Add files from ibiblio as of 2025-03-07 21:23:04HEADmain

1 files changed, 0 insertions, 5712 deletions

diff --git a/42873-8.txt b/42873-8.txt
deleted file mode 100644
index d3a32d3..0000000
--- a/42873-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,5712 +0,0 @@
-Project Gutenberg's Kuningas Henrik Kahdeksas, by William Shakespeare
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-
-Title: Kuningas Henrik Kahdeksas
-
-Author: William Shakespeare
-
-Translator: Paavo Cajander
-
-Release Date: June 4, 2013 [EBook #42873]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS HENRIK KAHDEKSAS ***
-
-
-
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-KUNINGAS HENRIK KAHDEKSAS
-
-Kirj.
-
-William Shakespeare
-
-
-
-Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1910.
-
-
-
-Näytelmän henkilöt:
-
- Kuningas HENRIK kahdeksas.
- Kardinaali WOLSEY.
- Kardinaali CAMPEJUS.
- CAPUCIUS, keisari Kaarle V:n lähettiläs.
- CRANMER, Canterburyn arkkipiispa.
- NORFOLKin herttua.
- SUFFOLKin herttua.
- BUCKINGHAMin herttua.
- SURREYn kreivi.
- Lord Kamariherra.
- Lord Kansleri.
- GARDINER, Winchesterin piispa.
- LINCOLNin piispa.
- Lord ABERGAVENNY.
- Lord SANDS.
- Sir HENRIK GUILFORD.
- Sir ANTHONY DENNY.
- Sir THOMAS LOVELL.
- Sir NICHOLAS VAUX.
- Wolseyn kirjuri.
- CROMWELL, Wolseyn palvelija.
- GRIFFITH, kuningatar Katariinan marsalkka.
- Kolme aatelismiestä.
- Sukkanauhan ritariston airut.
- Tohtori BUTTS, kuninkaan henkilääkäri.
- Buckinghamin herttuan hovimestari.
- BRANDON, ja oikeudenpalvelija
- Valtaneuvoston ovenvartija.
- Portin vahti, ja hänen palvelijansa.
- Kuningatar KATARIINA, kuningas Henrikin puoliso.
- ANNA BULLEN, hovineiti.
- Vanha hovinainen, Anna Bullenin ystävätär.
- PATIENCE, kuningatar Katariinan kamarirouva.
-
-Aatelisherroja ja -rouvia, juhlakulkueessa esiintyviä; kuningattaren
-  seuranaisia; henkiä; kirjureita, sotaherroja, vahtimiehiä ja muita
-  seuralaisia.
-
-TAPAHTUMAPAIKKANA suurimmaksi osaksi Lontoo ja Westminster;
-kerran Kimbolton.
-
-
-
-PROLOGI.
-
-En naurattaa nyt aio; asioita
-Esitän vakavia, ankaroita,
-Surun ja loiston synkkää näytelmää,
-Mi silmist' itkuvirrat vierittää.
-Se, joll' on sydän säälivä ja hellä,
-Saa tässä tilaisuuden vetistellä;
-Sit' aine vaatiikin. Ken rahoistansa
-Totuutta pyytää nähdä, toivossansa
-Ei jouda petinkoon. Ken haluaa
-Vain nähdä komeutta loistoisaa,
-Levossa istukoon, niin minä lupaan
-Hän kahdess' että tunniss' aimo hupaa
-Saa rahoistaan. Se vain, jot' irstas juttu
-Huvittaa sekä miekan kalskunnat
-Ja narrin pitkä kellankirja nuttu,
-Se vainen pettyy. Jalot kuulijat,
-Jos narrinkujeilla ja miekkailulla
-Koemme teille totuutt' esittää,
-Niin taitomme voi pahaan huutoon tulla
-Ja järki-ystävänsä menettää.
-Siis te, jotk' arvoon sekä älyyn nähden
-Olette ensimmäiset, aineen tähden
-Nyt vakaat olkaa; kuvailkaa ett' tässä
-Jokainen sankarhenki elävässä
-On haahmossaan; ett' ihmisjoukot hyörii;
-Ett' ympärillä mahtimiehen pyörii
-Tuhansin ystäviä; kunnes äkin
-Kurjuuteen sortuu mahti yleväkin.
-Ken moista nähdessänsä ilakoi,
-Hääpäivänäänkin itkeä hän voi.
-
-
-
-
-ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Lontoo. Etuhuone kuninkaan linnassa.
-
-    (Norfolkin herttua tulee toisesta ovesta, toisesta Buckinghamin
-    herttua ja lord Abergavenry.)
-
-BUCKINGHAM.
-Terveeksi! Mitä kuuluu siitä päivin
-Kuin Ranskass' yhdess' oltiin?
-
-NORFOLK.
-                               Kiitos, hyvää;
-Ja mitä siellä näin, sit' elävästi
-Ihailen vielä.
-
-BUCKINGHAM.
-               Sopimaton kuume
-Mun huoneeseeni sulki, silloin kun
-Nuo maineen auringot, nuo mailman valot,
-Andrenin laaksoss' yhtyivät.
-
-NORFOLK.
-                             Niin, Guynesin
-Ja Arden välillä; siell' olin läsnä,
-Kun ratsailta he toistaan tervehtivät
-Ja maahan astuttuaan syleilivät,
-Kuin olisivat yhteenkasvaneet;
-Moist' yhtymää ei neljä kuningasta
-Ois korvannut.
-
-BUCKINGHAM.
-               Sen ajan huoneessani
-Min' olin vankina.
-
-NORFOLK.
-                   Siis mainen loisto
-Jäi teiltä näkemättä. Voisin väittää
-Ett' upeus, näihin asti naimatonna,
-Nyt tuli naiduks säätyyn ylempään.
-Jokainen päivä eilispäivän voitti,
-Ja viimeisenä kaikki ihmeet yhtyi
-Kuin huippuun. Toisin päivin ranskalainen,
-Kimaltain kullassa kuin pyhänkuva,
-Pimitti engelsmannin; toisin päivin
-Tul' Englannista India: joka mies on
-Kuin kiiltokivi-kaivos, pikku paashit
-On yltä kullatut kuin keruubit,
-Ja naiset, rasituksiin äkkinäiset,
-Upean taakkans' alla hikoilevat,
-Sasuilla vaivan puna. Mikä tänään
-On verratonta, huomenna jo köyhää
-Ja narrimaist' on. Itse kuninkaat,
-Jotk' ovat loistoss' yhtä, vuoroin vievät
-Toisestaan voiton; sitä ylistellään,
-Ken nähtäviss' on; molemmat jos ovat,
-Niin ovat niinkuin yksi; moitteen kieli
-Saa vaieta. Kun nämä auringot --
-Siks heitä nimitettiin -- airuillaan
-Kutsuvat keihäisille sankarinsa,
-Ei järkeen mahdu näiden urhotyöt.
-Mik' ennen oli satua, se enää
-Ei ole mahdotonta, Bevistäkin
-Jo uskotaan.[1]
-
-BUCKINGHAM.
-             Jo liioittelette.
-
-NORFOLK.
-Kautt' aateluuteni ja kunniani,
-Paraskin kuvaus perin laimentaisi
-Sit' eloisuutta, joka pienimmässä
-Tul' ilmi. Kuninkaallist' oli kaikki;
-Ei mikään ristiriidass' aiheen kanssa;
-Kaikessa kelpo järjestys, ja loimet
-Hyvät ja moitteettomat.
-
-BUCKINGHAM.
-                        Kuka johti --
-Tarkoitan: kuka pani tämän loiston
-Ruhon ja raajat kokoon, tiedättekö?
-
-NORFOLK.
-Mies, jolla ei niin alkeitakaan kuulu
-Olevan moiseen toimeen.
-
-BUCKINGHAM.
-                        Kuka se? --
-
-NORFOLK.
-Kaikk' oli älykkäästi järjestänyt
-Suur'arvollisin kardinaali York.
-
-BUCKINGHAM.
-Se lemmon ruoka! Joka miehen puuroon
-Hän sormens' ahnaan pistää. Mitä häneen
-Nää turhat mailman menot koskevat?
-Mokoma lihatönkkä kupuineen
-Kaikk' auringonko armaat säteet kokoo
-Ja pidättää ne maalta?
-
-NORFOLK.
-                       Todellakin
-Hänessä ainesta on moiseen tekoon.
-Ei sukupuuta hällä, jonka arvo
-Tien viittais jälkeisille; valtiolle
-Suurtöit' ei ole tehnyt; apureina
-Ei ylhät suosijat; vaan, niinkuin lukki,
-Kaikk' itsestään hän kutoo, näyttäin näin
-Ett' omall' ansiollaan tiensä raivaa;
-Se taivaan lahja hälle paikan hankki
-Lähinnä kuningasta.
-
-ABERGAVENNY.
-                    Taivaan lahjast'
-En minä tiedä; terävämpi silmä
-Sen tutkikoon; mut kauttaaltaan näen korskan
-Hänestä pilkistävän. Mistä se?
-Jos hornast' ei, niin perkele on saita,
-Tai pani paljaaks itsensä, ja York
-Saa omastaan nyt luoda uuden hornan.
-
-BUCKINGHAM.
-Miks, hitto, ryhtyi Ranskan matkalla,
-Kuninkaan tietämättä, valitsemaan
-Hänelle seuraa? Luetteloon pani
-Hän enimmäkseen moiset ylimykset,
-Joill' oli siitä suuret menot vain,
-Mut vähän kunniaa; vain kirje hältä --
-Ei arvon neuvoskuntaa edes kuultu --
-Ja lähde matkaan.
-
-ABERGAVENNY.
-                  Kolme ainakin
-Ma tunnen suvussani, joilta on
-Niin varat huvenneet, etteivät koskaan
-He toinnu ennalleen.
-
-BUCKINGHAM.
-                     Oh, moni selkäns'
-On taittanut, kun sukukartanonsa
-Sälytti sille tätä matkaa varten.
-Mit' auttoi turha loisto? Seuraus oli
-Vain kurjin kurjuus.
-
-NORFOLK.
-                     Surull' aattelen,
-Ett' ei tää rauhanliitto Ranskan kanssa
-Tuo sitä, mitä vie se.
-
-BUCKINGHAM.
-                       Joka mies
-Sen hirmumyrskyn jälkeen, joka seuras,
-Nous haltioihin; omin neuvoinsa
-Kaikk' ennustivat, että tämä myrsky,
-Jok' ihan rauhan puvun raateli,
-Ties äkkirikkoa.
-
-NORFOLK.
-                 Se taimell' on jo:
-Jo Ranska, rauhan rikkoen, on pannut
-Bordeaux'ssa kauppiemme kalut kiinni.
-
-ABERGAVENNY.
-Siks suuko lähetiltä tukittiin?
-
-NORFOLK.
-Niin, tieten.
-
-ABERGAVENNY.
-              Kaunis rauha! Ylen kallis
-On ostohinta.
-
-BUCKINGHAM.
-              Ja tuon kaiken tehnyt
-Se arvoisa on kardinaali!
-
-NORFOLK.
-                          Anteeks;
-On tunnettu, ett' yksityistä kaunaa
-On teillä kardinaaliin. Tietkää siis --
-On, nähkääs, maineenne ja turvanne
-Mun sydämmelläni -- ett' yhtä maata
-On kardinaalin ilkeys ja valta.
-Lisäksi huomatkaa: jos mitä tahtoo
-Vihansa tehdä, valta-apureita
-Ei siltä puutu. Kostonhimoiseksi
-Te hänet tiedätte; ja minä tiedän,
-Häll' ett' on miekka terävä ja pitkä;
-Se kauas tapaa; ja jos ei se yllä,
-Hän määrään linkoo sen. Tää mieleen pankaa,
-Se hyödyks on. Kas, tuossa tulee kari,
-Jost' aioin teitä varoittaa.
-
-    (Kardinaali Wolsey tulee; valtasinetti-kukkaroa kannetaan hänen
-    edellään. Vartijoita ja kaksi kirjuria papereineen. Kardinaali
-    ohi kulkiessaan luo Buckinghamiin, ja Buckingham samaten
-    häneen, halveksivan katseen.)
-
-WOLSEY.
-Vai Buckinghamin hovimestari?
-Ja missä kuulustelukirja?
-
-1 KIRJURI.
-                          Tässä.
-
-WOLSEY.
-Ja itse onko läsnä hän?
-
-1 KIRJURI.
-                        On, armo.
-
-WOLSEY.
-No hyvä; saamme lisää kuulla; pian
-Tuo Buckinghamin korska katse talttuu.
-
-    (Wolsey seurueineen menee.)
-
-BUCKINGHAM.
-Se lahtar'koira[2] myrkkyinen on suustaan,
-Ja min' en häntä suistaa voi! Siis paras,
-Hänt' etten herätä. Lois-oppi voittaa
-Ylimysveren.
-
-NORFOLK.
-             Mitä? Kiihdyttekö?
-Rukoilkaa malttia: se tautiinne
-On ainut lääke.
-
-BUCKINGHAM.
-                Pahaa mulle uhkaa
-Tuon miehen katse; silmillään mua ilkkui
-Kuin mitä loista. Mulle paulaa punoo
-Par'aikaa hän; luo kuninkaan hän meni;
-Hänt' uhallani seuraan.
-
-NORFOLK.
-                        Ei, ei; jääkää.
-Vihanne kanssa neuvotelkoon järki,
-Mihin on ryhdyttävä. Jyrkkää vuorta
-Alussa verkkaan noustaan; viha on
-Kuin äksy ratsu: jos sen päästät valtaan,
-Se omaan intoons' uupuu. Teiltä aina
-Sain parhaat neuvot; itsellenne suokaa
-Mit' ystävälle.
-
-BUCKINGHAM.
-                Kuninkaan luo menen,
-Ja kunniani äänell' alas huudan
-Tuon Ipswichläisen hylkiön, tai saarnaan,
-Ett' arvon-erotust' ei ole enää.
-
-NORFOLK.
-Oi, malttukaatte; älkää kiuasta
-Niin kuumaks tehkö vihamiestä varten,
-Ett' itse korvennutte. Kiivaudessa
-Ohitse määrän juoksemme ja vedon
-Hopulla menetämme. Tuli, nähkääs,
-Ylitse kuohuttaissaan nestettä
-Huventaa vain, vaikk' enentävän näyttää.
-Sen aina sanon: Englanniss' ei kukaan
-Paremmin teitä ohjaa kuin te itse,
-Jos älyn mehulla vain sammutatte
-Tai edes hillitsette kiihkon tulta.
-
-BUCKINGHAM.
-Suur' kiitos vain; kyll' ohjettanne noudan.
-Mut pöyhkän pöyhkä konna tuo -- niin siksi
-En sano, että sappeni nyt kuohuu,
-Vaan jalost' inhosta -- on -- niinkuin varmat
-Osoittaa tiedot, näytteet yhtä kirkkaat
-Kuin lähteensilmä, josta sorajyvä
-Pieninkin kuultaa -- on -- on lahjakontti
-Ja petturi.
-
-NORFOLK.
-            Ei toki petturi.
-
-BUCKINGHAM.
-Sen kuulkoon kuningas; on näytteet vahvat
-Kuin kallio. Tuo hurskas kettu, nähkääs,
-Tai susi, taikka kumpikin -- yht' ahnas
-Hän on kuin viekas, yhtä kärkäs pahaan,
-Kuin kyykäs tekoon: ammatti ja luonne
-Ne vastavuoroon toistaan saastuttaa --
-Vain Ranskass' ylpeilläkseen samoin kuin
-Kotona täällä, tuohon turman liittoon
-Kuninkaan saattoi, tuohon kokoukseen,
-Jok' aimo verot vei ja sitten särkyi
-Kuin lasi viruttaissa.
-
-NORFOLK.
-                       Se on totta.
-
-BUCKINGHAM.
-Niin, kuulkaa vain. Tuo viekas kardinaali
-Esitti kaikki liiton kohdat niin
-Kuin itse tahtoi; kun hän huus: "Niin olkoon",
-Niin suostuttiin; jok' auttoi yhtä paljon
-Kuin sauva kuollutta. Mut kardinaali
-Sen teki; hyvä siis; se kunnon Wolsey
-Ei erehtyä voi. Nyt mikä seuraa,
-Se vanhan petos-nartun vain on pentu.
-Sanottiin, Kaarle keisar' että tuli
-Luo kuningatar-tädin vieraisille,
-Mut itse asiassa Wolseyn kanssa
-Hän tuli kuiskuttelemaan; no niin.
-Hän varoi, että Englannin ja Ranskan
-Vois ystävyyden liitost' olla haittaa;
-Siin' uhkaa vaani hän, ja salaa sopi
-Siis kardinaalin kanssa. Luulen varmaan --
-Niin, tiedän -- että keisar' ensin maksoi
-Ja siten pyyntönsä jo ennalta
-Sai täytetyksi. Kullalla kun tie on
-Näin tasoitettu, anoo keisar', että
-Kuninkaan suunnan kardinaali muuttais
-Ja rikkois rauhan. Kuninkaalle heti
-Vien minä tiedon, että kardinaali
-Noin mielinmäärin omaks hyödykseen
-Vain kauppaa käypi hänen kunniallaan.
-
-NORFOLK.
-Surettaa moista kuulla; toivon ett' on
-Se erehdystä vain.
-
-BUCKINGHAM.
-                   Ei rahtustakaan.
-Hänt' oikeassa kuvaan karvassaan,
-Jok' ilmeiseksi kohta todistetaan.
-
-    (Brandon tulee; hänen edellään kulkee aseellinen
-    oikeudenpalvelija ja pari kolme vartijaa.)
-
-BRANDON.
-Mies, tehtäväsi tiedät; toimeen käy!
-
-OIKEUDENPALVELIJA.
-Lord, Buckinghamin herttua, Stratfordin,
-Northamptonin ja Herefordin kreivi,
-Maanpetoksesta sinut vangitsen,
-Nimessä majesteetin.
-
-BUCKINGHAM.
-                     Siinä näette:
-Mun verkkoons' ovat saaneet; uhriks joudun
-Kavalan juonen.
-
-BRANDON.
-                Surku minun tulee
-Näin omin silmin nähdä, kuinka teiltä
-Vapaus viedään. Kuninkaan on käsky;
-Nyt matka Toweriin.[3]
-
-BUCKINGHAM.
-                     Mun turha puoltaa
-On puhtauttani; mustattu niin olen,
-Ett' ei jää valkeata paikkaa minuun.
-Vaan taivaan olkoon tahto nyt ja aina! --
-Ma seuraan. -- Hyvästi, lord Aberganny!
-
-BRANDON.
-Hän tulee mukaan.
-    (Abergavennylle.)
-                  Kuninkaan on käsky
-Toweriin teidät viedä, kunnes toisin
-On määrätty.
-
-ABERGAVENNY.
-             Ma sanon niinkuin herttua:
-Jumalan olkoon tahto! Kuningasta
-On toteltava.
-
-BRANDON.
-              Täss' on mulla valtuus
-Lord Montacute vangita, ja samoin
-John de la Car'kin, herttuan rippi-isä,
-Ja kanslerinsa, Gilbert Peck.
-
-BUCKINGHAM.
-                              No, siinä
-On koko liittokunta. Eikö muita?
-
-BRANDON.
-Kartheusi-munkki.
-
-BUCKINGHAM.
-                  Niklas Hopkins?
-
-BRANDON.
-                                  Niin.
-
-BUCKINGHAM.
-Kavala hovivoutini on; hänet
-Tuo yleti röyhkä pappi kullall' osti.
-Jo mitattu on elämäni lanka.
-Buckingham-raukan olen varjo vain,
-Jonk' ympärille synkät pilvet kertyy
-Ja aurinkoni kaihtaa. -- Hyvästi!
-
-                       (Menevät.)
-
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Valtaneuvoston kokoushuone.
-
-    (Torvien toitotusta. Kuningas Henrik, kardinaali Wolsey,
-    neuvoston jäsenet, sir Thomas Lovell, sotaherroja ja
-    seuralaisia tulee, kuningas nojaten kardinaalin olkaan.)
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Eloni elinveret teitä auliist'
-Avusta kiittää. Valmiiks ladatun
-Petoksen suussa seisoin; kiitän teitä,
-Kun pois sen torjuitte. -- Nyt tuokaa sisään
-Se Buckinghamin mies, jott' itse kuulen
-Kuink' uudistaa hän tunnustuksensa
-Ja isäntänsä kavalluksen jälleen
-Esittää kohta kohdalta.
-
-    (Kuningas käy istumaan valtaistuimelle; valtaneuvokset asettuvat
-    paikoilleen. Kardinaali istuu kuninkaan jalkain juureen hänen
-    oikealle puolelleen. Melua kuuluu ulkoa; huudetaan: "Tietä
-    kuningattarelle!" Kuningatar tulee Norfolkin ja Suffolkin herttuain
-    johdattamana; hän polvistuu. Kuningas nousee valtaistuimeltaan,
-    nostaa hänet ylös, suutelee häntä ja tahtoo asettaa hänet
-    viereensä istumaan.)
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Ei, viel' en nouse: mull' on armon pyyntö.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Ei, nouskaa: tähän viereen! Puoli tehkää
-Vain pyyntöä; on puoli valtaa teidän,
-Ja toisen puolen saatte pyytämättä.
-Sanokaa vain se.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                 Kiitos, majesteetti!
-Niin itseänne rakastakaa, niin,
-Ett' ylhä arvonne ja kunnianne
-Ei joutavaksi jää: se pyyntöni
-On ydin.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-         Haltijani, jatkakaa!
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-On mulle valittaneet taatut miehet,
-Eik' aivan harvatkaan, ett' alamaisill'
-On suuri hätä. Maassa kiertää käsky,
-Jok' irti repii kansan sydämestä
-Alamaissiteet; vaikka kohdistuukin,
-Lord kardinaali, haikein moite teihin,
-Tään veronryöstön alkuunpanijaan,
-Niin sentään majesteettikaan -- jonk' arvoa
-Varjelkoon taivas tahrasta! -- ei säästy
-Pahoilta kieliltä; ja tästä rikkuu
-Kaikk' alamaisuustunteet, melkein puhkee
-Jo ilmikapina.
-
-NORFOLK.
-               Ei melkein vain,
-Mut aivan varmaan. Tämän veron tähden
-Kaikk' kankurit, jotk' eivät enää voi
-Työvoimaa pitää, irtisanoneet on
-Kutojat, kehrääjät ja karstaajat;
-Ja nämä, muuhun työhön kömpelöinä,
-Nälän ja puutteen tuskauttamina,
-Pahimman uhallakin, kapinoivat,
-Ja vaara heill' on liittolaisna.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                                 Verot!
-Mitä veroja? Ja mistä? Kardinaali, --
-Teit' yhtä paljon moititaan kuin meitä, --
-Veroista näistä tiedättekö?
-
-WOLSEY.
-                            Anteeks,
-Ma valtakunnan asioista tiedän
-Vain osaksi; mies riviss' olen vain
-Ja kuljen muiden myötä.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                        Ette tiedä
-Muit' enemmän, mut teette mitä tietää
-Jok'ikinen, ja jota onnekseen
-Ei kukaan tietää tahtois, mutta siihen
-On tietoon pakotettu. Verotaakat,
-Joit' armo utelee, ne kauheit' ovat
-Jo kuullakin, ja niiden painosta
-Jo selkä taittuu. Teidän sanotaan
-Ne keksineen; jos valhe se, niin pahoin
-On teitä paneteltu.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                    Taas nuo verot!
-No, mitä luontoa ne verot ovat?
-Sanokaa, mitä?
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-               Liiaks rohkenen ma
-Vedota malttiinne, mut armolupa
-Se rohkeutt' antaa. Kansan valituksiin
-On syynä käsky, että kuudennus
-Tuloista oiti ryöstön uhalla
-On maksettava; Ranskan sota muka
-On aiheena. Tuost' yltyy rohkeiks kielet,
-Suut vihaa sylkevät ja mielten viluun
-Uskollisuuskin jäätyy; kirot kulkee
-Rukousten sijassa, ja kuuliaisuus.
-Sopuisa ennen, nyt kuin orja noutaa
-Jokaista kiihkon puuskaa. Majesteetti,
-On kiireet tuumat tarpeen; tärkeämpää
-Ei mikään nyt.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-               Niin totta kuin ma elän,
-Se tahtoni ei ole.
-
-WOLSEY.
-                   Minä taas
-En tässä tehnyt muuta kuin ett' annoin
-Vain yksityisen ääneni, ja senkin
-Vain tietomiesten suostumuksella.
-Jos mua parjaa kieli, jok' ei tunne,
-Ei mieltäni, ei tointani, mut sentään
-Mun tekojani mestaroi, niin vastaan:
-Se vain on asemani kohtalo,
-Ja hyveen tie on aina ohdakkeinen.
-Ei tehtävää saa heittää pelosta
-Ett' ilki-moitteen kanssa kahnaan joutuu;
-Se uutta, ylvää laivaa aina seuraa
-Kuin petokala, mutta turhaan pyyntiin
-Sen ajo päättyy. Parhaamme kun teemme,
-Niin sairas -- usein heikko -- moite tätä
-Ei myönnä työksemme, tai suoraan parjaa;
-Mut huonoimmatpa työmme, tylsää mieltä
-Jos kutkuttavat, pilviin nostetaan.
