Add files from ibiblio as of 2025-03-03 18:03:21HEADmain

5 files changed, 7471 insertions, 8267 deletions

diff --git a/44840-0.txt b/44840-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..ef3a574
--- /dev/null
+++ b/44840-0.txt
@@ -0,0 +1,5141 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44840 ***
+
+TALVINEN TARINA
+
+Kirj.
+
+William Shakespeare
+
+
+
+Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1894.
+
+
+
+
+
+
+Näytelmän henkilöt:
+
+LEONTES, Sisilian kuningas.
+MAMILLIUS, hänen poikansa.
+CAMILLO,    |
+ANTIGONUS,  |  Sisilian ylimyksiä.
+CLEOMENES,  |
+DION,
+POLYXENES,  Böhmin kuningas.
+FLORIZEL, hänen poikansa.
+ARCHIDAMUS, böhmiläinen ylimys.
+Merimies
+Vanginvartija.
+Vanha paimen, Perditan isäksi luultu.
+Hänen poikansa.
+AUTOLYCUS. veijari.
+Aika, khoorina.
+HERMIONE. Leonteen puoliso.
+PERDITA, Leonteen ja Hermionen tytär.
+PAULINA, Antigonuksen vaimo.
+EMILIA, kuningattaren kamarirouva.
+MOPSA,   | paimenettaria.
+DORCAS,  |
+
+Hoviherroja, hovinaisia, ylimyksiä, oikeuden virkamiehiä
+ja palvelijoita, paimenia ja paimenettaria, vartijoita y.m.
+
+Tapahtuu osittain Sisiliassa, osittain Böhmissä.
+
+
+
+
+ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Sisilia. Vierashuone Leonteen hovilinnassa.
+    (Camillo ja Archidamus tulevat.)
+
+ARCHIDAMUS.
+Jos joskus, Camillo, satutte Böhmissä käymään samanlaisessa toimessa,
+kuin mikä nyt on minun virkaintoni liikkeelle pannut, niin saattepa,
+kuten sanoin, nähdä, että suuri on erotus meidän Böhmin ja teidän
+Sisilian välillä.
+
+CAMILLO.
+Luulenpa, että ensi kesänä Sisilian kuningas aikoo Böhmin kuninkaalle
+maksaa velkansa ja käydä vuorovierailulla.
+
+ARCHIDAMUS.
+Vaikka vieraanvaramme tuottaakin meille häpeätä, niin on kuitenkin hyvä
+tahto puolustuksenamme; sillä tosiaankin --
+
+CAMILLO.
+Mitä joutavia!
+
+ARCHIDAMUS.
+Toden totta, puhun täydestä sydämmestä: me emme voi sellaisella
+loistolla -- niin suurenmoisella -- en tiedä kuinka sanoa. --
+Pitänee antaa teille unijuomaa, että aistinne eivät tajuaisi
+puutteellisuuttamme, eivätkä meitä ainakaan moittisi, jos eivät
+kehuakaan saattaisi.
+
+CAMILLO.
+Liian kalliisti maksatte vapaaehtoisen tarjon.
+
+ARCHIDAMUS.
+Uskokaa minua, minä puhun niin kuin tietoni käskee ja niin kuin suoruus
+vaatii.
+
+CAMILLO.
+Sisilia ei milloinkaan voi Böhmille osoittaa liikaa ystävyyttä. He
+kasvoivat yhdessä lapsina, ja silloin heihin juurtui keskinäinen
+rakkaus niin suuri, että sen nyt täytyy aluvia työntää. Sitten kuin
+kypsynyt arvo ja kuninkaalliset velvollisuudet erottivat heidät
+toisistaan, ovat he, vaikk'ei itse kohdastansa, kuitenkin
+kuninkaallisten edustajien kautta yhtyneet vaihtamaan lahjoja, kirjeitä
+ja ystävällisiä lähetyksiä, niin että erilläänkin ollen ovat näyttäneet
+yhdessä olevan, paiskanneet kättä ikäänkuin pohjattoman syvyyden ylitse
+ja syleilleet toisiaan ikäänkuin vastakkaisten ilmain ääriltä. --
+Jumala heidän ystävyyttään varjelkoon!
+
+ARCHIDAMUS.
+Luulenpa ettei maailman pahuus eikä mikään voi sitä muuttaa. Teille
+tuottaa sanomatonta iloa nuori Mamillius prinssinne; hän on
+toivehikkain nuorukainen, minkä ikänäni olen nähnyt.
+
+CAMILLO.
+Minulla on samat hyvät toiveet hänestä kuin teilläkin. Hän on
+erinomainen lapsi, hän oikein virvoittaa alamaista ja lohduttaa vanhaa
+sydäntä. Ne, jotka sauvain nojassa kulkivat, ennen kuin hän oli
+syntynyt, toivovat elävänsä siksi, että näkisivät hänet miehenä.
+
+ARCHIDAMUS.
+Kuolisivatko he muuten mielellään?
+
+CAMILLO.
+Varmaankin, jos ei heillä olisi muuta syytä toivoa pitempää elämää.
+
+ARCHIDAMUS.
+Jos ei kuninkaalla olisi poikaa, mielisivät he sauvain nojassa käydä,
+kunnes hän saisi pojan.
+
+    (Poistuvat.)
+
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Seutu sama. Juhlahuone hovilinnassa.
+
+    (Leontes, Polyxenes, Hermione, Mamillius,
+    Camillo ja seuralaisia tulee.)
+
+POLYXENES.
+Vetisen kuun jo paimen yhdeksästi
+On nähnyt vaihtuvan sen jälkeen kuin
+Jäi meiltä valtaistuin tyhjillensä;
+Ja saman verran aikaa kiitoksetkin
+Ne meiltä veis, ja sittenkin me velkaan
+Ikuiseen jäisimme. Siis niinkuin nolla,
+Jok' oikean saa paikan, samoin minä
+Yhdellä "kiitän" kertaan monta tuhatt'
+Edellä käypää.
+
+LEONTES.
+               Säästäkäätte kiitos
+Lähtöönne asti.
+
+POLYXENES.
+                Huomenna on lähtö.
+Kotona jotain varon tapahtuneen
+Poiss' ollessani, varon vinhan tuulen
+Siell' yltyvän, jok' ajaa huudahtamaan:
+"Niin kävi, paha kyllä". Sitä paitse
+Liiaksi teitä vaivaan.
+
+LEONTES.
+                       Pääni pidän,
+Sit' ette käännä.
+
+POLYXENES.
+                  Lähteä mun täytyy.
+
+LEONTES.
+Vain viikko vielä.
+
+POLYXENES.
+                   Ei, ei, huomenna.
+
+LEONTES.
+No, aika tasan siis; ja sitä vastaan
+Ei inttämistä.
+
+POLYXENES.
+               Älkää kiusatko!
+Ei toista ketään maailmassa, joka
+Mun valtaa niin kuin te; niin kävis nytkin,
+Jos vaatis sitä tarve, vaikka kohta
+Mun täytyisikin kieltää. Toimet kotiin
+Mua käskevät; jos estätte nyt mua,
+Niin vitsaust' on mulle rakkautenne,
+Ja jäämiseni rasitusta teille;
+Sen vältän näin: hyvästi, veliseni!
+
+LEONTES.
+Kuningatarko mykkä? Puhukaa.
+
+HERMIONE.
+Ma aioin vaiti olla, kunnes teille
+Hän vannoisi, ett'ei hän jäisi. Liiaks
+On pyyntönnekin mieto; sanokaatte:
+Böhmiss' on kaikki hyvin, tieto sieltä
+Vast' ikään tänne sai; se sanokaa,
+Niin aseet hältä riisutte.
+
+LEONTES.
+                           Niin oikein.
+
+HERMIONE.
+Jos poikaans' ikävöi hän, se syy kelpaa;
+Mut sanokoon sen siis ja matkaan menköön.
+Jos sen hän vannoo vain, ei saa hän jäädä,
+Ajamme hänet täältä värttinöillä.
+    (Polyxeneelle.)
+Kuninkaallista seuraanne vain viikoks
+Anoa rohkenen. Kun teille Böhmiin
+Mun tulee mieheni, täys häll' on valta
+Viivähtää kuukaus yli lähtöpäivän,
+Ja kuitenkaan en kellon naksausta
+Vähemmin lemmi sinua, Leontes,
+Kuin mikään vaimo miestään. -- Jäättehän?
+
+POLYXENES.
+En.
+
+HERMIONE.
+    Jäättepä.
+
+POLYXENES.
+              En, totta vie, en voi.
+
+HERMIONE.
+Vai "totta vie". Se vala suurt' ei paina.
+Mut minä, vaikka valallanne tähdet
+Radaltaan syöksisitte, minä sanon:
+"Te jäätte, totta vie". Niin, jäättehän?
+Vaimonko "totta vie" ei yhtä voipa
+Kuin miehen? Jäättehän? Jos teille mieluump'
+On olo vankina kuin vierahana,
+Niin lähteissänne saatte ruoan maksaa
+Ja kiitoksista pääsette. No, vastaus:
+Vanki vai vieras? Toinen taikka toinen,
+Niin, totta vie!
+
+POLYXENES.
+                 Siis mieluisemmin vieras.
+Vankina olo rikost' olettaa,
+Jot' ei niin helppo ole minun tehdä
+Kuin teidän kostaa.
+
+HERMIONE.
+                    Vanginvartijanne
+En ole siis, vaan hyvä emäntänne.
+Kas niin, nyt urkin poikajuonianne,
+Mun mieheni ja teidän; oli teissä
+Kai veitikoita?
+
+POLYXENES.
+                Kaunis kuningatar,
+Kaks velikultaa, joilla muut' ei huolta,
+Kuin ett' on taaskin päivä huomispäivä
+Ja että poikuutt' ikuisesti kestäis.
+
+HERMIONE.
+Mun mieheni kai teistä oli pahin?
+
+POLYXENES.
+Me niinkuin kaksoisvohlat auringossa
+Hypimme, toisillemme määkyen.
+Viatont' oli viattoman leikki,
+Pahuuden oppi outo oli meille,
+Ei moista uneksittukaan. Jos näin me
+Elelleet oisimme, ja heikko henki
+Verestä kuumast' ei ois yltyyn noussut,
+Niin taivahalle uljaast' olisimme
+Vastanneet: "syyttömät"; -- niin, ottamatta
+Perintävikaa lukuun.
+
+HERMIONE.
+                     Kompastuitte
+Siis myöhemmin?
+
+POLYXENES.
+                Oo, hurskas rouva, sitten
+Se tuli kiusaus; tähän hullausaikaan
+Mun siippan' oli, nähkääs, laps, eik' ollut
+Kisakumppaninkaan silmä kauneuttanne
+Äkännyt vielä.
+
+HERMIONE.
+               Herra varjelkoon!
+Siksensä johtopäätös! Perkeleiksi
+Sanotte muuten vaimonne ja minut.
+Vaan lisää! Synneistä, jotk' aikaan saimme,
+Vastaamme me, jos meidän kanssa teitte
+Ens' syntinne ja meidän kanssa yksin
+Rikosta jatkoitte ja ette muiden
+Kuin meidän kanssa hairailleet.
+
+LEONTES.
+                                Sa voitit?
+
+HERMIONE.
+Hän jää.
+
+LEONTES.
+         Ei minun pyynnöstäni jäänyt.
+Hermione, puhunut et ole koskaan
+Noin hyvin.
+
+HERMIONE.
+           Enkö koskaan?
+
+LEONTES.
+                         Kerran vainen.
+
+HERMIONE.
+Kuin? Kahdesti? No, milloin ensi kerran?
+Kehuilla syöttäin, lihoittakaa meitä
+Kun aljoelukkaa: yks hyvä teko,
+Mi maineetonna kuolee, sikiöitään
+Tuhansin tappaa. Palkkamme on kiitos;
+Pikemmin hellin muiskuin tuhat virstaa
+Meit' ajatte, kuin ruoskall' askeltakaan
+Mut asiaan: mun viime hyvä työni
+Tää pyyntö oli; mikä ensimmäinen?
+Vanhempi sill' on sisar, niinkö totta?
+Oi, jospa olisi sen nimi Armo.
+Vain kerran ennen hyvin puhuin, -- milloin?
+Sanokaa, kuulla halaan.
+
+LEONTES.
+                        No niin, silloin
+Kuin kolme vitkaa kuuta tuskaan hivui,
+Ennenkuin valkokätes tarjosit
+Ja lempes annoit mulle; sanoit silloin:
+"Ijäksi sinun".
+
+HERMIONE.
+                Armo todellakin.
+Kas vaan, puhunut kahdest' olen hyvin:
+Ens kerrall' ijäks jalon miehen voitin,
+Toisella vähäks aikaa ystävän.
+
+    (Tarjoo kätensä Polyxeneelle.)
+
+LEONTES (syrjään).
+Tulista, liian tulista!
+Likeinen ystävyys likentää verta.
+Mun mieltän' ahdistaapi, sydän hyppii,
+Mut ei vaan ilosta. Tuo mairittelu
+Viatont' olla voi; sen liika vapaus
+Voi hyvyytt', auliutt', ystävyyttä olla
+Ja siivolt' aivan näyttää, -- niinpä kyllä.
+Mut käden kutkutus, ja sormittelu
+Tuo tuommoinen, ja kiekaileva hymy,
+Kuin peilist' opittu, ja huokaus raskas,
+Kuin hirven, joka torven sointiin kuolee!
+Ei, lepertely tuo se ei tee hyvää
+Ei sydämmen, eik' otsankaan. -- Mamillius,
+Oletko poikan'?
+
+MAMILLIUS.
+Olen, isä.
+
+LEONTES.
+                Niinkö?
+Niin, käpyni, niin! Kah! Noessako nenäs?
+Se, sanotaan, on minun malliseni.
+Tulehan, pyyhin turpas -- ei, ei, nenäs:
+Härillä, vasikoilla, mullikoilla,
+Niill' ompi turpa. -- Yhä kopeloi hän
+Tuon miehen kättä! -- Kuules, virkku vaska!
+Oletko vaskani?
+
+MAMILLIUS.
+                Jos tahdot, isä.
+
+LEONTES.
+Jos sulla ryhmy-otsa ois ja sarvet,
+Ilmetty poikani sa oisit. Meidän
+Sanovat olevan kuin kaksi munaa;
+Niin vaimot väittää, kaikkia ne väittää.
+Mut vaikka petollista oisi kaikki
+Kuin suru silattu, kuin ves' ja tuuli,
+Ja petollista kuin sen arpapeli,
+Jok' omastaan ei toisen omaa tunne,
+Niin tott' on poika näköiseni. -- Tule,
+Luo minuun sinisilmäs, sulo lapsi,
+Aarteeni, lihani! Voiko äitis? -- Tokko? --
+Hekuma! kohti ydintä sä tähtäät;
+Mahdolliseksi mahdottoman teet
+Ja unelmissa virut. -- Kuinka vois hän?
+Sa yhdess' oleettoman kanssa toimit
+Ja tyhjään liityt; luultavaa siis, että
+Yht' olet jonkin kanssa; olet varmaan,
+Ja luvallista enemmän, -- sen tunnen,
+Sen tunnen niin, ett' aivot siitä potee
+Ja otsa kuortuu.
+
+POLYXENES.
+                 Mik' on kuninkaan?
+
+HERMIONE.
+Kovinpa rauhaton.
+
+POLYXENES.
+                  Kuningas hyvä,
+Kuink' ompi laita, veliseni?
+
+HERMIONE.
+                             Näyttää
+Kuin tuskan pilvet peittäis otsanne.
+Vihanko merkki?
+
+LEONTES.
+                Ei, ei, todestaan.
+Useinpa luonto heikkouttaan näyttää
+Ja hellyyttään, ja kylmäverisempäin
+Pilaksi joutuu. Tuossa kun tuon pojan
+Tarkastin kasvoja, niin oli niinkuin
+Kakskolmatt' oisin vuotta nuoremp' ollut,
+Avoimin säärin, yllä samettinen.
+Vihanta tanttu, vyöllä miekka tylppä.
+Ett'ei se miestään purisi ja vaaraa
+Sais aikaan, niinkuin useinkin nuo hemmut.
+Kuink' olin mielestäni nyt tuon vesan,
+Tuon kyysän näköinen, tuon herrastyngän! --
+Mies, hyvänäskö pidät korvapuustin?
+
+MAMILLIUS.
+En, minä tappelen.
+
+LEONTES.
+                   Vai niin! No niin,
+Mies elää onnellansa! -- Veliseni,
+Noin rakasko on pikku prinssis sulle
+Kuin mulle tää?
+
+POLYXENES.
+                Hän tuolla kodiss' ompi
+Iloni, rattoni ja aatokseni,
+Vuorottain ystävä ja vihollinen,
+Soturi, norkko, ministeri, kaikki.
+Lyhentää talvipäiväks suvipäivän,
+Jokeltain poies houreet, jotka muuten
+Pilaisi veren.
+
+LEONTES.
+               Täällä sama toimi
+On tällä myös. Me kahden kävelylle
+Nyt käymme; teill' on tärkeämpää tointa. --
+Hermione, lempeäs mua kohtaan näytä
+Myös veljellemme; kallein olkoon halpaa.
+Sun ja tuon pikku perhon jälkeen hän on
+Sydäntäni lähin.
+
+HERMIONE.
+                 Jos meit' etsitte,
+Niin puistoss' ollaan. Varrommeko siellä?
+
+LEONTES.
+Halunne mukaan tehkää; teidät löydän,
+Jos ilmoill' olette. -- (Syrjään.) Nyt minä ongin,
+Vaikk' ette huomaa, mihin siiman heitin.
+Kas niin, kas niin!
+    (Tarkastelee Polyxenesta ja Hermionea.)
+                    Kas, kuinka nokkaa, suuta
+Hän tuolle kurkoittaa, ja vaimon julkeutt'
+Aseenaan käyttää hyvää miestään vastaan!
+    (Polyxenes, Hermione ja seuralaiset poistuvat.)
+He ovat poissa! Varpain, kynsin, hampain,
+Sormin ja sarvin kannattaa saan aisaa!
+Käy, poika, leikkimään; sun äitis leikkii;
+Ja minä leikin, mutta hölmön osaa,
+Ja leikin loppu vihellys on hautaan,
+Ja kuolonkelloina on pilkan nauru. --
+Leikitse, poika! -- Aisaa kannatettu
+On ennenkin, sen tiedän; mont' on miestä --
+Nyt tällä haavaakin, kun siitä puhun --
+Jotk' eukkoansa halaa, tietämättään
+Ett' tokehessa salaa naapuri
+On kalastellut, herra Silivili,
+Läheinen naapuri. Se lohduks ompi,
+Ett' ovet muillakin noin tahtomatta
+On seljällään. Jos toivon heittäis kaikki,
+Joilt' eukot kompastuu, niin hirttäjäsi
+Mies joka kymmenes. Eik' auta mikään!
+Tuhoova kiimatähti vallall' on
+Ja pohjat, idät, etelät ja lännet
+Se hallitsee; ja loppupäätös ompi:
+Ei kohdull' ole salpaa, piru vieköön:
+Vihollisen se antaa tulla, mennä
+Kiluineen, kaluineen. Tää tauti meissä
+On tuhansissa, vaikka salass' on se. --
+No, poika?
+
+MAMILLIUS.
+           Teidän näköisenne lienen.
+
+LEONTES.
+Niin, kiitos Herran! -- Kuin? Camillo täällä?
+
+CAMILLO.
+Niin, herrani.
+
+LEONTES.
+               Käy leikkimään, Mamillius!
+Sin' olet kelpo verta. --
+    (Mamillius poistuu.)
+                          No, Camillo,
+Tuo armollinen herra jääkin tänne.
+
+CAMILLO.
+Työt' oli saada ankkur' iskemään;
+Kun te sen viskasitte, ei se purrut.
+
+LEONTES.
+Sen huomasit?
+
+CAMILLO.
+              Hän teidän pyynnöstänne
+Ei jäänyt; syyksi sanoi tärkit toimet.
+
+LEONTES.
+Sen huomasit? -- Tilani tunnetaan jo;
+Supistaan, kuiskaillaan: "Sisilia on --
+Niin, tiedättehän". Niiks on tullut, että
+Mun täytyy moista kuulla. -- Kuinka jäi hän?
+
+CAMILLO.
+Kun hyvä kuningatar häntä pyysi.
+
+LEONTES.
+Kuningatar, niin! Hyvä tässä sopis,
+Mut nyt on niin, ett'ei se sovi. Onko
+Muut ovelat sen hoksanneet kuin sinä?
+Sull' äly on kuin sieni: sisääns' imee
+Enemmän kuin muut pölkkypäät. Sen onko
+Vaan tarkkapäiset tajunneet, ne, joilla
+Kalua kalloss' on? Ei tyhmät kollot
+Hämyä jutust' ole saaneet? Niinkö?
+
+CAMILLO.
+Jutusta? Selväähän on, että Böhmi
+Ei vielä lähde.
+
+LEONTES.
+                Mitä?
+
+CAMILLO.
+                       Viel' ei lähde.
+
+LEONTES.
+Mut miks'ei?
+
+CAMILLO.
+             Tyydyttääkseen teitä, herra,
+Ja kuningatarta.
+
+LEONTES.
+                 Vai tyydyttääkseen!
+Kuningatarta tyydyttääkseen! -- Hyvä!
+Camillo, sydämmeni ajatukset,
+Salaiset neuvonikin sulle uskoin.
+Kuin pappi poveni sa perkasit,
+Ja parattuna luotasi ma lähdin.
+Mut suoruutes -- se, mikä siltä näytti, --
+Petosta oli.
+
+CAMILLO.
+             Varjelkohon Luoja!
+
+LEONTES.
+Niin kyllä: sin' et ole rehellinen,
+Tai jos sit' oletkin, niin pelkur' olet,
+Rehellisyyden rampautat ja siltä
+Häkäytät vauhdin; taikka työssäs veltto
+Olet palvelija, johon olen pannut
+Vakavan turvani; tai hupsu, joka
+Menetetyksi pelin näet ja rahat
+Ja pilana sen pidät.
+
+CAMILLO.
+                     Hyvä herra,
+Voin olla veltto, pelkuri ja hupsu;
+Ken näistä vioist' on niin vapaa, ettei
+Sen pelkuruus ja velttous ja hupsuus
+Maailman moniss' askareissa joskus
+Pujahda ilmi. Teidän toimissanne
+Jos milloinkaan ma tieten olin veltto,
+Niin hupsuutt' oli se; jos ehdoin tahdoin
+Ma hupsuttelin, niin se velttoutt' oli
+Kun loppua en aatellut; jos tehdä
+Sit' arastelin, josta varoin vaaraa,
+Ja jonka seuraus laiminlyömisestä
+Mua soimas, niin se pelkuutt' oli, jost' ei
+Lie vapaa viisainkaan. Siis luvallista
+On moinen heikkous, johon takertuupi
+Rehellisyyskin. Mutta suvaitkaatte
+Puhua suoraan; rikostani silmiin
+Mun suokaa katsella; jos silloin kiellän,
+Niin syytön olen.
+
+LEONTES.
+                  Etkö ole nähnyt, --
+Oletpa niin, jos aisan pontta paksump'
+Ei ole silmämunas, -- taikka kuullut --
+Näin päivänselväst' asiast' ei vaiti
+Voi huhu olla, ei, -- tai ajatellut, --
+Ken tät' ei aattele, on aatospaitti, --
+Ett' uskoton on vaimoni? Jos myönnät,
+Ja julkeast' et kiellä, ett' on sulla
+Ajatus, silmät, korvat, -- sano ett' on
+Livakka vaimoni, niin, kiimaisempi
+Kuin piika-lutus, jonk' on ihat alttiit
+Jo ennen vihkivalaa. Vastaa, myönnä!
+
+CAMILLO.
+En voisi kuulla, heti kostamatta,
+Kuningatartani noin soimattavan.
+Kautt' elämäni, puhett' en noin halpaa
+Teilt' odottaisikaan; sen toistaminen
+Ois synti yhtä hirveä kuin rikos.
+Jos se on tosi.
+
+LEONTES.
+                Onko kuiske tyhjää?
+Ja posken hierto poskeen? nokan nokkaan?
+Lipovat suutelukset? syvä huokaus
+Keskellä naurun tyrskää? -- varma merkki
+Uskottomuuden, -- jalkain kihnuttelu?
+Sopissa hiipiminen? Toivo, että
+Kuluisi aika, tunti minuutiksi
+Ja päivä yöksi? että umpi-sokot
+Kaikk' oisivat pait he, jott' irstaella
+Sopisi näkymättä? Sekö tyhjää?
+Haa! Silloin mailma kaikkineen on tyhjää.
+On taivaslaki tyhjää, Böhmi tyhjää,
+Vaimoni tyhjää, itse tyhjyys tyhjää,
+Jos tää on tyhjää!
+
+CAMILLO.
+                   Koittakaatte, herra,
+Tuo houruluulo poistaa aikanansa;
+Se vaarallist' on.
+
+LEONTES.
+                   Olkoon, se on tosi.
+
+CAMILLO.
+Ei, herra, ei!
+
+LEONTES.
+               Mut on. Sa valheit' ajat,
+Niin valheita, sen sanon; sua vihaan.
+Älytön orja olet, tyhmä pöllö
+Tai liukas liehakko, jok' ihantelet
+Hyvää ja pahaa yhtä suopein silmin.
+Jos vaimollain niin saastunut ois maksa
+Kuin elämä, ei eläis hietalasin
+Hän juoksemaa.
+
+CAMILLO.
+               Ken hänet saastutti?
+
+LEONTES.
+                                    Hm!
+Tuo, jonka kaulassa kuin muistoraha
+Hän riippuvi, tuo Böhmi; -- oo, jos taatut
+Mull' olis miehet, jotka näkisivät
+Mun kunniassan' omaa etuansa,
+Ominta hyötyään, he toimisivat
+Niin, että tuosta toimest' oisi loppu.
+Ja sinä, hänen juomanlaskijansa,
+Sa, jonka nostin halpuudesta arvoon
+Ja joka häpeäni näet niin selvään,
+Kuin taivas näkee maan ja maakin taivaan,
+Sä voisit höystää maljan, joka ijäks
+Ummistais vihamieheltäni silmät;
+Mua virvoittais se rohto.
+
+CAMILLO.
+                          Voisin kyllä;
+Mut ankaraa en rohtoa ma käyttäis,
+Vaan vitkaan hivuttavaa, jok' ei tehoo
+Niin tuimasti kuin myrkky. Mut en usko
+Ett' tahraa moist' on kuningattaressa,
+Jot' itse majesteetin maine turvaa.
+Rakastin teitä --
+
+LEONTES.
+                  Hornaan arveluines!
+Mua luuletko niin hupsuksi, niin hulluks,
+Ett' etsin huvikseni moista tuskaa,
+Ryvetän valkovuoteeni, -- jok' unta
+Tuo puhtaana, mut tahrattuna polttaa
+Kuin okaat, nokkoset ja ampiaiset, --
+Sokaisen kruununprinssin veren -- jonka
+Omaksen' uskon, omanani lemmin --
+Vain syyttä, suotta? Tekisinkö moista?
+Ken ois niin pöllö?
+
+CAMILLO.
+                    No niin, uskon teitä,
+Ja Böhmin täältä laitan, ehdoll' että
+Kun poiss' on hän, te kuningattarelle
+Aseman hälle tulevan taas suotte,
+Poikanne tähden etenkin, ja ett'ei
+Tutuissa hoveissa ja liittomaissa
+Sais kielikellot valtaa.
+
+LEONTES.
+                         Tien sa neuvoit,
+Jonk' itsekin jo valita ma aioin.
+Liata hänen kunniaans' en tahdo.
+
+CAMILLO.
+Arvoisa kuningas,
+Menkäätte siis, ja -- katse kirkkahana
+Kuin vieraspidoiss' aivan -- puhutelkaa
+Kuningatartanne ja böhmiläistä.
+Min' olen hänen juomanlaskijansa;
+Jos terveellistä juomaa saa hän multa,
+En tahdo olla miehiänne.
+
+LEONTES.
+                         Hyvä!
+Tee se, niin puolet sydäntäni saat;
+Jos et, niin omas halkaiset.
+
+CAMILLO.
+                             Ma teen sen.
+
+LEONTES.
+Tekeydyn iloiseksi, kuten neuvoit.
+
+    (Menee.)
+
+CAMILLO.
+Oi, kuningatar raukka! -- Mutta kuink' on
+Itseni laita? Myrkyttää mun pitää
+Tuo hyvä Polyxenes; muut' ei syytä
+Kuin kuuliaisuus herralleni, hälle,
+Jok' itseänsä vastaan kapinoipi
+Ja samaa vaatii seuraltaan. -- Tuo teko
+Ylentää voisi; -- vaikka tuhansin
+Niit' olis, jotka voideltujen murhast'
+On arvoon nousseet, min' en sitä tekis.
+Kirotkoon konnakin sen, kosk' ei moista
+Lie kiveen, vaskeen, päärmään pantu! Hovi
+Mun täytyy jättää: jos sen teen tai en,
+Niin menee kaula. Onnen tähti, koita!
+Kah, tuoss' on Böhmi!
+
+    (Polyxenes tulee.)
+
+POLYXENES.
+                      Kummaa! Horjumassa
+Jo tääll' on suosioni. Puhumaton! --
+Camillo, terve!
+
+CAMILLO.
+                Terve, majesteetti!
+
+POLYXENES.
+Mit' uutta hovista?
+
+CAMILLO.
+                    Ei erityistä.
+
+POLYXENES.
+Kuningas on sen näköinen, kuin oisi
+Maa-alan kadottanut yhtä rakkaan
+Kuin oma henki. Kohtasin juur' hänet.
+Tervehdin niinkuin tapa on, mut hänpä
+Pois käänsi päänsä, muikisteli suutaan
+Halveksivasti, riensi pois ja jätti
+Mun miettimähän syytä, mikä moisen
+Lie muutteen tuonut.
+
+CAMILLO.
+                     Sit' en tietää tohdi.
+
+POLYXENES.
+Et tohdi? Kuin? Sä tiedät, vaan et tohdi
+Sanoa sitä mulle? Niin se on;
+Sill' itselles sen sanot, minkä tiedät,
+Et sanokaan: "en tohdi". Oi, Camillo,
+Sun muotos muuttunut on niinkuin peili,
+Joss' itseni ma näen muuttuneena.
+Mua koskenee tuo muutos siis, kosk' on se
+Minutkin muuttanut.
+
+CAMILLO.
+                    On jokin tauti,
+Jok' iskee muutamiin; en tiedä, mikä
+Se tauti on, mut teist' on tarttunut se,
+Vaikk' olettekin terve.
+
+POLYXENES.
+                        Minustako?
+Mun silmäni ei ole basiliskin;
+Tuhansiin olen katsonut ja katseen'
+On tehnyt hyvää, tappanut ei ketään.
+Camillo, ylimys sa olet, lisäks
+Kokenut tietomies, -- jok' yhtä paljon
+Ylimyst' ylentää kuin isän jalo
+Perintönimi, -- pyydän, ilmaise,
+Jos jotain tiedät, jonka tieto hyödyks
+Vois olla mullekin; sit' älä peitä
+Vait'olon kätköön.
+
+CAMILLO.
+                   Vastata en tohdi.
+
+POLYXENES.
+Minusta tarttunut, vaikk' olen terve?
+Mun täytyy tietää se. -- Camillo, kuule:
+Rukoilen kautta kaiken, mihin miestä
+Velvoittaa kunnia -- ja tämä pyyntö
+Ei ole mikään halpa -- ettäs sanot,
+Mink' arvaat tuhon mua väijyvän,
+Se onko lähellä vai etähällä,
+Kuink' estää sitä voi, jos voi; jos ei,
+Mitenkä sitä kestää.
+
+CAMILLO.
+                     Sanon sen,
+Kun kunniaani vetoo mies, jok' itse
+On kunnon mies. Siis kuulkaa neuvoni,
+Jot' yhtä joutuun tulee noudattaa,
+Kuin sanoa sen ehdin; muuten meillä
+Pää vaarass' on ja henki kaupan.
+
+POLYXENES.
+                                 Sano!
+
+CAMILLO.
+Mun määräsi hän teidät murhaamaan.
+
+POLYXENES.
+Ken määräsi?
+
+CAMILLO.
+             Kuningas.
+
+POLYXENES.
+                       Mistä syystä?
+
+CAMILLO.
+Hän luulee, jopa vannookin sen varmaks,
+Ikäänkuin nähnyt ois tai itse teillä
+Apuna ollut, -- että ilkityötä
+Olette tehnyt kuningattarelle.
+
+POLYXENES.
+Myrkkyiseks silloin hyytyköhön visvaks
+Sydänvereni, ja nimeni sen nimeen
+Nivottakohon, joka petti Parhaan!
+Maineeni puhtain tulkoon löyhkäks, jota
+Jo kaukaa tylsimmänkin aisti kammoo.
+Näköni inhon tuottakoon ja kauhun
+Kuin iljettävin rutto, mit' on nähty
+Tai koskaan kuultu.
+
+CAMILLO.
+                    Vannokaatte vaikka
+Jok' ainokaisen taivaan tähden kautta
+Ja kaiken niiden tenhon, ennen voitte
+Te kieltää meren kuulemasta kuuta
+Kuin valoin järkyttää tai neuvoin kaataa
+Tuot' epäluulon linnaa, jonka perus
+On hänen uskonsa ja joka kestää
+Niin kauan kuin hän itse.
+
+POLYXENES.
+                          Mikä syynä?
+
+CAMILLO.
+En tiedä, mutta varmaan vaaraa taatump'
+On karttaa kuin sen syytä tiedustella.
+Siis, -- jos te luotatte mun kunniaani,
+Mi tässä ruhoss' asuu, jonka voitte
+Mukaanne pantiks ottaa, -- pois tän' yönä!
+Ma tiedon siitä miehillenne kuiskaan
+Ja kaksittain heit' eri teitä päästän
+Kaupungist' ulos. Teidän turvihinne
+Jää oma onneni; se täällä nyt on
+Jo menetetty. Älkää epäröikö!
+Kautt' isieni kunnian: totta puhun.
+Mut sitä tutkimaan jos tänne jäätte.
+Niin minä teit' en varro; eikä teillä
+Tääll' olo liene taatumpi kuin sillä,
+Jonk' itse kuningas on tuominnut ja
+Telattavaksi vannonut.
+
+POLYXENES.
+                       Sua uskon.
+Jo hänen kasvoistansa sydän kuulti.
+Kätesi mulle; oppaakseni lähde,
+Niin paikkas mua lähinnä on aina.
+Purjeiss' on laivat; kaksi päivää lähtöön
+On väki ollut valmiina. -- Tuo koskee,
+Tuo luulevaisuus kallist' olentoa.
+Se yhtä suuri on, kuin hän on kaunis,
+Ja yhtä hillitön kuin mies on voipa,
+Ja kahta karvaammaksi tehnee koston
+Se luulo, että häväissyt on häntä
+Mies, joka aina hänt' on kunnioinnut.
+Mun valtaa pelko. Onneksi tää päätös
+Minulle olkohon ja lohduks tuolle
+Jalolle olennolle, joka syyttä
+Miehensä luuloiss' on. Camillo, tule:
+Sua niinkuin isää kunnioitan, jos
+Viet hengissä mun täältä. Paetkaamme!
+
+CAMILLO.
+Mun arvoni se mulle aukaiseepi
+Kaupungin kaikki portit. Suvaitkaa vaan
+Ajasta ottaa vaari. Lähtekäämme.
+
+    (Poistuvat.)
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Paikka sama.
+    (Hermione, Mamillius ja hovinaisia tulee.)
+
+HERMIONE.
+Pois poika viekää; mua häiritsee hän,
+En sitä nyt voi kestää.
+
+1 HOVINAINEN.
+                        Tulkaa, prinssi,
+Minusta saatte leikkitoverin.
+
+MAMILLIUS.
+Sinust' en huoli.
+
+1 HOVINAINEN.
+                  Miksi, rakas prinssi?
+
+MAMILLIUS.
+Mua suutelet ja puhut, niinkuin vielä
+Olisin lapsi. -- Paremp' olet sinä.
+
+2 HOVINAINEN.
+Ja miks?
+
+MAMILLIUS.
+         Ei siksi, että silmäkarvat
+On sulla mustemmat; lie joskus kauniit
+Mustatkin silmäkarvat, jos vaan eivät
+Ole liian paksut, -- sulin tehty juomu,
+Kuunkanta hienon hieno vain.
+
+2 HOVINAINEN.
+                             Ken teille
+On moista opettanut?
+
+MAMILLIUS.
+                     Naisten kasvot. --
+Mut mink' on väriset sun silmäkarvas?
+
+1 HOVINAINEN.
+Siniset.
+
+MAMILLIUS.
+         Älä! Rouvan näin, joll' oli
+Sininen nenä, vaan ei silmäkarvat.
+
+2 HOVINAINEN.
+Mut kuulkaas! Kuningatar, äitinne,
+On pikkusiin; koht' uuden, hienon prinssin
+Me saamme; kyllä silloin kisaisitte,
+Jos teistä huolisimme.
+
+1 HOVINAINEN.
+                       Niin, hän vahvast'
+On paisunut. Jumala hälle avuks!
+
+HERMIONE.
+Mit' ilveilyä siellä? Tule, lapsi,
+Taas seuraas kaipaan. Istu, kerro mulle
+Tarina.
+
+MAMILLIUS.
+        Hauskako vai surullinen?
+
+HERMIONE.
+Niin hauska kuin vain tahdot.
+
+MAMILLIUS.
+                              Surullinen
+Sopivin talvell' on. Ma yhden tiedän,
+Siin' aaveit' on ja noitia.
+
+HERMIONE.
+                            Se kerro.
+No, istuhan ja ala; aaveillasi
+Mua oikein säikytä; sit' osaat tehdä.
+
+MAMILLIUS.
+Oli kerran miesi --
+
+HERMIONE.
+                    Istuhan; no ala!
+
+MAMILLIUS.
+Jok' asui kirkkomaalla. -- Kerron hiljaa
+Nuo sirkat sit' ei kuulla saa.
+
+HERMIONE.
+                               No, jatka,
+Ja korvahan! kuiskaa.
+
+    (Leontes. Antigonus, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
+
+LEONTES.
+                      Sielläkö
+Hän nähtiin? Seuroineen? Camillo myötä?
+
+1 HOVIHERRA.
+Männistöss' yhdyin heihin. Moista kiirett'
+En ole nähnyt. Silmin heitä saatoin
+Laivastoon asti.
+
+LEONTES.
+                 Mua miekkoista,
+Kun oikein näin ja toden arvasin! --
+Oo, vähempikin riittäisi Lemmon tuskaa
+Tää miekkoisuus! -- Voi maljass' uida lukki,
+Ja sinä juot ja poistut tietämättä
+Myrkystä mitään, sillä oma tietos
+Ei ole myrkytetty; vaan jos joku
+Tuot' inhaa otust' osoittaa ja näyttää
+Mit' olet juonut, silloin kuotus tuima
+On sulta poven katkoa ja kyljet. --
+Minäkin join ja lukin näin. Camillo
+Hänt' auttoi, teki parittajan virkaa. --
+He hengen multa tahtovat ja kruunun;
+Epäilys toteen käy: -- tuo viekas konna,
+Mun palkkaamani, palkoiss' oli hällä;
+Hän hankkeeni on ilmaissut, ja minä
+Nolattu olen narri, joka nulkin
+Ivailtava. -- Mut kuinka pääsivätkään
+He portist' ulos?
+
+1 HOVIHERRA.
+                  Hänen arvollansa,
+Mi käskystänne suurempaakin aikaan
+On saanut.
+
+LEONTES.
+           Hyvin tiedän. -- Poika tänne!
+    (Hermionelle.)
+Hyvä, ett'et sinä häntä imettänyt.
+Vaikk' on mun näköäni hän, niin liiaks
+On häness' äidin verta.
+
+HERMIONE.
+                        Leikkiäkö?
+
+LEONTES.
+Pois poika viekää! Hän sit' ei saa pitää;
+Pois, pois! Sen kanssa nyt hän leikitelköön,
+Jota hän kantaa, sillä Polyxenes
+Sen hälle tehnyt on.
+
+HERMIONE.
+                     Ei, sanon, ei,
+Ja vannon, että uskotte, min sanon,
+Vaikk' yritätte kieltää.
+
+LEONTES.
+                         Hyvät herrat,
+Katselkaa häntä tarkoin; jos on mieli
+Sanoa teillä: "hän on kaunis", heti
+Vavahtaa tuntonne ja lisää: "sääli,
+Ett'ei hän ole siveä ja puhdas!"
+Kiitelkää hänen ulkomuotoansa, --
+Jok' ansaitseekin suurta ylistystä, --
+Niin heti olan nykäys, hm! ja haa!
+Nuo poltinmerkit, joita parjaus käyttää --
+Ei, mitä? -- sääli käyttää, sillä parjaus
+Hyveenkin polttaa; -- niin tuo olan nykäys,
+Nuo hm! ja haa! -- sanottuanne juuri
+"Hän kaunis on"; -- teit' estää sanomasta:
+"Hän ompi siveä". Mut tietyks tulkoon
+Sen suusta, jolla suurin syy on harmiin:
+Hän portto on.
+
+HERMIONE.
+               Jos sanoisi sen konna.
+Viheliäisin konna maailmassa.
+Hän suuremp' ois vaan konna; mut te, herra.
+Te erehdytte.
+
+LEONTES.
+              Itse erehdyitte
+Te, hyvä rouvani, kun Polyxeneen
+Leonteeks luulitte. Oo, sinä eläin,
+Jot' en voi oikein nimin nimittääkään,
+Ett'ei mua raakuus matkisi ja samaa
+Käyttäisi kieltä kaikensäätyisille,
+Näin unhottain, mik' erotus on prinssin
+Ja kerjäläisen välillä. Ma sanoin,
+Ett' on hän portto, sanoin myöskin, kelle.
+Lisäksi: kavaltaja, jonka kanssa
+Camillo liitoss' on, mies, joka tietää
+Mit' itsekin tuon pitäis hävetä
+Katalan raiskaajankin nähden tietää,
+Ett' on hän portto pahempi, kuin mit' on
+Pahimmat tulenlautat; niin, hän tiesi
+Tuon paon myös.
+
+HERMIONE.
+                En tiennyt, totta Jumal',
+En siitä tiennyt! Teitä kaduttaa,
+Parempaan tietoon kerran tultuanne,
+Nää herjauksenne. Hyvä puoliso,
+Mua tuskin hyvitätte sillä, että
+Sanotte pettyneenne.
+
+LEONTES.
+                     Ei, jos petyn
+Tään rakenteeni perustusten suhteen,
+Ei silloin koulupojan hyrrää jaksa
+Maapallo kantaa. -- Tyrmään hänet viekää!
+Ken puhuu hänen puolestaan, on syypää
+Jo siksi, että puhuu.
+
+HERMIONE.
+                      Turman tähti
+Nyt hallitsee. Mun malttaa täytyy, kunnes
+Suopeemmaks kääntyy taivas. -- Hyvät herrat,
+Niin hevin kuin muut naiset min' en itke,
+Ja tämän hyödyttömän kasteen puutos
+Teilt' ehkä säälin kuivaa; mut tääll' asuu
+Siveyden syvä suru, ja se palaa
+Niin, ett'ei sitä sammuttaa voi itkut.
+Mua, hyvät herrat, pyydän, tuomitkaa
+Niin leppeesti kuin ihmisrakkaus sallii; --
+Ja täyttyköön nyt tahto kuninkaan.
+
+LEONTES.
+Mua totellaanko?
+
+HERMIONE.
+                 Seuraako mua kukaan?
+Rukoilen, herra, suokaa naisieni
+Mukaani tulla; tilani sen vaatii,
+Sen näette. Ei, hyvät lapset, itkuun
+Ei syytä nyt; mut vankeuteen syypääks
+Jos emäntänne kuulette, niin silloin
+Valukoot kyyneleet, kun vapaa olen.
+Koetus tää tuo ikionnen mulle. --
+Hyvästi, kuningas; en murheisena
+Sois koskaan teitä näkeväni; mutta
+Niin käynee nyt. -- No, tulkaa, teill' on lupa.
+
+LEONTES.
+Pois, tehkää niinkuin käskimme; pois täältä!
+
+    (Kuningatar ja hovinaiset poistuvat.)
+
+1 HOVIHERRA.
+Rukoilen: palauttakaa kuningatar.
+
+ANTIGONUS.
+Punnitkaa tarkoin, muuten oikeutenne
+On väkivaltaa; siitä kolme kärsii:
+Te itse, poikanne ja puolisonne.
+
+1 HOVIHERRA.
+Siit' uskallan ma henkeni, jos vaan se
+Takeeksi kelpaa, että kuningatar
+On puhdas taivaan edessä ja teidän,
+Syytteestä -- tarkoitan.
+
+ANTIGONUS.
+                         Jos toteen saadaan,
+Ett' toisin on, niin vaimoani vahdin
+Yöt päivät, häneen kytkettynä kiinni,
+Ja sen vaan uskon, minkä näen ja tunnen;
+On silloin joka tuuma naisen lihaa,
+Niin, joka hiuke naista uskoton.
+Jos hänkin on.
+
+LEONTES.
+               Vait ole!
+
+1 HOVIHERRA.
+                         Hyvä herra --
+
+ANTIGONUS.
+Puhumme teidän, eikä omaan puoleen.
+On joku viettelijä, lemmon konna
+Teit' uskotellut; jos sen tuntisin,
+Niin ruhjoisin sen. Hänkö kunniaton! --
+Tytärtä mull' on kolme, yhdentoista
+Ja yhdeksän ja viiden ijässä;
+Jos tott' on tää, niin, kautta kunniani,
+Sen heille kostan, kohdun heiltä leikkaan,
+Ennenkuin neljäntoista ovat vanhat
+Ja epäsikiöitä siittää saavat.
+Mun perivät, mut ennen olen salvio,
+Kuin kelvottoman rodun kantaisä.
+
+LEONTES.
+Vait! Täss' on vainu yhtä valju teillä
+Kuin kuolleen nenällä; ma tunnen, näen sen
+Niinkuin te _tämän_ (kouristaa häntä) tunnette, ja näette,
+Mik' elin teihin koskee.
+
+ANTIGONUS.
+                         Niin jos on,
+Ei kunnialle hautaa ole tarvis;
+Lemuksiks siit' ei jää maan tunkiolle
+Niin hiukkaakaan.
+
+LEONTES.
+                  Mua ei siis uskota!
+
+1 HOVIHERRA.
+Parempi jos täss' uskottaisi mua,
+Kuin teitä, herra! Ennen soisin, että
+Hän puhdas olis, kuin te oikeassa,
+Vaikk' oiskin moitteeksi se teille.
+
+LEONTES.
+                                    Miksi
+Kyselen tuumianne? Paremp' on
+Totella vihan puuskaa. Majesteetti
+Ei neuvojanne kaipaa. Hyvyyttämme
+Sen kerroimme. Jos ette voi tai tahdo --
+Joko luonnon- taikka teko-tyhmyydestä --
+Niin nähdä totuutta kuin me, niin sitä
+Paremmin tutkikaatte; neuvojanne
+Ei meidän tarvis; asia, sen meno,
+Sen voitto, tappio meit' yksin koskee.
+
+ANTIGONUS.
+Parempi olis ollut hiljaisuudess'
+Asiaa ensin tutkia kuin siitä
+Melua nostaa.
+
+LEONTES.
+              Mahdollistako?
+Sin' olet joko vanhuudesta tylsä
+Tai luotu narriksi. Camillon pako,
+Tuo tuttavallisuus -- niin peittämätön.
+Niin epäiltävä, että todisteeksi
+Vaan näkemistä tarvittiin, ei muuta
+Kuin näkemistä, ilmeisethän oli
+Muut seikat kaikki -- pakotti mua tähän.
+Mut vielä paremmaksi vakuudeksi --
+Näin tärkiss' asioissa hurja toimi
+Ois surettava -- olen lähettänyt
+Apollon temppelihin, pyhään Delphiin
+Cleomeneen ja Dionin, jotk' ovat,
+Tiedämmä, taatut miehet. Kaikki riippuu
+Oraakelista nyt; sen pyhä neuvo
+Mua auttaa taikka kaataa. Teinkö oikein?
+
+1 HOVIHERRA.
+Ihan oikein, kuningas.
+
+LEONTES.
+                       Vaikk' itse vanna
+Asiast' olen enkä muuta kaipaa
+Kuin minkä tiedän, tulee oraakelin
+Tyventää muiden mielet, moisten, jotka,
+Typerän tyhminä kuin tuo, ei jaksa
+Yletä totuuteen. Suvaitsin siksi
+Tuon naisen poistaa läheisyydestämme,
+Ett'ei hän noiden kahden paennehen
+Petosta panis täytäntöön. Nyt tulkaa;
+Puhua tahdon kansalle; tää tapaus
+Kiihottaa meitä kaikkia.
+
+ANTIGONUS (syrjään).
+                         Niin, nauruun,
+Kun selvä totuus tulee päivän valoon.
+
+    (Poistuvat.)
+
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Seutu sama. Etuhuone kuningattaren vankilassa.
+    (Paulina ja useita palvelijoita tulee.)
+
+PAULINA.
+Hae tänne vanginvartija ja sano
+Nimeni hälle. --
+    (Yksi palvelijoista menee.)
+                 Jalo rouva, sulle
+Ei parhain hovi ole liian hyvä,
+Miks siis nyt tyrmäss' istut?
+    (Palvelija palajaa, mukanaan vanginvartija.)
+                              Ystävä,
+Te tiedätte, ken olen?
+
+VANGINVARTIJA.
+                       Arvonainen,
+Ylevä rouva.
+
+PAULINA.
+             Päästäkää siis minut
+Kuningattaren luo.
+
+VANGINVARTIJA.
+                   En tohdi, rouva,
+Päinvastainen on mulla jyrkkä kielto.
+
+PAULINA.
+Kaunista kieltää ystävien seura
+Hyveeltä, kunnialta! Onko lupa
+Tavata hänen naisiaan? Vain yhtä?
+Emiliaa?
+
+VANGINVARTIJA.
+         Jos suvaitsette, rouva,
+Lähettää syrjään seuranne, niin saatan
+Emilian luoksenne.
+
+PAULINA.
+                   Se, pyydän, tehkää. --
+Menkäätte syrjään!
+
+    (Seuralaiset poistavat.)
+
+VANGINVARTIJA.
+                   Minun täytyy olla
+Keskustelussa läsnä.
+
+PAULINA.
+                     Hyvä, hyvä!
+    (Vanginvartija poistuu.)
+Mik' into tahratonta tahrata!
+Ihana kaunoaisti!
+    (Vanginvartija palajaa Emilian kanssa.)
+                  Hyvä rouva,
+Mitenkä kuningattaren on laita?
+
+EMILIA.
+Niin hyvin kuin niin ylhäisen voi olla
+Noin sorrettuna. Surusta ja kauhusta --
+Kovempaa ei lie koskaan hento nainen
+Kokenut -- synnytti hän ennen aikaa.
+
+PAULINA.
+Pojanko?
+
+EMILIA.
+         Tyttären, ja kauniin lapsen,
+Terveen ja virkun. Äiti iloitseepi
+Ja sanoo: "Vanki parka, niinkuin sinä,
+Viaton minäkin".
+
+PAULINA.
+                 Sen minä vannon.
+Kirotut kuninkahan hullut houreet!
+Tään saa hän tietää, saapa niin! Se toimi
+On naiselle kuin luotu; minä teen sen.
+Jos mairii kieleni, niin rakkoutukoon,
+Niin ett'ei vihaa verisilmäist' enää
+Se koskaan torveta! Emilia hyvä,
+Mua suositelkaa kuningattarelle;
+Jos lapsens' uskoa hän tohtii mulle.
+Niin kuninkaan sen nähdä vien ja lupaan
+Asiat' ajaa oikein kuuluvasti.
+Kenties tuo heltyy, kun hän lapsen näkee;
+Viaton, puhdas äänettömyys usein
+Enemmän voi kuin puhe.
+
+EMILIA.
+                       Jalo rouva,
+Hyveenne, hyvyytenne on niin taattu,
+Ett' altis, suora hankkehenne varmaan
+Hyvinkin päättyy. Sopivampaa naista
+Ei tähän toimeen löydy. Pyydän, käykää
+Lähihuoneeseen, niin kuningattarelle
+Ilmoitan heti jalon tarjonne.
+Hän tänään hautonut on samaa tuumaa,
+Mut ketään arvomiest' ei tohdi pyytää,
+Peläten kieltoa.
+
+PAULINA.
+                 Sanokaa hälle,
+Ett'en ma kieltän' aio lainkaan säästää;
+Jos se niin liukas on, kuin miel' on uljas,
+Niin jotain aikaan saanen.
+
+EMILIA.
+                           Kost' jumala!
+Kuningattaren luo nyt lähden. Käykää
+Lähemmä, olkaa hyvä.
+
+VANGINVARTIJA.
+                     Kuningatar
+Jos suvaitsee nyt lapsen luotaan antaa,
+Niin kuinka käy mun, jos sen täältä päästän,
+Kun mull' ei siihen valtaa?
+
+PAULINA.
+                            Huolet' olkaa!
+Laps vanki äidin kohduss oli vainen.
+Ja suuren luonnon lain ja säännön mukaan
+Siit' on se vapaa nyt, ei osallinen
+Kuninkaan vihaan eikä syypää myöskään
+Kuningattaren rikokseen, jos moista
+On olemassakaan.
+
+VANGINVARTIJA.
+                 Sen ihan uskon.
+
+PAULINA.
+Siis huolet' olkaa: minä astun teidän
+Ja vaaran väliin, kautta kunniani!
+
+    (Kaikki poistuvat.)
+
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Seutu sama. Huone hovilinnassa.
+    (Leontes, Antigonus, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
+
+LEONTES.
+Ei rauhaa öin, ei päivin! Heikkoutt' on
+Tää mielentila, pelkkää heikkoutta.
+Jos syy vaan olis poissa -- osa syystä --
+Tuo naikko! Kuningasta hylkiötä
+Ei yllä käteni; hän turviss' ompi,
+Ajuni ampumatkan ulkopuolla.
+Mut iskeä voin naikkoon. Hän jos poissa
+Ja tulen oma ois, niin pala jäisi
+Taas toinen puoli rauhaa. -- Kuka siellä?
+
+PALVELIJA.
+Palvelijanne.
+
+LEONTES.
+              Kuink' on pojan laita?
+
+PALVELIJA.
+Makasi hyvin yönsä; luultavasti
+On tauti taittunut.
+
+LEONTES.
+                    Mik' ylväs lapsi!
+Kun tajusi hän äidin häväistyksen,
+Niin oiti kuihtui, laihtui, tunsi kaihon,
+Ikäänkuin tarttunut ois häpy häneen,
+Menetti ilon, unen, ruokahalun,
+Pelehtyi aivan. -- Yksin tahdon olla;
+Pois, käykää poikaa katsomaan. --
+    (Seuralaiset lähtevät.)
+                                  Hyi, häntä
+Älä aattelekaan! Siihen suuntaan käypä
+Jo pelkkä koston ajatuskin kimmoo
+Takaisin minuun; suuri häll' on valta,
+Suvut ja liittolaiset; -- hän siis jääköön
+Parempaan aikaan; naikkoa vain kosto
+Nyt kohdatkoon. Camillo ja Polyxenes
+Mua nauravat, ivaavat suruani;
+Jos yltää heidät voisin, eivät naurais,
+Ei, eikä tuokaan, jok' on vallassani.
+
+    (Paulina tulee, lapsi sylissä.)
+
+1 HOVIHERRA.
+Täst' ette pääse.
+
+PAULINA.
+                  Mitä? Hyvät herrat.
+Pikemmin tulis teidän mua auttaa.
+Pelättävämpi tuonko hurja vimma
+Kuin henki kuningattaren, sen raukan,
+Mi puhtaamp' on, kuin tuo on luulevainen.
+
+ANTIGONUS.
+Vait, vait!
+
+1 HOVIHERRA.
+            Hän yöt' ei maannut, eikä salli
+Kenenkään päästä luokseen.
+
+PAULINA.
+                           Tyynny, veikko!
+Juur' unta tulen tuomaan. Teidän moiset,
+Jotk' ympärillään luikitte kuin varjot,
+Te teidän moiset häntä valvotatte.
+Ma tulen vilpittömin, terveellisin,
+Vakavin sanoin loihtimaan pois vammaa,
+Jok' unen hältä vie.
+
+LEONTES.
+                     Melua mitä?
+
+PAULINA.
+Ei melua, vaan tuumailua, mistä
+Sais ylhäisyydellenne kummin.
+
+LEONTES.
+                              Mitä?
+Pois rietas vaimo tuo! Antigonus,
+Sua kielsin päästämästä häntä tänne,
+Aikeensa tiesin.
+
+ANTIGONUS.
+                 Omani ja teidän
+Vihanne uhalla ma häntä koitin
+Täält' estellä.
+
+LEONTES.
+                Hänt' etkö suistaa voi?
+
+PAULINA.
+Pahasta, kyllä; vaan täss' asiassa --
+Jos ei hän tee kuin te, ja tyrmään heitä
+Mua siitä, ett'en kunniaani heitä --
+Hän ei mua suista.
+
+ANTIGONUS.
+                   Nyt sen kuulette!
+Jos noin hän kiltoo, juoskoon minkä jaksaa,
+Hän kyll' ei kompastu.
+
+PAULINA.
+                       Kuningas hyvä,
+Ma pyydän, mua kuulkaa! Teille tahdon
+Ma lääkär' olla, taattu palvelija
+Ja nöyrä neuvoja, vaikk' en niin julkee
+Tuskanne lieventäjän' esiintyä,
+Kuin liehakkonne nuo, -- mun lähetti
+Hyvä kuningatar.
+
+LEONTES.
+                 Hyvä kuningatar!
+
+PAULINA.
+Niin, hyvä, sanon, hyvä kuningatar,
+Ja siitä tappelisin, mies jos oisin,
+Vaikkapa kehnoin.
+
+LEONTES.
+                  Aja hänet ulos!
+
+PAULINA.
+Se, jok' ei pelkää silmiään, se ensin
+Käsiksi käyköön! Lähden milloin tahdon.
+Asia ensin! -- Hyvä. kuningatar --
+Hyvä on hän -- antoi teille tyttären:
+Täss' on se, siunaustanne pyytää.
+
+    (Laskee lapsen Leonteen eteen.)
+
+LEONTES.
+                                  Ulos,
+Sa, noidan narttu! Hiiteen täältä! Pois,
+Lipakka parittaja!
+
+PAULINA.
+                   Erehdytte:
+Tuost' olen yhtä tiedoton kuin te,
+Sen nimen antaja, ja yhtä siivo
+Kuin te olette hullu; joka kyllin
+Jo siivoutt' on tähän mailman aikaan.
+
+LEONTES.
+Kavaltajat! Hänt' ette viskaa ulos?
+Kakara hälle viekää! --
+    (Antigonukselle.)
+                        Sinä narri,
+Sinä ämmälauri, narttusi kun annat
+Sun orrelt' ajaa! -- Ota äpärä,
+Otahan, sanon; ämmälles se anna!
+
+PAULINA.
+Ijäksi kätes saastukoon, jos kosket
+Prinsessaan nyi, kun näin on häneen syyttä
+Ajettu lokaa.
+
+LEONTES.
+              Eukkoaan hän pelkää.
+
+PAULINA.
+Jos tekin tekisitte sen, niin varmaan
+Omistaisitte oman lapsenne.
+
+LEONTES.
+Kavaltajia kaikki!
+
+ANTIGONUS.
+                   Totta jumal',
+En minä.
+
+PAULINA.
+Enkä minä, eikä kukaan;
+Yks on, hän itse; kavaltain hän oman
+Hyvän maineensa ja kuningattarensa
+Ja poikansa ja tyttärensä alttiiks
+Näin heittää parjaukselle, joka puree
+Miekkaakin kipeämmin, eikä tahdo --
+Kirottua, ett'ei voi häntä siihen
+Pakottaakaan! -- pois tyynni temmata
+Tuon luulon juurta, jok' on yhtä laho,
+Kuin tammi on tai paasi terve.
+
+LEONTES.
+                               Suulas,
+Lipakka lutka, jok' on miestään piessyt
+Ja nyt mua hämää! Mun ei ole pentu,
+Polyxeneen se peruutt' on. Pois, pois se,
+Ja äitineen se tuleen viskatkaa!
+
+PAULINA.
+Se teidän on ja teidän näköisenne
+Niin -- käyttääkseni vanhaa sananpartta --
+Ett' oikein hävettääpi. -- Nähkääs, herrat,
+On koko pieni, vaan se ihan isän
+On jälkipainos: silmät, huulet, otsa,
+Nenä ja kulmakarvat, niin, ja posken
+Ja leuan sievät kuopanteet, ja hymy
+Ja kätten, sormien ja kyntten muoto. --
+Hyvä jumalatar, Luonto, joka lapsen
+Näin isän näköön teit, jos luonteen myöskin
+Voit muodostaa, niin keltaist' älä käytä
+Väriä vain; se muuten, kuten tuokin,
+Epäilee, ett'ei lapsens' ole hänen
+Miehensä lapsi.
+
+LEONTES.
+                Sinä, hiiden velho! --
+Sinäkin, pöllö, hirtettävä oisit,
+Kun tuon et kieltä suistaa voi.
+
+ANTIGONUS.
+                                Jos kaikki
+Ne miehet hirtettäisi, jotka moista
+Ei aikaan saa, niin tuskin teille yhtään
+Jäis alamaista.
+
+LEONTES.
+                Vaimo pois, ma sanon!
+
+PAULINA.
+Pahempaa luonnottomin ilkiökään
+Ei tehdä voisi.
+
+LEONTES.
+                Sinut poltatan.
+
+PAULINA.
+Siit' en ma huoli; tulen virittäjä
+Kerettiläinen on, ei tulen uhri.
+Tyranniks teit' en sanoa ma tahdo,
+Mut tämä julmuus vaimoanne kohtaan --
+Kun muuta teill' ei ole todistusta
+Kuin pelkkä luulo -- tyranniuteen hiukan
+Se vivahtaa, häväisee teitä, tekee
+Maailman silmiss' ilkiöksi.
+
+LEONTES.
+                            Kautta
+Vasallivalanne, pois, pois tuo vaimo!
+Jos oisin tyranni, niin hän ei eläis;
+Ja noin ei haastaa tohtisi, jos siksi
+Mun tuntisi hän. -- Ovest' ulos!
+
+PAULINA.
+                                 Älkää
+Mua täältä työntäkö, kyll' itse lähden.
+Lastanne hoitakaatte, se on teidän.
+Zeus sille suokoon ylevämpää mieltä. --
+Pois kätenne! -- Te, jotka hyväilette
+Noin hänen hulluuttaan, te ette koskaan
+Hänt' auttaa voi, ei, ainutkaan ei teistä.
+Kas niin, hyvästi vaan, nyt minä lähden.
+
+    (Poistuu.)
+
+LEONTES.
+Petturi, tähän yllytit sa vaimos.
+Mun lapseniko? Pois, pois! -- Sinä, joka
+Niin sitä hellittelet, ota pentu
+Ja tulen syötäväks se heitä oiti.
+Niin, sinä, juuri sinä! Vie se heti!
+Tunnissa tieto tuo, ett' on se tehty,
+Ja täysi todistus, tai omasi
+Ja omaistesi hengen vien. Jos kiellät,
+Vihaani ärrytellen, sano vaan se,
+Niin omin käsin äpärän tuon aivot
+Murskaksi lyön. -- Vie se ja tuleen paiskaa!
+Sa vaimos tähän yllytit.
+
+ANTIGONUS.
+                         En, herra;
+Nää loordit, jalot ystävät, mun puhtaaks
+Julistaa voivat.
+
+1 HOVIHERRA.
+                 Armollinen herra,
+Hän syytön vaimonsa on tänne tuloon.
+
+LEONTES.
+Valehtelette kaikki!
+
+1 HOVIHERRA.
+                     Suvaitkaa
+Parempaa meistä luulla; uskollisest'
+Olemme teitä palvellehet; siitä
+Tunnustus suokaa. Polvin rukoilemme --
+Entisten palvelusten palkinnoksi
+Ja tulevaisten -- muuttakaa tuo päätös;
+Verinen, kauhea se on ja varmaan
+Vie turmioon. Me polvistumme kaikin.
+
+LEONTES.
+Ma höyhen olen joka tuulen viedä.
+Nähdäkö täytyy mun, kuink' äpärä
+Tuo polvistuu ja isäkseen mua kutsuu?
+Ei, parempi nyt polttaa se kuin sitten
+Kirota sitä. Mutta -- jääköön eloon!
+Ei sittenkään! --
+    (Antigonukselle.)
+                  Käy tänne, sinä siellä;
+Sa, joka puuhassa niin helläss' olit
+Tuon kätilösi, Kaisa-rouvan kanssa
+Äpärän pelastukseksi, -- se on hän,
+Niin totta kuin on partas harmaa -- mitä
+Tuon pennun hengest' uskallat sa?
+
+ANTIGONUS.
+                                  Kaikki,
+Min tehdä voin ja kunnia niin vaatii.
+Jos muuta en, niin tämän: vähäisetkin
+Vereni tähteet turvaks syyttömyyden
+Ma uhraan; kaikki, minkä vaan ma voin.
+
+LEONTES.
+Sen kyllä voit. Tuon miekan kautta vanno,
+Ett' täytät käskyni.
+
+ANTIGONUS.
+                     Sen vannon, herra.
+
+LEONTES.
+Siis kuule ja se tee; näet, vähimmässä
+Jos vilpistelet, niin et yksin sinä,
+Vaan herja vaimoskin on kuolon oma;
+Nyt saa hän anteeksi. -- Me käskemme siis
+Vasallivalas nimess', että saatat
+Pois tämän tyttöäpärän ja viet sen
+Syrjäiseen, jylhään metsäseutuun, kauas
+Rajoilta näiltä, ja sen sinne jätät,
+Armotta aivan, omaan hoiteeseensa
+Ja säiden valtaan. Outo sallimus
+Sen tänne toi, siis oikein vaadin, että
+Sen outoon korpeen viet, miss' sallimus
+Sit' imettäköön tai sen tappakoon.
+
+ANTIGONUS.
+Sen totta teen; mut kyllä laupiaampi
+Ois äkkisurma. -- Tule, lapsiraukka,
+Ylempi valta sääkset pankoon, korpit
+Sua imettämään! Moista armon työtä
+On tehneet sudetkin ja karhut, raivons'
+Unohtaen. -- Te onnellisemp' olkaa,
+Kuin mitä sietää tekonne! -- Ja siunaus
+Julmuutta vastaan sua puoltakohon,
+Hylätty lapsi-raukka!
+
+    (Menee lapsen kanssa.)
+
+LEONTES.
+                      Min' en vieraan
+Kakaraa ruoki.
+
+PALVELIJA (tulee).
+               Herrani, vast'ikään
+On Delphiin matkaajilta sana tullut:
+Cleomenes ja Dion hyväll' onnell'
+On kotiin palanneet ja maalle nousseet;
+Koht' ovat täällä.
+
+1 HOVIHERRA.
+                   Tuopa arvaamatont'
+On joutuisuutta.
+
+LEONTES.
+                 Päivää kolmekolmatt'
+Olivat poissa; moinen kiire näyttää,
+Ett' tahtoo suur' Apollo joutuun tehdä
+Totuuden tiedoksi. Siis valmiit olkaa;
+Neuvosto kokoon! Tuomionsa saakoon
+Tuo valapatto. Yhtä julkinen
+Kuin syytöskin, yht' ilmeinen ja vapaa
+Myös olkoon tutkinto. Sydäntä vaivaa
+Niin kauan kuin hän eloss' ompi. -- Menkää
+Ja tehkää, mitä käskin.
+
+    (Lähtevät.)
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Seutu sama. Erään kaupungin katu.
+    (Cleomenes ja Dion tulevat.)
+
+CLEOMENES.
+Suloist' on ilmanala, lauhaa sää
+Ja saari viljava, ja templi voittaa
+Kehutkin kaikki.
+
+DION.
+                 Ihaninta oli,
+Hurmaavaa ihan, taivaiset nuo puvut --
+Niin niitä nimittäisin -- sekä pappein
+Vakava arvoisuus. Ja uhritoimi,
+Kuink' ylevää se, ylimaallist' oli
+Ja pyhää!
+
+CLEOMENES.
+          Entä huumaava tuo jyry
+Ja oraakelin ääni, joka pauhas
+Kuin herranvoima ja niin valtas aistit,
+Ett' aivan menehdyin.
+
+DION.
+                      Jos matkan tulos
+Niin suotuinen on kuningattarelle --
+Sen taivas suokoon! -- kuin se oli meille
+Suloinen, hauska, joutuisa, niin toivo
+On saavutettu.
+
+CLEOMENES.
+               Suur' Apollo kaikki
+Parhaaksi kääntäköön! Nuo juonet, joilla
+Koetaan kuningatar syyhyn saada,
+Mua eivät miellytä.
+
+DION.
+                    Noin kiivaat toimet
+Tekevät selvän kaikesta tai lopun.
+Kun tietoon tulee ennus, jonk' Apollon
+Pääpappi tähän lukitsi, niin varmaan
+Jotakin kummaa ilmaantuu. -- Hoi! Tänne
+Ravakat ratsut! Kaikki hyvin käyköön!
+
+    (Lähtevät.)
+
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Seutu sama. Oikeushuone.
+    (Leontes, hoviherroja, virkamiehiä ja oikeudenpalvelijoita tulee.)
+
+LEONTES.
+Tää toimitus, sen surulla ma myönnän,
+Mun sydäntäni kalvaa: syytetty on
+Kuninkaan tytär, puoliso, ja lisäks
+Niin hellitty ja rakas. Älköön meitä
+Tyranniks sanottako, kun näin suoraan
+Vetoomme lakiin, joll' on täysi valta
+Julistaa syyllisyys tai syyttömyys. --
+Esille vanki!
+
+OIKEUDENPALVELIJA.
+              Kuninkaan on tahto,
+Ett' itse tänne oikeuden eteen
+Syytetty saapuu. Hiljaisuutta vaadin.
+
+    (Hermione tulee vartioituna, Paulinan ja muiden
+    hovinaisien seuraamana.)
+
+LEONTES.
+Lukekaa syytös!
+
+OIKEUDENPALVELIJA.
+"Hermione, suurisukuisen Leonteen, Sisilian kuninkaan puoliso, sinä
+olet tänne haastettu, syytettynä valtiopetoksesta, kun olet ryhtynyt
+Polyxeneen, Böhmin kuninkaan kanssa salavuoteuteen ja yhtynyt Camillon
+kanssa salaliittoon, ottaaksesi hengiltä herrasi ja puolisosi, kaikkein
+armollisimman kuninkaamme. Ja kun tämä hanke oli todistuksilla osaksi
+julki tuotu, olet sinä, Hermione, vastoin uskollisen alamaisen
+velvoitusta ja velvollisuutta, neuvonut ja auttanut heitä yön selkään
+pakenemalla turvaa itsellensä etsimään."
+
+HERMIONE.
+Kun se, mit' aion sanoa, on suoraan
+Vain syytteen kieltämistä, eikä mulla
+Muut' ole todistusta puolellani
+Kuin omat sanani, niin tuskin auttaa.
+Jos sanon: "syytön". Vilpittömyyttäni
+Vilpiksi luullaan, mainitaankin siksi,
+Jos siihen turvaan. Mut jos ihmisteot
+Jumalten tiedoss' on -- niinkuin ne onkin, --
+Niin varmaan hävetä saa väärä syytös
+Viattomuuttani ja hirmuvalta
+Vavista tyynyyttäni. Herra, parhain
+Te tiedätte -- vaikk' ette tahdo tietää --
+Ett' yhtä onneton, kuin olen nyt,
+Yht' uskollinen, siveä ja puhdas
+Menoni ain' on ollut, aivan toista
+Kuin kertomukset, joilla näyttämöltä
+Rahvasta itketellään. Katsokaa mua:
+Kuninkaan vierellinen, puolen kruunun
+Omaaja, suuren valtakunnan tytär,
+Toiveikkaan prinssin äiti, tässä seison,
+Rupattain kunnian ja hengen eestä
+Jokaisen korvan kuullen. Henki mulle
+Vain tuskaks on, sen kernaast' annan pois;
+Mut kunnia on omaisteni omaa,
+Ja sitä tässä puollan. Sanokaa ja
+Tuntoonne menkää: ennenkuin Polyxenes
+Hoviinne tuli, lemmittenkö mua
+Ja sitä ansaitsinko? Mitä sitten
+Tein hänen tultuaan niin väärää, että
+Nyt syytteess' olen? Kunnian jos tieltä
+Vähääkään siirryin aikeessa tai työssä,
+Vain vähääkään, niin joka kuulijani
+Kovetkoon sydän, ja mun hautaani
+Inhotkoon lähin omaiseni.
+
+LEONTES.
+                          Kuullut
+Ain' olen, että riettauden orja
+Tekonsa kieltää yhtä julkeasti.
+Kuin hän sen tekeekin.
+
+HERMIONE.
+                       Se kyllä totta;
+Mut, herra, lause tää ei sovi minuun.
+
+LEONTES.
+Et omista siis?
+
+HERMIONE.
+                Enempää, kuin mitä
+On itsessäni virheen nimellistä,
+En saata omistaa. Polyxenesta,
+Mun syytetoveriani, sen myönnän,
+Rakastin niin, kuin kunnia sen vaati,
+Sen verran kuin mun-arvoiseni naisen
+Rakastaa sopi; aivan niin, -- ei toisin, --
+Kuin olitte te itse käskenyt;
+Jos sit' en olis tehnyt, oisin varmaan
+Kovakorvainen ja kiittämätön teille
+Ja ystävälle ollut, jonka rakkaus,
+Siit' asti kuin voi haastaa, sanoi suoraan
+Omistavansa teille. -- Salaliitto,
+Vaikk' eteeni se pantais maistimiksi,
+En tiedä miltä maistuis. Sen vaan tiedän,
+Ett' on Camillo kunnon mies; mut miksi
+Hän karkas, sit' ei tiedä jumalatkaan,
+Jos eivät tiedä enemmän kuin minä.
+
+LEONTES.
+Pakonsa tiesit, niinkuin myöskin tiesit,
+Mik' oli silloin tehtäväsi.
+
+HERMIONE.
+                            Herra,
+Puhutte kieltä, jot' en ymmärrä.
+Henkeni houreittenne vallass' on,
+Se viekää.
+
+LEONTES.
+           Työsi on vain houreitani.
+Polyxeneesta sull' on äpärä,
+Se hourett' on vain. Niinkuin kielsit hävyn, --
+Se kuuluu virkaan -- kiellät totuudenkin;
+Mut kiellä vain, ei se sua suurin auta;
+Sikiös syöstiin surmille, ja syystä,
+Kosk' oli isätön, -- se tosin oli
+Sun vikas eikä lapsen, -- samoin sinä
+Saat tuta oikeutta; sen lievin päätös
+On kuolemaksi.
+
+HERMIONE.
+               Säästäkäätte uhka,
+Pelättiänne minä etsin turhaan.
+Iloksi ei voi elo mulle olla;
+Sen sulon, arvon, teidän rakkautenne,
+Ma kadotin; se mennyt on, sen tunnen,
+Vaan kuinka, sit' en tiedä. Toinen auvo,
+Kohtuni esikko, pois multa viedään
+Kuin ruttotautiselta. Kolmas lohtu
+Tuo onnen heittolapsi, rinnoiltani,
+Viaton maito viattoman suussa.
+Surmille syöstään; itseäni portoks
+Kaduilla huudetaan; tylysti viedään
+Minulta lapsivuoteen rauha, joka
+Jos mille suodaan naiselle; mua vihdoin
+Raastellaan tänne taivasalle, ennen
+Kuin palanneet on voimat. Sanokaatte,
+Mik' ilo mull' on elämästä, jotta
+Pelkäisin kuolla? Jatkakaa, -- vaan kuulkaa,
+Käsittäkää mua oikein: elämäni
+Ei maksa korttakaan; mut kunniani
+Pelastaa tahdon. Näin jos luulosyillä
+Mua tuomitaan, -- kun nukkuu kaikki näytteet,
+Pait epäilynne nostamat, -- niin sanon:
+Tää väkivaltaa on eik' oikeutta. --
+Vetoan oraakeliin, hyvät herrat,
+Apollo minut tuomitkoon.
+
+1 TUOMARI.
+                         Se pyyntö
+On aivan oikeutettu. Julki tulkoon
+Apollon nimessä siis ennus vastaus!
+
+    (Muudan virkamies menee ulos.)
+
+HERMIONE.
+Venäjän keisari ol' isäni;
+Jos nyt hän eläisi ja tyttärensä
+Näkisi syytettynä! Oi, jos vainkin
+Hän äärettömän näkis kurjuuteni,
+Ei toki koston silmillä, vaan säälin!
+
+    (Virkamies palajaa, mukanaan Cleomenes ja Dion.)
+
+VIRKAMIES.
+Cleomenes ja Dion, vannokaatte
+Oikeuden miekan kautta, että Delphiss'
+Olette olleet molemmat ja tämän
+Lukitun ennustuksen siellä saaneet
+Apollon papilta, ja että pyhää
+Avanneet ette ole sinettiä
+Ja salaisuutta nähneet.
+
+CLEOMENES ja DION.
+                        Vannomme.
+
+LEONTES.
+Sinetti murtakaa ja lukekaa.
+
+VIRKAMIES (lukee).
+"Hermione on puhdas, Polyxenes nuhteeton, Camillo uskollinen alamainen,
+Leontes luulevainen tyranni, hänen viaton lapsensa laillinen aviolapsi,
+ja kuningas jää ilman perillisettä, jos se, mikä on kadonnut, ei
+löydy."
+
+KAIKKI.
+Siunattu, suur' Apollo!
+
+HERMIONE.
+                        Ylistetty!
+
+LEONTES.
+Luitko oikein?
+
+VIRKAMIES.
+               Luin, herra, aivan
+Niinkuin on tässä kirjoitettuna.
+
+LEONTES.
+Totuutta ennustuksessa ei laisin.
+Kokousta jatkakaa; tuo petost' on.
+
+    (Palvelija tulee kiirein.)
+
+PALVELIJA.
+Kuningas, hyvä kuningas!
+
+LEONTES.
+                         No, mitä?
+
+PALVELIJA.
+Oi, vihaa saanen sanomastani:
+Tuskasta, säikäyksestä äidin tähden
+Poikanne, prinssi, pois on mennyt.
+
+LEONTES.
+                                   Poisko?
+
+PALVELIJA.
+Niin, kuollut.
+
+LEONTES.
+               Vihastunut on Apollo;
+Tekoni väärän rankaisee nyt taivas. --
+    (Hermione pyörtyy.)
+No, mikä siellä?
+
+PAULINA.
+                 Tieto tuo se surmaks
+On kuningattarelle.
+
+LEONTES.
+                    Pois hän viekää!
+Vain tunteen kuohua; se ohi menee. --
+Liiaksi omaa luuloani uskoin. --
+Kokekaa kaikin mahdollisin keinoin
+Pelastaa henki. --
+    (Paulina ja hovinaiset vievät pois Hermionen.)
+Anteeks suo, Apollo,
+Ett' ennustustas pyhää herjasin!
+Sovitan Polyxeneen, vaimoni ma
+Lepytän jälleen, palautan Camillon,
+Jok' oli hurskas, kunnon mies, sen myönnän;
+Kun mun, näet, ajoi epäluulon houreet
+Verisiin koston tuumiin, niin Camillon
+Valitsin myrkyttämään ystäväni
+Polyxeneen; se olis tehty, ellei
+Camillon jalo sydän käskyn kiirett'
+Ois ehkäissyt; ja vaikka kuolemalla
+Hänt' uhkasin ja lahjoill' yllyttelin,
+Jos sit' ei tekisi hän tai sen tekis,
+Niin kunnon miehenä ja ihmisenä
+Hän kuninkaalliselle vieraalleni
+Ilm' antoi hankkeen, tänne jätti suuret
+Hyvyytensä ja epävarman onnen
+Varmaksi antautui saalihiksi,
+Vain kunniasta rikkaana. Oh, kuinka
+Mun ruosteheni rinnalla hän loistaa!
+Ja hurskaudellaan yhä mustemmaksi
+Mun ilkityöni saattaa!
+
+    (Paulina palajaa.)
+
+PAULINA.
+                       Ah! Voi! Auki,
+Kurehet auki, muuten sydämmeni,
+Ne katkaistessaan, itse kätkee!
+
+1 HOVIHERRA.
+                                Mik' on?
+
+PAULINA.
+Tyranni, mikä piina nyt mua vartoo?
+Rovio, teili, ruhjonta vai raipat?
+Vai lyijyssä ja piessä kiehuminen?
+Mit' uutta tuskaa keksitkään ja vanhaa,
+Kun joka sanani sun kiukkus nostaa?
+Julmuutesi ja tuo sun epäluulos, --
+Jota tyhmempää ei keksis poikanulkit
+Ja tyttöletukatkaan, -- aatteleppa,
+Mit' ovat tehneet nuo, ja tule hulluks,
+Rutihulluks aivan; entiset sun hourees
+Ne esimakua vain oli tälle.
+Polyxeneen sa petit, se ei mitään;
+Se narrin löyhyytt' osoitti ja kurjaa
+Vain kiittämättömyyttä; eikä mitään,
+Ett' yritit Camillon maineen tappaa
+Kuninkaan vereen; -- pikku rikoksia,
+Kun suurempia tiedoss' on! ja niistä
+Tuo lapsen heittäminen korpin ruoaks
+On joutavaa, vaikk' ennen pirukin se
+Tulessa itkisi kuin moista tekis;
+Ei syysi suoraan sekään, että kuoli
+Tuo nuori prinssi, jolta mielen jalous --
+Niin nuoress' outo -- mursi sydämmen,
+Kun huomas törkeän ja hupsun isän
+Emoa hellää rääkkäävän; ei, tuot' ei
+Sun panna syyksesi, -- vaan viime työsi --
+Kirousta huutakaa, kun tuon sen julki! --
+Kuningatar, niin, loordit, kuningatar
+Suloisin, lempein kuollut on! Ja vielä
+Ei iske kosto!
+
+1 HOVIHERRA.
+               Varjelkohon Luoja!
+
+PAULINA.
+Niin, totta, kuollut; jos ei sana riitä
+Ja vala, menkää katsomaan. Jos voitte
+Eloa, verta silmiin, huuliin luoda,
+Hipiään lämpöä ja keuhkoon ilmaa,
+Niin jumalina teitä palvelen. --
+Mut sinä, julmus, älä kadu työtäs,
+Se raskaamp' on, kuin kaikki tuskan huudot,
+Siis muut' ei sulle jää kuin epätoivo.
+Tuhannen polvea vaikk' yhtämittaa
+Viistuhatt' vuotta paastois alastonna
+Kaljulla vuorell', alituisen myrskyn
+Ja ikitalven keskellä, niin sinuun
+Jumalat sittenkään ei leppyis.
+
+LEONTES.
+                               Jatka!
+Torua et voi kyllin; katkerinta
+Kiroust' ansaitsenkin.
+
+1 HOVIHERRA.
+                       Vaiti, vaiti!
+Kuink' onkaan asia, niin rikollist' on
+Puheesi julkeus.
+
+PAULINA.
+                 Mua surettaa se.
+Mit' olen rikkonut, sen kadun, kunhan
+Sen huomaan vaan. Ah, naisen kiivautt' olen
+Liiaksi ilmaissut! Sydämmeen häntä
+Syvimpään osasin. -- Miss' apu turhaa,
+On turhaa parku. Älkää tuskastuko
+Sanoistani. Mua ennen rangaiskaa,
+Kun mieleen toin, mik' unheeseen on jääpä.
+Kuningas hyvä, armost' anteeks suokaa
+Tää teko houkan naisen. Rakkauteni
+Kuningattareen -- taaskin houkka! -- Hänest'
+En enää puhu, enkä lapsistanne,
+En, enkä miehestänikään, mi mennyt
+On hänkin. Mieltänne nyt malttakaa,
+Min' olen vaiti.
+
+LEONTES.
+                 Hyvin sinä puhut
+Ja suoraa totuutta, jot' ennen kuulen
+Kuin surkuasi. Pyydän, saata minut
+Kuningattaren ruumiin luo ja prinssin.
+He yhden saakoot leposijan. Siihen
+Syyn kuolemaansa piirrän, ikuiseksi
+Minulle häpeäksi. Päivittäisin
+Käyn heidän haudallaan, ja lohtunani
+On siellä kyyneleet. Niin kauan kuin
+Vain luonto sitä kestää, joka päivä
+Ma lupaan tämän pyhän toimen täyttää.
+Vie minut tuohon murheen majaan. Tule.
+
+    (Lähtevät.)
+
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Böhmi. Autio seutu meren rannalla.
+    (Antigonus, sylissä lapsi, ja merimies tulevat.)
+
+ANTIGONUS.
+Varmaanko Böhmiin autiaan on laiva
+Nyt rantaunut?
+
+MERIMIES.
+               Varmaan, mutta, pelkään,
+Poloiseen aikaan; taivas synkistyypi,
+Tuloss' on hirmumyrsky. Totta puhein,
+Vihoissaan taivas on ja hankkeellemme
+Rypistää otsaansa.
+
+ANTIGONUS.
+Sen pyhä tahto täyttyköön! -- Käy laivaan,
+Ja venheest' ota vaari: ennen pitkää
+Ma sua huudan.
+
+MERIMIES.
+Pitäkää kiirettä, ja kauas maihin
+Vain älkää menkö; kurja syntyy ilma;
+Lisäksi petoeläimistään paikka
+Pahassa maineess' ompi.
+
+ANTIGONUS.
+                        Mene; minä
+Pian tulen myös.
+
+MERIMIES.
+                 Sydämmest' iloitsen.
+Kun tuosta pääsin.
+
+    (Menee.)
+
+ANTIGONUS.
+                   Tule, lapsi raukka! --
+Sanotaan, että kummittelee kuolleet;
+Sit' uskonut en ole; vaan jos totta,
+Niin viime yönä äitis näin ma, sillä
+Niin valvoksen ei kaltaist' ole uni.
+Mua haamu lähestyi, se päätään käänsi
+Välistä puolehen ja toiseen; koskaan
+En ole nähnyt surun astiata
+Niin täyttä ja niin somaa. Niinkuin pyhyys,
+Puhtaissa valkovaatteissa hän luotuu
+Kojua, missä makaan, kolmasti
+Mua kumartaa, suuns' aukoo puhuakseen,
+Mut silmät on kuin kaksi lähteensilmää.
+Kun antoi tuska, puhumaan hän puhkes:
+"Antigonus, kosk' ompi sallimus,
+Parempaa tahtoasi vastaan, sinut
+Määrännyt, valaas myöten, heittehelle
+Panemaan lapsi-parkani, niin Böhmiss'
+On erämaita kyllin, itke siellä
+Ja parkumaan se jätä; ja kosk' ijäks
+Se luullaan hukkuneen, niin anna sille
+Nimeksi _Perdita_; mut tämän julman
+Tekosi vuoks et enää näe koskaan
+Paulinaa, vaimoas". -- Näin, vaikeroiden,
+Hän ilmaan haihtui. Säikähdyin, mut pian
+Ma toinnuin taas, ja mietin: todellista
+Tää on eik' unta. Tyhjää ovat unet;
+Mut tällä kertaa taikauskoisesti
+Nyt tuota noudatan ma. Luulen, ett' on
+Hermione saanut surmansa ja ett' on
+Apollon tahto, -- koska lapsi varmaan
+Polyxeneen on, -- että tänne jää se
+Elämään taikka kuolemahan omall'
+Isänsä maalla. -- Hyvin viihdy, kukka!
+    (Laskee lapsen maahan.)
+Jää tuohon; tuoss' on nimes, tuossa tuokin;
+    (Laskee mytyn lapsen viereen.)
+Se sinun on, ja kasvattaa se voi sun,
+Jos onni suopi. -- Myrsky alkaa. -- Raukka,
+Kun äitis virheen tähden näin sä joudut
+Tuhoon ja vaaraan. -- Itkeä en taida,
+Mut sydän verta vuotaa. Mua kurjaa,
+Kun moisen vannoin valan! -- Hyvästi!
+Sää yhä kiihtyy; julman kehtolaulun
+Nyt varmaan saat; en taivast' ole päivin
+Noin synkkää nähnyt. Mikä hirmuhuuto? --
+Pois laivaan joutuun! -- Haa! Kas, tuossa otus!
+Hukassa olen, voi mua!
+
+    (Pakenee, karhun ahdistamana.)
+    (Vanha paimen tulee.)
+
+VANHA PAIMEN.
+Soisin, ett'ei olisi ikää laisinkaan kymmenen ja kolmenkolmatta vuoden
+välillä, tai että nuoriso koko sen ajan nukkuisi; sillä se ei sillä
+välin tee muuta kuin piioille lapsia, vanhoille harmia, varastelee ja
+tappelee. -- Kuulehan vaan! -- Ketkäpä muut, kuin tuollaiset
+yhdeksäntoista- ja kahdenkolmatta-vuotiaat huimapäät tällaisessa
+ilmassa metsällä kävisivät? Ovat säikäyttäneet kaksi parasta
+lammastani, ja varonpa, että susi ne ennen löytää kuin niiden omistaja.
+Jos niissäkään, niin ovat ne varmaan tuolla rannemmalla murattia
+mutustamassa. Auta, onni, jos se on tahtosi! -- Mitä tämä? (Ottaa
+maasta lapsen.) Hyväinen aika, kakara, oikein kaunis kakarat Poikako
+lienee vai likka? Kaunis kappale, oikein kaunis! En ole mikään
+painotaituri, mutta präntti on kamarineitsyen, sen kyllä näen. Jotakin
+patustyötä, jota sopissa, luhdissa ja lehdoissa tehdään. Kuumempi oli
+sen tekijöillä, kuin mitä nyt on tuolla raukalla tuossa. Turviini otan
+sen armeliaisuudesta; odotan kuitenkin, kunnes poikani tulee. Hän
+luikkasi vast'ikään. Hoi, hojoi!
+
+NUORI PAIMEN (alkaa).
+Hoi, hojoi!
+
+VANHA PAIMEN.
+Mitä? Niinkö lähellä! Tuleppa tänne, jos tahdot nähdä jotakin, josta
+kannattaa puhua vielä silloin, kuin olet kuollut ja mädännyt.
+
+    (Nuori paimen tulee.)
+
+Mikä sinun on, poika?
+
+NUORI PAIMEN.
+Olen nähnyt kaksi semmoista näkyä maalla ja merellä, -- ei, en voi
+sanoa merellä, sillä nyt se on kaikki yhtä pilveä. Sen ja taivaan
+väliin ette saisi naskalin kärkeäkään mahtumaan.
+
+VANHA PAIMEN.
+Mitä, poika? Sanohan.
+
+NUORI PAIMEN.
+Jospa vaan näkisitte, kuinka se kiehuu ja kuohuu ja kuinka se
+rantoja pieksee. Mutta tämä ei ole vielä kaikki. Oi, kuinka surkeasti
+ne parkuvat, nuo ihmisraukat! Väliin ovat näkyvissä, väliin
+näkymättömissä; milloin laiva on puhkaista kuun isomastollaan, milloin
+se taas hukkuu kuohuun ja vaahtoon, niinkuin tulppa härkätynnyriin
+heitettäessä. Ja se maajuttu sitten, -- nähdä, kuinka karhu repi
+häneltä lavat irti, kuinka hän huusi minua avukseen ja sanoi, että
+hänen nimensä on Antigonus ja että hän on ylimysmies. Mutta saadakseni
+nyt laivajutun loppuun -- nähdä kuinka sen meri kuumaltaan kulautti, --
+ei, mutta ensin kuinka ne ihmisparat mylvivät ja meri niitä ilkkui, --
+ja kuinka se herra parka mylvi ja karhu häntä ilkkui, ja molemmat
+mylvivät kovemmin kuin meri ja myrsky.
+
+VANHA PAIMEN.
+Jumal' armahtakoon! Milloinka se oli?
+
+NUORI PAIMEN.
+Nyt ihan; en ole silmiäni räpäyttänyt siitä kuin nämät näyt näin.
+Miehet eivät ole vielä vedessä jäähtyneet, eikä karhu vielä
+puoleksikaan herrasta täyttynyt; se jatkaa vielä syöntiään.
+
+VANHA PAIMEN.
+Voi, jos olisin siellä ollut tuota vanhusta auttamassa!
+
+NUORI PAIMEN.
+Jospa olisitte ollut laivan luona niitä auttamassa; siellä ei olisi
+armeliaisuutenne pohjaa saanut.
+
+VANHA PAIMEN.
+Huono juttu, huono juttu! Mutta katsos tätä, poikaseni. Risti nyt
+kätesi! Sinä kohtaat kuolevia, minä kohtaan vastasyntyneitä. Tämä on
+näky, jota kelpaa katsellasi; katsos, oikein ylimyslapsen ristimäpuku!
+Kas, mikä tuo! Ota se, poika, ota ja avaa se. Kas niin, annas nähdä.
+Minulle on ennustettu, että tulen rikkaaksi keijukaisten avulla. Tämä
+on vaihdokas. -- Avaa se: mitä on siinä, poika?
+
+NUORI PAIMEN.
+Nyt olette varakas mies, ukkoseni. Jos nuoruutenne synnit olette
+anteeksi saanut, niin on teillä nyt hyvät päivät. Kultaa, ihka kultaa!
+
+VANHA PAIMEN.
+Se on noidan kultaa, poika; sen saamme kohta nähdä. Ota joutuun, pidä
+kiinni! Kotiin, kotiin suorinta tietä! Poika, me olemme onnenmyyriä, ja
+ollaksemme sitä alati, ei tarvis muuta kuin vaitioloa. -- Lampaat
+menkööt! -- Tule, poikani, suorinta tietä kotiin!
+
+NUORI PAIMEN.
+Menkää te löytöinenne suorinta tietä, minä menen katsomaan, joko se
+karhu on jättänyt sen herran ja onko se paljonkin hänestä syönyt.
+Karhut ovat pahoja vain silloin, kuin ovat nälissään. Jos hänestä on
+mitään jäljellä, niin hautaan sen.
+
+VANHA PAIMEN.
+Se on hyvä työ. Jos siitä, mitä hänestä on jäljellä, voit nähdä, mikä
+mies hän on ollut, niin laita niin, että minäkin saan hänet nähdä.
+
+NUORI PAIMEN.
+Kyllä, kyllä; ja tiedän pitää minua auttaa saamaan hänet hautaan.
+
+VANHA PAIMEN.
+Tämä on onnenpäivä, poikaseni, ja semmoisena päivänä tulee meidän tehdä
+hyvää.
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+    (Aika esiintyy khoorina.)
+
+AIKA.
+Ma -- joka kaikki tutkin, hyvää säästän,
+Rankaisen pahaa, erheet luon ja päästän, --
+Nyt Ajan nimell' esiinnyn, ja liidän
+Nopeaan lentoon. Ohitse ma kiidän
+Kuustoista vuotta; syvän juovan tuon
+Iloineen, murheinensa umpeen luon.
+Lait hävittää on mulla valta vapaa,
+Kukistaa, muuttaa perittyä tapaa.
+Min' olin ennen synkkää muinaisuutta,
+Oloa näin ma vanhaa sekä uutta,
+Näin kaiken synnyn, tiedän mistä niill' on
+Alkunsa milläin. Nykyisyyden kiillon
+Pimentää voin ma; koht' on hämärässä
+Satuni alku; tiimalasin tässä
+Kun käännän, näyttämö on muuttunut,
+Ja kaikki vaan ol' unta. Luopunut
+Houreistaan on Leontes, murheeseen
+Ja suruun vaipuneena. Kauniiseen
+Nyt Böhmiin siirtykää, ja muistakaatte.
+Ett' oli kuninkaalla poika; saatte
+Nimeksi hälle panna Florizelin.
+Ma Perditasta teille kertoelin,
+Hänest' on tullut ihmeen kaunis nainen;
+Muun jätän kertomatta; kohta vainen
+Sen nähdä saatte. -- Tytär lampurin,
+Ja mikä häntä koskee likemmin,
+Aineeni nyt on. Tarkat olkaa vaankin;
+Lie käytettynä aikaa huonompaankin;
+Jos niin on, kuulkaa sana vakaa silloin:
+Ma soisin, ettei mointa sattuis milloin.
+
+    (Poistuu.)
+
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Böhmi. Huone Polyxeneen hovilinnassa.
+    (Polyxenes ja Camillo tulevat.)
+
+POLYXENES.
+Camillo hyvä, älä kiusaa minua kauemmin. Kipeäksi tulisin, jos täytyisi
+minun jotakin sinulta kieltää, mutta tämän myöntäminen toisi minulle
+kuoleman.
+
+CAMILLO.
+Kuusitoista vuotta on nyt siitä kuin isänmaani näin; vaikka olenkin
+suurimman osan elämääni vieraassa ilmassa elänyt, tahtoisin kuitenkin
+siellä laskea luuni lepoon. Sitä paitse on katuvainen kuningas, minun
+herrani, haettanut minua; voisin häntä hänen syvässä surussaan
+lohduttaa, ainakin niin luulisin; ja siinä toinen syy, joka kehoittaa
+minua lähtemään.
+
+POLYXENES.
+Jos mua rakastat, Camillo, niin älä tee kaikkia hyviä töitäsi tyhjäksi
+sillä, että nyt minut jätät. En voi olla sinua ilman, olet siksi kelpo
+mies; parempi ett'en koskaan olisi sinua omistanut, kuin että näin
+sinut kadotan. Koska olet johdattanut minua yrityksiin, joita ilman
+sinua en voi loppuun saattaa, niin täytyy sinun jäädä tänne itse ne
+perille ajamaan, taikka ottaa mukaasi ne palvelukset, jotka olet
+minulle tehnyt. Jos en ole näitä tarpeeksi palkinnut -- liiaksi
+en sitä koskaan voisi --, niin koetan osoittaa sinulle suurempaa
+kiitollisuutta, josta hyödyn sen, että ystävyytemme lisääntyy. Älä puhu
+enää tuosta onnettomasta maasta, tuosta Sisiliasta, jonka pelkkä
+nimikin jo vaivaa minua, johtaen muistiini tuon katuvaisen, joksi häntä
+sanoit, ja leppyneen kuninkaan, minun veljeni, jonka tappio,
+kadottaessaan verrattoman kuningattarensa ja lapsensa, on vieläkin yhtä
+surkuteltava, kuin jos se olisi äsken tapahtunut asia. Sano, milloin
+näit poikani, Florizel prinssin? Kuninkaat, joilla on pahankuriset
+lapset, eivät ole vähemmän onnettomat kuin ne, jotka kadottavat
+lapsensa, kun nämä jo ovat hyviä tapoja osoittaneet.
+
+CAMILLO.
+Herra, siitä on kolme päivää, kuin prinssin näin. Mitä hauskanpuolista
+toimitettavaa hänellä lienee, sitä en tiedä; mutta ikävyydekseni olen
+huomannut, että hän viime aikoina on ruvennut vieraantumaan hovista ja
+laiminlyömään ruhtinaallisia harjoituksiaan enemmän kuin ennen.
+
+POLYXENES.
+Olen sen minäkin huomannut, Camillo, ja olen siitä huolissani siihen
+määrään, että olen palkannut silmiä urkkimaan, mitä hän poissa
+ollessaan toimittaa; niiltä olen saanut tiedokseni, että hän
+enimmäkseen oleksii alhaisen lampurin talossa, miehen, joka, kuten
+kerrotaan, aivan tyhjästä ja naapureillekin käsittämättömällä tavalla
+on tullut upporikkaaksi.
+
+CAMILLO.
+Olen kuullut puhuttavan semmoisesta miehestä ja että hänellä on
+erinomaisen kaunis tytär, jonka maine on niin laajalle levinnyt, että
+tuskin voi käsittää sitä niin halvasta majasta lähteneeksi.
+
+POLYXENES.
+Osaksi sentapaista olen minäkin tietooni saanut. Varon, että se on se
+syötti, joka poikaani sinne vetää. Sinun pitää seurata minua sinne;
+siellä me, ilmaisematta keitä olemme, rupeamme keskusteluun lampurin
+kanssa, joka, luulemma, on niin yksinkertainen, ett'ei käyne vaikeaksi
+heruttaa hänestä syytä poikani tiheään siellä käyntiin. Pyydän, että
+minua heti autat tässä toimessa ja herkeät nyt Sisiliaa ajattelemasta.
+
+CAMILLO.
+Mielelläni käskyänne noudatan.
+
+POLYXENES.
+Camillo, ystävä! -- Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Seutu sama. Maantie lampurin majan läheisyydessä.
+    (Autolycus tulee laulaen.)
+
+AUTOLYCUS.
+
+    Kun kukkima-aika on kielokin, --
+    Hei, helttuni vaan, ulos maailmaan! --
+    On vuoden aikakin herttaisin,
+    Veren tuopi se talvehen kalpeaan.
+
+    Kun valkenemassa ma paidan nään, --
+    Hei vaan, miten linnut ne laulaa vaan, --
+    Niin syyhyvän tunnen ma sormenpään:
+    Olutves' se on herkkua ruhtinaan.
+
+    Ja naakkain laulu ja rastasten
+    Ja liirutus leivonkin, -- hei vaan! --
+    Se on soittona mulle ja heltullen',
+    Kun heinikossa me kiemaillaan.
+
+Minä olen palvellut Florizel prinssiä ja herrastellut aikoinani
+hienossa sametissa; mutta nyt olen virkaheitto.
+
+    Mut tuotako, kultani, huolehdin?
+    Nyt kirkas on kuudanyö;
+    Minä maat sekä mannut kuljeksin,
+    Se mulla on mielityö.
+
+    Saa reppuri kulkea laukkuineen,
+    Ja saa sitä moni muukin;
+    Minäkin siis kulkurin virkaa teen,
+    Peri vaikkapa jalkapuukin.
+
+Minun erityisyyteni on paitakauppa; kun haukka pesii, varokaa silloin
+pikku pesojanne. Isäni antoi minulle nimen Autolycus; hän oli, niinkuin
+minäkin, Mercuriuksen alla penikoittu, ja hänkin se tuollaisia
+turhanturhia pikkukaluja näpisteli. Arpapelistä ja porttoloista olen
+nämä hetaleet saanut; ja ainoa tulolähteeni on viaton taskuvarkaus.
+Hirsipuut ja kuoliniskut ovat valtateillä liiaksi mahdissa; selkäsauna
+ja hirttämys ovat minulle kauhistuksena; mitä tulevaan elämään tulee,
+niin niistä ajatuksista pääsen nukkumalla. -- Saalis, saalis!
+
+    (Nuori paimen tulee.)
+
+NUORI PAIMEN.
+Annas kun lasken: -- joka yhdestoista jäärä -- kahdeksankolmatta
+naulaa; kahdeksankolmatta naulaa -- punta ja muutamia killinkejä; tuhat
+viisisataa kerittyä -- mitä tekee niiden villat?
+
+AUTOLYCUS (syrjään).
+Jos ansa pitää, niin on kurppa minun.
+
+NUORI PAIMEN.
+Tästä en saa selkoa ilman laskulautaa. -- Annahan olla: mitä pitikään
+minun ostaa keritsijäisjuhlaamme? "Kolme naulaa sokeria, viisi naulaa
+korintteja, riisiryynejä", -- mitä se tuo sisareni riisiryyneillä
+tekee? Mutta isäni on hänet pannut juhlan emännäksi, ja hän osaa
+käskeä, hän. Hän on sitonut neljäkolmatta kukkavihkoa keritsijöitä
+varten; he ovat kolmiäänen laulajia kaikki, ja hyviä laulajia, vaikka
+useimmat ovat tinuria ja paasia, yksi vain puritaani, joka laulaa
+virsiä säkkipillin säestyksellä. Sitten: "sahramia omenatorttujen
+keltaamiseksi, muskottikukkaa, taatelia" -- ei, sitä ei ole listassani
+-- "muskottipähkinöitä seitsemän, yksi tai kaksi pötköä inkivääriä" --
+mutta ne minä varaan itselleni -- "neljä naulaa väskynöitä ja sama
+määrä rusinoita".
+
+AUTOLYCUS.
+Voi mua, ett'en olisi syntynytkään!
+
+    (Kiertelee maassa.)
+
+NUORI PAIMEN.
+Mitä, mitä, Herran nimessä?
+
+AUTOLYCUS.
+Apua, apua! Riistäkää vain yltäni nämä ryysyt; ja sitten kuolema,
+kuolema.
+
+NUORI PAIMEN.
+Voi, ihmisparka! Parempi, että saisit enemmän ryysyjä verhoksesi, kuin
+että nuokin vähät menettäisit.
+
+AUTOLYCUS.
+Ah, herraseni, niiden ryöttäisyys vaivaa minua enemmän kuin ne lyönnit,
+joita sain, ja niitä tuli jämeitä ja miljoonittain.
+
+NUORI PAIMEN.
+Mies parka! Miljoona lyöntejä, se lienee jo hyvinkin paljon?
+
+AUTOLYCUS.
+Minut ovat ryöstäneet ja piesseet; rahani ja vaatteeni ovat vieneet ja
+jättäneet nämä ruokottomat ryysyt sijaan.
+
+NUORI PAIMEN.
+Ketkä? Hevosmiehetkö vai jalkamiehet?
+
+AUTOLYCUS.
+Jalkamiehet, herra hyvä, jalkamiehet.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niin kylläkin, jalkamiehet; sen näen vaatteista, jotka ovat sinulle
+jättäneet; jos tuo on hevosmiehen nuttu, niin on se monta kuumaa
