diff options
Diffstat (limited to '43783-0.txt')
| -rw-r--r-- | 43783-0.txt | 504 |
1 files changed, 504 insertions, 0 deletions
diff --git a/43783-0.txt b/43783-0.txt new file mode 100644 index 0000000..4ca38f4 --- /dev/null +++ b/43783-0.txt @@ -0,0 +1,504 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 43783 *** + +KAFFE JA TUPAKKI + +Kirj. + +Gustaf Erik Eurén + + + +Lukemisia kansalle. N:o 46. + + + +Turussa, +J. W. Lilja & Co:n kirjapainossa, +1855. + + + +Imprimatur: C. A. Sanmark. + + + + + + +Kaffepuu. + + +Niinkuin ihmisten elämässä yksi kansa on toista merkillisempi ja usein +yksi ihminen kansan seassa merkillisempi kuin koko kansa yhteensä, niin +on kasvaimienki seassa toinen kasvulai toistansa merkillisempi ja +monasti on yksi ainoa kasvain kaikkein heimolaistensa joukossa ylimäärin +tunnettu ja ihmeellinen. Leipäkasvut ovat kaikkina maailman aikoina +arvattavasti olleet merkillisimmät, ja niitä lähimmät ovat muut ihmisten +syötävät kasvaimet. Sitten tulevat ihmisten vaatteiksi kelpaavaiset +kasvaimet. Lopuksi ovat eläinten syötävät kasvaimet saaneet suuremman +arvon. Muista tietävät tuskin muut kuin oppineet mitään. Kaikkein +kasvaimien seassa, jotka ihmisten nautinnoksi ovat käytetyt, on kaffepuu +saanut suuren merkillisyyden. Kaikkein nautittavain kasvujen seassa on +se saanut yhtä suuren merkillisyyden kuin puuvilla (pumpuli) +verhokasvujen seassa. + +Arabiassa ja Javan luodolla nousee kaffepuu 8-10 kyynärän korkuiseksi, +mutta länsi-Indiassa ei sitä päästetä siihen korkeuteen, vaan leikataan +oksat poikki ajallansa, josta se paremmin vesoo, tulee haaraisemmaksi ja +antaa niin enemmän hedelmiä. Oksat ovat toinen toistansa vastaiset, +lehdet samaten, jotka aina viheriöitsevät. Valkoiset ja hyvähajuiset +kukkaset istuvat rypälettäin lehtien loukossa. Kukoistaissansa näyttää +kaffepuu ikäänkuin lumelta peitettynä, enemmänki kuin meidän +omenapuumme, jotka myös kyllä kukassa ollessansa lumittuneelta +näyttävät. Kukkasia seuraa punainen hedelmä, joka sekä muotonsa että +kokonsa vuoksi on kirsipuun marjan kaltainen, suurempi ja punaisempi +kuin tuomen marja. Sen marjan mehussa on kaksi siementä, joiden toinen +puoli on tasainen, toinen ympyrämäinen. Nämät kutsutaan kaffepöönäksi +(kaffeherneeksi), joka on väärä nimi koska ei hedelmä ole palko vaan +marja. Jo toisena vuonna kantaa kaffepuu hedelmiä, mutta täysisatoinen +on se vasta neljäntenä eli viidentenä vuonna. Se vaatii lämpimiä maita, +ehkä ei se salli kovaa kuumuutta. Kuumissa maan paikoissa istutetaan se +muiden puiden varjoon ja kaipaa aina märkyyttä. + +Arabian saarento on enimmiten santamaata, kovin lämmin ja melkein +sateeton; mutta sen eteläisessä päässä, jonkun matkan meren rannasta, on +vähän kalpeampi ilma, vuorinen maakunta ja tarpeellinen paljous sadetta. +Täällä onnellisessa Arabiassa (niinkuin sitä osaa on kutsuttu; sen oma +nimi on Yemen) luultiin kauan aikaa kaffepuun kotomaan olevan. Mutta nyt +tiedetään että kaffepuu Egyptin maasta eteläänpäin, Abyssiniassa ja +vieläkin eteläisemmissä maissa, Enarea ja Kaffa, kasvaa villipuuna +metsissä. Tästä päättäen on kaffepuu Arabiassa istutettu, tuotuansa +sinne nimitetyistä Afrikan maakunnista. + +Useimpain ja merkillisimpäin asiain alku on aina ollut satuisessa +hämärässä. Tosien asiain siaan kerrotaan satuisia juttuja. Niin on puhe +kaffeherneenki ensimäisestä nautitsemisesta melkein turhaa tarinata, +joka kerrotaan seuraavalla tavalla: Eräs mahometilaisen luostarin +esimies oli havainnut kuinka kutut, tätä hedelmätä nautittuansa, tulivat +valppaiksi, juokseskentelivat ja hyppelivät yökaudet. Tämä saatti hänen +valmistamaan tästä hedelmästä