diff options
Diffstat (limited to '40115-8.txt')
| -rw-r--r-- | 40115-8.txt | 5809 |
1 files changed, 0 insertions, 5809 deletions
diff --git a/40115-8.txt b/40115-8.txt deleted file mode 100644 index 69fa022..0000000 --- a/40115-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5809 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Henrik Kuudes II, by William Shakespeare - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Henrik Kuudes II - -Author: William Shakespeare - -Translator: Paavo Cajander - -Release Date: July 1, 2012 [EBook #40115] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRIK KUUDES II *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -HENRIK KUUDES II - -Kirj. - -William Shakespeare - - -Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1907. - - - -Näytelmän henkilöt: - - Kuningas HENRIK KUUDES. - HUMPHREY, GLOSTERin herttua, hänen setänsä. - Kardinaali BEAUFORT, Winchesterin piispa. - RICHARD PLANTAGENET, Yorkin herttua. - EDWARD, | hänen poikansa. - RICHARD, | - SOMERSETin herttua, | - SUFFOLKin herttua, | kuninkaan puoluetta. - BUCKINGHAMin herttua, | - Lord CLIFFORD ja hänen poikansa, | - SALISBURYn kreivi, | Yorkin puoluetta. - WARWICKin kreivi, | - Lord SCALES, Towerin päällikkö. - Lord SAY. - Sir HUMPHREY STAFFORD ja hänen veljensä. - Sir JOHN STANLEY. - Laivankapteeni, perämies, alaperämies ja VALTER MEREINEN. - Kaksi ylimystä, Suffolkin vankeuskumppaneita. - VAUX. - HUME ja SOUTHWELL, kaksi pappia. - BOLINGBROKE, loitsija. Hänen kutsumansa henki. - THOMAS HORNER, aseseppä. - PIETARI, hänen oppipoikansa. - Chattamin kirjuri. - Sanct Albansin majori. - SIMPCOX, petturi. - Kaksi murhaajaa. - JAC CADE, kapinoitsija. - YRJÖ BEVIS, JUHO HOLLAND, DICK, teurastaja, SMITH, - verkakankuri, MIKKO, y.m. Caden liittolaisia. - ALEKSANDER IDEN, kentiläinen ylimys. - MARGAREETA, kuningas Henrikin puoliso. - LEONOORA, Glosterin herttuatar. - KREETA JOURDAIN, noita. - Simpcoxin vaimo. - Loordeja, ladyjä ja seuralaisia; airut; anojia, ammatinvanhimpia, - pyöveli, sheriffi ja palvelijoita; porvareita, oppipoikia, - haukkamiehiä, vartijoita, sotureita, sanansaattajia y.m - -Tapaus Englannissa. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Lontoo. Loistohuone kuninkaanlinnassa. - - (Torventoitauksia; sitten hoboijan soittoa. Toiselta sivulta - tulevat kuningas Henrik, Glosterin herttua, Salisbury, Warwick - ja kardinaali Beaufort; toiselta kuningatar Margareeta, Suffolkin - taluttamana, York, Somerset, Buckingham y.m.) - -SUFFOLK. -Niinkuin ma teidän majesteetiltanne -Sain Ranskaan lähteissäni toimeksi -Kuninkaan sijassa ja puolest' ottaa -Avioksenne kauniin Margareetan; -Niin kuuluisassa Toursin kaupungissa, -Sisilian ja Ranskan kuninkaan, -Orleansin, Calabrian, Bretagnen -Ja Alenconin herttuan, kuuden kreivin, -Kahdentoista paroonin ja kahdenkymmenen -Arvoisan piispan läsnäollessa, -Ma täytin työn ja vihille vein hänet, -Nyt nöyrästi ja notkistetuin polvin, -Englannin ja sen suurten loordein nähden, -Täss' oikeuteni häneen luovutan -Ma kuninkaalle, joka olemus on -Sen suuren varjon, jota edustin. -Parahin lahja, minkä antanut -On mikään kreivi: kaunein kuningatar, -Mi millekään on kuninkaalle tuotu. - -KUNINGAS HENRIK. -Sa nouse! -- Tervetullut, kuningatar! -En hellempää voi lemmen näytett' antaa -Kuin tämän hellän muiskun. -- Elon herra, -Suo mulle hurskas, kiitollinen sydän! -Näiss' ihanissa kasvoiss' annoit mulle -Maailman täyden maallist' onnea, -Jos lemmen sopu yhteen liittää mielet. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Englannin valtias, armas puolisoni, -Mun aatosteni harras seurustelu -- -Öin, päivin, maatessa ja valvoessa, -Hoviseuroissa ja rukousnauhan luona -- -Kanssanne, kaikkein rakkain majesteetti, -Mua rohkaisuttaa tervehtimään teitä -Näin suorin sanoin, niinkuin äly neuvoo -Ja ylenriemullinen sydän käskee. - -KUNINGAS HENRIK. -Jo näkö hurmas mun, mut sanain somuus -Ja puheen viisas majesteettisuus -Nyt ihmettelyn ilon itkuks muuttaa; -Niin riemua on sydän täynnä. -- Loordit, -Iloinen tervehdys nyt armaalleni! - -KAIKKI. -Eläköön kuningatar Margareeta, -Englannin onni! - - (Torventoitaus.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Kiitos teille kaikin! - -SUFFOLK. -Mylord protektori, jos suvaitsette, -Niin tässä ois se rauhansopimus, -Mik' Englannin ja Ranskan välillä -Puoleksitoista vuodeksi on tehty. - -GLOSTER (lukee). -"_Imprimis_, ovat Ranskan kuningas -Kaarle ja William de la Poole, Suffolkin markkreivi, Englannin -kuninkaan Henrikin lähettiläs, sopineet, että mainittu Henrik ottaa -aviokseen neiti Margareetan, Napolin, Sisilian Ja Jerusalemin kuninkaan -Reignier'n tyttären, ja kruunaa hänet Englannin kuningattareksi ennen -ensintulevan toukokuun kolmattakymmenettä päivää. -- _Item_, että -Anjoun herttuakunta ja Mainen kreivikunta ovat luovutettavat ja -jätettävät kuninkaalle, hänen isälleen" -- - -KUNINGAS HENRIK. -No, mik' on, setä? - -GLOSTER. - Anteeks, majesteetti! -Vain äkkikohtaus joka mieltä kääntää -Ja silmää hämärtää, ett'en voi jatkaa. - -KUNINGAS HENRIK. -Winchester setä, pyydän, jatkakaa. - -WINCHESTER. -"_Item_, on lisäksi sovittu, että Anjoun ja Mainen herttuakunnat ovat -luovutettavat ja jätettävät kuninkaalle, hänen isälleen, ja että hän on -lähetettävä perille Englannin kuninkaan omalla kustannuksella, ilman -mitään myötäjäisiä." - -KUNINGAS HENRIK. -Hyv' on. -- Markkreivi, polvistu: sun teemme -Suffolkin ensimmäiseks herttuaksi -Ja miekan vyölles sidomme. -- York lanko, -Me Ranskan hallinnosta vapautamme -Nyt teidät, kunnes puolitoista vuotta -On umpeen mennyt. -- Kiitos, setä Winchester, -Gloster, York, Buckingham, Somerset, -Salisbury ja Warwick! Teitä kaikkia -Kiitämme tästä suosiosta, millä -Otitte vastaan kuningattaremme. -Pois tulkaa pitämään nyt tointa siitä, -Ett' aikaan saadaan joutuin kruunaus, - - (Kuningas, kuningatar ja Suffolk menevät.) - -GLOSTER. -Te uljaat päärit, maamme pylväät, teille -Nyt Humphreyn täytyy purkaa tuskansa, -Ja teidän tuska, koko maamme tuska. -Mitä? Henrik-veljenikö sotiin uhras -Nuoruuttaan, voimaansa ja rahaa kanssa? -Niin usein lepäsikö taivasalla -Kesähelteessä ja talvipakkasessa -Perimysmaansa, Ranskan, voittaakseen? -Ja veljenikö Bedford vaivaa näki -Älyllä säilyttää min Henrik voitti? -York-urho, Salisbury, Somerset, Buckingham -Ja uljas Warwick, syvät naarmunneko -Te saitte Ranskassa ja Normandiessa? -Ja setä Beaufortko, ja minä itse, -Ja valtakunnan viisas neuvoskunta, -Näin kauan mietimme ja neuvospöydäss' -Yöt päivät sinne tänne tuumailimme, -Mitenkä pitää Ranska kurissa? -Ja kuningasko lasna Pariisissa -Kruunattiin vihollisen uhallakin? -Nää vaivat, tämä kunniako tyhjää? -Henrikin voitot, valppaus Bedfordin -Ja teidän työt ja meidän neuvot tyhjää? -Englannin päärit, häpeällinen -On rauha tää ja turmaks tämä liitto: -Nimenne aikakirjoista se pyyhkii, -Pois raapii kunnianne kirjoitukset, -Kukistaa Ranskan valloituksen muistot, -Hävittää kaikki olemattomiin. - -KARDINAALI. -Mitä, lanko, tämä kiivas puhe tietää -Ja tämä laajan laaja todistelu? -Ranska on meidän ja se pidetään. - -GLOSTER. -Niin kyllä, herttua, pidetään, jos voidaan; -Mut nyt se mahdotonta on. Tuo Suffolk, -Tuo vasta-tehty herttua, joll' on ohjat, -Anjoun ja Mainen antaa pois Reignier'lle, -Räsykuninkaalle tuolle, jonka arvoon -Ei hyvin sovi hoikka kukkaronsa. - -SALISBURY. -Niin, kautta Sen, jok' edestämme kuoli, -Ne oli Normandian avaimet! -- -Mut Warwick, uljas poika, miksi itket? - -WARWICK. -Surusta, ett' on ijäksi ne menneet; -Jos viel' ois toivoa, niin miekka verta -Nyt vuotais, eikä silmä kyyneleitä. -Anjou ja Maine! Ne itse valloitin, -Omalla tuolla kädellä ne otin -Ja kaupungitko, jotka voitin haavoin, -Takaisin annetaan nyt rauhankaavoin? -_Mort Dieu!_ - -YORK. -Tuo Suffolk herttua läkään tukehtukoon, -Kun tämän sankar-saaren maineen raiskas! -Sydämmen multa Ranska raastaa saisi, -Ennenkuin moiseen liittoon suostuisin. -Englannin kuninkaat on, tietääkseni, -Vaimoillaan aina saaneet suuret perut, -Ja meidän Henrik omaans' antaa pois -Saadakseen vaimon, jok' on tyhjän tyhjä. - -GLOSTER. -Somapa sutkaus, ennen kuulumaton, -Ett' oli koko viidestoista osan -Kuletuskuluiks Suffolk vaatinut! -Ois jäänyt Ranskaan, nälkään kuollut Ranskaan, -Ennenkuin -- - -KARDINAALI. -Lord Gloster, kiivastutte liiaksi; -Se oli majesteetin oma tahto. - -GLOSTER. -Lord Winchester, ma hyvin teidät tunnen; -Puheeni se ei teitä harmita, -Vaan läsnä-oloni on haitaks teille. -Viha pyrkii maalle; kiukkus, pöyhkä pappi, -Se kuultaa kasvoistasi; jos jään tänne, -Niin alkaa jälleen vanha toramme. -- -Hyvästi, loordit! Muistakaa mun sanoneeni, -Ett' ennen pitkää mennyttä on Ranska. - - (Menee.) - -KARDINAALI. -Noin protektori poistuu kiukuspäissään. -Hän vihamieheni on, tiedätte, -Niin, jopa teidän kaikkein vihamies, -Ja hyvä ei lie liioin kuninkaalle. -Aatelkaa, ett' on valtaverta hän -Ja kruunun otaksuttu perillinen; -Keisarikunnan vaikk' ois Henrik saanut -Ja kaikki lännen vallat naimisellaan, -Niin olis sittenkin hän tyytymätön. -Varokaa, loordit, ettei mairesanoin -Hän teitä hurmaa; viisaat olkaa, valppaat. -Jos kansa häntä suosiikin ja kutsuu -Nimellä "Humphrey, hyvä herttua Gloster" -Taputtain käsiään ja huutain ääneen: -"Jes siunatkoon sit' armollista herraa! -Jumala hyvää Humphreyt auttakoon!" -Niin tämän suosin uhallakin varon, -Ett' on hän holhoojana vaarallinen. - -BUCKINGHAM. -Ja miksi kuningasta holhotaan, -Täysikäinen kun on hän hallitsemaan? -Somerset lanko, minuun yhtykää, -Ja Suffolk herttuaan kaikki yksin miehin, -Niin pian Humphrey sijaltaan on syösty. - -KARDINAALI. -Tää asia ei siedä viivytystä; -Suffolkin herttuan luokse heti lähden. - - (Menee.) - -SOMERSET. -Buckingham lanko, vaikka Humphreyn korska -Ja ylhä asema on kiusaks meille, -Niin tuota pöyhkää piispaa varokaamme. -Sen julkeus on sietämättömämpi -Kuin kaikkein maamme prinssein; jos Gloster -Viralta pannaan, niin hän tulee sijaan. - -BUCKINGHAM. -Tai sinä taikka minä tullaan sijaan, -Humphreyn ja kardinaalin kiusalla. - - (Buckingham ja Somerset menevät.) - -SALISBURY. -Kopeus käy vallanhimon