+nähnyt. Annahan kätesi, niin autan sinua jaloillesi; kas niin, kätesi
+tänne!
+
+    (Auttaa häntä nousemaan.)
+
+AUTOLYCUS.
+Varovasti, herra, varovasti!
+
+NUORI PAIMEN.
+Voi ihmisparkaa!
+
+AUTOLYCUS.
+Varovasti, herra, varovasti; pelkään että lapaluuni on sijoiltaan.
+
+NUORI PAIMEN.
+No, kuinka on nyt laitasi? Voitko seisoa?
+
+AUTOLYCUS.
+Varovasti, herraseni! (Varastaa rahakukkaron hänen taskustaan.)
+Varovasti! Olette minulle tehnyt oikein rakkauden työn.
+
+NUORI PAIMEN.
+Tarvitsetko rahaa? Voisin antaa sinulle hiukkasen.
+
+AUTOLYCUS.
+Älkää, hyvä, rakas herra, älkää; minulla on sukulainen parin kolmen
+virstan päässä tästä; olin juuri menossa hänen luokseen; häneltä saan
+rahaa ja kaikki, mitä tarvitsen. Älkää, älkää tarjotko minulle rahaa,
+se pahoittaisi mieltäni.
+
+NUORI PAIMEN.
+Minkä sorttinen mies se oli, joka sinut ryösti?
+
+AUTOLYCUS.
+Mies, joka hyvin tuntee neljän kuninkaan lakikirjat. Tiedän, että hän
+kerran on ollut prinssinkin palveluksessa. En voi sanoa, mistä
+hyveestä, mutta varma on, että hänet piestiin ulos hovista.
+
+NUORI PAIMEN.
+Paheesta, tarkoititte kai; hyveitä ei hovista piestä ulos; niitä päin
+vastoin hyväillään, että sinne jäisivät, ja kuitenkin ne siellä vaan
+ohimennen pistäytyvät.
+
+AUTOLYCUS.
+Niin, paheesta, tarkoitin. Tunnen sen miehen hyvin; hänestä tuli sitten
+marakatin kuljettaja ja sitten oikeudenpalvelija ja vihdoin maapoliisi;
+sitten hän pani ylös nukketeatterin, joka kuvaili tuhlaajapoikaa, ja
+nai kattilanpaikkurin lesken peninkulman päästä minun kodistani ja
+kartanostani; ja koeteltuaan kaikenmoiset rakkarinammatit rupesi hän
+vihdoin yksinomaan veijariksi. Olen kuullut häntä puhuteltavan nimellä
+Autolycus.
+
+NUORI PAIMEN.
+Lempo hänet periköön! Taskuvaras, jumalauta, taskuvaras! Kulkee kaikki
+kirkkojuhlat, markkinat ja karhun tanssiaiset.
+
+AUTOLYCUS.
+Aivan niin, herra, sama, sama mies. Se konna se mullekin nämä repaleet
+laittoi.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niin pelkuria konnaa ei ole toista koko Böhmissä. Jos vaan olisit
+tuikeasti häneen katsonut ja sylkenyt häntä silmiin, niin olisi hän
+juossut tiehensä.
+
+AUTOLYCUS.
+Totta puhuen, en ole mikään tappelija; siinä kohden olen heikko, ja sen
+hän, piru olkoon, tiesi.
+
+NUORI PAIMEN.
+Kuinka nyt on laitasi?
+
+AUTOLYCUS.
+Paljon parempi kuin äsken, hyvä herra; voin seisoa ja käydä. Nyt jätän
+teidät hyvästi ja kävelen tästä hiljalleen sukulaiseni tykö.
+
+NUORI PAIMEN.
+Saatanko sinua tielle?
+
+AUTOLYCUS.
+Älkää, soma herra! Älkää, hyvä herra, älkää!
+
+NUORI PAIMEN.
+Hyvästi siis. Minun pitää mennä ostamaan maustimia keritsijäisiimme.
+
+AUTOLYCUS.
+Onnea vaan, rakas herra! (Nuori paimen poistua.) -- Kukkarosi ei liene
+kyllin vari maustimien ostoon. Tulenpa kyllä minäkin sinne teidän
+keritsijäisiinne. Jos en tästä kepposesta haudo vielä toista
+samanlaista ja muuta keritsijöitä lampaiksi, niin pyyhittäköön minut
+kirjoista ja pantakoon nimeni hyveiden rekisteriin.
+
+    Hei, lakkaamatta nyt eteenpäin,
+    Yli vetten ja maan kuin haukka!
+    Mies reipas se kulkevi tietään näin,
+    Mut jälkehen jääpi raukka.
+
+    (Menee.)
+
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Seutu sama. Aukea paikka lampurin majan edustalla.
+    (Florizel ja Perdita tulevat.)
+
+FLORIZEL.
+Tuo outo puku suloas vain lisää.
+Et ole paimentyttö, et, vaan Flora,
+Esikko kevään. Keritsijäisenne
+On lemmenjumalien juhla, jossa
+Sin' olet kuningatar.
+
+PERDITA.
+                      Ruhtinaani,
+Mun moittia ei sovi ilvettänne, --
+Anteeksi sanani! -- ett' oman arvon
+Ja maanne loiston himmennätte tuolla
+Maakansan puvulla ja halvan tytön
+Naisjumalaksi laitatte. Jos tyhmyytt'
+Ei olis juhlissamme paljon, jota
+Tavasta sallitaan, niin punastuisin
+Puvussa teidät nähdä, jossa oman
+Kuvani tunnen.
+
+FLORIZEL.
+               Onnen hetki tuo,
+Kun havukkani lentotiensä suuntas
+Isäsi maalle.
+
+PERDITA.
+              Zeus meit' auttakoon!
+Erotus tää mua huolettaa; te, prinssi,
+Pelosta ette tiedä. Vapisen jo,
+Kun aattelen, ett' isännekin tänne
+Vois tuoda sattumus. Kuink' äimistyisi,
+Kun kansissa noin halvoiss' oivan näkis
+Hän teoksensa? Mitä sanoisikaan?
+Ja minä näissä lainahepaleissa
+Kuin kestää voisin katseens' ankaruutta?
+
+FLORIZEL.
+Iloa nyt vaan muista. Jumalatkin
+Ne, Lemmen nöyrtäminä, pukeuivat
+Eläinten muotoisiksi. Härkänä
+Jupiter mylvi, vehreä Neptunus
+Määkötti oinaana, ja panun herra,
+Kultainen Phoibos, oli halpa paimen,
+Niin kuin nyt minä. Heidän muunnokseensa
+Ei syynä kauniimp' ollut kaunotar,
+Eik' aie puhtaampi; ei mun myös ole
+Haluni juljeton, ei himon hehku
+Uskollisuutta palavampi.
+
+PERDITA.
+                         Prinssi,
+Ei rohkeus suurta voi, jos -- kuten pelkään --
+Kuninkaan valta sitä vastustaa.
+Yks kahdesta on välttämätön silloin:
+Joko teidän tulee jättää hankkeenne,
+Tai minun elämä.
+
+FLORIZEL.
+                 Oi, kallis impi,
+Noill' oudoill' aatoksilla älä häiri
+Nyt juhlaamme. Sun omas olen, taikka
+Isäni oma en; en kenenkään,
+En itsenikään oma voi ma olla,
+Jos sun en ole; siinä pysyn, vaikka
+Epäisi kohtalo. Iloitse, impi;
+Nuo mietteet karkoita ja tositoimiin
+Nyt mieles käännä. Tuloss' ovat vieraat;
+Iloinen katsees' olkoon, niinkuin oisi
+Hääpäiväs tämä, jonka tulevaksi
+Olemme vannoneet.
+
+PERDITA.
+                  Oi, onnetar,
+Sa meitä suosi!
+
+FLORIZEL.
+                Vieraat tulevat.
+Iloiseen vastaanottoon valmistaudu,
+Ja laita, että riemu punaa posket.
+
+    (Paimenia tulee, niiden seurassa Polyxenes
+    ja Camillo valepuvussa, vanha ja nuori paimen,
+    Mopsa, Dorcas ynnä muita.)
+
+VANHA PAIMEN.
+Hyi, tytär! Eukko vainaani kun eli,
+Niin tänäpäivänä hän passar' oli,
+Emäntä, piika, edeskäypä, kokki;
+Tervehti, palvel', auttoi kaikkia;
+Lauluksi pisti, tanssiks; milloin yli-
+Ja milloin alipäässä pöytää kieppui,
+Hyväillen kuta kulloin; posket hehkui
+Niin puuhista kuin myöskin virvokkeista;
+Kutakin saastoi, näet. Sin' olet ujo,
+Kuin oisit vieras etkä tämän juhlan
+Emäntä itse. Tervetulleiks sano
+Nää oudot ystävämme; siten tullaan
+Paremmiks ystäviksi. No, kas niin,
+Punasi heitä, näytä mikä olet:
+Juhlamme kuningatar; kas niin, meidät
+Keritsijäisiin tervetulleiks sano,
+Jott' onnistuisi karjas!
+
+PERDITA (Pokyxeneelle.)
+                         Tervetullut!
+Isäni tahto on, ett' olen minä
+Tääll' emäntänä tänään. --
+    (Camillolle.)
+                           Tervetullut!
+Nuo kukat anna, Dorcas. -- Arvo-herrat,
+Ruutua täss' on, rosmariinia,
+Väri ja tuoksu niiss' on koko talven;
+Osanne olkoon armo sekä muisti.
+Juhlaamme tervetulleet!
+
+POLYXENES.
+                        Paimenetar.
+Sulotar; arvaat, että vanhan koreit'
+On talvikukat.
+
+PERDITA.
+               Vuoden vanhetessa,
+Kun kesä viel' ei ole kuollut eikä
+Viluinen talvi syntynyt, -- kas, silloin
+Leukoijat kirjavat on kauneimmillaan;
+Sanovat niitä luonnon äpäriksi:
+Ei niitä meidän tarhass' ole, enkä
+Niist' istukkaiksi liioin huoli.
+
+POLYXENES.
+                                 Miksi,
+Ihana impi, niitä halveksit?
+
+PERDITA.
+Min' olen kuullut sanottavan, että,
+Pait suuren luonnon luontivoimaa, taito
+Ne myöskin kirjavoittaa.
+
+POLYXENES.
+                         Olkoon niinkin;
+Mut luontoa ei muu voi keino muuttaa
+Kuin luonnon luoma keino; ja se taito,
+Mik' auttaa muka luontoa, se luonnon
+On oma taito. Jylhään metsäpuuhun,
+Näet, impi, jalon oksan yhdistämme,
+Näin hedelmöittäen sen halvan kuoren
+Jalolla siemenellä. Se, se taito
+Luontoa auttaa, -- oikeammin muuttaa --
+Mut itse se on luontoa.
+
+PERDITA.
+                        Niin kyllä.
+
+POLYXENES.
+Leukoijia siis kasvitarhaas hanki,
+Äläkä niitä äpäriksi moiti.
+
+PERDITA.
+En niitä varten lastaa maahan pistä,
+Enempää kuin, jos maalattu ma oisin,
+Tuon pojan soisin kiittävän mua siitä
+Ja siksi kosivan. -- Kas, tässä teille
+Meiramit, lavendelit, myrrhat, mintut
+Ja päivikki, mi päivän kanssa nukkuu
+Ja sen kanss' itkein herää; sydänkesän
+Ne kukkia on, jotka miehille
+Kesk'ikäisille sopii. Tervetulleet!
+
+CAMILLO.
+Jos laumaas oisin, jättäisin maan herkut
+Ja silmän herkust' eläisin.
+
+PERDITA.
+                            Oi, silloin
+Niin laihtuisitte, että lävitsenne
+Kävisi talvimyrsky. -- Armas sisko,
+Ollappa kevätkukkia: ne sopis
+Sun ikäkaudelles, ja sun, ja sun,
+Te, joiden impi-oksill' yhä nuokkuu
+Neitsyyden ruusu. -- Oi, Proserpina!
+Ollappa kukat, jotka säikäyksissäs
+Pudotit Pluton vaunuista: narsissit,
+Jotk' ennen pääskyst' ilmestyen, kevään
+Lumovat tuulta; orvonkukat tummat,
+Mut vienommat kuin henkäys Venuksen
+Tai Junon silmäluomet; kalvaat vuokot,
+Jotk' ennen kuin on Phoibos kirkkaimmallaan,
+Kuihtuvat naimatonna, jok' on usein
+Immenkin osa; uljaat orhinpäät,
+Ja liljat kaikenlaiset, kruunulilja
+Ja kurjenmiekka myös, -- jos ne mull' oisi,
+Sitoisin seppeleitä, joilla, armas,
+Sun aivan peittäisin!
+
+FLORIZEL.
+                      Kuin ruumiin?
+
+PERDITA.
+                                    Enkä;
+Kuin nurmen, missä lemmettäret leikkii!
+Vai ruumiin! -- kyllä, jos sa elävänä
+Syliini hautaannut. -- He, tuossa kukat!
+Mut näyttelenhän tässä niinkuin tapa
+On helkajuhlissa. Tää pulska puku
+Mun muuntanut on varmaan.
+
+FLORIZEL.
+                          Mitä teetkin,
+Sen ihanasti teet. Kun puhut, armas,
+Sun soisin aina puhuvan; kun laulat,
+Sun soisin laulain ostavan ja myyvän,
+Kodissas askaroivan, rukoilevan
+Ja almuj' antavan. Ja kun sa tanssit,
+Niin soisin, että oisit meren laine,
+Joka ei muuta tee kuin liikkuu, läikkyy,
+Alati liikkuu, läikkyy. Kaikki toimes
+On pikku kohdissaan niin oivaa, että,
+Jos mitä teetkin, kuningatar-leiman
+Saa kaikki työsi.
+
+PERDITA.
+                  Oi, Doricles, nyt sa
+Liiaksi kehut; jos ei siitä nuoruus
+Ja lämmin veri kaunihina kuultais,
+Todistain, että olet rehti paimen,
+Niin viisast' olis pelko, ett' on pyytees
+Vain petosta.
+
+FLORIZEL.
+              Sull' yhtä vähän, luulen,
+On pelko mielessä, kuin mulla mieli
+Herättää sitä. Pyydän, tule tanssiin;
+Kätesi, armas! Täss' on kyyhkyspari,
+Jok' erota ei aio.
+
+PERDITA.
+                   Toden totta!
+
+POLYXENES.
+Somempaa mökinlasta ei lie koskaan
+Hypellyt nurmikolla; puheet, toimet
+Jalommat ovat, kuin mit' on hän itse.
+Hän liian ylevä on moiseen paikkaan.
+
+CAMILLO.
+Tytölle jotakin hän kertoo, joka
+Sen poskiin veren ajaa; toden totta,
+Maidosta, kermast' on se kuningatar.
+
+NUORI PAIMEN.
+Hei, soitto soimaan!
+
+DORCAS.
+                     Mopsa sun on tyttös;
+Sen muisku höystä sipulilla!
+
+MOPSA.
+                             Kas vaan!
+
+NUORI PAIMEN.
+Vait siellä! Tapoja nyt tulee noutaa.
+Hei, soitto soimaan!
+
+    (Paimenet, miehet ja naiset, tanssivat.)
+
+POLYXENES.
+                     Sano, lampuri,
+Ken on tuo kaunis paimen, joka tanssii
+Sun tyttäresi kanssa?
+
+VANHA PAIMEN.
+                      Doricleeksi
+Sanovat häntä; kehuu, ett' on hyvä
+Hänellä laidun; itse hän sen sanoo,
+Mut uskon sen; hän on kuin ilmi-totuus.
+Hän sanoo tytärtäni lempivänsä.
+Sen uskon myös: niin kuu ei veteen päily,
+Kuin hän se tytön silmiin katsoo, katsoo,
+Ikäänkuin kirjaa lukis. Totta puhein
+Väliä heidän lemmellään ei puolen
+Lie muiskun vertaa.
+
+POLYXENES.
+                    Sieväst' impi tanssii.
+
+VANHA PAIMEN.
+Niin tekee kaikki hän, vaikk'ei mun siitä
+Sopisi kerskata. Jos vain Doricles
+Saa hänet omakseen, niin kapioiksi
+Se tyttö tuo, mit' aavistaa ei saata.
+
+    (Palvelija tulee.)
+
+PALVELIJA.
+Isäntä, isäntä! Jos vaan kuulisitte tuota tuppisaksaa tuolla ulkona,
+niin ettepä koskaan enää tanssisi rummun ja pillin mukaan, eipä edes
+säkkipillikään teitä enää hypittäisi. Hän laskettelee lauluja pikemmin,
+kuin te voisitte laskea rahoja; ne pulppuavat hänen suustaan, ikäänkuin
+hän olisi arkkiviisuista vatsapakolla, ja kaikki kuuntelevat, korvat
+höröllään, hänen lauluansa.
+
+NUORI PAIMEN.
+Hän ei olisi voinut sopivampaan aikaan tulla; tuokaa sisään se mies.
+Minä pidän hiivatin paljon arkkiviisuista, olkoonpa sitten surullinen
+tarina, joka käy iloisella nuotilla, tai oikein lystikäs pätkä
+itkunuotilla.
+
+PALVELIJA.
+Hänellä on viisuja miehille ja naisille, kaikensorttisia; ei ole
+muotisaksalla niin paljon hansikoita varastossaan. Hänellä on mitä
+sievimpiä lemmenlauluja tytöille, ei ollenkaan ruokottomia, joka on
+harvinaista, ja niissä on somat loppukerrat, semmoiset kuin: "hilsula,
+hilsula, hilsumpila, pila", "tuulan, tuulan, tuulan tee", "järvi on
+klaari ja keskellä on saari"; ja missä joku suupaltti riiviö ajattelisi
+rivoja ja hölmäisi suustaan aika tyhmyyden, siinä antaa hän tytön
+vastata: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain pitää!" Ja niin työntää
+hän pois hänet ja tiuskaisee: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain
+pitää!"
+
+POLYXENES.
+Sepä kelpo mies.
+
+NUORI PAIMEN.
+Tosiaankin, se mahtaa olla vallan älykäs mies. Onko hänellä käypää
+tavaraa?
+
+PALVELIJA.
+Hänellä on rihmoja, kaikkia taivaankaaren värisiä; pauloja enemmän,
+kuin mitä yksikään juttuherra Böhmissä voisi ammatissaan käyttää,
+vaikkapa niitä tukuittaisinkin ostettaisi; kertolankaa, villalankaa,
+kamaripalttinaa, liinakangasta, joita kaikkia hän laululla ylistelee,
+ikäänkuin ne olisivat jumalia ja jumalattaria. Voisi tulla siihen
+luuloon, että naisen paita on enkeli; niin kauniisti hän kuvailee sen
+hulpioita ja röyhelöitä.
+
+NUORI PAIMEN.
+No, käskeppä hänet sisään, ja pyydä, että hän laulaa tullessaan.
+
+PERDITA.
+Ja varoita, ettei hän mitään sopimattomia laula.
+
+    (Palvelija menee.)
+
+NUORI PAIMEN.
+Noilla tuppisaksoilla on enemmän kalua kuin voit luulla, sisko.
+
+PERDITA.
+Niin, veikkoseni, tai luulotella.
+
+    (Autolycus tulee laulaen.)
+
+AUTOLYCUS.
+
+    Liinaa lumivalkoista,
+    Sysimustaa harsoa,
+    Hienon hienoja hansikoita,
+    Koko- ja puoli-naamioita,
+    Kalvoisnauhaa, sepaletta,
+    Parasta naisten suitsuketta,
+    Tanuja, vöitä ja rihkamaa
+    Lemmenlahjaks sopivaa,
+    Neulaa, nappia, käherrintä,
+    Naisten kalua parahinta.
+    Ostakaa, pojat, ostakaa,
+    Ett'ei tyttöset suuttua saa.
+    Ostakaa!
+
+NUORI PAIMEN.
+Jos en olisi pihkaantunut tuohon Mopsaan, niin eipä tältä pojalta
+ropoakaan heltiäisi. Mutta kun nyt häntä niin hellin, niin täytynee
+tuosta hellitä jokunen rihmanpätkänen ja hansikkapari.
+
+MOPSA.
+Tuota on minulle luvattu jo ennen juhlaa, vaan ei se nytkään liian
+myöhään tule.
+
+DORCAS.
+Hän on muutakin sinulle luvannut, jos eivät ihmiset valehtele.
+
+MOPSA.
+Sinulle hän on kaikki maksanut, minkä on luvannutkin: ehkäpä lisäksi
+vielä muutakin, jota sinun pitäisi hävetä antaa hänelle takaisin.
+
+NUORI PAIMEN.
+Eikö nyt enää ole tytöillä säällisiä tapoja? Aikovatko alushameensa
+panna siihen, missä kasvojen pitäisi olla? Eikö nyt enää lypsäessä,
+maata pannessa ja leivinuunin ääressä ole aikaa kuiskailla mokomia
+salaisuuksia! Vai täytyykö tuollaista lorunlorua kaikkien vierasten
+kuuluville tuoda? Hyväpä kuitenkin, että vaan kuiskuttelevat. -- Vaiti,
+kielikellot, ei enää sanaakaan.
+
+MOPSA.
+Minä olen valmis. Kuules, sinä lupasit minulle kiiltävän kaulanauhan ja
+hyvänhajuiset hansikat.
+
+NUORI PAIMEN.
+Olenhan sanonut sinulle, että tiellä minut peijasivat ja veivät kaikki
+rahani.
+
+AUTOLYCUS.
+Niin, herra, täällä liikkuu veijareita; pitää olla varuillaan.
+
+NUORI PAIMEN.
+Älä pelkää, mies, täällä ei sinulta mitään viedä.
+
+AUTOLYCUS.
+Olenkin siinä toivossa, sillä minulla on paljon muiden tavaraa.
+
+NUORI PAIMEN.
+Mitä sinulla on? Arkkiviisujako?
+
+MOPSA.
+Osta niitä, hyvä poika, joitakuita; painetuista viisuista minä pidän
+niin paljon, sillä niistähän tietää varmaan, että ne ovat tosia.
+
+AUTOLYCUS.
+Tässä olisi yksi, joka käy sangen surullisella nuotilla: "kuinka
+koronkiskurin vaimo synnytti kaksikymmentä pussillista rahaa, ja kuinka
+sitten rupesi himoamaan käärmeenpäitä ja sammakkohakkelusta."
+
+MOPSA.
+Onko se myöskin tosi? Mitä luulette?
+
+AUTOLYCUS.
+Ihan tosi juttu, eikä kuukautta vanhempi.
+
+DORCAS.
+Jumala minua varjelkoon joutumasta koronkiskurin vaimoksi!
+
+AUTOLYCUS.
+Tässä on mainittuna kätilökin, eräs rouva Juoninen, ja viisi tai kuusi
+kunniallista vaimoa, jotka olivat läsnä. Miksi minä valheita
+kantelisin?
+
+MOPSA.
+Hyvä poika, osta se viisu.
+
+NUORI PAIMEN.
+No, niin, pane ne erikseen ja näytä meille ensin toisiakin viisuja;
+noita muita tavaroitasi ostamme sitten.
+
+AUTOLYCUS.
+Tässä on toinen viisu "kalasta, joka nähtiin rannikolla keskiviikkona
+kahdeksantenakymmenentenä päivänä Huhtikuuta neljäkymmentä jalkaa
+vedenpinnasta ja joka lauloi tämän laulun tyttöjen kovasta sydämmestä":
+luullaan että se oli nainen, joka oli muutettu kylmäksi kalaksi, kun ei
+tahtonut rakastajansa lihanhimoa noudattaa. Se viisu on sangen
+surullinen, ja samaten tosi.
+
+DORCAS.
+Luuletteko, että se varmaan on tosi?
+
+AUTOLYCUS.
+Siitä on viiden oikeuden jäsenen allekirjoitus ja todistajia enemmän
+kuin reppuuni mahtuisi.
+
+NUORI PAIMEN.
+Pane sekin erikseen; vieläkö muuta?
+
+AUTOLYCUS.
+Tässä on hauska viisu, mutta varsin sävykäs.
+
+MOPSA.
+Joitakuita hauskojakin pitää meillä olla.
+
+AUTOLYCUS.
+Katsokaas, tämä tässä on erittäin hauska ja se käy samalla nuotilla
+kuin: "kaks tyttöä priiasi yhtä poikaa". Tuskin on tuolla
+lännenpuolella yhtäkään tyttöä, joka ei tätä laulaisi; se on varsin
+mielukas, sen voin taata.
+
+MOPSA.
+Me osaamme molemmat sen laulaa; jos sinä laulat yhtä ääntä, niin saat
+kuulla; se on kolmiääninen.
+
+DORCAS.
+Olemme jo kuukauden päivät sen tunteneet.
+
+AUTOLYCUS.
+Kyllä minä ääneni laulan; sehän kuuluu ammattiini, tiedämmä. No,
+pitäkää varanne.
+
+    Laulu.
+
+AUTOLYCUS.
+Pois mun täytyy matkustaa,
+Minne, sit' et tietää saa.
+
+DORCAS.
+Niin vain?
+
+MOPSA.
+           Niinkö vain?
+
+DORCAS.
+                        Niin vain?
+
+MOPSA.
+Valan mulle vannoit sie,
+Minut mukanasi vie.
+
+DORCAS.
+Ethän mua jätä vain?
+
+MOPSA.
+Aittaanko vai myllyynkö?
+
+DORCAS.
+Jos sen teet, olet heittiö.
+
+AUTOLYCUS.
+En vain.
+
+DORCAS.
+         Etkö vain?
+
+AUTOLYCUS.
+                    En vain.
+
+DORCAS.
+Mulle vannoit rakkauden.
+
+MOPSA.
+Minullekin vannoit sen.
+Minne menet? sano vain.
+
+NUORI PAIMEN.
+Tämän laulun laulamme loppuun, kun jäämme yksin. Isäni ja herrat
+puhelevat oikein tosissansa, emmekä nyt tahdo heitä häiritä. Tule
+perässäni reppuinesi. Tytöt, minä ostan teille kummallekin jotakin.
+Kauppamies, ensin pitää meidän saada valikoida. -- Tulkaa, tytöt!
+
+AUTOLYCUS (syrjään).
+Mutta kuristaa saat kukkaroasi, saat kuin saatkin.
+
+(Laulaa.)
+
+    Nyöriä ja hihnaa,
+    Pitsiä ja rihmaa,
+    Tytöt sirot, ostakaa.
+    Vannetta ja vyötä,
+    Somaa ripsut yötä,
+    Kaikki uutta, komeaa.
+    Muistakaatte saksaa;
+    Kell' on rahaa maksaa,
+    Saapi mitä haluttaa.
+
+    (Nuori paimen, Autolycus, Dorcas ja Mopsa poistuvat.)
+    (Palvelija palajaa.)
+
+PALVELIJA.
+Isäntä, tuolla on kolme ajuria, kolme lampuria, kolme karjanpaimenta ja
+kolme sikopaimenta, jotka ovat kiireestä kantapäähän ihkasten
+karvaiset. Sanovat olevansa "saturia" ja hyppivät hyppyä, josta tytöt
+sanovat, että se vaan on sekasotkuista koikkimista, kun eivät saa olla
+mukana. Mutta itse he luulevat -- jos se ei vaan käy liian kiivaasti
+muutamilta heistä, jotka eivät muuta ymmärrä kuin jyrään jyrrytystä,
+että se tulee näyttämään sangen sievältä.
+
+VANHA PAIMEN.
+Tiehensä menkööt! Me emme huoli tuommoisesta. Täällä on jo nähty
+typerää hassutusta tarpeeksi. -- Varmaankin, hyvä herra, me pahoitamme
+mielenne.
+
+POLYXENES.
+Noiden mielen pahoitatte, jotka mieltä hyvittävät. Pyydän, sallikaa
+meidän nähdä nuo neljä paimenkolmikkoa.
+
+PALVELIJA.
+Yksi kolmikko heistä on, oman puheensa mukaan, tanssinut kuninkaankin
+edessä, ja huonoinkin heistä tekee kahdentoista ja puolen jalan
+syrjäloikkauksia.
+
+VANHA PAIMEN.
+Älä siinä jaarittele. Koska nämä kunnon vieraat sitä tahtovat, niin
+tulkoot sitten sisään, mutta heti.
+
+PALVELIJA.
+He ovat jo tässä ovella.
+
+    (Palvelija menee.)
+
+    (Kaksitoista satyyriksi puettua talonpoikaa tulee.
+    He tanssivat ja poistuvat.)
+
+POLYXENES.
+Niin, isä, toiste lisää. -- (Syrjään.) Liikaan lienee
+Jo suhde mennyt. -- Ero pitää tulla. --
+Hän kielii tyhmyyttään. -- (Ääneen.) No, kaunis paimen,
+Sydämmelläs on jotain, joka mielen
+Juhlasta vie. Kun minä nuori olin
+Ja lemmissä, niin tyttönipä aivan
+Helyihin käärin; kaupin silkkivarat
+Ma kaikki tyhjensin ja kullan eteen
+Ne karistin. Sin' annat miehen mennä
+Etk' osta mitään. Jos nyt tyttös suuttuis
+Ja rakkauden ja lemmen puutteheksi
+Tuon selittäisi, niin et tietäis, mitä
+Pulassas vastata, jos sydämmelles
+Hän muuten rakas on.
+
+FLORIZEL.
+                     Oi, tiedän, että
+Hän moist' ei kysy joutavaa. Ne lahjat,
+Mitk' on hän multa saapa, sydämmeni
+On kätkössä, jonk' olen luvannut jo,
+Mut viel' en hälle antanut. --
+    (Perditalle.)
+                               Oi, tässä
+Sieluni puran tuolle vanhukselle,
+Jok' on, sen arvaan, lemmiss' ollut hänkin.
+Käteesi tartun, kätöseen, jok' ompi
+Kuin kyyhkyn höyhen pehmyt, valkeampi
+Norsunkin luuta taikka uutta lunta,
+Mi kahdesti on pohjan seulass' ollut.
+
+POLYXENES.
+Mitäpä tuosta tullee? Hellästipä
+Pesevän näyttää nuori paimen kättä,
+Jok' ilmankin on puhdas. -- Häiritsenkö?
+Vakuutteitanne jatkakaa; mun suokaa
+Valanne kuulla.
+
+FLORIZEL.
+                Vierasmiesnä olkaa.
+
+POLYXENES.
+Tää naapuriko myös?
+
+FLORIZEL.
+                    Hän myös ja muutkin
+Kuin ihmiset, maat, taivaat, kaikki: että --
+Vaikk' oisin mailman kruunupäistä suurin
+Ja arvoisin, tai kaunein nuorukainen,
+Mi hurmannut on mailmaa, tai voimass,
+Älyssä ihmist' ylempi, niin turhaa
+Tuo kaikk' ois ilman hänen rakkauttaan.
+Kaikk' uhraan, hälle pyhitän, tai kaikki
+Se tyhjiin rauetkohon!
+
+POLYXENES.
+                       Kaunis tarjo.
+
+CAMILLO.
+Ja suuren lemmen merkki.
+
+VANHA PAIMEN.
+                         Sinä, tyttö,
+Sanotko samaa?
+
+PERDITA.
+               Min' en voi noin hyvin
+Läheskään haastaa, parempaa en suoda.
+Mut hänen sydämmensä puhtauden
+Omastain arvaan.
+
+VANHA PAIMEN.
+                 No niin! Käsi käteen!
+Te, vieraat, olkaa todistajina:
+Hän tyttäreni saa, ja sen kanss' osuutt'
+Omansa verran.
+
+FLORIZEL.
+               Tyttärenne kunto
+Se osuus lie; näet, muudan mies jos kuolee,
+Enemmän mull' on, kuin mit' uneksitte
+Tai aavistatte. Vierasmiesten nähden
+Nyt meidät kihlatkaa.
+
+VANHA PAIMEN.
+                      No, kätes anna, --
+Ja, sinä, tytär.
+
+POLYXENES.
+                 Malta, paimen, hiukan;
+Sull' onko isää?
+
+FLORIZEL.
+                 On; no, mitä siitä?
+
+POLYXENES.
+Hän täst' ei tiedä kai?
+
+FLORIZEL.
+                        Ei, eikä saakaan
+
+POLYXENES.
+Minusta isä poikansa on häissä
+Etevin pöytävieras. Sano: onko
+Isäsi järkitoimiin saamaton.
+Typerä vanhuuttaan, vai leinin lyömä?
+Puhua voiko, kuulla? Miehen miehest
+Erottaa voiko? Omaisuuttaan hoitaa?
+Vuoteenko oma? Lapsi uudestaanko?
+
+FLORIZEL.
+Ei, hyvä herra, hän on aivan terve
+Ja monta ikäistänsä voimakkaampi.
+
+POLYXENES.
+Mut, kautta valkopartani, jos niin on,
+Teet hälle väärin; työs ei ole lapsen.
+Mun poikani, se tietty on, saa itse
+Valita vaimonsa; mut tietty myöskin,
+Ett' isä, jonka ainoa on ilo
+Ihana jälkipolvi, sananvaltaa
+Moisessa tahtoo hankkeessa.
+
+FLORIZEL.
+                            Sen myönnän.
+Mut kiivas herra, toisestapa syystä,
+Jot' ette tietää saa, tät' isälleni
+En ole ilmaissut.
+
+POLYXENES.
+                  Mut ilmaiskaa se.
+
+FLORIZEL.
+En, sit' en tee.
+
+POLYXENES.
+                 Ma pyydän.
+
+FLORIZEL.
+                            En, en voi.
+Nyt kihlaus!
+
+POLYXENES.
+             Nyt ero, hyvä herra;
+    (Ilmoittaa itsensä.)
+En pojaksi sua sanokaan, siks olet
+Sa liian halpa. Valtikanko vaihdat
+Pois paimensauvaan! -- Vanha petturi,
+Ikävä, että hirsipuu vain viikon
+Elämääs lyhentää! -- Ja sinä, velho
+Soma ja sieväsuinen, varmaan tunsit
+Tuon narrin ruhtinaaksi, jonka kiedoit. --
+
+VANHA PAIMEN.
+Voi, sydäntäni!
+
+POLYXENES.
+                Orjantappuroilla
+Suloutes pieksen, teen sun riettaammaksi
+Kuin säätys onkaan. -- Sinä, poika hölmö,
+Jos kuulen vaan, ett' ilvenettä tuota
+Huokailet nähdäksesi, -- jota, luulen,
+Et koskaan näe, -- niin perinnötön olet,
+Et omaa vertani, vaan vierahampi
+Kuin itse Deucalion. Sanani kuule!
+Pois hoviin käy. -- Sä, moukka, vaikka olet
+Vihamme alainen, niin kuolon iskun
+Täll' erää vältät. -- Sinä, viettelys,
+Mi paimon ansainnetkin, jopa tuonkin, --
+Jok' ei, vaikk' arvomme sen sallisikin,
+Sua ansaitse, -- jos tästälähin koskaan
+Tään majan salvan hälle avaat taikka
+Syliisi hänen ruumihinsa suljet,
+Niin sulle keksin surman yhtä julman,
+Kuin itse olet hento.
+
+PERDITA.
+                      Kaikki mennyt!
+En suurin säikkynyt ma; kerran pari
+Sanoa olin hälle suoraan, että
+Se sama aurinko, mi hoviin paistaa,
+Mökiltäkään ei peitä kasvojansa,
+Vaan molempia hellii. -- Menkää, prinssi!
+Sanoinhan, mitä tästä tulee; omaa
+Aatelkaa tilaanne; näin unta minä;
+Nyt valveill' ollen, kuninkuuden heitän
+Ja lampaitani lypsän vain ja itken.
+
+    (Menee.)
+
+CAMILLO.
+Kuink', ukko, voit? Oi, vastaa, johan kuolet.
+
+VANHA PAIMEN.
+En puhua ma voi, en ajatella.
+En tohdi tietää, mitä tiedän. --
+    (Florenzelille.)
+                                 Herra,
+Kolm'yhdeksättä-vuotiaan tapoitte,
+Jonk' oli toivo saada rauhaan kuolla,
+Nukahtaa samaan vuoteeseen kuin isä
+Ja maata päästä hurskaan luiden viereen.
+Mut mestaaja nyt liinoihin mun käärii
+Ja viskaa pois, ja tomuani pappi
+Ei siunaa kirkonmultaan. -- Lemmon hylky,
+Kun tiesit hänet prinssiksi ja sentään
+Voit hälle kihlautua! -- Kaikki mennyt!
+Jos nyt ma kuolisin, niin nähnyt oisin
+Sen hetken, milloin mielelläni kuolen.
+
+FLORIZEL.
+Miks noin mua tarkkaatte? Mun valtaa murhe,
+Vaan eipä pelko; hillitä mua voidaan,
+Mut muuttaa ei; mik' olin, se ma olen,
+Pidätyksestä yllyn vain, mut lempi
+Mua helpost' ohjaa.
+
+CAMILLO.
+                    Armollinen prinssi,
+Isänne luonteen tunnette; nyt häntä
+Ei hyvä puhutella, -- jota, arvaan,
+Te ette aikonekaan --; pelkäänpä, että
+Nyt teitä tuskin nähdäkään hän sietää.
+Siis, kunnes majesteetin viha lauhtuu,
+Hänt' älkää lähetkö.
+
+FLORIZEL.
+                     En aiokaan.
+Camilloko?
+
+CAMILLO.
+           Niin, armollinen prinssi.
+
+PERDITA.
+Olenhan usein ennustanut moista,
+Sanonut usein: "Arvoni se menee,
+Kun tietyks tulee se".
+
+FLORIZEL.
+                       Ei muuten kuin
+Jos minä petän sanani; mut silloin
+Maan kohdun luonto ruhjokoon ja siitä
+Kaikk' idut kadottakoon! -- Nosta silmäsi --
+Pois pyyhi, isä, perintöni; minä
+Perijä olen lempeni.
+
+CAMILLO.
+                     Oi, kuulkaa!
+
+FLORIZEL.
+Kyll', lempeäni; sitä järkeni
+Jos noudattaa, niin järjilläni olen;
+Jos ei, niin tervetullut silloin hulluus;
+Se paremp' on.
+
+CAMILLO.
+               Tuo toivottomuutt' ompi.
+
+FLORIZEL.
+Sit' olkoon; valanihan pidän silloin,
+Ja se on kunniallista. Camillo,
+En, vaikka Böhmin koko loiston saisin
+Ja kaikki, minkä päivän silmä näkee
+Tai kätkee kohtu maan tai meren syvyys
+Poveensa salaa, valaani en riko,
+Jonk' armaalleni vannoin. Siis sua pyydän,
+Isäni kunnon ystävätä, että,
+Kun hän mua kaipaa, -- sillä koskaan häntä
+En enää nähne, -- hyvin puhein hänen
+Vihansa lepytät. Ma onnen kanssa
+Tulevaisuudest' ottelen. Tää kuule
+Ja hälle kerro: merille ma lähden
+Sen kanssa, jot' en omistaa saa maalla.
+Paraiksi tässä lähellä on laiva,
+Vaikk' ei juur' tätä varten varustettu.
+Mihinkä tieni otan, siit' en huoli
+Nyt kertoa ja sit' ei tarvis tietää.
+
+CAMILLO.
+Oi, armas prinssi, soisin, että teissä
+Neuvoille mieli herkemp' oisi taikka
+Hädässä karaistumpi.
+
+FLORIZEL.
+                     Perdita, -- (Vie hänet syrjään.)
+    (CamilloIle.)
+Heti teitä kuulen.
+
+CAMILLO.
+                   Luja hällä päätös
+On paeta. Ma miekkoinen, jos voisin
+Etua tuosta niittää, kaita häntä,
+Palvella, hyödyttää ja siten päästä
+Näkemään rakasta Sisiliata
+Ja onnetonta kuningastani,
+Jot' ikävöin niin suuresti.
+
+FLORIZEL.
+                            Camillo,
+Niin raskaat mua toimet painaa, että
+Unohdan käytöstavat.
+
+    (Aikoo lähteä.)
+
+CAMILLO.
+                     Tuntenette
+Ne halvat rakkauden työt, jotk' olen
+Ma isällenne tehnyt?
+
+FLORIZEL.
+                     Ansionne
+On suuret. Soittoa on isälleni
+Kehua teitä, eikä vähin huoli
+Niin teitä palkita, kuin mielis.
+
+CAMILLO.
+                                 Hyvä.
+Jos todell' uskotte mun kuningasta
+Rakastavan, ja hänen tähtens' sitä,
+Ken hänt' on lähin, teidän korkeuttanne,
+Niin kuulkaa neuvoni: jos hankkehenne,
+Mietitty, vakaa, muuttamista sietää,
+Niin, kautta kunniani, teille näytän,
+Miss' osaksenne kohtelun te saatte
+Arvonne mukaisen, miss' armahanne
+Omistaa voitte, -- josta, kuten huomaan,
+Ei muu kuin -- taivas varjelkohon! -- surma
+Erottaa teitä voi, -- ja naida hänet,
+Ja -- poissa ollessanne niin ma laitan --
+Isänne vihan lepyttää ja häntä
+Taivuttaa suostumukseen.
+
+FLORIZEL.
+                         Mitä sanot?
+Jos sula ihme tuo on mahdollista,
+Niin enemp' oot kuin ihminen, ja sinuun
+Ijäti luotan.
+
+CAMILLO.
+              Onko teillä paikka,
+Mihinkä mennä, tiedossa?
+
+FLORIZEL.
+                         Ei vielä;
+Mut koska äkkisattumus on syynä
+Tekoomme hurjaan, niin nyt antaumme
+Orjiksi sallimalle, kärpäsiksi
+Jokaisen tuulen lennättää.
+
+CAMILLO.
+                           Mua kuulkaa:
+Jos ette tahdo aiettanne muuttaa,
+Vaan pakoon turvata, niin menkää silloin
+Sisiliaan ja siellä itsenne
+Ja prinsessanne -- siksi kai hän tullee --
+Esittäkää Leonteelle; mut puku
+Aviollenne sopiva häll' olkoon.
+Jo näen, kuink' avaa sylinsä Leontes
+Ja itkee teille tulotervehdystään,
+Pojalta anteeks anoo niinkuin oisi
+Se isä itse, nuoren prinsessanne
+Käsiä suutelee, ja vuoroin puhuu
+Vihastaan, lemmestänsä, toisen kiroo
+Syvimpään hornaan, toisen käskee kasvaa
+Aatosta sekä aikaa ripeämmin.
+
+FLORIZEL.
+Camillo hyvä, millä puolustaisin
+Ma käyntiäni.
+
+CAMILLO.
+              Isän, kuninkahan,
+Nimessä tulette te tervehtimään
+Ja lohduttamaan häntä. Tavan, miten
+Käyttäidä teidän tulee, mitä hälle
+Isänne puolest' ilmoittaa, -- ja josta
+Ei neljäs tiedä, -- kirjoitan ma teille.
+Te siitä näette, mitä joka eräll'
+Esittää teidän tulee; näin hän luulee.
+Ett' isän mielen lausutte ja tämän
+Sydämmen paljastatte.
+
+FLORIZEL.
+                      Kiitos sulle!
+Tuo tepsii, tuo.
+
+CAMILLO.
+                 Se taatumpata kuin
+Vesille tiettömille heittäytyä
+Ja tietymättömille rannikoille:
+Ei tiedoss' apua, vaan kurjuus varma;
+Kun yhden pahan vältät, uhkaa toinen;
+Ei mikään taatumpi kuin ankkurinne:
+Se tekee parhaansa, kun pitää teitä,
+Miss' ette itse tahtoiskaan. Pait sitä
+On onni rakkauden taatuin side;
+Sen puhtaan hipiän ja sydämmenkin
+Voi murhe muuttaa.
+
+PERDITA.
+                   Puolet tuost' on totta:
+Voi murhe posken muuttaa, sen ma luulen,
+Mut mielt' ei koskaan.
+
+CAMILLO.
+                       Uskotteko sen?
+Isänne taloss' seitsemähän vuoteen
+Ei toista synny moista.
+
+FLORIZEL.
+                        Oi, Camillo,
+Hän jaloudess' on edellä sen verran,
+Kuin synnyltänsä jäljessä.
+
+CAMILLO.
+                           Ei puutu
+Hän tietoa, sen takaan: voittaa voisi
+Hän monen opettajan.
+
+PERDITA.
+                     Anteeks, herra;
+Punastun kiitokseksi.
+
+FLORIZEL.
+                      Sulo impi! --
+Mut okailla nyt seisomme! -- Camillo,
+Isäni suojelija, ja nyt minun,
+Kotimme lääkäri! Kuin tehdä? Mulla
+Kuninkaan pojan varusteit' ei ole;
+Sisilia ei usko --
+
+CAMILLO.
+                   Huolet' olkaa!
+Te tiedätte, ett' omaisuuteni
+On kaikki siellä. Huolenani olkoon
+Niin teitä ruhtinaiksi huolitella,
+Kuin omaa osaani te näyttäisitte.
+Todisteeks, ett'ei mitään puutu -- kuulkaa!
+
+    (Puhelevat hiljaa keskenään.)
+    (Autolycus tulee.)
+
+AUTOLYCUS.
+Ha, haa! Se rehellisyys, mikä narri se on! ja luottamus, sen
+syliystävä, mikä typerä tolvana! Olen myynyt kaikki kamani: tekokivet,
+rihmat, peilit, hajupallot, soljet, muistitaulut, arkkiviisut, veitset,
+lankavyhdet, hansikat, kengänpaulat, rannerenkaat, sarvisormukset;
+kaikki mun reppuni lihavuus on mennyt. He kiistelevät, kuka ensin saisi
+ostaa, ikäänkuin romuni olisi ollut pyhää ja tuottanut ostajalle
+siunausta; tällä keinoin tulin näkemään, kenen kukkaro paraiten piti
+karvansa, ja minkä näin, sen panin muistiini vastaisuutta varten. Tuo
+nuori narri, joka vain on hiukkaista vajaa ollakseen järkevä mies,
+rakastui niin noihin piikarenkutuksiin, ett'ei tahtonut sorkkaansa
+liikahuttaa, ennenkuin oli saanut sekä nuotit että sanat; ja tämä veti
+muunkin karjan niin minun luokseni, että kaikki heidän muut aistinsa
+istuivat kiinni korviin; olisin voinut alushameen nipistää, tai
+housunlämsästä leikata kukkaron, kenenkään sitä tuntematta, tai viilata
+irti avaimia, joita vitjoissa kantoivat; ei mitään muuta kuultu, ei
+älytty kuin tuon tolvanan laulua ja hänen ihastustaan sen tyhjyydestä,
+niin että tämän huumauksen aikana minä nipistin useimmilta heidän
+kemukukkaronsa; ja jos ei vanhus olisi tullut ja melua nostanut
+tyttärestään ja kuninkaan pojasta ja pelottanut variksiani pois
+akanoista, niin en olisi jättänyt henkiin yhtäkään kukkaroa koko
+armeijassa.
+
+    (Camilla, Florizel ja Perdita tulevat esiin.)
+
+CAMILLO.
+Ei, mutta kirjeeni, mi matkassanne
+Perille menee, epäilyksen poistaa.
+
+FLORIZEL.
+Ja kirje, jonka Leonteelta saatte, --
+
+CAMILLO.
+Lepyttää isän.
+
+PERDITA.
+               Olkaa siunattu!
+Puheenne sulotunteen tuo.
+
+CAMILLO (hommaa Autolycuksen).
+                          Ken tuossa?
+Hän meille tulkoon välikappaleeksi;
+Ei päästää saa mist' apua voi olla.
+
+AUTOLYCUS (syrjään).
+Jos vain ovat kuulleet puheeni, niin ei muuta, kuin oiti hirteen!
+
+CAMILLO.
+Mit', ystävä? Noin miksi vapiset?
+Älä pelkää, mies, ei sulle pahaa tehdä.
+
+AUTOLYCUS.
+Minä olen köyhä vaivainen, hyvä herra.
+
+CAMILLO.
+No niin, olehan vaan; täällä ei sitä kukaan sinulta viene. Mutta mitä
+köyhyytesi ulkokuoreen tulee, täytyy meidän tehdä pieni vaihdos. Siis,
+riisu heti vaatteesi -- se on välttämätöntä, tiedä se -- ja vaihda
+pukua tämän herran kanssa. Vaikka tosin hän siitä tappiolle joutuu,
+niin saat kuitenkin väliä; kas tuossa!
+
+AUTOLYCUS.
+Olen köyhä vaivainen, hyvä herra. -- (Syrjään.) Kyllä minä teidät hyvin
+tunnen.
+
+CAMILLO.
+No, tee joutua! Herra tässä on jo puoliksi kuorittu.
+
+AUTOLYCUS.
+Täyttäkö totta, herra? -- (Syrjään.) Hoksaanpa juonen.
+
+FLORIZEL.
+Joutuun, kuuletko!
+
+AUTOLYCUS.
+Täyttä totta tämä väliraha lienee, mutta minä en voi sitä ottaa vastaan
+hyvällä omallatunnolla.
+
+CAMILLO.
+Riisu, riisu!
+    (Florizel ja Autolycus vaihtavat pukua.)
+Hallitsijatar onnellinen, -- toteen
+Sanani käyköön tää! -- nyt piiloutukaa
+Pensaaseen tuohon; kullan hattu päähän;
+Syvälle painakaa se; kasvot peittoon;
+Pukua muuttakaa ja muotoanne
+Mikäli voitte, jotta tuntematta
+Tulette laivaan, -- vakoojia pelkään.
+
+PERDITA.
+Niin näytelmästä näkyy, että osa
+Siin' olla pitää mullakin.
+
+CAMILLO.
+                           Ei auta. --
+No, valmisko?
+
+FLORIZEL.
+              Jos nyt mun näkis isä,
+Pojakseen ei mua sanoisi.
+
+CAMILLO.
+                          Pois hattu! --
+No, tulkaa, neiti. -- Hyväst', ystävä!
+
+AUTOLYCUS.
+Hyvästi, herra.
+
+FLORIZEL.
+Oh, Perdita, mik' unohtuikaan meiltä!
+Sananen kuule.
+
+    (Keskustelevat syrjässä.)
+
+CAMILLO.
+Ens' työni ilmoittaa on kuninkaalle.
+Ett' ovat paenneet ja minne menneet;
+Pakottavani tällä häntä toivon
+Jälestä lähtemään. Näin seurassansa
+Sisilian nähdä saan, jot' ikävöitsen
+Kuin sairas vaimo.
+
+FLORIZEL.
+                   Onni, meitä johda!
+Nyt rantahan, Camillo, kiiruhdamme.
+
+CAMILLO.
+Jot' ennemmin, sen parempi.
+
+    (Florizel, Perdita ja Camillo poistuvat.)
+
+AUTOLYCUS.
+Kyllä ymmärrän juonen; minä kuulen sen. Avoin korva, valpas silmä,
+nopsa käsi ovat taskuvarkaalle välttämättömät; tarkka nenä on hyvä
+sekin valmistamaan työtä muille aisteille. Hyvä on, näemmä, tähän
+aikaan jumalattoman elää. Mikä vaihto tämä olisi jo ilman välirahaakin!
+Ja minkä välirahan olen tästä vaihdosta saanut! Toden totta, tänä
+vuonna jumalat meitä päästävät läpi käden ja me voimme nyt tehdä
+tekojamme oikein mielihavilla. Itse prinssilläkin on hiukan koiruus
+mielessä, kun pujahtaa varkain pois isänsä luota, venkale kintuissa.
+Jos pitäisin kunniallisena tekona puhua tästä kuninkaalle, niin en sitä
+tekisi; pidän lurjusmaisempana olla asiasta vaiti, ja siinä kohden olen
+uskollinen ammatissani. Piiloon, piiloon! Uutta työtä kuumille
+aivoille! Joka kadunkulmassa, myymälässä, kirkossa, keräjissä ja
+teloituksissa on toimimiehellä jotakin tekemistä.
+
+    (Vanha ja nuori paimen tulevat.)
+
+NUORI PAIMEN.
+Kas nyt vain, mikä te olette mieheksi! Muuta ei ole tässä keinoa kuin
+sanoa kuninkaalle, että tyttö on vaihdokas eikä teidän lihaanne ja
+vertanne.
+
+VANHA PAIMEN.
+No, mutta kuulehan.
+
+NUORI PAIMEN.
+No, mutta kuulkaahan.
+
+VANHA PAIMEN.
+No, puhu sitten!
+
+NUORI PAIMEN.
+Hän ei ole lihaanne ja vertanne; lihanne ja verenne ei siis ole
+kuningasta loukannut, siis hän ei voi lihaanne ja vertanne
+rangaistakaan. Näyttäkää ne kalut, jotka hänellä oli löydettäissä,
+kaikki piilokalut, paitse mitä hänellä itsellään on mukana. Kun tämä on
+tehty, niin laki saa pitkän nenän, sen ma takaan.
+
+VANHA PAIMEN.
+Minä kuninkaalle kerron kaikki tyynni, joka sanan, vieläpä hänen
+poikansa koiruudetkin, joka, sen ma sanon, ei kunniallisen miehen
+tavalla kohtele isäänsä ja minua, kun noin vain tahtoo minusta tehdä
+kuninkaan langon.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niinpä kyllä, vähintäinkin langoksi hänelle olisitte voinut tulla; ja
+silloin olisi verennekin tullut kalliimmaksi, -- sanonko, kuinka monta
+luotia.
+
+AUTOLYCUS (syrjään).
+Viisaasti puhuttu, tyhmyrit!
+
+VANHA PAIMEN.
+Kas niin, nyt kuninkaan luo! Tässä on jotakin tässä mytyssä, joka panee
+hänet korvantaustaansa kynsimään.
+
+AUTOLYCUS (syrjään).
+En tiedä, mitä haittaa nämä valitukset saattavat tehdä herrani paolle.
+
+NUORI PAIMEN.
+Jumala suokoon, että hän olisi linnassa.
+
+AUTOLYCUS (syrjään).
+Vaikka en luonnostani ole rehellinen, olen sitä kuitenkin joskus
+sattumuksesta: -- nyt taskuun tuppisaksan parta! (Ottaa pois
+valepartansa.) -- No, maaukot, minne matka?
+
+NUORI PAIMEN.
+Linnaan, teidän ylhäisyytenne luvalla.
+
+AUTOLYCUS.
+Asianne? Mikä? Kelle? Tuon mytyn laatu? Olinpaikkanne? Nimenne, ikänne,
+varanne, sukunne ja kaikki mikä asiaan kuuluu? Suu puhtaaksi, puhukaa!
+
+NUORI PAIMEN.
+Olemme vain halpaa, yksinkertaista väkeä.
+
+AUTOLYCUS.
+Valhetta! Olette karvaista villi-sukua. Minä en salli valheita. Ne
+eivät sovi muille kuin kauppasaksoille, ja nämäpä usein niitä
+valheitaan meihin sotamiehiin ajavatkin; mutta me maksamme sen heille
+kolikkomitalla, eikä selkämitalla; siis ei maksa vaivaa valheen
+kengillä juosta.
+
+NUORI PAIMEN.
+Teidän armonne, te olitte itse juuri juoksemaisillanne, mutta
+huomasitte kai, että kenkä ahdisti.
+
+VANHA PAIMEN.
+Oletteko hovista, luvalla kysyen?
+
+AUTOLYCUS.
+Luvalla tai luvatta, hovista olen. Eikö jo vaatteuksenikin ole hovin
+tapainen? Eikö käyntini hovin sipsutusta? Eikö minusta hovin lemut
+nenääsi lemahda? Eikö sinun halpuutesi säteile minusta hovin
+ylenkatsetta? Sen tähdenkö, että sinua hyvittelen ja kierrän sinusta
+asiasi, senkötähden en olisi hovista? Minä olen hovimies kiireestä
+kantapäähän, mies, joka voin joko edistää tai vastustaa asiaasi
+hovissa; jonka vuoksi vaadin, et£ä minulle asiasi ilmoitat.
+
+VANHA PAIMEN.
+Kuninkaalle minulla on asiaa.
+
+AUTOLYCUS.
+Entä advokaattia, onko sinulla semmoista?
+
+VANHA PAIMEN.
+Luvalla sanoen, en tiedä.
+
+NUORI PAIMEN.
+Advokaatiksi sanotaan hovikielellä fasaania; sanokaa, ettei teillä
+semmoista ole.
+
+VANHA PAIMEN.
+Ei, herra, ei ole minulla fasaania, ei kukkoa eikä kanaa.
+
+AUTOLYCUS.
+Me, miekot, me noin tyhmät emme ole. Mut noidenlainen voisin sentään
+olla; Sentähden min' en halveksia tahdo.
+
+NUORI PAIMEN.
+Tuo lienee varmaankin ylhäinen hovimies.
+
+VANHA PAIMEN.
+Hänen vaatteuksensa on komea; mutta hän ei sitä sievästi kanna.
+
+NUORI PAIMEN.
+Jota eriskummaisempi, sitä vihaisempi; hän on suuri mies, siitä lyön
+vetoa; senhän näkee jo tuosta hampaiden kaivelemisesta.
+
+AUTOLYCUS.
+Tuo mytty tuossa? Mitä on siinä mytyssä? Ja mitä tuo rasia toimittaa?
+
+VANHA PAIMEN.
+Tässä mytyssä ja tässä rasiassa, niissä on semmoisia salaisuuksia,
+joita ei saa tietää kukaan muu kuin kuningas, ja hän ne saa tietää
+vielä tällä hetkellä, jos vaan pääsen hänen puheillensa.
+
+AUTOLYCUS.
+Ukkoseni, hukkaan on mennyt vaivasi.
+
+VANHA PAIMEN.
+Kuinka niin, herra?
+
+AUTOLYCUS.
+Kuningas ei ole linnassa; hän on mennyt uuteen laivaansa
+vilvoittelemaan ja purkamaan pahaa tuultaan; sillä, jos sinulla on
+kykyä käsittää vakavia asioita, niin tiedä, että kuningas on täynnä
+huolia.
+
+VANHA PAIMEN.
+Niinhän sanotaan; poikansa takia kai, joka tahtoi naida lampurin
+tyttären.
+
+AUTOLYCUS.
+Jos ei lampuria jo ole putkaan pistetty, niin laittaukoon pakoon;
+kiroukset, jotka hän saa kantaa, ja kidutukset, jotka hän saa kärsiä,
+voisivat murtaa mieheltä selän ja hirviöltäkin sydämmen.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niinkö luulette, herra?
+
+AUTOLYCUS.
+Eikä yksin hän tule kärsimään kaikkea, mitä äly voi keksiä haikeata ja
+kosto karvasta; vaan kaikki, jotka ovat hänelle sukua, vaikkapa vain
+viidennessäkymmenennessä polvessa, annetaan pyövelin uhriksi; se on
+tosin hyvin surkeata, mutta välttämätöntä. Rutivanha lammasten
+laamanni, mokomakin oinasten kaitsija koettaa saada tyttärensä
+majesteetiksi! Toiset sanovat, että hän tulee kivitetyksi; mutta
+minusta tämä kuolema on hänelle liian lievä. Laahata valtaistuimemme
+lammaskarsinaan! Kaikki kuolintavat yhteensä ovat liian lieviä,
+kovimmatkin liian helppoja.
+
+NUORI PAIMEN.
+Lieneekö tuolla vanhuksella poikaa? Oletteko siitä mitään kuullut?
+Rohkenen kysyä.
+
+AUTOLYCUS.
+On, on hänellä poika, joka elävältä nyljetään; sitten hunajalla
+rasvataan ja ripustetaan ampiaispesän kohdalle, jossa saa riippua,
+kunnes on henkeä kolmeneljännestä tai kahdeksannes jäljellä; sitten
+herätellään taas henkiin paloviinalla tai muulla väkevällä, jonka
+jälkeen hän, ihan veriseltään ja almanakan kuumimpana päivänä,
+asetetaan kiviseinää vastaan, jossa aurinko häntä katselee suvisella
+silmällään ja jossa hän saa sitä katsella, kunnes kärpäset ovat hänet
+kuiviin syöneet. Mutta mitäpä noista puhelemme, noista kavalista
+konnista, joiden surkeutta vain saattaa nauraa, kun niiden rikos on
+niin kauhea. Sanokaa, -- sillä te näytte olevan suoria, rehellisiä
+miehiä, -- sanokaa, mitä teillä on kuninkaalle asiaa? Jos saan jotenkin
+sopivat hyväntekijäiset, niin saatan teidät hänen luoksensa laivaan,
+esitän teidän persoonanne hänen armollensa ja kuiskaan hänen korvaansa
+hyvän sanan teidän puolestanne. Jos kukaan, paitse kuningasta, on mies
+täyttämään teidän pyyntönne, niin on tässä siihen mies.
+
+NUORI PAIMEN.
+Hänellä näyttää olevan suuri valta; pitäkää miehestä kiinni, antakaa
+hänelle rahaa. Vaikka valta on itsepäinen karhu, voi sitä kuitenkin
+kullalla nenästä vetää. Näyttäkää kukkaronne sisäpuolta hänen kätensä
+ulkopuolelle, ja sillä hyvä. Aatelkaa, jos tullaan kivitetyiksi ja
+elävältä nyljetyiksi!
+
+VANHA PAIMEN.
+Jos suvaitsette, herra, ottaa haltuunne asiamme, niin on tässä kaikki
+kulta, mitä minulla on. Annan saman verran lisää, ja jätän tämän nuoren
+miehen pantiksi, siksi kuin sen teille tuon.
+
+AUTOLYCUS.
+Sittekö, kun olen lupaukseni täyttänyt?
+
+VANHA PAIMEN.
+Niin, herra.
+
+AUTOLYCUS.
+Hyvä! Anna tänne toinen puoli. -- Oletko sinäkin toimessa osallinen?
+
+NUORI PAIMEN.
+Tavallani, herra; mutta vaikka se koskisikin nahkaani, niin toivon
+kuitenkin, ett'ei sitä kokonaan nyljetä.
+
+AUTOLYCUS.
+Ei, se koskee vain lampurin pojan nahkaa. Hirteen se mies! Hänestä on
+tehtävä varoittava esimerkki.
+
+NUORI PAIMEN.
+Lohduttavaa, sangen lohduttavaa! Mutta nyt kuninkaan luo, näyttämään
+näitä ihmeellisiä nähtäviä; hänen tulee saada tietää, että se ei ole
+teidän tyttärenne eikä minun sisareni; muuten olemme hukassa. Minäkin
+annan teille saman verran kuin tämä vanhus, ja jään, niinkuin hän
+sanoo, teille pantiksi, siksi kuin hän sen teille tuo.
+
+AUTOLYCUS.
+Tahdon uskoa teitä. Käykää edeltäpäin rantaan; pitäkää oikealle; minä
+vain hiukan pistäydyn tänne pensastoon, tulen kohta jäljestä.
+
+NUORI PAIMEN.
+Sepä vasta siunattu ihminen, totta tosiaankin, siunattu!
+
+VANHA PAIMEN.
+Menkäämme edeltäpäin, niinkuin hän käski. Hän on vartavasten meille
+hyväntekijäksi valittu.
+
+    (Vanha ja nuori paimen menevät.)
+
+AUTOLYCUS.
+Vaikka halusta tahtoisinkin olla rehellinen, niin huomaan, että onnetar
+sitä ei salli; se tuo saaliin ihan suuhuni. Minua nyt mielistelee kaksi
+hyvää: kulta, ja keino tehdä herralleni, prinssille, pieni palvelus;
+kuka tietää, miksi tässä kerran vielä ylenen. Nuo molemmat sokeat
+myyrät saatan hänen luokseen laivaan. Jos hän sopivaksi näkee heittää
+ne takaisin maalle, ja jos valitukset, joita he aikovat kuninkaalle
+esittää, eivät häntä liikuta, niin sanokoon hän minua tästä
+liiallisesta avuliaisuudestani vaikka konnaksi; sellaiseen arvonimeen
+ja siitä mahdollisesti tulevaan häpeään minä olen tottunut. Tahdon
+heidät hänelle esittää; saatanhan siitä jotakin kostua.
+
+    (Menee.)
+
+
+
+
+VIIDES NÄYTÖS.
+
+
+Ensimmäinen kohtaus.
+
+    Sisilia. Huone hovilinnassa.
+    (Leontes, Cleomenes, Dion, Paulina y.m. tulee.)
+
+CLEOMENES.
+Olette kyllän tehnyt, katunut
+Kuin pyhimys. Jo täll' on sovitettu
+Jos mitkä synnit; liiaksikin korvaa
+Katumus rikoksen. Siis niinkuin taivas
+Te tehkää: itsellenne anteeks suokaa
+Ja unhottakaa tekin.
+
+LEONTES.
+                     Kun ma häntä
+Hyveineen muistelen, niin muistan aina,
+Mit' olen rikkonut ja itselleni
+Vääryyttä tehnyt, -- vääryytt' ankaraa,
+Kun perillisen vallaltani ryöstin
+Ja surmaan syöksin parhaan puolison,
+Mik' ilona on miehell' ollut.
+
+PAULINA.
+                              Totta,
+Liiankin totta! Vaikka immest' impeen.
+Maailman piirin hakisitte halki
+Ja kaikkein hyveist' yhteen tekisitte
+Ehoimman vaimon, vertaans' sittenkään
+Ei surmaamanne sais.
+
+LEONTES.
+                     Niin, surmaamani!
+Mun surmaamani! Kipeästi koskee
+Sanasi tuo; sun kielelläs se yhtä
+On katkera kuin minun mielessäni.
+Sit' älä usein sano.
+
+CLEOMENES.
+                     Älkää koskaan.
+Tuhannet muuthan asiat nyt oisi
+Paremmin paikallaan ja sydäntänne
+Paremmin kunnostaisi.
+
+PAULINA.
+                      Liette niitä,
+Jotk' uuteen soisitte hänt' avioon?
+
+DION.
+Jos te sit' ette suo, niin maanne teille
+Ei rakas eikä kuninkaanne nimen
+Elossa säilyminen; unhotatte,
+Mi vaara, jos hän lapsetonna kuolee,
+Uhata valtakuntaa vois ja niellä
+Pelokkaan joutoväen. Hurskast' ompi
+Autuutta kiittää kuningatar vainaan;
+Mut hurskaampaa on -- nuorennukseks suvun,
+Nykyisten iloks, turvaks tulevaisten --
+Kuninkaan vuode jälleen siunata
+Somalla puolisolla.
+
+PAULINA.
+                    Vainaan jälkeen
+Ei siihen arvokasta. Taivas tahtoo
+Salaiset aikehensa täytetyiksi.
+Sanoihan jumalallinen Apollo,
+Ja se on myöskin ennuslauseen mieli,
+Ett' ennen ei saa perijää Leontes,
+Kuin laps on löydetty; ja ihmisjärjest'
+On yhtä mahdotonta se, kuin että
+Mun puolisoni hautans' auki murtais
+Ja tänne palajaisi; sillä varmaan
+Hän lapsen kanss' on kuollut. Herraammeko
+Neuvotte vastustamaan jumalia
+Ja heidän tahtoansa? Perijästä
+Ei huolta; kyllä kruunu miehen löytää.
+Arvokkaimmalle suuri Aleksander
+Sen antoi ja näin jälkeläisekseen
+Parhaimman varmaan sai.
+
+LEONTES.
+                        Paulina hyvä,
+Ma tiedän, että Hermionen muiston
+Pyhänä pidät. Oi, jos oisin aina
+Totellut neuvoas, niin nytkin voisin
+Katsella puolisoni avosilmiin
+Ja aarteen ottaa huuliltaan!
+
+PAULINA.
+                             Jok' aarre
+Vaan annist' enentyisi.
+
+LEONTES.
+                        Totta haastat.
+Ei moista vaimoa; siis toista ei.
+Huonompi, vaikka tosin hemmitympi,
+Manata voisi vainaan hengen eloon
+Ja tälle näyttämölle, missä seison
+Nyt rikollisna, ääneen vaikeroimaan:
+"Miks tämän mulle teit?"
+
+PAULINA.
+                         Jos sen hän voisi,
+Ei puuttuis syytä.
+
+LEONTES.
+                   Eikä; varmaan saisi
+Mun murhaamaan sen toisen.
+
+PAULINA.
+                           Oikein. Minä,
+Aaveena tuona, teitä pyytäisin
+Sen silmiin katsomaan ja sanomaan,
+Miks ontto katse tuo loi lemmen teissä.
+Ja sitten kirahtaisin niin, ett' teiltä
+Halkeisi korvat, päätökseksi huutain:
+"Mua muista!"
+
+LEONTES.
+              Tähtösiä! Tähtösiä!
+Muut silmät mustaa hiiltä! -- En, Paulina,
+En vaimosta ma huoli; pois se aatos!
+
+PAULINA.
+Siis, vannokaa, ett'ette koskaan nai,
+Jos min' en lupaa anna.
+
+LEONTES.
+                        En, en koskaan!
+Kautt' autuuteni vannon sen, Paulina.
+
+PAULINA.
+Te, hyvät herrat, valan todistatte.
+
+CLEOMENES.
+Liiaksi koittelette.
+
+PAULINA.
+                     Jos ei toista,
+Hermionen oman kuvan näköist' ihan,
+Silmänsä kohtaa.
+
+CLEOMENES.
+                 Niin, --
+
+PAULINA.
+                          En sano muuta.
+Mut, jos te naida tahdotte, jos varmaan
+Ja välttämättä tahdotte, niin minun
+Valita suokaa kuningatar teille.
+Se ei niin nuori tule olemaan
+Kuin entinen; mut semmoinen se tulee,
+Ett' yksin ensi puolisonne haamu
+Ilolla hänet näkis sylissänne.
+
+LEONTES.
+En nai, Paulina, kunnes luvan annat.
+
+PAULINA.
+Sen saatte, entinen kun kuningatar
+Taas tulee elohon, mut ennen ette.
+
+    (Hovimies tulee.)
+
+HOVIMIES.
+Florizel prinssi, Polyxeneen poika, --
+Siks itsensä hän sanoo -- puolisoineen --
+En nähnyt ole ihanampaa -- pyytää
+Kuninkaan eteen päästä.
+
+LEONTES.
+                        Mitä kuulen?
+Tää tulenta ei sovi isän arvoon;
+Se outous, äkkinäisyys näyttää, ett'ei
+Tahallist' ole se, vaan pakollista
+Ja satunnaista. Entä seurue?
+
+HOVIMIES.
+Vähäinen, halpamainen.
+
+LEONTES.
+                       Prinsessa
+Mukana, niinkö?
+
+HOVIMIES.
+                Ah. niin, kaunein luoma
+Auringon alla.
+
+PAULINA.
+               Oi, Hermione!
+Nykyisyys aina itseänsä kerskaa
+Paremmaks entisyyttä; nyt sun hautas
+Saa väistää toisen tieltä. --
+    (Hovimiehelle.)
+                               Tehän itse
+Sanoitte, kirjoititte -- vaan nyt kylmemp'
+On kirjoituksenne sen esinettä --:
+"Ei hänen vertaans' ole eikä tule".
+Näin runo silloin hälle kiitost' uhkui;
+Sen tulva laskee nyt, kun ihanampaa
+Jo ylistätte.
+
+HOVIMIES.
+              Anteeks suokaa, rouva!
+Tuon toisen melkein unhotin jo; -- anteeks! --
+Tää toinen, -- silmänne jos hänet yltäis,
+Hän kielennekin veisi. Hänpä lahkon
+Jos laittaisi, niin muiden uskon-innon
+Tukehuttaisi hän ja luopioiksi
+Tekisi kaikki.
+
+PAULINA.
+               Naiset myöskin?
+
+HOVIMIES.
+                               Naiset
+Siks häntä lempivät, ett' on hän nainen
+Ja kalliimpi kuin mikään mies; ja miehet
+Siks, ett' on naisist' ihanin.
+
+LEONTES.
+                               Cleomenes,
+Käy ystävines, nouda heidät tänne;
+Tuo heidät syliini.
+
+    (Cleomenes y.m. menevät.)
+
+PAULINA.
+                    Jos meidän prinssi,
+Se kultalaps, nyt eläisi, niin hyvin
+Tuon prinssin seuraks sopisi; ei oisi
+Ijässä kuukautt' eroa.
+
+LEONTES.
+                       Vait, vaiti!
+Hän uudestaan, sen tiedät, multa kuolee,
+Jos häntä mainitaan. Kun näen tuon prinssin.
+Puheesi varmaan mieleen mietteit' ajaa,
+Jotk' ehkä järjen vievät. -- Tuossa ovat. --
+    (Cleomenes, Florizel, Perdita ja seuralaisia tulee.)
+Äitinne, prinssi, oli puhdas vaimo:
+Isänne, kuninkahan, ilmi-kuvan
+Hän teissä loi. Jos kaksikolmatt' oisin, --
+Niin ilmetty on teissä isän muoto,
+Olento, kaikki, että teitä veljeks
+Sanoisin, niin kuin häntäkin, ja monta
+Kujetta kertoisin, joit' ennen teimme.
+Sydämmest' olkaa tervetullut te
+Ja kaunis prinsessanne -- jumalatar! --
+Ah, parin kadotin ma, joka tässä
+Nyt maan ja taivaan välill' oisi voinut
+Ihailtavana seistä niinkuin sinä,
+Ihana pari! Silloin kadotin --
+Kaikk' oma syyni -- uljaan isänne
+Niin seuran kuin myös ystävyyden, hänen,
+Jot' onnenheittonakin vielä kerran
+Halaisin nähdä.
+
+FLORIZEL.
+                Hänen käskystänsä
+Ma tulin tuomaan parhaat tervehdykset,
+Mitk' ystävällinen voi kuningas
+Lähettää veljellensä. Jos ei heikkous,
+Jok' ikää seuraa, oisi hiukan hältä
+Ramua vähentänyt, niin hän itse
+Mitannut oisi maat ja meret, jotka
+Erottaa valtionne toisistansa,
+Nähdäkseen teitä, jota rakastaa --
+Niin sanoa hän käskee -- hartahimmin
+Kaikista kruunupäistä valtiaista.
+
+LEONTES.
+Oi, veljeni, sa kunnon ystävä!
+Tuo vääryys, jonka sulle tein, se taaskin
+Mua kouristaa, ja nämä tervehdykset,
+Niin erin hartaat, omasta mua soimaa
+Hitaudestani. -- Tervetullut meille
+Kuin kevät nurmikolle! Lisäks onko
+Pelottavan Neptunin julmuudelle --
+Ei, epäkohtelulle -- alttiiks pannut
+Noin kalliin aarteen, tervehtääkseen miestä.
+Mi moisen vaivankaan ei väärtti, saati
+Tuollaisen hengen kaupan?
+
+FLORIZEL.
+                          Arvoherra,
+Hän Libyast' on.
+
+LEONTES.
+                 Missä Smalus uros
+Hallitsee pelvolla ja rakkaudella.
+
+FLORIZEL.
+Niin, sieltä, arvoherra, hänen luotaan,
+Jok' eronhetkell' itkusilmin tämän
+Julisti tyttärekseen. Sieltä meidät
+Suotuinen lounatuuli saattoi tänne
+Isäni käskyn täyttämään ja teitä
+Näin tervehtämään. Parhaan seurueeni
+Sisiliasta lähetin ma pois;
+Se matkall' on nyt Böhmiin ilmoittamaan
+Menestystäni Libyassa sekä
+Minun ja puolisoni onnellista
+Tuloa tänne.
+
+LEONTES.
+             Ruttoaineist' ilman
+Peratkoot armon jumalat sen ajan,
+Mink' ootte täällä! Hurskas teill' ol' isä,
+Armosta rikas, jonka korkeutta,
+Vaikk' on se pyhä, loukannut ma olen;
+Vihainen taivas lapsettomaks siitä
+Mun tehnyt on; isänne teiss' on saanut
+Ansaitun armolahjan jumalilta,
+Hyveessä vertaisensa. Mikä onni,
+Jos minäkin nyt tyttären ja pojan
+Noin autuaina nähdä voisin!
+
+    (Hovimies tulee.)
+
+HOVIMIES.
+                            Herra,
+Sanani uskomatont' ois, jos eivät
+Todisteet lähell' oisi. Teitä, herra,
+Mun kauttan' itse Böhmi tervehtääpi
+Ja vaatii vangitsemaan poikansa,
+Jok', arvons' unhottain ja tehtävänsä,
+Isänsä, toiveittensa luota karkas
+Ja paimentytön kanssa.
+
+LEONTES.
+                       Miss' on Böhmi?
+
+HOVIMIES.
+Kaupungissa; ma tulen hänen luotaan.
+Puhelen sekavaa, mut sitä vaatii
+Tää kumma sanomani. Hoviinne
+Kun riensi hän, -- tuot' ihmeparikuntaa
+Vainoovan näytti -- niin hän tiellä kohtas
+Tuon valhedaamin isän sekä veljen,
+Jotk' olivat tään nuoren prinssin kanssa
+Matkanneet maastaan.
+
+FLORIZEL.
+                     Mun Camillo petti,
+Min kunnia ja kunto näihin asti
+Säät kaikki kesti.
+
+HOVIMIES.
+                   Häntä nuhdelkaa,
+Hän kuninkaan on seurassa.
+
+LEONTES.
+                           Camillo?
+
+HOVIMIES.
+Camillo, niin; hänt' äsken puhuttelin.
+Nyt kuulustaa hän noita poloisia.
+Niin raukkainkaan ei vapisevan luulis:
+He polvistuvat, maata suutelevat,
+Kiroovat itseänsä joka sanaan.
+Korvansa tukkein Böhmi heille uhkaa
+Tuhannen surman surmaa.
+
+PERDITA.
+                        Isä parka! --
+Vakoilee meitä taivas; liittoamme
+Ei pyhittää se tahdo.
+
+LEONTES.
+                      Naimisissa?
+
+FLORIZEL.
+Ei, herra, vielä, eikä kenties koskaan;
+Kyll' ennen tähdet maata suutelevat,
+Kuin liittyy alhainen ja ylhäinen.
+
+LEONTES.
+Sanokaa, kuninkaanko tytär on hän?
+
+FLORIZEL.
+On, kun hän tulee vaimokseni kerta.
+
+LEONTES.
+Isänne kiireen tautta sangen myöhään
+Tuo kerta tullee. Surku mun on, surku,
+Kun menetitte hänen suosionsa,
+Johonka teidät velvollisuus sitoi;
+Myös sääli, ett'ei ole valittunne
+Niin rikas arvosta kuin kauneudesta,
+Ollakseen syyllä teidän.
+
+FLORIZEL.
+                         Rohkeutt', annas!
+Vaikk' onnetarkin, vihamieltä näyttäin,
+Meit' isän kanssa vainoisi, ei vois se
+Vähääkään muuttaa lempeämme. -- Pyydän,
+Muistelkaa aikaa, jolloin te olitte
+Mun ikäiseni; niillä tuntein mua
+Nyt puolustakaa; pyynnöstänne isä
+Pois kalliimmankin heittää niinkuin lelun.
+
+LEONTES.
+Siis pyydän hältä kallist' armastanne,
+Kun hänest' on se lelu.
+
+PAULINA.
+                        Liiaks nuoruutt'
+On katseessanne; kuningattarenne
+Ois vielä kuukautt' ennen kuolemaansa
+Paremmin moisen katseen ansainnut
+Kuin tuo, mit' ihailette nyt.
+
+LEONTES.
+                              Juur' häntä
+Ma tällä katseell' aattelin. --
+    (Florizelille.)
+                                 Mut viel' en
+Pyyntöönne ole vastannut: nyt lähden
+Isänne luo; jos pyyteenne ei ole
+Liannut kunniaanne, olen niiden
+Ja teidän ystävä. Sen vuoks nyt lähden
+Tapaamaan häntä; seuratkaa, niin näette,
+Mitenkä onnistuu se. Tulkaa, prinssi.
+
+    (Lähtevät.)
+
+
+
+Toinen kohtaus.
+
+    Hovilinnan edustalla.
+    (Autolycus ja muudan ylimys tulevat.)
+
+AUTOLYCUS.
+Sanokaa, hyvä herra, olitteko saapuvilla, kun siitä kerrottiin.
+
+1 YLIMYS.
+Olin saapuvilla, kun mytty avattiin, ja kuulin paimenvanhuksen
+kertomuksen, miten hän oli sen löytänyt. Sitten, lyhytaikaisen
+hämmästyksen jälkeen, käski hän meidän kaikkien lähteä huoneesta.
+Ainoastaan sen olin kuulevinani hänen sanovan, että hän oli lapsen
+löytänyt.
+
+AUTOLYCUS.
+Minua ilahuttaisi tietää asian päätös.
+
+1 YLIMYS.
+Minä vain vaillinaisesti voin tehdä asiasta selkoa; mutta ne muutokset,
+joita huomasin kuninkaassa ja Camillossa, olivat todellisia ihmetyksen
+ilmeitä; niin he toisiinsa tuijottivat, että minusta olivat
+silmäluomensa revähtää; heidän äänettömyytensä puhui, kaikki heidän
+liikkeensä puhuivat; he näyttivät siltä, kuin olisivat kuulleet
+maailman hukkuneen tai maailman pelastuneen. Valtaava heissä näkyi
+hämmästys; vaan tarkinkaan katselija, joka ei tiennyt muuta kuin mitä
+näki, ei olisi voinut sanoa, oliko siihen syynä ilo vai murhe, mutta
+toista tai toista se oli ylenmäärin.
+
+    (Toinen ylimys tulee.)
+
+Tässä tulee mies, joka kenties tietää enemmän. Mitä uutta, Rogero?
+
+2 YLIMYS.
+Ei muuta kuin ilotulituksia. Ennustus on käynyt toteen; kuninkaan tytär
+on löytynyt; sellainen joukko ihmeitä on tunnin kuluessa tullut ilmi,
+että arkkiviisujen tekijäkin joutuisi niistä ymmälle. Tuossa tulee
+Paulina rouvan hovimestari; hän voi kertoa teille lisää. --
+
+    (Kolmas ylimys tulee.)
+
+Mitä nyt kuuluu, herra? Tuo uutinen, jota todeksi vakuutetaan, on niin
+vanhan tarinan kaltainen, että täytyy suuresti epäillä sen
+todenperäisyyttä. Onko kuningas löytänyt perillisensä?
+
+3 YLIMYS.
+On varmaan, jos milloinkaan totuus on asianhaarain kautta selväksi
+tullut. Sen, minkä kuulette, vannoisitte nähneenne, niin yhtäpitävät
+ovat todistukset. Kuningattaren, Hermionen, vaippa -- hänen
+helmikorunsa lapsen kaulassa -- Antigonuksen kirjeet, paikalta löydetyt
+ja hänen tutulla käsialallaan kirjoitetut, -- tytön majesteettisuus ja
+äidinnäköisyys -- hänen ylevä olentonsa, joka on enemmän syntyperän
+kuin kasvatuksen hedelmä, -- ja monet muut seikat todistavat ylen
+varmaksi, että hän on kuninkaan tytär. Näittekö molempien kuningasten
+yhtymisen?
+
+2 YLIMYS.
+En.
+
+3 YLIMYS.
+Olette siis jäänyt osattomaksi näystä, joka pitää nähdä ja jota ei voi
+kertoa. Siinä olisitte nähnyt toisen ilon toista kaunistavan; niin ja
+siten, että suru näytti itkevän sitä, että täytyi jättää heidät
+hyvästi, sillä heidän ilonsa kahlasi kyyneleissä. Siinä silmin
+taivasteltiin, siinä käsin hosuttiin ja kasvoja väänneltiin, jotta
+heidät saattoi vain tuntea vaatteista eikä muodosta. Kuninkaamme, joka
+oli ilon-innoissaan löydettyään tyttärensä, huusi, ikäänkuin ilo
+yht'äkkiä olisi tappioksi muuttunut: "Ah, sun äitisi, sun äitisi!"
+Sitten hän pyytää Böhmiltä anteeksi, sitten halailee vävypoikaansa,
+sitten melkein kuoliaaksi kuristaa tyttärensä syleilyksillään; sitten
+kiittää paimen vanhusta, joka siinä seisoo niinkuin vanha, lahistunut
+kaivonvipu ennenmuistoisilta ajoilta. En ole ikänäni kuullut puhuttavan
+senkaltaisesta yhtymisestä; se hervaisee kertomuksen sitä seuraamasta
+ja tekee kaiken kuvailun mahdottomaksi.
+
+2 YLIMYS.
+Mutta miten kävi Antigonuksen, joka lapsen täältä saattoi pois?
+
+3 YLIMYS.
+Sekin tuntuu vanhalta tarinalta, jolla aina riittää kertomista, vaikka
+nukkuisikin usko ja kaikki korvat olisivat lummessa. Hänet karhu repi
+palasiksi; sen todistaa lampurin poika, jonka sanan taas oikeaksi
+vahvistaa ei ainoastaan hänen yksinkertaisuutensa, -- joka näyttää
+olevan suuri, -- vaan myöskin niistinliina ja sormukset, jotka Paulina
+tuntee Antigonuksen omiksi.
+
+1 YLIMYS.
+Mihin sitten laiva joutui ja hänen seuralaisensa?
+
+3 YLIMYS.
+Haaksirikkoon, samassa tuokiossa kuin heidän herransa kuoli, ja
+lampurin pojan silmäin edessä; niin että kaikki välikappaleet lapsen
+surmille panossa ihan silloin katosivat, kuin se löydettiin. Mutta oi,
+mikä jalo taistelu ilon ja surun välillä Paulinan mielessä! Toinen
+silmä maahan laskeuneena, että oli kadottanut puolisonsa, toinen
+taivaaseen kohouneena, että ennustus oli toteen käynyt. Hän nosti
+prinsessan maasta ja sulki hänet syliinsä niin lujasti, kuin olisi
+aikonut sydämmeensä hänet kiinnittää, jottei vain uudestaan häntä
+kadottaisi.
+
+1 YLIMYS.
+Tämä suurenmoinen kohtaus ansaitsi kyllä kuningasten ja ruhtinasten
+katsomista, sillä sellaisethan sitä näyttelivät.
+
+3 YLIMYS.
+Mutta liikuttavinta kaikesta, ja joka yritti saada minunkin silmäni
+onkeensa -- veden se niistä sai, vaan ei kalaa -- liikuttavinta oli
+nähdä, kerrottaessa kuningattaren kuolemasta ja tavasta, miten hän
+sortui -- kuningas kauniisti sen tunnusti ja sitä valitteli -- kuinka
+sen kuuleminen syvästi koski tyttäreen, kunnes, toisesta tuskan
+ilmauksesta toiseen, hän vihdoin, voikahtaen, itki, niin sanoakseni,
+verta, sillä totta on, että minun silmäni itkusta veristyivät.
+Kivenkovuisinkin sydän siinä muutti karvaa; toiset pyörtyivät, kaikki
+olivat syvästi murheelliset. Jos koko maailma olisi voinut sen nähdä,
+niin olisi voihkina ollut yltä yleinen.
+
+1 YLIMYS.
+Ovatko he palanneet hoviin?
+
+3 YLIMYS.
+Eivät. Kun prinsessa kuuli puhuttavan äitinsä vartalokuvasta, joka on
+Paulinan tallessa, -- jota teosta on monta vuotta tehty ja jonka vasta
+äskettäin suuri italialainen maalari, Julio Romano, on valmiiksi
+saanut, mies, joka, jos hän itse olisi ikuinen ja voisi puhaltaa henkeä
+teoksiinsa, riistäisi luonnolta kaikki kannattajat, niin täydellisesti
+hän sitä jäljittelee; hän on Hermionen tehnyt niin Hermionen
+näköiseksi, että -- niin sanotaan -- voisi häntä puhutella ja jäädä
+odottamaan vastausta; sinne he nyt, rakkautta ahnaillen, kaikki ovat
+menneet, ja aikovat siellä illastaakin.
+
+2 YLIMYS.
+Arvelin kyllä, että hänellä siellä oli jotakin tärkeätä tekeillä, sillä
+Hermionen kuoleman jälkeen hän on salaa kahdesti tai kolmasti päivässä
+käynyt tuossa syrjäisessä asuinmajassa. Mennäänkö mekin sinne ottamaan
+osaa muiden iloon?
+
+1 YLIMYS.
+Kenpä sieltä jäisi pois, jolla on lupa päästä sinne? Jokainen
+silmänräpäys voi synnyttää jonkun uuden ilon; me olemme omasta
+tiedostamme välinpitämättömät, jos jäämme pois. Menkäämme siis!
+
+    (Kaikki kolme ylimystä menevät.)
+
+AUTOLYCUS.
+Jos minussa nyt ei olisi tahran tähdettä entisestä elämästäni, niin
+tulvimalla niitä ylennyksiä sataisi päälleni. Minähän tuon vanhuksen ja
+hänen poikansa saatoin prinssin tykö laivaan; kerroin hälle, mitä olin
+kuullut heidän puhuvan mytystä, enkä tiedäkään, mitä kaikkea; mutta hän
+oli silloin niin suunnattomasti ihastunut lampurin tyttäreen, -- sillä
+siksi hän häntä yhä luuli, -- joka alkoi tulla kovin merikipeäksi; ja
+kun hänen omakaan tilansa ei ollut paljoa parempi, ja tuota kauheata
+ilmaa yhä kesti, niin jäi koko salaisuus selvittämättä. Mutta se on
+minulle yhdentekevää; sillä vaikkapa olisinkin tämän asian päivän
+valoon saattanut, niin ei se olisi minun huonoja asioitani paljonkaan
+parantanut. -- Tuossahan nuo tulevat, joille olen hyvää tehnyt vastoin
+tahtoani, ja esiintyvätpä jo onnensa kukoistuksessa.
+
+    (Vanha ja nuori paimen tulevat.)
+
+VANHA PAIMEN.
+Niin, poikani, minä en enää saa lapsia, mutta sinun poikasi ja
+tyttäresi syntyvät kaikki aatelismiehinä.
+
+NUORI PAIMEN (Autolycukselle).
+Kah, hyvää päivää, herra' Te taannoin epäsitte taistella kanssani
+siksi, ett'en ollut synnynnäinen aatelismies. Näettekö nämä vaatteet?
+Sanokaa, ett'ette näe, ja pysykää luulossanne, ett'en ole synnynnäinen
+aatelismies; mutta yhtä hyvä olisi sanoa, että nämä vaatteet ei ole
+synnynnäisiä aatelismiehiä. Sanokaa minua valehtelijaksi; tehkää se,
+niin saatte nähdä, olenko synnynnäinen aatelismies.
+
+AUTOLYCUS.
+Minä tiedän, herra, että nyt olette synnynnäinen aatelismies.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niin, ja olen se ollut joka aika jo neljä tuntia sitten.
+
+VANHA PAIMEN.
+Niin myös minä, poikaseni.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niin myös te. Mutta minä olin synnynnäinen aatelismies ennen isääni,
+sillä kuninkaan poika paiskasi minulle kättä ja sanoi minua veljeksi;
+ja sitten ne molemmat kuninkaat sanoivat isääni veljeksi; ja sitten
+prinssi, veljeni, ja prinsessa, sisareni, sanoivat isääni isäksi; ja
+sitten me itkettiin; ja ne olivat ensimmäiset aateliskyyneleet, joita
+ikänä olemme vuodattaneet.
+
+VANHA PAIMEN.
+Jos elää saamme, poikaseni, vuodatamme niitä paljon enemmän.
+
+NUORI PAIMEN.
+Niin kyllä; olisipa muuten sula onnettomuus, kun nyt olemme tulleet
+niin rankilliseen asemaan.
+
+AUTOLYCUS.
+Pyydän nöyrimmästi anteeksi kaikki, mitä olen rikkonut teidän
+ylhäisyyttänne vastaan, ja pyydän myöskin, että puhuisitte hyvää minun
+puolestani prinssille, minun herralleni.
+
+VANHA PAIMEN.
+Tee se, poikani; meidän pitää olla jaloja nyt, kun olemme jalosukuisia.
+
+NUORI PAIMEN.
+Lupaatko elämäsi parantaa?
+
+AUTOLYCUS.
+Lupaan, teidän armonne luvalla.
+
+NUORI PAIMEN.
+Kättä sen päälle! Minä vannon prinssille, että sinä olet yhtä
+rehellinen ja kelpo mies kuin mikään böhmiläinen suinkin.
+
+VANHA PAIMEN.
+Sano se vaan, mut älä vanno.
+
+NUORI PAIMEN.
+Mitä? Enkö vannoisi nyt, kun olen aatelismies? Moukat ja poroporvarit
+sanokoot, minäpä vannon.
+
+VANHA PAIMEN.
+Mutta jos se on väärää.
+
+NUORI PAIMEN.
+Olkoon vaikka kuinka väärää, kelpo aatelismies voi sen vannoa ystävänsä
+tähden: -- ja minä vannon prinssille, että sinä olet rohkea ja näppeä
+mies ja ett'et juo itseäsi humalaan, vaikka hyvin tiedän, ett'et ole
+mikään rohkea ja näppeä mies ja että juotkin itsesi humalaan; kuitenkin
+sen vannon, ja toivoisin, että tulisit rohkeaksi ja näppeäksi mieheksi.
+
+AUTOLYCUS.
+Tahdon koettaa, voimieni mukaan.
+
+NUORI PAIMEN.
+Kaikin mokomin koeta tulla rohkeaksi mieheksi. Jos en ihmettele, kuinka
+sinä uskallat juoda itsesi humalaan, vaikk'et olekaan rohkea mies, niin
+älä koskaan minua usko. -- Kuulkaa! Kuningas ja prinssit, koko meidän
+sukumme, menevät nyt katsomaan kuningattaren kuvaa. Tule kanssamme, me
+tahdomme sinua suosia.
+
+    (Menevät.)
+
+
+
+Kolmas kohtaus.
+
+    Sali Paulinan asunnossa.
+
+    (Leontes, Polyxenes, Florizel, Perdita, Camillo,
+    Paulina, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
+
+LEONTES.
+Paulina, jalo nainen, minkä lohdun
+Sult' olen saanut!
+
+PAULINA.
+                   Armollinen herra,
+Hyv' oli aikeeni, jos erehdyinkin.
+On täysin palkittu mun hyvät työni.
+Mut että te, kuninkaat kruunupäät.
+Ja vallanperijänne, nämä nuoret,
+Suvaitsette mun majahani tulla,
+On liikaa armoa, jot' eläissäni
+En ehdi koskaan maksaa.
+
+LEONTES.
+                        Oh, Paulina,
+Sua kunnioitus häirii. Tulimme nyt
+Kuningattaren kuvaa katsomaan.
+Mont' esinettä hauskaa, harvinaista
+Salissas ihailimme; mut ei nähty,
+Mit' innoin halaa tyttäreni nähdä,
+Äitinsä kuvaa.
+
+PAULINA.
+               Niinkuin eläissänsä
+Hän oli verraton, niin, luulen, voittaa
+Kuvansa kuollut kaikki, mit' on nähty
+Tai ihmiskäsin tehty; siksi pidän
+Sit' erillään. Täss' on se: siinä elo
+Niin eläväks on mukailtu, kuin koskaan
+Voi uni mukaella kuolemaa.
+Katselkaa vain, ja ihmetelkää! --
+
+    (Paulina vetää syrjään esiripun, niin että
+    Hermionen vartalokuva tulee näkyviin.)
+
+Vait'olonne ma ymmärrän: se paras
+On ihmetyksen ilme. Sanokaahan: --
+Kuningas, ensin te: se eikö ole
+Näköinen, mitä?
+
+LEONTES.
+                Hänen ryhtins' aivan!
+Mua toru, kallis kivi; silloin sanon:
+Hermione olet; ei, ei, hän sä olet,
+Jos et sa toru: niin hän oli hellä
+Kuin laps ja taivaan armo. -- Mut, Paulina,
+Hermione noin kurttuinen ei ollut,
+Noin vanha ei kuin tuo.
+
+POLYXENES.
+                        Ei likimainkaan.
+
+PAULINA.
+Sit' ihmeempi on taiteilijan taito.
+Eteenpäin siirtyin kuusitoista vuotta,
+Hän kuvaa hänet niin, kuin nyt hän eläis.
+
+LEONTES.
+Ja voisikin nyt elää, yhtä paljon
+Lohduksi mulle, kuin nyt sydäntäni
+Tuo näkö kaivelee. Oi, noin hän seisoi
+Elävän ylevänä -- lämmin elo
+Nyt tuoss' on kylmä -- kun hänt' ensin kosin.
+Hyi, häpeän; mua kivi eikö soimaa,
+Ett' olen minä kovempi kuin se?
+Kuninkaallinen patsas, tenhovoimaa
+On suuruudessasi; taas esiin loihdit
+Mun syntini ja elinnesteet imet
+Sä tyttärestäsi, jok' ihmetyksest'
+On kivettynyt hänkin.
+
+PERDITA.
+                      Sallikaatte --
+Sit' älkää taiaks luulko -- että tässä
+Nyt polvistun ja siunausta anon. --
+Oi, äiti, kallis kuningatar, joka
+Elosi päätit, kun sen aloin minä,
+Ojenna kätesi mun suudellani.
+
+PAULINA.
+Anteeksi! Patsas vast' on pystytetty,
+Ei värit vielä kuivat.
+
+CAMILLO.
+                       Syvään, herra,
+On suru teissä juurtunut, kun sit' ei
+Kuustoista ole talvea ja kesää
+Pois voinut puhaltaa tai kuivata.
+Niin kauan tuskin mikään ilo elää,
+Ja suru surmannut ois itsens' aikaa.
+
+POLYXENES.
+Veli hyvä, se jok' oli tähän syypää,
+Häll' olkoon valta ottaa murheest' osaa
+Niin runsaasti kuin tahtoo.
+
+PAULINA.
+                            Jospa oisin
+Tuon arvannut, ett' tämä kuva parka
+Noin teihin koskis -- sillä mun on kivi --
+En sit' ois näyttänyt.
+
+LEONTES.
+                       Sit' älä peitä.
+
+PAULINA.
+Sit' ette katsella saa enää; vihdoin
+Te luulette sen liikkuvan.
+
+LEONTES.
+                           Seis! Älä!
+Kas, surma olkoon, minust' eikö se jo --
+Ken on sen tehnyt? -- Veli, katsokaa,
+Se eikö hengitä, ja lämmin veri
+Sen suoniss' eikö virtaa?
+
+POLYXENES.
+                          Taitoteos!
+Sen huulillahan elo lämmin läikkyy.
+
+LEONTES.
+Ja silmäin loistossa on välähdystä.
+Noin voiko taide eksyttää?
+
+PAULINA.
+                           Sen peitän;
+Kuningas on jo suunniltaan; hän vihdoin
+Sen luulee elävän.
+
+LEONTES.
+                   Paulina, näin
+Mun kaksikymment' anna vuotta luulla.
+Ei kaiken mailman äly voita tätä
+Hulluuden suloisuutta. Älä peitä.
+
+PAULINA.
+Mua surettaa, ett' teitä näin ma kiusaan;
+Kiduttaa voisin vieläkin.
+
+LEONTES.
+                          Oi, tee se;
+Kidutus tuo on maultaan niin maire
+Kuin makein lemmen juoma. -- Yhä tuntuu
+Kuin henki tuosta huokuis. Hieno taltta,
+Kun kiveen veistää hengen! Ilkuttenko,
+Jos häntä suutelen?
+
+PAULINA.
+                    Ei, herran tähden;
+Huulillaan kostea on puna vielä;
+Sen tärväis suutelu, ja maaliin itse
+Te tulisitte. Peitänkö ma kuvan?
+
+LEONTES.
+Ei vuoteen kahteenkymmeneen.
+
+PERDITA.
+                             Sen ajan
+Minäkin tässä katselisin tuota.
+
+PAULINA.
+Nyt joko huone jättäkäätte, taikka
+Varokaa vielä suurempata kummaa.
+Jos voitte sietää sen, niin laitan, että
+Tuo kuva liikkuu, astuu päin ja teitä
+Kätehen tarttuu; mutta silloin luullaan --
+Min kiellän minä -- että paholaisen
+Liitossa olen.
+
+LEONTES.
+               Anna hänen tehdä
+Jos mitä, tyynnä katson; puhua
+Jos mitä, tyynnä kuulen; yhtä helppo
+On antaa hänen puhua kuin käydä.
+
+PAULINA.
+Mut siihen vaaditahan valpas usko. --
+Nyt hiljaa, kaikki; se, ken luulee, että
+Tää luvatont' on taikaa, poistukoon.
+
+LEONTES.
+No, jatka; täält' ei kukaan liikahdakaan.
+
+PAULINA.
+Herätä hänet, soitto! --
+    (Soitantoa.)
+                         Nyt on aika;
+Nyt heitä kivetykses; astu alas;
+Näkijät kaikki hämmästykseen saata.
+Ma hautas umpeen luon; no, tule, riennä;
+Tuonelle jätä jäykkyytes, sun sieltä
+Elämän ilo pelasti. -- Te näette.
+Hän liikkuu.
+    (Hermione astuu alas jalustalta.)
+             Älkää peljästykö: tämä
+On yhtä hurskasta, kuin taikanikin
+On luvallista. Pois hänt' älkää syöskö,
+Ennenkuin taas hän kuolee; muuten hänet
+Tapatte kahdesti. No, kättä hälle!
+Kositte häntä, kun hän oli nuori.
+Nyt vanhana hän kosii.
+
+LEONTES (syleillen häntä).
+                       Hän on lämmin!
+Jos taikaa tää, se yht' on luvallista
+Kuin syöntikin.
+
+POLYXENES.
+                Hän miestään syleilee.
+
+CAMILLO.
+Kapuvi kaulaan. Elossa jos on hän,
+Niin puhukoon hän myös.
+
+POLYXENES.
+                        Niin, ilmi tuokoon,
+Miss' elänyt hän on ja miten päässyt
+On kuolon kourista.
+
+PAULINA.
+                    Jos kerrottaisi,
+Ett' elää hän, niin sitä nauraisitte
+Kuin vanhaa tarinaa; mut nyt sen näette,
+Vaikk' ei hän vielä puhu. Malttakaa. --
+Välittäjäksi, neiti! Polvistukaa
+Ja siunaust' äidiltänne anokaa. --
+Huomatkaa, rouva: Perdita on löytty.
+
+    (Perdita polvistuu Hermionen eteen.)
+
+HERMIONE.
+Jumalat, alas meihin katsokaa,
+Ja armon pyhät maljat vuodattakaa
+Mun tyttäreni päähän! -- Kerro, lapsi.
+Mitenkä pelastuit? Miss' olet ollut?
+Kuink' isäs hoviin löysit? Tiedä, että,
+Kun kertoi Paulina, ett' oraakeli
+Sun elämisestäsi toiveit' antoi,
+Sua odottelin täällä.
+
+PAULINA.
+                      Tuosta toiste;
+Ilonne muuten häiriintyy, kun muutkin
+Kysellä tahtoisivat. -- Yhteen menkää
+Te, miekot voiton saajat. Hurmauksenne
+Levitköön kaikkiin. Minä, vanha kyyhky,
+Oksalle lennän kuivalle, ja siinä
+Eloni loppuun itken puolisota
+Ijaksi kadonnutta.
+
+LEONTES.
+                   Ei, Paulina;
+Sa minult' olet miehen saapa, niinkuin
+Sinulta minä vaimon sain; niin oli
+Valalla sovittu. Sin' olet löynnyt
+Mun omani, vaan kuinka, sit' en tiedä;
+Näin hänet kuollehena, niinkuin luulin,
+Ja monet rukoukset suotta luin
+Ma hänen haudallansa. Kaukaa en
+Sinulle etsi kelpo puolisota --
+Ma tunnen hänen mielensä -- Camillo,
+Tuo ota käsi; kunnias ja kuntos
+On täysin taattu, ja sen vahvistamme
+Me, kaksi kuningasta. -- Lähtekäämme.
+    (Hermionelle.)
+Kuin? -- Katso veljeämme! -- Anteeks suokaa,
+Ett' epäluuloin pyhät katsehenne
+Ma myrkytin! -- Kas, tuossa vävysi,
+Kuninkaan poika, joka taivaan tahdost'
+On tyttäresi ylkämies. -- Paulina,
+Vie meidät jonnekin, miss' ystävyksin
+Kysellä saamme, kertoilla, mit' osaa
+On kukin näytellyt sen pitkän ajan,
+Mink' eross' olimme. Niin, rientäkäämme.
+
+    (Poistuvat.)
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Talvinen tarina, by William Shakespeare
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44840 ***
diff --git a/44840-8.txt b/44840-8.txt
deleted file mode 100644
index 69ecb09..0000000
--- a/44840-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,5525 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Talvinen tarina, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-
-Title: Talvinen tarina
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: February 8, 2014 [EBook #44840]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TALVINEN TARINA ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-TALVINEN TARINA
-
-Kirj.
-
-William Shakespeare
-
-
-
-Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1894.
-
-
-
-
-
-
-Näytelmän henkilöt:
-
-LEONTES, Sisilian kuningas.
-MAMILLIUS, hänen poikansa.
-CAMILLO,    |
-ANTIGONUS,  |  Sisilian ylimyksiä.
-CLEOMENES,  |
-DION,
-POLYXENES,  Böhmin kuningas.
