Add files from ibiblio as of 2025-03-03 18:06:36HEADmain

1 files changed, 0 insertions, 5423 deletions

diff --git a/44825-8.txt b/44825-8.txt
deleted file mode 100644
index 70cea0b..0000000
--- a/44825-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,5423 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Verta verrasta, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-
-Title: Verta verrasta
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: February 4, 2014 [EBook #44825]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VERTA VERRASTA ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-VERTA VERRASTA
-
-Kirj.
-
-William Shakespeare
-
-
-Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1911.
-
-
-
-Näytelmän henkilöt:
-
-VINCENTIO, Wienin herttua.
-ANGELO, sijaishallitsija herttuan poissa ollessa.
-ESCALUS, vanha hallitusneuvos, Angelon apulainen.
-CLAUDIO, nuori aatelismies.
-LUCIO, mässäri.
-Kaksi nuorta aatelismiestä.
-VARRIUS, aatelismies herttuan palveluksessa.
-Vanginvartija.
-TUOMAS,  |  munkki.
-PIETARI, |
-KYYNÄRPÄÄ, tyhmä oikeudenpalvelija.
-VAHLA, hupsu nuorimies,
-POMPEJUS, viinuri rouva Liikasen liikkeessä.
-HIRMULAINEN, pyöveli.
-BERNARDINO, murhamies.
-ISABELLA, Claudion sisar.
-MARIANA, Angelon morsian.
-JULIA, Claudion lemmitty.
-FRANSISCA, nunna.
-Rouva LIIKANEN, parittaja-nainen.
-Hovikoita, vartijoita, oikeudenpalvelijoita ja seuralaisia.
-
-Tapahtumapaikkana Wien.
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Huone herttuan hovilinnassa.
-
-    (Herttua, Escalus, hoviherroja ja seuralaisia.)
-
-HERTTUA.
-Escalus!
-
-ESCALUS.
-Ylevä herttua!
-
-HERTTUA.
-Ois kielen pieksemistä tässä teille
-Selittää hallituksen tehtävät,
-Kun älyän, ett' oma tietonne
-Ulottuu laajemmalle kuin ne neuvot,
-Joit' antaa minä voin. Siis muut' ei tarvis
-Kuin liittää valta kykyynne ja panna
-Molemmat toimimaan. Te kansan luonteen,
-Kaupungin lait ja oikeudenkäytön
-Niin tunnette, ett' en nyt tiedä toista,
-Joll' oisi näissä kokemus ja taito
-Niin suur' kuin teillä. Tuossa valtuutenne;
-Pitäkää siitä kiinni. -- Kutsu tänne,
-Tykömme, sanon, pyydä Angelo.
-    (Palvelija menee.)
-Kuink', arvelette, paikkamme hän täyttää?
-Erikois-suosiosta, nähkääs, hänet
-Me valitsimme sijaiseksemme,
-Hänelle hirmumme ja armomme
-Ja vallan aseet luovuttaen kaikki,
-Jotk' itsellämme on. Mit' arvelette?
-
-ESCALUS.
-Jos kukaan täällä Wieniss' ansaitsee
-Niin suurta arvoa ja suosiota,
-Niin varmaan Angelo.
-
-HERTTUA.
-                     Hän tuossa tulee.
-
-    (Angelo tulee.)
-
-ANGELO.
-Ain' alamaisna teidän armollenne
-Vain varron käskyjänne.
-
-HERTTUA.
-                        Angelo,
-On elämäsi niinkuin avoin kirja,
-Joss' olentosi piirteet selvinä
-On tutkijalle. Sinä ja sun lahjas
-Ei omas ole niin, ett' ois sun lupa
-Niit' itsees kuluttaa tai itses niihin.
-Jumalat meitä käyttelevät niin kuin
-Me soihtujamme: itseänsä varten
-Ne eivät loista. Jos ei hyveemme
-Meit' ulommaksi tehoo, niin ois paras
-Sit' olla vailla. Jalot henget luotu
-On toimiin jaloihin; ei luonto lainaks
-Suo hiukan hiukkaistakaan rikkaudestaan,
-Jost' ei se talontarkka jumalatar
-Niin korkoa kuin kiitostakin vaadi
-Velalliseltaan. Vaan miks tässä neuvon
-Ma miestä, joka mua vois neuvoa?
-Tuoss' Angelo!
-    (Antaa hänelle valtakirjan.)
-               Siis poissa ollessamme
-Täysvaltainen sa olet sijaisemme;
-Sun sydämmes ja kieles armahduksen
-Ja kuolon määrää. Vanha Escalus,
-Vaikk' ensin kutsuttu, jää toiseen sijaan.
-Tuoss' ota valtuutesi!
-
-ANGELO.
-                       Ruhtinaani,
-Metalliani ensin koetelkaa,
-Ennenkuin siihen leimaatte noin jalon
-Ja ylvän kuvan.
-
-HERTTUA.
-                Estelyit' ei enää!
-Pätevän, kypsän harkintamme jälkeen
-Sun valitsimme: arvos ota vastaan!
-Niin kiire meill' on lähtö, että täytyy
-Mont' asiata tärkeääkin jättää
-Nyt päättämättä. Sulle kirjoitamme,
-Kun tilaisuus ja aika sitä vaatii,
-Miten on laitamme, ja tiedustamme,
-Kuink' asiat on täällä. Hyvästi!
-Virassa menestystä teille toivon
-Ja onnea.
-
-ANGELO.
-          Kai meidän sallitte
-Vähäisen matkaa tielle saattaa teitä.
-
-HERTTUA.
-Ei sitä kiire myönnä. Epäröidä
-Ei teidän tule, kautta kunniani!
-On teillä sama valta, mikä mulla,
-Lakia koventaa tai keventää,
-Mitenkä parhaaks näette. Tuohon käteen!
-Salassa lähden; kansaa rakastan,
-Mut kaikkein nähtäväks en tahdo tulla.
-He hyvää tahtovat, mut mulle mieleen
-Ei riemuremut nuo ja hurraa-huudot.
-Ken moista rakastaa, ei minust' ole
-Älykäs oikein. Hyväst' uudelleen!
-
-ANGELO.
-Teit' auttakohon taivas hankkeissanne!
-
-ESCALUS.
-Ja onnekkaasti kotiin ohjatkoon!
-
-HERTTUA.
-Suur' kiitos! Jääkää hyvästi!
-
-    (Menee.)
-
-ESCALUS.
-Suvaitkaa, hyvä herra, minun haastaa
-Vapaasti kanssanne; ois tärkeää
-Mun saada tarkkaan tietää ammattini.
-On valta mulla, vaan sen laatu, laajuus
-On mulle tuntematon.
-
-ANGELO.
-                     Sama laita
-On myöskin minun. Yhdess' astukaamme,
-Niin ehkä pian selvään pääsemme
-Täss' asiassa.
-
-ESCALUS.
-               Niinkuin suvaitsette.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Katu.
-
-    (Lucio ja kaksi aatelismiestä tulee.)
-
-LUCIO.
-Jos herttua ja ne toiset herttuat eivät sovi Unkarin kuninkaan kanssa,
-no niin, silloin kaikki herttuat hyökkäävät kuninkaan kimppuun.
-
-1 AATELISMIES.
-Taivas meille rauhansa suokoon, mut ei Unkarin kuninkaan rauhaa!
-
-2 AATELISMIES.
-Aamen!
-
-LUCIO.
-Sinä sanot aamen, niinkuin se tekopyhä merimies, joka meni merille
-kymmenet käskyt mukanaan mutta raapi taulusta pois yhden.
-
-2 AATELISMIES.
-"Sinun ei pidä varastaako?"
-
-LUCIO.
-Niin, sen hän raapusti pois.
-
-1 AATELISMIES.
-No, mutta sehän olikin käsky, joka käski kapteenin ja koko hänen
-joukkonsa jättämään ammattinsa: olivathan he merille lähteneet
-varastamaan. Ei ole yhtäkään soturia meidän joukossamme, joka
-pöytäsiunauksessa ei mielellään soisi rukoiltavan rauhaa.
-
-2 AATELISMIES.
-En ole ikänä kuullut kenenkään soturin sitä paheksuvan.
-
-LUCIO.
-Sen kyllä uskon! Sillä luulenpa, ettet ole koskaan ollut mukana
-pöytärukouksissa.
-
-2 AATELISMIES.
-En vaan! Senkin seitsemän kertaa.
-
-1 AATELISMIES.
-Kävikö se oikein runomitalla?
-
-LUCIO.
-Siinä oli kaikki mitat ja kaikki kielet.
-
-1 AATELISMIES.
-Ja ehkä kaikki uskotkin.
-
-LUCIO.
-Niin, miksi ei? Rukous on rukous, huolimatta kaikista oppiriidoista,
-niin kuin esimerkiksi sinä olet turkaisen tulimmainen lurjus,
-huolimatta kaikista rukouksistasi.
-
-1 AATELISMIES.
-No niin, siinä olemme luullakseni yhtä karvaa.
-
-LUCIO.
-Sen myönnän; sinä olet vain vähän nukkavieru.
-
-1 AATELISMIES.
-Ja sinä olet sitä hienoa sorttia, jonka nukka on kolmasti kerittyä,
-tiedä se. Ennemmin olen minä karkeakarvaista Englannin sarkaa kuin
-mokomaa, Ranskan tapaan kerittyä, nukkasamettia. Tuntuuko pisto?
-
-LUCIO.
-Itse sen tuntenet; ja, puheestasi päättäen, se hyvinkin kirveltää.
-Tiedän nyt, tämän tunnustuksesi jälkeen, juoda terveydeksesi, mutta
-ikäpäivinäni minä en juo samasta kupista kuin sinä.
-
-1 AATELISMIES.
-Olen siis hypännyt hulluun kirnuun, niinkö luulet?
-
-2 AATELISMIES.
-Niin olet, joko sitten tahraannuit tai pelastuit.
-
-LUCIO.
-Kas, kas, tuossa tulee rouva Lemmes!
-
-1 AATELISMIES.
-Minä olen hänen kattonsa alla saanut vammoja, joista on tullut lovi --
-
-2 AATELISMIES.
-Mihin, sano?
-
-LUCIO.
-Arvaa!
-
-2 AATELISMIES.
-Kukkaroon, tietenkin.
-
-1 AATELISMIES.
-Vieläpä muutakin.
-
-LUCIO.
-Kalju pää.
-
-1 AATELISMIES.
-Aina sinä minuun niitä tautejasi kuvittelet mutta erehdyt suuresti:
-minussa terveys oikein kumisee.
-
-LUCIO.
-Niin kyllä, niinkuin hontto kumisee; sinun luusi ovat hontot;
-jumalattomuus on sinussa herkutellut.
-
-    (Parittaja-akka tulee.)
-
-1 AATELISMIES.
-No, mitä kuuluu? Kummassako lonkassa on pahin vaiva?
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Hyvin kaikki! Vastikään tuolla vangittiin ja vietiin tyrmään mies, joka
-oli enemmän väärtti kuin viisituhatta teidän kaltaista.
-
-2 AATELISMIES.
-Kuka se?
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Claudio, tiedän mä, signor Claudio.
-
-1 AATELISMIES.
-Claudio, vangittu! Ei, niin ei ole.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Mutta minä tiedän, että niin on; näin, kun hänet vangittiin, näin, kun
-häntä kuljetettiin; ja, mikä vielä pahempi, häneltä viedään pää.
-
-LUCIO.
-Mutta, kaiken hulluttelumme jälkeen, tämä ei ole mikään hauska asia.
-Oletko varma siitä?
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Liiankin varma; ja se tuli siitä, että hän teki neiti Julialle lapsen.
-
-LUCIO.
-Uskokaa minua, se ei ole mahdotonta; hän lupasi yhtyä minuun pari
-tuntia sitten, ja hän on aina tarkalleen pitänyt sanansa.
-
-2 AATELISMIES.
-Sitä paitse tämä pitää jotenkin yhtä äskeisen puheenaineemme kanssa.
-
-1 AATELISMIES.
-Mutta ennen kaikkea julistuksen kanssa.
-
-LUCIO.
-Tulkaa, mennään tiedustelemaan, miten on asian laita.
-
-    (Lucio ja aatelismiehet menevät.)
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Näin minä menetän kaikki luottilaani: minkä vie sota, minkä tauti,
-minkä hirsipuu, minkä köyhyys. (Pompejus tulee.) No, mitä uutta tiedät?
-
-POMPEJUS.
-Se mies on nyt teljetty tyrmään.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Vai niin; mitä hän on tehnyt?
-
-POMPEJUS.
-Lapsen.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Tarkoitan, mitä on rikkonut?
-
-POMPEJUS.
-Kalastanut muiden kalavesillä.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Mitä, onko joku tyttö saanut lapsen hänen kanssaan?
-
-POMPEJUS.
-Ei, naikko on saanut hänen kanssaan tytön. Mitä, ettekö ole kuullut
-julistusta?
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Mitä julistusta?
-
-POMPEJUS.
-Kaikki julkiset talot Wienin laitakaupungeissa ovat revittävät maahan.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Ja miten käy keskikaupungin talojen?
-
-POMPEJUS.
-Ne jätetään siemeneksi; nekin olisivat menneet samaa tietä, mutta muuan
-viisas porvari puhui niiden puolesta.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Revitäänkö siis kaikki laitakaupunkien ilohuoneet?
-
-POMPEJUS.
-Revitään, perustuksiaan myöten.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Mutta siitähän tulee oikein perustuslain muutos. Kuinka silloin minun
-käy?
-
-POMPEJUS.
-Olkaa te huoletta: hyvillä asianajajilla on aina luottilaita. Vaikka
-muutattekin paikkaa, ei teidän siltä tarvis muuttaa ammattia; minä jään
-teille yhä tappimieheksi. Rohkeutta vain! Teitä kyllä tullaan
-armahtamaan. Te olette virassa silmänne melkein kuluttanut, teitä ei
-niin tarkalla silmällä pidetä.
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Niin, mitä nyt tehdä, Tuomas Tappimies? Lähtekäämme täältä.
-
-POMPEJUS.
-Tuossa tulee signor Claudio, jota kruununmies taluttaa vankityrmään; ja
-tuossahan se on neiti Juliakin.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Sama paikka.
-
-    (Vanginvartija, Claudio, Julia ja oikeudenpalvelijoita tulee.)
-
-CLAUDIO.
-Mies, miksi näin mua näytät maailmalle?
-Vie tyrmään, johon olen määrätty.
-
-VANGINVARTIJA.
-En tätä pahan pahuudella tee,
-Mut niin on käskenyt lord Angelo.
-
-CLAUDIO.
-Näin hallitus, tuo puolijumala,
-Rikokset sovituttaa painon mukaan;
-"Armahtaa ketä tahtoo", sanoo sana,
-"Ja kenen tahtoo, sen hän paaduttaa."
-
-    (Lucio ja ne kaksi aatelismiestä tulevat.)
-
-LUCIO.
-Mut, Claudio, mikä syynä tähän pakkoon?
-
-CLAUDIO.
-Se liika vapaus, Lucio, se vapaus!
-Ylellisyyttä seuraa kova paasto,
-Ja vapaus, ylenmäärin käytettynä,
-Pakoksi muuttuu. Luontoamme ajaa,
-Kuin hiirtä, jok' on niellyt myrkkyä,
-Janoinen synti, jok' on kuolemaksi.
-
-LUCIO.
-Jos minä voisin vankityrmässä noin viisaasti puhua, niin haettaisin
-tänne muutamia velkojiani. Ja kuitenkin, totta puhuen, on vapauden
-hullutus minulle rakkaampi kuin vankeuden siveys. -- Mikä on rikoksesi,
-Claudio?
-
-CLAUDIO.
-Jos sanon sen, teen uuden rikoksen.
-
-LUCIO.
-Ei murha lie?
-
-CLAUDIO.
-              Ei.
-
-LUCIO.
-                  Haureus?
-
-CLAUDIO.
-                           Sano siksi.
-
-VANGINVARTIJA.
-Pois, herra! Nyt on teidän mentävä.
-
-CLAUDIO.
-Vain sana. -- Lucio hyvä, pari sanaa!
-
-    (Vie hänet syrjään.)
-
-LUCIO.
-Satakin vaikka, jos ne vain sua auttaa.
-Mut noinko haureutta rangaistaan?
-
-CLAUDIO.
-Näin laita on: ma tosikihloissa
-Anastin Julian vuoteen; hänet tunnet;
-Hän täys on vaimoni, ei muuta vailla
-Kuin että säännön mukaisesti teemme
-Sen julkiseksi; tekemättä jäi se,
-Kun myötäjäiset menetetty ois,
-Jotk' yhä sukulaisten kirstuss' ovat.
-Välimme näiltä peitimme, siks kunnes
-Heit' aika taivuttais. Mut, paha kyllä,
-Tuon hellän suhteen salaisuus nyt suurill'
-On kirjaimilla Juliaan painettu.
-
-LUCIO.
-Siis raskas on?
-
-CLAUDIO.
-                On, kovaks onneksi!
-Ja nyt tuo herttuan uusi sijainen --
-Se uutuudenko väikkeen vika lie,
-Vai valtiota ratsunako pitää
-Vain ylivaltiaalle, joka, tuskin
-Satulaan päästyään, jo kannust' iskee
-Sen merkiksi, ett' osaa hallita;
-Vai virkaanko se kuuluu ankaruus
-Vai hänen yleväänkö persoonaansa,
-Sit' en ma tiedä -- vaan tää uusi herra
-Kaikk' eloon saattaa vanhat rikoslait,
-Jotk' yhdeksättätoista vuotta seinäll'
-On käyttämättöminä riippuneet
-Kuin aseet ruosteiset; ja maineen vuoks
-Nuo uniset ja unhottuneet säännöt
-Nyt minuun usuttaa: -- niin, maineen vuoksi.
-
-LUCIO.
-Niin maarinkin; ja pääsi istuu nyt niin höllästi harteillasi, että
-rakastunut maitotyttökin voisi sen huokaista pois. Laita sana
-herttualle ja vetoa häneen.
-
-CLAUDIO.
-Sen olen tehnytkin, vaan hänt' ei löydy.
-Tee, Lucio, mulle tämä hyvä työ:
-Tänäpä luostariin käy sisareni
-Koetus-aikaans' siellä alkamaan.
-Hänelle kerro, missä vaarass' olen,
-Ja pyydä, että puolestani koittaa
-Lepyttää julmaa vallanhoitajaa.
-Tykönsä itse menköön; hänestä
-Ma paljon toivon; hänen nuoruutensa
-Suloista puhuu, vaikka mykkää kieltä,
-Mi tehoo miehiin; lisäks häll' on lahja
-Älyllä sovitella sanojaan,
-Ja helposti hän mielet taivuttaa.
-
-LUCIO.
-Suokoon Jumala, että hän sen voisi, niin hyvin lohdutukseksi niille,
-jotka ovat samassa tilassa ja muuten joutuisivat ankaraan tilintekoon,
-kuin sinun henkesikin pelastukseksi; sillä kovin minua surettaisi, jos
-sen noin narrin tavalla menettäisit joutavan noppapelin takia. Menen
-häntä puhuttelemaan.
-
-CLAUDIO.
-Kiitos, hyvä ystäväni Lucio!
-
-LUCIO.
-Kahden tunnin kuluessa, --
-
-CLAUDIO.
-No, nyt vartija, nyt mennään.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
-    Luostari.
-
-    (Herttua ja munkki Tuomas tulevat.)
-
-
-HERTTUA.
-Ei, pyhä isä, pois se ajatus!
-Ei lemmen heikko nuoli miehen vahvaa
-Voi rintaa lävistää. Kun salasuojaa
-Halusin teiltä, oli aikeeni
-Vakaampi, kypsempi kuin nuoren hurjan
-Halut ja pyyteet.
-
-TUOMAS.
-                  Saanko tietää sen?
-
-HERTTUA.
-Paremmin, isä, tiedätte kuin kukaan,
-Ett' yksinäisyytt' aina rakastin
-Ja turhaks katsoin suuret seurat, joissa
-Elämöi nuoruus, korska, tyhjä loisto
-Ma täyden valtani ja arvoni
-Lord Angelolle olen luovuttanut,
-Joll' ankarat ja siveät on tavat.
-Hän luulee minun Puolaan matkustaneen,
-Jonk' olen luulon levittänyt kansaan
-Ja jota uskotaan. No, hurskas isä,
-Kysytte varmaan, miksi tämän teen?
-
-TUOMAS.
-Halusta kysyn, armollinen herra.
-
-HERTTUA.
-Meill' ankarat on lait ja kovat säännöt --
-Vikurit turpavöitä kaipaavat --
-Mut neljätoist' on vuotta levänneet ne
-Kuin luolassansa vanha jalopeura,
-Jok' uupui ryöstöön. Niinkuin heikot isät
-Uhaten koivuvitsaa kiertävät,
-Vain pannakseen sen lasten nähtäville
-Peloksi, vaan ei kuriks, joten vitsaa
-Ei kammota, vaan pilkataan; niin laitkin
-On kuolleet, niiden rangaistus jos kuolee,
-Ja riettaus vetää nenäst' oikeutta,
-Imettäjäänsä lapsi lyö, ja mennytt'
-On siivous.
-
-TUOMAS.
-            Mut teidän armon vallass'
-Ol' itse päästää laki kahleistaan.
-Enemmän pelkoa te nostaisitte
-Kuin Angelo.
-
-HERTTUA.
-             Niin, liian suurta ehkä.
-Ma erheen tein, kun päästin ohjakset;
-Siis julmuutt' oisi rangaista nyt siitä,
-Mink' itse käskin: -- käskyähän on se,
-Kun pahuudelle suodaan vapaa valta,
-Mut rankaisulle ei. Sen tähden, isä,
-Ma Angelolle jätin toimeni;
-Nimeni suojassa hän iskeköön;
-Pois itse pysyn taistosta, ja moitteet
-Näin vältän. Nähdäkseni hallintaansa
-Nyt munkistonne jäsenenä tahdon
-Niin prinssiä kuin kansaa puhutella.
-Siis kaapu mulle tuo ja mua neuvo,
-Ett' osaan olla ulkoasulta
-Kuin tosi munkki. Lisäsyyt saat tietää,
-Kun joutilaampaa tilaisuutta saan;
-Nyt tämän vain: -- Lord Angelo on tarkka
-Ja visu maineestaan; hän tuskin myöntää.
-Ett' onkaan verta suonissaan ja ett' on
-Hänelle leipä rakkaampaa kuin kivi.
-Pian näemme, totuudenko sanoo pinta,
-Vai mielen muutosko on vallan hinta.
-
-                          (Menevät.)
-
-
-
-Viides kohtaus.
-
-    Naisluostari.
-
-    (Isabella ja Francisca tulevat.)
-
-ISABELLA.
-Sekö se teidän nunnain koko vapaus?
-
-FRANCISCA.
-Se eikö riitä?
-
-ISABELLA.
-               Kyllä. Tät' en kysy
-Siks, että enempää ma halaisin;
-Päin vastoin pitäis kovemp' olla pakko
-Sanct Claran nunnain siskokunnassa.
-
-LUCIO (ulkoa).
-Hoi! Rauha tälle paikalle!
-
-ISABELLA.
-                           Ken huutaa?
-
-FRANCISCA.
-On miehen ääni. Hyvä Isabella,
-Sa avaa hälle, kysy mitä tahtoo.
-Sa voit, ma en; sa viel' et valaa tehnyt;
-Sen tehnyt ei saa miehen kanssa haastaa
-Pait abbedissan läsnä ollessa;
-Jos haastaa, ei saa kasvojansa näyttää,
-Jos näyttää kasvonsa, ei haastaa saa.
-Hän taaskin huutaa; pyydän, vastaa hälle.
-
-    (Menee.)
-
-ISABELLA.
-Jumalan rauha! Ken se?
-
-    (Lucio tulee.)
-
-LUCIO.
-                       Terve, impi,
-Jos impi liette, niinkuin todistavat
-Nuo posken ruusut. Voitteko mua auttaa
-Ja saattaa minut Isabellan luo?