edellä. -Kun noilla huolena on oma etu, -Maan paras meidän olkoon huolenamme. -Ain' olen nähnyt, että Humphrey-herttua -On käyttäynyt kuin jalo ylimys; -Mut usein näin tuon pöyhkän kardinaalin -- -Jok' enemmän on soturi kuin pappi, -Ja kopea kuin ois hän kaikkein herra -- -Kiroovan, mässäävän ja elämöivän, -Niin kuin ei sovi esivallan miehen. -- -Sa, Warwick poika, vanhuuteni lohtu, -Maineesi, suoruutesi, tarkkuutesi -Suurimman kansansuosion sulle hankki, -Lähinnä hyvää Humphrey-herttuaa. -- -Ja, veli York, sun tekos Irlannissa, -Kun siellä suistit kapinalliset, -Ja viime työsi Ranskan sydämmessä, -Miss' olit kuninkaamme sijaisena, -Sun saattoi kansan suosioon ja arvoon. -- -Me yhteishyvän puolest' yhtykäämme -Ja suistain ehkäiskäämme kaikin voimin -Niin Suffolkin kuin kardinaalin korskat, -Somersetin ja Buckinghamin pyyteet, -Ja Humphreyt' auttakaamme minkä voimme, -Niin kauan kuin maan hyväksi hän toimii. - -WARWICK. -Niin totta kuin mua Jumal' auttakoon, -Niin kansani ja maani parast' etsin! - -YORK (syrjään). -York samaa sanoo, syyllä suurimmalla. - -SALISBURY. -Nyt joutua! On maine muuten mennyt. - -WARWICK. -Maineko mennyt? Isä, Maine on mennyt, -Se Maine, jonk' omin mainein Warwick voitti -Ja puoltaa aikoi henkeen, kuolemaan. -Ei maine mennyt, isä; Maine se meni; -Mut taas sen voitan, vaikka surmakseni. - - (Warwick ja Salisbury menevät.) - -YORK. -Anjou ja Maine on myöty Ranskalle; -Pariisi mennyt; koko Normandia -On turvatonna nyt, kun nuo on poissa. -Suffolk on tehnyt rauhanpykälät; -Ne päärit hyväksyi, ja hyvillään -On Henrik, kun sai kaksi herttuakuntaa -Pois vaihtaa yhteen herttuan herttatyttöön. -En heitä moiti; mitä heidän siihen? -Ei omaans' antaneet he, vaan sun omaas, -Halvasta saaliinsa voi rosvo myydä, -Portoille antaa, ystäviä ostaa -Ja herroiks elää, kunnes kaikki loppuu; -Mut' syytön omistaja syrjäss' itkee -Ja onnetonna vääntää käsiään -Ja päätään pudistaa ja värjöttelee, -Kun saalis jaetaan ja viedään pois; -Ei tohdi omaans' ottaa, vaikk' on nälkä. -Niin York'kin istuu, purren hammasta, -Kun hänen maitaan kaupitaan ja myydään. -Englanti, Ranska, Irlanti ne ovat -Lihaani, vereeni niin liittyneet -Kuin sydämmehen Calydonin prinssin[1] -Althaean turmiokas kekäle. -Anjou ja Maine siis myyty Ranskalle! -Kirous! Ranskaa itselleni toivoin, -Samoin kuin vehmast' Englanninkin maata. -York vielä kerran vaatii omaansa, -Ja siksi pidän Nevillen puolta -Ja olen mielin kielin Humphreyn kanssa, -Ja kun näen ajan tulleen, vaadin kruunun: -Se on se kultapilkka, johon tähtään. -Lancaster ei saa oikeuttani ryöstää, -Ei lapsenkäsin kantaa valtikkaa, -Ei pitää valtadiadeemaa päässään, -Min pappis-oikut eivät kruunuun sovi. -Siis, hiljaa, York, siks kunnes aika kypsyy; -Varuillas ole, valvo, muut kun nukkuu, -Ja valtakunnan salaisuudet urki, -Siks kunnes, lemmen iloon kylläyneenä, -Henrik on nuoren morsionsa kanssa, -Englannin kalliin kuningattaren, -Ja Humphrey päärein kanssa riitaan tullut; -Korkeelle silloin nostan valkoruusun, -Jonk' armas tuoksu täyttävä on ilman, -Ja, Yorkin sukukilpi lipussa, -Käyn painiin Lancasterin suvun kanssa: -Vien hältä kruunun, potkikoon min voi; -Englannin halventaa se kirjakoi. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Sama paikka. Huone Glosterin herttuan asunnossa. - - (Gloster ja herttuatar tulevat.) - -HERTTUATAR. -Miks alas painuu puolisoni pää -Kuin tähkä Cereen raskaan painon alla? -Miks otsaans' suuri Humphrey rypistää, -Kuin valtain lemmet häntä vihoittaisi? -Miks katseesi sa mustaan maahan luot -Ja tuijotat, kuin huikeneisi silmäs? -Mitä sä näet? Kuninkaanko kruunun, -Jot' ympäröitsee mailman koko kiilto? -No, tuijota, ja kasvoillasi ryömi, -Siks kunnes päähäs saat sen kultarenkaan! -Ojenna kätes, tartu hohtokultaan! -Liianko lyhyt? Jatkoks ota minun. -Kun kahden olemme sen käsittäneet, -Niin kahden päämme pilviin nostamme, -Eik' enää silmämme niin alas painu, -Ett' edes vilkaisemme halpaan maahan. - -GLOSTER. -Oi, rakas Noora, miestäsi jos lemmit, -Tuo vallanhimon syöpä karkoita! -Ja olkoon aatoskin, jos aattelen -Hurskaalle Henrik-kuninkaalle pahaa, -Mun viime huokaukseni päällä maan! -Mua viimeöinen julma uni painaa. - -HERTTUATAR. -Mik' uni? Sano, niin ma palkinnoksi -Myös kerron kauniin aamu-uneni. - -GLOSTER. -Tää virkamerkki kahdeks katkaistiin, -Tää sauvani; ken teki sen, en muista, -Mut, luulemma, se oli kardinaali, -Ja sauvan katkennaisiin nostettiin -Suffolkin herttuan, William de la Poolen, -Ja herttuan Edmund Somersetin päät. -Se uneni; ties Herra, mitä tietää! - -HERTTUATAR. -Pah! Sitä vain se tietää, että se, -Ken Humphreyn huvipuistost' oksan taittaa, -Saa päällään julkeutensa sovittaa. -Mun untani nyt kuule, rakas Humphrey: -Ma istuin majesteetin paikalla -Westminster-kirkoss' istuimella, missä -Kuningas kruunataan ja kuningatar; -Ja Henrik polvistui, ja Margareeta, -Ja kruunun panivat mun päähäni. - -GLOSTER. -Leonoora, nyt mun nuhdella sua täytyy: -Kopea vaimo, paha Leonoora! -Olethan valtakunnan toinen rouva -Ja protektorin oma rakas vaimo; -Iloa maallist' enemmän on sulla, -Kuin mitä ajatukses aavistaa. -Yhäkö noita juoniasi haudot, -Syöstäkses miehesi ja itsesi -Häpeän lokaan arvon kukkuloilta? -Pois, pois! En sua enää tahdo kuulla. - -HERTTUATAR. -Mitä, puolisoni! Noinko Leonooraan -Sa kiivastut, kun uniaan hän kertoo? -Vast'edes pidän salass' uneni, -Niin vältän nuhteet. - -GLOSTER. -Oi, älä suutu, leppynyt jo olen. - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Lord protektori, kuninkaan on tahto, -Ett' oiti Sanct Albansiin hankkiutte -Kuninkaallisten kanssa haukanjahtiin. - -GLOSTER. -Kyll', oiti. -- Noora, haluatko mukaan? - -HERTTUATAR. -Kyll', armas. -- Kohta tulen jälestä. - - (Gloster ja sanansaattaja menevät.) - -Jälessä kuljen; eellä en voi käydä, -Kun Gloster on noin alhainen ja nöyrä. -Jos minä oisin mies ja herttua -Ja lähin kuninkaasta, niin nuo häijyt -Kompastuskivet raivaisin, ja tieni -Se päättömien niskain yli kulkis. -Mut vaimonakin tahdon näytellä -Osaani onnettaren näytelmässä. -- -Sir John, miss' olet? Älä pelkää, mies: -Ei muita täällä, sinä vain ja minä. - - (Hume tulee.) - -HUME. -Kies'auksi teidän majesteetillenne! - -HERTTUATAR. -Majesteetillenne? Olen armo vain. - -HUME. -Mut taivaan armosta ja Humen neuvost' -On armon arvonimi suureneva. - -HERTTUATAR. -Mitä sanot, mies? Oletko neuvotellut -Ovelan noidan, Kreeta Jourdanin, -Ja velhon, Roger Bolingbroken, kanssa? -He suostuvatko mua auttamaan? - -HUME. -Luvanneet ovat -- näyttää teille hengen, -Manalan mailta esiin loihditun -Jok' antaa vastuun kaikkiin kysymyksiin, -Joit' armon rouva tehdä suvaitsee. - -HERTTUATAR. -Hyv' on. Ma mietin valmiiks kysymykset; -Ja kun Sanct Albansista palaamme, -Niin toivon ett' on kaikki toimitettu. -Tuoss', ota palkkas; pidä lystiä, -Hume, noiden toimikumppanies kanssa. - - (Menee.) - -HUME. -Siis Humen tulee pitää lystiä -Tuon armon kullalla; no, se on varma! -Mut kuules, sir John Hume, sa luki suusi, -Siit' älä muuta päästä kuin vain -- hm! -Tää toimi vaatii suurta salaisuutta. -Leonoora rouva antaa mulle kultaa, -Ett' toimittaisin hänen luokseen noidan; -No, kulta kelpaa, vaikka antais piru. -Kyll' uhraa mulle kultaa monet muutkin: -En väittää tohdi, että kardinaali -Ja suur' mies tuo, tuo uusi herttua Suffolk; -Mut siltä näyttää; ovat, totta puhein, -Kun armon suuret tuumat tietävät, -Palkanneet minut kukistamaan hänet -Ja taioill' aivot hältä hurmaamaan. -Sanotaan: kelpo konna itsens' auttaa; -Mut minun täytyy auttaa kumpaakin, -Niin kardinaalia kuin Suffolkia. -Hume, pidä varas, muuten heitä loukkaat, -Kun sanot heitä kelpo konniksi. -Niin on nyt laita: konnan Humen kautta -Lopulta, varon, herttuatar kaatuu; -Ja jos hän kaatuu, Humphreyn perii pahat; -Mut sama se, kun minä vain saan rahat. - - (Menee.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone kuninkaanlinnassa. - - (Pietari ynnä muita armon-anojia tulee, anomuskirjat kädessä.) - -1 ARMON-ANOJA. -Hyvät herrat, pysykää esillä; lord protektori kulkee heti kohta tästä -ohi, ja silloin me voimme antaa supliikkimme kirjallisesti. - -2 ARMON-ANOJA. -Niin, Herra häntä varjelkoon, hän on hyvä mies! Jessus häntä -siunatkoon! - - (Suffolk ja kuningatar Margareeta tulevat.) - -1 ARMON-ANOJA. -Tuossa hän tulee, luulemma, ja kuningatar hänen kanssaan. Minä olen -ensimmäinen, se on varma. - -2 ARMON-ANOJA. -Takaisin, narri! Sehän on herttua Suffolk, eikä protektori. - -SUFFOLK. -Mitä, mies? Tahdotko mitä minusta? - -1 ARMON-ANOJA. -Suokaa anteeksi, mylord, luulin teitä protektoriksi. - -KUNINGATAR MARGAREETA (lukee otsakirjoituksen). -"Mylord protektorille!" Ovatko anomuksenne hänen ylhäisyydelleen? -Näyttäkää minulle: mitä sinun koskee? - -1 ARMON-ANOJA. -Minun on, teidän armonne luvalla, John Goodmania vastaan, lord -kardinaalin palvelijaa, joka pidättää minulta taloni, maani, vaimoni ja -kaikki. - -SUFFOLK. -Vaimosikin? Sepä jotenkin likentelevää, totta tosiaankin. -- Entä -teidän? -- Mitä on tämä? (Lukee.) Herttua Suffolkia vastaan, joka on -aidalla sulkenut Melfordin yhteismaan. -- Mitä tämä tietää, herra -konna? - -2 ARMON-ANOJA. -Voi, herra hyvä, minä olen vain köyhä anoja koko meidän porvariston -puolesta. - -PIETARI (tarjoten anomuskirjaansa). -Mestariani Thomas Horneria vastaan, joka sanoi, että Yorkin herttua on -kruunun oikea perillinen. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mitä sanot? Onko herttua York sanonut, että hän on kruunun oikea -perillinen? - -PIETARI. -Ettäkö mestarini on? Ei, totta totisesti; mutta mestarini se sanoi, -että hän on, ja että kuningas on vallan-anastaja. - -SUFFOLK. -Onko siellä ketään? - - (Palvelijoita tulee.) - -Ottakaa talteen tämä mies, ja pankaa heti oikeudenpalvelija noutamaan -hänen isäntäänsä. -- Kuulustelemme teitä lähemmin tässä asiassa, -kuninkaan läsnäollessa. - - (Palvelijat vievät pois Pietarin.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ja te, jotk' armon turvaa etsitte -Lord protektorin armon siipein alta, -Uus tehkää anomus ja hälle viekää. - - (Repii palasiksi anomuskirjan.) - -Pois, roistot! -- Suffolk, antaa heidän mennä. - -KAIKKI. -No, mennään; tulkaa pois! - - (Anojat menevät.