-FLORIZEL, hänen poikansa.
-ARCHIDAMUS, böhmiläinen ylimys.
-Merimies
-Vanginvartija.
-Vanha paimen, Perditan isäksi luultu.
-Hänen poikansa.
-AUTOLYCUS. veijari.
-Aika, khoorina.
-HERMIONE. Leonteen puoliso.
-PERDITA, Leonteen ja Hermionen tytär.
-PAULINA, Antigonuksen vaimo.
-EMILIA, kuningattaren kamarirouva.
-MOPSA,   | paimenettaria.
-DORCAS,  |
-
-Hoviherroja, hovinaisia, ylimyksiä, oikeuden virkamiehiä
-ja palvelijoita, paimenia ja paimenettaria, vartijoita y.m.
-
-Tapahtuu osittain Sisiliassa, osittain Böhmissä.
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Sisilia. Vierashuone Leonteen hovilinnassa.
-    (Camillo ja Archidamus tulevat.)
-
-ARCHIDAMUS.
-Jos joskus, Camillo, satutte Böhmissä käymään samanlaisessa toimessa,
-kuin mikä nyt on minun virkaintoni liikkeelle pannut, niin saattepa,
-kuten sanoin, nähdä, että suuri on erotus meidän Böhmin ja teidän
-Sisilian välillä.
-
-CAMILLO.
-Luulenpa, että ensi kesänä Sisilian kuningas aikoo Böhmin kuninkaalle
-maksaa velkansa ja käydä vuorovierailulla.
-
-ARCHIDAMUS.
-Vaikka vieraanvaramme tuottaakin meille häpeätä, niin on kuitenkin hyvä
-tahto puolustuksenamme; sillä tosiaankin --
-
-CAMILLO.
-Mitä joutavia!
-
-ARCHIDAMUS.
-Toden totta, puhun täydestä sydämmestä: me emme voi sellaisella
-loistolla -- niin suurenmoisella -- en tiedä kuinka sanoa. --
-Pitänee antaa teille unijuomaa, että aistinne eivät tajuaisi
-puutteellisuuttamme, eivätkä meitä ainakaan moittisi, jos eivät
-kehuakaan saattaisi.
-
-CAMILLO.
-Liian kalliisti maksatte vapaaehtoisen tarjon.
-
-ARCHIDAMUS.
-Uskokaa minua, minä puhun niin kuin tietoni käskee ja niin kuin suoruus
-vaatii.
-
-CAMILLO.
-Sisilia ei milloinkaan voi Böhmille osoittaa liikaa ystävyyttä. He
-kasvoivat yhdessä lapsina, ja silloin heihin juurtui keskinäinen
-rakkaus niin suuri, että sen nyt täytyy aluvia työntää. Sitten kuin
-kypsynyt arvo ja kuninkaalliset velvollisuudet erottivat heidät
-toisistaan, ovat he, vaikk'ei itse kohdastansa, kuitenkin
-kuninkaallisten edustajien kautta yhtyneet vaihtamaan lahjoja, kirjeitä
-ja ystävällisiä lähetyksiä, niin että erilläänkin ollen ovat näyttäneet
-yhdessä olevan, paiskanneet kättä ikäänkuin pohjattoman syvyyden ylitse
-ja syleilleet toisiaan ikäänkuin vastakkaisten ilmain ääriltä. --
-Jumala heidän ystävyyttään varjelkoon!
-
-ARCHIDAMUS.
-Luulenpa ettei maailman pahuus eikä mikään voi sitä muuttaa. Teille
-tuottaa sanomatonta iloa nuori Mamillius prinssinne; hän on
-toivehikkain nuorukainen, minkä ikänäni olen nähnyt.
-
-CAMILLO.
-Minulla on samat hyvät toiveet hänestä kuin teilläkin. Hän on
-erinomainen lapsi, hän oikein virvoittaa alamaista ja lohduttaa vanhaa
-sydäntä. Ne, jotka sauvain nojassa kulkivat, ennen kuin hän oli
-syntynyt, toivovat elävänsä siksi, että näkisivät hänet miehenä.
-
-ARCHIDAMUS.
-Kuolisivatko he muuten mielellään?
-
-CAMILLO.
-Varmaankin, jos ei heillä olisi muuta syytä toivoa pitempää elämää.
-
-ARCHIDAMUS.
-Jos ei kuninkaalla olisi poikaa, mielisivät he sauvain nojassa käydä,
-kunnes hän saisi pojan.
-
-    (Poistuvat.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Seutu sama. Juhlahuone hovilinnassa.
-
-    (Leontes, Polyxenes, Hermione, Mamillius,
-    Camillo ja seuralaisia tulee.)
-
-POLYXENES.
-Vetisen kuun jo paimen yhdeksästi
-On nähnyt vaihtuvan sen jälkeen kuin
-Jäi meiltä valtaistuin tyhjillensä;
-Ja saman verran aikaa kiitoksetkin
-Ne meiltä veis, ja sittenkin me velkaan
-Ikuiseen jäisimme. Siis niinkuin nolla,
-Jok' oikean saa paikan, samoin minä
-Yhdellä "kiitän" kertaan monta tuhatt'
-Edellä käypää.
-
-LEONTES.
-               Säästäkäätte kiitos
-Lähtöönne asti.
-
-POLYXENES.
-                Huomenna on lähtö.
-Kotona jotain varon tapahtuneen
-Poiss' ollessani, varon vinhan tuulen
-Siell' yltyvän, jok' ajaa huudahtamaan:
-"Niin kävi, paha kyllä". Sitä paitse
-Liiaksi teitä vaivaan.
-
-LEONTES.
-                       Pääni pidän,
-Sit' ette käännä.
-
-POLYXENES.
-                  Lähteä mun täytyy.
-
-LEONTES.
-Vain viikko vielä.
-
-POLYXENES.
-                   Ei, ei, huomenna.
-
-LEONTES.
-No, aika tasan siis; ja sitä vastaan
-Ei inttämistä.
-
-POLYXENES.
-               Älkää kiusatko!
-Ei toista ketään maailmassa, joka
-Mun valtaa niin kuin te; niin kävis nytkin,
-Jos vaatis sitä tarve, vaikka kohta
-Mun täytyisikin kieltää. Toimet kotiin
-Mua käskevät; jos estätte nyt mua,
-Niin vitsaust' on mulle rakkautenne,
-Ja jäämiseni rasitusta teille;
-Sen vältän näin: hyvästi, veliseni!
-
-LEONTES.
-Kuningatarko mykkä? Puhukaa.
-
-HERMIONE.
-Ma aioin vaiti olla, kunnes teille
-Hän vannoisi, ett'ei hän jäisi. Liiaks
-On pyyntönnekin mieto; sanokaatte:
-Böhmiss' on kaikki hyvin, tieto sieltä
-Vast' ikään tänne sai; se sanokaa,
-Niin aseet hältä riisutte.
-
-LEONTES.
-                           Niin oikein.
-
-HERMIONE.
-Jos poikaans' ikävöi hän, se syy kelpaa;
-Mut sanokoon sen siis ja matkaan menköön.
-Jos sen hän vannoo vain, ei saa hän jäädä,
-Ajamme hänet täältä värttinöillä.
-    (Polyxeneelle.)
-Kuninkaallista seuraanne vain viikoks
-Anoa rohkenen. Kun teille Böhmiin
-Mun tulee mieheni, täys häll' on valta
-Viivähtää kuukaus yli lähtöpäivän,
-Ja kuitenkaan en kellon naksausta
-Vähemmin lemmi sinua, Leontes,
-Kuin mikään vaimo miestään. -- Jäättehän?
-
-POLYXENES.
-En.
-
-HERMIONE.
-    Jäättepä.
-
-POLYXENES.
-              En, totta vie, en voi.
-
-HERMIONE.
-Vai "totta vie". Se vala suurt' ei paina.
-Mut minä, vaikka valallanne tähdet
-Radaltaan syöksisitte, minä sanon:
-"Te jäätte, totta vie". Niin, jäättehän?
-Vaimonko "totta vie" ei yhtä voipa
-Kuin miehen? Jäättehän? Jos teille mieluump'
-On olo vankina kuin vierahana,
-Niin lähteissänne saatte ruoan maksaa
-Ja kiitoksista pääsette. No, vastaus:
-Vanki vai vieras? Toinen taikka toinen,
-Niin, totta vie!
-
-POLYXENES.
-                 Siis mieluisemmin vieras.
-Vankina olo rikost' olettaa,
-Jot' ei niin helppo ole minun tehdä
-Kuin teidän kostaa.
-
-HERMIONE.
-                    Vanginvartijanne
-En ole siis, vaan hyvä emäntänne.
-Kas niin, nyt urkin poikajuonianne,
-Mun mieheni ja teidän; oli teissä
-Kai veitikoita?
-
-POLYXENES.
-                Kaunis kuningatar,
-Kaks velikultaa, joilla muut' ei huolta,
-Kuin ett' on taaskin päivä huomispäivä
-Ja että poikuutt' ikuisesti kestäis.
-
-HERMIONE.
-Mun mieheni kai teistä oli pahin?
-
-POLYXENES.
-Me niinkuin kaksoisvohlat auringossa
-Hypimme, toisillemme määkyen.
-Viatont' oli viattoman leikki,
-Pahuuden oppi outo oli meille,
-Ei moista uneksittukaan. Jos näin me
-Elelleet oisimme, ja heikko henki
-Verestä kuumast' ei ois yltyyn noussut,
-Niin taivahalle uljaast' olisimme
-Vastanneet: "syyttömät"; -- niin, ottamatta
-Perintävikaa lukuun.
-
-HERMIONE.
-                     Kompastuitte
-Siis myöhemmin?
-
-POLYXENES.
-                Oo, hurskas rouva, sitten
-Se tuli kiusaus; tähän hullausaikaan
-Mun siippan' oli, nähkääs, laps, eik' ollut
-Kisakumppaninkaan silmä kauneuttanne
-Äkännyt vielä.
-
-HERMIONE.
-               Herra varjelkoon!
-Siksensä johtopäätös! Perkeleiksi
-Sanotte muuten vaimonne ja minut.
-Vaan lisää! Synneistä, jotk' aikaan saimme,
-Vastaamme me, jos meidän kanssa teitte
-Ens' syntinne ja meidän kanssa yksin
-Rikosta jatkoitte ja ette muiden
-Kuin meidän kanssa hairailleet.
-
-LEONTES.
-                                Sa voitit?
-
-HERMIONE.
-Hän jää.
-
-LEONTES.
-         Ei minun pyynnöstäni jäänyt.
-Hermione, puhunut et ole koskaan
-Noin hyvin.
-
-HERMIONE.
-           Enkö koskaan?
-
-LEONTES.
-                         Kerran vainen.
-
-HERMIONE.
-Kuin? Kahdesti? No, milloin ensi kerran?
-Kehuilla syöttäin, lihoittakaa meitä
-Kun aljoelukkaa: yks hyvä teko,
-Mi maineetonna kuolee, sikiöitään
-Tuhansin tappaa. Palkkamme on kiitos;
-Pikemmin hellin muiskuin tuhat virstaa
-Meit' ajatte, kuin ruoskall' askeltakaan
-Mut asiaan: mun viime hyvä työni
-Tää pyyntö oli; mikä ensimmäinen?
-Vanhempi sill' on sisar, niinkö totta?
-Oi, jospa olisi sen nimi Armo.
-Vain kerran ennen hyvin puhuin, -- milloin?
-Sanokaa, kuulla halaan.
-
-LEONTES.
-                        No niin, silloin
-Kuin kolme vitkaa kuuta tuskaan hivui,
-Ennenkuin valkokätes tarjosit
-Ja lempes annoit mulle; sanoit silloin:
-"Ijäksi sinun".
-
-HERMIONE.
-                Armo todellakin.
-Kas vaan, puhunut kahdest' olen hyvin:
-Ens kerrall' ijäks jalon miehen voitin,
-Toisella vähäks aikaa ystävän.
-
-    (Tarjoo kätensä Polyxeneelle.)
-
-LEONTES (syrjään).
-Tulista, liian tulista!
-Likeinen ystävyys likentää verta.
-Mun mieltän' ahdistaapi, sydän hyppii,
-Mut ei vaan ilosta. Tuo mairittelu
-Viatont' olla voi; sen liika vapaus
-Voi hyvyytt', auliutt', ystävyyttä olla
-Ja siivolt' aivan näyttää, -- niinpä kyllä.
-Mut käden kutkutus, ja sormittelu
-Tuo tuommoinen, ja kiekaileva hymy,
-Kuin peilist' opittu, ja huokaus raskas,
-Kuin hirven, joka torven sointiin kuolee!
-Ei, lepertely tuo se ei tee hyvää
-Ei sydämmen, eik' otsankaan. -- Mamillius,
-Oletko poikan'?
-
-MAMILLIUS.
-Olen, isä.
-
-LEONTES.
-                Niinkö?
-Niin, käpyni, niin! Kah! Noessako nenäs?
-Se, sanotaan, on minun malliseni.
-Tulehan, pyyhin turpas -- ei, ei, nenäs:
-Härillä, vasikoilla, mullikoilla,
-Niill' ompi turpa. -- Yhä kopeloi hän
-Tuon miehen kättä! -- Kuules, virkku vaska!
-Oletko vaskani?
-
-MAMILLIUS.
-                Jos tahdot, isä.
-
-LEONTES.
-Jos sulla ryhmy-otsa ois ja sarvet,
-Ilmetty poikani sa oisit. Meidän
-Sanovat olevan kuin kaksi munaa;
-Niin vaimot väittää, kaikkia ne väittää.
-Mut vaikka petollista oisi kaikki
-Kuin suru silattu, kuin ves' ja tuuli,
-Ja petollista kuin sen arpapeli,
-Jok' omastaan ei toisen omaa tunne,
-Niin tott' on poika näköiseni. -- Tule,
-Luo minuun sinisilmäs, sulo lapsi,
-Aarteeni, lihani! Voiko äitis? -- Tokko? --
-Hekuma! kohti ydintä sä tähtäät;
-Mahdolliseksi mahdottoman teet
-Ja unelmissa virut. -- Kuinka vois hän?
-Sa yhdess' oleettoman kanssa toimit
-Ja tyhjään liityt; luultavaa siis, että
-Yht' olet jonkin kanssa; olet varmaan,
-Ja luvallista enemmän, -- sen tunnen,
-Sen tunnen niin, ett' aivot siitä potee
-Ja otsa kuortuu.
-
-POLYXENES.
-                 Mik' on kuninkaan?
-
-HERMIONE.
-Kovinpa rauhaton.
-
-POLYXENES.
-                  Kuningas hyvä,
-Kuink' ompi laita, veliseni?
-
-HERMIONE.
-                             Näyttää
-Kuin tuskan pilvet peittäis otsanne.
-Vihanko merkki?
-
-LEONTES.
-                Ei, ei, todestaan.
-Useinpa luonto heikkouttaan näyttää
-Ja hellyyttään, ja kylmäverisempäin
-Pilaksi joutuu. Tuossa kun tuon pojan
-Tarkastin kasvoja, niin oli niinkuin
-Kakskolmatt' oisin vuotta nuoremp' ollut,
-Avoimin säärin, yllä samettinen.
-Vihanta tanttu, vyöllä miekka tylppä.
-Ett'ei se miestään purisi ja vaaraa
-Sais aikaan, niinkuin useinkin nuo hemmut.
-Kuink' olin mielestäni nyt tuon vesan,
-Tuon kyysän näköinen, tuon herrastyngän! --
-Mies, hyvänäskö pidät korvapuustin?
-
-MAMILLIUS.
-En, minä tappelen.
-
-LEONTES.
-                   Vai niin! No niin,
-Mies elää onnellansa! -- Veliseni,
-Noin rakasko on pikku prinssis sulle
-Kuin mulle tää?
-
-POLYXENES.
-                Hän tuolla kodiss' ompi
-Iloni, rattoni ja aatokseni,
-Vuorottain ystävä ja vihollinen,
-Soturi, norkko, ministeri, kaikki.
-Lyhentää talvipäiväks suvipäivän,
-Jokeltain poies houreet, jotka muuten
-Pilaisi veren.
-
-LEONTES.
-               Täällä sama toimi
-On tällä myös. Me kahden kävelylle
-Nyt käymme; teill' on tärkeämpää tointa. --
-Hermione, lempeäs mua kohtaan näytä
-Myös veljellemme; kallein olkoon halpaa.
-Sun ja tuon pikku perhon jälkeen hän on
-Sydäntäni lähin.
-
-HERMIONE.
-                 Jos meit' etsitte,
-Niin puistoss' ollaan. Varrommeko siellä?
-
-LEONTES.
-Halunne mukaan tehkää; teidät löydän,
-Jos ilmoill' olette. -- (Syrjään.) Nyt minä ongin,
-Vaikk' ette huomaa, mihin siiman heitin.
-Kas niin, kas niin!
-    (Tarkastelee Polyxenesta ja Hermionea.)
-                    Kas, kuinka nokkaa, suuta
-Hän tuolle kurkoittaa, ja vaimon julkeutt'
-Aseenaan käyttää hyvää miestään vastaan!
-    (Polyxenes, Hermione ja seuralaiset poistuvat.)
-He ovat poissa! Varpain, kynsin, hampain,
-Sormin ja sarvin kannattaa saan aisaa!
-Käy, poika, leikkimään; sun äitis leikkii;
-Ja minä leikin, mutta hölmön osaa,
-Ja leikin loppu vihellys on hautaan,
-Ja kuolonkelloina on pilkan nauru. --
-Leikitse, poika! -- Aisaa kannatettu
-On ennenkin, sen tiedän; mont' on miestä --
-Nyt tällä haavaakin, kun siitä puhun --
-Jotk' eukkoansa halaa, tietämättään
-Ett' tokehessa salaa naapuri
-On kalastellut, herra Silivili,
-Läheinen naapuri. Se lohduks ompi,
-Ett' ovet muillakin noin tahtomatta
-On seljällään. Jos toivon heittäis kaikki,
-Joilt' eukot kompastuu, niin hirttäjäsi
-Mies joka kymmenes. Eik' auta mikään!
-Tuhoova kiimatähti vallall' on
-Ja pohjat, idät, etelät ja lännet
-Se hallitsee; ja loppupäätös ompi:
-Ei kohdull' ole salpaa, piru vieköön:
-Vihollisen se antaa tulla, mennä
-Kiluineen, kaluineen. Tää tauti meissä
-On tuhansissa, vaikka salass' on se. --
-No, poika?
-
-MAMILLIUS.
-           Teidän näköisenne lienen.
-
-LEONTES.
-Niin, kiitos Herran! -- Kuin? Camillo täällä?
-
-CAMILLO.
-Niin, herrani.
-
-LEONTES.
-               Käy leikkimään, Mamillius!
-Sin' olet kelpo verta. --
-    (Mamillius poistuu.)
-                          No, Camillo,
-Tuo armollinen herra jääkin tänne.
-
-CAMILLO.
-Työt' oli saada ankkur' iskemään;
-Kun te sen viskasitte, ei se purrut.
-
-LEONTES.
-Sen huomasit?
-
-CAMILLO.
-              Hän teidän pyynnöstänne
-Ei jäänyt; syyksi sanoi tärkit toimet.
-
-LEONTES.
-Sen huomasit? -- Tilani tunnetaan jo;
-Supistaan, kuiskaillaan: "Sisilia on --
-Niin, tiedättehän". Niiks on tullut, että
-Mun täytyy moista kuulla. -- Kuinka jäi hän?
-
-CAMILLO.
-Kun hyvä kuningatar häntä pyysi.
-
-LEONTES.
-Kuningatar, niin! Hyvä tässä sopis,
-Mut nyt on niin, ett'ei se sovi. Onko
-Muut ovelat sen hoksanneet kuin sinä?
-Sull' äly on kuin sieni: sisääns' imee
-Enemmän kuin muut pölkkypäät. Sen onko
-Vaan tarkkapäiset tajunneet, ne, joilla
-Kalua kalloss' on? Ei tyhmät kollot
-Hämyä jutust' ole saaneet? Niinkö?
-
-CAMILLO.
-Jutusta? Selväähän on, että Böhmi
-Ei vielä lähde.
-
-LEONTES.
-                Mitä?
-
-CAMILLO.
-                       Viel' ei lähde.
-
-LEONTES.
-Mut miks'ei?
-
-CAMILLO.
-             Tyydyttääkseen teitä, herra,
-Ja kuningatarta.
-
-LEONTES.
-                 Vai tyydyttääkseen!
-Kuningatarta tyydyttääkseen! -- Hyvä!
-Camillo, sydämmeni ajatukset,
-Salaiset neuvonikin sulle uskoin.
-Kuin pappi poveni sa perkasit,
-Ja parattuna luotasi ma lähdin.
-Mut suoruutes -- se, mikä siltä näytti, --
-Petosta oli.
-
-CAMILLO.
-             Varjelkohon Luoja!
-
-LEONTES.
-Niin kyllä: sin' et ole rehellinen,
-Tai jos sit' oletkin, niin pelkur' olet,
-Rehellisyyden rampautat ja siltä
-Häkäytät vauhdin; taikka työssäs veltto
-Olet palvelija, johon olen pannut
-Vakavan turvani; tai hupsu, joka
-Menetetyksi pelin näet ja rahat
-Ja pilana sen pidät.
-
-CAMILLO.
-                     Hyvä herra,
-Voin olla veltto, pelkuri ja hupsu;
-Ken näistä vioist' on niin vapaa, ettei
-Sen pelkuruus ja velttous ja hupsuus
-Maailman moniss' askareissa joskus
-Pujahda ilmi. Teidän toimissanne
-Jos milloinkaan ma tieten olin veltto,
-Niin hupsuutt' oli se; jos ehdoin tahdoin
-Ma hupsuttelin, niin se velttoutt' oli
-Kun loppua en aatellut; jos tehdä
-Sit' arastelin, josta varoin vaaraa,
-Ja jonka seuraus laiminlyömisestä
-Mua soimas, niin se pelkuutt' oli, jost' ei
-Lie vapaa viisainkaan. Siis luvallista
-On moinen heikkous, johon takertuupi
-Rehellisyyskin. Mutta suvaitkaatte
-Puhua suoraan; rikostani silmiin
-Mun suokaa katsella; jos silloin kiellän,
-Niin syytön olen.
-
-LEONTES.
-                  Etkö ole nähnyt, --
-Oletpa niin, jos aisan pontta paksump'
-Ei ole silmämunas, -- taikka kuullut --
-Näin päivänselväst' asiast' ei vaiti
-Voi huhu olla, ei, -- tai ajatellut, --
-Ken tät' ei aattele, on aatospaitti, --
-Ett' uskoton on vaimoni? Jos myönnät,
-Ja julkeast' et kiellä, ett' on sulla
-Ajatus, silmät, korvat, -- sano ett' on
-Livakka vaimoni, niin, kiimaisempi
-Kuin piika-lutus, jonk' on ihat alttiit
-Jo ennen vihkivalaa. Vastaa, myönnä!
-
-CAMILLO.
-En voisi kuulla, heti kostamatta,
-Kuningatartani noin soimattavan.
-Kautt' elämäni, puhett' en noin halpaa
-Teilt' odottaisikaan; sen toistaminen
-Ois synti yhtä hirveä kuin rikos.
-Jos se on tosi.
-
-LEONTES.
-                Onko kuiske tyhjää?
-Ja posken hierto poskeen? nokan nokkaan?
-Lipovat suutelukset? syvä huokaus
-Keskellä naurun tyrskää? -- varma merkki
-Uskottomuuden, -- jalkain kihnuttelu?
-Sopissa hiipiminen? Toivo, että
-Kuluisi aika, tunti minuutiksi
-Ja päivä yöksi? että umpi-sokot
-Kaikk' oisivat pait he, jott' irstaella
-Sopisi näkymättä? Sekö tyhjää?
-Haa! Silloin mailma kaikkineen on tyhjää.
-On taivaslaki tyhjää, Böhmi tyhjää,
-Vaimoni tyhjää, itse tyhjyys tyhjää,
-Jos tää on tyhjää!
-
-CAMILLO.
-                   Koittakaatte, herra,
-Tuo houruluulo poistaa aikanansa;
-Se vaarallist' on.
-
-LEONTES.
-                   Olkoon, se on tosi.
-
-CAMILLO.
-Ei, herra, ei!
-
-LEONTES.
-               Mut on. Sa valheit' ajat,
-Niin valheita, sen sanon; sua vihaan.
-Älytön orja olet, tyhmä pöllö
-Tai liukas liehakko, jok' ihantelet
-Hyvää ja pahaa yhtä suopein silmin.
-Jos vaimollain niin saastunut ois maksa
-Kuin elämä, ei eläis hietalasin
-Hän juoksemaa.
-
-CAMILLO.
-               Ken hänet saastutti?
-
-LEONTES.
-                                    Hm!
-Tuo, jonka kaulassa kuin muistoraha
-Hän riippuvi, tuo Böhmi; -- oo, jos taatut
-Mull' olis miehet, jotka näkisivät
-Mun kunniassan' omaa etuansa,
-Ominta hyötyään, he toimisivat
-Niin, että tuosta toimest' oisi loppu.
-Ja sinä, hänen juomanlaskijansa,
-Sa, jonka nostin halpuudesta arvoon
-Ja joka häpeäni näet niin selvään,
-Kuin taivas näkee maan ja maakin taivaan,
-Sä voisit höystää maljan, joka ijäks
-Ummistais vihamieheltäni silmät;
-Mua virvoittais se rohto.
-
-CAMILLO.
-                          Voisin kyllä;
-Mut ankaraa en rohtoa ma käyttäis,
-Vaan vitkaan hivuttavaa, jok' ei tehoo
-Niin tuimasti kuin myrkky. Mut en usko
-Ett' tahraa moist' on kuningattaressa,
-Jot' itse majesteetin maine turvaa.
-Rakastin teitä --
-
-LEONTES.
-                  Hornaan arveluines!
-Mua luuletko niin hupsuksi, niin hulluks,
-Ett' etsin huvikseni moista tuskaa,
-Ryvetän valkovuoteeni, -- jok' unta
-Tuo puhtaana, mut tahrattuna polttaa
-Kuin okaat, nokkoset ja ampiaiset, --
-Sokaisen kruununprinssin veren -- jonka
-Omaksen' uskon, omanani lemmin --
-Vain syyttä, suotta? Tekisinkö moista?
-Ken ois niin pöllö?
-
-CAMILLO.
-                    No niin, uskon teitä,
-Ja Böhmin täältä laitan, ehdoll' että
-Kun poiss' on hän, te kuningattarelle
-Aseman hälle tulevan taas suotte,
-Poikanne tähden etenkin, ja ett'ei
-Tutuissa hoveissa ja liittomaissa
-Sais kielikellot valtaa.
-
-LEONTES.
-                         Tien sa neuvoit,
-Jonk' itsekin jo valita ma aioin.
-Liata hänen kunniaans' en tahdo.
-
-CAMILLO.
-Arvoisa kuningas,
-Menkäätte siis, ja -- katse kirkkahana
-Kuin vieraspidoiss' aivan -- puhutelkaa
-Kuningatartanne ja böhmiläistä.
-Min' olen hänen juomanlaskijansa;
-Jos terveellistä juomaa saa hän multa,
-En tahdo olla miehiänne.
-
-LEONTES.
-                         Hyvä!
-Tee se, niin puolet sydäntäni saat;
-Jos et, niin omas halkaiset.
-
-CAMILLO.
-                             Ma teen sen.
-
-LEONTES.
-Tekeydyn iloiseksi, kuten neuvoit.
-
-    (Menee.)
-
-CAMILLO.
-Oi, kuningatar raukka! -- Mutta kuink' on
-Itseni laita? Myrkyttää mun pitää
-Tuo hyvä Polyxenes; muut' ei syytä
-Kuin kuuliaisuus herralleni, hälle,
-Jok' itseänsä vastaan kapinoipi
-Ja samaa vaatii seuraltaan. -- Tuo teko
-Ylentää voisi; -- vaikka tuhansin
-Niit' olis, jotka voideltujen murhast'
-On arvoon nousseet, min' en sitä tekis.
-Kirotkoon konnakin sen, kosk' ei moista
-Lie kiveen, vaskeen, päärmään pantu! Hovi
-Mun täytyy jättää: jos sen teen tai en,
-Niin menee kaula. Onnen tähti, koita!
-Kah, tuoss' on Böhmi!
-
-    (Polyxenes tulee.)
-
-POLYXENES.
-                      Kummaa! Horjumassa
-Jo tääll' on suosioni. Puhumaton! --
-Camillo, terve!
-
-CAMILLO.
-                Terve, majesteetti!
-
-POLYXENES.
-Mit' uutta hovista?
-
-CAMILLO.
-                    Ei erityistä.
-
-POLYXENES.
-Kuningas on sen näköinen, kuin oisi
-Maa-alan kadottanut yhtä rakkaan
-Kuin oma henki. Kohtasin juur' hänet.
-Tervehdin niinkuin tapa on, mut hänpä
-Pois käänsi päänsä, muikisteli suutaan
-Halveksivasti, riensi pois ja jätti
-Mun miettimähän syytä, mikä moisen
-Lie muutteen tuonut.
-
-CAMILLO.
-                     Sit' en tietää tohdi.
-
-POLYXENES.
-Et tohdi? Kuin? Sä tiedät, vaan et tohdi
-Sanoa sitä mulle? Niin se on;
-Sill' itselles sen sanot, minkä tiedät,
-Et sanokaan: "en tohdi". Oi, Camillo,
-Sun muotos muuttunut on niinkuin peili,
-Joss' itseni ma näen muuttuneena.
-Mua koskenee tuo muutos siis, kosk' on se
-Minutkin muuttanut.
-
-CAMILLO.
-                    On jokin tauti,
-Jok' iskee muutamiin; en tiedä, mikä
-Se tauti on, mut teist' on tarttunut se,
-Vaikk' olettekin terve.
-
-POLYXENES.
-                        Minustako?
-Mun silmäni ei ole basiliskin;
-Tuhansiin olen katsonut ja katseen'
-On tehnyt hyvää, tappanut ei ketään.
-Camillo, ylimys sa olet, lisäks
-Kokenut tietomies, -- jok' yhtä paljon
-Ylimyst' ylentää kuin isän jalo
-Perintönimi, -- pyydän, ilmaise,
-Jos jotain tiedät, jonka tieto hyödyks
-Vois olla mullekin; sit' älä peitä
-Vait'olon kätköön.
-
-CAMILLO.
-                   Vastata en tohdi.
-
-POLYXENES.
-Minusta tarttunut, vaikk' olen terve?
-Mun täytyy tietää se. -- Camillo, kuule:
-Rukoilen kautta kaiken, mihin miestä
-Velvoittaa kunnia -- ja tämä pyyntö
-Ei ole mikään halpa -- ettäs sanot,
-Mink' arvaat tuhon mua väijyvän,
-Se onko lähellä vai etähällä,
-Kuink' estää sitä voi, jos voi; jos ei,
-Mitenkä sitä kestää.
-
-CAMILLO.
-                     Sanon sen,
-Kun kunniaani vetoo mies, jok' itse
-On kunnon mies. Siis kuulkaa neuvoni,
-Jot' yhtä joutuun tulee noudattaa,
-Kuin sanoa sen ehdin; muuten meillä
-Pää vaarass' on ja henki kaupan.
-
-POLYXENES.
-                                 Sano!
-
-CAMILLO.
-Mun määräsi hän teidät murhaamaan.
-
-POLYXENES.
-Ken määräsi?
-
-CAMILLO.
-             Kuningas.
-
-POLYXENES.
-                       Mistä syystä?
-
-CAMILLO.
-Hän luulee, jopa vannookin sen varmaks,
-Ikäänkuin nähnyt ois tai itse teillä
-Apuna ollut, -- että ilkityötä
-Olette tehnyt kuningattarelle.
-
-POLYXENES.
-Myrkkyiseks silloin hyytyköhön visvaks
-Sydänvereni, ja nimeni sen nimeen
-Nivottakohon, joka petti Parhaan!
-Maineeni puhtain tulkoon löyhkäks, jota
-Jo kaukaa tylsimmänkin aisti kammoo.
-Näköni inhon tuottakoon ja kauhun
-Kuin iljettävin rutto, mit' on nähty
-Tai koskaan kuultu.
-
-CAMILLO.
-                    Vannokaatte vaikka
-Jok' ainokaisen taivaan tähden kautta
-Ja kaiken niiden tenhon, ennen voitte
-Te kieltää meren kuulemasta kuuta
-Kuin valoin järkyttää tai neuvoin kaataa
-Tuot' epäluulon linnaa, jonka perus
-On hänen uskonsa ja joka kestää
-Niin kauan kuin hän itse.
-
-POLYXENES.
-                          Mikä syynä?
-
-CAMILLO.
-En tiedä, mutta varmaan vaaraa taatump'
-On karttaa kuin sen syytä tiedustella.
-Siis, -- jos te luotatte mun kunniaani,
-Mi tässä ruhoss' asuu, jonka voitte
-Mukaanne pantiks ottaa, -- pois tän' yönä!
-Ma tiedon siitä miehillenne kuiskaan
-Ja kaksittain heit' eri teitä päästän
-Kaupungist' ulos. Teidän turvihinne
-Jää oma onneni; se täällä nyt on
-Jo menetetty. Älkää epäröikö!
-Kautt' isieni kunnian: totta puhun.
-Mut sitä tutkimaan jos tänne jäätte.
-Niin minä teit' en varro; eikä teillä
-Tääll' olo liene taatumpi kuin sillä,
-Jonk' itse kuningas on tuominnut ja
-Telattavaksi vannonut.
-
-POLYXENES.
-                       Sua uskon.
-Jo hänen kasvoistansa sydän kuulti.
-Kätesi mulle; oppaakseni lähde,
-Niin paikkas mua lähinnä on aina.
-Purjeiss' on laivat; kaksi päivää lähtöön
-On väki ollut valmiina. -- Tuo koskee,
-Tuo luulevaisuus kallist' olentoa.
-Se yhtä suuri on, kuin hän on kaunis,
-Ja yhtä hillitön kuin mies on voipa,
-Ja kahta karvaammaksi tehnee koston
-Se luulo, että häväissyt on häntä
-Mies, joka aina hänt' on kunnioinnut.
-Mun valtaa pelko. Onneksi tää päätös
-Minulle olkohon ja lohduks tuolle
-Jalolle olennolle, joka syyttä
-Miehensä luuloiss' on. Camillo, tule:
-Sua niinkuin isää kunnioitan, jos
-Viet hengissä mun täältä. Paetkaamme!
-
-CAMILLO.
-Mun arvoni se mulle aukaiseepi
-Kaupungin kaikki portit. Suvaitkaa vaan
-Ajasta ottaa vaari. Lähtekäämme.
-
-    (Poistuvat.)
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Paikka sama.
-    (Hermione, Mamillius ja hovinaisia tulee.)
-
-HERMIONE.
-Pois poika viekää; mua häiritsee hän,
-En sitä nyt voi kestää.
-
-1 HOVINAINEN.
-                        Tulkaa, prinssi,
-Minusta saatte leikkitoverin.
-
-MAMILLIUS.
-Sinust' en huoli.
-
-1 HOVINAINEN.
-                  Miksi, rakas prinssi?
-
-MAMILLIUS.
-Mua suutelet ja puhut, niinkuin vielä
-Olisin lapsi. -- Paremp' olet sinä.
-
-2 HOVINAINEN.
-Ja miks?
-
-MAMILLIUS.
-         Ei siksi, että silmäkarvat
-On sulla mustemmat; lie joskus kauniit
-Mustatkin silmäkarvat, jos vaan eivät
-Ole liian paksut, -- sulin tehty juomu,
-Kuunkanta hienon hieno vain.
-
-2 HOVINAINEN.
-                             Ken teille
-On moista opettanut?
-
-MAMILLIUS.
-                     Naisten kasvot. --
-Mut mink' on väriset sun silmäkarvas?
-
-1 HOVINAINEN.
-Siniset.
-
-MAMILLIUS.
-         Älä! Rouvan näin, joll' oli
-Sininen nenä, vaan ei silmäkarvat.
-
-2 HOVINAINEN.
-Mut kuulkaas! Kuningatar, äitinne,
-On pikkusiin; koht' uuden, hienon prinssin
-Me saamme; kyllä silloin kisaisitte,
-Jos teistä huolisimme.
-
-1 HOVINAINEN.
-                       Niin, hän vahvast'
-On paisunut. Jumala hälle avuks!
-
-HERMIONE.
-Mit' ilveilyä siellä? Tule, lapsi,
-Taas seuraas kaipaan. Istu, kerro mulle
-Tarina.
-
-MAMILLIUS.
-        Hauskako vai surullinen?
-
-HERMIONE.
-Niin hauska kuin vain tahdot.
-
-MAMILLIUS.
-                              Surullinen
-Sopivin talvell' on. Ma yhden tiedän,
-Siin' aaveit' on ja noitia.
-
-HERMIONE.
-                            Se kerro.
-No, istuhan ja ala; aaveillasi
-Mua oikein säikytä; sit' osaat tehdä.
-
-MAMILLIUS.
-Oli kerran miesi --
-
-HERMIONE.
-                    Istuhan; no ala!
-
-MAMILLIUS.
-Jok' asui kirkkomaalla. -- Kerron hiljaa
-Nuo sirkat sit' ei kuulla saa.
-
-HERMIONE.
-                               No, jatka,
-Ja korvahan! kuiskaa.
-
-    (Leontes. Antigonus, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
-
-LEONTES.
-                      Sielläkö
-Hän nähtiin? Seuroineen? Camillo myötä?
-
-1 HOVIHERRA.
-Männistöss' yhdyin heihin. Moista kiirett'
-En ole nähnyt. Silmin heitä saatoin
-Laivastoon asti.
-
-LEONTES.
-                 Mua miekkoista,
-Kun oikein näin ja toden arvasin! --
-Oo, vähempikin riittäisi Lemmon tuskaa
-Tää miekkoisuus! -- Voi maljass' uida lukki,
-Ja sinä juot ja poistut tietämättä
-Myrkystä mitään, sillä oma tietos
-Ei ole myrkytetty; vaan jos joku
-Tuot' inhaa otust' osoittaa ja näyttää
-Mit' olet juonut, silloin kuotus tuima
-On sulta poven katkoa ja kyljet. --
-Minäkin join ja lukin näin. Camillo
-Hänt' auttoi, teki parittajan virkaa. --
-He hengen multa tahtovat ja kruunun;
-Epäilys toteen käy: -- tuo viekas konna,
-Mun palkkaamani, palkoiss' oli hällä;
-Hän hankkeeni on ilmaissut, ja minä
-Nolattu olen narri, joka nulkin
-Ivailtava. -- Mut kuinka pääsivätkään
-He portist' ulos?
-
-1 HOVIHERRA.
-                  Hänen arvollansa,
-Mi käskystänne suurempaakin aikaan
-On saanut.
-
-LEONTES.
-           Hyvin tiedän. -- Poika tänne!
-    (Hermionelle.)
-Hyvä, ett'et sinä häntä imettänyt.
-Vaikk' on mun näköäni hän, niin liiaks
-On häness' äidin verta.
-
-HERMIONE.
-                        Leikkiäkö?
-
-LEONTES.
-Pois poika viekää! Hän sit' ei saa pitää;
-Pois, pois! Sen kanssa nyt hän leikitelköön,
-Jota hän kantaa, sillä Polyxenes
-Sen hälle tehnyt on.
-
-HERMIONE.
-                     Ei, sanon, ei,
-Ja vannon, että uskotte, min sanon,
-Vaikk' yritätte kieltää.
-
-LEONTES.
-                         Hyvät herrat,
-Katselkaa häntä tarkoin; jos on mieli
-Sanoa teillä: "hän on kaunis", heti
-Vavahtaa tuntonne ja lisää: "sääli,
-Ett'ei hän ole siveä ja puhdas!"
-Kiitelkää hänen ulkomuotoansa, --
-Jok' ansaitseekin suurta ylistystä, --
-Niin heti olan nykäys, hm! ja haa!
-Nuo poltinmerkit, joita parjaus käyttää --
-Ei, mitä? -- sääli käyttää, sillä parjaus
-Hyveenkin polttaa; -- niin tuo olan nykäys,
-Nuo hm! ja haa! -- sanottuanne juuri
-"Hän kaunis on"; -- teit' estää sanomasta:
-"Hän ompi siveä". Mut tietyks tulkoon
-Sen suusta, jolla suurin syy on harmiin:
-Hän portto on.
-
-HERMIONE.
-               Jos sanoisi sen konna.
-Viheliäisin konna maailmassa.
-Hän suuremp' ois vaan konna; mut te, herra.
-Te erehdytte.
-
-LEONTES.
-              Itse erehdyitte
-Te, hyvä rouvani, kun Polyxeneen
-Leonteeks luulitte. Oo, sinä eläin,
-Jot' en voi oikein nimin nimittääkään,
-Ett'ei mua raakuus matkisi ja samaa
-Käyttäisi kieltä kaikensäätyisille,
-Näin unhottain, mik' erotus on prinssin
-Ja kerjäläisen välillä. Ma sanoin,
-Ett' on hän portto, sanoin myöskin, kelle.
-Lisäksi: kavaltaja, jonka kanssa
-Camillo liitoss' on, mies, joka tietää
-Mit' itsekin tuon pitäis hävetä
-Katalan raiskaajankin nähden tietää,
-Ett' on hän portto pahempi, kuin mit' on
-Pahimmat tulenlautat; niin, hän tiesi
-Tuon paon myös.
-
-HERMIONE.
-                En tiennyt, totta Jumal',
-En siitä tiennyt! Teitä kaduttaa,
-Parempaan tietoon kerran tultuanne,
-Nää herjauksenne. Hyvä puoliso,
-Mua tuskin hyvitätte sillä, että
-Sanotte pettyneenne.
-
-LEONTES.
-                     Ei, jos petyn
-Tään rakenteeni perustusten suhteen,
-Ei silloin koulupojan hyrrää jaksa
-Maapallo kantaa. -- Tyrmään hänet viekää!
-Ken puhuu hänen puolestaan, on syypää
-Jo siksi, että puhuu.
-
-HERMIONE.
-                      Turman tähti
-Nyt hallitsee. Mun malttaa täytyy, kunnes
-Suopeemmaks kääntyy taivas. -- Hyvät herrat,
-Niin hevin kuin muut naiset min' en itke,
-Ja tämän hyödyttömän kasteen puutos
-Teilt' ehkä säälin kuivaa; mut tääll' asuu
-Siveyden syvä suru, ja se palaa
-Niin, ett'ei sitä sammuttaa voi itkut.
-Mua, hyvät herrat, pyydän, tuomitkaa
-Niin leppeesti kuin ihmisrakkaus sallii; --
-Ja täyttyköön nyt tahto kuninkaan.
-
-LEONTES.
-Mua totellaanko?
-
-HERMIONE.
-                 Seuraako mua kukaan?
-Rukoilen, herra, suokaa naisieni
-Mukaani tulla; tilani sen vaatii,
-Sen näette. Ei, hyvät lapset, itkuun
-Ei syytä nyt; mut vankeuteen syypääks
-Jos emäntänne kuulette, niin silloin
-Valukoot kyyneleet, kun vapaa olen.
-Koetus tää tuo ikionnen mulle. --
-Hyvästi, kuningas; en murheisena
-Sois koskaan teitä näkeväni; mutta
-Niin käynee nyt. -- No, tulkaa, teill' on lupa.
-
-LEONTES.
-Pois, tehkää niinkuin käskimme; pois täältä!
-
-    (Kuningatar ja hovinaiset poistuvat.)
-
-1 HOVIHERRA.
-Rukoilen: palauttakaa kuningatar.
-
-ANTIGONUS.
-Punnitkaa tarkoin, muuten oikeutenne
-On väkivaltaa; siitä kolme kärsii:
-Te itse, poikanne ja puolisonne.
-
-1 HOVIHERRA.
-Siit' uskallan ma henkeni, jos vaan se
-Takeeksi kelpaa, että kuningatar
-On puhdas taivaan edessä ja teidän,
-Syytteestä -- tarkoitan.
-
-ANTIGONUS.
-                         Jos toteen saadaan,
-Ett' toisin on, niin vaimoani vahdin
-Yöt päivät, häneen kytkettynä kiinni,
-Ja sen vaan uskon, minkä näen ja tunnen;
-On silloin joka tuuma naisen lihaa,
-Niin, joka hiuke naista uskoton.
-Jos hänkin on.
-
-LEONTES.
-               Vait ole!
-
-1 HOVIHERRA.
-                         Hyvä herra --
-
-ANTIGONUS.
-Puhumme teidän, eikä omaan puoleen.
-On joku viettelijä, lemmon konna
-Teit' uskotellut; jos sen tuntisin,
-Niin ruhjoisin sen. Hänkö kunniaton! --
-Tytärtä mull' on kolme, yhdentoista
-Ja yhdeksän ja viiden ijässä;
-Jos tott' on tää, niin, kautta kunniani,
-Sen heille kostan, kohdun heiltä leikkaan,
-Ennenkuin neljäntoista ovat vanhat
-Ja epäsikiöitä siittää saavat.
-Mun perivät, mut ennen olen salvio,
-Kuin kelvottoman rodun kantaisä.
-
-LEONTES.
-Vait! Täss' on vainu yhtä valju teillä
-Kuin kuolleen nenällä; ma tunnen, näen sen
-Niinkuin te _tämän_ (kouristaa häntä) tunnette, ja näette,
-Mik' elin teihin koskee.
-
-ANTIGONUS.
-                         Niin jos on,
-Ei kunnialle hautaa ole tarvis;
-Lemuksiks siit' ei jää maan tunkiolle
-Niin hiukkaakaan.
-
-LEONTES.
-                  Mua ei siis uskota!
-
-1 HOVIHERRA.
-Parempi jos täss' uskottaisi mua,
-Kuin teitä, herra! Ennen soisin, että
-Hän puhdas olis, kuin te oikeassa,
-Vaikk' oiskin moitteeksi se teille.
-
-LEONTES.
-                                    Miksi
-Kyselen tuumianne? Paremp' on
-Totella vihan puuskaa. Majesteetti
-Ei neuvojanne kaipaa. Hyvyyttämme
-Sen kerroimme. Jos ette voi tai tahdo --
-Joko luonnon- taikka teko-tyhmyydestä --
-Niin nähdä totuutta kuin me, niin sitä
-Paremmin tutkikaatte; neuvojanne
-Ei meidän tarvis; asia, sen meno,
-Sen voitto, tappio meit' yksin koskee.
-
-ANTIGONUS.
-Parempi olis ollut hiljaisuudess'
-Asiaa ensin tutkia kuin siitä
-Melua nostaa.
-
-LEONTES.
-              Mahdollistako?
-Sin' olet joko vanhuudesta tylsä
-Tai luotu narriksi. Camillon pako,
-Tuo tuttavallisuus -- niin peittämätön.
-Niin epäiltävä, että todisteeksi
-Vaan näkemistä tarvittiin, ei muuta
-Kuin näkemistä, ilmeisethän oli
-Muut seikat kaikki -- pakotti mua tähän.
-Mut vielä paremmaksi vakuudeksi --
-Näin tärkiss' asioissa hurja toimi
-Ois surettava -- olen lähettänyt
-Apollon temppelihin, pyhään Delphiin
-Cleomeneen ja Dionin, jotk' ovat,
-Tiedämmä, taatut miehet. Kaikki riippuu
-Oraakelista nyt; sen pyhä neuvo
-Mua auttaa taikka kaataa. Teinkö oikein?
-
-1 HOVIHERRA.
-Ihan oikein, kuningas.
-
-LEONTES.
-                       Vaikk' itse vanna
-Asiast' olen enkä muuta kaipaa
-Kuin minkä tiedän, tulee oraakelin
-Tyventää muiden mielet, moisten, jotka,
-Typerän tyhminä kuin tuo, ei jaksa
-Yletä totuuteen. Suvaitsin siksi
-Tuon naisen poistaa läheisyydestämme,
-Ett'ei hän noiden kahden paennehen
-Petosta panis täytäntöön. Nyt tulkaa;
-Puhua tahdon kansalle; tää tapaus
-Kiihottaa meitä kaikkia.
-
-ANTIGONUS (syrjään).
-                         Niin, nauruun,
-Kun selvä totuus tulee päivän valoon.
-
-    (Poistuvat.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Seutu sama. Etuhuone kuningattaren vankilassa.
-    (Paulina ja useita palvelijoita tulee.)
-
-PAULINA.
-Hae tänne vanginvartija ja sano
-Nimeni hälle. --
-    (Yksi palvelijoista menee.)
-                 Jalo rouva, sulle
-Ei parhain hovi ole liian hyvä,
-Miks siis nyt tyrmäss' istut?
-    (Palvelija palajaa, mukanaan vanginvartija.)
-                              Ystävä,
-Te tiedätte, ken olen?
-
-VANGINVARTIJA.
-                       Arvonainen,
-Ylevä rouva.
-
-PAULINA.
-             Päästäkää siis minut
-Kuningattaren luo.
-
-VANGINVARTIJA.
-                   En tohdi, rouva,
-Päinvastainen on mulla jyrkkä kielto.
-
-PAULINA.
-Kaunista kieltää ystävien seura
-Hyveeltä, kunnialta! Onko lupa
-Tavata hänen naisiaan? Vain yhtä?
-Emiliaa?
-
-VANGINVARTIJA.
-         Jos suvaitsette, rouva,
-Lähettää syrjään seuranne, niin saatan
-Emilian luoksenne.
-
-PAULINA.
-                   Se, pyydän, tehkää. --
-Menkäätte syrjään!
-
-    (Seuralaiset poistavat.)
-
-VANGINVARTIJA.
-                   Minun täytyy olla
-Keskustelussa läsnä.
-
-PAULINA.
-                     Hyvä, hyvä!
-    (Vanginvartija poistuu.)
-Mik' into tahratonta tahrata!
-Ihana kaunoaisti!
-    (Vanginvartija palajaa Emilian kanssa.)
-                  Hyvä rouva,
-Mitenkä kuningattaren on laita?
-
-EMILIA.
-Niin hyvin kuin niin ylhäisen voi olla
-Noin sorrettuna. Surusta ja kauhusta --
-Kovempaa ei lie koskaan hento nainen
-Kokenut -- synnytti hän ennen aikaa.
-
-PAULINA.
-Pojanko?
-
-EMILIA.
-         Tyttären, ja kauniin lapsen,
-Terveen ja virkun. Äiti iloitseepi
-Ja sanoo: "Vanki parka, niinkuin sinä,
-Viaton minäkin".
-
-PAULINA.
-                 Sen minä vannon.
-Kirotut kuninkahan hullut houreet!
-Tään saa hän tietää, saapa niin! Se toimi
-On naiselle kuin luotu; minä teen sen.
-Jos mairii kieleni, niin rakkoutukoon,
-Niin ett'ei vihaa verisilmäist' enää
-Se koskaan torveta! Emilia hyvä,
-Mua suositelkaa kuningattarelle;
-Jos lapsens' uskoa hän tohtii mulle.
-Niin kuninkaan sen nähdä vien ja lupaan
-Asiat' ajaa oikein kuuluvasti.
-Kenties tuo heltyy, kun hän lapsen näkee;
-Viaton, puhdas äänettömyys usein
-Enemmän voi kuin puhe.
-
-EMILIA.
-                       Jalo rouva,
-Hyveenne, hyvyytenne on niin taattu,
-Ett' altis, suora hankkehenne varmaan
-Hyvinkin päättyy. Sopivampaa naista
-Ei tähän toimeen löydy. Pyydän, käykää
-Lähihuoneeseen, niin kuningattarelle
-Ilmoitan heti jalon tarjonne.
-Hän tänään hautonut on samaa tuumaa,
-Mut ketään arvomiest' ei tohdi pyytää,
-Peläten kieltoa.
-
-PAULINA.
-                 Sanokaa hälle,
-Ett'en ma kieltän' aio lainkaan säästää;
-Jos se niin liukas on, kuin miel' on uljas,
-Niin jotain aikaan saanen.
-
-EMILIA.
-                           Kost' jumala!
-Kuningattaren luo nyt lähden. Käykää
-Lähemmä, olkaa hyvä.
-
-VANGINVARTIJA.
-                     Kuningatar
-Jos suvaitsee nyt lapsen luotaan antaa,
-Niin kuinka käy mun, jos sen täältä päästän,
-Kun mull' ei siihen valtaa?
-
-PAULINA.
-                            Huolet' olkaa!
-Laps vanki äidin kohduss oli vainen.
-Ja suuren luonnon lain ja säännön mukaan
-Siit' on se vapaa nyt, ei osallinen
-Kuninkaan vihaan eikä syypää myöskään
-Kuningattaren rikokseen, jos moista
-On olemassakaan.
-
-VANGINVARTIJA.
-                 Sen ihan uskon.
-
-PAULINA.
-Siis huolet' olkaa: minä astun teidän
-Ja vaaran väliin, kautta kunniani!
-
-    (Kaikki poistuvat.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Seutu sama. Huone hovilinnassa.
-    (Leontes, Antigonus, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
-
-LEONTES.
-Ei rauhaa öin, ei päivin! Heikkoutt' on
-Tää mielentila, pelkkää heikkoutta.
-Jos syy vaan olis poissa -- osa syystä --
-Tuo naikko! Kuningasta hylkiötä
-Ei yllä käteni; hän turviss' ompi,
-Ajuni ampumatkan ulkopuolla.
-Mut iskeä voin naikkoon. Hän jos poissa
-Ja tulen oma ois, niin pala jäisi
-Taas toinen puoli rauhaa. -- Kuka siellä?
-
-PALVELIJA.
-Palvelijanne.
-
-LEONTES.
-              Kuink' on pojan laita?
-
-PALVELIJA.
-Makasi hyvin yönsä; luultavasti
-On tauti taittunut.
-
-LEONTES.
-                    Mik' ylväs lapsi!
-Kun tajusi hän äidin häväistyksen,
-Niin oiti kuihtui, laihtui, tunsi kaihon,
-Ikäänkuin tarttunut ois häpy häneen,
-Menetti ilon, unen, ruokahalun,
-Pelehtyi aivan. -- Yksin tahdon olla;
-Pois, käykää poikaa katsomaan. --
-    (Seuralaiset lähtevät.)
-                                  Hyi, häntä
-Älä aattelekaan! Siihen suuntaan käypä
-Jo pelkkä koston ajatuskin kimmoo
-Takaisin minuun; suuri häll' on valta,
-Suvut ja liittolaiset; -- hän siis jääköön
-Parempaan aikaan; naikkoa vain kosto
-Nyt kohdatkoon. Camillo ja Polyxenes
-Mua nauravat, ivaavat suruani;
-Jos yltää heidät voisin, eivät naurais,
-Ei, eikä tuokaan, jok' on vallassani.
-
-    (Paulina tulee, lapsi sylissä.)
-
-1 HOVIHERRA.
-Täst' ette pääse.
-
-PAULINA.
-                  Mitä? Hyvät herrat.
-Pikemmin tulis teidän mua auttaa.
-Pelättävämpi tuonko hurja vimma
-Kuin henki kuningattaren, sen raukan,
-Mi puhtaamp' on, kuin tuo on luulevainen.
-
-ANTIGONUS.
-Vait, vait!
-
-1 HOVIHERRA.
-            Hän yöt' ei maannut, eikä salli
-Kenenkään päästä luokseen.
-
-PAULINA.
-                           Tyynny, veikko!
-Juur' unta tulen tuomaan. Teidän moiset,
-Jotk' ympärillään luikitte kuin varjot,
-Te teidän moiset häntä valvotatte.
-Ma tulen vilpittömin, terveellisin,
-Vakavin sanoin loihtimaan pois vammaa,
-Jok' unen hältä vie.
-
-LEONTES.
-                     Melua mitä?
-
-PAULINA.
-Ei melua, vaan tuumailua, mistä
-Sais ylhäisyydellenne kummin.
-
-LEONTES.
-                              Mitä?
-Pois rietas vaimo tuo! Antigonus,
-Sua kielsin päästämästä häntä tänne,
-Aikeensa tiesin.
-
-ANTIGONUS.
-                 Omani ja teidän
-Vihanne uhalla ma häntä koitin
-Täält' estellä.
-
-LEONTES.
-                Hänt' etkö suistaa voi?
-
-PAULINA.
-Pahasta, kyllä; vaan täss' asiassa --
-Jos ei hän tee kuin te, ja tyrmään heitä
-Mua siitä, ett'en kunniaani heitä --
-Hän ei mua suista.
-
-ANTIGONUS.
-                   Nyt sen kuulette!
-Jos noin hän kiltoo, juoskoon minkä jaksaa,
-Hän kyll' ei kompastu.
-
-PAULINA.
-                       Kuningas hyvä,
-Ma pyydän, mua kuulkaa! Teille tahdon
-Ma lääkär' olla, taattu palvelija
-Ja nöyrä neuvoja, vaikk' en niin julkee
-Tuskanne lieventäjän' esiintyä,
-Kuin liehakkonne nuo, -- mun lähetti
-Hyvä kuningatar.
-
-LEONTES.
-                 Hyvä kuningatar!
-
-PAULINA.
-Niin, hyvä, sanon, hyvä kuningatar,
-Ja siitä tappelisin, mies jos oisin,
-Vaikkapa kehnoin.
-
-LEONTES.
-                  Aja hänet ulos!
-
-PAULINA.
-Se, jok' ei pelkää silmiään, se ensin
-Käsiksi käyköön! Lähden milloin tahdon.
-Asia ensin! -- Hyvä. kuningatar --
-Hyvä on hän -- antoi teille tyttären:
-Täss' on se, siunaustanne pyytää.
-
-    (Laskee lapsen Leonteen eteen.)
-
-LEONTES.
-                                  Ulos,
-Sa, noidan narttu! Hiiteen täältä! Pois,
-Lipakka parittaja!
-
-PAULINA.
-                   Erehdytte:
-Tuost' olen yhtä tiedoton kuin te,
-Sen nimen antaja, ja yhtä siivo
-Kuin te olette hullu; joka kyllin
-Jo siivoutt' on tähän mailman aikaan.
-
-LEONTES.
-Kavaltajat! Hänt' ette viskaa ulos?
-Kakara hälle viekää! --
-    (Antigonukselle.)
-                        Sinä narri,
-Sinä ämmälauri, narttusi kun annat
-Sun orrelt' ajaa! -- Ota äpärä,
-Otahan, sanon; ämmälles se anna!
-
-PAULINA.
-Ijäksi kätes saastukoon, jos kosket
-Prinsessaan nyi, kun näin on häneen syyttä
-Ajettu lokaa.
-
-LEONTES.
-              Eukkoaan hän pelkää.
-
-PAULINA.
-Jos tekin tekisitte sen, niin varmaan
-Omistaisitte oman lapsenne.
-
-LEONTES.
-Kavaltajia kaikki!
-
-ANTIGONUS.
-                   Totta jumal',
-En minä.
-
-PAULINA.
-Enkä minä, eikä kukaan;
-Yks on, hän itse; kavaltain hän oman
-Hyvän maineensa ja kuningattarensa
-Ja poikansa ja tyttärensä alttiiks
-Näin heittää parjaukselle, joka puree
-Miekkaakin kipeämmin, eikä tahdo --
-Kirottua, ett'ei voi häntä siihen
-Pakottaakaan! -- pois tyynni temmata
-Tuon luulon juurta, jok' on yhtä laho,
-Kuin tammi on tai paasi terve.
-
-LEONTES.
-                               Suulas,
-Lipakka lutka, jok' on miestään piessyt
-Ja nyt mua hämää! Mun ei ole pentu,
-Polyxeneen se peruutt' on. Pois, pois se,
-Ja äitineen se tuleen viskatkaa!
-
-PAULINA.
-Se teidän on ja teidän näköisenne
-Niin -- käyttääkseni vanhaa sananpartta --
-Ett' oikein hävettääpi. -- Nähkääs, herrat,
-On koko pieni, vaan se ihan isän
-On jälkipainos: silmät, huulet, otsa,
-Nenä ja kulmakarvat, niin, ja posken
-Ja leuan sievät kuopanteet, ja hymy
-Ja kätten, sormien ja kyntten muoto. --
-Hyvä jumalatar, Luonto, joka lapsen
-Näin isän näköön teit, jos luonteen myöskin
-Voit muodostaa, niin keltaist' älä käytä
-Väriä vain; se muuten, kuten tuokin,
-Epäilee, ett'ei lapsens' ole hänen
-Miehensä lapsi.
-
-LEONTES.
-                Sinä, hiiden velho! --
-Sinäkin, pöllö, hirtettävä oisit,
-Kun tuon et kieltä suistaa voi.
-
-ANTIGONUS.
-                                Jos kaikki
-Ne miehet hirtettäisi, jotka moista
-Ei aikaan saa, niin tuskin teille yhtään
-Jäis alamaista.
-
-LEONTES.
-                Vaimo pois, ma sanon!
-
-PAULINA.
-Pahempaa luonnottomin ilkiökään
-Ei tehdä voisi.
-
-LEONTES.
-                Sinut poltatan.
-
-PAULINA.
-Siit' en ma huoli; tulen virittäjä
-Kerettiläinen on, ei tulen uhri.
-Tyranniks teit' en sanoa ma tahdo,
-Mut tämä julmuus vaimoanne kohtaan --
-Kun muuta teill' ei ole todistusta
-Kuin pelkkä luulo -- tyranniuteen hiukan
-Se vivahtaa, häväisee teitä, tekee
-Maailman silmiss' ilkiöksi.
-
-LEONTES.
-                            Kautta
-Vasallivalanne, pois, pois tuo vaimo!
-Jos oisin tyranni, niin hän ei eläis;
-Ja noin ei haastaa tohtisi, jos siksi
-Mun tuntisi hän. -- Ovest' ulos!
-
-PAULINA.
-                                 Älkää
-Mua täältä työntäkö, kyll' itse lähden.
-Lastanne hoitakaatte, se on teidän.
-Zeus sille suokoon ylevämpää mieltä. --
-Pois kätenne! -- Te, jotka hyväilette
-Noin hänen hulluuttaan, te ette koskaan
-Hänt' auttaa voi, ei, ainutkaan ei teistä.
-Kas niin, hyvästi vaan, nyt minä lähden.
-
-    (Poistuu.)
-
-LEONTES.
-Petturi, tähän yllytit sa vaimos.
-Mun lapseniko? Pois, pois! -- Sinä, joka
-Niin sitä hellittelet, ota pentu
-Ja tulen syötäväks se heitä oiti.
-Niin, sinä, juuri sinä! Vie se heti!
-Tunnissa tieto tuo, ett' on se tehty,
-Ja täysi todistus, tai omasi
-Ja omaistesi hengen vien. Jos kiellät,
-Vihaani ärrytellen, sano vaan se,
-Niin omin käsin äpärän tuon aivot
-Murskaksi lyön. -- Vie se ja tuleen paiskaa!
-Sa vaimos tähän yllytit.
-
-ANTIGONUS.
-                         En, herra;
-Nää loordit, jalot ystävät, mun puhtaaks
-Julistaa voivat.
-
-1 HOVIHERRA.
-                 Armollinen herra,
-Hän syytön vaimonsa on tänne tuloon.
-
-LEONTES.
-Valehtelette kaikki!
-
-1 HOVIHERRA.
-                     Suvaitkaa
-Parempaa meistä luulla; uskollisest'
-Olemme teitä palvellehet; siitä
-Tunnustus suokaa. Polvin rukoilemme --
-Entisten palvelusten palkinnoksi
-Ja tulevaisten -- muuttakaa tuo päätös;
-Verinen, kauhea se on ja varmaan
-Vie turmioon. Me polvistumme kaikin.
-
-LEONTES.
-Ma höyhen olen joka tuulen viedä.
-Nähdäkö täytyy mun, kuink' äpärä
-Tuo polvistuu ja isäkseen mua kutsuu?
-Ei, parempi nyt polttaa se kuin sitten
-Kirota sitä. Mutta -- jääköön eloon!
-Ei sittenkään! --
-    (Antigonukselle.)
-                  Käy tänne, sinä siellä;
-Sa, joka puuhassa niin helläss' olit
-Tuon kätilösi, Kaisa-rouvan kanssa
-Äpärän pelastukseksi, -- se on hän,
-Niin totta kuin on partas harmaa -- mitä
-Tuon pennun hengest' uskallat sa?
-
-ANTIGONUS.
-                                  Kaikki,
-Min tehdä voin ja kunnia niin vaatii.
-Jos muuta en, niin tämän: vähäisetkin
-Vereni tähteet turvaks syyttömyyden
-Ma uhraan; kaikki, minkä vaan ma voin.
-
-LEONTES.
-Sen kyllä voit. Tuon miekan kautta vanno,
-Ett' täytät käskyni.
-
-ANTIGONUS.
-                     Sen vannon, herra.
-
-LEONTES.
-Siis kuule ja se tee; näet, vähimmässä
-Jos vilpistelet, niin et yksin sinä,
-Vaan herja vaimoskin on kuolon oma;
-Nyt saa hän anteeksi. -- Me käskemme siis
-Vasallivalas nimess', että saatat
-Pois tämän tyttöäpärän ja viet sen
-Syrjäiseen, jylhään metsäseutuun, kauas
-Rajoilta näiltä, ja sen sinne jätät,
-Armotta aivan, omaan hoiteeseensa
-Ja säiden valtaan. Outo sallimus
-Sen tänne toi, siis oikein vaadin, että
-Sen outoon korpeen viet, miss' sallimus
-Sit' imettäköön tai sen tappakoon.
-
-ANTIGONUS.
-Sen totta teen; mut kyllä laupiaampi
-Ois äkkisurma. -- Tule, lapsiraukka,
-Ylempi valta sääkset pankoon, korpit
-Sua imettämään! Moista armon työtä
-On tehneet sudetkin ja karhut, raivons'
-Unohtaen. -- Te onnellisemp' olkaa,
-Kuin mitä sietää tekonne! -- Ja siunaus
-Julmuutta vastaan sua puoltakohon,
-Hylätty lapsi-raukka!
-
-    (Menee lapsen kanssa.)
-
-LEONTES.
-                      Min' en vieraan
-Kakaraa ruoki.
-
-PALVELIJA (tulee).
-               Herrani, vast'ikään
-On Delphiin matkaajilta sana tullut:
-Cleomenes ja Dion hyväll' onnell'
-On kotiin palanneet ja maalle nousseet;
-Koht' ovat täällä.
-
-1 HOVIHERRA.
-                   Tuopa arvaamatont'
-On joutuisuutta.
-
-LEONTES.
-                 Päivää kolmekolmatt'
-Olivat poissa; moinen kiire näyttää,
-Ett' tahtoo suur' Apollo joutuun tehdä
-Totuuden tiedoksi. Siis valmiit olkaa;
-Neuvosto kokoon! Tuomionsa saakoon
-Tuo valapatto. Yhtä julkinen
-Kuin syytöskin, yht' ilmeinen ja vapaa
-Myös olkoon tutkinto. Sydäntä vaivaa
-Niin kauan kuin hän eloss' ompi. -- Menkää
-Ja tehkää, mitä käskin.
-
-    (Lähtevät.)
-
-
-
-
-KOLMAS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Seutu sama. Erään kaupungin katu.
-    (Cleomenes ja Dion tulevat.)
-
-CLEOMENES.
-Suloist' on ilmanala, lauhaa sää
-Ja saari viljava, ja templi voittaa
-Kehutkin kaikki.
-
-DION.
-                 Ihaninta oli,
-Hurmaavaa ihan, taivaiset nuo puvut --
-Niin niitä nimittäisin -- sekä pappein
-Vakava arvoisuus. Ja uhritoimi,
-Kuink' ylevää se, ylimaallist' oli
-Ja pyhää!
-
-CLEOMENES.
-          Entä huumaava tuo jyry
-Ja oraakelin ääni, joka pauhas
-Kuin herranvoima ja niin valtas aistit,
-Ett' aivan menehdyin.
-
-DION.
-                      Jos matkan tulos
-Niin suotuinen on kuningattarelle --
-Sen taivas suokoon! -- kuin se oli meille
-Suloinen, hauska, joutuisa, niin toivo
-On saavutettu.
-
-CLEOMENES.
-               Suur' Apollo kaikki
-Parhaaksi kääntäköön! Nuo juonet, joilla
-Koetaan kuningatar syyhyn saada,
-Mua eivät miellytä.
-
-DION.
-                    Noin kiivaat toimet
-Tekevät selvän kaikesta tai lopun.
-Kun tietoon tulee ennus, jonk' Apollon
-Pääpappi tähän lukitsi, niin varmaan
-Jotakin kummaa ilmaantuu. -- Hoi! Tänne
-Ravakat ratsut! Kaikki hyvin käyköön!
-
-    (Lähtevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Seutu sama. Oikeushuone.
-    (Leontes, hoviherroja, virkamiehiä ja oikeudenpalvelijoita tulee.)
-
-LEONTES.
-Tää toimitus, sen surulla ma myönnän,
-Mun sydäntäni kalvaa: syytetty on
-Kuninkaan tytär, puoliso, ja lisäks
-Niin hellitty ja rakas. Älköön meitä
-Tyranniks sanottako, kun näin suoraan
-Vetoomme lakiin, joll' on täysi valta
-Julistaa syyllisyys tai syyttömyys. --
-Esille vanki!
-
-OIKEUDENPALVELIJA.
-              Kuninkaan on tahto,
-Ett' itse tänne oikeuden eteen
-Syytetty saapuu. Hiljaisuutta vaadin.
-
-    (Hermione tulee vartioituna, Paulinan ja muiden
-    hovinaisien seuraamana.)
-
-LEONTES.
-Lukekaa syytös!
-
-OIKEUDENPALVELIJA.
-"Hermione, suurisukuisen Leonteen, Sisilian kuninkaan puoliso, sinä
-olet tänne haastettu, syytettynä valtiopetoksesta, kun olet ryhtynyt
-Polyxeneen, Böhmin kuninkaan kanssa salavuoteuteen ja yhtynyt Camillon
-kanssa salaliittoon, ottaaksesi hengiltä herrasi ja puolisosi, kaikkein
-armollisimman kuninkaamme. Ja kun tämä hanke oli todistuksilla osaksi
-julki tuotu, olet sinä, Hermione, vastoin uskollisen alamaisen
-velvoitusta ja velvollisuutta, neuvonut ja auttanut heitä yön selkään
-pakenemalla turvaa itsellensä etsimään."
-
-HERMIONE.
-Kun se, mit' aion sanoa, on suoraan
-Vain syytteen kieltämistä, eikä mulla
-Muut' ole todistusta puolellani
-Kuin omat sanani, niin tuskin auttaa.
-Jos sanon: "syytön". Vilpittömyyttäni
-Vilpiksi luullaan, mainitaankin siksi,
-Jos siihen turvaan. Mut jos ihmisteot
-Jumalten tiedoss' on -- niinkuin ne onkin, --
-Niin varmaan hävetä saa väärä syytös
-Viattomuuttani ja hirmuvalta
-Vavista tyynyyttäni. Herra, parhain
-Te tiedätte -- vaikk' ette tahdo tietää --
-Ett' yhtä onneton, kuin olen nyt,
-Yht' uskollinen, siveä ja puhdas
-Menoni ain' on ollut, aivan toista
-Kuin kertomukset, joilla näyttämöltä
-Rahvasta itketellään. Katsokaa mua:
-Kuninkaan vierellinen, puolen kruunun
-Omaaja, suuren valtakunnan tytär,
-Toiveikkaan prinssin äiti, tässä seison,
-Rupattain kunnian ja hengen eestä
-Jokaisen korvan kuullen. Henki mulle
-Vain tuskaks on, sen kernaast' annan pois;
-Mut kunnia on omaisteni omaa,
-Ja sitä tässä puollan. Sanokaa ja
-Tuntoonne menkää: ennenkuin Polyxenes
-Hoviinne tuli, lemmittenkö mua
-Ja sitä ansaitsinko? Mitä sitten
-Tein hänen tultuaan niin väärää, että
-Nyt syytteess' olen? Kunnian jos tieltä
-Vähääkään siirryin aikeessa tai työssä,
-Vain vähääkään, niin joka kuulijani
-Kovetkoon sydän, ja mun hautaani
-Inhotkoon lähin omaiseni.
-
-LEONTES.
-                          Kuullut
-Ain' olen, että riettauden orja
-Tekonsa kieltää yhtä julkeasti.
-Kuin hän sen tekeekin.
-
-HERMIONE.
-                       Se kyllä totta;
-Mut, herra, lause tää ei sovi minuun.
-
-LEONTES.
-Et omista siis?
-
-HERMIONE.
-                Enempää, kuin mitä
-On itsessäni virheen nimellistä,
-En saata omistaa. Polyxenesta,
-Mun syytetoveriani, sen myönnän,
-Rakastin niin, kuin kunnia sen vaati,
-Sen verran kuin mun-arvoiseni naisen
-Rakastaa sopi; aivan niin, -- ei toisin, --
-Kuin olitte te itse käskenyt;
-Jos sit' en olis tehnyt, oisin varmaan
-Kovakorvainen ja kiittämätön teille
-Ja ystävälle ollut, jonka rakkaus,
-Siit' asti kuin voi haastaa, sanoi suoraan
-Omistavansa teille. -- Salaliitto,
-Vaikk' eteeni se pantais maistimiksi,
-En tiedä miltä maistuis. Sen vaan tiedän,
-Ett' on Camillo kunnon mies; mut miksi
-Hän karkas, sit' ei tiedä jumalatkaan,
-Jos eivät tiedä enemmän kuin minä.
-
-LEONTES.
-Pakonsa tiesit, niinkuin myöskin tiesit,
-Mik' oli silloin tehtäväsi.
-
-HERMIONE.
-                            Herra,
-Puhutte kieltä, jot' en ymmärrä.
-Henkeni houreittenne vallass' on,
-Se viekää.
-
-LEONTES.
-           Työsi on vain houreitani.
-Polyxeneesta sull' on äpärä,
-Se hourett' on vain. Niinkuin kielsit hävyn, --
-Se kuuluu virkaan -- kiellät totuudenkin;
-Mut kiellä vain, ei se sua suurin auta;
-Sikiös syöstiin surmille, ja syystä,
-Kosk' oli isätön, -- se tosin oli
-Sun vikas eikä lapsen, -- samoin sinä
-Saat tuta oikeutta; sen lievin päätös
-On kuolemaksi.
-
-HERMIONE.
-               Säästäkäätte uhka,
-Pelättiänne minä etsin turhaan.
-Iloksi ei voi elo mulle olla;
-Sen sulon, arvon, teidän rakkautenne,
-Ma kadotin; se mennyt on, sen tunnen,
-Vaan kuinka, sit' en tiedä. Toinen auvo,
-Kohtuni esikko, pois multa viedään
-Kuin ruttotautiselta. Kolmas lohtu
-Tuo onnen heittolapsi, rinnoiltani,
-Viaton maito viattoman suussa.
-Surmille syöstään; itseäni portoks
-Kaduilla huudetaan; tylysti viedään
-Minulta lapsivuoteen rauha, joka
-Jos mille suodaan naiselle; mua vihdoin
-Raastellaan tänne taivasalle, ennen
-Kuin palanneet on voimat. Sanokaatte,
-Mik' ilo mull' on elämästä, jotta
-Pelkäisin kuolla? Jatkakaa, -- vaan kuulkaa,
-Käsittäkää mua oikein: elämäni
-Ei maksa korttakaan; mut kunniani
-Pelastaa tahdon. Näin jos luulosyillä
-Mua tuomitaan, -- kun nukkuu kaikki näytteet,
-Pait epäilynne nostamat, -- niin sanon:
-Tää väkivaltaa on eik' oikeutta. --
-Vetoan oraakeliin, hyvät herrat,
-Apollo minut tuomitkoon.
-
-1 TUOMARI.
-                         Se pyyntö
-On aivan oikeutettu. Julki tulkoon
-Apollon nimessä siis ennus vastaus!
-
-    (Muudan virkamies menee ulos.)
-
-HERMIONE.
-Venäjän keisari ol' isäni;
-Jos nyt hän eläisi ja tyttärensä
-Näkisi syytettynä! Oi, jos vainkin
-Hän äärettömän näkis kurjuuteni,
-Ei toki koston silmillä, vaan säälin!
-
-    (Virkamies palajaa, mukanaan Cleomenes ja Dion.)
-
-VIRKAMIES.
-Cleomenes ja Dion, vannokaatte
-Oikeuden miekan kautta, että Delphiss'
-Olette olleet molemmat ja tämän
-Lukitun ennustuksen siellä saaneet
-Apollon papilta, ja että pyhää
-Avanneet ette ole sinettiä
-Ja salaisuutta nähneet.
-
-CLEOMENES ja DION.
-                        Vannomme.
-
-LEONTES.
-Sinetti murtakaa ja lukekaa.
-
-VIRKAMIES (lukee).
-"Hermione on puhdas, Polyxenes nuhteeton, Camillo uskollinen alamainen,
-Leontes luulevainen tyranni, hänen viaton lapsensa laillinen aviolapsi,
-ja kuningas jää ilman perillisettä, jos se, mikä on kadonnut, ei
-löydy."
-
-KAIKKI.
-Siunattu, suur' Apollo!
-
-HERMIONE.
-                        Ylistetty!
-
-LEONTES.
-Luitko oikein?
-
-VIRKAMIES.
-               Luin, herra, aivan
-Niinkuin on tässä kirjoitettuna.
-
-LEONTES.
-Totuutta ennustuksessa ei laisin.
-Kokousta jatkakaa; tuo petost' on.
-
-    (Palvelija tulee kiirein.)
-
-PALVELIJA.
-Kuningas, hyvä kuningas!
-
-LEONTES.
-                         No, mitä?
-
-PALVELIJA.
-Oi, vihaa saanen sanomastani:
-Tuskasta, säikäyksestä äidin tähden
-Poikanne, prinssi, pois on mennyt.
-
-LEONTES.
-                                   Poisko?
-
-PALVELIJA.
-Niin, kuollut.
-
-LEONTES.
-               Vihastunut on Apollo;
-Tekoni väärän rankaisee nyt taivas. --
-    (Hermione pyörtyy.)
-No, mikä siellä?
-
-PAULINA.
-                 Tieto tuo se surmaks
-On kuningattarelle.
-
-LEONTES.
-                    Pois hän viekää!
-Vain tunteen kuohua; se ohi menee. --
-Liiaksi omaa luuloani uskoin. --
-Kokekaa kaikin mahdollisin keinoin
-Pelastaa henki. --
-    (Paulina ja hovinaiset vievät pois Hermionen.)
-Anteeks suo, Apollo,
-Ett' ennustustas pyhää herjasin!
-Sovitan Polyxeneen, vaimoni ma
-Lepytän jälleen, palautan Camillon,
-Jok' oli hurskas, kunnon mies, sen myönnän;
-Kun mun, näet, ajoi epäluulon houreet
-Verisiin koston tuumiin, niin Camillon
-Valitsin myrkyttämään ystäväni
-Polyxeneen; se olis tehty, ellei
-Camillon jalo sydän käskyn kiirett'
-Ois ehkäissyt; ja vaikka kuolemalla
-Hänt' uhkasin ja lahjoill' yllyttelin,
-Jos sit' ei tekisi hän tai sen tekis,
-Niin kunnon miehenä ja ihmisenä
-Hän kuninkaalliselle vieraalleni
-Ilm' antoi hankkeen, tänne jätti suuret
-Hyvyytensä ja epävarman onnen
-Varmaksi antautui saalihiksi,
-Vain kunniasta rikkaana. Oh, kuinka
-Mun ruosteheni rinnalla hän loistaa!
-Ja hurskaudellaan yhä mustemmaksi
-Mun ilkityöni saattaa!
-
-    (Paulina palajaa.)
-
-PAULINA.
-                       Ah! Voi! Auki,
-Kurehet auki, muuten sydämmeni,
-Ne katkaistessaan, itse kätkee!
-
-1 HOVIHERRA.
-                                Mik' on?
-
-PAULINA.
-Tyranni, mikä piina nyt mua vartoo?
-Rovio, teili, ruhjonta vai raipat?
-Vai lyijyssä ja piessä kiehuminen?
-Mit' uutta tuskaa keksitkään ja vanhaa,
-Kun joka sanani sun kiukkus nostaa?
-Julmuutesi ja tuo sun epäluulos, --
-Jota tyhmempää ei keksis poikanulkit
-Ja tyttöletukatkaan, -- aatteleppa,
-Mit' ovat tehneet nuo, ja tule hulluks,
-Rutihulluks aivan; entiset sun hourees
-Ne esimakua vain oli tälle.
-Polyxeneen sa petit, se ei mitään;
-Se narrin löyhyytt' osoitti ja kurjaa
-Vain kiittämättömyyttä; eikä mitään,
-Ett' yritit Camillon maineen tappaa
-Kuninkaan vereen; -- pikku rikoksia,
-Kun suurempia tiedoss' on! ja niistä
-Tuo lapsen heittäminen korpin ruoaks
-On joutavaa, vaikk' ennen pirukin se
-Tulessa itkisi kuin moista tekis;
-Ei syysi suoraan sekään, että kuoli
-Tuo nuori prinssi, jolta mielen jalous --
-Niin nuoress' outo -- mursi sydämmen,
-Kun huomas törkeän ja hupsun isän
-Emoa hellää rääkkäävän; ei, tuot' ei
-Sun panna syyksesi, -- vaan viime työsi --
-Kirousta huutakaa, kun tuon sen julki! --
-Kuningatar, niin, loordit, kuningatar
-Suloisin, lempein kuollut on! Ja vielä
-Ei iske kosto!
-
-1 HOVIHERRA.
-               Varjelkohon Luoja!
-
-PAULINA.
-Niin, totta, kuollut; jos ei sana riitä
-Ja vala, menkää katsomaan. Jos voitte
-Eloa, verta silmiin, huuliin luoda,
-Hipiään lämpöä ja keuhkoon ilmaa,
-Niin jumalina teitä palvelen. --
-Mut sinä, julmus, älä kadu työtäs,
-Se raskaamp' on, kuin kaikki tuskan huudot,
-Siis muut' ei sulle jää kuin epätoivo.
-Tuhannen polvea vaikk' yhtämittaa
-Viistuhatt' vuotta paastois alastonna
-Kaljulla vuorell', alituisen myrskyn
-Ja ikitalven keskellä, niin sinuun
-Jumalat sittenkään ei leppyis.
-
-LEONTES.
-                               Jatka!
-Torua et voi kyllin; katkerinta
-Kiroust' ansaitsenkin.
-
-1 HOVIHERRA.
-                       Vaiti, vaiti!
-Kuink' onkaan asia, niin rikollist' on
-Puheesi julkeus.
-
-PAULINA.
-                 Mua surettaa se.
-Mit' olen rikkonut, sen kadun, kunhan
-Sen huomaan vaan. Ah, naisen kiivautt' olen
-Liiaksi ilmaissut! Sydämmeen häntä
-Syvimpään osasin. -- Miss' apu turhaa,
-On turhaa parku. Älkää tuskastuko
-Sanoistani. Mua ennen rangaiskaa,
-Kun mieleen toin, mik' unheeseen on jääpä.
-Kuningas hyvä, armost' anteeks suokaa
-Tää teko houkan naisen. Rakkauteni
-Kuningattareen -- taaskin houkka! -- Hänest'
-En enää puhu, enkä lapsistanne,
-En, enkä miehestänikään, mi mennyt
-On hänkin. Mieltänne nyt malttakaa,
-Min' olen vaiti.
-
-LEONTES.
-                 Hyvin sinä puhut
-Ja suoraa totuutta, jot' ennen kuulen
-Kuin surkuasi. Pyydän, saata minut
-Kuningattaren ruumiin luo ja prinssin.
-He yhden saakoot leposijan. Siihen
-Syyn kuolemaansa piirrän, ikuiseksi
-Minulle häpeäksi. Päivittäisin
-Käyn heidän haudallaan, ja lohtunani
-On siellä kyyneleet. Niin kauan kuin
-Vain luonto sitä kestää, joka päivä
-Ma lupaan tämän pyhän toimen täyttää.
-Vie minut tuohon murheen majaan. Tule.
-
-    (Lähtevät.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Böhmi. Autio seutu meren rannalla.
-    (Antigonus, sylissä lapsi, ja merimies tulevat.)
-
-ANTIGONUS.
-Varmaanko Böhmiin autiaan on laiva
-Nyt rantaunut?
-
-MERIMIES.
-               Varmaan, mutta, pelkään,
-Poloiseen aikaan; taivas synkistyypi,
-Tuloss' on hirmumyrsky. Totta puhein,
-Vihoissaan taivas on ja hankkeellemme
-Rypistää otsaansa.
-
-ANTIGONUS.
-Sen pyhä tahto täyttyköön! -- Käy laivaan,
-Ja venheest' ota vaari: ennen pitkää
-Ma sua huudan.
-
-MERIMIES.
-Pitäkää kiirettä, ja kauas maihin
-Vain älkää menkö; kurja syntyy ilma;
-Lisäksi petoeläimistään paikka
-Pahassa maineess' ompi.
-
-ANTIGONUS.
-                        Mene; minä
-Pian tulen myös.
-
-MERIMIES.
-                 Sydämmest' iloitsen.
-Kun tuosta pääsin.
-
-    (Menee.)
-
-ANTIGONUS.
-                   Tule, lapsi raukka! --
-Sanotaan, että kummittelee kuolleet;
-Sit' uskonut en ole; vaan jos totta,
-Niin viime yönä äitis näin ma, sillä
-Niin valvoksen ei kaltaist' ole uni.
-Mua haamu lähestyi, se päätään käänsi
-Välistä puolehen ja toiseen; koskaan
-En ole nähnyt surun astiata
-Niin täyttä ja niin somaa. Niinkuin pyhyys,
-Puhtaissa valkovaatteissa hän luotuu
-Kojua, missä makaan, kolmasti
-Mua kumartaa, suuns' aukoo puhuakseen,
-Mut silmät on kuin kaksi lähteensilmää.
-Kun antoi tuska, puhumaan hän puhkes:
-"Antigonus, kosk' ompi sallimus,
-Parempaa tahtoasi vastaan, sinut
-Määrännyt, valaas myöten, heittehelle
-Panemaan lapsi-parkani, niin Böhmiss'
-On erämaita kyllin, itke siellä
-Ja parkumaan se jätä; ja kosk' ijäks
-Se luullaan hukkuneen, niin anna sille
-Nimeksi _Perdita_; mut tämän julman
-Tekosi vuoks et enää näe koskaan
-Paulinaa, vaimoas". -- Näin, vaikeroiden,
-Hän ilmaan haihtui. Säikähdyin, mut pian
-Ma toinnuin taas, ja mietin: todellista
-Tää on eik' unta. Tyhjää ovat unet;
-Mut tällä kertaa taikauskoisesti
-Nyt tuota noudatan ma. Luulen, ett' on
-Hermione saanut surmansa ja ett' on
-Apollon tahto, -- koska lapsi varmaan
-Polyxeneen on, -- että tänne jää se
-Elämään taikka kuolemahan omall'
-Isänsä maalla. -- Hyvin viihdy, kukka!
-    (Laskee lapsen maahan.)
-Jää tuohon; tuoss' on nimes, tuossa tuokin;
-    (Laskee mytyn lapsen viereen.)
-Se sinun on, ja kasvattaa se voi sun,
-Jos onni suopi. -- Myrsky alkaa. -- Raukka,
-Kun äitis virheen tähden näin sä joudut
-Tuhoon ja vaaraan. -- Itkeä en taida,
-Mut sydän verta vuotaa. Mua kurjaa,
-Kun moisen vannoin valan! -- Hyvästi!
-Sää yhä kiihtyy; julman kehtolaulun
-Nyt varmaan saat; en taivast' ole päivin
-Noin synkkää nähnyt. Mikä hirmuhuuto? --
-Pois laivaan joutuun! -- Haa! Kas, tuossa otus!
-Hukassa olen, voi mua!
-
-    (Pakenee, karhun ahdistamana.)
-    (Vanha paimen tulee.)
-
-VANHA PAIMEN.
-Soisin, ett'ei olisi ikää laisinkaan kymmenen ja kolmenkolmatta vuoden
-välillä, tai että nuoriso koko sen ajan nukkuisi; sillä se ei sillä
-välin tee muuta kuin piioille lapsia, vanhoille harmia, varastelee ja
-tappelee. -- Kuulehan vaan! -- Ketkäpä muut, kuin tuollaiset
-yhdeksäntoista- ja kahdenkolmatta-vuotiaat huimapäät tällaisessa
-ilmassa metsällä kävisivät? Ovat säikäyttäneet kaksi parasta
-lammastani, ja varonpa, että susi ne ennen löytää kuin niiden omistaja.
-Jos niissäkään, niin ovat ne varmaan tuolla rannemmalla murattia
-mutustamassa. Auta, onni, jos se on tahtosi! -- Mitä tämä? (Ottaa
-maasta lapsen.) Hyväinen aika, kakara, oikein kaunis kakarat Poikako
-lienee vai likka? Kaunis kappale, oikein kaunis! En ole mikään
-painotaituri, mutta präntti on kamarineitsyen, sen kyllä näen. Jotakin
-patustyötä, jota sopissa, luhdissa ja lehdoissa tehdään. Kuumempi oli
-sen tekijöillä, kuin mitä nyt on tuolla raukalla tuossa. Turviini otan
-sen armeliaisuudesta; odotan kuitenkin, kunnes poikani tulee. Hän
-luikkasi vast'ikään. Hoi, hojoi!
-
-NUORI PAIMEN (alkaa).
-Hoi, hojoi!
-
-VANHA PAIMEN.
-Mitä? Niinkö lähellä! Tuleppa tänne, jos tahdot nähdä jotakin, josta
-kannattaa puhua vielä silloin, kuin olet kuollut ja mädännyt.
-
-    (Nuori paimen tulee.)
-
-Mikä sinun on, poika?
-
-NUORI PAIMEN.
-Olen nähnyt kaksi semmoista näkyä maalla ja merellä, -- ei, en voi
-sanoa merellä, sillä nyt se on kaikki yhtä pilveä. Sen ja taivaan
-väliin ette saisi naskalin kärkeäkään mahtumaan.
-
-VANHA PAIMEN.
-Mitä, poika? Sanohan.
-
-NUORI PAIMEN.
-Jospa vaan näkisitte, kuinka se kiehuu ja kuohuu ja kuinka se
-rantoja pieksee. Mutta tämä ei ole vielä kaikki. Oi, kuinka surkeasti
-ne parkuvat, nuo ihmisraukat! Väliin ovat näkyvissä, väliin
-näkymättömissä; milloin laiva on puhkaista kuun isomastollaan, milloin
-se taas hukkuu kuohuun ja vaahtoon, niinkuin tulppa härkätynnyriin
-heitettäessä. Ja se maajuttu sitten, -- nähdä, kuinka karhu repi
-häneltä lavat irti, kuinka hän huusi minua avukseen ja sanoi, että
-hänen nimensä on Antigonus ja että hän on ylimysmies. Mutta saadakseni
-nyt laivajutun loppuun -- nähdä kuinka sen meri kuumaltaan kulautti, --
-ei, mutta ensin kuinka ne ihmisparat mylvivät ja meri niitä ilkkui, --
-ja kuinka se herra parka mylvi ja karhu häntä ilkkui, ja molemmat
-mylvivät kovemmin kuin meri ja myrsky.
-
-VANHA PAIMEN.
-Jumal' armahtakoon! Milloinka se oli?
-
-NUORI PAIMEN.
-Nyt ihan; en ole silmiäni räpäyttänyt siitä kuin nämät näyt näin.
-Miehet eivät ole vielä vedessä jäähtyneet, eikä karhu vielä
-puoleksikaan herrasta täyttynyt; se jatkaa vielä syöntiään.
-
-VANHA PAIMEN.
-Voi, jos olisin siellä ollut tuota vanhusta auttamassa!
-
-NUORI PAIMEN.
-Jospa olisitte ollut laivan luona niitä auttamassa; siellä ei olisi
-armeliaisuutenne pohjaa saanut.
-
-VANHA PAIMEN.
-Huono juttu, huono juttu! Mutta katsos tätä, poikaseni. Risti nyt
-kätesi! Sinä kohtaat kuolevia, minä kohtaan vastasyntyneitä. Tämä on
-näky, jota kelpaa katsellasi; katsos, oikein ylimyslapsen ristimäpuku!
-Kas, mikä tuo! Ota se, poika, ota ja avaa se. Kas niin, annas nähdä.
-Minulle on ennustettu, että tulen rikkaaksi keijukaisten avulla. Tämä
-on vaihdokas. -- Avaa se: mitä on siinä, poika?
-
-NUORI PAIMEN.
-Nyt olette varakas mies, ukkoseni. Jos nuoruutenne synnit olette
-anteeksi saanut, niin on teillä nyt hyvät päivät. Kultaa, ihka kultaa!
-
-VANHA PAIMEN.
-Se on noidan kultaa, poika; sen saamme kohta nähdä. Ota joutuun, pidä
-kiinni! Kotiin, kotiin suorinta tietä! Poika, me olemme onnenmyyriä, ja
-ollaksemme sitä alati, ei tarvis muuta kuin vaitioloa. -- Lampaat
-menkööt! -- Tule, poikani, suorinta tietä kotiin!
-
-NUORI PAIMEN.
-Menkää te löytöinenne suorinta tietä, minä menen katsomaan, joko se
-karhu on jättänyt sen herran ja onko se paljonkin hänestä syönyt.
-Karhut ovat pahoja vain silloin, kuin ovat nälissään. Jos hänestä on
-mitään jäljellä, niin hautaan sen.
-
-VANHA PAIMEN.
-Se on hyvä työ. Jos siitä, mitä hänestä on jäljellä, voit nähdä, mikä
-mies hän on ollut, niin laita niin, että minäkin saan hänet nähdä.
-
-NUORI PAIMEN.
-Kyllä, kyllä; ja tiedän pitää minua auttaa saamaan hänet hautaan.
-
-VANHA PAIMEN.
-Tämä on onnenpäivä, poikaseni, ja semmoisena päivänä tulee meidän tehdä
-hyvää.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-
-NELJÄS NÄYTÖS.
-
-
-    (Aika esiintyy khoorina.)
-
-AIKA.
-Ma -- joka kaikki tutkin, hyvää säästän,
-Rankaisen pahaa, erheet luon ja päästän, --
-Nyt Ajan nimell' esiinnyn, ja liidän
-Nopeaan lentoon. Ohitse ma kiidän
-Kuustoista vuotta; syvän juovan tuon
-Iloineen, murheinensa umpeen luon.
-Lait hävittää on mulla valta vapaa,
-Kukistaa, muuttaa perittyä tapaa.
-Min' olin ennen synkkää muinaisuutta,
-Oloa näin ma vanhaa sekä uutta,
-Näin kaiken synnyn, tiedän mistä niill' on
-Alkunsa milläin. Nykyisyyden kiillon
-Pimentää voin ma; koht' on hämärässä
-Satuni alku; tiimalasin tässä
-Kun käännän, näyttämö on muuttunut,
-Ja kaikki vaan ol' unta. Luopunut
-Houreistaan on Leontes, murheeseen
-Ja suruun vaipuneena. Kauniiseen
-Nyt Böhmiin siirtykää, ja muistakaatte.
-Ett' oli kuninkaalla poika; saatte
-Nimeksi hälle panna Florizelin.
-Ma Perditasta teille kertoelin,
-Hänest' on tullut ihmeen kaunis nainen;
-Muun jätän kertomatta; kohta vainen
-Sen nähdä saatte. -- Tytär lampurin,
-Ja mikä häntä koskee likemmin,
-Aineeni nyt on. Tarkat olkaa vaankin;
-Lie käytettynä aikaa huonompaankin;
-Jos niin on, kuulkaa sana vakaa silloin:
-Ma soisin, ettei mointa sattuis milloin.
-
-    (Poistuu.)
-
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Böhmi. Huone Polyxeneen hovilinnassa.
-    (Polyxenes ja Camillo tulevat.)
-
-POLYXENES.
-Camillo hyvä, älä kiusaa minua kauemmin. Kipeäksi tulisin, jos täytyisi
-minun jotakin sinulta kieltää, mutta tämän myöntäminen toisi minulle
-kuoleman.
-
-CAMILLO.
-Kuusitoista vuotta on nyt siitä kuin isänmaani näin; vaikka olenkin
-suurimman osan elämääni vieraassa ilmassa elänyt, tahtoisin kuitenkin
-siellä laskea luuni lepoon. Sitä paitse on katuvainen kuningas, minun
-herrani, haettanut minua; voisin häntä hänen syvässä surussaan
-lohduttaa, ainakin niin luulisin; ja siinä toinen syy, joka kehoittaa
-minua lähtemään.
-
-POLYXENES.
-Jos mua rakastat, Camillo, niin älä tee kaikkia hyviä töitäsi tyhjäksi
-sillä, että nyt minut jätät. En voi olla sinua ilman, olet siksi kelpo
-mies; parempi ett'en koskaan olisi sinua omistanut, kuin että näin
-sinut kadotan. Koska olet johdattanut minua yrityksiin, joita ilman
-sinua en voi loppuun saattaa, niin täytyy sinun jäädä tänne itse ne
-perille ajamaan, taikka ottaa mukaasi ne palvelukset, jotka olet
-minulle tehnyt. Jos en ole näitä tarpeeksi palkinnut -- liiaksi
-en sitä koskaan voisi --, niin koetan osoittaa sinulle suurempaa
-kiitollisuutta, josta hyödyn sen, että ystävyytemme lisääntyy. Älä puhu
-enää tuosta onnettomasta maasta, tuosta Sisiliasta, jonka pelkkä
-nimikin jo vaivaa minua, johtaen muistiini tuon katuvaisen, joksi häntä
-sanoit, ja leppyneen kuninkaan, minun veljeni, jonka tappio,
-kadottaessaan verrattoman kuningattarensa ja lapsensa, on vieläkin yhtä
-surkuteltava, kuin jos se olisi äsken tapahtunut asia. Sano, milloin
-näit poikani, Florizel prinssin? Kuninkaat, joilla on pahankuriset
-lapset, eivät ole vähemmän onnettomat kuin ne, jotka kadottavat
-lapsensa, kun nämä jo ovat hyviä tapoja osoittaneet.
-
-CAMILLO.
-Herra, siitä on kolme päivää, kuin prinssin näin. Mitä hauskanpuolista
-toimitettavaa hänellä lienee, sitä en tiedä; mutta ikävyydekseni olen
-huomannut, että hän viime aikoina on ruvennut vieraantumaan hovista ja
-laiminlyömään ruhtinaallisia harjoituksiaan enemmän kuin ennen.
-
-POLYXENES.
-Olen sen minäkin huomannut, Camillo, ja olen siitä huolissani siihen
-määrään, että olen palkannut silmiä urkkimaan, mitä hän poissa
-ollessaan toimittaa; niiltä olen saanut tiedokseni, että hän
-enimmäkseen oleksii alhaisen lampurin talossa, miehen, joka, kuten
-kerrotaan, aivan tyhjästä ja naapureillekin käsittämättömällä tavalla
-on tullut upporikkaaksi.
-
-CAMILLO.
-Olen kuullut puhuttavan semmoisesta miehestä ja että hänellä on
-erinomaisen kaunis tytär, jonka maine on niin laajalle levinnyt, että
-tuskin voi käsittää sitä niin halvasta majasta lähteneeksi.
-
-POLYXENES.
-Osaksi sentapaista olen minäkin tietooni saanut. Varon, että se on se
-syötti, joka poikaani sinne vetää. Sinun pitää seurata minua sinne;
-siellä me, ilmaisematta keitä olemme, rupeamme keskusteluun lampurin
-kanssa, joka, luulemma, on niin yksinkertainen, ett'ei käyne vaikeaksi
-heruttaa hänestä syytä poikani tiheään siellä käyntiin. Pyydän, että
-minua heti autat tässä toimessa ja herkeät nyt Sisiliaa ajattelemasta.
-
-CAMILLO.
-Mielelläni käskyänne noudatan.
-
-POLYXENES.
-Camillo, ystävä! -- Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Seutu sama. Maantie lampurin majan läheisyydessä.
-    (Autolycus tulee laulaen.)
-
-AUTOLYCUS.
-
-    Kun kukkima-aika on kielokin, --
-    Hei, helttuni vaan, ulos maailmaan! --
-    On vuoden aikakin herttaisin,
-    Veren tuopi se talvehen kalpeaan.
-
-    Kun valkenemassa ma paidan nään, --
-    Hei vaan, miten linnut ne laulaa vaan, --
-    Niin syyhyvän tunnen ma sormenpään:
-    Olutves' se on herkkua ruhtinaan.
-
-    Ja naakkain laulu ja rastasten
-    Ja liirutus leivonkin, -- hei vaan! --
-    Se on soittona mulle ja heltullen',
-    Kun heinikossa me kiemaillaan.
-
-Minä olen palvellut Florizel prinssiä ja herrastellut aikoinani
-hienossa sametissa; mutta nyt olen virkaheitto.
-
-    Mut tuotako, kultani, huolehdin?
-    Nyt kirkas on kuudanyö;
-    Minä maat sekä mannut kuljeksin,
-    Se mulla on mielityö.
-
-    Saa reppuri kulkea laukkuineen,
-    Ja saa sitä moni muukin;
-    Minäkin siis kulkurin virkaa teen,
-    Peri vaikkapa jalkapuukin.
-
-Minun erityisyyteni on paitakauppa; kun haukka pesii, varokaa silloin
-pikku pesojanne. Isäni antoi minulle nimen Autolycus; hän oli, niinkuin
-minäkin, Mercuriuksen alla penikoittu, ja hänkin se tuollaisia
-turhanturhia pikkukaluja näpisteli. Arpapelistä ja porttoloista olen
-nämä hetaleet saanut; ja ainoa tulolähteeni on viaton taskuvarkaus.
-Hirsipuut ja kuoliniskut ovat valtateillä liiaksi mahdissa; selkäsauna
-ja hirttämys ovat minulle kauhistuksena; mitä tulevaan elämään tulee,
-niin niistä ajatuksista pääsen nukkumalla. -- Saalis, saalis!
-
-    (Nuori paimen tulee.)
-
-NUORI PAIMEN.
-Annas kun lasken: -- joka yhdestoista jäärä -- kahdeksankolmatta
-naulaa; kahdeksankolmatta naulaa -- punta ja muutamia killinkejä; tuhat
-viisisataa kerittyä -- mitä tekee niiden villat?
-
-AUTOLYCUS (syrjään).
-Jos ansa pitää, niin on kurppa minun.
-
-NUORI PAIMEN.
-Tästä en saa selkoa ilman laskulautaa. -- Annahan olla: mitä pitikään
-minun ostaa keritsijäisjuhlaamme? "Kolme naulaa sokeria, viisi naulaa
-korintteja, riisiryynejä", -- mitä se tuo sisareni riisiryyneillä
-tekee? Mutta isäni on hänet pannut juhlan emännäksi, ja hän osaa
-käskeä, hän. Hän on sitonut neljäkolmatta kukkavihkoa keritsijöitä
-varten; he ovat kolmiäänen laulajia kaikki, ja hyviä laulajia, vaikka
-useimmat ovat tinuria ja paasia, yksi vain puritaani, joka laulaa
-virsiä säkkipillin säestyksellä. Sitten: "sahramia omenatorttujen
-keltaamiseksi, muskottikukkaa, taatelia" -- ei, sitä ei ole listassani
--- "muskottipähkinöitä seitsemän, yksi tai kaksi pötköä inkivääriä" --
-mutta ne minä varaan itselleni -- "neljä naulaa väskynöitä ja sama
-määrä rusinoita".
-
-AUTOLYCUS.
-Voi mua, ett'en olisi syntynytkään!
-
-    (Kiertelee maassa.)
-
-NUORI PAIMEN.
-Mitä, mitä, Herran nimessä?
-
-AUTOLYCUS.
-Apua, apua! Riistäkää vain yltäni nämä ryysyt; ja sitten kuolema,
-kuolema.
-
-NUORI PAIMEN.
-Voi, ihmisparka! Parempi, että saisit enemmän ryysyjä verhoksesi, kuin
-että nuokin vähät menettäisit.
-
-AUTOLYCUS.
-Ah, herraseni, niiden ryöttäisyys vaivaa minua enemmän kuin ne lyönnit,
-joita sain, ja niitä tuli jämeitä ja miljoonittain.
-
-NUORI PAIMEN.
-Mies parka! Miljoona lyöntejä, se lienee jo hyvinkin paljon?
-
-AUTOLYCUS.
-Minut ovat ryöstäneet ja piesseet; rahani ja vaatteeni ovat vieneet ja
-jättäneet nämä ruokottomat ryysyt sijaan.
-
-NUORI PAIMEN.
-Ketkä? Hevosmiehetkö vai jalkamiehet?
-
-AUTOLYCUS.
-Jalkamiehet, herra hyvä, jalkamiehet.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niin kylläkin, jalkamiehet; sen näen vaatteista, jotka ovat sinulle
-jättäneet; jos tuo on hevosmiehen nuttu, niin on se monta kuumaa
-nähnyt. Annahan kätesi, niin autan sinua jaloillesi; kas niin, kätesi
-tänne!
-
-    (Auttaa häntä nousemaan.)
-
-AUTOLYCUS.
-Varovasti, herra, varovasti!
-
-NUORI PAIMEN.
-Voi ihmisparkaa!
-
-AUTOLYCUS.
-Varovasti, herra, varovasti; pelkään että lapaluuni on sijoiltaan.
-
-NUORI PAIMEN.
-No, kuinka on nyt laitasi? Voitko seisoa?
-
-AUTOLYCUS.
-Varovasti, herraseni! (Varastaa rahakukkaron hänen taskustaan.)
-Varovasti! Olette minulle tehnyt oikein rakkauden työn.
-
-NUORI PAIMEN.
-Tarvitsetko rahaa? Voisin antaa sinulle hiukkasen.
-
-AUTOLYCUS.
-Älkää, hyvä, rakas herra, älkää; minulla on sukulainen parin kolmen
