettää. Jo sanoo oikianki asian, sanoja Tuonelasta lähteneensä.
+Tuoaan wenet, luoaan joen poikki, syötetään, juotetaan ja
+makuutetaan. Maatessaan werkkoja laaitaan joelle, Wäinämöisen ei iäti
+jälelle päästä. Siitä Wäinämöisen piti muiksi ruweta, pienemmäksi
+muutellate, werkon silmiltä läpi uiaksensa. Niin pääsi Tuonen
+werkoista, waan sanoa sieltä ei saanut.
+
+          Waka wanha Wäinämöinen
+          Teki tieolla wenettä,
+          Laati purtta laulamalla;
+          Puuttu pursi pohjapuuta,
+       5. Emeä eriwenonen.
+            Läksi puuta etsimähän,
+          Tammea tawottamahan,
+          Iski puuta kirwehellä,
+          Tammea tasaterällä;
+     10.  Tahto tammi wastaella,
+          Puu wiriä wieretellä:
+          "Ei minusta pohjapuuta,
+          Emeä eriwenehen;
+          Jo päiwänä eillisenä
+     15.  Mato juureni makasi,
+          Jo aiwin tänäki pänä
+          Korppi istu latwallani
+          Suu werissä, pää werissä,
+          Kaula kaikki hurmehissa."
+     20.    Siitä wanha Wäinämöinen
+          Wielä eistywi etemmä;
+          Niin löysi mäeltä männyn,
+          Puun petäjän kalliolta,
+          Siit' on saapi pohjan purren,
+     25.  Emäpuun eriwenehen.
+            Teki tieolla wenettä,
+          Laati purtta laulamalla;
+          Laulo päiwän, pohjan puutti,
+          Laulo toisen, laian liitti,
+     30.  Laulo kohta kolmannenki
+          Hankoja hakatessansa,
+          Parraspuita pannessansa,
+          Tehessänsä teljopuita.
+            Uupu kolmea sanoa
+     35.  Päähän laian päästessänsä;
+          Perilaian liitoksessa,
+          Salwalla wenon sakaran,
+          Kokkapuun kohentimilla.
+            Waka wanha Wäinämöinen
+     40.  Jo tuossa ajattelewi,
+          Mistäpä sanoja saisi,
+          Loisi lempiluottehia.
+            Paimen wastahan tulewi,
+          Hänpä tuon sanoiksi wirkki:
+     45.  "Saat tuolta sata sanoa,
+          Tuhat wirren tutkelmusta,
+          Pääskyparwen päälaelta,
+          Hanhilauman hartioilta,
+          joutsenkarjan juonen päästä."
+     50.    Waka wanha Wäinämöinen
+          Läksi saamahan sanoja;
+          Paljo pääskyjä menetti,
+          Tuho joukon joutsenia,
+          Harkun hanhia häwitti;
+     55.  Ei saanut sanoakana,
+          Ei sanoa puoltakana.
+            Arwelee, ajattelewi:
+          "Tuolla olis sata sanoa,
+          Tuhat wirren tutkelmusta,
+     60.  Kesäpetran kielen alla
+          Suussa walkian orawan."
+            Läksi saamahan sanoja,
+          Onkelmoita ottamahan;
+          Pellon petroja häwitti,
+     65.  Orawia suuren korren;
+          Ei saanut sanoakana,
+          Ei sanoa puoltakana.
+            Arwelee, ajattelewi:
+          "Tuolta saan sata sanoa,
+     70.  Tuhat wirren tutkelmusta,
+          Tuolt' on Tuonelan koista,
+          Manalan alusmajasta."
+            Läksi Tuonelta sanoja,
+          Manalalta lausehia;
+     75.  Astua taputtelewi,
+          Astu päiwän, astu toisen,
+          Jo päiwänä kolmantena
+          Tuli Tuonelan joelle.
+            Niin huhuta huiahutti
+     80.  Tuossa Tuonelan joessa:
+          "Tuo wenettä Tuonen tytti,
+          Lauttoa Manalan lapsi,
+          Yli salmen saahakseni,
+          Joen poikki päästäkseni."
+     85.    Tuonen tyttäret sanowat,
+          Lausuwat Manalan lapset:
+          "Wenet täältä tuotanehe,
+          Kuni syy sanottanehe,
+          Mi sinun Manalle saatti,
+     90.  Kuka tuotti Tuonelahan
+          Ilman tauin tappamatta,
+          Ottamatta oiwa surman,
+          Muun surman murentamatta."
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+     95.  "Tuoni on mun Manalla saanut,
+          Tuoni tuonut Tuonelahan."
+            Tuonen tyttäret toruwat,
+          Kalman neiot kalkuttawat:
+          "Jo tunnen toen puhujan,
+     100. Tajuelen kielastajan;
+          Kun Tuoni Manalle toisi,
+          Tuoni toisi tullessansa,
+          Manalainen matkassansa,
+          Sylin multa siirrettäisi,
+     105. Koprin kuoppa kaiwettaisi.
+          Mi sinun Manalle saatti?"
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Rauta mun Manalle saatti,
+          Teräs tuotti Tuonelahan."
+     110.    Tuonen tyttäret toruwat,
+          Kalman immet kantelewat:
+          "Jo tunnen toen puhujan,
+          Tajuelen kielastajan;
+          Kun rauta Manalle saisi,
+     115. Teräs toisi Tuonelahan,
+          Werin waattehet waluisi,
+          Hurmehin hurahteleisi.
+          Mi sinun Manalle saatti?"
+            Sano wanha Wäinämöinen.
+     120. "Tuli on mun Manalle saanut,
+          Walkiainen Tuonelahan."
+            Tuonen tyttäret toruwat,
+          Lapset kalman kalkuttawat:
+          "Jo tunnen toen puhujan,
+     125. Ymmärtelen kielastajan;
+          Kun tuli Manalle toisi,
+          Walkiainen Tuonelahan,
+          Tulin waattehet palaisi,
+          Walkehin walahteleisi.
+     130. Mi sinun Manalle saatti?"
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Wesi on mun Manalle saanut,
+          Wesi tuonut Tuonelahan."
+            Tuonen tyttäret toruwat,
+     135. Manan neiot riitelewät:
+          "Tuosta tunnen kielastajan,
+          Tajuan walehtelian;
+          Jos wesi Manalle toisi,
+          Wesin helmasi heruisi,
+     140. Lainehin lapahteleisi.
+          Ei sillä wenettä saaha,
+          Tuoa purtta Tuonelasta;
+          Sano tarkkoja tosia,
+          Walehia wiimmesiä,
+     145. Mi sinun Manalle saatti,
+          Kuka tuotti Tuonelahan,
+          Ilman tauin tappamatta,
+          Ottamatta oiwa surman,
+          Muun surman musertamatta."
+     150.   Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Toki mä sanon toetki,
+          Jos wähän walehtelinki:
+          Tein tieolla wenettä,
+          Laain purtta laulamalla,
+     155. Laulon päiwän, pohjan puutin,
+          Laulon toisen laian liitin,
+          Laulon kohta kolmannenki
+          Hankoja hakatessani,
+          Parraspuita pannessani,
+     160. Tehessäni teljopuita;
+          Uuwun kolmea sanoa
+          Päähän laian päästyäni,
+          Perälaian liitoksessa,
+          Kokkapuun kohentimilla,
+     165. Salwalla wenon sakaran.
+          Läksin Tuonelta sanoja,
+          Manalalta lausehia.
+          Tuo wenettä Tuonen tytti,
+          Lapsi kalman karpasoa,
+     170. Yli salmen saahakseni,
+          Joen poikki päästäkseni."
+            Toi wenehen Tuonen tytti,
+          Yli salmen saattelewi,
+          Joen poikki päästelewi;
+     175. Syötti miehen, juotti miehen,
+          Pani maata matkamiehen,
+          Mies makaawi, waatet walwo.
+            Tuonen tyttö käykkäleuka,
+          Käykkäleuka, rautasormi,
+     180. Rautarihman keträäjä,
+          Waskilankojen walaja,
+          Keträsi satasen nuotan,
+          Tuhantisen tuuritteli,
+          Yhtenä sykysyyönä,
+     185. Yhellä wesikiwellä.
+            Tuonen poika koukkusormi,
+          Koukkusormi, rautanäppi,
+          Rautawerkkojen kutoja,
+          Waskinuotan walmistaja,
+     190. Kutowi satasen nuotan,
+          Tuhantisen tuuritteli,
+          Samana sykysyyönä,
+          Samalla wesikiwellä.
+            Siitä werkko weetähän
+     195. Poikki Tuonelan joesta,
+          Sekä pitkin jotta poikki
+          Jotta wieläki witahan;
+          Jott' ei päästä Wäinämöisen,
+          Selwitä uwentolaisen,
+     200. Sinä ilmoissa ikänä,
+          Kuuna kullan walkiana,
+          Tuolta Tuonelan koista,
+          Manalan ikimajasta.
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+     205. Jo näki tuhon tulewan,
+          Hätäpäiwän päälle saawan;
+          Tohti toisiksi ruweta,
+          Unohti muuksi muutellate:
+          Meni mustana merehen,
+     210. Kiwenä  wetehen wieri,
+          Sarana saraikkohon.
+            Saan tappo taimenia,
+          Tuhat emon alwehia;
+          Mato rautaisna matona,
+     215. Kulki kyisnä käärmehenä,
+          Poikki Tuonelan joesta,
+          Läpi Tuonen werkkoloista.
+          Sano tuolta saatuansa,
+          Tuonelasta tultuansa,
+     220. Nousewalle nuorisolle,
+          Kansalle ylenewälle:
+          "Elkäte etinen kansa,
+          Elkäte takanenkana,
+          Lähkö Tuonelta sanoja,
+     225. Manalasta lausehia;
+          Äiä on sinne mennehiä,
+          Ei paljo palannehia,
+          Tuolta Tuonelan koista,
+          Manalan ikimajasta."
+     230.   Ei sieltä sanoja saanut,
+          Ei sanoa puoltakana.
+
+
+
+
+Kymmenes Runo.
+
+
+Wäinämöinen yhä sanoja wajalla jo arwelee niitä Antero Wipuselta
+saawansa. Waan matkat sinne oliwat erinomattain pahoja, muuan juoni
+neulojen neniä, muuan miekan tutkamia, muuan kirween teriä käytäwä.
+Waan pitää kuitenki lähteä. Eillä teettää hän rautatalukset,
+rautapaian ja rautasen korennon Ilmarisella. Niin lähtee, astuu
+taputtelee, tulee Wipusen luoksi. Tämä jo oli aikoa kuollut ja
+maassa lewännyt, jotta paikalla kaswo wahwa metsä usiampilaisia
+puita. Wäinämöinen raiwaa metsän, syöksee korennon Wipusen suuhun.
+Mitä korennossa päällä meltoa oli, sen Wipunen helposti puri, waan
+eipä woinutkana terästä syämessä purra. Siitä Wäinämöinen Wipusen
+muutamasti suunsa kowin suureksi awettua meni suuhun ja suusta
+watsaan. Jo siellä alkaa takoa, josta kowa tuska ja watsanwäänne
+Wipuselle. Ei tieten eikä arwaten, mi lienee kohtaus, loihtimalla
+yrittää wapaaksi päästä. Wäinämöinen kuitenkana ei liiku eikä sano
+lähtewänsä, ennen kun saisi sanoja kuulla. Niin alkaa Wipunen
+laulella, josta Wäinämöinen sanoja kyllin kuultuansa lähtee jälelle
+weneensä luoksi.
+
+          Waka wanha Wäinämöinen,
+          Kun ei saanunna sanoja
+          Tuolta Tuonelan koista,
+          Manalan ikimajasta,
+      5.  Ain' yhtä ajattelewi,
+          Pitkin päätänsä pitäwi,
+          Mistäpä sanoja saisi,
+          Loisi lempiluottehia.
+            Sanan wirkko, noin nimesi:
+     10.  "Tuolla oisi sata sanoa,
+          Tuhat wirren tutkelmusta,
+          Suussa Antero Wipusen,
+          Watsassa wanhan Kalewan.
+          Sinne on matka mentäwätä,
+     15.  Polku poimeteltawata,
+          Seki matkoa pahinta;
+          Yks on juoni juostakseni
+          Naisten neulojen neniä;
+          Juoni toinen juostakseni
+     20.  Miehen miekan tutkamia;
+          Kolmas juoni juostakseni
+          Uron tapparan teriä."
+            Lähteä luku tulewi,
+          Toinen käyä kelpoawi,
+     25.  Kun on muienki kasakan
+          Eli orjan palkollisen.
+          Meni sepponsa pajahan,
+          Sanowi sanalla tuolla:
+          "Ohoh seppo Ilmarinen.
+     30.  Taos rautaset talukset,
+          Tao rauta rukkasetki,
+          Paita rautanen rakenna,
+          Laai rautanen korento,
+          Teräksinen tienaellos,
+     35.  Tao syämehen teräkset,
+          Weä päälle melto rauta;
+          Lähen saamahan sanoja,
+          Onkelmoita ottamahan,
+          Watsasta wanhan Kalewan,
+     40.  Suusta Antero Wipusen."
+            Sano seppo Ilmarinen
+          "Wiikon on Wipunen kuollut,
+          Kalewa kaonnut kauan,
+          Wipunsa wirittämästä,
+     45.  Ahtamasta ansatiensä;
+          Et sieltä sanoa saane,
+          Et sanoa puoltakana."
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Toki läksi, ei totellut,
+     50.  Astu päiwän helkytteli
+          Naisten neulojen neniä,
+          Astu toisen torkutteli
+          Miesten miekan tutkamia,
+          Kolmanenki keikutteli
+     55.  Uron tapparan teriä.
+            Itse wirsikäs Wipunen
+          Jo oli wiikon maassa maannut,
+          Kauan lentossa lewännyt;
+          Haapa kaswo hartioilta,
+     60.  Koiwu kulmilla yleni,
+          Leppä leukaluun nenästä,
+          Pajupehko parran alta,
+          Otsasta orawikuusi,
+          Hawu honka hampahilta,
+     65.  Jaloilta jalo petäjä.
+            Jo tulewi Wäinämöinen,
+          Kaato haawan hartioilta,
+          Koiwun kulmilta kukisti,
+          Leuoilta lepän lewiän,
+     70.  Pajupehkon parran alta,
+          Hakko hongan hampahilta,
+          Kuusen otsalta kumosi,
+          Penko pensiän petäjän.
+            Syöksi rautasen korennon
+     75.  Ikenihin irjuwihin,
+          Leukohin lotisewihin.
+            Tuosta wirsikäs Wipunen
+          Heti herkesi unesta,
+          Tunsi koskewan kowasti,
+     80.  Kipiästi kiusasewan.
+          Puri päältä mellon rauan,
+          Päältä rautasen korennon,
+          Ei tiennyt terästä purra,
+          Ei syöä rauan syäntä.
+     85.    Auko suunsa suuremmaksi,
+          Leukapielensä lewitti,
+          Nielläksensä Wäinämöistä.
+            Siitä wanha Wäinämöinen
+          Saip' on suuhun suuritieon,
+     90.  Watsahan warawäkewän;
+          Wiikon kielellä wiruwi,
+          Keruksissa kellehtiwi,
+          Siitä watsahan walahti.
+            Pani paitansa pajaksi,
+     95.  Hiat paian palkeheksi,
+          Turkkinsa tuhottimeksi,
+          Housut hormiksi rakenti,
+          Sukat hormin suulliseksi,
+          Polwensa alasimeksi,
+     100. Wasaraksi kyynäspäänsä,
+          Pikkusormensa pihiksi;
+          Takoa taputtelewi,
+          Lyöä lynnähyttelewi,
+          Watsassa warawäkewän,
+     105. Mahtipontisen powessa.
+            Sillon wirsikäs Wipunen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Mi sie lienet miehiäsi,
+          Jo kuka urohiasi;
+     110. Jo olen syönyt sa'an miestä,
+          Tuhonnut tuhan urosta,
+          En ole wielä mointa syönyt;
+          Syet suuhuni tulewat,
+          Kekälehet kielelleni,
+     115. Rauan kuonat kulkkuhuni.
+            Mist' olet Hiisi hingannunna,
+          Kusta juutas julkenunna,
+          Perkele perehtynynnä?
+          Kun olet tullut tunnotonna,
+     120. Tawotonna taputellut,
+          Puremahan, jäytämähän,
+          Syömähän, kaluamahan.
+          Oletko tauti luojan luoma,
+          Surma säätämä jumalan,
+     125. Wai olet pantu palkan eestä,
+          Rakettu rahan nenästä?
+            Jos olet tauti luojan luoma,
+          Surma säätämä jumalan,
+          Niin mä luomme luojahani,
+     130. Heitämme jumalahani,
+          Ei herra hyweä heitä,
+          Luoja kaunista kaota.
+            Jos olet pantu palkan eestä,
+          Rakettu rahan nenästä,
+     135. Niin mä pannen palkatonta,
+          rahatonta juoksemahan,
+          Kullatonta kulkemahan.
+            Tietähän sinun sukusi,
+          Maan kawala kaswantosi;
+     140  Oletko kalma kalmistosta,
+          Perkele pyhästä maasta,
+          Mullista muhajawista,
+          Maista liikuteltawista?
+          Wai olet wieno weestä nossut,
+     145. Ween waahesta walunut;
+          Wai olet tuulen tuuwittama,
+          Meren tyrskyn työnnättämä?
+            Mist' olet pulma puuttununna,
+          Taikia tapahtununna?
+     150. Kiwistäkö, kannoistako,
+          Waiko wanhoista sioista,
+          Waiko watturaunioista,
+          Tietomiesten tienohilta,
+          Lakkipäien lainehilta,
+     155. Noitien noronenistä,
+          Mäkipäistä möyrymiesten,
+          Lummetkoirain koista,
+          Karhun kiljun kartanosta,
+          Rewon rääyntäsialta,
+     160. Jäniksen jäwintämailta?
+            Lähe nyt kumma kulkemahan,
+          Maan paha pakenemahan,
+          Ennen kun sanon emolle,
+          Wirkan wierin wanhemmalle.
+     165.   Kun minä etsin emosi,
+          Haen waltawanhempasi,
+          Wielä turmut tuskihisi,
+          Haluisi halkielet;
+          Halkiat paha kaheksi,
+     170. Konna kolmeksi muruksi.
+            Ei ennen minun isoni,
+          Eikä waltawanhempani,
+          Nouatellut noian mieltä,
+          Lahjotellut Lappalaista;
+     175. Sai se liiat liikkumahan,
+          Sai pahat pakenemahan.
+            Jos ei minussa miestä lienee
+          Ukon pojassa urosta,
+          Ompa tuossa weikossani,
+     180. Joka pilwiä pitäwi,
+          Hattaroita hallitsewi.
+          Tuolta ma anon apua,
+          Tuolta huuan hoiwautan,
+          Ylähältä taiwosesta,
+     185. Alahalta maaemästä;
+          Huutelen hätäsen huuon,
+          Panen äänen pakkoisen,
+          Läpi maan, läpi manuen,
+          Läpi kuuen kirjokannen,
+     190. Läpi taiwahan yheksän.
+            Ukko taiwahan napanen,
+          Remupilwen reunahinen.
+          Tuo tänne tulinen miekka,
+          Säkehinen säilä kanna,
+     195. Jolla ma pahan pitelen,
+          Ilkiän iki asetan.
+          Nouse weestä ween emäntä,
+          Sinilakki lainehista,
+          Hienohelma hettehestä,
+     200. Puhasmuotonen murasta,
+          Awukseni, ainokseni,
+          Tuikseni, turwakseni,
+          Tässä työssä työlähässä,
+          Tässä tuskassa kowassa.
+     205.   Nouse metsä miehinesi,
+          Korpi kaikki kansoinesi,
+          Perkele perehinesi,
+          Umpilampi lapsinesi;
+          Sata miestä miekallista,
+     210. Tuhat rauaista urosta,
+          Wäeksi wähän urohon,
+          Miehen pienen miehueksi.
+            Kun ei tuosta kyllä liene,
+          Mistä mä anon apua?
+     215. Onko wanhoa wäkeä,
+          Iän kaiken istunutta;
+          Nouse maasta mannun eukko,
+          Pellosta periisäntä,
+          Kaikki maasta miekkamiehet,
+     220. Hiekasta hewoisurohot,
+          Tämän pulmun purkajaksi,
+          Tämän jakson jaksajaksi.
+            Kawe eukko luonnon tytti,
+          Kawe kultanen korea!
+     225. Joka ennen päästöt päästit,
+          Joka ennen jaksot jaksoit,
+          Käy nyt päästö päästämähän,
+          Tämä jakso jaksamahan.
+            Kun ei wielä tuosta liene,
+     230. Saakohon joku jumala,
+          Tuhatkunta perkeleitä,
+          Kaikki päästöt päästämähän,
+          Kaikki jaksot jaksamahan,
+          Kaikki pulmut purkamahan.
+     235.   Lähe nyt kohusta konna,
+          Maan kamala maksoistani,
+          Ei siellä sinun sioa
+          Siankana tarpehella;
+          Muunne muutaos majasi,
+     240. Etemmä elosiasi.
+            Minne nyt sinun manoan,
+          Kunne käsken ja kehotan,
+          Kun sa lienet nosto toisen,
+          Toisen nosto, toisen nuoli,
+     245. Toki koitellos kotiisi,
+          Tekiäsi tienohille,
+          Paniasi parmohille.
+          Liiku kun lipiä koira,
+          Tuika kun tulikipuna;
+     250. Lennä kukkona kujaan,
+          Kanan lassa kartanolle;
+          Sorra soimelta hewonen,
+          Nawetasta sarwinauta,
+          Päähyt koukkuhun kowerra,
+     255. Sarwet sontahan sowita,
+          Häntä laske lattialle.
+            Sitte tullessa tupahan
+          Mene kynsin kynnyksessä,
+          Polwin porstuan owissa,
+     260. Saahen syrjin syyttömistä,
+          Wieritse wiattomista,
+          Käyös päälle käskiäsi,
+          Nouse päälle nostajasi,
+          Ota kiinni kinterestä,
+     265. Takimmaisista jaloista,
+          Kaijimmista kantapäistä,
+          Wasemmista warpahista;
+          Tunge perkelet tulehen,
+          Isännät perisopesta,
+     270. Emännät owisopesta,
+          Lapset keskilattialta;
+          Suin tulehen, päin tulehen,
+          Takaraiwoin tanterehen;
+          Silmät käännä kellellehen,
+     275. Niskat ruttoin rutase,
+          Wello werta hartioissa,
+          Sotke suolia sisässä,
+          Keitä keuhkoja mahassa.
+          Pane pää pärisemähän,
+     280. Pane luut lotisemahan,
+          Henki huokumattomaksi.
+            Waan en pannekan pahoille,
+          Warsin töille törkehille;
+          Tuonne ma sinun manoan
+     285. Isäntäsi iltaselle,
+          Emäntäsi einehelle,
+          Muorisi muna paloille,
+          Muun perehen murkkinalle;
+          Siellä itkewi isosi,
+     290. Walittawi wanhempasi,
+          Weljesi wesin waluwi,
+          Muorisi murehtelewi.
+            Ota Hiieltä kypärä,
+          Lakki laajan perkelehen,
+     295. Yli meret mennäksesi,
+          Lammit luikutellaksesi;
+          Saaos Hiien hiihtoneuot,
+          Lemmon leppäset siwakat,
+          Pahan miehen paksu sana,
+     300. Joilla hiihat hiien maita,
+          Lemmon lehtoja samoat.
+            Waan jos kyytiä kysynet,
+          Anonet ajohewoista;
+          Ota Hiiestä hewonen,
+     305. Wuoresta walitse warsa,
+          Hiiess' on hywä hewonen,
+          Punatukka tunturissa,
+          Hywälle hypittäjälle,
+          Ajajalle ankaralle,
+     310. Jonka tukka tulta tuiski,
+          Nenä warsin walkiata;
+          Joll' on rautaset kapiot,
+          Teräksiset temmottimet;
+          Jonk' ei kynnet kilpistele,
+     315. Eikä kalpistu kapiot,
+          Ilmankana iljanella,
+          Kalmankana kaljamalla.
+            Jos ei wielä siitä liene,
+          Niin ota sukusi sukset,
+     320. Heimokuntasi hewoset,
+          Weljesi weno punanen,
+          Kulkiaksesi kotihin,
+          Wenehellä wettä myöten,
+          Hewosella tietä myöten,
+     325. Suksilla mäkiä myöten.
+            Ollet kalma kalmistosta,
+          Perkele pyhästä maasta;
+          Niin tuonne sinun manoan,
+          Tuonne käsken ja kehotan,
+     330. Multihin muhajawihin,
+          Maihin liikuteltawihin,
+          Johon on kansa kaatununna,
+          Wäki wahwa wääntynynnä.
+            Ollet wieno weestä nossut,
+     335. Ween waahesta walunut;
+          Niin tuonne sinun manoan,
+          Tuonne käsken ja kehotan,
+          Suurelle meren selälle,
+          Ulapalle aukialle,
+     340. Pohjan pitkähän perähän;
+          Siellä tuulen tuuwitella,
+          Ween wienon wilkutella,
+          Ween synkän sylkytellä.
+            Ollet tuulen tuuwittama,
+     345. Ilman tyrskyn tyyräelmä,
+          Mennös tuulen tietä myöten,
+          Ahawan ratoa myöten;
+          Liiku kun lipiä koira,
+          Siiry kun sininen nuoli,
+     350. Tuika kun tulikipuna.
+            Ja tuonne ma sinun manoan
+          Hirwen hiihtokankahille,
+          Jäniksen jäpimämaille,
+          Rewon rääkymäsioille,
+     355. Kontion kiwikolohon,
+          Karhun louhikamarihin,
+          Notkoille noroperille,
+          Soille räykynettömille,
+          Herehisin hettehisin,
+     360. Läilymihin lähtehisin,
+          Jost' et kuulu kuuna pänä,
+          Selwiä sinä ikänä.
+            Jo tuonne ma sinun manoan
+          Tuonne kuolletten kotihin,
+     365. Ikimennetten majahan,
+          Waipunetten waattehille.
+            Pohjan pitkähän perähän,
+          Lapin laajahan salohon,
+          Rutjan koskehen kowahan,
+     370. Palawahan pyörtehesen,
+          Johon puut päin putoowat,
+          Perin wieriwät petäjät,
+          Hongat latwoin lankiawat;
+          Kokonansa kokkahongat,
+     375. Tywin syösten suuret hongat,
+          Latwoin laikkapäät petäjät.
+            Jos et tuostakan totelle,
+          Otan hyiset kintahani,
+          Maan matoset wanttuhuni,
+     380. Wielä saan kokolta koprat,
+          Weren juojalta wekarat,
+          Linnulta lihan pitimet,
+          Hawukalta haarottimet,
+          Joilla konnan kopristelen,
+     385. Ilkiän iki asetan.
+            Jo nyt on liitto liikkuasi,
+          Saanut hetki heitteäsi,
+          Lähtöaika lähteäsi,
+          Tehtyä teloamasta,
+     390. Hengellistä hieromasta;
+          Lähe nyt liika liikkumahan,
+          Mies paha pakenemahan,
+          Ennen päiwän nousemista,
+          Koi jumalan koittamista,
+     395. Auringon ylenemistä;
+          Ennen kun sanani saapi,
+          Tahi mieli juohtunewi.
+            Tulkohon jumalan tunti,
+          Apu herran auetkohon.
+     400. Sillon wuoret woina wuoti,
+          Kalliot sian lihana,
+          Lapohina umpilammit,
+          Ylähäiset maat aleni,
+          Alahaiset maat yleni,
+     405. Linnat liikku, järkky järwet,
+          Wuoret waskiset wapisi,
+          Tornit linnan torkahteli,
+          Tullessa jumalan tunnin,
+          Awun herran auetessa.
+     410.   Niin sinäin liika liiku,
+          Niin sinäi paha pakene,
+          Liiku liikuteltaessa,
+          Järky järkyteltäessä."
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+     415. Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Hywä täällä on ollakseni,
+          Armas aikaellakseni;
+          Maksat maistawi hywältä,
+          Keuhkot käypi keitokseksi,
+     420. Raswat ruuaksi pätöwi.
+          Enkä lähe luonnenkana,
+          Eriä sinä ikänä,
+          Kun en saa sanoja kuulla,
+          Luoa lempiluottehia,
+     425. Kuulla kyllältä sanoja,
+          Tuhansia tutkelmoita."
+            Sillon wirsikäs Wipunen,
+          Jonk' oli suussa suuri tieto,
+          Mahti ponneton powessa,
+     430. Watsassa warat wäkewät,
+          Aukasi sanasen arkun,
+          Wirsilipponsa wiritti,
+          Lauloaksensa hywiä,
+          Parahin pannaksensa.
+     435.   Ei sanat sanoihin puutu,
+          Wirret weisaten wähene,
+          Ennen kalliot kiwiä,
+          Wirrat wienoja wesiä,
+          Umpilammit ahwenia,
+     440. Aaltoja Aluen järwi.
+            Laulo päiwät pääksytysten,
+          Yhytysten yöt saneli
+          Ennen saatuja sanoja,
+          Opituita ongelmoita,
+     445. Wipunsa wirittämillä,
+          Ahtamilla ansatiensä.
+            Laulo synnyt syitä myöten,
+          Luottehet lomia myöten;
+          Pääty päiwä kuulemahan,
+     450. Pääty kuu tähyämähän,
+          Otawainen oppimahan,
+          Aallot seisottu selällä,
+          Lainehet lahen perillä,
+          Puuttu wirrat wieremästä,
+     455. Rutjan koski kuohumasta,
+          Wuotamasta juoksen koski,
+          Joki Joortanan pysähty.
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Siitä sai sanoja kuulla,
+     460. Luoa lempi luottehia;
+          Sai saoin sanoja kuulla,
+          Tuhansia tutkelmoita,
+          Suusta Antero Wipusen,
+          Mahtipontisen powesta,
+     465. Watsasta warawäkewän.
+            Siitä wirsikäs Wipunen
+          Sylkeä tomahtelewi
+          Ulos wanhan Wäinämöisen.
+          Itse wanha Wäinämöinen
+     470. Läksi suusta suuritieon,
+          Mahtipontisen powesta,
+          Watsasta warawäkewän,
+          Tuli sepponsa pajahan.
+            Sano seppo Ilmarinen:
+     475. "Joko sait sanoja kuulla,
+          Luoa lempi luottehia,
+          Miten laita lasketahan,
+          Perilaita liitetähän,
+          Kokkapuut kohennetahan?"
+     480.   Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Jo ma sain sanoja kuulla,
+          Luoa lempi luottehia;
+          Sain saoin sanoja kuulla,
+          Tuhansia tutkelmoita."
+     485.   Niin meni wenosen luoksi,
+          Sai wenonen walmihiksi,
+          Laatineksi puinen pursi;
+          Heitti wenonsa teloille,
+          Uuen laiwan lastuillensa.
+
+
+
+
+Yhdestoista Runo.
+
+
+Wäinämöinen lähtee neittä Pohjolasta. Laskee merta, tulee niemen
+kohalle, jossa Ilmarisen sisar, Annikka neito, oli waattehia
+pesemässä. Tämä esinnä arwelee, ku lienee, jo lähemmä tulleen tuntee
+Wäinämöiseksi. Tuosta kyselemään, minne oli matkoama. Jouwittelee
+Wäinämöinen jo minnekki menewänsä. Kun neiti ei usko joutawia
+ja uhkaa weneen kaataa, niin wiimmen Wäinämöinen sanoo toenki,
+Pohjan neittä kosiin lähteneensä. Siitä kerkiämiseen neiti kotiin,
+weljellensä tarinoitsee, miten Pohjan neiti oli waarassa muille
+saaha. Tästäkö sepolle kiiret. Peseksen, suiksen, suoriksen, orit
+waljaisin, lähtee Pohjolaan. Niin tullaan, Wäinämöinen halki selän
+purjehessa, Ilmarinen rantoa myöten hewosella. Jo koira Pohjolassa
+haukkumaan. Käyään katsomaan, tutaan kosioiksi wieraat. Pohjolan
+emäntä tytärtänsä neuoo Wäinämoiselle menemään, waan tytär itse oli
+Ilmarisen mielestänsä paremmaksi katsonut.
+
+          Waka wanha Wäinämöinen
+          Läksi neittä kosjomahan,
+          Päätä kassa katsomahan,
+          Pimiästä Pohjolasta,
+      5.  Miesten syöjästä kylästä,
+          Urohon upottajasta.
+            Työnti wenosen wesille,
+          Uuen laiwan lainehille,
+          Kuorikiskoilta teloilta,
+     10.  Mäntysiltä järkälöiltä;
+          Nosti päälle purjehpuuta,
+          Kuni mäntyjä mäellä;
+          Nosti puuhun purjehia,
+          Kuni kummun kuusikoita.
+     15.  Itse laiwahan laseksen,
+          Alasehen asteleksen,
+          Läksi merta laskemahan,
+          Sinistä sirottamahan,
+          Wenehellä walmihilla,
+     20.  Punasella purrellansa.
+            Puhu tuuli purjehesen,
+          Ahawa wenosehensa;
+          Pursi puinen purjehtiwi,
+          Satalauta lainehtiwi,
+     25.  Nenätse utusen niemen,
+          Päitse saaren terhenisen.
+            Annikk' oli saaren impi,
+          Sisar seppo Ilmarisen,
+          Joutu sotkut sotkemassa,
+     30.  Waattehet wiruttamassa,
+          Laawun laiturin nenässä,
+          Päässä portahan punasen.
+            Katselewi, kääntelewi
+          ympäri ihalat ilmat,
+     35.  Luopi silmänsä selälle,
+          Käänsi päätä päiwän alle,
+          Keksi mustasen merellä,
+          Sinerwöisen lainehilla.
+            Sanan wirkko, noin nimesi:
+     40.  "Mi ollet merellä musta,
+          Ku sinerwä lainehilla;
+          Kun sa ollet hanhikarja,
+          Elikk' armas alliparwi,
+          Tahi muu lihawa lintu,
+     45.  Niin sä lentohon lewetös
+          Ylähäksi taiwahalle.
+            Kun ollet kalanen karja,
+          Elikkä lohinen luoto,
+          Eli muu sinerwä siika,
+     50.  Niin sä uimahan upotos,
+          Wetäitös ween alatse.
+            Kun ollet kiwinen luoto,
+          Elikkä wesikiwonen,
+          Tahi muu wesihakonen,
+     55.  Wesi päällesi weellös,
+          Aalto päällesi ajellos.
+            Kun ollet kotonen pursi,
+          Weion westämä wenonen,
+          Niin kohin kotia käännös,
+     60.  Wastoin näitä walkamoita,
+          Perin muille walkamoille.
+            Kun ollet kylänen pursi,
+          Ulommaksi uiksennellos,
+          Wastoin muita walkamoita,
+     65.  Perin näille walkamoille.
+            Lienet pursi Wäinämöisen,
+          Wene laulajan ikuisen,
+          Niin sä luokseni lähene,
+          Pakinoille painelete,
+     70.  Sana wieä, toinen tuoa,
+          Kolmansi kowin puhua."
+            Oli pursi Wäinämöisen,
+          Wene laulajan ikuisen,
+          Jo luoksi lähentelihen,
+     75.  Pakinoille painatteli,
+          Sanan wieä, toisen tuoa,
+          Kolmannen kowin puhua.
+            Annik' oli saaren impi,
+          Sisar seppo Ilmarisen,
+     80.  Lausutteli matkamiestä,
+          Kysytteli tienkäwiä:
+          "Kunne läksit Wäinämöinen,
+          Olkesit suwannon sulho,
+          Maan walio waatetitse?"
+     85.    Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Läksin lohta pyytämähän,
+          Kuujoa kuettamahan,
+          Tuossa Tuonelan joessa,
+          Manalan alantehessa."
+     90.    Annikk' oli saaren impi,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Tuosta tunnen kielastajan,
+          Tajuan walehtelian;
+          Toisin ennen mun isoni,
+     95.  Muinon waltawanhempani,
+          Läksi lohta pyytämähän,
+          Taimenta tawottamahan,
+          Werkkoja wenehen täysi,
+          Laskuksia laiwa kaikki,
+     100. Teljot täynnä tarpomia,
+          Alla kaaren atroamet,
+          Kultakäpyjä kokalla;
+          Kunne läksit Wäinämöinen,
+          Ulkosit uwantolainen?"
+     105.   Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Läksin hanhien hakuhun,
+          Kirjasiipien kisahan,
+          Kuolasuien korjelohon,
+          Saksan salmilta sywiltä,
+     110. Ulapoilta aukeilta."
+            Aina Annikki sanowi,
+          Tinarinta riitelewi:
+          "Tuosta tunnen kielastajan,
+          Tajuan walehtelian;
+     115. Toisin ennen mun isoni,
+          Muinon waltawanhempani,
+          Läksi hanhien hakuhun,
+          Kirjasiipien kisahan,
+          Kuolasuien korjelohon;
+     120. Wetehessä kaari kaunis,
+          Jousi suuri jäntehessä,
+          Haukku harmaja wenossa,
+          Koira musta kahlehissa,
+          Rakki juoksi rannan teitä,
+     125. Pentu kiiellen kiwiä;
+          Kunne läksit Wäinämöinen,
+          Suorihet suwantolainen?"
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Tule tytti purteheni,
+     130. Neitonen wenoseheni,
+          Niin sanon toet totiset,
+          Walehettomat wakaiset."
+            Aina Annikki sanowi,
+          Tinarinta riitelewi:
+     135. "Tuuli tulko purtehesi,
+          Ahawa wenosehesi,
+          Käännän purtesi kumohon,
+          Wenosi wesiajolle,
+          Jos en saa tosia kuulla,
+     140. Kunne läksit Wäinämöinen;
+          Sano tarkkoja tosia,
+          Walehia wiimmesiä."
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Toki ma sanon toetki,
+     145. Jos wähän walehtelinki;
+          Läksin neittä kosjomahan,
+          Päätä kassa katsomahan,
+          Pimiästä Pohjolasta,
+          Summasta Sariolasta,
+     150. Miehen syöjästä kylästä,
+          Urohon upottajasta."
+            Annikk' oli saaren neiti,
+          Sisar seppo Ilmarisen,
+          Kun tunsi toet totiset,
+     155. Walehettomat wakaiset,
+          Heitti sotkut sotkematta,
+          Waattehet wiruttamatta,
+          Käsin kääri waattehensa,
+          Koprin helmansa kokosi,
+     160. Meni juoksulla kotihin,
+          Samolla pihalle saapi,
+          Meni pirttihin pihalta,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Weli seppo Ilmarinen,
+     165. Lankoni emoni lapsi!
+          Taos mulle sukkulainen,
+          Tao sormukset soriat,
+          Kahet, kolmet korwakoltut,
+          Wiiet, kuuet wyölliswitjat,
+     170. Niin sanon toet totiset,
+          Walehettomat wakaiset:
+            "Kesän kengität hewoista,
+          Talwen rautoja rakennat,
+          Kulkiaksesi kosihin,
+     175. Mennäksesi Pohjolahan;
+          Jo nyt wiewät wiekkahammat,
+          Etewämmät ennättäwät,
+          Saoin markoin maksettusi,
+          Tuhansin lunastettusi,
+     180. Talwin kaksin kaupittusi,
+          Kesin kolmin kosjottusi;
+          Jo menewi Wäinämöinen
+          Selässä meren sinisen,
+          Kokan kultasen kuwussa,
+     185. Melan koukkupään nojassa,
+          Pimeähän Pohjolahan,
+          Summahan Sariolahan."
+            Se on seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+     190. Wasara walahti käästä,
+          Pihet sormista pirahti,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Annikki sisarueni.
+          Taon sulle sukkulaisen,
+     195. Taon sormukset soriat,
+          Kahet, kolmet korwaskullat,
+          Wiiet, kuuet wyölliswitjat;
+          Lämmitä saloa sauna,
+          Pian pirtti riuwuttele,
+     200. Laai pikkusen poroa,
+          Lipiäistä liuottele,
+          Millä peiponen peseksen,
+          Pulmonen puhasteleksen,
+          Sykysyisistä sysistä,
+     205. Taonnoista talwisista."
+            Annikk' oli niemen neiti,
+          Sisar seppo Ilmarisen,
+          Lämmitti saloa saunan,
+          Pian pirtin riuwutteli,
+     210. Haapasilla halkosilla,
+          Pienillä pirastehilla,
+          Kanto wettä lähtehestä,
+          Herasesta hettehestä,
+          Taitto wastan warwikosta,
+     215. Lempiwastasen lehosta,
+          Laati piimästä poroa,
+          Ytelmästä saipuata,
+          Saipuata säikkywäistä,
+          Miehen pään walottajoa.
+     220.   Itse seppo Ilmarinen,
+          Pian pistihen pajahan,
+          Tako neien tarpehia,
+          Wyölliskoukkuja kohenti,
+          Yhen kylyn joutuessa,
+     225. Yhen saunan saapuessa.
+          Siitä kylpi kylläseksi,
+          Walelekse walkiaksi,
+          Sykysyisistä sysistä,
+          Taonnoista talwisista.
+     230. Itse noin sanoiksi saatti:
+          "Annikki sisarueni.
+          Tuoppa paita palttinainen
+          Hipiälle hiettömälle,
+          Iholle alastomalle;
+     235. Tuoppa kaatiot kaposet
+          Uitimille uittomille,
+          Säärille sasuttomille;
+          Tuoppa haljakka sininen
+          Päälle paian palttinaisen;
+     240. Saappa sarkakauhtanainen
+          Päälle haljakan sinisen;
+          Tuoppa ussakka utunen
+          Päälle sarkakauhtanaisen;
+          Saappa saapka sahmattainen,
+     245. Puhki pilwien puhuja,
+          Läpi metsän läässöttäjä,
+          Hiwuksille hiettömille."
+            Siitä seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+     250. Otti kultia kypärin,
+          Hopehia huowan täyen,
+          Pisti warsan waljahisin,
+          Puikkohin tulipunasen.
+          Itse istuwi rekehen,
+     255. Kohennaksen korjahansa,
+          Pani oron juoksemahan,
+          Liinaharjan liikkumahan,
+          Wirkku juoksi, matka joutu,
+          Reki wieri, ranta roiski.
+     260.   Ajawi karittelewi
+          Meren hietaharjuloita,
+          Simosalmien siwutse,
+          Leppäharjuin hartioitse.
+            Jopa haukku hallikoira,
+     265. Linnan luppa luskutteli.
+            Sano Pohjolan isäntä:
+          "Käyös tyttö katsomahan,
+          Mitä halli haukkunewi,
+          Linnan luppa luskuttawi."
+     270.    Tytti warti wastoawi:
+          "Empä ennätä isoni,
+          Kiwi on suuri jauhettawa,
+          Kiwi suuri, jauhot hienot,
+          Jauhaja wähäwäkinen."
+     275.   Sano Pohjolan isäntä:
+          "Käyös akka katsomahan,
+          Mitä halli haukkunewi,
+          Linnan luppa luskuttawi."
+          Akka warti wastoawi:
+     280.   "Empä tarkon ennättäisi,
+          Leipä on paksu leiwottawa,
+          Leipä paksu, jauhot pienet,
+          Leipoja wähäwäkinen.
+            Sano Pohjolan isäntä:
+     285. "Ainap' on akoilla kiiret,
+          Aina työtä tyttärillä,
+          Wuotehellaki wenyissä;
+          Mene poika katsomahan."
+            Poika tuon sanoiksi wirkki:
+     290. "Mene itse katsomahan,
+          Mie en joua kuitenkana;
+          Pino on suuri pilkottawa,
+          Pino suuri, halot hienot,
+          Pilkkoja wähäwäkinen."
+     295.   Aina haukku hallikoira,
+          Willahäntä wieretteli,
+          Saaren wartio walitti,
+          Perän lyöen pientarehen,
+          Hännän maahan torkutellen.
+     300.   Sano Pohjolan isäntä:
+          "Ei halli waletta hauku,
+          Linnan luppa luuhattele,
+          Ei se syyttä syyhättele,
+          Eikä honkihin horise."
+     305. Meni itse katsomahan
+          Pellolle perimmäiselle,
+          Takimmalle tanhualle.
+            Loi silmänsä luotehelle,
+          Käänsi päätä päiwän alle,
+     310. Jo näki toen totisen,
+          Mitä haukku hallikoira,
+          Maan walio waikutteli,
+          Mustahäntä häilytteli:
+          Ajetahan kirjokorjin
+     315. Maapuolin Simosaloa,
+          Lasketahan laiwoin suurin
+          Selän puolin Lemmen lahta.
+            Itse Pohjolan isäntä
+          Pian pirttihin menewi,
+     320. Alle kattojen ajaksen,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Jo tulewi wierahia
+          Selällä meren sinisen."
+            Pohjan tytti, Pohjan akka
+     325. Pian pistihen pihalle,
+          Luoen silmänsä selälle,
+          Kääten päätä päiwän alle.
+          Sano Pohjolan emäntä:
+          "Mi tulewi wierahia,
+     330. Se tulewi naimakansa;
+          Kellen menet tyttäreni?
+            Ku se korjalla ajawi,
+          Kirjawalla kiiättäwi,
+          Maapuolin Simosaloa,
+     335. Se on seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen;
+          Tuopi kultia kypärin,
+          Hopehia huowan täyen.
+          Ku laskewi laiwoin suurin,
+     340. Punalaiwoin purjehtiwi,
+          Selän puolin Lemmen lahta,
+          Se on wanha Wäinämöinen,
+          Tietäjä iän ikuinen;
+          Tuopi laiwalla rahoja,
+     345. Aluksella aartehia.
+            Sille mennös tyttäreni,
+          Ku tuo laiwalla rahoja,
+          Aluksella aartehia;
+          Wanhassa wara parempi,
+     350. Jos on nuori nopsahampi."
+            Niin neiti sanansa wirkki:
+          "Oi on maammo kantajani,
+          Oi emo ylentämäni!
+          Eipä meitä ennenkänä
+     355. Ei ole myötynä rahoin,
+          Ain' on ilman annettuna
+          Urohille pyytäwille,
+          Miehille anowaisille;
+          Sille saanen maammoseni,
+     360. Ku on sampuen takonut,
+          Kirjokannen kalkutellut."
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+          Oli eellä ennättäjä,
+          Heti tungeksen tupahan,
+     365. Alle kattojen ajaksen,
+          Itse tuon sanoiksi wirkki,
+          Owen suussa, alla orren,
+          Kattilan katasioilla,
+          Lakin päästä laskemilla,
+     370. Kintahan kirwottimilla;
+          Sanowi sanalla tuolla,
+          Lausu tuolla lausehella:
+          "Oisiko minulle neittä
+          Ikuseksi puolisoksi,
+     375. Kainaloiseksi kanaksi,
+          Siani lewittäjäksi,
+          Paniaksi päänalasen?"
+            Tuopa kaunis Pohjan tytti,
+          Maan kuulu, ween walio,
+     380. Itse ennätti sanoa:
+          "En kiitä meristä miestä,
+          Enkä wanhoa urosta,
+          Tuuli wie merillä mielen,
+          Aiwot särkewi ahawa,
+     385. Waiwa wanhasta tulewi,
+          Ikäwä iällisestä.
+          Ei ole sinulle neittä
+          Ikuseksi puolisoksi,
+          Kainaloiseksi kanaksi,
+     390. Siasi lewittäjäksi,
+          Paniaksi päänalasen."
+
+
+
+
+Kahestoista Runo.
+
+
+Ilmarinen tullut Pohjolan tupaan, kysyy neittä puolisoksensa.
+Pannaan kuni ennen Lemminkäinen kolmelle ansiotyölle, kyistä peltoa
+kyntämään, metsän petoja suistamaan ja suurta miesten-syöjä haukia
+Tuonen joelta pyytämään. Ne työt hän kaikki mieliksi raataa, tulee
+jälelle ja kysyy uuelleen tyttöä. Jo lupaawa arwelee ja imehtelee
+Pohjolan emäntä, mistä tiesikänä Ilmarinen neien Pohjolassa kaswawan.