-Hän tässä luostariss' on kokelas
-Ja nuoren Claudio-raukan kaunis sisko.
-
-ISABELLA.
-Miks Claudio-raukan? Kysyä mun suokaa,
-Sit' enemmän, kun sanon, että itse
-Ma Isabella, hänen siskons', olen.
-
-LUCIO.
-Sulo kaunotar, tuon Claudion terveiset.
-Mut lyhykäisesti: hän tyrmäss' istuu.
-
-ISABELLA.
-Voi mua! Mistä syystä?
-
-LUCIO.
-                       Semmoisesta,
-Jost' -- ainakin, jos minä tuomar' oisin --
-Hän rangaistuksen saisi kiitoksissa:
-Hän laittoi ystävälleen pikkuiset.
-
-ISABELLA.
-Mua älkää uskotelko.
-
-LUCIO.
-                     Se on totta.
-En tahtois -- vaikka helmasyntini
-On naista naurattaa ja haastaa toista,
-Toist' aatella -- näin tehdä kaikkiin nähden.
-Olette maasta yletty ja pyhä
-Ja kieltäymyksen kirkastama henki;
-Vakaasti tulee teidän kanssa haastaa
-Kuin pyhimyksen kanssa ainakin.
-
-ISABELLA.
-Pyhyyden herjaust' on moinen pilkka.
-
-LUCIO.
-Ei suinkaan. Suorin sanoin näin on laita:
-Syleilyyn yhtyi veljenne ja tyttö;
-Ravinto ruumiin täyttää; heiteen aika
-Se vakoon kuivaan siittää siemenestä
-Satoisan viljan; niin myös tytön kasvu
-Todistaa kylvömiehen uurastusta.
-
-ISABELLA.
-Kenenkä tytön? Serkku Julianko?
-
-LUCIO.
-Hän serkkunneko?
-
-ISABELLA.
-                 Valikoinnan kautta,
-Niinkuin on tyttöin tapa rakkaudesta
-Nimiä vaihtaa suotta.
-
-LUCIO.
-                      Hän se on.
-
-ISABELLA.
-No, naikoon hänet!
-
-LUCIO.
-                   Siinäpä se mutka.
-Täält' oudosti on herttua poistunut,
-Mont' ylimystä, minua ja muita,
-Petellen viran toiveilla; ne, joilla
-On valtajuonet tiedossa, ne väittää,
-Ett' aivan toista häll' on mielessä
-Kuin kielellä. Ja hänen sijallaan
-Rajattomalla valtuudella pitää
-Nyt valtaa Angelo, -- mies, jonka veri
-On lumivettä; jolle vierast' on
-Kaikk' aistin himartavat kutkutukset,
-Ja joka luonnon kiihkaa tylsyttää
-Vain hengentyöllä, paastoll', opinnoilla.
-Hän -- peloittaakseen pois nuo irstaat tavat,
-Jotk' ovat kauan kierrelleet lain uhkaa
-Kuin hiiret leijonaa -- nyt keksii säännön,
-Jonk' ahtaan mielen mukaan Claudio henkens'
-On menettävä, heittää hänet tyrmään
-Ja muille varoitukseks tarkoin noutaa
-Lain ankaruutta. Kaikk' on toivo mennyt,
-Jos teill' ei voimaa kauniin rukouksin
-Hänt' armoon taivuttaa. Tää lyhyesti
-Se tehtävä, jonk' antoi Claudio mulle.
-
-ISABELLA.
-Hänt' aikoo hengiltäkö?
-
-LUCIO.
-                        Tuomio
-Jo langennut on; pyöveli jo, kuulin,
-On saanut käskyn hänet teloittaa.
-
-ISABELLA.
-Kuink' auttaa häntä minä raukka voin?
-
-LUCIO.
-Ois koittaa voimaanne.
-
-ISABELLA.
-                       Ah! voimaani!
-Epäilen --
-
-LUCIO.
-           Epäilys on petturi:
-Meilt' edun vie, jonk' usein voittaisimme,
-Jos tohtisimme koittaa. Angelolle
-Te näyttäkää ett' immet mitä pyytää,
-Sen miehet antavat kuin jumalat;
-He vain kun itkevät ja polvistuvat,
-Niin, mitä pyytävät, se täyttyy niin
-Kuin oisi se jo heidän omanansa.
-
-ISABELLA.
-Koetan mitä tehdä voin.
-
-LUCIO.
-                        Mut joutuin.
-
-ISABELLA.
-Ma heti menen. Kauempaa en viivy,
-Kuin että abbedissalle ma tiedon
-Asiast' annan. Nöyrät kiitokseni!
-Terveiset veljelleni! Ennen iltaa
-Hän toimistani varman tiedon saa.
-
-LUCIO.
-Hyvästi sanon.
-
-ISABELLA.
-               Jääkää Herran haltuun!
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Sali Angelon asunnossa.
-
-    (Angelo, Escalus, tuomari, vanginvartija,
-    oikeudenpalvelija ja seuralaisia.)
-
-ANGELO.
-Ei laki mikään kuvatus saa olla,
-Ei liikkumaton linnunpelko, joka,
-Kun siihen tottuvat, ei hirmuks tule,
-Vaan lepopuuksi.
-
-ESCALUS.
-                 Terää olkoon siltä;
-Parempi hiukan leikellä kuin kaataa
-Ja ruhjoa. Tuoll' ylimyksellä,
-Jonk' aion pelastaa, on jalo isä.
-Vain itseänne, armo, aatelkaa --
-Te, jonk' on siveys niin perin luja --
-Te ettekö, kun oma halu nousee,
-Jos aikaan sopisi ja paikkaan vain
-Ja veren kiihkeä jos kuohu teidät
-Ajaisi tekoon, johon tahto pyrkii,
-Niin, etteköpä tekin joskus eksyis
-Rikokseen, josta häntä tuomitsette,
-Lain kiroukseen itse joutuen?
-
-ANGELO.
-On toista tulla kiusaukseen, toista
-On langeta. Voi valamiehistössä,
-Jok' ihmisiltä hengen tuomitsee,
-Kahdestatoista olla yks tai kaksi
-Pahempaa varasta kuin tuomittava.
-Mik' ilmeist' on, sen oikeus rankaisee.
-Mitä se lakiin koskee, vaikka varas
-Varasta tuomitsee? On päivän selvää,
-Ett' otan maasta helmen, jonka löydän,
-Siks että näen sen; mitä min' en näe,
-Sen päälle astun enkä siitä piittaa.
-Tuon vika siit' ei vähene, jos mulla
-On ollut sama vika; sano ennen,
-Jos minä, tuomarina, eksyn noin,
-Ett' armotta ja tuomioni mukaan
-Mua rangaistakoon. Kuolla hänen tulee.
-
-ESCALUS.
-No, niinkuin teidän viisautenne tahtoo.
-
-ANGELO.
-Miss' on se vanginvartija?
-
-VANGINVARTIJA.
-                           Täss', armo.
-
-ANGELO.
-Mies, huomen-aamull' yhdeksältä Claudio
-On mestattava; hanki hälle pappi;
-Hän kuolemaansa valmistautukoon:
-Tää hänen vaelluksensa on loppu.
-
-    (Vanginvartija menee.)
-
-ESCALUS.
-Jumala, anna meille armos tunto!
-Syy toisen nostaa, toisen kaataa kunto.
-Yks syystä pääsee, vaikka konna lie,
-Yks ainut virhe toisen surmaan vie.
-
-    (Kyynärpää, Vahla, Pompejus ja oikeudenpalvelijoita tulee.)
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Kas niin, viekää pois nuo! Jos ne ovat kelpo väkeä yhteiskunnassa,
-joiden ainoa elämä on elämöidä yhteis-paikoissa, niin en tiedä minä,
-mitä laki ja oikeus on. Viekää pois nuo!
-
-ANGELO.
-Mitä, hyvä ystävä? Mikä on nimenne, ja mistä kysymys?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Teidän korkeutenne luvalla olen herttua-pahaisen konstaapeli, ja nimeni
-on Kyynärpää; olen vähän niinkuin lakimies minäkin; ja tässä tuon
-teidän korkea-arvoisuutenne eteen kaksi hyvänkurista tuttavaa.
-
-ANGELO.
-Hyvänkurista! Mitä? Aiot kai sanoa: pahankurista?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Teidän korkeutenne luvalla, en minä oikein tiedä, mitä ne ovat; mutta
-kelpo konnia ovat, se on viljainen vissi, eikä heissä ole rahtuakaan
-sitä vilpillisyyttä, jota tulisi olla oikealla kristityllä.
-
-ESCALUS.
-Hyvin sanottu! Sepä älykäs konstaapeli!
-
-ANGELO.
-Jatka; mitä he ovat miehiään? Kyynärpää on nimesi: miksi et vastaa,
-Kyynärpää?
-
-POMPEJUS.
-Hän ei voi, herra: hänen kyynärpäänsä on hajalla.
-
-ANGELO.
-Kuka te olette?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Hänkö? Tapinpitelijä, apuhankkija, joka palvelee huonoa naiseläjää,
-jonka talo, kuulen ma, on revitty laitakaupungilla; ja nyt hän pitää
-saunaa, joka, luulen ma, sekin on sangen pahamaineinen talo.
-
-ESCALUS.
-Mistä sen tiedät?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Vaimoni, jonka vakuutan taivaan ja teidän armonne edessä --
-
-ESCALUS.
-Mitä? Vaimosiko?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Niin, herra, joka, Jumalan kiitos, on kunniallinen vaimo. --
-
-ESCALUS.
-Ja siksikö hänet vakuutat?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Sanon, että vakuutan itseni niin hyvin kuin hänenkin siitä, että jos
-tuo talo ei ole parittajan talo, niin on sääli häntä, sillä se on
-sangen huono talo.
-
-ESCALUS.
-Mistä sinä, konstaapeli, sen tiedät?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-He, vaimoni kautta, lempo soikoon; sillä jos hän olisi ollut lihaan
-menevä nainen, niin olisi hän voinut tulla syypääksi raiskaukseen,
-haureuteen ja kaikenlaiseen muuhun ruokottomuuteen.
-
-ESCALUS.
-Tuonko naisen toimesta?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Niin, rouva Liikasen toimesta. Mutta hän sylkäisi tuota naista vasten
-naamaa, niin että se tiesi saaneensa.
-
-POMPEJUS.
-Teidän korkeutenne luvalla, se ei ole totta.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Näytä se toteen näiden kanaljain kuullen, sinä kunnian mies, näytä se
-toteen!
-
-ESCALUS (Angelolle.)
-Kuuletteko, kuinka hän sanoissaan sekaantuu?
-
-POMPEJUS.
-Nähkääs: hän tuli taloon, ja vahvana oli, ja himoitsi -- kaikella
-kunnioituksella sanoen -- keitettyjä väskynöitä.[1] Meillä oli niitä
-vain kaksi, teidän armonne, ja ne olivat sillä hetken prikulla
-hedelmälautasella, tuollaisella kolmen pennin lautasella; onhan teidän
-armonne sellaisia lautasia nähnyt; ne ei ole mitään porsliini-lautasia,
-mutta kuitenkin sangen hyviä lautasia.
-
-ESCALUS.
-Jatka, jatka; lautanen ei tässä mitään paina.
-
-POMPEJUS.
-Ei tosiaankaan, hyvä herra, ei neulan nuppiakaan; siinä olette aivan
-oikeassa. Mutta nyt itse pääponteen: niinkuin sanottu, rouva Kyynärpää
-oli, niinkuin sanottu, vahvana, ihan viimeisillään, ja halusi, niinkuin
-sanottu, väskynöitä, ja kun, niinkuin sanottu, näitä vain oli kaksi
-lautasella, sillä herra Vahla, tämä mies tässä, oli, niinkuin sanottu,
-syönyt ne muut ja, niinkuin sanottu, maksanut ne oikein rehellisesti;
--- sillä, niinkuin tiedätte, herra Vahla, en voinut antaa teille
-takaisin kolmea penniä.
-
-VAHLA.
-Ette, aivan oikein.
-
-POMPEJUS.
-Niin, näettekös vain! Te silloin paraikaa, jos koitatte muistella,
-särjitte mainittujen väskynöitten kiviä.
-
-VAHLA.
-Niin tein, aivan oikein.
-
-POMPEJUS.
-Niin, näettekös vain! Minä silloin sanoin teille, jos muistatte, että
-se ja se ja se ja se ei voinut parantua siitä jutusta -- ymmärrättehän
--- jos ei pitänyt ankaraa elantotapaa, niin teille sanoin.
-
-VAHLA.
-Se on kaikki totta.
-
-POMPEJUS.
-Niin näettekös?
-
-ESCALUS.
-Ole vait, sinä olet ikävä narri: asiaan! -- Mitä he siis tekivät
-Kyynärpään vaimolle, että miehellä nyt on syytä siitä valittaa? Käydään
-nyt häneen käsiksi.
-
-POMPEJUS.
-Ei, teidän armonne, se ei vielä käy päinsä.
-
-ESCALUS.
-Enhän minäkään sitä tarkoittanut.
-
-POMPEJUS.
-Mutta kyllä sitten käymme häneen käsiksi, teidän armonne luvalla.
-Pyydän nyt vain, teidän armonne, katsokaa tuota herra Vahlaa: sillä
-miehellä on kahdeksankymmentä puntaa vuodessa, ja isä kuoli
-pyhäinmiesten päivänä. -- Pyhäinmiesten päivänähän se oli, herra Vahla?
-
-VAHLA.
-Pyhäinpäivän aattona.
-
-POMPEJUS.
-Niin, näettekös? Toivon että sitä täällä pysytään totuudessa! Hän
-istui, niinkuin sanottu, paraikaa nojatuolissa, teidän armonne; -- se
-oli Kultarypäleessä,[2] missä tekin mielellänne istutte, eikö totta?
-
-VAHLA.
-Totta on, sillä se on tilava huone ja lämmin talvella.
-
-POMPEJUS.
-Niin, näettekös? Toivon, että sitä täällä pysytään totuudessa!
-
-ANGELO.
-Ei tähän kuulusteluun riitä yö,
-Ei pisin Venään talviyökään. Menen
-Ja jätän jutun teidän haltuun. Toivon,
-Ett' olis syytä piestä koko lauma.
-
-ESCALUS.
-Minäkin samaa. Hyvää huoment', armo!
-
-    (Angelo menee)
-
-No, ystävä, jatkakaamme; sano, mitä Kyynärpään vaimolle on tehty,
-kerrassa.
-
-POMPEJUS.
-Kerrassako, teidän armonne? Hänelle ei ole tehty kerrassa mitään.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Olkaa hyvä, teidän armonne, kysykää häneltä, mitä tuo mies teki
-vaimolleni.
-
-POMPEJUS.
-Olkaa hyvä, teidän armonne, kysykää minulta.
-
-ESCALUS.
-No siis, mitä on tämä herra hänelle tehnyt?
-
-POMPEJUS.
-Olkaa hyvä, teidän armonne, katsokaa tämän herran naamaa. -- Hyvä herra
-Vahla, katsokaa hänen armoonsa; tarkoitus on hyvä. -- Huomaatteko,
-teidän armonne, hänen naamaansa?
-
-ESCALUS.
-Vallan hyvin.
-
-POMPEJUS.
-Pyydän, huomatkaa tarkoin.
-
-ESCALUS.
-Teenhän sen.
-
-POMPEJUS.
-Huomaatteko, teidän armonne, mitään pahaa hänen naamassaan?
-
-ESCALUS.
-En.
-
-POMPEJUS.
-Voin panna vaikka kaksi sormea kirjan päälle, että hänen naamansa on
-pahin puoli hänessä. No niin: jos nyt hänen naamansa on pahin puoli
-hänessä, kuinka siis herra Vahla voi tehdä konstaapelin vaimolle mitään
-luvatonta. Tahtoisin kuulla sen teidän armonne suusta.
-
-ESCALUS.
-Hän on oikeassa. Konstaapeli, mitä sanotte siihen?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Ensiksikin, teidän armonne luvalla, talo on tuhoton talo, tämä tässä
-tuhoton mies, ja hänen ruokapuunsa tuhoton nainen.
-
-POMPEJUS.
-Tämän käteni kautta, hänen vaimonsa on tuhottomampi henkilö kuin
-yksikään meistä kaikista.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Lurjus, valehtelet; valehtelet, senkin kirottu lurjus! Se aika ei ole
-vielä tullut, että hän olisi tuhottomia tehnyt mieheen, vaimoon tai
-lapseen nähden.
-
-POMPEJUS.
-Teidän armonne, hän teki tuhottomia hänelle, jo ennenkuin hänet nai.
-
-ESCALUS.
-Kuka on tässä viisaampi? Oikeus vai koiruus? -- Onko se totta?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Sinä lurjus! Senkin heittiö! Senkin sakramenskattu Hannibali![3] Vai
-tuhottomia hänelle, ennenkuin hänet nain! -- Jos ikänä minä olen
-tuhottomia tehnyt hänelle, tai hän minulle, niin älkää uskoko, teidän
-armonne, että olen herttua-pahaisen palvelija. Todista sanasi, sinä
-jumalaton Hannibali, tai haastan sinut pahoinpitelystä.
-
-ESCALUS.
-Jos hän nyt löisi teitä korvalle, niin voisitte lisäksi haastaa häntä
-panettelemisesta.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Tosiaankin, kiitän teidän armoanne siitä. Mitä käskette, teidän
-armonne, minun tehdä tämän jumalattoman heittiön?
-
-ESCALUS.
-Kuules, konstaapeli, koska hänessä on kaikenlaisia rikoksia, jotka
-soisit saavasi ilmi, jos voisit, niin arvelen parhaaksi, että annat
-hänelle matkapassin, kunnes olet saanut tietää, mitä ne ovat.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Tosiaankin! Kiitän teidän armoanne neuvosta. -- Siinä nyt näet, senkin
-sakramenskattu luntti, mikä on edessäsi: saat matkapassin; niin,
-luntti, matkapassin saat!
-
-ESCALUS (Vahlalle).
-Missä olette syntynyt, ystävä?
-
-VAHLA.
-Täällä Wienissä, armollinen herra.
-
-ESCALUS.
-Onko teillä kahdeksankymmentä puntaa vuodessa?
-
-VAHLA.
-On, teidän armonne luvalla.
-
-ESCALUS.
-Vai niin. -- Mikä on sinun toimesi, ystävä?
-
-POMPEJUS.
-Olen edeskäypä, köyhän lesken edeskäypä.
-
-ESCALUS.
-Mikä on emäntäsi nimi?
-
-POMPEJUS.
-Rouva Liikanen.
-
-ESCALUS.
-Onko hänellä ollut enempää kuin yksi mies?
-
-POMPEJUS.
-Yhdeksän, armollinen herra; Liikanen oli viimeinen.
-
-ESCALUS.
-Yhdeksän! -- Tulkaa likemmäksi, herra Vahla. Herra Vahla, paras olisi,
-ettette seurustelisi juomanlaskijain kanssa; he laskevat pian teidät
-tyhjäksi, herra Vahla, ja te viette heidät hirsipuuhun. Menkää
-matkaanne, ja laittakaa niin, etten teistä enää mitään kuule.
-
-VAHLA.
-Kiitän teidän armoanne. Itse puolestani en koskaan joudu juomapesään,
-jos ei minua sinne juoksuteta.
-
-ESCALUS.
-Hyvä; ei sen enempää siitä, herra Vahla. Hyvästi! (Vahla menee.) --
-Esiin, herra viinuri! Mikä on nimenne, herra viinuri?
-
-POMPEJUS.
-Pompejus.
-
-ESCALUS.
-Mitä muuta?
-
-POMPEJUS.
-Pyllynen.
-
-ESCALUS.
-Niin, pyllynne on todellakin suurinta sorttia, niin että, mitä
-lihallisuuteen tulee, te olette Pompejus suuri. -- Pompejus, te olette
-jonkinlainen parittaja, vaikka käytätte viinurinvirkaa kilpenä. Ettekö
-olekin? Kas niin, sanokaa totuus, se on teille parasta.
-
-POMPEJUS.
-Totta puhuen, teidän armonne, olen köyhä raukka, joka tahdon minäkin
-elää.
-
-ESCALUS.
-Mutta millä sinä elät, Pompejus? Parituksella? Mitä siitä elinkeinosta
-arvelet, Pompejus? Onko se laillinen elinkeino?
-
-POMPEJUS.
-Jos laki sen sallii, teidän armonne.
-
-ESCALUS.
-Mutta laki ei sitä salli, Pompejus, eikä tule koskaan sitä sallimaan
-Wienissä.
-
-POMPEJUS.
-Onko teidän armonne aikomus kuohita kaikki kaupungin nuoret miehet?
-
-ESCALUS.
-Ei, Pompejus.
-
-POMPEJUS.
-No, sitten tosiaankin, minun heikon ymmärrykseni mukaan, kaikki menee
-vanhaa tapaansa. Jos teidän armonne vain voi keksiä keinoja porttojen
-ja melkkurien varalle, niin ei tarvis varoa parittajia.
-
-ESCALUS.
-Niitä on jo sieviä keinoja keksitty, tiedä se: pää poikki ja hirteen,
-siinä kaikki.
-
-POMPEJUS.
-Jos kymmenenkin vuotta perätysten hirtätte ja mestaatte niitä, jotka
-tässä kohden hairahtuvat, niin saattepa aikoinaan katsoa, mistä voitte
-hankkia lisää päitä. Jos tämä laki on Wienissä kymmenen vuotta
-voimassa, niin lupaan vuokrata kaupungin kauniimman talon kolmesta
-pennistä kerroksen. Jos elätte siksi kuin se tapahtuu, niin sanokaa,
-että Pompejus on sen sanonut.
-
-ESCALUS.
-Kiitos, kelpo Pompejus; ja ennustuksesi palkinnoksi annan sinulle,
-kuules, tämän neuvon: laita niin, etten vastedes kuule sinusta
-valituksia minkäänlaisia ja että jätät sen paikan, missä nyt asut;
-muuten, Pompejus, ajan sinut takaisin leiriisi ja näytän sinulle
-Caesarin hirmua; suoraan sanoen, Pompejus, saat maistaa piiskaa. Ja
-nyt, Pompejus, täksi kertaa hyvästi!
-
-POMPEJUS.
-Kiitän teidän armoanne hyvästä neuvosta; (syrjään) mutta sitä aion
-noudattaa sen verran, kuin liha ja asianhaarat sallivat.
-Vai piiskaa! Piiskaa saakoon vetojuhta;
-Ei siedä piiskaa kunnon miehen suhta.
-
-    (Menee.)
-
-ESCALUS.
-Tulkaa tänne, herra Kyynärpää, tulkaa lähemmäksi, herra konstaapeli.
-Kuinka kauan olette ollut tässä konstaapelin toimessa?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Seitsemän ja puoli vuotta, teidän armonne.
-
-ESCALUS.
-Arvelinkin, taidostanne päättäen, että olette siinä ollut jonkun aikaa.
-Seitsemän vuotta yhtä mittaa, niinkö?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Ja puoli päälle, teidän armonne.
-
-ESCALUS.
-Ah, siitä on ollut teillä paljon vaivaa. Väärin on teiltä niin paljon
-vaatia. Eikö ole teidän pitäjässä muita siihen toimeen päteviä?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Vähän niitä on, Jumala paratkoon, joilla on kykyä sellaisiin asioihin.
-Kun ovat valitut, niin ovat mielissään, kun saavat valita minut
-sijaansa; minä teen sen muutamasta penningistä, ja hoidan kaikki yhteen
-menoon.
-
-ESCALUS.
-Kuulkaa, laittakaa minulle nimilista, jossa on kuusi tai seitsemän
-pätevintä henkilöä pitäjästänne.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Teidän armonne kotiinko, armollinen herra?
-
-ESCALUS.
-Niin kotiini. Hyvästi!
-
-    (Kyynärpää menee?)
-
-Mitä lienee nyt kello?
-
-TUOMAS.