-virstan päässä tästä; olin juuri menossa hänen luokseen; häneltä saan
-rahaa ja kaikki, mitä tarvitsen. Älkää, älkää tarjotko minulle rahaa,
-se pahoittaisi mieltäni.
-
-NUORI PAIMEN.
-Minkä sorttinen mies se oli, joka sinut ryösti?
-
-AUTOLYCUS.
-Mies, joka hyvin tuntee neljän kuninkaan lakikirjat. Tiedän, että hän
-kerran on ollut prinssinkin palveluksessa. En voi sanoa, mistä
-hyveestä, mutta varma on, että hänet piestiin ulos hovista.
-
-NUORI PAIMEN.
-Paheesta, tarkoititte kai; hyveitä ei hovista piestä ulos; niitä päin
-vastoin hyväillään, että sinne jäisivät, ja kuitenkin ne siellä vaan
-ohimennen pistäytyvät.
-
-AUTOLYCUS.
-Niin, paheesta, tarkoitin. Tunnen sen miehen hyvin; hänestä tuli sitten
-marakatin kuljettaja ja sitten oikeudenpalvelija ja vihdoin maapoliisi;
-sitten hän pani ylös nukketeatterin, joka kuvaili tuhlaajapoikaa, ja
-nai kattilanpaikkurin lesken peninkulman päästä minun kodistani ja
-kartanostani; ja koeteltuaan kaikenmoiset rakkarinammatit rupesi hän
-vihdoin yksinomaan veijariksi. Olen kuullut häntä puhuteltavan nimellä
-Autolycus.
-
-NUORI PAIMEN.
-Lempo hänet periköön! Taskuvaras, jumalauta, taskuvaras! Kulkee kaikki
-kirkkojuhlat, markkinat ja karhun tanssiaiset.
-
-AUTOLYCUS.
-Aivan niin, herra, sama, sama mies. Se konna se mullekin nämä repaleet
-laittoi.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niin pelkuria konnaa ei ole toista koko Böhmissä. Jos vaan olisit
-tuikeasti häneen katsonut ja sylkenyt häntä silmiin, niin olisi hän
-juossut tiehensä.
-
-AUTOLYCUS.
-Totta puhuen, en ole mikään tappelija; siinä kohden olen heikko, ja sen
-hän, piru olkoon, tiesi.
-
-NUORI PAIMEN.
-Kuinka nyt on laitasi?
-
-AUTOLYCUS.
-Paljon parempi kuin äsken, hyvä herra; voin seisoa ja käydä. Nyt jätän
-teidät hyvästi ja kävelen tästä hiljalleen sukulaiseni tykö.
-
-NUORI PAIMEN.
-Saatanko sinua tielle?
-
-AUTOLYCUS.
-Älkää, soma herra! Älkää, hyvä herra, älkää!
-
-NUORI PAIMEN.
-Hyvästi siis. Minun pitää mennä ostamaan maustimia keritsijäisiimme.
-
-AUTOLYCUS.
-Onnea vaan, rakas herra! (Nuori paimen poistua.) -- Kukkarosi ei liene
-kyllin vari maustimien ostoon. Tulenpa kyllä minäkin sinne teidän
-keritsijäisiinne. Jos en tästä kepposesta haudo vielä toista
-samanlaista ja muuta keritsijöitä lampaiksi, niin pyyhittäköön minut
-kirjoista ja pantakoon nimeni hyveiden rekisteriin.
-
-    Hei, lakkaamatta nyt eteenpäin,
-    Yli vetten ja maan kuin haukka!
-    Mies reipas se kulkevi tietään näin,
-    Mut jälkehen jääpi raukka.
-
-    (Menee.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Seutu sama. Aukea paikka lampurin majan edustalla.
-    (Florizel ja Perdita tulevat.)
-
-FLORIZEL.
-Tuo outo puku suloas vain lisää.
-Et ole paimentyttö, et, vaan Flora,
-Esikko kevään. Keritsijäisenne
-On lemmenjumalien juhla, jossa
-Sin' olet kuningatar.
-
-PERDITA.
-                      Ruhtinaani,
-Mun moittia ei sovi ilvettänne, --
-Anteeksi sanani! -- ett' oman arvon
-Ja maanne loiston himmennätte tuolla
-Maakansan puvulla ja halvan tytön
-Naisjumalaksi laitatte. Jos tyhmyytt'
-Ei olis juhlissamme paljon, jota
-Tavasta sallitaan, niin punastuisin
-Puvussa teidät nähdä, jossa oman
-Kuvani tunnen.
-
-FLORIZEL.
-               Onnen hetki tuo,
-Kun havukkani lentotiensä suuntas
-Isäsi maalle.
-
-PERDITA.
-              Zeus meit' auttakoon!
-Erotus tää mua huolettaa; te, prinssi,
-Pelosta ette tiedä. Vapisen jo,
-Kun aattelen, ett' isännekin tänne
-Vois tuoda sattumus. Kuink' äimistyisi,
-Kun kansissa noin halvoiss' oivan näkis
-Hän teoksensa? Mitä sanoisikaan?
-Ja minä näissä lainahepaleissa
-Kuin kestää voisin katseens' ankaruutta?
-
-FLORIZEL.
-Iloa nyt vaan muista. Jumalatkin
-Ne, Lemmen nöyrtäminä, pukeuivat
-Eläinten muotoisiksi. Härkänä
-Jupiter mylvi, vehreä Neptunus
-Määkötti oinaana, ja panun herra,
-Kultainen Phoibos, oli halpa paimen,
-Niin kuin nyt minä. Heidän muunnokseensa
-Ei syynä kauniimp' ollut kaunotar,
-Eik' aie puhtaampi; ei mun myös ole
-Haluni juljeton, ei himon hehku
-Uskollisuutta palavampi.
-
-PERDITA.
-                         Prinssi,
-Ei rohkeus suurta voi, jos -- kuten pelkään --
-Kuninkaan valta sitä vastustaa.
-Yks kahdesta on välttämätön silloin:
-Joko teidän tulee jättää hankkeenne,
-Tai minun elämä.
-
-FLORIZEL.
-                 Oi, kallis impi,
-Noill' oudoill' aatoksilla älä häiri
-Nyt juhlaamme. Sun omas olen, taikka
-Isäni oma en; en kenenkään,
-En itsenikään oma voi ma olla,
-Jos sun en ole; siinä pysyn, vaikka
-Epäisi kohtalo. Iloitse, impi;
-Nuo mietteet karkoita ja tositoimiin
-Nyt mieles käännä. Tuloss' ovat vieraat;
-Iloinen katsees' olkoon, niinkuin oisi
-Hääpäiväs tämä, jonka tulevaksi
-Olemme vannoneet.
-
-PERDITA.
-                  Oi, onnetar,
-Sa meitä suosi!
-
-FLORIZEL.
-                Vieraat tulevat.
-Iloiseen vastaanottoon valmistaudu,
-Ja laita, että riemu punaa posket.
-
-    (Paimenia tulee, niiden seurassa Polyxenes
-    ja Camillo valepuvussa, vanha ja nuori paimen,
-    Mopsa, Dorcas ynnä muita.)
-
-VANHA PAIMEN.
-Hyi, tytär! Eukko vainaani kun eli,
-Niin tänäpäivänä hän passar' oli,
-Emäntä, piika, edeskäypä, kokki;
-Tervehti, palvel', auttoi kaikkia;
-Lauluksi pisti, tanssiks; milloin yli-
-Ja milloin alipäässä pöytää kieppui,
-Hyväillen kuta kulloin; posket hehkui
-Niin puuhista kuin myöskin virvokkeista;
-Kutakin saastoi, näet. Sin' olet ujo,
-Kuin oisit vieras etkä tämän juhlan
-Emäntä itse. Tervetulleiks sano
-Nää oudot ystävämme; siten tullaan
-Paremmiks ystäviksi. No, kas niin,
-Punasi heitä, näytä mikä olet:
-Juhlamme kuningatar; kas niin, meidät
-Keritsijäisiin tervetulleiks sano,
-Jott' onnistuisi karjas!
-
-PERDITA (Pokyxeneelle.)
-                         Tervetullut!
-Isäni tahto on, ett' olen minä
-Tääll' emäntänä tänään. --
-    (Camillolle.)
-                           Tervetullut!
-Nuo kukat anna, Dorcas. -- Arvo-herrat,
-Ruutua täss' on, rosmariinia,
-Väri ja tuoksu niiss' on koko talven;
-Osanne olkoon armo sekä muisti.
-Juhlaamme tervetulleet!
-
-POLYXENES.
-                        Paimenetar.
-Sulotar; arvaat, että vanhan koreit'
-On talvikukat.
-
-PERDITA.
-               Vuoden vanhetessa,
-Kun kesä viel' ei ole kuollut eikä
-Viluinen talvi syntynyt, -- kas, silloin
-Leukoijat kirjavat on kauneimmillaan;
-Sanovat niitä luonnon äpäriksi:
-Ei niitä meidän tarhass' ole, enkä
-Niist' istukkaiksi liioin huoli.
-
-POLYXENES.
-                                 Miksi,
-Ihana impi, niitä halveksit?
-
-PERDITA.
-Min' olen kuullut sanottavan, että,
-Pait suuren luonnon luontivoimaa, taito
-Ne myöskin kirjavoittaa.
-
-POLYXENES.
-                         Olkoon niinkin;
-Mut luontoa ei muu voi keino muuttaa
-Kuin luonnon luoma keino; ja se taito,
-Mik' auttaa muka luontoa, se luonnon
-On oma taito. Jylhään metsäpuuhun,
-Näet, impi, jalon oksan yhdistämme,
-Näin hedelmöittäen sen halvan kuoren
-Jalolla siemenellä. Se, se taito
-Luontoa auttaa, -- oikeammin muuttaa --
-Mut itse se on luontoa.
-
-PERDITA.
-                        Niin kyllä.
-
-POLYXENES.
-Leukoijia siis kasvitarhaas hanki,
-Äläkä niitä äpäriksi moiti.
-
-PERDITA.
-En niitä varten lastaa maahan pistä,
-Enempää kuin, jos maalattu ma oisin,
-Tuon pojan soisin kiittävän mua siitä
-Ja siksi kosivan. -- Kas, tässä teille
-Meiramit, lavendelit, myrrhat, mintut
-Ja päivikki, mi päivän kanssa nukkuu
-Ja sen kanss' itkein herää; sydänkesän
-Ne kukkia on, jotka miehille
-Kesk'ikäisille sopii. Tervetulleet!
-
-CAMILLO.
-Jos laumaas oisin, jättäisin maan herkut
-Ja silmän herkust' eläisin.
-
-PERDITA.
-                            Oi, silloin
-Niin laihtuisitte, että lävitsenne
-Kävisi talvimyrsky. -- Armas sisko,
-Ollappa kevätkukkia: ne sopis
-Sun ikäkaudelles, ja sun, ja sun,
-Te, joiden impi-oksill' yhä nuokkuu
-Neitsyyden ruusu. -- Oi, Proserpina!
-Ollappa kukat, jotka säikäyksissäs
-Pudotit Pluton vaunuista: narsissit,
-Jotk' ennen pääskyst' ilmestyen, kevään
-Lumovat tuulta; orvonkukat tummat,
-Mut vienommat kuin henkäys Venuksen
-Tai Junon silmäluomet; kalvaat vuokot,
-Jotk' ennen kuin on Phoibos kirkkaimmallaan,
-Kuihtuvat naimatonna, jok' on usein
-Immenkin osa; uljaat orhinpäät,
-Ja liljat kaikenlaiset, kruunulilja
-Ja kurjenmiekka myös, -- jos ne mull' oisi,
-Sitoisin seppeleitä, joilla, armas,
-Sun aivan peittäisin!
-
-FLORIZEL.
-                      Kuin ruumiin?
-
-PERDITA.
-                                    Enkä;
-Kuin nurmen, missä lemmettäret leikkii!
-Vai ruumiin! -- kyllä, jos sa elävänä
-Syliini hautaannut. -- He, tuossa kukat!
-Mut näyttelenhän tässä niinkuin tapa
-On helkajuhlissa. Tää pulska puku
-Mun muuntanut on varmaan.
-
-FLORIZEL.
-                          Mitä teetkin,
-Sen ihanasti teet. Kun puhut, armas,
-Sun soisin aina puhuvan; kun laulat,
-Sun soisin laulain ostavan ja myyvän,
-Kodissas askaroivan, rukoilevan
-Ja almuj' antavan. Ja kun sa tanssit,
-Niin soisin, että oisit meren laine,
-Joka ei muuta tee kuin liikkuu, läikkyy,
-Alati liikkuu, läikkyy. Kaikki toimes
-On pikku kohdissaan niin oivaa, että,
-Jos mitä teetkin, kuningatar-leiman
-Saa kaikki työsi.
-
-PERDITA.
-                  Oi, Doricles, nyt sa
-Liiaksi kehut; jos ei siitä nuoruus
-Ja lämmin veri kaunihina kuultais,
-Todistain, että olet rehti paimen,
-Niin viisast' olis pelko, ett' on pyytees
-Vain petosta.
-
-FLORIZEL.
-              Sull' yhtä vähän, luulen,
-On pelko mielessä, kuin mulla mieli
-Herättää sitä. Pyydän, tule tanssiin;
-Kätesi, armas! Täss' on kyyhkyspari,
-Jok' erota ei aio.
-
-PERDITA.
-                   Toden totta!
-
-POLYXENES.
-Somempaa mökinlasta ei lie koskaan
-Hypellyt nurmikolla; puheet, toimet
-Jalommat ovat, kuin mit' on hän itse.
-Hän liian ylevä on moiseen paikkaan.
-
-CAMILLO.
-Tytölle jotakin hän kertoo, joka
-Sen poskiin veren ajaa; toden totta,
-Maidosta, kermast' on se kuningatar.
-
-NUORI PAIMEN.
-Hei, soitto soimaan!
-
-DORCAS.
-                     Mopsa sun on tyttös;
-Sen muisku höystä sipulilla!
-
-MOPSA.
-                             Kas vaan!
-
-NUORI PAIMEN.
-Vait siellä! Tapoja nyt tulee noutaa.
-Hei, soitto soimaan!
-
-    (Paimenet, miehet ja naiset, tanssivat.)
-
-POLYXENES.
-                     Sano, lampuri,
-Ken on tuo kaunis paimen, joka tanssii
-Sun tyttäresi kanssa?
-
-VANHA PAIMEN.
-                      Doricleeksi
-Sanovat häntä; kehuu, ett' on hyvä
-Hänellä laidun; itse hän sen sanoo,
-Mut uskon sen; hän on kuin ilmi-totuus.
-Hän sanoo tytärtäni lempivänsä.
-Sen uskon myös: niin kuu ei veteen päily,
-Kuin hän se tytön silmiin katsoo, katsoo,
-Ikäänkuin kirjaa lukis. Totta puhein
-Väliä heidän lemmellään ei puolen
-Lie muiskun vertaa.
-
-POLYXENES.
-                    Sieväst' impi tanssii.
-
-VANHA PAIMEN.
-Niin tekee kaikki hän, vaikk'ei mun siitä
-Sopisi kerskata. Jos vain Doricles
-Saa hänet omakseen, niin kapioiksi
-Se tyttö tuo, mit' aavistaa ei saata.
-
-    (Palvelija tulee.)
-
-PALVELIJA.
-Isäntä, isäntä! Jos vaan kuulisitte tuota tuppisaksaa tuolla ulkona,
-niin ettepä koskaan enää tanssisi rummun ja pillin mukaan, eipä edes
-säkkipillikään teitä enää hypittäisi. Hän laskettelee lauluja pikemmin,
-kuin te voisitte laskea rahoja; ne pulppuavat hänen suustaan, ikäänkuin
-hän olisi arkkiviisuista vatsapakolla, ja kaikki kuuntelevat, korvat
-höröllään, hänen lauluansa.
-
-NUORI PAIMEN.
-Hän ei olisi voinut sopivampaan aikaan tulla; tuokaa sisään se mies.
-Minä pidän hiivatin paljon arkkiviisuista, olkoonpa sitten surullinen
-tarina, joka käy iloisella nuotilla, tai oikein lystikäs pätkä
-itkunuotilla.
-
-PALVELIJA.
-Hänellä on viisuja miehille ja naisille, kaikensorttisia; ei ole
-muotisaksalla niin paljon hansikoita varastossaan. Hänellä on mitä
-sievimpiä lemmenlauluja tytöille, ei ollenkaan ruokottomia, joka on
-harvinaista, ja niissä on somat loppukerrat, semmoiset kuin: "hilsula,
-hilsula, hilsumpila, pila", "tuulan, tuulan, tuulan tee", "järvi on
-klaari ja keskellä on saari"; ja missä joku suupaltti riiviö ajattelisi
-rivoja ja hölmäisi suustaan aika tyhmyyden, siinä antaa hän tytön
-vastata: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain pitää!" Ja niin työntää
-hän pois hänet ja tiuskaisee: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain
-pitää!"
-
-POLYXENES.
-Sepä kelpo mies.
-
-NUORI PAIMEN.
-Tosiaankin, se mahtaa olla vallan älykäs mies. Onko hänellä käypää
-tavaraa?
-
-PALVELIJA.
-Hänellä on rihmoja, kaikkia taivaankaaren värisiä; pauloja enemmän,
-kuin mitä yksikään juttuherra Böhmissä voisi ammatissaan käyttää,
-vaikkapa niitä tukuittaisinkin ostettaisi; kertolankaa, villalankaa,
-kamaripalttinaa, liinakangasta, joita kaikkia hän laululla ylistelee,
-ikäänkuin ne olisivat jumalia ja jumalattaria. Voisi tulla siihen
-luuloon, että naisen paita on enkeli; niin kauniisti hän kuvailee sen
-hulpioita ja röyhelöitä.
-
-NUORI PAIMEN.
-No, käskeppä hänet sisään, ja pyydä, että hän laulaa tullessaan.
-
-PERDITA.
-Ja varoita, ettei hän mitään sopimattomia laula.
-
-    (Palvelija menee.)
-
-NUORI PAIMEN.
-Noilla tuppisaksoilla on enemmän kalua kuin voit luulla, sisko.
-
-PERDITA.
-Niin, veikkoseni, tai luulotella.
-
-    (Autolycus tulee laulaen.)
-
-AUTOLYCUS.
-
-    Liinaa lumivalkoista,
-    Sysimustaa harsoa,
-    Hienon hienoja hansikoita,
-    Koko- ja puoli-naamioita,
-    Kalvoisnauhaa, sepaletta,
-    Parasta naisten suitsuketta,
-    Tanuja, vöitä ja rihkamaa
-    Lemmenlahjaks sopivaa,
-    Neulaa, nappia, käherrintä,
-    Naisten kalua parahinta.
-    Ostakaa, pojat, ostakaa,
-    Ett'ei tyttöset suuttua saa.
-    Ostakaa!
-
-NUORI PAIMEN.
-Jos en olisi pihkaantunut tuohon Mopsaan, niin eipä tältä pojalta
-ropoakaan heltiäisi. Mutta kun nyt häntä niin hellin, niin täytynee
-tuosta hellitä jokunen rihmanpätkänen ja hansikkapari.
-
-MOPSA.
-Tuota on minulle luvattu jo ennen juhlaa, vaan ei se nytkään liian
-myöhään tule.
-
-DORCAS.
-Hän on muutakin sinulle luvannut, jos eivät ihmiset valehtele.
-
-MOPSA.
-Sinulle hän on kaikki maksanut, minkä on luvannutkin: ehkäpä lisäksi
-vielä muutakin, jota sinun pitäisi hävetä antaa hänelle takaisin.
-
-NUORI PAIMEN.
-Eikö nyt enää ole tytöillä säällisiä tapoja? Aikovatko alushameensa
-panna siihen, missä kasvojen pitäisi olla? Eikö nyt enää lypsäessä,
-maata pannessa ja leivinuunin ääressä ole aikaa kuiskailla mokomia
-salaisuuksia! Vai täytyykö tuollaista lorunlorua kaikkien vierasten
-kuuluville tuoda? Hyväpä kuitenkin, että vaan kuiskuttelevat. -- Vaiti,
-kielikellot, ei enää sanaakaan.
-
-MOPSA.
-Minä olen valmis. Kuules, sinä lupasit minulle kiiltävän kaulanauhan ja
-hyvänhajuiset hansikat.
-
-NUORI PAIMEN.
-Olenhan sanonut sinulle, että tiellä minut peijasivat ja veivät kaikki
-rahani.
-
-AUTOLYCUS.
-Niin, herra, täällä liikkuu veijareita; pitää olla varuillaan.
-
-NUORI PAIMEN.
-Älä pelkää, mies, täällä ei sinulta mitään viedä.
-
-AUTOLYCUS.
-Olenkin siinä toivossa, sillä minulla on paljon muiden tavaraa.
-
-NUORI PAIMEN.
-Mitä sinulla on? Arkkiviisujako?
-
-MOPSA.
-Osta niitä, hyvä poika, joitakuita; painetuista viisuista minä pidän
-niin paljon, sillä niistähän tietää varmaan, että ne ovat tosia.
-
-AUTOLYCUS.
-Tässä olisi yksi, joka käy sangen surullisella nuotilla: "kuinka
-koronkiskurin vaimo synnytti kaksikymmentä pussillista rahaa, ja kuinka
-sitten rupesi himoamaan käärmeenpäitä ja sammakkohakkelusta."
-
-MOPSA.
-Onko se myöskin tosi? Mitä luulette?
-
-AUTOLYCUS.
-Ihan tosi juttu, eikä kuukautta vanhempi.
-
-DORCAS.
-Jumala minua varjelkoon joutumasta koronkiskurin vaimoksi!
-
-AUTOLYCUS.
-Tässä on mainittuna kätilökin, eräs rouva Juoninen, ja viisi tai kuusi
-kunniallista vaimoa, jotka olivat läsnä. Miksi minä valheita
-kantelisin?
-
-MOPSA.
-Hyvä poika, osta se viisu.
-
-NUORI PAIMEN.
-No, niin, pane ne erikseen ja näytä meille ensin toisiakin viisuja;
-noita muita tavaroitasi ostamme sitten.
-
-AUTOLYCUS.
-Tässä on toinen viisu "kalasta, joka nähtiin rannikolla keskiviikkona
-kahdeksantenakymmenentenä päivänä Huhtikuuta neljäkymmentä jalkaa
-vedenpinnasta ja joka lauloi tämän laulun tyttöjen kovasta sydämmestä":
-luullaan että se oli nainen, joka oli muutettu kylmäksi kalaksi, kun ei
-tahtonut rakastajansa lihanhimoa noudattaa. Se viisu on sangen
-surullinen, ja samaten tosi.
-
-DORCAS.
-Luuletteko, että se varmaan on tosi?
-
-AUTOLYCUS.
-Siitä on viiden oikeuden jäsenen allekirjoitus ja todistajia enemmän
-kuin reppuuni mahtuisi.
-
-NUORI PAIMEN.
-Pane sekin erikseen; vieläkö muuta?
-
-AUTOLYCUS.
-Tässä on hauska viisu, mutta varsin sävykäs.
-
-MOPSA.
-Joitakuita hauskojakin pitää meillä olla.
-
-AUTOLYCUS.
-Katsokaas, tämä tässä on erittäin hauska ja se käy samalla nuotilla
-kuin: "kaks tyttöä priiasi yhtä poikaa". Tuskin on tuolla
-lännenpuolella yhtäkään tyttöä, joka ei tätä laulaisi; se on varsin
-mielukas, sen voin taata.
-
-MOPSA.
-Me osaamme molemmat sen laulaa; jos sinä laulat yhtä ääntä, niin saat
-kuulla; se on kolmiääninen.
-
-DORCAS.
-Olemme jo kuukauden päivät sen tunteneet.
-
-AUTOLYCUS.
-Kyllä minä ääneni laulan; sehän kuuluu ammattiini, tiedämmä. No,
-pitäkää varanne.
-
-    Laulu.
-
-AUTOLYCUS.
-Pois mun täytyy matkustaa,
-Minne, sit' et tietää saa.
-
-DORCAS.
-Niin vain?
-
-MOPSA.
-           Niinkö vain?
-
-DORCAS.
-                        Niin vain?
-
-MOPSA.
-Valan mulle vannoit sie,
-Minut mukanasi vie.
-
-DORCAS.
-Ethän mua jätä vain?
-
-MOPSA.
-Aittaanko vai myllyynkö?
-
-DORCAS.
-Jos sen teet, olet heittiö.
-
-AUTOLYCUS.
-En vain.
-
-DORCAS.
-         Etkö vain?
-
-AUTOLYCUS.
-                    En vain.
-
-DORCAS.
-Mulle vannoit rakkauden.
-
-MOPSA.
-Minullekin vannoit sen.
-Minne menet? sano vain.
-
-NUORI PAIMEN.
-Tämän laulun laulamme loppuun, kun jäämme yksin. Isäni ja herrat
-puhelevat oikein tosissansa, emmekä nyt tahdo heitä häiritä. Tule
-perässäni reppuinesi. Tytöt, minä ostan teille kummallekin jotakin.
-Kauppamies, ensin pitää meidän saada valikoida. -- Tulkaa, tytöt!
-
-AUTOLYCUS (syrjään).
-Mutta kuristaa saat kukkaroasi, saat kuin saatkin.
-
-(Laulaa.)
-
-    Nyöriä ja hihnaa,
-    Pitsiä ja rihmaa,
-    Tytöt sirot, ostakaa.
-    Vannetta ja vyötä,
-    Somaa ripsut yötä,
-    Kaikki uutta, komeaa.
-    Muistakaatte saksaa;
-    Kell' on rahaa maksaa,
-    Saapi mitä haluttaa.
-
-    (Nuori paimen, Autolycus, Dorcas ja Mopsa poistuvat.)
-    (Palvelija palajaa.)
-
-PALVELIJA.
-Isäntä, tuolla on kolme ajuria, kolme lampuria, kolme karjanpaimenta ja
-kolme sikopaimenta, jotka ovat kiireestä kantapäähän ihkasten
-karvaiset. Sanovat olevansa "saturia" ja hyppivät hyppyä, josta tytöt
-sanovat, että se vaan on sekasotkuista koikkimista, kun eivät saa olla
-mukana. Mutta itse he luulevat -- jos se ei vaan käy liian kiivaasti
-muutamilta heistä, jotka eivät muuta ymmärrä kuin jyrään jyrrytystä,
-että se tulee näyttämään sangen sievältä.
-
-VANHA PAIMEN.
-Tiehensä menkööt! Me emme huoli tuommoisesta. Täällä on jo nähty
-typerää hassutusta tarpeeksi. -- Varmaankin, hyvä herra, me pahoitamme
-mielenne.
-
-POLYXENES.
-Noiden mielen pahoitatte, jotka mieltä hyvittävät. Pyydän, sallikaa
-meidän nähdä nuo neljä paimenkolmikkoa.
-
-PALVELIJA.
-Yksi kolmikko heistä on, oman puheensa mukaan, tanssinut kuninkaankin
-edessä, ja huonoinkin heistä tekee kahdentoista ja puolen jalan
-syrjäloikkauksia.
-
-VANHA PAIMEN.
-Älä siinä jaarittele. Koska nämä kunnon vieraat sitä tahtovat, niin
-tulkoot sitten sisään, mutta heti.
-
-PALVELIJA.
-He ovat jo tässä ovella.
-
-    (Palvelija menee.)
-
-    (Kaksitoista satyyriksi puettua talonpoikaa tulee.
-    He tanssivat ja poistuvat.)
-
-POLYXENES.
-Niin, isä, toiste lisää. -- (Syrjään.) Liikaan lienee
-Jo suhde mennyt. -- Ero pitää tulla. --
-Hän kielii tyhmyyttään. -- (Ääneen.) No, kaunis paimen,
-Sydämmelläs on jotain, joka mielen
-Juhlasta vie. Kun minä nuori olin
-Ja lemmissä, niin tyttönipä aivan
-Helyihin käärin; kaupin silkkivarat
-Ma kaikki tyhjensin ja kullan eteen
-Ne karistin. Sin' annat miehen mennä
-Etk' osta mitään. Jos nyt tyttös suuttuis
-Ja rakkauden ja lemmen puutteheksi
-Tuon selittäisi, niin et tietäis, mitä
-Pulassas vastata, jos sydämmelles
-Hän muuten rakas on.
-
-FLORIZEL.
-                     Oi, tiedän, että
-Hän moist' ei kysy joutavaa. Ne lahjat,
-Mitk' on hän multa saapa, sydämmeni
-On kätkössä, jonk' olen luvannut jo,
-Mut viel' en hälle antanut. --
-    (Perditalle.)
-                               Oi, tässä
-Sieluni puran tuolle vanhukselle,
-Jok' on, sen arvaan, lemmiss' ollut hänkin.
-Käteesi tartun, kätöseen, jok' ompi
-Kuin kyyhkyn höyhen pehmyt, valkeampi
-Norsunkin luuta taikka uutta lunta,
-Mi kahdesti on pohjan seulass' ollut.
-
-POLYXENES.
-Mitäpä tuosta tullee? Hellästipä
-Pesevän näyttää nuori paimen kättä,
-Jok' ilmankin on puhdas. -- Häiritsenkö?
-Vakuutteitanne jatkakaa; mun suokaa
-Valanne kuulla.
-
-FLORIZEL.
-                Vierasmiesnä olkaa.
-
-POLYXENES.
-Tää naapuriko myös?
-
-FLORIZEL.
-                    Hän myös ja muutkin
-Kuin ihmiset, maat, taivaat, kaikki: että --
-Vaikk' oisin mailman kruunupäistä suurin
-Ja arvoisin, tai kaunein nuorukainen,
-Mi hurmannut on mailmaa, tai voimass,
-Älyssä ihmist' ylempi, niin turhaa
-Tuo kaikk' ois ilman hänen rakkauttaan.
-Kaikk' uhraan, hälle pyhitän, tai kaikki
-Se tyhjiin rauetkohon!
-
-POLYXENES.
-                       Kaunis tarjo.
-
-CAMILLO.
-Ja suuren lemmen merkki.
-
-VANHA PAIMEN.
-                         Sinä, tyttö,
-Sanotko samaa?
-
-PERDITA.
-               Min' en voi noin hyvin
-Läheskään haastaa, parempaa en suoda.
-Mut hänen sydämmensä puhtauden
-Omastain arvaan.
-
-VANHA PAIMEN.
-                 No niin! Käsi käteen!
-Te, vieraat, olkaa todistajina:
-Hän tyttäreni saa, ja sen kanss' osuutt'
-Omansa verran.
-
-FLORIZEL.
-               Tyttärenne kunto
-Se osuus lie; näet, muudan mies jos kuolee,
-Enemmän mull' on, kuin mit' uneksitte
-Tai aavistatte. Vierasmiesten nähden
-Nyt meidät kihlatkaa.
-
-VANHA PAIMEN.
-                      No, kätes anna, --
-Ja, sinä, tytär.
-
-POLYXENES.
-                 Malta, paimen, hiukan;
-Sull' onko isää?
-
-FLORIZEL.
-                 On; no, mitä siitä?
-
-POLYXENES.
-Hän täst' ei tiedä kai?
-
-FLORIZEL.
-                        Ei, eikä saakaan
-
-POLYXENES.
-Minusta isä poikansa on häissä
-Etevin pöytävieras. Sano: onko
-Isäsi järkitoimiin saamaton.
-Typerä vanhuuttaan, vai leinin lyömä?
-Puhua voiko, kuulla? Miehen miehest
-Erottaa voiko? Omaisuuttaan hoitaa?
-Vuoteenko oma? Lapsi uudestaanko?
-
-FLORIZEL.
-Ei, hyvä herra, hän on aivan terve
-Ja monta ikäistänsä voimakkaampi.
-
-POLYXENES.
-Mut, kautta valkopartani, jos niin on,
-Teet hälle väärin; työs ei ole lapsen.
-Mun poikani, se tietty on, saa itse
-Valita vaimonsa; mut tietty myöskin,
-Ett' isä, jonka ainoa on ilo
-Ihana jälkipolvi, sananvaltaa
-Moisessa tahtoo hankkeessa.
-
-FLORIZEL.
-                            Sen myönnän.
-Mut kiivas herra, toisestapa syystä,
-Jot' ette tietää saa, tät' isälleni
-En ole ilmaissut.
-
-POLYXENES.
-                  Mut ilmaiskaa se.
-
-FLORIZEL.
-En, sit' en tee.
-
-POLYXENES.
-                 Ma pyydän.
-
-FLORIZEL.
-                            En, en voi.
-Nyt kihlaus!
-
-POLYXENES.
-             Nyt ero, hyvä herra;
-    (Ilmoittaa itsensä.)
-En pojaksi sua sanokaan, siks olet
-Sa liian halpa. Valtikanko vaihdat
-Pois paimensauvaan! -- Vanha petturi,
-Ikävä, että hirsipuu vain viikon
-Elämääs lyhentää! -- Ja sinä, velho
-Soma ja sieväsuinen, varmaan tunsit
-Tuon narrin ruhtinaaksi, jonka kiedoit. --
-
-VANHA PAIMEN.
-Voi, sydäntäni!
-
-POLYXENES.
-                Orjantappuroilla
-Suloutes pieksen, teen sun riettaammaksi
-Kuin säätys onkaan. -- Sinä, poika hölmö,
-Jos kuulen vaan, ett' ilvenettä tuota
-Huokailet nähdäksesi, -- jota, luulen,
-Et koskaan näe, -- niin perinnötön olet,
-Et omaa vertani, vaan vierahampi
-Kuin itse Deucalion. Sanani kuule!
-Pois hoviin käy. -- Sä, moukka, vaikka olet
-Vihamme alainen, niin kuolon iskun
-Täll' erää vältät. -- Sinä, viettelys,
-Mi paimon ansainnetkin, jopa tuonkin, --
-Jok' ei, vaikk' arvomme sen sallisikin,
-Sua ansaitse, -- jos tästälähin koskaan
-Tään majan salvan hälle avaat taikka
-Syliisi hänen ruumihinsa suljet,
-Niin sulle keksin surman yhtä julman,
-Kuin itse olet hento.
-
-PERDITA.
-                      Kaikki mennyt!
-En suurin säikkynyt ma; kerran pari
-Sanoa olin hälle suoraan, että
-Se sama aurinko, mi hoviin paistaa,
-Mökiltäkään ei peitä kasvojansa,
-Vaan molempia hellii. -- Menkää, prinssi!
-Sanoinhan, mitä tästä tulee; omaa
-Aatelkaa tilaanne; näin unta minä;
-Nyt valveill' ollen, kuninkuuden heitän
-Ja lampaitani lypsän vain ja itken.
-
-    (Menee.)
-
-CAMILLO.
-Kuink', ukko, voit? Oi, vastaa, johan kuolet.
-
-VANHA PAIMEN.
-En puhua ma voi, en ajatella.
-En tohdi tietää, mitä tiedän. --
-    (Florenzelille.)
-                                 Herra,
-Kolm'yhdeksättä-vuotiaan tapoitte,
-Jonk' oli toivo saada rauhaan kuolla,
-Nukahtaa samaan vuoteeseen kuin isä
-Ja maata päästä hurskaan luiden viereen.
-Mut mestaaja nyt liinoihin mun käärii
-Ja viskaa pois, ja tomuani pappi
-Ei siunaa kirkonmultaan. -- Lemmon hylky,
-Kun tiesit hänet prinssiksi ja sentään
-Voit hälle kihlautua! -- Kaikki mennyt!
-Jos nyt ma kuolisin, niin nähnyt oisin
-Sen hetken, milloin mielelläni kuolen.
-
-FLORIZEL.
-Miks noin mua tarkkaatte? Mun valtaa murhe,
-Vaan eipä pelko; hillitä mua voidaan,
-Mut muuttaa ei; mik' olin, se ma olen,
-Pidätyksestä yllyn vain, mut lempi
-Mua helpost' ohjaa.
-
-CAMILLO.
-                    Armollinen prinssi,
-Isänne luonteen tunnette; nyt häntä
-Ei hyvä puhutella, -- jota, arvaan,
-Te ette aikonekaan --; pelkäänpä, että
-Nyt teitä tuskin nähdäkään hän sietää.
-Siis, kunnes majesteetin viha lauhtuu,
-Hänt' älkää lähetkö.
-
-FLORIZEL.
-                     En aiokaan.
-Camilloko?
-
-CAMILLO.
-           Niin, armollinen prinssi.
-
-PERDITA.
-Olenhan usein ennustanut moista,
-Sanonut usein: "Arvoni se menee,
-Kun tietyks tulee se".
-
-FLORIZEL.
-                       Ei muuten kuin
-Jos minä petän sanani; mut silloin
-Maan kohdun luonto ruhjokoon ja siitä
-Kaikk' idut kadottakoon! -- Nosta silmäsi --
-Pois pyyhi, isä, perintöni; minä
-Perijä olen lempeni.
-
-CAMILLO.
-                     Oi, kuulkaa!
-
-FLORIZEL.
-Kyll', lempeäni; sitä järkeni
-Jos noudattaa, niin järjilläni olen;
-Jos ei, niin tervetullut silloin hulluus;
-Se paremp' on.
-
-CAMILLO.
-               Tuo toivottomuutt' ompi.
-
-FLORIZEL.
-Sit' olkoon; valanihan pidän silloin,
-Ja se on kunniallista. Camillo,
-En, vaikka Böhmin koko loiston saisin
-Ja kaikki, minkä päivän silmä näkee
-Tai kätkee kohtu maan tai meren syvyys
-Poveensa salaa, valaani en riko,
-Jonk' armaalleni vannoin. Siis sua pyydän,
-Isäni kunnon ystävätä, että,
-Kun hän mua kaipaa, -- sillä koskaan häntä
-En enää nähne, -- hyvin puhein hänen
-Vihansa lepytät. Ma onnen kanssa
-Tulevaisuudest' ottelen. Tää kuule
-Ja hälle kerro: merille ma lähden
-Sen kanssa, jot' en omistaa saa maalla.
-Paraiksi tässä lähellä on laiva,
-Vaikk' ei juur' tätä varten varustettu.
-Mihinkä tieni otan, siit' en huoli
-Nyt kertoa ja sit' ei tarvis tietää.
-
-CAMILLO.
-Oi, armas prinssi, soisin, että teissä
-Neuvoille mieli herkemp' oisi taikka
-Hädässä karaistumpi.
-
-FLORIZEL.
-                     Perdita, -- (Vie hänet syrjään.)
-    (CamilloIle.)
-Heti teitä kuulen.
-
-CAMILLO.
-                   Luja hällä päätös
-On paeta. Ma miekkoinen, jos voisin
-Etua tuosta niittää, kaita häntä,
-Palvella, hyödyttää ja siten päästä
-Näkemään rakasta Sisiliata
-Ja onnetonta kuningastani,
-Jot' ikävöin niin suuresti.
-
-FLORIZEL.
-                            Camillo,
-Niin raskaat mua toimet painaa, että
-Unohdan käytöstavat.
-
-    (Aikoo lähteä.)
-
-CAMILLO.
-                     Tuntenette
-Ne halvat rakkauden työt, jotk' olen
-Ma isällenne tehnyt?
-
-FLORIZEL.
-                     Ansionne
-On suuret. Soittoa on isälleni
-Kehua teitä, eikä vähin huoli
-Niin teitä palkita, kuin mielis.
-
-CAMILLO.
-                                 Hyvä.
-Jos todell' uskotte mun kuningasta
-Rakastavan, ja hänen tähtens' sitä,
-Ken hänt' on lähin, teidän korkeuttanne,
-Niin kuulkaa neuvoni: jos hankkehenne,
-Mietitty, vakaa, muuttamista sietää,
-Niin, kautta kunniani, teille näytän,
-Miss' osaksenne kohtelun te saatte
-Arvonne mukaisen, miss' armahanne
-Omistaa voitte, -- josta, kuten huomaan,
-Ei muu kuin -- taivas varjelkohon! -- surma
-Erottaa teitä voi, -- ja naida hänet,
-Ja -- poissa ollessanne niin ma laitan --
-Isänne vihan lepyttää ja häntä
-Taivuttaa suostumukseen.
-
-FLORIZEL.
-                         Mitä sanot?
-Jos sula ihme tuo on mahdollista,
-Niin enemp' oot kuin ihminen, ja sinuun
-Ijäti luotan.
-
-CAMILLO.
-              Onko teillä paikka,
-Mihinkä mennä, tiedossa?
-
-FLORIZEL.
-                         Ei vielä;
-Mut koska äkkisattumus on syynä
-Tekoomme hurjaan, niin nyt antaumme
-Orjiksi sallimalle, kärpäsiksi
-Jokaisen tuulen lennättää.
-
-CAMILLO.
-                           Mua kuulkaa:
-Jos ette tahdo aiettanne muuttaa,
-Vaan pakoon turvata, niin menkää silloin
-Sisiliaan ja siellä itsenne
-Ja prinsessanne -- siksi kai hän tullee --
-Esittäkää Leonteelle; mut puku
-Aviollenne sopiva häll' olkoon.
-Jo näen, kuink' avaa sylinsä Leontes
-Ja itkee teille tulotervehdystään,
-Pojalta anteeks anoo niinkuin oisi
-Se isä itse, nuoren prinsessanne
-Käsiä suutelee, ja vuoroin puhuu
-Vihastaan, lemmestänsä, toisen kiroo
-Syvimpään hornaan, toisen käskee kasvaa
-Aatosta sekä aikaa ripeämmin.
-
-FLORIZEL.
-Camillo hyvä, millä puolustaisin
-Ma käyntiäni.
-
-CAMILLO.
-              Isän, kuninkahan,
-Nimessä tulette te tervehtimään
-Ja lohduttamaan häntä. Tavan, miten
-Käyttäidä teidän tulee, mitä hälle
-Isänne puolest' ilmoittaa, -- ja josta
-Ei neljäs tiedä, -- kirjoitan ma teille.
-Te siitä näette, mitä joka eräll'
-Esittää teidän tulee; näin hän luulee.
-Ett' isän mielen lausutte ja tämän
-Sydämmen paljastatte.
-
-FLORIZEL.
-                      Kiitos sulle!
-Tuo tepsii, tuo.
-
-CAMILLO.
-                 Se taatumpata kuin
-Vesille tiettömille heittäytyä
-Ja tietymättömille rannikoille:
-Ei tiedoss' apua, vaan kurjuus varma;
-Kun yhden pahan vältät, uhkaa toinen;
-Ei mikään taatumpi kuin ankkurinne:
-Se tekee parhaansa, kun pitää teitä,
-Miss' ette itse tahtoiskaan. Pait sitä
-On onni rakkauden taatuin side;
-Sen puhtaan hipiän ja sydämmenkin
-Voi murhe muuttaa.
-
-PERDITA.
-                   Puolet tuost' on totta:
-Voi murhe posken muuttaa, sen ma luulen,
-Mut mielt' ei koskaan.
-
-CAMILLO.
-                       Uskotteko sen?
-Isänne taloss' seitsemähän vuoteen
-Ei toista synny moista.
-
-FLORIZEL.
-                        Oi, Camillo,
-Hän jaloudess' on edellä sen verran,
-Kuin synnyltänsä jäljessä.
-
-CAMILLO.
-                           Ei puutu
-Hän tietoa, sen takaan: voittaa voisi
-Hän monen opettajan.
-
-PERDITA.
-                     Anteeks, herra;
-Punastun kiitokseksi.
-
-FLORIZEL.
-                      Sulo impi! --
-Mut okailla nyt seisomme! -- Camillo,
-Isäni suojelija, ja nyt minun,
-Kotimme lääkäri! Kuin tehdä? Mulla
-Kuninkaan pojan varusteit' ei ole;
-Sisilia ei usko --
-
-CAMILLO.
-                   Huolet' olkaa!
-Te tiedätte, ett' omaisuuteni
-On kaikki siellä. Huolenani olkoon
-Niin teitä ruhtinaiksi huolitella,
-Kuin omaa osaani te näyttäisitte.
-Todisteeks, ett'ei mitään puutu -- kuulkaa!
-
-    (Puhelevat hiljaa keskenään.)
-    (Autolycus tulee.)
-
-AUTOLYCUS.
-Ha, haa! Se rehellisyys, mikä narri se on! ja luottamus, sen
-syliystävä, mikä typerä tolvana! Olen myynyt kaikki kamani: tekokivet,
-rihmat, peilit, hajupallot, soljet, muistitaulut, arkkiviisut, veitset,
-lankavyhdet, hansikat, kengänpaulat, rannerenkaat, sarvisormukset;
-kaikki mun reppuni lihavuus on mennyt. He kiistelevät, kuka ensin saisi
-ostaa, ikäänkuin romuni olisi ollut pyhää ja tuottanut ostajalle
-siunausta; tällä keinoin tulin näkemään, kenen kukkaro paraiten piti
-karvansa, ja minkä näin, sen panin muistiini vastaisuutta varten. Tuo
-nuori narri, joka vain on hiukkaista vajaa ollakseen järkevä mies,
-rakastui niin noihin piikarenkutuksiin, ett'ei tahtonut sorkkaansa
-liikahuttaa, ennenkuin oli saanut sekä nuotit että sanat; ja tämä veti
-muunkin karjan niin minun luokseni, että kaikki heidän muut aistinsa
-istuivat kiinni korviin; olisin voinut alushameen nipistää, tai
-housunlämsästä leikata kukkaron, kenenkään sitä tuntematta, tai viilata
-irti avaimia, joita vitjoissa kantoivat; ei mitään muuta kuultu, ei
-älytty kuin tuon tolvanan laulua ja hänen ihastustaan sen tyhjyydestä,
-niin että tämän huumauksen aikana minä nipistin useimmilta heidän
-kemukukkaronsa; ja jos ei vanhus olisi tullut ja melua nostanut
-tyttärestään ja kuninkaan pojasta ja pelottanut variksiani pois
-akanoista, niin en olisi jättänyt henkiin yhtäkään kukkaroa koko
-armeijassa.
-
-    (Camilla, Florizel ja Perdita tulevat esiin.)
-
-CAMILLO.
-Ei, mutta kirjeeni, mi matkassanne
-Perille menee, epäilyksen poistaa.
-
-FLORIZEL.
-Ja kirje, jonka Leonteelta saatte, --
-
-CAMILLO.
-Lepyttää isän.
-
-PERDITA.
-               Olkaa siunattu!
-Puheenne sulotunteen tuo.
-
-CAMILLO (hommaa Autolycuksen).
-                          Ken tuossa?
-Hän meille tulkoon välikappaleeksi;
-Ei päästää saa mist' apua voi olla.
-
-AUTOLYCUS (syrjään).
-Jos vain ovat kuulleet puheeni, niin ei muuta, kuin oiti hirteen!
-
-CAMILLO.
-Mit', ystävä? Noin miksi vapiset?
-Älä pelkää, mies, ei sulle pahaa tehdä.
-
-AUTOLYCUS.
-Minä olen köyhä vaivainen, hyvä herra.
-
-CAMILLO.
-No niin, olehan vaan; täällä ei sitä kukaan sinulta viene. Mutta mitä
-köyhyytesi ulkokuoreen tulee, täytyy meidän tehdä pieni vaihdos. Siis,
-riisu heti vaatteesi -- se on välttämätöntä, tiedä se -- ja vaihda
-pukua tämän herran kanssa. Vaikka tosin hän siitä tappiolle joutuu,
-niin saat kuitenkin väliä; kas tuossa!
-
-AUTOLYCUS.
-Olen köyhä vaivainen, hyvä herra. -- (Syrjään.) Kyllä minä teidät hyvin
-tunnen.
-
-CAMILLO.
-No, tee joutua! Herra tässä on jo puoliksi kuorittu.
-
-AUTOLYCUS.
-Täyttäkö totta, herra? -- (Syrjään.) Hoksaanpa juonen.
-
-FLORIZEL.
-Joutuun, kuuletko!
-
-AUTOLYCUS.
-Täyttä totta tämä väliraha lienee, mutta minä en voi sitä ottaa vastaan
-hyvällä omallatunnolla.
-
-CAMILLO.
-Riisu, riisu!
-    (Florizel ja Autolycus vaihtavat pukua.)
-Hallitsijatar onnellinen, -- toteen
-Sanani käyköön tää! -- nyt piiloutukaa
-Pensaaseen tuohon; kullan hattu päähän;
-Syvälle painakaa se; kasvot peittoon;
-Pukua muuttakaa ja muotoanne
-Mikäli voitte, jotta tuntematta
-Tulette laivaan, -- vakoojia pelkään.
-
-PERDITA.
-Niin näytelmästä näkyy, että osa
-Siin' olla pitää mullakin.
-
-CAMILLO.
-                           Ei auta. --
-No, valmisko?
-
-FLORIZEL.
-              Jos nyt mun näkis isä,
-Pojakseen ei mua sanoisi.
-
-CAMILLO.
-                          Pois hattu! --
-No, tulkaa, neiti. -- Hyväst', ystävä!
-
-AUTOLYCUS.
-Hyvästi, herra.
-
-FLORIZEL.
-Oh, Perdita, mik' unohtuikaan meiltä!
-Sananen kuule.
-
-    (Keskustelevat syrjässä.)
-
-CAMILLO.
-Ens' työni ilmoittaa on kuninkaalle.
-Ett' ovat paenneet ja minne menneet;
-Pakottavani tällä häntä toivon
-Jälestä lähtemään. Näin seurassansa
-Sisilian nähdä saan, jot' ikävöitsen
-Kuin sairas vaimo.
-
-FLORIZEL.
-                   Onni, meitä johda!
-Nyt rantahan, Camillo, kiiruhdamme.
-
-CAMILLO.
-Jot' ennemmin, sen parempi.
-
-    (Florizel, Perdita ja Camillo poistuvat.)
-
-AUTOLYCUS.
-Kyllä ymmärrän juonen; minä kuulen sen. Avoin korva, valpas silmä,
-nopsa käsi ovat taskuvarkaalle välttämättömät; tarkka nenä on hyvä
-sekin valmistamaan työtä muille aisteille. Hyvä on, näemmä, tähän
-aikaan jumalattoman elää. Mikä vaihto tämä olisi jo ilman välirahaakin!
-Ja minkä välirahan olen tästä vaihdosta saanut! Toden totta, tänä
-vuonna jumalat meitä päästävät läpi käden ja me voimme nyt tehdä
-tekojamme oikein mielihavilla. Itse prinssilläkin on hiukan koiruus
-mielessä, kun pujahtaa varkain pois isänsä luota, venkale kintuissa.
-Jos pitäisin kunniallisena tekona puhua tästä kuninkaalle, niin en sitä
-tekisi; pidän lurjusmaisempana olla asiasta vaiti, ja siinä kohden olen
-uskollinen ammatissani. Piiloon, piiloon! Uutta työtä kuumille
-aivoille! Joka kadunkulmassa, myymälässä, kirkossa, keräjissä ja
-teloituksissa on toimimiehellä jotakin tekemistä.
-
-    (Vanha ja nuori paimen tulevat.)
-
-NUORI PAIMEN.
-Kas nyt vain, mikä te olette mieheksi! Muuta ei ole tässä keinoa kuin
-sanoa kuninkaalle, että tyttö on vaihdokas eikä teidän lihaanne ja
-vertanne.
-
-VANHA PAIMEN.
-No, mutta kuulehan.
-
-NUORI PAIMEN.
-No, mutta kuulkaahan.
-
-VANHA PAIMEN.
-No, puhu sitten!
-
-NUORI PAIMEN.
-Hän ei ole lihaanne ja vertanne; lihanne ja verenne ei siis ole
-kuningasta loukannut, siis hän ei voi lihaanne ja vertanne
-rangaistakaan. Näyttäkää ne kalut, jotka hänellä oli löydettäissä,
-kaikki piilokalut, paitse mitä hänellä itsellään on mukana. Kun tämä on
-tehty, niin laki saa pitkän nenän, sen ma takaan.
-
-VANHA PAIMEN.
-Minä kuninkaalle kerron kaikki tyynni, joka sanan, vieläpä hänen
-poikansa koiruudetkin, joka, sen ma sanon, ei kunniallisen miehen
-tavalla kohtele isäänsä ja minua, kun noin vain tahtoo minusta tehdä
-kuninkaan langon.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niinpä kyllä, vähintäinkin langoksi hänelle olisitte voinut tulla; ja
-silloin olisi verennekin tullut kalliimmaksi, -- sanonko, kuinka monta
-luotia.
-
-AUTOLYCUS (syrjään).
-Viisaasti puhuttu, tyhmyrit!
-
-VANHA PAIMEN.
-Kas niin, nyt kuninkaan luo! Tässä on jotakin tässä mytyssä, joka panee
-hänet korvantaustaansa kynsimään.
-
-AUTOLYCUS (syrjään).
-En tiedä, mitä haittaa nämä valitukset saattavat tehdä herrani paolle.
-
-NUORI PAIMEN.
-Jumala suokoon, että hän olisi linnassa.
-
-AUTOLYCUS (syrjään).
-Vaikka en luonnostani ole rehellinen, olen sitä kuitenkin joskus
-sattumuksesta: -- nyt taskuun tuppisaksan parta! (Ottaa pois
-valepartansa.) -- No, maaukot, minne matka?
-
-NUORI PAIMEN.
-Linnaan, teidän ylhäisyytenne luvalla.
-
-AUTOLYCUS.
-Asianne? Mikä? Kelle? Tuon mytyn laatu? Olinpaikkanne? Nimenne, ikänne,
-varanne, sukunne ja kaikki mikä asiaan kuuluu? Suu puhtaaksi, puhukaa!
-
-NUORI PAIMEN.
-Olemme vain halpaa, yksinkertaista väkeä.
-
-AUTOLYCUS.
-Valhetta! Olette karvaista villi-sukua. Minä en salli valheita. Ne
-eivät sovi muille kuin kauppasaksoille, ja nämäpä usein niitä
-valheitaan meihin sotamiehiin ajavatkin; mutta me maksamme sen heille
-kolikkomitalla, eikä selkämitalla; siis ei maksa vaivaa valheen
-kengillä juosta.
-
-NUORI PAIMEN.
-Teidän armonne, te olitte itse juuri juoksemaisillanne, mutta
-huomasitte kai, että kenkä ahdisti.
-
-VANHA PAIMEN.
-Oletteko hovista, luvalla kysyen?
-
-AUTOLYCUS.
-Luvalla tai luvatta, hovista olen. Eikö jo vaatteuksenikin ole hovin
-tapainen? Eikö käyntini hovin sipsutusta? Eikö minusta hovin lemut
-nenääsi lemahda? Eikö sinun halpuutesi säteile minusta hovin
-ylenkatsetta? Sen tähdenkö, että sinua hyvittelen ja kierrän sinusta
-asiasi, senkötähden en olisi hovista? Minä olen hovimies kiireestä
-kantapäähän, mies, joka voin joko edistää tai vastustaa asiaasi
-hovissa; jonka vuoksi vaadin, et£ä minulle asiasi ilmoitat.
-
-VANHA PAIMEN.
-Kuninkaalle minulla on asiaa.
-
-AUTOLYCUS.
-Entä advokaattia, onko sinulla semmoista?
-
-VANHA PAIMEN.
-Luvalla sanoen, en tiedä.
-
-NUORI PAIMEN.
-Advokaatiksi sanotaan hovikielellä fasaania; sanokaa, ettei teillä
-semmoista ole.
-
-VANHA PAIMEN.
-Ei, herra, ei ole minulla fasaania, ei kukkoa eikä kanaa.
-
-AUTOLYCUS.
-Me, miekot, me noin tyhmät emme ole. Mut noidenlainen voisin sentään
-olla; Sentähden min' en halveksia tahdo.
-
-NUORI PAIMEN.
-Tuo lienee varmaankin ylhäinen hovimies.
-
-VANHA PAIMEN.
-Hänen vaatteuksensa on komea; mutta hän ei sitä sievästi kanna.
-
-NUORI PAIMEN.
-Jota eriskummaisempi, sitä vihaisempi; hän on suuri mies, siitä lyön
-vetoa; senhän näkee jo tuosta hampaiden kaivelemisesta.
-
-AUTOLYCUS.
-Tuo mytty tuossa? Mitä on siinä mytyssä? Ja mitä tuo rasia toimittaa?
-
-VANHA PAIMEN.
-Tässä mytyssä ja tässä rasiassa, niissä on semmoisia salaisuuksia,
-joita ei saa tietää kukaan muu kuin kuningas, ja hän ne saa tietää
-vielä tällä hetkellä, jos vaan pääsen hänen puheillensa.
-
-AUTOLYCUS.
-Ukkoseni, hukkaan on mennyt vaivasi.
-
-VANHA PAIMEN.
-Kuinka niin, herra?
-
-AUTOLYCUS.
-Kuningas ei ole linnassa; hän on mennyt uuteen laivaansa
-vilvoittelemaan ja purkamaan pahaa tuultaan; sillä, jos sinulla on
-kykyä käsittää vakavia asioita, niin tiedä, että kuningas on täynnä
-huolia.
-
-VANHA PAIMEN.
-Niinhän sanotaan; poikansa takia kai, joka tahtoi naida lampurin
-tyttären.
-
-AUTOLYCUS.
-Jos ei lampuria jo ole putkaan pistetty, niin laittaukoon pakoon;
-kiroukset, jotka hän saa kantaa, ja kidutukset, jotka hän saa kärsiä,
-voisivat murtaa mieheltä selän ja hirviöltäkin sydämmen.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niinkö luulette, herra?
-
-AUTOLYCUS.
-Eikä yksin hän tule kärsimään kaikkea, mitä äly voi keksiä haikeata ja
-kosto karvasta; vaan kaikki, jotka ovat hänelle sukua, vaikkapa vain
-viidennessäkymmenennessä polvessa, annetaan pyövelin uhriksi; se on
-tosin hyvin surkeata, mutta välttämätöntä. Rutivanha lammasten
-laamanni, mokomakin oinasten kaitsija koettaa saada tyttärensä
-majesteetiksi! Toiset sanovat, että hän tulee kivitetyksi; mutta
-minusta tämä kuolema on hänelle liian lievä. Laahata valtaistuimemme
-lammaskarsinaan! Kaikki kuolintavat yhteensä ovat liian lieviä,
-kovimmatkin liian helppoja.
-
-NUORI PAIMEN.
-Lieneekö tuolla vanhuksella poikaa? Oletteko siitä mitään kuullut?
-Rohkenen kysyä.
-
-AUTOLYCUS.
-On, on hänellä poika, joka elävältä nyljetään; sitten hunajalla
-rasvataan ja ripustetaan ampiaispesän kohdalle, jossa saa riippua,
-kunnes on henkeä kolmeneljännestä tai kahdeksannes jäljellä; sitten
-herätellään taas henkiin paloviinalla tai muulla väkevällä, jonka
-jälkeen hän, ihan veriseltään ja almanakan kuumimpana päivänä,
-asetetaan kiviseinää vastaan, jossa aurinko häntä katselee suvisella
-silmällään ja jossa hän saa sitä katsella, kunnes kärpäset ovat hänet
-kuiviin syöneet. Mutta mitäpä noista puhelemme, noista kavalista
-konnista, joiden surkeutta vain saattaa nauraa, kun niiden rikos on
-niin kauhea. Sanokaa, -- sillä te näytte olevan suoria, rehellisiä
-miehiä, -- sanokaa, mitä teillä on kuninkaalle asiaa? Jos saan jotenkin
-sopivat hyväntekijäiset, niin saatan teidät hänen luoksensa laivaan,
-esitän teidän persoonanne hänen armollensa ja kuiskaan hänen korvaansa
-hyvän sanan teidän puolestanne. Jos kukaan, paitse kuningasta, on mies
-täyttämään teidän pyyntönne, niin on tässä siihen mies.
-
-NUORI PAIMEN.
-Hänellä näyttää olevan suuri valta; pitäkää miehestä kiinni, antakaa
-hänelle rahaa. Vaikka valta on itsepäinen karhu, voi sitä kuitenkin
-kullalla nenästä vetää. Näyttäkää kukkaronne sisäpuolta hänen kätensä
-ulkopuolelle, ja sillä hyvä. Aatelkaa, jos tullaan kivitetyiksi ja
-elävältä nyljetyiksi!
-
-VANHA PAIMEN.
-Jos suvaitsette, herra, ottaa haltuunne asiamme, niin on tässä kaikki
-kulta, mitä minulla on. Annan saman verran lisää, ja jätän tämän nuoren
-miehen pantiksi, siksi kuin sen teille tuon.
-
-AUTOLYCUS.
-Sittekö, kun olen lupaukseni täyttänyt?
-
-VANHA PAIMEN.
-Niin, herra.
-
-AUTOLYCUS.
-Hyvä! Anna tänne toinen puoli. -- Oletko sinäkin toimessa osallinen?
-
-NUORI PAIMEN.
-Tavallani, herra; mutta vaikka se koskisikin nahkaani, niin toivon
-kuitenkin, ett'ei sitä kokonaan nyljetä.
-
-AUTOLYCUS.
-Ei, se koskee vain lampurin pojan nahkaa. Hirteen se mies! Hänestä on
-tehtävä varoittava esimerkki.
-
-NUORI PAIMEN.
-Lohduttavaa, sangen lohduttavaa! Mutta nyt kuninkaan luo, näyttämään
-näitä ihmeellisiä nähtäviä; hänen tulee saada tietää, että se ei ole
-teidän tyttärenne eikä minun sisareni; muuten olemme hukassa. Minäkin
-annan teille saman verran kuin tämä vanhus, ja jään, niinkuin hän
-sanoo, teille pantiksi, siksi kuin hän sen teille tuo.
-
-AUTOLYCUS.
-Tahdon uskoa teitä. Käykää edeltäpäin rantaan; pitäkää oikealle; minä
-vain hiukan pistäydyn tänne pensastoon, tulen kohta jäljestä.
-
-NUORI PAIMEN.
-Sepä vasta siunattu ihminen, totta tosiaankin, siunattu!
-
-VANHA PAIMEN.
-Menkäämme edeltäpäin, niinkuin hän käski. Hän on vartavasten meille
-hyväntekijäksi valittu.
-
-    (Vanha ja nuori paimen menevät.)
-
-AUTOLYCUS.
-Vaikka halusta tahtoisinkin olla rehellinen, niin huomaan, että onnetar
-sitä ei salli; se tuo saaliin ihan suuhuni. Minua nyt mielistelee kaksi
-hyvää: kulta, ja keino tehdä herralleni, prinssille, pieni palvelus;
-kuka tietää, miksi tässä kerran vielä ylenen. Nuo molemmat sokeat
-myyrät saatan hänen luokseen laivaan. Jos hän sopivaksi näkee heittää
-ne takaisin maalle, ja jos valitukset, joita he aikovat kuninkaalle
-esittää, eivät häntä liikuta, niin sanokoon hän minua tästä
-liiallisesta avuliaisuudestani vaikka konnaksi; sellaiseen arvonimeen
-ja siitä mahdollisesti tulevaan häpeään minä olen tottunut. Tahdon
-heidät hänelle esittää; saatanhan siitä jotakin kostua.
-
-    (Menee.)
-
-
-
-
-VIIDES NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Sisilia. Huone hovilinnassa.
-    (Leontes, Cleomenes, Dion, Paulina y.m. tulee.)
-
-CLEOMENES.
-Olette kyllän tehnyt, katunut
-Kuin pyhimys. Jo täll' on sovitettu
-Jos mitkä synnit; liiaksikin korvaa
-Katumus rikoksen. Siis niinkuin taivas
-Te tehkää: itsellenne anteeks suokaa
-Ja unhottakaa tekin.
-
-LEONTES.
-                     Kun ma häntä
-Hyveineen muistelen, niin muistan aina,
-Mit' olen rikkonut ja itselleni
-Vääryyttä tehnyt, -- vääryytt' ankaraa,
-Kun perillisen vallaltani ryöstin
-Ja surmaan syöksin parhaan puolison,
-Mik' ilona on miehell' ollut.
-
-PAULINA.
-                              Totta,
-Liiankin totta! Vaikka immest' impeen.
-Maailman piirin hakisitte halki
-Ja kaikkein hyveist' yhteen tekisitte
-Ehoimman vaimon, vertaans' sittenkään
-Ei surmaamanne sais.
-
-LEONTES.
-                     Niin, surmaamani!
-Mun surmaamani! Kipeästi koskee
-Sanasi tuo; sun kielelläs se yhtä
-On katkera kuin minun mielessäni.
-Sit' älä usein sano.
-
-CLEOMENES.
-                     Älkää koskaan.
-Tuhannet muuthan asiat nyt oisi
-Paremmin paikallaan ja sydäntänne
-Paremmin kunnostaisi.
-
-PAULINA.
-                      Liette niitä,
-Jotk' uuteen soisitte hänt' avioon?
-
-DION.
-Jos te sit' ette suo, niin maanne teille
-Ei rakas eikä kuninkaanne nimen
-Elossa säilyminen; unhotatte,
-Mi vaara, jos hän lapsetonna kuolee,
-Uhata valtakuntaa vois ja niellä
-Pelokkaan joutoväen. Hurskast' ompi
-Autuutta kiittää kuningatar vainaan;
-Mut hurskaampaa on -- nuorennukseks suvun,
-Nykyisten iloks, turvaks tulevaisten --
-Kuninkaan vuode jälleen siunata
-Somalla puolisolla.
-
-PAULINA.
-                    Vainaan jälkeen
-Ei siihen arvokasta. Taivas tahtoo
-Salaiset aikehensa täytetyiksi.
-Sanoihan jumalallinen Apollo,
-Ja se on myöskin ennuslauseen mieli,
-Ett' ennen ei saa perijää Leontes,
-Kuin laps on löydetty; ja ihmisjärjest'
-On yhtä mahdotonta se, kuin että
-Mun puolisoni hautans' auki murtais
-Ja tänne palajaisi; sillä varmaan
-Hän lapsen kanss' on kuollut. Herraammeko
-Neuvotte vastustamaan jumalia
-Ja heidän tahtoansa? Perijästä
-Ei huolta; kyllä kruunu miehen löytää.
-Arvokkaimmalle suuri Aleksander
-Sen antoi ja näin jälkeläisekseen
-Parhaimman varmaan sai.
-
-LEONTES.
-                        Paulina hyvä,
-Ma tiedän, että Hermionen muiston
-Pyhänä pidät. Oi, jos oisin aina
-Totellut neuvoas, niin nytkin voisin
-Katsella puolisoni avosilmiin
-Ja aarteen ottaa huuliltaan!
-
-PAULINA.
-                             Jok' aarre
-Vaan annist' enentyisi.
-
-LEONTES.
-                        Totta haastat.
-Ei moista vaimoa; siis toista ei.
-Huonompi, vaikka tosin hemmitympi,
-Manata voisi vainaan hengen eloon
-Ja tälle näyttämölle, missä seison
-Nyt rikollisna, ääneen vaikeroimaan:
-"Miks tämän mulle teit?"
-
-PAULINA.
-                         Jos sen hän voisi,
-Ei puuttuis syytä.
-
-LEONTES.
-                   Eikä; varmaan saisi
-Mun murhaamaan sen toisen.
-
-PAULINA.
-                           Oikein. Minä,
-Aaveena tuona, teitä pyytäisin
-Sen silmiin katsomaan ja sanomaan,
-Miks ontto katse tuo loi lemmen teissä.
-Ja sitten kirahtaisin niin, ett' teiltä
-Halkeisi korvat, päätökseksi huutain:
-"Mua muista!"
-
-LEONTES.
-              Tähtösiä! Tähtösiä!
-Muut silmät mustaa hiiltä! -- En, Paulina,
-En vaimosta ma huoli; pois se aatos!
-
-PAULINA.
-Siis, vannokaa, ett'ette koskaan nai,
-Jos min' en lupaa anna.
-
-LEONTES.
-                        En, en koskaan!
-Kautt' autuuteni vannon sen, Paulina.
-
-PAULINA.
-Te, hyvät herrat, valan todistatte.
-
-CLEOMENES.
-Liiaksi koittelette.
-
-PAULINA.
-                     Jos ei toista,
-Hermionen oman kuvan näköist' ihan,
-Silmänsä kohtaa.
-
-CLEOMENES.
-                 Niin, --
-
-PAULINA.
-                          En sano muuta.
-Mut, jos te naida tahdotte, jos varmaan
-Ja välttämättä tahdotte, niin minun
-Valita suokaa kuningatar teille.
-Se ei niin nuori tule olemaan
-Kuin entinen; mut semmoinen se tulee,
-Ett' yksin ensi puolisonne haamu
-Ilolla hänet näkis sylissänne.
-
-LEONTES.
-En nai, Paulina, kunnes luvan annat.
-
-PAULINA.
-Sen saatte, entinen kun kuningatar
-Taas tulee elohon, mut ennen ette.
-
-    (Hovimies tulee.)
-
-HOVIMIES.
-Florizel prinssi, Polyxeneen poika, --
-Siks itsensä hän sanoo -- puolisoineen --
-En nähnyt ole ihanampaa -- pyytää
-Kuninkaan eteen päästä.
-
-LEONTES.
-                        Mitä kuulen?
-Tää tulenta ei sovi isän arvoon;
-Se outous, äkkinäisyys näyttää, ett'ei
-Tahallist' ole se, vaan pakollista
-Ja satunnaista. Entä seurue?
-
-HOVIMIES.
-Vähäinen, halpamainen.
-
-LEONTES.
-                       Prinsessa
-Mukana, niinkö?
-
-HOVIMIES.
-                Ah. niin, kaunein luoma
-Auringon alla.
-
-PAULINA.
-               Oi, Hermione!
-Nykyisyys aina itseänsä kerskaa
-Paremmaks entisyyttä; nyt sun hautas
-Saa väistää toisen tieltä. --
-    (Hovimiehelle.)
-                               Tehän itse
-Sanoitte, kirjoititte -- vaan nyt kylmemp'
-On kirjoituksenne sen esinettä --:
-"Ei hänen vertaans' ole eikä tule".
-Näin runo silloin hälle kiitost' uhkui;
-Sen tulva laskee nyt, kun ihanampaa
-Jo ylistätte.
-
-HOVIMIES.
-              Anteeks suokaa, rouva!
-Tuon toisen melkein unhotin jo; -- anteeks! --
-Tää toinen, -- silmänne jos hänet yltäis,
-Hän kielennekin veisi. Hänpä lahkon
-Jos laittaisi, niin muiden uskon-innon
-Tukehuttaisi hän ja luopioiksi
-Tekisi kaikki.
-
-PAULINA.
-               Naiset myöskin?
-
-HOVIMIES.
-                               Naiset
-Siks häntä lempivät, ett' on hän nainen
-Ja kalliimpi kuin mikään mies; ja miehet
-Siks, ett' on naisist' ihanin.
-
-LEONTES.
-                               Cleomenes,
-Käy ystävines, nouda heidät tänne;
-Tuo heidät syliini.
-
-    (Cleomenes y.m. menevät.)
-
-PAULINA.
-                    Jos meidän prinssi,
-Se kultalaps, nyt eläisi, niin hyvin
-Tuon prinssin seuraks sopisi; ei oisi
-Ijässä kuukautt' eroa.
-
-LEONTES.
-                       Vait, vaiti!
-Hän uudestaan, sen tiedät, multa kuolee,
-Jos häntä mainitaan. Kun näen tuon prinssin.
-Puheesi varmaan mieleen mietteit' ajaa,
-Jotk' ehkä järjen vievät. -- Tuossa ovat. --
-    (Cleomenes, Florizel, Perdita ja seuralaisia tulee.)
-Äitinne, prinssi, oli puhdas vaimo:
-Isänne, kuninkahan, ilmi-kuvan
-Hän teissä loi. Jos kaksikolmatt' oisin, --
-Niin ilmetty on teissä isän muoto,
-Olento, kaikki, että teitä veljeks
-Sanoisin, niin kuin häntäkin, ja monta
-Kujetta kertoisin, joit' ennen teimme.
-Sydämmest' olkaa tervetullut te
-Ja kaunis prinsessanne -- jumalatar! --
-Ah, parin kadotin ma, joka tässä
-Nyt maan ja taivaan välill' oisi voinut
-Ihailtavana seistä niinkuin sinä,
-Ihana pari! Silloin kadotin --
-Kaikk' oma syyni -- uljaan isänne
-Niin seuran kuin myös ystävyyden, hänen,
-Jot' onnenheittonakin vielä kerran
-Halaisin nähdä.
-
-FLORIZEL.
-                Hänen käskystänsä
-Ma tulin tuomaan parhaat tervehdykset,
-Mitk' ystävällinen voi kuningas
-Lähettää veljellensä. Jos ei heikkous,
-Jok' ikää seuraa, oisi hiukan hältä
-Ramua vähentänyt, niin hän itse
-Mitannut oisi maat ja meret, jotka
-Erottaa valtionne toisistansa,
-Nähdäkseen teitä, jota rakastaa --
-Niin sanoa hän käskee -- hartahimmin
-Kaikista kruunupäistä valtiaista.
-
-LEONTES.
-Oi, veljeni, sa kunnon ystävä!
-Tuo vääryys, jonka sulle tein, se taaskin
-Mua kouristaa, ja nämä tervehdykset,
-Niin erin hartaat, omasta mua soimaa
-Hitaudestani. -- Tervetullut meille
-Kuin kevät nurmikolle! Lisäks onko
-Pelottavan Neptunin julmuudelle --
-Ei, epäkohtelulle -- alttiiks pannut
-Noin kalliin aarteen, tervehtääkseen miestä.
-Mi moisen vaivankaan ei väärtti, saati
-Tuollaisen hengen kaupan?
-
-FLORIZEL.
-                          Arvoherra,
-Hän Libyast' on.
-
-LEONTES.
-                 Missä Smalus uros
-Hallitsee pelvolla ja rakkaudella.
-
-FLORIZEL.
-Niin, sieltä, arvoherra, hänen luotaan,
-Jok' eronhetkell' itkusilmin tämän
-Julisti tyttärekseen. Sieltä meidät
-Suotuinen lounatuuli saattoi tänne
-Isäni käskyn täyttämään ja teitä
-Näin tervehtämään. Parhaan seurueeni
-Sisiliasta lähetin ma pois;
-Se matkall' on nyt Böhmiin ilmoittamaan
-Menestystäni Libyassa sekä
-Minun ja puolisoni onnellista
-Tuloa tänne.
-
-LEONTES.
-             Ruttoaineist' ilman
-Peratkoot armon jumalat sen ajan,
-Mink' ootte täällä! Hurskas teill' ol' isä,
-Armosta rikas, jonka korkeutta,
-Vaikk' on se pyhä, loukannut ma olen;
-Vihainen taivas lapsettomaks siitä
-Mun tehnyt on; isänne teiss' on saanut
-Ansaitun armolahjan jumalilta,
-Hyveessä vertaisensa. Mikä onni,
-Jos minäkin nyt tyttären ja pojan
-Noin autuaina nähdä voisin!
-
-    (Hovimies tulee.)
-
-HOVIMIES.
-                            Herra,
-Sanani uskomatont' ois, jos eivät
-Todisteet lähell' oisi. Teitä, herra,
-Mun kauttan' itse Böhmi tervehtääpi
-Ja vaatii vangitsemaan poikansa,
-Jok', arvons' unhottain ja tehtävänsä,
-Isänsä, toiveittensa luota karkas
-Ja paimentytön kanssa.
-
-LEONTES.
-                       Miss' on Böhmi?
-
-HOVIMIES.
-Kaupungissa; ma tulen hänen luotaan.
-Puhelen sekavaa, mut sitä vaatii
-Tää kumma sanomani. Hoviinne
-Kun riensi hän, -- tuot' ihmeparikuntaa
-Vainoovan näytti -- niin hän tiellä kohtas
-Tuon valhedaamin isän sekä veljen,
-Jotk' olivat tään nuoren prinssin kanssa
-Matkanneet maastaan.
-
-FLORIZEL.
-                     Mun Camillo petti,
-Min kunnia ja kunto näihin asti
-Säät kaikki kesti.
-
-HOVIMIES.
-                   Häntä nuhdelkaa,
-Hän kuninkaan on seurassa.
-
-LEONTES.
-                           Camillo?
-
-HOVIMIES.
-Camillo, niin; hänt' äsken puhuttelin.
-Nyt kuulustaa hän noita poloisia.
-Niin raukkainkaan ei vapisevan luulis:
-He polvistuvat, maata suutelevat,
-Kiroovat itseänsä joka sanaan.
-Korvansa tukkein Böhmi heille uhkaa
-Tuhannen surman surmaa.
-
-PERDITA.
-                        Isä parka! --
-Vakoilee meitä taivas; liittoamme
-Ei pyhittää se tahdo.
-
-LEONTES.
-                      Naimisissa?
-
-FLORIZEL.
-Ei, herra, vielä, eikä kenties koskaan;
-Kyll' ennen tähdet maata suutelevat,
-Kuin liittyy alhainen ja ylhäinen.
-
-LEONTES.
-Sanokaa, kuninkaanko tytär on hän?
-
-FLORIZEL.
-On, kun hän tulee vaimokseni kerta.
-
-LEONTES.
-Isänne kiireen tautta sangen myöhään
-Tuo kerta tullee. Surku mun on, surku,
-Kun menetitte hänen suosionsa,
-Johonka teidät velvollisuus sitoi;
-Myös sääli, ett'ei ole valittunne
-Niin rikas arvosta kuin kauneudesta,
-Ollakseen syyllä teidän.
-
-FLORIZEL.
-                         Rohkeutt', annas!
-Vaikk' onnetarkin, vihamieltä näyttäin,
-Meit' isän kanssa vainoisi, ei vois se
-Vähääkään muuttaa lempeämme. -- Pyydän,
-Muistelkaa aikaa, jolloin te olitte
-Mun ikäiseni; niillä tuntein mua
-Nyt puolustakaa; pyynnöstänne isä
-Pois kalliimmankin heittää niinkuin lelun.
-
-LEONTES.
-Siis pyydän hältä kallist' armastanne,
-Kun hänest' on se lelu.
-
-PAULINA.
-                        Liiaks nuoruutt'
-On katseessanne; kuningattarenne
-Ois vielä kuukautt' ennen kuolemaansa
-Paremmin moisen katseen ansainnut
-Kuin tuo, mit' ihailette nyt.
-
-LEONTES.
-                              Juur' häntä
-Ma tällä katseell' aattelin. --
-    (Florizelille.)
-                                 Mut viel' en
-Pyyntöönne ole vastannut: nyt lähden
-Isänne luo; jos pyyteenne ei ole
-Liannut kunniaanne, olen niiden
-Ja teidän ystävä. Sen vuoks nyt lähden
-Tapaamaan häntä; seuratkaa, niin näette,
-Mitenkä onnistuu se. Tulkaa, prinssi.
-
-    (Lähtevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Hovilinnan edustalla.
-    (Autolycus ja muudan ylimys tulevat.)
-
-AUTOLYCUS.
-Sanokaa, hyvä herra, olitteko saapuvilla, kun siitä kerrottiin.
-
-1 YLIMYS.
-Olin saapuvilla, kun mytty avattiin, ja kuulin paimenvanhuksen
-kertomuksen, miten hän oli sen löytänyt. Sitten, lyhytaikaisen
-hämmästyksen jälkeen, käski hän meidän kaikkien lähteä huoneesta.
-Ainoastaan sen olin kuulevinani hänen sanovan, että hän oli lapsen
-löytänyt.
-
-AUTOLYCUS.
-Minua ilahuttaisi tietää asian päätös.
-
-1 YLIMYS.
-Minä vain vaillinaisesti voin tehdä asiasta selkoa; mutta ne muutokset,
-joita huomasin kuninkaassa ja Camillossa, olivat todellisia ihmetyksen
-ilmeitä; niin he toisiinsa tuijottivat, että minusta olivat
-silmäluomensa revähtää; heidän äänettömyytensä puhui, kaikki heidän
-liikkeensä puhuivat; he näyttivät siltä, kuin olisivat kuulleet
-maailman hukkuneen tai maailman pelastuneen. Valtaava heissä näkyi
-hämmästys; vaan tarkinkaan katselija, joka ei tiennyt muuta kuin mitä
-näki, ei olisi voinut sanoa, oliko siihen syynä ilo vai murhe, mutta
-toista tai toista se oli ylenmäärin.
-
-    (Toinen ylimys tulee.)
-
-Tässä tulee mies, joka kenties tietää enemmän. Mitä uutta, Rogero?
-
-2 YLIMYS.
-Ei muuta kuin ilotulituksia. Ennustus on käynyt toteen; kuninkaan tytär
-on löytynyt; sellainen joukko ihmeitä on tunnin kuluessa tullut ilmi,
-että arkkiviisujen tekijäkin joutuisi niistä ymmälle. Tuossa tulee
-Paulina rouvan hovimestari; hän voi kertoa teille lisää. --
-
-    (Kolmas ylimys tulee.)
-
-Mitä nyt kuuluu, herra? Tuo uutinen, jota todeksi vakuutetaan, on niin
-vanhan tarinan kaltainen, että täytyy suuresti epäillä sen
-todenperäisyyttä. Onko kuningas löytänyt perillisensä?
-
-3 YLIMYS.
-On varmaan, jos milloinkaan totuus on asianhaarain kautta selväksi
-tullut. Sen, minkä kuulette, vannoisitte nähneenne, niin yhtäpitävät
-ovat todistukset. Kuningattaren, Hermionen, vaippa -- hänen
-helmikorunsa lapsen kaulassa -- Antigonuksen kirjeet, paikalta löydetyt
-ja hänen tutulla käsialallaan kirjoitetut, -- tytön majesteettisuus ja
-äidinnäköisyys -- hänen ylevä olentonsa, joka on enemmän syntyperän
-kuin kasvatuksen hedelmä, -- ja monet muut seikat todistavat ylen
-varmaksi, että hän on kuninkaan tytär. Näittekö molempien kuningasten
-yhtymisen?
-
-2 YLIMYS.
-En.
-
-3 YLIMYS.
-Olette siis jäänyt osattomaksi näystä, joka pitää nähdä ja jota ei voi
-kertoa. Siinä olisitte nähnyt toisen ilon toista kaunistavan; niin ja
-siten, että suru näytti itkevän sitä, että täytyi jättää heidät
-hyvästi, sillä heidän ilonsa kahlasi kyyneleissä. Siinä silmin
-taivasteltiin, siinä käsin hosuttiin ja kasvoja väänneltiin, jotta
-heidät saattoi vain tuntea vaatteista eikä muodosta. Kuninkaamme, joka
-oli ilon-innoissaan löydettyään tyttärensä, huusi, ikäänkuin ilo
-yht'äkkiä olisi tappioksi muuttunut: "Ah, sun äitisi, sun äitisi!"
-Sitten hän pyytää Böhmiltä anteeksi, sitten halailee vävypoikaansa,
-sitten melkein kuoliaaksi kuristaa tyttärensä syleilyksillään; sitten
-kiittää paimen vanhusta, joka siinä seisoo niinkuin vanha, lahistunut
-kaivonvipu ennenmuistoisilta ajoilta. En ole ikänäni kuullut puhuttavan
-senkaltaisesta yhtymisestä; se hervaisee kertomuksen sitä seuraamasta
-ja tekee kaiken kuvailun mahdottomaksi.
-
-2 YLIMYS.
-Mutta miten kävi Antigonuksen, joka lapsen täältä saattoi pois?
-
-3 YLIMYS.
-Sekin tuntuu vanhalta tarinalta, jolla aina riittää kertomista, vaikka
-nukkuisikin usko ja kaikki korvat olisivat lummessa. Hänet karhu repi
-palasiksi; sen todistaa lampurin poika, jonka sanan taas oikeaksi
-vahvistaa ei ainoastaan hänen yksinkertaisuutensa, -- joka näyttää
-olevan suuri, -- vaan myöskin niistinliina ja sormukset, jotka Paulina
-tuntee Antigonuksen omiksi.
-
-1 YLIMYS.
-Mihin sitten laiva joutui ja hänen seuralaisensa?
-
-3 YLIMYS.
-Haaksirikkoon, samassa tuokiossa kuin heidän herransa kuoli, ja
-lampurin pojan silmäin edessä; niin että kaikki välikappaleet lapsen
-surmille panossa ihan silloin katosivat, kuin se löydettiin. Mutta oi,
-mikä jalo taistelu ilon ja surun välillä Paulinan mielessä! Toinen
-silmä maahan laskeuneena, että oli kadottanut puolisonsa, toinen
-taivaaseen kohouneena, että ennustus oli toteen käynyt. Hän nosti
-prinsessan maasta ja sulki hänet syliinsä niin lujasti, kuin olisi
-aikonut sydämmeensä hänet kiinnittää, jottei vain uudestaan häntä
-kadottaisi.
-
-1 YLIMYS.
-Tämä suurenmoinen kohtaus ansaitsi kyllä kuningasten ja ruhtinasten
-katsomista, sillä sellaisethan sitä näyttelivät.
-
-3 YLIMYS.
-Mutta liikuttavinta kaikesta, ja joka yritti saada minunkin silmäni
-onkeensa -- veden se niistä sai, vaan ei kalaa -- liikuttavinta oli
-nähdä, kerrottaessa kuningattaren kuolemasta ja tavasta, miten hän
-sortui -- kuningas kauniisti sen tunnusti ja sitä valitteli -- kuinka
-sen kuuleminen syvästi koski tyttäreen, kunnes, toisesta tuskan
-ilmauksesta toiseen, hän vihdoin, voikahtaen, itki, niin sanoakseni,
-verta, sillä totta on, että minun silmäni itkusta veristyivät.
-Kivenkovuisinkin sydän siinä muutti karvaa; toiset pyörtyivät, kaikki
-olivat syvästi murheelliset. Jos koko maailma olisi voinut sen nähdä,
-niin olisi voihkina ollut yltä yleinen.
-
-1 YLIMYS.
-Ovatko he palanneet hoviin?
-
-3 YLIMYS.
-Eivät. Kun prinsessa kuuli puhuttavan äitinsä vartalokuvasta, joka on
-Paulinan tallessa, -- jota teosta on monta vuotta tehty ja jonka vasta
-äskettäin suuri italialainen maalari, Julio Romano, on valmiiksi
-saanut, mies, joka, jos hän itse olisi ikuinen ja voisi puhaltaa henkeä
-teoksiinsa, riistäisi luonnolta kaikki kannattajat, niin täydellisesti
-hän sitä jäljittelee; hän on Hermionen tehnyt niin Hermionen
-näköiseksi, että -- niin sanotaan -- voisi häntä puhutella ja jäädä
-odottamaan vastausta; sinne he nyt, rakkautta ahnaillen, kaikki ovat
-menneet, ja aikovat siellä illastaakin.
-
-2 YLIMYS.
-Arvelin kyllä, että hänellä siellä oli jotakin tärkeätä tekeillä, sillä
-Hermionen kuoleman jälkeen hän on salaa kahdesti tai kolmasti päivässä
-käynyt tuossa syrjäisessä asuinmajassa. Mennäänkö mekin sinne ottamaan
-osaa muiden iloon?
-
-1 YLIMYS.
-Kenpä sieltä jäisi pois, jolla on lupa päästä sinne? Jokainen
-silmänräpäys voi synnyttää jonkun uuden ilon; me olemme omasta
-tiedostamme välinpitämättömät, jos jäämme pois. Menkäämme siis!
-
-    (Kaikki kolme ylimystä menevät.)
-
-AUTOLYCUS.
-Jos minussa nyt ei olisi tahran tähdettä entisestä elämästäni, niin
-tulvimalla niitä ylennyksiä sataisi päälleni. Minähän tuon vanhuksen ja
-hänen poikansa saatoin prinssin tykö laivaan; kerroin hälle, mitä olin
-kuullut heidän puhuvan mytystä, enkä tiedäkään, mitä kaikkea; mutta hän
-oli silloin niin suunnattomasti ihastunut lampurin tyttäreen, -- sillä
-siksi hän häntä yhä luuli, -- joka alkoi tulla kovin merikipeäksi; ja
-kun hänen omakaan tilansa ei ollut paljoa parempi, ja tuota kauheata
-ilmaa yhä kesti, niin jäi koko salaisuus selvittämättä. Mutta se on
-minulle yhdentekevää; sillä vaikkapa olisinkin tämän asian päivän
-valoon saattanut, niin ei se olisi minun huonoja asioitani paljonkaan
-parantanut. -- Tuossahan nuo tulevat, joille olen hyvää tehnyt vastoin
-tahtoani, ja esiintyvätpä jo onnensa kukoistuksessa.
-
-    (Vanha ja nuori paimen tulevat.)
-
-VANHA PAIMEN.
-Niin, poikani, minä en enää saa lapsia, mutta sinun poikasi ja
-tyttäresi syntyvät kaikki aatelismiehinä.
-
-NUORI PAIMEN (Autolycukselle).
-Kah, hyvää päivää, herra' Te taannoin epäsitte taistella kanssani
-siksi, ett'en ollut synnynnäinen aatelismies. Näettekö nämä vaatteet?
-Sanokaa, ett'ette näe, ja pysykää luulossanne, ett'en ole synnynnäinen
-aatelismies; mutta yhtä hyvä olisi sanoa, että nämä vaatteet ei ole
-synnynnäisiä aatelismiehiä. Sanokaa minua valehtelijaksi; tehkää se,
-niin saatte nähdä, olenko synnynnäinen aatelismies.
-
-AUTOLYCUS.
-Minä tiedän, herra, että nyt olette synnynnäinen aatelismies.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niin, ja olen se ollut joka aika jo neljä tuntia sitten.
-
-VANHA PAIMEN.
-Niin myös minä, poikaseni.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niin myös te. Mutta minä olin synnynnäinen aatelismies ennen isääni,
-sillä kuninkaan poika paiskasi minulle kättä ja sanoi minua veljeksi;
-ja sitten ne molemmat kuninkaat sanoivat isääni veljeksi; ja sitten
-prinssi, veljeni, ja prinsessa, sisareni, sanoivat isääni isäksi; ja
-sitten me itkettiin; ja ne olivat ensimmäiset aateliskyyneleet, joita
-ikänä olemme vuodattaneet.
-
-VANHA PAIMEN.
-Jos elää saamme, poikaseni, vuodatamme niitä paljon enemmän.
-
-NUORI PAIMEN.
-Niin kyllä; olisipa muuten sula onnettomuus, kun nyt olemme tulleet
-niin rankilliseen asemaan.
-
-AUTOLYCUS.
-Pyydän nöyrimmästi anteeksi kaikki, mitä olen rikkonut teidän
-ylhäisyyttänne vastaan, ja pyydän myöskin, että puhuisitte hyvää minun
-puolestani prinssille, minun herralleni.
-
-VANHA PAIMEN.
-Tee se, poikani; meidän pitää olla jaloja nyt, kun olemme jalosukuisia.
-
-NUORI PAIMEN.
-Lupaatko elämäsi parantaa?
-
-AUTOLYCUS.
-Lupaan, teidän armonne luvalla.
-
-NUORI PAIMEN.
-Kättä sen päälle! Minä vannon prinssille, että sinä olet yhtä
-rehellinen ja kelpo mies kuin mikään böhmiläinen suinkin.
-
-VANHA PAIMEN.
-Sano se vaan, mut älä vanno.
-
-NUORI PAIMEN.
-Mitä? Enkö vannoisi nyt, kun olen aatelismies? Moukat ja poroporvarit
-sanokoot, minäpä vannon.
-
-VANHA PAIMEN.
-Mutta jos se on väärää.
-
-NUORI PAIMEN.
-Olkoon vaikka kuinka väärää, kelpo aatelismies voi sen vannoa ystävänsä
-tähden: -- ja minä vannon prinssille, että sinä olet rohkea ja näppeä
-mies ja ett'et juo itseäsi humalaan, vaikka hyvin tiedän, ett'et ole
-mikään rohkea ja näppeä mies ja että juotkin itsesi humalaan; kuitenkin
-sen vannon, ja toivoisin, että tulisit rohkeaksi ja näppeäksi mieheksi.
-
-AUTOLYCUS.
-Tahdon koettaa, voimieni mukaan.
-
-NUORI PAIMEN.
-Kaikin mokomin koeta tulla rohkeaksi mieheksi. Jos en ihmettele, kuinka
-sinä uskallat juoda itsesi humalaan, vaikk'et olekaan rohkea mies, niin
-älä koskaan minua usko. -- Kuulkaa! Kuningas ja prinssit, koko meidän
-sukumme, menevät nyt katsomaan kuningattaren kuvaa. Tule kanssamme, me
-tahdomme sinua suosia.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Sali Paulinan asunnossa.
-
-    (Leontes, Polyxenes, Florizel, Perdita, Camillo,
-    Paulina, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)
-
-LEONTES.
-Paulina, jalo nainen, minkä lohdun
-Sult' olen saanut!
-
-PAULINA.
-                   Armollinen herra,
-Hyv' oli aikeeni, jos erehdyinkin.
-On täysin palkittu mun hyvät työni.
-Mut että te, kuninkaat kruunupäät.
-Ja vallanperijänne, nämä nuoret,
-Suvaitsette mun majahani tulla,
-On liikaa armoa, jot' eläissäni
-En ehdi koskaan maksaa.
-
-LEONTES.
-                        Oh, Paulina,
-Sua kunnioitus häirii. Tulimme nyt
-Kuningattaren kuvaa katsomaan.
-Mont' esinettä hauskaa, harvinaista
-Salissas ihailimme; mut ei nähty,
-Mit' innoin halaa tyttäreni nähdä,
-Äitinsä kuvaa.
-
-PAULINA.
-               Niinkuin eläissänsä
-Hän oli verraton, niin, luulen, voittaa
-Kuvansa kuollut kaikki, mit' on nähty
-Tai ihmiskäsin tehty; siksi pidän
-Sit' erillään. Täss' on se: siinä elo
-Niin eläväks on mukailtu, kuin koskaan
-Voi uni mukaella kuolemaa.
-Katselkaa vain, ja ihmetelkää! --
-
-    (Paulina vetää syrjään esiripun, niin että
-    Hermionen vartalokuva tulee näkyviin.)
-
-Vait'olonne ma ymmärrän: se paras
-On ihmetyksen ilme. Sanokaahan: --
-Kuningas, ensin te: se eikö ole
-Näköinen, mitä?
-
-LEONTES.
-                Hänen ryhtins' aivan!
-Mua toru, kallis kivi; silloin sanon:
-Hermione olet; ei, ei, hän sä olet,
-Jos et sa toru: niin hän oli hellä
-Kuin laps ja taivaan armo. -- Mut, Paulina,
-Hermione noin kurttuinen ei ollut,
-Noin vanha ei kuin tuo.
-
-POLYXENES.
-                        Ei likimainkaan.
-
-PAULINA.
-Sit' ihmeempi on taiteilijan taito.
-Eteenpäin siirtyin kuusitoista vuotta,
-Hän kuvaa hänet niin, kuin nyt hän eläis.
-
-LEONTES.
-Ja voisikin nyt elää, yhtä paljon
-Lohduksi mulle, kuin nyt sydäntäni
-Tuo näkö kaivelee. Oi, noin hän seisoi
-Elävän ylevänä -- lämmin elo
-Nyt tuoss' on kylmä -- kun hänt' ensin kosin.
-Hyi, häpeän; mua kivi eikö soimaa,
-Ett' olen minä kovempi kuin se?
-Kuninkaallinen patsas, tenhovoimaa
-On suuruudessasi; taas esiin loihdit
-Mun syntini ja elinnesteet imet
-Sä tyttärestäsi, jok' ihmetyksest'
-On kivettynyt hänkin.
-
-PERDITA.
-                      Sallikaatte --
-Sit' älkää taiaks luulko -- että tässä
-Nyt polvistun ja siunausta anon. --
-Oi, äiti, kallis kuningatar, joka
-Elosi päätit, kun sen aloin minä,
-Ojenna kätesi mun suudellani.
-
-PAULINA.
-Anteeksi! Patsas vast' on pystytetty,
-Ei värit vielä kuivat.
-
-CAMILLO.
-                       Syvään, herra,
-On suru teissä juurtunut, kun sit' ei
-Kuustoista ole talvea ja kesää
-Pois voinut puhaltaa tai kuivata.
-Niin kauan tuskin mikään ilo elää,
-Ja suru surmannut ois itsens' aikaa.
-
-POLYXENES.
-Veli hyvä, se jok' oli tähän syypää,
-Häll' olkoon valta ottaa murheest' osaa
-Niin runsaasti kuin tahtoo.
-
-PAULINA.
-                            Jospa oisin
-Tuon arvannut, ett' tämä kuva parka
-Noin teihin koskis -- sillä mun on kivi --
-En sit' ois näyttänyt.
-
-LEONTES.
-                       Sit' älä peitä.
-
-PAULINA.
-Sit' ette katsella saa enää; vihdoin
-Te luulette sen liikkuvan.
-
-LEONTES.
-                           Seis! Älä!
-Kas, surma olkoon, minust' eikö se jo --
-Ken on sen tehnyt? -- Veli, katsokaa,
-Se eikö hengitä, ja lämmin veri
-Sen suoniss' eikö virtaa?
-
-POLYXENES.
-                          Taitoteos!
-Sen huulillahan elo lämmin läikkyy.
-
-LEONTES.
-Ja silmäin loistossa on välähdystä.
-Noin voiko taide eksyttää?
-
-PAULINA.
-                           Sen peitän;
-Kuningas on jo suunniltaan; hän vihdoin
-Sen luulee elävän.
-
-LEONTES.
-                   Paulina, näin
-Mun kaksikymment' anna vuotta luulla.
-Ei kaiken mailman äly voita tätä
-Hulluuden suloisuutta. Älä peitä.
-
-PAULINA.
-Mua surettaa, ett' teitä näin ma kiusaan;
-Kiduttaa voisin vieläkin.
-
-LEONTES.
-                          Oi, tee se;
-Kidutus tuo on maultaan niin maire
-Kuin makein lemmen juoma. -- Yhä tuntuu
-Kuin henki tuosta huokuis. Hieno taltta,
-Kun kiveen veistää hengen! Ilkuttenko,
-Jos häntä suutelen?
-
-PAULINA.
-                    Ei, herran tähden;
-Huulillaan kostea on puna vielä;
-Sen tärväis suutelu, ja maaliin itse
-Te tulisitte. Peitänkö ma kuvan?
-
-LEONTES.
-Ei vuoteen kahteenkymmeneen.
-
-PERDITA.
-                             Sen ajan
-Minäkin tässä katselisin tuota.
-
-PAULINA.
-Nyt joko huone jättäkäätte, taikka
-Varokaa vielä suurempata kummaa.
-Jos voitte sietää sen, niin laitan, että
-Tuo kuva liikkuu, astuu päin ja teitä
-Kätehen tarttuu; mutta silloin luullaan --
-Min kiellän minä -- että paholaisen
-Liitossa olen.
-
-LEONTES.
-               Anna hänen tehdä
-Jos mitä, tyynnä katson; puhua
-Jos mitä, tyynnä kuulen; yhtä helppo
-On antaa hänen puhua kuin käydä.
-
-PAULINA.
-Mut siihen vaaditahan valpas usko. --
-Nyt hiljaa, kaikki; se, ken luulee, että
-Tää luvatont' on taikaa, poistukoon.
-
-LEONTES.
-No, jatka; täält' ei kukaan liikahdakaan.
-
-PAULINA.
-Herätä hänet, soitto! --
-    (Soitantoa.)
-                         Nyt on aika;
-Nyt heitä kivetykses; astu alas;
-Näkijät kaikki hämmästykseen saata.
-Ma hautas umpeen luon; no, tule, riennä;
-Tuonelle jätä jäykkyytes, sun sieltä
-Elämän ilo pelasti. -- Te näette.
-Hän liikkuu.
-    (Hermione astuu alas jalustalta.)
-             Älkää peljästykö: tämä
-On yhtä hurskasta, kuin taikanikin
-On luvallista. Pois hänt' älkää syöskö,
-Ennenkuin taas hän kuolee; muuten hänet
-Tapatte kahdesti. No, kättä hälle!
-Kositte häntä, kun hän oli nuori.
-Nyt vanhana hän kosii.
-
-LEONTES (syleillen häntä).
-                       Hän on lämmin!
-Jos taikaa tää, se yht' on luvallista
-Kuin syöntikin.
-
-POLYXENES.
-                Hän miestään syleilee.
-
-CAMILLO.
-Kapuvi kaulaan. Elossa jos on hän,
-Niin puhukoon hän myös.
-
-POLYXENES.
-                        Niin, ilmi tuokoon,
-Miss' elänyt hän on ja miten päässyt
-On kuolon kourista.
-
-PAULINA.
-                    Jos kerrottaisi,
-Ett' elää hän, niin sitä nauraisitte
-Kuin vanhaa tarinaa; mut nyt sen näette,
-Vaikk' ei hän vielä puhu. Malttakaa. --
-Välittäjäksi, neiti! Polvistukaa
-Ja siunaust' äidiltänne anokaa. --
-Huomatkaa, rouva: Perdita on löytty.
-
-    (Perdita polvistuu Hermionen eteen.)
-
-HERMIONE.
-Jumalat, alas meihin katsokaa,
-Ja armon pyhät maljat vuodattakaa
-Mun tyttäreni päähän! -- Kerro, lapsi.
-Mitenkä pelastuit? Miss' olet ollut?
-Kuink' isäs hoviin löysit? Tiedä, että,
-Kun kertoi Paulina, ett' oraakeli
-Sun elämisestäsi toiveit' antoi,
-Sua odottelin täällä.
-
-PAULINA.
-                      Tuosta toiste;
-Ilonne muuten häiriintyy, kun muutkin
-Kysellä tahtoisivat. -- Yhteen menkää
-Te, miekot voiton saajat. Hurmauksenne
-Levitköön kaikkiin. Minä, vanha kyyhky,
-Oksalle lennän kuivalle, ja siinä
-Eloni loppuun itken puolisota
-Ijaksi kadonnutta.
-
-LEONTES.
-                   Ei, Paulina;
-Sa minult' olet miehen saapa, niinkuin
-Sinulta minä vaimon sain; niin oli
-Valalla sovittu. Sin' olet löynnyt
-Mun omani, vaan kuinka, sit' en tiedä;
-Näin hänet kuollehena, niinkuin luulin,
-Ja monet rukoukset suotta luin
-Ma hänen haudallansa. Kaukaa en
-Sinulle etsi kelpo puolisota --
-Ma tunnen hänen mielensä -- Camillo,
-Tuo ota käsi; kunnias ja kuntos
-On täysin taattu, ja sen vahvistamme
-Me, kaksi kuningasta. -- Lähtekäämme.
-    (Hermionelle.)
-Kuin? -- Katso veljeämme! -- Anteeks suokaa,
-Ett' epäluuloin pyhät katsehenne
-Ma myrkytin! -- Kas, tuossa vävysi,
-Kuninkaan poika, joka taivaan tahdost'
-On tyttäresi ylkämies. -- Paulina,
-Vie meidät jonnekin, miss' ystävyksin
-Kysellä saamme, kertoilla, mit' osaa
-On kukin näytellyt sen pitkän ajan,
-Mink' eross' olimme. Niin, rientäkäämme.
-
-    (Poistuvat.)
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Talvinen tarina, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TALVINEN TARINA ***
-
-***** This file should be named 44840-8.txt or 44840-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/4/4/8/4/44840/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License available with this file or online at
-  www.gutenberg.org/license.
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation information page at www.gutenberg.org
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
-North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
-contact links and up to date contact information can be found at the
-Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/44840-8.zip b/44840-8.zip
deleted file mode 100644
index 530902e..0000000
--- a/44840-8.zip
+++ /dev/null
diff --git a/44840-h.zip b/44840-h.zip
deleted file mode 100644
index 9a5fa04..0000000
--- a/44840-h.zip
+++ /dev/null
diff --git a/44840-h/44840-h.htm b/44840-h/44840-h.htm
index 1acdfdf..d226c11 100644
--- a/44840-h/44840-h.htm
+++ b/44840-h/44840-h.htm
@@ -2,7 +2,7 @@
     "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd">
 <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi">
   <head>
-    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=iso-8859-1" />
+    <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=UTF-8" />
     <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" />
     <title>
       The Project Gutenberg eBook of Talvinen tarina, by William Shakespeare.
@@ -68,45 +68,7 @@ hr.chap {width: 65%}
   </head>
 