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sanokaa, Suffolk, tämäkö on tapa, -Tämäkö meno hoviss' Englannin? -Tää Britteinkö on saaren hallitus, -Tää Albionin kuninkaanko valta? -Mitä? Henrikinkö täytyy ijät kaiket -Tuon jörön Humphreyn holholainen olla? -Mull' onko arvo kuningattaren -Vain ollakseni herttuan alamainen? -Oi, tiedäs, Poole, kun sinä Toursiss' olit -Mun rakkauteni tähden keihäisillä -Ja Ranskan naisten voitit sydämmet, -Niin luulin, ett' on Henrikillä myös -Sun kaltaisesi miehuus, muoto, käytös. -Mut hurskaus vain mielessä on hällä -Ja isämeidät, helmirukoukset; -Uroinaan profeetat ja apostolit, -Aseinaan pyhät lauseet raamatusta, -Lukuhuone hällä turnauskenttänä -Ja pyhäin vaskikuvat lemmittyinä. -Vois kardinaalikokous hyvin tehdä -Hänestä paavin, viedä hänet Roomaan, -Ja panna päähän kolminaisen kruunun: -Se hänen pyhyydelleen sopisi. - -SUFFOLK. -Huoletta, armo; niinkuin minä teidät -Toin tänne Englantiin, niin minä laitan -Myös niin, ett' Englannissa viihdytte. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pait ylvää Glosteria meill' on Beaufort, -Tuo pöyhkä pappa, Somerset, Buckingham -Ja juro York; ja noista halvin mahtaa -Englanniss' enemmän kuin kuningas. - -SUFFOLK. -Ja se, ken näistä kaikkein enin mahtaa, -Ei mahda enempää kuin Nevilit: -Ei pelkkiä ne ole päärejä -Nuo Salisbury ja Warwick. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Kaikki loordit -Ei puoleksikaan niin mua suututa -Kuin protektorin suurellinen vaimo. -Hän hoviss' ylvästelee yhtenään, -Naisliuta hännässä, kuin keisarinna -Hän oisi eikä herttua Humphreyn vaimo; -Hänt' outo luulee kuningattareksi; -Hameissaan herttuan tuloja hän kantaa -Ja sydämmessään meidän köyhyytt' ilkkuu. -Hänt' eikö eläissäni kosto tapaa? -Tuo alhaissyntyinen ja halpa ruosa -Kehaisi taannoin mielitietyilleen, -Ett' arkeisimman leninkinsä laahus -Isompi oli arvoinen kuin kaikki -Isäni maat, siks kunnes Suffolk antoi -Kaks herttuakuntaa hänen tyttärestään. - -SUFFOLK. -Min' olen itse hälle ansan pannut -Ja asettanut vietelintusia; -Kun näiden ääntä kuulemaan hän laskee, -Niin siit' ei enää nouse teille kiusaks. -Hänt' älkää aatelko. Mua kuulkaa, armo, -Ja sallikaa mun antaa tässä neuvo: -Vaikk' emme kärsi kardinaalia, -Tok' yhtykäämme loordeihin ja häneen, -Siks ett' on Humphreyn päähän vihat saatu. -Mitä Yorkiin tulee, niin tuo viime kanne -Ei ole hälle varsin eduksi. -Näin vähittäin ne kaikki juuritamme, -Ja onnell' itse vallan johtoon käytte. - - (Kuningas Henrik, York, Somerset, Glosterin herttua - ja herttuatar, kardinaali Beaufort, Buckingham, - Salisbury ja Warwick tulevat.) - -KUNINGAS HENRIK. -En, loordit, välitä, ken siihen tulee, -Somerset taikka York, se mulle yhtä. - -YORK. -York Ranskassa jos käyttäynyt on väärin, -Niin hänet hallituksest' evätkää. - -SOMERSET. -Jos Somerset ei siihen arvokas, -York tulkoon hallitsijaks; minä väistyn. - -WARWICK. -Te arvokasko olette vai ette, -Ei siitä riitaa; York on arvokkain. - -KARDINAALI. -Vait, pöyhkä Warwick, paremmat kun haastaa! - -WARWICK. -Sodass' ei Beaufort mua parempi. - -BUCKINGHAM. -Sua paremmat on täällä kaikki, Warwick. - -WARWICK. -Voi Warwick tulla parhaaks kaikista. - -SALISBURY. -Vait, poika! -- Sano mulle, Buckingham, -Miks Somerset ois siihen parempi. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Siks, tieten, että kuningas niin tahtoo. - -GLOSTER. -Kuningas kyllin vanha on, ett' itse -Voi äänestää; tää ei lie naisten tointa. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Jos kyllin vanha on hän, miksi, herttua, -Olette hänen protektorinsa? - -GLOSTER. -Min' olen valtakunnan protektori; -Ja paikastani luovun, kun hän tahtoo. - -SUFFOLK. -No, luovu siis, ja röyhkeytesi heitä. -Siit' asti kun sa tulit kuninkaaksi -- -Ja kuka muu on kuningas kuin sinä? -- -On yhteiskunta yhä hävinnyt. -Dauphin sai voiton tuolla puolen merta, -Ja maamme päärit on ja ylimykset -Sun valtiutes alla orjina. - -KARDINAALI. -Kidutit kansaa; kiskomisillasi -Papiston kukkarotkin tyhjensit. - -SOMERSET. -Rakennuskiihkosi ja vaimos korut -On valtiolta vienyt suuret summat. - -BUCKINGHAM. -Julmuutes, rikoksia rangaistessas, -On sivuuttanut lain ja sinut itses -Lain valtaan jättänyt. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Jos tiedettäisiin, -Niinkuin sit' epäillään, kuink' olet myynyt -Maan virkoja ja Ranskan kaupungeita, -Niin pian päättömänä saisit juosta. - - (Gloster menee. Kuningatar pudottaa viuhkansa.) - -Viuhkani tänne! Etkö kuule, nukke? - - (Antaa herttuattarelle korvapuustin.) - -Ah! Tekö, rouva? Suokaa anteeksi! - -HERTTUATAR. -Niin, minä, niin, sa pöyhkä ranskatar! -Jos kauniit kasvos saisin kynsiini, -Niin kymmenet mun käskyni ne tietäis. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, täti, tyyntykää; se oli erhe. - -HERTTUATAR. -Vai erhe! Katso etees, kuningas; -Hän viettelee sua, hypittää kuin lasta. -Vaikk' onkin miehet täällä housuttomat, -Niin ei Leonooraa kostamatta lyödä. - - (Menee.) - -BUCKINGHAM. -Lord kardinaali, Leonooraa seuraan, -Ja tarkkaan, miten Humphrey käyttäytyy. -Nyt eukko äksy on; ei piiskaa tarvis. -Hän ilmankin jo perikatoon laukkaa. - - (Menee.) - - (Gloster palaa.) - -GLOSTER. -Nyt, loordit, vihaani kun lauhdutin -Kävelemällä linnan pihamaalla, -Puhumaan tulen valta-asioista. -Mitä tulee vääriin ilkisyytöksiinne, -Ne todistakaa, laki tuomitkoon. -Niin Jumal' olkoon mulle armias, -Kuin kuningas ja maa on mulle rakas! -Mut asiaan nyt käsill' olevaan, -- -Ma sanoin, majesteetti, että York on -Sopivin Ranskan hallitsijaksi. - -SUFFOLK. -Mut ennen vaalia mun suokaa näyttää -Kylliksi pätevillä todisteilla, -Miks York on kaikkein sopimattomin. - -YORK. -Miks olen sopimaton, sanon sen: -Siks ensinkin, ett'en sua imartele; -Ja sitten, että, jos saan paikan minä, -Niin Somerset mua täällä viivyttää, -Pidättäin ohjeet, rahat, sotatarpeet, -Siks ett' on Dauphin jälleen saanut Ranskan. -Niin viimeinkin sain odottaa, siks kunnes -Pariisi saarrettiin ja nälkäytettiin. - -WARWICK. -Sen minä todistan; niin rumaa työtä -Ei ole petturikaan maassa tehnyt. - -SUFFOLK. -Vait, visapää! - -WARWICK. - Sä, ylpeyden kuva, -Miks oisin vait? - - (Suffolkin palvelijat tuovat Hornerin ja Pietarin.) - -SUFFOLK. - Siks että tuoss' on mies, -Jok' on maanpetoksesta syytettynä. -Jumala suokoon, että York ois syytön! - -YORK. -Ken sanoo petturiksi Yorkia? - -KUNINGAS HENRIK. -Mit' aiot, Suffolk? Sano, keitä nuo? - -SUFFOLK. -Kuningas armollinen, tämä mies -Maanpetoksesta mestariaan syyttää. -Näin kuului sanat: Richard, Yorkin herttua, -Englannin laillinen on kruunupää, -Ja teidän armonne vain anastaja. - -KUNINGAS HENRIK. -Mies, sano, nuoko oli sanasi? - -HORNER. -Teidän majesteettinne luvalla en ole koskaan sellaista sanonut enkä -ajatellut; Jumala on todistajani, että tuo konna on tehnyt väärän -kanteen minua vastaan. - -PIETARI. -Näiden kymmenen luuntynkän nimessä, hyvät loordit, vannon että hän niin -sanoi minulle ullakkokamarissa eräänä iltana, kun paraikaa kirkastimme -Yorkin herttuan asevaruksia. - -YORK. -Katala, kurja ryötys, palkkaorja, -Ma petospuheistasi pääsi vaadin. -- -Rukoilen, armollinen majesteetti: -Lain ankaruuden tuntea hän saakoon. - -HORNER. -Ah, mylord, hirttäkää vaikka minut, jos semmoista olen sanonut. -Syyttäjäni on oppipoikani; ja kun häntä tässä taannoin rankaisin -rikoksesta, vannoi hän polvillaan, että hän sen minulle kostaisi; -siihen minulla on hyvät vieraat miehet. Armollinen majesteetti, älkää -rehellistä miestä syöskö perikatoon konnan syytöksestä. - -KUNINGAS HENRIK. -Kuink' oikein tässä tuomittaisi, setä? - -GLOSTER. -Näin tuomitaan, jos tuomita saan minä: -Somerset tulkoon hallitsijaks Ranskaan, -Kosk' epäluuloon joutunut on York; -Ja noille aika määrätkää ja paikka, -Miss' aseill' asiansa ratkaiskoot, -Sill' ilmeinen on oppipojan häijyys. -Näin Humphrey tuomitsee ja se on oikein. - -SOMERSET. -Ma nöyrimmästi kiitän, majesteetti. - -HORNER. -Ja minä suostun kaksintaisteluun. - -PIETARI. -Voi, armollinen herra, minä en osaa taistella; Herran tähden, -armahtakaa minua! Ihmisten pahuus nousee voimallisena minua vastaan. -Jumala, ole minulle armollinen! En osaa pistoakaan pistää. Jesta -varjele sentään! - -GLOSTER. -Sun täytyy taistella, tai joudut hirteen. - -KUNINGAS HENRIK. -Pois, tyrmään nuo! Ja kaksintaistelu -On ens kuun viimeisenä tapahtuva. -- -Somerset, tule valmistaumaan matkaan. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Glosterin herttuan puutarha. - - (Kreeta Jourdain, Hume, Southwell ja Bolingbroke tulevat.) - -HUME. -Tulkaa, hyvät ihmiset! tietäkää, että herttuatar odottaa lupauksienne -täyttämistä. - -BOLINGBROKE. -Olemme siihen valmiit, herra Hume. Tahtooko hänen ylhäisyytensä nähdä -ja kuulla loihtujamme? - -HUME. -Tietysti; kuinkas muuten? Hän ei ole arkalasta kotoisin, hän. - -BOLINGBROKE. -Olen kuullut sanottavan, että siinä naisessa on voittamaton henki; -mutta paras olisi, herra Hume, jos pitäisitte seuraa hänelle tuolla -ylhäällä, sill'aikaa kuin me puuhaamme täällä alhaalla; siis pyydän, -että nyt menette Herran nimeen ja jätätte meidät. (Hume menee) Muori -Jourdain, kyyristykää maahan ryömillenne. -- John Southwell, lue sinä; -ja niin ryhtykäämme työhömme. - - (Herttuatar ilmestyy ulkoparvelle.) - -HERTTUATAR. -Hyvin tehty, ystävät; tervetulleet, kaikki. Toimeenne vain! Mitä -pikemmin, sen parempi. - -BOLINGBROKE. -Huoletta, rouva! Noita aikans' arvaa. -Yö synkkä, musta, kammottava yö, -Yö, jolloin tuleen sytytettiin Troja, -Yö, jolloin huuhka huutaa, halli haukkuu -Ja aaveet liikkuu, haamut hautans' avaa, -Se aika paras meidän askareille. -Ei, istukaa! Pois pelko! Pyhään piiriin -Me loihtimamme aaveet kiinnitämme. - - (He toimittavat noitatemppunsa ja piirustavat loitsupiirin. - Bolingbroke tai Southwell lukee: _conjuro te_ etc. - Hirvittävää ukkosenjylinää ja salamoimista; sitten nousee - henki maasta.) - -HENKI. -_Adsum_. - -KREETA JOURDAIN. - Asmath! -Jumalan kautta ijankaikkisen, -Min nimeä ja voimaa vapiset, -Nyt vastaa kyselmiini; täält' et pääse, -Ennenkuin puhut. - -HENKI. - Kysy