-Yksitoista, teidän armonne.
-
-ESCALUS.
-Teit' atrialle pyydän luokseni.
-
-TUOMAS.
-Ma kiitän nöyrimmästi.
-
-ESCALUS.
-Tuon Claudion kuolema mua surettaa,
-Mut pelastust' en näe.
-
-TUOMAS.
-                       Lord Angelo
-On ankara.
-
-ESCALUS.
-          Se onkin tarpeellista:
-Ei tavaks tullut armo paljo paina,
-Uus rikos seuraa armahdusta aina.
-Mut, sentään, Claudio parka! -- Apu tyhjä!
-Pois tulkaa, herra.
-
-         (Menevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Toinen huone samassa paikassa.
-
-    (Vanginvartija ja palvelija tulevat.)
-
-PALVELIJA.
-Hän pitää kuulustusta; tulee heti.
-Ilmoitan teidät.
-
-VANGINVARTIJA.
-                 Tee se.
-    (Palvelija menee.)
-                         Tahdon tietää,
-Mit' aikoo hän; kenties hän vielä heltyy.
-Mies rikkonut on vain kuin unissaan.
-Se vika joka iän on ja säädyn,
-Ja hänet surmataan! --
-
-    (Angelo tulee.)
-
-ANGELO.
-                       Mik' asia?
-
-VANGINVARTIJA.
-Siis huomennako tulee Claudion kuolla?
-
-ANGELO.
-Johan sen sanoin; onhan sulla käsky;
-Miks vielä kysyt?
-
-VANGINVARTIJA.
-                  Jott' en hätiköisi.
-Anteeksi, armo, mutta olen nähnyt,
-Ett' oikeus katunut on tuomiotaan
-Sen täytettyä.
-
-ANGELO.
-               Siitä vastaan minä.
-Tee tehtäväsi, taikka jätä paikkas,
-On niitä toisiakin.
-
-VANGINVARTIJA.
-Anteeks suokaa!
-Mit' oihkaavan on Julian tehtävä?
-Lähellä päästö on.
-
-ANGELO.
-                   Vie hänet toiseen
-Ja mukavampaan paikkaan; tee se heti.
-
-    (Palvelija palaa.)
-
-PALVELIJA.
-Tuon kuoloon tuomitun on sisar täällä,
-Puheille pyrkii.
-
-ANGELO.
-                 Onko hällä sisar?
-
-VANGINVARTIJA.
-On herra: impi sangen siveä;
-Sisaruskuntaan aikoo jäseneksi,
-Jos ei jo lienekin.
-
-ANGELO.
-                    Tuo hänet sisään.
-    (Palvelija menee,)
-Sa heti toimita se luuska pois;
-Hän saakoon mit' on tarvis, mut ei liikaa.
-Siit' annan määräyksen.
-
-    (Lucio ja Isabella tulevat.)
-
-VANGINVARTIJA.
-                        Herran haltuun!
-
-    (Aikoo mennä.)
-
-ANGELO.
-Jää tänne. --
-    (Isabellalle.)
-              Tervetullut! Pyyntö mikä?
-
-ISABELLA.
-Poloinen olen armon-anoja,
-Jos suvaitsette kuulla.
-
-ANGELO.
-                        Puhukaa!
-
-ISABELLA.
-On pahe, jota kammon, niin kuin mitä,
-Ja jolle rankaisun, jos mille, soisin;
-Sen puolesta en puhuisi, mut täytyy;
-Ja täytymyst' ei ois, jos tahdon kanssa
-Ei riidass' oisi tahto.
-
-ANGELO.
-                        Asiaan!
-
-ISABELLA.
-Mun veljeni on kuoloon tuomittu, --
-Oi kuolettakaa syy, mut älkää häntä!
-
-VANGINVARTIJA (syrjään).
-Suo, taivas, että sulollaan hän tenhois!
-
-ANGELO.
-Syyn kuolettaisin, enkä syyllistä!
-Jokainen rikos tuomittu on ennen
-Kuin tehty on se. Virkani ois tyhjää,
-Lain mukaan rikoksen jos rankaiseisin,
-Mut rikollisen irti päästäisin.
-
-ISABELLA.
-Oi, laki oikea, mut ankara!
-Siis veli mulla oli. -- Herran haltuun!
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Pois laimeus! Vielä kerran! Polvistukaa,
-Rukoilkaa, vaippaan tarttukaa! Te liiaks
-Olette jäykkä. Kielin veltommin
-Te ette voisi nuppineulaa pyytää.
-Siis uudelleen!
-
-ISABELLA.
-                Siis täytyy hänen kuolla?
-
-ANGELO.
-Niin, täytyy, tyttöni.
-
-ISABELLA.
-                       Vai niin; ma luulin,
-Jos häntä säästitte, ett' teitä siitä
-Ei taivas moittis eikä ihmiset.
-
-ANGELO.
-En tahdo.
-
-ISABELLA.
-          Oisko voimaa, jos ois tahto?
-
-ANGELO.
-Niin, nähkääs, mit' en tahdo, sit' en voi.
-
-ISABELLA.
-Sen voisitte -- ja siit' ei mailma kärsi --
-Jos niin vain häntä säälisitte te
-Kuin minä.
-
-ANGELO.
-           Myöhää! Hän on tuomittu.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Olette liian jäykkä.
-
-ISABELLA.
-Vai myöhää! Eikä! Sanan, minkä lausuin,
-Ma voinen peruuttaa. Ei, uskokaa:
-Ei mikään loisto, mik' on suurten omaa, --
-Kuninkaan kruunu, valtaherran miekka,
-Marsalkan sauva, kaapu tuomarin, --
-Niin heitä puoleksikaan kaunistaisi
-Kuin armiaisuus. Teidän sijassanne
-Jos oisi ollut hän, ja hänen te,
-Niin olisitte tekin kompastunut,
-Mut noin ei ankara ois ollut hän.
-
-ANGELO.
-Ma pyydän, menkää!
-
-ISABELLA.
-                   Oi, jos taivas mulle.
-Sois teidän valtanne, ja Isabella
-Te olisitte! Noinko kävis? Ei,
-Sanoisin, mit' on olla tuomarina
-Ja mitä vankina.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Noin, noin! Se tepsii!
-
-ANGELO.
-Lain-alainen on veljenne; te turhaan
-Vain sanojanne tuhlaatte.
-
-ISABELLA.
-                          Ah! voi!
-Lain alla oli kaikki sielut kerran,
-Mut Hän, joll' oli valta rangaista,
-Toi pelastuksen. Kuinka kävis teidän,
-Jos Hän, tuo ylin tuomar', arvon mukaan
-Työt tuomitsisi? Tätä ajatelkaa,
-Niin armo alkaa huulillanne elää
-Kuin uusi luomus.
-
-ANGELO.
-                  Tyynny, kaunis lapsi:
-Sun veljes laki langettaa, en minä.
-Vaikk' ois hän veljeni, tai oma poika,
-Niin kävis samoin: huomenna hän kuolee.
-
-ISABELLA.
-Huomenna? Liian kiire! Armahtakaa!
-Hän viel' ei ole valmis! Ruoaks linnun
-Tapamme ajallansa; taivastako
-Vähemmin arvomme kuin karkeata,
-Pient' itseämme? Hyvä, hyvä herra,
-Ken tuost' on rikoksesta surman saanut?
-Ja moni moist' on tehnyt!
-
-LUCIO (Isabellalle).
-                          Aivan oikein!
-
-ANGELO.
-Ei kuollut ollut laki, vaikka nukkui.
-Niin moni tuota pahett ei ois tehnyt,
-Jos ensimmäistä kiellon rikkojaa
-Ois rangaistu. Nyt on se valveutunut,
-Työt kaikki tutkii, katsoo peilistä.
-Kuin tietäjä,[4] mitk' etehiset synnit --
-Lie sitten uudet nuo tai höllyydestä
-Si'inneet uudelleen ja versoneet --
-Tulisi estää periytymästä
-Ja kuoreen tappaa.
-
-ISABELLA.
-                   Olkaa toki laupias!
-
-ANGELO.
-Sit' enin olen, oikea kun olen.
-Näin armon teen ma niille, joit' en tunne
-Ja joita höllyys haittais ehkä vasta,
-Ja sille oikeutta, jok', yhden erheen
-Kun sovittaa, ei tekemään jää toista.
-Huomenna kuolee veljenne: se siitä.
-
-ISABELLA.
-Te ensimmäisnä noin siis tuomitsette,
-Ja hän on ensi uhri. Suurenmoista
-Omata aarnin voimia, mut julmaa
-Niit' aarnin lailla käyttää.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-                             Hyvä! Oivaa!
-
-ISABELLA.
-Jos valtamiehet jyristellä vois
-Kuin itse Zeus, ei Zeus sais koskaan rauhaa,
-Zeun taivasta kun joka pikku vouti
-Jyrinään käyttäis, -- pelkkään jyrinään!
-Oi, armorikas taivas! Pahkuraisen
-Ja luisen tammen tuima tulinuoles
-Lyö pirstaks pikemmin kuin heikon myrtin;
-Mut ihminen, tuo pöyhkä ihminen --
-Lyhyen pikku suuruutensa loistoss'
-Unohtain, mitä aina tulis muistaa,
-Ett' ainetta on räyskää -- suurta taivast'
-Apinan häijyn lailla matkii niin,
-Ett' itkee enkelit; he meidän luonnoll'
-Itsensä nauraisivat kuoleviksi.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Niin, tyttö, jatkakaa! Hän pian taipuu;
-Tuo tepsii, tuo.
-
-VNGINVARTIJA.
-                 Suo, taivas, voitto hälle!
-
-ISABELLA.
-Ei oma mitta sovi lähimmäiseen.
-Pyhimyst' ilkkuu suuret; mikä teissä
-On älyä, se halvan suuss' on pilkkaa.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Tuo oikea on tapa; jatka, jatka!
-
-ISABELLA.
-Vihainen sana, jota päällys käyttää,
-Soturin suussa on vain häväistystä.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Mist' olet tuon sa saanut? Jatka, jatka!
-
-ANGELO.
-Miks noita lauselmia minuun syydät?
-
-ISABELLA.
-Niin, vallalla, vaikk' eksyy niinkuin muutkin,
-On lääke itsessään, jok' erheen peittää
-Kuin kuori haavan. Poveen kolkuttakaa,
-Kysykää sydämmeltä, eikö siinä
-Lie vikaa Claudion tapaista; se saman
-Jos ihmisheikkouden omaksuu,
-Niin älköön kielen salliko se koskaan
-Julistaa veljelleni kuolemaa.
-
-ANGELO (syrjään).
-Niin hellää puhett', että heltyy mieli! Hyvästi!
-
-ISABELLA
-Hyvä, rakas herra, jääkää!
-
-ANGELO.
-Asiaa mietin. -- Tulkaa huomenna.
-
-ISABELLA.
-Mut kuulkaa, kuinka lahjon teitä! Jääkää!
-
-ANGELO.
-Mua lahjot?
-
-ISABELLA.
-            Semmoisilla lahjoilla,
-Joit' itse taivas teidän kanssa jakaa.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Noin, muuten oisit kaikki pilannut!
-
-ISABELLA.
-Täysleimatuill' en kultasikleillä,
-En kivillä, jotk', oikun mukaan, nousee
-Ja laskee arvossa, vaan rukouksilla,
-Jotk' yltää taivaaseen ja sinne ehtii
-Jo ennen päivän koita, rukouksilla,
-Joit' ainoastaan puhtaat sielut huokaa
-Ja paastoavat immet, jotka vieraat
-On maailmalle.
-
-ANGELO.
-               Huomenna siis tulkaa.
-
-LUCIO (Isabellalle).
-Kas niin; nyt kaikki hyvin on; nyt pois!
-
-ISABELLA.
-Jumalan haltuun, rakas armo!
-
-ANGELO (syrjään).
-                             Aamen;
-Sill' olen joutumassa kiusaukseen,
-Jost' estää rukous.
-
-ISABELLA.
-                    Mihin aikaan tulla
-Saan huomenna ma?
-
-ANGELO.
-                  Mihin aikaan vain,
-Mut ennen lounaa.
-
-ISABELLA.
-                  Herra teitä kaitkoon!
-
-    (Lucio, Isabella Ja vanginvartija menevät.)
-
-ANGELO.
-Sinusta, niin, ja siveydestäsi! --
-Mitä tämä? Hänenkö on syy vai minun?
-Ken, kiusaaja vai kiusattuko, tekee
-Pahemman synnin? Haa! Ei suinkaan hän;
-Ei, hän ei kiusaa. Itse minä loion
-Vain lemmenkukan vieress' auringossa,
-Ja niinkuin raato, enkä niinkuin kukka,
-Matanen tuoksuss' ilman. Niinkö lie,
-Ett' aistejamme kainous enemmän
-Kuin irstaus hurmaa? Vaikk' on tyhjää kyllin,
-Pitääkö pyhä templi hävittää
-Ja synti panna sijalle? Hyi, hyi, hyi!
-Haa! Mitä teet? Mit' olet, Angelo?
-Liata hänet tahdotko sen tähden,
-Ett' on hän puhdas? Anna veljen elää!
-On varkaan lupa ryöstää, tuomar' itse
-Jos varastaa. Haa! Rakastanko häntä,
-Kun kuulla tuota ääntä taas ja katsett'
-Ihailla tahdon? Mitä hourailen?
-Oh, viekas perkele, kun pyhää pyydät,
-Niin syötiks panet pyhän! Vaarallinen
-On kiusaus, joka meitä syntiin kiihtää
-Hyveiden suloilla. Ei koskaan portto,
-Ei taidon eikä luonnon yhteisvoimin,
-Mua vietellyt; mut tämä hurskas tyttö
-Mun vallan voittaa. -- Lemmen houkkioita
-Ain' ennen kummeksin ja nauroin noita.
-
-    (Menee.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-
-    Huone vankilassa.
-
-    (Herttua, munkin valepuvussa, ja vanginvartija tulevat.)
-
-HERTTUA.
-Terveeksi, vanginvartija! Se liette.
-
-VANGINVARTIJA.
-Se olen. Mitä haluatte, isä?
-
-HERTTUA.
-Vain ihmisrakkaus ja pyhä sääntö
-Mun sielu-parkain lohdutukseks tänne
-On tyrmään tuonut. Tehkää tehtävänne:
-Ne mulle näyttäkää ja kertokaa,
-Mit' ovat pahaa tehneet, jotta voisin
-Niin täyttää toimeni, kuin minun tulee.
-
-VANGINVARTIJA.
-Teen enemmänkin, enemmän jos tarvis.
-    (Julia tulee.)
-Kas, tuoss' on yksi: neiti, joka oman
-On nuoruutensa liekkiin suistunut ja
-Nimensä polttanut. Hän kantaa lasta,
-Jonk' isä kuoloon viedään: nuori mies,
-Omansa, ennen rikost' uusimaan
-Kuin siitä kuolemaan.
-
-HERTTUA.
-                      Ja milloin hänen
-On kuoleminen?
-
-VANGINVARTIJA.
-               Huomenna, ma luulen. --
-    (Julialle.)
-Teist' olen tointa pitänyt; vain hetki,
-Niin teidät täältä toimitetaan pois.
-
-HERTTUA.
-Kadutko, kaunis tyttö, syntiäsi?
-
-JULIA.
-Sen teen ja tyynnä häpeäni kannan.
-
-HERTTUA.
-Sua neuvon tuntoasi tutkimaan
-Ja koittelemaan, tottako vai valhett'
-On katumukses.
-
-JULIA.
-               Mielist' otan neuvon.
-
-HERTTUA.
-Sa turmaajaasi miestä lemmitkö?
-
-JULIA.
-Sen, minkä hänen turmaajaansa naista.
-
-HERTTUA.
-Olette tämän synnillisen teon
-Siis yksin mielin tehneet?
-
-JULIA.
-                           Yksin mielin.
-
-HERTTUA.
-Siis sinun syntis raskaamp' on kuin hänen.
-
-JULIA.
-Sen tunnustan ja sitä kadun, isä.
-
-HERTTUA.
-Niin oikein, laps, kun vain et kadu siksi,
-Ett' tähän häpeään sun synti sai.
-Ei moinen suru ole taivaallinen,
-Vaan itsekäs, ja näyttää, ettei rakkaus
-Meit' aja taivast' etsimään, vaan pelko.
-
-JULIA.
-Paheena sitä kadun ma, ja kannan
-Ilolla häpeän.
-
-HERTTUA.
-               Siin' yhä pysy.
-Toveris, kuulin, kuolee huomenna;
-Hänelle menen lohdutusta viemään.
-Sua armo kaitkoon! _Benedicite!_
-
-JULIA.
-Siis kuolee huomenna! Oi, armo nurja,
-Mua säästää elämään, jonk' ilona
-On pelkkä kuolon kauhu!
-
-VANGINVARTIJA.
-                        Sääli miestä!
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
-    Huone Angelon linnassa.
-
-    (Angelo tulee.)
-
-ANGELO.
-Rukoilla mielin; mieli vain käy toise
-Kuin rukous; taivas saa vain tyhjät sanat,
-Mut mieli, kieltä kuulematta, kiintyy
-Vain Isabellaan; suussa Jumala,
-Ikäänkuin nimeään vain pureksisin,
-Mut povess' ankarana synnin myrkky
-Vain kiehuu. Valtio, jot' ihailin,
-Ikävä, kuiva on kuin hyvä kirja
-Monasti luettu; ja siveyteni,
-Jost' ylpeilin, -- ettei vain kukaan kuulisi --
-Edulla vaihtaisin nyt höyhenhatuun,
-Jot' ilma löyhyttelee. Arvo! Tapa!
-Pukusi kuorell' usein kumarrukseen
-Pakoitat houkkiot ja valhekiiltos
-Älynkin pettää. -- Veri, verta olet!
-"Hyv' enkeli" sa pirun sarviin piirrä,
-Se silt' ei pirun merkkikuva ole.
-    (Palvelija tulee.)
-No, mitä?
-
-PALVELIJA.
-          Eräs nunna, Isabella,
-Pateille pyytää.
-
-ANGELO.
-                 Näytä hälle tie.
-    (Palvelija menee.)
-Oi, taivaat!
-Miks veri sydämmeeni syöksyy noin,
-Silt' estäin toiminnan ja lisäks riistäin
-Myös muilta jäseniltä kaiken tarmon?
-Noin tyhmä joukko viemistyneen vaiheell'
-Apuna häärää, vieden hältä ilman,
-Jost' elpyä hän vois; noin kansa, juosten
-Pois askareistaan, lempikuninkaansa
-Lähelle tunkeilee ja alttiudellaan
-Vain vaivoiks on, ja milt et häntä loukkaa
-Typeräll' innollaan.
-    (Isabella tulee.)
-                     No, kaunis lapsi?
-
-ISABELLA.
-Ma tulin kuulustamaan mieltänne.
-
-ANGELO.
-Ois mieluisampaa, jos sen tietäisit.
-Kuin että kysyt. Veljes ei saa elää.
-
-ISABELLA.
-Vai niin. -- No, Herran haltuun jääkää siis!
-
-    (Aikoo mennä.)
-
-ANGELO.
-Viel' elää sais, ehk yhtä kauan kuin
-Sinä ja minä; sittenkin hän kuolkoon.
-
-ISABELLA.
-Ja teidän tuomitsemanako?
-
-ANGELO.
-                          Niin
-
-ISABELLA.
-Sanokaa, milloin? jotta viivytys,
-Lyhyt tai pitkä, valmistukseks oisi,
-Niin ettei sais hän haittaa sielulleen.
-
-ANGELO.
-Hyi, riettatekoja! Ois yhtä oikein
-Sit' armahtaa, ken valmiina luoman luonnolt'
-On ryöstänyt, kuin hellitellä moista
-Hekuman työtä, joka taivaan kuvaan
-Lyö väärän leiman. Yhtä helppoa
-Luvatta poistaa luomus laillinen,
-Kuin valaa kultaa luvattomaan muottiin
-Ja tehdä laiton.
-
-ISABELLA.
-Niin taivaassa on säätty, vaan ei maassa.
-
-ANGELO.
-Sanotko niin? Ma pian sinut kiedon.
-Valitse: joko oikeus veljeltäsi
-Vie hengen, tai sen pelastat, jos ruumiis
-Nyt saman maireen synnin uhriks annat
-Kuin tyttö veljes raiskaama.
-
-ISABELLA.
-                             Sen lupaan,
-Ett' ennen ruumiin annan pois kuin sielun.
-
-ANGELO.
-En puhu sielustasi. Pakkosynnit
-Vain lasketaan, ei kirjaan panna.
-
-ISABELLA.
-Mitä?
-
-ANGELO.
-      En sitä takaa: puhua ma voin
-Niin puoleen niinkuin toiseen. Vastaa tähän:
-Mun, jonka kautta laki puhuu nyt,
-Mun vallassani veljesi on henki:
-Niin, eikö laupeutta olis synti,
-Jos veljen henki säästyis?
-
-ISABELLA.
-                           Se siis tehkää! --
-Ma siitä panen kaupan sieluni;
-Se syntiä ei ois, vaan laupeutta.
-
-ANGELO.
-Sa sielusi jos kaupalla sen teet,
-Niin tasan painaa laupeus ja synti.
-
-ISABELLA.
-Jos veljen eestä rukoilla on synti,
-Sen synnin kestän; teidän armotyönne
-Jos synti on, jok' aamu rukoilen,
-Ett' tämä synti mulle, eikä teille,
-Syyks luettaisi.
-
-ANGELO.
-                 Mutta kuule toki.
-Mua ethän ymmärrä, tai olet tyhmä,
-Tai viekastat, ja se ei ole hyvä.
-
-ISABELLA.
-Niin, tyhmä lien, ja missään muuss' en hyvä
-Kuin siinä, että myönnän nöyräst', etten
-Parempi ole.
-
-ANGELO.
-             Äly itseään
-Näin mustaa, kirkkaalt' oikein näyttääkseen.
-Kuin musta naamus peittämänsä sulot
-Korottaa kymmenesti kauniimmiksi
-Kuin mitä ois ne paljaaltaan. -- Mut huomaa;
-Jott' ymmärtäisit, puhun selvemmin:
-On kuolon oma veljesi.
-
-ISABELLA.
-                       No niin.
-
-ANGELO.
-Niin paha tekons' on, ett' ilmeisesti
-Sen rangaistuksen laki hälle määrää.
-
-ISABELLA.
-Niin oikein.
-
-ANGELO.
-Jos nyt ei muuta pelastuksen tietä --
-Oletan vain, en sit', en tätä väitä --
-Kuin että sinä, hänen sisarensa,
-Jos pyytäis sua mies, jonk' ylhä arvo
-Tai tehovaisuus tuomariin vois päästää
-Lain kaikkivallan kahleista sun veljes,
-Ja muut' ei pelastuksen keinoa
-Kuin että joko ruumiis kalleudet
-Sa uhraat tuolle miehelle, tai täytyy
-Sun veljes kuolla, -- mitä tekisit?
-
-ISABELLA.
-Sen veli-raukalle, mink' itselleni:
-Jos kuoloon olen määrätty, niin kannan
-Ma ruoskan arpia kuin rubiineja,
-Ja kuoloon riisuudun kuin vuoteeseen
-Jo kauan ikävöittyyn, ennen kuin
-Häväisen ruumiini.
-
-ANGELO.
-                   Siis veljes kuolee.
-
-ISABELLA.
-Se oisi huokein tie, ja paremp' oisi,
-Jos veli kuolis kerta kaikkiaan,
-Kuin että sisko, hänet pelastaakseen,
-Iäksi kuolisi.
-
-ANGELO.
-               Mut etkö noin
-Sin' yhtä julma ois kuin tuomio,
-Jot' olet näin sä herjannut?
-
-ISABELLA.
-Häpeän lunnahat ja vapaa armo
-On eri perhettä: lain armoitus
-Ei ole riettaan kaupan sukulainen.
-
-ANGELO.
