diff options
| -rw-r--r-- | 43783-0.txt | 504 | ||||
| -rw-r--r-- | 43783-8.txt | 890 | ||||
| -rw-r--r-- | 43783-8.zip | bin | 18980 -> 0 bytes |
3 files changed, 504 insertions, 890 deletions
diff --git a/43783-0.txt b/43783-0.txt new file mode 100644 index 0000000..4ca38f4 --- /dev/null +++ b/43783-0.txt @@ -0,0 +1,504 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 43783 *** + +KAFFE JA TUPAKKI + +Kirj. + +Gustaf Erik Eurén + + + +Lukemisia kansalle. N:o 46. + + + +Turussa, +J. W. Lilja & Co:n kirjapainossa, +1855. + + + +Imprimatur: C. A. Sanmark. + + + + + + +Kaffepuu. + + +Niinkuin ihmisten elämässä yksi kansa on toista merkillisempi ja usein +yksi ihminen kansan seassa merkillisempi kuin koko kansa yhteensä, niin +on kasvaimienki seassa toinen kasvulai toistansa merkillisempi ja +monasti on yksi ainoa kasvain kaikkein heimolaistensa joukossa ylimäärin +tunnettu ja ihmeellinen. Leipäkasvut ovat kaikkina maailman aikoina +arvattavasti olleet merkillisimmät, ja niitä lähimmät ovat muut ihmisten +syötävät kasvaimet. Sitten tulevat ihmisten vaatteiksi kelpaavaiset +kasvaimet. Lopuksi ovat eläinten syötävät kasvaimet saaneet suuremman +arvon. Muista tietävät tuskin muut kuin oppineet mitään. Kaikkein +kasvaimien seassa, jotka ihmisten nautinnoksi ovat käytetyt, on kaffepuu +saanut suuren merkillisyyden. Kaikkein nautittavain kasvujen seassa on +se saanut yhtä suuren merkillisyyden kuin puuvilla (pumpuli) +verhokasvujen seassa. + +Arabiassa ja Javan luodolla nousee kaffepuu 8-10 kyynärän korkuiseksi, +mutta länsi-Indiassa ei sitä päästetä siihen korkeuteen, vaan leikataan +oksat poikki ajallansa, josta se paremmin vesoo, tulee haaraisemmaksi ja +antaa niin enemmän hedelmiä. Oksat ovat toinen toistansa vastaiset, +lehdet samaten, jotka aina viheriöitsevät. Valkoiset ja hyvähajuiset +kukkaset istuvat rypälettäin lehtien loukossa. Kukoistaissansa näyttää +kaffepuu ikäänkuin lumelta peitettynä, enemmänki kuin meidän +omenapuumme, jotka myös kyllä kukassa ollessansa lumittuneelta +näyttävät. Kukkasia seuraa punainen hedelmä, joka sekä muotonsa että +kokonsa vuoksi on kirsipuun marjan kaltainen, suurempi ja punaisempi +kuin tuomen marja. Sen marjan mehussa on kaksi siementä, joiden toinen +puoli on tasainen, toinen ympyrämäinen. Nämät kutsutaan kaffepöönäksi +(kaffeherneeksi), joka on väärä nimi koska ei hedelmä ole palko vaan +marja. Jo toisena vuonna kantaa kaffepuu hedelmiä, mutta täysisatoinen +on se vasta neljäntenä eli viidentenä vuonna. Se vaatii lämpimiä maita, +ehkä ei se salli kovaa kuumuutta. Kuumissa maan paikoissa istutetaan se +muiden puiden varjoon ja kaipaa aina märkyyttä. + +Arabian saarento on enimmiten santamaata, kovin lämmin ja melkein +sateeton; mutta sen eteläisessä päässä, jonkun matkan meren rannasta, on +vähän kalpeampi ilma, vuorinen maakunta ja tarpeellinen paljous sadetta. +Täällä onnellisessa Arabiassa (niinkuin sitä osaa on kutsuttu; sen oma +nimi on Yemen) luultiin kauan aikaa kaffepuun kotomaan olevan. Mutta nyt +tiedetään että kaffepuu Egyptin maasta eteläänpäin, Abyssiniassa ja +vieläkin eteläisemmissä maissa, Enarea ja Kaffa, kasvaa villipuuna +metsissä. Tästä päättäen on kaffepuu Arabiassa istutettu, tuotuansa +sinne nimitetyistä Afrikan maakunnista. + +Useimpain ja merkillisimpäin asiain alku on aina ollut satuisessa +hämärässä. Tosien asiain siaan kerrotaan satuisia juttuja. Niin on puhe +kaffeherneenki ensimäisestä nautitsemisesta melkein turhaa tarinata, +joka kerrotaan seuraavalla tavalla: Eräs mahometilaisen luostarin +esimies oli havainnut kuinka kutut, tätä hedelmätä nautittuansa, tulivat +valppaiksi, juokseskentelivat ja hyppelivät yökaudet. Tämä saatti hänen +valmistamaan tästä hedelmästä juomaa, joka pitäisi sekä hänen että +luostarin muut kirkonpalveliat valppaina, koska heidän koko yön täytyi +templissä rukouksia pitää. + +Kaffejuominen kuuluu kokonaan kykyisempiin aikoihin. Vanhat Grekalaiset +ja Romalaiset eivät tästä juomasta tienneet mitään. Eräs vanha +arabialainen kirja asettaa kaffejuomisen 15 vuosisadan keskipaikoille, +josta päättäen se olisi noin 400 vuoden vanha. Tämä arabialainen +kirjoitus kertoo kaffejuoman syntymisen seuraavalla tavalla: Arabian +eteläisellä rantamaalla, Adenissa, oli eräs mufti (iso-pappi), nimeltä +Gemaledin. Punaisen meren länsirannoilla matkustaissansa kohtasi hän +muutamia kansalaisiansa, jotka nautitsivat kaffejuomaa. Kotiin tultuansa +arveli hän tämän juoman terveelliseksi ja havaitsikin koettuansa sen +tekevän pään selkeäksi ja vastustelevan unta, jonka tähden hän säätti +sitä juomaa kirkon palvelioille, jotka yörukouksia pitivät. Mutta nämät +katsoivat sen päivälläkin nautittuna hyväksi. Näistä levisi kaffejuoman +nautitseminen, ensin Adenissa sitten koko Arabiassa ja myös Mekka +nimisessä kaupungissa, josta se, koska kukin mahometilainen on vaadittu +sinne kerran elämässänsä vaeltamaan, pian levisi kaikkein +mahometilaisten maihin. Tässä tosin ei ole kaffejuomisen alkua +osoitettu, mutta kuitenki sen leviäminen Arabiassa, josta se sitten yli +koko maailman on saatettu. + +Vuonna 1511 lähetti Egyptin Ruhtinas uuden maaherran Mekkaan. Tämä, joka +ei tätä juomaa tuntenut, suuttui kovasti nähdessänsä kerran kaupungin +suuressa kirkossa kirkonpalveliain istuvan loukossa ja juovan +kaffejuomaa. Hän ajoi nämät ulos kirkosta ja kutsui kokoon jumalisia, +lainoppineita ja muita kaupungin ymmärtäviä miehiä, jotka kauan tästä +asiasta tuumailivat. Yksi niistä sanoi toisten pilaksi että kaffe +niinkuin viinakin saattaa juovuksiin, jonka hän tiesi siitä että hän oli +kaffeeta maistanut. Mutta koska laki kielsi kaikkia semmoisia väkeviä +juomia maistamasta, sai hän rikoksestansa laissa määrätyn +raipparangaistuksen. Koska nämät kokoontuneet eivät taitaneet tulla +mihinkään päätökseen, kysyttiin lääkäreitä. Maaherra kutsui kaksi +lääkäriä, jotka sanoivat kaffejuoman terveydelle vahingolliseksi, jonka +tähden se juoma kirottiin. Sitä kiellettiin myymästä, kaikki aseet ja +astiat poltettiin ja se, joka sitä joi, kuljetettiin aasin selässä +pilkaksi ympäri kaupunkia. Mutta tämä kielto ei ollut pitkällinen, sillä +ruhtinas itse Kairossa oli hyvä kaffejuomari ja hänen oppineimmat +miehensä todistivat sen vahingoitsemattomaksi ja luvalliseksi. Tämän +voiton perästä tuli kaffe vieläkin suurempaan huutoon ja tietoon. + +Parin kymmenen vuoden kuluttua sattui kuitenki Kairossa (Egyptin +pääkaupungissa) jonkun kiihkomielisen päähän ruveta saarnaamaan oikeata +sotaa kaffejuomaa vastaan, joka nyt oli tuttu jokaisessa pienimmässäkin +kaupungin töllissä. Hän saarnasi sanoen ettei yksikään kaffejuomari ole +oikia mahometilainen. Häneen mieltyneet oikiauskoiset ihmiset tulivat +tästä niin villiin, että he kirkosta tultuansa ryntäsivät +kaffehuoneisiin sisälle, löivät palasiksi kupit ja pöydät sekä pahasti +tupuloitsivat kaikki juomarit. Koko kaupunki jakausi kahteen viholliseen +lahkoon, kaffejuomarien ja kaffesotiain. Kapina ja meteli oli hirmuinen. +Kaupungin ylimmäinen tuomari kutsui oppineita kokoon ja nämät väittivät +yksimielisesti että jo aikoja sitten oli tietty asia että kaffejuoma +olisi sekä luvallinen että hyödyllinen. Kokouksen esimies tarjosi +päälliseksi kaikille kaffeeta ja otti itse ensimäisen kupin. Tämä uusi +voitto levitti vieläkin enemmin kaffeen sekä huudon että nauttimisen. +Niin tekevät ainakin ajattelemattomat vähämieliset