 <body>
-
-
-<pre>
-
-The Project Gutenberg EBook of Talvinen tarina, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-
-Title: Talvinen tarina
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: February 8, 2014 [EBook #44840]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TALVINEN TARINA ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-</pre>
-
-
-
+<div>*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44840 ***</div>
 
 <h1>TALVINEN TARINA</h1>
 
@@ -120,44 +82,44 @@ Produced by Tapio Riikonen
 
 
 <p class="p4" />
-<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p>
+<p><b>Näytelmän henkilöt:</b></p>
 
 <p>
 LEONTES, Sisilian kuningas.<br />
-MAMILLIUS, hänen poikansa.<br />
+MAMILLIUS, hänen poikansa.<br />
 CAMILLO,    |<br />
-ANTIGONUS,  |  Sisilian ylimyksiä.<br />
+ANTIGONUS,  |  Sisilian ylimyksiä.<br />
 CLEOMENES,  |<br />
 DION,<br />
-POLYXENES,  Böhmin kuningas.<br />
-FLORIZEL, hänen poikansa.<br />
-ARCHIDAMUS, böhmiläinen ylimys.<br />
+POLYXENES,  Böhmin kuningas.<br />
+FLORIZEL, hänen poikansa.<br />
+ARCHIDAMUS, böhmiläinen ylimys.<br />
 Merimies<br />
 Vanginvartija.<br />
-Vanha paimen, Perditan isäksi luultu.<br />
-Hänen poikansa.<br />
+Vanha paimen, Perditan isäksi luultu.<br />
+Hänen poikansa.<br />
 AUTOLYCUS. veijari.<br />
 Aika, khoorina.<br />
 HERMIONE. Leonteen puoliso.<br />
-PERDITA, Leonteen ja Hermionen tytär.<br />
+PERDITA, Leonteen ja Hermionen tytär.<br />
 PAULINA, Antigonuksen vaimo.<br />
 EMILIA, kuningattaren kamarirouva.<br />
 MOPSA,   | paimenettaria.<br />
 DORCAS,  |<br />
 </p>
 
-<p>Hoviherroja, hovinaisia, ylimyksiä, oikeuden virkamiehiä
+<p>Hoviherroja, hovinaisia, ylimyksiä, oikeuden virkamiehiä
 ja palvelijoita, paimenia ja paimenettaria, vartijoita y.m.</p>
 
-<p>Tapahtuu osittain Sisiliassa, osittain Böhmissä.</p>
+<p>Tapahtuu osittain Sisiliassa, osittain Böhmissä.</p>
 
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2>
+<h2>ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Sisilia. Vierashuone Leonteen hovilinnassa.</span><br />
@@ -165,68 +127,68 @@ ja palvelijoita, paimenia ja paimenettaria, vartijoita y.m.</p>
 </p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Jos joskus, Camillo, satutte Böhmissä käymään samanlaisessa toimessa,
-kuin mikä nyt on minun virkaintoni liikkeelle pannut, niin saattepa,
-kuten sanoin, nähdä, että suuri on erotus meidän Böhmin ja teidän
-Sisilian välillä.</p>
+Jos joskus, Camillo, satutte Böhmissä käymään samanlaisessa toimessa,
+kuin mikä nyt on minun virkaintoni liikkeelle pannut, niin saattepa,
+kuten sanoin, nähdä, että suuri on erotus meidän Böhmin ja teidän
+Sisilian välillä.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Luulenpa, että ensi kesänä Sisilian kuningas aikoo Böhmin kuninkaalle
-maksaa velkansa ja käydä vuorovierailulla.</p>
+Luulenpa, että ensi kesänä Sisilian kuningas aikoo Böhmin kuninkaalle
+maksaa velkansa ja käydä vuorovierailulla.</p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Vaikka vieraanvaramme tuottaakin meille häpeätä, niin on kuitenkin hyvä
-tahto puolustuksenamme; sillä tosiaankin &mdash;</p>
+Vaikka vieraanvaramme tuottaakin meille häpeätä, niin on kuitenkin hyvä
+tahto puolustuksenamme; sillä tosiaankin &mdash;</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Mitä joutavia!</p>
+Mitä joutavia!</p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Toden totta, puhun täydestä sydämmestä: me emme voi sellaisella
-loistolla &mdash; niin suurenmoisella &mdash; en tiedä kuinka sanoa. &mdash;
-Pitänee antaa teille unijuomaa, että aistinne eivät tajuaisi
-puutteellisuuttamme, eivätkä meitä ainakaan moittisi, jos eivät
+Toden totta, puhun täydestä sydämmestä: me emme voi sellaisella
+loistolla &mdash; niin suurenmoisella &mdash; en tiedä kuinka sanoa. &mdash;
+Pitänee antaa teille unijuomaa, että aistinne eivät tajuaisi
+puutteellisuuttamme, eivätkä meitä ainakaan moittisi, jos eivät
 kehuakaan saattaisi.</p>
 
 <p>CAMILLO.
 Liian kalliisti maksatte vapaaehtoisen tarjon.</p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Uskokaa minua, minä puhun niin kuin tietoni käskee ja niin kuin suoruus
+Uskokaa minua, minä puhun niin kuin tietoni käskee ja niin kuin suoruus
 vaatii.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Sisilia ei milloinkaan voi Böhmille osoittaa liikaa ystävyyttä. He
-kasvoivat yhdessä lapsina, ja silloin heihin juurtui keskinäinen
-rakkaus niin suuri, että sen nyt täytyy aluvia työntää. Sitten kuin
-kypsynyt arvo ja kuninkaalliset velvollisuudet erottivat heidät
+Sisilia ei milloinkaan voi Böhmille osoittaa liikaa ystävyyttä. He
+kasvoivat yhdessä lapsina, ja silloin heihin juurtui keskinäinen
+rakkaus niin suuri, että sen nyt täytyy aluvia työntää. Sitten kuin
+kypsynyt arvo ja kuninkaalliset velvollisuudet erottivat heidät
 toisistaan, ovat he, vaikk'ei itse kohdastansa, kuitenkin
-kuninkaallisten edustajien kautta yhtyneet vaihtamaan lahjoja, kirjeitä
-ja ystävällisiä lähetyksiä, niin että erilläänkin ollen ovat näyttäneet
-yhdessä olevan, paiskanneet kättä ikäänkuin pohjattoman syvyyden ylitse
-ja syleilleet toisiaan ikäänkuin vastakkaisten ilmain ääriltä. &mdash;
-Jumala heidän ystävyyttään varjelkoon!</p>
+kuninkaallisten edustajien kautta yhtyneet vaihtamaan lahjoja, kirjeitä
+ja ystävällisiä lähetyksiä, niin että erilläänkin ollen ovat näyttäneet
+yhdessä olevan, paiskanneet kättä ikäänkuin pohjattoman syvyyden ylitse
+ja syleilleet toisiaan ikäänkuin vastakkaisten ilmain ääriltä. &mdash;
+Jumala heidän ystävyyttään varjelkoon!</p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Luulenpa ettei maailman pahuus eikä mikään voi sitä muuttaa. Teille
-tuottaa sanomatonta iloa nuori Mamillius prinssinne; hän on
-toivehikkain nuorukainen, minkä ikänäni olen nähnyt.</p>
+Luulenpa ettei maailman pahuus eikä mikään voi sitä muuttaa. Teille
+tuottaa sanomatonta iloa nuori Mamillius prinssinne; hän on
+toivehikkain nuorukainen, minkä ikänäni olen nähnyt.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Minulla on samat hyvät toiveet hänestä kuin teilläkin. Hän on
-erinomainen lapsi, hän oikein virvoittaa alamaista ja lohduttaa vanhaa
-sydäntä. Ne, jotka sauvain nojassa kulkivat, ennen kuin hän oli
-syntynyt, toivovat elävänsä siksi, että näkisivät hänet miehenä.</p>
+Minulla on samat hyvät toiveet hänestä kuin teilläkin. Hän on
+erinomainen lapsi, hän oikein virvoittaa alamaista ja lohduttaa vanhaa
+sydäntä. Ne, jotka sauvain nojassa kulkivat, ennen kuin hän oli
+syntynyt, toivovat elävänsä siksi, että näkisivät hänet miehenä.</p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Kuolisivatko he muuten mielellään?</p>
+Kuolisivatko he muuten mielellään?</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Varmaankin, jos ei heillä olisi muuta syytä toivoa pitempää elämää.</p>
+Varmaankin, jos ei heillä olisi muuta syytä toivoa pitempää elämää.</p>
 
 <p>ARCHIDAMUS.
-Jos ei kuninkaalla olisi poikaa, mielisivät he sauvain nojassa käydä,
-kunnes hän saisi pojan.</p>
+Jos ei kuninkaalla olisi poikaa, mielisivät he sauvain nojassa käydä,
+kunnes hän saisi pojan.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat.)</span><br />
@@ -243,189 +205,189 @@ kunnes hän saisi pojan.</p>
 <span style="margin-left: 2em;">Camillo ja seuralaisia tulee.)</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Vetisen kuun jo paimen yhdeksästi<br />
-On nähnyt vaihtuvan sen jälkeen kuin<br />
-Jäi meiltä valtaistuin tyhjillensä;<br />
+Vetisen kuun jo paimen yhdeksästi<br />
+On nähnyt vaihtuvan sen jälkeen kuin<br />
+Jäi meiltä valtaistuin tyhjillensä;<br />
 Ja saman verran aikaa kiitoksetkin<br />
-Ne meiltä veis, ja sittenkin me velkaan<br />
-Ikuiseen jäisimme. Siis niinkuin nolla,<br />
-Jok' oikean saa paikan, samoin minä<br />
-Yhdellä "kiitän" kertaan monta tuhatt'<br />
-Edellä käypää.<br />
+Ne meiltä veis, ja sittenkin me velkaan<br />
+Ikuiseen jäisimme. Siis niinkuin nolla,<br />
+Jok' oikean saa paikan, samoin minä<br />
+Yhdellä "kiitän" kertaan monta tuhatt'<br />
+Edellä käypää.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Säästäkäätte kiitos</span><br />
-Lähtöönne asti.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Säästäkäätte kiitos</span><br />
+Lähtöönne asti.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Huomenna on lähtö.</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Huomenna on lähtö.</span><br />
 Kotona jotain varon tapahtuneen<br />
 Poiss' ollessani, varon vinhan tuulen<br />
-Siell' yltyvän, jok' ajaa huudahtamaan:<br />
-"Niin kävi, paha kyllä". Sitä paitse<br />
-Liiaksi teitä vaivaan.<br />
+Siell' yltyvän, jok' ajaa huudahtamaan:<br />
+"Niin kävi, paha kyllä". Sitä paitse<br />
+Liiaksi teitä vaivaan.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Pääni pidän,</span><br />
-Sit' ette käännä.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Pääni pidän,</span><br />
+Sit' ette käännä.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Lähteä mun täytyy.</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Lähteä mun täytyy.</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Vain viikko vielä.<br />
+Vain viikko vielä.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Ei, ei, huomenna.</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-No, aika tasan siis; ja sitä vastaan<br />
-Ei inttämistä.<br />
+No, aika tasan siis; ja sitä vastaan<br />
+Ei inttämistä.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Älkää kiusatko!</span><br />
-Ei toista ketään maailmassa, joka<br />
-Mun valtaa niin kuin te; niin kävis nytkin,<br />
-Jos vaatis sitä tarve, vaikka kohta<br />
-Mun täytyisikin kieltää. Toimet kotiin<br />
-Mua käskevät; jos estätte nyt mua,<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Älkää kiusatko!</span><br />
+Ei toista ketään maailmassa, joka<br />
+Mun valtaa niin kuin te; niin kävis nytkin,<br />
+Jos vaatis sitä tarve, vaikka kohta<br />
+Mun täytyisikin kieltää. Toimet kotiin<br />
+Mua käskevät; jos estätte nyt mua,<br />
 Niin vitsaust' on mulle rakkautenne,<br />
-Ja jäämiseni rasitusta teille;<br />
-Sen vältän näin: hyvästi, veliseni!<br />
+Ja jäämiseni rasitusta teille;<br />
+Sen vältän näin: hyvästi, veliseni!<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Kuningatarko mykkä? Puhukaa.<br />
+Kuningatarko mykkä? Puhukaa.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 Ma aioin vaiti olla, kunnes teille<br />
-Hän vannoisi, ett'ei hän jäisi. Liiaks<br />
-On pyyntönnekin mieto; sanokaatte:<br />
-Böhmiss' on kaikki hyvin, tieto sieltä<br />
-Vast' ikään tänne sai; se sanokaa,<br />
-Niin aseet hältä riisutte.<br />
+Hän vannoisi, ett'ei hän jäisi. Liiaks<br />
+On pyyntönnekin mieto; sanokaatte:<br />
+Böhmiss' on kaikki hyvin, tieto sieltä<br />
+Vast' ikään tänne sai; se sanokaa,<br />
+Niin aseet hältä riisutte.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Niin oikein.</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-Jos poikaans' ikävöi hän, se syy kelpaa;<br />
-Mut sanokoon sen siis ja matkaan menköön.<br />
-Jos sen hän vannoo vain, ei saa hän jäädä,<br />
-Ajamme hänet täältä värttinöillä.<br />
+Jos poikaans' ikävöi hän, se syy kelpaa;<br />
+Mut sanokoon sen siis ja matkaan menköön.<br />
+Jos sen hän vannoo vain, ei saa hän jäädä,<br />
+Ajamme hänet täältä värttinöillä.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Polyxeneelle.)</span><br />
 Kuninkaallista seuraanne vain viikoks<br />
-Anoa rohkenen. Kun teille Böhmiin<br />
-Mun tulee mieheni, täys häll' on valta<br />
-Viivähtää kuukaus yli lähtöpäivän,<br />
+Anoa rohkenen. Kun teille Böhmiin<br />
+Mun tulee mieheni, täys häll' on valta<br />
+Viivähtää kuukaus yli lähtöpäivän,<br />
 Ja kuitenkaan en kellon naksausta<br />
-Vähemmin lemmi sinua, Leontes,<br />
-Kuin mikään vaimo miestään. &mdash; Jäättehän?<br />
+Vähemmin lemmi sinua, Leontes,<br />
+Kuin mikään vaimo miestään. &mdash; Jäättehän?<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 En.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 2em;">Jäättepä.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Jäättepä.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">En, totta vie, en voi.</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 Vai "totta vie". Se vala suurt' ei paina.<br />
-Mut minä, vaikka valallanne tähdet<br />
-Radaltaan syöksisitte, minä sanon:<br />
-"Te jäätte, totta vie". Niin, jäättehän?<br />
-Vaimonko "totta vie" ei yhtä voipa<br />
-Kuin miehen? Jäättehän? Jos teille mieluump'<br />
+Mut minä, vaikka valallanne tähdet<br />
+Radaltaan syöksisitte, minä sanon:<br />
+"Te jäätte, totta vie". Niin, jäättehän?<br />
+Vaimonko "totta vie" ei yhtä voipa<br />
+Kuin miehen? Jäättehän? Jos teille mieluump'<br />
 On olo vankina kuin vierahana,<br />
-Niin lähteissänne saatte ruoan maksaa<br />
-Ja kiitoksista pääsette. No, vastaus:<br />
+Niin lähteissänne saatte ruoan maksaa<br />
+Ja kiitoksista pääsette. No, vastaus:<br />
 Vanki vai vieras? Toinen taikka toinen,<br />
 Niin, totta vie!<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Siis mieluisemmin vieras.</span><br />
 Vankina olo rikost' olettaa,<br />
-Jot' ei niin helppo ole minun tehdä<br />
-Kuin teidän kostaa.<br />
+Jot' ei niin helppo ole minun tehdä<br />
+Kuin teidän kostaa.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Vanginvartijanne</span><br />
-En ole siis, vaan hyvä emäntänne.<br />
+En ole siis, vaan hyvä emäntänne.<br />
 Kas niin, nyt urkin poikajuonianne,<br />
-Mun mieheni ja teidän; oli teissä<br />
+Mun mieheni ja teidän; oli teissä<br />
 Kai veitikoita?<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Kaunis kuningatar,</span><br />
 Kaks velikultaa, joilla muut' ei huolta,<br />
-Kuin ett' on taaskin päivä huomispäivä<br />
-Ja että poikuutt' ikuisesti kestäis.<br />
+Kuin ett' on taaskin päivä huomispäivä<br />
+Ja että poikuutt' ikuisesti kestäis.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-Mun mieheni kai teistä oli pahin?<br />
+Mun mieheni kai teistä oli pahin?<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 Me niinkuin kaksoisvohlat auringossa<br />
-Hypimme, toisillemme määkyen.<br />
+Hypimme, toisillemme määkyen.<br />
 Viatont' oli viattoman leikki,<br />
 Pahuuden oppi outo oli meille,<br />
-Ei moista uneksittukaan. Jos näin me<br />
+Ei moista uneksittukaan. Jos näin me<br />
 Elelleet oisimme, ja heikko henki<br />
-Verestä kuumast' ei ois yltyyn noussut,<br />
+Verestä kuumast' ei ois yltyyn noussut,<br />
 Niin taivahalle uljaast' olisimme<br />
-Vastanneet: "syyttömät"; &mdash; niin, ottamatta<br />
-Perintävikaa lukuun.<br />
+Vastanneet: "syyttömät"; &mdash; niin, ottamatta<br />
+Perintävikaa lukuun.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Kompastuitte</span><br />
-Siis myöhemmin?<br />
+Siis myöhemmin?<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Oo, hurskas rouva, sitten</span><br />
-Se tuli kiusaus; tähän hullausaikaan<br />
-Mun siippan' oli, nähkääs, laps, eik' ollut<br />
-Kisakumppaninkaan silmä kauneuttanne<br />
-Äkännyt vielä.<br />
+Se tuli kiusaus; tähän hullausaikaan<br />
+Mun siippan' oli, nähkääs, laps, eik' ollut<br />
+Kisakumppaninkaan silmä kauneuttanne<br />
+Äkännyt vielä.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Herra varjelkoon!</span><br />
-Siksensä johtopäätös! Perkeleiksi<br />
+Siksensä johtopäätös! Perkeleiksi<br />
 Sanotte muuten vaimonne ja minut.<br />
-Vaan lisää! Synneistä, jotk' aikaan saimme,<br />
-Vastaamme me, jos meidän kanssa teitte<br />
-Ens' syntinne ja meidän kanssa yksin<br />
+Vaan lisää! Synneistä, jotk' aikaan saimme,<br />
+Vastaamme me, jos meidän kanssa teitte<br />
+Ens' syntinne ja meidän kanssa yksin<br />
 Rikosta jatkoitte ja ette muiden<br />
-Kuin meidän kanssa hairailleet.<br />
+Kuin meidän kanssa hairailleet.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 16em;">Sa voitit?</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-Hän jää.<br />
+Hän jää.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 4.5em;">Ei minun pyynnöstäni jäänyt.</span><br />
+<span style="margin-left: 4.5em;">Ei minun pyynnöstäni jäänyt.</span><br />
 Hermione, puhunut et ole koskaan<br />
 Noin hyvin.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 5.5em;">Enkö koskaan?</span><br />
+<span style="margin-left: 5.5em;">Enkö koskaan?</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Kerran vainen.</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 Kuin? Kahdesti? No, milloin ensi kerran?<br />
-Kehuilla syöttäin, lihoittakaa meitä<br />
-Kun aljoelukkaa: yks hyvä teko,<br />
-Mi maineetonna kuolee, sikiöitään<br />
+Kehuilla syöttäin, lihoittakaa meitä<br />
+Kun aljoelukkaa: yks hyvä teko,<br />
+Mi maineetonna kuolee, sikiöitään<br />
 Tuhansin tappaa. Palkkamme on kiitos;<br />
 Pikemmin hellin muiskuin tuhat virstaa<br />
 Meit' ajatte, kuin ruoskall' askeltakaan<br />
-Mut asiaan: mun viime hyvä työni<br />
-Tää pyyntö oli; mikä ensimmäinen?<br />
-Vanhempi sill' on sisar, niinkö totta?<br />
+Mut asiaan: mun viime hyvä työni<br />
+Tää pyyntö oli; mikä ensimmäinen?<br />
+Vanhempi sill' on sisar, niinkö totta?<br />
 Oi, jospa olisi sen nimi Armo.<br />
 Vain kerran ennen hyvin puhuin, &mdash; milloin?<br />
 Sanokaa, kuulla halaan.<br />
@@ -433,70 +395,70 @@ Sanokaa, kuulla halaan.<br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">No niin, silloin</span><br />
 Kuin kolme vitkaa kuuta tuskaan hivui,<br />
-Ennenkuin valkokätes tarjosit<br />
+Ennenkuin valkokätes tarjosit<br />
 Ja lempes annoit mulle; sanoit silloin:<br />
-"Ijäksi sinun".<br />
+"Ijäksi sinun".<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Armo todellakin.</span><br />
 Kas vaan, puhunut kahdest' olen hyvin:<br />
-Ens kerrall' ijäks jalon miehen voitin,<br />
-Toisella vähäks aikaa ystävän.<br />
+Ens kerrall' ijäks jalon miehen voitin,<br />
+Toisella vähäks aikaa ystävän.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Tarjoo kätensä Polyxeneelle.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Tarjoo kätensä Polyxeneelle.)</span><br />
 <br />
-LEONTES (syrjään).<br />
+LEONTES (syrjään).<br />
 Tulista, liian tulista!<br />
-Likeinen ystävyys likentää verta.<br />
-Mun mieltän' ahdistaapi, sydän hyppii,<br />
+Likeinen ystävyys likentää verta.<br />
+Mun mieltän' ahdistaapi, sydän hyppii,<br />
 Mut ei vaan ilosta. Tuo mairittelu<br />
 Viatont' olla voi; sen liika vapaus<br />
-Voi hyvyytt', auliutt', ystävyyttä olla<br />
-Ja siivolt' aivan näyttää, &mdash; niinpä kyllä.<br />
-Mut käden kutkutus, ja sormittelu<br />
+Voi hyvyytt', auliutt', ystävyyttä olla<br />
+Ja siivolt' aivan näyttää, &mdash; niinpä kyllä.<br />
+Mut käden kutkutus, ja sormittelu<br />
 Tuo tuommoinen, ja kiekaileva hymy,<br />
 Kuin peilist' opittu, ja huokaus raskas,<br />
 Kuin hirven, joka torven sointiin kuolee!<br />
-Ei, lepertely tuo se ei tee hyvää<br />
-Ei sydämmen, eik' otsankaan. &mdash; Mamillius,<br />
+Ei, lepertely tuo se ei tee hyvää<br />
+Ei sydämmen, eik' otsankaan. &mdash; Mamillius,<br />
 Oletko poikan'?<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-Olen, isä.<br />
+Olen, isä.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Niinkö?</span><br />
-Niin, käpyni, niin! Kah! Noessako nenäs?<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Niinkö?</span><br />
+Niin, käpyni, niin! Kah! Noessako nenäs?<br />
 Se, sanotaan, on minun malliseni.<br />
-Tulehan, pyyhin turpas &mdash; ei, ei, nenäs:<br />
-Härillä, vasikoilla, mullikoilla,<br />
-Niill' ompi turpa. &mdash; Yhä kopeloi hän<br />
-Tuon miehen kättä! &mdash; Kuules, virkku vaska!<br />
+Tulehan, pyyhin turpas &mdash; ei, ei, nenäs:<br />
+Härillä, vasikoilla, mullikoilla,<br />
+Niill' ompi turpa. &mdash; Yhä kopeloi hän<br />
+Tuon miehen kättä! &mdash; Kuules, virkku vaska!<br />
 Oletko vaskani?<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Jos tahdot, isä.</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Jos tahdot, isä.</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Jos sulla ryhmy-otsa ois ja sarvet,<br />
-Ilmetty poikani sa oisit. Meidän<br />
+Ilmetty poikani sa oisit. Meidän<br />
 Sanovat olevan kuin kaksi munaa;<br />
-Niin vaimot väittää, kaikkia ne väittää.<br />
+Niin vaimot väittää, kaikkia ne väittää.<br />
 Mut vaikka petollista oisi kaikki<br />
 Kuin suru silattu, kuin ves' ja tuuli,<br />
 Ja petollista kuin sen arpapeli,<br />
 Jok' omastaan ei toisen omaa tunne,<br />
-Niin tott' on poika näköiseni. &mdash; Tule,<br />
-Luo minuun sinisilmäs, sulo lapsi,<br />
-Aarteeni, lihani! Voiko äitis? &mdash; Tokko? &mdash;<br />
-Hekuma! kohti ydintä sä tähtäät;<br />
+Niin tott' on poika näköiseni. &mdash; Tule,<br />
+Luo minuun sinisilmäs, sulo lapsi,<br />
+Aarteeni, lihani! Voiko äitis? &mdash; Tokko? &mdash;<br />
+Hekuma! kohti ydintä sä tähtäät;<br />
 Mahdolliseksi mahdottoman teet<br />
-Ja unelmissa virut. &mdash; Kuinka vois hän?<br />
+Ja unelmissa virut. &mdash; Kuinka vois hän?<br />
 Sa yhdess' oleettoman kanssa toimit<br />
-Ja tyhjään liityt; luultavaa siis, että<br />
+Ja tyhjään liityt; luultavaa siis, että<br />
 Yht' olet jonkin kanssa; olet varmaan,<br />
-Ja luvallista enemmän, &mdash; sen tunnen,<br />
-Sen tunnen niin, ett' aivot siitä potee<br />
+Ja luvallista enemmän, &mdash; sen tunnen,<br />
+Sen tunnen niin, ett' aivot siitä potee<br />
 Ja otsa kuortuu.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
@@ -506,240 +468,240 @@ HERMIONE.<br />
 Kovinpa rauhaton.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Kuningas hyvä,</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Kuningas hyvä,</span><br />
 Kuink' ompi laita, veliseni?<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 14.5em;">Näyttää</span><br />
-Kuin tuskan pilvet peittäis otsanne.<br />
+<span style="margin-left: 14.5em;">Näyttää</span><br />
+Kuin tuskan pilvet peittäis otsanne.<br />
 Vihanko merkki?<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Ei, ei, todestaan.</span><br />
-Useinpa luonto heikkouttaan näyttää<br />
-Ja hellyyttään, ja kylmäverisempäin<br />
+Useinpa luonto heikkouttaan näyttää<br />
+Ja hellyyttään, ja kylmäverisempäin<br />
 Pilaksi joutuu. Tuossa kun tuon pojan<br />
 Tarkastin kasvoja, niin oli niinkuin<br />
 Kakskolmatt' oisin vuotta nuoremp' ollut,<br />
-Avoimin säärin, yllä samettinen.<br />
-Vihanta tanttu, vyöllä miekka tylppä.<br />
-Ett'ei se miestään purisi ja vaaraa<br />
+Avoimin säärin, yllä samettinen.<br />
+Vihanta tanttu, vyöllä miekka tylppä.<br />
+Ett'ei se miestään purisi ja vaaraa<br />
 Sais aikaan, niinkuin useinkin nuo hemmut.<br />
-Kuink' olin mielestäni nyt tuon vesan,<br />
-Tuon kyysän näköinen, tuon herrastyngän! &mdash;<br />
-Mies, hyvänäskö pidät korvapuustin?<br />
+Kuink' olin mielestäni nyt tuon vesan,<br />
+Tuon kyysän näköinen, tuon herrastyngän! &mdash;<br />
+Mies, hyvänäskö pidät korvapuustin?<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-En, minä tappelen.<br />
+En, minä tappelen.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Vai niin! No niin,</span><br />
-Mies elää onnellansa! &mdash; Veliseni,<br />
+Mies elää onnellansa! &mdash; Veliseni,<br />
 Noin rakasko on pikku prinssis sulle<br />
-Kuin mulle tää?<br />
+Kuin mulle tää?<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Hän tuolla kodiss' ompi</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Hän tuolla kodiss' ompi</span><br />
 Iloni, rattoni ja aatokseni,<br />
-Vuorottain ystävä ja vihollinen,<br />
+Vuorottain ystävä ja vihollinen,<br />
 Soturi, norkko, ministeri, kaikki.<br />
-Lyhentää talvipäiväks suvipäivän,<br />
+Lyhentää talvipäiväks suvipäivän,<br />
 Jokeltain poies houreet, jotka muuten<br />
 Pilaisi veren.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Täällä sama toimi</span><br />
-On tällä myös. Me kahden kävelylle<br />
-Nyt käymme; teill' on tärkeämpää tointa. &mdash;<br />
-Hermione, lempeäs mua kohtaan näytä<br />
-Myös veljellemme; kallein olkoon halpaa.<br />
-Sun ja tuon pikku perhon jälkeen hän on<br />
-Sydäntäni lähin.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Täällä sama toimi</span><br />
+On tällä myös. Me kahden kävelylle<br />
+Nyt käymme; teill' on tärkeämpää tointa. &mdash;<br />
+Hermione, lempeäs mua kohtaan näytä<br />
+Myös veljellemme; kallein olkoon halpaa.<br />
+Sun ja tuon pikku perhon jälkeen hän on<br />
+Sydäntäni lähin.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Jos meit' etsitte,</span><br />
-Niin puistoss' ollaan. Varrommeko siellä?<br />
+Niin puistoss' ollaan. Varrommeko siellä?<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Halunne mukaan tehkää; teidät löydän,<br />
-Jos ilmoill' olette. &mdash; (Syrjään.) Nyt minä ongin,<br />
+Halunne mukaan tehkää; teidät löydän,<br />
+Jos ilmoill' olette. &mdash; (Syrjään.) Nyt minä ongin,<br />
 Vaikk' ette huomaa, mihin siiman heitin.<br />
 Kas niin, kas niin!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Tarkastelee Polyxenesta ja Hermionea.)</span><br />
 <span style="margin-left: 10em;">Kas, kuinka nokkaa, suuta</span><br />
-Hän tuolle kurkoittaa, ja vaimon julkeutt'<br />
-Aseenaan käyttää hyvää miestään vastaan!<br />
+Hän tuolle kurkoittaa, ja vaimon julkeutt'<br />
+Aseenaan käyttää hyvää miestään vastaan!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Polyxenes, Hermione ja seuralaiset poistuvat.)</span><br />
 He ovat poissa! Varpain, kynsin, hampain,<br />
 Sormin ja sarvin kannattaa saan aisaa!<br />
-Käy, poika, leikkimään; sun äitis leikkii;<br />
-Ja minä leikin, mutta hölmön osaa,<br />
+Käy, poika, leikkimään; sun äitis leikkii;<br />
+Ja minä leikin, mutta hölmön osaa,<br />
 Ja leikin loppu vihellys on hautaan,<br />
 Ja kuolonkelloina on pilkan nauru. &mdash;<br />
 Leikitse, poika! &mdash; Aisaa kannatettu<br />
-On ennenkin, sen tiedän; mont' on miestä &mdash;<br />
-Nyt tällä haavaakin, kun siitä puhun &mdash;<br />
-Jotk' eukkoansa halaa, tietämättään<br />
+On ennenkin, sen tiedän; mont' on miestä &mdash;<br />
+Nyt tällä haavaakin, kun siitä puhun &mdash;<br />
+Jotk' eukkoansa halaa, tietämättään<br />
 Ett' tokehessa salaa naapuri<br />
 On kalastellut, herra Silivili,<br />
-Läheinen naapuri. Se lohduks ompi,<br />
+Läheinen naapuri. Se lohduks ompi,<br />
 Ett' ovet muillakin noin tahtomatta<br />
-On seljällään. Jos toivon heittäis kaikki,<br />
-Joilt' eukot kompastuu, niin hirttäjäsi<br />
-Mies joka kymmenes. Eik' auta mikään!<br />
-Tuhoova kiimatähti vallall' on<br />
-Ja pohjat, idät, etelät ja lännet<br />
-Se hallitsee; ja loppupäätös ompi:<br />
-Ei kohdull' ole salpaa, piru vieköön:<br />
-Vihollisen se antaa tulla, mennä<br />
-Kiluineen, kaluineen. Tää tauti meissä<br />
+On seljällään. Jos toivon heittäis kaikki,<br />
+Joilt' eukot kompastuu, niin hirttäjäsi<br />
+Mies joka kymmenes. Eik' auta mikään!<br />
+Tuhoova kiimatähti vallall' on<br />
+Ja pohjat, idät, etelät ja lännet<br />
+Se hallitsee; ja loppupäätös ompi:<br />
+Ei kohdull' ole salpaa, piru vieköön:<br />
+Vihollisen se antaa tulla, mennä<br />
+Kiluineen, kaluineen. Tää tauti meissä<br />
 On tuhansissa, vaikka salass' on se. &mdash;<br />
 No, poika?<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-<span style="margin-left: 5.5em;">Teidän näköisenne lienen.</span><br />
+<span style="margin-left: 5.5em;">Teidän näköisenne lienen.</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Niin, kiitos Herran! &mdash; Kuin? Camillo täällä?<br />
+Niin, kiitos Herran! &mdash; Kuin? Camillo täällä?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 Niin, herrani.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Käy leikkimään, Mamillius!</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Käy leikkimään, Mamillius!</span><br />
 Sin' olet kelpo verta. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Mamillius poistuu.)</span><br />
 <span style="margin-left: 13em;">No, Camillo,</span><br />
-Tuo armollinen herra jääkin tänne.<br />
+Tuo armollinen herra jääkin tänne.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Työt' oli saada ankkur' iskemään;<br />
+Työt' oli saada ankkur' iskemään;<br />
 Kun te sen viskasitte, ei se purrut.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Sen huomasit?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Hän teidän pyynnöstänne</span><br />
-Ei jäänyt; syyksi sanoi tärkit toimet.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Hän teidän pyynnöstänne</span><br />
+Ei jäänyt; syyksi sanoi tärkit toimet.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Sen huomasit? &mdash; Tilani tunnetaan jo;<br />
 Supistaan, kuiskaillaan: "Sisilia on &mdash;<br />
-Niin, tiedättehän". Niiks on tullut, että<br />
-Mun täytyy moista kuulla. &mdash; Kuinka jäi hän?<br />
+Niin, tiedättehän". Niiks on tullut, että<br />
+Mun täytyy moista kuulla. &mdash; Kuinka jäi hän?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Kun hyvä kuningatar häntä pyysi.<br />
+Kun hyvä kuningatar häntä pyysi.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Kuningatar, niin! Hyvä tässä sopis,<br />
+Kuningatar, niin! Hyvä tässä sopis,<br />
 Mut nyt on niin, ett'ei se sovi. Onko<br />
-Muut ovelat sen hoksanneet kuin sinä?<br />
-Sull' äly on kuin sieni: sisääns' imee<br />
-Enemmän kuin muut pölkkypäät. Sen onko<br />
-Vaan tarkkapäiset tajunneet, ne, joilla<br />
-Kalua kalloss' on? Ei tyhmät kollot<br />
-Hämyä jutust' ole saaneet? Niinkö?<br />
+Muut ovelat sen hoksanneet kuin sinä?<br />
+Sull' äly on kuin sieni: sisääns' imee<br />
+Enemmän kuin muut pölkkypäät. Sen onko<br />
+Vaan tarkkapäiset tajunneet, ne, joilla<br />
+Kalua kalloss' on? Ei tyhmät kollot<br />
+Hämyä jutust' ole saaneet? Niinkö?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Jutusta? Selväähän on, että Böhmi<br />
-Ei vielä lähde.<br />
+Jutusta? Selväähän on, että Böhmi<br />
+Ei vielä lähde.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Mitä?</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Mitä?</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Viel' ei lähde.</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Viel' ei lähde.</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Mut miks'ei?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Tyydyttääkseen teitä, herra,</span><br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Tyydyttääkseen teitä, herra,</span><br />
 Ja kuningatarta.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Vai tyydyttääkseen!</span><br />
-Kuningatarta tyydyttääkseen! &mdash; Hyvä!<br />
-Camillo, sydämmeni ajatukset,<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Vai tyydyttääkseen!</span><br />
+Kuningatarta tyydyttääkseen! &mdash; Hyvä!<br />
+Camillo, sydämmeni ajatukset,<br />
 Salaiset neuvonikin sulle uskoin.<br />
 Kuin pappi poveni sa perkasit,<br />
-Ja parattuna luotasi ma lähdin.<br />
-Mut suoruutes &mdash; se, mikä siltä näytti, &mdash;<br />
+Ja parattuna luotasi ma lähdin.<br />
+Mut suoruutes &mdash; se, mikä siltä näytti, &mdash;<br />
 Petosta oli.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 6.5em;">Varjelkohon Luoja!</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Niin kyllä: sin' et ole rehellinen,<br />
+Niin kyllä: sin' et ole rehellinen,<br />
 Tai jos sit' oletkin, niin pelkur' olet,<br />
-Rehellisyyden rampautat ja siltä<br />
-Häkäytät vauhdin; taikka työssäs veltto<br />
+Rehellisyyden rampautat ja siltä<br />
+Häkäytät vauhdin; taikka työssäs veltto<br />
 Olet palvelija, johon olen pannut<br />
 Vakavan turvani; tai hupsu, joka<br />
-Menetetyksi pelin näet ja rahat<br />
-Ja pilana sen pidät.<br />
+Menetetyksi pelin näet ja rahat<br />
+Ja pilana sen pidät.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Hyvä herra,</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Hyvä herra,</span><br />
 Voin olla veltto, pelkuri ja hupsu;<br />
-Ken näistä vioist' on niin vapaa, ettei<br />
+Ken näistä vioist' on niin vapaa, ettei<br />
 Sen pelkuruus ja velttous ja hupsuus<br />
 Maailman moniss' askareissa joskus<br />
-Pujahda ilmi. Teidän toimissanne<br />
+Pujahda ilmi. Teidän toimissanne<br />
 Jos milloinkaan ma tieten olin veltto,<br />
 Niin hupsuutt' oli se; jos ehdoin tahdoin<br />
 Ma hupsuttelin, niin se velttoutt' oli<br />
-Kun loppua en aatellut; jos tehdä<br />
+Kun loppua en aatellut; jos tehdä<br />
 Sit' arastelin, josta varoin vaaraa,<br />
-Ja jonka seuraus laiminlyömisestä<br />
+Ja jonka seuraus laiminlyömisestä<br />
 Mua soimas, niin se pelkuutt' oli, jost' ei<br />
 Lie vapaa viisainkaan. Siis luvallista<br />
 On moinen heikkous, johon takertuupi<br />
 Rehellisyyskin. Mutta suvaitkaatte<br />
 Puhua suoraan; rikostani silmiin<br />
-Mun suokaa katsella; jos silloin kiellän,<br />
-Niin syytön olen.<br />
+Mun suokaa katsella; jos silloin kiellän,<br />
+Niin syytön olen.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Etkö ole nähnyt, &mdash;</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Etkö ole nähnyt, &mdash;</span><br />
 Oletpa niin, jos aisan pontta paksump'<br />
-Ei ole silmämunas, &mdash; taikka kuullut &mdash;<br />
-Näin päivänselväst' asiast' ei vaiti<br />
+Ei ole silmämunas, &mdash; taikka kuullut &mdash;<br />
+Näin päivänselväst' asiast' ei vaiti<br />
 Voi huhu olla, ei, &mdash; tai ajatellut, &mdash;<br />
-Ken tät' ei aattele, on aatospaitti, &mdash;<br />
-Ett' uskoton on vaimoni? Jos myönnät,<br />
-Ja julkeast' et kiellä, ett' on sulla<br />
-Ajatus, silmät, korvat, &mdash; sano ett' on<br />
+Ken tät' ei aattele, on aatospaitti, &mdash;<br />
+Ett' uskoton on vaimoni? Jos myönnät,<br />
+Ja julkeast' et kiellä, ett' on sulla<br />
+Ajatus, silmät, korvat, &mdash; sano ett' on<br />
 Livakka vaimoni, niin, kiimaisempi<br />
 Kuin piika-lutus, jonk' on ihat alttiit<br />
-Jo ennen vihkivalaa. Vastaa, myönnä!<br />
+Jo ennen vihkivalaa. Vastaa, myönnä!<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 En voisi kuulla, heti kostamatta,<br />
 Kuningatartani noin soimattavan.<br />
-Kautt' elämäni, puhett' en noin halpaa<br />
+Kautt' elämäni, puhett' en noin halpaa<br />
 Teilt' odottaisikaan; sen toistaminen<br />
-Ois synti yhtä hirveä kuin rikos.<br />
+Ois synti yhtä hirveä kuin rikos.<br />
 Jos se on tosi.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Onko kuiske tyhjää?</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Onko kuiske tyhjää?</span><br />
 Ja posken hierto poskeen? nokan nokkaan?<br />
-Lipovat suutelukset? syvä huokaus<br />
-Keskellä naurun tyrskää? &mdash; varma merkki<br />
+Lipovat suutelukset? syvä huokaus<br />
+Keskellä naurun tyrskää? &mdash; varma merkki<br />
 Uskottomuuden, &mdash; jalkain kihnuttelu?<br />
-Sopissa hiipiminen? Toivo, että<br />
+Sopissa hiipiminen? Toivo, että<br />
 Kuluisi aika, tunti minuutiksi<br />
-Ja päivä yöksi? että umpi-sokot<br />
+Ja päivä yöksi? että umpi-sokot<br />
 Kaikk' oisivat pait he, jott' irstaella<br />
-Sopisi näkymättä? Sekö tyhjää?<br />
-Haa! Silloin mailma kaikkineen on tyhjää.<br />
-On taivaslaki tyhjää, Böhmi tyhjää,<br />
-Vaimoni tyhjää, itse tyhjyys tyhjää,<br />
-Jos tää on tyhjää!<br />
+Sopisi näkymättä? Sekö tyhjää?<br />
+Haa! Silloin mailma kaikkineen on tyhjää.<br />
+On taivaslaki tyhjää, Böhmi tyhjää,<br />
+Vaimoni tyhjää, itse tyhjyys tyhjää,<br />
+Jos tää on tyhjää!<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Koittakaatte, herra,</span><br />
@@ -755,79 +717,79 @@ Ei, herra, ei!<br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Mut on. Sa valheit' ajat,</span><br />
 Niin valheita, sen sanon; sua vihaan.<br />
-Älytön orja olet, tyhmä pöllö<br />
+Älytön orja olet, tyhmä pöllö<br />
 Tai liukas liehakko, jok' ihantelet<br />
-Hyvää ja pahaa yhtä suopein silmin.<br />
+Hyvää ja pahaa yhtä suopein silmin.<br />
 Jos vaimollain niin saastunut ois maksa<br />
-Kuin elämä, ei eläis hietalasin<br />
-Hän juoksemaa.<br />
+Kuin elämä, ei eläis hietalasin<br />
+Hän juoksemaa.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Ken hänet saastutti?</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Ken hänet saastutti?</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 18em;">Hm!</span><br />
 Tuo, jonka kaulassa kuin muistoraha<br />
-Hän riippuvi, tuo Böhmi; &mdash; oo, jos taatut<br />
-Mull' olis miehet, jotka näkisivät<br />
+Hän riippuvi, tuo Böhmi; &mdash; oo, jos taatut<br />
+Mull' olis miehet, jotka näkisivät<br />
 Mun kunniassan' omaa etuansa,<br />
-Ominta hyötyään, he toimisivat<br />
-Niin, että tuosta toimest' oisi loppu.<br />
-Ja sinä, hänen juomanlaskijansa,<br />
+Ominta hyötyään, he toimisivat<br />
+Niin, että tuosta toimest' oisi loppu.<br />
+Ja sinä, hänen juomanlaskijansa,<br />
 Sa, jonka nostin halpuudesta arvoon<br />
-Ja joka häpeäni näet niin selvään,<br />
-Kuin taivas näkee maan ja maakin taivaan,<br />
-Sä voisit höystää maljan, joka ijäks<br />
-Ummistais vihamieheltäni silmät;<br />
+Ja joka häpeäni näet niin selvään,<br />
+Kuin taivas näkee maan ja maakin taivaan,<br />
+Sä voisit höystää maljan, joka ijäks<br />
+Ummistais vihamieheltäni silmät;<br />
 Mua virvoittais se rohto.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 13em;">Voisin kyllä;</span><br />
-Mut ankaraa en rohtoa ma käyttäis,<br />
+<span style="margin-left: 13em;">Voisin kyllä;</span><br />
+Mut ankaraa en rohtoa ma käyttäis,<br />
 Vaan vitkaan hivuttavaa, jok' ei tehoo<br />
 Niin tuimasti kuin myrkky. Mut en usko<br />
 Ett' tahraa moist' on kuningattaressa,<br />
 Jot' itse majesteetin maine turvaa.<br />
-Rakastin teitä &mdash;<br />
+Rakastin teitä &mdash;<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Hornaan arveluines!</span><br />
 Mua luuletko niin hupsuksi, niin hulluks,<br />
 Ett' etsin huvikseni moista tuskaa,<br />
-Ryvetän valkovuoteeni, &mdash; jok' unta<br />
+Ryvetän valkovuoteeni, &mdash; jok' unta<br />
 Tuo puhtaana, mut tahrattuna polttaa<br />
 Kuin okaat, nokkoset ja ampiaiset, &mdash;<br />
 Sokaisen kruununprinssin veren &mdash; jonka<br />
 Omaksen' uskon, omanani lemmin &mdash;<br />
-Vain syyttä, suotta? Tekisinkö moista?<br />
-Ken ois niin pöllö?<br />
+Vain syyttä, suotta? Tekisinkö moista?<br />
+Ken ois niin pöllö?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">No niin, uskon teitä,</span><br />
-Ja Böhmin täältä laitan, ehdoll' että<br />
-Kun poiss' on hän, te kuningattarelle<br />
-Aseman hälle tulevan taas suotte,<br />
-Poikanne tähden etenkin, ja ett'ei<br />
+<span style="margin-left: 10em;">No niin, uskon teitä,</span><br />
+Ja Böhmin täältä laitan, ehdoll' että<br />
+Kun poiss' on hän, te kuningattarelle<br />
+Aseman hälle tulevan taas suotte,<br />
+Poikanne tähden etenkin, ja ett'ei<br />
 Tutuissa hoveissa ja liittomaissa<br />
 Sais kielikellot valtaa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Tien sa neuvoit,</span><br />
 Jonk' itsekin jo valita ma aioin.<br />
-Liata hänen kunniaans' en tahdo.<br />
+Liata hänen kunniaans' en tahdo.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 Arvoisa kuningas,<br />
-Menkäätte siis, ja &mdash; katse kirkkahana<br />
+Menkäätte siis, ja &mdash; katse kirkkahana<br />
 Kuin vieraspidoiss' aivan &mdash; puhutelkaa<br />
-Kuningatartanne ja böhmiläistä.<br />
-Min' olen hänen juomanlaskijansa;<br />
-Jos terveellistä juomaa saa hän multa,<br />
-En tahdo olla miehiänne.<br />
+Kuningatartanne ja böhmiläistä.<br />
+Min' olen hänen juomanlaskijansa;<br />
+Jos terveellistä juomaa saa hän multa,<br />
+En tahdo olla miehiänne.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Hyvä!</span><br />
-Tee se, niin puolet sydäntäni saat;<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Hyvä!</span><br />
+Tee se, niin puolet sydäntäni saat;<br />
 Jos et, niin omas halkaiset.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
@@ -840,25 +802,25 @@ Tekeydyn iloiseksi, kuten neuvoit.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 Oi, kuningatar raukka! &mdash; Mutta kuink' on<br />
-Itseni laita? Myrkyttää mun pitää<br />
-Tuo hyvä Polyxenes; muut' ei syytä<br />
-Kuin kuuliaisuus herralleni, hälle,<br />
-Jok' itseänsä vastaan kapinoipi<br />
+Itseni laita? Myrkyttää mun pitää<br />
+Tuo hyvä Polyxenes; muut' ei syytä<br />
+Kuin kuuliaisuus herralleni, hälle,<br />
+Jok' itseänsä vastaan kapinoipi<br />
 Ja samaa vaatii seuraltaan. &mdash; Tuo teko<br />
-Ylentää voisi; &mdash; vaikka tuhansin<br />
+Ylentää voisi; &mdash; vaikka tuhansin<br />
 Niit' olis, jotka voideltujen murhast'<br />
-On arvoon nousseet, min' en sitä tekis.<br />
+On arvoon nousseet, min' en sitä tekis.<br />
 Kirotkoon konnakin sen, kosk' ei moista<br />
-Lie kiveen, vaskeen, päärmään pantu! Hovi<br />
-Mun täytyy jättää: jos sen teen tai en,<br />
-Niin menee kaula. Onnen tähti, koita!<br />
-Kah, tuoss' on Böhmi!<br />
+Lie kiveen, vaskeen, päärmään pantu! Hovi<br />
+Mun täytyy jättää: jos sen teen tai en,<br />
+Niin menee kaula. Onnen tähti, koita!<br />
+Kah, tuoss' on Böhmi!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Polyxenes tulee.)</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Kummaa! Horjumassa</span><br />
-Jo tääll' on suosioni. Puhumaton! &mdash;<br />
+Jo tääll' on suosioni. Puhumaton! &mdash;<br />
 Camillo, terve!<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
@@ -868,158 +830,158 @@ POLYXENES.<br />
 Mit' uutta hovista?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Ei erityistä.</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Ei erityistä.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Kuningas on sen näköinen, kuin oisi<br />
-Maa-alan kadottanut yhtä rakkaan<br />
-Kuin oma henki. Kohtasin juur' hänet.<br />
-Tervehdin niinkuin tapa on, mut hänpä<br />
-Pois käänsi päänsä, muikisteli suutaan<br />
-Halveksivasti, riensi pois ja jätti<br />
-Mun miettimähän syytä, mikä moisen<br />
+Kuningas on sen näköinen, kuin oisi<br />
+Maa-alan kadottanut yhtä rakkaan<br />
+Kuin oma henki. Kohtasin juur' hänet.<br />
+Tervehdin niinkuin tapa on, mut hänpä<br />
+Pois käänsi päänsä, muikisteli suutaan<br />
+Halveksivasti, riensi pois ja jätti<br />
+Mun miettimähän syytä, mikä moisen<br />
 Lie muutteen tuonut.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Sit' en tietää tohdi.</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Sit' en tietää tohdi.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Et tohdi? Kuin? Sä tiedät, vaan et tohdi<br />
-Sanoa sitä mulle? Niin se on;<br />
-Sill' itselles sen sanot, minkä tiedät,<br />
+Et tohdi? Kuin? Sä tiedät, vaan et tohdi<br />
+Sanoa sitä mulle? Niin se on;<br />
+Sill' itselles sen sanot, minkä tiedät,<br />
 Et sanokaan: "en tohdi". Oi, Camillo,<br />
 Sun muotos muuttunut on niinkuin peili,<br />
-Joss' itseni ma näen muuttuneena.<br />
+Joss' itseni ma näen muuttuneena.<br />
 Mua koskenee tuo muutos siis, kosk' on se<br />
 Minutkin muuttanut.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">On jokin tauti,</span><br />
-Jok' iskee muutamiin; en tiedä, mikä<br />
+Jok' iskee muutamiin; en tiedä, mikä<br />
 Se tauti on, mut teist' on tarttunut se,<br />
 Vaikk' olettekin terve.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Minustako?</span><br />
-Mun silmäni ei ole basiliskin;<br />
+Mun silmäni ei ole basiliskin;<br />
 Tuhansiin olen katsonut ja katseen'<br />
-On tehnyt hyvää, tappanut ei ketään.<br />
-Camillo, ylimys sa olet, lisäks<br />
-Kokenut tietomies, &mdash; jok' yhtä paljon<br />
-Ylimyst' ylentää kuin isän jalo<br />
-Perintönimi, &mdash; pyydän, ilmaise,<br />
-Jos jotain tiedät, jonka tieto hyödyks<br />
-Vois olla mullekin; sit' älä peitä<br />
-Vait'olon kätköön.<br />
+On tehnyt hyvää, tappanut ei ketään.<br />
+Camillo, ylimys sa olet, lisäks<br />
+Kokenut tietomies, &mdash; jok' yhtä paljon<br />
+Ylimyst' ylentää kuin isän jalo<br />
+Perintönimi, &mdash; pyydän, ilmaise,<br />
+Jos jotain tiedät, jonka tieto hyödyks<br />
+Vois olla mullekin; sit' älä peitä<br />
+Vait'olon kätköön.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Vastata en tohdi.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 Minusta tarttunut, vaikk' olen terve?<br />
-Mun täytyy tietää se. &mdash; Camillo, kuule:<br />
-Rukoilen kautta kaiken, mihin miestä<br />
-Velvoittaa kunnia &mdash; ja tämä pyyntö<br />
-Ei ole mikään halpa &mdash; ettäs sanot,<br />
-Mink' arvaat tuhon mua väijyvän,<br />
-Se onko lähellä vai etähällä,<br />
-Kuink' estää sitä voi, jos voi; jos ei,<br />
-Mitenkä sitä kestää.<br />
+Mun täytyy tietää se. &mdash; Camillo, kuule:<br />
+Rukoilen kautta kaiken, mihin miestä<br />
+Velvoittaa kunnia &mdash; ja tämä pyyntö<br />
+Ei ole mikään halpa &mdash; ettäs sanot,<br />
+Mink' arvaat tuhon mua väijyvän,<br />
+Se onko lähellä vai etähällä,<br />
+Kuink' estää sitä voi, jos voi; jos ei,<br />
+Mitenkä sitä kestää.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Sanon sen,</span><br />
 Kun kunniaani vetoo mies, jok' itse<br />
 On kunnon mies. Siis kuulkaa neuvoni,<br />
-Jot' yhtä joutuun tulee noudattaa,<br />
-Kuin sanoa sen ehdin; muuten meillä<br />
-Pää vaarass' on ja henki kaupan.<br />
+Jot' yhtä joutuun tulee noudattaa,<br />
+Kuin sanoa sen ehdin; muuten meillä<br />
+Pää vaarass' on ja henki kaupan.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 16.5em;">Sano!</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Mun määräsi hän teidät murhaamaan.<br />
+Mun määräsi hän teidät murhaamaan.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Ken määräsi?<br />
+Ken määräsi?<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 6.5em;">Kuningas.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Mistä syystä?</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Mistä syystä?</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Hän luulee, jopa vannookin sen varmaks,<br />
-Ikäänkuin nähnyt ois tai itse teillä<br />
-Apuna ollut, &mdash; että ilkityötä<br />
+Hän luulee, jopa vannookin sen varmaks,<br />
+Ikäänkuin nähnyt ois tai itse teillä<br />
+Apuna ollut, &mdash; että ilkityötä<br />
 Olette tehnyt kuningattarelle.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Myrkkyiseks silloin hyytyköhön visvaks<br />
-Sydänvereni, ja nimeni sen nimeen<br />
+Myrkkyiseks silloin hyytyköhön visvaks<br />
+Sydänvereni, ja nimeni sen nimeen<br />
 Nivottakohon, joka petti Parhaan!<br />
-Maineeni puhtain tulkoon löyhkäks, jota<br />
-Jo kaukaa tylsimmänkin aisti kammoo.<br />
-Näköni inhon tuottakoon ja kauhun<br />
-Kuin iljettävin rutto, mit' on nähty<br />
+Maineeni puhtain tulkoon löyhkäks, jota<br />
+Jo kaukaa tylsimmänkin aisti kammoo.<br />
+Näköni inhon tuottakoon ja kauhun<br />
+Kuin iljettävin rutto, mit' on nähty<br />
 Tai koskaan kuultu.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Vannokaatte vaikka</span><br />
-Jok' ainokaisen taivaan tähden kautta<br />
+Jok' ainokaisen taivaan tähden kautta<br />
 Ja kaiken niiden tenhon, ennen voitte<br />
-Te kieltää meren kuulemasta kuuta<br />
-Kuin valoin järkyttää tai neuvoin kaataa<br />
-Tuot' epäluulon linnaa, jonka perus<br />
-On hänen uskonsa ja joka kestää<br />
-Niin kauan kuin hän itse.<br />
+Te kieltää meren kuulemasta kuuta<br />
+Kuin valoin järkyttää tai neuvoin kaataa<br />
+Tuot' epäluulon linnaa, jonka perus<br />
+On hänen uskonsa ja joka kestää<br />
+Niin kauan kuin hän itse.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 13em;">Mikä syynä?</span><br />
+<span style="margin-left: 13em;">Mikä syynä?</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-En tiedä, mutta varmaan vaaraa taatump'<br />
-On karttaa kuin sen syytä tiedustella.<br />
+En tiedä, mutta varmaan vaaraa taatump'<br />
+On karttaa kuin sen syytä tiedustella.<br />
 Siis, &mdash; jos te luotatte mun kunniaani,<br />
-Mi tässä ruhoss' asuu, jonka voitte<br />
-Mukaanne pantiks ottaa, &mdash; pois tän' yönä!<br />
-Ma tiedon siitä miehillenne kuiskaan<br />
-Ja kaksittain heit' eri teitä päästän<br />
-Kaupungist' ulos. Teidän turvihinne<br />
-Jää oma onneni; se täällä nyt on<br />
-Jo menetetty. Älkää epäröikö!<br />
+Mi tässä ruhoss' asuu, jonka voitte<br />
+Mukaanne pantiks ottaa, &mdash; pois tän' yönä!<br />
+Ma tiedon siitä miehillenne kuiskaan<br />
+Ja kaksittain heit' eri teitä päästän<br />
+Kaupungist' ulos. Teidän turvihinne<br />
+Jää oma onneni; se täällä nyt on<br />
+Jo menetetty. Älkää epäröikö!<br />
 Kautt' isieni kunnian: totta puhun.<br />
-Mut sitä tutkimaan jos tänne jäätte.<br />
-Niin minä teit' en varro; eikä teillä<br />
-Tääll' olo liene taatumpi kuin sillä,<br />
+Mut sitä tutkimaan jos tänne jäätte.<br />
+Niin minä teit' en varro; eikä teillä<br />
+Tääll' olo liene taatumpi kuin sillä,<br />
 Jonk' itse kuningas on tuominnut ja<br />
 Telattavaksi vannonut.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Sua uskon.</span><br />
-Jo hänen kasvoistansa sydän kuulti.<br />
-Kätesi mulle; oppaakseni lähde,<br />
-Niin paikkas mua lähinnä on aina.<br />
-Purjeiss' on laivat; kaksi päivää lähtöön<br />
-On väki ollut valmiina. &mdash; Tuo koskee,<br />
+Jo hänen kasvoistansa sydän kuulti.<br />
+Kätesi mulle; oppaakseni lähde,<br />
+Niin paikkas mua lähinnä on aina.<br />
+Purjeiss' on laivat; kaksi päivää lähtöön<br />
+On väki ollut valmiina. &mdash; Tuo koskee,<br />
 Tuo luulevaisuus kallist' olentoa.<br />
-Se yhtä suuri on, kuin hän on kaunis,<br />
-Ja yhtä hillitön kuin mies on voipa,<br />
+Se yhtä suuri on, kuin hän on kaunis,<br />
+Ja yhtä hillitön kuin mies on voipa,<br />
 Ja kahta karvaammaksi tehnee koston<br />
-Se luulo, että häväissyt on häntä<br />
-Mies, joka aina hänt' on kunnioinnut.<br />
-Mun valtaa pelko. Onneksi tää päätös<br />
+Se luulo, että häväissyt on häntä<br />
+Mies, joka aina hänt' on kunnioinnut.<br />
+Mun valtaa pelko. Onneksi tää päätös<br />
 Minulle olkohon ja lohduks tuolle<br />
-Jalolle olennolle, joka syyttä<br />
-Miehensä luuloiss' on. Camillo, tule:<br />
-Sua niinkuin isää kunnioitan, jos<br />
-Viet hengissä mun täältä. Paetkaamme!<br />
+Jalolle olennolle, joka syyttä<br />
+Miehensä luuloiss' on. Camillo, tule:<br />
+Sua niinkuin isää kunnioitan, jos<br />
+Viet hengissä mun täältä. Paetkaamme!<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 Mun arvoni se mulle aukaiseepi<br />
 Kaupungin kaikki portit. Suvaitkaa vaan<br />
-Ajasta ottaa vaari. Lähtekäämme.<br />
+Ajasta ottaa vaari. Lähtekäämme.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat.)</span><br />
 </p>
@@ -1027,18 +989,18 @@ Ajasta ottaa vaari. Lähtekäämme.<br />
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2>
+<h2>TOINEN NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Paikka sama.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hermione, Mamillius ja hovinaisia tulee.)</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-Pois poika viekää; mua häiritsee hän,<br />
-En sitä nyt voi kestää.<br />
+Pois poika viekää; mua häiritsee hän,<br />
+En sitä nyt voi kestää.<br />
 <br />
 1 HOVINAINEN.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Tulkaa, prinssi,</span><br />
@@ -1051,16 +1013,16 @@ Sinust' en huoli.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Miksi, rakas prinssi?</span><br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-Mua suutelet ja puhut, niinkuin vielä<br />
-Olisin lapsi. &mdash; Paremp' olet sinä.<br />
+Mua suutelet ja puhut, niinkuin vielä<br />
+Olisin lapsi. &mdash; Paremp' olet sinä.<br />
 <br />
 2 HOVINAINEN.<br />
 Ja miks?<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-<span style="margin-left: 4.5em;">Ei siksi, että silmäkarvat</span><br />
+<span style="margin-left: 4.5em;">Ei siksi, että silmäkarvat</span><br />
 On sulla mustemmat; lie joskus kauniit<br />
-Mustatkin silmäkarvat, jos vaan eivät<br />
+Mustatkin silmäkarvat, jos vaan eivät<br />
 Ole liian paksut, &mdash; sulin tehty juomu,<br />
 Kuunkanta hienon hieno vain.<br />
 <br />
@@ -1070,27 +1032,27 @@ On moista opettanut?<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Naisten kasvot. &mdash;</span><br />
-Mut mink' on väriset sun silmäkarvas?<br />
+Mut mink' on väriset sun silmäkarvas?<br />
 <br />
 1 HOVINAINEN.<br />
 Siniset.<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
-<span style="margin-left: 4.5em;">Älä! Rouvan näin, joll' oli</span><br />
-Sininen nenä, vaan ei silmäkarvat.<br />
+<span style="margin-left: 4.5em;">Älä! Rouvan näin, joll' oli</span><br />
+Sininen nenä, vaan ei silmäkarvat.<br />
 <br />
 2 HOVINAINEN.<br />
-Mut kuulkaas! Kuningatar, äitinne,<br />
+Mut kuulkaas! Kuningatar, äitinne,<br />
 On pikkusiin; koht' uuden, hienon prinssin<br />
-Me saamme; kyllä silloin kisaisitte,<br />
-Jos teistä huolisimme.<br />
+Me saamme; kyllä silloin kisaisitte,<br />
+Jos teistä huolisimme.<br />
 <br />
 1 HOVINAINEN.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Niin, hän vahvast'</span><br />
-On paisunut. Jumala hälle avuks!<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Niin, hän vahvast'</span><br />
+On paisunut. Jumala hälle avuks!<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-Mit' ilveilyä siellä? Tule, lapsi,<br />
+Mit' ilveilyä siellä? Tule, lapsi,<br />
 Taas seuraas kaipaan. Istu, kerro mulle<br />
 Tarina.<br />
 <br />
@@ -1102,13 +1064,13 @@ Niin hauska kuin vain tahdot.<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
 <span style="margin-left: 15em;">Surullinen</span><br />
-Sopivin talvell' on. Ma yhden tiedän,<br />
+Sopivin talvell' on. Ma yhden tiedän,<br />
 Siin' aaveit' on ja noitia.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Se kerro.</span><br />
 No, istuhan ja ala; aaveillasi<br />
-Mua oikein säikytä; sit' osaat tehdä.<br />
+Mua oikein säikytä; sit' osaat tehdä.<br />
 <br />
 MAMILLIUS.<br />
 Oli kerran miesi &mdash;<br />
@@ -1127,131 +1089,131 @@ Ja korvahan! kuiskaa.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Leontes. Antigonus, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 11em;">Sielläkö</span><br />
-Hän nähtiin? Seuroineen? Camillo myötä?<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Sielläkö</span><br />
+Hän nähtiin? Seuroineen? Camillo myötä?<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
-Männistöss' yhdyin heihin. Moista kiirett'<br />
-En ole nähnyt. Silmin heitä saatoin<br />
+Männistöss' yhdyin heihin. Moista kiirett'<br />
+En ole nähnyt. Silmin heitä saatoin<br />
 Laivastoon asti.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Mua miekkoista,</span><br />
-Kun oikein näin ja toden arvasin! &mdash;<br />
-Oo, vähempikin riittäisi Lemmon tuskaa<br />
-Tää miekkoisuus! &mdash; Voi maljass' uida lukki,<br />
-Ja sinä juot ja poistut tietämättä<br />
-Myrkystä mitään, sillä oma tietos<br />
+Kun oikein näin ja toden arvasin! &mdash;<br />
+Oo, vähempikin riittäisi Lemmon tuskaa<br />
+Tää miekkoisuus! &mdash; Voi maljass' uida lukki,<br />
+Ja sinä juot ja poistut tietämättä<br />
+Myrkystä mitään, sillä oma tietos<br />
 Ei ole myrkytetty; vaan jos joku<br />
-Tuot' inhaa otust' osoittaa ja näyttää<br />
+Tuot' inhaa otust' osoittaa ja näyttää<br />
 Mit' olet juonut, silloin kuotus tuima<br />
 On sulta poven katkoa ja kyljet. &mdash;<br />
-Minäkin join ja lukin näin. Camillo<br />
-Hänt' auttoi, teki parittajan virkaa. &mdash;<br />
+Minäkin join ja lukin näin. Camillo<br />
+Hänt' auttoi, teki parittajan virkaa. &mdash;<br />
 He hengen multa tahtovat ja kruunun;<br />
-Epäilys toteen käy: &mdash; tuo viekas konna,<br />
-Mun palkkaamani, palkoiss' oli hällä;<br />
-Hän hankkeeni on ilmaissut, ja minä<br />
+Epäilys toteen käy: &mdash; tuo viekas konna,<br />
+Mun palkkaamani, palkoiss' oli hällä;<br />
+Hän hankkeeni on ilmaissut, ja minä<br />
 Nolattu olen narri, joka nulkin<br />
-Ivailtava. &mdash; Mut kuinka pääsivätkään<br />
+Ivailtava. &mdash; Mut kuinka pääsivätkään<br />
 He portist' ulos?<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Hänen arvollansa,</span><br />
-Mi käskystänne suurempaakin aikaan<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Hänen arvollansa,</span><br />
+Mi käskystänne suurempaakin aikaan<br />
 On saanut.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 5.5em;">Hyvin tiedän. &mdash; Poika tänne!</span><br />
+<span style="margin-left: 5.5em;">Hyvin tiedän. &mdash; Poika tänne!</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hermionelle.)</span><br />
-Hyvä, ett'et sinä häntä imettänyt.<br />
-Vaikk' on mun näköäni hän, niin liiaks<br />
-On häness' äidin verta.<br />
+Hyvä, ett'et sinä häntä imettänyt.<br />
+Vaikk' on mun näköäni hän, niin liiaks<br />
+On häness' äidin verta.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Leikkiäkö?</span><br />
+<span style="margin-left: 12em;">Leikkiäkö?</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Pois poika viekää! Hän sit' ei saa pitää;<br />
-Pois, pois! Sen kanssa nyt hän leikitelköön,<br />
-Jota hän kantaa, sillä Polyxenes<br />
-Sen hälle tehnyt on.<br />
+Pois poika viekää! Hän sit' ei saa pitää;<br />
+Pois, pois! Sen kanssa nyt hän leikitelköön,<br />
+Jota hän kantaa, sillä Polyxenes<br />
+Sen hälle tehnyt on.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Ei, sanon, ei,</span><br />
-Ja vannon, että uskotte, min sanon,<br />
-Vaikk' yritätte kieltää.<br />
+Ja vannon, että uskotte, min sanon,<br />
+Vaikk' yritätte kieltää.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Hyvät herrat,</span><br />
-Katselkaa häntä tarkoin; jos on mieli<br />
-Sanoa teillä: "hän on kaunis", heti<br />
-Vavahtaa tuntonne ja lisää: "sääli,<br />
-Ett'ei hän ole siveä ja puhdas!"<br />
-Kiitelkää hänen ulkomuotoansa, &mdash;<br />
-Jok' ansaitseekin suurta ylistystä, &mdash;<br />
-Niin heti olan nykäys, hm! ja haa!<br />
-Nuo poltinmerkit, joita parjaus käyttää &mdash;<br />
-Ei, mitä? &mdash; sääli käyttää, sillä parjaus<br />
-Hyveenkin polttaa; &mdash; niin tuo olan nykäys,<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Hyvät herrat,</span><br />
+Katselkaa häntä tarkoin; jos on mieli<br />
+Sanoa teillä: "hän on kaunis", heti<br />
+Vavahtaa tuntonne ja lisää: "sääli,<br />
+Ett'ei hän ole siveä ja puhdas!"<br />
+Kiitelkää hänen ulkomuotoansa, &mdash;<br />
+Jok' ansaitseekin suurta ylistystä, &mdash;<br />
+Niin heti olan nykäys, hm! ja haa!<br />
+Nuo poltinmerkit, joita parjaus käyttää &mdash;<br />
+Ei, mitä? &mdash; sääli käyttää, sillä parjaus<br />
+Hyveenkin polttaa; &mdash; niin tuo olan nykäys,<br />
 Nuo hm! ja haa! &mdash; sanottuanne juuri<br />
-"Hän kaunis on"; &mdash; teit' estää sanomasta:<br />
-"Hän ompi siveä". Mut tietyks tulkoon<br />
+"Hän kaunis on"; &mdash; teit' estää sanomasta:<br />
+"Hän ompi siveä". Mut tietyks tulkoon<br />
 Sen suusta, jolla suurin syy on harmiin:<br />
-Hän portto on.<br />
+Hän portto on.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Jos sanoisi sen konna.</span><br />
-Viheliäisin konna maailmassa.<br />
-Hän suuremp' ois vaan konna; mut te, herra.<br />
+Viheliäisin konna maailmassa.<br />
+Hän suuremp' ois vaan konna; mut te, herra.<br />
 Te erehdytte.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">Itse erehdyitte</span><br />
-Te, hyvä rouvani, kun Polyxeneen<br />
-Leonteeks luulitte. Oo, sinä eläin,<br />
-Jot' en voi oikein nimin nimittääkään,<br />
+Te, hyvä rouvani, kun Polyxeneen<br />
+Leonteeks luulitte. Oo, sinä eläin,<br />
+Jot' en voi oikein nimin nimittääkään,<br />
 Ett'ei mua raakuus matkisi ja samaa<br />
-Käyttäisi kieltä kaikensäätyisille,<br />
-Näin unhottain, mik' erotus on prinssin<br />
-Ja kerjäläisen välillä. Ma sanoin,<br />
-Ett' on hän portto, sanoin myöskin, kelle.<br />
-Lisäksi: kavaltaja, jonka kanssa<br />
-Camillo liitoss' on, mies, joka tietää<br />
-Mit' itsekin tuon pitäis hävetä<br />
-Katalan raiskaajankin nähden tietää,<br />
-Ett' on hän portto pahempi, kuin mit' on<br />
-Pahimmat tulenlautat; niin, hän tiesi<br />
-Tuon paon myös.<br />
+Käyttäisi kieltä kaikensäätyisille,<br />
+Näin unhottain, mik' erotus on prinssin<br />
+Ja kerjäläisen välillä. Ma sanoin,<br />
+Ett' on hän portto, sanoin myöskin, kelle.<br />
+Lisäksi: kavaltaja, jonka kanssa<br />
+Camillo liitoss' on, mies, joka tietää<br />
+Mit' itsekin tuon pitäis hävetä<br />
+Katalan raiskaajankin nähden tietää,<br />
+Ett' on hän portto pahempi, kuin mit' on<br />
+Pahimmat tulenlautat; niin, hän tiesi<br />
+Tuon paon myös.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">En tiennyt, totta Jumal',</span><br />
-En siitä tiennyt! Teitä kaduttaa,<br />
+En siitä tiennyt! Teitä kaduttaa,<br />
 Parempaan tietoon kerran tultuanne,<br />
-Nää herjauksenne. Hyvä puoliso,<br />
-Mua tuskin hyvitätte sillä, että<br />
+Nää herjauksenne. Hyvä puoliso,<br />
+Mua tuskin hyvitätte sillä, että<br />
 Sanotte pettyneenne.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Ei, jos petyn</span><br />
-Tään rakenteeni perustusten suhteen,<br />
-Ei silloin koulupojan hyrrää jaksa<br />
-Maapallo kantaa. &mdash; Tyrmään hänet viekää!<br />
-Ken puhuu hänen puolestaan, on syypää<br />
-Jo siksi, että puhuu.<br />
+Tään rakenteeni perustusten suhteen,<br />
+Ei silloin koulupojan hyrrää jaksa<br />
+Maapallo kantaa. &mdash; Tyrmään hänet viekää!<br />
+Ken puhuu hänen puolestaan, on syypää<br />
+Jo siksi, että puhuu.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 11em;">Turman tähti</span><br />
-Nyt hallitsee. Mun malttaa täytyy, kunnes<br />
-Suopeemmaks kääntyy taivas. &mdash; Hyvät herrat,<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Turman tähti</span><br />
+Nyt hallitsee. Mun malttaa täytyy, kunnes<br />
+Suopeemmaks kääntyy taivas. &mdash; Hyvät herrat,<br />
 Niin hevin kuin muut naiset min' en itke,<br />
-Ja tämän hyödyttömän kasteen puutos<br />
-Teilt' ehkä säälin kuivaa; mut tääll' asuu<br />
-Siveyden syvä suru, ja se palaa<br />
-Niin, ett'ei sitä sammuttaa voi itkut.<br />
-Mua, hyvät herrat, pyydän, tuomitkaa<br />
+Ja tämän hyödyttömän kasteen puutos<br />
+Teilt' ehkä säälin kuivaa; mut tääll' asuu<br />
+Siveyden syvä suru, ja se palaa<br />
+Niin, ett'ei sitä sammuttaa voi itkut.<br />
+Mua, hyvät herrat, pyydän, tuomitkaa<br />
 Niin leppeesti kuin ihmisrakkaus sallii; &mdash;<br />
-Ja täyttyköön nyt tahto kuninkaan.<br />
+Ja täyttyköön nyt tahto kuninkaan.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Mua totellaanko?<br />
@@ -1260,17 +1222,17 @@ HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Seuraako mua kukaan?</span><br />
 Rukoilen, herra, suokaa naisieni<br />
 Mukaani tulla; tilani sen vaatii,<br />
-Sen näette. Ei, hyvät lapset, itkuun<br />
-Ei syytä nyt; mut vankeuteen syypääks<br />
-Jos emäntänne kuulette, niin silloin<br />
+Sen näette. Ei, hyvät lapset, itkuun<br />
+Ei syytä nyt; mut vankeuteen syypääks<br />
+Jos emäntänne kuulette, niin silloin<br />
 Valukoot kyyneleet, kun vapaa olen.<br />
-Koetus tää tuo ikionnen mulle. &mdash;<br />
-Hyvästi, kuningas; en murheisena<br />
-Sois koskaan teitä näkeväni; mutta<br />
-Niin käynee nyt. &mdash; No, tulkaa, teill' on lupa.<br />
+Koetus tää tuo ikionnen mulle. &mdash;<br />
+Hyvästi, kuningas; en murheisena<br />
+Sois koskaan teitä näkeväni; mutta<br />
+Niin käynee nyt. &mdash; No, tulkaa, teill' on lupa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Pois, tehkää niinkuin käskimme; pois täältä!<br />
+Pois, tehkää niinkuin käskimme; pois täältä!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Kuningatar ja hovinaiset poistuvat.)</span><br />
 <br />
@@ -1279,119 +1241,119 @@ Rukoilen: palauttakaa kuningatar.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 Punnitkaa tarkoin, muuten oikeutenne<br />
-On väkivaltaa; siitä kolme kärsii:<br />
+On väkivaltaa; siitä kolme kärsii:<br />
 Te itse, poikanne ja puolisonne.<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 Siit' uskallan ma henkeni, jos vaan se<br />
-Takeeksi kelpaa, että kuningatar<br />
-On puhdas taivaan edessä ja teidän,<br />
-Syytteestä &mdash; tarkoitan.<br />
+Takeeksi kelpaa, että kuningatar<br />
+On puhdas taivaan edessä ja teidän,<br />
+Syytteestä &mdash; tarkoitan.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Jos toteen saadaan,</span><br />
 Ett' toisin on, niin vaimoani vahdin<br />
-Yöt päivät, häneen kytkettynä kiinni,<br />
-Ja sen vaan uskon, minkä näen ja tunnen;<br />
+Yöt päivät, häneen kytkettynä kiinni,<br />
+Ja sen vaan uskon, minkä näen ja tunnen;<br />
 On silloin joka tuuma naisen lihaa,<br />
 Niin, joka hiuke naista uskoton.<br />
-Jos hänkin on.<br />
+Jos hänkin on.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Vait ole!</span><br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Hyvä herra &mdash;</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Hyvä herra &mdash;</span><br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
-Puhumme teidän, eikä omaan puoleen.<br />
-On joku viettelijä, lemmon konna<br />
+Puhumme teidän, eikä omaan puoleen.<br />
+On joku viettelijä, lemmon konna<br />
 Teit' uskotellut; jos sen tuntisin,<br />
-Niin ruhjoisin sen. Hänkö kunniaton! &mdash;<br />
-Tytärtä mull' on kolme, yhdentoista<br />
-Ja yhdeksän ja viiden ijässä;<br />
-Jos tott' on tää, niin, kautta kunniani,<br />
-Sen heille kostan, kohdun heiltä leikkaan,<br />
-Ennenkuin neljäntoista ovat vanhat<br />
-Ja epäsikiöitä siittää saavat.<br />
-Mun perivät, mut ennen olen salvio,<br />
-Kuin kelvottoman rodun kantaisä.<br />
+Niin ruhjoisin sen. Hänkö kunniaton! &mdash;<br />
+Tytärtä mull' on kolme, yhdentoista<br />
+Ja yhdeksän ja viiden ijässä;<br />
+Jos tott' on tää, niin, kautta kunniani,<br />
+Sen heille kostan, kohdun heiltä leikkaan,<br />
+Ennenkuin neljäntoista ovat vanhat<br />
+Ja epäsikiöitä siittää saavat.<br />
+Mun perivät, mut ennen olen salvio,<br />
+Kuin kelvottoman rodun kantaisä.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Vait! Täss' on vainu yhtä valju teillä<br />
-Kuin kuolleen nenällä; ma tunnen, näen sen<br />
-Niinkuin te <i>tämän</i> (kouristaa häntä) tunnette, ja näette,<br />
+Vait! Täss' on vainu yhtä valju teillä<br />
+Kuin kuolleen nenällä; ma tunnen, näen sen<br />
+Niinkuin te <i>tämän</i> (kouristaa häntä) tunnette, ja näette,<br />
 Mik' elin teihin koskee.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Niin jos on,</span><br />
 Ei kunnialle hautaa ole tarvis;<br />
-Lemuksiks siit' ei jää maan tunkiolle<br />
+Lemuksiks siit' ei jää maan tunkiolle<br />
 Niin hiukkaakaan.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Mua ei siis uskota!</span><br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
-Parempi jos täss' uskottaisi mua,<br />
-Kuin teitä, herra! Ennen soisin, että<br />
-Hän puhdas olis, kuin te oikeassa,<br />
+Parempi jos täss' uskottaisi mua,<br />
+Kuin teitä, herra! Ennen soisin, että<br />
+Hän puhdas olis, kuin te oikeassa,<br />
 Vaikk' oiskin moitteeksi se teille.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 18em;">Miksi</span><br />
 Kyselen tuumianne? Paremp' on<br />
 Totella vihan puuskaa. Majesteetti<br />
-Ei neuvojanne kaipaa. Hyvyyttämme<br />
+Ei neuvojanne kaipaa. Hyvyyttämme<br />
 Sen kerroimme. Jos ette voi tai tahdo &mdash;<br />
-Joko luonnon- taikka teko-tyhmyydestä &mdash;<br />
-Niin nähdä totuutta kuin me, niin sitä<br />
+Joko luonnon- taikka teko-tyhmyydestä &mdash;<br />
+Niin nähdä totuutta kuin me, niin sitä<br />
 Paremmin tutkikaatte; neuvojanne<br />
-Ei meidän tarvis; asia, sen meno,<br />
+Ei meidän tarvis; asia, sen meno,<br />
 Sen voitto, tappio meit' yksin koskee.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 Parempi olis ollut hiljaisuudess'<br />
-Asiaa ensin tutkia kuin siitä<br />
+Asiaa ensin tutkia kuin siitä<br />
 Melua nostaa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">Mahdollistako?</span><br />
-Sin' olet joko vanhuudesta tylsä<br />
+Sin' olet joko vanhuudesta tylsä<br />
 Tai luotu narriksi. Camillon pako,<br />
-Tuo tuttavallisuus &mdash; niin peittämätön.<br />
-Niin epäiltävä, että todisteeksi<br />
-Vaan näkemistä tarvittiin, ei muuta<br />
-Kuin näkemistä, ilmeisethän oli<br />
-Muut seikat kaikki &mdash; pakotti mua tähän.<br />
-Mut vielä paremmaksi vakuudeksi &mdash;<br />
-Näin tärkiss' asioissa hurja toimi<br />
-Ois surettava &mdash; olen lähettänyt<br />
-Apollon temppelihin, pyhään Delphiin<br />
+Tuo tuttavallisuus &mdash; niin peittämätön.<br />
+Niin epäiltävä, että todisteeksi<br />
+Vaan näkemistä tarvittiin, ei muuta<br />
+Kuin näkemistä, ilmeisethän oli<br />
+Muut seikat kaikki &mdash; pakotti mua tähän.<br />
+Mut vielä paremmaksi vakuudeksi &mdash;<br />
+Näin tärkiss' asioissa hurja toimi<br />
+Ois surettava &mdash; olen lähettänyt<br />
+Apollon temppelihin, pyhään Delphiin<br />
 Cleomeneen ja Dionin, jotk' ovat,<br />
-Tiedämmä, taatut miehet. Kaikki riippuu<br />
-Oraakelista nyt; sen pyhä neuvo<br />
-Mua auttaa taikka kaataa. Teinkö oikein?<br />
+Tiedämmä, taatut miehet. Kaikki riippuu<br />
+Oraakelista nyt; sen pyhä neuvo<br />
+Mua auttaa taikka kaataa. Teinkö oikein?<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 Ihan oikein, kuningas.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Vaikk' itse vanna</span><br />
-Asiast' olen enkä muuta kaipaa<br />
-Kuin minkä tiedän, tulee oraakelin<br />
-Tyventää muiden mielet, moisten, jotka,<br />
-Typerän tyhminä kuin tuo, ei jaksa<br />
-Yletä totuuteen. Suvaitsin siksi<br />
-Tuon naisen poistaa läheisyydestämme,<br />
-Ett'ei hän noiden kahden paennehen<br />
-Petosta panis täytäntöön. Nyt tulkaa;<br />
-Puhua tahdon kansalle; tää tapaus<br />
-Kiihottaa meitä kaikkia.<br />
-<br />
-ANTIGONUS (syrjään).<br />
+Asiast' olen enkä muuta kaipaa<br />
+Kuin minkä tiedän, tulee oraakelin<br />
+Tyventää muiden mielet, moisten, jotka,<br />
+Typerän tyhminä kuin tuo, ei jaksa<br />
+Yletä totuuteen. Suvaitsin siksi<br />
+Tuon naisen poistaa läheisyydestämme,<br />
+Ett'ei hän noiden kahden paennehen<br />
+Petosta panis täytäntöön. Nyt tulkaa;<br />
+Puhua tahdon kansalle; tää tapaus<br />
+Kiihottaa meitä kaikkia.<br />
+<br />
+ANTIGONUS (syrjään).<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Niin, nauruun,</span><br />
-Kun selvä totuus tulee päivän valoon.<br />
+Kun selvä totuus tulee päivän valoon.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat.)</span><br />
 </p>
@@ -1405,124 +1367,124 @@ Kun selvä totuus tulee päivän valoon.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Paulina ja useita palvelijoita tulee.)</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Hae tänne vanginvartija ja sano<br />
-Nimeni hälle. &mdash;<br />
+Hae tänne vanginvartija ja sano<br />
+Nimeni hälle. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Yksi palvelijoista menee.)</span><br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Jalo rouva, sulle</span><br />
-Ei parhain hovi ole liian hyvä,<br />
-Miks siis nyt tyrmäss' istut?<br />
+Ei parhain hovi ole liian hyvä,<br />
+Miks siis nyt tyrmäss' istut?<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Palvelija palajaa, mukanaan vanginvartija.)</span><br />
-<span style="margin-left: 15em;">Ystävä,</span><br />
-Te tiedätte, ken olen?<br />
+<span style="margin-left: 15em;">Ystävä,</span><br />
+Te tiedätte, ken olen?<br />
 <br />
 VANGINVARTIJA.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Arvonainen,</span><br />
-Ylevä rouva.<br />
+Ylevä rouva.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Päästäkää siis minut</span><br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Päästäkää siis minut</span><br />
 Kuningattaren luo.<br />
 <br />
 VANGINVARTIJA.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">En tohdi, rouva,</span><br />
-Päinvastainen on mulla jyrkkä kielto.<br />
+Päinvastainen on mulla jyrkkä kielto.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Kaunista kieltää ystävien seura<br />
-Hyveeltä, kunnialta! Onko lupa<br />
-Tavata hänen naisiaan? Vain yhtä?<br />
+Kaunista kieltää ystävien seura<br />
+Hyveeltä, kunnialta! Onko lupa<br />
+Tavata hänen naisiaan? Vain yhtä?<br />
 Emiliaa?<br />
 <br />
 VANGINVARTIJA.<br />
 <span style="margin-left: 4.5em;">Jos suvaitsette, rouva,</span><br />
-Lähettää syrjään seuranne, niin saatan<br />
+Lähettää syrjään seuranne, niin saatan<br />
 Emilian luoksenne.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Se, pyydän, tehkää. &mdash;</span><br />
-Menkäätte syrjään!<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Se, pyydän, tehkää. &mdash;</span><br />
+Menkäätte syrjään!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Seuralaiset poistavat.)</span><br />
 <br />
 VANGINVARTIJA.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Minun täytyy olla</span><br />
-Keskustelussa läsnä.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Minun täytyy olla</span><br />
+Keskustelussa läsnä.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Hyvä, hyvä!</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Hyvä, hyvä!</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Vanginvartija poistuu.)</span><br />
 Mik' into tahratonta tahrata!<br />
 Ihana kaunoaisti!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Vanginvartija palajaa Emilian kanssa.)</span><br />
-<span style="margin-left: 9em;">Hyvä rouva,</span><br />
-Mitenkä kuningattaren on laita?<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Hyvä rouva,</span><br />
+Mitenkä kuningattaren on laita?<br />
 <br />
 EMILIA.<br />
-Niin hyvin kuin niin ylhäisen voi olla<br />
+Niin hyvin kuin niin ylhäisen voi olla<br />
 Noin sorrettuna. Surusta ja kauhusta &mdash;<br />
 Kovempaa ei lie koskaan hento nainen<br />
-Kokenut &mdash; synnytti hän ennen aikaa.<br />
+Kokenut &mdash; synnytti hän ennen aikaa.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 Pojanko?<br />
 <br />
 EMILIA.<br />
-<span style="margin-left: 4.5em;">Tyttären, ja kauniin lapsen,</span><br />
-Terveen ja virkun. Äiti iloitseepi<br />
-Ja sanoo: "Vanki parka, niinkuin sinä,<br />
-Viaton minäkin".<br />
+<span style="margin-left: 4.5em;">Tyttären, ja kauniin lapsen,</span><br />
+Terveen ja virkun. Äiti iloitseepi<br />
+Ja sanoo: "Vanki parka, niinkuin sinä,<br />
+Viaton minäkin".<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Sen minä vannon.</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Sen minä vannon.</span><br />
 Kirotut kuninkahan hullut houreet!<br />
-Tään saa hän tietää, saapa niin! Se toimi<br />
-On naiselle kuin luotu; minä teen sen.<br />
+Tään saa hän tietää, saapa niin! Se toimi<br />
+On naiselle kuin luotu; minä teen sen.<br />
 Jos mairii kieleni, niin rakkoutukoon,<br />
-Niin ett'ei vihaa verisilmäist' enää<br />
-Se koskaan torveta! Emilia hyvä,<br />
+Niin ett'ei vihaa verisilmäist' enää<br />
+Se koskaan torveta! Emilia hyvä,<br />
 Mua suositelkaa kuningattarelle;<br />
-Jos lapsens' uskoa hän tohtii mulle.<br />
-Niin kuninkaan sen nähdä vien ja lupaan<br />
+Jos lapsens' uskoa hän tohtii mulle.<br />
+Niin kuninkaan sen nähdä vien ja lupaan<br />
 Asiat' ajaa oikein kuuluvasti.<br />
-Kenties tuo heltyy, kun hän lapsen näkee;<br />
-Viaton, puhdas äänettömyys usein<br />
-Enemmän voi kuin puhe.<br />
+Kenties tuo heltyy, kun hän lapsen näkee;<br />
+Viaton, puhdas äänettömyys usein<br />
+Enemmän voi kuin puhe.<br />
 <br />
 EMILIA.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Jalo rouva,</span><br />
 Hyveenne, hyvyytenne on niin taattu,<br />
 Ett' altis, suora hankkehenne varmaan<br />
-Hyvinkin päättyy. Sopivampaa naista<br />
-Ei tähän toimeen löydy. Pyydän, käykää<br />
-Lähihuoneeseen, niin kuningattarelle<br />
+Hyvinkin päättyy. Sopivampaa naista<br />
+Ei tähän toimeen löydy. Pyydän, käykää<br />
+Lähihuoneeseen, niin kuningattarelle<br />
 Ilmoitan heti jalon tarjonne.<br />
-Hän tänään hautonut on samaa tuumaa,<br />
-Mut ketään arvomiest' ei tohdi pyytää,<br />
-Peläten kieltoa.<br />
+Hän tänään hautonut on samaa tuumaa,<br />
+Mut ketään arvomiest' ei tohdi pyytää,<br />
+Peläten kieltoa.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Sanokaa hälle,</span><br />
-Ett'en ma kieltän' aio lainkaan säästää;<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Sanokaa hälle,</span><br />
+Ett'en ma kieltän' aio lainkaan säästää;<br />
 Jos se niin liukas on, kuin miel' on uljas,<br />
 Niin jotain aikaan saanen.<br />
 <br />
 EMILIA.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Kost' jumala!</span><br />
-Kuningattaren luo nyt lähden. Käykää<br />
-Lähemmä, olkaa hyvä.<br />
+Kuningattaren luo nyt lähden. Käykää<br />
+Lähemmä, olkaa hyvä.<br />
 <br />
 VANGINVARTIJA.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Kuningatar</span><br />
 Jos suvaitsee nyt lapsen luotaan antaa,<br />
-Niin kuinka käy mun, jos sen täältä päästän,<br />
+Niin kuinka käy mun, jos sen täältä päästän,<br />
 Kun mull' ei siihen valtaa?<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Huolet' olkaa!</span><br />
-Laps vanki äidin kohduss oli vainen.<br />
-Ja suuren luonnon lain ja säännön mukaan<br />
+Laps vanki äidin kohduss oli vainen.<br />
+Ja suuren luonnon lain ja säännön mukaan<br />
 Siit' on se vapaa nyt, ei osallinen<br />
-Kuninkaan vihaan eikä syypää myöskään<br />
+Kuninkaan vihaan eikä syypää myöskään<br />
 Kuningattaren rikokseen, jos moista<br />
 On olemassakaan.<br />
 <br />
@@ -1530,8 +1492,8 @@ VANGINVARTIJA.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Sen ihan uskon.</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Siis huolet' olkaa: minä astun teidän<br />
-Ja vaaran väliin, kautta kunniani!<br />
+Siis huolet' olkaa: minä astun teidän<br />
+Ja vaaran väliin, kautta kunniani!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Kaikki poistuvat.)</span><br />
 </p>
@@ -1545,15 +1507,15 @@ Ja vaaran väliin, kautta kunniani!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Leontes, Antigonus, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Ei rauhaa öin, ei päivin! Heikkoutt' on<br />
-Tää mielentila, pelkkää heikkoutta.<br />
-Jos syy vaan olis poissa &mdash; osa syystä &mdash;<br />
-Tuo naikko! Kuningasta hylkiötä<br />
-Ei yllä käteni; hän turviss' ompi,<br />
+Ei rauhaa öin, ei päivin! Heikkoutt' on<br />
+Tää mielentila, pelkkää heikkoutta.<br />
+Jos syy vaan olis poissa &mdash; osa syystä &mdash;<br />
+Tuo naikko! Kuningasta hylkiötä<br />
+Ei yllä käteni; hän turviss' ompi,<br />
 Ajuni ampumatkan ulkopuolla.<br />
-Mut iskeä voin naikkoon. Hän jos poissa<br />
-Ja tulen oma ois, niin pala jäisi<br />
-Taas toinen puoli rauhaa. &mdash; Kuka siellä?<br />
+Mut iskeä voin naikkoon. Hän jos poissa<br />
+Ja tulen oma ois, niin pala jäisi<br />
+Taas toinen puoli rauhaa. &mdash; Kuka siellä?<br />
 <br />
 PALVELIJA.<br />
 Palvelijanne.<br />
@@ -1562,38 +1524,38 @@ LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">Kuink' on pojan laita?</span><br />
 <br />
 PALVELIJA.<br />
-Makasi hyvin yönsä; luultavasti<br />
+Makasi hyvin yönsä; luultavasti<br />
 On tauti taittunut.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Mik' ylväs lapsi!</span><br />
-Kun tajusi hän äidin häväistyksen,<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Mik' ylväs lapsi!</span><br />
+Kun tajusi hän äidin häväistyksen,<br />
 Niin oiti kuihtui, laihtui, tunsi kaihon,<br />
-Ikäänkuin tarttunut ois häpy häneen,<br />
+Ikäänkuin tarttunut ois häpy häneen,<br />
 Menetti ilon, unen, ruokahalun,<br />
 Pelehtyi aivan. &mdash; Yksin tahdon olla;<br />
-Pois, käykää poikaa katsomaan. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Seuralaiset lähtevät.)</span><br />
-<span style="margin-left: 17em;">Hyi, häntä</span><br />
-Älä aattelekaan! Siihen suuntaan käypä<br />
-Jo pelkkä koston ajatuskin kimmoo<br />
-Takaisin minuun; suuri häll' on valta,<br />
-Suvut ja liittolaiset; &mdash; hän siis jääköön<br />
+Pois, käykää poikaa katsomaan. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Seuralaiset lähtevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 17em;">Hyi, häntä</span><br />
+Älä aattelekaan! Siihen suuntaan käypä<br />
+Jo pelkkä koston ajatuskin kimmoo<br />
+Takaisin minuun; suuri häll' on valta,<br />
+Suvut ja liittolaiset; &mdash; hän siis jääköön<br />
 Parempaan aikaan; naikkoa vain kosto<br />
 Nyt kohdatkoon. Camillo ja Polyxenes<br />
 Mua nauravat, ivaavat suruani;<br />
-Jos yltää heidät voisin, eivät naurais,<br />
-Ei, eikä tuokaan, jok' on vallassani.<br />
+Jos yltää heidät voisin, eivät naurais,<br />
+Ei, eikä tuokaan, jok' on vallassani.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Paulina tulee, lapsi sylissä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Paulina tulee, lapsi sylissä.)</span><br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
-Täst' ette pääse.<br />
+Täst' ette pääse.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Mitä? Hyvät herrat.</span><br />
-Pikemmin tulis teidän mua auttaa.<br />
-Pelättävämpi tuonko hurja vimma<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Mitä? Hyvät herrat.</span><br />
+Pikemmin tulis teidän mua auttaa.<br />
+Pelättävämpi tuonko hurja vimma<br />
 Kuin henki kuningattaren, sen raukan,<br />
 Mi puhtaamp' on, kuin tuo on luulevainen.<br />
 <br />
@@ -1601,107 +1563,107 @@ ANTIGONUS.<br />
 Vait, vait!<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
-<span style="margin-left: 6em;">Hän yöt' ei maannut, eikä salli</span><br />
-Kenenkään päästä luokseen.<br />
+<span style="margin-left: 6em;">Hän yöt' ei maannut, eikä salli</span><br />
+Kenenkään päästä luokseen.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Tyynny, veikko!</span><br />
-Juur' unta tulen tuomaan. Teidän moiset,<br />
-Jotk' ympärillään luikitte kuin varjot,<br />
-Te teidän moiset häntä valvotatte.<br />
-Ma tulen vilpittömin, terveellisin,<br />
+Juur' unta tulen tuomaan. Teidän moiset,<br />
+Jotk' ympärillään luikitte kuin varjot,<br />
+Te teidän moiset häntä valvotatte.<br />
+Ma tulen vilpittömin, terveellisin,<br />
 Vakavin sanoin loihtimaan pois vammaa,<br />
-Jok' unen hältä vie.<br />
+Jok' unen hältä vie.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Melua mitä?</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Melua mitä?</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Ei melua, vaan tuumailua, mistä<br />
-Sais ylhäisyydellenne kummin.<br />
+Ei melua, vaan tuumailua, mistä<br />
+Sais ylhäisyydellenne kummin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 15em;">Mitä?</span><br />
+<span style="margin-left: 15em;">Mitä?</span><br />
 Pois rietas vaimo tuo! Antigonus,<br />
-Sua kielsin päästämästä häntä tänne,<br />
+Sua kielsin päästämästä häntä tänne,<br />
 Aikeensa tiesin.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Omani ja teidän</span><br />
-Vihanne uhalla ma häntä koitin<br />
-Täält' estellä.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Omani ja teidän</span><br />
+Vihanne uhalla ma häntä koitin<br />
+Täält' estellä.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Hänt' etkö suistaa voi?</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Hänt' etkö suistaa voi?</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Pahasta, kyllä; vaan täss' asiassa &mdash;<br />
-Jos ei hän tee kuin te, ja tyrmään heitä<br />
-Mua siitä, ett'en kunniaani heitä &mdash;<br />
-Hän ei mua suista.<br />
+Pahasta, kyllä; vaan täss' asiassa &mdash;<br />
+Jos ei hän tee kuin te, ja tyrmään heitä<br />
+Mua siitä, ett'en kunniaani heitä &mdash;<br />
+Hän ei mua suista.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Nyt sen kuulette!</span><br />
-Jos noin hän kiltoo, juoskoon minkä jaksaa,<br />
-Hän kyll' ei kompastu.<br />
+Jos noin hän kiltoo, juoskoon minkä jaksaa,<br />
+Hän kyll' ei kompastu.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Kuningas hyvä,</span><br />
-Ma pyydän, mua kuulkaa! Teille tahdon<br />
-Ma lääkär' olla, taattu palvelija<br />
-Ja nöyrä neuvoja, vaikk' en niin julkee<br />
-Tuskanne lieventäjän' esiintyä,<br />
-Kuin liehakkonne nuo, &mdash; mun lähetti<br />
-Hyvä kuningatar.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Kuningas hyvä,</span><br />
+Ma pyydän, mua kuulkaa! Teille tahdon<br />
+Ma lääkär' olla, taattu palvelija<br />
+Ja nöyrä neuvoja, vaikk' en niin julkee<br />
+Tuskanne lieventäjän' esiintyä,<br />
+Kuin liehakkonne nuo, &mdash; mun lähetti<br />
+Hyvä kuningatar.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Hyvä kuningatar!</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Hyvä kuningatar!</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Niin, hyvä, sanon, hyvä kuningatar,<br />
-Ja siitä tappelisin, mies jos oisin,<br />
+Niin, hyvä, sanon, hyvä kuningatar,<br />
+Ja siitä tappelisin, mies jos oisin,<br />
 Vaikkapa kehnoin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 9em;">Aja hänet ulos!</span><br />
+<span style="margin-left: 9em;">Aja hänet ulos!</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Se, jok' ei pelkää silmiään, se ensin<br />
-Käsiksi käyköön! Lähden milloin tahdon.<br />
-Asia ensin! &mdash; Hyvä. kuningatar &mdash;<br />
-Hyvä on hän &mdash; antoi teille tyttären:<br />
-Täss' on se, siunaustanne pyytää.<br />
+Se, jok' ei pelkää silmiään, se ensin<br />
+Käsiksi käyköön! Lähden milloin tahdon.<br />
+Asia ensin! &mdash; Hyvä. kuningatar &mdash;<br />
+Hyvä on hän &mdash; antoi teille tyttären:<br />
+Täss' on se, siunaustanne pyytää.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Laskee lapsen Leonteen eteen.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 17em;">Ulos,</span><br />
-Sa, noidan narttu! Hiiteen täältä! Pois,<br />
+Sa, noidan narttu! Hiiteen täältä! Pois,<br />
 Lipakka parittaja!<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Erehdytte:</span><br />
-Tuost' olen yhtä tiedoton kuin te,<br />
-Sen nimen antaja, ja yhtä siivo<br />
+Tuost' olen yhtä tiedoton kuin te,<br />
+Sen nimen antaja, ja yhtä siivo<br />
 Kuin te olette hullu; joka kyllin<br />
-Jo siivoutt' on tähän mailman aikaan.<br />
+Jo siivoutt' on tähän mailman aikaan.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Kavaltajat! Hänt' ette viskaa ulos?<br />
-Kakara hälle viekää! &mdash;<br />
+Kavaltajat! Hänt' ette viskaa ulos?<br />
+Kakara hälle viekää! &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Antigonukselle.)</span><br />
-<span style="margin-left: 12em;">Sinä narri,</span><br />
-Sinä ämmälauri, narttusi kun annat<br />
-Sun orrelt' ajaa! &mdash; Ota äpärä,<br />
-Otahan, sanon; ämmälles se anna!<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Sinä narri,</span><br />
+Sinä ämmälauri, narttusi kun annat<br />
+Sun orrelt' ajaa! &mdash; Ota äpärä,<br />
+Otahan, sanon; ämmälles se anna!<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Ijäksi kätes saastukoon, jos kosket<br />
-Prinsessaan nyi, kun näin on häneen syyttä<br />
+Ijäksi kätes saastukoon, jos kosket<br />
+Prinsessaan nyi, kun näin on häneen syyttä<br />
 Ajettu lokaa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Eukkoaan hän pelkää.</span><br />
+<span style="margin-left: 7em;">Eukkoaan hän pelkää.</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 Jos tekin tekisitte sen, niin varmaan<br />
@@ -1712,183 +1674,183 @@ Kavaltajia kaikki!<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Totta jumal',</span><br />
-En minä.<br />
+En minä.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Enkä minä, eikä kukaan;<br />
-Yks on, hän itse; kavaltain hän oman<br />
-Hyvän maineensa ja kuningattarensa<br />
-Ja poikansa ja tyttärensä alttiiks<br />
-Näin heittää parjaukselle, joka puree<br />
-Miekkaakin kipeämmin, eikä tahdo &mdash;<br />
-Kirottua, ett'ei voi häntä siihen<br />
+Enkä minä, eikä kukaan;<br />
+Yks on, hän itse; kavaltain hän oman<br />
+Hyvän maineensa ja kuningattarensa<br />
+Ja poikansa ja tyttärensä alttiiks<br />
+Näin heittää parjaukselle, joka puree<br />
+Miekkaakin kipeämmin, eikä tahdo &mdash;<br />
+Kirottua, ett'ei voi häntä siihen<br />
 Pakottaakaan! &mdash; pois tyynni temmata<br />
-Tuon luulon juurta, jok' on yhtä laho,<br />
+Tuon luulon juurta, jok' on yhtä laho,<br />
 Kuin tammi on tai paasi terve.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Suulas,</span><br />
-Lipakka lutka, jok' on miestään piessyt<br />
-Ja nyt mua hämää! Mun ei ole pentu,<br />
+Lipakka lutka, jok' on miestään piessyt<br />
+Ja nyt mua hämää! Mun ei ole pentu,<br />
 Polyxeneen se peruutt' on. Pois, pois se,<br />
-Ja äitineen se tuleen viskatkaa!<br />
+Ja äitineen se tuleen viskatkaa!<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Se teidän on ja teidän näköisenne<br />
-Niin &mdash; käyttääkseni vanhaa sananpartta &mdash;<br />
-Ett' oikein hävettääpi. &mdash; Nähkääs, herrat,<br />
-On koko pieni, vaan se ihan isän<br />
-On jälkipainos: silmät, huulet, otsa,<br />
-Nenä ja kulmakarvat, niin, ja posken<br />
-Ja leuan sievät kuopanteet, ja hymy<br />
-Ja kätten, sormien ja kyntten muoto. &mdash;<br />
-Hyvä jumalatar, Luonto, joka lapsen<br />
-Näin isän näköön teit, jos luonteen myöskin<br />
-Voit muodostaa, niin keltaist' älä käytä<br />
-Väriä vain; se muuten, kuten tuokin,<br />
-Epäilee, ett'ei lapsens' ole hänen<br />
-Miehensä lapsi.<br />
+Se teidän on ja teidän näköisenne<br />
+Niin &mdash; käyttääkseni vanhaa sananpartta &mdash;<br />
+Ett' oikein hävettääpi. &mdash; Nähkääs, herrat,<br />
+On koko pieni, vaan se ihan isän<br />
+On jälkipainos: silmät, huulet, otsa,<br />
+Nenä ja kulmakarvat, niin, ja posken<br />
+Ja leuan sievät kuopanteet, ja hymy<br />
+Ja kätten, sormien ja kyntten muoto. &mdash;<br />
+Hyvä jumalatar, Luonto, joka lapsen<br />
+Näin isän näköön teit, jos luonteen myöskin<br />
+Voit muodostaa, niin keltaist' älä käytä<br />
+Väriä vain; se muuten, kuten tuokin,<br />
+Epäilee, ett'ei lapsens' ole hänen<br />
+Miehensä lapsi.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Sinä, hiiden velho! &mdash;</span><br />
-Sinäkin, pöllö, hirtettävä oisit,<br />
-Kun tuon et kieltä suistaa voi.<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Sinä, hiiden velho! &mdash;</span><br />
+Sinäkin, pöllö, hirtettävä oisit,<br />
+Kun tuon et kieltä suistaa voi.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 16em;">Jos kaikki</span><br />
-Ne miehet hirtettäisi, jotka moista<br />
-Ei aikaan saa, niin tuskin teille yhtään<br />
-Jäis alamaista.<br />
+Ne miehet hirtettäisi, jotka moista<br />
+Ei aikaan saa, niin tuskin teille yhtään<br />
+Jäis alamaista.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Vaimo pois, ma sanon!</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Pahempaa luonnottomin ilkiökään<br />
-Ei tehdä voisi.<br />
+Pahempaa luonnottomin ilkiökään<br />
+Ei tehdä voisi.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Sinut poltatan.</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Siit' en ma huoli; tulen virittäjä<br />
-Kerettiläinen on, ei tulen uhri.<br />
+Siit' en ma huoli; tulen virittäjä<br />
+Kerettiläinen on, ei tulen uhri.<br />
 Tyranniks teit' en sanoa ma tahdo,<br />
-Mut tämä julmuus vaimoanne kohtaan &mdash;<br />
+Mut tämä julmuus vaimoanne kohtaan &mdash;<br />
 Kun muuta teill' ei ole todistusta<br />
-Kuin pelkkä luulo &mdash; tyranniuteen hiukan<br />
-Se vivahtaa, häväisee teitä, tekee<br />
-Maailman silmiss' ilkiöksi.<br />
+Kuin pelkkä luulo &mdash; tyranniuteen hiukan<br />
+Se vivahtaa, häväisee teitä, tekee<br />
+Maailman silmiss' ilkiöksi.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Kautta</span><br />
 Vasallivalanne, pois, pois tuo vaimo!<br />
-Jos oisin tyranni, niin hän ei eläis;<br />
+Jos oisin tyranni, niin hän ei eläis;<br />
 Ja noin ei haastaa tohtisi, jos siksi<br />
-Mun tuntisi hän. &mdash; Ovest' ulos!<br />
+Mun tuntisi hän. &mdash; Ovest' ulos!<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 16.5em;">Älkää</span><br />
-Mua täältä työntäkö, kyll' itse lähden.<br />
-Lastanne hoitakaatte, se on teidän.<br />
-Zeus sille suokoon ylevämpää mieltä. &mdash;<br />
-Pois kätenne! &mdash; Te, jotka hyväilette<br />
-Noin hänen hulluuttaan, te ette koskaan<br />
-Hänt' auttaa voi, ei, ainutkaan ei teistä.<br />
-Kas niin, hyvästi vaan, nyt minä lähden.<br />
+<span style="margin-left: 16.5em;">Älkää</span><br />
+Mua täältä työntäkö, kyll' itse lähden.<br />
+Lastanne hoitakaatte, se on teidän.<br />
+Zeus sille suokoon ylevämpää mieltä. &mdash;<br />
+Pois kätenne! &mdash; Te, jotka hyväilette<br />
+Noin hänen hulluuttaan, te ette koskaan<br />
+Hänt' auttaa voi, ei, ainutkaan ei teistä.<br />
+Kas niin, hyvästi vaan, nyt minä lähden.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuu.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Petturi, tähän yllytit sa vaimos.<br />
-Mun lapseniko? Pois, pois! &mdash; Sinä, joka<br />
-Niin sitä hellittelet, ota pentu<br />
-Ja tulen syötäväks se heitä oiti.<br />
-Niin, sinä, juuri sinä! Vie se heti!<br />
+Petturi, tähän yllytit sa vaimos.<br />
+Mun lapseniko? Pois, pois! &mdash; Sinä, joka<br />
+Niin sitä hellittelet, ota pentu<br />
+Ja tulen syötäväks se heitä oiti.<br />
+Niin, sinä, juuri sinä! Vie se heti!<br />
 Tunnissa tieto tuo, ett' on se tehty,<br />
-Ja täysi todistus, tai omasi<br />
-Ja omaistesi hengen vien. Jos kiellät,<br />
-Vihaani ärrytellen, sano vaan se,<br />
-Niin omin käsin äpärän tuon aivot<br />
-Murskaksi lyön. &mdash; Vie se ja tuleen paiskaa!<br />
-Sa vaimos tähän yllytit.<br />
+Ja täysi todistus, tai omasi<br />
+Ja omaistesi hengen vien. Jos kiellät,<br />
+Vihaani ärrytellen, sano vaan se,<br />
+Niin omin käsin äpärän tuon aivot<br />
+Murskaksi lyön. &mdash; Vie se ja tuleen paiskaa!<br />
+Sa vaimos tähän yllytit.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">En, herra;</span><br />
-Nää loordit, jalot ystävät, mun puhtaaks<br />
+Nää loordit, jalot ystävät, mun puhtaaks<br />
 Julistaa voivat.<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Armollinen herra,</span><br />
-Hän syytön vaimonsa on tänne tuloon.<br />
+Hän syytön vaimonsa on tänne tuloon.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Valehtelette kaikki!<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Suvaitkaa</span><br />
-Parempaa meistä luulla; uskollisest'<br />
-Olemme teitä palvellehet; siitä<br />
+Parempaa meistä luulla; uskollisest'<br />
+Olemme teitä palvellehet; siitä<br />
 Tunnustus suokaa. Polvin rukoilemme &mdash;<br />
 Entisten palvelusten palkinnoksi<br />
-Ja tulevaisten &mdash; muuttakaa tuo päätös;<br />
+Ja tulevaisten &mdash; muuttakaa tuo päätös;<br />
 Verinen, kauhea se on ja varmaan<br />
 Vie turmioon. Me polvistumme kaikin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Ma höyhen olen joka tuulen viedä.<br />
-Nähdäkö täytyy mun, kuink' äpärä<br />
-Tuo polvistuu ja isäkseen mua kutsuu?<br />
+Ma höyhen olen joka tuulen viedä.<br />
+Nähdäkö täytyy mun, kuink' äpärä<br />
+Tuo polvistuu ja isäkseen mua kutsuu?<br />
 Ei, parempi nyt polttaa se kuin sitten<br />
-Kirota sitä. Mutta &mdash; jääköön eloon!<br />
-Ei sittenkään! &mdash;<br />
+Kirota sitä. Mutta &mdash; jääköön eloon!<br />
+Ei sittenkään! &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Antigonukselle.)</span><br />
-<span style="margin-left: 9em;">Käy tänne, sinä siellä;</span><br />
-Sa, joka puuhassa niin helläss' olit<br />
-Tuon kätilösi, Kaisa-rouvan kanssa<br />
-Äpärän pelastukseksi, &mdash; se on hän,<br />
-Niin totta kuin on partas harmaa &mdash; mitä<br />
+<span style="margin-left: 9em;">Käy tänne, sinä siellä;</span><br />
+Sa, joka puuhassa niin helläss' olit<br />
+Tuon kätilösi, Kaisa-rouvan kanssa<br />
+Äpärän pelastukseksi, &mdash; se on hän,<br />
+Niin totta kuin on partas harmaa &mdash; mitä<br />
 Tuon pennun hengest' uskallat sa?<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 17em;">Kaikki,</span><br />
-Min tehdä voin ja kunnia niin vaatii.<br />
-Jos muuta en, niin tämän: vähäisetkin<br />
-Vereni tähteet turvaks syyttömyyden<br />
-Ma uhraan; kaikki, minkä vaan ma voin.<br />
+Min tehdä voin ja kunnia niin vaatii.<br />
+Jos muuta en, niin tämän: vähäisetkin<br />
+Vereni tähteet turvaks syyttömyyden<br />
+Ma uhraan; kaikki, minkä vaan ma voin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Sen kyllä voit. Tuon miekan kautta vanno,<br />
-Ett' täytät käskyni.<br />
+Sen kyllä voit. Tuon miekan kautta vanno,<br />
+Ett' täytät käskyni.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Sen vannon, herra.</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Siis kuule ja se tee; näet, vähimmässä<br />
-Jos vilpistelet, niin et yksin sinä,<br />
+Siis kuule ja se tee; näet, vähimmässä<br />
+Jos vilpistelet, niin et yksin sinä,<br />
 Vaan herja vaimoskin on kuolon oma;<br />
-Nyt saa hän anteeksi. &mdash; Me käskemme siis<br />
-Vasallivalas nimess', että saatat<br />
-Pois tämän tyttöäpärän ja viet sen<br />
-Syrjäiseen, jylhään metsäseutuun, kauas<br />
-Rajoilta näiltä, ja sen sinne jätät,<br />
+Nyt saa hän anteeksi. &mdash; Me käskemme siis<br />
+Vasallivalas nimess', että saatat<br />
+Pois tämän tyttöäpärän ja viet sen<br />
+Syrjäiseen, jylhään metsäseutuun, kauas<br />
+Rajoilta näiltä, ja sen sinne jätät,<br />
 Armotta aivan, omaan hoiteeseensa<br />
-Ja säiden valtaan. Outo sallimus<br />
-Sen tänne toi, siis oikein vaadin, että<br />
+Ja säiden valtaan. Outo sallimus<br />
+Sen tänne toi, siis oikein vaadin, että<br />
 Sen outoon korpeen viet, miss' sallimus<br />
-Sit' imettäköön tai sen tappakoon.<br />
+Sit' imettäköön tai sen tappakoon.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
-Sen totta teen; mut kyllä laupiaampi<br />
-Ois äkkisurma. &mdash; Tule, lapsiraukka,<br />
-Ylempi valta sääkset pankoon, korpit<br />
-Sua imettämään! Moista armon työtä<br />
+Sen totta teen; mut kyllä laupiaampi<br />
+Ois äkkisurma. &mdash; Tule, lapsiraukka,<br />
+Ylempi valta sääkset pankoon, korpit<br />
+Sua imettämään! Moista armon työtä<br />
 On tehneet sudetkin ja karhut, raivons'<br />
 Unohtaen. &mdash; Te onnellisemp' olkaa,<br />
-Kuin mitä sietää tekonne! &mdash; Ja siunaus<br />
+Kuin mitä sietää tekonne! &mdash; Ja siunaus<br />
 Julmuutta vastaan sua puoltakohon,<br />
-Hylätty lapsi-raukka!<br />
+Hylätty lapsi-raukka!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee lapsen kanssa.)</span><br />
 <br />
@@ -1897,59 +1859,59 @@ LEONTES.<br />
 Kakaraa ruoki.<br />
 <br />
 PALVELIJA (tulee).<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Herrani, vast'ikään</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Herrani, vast'ikään</span><br />
 On Delphiin matkaajilta sana tullut:<br />
-Cleomenes ja Dion hyväll' onnell'<br />
+Cleomenes ja Dion hyväll' onnell'<br />
 On kotiin palanneet ja maalle nousseet;<br />
-Koht' ovat täällä.<br />
+Koht' ovat täällä.<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Tuopa arvaamatont'</span><br />
 On joutuisuutta.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Päivää kolmekolmatt'</span><br />
-Olivat poissa; moinen kiire näyttää,<br />
-Ett' tahtoo suur' Apollo joutuun tehdä<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Päivää kolmekolmatt'</span><br />
+Olivat poissa; moinen kiire näyttää,<br />
+Ett' tahtoo suur' Apollo joutuun tehdä<br />
 Totuuden tiedoksi. Siis valmiit olkaa;<br />
 Neuvosto kokoon! Tuomionsa saakoon<br />
-Tuo valapatto. Yhtä julkinen<br />
-Kuin syytöskin, yht' ilmeinen ja vapaa<br />
-Myös olkoon tutkinto. Sydäntä vaivaa<br />
-Niin kauan kuin hän eloss' ompi. &mdash; Menkää<br />
-Ja tehkää, mitä käskin.<br />
+Tuo valapatto. Yhtä julkinen<br />
+Kuin syytöskin, yht' ilmeinen ja vapaa<br />
+Myös olkoon tutkinto. Sydäntä vaivaa<br />
+Niin kauan kuin hän eloss' ompi. &mdash; Menkää<br />
+Ja tehkää, mitä käskin.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
 </p>
 