-Vast'ikään laki tuntui tyrannilta,
-Ja veljes harha-askel sinust' oli
-Pikemmin leikkiä kuin rikosta.
-
-ISABELLA.
-Anteeksi, armo! Jotain halatessa
-Puhumme toista, toista tarkoitamme.
-Asiaa, jota vihaan, puolustelen
-Sen eduksi, jot' ylen rakastan.
-
-ANGELO.
-Olemme kaikki heikot.
-
-ISABELLA.
-                      Kuolkoon veli,
-Jos hän vain yksin, eikä kukaan muu,
-Tuon heikkouden perintönään omaa.
-
-ANGELO.
-Mut heikkopa on myöskin nainen.
-
-ISABELLA.
-                                On,
-Kuin peili, johon katsoo; yhtä pian
-Se särkyy kuin se muotojakin mukaa.
-Voi naista! Taivas auttakoon! Ne miehet
-Heit' omaks edukseen vain häväisevät.
-Sanokaa kymmenesti heikoiks meitä:
-Olemme hennot niinkuin luontommekin
-Ja herkät petost' uskomaan.
-
-ANGELO.
-                            Sen luulen:
-Tuo todistus sun sukupuolestasi --
-Kun vahvempi ei mieskään lie kuin että
-Viasta särkyy -- se mua rohkaisee.
-Pidä sanas, ole mikä olet: nainen;
-Jos olet enempää, et ole mitään
-Mut jos se olet -- niinkuin ulkomuotos
-Sen selvään todistaa -- niin nyt se näytä
-Ja luonnon omaan pukuun pukeudu.
-
-ISABELLA.
-Mull' yks on kieli vain: oi, hyvä herra,
-Puhukaa samaa kieltä mitä äsken.
-
-ANGELO.
-Siis suoraa kieltä kuule: sua lemmin.
-
-ISABELLA.
-Niin veljenikin lempi Juliaa,
-Ja siitä hän nyt kuolee, sanoitte.
-
-ANGELO.
-Ei kuole, jos mua lemmit, Isabella.
-
-ISABELLA.
-On hyveellänne oikeus, sen tiedän,
-Tekeytä huonommaksi kuin mit' on,
-Muit' urkkiakseen.
-
-ANGELO.
-                   Usko kunniaani!
-Sanani ilmaisevat aikeeni.
-
-ISABELLA.
-Se kunnia on uskottavaks kehno,
-Ja aie häijy! -- Teeskelyä kaikki!
-Tuon, Angelo, teen tietäväksi; varo!
-Julista heti veljelleni armo,
-Tai täyttä kurkkuani julki huudan,
-Mik' olet mies!
-
-ANGELO.
-                Ken uskoo Isabellaa?
-Nimeni puhdas, hurskas elämäni,
-Valta-asemani, vastatodisteeni
-Niin ovat kannettasi painavammat,
-Ett' omiin sanoihisi tukahdut
-Ja parjaukselle löyhkäät. Alun tein,
-Ja himoni nyt päästän valtoihinsa:
-Rajulle halulleni antaudu!
-Pois kainous ja turha punastus,
-Jok' empii, vaikka palaa! Veljes osta
-Minulle antamalla ruumiis uhriks,
-Hän muuten ei vain kuolemalla kuole,
-Vaan pitkiin kuolon kidutuksiin hänet
-Tylyytes saattaa. Vastaa huomenna,
-Tai, kautta kiihkon, joka minut valtaa,
-Rupean julmaks hälle! Kyllin siitä:
-Mun kiellolleni ei sun väittees riitä.
-
-ISABELLA.
-Kenelle valittaisin? Tuon jos kerron,
-Niin ken mua uskoo? Tekopyhä suu,
-Samalla kielellä se yhtä samaa
-Ylistää sekä sadattaa, ja käskee
-Lain kumarrella mielijohteitaan,
-Ja oikean ja väärän vääntää, miten
-Vain himo vaatii! Claudion luo nyt menen.
-Jos kohta veren vietokseen hän sortui,
-Se kunto häness' asuu, että hän,
-Vaikk' oisi hällä sata päätä panna
-Sadalle veripölkylle, ne ennen
-Hän uhraisi, kuin sisarensa ruumiin
-Noin inhan saastan tahrattavaks sois.
-Siis kuole, veli! Siskos puhtaaks jää;
-Siveys kalliimp' on kuin veljen pää.
-Hänelle kerron pyyteet Angelon;
-Niin tyyneen menköön haudan lepohon.
-
-    (Menee.)
-
-
-
-
-KOLMAS NÄYTÖS.
-
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Huone vankilassa.
-
-    (Herttua, munkiksi puettuna, Claudio ja vanginvartija tulevat.)
-
-HERTTUA.
-Siis armoa sa toivot Angelolta?
-
-CLAUDIO.
-Ei muuta lääkett' ole kurjalla
-Kuin toivo yksin.
-Elämää toivon, kuoloon olen valmis.
-
-HERTTUA.
-Vain kuolemata mieti; suloisempaa
-On silloin kuolema ja elämä.
-Näin sano elämälle: sinut jos
-Ma menetän, sen menetän ma, johon
-Vain houkka kiintyy; henkäys sa olet
-Ja altis joka ilman vaihtelulle,
-Jok' alinomaa uhkaa tuota majaa,
-Miss' asustat. Vain kuolon olet narri:
-Paeta sitä yrität, mut aina
-Sen syliin lennät. Jalo sin' et ole:
-Kaikk' ilot, joita nautitset, ne alhaist'
-On syntyperää. Miehuutt' olet vailla:
-Sa pelkäät kurjan madon halkopäistä,
-Laheaa kieltä. Paras lepos uni;
-Sit' ikävöit, mut pelkäät kuolemaa,
-Jok' unta sekin on. Et omas ole,
-Vaan monta tuhatt' eri hiukett' olet,
-Tomua kaikki. Onni sulta puuttuu:
-Mit' ei sull' ole, sitä aina pyydät.
-Ja hyljit, mitä on. Et ole vakaa:
-Sävysi kumman-oikukkaana vaihtuu
-Kuun mukaan. Rikas olet, mutta köyhä:
-Kuin aasi, kultaharkot selässään,
-Vain päivän kannat aarretaakkaas', sitten
-Sen kuolo purkaa. Ystävää ei sulla:
-Veresi, joka isäkseen sua sanoo,
-Tuo lanteittesi oma sikiö,
-Kiroilee, kun ei spitaali ja leini
-Ja halvaus pikemmin sua lopeta.
-Ei nuoruutt' eikä vanhuutt' ole sulla,
-Vain lyhyt ettone, miss uneksit
-Sa kumpaakin; sill' elähtynyt kaikki
-Sun kukkea on nuoruutes ja kerjää
-Rujolta vanhuudelta armopalaa;
-Ja jos sa vanhenet ja rikastut,
-Sult' into, hehku, tarmo, kauneus puuttuu,
-Hyvyyttäs nauttiakses. Mitä on siis
-Tuo elon nimellinen? Siinä piilee
-Tuhannet kuolemat; ja kuitenkin
-Pelätään kuolemata, joka kaikki
-Tasoittaa ristiriidat.
-
-CLAUDIO.
-                       Kiitos, isä!
-Näen, että elon ha'uss etsinkin
-Vain kuolemaa, ja kuolemaa kun etsin,
-Tapaankin elämän. Se tulkoon siis!
-
-ISABELLA (ulkoa).
-Avatkaa! Armo teille, rauha!
-
-VANGINVARTIJA.
-                             Ken se?
-Sisähän! Toivotukseen: tervetullut.
-
-HERTTUA.
-Palajan pian luokses, poikani.
-
-CLAUDIO.
-Suur' kiitos, kunnioitettava isä! --
-
-    (Isabella tulee sisään.)
-
-ISABELLA.
-Sanoisin pari sanaa Claudiolle.
-
-VANGINVARTIJA.
-Halusta suotu -- Herra, -- sisarenne.
-
-HERTTUA (hiljaa vanginvartijalle).
-Sananen teille!
-
-VANGINVARTIJA.
-                Vaikka kuinka monta.
-
-HERTTUA.
-Lymyhyn viekää, mihin kuulen kaikki.
-
-    (Herttua ja vanginvartija poistuvat.)
-
-CLAUDIO.
-No, sisko, minkä lohdun sinä tuot?
-
-ISABELLA.
-Vain hyvän, hyvän, niinkuin aina lohtu.
-Lord Angeloll' on taivaass' asioita,
-Sinua lentolähetikseen aikoo,
-Ett' iäks sinne jäisit airueksi.
-Siis viipymättä hanki matkalle,
-Jo huomenissa.
-
-CLAUDIO.
-               Eikö apua?
-
-ISABELLA.
-Ei, paitse pään jos päästimeksi tahdot
-Sydämmen halkaista.
-
-CLAUDIO.
-                    Siis jokin apu?
-
-ISABELLA.
-Niin, veikko, eloon sinä jäädä voit.
-Lord Angelon on armo pirullista;
-Jos siihen turvaat, henkes saat, mut iäks
-Sun kahlehtii se.
-
-CLAUDIO.
-                  Ikityrmäkö?
-
-ISABELLA.
-Niin, oikein: ikityrmä, pakkotila;
-Se, vaikk' ois maailma sulle avoinna,
-Sun paikkaas sitoo kiinni.
-
-CLAUDIO.
-                           Millä tapaa?
-
-ISABELLA.
-Niin, sillä tapaa, että, jos sä suostut,
-Se koloo rungostasi kunnian
-Ja paljaaks sinut jättää.
-
-CLAUDIO.
-                          Sano, mikä?
-
-ISABELLA.
-Sun tähtes, veljyt, vapisen, ja pelkään
-Ett' elon raihnaan tahdot pidentää
-Ja viiden, kuuden talven tähden uhraat
-Ikuisen maineen. Uskallatko kuolla?
-Vain mielikuvitust' on kuolon tuska;
-Pahainen toukka, jota jalkas polkee,
-Se tuntee ruumiin vaivaa yhtä suurta
-Kuin jätti kuollessaan.
-
-CLAUDIO.
-                        Mua miksi solvaat?
-Vai luulet, että mulle lujuutt' antaa
-Voi hento kukka?[5] Kuolla jos mun täytyy,
-Pimeyttä tervehdin kuin morsianta
-Ja suljen syliini.
-
-ISABELLA.
-                   Nyt puhui Claudio;
-Isäni haudasta se oli ääni.
-Niin, kuolla täytyy sun; oot liian jalo
-Halpuudell' ostaaksesi henkesi.
-Tuo tekojumalinen tuomari --
-Jonk' ylhä katsanto ja määräsanat
-Nujertaa nuoruuden, sen ilveet herpaa
-Kuin haukka kyyhkyn -- onkin perkele:
-Sisästään lika ammenna, niin kuilun
-Näet hornansyvän.
-
-CLAUDIO.
-                  Pyhä Angeloko?
-
-ISABELLA.
-Oi, hornan kavalaa on koristusta
-Pukea kirotuimmat ilkiöt
-Pyhyyden pukuun. Aatteleppa, Claudio,
-Jos hälle neitsyyteni myyn, niin olet
-Sa vapaa.
-
-CLAUDIO.
-          Hyvä taivas! Mahdotonta!
-
-ISABELLA.
-Tää inha rikos tuottais sulle luvan
-Edelleen rikkoa. Tän' yönä tulee
-Mun tehdä se, jot' inhon mainita,
-Sa muuten kuolet huomenna.
-
-CLAUDIO.
-                           Oi, älä!
-
-ISABELLA.
-Jos muut' ei vaadittais kuin elämäni,
-Vapautes eestä pois sen heittäisin
-Kuin neulan.
-
-CLAUDIO.
-             Kiitos, kallis Isabella!
-
-ISABELLA.
-Siis valmis huomenn' ole kuolemaan!
-
-CLAUDIO.
-Kyll' olen. Himojako hänessäkin,
-Noin lakia kun polkee, jota itse
-Teroittaa tahtoo? Syntiä ei tää siis,
-Tai kuoleman se synneistä on pienin.
-
-ISABELLA.
-Niin mikä pienin?
-
-CLAUDIO.
-Jos tää on tuomittava, kuinka hän,
-Tuo viisas mies, vois hetken nautinnoista
-Ikuiseen vaivaan mennä? -- Isabella!
-
-ISABELLA.
-Niin, mitä, veli?
-
-CLAUDIO.
-                  Kauheaa on kuolla.
-
-ISABELLA.
-Ja inhottavaa häväistynä elää.
-
-CLAUDIO.
-Niin, mutta kuolla, mennä tiesi minne,
-Vilussa maassa maata, mädätä;
-Eloisa, lämmin tunne turtuneena
-Maamöhkäleeksi; ilonrikas henki
-Palavass' aallokossa uivana
-Tai kaameiss' ikijäissä värjyvänä;
-Kahleissa näkymättömien tuulten
-Ja ainaisessa vauhdiss ajelehtaa
-Maapallon kiitäväisen ympäri,
-Tai pahempaakin kärsiä kuin pahin,
-Mit' ohjaton voi mieli kuvitella
-Ulinaa, parkua! -- Oi kauheutta!
-Tukalin, kurjin maallis-elämä,
-Mink' ikä, puute, vaiva, vankeus
-Voi meille määrätä, se paratiisi
-Sen rinnall' on, mik' uhkaa kuolemassa.
-
-ISABELLA.
-Ah!
-
-CLAUDIO.
-    Rakas sisko, anna minun elää!
-Jos minkä synnin veljes hyväks teet,
-Sen vian niin voi luonto puhtaaks pestä,
-Ett' tulee siitä hyve.
-
-ISABELLA.
-                       Peto sinä!
-Pelokas raukka, kunniaton kurja!
-Mun syntinikö sulle onnen tuo?
-Sisaren häpeällä henkens' ostaa,
-Se eikö sukurutsaa? Varjelkoon,
-Ett' isälleni uskoton ol' äiti!
-Ei muuten hänest' olis voinut siitä
-Noin kierää villivesaa. Sua vieron.
-Katoa! Kuole! Vaikka polvistuksin
-Ma voisin kohtas muuttaa, sit' en tee.
-Tuhannen rukoust' uhraan kuolemalles,
-Mut pelastuksekses en sanaakaan.
-
-CLAUDIO.
-Oi, kuule, Isabella!
-
-ISABELLA.
-                     Hyi, hyi, hyi!
-Ei syntis sattumaa, vaan ammattia.
-Näin armosta vain tulis parittaja.
-Sun paras heti kuolla.
-
-    (Menemäisillään.)
-
-CLAUDIO.
-                       Kuule, sisko!
-
-    (Herttua palaa.)
-
-HERTTUA.
-Sallitteko pari sanaa, nuori sisar, vain pari sanaa?
-
-ISABELLA.
-Mitä haluatte?
-
-HERTTUA.
-Jos aikanne myöntäisi, niin tahtoisin mielelläni hiukan puhella
-kanssanne; pyyntöni tyydyttäminen olisi sitä paitsi teille hyödyksi.
-
-ISABELLA.
-Minulla ei ole aikaa liikenemään; viipymiseni täällä on muille
-toimilleni haitaksi; mutta hetkisen voin teitä palvella.
-
-HERTTUA (syrjään Claudiolle).
-Poikani, olen kuullut, mitä on tapahtunut teidän ja sisarenne välillä.
-Angelolla ei ole koskaan ollut aikomusta häntä vietellä; on vain
-tahtonut koetella hänen siveyttään, tarkistaakseen omaa arveluaan
-ihmisluonteesta. Sisarenne, tuntien tosikunnian vaatimukset, antoi
-hänelle kieltävän vastauksen; jonka hän suurimmalla ilolla kuuli. Olen
-Angelon rippi-isä, ja tiedän tämän todeksi. Valmistukaa siis kuolemaan:
-älkää mieltänne imarrelko petollisilla toiveilla; huomenna täytyy
-teidän kuolla. Langetkaa polvillenne ja valmistakaa itsenne.
-
-CLAUDIO.
-Suokaa minun pyytää sisareltani anteeksi. Olen jo niin haluton elämään,
-että vain rukoilen siitä päästä.
-
-HERTTUA.
-Pysykää siinä. Hyvästi!
-    (Claudio menee)
-    (Vanginvartija palaa.)
-Vartija, kuulkaa!
-
-VANGINVARTIJA.
-Mitä tahdotte, isä?
-
-HERTTUA.
-Että menette samaa tietä kuin tulitte. Jättäkää minut kahdenkesken
-tämän tytön kanssa: mielenlaatuni ja pukuni takaavat, että hänellä ei
-ole seurastani mitään pelättävää.
-
-VANGINVARTIJA.
-Niinkuin suvaitsette!
-
-    (Menee.)
-
-HERTTUA.
-Sama käsi, joka loi teidät kauniiksi, loi teidät myöskin hyväksi.
-Hyvyys, jolle kauneus pysyy halpana, ei salli kauneuden kauan pysyä
-hyvänä; mutta siveys, joka on kasvojenne sieluna, on teidät aina
-säilyttävä kauniina. Hyökkäys, jonka Angelo teki teitä vastaan, on
-onnen sattumalta tullut tietooni; ja jos ei inhimillinen heikkous
-tarjoisi esikuvia hänen kompastukselleen, niin Angelota kummastelisin.
-Mitenkä aiotte tyydyttää tuota vallanpitäjää ja pelastaa veljenne?
-
-ISABELLA.
-Menen heti ilmoittamaan hänelle päätökseni: parempi, että minulta veli
-lain mukaan kuolee, kuin että minulle laittomasti syntyy poika. Mutta
-voi, kuinka suuresti tuo hyvä herttua on Angelon suhteen pettynyt! Jos
-hän milloinkaan palaa ja minä saan häntä puhutella, niin joko turhaan
-avaan suuni taikka paljastan tuon miehen hallituksen.
-
-HERTTUA.
-Se ei olisi hullumpaa. Mutta, asian näin ollen, hän vastaa
-syytökseenne, että tahtoi teitä vain koetella. -- Siis kallistakaa
-korvanne minun neuvoilleni; halulleni tehdä hyvää on tarjona keino.
-Uskottelen itselleni, että te kaikella kunnialla voitte eräälle
-loukatulle nais-raukalle tehdä ansiokkaan hyväntyön pelastaa veljenne
-ankaran lain kourista, säilyttää oman hurskaan sielunne tahrattomana,
-ja suuresti ilahduttaa poissa olevaa herttuata, jos hän, kenties, vielä
-palaisi ja saisi tästä tiedon.
-
-ISABELLA.
-Haluan lisää kuulla. Minulla on luontoa kaikkeen, mikä ei tunnu
-luonnolleni likaiselta.
-
-HERTTUA.
-Siveys on rohkea, ja hyvyys aina peloton. Oletteko koskaan kuullut
-puhuttavan Marianasta, Fredrikin sisaresta, tuon uljaan soturin, joka
-hukkui merillä?
-
-ISABELLA.
-Olen kuullut tuosta naisesta, ja aina pelkkää hyvää.
-
-HERTTUA.
-Hänet oli tuon Angelon määrä naida; oli jo juhlallisesti hänet
-kihlannut, ja hääpäivä oli jo määrätty. Mutta kihlajaisten ja häiden
-välillä joutui tytön veli Fredrik haaksirikkoon ja hänen kanssaan
-sisaren myötäjäiset meren syvyyteen. Ajatelkaa, mikä kova isku tuolle
-tyttö-raukalle! Siinä hän menetti jalon ja kuulun veljen, joka aina oli
-osoittanut hänelle mitä hellintä ja veljellisintä rakkautta; veljen
-kanssa perintöosansa ja onnensa vivun, myötäjäisensä; molempien kanssa
-kihlatun ylkänsä, tuon niin vakavannäköisen Angelon.
-
-ISABELLA.
-Onko mahdollista? Niinkö Angelo hänet jätti?
-
-HERTTUA.
-Jätti hänet kyynelten valtaan, eikä yhtäkään niistä lohdutuksellaan
-kuivannut; petti peräti pyhät lupauksensa sillä tekosyyllä, että oli
-muka häpeällisiä hänessä havainnut; sanalla sanoen: jätti hänet
-kurjuuteensa, jota hän vieläkin tämän miehen tähden kärsii; ja mies on
-kova kuin kallio, jota raukan kyyneleet kastelevat, vaan eivät pehmitä.
-
-ISABELLA.
-Minkä hyväntyön tekisikään kuolema, jos ottaisi tyttö-raukan pois
-maailmasta! Kuinka halpa tämä elämä, kun antaa semmoisen miehen elää!
--- Mutta miten häntä tästä voisi auttaa?
-
-HERTTUA.
-Tässä on haava, jonka te voitte helposti ehjäksi tehdä, ja jos siihen
-parannuskeinoon ryhdytte, niin ei ainoastaan pelastu veljenne, vaan
-säilytte itsekin häpeältä.
-
-ISABELLA.
-Sanokaa, miten, arvoisa isä.
-
-HERTTUA.
-Tuossa tytössä, josta puhuin, kytee yhä vielä ensimmäinen rakkaus;
-Angelon kohtuuton armottomuus, jonka oikeastaan olisi pitänyt
-tukehuttaa hänen lempensä, on, niinkuin haitta virrassa, vain tehnyt
-sen kiivaammaksi ja hillittömämmäksi. Menkää Angelon luo; vastatkaa
-hänen pyyntöönsä alttiilla myöntyväisyydellä; taipukaa pääasiassa hänen
-vaatimuksiinsa, tehkää vain seuraavat ehdot: ensiksi, että pääsette
-kauan viipymästä hänen luonaan; sitten, että aikaan nähden pitää
-vallita täysi pimeys ja hiljaisuus, ja vihdoin, että paikka vastaa
-säädyllisyyttä. Jos hän tähän myöntyy, niin menee kaikki itsestään.
-Kehoitamme tuota loukattua tyttöä teidän sijaisenanne täyttämään
-paikkanne. Jos sitten yhtymyksen seuraukset tulevat näkyviin, niin se
-pakottanee miestä antamaan tytölle hyvitystä, ja näin on veljenne
-pelastettu, kunnianne tahraton, Mariana-raukka turvattu ja rietas
-vallanpitäjä paljastettu. Minä tyttöä puhuttelen ja valmistan häntä
-tähän. Jos tämän hyvin toimitatte, niinkuin voitte, niin
-kaksinkertainen hyvätyö suojelee petosta moitteilta. Mitä tästä
-arvelette?
-
-ISABELLA.
-Jo pelkkä ajatuskin minua rauhoittaa, ja toivon, että tulos tulee mitä
-suotuisin.
-
-HERTTUA.
-Paljo riippuu teidän menettelystänne. Rientäkää paikalla Angelon luo.
-Jos hän täksi yöksi pyytää teitä luokseen, niin luvatkaa. Minä menen
-nyt heti Sanct Lukakseen; siellä, yksinäisessä majassa, asuu hyljätty
-Mariana; sieltä minut löydätte; sopikaa Angelon kanssa, jotta asia pian
-suoriutuu.
-
-ISABELLA.
-Kiitän teitä tästä lohdustanne. Hyvästi, arvoisa isä!
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Katu vankilan edustalla.
-
-    (Herttua, valepuvussa, Kyynärpää, Pompejus ja
-    oikeudenpalvelijoita tulee.)
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Totta tosiaan, jos ei tähän keksitä apua, vaan meidän täytyy myydä ja
-ostaa miehiä ja naisia kuin elukoita, niin pian saa koko maailma juoda
-punaista ja valkoista bastardia.[6]
-
-HERTTUA.
-Taivaan tähden! Mitä hullutusta tämä?
-
-POMPEJUS.
-Nyt on maailman ilojen loppu, kun kahdesta korkurista[7] iloisin on
-tullut puille paljaille, ja kehnoin on lain toimesta saanut
-lämpimäkseen turkin, oikeinpa ketun- ja lampaannahkalla sisustetun,
-osoitteeksi että viekkaus, viattomuutta kalliimpana, on paras
-kaunistus.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Tule tiehesi, ystävä. -- Jumala teitä siunatkoon, hyvä isä veli!
-
-HERTTUA.