+Wastaa Ilmarinen hywät olleen sanomat isosta emosta ja itsestä
+tytöstäki, siitä tienneen. Sanoo Pohjolan emäntä waikian olewanki
+tyttöä salata. Wäinämöinen Pohjolasta jälelle saanut wielä kotona
+warottaa kenenkänä Ilmarisen kera kilwoin neittä kosjomasta.
+
+          Siitä seppo Ilmarinen
+          Itse tungeksen tupahan,
+          Kaiwaksen katoksen alle,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+      5.  "Jok' on walmis walwattini,
+          Walmis walwateltawani?"
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Ompa walmis walwattisi,
+          Walmis walwateltawasi,
+     10.  Kun sa kynnät kyisen pellon,
+          Käärmehisen käännättelet.
+          Senpä Hiisi ennen kynsi,
+          Lempo warsinki wakoili,
+          Waarnahilla waskisilla,
+     15.  Atralla tuliterällä,
+          Yhä poikani polonen
+          Kesken heitti kynnöksensä."
+            Sillon seppo Ilmarinen
+          Ei kärsi käsin ruweta,
+     20.  Sowi sormin suorrostella,
+          Ilman rautarukkasitta,
+          Kiwisittä kintahitta.
+          Otti rautarukkasensa,
+          Nouti kintahat kiwiset,
+     25.  Tako rautaset talukset,
+          Teräksiset säärystimet,
+          Rautapaitohin panihen,
+          Teräswöihen wyöttelihen.
+          Siitä kynti kyisen pellon,
+     30.  Wakoeli maan matosen;
+          Nosti kyitä kynnökselle,
+          Käärmehiä käännökselle.
+          Sano tuolta tultuansaa
+          "Jo ma kynnin kyisen pellon,
+     35.  Wakoelin maan matosen,
+          Käärmehisen käännättelin;
+          Onko walmis walwattini,
+          Walmis walwateltawani?"
+            Sano Pohjolan emäntä:
+     40.  "Ompa walmis walwattisi,
+          Walmis walwateltawasi,
+          Kun suistat suet saloista,
+          Päistät karhut kankahilta,
+          Aina lehmäni lewitti,
+     45.  Tappo tammoja polosen."
+            Sillon seppo Ilmarinen,
+          Takoja iän ikuinen,
+          Teki suitset teräksiset,
+          Päitset rautaset rakenti.
+     50.  Niillä suistawi sutoset,
+          Päisti karhut kankahilta,
+          Pani suet suitset suuhun,
+          Päitset päähän kontioille,
+          Sano tuolta tultuansa:
+     55.  "Jo ma kynnin kyisen pellon,
+          Käärmehisen käännättelin,
+          Wakoelin maan matosen;
+          Jo suistin suet saloista,
+          Päistin karhut kankahilta;
+     60.  Onko walmis walwattini,
+          Walmis walwateltawani?"
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Jo on walmis walwattisi,
+          Walmis walwateltawasi,
+     65.  Kun saat suuren suomuhauin,
+          Liikkuwan kalan lihawan,
+          Tuolta Tuonelan joesta,
+          Manalan alantehesta,
+          Werkotonna, nuotatonna,
+     70.  Ilman muutta pyywyksettä;
+          Jo on syönyt saanki miestä,
+          Tuhonnut tuhan urosta."
+            Jopa tuskiksi tulewi,
+          Läylemmäksi lankiawi;
+     75.  Takowi kokon tulisen,
+          Waakalinnun walkiaisen,
+          Koprat rauasta takowi,
+          Teräksestä temmottimet;
+          Siiwillen siotteleksen,
+     80.  Kokon kynkkäluun nenille,
+          Lenteä lekuttelewi,
+          Lenti Tuonelan joelle,
+          Yksi siipi wettä wiili,
+          Toinen taiwoja tasaili,
+     85.  Nokka luotoja lotasi,
+          Koprat merta kuopraeli;
+          Lenti hauin pyyäntähän,
+          Hirmuhampahan hakuhun.
+            Tuli hauki haukotellen,
+     90.  Ween koira wengotellen,
+          Eik' oo hauki pienen pieni,
+          Eikä hauki suuren suuri:
+          Kieli kahta kirweswartta,
+          Hampahat harawan warren,
+     95.  Kita kolmen kosken werta,
+          Selkäranka seitsemisen.
+            Lenti kokko liitätellen,
+          Isketellen ilman lintu,
+          Eik' oo kokko pienen pieni,
+     100. Eikä kokko suuren suuri:
+          Sen on suu satoa syltä,
+          Kita kuusi koskellista,
+          Kieli wiittä kirweswartta,
+          Kynnet wiittä wiikatetta,
+     105. Siipi taiwoa tapasi,
+          Toinen wettä wiepraeli.
+            Liiteleksen, laateleksen,
+          Katseleksen, käänteleksen;
+     110. Keksi suuren suomuhauin,
+          Liikkuwan kalan lihawan,
+          Iskewi kaloa tuota,
+          Koprin selkähän kawahti.
+          Sillon suuri suomuhauki,
+          Liikkuja kala lihawa,
+     115. Painawi kokon kynimen,
+          Alle selwien wesien.
+          Niin kokko kohotteleksen,
+          Ilmahan ylenteleksen,
+          Nosti mustia muria,
+     120. Päälle selwien wesien,
+            Liiteleksen, laateleksen,
+          Toki toisesti kokewi,
+          Yhen iski kynsiänsä
+          Hauin hirmun hartioihin,
+     125. Ween koiran koukkuluihin,
+          Toisen iski kynsiänsä
+          Rautaselle kalliolle,
+          Wuorelle teräksiselle.
+          Kilpisty kiwestä kynsi,
+     130. Kalpistihen kalliosta;
+          Jo hauki sukelteleksen,
+          Ween wenkale weäksen,
+          Kynsistä kokon kynimen,
+          Waakalinnun warpahista.
+     135.    Siitä kokko rautakopra
+          Kohta kolmasti kokewi,
+          Warsin iskeä tapasi,
+          Iski kiinni kynsiänsä,
+          Saipa hauin kynsihinsä,
+     140. Ween koiran koprihinsa,
+          Nosti suuren suomuhauin,
+          Ween wenkalen wetäwi,
+          Alta aaltojen sywien,
+          Päälle selwien wesien.
+     145.   Nosti siitäki ylemmä,
+          Korkiammalle kohotti,
+          Oksalle omenatammen,
+          Latwalle lakan petäjän.
+            Wiepi wieläki ylemmä,
+     150. Korkiammalle kohotti,
+          Pitkän pilwen rannan päälle,
+          Pitkän kaaren kannikalle;
+          Pilwet liikku, taiwot nauku,
+          Ilman kannet kallisteli,
+     155. Katkesi ukolta kaari,
+          Kuulta sarwipää sakara.
+            Sillä seppo Ilmarinen
+          Sai on suuren suomuhauin,
+          Liikkuwan kalan lihawan,
+     160. Tuosta Tuonelan joesta,
+          Manalan alentehesta.
+          Ei wesi weellen tullut
+          Kalahauin suomuloista,
+          Ilma ilmallen hajasnut,
+     165. Kokkolinnun höyheniltä.
+            Siitä seppo Ilmarinen
+          Otti weitsen huotrastansa,
+          Päätä poikki pahkomahan,
+          Watsa halki wiiltämähän;
+     170. Itse maisteli makua,
+          Itse riipo rintapäitä.
+            Pään on warsin poikki pahko,
+          Wiepi Pohjolan tupahan
+          Anopille antehiksi,
+     175. Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Tuoss' olis ikuinen tuoli
+          Hywän Pohjolan tupahan."
+            Siitä seppo Ilmarinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+     180. "Jo nyt kynnin kyiset pellot,
+          Käärmehiset käännättelin;
+          Jo suistin suet saloista,
+          Päistin karhut kankahilta;
+          Sainki suuret suomuhauit,
+     185. Liikkuwat kalat lihawat,
+          Tuosta Tuonelan joesta,
+          Manalan alantehesta;
+          Joko on walmis walwattini,
+          Walmis walwateltawani?"
+     190.   Sano Pohjolan emäntä:
+          "Pahoinpa sinäi laait,
+          Kun sä päätä poikki pahkoit,
+          Watsan warsin halki laskit,
+          Wielä riiwoit rintapäätä,
+     195. Kanssa maistelit makua."
+            Sillon seppo Ilmarinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Ei saalis wiatta saaha
+          Paikoilta paremmiltana,
+     200. Saati Tuonelan joesta,
+          Manalan alantehesta;
+          Jok' on walmis walwattini,
+          Walmis walwateltawani?"
+            Sano Pohjolan emäntä:
+     205. "Jo nyt on walmis walwattisi,
+          Walmis walwateltawasi,
+          Jo nyt on neito kosjottuna,
+          Päähyt kassa kaupittuna,
+          Ilmariselle sepolle,
+     210. Kainaloiseksi kanaksi,
+          Ikuseksi puolisoksi."
+            Anto oman tyttärensä,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Mistä tiesit teltamoinen,
+     215. Kuulit kultani omena,
+          Tämän neien syntywäksi,
+          Impyen ylenewäksi,
+          Kun on nuori neityemme,
+          Wasta kaswawa kanamme?"
+     220. Laulo lapsi lattialta,
+          Poika pieni pankon päästä:
+          "Siitä tiesi teltamoinen,
+          Kuuli kultasi omena,
+          Isopa hywältä kuulu,
+     225. Kuulu kullalta mereltä.
+          Juoksi purret puittomia,
+          Wenot wäljiä wesiä,
+          Tuoen täytensä eloa,
+          Aluksensa aartehia.
+     230.   Ja siitä tiesi teltamoinen
+          Kuuli kultasi omena;
+          Emopa hywältä kuulu,
+          Kuulu kullasta koista;
+          Nosti leiwät leppehesti,
+     235. Syötti wierahat wälehen.
+            Käwi kujat kuurullahan,
+          Lääwät länkämäisillähän;
+          Aiwon ammo aikasuopa,
+          Aiwon aika huomenessa,
+     240. Mäkähti kewätkaritsa,
+          Kewätuuhi ullotteli,
+          Heinän hienon heittäjätä,
+          Palasen parantajata.
+            Jo siitä tiesi teltamoinen,
+     245. Kuuli kultasi omena:
+          Aiwon aika huomenessa
+          Noki nousi nuorasesta,
+          Sawu paksusta pakeni,
+          Kuulun neitosen koista.
+     250. Sukkulainen suikahteli
+          Kärppänä kiwen raossa,
+          Piukahteli pirran piikin
+          Tikkana puun kupeessa,
+          Käärilauta käännähteli
+     255. Orawana oksapuussa."
+            Siitä Pohjolan emäntä
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Kaiken sykysyn sanoinki,
+          Keskutin tämän kewään:
+     260. Salwoome piilopirtti,
+          Piilopirtti pikkarainen,
+          Neien kangasta kutoa,
+          Saoin sarkoa kutoa.
+            Laatiome pieni pirtti,
+     265. Pienet piiloikkunaiset,
+          Missä neittä piiletellä,
+          Päätä kassa kaswatella;
+          Pah' on neitonen salata,
+          Hiwus pitkä piiletellä,
+     270. Hywä on hepo salata,
+          Suorajouhi suojaella."
+            Waka wanha Wäinämöinen
+          Alla päin pahoilla mielin,
+          Kotihinsa kulkiessa,
+     275. Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Elkääte etinen kansa,
+          Elkääte lapsen lapsi,
+          Lähkö uimahan uhalla,
+          Weikasta wesien päälle,
+     280. Kilwon neittä kosjomahan
+          Sepon Ilmarin keralla."
+
+
+
+
+Kolmastoista Runo.
+
+
+Walmistetaan häitä Pohjolassa. Tapetaan esiksi iso suunnaton härkä
+ja alotetaan olutta panna. Saahaan olut pannuksi, ei käywäksi.
+Arwelee oluen pania, mistä käytettä, usiammallaki tawalla kokee,
+ei taho luonnistua. Niin wiimmen mehiläiseltä saapi yheksän meren
+takoa tuotua mettä, jolla olut käytetään. Nousee olut, kohoaa ylen
+woimalliseksi, uhkaa wanteet astiastaan katkaista, jos laulajoa ei
+heti tuotane. Etsitään hätätilassa laulajoita, ei saaha kunnollista.
+Aina uhkaa olut. Niin wiimmen pannaan kutsut liikkeelle warottamalla
+kaikki kutsua wanha Wäinämöinenki Pohjolan pitohin, Lemminkäinen
+waan yksin kutsumatta heittää. Lähtee orja matkalle ja kutsuu käskyä
+myöten rahwaan.
+
+          Siitä häitä hankittihin,
+          Walmisteltihin pitoja,
+          Häitä Pohjolan tuwilla,
+          Pitoja Pimentolassa.
+      5.    Mitä tuohon tuotanehe,
+          Ja kuta we'ettänehe,
+          Noihin Pohjolan pitohin,
+          Sariolan juominkihin,
+          Hywän rahwahan ruuiksi,
+     10.  Joukon suuren syötäwäksi?
+          Tuotu on muhia mulli,
+          Sonni saatuna lihawa.
+            Kaswo härkä Karjalassa
+          Sonni Suomessa sikesi,
+     15.  Eikä härkä suuren suuri,
+          Eikä härkä pienen pieni;
+          Hämehessä häntä häily,
+          Pää keikku Kemijoella,
+          Jalk' on yksi Aunuksessa,
+     20.  Toinen Turjan tunturilla,
+          Kolmansi koskella Wuoksen,
+          Neljäs on Lapin lahella.
+          Päiwän lenti pääskylintu
+          Härän sarwien wäliä,
+     25.  Kuun juoksi kesäorawa
+          Häpeheltä hännän päähän,
+          Eikä wielä päähän päässyt,
+          Ensinkänä ennättänyt,
+          Keskelläpä yön pitäwi,
+     30.  Härän hännällä lepäsi.
+            Etsitähän iskiätä,
+          Katsotahan kaatajata,
+          Wienosta Wenäjän maasta
+          Kaunihista Karjalasta,
+     35.  Suomen suurilta tiloilta,
+          Ruotsin maasta rohkiasta,
+          Tämän riikin riitamaasta,
+          Tämän wallan wainojasta.
+            Läksi ukko iskemähän,
+     40.  Palwonen pitelemähän,
+          Wirokannas wiilemähän;
+          Härkä päänsä häilähytti,
+          Mustat silmänsä mulisti,
+          Ukko kuusehen kawahti,
+     45.  Palwonen pajun nenähän,
+          Wirokannas kannon päähän.
+            Ukko kuusesta toruwi,
+          Palwonen pajun nenästä
+          Wirokannas kannon päästä:
+     50.  "Kun ma tullen toisen kerran,
+          Toki saanen saalihiksi
+          Sata saawia lihoa,
+          Werta seitsemän wenettä,
+          Kuuta kuusi tynnyriä."
+     55.  Eipä toiste tullukkana,
+          Eikä sen erän perästä.
+            Etsitähän iskiätä,
+          Katsotahan kaatajata;
+          Etsitähän Tuonelasta,
+     60.  Manalasta maanki alta,
+          Etsitähän, eipä löytty,
+          Haettihin, ei hawattu.
+            Mies pieni merestä nousi,
+          Uros aallosta yleni,
+     65.  Eikä uros pienen pieni,
+          Eikä uros suuren suuri;
+          Pystyn peukalon pituinen,
+          Kolmen sormen korkeuinen:
+          Alla maljan maata mahtu,
+     70.  Seulan alla seisomahan.
+          Part' on polwilla eessä,
+          Hiwus kannoilla takana,
+          Päässä paasinen kypäri,
+          Jaloissa kiwiset kengät,
+     75.  Weitsi kultanen käessä,
+          Hopiainen huotra wyöllä.
+            Jo tapasi tappajansa,
+          Sonni suuri sortajansa.
+            Heti kun näki eränsä,
+     80.  Ruhto niskahan rutosti,
+          Sorti sonnin polwillehen,
+          Kylin maahan kyykähytti.
+            Saiko paljon saalihiksi?
+          Wähän saapi saalihiksi:
+     85.  Sata saawia lihoa,
+          Sata syltä makkaroa,
+          Werta seitsemän wenettä,
+          Kuuta kuusi tynnyriä,
+          Hywän Pohjolan pitohin,
+     90.  Sariolan juominkihin.
+            Siitä Pohjolan emäntä
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Mistäpä olutta saamma,
+          Tahi taaria panemma,
+     95.  Näille häille hankkimille,
+          Pioille piettäwille?
+          En tieä tekoa taarin,
+          Enkä syntyä olosen."
+            Huuhuwi humala puusta,
+     100. Wesi wirrasta wihelsi,
+          Otra pellon pientaresta:
+          "Konsa me koolle saamma,
+          Konsa koolle ja koholle."
+            Osmotar oluen seppä,
+     105. Kapo kaljojen tekiä,
+          Arwelee, ajattelewi:
+          "Mitä tuostaki tulisi,
+          Jos panen pa'an tulelle,
+          Laitan keiton kiehumahan?
+     110. Otti otrasen jywiä,
+          Kuusi otrasen jyweä,
+          Seitsemän humalan päätä,
+          Wettä kauhoa kaheksan;
+          Niin pani pa'an tulelle,
+     115. Laitto keiton kiehumahan.
+            Kuu kiwiä kuumettihin,
+          Kesä wettä keitettihin,
+          Salo puita poltettihin,
+          Salo puita, saari maita.
+     120. Kansa kaikki katsahtawi,
+          Katsahtawi, kaiwahtawi:
+          "Mistäpä sawunen saapi,
+          Auer ilmahan ajaksen."
+            Tuoltapa sawunen saapi,
+     125. Auer ilmahan ajaksen;
+          Sawu saarella palawi,
+          Tuli niemen tutkamessa,
+          Pienikö soan tuleksi,
+          Suuri paimosen paloksi.
+     130.   Osmotar oluen seppä,
+          Kapo kaljojen tekiä,
+          Kesän keittäwi olutta,
+          Talwen taaria rakenti;
+          Pani otraista olutta
+     135. Puisen uuen uurtehesen.
+            Sai oluen panneheksi,
+          Ei saanut hapanneheksi.
+          Arwelee, ajattelewi,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+     140.  "Mitä tuohon tuotanehe,
+          Ja kuta kutsuttanehe,
+          Oluelle happameksi,
+          Kaljalle kohottimeksi."
+            Hyw' on tyttö Pohjan neiti,
+     145. Se on soma sormiltansa,
+          Aina liukas liikunnolta,
+          Aina kengältä kepiä.
+          Liikku sillon liitoksella,
+          Laaho keskilattialla,
+     150. Yhtä toista toimitteli
+          Kahen kattilan kesellä.
+          Näki puikon lattialla,
+          Otti puikon lattialta,
+            Katselewi, kääntelewi:
+     155. "Mitä tuostaki tulisi
+          Kawon kaunihin käsissä,
+          Hywän immen hyppysissä?"
+          Jo kanto kawon kätehen,
+          Hywän immen hyppysihin.
+     160.   Kapo kaksin kämmeninsä,
+          Hykersi molempinensa,
+          Molempihin reisihinsä;
+          Synty walkia orawa.
+          Niin se neuo poikoansa,
+     165. Orawaistansa opasti:
+          "Orawani lintuseni,
+          Orpolapseni omani!
+          Juokse tuonne, kunne käsken,
+          Kunne käsken ja kehotan,
+     170. Mielusahan metsolahan,
+          Tarkkahan Tapiolahan;
+          Nouse puuhun pienosehen,
+          Taiten tarhalatwasehen,
+          Jottei kokko kopraseisi,
+     175. Eikä iskis ilman lintu.
+          Käpy pure käessäsi,
+          Kanna kaksi kynnessäsi,
+          Ne kanna kawon kätehen,
+          Tuo olalle Osmottaren."
+     180.   Osasi orawa juosta,
+          Matkaella maan ihana.
+          Pian juoksi matkan pitkän,
+          Wälehen wälit lyhyet,
+          Mäen poikki, toisen pitkin,
+     185. Kolmannen wähän witahan,
+          Mielusahan metsolahan,
+          Tarkkahan Tapiolahan.
+          Siellä on kolme korpikuusta,
+          Neljä pienoista petäätä,
+     190. Nousi puuhun pienosehen,
+          Taiten tarhalatwasehen,
+          Eikä kokko kopraissunna,
+          Iskenynnä ilman lintu.
+          Katkasi käpyä kaksi,
+     195. Päitä lehmän leikkaeli,
+          Käwyt kätki kynsihinsä,
+          Kääräsi käpälehensä,
+          Niin kanto kawon kätehen,
+          Hywän immen hyppysihin.
+     200. Osmotar oluehensa,
+          Kapo pisti kaljahansa,
+          Ei ota olut hapata,
+          Eikä nouse nuori juoma.
+            Arwelee, ajattelewi,
+     205. Mitä tuohon tuotanehe
+          Oluelle happameksi,
+          Kaljalle kohottimeksi.
+            Hyw' on tyttö Pohjan neiti,
+          Aina kengältä kepiä;
+     210. Liikku sillan liitoksella,
+          Laaho keskilattialla,
+          Yhtä toista toimitteli
+          Kahen kattilan kesellä,
+          Näki lastun lattialla,
+     215. Otti lastun lattialta.
+            Katselewi, kääntelewi:
+          "Mitä tuostakin tulisi
+          Kawon kaunihin käsissä,
+          Hywän immen hyppysissä?"
+     220. Jo kanto kawon kätehen,
+          Hywän immen hyppysihin.
+            Kapo kaksin kämmeninsä,
+          Hykersi molempinensa,
+          Molempihin reisihinsä;
+     225. Synty näätä kultarinta.
+            Niin se neuo nääteänsä,
+          Orpolastansa opasti:
+          "Näätäseni lintuseni,
+          Orpolapseni omani!
+     230. Mene tuonne, kunne käsken,
+          Kunne käsken ja kehotan,
+          Kontion kiwikololle,
+          Metsän karhun kartanolle.
+          Siellä karhut tappelewat,
+     235. Kontiot kowin eläwät;
+          Koprin kuonoa kokoa,
+          Käsin waahtea waluta,
+          Se kanna kawon kätehen,
+          Tuo olalle Osmottaren."
+     240.   Jopa taisi näätä juosta,
+          Kultalintu liihätellä,
+          Pian juoksi matkan pitkän,
+          Wälehen wälit lyhyet,
+          Joen poikki, toisen pitkin,
+     245. Kolmannen wähän witahan,
+          Kontion kiwikololle,
+          Karhun louhi kartanolla.
+          Siellä karhut tappelewat,
+          Kontiot kowin eläwät,
+     250. Rautasella kalliolla,
+          Wuorella teräksisellä.
+          Juoksi kuona karhun suusta,
+          Waahti kontion kiasta,
+          Koprin kuonoa kokosi,
+     255. Käsin waahtea walutti,
+          Sen kanto kawon kätehen,
+          Hywän immen hyppysihin.
+            Osmotar oluehensa,
+          Kapo kaato kaljahansa;
+     260. Ei ota olut hapata,
+          Eikä nouse nuori juoma.
+            Arwelee, ajattelewi,
+          Mitä tuohon tuotanehe
+          Oluelle happameksi,
+     265  Kaljalle kohottimeksi.
+            Hyw' on tyttö Pohjan neiti,
+          Aina kengältä kepiä,
+          Liikku sillan liitoksella,
+          Laaho keskilattialla,
+     270. Yhtä toista toimitteli
+          Kahen kattilan kesellä,
+          Näki lehen lattialla,
+          Otti lehen lattialta.
+            Katselewi, kääntelewi:
+     275. "Mitä tuostakin tulisi
+          Kawon kaunihin käsissä,
+          Hywän immen hyppysissä?"
+          Jo kanto kawon kätehen,
+          Hywän immen hyppysihin.
+     280.   Kapo kaksin kämmeninsä,
+          Hykersi molempinensa,
+          Molempihin reisihinsä;
+          Synnyttäwi mehiläisen.
+            Niin se neuo lintuansa,
+     285. Mehiläistänsä opasti:
+          "Mehiläinen lintuseni,
+          Orpolapseni omani!
+          Lennä tuonne, kunne käsken,
+          Kunne käsken ja kehotan,
+     290. Ylitse meren yheksän,
+          Meri puolen kymmenettä.
+          Tuo simoa siiwissäsi,
+          Kanna mettä kaapussasi,
+          Helewästä heinän päästä,
+     295. Kukan kultasen nenästä;
+          Ne kanna kawon kätehen,
+          Tuo olalle Osmottaren."
+            Mehiläinen meiän lintu
+          Jopa lenti, jotta joutu,
+     300. Pian lenti matkan pitkän,
+          Wälehen wälit lyhyet,
+          Meren poikki, toisen pitkin,
+          Kolmannen wähän witahan,
+          Ylitse meren yheksän,
+     305. Meri puolen kymmenettä,
+          Tuurin uutehen tupahan,
+          Palwosen laettomahan.
+          Siellä on neiti nukkununna,
+          Wyöwaski walahtununna,
+     310. Kupehill' on kultaheinä,
+          Wyöllähän hopia heinä,
+          Siwulla simanen heinä,
+          Mesiheinä helmassansa.
+          Kasti siipensä simahan,
+     315. Toisen siipensä metehen,
+          Helewähän heinän päähän,
+          Kukan kultasen nenähän.
+          Toi simoa siiwessänsä,
+          Kanto mettä kaapussansa,
+     320. Sen kanto kawon kätehen,
+          Hywän immen hyppysihin.
+            Osmotar oluehensa,
+          Kapo pisti kaljahansa,
+          Jo otti olut hapata,
+     325. Jopa nousi nuori juoma,
+          Puisen uuen uurtehessa,
+          Korwon koiwusen sisässä.
+          Kuohu korwien tasalle,
+          Ärjy päälle äprähien,
+     330. Tahto maahan tyyräellä,
+          Lattialle lainehella.
+            Pantihin olut punanen,
+          Kalja kaunis käytettihin,
+          Nassakkahan tammisehen,
+     335. Tynnyrihin pienosehen,
+          Tapin waskisen warahan,
+          Kiwisehen kellarihin.
+            Olut tykki tynnyrissä,
+          Kalja keikku kellarissa:
+     340. "Kun nyt juojani tulisi,
+          Lakkiani laitteleisi,
+          Kunnollinen kukkujani,
+          Laaullinen laulajani!"
+            Etsittihin laulajoa,
+     345. Laaullista laulajoa,
+          Kunnollista kukkujoa,
+          Kaunista karehtioa.
+            Lohi on tuotu laulajaksi,
+          Hauki kunnon kukkujaksi;
+     350. Ei lohessa laulajoa,
+          Kuonasuussa kukkujoa,
+          Lohen on leuat lonkallahan,
+          Hauin hampahat hajalla.
+            Etsitähän laulajoa,
+     355. Laaullista laulajoa,
+          Kunnollista kukkujoa,
+          Kaunista karehtioa.
+          Laps' on tuotu laulajaksi,
+          Poika kunnon kukkujaksi;
+     360. Ei lapsessa laulajoa,
+          Kuolasuussa kukkujoa,
+          Ääni on lapsen langennunna,
+          Puhet suuhun puuttununna.
+            Niin sano olut punanen,
+     365. Noitueli nuori juoma,
+          Nassakassa tammisessa,
+          Tapin waskisen takana:
+          "Kun ei tuoa laulajoa,
+          Laaullista laulajoa,
+     370. Kunnollista kukkujoa,
+          Kaunista karehtioa,
+          Potkin poikki wanteheni,
+          Ulos pohjani porotan."
+            Sillon Pohjolan emäntä
+     375. Pani kutsut kulkemahan,
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Ohoh piika pikkarainen,
+          Orjani alinomanen.
+          Kutsu rahwasta kokohon,
+     380. Miesten joukko juominkihin;
+          Kutsu köyhät, kutsu kurjat,
+          Kutsu rujot, kutsu rammat,
+          Rujot rein reutuellos,
+          Rammat ratsahin ajellos,
+     385. Sokiat wenehin soua.
+            Kutsu wanha Wäinämöinen
+          Lailliseksi laulajaksi,
+          Elä kutsu Kaukomieltä,
+          Elä lieto Lemminkäistä,
+     390. Se on lieto Lemminkäinen
+          Ahti ainaki torasa."
+            Orja tuon sanoiksi wirkki,
+          Kysytteli, lausutteli:
+          "Mistä tunnen Kaukomielen,
+     395. Kusta lieto Lemminkäisen?
+          En tieä Ahin kotia,
+          Kaukomielen kartanoa."
+            Sano Pohjolan emäntä:
+          "Hywin tunnet Kaukomielen;
+     400. Ahti saarella asuwi,
+          Weitikkä wesien luona,
+          Laajimman lahen kohalla
+          Kaukoniemen kainalossa.
+          Kaukomielen silmä karsas,
+     405. Leuka pitkä Lemminkäisen,
+          Ahin suu wähiten wäärä,
+          Nenä weitikän nykerä."
+            Tuopa piika pikkarainen,
+          Raataja rahan alanen,
+     410. Kutsu rahwahan kokohon,
+          Miesten joukon juominkihin;
+          Kutsu kurjat, kutsu köyhät,
+          Kutsu rujot, kutsu rammat,
+          Rujot rein reutueli,
+     415. Rammat ratsahin ajeli,
+          Sokiat wenehin souti.
+            Kutsu wanhan Wäinämöisen,
+          Laulajan iänikuisen;
+          Se on kaunis Kaukomieli,
+     420. Senp' on heitti kutsumatta.
+
+
+
+
+Neljästoista Runo.
+
+
+Kokoutuu rahwas Pohjolan häihin, wäwy rahwaan keskellä. Wäwyn
+hewosesta huoli piettyä, käytetään itsekki tuwassa, joka kauniisti
+siiwottuna näyttää ouolta, ettei esinnä helposti tutakkana.
+Tupaan tullutta katselee wasta tarkemmin kynttilän walkialla
+wäwyä anoppi ja kiittää kauniin muotoseksi. Tuoaan olutta, joka
+nyt Wäinämöisessä tapaa laillisen laulajansa. Waatii Ilmarista
+Wäinämöinen keralliseksi. Ilmarinen ei sano kylässä kehtoawansa,
+kehottaen Wäinämöistä waan yksin laulamaan. Niin laulelee Wäinämöinen
+ja toiwottaa wastaista onnea toisteki Pohjolassa yhtä ilosesti
+elettäwäksi. Oluen juotua ja laulettua syöttää kaiken rahwaan
+Pohjolan emäntä yltäkylläsillä ruuilla.
+
+          Itse Pohjolan emäntä
+          Oli ulkona olia,
+          Weräjillä wiepoaja.
+          Kuulewi kumun kujalta,
+      5.  Rannalta reen ratsinan.
+          Loi silmänsä luotehelle,
+          Käänti päätä päiwän alle.
+          Jo näki wäen tulewan,
+          Wäwynsä wäen tulewan.
+     10.  Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Luulin tuulen tuulewaksi,
+          Pinon pystyn wierewäksi,
+          Meren rannan raukewaksi,
+          Someren karehtijaksi.
+     15.  Eipä tuuli tuulekkana,
+          Pino pysty wierekkänä,
+          Meren ranta rauekkana,
+          Someret karehikkana;
+          Wäwyni wäki tulewi,
+     20.  Saoin kaksin kääntelewi.
+            Ei ole wäwy eillimmäissä,
+          Eikä wäwy jälkimmäissä.
+          Wäwy on keskellä wäkeä,
+          Hywän rahwahan raossa.
+     25.  Mistä mä wäwyni tunnen?
+          Tuosta ma wäwyni tunnen:
+          Wäwy on mustalla orolla,
+          Niinkun syöwällä suella,
+          Kantawalla kaarnehella,
+     30.  Lentäwällä liewehellä.
+          Kuus' on kullaista käkeä
+          Wempelellä kukkumassa,
+          Seitsemän siniotusta
+          Rahkehella laulamassa."
+     35.    Jo kumu kujasta kuulu,
+          Aisan kalke kaiwotieltä,
+          On wäwy pihalle saawa,
+          Wäwyn kansa kartanolle.
+          Laps' oli pieni lattialla,
+     40.  Poika pirtin permannolla;
+          Laulo lapsi lattialta,
+          Poika pieni permannolta:
+          "Pois pojat, ulos urohot,
+          Pihalle pisimmät miehet,
+     45.  Rinnuksia riisumahan,
+          Rahkehia raastamahan."
+            Jo ulos urohot saiwat
+          Pistihen pihalle miehet.
+          Siellä on Pohjolan emäntä;
+     50.  Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Kylän pojat kyyhkyläiset.
+          Ottootes wäwyn oronen
+          Waskisista waljahista,
+          Rahkehista rautasista,
+     55.  Wesasista wempelistä,
+          Sulkkusista suitsuloista,
+          Piehtaroia pehmiällä,
+          Tasasella tanhualla,
+          Nurmella mesinukalla,
+     60.  Maalla maksankarwasella,
+          Jottei karwa katkiaisi,
+          Puolikana pois tulisi
+            Kylän pojat kyyhkyläiset!
+          Juottootes wäwyn oronen
+     65.  Kultasesta kaiwosesta,
+          Herasesta hettehestä,
+          Tulewasta, täytywästä,
+          Lähtehestä läikkywästä,
+          Alta kuusen kukkalatwan,
+     70.  Alta pensiän petäjän.
+          Apattootes wäwyn oronen
+          Pestyin otrin, lestyin leiwin,
+          Keitetyin kesäsin wehnin,
+          Surwotuin suwirukehin.
+     75.    Kylän pojat kyyhkyläiset.
+          Wiekööte wäwyn oronen
+          Takimmalle tanhualle,
+          Soimelle ylimmäiselle,
+          Wakkaselle waskiselle,
+     80.  Koropalle kullitulle.
+          Sitootes wäwyn oronen
+          Kultasihin koltsasihin,
+          Rautasehen renkasehen,
+          Tammisehen patsahasen.
+     85.    Mahtuuko wäwy tupahan
+          Kamanan korottamatta,
+          Kynnyksen alentamatta,
+          Owiseinän ottamatta,
+          Siwuseinän siirtämättä,
+     90.  Periseinän päästämättä?
+            Ei mahu wäwy tupahan
+          Kamanan korottamatta,
+          Kynnyksen alentamatta,
+          Owiseinän ottamatta,
+     95.  Siwuseinän siirtämättä,
+          Periseinän päästämättä;
+          Wäwy on päätänsä pitempi,
+          Korwallista korkiampi.
+            Kamanat ylentyöhöt,
+     100. Lakin päästä laskematta,
+          Kypärin kohottamatta.
+          Kynnykset alentuohot,
+          Ettei kengätkän kuluisi,
+          Lewiäisi hienot helmat.
+     105. Owet ilman awautohot,
+          Ilman käsin koskematta,
+          Peukalon pitelemättä!"
+            Jo wäwy sisälle saapi,
+          Alle kattojen ajaksen;
+     110. "Joko täällä on penkit pesty,
+          Joko lattiat lakaistu,
+          Joko on sillat siiwottuua,
+          Lusikkaiset lautasella?
+            Jopa tääll' on penkit pesty,
+     115. Jopa lattiat lakaistu,
+          Jo on sillat siiwottuna,
+          Lusikkaiset lautasella.
+            En tunne tätä tupoa,
+          Mistä puista on pirtti tehty,
+     120. Mistä suoja tänne saatu;
+          Siwult' on satoa syltä,
+          Päältä poikitse tuhatta.
+            Siwuseinä on siilin luista,
+          Periseinä petran luista,
+     125. Owiseinä osman luista,
+          Kamana karitsan luista.
+            Orret on omenapuusta,
+          Patsas puista päähkehistä,
+          Luaslauta lumpehista,
+     130. Laki lahnan suomuloista.
+            Lattia on wesin wanuttu,
+          Pöytä kullin kirjaeltu,
+          Rahi rauasta rakettu,
+          Penkit pienistä rahoista.
+     135.   Uuni uusista kiwistä,
+          Panko saksan paasiloista,
+          Kiukoa meren kiwistä,
+          Karsina Kalewan puista."
+            Siitä seppo Ilmarinen
+     140. Itse tungeksen tupahan:
+          "Terwe tännekki jumala!
+          Huonehesen honkasehen,
+          Pirttihin petäjäisehen,
+          Alle kuulun kurkihirren."
+     145.   Sano Pohjolan emäntää
+          "Terwe tänne tultuasi,
+          Tänne pienehen pesähän,
+          Matalaisehen majahan.
+            Kylän pojat kyyhkyläiset!
+     150. Istuttoote meiän wäwyä
+          Selin seineä sinistä,
+          Päin pöyteä punaista,
+          Kohin kullaista stoloa,
+          Rinnoin ristirahwahaista.
+     155.   Kylän naiset kyyhkyläiset!
+          Tuokaa tulta tuohisella
+          Tempoote terwaksella,
+          Näkisin wäwyni silmät,
+          Sinisetkö, wai punaiset,
+     160. Waiko waatewalkeuiset."
+            Tuotu on tulta tuohisella,
+          Temmottuna terwaksella;
+          Tuli on tuohinen rämäkkä,
+          Sawu musta terwaksinen.
+     165.   "Kylän naiset kyyhkyläiset!
+          Tuokaa tulta tuohuksella,
+          Wahasella walkiata,
+          Millä nään wäwyni silmät;
+          Sinisetkö, wai punaiset,
+     170. Waiko waatewalkeuiset.
+            Jo nyt nään wäwyni silmät;
+          Ei siniset, ei punaset,
+          Eikä waatewalkeuiset,
+          Meren on waahen walkeuiset
+     175. Meren ruowon ruskeuiset,
+          Meren kaislan kauneuiset.
+          Sopipa siikanen siwulle,
+          Kanamarja kainaloihin.
+            Ohoh piika pikkarainen,
+     180. Kylän paras palkkalainen!
+          Tuo olutta tuoppisella,
+          Kanna kaksikorwasella,
+          Noille kutsuwierahille,
+          Kutsuloille kunnioiksi.
+     185. Anna tuopin totta tehä,
+          Wiisi wantehen wikoa,
+          Juosta olwen orren päästä,
+          Siman waarnojen sisästä,
+          Noille kutsuwierahille,
+     190. Kutsuloille kunnioiksi.
+          Jo on wiikon juomat pantu,
+          Saatu otraset oluet,
+          Noille kutsuwierahille,
+          Kutsuloille kunnioiksi."
+     195.   Tuop' on piika pikkarainen,
+          Raataja rahanalanen,
+          Toi olutta tuoppisella,
+          Kanto kaksikorwasella,
+          Noille kutsuwierahille,
+     200. Kutsuloille kunnioiksi.
+          Anto tuopin totta tehä,
+          Wiisiwantehen wikoa,
+          Juosta olwen orren päästä,
+          Siman waarnojen sisästä,
+     205. Noille kutsuwierahille,
+          Kutsuoloille kunnioiksi.
+            Siinä sai olut punanen
+          Lakkiansa, laulajansa,
+          Kunnolliset kukkujansa,
+     210. Kaunihit karehtiansa.
+          Olipa wanha Wäinämöinen,
+          Wirren ponsi polwuhinen,
+          Parahina laulajina,
+          Tietäwimpinä runoina.
+     215.   Ensin ottawi olutta,
+          Siitä laululle rupesi,
+          Töille wirtten työntelihen.
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+          "Isännät imehtelewät,
+     220. Emännät ajattelewat:
+          Joko keitin juoman kehnon,
+          Pahanko panin oluen;
+          Kun ei laula laulajamme,
+          Hyreksi hywät runomme,
+     225. Kuku kultawierahamme,
+          Ilotse ilokäkemme.
+            Kukapa tässä kukkunewi,
+          Kenkä kielin laulanewi,
+          Näissä Pohjolan pioissa,
+     230. Sariolan juomingissa;
+          Ei tässä lattiat laula,
+          Kun ei laula lattilliset;
+          Eikä ikkunat ilotse,
+          Kun ei ikkunan isännät;
+     235. Eikä tässä pöykä pöyät,
+          Kun ei pöykä pöyälliset.
+            Jos ei muut lihawat laula,
+          Werewämmät wierettele,
+          Niin mä laulan laiha poika,
+     240. Mies weretön wierettelen;
+          Laulan laihoilta lihoilta,
+          Kupehilta kuuttomilta,
+          Tämän iltamme iloksi,
+          Päiwän kuulun kunniaksi.
+     245.   Onko tässä nuorisessa,
+          Nuorisessa kaunosessa,
+          Tässä suuressa su'ussa,
+          Ilossa ison alasta,
+          Ku panis käen kätehen,
+     250. Haan toisehen hakahan,
+          Lauloaksemme hywiä,
+          Parahia pannaksemme
+            Sinä seppo Ilmarinen,
+          Lankoni, emoni lapsi!
+     255. Itse lähe laulamahan,
+          Saa kera sanelemahan.
+          Suu sinulla, suu minulla,
+          Kieli kemppi kummallaki,
+          Suu hywän pakaelewi,
+     260. Sitä korwat kuuntelewi;
+          Kieli kummoa sanowi,
+          Sitä mieli muistelewi;
+          Mies paha pahoin tekewi,
+          Parempi parantelewi."
+     265.   Sillon seppo Ilmarinen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Me yhen emosen lapset
+          Yhen kantamat kaposen,
+          Yhen peipposen pesemät,
+     270. Yhen sotkan suorittamat,
+          Harwoin yhtehen yhymmä,
+          Saaumma sanelemahan,
+          Näissä Pohjolan pioissa,
+          Sariolan juomingissa.
+     275.   Laulaisinpa, taitaisinpa,
+          Laulaisin minä kotona,
+          Waan en kehtoa kylässä,
+          Kylän naiset nauranewat;
+          Piiat pilkan pistänewät,
+     280. Miehet mieron herjannewat.
+            Sinä laulaja ikuinen,
+          Wirren ponsi polwuhinen!
+          Itse lauluja laellos,
+          Itse wirsiä weellös,
+     285. Jott' on kumma kuulianki,
+          Ime ilman olianki,
+          Sinä synnyit yötä ennen,
+          Minä päiweä jälestä."
+            Sano wanha Wäinämöinen:
+     290. "Kun ei toista tullekkana
+          Kerallani laulamahan,
+          Itse laulan itsekseni
+          Kuulla noien kultasien,
+          Tietä mielitehtosien,
+     295. Nousewassa nuorisossa,
+          Kansassa ylenewässä:
+            Anna wastaki jumala,
+          Toisteki totinen luoja,
+          Näin näissä elettäwäksi,
+     300. Toiste puuhaeltawaksi,
+          Näissä Pohjolan pioissa,
+          Sariolan juomingissa.
+            Anna toisteki jumala,
+          Wastaki wakainen luoja,
+     305. Oloset jokena juosta,
+          Meet wirtana wilata,
+          Näissä Pohjolan tuwissa,
+          Sariolan salwoksissa,
+          Alla kuulun kurkihirren
+     310. Alla kaunihin katoksen,
+          Iällä tämän isännän,
+          Elinajalla emännän.
+            Luoja koston kostaohon,
+          Pankohon jumala palkan,
+     315. Emännälle eteisehen,
+          Isännälle pöyän päähän,
+          Pojalle rahin nenähän,
+          Keträpuuhun tyttärelle,
+          Jottei wastakan katuisi,
+     320. Yön perästä peljästyisi
+          Näitä häitä juotawia,
+          Pitoja piettäwiä.
+            En minä mitänä woita,
+          Enkä tarkon taiakkana;
+     325. Herännenkö, heittänenkö,
+          Luonenko, lopettanenko.
+          Wirren laulon, laulun laiton,
+          Oksat karsin, tien osasin,
+          Kerin wirteni kerälle,
+     330. Sowittelen sommelolle,
+          Panen aitan parwen päähän,
+          Luisten lukkojen sisälle,
+          Jost' ei pääse päiwinähän,
+          Selwiä sinä ikänä,
+     335. Ilman luien lonsumatta,
+          Leukojen leweämättä,
+          Hammasten hajoamatta,
+          Kielen keikkelehtämättä."
+            Siinä wanha Wäinämöinen,
+     340. Laulo päiwän, laulo toisen,
+          Laulo kohta kolmannenki;
+          Päiwänäpä kolmantena
+          Rikkohen reki runolta,
+          Jalas taittu laulajalta,
+     345. Noissa Pohjolan pioissa,
+          Sariolan juomingissa.
+            Sillon wanha Wäinämöinen
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Onko tässä nuorisossa,
+     350. Nuorisossa kaunosessa,
+          Käwiä Tuonelta oroa,
+          Manalalta wääntieä,
+          Reki uusi laatiani,
+          Ratsu on rakentoani?"
+     355.   Sekä nuoremmat sanowi,
+          Jotta wanhemmat sanowi:
+          "Eule tässä nuorisossa,
+          Tässä suuressa su'ussa,
+          Käwiä Tuonelta oroa,
+     360. Manalalta wääntieä,
+          Reki uusi laatiasi,
+          Ratsu on rakentoasi."
+            Sillon wanha Wäinämöinen,
+          Laulaja iän ikuinen,
+     365. Läksi Tuonelta oroa,
+          Manalalta wääntieä.
+          Itse Pohjolan emäntä
+          Syötti suin sulassa woissa,
+          Koprin kuorekokkaroissa,
+     370. Noita kutsuwierahia,
+          Kutsuloille kunnioiksi.
+          Syötti lohta luutoselta,
+          Luutoselta, luotaselta,
+          Siwulta sian lihoa,
+     375. Murotellen woi-muruja,
+          Sirotellen sian päitä.
+          Olipa olut ostamaton,
+          Mesi markoin maksamaton,
+          Noissa Pohjolan pioissa,
+     380. Hywän joukon juomingissa.
+          Olut juoksi orren päästä,
+          Sima waarnojen sisästä,
+          Noille kutsuwierahille,
+          Kutsuloille kunnioiksi.
+
+
+
+
+Wiidestoista Runo.
+
+
+Saahaan wiimmenkänä walmihiksi morsian ja työnnetään Ilmariselle.
+Muistuttelee wielä emo jo iäksi lähtewänki koista. Tästä kowin
+huolestunut morsian kaikki sanoo entiset toiwotuksensa olleen
+miehelle päästä, nyt päästyä toisin ajattelewan. Emo lohutellen
+kieltää millänä olemasta monenki keinollisen, hywin eläjän miehen
+saatua. Siitä opastelee tyttöänsä miten uuella paikalla käyttääte ja
+warottaa sulhoa ei pahoille wieä, eikä pahoin piätellä. Jo eriäwä
+morsian kotosia kiittää ja jättelee hywästi. Hywästi jättelewän
+koppaa rekehensä Ilmarinen ja lähtee Pohjolasta. Morsian yhä ikäwissä
+jo tiellä toiwottelee missäki olewansa ennen kun sulhon reessä.
+Lohutellen Ilmarinen kieltää huolimasta hywät päiwät tulewassa koissa
+saawan.
+
+          Jo oli wiikon häitä juotu,
+          Kauan pietty pitoja,
+          Juotu häitä Pohjolassa,
+          Pitoja Pimentolassa.
+      5.  Sano Pohjolan emäntä
+          Ilmariselle sepolle:
+          "Mit' istut isoni poika,
+          Weljes wanhin walwastelet?
+          Istutko ison hywyyttä,
+     10.  Wai emännän armautta,
+          Naimakansan kauneutta,
+          Pirtin pienen walkeutta?