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2>
+<h2>KOLMAS NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">Seutu sama. Erään kaupungin katu.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Seutu sama. Erään kaupungin katu.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Cleomenes ja Dion tulevat.)</span><br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
-Suloist' on ilmanala, lauhaa sää<br />
+Suloist' on ilmanala, lauhaa sää<br />
 Ja saari viljava, ja templi voittaa<br />
 Kehutkin kaikki.<br />
 <br />
 DION.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Ihaninta oli,</span><br />
 Hurmaavaa ihan, taivaiset nuo puvut &mdash;<br />
-Niin niitä nimittäisin &mdash; sekä pappein<br />
+Niin niitä nimittäisin &mdash; sekä pappein<br />
 Vakava arvoisuus. Ja uhritoimi,<br />
-Kuink' ylevää se, ylimaallist' oli<br />
-Ja pyhää!<br />
+Kuink' ylevää se, ylimaallist' oli<br />
+Ja pyhää!<br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
-<span style="margin-left: 5em;">Entä huumaava tuo jyry</span><br />
-Ja oraakelin ääni, joka pauhas<br />
+<span style="margin-left: 5em;">Entä huumaava tuo jyry</span><br />
+Ja oraakelin ääni, joka pauhas<br />
 Kuin herranvoima ja niin valtas aistit,<br />
 Ett' aivan menehdyin.<br />
 <br />
@@ -1962,19 +1924,19 @@ On saavutettu.<br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Suur' Apollo kaikki</span><br />
-Parhaaksi kääntäköön! Nuo juonet, joilla<br />
+Parhaaksi kääntäköön! Nuo juonet, joilla<br />
 Koetaan kuningatar syyhyn saada,<br />
-Mua eivät miellytä.<br />
+Mua eivät miellytä.<br />
 <br />
 DION.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Noin kiivaat toimet</span><br />
-Tekevät selvän kaikesta tai lopun.<br />
+Tekevät selvän kaikesta tai lopun.<br />
 Kun tietoon tulee ennus, jonk' Apollon<br />
-Pääpappi tähän lukitsi, niin varmaan<br />
-Jotakin kummaa ilmaantuu. &mdash; Hoi! Tänne<br />
-Ravakat ratsut! Kaikki hyvin käyköön!<br />
+Pääpappi tähän lukitsi, niin varmaan<br />
+Jotakin kummaa ilmaantuu. &mdash; Hoi! Tänne<br />
+Ravakat ratsut! Kaikki hyvin käyköön!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -1983,184 +1945,184 @@ Ravakat ratsut! Kaikki hyvin käyköön!<br />
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Seutu sama. Oikeushuone.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Leontes, hoviherroja, virkamiehiä ja oikeudenpalvelijoita tulee.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Leontes, hoviherroja, virkamiehiä ja oikeudenpalvelijoita tulee.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Tää toimitus, sen surulla ma myönnän,<br />
-Mun sydäntäni kalvaa: syytetty on<br />
-Kuninkaan tytär, puoliso, ja lisäks<br />
-Niin hellitty ja rakas. Älköön meitä<br />
-Tyranniks sanottako, kun näin suoraan<br />
-Vetoomme lakiin, joll' on täysi valta<br />
-Julistaa syyllisyys tai syyttömyys. &mdash;<br />
+Tää toimitus, sen surulla ma myönnän,<br />
+Mun sydäntäni kalvaa: syytetty on<br />
+Kuninkaan tytär, puoliso, ja lisäks<br />
+Niin hellitty ja rakas. Älköön meitä<br />
+Tyranniks sanottako, kun näin suoraan<br />
+Vetoomme lakiin, joll' on täysi valta<br />
+Julistaa syyllisyys tai syyttömyys. &mdash;<br />
 Esille vanki!<br />
 <br />
 OIKEUDENPALVELIJA.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">Kuninkaan on tahto,</span><br />
-Ett' itse tänne oikeuden eteen<br />
+Ett' itse tänne oikeuden eteen<br />
 Syytetty saapuu. Hiljaisuutta vaadin.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hermione tulee vartioituna, Paulinan ja muiden</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">hovinaisien seuraamana.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Lukekaa syytös!<br />
+Lukekaa syytös!<br />
 </p>
 
 <p>OIKEUDENPALVELIJA.
-"Hermione, suurisukuisen Leonteen, Sisilian kuninkaan puoliso, sinä
-olet tänne haastettu, syytettynä valtiopetoksesta, kun olet ryhtynyt
-Polyxeneen, Böhmin kuninkaan kanssa salavuoteuteen ja yhtynyt Camillon
-kanssa salaliittoon, ottaaksesi hengiltä herrasi ja puolisosi, kaikkein
-armollisimman kuninkaamme. Ja kun tämä hanke oli todistuksilla osaksi
-julki tuotu, olet sinä, Hermione, vastoin uskollisen alamaisen
-velvoitusta ja velvollisuutta, neuvonut ja auttanut heitä yön selkään
-pakenemalla turvaa itsellensä etsimään."</p>
+"Hermione, suurisukuisen Leonteen, Sisilian kuninkaan puoliso, sinä
+olet tänne haastettu, syytettynä valtiopetoksesta, kun olet ryhtynyt
+Polyxeneen, Böhmin kuninkaan kanssa salavuoteuteen ja yhtynyt Camillon
+kanssa salaliittoon, ottaaksesi hengiltä herrasi ja puolisosi, kaikkein
+armollisimman kuninkaamme. Ja kun tämä hanke oli todistuksilla osaksi
+julki tuotu, olet sinä, Hermione, vastoin uskollisen alamaisen
+velvoitusta ja velvollisuutta, neuvonut ja auttanut heitä yön selkään
+pakenemalla turvaa itsellensä etsimään."</p>
 
 <p>
 HERMIONE.<br />
 Kun se, mit' aion sanoa, on suoraan<br />
-Vain syytteen kieltämistä, eikä mulla<br />
+Vain syytteen kieltämistä, eikä mulla<br />
 Muut' ole todistusta puolellani<br />
 Kuin omat sanani, niin tuskin auttaa.<br />
-Jos sanon: "syytön". Vilpittömyyttäni<br />
+Jos sanon: "syytön". Vilpittömyyttäni<br />
 Vilpiksi luullaan, mainitaankin siksi,<br />
 Jos siihen turvaan. Mut jos ihmisteot<br />
 Jumalten tiedoss' on &mdash; niinkuin ne onkin, &mdash;<br />
-Niin varmaan hävetä saa väärä syytös<br />
+Niin varmaan hävetä saa väärä syytös<br />
 Viattomuuttani ja hirmuvalta<br />
-Vavista tyynyyttäni. Herra, parhain<br />
-Te tiedätte &mdash; vaikk' ette tahdo tietää &mdash;<br />
-Ett' yhtä onneton, kuin olen nyt,<br />
-Yht' uskollinen, siveä ja puhdas<br />
+Vavista tyynyyttäni. Herra, parhain<br />
+Te tiedätte &mdash; vaikk' ette tahdo tietää &mdash;<br />
+Ett' yhtä onneton, kuin olen nyt,<br />
+Yht' uskollinen, siveä ja puhdas<br />
 Menoni ain' on ollut, aivan toista<br />
-Kuin kertomukset, joilla näyttämöltä<br />
-Rahvasta itketellään. Katsokaa mua:<br />
+Kuin kertomukset, joilla näyttämöltä<br />
+Rahvasta itketellään. Katsokaa mua:<br />
 Kuninkaan vierellinen, puolen kruunun<br />
-Omaaja, suuren valtakunnan tytär,<br />
-Toiveikkaan prinssin äiti, tässä seison,<br />
-Rupattain kunnian ja hengen eestä<br />
+Omaaja, suuren valtakunnan tytär,<br />
+Toiveikkaan prinssin äiti, tässä seison,<br />
+Rupattain kunnian ja hengen eestä<br />
 Jokaisen korvan kuullen. Henki mulle<br />
 Vain tuskaks on, sen kernaast' annan pois;<br />
 Mut kunnia on omaisteni omaa,<br />
-Ja sitä tässä puollan. Sanokaa ja<br />
-Tuntoonne menkää: ennenkuin Polyxenes<br />
-Hoviinne tuli, lemmittenkö mua<br />
-Ja sitä ansaitsinko? Mitä sitten<br />
-Tein hänen tultuaan niin väärää, että<br />
-Nyt syytteess' olen? Kunnian jos tieltä<br />
-Vähääkään siirryin aikeessa tai työssä,<br />
-Vain vähääkään, niin joka kuulijani<br />
-Kovetkoon sydän, ja mun hautaani<br />
-Inhotkoon lähin omaiseni.<br />
+Ja sitä tässä puollan. Sanokaa ja<br />
+Tuntoonne menkää: ennenkuin Polyxenes<br />
+Hoviinne tuli, lemmittenkö mua<br />
+Ja sitä ansaitsinko? Mitä sitten<br />
+Tein hänen tultuaan niin väärää, että<br />
+Nyt syytteess' olen? Kunnian jos tieltä<br />
+Vähääkään siirryin aikeessa tai työssä,<br />
+Vain vähääkään, niin joka kuulijani<br />
+Kovetkoon sydän, ja mun hautaani<br />
+Inhotkoon lähin omaiseni.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Kuullut</span><br />
-Ain' olen, että riettauden orja<br />
-Tekonsa kieltää yhtä julkeasti.<br />
-Kuin hän sen tekeekin.<br />
+Ain' olen, että riettauden orja<br />
+Tekonsa kieltää yhtä julkeasti.<br />
+Kuin hän sen tekeekin.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Se kyllä totta;</span><br />
-Mut, herra, lause tää ei sovi minuun.<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Se kyllä totta;</span><br />
+Mut, herra, lause tää ei sovi minuun.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Et omista siis?<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Enempää, kuin mitä</span><br />
-On itsessäni virheen nimellistä,<br />
+<span style="margin-left: 8em;">Enempää, kuin mitä</span><br />
+On itsessäni virheen nimellistä,<br />
 En saata omistaa. Polyxenesta,<br />
-Mun syytetoveriani, sen myönnän,<br />
+Mun syytetoveriani, sen myönnän,<br />
 Rakastin niin, kuin kunnia sen vaati,<br />
 Sen verran kuin mun-arvoiseni naisen<br />
 Rakastaa sopi; aivan niin, &mdash; ei toisin, &mdash;<br />
-Kuin olitte te itse käskenyt;<br />
+Kuin olitte te itse käskenyt;<br />
 Jos sit' en olis tehnyt, oisin varmaan<br />
-Kovakorvainen ja kiittämätön teille<br />
-Ja ystävälle ollut, jonka rakkaus,<br />
+Kovakorvainen ja kiittämätön teille<br />
+Ja ystävälle ollut, jonka rakkaus,<br />
 Siit' asti kuin voi haastaa, sanoi suoraan<br />
 Omistavansa teille. &mdash; Salaliitto,<br />
 Vaikk' eteeni se pantais maistimiksi,<br />
-En tiedä miltä maistuis. Sen vaan tiedän,<br />
+En tiedä miltä maistuis. Sen vaan tiedän,<br />
 Ett' on Camillo kunnon mies; mut miksi<br />
-Hän karkas, sit' ei tiedä jumalatkaan,<br />
-Jos eivät tiedä enemmän kuin minä.<br />
+Hän karkas, sit' ei tiedä jumalatkaan,<br />
+Jos eivät tiedä enemmän kuin minä.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Pakonsa tiesit, niinkuin myöskin tiesit,<br />
-Mik' oli silloin tehtäväsi.<br />
+Pakonsa tiesit, niinkuin myöskin tiesit,<br />
+Mik' oli silloin tehtäväsi.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Herra,</span><br />
-Puhutte kieltä, jot' en ymmärrä.<br />
+Puhutte kieltä, jot' en ymmärrä.<br />
 Henkeni houreittenne vallass' on,<br />
-Se viekää.<br />
+Se viekää.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 5.5em;">Työsi on vain houreitani.</span><br />
-Polyxeneesta sull' on äpärä,<br />
-Se hourett' on vain. Niinkuin kielsit hävyn, &mdash;<br />
-Se kuuluu virkaan &mdash; kiellät totuudenkin;<br />
-Mut kiellä vain, ei se sua suurin auta;<br />
-Sikiös syöstiin surmille, ja syystä,<br />
-Kosk' oli isätön, &mdash; se tosin oli<br />
-Sun vikas eikä lapsen, &mdash; samoin sinä<br />
-Saat tuta oikeutta; sen lievin päätös<br />
+<span style="margin-left: 5.5em;">Työsi on vain houreitani.</span><br />
+Polyxeneesta sull' on äpärä,<br />
+Se hourett' on vain. Niinkuin kielsit hävyn, &mdash;<br />
+Se kuuluu virkaan &mdash; kiellät totuudenkin;<br />
+Mut kiellä vain, ei se sua suurin auta;<br />
+Sikiös syöstiin surmille, ja syystä,<br />
+Kosk' oli isätön, &mdash; se tosin oli<br />
+Sun vikas eikä lapsen, &mdash; samoin sinä<br />
+Saat tuta oikeutta; sen lievin päätös<br />
 On kuolemaksi.<br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Säästäkäätte uhka,</span><br />
-Pelättiänne minä etsin turhaan.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Säästäkäätte uhka,</span><br />
+Pelättiänne minä etsin turhaan.<br />
 Iloksi ei voi elo mulle olla;<br />
-Sen sulon, arvon, teidän rakkautenne,<br />
+Sen sulon, arvon, teidän rakkautenne,<br />
 Ma kadotin; se mennyt on, sen tunnen,<br />
-Vaan kuinka, sit' en tiedä. Toinen auvo,<br />
-Kohtuni esikko, pois multa viedään<br />
+Vaan kuinka, sit' en tiedä. Toinen auvo,<br />
+Kohtuni esikko, pois multa viedään<br />
 Kuin ruttotautiselta. Kolmas lohtu<br />
 Tuo onnen heittolapsi, rinnoiltani,<br />
 Viaton maito viattoman suussa.<br />
-Surmille syöstään; itseäni portoks<br />
-Kaduilla huudetaan; tylysti viedään<br />
+Surmille syöstään; itseäni portoks<br />
+Kaduilla huudetaan; tylysti viedään<br />
 Minulta lapsivuoteen rauha, joka<br />
 Jos mille suodaan naiselle; mua vihdoin<br />
-Raastellaan tänne taivasalle, ennen<br />
+Raastellaan tänne taivasalle, ennen<br />
 Kuin palanneet on voimat. Sanokaatte,<br />
-Mik' ilo mull' on elämästä, jotta<br />
-Pelkäisin kuolla? Jatkakaa, &mdash; vaan kuulkaa,<br />
-Käsittäkää mua oikein: elämäni<br />
+Mik' ilo mull' on elämästä, jotta<br />
+Pelkäisin kuolla? Jatkakaa, &mdash; vaan kuulkaa,<br />
+Käsittäkää mua oikein: elämäni<br />
 Ei maksa korttakaan; mut kunniani<br />
-Pelastaa tahdon. Näin jos luulosyillä<br />
-Mua tuomitaan, &mdash; kun nukkuu kaikki näytteet,<br />
-Pait epäilynne nostamat, &mdash; niin sanon:<br />
-Tää väkivaltaa on eik' oikeutta. &mdash;<br />
-Vetoan oraakeliin, hyvät herrat,<br />
+Pelastaa tahdon. Näin jos luulosyillä<br />
+Mua tuomitaan, &mdash; kun nukkuu kaikki näytteet,<br />
+Pait epäilynne nostamat, &mdash; niin sanon:<br />
+Tää väkivaltaa on eik' oikeutta. &mdash;<br />
+Vetoan oraakeliin, hyvät herrat,<br />
 Apollo minut tuomitkoon.<br />
 <br />
 1 TUOMARI.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Se pyyntö</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Se pyyntö</span><br />
 On aivan oikeutettu. Julki tulkoon<br />
-Apollon nimessä siis ennus vastaus!<br />
+Apollon nimessä siis ennus vastaus!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Muudan virkamies menee ulos.)</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
-Venäjän keisari ol' isäni;<br />
-Jos nyt hän eläisi ja tyttärensä<br />
-Näkisi syytettynä! Oi, jos vainkin<br />
-Hän äärettömän näkis kurjuuteni,<br />
-Ei toki koston silmillä, vaan säälin!<br />
+Venäjän keisari ol' isäni;<br />
+Jos nyt hän eläisi ja tyttärensä<br />
+Näkisi syytettynä! Oi, jos vainkin<br />
+Hän äärettömän näkis kurjuuteni,<br />
+Ei toki koston silmillä, vaan säälin!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Virkamies palajaa, mukanaan Cleomenes ja Dion.)</span><br />
 <br />
 VIRKAMIES.<br />
 Cleomenes ja Dion, vannokaatte<br />
-Oikeuden miekan kautta, että Delphiss'<br />
-Olette olleet molemmat ja tämän<br />
-Lukitun ennustuksen siellä saaneet<br />
-Apollon papilta, ja että pyhää<br />
-Avanneet ette ole sinettiä<br />
-Ja salaisuutta nähneet.<br />
+Oikeuden miekan kautta, että Delphiss'<br />
+Olette olleet molemmat ja tämän<br />
+Lukitun ennustuksen siellä saaneet<br />
+Apollon papilta, ja että pyhää<br />
+Avanneet ette ole sinettiä<br />
+Ja salaisuutta nähneet.<br />
 <br />
 CLEOMENES ja DION.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Vannomme.</span><br />
@@ -2171,9 +2133,9 @@ Sinetti murtakaa ja lukekaa.<br />
 
 <p>VIRKAMIES (lukee).
 "Hermione on puhdas, Polyxenes nuhteeton, Camillo uskollinen alamainen,
-Leontes luulevainen tyranni, hänen viaton lapsensa laillinen aviolapsi,
-ja kuningas jää ilman perillisettä, jos se, mikä on kadonnut, ei
-löydy."</p>
+Leontes luulevainen tyranni, hänen viaton lapsensa laillinen aviolapsi,
+ja kuningas jää ilman perillisettä, jos se, mikä on kadonnut, ei
+löydy."</p>
 
 <p>
 KAIKKI.<br />
@@ -2187,7 +2149,7 @@ Luitko oikein?<br />
 <br />
 VIRKAMIES.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Luin, herra, aivan</span><br />
-Niinkuin on tässä kirjoitettuna.<br />
+Niinkuin on tässä kirjoitettuna.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Totuutta ennustuksessa ei laisin.<br />
@@ -2196,14 +2158,14 @@ Kokousta jatkakaa; tuo petost' on.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Palvelija tulee kiirein.)</span><br />
 <br />
 PALVELIJA.<br />
-Kuningas, hyvä kuningas!<br />
+Kuningas, hyvä kuningas!<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">No, mitä?</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">No, mitä?</span><br />
 <br />
 PALVELIJA.<br />
 Oi, vihaa saanen sanomastani:<br />
-Tuskasta, säikäyksestä äidin tähden<br />
+Tuskasta, säikäyksestä äidin tähden<br />
 Poikanne, prinssi, pois on mennyt.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
@@ -2214,103 +2176,103 @@ Niin, kuollut.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Vihastunut on Apollo;</span><br />
-Tekoni väärän rankaisee nyt taivas. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Hermione pyörtyy.)</span><br />
-No, mikä siellä?<br />
+Tekoni väärän rankaisee nyt taivas. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Hermione pyörtyy.)</span><br />
+No, mikä siellä?<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Tieto tuo se surmaks</span><br />
 On kuningattarelle.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Pois hän viekää!</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Pois hän viekää!</span><br />
 Vain tunteen kuohua; se ohi menee. &mdash;<br />
 Liiaksi omaa luuloani uskoin. &mdash;<br />
 Kokekaa kaikin mahdollisin keinoin<br />
 Pelastaa henki. &mdash;<br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Paulina ja hovinaiset vievät pois Hermionen.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Paulina ja hovinaiset vievät pois Hermionen.)</span><br />
 Anteeks suo, Apollo,<br />
-Ett' ennustustas pyhää herjasin!<br />
+Ett' ennustustas pyhää herjasin!<br />
 Sovitan Polyxeneen, vaimoni ma<br />
-Lepytän jälleen, palautan Camillon,<br />
-Jok' oli hurskas, kunnon mies, sen myönnän;<br />
-Kun mun, näet, ajoi epäluulon houreet<br />
+Lepytän jälleen, palautan Camillon,<br />
+Jok' oli hurskas, kunnon mies, sen myönnän;<br />
+Kun mun, näet, ajoi epäluulon houreet<br />
 Verisiin koston tuumiin, niin Camillon<br />
-Valitsin myrkyttämään ystäväni<br />
+Valitsin myrkyttämään ystäväni<br />
 Polyxeneen; se olis tehty, ellei<br />
-Camillon jalo sydän käskyn kiirett'<br />
-Ois ehkäissyt; ja vaikka kuolemalla<br />
-Hänt' uhkasin ja lahjoill' yllyttelin,<br />
-Jos sit' ei tekisi hän tai sen tekis,<br />
-Niin kunnon miehenä ja ihmisenä<br />
-Hän kuninkaalliselle vieraalleni<br />
-Ilm' antoi hankkeen, tänne jätti suuret<br />
-Hyvyytensä ja epävarman onnen<br />
+Camillon jalo sydän käskyn kiirett'<br />
+Ois ehkäissyt; ja vaikka kuolemalla<br />
+Hänt' uhkasin ja lahjoill' yllyttelin,<br />
+Jos sit' ei tekisi hän tai sen tekis,<br />
+Niin kunnon miehenä ja ihmisenä<br />
+Hän kuninkaalliselle vieraalleni<br />
+Ilm' antoi hankkeen, tänne jätti suuret<br />
+Hyvyytensä ja epävarman onnen<br />
 Varmaksi antautui saalihiksi,<br />
 Vain kunniasta rikkaana. Oh, kuinka<br />
-Mun ruosteheni rinnalla hän loistaa!<br />
-Ja hurskaudellaan yhä mustemmaksi<br />
-Mun ilkityöni saattaa!<br />
+Mun ruosteheni rinnalla hän loistaa!<br />
+Ja hurskaudellaan yhä mustemmaksi<br />
+Mun ilkityöni saattaa!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Paulina palajaa.)</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Ah! Voi! Auki,</span><br />
-Kurehet auki, muuten sydämmeni,<br />
-Ne katkaistessaan, itse kätkee!<br />
+Kurehet auki, muuten sydämmeni,<br />
+Ne katkaistessaan, itse kätkee!<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 <span style="margin-left: 16em;">Mik' on?</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Tyranni, mikä piina nyt mua vartoo?<br />
+Tyranni, mikä piina nyt mua vartoo?<br />
 Rovio, teili, ruhjonta vai raipat?<br />
-Vai lyijyssä ja piessä kiehuminen?<br />
-Mit' uutta tuskaa keksitkään ja vanhaa,<br />
+Vai lyijyssä ja piessä kiehuminen?<br />
+Mit' uutta tuskaa keksitkään ja vanhaa,<br />
 Kun joka sanani sun kiukkus nostaa?<br />
-Julmuutesi ja tuo sun epäluulos, &mdash;<br />
-Jota tyhmempää ei keksis poikanulkit<br />
-Ja tyttöletukatkaan, &mdash; aatteleppa,<br />
+Julmuutesi ja tuo sun epäluulos, &mdash;<br />
+Jota tyhmempää ei keksis poikanulkit<br />
+Ja tyttöletukatkaan, &mdash; aatteleppa,<br />
 Mit' ovat tehneet nuo, ja tule hulluks,<br />
 Rutihulluks aivan; entiset sun hourees<br />
-Ne esimakua vain oli tälle.<br />
-Polyxeneen sa petit, se ei mitään;<br />
-Se narrin löyhyytt' osoitti ja kurjaa<br />
-Vain kiittämättömyyttä; eikä mitään,<br />
+Ne esimakua vain oli tälle.<br />
+Polyxeneen sa petit, se ei mitään;<br />
+Se narrin löyhyytt' osoitti ja kurjaa<br />
+Vain kiittämättömyyttä; eikä mitään,<br />
 Ett' yritit Camillon maineen tappaa<br />
 Kuninkaan vereen; &mdash; pikku rikoksia,<br />
-Kun suurempia tiedoss' on! ja niistä<br />
-Tuo lapsen heittäminen korpin ruoaks<br />
+Kun suurempia tiedoss' on! ja niistä<br />
+Tuo lapsen heittäminen korpin ruoaks<br />
 On joutavaa, vaikk' ennen pirukin se<br />
 Tulessa itkisi kuin moista tekis;<br />
-Ei syysi suoraan sekään, että kuoli<br />
+Ei syysi suoraan sekään, että kuoli<br />
 Tuo nuori prinssi, jolta mielen jalous &mdash;<br />
-Niin nuoress' outo &mdash; mursi sydämmen,<br />
-Kun huomas törkeän ja hupsun isän<br />
-Emoa hellää rääkkäävän; ei, tuot' ei<br />
-Sun panna syyksesi, &mdash; vaan viime työsi &mdash;<br />
+Niin nuoress' outo &mdash; mursi sydämmen,<br />
+Kun huomas törkeän ja hupsun isän<br />
+Emoa hellää rääkkäävän; ei, tuot' ei<br />
+Sun panna syyksesi, &mdash; vaan viime työsi &mdash;<br />
 Kirousta huutakaa, kun tuon sen julki! &mdash;<br />
 Kuningatar, niin, loordit, kuningatar<br />
-Suloisin, lempein kuollut on! Ja vielä<br />
+Suloisin, lempein kuollut on! Ja vielä<br />
 Ei iske kosto!<br />
 <br />
 1 HOVIHERRA.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Varjelkohon Luoja!</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Niin, totta, kuollut; jos ei sana riitä<br />
-Ja vala, menkää katsomaan. Jos voitte<br />
+Niin, totta, kuollut; jos ei sana riitä<br />
+Ja vala, menkää katsomaan. Jos voitte<br />
 Eloa, verta silmiin, huuliin luoda,<br />
-Hipiään lämpöä ja keuhkoon ilmaa,<br />
-Niin jumalina teitä palvelen. &mdash;<br />
-Mut sinä, julmus, älä kadu työtäs,<br />
+Hipiään lämpöä ja keuhkoon ilmaa,<br />
+Niin jumalina teitä palvelen. &mdash;<br />
+Mut sinä, julmus, älä kadu työtäs,<br />
 Se raskaamp' on, kuin kaikki tuskan huudot,<br />
-Siis muut' ei sulle jää kuin epätoivo.<br />
-Tuhannen polvea vaikk' yhtämittaa<br />
+Siis muut' ei sulle jää kuin epätoivo.<br />
+Tuhannen polvea vaikk' yhtämittaa<br />
 Viistuhatt' vuotta paastois alastonna<br />
 Kaljulla vuorell', alituisen myrskyn<br />
-Ja ikitalven keskellä, niin sinuun<br />
-Jumalat sittenkään ei leppyis.<br />
+Ja ikitalven keskellä, niin sinuun<br />
+Jumalat sittenkään ei leppyis.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Jatka!</span><br />
@@ -2326,34 +2288,34 @@ PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Mua surettaa se.</span><br />
 Mit' olen rikkonut, sen kadun, kunhan<br />
 Sen huomaan vaan. Ah, naisen kiivautt' olen<br />
-Liiaksi ilmaissut! Sydämmeen häntä<br />
-Syvimpään osasin. &mdash; Miss' apu turhaa,<br />
-On turhaa parku. Älkää tuskastuko<br />
+Liiaksi ilmaissut! Sydämmeen häntä<br />
+Syvimpään osasin. &mdash; Miss' apu turhaa,<br />
+On turhaa parku. Älkää tuskastuko<br />
 Sanoistani. Mua ennen rangaiskaa,<br />
-Kun mieleen toin, mik' unheeseen on jääpä.<br />
-Kuningas hyvä, armost' anteeks suokaa<br />
-Tää teko houkan naisen. Rakkauteni<br />
-Kuningattareen &mdash; taaskin houkka! &mdash; Hänest'<br />
-En enää puhu, enkä lapsistanne,<br />
-En, enkä miehestänikään, mi mennyt<br />
-On hänkin. Mieltänne nyt malttakaa,<br />
+Kun mieleen toin, mik' unheeseen on jääpä.<br />
+Kuningas hyvä, armost' anteeks suokaa<br />
+Tää teko houkan naisen. Rakkauteni<br />
+Kuningattareen &mdash; taaskin houkka! &mdash; Hänest'<br />
+En enää puhu, enkä lapsistanne,<br />
+En, enkä miehestänikään, mi mennyt<br />
+On hänkin. Mieltänne nyt malttakaa,<br />
 Min' olen vaiti.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Hyvin sinä puhut</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Hyvin sinä puhut</span><br />
 Ja suoraa totuutta, jot' ennen kuulen<br />
-Kuin surkuasi. Pyydän, saata minut<br />
+Kuin surkuasi. Pyydän, saata minut<br />
 Kuningattaren ruumiin luo ja prinssin.<br />
 He yhden saakoot leposijan. Siihen<br />
-Syyn kuolemaansa piirrän, ikuiseksi<br />
-Minulle häpeäksi. Päivittäisin<br />
-Käyn heidän haudallaan, ja lohtunani<br />
-On siellä kyyneleet. Niin kauan kuin<br />
-Vain luonto sitä kestää, joka päivä<br />
-Ma lupaan tämän pyhän toimen täyttää.<br />
+Syyn kuolemaansa piirrän, ikuiseksi<br />
+Minulle häpeäksi. Päivittäisin<br />
+Käyn heidän haudallaan, ja lohtunani<br />
+On siellä kyyneleet. Niin kauan kuin<br />
+Vain luonto sitä kestää, joka päivä<br />
+Ma lupaan tämän pyhän toimen täyttää.<br />
 Vie minut tuohon murheen majaan. Tule.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -2361,88 +2323,88 @@ Vie minut tuohon murheen majaan. Tule.<br />
 <h3>Kolmas kohtaus.</h3>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">Böhmi. Autio seutu meren rannalla.</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Antigonus, sylissä lapsi, ja merimies tulevat.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Böhmi. Autio seutu meren rannalla.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Antigonus, sylissä lapsi, ja merimies tulevat.)</span><br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
-Varmaanko Böhmiin autiaan on laiva<br />
+Varmaanko Böhmiin autiaan on laiva<br />
 Nyt rantaunut?<br />
 <br />
 MERIMIES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Varmaan, mutta, pelkään,</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Varmaan, mutta, pelkään,</span><br />
 Poloiseen aikaan; taivas synkistyypi,<br />
 Tuloss' on hirmumyrsky. Totta puhein,<br />
 Vihoissaan taivas on ja hankkeellemme<br />
-Rypistää otsaansa.<br />
+Rypistää otsaansa.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
-Sen pyhä tahto täyttyköön! &mdash; Käy laivaan,<br />
-Ja venheest' ota vaari: ennen pitkää<br />
+Sen pyhä tahto täyttyköön! &mdash; Käy laivaan,<br />
+Ja venheest' ota vaari: ennen pitkää<br />
 Ma sua huudan.<br />
 <br />
 MERIMIES.<br />
-Pitäkää kiirettä, ja kauas maihin<br />
-Vain älkää menkö; kurja syntyy ilma;<br />
-Lisäksi petoeläimistään paikka<br />
+Pitäkää kiirettä, ja kauas maihin<br />
+Vain älkää menkö; kurja syntyy ilma;<br />
+Lisäksi petoeläimistään paikka<br />
 Pahassa maineess' ompi.<br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Mene; minä</span><br />
-Pian tulen myös.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Mene; minä</span><br />
+Pian tulen myös.<br />
 <br />
 MERIMIES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Sydämmest' iloitsen.</span><br />
-Kun tuosta pääsin.<br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Sydämmest' iloitsen.</span><br />
+Kun tuosta pääsin.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
 <br />
 ANTIGONUS.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Tule, lapsi raukka! &mdash;</span><br />
-Sanotaan, että kummittelee kuolleet;<br />
+Sanotaan, että kummittelee kuolleet;<br />
 Sit' uskonut en ole; vaan jos totta,<br />
-Niin viime yönä äitis näin ma, sillä<br />
+Niin viime yönä äitis näin ma, sillä<br />
 Niin valvoksen ei kaltaist' ole uni.<br />
-Mua haamu lähestyi, se päätään käänsi<br />
-Välistä puolehen ja toiseen; koskaan<br />
-En ole nähnyt surun astiata<br />
-Niin täyttä ja niin somaa. Niinkuin pyhyys,<br />
-Puhtaissa valkovaatteissa hän luotuu<br />
-Kojua, missä makaan, kolmasti<br />
+Mua haamu lähestyi, se päätään käänsi<br />
+Välistä puolehen ja toiseen; koskaan<br />
+En ole nähnyt surun astiata<br />
+Niin täyttä ja niin somaa. Niinkuin pyhyys,<br />
+Puhtaissa valkovaatteissa hän luotuu<br />
+Kojua, missä makaan, kolmasti<br />
 Mua kumartaa, suuns' aukoo puhuakseen,<br />
-Mut silmät on kuin kaksi lähteensilmää.<br />
-Kun antoi tuska, puhumaan hän puhkes:<br />
+Mut silmät on kuin kaksi lähteensilmää.<br />
+Kun antoi tuska, puhumaan hän puhkes:<br />
 "Antigonus, kosk' ompi sallimus,<br />
 Parempaa tahtoasi vastaan, sinut<br />
-Määrännyt, valaas myöten, heittehelle<br />
-Panemaan lapsi-parkani, niin Böhmiss'<br />
-On erämaita kyllin, itke siellä<br />
-Ja parkumaan se jätä; ja kosk' ijäks<br />
+Määrännyt, valaas myöten, heittehelle<br />
+Panemaan lapsi-parkani, niin Böhmiss'<br />
+On erämaita kyllin, itke siellä<br />
+Ja parkumaan se jätä; ja kosk' ijäks<br />
 Se luullaan hukkuneen, niin anna sille<br />
-Nimeksi <i>Perdita</i>; mut tämän julman<br />
-Tekosi vuoks et enää näe koskaan<br />
-Paulinaa, vaimoas". &mdash; Näin, vaikeroiden,<br />
-Hän ilmaan haihtui. Säikähdyin, mut pian<br />
+Nimeksi <i>Perdita</i>; mut tämän julman<br />
+Tekosi vuoks et enää näe koskaan<br />
+Paulinaa, vaimoas". &mdash; Näin, vaikeroiden,<br />
+Hän ilmaan haihtui. Säikähdyin, mut pian<br />
 Ma toinnuin taas, ja mietin: todellista<br />
-Tää on eik' unta. Tyhjää ovat unet;<br />
-Mut tällä kertaa taikauskoisesti<br />
+Tää on eik' unta. Tyhjää ovat unet;<br />
+Mut tällä kertaa taikauskoisesti<br />
 Nyt tuota noudatan ma. Luulen, ett' on<br />
 Hermione saanut surmansa ja ett' on<br />
 Apollon tahto, &mdash; koska lapsi varmaan<br />
-Polyxeneen on, &mdash; että tänne jää se<br />
-Elämään taikka kuolemahan omall'<br />
-Isänsä maalla. &mdash; Hyvin viihdy, kukka!<br />
+Polyxeneen on, &mdash; että tänne jää se<br />
+Elämään taikka kuolemahan omall'<br />
+Isänsä maalla. &mdash; Hyvin viihdy, kukka!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Laskee lapsen maahan.)</span><br />
-Jää tuohon; tuoss' on nimes, tuossa tuokin;<br />
+Jää tuohon; tuoss' on nimes, tuossa tuokin;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Laskee mytyn lapsen viereen.)</span><br />
 Se sinun on, ja kasvattaa se voi sun,<br />
 Jos onni suopi. &mdash; Myrsky alkaa. &mdash; Raukka,<br />
-Kun äitis virheen tähden näin sä joudut<br />
-Tuhoon ja vaaraan. &mdash; Itkeä en taida,<br />
-Mut sydän verta vuotaa. Mua kurjaa,<br />
-Kun moisen vannoin valan! &mdash; Hyvästi!<br />
-Sää yhä kiihtyy; julman kehtolaulun<br />
-Nyt varmaan saat; en taivast' ole päivin<br />
-Noin synkkää nähnyt. Mikä hirmuhuuto? &mdash;<br />
+Kun äitis virheen tähden näin sä joudut<br />
+Tuhoon ja vaaraan. &mdash; Itkeä en taida,<br />
+Mut sydän verta vuotaa. Mua kurjaa,<br />
+Kun moisen vannoin valan! &mdash; Hyvästi!<br />
+Sää yhä kiihtyy; julman kehtolaulun<br />
+Nyt varmaan saat; en taivast' ole päivin<br />
+Noin synkkää nähnyt. Mikä hirmuhuuto? &mdash;<br />
 Pois laivaan joutuun! &mdash; Haa! Kas, tuossa otus!<br />
 Hukassa olen, voi mua!<br />
 <br />
@@ -2451,150 +2413,150 @@ Hukassa olen, voi mua!<br />
 </p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Soisin, ett'ei olisi ikää laisinkaan kymmenen ja kolmenkolmatta vuoden
-välillä, tai että nuoriso koko sen ajan nukkuisi; sillä se ei sillä
-välin tee muuta kuin piioille lapsia, vanhoille harmia, varastelee ja
-tappelee. &mdash; Kuulehan vaan! &mdash; Ketkäpä muut, kuin tuollaiset
-yhdeksäntoista- ja kahdenkolmatta-vuotiaat huimapäät tällaisessa
-ilmassa metsällä kävisivät? Ovat säikäyttäneet kaksi parasta
-lammastani, ja varonpa, että susi ne ennen löytää kuin niiden omistaja.
-Jos niissäkään, niin ovat ne varmaan tuolla rannemmalla murattia
-mutustamassa. Auta, onni, jos se on tahtosi! &mdash; Mitä tämä? (Ottaa
-maasta lapsen.) Hyväinen aika, kakara, oikein kaunis kakarat Poikako
-lienee vai likka? Kaunis kappale, oikein kaunis! En ole mikään
-painotaituri, mutta präntti on kamarineitsyen, sen kyllä näen. Jotakin
-patustyötä, jota sopissa, luhdissa ja lehdoissa tehdään. Kuumempi oli
-sen tekijöillä, kuin mitä nyt on tuolla raukalla tuossa. Turviini otan
-sen armeliaisuudesta; odotan kuitenkin, kunnes poikani tulee. Hän
-luikkasi vast'ikään. Hoi, hojoi!</p>
+Soisin, ett'ei olisi ikää laisinkaan kymmenen ja kolmenkolmatta vuoden
+välillä, tai että nuoriso koko sen ajan nukkuisi; sillä se ei sillä
+välin tee muuta kuin piioille lapsia, vanhoille harmia, varastelee ja
+tappelee. &mdash; Kuulehan vaan! &mdash; Ketkäpä muut, kuin tuollaiset
+yhdeksäntoista- ja kahdenkolmatta-vuotiaat huimapäät tällaisessa
+ilmassa metsällä kävisivät? Ovat säikäyttäneet kaksi parasta
+lammastani, ja varonpa, että susi ne ennen löytää kuin niiden omistaja.
+Jos niissäkään, niin ovat ne varmaan tuolla rannemmalla murattia
+mutustamassa. Auta, onni, jos se on tahtosi! &mdash; Mitä tämä? (Ottaa
+maasta lapsen.) Hyväinen aika, kakara, oikein kaunis kakarat Poikako
+lienee vai likka? Kaunis kappale, oikein kaunis! En ole mikään
+painotaituri, mutta präntti on kamarineitsyen, sen kyllä näen. Jotakin
+patustyötä, jota sopissa, luhdissa ja lehdoissa tehdään. Kuumempi oli
+sen tekijöillä, kuin mitä nyt on tuolla raukalla tuossa. Turviini otan
+sen armeliaisuudesta; odotan kuitenkin, kunnes poikani tulee. Hän
+luikkasi vast'ikään. Hoi, hojoi!</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN (alkaa).
 Hoi, hojoi!</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Mitä? Niinkö lähellä! Tuleppa tänne, jos tahdot nähdä jotakin, josta
-kannattaa puhua vielä silloin, kuin olet kuollut ja mädännyt.</p>
+Mitä? Niinkö lähellä! Tuleppa tänne, jos tahdot nähdä jotakin, josta
+kannattaa puhua vielä silloin, kuin olet kuollut ja mädännyt.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Nuori paimen tulee.)</span><br />
 </p>
 
-<p>Mikä sinun on, poika?</p>
+<p>Mikä sinun on, poika?</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Olen nähnyt kaksi semmoista näkyä maalla ja merellä, &mdash; ei, en voi
-sanoa merellä, sillä nyt se on kaikki yhtä pilveä. Sen ja taivaan
-väliin ette saisi naskalin kärkeäkään mahtumaan.</p>
+Olen nähnyt kaksi semmoista näkyä maalla ja merellä, &mdash; ei, en voi
+sanoa merellä, sillä nyt se on kaikki yhtä pilveä. Sen ja taivaan
+väliin ette saisi naskalin kärkeäkään mahtumaan.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Mitä, poika? Sanohan.</p>
+Mitä, poika? Sanohan.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Jospa vaan näkisitte, kuinka se kiehuu ja kuohuu ja kuinka se
-rantoja pieksee. Mutta tämä ei ole vielä kaikki. Oi, kuinka surkeasti
-ne parkuvat, nuo ihmisraukat! Väliin ovat näkyvissä, väliin
-näkymättömissä; milloin laiva on puhkaista kuun isomastollaan, milloin
-se taas hukkuu kuohuun ja vaahtoon, niinkuin tulppa härkätynnyriin
-heitettäessä. Ja se maajuttu sitten, &mdash; nähdä, kuinka karhu repi
-häneltä lavat irti, kuinka hän huusi minua avukseen ja sanoi, että
-hänen nimensä on Antigonus ja että hän on ylimysmies. Mutta saadakseni
-nyt laivajutun loppuun &mdash; nähdä kuinka sen meri kuumaltaan kulautti, &mdash;
-ei, mutta ensin kuinka ne ihmisparat mylvivät ja meri niitä ilkkui, &mdash;
-ja kuinka se herra parka mylvi ja karhu häntä ilkkui, ja molemmat
-mylvivät kovemmin kuin meri ja myrsky.</p>
+Jospa vaan näkisitte, kuinka se kiehuu ja kuohuu ja kuinka se
+rantoja pieksee. Mutta tämä ei ole vielä kaikki. Oi, kuinka surkeasti
+ne parkuvat, nuo ihmisraukat! Väliin ovat näkyvissä, väliin
+näkymättömissä; milloin laiva on puhkaista kuun isomastollaan, milloin
+se taas hukkuu kuohuun ja vaahtoon, niinkuin tulppa härkätynnyriin
+heitettäessä. Ja se maajuttu sitten, &mdash; nähdä, kuinka karhu repi
+häneltä lavat irti, kuinka hän huusi minua avukseen ja sanoi, että
+hänen nimensä on Antigonus ja että hän on ylimysmies. Mutta saadakseni
+nyt laivajutun loppuun &mdash; nähdä kuinka sen meri kuumaltaan kulautti, &mdash;
+ei, mutta ensin kuinka ne ihmisparat mylvivät ja meri niitä ilkkui, &mdash;
+ja kuinka se herra parka mylvi ja karhu häntä ilkkui, ja molemmat
+mylvivät kovemmin kuin meri ja myrsky.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
 Jumal' armahtakoon! Milloinka se oli?</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Nyt ihan; en ole silmiäni räpäyttänyt siitä kuin nämät näyt näin.
-Miehet eivät ole vielä vedessä jäähtyneet, eikä karhu vielä
-puoleksikaan herrasta täyttynyt; se jatkaa vielä syöntiään.</p>
+Nyt ihan; en ole silmiäni räpäyttänyt siitä kuin nämät näyt näin.
+Miehet eivät ole vielä vedessä jäähtyneet, eikä karhu vielä
+puoleksikaan herrasta täyttynyt; se jatkaa vielä syöntiään.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Voi, jos olisin siellä ollut tuota vanhusta auttamassa!</p>
+Voi, jos olisin siellä ollut tuota vanhusta auttamassa!</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Jospa olisitte ollut laivan luona niitä auttamassa; siellä ei olisi
+Jospa olisitte ollut laivan luona niitä auttamassa; siellä ei olisi
 armeliaisuutenne pohjaa saanut.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Huono juttu, huono juttu! Mutta katsos tätä, poikaseni. Risti nyt
-kätesi! Sinä kohtaat kuolevia, minä kohtaan vastasyntyneitä. Tämä on
-näky, jota kelpaa katsellasi; katsos, oikein ylimyslapsen ristimäpuku!
-Kas, mikä tuo! Ota se, poika, ota ja avaa se. Kas niin, annas nähdä.
-Minulle on ennustettu, että tulen rikkaaksi keijukaisten avulla. Tämä
-on vaihdokas. &mdash; Avaa se: mitä on siinä, poika?</p>
+Huono juttu, huono juttu! Mutta katsos tätä, poikaseni. Risti nyt
+kätesi! Sinä kohtaat kuolevia, minä kohtaan vastasyntyneitä. Tämä on
+näky, jota kelpaa katsellasi; katsos, oikein ylimyslapsen ristimäpuku!
+Kas, mikä tuo! Ota se, poika, ota ja avaa se. Kas niin, annas nähdä.
+Minulle on ennustettu, että tulen rikkaaksi keijukaisten avulla. Tämä
+on vaihdokas. &mdash; Avaa se: mitä on siinä, poika?</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 Nyt olette varakas mies, ukkoseni. Jos nuoruutenne synnit olette
-anteeksi saanut, niin on teillä nyt hyvät päivät. Kultaa, ihka kultaa!</p>
+anteeksi saanut, niin on teillä nyt hyvät päivät. Kultaa, ihka kultaa!</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Se on noidan kultaa, poika; sen saamme kohta nähdä. Ota joutuun, pidä
-kiinni! Kotiin, kotiin suorinta tietä! Poika, me olemme onnenmyyriä, ja
-ollaksemme sitä alati, ei tarvis muuta kuin vaitioloa. &mdash; Lampaat
-menkööt! &mdash; Tule, poikani, suorinta tietä kotiin!</p>
+Se on noidan kultaa, poika; sen saamme kohta nähdä. Ota joutuun, pidä
+kiinni! Kotiin, kotiin suorinta tietä! Poika, me olemme onnenmyyriä, ja
+ollaksemme sitä alati, ei tarvis muuta kuin vaitioloa. &mdash; Lampaat
+menkööt! &mdash; Tule, poikani, suorinta tietä kotiin!</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Menkää te löytöinenne suorinta tietä, minä menen katsomaan, joko se
-karhu on jättänyt sen herran ja onko se paljonkin hänestä syönyt.
-Karhut ovat pahoja vain silloin, kuin ovat nälissään. Jos hänestä on
-mitään jäljellä, niin hautaan sen.</p>
+Menkää te löytöinenne suorinta tietä, minä menen katsomaan, joko se
+karhu on jättänyt sen herran ja onko se paljonkin hänestä syönyt.
+Karhut ovat pahoja vain silloin, kuin ovat nälissään. Jos hänestä on
+mitään jäljellä, niin hautaan sen.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Se on hyvä työ. Jos siitä, mitä hänestä on jäljellä, voit nähdä, mikä
-mies hän on ollut, niin laita niin, että minäkin saan hänet nähdä.</p>
+Se on hyvä työ. Jos siitä, mitä hänestä on jäljellä, voit nähdä, mikä
+mies hän on ollut, niin laita niin, että minäkin saan hänet nähdä.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Kyllä, kyllä; ja tiedän pitää minua auttaa saamaan hänet hautaan.</p>
+Kyllä, kyllä; ja tiedän pitää minua auttaa saamaan hänet hautaan.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Tämä on onnenpäivä, poikaseni, ja semmoisena päivänä tulee meidän tehdä
-hyvää.</p>
+Tämä on onnenpäivä, poikaseni, ja semmoisena päivänä tulee meidän tehdä
+hyvää.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2>
+<h2>NELJÄS NÄYTÖS.</h2>
 
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Aika esiintyy khoorina.)</span><br />
 <br />
 AIKA.<br />
-Ma &mdash; joka kaikki tutkin, hyvää säästän,<br />
-Rankaisen pahaa, erheet luon ja päästän, &mdash;<br />
-Nyt Ajan nimell' esiinnyn, ja liidän<br />
-Nopeaan lentoon. Ohitse ma kiidän<br />
-Kuustoista vuotta; syvän juovan tuon<br />
+Ma &mdash; joka kaikki tutkin, hyvää säästän,<br />
+Rankaisen pahaa, erheet luon ja päästän, &mdash;<br />
+Nyt Ajan nimell' esiinnyn, ja liidän<br />
+Nopeaan lentoon. Ohitse ma kiidän<br />
+Kuustoista vuotta; syvän juovan tuon<br />
 Iloineen, murheinensa umpeen luon.<br />
-Lait hävittää on mulla valta vapaa,<br />
-Kukistaa, muuttaa perittyä tapaa.<br />
-Min' olin ennen synkkää muinaisuutta,<br />
-Oloa näin ma vanhaa sekä uutta,<br />
-Näin kaiken synnyn, tiedän mistä niill' on<br />
-Alkunsa milläin. Nykyisyyden kiillon<br />
-Pimentää voin ma; koht' on hämärässä<br />
-Satuni alku; tiimalasin tässä<br />
-Kun käännän, näyttämö on muuttunut,<br />
+Lait hävittää on mulla valta vapaa,<br />
+Kukistaa, muuttaa perittyä tapaa.<br />
+Min' olin ennen synkkää muinaisuutta,<br />
+Oloa näin ma vanhaa sekä uutta,<br />
+Näin kaiken synnyn, tiedän mistä niill' on<br />
+Alkunsa milläin. Nykyisyyden kiillon<br />
+Pimentää voin ma; koht' on hämärässä<br />
+Satuni alku; tiimalasin tässä<br />
+Kun käännän, näyttämö on muuttunut,<br />
 Ja kaikki vaan ol' unta. Luopunut<br />
 Houreistaan on Leontes, murheeseen<br />
 Ja suruun vaipuneena. Kauniiseen<br />
-Nyt Böhmiin siirtykää, ja muistakaatte.<br />
+Nyt Böhmiin siirtykää, ja muistakaatte.<br />
 Ett' oli kuninkaalla poika; saatte<br />
-Nimeksi hälle panna Florizelin.<br />
+Nimeksi hälle panna Florizelin.<br />
 Ma Perditasta teille kertoelin,<br />
-Hänest' on tullut ihmeen kaunis nainen;<br />
-Muun jätän kertomatta; kohta vainen<br />
-Sen nähdä saatte. &mdash; Tytär lampurin,<br />
-Ja mikä häntä koskee likemmin,<br />
+Hänest' on tullut ihmeen kaunis nainen;<br />
+Muun jätän kertomatta; kohta vainen<br />
+Sen nähdä saatte. &mdash; Tytär lampurin,<br />
+Ja mikä häntä koskee likemmin,<br />
 Aineeni nyt on. Tarkat olkaa vaankin;<br />
-Lie käytettynä aikaa huonompaankin;<br />
+Lie käytettynä aikaa huonompaankin;<br />
 Jos niin on, kuulkaa sana vakaa silloin:<br />
 Ma soisin, ettei mointa sattuis milloin.<br />
 <br />
@@ -2603,80 +2565,80 @@ Ma soisin, ettei mointa sattuis milloin.<br />
 
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">Böhmi. Huone Polyxeneen hovilinnassa.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Böhmi. Huone Polyxeneen hovilinnassa.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Polyxenes ja Camillo tulevat.)</span><br />
 </p>
 
 <p>POLYXENES.
-Camillo hyvä, älä kiusaa minua kauemmin. Kipeäksi tulisin, jos täytyisi
-minun jotakin sinulta kieltää, mutta tämän myöntäminen toisi minulle
+Camillo hyvä, älä kiusaa minua kauemmin. Kipeäksi tulisin, jos täytyisi
+minun jotakin sinulta kieltää, mutta tämän myöntäminen toisi minulle
 kuoleman.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Kuusitoista vuotta on nyt siitä kuin isänmaani näin; vaikka olenkin
-suurimman osan elämääni vieraassa ilmassa elänyt, tahtoisin kuitenkin
-siellä laskea luuni lepoon. Sitä paitse on katuvainen kuningas, minun
-herrani, haettanut minua; voisin häntä hänen syvässä surussaan
-lohduttaa, ainakin niin luulisin; ja siinä toinen syy, joka kehoittaa
-minua lähtemään.</p>
+Kuusitoista vuotta on nyt siitä kuin isänmaani näin; vaikka olenkin
+suurimman osan elämääni vieraassa ilmassa elänyt, tahtoisin kuitenkin
+siellä laskea luuni lepoon. Sitä paitse on katuvainen kuningas, minun
+herrani, haettanut minua; voisin häntä hänen syvässä surussaan
+lohduttaa, ainakin niin luulisin; ja siinä toinen syy, joka kehoittaa
+minua lähtemään.</p>
 
 <p>POLYXENES.
-Jos mua rakastat, Camillo, niin älä tee kaikkia hyviä töitäsi tyhjäksi
-sillä, että nyt minut jätät. En voi olla sinua ilman, olet siksi kelpo
-mies; parempi ett'en koskaan olisi sinua omistanut, kuin että näin
+Jos mua rakastat, Camillo, niin älä tee kaikkia hyviä töitäsi tyhjäksi
+sillä, että nyt minut jätät. En voi olla sinua ilman, olet siksi kelpo
+mies; parempi ett'en koskaan olisi sinua omistanut, kuin että näin
 sinut kadotan. Koska olet johdattanut minua yrityksiin, joita ilman
-sinua en voi loppuun saattaa, niin täytyy sinun jäädä tänne itse ne
+sinua en voi loppuun saattaa, niin täytyy sinun jäädä tänne itse ne
 perille ajamaan, taikka ottaa mukaasi ne palvelukset, jotka olet
-minulle tehnyt. Jos en ole näitä tarpeeksi palkinnut &mdash; liiaksi
-en sitä koskaan voisi &mdash;, niin koetan osoittaa sinulle suurempaa
-kiitollisuutta, josta hyödyn sen, että ystävyytemme lisääntyy. Älä puhu
-enää tuosta onnettomasta maasta, tuosta Sisiliasta, jonka pelkkä
-nimikin jo vaivaa minua, johtaen muistiini tuon katuvaisen, joksi häntä
+minulle tehnyt. Jos en ole näitä tarpeeksi palkinnut &mdash; liiaksi
+en sitä koskaan voisi &mdash;, niin koetan osoittaa sinulle suurempaa
+kiitollisuutta, josta hyödyn sen, että ystävyytemme lisääntyy. Älä puhu
+enää tuosta onnettomasta maasta, tuosta Sisiliasta, jonka pelkkä
+nimikin jo vaivaa minua, johtaen muistiini tuon katuvaisen, joksi häntä
 sanoit, ja leppyneen kuninkaan, minun veljeni, jonka tappio,
-kadottaessaan verrattoman kuningattarensa ja lapsensa, on vieläkin yhtä
-surkuteltava, kuin jos se olisi äsken tapahtunut asia. Sano, milloin
-näit poikani, Florizel prinssin? Kuninkaat, joilla on pahankuriset
-lapset, eivät ole vähemmän onnettomat kuin ne, jotka kadottavat
-lapsensa, kun nämä jo ovat hyviä tapoja osoittaneet.</p>
+kadottaessaan verrattoman kuningattarensa ja lapsensa, on vieläkin yhtä
+surkuteltava, kuin jos se olisi äsken tapahtunut asia. Sano, milloin
+näit poikani, Florizel prinssin? Kuninkaat, joilla on pahankuriset
+lapset, eivät ole vähemmän onnettomat kuin ne, jotka kadottavat
+lapsensa, kun nämä jo ovat hyviä tapoja osoittaneet.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Herra, siitä on kolme päivää, kuin prinssin näin. Mitä hauskanpuolista
-toimitettavaa hänellä lienee, sitä en tiedä; mutta ikävyydekseni olen
-huomannut, että hän viime aikoina on ruvennut vieraantumaan hovista ja
-laiminlyömään ruhtinaallisia harjoituksiaan enemmän kuin ennen.</p>
+Herra, siitä on kolme päivää, kuin prinssin näin. Mitä hauskanpuolista
+toimitettavaa hänellä lienee, sitä en tiedä; mutta ikävyydekseni olen
+huomannut, että hän viime aikoina on ruvennut vieraantumaan hovista ja
+laiminlyömään ruhtinaallisia harjoituksiaan enemmän kuin ennen.</p>
 