-Niinikään teitä, hyvä veli isä. Mitä on tuo mies teitä vastaan
-rikkonut?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Lakia vastaan hän on rikkonut, herra ja sitä paitse pidämme häntä
-varkaana, sillä löysimme häneltä vallan kummallisen tiirikan jonka
-olemme lähettäneet hallitsijalle.
-
-HERTTUA.
-Hyi! Parittaja! Halpa parittaja!
-Se synti, jota välität, se sulla
-On elantona. Aattele, kuink' inhaa
-Sälyttää selkäänsä ja vatsaans ahtaa
-Mokomaa likaa! Sano itsellesi
-Tuost' eläimellisestä yhdynnästä
-Ma elän, syön ja juon ja pukeudun.
-Elämäks sanotko sa elämää,
-Jonk' aihe löyhkää noin? Tee parannus.
-
-POMPEJUS.
-Tosin se tavallaan löyhkää, hyvä herra; mutta kuitenkin voisin näyttää,
-hyvä herra, --
-
-HERTTUA.
-Jos pirun syntinäytteitä ne ovat,
-Niin näyttäyt hänen omakseen. Pois tyrmään!
-Kuria sekä nuhdetta on tarvis,
-Ei muuten moinen raaka peto taltu.
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Hän on vietävä hallitsijan eteen; hän on häntä varoittanut. Hallitsija
-ei voi kärsiä värttimiehiä. Jos hän on sen-sorttinen, ja tulee hänen
-eteensä, niin olisi hänen parempi olla peninkulman päässä.
-
-HERTTUA.
-Jos kaikki, niinkuin moni tekeytyykin,
-Ois syystä puhtaat, puhdas itse syykin!
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Hänen kaulansa tulee pian olemaan niinkuin teidän uumanne: narulla
-vyötettynä.
-
-POMPEJUS.
-Vainuan pelastusta: tuosta saan takausmiehen. -- Tässä tulee ylimys,
-yksi ystäviäni.
-
-    (Lucio tulee.)
-
-LUCIO.
-Mitä kuuluu, jalo Pompejus? Mitä, Caesarinko vaununvaljaissa? Viedäänkö
-sinua voittosaatossa? Mitä, eikö sulia ole niitä Pygmalionin kuvia,[8]
-vastaleivottuja vaimoja, jotka pistäisivät kätensä toisen taskuun ja
-vetäisivät sen sieltä nyrkkinä pois? Mitä vastaat, hä? Mitä sanot tästä
-melodiasta, maneerista ja metodista? Onko vastauksesi hukkunut viime
-sateeseen? Häh? Mitä sanot, senkin katukulkuri? Onko maailma
-entisellään, mies? Millaista on nyt sen meno? Synkkääkö ja
-vähäpuheista, vai mitä? Minkäkurista?
-
-HERTTUA.
-Aina yhtä ja samaa! Yhä vain pahempaa!
-
-LUCIO.
-Kuinka voi se herttainen herkkuni, sinun emäntäsi? Ainako liike
-kannattaa? Mitä?
-
-POMPEJUS.
-Totta puhuen, hän on tehnyt lopun lihoistaan ja on nyt itse
-nälkäkopissa.
-
-LUCIO.
-Varsin hyvä, ihan oikein, niin pitää ollakin: ensin liikkeessä, sitten
-nälällä, semmoinen se on maailman meno, ja niin pitää olla. Tyrmäänkö
-menossa, Pompejus?
-
-POMPEJUS.
-Niin kyllä, niin, hyvä herra.
-
-LUCIO.
-Se ei ole niinkään hullusti, Pompejus. Onnea matkaan! Mene ja sano,
-että minä lähetin. Velastako, Pompejus, vai mitä?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Parituksesta, parituksesta.
-
-LUCIO.
-Hyvä! Viekää sitten vankeuteen! Jos vankeus on parittajan palkka, niin
-tapahtuu hänelle oikeus. Parittaja hän on kieltämättä, oikein hamasta
-vanhuudesta: parittajana syntynyt. Hyvästi, hyvä Pompejus! Terveisiä
-vankityrmään, Pompejus! Sinusta tulee nyt varmaankin hyvä
-huoneenhaltija, Pompejus, sillä nyt saat pysyä huoneessa.
-
-POMPEJUS.
-Toivon, teidän ylhäisyytenne, että menette takaukseen minun edestäni.
-
-LUCIO.
-En, toden totta, sitä en tee, Pompejus; se ei ole nyt muodissa. Aion
-pyytää, että vielä pidentävät vankeusaikaasi; jos siitä malttisi
-menetät, niin osoitat vain, että olet tanakka mies. Hyvästi, kelpo
-Pompejus' -- Jumal' antakoon hyvää iltaa, isä!
-
-HERTTUA.
-Jumal' antakoon!
-
-LUCIO.
-Vieläkö Riitta punaa poskiansa, Pompejus? Häh?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Pois matkaan! Tulkaa nyt!
-
-POMPEJUS.
-Te sitten ette mene takaukseen edestäni?
-
-LUCIO.
-En sitten, enkä nyt. -- Mitä uutta maailmalta, isä? Mitä uutta?
-
-KYYNÄRPÄÄ.
-Pois matkaan! Tulkaa nyt!
-
-LUCIO.
-Pois koirankoppiin, Pompejus![9] Pois!
-
-    (Kyynärpää, Pompejus ja oikeudenpalvelijat menevät.)
-
-Mitä uusia tiedätte herttuasta, isä?
-
-HERTTUA.
-Minä en tiedä mitään; tiedättekö te jotakin?
-
-LUCIO.
-Toiset sanovat, että hän on Venäjän keisarin luona; toiset, että
-Roomassa; mutta missä te luulette hänen olevan?
-
-HERTTUA.
-En tiedä, missä on; mutta missä olkoonkin, niin hyvää hänelle toivon.
-
-LUCIO.
-Hupsu ja eriskummainen päähänpisto pujahtaa salaa pois valtakunnasta ja
-ruveta kerjäämään, johon ei ole kerrassaan luotu. Lord Angelo herttuoi
-kuitenkin hyvin hänen poissa ollessaan ja ahdistaa kovasti rikoksia.
-
-HERTTUA.
-Siinä hän tekee oikein.
-
-LUCIO.
-Vähän suurempi suopeus irstaisuutta kohtaan ei haittaisi; hän on siinä
-asiassa vähän liiaksi kärrykäs, isä.
-
-HERTTUA.
-Se on liian yleinen pahe, ja siihen auttaa vain ankaruus.
-
-LUCIO.
-Niin, totta kyllä, se pahe on suurta sukua ja laajaa heimoa, mutta
-mahdotonta on sitä kokonaan hävittää, isä, silloin pitäisi kieltää
-syöminen ja juominenkin. Sanotaan, että tämä Angelo ei ole syntynyt
-sitä oikeata luonnontietä miehestä ja vaimosta. Onko totta? Mitä
-luulette?
-
-HERTTUA.
-Miten hän sitten olisi syntynyt?
-
-LUCIO.
-Toiset sanovat, että hän on jonkun vedenneidon kutua; toiset taas, että
-hän on kahden kapaturskan sikiö. Mutta varma on, että, kun hän heittää
-vettään, virtsa heti hyytyy jääksi; että se on totta, sen tiedän minä,
-ja että hän on kyvytön pelinukke, siitä ei ole epäilystäkään.
-
-HERTTUA.
-Olette leikkisä ja hieman julkisanainen.
-
-LUCIO.
-Mitä hittoa, eikö ole sydämmetöntä vallattoman housunlämsän takia viedä
-mieheltä henki? Olisiko herttua, joka nyt on poissa, koskaan tuommoista
-tehnyt? Ennenkuin hän olisi miestä hirtättänyt sadan äpärän takia,
-ennen hän olisi maksanut tuhannen ruokarahat. Hän ei ollut mikään
-kuortaja, kyllä hän ruokansa otti, ja siitä hän oppi armeliaaksi.
-
-HERTTUA.
-En ole koskaan kuullut poissa olevaa herttuaa syytettävän nais-urooksi;
-hänellä ei ollut semmoiseen halua.
-
-LUCIO.
-Oi, hyvä isä, siinä erehdytte.
-
-HERTTUA.
-Mahdotonta!
-
-LUCIO.
-Mitä? Eikö herttua? Kyllä vain! Entä tuo viisikymmenvuotias
-kerjäläisvaimo, jonka almulippaaseen hän aina tapasi pistää kultarahan?
-Herttualla oli kyllä ne metkunsa; ja hän joskus ryyppäilikin, uskokaa
-pois.
-
-HERTTUA.
-Teette, totta totisesti, hänelle vääryyttä.
-
-LUCIO.
-Isä, minä olin hänen uskottunsa. Aika velikulta se herttua oli; ja
-luulen tietäväni syynkin hänen lähtöönsä.
-
-HERTTUA.
-Saanko tietää sen syyn?
-
-LUCIO.
-Ette, -- suokaa anteeksi, se on salaisuus, ja on pidettävä hampaitten
-takana. Mutta sen verran voin teille kuitenkin ilmaista: -- suurin osa
-alamaisia piti herttuaa viisaana miehenä.
-
-HERTTUA.
-Viisaana? Tietysti hän se olikin.
-
-LUCIO.
-Sangen pintapuolinen, taitamaton ja mitätön mies.
-
-HERTTUA.
-Tämän te sanotte joko kateudesta tai tyhmyydestä tai erehdyksestä. Koko
-hänen elämänsä juoksu ja, se tapa, millä hän on valtion laivaa
-ohjannut, voisi, jos vakuutta tarvittaisiin, antaa hänestä paremman
-todistuksen. Jos katsotaan vain sitä, mitä hän on aikaan saanut, niin
-täytyy kateimmankin myöntää, että hän on oppinut, valtiomies ja soturi.
-Siis puhutte älyttömästi, taikka on älynne, jos sitä teissä on,
-suuresti ilkeytenne pimittämä.
-
-LUCIO.
-Hyvä herra, minä tunnen hänet ja rakastan häntä.
-
-HERTTUA.
-Rakkaus puhuu paremmalla tiedolla ja tieto suuremmalla rakkaudella.
-
-LUCIO.
-Niin, herraseni, tiedän mitä tiedän.
-
-HERTTUA.
-Sitä tuskin uskon, koska ette tiedä mitä puhutte. Mutta jos herttua
-joskus palaa -- niinkuin kaikki hartaasti soisimme -- niin pyytäisin,
-että suvaitsisitte vastata hänelle sanoistanne: jos puheenne on
-todenperäistä, niin on teillä myös rohkeutta sitä puolustaa. Minun on
-velvollisuus siihen teitä vaatia; siis olkaa hyvä, sanokaa, mikä on
-nimenne.
-
-LUCIO.
-Nimeni on Lucio, hyvä herra; herttua hyvin minut tuntee.
-
-HERTTUA.
-Hän on paremmin teidät tunteva, jos elän minä siksi, että voin antaa
-hänelle tietoa teistä.
-
-LUCIO.
-Minä en teitä pelkää.
-
-HERTTUA.
-Oo, toivotte, ettei herttua enää palaisi, tai pidätte minua liian
-viattomana vastustajana. Ja itse asiassa en voikaan teitä suuresti
-vahingoittaa; te kyllä vannotte, ettette ole koskaan tätä sanonut.
-
-LUCIO.
-En, ennen menen vaikka hirteen; erehdyt, isä, minun suhteeni. Mutta ei
-sen enempää tästä. Voitko sanoa, tuleeko Claudion huomenna kuolla vai
-eikö?
-
-HERTTUA.
-Miksi hänen tulisi kuolla?
-
-LUCIO.
-Miksikö? Siksi että on täyttänyt pulloa suppilon kautta. Soisin, että
-herttua, josta puhumme, jo pian tulisi kotiin. Tuo kykenemätön
-sijaishallitsija saattaa pidättäymisellä koko maakunnan kansattomaksi:
-varpusetkaan eivät saa pesiä hänen talonsa räystään alla, siksi että
-rakastelevat. Herttua olisi pimeyden työt varmaankin jättänyt
-pimeyteen; hän ei olisi koskaan tuonut niitä päivän valoon. Oi, jos hän
-olisi kotona! Niin, tuo Claudio saa nyt kuolla siitä, että on vähän
-helmoja nostellut. Hyvästi, hyvä isä! Rukoilen, että rukoilisit
-puolestani. Herttua, sanon sen vielä kerran, syö kyllä lihaa
-perjantaisin. Hän on tosin jo aikansa elänyt; mutta sanon sittenkin,
-että hän suikkaisi suuta kerjäläiselle, vaikka tämä haisisi
-hapanleivältä ja sipulilta. Sano, että minä olen sen sanonut. Hyvästi!
-
-    (Menee.)
-
-HERTTUA.
-Ei moitteen likaa suuruus eikä valta
-Voi välttää; puhtain hyve parjaajalta
-Saa iskun selkään. Sit' ei kuningasta,
-Jok' estäis herjakielen puremasta.
-Mut kuka tuossa tulee?
-
-    (Escalus, vanginvartija, parittaja-akka
-    ja oikeudenpalvelijoita tulee.)
-
-ESCALUS.
-Pois! Viekää hänet tyrmään!
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Rakas, hyvä herra, armahtakaa; teidän korkeutenne on tunnettu lempeäksi
-mieheksi, -- rakas, hyvä herra!
-
-ESCALUS.
-Kahdesti ja kolmasti varoitettu, ja aina vain sama rikostyö! Tämä voi
-jo julmistuttaa ja saattaa raivoon itse laupeudenkin.
-
-VANGINVARTIJA.
-Parittajana yksitoista vuotta yhtä mittaa, teidän korkeutenne luvalla!
-
-PARITTAJA-AKKA.
-Armollinen herra, tämän kaiken on eräs Lucio minulle laittanut. Neiti
-Kaisa Hunnikolle hän teki lapsen herttuan aikana; lupasi naida hänet;
-lapsi tulee vuoden ja kolmen kuukauden vanhaksi ensi Vilpun ja Jaakon
-päivänä; olen itse sitä ruokkinut, ja nähkääs nyt, kuinka hän
-menettelee kanssani!
-
-ESCALUS.
-Se mies on tunnettu irstaisuudestaan: Kutsukaa hänet eteemme. -- Pois
-tuo naikko tyrmään! Kas niin, ei sanaakaan enää!
-
-    (Parittaja-akka ja oikeudenpalvelijat poistuvat.)
-
-Vartija, virkaveljeni Angelo ei taivu; Claudion täytyy huomenna mennä
-kuolemaan. Toimita hänelle pappi ja kaikki, mitä kristilliseen
-valmistukseen tarvitaan. Jos veljeni olisi yhtä säälivä kuin minä, niin
-olisivat Claudion asiat toisin.
-
-VANGINVARTIJA.
-Armollinen herra, tämä munkki on ollut hänen luonaan ja valmistanut
-häntä kuolemaan.
-
-ESCALUS.
-Hyvää iltaa, hyvä isä!
-
-HERTTUA.
-Armo ja rauha teille!
-
-ESCALUS.
-Mistä olette?
-
-HERTTUA.
-En tästä maasta; sattuma mun tänne
-Ajaksi saattoi. Hurskaan munkiston
-Min' olen jäsen, Roomast' äsken tullut
-Eräissä pyhän isän asioissa.
-
-ESCALUS.
-Mitä uutta maailmalta?
-
-HERTTUA.
-Ei muuta mitään, kuin että rehellisyyttä vaivaa niin ankara kuume, että
-ainoastaan hajaumus sen parantaa. Uutta vain kysytään; on yhtä
-vaarallista vanheta jossakin elämän toimessa, kuin on kunnollista
-järkähtämättä pysyä tehtävässään. On tuskin enää sen verran luottoa,
-että voisi mennä takaukseen yhteiselämän turvallisuudesta, mutta niin
-paljon takauksia, että toivoisi kaiken ystävyyden hiiteen. Tämän
-arvoituksen ympärillä pyörii koko maailman viisaus. Tämä uusi on
-kylläksi vanhaa, mutta kuitenkin jokapäiväistä uutta. Sanokaa,
-millainen oli herttua mielialaltaan?
-
-ESCALUS.
-Sellainen, että, ennen kaikkea muuta, koetti päästä tuntemaan omaa
-itseään.
-
-HERTTUA.
-Mitkä olivat hänen mieli-ilojaan?
-
-ESCALUS.
-Enemmän mielissään nähdä muita iloisina kuin iloissaan siitä, mikä
-häntä itseään miellyttäisi: mies, joka kaikessa tiesi määrän. Mutta
-heittäkäämme hänet oloihinsa, rukoillen vain, että koituisivat hänelle
-onneksi; ja sallikaa minun kysyä, miten valmis Claudio oli kuolemaan.
-Olette, kuulen ma, käynyt hänen luonaan.
-
-HERTTUA.
-Hän myöntää, että hänelle ei ole väärällä mitalla oikeutta mitattu, ja
-tyytyy nöyränä lain tuomioon; kuitenkin oli hän, heikkoutensa
-viekotuksesta, antautunut moneen pettävään elämisen toivoon, joita
-vähitellen olen koettanut hänessä tukahuttaa; ja nyt hän on valmis
-kuolemaan.
-
-ESCALUS.
-Olette täyttänyt lupauksenne taivaalle ja tehnyt vankia kohtaan kaikki,
-mihin kutsumuksenne teitä velvoittaa. Olen tuon mies-raukan puolesta
-puuhannut minkä säällisesti olen voinut, mutta virkatoverini on pitänyt
-niin ankarasti kiinni oikeudesta, että minun pakostakin on täytynyt
-sanoa hänelle, että hän totisesti on itse oikeus.
-
-HERTTUA.
-Jos hänen oma elämänsä vastaa hänen menettelynsä ankaruutta, niin on se
-hänelle kaunistukseksi; mutta jos hän itse sattuu hairahtumaan, niin on
-hän lausunut oman tuomionsa.
-
-ESCALUS.
-Menen nyt vankia tervehtimään. Herran haltuun! --
-
-HERTTUA.
-Rauha teille!
-    (Escalus ja vanginvartija menevät.)
-Ken miekan saanut taivaalt' on,
-Hän puhdas olkoon, nuhteeton,
-Hurskauden esikuva,
-Hyveiss' aina kaunistuva,
-Ett' ei muille taakkaa lois,
-Mit' ei itse kantaa vois.
-Voi miestä, joka muita huosii
-Paheista, joita itse suosii!
-Voi Angelota: muiden vaan
-Syyt näkee, mut ei omiaan!
-Pahetta piilee saastaisinta,
-Miss' enkelin on ulkopinta.
-Ne tekohurskaan teeskelyt
-On usein ajan pettänyt:
-Hienoista vain näet lukinkinaa,
-Mill' aimo harkkoja hän hinaa.
-Nyt ansaan joutuu kehno työ:
-Lord Angelo, kun tulee yö,
-Jo halaa entist' armastansa;
-Näin viekas löytää viekkaampansa.
-Petoksin petos luusitaan,
-Ja vanha liitto uusitaan.
-
-                 (Menee.)
-
-
-
-
-NELJÄS NÄYTÖS.
-
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Marianan kammari.
-
-    (Mariana istuu; poika laulaa.)
-
-Laulu.
-
-    Huules pois, nuo sähköiset,
-    Jotka petti valoillaan mun!
-    Silmäs pois, nuo tähtöset,
-    Jotka harhaan johti aamun!
-    Pois mun anna suudelmain,
-                  Suudelmaan,
-    Lemmen lahja -- harha vain,
-                  Harha vain!
-
-MARIANA.
-Lopeta laulusi, ja joutuin pois!
-Tuoss' saapuu lohduttaja, jonka neuvot
-Suruni myrskyn usein vaiensi.
-
-    (Poika menee.)
-    (Herttua tulee, valepuvussa niinkuin ennenkin.)
-
-Anteeksi! Toivoisin, ett' ette oisi
-Näin laulukkaana mua tavannut.
-Mut anteeks, isä, suokaa! Uskokaa:
-Mua riemu ei, vaan murhe laulattaa.
-
-HERTTUA.
-Niin kyllä; säveliss' on tenho syvä:
-Hyväksi paha muuttuu, pahaks hyvä.
-
-Mutta sanokaa, olkaa hyvä: onko kukaan minua täällä tänään kysynyt?
-Juuri tällä hetkellä oli erään henkilön määrä tavata minut täällä.
-
-MARIANA.
-Ei kukaan ole teitä kysellyt; olen tässä istunut koko päivän.
-
-    (Isabella tulee.)
-
-HERTTUA.
-Uskon teitä ehdottomasti. -- Se hetki on nyt tullut, juuri nyt. Pyydän,
-poistukaa tuokioksi; kenties piankin kutsun teidät takaisin, hyviä
-tietoja saamaan.
-
-MARIANA.
-Olen teille alati kiitollinen.
-
-    (Menee.)
-
-HERTTUA.
-Tulette parahiksi; tervetullut!
-Mit' uutta tuolta hyvält' Angelolta?
-
-ISABELLA.
-Hänell' on puisto muurin ympäröimä,
-Jok' antaa länttä kohti viinitarhaan;
-Ja tähän tarhaan lautaportti vie,
-Jonk' avaa tämä isohkompi avain;
-Ja tällä toisell' aukee pieni ovi,
-Mi johtaa viinitarhast' itse puistoon;
-Luvannut olen sinne saapua,
-Kun synkän sydänyön on hetki tullut.
-
-HERTTUA.
-Mut löydättekö ihan varmaan tien?
-
-ISABELLA.
-Kaikk' olen tarkoin pannut huomioon;
-Hän syntisimmän kiihkon kuiskeilla
-Ja liikenteillä kahdestikin mulle
-Osoitti tien.
-
-HERTTUA.
-              Muit' eikö välillänne
-Eleitä, joita hänen tulee tietää?
-
-ISABELLA.
-Ei muuta; pimeäss' on yhdyttävä;
-Hänelle sanoin, että viipyä
-Voin hiukan aikaa vain, sill' ulkona
-Odottaa, sanoin, tyttö, jok' on tänne
-Mua seurannut ja luulee, että tulin
-Vain veljen tähden.
-
-HERTTUA.
-                    Hyvin keksitty!
-En tästä vielä Marianalle
-Puhunut mitään. -- Tulkaa sisään, neiti!
-    (Mariana palaa.)
-Ma pyydän, tutustukaa tähän tyttöön,
-Hän hyödyksi on teille.
-
-ISABELLA.
-                        Niin ma toivon.
-
-HERTTUA.
-Kai uskotte, ett' aion teille hyvää?
-
-MARIANA.
-Kyll', isä, uskon; kokenut sit' olen.
-
-HERTTUA.
-Siis ystäväänne kädest' ottakaa
-Ja kuulkaa, mitä ilmoittaa hän teille.
-Odotan täällä; mutta joutukaa,
-Yön usmat nousee.
-
-MARIANA.
-                  Suvaitsetteko?
-
-    (Mariana ja Isabella poistuvat.)
-
-HERTTUA.
-Oi, korkeus ja suuruus, miljoonat
-Sua viekkaat silmät urkkii! Huhut joukoin
-Levittää kierää, väärää puhetta
-Sun toimistasi. Sadat löyhät sutkat
-Sun tekee haaveittensa isäksi
-Ja houreillaan sua rääkkää!
-    (Mariana ja Isabella palaavat.)
-                            Tervetulleet!
-Sovittu siis?
-
-ISABELLA.
-              Hän juoneen myöntyy, isä,
-Jos te vain suostutte.
-
-HERTTUA.
-                       Min' en vain suostu,
-Vaan vielä pyydän.
-
-ISABELLA.
-                   Muut' ei teidän tarvis
-Kuin lähteissänne hiljaa sanoa:
-"Mun veljeäni muistakaa."
-
-MARIANA.
-                          Ei vaaraa.
-
-HERTTUA.
-Ei vaaraa, tytär armas, sullekaan.
-Lain mukaan hän on sinun puolisosi.
-Ei synti ole näin teit' yhdistää,
-Kun sinun kieltämätön oikeutesi
-Petosta kaunistaa. Hyv' on; jo riittää;
-Sen kylvää täytyy, joka tahtoo niittää.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Huone vankilassa.