mitä tahdot. -- -Oi, että kaikki tää jo lopuss' oisi! - -BOLINGBROKE (lukee paperista). -Kuninkaast' ensin. Miten hänen käy? - -HENKI. -Viel' elää herttua, Henrik, kukistajas[2] -Ja jälkees eloon jää ja miekkaan kaatuu. - - (Sitä myöten kuin henki puhuu, kirjoittaa - Southwell vastauksen paperille.) - -BOLINGBROKE. -Ja mik' on Suffolk-herttuan kohtalo? - -HENKI. -Hän kuolee vesillä ja veteen hukkuu. - -BOLINGBROKE. -No, entä herttua Somersetin vaiheet? - -HENKI. -Varokoon linnoja; -Hän hiekkakedolla on turvatumpi, -Kuin missä linnat pilviin nousee. -Heretkää! Min' en kestä kauempaa. - -BOLINGBROKE. -Pimeyteen vaivu, järveen palavaan! -Pois täältä, inha henki! - - (Ukkosenjylinää ja leimauksia. Henki vaipuu maahan.) - - (York ja Buckingham tulevat kiireellä, mukana vartijoita.) - -YORK. -Kiinni nuo petturit ja niiden roskat! -Haa! noita-muori, sainko sinut kiikkiin? -- -Te täällä, rouva? Kuningas ja maa -Täst' ovat puuhast' ylen kiitolliset. -Lord protektori hyvin varmaan korvaa -Näin kauniin työn. - -HERTTUATAR. - Ei puolinkaan niin ruma, -Kuin sinun työsi kuningasta kohtaan; -Kopea herttua, sa syyttä uhkaat. - -BUCKINGHAM. -Vai syyttä, rouva? Tunnetteko tätä? - - (Näyttää hänelle paperin.) - -Pois tyrmään nuo ja kukin erikseen! -- -Te, rouva, tulette nyt meidän kanssa. -Sa, Stafford, ota hänet huostaasi. -- - - (Herttuatar astuu alas parvekkeelta.) - -Nyt tulee armon pikkuvehkeet ilmi. -- -Pois kaikki viekää! - - (Vartijat vievät pois Bolingbroken, Southwellin y.m.) - -YORK. -Buckingham, hyvin häntä peijasitte. -Soma juoni! Sille kelpaa rakentaa. -Mut katsokaamme pirun käsialaa. -Mitä hän kirjoittaa? - - (Lukee.) - -"Viel' elää herttua, Henrik, kukistajas, -Ja jälkees eloon jää ja miekkaan kaatuu." -Niin, ihan oikein: -_Aio te, Aeacida, Romanos vincere posse_. -No niin, ja sitte: -"Ja mik' on Suffolk herttuan kohtalo?" -- -"Hän kuolee vesillä ja veteen hukkuu." -- -"No, entä herttua Somersetin vaiheet?" -- -"Varokoon linnoja: -Hän hiekkakedolla on turvatumpi, -Kuin missä linnat pilviin nousee." -Pois tulkaa, hyvät herrat! -On ennuksia työläs saada irti, -Ja työläs niit' on käsittää. -Nyt Henrik matkall' on Sanct Albansiin, -Ja tämän arvon-rouvan mies on myötä. -Nää sanomat on sinne saatava -Niin nopeaan kuin ratsu voi ne viedä: -Protektorille harmittava suurus. - -BUCKINGHAM. -Mun suokaa, armollinen herttua. -Se viesti viedä, palkan toiveessa. - -YORK. -Mieltänne myöten, loordi. -- Tänne, hoi! - - (Palvelija tulee.) - -Mies, kutsu loordit Salisbury ja Warwick -Huomenna illanviettoon luokseni. - - (Menevät.) - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Sanct Albans. - - (Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, Gloster, - kardinaali ja Suffolk tulevat, haukkamiesten seuraamina, - jotka kajahuttavat ajohuudon.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -En ole, loordit, moneen vuoteen nähnyt -Parempaa vesilinnun ajoa. -Mut, anteeks, myrskyn tähden vanha Hannu, -Lyön vetoa, ei olis lentoon noussut. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut, mylord, teidän haukall' oli vauhti, -Se kiiti korkealle yli muiden. -- -Oi, suur' on Luoja luoduissaan! Niin lintu -Kuin ihminenkin pyrkii pilvihin. - -SUFFOLK. -Ei ihme ole, majesteetti, että -Noin hyvin nousee protektorin haukat: -Ne tietää isäntänsä lentomielen, -Jonk' aatos kiitää haukkaa ylemmä. - -GLOSTER. -Mylord, vain alhainen ja halpa mieli -Se ylemmä ei lentää voi kuin lintu. - -KARDINAALI. -Sen kyllä näen: hän tahtoo pilviin nousta. - -GLOSTER. -Niin kardinaali; eikö oisi hyvä, -Jos taivaaseen te lentää voisitte? - -KUNINGAS HENRIK. -Ikuisen ilon aarrekammioon! - -KARDINAALI. -Sun taivaasi on maassa; sydän, silmä, -Vain kruunuun palaa, se on sielus aarre. -Tuhoinen protektori, viekas pääri, -Sa, kavaltaja kuninkaan ja maan! - -GLOSTER. -Ai, kardinaali, miss' on pappeutesi? -_Tantaene animis coelestibus irae_? -Noin pappi kiivas? Peitä vihas, setä! -Vai voiko sen noin hurskas mies? - -SUFFOLK. -Ei vihaa täss', ei enempää kuin vaatii -Niin hyvä riita ja niin huono pääri. - -GLOSTER. -Kuin ken, mylord? - -SUFFOLK. - Kuin te, lord protektori, -Jos ei lord protektori pahastu. - -GLOSTER. -Julkeutes, Suffolk, Englanniss' on tuttu. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sun vallanhimos, Gloster, myös. - -KUNINGAS HENRIK. - Vait, vaiti! -Kiihkeitä päärejä äl' ärryttele; -Siunattu maassa rauhantekijä! - -KARDINAALI. -Siis minä siunattu, kun miekallani -Lord protektorin rauhaan taivutan. - -GLOSTER (syrjään kardinaalille). -Oi, hurskas setä, jospa niiksi tulis! - -KARDINAALI (syrjään). -No, niin, jos sinä tohdit. - -GLOSTER (syrjään). - Tätä varten -Ei laumaas tarvis koota; oma ruumis -Sanoistas vastatkoon. - -KARDINAALI (syrjään). - Kyll', missä sinä -Et tohdi hiiskahtaakaan; vaan jos tohdit. -Niin illaks saavu puiston itäkulmaan. - -KUNINGAS HENRIK. -Mitä nyt, loordit? - -KARDINAALI. - Usko mua, Gloster, -Sun miehes liian joutuin haukan kätki, -Ois muuten ajo käynyt paremmin. - - (Syrjään.) - -Mukaasi ota miekkas. - -GLOSTER. - Kyllä, setä. - -KARDINAALI (syrjään). -Tiedäthän paikan? Puiston itäkulma. - -GLOSTER (syrjään). -Tulen, kardinaali. - -KUNINGAS HENRIK. - Mistä puhe, Gloster? - -GLOSTER. -Vain haukan ajosta; ei muusta mistään. -- - - (Syrjään.) - -Pyhän äidin kautta, pappi, pääsi kalin, -Jos mitään maksaa taistotaitoni! - -KARDINAALI (syrjään). -_Medice, te ipsum_. -- -Niin, protektori, suojaa itseäsi! - -KUNINGAS HENRIK. -Sää julmaks yltyy, niinkuin vihannekin. -Tuo soitto kuinka sydäntäni vihloo! -Kun moiset kielet sorahtaa, niin missä -On enää sopusointaa? Suokaa, loordit, -Mun sovittaa tää riita. - - (Muuan Sanct Albansin porvari tulee huutaen: "ihme!") - -GLOSTER. - Mikä melu? -Mies, mitä ihmettä sa julki huudat? - -PORVARI. -Ihme, ihme! - -SUFFOLK. - Käy esiin, ihme kerro kuninkaalle. - -PORVARI. -Aatelkaas, sokea kun näköns äsken -Sanct Albansin sai pyhänarkun luona, -Mies, jok' on ennen ollut umpisokko. - -KUNINGAS HENRIK. -Kiitetty Herra, joka uskovilleen -Pimeyteen valon tuo ja hätään lohdun! - - (Sanct Albansin majori virkaveljineen, Simpcox, jota kaksi miestä - kantaa tuolissa, hänen vaimonsa ja suuri kansanjoukko tulee.) - -KARDINAALI. -Täss' astuu kulkueessa porvaristo; -He tuovat miehen teille nähtäväksi. - -KUNINGAS HENRIK. -Suur' häll' on tässä surun laaksoss' ilo, -Vaikk' enentääkin näkö kiusausta. - -GLOSTER. -Pois, syrjään! Majesteetin eteen viekää; -Kuningas tahtoo häntä puhutella. - -KUNINGAS HENRIK. -Mies hyvä, kerro meille tapaus, -Ett' edestäsi Herraa kiittäisimme. -Kauanko sokea? Ja nytkö näet? - -SIMPCOX. -Sokea syntymästä, majesteetti. - -VAIMO. -Niin, se on toden totta. - -SUFFOLK. -Ken nainen tuo? - -VAIMO. -Tään miehen vaimo, teidän luvallanne. - -GLOSTER. -Parempi todistajaks olis äiti. - -KUNINGAS HENRIK. -Miss' olet syntynyt sä? - -SIMPCOX. - Berwickissä, -Pohjoiseen täältä, teidän luvallanne. - -KUNINGAS HENRIK. -Sait, sielu parka, Herralt' armon suuren. -Nyt yöt ja päivät hälle pyhitä -Ja muista, mit' on Herra sulle tehnyt. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mies, sano, sattumaltako sa jouduit -Tuon pyhän arkun luo, vai hurskaudesta? - -SIMPCOX. -Sulasta hurskaudesta, tietköön Herra! -Sadasti ainakin Sanct Albans hyvä -Unessa mulle huusi: "Tule, Simpcox, -Rukoile arkullani, niin sua autan." - -VAIMO. -Niin, toden totta, monta, monta kertaa -Ma kuulin äänen häntä kutsuvan. - -KARDINAALI. -Mut oletko sa rampa? - -SIMPCOX. - Olen niin, -Mua Jumal' auttakoon! - -SUFFOLK. - Kuin siksi tulit? - -SIMPCOX. -Putosin puusta. - -VAIMO. - Luumupuusta, herra. - -GLOSTER. -Oletko kauan ollut sokea? - -SIMPCOX. -Oi, syntymästäni. - -GLOSTER. - Ja kiivit puuhun? - -SIMPCOX. -Sen yhden kerran; olin silloin nuori. - -VAIMO. -Niin totta, ja sai siitä kalliin maksaa. - -GLOSTER. -Siis sinä pidät paljon luumuista? - -SIMPCOX. -Ei, eukko tahtoi pari väskynää -Ja hengen uhalla mun ajoi puuhun. - -GLOSTER. -Kavala kettu! Vaan se ei sua auta. -- -Näytäppä silmäs: -- ummista ne, -- avaa, -- -Minusta, näkösi ei ole hyvä. - -SIMPCOX. -On, herra hyvä, kirkas niinkuin päivä, -Jumalan kiitos ja Sanct Albansin! - -GLOSTER. -Vai niin! No mitä karvaa on tää viitta? - -SIMPCOX. -Punainen, herra, punainen kuin veri. - -GLOSTER. -Niin oikein. Entä tämä takki? - -SIMPCOX. - Musta, -Niin, musta niinkuin korppi. - -KUNINGAS HENRIK. -Siis tiedät, minkä värinen on korppi. - -SUFFOLK. -Ja korppia ei koskaan ole nähnyt. - -GLOSTER. -Mut monta kurttaa, vaippaa tätä ennen. - -VAIMO. -Ei tätä ennen koskaan eläissään. - -GLOSTER. -Sanohan, mies, mik' on mun nimeni? - -SIMPCOX. -Ah, herra, sit' en tiedä. - -GLOSTER. - Entä tämän? - -SIMPCOX. -En tiedä. - -GLOSTER. -Etkö tämänkään? - -SIMPCOX. - En, totta. - -GLOSTER. -No, mikä sitte oma nimesi? - -SIMPCOX. -Santeri Simpcox, teidän luvallanne. - -GLOSTER. -No, istu sitten siinä, Santeri, -Sa kristikunnan valheellisin konna. -Jos oisit sokeana syntynyt, -Niin yhtä hyvin kaikkein meidän nimet, -Kuin vaatteittemme värit, oisit tiennyt. -Näkevä värit erottaa, mut äkin -Noin kaikki nimittää on mahdotonta. -- -Sanct Albans, herrat, täss' on ihmeen tehnyt; -Ja eikö suuri oisi taito sillä, -Ken vois tuon ramman saada jaloille? - -SIMPCOX. -Oi, herra, jospa sen te voisitte! - -GLOSTER. -Hyvät Sanct Albansin miehet, eikö teidän kaupungissanne ole piiskuria -ja semmoista asetta, jota sanotaan ruoskaksi? - -Maj. -On, teidän armonne, jos suvaitsette. - -GLOSTER. -No, haettakaa yksi tänne heti. - -MAJORI. -Mies, hae tänne heti piiskuri. - - (Yksi seurueesta menee.) - -GLOSTER. -Nyt tuokaa mulle heti tuoli tänne. - - (Tuoli tuodaan.) - -No, lurjus, jos tahdot päästä selkäsaunasta, niin hyppää tuon tuolin -yli ja juokse tiehesi. - -SIMPCOX. -Ah, herra, en voi omin voimin seistä; -Näin minua vain turhaan kidutatte. - - (Sananviejä palaa tuoden mukanaan piiskurin.) - -GLOSTER. -No, meidän täytyy sitten auttaa sinua jaloille. Kas niin, piiskuri, -piekse häntä, kunnes hän hyppää tuon tuolin yli. - -PIISKURI. -Kyllä, herra. -- Kas niin, lurjus; takki yltäsi joutuin! - -SIMPCOX. -Ah, herra, mitä tehdä? Minähän