juomaa, joka pitäisi sekä hänen että +luostarin muut kirkonpalveliat valppaina, koska heidän koko yön täytyi +templissä rukouksia pitää. + +Kaffejuominen kuuluu kokonaan kykyisempiin aikoihin. Vanhat Grekalaiset +ja Romalaiset eivät tästä juomasta tienneet mitään. Eräs vanha +arabialainen kirja asettaa kaffejuomisen 15 vuosisadan keskipaikoille, +josta päättäen se olisi noin 400 vuoden vanha. Tämä arabialainen +kirjoitus kertoo kaffejuoman syntymisen seuraavalla tavalla: Arabian +eteläisellä rantamaalla, Adenissa, oli eräs mufti (iso-pappi), nimeltä +Gemaledin. Punaisen meren länsirannoilla matkustaissansa kohtasi hän +muutamia kansalaisiansa, jotka nautitsivat kaffejuomaa. Kotiin tultuansa +arveli hän tämän juoman terveelliseksi ja havaitsikin koettuansa sen +tekevän pään selkeäksi ja vastustelevan unta, jonka tähden hän säätti +sitä juomaa kirkon palvelioille, jotka yörukouksia pitivät. Mutta nämät +katsoivat sen päivälläkin nautittuna hyväksi. Näistä levisi kaffejuoman +nautitseminen, ensin Adenissa sitten koko Arabiassa ja myös Mekka +nimisessä kaupungissa, josta se, koska kukin mahometilainen on vaadittu +sinne kerran elämässänsä vaeltamaan, pian levisi kaikkein +mahometilaisten maihin. Tässä tosin ei ole kaffejuomisen alkua +osoitettu, mutta kuitenki sen leviäminen Arabiassa, josta se sitten yli +koko maailman on saatettu. + +Vuonna 1511 lähetti Egyptin Ruhtinas uuden maaherran Mekkaan. Tämä, joka +ei tätä juomaa tuntenut, suuttui kovasti nähdessänsä kerran kaupungin +suuressa kirkossa kirkonpalveliain istuvan loukossa ja juovan +kaffejuomaa. Hän ajoi nämät ulos kirkosta ja kutsui kokoon jumalisia, +lainoppineita ja muita kaupungin ymmärtäviä miehiä, jotka kauan tästä +asiasta tuumailivat. Yksi niistä sanoi toisten pilaksi että kaffe +niinkuin viinakin saattaa juovuksiin, jonka hän tiesi siitä että hän oli +kaffeeta maistanut. Mutta koska laki kielsi kaikkia semmoisia väkeviä +juomia maistamasta, sai hän rikoksestansa laissa määrätyn +raipparangaistuksen. Koska nämät kokoontuneet eivät taitaneet tulla +mihinkään päätökseen, kysyttiin lääkäreitä. Maaherra kutsui kaksi +lääkäriä, jotka sanoivat kaffejuoman terveydelle vahingolliseksi, jonka +tähden se juoma kirottiin. Sitä kiellettiin myymästä, kaikki aseet ja +astiat poltettiin ja se, joka sitä joi, kuljetettiin aasin selässä +pilkaksi ympäri kaupunkia. Mutta tämä kielto ei ollut pitkällinen, sillä +ruhtinas itse Kairossa oli hyvä kaffejuomari ja hänen oppineimmat +miehensä todistivat sen vahingoitsemattomaksi ja luvalliseksi. Tämän +voiton perästä tuli kaffe vieläkin suurempaan huutoon ja tietoon. + +Parin kymmenen vuoden kuluttua sattui kuitenki Kairossa (Egyptin +pääkaupungissa) jonkun kiihkomielisen päähän ruveta saarnaamaan oikeata +sotaa kaffejuomaa vastaan, joka nyt oli tuttu jokaisessa pienimmässäkin +kaupungin töllissä. Hän saarnasi sanoen ettei yksikään kaffejuomari ole +oikia mahometilainen. Häneen mieltyneet oikiauskoiset ihmiset tulivat +tästä niin villiin, että he kirkosta tultuansa ryntäsivät +kaffehuoneisiin sisälle, löivät palasiksi kupit ja pöydät sekä pahasti +tupuloitsivat kaikki juomarit. Koko kaupunki jakausi kahteen viholliseen +lahkoon, kaffejuomarien ja kaffesotiain. Kapina ja meteli oli hirmuinen. +Kaupungin ylimmäinen tuomari kutsui oppineita kokoon ja nämät väittivät +yksimielisesti että jo aikoja sitten oli tietty asia että kaffejuoma +olisi sekä luvallinen että hyödyllinen. Kokouksen esimies tarjosi +päälliseksi kaikille kaffeeta ja otti itse ensimäisen kupin. Tämä uusi +voitto levitti vieläkin enemmin kaffeen sekä huudon että nauttimisen. +Niin tekevät ainakin ajattelemattomat vähämieliset