-
-    (Vanginvartija ja Pompejus tulevat.)
-
-VANGINVARTIJA.
-Tule tänne, poika. Voitko lyödä ihmiseltä pään poikki?
-
-POMPEJUS.
-Jos se ihminen on poikamies, niin kyllä voin; mutta jos hän on nainut
-mies, niin on hän vaimonsa pää, ja vaimolta en voi mitenkään silpoa
-päätä.
-
-VANGINVARTIJA.
-No, heitä nuo hullutuksesi ja anna minulle suora vastaus.
-Huomen-aamulla tulee Claudion ja Bernardinon kuolla. Meillä
-on täällä vankilassamme julkinen teloittaja, joka tarvitsee
-ammatissaan apulaista; jos sinä otat häntä auttaaksesi, niin pääset
-jalkaraudoistasi; jos et, niin saat istua aikasi täyteen vankilassa,
-ja lähteissäsi saat vielä kelpo selkäsaunan, sillä sinä olet
-huutoon-tullut parittaja.
-
-POMPEJUS.
-Olen tosin ollut laiton parittaja ikimuistoisista ajoista, mutta tyydyn
-nyt olemaan laillinen teloittaja. Olisi hauskaa saada vähän opetusta
-virkaveljeltäni.
-
-VANGINVARTIJA.
-Hoi tänne, Hirmulainen! Missä olet, Hirmulainen?
-
-    (Hirmulainen tulee.)
-
-HIRMULAINEN.
-Käskittekö, herra?
-
-VANGINVARTIJA.
-Katsos, tässä on mies, joka auttaa sinua huomenna teloitustyössä. Jos
-näet hyväksi, niin ota hänet vuosikaupalle ja pidä häntä täällä
-luonasi; jos et, niin käytä häntä tällä kertaa, ja laske menemään. Hän
-ei joudu arvosta riitaan sinun kanssasi: hän on ollut parittaja.
-
-HIRMULAINEN.
-Parittajako? Hyi, helkkari! Hän saattaa taituruutemme pahaan huutoon.
-
-VANGINVARTIJA.
-Joutavia! Te olette yhdenpainoiset: höyhenkin jo vaa'assa tuntuisi.
-
-    (Menee.)
-
-POMPEJUS.
-Jos hyväksi näette, hyvä herra, -- sillä todellakin hyvä on näkönne,
-jos ei olisi teillä tuota hirtehisen katsetta -- sanokaa, onko
-ammattinne taituruutta?
-
-HIRMULAINEN.
-On oikein, taituruutta se on.
-
-POMPEJUS.
-Maalaamista olen kuullut sanottavan taituruudeksi, ja kun naiseläjät,
-jotka kuuluvat minun ammattiini, käyttävät maalaamista, niin todistaa
-se, että minun ammattini on taituruutta; mutta mitä taituruutta
-hirttämisessä on, sitä en saa päähäni, vaikka minut hirtettäisiin.
-
-HIRMULAINEN.
-Taituruutta se on, herraseni.
-
-POMPEJUS.
-Todistakaa.
-
-HIRMULAINEN.
-Jokaisen kunniallisen miehen puku sopii varkaalle.
-
-POMPEJUS.
-Jos se on liian ahdas varkaalle, niin se kunniallisen miehen mielestä
-on liian väljä; ja jos se on liian väljä varkaalle, niin se varkaan
-mielestä on liian ahdas; niin että jokaisen kunniallisen miehen puku
-sopii varkaalle.
-
-    (Vanginvartija palaa.)
-
-VANGINVARTIJA.
-Oletteko jo sopineet?
-
-POMPEJUS.
-Rupean hänen palvelukseensa; sillä huomaan, että teloittajalla on
-sentään katuvaisempi ammatti kuin parittajalla: hän pyytää useammin
-anteeksi.[10]
-
-VANGINVARTIJA.
-Sinä siinä, laita pölkky ja piilu kuntoon huomisaamuun kello neljään.
-
-HIRMULAINEN.
-Tule pois, parittaja, niin opetan sinulle ammattini; tule!
-
-POMPEJUS.
-Olen hyvin opinhaluinen; ja toivon, että jos joskus itse sattuisitte
-minua tarvitsemaan, teen toimeni liukkaasti; sillä, toden totta,
-hyvyyttänne olen velkapää palkitsemaan.
-
-VANGINVARTIJA.
-Hakekaa Claudio ja Bernardino!
-
-    (Pompejus ja Hirmulainen menevät.)
-
-Ma toista säälin; murhaajaapa vainkaan,
-Vaikk' ois hän veljeni, en sääli lainkaan.
-    (Claudio tulee.)
-Kas, tässä, Claudio, kuolintuomiosi.
-Nyt sydänyö on; kahdeksalta aamull'
-Olet kuolematon. Miss' on Bernardino?
-
-CLAUDIO.
-Sikeesti nukkuu, niinkuin syytön työ,
-Mi raukaisuttaa vaeltajan luita;
-Ei heräjä.
-
-VANGINVARTIJA.
-           Hänt' ei voi mikään auttaa.
-Nyt kuoloon valmistautukaa. -- Mit' ääntä?
-    (Ovea kolkutetaan.)
-Jumala teitä vahvistakoon! --
-    (Claudio menee.)
-                              Heti. --
-Hyvälle Claudiolle armoa
-Tai lykkäystä? --
-    (Herttua tulee valepuvussa niinkuin ennenkin.)
-                  Tervetullut, isä!
-
-HERTTUA.
-Yön parhaat terveyshenget ympäröitkööt
-Sua, ystävä! Tääll' onko kukaan käynyt?
-
-VANGINVARTIJA.
-Ei sittemmin, kuin iltakello soi.
-
-HERTTUA.
-Ei Isabella?
-
-VANGINVARTIJA.
-             Ei.
-
-HERTTUA.
-                 Siis tulee pian.
-
-VANGINVARTIJA.
-Mit' iloketta Claudiolle?
-
-HERTTUA.
-                          Hiven
-On toivoa.
-
-VANGINVARTIJA.
-           Se haltija on julma!
-
-HERTTUA.
-Ei suinkaan: elämässään tarkoin noutaa
-Vanhurskauden ankarinta mittaa.
-Pyhällä kieltäymyksell' itsessään
-Sen voittaa, mitä mahdillaan hän muissa
-Masentaa tahtoo. Se jos häntä tahrais,
-Jost' oikoo muita hän, niin ois hän julma;
-Nyt tekee oikeutta. --
-    (Kolkutetaan.)
-                       Jo tulevat.
-    (Vanginvartija menee.)
-Tuo mies on hellä: ihmis-ystävää
-Tylyssä vartijass' et usein nää.
-    (Kolkutetaan.)
-Mit' ääntä? Kiireen riivaama se lienee,
-Jok' usta rauhallista pieksää noin.
-
-    (Vanginvartija palaa, puhutellen ulkona olevaa henkilöä.)
-
-VANGINVARTIJA.
-Siell' odottakoon, kunnes portinvahti
-On noussut avaamaan; hän tuloss' on.
-
-HERTTUA.
-Peruutust' eikö vielä Claudiolle?
-Hän huomenna siis kuolee?
-
-VANGINVARTIJA.
-                          Muutost' ei.
-
-HERTTUA.
-Niin lähellä kuin päivän koitto onkin,
-Saat ennen päivää kuulla toista.
-
-VANGINVARTIJA.
-                                 Ehkä
-Tiedätte jotain; min' en peruutusta
-Tulevan usko. Moist' ei ole nähty;
-Sen lisäks itse tuomar'istuimelta
-Lord Angelo päinvastaist' ilmoittanut
-On kansan kuullen.
-    (Sanansaattaja tulee.)
-                   Hallitsijan mies.
-
-HERTTUA.
-Jok' armoituksen Claudiolle tuo.
-
-SANANSAATTAJA.
-Herrani lähettää teille tämän kirjelmän ja minun kauttani sen
-lisäkäskyn, ett' ette saa pienimmässäkään kohdassa siitä poiketa, ette
-aikaan, sisältöön ettekä muuhunkaan seikkaan nähden. Hyvää huomenta,
-sillä luulenpa että heti kohta on päivä.
-
-VANGINVARTIJA.
-Tottelen käskyä.
-
-    (Sanansaattaja menee.)
-
-HERTTUA (itsekseen).
-Sep' armahdusta! Saman synnin hinta,
-Jot' armahtajan palaa oma rinta!
-Rikokset kukoistaa ja rehoittaa,
-Kun vallan huipulta ne turvaa saa.
-Kun synti armahtaa, on armo laaja,
-Ja syntiinsä vain mieltyy armon saaja. --
-No, mitä kirjoittaa hän?
-
-VANGINVARTIJA.
-Niinkuin sanoin: Lord Angelo, joka nähtävästi luulee minua
-huolimattomaksi toimessani, herättää minut tällä tavattomalla
-sysäyksellä; minusta tämä on kummaa, näin hän ei ole koskaan ennen
-tehnyt.
-
-HERTTUA.
-Lukekaa, olkaa hyvä.
-
-VANGINVARTIJA (lukee).
-"Vaikka saisitte päinvastaisenkin käskyn, niin, siitä huolimatta,
-mestauttakaa Claudio kello neljä ja Bernardino iltapuolella. Paremmaksi
-vakuudeksi lähettäkää Claudion pää minulle kello viisi. Laittakaa, että
-kaikki tulee oikein toimitetuksi, ja muistakaa, että tästä riippuu
-enemmän, kuin mitä tällä haavaa voimme ilmaista. Siis, älkää
-laiminlyökö velvollisuuttamme, niin totta kuin siitä saatte vastata
-omalla hengellänne." -- Mitä sanotte tästä, herra?
-
-HERTTUA.
-Kuka on tuo Bernardino, joka on mestattava iltapuolella?
-
-VANGINVARTIJA.
-Mustalainen syntyään, mutta täällä elänyt ja kasvanut; hän on istunut
-vankeudessa jo yhdeksän vuotta.
-
-HERTTUA.
-Mistä se tulee, että poissa oleva herttua ei ole joko laskenut häntä
-vapaaksi tai mestauttanut häntä? Olen kuullut, että hän aina niin
-menetteli.
-
-VANGINVARTIJA.
-Hänen ystävänsä hankkivat hänelle aina lykkäystä, ja sitä paitsi hänen
-rikoksensa saatiin vasta lord Angelon hallituksen aikana täyteen
-toteen.
-
-HERTTUA.
-Onko se nyt toteen näytetty?
-
-VANGINVARTIJA.
-On ihan ilmeisesti, ja hän on sen itse tunnustanut.
-
-HERTTUA.
-Onko hän osoittanut katumusta vankilassa? Millainen on hänen
-mielentilansa?
-
-VANGINVARTIJA.
-Hän on mies, jolle kuolema ei tunnu sen kammottavammalta kuin
-humalaisen uni; suruton, paatunut, ei pelkää entisyyttä, nykyisyyttä
-eikä tulevaisuutta, kuolemalle tunnoton ja toivotonna kuoleva.
-
-HERTTUA.
-Hän tarvitsee neuvomista.
-
-VANGINVARTIJA.
-Siitä ei ole tietävinään. Hänellä on aina ollut etuoikeuksia
-vankilassa; jos annat hänelle luvan karata, niin hän ei sitä tee; on
-päissään monta kertaa päivässä, usein monta päivää perätysten. Olemme
-usein herättäneet häntä, muka viedäksemme häntä mestattavaksi, ja
-näyttäneet hänelle tekaistua tuomiota; hän ei ole siitä ollut
-millänsäkään.
-
-HERTTUA.
-Toiste hänestä enemmän. Otsallanne, ystävä, on uskollisuuden ja
-vakavuuden leima; jos en näe oikein, niin vanha kokemukseni pettää;
-mutta, luottaen ihmistuntemukseeni, tahdon jotakin uskaltaa. Claudio,
-joka teillä nyt on käsky teloittaa, ei ole enemmän vikapää kuin Angelo,
-joka on hänet kuolemaan tuominnut. Antaakseni teille siitä päivänselvän
-todistuksen, pyydän vain neljän päivän viivytystä, joll' aikaa teidän
-täytyy tehdä minulle kiireellinen ja uskalias ystävyyden työ.
-
-VANGINVARTIJA.
-Mikä, arvoisa isä?
-
-HERTTUA.
-Se, että jätätte mestauksen toistaiseksi.
-
-VANGINVARTIJA.
-Ah, kuinka voisin tehdä sen, kun tunti on määrätty, ja rangaistuksen
-uhalla olen saanut nimenomaisen käskyn lähettää hänen päänsä Angelon
-nähtäväksi? Joutuisin itse Claudion tilaan, jos vähääkään siitä
-poikkeaisin.
-
-HERTTUA.
-Munkistolupaukseni nimessä vastaan puolestanne, jos seuraatte minun
-neuvoani, mestautatte huomenaamulla tuon Bernardinon ja lähetätte hänen
-päänsä Angelolle.
-
-VANGINVARTIJA.
-Angelo on nähnyt kummankin ja tuntisi kasvot.
-
-HERTTUA.
-Oi, kuolema on suuri naamioitsija; te voitte sitä lisäksi auttaa.
-Ajakaa tukka,[11] leikatkaa parta, ja sanokaa, että tuo katuvainen
-syntinen itse tahtoi tulla näin kerityksi ennen kuolemaansa;
-tiedättehän, että semmoista usein tapahtuu. Jos tästä koituisi
-teille muuta kuin kiitosta ja menestystä, niin minä, kautta
-suojeluspyhimykseni, tahdon siitä hengelläni vastata.
-
-VANGINVARTIJA.
-Anteeksi, hyvä isä, se on vastoin valaani.
-
-HERTTUA.
-Oletteko sen tehnyt herttualle vai hänen valtansa pitäjälle?
-
-VANGINVARTIJA.
-Herttualle ja hänen sijaiselleen.
-
-HERTTUA.
-Uskoisitteko, ettette ole väärin tehnyt, jos herttua julistaisi tekonne
-oikeaksi?
-
-VANGINVARTIJA.
-Kuinka se voisi olla luultavaa?
-
-HERTTUA.
-Ei yksin luultavaa, vaan varmaa. Mutta koska näen, että pelkäätte, ja
-koska ei pukuni, ei rehellisyyteni eikä suostutukseni saa teissä mitään
-aikaan, niin menen pitemmälle kuin aioin, jotta voisin kaiken pelkonne
-poistaa. Nähkääs, ystävä, tässä on herttuan käsiala ja valtamerkki:
-tunnette hänen kätensä, siitä ei epäilemistäkään, eikä sinettikään
-liene teille vieras.
-
-VANGINVARTIJA.
-Tunnen kumpaisenkin.
-
-HERTTUA.
-Tässä tehdään tiettäväksi herttuan palaaminen; voitte sen heti lukea,
-jos tahdotte; näette siitä, että herttua on täällä kahden päivän
-kuluessa. Tätä seikkaa Angelo ei tiedä, sillä hän on juuri tänään
-saanut hämmästyttävän kirjeen, jossa sanotaan, että herttua kenties on
-kuollut, että kenties on mennyt luostariin, mutta mitään ei siitä, mitä
-tässä on kirjoitettuna. Kas, aamutähti jo herättää paimenen. No, älkää
-siinä ihmetelkö, miten nämä asiat sopivat yhteen: kaikki vaikeudet ovat
-helppoja, kun ne tunnetaan. Kutsukaa teloittajanne, ja Bernardinolta
-pää poikki! Minä paikalla ripitän ja valmistan häntä parempaan elämään.
-Olette yhä ihmeissänne, mutta tämä tässä ehdottomasti määrää
-päätöksenne. Tulkaa; päivä kohta jo valkenee.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    (Pompejus tulee.)
-
-POMPEJUS.
-Olen täällä jo yhtä kotiunut, kuin olin meidän omassa liikepaikassamme;
-voisipa luulla, että tämä on rouva Liikasen talo, sillä täällä on paljo
-hänen vanhoja liiketuttaviaan. Ensiksikin se nuori herra Reipas, joka
-täällä istuu käärepaperista ja vanhasta inkivääristä[12] taksoitettuna,
-yhteensä sadan yhdeksänkymmenen seitsemän punnan arviosta, josta vain
-on tullut viisi markkaa puhdasta rahaa; varmaankaan ei inkivääriä
-silloin niin paljon haluttu: vanhat akat olivat kaikki kuolleet. Sitten
-on täällä muuan herra Keikkanen, jonka herra Nukkanen, silkkikauppias,
-on tänne panettanut parista kolmesta pilanaikaisesta sarssikääröstä,
-josta hänen hyvä nimensä nyt on pilalla. Sitten on täällä se nuori
-Huimanen, ja se nuori herra Kironen, ja herra Vaskikannus, ja herra
-Nälkäsuoli, se miekka- ja pamppumies, ja se nuori Hotonen, joka löi
-kuoliaaksi sen hauskan Möykkysen, ja herra Häkkinen, se miekkailija, ja
-se muhkea herra Antura, se suuri matkailija, ja se hurja Tuoppinen,
-joka tappoi Kannulaisen, ja neljäkymmentä muuta lisäksi, luulisin,
-kaikki urheita poikia meidän liikkeessämme, jotka nyt huutavat: Jumalan
-tähden.[13]
-
-    (Hirmulainen tulee.)
-
-HIRMULAINEN.
-No, mies, tuo tänne Bernardino!
-
-POMPEJUS.
-Herra Bernardino! Nouskaa ja tulkaa pois hirteen! Herra Bernardino!
-
-HIRMULAINEN.
-Hoi, tänne, Bernardino!
-
-BERNARDINO (ulkoa).
-Piru teidän kurkkunne periköön! Kuka se siellä meluaa? Kuka te olette?
-
-POMPEJUS.
-Hyvä ystävänne, hirttomies. Olkaa hyvä, herra, nouskaa ja tulkaa
-hirteen.
-
-BERNARDINO (ulkoa).
-Pois, lurjus, pois, sanon minä! Minä tahdon nukkua.
-
-HIRMULAINEN.
-Sano hänelle, että hänen pitää herätä ja oiti.
-
-POMPEJUS.
-Hyvä herra Bernardino, olkaa hyvä ja valveutukaa, kunnes olemme teidät
-mestannut, sitten voitte nukkua päälle.
-
-HIRMULAINEN.
-Mene sisään ja tuo hänet ulos.
-
-POMPEJUS.
-Hän tulee jo, herra, hän tulee jo: kuulen jo olkien kahisevan.
-
-HIRMULAINEN.
-Onko piilu pölkyllä, mitä?
-
-POMPEJUS.
-Kaikki valmiina, herra.
-
-    (Bernardino tulee.)
-
-BERNARDINO. No, Hirmulainen, mitä minusta tahdot?
-
-HIRMULAINEN.
-Tosi on käsissä; lukekaa nyt vain joutuin rukouksenne; sillä, tässä on
-tuomio, nähkääs.
-
-BERNARDINO.
-Konna sinä, olen ryypännyt koko yön; minulle ei nyt sovi.
-
-POMPEJUS.
-Sitä parempi; se, joka on ryypännyt koko yön ja aamulla varhain
-hirtetään, voi koko seuraavan päivän maata päänsä selväksi.
-
-HIRMULAINEN.
-Katsokaas, tuossa tulee rippi-isänne. Luuletteko vieläkin, että
-laskemme piloja?
-
-    (Herttua tulee, valepuvussa yhä.)
-
-HERTTUA.
-Ystävä, kristillisen rakkauden kehoituksesta, kun kuulin että pian
-olette näiltä ilmoilta eriävä, tulin teitä neuvomaan, lohduttamaan ja
-kanssanne rukoilemaan.
-
-BERNARDINO.
-Siitä ei tule mitään, isä. Olen vahvasti juonut koko yön ja tahdon
-saada valmistusaikaa, tai lyökööt vaikka nuijilla aivot päästäni. Minä
-en suostu tänään kuolemaan, se on vissi se.
-
-HERTTUA.
-Mut täytyy, ystävä; siis silmäilkää
-Eteenpäin tielle, jok' on edessänne.
-
-BERNARDINO.
-Vannon, etten tänään tahdo kuolla, vaikka kuka houkuttelisi.
-
-HERTTUA.
-Mut kuulkaa --
-
-BERNARDINO.
-En sanaakaan! Jos teillä on muuta sanottavaa minulle, niin tulkaa
-vankikoppiini, minä eri tänään liiku paikaltanikaan.
-
-    (Menee.)
-    (Vanginvartija tulee.)
-
-HERTTUA.
-Kivestä sydän! Valmistumaton
-Niin elämään, kuin kuolemaan! -- Pois, joutuin,
-Ja tuokaa hänet mestauspölkylle.
-
-    (Hirmulainen ja Pompejus menevät.)
-
-VANGINVARTIJA.
-No, isä, miltä teistä tuntui vanki?
-
-HERTTUA.
-Suruton peto, manaan kelvoton.
-Ois synti tuossa mielentilassa
-Teloittaa häntä.
-
-VANGINVARTIJA.
-                 Täällä linnass', isä,
-Tän' yönä kuoli, kovaan kuumeeseen
-Ragozyn, eräs kuulu merirosvo,
-Mies Claudion ikäinen, ja samanlainen
-Hivus ja parta. Jospa murhaajalle
-Parannus-aikaa annettais ja vietäis
-Lord Angelolle Ragozynin pää,
-Jok' enemmän on Claudion näköinen?
-
-HERTTUA.
-Oi, taivaan lähettämä sattuma!
-Se toimittakaa heti; aika joutuu,
-Jonk' Angelo on määrännyt. Se kiiruull'
-On tehtävä; sill' aikaa kuolemaan
-Käyn tuota konnaa valmistelemaan.
-
-VANGINVARTIJA.
-Sen heti toimitan; mut Bernardino
-On tänään iltapuolla mestattava.
-Ja miten Claudion kanssa menetellään
-Ja vaara torjutaan, jok' uhkaa mua,
-Kun tulee tiedoks, että elää hän?
-
-HERTTUA.
-Näin toimittakaa: piilopaikkaan viekää
-Molemmat, Claudio ja Bernardino.
-Ennenkuin maailmalle kahdesti
-Aurinko hyvän huomenen on tehnyt,
-On asemamme täysin turvattu.
-
-VANGINVARTIJA.
-Nöyr' olen käskyläänne.
-
-HERTTUA.
-                        Joutuin vain!
-Pää Angelolle heti toimittakaa.
-    (Vanginvartija menee.)
-Nyt Angelolle kirjeen kirjoitan --
-Sen vieköön vartija -- ja siinä hälle
-Teen tiedoks, että tuloss' olen kotiin
-Ja että tuloni on painosyistä
-Oleva juhlallinen. Käsken häntä
-Mua peninkulman päässä kaupungista
-Tapaamaan pyhän lähteen luona. Sitten
-Me kylmän järjen mittavaa'alla
-Lain mukaan Angelota punnitsemme.
-
-    (Vanginvartija palaa.)
-
-VANGINVARTIJA.
-Kas, tässä pää; sen aion itse viedä.
-
-HERTTUA.
-Parasta on. Mut pian palatkaa;
-Minull' on paljon teille sanottavaa,
-Jot' eivät muut saa kuulla.
-
-VANGINVARTIJA.
-Koitan rientää.
-
-    (Menee.)
-
-ISABELLA (ulkoa).
-Avatkaa! Herran rauha!
-
-HERTTUA.
-                       Isabella!
-Hän saapuu tiedustamaan, onko tullut
-Jo veljen armahdus; mut tämän vielä
-Häneltä salaan, jotta epätoivo
-Iloksi muuttuis taivahalliseksi,
-Vähimmin sitä odottaissa.
-
-    (Isabella tulee.)
-
-ISABELLA.
-                          Anteeks!
-
-HERTTUA.
-Ihana, hurskas tytär, Herran rauha!
-
-ISABELLA.
-Noin pyhän miehen suusta kallis kuulla!
-Jo Claudion armahtiko hallitsija?
-
-HERTTUA.