ihmiset, turhasta +ottavat suuren äänen ja tekevät sen, mitä he parantaa aikovat, kahta +pahemmaksi. + +Vuonna 1554 asetti kaksi miestä erinäisen kaffehuoneen +Konstantinopolissa; siellä oli hienot istuimet, tarittiin kaffeeta, +juotiin, pelattiin schack-peliä ja iloittiin. Eräs turkkilainen +runoseppä laati runon kaffeen kunniaksi. Kaffehuonetten luku kasvoi +kasvamistansa niin että papit rupesivat valittamaan kaffehuoneissa +käytävän enemmin kuin kirkoissa. Mufti selitti että kaffejuominen on +kielty koranissa (mahometilaisten bibliassa), josta syystä kaikki +kaffehuoneet suljettiin. Mutta uusi Mufti rakasti kaffeeta, häntä +seurasi muu papisto ja hovi ja koko kaupunki. Sittemmin on kyllä +välistäin täällä kaffehuoneet tulleet suljetuksi, mutta ei itse +kaffejuoman tähden, vaan valtakunnallisista syistä, koska kansalla oli +näissä hyvä tilaisuus pakinoita hallituksen asioista. Kaffeen juominen +on siitä asti levinnyt leviämistänsä. Suuremmissa taloissa otettiin +erityinen palvelia kaffejuomaa valmistamaan ja taritsemaan. Vihdoin +tehtiin laki, joka määräsi vaimolla olevan syyn avioliitostansa päästä, +jos hänen miehensä kielsi hänen kaffeeta juomasta. + +Näin tuli Itämaalla kaffejuominen tavaksi 17 vuosisadalla eli 150 vuotta +sen ensimäisestä alkamisesta Arabiassa. Tähän asti tunnettiin sitä +tuskin nimeksikään muualla Europassa. Luultavasti tuli se ensin +Venedigin suureen kauppakaupunkiin, sillä eräs Pietro della Valle +kirjoittaa vuonna 1615 Konstantinopolista tahtovansa ottaa Italiaan +palatessansa vähän kaffeeta myötänsä. Vuonna 1660 toivat muutamat Turkin +maalta palaavaiset kauppamiehet kaffeherneitä myötänsä Marseljiin ja +näyttelivät sekä niitä että muita siihen kuuluvia aseita ja astioita +niinkuin joitakin kummallisia kappaleita; mutta jo vuonna 1671 avattiin +siellä ensimäinen kaffehuone. Eräs englantilainen kauppamies, Edwards, +otti Smyrnasta palatessansa grekalaisen neidon myötänsä kaffeeta hänelle +valmistamaan. Tämä neito nai erään ajajan (kuskin), joka parikunta avasi +ensimäisen kaffehuoneen Londoossa. Parisissa avattiin samoin ensimäinen +kaffehuone 1672, koska Turkin Sultanin Mahomed IV:nen lähettiläinen +siellä oli pitemmän ajan oleskellut ja hovillekin tätä uutta juomaa +tarjonnut. Marseljissa nousi kuitenki vielä pieni riita kaffen +juomisesta. Lääkärit katsoivat sen vahingolliseksi ja saattivat sen +julkisen keskustelemisen alle. Kutsumuskirjassa, joka vielä on tallella, +käskivät lääkärit tulemaan raadihuoneesen taistelemaan asiasta, mutta se +vaikutti saman kuin mahometilaistenki vihollisuus, ehkä ei kaffejuoman +puolustajillakaan aina ollut peräti vakavia ja luotettavia perustuksia, +sillä äsken nimitetty kutsumuskirja sotii semmoisia perustuksia vastaan, +joilla puolustajat olivat tahtoneet kaffejuoman hyväksi näyttää, +niinkuin että se turkin kielellä nimitetään _bon_ (joka franskan +kielellä merkitsee: _hyvä_) ja että se on kotoisin onnellisesta +Arabiasta. + +Jälemmin tuli kaffe tutuksi pohjaisissa maakunnissa. Vuonna 1665 ei sitä +vielä tunnettu Danskan maallakaan. Onpa sillä ollut täälläkin +vastustajansa; viimis vuosisadan lopulla kiellettiin kaffejuominen sekä +Ruotsissa että Suomessa. Mutta ei se siitä lakannut. Kaffeeta keitettiin +riihissä ja metsissä; ja koska kaffeella keittäissä on oma helposti +tunnettava hajunsa, poltettiin katajan hakoja niin sekoitettaaksensa +kaffen hajun. Niin paljo oli jo kaffejuominen vallassa ettei kielto +taitanut sitä enään takaisin tunkea, jonka tähden kielto viimein +peräytettiinki. Siitä asti on kaffe levinnyt Suomessakin että tuskin +enää löytyy maassamme sitä tölliäkään, jossa ei se olisi tunnettu. + +Onhan toki kaffeella vieläkin vastusteliansa, vaikka kyllä turhaan sitä +vastustellaan. Sitä juodaan koko maassa, ehkä muutamat arkamieliset +kynsivät päätänsä sanoen sen joko vahingolliseksi juomareille taikka +vahingolliseksi maalle, koska se on ulkomailta ostettava. + +Mitä ensin sen vahingollisuuteen juojille tulee, niin on siitä kaikkina +aikoina viisasteltu niinkuin jo edellä olemme kertoneet. Alkehisto, joka +kaikkein kappalten alkuaineet tutkii, näyttää että kaffeherneessä on +enempi häkkyainetta kuin missäkään muussa tunnetussa kasvaimessa, ja +häkkyaine on lihan pääaine. Siis on kaffeherne ja kaffejuominen suureksi +palkinnoksi niille, jotka aivan vähän lihaa saavat syödäksensä. Tästä +taidamme selittää miksi ihmisille on niin suuri halu tämän juoman +perään; syy on se että se on paljo ravitseva. Ulkomaan valtakunnissa, +joissa kaikista ihmisen elämään kuuluvista asioista tarkka vaari +otetaan, on havaittu että lihan syöminen samassa mitassa on vähennyt +kuin kaffeen nauttiminen on enennyt. Tässä on toinen todistus siitä että +kaffeherneessä on samaa ainetta kuin lihassakin. Sentähden ei ulkomailla +enään kaffeeta juodakkaan niinkuin täällä juhlallisena ja halullisena +juomana, vaan sitä nautitaan ruokana, se on: sitä syödään melkein +niinkuin meillä maitoa suuruspalan paineeksi. Ja sitä nauttivat tällä +tavalla köyhimmätkin, työmiehet ja muut. Ei se sillen enää ole heille +mikään herkku, vaan jokapäiväinen tarpeellinen ruoka. Tästä ehkä +arvannee lukia kuinka juuri kaffeen nauttiminen on niissä valtakunnissa, +joissa se on jokapäiväinen elatuksen aine. Tämä näkyy jo +ulkopuoleltakin; sillä niissä paikkakunnissa on joka kolmannessa talossa +kaffehuone, jossa ei ollenkaan muuta saa ostaa kuin kaffeeta ja jonkun +palan sen viereen. Vaikka siis kaffe ei itsestänsä ole vahingollinen +juojille, taitaa se kuitenki niinkuin kaikki muutkin nautitsemiset tulla +vahingolliseksi ylöllisyyden tähden. Ei ole taivaan kannen alla sitä +ainetta, terveellisintäkään, joka ei ylöllisesti nautittuna tulisi +vahingolliseksi. Ja tietty asia on myös että mitä voimallisempi aine, +sitä pikemmin taitaa se myös vahingoittaa. Senpätähden neuvoisimme +omanki maamme kaffejuojia että he joisivat kaffeensa kuivan ruokapalansa +paineeksi, niinkuin tekevät ulkomaillakin. Ei tosin siitä ole vahinkoa +pelättävänä. Mutta toisaalta on kaffeen ja paloviinan sekoittaminen +oikeana myrkkynä pidettävä, sillä molemmat jo yksinänsäkin ovat väkeviä +ja voimallisia aineita. + +Toinen on asia, jos kaffe ulkomailta ostettuna on vahingoksi maallemme. +Kysymys on sama jos mikään muu aine, ulkomaalta tuotuna, on maalle +vahingoksi. Kyllä monikin niin luulee, mutta vähän ajattelemattomasti. +Tosi kyllä on että kaikki, mitä ulkomailta tuodaan, on maksettava; mutta +millä se maksetaan? Ei rahalla; sillä ei paperirahamme siellä kelpaa +miksikään ja kulta- ja hopiavuoria ei meillä löydy maassamme. Kaikki +ulkomailta tuodut aineet ovat siis maksettavat oman maamme tuloilla. +Viimisessä kädessä on kauppa sula vaihetus. Jos taas ajattelemme +ulkomaitten ihmisten tilat, niin havaitsemme että he maksavat meidän +maamme kalut heidän maansa ja työnsä tuloilla. Ellemme nyt ostaisi +mitään ulkomailta, ei kaffeeta eikä muuta, niin arvattavasti eivät +taitaisi hekään meiltä mitään ostaa. Kaikki kauppa olisi tykkänään +loppu. Tämän näimme menneinä vuosina selkeästi; maamme antoi huonon +tulon sekä kuivuuden että hallain vuoksi, josta seurasi ettei talonpoika +taitanut ostaa eikä kauppamies taitanut myydä ulkomaan kaluja muuta kuin +vähän entisen suhteen. Senpätähden ei taitanut kauppamies ulkomailtakaan +tuottaa kuin vähän entisen suhteen. Tämän katsovat nyt ajattelemattomat +hyväksi, koska ulkomaan aineita