-Jos alallemme jäämme pelosta
-Ett' ilkkuin liikkeitämme moitittaisiin,
-Niin paras kasvaa kiinni paikkaamme
-Ja kuvapatsait' olla.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                      Huolelliset
-Ja viisaat toimet pelkoa ei tunne,
-Mut ohjeettomain töiden seuraukset
-On pelottavat; Onko tähän ryöstöön
-Tukea teillä? Luullakseni ei.
-Laist' ei saa kansaa irroittaa ja sitä
-Sitoa mielivaltaan. Kuudes osa?
-Kamala vero! Näinhän joka puusta
-Revimme lehvät, kuoren, lylynkin,
-Ja jos näin silvotulle juuri jääkin,
-Siit' ilma imee mehun. Joka, lääniin,
-Jot' yllätetty näin on, tieto viekää,
-Ett' armo jokaiselle tarjotaan,
-Jok' evännyt on veron. Toimeen käykää,
-Ja tehkää niinkuin käsken.
-
-WOLSEY (kirjurille).
-                           Sananen!
-Jokaiseen kreivikuntaan laittakaa
-Kuninkaan armokirje. Minuun karvas
-On kansan mieli; huhu levitelkää --
-Ett' armo tää ja helpotus on tullut
-Mun välitykselläni. Paikalla
-Minulta saatte lisäohjeita.
-
-    (Kirjuri menee.)
-
-    (Hovimestari tulee.)
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Käy sääliks, ett' on herttua Buckingham
-Vihanne saanut.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Sit' on monen sääli.
-Hän tietomies on, hyvä puhuja
-Ja luonnon suosikki; niin kasvatettu,
-Ett' opiksi on oppineimmillekin,
-Ja muilt' ei kysy neuvoa. Mut nähkääs,
-Noin jalot lahjat, väärin käytettyinä,
-Ne käyvät, jos on mieli turmeltunut,
-Paheiksi, tuhat kertaa häijymmiksi
-Kuin ennen kauniit' olivat. Tuo mies,
-Jok' oli täydellinen luonnon ihme
-Ja jonka puhe kuulijan niin hurmas,
-Ett' oli tunnit minuutteja, hän
-Nyt sulons' entiset on inhottavaan
-Pukenut pukuun ja niin mustaks tullut
-Kuin hornan karsta. Istukaa, niin saatte
-Tält' uskotultaan kuulla asioita,
-Joit' itkee kunnia. -- Ne vehkeet taaskin
-Hän kertokoon; mit' emme liian vähän
-Voi tuta, emme liian paljon kuulla.
-
-WOLSEY.
-Esille, mies, ja rohkein mielin kerro,
-Kuin taattu alamainen, mitä tiedät
-Sa Buckinghamista.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                   Niin, puhu suoraan.
-
-HOVIMESTARI.
-Ensinkin joka päivä saastaista
-Puhetta piti, sanoi: kuningas
-Jos lapsetonna kuoli, kyllä tiesi
-Hän ottaa valtikan. Nuo samat sanat
-Sanovan hänen kuulin vävylleen,
-Lord Abergavennylle; ja koston vannoi
-Hän kardinaalille.
-
-WOLSEY.
-                   Suur' majesteetti,
-Havaitkaa, mikä vaara tuossa piilee.
-Kun hänt' ei suosita niin, kuin hän soisi.
-Niin purkaa teihin sappensa ja lisäks
-Myös ystäviinne.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                 Hiukan laupeutta,
-Lukenut kardinaali!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                    Sano, millä
-Hän oikeutensa kruunuun perustaa,
-Mun kuoltuani? Viittausta siihen
-Oletko kuullut?
-
-HOVIMESTARI.
-                Hänet tähän tuumaan
-Sai Niklas Hopkins tyhjin taikoineen.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Mikä Hopkins?
-
-HOVIMESTARI.
-              Hänen rippi-isänsä,
-Kartheusi-munkki, joka herrautt' aina
-Hänelle syötti.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                Mistä tiedät sen?
-
-HOVIMESTARI.
-Vähäistä ennen lähtöänne Ranskaan,
-Kun herttua Rosess' oli, Lawrence Poultneyn
-Pitäjäkunnassa, hän kysyi multa,
-Kuink' oli Lontoon asukkaille mieleen
-Tuo Ranskan matka. Sanoin pelättävän,
-Ett' aikeiss' ovat ranskalaiset pettää
-Kuningastamme. Herttua heti vastas:
-"Ei turhaa pelko"; sanoi varovansa,
-Ett' erään pyhän munkin ennustus
-Kävisi toteen; "tämä", niin hän sanoi,
-"Mult' usein pyysi päästä määrä-aikaan
-John de la Car'in, kappalaiseni,
-Puheille tärkeiss' asioissa; tämän
-Kun juhlallisen ripin turviss' oli
-Hän vannottanut, ettei salaisuutta
-Ilmaisis yhdellekään paitsi mulle",
-Niin vakavasti lausui hän ja verkkaan:
-"Ei kuninkaan, ei hänen sukunsakaan
-Käy hyvin, sanokaa se herttualle;
-Siis pyrkiköön vain rahvaan suosioon;
-Viel' Englantia herttua hallitsee."
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Olitte, muistaakseni, herttuan vouti,
-Ja alamaisten valituksesta
-Viralta teidät pantiin. Varokaa,
-Ett' ette vihast' ylvää miestä syytä
-Ja saata sieluanne vahinkoon.
-Varokaa; sitä sydämmestä pyydän.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-No, älkää! -- Jatka!
-
-HOVIMESTARI.
-                     Kautta sieluni!
-Vain totta puhun. Sanoin herralleni,
-Ett' oli munkki pirun riivaama,
-Ja ett' on vaarallista hautoa
-Niin kauan tuota, että siitä kypsyy
-Tehokas hanke, -- jok' on luultavaa,
-Jos siihen uskoi. "Joutavaa!" hän sanoi,
-"Ei siitä vaaraa", lisäten: "Jos väin
-Kuningas viime tautiins' oisi kuollut,
-Niin kardinaali sekä Thomas Lovell
-Ois päässeet päästään."
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Haa! Mik' ilki-julmus!
-Se mies tuo turman. -- Muuta tiedätkö?
-
-HOVIMESTARI.
-Kyll', armon herra.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                   Jatka!
-
-HOVIMESTARI.
-                          Greenwichissä
-Kun majesteetti moitti herttuaa
-Sir William Blomerin tähden --
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                               Muistan sen;
-Hän palkoissani oli, mutta herttua
-Sai hänet miehekseen. -- No, jatka, jatka!
-
-HOVIMESTARI.
-"Vaikk' ois mun panneet Toweriin", hän sanoi,
-"Halunnut oisin tehdä saman teon,
-Mink' aikoi Rikhard-anastajalle
-Isäni tehdä, kun hän Salisburyssä
-Pyys audienssia; jos sen ois saanut,
-Niin tervehtäissä veitsen pistänyt
-Hän oisi häneen."
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                  Mikä jättikonna!
-
-WOLSEY.
-No, rouva, turvass' oisko kuningas,
-Jos tätä miest' ei tyrmään suljettaisi?
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Jumala kaikki ohjatkoon!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                         On jotain
-Sinulla vielä mielessäsi: puhu!
-
-HOVIMESTARI.
-Kun "veitsen" mainitsi, hän oikaisihe
-Ja toinen käsi väkipuukossa,
-Povella toinen, silmänsä hän nosti
-Ja vannoi julman valan: että häntä
-Jos pahoin pidellään, niin saman verran
-Vie voiton isästänsä hän, kuin teko
-Vie epäröiväst' aikeesta.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                          Ei enää
-Hän meihin veistään pistä. Tyrmäss' on hän.
-Hänt' oiti tutkittakoon. Jos hän laissa
-Saa armoa, niin saakoon; meiltä sitä
-Hän ei saa. Kautta päivän sekä yön!
-Hän teki vallankavaltajan työn.
-
-                     (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Huone kuninkaanlinnassa.
-
-    (Lord kamariherra ja lord Sands tulevat.)
-
-KAMARIHERRA.
-Mut kuinka Ranska tenhollaan voi miehet
-Noin houkkamaisiks tehdä?
-
-SANDS.
-                          Uutta tapaa,
-Vaikka olkoon kuinka epämiehekästä
-Tai naurettavaa, aina seurataan.
-
-KAMARIHERRA.
-Mun nähdäkseni meidän engelsmannit
-Ei muuta tuoneet viime matkaltaan
-Kuin pari kolme irvettä, ja nekin
-Niin vietäviä, jotta vaikka vannon,
-Ett' ovat olleet nokkaneuvokissa
-Pipinin kanssa taikka Lotharin,
-Niin ovat olevinaan.
-
-SANDS.
-                     Heillä kaikill'
-On uutukaiset koivet, mutta rammat;
-Ken heit' ei ole ennen nähnyt, luulis
-Ett' ovat saaneet patin.
-
-KAMARIHERRA.
-                         Niinpä niinkin;
-Ja vaatteet lisäks pakanain on partta:
-On kristillisyys loppuun kulutettu. --
-    (Sir Thomas Lovell tulee.)
-Mit' uutta, Thomas Lovell?
-
-LOVELL.
-                           Eipä muuta
-Kuin uusi sääntö, mikä linnan porttiin
-On naulattuna.
-
-KAMARIHERRA.
-               Mikä?
-
-LOVELL.
-                     Uudismuutos
-Vain matkateikareille, linna kun on
-Lorua, riitaa, räätäleitä täynnä.
-
-KAMARIHERRA.
-No, hyvä! Monsieurit nyt saavat tuta,
-Ett' Englanninkin hovikoiss' on mieltä,
-Vaikk' eivät ole Louvres'ia[4] he nähneet.
-
-LOVELL.
-Nyt saavat -- niin on käsky -- joko heittää
-Nuo Ranskan narri-perut, sulkatöyhdöt
-Ja muutkin moiset kelpo tyhmyydet,
-Kuin kilpataistelut ja tulitukset
-Ja lainakommat, joilla ivailevat
-Vain parempiaan; kieltää uskonsa
-Lyhyihin lahkimoihin, pitkiin sukkiin
-Ja tennikseen ja muuhun matkamuotiin
-Ja elää kunnon ihmisiksi taas;
-Tai mennä vanhain kisaveikkain luo
-Ja siellä kuluttaa _cum privilegio_
-Nuo narriutensa riettaat riekaleet.
-
-SANDS.
-On aika heitä parantaa; se tauti
-Jo alkaa tarttua.
-
-KAMARIHERRA.
-                  Voi naisiamme,
-Kun menettävät kauniit lystit!
-
-LOVELL.
-                               Kyllä
-Nyt alkaa ulina; noill' äpärillä
-On keinot, millä naista naurattaa:
-Niin, ranskalainen laulu vain ja huilu.
-
-SANDS.
-Ne piru huilatkoon! Niin heistä päästään.
-Heit' ei voi kukaan kääntää. Maalaisloordi
-Nyt minunlaiseni, jok' aikaa leikist',
-On ollut pois, voi kelpo laulun laulaa
-Ja saada kuulijoita, jopa käydä
-Jo laulajastakin.
-
-KAMARIHERRA.
-                  Niin oikein, kiinni
-Viel' istuu varsahammas.
-
-SANDS.
-                         Eikä lähde,
-Jos jäljell' on vain tynkäkin.
-
-KAMARIHERRA.
-                               Sir Thomas,
-Mihinkä aiotte?
-
-LOVELL.
-                Luo kardinaalin.
-Lie matka sinne teilläkin?
-
-KAMARIHERRA.
-                           On oikein.
-Hänell' on tänään suuret iltapidot,
-Ja sinne tulee miestä sekä naista:
-Niin, varmaan valtakunnan kukasto.
-
-LOVELL.
-On tuolla prelaatilla aulis mieli
-Ja käsi runsas niinkuin maaemolla:
-Sen kaste laskee kaikkiin.
-
-KAMARIHERRA.
-                           Jalo on hän;
-Vain paha kieli saattaa toista väittää.
-
-SANDS.
-Niin, häll' on siihen varaa; saituus hänest'
-On synti suurempi kuin harhaoppi.
-Senlaisten miesten täytyy auliit' olla:
-He ovat esikuvina.
-
-KAMARIHERRA.
-                   Niin ovat;
-Mut harvat niinkuin hän. Jo vene vartoo;
-Mukahan tulkaa. -- Joutukaa, sir Thomas,
-Ma muuten myöhästyn; ja se ei sovi:
-Sir Henry Guilfordin ja minun määrä
-On olla marsalkkoina.
-
-SANDS.
-Teitä seuraan.
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
-    Juhlasali Yorkin linnassa.
-
-    (Hoboijan soittoa. Pieni pöytä kunniakatoksen alla kardinaalia
-    varten, pitempi pöytä vieraita varten; toisesta ovesta tulee
-    Anna Bullen, useita loordeja, ladyjä ja vallasnaisia juhlavieraina,
-    toisesta sir Henrik Guilford.)
-
-GUILFORD.
-Hyvät naiset, teille yhteistervehdys
-Lord kardinaalilta. Tään illan teille
-Ja ilolle hän pyhittää; ja toivoo,
-Ett' tähän leivoparveen huolt' ei kukaan
-Tuo mukanaan. Niin iloiset nyt olkaa,
-Kuin hyvä seura, hyvä vastaanotto
-Ja hyvä viinit hyvää aikaan saa.
-
-    (Lord kamariherra, lord Sands ja sir Thomas Lovell tulevat.)
-
-Te myöhästyitte. Minä sain jo siivet,
-Kun tätä kaunoseuraa aattelinkin.
-
-KAMARIHERRA.
-Sir Henrik, nuori olette.
-
-SANDS.
-                          Sir Thomas,
-Jos kardinaalill' ois vain puolet minun
-Maallikkomieltäni, niin moni tässä
-Sais haukkapalan maatapaniaisiks
-Ja varmaan parempaa ei toivoiskaan.
-Niin maarin, soma liuta sulosuita!
-
-LOVELL.
-Mitä jos moniaalle rippi-isäks
-Nyt rupeisitte.
-
-SANDS.
-                Tosiaan! Hän kyllä
-Sais helpon synninpäästön.
-
-LOVELL.
-                           Kuinka helpon?
-
-SANDS.
-Niin helpon kuin voi höyhenpatja antaa.
-
-KAMARIHERRA.
-No, armaat, istukaahan! Tuota puolta
-Te, Guilford, järjestäkää; minä tätä.
-Koht' armo tulee. -- Tääll' ei viluss' olla:
-Kaks naista rinnan tuopi kylmän pinnan. --
-Te valvattaa heit' osaatte, lord Sands.
-No, tuohon väliin istukaa.
-
-SANDS.
-                           Kyll', armo,
-Suur' kiitos! -- Luvallanne, kauniit naiset!
-
-    (Istuutuu Anna Bullenin ja erään toisen naisen väliin.)
-
-Jos vähän hulluttelen, suokaa anteeks:
-Isääni tulen.
-
-ANNA.
-Oliko hän hullu!
-
-SANDS.
-Oli: hullu, varsin hullu, naisiin hullu;
-Ei sentään purrut, vaan, kuin minä nyt,
-Hän kymment' yhtä haavaa muiskas.
-
-    (Suutelee häntä.)
-
-KAMARIHERRA.
-                                  Hyvä! --
-Nyt kaikki hyvin on. -- Te, hyvät herrat,
-Syyn saatte, jos nää kauniit naiset täältä
-Nyreissään poistuu.
-
-SANDS.
-                    Pikku puolestani
-Koetan minä parastani.
-
-    (Hoboijan soittoa. Kardinaali Wolsey tulee
-    seurueineen ja istuutuu kunniakatoksen alle.)
-
-WOLSEY.
-Terveeksi, kauniit vieraat! Ken ei työkseen
-Nyt ilakoi, ei ole ystäväni.
-Ma teidän kaikkein tervetuliaisiks
-Juon maljanne.
-
-    (Juo.)
-
-SANDS.
-               On armo armollinen.
-Pikari tänne, johon kiitos mahtuu,
-Niin säästyy pitkät puheet.
-
-WOLSEY.
-                            Kiitos, loordi!
-Mut naapureitanne nyt rohkaiskaa. --
-Nureissaan ovat naiset. -- Hyvät herrat,
-Kenenkä syy on?
-
-SANDS.
-                Jahka viinin hehku
-Nuo kauniit posket punaa, kyllä meidät
-Puhuvat kumoon.
-
-ANNA.
-                Lysti mies se loordi!
-
-SANDS.
-Niin, kahdenkesken-lystissä. Saas tästä!
-Juon onneksenne; vastatkaa, kun klikkaan.
-On kohta --
-
-ANNA.
-            Jota ette näyttää voi.
-
-SANDS.
-Mit', armo, sanoin? Nyt jo puhuvat.
-
-    (Torvensoittoa, rummunpärrytystä ja tykinlaukauksia kuuluu ulkoa.)
-
-WOLSEY.
-Haa! Mitä tämä?
-
-KAMARIHERRA.
-                Mene katsomaan.
-
-    (Palvelija menee.)
-
-WOLSEY.
-Sotaista ääntä! Mitä tämä tietää? --
-Ei, naiset, älkää peljätkö; te turvass'
-Olette sota-asetusten mukaan.
-
-    (Palvelija palaa.)
-
-KAMARIHERRA.
-Mit' on se?
-
-PALVELIJA.
-            Vierait' ylimyksiä --
-Silt' ihan näyttävät -- on maihin noussut;
-Kuin suuren hovin ylhäis-airuina
-Tulevat tänne.
-
-WOLSEY.
-               Käykää heitä vastaan,
-Kamariherra; ranskaa osaatte;
-Jalosti kohdelkaa ja tuokaa sisään,
-Ett' tämä ihanuuden taivas heihin
-Sais täysin loistaa. -- Jotkut mukaan menkää. --
-
-    (Kamariherra seuralaisineen menee. Kaikki nousevat,
-    ja pöydät siirretään pois.)
-
-Rikottu juhla on, mut korvaus suodaan.
-Nyt ruoka maistukoon; ja vielä kerran
-Satakoot tervehdykset: tervetulleet!
-
-    (Hoboijan soittoa. Kuningas ja muita tulee naamioittuina
-    ja paimenpuvussa, lord kamariherran johdattamina. He
-    astuvat suoraan kardinaalin eteen ja tervehtivät häntä
-    kohteliaasti.)
-
-Ylevä seura! Mitä haluavat?
-
-KAMARIHERRA.
-Kun eivät kieltä osaa, pyytävät
-Mua ilmoittamaan, että, kuultuaan
-Ihanan, ylhän seuran täällä koolla
-Nyt olevan, he karjalaumansa
-Sulasta ihanuuden ihailusta
-Nyt ovat jättäneet ja teiltä lupaa
-Anovat katsellakseen tätä seuraa
-Ja hetken näiden kanssa viettääkseen.
-
-WOLSEY.
-Sanokaa, loordi, että kunnian
-Tekevät halvalle mun majalleni;
-Ma tuhannesti heitä siitä kiitän
-Ja pyydän heitä tervetulleiksi.
-
-    (Herrat pyytävät naisia tanssiin, kuningas pyytää Anna Bullenia.)
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Ihanin käsi, mitä koskaan koskin;
-Oi kauneus, ennen en sua tuntenut!
-
-    (Soittoa, tanssii.)
-
-WOLSEY.
-Mylord!
-
-KAMARIHERRA.
-        Mit', armo?
-
-WOLSEY.
-                    Heille sanokaa,
-Ett' yks lie heidän joukossaan, jonk' arvo
-Tään paikan täyttää paremmin kuin minä;
-Jos hänet tuntisin, niin nöyrimmästi
-Sen luovuttaisin.
-
-KAMARIHERRA.
-                  Käskyn teen, mylord.
-
-    (Menee naamioiden luo, ja palaa.)
-
-WOLSEY.
-Mitä sanovat?
-
-KAMARIHERRA.
-              On heidän joukoss' yksi,
-Sen myöntävät; jos hänet keksitte,
-Hän kyllä paikan ottaa.
-
-WOLSEY.
-Katsokaamme. --
-
-    (Astuu alas arvo-istuimeltaan.)
-
-Anteeksi, hyvät herrat: teen vain tässä
-Kuninkaan vaalin.
-
-KUNINGAS HENRIK (Paljastaa kasvonsa.)
-                  Oikein osattu!
-Ihana seura teill' on. Oikein tehty!
-Jos ette pappi ois, lord kardinaali,
-Vois teistä pahaa luulla.
-
-WOLSEY.
-                          Hauskaa, ett' on
-Noin leikillinen majesteetti.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                              Kuulkaa,
-Kamariherra: ken tuo kaunis neiti?
-
-KAMARIHERRA.
-Armonne tiedoks, Thomas Bullenin,
-Rochfordin viskontin, on tytär hän
-Ja kuningattaremme hovineiti.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Ihana, toden totta! -- Armas aarre,
-Ois säädytöntä teitä tanssiin pyytää,
-Suudelmaa ottamatta. Muistoksenne!
-Pikari, hyvät herrat, kiertämään!
-
-WOLSEY.
-Sir Thomas, onko huoneessani pöytä
-Jo katettuna?
-
-LOVELL.
-              On.
-
-WOLSEY.
-                  Ma pelkään, armo,
-Ett' tanssi teitä hieman kiihoitti.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Niin, pelkään, liiaksikin.
-
-WOLSEY.
-                           Lähi-huoneess'
-On raittiimp' ilma, teidän armonne.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Talutkoon kukin naistaan. -- Viel' en teitä,
-Sulotar, päästä. -- Ilo ylimmilleen!
-Lord kardinaali, puolen kymmenen
-Nyt kaunottaren maljan tässä juon.
-Ja tanssiin taas. Ja sitten uneksimaan,
-Ken on se onnellinen. -- Soitto soimaan!
-
-              (Menevät torvien soidessa.)
-
-
-
-
-TOINEN NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Katu.
-
-    (Kaksi aatelismiestä, tulevat vastatuksin.)
-
-1 AATELISMIES.
-Mihinkä kiire noin?
-
-2 AATELISMIES.
-                    Oo, Herran rauha,
-Käräjäsaliin kuulemaan, kuink' on
-Tuon suuren herttua Buckinghamin käynyt.
-
-1 AATELISMIES.
-Sen vaivan teiltä säästän; kaikk' on ohi;
-Nyt tyrmään jälleen vanki saatetaan.
-
-2 AATELISMIES.
-Läsn' olitte?
-
-1 AATELISMIES.
-              Se tietty.
-
-2 AATELISMIES.
-                         Kuinka kävi?
-
-1 AATELISMIES.
-On helppo arvata.
-
-2 AATELISMIES.
-                  Syypääksi nähtiin?
-
-1 AATELISMIES.
-Niin tietysti, ja sillä tuomittiin.
-
-2 AATELISMIES.
-Ma häntä säälin.
-
-1 AATELISMIES.
-                 Niinpä moni muukin.
-
-2 AATELISMIES.
-Mut kuinka kävi se?
-
-1 AATELISMIES.
-                    Näin, lyhyesti:
-Suur' herttua saapui aitauksen eteen
-Ja vastas kanteeseen ja yhä väitti,
-Ett' oli syytön, puolustuksekseen
-Esittäin monta vankkaa perustetta.
-Kuninkaan valtuusmies taas vetosi
-Useiden vierasmiesten todistuksiin
-Ja tunnustuksiin; niitä herttua sitten
-Mieskohtaisesti vaati kuultaviksi.
-Niin astuivat nyt esiin hovivouti,
-Kansleri Gilbert Peck, ja rippi-isä
-John Car, ja munkkiperkele, tuo Hopkins,
-Tuo kaiken pahan alku.
-
-2 AATELISMIES.
-                       Joka hälle
-Noit' ennustuksiansa syötti?
-
-1 AATELISMIES.
-                             Sama.
-Hänt' ankarasti kaikki syyttivät;
-Heit' yritti hän jäävätä, mut turhaan.
-Näin päärit havaitsivat hänet syypääks
-Maankavallukseen. Henkens' edestä
-Hän puhui paljon sekä oppineesti;
-Mut siit' ei huolittu, vain surkuteltiin.
-
-2 AATELISMIES.
-Mut miltä tämän jälkeen näytti hän?
-
-1 AATELISMIES.
-Kun astui lakisaliin kuulemaan
-Hän tuomiotaan, kuolinkellojansa,
-Niin tuska hänet valtas, hiki valui,
-Hän pahan lausui äkkivihan sanan;
-Mut pian malttui taas ja loppuun saakka
-Esiintyi tyynenä ja ylevänä.
-
-2 AATELISMIES.
-Ei kuolemaa hän, luulen, pelkää.
-
-1 AATELISMIES.
-                                 Ei,
-Niin miehuuton ei ole. Syy vain häntä
-Pahoittaa hiukan.
-
-2 AATELISMIES.
-                  Kardinaali varmaan
-On tähän syypää.
-
-1 AATELISMIES.
-                 Siihen kaikki viittaa.