-Pelasti hänet tästä maailmasta:
-Pää Angelolle lähetetty on.
-
-ISABELLA.
-Ei! Mahdotonta!
-
-HERTTUA.
-                Kyllä nyt niin on.
-Älykäs ole, tytär, mieles malta.
-
-ISABELLA.
-Menen ja revin silmät hänen päästään.
-
-HERTTUA.
-Hän silmäins' eteen pääsyn sulta kieltää.
-
-ISABELLA.
-Poloinen Claudio! Kurja Isabella!
-Katala mailma! Konna Angelo!
-
-HERTTUA.
-Tuo hänt' ei haittaa, eikä sua auta;
-Siis tyynny, heitä kaikki Herran käteen.
-Sanani huomaa: nähdä saat, ett' on
-Jokainen kirjain ihka täyttä totta.
-Huomenna herttua palaa; -- älä itke! --
-Sen uskoi mulle munkistomme jäsen
-Ja herttuan rippi-isä; siit' on tiedon
-Jo saanut Escalus ja Angelo:
-On heidän portill' yhdyttävä häneen
-Ja luovuttava vallastaan. Jos voit,
-Niin älyll' astu neuvomaani tietä;
-Näin konnan vihas tapaa, herttuan
-Sa pääset armoon, sydämmes saa kostaa
-Ja kaikilt' arvon saat.
-
-ISABELLA.
-                        Teen tahtonne.
-
-HERTTUA.
-Tuo kirje veli Pietarille anna;
-Siin' ilmoitti hän mulle herttuan paluun.
-Se, sano, merkki on, mill' illaks häntä
-Ma pyydän Marianan asuntoon.
-Tuon tytön ja sun kohtas uskon hälle;
-Hän saattaa sinut herttuan etehen.
-Siin' Angeloa vasten silmiä
-Niin kannusta, ett' äimistyy! Mua, raukkaa,
-Mua pyhä vala sitoo, etten saata
-Min' olla läsnä. Vie vain tämä kirje.
-Kevennä mieles, karvaat vedet pyyhi
-Pois silmistäs. Äl' usko munkistooni,
-Jos harhaan sua johdan. -- Kuka tuossa?
-
-    (Lucio tulee.)
-
-LUCIO.
-Hyv' iltaa! Miss' on vanginvartija?
-Sanoppa, munkki!
-
-HERTTUA.
-                 Kotosall' ei ole.
-
-LUCIO.
-Ihana Isabella, sydämmeni kalpenee, kun näen silmäsi noin punaisina;
-sinun pitää malttaa mielesi. Minunkin täytyy päivin ja illoin tyytyä
-veteen ja leipään; en tohdi vatsaani täyttää, jos mielin pääni
-säilyttää; yksi ainoa tukeva ateria tekisi minusta lopun. Mutta
-sanotaan, että herttua tulee huomenna kotiin. Usko pois, Isabella,
-rakastin veljeäsi; jos tuo vanha haaveilija, tuo pimeän sopen herttua,
-olisi ollut kotona, niin eläisi hän vieläkin.
-
-    (Isabella menee.)
-
-HERTTUA.
-Herttua on teille noista puheistanne sangen vähän kiitollinen; mutta
-parahiksi eivät ole tosia.
-
-LUCIO.
-Oo, munkkiseni, sinä et tunne herttuaa niin hyvin kuin minä; hän on
-suurempi salakyttä kuin mitä luuletkaan.
-
-HERTTUA.
-Hyvä! Tuosta saat vielä kerran vastata. Hyvästi!
-
-LUCIO.
-Äläs! Varro, minä tulen mukaan; voin kertoa somia juttuja tuosta
-herttuasta.
-
-HERTTUA.
-Olet niitä jo kertonut liiaksi monta, jos ovat tosia; jos eivät ole
-tosia, on yksi ainoakin jo liikaa.
-
-LUCIO.
-Olin kerran hänen pateillaan, kun olin tehnyt eräälle tytölle pikkusia.
-
-HERTTUA.
-Olitko niin todellakin tehnyt?
-
-LUCIO.
-Olin tietenkin, kuinkas muuten; mutta vannoin kuin vannoinkin itseni
-vapaaksi: olisivat vielä pakottaneet minua naimaan sen mädän haaskan.
-
-HERTTUA.
-Hyvä herra, teidän seuranne on enemmän hupaista kuin siivoa. Nukkukaa
-hyvin!
-
-LUCIO.
-Mutta, tottakin, seuraan sinua vielä tuonne kadun kulmaan. Jos rivot
-jutut sinua loukkaavat, niin voimme ne jättää. Niin, munkkiseni, minä
-olen niinkuin takkiainen: en hellitä.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
-    Huone Angelon talossa.
-
-    (Angelo ja Escalus tulevat.)
-
-ESCALUS.
-Joka kirje, minkä hän kirjoittaa, puhuu edellistä vastaan.
-
-ANGELO.
-Vallan suunnattoman sekavasti. Hänen toimensa ovat kovin hulluuteen
-vivahtavia. Varjelkoon taivas, ettei hänen järkensä vain ole vialla! Ja
-miksi yhtyä häneen portilla ja siinä luopua virastamme?
-
-ESCALUS.
-Sitä minä en ymmärrä.
-
-ANGELO.
-Ja miksi tulee meidän juuri vähää ennen hänen tuloaan kuuluttaa, että,
-jos kellä on vääryydestä valitettavaa, tehköön kanteensa julkisesti
-kadulla?
-
-ESCALUS.
-Hän kyllä mainitsee syyn: tahtoo kerrassaan ratkaista kaikki valitukset
-ja pelastaa meidät vastaisista kanteista, joilla ei sitten enää ole
-mitään laillista voimaa.
-
-ANGELO.
-Siis tiedoks antakaa se, olkaa hyvä.
-Teit' aamukoissa tulen noutamaan;
-Kaikk' kutsukaa, joill' arvoon, virkaan nähden
-On oikeus mennä herttuata vastaan.
-
-ESCALUS.
-On tapahtuva. Hyvästi!
-
-ANGELO.
-Hyv' yötä!
-
-    (Escalus menee.)
-
-           Tuo teko hämmentää mun, kyvyn vie
-Ja herpaa toimen. Naisen raiskaaja,
-Ja vallan päämies, joka moiseen käytin
-Lain ankaruutta! -- Kaino häpy häntä
-Jos häpeääns' ei ilmituomast' estäis,
-Hän paljastaa mun vois! Mut äly kieltää:
-Sill' arvollani on niin laaja luotto,
-Ett' isku, minuun tähdättynä, kimmoo
-Vain tekijäänsä. Mies ois saanut elää,
-Mut tulinen ja hurja nuoruus oisi
-Vast'edes voinut kostaa sen, ett' oli
-Noin tahraisella hinnall' ostanut
-Häväistyn elämän. Oi, jospa eläis!
-Ah! Hyveiden jos tieltä eksyt pois,
-Ei käy sun hyvin: soisit, etkä sois.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Viides kohtaus.
-
-    Lakeus kaupungin ulkopuolella.
-
-    (Herttua, omassa puvussaan, ja Pietari-munkki tulevat.)
-
-HERTTUA.
-Tuo kirje anna mulle, jahka sopii.
-    (Antaa hänelle kirjeen.)
-Tuumamme tuntee vanginvartija.
-Kun kaikki varress' on, niin muista ohjeet
-Ja lujast' astu suuntaan määrättyyn,
-Sivulle vaikka joskus poikkeisitkin,
-Jos syytä ois. Vie Flaviukselle sana,
-Ett' olen täällä; saakoot myös sen tietää
-Valentius, Roland, Crassus. Portille
-He torvensoittajia hankkikoot.
-Mut ensin Flavius tulkoon.
-
-PIETARI.
-                           Heti riennän.
-
-    (Menee.)
-    (Varrius tulee.)
-
-HERTTUA.
-No, kiitos, Varrius; sa joutuin tulit.
-Nyt kävelkäämme täällä; kohta saapuu
-Myös muita ystäviä, hyvä Varrius.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-Kuudes kohtaus.
-
-    Katu lähellä kaupungin porttia.
-
-    (Isabella ja Mariana tulevat.)
-
-ISABELLA.
-Noin kiertämäll' en tahtois puhua;
-Sanoisin suoraan. Syytöshän se teidän
-On tehtävä. Mut täytyy kai: hän sanoi
-Sen hyödyks' olevan.
-
-MARIANA.
-                     Vain häntä kuulkaa.
-
-ISABELLA.
-Lisäksi sanoi, että, jos mua vastaan
-Hän pitäis ehkä riitamiehen puolta,
-En tuota oudoksuis: se lääkettä
-On karvasta, mut terveellistä muka.
-
-MARIANA.
-Jos Pietar-veli vain --
-
-ISABELLA.
-                        Vait! Veli tulee.
-
-    (Pietari-munkki tulee.)
-
-PIETARI.
-Pois tulkaa; sopivan ma keksin paikan,
-Jost' ohi täytyy käydä herttuan.
-Jo kahdesti on torviin toitotettu;
-Ylimmät, arvokkaimmat porvarit
-Jo portill' ovat koolla; heti kohta
-Tuloaan tekee herttua. Joutuin siis!
-
-                          (Menevät.)
-
-
-
-
-VIIDES NÄYTÖS.
-
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Aukea paikka lähellä kaupungin porttia.
-
-    (Mariana, huntuun peittyneenä, Isabella ja Pietari, vähäisen
-    matkan päässä. Herttua, Varrius, loordeja, Angelo, Escalus,
-    Lucio, vanginvartija, oikeudenpalvelijoita ja porvareita
-    tulee eri haaroilta.)
-
-HERTTUA.
-Teit', arvokkaisin lanko, tervehdin; --
-Myös teitä, vanha taattu ystäväni.
-
-ANGELO ja ESCALUS.
-Paluunne onneks' olkoon, jalo armo!
-
-HERTTUA.
-Suur' kiitos sydämmestä kummallekin!
-Me tiedustellut olemme ja kuullut
-Niin paljon hyvää hallinnostanne,
-Ett' ansaitsette julkikiitokset,
-Paremman kunnes palkan voimme antaa.
-
-ANGELO.
-Sill' yhä lisäätte vain velkaani.
-
-HERTTUA.
-Suur' ansionne on; sit' alentaisin,
-Jos sulkisin sen sydämmeni kätköön,
-Kun vaskest' ansaitsee se kirjopatsaan,
-Jot' ei voi unheen koi eik' ajan hammas
-Kuluttaa pois. Nyt mulle kätenne,
-Ett' oivaltais ja näkis koko kansa,
-Kuink' ulkokäytös sisäisen on mielen
-Ihana ilmaisu. -- Te, Escalus,
-Te käykää oikealla puolellani.
-Hyviä tukipylväit' olette.
-
-    (Pietari-munkki ja Isabella astuvat esiin.)
-
-PIETARI.
-Nyt sopii; puhukaa ja polvistukaa!
-
-ISABELLA.
-Oikeutta, herttua! Luokaa katseenne
-Häväistyyn -- miel' ois sanoani tyttöön!
-Oi, jalo prinssi, älkää silmäänne
-Soaisko muilla esineillä, kunnes
-Mua kuullut olette ja mulle suonut
-Oikeutta, oikeutta, oikeutta!
-
-HERTTUA.
-Häväissyt? Ken? ja kuinka? Lyhyesti!
-Lord Angelo täss' oikeutta jakaa,
-Hänelle valittakaa.
-
-ISABELLA.
-                    Jalo herttua,
-Avuksi pyytäisinkö paholaista?
-Mua kuulkaa itse; jos mua ette usko,
-Saan rangaistuksen, vaan jos uskotte,
-Teilt' anon hyvitystä. Kuulkaa, kuulkaa!
-
-ANGELO.
-Tuo nainen, hyvä prinssi, ei lie viisas.
-Mult' armoa hän anoi veljelleen,
-Jolt' oikeus kaulan katkoi, --
-
-ISABELLA.
-                               Oikeusko?
-
-ANGELO.
-Siks puheens' on niin katkeraa ja kummaa.
-
-ISABELLA.
-Niin, varsin kummaa, mutta varsin totta.
-Angelo murhamies on, eikö kummaa?
-Angelo valapatto, eikö kummaa?
-Angelo haurelias rosvo on.
-On tekopyhä, immen raiskaaja,
-Se eikö kummaa? Kummaa?
-
-HERTTUA.
-                        Kymmenesti kummaa!
-
-ISABELLA.
-Ei todempaa, ett' on hän Angelo,
-Kuin että tää niin totta on kuin kummaa,
-Niin, kymmenesti totta; totta tosi,
-Jos kuinka lasketaankin!
-
-HERTTUA.
-                         Pois tuo nainen!
-Hän puhuu, raukka, mielenhäiriössä.
-
-ISABELLA.
-Sua manaan, ruhtinas, niin totta kuin
-Sa uskot toiseen elämään kuin tähän:
-Mua älä viero, luullen, että olen
-Ma huilu. Mahdotonta kaikk' ei ole,
-Mik' uskomatont' on. Ei mahdotonta,
-Ett' ilkein roisto näköjään voi olla
-Niin vakaa, puhdas, hurskas, nuhteeton,
-Kuin Angelo; niin voi myös Angelo
-Nimineen, arvoineen ja loistoineen
-Pääkonna olla. Vähempi jos on,
-Ei ole mitään; mut on enempi,
-Jos häijyll' enempi on nimiä.
-
-HERTTUA.
-Jos, kautta kunniani, hän on hullu --
-Ja muut' en luulekaan -- niin hulluudessaan
-On selvyyttä ja mieltä, jot' ei koskaan
-Osoita hulluus.
-
-ISABELLA.
-                Hyvä herttua,
-Pois moinen luulo! Kahdapuheest' älkää
-Epäilkö järkeä. Te järjen suokaa
-Vain nostaa totuus, joka sorross' on,
-Ja sortaa vääryys, joka päätään nostaa.
-
-HERTTUA.
-Monella viisaall' ahtaampi on äly,
-Sen takaan. -- Mitä teill' on sanomista?
-
-ISABELLA.
-Min' olen sisar erään Claudion,
-Jok' irstaast' elämästä tuomittiin
-Pois hengiltä; sen teki Angelo.
-Minulle, nunnakokelaalle, veli
-Lähetti sanan; eräs Lucio
-Sen mulle toi --
-
-LUCIO.
-                 Niin, minä, luvallanne.
-Hänelle Claudiolta pyynnön vein,
-Ett' armoa hän veli-raukalleen
-Lord Angelolta anois.
-
-ISABELLA.
-                      Sama mies.
-
-HERTTUA (Luciolle).
-Puhumaan teit' ei käsketty.
-
-LUCIO.
-                            Ei, armo,
-Mut ei myös vaikenemaan.
-
-HERTTUA.
-                         Nyt sen käsken,
-Se pankaa merkille; jos teidän joskus
-Tulisi itseänne puolustaa,
-Rukoilkaa taivast' armahtamaan teitä.
-
-LUCIO.
-Ma kyllä siitä vastaan.
-
-HERTTUA.
-                        Vastatkaa
-Vain itse puolestanne; varull' olkaa!
-
-ISABELLA.
-Tuo herra asian jo alkoi, --
-
-LUCIO.
-                             Oikein.
-
-HERTTUA.
-No, olkoon oikein; mutta väärin teilt' on
-Puhua ennen aikaa. -- No niin?
-
-ISABELLA.
-                               Tulin
-Tuon kehnon, riettaan hallitsijan luo --
-
-HERTTUA.
-Tuo hiukan tuntuu hulluudelta.
-
-ISABELLA.
-                               Anteeks,
-Se sana hyvin sopii asiaan.
-
-HERTTUA.
-No, hyvä: asiaan! Siis jatkakaa.
-
-ISABELLA.
-Lyhyeen -- sivuuttaen tarpeettomat:
-Kuink' anoin, rukoilin ja polvistuin,
-Kuink' epäsi hän kuinka vastasin --
-Se paljon aikaa vei -- vain inhan lopun
-Nyt surulla ja häpeällä kerron.
-Vain sillä lupasi hän armahdusta,
-Ett' uhraisin tuon riettaan "haluille"
-Ma puhtauteni. Kauan taistelin,
-Mut siskon sääli voitti kunniani:
-Ma antauduin. Vaan ensi huomenissa,
-Himoonsa kylläyneenä, mestautti
-Hän veli-raukan.
-
-HERTTUA.
-                 Varsin luultavaa!
-
-ISABELLA.
-Oi, että ois niin luultavaa kuin totta!
-
-HERTTUA.
-Et, hupsu raukka, tiedä mitä puhut,
-Tai häntä parjaamaan on ilkiöt
-Sua houkutelleet. Ensiksikin hällä
-On puhdas maine; toiseks' häll' ei syytä
-Noin ankarasti vikaa rangaista,
-Jonk' itse omaa; tuon jos teki synnin,
-Ois itseään hän veljees verrannut
-Ja hänt' ei surmannut. Sun joku lahjoi;
-Tunnusta totuus, kenen neuvosta
-Teet tämän syytteen.
-
-ISABELLA.
-                     Tämäkö on kaikki?
-Oi, malttamusta suokaa, armon vallat!
-Kun aika kypsyy, paljastakaa pahuus,
-Jok' armon turviin täällä piileytyy!
-Niin taivas teitä kaitkoon pahaan nähden,
-Kuin minä täältä loukattuna lähden.
-
-HERTTUA.
-Niin, lähtisit, sen arvaan. -- Vartija,
-Vie tyrmään hänet! -- Näinkö sallisin
-Tuhoisan myrkkyhampaan purra miestä
-Näin läheistä? Ei, tässä piilee juoni.
-Ken tuntee hankkeesi ja tulos tänne?
-
-ISABELLA.
-Mies, jota tänne halaan, munkki Ludvig.
-
-HERTTUA.
-Kai rippi-isä? -- Ken sen miehen tuntee?
-
-LUCIO.
-Ma tunnen: nenänsä hän pistää kaikkeen;
-En kärsi häntä; maallikko jos oisi,
-Hänt' oikein kurikoisin, pahaa kieltä
-Kun käytti teistä poissa ollessanne.
-
-HERTTUA.
-Minusta pahaa kieltä! Sievä munkki!
-Ja sijaistani vastaan yllyttää
-Tuot' onnetonta naista! -- Tänne munkki!
-
-LUCIO.
-Viel' eilen hänet tämän vaimon kanssa
-Näin vankilassa. Kunniaton munkki,
-Hävytön' konna!
-
-PIETARI.
-                Taivas teitä kaitkoon!
-Lähellä kuulin korkeutenne korvaa
-Ma häväistävän. Ensinkin tuo nainen
-On hallitsijaa väärin syyttänyt,
-Jok' yhtä vapaa syyst' on häneen nähden
-Kuin hän sen hedelmästä.
-
-HERTTUA.
-                         Sen ma uskon.
-Mut tunnetteko tuota Ludvigia?
-
-PIETARI.
-Sen tiedän, ett' on pyhä, hurskas mies,
-Ei halpa, eikä maallismielinen,
-Niinkuin on tämä herra luulotellut;
-Mies, toden totta, jok' ei ole koskaan
-Teit' alennellut, niinkuin tämä väittää.
-
-LUCIO.
-On, sangen häijysti, mua uskokaa.
-
-PIETARI.
-No, olkoon; ajallaan hän siitä vastaa;
-Mut tällä haavaa kuumett' ankaraa
-Hän sairastaa. Vain hänen pyynnöstään,
-Kun kuuli hän, ett' Angelota vastaan
-On kanne tehty, minä tulin tänne
-Sanomaan hänen puolestaan, min todeks
-Ja vääräksi hän tietää ja mink' aikoo
-Valalla vahvistaa ja tosisyillä,
-Jos tarvis. Mitä tuohon naiseen tulee,
-Niin, tämän jalon herran hyvitykseks,
-Jot' on niin julkisesti häväisty,
-On parjaus naisen kuullen kumottava,
-Siks kunnes itse myöntää.
-
-HERTTUA.
-                          Anna kuulla.
-    (Vartijat vievät pois Isabellan.)
-Tää eikö naurata, lord Angelo?
-No, kaikkia ne hupsu-raukat keksii! --
-Hoi, tuolia! -- No, lanko Angelo!
-Min' olen vieras; omass' asiassa
-Te tuomitkaa. -- Tuo onko todistaja?
-    (Mariana astuu esiin.)
-Pois ensin huntu, sitten puhukoon!
-
-MARIANA.
-En -- anteeksi -- ennen näytä kasvojani
-Kuin käskee mieheni.
-
-HERTTUA.
-                     Siis naimisissa?
-
-MARIANA.
-En, herra.
-
-HERTTUA.
-           Tyttö siis?
-
-MARIANA.
-                       En, herra.
-
-HERTTUA.
-                                  Leski?
-
-MARIANA.
-En sitäkään.
-
-HERTTUA.
-             Siis ette ole mitään:
-Ei tyttö, eikä leski, eikä vaimo?
-
-LUCIO.
-On varmaankin lutka: moniaat mokomat eivät
-ole tyttöjä, leskiä eikä vaimoja.
-
-HERTTUA.
-Suu kiinni tuolta! Jospa saisi syytä
-Hän itse puolestansa rupattaa!
-
-LUCIO.
-Hyvä, teidän armonne!
-
-MARIANA.
-En koskaan ole ollut naimisissa,
-Sen myönnän, senkin, etten ole tyttö;
-Ma tunnen mieheni, mut mieheni
-Ei tunne, ett' on hän mua tuntenut.
-
-LUCIO.
-Oli varmaankin päissään, armollinen herra, tätä ei voi muuten selittää.
-
-HERTTUA.
-Josp' oisit sinäkin, niin oisit vaiti.
-
-LUCIO.
-Hyvä, teidän armonne!
-
-HERTTUA.
-Tuo Angelost' ei mitään todista.
-
-MARIANA.
-Nyt tulen siihen, armollinen herra.
-Tää, joka häntä syyttää haureudesta,
-Samalla myöskin syyttää miestäni,
-Ja ilmiantaa ajan, jolloin itse --
-Sen toteen näytän -- häntä halasin
-Suloisimmassa lemmen syleilyssä.
-
-ANGELO.
-Syyttääkö muitakin?
-
-MARIANA.
-                    Ei, tietääkseni.
-
-HERTTUA.
-Vai ei? Mut mainitsitte miehenne?
-
-MARIANA.
-Niin mainitsin, ja se on Angelo,
-Vaikk' ei hän luule, että mua tunsi,
-Vaan luuli tuntevansa Isabellaa.
-
-ANGELO.
-Tää petosta on kummaa. -- Näytä kasvos!
-
-MARIANA.
-Mun käskee mieheni; siis huntu pois!
-    (Paljastaa kasvonsa.)
-Nää on ne kasvot, julma Angelo,
-Jotk' ennen vannoit katseen arvoisiksi;
-Tää on se käsi, jonka sinun kätees
-Vakava vala liitti; tää se ruumis,
-Jok' Isabellan lupauksen täytti
-Ja jota hänenä sa syleilit
-Puutarhassasi.
-
-HERTTUA.
-               Tunnette tuon naisen?
-
-LUCIO.
-Niin, lihan puolesta?
-
-HERTTUA.
-                      Vait!
-
-LUCIO.
-                            Kyllä, herra.
-
-ANGELO.
-Tuon naisen tunnen, prinssi, myönnän sen;
-Viis vuotta sitten oli välillämme
-Puheena naiminen, mut se jäi kesken,
-Osittain siksi että lyhettiin
-Luvatut myötäiset, mut eritoten
-Siks että huhu häntä irstaaks soimi
-Sen jälkeen hänt' en ole puhutellut,
-En häntä nähnyt, hänestä en kuullut,
-En, kautta kunniani!
-
-MARIANA.
-                     Jalo prinssi,
-Niin totta kuin on valkeus taivaasta
-Ja sana hengestä, niin totta kuin on
-Hyveessä totta, totuudessa mieltä,
-Tuon miehen vaimo yhtä lujast' olen
-Kuin sana sitoo valan! Hyvä prinssi,
-Puutarhassaan hän viime tiistain yönä
-Mua tunsi vaimonaan. Jos tää ei totta,
-Täst' älköön eheänä polvi nousko,
-Vaan tähän ikipäiviks jäykistyköön
-Kuin marmorpatsas.