ihmiset, turhasta +ottavat suuren äänen ja tekevät sen, mitä he parantaa aikovat, kahta +pahemmaksi. + +Vuonna 1554 asetti kaksi miestä erinäisen kaffehuoneen +Konstantinopolissa; siellä oli hienot istuimet, tarittiin kaffeeta, +juotiin, pelattiin schack-peliä ja iloittiin. Eräs turkkilainen +runoseppä laati runon kaffeen kunniaksi. Kaffehuonetten luku kasvoi +kasvamistansa niin että papit rupesivat valittamaan kaffehuoneissa +käytävän enemmin kuin kirkoissa. Mufti selitti että kaffejuominen on +kielty koranissa (mahometilaisten bibliassa), josta syystä kaikki +kaffehuoneet suljettiin. Mutta uusi Mufti rakasti kaffeeta, häntä +seurasi muu papisto ja hovi ja koko kaupunki. Sittemmin on kyllä +välistäin täällä kaffehuoneet tulleet suljetuksi, mutta ei itse +kaffejuoman tähden, vaan valtakunnallisista syistä, koska kansalla oli +näissä hyvä tilaisuus pakinoita hallituksen asioista. Kaffeen juominen +on siitä asti levinnyt leviämistänsä. Suuremmissa taloissa otettiin +erityinen palvelia kaffejuomaa valmistamaan ja taritsemaan. Vihdoin +tehtiin laki, joka määräsi vaimolla olevan syyn avioliitostansa päästä, +jos hänen miehensä kielsi hänen kaffeeta juomasta. + +Näin tuli Itämaalla kaffejuominen tavaksi 17 vuosisadalla eli 150 vuotta +sen ensimäisestä alkamisesta Arabiassa. Tähän asti tunnettiin sitä +tuskin nimeksikään muualla Europassa. Luultavasti tuli se ensin +Venedigin suureen kauppakaupunkiin, sillä eräs Pietro della Valle +kirjoittaa vuonna 1615 Konstantinopolista tahtovansa ottaa Italiaan +palatessansa vähän kaffeeta myötänsä. Vuonna 1660 toivat muutamat Turkin +maalta palaavaiset kauppamiehet kaffeherneitä myötänsä Marseljiin ja +näyttelivät sekä niitä että muita siihen kuuluvia aseita ja astioita +niinkuin joitakin kummallisia kappaleita; mutta jo vuonna 1671 avattiin +siellä ensimäinen kaffehuone. Eräs englantilainen kauppamies, Edwards, +otti Smyrnasta palatessansa grekalaisen neidon myötänsä kaffeeta hänelle +valmistamaan. Tämä neito nai erään ajajan (kuskin), joka parikunta avasi +ensimäisen kaffehuoneen Londoossa. Parisissa avattiin samoin ensimäinen +kaffehuone 1672, koska Turkin Sultanin Mahomed IV:nen lähettiläinen +siellä oli pitemmän ajan oleskellut ja hovillekin tätä uutta juomaa +tarjonnut. Marseljissa nousi kuitenki vielä pieni riita kaffen +juomisesta. Lääkärit katsoivat sen vahingolliseksi ja saattivat sen +julkisen keskustelemisen alle. Kutsumuskirjassa, joka vielä on tallella, +käskivät lääkärit tulemaan raadihuoneesen taistelemaan asiasta, mutta se +vaikutti saman kuin mahometilaistenki vihollisuus, ehkä ei kaffejuoman +puolustajillakaan aina ollut peräti vakavia ja luotettavia perustuksia, +sillä äsken nimitetty kutsumuskirja sotii semmoisia perustuksia vastaan, +joilla puolustajat olivat tahtoneet kaffejuoman hyväksi näyttää, +niinkuin että se turkin kielellä nimitetään _bon_ (joka franskan +kielellä merkitsee: _hyvä_) ja että se on kotoisin onnellisesta +Arabiasta. + +Jälemmin tuli kaffe tutuksi pohjaisissa maakunnissa. Vuonna 1665 ei sitä +vielä tunnettu Danskan maallakaan. Onpa sillä ollut täälläkin +vastustajansa; viimis vuosisadan lopulla kiellettiin kaffejuominen sekä +Ruotsissa että Suomessa. Mutta ei se siitä lakannut. Kaffeeta keitettiin +riihissä ja metsissä; ja koska kaffeella keittäissä on oma helposti +tunnettava hajunsa, poltettiin katajan hakoja niin sekoitettaaksensa +kaffen hajun. Niin paljo oli jo kaffejuominen vallassa ettei kielto +taitanut sitä enään takaisin tunkea, jonka tähden kielto viimein +peräytettiinki. Siitä asti on kaffe levinnyt Suomessakin että tuskin +enää löytyy maassamme sitä tölliäkään, jossa ei se olisi tunnettu. + +Onhan