+            Et istu ison hywyyttä,
+          Et emännän armautta,
+     15.  Naimakansan kauneutta,
+          Pirtin pienen walkeutta;
+          Istut impyen hywyyttä,
+          Neitosesi armautta,
+          Walwattisi walkeutta,
+     20.  Kanawarren kauneutta.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+          Wuotit wiikon, wuota wielä,
+          Ei oo walmis walwattisi,
+          Suorinut ikisopusi;
+     25.  Puol' on päätä palmikoittu,
+          Puoli palmikoittawana.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+          Wuotit wiikon, wuota wielä,
+          Ei oo walmis walwattisi,
+     30.  Suorinut ikisopusi;
+          Wast' on hiema hiemoteltu,
+          Toinen hiemoteltawana.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+          Wiikon wuotit, wuota wielä,
+     35.  Ei oo walmis walwattisi,
+          Suorinut ikisopusi;
+          Wast' on jalka kengitetty,
+          Toinen kengiteltäwänä.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+     40.  Wuotit wiikon, wuota wielä,
+          Ei oo walmis walwattisi,
+          Suorinut ikisopusi;
+          Wast' on käsi kinnastettu,
+          Toinen kinnasteltawana.
+     45.    Sulho wiljon weljyeni!
+          Jo nyt on walmis walwattisi,
+          Suorinut ikisopusi.
+          Mene nyt myötä myöty neiti,
+          Kanssa kaupattu kananen,
+     50.  Kun olit rakas rahalle,
+          Käpäs kättä antamahan,
+          Kiewäs kihlan otantahan.
+          Etpä äiän nuori neiti
+          Yli pääsi ymmärrellyt,
+     55.  Kahen puolisi katsellut,
+          Jos laait kautun kaupan,
+          Ikä on kaikki itkeminen,
+          Wuosi woikerrehtaminen;
+          Kun läksit isän koista,
+     60.  Siirryit syntymäsialta,
+          Emosi elantomailta,
+          Kantajasi kartanolta.
+            Ja mikä sulta mielen otti,
+          Kuka haikian hajotti,
+     65.  Mokomalta mielewältä
+          Kylän kaiken wiisahalta,
+          Kun läksit isosi luota,
+          Oman emosi elolta?
+          Niin tytär ison kotona
+     70.  Kun kuningas linnassansa,
+          Niin miniä mieholassa
+          Kun wanki Wenäehellä.
+            Luulit yöksi lähtewäsi,
+          Käyä päiwäksi käkesit,
+     75.  Toiwoit kuuksi kulkewasi,
+          Puoleksi poikeltawasi.
+          Etpä yöksi lähtenynnä,
+          Etkä päiwäksi käennyt,
+          Etkä kuuksi kulkenunna,
+     80.  Puoleksi poikeltanunna.
+          Jopa jouwuit wiikommaksi,
+          Polwemmaksi poikellitse,
+          Iäksi ison koista,
+          Elinajaksi emosi.
+     85.    Morsian sisarueni,
+          Kapulehti laklueni!
+          Itke koprin kyynelesi,
+          Kamaloin haluwetesi,
+          Ison pestyille pihoille;
+     90.  Pisaret ison pihoille,
+          Lammit taaton lattialle.
+          Askelt' on piha pitempi,
+          Waja waaksoa isompi,
+          Kynnys hirttä korkiampi,
+     95.  Kerran toisen kertoessa."
+            Neito parka huokaeli,
+          Huokaeli, henkäeli,
+          Suru syämmellen panihen,
+          Wesi silmillen wetihen.
+     100. Itki koprin kyyneleitä,
+          Kamaloin haluwesiä,
+          Ison pestyille pihoille;
+          Pisaret ison pihoille,
+          Lammit taaton lattialle.
+     105. Itse tuon sanoiksi saatti:
+          "Noinpa tiesin, noinpa luulin,
+          Noinpa arwelin ikäni,
+          Sanon kaiken kaswinajan:
+          Et sä neito ollekkana
+     110. Oman wanhemman warassa,
+          Kantajasi kainalossa;
+          Äskenpä olisit neito
+          Mieholahan mennessäsi,
+          Jalka toinen kynnyksellä,
+     115. Toinen korjassa kosian;
+          Oisit päätäsi pitempi,
+          Korwallista korkiampi.
+            Tuota toiwoin tuon ikäni,
+          Katsoin kaiken kaswinajan,
+     120. Wuotin kun hyweä wuotta,
+          Katson kun kaunista keseä.
+          Nyt on lähtöni lähemmä,
+          Toiwoni toeksi saanut,
+          Saanut jalka kynnykselle,
+     125. Toinen korjahan kosian.
+          En lähekkänä ilolla,
+          Enkä riemulla eriä,
+          Tästä kullasta koista,
+          Iän nuoren istumasta.
+     130. Lähen hoikka huolissani,
+          Ikäwissäni eriän,
+          Sykysyisen yön sylihin,
+          Kewäisen kieran päälle,
+          Jott' ei jalka jäällä tunnu,
+     135. Jalan isku iljankolla,
+          Hangella hamosen toimi;
+          Jott' ei äiti ääntä kuule,
+          Eikä iso itkuani.
+            Mi liekkänä mieli muien,
+     140. Mieli muien morsianten?
+          Niin on mieli miekkosien
+          Kun kewäinen päiwän nousu,
+          Minun on mieleni polosen
+          Kuni myötäwän hewosen,
+     145. Tahi tamman kaupittawan,
+          Elikk' ostetun orihin.
+          Niin on mieleni polosen
+          Kun syksynen yö pimiä,
+          Talwinen on päiwä musta."
+     150.   Niin sano emo tytölle,
+          Lausu wanhin lapsellensa:
+          "Et' oo neiti milläkänä,
+          Emon tuoma tuollakana,
+          Ei sinua suolle wiety,
+     155. Eikä ojalle otettu;
+          Sait miehen mitä paraimman,
+          Uroita uhkeimman,
+          Sait sepänki sen mokoman,
+          Itse tarkimman takojan.
+     160. Seppä syöpi selwän leiwän,
+          Selwemmän sepän emäntä.
+            Sait miehen metsän käwiän,
+          Uron korwen kolkuttajan,
+          Ei sen koirat koissa maata,
+     165. Pennut pehkussa lewätä.
+          Kolmasti tänä kewäinä
+          Nossut on nuotiotulilta,
+          Hawaunut hawusialta;
+          Kolmasti tänä kewäinä,
+     170. Hawu pään on harjaillut,
+          Warpa wartalon sukinnt.
+            Et' oo neiti milläkänä,
+          Emon tuoma tuollakana,
+          Ompa meiän sulhosella
+     175. Sata sarwen kantajoa,
+          Tuhat tuojoa utaren,
+          Tuhat willan antajoa.
+            Et' oo neiti milläkänä,
+          Emon tuoma tuollakana;
+     180. Ei ole tällä sulhosella
+          Ojawiertä otratonta,
+          Kangaswiertä kakratonta,
+          Wesiwiertä wehnätöntä.
+          Ompa tällä sulhosella
+     185. Purnonen joka purolla,
+          Aumanen joka aholla,
+          Lepikköiset leipämaina,
+          Wesakkoiset wehnämaina,
+          Kaikki rauniot rahana,
+     190. Kiwet pienet penninkinä.
+            Et' oo neiti milläkänä,
+          Emon tuoma tuollakana;
+          Ompa tällä sulhosella
+          Pyyhyet pyräjämässä,
+     195. Wempelellä wieremässä,
+          Kuusi kullaista käkeä
+          Längillä lekuttamassa,
+          Rastahat iloitsemassa,
+          Rahkehilla laulamassa.
+     200.   Wielä neuon neitoani,
+          Orpolastani opetan:
+          Morsian sisarueni,
+          Kapulehti laklueni.
+          Kuulestamma kun sanelen,
+     205. Waimo wanha lausuelen.
+          Tulet toisehen talohon,
+          Toisehen emän alahan,
+          Perehesen wierahasen;
+          Toisin toisessa talossa,
+     210. Toisessa emän alassa,
+          Perehessä wierahassa,
+          Ei niinkun omon koissa,
+          Oman wanhemman warassa.
+            Ellös sie sinä ikänä,
+     215. Kuuna kullan walkiana,
+          Tawoton talohon mennö,
+          Miehueton mieholahan.
+          Talo tapoja kysywi,
+          Tapoja talo pahaki;
+     220. Mies on mieltä koittelewi,
+          Mies mieltä epäpätöki.
+            Noita sie kowin waroa
+          Ukon luista leukaluuta,
+          Anopin kiwistä kieltä,
+     225. Kyyn kylmiä sanoja,
+          Naon niskan nakkeloita.
+          Jos ukko susi supussa,
+          Akka karhu karsinassa,
+          Kyty kyinä kynnyksellä,
+     230. Nato nauloina owella;
+          Sama armo antaminen,
+          Alemma kumartaminen,
+          Kun ennen emon koissa,
+          Oman wanhemman warassa,
+     235. Taattoa kumartaminen,
+          Weljeä waroaminen.
+            Kuule neiti kun sanelen,
+          Waimo wanha lausuelen;
+          Piä tarkat hiiren korwat,
+     240. Teräwät jalat jäniksen,
+          Nisät nuoret notkuttele,
+          Kaula pesty kaarruttele,
+          Niinkun tuore tuomen latwa,
+          Wasta kaswawa kataja.
+     245.   Elä suihka sutsunatta,
+          Eläkä räämi rätsinättä,
+          Elä kengättä kehaja.
+            Kuule wielä kun sanelen,
+          Waimo wanha lausuelen;
+     250. Laai willaset hamuet
+          Yhen willan kylkyestä,
+          Keitä otraset oluet,
+          Makujuomat maltahiset,
+          Yhen otrasen jywästä,
+     255. Kolmen puisen poltakselta.
+            Pese penkit illoin, aamuin,
+          Pöyät keskipäiwälläki,
+          Lattia wesin walellos
+          Wiikon päästä wiimmestäki.
+     260.   Kuule wielä kun sanelen,
+          Waimo wanha lausuelen;
+          Ei joua talonen waimo
+          Aina pirtissä asua.
+          Käyä on kujat kuurullansa,
+     265. Lääwät länkämöisillänsä,
+          Sieltä toimeta tupahan,
+          Siell'on lapsi itkemässä,
+          Pieni peitetten sisässä,
+          Eikä lausu lapsi rukka,
+     270. Saata kieletön sanoa,
+          Onko wilu taikka nälkä,
+          Ennen kun tulewi tuttu,
+          Elikk' äitin ääni saapi.
+            Kuule wielä kun sanelen,
+     275. Waimo wanha lausuelen;
+          Piä lusikat luwussa,
+          Astiasi arwelussa,
+          Jott' ei kasit kanneltaisi,
+          Linnut liiat peitettäisi;
+     280. Pyhät on pihlajat pihalla,
+          Pyhät oksat pihlajassa,
+          Marjaset sitäi pyhemmät.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+          Ellös sie meiän kanoa
+     285. Wiekö wehma huhmarelle,
+          Panko parkin surwontahan,
+          Olkileiwän leiwontahan,
+          Petäjäisen pieksäntähän.
+          Wieös sie meiän kanoa,
+     290. Wieös wiljamättähälle,
+          Otrapurnon purkajaksi,
+          Wilja wiploin wiiliäksi.
+          Pannos sie meiän kanoa
+          Leiwän paksun paistajaksi,
+     295. Wehnäleiwän leipojaksi,
+          Taikinan taputtajaksi.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+          Ellös sie meiän kanoa
+          Opastello orjan ruoskin,
+     300. Nahkaruoskin naukuttao,
+          Witsoin wiisin winguttao,
+          Waljan päällä wanguttao.
+          Tiesi neittä, tiesi nuorta,
+          Tiesi neien nuorta mieltä;
+     305. Neuo neittä wuotehella,
+          Opeta owen takana,
+          Wuosi kausi kummassakin
+          Yksi wuosi suusanalla,
+          Toinen silmän iskemällä,
+     310. Kolmansi jalan polulla.
+          Kun ei sitte siitä huoli,
+          Tuostakana ei totelle,
+          Ota ruoko ruowostosta,
+          Saraheinä kankahalta;
+     315. Saran syrjällä syseä,
+          Korahuta korttehella,
+          Ruoskasella ruokosella,
+          Witsasella willasella.
+            Kun ei wielä siitä huoli,
+     320. Tuostakana ei totelle,
+          Ota witsa wiiakosta,
+          Oksa koiwun onkelmosta,
+          Tuoppa turkin helman alla,
+          Talon toisen tietämättä;
+     325. Sillä hauo hartioita,
+          Pehmitä perälihoja,
+          Ellös silmiä siwellö,
+          Elä kolmia koseta;
+          Tuostapa kyty kysyisi,
+     330. Tuosta appi arweleisi:
+          Onko se suen repimä,
+          Wai on karhun kaiwelema?"
+            Neiti parka huokasekse,
+          Huokasekse, henkäsekse,
+     335. Suru syämelle panihen,
+          Wesi silmille wetihen,
+          Itse itkulle hyräyty,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "En minäkän ennen ollut
+     340. Mustin muita neitosia,
+          Kalpeampi ween kaloja;
+          Tulin muita mustemmaksi,
+          Kalpeammaksi kaloja.
+            Millä maksan mammon maion,
+     345. Millä isoni hywyyen?
+          Kiitän mä iso sinua
+          Entisistäni eloista,
+          Parahimmista paloista,
+          Murkkinoista muinosista.
+     350.   Kiitän mä emo sinua
+          Nuorra tuuwiteltuasi,
+          Pienosna pieltyäsi,
+          Maion ruokiteltuasi.
+            Kiitän mä koko perehen,
+     355. Kaikki kaswinkumppalini,
+          Joien joukossa elelin,
+          Kaswon kanssa kaswinajan.
+            Lähen nyt tästä kun lähenki,
+          Tästä kullasta koista,
+     360. Ison saamasta salista,
+          Äitin kestikellarista.
+          Jää nyt pirtti terweheksi,
+          Pirtti lautakattoinesi;
+          Hywä on toiste tullakseni,
+     365. Kaunis kaaputellakseni.
+            Jää nyt sintsi terweheksi,
+          Sintsi lautasiltoinesi;
+          Jääppä piha terweheksi,
+          Piha pihlajaisinesi.
+     370.   Jätän kaikki terweheksi
+          Maat ja metsät marjoinensa,
+          Järwet saoin saarinensa,
+          Kankahat kanerwinensa."
+            Sillon seppo Ilmarinen
+     375. Koppo neien korjahansa,
+          Itse tuon sanoiksi wirkki:
+          "Jää nyt Pohjola hywästi,
+          Jääkäi kaikki terweheksi,
+          Kaikki mäntyset mäellä,
+     380. Puut pitkät petäikössä,
+          Katajatki kankahilla,
+          Kaikki maassa marjan warret,
+          Wesatki ween sisässä,
+          Lepän lehwät, koiwun kuoret,
+     385. Kuusenjuuret, terwas kannot."
+            Ajoa kahattelewi
+          Noita Pohjan rannikoita,
+          Simosalmien siwutse,
+          Hietaharjun hartiotse;
+     390. Käsi ohjassa orosen,
+          Toinen neitosen nisissä,
+          Jalk' on laialla rekosen,
+          Toinen neion reitosilla.
+            Neito parka huokasekse,
+     395. Huokasekse, henkäsekse:
+          "Wilu on olla wiltin alla,
+          Kolkko korjassa eleä."
+            Ajo matkoa wähäsen,
+          Pikkuruisen piirahteli;
+     400. Neiti päätänsä kohotti,
+          Kysytteli, lausutteli:
+          "Mi on tästä poikki juossut,
+          Ku on kurja kulkenunna?"
+            Itse seppo Ilmarinen
+     405. Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Jänö on tästä poikki juossut,
+          Jänön poika polkutellut."
+            Neiti tuon sanoiksi wirkki:
+          "Parempi olisi olla,
+     410. Parempi olettelisi,
+          Jänön juoksewan jälillä,
+          Koukkupolwen polkumilla,
+          Kuni korjassa kosian."
+            Sillon seppo Ilmarinen
+     415. Murti suuta, wäänti päätä,
+          Murti mustoa hawenta,
+          Ajoa kahattelewi;
+          Ajo matkoa wähäsen,
+          Pikkuruisen piirahteli.
+     420.   Neiti päätänsä kohotti,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Mi on tästä poikki juossut,
+          Ku on kurja kulkenunna?"
+            Se on seppo Ilmarinen
+     425. Itse wastaten sanowi:
+          "Repo on tästä poikki juossut,
+          Kettu käyä kelkytellyt."
+            Neiti tuon sanoiksi wirkki:
+          "Parempi olisi olla,
+     430. Parempi olettelisi,
+          Rewon juoksewan reessä,
+          Ketun käyän kelkkasessa,
+          Kuni korjassa kosian."
+            Sillon seppo Ilmarinen
+     435. Murti suuta, wäänti päätä,
+          Murti mustoa hawenta,
+          Ajoa kahattelewi;
+          Ajo matkoa wähäsen,
+          Pikkuruisen piirahteli,
+     440.   Neiti päätänse kohotti,
+          Kysytteli, lausutteli:
+          "Mi on tästä poikki juossut,
+          Ku on kurja kulkenunna?"
+            Itse seppo Ilmarinen
+     445. Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Karhu on tästä poikki juossut,
+          Ohto juosta jolkutellut."
+            Neiti tuon sanoiksi wirkki:
+          "Parempi olisi olla,
+     450. Parempi olettelisi,
+          Kontion kiwikolossa,
+          Karhun louhikammarissa,
+          Kun tämän kosian reessä."
+            Itse seppo Ilmarinen
+     455. Murti suuta, wäänti päätä,
+          Murti mustoa hawenta,
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Elä huoli neiti parka,
+          Kun saat kosian kotihin,
+     450. Syöt sä weitsettä lihoa,
+          Juot olutta kauhasetta."
+            Ajawi kahattelewi
+          Noita Wäinölän ahoja,
+          Kalewalan kankahia;
+     455. Wirkku juoksi, matka joutu,
+          Reki wieri, tie lyheni,
+          Jalas paasinen patsasi,
+          Aisa koiwunen kolasi,
+          Kapla tuominen kalahti,
+     460. Jo kohta koti näkywi,
+          Omat tuwat tupruawi.
+
+
+
+
+Kuudestoista Runo.
+
+
+Ilmarinen morsionensa saapi kotia. Äiti wastassa ilotteleksen, ja
+pojalta kyselee, miten matkansa on terweenä ja onnellisna kulkenut.
+Käskee morsianta sisään jo kauan uotetuksiki sanoen. Katselee,
+kiittää kauniiksi morsianta; syöttää, juottaa rahwaan yltäkylläsesti.
+Päätteeksi wanha Wäinämöinen laululle rupiawa ylistää sulhoa ja
+morsianta, kiittää emännän, isännän, patwaskan, saajan naisen ja
+kaiken kutsurahwaan.
+
+          Jo kumu kujalta kuulu,
+          Kuulu luota ruoskan roiske,
+          Rannalta reen ratsina,
+          Aisan kalke kaiwotieltä.
+      5.    Itse äiti Ilmarisen
+          Sanan wirkko, noin nimesi:
+          "Se on poikani rekonen;
+          Jo tulewi Pohjolasta.
+          Käkyet kukahtelewi
+     10.  Korjan kirjawan kokalla,
+          Orawat samoelewi
+          Aisoilla waahterisilla,
+          Tetryet kukertelewi
+          Päällä luokin kyynäppäisen.
+     15.    Kylä uotti uutta kuuta,
+          Miero päiwän nousentoa,
+          Lapset maata mansikkaista,
+          Telat terwaista wenettä,
+          Mie on uotin poikoani,
+     20.  Poikoani minnoani.
+            Lähes nyt kohti näitä maita,
+          Kohti näitä kartanoita,
+          Ison saamille tuwille,
+          Wanhemman warustamille."
+     25.    Se on seppo Ilmarinen
+          Jo kohti kotia läksi,
+          Ison saamille pihoille,
+          Wanhemman warustamille;
+          Laialla sinikeränen,
+     30.  Toisella punakeränen.
+          Keskellä kesäreponen.
+            Sano äiti Ilmarisen:
+          "Sulho wiljon weljyeni!
+          Käwitkö tiesi terwehenä,
+     35.  Matkasi imantehena,
+          Saitko neien, woitko linnan,
+          Sorritko sotiweräjän,
+          Haukutitko linnan hallit,
+          Itketitkö linnan immet,
+     40.  Nauratitko linnan naisen,
+          Lewititkö neien lemmen,
+          Anopissa käyessäsi,
+          Apen luona ollessasi?
+            Jo tuon nään kyselemättä,
+     45.  Arwoan anelematta;
+          Jo on sotka suojassasi,
+          Kana kainaloisessasi.
+          Kenpä toi tämän walehen,
+          Sulhon tyhjin tulleheksi,
+     50.  Ratsun jouten juosseheksi?
+          Eipä sulho tyhjin tullut,
+          Eikä ratsu jouten juossut;
+          On mitä oron weteä,
+          Liinaharjan liikutella.
+     55.    Nouse nyt korjasta koria,
+          Hywä lahja laitiosta.
+          Nouse ilman nostamatta,
+          Ylene ylentämättä;
+          Jos on nuori nostajasi,
+     60.  Ylpiä ylentäjäsi.
+          Pole jalka jalaksella,
+          Toinen poikkipuolisella;
+          Astu tietä temminkäistä,
+          Maata maksan karwallista,
+     65.  Sikasen silittämäistä,
+          Porsahaisen polkomaista,
+          Lampahan latsottamaista,
+          Hewon harjan hieromaista.
+            Astu hanhen askelilla,
+     70.  Taputa tawin jaloilla,
+          Noilla pestyillä pihoilla,
+          Kaunihilla kartanoilla,
+          Apen saamilla pihoilla,
+          Anopin asettamilla,
+     75.  Kyyn kyllä polkemilla,
+          Naon aina astumilla.
+            Astu sintsiä sileätä,
+          Sorsanluista sotkuttele;
+          Jo täällä tänä kesänä,
+     80.  Tänä suurena suwena,
+          Owet aina aukieli
+          Owellista aukiaista;
+          Käkäset käsertelihen
+          Sormuskättä sulkiaista;
+     85.  Kynnykset kykertelihen
+          Hienohelman hempujaista.
+            Jo täällä tänä kesänä,
+          Tänä suurena suwena,
+          Siwuin sintsi siirtelihen
+     90.  Sintsillistä siiwojaista;
+          Perin pirtti pyörähteli
+          Pirtillistä pyyhkiäistä.
+            Jo täälla tänä kesänä,
+          Tänä suurena suwena,
+     95.  Silta soitti sorsanluinen
+          Sillallista seisojaista;
+          Laki kultanen kulisi
+          Laen alla astujaista;
+          Ikkunat ilottelihen
+     100. Ikkunaisen istujaista.
+            Jo täällä tänä kesänä,
+          Tänä suurena suwena,
+          Aittaset alentelihen
+          Aitallista aukojaista;
+     105. Lääwäset lähentelihen
+          Lääwällistä lääniäistä;
+          Tanhuaiset taantelihen
+          Tanhuallista tawia.
+            Jo täällä tänä kesänä,
+     110. Tänä suurena suwena,
+          Aion ammo aikalehmä
+          Aikawihkon antajaista;
+          Mäkähti kewätkaritsa
+          Palasen parantajaista;
+     115. Kesäuuhi ullotteli
+          Heinän hienon heittäjäistä.
+            Terwe nyt piha täysinesi,
+          Piha wierahaisinesi,
+          Ulkonen urohinesi!
+     120.   Terwe wajo täysinesi,
+          Wajo wierahaisinesi,
+          Tuohikatto kansoinesi.
+            Terwe pirtti täysinesi,
+          Pirtti wierahaisinesi,
+     125. Lauta katto lapsinesi.
+            Terwe kuu, terwe kuningas,
+          Terwe nuori naimakansa.
+          Eipä täss' oo ennen ollut,
+          Eikä ennen, eikä eilen,
+     130. Tämän joukon juoleutta,
+          Tämän kansan kauneutta.
+            Sulho wiljon weljyeni!
+          Osotteles ostettusi,
+          Saoin markoin maksettusi,
+     135. Tuhansin lunastettusi.
+          Toitko sen, jonka käkesit?
+          Käkesit käkösen tuoa,
+          Maalta walkian walita,
+          Kuletella kukkulaisen.
+     140. Jo tuon nään kyselemättä,
+          Arwoan anelematta,
+          Toit käkösen tullessasi,
+          Maalta walkian walitsit,
+          Kulettelit kukkulaisen.
+     145.   Hywä mutso, kaunis mutso,
+          Mutso walkian werewä!
+          Hywinpä koissa kuuluit,
+          Tyttönä ison koissa,
+          Hywin kuulu kuun ikäsi
+     150. Miniänä mieholassa."
+            Siitä äiti Ilmarisen
+          Syötti, juotti wierahia.
+          Syötti suin sulassa woissa,
+          Koprin kuorekokkaroissa,
+     155. Noita kutsuwierahia,
+          Kutsuloille kunnioiksi.
+            Jo oli wiikon juomat pantu,
+          Saatu otraset oluet,
+          Noille kutsuwierahille,
+     160. Kutsuloille kunnioiksi.
+            Oipa kupit kukkusilla,
+          Wait warpalaitehilla,
+          Oli kystä kyllin syöä,
+          Kyllin syöä, kyllin juoa,
+     165. Noilla kutsuwierahilla,
+          Kutsuloille kunnioiksi.
+            Jo huuhto humala parran,
+          Waahti parran walkoali,
+          Olut juoksi orren päästä,
+     170. Sima waarnojen sisästä,
+          Noille kutsuwierahille,
+          Kutsuloille kunnioiksi.
+            Kukapa tuossa kukkujaksi,
+          Lailliseksi laulajaksi?
+     175. Waka wanha Wäinämöinen,
+          Laulaja iän ikuinen,
+          Itse lauluille rupesi,
+          Töille wirtten työntelihen.
+          Sanowi sanalla tuolla,
+     180. Lausu tuolla lausehella:
+          "Eipä täss' oo ennen ollut,
+          Eikä warsin wasta liene,
+          Tämän sulhon tenhoutta,
+          Tämän morsion somuutta,
+     185. Tämän tukun turpeutta,
+          Nuorison imartuetta.
+            Ketäpä mä tässä kiitän?
+          Emännän mä ensin kiitän.
+          Kenpä täss' eho emäntä?
+     190. Ilmarin eho emäntä.
+          Pannut on otraset oluet,
+          Makujuomat maltahiset,
+          Imelät hänen itunsa,
+          Makiat on maltasensa,
+     195. Ei oo iskulla itunsa,
+          Eikä maalla maltasensa.
+            Ei hän surrunna susia,
+          Pelännyt metsän petoja,
+          Mallasteitä matkatessa,
+     200. Saunahan samotessansa.
+          Ei hän koukulla kohinut,
+          Aina koprilla kohenti,
+          Kämmenellä käännätteli,
+          Sowitteli sormillansa.
+     205.   Itse leipo leiwät suuret,
+          Isot talkkunat taputti,
+          Hywän joukon juominkihin,
+          Hywän rahwahan remuhun;
+          Syötti wierahat wälehen,
+     210. Nosti leiwät leppiästi.
+            Emännän mä ensin kiitin,
+          Kiitän itsensä isännän.
+          Kenpä täss' on pää pätewä,
+          Päiwän päällinen omena?
+     215. Ilmarin iso isäntä,
+          Se täss' ompi pää pätewä,
+          Päiwän päällinen omena.
+            Se on suolta suojat saanut,
+          Suojat saanut, hirret tuonut,
+     220. Seinät salwanut salolta,
+          Hirret hirmulta mäeltä,
+          Malot marjakankahilta,
+          Tuohet tuomiwaaran päältä,
+          Ruotehet roweikolta,
+     225. Sammalet sulilta soilta.
+          Pannut on penkin pensaista,
+          Pannut paikalle hywälle,
+          Asettanut ankaralle.
+            Jo itse isännän kiitin,
+     230. Wuota kiitän patwaskani.
+          Ken on pantu patwaskaksi,
+          Ken otettu oppahaksi?
+          Kylän paras patwaskana,
+          Kylän onni oppahina.
+     235.   Ompa meiän patwaskalla
+          Paita päällä palttinainen.
+          Pääll' on haljakka sininen,
+          Päällä paian palttinaisen;
+          Helmat hietoa wetäwät,
+     240. Maata maksan karwallista.
+            Päälle on ussakka utunen,
+          Päällä haljakan sinisen;
+          Se on Kuuttaren kutoma,
+          Päiwättären keträämä,
+     245. Kesäuuhen untuwista,
+          Talwilampahan takuista,
+          Ajalla tulettomalla,
+          Tulen tietämättömällä
+            Ompa meiän patwaskalla
+     250. Parta kullan palmikoissa,
+          Kutrit kullan suortuwissa,
+          Ompa meiän patwaskalla
+          Päässä kultanen kypäri,
+          Päällä kutrin kultalatwan,
+     255. Puhki taiwosen puhuja,
+          Läpi metsän läässöttäjä.
+            Jopa kiitin patwaskani,
+          Wuota kiitän saajan naisen.
+          Mist' on saatu saajan nainen,
+     260. Kust' otettu ollallinen?
+          Tuolt'on saatu saajan nainen,
+          Tuolt' otettu ollallinen,
+          Takoa Tanikan linnan,
+          Uuen linnan ulkopuolta.
+     265.   Eipä wielä sieltäkanä,
+          Ei perän pereäkänä;
+            Mist' on saatu saajan nainen,
+          Kust' otettu ollallinen?
+            Tuolt' on saatu saajan nainen,
+     270. Tuolt' otettu ollallinen,
+          Wienan päälliltä wesiltä,
+          Ulapoilta aukeilta.
+            Eipä wielä sieltäkänä,
+          Ei perän pereäkänä;
+     275.   Mist' on saatu saajan nainen,
+          Kust' otettu ollallinen?
+          Kaswo mansikka mäellä,
+          Puolukkainen kankahalla,
+          Pellolla heliä heinä,
+     280. Kukka kultanen aholla;
+          Siit' on saatu saajan nainen,
+          Siit' otettu ollallinen.
+            Saajan naisen suu somanen,
+          Kuni Suomen sukkulainen,
+     285. Saajan naisen sirkut silmät,
+          Kuni tähet taiwahalla,
+          Saajan naisen saapka suuri,
+          Kuni pysty pilwen kokka,
+          Saajan naisen saappahaiset,
+     290. Kuni hanhuet hawulla.
+            Ompa meiän saajan naisen
+          Kaulassa heliät helmet,
+          Käet on kullan käärilöissä,
+          Sormet kullan sormuksissa,
+     295. Korwat kullan koltuskoissa,
+          Silmäripset simsukoissa.
+            Jo nyt kiitin saajan naisen,
+          Wuota kiitän kaiken kansan.
+          Eipä täss' oo ennen ollut,
+     300. Eikä ennen, eikä eilen,
+          Tämän kansan kauneutta,
+          Tämän nuorison somuutta.
+          Niin on wäki haljakassa,
+          Kuni metsä huutehessa,
+     305. Alta on kun aamurusko,
+          Päältä on kun päiwän koite.
+            Olipa huokiat hopiat,
+          Rahataskut tanterilla,
+          Meiän kutsuwierahilla,
+     310. Kutsuloille kunnioiksi.
+          Tengoin teillä, markoin meillä,
+          Polttinoin kylän pojilla,
+          Alttinoin kylän akoilla,
+          Neljin riunoin neitosilla.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA ***
+
+***** This file should be named 48380-8.txt or 48380-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/8/3/8/48380/
+
+Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/old/48380-8.zip b/old/48380-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..016673b
--- /dev/null
+++ b/old/48380-8.zip
diff --git a/old/48380-h.zip b/old/48380-h.zip
new file mode 100644
index 0000000..789db26
--- /dev/null
+++ b/old/48380-h.zip
diff --git a/old/48380-h/48380-h.htm b/old/48380-h/48380-h.htm
new file mode 100644
index 0000000..ee7b4ae
--- /dev/null
+++ b/old/48380-h/48380-h.htm
@@ -0,0 +1,7565 @@
+<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN"
+    "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
+<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
+  <head>
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
+    <title>
+      The Project Gutenberg eBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot.
+    </title>
+    <style type="text/css">
+
+.subtitle {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.by {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 2em;
+}
+
+.author {
+    text-align: center;
+    font-size: 135%;
+}
+
+.co {
+    text-align: center;
+    font-size: 120%;
+    padding-top: 5em;
+}
+
+.year {
+    text-align: center;
+    font-size: 130%;
+    padding-bottom: 3em;
+}
+
+
+body {
+    margin-left: 10%;
+    margin-right: 10%;
+}
+
+    h1,h2 {
+    text-align: center;
+    clear: both;
+}
+
+p {
+    margin-top: .51em;
+    text-align: left;
+    margin-bottom: .49em;
+}
+
+.p4       {margin-top: 4em;}
+.p6       {margin-top: 6em;}
+
+hr {
+    width: 33%;
+    margin-top: 2em;
+    margin-bottom: 2em;
+    margin-left: auto;
+    margin-right: auto;
+    clear: both;
+}
+
+hr.tb   {width: 45%;}
+hr.chap {width: 65%}
+
+.sig {
+    text-align: right;
+    margin-right: 15%;
+}
+
+.caption  {font-weight: bold;}
+
+/* Images */
+.figcenter   {
+    margin: auto;
+    text-align: center;
+}
+
+.figleft {
+    float: left;
+    clear: left;
+    margin-left: 0;
+    margin-bottom: 1em;
+    margin-top: 1em;
+    margin-right: 1em;
+    padding: 0;
+    text-align: center;
+}
+
+/* Footnotes */
+.footnotes        {border: dashed 1px;}
+
+.footnote         {margin-left: 10%; margin-right: 10%; font-size: 0.9em;}
+
+.footnote .label  {position: absolute; right: 84%; text-align: right;}
+
+.fnanchor {
+    vertical-align: 0.3em;
+    font-size: .8em;
+    text-decoration:
+    none;
+}
+
+.poem {
+    margin-left:10%;
+    margin-right:10%;
+    text-align: left;
+}
+
+.poem .stanza {margin: 1em 0em 1em 0em;}
+    .poem span.i1     {display: block; margin-left: 0.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i2     {display: block; margin-left: 1em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i3     {display: block; margin-left: 1.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i5     {display: block; margin-left: 2.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i6     {display: block; margin-left: 3em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i8     {display: block; margin-left: 4em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+    .poem span.i9     {display: block; margin-left: 4.5em; padding-left: 3em; text-indent: -3em;}
+
+    </style>
+  </head>
+
+<body>
+
+
+<pre>
+
+The Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+
+Title: Kalevala (1835) 1. Osa
+       taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista
+
+Author: Elias Lönnrot
+
+Release Date: February 28, 2015 [EBook #48380]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA ***
+
+
+
+
+Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+</pre>
+
+
+
+<h1>KALEVALA (1835) 1. OSA</h1>
+
+<p class="subtitle"><b>taikka<br /><br />
+Vanhoja Karjalan Runoja<br />
+Suomen kansan muinosista ajoista</b></p>
+
+<p class="by">Koonnut</p>
+
+<p class="author"><b>Elias Lönnrot</b></p>
+
+<p class="co">Suomalaisen Kirjallisuuden Seura<br />
+Helsinki</p>
+
+<p class="year"><b>1835.</b></p>
+
+<p class="p6" />
+
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i1">Imprimatur.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i5">C. E. Ekelund.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p class="p4" />
+
+<p><b>SISÄLLYS:</b></p>
+
+<p>
+<a href="#Esipuhe">Esipuhe.</a><br />
+<a href="#Ensimmainen_Runo">Ensimmäinen Runo.</a><br />
+<a href="#Toinen_Runo">Toinen Runo.</a><br />
+<a href="#Kolmas_Runo">Kolmas Runo.</a><br />
+<a href="#Neljas_Runo">Neljäs Runo.</a><br />
+<a href="#Wiies_Runo">Wiies Runo.</a><br />
+<a href="#Kuues_Runo">Kuues Runo.</a><br />
+<a href="#Seitsemas_Runo">Seitsemäs Runo.</a><br />
+<a href="#Kaheksas_Runo">Kaheksas Runo.</a><br />
+<a href="#Yheksas_Runo">Yheksäs Runo.</a><br />
+<a href="#Kymmenes_Runo">Kymmenes Runo.</a><br />
+<a href="#Yhdestoista_Runo">Yhdestoista Runo.</a><br />
+<a href="#Kahestoista_Runo">Kahestoista Runo.</a><br />
+<a href="#Kolmastoista_Runo">Kolmastoista Runo.</a><br />
+<a href="#Neljastoista_Runo">Neljästoista Runo.</a><br />
+<a href="#Wiidestoista_Runo">Wiidestoista Runo.</a><br />
+<a href="#Kuudestoista_Runo">Kuudestoista Runo.</a><br />
+</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Esipuhe" id="Esipuhe">Esipuhe.</a></h2>
+
+
+<p>Wiimmenkänä nämät runot präntin alaseksi saatua owat ne
+walitettawasti wieläki paljoa puuttuwaiset. Ainaki toiwossa, niitä
+uusien keruulla lisäytywän, en niitä niin olisikkana keskosena
+käsistä työntänet, jos en toisappäinki ajattelewa olisi pelännyt,
+että taitaisiwat jäähä iäti minusta waillinaisiksi. Jo monelta
+on ennen paremmatki hankkeet ja yritelmät sillä tawalla tyhjään
+rauenneet.</p>
+
+<p>Ennen muita piän welwollisuutena selwittää, millä tawalla näitä
+runoja on saatu. Usiampia niistä luetaan jo ennestään, ehkä wielä
+waillinaisempina, Lencqwisti, Gananderi, Porthani ja Topelius
+wainajoitten kirjoissa, waan paljoa suurempi osa on ennen tuntematon.
+Nämät olen itse Suomen ja Wenäjän Karjalasta, muutamia Kajaaninki
+maasta, aikaa myöten kooskennellut. On myös moniahta minulle
+kirjotettuna muualta lähetetty. Paikat, joissa näitä runoja enimmästi
+on koottu, owat Suomen Karjalassa Kitteen, Kesälahen, Tohmajärwen,
+Ilomantsin ja Pielisen, Wenäjällä Wuokkiniemen, Paanajärwen ja
+Repolan pitäjäät, Kajaanin maassa Kuhmon ja Kiannan seurakunnat.
+Muilta paikoilta, joita sitä warten olen käynyt, en ole nimitettäwätä
+saanut. Wuonna 1828 keräsin näitä esinnä nimitetyiltä paikoilta
+Suomen Karjalassa, wuonna 1831 ja wuosina jälestä Kuhmosta ja
+Kiannalta, 1832 Repolasta ja sitte itse Kajaaniin muuttautunut olen
+neljä kertaa käynyt Wenäjän pitäjissä, usiammat wiikot joka kerralla.</p>
+
+<p>Ehkä senlaisia runoja kun nämät wielä joksiki löytyy kansan
+muistossa, niin mahto niitä ennen wanhaan olla paljolta enemmin.
+Latwajärwessä Wuokkiniemellä haasto talon ukko Arhippa, joka nyt
+oli 80:nen wanha ja jolta yhtäläiseen, mitä ennätin, kirjotin kaksi
+päiwää perätysten, tästä asiasta seuraawalla tawalla: "Woi, sano
+hän, kun minä lassa taattoni kera Lapukassa nuotalla käwin. Oli
+meillä kasakkana eräs mies Lapukasta, sekin oiwa laulaja; ei taattoni
+weronen. Kaiket yökauet laulettih he rupiamiseen, eikä että kahetsi
+yksiä sanoja. Lähti sitä sillon pakinata. Minä waan piennä poika
+hutjukkana istuin wieressä nuotiolla kuunnellen ja oppien mitä tuon
+tuostaki alon muistaa. Waan paljo minulta heittihen mielestä. Jos nyt
+taattoni eläisi, niin kahtena netelinä et hänen lauluja kirjottaisi.
+Senlaisia laulajoita ei enää maahan synny ja kaikki häwiäwät ne
+wanhat laulut pois kansasta. Nykynen kansa jo heittää ne wanhat
+kaunihit runot ja sommitteloo omiaan enimmiten poikien ja tyttöjen
+keskinäisistä ilwehyksistä, joilla en woisi suutanikana häwäistä."</p>
+
+<p>Näitä runoja olen kokenut johonkuhun järjestykseenki saatella,
+josta siis työstäni lienee tili tehtäwä. Koska tiettyäni kukaan
+sitä ei ennen ole yrittänytkään elikkä ees sanalla maininnut, niin
+kertonen esiksi millä tawalla minä sihen tuumaan puutuin. Jo ainaki
+ajattelin ma ennen koottuja, liiatenki Gananderin, runoja lukiessa,
+eikö niitä Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä ja muista
+muisteltawista esiwanhemmistamme olisi mahtanut siksikin löytyä,
+että olisi heistä saanut pitempiäki kertoelmia, niinkun näemmä
+Greekalaisten, Islandilaisten ja muitten esiwanhempainsa runoja siksi
+saaneen. Tämä ajatus waan enämmin wahwistu mielessäni, koska w. 1826
+Turussa Historian Adjunktin von Beckerin awulla tulin Wäinämöisestä
+erään kirjan kirjottamaan ja sitä laatiessani näin, että hänestä ei
+puuttunut tarinoita. Ihmettelinki miksi Gananderi jo ennen ei ollut
+sitä tehnyt, waan pian tulin tuntemaanki että hänellä ei siksi ollut
+tarpellisia runoja. Parahimmat paikat hänen kootuista runoista on hän
+Suomalaisessa Mythologiassansa julistanut, waan niistä tuskin mitään
+täyellistä saisi. Warahinen kuollo poisotti Topeliuksen, jos hän
+muuten aikaa myöten olisi tainnutki tähän työhön antauta.</p>
+
+<p>Jos nyt tietäisin järjestyksen, johon näitä runoja tästä on
+suunniteltu, olewan muillenki mielenmyötäisen, niin heittäisin siitä
+mitänä wirkkamatta. Waan olleeki asia siitä laausta, että mitä
+toinen luulee täyttäwän, toinen katsoo sopimattomaksi. Juoksewat
+kyllä mielestäni runot jotensakki siinä suunnassa, johon heitä tässä
+on laaittu, waan ehkä toisessa juoksisiwat paremminki. Kahta olen
+järjestäessä nouattanut, ensin mitä parahimpain laulajain hawahtin
+järjestyksessä waarin ottawan ja toiseksi, kun siitä ei ollut apua,
+olen asian perustusta itte runoissa kysynyt ja sitä myöten niitä
+asetellut.</p>
+
+<p>Kysynet lukia jos esiwanhempammeki näitä runoja missään
+järjestyksessä laulowat taikka yksitellen? Minusta näyttää näien
+runojen sitä myöten, kun asiatki tapahtuwat, yksitellen ilmautuneen.
+Erityiset runot Wäinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä eiwät maha
+olla yhen laatimia, waan usiamman. Yksi kerto muistoksi yhen, toinen
+toisen asian, mitä mikin itse oli nähnyt eli kuullut. Waan tuskin
+taitaan nykyjään yhtänä runoa tawata, joka juuri alkusanoissaan olisi
+meihin asti säilynyt. Joka tuntee, kuinka helposti runon teentä käypi
+monelta talonpojista, jos ihka ehiätä rupiaisi mistä tahansa tietystä
+asiasta laulamaan, keksii kyllä, että paraskana muisti ei woi
+säilyttää sana sanalta mitä toiselta pitkissä runoista kuullaan. Waan
+asian muistaa itsekukin helpommasti ja paikka paikalta, jos enimmätki
+muistawa, kertoo sen runossa toisellenki unohellen muutamia, toisia
+parannellen. Wähitellen taitaa itse runoainetki alkulaaustaan
+mutkistua, jotta sitä kerrotaan peräti toisin. Tämä lienee osiksi
+wähintäkin nimissä jo tapahtunutki. Mitä ennen wanhaan muisteltamista
+urohista ja waimoista omilla nimillänsä lienee kerrottu, taisi
+Kristin opin maahan lewitessä muuttauta, jotta urosten siaan usein
+pantiin Kietus, Santta Pietari, Ruotus (Herodes), Juutas j.m.,
+waimojen Neitsy Maaria emonen.</p>
+
+<p>Että asiat, joista runoissa lauletaan, ei kaikki olleet ilman perää,
+ymmärtää itsekukin helposti, waan mikä lienee toen tosi, mikä
+jollai toisella tawalla runossa kuwailtu, mikä peräti waleheltu,
+sitä nyt lienee waikiampi erottaa. Muutamat asiat waikka esinnä
+kummanlaiset kuulla ja wähän toeksi uskottawat, tarkemmin tutkittua
+sietäwät jollai lailla selwitettää. Kuka meistä ei pitäisi joutawana
+Wäinämöisen ja Ilmarisen huolia kuun ja auringon katoamisesta
+ja millä tawalla olisi Pohjan akka ne wuorehen kätkenyt? Mutta
+muistellessa, mitä osittain esiwanhempaimme tänne tulosta mainitaan,
+heiän eteläisimmillä mailta tänne Pohjan perukoille saaneen, ja
+mitä tieämme auringon talwella Pohjaisemmilla mailla katoamisesta,
+keksimmä, että, jos he niin pohjaseen asti oliwat kulkeneet, tämä
+asia heille äkkinäisnä mahto suurenki pelon nostattaa, päiwän jo
+iäksi menneen. Kun heillä myös taisi olla yhtäläiset wainot Suomen
+maassa ennestään eläwäin Lappalaisten kera, joilta syy oli kaikkea
+pahaa pelätä ja joita piettin ylewinä loihtioina, niin sai siitä
+Pohjan akka pian syyn päällensä. Waan mitä esinnä mahto päiwän
+katoamisesta kerrottaa, taisi aikaa woittain tulla samati kuusta ja
+täheistäki mainituksi.</p>
+
+<p>Pian kaikissa runoissa osotetaan kaksi kansaa, jotka eiwät ylen
+hywässä suosiossa wälillänsä eläneet. Toisen näistä nimittäisimme
+Pohjan, toisen Kalewan kansaksi. Runoa myöten oli päänä Pohjan
+kansassa usiasti mainittawa Louhi, jota myös Pohjan akaksi nimitetään
+ja joka heiän töistä näytti parahiten huolen pitäwän. Kalewan
+kansassa oli monta sankaria, suurimmat Wäinämöinen, Ilmarinen ja
+Lemminkäinen. Olkoon kuitenki wiimme mainitusta jo aikanansa samottu,
+että runot eiwät anna tarkkaa tietoa, jos hän waikka olisi Pohjanko
+kansaan luettawa. Ne runolaaut, jotka minä tähän olen walinnut,
+kyllä näyttäwät hänen usein Wäinämöisen apuna olleen, toisinaan
+itsestänsäki sotia Pohjalassa käyneen, Pohjolassa kosjoneen j.n.e.,
+waan toisissa kerrotaan hänen Päiwilässä eli Jumalisissa kosjoneen,
+joilla nimillä ennemmin Kalewan kansaa luulisimma osotettawan.
+Joukahaisen taas pitäisin urohona Pohjan kansasta, ken tiesi
+waikka ollee yksi, jota Pohjan pojaksi ja Lappalaiseksi paikottain
+nimitetään. Muutamat runot warsin kertowatki hänen Wäinämöiseltä
+suosta päästetyn samalla tawalla, kun Lappalaisesta ensimmäisessä
+runossa kerrotaan, Wäinämöistä kosken korwalla wahanneen ja ampuneen.
+Näyttää myös hänen sisarensa, jonka hän Wäinämöiselle lupasi,
+olleen Pohjan akan tytti, sillä tämä jo ennenki (K. XI: 346) toiwo
+Wäinämöistä wäwyksensä.</p>
+
+<p>Kalewan kansaksi sanoin nimittämäni sitä, johon Wäinämöinen,
+Ilmarinen ja Lemminkäinen näissä runoissa luetaan. Waan ettei
+moitittaisi minun tässä nimityksessä tuiki erehtyneen, koska moniahat
+pitäwät Kalewan nimeä pian Hiien ja Lemmon werosena, niin saanen
+ehkä selwemmin sanoa ajatukseni. Minusta näyttää olleen Kalewan
+kaikkia wanhemman suomalaisen urohon, josta nykyjään mitänä tieämmä.