-
-ANGELO.
-                   Näiksi hymyilin.
-Nyt, hyvä prinssi, oikeutta vaadin;
-Jo mennyt mult' on maltti. Huomaan, ettei
-Nuo hupsut vaimo-parat ole muuta
-Kuin mahtavamman käden aseita,
-Jok' ohjaa heitä. Suokaa mulle aikaa
-Tuo juoni paljastaa.
-
-HERTTUA.
-                     Suon kernaasti;
-Ja mieltä myöten heitä rangaiskaa. --
-Sa, hupsu munkki, ja sä, häijy vaimo,
-Tuon toisen liittolainen, luuletko,
-Vaikk' kaikkiin pyhimyksiin vannoisit,
-Sill' ehkäiseväs ansion ja arvon,
-Jok' on jo kelpoiseksi leimattu? --
-Avuksi serkulleni, Escalus,
-Ett' ilmi saadaan tämän juonen juuret! --
-On toinen munkki heitä yllytellyt,
-Hakekaa hänet tänne.
-
-PIETARI.
-Oi, että ois jo täällä! Hän se varmaan
-On vaimot tähän tekoon vietellyt.
-Miss' on, sen tietää vanginvartija,
-Hän hänet noutakoon.
-
-HERTTUA.
-                     Se tehkää heti! --
-    (Vanginvartija menee.)
-Te, ylevä ja hyvintaattu serkku,
-Tät' ette herjausta heittää saa,
-Vaan rangaistus siit' itse määrätkää,
-Mink' oikeeks näätte. Poistun täältä hetkeks.
-Te älkää liikahtako, ennenkuin
-Nää parjaajat on tuomionsa saaneet.
-
-ESCALUS.
-Kyll', arvon prinssi, täyttä totta teemme.
-
-    (Herttua menee.)
-
-Signor Lucio, sanoittehan tuntevanne tuon Ludvig munkin kunniattomaksi
-mieheksi.
-
-LUCIO.
-_Cucullus non facit monachum_: hänellä ei ole kunniallista muuta
-kuin kaapu; ja vallan hävyttömiä hän on puhunut herttuasta.
-
-ESCALUS.
-Pyydän teitä täällä odottamaan, kunnes hän tulee, jotta saisitte tehdä
-tyhjäksi hänen väitteensä. Se munkki lienee oikea velikulta.
-
-LUCIO.
-Jommoista ei toista koko Wienissä, uskokaa pois.
-
-ESCALUS.
-Kutsukaa tuo Isabella-niminen takaisin tänne, tahdon häntä puhutella.
-(Muuan seuralaisista menee.) Suokaa minun häntä tutkia, teidän armonne.
-Saatte nähdä, kuinka häntä pitelen!
-
-LUCIO.
-Ette paremmin kuin tuokaan, hänen oman puheensa mukaan.
-
-ESCALUS.
-Mitä sanotte?
-
-LUCIO.
-Niin, ajattelen vain että, jos häntä kahdenkesken pitelette, hän
-pikemmin mukaantuu: hän ehkä häpeää julkisuutta.
-
-ESCALUS.
-Aion niin menetellä, ettei hän mitään huomaa.
-
-LUCIO.
-Niin, oikein; paras pidellä häntä pimeydessä.
-
-    (Oikeudenpalvelijat tuovat sisään Isabellan.)
-
-ESCALUS (Isabellalle).
-Tulkaa lähemmäksi, neitiseni. Tämä nainen tässä väittää vääräksi
-kaikki, mitä olette sanonut.
-
-LUCIO.
-Armollinen herra, tuossa tulee se lurjus, josta puhuin, tuossa,
-vanginvartijan kanssa.
-
-ESCALUS.
-Parahiksi ihan: -- vaan te älkää puhutelko häntä ennen kuin me
-käskemme.
-
-LUCIO.
-Mum!
-
-    (Herttua, munkiksi puettuna, ja vanginvartija tulevat.)
-
-ESCALUS.
-Lähemmäksi, ystävä! Oletteko vietellyt näitä naisia panettelemaan lord
-Angelota? He ovat sen tunnustaneet.
-
-HERTTUA.
-Se on valhetta.
-
-ESCALUS.
-Mitä? Tiedättekö, missä olette?
-
-HERTTUA.
-Arvolle kunnia! Niin, pirullekin
-On lieska-istuin joskus kunniaksi. --
-Miss' on se herttua? Hänelle ma vastaan.
-
-ESCALUS.
-Hän meissä on; te meille vastatkaa,
-Mut siivosti.
-
-HERTTUA.
-              Ja sentään rohkeasti. --
-Voi teitä, lapsi-raukat! Tulitteko
-Ketulta täältä vuonaa vaatimaan?
-Hyv' yötä, oikeus! Onko herttua poissa?
-Siis kaikki turhaa! Herttua tekee väärin,
-Kun luotaan lykkää julkikanteenne
-Ja panee tuomionne konnan suuhun,
-Jok' itse täss' on syytteen-alainen.
-
-LUCIO.
-Tuo on se konna, sama, josta puhuin.
-
-ESCALUS.
-Hävytön, häijy munkki! Eikö kyllin,
-Ett' olet nämä vaimot usutellut
-Tuot' arvon miestä vastaan? Vieläkö
-Hän omin korvin törkeästä suustas
-Saa konnan nimen kuulla? Hänestäkö
-Viel' itse herttuaan sä sitten isket
-Ja soimaat häntä vääryydestä? -- Pois!
-Pois piinapenkkiin! Jäsen jäseneltä
-Sun ruhjomme, siks kunnes tunnustat.
-Vai tekee väärin!
-
-HERTTUA.
-                  Älkää kiivastuko!
-Ei sormeakaan multa koukistaa
-Se herttua tohdi, enemmän kuin tohtii
-Omaansa polttaa. Alaisens' en ole,
-En tänne kuulu. Toimeni mun salli
-Tähystää täällä Wienin oloihin
-Ja nähdä, miten paheet kiehuu, kuohuu
-Yl' laitojensa; rikoksist' on laki,
-Mut rikost' autetaan, niin että oikeus,
-Kuin parturilan seinäll' uhkasakko,[14]
-Enemmän pilkaks on kuin nouteeksi.
-
-ESCALUS.
-Hän valtiota herjaa. Pois, pois tyrmään!
-
-ANGELO.
-No, Lucio, mit' on teillä kannettavaa?
-Tämäkö mies se, josta puhuitte?
-
-LUCIO.
-Sama mies, armollinen herra. -- Lähemmäksi, setä kaljupää! Tunnetteko
-minua?
-
-HERTTUA.
-Tunnustelen teitä äänestä; tapasin teidät vankilassa herttuan poissa
-ollessa.
-
-LUCIO.
-Soo! Vai tapasitte! Muistatteko, mitä puhuitte herttuasta?
-
-HERTTUA.
-Ihan tarkkaan, herraseni.
-
-LUCIO.
-Ihanko tarkkaan? Onko herttua tytöstelijä, narri ja pelkuri, niinkuin
-silloin sanoitte?
-
-HERTTUA.
-Meidän täytyy ensin vaihettaa osia, jos panette tuon minun suuhuni.
-Tehän sitä hänestä sanoitte, ja paljon enemmän, paljon pahempaakin.
-
-LUCIO.
-Senkin kirottu mies! Enkö näpännyt sinua nenälle noista puheistasi?
-
-HERTTUA.
-Vakuutan, että rakastan herttuaa niinkuin itseäni.
-
-LUCIO.
-Kuulkaahan, kuinka se konna koettaa nyt päästä asiasta, kun ensin on
-tehnyt kapinallisia herjauksia!
-
-ESCALUS.
-Semmoisen miehen kanssa ei kannata puhua; viekää hänet tyrmään! --
-Missä on vanginvartija? -- Pois tyrmään se mies! Koviin pankaa
-rautoihin; hän ei saa enää mitään puhua. -- Pois myöskin nuo hutsut, ja
-tuo toinenkin liittokumppani!
-
-    (Vanginvartija käy käsiksi herttuaan.)
-
-HERTTUA.
-Seis, mies, seis!
-
-ANGELO.
-Mitä? Vastustaako? Mene apuun, Lucio!
-
-LUCIO.
-Kas noin, kas noin, kas noin vain! Hyi, hävetkää, herra! Mitä,
-te kaljupää konna ja valehtelija, pitääkö se teilläkin olla
-naamari? Näyttäkää konnan-naamanne, senkin hirtehinen! Näyttäkää
-rosvon-naamanne, ja hirteen paikalla! Pois huppu!
-
-    (Riistää munkilta päähineen ja tuntee herttuan.)
-
-HERTTUA.
-Ens' konna, jok' on tehnyt herttuan. --
-    (Vanginvartijalle.)
-Ma näistä kolmest' ylhäisestä vastaan. --
-    (Luciolle.)
-Pois älä hiivi; munkill' oisi sulle
-Vähäisen sanottavaa. -- Kiinni häneen!
-
-LUCIO.
-Tästä voi tulla pahempaa kuin hirsipuu!
-
-HERTTUA (Escalukselle).
-Puheenne anteeks annan. Istukaa!
-Tuon paikan otan minä. -- (Angelolle.) Sallitteko?
-Sanoja, oveluutta, julkeutta
-Sull' onko vielä varalla? Jos on,
-Niin käytä niitä, kunnes minä puhun,
-Mut silloin pelkää.
-
-ANGELO.
-                    Julma majesteetti!
-Min' oisin syntiäni syntisempi,
-Jos katsettanne välttää tahtoisin,
-Kun huomaan, että näette sisimpääni
-Kuin jumal' itse. Älkää kauemmin
-Mun häpeästän' oikeutta käykö,
-Vaan oma tunnustus mun langettakoon.
-Siis joutuin tuomio, ja sitten surma!
-Muut' armoa en kerjää.
-
-HERTTUA.
-                       Mariana! --
-Tää nainen onko kihlattusi, sano?
-
-ANGELO.
-On, armollinen herra.
-
-HERTTUA.
-Omakses vie ja heti hänet nai. --
-Nuo, munkki, vihkikää. Kun se on tehty,
-Palatkoot tänne. -- Mukaan, vartija!
-
-    (Angelo, Mariana, Pietari ja vanginvartija menevät.)
-
-ESCALUS.
-Enemmän häpeäänsä hämmästyn,
-Kuin tätä muuta kummaa.
-
-HERTTUA.
-                        Isabella!
-Nyt munkki on sun valtiaasi. Niinkuin
-Sua silloin hurskaill' autoin neuvoillani,
-Niin puvun kanss' en mieltä muuta, olen
-Sun palvelias yhä.
-
-ISABELLA.
-                   Anteeks suokaa,
-Ett' tuntematont' olen valtiasta
-Näin alamaisena ma vaivannut.
-
-HERTTUA.
-Sen sulle anteeks suon. Nyt, kallis tyttö,
-Sa ole mulle yhtä laupias.
-Sua veljes surma surettaa, sen tiedän,
-Ja kummeksit, miks veljes pelastusta
-Lymyssä ajoin enkä viipymättä
-Salasta tuonut ilmi valtaani,
-Vaan annoin hänen kuolla. Hyvä tyttö,
-Oi, tämän mestauksen joudutus,
-Jonk' en niin kiirein luullut tapahtuvan,
-Mun tappoi aikeeni. Mut, rauha hälle!
-Elämä, jok' on kuolon pelon päässyt,
-Paremp' on sitä, joka peloss' elää.
-Sen onnen veljes sai, se lohtus olkoon.
-
-ISABELLA.
-Se lohtuni on, armollinen herra.
-
-    (Angelo, Mariana, Pietari ja vanginvartija palaavat.)
-
-HERTTUA.
-Yljälle tälle, jonka hauras himo
-Sun loukkas impikunniaas, sun täytyy
-Tok' anteeks antaa Marianan tähden.
-Mut kosk' on veljesi hän tuominnut --
-Syypäänä itse kaksoisrikokseen
-Siveyden pyhyyttä ja valaa vastaan,
-Kun lupas veljes hengen pelastaa --
-Niin oikeuden armahtava armo
-Omasta hänen suustaan ääneen huutaa:
-"Silmästä silmä, hammas hampaasta,
-Verestä veri, verta verrasta!"
-Siis, Angelo, kun syys näin selvä on,
-Ett' et voi kieltää, vaikka tahtoisitkin,
-Niin sama piilu, joka Claudion
-Vei pään, sun vieköön myös, ja yhtä joutuin. --
-Pois hänet viekää!
-
-MARIANA.
-                   Armollinen herra,
-Oi, enhän suotta saanut teiltä miestä!
-
-HERTTUA.
-Omasta miehestäs sait suotta miehen.
-Vain oman kunniasi turvaks katsoin
-Avion suotavaksi, ettei moite,
-Siit' että hän sun voitti, sinuun jäisi
-Ja haittais vasta. Kaiken miehes oman,
-Jok' oikeuden mukaan kuuluu mulle,
-Sen annan sulle leskeneläkkeeksi;
-Sa sillä paremp' osta mies.
-
-MARIANA.
-                            Oi, herttua,
-En pyydä toista enkä parempaa.
-
-HERTTUA.
-Hänt' älä pyydä; päätökseni pysyy.
-
-MARIANA.
-Oi, armollinen herra, --
-
-    (Polvistuu.)
-
-HERTTUA.
-                         Turhaa vaivaa! --
-Pois viekää kuolemaan! --
-    (Luciolle.)
-                          Nyt teidän vuoro.
-
-MARIANA.
-Hyvä prinssi! -- Auta, rakas Isabella;
-Mun puolestani polvistu, niin minä
-Sun puolestasi elämäni annan.
-
-HERTTUA.
-Ei pyynnössänne ole järkeä;
-Jos tuosta teost' armoa hän pyytää,
-Niin Claudion haamu kivivuoteens' särkee
-Ja tempaa hänet täältä kauhulla.
-
-MARIANA.
-Oi, Isabella, hyvä Isabella,
-Mukana polvistu ja kätes nosta!
-Ei tarvis sinun haastaa, minä puhun.
-Sanotaan, vikansa on parhaimmilla,
-Paremmiks parantuvat he, kun heissä
-On vähän pahuutta: niin miehenikin.
-Oi, Isabella, etkö polvistu?
-
-HERTTUA.
-Hän Claudion tähden kuolee.
-
-ISABELLA.
-                            Armoherra,
-    (Polvistuu.)
-Oi, tätä syyn-alaista kohdelkaa,
-Niinkuin jos Claudio eläis! Melkein uskon,
-Ett' oli tosi vilpitön hän töissään,
-Siks kuin mun näki. Niin jos on, niin saakoon
-Hän elää. Veljelleni tehtiin oikein:
-Hän syypää oli tekoon, josta kuoli.
-Mut Angeloss' ei teko saavuttanut
-Kamalaa aietta; se haudattava
-Siis vain on aikehena, joka kesken
-Menehtyi tielle. Aatoshan on vapaa,
-Ja pelkkää aatost' aie on.
-
-MARIANA.
-                           Niin on.
-
-HERTTUA.
-On rukouksenne turhaa; nouskaa, sanon! --
-Mun johtuu toinen rikos mieleeni. --
-Mies, sano, miksi Claudio mestattiin
-Niin tavattomaan aikaan?
-
-VANGINVARTIJA.
-                         Tuli käsky.
-
-HERTTUA.
-Oliko virallinen määräys?
-
-VANGINVARTIJA.
-Ei, herttua, vaan yksityinen sana.
-
-HERTTUA.
-Saat siitä työstä eron virastasi:
-Avaimet tänne!
-
-VANGINVARTIJA.
-               Anteeks, majesteetti!
-Kyll' aavistin, vaan viaks sit' en luullut;
-Ja tarkemmin kun aattelin, niin kaduin;
-Ja siitä todisteeksi, erään vangin,
-Jok' erikäskyst' oisi muuten kuollut,
-Ma eloon jätin.
-
-HERTTUA.
-Kenen?
-
-VANGINVARTIJA.
-       Bernardinon.
-
-HERTTUA.
-Oi, jos sen oisit tehnyt Claudiolle!
-Tuo hänet tänne, tahdon miehen nähdä.
-
-    (Vanginvartija menee.)
-
-ESCALUS.
-Surettaa, että te, lord Angelo,
-Mies oppinut ja viisas, hairahduitte
-Noin törkeästi, lihan himost' ensin
-Ja sitten tarkan älyn puutteesta.
-
-ANGELO.
-Mua surettaa, ett' olen suruks ollut,
-Ja katumus niin kalvaa sydäntä,
-Ett' ennen otan kuoleman kuin armon.
-Sen olen ansainnut ja sitä pyydän.
-
-    (Vanginvartija, Bernardino; Claudio,
-    verhoutuneena, ja Julia tulevat.)
-
-HERTTUA.
-Ken on se Bernardino?
-
-VANGINVARTIJA.
-                      Tämä tässä.
-
-HERTTUA.
-Hänestä puhunut on eräs munkki. --
-Sull' ynseä on mieli, sanotaan,
-Et toisest' elämästä mitään huoli;
-Sen mukaan elätkin. Sait tuomiosi;
-Mut maalliset ma syntis anteeks annan;
-Vain katso, että tämä armo ohjaa
-Sua parannukseen. -- Neuvo häntä, munkki,
-Sun huostaas jää hän. -- Ken tuo huppuhinen?
-
-VANGINVARTIJA.
-Toinenkin vanki, jonka pelastin;
-Hän kuollut ois, kun Claudio mestattiin;
-Niin Claudion näköinen, kuin hän se oisi.
-
-    (Paljastaa Claudion kasvot.)
-
-HERTTUA (Isabellalle).
-Jos veljes näköinen on, veljes tähden
-Hän armon saa. Tuo kätes, sulo nainen.
-Ja sano, että olet omani;
-Hän veljeni on silloin. Tästä toiste.
-Nyt Angelo jo pelastuksens' arvaa,
-Ma näen elon väikkeen silmissään. --
-Niin, Angelo, saat pahan palkaks hyvän.
-Mut katso, että vaimoasi lemmit,
-Jott' arvoas hän lisäis arvollaan. --
-Nyt halullinen olen armonantoon,
-Mut yks tääll' on, jot' en voi armahtaa.
-    (Luciolle.)
-Sa, lurjus, sanoit, että olen narri
-Ja irstas, aasi, pelkuri ja hupsu;
-Mill' olen, sano, sulta ansainnut
-Moist' ylistystä?
-
-LUCIO.
-Armollinen herra, uskokaa pois, tuon sanoin vain siksi, että semmoinen
-nyt on muoti. Jos tahdotte siitä hirttää minut, niin tapahtukoon
-tahtonne; mutta ennemmin soisin, että suvaitsisitte minua piestä.
-
-HERTTUA.
-Niin, ensin piestään, sitten hirtetään. --
-    (Vanginvartijalle.)
-Tee tiedoks kautta Wienin: jos on naista,
-Jonk' on tää hulivili vietellyt --
-Ma kuulin hänen sanovan, ett' yksi
-On olemassa -- esiin astukoon:
-Hän naikoon hänet pois, ja häiden jälkeen
-Hän saakoon raippoja ja hirtettäköön.
-
-LUCIO.
-Rukoilen, teidän korkeutenne, älkää naittako minua hutsulle! Teidän
-korkeutenne, sanoitte vast'ikään, että olen tehnyt teistä herttuan;
-hyvä, hyvä herra, älkää niin minua palkitko, että teette minusta
-aisankannattajan.
-
-HERTTUA.
-Sun täytyy hänet naida, vannon sen.
-Sa pilkkas anteeks saat ja muutkin pahat,
-Mit' olet tehnyt. -- Tyrmään hänet viekää,
-Ja pankaa täytäntöön mun tahtoni!
-
-LUCIO.
-Naittaa hutsulle, hyvä prinssi, on samaa kuin puristaa kuoliaaksi,
-piestä ja hirttää.
-
-HERTTUA.
-Se palkka sen, ken ruhtinasta herjaa. --
-Hyvitä, Claudio, hänet, jota sorsit. --
-Mariana, onneks! -- Lemmi häntä, Angelo!
-Hyveensä tunnen, rippi-isäns' olin. --
-Hyvistä töistäs kiitos, Escalus,
-Paremman tunnustuksen annan vasta. --
-Sua innostasi kiitän, vartija,
-Ja paikan sulle hankin arvokkaamman. --
-Suo anteeks, Angelo, kun Ragozynin
-Pään sulle toi hän, eikä Claudion;
-Se pien' on rikos. -- Kallis Isabella,
-On vielä pyyntö, sinun hyväksesi;
-Jos sitä mielisuosin kuuntelet,
-Niin onnen osat meill' on yhteiset.
-Nyt linnaamme; ja mitä puuttuu vielä,
-Sen teille kaikille teen tiedoks siellä.
-
-    (Menevät.)
-
-
-
-
-VIITESELITYKSET:
-
-
-[1] _Himoitsi keitettyjä väskynoitä_. Keitetyt luumut tai väskynät
-olivat terveyssyistä tavallinen ruoka porttoloissa. Vert. Henrik IV 1.
-osa 70 siv.
-
-[2] _Se oli Kultarypäleessä_. Ravintolan huoneilla oli kullakin
-oma nimensä.
-
-[3] _Hannibali_. Kyynärpää aikoo sanoa: kannibali.
-
-[4] _Katsoo peilistä, kuin tietäjä_. Noidat ja tietäjät katsoivat
-taikapeilistä tulevia tapahtumia.
-
-[5] _Hento kukka_. Tarkoittaa Isabellaa.
-
-[6] _Punaista ja valkoista bastardia_. Bastardi oli makeaa
-espanjalaista viiniä.
-
-[7] _Kahdesta korkurista_. Näillä tarkoittaa Pompejus, toisella
-parittajaa, jonka ammatti nyt on kielletty, ja toisella rahakorkuria,
-joka yhä saa harjoittaa ammattiaan, vieläpä esiintyä kunniallisen
-porvarin puvussakin, nahalla reunustetussa ja sisustetussa turkissa.
-
-[8] _Pygmalionin kuvia_. Galathea muuttui Pygmalionin syleilystä
-vaimoksi.
-
-[9] _Koirankoppiin, Pompejus!_ Pompejus oli yleinen koiran nimi.
-
-[10] _Pyytää useammin anteeksi_. Vanha englantilainen tapa oli,
-että mestaaja pyysi mestattavalta anteeksi, ennenkuin antoi
-kuoliniskun.
-
-[11] _Ajakaa tukka_. Tavatonta ei ollut, että kuolevat halusivat
-ennen kuolemaansa saada päänsä kerityksi munkkien tapaan.
-
-[12] _Käärepaperista ja vanhasta inkivääristä_. Koronkiskurit
-lainatessaan eivät antaneet koko lainaa puhtaana rahana, vaan osan
-siitä arvottomana tavarana, jonka lainanottaja sai rahaksi muuttaa
-useinkin suureksi vahingokseen. -- Inkivääriä pureskelivat vallankin
-vanhat naiset, jotta henki haisisi paremmalta.
-
-[13] _Huutavat: Jumalan tähden_. Tavallinen huuto, millä
-velkavangit ikkunaristikon takaa ohikulkevilta kerjäsivät almuja.
-
-[14] _Kuin parturilan seinäll' uhkasakko_. Parturilat olivat
-joutiluksien olopaikkoja, joissa juopoteltiin, soiteltiin ja muuta
-pilaa pidettiin. Sitä varten oli seinälle pantu runomittaisia
-järjestysohjeita uhkasakkoineen.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Verta verrasta, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VERTA VERRASTA ***
-
-***** This file should be named 44825-8.txt or 44825-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/4/4/8/2/44825/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License available with this file or online at
-  www.gutenberg.org/license.
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation information page at www.gutenberg.org
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
-North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
-contact links and up to date contact information can be found at the
-Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-