-Tul' ensin syytteenalaiseks Kildare,
-Maaherra Irlannin; kun pois hän saatiin,
-Niin kreivi Surrey joutuin pantiin sijaan,
-Ett' isäänsä ei ehtis auttaa.
-
-2 AATELISMIES.
-                              Halpa
-Ja luihu vallan kuje.
-
-1 AATELISMIES.
-                      Palatessaan
-Sen kyllä kostaa. Tiettyähän tää:
-Jos ketä suosii kuningas, niin heti
-Sen miehen kardinaali virkaan laittaa
-Hovista hyvin kauas.
-
-2 AATELISMIES.
-                     Koko kansa
-Hänt' ankarasti vihaa, soisi hänet
-Kuus syltä syvään maahan. Herttuaa
-He jumaloivat: kelpo Buckinghamiks,
-Hyveiden esikuvaks sanovat.
-
-1 AATELISMIES.
-Hän tuossa on, se kovan onnen mies.
-
-    (Buckingham tulee oikeushuoneesta; hänen edellään kulkee
-    oikeudenpalvelijoita, mestauspiilun terä käännettynä
-    häneen päin; saattajina sir Thomas Lovell, sir Niklas
-    Vaux, sir William Sands ja kansanjoukko.)
-
-2 AATELISMIES.
-Lähemmä käydään.
-
-BUCKINGHAM.
-                 Hyvät kansalaiset,
-Näin kauas säälien mua saatoitte;
-Mua kuulkaa nyt, ja sitten kotiin menkää.
-Maankavaltajan tuomion sain tänään,
-Ja kuolla täytyy mun; mut taivas tietköön --
-Ja tunto jos on mulla, se mua lyököön,
-Kuin piilu tuo, jos haudon vilppiä.
-Lakia kuolemastani en syytä,
-Se kirjaimen on mukaan tehnyt oikein;
-Mut siihen vetoojille laupeutta
-Enemmän toivoisin; vaan näinkin ollen
-Suon heille sydämestän' anteeksi.
-Tok' älkööt tuhost' ylpeilkö ja älkööt
-Paheillaan ryvettäkö suurten hautaa,
-Vereni silloin maasta heille huutaa.
-Pitempää elämää en enää toivo,
-Enk' ano myös, vaikk' oiskin kuninkaalla
-Enemmän armoa kuin mulla syytä.
-Te harvat, jotka mua rakastitte
-Ja itkeä mua rohkenette, veljet
-Ja jalot ystävät, joist' ero jo
-On katkerata, on jo kuolemaa,
-Mua seuratkaa kuin hyvät enkelit;
-Ja haikean kun eron piilu iskee,
-Niin rukouksenne, kuin uhrisuitsu,
-Taivaaseen sielun nostakoon. -- Nyt tulkaa,
-Jumalan nimeen. --
-
-LOVELL.
-                   Teidän armonne
-Jos sydämmess' on vihan kaunaa minuun,
-Rukoilen, suokaa anteeksi.
-
-BUCKINGHAM.
-                           Sir Thomas,
-Mult' anteeks saatte, niinkuin itsekin
-Ma anteeks toivon; kaikki anteeks saavat.
-Niin ääretön ei vääryys, ettei sitä
-Vois sovittaa; ei musta viha mulle
-Saa hautaa luoda. Terveiseni kuninkaalle;
-Jos hän mua mainitsee, niin sanokaa,
-Ett' olin taivaaseen jo puolitiessä.
-Kuninkaan puolest' aina rukoilen
-Ja viime hengenvetoon häntä siunaan.
-Eläköön kauemmin kuin mull' on aikaa
-Lukea vuosiaan; ja rakkaudella
-Hän hallitkoon ja rakastettuna!
-Ja vanhana kun uupuu matkastansa,
-Niin yhteen haudattakoon hyveen kanssa.
-
-LOVELL.
-Ma rantaan saatan teidän armonne,
-Siell' annan toimeni ma Niklas Vaux'lle;
-Perille hän vie teidät.
-
-VAUX.
-                        Valmiit olkaa,
-Jo herttua tulee; kuntoon pankaa laiva
-Ja kauniiks somistakaa, niin kuin pitää
-Moiselle henkilölle.
-
-BUCKINGHAM.
-                     Ei, sir Niklas,
-Tuo jättäkää; mua arvoni nyt ilkkuu.
-Suurkonnetabel' olin tullessani
-Ja herttua Buckingham -- nyt Edvard Bohun,[5]
-Vain köyhä raukka, toki rikkaampi
-Kun halvat syyttäjäni, jotk' ei koskaan
-Totuutta tunteneet; sen vahvistan nyt
-Verellä, josta vielä vaikeroivat.
-Isäni, Henrik Buckingham, -- jok' ensin
-Nous' anastajaa Richardia vastaan, --
-Kun hädäss' etsi turvaa vasalliltaan,
-Tään konnan pettämänä mestattiin
-Ja tutkimatta; Herran rauha hälle!
-Seuraaja, Henrik seitsemäs, kun sääli
-Isäni surmaa, kuninkaallisesti
-Palautti arvoni ja kirkkaampana
-Nimeni nosti sorasta. Nyt poika,
-Kahdeksas Henrik, hengen, nimen, arvon,
-Kaikk' omimpani, yhdell' iskull' iäks
-Hävittää maailmasta. Tuomarit
-Mull' oli tosin jalotkin, siin' olin
-Parempi isä-raukkaani; mut muuten
-On kohtalomme sama: oma väki
-Molemmat petti, omat suosikit.
-Mik' urhoton ja luonnotonkin teko!
-Mut Herran tiet on hyvät. Kuulkaa nyt,
-Mink' antaa varman neuvon kuolevainen:
-Ken luottoaan ja ystävyyttään tuhlaa,
-Varuillaan olkoon: ne, joit' ystävinä
-Poveenne painatte, jos onnessanne
-Näkevät rikon pienenkin, niin teistä
-Valuvat pois kuin vesi, palatakseen
-Vain teitä upottamaan. Hyvät miehet,
-Rukoilkaa puolestani. Käyn nyt matkaan:
-Viimeinen pitkän, raskaan elämäni
-On hetki tullut. Hyvästi! Jos synkkää
-On mieli kertoa, niin kertokaa
-Mun loppuni. -- Nyt päivätyö on tehty;
-Mua Jumal' armahtakoon!
-
-    (Buckingham saattoineen menee.)
-
-1 AATELISMIES.
-                        Surkeaa!
-Mut pelkään, että monet kirot kokoo
-Se niiden päähän, joiden täss' on syy.
-
-2 AATELISMIES.
-Jos syytön herttua on, niin tää on julmaa.
-Mut vihjan olen saanut, että tekeill'
-On toinen paha, vielä suurempi,
-Jos toteen käy se.
-
-1 AATELISMIES.
-                   Avuks' enkelit!
-Sanokaa, mikä? Minuun voitte luottaa.
-
-2 AATELISMIES.
-Salaisin salaisuus: se suurta vaatii
-Vait'olon voimaa.
-
-1 AATELISMIES.
-                  Uskokaa se mulle,
-En minä liikaa puhu.
-
-2 AATELISMIES.
-                     Luotan teinin.
-No, olette kai viime aikaan kuullut
-Sen huhun, että Katariinast' ottais
-Kuningas eron?
-
-1 AATELISMIES.
-               Kyllä, vaan se raukes;
-Kuningas kun sen kuuli, vihoissaan
-Lähetti sanan määrille ja käski
-Tukeuttaa huhun ja sen juorujilta
-Suut tukkia.
-
-2 AATELISMIES.
-             Mut juoru toteutuu,
-Se kasvaa virkeämpänä kuin koskaan;
-Ja varmaks luullaan, että kuninkaan
-On päätös tehty. Joko kardinaali,
-Tai hänen kätyrinsä, vihasta
-Kuningattareen ja hänet tuhotakseen,
-Sai tunnon epäilyksiin kuninkaan;
-Ja päälle päätteeksi on tänne tullut
-Campejus kardinaali, niinkuin luullaan
-Näiss' asioissa.
-
-1 AATELISMIES.
-                 Wolseyn työtä kaikki.
-Hän tahtoo kostaa keisarille, tää
-Kun hänt' ei hänen pyynnöstänsä tehnyt
-Toledon arkkipiispaks.
-
-2 AATELISMIES.
-                       Sattui pilkkaan,
-Mut julmaa, että kuningatar siitä
-Saa kärsiä. Vaan kardinaalin tahto
-Ei vääjää; kuningatar sortukoon.
-
-1 AATELISMIES.
-On kurjaa tuo. Vois joku meitä kuulla;
-Siis paras tästä haastaa kahdenkesken.
-
-                            (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Vierashuone kuninkaan linnassa.
-
-    (Lord kamariherra tulee, lukien kirjettä.)
-
-KAMARIHERRA.
-"Mylord, hevoset, joita teidän ylhäisyytenne halusi, olin kaikella
-mahdollisella huolella valikoinut, opettanut ja varustellut. Ne olivat
-nuoria ja sieviä ja parasta pohjolan rotua. Kun olivat valmiit
-Lontooseen lähetettäviksi, niin kardinaalin mies tuli valtakirja
-taskussa ja otti ne minulta väkivoimin, sanoen herransa tahdon olevan,
-että häntä on palveltava ennen alamaista, jos ei ennen kuningasta;
-ja se tukki meiltä suun, mylord."
-
-Hän sitä varmaan tahtoo. No, ne saakoon;
-Hän ottaa vielä kaikki.
-
-    (Norfolkin ja Suffolkin herttuat tulevat.)
-
-NORFOLK.
-                        Hyvää päivää,
-Kamariherra!
-
-KAMARIHERRA.
-             Hyvää päivää, herrat!
-
-SUFFOLK.
-Mitenkä kuninkaan on?
-
-KAMARIHERRA.
-                      Yksin on hän
-Ja synkkiin huoliin vaipuneena.
-
-NORFOLK.
-                                Mistä?
-
-KAMARIHERRA.
-Tuo veljenvaimon naiminen se hänen
-Lie tunnollaan.
-
-SUFFOLK.
-                Ei, toinen nainen hällä
-On tunnollaan.
-
-NORFOLK.
-               Niin; kardinaalin työtä,
-Kuningas-kardinaalin. Sokko pappi,
-Tuo onnen vanhin poika, nurin kaikki
-Nyt kääntää. Kuningas jos tuntis hänet!
-
-SUFFOLK.
-Jos vain! Hän ennen itseään ei tunne.
-
-NORFOLK.
-Kuink' aina toimens' alkaa pyhästi
-Ja hartaasti! Kun rikkui keisarin,
-Kuningattaren langon, kanssa liitto,
-Nyt kuninkaan hän sieluun hiipii, sinne
-Epäilyst', uhkaa kylvää, tunnonvaivaa
-Ja arveluita -- naimaliittoon nähden;
-Ja näistä hänet pelastaakseen neuvoo,
-Ett' avionsa hylkäis, hänet, joka
-Kakskymmentä on vuotta riippunut
-Kuin helmi hänen kaulassaan eik' ikään
-Viel' loistoansa menettänyt; hänet,
-Jok' on niin täysin häntä rakastanut
-Kuin hyvää ihmist' enkelit; niin, hänet,
-Jok' iskun kovimmankin kohdatessa
-Vain siunaa häntä. Hurskas eikö tuuma?
-
-KAMARIHERRA.
-Mokomat neuvot taivas ehkäisköön!
-Niin totta, tuota kaikkein kielet mainii
-Ja kaikkein sydän itkee. Tarkka huomaa
-Sen, että Ranskan kuninkaan on sisar
-Pääsyynä kaikkeen. Taivas vielä avaa
-Kuninkaan silmät, jotk' on sokaissut
-Tuo halpa, kehno mies.
-
-SUFFOLK.
-                       Ja moisen ikeest'
-Irroittaa meidät.
-
-NORFOLK.
-                  Sydämmest' en tarvis
-Rukoilla pelastusta, muuten pian
-Tuo vallanahnas meidät kaikki sotkee
-Prinsseistä paasheiksi.[6] On ihmisarvo
-Hänestä savimöhkä, jota vatkaa
-Hän mielin määrin.
-
-SUFFOLK.
-                   Sääntönä on mulla:
-En häntä rakasta, en pelkää häntä;
-Mua hän ei luonut; kuninkaani armoss'
-On onneni; jos kiroo hän tai siunaa,
-Se yhtä on, vain tuulta, jost' en piittaa.
-Ma tunsin, tunnen hänet; menköön paaviin,
-Mist' ylpeytens' on saanut.
-
-NORFOLK.
-                            Menkäämme
-Ja koittakaamme kuninkaasta poistaa
-Nuo kalvavat ja synkät aatokset.
-Mukaamme tuletteko?
-
-KAMARIHERRA.
-                    Anteeks suokaa,
-Kuninkaan olen asioilla; pelkään
-Pait sitä, ett' on aika sopimaton.
-Hyvästi, herrat!
-
-NORFOLK.
-                 Kiitos vain, mylord.
-
-    (Lord kamariherra menee.)
-
-    (Norfolk avaa ovipuoliskon. Kuningas istuu
-    lukemassa ja mietteisiinsä vaipuneena.)
-
-SUFFOLK.
-Kas, kuink' on synkkä! Varmaan murhe painaa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Ken siellä?
-
-NORFOLK.
-            Hyvä taivas, torju viha!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Ken siellä, sanon? Kuinka uskallatte
-Mua yksinmietteissäni häiritä?
-Ken olen?
-
-NORFOLK.
-          Armollinen kuningas,
-Jok' anteeks antaa rikokset, jos pahaa
-Ei tarkoiteta. Valta-asiat
-Tään aiheuttivat: majesteetin mieltä
-Tulimme tiedustamaan.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                      Julkeat!
-Pois! Tiedättehän mik' on virka-aika.
-Nyt maallistenko tointen hetki on? --
-
-    (Wolsey ja Campejus tulevat.)
-
-Ken se? Lord kardinaali? -- Hyvä Wolsey,
-Sa tunnonhaavojeni lievike,
-Kuninkaan paras lääke! -- (Campejukselle.) Tervetullut,
-Suur' arvoherra, meidän valtakuntaan.
-Sitä ja meitä hallitkaa. -- (Wolseylle.) Te, mylord,
-Pitäkää huolta, etten tyhjää puhu.
-
-WOLSEY.
-Sit' ette voi. Te suvainnette, armo,
-Meit' ottaa hetkeks kahdenhaasteluun.
-
-KUNINGAS HENRIK (Norfolkille ja Suffolkille).
-Nyt meill' on kiire; menkää.
-
-NORFOLK (Syrjään Suffolkille).
-                             Tuossa papiss'
-Ei ylpeyttä!
-
-SUFFOLK (Syrjään Norfolkille).
-             Ei juuri! Min' en tahtois
-Noin sairastaa, vaikk' arvonsakin saisin.
-Tät' ei voi jatkua.
-
-NORFOLK (Syrjään Suffolkille).
-                    Mut jos niin käy,
-Niin minä iskun lyön.
-
-SUFFOLK (Syrjään Norfolkille).
-Ja minä toisen.
-
-    (Norfolk ja Suffolk menevät.)
-
-WOLSEY.
-                Olette viisauden esikuva
-Kaikille ruhtinaille, epäilynne
-Kun kirkon haltuun auliist' uskotte.
-Ken nyt voi pahoilla? Ken vihaa teihin
-Voi kantaa? Espanjankin, johon hänet
-Veri ja heimous sitoo, täytyy myöntää,
-Jos tosi mieless' on, ett' oikea
-On tuomio ja jalo. Kristinuskon
-On kaikill' oppi-isill' äänivalta;
-Ja Rooma, kaiken viisauden juuri,
-On teidän pyynnöstänne nimissään
-Tään arvomiehen tänne lähettänyt,
-Tään oppineen Campejus-kardinaalin;
-Ma teidän armollenne vielä kerran
-Esitän hänet.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-              Minä vielä kerran
-Syleillen hänet tervetulleeks sanon;
-Ja kiitos olkoon pyhän konklaavin,
-Kun laittoi tänne toivomani miehen.
-
-CAMPEJUS.
-Armonne jalous kaikkein muukalaisten
-On ihailuna. Valtuuteni lasken
-Nyt käteenne; se Rooman hovin käskyst'
-Asettaa tämän Yorkin kardinaalin
-Mun, palvelijansa, kanssa yhdessä
-Täst' asiasta puolueettomasti
-Tekemään tuomion.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                  Kaks tasavoipaa.
-Kuningatar on tännetulostanne
-Nyt heti saapa tiedon. -- Miss' on Gardiner?
-
-WOLSEY.
-Niin rakas hän on teille aina ollut,
-Ett' ette nytkään hältä evänne,
-Mit' alhaisinkin vaimo lailta vaatii:
-Asiamiestä puolustajakseen.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Hän parhaan saakoon; suosioni lupaan
-Ma parhaalle; sen taivas tietköön! Wolsey,
-Tuo Gardiner tänne, uusi sihteerini,
-Hän sopiva on mies.
-
-    (Wolsey menee.)
-
-    (Wolsey palaa, mukanaan Gardiner.)
-
-WOLSEY.
-                    No, tuohon käteen!
-Iloksi, onneks olkoon! Olette nyt
-Kuninkaan mies.
-
-GARDINER (Syrjään kardinaalille).
-                Mut teidän
-Ja auttajani käskettävä aina.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Käy tänne, Gardiner!
-
-    (Keskustelevat syrjässä.)
-
-CAMPEJUS.
-                     Herra kardinaali,
-Pace-niminenhän tohtor' oli ennen
-Tuon miehen paikalla?
-
-WOLSEY.
-                      Niin oli.
-
-CAMPEJUS.
-                                Sehän
-Ol' opin mies?
-
-WOLSEY.
-               Niin kai.
-
-CAMPEJUS.
-                         Mut pahaa täällä,
-Lord kardinaali, teistä huhutaan.
-
-WOLSEY.
-Kuin? Minustako?
-
-CAMPEJUS.
-                 Julki väitetään
-Hänt' että kadehditte; pelkäsitte
-Ett' oiva-miehenä hän ylenisi,
-Ja siksi piditte hänt' etäällä;
-Hän tuli hulluks surusta, ja kuoli.
-
-WOLSEY.
-Levossa maatkoon! Hurskaan
-Se kyllä riittää. Kurin alle pannaan
-Elävät nurkujat. Hän oli narri,
-Hyvettä teeskeli. Tää mies, kun käsken,
-Mun seuraa viittaustani; ei muuten
-Näin lähell' olla saisi. Opiks, veli!
-Meit' älkööt alhaisemmat mestaroiko.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Tää nöyrin sana kuningattarelle.
-
-    (Gardiner menee.)
-
-Minusta Blackfriars sopivin on paikka
-Näin oppineelle seuralle; niin, siellä
-Tää vakaa asia on tutkittava. --
-Käy toimeen, hyvä Wolsey. -- Oi, mylord,
-On reippaan miehen tuskallista jättää
-Niin maire vierellinen. Mut se tunto,
-Se tunto! Arka paikka! Täytyy jättää.
-
-                           (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Vierashuone kuningattaren asunnossa.
-
-    (Anna Bullen ja vanha hovinainen tulevat.)
-
-ANNA.
-Ei sekään; -- tämä vain se mieltä kaivaa:
-Elänyt hänen kanssaan on niin kauan,
-Ja hän niin hyvä rouva, ettei koskaan
-Hänessä moitteen sijaa, -- totisesti,
-Ei pahuudesta tiedä hän, -- ja nyt,
-Niin monta vuosikautta hallittuaan
-Ja vallan loistoss' elettyään, jota
-On tuhannesti katkerampi jättää
-Kuin suloist' ensin saavuttaa, -- nyt saada
-Vain matkakäsky! Tuota surkutella
-Vois ihmispeto.
-
-HOVINAINEN.
-                Sydän paatuneinkin
-Siit' itkuun heltyy.
-
-ANNA.
-                     Hyvä Jumala!
-Parempi, ettei loistost' oisi tiennyt.
-Vaikk' on se maallista, niin kuitenkin,
-Toraisa onnetar jos omaajalta
-Sen riistää pois, niin vihlova on tuska,
-Kuin riistyis sielu ruumiista.
-
-HOVINAINEN.
-                               Voi raukkaa!
-Taas täällä vieras on.
-
-ANNA.
-                       Sit' enemmän
-On säälist' itkettävä. Toden totta,
-Parempi olla halpa töllin laps
-Ja tyytyväisnä rahvaan pariss' elää
-Kuin huolen kiiltoon huoliteltuna
-Ja surun kultaan.
-
-HOVINAINEN.
-                  Tyytymys on paras.
-
-ANNA.
-Kautt' impeyteni, minä kuningatar
-En tahtois olla.
-
-HOVINAINEN.
-                 Minä tahtoisin,
-Vaikk' impeyteni menis; tekin samoin,
-Tuost' ulkopyhyydestä huolimatta.
-Niin, teillä, joill' on kaikki naisen sulot,
-On naisen sydänkin, jok' aina halaa
-Suuruutta, herrautta, rikkautta;
-Ne kaikk' on taivaan lahjoja; ne kyllä --
-Jos kuinka tekeytte -- teidän hienoon
-Ja säämiskäiseen mahtuu tuntoonne,
-Jos sitä venytätte.
-
-ANNA.
-                    Ei, ei totta!
-
-HOVINAINEN.
-On, totta! Kuningattareks ei mieli?
-
-ANNA.
-Ei, vaikka koko mailman saisin.
-
-HOVINAINEN.
-Vaikk' olen vanha, viisipennisellä
-Mun ostaa kuningattareksi vois.
-Mut entä herttuatar? Oisko voimaa
-Sit' arvon kuormaa kantaa?
-
-ANNA.
-                           Eikä oisi.
-
-HOVINAINEN.
-Siis heikko teill' on ruumis. Tinkikäämme:
-Jos nuorna kreivinä ma tulisin,
-Punastuin suostuisitte. Selkänne
-Jos tät' ei kuormaa kestä, ette koskaan
-Saa poikalasta.
-
-ANNA.
-                Mitä rupatatte!
-Uudelleen vannon: kuningattareksi
-En tulla tahtois koko maailmasta.
-
-HOVINAINEN.
-Mut pikku Englannista ehkä sentään
-Te myöntyisitte. Minä suostuisin
-Carnarvonshirestäkin,[7] vaikka kruunuun
-Ei muuta kuuluisikaan. Kas, ken tulee!
-
-    (Lord kamariherra tulee.)
-
-KAMARIHERRA.
-Huomenta, naiset! Mitä maksaa kuulla
-Puheenne salaisuutta?
-
-ANNA.
-                      Arvon herra,
-Se kysymyst' ei maksa. Surkeilimme
-Vain haltijattaremme huolia.
-
-KAMARIHERRA.
-Se kelpo naisille on sopiva
-Ja jalo toimi. Toivon mukaan kaikki
-Käy vielä hyvin.
-
-ANNA.
-                 Herra suokoon, aamen!
-
-KAMARIHERRA.
-On hellä sydän teillä; taivaan armo
-On moisten osa. Jotta näkisitte,
-Ihana neiti, että puhun totta,
-Kuningas teille lausuu suosionsa
-Ja teille arvonimen suo niin ylhän
-Kuin markiisitar Pembroke; johon arvoon
-Tuhannen punnan vuositulon liittää
-Viel' armossa.
-
-ANNA.
-               En tiedä, kuinka nöyrän
-Täst' annan kiitoksen; mun kaikkeni
-On tyhjää vähempi; mun rukoukseni
-Ei kyllin pyhät lie, ja toiveeni
-Vain turhuutt' on; mut rukoukset ja toiveet
-On kaikki, mitä antaa voin. Vain pyydän,
-Sanokaa, herra, kainon palvelijan
-Alaisin kiitos hänen armolleen,
-Jonk' onni loistakoon ja kruunu aina.
-
-KAMARIHERRA.
-Kuninkaan hyvää arvelua teistä
-Lisäämään riennän. -- (Syrjään.) Koitellut häntä olen;
-Niin kainous ja sulo häness' yhtyy,
-Ett' ansaan veivät kuninkaan; ken tietää,
-Hänestä eikö vielä synny helmi,
-Mi koko tämän saaren kirkastaa? --
-Käyn kuninkaalle sanomaan, ett' olen
-Nyt teitä puhutellut.
-
-ANNA.
-                      Nöyrin kiitos!
-
-    (Lord kamariherra menee.)
-
-HOVINAINEN.
-Siin' on se! Minä kuustoist' olen vuotta
-Hovissa kerjännyt, ja kerjään yhä,
-Enk' ole koskaan tullut parhaiksi,
-Vaan joko liian varhain taikka myöhään
-Palkinnon jakoon; ja te, -- hyvä Luoja! --
-Tulokas vasta -- hyi, sit' onnetarta,
-Kuin tunkeilee! -- suun saatte täyteen ennen
-Kuin aukaisette sen.
-
-ANNA.
-                     Tää kummallista.
-
-HOVINAINEN.
-No, miltä maistuu? Onko karvasta?
-Ei, punta vetoa! Ol' ennen nainen --
-Tarina vanha -- jok' ei tahtonut
-Kuningattareks tulla, ei, ei kaikest'
-Egyptin mudasta: -- sen liette kuullut?