+Taisipa olla hän, joka ensin pysywämmästi Suomen niemelle asettautu
+ja jonka suku sitte maahan lewesi. Paikkoja joissa Wäinämöinen
+j.m. eleli kutsutaan usein Kalewalaksi, toisissa mainitaan Kalewan
+kankahista, kaskista, kaiwoista, koirista, käkösistä j.n.e., niinkun
+e.m. wanhassa Karjalan laulussa tyttö kysyy tulleelta sulholta:
+"Käwitkö Kalewalassa." Sulho: "Käwinpä Kalewalassa." Tyttö: "Haukkuko
+Kalewan koirat Kalewalan kankahilla?" Sulho: "Haukkupa j.n.e." Tyttö:
+"Kukkuko käet Kalewan Kalewalan kaiwotiellä (kaskimailla)?" Sulho:
+"Kukkupa j.n.e." Tyttö: "Katsoko Kalewan neiot Kalewalan ikkunoista?"
+Sulho: "Katsopa j.n.e." Ja koska senlaisia sulosia asioita, kun
+poikain ja tyttöjen keskinäiset kosjopuheet, Kalewalasta mainitaan,
+niin häntä en pitäisi Hiitolan eli Lemmon koin wertasena. Sillä
+koskas näistä eli Manalasta ja Tuonelasta kuulet senlaisia?</p>
+
+<p>Syy että Kalewata tultiin pahemmalla nimellä tuntemaan lienee tullut
+siitä, että hän Pohjolan kansalle oli hirwiä ja pelättäwä, joka häntä
+sentähen mainitti pahaksi, samati kun me aina näihin aikoin asti
+olemma Turkkia, Koirankuonolaisia ja wähä tätä ennen Punapartaa ei
+juuri ihmisinä waan wähän mahtawampina pahoina pitäneet. Waan mitäpä
+näistä, &mdash; eikö Paawi esiwanhemmillamme ollut pian Jumalan siasna,
+waan miksi on hänen nimensä ja arwonsa nyt muuttunut? Elkääme siis
+nykysistä kuulloista, ilman asian tutkimatta, paljo wanhoin asioin
+päättäkö. Aiwan, kun sanoimma, mahto Pohjan kansassa Kalewan nimi
+olla pelätty, waan koska aikaa woittain Lappalaiset sitte osittain
+sekautuwat Suomalaisiin, osittain pakkolaisina ja kasakkoina
+kiersiwät maata, niin saatti heiän kauttansa Kalewan nimi tulla
+alkuarwostaan Suomessaki muutetuksi, koska Kalewata ei enää paremmin
+muistettu. Ja mitä se ei lie waikuttanut, waikutti uuen uskon
+maahan lewiäminen. Kumma että Wäinämöisenkään ja Ilmarisen nimet
+owat sikseen alkuarwossaan pysyneet. Kuinka sukkelasti toisinaan
+senlainen muutos tapahtuu, taitaisin toisessakin asiassa mainita.
+Eikö nyt yhteinen luulo asu kanssassa, ensimmäisten kirkkojen
+Suomessa jättiläisiltä raketuksi? Minä matkoillani olen tuskin
+yhtään wanhanaikuista kiwikirkkoa tawannut, josta paikalla ei jotaan
+senlaista olisi tarinoittu. Waan mikäpä syy sihen? Minusta näyttää
+tällä lailla: Kristin opin Suomessa leweten oliwat wielä metsissä ja
+erämaissa Lappalaiset pakanoita, jotka tätä oppia kowasti wihasiwat.
+Sillä Suomalaisten ylewämmäksi päästyä he ei tarkemmin tainneet
+asiata tunnustella, waan luulit heiltä otetun uuen opinki jotai
+waikuttawan, josta sitä oli syy aina enemmin wihata. Kirkkoja tehessä
+mahto heiän mieleensä johtua, olla heille itselle hywäksi, saaha
+nämät rakennukset häwitetyksi ja lienewät usein öillä repineetki
+ja kukistaneet, mitä päiwällä toisilta tehtiin. Waan koska tämä
+kuitenkana tuskin taisi menestyä ja ollen Suomalaisten ruumiinsa
+koolta suurempia, päättiwät he rakentajia jättiläisiksi ja aikaa
+myöten lewittiwät uskonsa Suomeenki, jotta nykyjään Suomalaiset
+pitäwät ensimmäisiä kirkon rakentajia jättiläisinä, ei tieten, että
+he itse taisiwat olla mainittuina jättiläisinä. Ja koska taasen
+heiänki luonansa yötisten häwitysten tähen nousi huuoksi jättiläisten
+yöllä rakennukset kukistaneen, niin synty siitä senlaisia kansan
+keskinäisiä tarinoita, joita nyt siellä täällä kuulemma.</p>
+
+<p>Olkoon tämä sanottu ajattelemiseksi, miten Kalewan nimi taisi tulla
+alkuarwostaan toiseen muutetuksi. Muuten luulisin itse nimityksen
+Kalewa merkittewän jotai <i>hirwiätä, surmaawaista</i>, ollen yhtä rotua
+kun sanat <i>kalpa, kalma, kallo, kalu (ensis), kuolen</i>.</p>
+
+<p>Kansan tarinassa nykyjään on Kalewan pojista kahtalainenki huuto.
+Toiset pitäwät heitä pahoina jättiläisinä, toiset nimittämät
+heitä Wäinämöiseksi, Ilmariseksi, Lemminkäiseksi, Joukahaiseksi,
+Kihawanskoiseksi, Liekkiöksi, Kullerwoksi j.n.e., joista juuri ei
+erittäin pahaa mainita, jos ei wiimme nimitetystä, Kullerwosta, joka
+sentähen kotoa erotettiinki. Eilliseen huutoon on jo syy mielestämme
+mainittu, waan jälkimmäisellä, näitä olleen, lienee parempi perustus,
+waikka wähän enää heiän nimiänsä taitaan oikein tuta. Ainaki
+sanotaan heitä olleen 12. Jos nyt Wäinämöinen ensi polwessa eli
+muussa seuraawassa oli Kalewan poika, sitä emme woi arwata. Kuitenki
+luulisin hänen olleen jotai jälkimmäistä polwea, sillä ensi polwessa
+poikia hän ja Ilmarinen olisiwat olleet weljekset, joka ei näytä
+tapaukseksi, jos heti Wäinämöinen Ilmarista paikoin weljeksensä ja
+emonsa lapseksi nimittää. Samoin olisi Lemminkäinenki saama weljeksi
+Wäinämöiselle, waan tämä häntä siksi ei millonkana kutsu, mainiten
+häntä waan paikoin ylimmäiseksi ystäwäksensä. Jälkimmäistäki polwea
+olewat heitä kyllä sen wuoksi taitaan Kalewan pojiksi kutsua; wieläpä
+Juutalaisia nytkin Abrahamin ja Israelin lapsiksi nimitetään. Tästä
+olisi myös ymmärrettäwä, kuinka Kullerwo, jota nimeltä kutsutaan
+Kalewan pojaksi (s.o. jälkeentulewaiseksi) taisi Ilmariselle,
+toiselle Kalewan pojalle, myötyä. Saanen wielä nimittää että olen
+muutamien kuullut Antero Wipuista Kalewan kanssa yhtenä pitäwän,
+niinkuu runossaki kerta sanotaan.</p>
+
+<p>Waikka näistä ei enää mitään selwää saane, olen kuitenki uskowa
+Kalewasta, hänen Wäinämöistä, Ilmarista ja muita nimellisiä uroita
+paljon wanhemmaksi, ehkä, kun sanoinki, siksi, joka ensimmäiset
+Suomalaiset näille maille saatatti. Ja koska paikkoja, joissa
+hänen jälkeentulewaisensa asukseliwat, näyttää Kalewalan nimellä
+kutsutuksi, joka mahto olla yhteinen niille erityisille Wäinölän,
+Ilman, Utuniemen, Terhensaaren, Suomelan, Kaukoniemen, Päiwilän,
+Wuojelan, Luotolan, Jumalisten j.n.e. nimityksille; niin olen tämän
+runokokouksenki Kalewalaksi nimittänyt. Nimi sillen piti antaa, ja
+enimmät työt näissä runoissa owat tätä selitystä myöten Kalewalassa
+tapahtuneet.</p>
+
+<p>Jos Suomen Mythologialla olisi näistä runoista mitään apua, joka
+juuri ei taia ilmankana olla, niin on yksi toiwoni täytetty,
+waan wielä olisi toisiakin: toiwoisin näistä jotain selwitystä
+esiwanhempain wanhasta elämästä, Suomen kielelle ja runo-opille jotai
+hyötyä saawan. Saanen näistä asioista, jos ittekustaki, moniaan sanan
+lisätä, koska ne ainaki näitä runoja toimittaessa owat mielessäni
+olleet.</p>
+
+<p>Suomen Mythologia kyllä jo tätä ennen on tullut ilman muita
+Lencqwistiltä, Gananderilta ja Porthanilta joksiki tutkituksi, waan
+epäilemättä on se wieläki suurten wirhetten alanen, monessa paikassa
+erehtywäinen. Ilman mitä jo Kalewasta ja hänen pojistansa olemma
+wähin sanoneet, niin kysymmä, mistä on Ilmarista tuulen, ilman ja
+walkianki jumalana ruwettu pitämään? Tuskin taiat runoissa yhtään
+paikkaa tawata, josta tälle luulolle olisi pienintänä perustusta
+saawa. Näyttää kun olisi nimestänsä häntä tuulen ja ilman jumalaksi
+tehty, ja takomisistaan walkianki, wai siitäkö tämä wiimmeinen, että
+hän Wäinämöisen towerina kerran taiwaalla walkiata iski. Niin hän ei
+kuitenkana runoissa ole. Tuulta rukoiltiin aina Ukolta, joka tuulenki
+ynnä muien oli hallitsia, ja tuulen käsissä Ilmarinen ennen muita
+Pohjolasta palatessa hätäyty. Mitä sihen, että hän sampoa takoissa
+sai tuulet tuulemahan, niin se asia kyllä sietää toisenlaisen
+selwityksen, ettei siitä häntä tarwitse tuulten jumalaksi tehä. Waan
+jos hän olisi ilman jumala ollut, niin Wäinämöinen tuskin olisi häntä
+wastoin mielin saanut ilmassa Pohjolaan työnnetyksi ja Wäinämöinenpä
+sitä loihti, eikä Ilmarinen, Pohjan akkaa wastaan, kun tämä sateet,
+rakehet ja wiluilmat uhkasi panna sammon kaswuja turmelemaan.
+Ilmarinen runoja myöten ei ollut kun mainio rauan, wasken, hopion ja
+kullan seppä, muuten yksiwakainen, totinen ja rehellinen mies, ainaki
+kun häntä piti tawata, ahkera työstänsä, harwoin muihin puuttuwa.
+Ja siinä on hänellä kyllä kunniaksi, ettei häntä enään tarwinne
+tuulijumalaksi korottaa.</p>
+
+<p>Wäinämöisestä nyt taitaan laulettaa, mitä muien nimellä ennen
+wanhaan on laulettu, waan kukapa sen taisi estää. Mitä maailman,
+kuun, auringon ja tähtien luomisesta hänelle annetaan, on wanhastaan
+tainnut jostaan jumalasta kerrottaa, ja sitte nimienki unohettua
+Wäinämöiselle mennä. Minkä tähen on Antero Wipuinen, minkä tähen
+Kalewa, minkä tähen ylijumala Ukko niin pian kokonansa runoamatta
+jääneet, waikka wieläki puhettarinassa Antero Wipusesta e.m.
+mainitaan, että "lapsi Wäinämöinen häntä wasten oli."</p>
+
+<p>Jos näissä runoissa paikoin Wäinämöistä entisestä jumala-arwostaan
+alennetaan, niin tiettäwästi minä siihen en woi mitänä. Näitä on
+minun pitänyt toimittaa, kun heitä itse olen saanut, katsomatta,
+jos Wäinämöistä pietään jumalana eli ei. Jo ammon olemma tottuneet
+häntä esiwanhempaimme jumalana pitämään, jossa arwossa hän heillä ei
+kuitenkana näytä olleen, waan muuten woimallisna, paljo tietäwänä,
+sankarina. Usiasti rukoilee hän itse ylijumala Ukolta apua, ja
+tunnustaa näin omalla suullaan, ken jumala oli. On myös Wäinämöisellä
+kyllä ilman jumaluuettaki nimeä ja kunniata ja parempi lienee olla
+itsekunki ylewinnä talonpoikana, kun huonona herrana, parempi
+wiisahinna ihmisenä kun puujumalana. Jos wielä nyt rahwaalta niillä
+seuwuin, joissa muisto Wäinämöisestä parahite elää, kysymmä ku
+Wäinämöinen oli, niin wastaawat he pian näin: "Olipa hän muistettawa
+uros ensimmäisiä esiisiämme ja kuuluisa runoja"; waan jos heiltä
+kysynet, ketä he jumalinaan pitiwät, niin usiammasti wastataan,
+Ukkoa, joka oli taiwaan ja maan luonut, heiän rukoilleen. Enkä
+epäilekkänä jo ennen Kristinki oppia esiisillämme olleen tieon yhestä
+ainoasta jumalasta, jota millon nykysellä, millon ukon eli luojan
+nimellä palweltiin, enkä myös lue sitä heille suureksi tuhmuueksi,
+jos he ei warsin olleekkana niin nerokkaat suurta jumalajoukkoa
+itselleen hankkimaan, kun moni muu wanhanaikuinen kansa.</p>
+
+<p>Wäinämöinen näissä runoista enimmiten mainitaan totiseksi, wiisaaksi,
+eteensä ajattelewaiseksi, jälkeentulewaisille hyöwytystä hankkiwaksi,
+suuritietäwäksi, laulussa ja soitannossa ylen mahtawaksi, Suomen
+sankariksi. Ilman sitä nimitetään häntä ainaki wanhaksi, ehk'ei hänen
+wanhuus yksin häntä niin suuresti liene kosjotuumissaan haitannut.</p>
+
+<p>Toista laatua oli Lemminkäinen, kewytmielinen, nuori, ylpiä,
+mahistaan ja tieostaan kerskaelewa, wähän eteensä ajattelewa, jos
+urhoollinenki, sankari. Töistä, joita kosjona ollessa hänelle
+Pohjolassa määrättiin, ei taia oikein selwää saaha, sillä pian yksiä
+töitä määrättiin toisella kerralla Ilmarisellenki. Minä olen walinnut
+runoja, joissa wähänkänä erotaksen.</p>
+
+<p>Monta muuta nimeä jätän tällä kerralla mainitsematta, joita näissä
+runoissa taitaan Mythologialle entisistä erehyksistä oikasemiseksi
+tahi muuksi euksi löytää. Näien erehysten seassa lienee seki
+kummanlainen, kun kapeesta on sinne erityinen olento saatu, waikka
+kapeella ei missään ymmärretä kun luotua olentoa, ihmistä eli muuta
+olentoa; samati myös se kun Ukkoa ja Wäinämöistä toisilta on yhtenä
+pietty.</p>
+
+<p>Enkä paljo aio wiipyä osotuksessa, mitä näistä mahtaisi
+wanhanaikusten tapojen selwittämiseksi lähteä. Taitaisin kyllä
+muutamia esimerkkiä siinä saaha, jos olisi aikaa miettiä. XIII.
+116. näyttää, kun olisiwat wanhat kuumilla kiwillä ja ween sillä
+waristamisella keitoksiaan laatineet. Monesta muusta paikasta
+löytäisimmä, että wanhempia piettiin kunniassa, jos kohta miehuutensa
+innossa Lemminkäinen wähän äitinsä tahostaki poikkesi. Samati näemmä,
+että sillon oli tapana kosioille ehtotöitä asetella. Taitaa waan moni
+luulla ylen paljon näissä heiän kosioasioistaan puhetta olewan, jotta
+sillä koko kirja pian miksi ei olisi uuenlaatuisten tekokertomusten
+eli tarujen (Romanien) muotoseksi muuttuwa. Jos niin olleeki,
+niin olko, waan muistakaammeki, että esiwanhemmissamme, joilla ei
+ollut nykysiä monikoskewia liikutuksia ja asioita kerrottawana,
+yksinäisessä elämässään kosiotuumat, sotakäynti, metsän ja kalan
+pyynti oliwat muisteltawimmia keinoja. Siitä se, että näistä asioista
+pian yhtäläiseen runossa kerrotaan.</p>
+
+<p>Suomen kieli ja runo näissä ehkä tawataan selwempänä, kun missänä
+muussa kirjassa. Monet sanat ja sananparret tulewat tuo tuostaki
+ilmi alkuluonnossaan eli samalla kannalla, kun niitä rahwaan suusta
+kuullaan. Muien kielten oppineilla, waikka kyllä Suomeaki taitawilla,
+on usiasti waikia estää kieltä omaluonnostaan toisten mukaseksi
+wääntymästä, mutta talonpoikasella kansalla, joka muuta ei ymmärrä
+kun yhtä äitinsä kieltä, siitä ei ole pelkoa.</p>
+
+<p>Sanojen kirjottamisessa olen wälistä poikennut niien ennen
+tawallisesta tawuusta, waan koska se kuitenki harwassa tapahtuu, niin
+siitä en pelkää suurta moitintoa, liiatenki jos syyt sihen löytäisi
+otollisiksi. Muuten on koko asia minusta joutawa, siitä kellenkään
+suuttua, jos hän eritawuutaan seuraapi. Tawuu ja kirjotus kielessämme
+wielä eiwät ole siksi wakautuneet, jotta yksi ainoa laatu taitaisi
+oikiaksi luettaa. Waan elköön kukaan sitä pahaksi panko, jos minä
+tässä asiassa näytämme muita huolettomammaksi. Lapselliseksi olen
+aina lukenut senlaisia kinaamisia, kun wälistä kuullaan esimerkiksi
+siitä, jos pitäisi kirjottaa <i>meiän, naia, luoa, wieä</i> eli <i>meijän,
+naija, luuwa, wiijä</i>. Kumpanenkana näistä ei taia tarkoin puhe-ääntä
+wastata, joka taitaisi tulla tällä tawalla kirjotetuksi: <i>mejjän,
+najja, luwwa, wijjä</i>. Waan koska kaksiäänikkeitä <i>ai, ei, oi, ui</i>,
+ja <i>au, eu, iu, ou</i>, j.n.e. kerran olemma tottuneet lukemaan kun
+<i>aj, ej, oj, uj ... aw, ew, iw, ow</i>, j.n.e., niin miksi emme sanassa
+<i>naia</i> e.m. taia lukea ensimmäisiä kolme kirjainta <i>nai</i> kun <i>naj</i>,
+josta a:n päätteeksi saatua helposti tulee sana <i>naia</i> (najja).
+Kuinkas, jos sitä <i>naija</i> kirjottanet, erotat sanoa erisioissa,
+joihin se on saawa, e.m. jos sanot: <i>tulee sille tytölle naija</i> (l.
+na-i-ja) ja jos sanot <i>en huoli naia</i> (l. najja) Toisia <i>luoa, wieä,
+myöä</i> j.n.e. mahan sitä ennemmin sillä tawalla kirjottaa, kun niitä
+meiän puheessa niin paraasta päästä äänelläänki. Myös saanet sanasta
+<i>wuosi</i> ennemmin <i>wuoen</i> kun <i>wuuen</i>, eli <i>wuuwen, wuwwen</i>, samalla
+tawalla kun sanasta <i>paasi</i> saat <i>paaen</i>. Toisissa tapauksissa olen
+kirjottanut <i>wenehesen, tarpehesen, kankahasen</i> (eli <i>weneesen,
+tarpeesen, kankaasen</i>) j.n.e. joita muut kirjottanewat <i>weneheseen,
+tarpeheseen, kankahaseen</i>, (eli <i>weneesehen, tarpeesehen,
+kankaasehen; weneeseen, tarpeeseen, kankaaseen</i>). Näitä sanoja
+toisten samanlaatuisten kanssa rinnatellen näyttää kun e.m. wanhasta
+pääsanasta <i>wenehi</i> (nyt: <i>weneh, wenet, wene</i>) samassa siassa
+kun sanoista <i>pursi, reki, kolmansi, tulewat purtehen, rekehen,
+kolmantehen</i> tulisi <i>wenehehen</i>, joista sitte h on s:ksi muutettu,
+jotta sanotaan <i>wenehesen</i> eli <i>wenesehen</i>. Eikä, mitä minä olen
+luullut tajuawani, näillä seuwuin senlaisissa sanoista molempia e:itä
+niin wenytetäkkänä, jotta kirjottaisit <i>weneeseen</i>, waan ainoastaan
+<i>weneesen</i> eli <i>weneseen</i>, h kummassaki e:tten wälille pantawa, jos
+niitä kaheksi tawueksi lewitetään.</p>
+
+<p>Wielä olen kirjottanut <i>sanowi, tulewi, ottawi</i>, waikka muut
+kirjottoot <i>sanoowi, tuleewi, ottaawi</i> (eli <i>sanoopi, tuleepi,
+ottaapi</i>). En senlaisissakana sanoissa ole sitä wenyttämistä
+ääntäissä kuullut, jota kahella äänikkeellä perätysten osotettaisi.
+<i>Tulewi, sanowi</i> j.n.e. jo itsestään owat sanoista <i>tulee, sanoo</i>
+lewitetyt yhtä tawutta pitemmäksi; mitä niitä sitte enää pitäisi
+kahella äänikkeellä kirjottaa?</p>
+
+<p>Liittosana <i>-kaan</i> (-kään) muutellaan monin tawoin. Toiset sanowat
+ja kirjottawat: ei kertaa<i>kaan</i>, toiset: ei kertoa<i>kana</i> ei
+kertaa<i>kahan</i>, ei kertoa<i>kan</i>, ei kertoa<i>na'</i>. Yksi tuo nyt lienee,
+miten senlaista puolisanoa kirjottaisi, waan täyellisinnä näyttää
+se olleen <i>-kana</i> (-känä). Semmoisena luulen sen alusta alkain
+jotain seuruuta merkinneen, josta wieläki sanotaan <i>perä kanaa</i> s.o.
+yhtä seuruuta toinen toisensa jälestä ja <i>kanssa (kanassa)</i> s.o.
+seuruussa, <i>kansa (kanasa)</i> seuruu, joukko, yhteys. Puhetta myöten
+niillä tienoin, joista enimmät näitä runoja on koottu, olenki, kun
+muuten runossa sopii, parahasta päästä kirjottanut sen täyellisnä,
+e.m. <i>Eipä kuu kumotakkana, Eikä päiwä paistakkana</i>, joista toinen
+taitaisi kirjottaa: <i>kumotakkahan, paistakkahan</i>. Luetaan myös
+paikoin: <i>kun ei tuostakan totelle</i>, eli <i>En minä mitänä tieä, Elä
+koske konnanana</i> j.n.e. Semmoisia sanoja kun <i>mettä, katsoo, suitsi</i>
+j.n.e. äännelläänki sillä tawalla Wenäjän Karjalassa, joista runot
+parahite owat saaut, eikä <i>mehtä, kahtoo, suihti</i> j. n. e. eli
+jollaan muulla tawalla.</p>
+
+<p>Heiän äänelmästä olen taas toisissa poikennut, e.m. sanoja
+<i>laulamahan, annetahan, kiwiksi, akkunaksi, laatia', oikiassa,
+kautta, kosken, mustalla, matkassa, käsillensä (käsillehen)</i> olen
+sillä tawalla kirjottanut, eikä <i>laulamahek, annetahek, kiwikse,
+akkunakse, laatie', oikiesta, kautti, kosen, mussalla, matassa,
+käsillehek</i>, kuni niitä he ääntelewät.</p>
+
+<p>Semmoisia sanoja, kun <i>otto'oni, otto'os, otto'o, (otto'ohon,
+ottuohon), otto'ome, otto'ote, otto'ot, (otto'ohot, ottuohot);
+tulloni, tullos, tulko, tulkome, tulkote, tulkohot</i> kuullaan niin
+äännettäwänki eli <i>ottaoni, ottaos</i> j.n.e., waan toisessa siassa
+näyttää sana olewan sanottaissa: <i>ottakohon, ottakaame, ottakaate</i>
+j.n.e. &mdash; Waan heitän nämät, ja sanon wielä muutaman sanan Suomen
+runosta.</p>
+
+<p>Moni on pitäwä ei minänä työnä Suomen runoja laatia luullen joka
+tilassa, kun saapi sanoja 8:saan tawuehen asti yhteen sopimaan jo
+runonki saaneensa. Wai siinäkö se Wäinämöisen kuulusa mahti olisi!
+Elkääte päättäkö ennen asian tutkittua ja elkääte pitäkö työttömänä
+asiana, jossa waan yksi ainoa esiwanhemmistamme tuli oikein
+kuulusaksi. Yhtä wähä, kun mitkä 7 tähtiä tahansa olisiwat Otawa
+taiwaalla, owat mitkä 8:tawuiset sananparret hywänsä kielessämme
+runoja. Jos wanha Wäinämöinen nyt tulisi ja kuulisi senlaisia runoja,
+kun owat:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i1">"Mutt' ei käynyt, eikä kyennyt,<br /></span>
+<span class="i1">Kourat kowat ja kompelot,<br /></span>
+<span class="i1">Ei tainnut tuohon taipua."<br /></span>
+<span class="i6">&mdash; &mdash; &mdash;<br /></span>
+<span class="i1">"Herätä herroingin luona,<br /></span>
+<span class="i1">Sowita hywä suosio."<br /></span>
+<span class="i6">&mdash; &mdash; &mdash;<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>taikka jos tämmöisiäki:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i1">"Korkeus on sinun kotos,<br /></span>
+<span class="i1">Awaruus on asunmajas,<br /></span>
+<span class="i1">Itse kynsit kylmät meret,<br /></span>
+<span class="i1">Itse sauwoit sarkajaot."<br /></span>
+<span class="i6">&mdash; &mdash; &mdash;<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Niin pelkään kyllä, jotta itse merien kyntäjä ja sarkajakojen sauoja
+miksi ei sanoisi:</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i1">"Heretkääte, heittäkääte<br /></span>
+<span class="i1">Paremmille laulajoille,<br /></span>
+<span class="i1">Taitawammille runoille,<br /></span>
+<span class="i1">Kaikki käypi karwoilleni,<br /></span>
+<span class="i1">Puhki korwani puhuwi,<br /></span>
+<span class="i1">Läpi pääni läylentäwi,<br /></span>
+<span class="i1">Wiepi wiikoksi iloni."<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Tosiaan on Suomen Runossa samati kun muienki kielten omat waatimukset
+nouateltawat ja jos Runon teentä kuitenki Suomessa helpommasti käypi,
+niin kiittäkääme siitä kielen somaisuutta, waan elkääme sentähen
+näitä waatimuksia unohtako.</p>
+
+<p>Waikka itte runotyössä kehno ja sentähen sihen harwoin puuttuwaki
+olen kuitenki aikaa myöten toisten tekoja lukeissani ainaki
+ajatellut, mikä ollee syynä, että toinen niistä on kaunis, toinen
+korwille waikia kuulla. Perustusta miettiessä olen malttanut että
+eillisissä on seurattu Runon waatimuksia, jälkimmäisiä näitä wastoin
+laaittuna. Tässä waan puhumma niistä waatimuksista, jotka koskewat
+itte sanain sopimiseen, ei mitä ainetten kertomisesta eli muusta
+Runo-oppiin kuuluwasta olisi sanottawa. Näitä Runowaatimuksia
+yksitellen muistokseni kirjotettua, on siitä jo kaswanut aika
+tukku kirjotusta, josta nyt tahon ottaa, mitä tähän esipuheesen
+luulen sopiwan ja mahtuwan. Jos ne ei ollekkana jokaista mieleen,
+niin muistakaame että eripaikoilla saattaa olla eriwaatimuksensa
+Runostaki, waan minä olen seurannut, mitä täällä ja rajan yli
+Wenäjän puolla Runosta waaitaan. Elkään waan kukaan luulko minun
+tätä seuraawata kellenkänä opiksi kirjottawan. Se ei ole mielessäni,
+eikä runoja opilla tehäkkänä, ettei luonto niitä saattaisi paremmin.
+"<i>Luonto laulajan tekewi, Itse into ilmottawi, Runojallen rohkialle,
+Mitä lauluhun latowi</i>." Hywä jos waan saisin osotetuksi minkälaisia
+runoja meiän puolella hywinä pietään.</p>
+
+<p>Ennen muita tulisi nyt selwitettäwäksi mitä pitkällä eli lyhyellä
+tawutten arwolla ymmärrämme. Itsekukin malttaa helposti, että a
+on pitempi jos sanomme <i>waara</i>, kun <i>wara</i>; i pitempi sanassa
+<i>siima</i> kun <i>sima</i>; o pitempi sanoessa <i>meni taloon</i> kun <i>möi
+talon</i>; ä pitempi jos sanomma <i>näitkö emäntää</i> kun <i>näkikö emäntä</i>.
+Niitä tawuita, joissa äänike sillä lailla on pitempi, nimitämmä
+<i>pitkäarwosiksi</i>, jota myöten sanoissa <i>waara, siima</i>, ensimmäinen
+tawut on pitkäarwonen, sanassa <i>taloon</i> toinen ja sanassa <i>emäntää</i>
+kolmas. Samati on missä tahansa sanassa tawut, jota nyt on tapana
+kahella äänikkeellä perätysten kirjottaa, paitsi jos jälkimmäinen
+ollee i, pitkäarwonen e.m. 1:nen sanoissa <i>maata, pöytä, auttawa,
+riennä, joutawa</i>, 2:nen sanoissa <i>lupaawa, rekeen, kurieri, rukiita,
+sanoo</i>, 3:as sanoissa <i>sotikaa, sanokoon, käwelee, käsiään</i>, 4:jäs
+sanoissa <i>käwelemään, hajotetaan</i> j.n.e.</p>
+
+<p>Mutta ilmanki kahta äänikettä maltamma, että ensitawut sanassa
+<i>sakko</i> on pitempi kun sanassa <i>sako</i>; samati sanoissa: <i>matto,
+mato; mutta, muta; kyllä, kylä</i> j.n.e. 2:nen tawut sanoissa
+<i>sakossa, sopalla</i>, pitempi kun <i>sakosa, sopala</i>; samati sanoissa
+<i>ranta, welka, pirta, koski</i> 1:nen, sanoissa <i>emäntä, alotti,
+lepistö, kowempi, kätensä</i> 2:nen, <i>Amerikka, lihawaksi, warawampi</i>
+j.n.e. 3:mas tawut lyhyitä pitemmät. Näitä tawuita nimitämmä
+<i>pitkäsiasiksi</i>, sillä niissä ääniket ei itsestänsä pitkä on waan
+pitkä nykysessä siassaan. Pitkäsianen on siis se tawut, jossa yhtä
+äänikettä seuraa wähintäin kaksi äännettäwätä eli i yhen äänikkeen
+kera, e.m. 1:nen sanoissa <i>wanha, selkä, wirka, tukka, paita, walta</i>,
+2:nen sanoissa <i>wäestö, wetäisi, kurikka, nawetta, olento, kumarsi</i>,
+3:as sanoissa <i>opetella, tapaelma, wetäwäinen, lewititkö</i> j.n.e.
+Samalla tawalla erityisten sanain yhteen saaessa e.m. <i>jos weät, olin
+minä</i>, joissa o sanassa <i>jos</i>, i sanassa <i>olin</i> owat pitkäsiasiksi
+luettawat. Wasta tahomma siitäki puhua, miten moniahat pitkäsiasista
+tawuista taitaan lyhyiksi käyteltää.</p>
+
+<p><i>Lyhytarwosiksi</i> nimitämmä kaikkia tawuita, jotka eillistä
+mukaan eiwät ole pitkäarwosia, eikä pitkäsiasia, e.m. <i>kala,
+matala, murehia, hewosiasi, wetelemiäni</i>, jotka owat sanoja waan
+lyhytarwosilla tawuilla.</p>
+
+<p>Nyt ennen kun taiamma tutkia mitkä pitkäsiasista tawuista taitaan
+runossa lyhyiksi luettaa, tulee peräti toinen asia katseltawaksi,
+nimittäin tawutten korko. Ääntäissä korotamme muutamia tawuita
+sanassa, toisia emme korota. Jos seuraawaisissa sanoissa merkitsemmä
+korotetuita tawuita, niin owat näin: _sána, málttawá, héwosélla,
+wételemä'llä, kä'yskentélewä'inen, pólttelewáinen_ j.n.e.</p>
+
+<p>Jokaisessa sanassa korotetaan ensitawut ja usiammissa kolmas, wiies
+j.n.e. eli joka toinen tawut alusta alkain, joka kuitenkana ei
+kaikissa ole tapaus, koska muutamissa 4:jäs, 6:es j.n.e. korotetaan.
+Waan lienee korottamisella wähän eripaikoissa erotustaki, sillä
+waikia on muuten ymmärtää, kuinka moniahan niin jäykästi asiata
+wastoin päättäisiwät aina waan 1:sen, 3:nen ja 5:nen tulewan
+korotetuksi, waikka niin korwin kuultawasti wähintäi meiän Suomessa
+monessa sanassa 1:stä, 4:ttä ja 6:tta korotetaan, e.m. sanassa
+arwelewaisemmasti, jota jos korottaisit _árwelewáisemmásti_, tulisi
+se pian tuntemattomaksi. Olen myös luullut malttaneeni, korotuksen
+liiatenki ensitawuissa Turun ja Hämeenki Suomessa olewan paljo
+teräwämmän kun meiän, e.m. koska me sanoisimma: páljoko siítä sáit
+héwosésta", sanowat he kun ikäs hakaten: "pálko (palk) siít héwosest
+sáit", eli meillä: "mónellénko miéhellen tä´stä työ'tä ólisi",
+heillä: "mónelko miéhel tä'st työ't óls", meillä: "páremmán émännä'n
+tálo hä'nestä' sái", siellä: "párem'an émänän tálo hä'nest sái."</p>
+
+<p>Jonka äsken heitimmä puheen pitkäsiasista tawuista, taiamma nyt
+uuelleen tutkinnon alaseksi ottaa: korotetuista tawuissa pietään
+pitkäsiasia pitkäarwosten werosna e.m. _ihmisellä, sallittawainen_,
+joita jos pitkiä merkitsemmä wetämällä -, lyhyitä wempelellä .,
+tulisi merkittäwäksi</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 2em;">-&nbsp; ~ -&nbsp; ~&nbsp;  -&nbsp; &nbsp;  ~ -&nbsp; ~</span>
+<span style="margin-left: 2em;">ihmisellä, sallittawainen.</span>
+</pre>
+
+<p>Korottomassa tawuessa owat pitkäsiaset lyhyen jälessä pitkät, e.m.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 2em;">~ -&nbsp; &nbsp;  ~ ~ ~ -&nbsp; ~&nbsp; ~ -&nbsp; ~-&nbsp; ~</span>
+<span style="margin-left: 2em;">emäntä, erotetuksi, isäntiänsä,</span>
+</pre>
+
+<p>pitkän jälestä epäarwoset  s.o. pitkiksi eli lyhyiksi luettawat e.m.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 2.5em;">-&nbsp; -&nbsp; ~&nbsp; &nbsp; &nbsp; -&nbsp; ~&nbsp; ~&nbsp;  -&nbsp; -&nbsp; ~&nbsp; &nbsp; &nbsp; -&nbsp; ~&nbsp; ~</span>
+<span style="margin-left: 2em;">soitolla eli soitolla, sorranta eli sorranta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">~ ~ -&nbsp; -&nbsp; ~&nbsp; &nbsp; &nbsp; ~&nbsp;  -&nbsp; ~&nbsp; ~</span>
+<span style="margin-left: 2em;">warawammalla eli warawammalla j.n.e.</span>
+</pre>
+
+<p>Ja nyt äsken nähtyämme mitä pitkällä, mitä lyhyellä tawut-arwolla
+ymmärrämme, taiamma antauta kattelemaan, kuinka erityiset sanat näien
+arwoinsa wuoksi owat montaki laatua ja nimitellä niitä, kun seuraa,
+nelitawuisia jonkun otuksen lailla ja'aten eli werraten päähän,
+niskaan, selkään ja häntään, niin että 1:nen tawut werrataan pääksi,
+2:nen niskaksi, 3:mas seläksi ja 4:jäs hännäksi.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 3.5em;">Ykstawuisia.</span>
+
+Lyhyt &mdash; jo, se, ne, ka, en, et, jos, nyt, ku, mi, ken, j.n.e.
+Pitkä &mdash; maa, tie, pää, suo, sai, syyt, toit, mie, j.n.e.
+
+<span style="margin-left: 3.5em;">Kakstawuisia.</span>
+
+Kakslyhyt  &mdash; sana, kylä, meni, otit, kalan, wähä, wene.
+Lyhytpitkä &mdash; wetää, tulee, weneen, sanoo, pataa, taloon.
+Pitkälyhyt &mdash; suoli, maata, ranta, toimi, kyllä, äyräs.
+Kakspitkä  &mdash; kantaa, luottaa, kirween, pirttiin, altaan.
+
+<span style="margin-left: 3em;">Kolmitawuisia.</span>
+
+Kolmilyhyt &mdash; matala, wesiä, käweli, ihana, minua, ahawa.
+Alkupitkä  &mdash; kantele, rintawa, polttanut, kultana.
+Keskipitkä &mdash; weneellä, lupaawa, sanoilla, käteensä.
+Loppupitkä &mdash; wetäköön, sanokaa, käsiään, menemään.
+Alkulyhyt  &mdash; mureessaan, lupaawaa, weneisiin, tapaamaan.
+Keskilyhyt &mdash; kantakoon, auttakaa, werkkojaan, rantamaa.
+Loppulyhyt &mdash; keihäällä, ottoote, hakkaawa, seipäättä.
+Kolipitkä  &mdash; kirweessään, keträäwää, nakkaamaan, leikkuullaan.
+
+<span style="margin-left: 3.5em;">Nelitawuisia.</span>
+
+Nelilyhyt  &mdash; wetelete, tulewana, wenosia, käwelewä, ihoawa.
+Päisewä    &mdash; polttelewa, kantawana, poikinesi, heinäaho.
+Niskawa    &mdash; lupaawana, weneitäni, erotteli, mureessani
+Selkäwä    &mdash; tulewaksi, matalalla, sopineeksi, wesimatka.
+Häntäwä    &mdash; lewitetään, menewänään, elelewää, petäjäsuo.
+Etewä      &mdash; kirweitäsi, tarpeessasi, hakkaawana, seiwäspino.
+Keskewä    &mdash; mureessamme, lupaawalla, wakuuttansa, sanottiinpa.
+Takawa     &mdash; menemällään, sanomaankaan, warotelkaa, tulewakseen.
+Äärewä     &mdash; käyttelemään, matkaelee, kantelemaa, kirwehiään.
+Nousewa    &mdash; weneelläkään, lupaawanaan, keräilewää, potakkamaa.
+Laskewa    &mdash; waiwasella, auttakaate, werkkojansa, kartanoonsa.
+Lyhytpää   &mdash; lupaamallaan, wenettäänkään, keräilmissään.
+Lyhytniska &mdash; akkunaakaan, laulaessaan, matkaelkaa, keträelmää.
+Lyhytselkä &mdash; hakkaawinaan, kirweensäkään, muistelmiaan.
+Lyhythäntä &mdash; leikkaamalla, heihäälläänki, luonnokkaampi.
+Nelipitkä  &mdash; arwaamallaan, suuruuttaankaan, seiwästelmään.
+</pre>
+
+<p>Wiisi- ja usiampitawuisia eilliseen emme pannekkana, sillä niistä
+waan suotta olisi erityönsä, koska niitä ainaki sopii korkoja myöten
+jaella kahteen eli usiampaan osaan, jotka sitte käytetään kaks- eli
+kolmitawuisten mukaan. Jopa nelitawuisiaki sillä tawalla saattais
+kahtia panna.</p>
+
+<p>Otetaanpas nyt työksi katsella, miten näitä sanoja taitaan runoon
+suunnitella; jos lienee yksi millä tawalla niitä siihen pannet. Waan
+sitä ennen täytyy saaha runon osista ja niihin koskemista selwä.</p>
+
+<p>Runo laulussa jakaupi tawallisesti wiiteenki osaan e.m. <i>hywin soitti
+hauin hammas</i>, josta kolme eillimmäistä sanaa tekewät itsekukin
+yhen osan ja 4:jäs halkastuna 4:nen ja 5:nen; | Hywin | soitti |
+hauin | ham- | mas|. Paremmaksi näyttää kuitenki waan 4:jään osaan
+runoa lukea ja niin owat entisetki runo-opin kirjottajat tehneet.
+Muutamissa paikossa, joilla on erinuottinsa runoilla, se niin
+laulaessaki jakaupi ja lukemalla saapi se ainaki 4:osaseksi. Sitä
+wastoin runoa taas paikoin lauletaan 6:teenki osaan e.m. |Käkö-|nen
+|ku-|kahte-|le-|wi|, ettei sitä warsin sowikkana laulua myöten
+ositella. Kuin sanoimmaki, ositamma runoa 4:ksi ja senlaisia on
+runossa: <i>sana wieä, toinen tuoa</i>, joka erityinen sana yksi, waan
+runosta: <i>sano lieto Lemminkäinen</i>, tekewät kaksi eillimäistä sanaa
+kumpanenki yhen ja jälkimmäinen yksin 2 osaa. Runossa: <i>itki impyen
+hiwukset</i>, tekee 1:nen sana yhen, 2:nen ja 3:mas yhteensä 3 osaa,
+ja runossa: <i>en tunne tätä tupoa</i>, ei tee yksikään erityinen sana
+täyttä osaa, waan osat saahaan murtamalla toisesta sanasta toisen
+täytteeksi, niin että 1:nen on <i>en tun-</i>, 2:nen <i>ne tä-</i>, 3:mas <i>tä
+tu-</i>, 4:jäs <i>poa</i>.</p>
+
+<p>Koska näistä osista wielä itsekustaki on enemmänki puhetta, niin
+olisi ehkä hyöwyksi niille myös itsekullenki saaha omat nimensä,
+sillä paha on nimetöntä mainita. Semme saammeki ja helposti jos
+samati kun nelitawuisissa sanoissa eritawuita, tässä eriosia
+nimitämmä 1:stä <i>pääksi</i>, 2:sta <i>niskaksi</i>: 3:tta <i>seläksi</i>, 4:ttä
+<i>hännäksi</i>. Sitä myöten on seuraawissa runoissa:</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 2em;">Pää&nbsp; &nbsp; &nbsp; Niska&nbsp; &nbsp; Selkä&nbsp; &nbsp; Häntä</span>
+
+<span style="margin-left: 2em;">Yöllä&nbsp; &nbsp; synty&nbsp; &nbsp; Wäinä-&nbsp;  möinen</span>
+<span style="margin-left: 2em;">Päiwäl-&nbsp; lä me-&nbsp;  ni pa-&nbsp;  jahan;</span>
+<span style="margin-left: 2em;">Tako-&nbsp; &nbsp; a ta-&nbsp; &nbsp; putte-&nbsp;  lewi,</span>
+<span style="margin-left: 2em;">Lyöä&nbsp; &nbsp;  lynnä-&nbsp;  hytte-&nbsp;  lewi,</span>
+<span style="margin-left: 2em;">Tako&nbsp; &nbsp;  olki-&nbsp; &nbsp; sen o-&nbsp;  rihin,</span>
+<span style="margin-left: 2em;">Herne-&nbsp;  warti-&nbsp;  sen he-&nbsp; wosen.</span>
+</pre>
+
+<p>Murtamisesta mainitsimma jo äskenki ja saamma nyt paremmin
+selwittää, mitä sillä ymmärrämmä. &mdash; Joka runon osa on kaksitawuinen
+(kolmetawuisista wasta), eillisen niistä nimitämme <i>iskuksi</i>,
+jälkimmäisen <i>laskuksi</i>. Jos nyt missä osassa tahansa sana loppuu
+iskussa ja lasku alottaa toisen, niin sanomma sitä osaa <i>murretuksi</i>
+ja senlaista sanain yhteensaamista <i>murroksi</i>. Sitä myöten on runossa</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 2em;">1. Ompi&nbsp; &nbsp;  saarel-&nbsp; la si-&nbsp;  oa</span>
+<span style="margin-left: 2em;">2. Jos we-&nbsp; ät sa-&nbsp;  an we-&nbsp;  nettä</span>
+<span style="margin-left: 2em;">3. Tuhat&nbsp; &nbsp; purtta&nbsp;  puuja-&nbsp;  elet</span>
+</pre>
+
+<p>1:sestä selkä, 2:sessa pää, niska ja selkä murretut, waan 3:mas on
+murroton.</p>
+
+<p>Parahimmat runojat pitäwät senlaista murrelmata niin kauniina
+runossa, että wähintäki kaksi kolmesta tawataan murrettuna; sitä
+wastoin on murroton runo, jossa korko ja isku sopiwat yhteen
+tawuehen, wähemmin kaunis, lyhyttawuisissa tuskin sallittawakaan.
+Murrelmassa katsotaan kuitenki ettei tawutten arwoa niin sorreta,
+että yhessä osassa iskuun tulisi lyhyt, laskuun pitkä tawut. Molemmat
+lyhyenä kelpaawat kyllä. Nähään sitä wälistä murrelman somuuen tähen
+kyllä niinki runoa laaituksi, että isku on lyhyt ja lasku pitkä,
+päässä eli niskassa, ja se ei haittaakkana, jos se waan harwoin
+tapahtuu liiatenki jos lasku ei ole arwostaan waan siassaan pitkä.
+Esimerkkiä näihin taisimma kyllä mistä tahansa runoista. <i>En ole
+iso iältä</i> on kaunis runo näin 3:ssa osassa murrettuna, waan jos
+sanoisit yhellä murroksella: <i>en iältä iso ole</i>, niin tulisi se
+kelpaamattomaksi; samati <i>jo kumu kujasta kuulu</i> kaunis, <i>kujasta jo
+kumu kuulu</i> kehno; <i>jo minua nokat noitu</i> ja <i>jo noiat minua noitu</i>
+somaat, <i>jopa mua noiat noitu</i> kehnompi. <i>Wene näky, weli tuli</i> olisi
+peräti kelpaamaton, sillä siinä on joka osan iskussa lyhyet tawuet
+ja runo murroton; toisella kannalla on runo <i>ei weä wäheäkänä eli
+emeä eriwenehen</i>, sillä waikka lyhyttawuisilla iskuilla neki, owat
+ne murretut. Murrosta, kun sanoinki, on niin kaunistawana pietty,
+että sitä toisinaan rakastetaan, jos kohta sen kautta isku tulee
+lyhyeksiki ja lasku pitkäksi e.m. <i>jo päiwänä kolmantena</i> sanotaan
+ennemmin kun <i>päiwänä jo kolmantena</i>, eli <i>päiwänäpä kolmantena; suot
+kylwi, kanerwat kaswo, ei ollut isoni syytä</i>, ennemmin kun <i>kylwi
+suot, kanerwat kaswo, isoni ei ollut syytä</i>, waikka jälkimmäisellä
+tawalla osat arwonsa wuoksi olisiwatki paremmat. Mitä siis pitäis
+ajatteleman niistä, jotka waan kiittäwät hywiksi senlaisia
+murrottomia runoja kun e.m. <i>waka wanha Wäinämöinen, otti soiton
+sormillensa</i>, ja wielä senlaisiaki (peräti kelpaamattomia) kun <i>panee
+aitaa kaiken päiwän</i>.</p>
+
+<div class="figcenter" style="width: 455px;">
+<img src="images/001.png" width="455" height="800" alt="Taulu I." />
+<div class="caption">
+
+<p>Taulu I.</p></div>
+</div>
+
+<p>Seuraawa osotelma [katso Taulu I.] näyttää, miten erilaatusia
+sanoja taitaan runoon sowittaa. Usiampi kun nelitawuisia sihen
+emme weäkkänä, sillä, kun jo wirkomma, ne korkoja myöten kahteen
+eli usiampaan osaan jaettuna käytetään, kun olisi joka osa
+erisanana. Emmekä myös ole pitkäsiasia waan pitkäarwosia tawuita
+tähän esimerkiksi walinneet, sillä se runolle ei olisi pahaksi,
+jos pitkäsiasiaki pitkäarwosten mukaan käytettäisi, paitsi mitä
+näien lewittämisestä puhutaan, joka pitkäsiasissa ei woi tapahtua.