toki kaffeella vieläkin vastusteliansa, vaikka kyllä turhaan sitä +vastustellaan. Sitä juodaan koko maassa, ehkä muutamat arkamieliset +kynsivät päätänsä sanoen sen joko vahingolliseksi juomareille taikka +vahingolliseksi maalle, koska se on ulkomailta ostettava. + +Mitä ensin sen vahingollisuuteen juojille tulee, niin on siitä kaikkina +aikoina viisasteltu niinkuin jo edellä olemme kertoneet. Alkehisto, joka +kaikkein kappalten alkuaineet tutkii, näyttää että kaffeherneessä on +enempi häkkyainetta kuin missäkään muussa tunnetussa kasvaimessa, ja +häkkyaine on lihan pääaine. Siis on kaffeherne ja kaffejuominen suureksi +palkinnoksi niille, jotka aivan vähän lihaa saavat syödäksensä. Tästä +taidamme selittää miksi ihmisille on niin suuri halu tämän juoman +perään; syy on se että se on paljo ravitseva. Ulkomaan valtakunnissa, +joissa kaikista ihmisen elämään kuuluvista asioista tarkka vaari +otetaan, on havaittu että lihan syöminen samassa mitassa on vähennyt +kuin kaffeen nauttiminen on enennyt. Tässä on toinen todistus siitä että +kaffeherneessä on samaa ainetta kuin lihassakin. Sentähden ei ulkomailla +enään kaffeeta juodakkaan niinkuin täällä juhlallisena ja halullisena +juomana, vaan sitä nautitaan ruokana, se on: sitä syödään melkein +niinkuin meillä maitoa suuruspalan paineeksi. Ja sitä nauttivat tällä +tavalla köyhimmätkin, työmiehet ja muut. Ei se sillen enää ole heille +mikään herkku, vaan jokapäiväinen tarpeellinen ruoka. Tästä ehkä +arvannee lukia kuinka juuri kaffeen nauttiminen on niissä valtakunnissa, +joissa se on jokapäiväinen elatuksen aine. Tämä näkyy jo +ulkopuoleltakin; sillä niissä paikkakunnissa on joka kolmannessa talossa +kaffehuone, jossa ei ollenkaan muuta saa ostaa kuin kaffeeta ja jonkun +palan sen viereen. Vaikka siis kaffe ei itsestänsä ole vahingollinen +juojille, taitaa se kuitenki niinkuin kaikki muutkin nautitsemiset tulla +vahingolliseksi ylöllisyyden tähden. Ei ole taivaan kannen alla sitä +ainetta, terveellisintäkään, joka ei ylöllisesti nautittuna tulisi +vahingolliseksi. Ja tietty asia on myös että mitä voimallisempi aine, +sitä pikemmin taitaa se myös vahingoittaa. Senpätähden neuvoisimme +omanki maamme kaffejuojia että he joisivat kaffeensa kuivan ruokapalansa +paineeksi, niinkuin tekevät ulkomaillakin. Ei tosin siitä ole vahinkoa +pelättävänä. Mutta toisaalta on kaffeen ja paloviinan sekoittaminen +oikeana myrkkynä pidettävä, sillä molemmat jo yksinänsäkin ovat väkeviä +ja voimallisia aineita. + +Toinen on asia, jos kaffe ulkomailta ostettuna on vahingoksi maallemme. +Kysymys on sama jos mikään muu aine, ulkomaalta tuotuna, on maalle +vahingoksi. Kyllä monikin niin luulee, mutta vähän ajattelemattomasti. +Tosi kyllä on että kaikki, mitä ulkomailta tuodaan, on maksettava; mutta +millä se maksetaan? Ei rahalla; sillä ei paperirahamme siellä kelpaa +miksikään ja kulta- ja hopiavuoria ei meillä löydy maassamme. Kaikki +ulkomailta tuodut aineet ovat siis maksettavat oman maamme tuloilla. +Viimisessä kädessä on kauppa sula vaihetus. Jos taas ajattelemme +ulkomaitten ihmisten tilat, niin havaitsemme että he maksavat meidän +maamme kalut heidän maansa ja työnsä tuloilla. Ellemme nyt ostaisi +mitään ulkomailta, ei kaffeeta eikä muuta, niin arvattavasti eivät +taitaisi hekään meiltä mitään ostaa. Kaikki kauppa olisi tykkänään +loppu. Tämän näimme menneinä vuosina selkeästi; maamme antoi huonon +tulon sekä kuivuuden että hallain vuoksi, josta seurasi ettei talonpoika +taitanut ostaa eikä kauppamies taitanut myydä ulkomaan kaluja muuta kuin +vähän entisen suhteen. Senpätähden ei taitanut kauppamies ulkomailtakaan +tuottaa kuin vähän entisen suhteen. Tämän