-
-ANNA.
-Te suottailette.
-
-HOVINAINEN.
-                 Teinä lentäisin ma
-Ohitse leivon. Markiisitar Pembroke!
-Ja tuhat puntaa, supi suosiosta!
-Ei mitään velvoitusta! Kyllä maarin
-Nyt tuhansia heruu! Arvon laahus
-On pitemp' etumusta. Herttuatarta
-Nyt varmaan kantaa selkänne. Nyt liette
-Jo vahvemp' entistänne.
-
-ANNA.
-                        Hyvä neiti,
-Pitäkää ilo itsestänne; suokaa
-Mun jäädä rauhaan. Kuolisin, jos tämä
-Vähääkään kuihkois vertani. Jo voivun,
-Kun seuraust' aattelenkin. Kuningatar
-On lohduton, ja hänet unhottain
-Täss' aikailemme. Tästä älkää hälle
-Puhuko.
-
-HOVINAINEN.
-        Mitä minust' aattelette?
-
-                      (Menevät.)
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
-    Sali Blackfriars'issa.
-
-    (Trumpetit ja torvet soivat. Kaksi oikeudenpalvelijaa tulee,
-    kädessä lyhyt hopeasauva; heidän jälkeensä kaksi kirjuria,
-    tohtorin puvussa; sitten Canterburyn arkkipiispa, yksin; hänen
-    jälkeensä, Lincolnin, Elyn, Rochesterin ja Saint Asaphin piispat;
-    heidän jälkeensä, vähän matkan päässä, aatelismies, joka kantaa
-    valtasinetti-kukkaroa ja kardinaalin hattua; sitten kaksi pappia,
-    kumpikin kantaen hopearistiä; sitten marsalkka avopäin, airuen
-    seuraamana, joka kantaa hopeista valtikkaa; sitten kaksi
-    aatelismiestä kantaen kahta suurta hopeapatsasta; heidän
-    jälkeensä molemmat kardinaalit, Wolsey ja Campejus, rinnakkain;
-    sitten kaksi loordia, kantaen miekkaa ja valtikkaa. Lopuksi
-    kuningas ja kuningatar seurueineen. Kuningas asettuu valtaistuimen
-    katoksen alle; molemmat kardinaalit istuutuvat alemma tuomareiksi.
-    Kuningatar asettuu jonkun matkan päähän kuninkaasta; piispat
-    kummallekin puolelle tuomioistuinta, niinkuin piispanoikeudessa
-    ainakin; heitä alempana istuvat kirjurit; muu seurue seisoo
-    asianmukaisessa järjestyksessä pitkin näyttämöä.)
-
-WOLSEY.
-Vait'olon käsky! Rooman valtakirja
-On luettava julki.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                   Mistä syystä?
-Johan se luettu on julkisesti
-Ja kummaltakin puolen tunnustettu.
-Vain aikaa kuluu.
-
-WOLSEY.
-                  Jääköön siis. -- Nyt toimeen!
-
-KIRJURI.
-Julista:
-Englannin kuningas Henrik oikeuden eteen!
-
-JULISTAJA.
-Englannin kuningas Henrik oikeuden eteen!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Täss' olen.
-
-KIRJURI.
-Julista:
-Englannin kuningatar Katariina oikeuden eteen!
-
-JULISTAJA.
-Englannin kuningatar Katariina oikeuden eteen!
-
-    (Kuningatar ei vastaa, vaan nousee istuimeltaan, kulkee
-    tuomarien sivuitse, tulee kuninkaan eteen, polvistuu
-    hänen jalkoihinsa, ja sitten puhuu.)
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Ma pyydän oikeutta, majesteetti,
-Ja sääliä; min' olen kurja vaimo
-Ja muukalainen, valtakuntanne
-En synnynnäinen; tääll' ei puoletonta
-Mull' ole tuomaria eikä vakuutt',
-Ett' oikein mua kohdellaan. Voi, herra,
-Mill' olen teitä loukannut? Ja miten
-On käytökseni teitä pahoittanut,
-Ett' yritätte näin mun hyljätä
-Ja armon multa riistää? Taivas tietköön,
-Ett' aina olen ollut uskollinen
-Ja nöyrä, kuuliainen puoliso.
-Pelosta, etten teissä vihaa nostais,
-Iloinen olin, vakaa sitä mukaa
-Kuin jompaakumpaa katseessanne näin.
-Ma milloin haluanne vastustin
-Ja sit' en omannut? Ket' ystäväänne
-En ahkeroinut rakastaa, jos kohta
-Ma tiesin hänet vihamiehekseni?
-Ket' omist' ystävistäni, jos teitä
-Hän vihoitti, viel' armoissani pidin?
-Hänt' enkö heti vieroittanut pois?
-Oi, muistakaa, kakskymment' olen vuotta
-Ma ollut kuuliainen vaimonne
-Ja monta lasta teistä synnyttänyt;
-Jos voitte tältä ajalt' osoittaa,
-Ett' olen kunnian tai vihkivalan
-Tai uskollisuuteni unhottanut
-Tai pyhää persoonaanne loukannut,
-Niin, Herran nimeen, minut hyljätkää.
-Häväisten, halveksuen sulkekaa
-Mult' ovenne ja minut luovuttakaa
-Lain ankarimman kouriin! Pyydän, kuulkaa:
-Isäänne, kuningasta, kiitettiin
-Ovelaks ruhtinaaksi, joll' ei vertaa
-Älyssä, viisaudessa; Ferdinand,
-Espanjan kuningas, mun isäni,
-Älykkäin oli prinssi, mitä vuosiin
-Siell' oli hallinnut; he kieltämättä
-Kai kukin maastaan valikoivat parhaat
-Tät' asiata tutkimaan; ja nämä
-Avion hyväksyivät. Nöyrimmästi
-Rukoilen, säästäkää mua, kunnes ehdin
-Espanjast' ystäviltä neuvon saada.
-Jos ette voi, niin Herran nimeen tehkää
-Siis tahtonne.
-
-WOLSEY.
-               Täss' ovat, hyvä armo,
-Nää itse määräämänne arvon isät,
-Erittäin oppineet ja taatut miehet,
-Maan valiot, jotk' ovat asiaanne
-Ajamaan tulleet. Lykkäyst' anoa
-On tarpeeton niin oman rauhanne
-Kuin kuninkaankin tunnontuskan tähden.
-
-CAMPEJUS.
-Puhutte hyvin, herra kardinaali,
-Ja oikein myös. Siis, rouva, jatkettava
-On tätä kuninkaallist' istuntaa
-Ja viipymättä syyt ja vastasyyt
-Esille tuotava.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                Lord kardinaali,
-Ma teille puhun.
-
-WOLSEY.
-                 Mitä suvaitsette?
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Mun tulis itkeä; mut muistein' alta
-Olemme kuningatar -- kauan olin
-Sit' uneksinut ainakin -- ja varmaan
-Kuninkaan tytär, kyyneleeni muutan
-Ma tulipoukiks.
-
-WOLSEY.
-                Malttukaatte!
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                              Kyllä,
-Kun tekin nöyrrytte; ei, jo sit' ennen,
-Mua muuten taivas rangaiskoon! Min' uskon,
-Ja pätevillä syillä, että te
-Olette vihamieheni, ja siksi
-En tuomioonne alistu. Te tulta
-Lietsoitte mun ja puolisoni väliin;
-Jumalan kaste sammuttakoon sen!
-Siis, vielä kerran; koko sydämmestä
-Teit' inhoan ja tuomintanne epään;
-Ja vielä kerran sanon: pahin ootte
-Te vihamieheni, en teistä hyvää
-Ikänä usko.
-
-WOLSEY.
-            Tunnustan, ett' ette
-Nyt ole oma itsenne; te aina
-Olitte lempeä, ja hurskaan mieltä
-Ja viisautt' osoititte suurempaa
-Kuin mitä nainen voi. Mua loukkaatte.
-En teitä vihaa; vääryytt' en tee teille,
-En liioin muille; mitä olen tehnyt
-Tai vasta teen, mun siihen valtuuttanut
-On konklaavi, täys Rooman konklaavi.
-Ma tulta lietsoin, sanoitte; sen kiellän.
-Kuningas täss' on; jos hän tietää minun
-Epäävän tekojani, voi hän syystä
-Mua syyttää vilpistä, niin, yhtä paljon
-Kuin te mua totuudesta. Jos hän tietää
-Mun puhtaaks syytteistänne, tietää hän mun
-Vääryyttä kärsineen. Siis hänen tulee
-Hyvittää minua, ja hyvitykseks
-Nuo luulot teistä vieroittaa. Mut ennen
-Kuin puhuu kuningas, teit', arvon rouva,
-Ma pyydän sanojanne punnitsemaan,
-Kun vasta puhutte.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                   Mylord, mylord,
-Min' olen tyhmä nainen, liian heikko
-Juontanne vastustamaan. Makosuinen
-Ja nöyrä ootte, niinkuin papin arvo
-Ja virka vaatii; mutta sydän teillä
-On täynnä vihaa, ylpeytt', ylimieltä.
-Kuninkaan suosion ja onnen kautta
-Olette asteilt' alimmilta noussut
-Asemaan, missä vallat teitä palvoo,
-Ja sanaanne, kuin orjat, tottelevat,
-Jos mitä käskenette. Mutta kuulkaa:
-Enemmän kunniaa te harrastatte
-Kuin pyhää virkaanne. Siis vielä kerran:
-En tuomioonne alistu; ja tässä
-Vetoan kaikkein kuullen paaviin, jättäin
-Asian Hänen pyhyytensä haltuun:
-Hän tuomitkoon.
-
-    (Lyykistää polviaan kuninkaan edessä ja aikoo mennä.)
-
-KAMARIHERRA.
-                On kuningatar jäykkä.
-Lakia syyttää, polkee sitä, ilkkuu
-Sen pätevyyttä; se ei ole hyvä.
-Pois menoss' on hän.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                     Palauttakaa.
-
-JULISTAJA.
-Englannin kuningatar, Katariina,
-Lain eteen!
-
-GRIFFITH.
-            Rouva, teitä kutsutaan.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Mitä se teihin? Tiehenne! Te tulkaa,
-Kun kutsutaan. -- Nyt auta, Jumala!
-He maltin multa vievät. -- Pyydän, menkää,
-En tänne minä jää, en, enkä koskaan
-Täss' asiassa tule vastaamaan
-Mihinkään oikeuteen.
-
-    (Kuningatar seurueineen menee.)
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                     Niin, mene, Katri;
-Jos kuka väittää, ett' on itsellään
-Parempi vaimo, hän sen valehtelee,
-Hänt' ei saa uskoa. Sa yksin olet --
-Jos harvinaiset hyveet: vieno hellyys,
-Pyhäinen nöyryys, hieno naisellisuus,
-Alainen käskevyys ja muutkin hurskaat,
-Ylevät avut puhuis puolestas --
-Maan kuningattarien kuningatar. --
-Hän jalo synnylt' on, ja jalouttaan
-On mulle osoittanut.
-
-WOLSEY.
-                     Majesteetti,
-Rukoilen nöyrimmästi: suvaitkaa
-Tään seuran kuullen -- missä sidottiin,
-Myös siellä päästettäköön, vaikk' en sillä
-Saa täyttä hyvitystä -- julistaa,
-Olenko koskaan tähän yllyttänyt
-Tai pienint' epäilystä lausunutkaan,
-Jok' oisi tätä seikkaa koskenut?
-Olenko, -- paitse kiittämällä luojaa
-Näin kuninkaallisesta emännästä, --
-Sanaakaan sanonut, jok' oisi hänen
-Nykyistä arvoansa loukannut
-Tai hyvää mainettaan?
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                      Lord kardinaali,
-Ei syytä teissä; kautta kunniani
-Julistan puhtaaks teidät. Tiedättehän,
-Teit' että moni vihaa; syytä eivät
-He tiedä itsekään, vain haukkuvat,
-Kuin koirat, muiden mukaan. Kuningatart'
-On yllyttäneet nuo; ei teissä syytä.
-Lisääkö hyvitystä? Tätä seikkaa
-Nukuttaa aina mielitte, sit' ette
-Te koskaan herättänyt; tienkin usein
-Silt' ehkäisitte. -- Kautta kunniani,
-Täss' asiassa kardinaalin täysin
-Julistan puhtaaksi. Nyt, kuulkaa syy;
-Mut aikaa se ja huomiota kysyy: --
-Siis, kuulkaa. Näin se kävi, -- mieleen pankaa.
-Mun tuntooni toi ensin pienen vaivan,
-Epäilyn, piston, sanat, jotka lausui
-Bayonnen piispa, Ranskan lähettiläs,
-Jok' oli tänne tullut sopimaan
-Aviost' Orleansin herttuan
-Ja tyttäremme Maryn välillä.
-Kun asiasta vielä keskusteltiin,
-Hän -- piispa, tarkoitan -- pyys lykkäystä.
-Kun tahtoi tiedustella herraltaan,
-Oliko tyttäremme laillinen,
-Kun oli aviosta lesken kanssa,
-Veljemme vaimon. Tämä lykkäys iski
-Sisimpään tuntooni ja valtavasti
-Sydäntä runteli ja järkäytti
-Poveni pohjat; näin se uursi tien,
-Jost' arveluja joukoin tunki sisään,
-Mua varoitellen. Ensin tuntui siltä,
-Ett' ei mua taivas suosinut, kun luonnon
-Niin käänsi, että puolisoni kohtu,
-Jos poikalapsen synnytti, ei sille
-Enempää suonut elämää kuin mitä
-Suo hauta kuolleelle; näet, poikalapset
-Jo syntyessään kuolivat, tai heti
-Kun ilmaa henkivät. Siit' aatos johtui,
-Ett' oli vitsaus tämä; että maani,
-Jok' ansainnut ois perillisen parhaan,
-Sit' iloa ei multa saisi. Mietin
-Mik' yltyis vaara valtakunnalle,
-Jos kuolis sukuni, ja tuskan voihka
-Povesta nousi. Omantunnon tuimaa
-Ajellen merta näin, ma vihdoin laskin
-Sen pelastuksen turviin, jota varten
-Olemme täällä; tunnolleni, nähkääs, --
-Jok' oli silloin sairas, eikä vielä
-Kokonaan terve -- viihdytystä etsin
-Maan kaikilt' arvoisilta isiltä
-Ja opintohtoreilta. Salass' aloin
-Ma teistä, mylord Lincoln; muistanette
-Miss' olin sielun tuskissa, kun teille
-Asian uskoin.
-
-LINCOLN.
-              Muistan, majesteetti.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Puhunut olen kauan; kertokaa,
-Mua kuinka lohdutitte.
-
-LINCOLN.
-                       Majesteetti,
-Niin kysymystä ensin hämmästyin --
-Kun tärkeä se on ja seuraukset
-Niin kauheat -- ett' epäilyksen valtaan
-Ma heitin rohkeimmatkin neuvoni;
-Kehoitin korkeuttanne sille tielle,
-Jot' alatte nyt käydä.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                       Sitten teiltä,
-Lord Canterbury, kysyin; tämän tuuman
-Te hyväksyitte. Samoin kysyin kaikkein
-Tään oikeuston arvomiesten mieltä;
-Jokainen nimellään ja sinetillään
-Soi suostumuksensa. Siis jatkakaa:
-Ei minkäänlainen vastenmielisyys
-Kuningatarta kohtaan siihen vaadi,
-Vain mainittujen syiden tuimat okaat.
-Jos liiton näette lailliseks, niin totta
-Kuin olen kuningas, niin ennen hänen,
-Katariinan, kuningattareni, kanssa
-Tulevat onnen vaiheet jakaa tahdon
-Kuin koko luomakunnan lumoovimman
-Valion kanssa.
-
-CAMPEJUS.
-               Armollinen herra, --
-Kun kuningatar poikess' on, lie paras
-Lykätä toistaiseksi istunto.
-Mut sillä aikaa häntä vakavasti
-On neuvottava, että peruuttaa
-Vetoomisensa Hänen pyhyyteensä.
-
-KUNINGAS HENRIK (syrjään).
-Nuo kardinaalit kanssan' ilvehtivät.
-Mua tympää metkut nuo ja Rooman vehkeet.
-Oi, Cranmer, viisas, taattu palvelijani,[8]
-Palaja pian! Sinun tulohetkes,
-Sen tunnen, mulle lohdutuksen tuo. --
-Lopuss' on istuntomme. Lähtekää.
-
-    (Menevät samassa järjestyksessä kuin tulivatkin.)
-
-
-
-
-KOLMAS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Bridewell. Kamari kuningattaren asunnossa.
-
-    (Kuningatar ja hänen kamarineitsyensä istuvat työssään.)
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Laps, luuttus ota; huolet mua painaa;
-Jos voit, ne laulain poista. Heitä työsi.
-
-        Laulu.
-
-    Orpheon kun kannel kaikui,
-    Puut ja lumivuoret taipui
-    Kumartuen kuulemaan;
-    Kukka nousi, heinä hieno,
-    Niinkuin loisi päivä vieno
-    Iki-kevään päälle maan.
-
-    Kaikki, mikä soiton kuuli,
-    Itse meren ärjy tuuli
-    Tyyntyi, laski levolleen.
-    Sulosoittoon huolet hukkuu,
-    Sydämmenkin tuska nukkuu
-    Taikka kuolee hiljalleen.
-
-        (Aatelismies tulee.)
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-No, mitä?
-
-AATELISMIES.
-          Luvallanne, majesteetti,
-Ne ylhät kardinaalit odottavat
-Tuoll' ulkona.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-               Mua puhutellakseenko?
-
-AATELISMIES.
-Niin, armo.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-            Sisään heidät pyytäkää. --
-Mit' asiata heillä hyljätylle
-Heikolle mulle vaimo-raukalle?
-Jos oikein mietin, heit' en sietää voi.
-Tulisi heidän olla hyvät, hurskaat
-Ja töissään nuhteettomat; mut ei kaapu
-Tee papiksi.
-
-    (Wolsey ja Campejus tulevat.)
-
-WOLSEY.
-             Jumalan rauha teille!
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Mun näette tässä puoliks emäntänä;
-Josp' oisin täysin se, kun pahin tulee!
-Mit', arvon herrat, multa tahdotte?
-
-WOLSEY.
-Suvaitkaa käydä sivuhuoneeseen,
-Niin, hyvä rouva, täysin tietää saatte
-Syyn tuloomme.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-               Se tässä sanokaa.
-En totta ole mitään tehnyt, jota
-Tulisi piillä. Jos vois kaikki naiset
-Sanoa samaa samall' ylpeydellä!
-En pelkää, herrat -- onnellisempi
-Siin' olen muita -- vaikka tekojani
-Kaikk' urkkis silmät, kaikki kielet kaunais
-Ja kateus ja halpuus parjaisi.
-On elämäni puhdas. Tulitteko
-Vakoomaan, miten puolisona toimin?
-Sanokaa suoraan: suoruutt' etsii totuus.
-
-WOLSEY.
-_Tanta est erga te mentis integritas,
-regina serenissima_ --
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Ei latinata, herra! Niin en jouten
-Tääll' ole ollut, etten oppinut
-Maan kieltä oisi. Outo kieli tekee
-Vain oudoks, epäiltäväks asiani.
-Maan kieltä puhukaa siis. Moni teitä
-Poloisen emäntänsä tähden kiittää,
-Jos totta puhutte; hän paljon vääryytt'
-On kärsinyt, se varma. Kardinaali,
-Voi synneistä mun päästää suurimmista
-Maan kielelläkin.
-
-WOLSEY.
-                  Surettaa mua, armo,
-Ett' intoa ja hartautta, jolla
-Kuningast' olen palvellut ja teitä,
-Näin epäillään, vaikk' oli tahto hyvä.
-Me syytteill' emme tule tahraamaan
-Nimeä, jota kaikki hurskaat siunaa,
-Tai huolta teille tuottamaan, kun sitä
-Jo teill' on liikaakin; vaan kuulemaan,
-Kuink' arvostatte kuninkaan ja teidän
-Välistä suurta riitaa, sekä teille
-Sanomaan mielemme, kuin kunnon miehet,
-Ja teitä lohduttamaan.
-
-CAMPEJUS.
-                       Arvon rouva,
-Ylevää mieltään noudattain lord York
-Ja alamaisen innoss' unhottain,
-Kuin jalo mies, tuon herjan, jolla häneen
-Ja hänen kunniaansa iskitte,
-Nyt tarjoo, niinkuin minäi, sovinnoksi
-Apuaan, neuvoaan.
-
-KUNINGATAR KATARIINA (syrjään).
-                  Mua pettääkseen. --
-Ma hyväst' aikeestanne kiitän teitä.
-Puhetta kunnon miesten: -- suokoon luoja,
-Niit' että oisitte! -- Mit' äkkipäätä
-Näin suuress' asiassa vastaisin,
-Mi koskee kunniaa, -- ehk' elämääkin --
-Noin oppineille arvon miehille,
-Älytön nainen, sit' en totta tiedä.
-Täss' istuin työssä tyttöjeni kanssa,
-Ja, Herra tietköön, moinen asia
-Ja moiset vieraat tuskin tuli mieleen.
-Mut hänen tähtensä, mik' olen ollut, --
-Nyt mua suuruus viime kertaa huimaa --
-Oi, mulle neuvoa ja aikaa suokaa,
-Avuton olen, vaimo turvaton.
-
-WOLSEY.
-Kuninkaan lemmen rikkoo moinen pelko;
-Teill' apu on ja turva loppumaton.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Tääll' Englannissa tuskin. Luuletteko,
-Ett' täällä kukaan neuvoa mua tohtis?
-Tai ystäväni olla, kysymättä
-Kuninkaan lupaa? Ja noin hurjan suora
-Tääll' elää saisko? Ei; ne ystävät,
-Jotk' osaa ottavat mun huoliini
-Ja joihin luottaa voin, tääll' eivät elä;
-Ne, niinkuin muukin lohtu, kaukan' ovat
-Isäini maalla.
-
-CAMPEJUS.
-               Armo, jättäkää
-Nuo huolet pois ja kuulkaa neuvo.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                                  Mikä?
-
-CAMPEJUS.
-Kuninkaan käsiin asianne pankaa,
-Hän hyvä on ja armias; se paremp'
-Ois asiallenne ja maineellenne.
-Jos laki langettaa, niin kunnianne
-On mennyt.
-
-WOLSEY.
-           Hyvä neuvo!
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                       Neuvotte
-Mit' itse toivoisitte: tuhoani.
-Tää kristitynkö neuvo on? Hyi teitä!
-Viel' elää taivas; tuolla tuomar' istuu,
-Jot' ei voi kuninkaatkaan lahjoa.
-
-CAMPEJUS.
-Vihassa väärin päätätte.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                         Sen suuremp'
-On häpeänne. Hurskaiks teitä luulin,
-Ja kardinaali-hyveen omaajiksi;
-Mut kardinaali-pahe teiss' on, pelkään,
-Ja ontto, luto sydän. Hävyn vuoksi
-Parannus tehkää, herrat. Tääkö lohtu?
-Ja lääke vaimo-poloiselle, jota
-Hylitte, nauroitte ja pilkkasitte?
-En puolta kurjuuttani teille toivo;
-Olen laupiaampi, varoitan vain teitä:
-Varokaa, taivaan tähden, varokaa,
-Ett' ei tää tuskan taakka teitä tapaa.
-
-WOLSEY.
-Olette, armo, suunniltanne aivan:
-Pahaksi hyvän tarjon käännätte.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Te käännätte mun tyhjäksi. Voi teitä,
-Te tekohurskaat! Oikeutta jos teiss' on
-Ja sääliä ja muuta papillista
-Kuin puku, kuinka vihamiehen luokse
-Mua sairaass' asiassa neuvotte?
-Ah, vuoteestaan mun karkoittanut on hän
-Ja lemmestään jo aikaa. Vanha olen,
-Ja muu ei enää yhdistä mua häneen
-Kuin kuuliaisuus. Mitä pahempaa
-Voi mulle tapahtua? Teill' on halu
-Tuhota minut.
-
-CAMPEJUS.
-              Pelko teidät tuhoo.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Näin kauan olenko ma elänyi --
-Ma puhun itse, ystävää kun hyveell'
-Ei ole -- uskollisna puolisona,
-Ja vaimona -- sen sanon kehumatta --
-Joss' yht' ei epäluulon tahraa ole.
-Täytt' enkö sydäntäni kuninkaalle
-Ain' antanut? Hänt' enkö totellut?
-Lähinnä taivast' enkö rakastanut?
-Hulluuteen asti enkö jumaloinut?
-Rukousta hänen tähtens' unhottanut?
-Ja tääkö palkka? Täss' ei oikeutta.
-Miehelleen uskollinen vaimo tuokaa,
-Jok' iloa ei muuta uneksi
-Kuin miehens' iloa, ja tämän vaimon
-Paraimpiin hyviin töihin minä lisään
-Viel' yhden hyveen: kärsivällisyyden.
-
-WOLSEY.
-Te hyvää aiettamme pakenette.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-Niin syylliseks en itseäni tee,
-Ett' itse riisun pois sen arvonimen,
-Jonk' aviossa herraltanne sain.
-Ei arvoani riistä muu kuin kuolo.