 <p>POLYXENES.
-Olen sen minäkin huomannut, Camillo, ja olen siitä huolissani siihen
-määrään, että olen palkannut silmiä urkkimaan, mitä hän poissa
-ollessaan toimittaa; niiltä olen saanut tiedokseni, että hän
-enimmäkseen oleksii alhaisen lampurin talossa, miehen, joka, kuten
-kerrotaan, aivan tyhjästä ja naapureillekin käsittämättömällä tavalla
+Olen sen minäkin huomannut, Camillo, ja olen siitä huolissani siihen
+määrään, että olen palkannut silmiä urkkimaan, mitä hän poissa
+ollessaan toimittaa; niiltä olen saanut tiedokseni, että hän
+enimmäkseen oleksii alhaisen lampurin talossa, miehen, joka, kuten
+kerrotaan, aivan tyhjästä ja naapureillekin käsittämättömällä tavalla
 on tullut upporikkaaksi.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Olen kuullut puhuttavan semmoisesta miehestä ja että hänellä on
-erinomaisen kaunis tytär, jonka maine on niin laajalle levinnyt, että
-tuskin voi käsittää sitä niin halvasta majasta lähteneeksi.</p>
+Olen kuullut puhuttavan semmoisesta miehestä ja että hänellä on
+erinomaisen kaunis tytär, jonka maine on niin laajalle levinnyt, että
+tuskin voi käsittää sitä niin halvasta majasta lähteneeksi.</p>
 
 <p>POLYXENES.
-Osaksi sentapaista olen minäkin tietooni saanut. Varon, että se on se
-syötti, joka poikaani sinne vetää. Sinun pitää seurata minua sinne;
-siellä me, ilmaisematta keitä olemme, rupeamme keskusteluun lampurin
-kanssa, joka, luulemma, on niin yksinkertainen, ett'ei käyne vaikeaksi
-heruttaa hänestä syytä poikani tiheään siellä käyntiin. Pyydän, että
-minua heti autat tässä toimessa ja herkeät nyt Sisiliaa ajattelemasta.</p>
+Osaksi sentapaista olen minäkin tietooni saanut. Varon, että se on se
+syötti, joka poikaani sinne vetää. Sinun pitää seurata minua sinne;
+siellä me, ilmaisematta keitä olemme, rupeamme keskusteluun lampurin
+kanssa, joka, luulemma, on niin yksinkertainen, ett'ei käyne vaikeaksi
+heruttaa hänestä syytä poikani tiheään siellä käyntiin. Pyydän, että
+minua heti autat tässä toimessa ja herkeät nyt Sisiliaa ajattelemasta.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-Mielelläni käskyänne noudatan.</p>
+Mielelläni käskyänne noudatan.</p>
 
 <p>POLYXENES.
-Camillo, ystävä! &mdash; Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.</p>
+Camillo, ystävä! &mdash; Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -2684,7 +2646,7 @@ Camillo, ystävä! &mdash; Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.</p>
 <h3>Toinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">Seutu sama. Maantie lampurin majan läheisyydessä.</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Seutu sama. Maantie lampurin majan läheisyydessä.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Autolycus tulee laulaen.)</span><br />
 </p>
 
@@ -2696,9 +2658,9 @@ Camillo, ystävä! &mdash; Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.</p>
 <span class="i0">On vuoden aikakin herttaisin,<br /></span>
 <span class="i0">Veren tuopi se talvehen kalpeaan.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
-<span class="i0">Kun valkenemassa ma paidan nään, &mdash;<br /></span>
+<span class="i0">Kun valkenemassa ma paidan nään, &mdash;<br /></span>
 <span class="i0">Hei vaan, miten linnut ne laulaa vaan, &mdash;<br /></span>
-<span class="i0">Niin syyhyvän tunnen ma sormenpään:<br /></span>
+<span class="i0">Niin syyhyvän tunnen ma sormenpään:<br /></span>
 <span class="i0">Olutves' se on herkkua ruhtinaan.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
 <span class="i0">Ja naakkain laulu ja rastasten<br /></span>
@@ -2707,99 +2669,99 @@ Camillo, ystävä! &mdash; Mutta meidän täytyy pukeutua tuntemattomiksi.</p>
 <span class="i0">Kun heinikossa me kiemaillaan.<br /></span>
 </div></div>
 
-<p>Minä olen palvellut Florizel prinssiä ja herrastellut aikoinani
+<p>Minä olen palvellut Florizel prinssiä ja herrastellut aikoinani
 hienossa sametissa; mutta nyt olen virkaheitto.</p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
 <span class="i0">Mut tuotako, kultani, huolehdin?<br /></span>
-<span class="i0">Nyt kirkas on kuudanyö;<br /></span>
-<span class="i0">Minä maat sekä mannut kuljeksin,<br /></span>
-<span class="i0">Se mulla on mielityö.<br /></span>
+<span class="i0">Nyt kirkas on kuudanyö;<br /></span>
+<span class="i0">Minä maat sekä mannut kuljeksin,<br /></span>
+<span class="i0">Se mulla on mielityö.<br /></span>
 </div><div class="stanza">
 <span class="i0">Saa reppuri kulkea laukkuineen,<br /></span>
-<span class="i0">Ja saa sitä moni muukin;<br /></span>
-<span class="i0">Minäkin siis kulkurin virkaa teen,<br /></span>
+<span class="i0">Ja saa sitä moni muukin;<br /></span>
+<span class="i0">Minäkin siis kulkurin virkaa teen,<br /></span>
 <span class="i0">Peri vaikkapa jalkapuukin.<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>Minun erityisyyteni on paitakauppa; kun haukka pesii, varokaa silloin
-pikku pesojanne. Isäni antoi minulle nimen Autolycus; hän oli, niinkuin
-minäkin, Mercuriuksen alla penikoittu, ja hänkin se tuollaisia
-turhanturhia pikkukaluja näpisteli. Arpapelistä ja porttoloista olen
-nämä hetaleet saanut; ja ainoa tulolähteeni on viaton taskuvarkaus.
-Hirsipuut ja kuoliniskut ovat valtateillä liiaksi mahdissa; selkäsauna
-ja hirttämys ovat minulle kauhistuksena; mitä tulevaan elämään tulee,
-niin niistä ajatuksista pääsen nukkumalla. &mdash; Saalis, saalis!</p>
+pikku pesojanne. Isäni antoi minulle nimen Autolycus; hän oli, niinkuin
+minäkin, Mercuriuksen alla penikoittu, ja hänkin se tuollaisia
+turhanturhia pikkukaluja näpisteli. Arpapelistä ja porttoloista olen
+nämä hetaleet saanut; ja ainoa tulolähteeni on viaton taskuvarkaus.
+Hirsipuut ja kuoliniskut ovat valtateillä liiaksi mahdissa; selkäsauna
+ja hirttämys ovat minulle kauhistuksena; mitä tulevaan elämään tulee,
+niin niistä ajatuksista pääsen nukkumalla. &mdash; Saalis, saalis!</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Nuori paimen tulee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Annas kun lasken: &mdash; joka yhdestoista jäärä &mdash; kahdeksankolmatta
-naulaa; kahdeksankolmatta naulaa &mdash; punta ja muutamia killinkejä; tuhat
-viisisataa kerittyä &mdash; mitä tekee niiden villat?</p>
+Annas kun lasken: &mdash; joka yhdestoista jäärä &mdash; kahdeksankolmatta
+naulaa; kahdeksankolmatta naulaa &mdash; punta ja muutamia killinkejä; tuhat
+viisisataa kerittyä &mdash; mitä tekee niiden villat?</p>
 
-<p>AUTOLYCUS (syrjään).
-Jos ansa pitää, niin on kurppa minun.</p>
+<p>AUTOLYCUS (syrjään).
+Jos ansa pitää, niin on kurppa minun.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Tästä en saa selkoa ilman laskulautaa. &mdash; Annahan olla: mitä pitikään
-minun ostaa keritsijäisjuhlaamme? "Kolme naulaa sokeria, viisi naulaa
-korintteja, riisiryynejä", &mdash; mitä se tuo sisareni riisiryyneillä
-tekee? Mutta isäni on hänet pannut juhlan emännäksi, ja hän osaa
-käskeä, hän. Hän on sitonut neljäkolmatta kukkavihkoa keritsijöitä
-varten; he ovat kolmiäänen laulajia kaikki, ja hyviä laulajia, vaikka
+Tästä en saa selkoa ilman laskulautaa. &mdash; Annahan olla: mitä pitikään
+minun ostaa keritsijäisjuhlaamme? "Kolme naulaa sokeria, viisi naulaa
+korintteja, riisiryynejä", &mdash; mitä se tuo sisareni riisiryyneillä
+tekee? Mutta isäni on hänet pannut juhlan emännäksi, ja hän osaa
+käskeä, hän. Hän on sitonut neljäkolmatta kukkavihkoa keritsijöitä
+varten; he ovat kolmiäänen laulajia kaikki, ja hyviä laulajia, vaikka
 useimmat ovat tinuria ja paasia, yksi vain puritaani, joka laulaa
-virsiä säkkipillin säestyksellä. Sitten: "sahramia omenatorttujen
-keltaamiseksi, muskottikukkaa, taatelia" &mdash; ei, sitä ei ole listassani
-&mdash; "muskottipähkinöitä seitsemän, yksi tai kaksi pötköä inkivääriä" &mdash;
-mutta ne minä varaan itselleni &mdash; "neljä naulaa väskynöitä ja sama
-määrä rusinoita".</p>
+virsiä säkkipillin säestyksellä. Sitten: "sahramia omenatorttujen
+keltaamiseksi, muskottikukkaa, taatelia" &mdash; ei, sitä ei ole listassani
+&mdash; "muskottipähkinöitä seitsemän, yksi tai kaksi pötköä inkivääriä" &mdash;
+mutta ne minä varaan itselleni &mdash; "neljä naulaa väskynöitä ja sama
+määrä rusinoita".</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Voi mua, ett'en olisi syntynytkään!</p>
+Voi mua, ett'en olisi syntynytkään!</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Kiertelee maassa.)</span><br />
 </p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Mitä, mitä, Herran nimessä?</p>
+Mitä, mitä, Herran nimessä?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Apua, apua! Riistäkää vain yltäni nämä ryysyt; ja sitten kuolema,
+Apua, apua! Riistäkää vain yltäni nämä ryysyt; ja sitten kuolema,
 kuolema.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Voi, ihmisparka! Parempi, että saisit enemmän ryysyjä verhoksesi, kuin
-että nuokin vähät menettäisit.</p>
+Voi, ihmisparka! Parempi, että saisit enemmän ryysyjä verhoksesi, kuin
+että nuokin vähät menettäisit.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Ah, herraseni, niiden ryöttäisyys vaivaa minua enemmän kuin ne lyönnit,
-joita sain, ja niitä tuli jämeitä ja miljoonittain.</p>
+Ah, herraseni, niiden ryöttäisyys vaivaa minua enemmän kuin ne lyönnit,
+joita sain, ja niitä tuli jämeitä ja miljoonittain.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Mies parka! Miljoona lyöntejä, se lienee jo hyvinkin paljon?</p>
+Mies parka! Miljoona lyöntejä, se lienee jo hyvinkin paljon?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Minut ovat ryöstäneet ja piesseet; rahani ja vaatteeni ovat vieneet ja
-jättäneet nämä ruokottomat ryysyt sijaan.</p>
+Minut ovat ryöstäneet ja piesseet; rahani ja vaatteeni ovat vieneet ja
+jättäneet nämä ruokottomat ryysyt sijaan.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Ketkä? Hevosmiehetkö vai jalkamiehet?</p>
+Ketkä? Hevosmiehetkö vai jalkamiehet?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Jalkamiehet, herra hyvä, jalkamiehet.</p>
+Jalkamiehet, herra hyvä, jalkamiehet.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niin kylläkin, jalkamiehet; sen näen vaatteista, jotka ovat sinulle
-jättäneet; jos tuo on hevosmiehen nuttu, niin on se monta kuumaa
-nähnyt. Annahan kätesi, niin autan sinua jaloillesi; kas niin, kätesi
-tänne!</p>
+Niin kylläkin, jalkamiehet; sen näen vaatteista, jotka ovat sinulle
+jättäneet; jos tuo on hevosmiehen nuttu, niin on se monta kuumaa
+nähnyt. Annahan kätesi, niin autan sinua jaloillesi; kas niin, kätesi
+tänne!</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Auttaa häntä nousemaan.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Auttaa häntä nousemaan.)</span><br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
@@ -2809,91 +2771,91 @@ Varovasti, herra, varovasti!</p>
 Voi ihmisparkaa!</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Varovasti, herra, varovasti; pelkään että lapaluuni on sijoiltaan.</p>
+Varovasti, herra, varovasti; pelkään että lapaluuni on sijoiltaan.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 No, kuinka on nyt laitasi? Voitko seisoa?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Varovasti, herraseni! (Varastaa rahakukkaron hänen taskustaan.)
-Varovasti! Olette minulle tehnyt oikein rakkauden työn.</p>
+Varovasti, herraseni! (Varastaa rahakukkaron hänen taskustaan.)
+Varovasti! Olette minulle tehnyt oikein rakkauden työn.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 Tarvitsetko rahaa? Voisin antaa sinulle hiukkasen.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Älkää, hyvä, rakas herra, älkää; minulla on sukulainen parin kolmen
-virstan päässä tästä; olin juuri menossa hänen luokseen; häneltä saan
-rahaa ja kaikki, mitä tarvitsen. Älkää, älkää tarjotko minulle rahaa,
-se pahoittaisi mieltäni.</p>
+Älkää, hyvä, rakas herra, älkää; minulla on sukulainen parin kolmen
+virstan päässä tästä; olin juuri menossa hänen luokseen; häneltä saan
+rahaa ja kaikki, mitä tarvitsen. Älkää, älkää tarjotko minulle rahaa,
+se pahoittaisi mieltäni.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Minkä sorttinen mies se oli, joka sinut ryösti?</p>
+Minkä sorttinen mies se oli, joka sinut ryösti?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Mies, joka hyvin tuntee neljän kuninkaan lakikirjat. Tiedän, että hän
-kerran on ollut prinssinkin palveluksessa. En voi sanoa, mistä
-hyveestä, mutta varma on, että hänet piestiin ulos hovista.</p>
+Mies, joka hyvin tuntee neljän kuninkaan lakikirjat. Tiedän, että hän
+kerran on ollut prinssinkin palveluksessa. En voi sanoa, mistä
+hyveestä, mutta varma on, että hänet piestiin ulos hovista.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Paheesta, tarkoititte kai; hyveitä ei hovista piestä ulos; niitä päin
-vastoin hyväillään, että sinne jäisivät, ja kuitenkin ne siellä vaan
-ohimennen pistäytyvät.</p>
+Paheesta, tarkoititte kai; hyveitä ei hovista piestä ulos; niitä päin
+vastoin hyväillään, että sinne jäisivät, ja kuitenkin ne siellä vaan
+ohimennen pistäytyvät.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Niin, paheesta, tarkoitin. Tunnen sen miehen hyvin; hänestä tuli sitten
+Niin, paheesta, tarkoitin. Tunnen sen miehen hyvin; hänestä tuli sitten
 marakatin kuljettaja ja sitten oikeudenpalvelija ja vihdoin maapoliisi;
-sitten hän pani ylös nukketeatterin, joka kuvaili tuhlaajapoikaa, ja
-nai kattilanpaikkurin lesken peninkulman päästä minun kodistani ja
-kartanostani; ja koeteltuaan kaikenmoiset rakkarinammatit rupesi hän
-vihdoin yksinomaan veijariksi. Olen kuullut häntä puhuteltavan nimellä
+sitten hän pani ylös nukketeatterin, joka kuvaili tuhlaajapoikaa, ja
+nai kattilanpaikkurin lesken peninkulman päästä minun kodistani ja
+kartanostani; ja koeteltuaan kaikenmoiset rakkarinammatit rupesi hän
+vihdoin yksinomaan veijariksi. Olen kuullut häntä puhuteltavan nimellä
 Autolycus.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Lempo hänet periköön! Taskuvaras, jumalauta, taskuvaras! Kulkee kaikki
+Lempo hänet periköön! Taskuvaras, jumalauta, taskuvaras! Kulkee kaikki
 kirkkojuhlat, markkinat ja karhun tanssiaiset.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Aivan niin, herra, sama, sama mies. Se konna se mullekin nämä repaleet
+Aivan niin, herra, sama, sama mies. Se konna se mullekin nämä repaleet
 laittoi.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niin pelkuria konnaa ei ole toista koko Böhmissä. Jos vaan olisit
-tuikeasti häneen katsonut ja sylkenyt häntä silmiin, niin olisi hän
-juossut tiehensä.</p>
+Niin pelkuria konnaa ei ole toista koko Böhmissä. Jos vaan olisit
+tuikeasti häneen katsonut ja sylkenyt häntä silmiin, niin olisi hän
+juossut tiehensä.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Totta puhuen, en ole mikään tappelija; siinä kohden olen heikko, ja sen
-hän, piru olkoon, tiesi.</p>
+Totta puhuen, en ole mikään tappelija; siinä kohden olen heikko, ja sen
+hän, piru olkoon, tiesi.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 Kuinka nyt on laitasi?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Paljon parempi kuin äsken, hyvä herra; voin seisoa ja käydä. Nyt jätän
-teidät hyvästi ja kävelen tästä hiljalleen sukulaiseni tykö.</p>
+Paljon parempi kuin äsken, hyvä herra; voin seisoa ja käydä. Nyt jätän
+teidät hyvästi ja kävelen tästä hiljalleen sukulaiseni tykö.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 Saatanko sinua tielle?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Älkää, soma herra! Älkää, hyvä herra, älkää!</p>
+Älkää, soma herra! Älkää, hyvä herra, älkää!</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Hyvästi siis. Minun pitää mennä ostamaan maustimia keritsijäisiimme.</p>
+Hyvästi siis. Minun pitää mennä ostamaan maustimia keritsijäisiimme.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
 Onnea vaan, rakas herra! (Nuori paimen poistua.) &mdash; Kukkarosi ei liene
-kyllin vari maustimien ostoon. Tulenpa kyllä minäkin sinne teidän
-keritsijäisiinne. Jos en tästä kepposesta haudo vielä toista
-samanlaista ja muuta keritsijöitä lampaiksi, niin pyyhittäköön minut
+kyllin vari maustimien ostoon. Tulenpa kyllä minäkin sinne teidän
+keritsijäisiinne. Jos en tästä kepposesta haudo vielä toista
+samanlaista ja muuta keritsijöitä lampaiksi, niin pyyhittäköön minut
 kirjoista ja pantakoon nimeni hyveiden rekisteriin.</p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
-<span class="i0">Hei, lakkaamatta nyt eteenpäin,<br /></span>
+<span class="i0">Hei, lakkaamatta nyt eteenpäin,<br /></span>
 <span class="i0">Yli vetten ja maan kuin haukka!<br /></span>
-<span class="i0">Mies reipas se kulkevi tietään näin,<br /></span>
-<span class="i0">Mut jälkehen jääpi raukka.<br /></span>
+<span class="i0">Mies reipas se kulkevi tietään näin,<br /></span>
+<span class="i0">Mut jälkehen jääpi raukka.<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>
@@ -2909,250 +2871,250 @@ kirjoista ja pantakoon nimeni hyveiden rekisteriin.</p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Florizel ja Perdita tulevat.)</span><br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Tuo outo puku suloas vain lisää.<br />
-Et ole paimentyttö, et, vaan Flora,<br />
-Esikko kevään. Keritsijäisenne<br />
+Tuo outo puku suloas vain lisää.<br />
+Et ole paimentyttö, et, vaan Flora,<br />
+Esikko kevään. Keritsijäisenne<br />
 On lemmenjumalien juhla, jossa<br />
 Sin' olet kuningatar.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Ruhtinaani,</span><br />
-Mun moittia ei sovi ilvettänne, &mdash;<br />
+Mun moittia ei sovi ilvettänne, &mdash;<br />
 Anteeksi sanani! &mdash; ett' oman arvon<br />
-Ja maanne loiston himmennätte tuolla<br />
-Maakansan puvulla ja halvan tytön<br />
+Ja maanne loiston himmennätte tuolla<br />
+Maakansan puvulla ja halvan tytön<br />
 Naisjumalaksi laitatte. Jos tyhmyytt'<br />
 Ei olis juhlissamme paljon, jota<br />
 Tavasta sallitaan, niin punastuisin<br />
-Puvussa teidät nähdä, jossa oman<br />
+Puvussa teidät nähdä, jossa oman<br />
 Kuvani tunnen.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Onnen hetki tuo,</span><br />
-Kun havukkani lentotiensä suuntas<br />
-Isäsi maalle.<br />
+Kun havukkani lentotiensä suuntas<br />
+Isäsi maalle.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">Zeus meit' auttakoon!</span><br />
-Erotus tää mua huolettaa; te, prinssi,<br />
-Pelosta ette tiedä. Vapisen jo,<br />
-Kun aattelen, ett' isännekin tänne<br />
-Vois tuoda sattumus. Kuink' äimistyisi,<br />
-Kun kansissa noin halvoiss' oivan näkis<br />
-Hän teoksensa? Mitä sanoisikaan?<br />
-Ja minä näissä lainahepaleissa<br />
-Kuin kestää voisin katseens' ankaruutta?<br />
+Erotus tää mua huolettaa; te, prinssi,<br />
+Pelosta ette tiedä. Vapisen jo,<br />
+Kun aattelen, ett' isännekin tänne<br />
+Vois tuoda sattumus. Kuink' äimistyisi,<br />
+Kun kansissa noin halvoiss' oivan näkis<br />
+Hän teoksensa? Mitä sanoisikaan?<br />
+Ja minä näissä lainahepaleissa<br />
+Kuin kestää voisin katseens' ankaruutta?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 Iloa nyt vaan muista. Jumalatkin<br />
-Ne, Lemmen nöyrtäminä, pukeuivat<br />
-Eläinten muotoisiksi. Härkänä<br />
-Jupiter mylvi, vehreä Neptunus<br />
-Määkötti oinaana, ja panun herra,<br />
+Ne, Lemmen nöyrtäminä, pukeuivat<br />
+Eläinten muotoisiksi. Härkänä<br />
+Jupiter mylvi, vehreä Neptunus<br />
+Määkötti oinaana, ja panun herra,<br />
 Kultainen Phoibos, oli halpa paimen,<br />
-Niin kuin nyt minä. Heidän muunnokseensa<br />
-Ei syynä kauniimp' ollut kaunotar,<br />
-Eik' aie puhtaampi; ei mun myös ole<br />
+Niin kuin nyt minä. Heidän muunnokseensa<br />
+Ei syynä kauniimp' ollut kaunotar,<br />
+Eik' aie puhtaampi; ei mun myös ole<br />
 Haluni juljeton, ei himon hehku<br />
 Uskollisuutta palavampi.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Prinssi,</span><br />
-Ei rohkeus suurta voi, jos &mdash; kuten pelkään &mdash;<br />
-Kuninkaan valta sitä vastustaa.<br />
-Yks kahdesta on välttämätön silloin:<br />
-Joko teidän tulee jättää hankkeenne,<br />
-Tai minun elämä.<br />
+Ei rohkeus suurta voi, jos &mdash; kuten pelkään &mdash;<br />
+Kuninkaan valta sitä vastustaa.<br />
+Yks kahdesta on välttämätön silloin:<br />
+Joko teidän tulee jättää hankkeenne,<br />
+Tai minun elämä.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Oi, kallis impi,</span><br />
-Noill' oudoill' aatoksilla älä häiri<br />
+Noill' oudoill' aatoksilla älä häiri<br />
 Nyt juhlaamme. Sun omas olen, taikka<br />
-Isäni oma en; en kenenkään,<br />
-En itsenikään oma voi ma olla,<br />
-Jos sun en ole; siinä pysyn, vaikka<br />
-Epäisi kohtalo. Iloitse, impi;<br />
+Isäni oma en; en kenenkään,<br />
+En itsenikään oma voi ma olla,<br />
+Jos sun en ole; siinä pysyn, vaikka<br />
+Epäisi kohtalo. Iloitse, impi;<br />
 Nuo mietteet karkoita ja tositoimiin<br />
-Nyt mieles käännä. Tuloss' ovat vieraat;<br />
+Nyt mieles käännä. Tuloss' ovat vieraat;<br />
 Iloinen katsees' olkoon, niinkuin oisi<br />
-Hääpäiväs tämä, jonka tulevaksi<br />
+Hääpäiväs tämä, jonka tulevaksi<br />
 Olemme vannoneet.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Oi, onnetar,</span><br />
-Sa meitä suosi!<br />
+Sa meitä suosi!<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Vieraat tulevat.</span><br />
 Iloiseen vastaanottoon valmistaudu,<br />
-Ja laita, että riemu punaa posket.<br />
+Ja laita, että riemu punaa posket.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Paimenia tulee, niiden seurassa Polyxenes</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">ja Camillo valepuvussa, vanha ja nuori paimen,</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">Mopsa, Dorcas ynnä muita.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Mopsa, Dorcas ynnä muita.)</span><br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
-Hyi, tytär! Eukko vainaani kun eli,<br />
-Niin tänäpäivänä hän passar' oli,<br />
-Emäntä, piika, edeskäypä, kokki;<br />
+Hyi, tytär! Eukko vainaani kun eli,<br />
+Niin tänäpäivänä hän passar' oli,<br />
+Emäntä, piika, edeskäypä, kokki;<br />
 Tervehti, palvel', auttoi kaikkia;<br />
 Lauluksi pisti, tanssiks; milloin yli-<br />
-Ja milloin alipäässä pöytää kieppui,<br />
-Hyväillen kuta kulloin; posket hehkui<br />
-Niin puuhista kuin myöskin virvokkeista;<br />
-Kutakin saastoi, näet. Sin' olet ujo,<br />
-Kuin oisit vieras etkä tämän juhlan<br />
-Emäntä itse. Tervetulleiks sano<br />
-Nää oudot ystävämme; siten tullaan<br />
-Paremmiks ystäviksi. No, kas niin,<br />
-Punasi heitä, näytä mikä olet:<br />
-Juhlamme kuningatar; kas niin, meidät<br />
-Keritsijäisiin tervetulleiks sano,<br />
+Ja milloin alipäässä pöytää kieppui,<br />
+Hyväillen kuta kulloin; posket hehkui<br />
+Niin puuhista kuin myöskin virvokkeista;<br />
+Kutakin saastoi, näet. Sin' olet ujo,<br />
+Kuin oisit vieras etkä tämän juhlan<br />
+Emäntä itse. Tervetulleiks sano<br />
+Nää oudot ystävämme; siten tullaan<br />
+Paremmiks ystäviksi. No, kas niin,<br />
+Punasi heitä, näytä mikä olet:<br />
+Juhlamme kuningatar; kas niin, meidät<br />
+Keritsijäisiin tervetulleiks sano,<br />
 Jott' onnistuisi karjas!<br />
 <br />
 PERDITA (Pokyxeneelle.)<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Tervetullut!</span><br />
-Isäni tahto on, ett' olen minä<br />
-Tääll' emäntänä tänään. &mdash;<br />
+Isäni tahto on, ett' olen minä<br />
+Tääll' emäntänä tänään. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Camillolle.)</span><br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Tervetullut!</span><br />
 Nuo kukat anna, Dorcas. &mdash; Arvo-herrat,<br />
-Ruutua täss' on, rosmariinia,<br />
-Väri ja tuoksu niiss' on koko talven;<br />
-Osanne olkoon armo sekä muisti.<br />
+Ruutua täss' on, rosmariinia,<br />
+Väri ja tuoksu niiss' on koko talven;<br />
+Osanne olkoon armo sekä muisti.<br />
 Juhlaamme tervetulleet!<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Paimenetar.</span><br />
-Sulotar; arvaat, että vanhan koreit'<br />
+Sulotar; arvaat, että vanhan koreit'<br />
 On talvikukat.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Vuoden vanhetessa,</span><br />
-Kun kesä viel' ei ole kuollut eikä<br />
+Kun kesä viel' ei ole kuollut eikä<br />
 Viluinen talvi syntynyt, &mdash; kas, silloin<br />
 Leukoijat kirjavat on kauneimmillaan;<br />
-Sanovat niitä luonnon äpäriksi:<br />
-Ei niitä meidän tarhass' ole, enkä<br />
+Sanovat niitä luonnon äpäriksi:<br />
+Ei niitä meidän tarhass' ole, enkä<br />
 Niist' istukkaiksi liioin huoli.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 16.5em;">Miksi,</span><br />
-Ihana impi, niitä halveksit?<br />
+Ihana impi, niitä halveksit?<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
-Min' olen kuullut sanottavan, että,<br />
+Min' olen kuullut sanottavan, että,<br />
 Pait suuren luonnon luontivoimaa, taito<br />
-Ne myöskin kirjavoittaa.<br />
+Ne myöskin kirjavoittaa.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Olkoon niinkin;</span><br />
 Mut luontoa ei muu voi keino muuttaa<br />
 Kuin luonnon luoma keino; ja se taito,<br />
 Mik' auttaa muka luontoa, se luonnon<br />
-On oma taito. Jylhään metsäpuuhun,<br />
-Näet, impi, jalon oksan yhdistämme,<br />
-Näin hedelmöittäen sen halvan kuoren<br />
-Jalolla siemenellä. Se, se taito<br />
+On oma taito. Jylhään metsäpuuhun,<br />
+Näet, impi, jalon oksan yhdistämme,<br />
+Näin hedelmöittäen sen halvan kuoren<br />
+Jalolla siemenellä. Se, se taito<br />
 Luontoa auttaa, &mdash; oikeammin muuttaa &mdash;<br />
 Mut itse se on luontoa.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Niin kyllä.</span><br />
+<span style="margin-left: 12em;">Niin kyllä.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 Leukoijia siis kasvitarhaas hanki,<br />
-Äläkä niitä äpäriksi moiti.<br />
+Äläkä niitä äpäriksi moiti.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
-En niitä varten lastaa maahan pistä,<br />
-Enempää kuin, jos maalattu ma oisin,<br />
-Tuon pojan soisin kiittävän mua siitä<br />
-Ja siksi kosivan. &mdash; Kas, tässä teille<br />
+En niitä varten lastaa maahan pistä,<br />
+Enempää kuin, jos maalattu ma oisin,<br />
+Tuon pojan soisin kiittävän mua siitä<br />
+Ja siksi kosivan. &mdash; Kas, tässä teille<br />
 Meiramit, lavendelit, myrrhat, mintut<br />
-Ja päivikki, mi päivän kanssa nukkuu<br />
-Ja sen kanss' itkein herää; sydänkesän<br />
+Ja päivikki, mi päivän kanssa nukkuu<br />
+Ja sen kanss' itkein herää; sydänkesän<br />
 Ne kukkia on, jotka miehille<br />
-Kesk'ikäisille sopii. Tervetulleet!<br />
+Kesk'ikäisille sopii. Tervetulleet!<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Jos laumaas oisin, jättäisin maan herkut<br />
-Ja silmän herkust' eläisin.<br />
+Jos laumaas oisin, jättäisin maan herkut<br />
+Ja silmän herkust' eläisin.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Oi, silloin</span><br />
-Niin laihtuisitte, että lävitsenne<br />
-Kävisi talvimyrsky. &mdash; Armas sisko,<br />
-Ollappa kevätkukkia: ne sopis<br />
-Sun ikäkaudelles, ja sun, ja sun,<br />
-Te, joiden impi-oksill' yhä nuokkuu<br />
+Niin laihtuisitte, että lävitsenne<br />
+Kävisi talvimyrsky. &mdash; Armas sisko,<br />
+Ollappa kevätkukkia: ne sopis<br />
+Sun ikäkaudelles, ja sun, ja sun,<br />
+Te, joiden impi-oksill' yhä nuokkuu<br />
 Neitsyyden ruusu. &mdash; Oi, Proserpina!<br />
-Ollappa kukat, jotka säikäyksissäs<br />
+Ollappa kukat, jotka säikäyksissäs<br />
 Pudotit Pluton vaunuista: narsissit,<br />
-Jotk' ennen pääskyst' ilmestyen, kevään<br />
+Jotk' ennen pääskyst' ilmestyen, kevään<br />
 Lumovat tuulta; orvonkukat tummat,<br />
-Mut vienommat kuin henkäys Venuksen<br />
-Tai Junon silmäluomet; kalvaat vuokot,<br />
+Mut vienommat kuin henkäys Venuksen<br />
+Tai Junon silmäluomet; kalvaat vuokot,<br />
 Jotk' ennen kuin on Phoibos kirkkaimmallaan,<br />
 Kuihtuvat naimatonna, jok' on usein<br />
-Immenkin osa; uljaat orhinpäät,<br />
+Immenkin osa; uljaat orhinpäät,<br />
 Ja liljat kaikenlaiset, kruunulilja<br />
-Ja kurjenmiekka myös, &mdash; jos ne mull' oisi,<br />
-Sitoisin seppeleitä, joilla, armas,<br />
-Sun aivan peittäisin!<br />
+Ja kurjenmiekka myös, &mdash; jos ne mull' oisi,<br />
+Sitoisin seppeleitä, joilla, armas,<br />
+Sun aivan peittäisin!<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Kuin ruumiin?</span><br />
 <br />
 PERDITA.<br />
-<span style="margin-left: 18em;">Enkä;</span><br />
-Kuin nurmen, missä lemmettäret leikkii!<br />
-Vai ruumiin! &mdash; kyllä, jos sa elävänä<br />
+<span style="margin-left: 18em;">Enkä;</span><br />
+Kuin nurmen, missä lemmettäret leikkii!<br />
+Vai ruumiin! &mdash; kyllä, jos sa elävänä<br />
 Syliini hautaannut. &mdash; He, tuossa kukat!<br />
-Mut näyttelenhän tässä niinkuin tapa<br />
-On helkajuhlissa. Tää pulska puku<br />
+Mut näyttelenhän tässä niinkuin tapa<br />
+On helkajuhlissa. Tää pulska puku<br />
 Mun muuntanut on varmaan.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 13em;">Mitä teetkin,</span><br />
+<span style="margin-left: 13em;">Mitä teetkin,</span><br />
 Sen ihanasti teet. Kun puhut, armas,<br />
 Sun soisin aina puhuvan; kun laulat,<br />
-Sun soisin laulain ostavan ja myyvän,<br />
+Sun soisin laulain ostavan ja myyvän,<br />
 Kodissas askaroivan, rukoilevan<br />
 Ja almuj' antavan. Ja kun sa tanssit,<br />
-Niin soisin, että oisit meren laine,<br />
-Joka ei muuta tee kuin liikkuu, läikkyy,<br />
-Alati liikkuu, läikkyy. Kaikki toimes<br />
-On pikku kohdissaan niin oivaa, että,<br />
-Jos mitä teetkin, kuningatar-leiman<br />
-Saa kaikki työsi.<br />
+Niin soisin, että oisit meren laine,<br />
+Joka ei muuta tee kuin liikkuu, läikkyy,<br />
+Alati liikkuu, läikkyy. Kaikki toimes<br />
+On pikku kohdissaan niin oivaa, että,<br />
+Jos mitä teetkin, kuningatar-leiman<br />
+Saa kaikki työsi.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 9em;">Oi, Doricles, nyt sa</span><br />
-Liiaksi kehut; jos ei siitä nuoruus<br />
-Ja lämmin veri kaunihina kuultais,<br />
-Todistain, että olet rehti paimen,<br />
+Liiaksi kehut; jos ei siitä nuoruus<br />
+Ja lämmin veri kaunihina kuultais,<br />
+Todistain, että olet rehti paimen,<br />
 Niin viisast' olis pelko, ett' on pyytees<br />
 Vain petosta.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Sull' yhtä vähän, luulen,</span><br />
-On pelko mielessä, kuin mulla mieli<br />
-Herättää sitä. Pyydän, tule tanssiin;<br />
-Kätesi, armas! Täss' on kyyhkyspari,<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Sull' yhtä vähän, luulen,</span><br />
+On pelko mielessä, kuin mulla mieli<br />
+Herättää sitä. Pyydän, tule tanssiin;<br />
+Kätesi, armas! Täss' on kyyhkyspari,<br />
 Jok' erota ei aio.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Toden totta!</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Somempaa mökinlasta ei lie koskaan<br />
+Somempaa mökinlasta ei lie koskaan<br />
 Hypellyt nurmikolla; puheet, toimet<br />
-Jalommat ovat, kuin mit' on hän itse.<br />
-Hän liian ylevä on moiseen paikkaan.<br />
+Jalommat ovat, kuin mit' on hän itse.<br />
+Hän liian ylevä on moiseen paikkaan.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Tytölle jotakin hän kertoo, joka<br />
+Tytölle jotakin hän kertoo, joka<br />
 Sen poskiin veren ajaa; toden totta,<br />
 Maidosta, kermast' on se kuningatar.<br />
 <br />
@@ -3160,14 +3122,14 @@ NUORI PAIMEN.<br />
 Hei, soitto soimaan!<br />
 <br />
 DORCAS.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Mopsa sun on tyttös;</span><br />
-Sen muisku höystä sipulilla!<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Mopsa sun on tyttös;</span><br />
+Sen muisku höystä sipulilla!<br />
 <br />
 MOPSA.<br />
 <span style="margin-left: 14.5em;">Kas vaan!</span><br />
 <br />
 NUORI PAIMEN.<br />
-Vait siellä! Tapoja nyt tulee noutaa.<br />
+Vait siellä! Tapoja nyt tulee noutaa.<br />
 Hei, soitto soimaan!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Paimenet, miehet ja naiset, tanssivat.)</span><br />
@@ -3175,86 +3137,86 @@ Hei, soitto soimaan!<br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Sano, lampuri,</span><br />
 Ken on tuo kaunis paimen, joka tanssii<br />
-Sun tyttäresi kanssa?<br />
+Sun tyttäresi kanssa?<br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Doricleeksi</span><br />
-Sanovat häntä; kehuu, ett' on hyvä<br />
-Hänellä laidun; itse hän sen sanoo,<br />
-Mut uskon sen; hän on kuin ilmi-totuus.<br />
-Hän sanoo tytärtäni lempivänsä.<br />
-Sen uskon myös: niin kuu ei veteen päily,<br />
-Kuin hän se tytön silmiin katsoo, katsoo,<br />
-Ikäänkuin kirjaa lukis. Totta puhein<br />
-Väliä heidän lemmellään ei puolen<br />
+Sanovat häntä; kehuu, ett' on hyvä<br />
+Hänellä laidun; itse hän sen sanoo,<br />
+Mut uskon sen; hän on kuin ilmi-totuus.<br />
+Hän sanoo tytärtäni lempivänsä.<br />
+Sen uskon myös: niin kuu ei veteen päily,<br />
+Kuin hän se tytön silmiin katsoo, katsoo,<br />
+Ikäänkuin kirjaa lukis. Totta puhein<br />
+Väliä heidän lemmellään ei puolen<br />
 Lie muiskun vertaa.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Sieväst' impi tanssii.</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Sieväst' impi tanssii.</span><br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
-Niin tekee kaikki hän, vaikk'ei mun siitä<br />
+Niin tekee kaikki hän, vaikk'ei mun siitä<br />
 Sopisi kerskata. Jos vain Doricles<br />
-Saa hänet omakseen, niin kapioiksi<br />
-Se tyttö tuo, mit' aavistaa ei saata.<br />
+Saa hänet omakseen, niin kapioiksi<br />
+Se tyttö tuo, mit' aavistaa ei saata.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Palvelija tulee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>PALVELIJA.
-Isäntä, isäntä! Jos vaan kuulisitte tuota tuppisaksaa tuolla ulkona,
-niin ettepä koskaan enää tanssisi rummun ja pillin mukaan, eipä edes
-säkkipillikään teitä enää hypittäisi. Hän laskettelee lauluja pikemmin,
-kuin te voisitte laskea rahoja; ne pulppuavat hänen suustaan, ikäänkuin
-hän olisi arkkiviisuista vatsapakolla, ja kaikki kuuntelevat, korvat
-höröllään, hänen lauluansa.</p>
+Isäntä, isäntä! Jos vaan kuulisitte tuota tuppisaksaa tuolla ulkona,
+niin ettepä koskaan enää tanssisi rummun ja pillin mukaan, eipä edes
+säkkipillikään teitä enää hypittäisi. Hän laskettelee lauluja pikemmin,
+kuin te voisitte laskea rahoja; ne pulppuavat hänen suustaan, ikäänkuin
+hän olisi arkkiviisuista vatsapakolla, ja kaikki kuuntelevat, korvat
+höröllään, hänen lauluansa.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Hän ei olisi voinut sopivampaan aikaan tulla; tuokaa sisään se mies.
-Minä pidän hiivatin paljon arkkiviisuista, olkoonpa sitten surullinen
-tarina, joka käy iloisella nuotilla, tai oikein lystikäs pätkä
+Hän ei olisi voinut sopivampaan aikaan tulla; tuokaa sisään se mies.
+Minä pidän hiivatin paljon arkkiviisuista, olkoonpa sitten surullinen
+tarina, joka käy iloisella nuotilla, tai oikein lystikäs pätkä
 itkunuotilla.</p>
 
 <p>PALVELIJA.
-Hänellä on viisuja miehille ja naisille, kaikensorttisia; ei ole
-muotisaksalla niin paljon hansikoita varastossaan. Hänellä on mitä
-sievimpiä lemmenlauluja tytöille, ei ollenkaan ruokottomia, joka on
-harvinaista, ja niissä on somat loppukerrat, semmoiset kuin: "hilsula,
-hilsula, hilsumpila, pila", "tuulan, tuulan, tuulan tee", "järvi on
-klaari ja keskellä on saari"; ja missä joku suupaltti riiviö ajattelisi
-rivoja ja hölmäisi suustaan aika tyhmyyden, siinä antaa hän tytön
-vastata: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain pitää!" Ja niin työntää
-hän pois hänet ja tiuskaisee: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain
-pitää!"</p>
+Hänellä on viisuja miehille ja naisille, kaikensorttisia; ei ole
+muotisaksalla niin paljon hansikoita varastossaan. Hänellä on mitä
+sievimpiä lemmenlauluja tytöille, ei ollenkaan ruokottomia, joka on
+harvinaista, ja niissä on somat loppukerrat, semmoiset kuin: "hilsula,
+hilsula, hilsumpila, pila", "tuulan, tuulan, tuulan tee", "järvi on
+klaari ja keskellä on saari"; ja missä joku suupaltti riiviö ajattelisi
+rivoja ja hölmäisi suustaan aika tyhmyyden, siinä antaa hän tytön
+vastata: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain pitää!" Ja niin työntää
+hän pois hänet ja tiuskaisee: "Ei saa tyttöön koskea, hävetä poikain
+pitää!"</p>
 
 <p>POLYXENES.
-Sepä kelpo mies.</p>
+Sepä kelpo mies.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Tosiaankin, se mahtaa olla vallan älykäs mies. Onko hänellä käypää
+Tosiaankin, se mahtaa olla vallan älykäs mies. Onko hänellä käypää
 tavaraa?</p>
 
 <p>PALVELIJA.
-Hänellä on rihmoja, kaikkia taivaankaaren värisiä; pauloja enemmän,
-kuin mitä yksikään juttuherra Böhmissä voisi ammatissaan käyttää,
-vaikkapa niitä tukuittaisinkin ostettaisi; kertolankaa, villalankaa,
-kamaripalttinaa, liinakangasta, joita kaikkia hän laululla ylistelee,
-ikäänkuin ne olisivat jumalia ja jumalattaria. Voisi tulla siihen
-luuloon, että naisen paita on enkeli; niin kauniisti hän kuvailee sen
-hulpioita ja röyhelöitä.</p>
+Hänellä on rihmoja, kaikkia taivaankaaren värisiä; pauloja enemmän,
+kuin mitä yksikään juttuherra Böhmissä voisi ammatissaan käyttää,
+vaikkapa niitä tukuittaisinkin ostettaisi; kertolankaa, villalankaa,
+kamaripalttinaa, liinakangasta, joita kaikkia hän laululla ylistelee,
+ikäänkuin ne olisivat jumalia ja jumalattaria. Voisi tulla siihen
+luuloon, että naisen paita on enkeli; niin kauniisti hän kuvailee sen
+hulpioita ja röyhelöitä.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-No, käskeppä hänet sisään, ja pyydä, että hän laulaa tullessaan.</p>
+No, käskeppä hänet sisään, ja pyydä, että hän laulaa tullessaan.</p>
 
 <p>PERDITA.
-Ja varoita, ettei hän mitään sopimattomia laula.</p>
+Ja varoita, ettei hän mitään sopimattomia laula.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Palvelija menee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Noilla tuppisaksoilla on enemmän kalua kuin voit luulla, sisko.</p>
+Noilla tuppisaksoilla on enemmän kalua kuin voit luulla, sisko.</p>
 
 <p>PERDITA.
 Niin, veikkoseni, tai luulotella.</p>
@@ -3272,142 +3234,142 @@ Niin, veikkoseni, tai luulotella.</p>
 <span class="i0">Koko- ja puoli-naamioita,<br /></span>
 <span class="i0">Kalvoisnauhaa, sepaletta,<br /></span>
 <span class="i0">Parasta naisten suitsuketta,<br /></span>
-<span class="i0">Tanuja, vöitä ja rihkamaa<br /></span>
+<span class="i0">Tanuja, vöitä ja rihkamaa<br /></span>
 <span class="i0">Lemmenlahjaks sopivaa,<br /></span>
-<span class="i0">Neulaa, nappia, käherrintä,<br /></span>
+<span class="i0">Neulaa, nappia, käherrintä,<br /></span>
 <span class="i0">Naisten kalua parahinta.<br /></span>
 <span class="i0">Ostakaa, pojat, ostakaa,<br /></span>
-<span class="i0">Ett'ei tyttöset suuttua saa.<br /></span>
+<span class="i0">Ett'ei tyttöset suuttua saa.<br /></span>
 <span class="i0">Ostakaa!<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Jos en olisi pihkaantunut tuohon Mopsaan, niin eipä tältä pojalta
-ropoakaan heltiäisi. Mutta kun nyt häntä niin hellin, niin täytynee
-tuosta hellitä jokunen rihmanpätkänen ja hansikkapari.</p>
+Jos en olisi pihkaantunut tuohon Mopsaan, niin eipä tältä pojalta
+ropoakaan heltiäisi. Mutta kun nyt häntä niin hellin, niin täytynee
+tuosta hellitä jokunen rihmanpätkänen ja hansikkapari.</p>
 
 <p>MOPSA.
-Tuota on minulle luvattu jo ennen juhlaa, vaan ei se nytkään liian
-myöhään tule.</p>
+Tuota on minulle luvattu jo ennen juhlaa, vaan ei se nytkään liian
+myöhään tule.</p>
 
 <p>DORCAS.
-Hän on muutakin sinulle luvannut, jos eivät ihmiset valehtele.</p>
+Hän on muutakin sinulle luvannut, jos eivät ihmiset valehtele.</p>
 
 <p>MOPSA.
-Sinulle hän on kaikki maksanut, minkä on luvannutkin: ehkäpä lisäksi
-vielä muutakin, jota sinun pitäisi hävetä antaa hänelle takaisin.</p>
+Sinulle hän on kaikki maksanut, minkä on luvannutkin: ehkäpä lisäksi
+vielä muutakin, jota sinun pitäisi hävetä antaa hänelle takaisin.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Eikö nyt enää ole tytöillä säällisiä tapoja? Aikovatko alushameensa
-panna siihen, missä kasvojen pitäisi olla? Eikö nyt enää lypsäessä,
-maata pannessa ja leivinuunin ääressä ole aikaa kuiskailla mokomia
-salaisuuksia! Vai täytyykö tuollaista lorunlorua kaikkien vierasten
-kuuluville tuoda? Hyväpä kuitenkin, että vaan kuiskuttelevat. &mdash; Vaiti,
-kielikellot, ei enää sanaakaan.</p>
+Eikö nyt enää ole tytöillä säällisiä tapoja? Aikovatko alushameensa
+panna siihen, missä kasvojen pitäisi olla? Eikö nyt enää lypsäessä,
+maata pannessa ja leivinuunin ääressä ole aikaa kuiskailla mokomia
+salaisuuksia! Vai täytyykö tuollaista lorunlorua kaikkien vierasten
+kuuluville tuoda? Hyväpä kuitenkin, että vaan kuiskuttelevat. &mdash; Vaiti,
+kielikellot, ei enää sanaakaan.</p>
 
 <p>MOPSA.
-Minä olen valmis. Kuules, sinä lupasit minulle kiiltävän kaulanauhan ja
-hyvänhajuiset hansikat.</p>
+Minä olen valmis. Kuules, sinä lupasit minulle kiiltävän kaulanauhan ja
+hyvänhajuiset hansikat.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Olenhan sanonut sinulle, että tiellä minut peijasivat ja veivät kaikki
+Olenhan sanonut sinulle, että tiellä minut peijasivat ja veivät kaikki
 rahani.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Niin, herra, täällä liikkuu veijareita; pitää olla varuillaan.</p>
+Niin, herra, täällä liikkuu veijareita; pitää olla varuillaan.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Älä pelkää, mies, täällä ei sinulta mitään viedä.</p>
+Älä pelkää, mies, täällä ei sinulta mitään viedä.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Olenkin siinä toivossa, sillä minulla on paljon muiden tavaraa.</p>
+Olenkin siinä toivossa, sillä minulla on paljon muiden tavaraa.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Mitä sinulla on? Arkkiviisujako?</p>
+Mitä sinulla on? Arkkiviisujako?</p>
 
 <p>MOPSA.
-Osta niitä, hyvä poika, joitakuita; painetuista viisuista minä pidän
-niin paljon, sillä niistähän tietää varmaan, että ne ovat tosia.</p>
+Osta niitä, hyvä poika, joitakuita; painetuista viisuista minä pidän
+niin paljon, sillä niistähän tietää varmaan, että ne ovat tosia.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Tässä olisi yksi, joka käy sangen surullisella nuotilla: "kuinka
-koronkiskurin vaimo synnytti kaksikymmentä pussillista rahaa, ja kuinka
-sitten rupesi himoamaan käärmeenpäitä ja sammakkohakkelusta."</p>
+Tässä olisi yksi, joka käy sangen surullisella nuotilla: "kuinka
+koronkiskurin vaimo synnytti kaksikymmentä pussillista rahaa, ja kuinka
+sitten rupesi himoamaan käärmeenpäitä ja sammakkohakkelusta."</p>
 
 <p>MOPSA.
-Onko se myöskin tosi? Mitä luulette?</p>
+Onko se myöskin tosi? Mitä luulette?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Ihan tosi juttu, eikä kuukautta vanhempi.</p>
+Ihan tosi juttu, eikä kuukautta vanhempi.</p>
 
 <p>DORCAS.
 Jumala minua varjelkoon joutumasta koronkiskurin vaimoksi!</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Tässä on mainittuna kätilökin, eräs rouva Juoninen, ja viisi tai kuusi
-kunniallista vaimoa, jotka olivat läsnä. Miksi minä valheita
+Tässä on mainittuna kätilökin, eräs rouva Juoninen, ja viisi tai kuusi
+kunniallista vaimoa, jotka olivat läsnä. Miksi minä valheita
 kantelisin?</p>
 
 <p>MOPSA.
-Hyvä poika, osta se viisu.</p>
+Hyvä poika, osta se viisu.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-No, niin, pane ne erikseen ja näytä meille ensin toisiakin viisuja;
+No, niin, pane ne erikseen ja näytä meille ensin toisiakin viisuja;
 noita muita tavaroitasi ostamme sitten.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Tässä on toinen viisu "kalasta, joka nähtiin rannikolla keskiviikkona
-kahdeksantenakymmenentenä päivänä Huhtikuuta neljäkymmentä jalkaa
-vedenpinnasta ja joka lauloi tämän laulun tyttöjen kovasta sydämmestä":
-luullaan että se oli nainen, joka oli muutettu kylmäksi kalaksi, kun ei
+Tässä on toinen viisu "kalasta, joka nähtiin rannikolla keskiviikkona
+kahdeksantenakymmenentenä päivänä Huhtikuuta neljäkymmentä jalkaa
+vedenpinnasta ja joka lauloi tämän laulun tyttöjen kovasta sydämmestä":
+luullaan että se oli nainen, joka oli muutettu kylmäksi kalaksi, kun ei
 tahtonut rakastajansa lihanhimoa noudattaa. Se viisu on sangen
 surullinen, ja samaten tosi.</p>
 
 <p>DORCAS.
-Luuletteko, että se varmaan on tosi?</p>
+Luuletteko, että se varmaan on tosi?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Siitä on viiden oikeuden jäsenen allekirjoitus ja todistajia enemmän
+Siitä on viiden oikeuden jäsenen allekirjoitus ja todistajia enemmän
 kuin reppuuni mahtuisi.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Pane sekin erikseen; vieläkö muuta?</p>
+Pane sekin erikseen; vieläkö muuta?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Tässä on hauska viisu, mutta varsin sävykäs.</p>
+Tässä on hauska viisu, mutta varsin sävykäs.</p>
 
 <p>MOPSA.
-Joitakuita hauskojakin pitää meillä olla.</p>
+Joitakuita hauskojakin pitää meillä olla.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Katsokaas, tämä tässä on erittäin hauska ja se käy samalla nuotilla
-kuin: "kaks tyttöä priiasi yhtä poikaa". Tuskin on tuolla
-lännenpuolella yhtäkään tyttöä, joka ei tätä laulaisi; se on varsin
+Katsokaas, tämä tässä on erittäin hauska ja se käy samalla nuotilla
+kuin: "kaks tyttöä priiasi yhtä poikaa". Tuskin on tuolla
+lännenpuolella yhtäkään tyttöä, joka ei tätä laulaisi; se on varsin
 mielukas, sen voin taata.</p>
 
 <p>MOPSA.
-Me osaamme molemmat sen laulaa; jos sinä laulat yhtä ääntä, niin saat
-kuulla; se on kolmiääninen.</p>
+Me osaamme molemmat sen laulaa; jos sinä laulat yhtä ääntä, niin saat
+kuulla; se on kolmiääninen.</p>
 
 <p>DORCAS.
-Olemme jo kuukauden päivät sen tunteneet.</p>
+Olemme jo kuukauden päivät sen tunteneet.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Kyllä minä ääneni laulan; sehän kuuluu ammattiini, tiedämmä. No,
-pitäkää varanne.</p>
+Kyllä minä ääneni laulan; sehän kuuluu ammattiini, tiedämmä. No,
+pitäkää varanne.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Laulu.</span><br />
 <br />
 AUTOLYCUS.<br />
-Pois mun täytyy matkustaa,<br />
-Minne, sit' et tietää saa.<br />
+Pois mun täytyy matkustaa,<br />
+Minne, sit' et tietää saa.<br />
 <br />
 DORCAS.<br />
 Niin vain?<br />
 <br />
 MOPSA.<br />
-<span style="margin-left: 5.5em;">Niinkö vain?</span><br />
+<span style="margin-left: 5.5em;">Niinkö vain?</span><br />
 <br />
 DORCAS.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Niin vain?</span><br />
@@ -3417,19 +3379,19 @@ Valan mulle vannoit sie,<br />
 Minut mukanasi vie.<br />
 <br />
 DORCAS.<br />
-Ethän mua jätä vain?<br />
+Ethän mua jätä vain?<br />
 <br />
 MOPSA.<br />
-Aittaanko vai myllyynkö?<br />
+Aittaanko vai myllyynkö?<br />
 <br />
 DORCAS.<br />
-Jos sen teet, olet heittiö.<br />
+Jos sen teet, olet heittiö.<br />
 <br />
 AUTOLYCUS.<br />
 En vain.<br />
 <br />
 DORCAS.<br />
-<span style="margin-left: 4.5em;">Etkö vain?</span><br />
+<span style="margin-left: 4.5em;">Etkö vain?</span><br />
 <br />
 AUTOLYCUS.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">En vain.</span><br />
@@ -3443,26 +3405,26 @@ Minne menet? sano vain.<br />
 </p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Tämän laulun laulamme loppuun, kun jäämme yksin. Isäni ja herrat
-puhelevat oikein tosissansa, emmekä nyt tahdo heitä häiritä. Tule
-perässäni reppuinesi. Tytöt, minä ostan teille kummallekin jotakin.
-Kauppamies, ensin pitää meidän saada valikoida. &mdash; Tulkaa, tytöt!</p>
+Tämän laulun laulamme loppuun, kun jäämme yksin. Isäni ja herrat
+puhelevat oikein tosissansa, emmekä nyt tahdo heitä häiritä. Tule
+perässäni reppuinesi. Tytöt, minä ostan teille kummallekin jotakin.
+Kauppamies, ensin pitää meidän saada valikoida. &mdash; Tulkaa, tytöt!</p>
 
-<p>AUTOLYCUS (syrjään).
+<p>AUTOLYCUS (syrjään).
 Mutta kuristaa saat kukkaroasi, saat kuin saatkin.</p>
 
 <p>(Laulaa.)</p>
 
 <div class="poem"><div class="stanza">
-<span class="i0">Nyöriä ja hihnaa,<br /></span>
-<span class="i0">Pitsiä ja rihmaa,<br /></span>
-<span class="i0">Tytöt sirot, ostakaa.<br /></span>
-<span class="i0">Vannetta ja vyötä,<br /></span>
-<span class="i0">Somaa ripsut yötä,<br /></span>
+<span class="i0">Nyöriä ja hihnaa,<br /></span>
+<span class="i0">Pitsiä ja rihmaa,<br /></span>
+<span class="i0">Tytöt sirot, ostakaa.<br /></span>
+<span class="i0">Vannetta ja vyötä,<br /></span>
+<span class="i0">Somaa ripsut yötä,<br /></span>
 <span class="i0">Kaikki uutta, komeaa.<br /></span>
 <span class="i0">Muistakaatte saksaa;<br /></span>
 <span class="i0">Kell' on rahaa maksaa,<br /></span>
-<span class="i0">Saapi mitä haluttaa.<br /></span>
+<span class="i0">Saapi mitä haluttaa.<br /></span>
 </div></div>
 
 <p>
@@ -3471,34 +3433,34 @@ Mutta kuristaa saat kukkaroasi, saat kuin saatkin.</p>
 </p>
 
 <p>PALVELIJA.
-Isäntä, tuolla on kolme ajuria, kolme lampuria, kolme karjanpaimenta ja
-kolme sikopaimenta, jotka ovat kiireestä kantapäähän ihkasten
-karvaiset. Sanovat olevansa "saturia" ja hyppivät hyppyä, josta tytöt
-sanovat, että se vaan on sekasotkuista koikkimista, kun eivät saa olla
-mukana. Mutta itse he luulevat &mdash; jos se ei vaan käy liian kiivaasti
-muutamilta heistä, jotka eivät muuta ymmärrä kuin jyrään jyrrytystä,
-että se tulee näyttämään sangen sievältä.</p>
+Isäntä, tuolla on kolme ajuria, kolme lampuria, kolme karjanpaimenta ja
+kolme sikopaimenta, jotka ovat kiireestä kantapäähän ihkasten
+karvaiset. Sanovat olevansa "saturia" ja hyppivät hyppyä, josta tytöt
+sanovat, että se vaan on sekasotkuista koikkimista, kun eivät saa olla
+mukana. Mutta itse he luulevat &mdash; jos se ei vaan käy liian kiivaasti
+muutamilta heistä, jotka eivät muuta ymmärrä kuin jyrään jyrrytystä,
+että se tulee näyttämään sangen sievältä.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Tiehensä menkööt! Me emme huoli tuommoisesta. Täällä on jo nähty
-typerää hassutusta tarpeeksi. &mdash; Varmaankin, hyvä herra, me pahoitamme
+Tiehensä menkööt! Me emme huoli tuommoisesta. Täällä on jo nähty
+typerää hassutusta tarpeeksi. &mdash; Varmaankin, hyvä herra, me pahoitamme
 mielenne.</p>
 
 <p>POLYXENES.
-Noiden mielen pahoitatte, jotka mieltä hyvittävät. Pyydän, sallikaa
-meidän nähdä nuo neljä paimenkolmikkoa.</p>
+Noiden mielen pahoitatte, jotka mieltä hyvittävät. Pyydän, sallikaa
+meidän nähdä nuo neljä paimenkolmikkoa.</p>
 
 <p>PALVELIJA.
-Yksi kolmikko heistä on, oman puheensa mukaan, tanssinut kuninkaankin
-edessä, ja huonoinkin heistä tekee kahdentoista ja puolen jalan
-syrjäloikkauksia.</p>
+Yksi kolmikko heistä on, oman puheensa mukaan, tanssinut kuninkaankin
+edessä, ja huonoinkin heistä tekee kahdentoista ja puolen jalan
+syrjäloikkauksia.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Älä siinä jaarittele. Koska nämä kunnon vieraat sitä tahtovat, niin
-tulkoot sitten sisään, mutta heti.</p>
+Älä siinä jaarittele. Koska nämä kunnon vieraat sitä tahtovat, niin
+tulkoot sitten sisään, mutta heti.</p>
 
 <p>PALVELIJA.
-He ovat jo tässä ovella.</p>
+He ovat jo tässä ovella.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Palvelija menee.)</span><br />
@@ -3507,58 +3469,58 @@ He ovat jo tässä ovella.</p>
 <span style="margin-left: 2em;">He tanssivat ja poistuvat.)</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Niin, isä, toiste lisää. &mdash; (Syrjään.) Liikaan lienee<br />
-Jo suhde mennyt. &mdash; Ero pitää tulla. &mdash;<br />
-Hän kielii tyhmyyttään. &mdash; (Ääneen.) No, kaunis paimen,<br />
-Sydämmelläs on jotain, joka mielen<br />
-Juhlasta vie. Kun minä nuori olin<br />
-Ja lemmissä, niin tyttönipä aivan<br />
-Helyihin käärin; kaupin silkkivarat<br />
+Niin, isä, toiste lisää. &mdash; (Syrjään.) Liikaan lienee<br />
+Jo suhde mennyt. &mdash; Ero pitää tulla. &mdash;<br />
+Hän kielii tyhmyyttään. &mdash; (Ääneen.) No, kaunis paimen,<br />
+Sydämmelläs on jotain, joka mielen<br />
+Juhlasta vie. Kun minä nuori olin<br />
+Ja lemmissä, niin tyttönipä aivan<br />
+Helyihin käärin; kaupin silkkivarat<br />
 Ma kaikki tyhjensin ja kullan eteen<br />
-Ne karistin. Sin' annat miehen mennä<br />
-Etk' osta mitään. Jos nyt tyttös suuttuis<br />
+Ne karistin. Sin' annat miehen mennä<br />
+Etk' osta mitään. Jos nyt tyttös suuttuis<br />
 Ja rakkauden ja lemmen puutteheksi<br />
-Tuon selittäisi, niin et tietäis, mitä<br />
-Pulassas vastata, jos sydämmelles<br />
-Hän muuten rakas on.<br />
+Tuon selittäisi, niin et tietäis, mitä<br />
+Pulassas vastata, jos sydämmelles<br />
+Hän muuten rakas on.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Oi, tiedän, että</span><br />
-Hän moist' ei kysy joutavaa. Ne lahjat,<br />
-Mitk' on hän multa saapa, sydämmeni<br />
-On kätkössä, jonk' olen luvannut jo,<br />
-Mut viel' en hälle antanut. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Oi, tiedän, että</span><br />
+Hän moist' ei kysy joutavaa. Ne lahjat,<br />
+Mitk' on hän multa saapa, sydämmeni<br />
+On kätkössä, jonk' olen luvannut jo,<br />
+Mut viel' en hälle antanut. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Perditalle.)</span><br />
-<span style="margin-left: 15.5em;">Oi, tässä</span><br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Oi, tässä</span><br />
 Sieluni puran tuolle vanhukselle,<br />
-Jok' on, sen arvaan, lemmiss' ollut hänkin.<br />
-Käteesi tartun, kätöseen, jok' ompi<br />
-Kuin kyyhkyn höyhen pehmyt, valkeampi<br />
+Jok' on, sen arvaan, lemmiss' ollut hänkin.<br />
+Käteesi tartun, kätöseen, jok' ompi<br />
+Kuin kyyhkyn höyhen pehmyt, valkeampi<br />
 Norsunkin luuta taikka uutta lunta,<br />
 Mi kahdesti on pohjan seulass' ollut.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Mitäpä tuosta tullee? Hellästipä<br />
-Pesevän näyttää nuori paimen kättä,<br />
-Jok' ilmankin on puhdas. &mdash; Häiritsenkö?<br />
+Mitäpä tuosta tullee? Hellästipä<br />
+Pesevän näyttää nuori paimen kättä,<br />
+Jok' ilmankin on puhdas. &mdash; Häiritsenkö?<br />
 Vakuutteitanne jatkakaa; mun suokaa<br />
 Valanne kuulla.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Vierasmiesnä olkaa.</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Vierasmiesnä olkaa.</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Tää naapuriko myös?<br />
+Tää naapuriko myös?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Hän myös ja muutkin</span><br />
-Kuin ihmiset, maat, taivaat, kaikki: että &mdash;<br />
-Vaikk' oisin mailman kruunupäistä suurin<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Hän myös ja muutkin</span><br />
+Kuin ihmiset, maat, taivaat, kaikki: että &mdash;<br />
+Vaikk' oisin mailman kruunupäistä suurin<br />
 Ja arvoisin, tai kaunein nuorukainen,<br />
 Mi hurmannut on mailmaa, tai voimass,<br />
-Älyssä ihmist' ylempi, niin turhaa<br />
-Tuo kaikk' ois ilman hänen rakkauttaan.<br />
-Kaikk' uhraan, hälle pyhitän, tai kaikki<br />
+Älyssä ihmist' ylempi, niin turhaa<br />
+Tuo kaikk' ois ilman hänen rakkauttaan.<br />
+Kaikk' uhraan, hälle pyhitän, tai kaikki<br />
 Se tyhjiin rauetkohon!<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
@@ -3568,71 +3530,71 @@ CAMILLO.<br />
 Ja suuren lemmen merkki.<br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Sinä, tyttö,</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Sinä, tyttö,</span><br />
 Sanotko samaa?<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Min' en voi noin hyvin</span><br />
-Läheskään haastaa, parempaa en suoda.<br />
-Mut hänen sydämmensä puhtauden<br />
+Läheskään haastaa, parempaa en suoda.<br />
+Mut hänen sydämmensä puhtauden<br />
 Omastain arvaan.<br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">No niin! Käsi käteen!</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">No niin! Käsi käteen!</span><br />
 Te, vieraat, olkaa todistajina:<br />
-Hän tyttäreni saa, ja sen kanss' osuutt'<br />
+Hän tyttäreni saa, ja sen kanss' osuutt'<br />
 Omansa verran.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Tyttärenne kunto</span><br />
-Se osuus lie; näet, muudan mies jos kuolee,<br />
-Enemmän mull' on, kuin mit' uneksitte<br />
-Tai aavistatte. Vierasmiesten nähden<br />
-Nyt meidät kihlatkaa.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Tyttärenne kunto</span><br />
+Se osuus lie; näet, muudan mies jos kuolee,<br />
+Enemmän mull' on, kuin mit' uneksitte<br />
+Tai aavistatte. Vierasmiesten nähden<br />
+Nyt meidät kihlatkaa.<br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
-<span style="margin-left: 11em;">No, kätes anna, &mdash;</span><br />
-Ja, sinä, tytär.<br />
+<span style="margin-left: 11em;">No, kätes anna, &mdash;</span><br />
+Ja, sinä, tytär.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Malta, paimen, hiukan;</span><br />
-Sull' onko isää?<br />
+Sull' onko isää?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">On; no, mitä siitä?</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">On; no, mitä siitä?</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Hän täst' ei tiedä kai?<br />
+Hän täst' ei tiedä kai?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Ei, eikä saakaan</span><br />
+<span style="margin-left: 12em;">Ei, eikä saakaan</span><br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Minusta isä poikansa on häissä<br />
-Etevin pöytävieras. Sano: onko<br />
-Isäsi järkitoimiin saamaton.<br />
-Typerä vanhuuttaan, vai leinin lyömä?<br />
+Minusta isä poikansa on häissä<br />
+Etevin pöytävieras. Sano: onko<br />
+Isäsi järkitoimiin saamaton.<br />
+Typerä vanhuuttaan, vai leinin lyömä?<br />
 Puhua voiko, kuulla? Miehen miehest<br />
 Erottaa voiko? Omaisuuttaan hoitaa?<br />
 Vuoteenko oma? Lapsi uudestaanko?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Ei, hyvä herra, hän on aivan terve<br />
-Ja monta ikäistänsä voimakkaampi.<br />
+Ei, hyvä herra, hän on aivan terve<br />
+Ja monta ikäistänsä voimakkaampi.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 Mut, kautta valkopartani, jos niin on,<br />
-Teet hälle väärin; työs ei ole lapsen.<br />
+Teet hälle väärin; työs ei ole lapsen.<br />
 Mun poikani, se tietty on, saa itse<br />
-Valita vaimonsa; mut tietty myöskin,<br />
-Ett' isä, jonka ainoa on ilo<br />
-Ihana jälkipolvi, sananvaltaa<br />
+Valita vaimonsa; mut tietty myöskin,<br />
+Ett' isä, jonka ainoa on ilo<br />
+Ihana jälkipolvi, sananvaltaa<br />
 Moisessa tahtoo hankkeessa.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 14em;">Sen myönnän.</span><br />
-Mut kiivas herra, toisestapa syystä,<br />
-Jot' ette tietää saa, tät' isälleni<br />
+<span style="margin-left: 14em;">Sen myönnän.</span><br />
+Mut kiivas herra, toisestapa syystä,<br />
+Jot' ette tietää saa, tät' isälleni<br />
 En ole ilmaissut.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
@@ -3642,57 +3604,57 @@ FLORIZEL.<br />
 En, sit' en tee.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Ma pyydän.</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Ma pyydän.</span><br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">En, en voi.</span><br />
 Nyt kihlaus!<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Nyt ero, hyvä herra;</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Ilmoittaa itsensä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Nyt ero, hyvä herra;</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Ilmoittaa itsensä.)</span><br />
 En pojaksi sua sanokaan, siks olet<br />
 Sa liian halpa. Valtikanko vaihdat<br />
 Pois paimensauvaan! &mdash; Vanha petturi,<br />
-Ikävä, että hirsipuu vain viikon<br />
-Elämääs lyhentää! &mdash; Ja sinä, velho<br />
-Soma ja sieväsuinen, varmaan tunsit<br />
+Ikävä, että hirsipuu vain viikon<br />
+Elämääs lyhentää! &mdash; Ja sinä, velho<br />
+Soma ja sieväsuinen, varmaan tunsit<br />
 Tuon narrin ruhtinaaksi, jonka kiedoit. &mdash;<br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
-Voi, sydäntäni!<br />
+Voi, sydäntäni!<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Orjantappuroilla</span><br />
 Suloutes pieksen, teen sun riettaammaksi<br />
-Kuin säätys onkaan. &mdash; Sinä, poika hölmö,<br />
-Jos kuulen vaan, ett' ilvenettä tuota<br />
-Huokailet nähdäksesi, &mdash; jota, luulen,<br />
-Et koskaan näe, &mdash; niin perinnötön olet,<br />
+Kuin säätys onkaan. &mdash; Sinä, poika hölmö,<br />
+Jos kuulen vaan, ett' ilvenettä tuota<br />
+Huokailet nähdäksesi, &mdash; jota, luulen,<br />
+Et koskaan näe, &mdash; niin perinnötön olet,<br />
 Et omaa vertani, vaan vierahampi<br />
 Kuin itse Deucalion. Sanani kuule!<br />
-Pois hoviin käy. &mdash; Sä, moukka, vaikka olet<br />
+Pois hoviin käy. &mdash; Sä, moukka, vaikka olet<br />
 Vihamme alainen, niin kuolon iskun<br />
-Täll' erää vältät. &mdash; Sinä, viettelys,<br />
+Täll' erää vältät. &mdash; Sinä, viettelys,<br />
 Mi paimon ansainnetkin, jopa tuonkin, &mdash;<br />
 Jok' ei, vaikk' arvomme sen sallisikin,<br />
-Sua ansaitse, &mdash; jos tästälähin koskaan<br />
-Tään majan salvan hälle avaat taikka<br />
-Syliisi hänen ruumihinsa suljet,<br />
-Niin sulle keksin surman yhtä julman,<br />
+Sua ansaitse, &mdash; jos tästälähin koskaan<br />
+Tään majan salvan hälle avaat taikka<br />
+Syliisi hänen ruumihinsa suljet,<br />
+Niin sulle keksin surman yhtä julman,<br />
 Kuin itse olet hento.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Kaikki mennyt!</span><br />
-En suurin säikkynyt ma; kerran pari<br />
-Sanoa olin hälle suoraan, että<br />
+En suurin säikkynyt ma; kerran pari<br />
+Sanoa olin hälle suoraan, että<br />
 Se sama aurinko, mi hoviin paistaa,<br />
-Mökiltäkään ei peitä kasvojansa,<br />
-Vaan molempia hellii. &mdash; Menkää, prinssi!<br />
-Sanoinhan, mitä tästä tulee; omaa<br />
-Aatelkaa tilaanne; näin unta minä;<br />
-Nyt valveill' ollen, kuninkuuden heitän<br />
-Ja lampaitani lypsän vain ja itken.<br />
+Mökiltäkään ei peitä kasvojansa,<br />
+Vaan molempia hellii. &mdash; Menkää, prinssi!<br />
+Sanoinhan, mitä tästä tulee; omaa<br />
+Aatelkaa tilaanne; näin unta minä;<br />
+Nyt valveill' ollen, kuninkuuden heitän<br />
+Ja lampaitani lypsän vain ja itken.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
 <br />
@@ -3701,36 +3663,36 @@ Kuink', ukko, voit? Oi, vastaa, johan kuolet.<br />
 <br />
 VANHA PAIMEN.<br />
 En puhua ma voi, en ajatella.<br />
-En tohdi tietää, mitä tiedän. &mdash;<br />
+En tohdi tietää, mitä tiedän. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Florenzelille.)</span><br />
 <span style="margin-left: 16.5em;">Herra,</span><br />
-Kolm'yhdeksättä-vuotiaan tapoitte,<br />
+Kolm'yhdeksättä-vuotiaan tapoitte,<br />
 Jonk' oli toivo saada rauhaan kuolla,<br />
-Nukahtaa samaan vuoteeseen kuin isä<br />
-Ja maata päästä hurskaan luiden viereen.<br />
-Mut mestaaja nyt liinoihin mun käärii<br />
+Nukahtaa samaan vuoteeseen kuin isä<br />
+Ja maata päästä hurskaan luiden viereen.<br />
+Mut mestaaja nyt liinoihin mun käärii<br />
 Ja viskaa pois, ja tomuani pappi<br />
 Ei siunaa kirkonmultaan. &mdash; Lemmon hylky,<br />
-Kun tiesit hänet prinssiksi ja sentään<br />
-Voit hälle kihlautua! &mdash; Kaikki mennyt!<br />
-Jos nyt ma kuolisin, niin nähnyt oisin<br />
-Sen hetken, milloin mielelläni kuolen.<br />
+Kun tiesit hänet prinssiksi ja sentään<br />
+Voit hälle kihlautua! &mdash; Kaikki mennyt!<br />
+Jos nyt ma kuolisin, niin nähnyt oisin<br />
+Sen hetken, milloin mielelläni kuolen.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 Miks noin mua tarkkaatte? Mun valtaa murhe,<br />
-Vaan eipä pelko; hillitä mua voidaan,<br />
+Vaan eipä pelko; hillitä mua voidaan,<br />
 Mut muuttaa ei; mik' olin, se ma olen,<br />
-Pidätyksestä yllyn vain, mut lempi<br />
+Pidätyksestä yllyn vain, mut lempi<br />
 Mua helpost' ohjaa.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Armollinen prinssi,</span><br />
-Isänne luonteen tunnette; nyt häntä<br />
-Ei hyvä puhutella, &mdash; jota, arvaan,<br />
-Te ette aikonekaan &mdash;; pelkäänpä, että<br />
-Nyt teitä tuskin nähdäkään hän sietää.<br />
+Isänne luonteen tunnette; nyt häntä<br />
+Ei hyvä puhutella, &mdash; jota, arvaan,<br />
+Te ette aikonekaan &mdash;; pelkäänpä, että<br />
+Nyt teitä tuskin nähdäkään hän sietää.<br />
 Siis, kunnes majesteetin viha lauhtuu,<br />
-Hänt' älkää lähetkö.<br />
+Hänt' älkää lähetkö.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">En aiokaan.</span><br />
@@ -3746,18 +3708,18 @@ Kun tietyks tulee se".<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Ei muuten kuin</span><br />
-Jos minä petän sanani; mut silloin<br />
-Maan kohdun luonto ruhjokoon ja siitä<br />
-Kaikk' idut kadottakoon! &mdash; Nosta silmäsi &mdash;<br />
-Pois pyyhi, isä, perintöni; minä<br />
-Perijä olen lempeni.<br />
+Jos minä petän sanani; mut silloin<br />
+Maan kohdun luonto ruhjokoon ja siitä<br />
+Kaikk' idut kadottakoon! &mdash; Nosta silmäsi &mdash;<br />
+Pois pyyhi, isä, perintöni; minä<br />
+Perijä olen lempeni.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Oi, kuulkaa!</span><br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Kyll', lempeäni; sitä järkeni<br />
-Jos noudattaa, niin järjilläni olen;<br />
+Kyll', lempeäni; sitä järkeni<br />
+Jos noudattaa, niin järjilläni olen;<br />
 Jos ei, niin tervetullut silloin hulluus;<br />
 Se paremp' on.<br />
 <br />
@@ -3765,128 +3727,128 @@ CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Tuo toivottomuutt' ompi.</span><br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Sit' olkoon; valanihan pidän silloin,<br />
+Sit' olkoon; valanihan pidän silloin,<br />
 Ja se on kunniallista. Camillo,<br />
-En, vaikka Böhmin koko loiston saisin<br />
-Ja kaikki, minkä päivän silmä näkee<br />
-Tai kätkee kohtu maan tai meren syvyys<br />
+En, vaikka Böhmin koko loiston saisin<br />
+Ja kaikki, minkä päivän silmä näkee<br />
+Tai kätkee kohtu maan tai meren syvyys<br />
 Poveensa salaa, valaani en riko,<br />
-Jonk' armaalleni vannoin. Siis sua pyydän,<br />
-Isäni kunnon ystävätä, että,<br />
-Kun hän mua kaipaa, &mdash; sillä koskaan häntä<br />
-En enää nähne, &mdash; hyvin puhein hänen<br />
-Vihansa lepytät. Ma onnen kanssa<br />
-Tulevaisuudest' ottelen. Tää kuule<br />
-Ja hälle kerro: merille ma lähden<br />
+Jonk' armaalleni vannoin. Siis sua pyydän,<br />
+Isäni kunnon ystävätä, että,<br />
+Kun hän mua kaipaa, &mdash; sillä koskaan häntä<br />
+En enää nähne, &mdash; hyvin puhein hänen<br />
+Vihansa lepytät. Ma onnen kanssa<br />
+Tulevaisuudest' ottelen. Tää kuule<br />
+Ja hälle kerro: merille ma lähden<br />
 Sen kanssa, jot' en omistaa saa maalla.<br />
-Paraiksi tässä lähellä on laiva,<br />
-Vaikk' ei juur' tätä varten varustettu.<br />
-Mihinkä tieni otan, siit' en huoli<br />
-Nyt kertoa ja sit' ei tarvis tietää.<br />
+Paraiksi tässä lähellä on laiva,<br />
+Vaikk' ei juur' tätä varten varustettu.<br />
+Mihinkä tieni otan, siit' en huoli<br />
+Nyt kertoa ja sit' ei tarvis tietää.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Oi, armas prinssi, soisin, että teissä<br />
+Oi, armas prinssi, soisin, että teissä<br />
 Neuvoille mieli herkemp' oisi taikka<br />
-Hädässä karaistumpi.<br />
+Hädässä karaistumpi.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Perdita, &mdash; (Vie hänet syrjään.)</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Perdita, &mdash; (Vie hänet syrjään.)</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(CamilloIle.)</span><br />
-Heti teitä kuulen.<br />
+Heti teitä kuulen.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Luja hällä päätös</span><br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Luja hällä päätös</span><br />
 On paeta. Ma miekkoinen, jos voisin<br />
-Etua tuosta niittää, kaita häntä,<br />
-Palvella, hyödyttää ja siten päästä<br />
-Näkemään rakasta Sisiliata<br />
+Etua tuosta niittää, kaita häntä,<br />
+Palvella, hyödyttää ja siten päästä<br />
+Näkemään rakasta Sisiliata<br />
 Ja onnetonta kuningastani,<br />
-Jot' ikävöin niin suuresti.<br />
+Jot' ikävöin niin suuresti.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Camillo,</span><br />
-Niin raskaat mua toimet painaa, että<br />
-Unohdan käytöstavat.<br />
+Niin raskaat mua toimet painaa, että<br />
+Unohdan käytöstavat.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Aikoo lähteä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Aikoo lähteä.)</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Tuntenette</span><br />
-Ne halvat rakkauden työt, jotk' olen<br />
-Ma isällenne tehnyt?<br />
+Ne halvat rakkauden työt, jotk' olen<br />
+Ma isällenne tehnyt?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Ansionne</span><br />
-On suuret. Soittoa on isälleni<br />
-Kehua teitä, eikä vähin huoli<br />
-Niin teitä palkita, kuin mielis.<br />
+On suuret. Soittoa on isälleni<br />
+Kehua teitä, eikä vähin huoli<br />
+Niin teitä palkita, kuin mielis.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 16.5em;">Hyvä.</span><br />
+<span style="margin-left: 16.5em;">Hyvä.</span><br />
 Jos todell' uskotte mun kuningasta<br />
-Rakastavan, ja hänen tähtens' sitä,<br />
-Ken hänt' on lähin, teidän korkeuttanne,<br />
+Rakastavan, ja hänen tähtens' sitä,<br />
+Ken hänt' on lähin, teidän korkeuttanne,<br />
 Niin kuulkaa neuvoni: jos hankkehenne,<br />
-Mietitty, vakaa, muuttamista sietää,<br />
-Niin, kautta kunniani, teille näytän,<br />
+Mietitty, vakaa, muuttamista sietää,<br />
+Niin, kautta kunniani, teille näytän,<br />
 Miss' osaksenne kohtelun te saatte<br />
 Arvonne mukaisen, miss' armahanne<br />
 Omistaa voitte, &mdash; josta, kuten huomaan,<br />
 Ei muu kuin &mdash; taivas varjelkohon! &mdash; surma<br />
-Erottaa teitä voi, &mdash; ja naida hänet,<br />
+Erottaa teitä voi, &mdash; ja naida hänet,<br />
 Ja &mdash; poissa ollessanne niin ma laitan &mdash;<br />
-Isänne vihan lepyttää ja häntä<br />
+Isänne vihan lepyttää ja häntä<br />
 Taivuttaa suostumukseen.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Mitä sanot?</span><br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Mitä sanot?</span><br />
 Jos sula ihme tuo on mahdollista,<br />
 Niin enemp' oot kuin ihminen, ja sinuun<br />
-Ijäti luotan.<br />
+Ijäti luotan.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Onko teillä paikka,</span><br />
-Mihinkä mennä, tiedossa?<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Onko teillä paikka,</span><br />
+Mihinkä mennä, tiedossa?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Ei vielä;</span><br />
-Mut koska äkkisattumus on syynä<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Ei vielä;</span><br />
+Mut koska äkkisattumus on syynä<br />
 Tekoomme hurjaan, niin nyt antaumme<br />
-Orjiksi sallimalle, kärpäsiksi<br />
-Jokaisen tuulen lennättää.<br />
+Orjiksi sallimalle, kärpäsiksi<br />
+Jokaisen tuulen lennättää.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Mua kuulkaa:</span><br />
 Jos ette tahdo aiettanne muuttaa,<br />
-Vaan pakoon turvata, niin menkää silloin<br />
-Sisiliaan ja siellä itsenne<br />
-Ja prinsessanne &mdash; siksi kai hän tullee &mdash;<br />
-Esittäkää Leonteelle; mut puku<br />
-Aviollenne sopiva häll' olkoon.<br />
-Jo näen, kuink' avaa sylinsä Leontes<br />
-Ja itkee teille tulotervehdystään,<br />
+Vaan pakoon turvata, niin menkää silloin<br />
+Sisiliaan ja siellä itsenne<br />
+Ja prinsessanne &mdash; siksi kai hän tullee &mdash;<br />
+Esittäkää Leonteelle; mut puku<br />
+Aviollenne sopiva häll' olkoon.<br />
+Jo näen, kuink' avaa sylinsä Leontes<br />
+Ja itkee teille tulotervehdystään,<br />
 Pojalta anteeks anoo niinkuin oisi<br />
-Se isä itse, nuoren prinsessanne<br />
-Käsiä suutelee, ja vuoroin puhuu<br />
-Vihastaan, lemmestänsä, toisen kiroo<br />
-Syvimpään hornaan, toisen käskee kasvaa<br />
-Aatosta sekä aikaa ripeämmin.<br />
+Se isä itse, nuoren prinsessanne<br />
+Käsiä suutelee, ja vuoroin puhuu<br />
+Vihastaan, lemmestänsä, toisen kiroo<br />
+Syvimpään hornaan, toisen käskee kasvaa<br />
+Aatosta sekä aikaa ripeämmin.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Camillo hyvä, millä puolustaisin<br />
-Ma käyntiäni.<br />
+Camillo hyvä, millä puolustaisin<br />
+Ma käyntiäni.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Isän, kuninkahan,</span><br />
-Nimessä tulette te tervehtimään<br />
-Ja lohduttamaan häntä. Tavan, miten<br />
-Käyttäidä teidän tulee, mitä hälle<br />
-Isänne puolest' ilmoittaa, &mdash; ja josta<br />
-Ei neljäs tiedä, &mdash; kirjoitan ma teille.<br />
-Te siitä näette, mitä joka eräll'<br />
-Esittää teidän tulee; näin hän luulee.<br />
-Ett' isän mielen lausutte ja tämän<br />
-Sydämmen paljastatte.<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Isän, kuninkahan,</span><br />
+Nimessä tulette te tervehtimään<br />
+Ja lohduttamaan häntä. Tavan, miten<br />
+Käyttäidä teidän tulee, mitä hälle<br />
+Isänne puolest' ilmoittaa, &mdash; ja josta<br />
+Ei neljäs tiedä, &mdash; kirjoitan ma teille.<br />
+Te siitä näette, mitä joka eräll'<br />
+Esittää teidän tulee; näin hän luulee.<br />
+Ett' isän mielen lausutte ja tämän<br />
+Sydämmen paljastatte.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Kiitos sulle!</span><br />
@@ -3894,15 +3856,15 @@ Tuo tepsii, tuo.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Se taatumpata kuin</span><br />
-Vesille tiettömille heittäytyä<br />
-Ja tietymättömille rannikoille:<br />
+Vesille tiettömille heittäytyä<br />
+Ja tietymättömille rannikoille:<br />
 Ei tiedoss' apua, vaan kurjuus varma;<br />
-Kun yhden pahan vältät, uhkaa toinen;<br />
-Ei mikään taatumpi kuin ankkurinne:<br />
-Se tekee parhaansa, kun pitää teitä,<br />
-Miss' ette itse tahtoiskaan. Pait sitä<br />
+Kun yhden pahan vältät, uhkaa toinen;<br />
+Ei mikään taatumpi kuin ankkurinne:<br />
+Se tekee parhaansa, kun pitää teitä,<br />
+Miss' ette itse tahtoiskaan. Pait sitä<br />
 On onni rakkauden taatuin side;<br />
-Sen puhtaan hipiän ja sydämmenkin<br />
+Sen puhtaan hipiän ja sydämmenkin<br />
 Voi murhe muuttaa.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
@@ -3912,18 +3874,18 @@ Mut mielt' ei koskaan.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Uskotteko sen?</span><br />
-Isänne taloss' seitsemähän vuoteen<br />
+Isänne taloss' seitsemähän vuoteen<br />
 Ei toista synny moista.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Oi, Camillo,</span><br />
-Hän jaloudess' on edellä sen verran,<br />
-Kuin synnyltänsä jäljessä.<br />
+Hän jaloudess' on edellä sen verran,<br />
+Kuin synnyltänsä jäljessä.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Ei puutu</span><br />
-Hän tietoa, sen takaan: voittaa voisi<br />
-Hän monen opettajan.<br />
+Hän tietoa, sen takaan: voittaa voisi<br />
+Hän monen opettajan.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Anteeks, herra;</span><br />
@@ -3932,44 +3894,44 @@ Punastun kiitokseksi.<br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Sulo impi! &mdash;</span><br />
 Mut okailla nyt seisomme! &mdash; Camillo,<br />
-Isäni suojelija, ja nyt minun,<br />
-Kotimme lääkäri! Kuin tehdä? Mulla<br />
+Isäni suojelija, ja nyt minun,<br />
+Kotimme lääkäri! Kuin tehdä? Mulla<br />
 Kuninkaan pojan varusteit' ei ole;<br />
 Sisilia ei usko &mdash;<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Huolet' olkaa!</span><br />
-Te tiedätte, ett' omaisuuteni<br />
-On kaikki siellä. Huolenani olkoon<br />
-Niin teitä ruhtinaiksi huolitella,<br />
-Kuin omaa osaani te näyttäisitte.<br />
-Todisteeks, ett'ei mitään puutu &mdash; kuulkaa!<br />
+Te tiedätte, ett' omaisuuteni<br />
+On kaikki siellä. Huolenani olkoon<br />
+Niin teitä ruhtinaiksi huolitella,<br />
+Kuin omaa osaani te näyttäisitte.<br />
+Todisteeks, ett'ei mitään puutu &mdash; kuulkaa!<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Puhelevat hiljaa keskenään.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Puhelevat hiljaa keskenään.)</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Autolycus tulee.)</span><br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Ha, haa! Se rehellisyys, mikä narri se on! ja luottamus, sen
-syliystävä, mikä typerä tolvana! Olen myynyt kaikki kamani: tekokivet,
+Ha, haa! Se rehellisyys, mikä narri se on! ja luottamus, sen
+syliystävä, mikä typerä tolvana! Olen myynyt kaikki kamani: tekokivet,
 rihmat, peilit, hajupallot, soljet, muistitaulut, arkkiviisut, veitset,
-lankavyhdet, hansikat, kengänpaulat, rannerenkaat, sarvisormukset;
-kaikki mun reppuni lihavuus on mennyt. He kiistelevät, kuka ensin saisi
-ostaa, ikäänkuin romuni olisi ollut pyhää ja tuottanut ostajalle
-siunausta; tällä keinoin tulin näkemään, kenen kukkaro paraiten piti
-karvansa, ja minkä näin, sen panin muistiini vastaisuutta varten. Tuo
-nuori narri, joka vain on hiukkaista vajaa ollakseen järkevä mies,
+lankavyhdet, hansikat, kengänpaulat, rannerenkaat, sarvisormukset;
+kaikki mun reppuni lihavuus on mennyt. He kiistelevät, kuka ensin saisi
+ostaa, ikäänkuin romuni olisi ollut pyhää ja tuottanut ostajalle
+siunausta; tällä keinoin tulin näkemään, kenen kukkaro paraiten piti
+karvansa, ja minkä näin, sen panin muistiini vastaisuutta varten. Tuo
+nuori narri, joka vain on hiukkaista vajaa ollakseen järkevä mies,
 rakastui niin noihin piikarenkutuksiin, ett'ei tahtonut sorkkaansa
-liikahuttaa, ennenkuin oli saanut sekä nuotit että sanat; ja tämä veti
-muunkin karjan niin minun luokseni, että kaikki heidän muut aistinsa
-istuivat kiinni korviin; olisin voinut alushameen nipistää, tai
-housunlämsästä leikata kukkaron, kenenkään sitä tuntematta, tai viilata
-irti avaimia, joita vitjoissa kantoivat; ei mitään muuta kuultu, ei
-älytty kuin tuon tolvanan laulua ja hänen ihastustaan sen tyhjyydestä,
-niin että tämän huumauksen aikana minä nipistin useimmilta heidän
+liikahuttaa, ennenkuin oli saanut sekä nuotit että sanat; ja tämä veti
+muunkin karjan niin minun luokseni, että kaikki heidän muut aistinsa
+istuivat kiinni korviin; olisin voinut alushameen nipistää, tai
+housunlämsästä leikata kukkaron, kenenkään sitä tuntematta, tai viilata
+irti avaimia, joita vitjoissa kantoivat; ei mitään muuta kuultu, ei
+älytty kuin tuon tolvanan laulua ja hänen ihastustaan sen tyhjyydestä,
+niin että tämän huumauksen aikana minä nipistin useimmilta heidän
 kemukukkaronsa; ja jos ei vanhus olisi tullut ja melua nostanut
-tyttärestään ja kuninkaan pojasta ja pelottanut variksiani pois
-akanoista, niin en olisi jättänyt henkiin yhtäkään kukkaroa koko
+tyttärestään ja kuninkaan pojasta ja pelottanut variksiani pois
+akanoista, niin en olisi jättänyt henkiin yhtäkään kukkaroa koko
 armeijassa.</p>
 
 <p>
@@ -3977,13 +3939,13 @@ armeijassa.</p>
 <br />
 CAMILLO.<br />
 Ei, mutta kirjeeni, mi matkassanne<br />
-Perille menee, epäilyksen poistaa.<br />
+Perille menee, epäilyksen poistaa.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 Ja kirje, jonka Leonteelta saatte, &mdash;<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Lepyttää isän.<br />
+Lepyttää isän.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Olkaa siunattu!</span><br />
@@ -3991,93 +3953,93 @@ Puheenne sulotunteen tuo.<br />
 <br />
 CAMILLO (hommaa Autolycuksen).<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Ken tuossa?</span><br />
-Hän meille tulkoon välikappaleeksi;<br />
-Ei päästää saa mist' apua voi olla.<br />
+Hän meille tulkoon välikappaleeksi;<br />
+Ei päästää saa mist' apua voi olla.<br />
 </p>
 
-<p>AUTOLYCUS (syrjään).
+<p>AUTOLYCUS (syrjään).
 Jos vain ovat kuulleet puheeni, niin ei muuta, kuin oiti hirteen!</p>
 
 <p>
 CAMILLO.<br />
-Mit', ystävä? Noin miksi vapiset?<br />
-Älä pelkää, mies, ei sulle pahaa tehdä.<br />
+Mit', ystävä? Noin miksi vapiset?<br />
+Älä pelkää, mies, ei sulle pahaa tehdä.<br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Minä olen köyhä vaivainen, hyvä herra.</p>
+Minä olen köyhä vaivainen, hyvä herra.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-No niin, olehan vaan; täällä ei sitä kukaan sinulta viene. Mutta mitä
-köyhyytesi ulkokuoreen tulee, täytyy meidän tehdä pieni vaihdos. Siis,
-riisu heti vaatteesi &mdash; se on välttämätöntä, tiedä se &mdash; ja vaihda
-pukua tämän herran kanssa. Vaikka tosin hän siitä tappiolle joutuu,
-niin saat kuitenkin väliä; kas tuossa!</p>
+No niin, olehan vaan; täällä ei sitä kukaan sinulta viene. Mutta mitä
+köyhyytesi ulkokuoreen tulee, täytyy meidän tehdä pieni vaihdos. Siis,
+riisu heti vaatteesi &mdash; se on välttämätöntä, tiedä se &mdash; ja vaihda
+pukua tämän herran kanssa. Vaikka tosin hän siitä tappiolle joutuu,
+niin saat kuitenkin väliä; kas tuossa!</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Olen köyhä vaivainen, hyvä herra. &mdash; (Syrjään.) Kyllä minä teidät hyvin
+Olen köyhä vaivainen, hyvä herra. &mdash; (Syrjään.) Kyllä minä teidät hyvin
 tunnen.</p>
 
 <p>CAMILLO.
-No, tee joutua! Herra tässä on jo puoliksi kuorittu.</p>
+No, tee joutua! Herra tässä on jo puoliksi kuorittu.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Täyttäkö totta, herra? &mdash; (Syrjään.) Hoksaanpa juonen.</p>
+Täyttäkö totta, herra? &mdash; (Syrjään.) Hoksaanpa juonen.</p>
 
 <p>FLORIZEL.
 Joutuun, kuuletko!</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Täyttä totta tämä väliraha lienee, mutta minä en voi sitä ottaa vastaan
-hyvällä omallatunnolla.</p>
+Täyttä totta tämä väliraha lienee, mutta minä en voi sitä ottaa vastaan
+hyvällä omallatunnolla.</p>
 