+Merkeillä 1, *, + ja 0 osottaisimma, ensimmäisellä, että sana
+siinä siassa on somas; toisella että sana niinki, jos harwemmin,
+käytetään; kolmannella että sana sillä paikalla, jos muutamilta niin
+käytettynäki, on sopimaton, ja neljännellä, että sana niin ei taia
+eli piä käytettää. I. II. III. IV. merkitsewät runon osia, päätä,
+niskaa, selkää ja häntää. Lewittämäksi mainitsemme sitä, koska
+yhessä pitkäarwosessa tawuessa molemmat äänikkeet siltään eli toisen
+muuttamalla tehään eritawueksi. Sillä tawalla saahaan sanoista:
+<i>rantaa, lupaawa, arwelee, weneellä, päiwää</i>, sanat <i>rantoa, lupoawa,
+arwelewi (arwelepi), wenehellä, päiweä</i>.</p>
+
+<p>Lewitettynä sana käytetään niin monitawuisena kun se siltä saapi e.m.
+<i>tulewi</i> lewitetty sanasta <i>tulee</i> kolmilyhyenä, <i>lupoawata</i> sanasta
+<i>lupaawaa</i> wiisilyhyenä j.n.e. Päätawut lewitetään aiwan harwassa,
+waan sitä useimmin lewitetään muut tawuet runojoilta estämiseksi
+ettei laskut tulisi pitkäksi.</p>
+
+<p>Jos nyt tahomma tarkemmin runoja tutkia, joissa kukin osa on
+pitkälyhyt taikka kakslyhyt (lyhytpitkistä ja kakspitkistä osista
+wasta puhetta); niin näämmä niitä seuraawan osotelman mukaan saawan
+16 erilaatua, joille myös helposti, jos pitkälyhyitä osia pitkänä,
+kakslyhyitä lyhyenä piämmä, saamma seuraawat erityiset nimityksensä.
+[Katso Taulu II.]</p>
+
+<p>Wieläpä niitä on senkilaisia runoja, joissa ensimmäinen eli (ehkä
+harwoin ja kehnosti) molemmat ensimmäiset osat owat kakspitkiä eli
+lyhytpitkiä e.m. <i>Jäi neiet syliämättä, En tieä Ahin kotia, Jo tunsi
+tuhon tulewan, (Raukka jo rannalta huusi ja Wesiä wuoattelemma
+kehnoja)</i>. Niillä emme kuitenkana ole tahtoneet eillistä runolukua
+enentää, koska ne, jos sallittawatki, taitaan pitkinä osina pitää.</p>
+
+<div class="figcenter" style="width: 522px;">
+<img src="images/002.png" width="522" height="800" alt="Taulu II." />
+<div class="caption">
+
+<p>Taulu II.</p></div>
+</div>
+
+<p>Waan tulkitaanpa nyt waan näitä 16:taki runolaalua; kuinka monella
+sowulla eikö niihin ole sanoja saatu. Emme nyt kehtaa lyhyistä
+yksitawuisista, emmekä usiampi kun kuusitawuisista puhuakkana, waan
+ainoastaan pitkistä ykstawuisista ja siitä aina kuusitawuisihin.
+Lyhyet ykstawuiset taitaan (paitsi runon alussa, jossa ne ajawat
+pitkän asian) yhistettää eilliseen sanaan, joka siitä tulee
+yhtä tawutta pitemmäksi, e.m. runossa: <i>Mie ja sie</i> ja <i>hän ja
+muutki</i> taitaan <i>mie ja</i> luettaa pitkälyhyeksi; samati <i>sie ja,
+hän ja</i>. Sillä tawalla muuttuu runo, sillään seitsensananen, waan
+nelisanaseksi. Runossa: <i>Sano mennehen jo miehet, Laulanen ma,
+taitanen ma</i>, luetaan eillisessä sanat <i>mennehen jo</i> kun olisiwat
+yksi laskewa ja jälkimmäisessä <i>laulanen ma, taitanen ma</i>, kumpasetki
+laskewaksi sanaksi. Niin luemma myös pitkiä ykstawuisia laskussa
+yhteen eillisen kanssa e.m. runossa: <i>ei saa maata matkamiesi, ei
+saa</i> kun kakspitkä sana.</p>
+
+<p>Seitsen- ja usiampitawuiset sanat, kielessämmeki harwat, runoa eiwät
+warsin kaunista, waan jos niitä sihen jollon otettaisi, taitaan ne
+korkoja myöten jaettaa usiampaan osaan ja joka osa piettää erisanan
+werosna.</p>
+
+<p>Niin meiän nyt ei tarwitsekkana tutkia muita kun kaksi-, kolmi-
+ja nelisanasia runoja, waan ompi niitäki 25:llä erilaaulla runoon
+rakettu. Jos olisimma eritellen kaikkia ykstawuisia lukeneet,
+niin olis näitä runolaatuja tullut 46 ja kaheksatawuisista saisi
+yksi päälliseksi. Otamma nyt e.m. nelipitkän runon erilaatusia
+sanarakennuksia katseltawaksi.</p>
+
+<div class="poem"><div class="stanza">
+<span class="i9">Nelisanasia.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i6">1. Wielä kerran kellot soisi.<br /></span>
+<span class="i6">2. Tuo wenettä Tuonen tytti.<br /></span>
+<span class="i6">3. Sen tytöt kaluksi katso.<br /></span>
+<span class="i6">4. Jos weät saan wenettä.<br /></span>
+<span class="i6">5. Mistä sie sisälle pääsit.<br /></span>
+<span class="i6">6. Monta maassa, maa monessa.<br /></span>
+<span class="i6">7. Sillä mies meret waelsi.<br /></span>
+<span class="i6">8. Suo järähti, maa tärähti.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i9">Kolmisanasia.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i6">9. Otti soiton sormillensa.<br /></span>
+<span class="i5">10. Monta mailmassa muuta.<br /></span>
+<span class="i5">11. Lemminkäinen lieto poika.<br /></span>
+<span class="i5">12. Joutu Tuonelan joelle.<br /></span>
+<span class="i5">13. Syöjätär wesillä souti.<br /></span>
+<span class="i5">14. Wäinölän wenet wäsähty.<br /></span>
+<span class="i5">15. Jos wähän walehtelinki.<br /></span>
+<span class="i5">16. Sai sanalliseksi neiti.<br /></span>
+<span class="i5">17. Tuuli puut hawuttomaksi.<br /></span>
+<span class="i5">18. Tuo olutta tuoppisella.<br /></span>
+<span class="i5">19. Ei murettakaan minusta.<br /></span>
+<span class="i5">20. Lustuloista mies lujempi.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i9">Kaksisanasia.<br /></span>
+</div><div class="stanza">
+<span class="i5">21. Kaupunnissa kaswatettu.<br /></span>
+<span class="i5">22. Waiwanen walittamassa.<br /></span>
+<span class="i5">23. Toiwotelkohot toella.<br /></span>
+<span class="i5">24. Tullut tuntemattomaksi.<br /></span>
+<span class="i5">25. Muistutellessamme muita.<br /></span>
+</div></div>
+
+<p>Jos näistä 10, 16 ja 25 kyllä ei olekkana hywiä runoja, waan
+muutettawat jotta kuuluwat 9:nen, 15:nen ja 24:nen mukaan: <i>Monta
+muuta maalimassa, Sai neiti sanalliseksi, Muita muistutellessamme</i>,
+niin jääpi nelipitkiä runoja kuitenki 22 lu'ulta jälelle. Lyhytpäitä,
+lyhytniska- j.n.e. runoja löytyy seuraawan Osotelman mukaan [katso
+Taulu III.], jossa merkeillä 1. *. +. 0. on sama ymmärrys kun niillä
+oli ennenki.</p>
+
+<div class="figcenter" style="width: 442px;">
+<img src="images/003.png" width="442" height="800" alt="Taulu III." />
+<div class="caption">
+
+<p>Taulu III.</p></div>
+</div>
+
+<p>Ei nyt haittaisikana tähän esimerkkiä hankkia niin hywistä, kun
+kehnommista ja kelpaamattomista runoista joka erityisessä laaussa,
+waan kauan jo ilmanki tässä esipuheessa wiiwyttyäni täytyy se tällä
+kerralla heittää. Kellä korwat, saaneehan ne itsekkin jos näistä
+Kalewalanki runoista, sillä näissäkään ei kaikki ole hywiä ja
+kauniita.</p>
+
+<p>Mitä nyt muuta olisi runo-opista sanottawata, sen heitän nyt ja ken
+tiesi jos iätikki. Harwassa taitaa olla, jollen tämäkään nyt runosta
+kerrottu olisi mielenmyötäinen, sillä suuri osa tässä ei parempata
+tunne, kun sortaa ja wääntää suomalaisia sanoja muien kielten mukaan
+runoissa ja lauluissa. Jos Wäinämöisen "nuorisossa nousewassa,
+kansassa ylenewässä" lienee sama tunti ja sama mieli, niin antakoot
+anteeksi, jos olen toisin ajatellut; muilta minä en juuri anokkana,
+sillä mitä heiltä olisi uotettawa nähään ilman muita niistä kauniista
+kirjotuksista, joita siellä täällä Turun Wiikko-Sanomain kirjottajia
+wastaan luemma 1820 wuoen Mnemosynessä.</p>
+
+<p>Taitaisi wielä olla paljoltaki puhetta runosta jos aika ja tila
+myöistäisi, waan eiwätpä myöistä. Ilman muita täytyy heittää mitä
+olisi sanottawata kolmitawuisista runo-osista, sillä tähän asti
+olemma waan kaksitawuisista puhuneet. Kolmitawuisia osia pannaan
+wälistä kylläki kaunihisti runon alkuun ja niskaanki, harwoin
+selkään, waan millä eholla, se nyt heittäypi puhumatta. Mitä runon
+alkumyötäisyyestä (allitteratio) tawallisesti opetetaan, on minusta
+kyllä kehnosti toimitettu. Alkumyötäisyyttä ei sillä hywäsesti saaha,
+että kaksi sanaa runossa yhellä äännettäwällä aletaan, äänike olla
+mikä tahansa. Näyttää kun waaittaisi sihen kokonaisen alkutawuen
+kahessa sanassa olla yhtäläisen. Mutta jos niinki ei, walikoiaan
+niitä sillä tawalla, että jos toisen alkutawuessa olle a, toisehen
+tullee ä eli o; jos toisessa e, toisehen i eli ä; jos toisessa o,
+toisehen a, u eli ö; jos toisessa u, toisehen o, y, j.n.e., joihin
+kyllä kansan, harwoin muien laatimissa, runoissa, saahaan esimerkkiä.</p>
+
+<p>Suomen runoista lienee jo ennenki kirjotettu, miten niitä kaiketikki
+on kahta erilajia, <i>tarina- ja loihtorunoja</i>. Lienee myös jossai
+nimitetty, kuinka loihtorunotki alusta eiwät olleet kun tarinarunoja,
+joita sitte asiata mukaan ruwettiin toiseksi kääntämään. Nämät tässä
+kirjassa runot parahasta päästä owat tarinarunoja. Mitä minulta
+niissä on pääluwuksi arwattu, ei sen wuoksi wanhanaikaisten asiain
+tutkinnassa ole paremmin toenlainen, kun mitä toisin kuuluwissakin
+on. Kumpiaki on yksiltä paikoilta ja yhtä wanhana saatu. Muutamia
+yksiä runoja olen niin monelta laulajalta ja niin moneen eri laatuun
+saanut, että kylläkin on ollut epäilemistä, jos mikä niistä olisi
+pääluwuksi paras. Toisissa runoissa on taas ollut esteenä, etten ole
+niitä, jos yheltä eikä siltään täyelliseen saanut.</p>
+
+<p>On kumpiaki, jotka pitäwät meiän wanhoja runoja isossaki arwossa ja
+jotka niillen ei anna pientäkänä. Minä niitä en soisi sorrettawan,
+jos ei yksipuolisesti ylen suurinakaan piettämän. Ei niistä suinkaan
+ole Greekalaisten ja Ruomalaisten rinnalle, waan hywä jos ees
+näyttäwät, etteiwät esiwanhempamme mielellisissäkään yrityksissä
+olleet älyttömät &mdash; ja sen he kuitenki näyttänewät.</p>
+
+<p>Tämä työ minulle ei ole ollut rasittawa eikä suuria kulukkeitakaan
+waatiwa, jotta niistä mitänä erittäin olisi mainittawa. Mitä
+mielisuosiolla, ei pakolla, laaitaan, on ainaki hupaseksi luettawa
+ja mielisuosiolla, kenenkään toisen waatimatta, olen näitä keräillyt
+ja yhteen sowitellut. Yhät työn huwituksena on seki ollut, että olen
+hawannut yritykseni monelle muullenki otolliseksi. Heiän kehottawasta
+ja ystäwällisestä kohtaamisesta on minun syy paljoki heitä kiittää.</p>
+
+<p>Peräti toisin on sen asian kanta, josta monella muulla on töissään
+apu, nimittäin toiwo kauniiksi ja walmiiksi työnsä saaha. Tämä toiwo
+minussa on peräti puuttunut. Ainaki epäilewä jaksannostani mitään
+kelpaawata toimittaa, on tässä työssä toisinaan siksiki epäillys
+kaswanut, jotta eräät kerrat juuri olen ollut kaikki tukkunaan
+tuleen nakata, koska en ole woimiani uskonut niitä mielenmyötäsesti
+toimittaa, enkä taas ole sopiwaksi luullut itsiäni omalla työllä ja
+waiwalla tutkinnon alaseksikaan keskosesta työstä saattaa. Menkäät
+nyt kuitenki Kalewalan runot jos wähemminki walmisna, ettei wieläki
+ajan käsissäni wiiwyttyä tuli teistä tekisi walmiimpata!</p>
+
+<p>Kajanissa 28 helmikuuta 1835.</p>
+
+<p class="sig"><i>Elias Lönnrot</i>.</p>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Ensimmainen_Runo" id="Ensimmainen_Runo">Ensimmäinen Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Laulaja walmisteksen ja alkaa kertoa miten Wäinämöinen kolmekymmentä
+kesää ja talwea äitinsä kohussa maannut syntyy maailmaan. Siitä
+Wäinämöinen hewosen saanut lähtee ajoon. Lappalainen, mistä lie wihaa
+kantawa, wahtaa surmataksensa häntä. Näkee meren selällä ratsastawan
+ja ampuu kohti nuolensa. Toiste kolmannestiki lauasnut jo kaato
+Wäinämöisen alta hewosen. Siitä Wäinämöinen itse ympäri wesiä uien
+luo, mitä mihinki, karia, saaria, luotoja ja kalahautoja. Kotka
+pesintäpaikkaa etsossa keksii merellä Wäinämöisen ja munii polwelle.
+Munat siitä polwien liikahtaessa wieriwät wetehen ja särkywät
+karilla. Niin Wäinämöinen munamurusista luo maan ja taiwaan, tähet,
+kuun ja auringon.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Mieleni minun tekewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aiwoni ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mieli ruweta runoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laatiua laulamahan.</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; &nbsp; Weli kulta weikkoseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunis kielikumppalini!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harwoin yhtehen yhymmä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saanemma sanelemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näillä raukoilla rajoilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Polosilla Pohjan mailla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pannos nyt käsi kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haka toisehen hakahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lauloaksemma hywiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parahia pannaksemma;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Kuulla noien kultasien,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietä mielitehtosien,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuorisossa nousewassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kansassa kasuawassa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noita saatuja sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Wirsiä wetelemiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wyöltä wanhan Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta ahjon Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päästä kalwan kaukomielen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joukahaisen jousen tiestä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Pohjan peltojen periltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahilta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niit' ennen isoni laulo</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirweswartta wuollessansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niitä äitini opetti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Niitä eukko neuotteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keträwartta kiertessänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäätessänsä wärttinätä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Wiel' on muitaki sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ongelmoita oppimia,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Tiewieristä tempomia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanarwoista katkomia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Risukoista riipomia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesoista wetelemiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paimenessa käyessäni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Lassa karjan katsannossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metisillä mättähillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultasilla kunnahilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mustan Muurikin jälessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kimmon kirjawan keralla.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; &nbsp; Sieltä sain sa'an sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmoita;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ne wirret kerälle käärin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sowittelin sommelolle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kerän pistin kelkkahani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Sommelon rekoseheni.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiikon on wirteni wilussa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kauan kaihossa siasnut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo tuonen wilusta wirret,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulut kaikki pakkasesta</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Rahin rautasen nenähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Petäjäisen pienan päähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle kuulun kurkihirren,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle kaunihin katoksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keritellen pään kerältä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Saahen solmun sommelolta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin laulan hywänki wirren,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunihinki kalkuttelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruualta rukihiselta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oluelta otraselta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Kun ei oo olutta luona,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tahi taaria tähellä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulan suulta laihemmalta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wetoselta wierettelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulun iltani kuluksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Wähän päiwän päätteheksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waiko aamun alkeheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Huomeneni huopeheksi?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Noin kuulin saneltawaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tiesin wirttä tehtäwäksi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Yksin meillä yöt tulewat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksin päiwät walkeawat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksin synty Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmautu ikirunoja.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kawe ukko Pohjan herra,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Waka wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Makas äitinsä kohussa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmekymmentä keseä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen werran talwiaki.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikäwysty aikojansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Ouostu elämätänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei konsa kuuta nähnyt,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä päiweä tawannut.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Kuu keritä, päiwyt päästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawa yhä opeta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miestä ouoilta owilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weräjiltä wierahilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näiltä pienilta pihoilta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Kapehilta käytäwiltä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päästä kuuta katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiweä tähyämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawaista oppimahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmoja ihoamahan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100.&nbsp;  Kun ei kuu kerittänynnä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä päiwyt päästänynnä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse wiilasi weräjän</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sormella nimettömällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Potkasi punasen portin</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Wasemalla warpahalla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli kynsin kynnykselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwin porstuan owelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalan kahen kartanolle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pääsi kuuta katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Päiweä tähyämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawaista oppimahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmoja ihoamahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Yöllä synty Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwällä meni pajahan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Takoa taputtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lyöä lynnähyttelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tako olkisen orihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hernewartisen hewosen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Selkeä silittelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Taljoa taputtelewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sopisi selällä olla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ketun päällä kelletellä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse istuwi selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Löihen reisin ratsahille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Ajoa tomuttelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Matkoansa mittelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orihilla olkisella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hernewarrella hewolla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ajo Wäinölän ahoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Kalewalan kankahia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hepo juoksi, matka joutu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koti jääpi, tie lyheni.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo ajo meren selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulapalle aukialle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Ei kastu oron kapiot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä wuohiset hewosen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lappalainen kyyttösilmä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piti wiikoista wihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto kaukaista katsetta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Kera wanhan Wäinämöisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laatiwi tulista jousta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalokaarista kaniwi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaaren rauasta rakenti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selän waskesta walawi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Noita kullan kirjaeli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopialla huolitteli.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai kaari kanineheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jousi warsin walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaari kaunihin näkönen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Jousi jonki maksawainen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heponen selällä seiso,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsa juoksi wartta myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapo kaarella makasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jänö jäntimen siassa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155.&nbsp;  Wuoli piiliä pinosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmisulkia kokosen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minkä saapi walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sen pojat sulittelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pääskyn pienillä sulilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Warpusen wiwustimilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Millä noita karretahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karretahan, woietahan?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maon mustilla mujuilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kyyn käärmehen käwyillä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165.&nbsp;  Mistä sai sulitut rihmat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kusta jäntehen tapasi?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta sai sulitut rihmat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta jäntehen tapasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiwuksista Hiien ruunan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Lemmon warsan waattehista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sai nuolet sulineheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasamat wanuneheksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Astua taputtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käyä luikerrehtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Hywä kaari kainalossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiini nuolia selässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwalle tulisen kosken,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehelle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katso illan, katso aamun,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Katso kerran keskipäiwän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulewaksi Wäinämöistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saawaksi suwantolaista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin päiwänä muutamena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Huomenna monikahana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Loi silmänsä luotehelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käänti päätä päiwän alle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keksi wanhan Wäinämöisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selällä meren sinisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Koppowi tulisen jousen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Otti kaaren kaunihimman;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jännitti tulisen jousen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weti waskisen wekaran,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasten polwea wasenta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta oikian jalansa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Weti wiinestä wasaman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sulan kolmikoipisesta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti nuolen oikeimman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walitsi parahan warren.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Weti jousen jouahutti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Käsin kaaren käännällytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwahan kowan tulisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käen oikian nenähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pään waralle Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Surmaksi suwantolaisen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205.&nbsp;  Emo kielti, waimo kielti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Epäsi kawetta kaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kielti kolme Luonnotarta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ampumasta Wäinämöistä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Elä ammu Wäinämöistä!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Wäinö on tätisi poika."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Toki ampu ei totellut;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kun käsi ylentänehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sen nuoli alentuoho;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kun käsi alentanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sen nuoli ylentyöhö."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ampu yhen nuoliansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin meni kowan ylätse</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päältä pään on taiwosehen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Tahto taiwonen haleta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman kaaret katkiella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ampu toisen nuoliansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin meni kowan alatse</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alasehen maaemähän;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Tahto maa manalle mennä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hieta harju halkiella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ampu nuolen kolmannenki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwi kohti kolmannesti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sapsohon sinisen hirwen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Alta wanhan Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi länkiluun lihoista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kautta kainalon wasemen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käänty kämmenin wesille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Sortu sormin lainehesen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuohuun kohahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selästä sinisen hirwen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hernewartisen hewosen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lappalainen kyyttösilmä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Et sinä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enämpi eläwin silmin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinä ilmoissa ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Astu Wäinölän ahoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahia."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä kulki kuusi wuotta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seuro seitsemän keseä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Karehti kaheksan wuotta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selwällä meren selällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulapalla aukialla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eessähän wesi wetelä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taiwas sininen takana.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255.&nbsp;  Siinä mies meret lukewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uros aallot arwelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kussa päätänsä kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen saaria saneli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kussa kättä käännähytti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Sihen nientä siiwoeli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kussa jalka pohjautu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalahauat kaiwaeli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kussa maat on maata waston,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen siunasi apajat;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Kuhun seisottu selällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen luopi luotoloita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karipäitä kaswatteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joihin laiwat lasketahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päät menewi kauppamiesten.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270.&nbsp;  Tuli kokko maalta Turjan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laskihen Lapista lintu;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lentelewi, liitelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti iät, lenti lännet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti luotehen loputen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Peritellen pohjasilman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etsien pesän sioa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Asunmaata arwaellen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti polwensa merestä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Heinäseksi mättähäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuloseksi turpeheksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuopa kokko Turjalainen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai siitä pesän sioa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keksi mättähän mereltä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Sinerwöisen lainehelta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lentelewi, liitelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päähän polwen laskeuwi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiero heinästä peseä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulon päästä kutkutteli;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Niin muni munia kuusi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuusi kullaista munoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rantamunan seitsemännen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Hierelewi, hautelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päätä polwen lämmittäwi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tunsi polwensa palawan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jäsenensä lämpiäwän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wawahutti polwiansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Järkäytti jäseniänsä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Munaset wetehen wieri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karskahti meren karihin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Munat wierähti muruiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokko ilmoille kohosi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Sano muutaman sanansa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Munasen alanen puoli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alaseksi maaemäksi!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Munasen ylänen puoli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yläseksi taiwoseksi!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Mi munassa walkiata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se päiwäksi paistamahan!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mi munassa ruskiata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se kuuksi kumottamahan!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Munasen muruja muita</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Ne tähiksi taiwahalle!"</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Toinen_Runo" id="Toinen_Runo">Toinen Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Tuuli kulettaa Pohjolan rannalle Wäinämöisen. Siinä itkee ja
+walittaa ouoilla paikoilla ollen eikä tieten miten enää millonkana
+kotimaille joutua. Pohjolan emäntä kuulee itkewän, saa rannalta
+wenehen ja soutaa luoksi. Wiepi Pohjolaan Wäinämöisen. Siellä
+syöttää, juottaa ja wiimmen kysäsee, mitä itki. Wäinämöinen sanoo
+kotimaille ikäwöitsewänsä. Pohjolan emäntä lupaa kotia saattaa, jos
+esinnä hänelle sammon takoisi. Wielä päälliseksi antaisi hän hänelle
+tyttärensä palkasta. Wäinämöinen ei sano takoa osaawansa, waan lupaa
+kotia päästyä Ilmarisen tälle työlle lähettää. Niin saapi Pohjolan
+emännältä hewosen ja lähtee Pohjolasta.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuho kuitenki tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuho wanhan Wäinämöisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulki kuusissa hakona,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Petäjäissä pehkiönä,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Luomiansa luotoloita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saaria sanelmiansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haittana hako wesillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tiellä köyhä rikkahilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Itse noin sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woi minä polonen poika,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woi poika polon alanen!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo minä johonki jouwuin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uros kunnekki utauin!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Kuuksi päiwäksi kululle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">iäkseni ilman alle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuulen tuuwiteltawaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aaltojen ajeltawaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näillä wäljillä wesillä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Lakehilla lainehilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">En tieä polonen poika</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polosina päiwinäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tällä inhalla iällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katowalla kannikalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Tuulehenko teen tupani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wetehenkö saunan salwan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teen mä tuulehen tupani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei oo tuulessa tukia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Westän saunani wetehen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Wesi wiepi westokseni.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuuli tuuli luotehesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aalto lännestä ajaksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto wanhan Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Miesten syöjähän siahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urosten upottajahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä itki Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siinä itki ja urisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sata haamoa siwulla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Tuhat tuulen pieksälmätä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Woi minä polonen poika!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ma uin omilta mailta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jouwuin maille wierahille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Näille paikoille pahoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teille tietämättömille.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki täällä puut purewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki hawut hakkoawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki lehmät leikkoawi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Kaikki rietat riiwoawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näillä raukoilla rajoilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polosilla Pohjan mailla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Enkä tieä tietä käyä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Outo matkoja osoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Palatakseni kotia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulla maille tuttawille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tiehyt metsähän wetäwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Onkelmoinen ottelewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Matka Teppo, tie jumala!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Tules tietä neuomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tien wieriä wiittomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rastia rakentamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jotta mies metsät osaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uros korwet arweleisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Palatessansa kotia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saahessa omille maille."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nousi aiwan aikasehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Aiwan aika huomenessa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pirtin lämmitteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiilet lietehen kokosi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä pyyhki pienen pirtin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lautalattian lakasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Wastasella warpasella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lautasella lehtisellä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ammueli rikkasensa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskisehen wakkasehen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wei ne ulos usta myöten,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Pellolle pihoa myöten.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seisotaksen kuulemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulemahan katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pellolla perimmäisellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takimmalla tanhualla.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Kuulewi merelta itkun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poikki joen juorotuksen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei oo itku lapsen itku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä itku naisen itku;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itku on partasuun urohon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Urina uwantolaisen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Työnti wenojen wesille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmilaian lainehille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Souti luoksi Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luotsi itkewän urohon.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä itki Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urisi uwantolainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suu liikku, järisi parta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Waan ei leuat lonkaelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä hampahat hajonne.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti miehen itkemästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Urohon urisemasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Istutti wenon perähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse airoille rupesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Souti poikki Pohjolahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Portin Pohjolan etehen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110.&nbsp;  Syötti miehen, juotti miehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kostutteli kuolemasta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä noin sanoiksi saatti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mitä itket Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Uikutat uwantolainen?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ikäwä minun tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikäwä tulettelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wieras maalla wierahalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Outo ouossa kylässä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuota itken tuon ikäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puhki polweni murehin:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ma uin omilta mailta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Tulin mailta tuttawilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näille ouoille owille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weräjille wierahille."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä noin sanoiksi saatti:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. "Elä itke Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uikuta uwantolainen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywä tääll' on ollaksesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elinaikasi elellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan poikajen tiloilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Asemilla armahilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syöä luotasi lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoa tuopista olutta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse wirkki, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. "Kylkehen kylänen syönti</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywissäki wierahissa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies on maallansa parempi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kotonansa korkiampi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suoppa luoja, luo jumala,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Pääsisin omille maille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parempi omalla maalla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoa wettä roppehesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni maalla wierahalla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoa tuopista olutta."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150.&nbsp;  Louhi Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Niin mitä minulle annat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun saatan omille maille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman pellon pientarelle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Oman pihan rikkasille?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mitäpä kysyt minulta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun saatat omille maille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman käen kukkumille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Oman kukon kuulumille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman saunan lämpimille?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh wiisas Wäinämöinen!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taiatko takoa sammon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kirjokannen kirjaella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen joukkosen sulasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kytkyestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Annan neion palkastasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Työstäsi tytön ihanan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatan sun omille maille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman käen kukkumille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman kukon laulamille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Oman saunan lämpimille."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"En minä takoa taia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä kantta kirjaella;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. On seppo omalla maalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsin taitawa takoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jok' on taiwoa takonut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman kantta kalkutellut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei tunnu wasaran jälki,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Eikä pihtien pitämä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kenpä sampuen takoisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjoaisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Yhen joukkosen sulasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saisi neion palkastansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Työstänsä ihanan immen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Silloin wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kun saatat omille maille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Annan seppo Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Joka sampuet takowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannet kirjoawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neityet lepyttelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tinarinnat riuwuttawi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Pohjan akka harwahammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani oron juoksemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liinaharjan liikkumahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse istuwi rekehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Korjahan korenteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa karittelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kolmas_Runo" id="Kolmas_Runo">Kolmas Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Wäinämöinen tiellänsä tapaa Pohjolan neion taiwon kaarella kauniissa
+pukemissa istuwan. Jo kysyy puolisoksensa. Neito wiisastelee sitte
+mieheksi arwelewansa, kun wetäisi munan tuntumattomalle solmulle
+ja kärettömällä weitsellä jouhen halkaseisi. Ne tehtyä Wäinämöinen
+uuistaa pyyntönsä. Tyttö yhä wiekastellen jo waatii häntä wärttinän
+muruista wenettä laatimaan. Niin niistä walmihin saaneelle lupaa
+tulla, jos kirwes weistäessä ei koskene kiween. Wäinämöinen saapi
+wenettä weistämään ja lyöpi wahingossa polweensa. Lähtee siitä weren
+tukkiata tieustelemaan, käy tyhjään kahessaki paikassa, waan löytää
+kolmannesta.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuopa kaunis Pohjan tytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan kuulu, ween walio,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Punasukkahan pukewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kantokenkähän kapiwi,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Pani päällensä parasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaulallensa kaunihinta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ripehintä rinnoillensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walkehinta warrellensa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Istu ilman wempelellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Taiwon kaarella kajotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pukemissa puhtahissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walkehissa waattehissa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa karittelewi</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Pimiästä Pohjolasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsahtawi taiwahalle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaari on kaunis taiwahalla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neiti kaunis kaaren päällä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Kapo kaaren kannikalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitelewi pirtojansa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niisiänsä nostelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultakangasta kutowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista huolittawi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Kultasesta sukkulasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirralla hopehisella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkki, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tule neiti korjahani</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Laskete rekoseheni!"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neiti taiten wastoawi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sitte sun mieheksi sanoisin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohoksi arweleisin.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jossa jouhen halkaseisit</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Weitsellä kärettömällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tutkamettomalla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Munan solmuhun wetäisit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Solmun tuntumattomaksi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Halki jouhen halkasewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weitsellä kärettömällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tutkamettomalla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Munan solmuhun wetäwi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Solmun tuntumattomaksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; &nbsp; Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo olen jouhen halkassunna</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weitsellä kärettömällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tutkamettomalla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Munan solmuhun wetänyt,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Solmun tuntumattomaksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tule neiti korjahani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laskete rekoseheni!"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neiti taiten wastoawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; "Emmä ennen tullekkana.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun wenosen weistät</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keträwarteni muruista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalpimeni kappaleista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirwon käymättä kiwehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Kasan kalkahuttamatta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korjasta kohotteleksen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti wärttinän muruja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keträwarren kiertimiä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Weisti wuorella wenettä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalkutteli kalliolla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Weisti päiwän, weisti toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weisti kohta kolmannenki;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei kirwes kiwehen koske,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Kasa kalka kalliohon.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin päiwällä kolmannella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piru pontta pyörähytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lempo tempasi tereä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiisi wartta waapahutti;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Jo kirwes kiwehen käypi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kasa kalkko kalliohon.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kirwes kilpisty kiwestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalpistihen kalliosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwehen pojan pätösen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Warpahasen Wäinämöisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sen lempo lihoille liitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiisi suonille sowitti;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Terä oli syömässä lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsi werta särpimässä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Söip' on uuelta lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weti werta tuorehelta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weri wuotaen tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurme huppellehtamalla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Tietäjä iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikkien sanojen salpa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei se tuota tunnekkana.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse loihen loihtiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai itse saneliaksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Luki synnyt syitä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luottehet lomia myöten.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin ei muista muutamia</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren suuria sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joista salpa saatahisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Luja lukko tuotahisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille rauan ratkomille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suu sinerwän silpomille.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulewalle tukkiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salwaksi samoajalle.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105.&nbsp;  Weri juoksewi jokena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurme aallossa ajawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwesta pojan totisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warpahasta Wäinämöisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ei ollut sitä jokea,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Ei ojoa ollenkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jok' ei tullut tulwillehen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noita liikoja weriä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eik' ollut sitä mäkeä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä kummun kukkulata,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Eikä wuorta korkiata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jok' ei tullut tulwillehen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwesta pyhän urohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warpahasta Wäinämöisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jopa tuskiksi tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Läylemmäksi lankiawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Painuwi pakolliseksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani warsan waljahisin</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruskian reen etehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Itse reuoksen rekehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohennaksen korjahansa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Reki wieri, tie lyheni.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo ajo awointa tietä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alimmaisehen talohon;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietäjätä tieustawi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. "Oisiko talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannan katsojoa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän tulwan tukkioa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren summan sulkioa?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oli lapsi lattialla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Imewäinen istumassa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu lapsi lattialta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Imewäinen istuwalta:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uron tuskan tuntioa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Rauan raannan katsajoa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puun jälen puhelioa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompi toisessa talossa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aja toisehen talohon."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylimmäistä tietä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylimmäisehen talohon.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Kysy kynnyksen takoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ano alta ikkunaisen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannan katsojoa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän tulwan tukkioa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Weren summan sulkioa?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Akka on wanha waipan alla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kieli palku pankon päässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Akka wanha kolmihammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Entinen talon emäntä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Tuli akka ikkunahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä noin sanoiksi saatti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uron tuskan tuntioa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wammojen wakittajoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Suonikosken sortajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salpoa werisatehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weritulwan tukkioa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompi toisessa talossa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aja toisehen talohon."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175.&nbsp;  Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Äärimmäistä tietä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Äärimmäisehen talohon.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu lakkapuun takoa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannan katsojoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Tämän tuiman tukkioa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren kumman sulkioa?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ukko on uunilla asuwa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Halliparta harjun alla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukko uunilta urahti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Halliparta paukutteli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sulettun' on suuremmatki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tukittuna tuimemmatki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalommatki jaksettuna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woituna wäkewämmätki,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Luojan kolmella sanalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän synnyn säätämällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joet suista, järwet päistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kosket kowat kuohumilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selät niemien nenistä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Kannakset kapeimmilta."</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Neljas_Runo" id="Neljas_Runo">Neljäs Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Wäinämöinen nousee reestä ja pistäksen pirttiin. Tuoaan astia weren
+juosta, wähäpä siitä. Ukko ouostu weren paljoutta ja olisi loihtia,
+waan ei muista itse rauan syntyä. Sen Wäinämöinen hänelle kertoo ja
+siitä ukko alkaa muita sanoja lukea. Niillä salpaa hän weren, sitoo
+suonet, panee siitä poikansa tekemiä woiteita päälle ja kääri siteen
+ympärille. Wäinämöinen kiwuista päästyä paranee entistä ehommaksi ja
+kiittää julkista taiwaan jumalata joka näin oli hänelle awun antanut.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse korjasta kohosi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nousi reestä nostamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yleni ylentämättä.</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Tuosta pirttihin tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle kattojen ajaksen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuoahan hopia tuoppi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulta kannu kannetahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei weä wähästäkänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Pikkustakana piätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werta wanhan Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurmetta jalon jumalan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ukko uunilta urahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Halliparta paukutteli:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; "Mi sinä lienet miehiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ja kuka urohiasi!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wert' on seitsemän wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kantokorwoa kaheksan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sun polonen polwestasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Lattialle laskettuna.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muistaisin sanoja muita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suuria weren sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waan en arwoa alusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Missä rauta syntynynnä."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; &nbsp; Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Itse tieän rauan synnyn,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Arwoan alun teräksen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesi on wanhin weljeksiä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Rauta nuorin weljeksiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli kerran keskimmäinen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuli tuhmaksi rupesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walkia warattomaksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yleni ylen ehoksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Kaswo aiwan kauhiaksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poltti maita, poltti soita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paljo maita, paljo soita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinä suurra poutawuonna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahana palokesänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Tuliwuonna woimatonna.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pääsi rauta piilemähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piilemähän, säilymähän."</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Ukko uunilta urahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; "Missä sillon rauta piili,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Missä piili, kussa säily,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinä suurra poutawuonna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahana palokesänä?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuolla sillon rauta piili,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä piili, jotta säily,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitkän pilwen rannan päällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tammen latwassa tasasen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Nuoren neitosen nisissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaswawaisen kainalossa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oli siellä neljä neittä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koko kolme morsianta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Utarilla uhkuwilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Nännillä pakottawilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lypsit maalle maitojansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uhkutit utariansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksi lypsi mustan maion,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen walkian walutti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Kolmansi tulipunasen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ku on lypsi mustan maion,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä synty melto rauta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku on walkian walutti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siit' on saatu rääkkyrauta;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Ku lypsi tulipunasen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siit' on tehtynä teräkset.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä sillon rauta piili,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuoen piili, toisen säily,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heiluwassa hettehessä,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">75. Läikkywässä lähtehessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suurimmalla suon selällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuiman tunturin laella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jossa joutsenet muniwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hanhi pojat hautelewi.</span>
+<span style="margin-left: 3em;">80.&nbsp;  Susi juoksi suota myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhu kangasta samoten;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Susi nosti suosta mullan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhu rauan kankahasta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin joutu jumala tielle,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">85. Näki mustia muria</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suen sorkan nostimilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhun kantapään sioilla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">'Woi sinua rauta raukka!</span>
+<span style="margin-left: 3em;">90. Kun olet kurjassa tilassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Matalaisessa majassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suolla sorkissa sutosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina karhun askelissa.'</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Senpä päiwyen perästä</span>
+<span style="margin-left: 3em;">95. Rauta suosta sotkettihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan liasta lietsottihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wetelästä welottihin."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ukko uunilta urahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. "Siitäkö se rauta synty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitäkö teräs sikesi?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse wirkki, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Eipä&nbsp; wielä siitäkänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Ei perän pereäkänä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä synny rauta raukka</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tuimatta tuletta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä kaswa karkiaksi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman weessä kastumatta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110.&nbsp;  Wietihin sepon pajahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle ahjon Ilmarisen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">'Jos&nbsp; ma sun tulehen työnnän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Alle ahjoni ajelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulet kowan korkiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylen kaswat kauhiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä weistät weikkoasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lastuat emosi lasta.'</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120.&nbsp;  Sillon wanno rauta raukka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanno waikian walansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahjolla, alasimella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasarilla, walkkamilla:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">'Ompa puita purrakseni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Kiwen syäntä syöäkseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etten weistä weljeäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lastua emoni lasta.'</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Rauan työntäwi tulehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle ahjonsa ajeli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tako rauan raukiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kasti weessä karkiaksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Koitti seppo kielellänsä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Hywin maisto mielellänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksen&nbsp; tekomujuja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauan karkasuwesiä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano seppo Ilmarinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">'Ei nämät hywät minulle</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Teräksen tekowesiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautojen rakentomaiksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mehiläinen meiän lintu!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lennä tuonne liihyttele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yheksän meren ylitse,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Meripuolen kymmenettä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lennä soita, lennä maita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lennä kalton kankahia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo simoa siiwessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanna mettä kielessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Seitsemästä heinän päästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuen ruohosen nenästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksille tehtäwille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauoille rakettawille.'</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Herhiläinen Hiien lintu</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Katselewi, kuuntelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsowi katon rajasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta tuohen tuiotteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautoja rakettaissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksiä tehtäissä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160.&nbsp;  Kanto käärmehen kähyjä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maon mustia mujuja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisiliskon silmänteitä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sammakon salawihoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksille tehtäwille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Rauoille rakettawille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luuli mettä kantanehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Simoa kulettanehen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Sanan wirkki, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">'Ka nämät hywät minulle</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksen tekowesiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautojen rakentomaiksi.'</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oli aikoa wähänen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Pikkuruinen piiramata;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jopa suuttu rauta raukka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä suuttu, jotta syänty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Petti waiwanen walansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Söi kun koira kunniansa;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Weisti raukka weljeänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lastusi emonsa lasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni lipsahti lihaan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwi polwehen polosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren päästi juoksemahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Hurmehen hurahtamahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ukko uunilta urahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parta laulo, pää järähti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo nyt tieän rauan synnyn,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tajuan tawat pahimmat.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Ohoh sinua rauta raukka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauta raukka koito kuona!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joko suureksi sukesit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaswoit aiwan kauhiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa loukoit luontoasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Sukuasi suin pitelit!</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Et sä sillon suuri ollut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etkä suuri, etkä pieni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Et kowin koriakana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Et kowin kipusaskana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Kun sa maitona makasit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rieskasena riuottelit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuoren neitosen nisissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaswawaisen kainalossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitkän pilwen rannan päällä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Tammen latwassa tasasen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etkä sillon suuri ollut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etkä suuri, etkä pieni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa tietona lepäsit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seisoit selwänä wetenä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Heiluwassa hettehessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läikkywässä lähtehessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suurimmalla suon selällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuiman tunturin laella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etkä sillon suuri ollut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Etkä suuri, etkä pieni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa suosta sotkettihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wetelästä wellottihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan liasta lietsottihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatihin sawen seasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Käsikarwan kastumatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warpahan riwestymättä.</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Etkä sillon suuri ollut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etkä suuri, etkä pieni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa kuonana kohisit,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Wannoit waiwanen walasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahjolla, alasimella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasarilla, walkkamilla.</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Tulit päästäsi pahaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tukastasi turmelluhuit,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Petit waiwanen walasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Söit kun koira kunniasi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ku käski pahalle työlle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kenp' on kehnolle kehotti?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isäsikö, wai emosi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Waiko wanhin weljiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wai nuorin sisariasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waiko muu sukusi suuri?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei isosi, ei emosi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä wanhin weljiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Ei nuorin sisariasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä muu sukusi suuri;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse teit tihua työtä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katkoit kalman karwallista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tule nyt työsi tuntemahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Pahasi parantamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun sanon emolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirkan wierin wanhemmalle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enempi emolla työtä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waiwa suuri wanhemmalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Kun poika pahoin tekewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapsi ankein asuwi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kukapa miehistä pätöwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohista kelpoawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren suuta sulkemahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Tulemata tukkimahan?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ei lie minussa miestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukon pojassa urosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän tulwan tukkiata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suonikosken sortajata,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Lemmoll' on käet lihawat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahan miehen paksut sormet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulewalle tukkiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salwaksi samoajalle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liitä sormesi lihawa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Paina paksu peukalosi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tukkeheksi tuiman reiän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paikaksi pahan weräjän.</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Piäty weri juoksemasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurme huppellehtamasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Weri seiso, kuni seinä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Asu hurme, kuni aita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun miekka meressä seiso,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saraheinä sammalessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paasi pellon pientaressa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Puu honka petäikössä.</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Waan jos mieli laatinewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikkua lipehimmästi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin sä liikkuos lihassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä luissa luistaellos.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Parempi sinun sisässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla kalwon kaunihimpi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suonissa sorottamassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä luissa luistamassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on maahan wuotamassa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Rikkohin riwestymässä.</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Syämessä sinun siasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla keuhon kellarisi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinne siirräte wälehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinne juossos joutusasti.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Tyywy tyrris tippumasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Punanen putoamasta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun et tyywy, niin tyrehy;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tyyty ennen Tyrjän koski,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joki Juortanan tyrehty,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Meri kuiwi, taiwas kuiwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinä suurra poutawuonna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuliwuonna woimatonna.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ei tuosta kyllä liene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä muistan muunki keinon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Huuan Hiiestä patoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helwetistä kattiloa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jolla werta keitetähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurmetta waristetahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren maahan wuotamasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Hurmehen hurahtamasta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siit' on suonia siteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitä suonten solmieli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suonilankoja lukewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanoen sanalla tuolla:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. "Soria on suonten waimo,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suonetar soria waimo,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Soma suonten ketreäjä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sorialla ketrinpuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskisella wärttinällä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Rautasella rattahalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tule tänne tarwitessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käy tänne kutsuttassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suonisykkyrä sylissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalwokääri kainalossa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Suonia sitelemähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitä suonen päättämähän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Punaposki Tuonen pojka!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puno nuoroa punaista</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasten reittäsi wasenta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Alla oikian kätesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jolla suonia sitelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitä suonten solmielen."</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Sillä suonia sowitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitä yhtehen yhytti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Suuksutusten suuret suonet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waltasuonet wastatusten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Limitysten pienet suonet.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani poikansa pajahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tekemähän woitehia,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Raswoja rakentamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noista heinän helpehistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhatlatwan tutkamista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kut oli tuotu toisialta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä kylmästä kylästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Jonk' ei oo kuultu, eikä nähty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruohon kaiken kaswantoa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuli poikanen pajasta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tekemästä woitehia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Raswoja rakentamasta;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. Ne työnti ukon kätehen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niillä woiti Wäinämöistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahoin tullutta paransi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woiti alta, woiti päältä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woiti keskeä keralla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jumaloista turwa tulko,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apu einetten emistä!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warjele wakainen luoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355. Katso kaunoinen jumala,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jottei wietäisi wioille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wammoille weäteltäisi!</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse ilmonen jumala</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waljastele warsojasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Rakentele ratsujasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aja kirjokorjinesi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi luun, läpi jäsenen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi liikkuma lihojen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi suonen solmuttoman.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Paa hopia luun lomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulta suonen sortumahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luu lihan litistymähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weri suonen solmelohon.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mist' on kalwo katkenunna,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370. Sihen kalwo kaswattele;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mistä luuta luikahtanna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen luuta luikahuta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mistä suonta sorkahtanna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen suonet solmiele;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375. Kusta werta weihlähtännä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen werta wierettele;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kusta liikkunna lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen liittäös lihoa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä silkillä sitowi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Kapaloiwi kaunosella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwea pojan pätösen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warpahia Wäinämöisen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">385. "Siteheksi luojan silkki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Herran kalwo katteheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tälle polwelle hywälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wakasille warpahille!"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun oli woiet päälle pantu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">390. Warsin katsehet wakaiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sitte silkillä siottu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapaloittu kaunoisella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani se puoli pyörryksihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäinämöisen wäännyksihin.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">395.&nbsp;  Niin ukko kipuja käski,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Työnti tuskia kowia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskelle kipumäkeä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kipuwuoren kukkulalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwiä kiwistähän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">400. Paasia pakottamahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo tunsi awun totisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pääsi terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liha kaswo kaunihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">405. Alta aiwan terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskeä kiwuttomaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wieriltä wiattomaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päältä nuurumattomaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ehommaksi entistänsä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">410. Paremmaksi muinostansa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Katsahtawi kaunihisti</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päänsä päälle taiwosehen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">415. "Tuoltap' aina armot käywät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Merkit tuttawat tulewat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylähältä taiwosesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luota luojan kaikkiwallan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on julkinen Jumala,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">420. Harras hengen haltiani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Awun mulle antanunna</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noissa tuskissa kowissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rauan raannoissa pahoissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksen tekowihoissa."</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Wiies_Runo" id="Wiies_Runo">Wiies Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Wäinämöinen lähtee kotia, laulaa ison suunnattoman kuusen matkalla
+ja kuun ja otawan latwalle. Kotia tulleelta kysyy Ilmarinen, mit'
+oli mielipahoissa. Sanoo Wäinämöinen Pohjolassa ihanan neien olewan
+Ilmarista kosiin kehottawa. Ilmarinen tästä arwelee Wäinämöiseltä
+itsensä Pohjolaan luwatuksi, eikä lupaa lähteä. Niin käskee
+Wäinämöinen häntä outoa kuusta katsomahan. Lähtee Wäinämöisen kera,
+tulee paikalle, nousee kuuta ja otawata latwasta ottamaan. Latwaan
+kohottua laulaa ison tuulen Wäinämöinen, joka kuusinensa, päiwinensä,
+wie Ilmarisen Pohjolaan. Siellä hän sepäksi kuultu pannaan sammon
+taonnalle. Rakentaa pajan, hankkii tuulet lietsomaan, ja takoo
+sammon, jonka sitte walmihina Pohjolan emäntä kiwimäkeen tallitsee.