katsovat nyt ajattelemattomat +hyväksi, koska ulkomaan aineita tuotiin vähempi maahan kuin ennen. Mutta +katsotaaspa toisaaltakin asia. Suomalaiset toivat vähä ulkomailta, +sentähdenpä veivät he myös vähemmän ulkomaille, taikka oikeammin +sanottu: ulkomaalaiset taisivat myös ostaa vähemmän Suomen kaluja ja +tarjosivat sentähden niistä vähemmän hinnan. Ei ole sentähden Suomen +kalut olleet monena vuonna niin vähässä hinnassa ulkomailla kuin +menneinä. Ja niinpä se on ainakin. Jos vähä myymme ulkomaille, niin myös +ostamme vähän sieltä; taikka takaperin: jos vähän ostamme ulkomailta, +niin myös myymme vähän taikka huonoon hintaan. Emme sentähden taida +sanoa kaffeeta kansan vahingoksi. + +Merkillistä on kuinka kaffeen juominen on enennyt siitä kuin sitä +ruvettiin ruokana käyttämään. Yksi ainoa kansa olkoon esimerkkinä. +Vuonna 1808 juotiin Englannissa vaan nimeksi kaffeeta; sinä vuonna +tuotiin sinne yksi miljona naulaa kaffeeta. Vuonna 1832 tuotiin 22 +miljonaa naulaa eli 22 kertaa enempi kuin 24 vuotta ennen. Vuonna 1848 +tuotiin sinne ja juotiin 45 miljonaa naulaa taikka 45 kertaa enempi kuin +40 vuotta ennen. Sama on suunta melkein muissakin maissa. + +Mutta vieläkin merkillisempi on se että hinta on samassa määrässä +laskenut kuin nauttiminenki. Vuodesta 1818 vuoteen 1848 eli 20 vuoden +kuluessa on kaffeen hinta laskenut enempi kuin puolta halvemmaksi (eli +65 prosenttia), joka tulee siitä että sen viljelys on suuressa mitassa +enennyt. + +Kaikissa paikoissa ulkomailla sanotaan yhteen äänen että kaffeen +juominen on vähentänyt viinan nauttimisen, ja tässä olisi sen suurin +etu. Hallitukset ovatki sentähden aikaa voittain laskeneet kaffetullin +paljo halvemmaksi entistänsä, josta sen nauttiminen on saanut suuren +enenemisen ja siitä syystä tullin tulot valtakunnille antaneet vielä +suuremman voiton kuin ennen. + +Jos taitaisimme yhdellä silmän heitolla katsahtaa yli koko sen suuren +liikunnon maailmassa, jonka tämä pieni ja vieras siemen on matkaan +saattanut, kuinka tuhansittain ihmisiä viljelevät ja raivaavat maita +kaffepuita istuttaaksensa, kuinka kauppamiehet niitä sitte ostelevat +talonpojilta ja kokoovat laivain täydet, kuinka laivat merille sitte +niitä kuljettelevat maanpiirin ympäri merimiesten ollessa vaaroissa, +kuinka taas kauppamiehet niitä toinen toisillensa jakailevat ympäri +kaupunkeita, kuinka vihdoin niitä myyvät ostajille kaikista säädyistä +ruhtinoista alkain aina tölliläisten muijihin saakka, kuin vaskisepät +hikoilevat pannua takoissansa ja savenvalajat kuppia ja muita +valaissansa, kuinka akat ja piikat keittelevät tätä herkkua vartoen sen +kiehumista yli laitojen, kuinka viimeiseksi pienet seurat pakisevat +ilossa ja hyvämielissä koska kaffekuppi höyryy nenän alla -- jos kaikki +tämän ajattelemme yhteensä ja vielä lisäämme mitä kaffemyllyt, polttajat +ja muut siitä saavat tekemistä, tosin on maan piirin päällä tuskin +mikään yksinäinen aine, joka niin paljon matkaansaattaa ihmisille +toimitusta ja hyvämielisyyttä kuin _kaffepuu_. + + + + +Tupakki. + + +Kaikkein maailman kasvuin seassa on tupakki merkillisimpiä. Se on +myrkyllinen ja kuitenki nautitsevat sitä melkein kaikki ihmiset yhdellä +eli toisella tavalla. Tästä laveasta nautitsemisesta tulee kohdastansa +se että monet ihmiset sitä kasvua viljelevät ja yhtä monet sitä vielä +kaikin tavoin korjailevat. Jos vielä tähän lisäämme että tällä kasvulla +ei ole syötävää hedelmää eikä juurta eikä muitakaan ravitsevia osia, +että sillä ei ole hyvää hajuakaan, vaan sitä vastoin paha ja karvas sekä +maku että haju, että se nautitessa saattaa oksentamaan ja pyörtymään ja +suuressa mitassa nautittuna