tuotiin vähempi maahan kuin ennen. Mutta +katsotaaspa toisaaltakin asia. Suomalaiset toivat vähä ulkomailta, +sentähdenpä veivät he myös vähemmän ulkomaille, taikka oikeammin +sanottu: ulkomaalaiset taisivat myös ostaa vähemmän Suomen kaluja ja +tarjosivat sentähden niistä vähemmän hinnan. Ei ole sentähden Suomen +kalut olleet monena vuonna niin vähässä hinnassa ulkomailla kuin +menneinä. Ja niinpä se on ainakin. Jos vähä myymme ulkomaille, niin myös +ostamme vähän sieltä; taikka takaperin: jos vähän ostamme ulkomailta, +niin myös myymme vähän taikka huonoon hintaan. Emme sentähden taida +sanoa kaffeeta kansan vahingoksi. + +Merkillistä on kuinka kaffeen juominen on enennyt siitä kuin sitä +ruvettiin ruokana käyttämään. Yksi ainoa kansa olkoon esimerkkinä. +Vuonna 1808 juotiin Englannissa vaan nimeksi kaffeeta; sinä vuonna +tuotiin sinne yksi miljona naulaa kaffeeta. Vuonna 1832 tuotiin 22 +miljonaa naulaa eli 22 kertaa enempi kuin 24 vuotta ennen. Vuonna 1848 +tuotiin sinne ja juotiin 45 miljonaa naulaa taikka 45 kertaa enempi kuin +40 vuotta ennen. Sama on suunta melkein muissakin maissa. + +Mutta vieläkin merkillisempi on se että hinta on samassa määrässä +laskenut kuin nauttiminenki. Vuodesta 1818 vuoteen 1848 eli 20 vuoden +kuluessa on kaffeen hinta laskenut enempi kuin puolta halvemmaksi (eli +65 prosenttia), joka tulee siitä että sen viljelys on suuressa mitassa +enennyt. + +Kaikissa paikoissa ulkomailla sanotaan yhteen äänen että kaffeen +juominen on vähentänyt viinan nauttimisen, ja tässä olisi sen suurin +etu. Hallitukset ovatki sentähden aikaa voittain laskeneet kaffetullin +paljo halvemmaksi entistänsä, josta sen nauttiminen on saanut suuren +enenemisen ja siitä syystä tullin tulot valtakunnille antaneet vielä +suuremman voiton kuin ennen. + +Jos taitaisimme yhdellä silmän heitolla katsahtaa yli koko sen suuren +liikunnon maailmassa, jonka tämä pieni ja vieras siemen on matkaan +saattanut, kuinka tuhansittain ihmisiä viljelevät ja raivaavat maita +kaffepuita istuttaaksensa, kuinka kauppamiehet niitä sitte ostelevat +talonpojilta ja kokoovat laivain täydet, kuinka laivat merille sitte +niitä kuljettelevat maanpiirin ympäri merimiesten ollessa vaaroissa, +kuinka taas kauppamiehet niitä toinen toisillensa jakailevat ympäri +kaupunkeita, kuinka vihdoin niitä myyvät ostajille kaikista säädyistä +ruhtinoista alkain aina tölliläisten muijihin saakka, kuin vaskisepät +hikoilevat pannua takoissansa ja savenvalajat kuppia ja muita +valaissansa, kuinka akat ja piikat keittelevät tätä herkkua vartoen sen +kiehumista yli laitojen, kuinka viimeiseksi pienet seurat pakisevat +ilossa ja hyvämielissä koska kaffekuppi höyryy nenän alla -- jos kaikki +tämän ajattelemme yhteensä ja vielä lisäämme mitä kaffemyllyt, polttajat +ja muut siitä saavat tekemistä, tosin on maan piirin päällä tuskin +mikään yksinäinen aine, joka niin paljon matkaansaattaa ihmisille +toimitusta ja hyvämielisyyttä kuin _kaffepuu_. + + + + +Tupakki. + + +Kaikkein maailman kasvuin seassa on tupakki merkillisimpiä. Se on +myrkyllinen ja kuitenki nautitsevat sitä melkein kaikki ihmiset yhdellä +eli toisella tavalla. Tästä laveasta nautitsemisesta tulee kohdastansa +se että monet ihmiset sitä kasvua viljelevät ja yhtä monet sitä vielä +kaikin tavoin korjailevat. Jos vielä tähän lisäämme että tällä kasvulla +ei ole syötävää hedelmää eikä juurta eikä muitakaan ravitsevia osia, +että sillä ei ole hyvää hajuakaan, vaan sitä vastoin paha ja karvas sekä +maku että haju, että se nautitessa saattaa oksentamaan ja pyörtymään ja +suuressa mitassa nautittuna tuottaa vielä kuolemanki [_Nikotin_ on aine, +joka saadaan tupakista ja on niin kovin myrkyllinen, että 4 eli 5 +pisaraa kuolettaa koiran], jos kaikki tämän yhteen ajattelemme, on se +sangen merkillistä kuinka semmoinen kasvu on taitanut ihmisten ja +järjellisten ihmisten seassa tulla niin suureen voimaan kuin sillä nyt +ompi. Jos joku olisi pari sataa vuotta takaperin, koska tupakki vielä +kasvoi Amerikan villimetsissä, sanonut: tuota kasvua tulevat joka +maailman maakunnassa ihmiset kylvämään ja viljelemään, tuota kasvua +sitten tuhannet ihmiset vapriikeissa valmistavat poltettavaksi ja +pureskeltavaksi ja nenään jauhoina pistettäväksi, tuota kasvua +kuljettavat tuhannet ihmiset maitse ja meritse valtakunnasta +valtakuntaan, tuota kasvua myyvät ja ostavat tuhansittain tuhannet +kauppamiehet, jos joku pari sataa vuotta takaperin olisi noin puhunut, +eikö häntä todella olisi saanut hulluksi sanoa? Mutta nyt on tuo kaikki +jo tapahtunut. Tupakista sopii tosin sanoa mitä monesta ihmisestä +nähdään, että usein ne tulevat suureen kunniaan ja arvoon, joista kukaan +ei olisi sitä luulla taitanut. + +[Tupakki on tosin lääkitykseksikin käytetty, joka on sen ainoa +hyödyllisyys, mutta aivan pieni osa koko tupakin summasta käytetään +lääkkeeksi.] + +Viheriäisessä tilassansa on tupakilla aivan vähän hajua ja makua, mutta +kuivassa tilassansa saa tupakki, erinomattain sen lehdet ilkeän hajun ja +aivan karvan maun. + +Koska Hispanialaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he tnpakkikasvun. +Matkustavaiset Amerikassa kertovat että ihmiset siellä, ennen +Europalaisten sinne tultua, käyttivät tupakkia lääkkeeksi; erinomattain +oli se aivan hyvä lääke haavoissa. + +Myös kertovat ensimäiset matkustavaiset Amerikassa että Meksikon +kuninkaallisessa hovissa oli tapana tupakkia polttaa kieruissa taikka +sigarrina. Koska Englantilaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he +saman tavan, erinomattain Virginiassa, jossa vieläkin kasvaa hyvin +arvossa pidetty tupakkilai. Europalaisten näyttää saaneen ensimäisen +tiedon tupakista Antillien saaristossa, sillä nimi _Tobako_ on Haitin +kieltä, merkiten sitä putkea, jolla tupakkia poltettiin, eikä siis itse +tupakkia. Tupakin meksikolainen nimi on _yete_ ja perulainen nimi +_sagri_. Mutta tyhjä luulo on se että tupakin nimi on otettu Tobago +nimisestä luodosta. + +Eräs Italialainen Venzoni, joka vuosina 1542-1556 matkusti +Länsi-Indiassa, taikka puoli sataa vuotta jälkeen Amerikan löytämisen, +puhuu laveasti tupakin nautitsemisesta. Ei kauan sen jälkeen, vuonna +1559, viljeltiin jo tupakkia Lissabonissa lääkitykseksi, ja senaikuinen +franskalainen lähetysmies Portugalissa, nimeltä Nicot, lähetti tupakin +siemeniä sieltä kotimaahansa, erittäin kuningattarelle Katharina Medici, +josta sitä myös Frankriikissa kutsuttiin kuningattaren yrtiksi. Mutta +opillisissa kirjoissa sai se nimen _Nicotiana_. Italiassa sai se nimen +_Herbe de S:t Croix_ ja _Herbe de Ternabou_, sillä Paavin lähetysmies +Lissabonissa St. Croix ja Ternabou, lähetysmies Frankriikissa, +lähettivät siemeniä ensin Italiaan. Vuonna 1586 palasivat muutamat +Englantilaiset Virginiasta ja toivat myötänsä tupakin Englantiin ja yksi +niistä, Harriot, sanoo Englantilaisten oppineen tupakin polttamisen +Indianeilta. Pian levisi tämä polttaminen Englannissa ja pian myös +Hollannissa, Frankriikissa, Spaniassa ja Portugalissa. Hollantiin tuli +se tapa muutamien oppivaisten seurassa, jotka Englannista sinne +matkustivat oppia hakemaan. Myös näkyy tämä tupakin nauttiminen pian +levenneen Turkiaan, Persiaan, Itä-Indiaan, Kinaan ja Japaniin. Jo vuonna +1601, eli tuskin 50 vuotta jälkeen tupakin ensimäisen tuomisen Europaan, +oli tupakin polttaminen tuttu Kinassa, ja luullaan sen olevan vieläkin +vanhemman Japanissa. Tästä