en pysy seisomassa. - - (Kun piiskuri on häntä kerran lyödä sivahuttanut, - niin hän hyppää tuolin yli ja juoksee tiehensä; - kansa seuraa huutaen: "ihme!") - -KUNINGAS HENRIK. -Ah, herra, kuinka kauan tätä kärsit? - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hupaista nähdä, kuin se lurjus juoksi. - -GLOSTER. -Ajakaa konnaa takaa; pois tuo luuska! - -VAIMO. -Sulasta tarpeesta sen teimme, herra. - -GLOSTER. -Ajakaa piesten heitä markkinapaikasta toiseen, kunnes tulevat -Berwickiin, mistä lähtivätkin. - - (Majori, piiskuri, vaimo y.m. menevät.) - -KARDINAALI. -Lord Humphrey tänään teki ihmeen kai. - -SUFFOLK. -Niin kyllä: juoksemaan kun ramman sai. - -GLOSTER. -Viel' ihmeempää te teitte: saitte vaan -Häthätää kaupungitkin juoksemaan. - - (Buckingham tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Mit uutisia, lanko Buckingham? - -BUCKINGHAM. -Vapisee sydän sitä ilmi tuoda. -Katala, renttuileva roistojoukko -On Leonooran, protektorin vaimon, -- -Tään koko liittokunnan pään ja johdon -- -Avustamana sekä suojaamana, -Vehkeillyt salaa kruunuanne vastaan -Yhdessä loitsijain ja noitain kanssa. -Olemme teossa ne tavanneet, -Maan alta pahoja kun henkiä -He nostivat ja näiltä tiedustivat -Kuninkaan elämää ja kuolemaa -Ja samoin muiden neuvoskunnan herrain, -Jost' oiti saatte laajemmalta tietää. - -KARDINAALI. -Protektori, näin ollen vaimollanne -Lie pian matka Lontooseen. Tuo tieto -Aseenne kärjen kääntää, luulemma; -Nyt varmaan ette saavu määrä-aikaan. - -GLOSTER. -Kopea pappi, mieltän' älä riko! -Suru ja murhe multa voiman murtaa, -Ja, murrettuna näin, ma tieltäs väistyn -Ja halvimmankin palkkalaisen tieltä. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, Herra, min saa turman häijyt aikaan, -Näin kooten koston omaan päähänsä! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Nyt, Gloster, tahran omaan pesääs sait; -Jos syytön liet, niin turvass' olet kait. - -GLOSTER. -Rakastin maatani ja kuningasta, -Siit' otan taivaan todistajakseni. -Kuin vaimoni on laita, sit' en tiedä; -Surettaa kuulla mitä olen kuullut. -Hän jalo on, mut kunnian ja kunnon -Hän unhotti, kun moista piti seuraa, -Jok' aatelisen tahraa niinkuin piki; -Hän älköön enää tulko mua liki. -Lain kouriin hänet annan ankariin, -Kun Humphreyn puhtaan nimen raiskas niin. - -KUNINGAS HENRIK. -No, hyvä; täksi yöksi jäämme tänne; -Huomenna palaamme taas Lontooseen; -Ja siellä tätä seikkaa tutkitaan -Ja tilille nuo ilkimykset viedään; -Oikeuden vaakaa tulee tässä käyttää, -Se toden osoittaa ja tarkan näyttää. - - (Torventoitaus. Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Lontoo. Yorkin herttuan puutarha. - - (York, Salisbury ja Warwick tulevat.) - -YORK. -Nyt kun on halpa illallinen syöty, -Niin suokaa, loordit Salisbury ja Warwick, -Mun täällä puistoss' omaks varmuudeksi -Vakaata tiedustella mieltänne, -Mik' oikeus mulla Englannin on kruunuun. - -SALISBURY. -Haluan saada tarkalleen sen kuulla. - -WARWICK. -No, ala, York; jos oikeus on sulla, -Niin Nevilit on käskettävissäsi. - -YORK. -Siis, kuulkaa, hyvät herrat: -- poikia -Ol' Edward kolmannella seitsemän: -Ensiksi Edward, Walesin musta prinssi; -Ja toinen William Hatfield; kolmas oli -Clarencen herttua Lionel; ja neljäs -Juhana Gaunt, Lancasterin herttua; -Sen jälkeen Edmund Langley, Yorkin herttua; -Glosterin herttua, Thomas Woodstock, kuudes; -Ja William Windsor vihdoin seitsemäs. -Isäänsä ennen kuoli musta prinssi, -Ja häneltä jäi yksi poika, Richard, -Jok' Edward kolmannelta peri kruunun, -Siks kunnes Bolingbroke, Lancasterin herttua, -Juhana Gauntin poika, kuninkaana -Nimeltä Henrik neljäs, otti vallan, -Vei viran lailliselta kuninkaalta, -Ja kuningatar-raukan Ranskaan laittoi, -Jost' oli tullutkin, ja Pomfretiin -Kuninkaan salpas, missä, kuten tietty, -Tuo hyvä Richard salaa murhattiin. - -WARWICK. -Niin, totta puhuu herttua: näin kruunun -Sai Lancasterin suku. - -YORK. - Ja sen pitää -Nyt väkivallall' eikä oikeudella: -Näet, vanhimman kun pojan poika kuoli, -Ois toisen pojan suku vuoross' ollut. - -SALISBURY. -Mut William Hatfield kuoli lapsetonna. - -YORK. -Mut kolmannella, Clarencella, -- josta -Ma polveudun -- Philippa oli tytär, -Jonk' Edmund Mortimer, Marchin kreivi, nai; -Hänestä lähti Roger, Marchin kreivi, -Ja tästä Edmund, Anna ja Leonoora. - -SALISBURY. -Tuo Edmund, Bolingbroken hallitessa, -Niin olen kuullut, pyrki kuninkaaksi, -Ja oisi päässytkin, mut Flandower -Piti häntä vankeudessa kuolinpäivään. -Vaan jatkakaa. - -YORK. - Tään vanhin sisar Anna, -Mun äitini ja kruunun perillinen, -Cambridgen Richardille meni vaimoks, -Joka Richard oli Edward kolmannen -Viidennen pojan, Edmund Langleyn, poika. -Tuost' oikeuteni johdan; Marchin kreivin -Hän tytär oli, Rogerin, jonk' isä -Ol' Edmund Mortimer, mi nai Philippan, -Clarencen herttuan ainon tyttären. -Siis, vanhemman jos pojan oikeus eellä -On nuoremman, niin kuninkuus on minun. - -WARWICK. -Ei selvinkään voi tätä selvemp' olla. -Juhana Gauntin jälkeinen on Henrik, -Neljännen pojan; York taas kolmannen. -Siks kunnes Lionelin suku sammuu, -Hält' oikeus puuttuu; mut se vielä elää, -Sinussa kukkii se ja pojissasi, -Tuon rungon ihanissa aaluvissa. -Siis, isä Salisbury, nyt polvistumme -Ja täällä syrjäss' ensimmäisinä -Laillista valtiasta tervehdimme -Ja kruunun perijänä kunnioimme. - -MOLEMMAT. -Kuningas Richard kauan eläköön! - -YORK. -Suur' kiitos! Kuningas vain viel' en ole: -En ole kruunattu, ei tätä miekkaa -Viel' Lancasterin sydänveri punaa. -Mut äkisti tät' ei saa toimeen panna. -Vaan hiljaa, salaa, varoen. Niin tehkää, -Kuin minä, näinä vaaran aikoina: -Älkäätte olko huomaavinannekaan -Suffolkin uhkaa, korskaa Beaufortin -Ja Somersetin vallan-ahneutta -Ja Buckinghamia ja koko laumaa, -Siks kunnes karjan paimenen he pauloo, -Siveän prinssin tuon, tuon hyvän Humphreyn. -Sit' etsivät he, ja sit' etsiessään -Surmansa löytävät, jos York ei pety. - -SALISBURY. -Jo riittää, York; nyt meill' on täysi tieto. - -WARWICK. -Sydän sanoo mulle, että Warwick-kreivi -York-herttuan kerran tekee kuninkaaksi. - -YORK. -Ja, Nevil, minä sanon itselleni: -Richard se kerran tekee Warwick-kreivin -Kuninkaast' ensi-mieheks Englannissa. - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Lontoo. Oikeussali. - - (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, - Gloster, York, Suffolk ja Salisbury tulevat; kreivinna Gloster, - Kreeta Jourdain, Southwell, Hume ja Bolingbroke tuodaan - vartioittuina sisään.) - -KUNINGAS HENRIK. -Glosterin vaimo, Leonoora Cobham, esiin! -Suur' syntis Herran on ja meidän nähden; -Lain tuomio siis kuule rikoksistas, -Jotk' ovat, sanan jälkeen, kuolon omat. -- -Nuo neljä viekää tyrmään takaisin -Ja sieltä mestauspaikkaan. Noita tuo -Tuhaksi Smithfieldiss' on poltettava, -Ja muut nuo kolme hirteen hirtettävät. -- -Te, rouva, aatelista verta ollen, -Ikänne saatte kunniaton olla -Ja kolmen päivän julkiripin jälkeen -Omassa maassa maanpaossa elää, -Sir Stanleyn kanssa Manin saaressa. - -HERTTUATAR. -Maanpako hyvä; hyvä oisi kuolo. - -GLOSTER. -Sun laki tuominnut on, Leonoora; -Min' en voi päästää, minkä laki sitoo. -- - - (Herttuatar ja muut vangit poistuvat vartioittensa kanssa.) - -Suru sydämmen ja itku silmän valtaa. -Ah, Humphrey, tämä häpeä se hautaan -Sun vanhan pääsi murehella painaa! -- -Ma pyydän, kuningas, mun suokaa mennä: -Ikäni rauhaa kaipaa, suru hoivaa. - -KUNINGAS HENRIK. -Seis, Humphrey, herttua Gloster! Sauvas ensin -Minulle anna; oma holhoojansa -On Henrik nyt; mun väkeni on Herra, -Ja tuki, sauva, jalkain kynttilä. -Mene rauhaan, Humphrey, yhtä rakkaana -Kuin olit kuninkaasi holhoojana. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -En tiedä syytä, miksi holhotaan, -Kuin lasta, vallan voipaa kuningasta. -- -Jumalan avulla nyt Henrik maan -On yksinvaltias. -- Pois sauvas vaan! - -GLOSTER. -Vai sauvani; -- Täss' on se, jalo Henrik, -Sen yhtä mielisti ma annan sulle, -Kuin ennen isäsi sen antoi mulle; -Ja yhtä mielist' etees lasken sen, -Kuin toiset sitä halaa riidellen. -Hyvästi! Mun kun peittää manan laine, -Sun valtaas rauha tukekoon ja maine! - - (Menee.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Kas niin, nyt kuninkaana Henrik on, -Ja kuningattarena Margareeta, -Ja Humphrey tuskin ennallaan; hän pahoin -On silvottu; kaks iskua yht'aikaa: -Maanpaossa on vaimo, jäsen poikki -Ja sauva poissa: -- tuo sen paikka vain. -Kuninkaan käteen se on soveliain. - -SUFFOLK. -Maan puoleen noin tuo ylvä honka taipuu, -Noin Leonooran korska tyhjään haipuu. - -YORK. -Hän rauhaan menköön! -- Teidän armonne, -Tää kaksintaistelun on määräpäivä. -Ja kantaja ja vastaaja -- tuo seppä -Ja oppipoikansa -- on valmiit taistoon. -Jos majesteetilla on halu nähdä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Tietysti, Henrik; hovista ma saavuin -Vaseti tätä taistelua varten. - -KUNINGAS HENRIK. -No, Herran nimeen, kaikki kuntoon siis! -Se tähän jääköön; Herran käteen oikeus! - -YORK. -En koskaan, loordit, ole nähnyt miestä -Niin neuvotonta ja niin taiston-arkaa, -Kuin tämän asesepän oppipoika. - - (Toiselta taholta tulee Horner ja tämän naapurit, jotka - juottavat häntä humalaan; hänellä on sauva, jonka päässä - on hiekkapussi,[3] ja hänen edellään käy rumpali; toiselta - taholta tulee Pietari, jolla on samanlainen sauva ja samoin - rumpali edellä; häntä seuraa joukko oppipoikia, jotka juovat - hänen maljansa.) - -1 NAAPURI. -Kas tässä, naapuri Horner, lasillinen sektiä, maljasi! Älä pelkää, -naapuri, kyllä kaikki käy hyvin. - -2 NAAPURI. -Ja tässä, naapuri, lasillinen charnecoa.