tuottaa vielä kuolemanki [_Nikotin_ on aine, +joka saadaan tupakista ja on niin kovin myrkyllinen, että 4 eli 5 +pisaraa kuolettaa koiran], jos kaikki tämän yhteen ajattelemme, on se +sangen merkillistä kuinka semmoinen kasvu on taitanut ihmisten ja +järjellisten ihmisten seassa tulla niin suureen voimaan kuin sillä nyt +ompi. Jos joku olisi pari sataa vuotta takaperin, koska tupakki vielä +kasvoi Amerikan villimetsissä, sanonut: tuota kasvua tulevat joka +maailman maakunnassa ihmiset kylvämään ja viljelemään, tuota kasvua +sitten tuhannet ihmiset vapriikeissa valmistavat poltettavaksi ja +pureskeltavaksi ja nenään jauhoina pistettäväksi, tuota kasvua +kuljettavat tuhannet ihmiset maitse ja meritse valtakunnasta +valtakuntaan, tuota kasvua myyvät ja ostavat tuhansittain tuhannet +kauppamiehet, jos joku pari sataa vuotta takaperin olisi noin puhunut, +eikö häntä todella olisi saanut hulluksi sanoa? Mutta nyt on tuo kaikki +jo tapahtunut. Tupakista sopii tosin sanoa mitä monesta ihmisestä +nähdään, että usein ne tulevat suureen kunniaan ja arvoon, joista kukaan +ei olisi sitä luulla taitanut. + +[Tupakki on tosin lääkitykseksikin käytetty, joka on sen ainoa +hyödyllisyys, mutta aivan pieni osa koko tupakin summasta käytetään +lääkkeeksi.] + +Viheriäisessä tilassansa on tupakilla aivan vähän hajua ja makua, mutta +kuivassa tilassansa saa tupakki, erinomattain sen lehdet ilkeän hajun ja +aivan karvan maun. + +Koska Hispanialaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he tnpakkikasvun. +Matkustavaiset Amerikassa kertovat että ihmiset siellä, ennen +Europalaisten sinne tultua, käyttivät tupakkia lääkkeeksi; erinomattain +oli se aivan hyvä lääke haavoissa. + +Myös kertovat ensimäiset matkustavaiset Amerikassa että Meksikon +kuninkaallisessa hovissa oli tapana tupakkia polttaa kieruissa taikka +sigarrina. Koska Englantilaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he +saman tavan, erinomattain Virginiassa, jossa vieläkin kasvaa hyvin +arvossa pidetty tupakkilai. Europalaisten näyttää saaneen ensimäisen +tiedon tupakista Antillien saaristossa, sillä nimi _Tobako_ on Haitin +kieltä, merkiten sitä putkea, jolla tupakkia poltettiin, eikä siis itse +tupakkia. Tupakin meksikolainen nimi on _yete_ ja perulainen nimi +_sagri_. Mutta tyhjä luulo on se että tupakin nimi on otettu Tobago +nimisestä luodosta. + +Eräs Italialainen Venzoni, joka vuosina 1542-1556 matkusti +Länsi-Indiassa, taikka puoli sataa vuotta jälkeen Amerikan löytämisen, +puhuu laveasti tupakin nautitsemisesta. Ei kauan sen jälkeen, vuonna +1559, viljeltiin jo tupakkia Lissabonissa lääkitykseksi, ja senaikuinen +franskalainen lähetysmies Portugalissa, nimeltä Nicot, lähetti tupakin +siemeniä sieltä kotimaahansa, erittäin kuningattarelle Katharina Medici, +josta sitä myös Frankriikissa kutsuttiin kuningattaren yrtiksi. Mutta +opillisissa kirjoissa sai se nimen _Nicotiana_. Italiassa sai se nimen +_Herbe de S:t Croix_ ja _Herbe de Ternabou_, sillä Paavin lähetysmies +Lissabonissa St. Croix ja Ternabou, lähetysmies Frankriikissa, +lähettivät siemeniä ensin Italiaan. Vuonna 1586 palasivat muutamat +Englantilaiset Virginiasta ja toivat myötänsä tupakin Englantiin ja yksi +niistä, Harriot, sanoo Englantilaisten oppineen tupakin polttamisen +Indianeilta. Pian levisi tämä polttaminen Englannissa ja pian myös +Hollannissa, Frankriikissa, Spaniassa ja Portugalissa. Hollantiin tuli +se tapa muutamien oppivaisten seurassa, jotka Englannista sinne +matkustivat oppia hakemaan. Myös näkyy tämä tupakin nauttiminen pian +levenneen Turkiaan, Persiaan, Itä-Indiaan, Kinaan ja Japaniin. Jo vuonna +1601, eli tuskin 50 vuotta jälkeen