 <p>
 CAMILLO.<br />
 Riisu, riisu!<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Florizel ja Autolycus vaihtavat pukua.)</span><br />
 Hallitsijatar onnellinen, &mdash; toteen<br />
-Sanani käyköön tää! &mdash; nyt piiloutukaa<br />
-Pensaaseen tuohon; kullan hattu päähän;<br />
-Syvälle painakaa se; kasvot peittoon;<br />
+Sanani käyköön tää! &mdash; nyt piiloutukaa<br />
+Pensaaseen tuohon; kullan hattu päähän;<br />
+Syvälle painakaa se; kasvot peittoon;<br />
 Pukua muuttakaa ja muotoanne<br />
-Mikäli voitte, jotta tuntematta<br />
-Tulette laivaan, &mdash; vakoojia pelkään.<br />
+Mikäli voitte, jotta tuntematta<br />
+Tulette laivaan, &mdash; vakoojia pelkään.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
-Niin näytelmästä näkyy, että osa<br />
-Siin' olla pitää mullakin.<br />
+Niin näytelmästä näkyy, että osa<br />
+Siin' olla pitää mullakin.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Ei auta. &mdash;</span><br />
 No, valmisko?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Jos nyt mun näkis isä,</span><br />
+<span style="margin-left: 7em;">Jos nyt mun näkis isä,</span><br />
 Pojakseen ei mua sanoisi.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Pois hattu! &mdash;</span><br />
-No, tulkaa, neiti. &mdash; Hyväst', ystävä!<br />
+No, tulkaa, neiti. &mdash; Hyväst', ystävä!<br />
 <br />
 AUTOLYCUS.<br />
-Hyvästi, herra.<br />
+Hyvästi, herra.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Oh, Perdita, mik' unohtuikaan meiltä!<br />
+Oh, Perdita, mik' unohtuikaan meiltä!<br />
 Sananen kuule.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Keskustelevat syrjässä.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Keskustelevat syrjässä.)</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Ens' työni ilmoittaa on kuninkaalle.<br />
+Ens' työni ilmoittaa on kuninkaalle.<br />
 Ett' ovat paenneet ja minne menneet;<br />
-Pakottavani tällä häntä toivon<br />
-Jälestä lähtemään. Näin seurassansa<br />
-Sisilian nähdä saan, jot' ikävöitsen<br />
+Pakottavani tällä häntä toivon<br />
+Jälestä lähtemään. Näin seurassansa<br />
+Sisilian nähdä saan, jot' ikävöitsen<br />
 Kuin sairas vaimo.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Onni, meitä johda!</span><br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Onni, meitä johda!</span><br />
 Nyt rantahan, Camillo, kiiruhdamme.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
@@ -4087,27 +4049,27 @@ Jot' ennemmin, sen parempi.<br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Kyllä ymmärrän juonen; minä kuulen sen. Avoin korva, valpas silmä,
-nopsa käsi ovat taskuvarkaalle välttämättömät; tarkka nenä on hyvä
-sekin valmistamaan työtä muille aisteille. Hyvä on, näemmä, tähän
-aikaan jumalattoman elää. Mikä vaihto tämä olisi jo ilman välirahaakin!
-Ja minkä välirahan olen tästä vaihdosta saanut! Toden totta, tänä
-vuonna jumalat meitä päästävät läpi käden ja me voimme nyt tehdä
-tekojamme oikein mielihavilla. Itse prinssilläkin on hiukan koiruus
-mielessä, kun pujahtaa varkain pois isänsä luota, venkale kintuissa.
-Jos pitäisin kunniallisena tekona puhua tästä kuninkaalle, niin en sitä
-tekisi; pidän lurjusmaisempana olla asiasta vaiti, ja siinä kohden olen
-uskollinen ammatissani. Piiloon, piiloon! Uutta työtä kuumille
-aivoille! Joka kadunkulmassa, myymälässä, kirkossa, keräjissä ja
-teloituksissa on toimimiehellä jotakin tekemistä.</p>
+Kyllä ymmärrän juonen; minä kuulen sen. Avoin korva, valpas silmä,
+nopsa käsi ovat taskuvarkaalle välttämättömät; tarkka nenä on hyvä
+sekin valmistamaan työtä muille aisteille. Hyvä on, näemmä, tähän
+aikaan jumalattoman elää. Mikä vaihto tämä olisi jo ilman välirahaakin!
+Ja minkä välirahan olen tästä vaihdosta saanut! Toden totta, tänä
+vuonna jumalat meitä päästävät läpi käden ja me voimme nyt tehdä
+tekojamme oikein mielihavilla. Itse prinssilläkin on hiukan koiruus
+mielessä, kun pujahtaa varkain pois isänsä luota, venkale kintuissa.
+Jos pitäisin kunniallisena tekona puhua tästä kuninkaalle, niin en sitä
+tekisi; pidän lurjusmaisempana olla asiasta vaiti, ja siinä kohden olen
+uskollinen ammatissani. Piiloon, piiloon! Uutta työtä kuumille
+aivoille! Joka kadunkulmassa, myymälässä, kirkossa, keräjissä ja
+teloituksissa on toimimiehellä jotakin tekemistä.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Vanha ja nuori paimen tulevat.)</span><br />
 </p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Kas nyt vain, mikä te olette mieheksi! Muuta ei ole tässä keinoa kuin
-sanoa kuninkaalle, että tyttö on vaihdokas eikä teidän lihaanne ja
+Kas nyt vain, mikä te olette mieheksi! Muuta ei ole tässä keinoa kuin
+sanoa kuninkaalle, että tyttö on vaihdokas eikä teidän lihaanne ja
 vertanne.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
@@ -4120,111 +4082,111 @@ No, mutta kuulkaahan.</p>
 No, puhu sitten!</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Hän ei ole lihaanne ja vertanne; lihanne ja verenne ei siis ole
-kuningasta loukannut, siis hän ei voi lihaanne ja vertanne
-rangaistakaan. Näyttäkää ne kalut, jotka hänellä oli löydettäissä,
-kaikki piilokalut, paitse mitä hänellä itsellään on mukana. Kun tämä on
-tehty, niin laki saa pitkän nenän, sen ma takaan.</p>
+Hän ei ole lihaanne ja vertanne; lihanne ja verenne ei siis ole
+kuningasta loukannut, siis hän ei voi lihaanne ja vertanne
+rangaistakaan. Näyttäkää ne kalut, jotka hänellä oli löydettäissä,
+kaikki piilokalut, paitse mitä hänellä itsellään on mukana. Kun tämä on
+tehty, niin laki saa pitkän nenän, sen ma takaan.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Minä kuninkaalle kerron kaikki tyynni, joka sanan, vieläpä hänen
+Minä kuninkaalle kerron kaikki tyynni, joka sanan, vieläpä hänen
 poikansa koiruudetkin, joka, sen ma sanon, ei kunniallisen miehen
-tavalla kohtele isäänsä ja minua, kun noin vain tahtoo minusta tehdä
+tavalla kohtele isäänsä ja minua, kun noin vain tahtoo minusta tehdä
 kuninkaan langon.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niinpä kyllä, vähintäinkin langoksi hänelle olisitte voinut tulla; ja
+Niinpä kyllä, vähintäinkin langoksi hänelle olisitte voinut tulla; ja
 silloin olisi verennekin tullut kalliimmaksi, &mdash; sanonko, kuinka monta
 luotia.</p>
 
-<p>AUTOLYCUS (syrjään).
+<p>AUTOLYCUS (syrjään).
 Viisaasti puhuttu, tyhmyrit!</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Kas niin, nyt kuninkaan luo! Tässä on jotakin tässä mytyssä, joka panee
-hänet korvantaustaansa kynsimään.</p>
+Kas niin, nyt kuninkaan luo! Tässä on jotakin tässä mytyssä, joka panee
+hänet korvantaustaansa kynsimään.</p>
 
-<p>AUTOLYCUS (syrjään).
-En tiedä, mitä haittaa nämä valitukset saattavat tehdä herrani paolle.</p>
+<p>AUTOLYCUS (syrjään).
+En tiedä, mitä haittaa nämä valitukset saattavat tehdä herrani paolle.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Jumala suokoon, että hän olisi linnassa.</p>
+Jumala suokoon, että hän olisi linnassa.</p>
 
-<p>AUTOLYCUS (syrjään).
-Vaikka en luonnostani ole rehellinen, olen sitä kuitenkin joskus
+<p>AUTOLYCUS (syrjään).
+Vaikka en luonnostani ole rehellinen, olen sitä kuitenkin joskus
 sattumuksesta: &mdash; nyt taskuun tuppisaksan parta! (Ottaa pois
 valepartansa.) &mdash; No, maaukot, minne matka?</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Linnaan, teidän ylhäisyytenne luvalla.</p>
+Linnaan, teidän ylhäisyytenne luvalla.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Asianne? Mikä? Kelle? Tuon mytyn laatu? Olinpaikkanne? Nimenne, ikänne,
-varanne, sukunne ja kaikki mikä asiaan kuuluu? Suu puhtaaksi, puhukaa!</p>
+Asianne? Mikä? Kelle? Tuon mytyn laatu? Olinpaikkanne? Nimenne, ikänne,
+varanne, sukunne ja kaikki mikä asiaan kuuluu? Suu puhtaaksi, puhukaa!</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Olemme vain halpaa, yksinkertaista väkeä.</p>
+Olemme vain halpaa, yksinkertaista väkeä.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Valhetta! Olette karvaista villi-sukua. Minä en salli valheita. Ne
-eivät sovi muille kuin kauppasaksoille, ja nämäpä usein niitä
+Valhetta! Olette karvaista villi-sukua. Minä en salli valheita. Ne
+eivät sovi muille kuin kauppasaksoille, ja nämäpä usein niitä
 valheitaan meihin sotamiehiin ajavatkin; mutta me maksamme sen heille
-kolikkomitalla, eikä selkämitalla; siis ei maksa vaivaa valheen
-kengillä juosta.</p>
+kolikkomitalla, eikä selkämitalla; siis ei maksa vaivaa valheen
+kengillä juosta.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Teidän armonne, te olitte itse juuri juoksemaisillanne, mutta
-huomasitte kai, että kenkä ahdisti.</p>
+Teidän armonne, te olitte itse juuri juoksemaisillanne, mutta
+huomasitte kai, että kenkä ahdisti.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
 Oletteko hovista, luvalla kysyen?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Luvalla tai luvatta, hovista olen. Eikö jo vaatteuksenikin ole hovin
-tapainen? Eikö käyntini hovin sipsutusta? Eikö minusta hovin lemut
-nenääsi lemahda? Eikö sinun halpuutesi säteile minusta hovin
-ylenkatsetta? Sen tähdenkö, että sinua hyvittelen ja kierrän sinusta
-asiasi, senkötähden en olisi hovista? Minä olen hovimies kiireestä
-kantapäähän, mies, joka voin joko edistää tai vastustaa asiaasi
-hovissa; jonka vuoksi vaadin, et£ä minulle asiasi ilmoitat.</p>
+Luvalla tai luvatta, hovista olen. Eikö jo vaatteuksenikin ole hovin
+tapainen? Eikö käyntini hovin sipsutusta? Eikö minusta hovin lemut
+nenääsi lemahda? Eikö sinun halpuutesi säteile minusta hovin
+ylenkatsetta? Sen tähdenkö, että sinua hyvittelen ja kierrän sinusta
+asiasi, senkötähden en olisi hovista? Minä olen hovimies kiireestä
+kantapäähän, mies, joka voin joko edistää tai vastustaa asiaasi
+hovissa; jonka vuoksi vaadin, et£ä minulle asiasi ilmoitat.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
 Kuninkaalle minulla on asiaa.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Entä advokaattia, onko sinulla semmoista?</p>
+Entä advokaattia, onko sinulla semmoista?</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Luvalla sanoen, en tiedä.</p>
+Luvalla sanoen, en tiedä.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Advokaatiksi sanotaan hovikielellä fasaania; sanokaa, ettei teillä
+Advokaatiksi sanotaan hovikielellä fasaania; sanokaa, ettei teillä
 semmoista ole.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Ei, herra, ei ole minulla fasaania, ei kukkoa eikä kanaa.</p>
+Ei, herra, ei ole minulla fasaania, ei kukkoa eikä kanaa.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Me, miekot, me noin tyhmät emme ole. Mut noidenlainen voisin sentään
-olla; Sentähden min' en halveksia tahdo.</p>
+Me, miekot, me noin tyhmät emme ole. Mut noidenlainen voisin sentään
+olla; Sentähden min' en halveksia tahdo.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Tuo lienee varmaankin ylhäinen hovimies.</p>
+Tuo lienee varmaankin ylhäinen hovimies.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Hänen vaatteuksensa on komea; mutta hän ei sitä sievästi kanna.</p>
+Hänen vaatteuksensa on komea; mutta hän ei sitä sievästi kanna.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Jota eriskummaisempi, sitä vihaisempi; hän on suuri mies, siitä lyön
-vetoa; senhän näkee jo tuosta hampaiden kaivelemisesta.</p>
+Jota eriskummaisempi, sitä vihaisempi; hän on suuri mies, siitä lyön
+vetoa; senhän näkee jo tuosta hampaiden kaivelemisesta.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Tuo mytty tuossa? Mitä on siinä mytyssä? Ja mitä tuo rasia toimittaa?</p>
+Tuo mytty tuossa? Mitä on siinä mytyssä? Ja mitä tuo rasia toimittaa?</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Tässä mytyssä ja tässä rasiassa, niissä on semmoisia salaisuuksia,
-joita ei saa tietää kukaan muu kuin kuningas, ja hän ne saa tietää
-vielä tällä hetkellä, jos vaan pääsen hänen puheillensa.</p>
+Tässä mytyssä ja tässä rasiassa, niissä on semmoisia salaisuuksia,
+joita ei saa tietää kukaan muu kuin kuningas, ja hän ne saa tietää
+vielä tällä hetkellä, jos vaan pääsen hänen puheillensa.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
 Ukkoseni, hukkaan on mennyt vaivasi.</p>
@@ -4233,117 +4195,117 @@ Ukkoseni, hukkaan on mennyt vaivasi.</p>
 Kuinka niin, herra?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Kuningas ei ole linnassa; hän on mennyt uuteen laivaansa
-vilvoittelemaan ja purkamaan pahaa tuultaan; sillä, jos sinulla on
-kykyä käsittää vakavia asioita, niin tiedä, että kuningas on täynnä
+Kuningas ei ole linnassa; hän on mennyt uuteen laivaansa
+vilvoittelemaan ja purkamaan pahaa tuultaan; sillä, jos sinulla on
+kykyä käsittää vakavia asioita, niin tiedä, että kuningas on täynnä
 huolia.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Niinhän sanotaan; poikansa takia kai, joka tahtoi naida lampurin
-tyttären.</p>
+Niinhän sanotaan; poikansa takia kai, joka tahtoi naida lampurin
+tyttären.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
 Jos ei lampuria jo ole putkaan pistetty, niin laittaukoon pakoon;
-kiroukset, jotka hän saa kantaa, ja kidutukset, jotka hän saa kärsiä,
-voisivat murtaa mieheltä selän ja hirviöltäkin sydämmen.</p>
+kiroukset, jotka hän saa kantaa, ja kidutukset, jotka hän saa kärsiä,
+voisivat murtaa mieheltä selän ja hirviöltäkin sydämmen.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niinkö luulette, herra?</p>
+Niinkö luulette, herra?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Eikä yksin hän tule kärsimään kaikkea, mitä äly voi keksiä haikeata ja
-kosto karvasta; vaan kaikki, jotka ovat hänelle sukua, vaikkapa vain
-viidennessäkymmenennessä polvessa, annetaan pyövelin uhriksi; se on
-tosin hyvin surkeata, mutta välttämätöntä. Rutivanha lammasten
-laamanni, mokomakin oinasten kaitsija koettaa saada tyttärensä
-majesteetiksi! Toiset sanovat, että hän tulee kivitetyksi; mutta
-minusta tämä kuolema on hänelle liian lievä. Laahata valtaistuimemme
-lammaskarsinaan! Kaikki kuolintavat yhteensä ovat liian lieviä,
+Eikä yksin hän tule kärsimään kaikkea, mitä äly voi keksiä haikeata ja
+kosto karvasta; vaan kaikki, jotka ovat hänelle sukua, vaikkapa vain
+viidennessäkymmenennessä polvessa, annetaan pyövelin uhriksi; se on
+tosin hyvin surkeata, mutta välttämätöntä. Rutivanha lammasten
+laamanni, mokomakin oinasten kaitsija koettaa saada tyttärensä
+majesteetiksi! Toiset sanovat, että hän tulee kivitetyksi; mutta
+minusta tämä kuolema on hänelle liian lievä. Laahata valtaistuimemme
+lammaskarsinaan! Kaikki kuolintavat yhteensä ovat liian lieviä,
 kovimmatkin liian helppoja.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Lieneekö tuolla vanhuksella poikaa? Oletteko siitä mitään kuullut?
-Rohkenen kysyä.</p>
+Lieneekö tuolla vanhuksella poikaa? Oletteko siitä mitään kuullut?
+Rohkenen kysyä.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-On, on hänellä poika, joka elävältä nyljetään; sitten hunajalla
-rasvataan ja ripustetaan ampiaispesän kohdalle, jossa saa riippua,
-kunnes on henkeä kolmeneljännestä tai kahdeksannes jäljellä; sitten
-herätellään taas henkiin paloviinalla tai muulla väkevällä, jonka
-jälkeen hän, ihan veriseltään ja almanakan kuumimpana päivänä,
-asetetaan kiviseinää vastaan, jossa aurinko häntä katselee suvisella
-silmällään ja jossa hän saa sitä katsella, kunnes kärpäset ovat hänet
-kuiviin syöneet. Mutta mitäpä noista puhelemme, noista kavalista
+On, on hänellä poika, joka elävältä nyljetään; sitten hunajalla
+rasvataan ja ripustetaan ampiaispesän kohdalle, jossa saa riippua,
+kunnes on henkeä kolmeneljännestä tai kahdeksannes jäljellä; sitten
+herätellään taas henkiin paloviinalla tai muulla väkevällä, jonka
+jälkeen hän, ihan veriseltään ja almanakan kuumimpana päivänä,
+asetetaan kiviseinää vastaan, jossa aurinko häntä katselee suvisella
+silmällään ja jossa hän saa sitä katsella, kunnes kärpäset ovat hänet
+kuiviin syöneet. Mutta mitäpä noista puhelemme, noista kavalista
 konnista, joiden surkeutta vain saattaa nauraa, kun niiden rikos on
-niin kauhea. Sanokaa, &mdash; sillä te näytte olevan suoria, rehellisiä
-miehiä, &mdash; sanokaa, mitä teillä on kuninkaalle asiaa? Jos saan jotenkin
-sopivat hyväntekijäiset, niin saatan teidät hänen luoksensa laivaan,
-esitän teidän persoonanne hänen armollensa ja kuiskaan hänen korvaansa
-hyvän sanan teidän puolestanne. Jos kukaan, paitse kuningasta, on mies
-täyttämään teidän pyyntönne, niin on tässä siihen mies.</p>
+niin kauhea. Sanokaa, &mdash; sillä te näytte olevan suoria, rehellisiä
+miehiä, &mdash; sanokaa, mitä teillä on kuninkaalle asiaa? Jos saan jotenkin
+sopivat hyväntekijäiset, niin saatan teidät hänen luoksensa laivaan,
+esitän teidän persoonanne hänen armollensa ja kuiskaan hänen korvaansa
+hyvän sanan teidän puolestanne. Jos kukaan, paitse kuningasta, on mies
+täyttämään teidän pyyntönne, niin on tässä siihen mies.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Hänellä näyttää olevan suuri valta; pitäkää miehestä kiinni, antakaa
-hänelle rahaa. Vaikka valta on itsepäinen karhu, voi sitä kuitenkin
-kullalla nenästä vetää. Näyttäkää kukkaronne sisäpuolta hänen kätensä
-ulkopuolelle, ja sillä hyvä. Aatelkaa, jos tullaan kivitetyiksi ja
-elävältä nyljetyiksi!</p>
+Hänellä näyttää olevan suuri valta; pitäkää miehestä kiinni, antakaa
+hänelle rahaa. Vaikka valta on itsepäinen karhu, voi sitä kuitenkin
+kullalla nenästä vetää. Näyttäkää kukkaronne sisäpuolta hänen kätensä
+ulkopuolelle, ja sillä hyvä. Aatelkaa, jos tullaan kivitetyiksi ja
+elävältä nyljetyiksi!</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Jos suvaitsette, herra, ottaa haltuunne asiamme, niin on tässä kaikki
-kulta, mitä minulla on. Annan saman verran lisää, ja jätän tämän nuoren
+Jos suvaitsette, herra, ottaa haltuunne asiamme, niin on tässä kaikki
+kulta, mitä minulla on. Annan saman verran lisää, ja jätän tämän nuoren
 miehen pantiksi, siksi kuin sen teille tuon.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Sittekö, kun olen lupaukseni täyttänyt?</p>
+Sittekö, kun olen lupaukseni täyttänyt?</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
 Niin, herra.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Hyvä! Anna tänne toinen puoli. &mdash; Oletko sinäkin toimessa osallinen?</p>
+Hyvä! Anna tänne toinen puoli. &mdash; Oletko sinäkin toimessa osallinen?</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 Tavallani, herra; mutta vaikka se koskisikin nahkaani, niin toivon
-kuitenkin, ett'ei sitä kokonaan nyljetä.</p>
+kuitenkin, ett'ei sitä kokonaan nyljetä.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Ei, se koskee vain lampurin pojan nahkaa. Hirteen se mies! Hänestä on
-tehtävä varoittava esimerkki.</p>
+Ei, se koskee vain lampurin pojan nahkaa. Hirteen se mies! Hänestä on
+tehtävä varoittava esimerkki.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Lohduttavaa, sangen lohduttavaa! Mutta nyt kuninkaan luo, näyttämään
-näitä ihmeellisiä nähtäviä; hänen tulee saada tietää, että se ei ole
-teidän tyttärenne eikä minun sisareni; muuten olemme hukassa. Minäkin
-annan teille saman verran kuin tämä vanhus, ja jään, niinkuin hän
-sanoo, teille pantiksi, siksi kuin hän sen teille tuo.</p>
+Lohduttavaa, sangen lohduttavaa! Mutta nyt kuninkaan luo, näyttämään
+näitä ihmeellisiä nähtäviä; hänen tulee saada tietää, että se ei ole
+teidän tyttärenne eikä minun sisareni; muuten olemme hukassa. Minäkin
+annan teille saman verran kuin tämä vanhus, ja jään, niinkuin hän
+sanoo, teille pantiksi, siksi kuin hän sen teille tuo.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Tahdon uskoa teitä. Käykää edeltäpäin rantaan; pitäkää oikealle; minä
-vain hiukan pistäydyn tänne pensastoon, tulen kohta jäljestä.</p>
+Tahdon uskoa teitä. Käykää edeltäpäin rantaan; pitäkää oikealle; minä
+vain hiukan pistäydyn tänne pensastoon, tulen kohta jäljestä.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Sepä vasta siunattu ihminen, totta tosiaankin, siunattu!</p>
+Sepä vasta siunattu ihminen, totta tosiaankin, siunattu!</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Menkäämme edeltäpäin, niinkuin hän käski. Hän on vartavasten meille
-hyväntekijäksi valittu.</p>
+Menkäämme edeltäpäin, niinkuin hän käski. Hän on vartavasten meille
+hyväntekijäksi valittu.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Vanha ja nuori paimen menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Vanha ja nuori paimen menevät.)</span><br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Vaikka halusta tahtoisinkin olla rehellinen, niin huomaan, että onnetar
-sitä ei salli; se tuo saaliin ihan suuhuni. Minua nyt mielistelee kaksi
-hyvää: kulta, ja keino tehdä herralleni, prinssille, pieni palvelus;
-kuka tietää, miksi tässä kerran vielä ylenen. Nuo molemmat sokeat
-myyrät saatan hänen luokseen laivaan. Jos hän sopivaksi näkee heittää
+Vaikka halusta tahtoisinkin olla rehellinen, niin huomaan, että onnetar
+sitä ei salli; se tuo saaliin ihan suuhuni. Minua nyt mielistelee kaksi
+hyvää: kulta, ja keino tehdä herralleni, prinssille, pieni palvelus;
+kuka tietää, miksi tässä kerran vielä ylenen. Nuo molemmat sokeat
+myyrät saatan hänen luokseen laivaan. Jos hän sopivaksi näkee heittää
 ne takaisin maalle, ja jos valitukset, joita he aikovat kuninkaalle
-esittää, eivät häntä liikuta, niin sanokoon hän minua tästä
+esittää, eivät häntä liikuta, niin sanokoon hän minua tästä
 liiallisesta avuliaisuudestani vaikka konnaksi; sellaiseen arvonimeen
-ja siitä mahdollisesti tulevaan häpeään minä olen tottunut. Tahdon
-heidät hänelle esittää; saatanhan siitä jotakin kostua.</p>
+ja siitä mahdollisesti tulevaan häpeään minä olen tottunut. Tahdon
+heidät hänelle esittää; saatanhan siitä jotakin kostua.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Menee.)</span><br />
@@ -4352,30 +4314,30 @@ heidät hänelle esittää; saatanhan siitä jotakin kostua.</p>
 
 
 <hr class="chap" />
-<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2>
+<h2>VIIDES NÄYTÖS.</h2>
 
 
-<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
+<h3>Ensimmäinen kohtaus.</h3>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">Sisilia. Huone hovilinnassa.</span><br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Leontes, Cleomenes, Dion, Paulina y.m. tulee.)</span><br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
-Olette kyllän tehnyt, katunut<br />
-Kuin pyhimys. Jo täll' on sovitettu<br />
-Jos mitkä synnit; liiaksikin korvaa<br />
+Olette kyllän tehnyt, katunut<br />
+Kuin pyhimys. Jo täll' on sovitettu<br />
+Jos mitkä synnit; liiaksikin korvaa<br />
 Katumus rikoksen. Siis niinkuin taivas<br />
-Te tehkää: itsellenne anteeks suokaa<br />
+Te tehkää: itsellenne anteeks suokaa<br />
 Ja unhottakaa tekin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Kun ma häntä</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Kun ma häntä</span><br />
 Hyveineen muistelen, niin muistan aina,<br />
 Mit' olen rikkonut ja itselleni<br />
-Vääryyttä tehnyt, &mdash; vääryytt' ankaraa,<br />
-Kun perillisen vallaltani ryöstin<br />
-Ja surmaan syöksin parhaan puolison,<br />
+Vääryyttä tehnyt, &mdash; vääryytt' ankaraa,<br />
+Kun perillisen vallaltani ryöstin<br />
+Ja surmaan syöksin parhaan puolison,<br />
 Mik' ilona on miehell' ollut.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
@@ -4383,62 +4345,62 @@ PAULINA.<br />
 Liiankin totta! Vaikka immest' impeen.<br />
 Maailman piirin hakisitte halki<br />
 Ja kaikkein hyveist' yhteen tekisitte<br />
-Ehoimman vaimon, vertaans' sittenkään<br />
+Ehoimman vaimon, vertaans' sittenkään<br />
 Ei surmaamanne sais.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Niin, surmaamani!</span><br />
-Mun surmaamani! Kipeästi koskee<br />
-Sanasi tuo; sun kielelläs se yhtä<br />
-On katkera kuin minun mielessäni.<br />
-Sit' älä usein sano.<br />
+Mun surmaamani! Kipeästi koskee<br />
+Sanasi tuo; sun kielelläs se yhtä<br />
+On katkera kuin minun mielessäni.<br />
+Sit' älä usein sano.<br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
-<span style="margin-left: 10.5em;">Älkää koskaan.</span><br />
+<span style="margin-left: 10.5em;">Älkää koskaan.</span><br />
 Tuhannet muuthan asiat nyt oisi<br />
-Paremmin paikallaan ja sydäntänne<br />
+Paremmin paikallaan ja sydäntänne<br />
 Paremmin kunnostaisi.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 11em;">Liette niitä,</span><br />
-Jotk' uuteen soisitte hänt' avioon?<br />
+<span style="margin-left: 11em;">Liette niitä,</span><br />
+Jotk' uuteen soisitte hänt' avioon?<br />
 <br />
 DION.<br />
 Jos te sit' ette suo, niin maanne teille<br />
-Ei rakas eikä kuninkaanne nimen<br />
-Elossa säilyminen; unhotatte,<br />
-Mi vaara, jos hän lapsetonna kuolee,<br />
-Uhata valtakuntaa vois ja niellä<br />
-Pelokkaan joutoväen. Hurskast' ompi<br />
-Autuutta kiittää kuningatar vainaan;<br />
+Ei rakas eikä kuninkaanne nimen<br />
+Elossa säilyminen; unhotatte,<br />
+Mi vaara, jos hän lapsetonna kuolee,<br />
+Uhata valtakuntaa vois ja niellä<br />
+Pelokkaan joutoväen. Hurskast' ompi<br />
+Autuutta kiittää kuningatar vainaan;<br />
 Mut hurskaampaa on &mdash; nuorennukseks suvun,<br />
 Nykyisten iloks, turvaks tulevaisten &mdash;<br />
-Kuninkaan vuode jälleen siunata<br />
+Kuninkaan vuode jälleen siunata<br />
 Somalla puolisolla.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Vainaan jälkeen</span><br />
+<span style="margin-left: 10em;">Vainaan jälkeen</span><br />
 Ei siihen arvokasta. Taivas tahtoo<br />
-Salaiset aikehensa täytetyiksi.<br />
+Salaiset aikehensa täytetyiksi.<br />
 Sanoihan jumalallinen Apollo,<br />
-Ja se on myöskin ennuslauseen mieli,<br />
-Ett' ennen ei saa perijää Leontes,<br />
-Kuin laps on löydetty; ja ihmisjärjest'<br />
-On yhtä mahdotonta se, kuin että<br />
+Ja se on myöskin ennuslauseen mieli,<br />
+Ett' ennen ei saa perijää Leontes,<br />
+Kuin laps on löydetty; ja ihmisjärjest'<br />
+On yhtä mahdotonta se, kuin että<br />
 Mun puolisoni hautans' auki murtais<br />
-Ja tänne palajaisi; sillä varmaan<br />
-Hän lapsen kanss' on kuollut. Herraammeko<br />
+Ja tänne palajaisi; sillä varmaan<br />
+Hän lapsen kanss' on kuollut. Herraammeko<br />
 Neuvotte vastustamaan jumalia<br />
-Ja heidän tahtoansa? Perijästä<br />
-Ei huolta; kyllä kruunu miehen löytää.<br />
+Ja heidän tahtoansa? Perijästä<br />
+Ei huolta; kyllä kruunu miehen löytää.<br />
 Arvokkaimmalle suuri Aleksander<br />
-Sen antoi ja näin jälkeläisekseen<br />
+Sen antoi ja näin jälkeläisekseen<br />
 Parhaimman varmaan sai.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Paulina hyvä,</span><br />
-Ma tiedän, että Hermionen muiston<br />
-Pyhänä pidät. Oi, jos oisin aina<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Paulina hyvä,</span><br />
+Ma tiedän, että Hermionen muiston<br />
+Pyhänä pidät. Oi, jos oisin aina<br />
 Totellut neuvoas, niin nytkin voisin<br />
 Katsella puolisoni avosilmiin<br />
 Ja aarteen ottaa huuliltaan!<br />
@@ -4452,30 +4414,30 @@ LEONTES.<br />
 Ei moista vaimoa; siis toista ei.<br />
 Huonompi, vaikka tosin hemmitympi,<br />
 Manata voisi vainaan hengen eloon<br />
-Ja tälle näyttämölle, missä seison<br />
-Nyt rikollisna, ääneen vaikeroimaan:<br />
-"Miks tämän mulle teit?"<br />
+Ja tälle näyttämölle, missä seison<br />
+Nyt rikollisna, ääneen vaikeroimaan:<br />
+"Miks tämän mulle teit?"<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 12.5em;">Jos sen hän voisi,</span><br />
-Ei puuttuis syytä.<br />
+<span style="margin-left: 12.5em;">Jos sen hän voisi,</span><br />
+Ei puuttuis syytä.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Eikä; varmaan saisi</span><br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Eikä; varmaan saisi</span><br />
 Mun murhaamaan sen toisen.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 13.5em;">Oikein. Minä,</span><br />
-Aaveena tuona, teitä pyytäisin<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Oikein. Minä,</span><br />
+Aaveena tuona, teitä pyytäisin<br />
 Sen silmiin katsomaan ja sanomaan,<br />
-Miks ontto katse tuo loi lemmen teissä.<br />
-Ja sitten kirahtaisin niin, ett' teiltä<br />
-Halkeisi korvat, päätökseksi huutain:<br />
+Miks ontto katse tuo loi lemmen teissä.<br />
+Ja sitten kirahtaisin niin, ett' teiltä<br />
+Halkeisi korvat, päätökseksi huutain:<br />
 "Mua muista!"<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 7em;">Tähtösiä! Tähtösiä!</span><br />
-Muut silmät mustaa hiiltä! &mdash; En, Paulina,<br />
+<span style="margin-left: 7em;">Tähtösiä! Tähtösiä!</span><br />
+Muut silmät mustaa hiiltä! &mdash; En, Paulina,<br />
 En vaimosta ma huoli; pois se aatos!<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
@@ -4487,15 +4449,15 @@ LEONTES.<br />
 Kautt' autuuteni vannon sen, Paulina.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Te, hyvät herrat, valan todistatte.<br />
+Te, hyvät herrat, valan todistatte.<br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
 Liiaksi koittelette.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Jos ei toista,</span><br />
-Hermionen oman kuvan näköist' ihan,<br />
-Silmänsä kohtaa.<br />
+Hermionen oman kuvan näköist' ihan,<br />
+Silmänsä kohtaa.<br />
 <br />
 CLEOMENES.<br />
 <span style="margin-left: 8.5em;">Niin, &mdash;</span><br />
@@ -4503,12 +4465,12 @@ CLEOMENES.<br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">En sano muuta.</span><br />
 Mut, jos te naida tahdotte, jos varmaan<br />
-Ja välttämättä tahdotte, niin minun<br />
+Ja välttämättä tahdotte, niin minun<br />
 Valita suokaa kuningatar teille.<br />
 Se ei niin nuori tule olemaan<br />
 Kuin entinen; mut semmoinen se tulee,<br />
 Ett' yksin ensi puolisonne haamu<br />
-Ilolla hänet näkis sylissänne.<br />
+Ilolla hänet näkis sylissänne.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 En nai, Paulina, kunnes luvan annat.<br />
@@ -4521,23 +4483,23 @@ Taas tulee elohon, mut ennen ette.<br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
 Florizel prinssi, Polyxeneen poika, &mdash;<br />
-Siks itsensä hän sanoo &mdash; puolisoineen &mdash;<br />
-En nähnyt ole ihanampaa &mdash; pyytää<br />
-Kuninkaan eteen päästä.<br />
+Siks itsensä hän sanoo &mdash; puolisoineen &mdash;<br />
+En nähnyt ole ihanampaa &mdash; pyytää<br />
+Kuninkaan eteen päästä.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Mitä kuulen?</span><br />
-Tää tulenta ei sovi isän arvoon;<br />
-Se outous, äkkinäisyys näyttää, ett'ei<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Mitä kuulen?</span><br />
+Tää tulenta ei sovi isän arvoon;<br />
+Se outous, äkkinäisyys näyttää, ett'ei<br />
 Tahallist' ole se, vaan pakollista<br />
-Ja satunnaista. Entä seurue?<br />
+Ja satunnaista. Entä seurue?<br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
-Vähäinen, halpamainen.<br />
+Vähäinen, halpamainen.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Prinsessa</span><br />
-Mukana, niinkö?<br />
+Mukana, niinkö?<br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
 <span style="margin-left: 8em;">Ah. niin, kaunein luoma</span><br />
@@ -4545,242 +4507,242 @@ Auringon alla.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 7.5em;">Oi, Hermione!</span><br />
-Nykyisyys aina itseänsä kerskaa<br />
-Paremmaks entisyyttä; nyt sun hautas<br />
-Saa väistää toisen tieltä. &mdash;<br />
+Nykyisyys aina itseänsä kerskaa<br />
+Paremmaks entisyyttä; nyt sun hautas<br />
+Saa väistää toisen tieltä. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hovimiehelle.)</span><br />
-<span style="margin-left: 15.5em;">Tehän itse</span><br />
+<span style="margin-left: 15.5em;">Tehän itse</span><br />
 Sanoitte, kirjoititte &mdash; vaan nyt kylmemp'<br />
-On kirjoituksenne sen esinettä &mdash;:<br />
-"Ei hänen vertaans' ole eikä tule".<br />
-Näin runo silloin hälle kiitost' uhkui;<br />
+On kirjoituksenne sen esinettä &mdash;:<br />
+"Ei hänen vertaans' ole eikä tule".<br />
+Näin runo silloin hälle kiitost' uhkui;<br />
 Sen tulva laskee nyt, kun ihanampaa<br />
-Jo ylistätte.<br />
+Jo ylistätte.<br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
 <span style="margin-left: 7em;">Anteeks suokaa, rouva!</span><br />
 Tuon toisen melkein unhotin jo; &mdash; anteeks! &mdash;<br />
-Tää toinen, &mdash; silmänne jos hänet yltäis,<br />
-Hän kielennekin veisi. Hänpä lahkon<br />
+Tää toinen, &mdash; silmänne jos hänet yltäis,<br />
+Hän kielennekin veisi. Hänpä lahkon<br />
 Jos laittaisi, niin muiden uskon-innon<br />
-Tukehuttaisi hän ja luopioiksi<br />
+Tukehuttaisi hän ja luopioiksi<br />
 Tekisi kaikki.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Naiset myöskin?</span><br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Naiset myöskin?</span><br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Naiset</span><br />
-Siks häntä lempivät, ett' on hän nainen<br />
-Ja kalliimpi kuin mikään mies; ja miehet<br />
+Siks häntä lempivät, ett' on hän nainen<br />
+Ja kalliimpi kuin mikään mies; ja miehet<br />
 Siks, ett' on naisist' ihanin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 15.5em;">Cleomenes,</span><br />
-Käy ystävines, nouda heidät tänne;<br />
-Tuo heidät syliini.<br />
+Käy ystävines, nouda heidät tänne;<br />
+Tuo heidät syliini.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Cleomenes y.m. menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Cleomenes y.m. menevät.)</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Jos meidän prinssi,</span><br />
-Se kultalaps, nyt eläisi, niin hyvin<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Jos meidän prinssi,</span><br />
+Se kultalaps, nyt eläisi, niin hyvin<br />
 Tuon prinssin seuraks sopisi; ei oisi<br />
-Ijässä kuukautt' eroa.<br />
+Ijässä kuukautt' eroa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 11.5em;">Vait, vaiti!</span><br />
-Hän uudestaan, sen tiedät, multa kuolee,<br />
-Jos häntä mainitaan. Kun näen tuon prinssin.<br />
+Hän uudestaan, sen tiedät, multa kuolee,<br />
+Jos häntä mainitaan. Kun näen tuon prinssin.<br />
 Puheesi varmaan mieleen mietteit' ajaa,<br />
-Jotk' ehkä järjen vievät. &mdash; Tuossa ovat. &mdash;<br />
+Jotk' ehkä järjen vievät. &mdash; Tuossa ovat. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Cleomenes, Florizel, Perdita ja seuralaisia tulee.)</span><br />
-Äitinne, prinssi, oli puhdas vaimo:<br />
-Isänne, kuninkahan, ilmi-kuvan<br />
-Hän teissä loi. Jos kaksikolmatt' oisin, &mdash;<br />
-Niin ilmetty on teissä isän muoto,<br />
-Olento, kaikki, että teitä veljeks<br />
-Sanoisin, niin kuin häntäkin, ja monta<br />
+Äitinne, prinssi, oli puhdas vaimo:<br />
+Isänne, kuninkahan, ilmi-kuvan<br />
+Hän teissä loi. Jos kaksikolmatt' oisin, &mdash;<br />
+Niin ilmetty on teissä isän muoto,<br />
+Olento, kaikki, että teitä veljeks<br />
+Sanoisin, niin kuin häntäkin, ja monta<br />
 Kujetta kertoisin, joit' ennen teimme.<br />
-Sydämmest' olkaa tervetullut te<br />
+Sydämmest' olkaa tervetullut te<br />
 Ja kaunis prinsessanne &mdash; jumalatar! &mdash;<br />
-Ah, parin kadotin ma, joka tässä<br />
-Nyt maan ja taivaan välill' oisi voinut<br />
-Ihailtavana seistä niinkuin sinä,<br />
+Ah, parin kadotin ma, joka tässä<br />
+Nyt maan ja taivaan välill' oisi voinut<br />
+Ihailtavana seistä niinkuin sinä,<br />
 Ihana pari! Silloin kadotin &mdash;<br />
-Kaikk' oma syyni &mdash; uljaan isänne<br />
-Niin seuran kuin myös ystävyyden, hänen,<br />
-Jot' onnenheittonakin vielä kerran<br />
-Halaisin nähdä.<br />
+Kaikk' oma syyni &mdash; uljaan isänne<br />
+Niin seuran kuin myös ystävyyden, hänen,<br />
+Jot' onnenheittonakin vielä kerran<br />
+Halaisin nähdä.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Hänen käskystänsä</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Hänen käskystänsä</span><br />
 Ma tulin tuomaan parhaat tervehdykset,<br />
-Mitk' ystävällinen voi kuningas<br />
-Lähettää veljellensä. Jos ei heikkous,<br />
-Jok' ikää seuraa, oisi hiukan hältä<br />
-Ramua vähentänyt, niin hän itse<br />
+Mitk' ystävällinen voi kuningas<br />
+Lähettää veljellensä. Jos ei heikkous,<br />
+Jok' ikää seuraa, oisi hiukan hältä<br />
+Ramua vähentänyt, niin hän itse<br />
 Mitannut oisi maat ja meret, jotka<br />
 Erottaa valtionne toisistansa,<br />
-Nähdäkseen teitä, jota rakastaa &mdash;<br />
-Niin sanoa hän käskee &mdash; hartahimmin<br />
-Kaikista kruunupäistä valtiaista.<br />
+Nähdäkseen teitä, jota rakastaa &mdash;<br />
+Niin sanoa hän käskee &mdash; hartahimmin<br />
+Kaikista kruunupäistä valtiaista.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Oi, veljeni, sa kunnon ystävä!<br />
-Tuo vääryys, jonka sulle tein, se taaskin<br />
-Mua kouristaa, ja nämä tervehdykset,<br />
+Oi, veljeni, sa kunnon ystävä!<br />
+Tuo vääryys, jonka sulle tein, se taaskin<br />
+Mua kouristaa, ja nämä tervehdykset,<br />
 Niin erin hartaat, omasta mua soimaa<br />
 Hitaudestani. &mdash; Tervetullut meille<br />
-Kuin kevät nurmikolle! Lisäks onko<br />
+Kuin kevät nurmikolle! Lisäks onko<br />
 Pelottavan Neptunin julmuudelle &mdash;<br />
-Ei, epäkohtelulle &mdash; alttiiks pannut<br />
-Noin kalliin aarteen, tervehtääkseen miestä.<br />
-Mi moisen vaivankaan ei väärtti, saati<br />
+Ei, epäkohtelulle &mdash; alttiiks pannut<br />
+Noin kalliin aarteen, tervehtääkseen miestä.<br />
+Mi moisen vaivankaan ei väärtti, saati<br />
 Tuollaisen hengen kaupan?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Arvoherra,</span><br />
-Hän Libyast' on.<br />
+Hän Libyast' on.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8.5em;">Missä Smalus uros</span><br />
+<span style="margin-left: 8.5em;">Missä Smalus uros</span><br />
 Hallitsee pelvolla ja rakkaudella.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Niin, sieltä, arvoherra, hänen luotaan,<br />
-Jok' eronhetkell' itkusilmin tämän<br />
-Julisti tyttärekseen. Sieltä meidät<br />
-Suotuinen lounatuuli saattoi tänne<br />
-Isäni käskyn täyttämään ja teitä<br />
-Näin tervehtämään. Parhaan seurueeni<br />
-Sisiliasta lähetin ma pois;<br />
-Se matkall' on nyt Böhmiin ilmoittamaan<br />
-Menestystäni Libyassa sekä<br />
+Niin, sieltä, arvoherra, hänen luotaan,<br />
+Jok' eronhetkell' itkusilmin tämän<br />
+Julisti tyttärekseen. Sieltä meidät<br />
+Suotuinen lounatuuli saattoi tänne<br />
+Isäni käskyn täyttämään ja teitä<br />
+Näin tervehtämään. Parhaan seurueeni<br />
+Sisiliasta lähetin ma pois;<br />
+Se matkall' on nyt Böhmiin ilmoittamaan<br />
+Menestystäni Libyassa sekä<br />
 Minun ja puolisoni onnellista<br />
-Tuloa tänne.<br />
+Tuloa tänne.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 6.5em;">Ruttoaineist' ilman</span><br />
 Peratkoot armon jumalat sen ajan,<br />
-Mink' ootte täällä! Hurskas teill' ol' isä,<br />
+Mink' ootte täällä! Hurskas teill' ol' isä,<br />
 Armosta rikas, jonka korkeutta,<br />
-Vaikk' on se pyhä, loukannut ma olen;<br />
-Vihainen taivas lapsettomaks siitä<br />
-Mun tehnyt on; isänne teiss' on saanut<br />
+Vaikk' on se pyhä, loukannut ma olen;<br />
+Vihainen taivas lapsettomaks siitä<br />
+Mun tehnyt on; isänne teiss' on saanut<br />
 Ansaitun armolahjan jumalilta,<br />
-Hyveessä vertaisensa. Mikä onni,<br />
-Jos minäkin nyt tyttären ja pojan<br />
-Noin autuaina nähdä voisin!<br />
+Hyveessä vertaisensa. Mikä onni,<br />
+Jos minäkin nyt tyttären ja pojan<br />
+Noin autuaina nähdä voisin!<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hovimies tulee.)</span><br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Herra,</span><br />
-Sanani uskomatont' ois, jos eivät<br />
-Todisteet lähell' oisi. Teitä, herra,<br />
-Mun kauttan' itse Böhmi tervehtääpi<br />
+Sanani uskomatont' ois, jos eivät<br />
+Todisteet lähell' oisi. Teitä, herra,<br />
+Mun kauttan' itse Böhmi tervehtääpi<br />
 Ja vaatii vangitsemaan poikansa,<br />
-Jok', arvons' unhottain ja tehtävänsä,<br />
-Isänsä, toiveittensa luota karkas<br />
-Ja paimentytön kanssa.<br />
+Jok', arvons' unhottain ja tehtävänsä,<br />
+Isänsä, toiveittensa luota karkas<br />
+Ja paimentytön kanssa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Miss' on Böhmi?</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Miss' on Böhmi?</span><br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
-Kaupungissa; ma tulen hänen luotaan.<br />
-Puhelen sekavaa, mut sitä vaatii<br />
-Tää kumma sanomani. Hoviinne<br />
-Kun riensi hän, &mdash; tuot' ihmeparikuntaa<br />
-Vainoovan näytti &mdash; niin hän tiellä kohtas<br />
-Tuon valhedaamin isän sekä veljen,<br />
-Jotk' olivat tään nuoren prinssin kanssa<br />
+Kaupungissa; ma tulen hänen luotaan.<br />
+Puhelen sekavaa, mut sitä vaatii<br />
+Tää kumma sanomani. Hoviinne<br />
+Kun riensi hän, &mdash; tuot' ihmeparikuntaa<br />
+Vainoovan näytti &mdash; niin hän tiellä kohtas<br />
+Tuon valhedaamin isän sekä veljen,<br />
+Jotk' olivat tään nuoren prinssin kanssa<br />
 Matkanneet maastaan.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 10.5em;">Mun Camillo petti,</span><br />
-Min kunnia ja kunto näihin asti<br />
-Säät kaikki kesti.<br />
+Min kunnia ja kunto näihin asti<br />
+Säät kaikki kesti.<br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Häntä nuhdelkaa,</span><br />
-Hän kuninkaan on seurassa.<br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Häntä nuhdelkaa,</span><br />
+Hän kuninkaan on seurassa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 13.5em;">Camillo?</span><br />
 <br />
 HOVIMIES.<br />
-Camillo, niin; hänt' äsken puhuttelin.<br />
-Nyt kuulustaa hän noita poloisia.<br />
+Camillo, niin; hänt' äsken puhuttelin.<br />
+Nyt kuulustaa hän noita poloisia.<br />
 Niin raukkainkaan ei vapisevan luulis:<br />
 He polvistuvat, maata suutelevat,<br />
-Kiroovat itseänsä joka sanaan.<br />
-Korvansa tukkein Böhmi heille uhkaa<br />
+Kiroovat itseänsä joka sanaan.<br />
+Korvansa tukkein Böhmi heille uhkaa<br />
 Tuhannen surman surmaa.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
-<span style="margin-left: 12em;">Isä parka! &mdash;</span><br />
-Vakoilee meitä taivas; liittoamme<br />
-Ei pyhittää se tahdo.<br />
+<span style="margin-left: 12em;">Isä parka! &mdash;</span><br />
+Vakoilee meitä taivas; liittoamme<br />
+Ei pyhittää se tahdo.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Naimisissa?</span><br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-Ei, herra, vielä, eikä kenties koskaan;<br />
-Kyll' ennen tähdet maata suutelevat,<br />
-Kuin liittyy alhainen ja ylhäinen.<br />
+Ei, herra, vielä, eikä kenties koskaan;<br />
+Kyll' ennen tähdet maata suutelevat,<br />
+Kuin liittyy alhainen ja ylhäinen.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Sanokaa, kuninkaanko tytär on hän?<br />
+Sanokaa, kuninkaanko tytär on hän?<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
-On, kun hän tulee vaimokseni kerta.<br />
+On, kun hän tulee vaimokseni kerta.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Isänne kiireen tautta sangen myöhään<br />
+Isänne kiireen tautta sangen myöhään<br />
 Tuo kerta tullee. Surku mun on, surku,<br />
-Kun menetitte hänen suosionsa,<br />
-Johonka teidät velvollisuus sitoi;<br />
-Myös sääli, ett'ei ole valittunne<br />
+Kun menetitte hänen suosionsa,<br />
+Johonka teidät velvollisuus sitoi;<br />
+Myös sääli, ett'ei ole valittunne<br />
 Niin rikas arvosta kuin kauneudesta,<br />
-Ollakseen syyllä teidän.<br />
+Ollakseen syyllä teidän.<br />
 <br />
 FLORIZEL.<br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Rohkeutt', annas!</span><br />
-Vaikk' onnetarkin, vihamieltä näyttäin,<br />
-Meit' isän kanssa vainoisi, ei vois se<br />
-Vähääkään muuttaa lempeämme. &mdash; Pyydän,<br />
+Vaikk' onnetarkin, vihamieltä näyttäin,<br />
+Meit' isän kanssa vainoisi, ei vois se<br />
+Vähääkään muuttaa lempeämme. &mdash; Pyydän,<br />
 Muistelkaa aikaa, jolloin te olitte<br />
-Mun ikäiseni; niillä tuntein mua<br />
-Nyt puolustakaa; pyynnöstänne isä<br />
-Pois kalliimmankin heittää niinkuin lelun.<br />
+Mun ikäiseni; niillä tuntein mua<br />
+Nyt puolustakaa; pyynnöstänne isä<br />
+Pois kalliimmankin heittää niinkuin lelun.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Siis pyydän hältä kallist' armastanne,<br />
-Kun hänest' on se lelu.<br />
+Siis pyydän hältä kallist' armastanne,<br />
+Kun hänest' on se lelu.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Liiaks nuoruutt'</span><br />
 On katseessanne; kuningattarenne<br />
-Ois vielä kuukautt' ennen kuolemaansa<br />
+Ois vielä kuukautt' ennen kuolemaansa<br />
 Paremmin moisen katseen ansainnut<br />
 Kuin tuo, mit' ihailette nyt.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 15em;">Juur' häntä</span><br />
-Ma tällä katseell' aattelin. &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 15em;">Juur' häntä</span><br />
+Ma tällä katseell' aattelin. &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Florizelille.)</span><br />
 <span style="margin-left: 16.5em;">Mut viel' en</span><br />
-Pyyntöönne ole vastannut: nyt lähden<br />
-Isänne luo; jos pyyteenne ei ole<br />
+Pyyntöönne ole vastannut: nyt lähden<br />
+Isänne luo; jos pyyteenne ei ole<br />
 Liannut kunniaanne, olen niiden<br />
-Ja teidän ystävä. Sen vuoks nyt lähden<br />
-Tapaamaan häntä; seuratkaa, niin näette,<br />
-Mitenkä onnistuu se. Tulkaa, prinssi.<br />
+Ja teidän ystävä. Sen vuoks nyt lähden<br />
+Tapaamaan häntä; seuratkaa, niin näette,<br />
+Mitenkä onnistuu se. Tulkaa, prinssi.<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Lähtevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -4793,250 +4755,250 @@ Mitenkä onnistuu se. Tulkaa, prinssi.<br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Sanokaa, hyvä herra, olitteko saapuvilla, kun siitä kerrottiin.</p>
+Sanokaa, hyvä herra, olitteko saapuvilla, kun siitä kerrottiin.</p>
 
 <p>1 YLIMYS.
 Olin saapuvilla, kun mytty avattiin, ja kuulin paimenvanhuksen
-kertomuksen, miten hän oli sen löytänyt. Sitten, lyhytaikaisen
-hämmästyksen jälkeen, käski hän meidän kaikkien lähteä huoneesta.
-Ainoastaan sen olin kuulevinani hänen sanovan, että hän oli lapsen
-löytänyt.</p>
+kertomuksen, miten hän oli sen löytänyt. Sitten, lyhytaikaisen
+hämmästyksen jälkeen, käski hän meidän kaikkien lähteä huoneesta.
+Ainoastaan sen olin kuulevinani hänen sanovan, että hän oli lapsen
+löytänyt.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Minua ilahuttaisi tietää asian päätös.</p>
+Minua ilahuttaisi tietää asian päätös.</p>
 
 <p>1 YLIMYS.
-Minä vain vaillinaisesti voin tehdä asiasta selkoa; mutta ne muutokset,
+Minä vain vaillinaisesti voin tehdä asiasta selkoa; mutta ne muutokset,
 joita huomasin kuninkaassa ja Camillossa, olivat todellisia ihmetyksen
-ilmeitä; niin he toisiinsa tuijottivat, että minusta olivat
-silmäluomensa revähtää; heidän äänettömyytensä puhui, kaikki heidän
-liikkeensä puhuivat; he näyttivät siltä, kuin olisivat kuulleet
-maailman hukkuneen tai maailman pelastuneen. Valtaava heissä näkyi
-hämmästys; vaan tarkinkaan katselija, joka ei tiennyt muuta kuin mitä
-näki, ei olisi voinut sanoa, oliko siihen syynä ilo vai murhe, mutta
-toista tai toista se oli ylenmäärin.</p>
+ilmeitä; niin he toisiinsa tuijottivat, että minusta olivat
+silmäluomensa revähtää; heidän äänettömyytensä puhui, kaikki heidän
+liikkeensä puhuivat; he näyttivät siltä, kuin olisivat kuulleet
+maailman hukkuneen tai maailman pelastuneen. Valtaava heissä näkyi
+hämmästys; vaan tarkinkaan katselija, joka ei tiennyt muuta kuin mitä
+näki, ei olisi voinut sanoa, oliko siihen syynä ilo vai murhe, mutta
+toista tai toista se oli ylenmäärin.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Toinen ylimys tulee.)</span><br />
 </p>
 
-<p>Tässä tulee mies, joka kenties tietää enemmän. Mitä uutta, Rogero?</p>
+<p>Tässä tulee mies, joka kenties tietää enemmän. Mitä uutta, Rogero?</p>
 
 <p>2 YLIMYS.
-Ei muuta kuin ilotulituksia. Ennustus on käynyt toteen; kuninkaan tytär
-on löytynyt; sellainen joukko ihmeitä on tunnin kuluessa tullut ilmi,
-että arkkiviisujen tekijäkin joutuisi niistä ymmälle. Tuossa tulee
-Paulina rouvan hovimestari; hän voi kertoa teille lisää. &mdash;</p>
+Ei muuta kuin ilotulituksia. Ennustus on käynyt toteen; kuninkaan tytär
+on löytynyt; sellainen joukko ihmeitä on tunnin kuluessa tullut ilmi,
+että arkkiviisujen tekijäkin joutuisi niistä ymmälle. Tuossa tulee
+Paulina rouvan hovimestari; hän voi kertoa teille lisää. &mdash;</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Kolmas ylimys tulee.)</span><br />
 </p>
 
-<p>Mitä nyt kuuluu, herra? Tuo uutinen, jota todeksi vakuutetaan, on niin
-vanhan tarinan kaltainen, että täytyy suuresti epäillä sen
-todenperäisyyttä. Onko kuningas löytänyt perillisensä?</p>
+<p>Mitä nyt kuuluu, herra? Tuo uutinen, jota todeksi vakuutetaan, on niin
+vanhan tarinan kaltainen, että täytyy suuresti epäillä sen
+todenperäisyyttä. Onko kuningas löytänyt perillisensä?</p>
 
 <p>3 YLIMYS.
-On varmaan, jos milloinkaan totuus on asianhaarain kautta selväksi
-tullut. Sen, minkä kuulette, vannoisitte nähneenne, niin yhtäpitävät
-ovat todistukset. Kuningattaren, Hermionen, vaippa &mdash; hänen
-helmikorunsa lapsen kaulassa &mdash; Antigonuksen kirjeet, paikalta löydetyt
-ja hänen tutulla käsialallaan kirjoitetut, &mdash; tytön majesteettisuus ja
-äidinnäköisyys &mdash; hänen ylevä olentonsa, joka on enemmän syntyperän
-kuin kasvatuksen hedelmä, &mdash; ja monet muut seikat todistavat ylen
-varmaksi, että hän on kuninkaan tytär. Näittekö molempien kuningasten
+On varmaan, jos milloinkaan totuus on asianhaarain kautta selväksi
+tullut. Sen, minkä kuulette, vannoisitte nähneenne, niin yhtäpitävät
+ovat todistukset. Kuningattaren, Hermionen, vaippa &mdash; hänen
+helmikorunsa lapsen kaulassa &mdash; Antigonuksen kirjeet, paikalta löydetyt
+ja hänen tutulla käsialallaan kirjoitetut, &mdash; tytön majesteettisuus ja
+äidinnäköisyys &mdash; hänen ylevä olentonsa, joka on enemmän syntyperän
+kuin kasvatuksen hedelmä, &mdash; ja monet muut seikat todistavat ylen
+varmaksi, että hän on kuninkaan tytär. Näittekö molempien kuningasten
 yhtymisen?</p>
 
 <p>2 YLIMYS.
 En.</p>
 
 <p>3 YLIMYS.
-Olette siis jäänyt osattomaksi näystä, joka pitää nähdä ja jota ei voi
-kertoa. Siinä olisitte nähnyt toisen ilon toista kaunistavan; niin ja
-siten, että suru näytti itkevän sitä, että täytyi jättää heidät
-hyvästi, sillä heidän ilonsa kahlasi kyyneleissä. Siinä silmin
-taivasteltiin, siinä käsin hosuttiin ja kasvoja väänneltiin, jotta
-heidät saattoi vain tuntea vaatteista eikä muodosta. Kuninkaamme, joka
-oli ilon-innoissaan löydettyään tyttärensä, huusi, ikäänkuin ilo
-yht'äkkiä olisi tappioksi muuttunut: "Ah, sun äitisi, sun äitisi!"
-Sitten hän pyytää Böhmiltä anteeksi, sitten halailee vävypoikaansa,
-sitten melkein kuoliaaksi kuristaa tyttärensä syleilyksillään; sitten
-kiittää paimen vanhusta, joka siinä seisoo niinkuin vanha, lahistunut
-kaivonvipu ennenmuistoisilta ajoilta. En ole ikänäni kuullut puhuttavan
-senkaltaisesta yhtymisestä; se hervaisee kertomuksen sitä seuraamasta
+Olette siis jäänyt osattomaksi näystä, joka pitää nähdä ja jota ei voi
+kertoa. Siinä olisitte nähnyt toisen ilon toista kaunistavan; niin ja
+siten, että suru näytti itkevän sitä, että täytyi jättää heidät
+hyvästi, sillä heidän ilonsa kahlasi kyyneleissä. Siinä silmin
+taivasteltiin, siinä käsin hosuttiin ja kasvoja väänneltiin, jotta
+heidät saattoi vain tuntea vaatteista eikä muodosta. Kuninkaamme, joka
+oli ilon-innoissaan löydettyään tyttärensä, huusi, ikäänkuin ilo
+yht'äkkiä olisi tappioksi muuttunut: "Ah, sun äitisi, sun äitisi!"
+Sitten hän pyytää Böhmiltä anteeksi, sitten halailee vävypoikaansa,
+sitten melkein kuoliaaksi kuristaa tyttärensä syleilyksillään; sitten
+kiittää paimen vanhusta, joka siinä seisoo niinkuin vanha, lahistunut
+kaivonvipu ennenmuistoisilta ajoilta. En ole ikänäni kuullut puhuttavan
+senkaltaisesta yhtymisestä; se hervaisee kertomuksen sitä seuraamasta
 ja tekee kaiken kuvailun mahdottomaksi.</p>
 
 <p>2 YLIMYS.
-Mutta miten kävi Antigonuksen, joka lapsen täältä saattoi pois?</p>
+Mutta miten kävi Antigonuksen, joka lapsen täältä saattoi pois?</p>
 
 <p>3 YLIMYS.
-Sekin tuntuu vanhalta tarinalta, jolla aina riittää kertomista, vaikka
-nukkuisikin usko ja kaikki korvat olisivat lummessa. Hänet karhu repi
+Sekin tuntuu vanhalta tarinalta, jolla aina riittää kertomista, vaikka
+nukkuisikin usko ja kaikki korvat olisivat lummessa. Hänet karhu repi
 palasiksi; sen todistaa lampurin poika, jonka sanan taas oikeaksi
-vahvistaa ei ainoastaan hänen yksinkertaisuutensa, &mdash; joka näyttää
-olevan suuri, &mdash; vaan myöskin niistinliina ja sormukset, jotka Paulina
+vahvistaa ei ainoastaan hänen yksinkertaisuutensa, &mdash; joka näyttää
+olevan suuri, &mdash; vaan myöskin niistinliina ja sormukset, jotka Paulina
 tuntee Antigonuksen omiksi.</p>
 
 <p>1 YLIMYS.
-Mihin sitten laiva joutui ja hänen seuralaisensa?</p>
+Mihin sitten laiva joutui ja hänen seuralaisensa?</p>
 
 <p>3 YLIMYS.
-Haaksirikkoon, samassa tuokiossa kuin heidän herransa kuoli, ja
-lampurin pojan silmäin edessä; niin että kaikki välikappaleet lapsen
-surmille panossa ihan silloin katosivat, kuin se löydettiin. Mutta oi,
-mikä jalo taistelu ilon ja surun välillä Paulinan mielessä! Toinen
-silmä maahan laskeuneena, että oli kadottanut puolisonsa, toinen
-taivaaseen kohouneena, että ennustus oli toteen käynyt. Hän nosti
-prinsessan maasta ja sulki hänet syliinsä niin lujasti, kuin olisi
-aikonut sydämmeensä hänet kiinnittää, jottei vain uudestaan häntä
+Haaksirikkoon, samassa tuokiossa kuin heidän herransa kuoli, ja
+lampurin pojan silmäin edessä; niin että kaikki välikappaleet lapsen
+surmille panossa ihan silloin katosivat, kuin se löydettiin. Mutta oi,
+mikä jalo taistelu ilon ja surun välillä Paulinan mielessä! Toinen
+silmä maahan laskeuneena, että oli kadottanut puolisonsa, toinen
+taivaaseen kohouneena, että ennustus oli toteen käynyt. Hän nosti
+prinsessan maasta ja sulki hänet syliinsä niin lujasti, kuin olisi
+aikonut sydämmeensä hänet kiinnittää, jottei vain uudestaan häntä
 kadottaisi.</p>
 
 <p>1 YLIMYS.
-Tämä suurenmoinen kohtaus ansaitsi kyllä kuningasten ja ruhtinasten
-katsomista, sillä sellaisethan sitä näyttelivät.</p>
+Tämä suurenmoinen kohtaus ansaitsi kyllä kuningasten ja ruhtinasten
+katsomista, sillä sellaisethan sitä näyttelivät.</p>
 
 <p>3 YLIMYS.
-Mutta liikuttavinta kaikesta, ja joka yritti saada minunkin silmäni
-onkeensa &mdash; veden se niistä sai, vaan ei kalaa &mdash; liikuttavinta oli
-nähdä, kerrottaessa kuningattaren kuolemasta ja tavasta, miten hän
-sortui &mdash; kuningas kauniisti sen tunnusti ja sitä valitteli &mdash; kuinka
-sen kuuleminen syvästi koski tyttäreen, kunnes, toisesta tuskan
-ilmauksesta toiseen, hän vihdoin, voikahtaen, itki, niin sanoakseni,
-verta, sillä totta on, että minun silmäni itkusta veristyivät.
-Kivenkovuisinkin sydän siinä muutti karvaa; toiset pyörtyivät, kaikki
-olivat syvästi murheelliset. Jos koko maailma olisi voinut sen nähdä,
-niin olisi voihkina ollut yltä yleinen.</p>
+Mutta liikuttavinta kaikesta, ja joka yritti saada minunkin silmäni
+onkeensa &mdash; veden se niistä sai, vaan ei kalaa &mdash; liikuttavinta oli
+nähdä, kerrottaessa kuningattaren kuolemasta ja tavasta, miten hän
+sortui &mdash; kuningas kauniisti sen tunnusti ja sitä valitteli &mdash; kuinka
+sen kuuleminen syvästi koski tyttäreen, kunnes, toisesta tuskan
+ilmauksesta toiseen, hän vihdoin, voikahtaen, itki, niin sanoakseni,
+verta, sillä totta on, että minun silmäni itkusta veristyivät.
+Kivenkovuisinkin sydän siinä muutti karvaa; toiset pyörtyivät, kaikki
+olivat syvästi murheelliset. Jos koko maailma olisi voinut sen nähdä,
+niin olisi voihkina ollut yltä yleinen.</p>
 
 <p>1 YLIMYS.
 Ovatko he palanneet hoviin?</p>
 
 <p>3 YLIMYS.
-Eivät. Kun prinsessa kuuli puhuttavan äitinsä vartalokuvasta, joka on
+Eivät. Kun prinsessa kuuli puhuttavan äitinsä vartalokuvasta, joka on
 Paulinan tallessa, &mdash; jota teosta on monta vuotta tehty ja jonka vasta
-äskettäin suuri italialainen maalari, Julio Romano, on valmiiksi
-saanut, mies, joka, jos hän itse olisi ikuinen ja voisi puhaltaa henkeä
-teoksiinsa, riistäisi luonnolta kaikki kannattajat, niin täydellisesti
-hän sitä jäljittelee; hän on Hermionen tehnyt niin Hermionen
-näköiseksi, että &mdash; niin sanotaan &mdash; voisi häntä puhutella ja jäädä
+äskettäin suuri italialainen maalari, Julio Romano, on valmiiksi
+saanut, mies, joka, jos hän itse olisi ikuinen ja voisi puhaltaa henkeä
+teoksiinsa, riistäisi luonnolta kaikki kannattajat, niin täydellisesti
+hän sitä jäljittelee; hän on Hermionen tehnyt niin Hermionen
+näköiseksi, että &mdash; niin sanotaan &mdash; voisi häntä puhutella ja jäädä
 odottamaan vastausta; sinne he nyt, rakkautta ahnaillen, kaikki ovat
-menneet, ja aikovat siellä illastaakin.</p>
+menneet, ja aikovat siellä illastaakin.</p>
 
 <p>2 YLIMYS.
-Arvelin kyllä, että hänellä siellä oli jotakin tärkeätä tekeillä, sillä
-Hermionen kuoleman jälkeen hän on salaa kahdesti tai kolmasti päivässä
-käynyt tuossa syrjäisessä asuinmajassa. Mennäänkö mekin sinne ottamaan
+Arvelin kyllä, että hänellä siellä oli jotakin tärkeätä tekeillä, sillä
+Hermionen kuoleman jälkeen hän on salaa kahdesti tai kolmasti päivässä
+käynyt tuossa syrjäisessä asuinmajassa. Mennäänkö mekin sinne ottamaan
 osaa muiden iloon?</p>
 
 <p>1 YLIMYS.
-Kenpä sieltä jäisi pois, jolla on lupa päästä sinne? Jokainen
-silmänräpäys voi synnyttää jonkun uuden ilon; me olemme omasta
-tiedostamme välinpitämättömät, jos jäämme pois. Menkäämme siis!</p>
+Kenpä sieltä jäisi pois, jolla on lupa päästä sinne? Jokainen
+silmänräpäys voi synnyttää jonkun uuden ilon; me olemme omasta
+tiedostamme välinpitämättömät, jos jäämme pois. Menkäämme siis!</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Kaikki kolme ylimystä menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Kaikki kolme ylimystä menevät.)</span><br />
 </p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Jos minussa nyt ei olisi tahran tähdettä entisestä elämästäni, niin
-tulvimalla niitä ylennyksiä sataisi päälleni. Minähän tuon vanhuksen ja
-hänen poikansa saatoin prinssin tykö laivaan; kerroin hälle, mitä olin
-kuullut heidän puhuvan mytystä, enkä tiedäkään, mitä kaikkea; mutta hän
-oli silloin niin suunnattomasti ihastunut lampurin tyttäreen, &mdash; sillä
-siksi hän häntä yhä luuli, &mdash; joka alkoi tulla kovin merikipeäksi; ja
-kun hänen omakaan tilansa ei ollut paljoa parempi, ja tuota kauheata
-ilmaa yhä kesti, niin jäi koko salaisuus selvittämättä. Mutta se on
-minulle yhdentekevää; sillä vaikkapa olisinkin tämän asian päivän
+Jos minussa nyt ei olisi tahran tähdettä entisestä elämästäni, niin
+tulvimalla niitä ylennyksiä sataisi päälleni. Minähän tuon vanhuksen ja
+hänen poikansa saatoin prinssin tykö laivaan; kerroin hälle, mitä olin
+kuullut heidän puhuvan mytystä, enkä tiedäkään, mitä kaikkea; mutta hän
+oli silloin niin suunnattomasti ihastunut lampurin tyttäreen, &mdash; sillä
+siksi hän häntä yhä luuli, &mdash; joka alkoi tulla kovin merikipeäksi; ja
+kun hänen omakaan tilansa ei ollut paljoa parempi, ja tuota kauheata
+ilmaa yhä kesti, niin jäi koko salaisuus selvittämättä. Mutta se on
+minulle yhdentekevää; sillä vaikkapa olisinkin tämän asian päivän
 valoon saattanut, niin ei se olisi minun huonoja asioitani paljonkaan
-parantanut. &mdash; Tuossahan nuo tulevat, joille olen hyvää tehnyt vastoin
-tahtoani, ja esiintyvätpä jo onnensa kukoistuksessa.</p>
+parantanut. &mdash; Tuossahan nuo tulevat, joille olen hyvää tehnyt vastoin
+tahtoani, ja esiintyvätpä jo onnensa kukoistuksessa.</p>
 
 <p>
 <span style="margin-left: 2em;">(Vanha ja nuori paimen tulevat.)</span><br />
 </p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Niin, poikani, minä en enää saa lapsia, mutta sinun poikasi ja
-tyttäresi syntyvät kaikki aatelismiehinä.</p>
+Niin, poikani, minä en enää saa lapsia, mutta sinun poikasi ja
+tyttäresi syntyvät kaikki aatelismiehinä.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN (Autolycukselle).
-Kah, hyvää päivää, herra' Te taannoin epäsitte taistella kanssani
-siksi, ett'en ollut synnynnäinen aatelismies. Näettekö nämä vaatteet?
-Sanokaa, ett'ette näe, ja pysykää luulossanne, ett'en ole synnynnäinen
-aatelismies; mutta yhtä hyvä olisi sanoa, että nämä vaatteet ei ole
-synnynnäisiä aatelismiehiä. Sanokaa minua valehtelijaksi; tehkää se,
-niin saatte nähdä, olenko synnynnäinen aatelismies.</p>
+Kah, hyvää päivää, herra' Te taannoin epäsitte taistella kanssani
+siksi, ett'en ollut synnynnäinen aatelismies. Näettekö nämä vaatteet?
+Sanokaa, ett'ette näe, ja pysykää luulossanne, ett'en ole synnynnäinen
+aatelismies; mutta yhtä hyvä olisi sanoa, että nämä vaatteet ei ole
+synnynnäisiä aatelismiehiä. Sanokaa minua valehtelijaksi; tehkää se,
+niin saatte nähdä, olenko synnynnäinen aatelismies.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Minä tiedän, herra, että nyt olette synnynnäinen aatelismies.</p>
+Minä tiedän, herra, että nyt olette synnynnäinen aatelismies.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niin, ja olen se ollut joka aika jo neljä tuntia sitten.</p>
+Niin, ja olen se ollut joka aika jo neljä tuntia sitten.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Niin myös minä, poikaseni.</p>
+Niin myös minä, poikaseni.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niin myös te. Mutta minä olin synnynnäinen aatelismies ennen isääni,
-sillä kuninkaan poika paiskasi minulle kättä ja sanoi minua veljeksi;
-ja sitten ne molemmat kuninkaat sanoivat isääni veljeksi; ja sitten
-prinssi, veljeni, ja prinsessa, sisareni, sanoivat isääni isäksi; ja
-sitten me itkettiin; ja ne olivat ensimmäiset aateliskyyneleet, joita
-ikänä olemme vuodattaneet.</p>
+Niin myös te. Mutta minä olin synnynnäinen aatelismies ennen isääni,
+sillä kuninkaan poika paiskasi minulle kättä ja sanoi minua veljeksi;
+ja sitten ne molemmat kuninkaat sanoivat isääni veljeksi; ja sitten
+prinssi, veljeni, ja prinsessa, sisareni, sanoivat isääni isäksi; ja
+sitten me itkettiin; ja ne olivat ensimmäiset aateliskyyneleet, joita
+ikänä olemme vuodattaneet.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Jos elää saamme, poikaseni, vuodatamme niitä paljon enemmän.</p>
+Jos elää saamme, poikaseni, vuodatamme niitä paljon enemmän.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Niin kyllä; olisipa muuten sula onnettomuus, kun nyt olemme tulleet
+Niin kyllä; olisipa muuten sula onnettomuus, kun nyt olemme tulleet
 niin rankilliseen asemaan.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Pyydän nöyrimmästi anteeksi kaikki, mitä olen rikkonut teidän
-ylhäisyyttänne vastaan, ja pyydän myöskin, että puhuisitte hyvää minun
+Pyydän nöyrimmästi anteeksi kaikki, mitä olen rikkonut teidän
+ylhäisyyttänne vastaan, ja pyydän myöskin, että puhuisitte hyvää minun
 puolestani prinssille, minun herralleni.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Tee se, poikani; meidän pitää olla jaloja nyt, kun olemme jalosukuisia.</p>
+Tee se, poikani; meidän pitää olla jaloja nyt, kun olemme jalosukuisia.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Lupaatko elämäsi parantaa?</p>
+Lupaatko elämäsi parantaa?</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
-Lupaan, teidän armonne luvalla.</p>
+Lupaan, teidän armonne luvalla.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Kättä sen päälle! Minä vannon prinssille, että sinä olet yhtä
-rehellinen ja kelpo mies kuin mikään böhmiläinen suinkin.</p>
+Kättä sen päälle! Minä vannon prinssille, että sinä olet yhtä
+rehellinen ja kelpo mies kuin mikään böhmiläinen suinkin.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Sano se vaan, mut älä vanno.</p>
+Sano se vaan, mut älä vanno.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Mitä? Enkö vannoisi nyt, kun olen aatelismies? Moukat ja poroporvarit
-sanokoot, minäpä vannon.</p>
+Mitä? Enkö vannoisi nyt, kun olen aatelismies? Moukat ja poroporvarit
+sanokoot, minäpä vannon.</p>
 
 <p>VANHA PAIMEN.
-Mutta jos se on väärää.</p>
+Mutta jos se on väärää.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
-Olkoon vaikka kuinka väärää, kelpo aatelismies voi sen vannoa ystävänsä
-tähden: &mdash; ja minä vannon prinssille, että sinä olet rohkea ja näppeä
-mies ja ett'et juo itseäsi humalaan, vaikka hyvin tiedän, ett'et ole
-mikään rohkea ja näppeä mies ja että juotkin itsesi humalaan; kuitenkin
-sen vannon, ja toivoisin, että tulisit rohkeaksi ja näppeäksi mieheksi.</p>
+Olkoon vaikka kuinka väärää, kelpo aatelismies voi sen vannoa ystävänsä
+tähden: &mdash; ja minä vannon prinssille, että sinä olet rohkea ja näppeä
+mies ja ett'et juo itseäsi humalaan, vaikka hyvin tiedän, ett'et ole
+mikään rohkea ja näppeä mies ja että juotkin itsesi humalaan; kuitenkin
+sen vannon, ja toivoisin, että tulisit rohkeaksi ja näppeäksi mieheksi.</p>
 
 <p>AUTOLYCUS.
 Tahdon koettaa, voimieni mukaan.</p>
 
 <p>NUORI PAIMEN.
 Kaikin mokomin koeta tulla rohkeaksi mieheksi. Jos en ihmettele, kuinka
-sinä uskallat juoda itsesi humalaan, vaikk'et olekaan rohkea mies, niin
-älä koskaan minua usko. &mdash; Kuulkaa! Kuningas ja prinssit, koko meidän
-sukumme, menevät nyt katsomaan kuningattaren kuvaa. Tule kanssamme, me
+sinä uskallat juoda itsesi humalaan, vaikk'et olekaan rohkea mies, niin
+älä koskaan minua usko. &mdash; Kuulkaa! Kuningas ja prinssit, koko meidän
+sukumme, menevät nyt katsomaan kuningattaren kuvaa. Tule kanssamme, me
 tahdomme sinua suosia.</p>
 
 <p>
-<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Menevät.)</span><br />
 </p>
 
 
@@ -5050,51 +5012,51 @@ tahdomme sinua suosia.</p>
 <span style="margin-left: 2em;">Paulina, hoviherroja ja seuralaisia tulee.)</span><br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Paulina, jalo nainen, minkä lohdun<br />
+Paulina, jalo nainen, minkä lohdun<br />
 Sult' olen saanut!<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Armollinen herra,</span><br />
 Hyv' oli aikeeni, jos erehdyinkin.<br />
-On täysin palkittu mun hyvät työni.<br />
-Mut että te, kuninkaat kruunupäät.<br />
-Ja vallanperijänne, nämä nuoret,<br />
+On täysin palkittu mun hyvät työni.<br />
+Mut että te, kuninkaat kruunupäät.<br />
+Ja vallanperijänne, nämä nuoret,<br />
 Suvaitsette mun majahani tulla,<br />
-On liikaa armoa, jot' eläissäni<br />
+On liikaa armoa, jot' eläissäni<br />
 En ehdi koskaan maksaa.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Oh, Paulina,</span><br />
-Sua kunnioitus häirii. Tulimme nyt<br />
+Sua kunnioitus häirii. Tulimme nyt<br />
 Kuningattaren kuvaa katsomaan.<br />
-Mont' esinettä hauskaa, harvinaista<br />
-Salissas ihailimme; mut ei nähty,<br />
-Mit' innoin halaa tyttäreni nähdä,<br />
-Äitinsä kuvaa.<br />
+Mont' esinettä hauskaa, harvinaista<br />
+Salissas ihailimme; mut ei nähty,<br />
+Mit' innoin halaa tyttäreni nähdä,<br />
+Äitinsä kuvaa.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Niinkuin eläissänsä</span><br />
-Hän oli verraton, niin, luulen, voittaa<br />
-Kuvansa kuollut kaikki, mit' on nähty<br />
-Tai ihmiskäsin tehty; siksi pidän<br />
-Sit' erillään. Täss' on se: siinä elo<br />
-Niin eläväks on mukailtu, kuin koskaan<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Niinkuin eläissänsä</span><br />
+Hän oli verraton, niin, luulen, voittaa<br />
+Kuvansa kuollut kaikki, mit' on nähty<br />
+Tai ihmiskäsin tehty; siksi pidän<br />
+Sit' erillään. Täss' on se: siinä elo<br />
+Niin eläväks on mukailtu, kuin koskaan<br />
 Voi uni mukaella kuolemaa.<br />
-Katselkaa vain, ja ihmetelkää! &mdash;<br />
+Katselkaa vain, ja ihmetelkää! &mdash;<br />
 <br />
-<span style="margin-left: 2em;">(Paulina vetää syrjään esiripun, niin että</span><br />
-<span style="margin-left: 2em;">Hermionen vartalokuva tulee näkyviin.)</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">(Paulina vetää syrjään esiripun, niin että</span><br />
+<span style="margin-left: 2em;">Hermionen vartalokuva tulee näkyviin.)</span><br />
 <br />
-Vait'olonne ma ymmärrän: se paras<br />
+Vait'olonne ma ymmärrän: se paras<br />
 On ihmetyksen ilme. Sanokaahan: &mdash;<br />
-Kuningas, ensin te: se eikö ole<br />
-Näköinen, mitä?<br />
+Kuningas, ensin te: se eikö ole<br />
+Näköinen, mitä?<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Hänen ryhtins' aivan!</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Hänen ryhtins' aivan!</span><br />
 Mua toru, kallis kivi; silloin sanon:<br />
-Hermione olet; ei, ei, hän sä olet,<br />
-Jos et sa toru: niin hän oli hellä<br />
+Hermione olet; ei, ei, hän sä olet,<br />
+Jos et sa toru: niin hän oli hellä<br />
 Kuin laps ja taivaan armo. &mdash; Mut, Paulina,<br />
 Hermione noin kurttuinen ei ollut,<br />
 Noin vanha ei kuin tuo.<br />
@@ -5104,604 +5066,230 @@ POLYXENES.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 Sit' ihmeempi on taiteilijan taito.<br />
-Eteenpäin siirtyin kuusitoista vuotta,<br />
-Hän kuvaa hänet niin, kuin nyt hän eläis.<br />
+Eteenpäin siirtyin kuusitoista vuotta,<br />
+Hän kuvaa hänet niin, kuin nyt hän eläis.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Ja voisikin nyt elää, yhtä paljon<br />
-Lohduksi mulle, kuin nyt sydäntäni<br />
-Tuo näkö kaivelee. Oi, noin hän seisoi<br />
-Elävän ylevänä &mdash; lämmin elo<br />
-Nyt tuoss' on kylmä &mdash; kun hänt' ensin kosin.<br />
-Hyi, häpeän; mua kivi eikö soimaa,<br />
-Ett' olen minä kovempi kuin se?<br />
+Ja voisikin nyt elää, yhtä paljon<br />
+Lohduksi mulle, kuin nyt sydäntäni<br />
+Tuo näkö kaivelee. Oi, noin hän seisoi<br />
+Elävän ylevänä &mdash; lämmin elo<br />
+Nyt tuoss' on kylmä &mdash; kun hänt' ensin kosin.<br />
+Hyi, häpeän; mua kivi eikö soimaa,<br />
+Ett' olen minä kovempi kuin se?<br />
 Kuninkaallinen patsas, tenhovoimaa<br />
 On suuruudessasi; taas esiin loihdit<br />
 Mun syntini ja elinnesteet imet<br />
-Sä tyttärestäsi, jok' ihmetyksest'<br />
-On kivettynyt hänkin.<br />
+Sä tyttärestäsi, jok' ihmetyksest'<br />
+On kivettynyt hänkin.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Sallikaatte &mdash;</span><br />
-Sit' älkää taiaks luulko &mdash; että tässä<br />
+Sit' älkää taiaks luulko &mdash; että tässä<br />
 Nyt polvistun ja siunausta anon. &mdash;<br />
-Oi, äiti, kallis kuningatar, joka<br />
-Elosi päätit, kun sen aloin minä,<br />
-Ojenna kätesi mun suudellani.<br />
+Oi, äiti, kallis kuningatar, joka<br />
+Elosi päätit, kun sen aloin minä,<br />
+Ojenna kätesi mun suudellani.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 Anteeksi! Patsas vast' on pystytetty,<br />
-Ei värit vielä kuivat.<br />
+Ei värit vielä kuivat.<br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Syvään, herra,</span><br />
-On suru teissä juurtunut, kun sit' ei<br />
-Kuustoista ole talvea ja kesää<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Syvään, herra,</span><br />
+On suru teissä juurtunut, kun sit' ei<br />
+Kuustoista ole talvea ja kesää<br />
 Pois voinut puhaltaa tai kuivata.<br />
-Niin kauan tuskin mikään ilo elää,<br />
+Niin kauan tuskin mikään ilo elää,<br />
 Ja suru surmannut ois itsens' aikaa.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-Veli hyvä, se jok' oli tähän syypää,<br />
-Häll' olkoon valta ottaa murheest' osaa<br />
+Veli hyvä, se jok' oli tähän syypää,<br />
+Häll' olkoon valta ottaa murheest' osaa<br />
 Niin runsaasti kuin tahtoo.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 14em;">Jospa oisin</span><br />
-Tuon arvannut, ett' tämä kuva parka<br />
-Noin teihin koskis &mdash; sillä mun on kivi &mdash;<br />
-En sit' ois näyttänyt.<br />
+Tuon arvannut, ett' tämä kuva parka<br />
+Noin teihin koskis &mdash; sillä mun on kivi &mdash;<br />
+En sit' ois näyttänyt.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Sit' älä peitä.</span><br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Sit' älä peitä.</span><br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Sit' ette katsella saa enää; vihdoin<br />
+Sit' ette katsella saa enää; vihdoin<br />
 Te luulette sen liikkuvan.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 13.5em;">Seis! Älä!</span><br />
-Kas, surma olkoon, minust' eikö se jo &mdash;<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Seis! Älä!</span><br />
+Kas, surma olkoon, minust' eikö se jo &mdash;<br />
 Ken on sen tehnyt? &mdash; Veli, katsokaa,<br />
-Se eikö hengitä, ja lämmin veri<br />
-Sen suoniss' eikö virtaa?<br />
+Se eikö hengitä, ja lämmin veri<br />
+Sen suoniss' eikö virtaa?<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Taitoteos!</span><br />
-Sen huulillahan elo lämmin läikkyy.<br />
+Sen huulillahan elo lämmin läikkyy.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-Ja silmäin loistossa on välähdystä.<br />
-Noin voiko taide eksyttää?<br />
+Ja silmäin loistossa on välähdystä.<br />
+Noin voiko taide eksyttää?<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 13.5em;">Sen peitän;</span><br />
-Kuningas on jo suunniltaan; hän vihdoin<br />
-Sen luulee elävän.<br />
+<span style="margin-left: 13.5em;">Sen peitän;</span><br />
+Kuningas on jo suunniltaan; hän vihdoin<br />
+Sen luulee elävän.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 9.5em;">Paulina, näin</span><br />
+<span style="margin-left: 9.5em;">Paulina, näin</span><br />
 Mun kaksikymment' anna vuotta luulla.<br />
-Ei kaiken mailman äly voita tätä<br />
-Hulluuden suloisuutta. Älä peitä.<br />
+Ei kaiken mailman äly voita tätä<br />
+Hulluuden suloisuutta. Älä peitä.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Mua surettaa, ett' teitä näin ma kiusaan;<br />
-Kiduttaa voisin vieläkin.<br />
+Mua surettaa, ett' teitä näin ma kiusaan;<br />
+Kiduttaa voisin vieläkin.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 13em;">Oi, tee se;</span><br />
 Kidutus tuo on maultaan niin maire<br />
-Kuin makein lemmen juoma. &mdash; Yhä tuntuu<br />
+Kuin makein lemmen juoma. &mdash; Yhä tuntuu<br />
 Kuin henki tuosta huokuis. Hieno taltta,<br />
-Kun kiveen veistää hengen! Ilkuttenko,<br />
-Jos häntä suutelen?<br />
+Kun kiveen veistää hengen! Ilkuttenko,<br />
+Jos häntä suutelen?<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-<span style="margin-left: 10em;">Ei, herran tähden;</span><br />
-Huulillaan kostea on puna vielä;<br />
-Sen tärväis suutelu, ja maaliin itse<br />
-Te tulisitte. Peitänkö ma kuvan?<br />
+<span style="margin-left: 10em;">Ei, herran tähden;</span><br />
+Huulillaan kostea on puna vielä;<br />
+Sen tärväis suutelu, ja maaliin itse<br />
+Te tulisitte. Peitänkö ma kuvan?<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 Ei vuoteen kahteenkymmeneen.<br />
 <br />
 PERDITA.<br />
 <span style="margin-left: 14.5em;">Sen ajan</span><br />
-Minäkin tässä katselisin tuota.<br />
+Minäkin tässä katselisin tuota.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Nyt joko huone jättäkäätte, taikka<br />
-Varokaa vielä suurempata kummaa.<br />
-Jos voitte sietää sen, niin laitan, että<br />
-Tuo kuva liikkuu, astuu päin ja teitä<br />
-Kätehen tarttuu; mutta silloin luullaan &mdash;<br />
-Min kiellän minä &mdash; että paholaisen<br />
+Nyt joko huone jättäkäätte, taikka<br />
+Varokaa vielä suurempata kummaa.<br />
+Jos voitte sietää sen, niin laitan, että<br />
+Tuo kuva liikkuu, astuu päin ja teitä<br />
+Kätehen tarttuu; mutta silloin luullaan &mdash;<br />
+Min kiellän minä &mdash; että paholaisen<br />
 Liitossa olen.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-<span style="margin-left: 7.5em;">Anna hänen tehdä</span><br />
-Jos mitä, tyynnä katson; puhua<br />
-Jos mitä, tyynnä kuulen; yhtä helppo<br />
-On antaa hänen puhua kuin käydä.<br />
+<span style="margin-left: 7.5em;">Anna hänen tehdä</span><br />
+Jos mitä, tyynnä katson; puhua<br />
+Jos mitä, tyynnä kuulen; yhtä helppo<br />
+On antaa hänen puhua kuin käydä.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 Mut siihen vaaditahan valpas usko. &mdash;<br />
-Nyt hiljaa, kaikki; se, ken luulee, että<br />
-Tää luvatont' on taikaa, poistukoon.<br />
+Nyt hiljaa, kaikki; se, ken luulee, että<br />
+Tää luvatont' on taikaa, poistukoon.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
-No, jatka; täält' ei kukaan liikahdakaan.<br />
+No, jatka; täält' ei kukaan liikahdakaan.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
-Herätä hänet, soitto! &mdash;<br />
+Herätä hänet, soitto! &mdash;<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Soitantoa.)</span><br />
 <span style="margin-left: 12.5em;">Nyt on aika;</span><br />
-Nyt heitä kivetykses; astu alas;<br />
-Näkijät kaikki hämmästykseen saata.<br />
-Ma hautas umpeen luon; no, tule, riennä;<br />
-Tuonelle jätä jäykkyytes, sun sieltä<br />
-Elämän ilo pelasti. &mdash; Te näette.<br />
-Hän liikkuu.<br />
+Nyt heitä kivetykses; astu alas;<br />
+Näkijät kaikki hämmästykseen saata.<br />
+Ma hautas umpeen luon; no, tule, riennä;<br />
+Tuonelle jätä jäykkyytes, sun sieltä<br />
+Elämän ilo pelasti. &mdash; Te näette.<br />
+Hän liikkuu.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hermione astuu alas jalustalta.)</span><br />
-<span style="margin-left: 6.5em;">Älkää peljästykö: tämä</span><br />
-On yhtä hurskasta, kuin taikanikin<br />
-On luvallista. Pois hänt' älkää syöskö,<br />
-Ennenkuin taas hän kuolee; muuten hänet<br />
-Tapatte kahdesti. No, kättä hälle!<br />
-Kositte häntä, kun hän oli nuori.<br />
-Nyt vanhana hän kosii.<br />
-<br />
-LEONTES (syleillen häntä).<br />
-<span style="margin-left: 11.5em;">Hän on lämmin!</span><br />
-Jos taikaa tää, se yht' on luvallista<br />
-Kuin syöntikin.<br />
+<span style="margin-left: 6.5em;">Älkää peljästykö: tämä</span><br />
+On yhtä hurskasta, kuin taikanikin<br />
+On luvallista. Pois hänt' älkää syöskö,<br />
+Ennenkuin taas hän kuolee; muuten hänet<br />
+Tapatte kahdesti. No, kättä hälle!<br />
+Kositte häntä, kun hän oli nuori.<br />
+Nyt vanhana hän kosii.<br />
+<br />
+LEONTES (syleillen häntä).<br />
+<span style="margin-left: 11.5em;">Hän on lämmin!</span><br />
+Jos taikaa tää, se yht' on luvallista<br />
+Kuin syöntikin.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
-<span style="margin-left: 8em;">Hän miestään syleilee.</span><br />
+<span style="margin-left: 8em;">Hän miestään syleilee.</span><br />
 <br />
 CAMILLO.<br />
-Kapuvi kaulaan. Elossa jos on hän,<br />
-Niin puhukoon hän myös.<br />
+Kapuvi kaulaan. Elossa jos on hän,<br />
+Niin puhukoon hän myös.<br />
 <br />
 POLYXENES.<br />
 <span style="margin-left: 12em;">Niin, ilmi tuokoon,</span><br />
-Miss' elänyt hän on ja miten päässyt<br />
+Miss' elänyt hän on ja miten päässyt<br />
 On kuolon kourista.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 10em;">Jos kerrottaisi,</span><br />
-Ett' elää hän, niin sitä nauraisitte<br />
-Kuin vanhaa tarinaa; mut nyt sen näette,<br />
-Vaikk' ei hän vielä puhu. Malttakaa. &mdash;<br />
-Välittäjäksi, neiti! Polvistukaa<br />
-Ja siunaust' äidiltänne anokaa. &mdash;<br />
-Huomatkaa, rouva: Perdita on löytty.<br />
+Ett' elää hän, niin sitä nauraisitte<br />
+Kuin vanhaa tarinaa; mut nyt sen näette,<br />
+Vaikk' ei hän vielä puhu. Malttakaa. &mdash;<br />
+Välittäjäksi, neiti! Polvistukaa<br />
+Ja siunaust' äidiltänne anokaa. &mdash;<br />
+Huomatkaa, rouva: Perdita on löytty.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Perdita polvistuu Hermionen eteen.)</span><br />
 <br />
 HERMIONE.<br />
 Jumalat, alas meihin katsokaa,<br />
-Ja armon pyhät maljat vuodattakaa<br />
-Mun tyttäreni päähän! &mdash; Kerro, lapsi.<br />
-Mitenkä pelastuit? Miss' olet ollut?<br />
-Kuink' isäs hoviin löysit? Tiedä, että,<br />
+Ja armon pyhät maljat vuodattakaa<br />
+Mun tyttäreni päähän! &mdash; Kerro, lapsi.<br />
+Mitenkä pelastuit? Miss' olet ollut?<br />
+Kuink' isäs hoviin löysit? Tiedä, että,<br />
 Kun kertoi Paulina, ett' oraakeli<br />
-Sun elämisestäsi toiveit' antoi,<br />
-Sua odottelin täällä.<br />
+Sun elämisestäsi toiveit' antoi,<br />
+Sua odottelin täällä.<br />
 <br />
 PAULINA.<br />
 <span style="margin-left: 11em;">Tuosta toiste;</span><br />
-Ilonne muuten häiriintyy, kun muutkin<br />
-Kysellä tahtoisivat. &mdash; Yhteen menkää<br />
+Ilonne muuten häiriintyy, kun muutkin<br />
+Kysellä tahtoisivat. &mdash; Yhteen menkää<br />
 Te, miekot voiton saajat. Hurmauksenne<br />
-Levitköön kaikkiin. Minä, vanha kyyhky,<br />
-Oksalle lennän kuivalle, ja siinä<br />
+Levitköön kaikkiin. Minä, vanha kyyhky,<br />
+Oksalle lennän kuivalle, ja siinä<br />
 Eloni loppuun itken puolisota<br />
 Ijaksi kadonnutta.<br />
 <br />
 LEONTES.<br />
 <span style="margin-left: 9.5em;">Ei, Paulina;</span><br />
 Sa minult' olet miehen saapa, niinkuin<br />
-Sinulta minä vaimon sain; niin oli<br />
-Valalla sovittu. Sin' olet löynnyt<br />
-Mun omani, vaan kuinka, sit' en tiedä;<br />
-Näin hänet kuollehena, niinkuin luulin,<br />
+Sinulta minä vaimon sain; niin oli<br />
+Valalla sovittu. Sin' olet löynnyt<br />
+Mun omani, vaan kuinka, sit' en tiedä;<br />
+Näin hänet kuollehena, niinkuin luulin,<br />
 Ja monet rukoukset suotta luin<br />
-Ma hänen haudallansa. Kaukaa en<br />
+Ma hänen haudallansa. Kaukaa en<br />
 Sinulle etsi kelpo puolisota &mdash;<br />
-Ma tunnen hänen mielensä &mdash; Camillo,<br />
-Tuo ota käsi; kunnias ja kuntos<br />
-On täysin taattu, ja sen vahvistamme<br />
-Me, kaksi kuningasta. &mdash; Lähtekäämme.<br />
+Ma tunnen hänen mielensä &mdash; Camillo,<br />
+Tuo ota käsi; kunnias ja kuntos<br />
+On täysin taattu, ja sen vahvistamme<br />
+Me, kaksi kuningasta. &mdash; Lähtekäämme.<br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Hermionelle.)</span><br />
-Kuin? &mdash; Katso veljeämme! &mdash; Anteeks suokaa,<br />
-Ett' epäluuloin pyhät katsehenne<br />
-Ma myrkytin! &mdash; Kas, tuossa vävysi,<br />
+Kuin? &mdash; Katso veljeämme! &mdash; Anteeks suokaa,<br />
+Ett' epäluuloin pyhät katsehenne<br />
+Ma myrkytin! &mdash; Kas, tuossa vävysi,<br />
 Kuninkaan poika, joka taivaan tahdost'<br />
-On tyttäresi ylkämies. &mdash; Paulina,<br />
-Vie meidät jonnekin, miss' ystävyksin<br />
-Kysellä saamme, kertoilla, mit' osaa<br />
-On kukin näytellyt sen pitkän ajan,<br />
-Mink' eross' olimme. Niin, rientäkäämme.<br />
+On tyttäresi ylkämies. &mdash; Paulina,<br />
+Vie meidät jonnekin, miss' ystävyksin<br />
+Kysellä saamme, kertoilla, mit' osaa<br />
+On kukin näytellyt sen pitkän ajan,<br />
+Mink' eross' olimme. Niin, rientäkäämme.<br />
 <br />
 <span style="margin-left: 2em;">(Poistuvat.)</span><br />
 </p>
 
-
-
-
-
-
-
-
-
-<pre>
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Talvinen tarina, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TALVINEN TARINA ***
-
-***** This file should be named 44840-h.htm or 44840-h.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/4/4/8/4/44840/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License available with this file or online at
-  www.gutenberg.org/license.
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation information page at www.gutenberg.org
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
-North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
-contact links and up to date contact information can be found at the
-Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
-
-
-</pre>
-
+<div>*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 44840 ***</div>
 </body>
 </html>