päättävät muutamat, että tupakki ennen +Amerikan löytämistä olisi ollut tuttu Itä-Aasiassa. He sanoivat että se +lai, jota Kinassa viljellään, on Amerikalaisesta laista erinäinen, ja +että se persialainen lai, josta saadaan se suuresti ylistetty +Schiraz-tupakki, on perisukuansa aasialainen. Mutta toisaalta on suuri +syy päättää tämän kasvun olevan perisukuansa amerikalaisen; sillä koko +Aasiassa on sen nimi _tobak_, ainoastaan Arabiassa kutsuvat sen nimellä, +joka merkitsee savua. Myös taitaa tapahtua että Kinalaiset, opittuansa +Spanialaisilta tupakkia nautitsemaan, ovat jonkun likisukuisen kotimaan +kasvun täksi nautinnoksi käyttäneet, ja samaten taitaa Persiassakin olla +tapahtunut. Mutta tupakin nauttiminen ja nimi on epäilemättä saatu +Amerikan villikansoilta. + +Tupakin nauttiminen on niinkuin kaikki muutkin uudet tavat saanut kärsiä +vastuksia ja vainoja; mutta sillä oli myös puolustajansa ja +levittäjänsä. Merkillinen on Englannin kuninkaan Jaakko I:sen pilakirja +tupakin polttamista vastaan, joka vuonna 1619 tuli ilmi nimellä +Misokapnos. Se on kirjoitettu keskustelemisen tapaan. Siinä sanoo hän +kuinka ilkeä on että ymmärtäväiset ja valaistut ihmiset ottavat tapoja +semmoisilta villikansoilta kuin Amerikan asuvaiset, että tupakin +nautitseminen vahingoitsee terveyden, heikentää ruumiin voimat, +kohmeluttaa järjen, tuo myötänsä riettauden ja tekee keskinäisen elämän +rivoksi; ja että, jos tupakin polttaminen kasvaa kasvamistansa niinkuin +se ruvennut on, vaimojen vihdoin myös täytyisi tupakkiin turvata koska +he eivät muutoin jaksaisi löyhkäävien miestensä kanssa yhdessä elää. Ja +hän päättää kirjansa seuraavilla kovilla sanoilla: "Sentähden, o +kansalaiset, jos teissä vielä on vähäkin häpyä, niin pankaat pois tuo +hullu nautinto, jonka alku on hävyttömyys, joka tietämättömyydestä on +tavaksi otettu, joka voiton vuoksi levitetään; nautinto, jolla Jumala +vihoitetaan, ruumiin terveys hävitetään, kotoelämä katkerutetaan ja +kansan arvo ulkona sekä kotona häväistään; nautinto, paha silmille ja +vielä pahempi nenälle, aivoille vahingollinen ja keuhkoille kalvavainen; +nautinto, jonka paksut, mustat savupilvet antaa oikean kuvauksen +helvetin kaasusta." Mutta vaikka Jaakko todellakin oli tupakin +vihollinen ja kielsi sen viljelemisen Englannissa, oli tämä kirja +kuitenki enimmästä päästä pilkaksi kirjoitettu. Kuitenki sai se +vastustelioita täydellä todella; sillä muutamat Jesuitat Puolan maalla +kirjoittivat sitä vastaan kirjan Antimisokapnos. Ymmärrettävä on että +kuningas Jaakko saarnasi kuuroille korville. Tupakin polttaminen +Englannissa leveni levenemistänsä erinomaisesti ja vasta viimisen +vuosisadan loppupuolella rupesi se joksikin vähenemään, koska ihmiset +korkeammista säädyistä ei sitä enään pitäneet herrallisena vaan +roistomaisena. Sitte on tupakin nautitseminen Englannissa paljo vähennyt +ja nykyjään nähdään harvoin Englantilaiset polttavan. Joka siellä +kaduilla kulkee, taitaa ainakin sanoa että kukin tupakkia polttavainen +on muukalainen. Alhaisista säädyistä niinkuin työmiehet polttelevat +vieläkin. + +Toisaalta kirjoitti eräs Raphael Thorius vuonna 1628 kiitosvirren +tupakin kunniaksi. Samaan aikaan tuomitsi Paavi Urban 8:sas ne pannaan, +jotka kirkossa nuuskua tököttivät naamaansa. + +Tupakin nauttimisen suuri ja nopea leveneminen tuli suureksi osaksi +siitä että se helposti käy viljellä melkein kaikissa maissa ja ilmoissa; +eikä sentähden viipynytkään kauan ennenkuin ruvettiin viljelemään sitä +useimmissa Europan, Aasian ja Afrikan maakunnissa. Mutta monissa maissa +tuli sen viljeleminen kiellyksi ja toisissa tehtiin sille kaikenlaisia +esteitä. Aina enemmän tupakin kasvun ja nautinnon levetessä havaitsivat +hallitukset että tästä taidettaisiin saada hyvä tulo valtakunnalle. +Tästä seurasi että tupakki tehtiin valtakunnan omaksi ja hallitus +yksinänsä myi sitä korkeaan hintaan. Tästä taas seurasi että hallitus +kielsi kunkin tupakkia viljelemästä pakoittaaksensa kunkin tupakkinsa +hallituksen myyjiltä ostamaan, taikka antoi hallitus luvan viljellä +tupakkia, mutta viljeliän täytyi määrättyyn halpaan hintaan myymän +viljellyn tupakkinsa; muutoin ei olisi koko tupakkikauppa tullut +hallituksen käsiin. Tämmöinen asetus on nykyisiin aikoihin ollut +voimassa Kuban luodolla ja on vieläkin Meksikossa. Nämät molemmat ovatki +peräti sopivaiset tupakin viljelykselle. Ainoastaan määrätyillä tiloilla +saadaan tupakkia viljellä ja kaikki tupakki on vietävä hallituksen +aittoihin. Hallituksen lähettiläiset kulkevat ympäri maata ja repivät +ylös kaikki tupakin taimet, jotka luvattomissa paikoissa havaitaan. +Näiden on myös katsominen että kaikki luvallisesti viljelty tupakki +tuodaan hallitukselle. Arvattavasti syntyy tästä paljo lain rikoksia ja +riitoja ja viekoittelemisia. + +Muutamissa valtakunnissa on tupakille pantu korkia tulli maksettavaksi. + +Englannin valtakunnassa oli tupakin viljelys kielletty. Toisissa maissa +on tupakin kotoviljelys kehoitettu, niinkuin Pommerissa, Silesiassa ja +muinaan Danmarkissa. + +Tupakin viljelys on levinnyt yli suuren osan maan piiriä. Amerikan +useimmat paikkakunnat viljelevät tupakkia, enimmästi kuitenkin Virginia, +Karolina, Venezuela ja Kuba. Englantiin tuotiin vuonna 1831 33 miljonaa +naulaa, joista 32 miljonaa oli Amerikasta kotoisin. Kubasta vietiin +vuonna 1840 200 miljonaa sigarria ja noin 3 miljonaa naulaa lehtiä. Myös +Brasiliasta tuodaan paljo tupakkia. Vuonna 1817 vietiin yksinänsä Rio +Janeirosta 3 miljonaa naulaa. Europassa viljellään tupakkia enimmästi +Hollannissa, Flanderissa, Elsasissa, Pfalzissa, Ungarissa, Ukrainissa ja +Turkiassa, mutta se tupakki on arvoltansa halvempi amerikalaista. +Keskimeren itäpäässä on tupakin viljelys oivallinen. Itä-Indiassa ja sen +saaristossa viljellään myös paljo tupakkia. Vielä enemmän viljellään +sitä Kiinassa ja Japanissa. Kapmaahan ja Australiaan on sitä myös +nykyisiin aikoihin saatettu. + +Keskittäin laskein tuodaan Danmarkkiin vuosittain 2,5 miljoonaa naulaa +tupakkia, josta melkein kaikki on lehtiä, jotka maassa valmistetaan +kaikenlaisiksi tupakkilaiksi. + +Jos lasketaan kuinka paljo lehtiä kullekin tupakin laille juoksee ja +siihen lisätään mitä valmistettuna maahan tuodaan, saadaan Danskan +maalle: + +Poltettavaa ja suussa pidettävää tupakkia 2,5 miljonaa naulaa. + +Nuuskua puoli miljonaa naulaa. Jos sitte otetaan keskittäin kunkin +tupakkia nautitsevan ihmisen vuotinen tarve: + +12 naulaa kullekin polttajalle ja pureskelialle 6 naulaa kullekin +nuuskaajalle, niin saadaan koko valtakunnassa 200 tuhatta polttajaa ja +pureskeliaa, ja 100 tuhatta nuuskaajaa. Jos sitte lasketaan nuuskajoista +olevan neljäs osa vaimoihmisiä, niin jää noin 270 tuhatta tupakkia +nautitsevaa miestä. Koska nyt koko Danskan valtakunnassa on 400 tuhatta +miestä yli 15 vuoden, on siis 40 miehestä 27 tupakin tuhlaajata taikka +paljo yli puolen kasvaneesta miesväestä tupakin nautitsiaa. Suomessa on +vieläkin suurempi osa miesväestä tupakin nautitsioita. + + +_Hinta_: 5 kop. hop. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kaffe ja Tupakki, by Gustaf Erik Eurén + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 43783 *** diff --git a/43783-8.txt b/43783-8.txt deleted file mode 100644 index d2ac409..0000000 --- a/43783-8.txt +++ /dev/null @@ -1,890 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kaffe ja Tupakki, by Gustaf Erik Eurén - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Kaffe ja Tupakki - -Author: Gustaf Erik Eurén - -Release Date: September 21, 2013 [EBook #43783] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAFFE JA TUPAKKI *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -KAFFE JA TUPAKKI - -Kirj. - -Gustaf Erik Eurén - - - -Lukemisia kansalle. N:o 46. - - - -Turussa, -J. W. Lilja & Co:n kirjapainossa, -1855. - - - -Imprimatur: C. A. Sanmark. - - - - - - -Kaffepuu. - - -Niinkuin ihmisten elämässä yksi kansa on toista merkillisempi ja usein -yksi ihminen kansan seassa merkillisempi kuin koko kansa yhteensä, niin -on kasvaimienki seassa toinen kasvulai toistansa merkillisempi ja -monasti on yksi ainoa kasvain kaikkein heimolaistensa joukossa ylimäärin -tunnettu ja ihmeellinen. Leipäkasvut ovat kaikkina maailman aikoina -arvattavasti olleet merkillisimmät, ja niitä lähimmät ovat muut ihmisten -syötävät kasvaimet. Sitten tulevat ihmisten vaatteiksi kelpaavaiset -kasvaimet. Lopuksi ovat eläinten syötävät kasvaimet saaneet suuremman -arvon. Muista tietävät tuskin muut kuin oppineet mitään. Kaikkein -kasvaimien seassa, jotka ihmisten nautinnoksi ovat käytetyt, on kaffepuu -saanut suuren merkillisyyden. Kaikkein nautittavain kasvujen seassa on -se saanut yhtä suuren merkillisyyden kuin puuvilla (pumpuli) -verhokasvujen seassa. - -Arabiassa ja Javan luodolla nousee kaffepuu 8-10 kyynärän korkuiseksi, -mutta länsi-Indiassa ei sitä päästetä siihen korkeuteen, vaan leikataan -oksat poikki ajallansa, josta se paremmin vesoo, tulee haaraisemmaksi ja -antaa niin enemmän hedelmiä. Oksat ovat toinen toistansa vastaiset, -lehdet samaten, jotka aina viheriöitsevät. Valkoiset ja hyvähajuiset -kukkaset istuvat rypälettäin lehtien loukossa. Kukoistaissansa näyttää -kaffepuu ikäänkuin lumelta peitettynä, enemmänki kuin meidän -omenapuumme, jotka myös kyllä kukassa ollessansa lumittuneelta -näyttävät. Kukkasia seuraa punainen hedelmä, joka sekä muotonsa että -kokonsa vuoksi on kirsipuun marjan kaltainen, suurempi ja punaisempi -kuin tuomen marja. Sen marjan mehussa on kaksi siementä, joiden toinen -puoli on tasainen, toinen ympyrämäinen. Nämät kutsutaan kaffepöönäksi -(kaffeherneeksi), joka on väärä nimi koska ei hedelmä ole palko vaan -marja. Jo toisena vuonna kantaa kaffepuu hedelmiä, mutta täysisatoinen -on se vasta neljäntenä eli viidentenä vuonna. Se vaatii lämpimiä maita, -ehkä ei se salli kovaa kuumuutta. Kuumissa maan paikoissa istutetaan se -muiden puiden varjoon ja kaipaa aina märkyyttä. - -Arabian saarento on enimmiten santamaata, kovin lämmin ja melkein -sateeton; mutta sen eteläisessä päässä, jonkun matkan meren rannasta, on -vähän kalpeampi ilma, vuorinen maakunta ja tarpeellinen paljous sadetta. -Täällä onnellisessa Arabiassa (niinkuin sitä osaa on kutsuttu; sen oma -nimi on Yemen) luultiin kauan aikaa kaffepuun kotomaan olevan. Mutta nyt -tiedetään että kaffepuu Egyptin maasta eteläänpäin, Abyssiniassa ja -vieläkin eteläisemmissä maissa, Enarea ja Kaffa, kasvaa villipuuna -metsissä. Tästä päättäen on kaffepuu Arabiassa istutettu, tuotuansa -sinne nimitetyistä Afrikan maakunnista. - -Useimpain ja merkillisimpäin asiain alku on aina ollut satuisessa -hämärässä. Tosien asiain siaan kerrotaan satuisia juttuja. Niin on puhe -kaffeherneenki ensimäisestä nautitsemisesta melkein turhaa tarinata, -joka kerrotaan seuraavalla tavalla: Eräs mahometilaisen luostarin -esimies oli havainnut kuinka kutut, tätä hedelmätä nautittuansa, tulivat -valppaiksi, juokseskentelivat ja hyppelivät yökaudet. Tämä saatti hänen -valmistamaan tästä hedelmästä juomaa, joka pitäisi sekä hänen että -luostarin muut kirkonpalveliat valppaina, koska heidän koko yön täytyi -templissä rukouksia pitää. - -Kaffejuominen kuuluu kokonaan kykyisempiin aikoihin. Vanhat Grekalaiset -ja Romalaiset eivät tästä juomasta tienneet mitään. Eräs vanha -arabialainen kirja asettaa kaffejuomisen 15 vuosisadan keskipaikoille, -josta päättäen se olisi noin 400 vuoden vanha. Tämä arabialainen -kirjoitus kertoo kaffejuoman syntymisen seuraavalla tavalla: Arabian -eteläisellä rantamaalla, Adenissa, oli eräs mufti (iso-pappi), nimeltä -Gemaledin. Punaisen meren länsirannoilla matkustaissansa kohtasi hän -muutamia kansalaisiansa, jotka nautitsivat kaffejuomaa. Kotiin tultuansa -arveli hän tämän juoman terveelliseksi ja havaitsikin koettuansa sen -tekevän pään selkeäksi ja vastustelevan unta, jonka tähden hän säätti -sitä juomaa kirkon palvelioille, jotka yörukouksia pitivät. Mutta nämät -katsoivat sen päivälläkin nautittuna hyväksi. Näistä levisi kaffejuoman -nautitseminen, ensin Adenissa sitten koko Arabiassa ja myös Mekka -nimisessä kaupungissa, josta se, koska kukin mahometilainen on vaadittu -sinne kerran elämässänsä vaeltamaan, pian levisi kaikkein -mahometilaisten maihin. Tässä tosin ei ole kaffejuomisen alkua -osoitettu, mutta kuitenki sen leviäminen Arabiassa, josta se sitten yli -koko maailman on saatettu. - -Vuonna 1511 lähetti Egyptin Ruhtinas uuden maaherran Mekkaan. Tämä, joka -ei tätä juomaa tuntenut, suuttui kovasti nähdessänsä kerran kaupungin -suuressa kirkossa kirkonpalveliain istuvan loukossa ja juovan -kaffejuomaa. Hän ajoi nämät ulos kirkosta ja kutsui kokoon jumalisia, -lainoppineita ja muita kaupungin ymmärtäviä miehiä, jotka kauan tästä -asiasta tuumailivat. Yksi niistä sanoi toisten pilaksi että kaffe -niinkuin viinakin saattaa juovuksiin, jonka hän tiesi siitä että hän oli -kaffeeta maistanut. Mutta koska laki kielsi kaikkia semmoisia väkeviä -juomia maistamasta, sai hän rikoksestansa laissa määrätyn -raipparangaistuksen. Koska nämät kokoontuneet eivät taitaneet tulla -mihinkään päätökseen, kysyttiin lääkäreitä. Maaherra kutsui kaksi -lääkäriä, jotka sanoivat kaffejuoman terveydelle vahingolliseksi, jonka -tähden se juoma kirottiin. Sitä kiellettiin myymästä, kaikki aseet ja -astiat poltettiin ja se, joka sitä joi, kuljetettiin aasin selässä -pilkaksi ympäri kaupunkia. Mutta tämä kielto ei ollut pitkällinen, sillä -ruhtinas itse Kairossa oli hyvä kaffejuomari ja hänen oppineimmat -miehensä todistivat sen vahingoitsemattomaksi ja luvalliseksi. Tämän -voiton perästä tuli kaffe vieläkin suurempaan huutoon ja tietoon. - -Parin kymmenen vuoden kuluttua sattui kuitenki Kairossa (Egyptin -pääkaupungissa) jonkun kiihkomielisen päähän ruveta saarnaamaan oikeata -sotaa kaffejuomaa vastaan, joka nyt oli tuttu jokaisessa pienimmässäkin -kaupungin töllissä. Hän saarnasi sanoen ettei yksikään kaffejuomari ole -oikia mahometilainen. Häneen mieltyneet oikiauskoiset ihmiset tulivat -tästä niin villiin, että he kirkosta tultuansa ryntäsivät -kaffehuoneisiin sisälle, löivät palasiksi kupit ja pöydät sekä pahasti -tupuloitsivat kaikki juomarit. Koko kaupunki jakausi kahteen viholliseen -lahkoon, kaffejuomarien ja kaffesotiain. Kapina ja meteli oli hirmuinen. -Kaupungin ylimmäinen tuomari kutsui oppineita kokoon ja nämät väittivät -yksimielisesti että jo aikoja sitten oli tietty asia että kaffejuoma -olisi sekä luvallinen että hyödyllinen. Kokouksen esimies tarjosi -päälliseksi kaikille kaffeeta ja otti itse ensimäisen kupin. Tämä uusi -voitto levitti vieläkin enemmin kaffeen sekä huudon että nauttimisen. -Niin tekevät ainakin ajattelemattomat vähämieliset ihmiset, turhasta -ottavat suuren äänen ja tekevät sen, mitä he parantaa aikovat, kahta -pahemmaksi. - -Vuonna 