tupakin ensimäisen tuomisen Europaan, +oli tupakin polttaminen tuttu Kinassa, ja luullaan sen olevan vieläkin +vanhemman Japanissa. Tästä päättävät muutamat, että tupakki ennen +Amerikan löytämistä olisi ollut tuttu Itä-Aasiassa. He sanoivat että se +lai, jota Kinassa viljellään, on Amerikalaisesta laista erinäinen, ja +että se persialainen lai, josta saadaan se suuresti ylistetty +Schiraz-tupakki, on perisukuansa aasialainen. Mutta toisaalta on suuri +syy päättää tämän kasvun olevan perisukuansa amerikalaisen; sillä koko +Aasiassa on sen nimi _tobak_, ainoastaan Arabiassa kutsuvat sen nimellä, +joka merkitsee savua. Myös taitaa tapahtua että Kinalaiset, opittuansa +Spanialaisilta tupakkia nautitsemaan, ovat jonkun likisukuisen kotimaan +kasvun täksi nautinnoksi käyttäneet, ja samaten taitaa Persiassakin olla +tapahtunut. Mutta tupakin nauttiminen ja nimi on epäilemättä saatu +Amerikan villikansoilta. + +Tupakin nauttiminen on niinkuin kaikki muutkin uudet tavat saanut kärsiä +vastuksia ja vainoja; mutta sillä oli myös puolustajansa ja +levittäjänsä. Merkillinen on Englannin kuninkaan Jaakko I:sen pilakirja +tupakin polttamista vastaan, joka vuonna 1619 tuli ilmi nimellä +Misokapnos. Se on kirjoitettu keskustelemisen tapaan. Siinä sanoo hän +kuinka ilkeä on että ymmärtäväiset ja valaistut ihmiset ottavat tapoja +semmoisilta villikansoilta kuin Amerikan asuvaiset, että tupakin +nautitseminen vahingoitsee terveyden, heikentää ruumiin voimat, +kohmeluttaa järjen, tuo myötänsä riettauden ja tekee keskinäisen elämän +rivoksi; ja että, jos tupakin polttaminen kasvaa kasvamistansa niinkuin +se ruvennut on, vaimojen vihdoin myös täytyisi tupakkiin turvata koska +he eivät muutoin jaksaisi löyhkäävien miestensä kanssa yhdessä elää. Ja +hän päättää kirjansa seuraavilla kovilla sanoilla: "Sentähden, o +kansalaiset, jos teissä vielä on vähäkin häpyä, niin pankaat pois tuo +hullu nautinto, jonka alku on hävyttömyys, joka tietämättömyydestä on +tavaksi otettu, joka voiton vuoksi levitetään; nautinto, jolla Jumala +vihoitetaan, ruumiin terveys hävitetään, kotoelämä katkerutetaan ja +kansan arvo ulkona sekä kotona häväistään; nautinto, paha silmille ja +vielä pahempi nenälle, aivoille vahingollinen ja keuhkoille kalvavainen; +nautinto, jonka paksut, mustat savupilvet antaa oikean kuvauksen +helvetin kaasusta." Mutta vaikka Jaakko todellakin oli tupakin +vihollinen ja kielsi sen viljelemisen Englannissa, oli tämä kirja +kuitenki enimmästä päästä pilkaksi kirjoitettu. Kuitenki sai se +vastustelioita täydellä todella; sillä muutamat Jesuitat Puolan maalla +kirjoittivat sitä vastaan kirjan Antimisokapnos. Ymmärrettävä on että +kuningas Jaakko saarnasi kuuroille korville. Tupakin polttaminen +Englannissa leveni levenemistänsä erinomaisesti ja vasta viimisen +vuosisadan loppupuolella rupesi se joksikin vähenemään, koska ihmiset +korkeammista säädyistä ei sitä enään pitäneet herrallisena vaan +roistomaisena. Sitte on tupakin nautitseminen Englannissa paljo vähennyt +ja nykyjään nähdään harvoin Englantilaiset polttavan. Joka siellä +kaduilla kulkee, taitaa ainakin sanoa että kukin tupakkia polttavainen +on muukalainen. Alhaisista säädyistä niinkuin työmiehet polttelevat +vieläkin. + +Toisaalta kirjoitti eräs Raphael Thorius vuonna 1628 kiitosvirren +tupakin kunniaksi. Samaan aikaan tuomitsi Paavi Urban 8:sas ne pannaan, +jotka kirkossa nuuskua tököttivät naamaansa. + +Tupakin nauttimisen suuri ja nopea leveneminen tuli suureksi osaksi +siitä että se helposti käy viljellä melkein kaikissa maissa ja ilmoissa; +eikä sentähden viipynytkään kauan ennenkuin ruvettiin viljelemään sitä +useimmissa Europan, Aasian