-
-WOLSEY.
-Mua kuulkaa, pyydän.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                     Etten oisi koskaan
-Jalkaani tähän maahan astunut,
-Tai maistanut sen mairett' imarrusta!
-Teill' enkelin on kasvot, mutta taivas
-Sydämmen tuntee. Mihin joudun nyt,
-Ma onnettomin naisist' elävistä! --
-(Naisilleen.) Laps raukat, missä nyt on onnenne?
-Pirstoina rannalla; ei ystävää,
-Ei sääliä, ei toivoa, ei sukua,
-Jok' itkis mua, tuskin hautapaikkaa.
-Kuin lilja, kedon kukkain kuningatar,
-Nyt alas pääni kallistan ja kuolen.
-
-WOLSEY.
-Jos kunnon aikeemme vain huomaisitte,
-Niin lohdun saisitte. Miks, armo hyvä,
-Me teitä loukkaisimme? Asemamme
-Ja virkamme sen epää. Tehtävämme
-On tuskast' auttaa eikä tuskaa kylvää.
-Aatelkaa, Herran tähden, mitä teette;
-Siit' itse saatte haittaa vain, te sillä
-Kuninkaan suosin ihan menetätte.
-Nöyryyttä ruhtinasten sydän lempii,
-Se sitä suutelee; mut ynseydelle
-Se kuohahtaa kuin meri raivokas.
-Teill' ylvä, hellä mieli on, sen tiedän,
-Ja sielu tyynenkirkas; luottakaa
-Siis meihin, ystäviin ja rauhanmiehiin.
-
-CAMPEJUS.
-Niin, meihin luottakaa. Tuo naisen pelko
-Häväisee hyvettänne. Jalo henki
-Epäilyt moiset niinkuin väärän rahan
-Pois heittää. Teillä kuninkaan on lempi;
-Se säilyttäkää. Meihin tässä luottaa
-Jos suvaitsette, niin me parhaan mukaan
-Koemme teitä auttaa.
-
-KUNINGATAR KATARIINA.
-                     Tehkää, loordit,
-Vain mitä tahdotte, ja suokaa anteeks,
-Jos teit' en kohteliaasti kohdellut.
-Olenhan nainen, älyä ei mulla
-Noin oppineille taiten vastata.
-Mua suositelkaa majesteetille;
-Hänen on sydämmeni ja, niin kauan
-Kuin elän, rukoukseni on hänen.
-Nyt, arvon isät, mua neuvokaa;
-Ken sitä pyytää, tänne tullessaan
-Ei aavistanut, kuinka kallihisti
-Ol' ostettava tämä arvon risti.
-
-                     (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus
-
-    Vierashuone kuninkaan asunnossa.
-
-    (Norfolkin herttua, Suffolkin herttua, Surreyn kreivi ja
-    kamariherra tulevat.)
-
-NORFOLK.
-Jos kanteitanne kaikki yhdessä
-Ajatte ponnella, niin kardinaali
-On kukistuva; vaan jos tilaisuuden
-Jätätte käyttämättä nyt, niin varmaan
-Vain saatte uutta häväistystä kestää
-Entisten lisäksi.
-
-SURREY.
-                  Mua riemastuttaa
-Vähinkin tilaisuus, jost' yllykettä
-Saan kostaa hälle jalon apen surman.
-
-SUFFOLK.
-Ei sitä pääriä, jot' ei hän
-Suorastaan joko halveksinut taikka
-Tylysti kohdellut. Ei muissa näe
-Kuin itsessään hän aateluuden leimaa.
-
-KAMARIHERRA.
-Puhukaa mitä mieli. Hyvin tiedän,
-Mit' ansainnut hän teiltä on ja multa.
-Mut pelkään, että mitään hälle voimme,
-Vaikk' aika oiskin sopiva. Jos häntä
-Kuninkaast' ette erota, niin turha
-On yrityskin; kielellänsä lumoo
-Hän kuninkaan.
-
-NORFOLK.
-               Hänt' älkää peljätkö;
-Se lumous on mennyt; kuningas on
-Hänessä jotain vainunut, jok' iäks
-Vie meden kieleltä. Hän istuu kiinni
-Ja epäsuosiost' ei koskaan pääse.
-
-SURREY.
-Näin hyvää uutta oisi hauska kuulla
-Jokainen tunti.
-
-NORFOLK.
-                Se on toden totta.
-Kakskielisyytens' ero-asiassa
-On ilmeinen; en hänen nahkaansa
-Sois vihamiestäni.
-
-SURREY.
-                   Kuink' ilmi tuli
-Se juoni?
-
-SUFFOLK.
-          Kummaa tietä.
-
-SURREY.
-                        Kuinka? Kuinka?
-
-SUFFOLK.
-He, kardinaalin kirje paaville
-Kuninkaan tuli käsiin; siinä näkyi,
-Ett' eron lykkäystä kardinaali
-Pyys Hänen pyhyydeltään; "Jos niin käy",
-Niin sanat kuuluivat, "on päivän selvää,
-Kuninkaan ett' on pauloihinsa saanut
-Kuningattaren piika, Anna Bullen."
-
-SURREY.
-Tuon lukiko?
-
-SUFFOLK.
-             No, tieten.
-
-SURREY.
-                         Tepsikö se?
-
-KAMARIHERRA.
-Kuningas siitä näki, kuinka häntä
-Hän väijyilee ja vaanii. Tällä kertaa
-Se juoni petti; lääke tuli vasta
-Potilaan kuoltua: jo kuningas on
-Tuon kauniin tytön nainut.
-
-SURREY.
-                           Jospa oisi!
-
-SUFFOLK.
-No, onneks olkoon toivonne, my lord;
-Todeksi vannon sen.
-
-SURREY.
-                    Niin siunaukseni
-Se liitto saakoon!
-
-SUFFOLK.
-                   Aamen, sanon.
-
-NORFOLK.
-                                 Aamen!
-
-SUFFOLK.
-Jo kruunauksest' on käsky annettu.
-Vaan tää on vielä uutta; kaikkein korvat
-Ei sitä kuulla saa. -- Mut, hyvät herrat,
-Olento sievä on hän, täydellinen
-Älyn ja muodon puolesta; ja varmaan
-Hänestä tälle maalle siunaus koituu,
-Jot' aina muistellaan.
-
-SURREY.
-                       Mut kuningas
-Sulattaa voiko kardinaalin kirjeen?
-Jumala siitä varjelkoon!
-
-NORFOLK.
-                         Niin, aamen!
-
-SUFFOLK.
-Ei, hänen nokkans' ympärillä hörrää
-Muit' ampiaisia; ne kohta pistää.
-Hyvästi sanomatta Campejus
-On livistänyt Roomaan; jättänyt on
-Kuninkaan asian, ja paavin luo
-On kardinaalin kätyrinä mennyt
-Tään vehkeit' edistämään. Tietkääs mitä:
-Kuningas huusi "haa!", kun tämän kuuli.
-
-KAMARIHERRA.
-Niin suututtakoon häntä Jumala,
-Ett' yhä äänekkäämmin huutaa: haa!
-
-NORFOLK.
-Mut sanokaahan, milloin palaa Cranmer?
-
-SUFFOLK.
-On palannut, ja entist' on hän mieltä;
-Ja kuningaskin tyyntyy eron suhteen,
-Kun kaikki kristikunnan oppineet
-Sen ovat hyväksyneet. Kohta, luulen,
-Julaistaan tämä uusi naiminen
-Ja kruunaus myös, ja Katariina enää
-Ei kuningatar oo, vaan prinsessa,
-Arthurin prinssin leski.
-
-NORFOLK.
-                         Cranmer tuo
-On kelpo mies: on paljo vaivaa nähnyt
-Kuninkaan tähden.
-
-SUFFOLK.
-                  Pian tuleekin
-Hän arkkipiispaksi.
-
-NORFOLK.
-Niin kai.
-
-SUFFOLK.
-          Niin, varmaan.
-Kah, kardinaali --
-
-    (Wolsey ja Cromwell tulevat.)
-
-NORFOLK.
-                   Kas, kas, kuink' on kiivas!
-
-WOLSEY.
-Te kuninkaalle annoitteko, Cromwell,
-Tuon käärön?
-
-CROMWELL.
-             Makuuhuoneess', omaan käteen.
-
-WOLSEY.
-Katsoiko sisällystä?
-
-CROMWELL.
-                     Heti mursi
-Hän sinetin, ja minkä ensin näki,
-Sen vakavana luki; mielenkiinto
-Kuvastui kasvoissa. Hän käski teidän
-Odottaa häntä täällä aamusta.
-
-WOLSEY.
-Tuleeko piankin hän?
-
-CROMWELL.
-                     Varmaan pian.
-
-WOLSEY.
-Siis tuokioksi minut jättäkää. --
-
-    (Cromwell menee.)
-
-Niin, Alençonin herttuatar, Ranskan
-Kuninkaan sisar, hänen pitää naida. --
-Vai Anna Bullen! Hittoon Anna Bullen!
-Ei kauniit kasvot tässä riitä. -- Bullen!
-Ei mikään Bullen! -- Oi, jos Roomasta
-Jo saapuis sana! -- Markiisitar Pembroke!
-
-NORFOLK.
-On suuttunut.
-
-SUFFOLK.
-              Kai kuullut kuninkaan
-Hiovan häneen vihaansa.
-
-SURREY.
-                        Oi, Herra
-Vanhurskas, tee se kyllin purevaksi!
-
-WOLSEY.
-Ritarin tytär, halpa hovineitsyt
-Kuningattaren kuningattareksi,
-Emäntäns' emännäksi! Kirkkaasti
-Se kynttilä ei pala; täytyy niistää;
-Ja niin se sammuu. Mitä, vaikk' on kaunis
-Ja siivokin? Hän on, sen tiedän, synkkä
-Luterilainen. Meidän asialle
-Ei hyödyllistä, että hän saa maata
-Povella itsepäisen kuninkaan.
-Pääkerettiläinen Cranmer hänkin noussut
-Ja kuninkaan on lempiin hiipinyt
-Ja oraakelin virkaan.
-
-NORFOLK.
-                      Hautoo jotain.
-
-SURREY.
-Oi, jos ne hauteet hältä syövyttäisi
-Sydämmen valtajuuret!
-
-    (Kuningas, lukien paperilehteä, ja Lovell tulevat.)
-
-SUFFOLK.
-                      Kuningas!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Oi, mitkä summat omiin tarpeisiinsa
-On koonnut! Mitkä kultavirrat hänest'
-On vuotaneet! Oi, pyhä säästäväisyys!
-Mist' on ne haalinut? -- Ken teistä nähnyt
-On kardinaalin?
-
-NORFOLK.
-                Tässä tarkanneet
-Olemme häntä. Kumma kuohu aivoiss'
-On hällä; jalkaa polkee, pystyyn karkaa,
-Äkisti pysähtyy ja katsoo maahan
-Ja sormen nostaa otsalleen; mut heti
-Taas alkaa riehua, taas pysähtyy,
-Kovasti takoo rintaansa, ja katseen
-Kuun puoleen heittää; mitä kummimmissa
-Hän asennoiss' on ollut.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                         Luultavasti;
-On mieli kuohuksissa. Tänään laittoi
-Hän mulle silmäiltäviks papereita,
-Joit' olin pyytänyt; mut arvatkaas,
-Ma mitä niihin kätkettynä löysin?
-Niin, totta, luettelon tavaroista:
-Siin' aarteit' oli, kultaa, hopeaa,
-Korua, loistokamaa siihen määrään,
-Ett' alamaisella ei luulis varaa
-Olevan moiseen.
-
-NORFOLK.
-                Se on taivaan tahto;
-Sen oli kääröön pannut jokin henki,
-Sill' armoittaakseen teidän silmäänne.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Jos tietäisimme, että hänen mielens'
-On maasta taivaallisiin kääntynyt,
-Niin jouten saisi olla mietteissään.
-Mut varon, että alla kuun ne asuu
-Ja vakaan tuuman arvoiset ei ole.
-
-    (Asettuu istumaan ja kuiskaa Lovellille,
-    joka sitten menee Wolseyn tykö.)
-
-WOLSEY.
-Oi, anteeks, taivas! Teidän armoanne
-Jumala siunatkoon!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                  Te, arvon loordi,
-Olette taivaan tavaroita täynnä
-Ja mieless' armon runsas kalusto,
-Jot' ikään tarkastitte; hetkeäkään
-Ei teiltä hurskaast' ajastanne riitä
-Tään mailman askareihin. Huono liette
-Talouden pitäjä, ja iloitsen,
-Ett' olette mun kaltaiseni siinä.
-
-WOLSEY.
-Pyhillä toimill' oma aikans' on
-Ja oma valtakunnan asioilla,
-Ja luontokin se vaatii hoitoaan,
-Ja sitä minunkin, sen heikon lapsen,
-Kuin kuolevaisten veljienikin,
-Totella tulee.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-               Hyvin puhuttu!
-
-WOLSEY.
-Suvaitkaa, majesteetti, -- itse siihen
-Syyt' antaa koitan -- aina sovittaa
-Mun hyvät sanani ja hyvät työni.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Taas hyvin puhuttu; ja tavallaan
-On hyvin-puhuminen hyvää työtä;
-Ja kuitenkaan ei sanat ole työtä.
-Isäni teitä suosi, sanoi sen,
-Ja tämän sanansa hän työssä näytti;
-Minä kuninkaana teille paikan soin
-Lähinnä sydäntäni, teilt' en koskaan
-Etua parast' evännyt; päinvastoin
-Omaani supistinkin, kootakseni
-Hyvyyttä teihin.
-
-WOLSEY (syrjään).
-                 Mitä tietää tämä?
-
-SURREY (syrjään).
-Suo, taivas, tätä jatkua!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                          Teist' enkö
-Ma tehnyt valtakunnan ensi miestä?
-Sanokaa, onko totta mitä sanon?
-Ja, jos sen myönnätte, niin sanokaa,
-Velassa mulle oletteko? Mitä?
-
-WOLSEY.
-Ma myönnän, kuningas, ett' armoa
-Niin sadellut on minuun joka päivä,
-Ett' en voi sitä palkita; se kävis
-Ylitse ihmisvoimain. Tekoni
-Ei koskaan päässyt tahdon tasalle,
-Jos kuinka ahkeroinkin. Omaa hyvää
-Sen verran katsoin, että määränäni
-Ain' oli teidän pyhä persoonanne
-Ja valtakunnan etu. Armontöistä,
-Joit' arvottomaan minuun tuhlasitte,
-On ainut palkka alamaisen kiitos,
-Rukous puolestanne, uskollisuus,
-Jok' yhä kasvoi vain ja yhä kasvaa,
-Siks kuin sen kuolon talvi tappaa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                                   Oivaa!
-Täss' uskollisen, nöyrän alamaisen
-Te kuvasitte; kunnian se töistään
-Saa palkakseen, niinkuin sen vastakohta
-Häpeän kostoksensa. Luulis että,
-Kun sydämmeni ystävyytens' antoi,
-Käteni armot tuhlas, valtani
-Soi arvot teille suuremmat kuin muille,
-Myös teidän käsin, sydämmin ja voimin --
-Velvoituksesta puhumattakaan --
-Pitäisi erikoista ystävyyttä
-Enemmän mulle osoittaa kuin muille.
-
-WOLSEY.
-Kuninkaan parast' enemmän ma katsoin
-Kuin omaani. Ain' ennen, nyt ja vasta --
-Vaikk' uskoton ois koko maailma
-Ja teidät kavaltais, vaikk' uhkuis vaara
-Niin julman valtavana kuin vain aatos
-Voi kuvailla -- mun uskollisuuteni,
-Kuin luoto tyrskyn keskell', ärjyt aallot
-Poveensa särkisi ja järkkymättä
-Teit' aina suojais.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                    Puhett' ylevää!
-Kas, tuossa, loordit, sydän vilpitön!
-Avoinna näitte sen. -- Tuo lukekaa:
-
-    (Antaa hänelle paperin.)
-
-Ja sitten tuo; ja sitten suurukselle,
-Jos ruoka maittaa.
-
-    (Kuningas menee, katsoen vihaisesti Wolsey-kardinaaliin,
-    ylimykset tunkeilevat hänen jälkeensä, naurellen ja
-    keskenään kuiskaillen.)
-
-WOLSEY.
-                   Mitä tietää tuo?
-Mik' äkki-viha! Mikä siihen syynä?
-Rypisti otsaansa, ja silmä paloi,
-Kuin turmaa uhkais; ärjäs leijona
-Noin katsoo uskaljaaseen metsämieheen,
-Jok' on sen haavoittanut, -- sitten ruhjoo..
-Nyt tuota katson; pelkään, että se
-On vihan syynä. -- Oikein: tuo se minut
-On kukistanut! Siinä luettelo
-On summa-aarteista, joit' itselleni
-Koonnut olen, päästäkseni paaviks
-Ja Roomass' ystäviä ostaakseni.
-Oo, huolimattomuus, jok' omiaan
-On narrin kaatamaan! Mik' ilkipeikko
-Mun pani kätkemään tuon salaisuuden
-Pakettiin, jonka laitoin kuninkaalle?
-Apua eikö? Eikö uutta juonta,
-Mill' ajaa tämä hänen aivoistaan?
-Sapettaa häntä tuo. Mut keinon tiedän;
-Jos tepsii tää, niin onnen kiusallakin
-Ma nousen taas. -- Haa! Mitä? "Paaville?"
-Kirjeeni paaville, niin, toden totta,
-Ja koko sopimus! Siis, hyvästi!
-Min' olin suuruuteni kukkuloilla,
-Ja kunniani keskitaivaalta
-Nyt alan laskea; ma putoan
-Kuin kirkas tähdenlento iltasella,
-Koht' ei mua kukaan näe.
-
-    (Norfolkin ja Suffolkin herttuat, Surreyn kreivi
-    ja kamariherra palaavat.)
-
-NORFOLK.
-                         Kardinaali,
-Kuninkaan tahto kuulkaa, joka vaatii
-Ett' oiti meille valtasinetin
-Nyt annatte ja Winchesterin maalle
-Pois Asherhouseen itse vetäydytte, --
-Siks kunnes toisin määrätään.
-
-WOLSEY.
-                              Seis! Hiljaa!
-Ei teillä valtuutta. Näin suureen toimeen
-Ei sanat riitä.
-
-SUFFOLK.
-                Vastustaa ken tohtii,
-Mit' itse kuninkaan on suusta tullut?
-
-WOLSEY.
-Siks kunnes muuta näen kuin sanoja
-Ja tahdon, pahan tahdon, kärkkäät herrat,
-Niin uskallan ja täytyykin mun kieltää.
-Nyt näen, kuink' alhaa ainett' olette:
-Kateutta vain! Kuink' ahnaast' ahnehditte
-Mun turmaani, niin kuin se teitä ruokkis!
-Kuink' ilon ivaa kaikess' osoitatte,
-Mi turmioks' on mulle! Ilkimykset,
-Kateuden tietä käykää; teillä siihen
-On kristillinen oikeus; varmaan saatte
-Ajoissa palkankin. Tään sinetin,
-Jonk' ottaa uhkaatte, sen omin käsin
-Kuningas -- teidän herranne ja mun --
-Minulle antoi elinkaudeksi,
-Ja arvon, viran myös, ja vahvistukseks
-Avoimen kirjeen. Ken sen riistää multa?
-
-SURREY.
-Hän, ken sen antoi.
-
-WOLSEY.
-                    Tulkoon sitten itse!
-
-SURREY.
-Sin' olet pöyhkä petturi, sa pappi.
-
-WOLSEY.
-Valetta, pöyhkä loordi! Eilen vielä
-Ois Surrey kielens' ennen polttanut
-Kuin moista puhunut.
-
-SURREY.
-                     Sun vallanhimos,
-Punainen pahus, täältä murheenmaasta
-Vei appeni, sen jalon Buckinghamin.
-Ei kaikkein kardinaali-veljein päät --
-Sinä arvoinesi niihin luettuna --
-Sen miehen yhtä hivuskarvaa vastaa.
-Kirottu koko teidän politiikka!
-Mun lähetitte Irlantiin, jost' apu
-Ol' etäällä ja kuningas ja kaikki,
-Jotk' olemattomista rikoksista
-Ois hälle armon hankkineet; sill' aikaa
-Pyhästä säälistä sa hyvyydessäs
-Soit hälle synninpäästön kirveen kautta.
-
-WOLSEY.
-Se valhett' on ja kaikki muukin, josta
-Tuo lörppäkieli loordi mua syyttää.
-Lain kautta herttua tuomionsa sai;
-Ett' olin hänen kuolemaansa syytön
-Ja vapaa juonista, sen päärein oikeus
-Ja asiansa huonous todistaa.
-Jos oisin kielevä, niin sanoisin,
-Ett' yhtä vähän teiss' on kuntoa
-Kuin kunniaa; ett' alttiudessa
-Kuningast', ylvää haltijaani, kohtaan
-Min' olen yhtä hyvä mies kuin Surrey
-Ja kaikki hänen narrikumppaninsa.
-
-SURREY.
-Sun pitkä takkis sua suojaa, pappi,
-Sais sydänvertas muuten miekka maistaa. --
-Tuot' uhkaa siedättekö kuulla, loordit,
-Ja moisen suusta? Näin jos meitä saa
-Mokoma punareuhka koiritella,
-Hyvästi silloin aateluus! Hän meitä
-Hatullaan pyytää vois kuin leivosia.[9]
-
-WOLSEY.
-On hyvyys sulle myrkkää.
-
-SURREY.
-                         Niin se hyvyys,
-Joll' omiin käsiinne te kiskomalla
-Maan kaikki rikkaudet kiersitte;
-Se hyvyys, jolla kirjeissänne paaviin
-Kuninkaan petitte; sen hyvyytenne,
-Jos härnäätte, ma kuuluks teen. -- Lord Norfolk,
-Jos tosi ylimys te olette,
-Jos yhteishyvää hellitte ja tilaa
-Ivatun aatelimme ja sen lasten --
-Jotk' aateliks ei nouse, tuo jos elää --
-Nyt hänen maineluettelons' esiin
-Ja syntikirjansa! -- Se teitä, pappi,
-Pahemmin säikyttää kuin messukello,[10] --
-Kun tumman naikon kanssa kiemailitte. --
-
-WOLSEY.
-Syvästi tuota miestä inhoisin,
-Jos sit' ei kieltäis kristillinen rakkaus.
-
-NORFOLK.
-Kuninkaan käsiss' on se luettelo;
-Mut ruma on se.
-
-WOLSEY.
-                Sitä kauniimpana
-Ja kirkkaampana puhtauteni loistaa,
-Kun toden kuulee kuningas.
-
-SURREY.
-                           Ei auta.
-On hyvä muisto mulla; jotkut kohdat
-Ma vielä muistan, ja ne julki tuon.
-Jos voitte, punastukaa, kardinaali,
-Ja tunnustakaa; se ois toki suoraa.
-
-WOLSEY.
-Kaikk' esiin! Pahimmatkin syytteet torjun.
-Jos punastun, niin sitä punastun,
-Ett' ylimys on vailla tapoja.
-
-SURREY.
-Parempi se, kuin päätä vailla. Siis:
-Kuninkaan tietämättä ensinnäkin
-Pyritte legaatiksi, jonka kautta
-Maan piispain toimivallan hervaisitte.
-
-NORFOLK.
-Kirjeissä ulkovalloille ja Roomaan
-Ol' aina lause: _ego et rex meus_;
-Kuninkaan sillä käskyläiseksenne
-Te alensitte.
-
-SUFFOLK.
-              Lisäks kuninkaan
-Ja neuvoskunnan tietämättä veitte,
-Lähetiks keisarille mennessänne,
-Mukaanne Flandriin valtasinetin.
-
-SURREY.
-Niinikään soitte laajan valtuudet
-Gregory Cassadolle liiton tekoon
-Ferraran välillä ja Englannin,
-Kuninkaan tiedotta ja neuvoskunnan.
-
-SUFFOLK.
-Ja vallanhimosta te leimautitte
-Kuninkaan rahaan pyhän hattunne.
-
-SURREY.
-Ja suunnattomat summat lähetitte --
-Ne kuinka saitte, tunto sanokoon --
-Syötiksi Roomaan, onkiaksenne
-Niill' arvopaikkoja, ja valtakunnan
-Näin köyhdytitte. Paljo muuta vielä,
-Mut kun se inhaa on ja teitä koskee,
-En sillä tahraa suutani.
-
-KAMARIHERRA.
-                         My lord,
-On halpaa langennutta polkea.
-Lain valtaan jääköön; sen on tuomio,
-Ei teidän. Sydän itkee nähdessäni,
-Kuin pieneks hänen suuruutens' on käynyt.
-
-SURREY.
-Suon hälle anteeksi.
-
-SUFFOLK.
-                     Lord kardinaali,
-Kuningas vielä käskenyt on tämän:
-Kun kaikki, mitä Rooman legaattina
-Olette tässä maassa toiminut,
-On _praemunire_-säännön alaisena,[11]
-Niin tämä laki kohtaa teitä myös;
-Maat, mannut, kiinteän ja irtaimen
-Olette rikkonut, ja menettänyt
-Kuninkaan turvan. -- Tää mun toimeni.