1554 asetti kaksi miestä erinäisen kaffehuoneen -Konstantinopolissa; siellä oli hienot istuimet, tarittiin kaffeeta, -juotiin, pelattiin schack-peliä ja iloittiin. Eräs turkkilainen -runoseppä laati runon kaffeen kunniaksi. Kaffehuonetten luku kasvoi -kasvamistansa niin että papit rupesivat valittamaan kaffehuoneissa -käytävän enemmin kuin kirkoissa. Mufti selitti että kaffejuominen on -kielty koranissa (mahometilaisten bibliassa), josta syystä kaikki -kaffehuoneet suljettiin. Mutta uusi Mufti rakasti kaffeeta, häntä -seurasi muu papisto ja hovi ja koko kaupunki. Sittemmin on kyllä -välistäin täällä kaffehuoneet tulleet suljetuksi, mutta ei itse -kaffejuoman tähden, vaan valtakunnallisista syistä, koska kansalla oli -näissä hyvä tilaisuus pakinoita hallituksen asioista. Kaffeen juominen -on siitä asti levinnyt leviämistänsä. Suuremmissa taloissa otettiin -erityinen palvelia kaffejuomaa valmistamaan ja taritsemaan. Vihdoin -tehtiin laki, joka määräsi vaimolla olevan syyn avioliitostansa päästä, -jos hänen miehensä kielsi hänen kaffeeta juomasta. - -Näin tuli Itämaalla kaffejuominen tavaksi 17 vuosisadalla eli 150 vuotta -sen ensimäisestä alkamisesta Arabiassa. Tähän asti tunnettiin sitä -tuskin nimeksikään muualla Europassa. Luultavasti tuli se ensin -Venedigin suureen kauppakaupunkiin, sillä eräs Pietro della Valle -kirjoittaa vuonna 1615 Konstantinopolista tahtovansa ottaa Italiaan -palatessansa vähän kaffeeta myötänsä. Vuonna 1660 toivat muutamat Turkin -maalta palaavaiset kauppamiehet kaffeherneitä myötänsä Marseljiin ja -näyttelivät sekä niitä että muita siihen kuuluvia aseita ja astioita -niinkuin joitakin kummallisia kappaleita; mutta jo vuonna 1671 avattiin -siellä ensimäinen kaffehuone. Eräs englantilainen kauppamies, Edwards, -otti Smyrnasta palatessansa grekalaisen neidon myötänsä kaffeeta hänelle -valmistamaan. Tämä neito nai erään ajajan (kuskin), joka parikunta avasi -ensimäisen kaffehuoneen Londoossa. Parisissa avattiin samoin ensimäinen -kaffehuone 1672, koska Turkin Sultanin Mahomed IV:nen lähettiläinen -siellä oli pitemmän ajan oleskellut ja hovillekin tätä uutta juomaa -tarjonnut. Marseljissa nousi kuitenki vielä pieni riita kaffen -juomisesta. Lääkärit katsoivat sen vahingolliseksi ja saattivat sen -julkisen keskustelemisen alle. Kutsumuskirjassa, joka vielä on tallella, -käskivät lääkärit tulemaan raadihuoneesen taistelemaan asiasta, mutta se -vaikutti saman kuin mahometilaistenki vihollisuus, ehkä ei kaffejuoman -puolustajillakaan aina ollut peräti vakavia ja luotettavia perustuksia, -sillä äsken nimitetty kutsumuskirja sotii semmoisia perustuksia vastaan, -joilla puolustajat olivat tahtoneet kaffejuoman hyväksi näyttää, -niinkuin että se turkin kielellä nimitetään _bon_ (joka franskan -kielellä merkitsee: _hyvä_) ja että se on kotoisin onnellisesta -Arabiasta. - -Jälemmin tuli kaffe tutuksi pohjaisissa maakunnissa. Vuonna 1665 ei sitä -vielä tunnettu Danskan maallakaan. Onpa sillä ollut täälläkin -vastustajansa; viimis vuosisadan lopulla kiellettiin kaffejuominen sekä -Ruotsissa että Suomessa. Mutta ei se siitä lakannut. Kaffeeta keitettiin -riihissä ja metsissä; ja koska kaffeella keittäissä on oma helposti -tunnettava hajunsa, poltettiin katajan hakoja niin sekoitettaaksensa -kaffen hajun. Niin paljo oli jo kaffejuominen vallassa ettei kielto -taitanut sitä enään takaisin tunkea, jonka tähden kielto viimein -peräytettiinki. Siitä asti on kaffe levinnyt Suomessakin että tuskin -enää löytyy maassamme sitä tölliäkään, jossa ei se olisi tunnettu. - -Onhan toki kaffeella vieläkin vastusteliansa, vaikka kyllä turhaan sitä -vastustellaan. Sitä juodaan koko maassa, ehkä muutamat arkamieliset -kynsivät päätänsä sanoen sen joko vahingolliseksi juomareille taikka -vahingolliseksi maalle, koska se on ulkomailta ostettava. - -Mitä ensin sen vahingollisuuteen juojille tulee, niin on siitä kaikkina -aikoina viisasteltu niinkuin jo edellä olemme kertoneet. Alkehisto, joka -kaikkein kappalten alkuaineet tutkii, näyttää että kaffeherneessä on -enempi häkkyainetta kuin missäkään muussa tunnetussa kasvaimessa, ja -häkkyaine on lihan pääaine. Siis on kaffeherne ja kaffejuominen suureksi -palkinnoksi niille, jotka aivan vähän lihaa saavat syödäksensä. Tästä -taidamme selittää miksi ihmisille on niin suuri halu tämän juoman -perään; syy on se että se on paljo ravitseva. Ulkomaan valtakunnissa, -joissa kaikista ihmisen elämään kuuluvista asioista tarkka vaari -otetaan, on havaittu että lihan syöminen samassa mitassa on vähennyt -kuin kaffeen nauttiminen on enennyt. Tässä on toinen todistus siitä että -kaffeherneessä on samaa ainetta kuin lihassakin. Sentähden ei ulkomailla -enään kaffeeta juodakkaan niinkuin täällä juhlallisena ja halullisena -juomana, vaan sitä nautitaan ruokana, se on: sitä syödään melkein -niinkuin meillä maitoa suuruspalan paineeksi. Ja sitä nauttivat tällä -tavalla köyhimmätkin, työmiehet ja muut. Ei se sillen enää ole heille -mikään herkku, vaan jokapäiväinen tarpeellinen ruoka. Tästä ehkä -arvannee lukia kuinka juuri kaffeen nauttiminen on niissä valtakunnissa, -joissa se on jokapäiväinen elatuksen aine. Tämä näkyy jo -ulkopuoleltakin; sillä niissä paikkakunnissa on joka kolmannessa talossa -kaffehuone, jossa ei ollenkaan muuta saa ostaa kuin kaffeeta ja jonkun -palan sen viereen. Vaikka siis kaffe ei itsestänsä ole vahingollinen -juojille, taitaa se kuitenki niinkuin kaikki muutkin nautitsemiset tulla -vahingolliseksi ylöllisyyden tähden. Ei ole taivaan kannen alla sitä -ainetta, terveellisintäkään, joka ei ylöllisesti nautittuna tulisi -vahingolliseksi. Ja tietty asia on myös että mitä voimallisempi aine, -sitä pikemmin taitaa se myös vahingoittaa. Senpätähden neuvoisimme -omanki maamme kaffejuojia että he joisivat kaffeensa kuivan ruokapalansa -paineeksi, niinkuin tekevät ulkomaillakin. Ei tosin siitä ole vahinkoa -pelättävänä. Mutta toisaalta on kaffeen ja paloviinan sekoittaminen -oikeana myrkkynä pidettävä, sillä molemmat jo yksinänsäkin ovat väkeviä -ja voimallisia aineita. - -Toinen on asia, jos kaffe ulkomailta ostettuna on vahingoksi maallemme. -Kysymys on sama jos mikään muu aine, ulkomaalta tuotuna, on maalle -vahingoksi. Kyllä monikin niin luulee, mutta vähän ajattelemattomasti. -Tosi kyllä on että kaikki, mitä ulkomailta tuodaan, on maksettava; mutta -millä se maksetaan? Ei rahalla; sillä ei paperirahamme siellä kelpaa -miksikään ja kulta- ja hopiavuoria ei meillä löydy maassamme. Kaikki -ulkomailta tuodut aineet ovat siis maksettavat oman maamme tuloilla. -Viimisessä kädessä on kauppa sula vaihetus. Jos taas ajattelemme -ulkomaitten ihmisten tilat, niin havaitsemme että he maksavat meidän -maamme kalut heidän maansa ja työnsä tuloilla. Ellemme nyt ostaisi -mitään ulkomailta, ei kaffeeta eikä muuta, niin arvattavasti eivät -taitaisi hekään meiltä mitään ostaa. Kaikki kauppa olisi tykkänään -loppu. Tämän näimme menneinä vuosina selkeästi; maamme antoi huonon -tulon sekä kuivuuden että hallain vuoksi, josta seurasi ettei talonpoika -taitanut ostaa eikä kauppamies taitanut myydä ulkomaan kaluja muuta kuin -vähän entisen suhteen. Senpätähden ei taitanut kauppamies ulkomailtakaan -tuottaa kuin vähän entisen suhteen. Tämän katsovat nyt ajattelemattomat -hyväksi, koska ulkomaan aineita tuotiin vähempi maahan kuin ennen. Mutta -katsotaaspa toisaaltakin asia. Suomalaiset toivat