ja Afrikan maakunnissa. Mutta monissa maissa +tuli sen viljeleminen kiellyksi ja toisissa tehtiin sille kaikenlaisia +esteitä. Aina enemmän tupakin kasvun ja nautinnon levetessä havaitsivat +hallitukset että tästä taidettaisiin saada hyvä tulo valtakunnalle. +Tästä seurasi että tupakki tehtiin valtakunnan omaksi ja hallitus +yksinänsä myi sitä korkeaan hintaan. Tästä taas seurasi että hallitus +kielsi kunkin tupakkia viljelemästä pakoittaaksensa kunkin tupakkinsa +hallituksen myyjiltä ostamaan, taikka antoi hallitus luvan viljellä +tupakkia, mutta viljeliän täytyi määrättyyn halpaan hintaan myymän +viljellyn tupakkinsa; muutoin ei olisi koko tupakkikauppa tullut +hallituksen käsiin. Tämmöinen asetus on nykyisiin aikoihin ollut +voimassa Kuban luodolla ja on vieläkin Meksikossa. Nämät molemmat ovatki +peräti sopivaiset tupakin viljelykselle. Ainoastaan määrätyillä tiloilla +saadaan tupakkia viljellä ja kaikki tupakki on vietävä hallituksen +aittoihin. Hallituksen lähettiläiset kulkevat ympäri maata ja repivät +ylös kaikki tupakin taimet, jotka luvattomissa paikoissa havaitaan. +Näiden on myös katsominen että kaikki luvallisesti viljelty tupakki +tuodaan hallitukselle. Arvattavasti syntyy tästä paljo lain rikoksia ja +riitoja ja viekoittelemisia. + +Muutamissa valtakunnissa on tupakille pantu korkia tulli maksettavaksi. + +Englannin valtakunnassa oli tupakin viljelys kielletty. Toisissa maissa +on tupakin kotoviljelys kehoitettu, niinkuin Pommerissa, Silesiassa ja +muinaan Danmarkissa. + +Tupakin viljelys on levinnyt yli suuren osan maan piiriä. Amerikan +useimmat paikkakunnat viljelevät tupakkia, enimmästi kuitenkin Virginia, +Karolina, Venezuela ja Kuba. Englantiin tuotiin vuonna 1831 33 miljonaa +naulaa, joista 32 miljonaa oli Amerikasta kotoisin. Kubasta vietiin +vuonna 1840 200 miljonaa sigarria ja noin 3 miljonaa naulaa lehtiä. Myös +Brasiliasta tuodaan paljo tupakkia. Vuonna 1817 vietiin yksinänsä Rio +Janeirosta 3 miljonaa naulaa. Europassa viljellään tupakkia enimmästi +Hollannissa, Flanderissa, Elsasissa, Pfalzissa, Ungarissa, Ukrainissa ja +Turkiassa, mutta se tupakki on arvoltansa halvempi amerikalaista. +Keskimeren itäpäässä on tupakin viljelys oivallinen. Itä-Indiassa ja sen +saaristossa viljellään myös paljo tupakkia. Vielä enemmän viljellään +sitä Kiinassa ja Japanissa. Kapmaahan ja Australiaan on sitä myös +nykyisiin aikoihin saatettu. + +Keskittäin laskein tuodaan Danmarkkiin vuosittain 2,5 miljoonaa naulaa +tupakkia, josta melkein kaikki on lehtiä, jotka maassa valmistetaan +kaikenlaisiksi tupakkilaiksi. + +Jos lasketaan kuinka paljo lehtiä kullekin tupakin laille juoksee ja +siihen lisätään mitä valmistettuna maahan tuodaan, saadaan Danskan +maalle: + +Poltettavaa ja suussa pidettävää tupakkia 2,5 miljonaa naulaa. + +Nuuskua puoli miljonaa naulaa. Jos sitte otetaan keskittäin kunkin +tupakkia nautitsevan ihmisen vuotinen tarve: + +12 naulaa kullekin polttajalle ja pureskelialle 6 naulaa kullekin +nuuskaajalle, niin saadaan koko valtakunnassa 200 tuhatta polttajaa ja +pureskeliaa, ja 100 tuhatta nuuskaajaa. Jos sitte lasketaan nuuskajoista +olevan neljäs osa vaimoihmisiä, niin jää noin 270 tuhatta tupakkia +nautitsevaa miestä. Koska nyt koko Danskan valtakunnassa on 400 tuhatta +miestä yli 15 vuoden, on siis 40 miehestä 27 tupakin tuhlaajata taikka +paljo yli puolen kasvaneesta miesväestä tupakin nautitsiaa. Suomessa on +vieläkin suurempi osa miesväestä tupakin nautitsioita. + + +_Hinta_: 5 kop. hop. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kaffe ja Tupakki, by Gustaf Erik Eurén + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 43783 *** |