+Ilmarinen itse, neien suostuttamatta, lähtee Pohjolasta kotia ja
+kertoo Wäinämöiselle sammon takoneensa.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohta lähtewi kotia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani warsan waljahisin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruskian reen etehen,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Itse reuoksen rekehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korjahan kohentelihen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Reki wieri, tie lyheni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalas koiwunen kolasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korja kultanen kulisi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ajawi, karettelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noita Wäinölän ahoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Kalewalan kankahia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Syö susi unen näkiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tapa tauti Lappalainen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sanot saawani kotia</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Enämpi eläwin silmin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinä ilmoissa ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näille Wäinölän ahoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahille."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; &nbsp; Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulelewi, taitelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo kuusen kukkalatwan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kukkalatwan, kultalehwän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Latwan työnti taiwahalle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Puhki pilwien kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lehwät ilmoille lewitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Halki taiwahan hajotti.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laulelewi, taitelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo kuun kumottamahan</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Kultalatwa kuusosehen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo oksille otawan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ajawi, karettelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohti kullaista kotia</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla päin pahoilla mielin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Kun oli seppo Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takojan iän ikuisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luwannut lunastimeksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman päänsä päästimeksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Summahan Sariolahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Seppo wastahan tulewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Woi sie wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mit' olet pahalla mielin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaiken kallella kypärin?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; &nbsp; Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sinä seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lankoni emoni lapsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähe neittä noutamahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Päätä kassa katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on neiti Pohjolassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Impi kylmässä kylässä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Jok' ei suostu sulhosihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mielly miehiin hywihin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiitti puoli pohjan maata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ompi kowin koria,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lihan läpi luu näkywi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Luun läpi yin näkywi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatat sie takoa sammon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjaella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin saat neion palkastasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Työstäsi tytön ihanan."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; &nbsp; Itse seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Joko sie minun menetit</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman pääsi päästimeksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Itsesi lunastimeksi!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En sinä pitkänä ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähe Pohjolan tuwille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan salwoksille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Miesten syöjille sioille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urosten upottajille."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Lähkös kuusta katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on nossut taiwahalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puhki pilwien kohonnut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lehwät ilmoille lewennä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Halki taiwahan hajonna.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Ompi kummat kuusosessa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuu uusi kumottamassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultalatwa kuusosessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompi oksilla otawa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Läksit kuusta katsomahan</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Tuonne Wäinölän aholle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Nyt sie seppo weikkoseni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noskos kuuta noutamahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Otawaista ottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultalatwa kuusosesta."</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Siitä seppo Ilmatinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nousi puuhun korkialle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylähäksi taiwahalle;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Nousi kuuta noutamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawaista ottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultalatwa kuusosesta.</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lauloa hyrähtelewi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Laulo tuulen tuppurihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman raiwohin rakenti.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ota tuuli purtehesi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Ahawa wenosehesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wieä, wiillätelläksesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Otti tuuli purtehensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawa wenosehensa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wieä, wiillätelläksensä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jopa kulki, jotta joutu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiähän Pohjolahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Summahan Sariolahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulki tuulen tietä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawan ratoa myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli kuun, alatse päiwän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawaisten olkapäitse,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Pääty Pohjolan pihalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan saunatielle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä häntä koirat kuultu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä haukkujat hawattu.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Pohjan akka harwahammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse päätywi pihalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse ennätti sanoa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mi sinä lienet miehiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ja kuka urohiasi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Tulit tuulen tietä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawan ratoa myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä koirat kohti hauku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä wirka willahännät."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. "Emmä tänne tullukkana</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän koirien kuluksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Willahäntien wihaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näillä ouoilla owilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weräjillä wierahilla."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150.&nbsp;  Siitä Pohjalan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysäsewi wierahalta:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oletko tullut tuntemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuota seppo Ilmarista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Takojata taitawinta?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Se on seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Itse olen seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160.&nbsp;  Louhi Pohjolan emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan akka harwahammas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pistihen tupahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Neityeni nuorempani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Lapseni wakawimpani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pane päällesi parainta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunihinta kaulallesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ripehintä rinnoillesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warrellesi walkeinta;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Jo on seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saanut sammon laaintahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjantahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuopa kaunis Pohjan tytti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Maan kuulu, ween walio,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni aittahan mäellä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolme on aittoa mäellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksi on emosen aitta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se aitta parahin aitta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Siellä on arkku arkun päällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lipas lippahan lomassa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aukasi parahan arkun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kimahutti kirjokannen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Löysi kuusi kultawyötä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Wiisi willaista hametta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puki päällensä parasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaulallensa kaunihinta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ripeintä rinnoillensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warrellensa walkeinta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190.&nbsp;  Siitä Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käytti seppo Ilmarisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolla Pohjolan tuwassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan salwoksessa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syötti miehen syöneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Juotti miehen juoneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apatti alanenäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uuwutti unelliseksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani maata matkamiehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neien wierehen wenytti.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200.&nbsp;  Siitä Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatatko takoa sammon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Kirjokannen kirjaella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen joukkosen sulasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Niin saat neion palkastasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Työstäsi tytön ihanan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo taisin takoa Sammon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kirjokannen kirjaella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen joukkosen sulasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen wärttinän muruista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Kun olin taiwoista takowa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman kantta kalkuttawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman alkosen alutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Riporihman tehtysättä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksi sammon laaintahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjantahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysy paikalta pajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikkia sepinkaluja;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Ei pajoa Pohjolassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pihtiä Pimentolassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei pajoa, ei paletta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahjoa, alasintana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasaroa warttakana.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235.&nbsp;  Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Akat tuosta tuskautoho,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Herjat kesken heittäöhö;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waan ei mies pahempikana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Uros untelompikana."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsi ahjonsa alusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leweyttä lietsehensä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjolan kiwimäellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautasella kalliolla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Wuorella teräksisellä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Löysi paikkoa palasen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aloa aniwähäsen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Johon paino palkehensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lewitteli lietsehensä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Alasimensa asetti.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pani orjat lietsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Palkkalaiset painamahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orjat lietso löyhytteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Palkkalaiset painatteli;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Lietso päiwän, lietso toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lietso kohta kolmannenki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syli syttä hartiolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kyynärä kywentä päässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waaksa muulla wartalolla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Kortteli kowa nokea.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo päiwällä kolmannella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katso ahjonsa alusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lietsehensä liepehiä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. "Saako sampo walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kirjatuksi?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ei saa sampo walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kirjatuksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Saapi tuulet lietsomahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lietso tuulet löyhytteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itä lietso, lietso länsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etelä enemmän lietso,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjanen puhu kowasti.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Lietso päiwän, lietso toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lietso kohta kolmannenki;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwälläpä kolmanella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katso ahjonsa alusta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Lietsehensä liepehiä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sampo tungeksen tulesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta ahjonsa ajaksen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Takoa taputtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lyöä lyyhäyttelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pajassa owettomassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman ikkunattomassa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwät sampoa takowi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Kirjokantta kalkuttawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yöt on neittä miestyttäwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Impeä lepyttelewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Saipa sampo walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kirjotuksi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Ei saa impi miestytyksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neitonen lepytetyksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä jauho uusi sampo,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kiikutteli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jauho purnon puhtehessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Jauho purnon syötäwiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Purnon toisen myötäwiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen kotipitoja.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin ihastu Pohjan akka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatto sitte sammon tuonne</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Waaran waskisen sisähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjolan kiwimäkehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yheksän lukun taaksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sihen juuret juurruttele</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yheksän sylen sywälle;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Juuren juurti maaemähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisen wesiwiertehesen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen kotimäkehen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Allapäin pahoilla mielin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahta kallella kypärin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo tuossa ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitkin päätänsä pitäne</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miten olla, kuin eleä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Pimiässä Pohjolassa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laatisiko mieli mennä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elomaille entisille?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325.&nbsp;  Sano seppo Ilmarinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sinne mieleni tekisi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elomaille entisille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kotihini kuolemahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Louhi Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Syötti miehen, juotti miehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panewi perähän purren,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti tuulen tuulemahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Matkasi omille maille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Kohti kullaista kotia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Entistä elosioa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kysy wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmariselta sepolta:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Weli seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Lankoni emoni lapsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joko laait uuen sammon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kirjaelit?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse laatia pakisi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. "Jopa jauho uusi sampo,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokansi kiikutteli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jauho purnon puhtehessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jauho purnon syötäwiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Purnon toisen myötäwiä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Kolmannen pieltäwiä."</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kuues_Runo" id="Kuues_Runo">Kuues Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Lemminkäinen yritäksen Pohjan tyttöä kosihin. Emo kieltää lähtemästä,
+surmaa Pohjan noijilta pojalleen pelkääwä. Lemminkäinen jo päätänsä
+harjaawa nakkaa suan käestänsä lausumalla, sillon häntä surmattawan,
+konsa suka werta wuotanee. Niin waraeleksen ja lähtee matkalle.
+Tulee kylään, ajaa talo talolta ja kysyy jo kahestaki paikasta
+hewosensa riisujata. Ei saanut, ajaa eille Pohjolan pihalle. Kuulee
+tuwassa laulajoita ja pistäksen sisälle. Ihmetellään ku lienee
+outo, kun häntä ei koiratkana haukkune. Lemminkäinen wirkkaa ei
+siksi tulleensakan ja alkaa lauloa. Niin laulo miehet kunne kunki
+tuwasta, yhen waan heitti laulamatta wanhan sokia ukon. Kysy ukko
+miksi häntäkin ei laulanut. Sanoo Lemminkäinen ei senlaiseen herjaan
+koskewansa. Tästä ukko suuttunut lähtee Tuonelan joelle siellä
+Lemminkäistä uottawa.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse lieto Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse kaunis kaukomieli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähtiäksensä kokewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tullaksensa toiwotteli</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Pohjan poikajen tulille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin lasten tanterille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kesän kengitti hewoista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talwen rautoja rakenti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waljasti tulisen ruunan</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Tulisella tanterella;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesi tippu wempelestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Raswa rahkehen nenästä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi emoni, waimo wanha,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Jospa paitani pesisit</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mustan käärmehen mujuilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesäkuilla kuiwoaisit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mun kosihin mennäkseni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neittä kylmästä kylästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Piikoa Pimentolasta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Emo kielteä käkewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warotteli waimo wanha:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ellös menkö poikueni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tieon tietämättä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Ilman taion taitamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan poikajen tulille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin lasten tanterille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä Lappi laulanewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tunkenewi Turjalainen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Suin sytehen, päin sawehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kypenihin kyynäswarsin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuumihin porohin."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo minua noiat noitu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Noiat noitu, kyyt kiroili,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koki kolme Lappalaista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhtenä kesäissä yönä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alasti alakiwellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman wyöttä, waattehitta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Sen werran minusta saiwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Min kirwes kiwestä saapi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Napakaira kalliosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Järky jäästä iljanesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoni tyhjästä tuwasta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; &nbsp; Jos tahon tasalle panna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miesten werroille weteä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse laulan Lappalaisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tungen Turjalaisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käsin kalman kattilahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Koprin ilmahan kowahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwin hyytä hyppimähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Säärin jäätä särkemähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Riitettä repäsemähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulan halki hartionsa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Puhki leukansa puhelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paian kauluksen kaheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rikki rintalastasesta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Emo kielteä käkewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warotteli waimo wanha:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; "Ellös wainen poikueni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähkö neittä Pohjolasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piikoa Pimentolasta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuho ainaki tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hukka lieto Lemminkäistä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Tuho poikoa pätöistä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sinussa laulajaa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan poikien sekahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etkä tunne kieltä Turjan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maha lausua Lapiksi."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; &nbsp; Sillon lieto Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oli päätänsä sukiwa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hapsiansa harjaawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähtiäksensä kosihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mennäksensä Pohjolahan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Suan orrelle ojensi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harjan paino patsahasen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sillon on hukka Lemminkäistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuho poikoa pätöistä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Kun suka werin waluwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä läksi Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasten kieltoa emonsa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warotusta wanhempansa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Missä mies waraeleksen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo wähin waraeleksen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owen suussa alla orren,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirtin pihtipuolisessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weräjillä wiimmesillä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; &nbsp; Ei oo ne warat wäkewät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Missä mies waraeleksen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwalla tulisen kosken,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehessä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siinä mies waraeleksen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Hyöteleksen, wyötteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautapaitohin paneksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräswöihin telkitäksen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanoilla näillä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mies on lustuissa lujempi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Rautapaiassa parempi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräswyössä tenhosampi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noien noitien noroille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietomiesten tienohille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jottei huoli huonommista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Tottele hywiäkänä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Reki wieri, tie lyheni.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Ajo päiwän, ajo toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohta kolmannen ajawi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kylä wastahan tulewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alimmaista tietä myöten</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Alimmaisehen talohon.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu lakkapuun takoa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rinnukseni riisujaa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Aisani alentajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luokin lonkahuttajoa?"</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu lapsi lattialta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poika portahan nenältä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Rinnuksien riisujaa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisojen alentajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luokin lonkahuttajoa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mitä huoli Lemminkäinen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Helähytti helmiswyöllä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskimmäistä tietä myöten</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskimmäisehen talohon.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli kynnyksen kysywi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Lausu lakkapuun takoa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko talossa taassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rinnukseni riisujoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisani alentajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luokin lonkahuttajoa?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140.&nbsp;  Lausu akka lattialta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kielipalku pankon päästä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kyllä saat talosta taasta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rinnuksesi riisujoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisasi alentajoita,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Luokin lonkahuttajoita;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompa kyllä kymmenenki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatpa jos tahot satoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jotka sulle kyyin saawat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Antawat ajohewosen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Yli meret mennäksesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lammit luikahellaksesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isäntäsi iltaselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emäntäsi einehelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muun perehen murkkinalle.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Saaha kukkona kujahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanan lassa kartanolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mennä kynsin kynnyksessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poikkipuolin portahalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siwun sintsin lattialla."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160.&nbsp;  Mitä huoli Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oisi akka ammuttawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koukkuleuka kolkattawa."</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Helähytti helmiswyöllä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa suhuttelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wierimmäistä tietä myöten</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wierimmäisehen talohan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin pihalle tultuansa</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Lyöpi maata ruoskallansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Utu nousi ruoskan tiestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies nuori u'un seassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sepä riisu rinnuksia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sepä aisoja alenti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Sepä luokit lonkahutti.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse korwin kuuntelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuli ulkoa runoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi sammalen sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Läpi lauan laulajoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi seinän soittajoita.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Meni nurkasta tupahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai sisähän salwomesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei häntä koirat kuultu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Eikä haukkujat hawattu.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tupa oli täynnä tuppisuita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jakku miehiä jaloja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siltalauat laulajoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owen suu osoawia,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Siwuseinä soittajoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Peripenkki tietäjiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karsina karehtioita;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuo laulowat Lapin wirttä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien wirttä winguttiwat.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195.&nbsp;  Itse Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikku sillan liitoksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lieho keskilattialla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Olipa tässä ennen koira,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Rakki rauan karwallinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lihan syöjä, luun puria,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren uuelta wetäjä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mi sinä lienet miehiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ja kuka urohiasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Kun ei sua koirat kuultu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä haukkujat hawattu."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano lieto Lemminkäinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"En mä tänne tullutkana</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tawoittani, tieottani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Mahittani, maltittani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman innotta isäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waruksitta wanhempani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suuhun Untamon susien,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kitahan kirokawetten."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215.&nbsp;  Siitä lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse löihen loihtiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laikahutti laulajaksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo laulajat parahat</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahimmiksi laulajoiksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Kiwikintahat kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwiharkko hartioille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwilakki päälaelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwet suuhun syrjin syösti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paaet lappehin lapeli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Parahille laulajille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietäwimmille runoille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin laulo mokomat miehet</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kissan kirjawan rekehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kissan tuonne kiiätellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Eteämmä ennätellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan pitkähän perähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin laajahan salohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuss' ei kule karjan kynsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waella hewosen warsa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235.&nbsp;  Ja laulo mokomat miehet</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin laajalle lahelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miesten syöjälle selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urosten upottajalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Josta welhot wettä juowat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Tulikulkut tuioawat.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ja laulo mokomat miehet</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rutjan koskehan kowahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kinahmehen ilkiähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Johon puut päin putoowat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Perin wieriwät petäjät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hongat latwoin lankiawat.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo nuoret, laulo wanhat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo kerran keski laaun,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Yhen heitti laulamatta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulappalan ukko wanhan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanhan umpisilmän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin ukko sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi sie lieto Lemmin poika,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Laulot nuoret, laulot wanhat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulot kerran keski laaun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin miks et minua laula?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Se on lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. "Niin siks en sinua laula,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sä miessä nuorempana</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Makasit oman emosi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanhempasi waiwuttelit;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse herjasit heposet,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Juoksuttelit suorajouhet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suon selällä, maan nawalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ween liiwan liikkumilla."</span>
+<span style="margin-left: 6.5em;">Ulappalan ukko wanha,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanha umpisilmä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Kowin suuttu ja wihastu;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni ulos usta myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pihalle wajoa myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoksi Tuonelan joelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä katso Kaukomieltä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Wiikon wuotti Lemminkäistä.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Seitsemas_Runo" id="Seitsemas_Runo">Seitsemäs Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Lemminkäinen kysyy Pohjolan akalta tyttöä puolisoksensa ja pannaan
+ansiotyölle hirweä Hiien nurmien periltä hiihtämään. Laatii
+uuet sukset ja lähtee metsälle uhkaamalla ei sitä olewan jota
+suksillansa ei saawuttaisi. Hiisi kuultua uhkaamisen tekäsi hirwen
+jota Lemminkäinen tawottelee siks että sukset muutamassa lujassa
+potkaamassa taittuwat poikki. Siitä hän metsämiehen tawoin lu'uilla
+ja metsän haltioita rukoelemisella kokee saalihinsa saaha, joka
+wiimmen toki luonnistuki. Niin toistaa hän anomuksensa ja pannaan
+uuelle työlle Hiien hewoista suistamaan. Sen suistaa ja pyytää
+kolmannesti tyttöä. Nyt määrätään hänelle työksi yhellä yrittämällä
+joutsen Tuonelan joesta ampua. Lähtee Tuonelan joelle ja surmataan
+ukolta, joka siellä oli häntä wahtaawa. Päälliseksi hakkaa hänen
+Tuonen poika wiieksi muruksi miekallansa.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Anna akka tyttöäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuorta morsianta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En tuota pahoin pitäisi;</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Sylissäni syöessäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käsissäni käyessäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selässäni seistessäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maatessa mahani alla."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; "Äsken annan tyttäreni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuoren morsiamen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa hiihat Hiien hirwen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien peltojen periltä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon lieto Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Itse kaunis Kaukomieli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sykysyn lylyä laati,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesän ketti kalhuansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwän sauoa salitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisen toista kirjotteli.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; &nbsp; Saipa sukset walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalhunsa kanineheksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillon lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei olle sitä metsässä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Jalan neljän juoksewata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kut' ei näillä yllätetä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunihisti kannateta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalhuilla pojan Kalewan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laatimilla Lemminkäisen."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; &nbsp; Pääty Hiisi kuulemassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jumala tähyämässä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiisi hirwiä rakensi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalopeuroa sukesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pään mäkäsi mättähästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Jalat rannan raippasista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sääret aian seipähistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selän aian aiaksesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwat lammin lumpehista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ketun kuusen koskuesta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Muun lihan lahosta puusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmät kuukkunan kiwestä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laski kättä lautaselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse neuo hirweänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun kukin sukimoansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Itse ilmoin luomoansa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Nyt sie juokse Hiitten hirwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalkoa jalo tewana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimettele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poron poikimasioille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Lapin lasten tanterille."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä juoksi Hiitten hirwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalkasi jalo tewana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimetteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan aitojen peritse,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Lapin lastutanteritse;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Potkasi koan owea,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaato kattilat tulelta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selin keiton keikahutti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lihat tuhkahan tuherti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Liemet lietehen lewitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse eillehen menewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lapin lapset itkemähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin koirat haukkumahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän naiset nauramahan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; &nbsp; Tuli weitikkä werewä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano kaunis Kaukomieli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mitä täällä immet itki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mitä täällä naiset nauro,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuta täällä koirat haukku?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; "Juoksi tästä Hiitten hirwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalkasi jalo tewana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimetteli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Potkasi koan owea,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaato kattilat tulelta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Selin keiton keikahutti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lihat tuhkahan tuherti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liemet lietehen lewitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse eillehen menewi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä weitikkä werewä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Lykkäsi lylyn lumelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on woina wuolakenna;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto kattawan awuksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on kiitäwän hawukan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto kaksi sauoansa</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Kahen puolin kalhustansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saan makso saua markan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen ruskian reposen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä kerran potkasewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmän sintämättömähän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Potkasewi kerran toisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwan kuulemattomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Potkasewi kolmannenki</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo tawotti Hiien hirwen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kokan koiwusen rakenti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Tarhan tammisen tawotti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Siinä seiso Hiien hirwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poropetra poimettele!"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Selkeä silittelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taljoa taputtelewi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. "Sopisipa taassa maata</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuoren neitosen keralla."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä kiihty Hiien hirwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poropetra potkimahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokan koiwusen lewitti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Tarhan tammisen hajotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse eillehen menewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä weitikkä werewä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä kerran potkasewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lysmätti lyly läwestä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Taittu kalhu kannan tiestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saua katki kään siasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen somman suowerosta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse juoksi Hiien hirwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jottei päätänä näkynnä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Silmän sintämättömäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwan kuulemattomaksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse kaunis Kaukomieli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä muisti muunki keinon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Toki toisen tien osasi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sauowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Joko hiihan hiljalleni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werkkahalleni wetelen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Hiljallehen huono käypi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sauan woimaton pitäwi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heitän poies heinäkengät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panen talwitallukseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sykysyiset syylinkini,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Metsolahan mennäkseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän tyttöjen tyköhön,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinipiikojen pihalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hawulinnan liistehille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Minun sukseni kuluwat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Hopiaiset hoikkenewat;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otan Hiien hienot sukset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lemmon leppäset siwakat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niillä hiihan Hiien maita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lemmon maita löyhyttelen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Hiihan kohti korwen rannan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salon sintäwän sisälle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuolta korpi kuummottawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta sintäwi sinerwä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonne mieleni tekewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Aiwoni ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muien miesten metsimaille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urosten eräsaloille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Otan kolme koiroani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiisi willa hänteäni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Seitsemän sepeliäni;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohottelen koiriani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jouwuttelen jousiani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suksiani suin puhelen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suksi on jalkoa sukua,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Jousi kättä joukkioa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päre nuoli, puu wasama.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Koirani keränä wieri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän kukka kuulusana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sukseni ma'a matona.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Niin on häntä koirallani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun komehin korpikuusi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin on silmät koirallani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on suurin suitsirengas;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin on hammas koirallani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kun on wiikate Wirossa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sinä koirani komehin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">otukseni oiwallisin!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoksuttele, jouwuttele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahomaita aukehia;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Juokse tuonne toisualle</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mielusahan metsolahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tarkkahan Tapiolahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kowa ilma koskenewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rakkihini rapsuawi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Niin minä sanon mokomin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanon, kun sano isoni:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tellerwo Tapion neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mielikki metsän miniä!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kukuttele koiroani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Haukuta hakioani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisällä salon sinisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwen kultasen koissa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäännä wainu wempelelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhku kaarelle siwalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Lyö löyly etempääki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanna wainu kaukempoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulla koiran sieramihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wilullaki, wihmoillaki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Säilläki, satehillaki;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Jotta koiran kohti juosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Penun julki julkotella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mielusassa metsolassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tarkassa Tapiolassa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niinp' ennen sano isoni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Wieri waltawanhempani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei koira kohti juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Penu oikein osannut:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku on koirani kokenut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mikä hallin haittaellut;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Ku on tukki koiran turwan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wainukullan salpaeli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei koira kohti hauku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Penu oikein osoa?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kyllä tieän koiran synnyn,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Arwoan alun penuen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuulelt' on penuen tunti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawalta koiran alku.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Portto Pohjolan sokia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulappalan umpisilmä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Perin tuulehen makasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pallehin pahaan säähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selin luoen luotehesen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaltoin kaarnapohjasehen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuuli nosti turkin helmat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Ahawa hamehen helmat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teki tuuli tiineheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawa awulliseksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mitä kantawi kohussa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koiran tuo kohussa kanto,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Penun alla pernojensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maksoissansa maan itikan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ku kanto kapalonuorat?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hawon akka raiwokerta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se kanto kapalonuorat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Lapsen karkian kapalon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liinoissansa liikutteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helmoissansa heilutteli.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Penitar waliwo waimo,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulappalan umpisilmä!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Tule lasta päästämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poikoa perittämähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli lukko koiran suuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haitta haukun hampahisin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota lukko koiran suusta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Haitta haukun hampahista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota sulku suun eestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapu kielen kantimesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anna koiran kohti juosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Penun oikein osata.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240.&nbsp;  Lähen nyt miehistä metsälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohista ulkotöille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lepy lehto, kostu korpi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taiwu ainoinen Tapio!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ihastu jumalan ilma,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Miehen mennessä metsälle!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota metsä mieheksesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohoksesi Tapio,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korpi kolkkipojaksesi!</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Soita metsä kanteletta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Kukuta salo käkeä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jotta kulta kuunteleisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopia tilin tekisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla kuusen kultalatwan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla kaunihin katajan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255.&nbsp;  Matalainen mulla mahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lyhykäinen onnen lykky,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sukset kultaset kuluwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaiset hoikkenewat;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikäwä minun tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Ikäwä tulettelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei oo kullan muuttajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopian wajehtajoa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikäw' on iloton ilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwä pitkä saalihiton.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265.&nbsp;  Joko suuttu suuri luoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">hallan antaja wihastu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei anna aionkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harwonkana hoiwauta?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ellös suuttuo jumala,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Maan pitäjä pillastuo;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toki anna aiallani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iälläni ilmauta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ma ainosin anelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kielin kullan kuikuttelen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275.&nbsp;  Miks et anna antoluoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lupoa luja jumala?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei ne muutkana paremmat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä pyytäjät pyhemmät;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä miesten muienkana</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Sinisemmät silmiripset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koriammat kulmakarwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalan heitto hempiämpi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Muut ne wiewät wiekkahuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muut ottawat ounahuulla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Mie en weisi wiekkahuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En ottaisi ounahuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weisin waiwani näöstä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ottaisin omasta työstä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mikä mieli, mikä muutos,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Mielusassa metsolassa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Entinen metsän emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oli kaunis katsannolta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ihana imertimiltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käet olit kullan käärehissä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Sormet kullan sormuksissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pää kullan pätinehissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tukat kullan suortuwissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwat kullan koltuskoissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmäripset simpsukoissa;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Nykynen metsän emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruma on warsin rungoltansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilkiä imertimiltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käet on witsakäärehissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sormet witsasormuksissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Pää witsa pätinehissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tukat witsa suortuwissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwat witsa koltuskoissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaula witsa helmilöissä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Missä nyt antaja asuwi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Eläwi hywä emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puhas muori puuhoawi?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolla antaja asuwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eläwi hywä emäntä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puhas muori puuhoawi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Sakaroilla sarwilinnan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän linnan liepehillä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eilen mie käwin metsässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolm' on linnoa metsässä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksi puinen, toinen luinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Kolmansi kiwinen linna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se linna emännän linna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuus' on kulta ikkunoa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunki linnan kulmanteella.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mie katsoin sisähän noista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Siellä antajat asuwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ja wiruwat wiljan eukot.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mielikki metsän emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puhas muori, muoto kaunis!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lyöte lykkywaattehisin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Antipaitohin panete;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aukase metinen arkku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mesilipas liikahuta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metiseltä mättähältä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultaselta kunnahalta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Tuo mulle metsän olutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän mettä juoakseni;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsäss' on olutta paljon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsässä mesi makia.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Hiero kahta kämmentäsi</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Nyperrä hypehiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pane kulta kulkemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopia waeltamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasten miestä walkiata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kowin koiwun karwallista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345.&nbsp;  Metsolan metinen neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän piika pikkarainen!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Soitellos mesinen pilli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Simapilli piiparoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwalle ehon emännän;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Et emäntä lienekkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos et piikoa pitäne,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sata piikoa pitäne,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat muuta käskyläistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karjan kaiken kaitsiata,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355. Wiitsiätä wiljan kaiken.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mielikki metsän miniä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuulikki tytär Tapion!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota piiska pihlajainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katajainen karjan ruoska,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Takoa Tapiowaaran,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuomiwaaran tuolta puolen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jolla witsot wiljoasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karkottelet karjoasi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aja wilja wieremmille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Aukeimmille ahoille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jok' on laiska juoksemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sitä laske lautaselle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joka tieltä pois menewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sitä silmille siwalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370. Tielle korwasta kohota.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oja wastahan tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puro tiellä poikkipuolen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silkki sillaksi siwalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Punalanka portahaksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375.&nbsp;  Metsän ukko halliparta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän kultanen kuningas!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pane nyt metsät miekka wyölle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salot kalpio kätehen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salot pannos palttinahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Metsät werkahan wetäös,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haawat kaikki haljakkoihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuset kultihin rakenna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanhat hongat waskiwyölle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Petäjät hopiawyölle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">385. Koiwut kulta kalkkaroihin.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paa kun panit muinoselta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinun antiaikoinasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minun pyytöpäiwinäni;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mentyä minun metsälle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">390. Ja salolle saatuani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwelle kohottuani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mäen päälle päästyäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuna paisto kuusen oksat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiana hongan oksat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">395. Päiwänä petäjän latwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haawan latwat haljakkoina;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuna paisto kuulu poika,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwänä tytär pätöwä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Awa aittasi awara,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">400. Luinen lukko lonkahuta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota kultanen kurikka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käyös waskinen wasara,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jolla korwet kolkuttelet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salot synkät sylkyttelet,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">405. Wiljan syntymäsioilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahan karwan kaswinmaalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jotta wilja wirtoaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä karja karkuaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehen etsiwän etehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">410. Uron ottawan ohille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Aita kultanen kuwoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiainen pystö pistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juosta karjan joutusasti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wikewästi wiilletellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">415. Kullaista kujoa myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista tietä myöten.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jospa karja karkuaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eli wilja wierehtäisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin sä aitoa kohenna;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">420. Kun hän katsowi ylitse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillon aitoa ylennä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni katsowi alatse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillon aitoa alenna;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei wilja wieremällä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">425. Sillon aita annollansa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Hiien poika pikkarainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hyppääjä hywän selän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">paljastele warsoasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rakentele ratsuasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">430. Ota kulta kannuksesi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaisen orren päästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultasesta lippahasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaskisesta wakkasesta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillä kutkuta kuwetta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">435. Sekä kaiwa kainaloita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anna juosta joutusasti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wikewästi wiilletellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskisissa waljahissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultasissa kahlehissa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">440.&nbsp;  Aita wastahan tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Riehto aitoa repäse</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiieltä witsaswäliltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seitsemältä seipähältä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaheksalta kannon päältä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">445.&nbsp;  Ota witsa wiittä syltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koiwu kolmia tapoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jolla witsot wiljoasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karkottelet karjoasi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei täywy tännempänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">450. Niin tuo tuolta tuonnempoa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoa Tanikan linnan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien linnan liepehiltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uroholle pyytäjälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehelle anelewalle.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">455.&nbsp;  Mimerkki metsän emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waimo puhaswarrellinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän ukko halliparta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän kultanen Kuningas!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tule nyt kullan muuttelohon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">460. Hopian wajehtelohon.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minun on kullat kuun ikuiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwän poloiset hopiat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isoni soasta saamat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tawottamat tappioista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">465. Ne kuluwat kukkarossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tummentuwat tuhniossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei oo kullan muuttajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopian wajehtajoa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tule nyt kullat ottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">470. Hopiat walitsemahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minun on kullat kirkkahammat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinun kullat karwasemmat.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lempiliinasi lewitä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle minun kultieni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">475. Kullan maahan tippumatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopian riwestymättä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullat annan kynsillesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kämmenellesi hopiat."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillä lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">480. Toki hiihti Hiien hirwen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien peltojen periltä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse lämsensä lähetti</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien hirwen hartioille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaulalle kameli warsan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">485. Jott'ei potkinut kowasti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selkeä silittäessä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano tuolta tultuansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjolahan saatuansa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo ma hiihin Hiien hirwen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">490. Hiien peltojen periltä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anna akka tyttöäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuorta morsianta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Äsken annan tyttäreni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">405. Sekä nuoren morsiamen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa suistat suuren ruunan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien ruskian hewosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsan waahtileuan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joll' on rautaset kapiot,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">500. Teräksiset temmottimet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli tukka, rautaharja."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti kulta ohjaksensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaisen marhaminnan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">505. Läksi hewosen hakuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suwikunnan kuuntelohon</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien nurmien periltä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Astua taputtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käyä kullerroittelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">510. Wihannalle wainiolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän pellon pientarelle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siellä etsiwi hewoista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päätä puiti katselewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suwikunnan suitset wyöllä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">515. Warsan waljahat olalla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Iski silmänsä itähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käänti päätä päiwän alle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näki hiekalla hewosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuloharjan kuusikolla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">520. Senp' on tukka tulta tuiski,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harja suihkisi sawua.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin sanowi Lemminkäinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ukko taiwahan napanen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Remupilwen reunahinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">525. Taiwo auoksi awaos,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilma riehoksi rewitä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilma kaikki ikkunoiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taiwon kansi kahtaloksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sa'a lunta sauan warsi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">530. Kiehittele keihäswarsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harjalle hywän hewosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän laukin lautasille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylmä jäätä kyynäriä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otsahan pyhän orihin."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">535. Sato ukko uutta lunta:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wisko hienosta witiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokonansa kolme syltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harjalle hywän hewosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän laukin lautasille;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">540. Kylmi jäätä kyynäriä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otsahan pyhän orihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni luota katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Likeltä tähyämähän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">545. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Hiiestä hewosen synty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">kuoresta walion warsan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsa waahtileuka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien ruskia heponen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">550. Tuoppa kultaturpoasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pistä päätäsi hopia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultasihin suitsiloihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskisihin waljahisin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei täällä pahoin pietä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">555. Aiwan ankein ajeta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillä suisti suuren ruunan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Längitti jalon herwosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsan waljasteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wihannalla wainiolla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">560. Pyhän pellon pientarella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pisti suitset kullan suuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitsensä hopian päähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse istuwi selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Löihen reisin ratsahille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">565. Laski wirkkua witsalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helähytti helmiswyöllä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa tomuttelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoksi ankaran anopin.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tuonne saatuansa:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">570. "Jo nyt suistin suuren ruunan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Längitin jalon hewosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien warsan paljastelin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wihannalta wainiolta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän pellon pientarilta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">575. Sekä hiihin Hiien hirwen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien nurmien periltä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anna akka tyttöäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuorta morsianta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">580. "Äsken annan tyttäreni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä nuoren morsiamen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ammut joutsenen joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirrasta wihannan linnun;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonen mustasta joesta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">585. Pyhän wirran pyörtehestä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen nuolen nostannalta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhellä yrittämällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen jalkasi sialta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">590. Käwi kohta ampumahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalo jousi kainalossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiini nuolia selässä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwi Tuonelan joelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehelle.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">595.&nbsp;  Ulappalan ukko wanha,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanha umpisilmä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonen mustalla joella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän wirran pyörtehellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katselewi, kääntelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">600. Tulewaksi Lemminkäistä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kaunis kaukoa näkywi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werewä wesien poikki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saawaksi, lähenewäksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niinp' on ukko umpisilmä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">605. Laulawi wesomen weestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Umpiputken lainehista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syöksi miehen syämen kautta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kautta kainalon wasemen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi lieto Lemminkäisen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">610. Sano lieto Lemminkäinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sen mä tein pahinta työtä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun en muistanut kysellä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapehelta äitiltäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miten olla, kuin eleä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">615. Näinä päiwinä pahoina;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En tieä ween kipuja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Umpiputken ailuhia."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ulappalan ukko wanha,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukko wanha, umpisilmä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">620. Wiepi juoksulla jokehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syytäwi meren sywähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle aaltojen ajawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuon on lieto Lemminkäisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä lieto Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">625. Itse kaunis kaukomieli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni koskessa kolisten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Myötäwirrassa wilisten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonne Tuonelan tuwille.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo werinen Tuonen poika</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">630. Lyöpi miestä miekallansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kawahutti kalwallansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Löip' on kerran leimahutti</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehen wiieksi muruksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaheksaksi kappaleksi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">635. Pään mäkäsi mättähäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalat raian haarukaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muun lihan lahoksi puuksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmät suolle karpaloiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiwukset kuiwiksi kuloiksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">640.&nbsp;  Siin' on loppu Lemminkäisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuollo ankaran kosian.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kaheksas_Runo" id="Kaheksas_Runo">Kaheksas Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Äiti jo koissa walittaa kauan Lemminkäisen kosissa wiipywän.
+Katsotaan sukaa, nähään werta wuotawan. Tästä äitille hätä, jo itse
+lähtee Pohjolaan poikoansa tieustelemaan. Pohjan akka esinnä muita
+wiekastelewa jo wiimmen sanoo toenki, panneensa hirwiä hiihtamaan,
+hewosia suistamaan ja lintuja ampumaan. Äiti näiltä teiltä poikoansa
+etsimään; hakee hakemalla, ei löyä. Tulee tielle, tietäki kysyy, jos
+tienne Lemminkäisestä. Tie utelee Hiitolaan saaneen, josta kuitenkana
+ei löytä. Näkee kuun, kysäsi kuulta. Kuu arwelee jos lienee Pohjan
+lampiin hukkunut. Ei löyä sieltäkänä. Niin wiimmen saappi päiwältä
+kysyneeksi, joka kaiketi tieten sanoo Tuonen joelle surmatuksi.
+Siitä äiti Tuonen jokea haroamaan päiweä rukoillut Tuonelata siksi
+ajaksi unettamaan. Saapi haratessa pala palalta Lemminkäistä, joista
+palasista uuelleen rakentaa poikansa elämään, saahen poika wielä wähä
+entistäki paremmaksi.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä äiti äyhkäsewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walittawi waimo wanha:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Woipa poikani polonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultani omena,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Wiikon wiipywi kosissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kauan mailla wierahilla."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oli ennen naitu nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen ostettu emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koissa lieto Lemminkäisen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Kaukomielen kartanossa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katso illalla sukoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aamulla tereä harjan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo suka werin waluwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; &nbsp; Sano ennen naitu nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen ostettu emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo nyt on poikasi polonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Matkoilla majattomilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Teillä tietämättömillä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo suka werin waluwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse katsowi sukoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Itse itkulle hyräyty:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tällä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Woi polonen päiwiäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woipa laaja lapsiani.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on hukka Lemminkäistä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Tuho poikoa pätöistä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo suka werin waluwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harja hurmehin loruwi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Nousi leiwon lentimille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sirkun siiwille yleni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Lenti Pohjolan tuwille:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi sie Pohjolan emäntä!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minne saatit Lemminkäisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne poikani polosen?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; "Syötin miehen syöneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juotin miehen juoneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajatin alanenäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panin orihin rekehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korjahan kowan tulisen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Liekkö jäälle jättänynnä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uhkuhun upottanunna."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano äiti Lemminkäisen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo wainen walehtelitki;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minne saatit Lemminkäisen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Kunne poikani polosen?"</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Syötin miehen syönneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juotin miehen juoneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apatin alanenäksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Istutin wenon perähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laitin kosket laskemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liekkö kuollut koskitiellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurja hukkunut wesillä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano äiti Lemminkäisen:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; "Jo wainen walehtelitki;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minne saatit Lemminkäisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne poikani polosen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tarkkoja tosia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walehia wiimmesiä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Taikka surmasi tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuolemasi kohtoawi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Panin hirwet hiihtamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalopeurat jaksamahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Suuret ruunat suistamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsat waljastattamahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laitin joutsenen hakuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhän linnun pyyäntähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä tieä itsekkänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Mi lie tullunna tulonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mikä kuollo kohtaellut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei kuulu jo tulewan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Morsianta pyytämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tyttöä anelemahan."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; &nbsp; Emo etsi eksynyttä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaonnutta kaipoawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talwella lylyin lipein,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesällä kewysin pursin.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei tieä emo polonen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Eikä kantaja katala,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Missä liikkuwi lihansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wierewi oma werensä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liekkö maalla, wai merellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waiko suurella salolla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Käyneekö käpymäkeä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanarwaista kangasmaata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wai lienee meren selällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lakehilla lainehilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Emo etsi poikoansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Kaonnutta kaipoawi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoksi sunna suuret korwet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weet saukkona samosi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orawana hongan oksat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kärppänä kolot kiwien,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Puiten puut, jaellen heinät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsellen kanerwajuuret.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tiehyt wastahan tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin tielle kumarteleksen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi tiehyt jumalan luoma.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Oletko nähnyt poikoani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopeaista sauoani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tiehyt taiten wastaeli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Enk' ole nähnyt, enkä kuullut;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Liekkö poikasi polonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiien hiilikankahilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahan wallan walkioissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kypenissä kyynäswarsin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Koprin kuumissa poroissa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsi tuolta poikoansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista sauoansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puiten puut, jaellen heinät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Katsellen kanerwajuuret;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etsi tuolta, eipä löyä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kuuhut wastahan tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin kuulle kumarteleksen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi kuuhut jumalan luomaa</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Oletko nähnyt poikoani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiaista sauoani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kuuhut taiten wastoawi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Enk' ole nähnyt, enkä kuullut;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Liekkö poikasi polonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pohjan pitkässä perässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin maassa laukiassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lammissa kalattomassa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Aiwan ahwenettomassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisarena siikasilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weikkona ween kaloilla."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsi tuolta poikoansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Hopiaista sauoansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puiten puut, jaellen heinät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsellen kanerwajuuret,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hakiellen hienot heinät.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Päiwyt wastahan tulewi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Päiwälle kumarteleksen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi päiwyt jumalan luoma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoma luojan walkiamme!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oletko nähnyt poikoani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullaista omenoani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Hopiaista sauoani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jopa päiwyt jonki tiesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Arwaeli aurinkoinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuoll' on poikasi polonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kultasi omena,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Yheksän meren takana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meri puolen kymmenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonen mustansa joessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehessa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mennyt koskessa kolisten,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Myötäwirrassa wilisten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pää pätösen mättähänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalat raian haarukkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muu liha lahona puuna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmät suolla karpaloina,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Hiwukset kuiwina kuloina."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni seppojen pajahan:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo weikkoseni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tao rautanen harawa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Tao piit satoa syltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsi kahta kalkutellos."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Saapi rautasen harawan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä läksi lentämähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wastat siiwiksi sitowi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Pani purstoksi lapion.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti tuonne löyhytteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yheksän meren ylitse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meri puolen kymmenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maat siniset, puut punaset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Lehot lemmen karwalliset.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti Tuonelan joelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi päiwyt jumalan luoma,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Luoma luojan walkiamme!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paista hetki heltehestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen himmestä hiosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmansi koko terältä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nukuttele nuiwa kansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Wäsytä wäki Manalan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuo päiwyt jumalan luoma</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoma luojan aurinkoinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti päätönnä kanana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siipipuonna siuotteli;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195, Lenti koiwun konkelolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lepän lennolle lehahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paisti hetken heltehestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisen himmestä hiosti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen koko terältä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Nukutteli nuiwan kansan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäsytti wäen Manalan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuoret miekkojen nojahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanhat wasten sanojansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keski iän keihäille.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Siitä lenti leuhautti</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Entisellensä sialle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paikallensa muinoselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tasaselle taiwahalle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse äiti Lemminkäisen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Otti rautasen harawan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni myötänsä merehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sukkarihmasta sulahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wyölapusta lainehesen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weti kerran pitkin wettä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kerran toisen poiken wettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen witahan wettä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kerrallapa kolmannella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elotukku sai etehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haramahan rautasehen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220.&nbsp;  Elotukku ei se ollut;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oli lieto Lemminkäinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse kaunis Kaukomieli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waan oli pikkuista wajalla:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahta kättä, yhtä päätä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Monta muuta muskuloa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä henkeä polonen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harawoipi wielä kerran,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harawoipi myötä wirran,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Harawoipi wasta wirran;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Min saa kättä, kunka päätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minkä muita muskuloita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tästä poikoa rakenti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laati lieto Lemminkäistä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235.&nbsp;  Sano ennen naitu nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen ostettu emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei ole miestä mennehessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urosta uponnehessa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies mennyt, liha märännyt,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Työnnä Tuonelan jokehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuop' on äiti Lemminkäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä työnnä poikoansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuuwitteli tuttuansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Waapotteli nähtyänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Entisellensä elolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muinosille muowoillensa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mistä woie saatanehe,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Simatilkka tuotanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jolla woian woipunutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahoin tullutta parannan?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuolta woje wuotuohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Simatilkka tippuohon</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Kuun luota, tyköä päiwän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawaisten olkapäitse;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä on woitehet wakaiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsimet alinomaset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä on mettä mieluhista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Siellä wettä woimallista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Josta saapi saamatonki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ottawi olematonki.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mehiläinen ilman lintu!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lennä tuonne liuottele</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Yli kuun, alatse päiwän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawaisten olkapäitse;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lennä luojan kellarihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kamarihin kaikkiwallan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rywetä siipesi simassa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Kasta kaapusi meessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Höyräytä höyhenesi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sitte tänne tultuasi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo simoa siiwessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanna mettä kaapussasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Pahoille paranteheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wammoille waluwesiksi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Lemminkäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse woiti woipunutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahoin tullutta paransi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Woiti kerran ensimmäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta aiwan terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woiti kerran keskimmäisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskeä kiwuttomaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Woiti kerran jälkimmäisen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Päältä nuurumattomaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ehommaksi entistänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paremmaksi muinostansa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuli turwa mättähästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poika pohjasta yleni.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Yheksas_Runo" id="Yheksas_Runo">Yheksäs Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Wäinämöinen wenettä laatimassa uupuu kolme sanaa teentärunossaan.