vähä ulkomailta, -sentähdenpä veivät he myös vähemmän ulkomaille, taikka oikeammin -sanottu: ulkomaalaiset taisivat myös ostaa vähemmän Suomen kaluja ja -tarjosivat sentähden niistä vähemmän hinnan. Ei ole sentähden Suomen -kalut olleet monena vuonna niin vähässä hinnassa ulkomailla kuin -menneinä. Ja niinpä se on ainakin. Jos vähä myymme ulkomaille, niin myös -ostamme vähän sieltä; taikka takaperin: jos vähän ostamme ulkomailta, -niin myös myymme vähän taikka huonoon hintaan. Emme sentähden taida -sanoa kaffeeta kansan vahingoksi. - -Merkillistä on kuinka kaffeen juominen on enennyt siitä kuin sitä -ruvettiin ruokana käyttämään. Yksi ainoa kansa olkoon esimerkkinä. -Vuonna 1808 juotiin Englannissa vaan nimeksi kaffeeta; sinä vuonna -tuotiin sinne yksi miljona naulaa kaffeeta. Vuonna 1832 tuotiin 22 -miljonaa naulaa eli 22 kertaa enempi kuin 24 vuotta ennen. Vuonna 1848 -tuotiin sinne ja juotiin 45 miljonaa naulaa taikka 45 kertaa enempi kuin -40 vuotta ennen. Sama on suunta melkein muissakin maissa. - -Mutta vieläkin merkillisempi on se että hinta on samassa määrässä -laskenut kuin nauttiminenki. Vuodesta 1818 vuoteen 1848 eli 20 vuoden -kuluessa on kaffeen hinta laskenut enempi kuin puolta halvemmaksi (eli -65 prosenttia), joka tulee siitä että sen viljelys on suuressa mitassa -enennyt. - -Kaikissa paikoissa ulkomailla sanotaan yhteen äänen että kaffeen -juominen on vähentänyt viinan nauttimisen, ja tässä olisi sen suurin -etu. Hallitukset ovatki sentähden aikaa voittain laskeneet kaffetullin -paljo halvemmaksi entistänsä, josta sen nauttiminen on saanut suuren -enenemisen ja siitä syystä tullin tulot valtakunnille antaneet vielä -suuremman voiton kuin ennen. - -Jos taitaisimme yhdellä silmän heitolla katsahtaa yli koko sen suuren -liikunnon maailmassa, jonka tämä pieni ja vieras siemen on matkaan -saattanut, kuinka tuhansittain ihmisiä viljelevät ja raivaavat maita -kaffepuita istuttaaksensa, kuinka kauppamiehet niitä sitte ostelevat -talonpojilta ja kokoovat laivain täydet, kuinka laivat merille sitte -niitä kuljettelevat maanpiirin ympäri merimiesten ollessa vaaroissa, -kuinka taas kauppamiehet niitä toinen toisillensa jakailevat ympäri -kaupunkeita, kuinka vihdoin niitä myyvät ostajille kaikista säädyistä -ruhtinoista alkain aina tölliläisten muijihin saakka, kuin vaskisepät -hikoilevat pannua takoissansa ja savenvalajat kuppia ja muita -valaissansa, kuinka akat ja piikat keittelevät tätä herkkua vartoen sen -kiehumista yli laitojen, kuinka viimeiseksi pienet seurat pakisevat -ilossa ja hyvämielissä koska kaffekuppi höyryy nenän alla -- jos kaikki -tämän ajattelemme yhteensä ja vielä lisäämme mitä kaffemyllyt, polttajat -ja muut siitä saavat tekemistä, tosin on maan piirin päällä tuskin -mikään yksinäinen aine, joka niin paljon matkaansaattaa ihmisille -toimitusta ja hyvämielisyyttä kuin _kaffepuu_. - - - - -Tupakki. - - -Kaikkein maailman kasvuin seassa on tupakki merkillisimpiä. Se on -myrkyllinen ja kuitenki nautitsevat sitä melkein kaikki ihmiset yhdellä -eli toisella tavalla. Tästä laveasta nautitsemisesta tulee kohdastansa -se että monet ihmiset sitä kasvua viljelevät ja yhtä monet sitä vielä -kaikin tavoin korjailevat. Jos vielä tähän lisäämme että tällä kasvulla -ei ole syötävää hedelmää eikä juurta eikä muitakaan ravitsevia osia, -että sillä ei ole hyvää hajuakaan, vaan sitä vastoin paha ja karvas sekä -maku että haju, että se nautitessa saattaa oksentamaan ja pyörtymään ja -suuressa mitassa nautittuna tuottaa vielä kuolemanki [_Nikotin_ on aine, -joka saadaan tupakista ja on niin kovin myrkyllinen, että 4 eli 5 -pisaraa kuolettaa koiran], jos kaikki tämän yhteen ajattelemme, on se -sangen merkillistä kuinka semmoinen kasvu on taitanut ihmisten ja -järjellisten ihmisten seassa tulla niin suureen voimaan kuin sillä nyt -ompi. Jos joku olisi pari sataa vuotta takaperin, koska tupakki vielä -kasvoi Amerikan villimetsissä, sanonut: tuota kasvua tulevat joka -maailman maakunnassa ihmiset kylvämään ja viljelemään, tuota kasvua -sitten tuhannet ihmiset vapriikeissa valmistavat poltettavaksi ja -pureskeltavaksi ja nenään jauhoina pistettäväksi, tuota kasvua -kuljettavat tuhannet ihmiset maitse ja meritse valtakunnasta -valtakuntaan, tuota kasvua myyvät ja ostavat tuhansittain tuhannet -kauppamiehet, jos joku pari sataa vuotta takaperin olisi noin puhunut, -eikö häntä todella olisi saanut hulluksi sanoa? Mutta nyt on tuo kaikki -jo tapahtunut. Tupakista sopii tosin sanoa mitä monesta ihmisestä -nähdään, että usein ne tulevat suureen kunniaan ja arvoon, joista kukaan -ei olisi sitä luulla taitanut. - -[Tupakki on tosin lääkitykseksikin käytetty, joka on sen ainoa -hyödyllisyys, mutta aivan pieni osa koko tupakin summasta käytetään -lääkkeeksi.] - -Viheriäisessä tilassansa on tupakilla aivan vähän hajua ja makua, mutta -kuivassa tilassansa saa tupakki, erinomattain sen lehdet ilkeän hajun ja -aivan karvan maun. - -Koska Hispanialaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he tnpakkikasvun. -Matkustavaiset Amerikassa kertovat että ihmiset siellä, ennen -Europalaisten sinne tultua, käyttivät tupakkia lääkkeeksi; erinomattain -oli se aivan hyvä lääke haavoissa. - -Myös kertovat ensimäiset matkustavaiset Amerikassa että Meksikon -kuninkaallisessa hovissa oli tapana tupakkia polttaa kieruissa taikka -sigarrina. Koska Englantilaiset ensin tulivat Amerikaan, löysivät he -saman tavan, erinomattain Virginiassa, jossa vieläkin kasvaa hyvin -arvossa pidetty tupakkilai. Europalaisten näyttää saaneen ensimäisen -tiedon tupakista Antillien saaristossa, sillä nimi _Tobako_ on Haitin -kieltä, merkiten sitä putkea, jolla tupakkia poltettiin, eikä siis itse -tupakkia. Tupakin meksikolainen nimi on _yete_ ja perulainen nimi -_sagri_. Mutta tyhjä luulo on se että tupakin nimi on otettu Tobago -nimisestä luodosta. - -Eräs Italialainen Venzoni, joka vuosina 1542-1556 matkusti -Länsi-Indiassa, taikka puoli sataa vuotta jälkeen Amerikan löytämisen, -puhuu laveasti tupakin nautitsemisesta. Ei kauan sen jälkeen, vuonna -1559, viljeltiin jo tupakkia Lissabonissa lääkitykseksi, ja senaikuinen -franskalainen lähetysmies Portugalissa, nimeltä Nicot, lähetti tupakin -siemeniä sieltä kotimaahansa, erittäin kuningattarelle Katharina Medici, -josta sitä myös Frankriikissa kutsuttiin kuningattaren yrtiksi. Mutta -opillisissa kirjoissa sai se nimen _Nicotiana_. Italiassa sai se nimen -_Herbe de S:t Croix_ ja _Herbe de Ternabou_, sillä Paavin lähetysmies -Lissabonissa St. Croix ja Ternabou, lähetysmies Frankriikissa, -lähettivät siemeniä ensin Italiaan. Vuonna 1586 palasivat muutamat -Englantilaiset Virginiasta ja toivat myötänsä tupakin Englantiin ja yksi -niistä, Harriot, sanoo Englantilaisten oppineen tupakin polttamisen -Indianeilta. Pian levisi tämä polttaminen Englannissa ja pian myös -Hollannissa, Frankriikissa, Spaniassa ja Portugalissa. Hollantiin tuli -se tapa muutamien oppivaisten seurassa, jotka Englannista sinne -matkustivat oppia hakemaan. Myös näkyy tämä tupakin nauttiminen pian -levenneen Turkiaan, Persiaan, Itä-Indiaan, Kinaan ja Japaniin. Jo vuonna -1601, eli tuskin 50 vuotta jälkeen tupakin ensimäisen tuomisen Europaan, -oli tupakin polttaminen tuttu Kinassa, ja luullaan sen olevan vieläkin -vanhemman Japanissa. Tästä päättävät muutamat, että tupakki ennen -Amerikan löytämistä olisi ollut tuttu Itä-Aasiassa. He sanoivat