-
-NORFOLK.
-Nyt jääkää miettimään, kuink' elämänne
-On parattava. Jyrkän vastauksenne,
-Kun sinetin meilt' epäsitte, teemme
-Kuninkaan tiedoks; varmaan kiittää teitä.
-Hyvästi, vähä hyvä kardinaali!
-
-    (Kaikki menevät, paitse Wolsey.)
-
-WOLSEY.
-Hyvästi, vähä hyvä, mikä jää!
-Hyvästi iäks, kaikki suuruuteni!
-Se ihmisen on osa; tänään kasvaa
-Ujoa toivon tainta, huomenna
-Jo kukkii, loistaa täydess' uhkeudessaan,
-Ja sitten tulee halla, turmahalla,
-Ja -- ihminen kun varmana jo levoss'
-Odottaa suuruutensa kypsyntää --
-Se juureen puraisee ja hänet kaataa
-Niinkuin nyt minunkin. Kuin huimat pojat,
-Jotk' uivat rakoilla, jo monta kesää
-Uhalla laskin maineen ulappaa,
-Mut liian kauas; pullistunut korska
-Mun särkyi aitani, ja vanhana
-Ja virass' uupuneena raivon virran
-Ma jouduin ajeluun; se nyt mun nielee.
-Sua vihaan, turha kunnia ja loisto.
-Nyt uuden mielen saan. Oi, kuink' on kurja
-Se raukka, joka luottaa valtoihin!
-Niin, ruhtinasten armonhymyilyn,
-Jot' ahnehdimme näin, ja tuhon välill'
-Enemmän tuskaa on ja kauhua,
-Kuin mitä sodist' on ja naisista.
-Kun sorrut, Luciferin lailla sorrut,
-On toivo mennyttä.
-
-    (Cromwell tulee säikähdyksissään.)
-
-                   No, mitä, Cromwell?
-
-CROMWELL.
-En puhua ma voi. --
-
-WOLSEY.
-                    Noin hämmentynyt
-Mun turmiostaniko? Kummeksitko,
-Jos suistuu suuruuskin? Jos itket sinä,
-Niin toden totta olen mennyt mies.
-
-CROMWELL.
-Kuink' armonne on laita?
-
-WOLSEY.
-                         Hyvin; Cromwell;
-En onnellisemp' ole koskaan ollut.
-Nyt tunnen itseni, nyt tunnen rauhaa,
-Jot' arvot maalliset ei voita: tyyntä
-Omantunnon rauhaa. Kuningas mua auttoi,
-Hänelle kiitos; näiden hartioiden
-Lahoilta pylväiltä hän säälist' otti
-Pois painon, jot' ei kantais laivastot:
-Tuon liian kunnian. Oi, se on taakka,
-Niin, rakas Cromwell, taakka liian raskas
-Sen kantaa, joka toivoo taivaaseen.
-
-CROMWELL.
-Iloitsen, että hyväll' ootte tiellä.
-
-WOLSEY.
-Niin luulisin; nyt, toivon, olen valmis --
-Ma tunnen siihen hengessäni voimaa --
-Pahempaa, kovempaakin kestämään,
-Kuin millä heikot vihamiehet uhkaa.
-Mit' uutta?
-
-CROMWELL.
-Pahin kaikista ja raskain
-Kuninkaan suosion on menetys.
-
-WOLSEY.
-Jumala häntä siunatkoon!
-
-CROMWELL.
-                         Ja sitten
-Sir Thomas More on teidän sijaanne
-Valittu kansleriksi.
-
-WOLSEY.
-                     Kiire oli.
-Kyvykäs mies. Hän kauan pysyköön
-Kuninkaan suosissa ja tuomitkoon
-Totuuden sekä omantunnon mukaan,
-Niin että, kun on matkans' autuaasti
-Hän päättänyt, sais orpoin kyyneleistä
-Tomulleen hautapatsaan. Mitä muuta?
-
-CROMWELL.
-Cranmer on suosittuna palannut
-Ja Canterburyn arkkipiispaks tehty.
-
-WOLSEY.
-Se oli uutta.
-
-CROMWELL.
-              Vihdoin, lady Anna,
-Jonk' aikaa kuningas on salaa nainut,
-Kirkossa tänään kuningattarena
-On julki näyttäynyt. Nyt puhutaan
-Vain kruunauksesta.
-
-WOLSEY.
-                    Cromwell, se se riippa
-Mun alas painoi. Kuningas on käynyt
-Omia teitään. Tuon, tuon naisen tähden
-Menetin iäks loistoni; ei enää
-Valaise mainettani aurinko,
-Ei enää kultaa tuota suurten seuraa,
-Jok' odotti vain hymyäni. Mene!
-Hävinnyt olen, köyhä, kelvoton
-Sun herraksesi. Etsi kuningasta --
-Se aurinkosi älköön laskeko! --
-Ma hälle olen kertonut, ken olet
-ja että taattu olet; hän sua auttaa.
-Mua muistellessaan -- jalo häll' on luonto --
-Hän lämpenee ja toivorikasta
-Ei palvelustas hylkää. Hyvä Cromwell,
-Hänt' älä loukkaa, varull' ole, katso
-Etistä etuasi.
-
-CROMWELL.
-               Teistä, herra,
-Mun luopuako täytyy? Heittää täytyy
-Noin hyvä, jalo, vakaa isäntä?
-Todetkoon, kell' ei sydän kivest' ole,
-Kuink' on mun raskas jättää herrani.
-Saa palveluni kuningas, mut te
-Mun rukoukseni iänikuisesti.
-
-WOLSEY.
-En kyynelt' ajatellut vuodattaa
-Täss' surkeudessa, mut hellyydelläs
-Sa sait mun naisen osaa näyttämään.
-Pois kyynel pyhkikäämme! Kuule, Cromwell,
-Kun joudun unheeseen -- ja se käy pian --
-Ja kylmässä kun nukun marmorissa,
-Miss' enää minua ei mainita,
-Niin sano, näin sua neuvon, sano: Wolsey,
-Jok' astui kerran tietä kunnian
-Ja maineen mittas syvyydet ja särkät,
-Hän, haaksirikko, neuvoi sulle varman
-Ylennystien, vaikk' itse siitä eksyi.
-Tuhoni näet ja mikä minut kaatoi.
-Varoitan, Cromwell: vältä ylpeyttä;
-Se synti enkelitkin kukisti;
-Kuink' ihminen, tuo Luojan kuva, sillä
-Vois mitään voittaa? Itses unhota;
-Rakasta vihamiestäs; vilpillä
-Et voita enempää kuin suoruudella.
-Kädessäs aina rauhan oksaa kanna,
-Se kateelliset kielet vaientaa.
-Tee oikeutta, älä ketään pelkää.
-Jumalaa, isänmaata, totuutta
-Rakasta aina. Näin jos kaadut, Cromwell,
-Niin marttyyrina kaadut. Palvele
-Vain kuningasta. -- Auta mua sisään;
-Siell' ota kirjaan kaikki tavarani
-Viimeiseen ropoon; se on kuninkaan.
-Jumalaan uskoni ja papin puku
-On ainut, mit on enää mulla omaa.
-Oi, Cromwell, Cromwell! Jumalaa jos puoliks
-Niin oisin palvellut kuin kuningasta,
-Hän ei mua vanhoillani syössyt ois
-Näin alastonna vihamiesten käsiin.
-
-CROMWELL.
-Oi, malttukaa!
-
-WOLSEY.
-               Niin teenkin. Hovin liemu,
-Jää hyvästi! Mua kutsuu taivaan riemu.
-
-                            (Menevät.)
-
-
-
-
-NELJÄS NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Katu Westminsterissa.
-
-    (Kaksi aatelismiestä kohtaa toisensa.)
-
-1 AATELISMIES.
-No, terve taaskin.
-
-2 AATELISMIES.
-                   Samat sanat teille.
-
-1 AATELISMIES.
-Tulitte tähän varmaan katsomaan,
-Kun lady Anna palaa kruunauksesta?
-
-2 AATELISMIES.
-Niin, aivan niin. Kun viimein tavattiin,
-Tul' oikeudesta herttua Buckingham.
-
-1 AATELISMIES.
-Niin oikein; silloin oli surun aika,
-Nyt julki riemu.
-
-2 AATELISMIES.
-                 Niin, nyt porvaristo
-Kuninkaanmielisyyttään täysin näyttää;
-Se tätä päivää -- oikeutensa mukaan --
-Kemuilla viettää, huvinäytelmillä
-Ja juhlakulkueilla.
-
-1 AATELISMIES.
-                    Komeampaa
-Ja uljaampaa ei ole koskaan nähty.
-
-2 AATELISMIES.
-Kysyä sallikaa mun, mikä teill' on
-Paperi kädessä?
-
-1 AATELISMIES.
-                Se luettelo
-On niistä henkilöistä, joilla tänään
-On virkatointa kruunauksessa.
-Suffolkin herttua drotsetina ylin,
-Norfolkin herttua sitten marskina.
-Lukea tuosta itse voitte loput.
-
-2 AATELISMIES.
-Suur' kiitos. Jos en tapaa tuntisi,
-Niin lukisin ma kyllä paperinne.
-Mut miten käy nyt leski-prinsessan,
-Katariinan, sekä hänen asiansa?
-
-1 AATELISMIES.
-Sen sanon, Canterburyn arkkipiispa
-Yhdessä muiden suuriarvoisten
-Ja oppineiden isäin kanssa istui
-Dunstabless' oikeutta, kuusi virstaa
-Ampthill'istä, miss' asui prinsessa;
-Sai monasti hän haaston, mut ei tullut.
-Kun pois hän jäi, ja tunnonvaiva valtas
-Kuninkaan yhä, niin nää opinmiehet
-Yksmielisesti eron päättivät
-Ja naimaliiton tyhjäks julistivat.
-Hän sitten Kimboltoniin siirrettiin,
-Siell' on nyt sairaana.
-
-2 AATELISMIES.
-                        Voi, rouva-parkaa! --
-
-    (Torventoitotuksia.)
-
-Seis! Torvet soivat: kuningatar tulee.
-
-    (Hoboijansoittoa.)
-
-    Kruunauskulkue.
-
-    Vilkkaita torventoitotuksia.
-
-    1. Kaksi tuomaria.
-
-    2. Lord kansleri, jonka edellä kannetaan valtasinettiä
-       ja virkasauvaa.
-
-    3. Kuorolaulajia.
-
-    4. Lontoon määri, virkasauva kädessä. Sitten sukkanauhan
-       tähdistön airut asepuvussa ja kullattu kuparikruunu päässä.
-
-    5. Markiisi Dorset, kultainen valtikka kädessä ja päässä
-       kultainen puolikruunu. Hänen rinnallaan Surreyn kreivi,
-       hopeainen sauva ja kyyhkynen kädessä ja kreivin kruunu
-       päässä. Kummallakin sukkanauhantähdistön ketjut kaulassa.
-
-    6. Suffolkin herttua juhlapuvussa, kruunu päässä ja pitkä,
-       valkea sauva kädessä, valtakunnan drotsina. Hänen rinnallaan
-       Norfolkin herttua, marsalkansauva kädessä ja kruunu päässä.
-       Kummallakin sukkanauhantähdistön ketjut kaulassa.
-
-    7. Kunniakatos, jota neljä satamaparoonia kantaa; sen alla
-       kulkee kuningatar loistopuvussa, kruunu päässä ja hiukset
-       runsaasti helmillä koristettuina. Toisella puolella Lontoon,
-       toisella Winchesterin piispa.
-
-    8. Vanha Norfolkin herttuatar, päässä kruunu, johon on
-       kukkia kudottu; kannattaa kuningattaren laahusta.
-
-    9. Ylimysnaisia ja kreivittäriä, yksinkertaiset, kukattomat
-       kultakruunut päässä.
-
-2 AATELISMIES.
-Niin, kulku kuninkaallinen! -- Nuo tunnen; --
-Ken kantaa valtikkaa?
-
-1 AATELISMIES.
-                      Markiisi Dorset;
-Ja kreivi Surrey tuo, ken kantaa sauvaa.
-
-2 AATELISMIES.
-Komea ylimys! Ja kreivi Suffolk
-Tuo tuossa kai?
-
-1 AATELISMIES.
-                Niin, valtakunnan drotsi.
-
-2 AATELISMIES.
-Ja Norfolk tuo?
-
-1 AATELISMIES.
-                Niin.
-
-2 AATELISMIES (näkee kuningattaren).
-                      Siunatkoon sua taivas!
-En kasvoja noin kauniit' ole nähnyt. --
-Kautt' autuuteni, enkeli hän on.
-Kuninkaall' enemmän kuin Intiat
-On sylissään, kun tuota naista halaa.
-En soimaa hänen tuntoaan.
-
-1 AATELISMIES.
-                          Nuo, jotka
-Katosta hänen päällään pitävät,
-Ne Viiden Sataman on parooneja.[12]
-
-2 AATELISMIES.
-Noit' onnellisia! Niin ovat kaikki
-Jotk' ovat hänen lähellään. Ja tuo,
-Tuo hänen laahuksensa kannattaja,
-Kai vanha Norfolkin on herttuatar?
-
-1 AATELISMIES.
-Niin on; muut kaikki kreivittäriä.
-
-2 AATELISMIES.
-Sen sanoo kruunut. Tähtiä he ovat.
-Ja lentojakin jotkut.
-
-1 AATELISMIES.
-                      Vaiti siitä!
-
-    (Kulkue poistuu torvien raikkaasti soidessa.)
-
-    (Kolmas aatelismies tulee.)
-
-Kah, terve! Miss' on teitä paistettu?
-
-3 AATELISMIES.
-He, kirkoss', ahdingossa; sormeakaan
-Ei mahtunut ois lisää. Ilon humuun
-Tukehduin melkein.
-
-2 AATELISMIES.
-                   Juhlamenot näitte?
-
-3 AATELISMIES.
-No, näinhän.
-
-1 AATELISMIES.
-             Millaisilta näyttivät?
-
-3 AATELISMIES.
-Kannatti katsella.
-
-2 AATELISMIES.
-                   No, kertokaa.
-
-3 AATELISMIES.
-Kykyni mukaan. Kuningattaren
-Kun ladyjen ja loordein vuolas virta
-On korokkeelle kuoriin saattanut,
-Vetäytyy pois se; hänen armonsa
-Komealt' istuimellaan huokaa sitten
-Noin puolen tuntia ja kansan sallii
-Vapaasti ihanuuttaan ihailla.
-Hän totta onkin kauniin nainen, mit' on
-Mies ikänänsä syleillyt. Kun kansa
-Siin' oikein hänet näki, nousi telme
-Kuin myrskyn riehtoessa purjeita,
-Niin sekava ja hurja: hatut, takit,
-Jakutkin ilmaan lensi; nokat menneet
-Ois saman tien, jos ei ois kiinni olleet.
-Moist' iloa en ole koskaan nähnyt.
-Mahakkaat vaimot, aivan viimeisillään,
-Kuin entisaikain muurinsärkijät
-Tungokseen töytäsivät, joka horjuin
-Pakeni tieltä. Mies ei voinut väittää:
-"Tuo mun on eukkoni", niin yhdess' oli
-Mytyssä siinä kaikki.
-
-2 AATELISMIES.
-                      Mitä sitten?
-
-3 AATELISMIES.
-Nyt kuningatar nousi, nöyräst' astui
-Luo alttarin ja polvistui ja nosti
-Ihanat silmäns' ylös taivaaseen,
-Kuin pyhimys, rukoillen hartahasti.
-Nous sitten, kumartaen kansalle.
-Nyt hälle Canterburyn arkkipiispa
-Kuningattaren merkit, pyhän öljyn,
-Ja Edvard Tunnustajan kruunun, sauvan
-Ja rauhankyyhkyn antoi ynnä muut
-Ylevät arvonmerkit; sitten kuoro,
-Maan valituimman soiton säistämänä,
-Viritti yhdessä _Te Deum_ virren.
-Samalla loistolla he palasivat
-York-placeen, miss' on juhlapidot nyt.
-
-1 AATELISMIES.
-York-place ei enää ole sen se nimi
-On mennyttä, kun kardinaali kaatui.
-Se Whitehall on ja kruunun nyt.
-
-3 AATELISMIES.
-                                Tuon tiedän;
-Se nimi uusi on, ja kielell' yhä
-On entinen.
-
-2 AATELISMIES.
-            Nuo kaksi arvon piispaa
-Molemmin puolin kuningatarta
-Keit' olivat?
-
-3 AATELISMIES.
-              Stokesley ja Gardiner:
-Winchesterin on toinen -- äskettäin
-Viel' oli kuninkaalla kirjurina --
-Ja Lontoon toinen.
-
-2 AATELISMIES.
-                   Winchesterin piispa
-Ei katso hyvin silmin arkkipiispaan,
-Vakaaseen Cranmeriin.
-
-3 AATELISMIES.
-                      Sen tietää kaikki;
-Mut viel' ei välit rikki; niiks jos tulee,
-Peloton ystävä on Cranmerilla.
-
-2 AATELISMIES.
-Sanokaa, kuka on se?
-
-3 AATELISMIES.
-                     Thomas Cromwell,
-Kuninkaan suosittu ja todellakin
-Tehokas ystävä. Hän kutsuttu
-On kruununkalleuksien vartijaksi
-Ja salaneuvoston jo jäsen on.
-
-2 AATELISMIES.
-Hän vielä nousee.
-
-3 AATELISMIES.
-                  Varmaankin. Mut
-Nyt, hyvät herrat, mukanani hoviin.
-Mun olkaa vierainani; jotain siellä
-Voin tarjota, ja sinne matkalla --
-Ma lisää kerron.
-
-MOLEMMAT.
-                 Niinkuin käskette.
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Kimbolton.
-
-    (Entinen kuningatar Katariina, sairaana; häntä
-    taluttavat sisään Griffith ja Patience.)
-
-GRIFFITH.
-Kuink', armo, voitte?
-
-KATARIINA.
-                      Kuoloon valmis, Griffith;
-Kuin raskaat oksat maahan taipuu polvet,
-Väsyen kuormaansa. Tuo mulle tuoli. --
-Kas niin, -- nyt tuntuu hiukan helpommalta.
-Sanoithan, Griffith, kun mua talutit,
-Ett' on tuo maineen laps, tuo suuri Wolsey,
-Jo kuollut.
-
-GRIFFITH.
-            Sanoin, rouva, mutta luulin
-Ett' ette surultanne sitä kuullut.
-
-KATARIINA.
-Oi, Griffith, kerro, kuinka kuoli hän;
-Jos hyvin, niin hän edelläni kulki
-Esikuvana.
-
-GRIFFITH.
-           Näin sitä kerrotaan:
-Kun hänet tuikea Northumberland
-Yorkissa vangitsi ja oikeuteen
-Toi syytteest' ankarasta vastaamaan,
-Niin äkisti hän sairastui niin pahoin,
-Ett' istua ei voinut muulillaan.
-
-KATARIINA.
-Mies-parka!
-
-GRIFFITH.
-            Vihdoin, vähin, erin, pääsi
-Hän Leicesteriin ja poikkes luostariin,
-Miss' abbotti ja koko veljeskunta
-Hänt' otti kunnioittavasti vastaan.
-Hän sanoi abbotille: "Hyvä isä.
-Mies vanha, vallan puuskain murjoma,
-Väsyneet luunsa tänne lepoon laskee;
-Maa-muru hälle rakkaudesta suokaa!"
-Näin kääntyi vuoteeseen, ja tauti yhä
-Paheni vain; ja kolmantena yönä
-Kahdeksan aikaan -- itse oli tunnin
-Hän ennustanut -- hiljaa mietiskellen
-Ja surren, katuen ja itkien,
-Pois arvoloistons' antoi maailmalle,
-Sielunsa taivaalle, ja nukkui rauhaan.
-
-KATARIINA.
-Niin levätköönkin: älköön painako
-Rikokset häntä! Sen vain sanon, Griffith,
-Mut rakkaudessa: hillimätön oli
-Hänellä ylpeys; ruhtinasten pyrki
-Hän verroille; hän koko valtakunnan
-Juoniinsa kiersi; virkain myynti työnä,
-Lakina oma tahto; hovissa
-Valeita kylvi; kahtamoiset aina
-Sanat ja mieli; sääliä ei hällä,
-Pait milloin jonkun aikoi kukistaa;
-Lupaukset suuret, niinkuin itse silloin,
-Mut täytäntö, mit' itse nyt on, tyhjää.
-Lihaansa palveli ja huono oli
-Papeille esikuva.
-
-GRIFFITH.
-                  Armo hyvä,
-Me toisten virheet vaskeen uurramme,
-Mut hyveet veteen kirjoitamme. Suokaa
-Mun hiukan häntä kiittää.
-
-KATARIINA.
-                          Tee se, Griffith,
-Olisin muuten häijy.
-
-GRIFFITH.
-                     Kardinaali,
-Vaikk' oli halpaa juurta, kieltämättä
-Jo kehdoss' oli luotu suuruuteen.
-Hän opiss' oli syvällinen, tarkka,
-Älykäs, varma, kaunopuheinen,
-Kopea, tyly vihamiestään kohtaan,
-Mut ystävilleen lempeä kuin kesä.
-Vaikk' oli pohjaton hän pyyteissään --
-Se synti on -- niin antelias oli
-Kuin ruhtinas; sen aina todistavat
-Nuo kasvattamans' opin kaksoiset,
-Ipswich ja Oxford.[13] Toinen kohta kaatui;
-Ei hyväntekijästään eloon jäänyt;
-Mut toinen, vaikka keskoinen, jo kuulu
-Ja kukoistava on ja yhä kasvaa,
-Ett' ei sen vertaa kristikunnas' ole.
-Tuhonsa hälle tosi-onnen toi;
-Nyt, eikä ennen, itsensä hän tunsi,
-Nyt koki, mik' on autuus olla pieni
-Sai vanhus armon suuremman kuin mitä
-Voi mailma antaa: nukkui Herrassa.
-
-KATARIINA.
-Muut' airutta en kuoltuani toivo,
-Parempaa puhujaa, jok' elämääni
-Ja mainettani suojaa herjaukselta,
-Niin ylevää kuin sinä, kunnon Griffith,
-Pahimman vihamiehen tomullekin
-Mun pani osoittamaan kunniaa
-Tuo hurskaan mieles nöyryys. Rauha hälle! --
-Patience, käy tänne, alemmaks mua auta,
-En sua enää kauan vaivaa. -- Griffith,
-Nyt tuota surun sävelt' anna soittaa,
-Jot' aina kuolinkelloikseni sanoin;
-Sill' aikaa hengessäni kuuntelen
-Jo lähenevää taivaan sulosointaa.
-
-    (Surullista ja juhlallista soittoa.)
-
-GRIFFITH.
-Hän nukkuu. Hiljaa, tyttö, istukaamme,
-Ett' ei hän herää. Hiljaa, hyvä Patience!
-
-    (Uni-ilmiö. Juhlallisessa, hiljaisessa kulussa leijailee
-    näyttämölle, toinen toisensa jälkeen, kuusi haamua valkoisissa
-    vaatteissa, päässä laakeriseppeleet, kultaiset naamarit
-    kasvoilla ja laakeri- tai palmunoksat kädessä. Tehtyään muutamia
-    kierroksia, kaksi ensimmäistä pitää kukkasseppelettä hänen
-    päänsä päällä, jolla aikaa toiset neljä kunnioittavasti
-    kumartavat. Sitten ne kaksi, jotka seppelettä kannattivat,
-    antavat sen kahdelle seuraavalle, jotka liikkeissään
-    noudattavat samaa järjestystä ja pitävät seppeliä hänen päänsä
-    päällä. Nämä jättävät sitten seppeleen kahdelle viimeiselle,
-    jotka nekin noudattavat samoja menoja. Sen jälkeen Katariina,
-    ikäänkuin haltioissaan, osoittaa ilon ilmeitä ja nostaa kätensä
-    taivaaseen. Sitten haamut tanssien katoavat, vieden seppeleen
-    mukanaan. Soittoa jatkuu.)
-
-KATARIINA.
-Miss' olette, te rauhan henget? Poissa?
-Ja jätitte mun yksin kurjuuteeni?
-
-GRIFFITH.
-Täss' olemme.
-
-KATARIINA.
-              En teitä kutsunut.
-Kun nukuin, näittekö te mitä?
-
-GRIFFITH.
-                              Emme.
-
-KATARIINA.
-Vai ette? Ettekö vastikään nähneet,
-Kuink' enkeljoukko pitoihin mua kutsui?
-Tuhansin sätein niiden kasvot loisti
-Kuin auringon. He lupasivat mulle
-Ikuisen onnen, toivat seppeleitä,
-Joit' en ma vielä kelpaa kantamaan,
-Mut kohta varmaan, Griffith.
-
-GRIFFITH.
-                             Iloitsen,
-Ett' elvyttävät teidän mieltänne
-Noin kauniit unet.
-
-KATARIINA.
-                   Vaientakaa soitto;
-Se viiltää korviani.
-
-    (Soitto taukoaa.)
-
-PATIENCE.