+Lähtee niitä hakuun. Etsii esinnä muilta paikoilta, kun ei löyä,
+käypi Tuonelaanki. Huutaa Tuonen jokirannalla wenettä joen poikki
+päästäksensä. Wastataan wenettä ei saatawan ennen syyn sanottua,
+mitä oli Tuonelaan tulewa. Wäinämöinen sanoo Tuonen, sanoo rauan,
+sanoo tulen, sanoo ween Tuonelaan tuonehensa; ei uskota, eikä tuoa
+wenettää. Jo sanoo oikianki asian, sanoja Tuonelasta lähteneensä.
+Tuoaan wenet, luoaan joen poikki, syötetään, juotetaan ja
+makuutetaan. Maatessaan werkkoja laaitaan joelle, Wäinämöisen ei iäti
+jälelle päästä. Siitä Wäinämöisen piti muiksi ruweta, pienemmäksi
+muutellate, werkon silmiltä läpi uiaksensa. Niin pääsi Tuonen
+werkoista, waan sanoa sieltä ei saanut.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teki tieolla wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laati purtta laulamalla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puuttu pursi pohjapuuta,</span>
+<span style="margin-left: 3.5em;">5. Emeä eriwenonen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Läksi puuta etsimähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tammea tawottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iski puuta kirwehellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tammea tasaterällä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Tahto tammi wastaella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puu wiriä wieretellä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei minusta pohjapuuta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emeä eriwenehen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo päiwänä eillisenä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Mato juureni makasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo aiwin tänäki pänä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korppi istu latwallani</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suu werissä, pää werissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaula kaikki hurmehissa."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; &nbsp; Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä eistywi etemmä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin löysi mäeltä männyn,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puun petäjän kalliolta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siit' on saapi pohjan purren,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Emäpuun eriwenehen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Teki tieolla wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laati purtta laulamalla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo päiwän, pohjan puutti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo toisen, laian liitti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Laulo kohta kolmannenki</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hankoja hakatessansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parraspuita pannessansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tehessänsä teljopuita.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Uupu kolmea sanoa</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Päähän laian päästessänsä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perilaian liitoksessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salwalla wenon sakaran,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokkapuun kohentimilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Jo tuossa ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mistäpä sanoja saisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Loisi lempiluottehia.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Paimen wastahan tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hänpä tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; "Saat tuolta sata sanoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pääskyparwen päälaelta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hanhilauman hartioilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">joutsenkarjan juonen päästä."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; &nbsp; Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksi saamahan sanoja;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paljo pääskyjä menetti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuho joukon joutsenia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harkun hanhia häwitti;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Ei saanut sanoakana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sanoa puoltakana.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuolla olis sata sanoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmusta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Kesäpetran kielen alla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suussa walkian orawan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Läksi saamahan sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Onkelmoita ottamahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pellon petroja häwitti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Orawia suuren korren;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei saanut sanoakana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sanoa puoltakana.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuolta saan sata sanoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Tuhat wirren tutkelmusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolt' on Tuonelan koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alusmajasta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Läksi Tuonelta sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalalta lausehia;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Astua taputtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Astu päiwän, astu toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo päiwänä kolmantena</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli Tuonelan joelle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin huhuta huiahutti</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Tuossa Tuonelan joessa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuo wenettä Tuonen tytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lauttoa Manalan lapsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli salmen saahakseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki päästäkseni."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; &nbsp; Tuonen tyttäret sanowat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausuwat Manalan lapset:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Wenet täältä tuotanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni syy sanottanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mi sinun Manalle saatti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Kuka tuotti Tuonelahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tauin tappamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ottamatta oiwa surman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muun surman murentamatta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; "Tuoni on mun Manalla saanut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoni tuonut Tuonelahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttäret toruwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalman neiot kalkuttawat:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo tunnen toen puhujan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Tajuelen kielastajan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun Tuoni Manalle toisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoni toisi tullessansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalainen matkassansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sylin multa siirrettäisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Koprin kuoppa kaiwettaisi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mi sinun Manalle saatti?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Rauta mun Manalle saatti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräs tuotti Tuonelahan."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110.&nbsp; &nbsp; Tuonen tyttäret toruwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalman immet kantelewat:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo tunnen toen puhujan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tajuelen kielastajan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun rauta Manalle saisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Teräs toisi Tuonelahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werin waattehet waluisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hurmehin hurahteleisi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mi sinun Manalle saatti?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. "Tuli on mun Manalle saanut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walkiainen Tuonelahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttäret toruwat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapset kalman kalkuttawat:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo tunnen toen puhujan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Ymmärtelen kielastajan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun tuli Manalle toisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walkiainen Tuonelahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulin waattehet palaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walkehin walahteleisi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Mi sinun Manalle saatti?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Wesi on mun Manalle saanut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesi tuonut Tuonelahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttäret toruwat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Manan neiot riitelewät:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuosta tunnen kielastajan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tajuan walehtelian;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos wesi Manalle toisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesin helmasi heruisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Lainehin lapahteleisi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sillä wenettä saaha,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoa purtta Tuonelasta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tarkkoja tosia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walehia wiimmesiä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Mi sinun Manalle saatti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuka tuotti Tuonelahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman tauin tappamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ottamatta oiwa surman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muun surman musertamatta."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150.&nbsp;  Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Toki mä sanon toetki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos wähän walehtelinki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tein tieolla wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laain purtta laulamalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Laulon päiwän, pohjan puutin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulon toisen laian liitin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulon kohta kolmannenki</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hankoja hakatessani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parraspuita pannessani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Tehessäni teljopuita;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uuwun kolmea sanoa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päähän laian päästyäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perälaian liitoksessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokkapuun kohentimilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Salwalla wenon sakaran.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksin Tuonelta sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalalta lausehia.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo wenettä Tuonen tytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapsi kalman karpasoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Yli salmen saahakseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki päästäkseni."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Toi wenehen Tuonen tytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli salmen saattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki päästelewi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Syötti miehen, juotti miehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani maata matkamiehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies makaawi, waatet walwo.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuonen tyttö käykkäleuka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käykkäleuka, rautasormi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Rautarihman keträäjä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskilankojen walaja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keträsi satasen nuotan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhantisen tuuritteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhtenä sykysyyönä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Yhellä wesikiwellä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuonen poika koukkusormi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koukkusormi, rautanäppi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautawerkkojen kutoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskinuotan walmistaja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Kutowi satasen nuotan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhantisen tuuritteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Samana sykysyyönä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Samalla wesikiwellä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä werkko weetähän</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Poikki Tuonelan joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sekä pitkin jotta poikki</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jotta wieläki witahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei päästä Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selwitä uwentolaisen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Sinä ilmoissa ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuna kullan walkiana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan ikimajasta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Jo näki tuhon tulewan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hätäpäiwän päälle saawan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tohti toisiksi ruweta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Unohti muuksi muutellate:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni mustana merehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Kiwenä&nbsp; wetehen wieri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sarana saraikkohon.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Saan tappo taimenia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat emon alwehia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mato rautaisna matona,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kulki kyisnä käärmehenä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poikki Tuonelan joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi Tuonen werkkoloista.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tuolta saatuansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonelasta tultuansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Nousewalle nuorisolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kansalle ylenewälle:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Elkäte etinen kansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elkäte takanenkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähkö Tuonelta sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Manalasta lausehia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Äiä on sinne mennehiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei paljo palannehia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan ikimajasta."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230.&nbsp;  Ei sieltä sanoja saanut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sanoa puoltakana.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kymmenes_Runo" id="Kymmenes_Runo">Kymmenes Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Wäinämöinen yhä sanoja wajalla jo arwelee niitä Antero Wipuselta
+saawansa. Waan matkat sinne oliwat erinomattain pahoja, muuan juoni
+neulojen neniä, muuan miekan tutkamia, muuan kirween teriä käytäwä.
+Waan pitää kuitenki lähteä. Eillä teettää hän rautatalukset,
+rautapaian ja rautasen korennon Ilmarisella. Niin lähtee, astuu
+taputtelee, tulee Wipusen luoksi. Tämä jo oli aikoa kuollut ja
+maassa lewännyt, jotta paikalla kaswo wahwa metsä usiampilaisia
+puita. Wäinämöinen raiwaa metsän, syöksee korennon Wipusen suuhun.
+Mitä korennossa päällä meltoa oli, sen Wipunen helposti puri, waan
+eipä woinutkana terästä syämessä purra. Siitä Wäinämöinen Wipusen
+muutamasti suunsa kowin suureksi awettua meni suuhun ja suusta
+watsaan. Jo siellä alkaa takoa, josta kowa tuska ja watsanwäänne
+Wipuselle. Ei tieten eikä arwaten, mi lienee kohtaus, loihtimalla
+yrittää wapaaksi päästä. Wäinämöinen kuitenkana ei liiku eikä sano
+lähtewänsä, ennen kun saisi sanoja kuulla. Niin alkaa Wipunen
+laulella, josta Wäinämöinen sanoja kyllin kuultuansa lähtee jälelle
+weneensä luoksi.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei saanunna sanoja</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan ikimajasta,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Ain' yhtä ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitkin päätänsä pitäwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mistäpä sanoja saisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Loisi lempiluottehia.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; "Tuolla oisi sata sanoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat wirren tutkelmusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suussa Antero Wipusen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Watsassa wanhan Kalewan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinne on matka mentäwätä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Polku poimeteltawata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seki matkoa pahinta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yks on juoni juostakseni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Naisten neulojen neniä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoni toinen juostakseni</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Miehen miekan tutkamia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmas juoni juostakseni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uron tapparan teriä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lähteä luku tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen käyä kelpoawi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Kun on muienki kasakan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eli orjan palkollisen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni sepponsa pajahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh seppo Ilmarinen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Taos rautaset talukset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tao rauta rukkasetki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paita rautanen rakenna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laai rautanen korento,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksinen tienaellos,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Tao syämehen teräkset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weä päälle melto rauta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähen saamahan sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Onkelmoita ottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Watsasta wanhan Kalewan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Suusta Antero Wipusen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Wiikon on Wipunen kuollut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalewa kaonnut kauan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wipunsa wirittämästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Ahtamasta ansatiensä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Et sieltä sanoa saane,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Et sanoa puoltakana."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toki läksi, ei totellut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Astu päiwän helkytteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Naisten neulojen neniä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Astu toisen torkutteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miesten miekan tutkamia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmanenki keikutteli</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Uron tapparan teriä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse wirsikäs Wipunen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo oli wiikon maassa maannut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kauan lentossa lewännyt;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haapa kaswo hartioilta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Koiwu kulmilla yleni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leppä leukaluun nenästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pajupehko parran alta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otsasta orawikuusi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hawu honka hampahilta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Jaloilta jalo petäjä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo tulewi Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaato haawan hartioilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koiwun kulmilta kukisti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leuoilta lepän lewiän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Pajupehkon parran alta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hakko hongan hampahilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuusen otsalta kumosi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Penko pensiän petäjän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Syöksi rautasen korennon</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Ikenihin irjuwihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leukohin lotisewihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuosta wirsikäs Wipunen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heti herkesi unesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tunsi koskewan kowasti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Kipiästi kiusasewan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puri päältä mellon rauan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päältä rautasen korennon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei tiennyt terästä purra,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei syöä rauan syäntä.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; &nbsp; Auko suunsa suuremmaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leukapielensä lewitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nielläksensä Wäinämöistä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saip' on suuhun suuritieon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Watsahan warawäkewän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiikon kielellä wiruwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keruksissa kellehtiwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä watsahan walahti.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pani paitansa pajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Hiat paian palkeheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Turkkinsa tuhottimeksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Housut hormiksi rakenti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sukat hormin suulliseksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwensa alasimeksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Wasaraksi kyynäspäänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pikkusormensa pihiksi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoa taputtelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lyöä lynnähyttelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Watsassa warawäkewän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Mahtipontisen powessa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wirsikäs Wipunen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mi sie lienet miehiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo kuka urohiasi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Jo olen syönyt sa'an miestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhonnut tuhan urosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En ole wielä mointa syönyt;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syet suuhuni tulewat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kekälehet kielelleni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Rauan kuonat kulkkuhuni.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mist' olet Hiisi hingannunna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kusta juutas julkenunna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perkele perehtynynnä?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun olet tullut tunnotonna,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Tawotonna taputellut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puremahan, jäytämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syömähän, kaluamahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oletko tauti luojan luoma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Surma säätämä jumalan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Wai olet pantu palkan eestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rakettu rahan nenästä?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jos olet tauti luojan luoma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Surma säätämä jumalan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin mä luomme luojahani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Heitämme jumalahani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei herra hyweä heitä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoja kaunista kaota.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jos olet pantu palkan eestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rakettu rahan nenästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Niin mä pannen palkatonta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">rahatonta juoksemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kullatonta kulkemahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tietähän sinun sukusi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan kawala kaswantosi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140&nbsp; Oletko kalma kalmistosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perkele pyhästä maasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mullista muhajawista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maista liikuteltawista?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wai olet wieno weestä nossut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Ween waahesta walunut;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wai olet tuulen tuuwittama,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren tyrskyn työnnättämä?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mist' olet pulma puuttununna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taikia tapahtununna?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Kiwistäkö, kannoistako,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waiko wanhoista sioista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waiko watturaunioista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietomiesten tienohilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lakkipäien lainehilta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Noitien noronenistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mäkipäistä möyrymiesten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lummetkoirain koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhun kiljun kartanosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rewon rääyntäsialta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Jäniksen jäwintämailta?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lähe nyt kumma kulkemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan paha pakenemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun sanon emolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirkan wierin wanhemmalle.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165.&nbsp;  Kun minä etsin emosi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haen waltawanhempasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä turmut tuskihisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haluisi halkielet;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Halkiat paha kaheksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Konna kolmeksi muruksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ei ennen minun isoni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä waltawanhempani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouatellut noian mieltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lahjotellut Lappalaista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Sai se liiat liikkumahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai pahat pakenemahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jos ei minussa miestä lienee</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukon pojassa urosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompa tuossa weikossani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Joka pilwiä pitäwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hattaroita hallitsewi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta ma anon apua,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta huuan hoiwautan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylähältä taiwosesta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Alahalta maaemästä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Huutelen hätäsen huuon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panen äänen pakkoisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi maan, läpi manuen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi kuuen kirjokannen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Läpi taiwahan yheksän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ukko taiwahan napanen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Remupilwen reunahinen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo tänne tulinen miekka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Säkehinen säilä kanna,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Jolla ma pahan pitelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilkiän iki asetan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouse weestä ween emäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinilakki lainehista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hienohelma hettehestä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Puhasmuotonen murasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Awukseni, ainokseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuikseni, turwakseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tässä työssä työlähässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tässä tuskassa kowassa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205.&nbsp;  Nouse metsä miehinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korpi kaikki kansoinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perkele perehinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Umpilampi lapsinesi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sata miestä miekallista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Tuhat rauaista urosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäeksi wähän urohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehen pienen miehueksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ei tuosta kyllä liene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mistä mä anon apua?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Onko wanhoa wäkeä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iän kaiken istunutta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouse maasta mannun eukko,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pellosta periisäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki maasta miekkamiehet,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Hiekasta hewoisurohot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän pulmun purkajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän jakson jaksajaksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kawe eukko luonnon tytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kawe kultanen korea!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Joka ennen päästöt päästit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joka ennen jaksot jaksoit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käy nyt päästö päästämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämä jakso jaksamahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ei wielä tuosta liene,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Saakohon joku jumala,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhatkunta perkeleitä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki päästöt päästämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki jaksot jaksamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki pulmut purkamahan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235.&nbsp;  Lähe nyt kohusta konna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan kamala maksoistani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei siellä sinun sioa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siankana tarpehella;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muunne muutaos majasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Etemmä elosiasi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Minne nyt sinun manoan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa lienet nosto toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisen nosto, toisen nuoli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Toki koitellos kotiisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tekiäsi tienohille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paniasi parmohille.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liiku kun lipiä koira,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuika kun tulikipuna;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Lennä kukkona kujaan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanan lassa kartanolle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sorra soimelta hewonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nawetasta sarwinauta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päähyt koukkuhun kowerra,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Sarwet sontahan sowita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Häntä laske lattialle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sitte tullessa tupahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mene kynsin kynnyksessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwin porstuan owissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Saahen syrjin syyttömistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wieritse wiattomista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käyös päälle käskiäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouse päälle nostajasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota kiinni kinterestä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Takimmaisista jaloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaijimmista kantapäistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasemmista warpahista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tunge perkelet tulehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isännät perisopesta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Emännät owisopesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapset keskilattialta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suin tulehen, päin tulehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takaraiwoin tanterehen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmät käännä kellellehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Niskat ruttoin rutase,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wello werta hartioissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sotke suolia sisässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keitä keuhkoja mahassa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pane pää pärisemähän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Pane luut lotisemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Henki huokumattomaksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waan en pannekan pahoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsin töille törkehille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonne ma sinun manoan</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Isäntäsi iltaselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emäntäsi einehelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muorisi muna paloille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muun perehen murkkinalle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä itkewi isosi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Walittawi wanhempasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weljesi wesin waluwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muorisi murehtelewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ota Hiieltä kypärä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lakki laajan perkelehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Yli meret mennäksesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lammit luikutellaksesi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saaos Hiien hiihtoneuot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lemmon leppäset siwakat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahan miehen paksu sana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Joilla hiihat hiien maita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lemmon lehtoja samoat.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waan jos kyytiä kysynet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anonet ajohewoista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota Hiiestä hewonen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Wuoresta walitse warsa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiiess' on hywä hewonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Punatukka tunturissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywälle hypittäjälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajajalle ankaralle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Jonka tukka tulta tuiski,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nenä warsin walkiata;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joll' on rautaset kapiot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksiset temmottimet;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jonk' ei kynnet kilpistele,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Eikä kalpistu kapiot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmankana iljanella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalmankana kaljamalla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jos ei wielä siitä liene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin ota sukusi sukset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Heimokuntasi hewoset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weljesi weno punanen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulkiaksesi kotihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wenehellä wettä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hewosella tietä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Suksilla mäkiä myöten.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ollet kalma kalmistosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perkele pyhästä maasta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin tuonne sinun manoan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonne käsken ja kehotan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Multihin muhajawihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maihin liikuteltawihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Johon on kansa kaatununna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäki wahwa wääntynynnä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ollet wieno weestä nossut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Ween waahesta walunut;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin tuonne sinun manoan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonne käsken ja kehotan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suurelle meren selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulapalle aukialle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Pohjan pitkähän perähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä tuulen tuuwitella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ween wienon wilkutella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ween synkän sylkytellä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ollet tuulen tuuwittama,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. Ilman tyrskyn tyyräelmä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mennös tuulen tietä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawan ratoa myöten;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liiku kun lipiä koira,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siiry kun sininen nuoli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Tuika kun tulikipuna.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ja tuonne ma sinun manoan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hirwen hiihtokankahille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jäniksen jäpimämaille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rewon rääkymäsioille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355. Kontion kiwikolohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhun louhikamarihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Notkoille noroperille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Soille räykynettömille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Herehisin hettehisin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Läilymihin lähtehisin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jost' et kuulu kuuna pänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selwiä sinä ikänä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo tuonne ma sinun manoan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuonne kuolletten kotihin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Ikimennetten majahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waipunetten waattehille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pohjan pitkähän perähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapin laajahan salohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rutjan koskehen kowahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370. Palawahan pyörtehesen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Johon puut päin putoowat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perin wieriwät petäjät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hongat latwoin lankiawat;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokonansa kokkahongat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375. Tywin syösten suuret hongat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Latwoin laikkapäät petäjät.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jos et tuostakan totelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otan hyiset kintahani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan matoset wanttuhuni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Wielä saan kokolta koprat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weren juojalta wekarat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Linnulta lihan pitimet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hawukalta haarottimet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joilla konnan kopristelen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">385. Ilkiän iki asetan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo nyt on liitto liikkuasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saanut hetki heitteäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähtöaika lähteäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tehtyä teloamasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">390. Hengellistä hieromasta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähe nyt liika liikkumahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies paha pakenemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen päiwän nousemista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koi jumalan koittamista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">395. Auringon ylenemistä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun sanani saapi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tahi mieli juohtunewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tulkohon jumalan tunti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apu herran auetkohon.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">400. Sillon wuoret woina wuoti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalliot sian lihana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapohina umpilammit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylähäiset maat aleni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alahaiset maat yleni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">405. Linnat liikku, järkky järwet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuoret waskiset wapisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tornit linnan torkahteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tullessa jumalan tunnin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Awun herran auetessa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">410.&nbsp;  Niin sinäin liika liiku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin sinäi paha pakene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liiku liikuteltaessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Järky järkyteltäessä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">415. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Hywä täällä on ollakseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Armas aikaellakseni;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maksat maistawi hywältä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keuhkot käypi keitokseksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">420. Raswat ruuaksi pätöwi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä lähe luonnenkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eriä sinä ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun en saa sanoja kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoa lempiluottehia,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">425. Kuulla kyllältä sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhansia tutkelmoita."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wirsikäs Wipunen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jonk' oli suussa suuri tieto,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mahti ponneton powessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">430. Watsassa warat wäkewät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aukasi sanasen arkun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirsilipponsa wiritti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lauloaksensa hywiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parahin pannaksensa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">435.&nbsp;  Ei sanat sanoihin puutu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirret weisaten wähene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen kalliot kiwiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirrat wienoja wesiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Umpilammit ahwenia,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">440. Aaltoja Aluen järwi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laulo päiwät pääksytysten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhytysten yöt saneli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen saatuja sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Opituita ongelmoita,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">445. Wipunsa wirittämillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahtamilla ansatiensä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laulo synnyt syitä myöten,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luottehet lomia myöten;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pääty päiwä kuulemahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">450. Pääty kuu tähyämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otawainen oppimahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aallot seisottu selällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lainehet lahen perillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puuttu wirrat wieremästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">455. Rutjan koski kuohumasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuotamasta juoksen koski,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joki Joortanan pysähty.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä sai sanoja kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">460. Luoa lempi luottehia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai saoin sanoja kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhansia tutkelmoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suusta Antero Wipusen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mahtipontisen powesta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">465. Watsasta warawäkewän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä wirsikäs Wipunen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sylkeä tomahtelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulos wanhan Wäinämöisen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">470. Läksi suusta suuritieon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mahtipontisen powesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Watsasta warawäkewän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli sepponsa pajahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano seppo Ilmarinen:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">475. "Joko sait sanoja kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoa lempi luottehia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miten laita lasketahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perilaita liitetähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokkapuut kohennetahan?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">480.&nbsp;  Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo ma sain sanoja kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoa lempi luottehia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sain saoin sanoja kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhansia tutkelmoita."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">485.&nbsp;  Niin meni wenosen luoksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai wenonen walmihiksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laatineksi puinen pursi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heitti wenonsa teloille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uuen laiwan lastuillensa.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Yhdestoista_Runo" id="Yhdestoista_Runo">Yhdestoista Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Wäinämöinen lähtee neittä Pohjolasta. Laskee merta, tulee niemen
+kohalle, jossa Ilmarisen sisar, Annikka neito, oli waattehia
+pesemässä. Tämä esinnä arwelee, ku lienee, jo lähemmä tulleen tuntee
+Wäinämöiseksi. Tuosta kyselemään, minne oli matkoama. Jouwittelee
+Wäinämöinen jo minnekki menewänsä. Kun neiti ei usko joutawia
+ja uhkaa weneen kaataa, niin wiimmen Wäinämöinen sanoo toenki,
+Pohjan neittä kosiin lähteneensä. Siitä kerkiämiseen neiti kotiin,
+weljellensä tarinoitsee, miten Pohjan neiti oli waarassa muille
+saaha. Tästäkö sepolle kiiret. Peseksen, suiksen, suoriksen, orit
+waljaisin, lähtee Pohjolaan. Niin tullaan, Wäinämöinen halki selän
+purjehessa, Ilmarinen rantoa myöten hewosella. Jo koira Pohjolassa
+haukkumaan. Käyään katsomaan, tutaan kosioiksi wieraat. Pohjolan
+emäntä tytärtänsä neuoo Wäinämoiselle menemään, waan tytär itse oli
+Ilmarisen mielestänsä paremmaksi katsonut.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksi neittä kosjomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päätä kassa katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Miesten syöjästä kylästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohon upottajasta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Työnti wenosen wesille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uuen laiwan lainehille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuorikiskoilta teloilta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Mäntysiltä järkälöiltä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti päälle purjehpuuta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni mäntyjä mäellä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti puuhun purjehia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni kummun kuusikoita.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Itse laiwahan laseksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alasehen asteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksi merta laskemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinistä sirottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wenehellä walmihilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Punasella purrellansa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Puhu tuuli purjehesen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawa wenosehensa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pursi puinen purjehtiwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Satalauta lainehtiwi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Nenätse utusen niemen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitse saaren terhenisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Annikk' oli saaren impi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joutu sotkut sotkemassa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Waattehet wiruttamassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laawun laiturin nenässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päässä portahan punasen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">ympäri ihalat ilmat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Luopi silmänsä selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käänsi päätä päiwän alle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keksi mustasen merellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinerwöisen lainehilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; "Mi ollet merellä musta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku sinerwä lainehilla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sa ollet hanhikarja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elikk' armas alliparwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tahi muu lihawa lintu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Niin sä lentohon lewetös</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylähäksi taiwahalle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kalanen karja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elikkä lohinen luoto,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eli muu sinerwä siika,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Niin sä uimahan upotos,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wetäitös ween alatse.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kiwinen luoto,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elikkä wesikiwonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tahi muu wesihakonen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Wesi päällesi weellös,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aalto päällesi ajellos.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kotonen pursi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weion westämä wenonen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin kohin kotia käännös,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Wastoin näitä walkamoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perin muille walkamoille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ollet kylänen pursi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulommaksi uiksennellos,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wastoin muita walkamoita,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Perin näille walkamoille.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lienet pursi Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wene laulajan ikuisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin sä luokseni lähene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pakinoille painelete,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Sana wieä, toinen tuoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmansi kowin puhua."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oli pursi Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wene laulajan ikuisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo luoksi lähentelihen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Pakinoille painatteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wieä, toisen tuoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen kowin puhua.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Annik' oli saaren impi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Lausutteli matkamiestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli tienkäwiä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kunne läksit Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Olkesit suwannon sulho,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan walio waatetitse?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; &nbsp; Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Läksin lohta pyytämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuujoa kuettamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuossa Tuonelan joessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehessa."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; &nbsp; Annikk' oli saaren impi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuosta tunnen kielastajan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tajuan walehtelian;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisin ennen mun isoni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Muinon waltawanhempani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksi lohta pyytämähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taimenta tawottamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werkkoja wenehen täysi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laskuksia laiwa kaikki,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Teljot täynnä tarpomia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla kaaren atroamet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultakäpyjä kokalla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne läksit Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulkosit uwantolainen?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105.&nbsp;  Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Läksin hanhien hakuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjasiipien kisahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuolasuien korjelohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saksan salmilta sywiltä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Ulapoilta aukeilta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Aina Annikki sanowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tinarinta riitelewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuosta tunnen kielastajan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tajuan walehtelian;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Toisin ennen mun isoni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Muinon waltawanhempani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksi hanhien hakuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjasiipien kisahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuolasuien korjelohon;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wetehessä kaari kaunis,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jousi suuri jäntehessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haukku harmaja wenossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koira musta kahlehissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rakki juoksi rannan teitä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Pentu kiiellen kiwiä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne läksit Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suorihet suwantolainen?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tule tytti purteheni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Neitonen wenoseheni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin sanon toet totiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walehettomat wakaiset."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Aina Annikki sanowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tinarinta riitelewi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. "Tuuli tulko purtehesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahawa wenosehesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käännän purtesi kumohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wenosi wesiajolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos en saa tosia kuulla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Kunne läksit Wäinämöinen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tarkkoja tosia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walehia wiimmesiä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Toki ma sanon toetki,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Jos wähän walehtelinki;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läksin neittä kosjomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päätä kassa katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimiästä Pohjolasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Summasta Sariolasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Miehen syöjästä kylästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohon upottajasta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Annikk' oli saaren neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun tunsi toet totiset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Walehettomat wakaiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heitti sotkut sotkematta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waattehet wiruttamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käsin kääri waattehensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin helmansa kokosi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Meni juoksulla kotihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Samolla pihalle saapi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meni pirttihin pihalta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Weli seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Lankoni emoni lapsi!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taos mulle sukkulainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tao sormukset soriat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahet, kolmet korwakoltut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiiet, kuuet wyölliswitjat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Niin sanon toet totiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walehettomat wakaiset:</span>
+<span style="margin-left: 6em;">"Kesän kengität hewoista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talwen rautoja rakennat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulkiaksesi kosihin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Mennäksesi Pohjolahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt wiewät wiekkahammat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etewämmät ennättäwät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saoin markoin maksettusi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhansin lunastettusi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Talwin kaksin kaupittusi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesin kolmin kosjottusi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo menewi Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selässä meren sinisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kokan kultasen kuwussa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Melan koukkupään nojassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pimeähän Pohjolahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Summahan Sariolahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Se on seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Wasara walahti käästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pihet sormista pirahti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Annikki sisarueni.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taon sulle sukkulaisen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Taon sormukset soriat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahet, kolmet korwaskullat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiiet, kuuet wyölliswitjat;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lämmitä saloa sauna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pirtti riuwuttele,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Laai pikkusen poroa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lipiäistä liuottele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Millä peiponen peseksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pulmonen puhasteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sykysyisistä sysistä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Taonnoista talwisista."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Annikk' oli niemen neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sisar seppo Ilmarisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lämmitti saloa saunan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pirtin riuwutteli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Haapasilla halkosilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pienillä pirastehilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto wettä lähtehestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Herasesta hettehestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taitto wastan warwikosta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Lempiwastasen lehosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laati piimästä poroa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ytelmästä saipuata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saipuata säikkywäistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehen pään walottajoa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220.&nbsp;  Itse seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pistihen pajahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tako neien tarpehia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wyölliskoukkuja kohenti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen kylyn joutuessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Yhen saunan saapuessa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä kylpi kylläseksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walelekse walkiaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sykysyisistä sysistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taonnoista talwisista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Itse noin sanoiksi saatti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Annikki sisarueni.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa paita palttinainen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hipiälle hiettömälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iholle alastomalle;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Tuoppa kaatiot kaposet</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uitimille uittomille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Säärille sasuttomille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa haljakka sininen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päälle paian palttinaisen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Saappa sarkakauhtanainen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päälle haljakan sinisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa ussakka utunen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päälle sarkakauhtanaisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saappa saapka sahmattainen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Puhki pilwien puhuja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi metsän läässöttäjä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiwuksille hiettömille."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Otti kultia kypärin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopehia huowan täyen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pisti warsan waljahisin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puikkohin tulipunasen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse istuwi rekehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Kohennaksen korjahansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani oron juoksemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liinaharjan liikkumahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirkku juoksi, matka joutu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Reki wieri, ranta roiski.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260.&nbsp;  Ajawi karittelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren hietaharjuloita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Simosalmien siwutse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leppäharjuin hartioitse.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jopa haukku hallikoira,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Linnan luppa luskutteli.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan isäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Käyös tyttö katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mitä halli haukkunewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Linnan luppa luskuttawi."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270.&nbsp; &nbsp; Tytti warti wastoawi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Empä ennätä isoni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwi on suuri jauhettawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwi suuri, jauhot hienot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jauhaja wähäwäkinen."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275.&nbsp;  Sano Pohjolan isäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Käyös akka katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mitä halli haukkunewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Linnan luppa luskuttawi."</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Akka warti wastoawi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280.&nbsp;  "Empä tarkon ennättäisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leipä on paksu leiwottawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leipä paksu, jauhot pienet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leipoja wähäwäkinen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan isäntä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. "Ainap' on akoilla kiiret,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina työtä tyttärillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuotehellaki wenyissä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mene poika katsomahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Poika tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. "Mene itse katsomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mie en joua kuitenkana;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pino on suuri pilkottawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pino suuri, halot hienot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pilkkoja wähäwäkinen."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295.&nbsp;  Aina haukku hallikoira,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Willahäntä wieretteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saaren wartio walitti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perän lyöen pientarehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hännän maahan torkutellen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300.&nbsp;  Sano Pohjolan isäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei halli waletta hauku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Linnan luppa luuhattele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei se syyttä syyhättele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä honkihin horise."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Meni itse katsomahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pellolle perimmäiselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takimmalle tanhualle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Loi silmänsä luotehelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käänsi päätä päiwän alle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Jo näki toen totisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mitä haukku hallikoira,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan walio waikutteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mustahäntä häilytteli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajetahan kirjokorjin</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Maapuolin Simosaloa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lasketahan laiwoin suurin</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selän puolin Lemmen lahta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse Pohjolan isäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian pirttihin menewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Alle kattojen ajaksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo tulewi wierahia</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selällä meren sinisen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pohjan tytti, Pohjan akka</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Pian pistihen pihalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luoen silmänsä selälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kääten päätä päiwän alle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mi tulewi wierahia,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Se tulewi naimakansa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kellen menet tyttäreni?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ku se korjalla ajawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjawalla kiiättäwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maapuolin Simosaloa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Se on seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuopi kultia kypärin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopehia huowan täyen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku laskewi laiwoin suurin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Punalaiwoin purjehtiwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selän puolin Lemmen lahta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se on wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietäjä iän ikuinen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuopi laiwalla rahoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. Aluksella aartehia.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sille mennös tyttäreni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku tuo laiwalla rahoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aluksella aartehia;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanhassa wara parempi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Jos on nuori nopsahampi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin neiti sanansa wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oi on maammo kantajani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oi emo ylentämäni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä meitä ennenkänä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355. Ei ole myötynä rahoin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ain' on ilman annettuna</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Urohille pyytäwille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehille anowaisille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sille saanen maammoseni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Ku on sampuen takonut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kirjokannen kalkutellut."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oli eellä ennättäjä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heti tungeksen tupahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Alle kattojen ajaksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owen suussa, alla orren,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kattilan katasioilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lakin päästä laskemilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370. Kintahan kirwottimilla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Oisiko minulle neittä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikuseksi puolisoksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375. Kainaloiseksi kanaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siani lewittäjäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paniaksi päänalasen?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuopa kaunis Pohjan tytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maan kuulu, ween walio,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Itse ennätti sanoa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"En kiitä meristä miestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä wanhoa urosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuuli wie merillä mielen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aiwot särkewi ahawa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">385. Waiwa wanhasta tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikäwä iällisestä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei ole sinulle neittä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikuseksi puolisoksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kainaloiseksi kanaksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">390. Siasi lewittäjäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paniaksi päänalasen."</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kahestoista_Runo" id="Kahestoista_Runo">Kahestoista Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Ilmarinen tullut Pohjolan tupaan, kysyy neittä puolisoksensa.
+Pannaan kuni ennen Lemminkäinen kolmelle ansiotyölle, kyistä peltoa
+kyntämään, metsän petoja suistamaan ja suurta miesten-syöjä haukia
+Tuonen joelta pyytämään. Ne työt hän kaikki mieliksi raataa, tulee
+jälelle ja kysyy uuelleen tyttöä. Jo lupaawa arwelee ja imehtelee
+Pohjolan emäntä, mistä tiesikänä Ilmarinen neien Pohjolassa kaswawan.
+Wastaa Ilmarinen hywät olleen sanomat isosta emosta ja itsestä
+tytöstäki, siitä tienneen. Sanoo Pohjolan emäntä waikian olewanki
+tyttöä salata. Wäinämöinen Pohjolasta jälelle saanut wielä kotona
+warottaa kenenkänä Ilmarisen kera kilwoin neittä kosjomasta.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tungeksen tupahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaiwaksen katoksen alle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; "Jok' on walmis walwattini,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ompa walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Kun sa kynnät kyisen pellon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käärmehisen käännättelet.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Senpä Hiisi ennen kynsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lempo warsinki wakoili,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waarnahilla waskisilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Atralla tuliterällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhä poikani polonen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesken heitti kynnöksensä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei kärsi käsin ruweta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Sowi sormin suorrostella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman rautarukkasitta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwisittä kintahitta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti rautarukkasensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouti kintahat kiwiset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Tako rautaset talukset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksiset säärystimet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautapaitohin panihen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräswöihen wyöttelihen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä kynti kyisen pellon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Wakoeli maan matosen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti kyitä kynnökselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käärmehiä käännökselle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tuolta tultuansaa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo ma kynnin kyisen pellon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Wakoelin maan matosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käärmehisen käännättelin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Onko walmis walwattini,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; "Ompa walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun suistat suet saloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päistät karhut kankahilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina lehmäni lewitti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Tappo tammoja polosen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teki suitset teräksiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitset rautaset rakenti.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Niillä suistawi sutoset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päisti karhut kankahilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani suet suitset suuhun,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päitset päähän kontioille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sano tuolta tultuansa:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; "Jo ma kynnin kyisen pellon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käärmehisen käännättelin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wakoelin maan matosen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo suistin suet saloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päistin karhut kankahilta;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Onko walmis walwattini,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jo on walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Kun saat suuren suomuhauin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikkuwan kalan lihawan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolta Tuonelan joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werkotonna, nuotatonna,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Ilman muutta pyywyksettä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo on syönyt saanki miestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhonnut tuhan urosta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jopa tuskiksi tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läylemmäksi lankiawi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Takowi kokon tulisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waakalinnun walkiaisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprat rauasta takowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Teräksestä temmottimet;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siiwillen siotteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Kokon kynkkäluun nenille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenteä lekuttelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti Tuonelan joelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksi siipi wettä wiili,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen taiwoja tasaili,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Nokka luotoja lotasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprat merta kuopraeli;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lenti hauin pyyäntähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hirmuhampahan hakuhun.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuli hauki haukotellen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Ween koira wengotellen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eik' oo hauki pienen pieni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä hauki suuren suuri:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kieli kahta kirweswartta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hampahat harawan warren,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Kita kolmen kosken werta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selkäranka seitsemisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lenti kokko liitätellen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isketellen ilman lintu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eik' oo kokko pienen pieni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Eikä kokko suuren suuri:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sen on suu satoa syltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kita kuusi koskellista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kieli wiittä kirweswartta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kynnet wiittä wiikatetta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Siipi taiwoa tapasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen wettä wiepraeli.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Liiteleksen, laateleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katseleksen, käänteleksen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Keksi suuren suomuhauin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikkuwan kalan lihawan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iskewi kaloa tuota,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin selkähän kawahti.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillon suuri suomuhauki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikkuja kala lihawa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Painawi kokon kynimen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle selwien wesien.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin kokko kohotteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmahan ylenteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti mustia muria,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Päälle selwien wesien,</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Liiteleksen, laateleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toki toisesti kokewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen iski kynsiänsä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hauin hirmun hartioihin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Ween koiran koukkuluihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisen iski kynsiänsä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautaselle kalliolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuorelle teräksiselle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kilpisty kiwestä kynsi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Kalpistihen kalliosta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo hauki sukelteleksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ween wenkale weäksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kynsistä kokon kynimen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waakalinnun warpahista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135.&nbsp; &nbsp; Siitä kokko rautakopra</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohta kolmasti kokewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warsin iskeä tapasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iski kiinni kynsiänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saipa hauin kynsihinsä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Ween koiran koprihinsa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti suuren suomuhauin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ween wenkalen wetäwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta aaltojen sywien,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päälle selwien wesien.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145.&nbsp;  Nosti siitäki ylemmä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korkiammalle kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oksalle omenatammen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Latwalle lakan petäjän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Wiepi wieläki ylemmä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Korkiammalle kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitkän pilwen rannan päälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitkän kaaren kannikalle;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pilwet liikku, taiwot nauku,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman kannet kallisteli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Katkesi ukolta kaari,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulta sarwipää sakara.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sai on suuren suomuhauin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikkuwan kalan lihawan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Tuosta Tuonelan joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alentehesta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei wesi weellen tullut</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalahauin suomuloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilma ilmallen hajasnut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Kokkolinnun höyheniltä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti weitsen huotrastansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päätä poikki pahkomahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Watsa halki wiiltämähän;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Itse maisteli makua,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse riipo rintapäitä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pään on warsin poikki pahko,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiepi Pohjolan tupahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anopille antehiksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Tuoss' olis ikuinen tuoli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän Pohjolan tupahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. "Jo nyt kynnin kyiset pellot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käärmehiset käännättelin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo suistin suet saloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päistin karhut kankahilta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sainki suuret suomuhauit,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Liikkuwat kalat lihawat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuosta Tuonelan joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joko on walmis walwattini,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190.&nbsp;  Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Pahoinpa sinäi laait,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun sä päätä poikki pahkoit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Watsan warsin halki laskit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wielä riiwoit rintapäätä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Kanssa maistelit makua."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ei saalis wiatta saaha</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paikoilta paremmiltana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Saati Tuonelan joesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalan alantehesta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jok' on walmis walwattini,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawani?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. "Jo nyt on walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmis walwateltawasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on neito kosjottuna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päähyt kassa kaupittuna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmariselle sepolle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Kainaloiseksi kanaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikuseksi puolisoksi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Anto oman tyttärensä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mistä tiesit teltamoinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kuulit kultani omena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän neien syntywäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Impyen ylenewäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun on nuori neityemme,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasta kaswawa kanamme?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Laulo lapsi lattialta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poika pieni pankon päästä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Siitä tiesi teltamoinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuli kultasi omena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isopa hywältä kuulu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Kuulu kullalta mereltä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoksi purret puittomia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wenot wäljiä wesiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoen täytensä eloa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aluksensa aartehia.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230.&nbsp;  Ja siitä tiesi teltamoinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuli kultasi omena;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emopa hywältä kuulu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu kullasta koista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nosti leiwät leppehesti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Syötti wierahat wälehen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Käwi kujat kuurullahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lääwät länkämäisillähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aiwon ammo aikasuopa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aiwon aika huomenessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Mäkähti kewätkaritsa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kewätuuhi ullotteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heinän hienon heittäjätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Palasen parantajata.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo siitä tiesi teltamoinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Kuuli kultasi omena:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aiwon aika huomenessa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noki nousi nuorasesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sawu paksusta pakeni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulun neitosen koista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Sukkulainen suikahteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kärppänä kiwen raossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piukahteli pirran piikin</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tikkana puun kupeessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käärilauta käännähteli</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Orawana oksapuussa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kaiken sykysyn sanoinki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskutin tämän kewään:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Salwoome piilopirtti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piilopirtti pikkarainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neien kangasta kutoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saoin sarkoa kutoa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Laatiome pieni pirtti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Pienet piiloikkunaiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Missä neittä piiletellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päätä kassa kaswatella;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pah' on neitonen salata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiwus pitkä piiletellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Hywä on hepo salata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suorajouhi suojaella."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Waka wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla päin pahoilla mielin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kotihinsa kulkiessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Elkääte etinen kansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elkääte lapsen lapsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähkö uimahan uhalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weikasta wesien päälle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Kilwon neittä kosjomahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sepon Ilmarin keralla."</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kolmastoista_Runo" id="Kolmastoista_Runo">Kolmastoista Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Walmistetaan häitä Pohjolassa. Tapetaan esiksi iso suunnaton härkä
+ja alotetaan olutta panna. Saahaan olut pannuksi, ei käywäksi.
+Arwelee oluen pania, mistä käytettä, usiammallaki tawalla kokee,
+ei taho luonnistua. Niin wiimmen mehiläiseltä saapi yheksän meren
+takoa tuotua mettä, jolla olut käytetään. Nousee olut, kohoaa ylen
+woimalliseksi, uhkaa wanteet astiastaan katkaista, jos laulajoa ei
+heti tuotane. Etsitään hätätilassa laulajoita, ei saaha kunnollista.