että se -lai, jota Kinassa viljellään, on Amerikalaisesta laista erinäinen, ja -että se persialainen lai, josta saadaan se suuresti ylistetty -Schiraz-tupakki, on perisukuansa aasialainen. Mutta toisaalta on suuri -syy päättää tämän kasvun olevan perisukuansa amerikalaisen; sillä koko -Aasiassa on sen nimi _tobak_, ainoastaan Arabiassa kutsuvat sen nimellä, -joka merkitsee savua. Myös taitaa tapahtua että Kinalaiset, opittuansa -Spanialaisilta tupakkia nautitsemaan, ovat jonkun likisukuisen kotimaan -kasvun täksi nautinnoksi käyttäneet, ja samaten taitaa Persiassakin olla -tapahtunut. Mutta tupakin nauttiminen ja nimi on epäilemättä saatu -Amerikan villikansoilta. - -Tupakin nauttiminen on niinkuin kaikki muutkin uudet tavat saanut kärsiä -vastuksia ja vainoja; mutta sillä oli myös puolustajansa ja -levittäjänsä. Merkillinen on Englannin kuninkaan Jaakko I:sen pilakirja -tupakin polttamista vastaan, joka vuonna 1619 tuli ilmi nimellä -Misokapnos. Se on kirjoitettu keskustelemisen tapaan. Siinä sanoo hän -kuinka ilkeä on että ymmärtäväiset ja valaistut ihmiset ottavat tapoja -semmoisilta villikansoilta kuin Amerikan asuvaiset, että tupakin -nautitseminen vahingoitsee terveyden, heikentää ruumiin voimat, -kohmeluttaa järjen, tuo myötänsä riettauden ja tekee keskinäisen elämän -rivoksi; ja että, jos tupakin polttaminen kasvaa kasvamistansa niinkuin -se ruvennut on, vaimojen vihdoin myös täytyisi tupakkiin turvata koska -he eivät muutoin jaksaisi löyhkäävien miestensä kanssa yhdessä elää. Ja -hän päättää kirjansa seuraavilla kovilla sanoilla: "Sentähden, o -kansalaiset, jos teissä vielä on vähäkin häpyä, niin pankaat pois tuo -hullu nautinto, jonka alku on hävyttömyys, joka tietämättömyydestä on -tavaksi otettu, joka voiton vuoksi levitetään; nautinto, jolla Jumala -vihoitetaan, ruumiin terveys hävitetään, kotoelämä katkerutetaan ja -kansan arvo ulkona sekä kotona häväistään; nautinto, paha silmille ja -vielä pahempi nenälle, aivoille vahingollinen ja keuhkoille kalvavainen; -nautinto, jonka paksut, mustat savupilvet antaa oikean kuvauksen -helvetin kaasusta." Mutta vaikka Jaakko todellakin oli tupakin -vihollinen ja kielsi sen viljelemisen Englannissa, oli tämä kirja -kuitenki enimmästä päästä pilkaksi kirjoitettu. Kuitenki sai se -vastustelioita täydellä todella; sillä muutamat Jesuitat Puolan maalla -kirjoittivat sitä vastaan kirjan Antimisokapnos. Ymmärrettävä on että -kuningas Jaakko saarnasi kuuroille korville. Tupakin polttaminen -Englannissa leveni levenemistänsä erinomaisesti ja vasta viimisen -vuosisadan loppupuolella rupesi se joksikin vähenemään, koska ihmiset -korkeammista säädyistä ei sitä enään pitäneet herrallisena vaan -roistomaisena. Sitte on tupakin nautitseminen Englannissa paljo vähennyt -ja nykyjään nähdään harvoin Englantilaiset polttavan. Joka siellä -kaduilla kulkee, taitaa ainakin sanoa että kukin tupakkia polttavainen -on muukalainen. Alhaisista säädyistä niinkuin työmiehet polttelevat -vieläkin. - -Toisaalta kirjoitti eräs Raphael Thorius vuonna 1628 kiitosvirren -tupakin kunniaksi. Samaan aikaan tuomitsi Paavi Urban 8:sas ne pannaan, -jotka kirkossa nuuskua tököttivät naamaansa. - -Tupakin nauttimisen suuri ja nopea leveneminen tuli suureksi osaksi -siitä että se helposti käy viljellä melkein kaikissa maissa ja ilmoissa; -eikä sentähden viipynytkään kauan ennenkuin ruvettiin viljelemään sitä -useimmissa Europan, Aasian ja Afrikan maakunnissa. Mutta monissa maissa -tuli sen viljeleminen kiellyksi ja toisissa tehtiin sille kaikenlaisia -esteitä. Aina enemmän tupakin kasvun ja nautinnon levetessä havaitsivat -hallitukset että tästä taidettaisiin saada hyvä tulo valtakunnalle. -Tästä seurasi että tupakki tehtiin valtakunnan omaksi ja hallitus -yksinänsä myi sitä korkeaan hintaan. Tästä taas seurasi että hallitus -kielsi kunkin tupakkia viljelemästä pakoittaaksensa kunkin tupakkinsa -hallituksen myyjiltä ostamaan, taikka antoi hallitus luvan viljellä -tupakkia, mutta viljeliän täytyi määrättyyn halpaan hintaan myymän -viljellyn tupakkinsa; muutoin ei olisi koko tupakkikauppa tullut -hallituksen käsiin. Tämmöinen asetus on nykyisiin aikoihin ollut -voimassa Kuban luodolla ja on vieläkin Meksikossa. Nämät molemmat ovatki -peräti sopivaiset tupakin viljelykselle. Ainoastaan määrätyillä tiloilla -saadaan tupakkia viljellä ja kaikki tupakki on vietävä hallituksen -aittoihin. Hallituksen lähettiläiset kulkevat ympäri maata ja repivät -ylös kaikki tupakin taimet, jotka luvattomissa paikoissa havaitaan. -Näiden on myös katsominen että kaikki luvallisesti viljelty tupakki -tuodaan hallitukselle. Arvattavasti syntyy tästä paljo lain rikoksia ja -riitoja ja viekoittelemisia. - -Muutamissa valtakunnissa on tupakille pantu korkia tulli maksettavaksi. - -Englannin valtakunnassa oli tupakin viljelys kielletty. Toisissa maissa -on tupakin kotoviljelys kehoitettu, niinkuin Pommerissa, Silesiassa ja -muinaan Danmarkissa. - -Tupakin viljelys on levinnyt yli suuren osan maan piiriä. Amerikan -useimmat paikkakunnat viljelevät tupakkia, enimmästi kuitenkin Virginia, -Karolina, Venezuela ja Kuba. Englantiin tuotiin vuonna 1831 33 miljonaa -naulaa, joista 32 miljonaa oli Amerikasta kotoisin. Kubasta vietiin -vuonna 1840 200 miljonaa sigarria ja noin 3 miljonaa naulaa lehtiä. Myös -Brasiliasta tuodaan paljo tupakkia. Vuonna 1817 vietiin yksinänsä Rio -Janeirosta 3 miljonaa naulaa. Europassa viljellään tupakkia enimmästi -Hollannissa, Flanderissa, Elsasissa, Pfalzissa, Ungarissa, Ukrainissa ja -Turkiassa, mutta se tupakki on arvoltansa halvempi amerikalaista. -Keskimeren itäpäässä on tupakin viljelys oivallinen. Itä-Indiassa ja sen -saaristossa viljellään myös paljo tupakkia. Vielä enemmän viljellään -sitä Kiinassa ja Japanissa. Kapmaahan ja Australiaan on sitä myös -nykyisiin aikoihin saatettu. - -Keskittäin laskein tuodaan Danmarkkiin vuosittain 2,5 miljoonaa naulaa -tupakkia, josta melkein kaikki on lehtiä, jotka maassa valmistetaan -kaikenlaisiksi tupakkilaiksi. - -Jos lasketaan kuinka paljo lehtiä kullekin tupakin laille juoksee ja -siihen lisätään mitä valmistettuna maahan tuodaan, saadaan Danskan -maalle: - -Poltettavaa ja suussa pidettävää tupakkia 2,5 miljonaa naulaa. - -Nuuskua puoli miljonaa naulaa. Jos sitte otetaan keskittäin kunkin -tupakkia nautitsevan ihmisen vuotinen tarve: - -12 naulaa kullekin polttajalle ja pureskelialle 6 naulaa kullekin -nuuskaajalle, niin saadaan koko valtakunnassa 200 tuhatta polttajaa ja -pureskeliaa, ja 100 tuhatta nuuskaajaa. Jos sitte lasketaan nuuskajoista -olevan neljäs osa vaimoihmisiä, niin jää noin 270 tuhatta tupakkia -nautitsevaa miestä. Koska nyt koko Danskan valtakunnassa on 400 tuhatta -miestä yli 15 vuoden, on siis 40 miehestä 27 tupakin tuhlaajata taikka -paljo yli puolen kasvaneesta miesväestä tupakin nautitsiaa. Suomessa on -vieläkin suurempi osa miesväestä tupakin nautitsioita. - - -_Hinta_: 5 kop. hop. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kaffe ja Tupakki, by Gustaf Erik Eurén - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAFFE JA TUPAKKI *** - -***** This file should be named 43783-8.txt or 43783-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/3/7/8/43783/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/43783-8.zip b/43783-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 2c9aa01..0000000 --- a/43783-8.zip +++ /dev/null |