-                     Huomaatteko,
-Kuink' armo äkisti on muuttunut?
-Kuink' ovat kasvot kaidat, katse kalvas,
-Jääkylmä? Nähkääs silmiä?
-
-GRIFFITH.
-                          Hän kuolee.
-Rukoile, rukoile!
-
-PATIENCE.
-                  Hänt' auta, taivas!
-
-    (Sanansaattaja tulee.)
-
-SANANSAATTAJA.
-Suvaitkaa, armo, --
-
-KATARIINA.
-                    Häpeemätön mies,
-Noin meitä kunnioitatko?
-
-GRIFFITH.
-                         On väärin
-Noin törkeästi häntä kohdella,
-Kun tiedätte ett' entinen on suuruus
-Hänelle rakas. Polvistukaa joutuin!
-
-SANANSAATTAJA.
-Anteeksi, armollisin majesteetti!
-Unohdin tavat kiireessäni. Tuolla
-Kuninkaan lähettämä herra vartoo.
-
-KATARIINA.
-Tuo hänet sisään, Griffith; tuota miestä
-En siedä nähdä.
-
-    (Griffith ja sanansaattaja menevät.)
-
-    (Griffith palaa, mukanaan Capucius.)
-
-                Jos ei näkö petä,
-Olette lähettämä keisarin,
-Mun lankoni, ja nimenne Capucius.
-
-CAPUCIUS.
-Niin, nöyrin palvelijanne.
-
-KATARIINA.
-                           Ah, mylord,
-Kovinpa ajat muuttuneet ja arvot
-On viime näkemästä. Mikä teidät
-On tänne johdattanut?
-
-CAPUCIUS.
-                      Arvon rouva,
-Lähinnä halu palvella; ja sitten
-Kuninkaan käsky käydä pateillanne.
-Hän säälii tautianne, terveiset
-Lähettää kauttani, ja sydämmestään
-Hän pyytää saada teitä lohduttaa.
-
-KATARIINA.
-Mylord, se lohtu tulee liian myöhään:
-Kuin teloituksen jälkeen armahdus.
-Se lääke ajoiss' oisi auttanut,
-Nyt rukoukset ainoa on lohtu.
-Kuningas voiko hyvin?
-
-CAPUCIUS.
-                      Hyvin, rouva.
-
-KATARIINA.
-Niin aina voikoon, kukoistakoon aina,
-Kun minä toukkain tulen saaliiksi
-Ja nimenikin tääll' on pannaan pantu. --
-Sa lähetitkö kirjeen, Patience, jonka
-Sun käskin kirjoittaa?
-
-PATIENCE.
-                       En, hyvä armo.
-
-    (Antaa kirjeen Katariinalle.)
-
-KATARIINA.
-Siis nöyräst' anon, että antaisitte
-Tään kuninkaalle.
-
-CAPUCIUS.
-                  Mielelläni, rouva.
-
-KATARIINA.
-Ma siinä hänen nuorta tytärtään,
-Tuot' oman puhtaan rakkautemme kuvaa,
-Hänelle hellimmästi suositan;
-Valukoon häneen taivaan runsas siunaus! --
-Kuningas häntä hurskaaks kasvattakoon, --
-Nuor' on hän, jalon kaino; hyväks hänet
-Myös soisin -- kalliina hän pitäköön
-Hänt' äidin tähden, jolle itse oli,
-Ties taivas, kuinka kallis. Toinen pyyntö
-On, että majesteetti hiukan säälis
-Naisparkojani, jotka uskolliset
-On mulle kaikiss' onnen vaiheiss' olleet;
-Ei heissä yhtä, vannon sen, -- ja nyt
-En valehtele -- jonka sielun somuus,
-Siveys, kainous ja puhdas käytös
-Ei ansaitsisi miestä parasta,
-Vaan vaikka ylimyksen; niin, ne miehet
-On onnelliset, jotka heidät saavat.
-Lopuksi, palvelijani, -- köyhät ovat,
-Mut köyhyydessään ei mua hyljänneet --
-He saakoot täyden palkkansa ja hiukan
-Sen lisäksikin, multa muistoksi;
-Jos taivas mulle viel' ois elämää
-Ja varaa suonut, näin en erois heistä.
-Niin, siinä kirjeen sisällys. Mylord,
-Nyt kaiken kautta teille kalleimman,
-Ja haudan rauhan kuolleille jos suotte,
-Niin noiden raukkain olkaa ystävä,
-Ja tämä viime oikeus mulle suomaan
-Kuningas pakottakaa.
-
-CAPUCIUS.
-                     Kautta taivaan,
-Sen teen, niin totta miehestä kuin käyn.
-
-KATARIINA.
-Suur' kiitos, kunnon loordi! Nöyrimmät
-Mun terveiseni viekää kuninkaalle;
-Sanokaa: hänen pitkä piinans' eroo
-Nyt maailmasta; kuollen häntä siunaan;
-Se sanokaa. -- Jo näkö hämärtyy. --
-Hyvästi! -- Griffith, hyvästi! -- Ei, Patience,
-Sin' et saa mennä. Halaan vuoteeseen;
-Enemmän kutsu tänne naisia.
-Kun olen kuollut, kunnialla minut
-Sa, tyttö, hautaan laita; immenkukkaa
-Sirota sille, jotta mailma tietköön,
-Ett' olin puhdas vaimo hautaan asti.
-Minut balsamoi ja pane näytteille;
-Ja vaikk' en enää kuningatar ole,
-Niin hautaa minut kuningattarena,
-Kuninkaan tyttärenä. Muut' en jaksa.
-
-    (Menevät, taluttaen Katariinaa.)
-
-
-
-
-VIIDES NÄYTÖS.
-
-
-Ensimmäinen kohtaus.
-
-    Sali kuninkaanlinnassa.
-
-    (Gardiner, Winchesterin piispa, tulee, edellä poika,
-    joka kantaa soihtua. Hänet kohtaa sir Thomas Lovell.)
-
-GARDINER.
-Kai kello jo on yksi?
-
-POIKA.
-                      Löi vast'ikään.
-
-GARDINER.
-Nää hetket eivät ole huvin vuoksi,
-Vaan tarpeen; luonnon vahvistukseks näitä
-Ja lepoon tulis käyttää, eikä turhiin.
-Hyv' yötä, Lovell; mihinkä näin myöhään?
-
-LOVELL.
-Kuninkaan luota tekö tulette?
-
-GARDINER.
-Niin, jätin hänet lyömään prima vistaa[14]
-Suffolkin kanssa.
-
-LOVELL.
-                  Ennen makuu-aikaa
-Minunkin täytyy luonaan käydä. Anteeks!
-
-GARDINER.
-Ei vielä, Lovell. Missä asioissa?
-On kiire teillä; jos en sillä loukkaa,
-Niin, pyydän, suokaa öisist' aikeistanne
-Myös ystävälle vihja. Askareet,
-Jotk' aaveen lailla öisin liikkuvat,
-Rajumpaa ovat luontoa kuin konsaan
-On päivät toimet.
-
-LOVELL.
-                  Teitä rakastan, --
-Ja salaisuuden, vielä suuremmankin
-Kuin tämän, teille uskon. Setkissä
-On kuningatar; suuri vaara pyörii;
-Pelätään että kuolee.
-
-GARDINER.
-                      Hedelmälleen
-Rukoilen hartaast' elon onnea
-Ja menestystä; mutta runko, Lovell,
-Sen tien sais mennä.
-
-LOVELL.
-                     Siihen minä voisin
-Lisätä "aamen"; tunto toki sanoo,
-Ett' on hän herttainen ja hyvä nainen,
-Paremman toivotuksen arvoinen.
-
-GARDINER.
-Mut, herra, herra. -- Kuulkaa, herra Lovell
-Ylimys ootte, karvaa oikeaa,
-Ja viisaaksi ja hurskaaks teidät tunnen --
-Mua kuulkaa, Lovell: siit' ei tule hyvää,
-Ei koskaan hyvää, kunnes Cranmer, Cromwell,
-Nuo hänen kaksi kättään, ja hän itse
-Makaavat haudassa.
-
-LOVELL.
-                   Nyt mainitsitte
-Kaks valtakunnan mahtavinta. Cromwell,
-Tuo kruununkalleuksien vartija,
-Suur'arkkivaariksi on koroitettu
-Ja lisäks valtasihteeriksi, josta
-Tie ajan tullen auki korkeimpiin
-On valta-asemiin. Ja arkkipiispa
-Kuninkaan käsi on ja kieli; mene
-Ja häntä vastaan sano!
-
-GARDINER.
-                       Kyllä, Lovell,
-On niitäkin, enk' itse minä pelkää
-Puhua julki mieltäni; juur' tänään --
-Voin ilmaista sen teille -- raivoon sain
-Ma raatiherrat; sanoin, että on hän --
-Jonk' itse, niin kuin minä, tietävät --
-Pääkerettiläinen, joka ruttona
-Maan saastuttaa. Sen suuttuneina veivät
-Kuninkaan tietoon. Hän nyt syytöksen
-On korviins' ottanut, ja suosiosta
-Ja armosta ja hyvin ymmärtäen
-Sen hirmuvaaran, jonka ilmi toimme,
-Nyt huomen-aamuks hänet haastattanut
-On neuvostoon. Se ruma rikkaruoho
-On juurittava pois. Mut toimistanne
-Teit' estän liiaks. Hyvää yötä, Lovell.
-
-LOVELL.
-Levollist' yötä. Nöyrin palvelijanne.
-
-    (Gardiner ja kantapoika menevät.)
-
-    (Kun Lovell on menemäisillään, tulevat
-    kuningas ja Suffolkin herttua.)
-
-KUNINGAS HENRIK.
-En pelaa enää tänä yönä, Kaarle;
-Hajall' on mieleni; sa voitat minut.
-
-SUFFOLK.
-En koskaan ole teitä voittanut.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Vain joskus, Kaarle; mutta sin' et voita,
-Jos olen kyllin huolellinen vain. --
-No, Lovell, mitä kuningattaresta?
-
-LOVELL.
-En asiaanne hälle itse voinut
-Ma esittää; mut hänen neitsyensä
-Sen toimittivat. Kaikkein nöyrimmästi
-Hän teitä kiittää, pyytäin että hartaast'
-Edestään rukoilette.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                     Mitä sanot?
-Rukoilla? Mitä? Onko setkissä?
-
-LOVELL.
-Niin sanoi naisensa, ja joka tuska
-On miltei kuolon tuskaa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                         Vaimo-parkaa!
-
-SUFFOLK.
-Jumala helpoks hälle tehköön taakan,
-Ett' armoanne pian ilahuttais
-Hän perillisellä!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                  On kesk'yö, Kaarle;
-Käy maata sinä; kuningatar-parkaa
-Rukouksissasi muista. Jätä minut;
-Nyt ajatukseni ei seuraa siedä.
-
-SUFFOLK.
-Levollist' yötä teidän armollenne.
-Ma hyvän emäntäni puolesta
-Rukoilla tahdon.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                 Hyvää yötä, Kaarle.
-
-    (Suffolk menee.)
-
-    (Sir Anthony Denny tulee.)
-
-No, mitä uutta?
-
-DENNY.
-                Käskystänne tänne
-Toin arkkipiispan.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                   Haa! Vai Canterburyn?
-
-DENNY.
-Niin, armo.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-            Oikein, niin. Miss' on hän, Denny?
-
-DENNY.
-Odottaa ulkona.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                Tuo hänet sisään.
-
-    (Denny menee.)
-
-LOVELL (syrjään).
-Niin, siinä on se, mistä puhui piispa.
-Hyväänpä tulin aikaan.
-
-    (Denny palaa, mukanaan Cranmer.)
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Tyhjäks sali!
-
-    (Lovell näyttää aikovan jäädä.)
-
-Haa! Ettekö te kuule? Menkää! Mitä?
-
-    (Lovell ja Denny menevät.)
-
-CRANMER (syrjään).
-Mua pelottaa. -- Miks otsaa rypistää?
-Tuo hirmun katse on: ei tiedä hyvää.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-No niin, mylord, te tahtonette tietää,
-Miks teidät tänne kutsuin.
-
-CRANMER.
-                           Tehtäväni
-On kuningasta kuulla.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                      Ei, ei, nouskaa,
-Hyvä ja arvoisa lord Canterbury.
-Kävellään tässä vähän yhdessä.
-Kätenne mulle! Uutisia tiedän.
-Ah, loordi, tuska siit' on puhua
-Ja sääli antaa teille tämä tieto:
-Olemme suruksemme äsken kuullut
-Pahoja syytöksiä teitä vastaan,
-Pahoja, sanon, joiden johdosta
-Olemme, neuvosto ja minä, tänne
-Täks aamuks teidät haastaneet; kun ette,
-Sen tiedän, nyt voi täysin puhdistauta,
-Niin toiseen kuulusteluun asti, jossa
-On vastaus annettava, täytyy teidän
-Tytyä Towerissa asumaan;
-Kun meikäläinen olette, niin täytyy
-Näin menetellä, todistusta mieli
-Jos yhtään saada.
-
-CRANMER.
-                  Kiitän nöyrimmästi.
-Iloitsen, kun saan tilaisuutta tulla
-Niin täysin pohdituks, ett' akanoista
-Erottuu puhdas vilja; tiedän sen,
-Ett' ilkikielet ketään niin ei parjaa
-Kuin mua, raukkaa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                   Nouse, Canterbury;
-Vakava kuntos meihin, ystävääsi,
-On juurehtinut. Käsi mulle! Nouse!
-Kävellään tässä. Kautta pyhän äidin,
-Mik' olette te miehiänne? Luulin,
-Ett' anoisitte oikein karttaen
-Ett', asettaen vastatuksin teidät
-Ja syyttäjänne, teitä kuulustaisin
-Vangitsematta.
-
-CRANMER.
-               Suuri valtias,
-Ma kuntooni ja kunniaani turvaan;
-Jos pettää ne, niin vihamiehen kanssa
-Vain ilkun itselleni; ilman näitä
-Avuja olen tyhjän arvoinen.
-Sanokoot mitä hyvänsä, en pelkää.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Siis ette tiedä, mitä mailma tietää
-Ja mikä suhteenne on maailmaan.
-Mont' on ja suurta vihamiestä teillä,
-Ja juonet saman mukaiset; ei aina
-Totuus ja oikeus, niinkuin pitäisi,
-Lain eessä voita. Väärän valan tekoon
-Voi halpa konna toisen halvan konnan
-Rahalla ostaa; onhan moista nähty.
-On valtavia teillä vainoojia
-Ja pahuus heissä yhtä valtava.
-Teill' oisko vääriin todistajiin nähden
-Parempaa onnea kuin mestarilla
-Ja herrallanne, hänen kulkeissaan
-Tään inhan ilman alla? Varokaa!
-Ken kuilun yli hyppää lystikseen?
-Vain omaa tuhoanne kosioitte.
-
-CRANMER.
-Jumala vain ja teidän armonne
-Mun kaitkoon syyttömyyttäni, ma muuten
-Pahojen ansaan sorrun.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                       Rohkeutta!
-Muut' eivät voi, kuin mitä minä sallin.
-Huoletta olkaa, tulkaa tänään varhain
-Vain heidän eteensä; jos yrittävät
-Esittää syitä, joist' on vankeutta,
-Niin vastaväitteit' älkää säästäkö,
-Vaan taistelkaa niin tulisesti vastaan,
-Kuin tarve vaatii; jos ei pyynnöt auta,
-Niin heille tämä sormus näyttäkää
-Ja heistä vedotkaa mun tuomiooni. --
-Hän itkee, hyvä mies! On. toden totta,
-Hän uskollinen. Kautta pyhän äidin!
-Hän taattu on, sen vannon. -- Menkää nyt
-Ja tehkää niinkuin sanoin. --
-
-             (Cranmer menee.)
-
-                              Itkuun hältä
-Tukehtui kieli.
-
-    (Vanha hovinainen tulee.)
-
-HOVIHERRA (ulkoa).
-                Seis, seis! Minne matka?
-
-HOVINAINEN.
-En seiso. Sanaa saatan, joka puoltaa
-Mun rohkeuttani. -- Hyvät enkelit
-Kuninkaan-pääsi päällä liidelkööt ja
-Pyhillä siivillään sua varjelkoot!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Jo katseestasi asiasi arvaan.
-Mitä? Onko kuningatar synnyttänyt?
-On, sano vain, ja pojan.
-
-HOVINAINEN.
-                         On, on, armo,
-Ihanan pojan; häntä nyt ja aina
-Jumala siunatkoon! -- Se kyll' on tyttö,
-Mut siit' on poikain toivo. Kuningatar
-Odottaa teitä, jotta matkalaiseen
-Te tutustuisitte; hän tulee teihin
-Kuin marja marjaan.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                    Lovell!
-
-    (Lovell palaa.)
-
-LOVELL.
-                            Herra!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                                   Anna
-Hänelle sata markkaa. Menen nyt
-Kuningattaren luo. --
-
-HOVINAINEN.
-                      Vain sata markkaa!
-Enemmän tahdon, kautta päivän valon!
-Sehän on halvan tallirengin palkka.
-Enemmän tahdon, vaikka haukkumalla.
-Sanoinhan, että tyttö tulee häneen!
-Sen peruutan, jos enempää en saa;
-Takoa täytyy, kun on rauta kuuma.
-
-                       (Menevät.)
-
-
-Toinen kohtaus.
-
-    Eteiskäytävä valtakunnan-neuvoston istuntosalin edessä.
-
-    (Cranmer tulee. Palvelijoita, ovenvartijoita y.m. odottamassa.)
-
-CRANMER.
-En myöhästynyt lie; se herra, joka
-Toi neuvostolta haasteen, pyysi mua
-Tulemaan joutuin. Ovet kiinni! Mitä?
-Hoi! Ovenvahti! -- Lienen tuttu?
-
-OVENVARTIJA.
-                                 Kyllä,
-Mut en voi teitä auttaa.
-
-CRANMER.
-                         Miksi niin?
-
-OVENVARTIJA.
-Odottaa täytyy kutsua.
-
-    (Tohtori Butts tulee.)
-
-CRANMER.
-                       Vai niin.
-
-BUTTS (syrjään). Mit' ilkeyttä! Hyvä, että satuin
-Tulemaan tätä tietä. Kuningas
-On tästä tiedon saapa.
-
-    (Menee.)
-
-CRANMER (syrjään).
-                       Se on Butts,
-Kuninkaan lääkäri. Kuink' ankarasti
-Mua mennessään hän katsoi! Suokoon taivas,
-Ett' ei vain tuhoani ennustaisi
-Tää varmaan pahain tahallist' on juonta --
-Jumala heidet paratkoon! En koskaan
-Ma heidän ilkeyttään härnännyt --
-Mua solvatakseen; häpeisivät muuten
-Ovella seisottaa mua, vertaistaan,
-Lakeijain, renkien ja poikain kanssa.
-Mut tehkööt tahtonsa, ma tyynnä varron.
-
-    (Kuningas ja Butts ilmestyvät katon rajalla olevaan ikkunaan.)
-
-BUTTS.
-Nyt saatte nähdä oudon näyn, --
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                                Mitä?
-
-BUTTS.
-Jot' ette ole moneen aikaan nähnyt.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Tuli ja leimaus! Mitä?
-
-BUTTS.
-                       Nähkääs tuossa.
-Kuink' on lord Canterbury ylennetty:
-Hovia pitää ovensuussa renkein
-Ja juoksupoikain kanssa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                         Toden totta!
-Mokoman arvon toisilleenko suovat?
-Hyv' ett' on heitä ylempikin. Uskoin
-Heiss' olevan sen verran kunniaa --
-Häpyä ainakin -- etteivät sallis
-Noin jalon miehen, meidän suosikkimme,
-Mokomain herrain olla passarina,
-Ovella lisäks, niinkuin postimiehen.
-Butts, kautta Maarian, se koiruutt' on!
-Mut olkoot; vedä eteen esirippu!
-Me kohta saamme lisää kuulla.
-
-                 (Poistuvat.)
-
-    Neuvossali.
-
-    (Lord kansleri, herttua Suffolk, kreivi Surrey, lord kamariherra,
-    Gardiner ja Cromwell tulevat. Kansleri asettuu pöydän yläpäähän
-    vasemmalle; arkkipiispa Canterburyn paikka hänen ylipuolellaan
-    jää tyhjäksi. Muut asettuvat järjestyksessä kummallekin
-    puolen pöytää; Cromwell pöydän alapäähän, sihteerinä.)
-
-KANSLERI.
-No, käydään toimeen, herra sihteeri.
-Mit' asioita on?
-
-CROMWELL.
-                 Jos suvaitsette,
-Niin ensinkin lord Canterburyn juttu.
-
-GARDINER.
-Hän onko haasteen saanut?
-
-CROMWELL.
-                          On.
-
-NORFOLK.
-                              Ken tuolla?
-
-CROMWELL.
-Tuoll' ulkonako?
-
-GARDINER.
-                 Niin.
-
-CROMWELL.
-                       Lord arkkipiispa;
-Jo puolen tuntia on odottanut.
-
-KANSLERI.
-Hän tulkoon sisään.
-
-CROMWELL.
-                    Käykää sisään, armo.
-
-    (Cranmer lähestyy neuvospöytää.)
-
-KANSLERI.
-Lord arkkipiispa, syvään surettaa
-Täss' istua, kun tuo on paikka tyhjä.
-Mut ihmisiä kaikki olemme,
-Ja heikot luonnosta ja lihan orjat;
-On harvat enkeleitä. Moinen heikkous
-Ja älyn puute vietellyt on teitä --
-Jonk' oisi tullut muille opiks olla --
-Rikokseen suureen, ensin kuningasta
-Ja sitten hänen sääntöjänsä kohtaan,
-Kun valtakuntaan te ja pappinne --
-Niin kuuluu -- levitätte vaarallista
-Ja harhauskoist' uutta oppia;
-Jos tät' ei ehkäistä, niin perii turma.
-
-GARDINER.
-Ja heti, herrat, on se ehkäistävä.
-Ken villihevosia kesyttää,
-Ei sitä käsin tee, vaan kankisuitsin
-Hän niitä pakottaa ja kannuksin,
-Siks että talttuvat. Jos velttoudesta
-Tai yhden miehen mainett' arastellen
-Tään ruton suvaitsemme levitä,
-Hyvästi silloin lääkkeet! Mik' on seuraus?
-Kapinat, riidat, koko valtakunnan
-Yleinen turmelus; siit' Ylä-Saksass'
-On naapurimme kalliin maksaneet,[15]
-Jost' yhä meillä surkea on muisto.
-
-CRANMER.
-Ain' olen, hyvät herrat, elämässä
-Ja virassani vakaast' ahkeroinut,
-Ett' opetukseni ja valtani
-Ain' yhtä varmaa suuntaa noudattaisi;
-Päämääräni ol' aina tehdä hyvää;
-Eik' ole sitä miestä -- hyvät herrat,
-Vakaasta sydämmestä sanon sen --
-Jok' yksityisenä ja virkamiesnä
-Enemmän inhoisi ja vastustaisi
-Yleisen rauhan rikkojaa, kuin minä
-Rukoilen, ettei koskaan kuningas
-Vähemmän uskollista miestä löytäis.
-Ne, joiden ruokana on kateus
-Ja kiero kavaluus, ne parempaansa
-Purevat aina. Pyydän, hyvät herrat,
-Ken tässä kantajani lieneekin,
-Ett' avosilmin astuisi hän esiin
-Ja julki mua syyttäis.
-
-SUFFOLK.
-                       Ei, mylord,
-Ei käy se: neuvoskuntaan kuulutte
-Ja siinä teit' ei tohdi kukaan syyttää.
-
-GARDINER.
-Mylord, kun meill' on tärkempääkin tässä
-Niin lyhyesti: meidän neuvostamme,
-Asiaa jouduttaakseen, majesteetti
-Nyt käskee viedä teidät Toweriin.
-Kun yksityinen mies taas olette,
-Niin kyll' on niitä julkisyyttäjiä
-Enemmän, luulisin, kuin toivoisitte.
-
-CRANMER.
-Suur' kiitos, lord Winchester; Aina hyvä
-Olette ystävä; jos teill' ois valta,
-Niin tuomari ja valamies yht' aikaa
-Te oisitte, -- niin sääli teidät valtaa.
-Näen mitä tarkoitatte: tuhoani.
-Hyvyys ja rakkaus kirkonmiehelle
-Paremmin sopisi kuin vallanhimo.
-Sävyllä tulis eksytetyt voittaa,
-Ei työntää pois. Ma tästä suoriudun,
-Jos kuinka kiusaattekin malttiani, --
-Niin varma se, kuin että teitä tunto
-Noist' ainaisista synnintöistä soimaa.
-Sanoisin enemmänkin, mutta siitä
-Mua ammattinne kunnioitus estää.
-
-GARDINER.
-Mylord, mylord, niin totta olette
-Kerettiläinen; silon pinnan alta
-Vain heikkous ja ontot sanat kuultaa.
-
-CROMWELL.
-Olette, lord Winchester, suokaa anteeksi,
-Nyt liian ankara: noin suurta miestä,
-Vaikk' oiskin syypää, tulis kunnioittaa
-Tok' entisyydestänsä. Julma sortaa
-On sortunutta.