+Aina uhkaa olut. Niin wiimmen pannaan kutsut liikkeelle warottamalla
+kaikki kutsua wanha Wäinämöinenki Pohjolan pitohin, Lemminkäinen
+waan yksin kutsumatta heittää. Lähtee orja matkalle ja kutsuu käskyä
+myöten rahwaan.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä häitä hankittihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walmisteltihin pitoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Häitä Pohjolan tuwilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitoja Pimentolassa.</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp;&nbsp;  Mitä tuohon tuotanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ja kuta we'ettänehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noihin Pohjolan pitohin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juominkihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän rahwahan ruuiksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Joukon suuren syötäwäksi?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuotu on muhia mulli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sonni saatuna lihawa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kaswo härkä Karjalassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sonni Suomessa sikesi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Eikä härkä suuren suuri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä härkä pienen pieni;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hämehessä häntä häily,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pää keikku Kemijoella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalk' on yksi Aunuksessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Toinen Turjan tunturilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmansi koskella Wuoksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neljäs on Lapin lahella.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwän lenti pääskylintu</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Härän sarwien wäliä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Kuun juoksi kesäorawa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Häpeheltä hännän päähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä wielä päähän päässyt,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ensinkänä ennättänyt,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskelläpä yön pitäwi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Härän hännällä lepäsi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsitähän iskiätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsotahan kaatajata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wienosta Wenäjän maasta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunihista Karjalasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Suomen suurilta tiloilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruotsin maasta rohkiasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän riikin riitamaasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän wallan wainojasta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Läksi ukko iskemähän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Palwonen pitelemähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirokannas wiilemähän;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Härkä päänsä häilähytti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mustat silmänsä mulisti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukko kuusehen kawahti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Palwonen pajun nenähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirokannas kannon päähän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ukko kuusesta toruwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Palwonen pajun nenästä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirokannas kannon päästä:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; "Kun ma tullen toisen kerran,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toki saanen saalihiksi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sata saawia lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werta seitsemän wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuta kuusi tynnyriä."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Eipä toiste tullukkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä sen erän perästä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsitähän iskiätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsotahan kaatajata;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etsitähän Tuonelasta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Manalasta maanki alta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etsitähän, eipä löytty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haettihin, ei hawattu.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mies pieni merestä nousi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uros aallosta yleni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Eikä uros pienen pieni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä uros suuren suuri;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pystyn peukalon pituinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmen sormen korkeuinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla maljan maata mahtu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Seulan alla seisomahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Part' on polwilla eessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hiwus kannoilla takana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päässä paasinen kypäri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jaloissa kiwiset kengät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Weitsi kultanen käessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hopiainen huotra wyöllä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo tapasi tappajansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sonni suuri sortajansa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Heti kun näki eränsä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Ruhto niskahan rutosti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sorti sonnin polwillehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylin maahan kyykähytti.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Saiko paljon saalihiksi?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wähän saapi saalihiksi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Sata saawia lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sata syltä makkaroa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werta seitsemän wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuuta kuusi tynnyriä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän Pohjolan pitohin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Sariolan juominkihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mistäpä olutta saamma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tahi taaria panemma,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Näille häille hankkimille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pioille piettäwille?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En tieä tekoa taarin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä syntyä olosen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Huuhuwi humala puusta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Wesi wirrasta wihelsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otra pellon pientaresta:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Konsa me koolle saamma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Konsa koolle ja koholle."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Osmotar oluen seppä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Kapo kaljojen tekiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Arwelee, ajattelewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mitä tuostaki tulisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos panen pa'an tulelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laitan keiton kiehumahan?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Otti otrasen jywiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuusi otrasen jyweä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seitsemän humalan päätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wettä kauhoa kaheksan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin pani pa'an tulelle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Laitto keiton kiehumahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kuu kiwiä kuumettihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesä wettä keitettihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salo puita poltettihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Salo puita, saari maita.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Kansa kaikki katsahtawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsahtawi, kaiwahtawi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mistäpä sawunen saapi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Auer ilmahan ajaksen."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuoltapa sawunen saapi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Auer ilmahan ajaksen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sawu saarella palawi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli niemen tutkamessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pienikö soan tuleksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suuri paimosen paloksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130.&nbsp;  Osmotar oluen seppä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapo kaljojen tekiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kesän keittäwi olutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talwen taaria rakenti;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pani otraista olutta</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Puisen uuen uurtehesen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sai oluen panneheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei saanut hapanneheksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Arwelee, ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140.&nbsp; "Mitä tuohon tuotanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ja kuta kutsuttanehe,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oluelle happameksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaljalle kohottimeksi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Hyw' on tyttö Pohjan neiti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Se on soma sormiltansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina liukas liikunnolta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina kengältä kepiä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikku sillon liitoksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laaho keskilattialla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Yhtä toista toimitteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahen kattilan kesellä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näki puikon lattialla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti puikon lattialta,</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. "Mitä tuostaki tulisi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kawon kaunihin käsissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysissä?"</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo kanto kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160.&nbsp;  Kapo kaksin kämmeninsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hykersi molempinensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Molempihin reisihinsä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Synty walkia orawa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin se neuo poikoansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Orawaistansa opasti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Orawani lintuseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orpolapseni omani!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juokse tuonne, kunne käsken,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Mielusahan metsolahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tarkkahan Tapiolahan;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouse puuhun pienosehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taiten tarhalatwasehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jottei kokko kopraseisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Eikä iskis ilman lintu.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käpy pure käessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanna kaksi kynnessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ne kanna kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo olalle Osmottaren."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180.&nbsp;  Osasi orawa juosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Matkaella maan ihana.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian juoksi matkan pitkän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wälehen wälit lyhyet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mäen poikki, toisen pitkin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Kolmannen wähän witahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mielusahan metsolahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tarkkahan Tapiolahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä on kolme korpikuusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neljä pienoista petäätä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Nousi puuhun pienosehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taiten tarhalatwasehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä kokko kopraissunna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iskenynnä ilman lintu.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katkasi käpyä kaksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Päitä lehmän leikkaeli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwyt kätki kynsihinsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kääräsi käpälehensä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin kanto kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Osmotar oluehensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapo pisti kaljahansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei ota olut hapata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä nouse nuori juoma.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Mitä tuohon tuotanehe</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oluelle happameksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaljalle kohottimeksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Hyw' on tyttö Pohjan neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina kengältä kepiä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Liikku sillan liitoksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laaho keskilattialla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhtä toista toimitteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahen kattilan kesellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näki lastun lattialla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Otti lastun lattialta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mitä tuostakin tulisi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kawon kaunihin käsissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysissä?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Jo kanto kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kapo kaksin kämmeninsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hykersi molempinensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Molempihin reisihinsä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Synty näätä kultarinta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin se neuo nääteänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orpolastansa opasti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Näätäseni lintuseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orpolapseni omani!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Mene tuonne, kunne käsken,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kontion kiwikololle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Metsän karhun kartanolle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä karhut tappelewat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Kontiot kowin eläwät;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuonoa kokoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käsin waahtea waluta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se kanna kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo olalle Osmottaren."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240.&nbsp;  Jopa taisi näätä juosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultalintu liihätellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pian juoksi matkan pitkän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wälehen wälit lyhyet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joen poikki, toisen pitkin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Kolmannen wähän witahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kontion kiwikololle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhun louhi kartanolla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä karhut tappelewat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kontiot kowin eläwät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Rautasella kalliolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuorella teräksisellä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juoksi kuona karhun suusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waahti kontion kiasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuonoa kokosi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Käsin waahtea walutti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sen kanto kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Osmotar oluehensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapo kaato kaljahansa;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Ei ota olut hapata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä nouse nuori juoma.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Arwelee, ajattelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mitä tuohon tuotanehe</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oluelle happameksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265&nbsp; Kaljalle kohottimeksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Hyw' on tyttö Pohjan neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina kengältä kepiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liikku sillan liitoksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laaho keskilattialla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Yhtä toista toimitteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kahen kattilan kesellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näki lehen lattialla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otti lehen lattialta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Katselewi, kääntelewi:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. "Mitä tuostakin tulisi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kawon kaunihin käsissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysissä?"</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo kanto kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280.&nbsp;  Kapo kaksin kämmeninsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hykersi molempinensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Molempihin reisihinsä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Synnyttäwi mehiläisen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin se neuo lintuansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Mehiläistänsä opasti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mehiläinen lintuseni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orpolapseni omani!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lennä tuonne, kunne käsken,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunne käsken ja kehotan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Ylitse meren yheksän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meri puolen kymmenettä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo simoa siiwissäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanna mettä kaapussasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helewästä heinän päästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Kukan kultasen nenästä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ne kanna kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo olalle Osmottaren."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mehiläinen meiän lintu</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jopa lenti, jotta joutu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Pian lenti matkan pitkän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wälehen wälit lyhyet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren poikki, toisen pitkin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmannen wähän witahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylitse meren yheksän,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Meri puolen kymmenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuurin uutehen tupahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Palwosen laettomahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä on neiti nukkununna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wyöwaski walahtununna,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Kupehill' on kultaheinä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wyöllähän hopia heinä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siwulla simanen heinä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mesiheinä helmassansa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kasti siipensä simahan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Toisen siipensä metehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helewähän heinän päähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kukan kultasen nenähän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toi simoa siiwessänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto mettä kaapussansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Sen kanto kawon kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän immen hyppysihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Osmotar oluehensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapo pisti kaljahansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo otti olut hapata,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Jopa nousi nuori juoma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puisen uuen uurtehessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwon koiwusen sisässä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuohu korwien tasalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ärjy päälle äprähien,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Tahto maahan tyyräellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lattialle lainehella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pantihin olut punanen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalja kaunis käytettihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nassakkahan tammisehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Tynnyrihin pienosehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tapin waskisen warahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiwisehen kellarihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Olut tykki tynnyrissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalja keikku kellarissa:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. "Kun nyt juojani tulisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lakkiani laitteleisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunnollinen kukkujani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laaullinen laulajani!"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsittihin laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. Laaullista laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunnollista kukkujoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunista karehtioa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lohi on tuotu laulajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hauki kunnon kukkujaksi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Ei lohessa laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuonasuussa kukkujoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lohen on leuat lonkallahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hauin hampahat hajalla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Etsitähän laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355. Laaullista laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunnollista kukkujoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunista karehtioa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laps' on tuotu laulajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poika kunnon kukkujaksi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Ei lapsessa laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuolasuussa kukkujoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ääni on lapsen langennunna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puhet suuhun puuttununna.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Niin sano olut punanen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Noitueli nuori juoma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nassakassa tammisessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tapin waskisen takana:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kun ei tuoa laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laaullista laulajoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370. Kunnollista kukkujoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunista karehtioa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Potkin poikki wanteheni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulos pohjani porotan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375. Pani kutsut kulkemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Ohoh piika pikkarainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orjani alinomanen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsu rahwasta kokohon,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Miesten joukko juominkihin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsu köyhät, kutsu kurjat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsu rujot, kutsu rammat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rujot rein reutuellos,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rammat ratsahin ajellos,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">385. Sokiat wenehin soua.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kutsu wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lailliseksi laulajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elä kutsu Kaukomieltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elä lieto Lemminkäistä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">390. Se on lieto Lemminkäinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahti ainaki torasa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Orja tuon sanoiksi wirkki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mistä tunnen Kaukomielen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">395. Kusta lieto Lemminkäisen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En tieä Ahin kotia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaukomielen kartanoa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano Pohjolan emäntä:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Hywin tunnet Kaukomielen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">400. Ahti saarella asuwi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weitikkä wesien luona,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laajimman lahen kohalla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaukoniemen kainalossa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaukomielen silmä karsas,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">405. Leuka pitkä Lemminkäisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ahin suu wähiten wäärä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nenä weitikän nykerä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuopa piika pikkarainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Raataja rahan alanen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">410. Kutsu rahwahan kokohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miesten joukon juominkihin;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsu kurjat, kutsu köyhät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsu rujot, kutsu rammat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rujot rein reutueli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">415. Rammat ratsahin ajeli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sokiat wenehin souti.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kutsu wanhan Wäinämöisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulajan iänikuisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se on kaunis Kaukomieli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">420. Senp' on heitti kutsumatta.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Neljastoista_Runo" id="Neljastoista_Runo">Neljästoista Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Kokoutuu rahwas Pohjolan häihin, wäwy rahwaan keskellä. Wäwyn
+hewosesta huoli piettyä, käytetään itsekki tuwassa, joka kauniisti
+siiwottuna näyttää ouolta, ettei esinnä helposti tutakkana.
+Tupaan tullutta katselee wasta tarkemmin kynttilän walkialla
+wäwyä anoppi ja kiittää kauniin muotoseksi. Tuoaan olutta, joka
+nyt Wäinämöisessä tapaa laillisen laulajansa. Waatii Ilmarista
+Wäinämöinen keralliseksi. Ilmarinen ei sano kylässä kehtoawansa,
+kehottaen Wäinämöistä waan yksin laulamaan. Niin laulelee Wäinämöinen
+ja toiwottaa wastaista onnea toisteki Pohjolassa yhtä ilosesti
+elettäwäksi. Oluen juotua ja laulettua syöttää kaiken rahwaan
+Pohjolan emäntä yltäkylläsillä ruuilla.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oli ulkona olia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weräjillä wiepoaja.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulewi kumun kujalta,</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Rannalta reen ratsinan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Loi silmänsä luotehelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käänti päätä päiwän alle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo näki wäen tulewan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäwynsä wäen tulewan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Luulin tuulen tuulewaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pinon pystyn wierewäksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren rannan raukewaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Someren karehtijaksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Eipä tuuli tuulekkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pino pysty wierekkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren ranta rauekkana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Someret karehikkana;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäwyni wäki tulewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Saoin kaksin kääntelewi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ei ole wäwy eillimmäissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä wäwy jälkimmäissä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäwy on keskellä wäkeä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän rahwahan raossa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Mistä mä wäwyni tunnen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuosta ma wäwyni tunnen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäwy on mustalla orolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niinkun syöwällä suella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kantawalla kaarnehella,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Lentäwällä liewehellä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuus' on kullaista käkeä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wempelellä kukkumassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Seitsemän siniotusta</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahkehella laulamassa."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; &nbsp; Jo kumu kujasta kuulu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisan kalke kaiwotieltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">On wäwy pihalle saawa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäwyn kansa kartanolle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laps' oli pieni lattialla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Poika pirtin permannolla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo lapsi lattialta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Poika pieni permannolta:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Pois pojat, ulos urohot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pihalle pisimmät miehet,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Rinnuksia riisumahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahkehia raastamahan."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo ulos urohot saiwat</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pistihen pihalle miehet.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siellä on Pohjolan emäntä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Kylän pojat kyyhkyläiset.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ottootes wäwyn oronen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waskisista waljahista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahkehista rautasista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Wesasista wempelistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sulkkusista suitsuloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piehtaroia pehmiällä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tasasella tanhualla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nurmella mesinukalla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Maalla maksankarwasella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jottei karwa katkiaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puolikana pois tulisi</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kylän pojat kyyhkyläiset!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juottootes wäwyn oronen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Kultasesta kaiwosesta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Herasesta hettehestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulewasta, täytywästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lähtehestä läikkywästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alta kuusen kukkalatwan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Alta pensiän petäjän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apattootes wäwyn oronen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pestyin otrin, lestyin leiwin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keitetyin kesäsin wehnin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Surwotuin suwirukehin.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; &nbsp; Kylän pojat kyyhkyläiset.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiekööte wäwyn oronen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takimmalle tanhualle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Soimelle ylimmäiselle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wakkaselle waskiselle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Koropalle kullitulle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sitootes wäwyn oronen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kultasihin koltsasihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rautasehen renkasehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tammisehen patsahasen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; &nbsp; Mahtuuko wäwy tupahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kamanan korottamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kynnyksen alentamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owiseinän ottamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siwuseinän siirtämättä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Periseinän päästämättä?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ei mahu wäwy tupahan</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kamanan korottamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kynnyksen alentamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owiseinän ottamatta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Siwuseinän siirtämättä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Periseinän päästämättä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wäwy on päätänsä pitempi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwallista korkiampi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kamanat ylentyöhöt,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Lakin päästä laskematta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kypärin kohottamatta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kynnykset alentuohot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ettei kengätkän kuluisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lewiäisi hienot helmat.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Owet ilman awautohot,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilman käsin koskematta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Peukalon pitelemättä!"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo wäwy sisälle saapi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle kattojen ajaksen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. "Joko täällä on penkit pesty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joko lattiat lakaistu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joko on sillat siiwottuua,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lusikkaiset lautasella?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jopa tääll' on penkit pesty,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Jopa lattiat lakaistu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo on sillat siiwottuna,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lusikkaiset lautasella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">En tunne tätä tupoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mistä puista on pirtti tehty,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Mistä suoja tänne saatu;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siwult' on satoa syltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päältä poikitse tuhatta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siwuseinä on siilin luista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Periseinä petran luista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Owiseinä osman luista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kamana karitsan luista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Orret on omenapuusta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Patsas puista päähkehistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luaslauta lumpehista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Laki lahnan suomuloista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lattia on wesin wanuttu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pöytä kullin kirjaeltu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahi rauasta rakettu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Penkit pienistä rahoista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135.&nbsp;  Uuni uusista kiwistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panko saksan paasiloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiukoa meren kiwistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karsina Kalewan puista."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Itse tungeksen tupahan:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Terwe tännekki jumala!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Huonehesen honkasehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirttihin petäjäisehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alle kuulun kurkihirren."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145.&nbsp;  Sano Pohjolan emäntää</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Terwe tänne tultuasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tänne pienehen pesähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Matalaisehen majahan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kylän pojat kyyhkyläiset!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Istuttoote meiän wäwyä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selin seineä sinistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päin pöyteä punaista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohin kullaista stoloa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rinnoin ristirahwahaista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155.&nbsp;  Kylän naiset kyyhkyläiset!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuokaa tulta tuohisella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tempoote terwaksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näkisin wäwyni silmät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinisetkö, wai punaiset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Waiko waatewalkeuiset."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuotu on tulta tuohisella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Temmottuna terwaksella;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuli on tuohinen rämäkkä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sawu musta terwaksinen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165.&nbsp;  "Kylän naiset kyyhkyläiset!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuokaa tulta tuohuksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wahasella walkiata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Millä nään wäwyni silmät;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinisetkö, wai punaiset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Waiko waatewalkeuiset.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo nyt nään wäwyni silmät;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei siniset, ei punaset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä waatewalkeuiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren on waahen walkeuiset</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Meren ruowon ruskeuiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meren kaislan kauneuiset.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sopipa siikanen siwulle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanamarja kainaloihin.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ohoh piika pikkarainen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Kylän paras palkkalainen!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuo olutta tuoppisella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanna kaksikorwasella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Anna tuopin totta tehä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiisi wantehen wikoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juosta olwen orren päästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siman waarnojen sisästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo on wiikon juomat pantu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatu otraset oluet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195.&nbsp;  Tuop' on piika pikkarainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Raataja rahanalanen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toi olutta tuoppisella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanto kaksikorwasella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anto tuopin totta tehä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiisiwantehen wikoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juosta olwen orren päästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siman waarnojen sisästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuoloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä sai olut punanen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lakkiansa, laulajansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kunnolliset kukkujansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Kaunihit karehtiansa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Olipa wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirren ponsi polwuhinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parahina laulajina,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietäwimpinä runoina.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215.&nbsp;  Ensin ottawi olutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siitä laululle rupesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Töille wirtten työntelihen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Isännät imehtelewät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Emännät ajattelewat:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joko keitin juoman kehnon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pahanko panin oluen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei laula laulajamme,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hyreksi hywät runomme,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Kuku kultawierahamme,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilotse ilokäkemme.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kukapa tässä kukkunewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kenkä kielin laulanewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan pioissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Sariolan juomingissa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei tässä lattiat laula,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei laula lattilliset;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä ikkunat ilotse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei ikkunan isännät;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Eikä tässä pöykä pöyät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei pöykä pöyälliset.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jos ei muut lihawat laula,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Werewämmät wierettele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin mä laulan laiha poika,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Mies weretön wierettelen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulan laihoilta lihoilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kupehilta kuuttomilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän iltamme iloksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwän kuulun kunniaksi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245.&nbsp;  Onko tässä nuorisessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuorisessa kaunosessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tässä suuressa su'ussa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilossa ison alasta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku panis käen kätehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Haan toisehen hakahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lauloaksemme hywiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parahia pannaksemme</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sinä seppo Ilmarinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lankoni, emoni lapsi!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Itse lähe laulamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saa kera sanelemahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suu sinulla, suu minulla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kieli kemppi kummallaki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suu hywän pakaelewi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Sitä korwat kuuntelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kieli kummoa sanowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sitä mieli muistelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies paha pahoin tekewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parempi parantelewi."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265.&nbsp;  Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Me yhen emosen lapset</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen kantamat kaposen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen peipposen pesemät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Yhen sotkan suorittamat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Harwoin yhtehen yhymmä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saaumma sanelemahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan pioissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juomingissa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275.&nbsp;  Laulaisinpa, taitaisinpa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulaisin minä kotona,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waan en kehtoa kylässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän naiset nauranewat;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piiat pilkan pistänewät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Miehet mieron herjannewat.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sinä laulaja ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirren ponsi polwuhinen!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse lauluja laellos,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse wirsiä weellös,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Jott' on kumma kuulianki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ime ilman olianki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sinä synnyit yötä ennen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minä päiweä jälestä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano wanha Wäinämöinen:</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. "Kun ei toista tullekkana</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kerallani laulamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse laulan itsekseni</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulla noien kultasien,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tietä mielitehtosien,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Nousewassa nuorisossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kansassa ylenewässä:</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Anna wastaki jumala,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisteki totinen luoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näin näissä elettäwäksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Toiste puuhaeltawaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan pioissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juomingissa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Anna toisteki jumala,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wastaki wakainen luoja,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Oloset jokena juosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meet wirtana wilata,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näissä Pohjolan tuwissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan salwoksissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alla kuulun kurkihirren</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Alla kaunihin katoksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iällä tämän isännän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elinajalla emännän.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Luoja koston kostaohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pankohon jumala palkan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Emännälle eteisehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isännälle pöyän päähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pojalle rahin nenähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keträpuuhun tyttärelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jottei wastakan katuisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Yön perästä peljästyisi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Näitä häitä juotawia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitoja piettäwiä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">En minä mitänä woita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä tarkon taiakkana;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Herännenkö, heittänenkö,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luonenko, lopettanenko.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wirren laulon, laulun laiton,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oksat karsin, tien osasin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kerin wirteni kerälle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Sowittelen sommelolle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panen aitan parwen päähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luisten lukkojen sisälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jost' ei pääse päiwinähän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selwiä sinä ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Ilman luien lonsumatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leukojen leweämättä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hammasten hajoamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kielen keikkelehtämättä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siinä wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Laulo päiwän, laulo toisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulo kohta kolmannenki;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwänäpä kolmantena</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rikkohen reki runolta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalas taittu laulajalta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. Noissa Pohjolan pioissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sariolan juomingissa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Onko tässä nuorisossa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350. Nuorisossa kaunosessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwiä Tuonelta oroa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalalta wääntieä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Reki uusi laatiani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ratsu on rakentoani?"</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355.&nbsp;  Sekä nuoremmat sanowi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jotta wanhemmat sanowi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Eule tässä nuorisossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tässä suuressa su'ussa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwiä Tuonelta oroa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Manalalta wääntieä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Reki uusi laatiasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ratsu on rakentoasi."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulaja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Läksi Tuonelta oroa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Manalalta wääntieä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syötti suin sulassa woissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuorekokkaroissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370. Noita kutsuwierahia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syötti lohta luutoselta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Luutoselta, luotaselta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siwulta sian lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375. Murotellen woi-muruja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sirotellen sian päitä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Olipa olut ostamaton,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mesi markoin maksamaton,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noissa Pohjolan pioissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Hywän joukon juomingissa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Olut juoksi orren päästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sima waarnojen sisästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Wiidestoista_Runo" id="Wiidestoista_Runo">Wiidestoista Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Saahaan wiimmenkänä walmihiksi morsian ja työnnetään Ilmariselle.
+Muistuttelee wielä emo jo iäksi lähtewänki koista. Tästä kowin
+huolestunut morsian kaikki sanoo entiset toiwotuksensa olleen
+miehelle päästä, nyt päästyä toisin ajattelewan. Emo lohutellen
+kieltää millänä olemasta monenki keinollisen, hywin eläjän miehen
+saatua. Siitä opastelee tyttöänsä miten uuella paikalla käyttääte ja
+warottaa sulhoa ei pahoille wieä, eikä pahoin piätellä. Jo eriäwä
+morsian kotosia kiittää ja jättelee hywästi. Hywästi jättelewän
+koppaa rekehensä Ilmarinen ja lähtee Pohjolasta. Morsian yhä ikäwissä
+jo tiellä toiwottelee missäki olewansa ennen kun sulhon reessä.
+Lohutellen Ilmarinen kieltää huolimasta hywät päiwät tulewassa koissa
+saawan.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo oli wiikon häitä juotu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kauan pietty pitoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juotu häitä Pohjolassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pitoja Pimentolassa.</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; Sano Pohjolan emäntä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ilmariselle sepolle:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mit' istut isoni poika,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weljes wanhin walwastelet?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Istutko ison hywyyttä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Wai emännän armautta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Naimakansan kauneutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirtin pienen walkeutta?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Et istu ison hywyyttä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Et emännän armautta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; Naimakansan kauneutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirtin pienen walkeutta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Istut impyen hywyyttä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neitosesi armautta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Walwattisi walkeutta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Kanawarren kauneutta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuotit wiikon, wuota wielä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei oo walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; Puol' on päätä palmikoittu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puoli palmikoittawana.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuotit wiikon, wuota wielä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei oo walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Suorinut ikisopusi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wast' on hiema hiemoteltu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen hiemoteltawana.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiikon wuotit, wuota wielä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Ei oo walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wast' on jalka kengitetty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen kengiteltäwänä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Wuotit wiikon, wuota wielä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei oo walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wast' on käsi kinnastettu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen kinnasteltawana.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; &nbsp; Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo nyt on walmis walwattisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suorinut ikisopusi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mene nyt myötä myöty neiti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kanssa kaupattu kananen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Kun olit rakas rahalle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käpäs kättä antamahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiewäs kihlan otantahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etpä äiän nuori neiti</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yli pääsi ymmärrellyt,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; Kahen puolisi katsellut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos laait kautun kaupan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikä on kaikki itkeminen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuosi woikerrehtaminen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun läksit isän koista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Siirryit syntymäsialta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emosi elantomailta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kantajasi kartanolta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ja mikä sulta mielen otti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuka haikian hajotti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Mokomalta mielewältä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän kaiken wiisahalta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun läksit isosi luota,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman emosi elolta?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin tytär ison kotona</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Kun kuningas linnassansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin miniä mieholassa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun wanki Wenäehellä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Luulit yöksi lähtewäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käyä päiwäksi käkesit,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Toiwoit kuuksi kulkewasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puoleksi poikeltawasi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etpä yöksi lähtenynnä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etkä päiwäksi käennyt,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Etkä kuuksi kulkenunna,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Puoleksi poikeltanunna.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jopa jouwuit wiikommaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polwemmaksi poikellitse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iäksi ison koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elinajaksi emosi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; &nbsp; Morsian sisarueni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapulehti laklueni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itke koprin kyynelesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kamaloin haluwetesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ison pestyille pihoille;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Pisaret ison pihoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lammit taaton lattialle.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Askelt' on piha pitempi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waja waaksoa isompi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kynnys hirttä korkiampi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Kerran toisen kertoessa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neito parka huokaeli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Huokaeli, henkäeli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suru syämmellen panihen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesi silmillen wetihen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Itki koprin kyyneleitä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kamaloin haluwesiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ison pestyille pihoille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pisaret ison pihoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lammit taaton lattialle.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Itse tuon sanoiksi saatti:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Noinpa tiesin, noinpa luulin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noinpa arwelin ikäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanon kaiken kaswinajan:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Et sä neito ollekkana</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Oman wanhemman warassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kantajasi kainalossa;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Äskenpä olisit neito</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mieholahan mennessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalka toinen kynnyksellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Toinen korjassa kosian;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oisit päätäsi pitempi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korwallista korkiampi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuota toiwoin tuon ikäni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katsoin kaiken kaswinajan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120. Wuotin kun hyweä wuotta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katson kun kaunista keseä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nyt on lähtöni lähemmä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toiwoni toeksi saanut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saanut jalka kynnykselle,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Toinen korjahan kosian.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">En lähekkänä ilolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Enkä riemulla eriä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tästä kullasta koista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Iän nuoren istumasta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Lähen hoikka huolissani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikäwissäni eriän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sykysyisen yön sylihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kewäisen kieran päälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei jalka jäällä tunnu,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Jalan isku iljankolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hangella hamosen toimi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei äiti ääntä kuule,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä iso itkuani.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mi liekkänä mieli muien,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Mieli muien morsianten?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin on mieli miekkosien</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun kewäinen päiwän nousu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Minun on mieleni polosen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni myötäwän hewosen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145. Tahi tamman kaupittawan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elikk' ostetun orihin.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin on mieleni polosen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun syksynen yö pimiä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talwinen on päiwä musta."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150.&nbsp;  Niin sano emo tytölle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lausu wanhin lapsellensa:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Et' oo neiti milläkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sinua suolle wiety,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Eikä ojalle otettu;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sait miehen mitä paraimman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uroita uhkeimman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sait sepänki sen mokoman,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tarkimman takojan.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Seppä syöpi selwän leiwän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Selwemmän sepän emäntä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sait miehen metsän käwiän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uron korwen kolkuttajan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei sen koirat koissa maata,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Pennut pehkussa lewätä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmasti tänä kewäinä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nossut on nuotiotulilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hawaunut hawusialta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolmasti tänä kewäinä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Hawu pään on harjaillut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Warpa wartalon sukinnt.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Et' oo neiti milläkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompa meiän sulhosella</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Sata sarwen kantajoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat tuojoa utaren,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuhat willan antajoa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Et' oo neiti milläkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Ei ole tällä sulhosella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ojawiertä otratonta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kangaswiertä kakratonta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesiwiertä wehnätöntä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompa tällä sulhosella</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Purnonen joka purolla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aumanen joka aholla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lepikköiset leipämaina,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesakkoiset wehnämaina,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki rauniot rahana,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Kiwet pienet penninkinä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Et' oo neiti milläkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emon tuoma tuollakana;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompa tällä sulhosella</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyyhyet pyräjämässä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Wempelellä wieremässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuusi kullaista käkeä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Längillä lekuttamassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rastahat iloitsemassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahkehilla laulamassa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200.&nbsp;  Wielä neuon neitoani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orpolastani opetan:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Morsian sisarueni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapulehti laklueni.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulestamma kun sanelen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205. Waimo wanha lausuelen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulet toisehen talohon,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisehen emän alahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perehesen wierahasen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toisin toisessa talossa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Toisessa emän alassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perehessä wierahassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei niinkun omon koissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman wanhemman warassa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ellös sie sinä ikänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Kuuna kullan walkiana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tawoton talohon mennö,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miehueton mieholahan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talo tapoja kysywi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tapoja talo pahaki;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Mies on mieltä koittelewi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mies mieltä epäpätöki.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Noita sie kowin waroa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ukon luista leukaluuta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anopin kiwistä kieltä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Kyyn kylmiä sanoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Naon niskan nakkeloita.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos ukko susi supussa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Akka karhu karsinassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kyty kyinä kynnyksellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Nato nauloina owella;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sama armo antaminen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alemma kumartaminen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ennen emon koissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oman wanhemman warassa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235. Taattoa kumartaminen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Weljeä waroaminen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kuule neiti kun sanelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waimo wanha lausuelen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piä tarkat hiiren korwat,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Teräwät jalat jäniksen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nisät nuoret notkuttele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaula pesty kaarruttele,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niinkun tuore tuomen latwa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wasta kaswawa kataja.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245.&nbsp;  Elä suihka sutsunatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eläkä räämi rätsinättä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elä kengättä kehaja.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kuule wielä kun sanelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waimo wanha lausuelen;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Laai willaset hamuet</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen willan kylkyestä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keitä otraset oluet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Makujuomat maltahiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yhen otrasen jywästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Kolmen puisen poltakselta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Pese penkit illoin, aamuin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pöyät keskipäiwälläki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lattia wesin walellos</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wiikon päästä wiimmestäki.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260.&nbsp;  Kuule wielä kun sanelen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waimo wanha lausuelen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei joua talonen waimo</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina pirtissä asua.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käyä on kujat kuurullansa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265. Lääwät länkämöisillänsä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sieltä toimeta tupahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siell'on lapsi itkemässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pieni peitetten sisässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä lausu lapsi rukka,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Saata kieletön sanoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Onko wilu taikka nälkä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ennen kun tulewi tuttu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elikk' äitin ääni saapi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kuule wielä kun sanelen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275. Waimo wanha lausuelen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piä lusikat luwussa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Astiasi arwelussa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jott' ei kasit kanneltaisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Linnut liiat peitettäisi;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Pyhät on pihlajat pihalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pyhät oksat pihlajassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Marjaset sitäi pyhemmät.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ellös sie meiän kanoa</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Wiekö wehma huhmarelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Panko parkin surwontahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Olkileiwän leiwontahan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Petäjäisen pieksäntähän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wieös sie meiän kanoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Wieös wiljamättähälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Otrapurnon purkajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wilja wiploin wiiliäksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pannos sie meiän kanoa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Leiwän paksun paistajaksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Wehnäleiwän leipojaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Taikinan taputtajaksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ellös sie meiän kanoa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Opastello orjan ruoskin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Nahkaruoskin naukuttao,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Witsoin wiisin winguttao,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waljan päällä wanguttao.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tiesi neittä, tiesi nuorta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tiesi neien nuorta mieltä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Neuo neittä wuotehella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Opeta owen takana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuosi kausi kummassakin</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Yksi wuosi suusanalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen silmän iskemällä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Kolmansi jalan polulla.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun ei sitte siitä huoli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuostakana ei totelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota ruoko ruowostosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saraheinä kankahalta;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">315. Saran syrjällä syseä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Korahuta korttehella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruoskasella ruokosella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Witsasella willasella.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kun ei wielä siitä huoli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">320. Tuostakana ei totelle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ota witsa wiiakosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oksa koiwun onkelmosta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuoppa turkin helman alla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talon toisen tietämättä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">325. Sillä hauo hartioita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pehmitä perälihoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ellös silmiä siwellö,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Elä kolmia koseta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuostapa kyty kysyisi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">330. Tuosta appi arweleisi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Onko se suen repimä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wai on karhun kaiwelema?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neiti parka huokasekse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Huokasekse, henkäsekse,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">335. Suru syämelle panihen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesi silmille wetihen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse itkulle hyräyty,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"En minäkän ennen ollut</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">340. Mustin muita neitosia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalpeampi ween kaloja;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulin muita mustemmaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalpeammaksi kaloja.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Millä maksan mammon maion,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">345. Millä isoni hywyyen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiitän mä iso sinua</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Entisistäni eloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Parahimmista paloista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Murkkinoista muinosista.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">350.&nbsp;  Kiitän mä emo sinua</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuorra tuuwiteltuasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pienosna pieltyäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maion ruokiteltuasi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kiitän mä koko perehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">355. Kaikki kaswinkumppalini,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Joien joukossa elelin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaswon kanssa kaswinajan.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lähen nyt tästä kun lähenki,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tästä kullasta koista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">360. Ison saamasta salista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Äitin kestikellarista.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jää nyt pirtti terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirtti lautakattoinesi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywä on toiste tullakseni,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">365. Kaunis kaaputellakseni.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jää nyt sintsi terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sintsi lautasiltoinesi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jääppä piha terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piha pihlajaisinesi.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">370.&nbsp;  Jätän kaikki terweheksi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maat ja metsät marjoinensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Järwet saoin saarinensa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kankahat kanerwinensa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">375. Koppo neien korjahansa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jää nyt Pohjola hywästi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jääkäi kaikki terweheksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki mäntyset mäellä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">380. Puut pitkät petäikössä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Katajatki kankahilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaikki maassa marjan warret,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wesatki ween sisässä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lepän lehwät, koiwun kuoret,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">385. Kuusenjuuret, terwas kannot."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ajoa kahattelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noita Pohjan rannikoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Simosalmien siwutse,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hietaharjun hartiotse;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">390. Käsi ohjassa orosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen neitosen nisissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalk' on laialla rekosen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen neion reitosilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neito parka huokasekse,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">395. Huokasekse, henkäsekse:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Wilu on olla wiltin alla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kolkko korjassa eleä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ajo matkoa wähäsen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pikkuruisen piirahteli;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">400. Neiti päätänsä kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mi on tästä poikki juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku on kurja kulkenunna?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">405. Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Jänö on tästä poikki juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jänön poika polkutellut."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neiti tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Parempi olisi olla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">410. Parempi olettelisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jänön juoksewan jälillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koukkupolwen polkumilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni korjassa kosian."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">415. Murti suuta, wäänti päätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Murti mustoa hawenta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa kahattelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajo matkoa wähäsen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pikkuruisen piirahteli.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">420.&nbsp;  Neiti päätänsä kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mi on tästä poikki juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku on kurja kulkenunna?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Se on seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">425. Itse wastaten sanowi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Repo on tästä poikki juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kettu käyä kelkytellyt."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neiti tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Parempi olisi olla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">430. Parempi olettelisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rewon juoksewan reessä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ketun käyän kelkkasessa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni korjassa kosian."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sillon seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">435. Murti suuta, wäänti päätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Murti mustoa hawenta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajoa kahattelewi;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajo matkoa wähäsen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pikkuruisen piirahteli,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">440.&nbsp;  Neiti päätänse kohotti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kysytteli, lausutteli:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Mi on tästä poikki juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ku on kurja kulkenunna?"</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">445. Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Karhu on tästä poikki juossut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ohto juosta jolkutellut."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Neiti tuon sanoiksi wirkki:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Parempi olisi olla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">450. Parempi olettelisi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kontion kiwikolossa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Karhun louhikammarissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun tämän kosian reessä."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Itse seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">455. Murti suuta, wäänti päätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Murti mustoa hawenta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Elä huoli neiti parka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kun saat kosian kotihin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">450. Syöt sä weitsettä lihoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Juot olutta kauhasetta."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ajawi kahattelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noita Wäinölän ahoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kalewalan kankahia;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">455. Wirkku juoksi, matka joutu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Reki wieri, tie lyheni,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jalas paasinen patsasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisa koiwunen kolasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kapla tuominen kalahti,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">460. Jo kohta koti näkywi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Omat tuwat tupruawi.</span>
+</pre>
+
+
+
+<hr class="chap" />
+<h2><a name="Kuudestoista_Runo" id="Kuudestoista_Runo">Kuudestoista Runo.</a></h2>
+
+
+<p>Ilmarinen morsionensa saapi kotia. Äiti wastassa ilotteleksen, ja
+pojalta kyselee, miten matkansa on terweenä ja onnellisna kulkenut.
+Käskee morsianta sisään jo kauan uotetuksiki sanoen. Katselee,
+kiittää kauniiksi morsianta; syöttää, juottaa rahwaan yltäkylläsesti.
+Päätteeksi wanha Wäinämöinen laululle rupiawa ylistää sulhoa ja
+morsianta, kiittää emännän, isännän, patwaskan, saajan naisen ja
+kaiken kutsurahwaan.</p>
+
+<pre>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo kumu kujalta kuulu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuulu luota ruoskan roiske,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rannalta reen ratsina,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisan kalke kaiwotieltä.</span>
+<span style="margin-left: 3em;">5.&nbsp; &nbsp; Itse äiti Ilmarisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanan wirkko, noin nimesi:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Se on poikani rekonen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo tulewi Pohjolasta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käkyet kukahtelewi</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">10.&nbsp; Korjan kirjawan kokalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Orawat samoelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aisoilla waahterisilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tetryet kukertelewi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päällä luokin kyynäppäisen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">15.&nbsp; &nbsp; Kylä uotti uutta kuuta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Miero päiwän nousentoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lapset maata mansikkaista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Telat terwaista wenettä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mie on uotin poikoani,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">20.&nbsp; Poikoani minnoani.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Lähes nyt kohti näitä maita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kohti näitä kartanoita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ison saamille tuwille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanhemman warustamille."</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">25.&nbsp; &nbsp; Se on seppo Ilmarinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo kohti kotia läksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ison saamille pihoille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wanhemman warustamille;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laialla sinikeränen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">30.&nbsp; Toisella punakeränen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Keskellä kesäreponen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sano äiti Ilmarisen:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käwitkö tiesi terwehenä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">35.&nbsp; Matkasi imantehena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saitko neien, woitko linnan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sorritko sotiweräjän,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Haukutitko linnan hallit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itketitkö linnan immet,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">40.&nbsp; Nauratitko linnan naisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lewititkö neien lemmen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anopissa käyessäsi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apen luona ollessasi?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo tuon nään kyselemättä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">45.&nbsp; Arwoan anelematta;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo on sotka suojassasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kana kainaloisessasi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kenpä toi tämän walehen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sulhon tyhjin tulleheksi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">50.&nbsp; Ratsun jouten juosseheksi?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä sulho tyhjin tullut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä ratsu jouten juossut;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">On mitä oron weteä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Liinaharjan liikutella.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">55.&nbsp; &nbsp; Nouse nyt korjasta koria,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywä lahja laitiosta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nouse ilman nostamatta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ylene ylentämättä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jos on nuori nostajasi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">60.&nbsp; Ylpiä ylentäjäsi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pole jalka jalaksella,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toinen poikkipuolisella;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Astu tietä temminkäistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maata maksan karwallista,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">65.&nbsp; Sikasen silittämäistä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Porsahaisen polkomaista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lampahan latsottamaista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hewon harjan hieromaista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Astu hanhen askelilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">70.&nbsp; Taputa tawin jaloilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noilla pestyillä pihoilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaunihilla kartanoilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Apen saamilla pihoilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Anopin asettamilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">75.&nbsp; Kyyn kyllä polkemilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Naon aina astumilla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Astu sintsiä sileätä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sorsanluista sotkuttele;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Jo täällä tänä kesänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">80.&nbsp; Tänä suurena suwena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owet aina aukieli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Owellista aukiaista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käkäset käsertelihen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sormuskättä sulkiaista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">85.&nbsp; Kynnykset kykertelihen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hienohelman hempujaista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo täällä tänä kesänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tänä suurena suwena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siwuin sintsi siirtelihen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">90.&nbsp; Sintsillistä siiwojaista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Perin pirtti pyörähteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirtillistä pyyhkiäistä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo täälla tänä kesänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tänä suurena suwena,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">95.&nbsp; Silta soitti sorsanluinen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sillallista seisojaista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laki kultanen kulisi</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laen alla astujaista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ikkunat ilottelihen</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">100. Ikkunaisen istujaista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo täällä tänä kesänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tänä suurena suwena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aittaset alentelihen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aitallista aukojaista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">105. Lääwäset lähentelihen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lääwällistä lääniäistä;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tanhuaiset taantelihen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tanhuallista tawia.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo täällä tänä kesänä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">110. Tänä suurena suwena,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aion ammo aikalehmä</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aikawihkon antajaista;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mäkähti kewätkaritsa</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Palasen parantajaista;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">115. Kesäuuhi ullotteli</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Heinän hienon heittäjäistä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Terwe nyt piha täysinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Piha wierahaisinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulkonen urohinesi!</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">120.&nbsp;  Terwe wajo täysinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wajo wierahaisinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuohikatto kansoinesi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Terwe pirtti täysinesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pirtti wierahaisinesi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">125. Lauta katto lapsinesi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Terwe kuu, terwe kuningas,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Terwe nuori naimakansa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä täss' oo ennen ollut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä ennen, eikä eilen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">130. Tämän joukon juoleutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän kansan kauneutta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Sulho wiljon weljyeni!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Osotteles ostettusi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saoin markoin maksettusi,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">135. Tuhansin lunastettusi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toitko sen, jonka käkesit?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käkesit käkösen tuoa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maalta walkian walita,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuletella kukkulaisen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">140. Jo tuon nään kyselemättä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Arwoan anelematta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Toit käkösen tullessasi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Maalta walkian walitsit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kulettelit kukkulaisen.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">145.&nbsp;  Hywä mutso, kaunis mutso,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mutso walkian werewä!</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywinpä koissa kuuluit,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tyttönä ison koissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywin kuulu kuun ikäsi</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">150. Miniänä mieholassa."</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Siitä äiti Ilmarisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syötti, juotti wierahia.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syötti suin sulassa woissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Koprin kuorekokkaroissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">155. Noita kutsuwierahia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo oli wiikon juomat pantu,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saatu otraset oluet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">160. Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Oipa kupit kukkusilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wait warpalaitehilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Oli kystä kyllin syöä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kyllin syöä, kyllin juoa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">165. Noilla kutsuwierahilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo huuhto humala parran,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Waahti parran walkoali,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Olut juoksi orren päästä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">170. Sima waarnojen sisästä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Noille kutsuwierahille,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Kukapa tuossa kukkujaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Lailliseksi laulajaksi?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">175. Waka wanha Wäinämöinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Laulaja iän ikuinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Itse lauluille rupesi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Töille wirtten työntelihen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sanowi sanalla tuolla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">180. Lausu tuolla lausehella:</span>
+<span style="margin-left: 5em;">"Eipä täss' oo ennen ollut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä warsin wasta liene,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän sulhon tenhoutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän morsion somuutta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">185. Tämän tukun turpeutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Nuorison imartuetta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ketäpä mä tässä kiitän?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Emännän mä ensin kiitän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kenpä täss' eho emäntä?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">190. Ilmarin eho emäntä.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pannut on otraset oluet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Makujuomat maltahiset,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Imelät hänen itunsa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Makiat on maltasensa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">195. Ei oo iskulla itunsa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eikä maalla maltasensa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ei hän surrunna susia,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pelännyt metsän petoja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mallasteitä matkatessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">200. Saunahan samotessansa.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei hän koukulla kohinut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Aina koprilla kohenti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kämmenellä käännätteli,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sowitteli sormillansa.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">205.&nbsp;  Itse leipo leiwät suuret,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Isot talkkunat taputti,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän joukon juominkihin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hywän rahwahan remuhun;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Syötti wierahat wälehen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">210. Nosti leiwät leppiästi.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Emännän mä ensin kiitin,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kiitän itsensä isännän.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kenpä täss' on pää pätewä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwän päällinen omena?</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">215. Ilmarin iso isäntä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se täss' ompi pää pätewä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwän päällinen omena.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Se on suolta suojat saanut,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Suojat saanut, hirret tuonut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">220. Seinät salwanut salolta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Hirret hirmulta mäeltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Malot marjakankahilta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuohet tuomiwaaran päältä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ruotehet roweikolta,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">225. Sammalet sulilta soilta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pannut on penkin pensaista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pannut paikalle hywälle,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Asettanut ankaralle.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo itse isännän kiitin,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">230. Wuota kiitän patwaskani.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ken on pantu patwaskaksi,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ken otettu oppahaksi?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän paras patwaskana,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kylän onni oppahina.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">235.&nbsp;  Ompa meiän patwaskalla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Paita päällä palttinainen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pääll' on haljakka sininen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päällä paian palttinaisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Helmat hietoa wetäwät,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">240. Maata maksan karwallista.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Päälle on ussakka utunen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päällä haljakan sinisen;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Se on Kuuttaren kutoma,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päiwättären keträämä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">245. Kesäuuhen untuwista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Talwilampahan takuista,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ajalla tulettomalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tulen tietämättömällä</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ompa meiän patwaskalla</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">250. Parta kullan palmikoissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kutrit kullan suortuwissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ompa meiän patwaskalla</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päässä kultanen kypäri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päällä kutrin kultalatwan,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">255. Puhki taiwosen puhuja,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Läpi metsän läässöttäjä.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jopa kiitin patwaskani,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuota kiitän saajan naisen.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Mist' on saatu saajan nainen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">260. Kust' otettu ollallinen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolt'on saatu saajan nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tuolt' otettu ollallinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Takoa Tanikan linnan,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Uuen linnan ulkopuolta.</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">265.&nbsp;  Eipä wielä sieltäkanä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei perän pereäkänä;</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Mist' on saatu saajan nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kust' otettu ollallinen?</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Tuolt' on saatu saajan nainen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">270. Tuolt' otettu ollallinen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wienan päälliltä wesiltä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ulapoilta aukeilta.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Eipä wielä sieltäkänä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Ei perän pereäkänä;</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">275.&nbsp;  Mist' on saatu saajan nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kust' otettu ollallinen?</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaswo mansikka mäellä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Puolukkainen kankahalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Pellolla heliä heinä,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">280. Kukka kultanen aholla;</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siit' on saatu saajan nainen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Siit' otettu ollallinen.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Saajan naisen suu somanen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni Suomen sukkulainen,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">285. Saajan naisen sirkut silmät,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni tähet taiwahalla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saajan naisen saapka suuri,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni pysty pilwen kokka,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Saajan naisen saappahaiset,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">290. Kuni hanhuet hawulla.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Ompa meiän saajan naisen</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kaulassa heliät helmet,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Käet on kullan käärilöissä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Sormet kullan sormuksissa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">295. Korwat kullan koltuskoissa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Silmäripset simsukoissa.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Jo nyt kiitin saajan naisen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Wuota kiitän kaiken kansan.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Eipä täss' oo ennen ollut,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">300. Eikä ennen, eikä eilen,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän kansan kauneutta,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tämän nuorison somuutta.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Niin on wäki haljakassa,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Kuni metsä huutehessa,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">305. Alta on kun aamurusko,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Päältä on kun päiwän koite.</span>
+<span style="margin-left: 6em;">Olipa huokiat hopiat,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Rahataskut tanterilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Meiän kutsuwierahilla,</span>
+<span style="margin-left: 2.5em;">310. Kutsuloille kunnioiksi.</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Tengoin teillä, markoin meillä,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Polttinoin kylän pojilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Alttinoin kylän akoilla,</span>
+<span style="margin-left: 5em;">Neljin riunoin neitosilla.</span>
+</pre>
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+<pre>
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 1. Osa, by Elias Lönnrot
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 1. OSA ***
+
+***** This file should be named 48380-h.htm or 48380-h.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/4/8/3/8/48380/
+
+Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
+
+
+</pre>
+
+</body>
+</html>
diff --git a/old/48380-h/images/001.png b/old/48380-h/images/001.png
new file mode 100644
index 0000000..b973a86
--- /dev/null
+++ b/old/48380-h/images/001.png
diff --git a/old/48380-h/images/002.png b/old/48380-h/images/002.png
new file mode 100644
index 0000000..d89180d
--- /dev/null
+++ b/old/48380-h/images/002.png
diff --git a/old/48380-h/images/003.png b/old/48380-h/images/003.png
new file mode 100644
index 0000000..ccf37e4
--- /dev/null
+++ b/old/48380-h/images/003.png