-
-GARDINER.
-               Herra sihteeri,
-Anteeksi suokaa, moinen puhe sopii
-Vähimmin teille.
-
-CROMWELL.
-                 Kuinka niin, mylord?
-
-GARDINER.
-Tuot' uutta lahkoa te suositte,
-Sit' enkö tietäis? Ette ole puhdas.
-
-CROMWELL.
-En puhdasko?
-
-GARDINER.
-             Niin sanoin: ette puhdas.
-
-CROMWELL.
-Niin vilpitön jos puoliks olisitte,
-Niin teit' ei peljättäis, vaan siunattaisiin.
-
-GARDINER.
-Tuon riettaan puheen muistan.
-
-CROMWELL.
-                              Muistakaa
-Myös rietast' elämäänne.
-
-KANSLERI.
-                         Tää on liikaa.
-Hävetkää, herrat.
-
-GARDINER.
-                  Lopettanut olen.
-
-CROMWELL.
-Niinikään minä.
-
-KANSLERI.
-                Mitä teihin tulee,
-Mylord, niin yksimielinen lie päätös
-Lähettää teidät vangiks Toweriin
-Siell' olemaan, siks kunnes kuningas
-On toisin määrännyt. Se onko päätös?
-
-KAIKKI.
-On, on.
-
-CRANMER.
-        Siis eikö muuta armon tietä?
-Vaan Toweriinko matka?
-
-GARDINER.
-                       Mitä muuta
-Te voitte odottaa? Teist' on vain haittaa.
-Hakekaa vahti.
-
-    (Vartija tulee.)
-
-CRANMER.
-               Minuako varten?
-Kuin petturia?
-
-GARDINER.
-               Hänet ottakaa
-Ja viekää Toweriin.
-
-CRANMER.
-                    Seis, hyvät herrat!
-Vain pari sanaa. -- Nähkääs, täss' on sormus;
-Sen avull' asiani hirmulaisten
-Käsistä riistän pois ja vetoan
-Ylimpään tuomariini, kuninkaaseen.
-
-KANSLERI.
-Kuninkaan sormus.
-
-SURREY.
-                  Eikä väärennetty.
-
-SUFFOLK.
-Jumaliste, oikea! No, sanoinhan:
-Tää turman kivi kierimään jos pannaan,
-Se meidät vielä murskaa.
-
-NORFOLK.
-                         Luuletteko,
-Ett' tältä miehelt' antaa kuningas
-Tuhota sormeakaan?
-
-KANSLERI.
-                   Eikä varmaan;
-Vähemmin vielä viedä henkeä.
-Kun tästä pääsis vain!
-
-CROMWELL.
-                       Jo aavistin,
-Kun tätä miestä, jonka kuntoa
-Vain piru oppilaineen kadehtivat,
-Ko'itte syytteillänne halventaa,
-Ett' omat siinä palais sormenne;
-Sen siitä saitte.
-
-    (Kuningas tulee, katsoen tuimasti loordeihin;
-    asettuu istuimelleen.)
-
-GARDINER.
-                  Suuri valtias,
-Jumalaa tulee joka päivä kiittää,
-Kun antoi meille moisen ruhtinaan,
-Ei hyvän vain ja viisaan, vaan myös hurskaan,
-Jok' alttiisti on kirkon edun pannut
-Päämääräkseen ja -- pyhää intoaan
-Ja kunnioitustansa osoittaakseen --
-Nyt itse tahtoo kuulla, kuinka tämä
-Suursyntisen ja kirkon riita päättyy.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Teill' aina valmiina on kauniit sanat,
-Lord Winchester; mut tietkää, nyt en tullut
-Moist' ilmi-imarrusta kuulemaan;
-Se pahuuden on peitteeks liian harsu.
-Te ette minuun yllä. Yritätte
-Mua nuollen hyväillä kuin sylikoira.
-Mut mairi miten mairitkaan, sen tiedän,
-Ett' on sun mieles julma, verinen.
-    (Cranmerille.)
-Mies hyvä, tuoss' on paikkas. Tahdon nähdä
-Sen julkean, ken tohtii sormellaankaan
-Sua koskea. Ois, kautta kaiken pyhän,
-Parempi hänen nälkään nääntyä,
-Kuin luulla, ettei sun tuo paikka ole.
-
-SURREY.
-Suvaitkaa, armo, --
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                    En, en suvaitse.
-Ma luulin että älymiehiä
-On neuvostossani; mut niit' en näe.
-Vai onko säällist' antaa tämän miehen,
-Tään hyvän miehen, niinkuin juoksupojan,
-Ovella seistä, oman vertaisenne?
-Hyi, hävetkää! Te valtuudenko saitte
-Mokomaan hairahdukseen? Käskyn annoin
-Kuulustaa häntä valtaneuvoksena,
-En tallirenkinä. Mut moni teistä,
-Pahuudest' enemmän kuin vakuudesta,
-Kukistaa hänet tahtoisi, jos voisi,
-Mut sit' ei minun eläissäni voi.
-
-KANSLERI.
-Mun suokaa, majesteetti, puolustukseksi
-Sanoa sana. Hänet vangittavaks
-Kun päätimme, niin minuss' ainakaan --
-Jos mieheen uskotaan -- ei vihaa ollut,
-Vain tutkittavaksi ma tahdoin häntä
-Ja maailmankin eessä puhdistaa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-No, hyvä; pitäkää hänt' arvossa
-Ja hyvin kohdelkaa, sen ansaitsee hän.
-Se, loordit, tietäkää: jos koskaan prinssi
-On velkaa kiitost' alamaiselleen,
-Niin minä hälle olen hänen töistään.
-Pois kursailut! Nyt häntä syleilkää,
-Ja ystävystykää! -- Lord Canterbury,
-Nyt mitä pyydän, ette kieltää saa.
-Nuor' impi kastett' odottaa; te olkaa
-Hänelle kummina ja takaajana.
-
-CRANMER.
-Maan mahtivallat katsois ylpeydekseen
-Niin suurta kunniata; millä minä,
-Alamais-raukka, moista ansaitsen?
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Haa! Lusikoita kitsastatteko?[16]
-Kaks ylvää teill' on kummitoveria:
-Norfolkin vanha kunnon herttuatar
-Ja markiisitar Dorset: eikö kelpaa?
-Lord Winchester, ma vielä kerran vaadin:
-Syleilkää, rakastakaa tuota miestä.
-
-GARDINER.
-Sydämmen pohjasta, kuin veljeä.
-
-CRANMER.
-Ja taivas todistakoon, kuinka kallis
-Tää sopu mulle on.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                   Sa, kunnon mies!
-Noist' ilonkyyneleistäs kunto kuultaa.
-Nyt näen, ett' on tosi kansan sana:
-"Lord Canterburyä jos oikein loukkaat,
-Niin hänestä saat iki-ystävän." --
-Täss' aikaa, loordit, hukkaamme; ma halaan
-Tuon pienen saada pian ristityksi.
-Sovitin teidät, sovuss' asukaa;
-Ma siitä voimaa saan, te kunniaa.
-
-                       (Menevät.)
-
-
-Kolmas kohtaus.
-
-    Linnanpiha.
-
-    (Melua ja hälinää näyttämön takana. Portinvahti ja hänen
-    palvelijansa tulevat.)
-
-PORTINVAHTI.
-Ettekö ole meluamatta siellä, senkin roistot? Luuletteko, että
-hovi on mikään karhutarha? Suu kiinni, senkin raakalaiset!
-
-ÄÄNI (ulkoa).
-Hyvä herra portinvahti, minä olen ruokakamariin kuuluva.
-
-PORTINVAHTI.
-Hirteen olet kuuluva, pyövelinruokaa olet, senkin konna. Onko tämä
-mikään karjumispaikka? -- Tusina tänne oikein vahvoja visakarttuja;
-noille ei riitä tämmöiset varvut. -- Kyliä minä päänne kynsin. Vai
-ristiäisiä katsomaan? Luuletteko täällä saavanne olutta ja kakkua,
-senkin roistot?
-
-PALVELIJA.
-No, malttukaahan; yhtä mahdotonta --
-Jos emme ammu tykeillä -- on heitä
-Nyt karkoittaa kuin vapun-aamuna
-Unessa pitää; Paavalinkin kirkon
-Vois ennen siirtää paikaltaan kuin heidät.
-
-PORTINVAHTI.
-Kuinka hitossa he pääsivät sisään?
-
-PALVELIJA.
-En tiedä. Kuinka pääsee tulva sisään?
-Sen minkä neljän jalan kartusta --
-Kas, tuossa tynki-vaivaiset! -- voi jakaa,
-Sen heille annoin.
-
-PORTINVAHTI.
-                   Sin' et tehnyt mitään.
-
-PALVELIJA.
-En ole Simson, en sir Guy,[17] en Colbrand,
-Kaikk' alas nuijimaan; mut yhtäkään
-Jos säästin, joll' on iskettävä, kallo,
-Nuor' olkoon taikka vanha, mies tai nainen,
-Tai aisankantaja tai -kannattaja,
-Niin lihanpuolt' en enää tahdo maistaa,
-En koko naudastakaan, Herra siunaa.
-
-ÄÄNI (ulkoa).
-Kuuletteko, hyvä herra portinvahti?
-
-PORTINVAHTI.
-Tulen kohta, hyvä herra rakki. -- Pidä ovi lujassa, poika.
-
-PALVELIJA.
-Mitä pitää minun tehdä?
-
-PORTINVAHTI.
-Mitä muuta kuin kaataa heitä tusinakaupalla? Onko tämä mikään
-katselmus- tai harjoittelukenttä? Tai onko hoviin tullut joku outo,
-vahvatekoinen intiaani, kun naiset noin meitä ahdistelevat? Siunatkoon,
-mikä kutuparvi tuossa on ovella! Ristitty tuntoni sanoo, että nämä
-ristiäiset tuovat vielä tuhansia mukanaan. Täällä on isät, kummit
-ja kaikki yhdessä.
-
-PALVELIJA.
-Sitä paksummat tulee lusikat. Tuossa seisoo ihan ovenpielessä mies,
-joka naamasta päättäen on vaskiseppä, sillä, niin totta kuin elän,
-kaksikymmentä mätäkuuta paahtaa hänen nokastaan. Kaikki, jotka hänen
-ympärillään seisovat, ovat linjan kohdalla eivätkä kaipaa muuta
-kiirastulta. Kolmasti iskin tuota tulipalloa kalloon, ja kolmasti
-suitsahti minuun tulta hänen nokastaan; hän seisoo siinä kuin mörssäri
-valmiina lennättämään meidät ilmaan. Hänen vieressään seisoi vähä-älyinen
-kaupus-akka, joka haukkui minua, siksi kunnes patamainen tykkimyssy
-lensi päästä, siitä, että olin tällaisen murhapolton valtakunnassa
-matkaansaattanut. Olin vielä kerran iskeä tulipalloon, mutta osuikin
-vaimoon, joka heti huusi: "nuijia, hoi!"; ja silloin näin kaukaa noin
-neljäkymmentä karttumiestä rientävän hänen avukseen, oikeita rantajätkiä,
-sillä hän asui rannassa. He karkasivat päälle; minä pidin puoliani;
-lopulta olivat luudanvarren matkan päässä minusta; aina vain heitä
-uhmailin; kunnes äkkiä löysä tykistö heidän takanaan, poikaliuta,
-lennätti minuun sellaisen mukulakivi-sateen, että katsoin parhaaksi
-laskea lippuni ja heittää heille koko varustuksen. Heillä oli piru
-joukossa, se on viljainen vissi.
-
-PORTINVAHTI.
-Ne samat nulikat ne teatterissakin metelöivät ja tappelevat omenain
-jätteistä, ja heitä ei jaksa muut kuulla kuin Towerhillin jumaliset, tai
-näiden rakkaat veljet, Limehousen hurskaat.[18] Olen jo muutamia heistä
-pannut _in limbo patrum_,[19] jossa saavat tanssia kolmisen päivää
-ja läksiäisiksi maistaa vähän kuumaa keittoa parilta piiskurilta.
-
-    (Lord kamariherra tulee.)
-
-KAMARIHERRA.
-Hyväinen aika, mikä täällä?
-Ja joka taholt' yhä lisää virtaa
-Kuin markkinoille! Miss' on portinvahdit,
-Ne laiskajaakot? -- Mitä? Roskakansaa
-Päästätte sisään! Rakkait' ystäviä
-Kai laitakaupungilta? Tilat väljät
-Naisille tehkää, ristiäisistä
-Kun palajavat.
-
-PORTINVAHTI.
-               Anteeks, olemmehan
-Vain ihmisiä; teimme mitä suinkin
-Voi kaksi miestä ruhjaks joutumatta;
-Noit' ei voi armeijatkaan hallita.
-
-KAMARIHERRA.
-Jos kuninkaalta nuhteet saan, niin totta,
-Panetan heti raudat jalkaanne
-Ja summa-sakot päähänne. Te, laiskat,
-Tääll' oluttako latkitte, ja virast'
-Ei huolta lainkaan! Kuulkaa! Torvet soivat:
-He ristiäisistä jo tulevat.
-No, tungos murtakaa; ja saattueelle
-Tie auki, muuten saatte Marshalsea'ssa[20]
-Huvia pitää kaksi kuukautta.
-
-PORTINVAHTI.
-Tie auki prinsessalle!
-
-PALVELIJA.
-                       Kolho sinä,
-Pois tieltä, muuten pian päätäs särkee.
-
-PORTINVAHTI.
-Alallas pysy sinä, sarkatakki,
-Tai paiskaan sinut yli aidakkeen.
-
-                       (Menevät.)
-
-
-Neljäs kohtaus.
-
-    (Torvensoittajia, kaksi ammattivanhinta, lord määri,
-    sukkanauhanritariston airut, Cranmer, Norfolkin herttua,
-    marsalkan sauva kädessä, Suffolkin herttua, kaksi aatelismiestä,
-    kantaen suuria maljoja kumminlahjoiksi; sitten neljä
-    aatelismiestä, kannattaen kunniakatosta, jonka alla Norfolkin
-    herttuatar, äitikummina, kantaa kalliiseen mantteliin puettua
-    ristilasta; hovinainen kannattaa hänen laahustaan. Hänen
-    jäljissään kulkee markiisitar Dorset, toinen äitikummi,
-    ja ylimysnaisia. Saatto kiertää kertaalleen näyttämön,
-    ja airut puhuu.)
-
-AIRUT.
-Taivas äärettömästä hyvyydestään suokoon pitkän, suositun ja aina
-onnellisen elämän korkealle ja mahtavalle Englannin prinsessalle,
-Elisabetille.
-
-    (Torventoitotuksia. Kuningas tulee seurueineen.)
-
-CRANMER (polvistuen).
-Ja teidän korkeutenne puolesta
-Ja hyvän kuningattaren myös minä
-Ja jalot kanssakummit rukoilemme:
-Kaikk' onni, ilo, mitä taivas suinkin
-Voi vanhemmille suoda, aina tulkoon
-Tään armaan neiden kautta osaksenne.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-Suur' kiitos, arvollisin arkkipiispa;
-Mikä on nimi?
-
-CRANMER.
-              Elisabet.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                        Nouskaa! --
-
-    (Kuningas suutelee lasta.)
-
-Täss' ota suudelmassa isän siunaus.
-Jumala suojelkoon sua! Hänen huostaans'
-Elämäs annan.
-
-CRANMER.
-              Aamen!
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                     Jalot kummit,
-Olette olleet liian antiaat.[21]
-Ma teitä kiitän; samoin tämä neiti,
-Jahk' oppii hän sen verran englantia.
-
-CRANMER.
-Puhua saanen? Jumala mua käskee.
-Ja älkää imarrukseks ottako
-Mun sanojani; toteen vielä käyvät.
-Tää lapsi -- taivas häntä kaitkoon aina! --
-Jo lupaa tälle maalle kehdossaan
-Tuhansin onnenlahjoja, joit' aika
-On kypsyttävä. Hän on tuleva --
-Nyt elävistä harvat saa sen nähdä --
-Esikuvaks ruhtinaille aikaisilleen
-Ja vastaisille. Hartaammin ei Saba
-Hyveitä lempinyt ja viisautta,
-Kuin lempivä on tämä puhdas sielu.
-Kaikk' avut, jotka valtaa kaunistavat,
-Ja kaikki hurskaan hyveet häness' yhtyy
-Kakskertaisina; totuus imettää
-Ja pyhä, harras mieli häntä neuvoo.
-Saa rakkautt' osakseen ja pelkoa;
-Omaiset siunaavat, ja vihamiehet
-Kuin rakeen lyömä vilja vapisevat,
-Surusta päätään kallistaen. Onni
-Hänestä versoo; hänen aikanaan
-Jokainen oman viinapuunsa alla
-Levossa nauttii mit' on kylvänyt,
-Ja laulaa rauhanvirttä naapureilleen.
-Jumalaa totuudessa palvellaan;
-Hält' ympäristö oppii hyveen tiet
-Ja siihen panee arvon, eikä vereen.
-Ja rauha tää ei hänen kanssaan sammu,
-Vaan niinkuin Phoenixin, tuon ihmelinnun,
-Tuhasta nousee uusi perillinen,
-Yht' ihmeteltävä kuin emokin,
-Niin hänkin -- täältä alhosta kun taivas
-Pois hänet kutsuu, -- avuns' siirtää toiseen.
-Mi hänen pyhän kunniansa tuhast'
-Ylenee tähtenä niin kirkkaana
-Ja maineen ympäröimänä kuin hänkin.
-Menestys, rauha, rakkaus, totuus, pelko,
-Tään ihmelapsen alttiit käskyläät.
-Häneenkin kiintyvät kuin viiniköynnös.
-Niin laajalla kuin kirkkaus auringon
-Hänenkin nimensä ja mainehensa
-On loistava ja luova uudet kansat.
-Hän kukoistava on kuin vuoren setri,
-Ojentain yli maiden oksiaan;
-Ja lapsenlapsemme sen nähdessään
-Siunaavat Luojaa.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-                  Ihmeitä sä haastat.
-
-CRANMER.
-Hän onneks Englannille vanhaan ikään
-On hallitseva. Monet päivät näkee,
-Mut yhtäkään ei päivää, jot' ei leimais
-Ihana työ. Josp' enempää en tietäis!
-Mut hänen täytyy kuolla -- täytyy: taivas,
-Näet, häntä haluaa -- mut neitsyenä;
-Kuin lilja tahraton hän kallistuva
-Maan poveen on, ja koko mailma häntä
-On itkevä.
-
-KUNINGAS HENRIK.
-           Lord arkkipiispa, miehen
-Minusta teit; ei mitään mulla ollut,
-Siks kunnes omaks sain tuon onnenlapsen.
-On ennukses niin sulo lohtu mulle,
-Ett' taivaastakin vielä halaan nähdä
-Tuon lapsen tekoja ja kiittää Herraa. --
-Ma teitä kiitän. -- Suuress' olen, määri,
-Velassa teille sekä veljillenne;
-Läsn'olonne on kunniaksi mulle,
-Siit' olen kiitollinen. -- Tulkaa, loordit,
-Teit' oottaa kuningatar; teitä kiittää
-Myös tahtoo hän, ei muuten tervehdy. --
-Kaikk' askareet ne jääköön sikseen yhä,
-Tään pienen muistoksi nyt meill' on pyhä.
-
-                               (Menevät.)
-
-
-
-EPILOGI.
-
-
-Vetoa panen, ettei näytelmämme
-Lie kaikkein mieleen. Joku ystävämme
-On tullut tänne tunniks nukkumaan
-Ja suuttuu herätessään pasuunaan
-Ja noituu: "rojua!" Taas toinen halaa
-Loruja kuulla, mieli rivoon palaa,
-Mut pettynyt on hänkin. Ainoat,
-Jotk' ehkä kappaltamme suosivat,
-On hyvät naiset, jotk' on tänne tulleet
-Ja täällä oman vertaisensa kuulleet.
-Jos he vain kiittelevät kappaltamme
-Ja hymyilevät, niin on puolellamme
-Paraatkin miehet. Oiskin kamalaa,
-Jos vait' on mies, kun nainen taputtaa.
-
-
-
-
-SELITYKSIÄ:
-
-
-[1] _Bevistäkin jo uskotaan_. Bevis, Southamptonin kreivi, joka eli
-Wilhelm Valloittajan aikana, oli monet ajat balladien ja kansansatujen
-mieliaineena.
-
-[2] _Se lahtar'koira_. Kardinaali Wolsey oli ipswichläisen teurastajan
-poika.
-
-[3] _Tower_ oli vanha linnoitus Lontoossa, jota muun muassa käytettiin
-valtiollisten pahantekijäin vankilana.
-
-[4] _Louvres'ia_ luettava: luuvria.
-
-[5] _Edward Bohun_. Buckinghamin varsinainen sukunimi oli Stafford,
-mutta, polveutuen Bohun'eista, hän mieluummin käytti tätä nimeä,
-vallankin kun tähän perintönä liittyi Englannin suurkonnetabelin arvo.
-
-[6] _Prinsseistä paasheiksi_. Kardinaalin palveluksessa oli
-satakahdeksankymmentä henkilöä, joiden joukossa useita aatelismiehiä ja
-ylimyksiä.
-
-[7] _Carnarvonshire_. Köyhä, viheliäinen kreivikunta Walesissa.
-
-[8] _Cranmer, viisas, taattu palvelijani_. Cranmer oli kuninkaan
-hovipappi, ja oli Cambridgessa väitöstilaisuudessa vastustanut kuninkaan
-laitonta avioliittoa. Lähetettiin sitten Ranskaan tätä mielipidettään
-ajamaan ja tehtiin vihdoin hyvistä töistään Canterburyn arkkipiispaksi.
-
-[9] _Hatullaan pyytää vois kuin leivosia_. Kardinaalin hattu oli
-punainen, ja leivosten pyyntiin käytettiin punaista vaatetta.
-
-[10] _Messukello_ j.n.e. Viittaus Wolseyn hekumallisuuteen.
-
-[11] _Praemunire-säännön alaisena_. Vieraan vallan etujen ajamisesta oli
-rangaistuksena omaisuuden menettäminen. Tämän lain nimi johtuu
-haastekaavan alkusanoista: _praemunire facias_.
-
-[12] _Viiden Sataman parooneja_. Viidellä lounais-Englannin satamalla
-oli velvollisuus suojella rannikoita ranskalaissodissa. Siitä heillä oli
-erityisiä etuuksia, muun muassa saivat alahuoneeseen lähettää kaksi
-edustajaa.
-
-[13] Ipswich ja Oxford. Kardinaali Wolsey oli suuri tieteiden suosija.
-Hän perusti Ipswichiin korkeakoulun, jonka kuningas sitten kurjilla
-tekosyillä lakkautti ja anasti lahjarahaston kruunulle. Oxfordin koulu,
-jonka nimenä oli kardinaalin kollegiumi, pidettiin kunnossa kardinaalin
-testamentin mukaisesti.
-
-[14] Prima vista, tai primero, oli siihen aikaan tavallinen korttipeli.
-
-[15] _Jost' Ylä-Saksass'
-On naapurimme kalliin maksaneet_.
-
-Tarkoittaa niitä levottomuuksia ja vaurioita, jotka Saksassa johtuivat
-Thomas Münzerin kommunistisista opeista.
-
-[16] _Lusikoita kitsastatteko_. Oli tapana antaa kullatuita lusikoita
-kumminlahjaksi.
-
-[17] _Sir Guy_. Portinvartija mainitsee kolme ruumiinvoimistaan
-kuuluisaa miestä: vanhan testamentin Simsonin, sir Guyn, Warwickin
-kreivin, ja tanskalaisen jättiläisen Colbrandin, jonka sir Guy
-Winchesterissä voitti.
-
-[18] _Towerhillin jumaliset ja Limehousen hurskaat_. Sh. tässä
-tarkoittaa puritaaneja, jotka kokoontuivat Towerhilliin hartauden
-harjoituksiin. Limehousessa oli heillä samanlainen kokouspaikka, jossa
-usein riideltiin uskonasioista ja tapeltiinkin.
-
-[19] _Limbus patrum_. "Paikka tuonelan esipihassa, johon patriarkat
-toistaiseksi vietiin, suloisessa lämpimässä odottamaan lihan
-ylösnousemusta." Jokapäiväinen nimitys vankilalle.
-
-[20] Marshalsea. Vankila Southwarkissa.
-
-[21] _Olette olleet liian antiaat_. Arkkipiispa oli kumminlahjaksi
-antanut suuren, täysikultaisen juomamaljan, ja Norfolkin herttuatar
-niinikään aitohelmillä koristetun maljakon.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of Project Gutenberg's Kuningas Henrik Kahdeksas, by William Shakespeare
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KUNINGAS HENRIK KAHDEKSAS ***
-
-***** This file should be named 42873-8.txt or 42873-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/4/2/8/7/42873/
-
-Produced by Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License available with this file or online at
-  www.gutenberg.org/license.
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation information page at www.gutenberg.org
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at 809
-North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887.  Email
-contact links and up to date contact information can be found at the
-Foundation's web site and official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit:  www.gutenberg.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For forty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-