[4] - -1 NAAPURI. -Ja tässä, naapuri, sarkallinen hyvää tupultti-olutta; juo, äläkä -oppipoikaasi pelkää. - -HORNER. -Antakaa tänne vain! Minä teidän kaikkien maljaan vastaan; ja Pietarille -näytän pitkää nenää. - -1 OPPIPOIKA. -Saas tästä, Pietari; älä pelkää. - -2 OPPIPOIKA. -Ole hyvällä tuulella, Pietari, älä mestariasi pelkää: taistele -oppipoikain arvon puolesta. - -PIETARI. -Kiitoksia vain, kiitoksia! Juokaa ja rukoilkaa minun puolestani, sillä -luulenpa että nyt olen ryypännyt viimeisen ryyppyni tässä maailmassa. --- Tuossa, Roopetti, jos kuolen, niin saat sinä tuon esiliinani, ja -sinä, Ville, sinä saat vasarani; ja sinä, Tommi, sinä saat kaikki -rahani. -- Jesta siunaa ja varjele! Minä en mitenkään piisaa -mestarilleni, sillä hän on jo niin näppärä miekkailemisessa. - -SALISBURY. -Kas niin, heretkää juomasta ja alkakaa taistella. -- Poika sinä, mikä -on nimesi? - -PIETARI. -Pietari, kaiketi. - -SALISBURY. -Pietari! Ja mikä vielä? - -PIETARI. -Puusti. - -SALISBURY. -Puusti! Ho, katso sitten, että mestarillesi annat kelpo puustin. - -HORNER. -Hyvät ihmiset ja kylänmiehet, olen tullut tänne, niin sanoakseni, -oppipoikani yllytyksestä, näyttääkseni että hän on konna ja minä itse -kunnon mies; ja mitä Yorkin herttuaan tulee, niin menen vaikka -kuolemaan siitä, etten koskaan ole aikonut hänelle mitään pahaa, enkä -kuninkaalle, enkä kuningattarelle liioin. Siis, Pietari, varo nyt -kalloasi! - -YORK. -Pian! Sopertaa jo alkaa konnan kieli. -Nyt, torvettaja, anna taiston merkki. - - (Torventoitaus. Taistelevat, ja Pietari paiskaa mestarin alleen.) - -HORNER. -Seis, Pietari, seis! Tunnustan, tunnustan petokseni. - - (Kuolee.) - -YORK. -Ottakaa pois häneltä ase. -- Poikaseni, kiitä sinä Jumalaa ja hyvää -viiniä mestarisi päässä. - -PIETARI. -Hyvä Jumala, olenko minä voittanut viholliseni tässä ylhäisessä -seurassa? Oi, Pietari, olet nyt näyttänyt toteen asiasi oikeuden. - -KUNINGAS HENRIK. -Pois silmistämme viekää petturi. -Kuolostaan nähdään, että oli syypää; -Ja oikeuden Herra osoitti -Vakaaksi, syyttömäksi poikaparan, -Jok' oli vääryydellä surman saada. -- -Pois, tule, poika, saamaan palkkasi. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Lontoo. Katu. - - (Gloster tulee palvelijoineen, kaikki surupuvussa.) - -GLOSTER. -Noin pilvi kirkkaimmankin päivän peittää, -Ja kesän jälkeen tulee kolkko talvi -Ja kovat, tuimat pakkaset. Näin vaihtuu, -Kuin vuoden ajat, ilot myös ja murheet. -- -Mies, mit' on kello? - -PALVELIJA. - Kymmenen, mylord. - -GLOSTER. -Niin, kymmeneltä oli minun määrä -Tavata katuvaista vaimoani. -Lie työläs hänen kovaan kivikatuun -Hienoista, herkkää jalkaans' astua. -Oi, Noora, vaivoin jalo mieles sietää -Ett' ilkikatsein roistokansa silmiin -Sua töllistää ja nauraa häpeälles, -Tuo, joka ennen vaunus jälkeen juoksi, -Kun riemusaatoss' ajoit katuja. -Mut vait! Hän tulee. Kyyneleisin silmin -Mun täytyy nähdä hänen kurjuuttaan. - - (Herttuatar Gloster tulee, puettuna valkoiseen katumuspaitaan, - paperihelyjä selässä, avojaloin ja palava vahakynttilä kädessä; - Sir John Stanley, sheriffi, ja oikeudenpalvelijoita.) - -PALVELIJA. -Me hänet ryöstämme, jos tahdotte, -Sheriffin käsistä. - -GLOSTER. - Ken häneen koskee, -On surman oma. Anna olla! - -BERTTUATAR. - Gloster, -Tuletko häpeääni katsomaan? -Nyt sinäkin teet katumusta. Katsos, -Kuin töllistävät! Kas, kuin tyhmä kansa -Osoittaa sormellaan ja päätään nyökkää -Ja tiukasti sua silmiin katsoo! Gloster, -Oi, piile noita vihan katseita, -Sulkeudu suojaas, häpeääni itke, -Ja kiroo vihamiehes, sun ja mun! - -GLOSTER. -Leonoora, tyynny; tuskas unhota! - -HERTTUATAR. -Mua neuvo unhottamaan itseäni! -Kun muistan, että vaimos olen, Gloster, -Ja sinä prinssi, maamme protektori, -Niin näyttää minusta, ett'ei mua pitäis -Näin pilkkaan puettuna kuljettaa, -Paperit seljässä, ja kintereillä -Tuo roskajoukko, jolle kyyneleeni -Ja syvät huokaukseni vain on huviks. -Jalkaani hellää kivi julma leikkaa, -Ja kun se sattuu, nauraa kade kansa -Ja ilkkuu: "Katso etees, mihin astut". -Oi, Humphrey, voinko kestää tätä herjaa? -Kuink' enää maailmaa voin katsella, -Ja päivän ihailua onneks luulla? -Ei, pimeys valoni, yö päiväni, -Ja komeuteni muisto kauhuni! -Sanonpa joskus: olen Humphreyn vaimo, -Ja hän maan hallitsija on ja prinssi; -Mut moinen prinssi, moinen hallitsija, -Ett' oheen jäi, kun vaimo-raukkansa -Ivaksi tehtiin, kummitukseks, jota -Jokainen joutojortti sormin näytti. -Sävyinen ole vain, mua älä häpee, -Älä huoli mistään, kunnes surman säilä -Sun tapaa, niinkuin pian käy. Näet, Suffolk, -Tuo, joka kaikki kaikessa on hälle, -Min vihoiss' olet sinä ja me kaikki, -Ja York, ja jumalaton pappi Beaufort, -Ne kaikk' on sulle paulan pauloneet, -Ja siihen istut, liehu miten tahdot. -Mut älä pelkää, kunnes kiinn' on siipes, -Äläkä vihamiestäs estää koita. - -GLOSTER. -Ah, Noora, vaiti! Harhaan ihan tähtäät. -Ei syytön kaula kesken katkea. -Sadasti suurempikin vainojoukko, -Ja vaikk' ois jokaisella sadan voima, -Ei mitään vaaraa tuottaa vois, niin kauan -Kuin vakaa olen, vilpitön ja syytön. -Mun pilkastako pitäis sinut päästää? -Ei siitä herjas puhdistuis, mut minä -Lain rikkojaksi voisin pian tulla. -Paras on apu, Noora, tyyni mieli; -Siis sydämmelles neuvo malttamusta: -Tää kummastus ei monta päivää kestä. - - (Airut tulee.) - -AIRUT. -Minä kutsun teidän ylhäisyytenne hänen majesteettinsa parlamenttiin, -joka pidetään Buryssä ensimmäisenä päivänä tulevaa kuuta. - -GLOSTER. -Mun mieltänikö ensin kysymättä? -Salaista tointa! -- Hyvä, kyllä tulen. - - (Airut menee.) - -Hyvästi, Noora! -- Herra sheriffi, -Valtuuden mukaan häntä kohdeltakoon. - -SHERIFFI. -Mun valtuuteni, herttua, tähän päättyy; -Ja sir John Stanleylla on käsky viedä -Nyt hänet Manin saareen mukanaan. - -GLOSTER. -Te, sir John, vaimoniko vartijaksi? - -STANLEY. -Niin, sain sen toimen, armollinen herra. - -GLOSTER. -Hänt' älä siltä kovista, jos pyydän -Sun häntä säästämään; ehk' onni kääntyy, -Ja hyvää sulle tehdä voin, jos sinä -Teet hälle hyvää. Hyvästi, sir John! - -HERTTUATAR. -Menetkö mua hyvästelemättä? - -GLOSTER. -En sitä voi, nää kyyneleet sen sanoo. - - (Gloster ja palvelijat menevät.) - -HERTTUATAR. -Sinäkin menit? Kaikk' on lohtu poissa. -Mun kaikki jättää; iloni on kuolo, -Tuo kuolo, jonka nimeäkin kammoin, -Siks että ajast' etsin ijäisyyttä. -Ma pyydän, Stanley, täältä minut vie, -Yks kaikki, minne; suosiot' en kerjää, -Vain saata minut, minne käskettiin. - -STANLEY. -Man-saareen matka, armollinen rouva, -Siell' arvon mukaan teitä kohdellaan. - -HERTTUATAR. -Se pahaa tietää; pelkkää olen herjaa, -Siis herjaavastiko mua kohdellaan. - -STANLEY. -Kuin herttuatarta, Humphreyn puolisoa, -Sen arvon mukaan teitä kohdellaan. - -HERTTUATAR. -Voi hyvin, sheriffi, mua paremmin, -Vaikk' olet häpeäni opas ollut. - -STANLEY. -Sen vaati virka; anteeks suokaa, rouva. - -HERTTUATAR. -Niin, niin, voi hyvin; virkas olet tehnyt. -No, joko mennään, Stanley? - -STANLEY. -Katumus lopuss' on; nyt pois tuo paita, -Ja käydään pukeumaan matkaa varten. - -HERTTUATAR. -Ei paidan kanssa vaihdu häpeä, -Pukuuni kalleimpaan se kiinni juuttuu; -Se näkyy, vaikka kuinka pukeuisin. -No, näytä tietä; vankeuteeni halaan. - - (Menevät.) - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Buryn luostari. - - (Torventoitaus. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, - kardinaali Beaufort, Suffolk, York, Buckingham ja muita - parlamentin jäseniä tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Mua ihmetyttää, ettei tule Gloster, -Ei tapa hällä olla viimeinen; -Mik' onkaan syynä, että nyt hän viipyy. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mut ettekö te näe tai tahdo nähdä, -Kuink' outo häll' on käytös nyt, ja kuinka -On olentonsa majesteetillinen? -Kuink' ylpeäks on tullut, ynseäksi -Ja korskaks, -- toisenlaiseksi kuin ennen? -Ma muistan, kuink' ol' ennen hieno, nöyrä, -Ja jos vain kaukaa katseen loin, niin oiti -Hän oli polvillaan, ja koko hovi -Ihaili hänen alamaisuuttaan. -Mut kohtaa häntä nyt, vaikk' aamusella, -Kun kaikki tervehtivät toisiaan, -Niin otsa rypyss' on ja katse tuima, -Ja, polvi jäykkänä, hän ohi kulkee, -Ja meit' ei kunnioita niinkuin pitäis. -Ken pelkäis pennun mörinää? Mut suuret -Ne vapisee, kun jalopeura kiljuu; -Ja pieni Englanniss' ei ole Humphrey. -Ensinkin lähisukua on teille, -Ja jos te kaadutte, niin nousee hän. -Siis minusta ei valtaviisast' ole -- -Kun muistetaan, kuink' on hän vihansuopa, -Ja kuink' on kuolemanne eduks hälle -- -Ett' arvoisan on persoonanne luo -Ja teidän neuvostoonne hällä pääsy. -Hän mairilla on kansan suosin saanut, -Ja, kapinan kun tehdä suvaitsee, -Niin pelkään, että kaikki häntä seuraa. -On kevät; hölläss' ohdakkeen on juuret; -Jos sit' et raivaa pois, se pellon peittää -Ja viljan tukehuttaa kasvussaan. -On nöyrä huolenpito herrastani -Tään pelon Humphreyn suhteen herättänyt. -Jos tyhmää tää, nais-pelkoa se olkoon, -Ja paremmat jos syyt sen poistaa voi, -Niin myönnän herttuata loukanneeni. -Te, loordi Suffolk, Buckingham ja York, -Kumotkaa tämä väitteeni, jos voitte, -Mut muuten päteväks se myöntäkää. - -SUFFOLK. -Olette herttuan oikein oivaltanut; -Ja lausua jos mun ois ensin tullut, -Niin oisin samaan tapaan puhunut. -Hänenpä yllytteestään herttuatar -On hornanjuonens' alkanut, sen vannon; -Ja vaikk' ei rikokseen häll' oiskaan osaa. -Niin, kerskatessaan suurest' asemastaan -- -Kun kuninkaan on lähin perillinen -- -Ja muilla mahtavuuden haaveiluillaan, -Hupelon vaimons' on hän yllyttänyt -Kutomaan juonta kuninkaamme tuhoks. -Syvässä vedess' isot kalat uivat, -Ja suoran tuon on pinnan alla petos; -Ei kettu hauku, lammasta kun vaanii. -Ei, kuninkaani! Tutkimaton viel' on -Tuo Gloster, pohjaton siin' asuu vilppi. - -KARDINAALI. -Lakia vastoin pikkurikoksista -Hän määräs julmat hengenrangaistukset. - -YORK. -Ja protektorina hän maalta kiskoi -Soturin palkoiks Ranskaan suuret summat, -Joit' ei hän sinne koskaan lähettänyt; -Siks aina melskeit oli kaupungeissa. - -BUCKINGHAM. -Hoh, nää vaan pikkuvikoja on, muiden -Salaisten rinnalla, joit' aika vielä -Paljastaa tuossa Humphrey-herttuassa. - -KUNINGAS HENRIK. -Niin, hyvät loordit, harras pyrintönne -Näin niittää ohdakkeet pois tieltämme -On kiitettävä; vaan, jos puhun suoraan, -Niin Gloster-lankomme on yhtä puhdas -Petoksen aikeistakin meitä kohtaan, -Kuin säisy kyyhky taikka maitovuona; -Hän hyvä, nöyrä, hurskas on, ei pahaa -Hän uneksi, ei turmaa meille hanki. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Noin tyhmä luottamus on vaarallista. -Vai kyyhky hän? Siis häll' on lainasiivet, -Sill' ilkeä on sisultaan kuin korppi. -Vai lammas hän? Siis lainanahka hällä, -Sill' ahnas susi hän on mieleltään. -Se puvun ryöstää voi, ken pettää tahtoo. -Varokaa, valtias: meidän kaikkein onni -Tuon viekkaan miehen kukistuksess' on. - - (Somerset tulee.) - -SOMERSET. -Tervehdykseni, armon majesteetti! - -KUNINGAS HENRIK. -Somerset, terve! Mitä kuuluu Ranskaan? - -SOMERSET. -Ett' arvo, valta, kaikki siinä maassa -On teiltä mennyt; kaikki lopussa! - -KUNINGAS HENRIK. -Pahoja siis; mut Herran olkoon tahto! - -YORK (syrjään). -Pahoja mulle: Ranskaa minä toivoin, -Samoin kuin vehmast' Englantia toivon. -Näin kukkani jo kuihtuu umpussaan -Ja madot syövät lehväni; mut pian -Ma tähän avun hankin, taikka myyn -Pois oikeuteni maineikkaaseen hautaan. - - (Gloster tulee.) - -GLOSTER. -Tervehdykseni nöyrin, majesteetti! -Anteeksi suokaa, että näin ma viivyin. - -SUFFOLK. -Ei, Gloster, liian varhain oisit tullut, -Jos et ois uskollisempi kuin olet. -Maankavalluksesta sun vangitsen. - -GLOSTER. -Haa, Suffolk! Luuletko mun vangittuna -Sävyä muuttavan tai punastuvan? -Ei, sydän tahraton ei hevin säiky. -Ei kirkkain lähde ruopasta niin puhdas, -Kuin minä majesteetin petoksesta. -Ken syyttää mua voi? Mit' olen tehnyt? - -YORK. -Ranskalta saitte lahjoja, niin luullaan, -Ja sotamiesten palkan pidätitte, -Ja näin me menetimme Ranskanmaan. - -GLOSTER. -Vai luullaan vain? Ja ketkä sitä luulee! -Soturein palkkaa riistänyt en koskaan, -Enk' ole Ranskalt' äyriäkään saanut. -Niin totta kuin mua Jumal' auttakoon, -Niin öitä valvoin, öitä öiden jälkeen, -Englannin parast' ahkeroiden vain! -Jos penniäkään kuninkaalta kiskoin -Tai omaks hyödyks äyriäkään käytin, -Mua siitä syytettäköön tuomiolla. -Ei, monta monta puntaa omistani -- -Kun tahdoin varatonta kansaa säästää -- -Ma linnueille etukäteen annoin, -Takaisin sitä koskaan vaatimatta. - -KARDINAALI. -Mylord, tuo kerska hyvin sopii teille. - -GLOSTER. -Vain sulan toden lausun, jumalauta! - -YORK. -Protektorina pahantekijöille -Keksitte suunnattomat kidutukset, -Ett' oli maamme kuulu julmuudestaan. - -GLOSTER. -Sen kaikki tietää, että laupeus oli -Protektorina suurin vikani; -Ma rikollisen kyyneleestä hellyin, -Ja nöyrä sana monen vapaaks osti. -Lain ankaruutt' en muille käyttänyt -Kuin verisille murhamiehille -Ja kavalille maantien rosvoojille; -Mut verisynti kyllä rangaistuksen -Sai julmemman kuin varkaus tai muu rikos. - -SUFFOLK. -On pikkusyitä helppo kaunistella; -Mut suuremmista teitä syytetään, -Joist' ette voi niin hevin puhdistua. -Kuninkaan nimess' otan teidät vangiks -Ja jätän teidät kardinaalin huostaan, -Siks kunnes asianne tutkitaan. - -KUNINGAS HENRIK. -Ma varmuudella toivon, herttua Gloster, -Ett' epäluulosta te selviytte; -Olette syytön, tuntoni sen sanoo. - -GLOSTER. -Kuningas kulta, nyt on vaaranpäivät; -Nyt kunnon polkee ruma vallanhimo, -Ja viha vainoo ihmisrakkautta; -On inha juonittelu vallalla, -Ja kohtuus karkoitettu Englannista. -Nuo henkeäni väijyvät, sen tiedän; -Ja kuoloni jos maalle onnen toisi -Ja noiden hirmuvallan lopettaisi, -Niin mielelläni kuoloon menisin. -Mut tää vain näytelmän on johdanto; -Tuhannet, jotk' ei vielä ouno vaaraa, -Tään julman murhenäytelmän saa päättää. -Beaufortin säkenöivät verisilmät -Sydämmen kielii ilkeydestä; -Suffolkin synkkä otsa vihaa kiehuu; -Terävin kielin purkaa Buckingham -Kateuden taakkaa, jok' on sydämmellään; -Äkäinen York, mi kuuta tavoittaa, -Ja jonka röyhkää kättä pidättelin, -Väärällä syytteell' uhkaa henkeäni; -Ja tekin, kuningatar, muiden kanssa, -Syyditte syyttä herjaa pääni päälle, -Ja innoll' yllytitte ahkeralla -Rakasta valtaherraani mua vastaan. -Niin, kaikki yhtä juonta olette; -Ma tiesin teidän salakokouksenne, -Joiss' oli kaupan syytön henkeni. -Vääristä todistajist' ei lie puute, -Ja viekkain vehkein syytä lisätään. -Todeksi käynee vanha sananlasku: -"Jos koiria on, kyll' on kalikoita". - -KARDINAALI. -Kuningas, moista herjaa ei voi sietää. -Jos niitä, jotka suojella teit' aikoo -Salavihalta ja konnain tikareilta, -Noin syödään, ivataan ja pilkataan, -Ja syyllisell' on täysi puhevalta, -Niin jäähtyy into teitä puolustaa. - -SUFFOLK. -Hän kuningatart' eikö soimannut -Ivalla, vaikka taidoin peitetyllä, -Ett' ostetuin hän valamiehin muka -Kukistaa hänet aikoo arvostaan? - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hävinneen minä sallin haukkua. - -GLOSTER. -Todemmin sanottu kuin tarkoitettu. -Ma häviän, mut voittajia voi, -Kun väärin pelaavat! Ja hävinneellä -On silloin täysi lupa puhua. - -BUCKINGHAM. -Sanamme vääntää hän ja aikaa hukkaa. -- -Hän teidän vankinne on, kardinaali. - -KARDINAALI (muutamille seuralaisille). -Pois hänet viekää; hyvään säilyyn pankaa. - -GLOSTER. -Voi, Henrik, pois näin heität sauvas ennen, -Kuin jalkas vahvat on sua kantamaan. -Sivultas paimen viedään näin, ja sudet -Nyt tappelee, ken ensin sais sun syödä. -Oi, pelkoni ett' oisi aiheeton! -Mut, Henrik hyvä, tuhos lähell' on. - - (Muutamat seuralaiset vievät pois Glosterin.) - -KUNINGAS HENRIK. -Tehkää tai jättäkää min parhaaks näette, -Hyvät loordit, niinkuin itse oisin läsnä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Kuin? Aiotteko jättää parlamentin? - -KUNINGAS HENRIK. -Niin, Margareeta; sydän suruun hukkuu, -Sen virrat silmist' alkaa tulvia; -Ruumiini kurjuuden on kahleiss' aivan, -Sill' onko kurjempaa kuin paha mieli? -Ah, setä Humphrey, kunnon, kunnian -Ja arvon kuvan kasvoissasi näen, -Ja sentään, Humphrey hyvä, tulee aika, -Ett' epäilen ja viekkaaks sua varon. -Mi turman tähti onneas nyt vainoo, -Kun suuret loordit nuo ja kuningatar -Tuhota koittaa syytönt' elämääsi? -Et heitä koskaan loukannut, et ketään. -Kuin teurastaja raastaa vasikkaa -Veriseen teurastaloon ja sen sitoo -Ja raukkaa lyö, jos ponnistaa se vastaan, -Niin hänetkin nuo tunnottomat veivät. -Ja niinkuin emä kirmaisee ja mylvii -Ja katsoo mihin kantamoistaan viedään, -Ja muut' ei voi kuin lastaan ruikuttaa; -Niin minäi hyvän Humphreyn tilaa suren, -Ja turhaan kyynelöin, ja vesisilmin -Jälkeensä katson, enkä voi hänt' auttaa, -Niin mahtavat on hällä vihamiehet. -Ma kohtalotaan tahdon itkeä -Ja huudan joka huokaukseltain: -"Ken oli petturi? Ei Gloster vain." -- - - (Menee.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hyvät loordit, auringossa sulaa lumi. -Kuin jää on Henrik suuriss' asioissa, -Mut heltyy liian pian; Humphreyn loisto -Lumoaa hänet, niinkuin krokotiilin -Suruinen voihke pettää matkaajan, -Tai niinkuin kimaltava kirjokäärme -Kukissa kiemuroiden pistää lasta, -Jok' ihaillen sen katsoo kauneutta. -Jos toist' ei ole viisaampaa kuin minä -- -Mut omaa älyäni sentään kiitän -- -Niin pian pääsis Gloster maailmasta, -Ja mekin pääsisimme pelostamme. - -KARDINAALI. -Hän kuolkoon, valtaviisaus sen vaatii! -Mut siihen vain on tarvis tekosyy; -Hän laillista on tietä tuomittava. - -SUFFOLK. -Minusta tuo ei valtaviisast' oisi: -Kuningas puuhaa hänen puolestaan, -Ja kansa nousee hänen puolestaan; -Ja meillä, paitse epäluuloa, -Vain heikot syyt on hengenrangaistukseen. - -YORK. -Siis ette toivo, että kuolis hän. - -SUFFOLK. -Ah, York, ken sitä toivois enemmän? - -YORK. -Mut Yorkill' enimmän on siihen syytä. -- -Sanokaa, kardinaali, ja te, Suffolk, -Käs' sydämmellä: eikö oisi yhtä -Asettaa ahnas kotka vartioimaan -Kanoja nälkäiseltä haukalta -Kuin panna protektoriks herttua Humphrey? - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Näin kana-raukat varmaan surman saisi. - -SUFFOLK. -Niin, teidän armonne; siis hulluutt' eikö -Ketusta tehdä lammaskarjan paimen? -Sit' ilkimurhaajaks jos syytettäis, -Niin sille huono puolustus se oisi, -Ett' aikomustaan viel' ei täyttänyt. -Ei, kuolkoon se, siks että se on kettu -Ja luonnostaan jo karjan vihollinen, -Ennenkuin turpaa verenpuna tahraa; -Ja sama Humphreyn suhde kuninkaaseen. -Sit' älkää surko, miten surma tehdään, -Jos pauloin, satimin tai salavehkein, -Valveilla taikka maatessa, se yhtä, -Kun vain hän kuolee; luvallista juonta -On kaataa se, jok' ensin käyttää juonta. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Puhut kuin mies, sa ylvään ylvä Suffolk. - -SUFFOLK. -Ja mies se on, ken panee tuuman toimeen, -Sill' usein puheet toisin käy kuin aikeet. -Mut, jotta sydän sointuis kielen kanssa, -- -Sill' ansiokkaaks katson tämän työn, -Kun sillä turvaan majesteetin hengen, -- -Vain käskekää, niin rupeen hälle papiks. - -KARDINAALI. -Mut minä hänet kuolleeks soisin, Suffolk, -Ennenkuin ehditte te papiks tulla. -Sanokaa, että tekoon suostutte, -Niin kyllä minä teloittajan hankin, -- -Niin arka majesteetin hengest' olen. - -SUFFOLK. -Siis, tuohon käteen! Tekonne on hyvä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Niin minustakin. - -YORK. - Minusta niinikään. -Me kolme näin kun teemme tuomion, -Niin vähät siitä, kuka sitä moittii. - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Ma tulen, loordit, suin päin Irlannista; -On kapinoitsijoita siellä noussut, -Jotk' engelsmanneja kuin heinää kaataa. -Apuhun, loordit; vimma ehkäiskää, -Paranemattomaks ett' ei käy haava; -Kun tuore on se, voi sit' auttaa vielä. - -KARDINAALI. -Se rikko vaatii joutuin korjaamista. -Kun näin on asiat, niin mikä neuvoks? - -YORK. -Somerset hallitsijaks sinne pannaan. -Niin onnekasta miestä täytyy käyttää; -Häll' oli hyvä onni Ranskassa. - -SOMERSET. -Jos York, tuo valtataituri, ois ollut -Mun sijassani hallitsijana, -Hän tuskin siell' ois pysynyt niin kauan. - -YORK. -Ei, niinkuin sinä, menettääkseen kaikki. -Ennemmin oisin kuollut ennen aikaa, -Kuin tuonut kotiin sitä häpeää. -Ett', ollessani siellä, kaikki meni. -Sull' onko edes yhtään naarmuloita? -Ken nahkaans' säästää noin, ei hevin voita. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Tuo säen pian raivotuleks yltyy, -Jos poltakset ja tuuli sitä auttaa. -- -Seis, hyvä York! -- vait, rakas Somerset! -- -York, sinun onnes, hallitsijana, -Ois ehkä ollut huonompi kuin hänen. - -YORK. -Huonompi tyhjää? Häpeään siis kaikki! - -SOMERSET. -Ja sinä myös, kun huudat häpeää! - -KARDINAALI. -Te, York, nyt onneanne koitelkaa. -Aseiss' on villit kernit Irlannissa, -Lihoittain maataan verill' Englannin. -Valiojoukko viekää Irlantiin, -Jokunen joka kreivikunnasta; -Koitelkaa onneanne Irlannissa. - -YORK. -Sen teen, jos majesteetti suvaitsee. - -SUFFOLK. -Kuningas meille valtuuden on suonut; -Me mitä päätämme, hän vahvistaa. -Siis, jalo York, tää toimi ota vastaan. - -YORK. -No, kyllä; väkeä vain hankkikaa; -Sill'aikaa järjestelen asiani. - -SUFFOLK. -Väestä minä huolta pidän, York. -Mut Humphreyn kavaluuteen palatkaamme, - -KARDINAALI. -Hänest' ei enempää; ma häntä hoidan, -Niin ettei kauemmin hän meitä vaivaa. -Pois lähtekäämme, päivä on jo mennyt. -Lord Suffolk, kahden vielä haastelkaamme. - -YORK. -Lord Suffolk, kahden viikon kuluessa -Odotan joukkojani Bristolissa; -Sielt' aion kuljettaa ne Irlantiin. - -SUFFOLK. -Hyvästi kaikki toimitetaan, York. - - (Kaikki menevät, paitsi York.) - -YORK. -Nyt mieltäs rohkaise, jos koskaan, York, -Ja epäilykses vaihda päätökseen. -Se ole, mitä toivot olevasi, -Tai se, mit' olet, tuonen saaliiks anna; -Ei sillä olemisen arvoa. -Asukoon kalvas pelko alhaisossa. -Ei poveen kuninkaalliseen se sovi. -Kuin kevään kuurot aatos aatost' ajaa, -Ja joka aatos korkeuksiin tähtää. -Ajuni, ahkerampi lukkia, -Vihollisille paulaks ansaa kutoo. -Hyvä, loordit, hyvä! Valtaviisast' oli -Pois minut laittaa suuren joukon kanssa; -Käärmettä konttaista näin lämmitätte, -Jok' elpyneenä poveen teitä pistää. -Väkeä tarvitsin, sen teiltä sain; -Suur' kiitos vain! Mut näin te hullun käteen -Panitte teräaseen, se on varma. -Suurt' armeijaa kun Irlannissa ruokin, -Niin Englannissa nostan mustan myrskyn, -Jok' ihmisiä kymmentuhansin -Puhaltaa taivaaseen tai helvettiin; -Ja myrsky tää ei riehumasta lakkaa, -Ennenkuin kultavanne päässäni, -Kuin kirkkaan päivän heloittavat säteet, -Tuon hullun pyörtäjäisen raivon tyyntää. -Ja näille hankkeilleni apuriksi -Vietellyt olen jäykän kentiläisen, -John Caden Ashfordista, -John Mortimerin arvonimellä -Kapinan tekemään, jot' osaa hyvin. -Sen huiman miehen Irlannissa näin, -Kuink' otteli hän kerniläisten kanssa, -Siks että sääret keihäst' oli täynnä -Kuin piikkisian selkä harjasta; -Kun siitä pelastui, tek' ilmahypyn -Kuin hurja maurilainen tanssija,[5] -Kalistain keihäitään kuin kulkusia. -Pörröisen, viekkaan kernin hahmossa hän -Seurusti usein vihollisen kanssa, -Ja ilmitulematta palasi -Ja kertoi mulle heidän konnantöistään. -Tuon pirun etulaisekseni teen; -Hänell' on näkö, käynti, puhetapa -John Mortimerin, joka nyt on vainaa. -Näin kansan mieltä tiedustan, se onko -York-suvun vaatimuksiin taipuva. -Jos vangitaan hän, piinapenkkiin pannaan, -Ei mikään kidutus saa hänest' irti, -Ett' olen minä häntä yllyttänyt. -Jos taas hän menestyy, niin kuin ma luulen, -Niin tulen voimallani Irlannista -Ja niitän mit' on kylvänyt se konna. -Kun Humphreyn saamme pois, tuon suositun, -Ja Henrik syrjätään, niin kaikk' on mun. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Bury. Huone kuninkaanlinnassa. - - (Kaksi murhaajaa tulee kiireellä sisään.) - -1 MURHAAJA. -Lord Suffolkille riennä kertomaan, -Ett' tieltä pois on herttua. - -2 MURHAAJA. - Mitä teimme? -Oi, ett' ois tekemättä! -- Onko koskaan -Niin katuvaista nähty? - -1 MURHAAJA. - Loordi tulee. - - (Suffolk tulee.) - -SUFFOLK. -No, miehet, onko toimitettu työ? - -1 MURHAAJA. -On, hyvä loordi, kuollut on hän. - -SUFFOLK. - Hyvä. -Pois täältä nyt, ja menkää asuntooni. -Tään miehen-työn ma teille palkitsen. -Koht' ovat täällä kuningas ja päärit. -Mut onko vuode siistitty, ja kaikki -Niin kuntoon laitettu, kuin määräsin? - -1 MURHAAJA. -On, armollinen herra. - -SUFFOLK. - Pois, pois joutuin! - - (Murhaajat menevät.) - - (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, - kardinaali Beaufort, Somerset, loordeja ja muita tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Setämme heti tänne kutsukaa! -Tutkimme tänään hänen ylhäisyyttään, -Hän onko syypää, niinkuin väitetään. - -SUFFOLK. -Ma heti hänet kutsun, majasteetti. - - (Menee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Paikkaanne, herrat! Pyydän, hyvät loordit: -Kovemmin älkää setää kohdelko, -Kuin mitä tositodistusten jälkeen -Ja teoistaan hän syypääks havaitaan. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Varjelkoon taivas, että ilkimielin -Tuomittais syypääks syytön ylimys! -Suo, Jumal', että voisi puhdistautua! - -KUNINGAS HENRIK. -Margareeta, kiitos! Tuo mua ilahuttaa. - - (Suffolk palaa.) - -Mitä? Kalvas olet? Miksi vapiset? -Kuink' asiat on, Suffolk? Miss' on setä? - -SUFFOLK. -Vuoteessaan kuollut; Gloster kuollut on. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Jes' auta! - -KARDINAALI. - Herran salatuomio! -- -Näin viime yönä unta, että Gloster -Ol' äänetön, ei saanut sanaa suustaan. - - (Kuningas pyörtyy.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ah! Mitä nyt? -- Kuningas kuolee! Apuun! - -SOMERSET. -Kohottakaa, ja puristelkaa nenää. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pois, pian, apuun! -- Henrik, silmäs avaa. - -SUFFOLK. -Hän virkoo. -- Rouva hyvä, rauhoittukaa! - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, suuri Luoja! - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Kuinka voitte, armo? - -SUFFOLK. -Tyyntykää, majesteetti, tyyntykää! - -KUNINGAS HENRIK. -Mua Suffolk-herttuako tyynnyttää? -Vastikään mulle kaarneen virttä lauloi, -Jonk' onsi sävel vei mult' elinvoiman, -Ja nytkö peukaloisen sirkutukset -Ja tyhjän rinnan ontto lohdutus -Vois karkoittaa tuon ensin kuullun äänen? -Makeilla sanoilla sa myrkkys peität. -Pois kätes minusta! Pois, sanon ma! -Sen koskentaa kuin käärmeen kieltä kammon -Pois näkyvistä, kurja sanantuoja! -Silmissäs julman ylevänä istuu -Maailman kauhuks murhan hirmuvalta. -Älä katso minuun; silmäs haavoittaa. -- -Ei, älä mene! -- Tule, basiliski, -Katseillas syytön katselija tapa! -Ma kuoloss' ilon löydän, elossa -Vain kaksoiskuoleman, kun poiss on Gloster. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Miks Suffolk-herttuaa noin soimaatte? -Vaikk' oli Gloster hälle vihamies, -Kuin kristitty hän tämän surmaa suree. -Ja minä -- vaikka vihamiehet oltiin -- -Jos kyynelvedet, tuskan huokaukset, -Veriset voihkinat sais häneen elon, -Sokeaks silmäni ma itkisin, -Huokailust' uuveltuisin, liljankalvaaks -Muuttuisin hiuttavasta voihkinasta, -Jos henkiin voisin Humphreyn herättää. -En tiedä, kuin mua mailma tuomitsee; -On tietty, ett'ei ystäviä oltu, -Ja kenties mua murhaajaksi luullaan. -Näin mainettani pahat kielet kalvaa, -Ja hovit häpeääni huutavat. -Sen surmastaan ma saan. Mua onnetonta! -Kuningatar, ja pilkka-kruunu päässä! - -KUNINGAS HENRIK. -Voi, Glosteria säälin; voi, mies-raukkaa! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mua sääli, paljo raukemp' olen minä. -Kuin? Poisko käännyt? Kasvosiko peität? -En spitaalinen ole; katso minuun. -Oletko tullut kuuroksi kuin kyy? -Siis myrkkyinen myös ole, tapa vaimos. -Humphreynko hauta kaiken lohtus kätkee? -Ilosi siis ei Margareeta ollut! -Humphreylle patsas laita, sitä palvo, -Ja mun tee kuvastani juomakyltti. -Tään vuoksko olin haaksirikkoon tulla -Ja vastatuuli kahdesti mun ajoi -Englannin rannikolta omaan maahan? -Se oli enne; tuulikin se näytti -Mua varoittavan: karta käärmeen pesää, -Äl' astu jalkaas tuohon tylyyn maahan! -Mut minä hyvänsuopaa tuulta toruin -Ja häntä, joka vaskiluolasta -Sen irroitti, ja huokua sen käskin -Englannin siunattua rantaa kohti -Tai kääntää jylhään luotoon laivan keulan. -Mut Aeolus ei ollut murhamies, -Sen inhan toimen sinulle hän jätti. -Mua aallot vyöryvät ei hukuttaneet, -Ne tiesivät, ett' tyly käytöksesi -Kuivalla maalla vielä kyyneliin -Mun hukuttaisi merta suolaisempiin. -Terävät luodon suiput hiekkaan peittyi; -Ei tahtoneet mua murskata, ne tiesi -Kovemman vielä kivisydämmesi -Mun täällä linnassasi murskaavan. -Niin pitkälle kuin liituvuores siinti, -Kun myrsky meidät ajoi rannikolta. -Kannella seisoin raju-ilmassa, -Ja synkeä kun meriusva alkoi -Kärkkäiltä silmiltäni kaihtaa maan, -Juveelin kalliin otin kaulastani -- -Timanttikehysteisen sydämmen -- -Ja heitin maalle päin; sen meri otti, -Näin, toivoin, sinäi sydämmeni otat. -Samassa haihtui kaunis Englanti; -Sydäntä silmäin seurata nyt käskin, -Ja himmiks kaukoputkiks niitä sanoin, -Kun rakkaan rannikon ne kadottivat. -Pakotin usein kieltä Suffolkin -- -Tuon inhan horjumieles edustajan -- -Mua lumomaan, niinkuin Ascanius teki, -Kun Dido-hupsulle hän kaikki kertoi -Isänsä teot Trojan palon jälkeen! -Min' enkö ole lumottu kuin Dido? -Ja sinä petollinen kuin Ascanius? -Ah! En voi enää. Kuole, Margareeta! -Näet, Henrik itkee, kun niin kauan elät. - - (Melua ulkoa. Warwick ja Salisbury tulevat. - Kansaa tunkeutuu ovelle.) - -WARWICK. -Huhutaan, majesteetti, että Suffolk -Ja kardinaali Beaufort kavalasti -On hyvän herttuan Humphreyn murhanneet. -Nyt kansa, niinkuin hurja mettisparvi, -Jolt' emo vietiin, hyörii sinne tänne -Ja raivossaan ei katso, ketä pistää. -Kapinan hurjan minä asetin, -Siks kunnes itse saavat toden kuulla. - -KUNINGAS HENRIK. -Niin, liian totta, Warwick, hän on kuollut. -Vaan kuin, sen tietää Herra, eikä Henrik. -Käy tuonne, tutki kuolleen ruumista -Ja tästä äkkisurmast' ota selvä. - -WARWICK. -Sen tahdon tehdä. Sinä, Salisbury, -Sill'aikaa pysy hurjan kansan luona. - - (Warwick menee lisähuoneeseen ja Salisbury vetäytyy syrjään.) - -KUNINGAS HENRIK. -Sä, joka kaikki tuomitset, oi, torju, -Pois torju aatos, joka mieleen pyrkii, -Ett' täss' on väkivallan työtä tehty! -Jos väärää luulen, anna anteeks, Herra! -Sa yksin olet tuomari. Oi, sentään! -Kalpeita huuliaan ma lämmittäisin -Tuhansin suuteloin, ja kasvoilleen -Valaisin suolakyynelt' ulapoittain, -Rakkautta kuuroon korvaan haastaisin, -Ja tunnustaisin kättä tunnotonta; -Mut turhaa nuo ois tyhjät muistiaiset, -Ja kuolleen mullan-kuvan näkeminen -Se vain mun suruani suurentais. - - (Pariovet sisähuoneeseen avataan, ja Gloster nähdään - kuolleena vuoteessaan. Warwick ja muita seisoo ruumiin - ympärillä.) - -WARWICK. -Kuningas, nähkääs tätä ruumista! - -KUNINGAS HENRIK. -Näen siinä, kuinka hautani on syvä. -Kaikk' onni mainen Humphreyn sielun kanssa -Pakeni pois, ja hänet kun ma näen, -Niin kuolleena näen oman elämäni. - -WARWICK. -Niin totta, sieluni kuin elää soisi -Sen majesteetin turvissa, jok' otti -Miehuuden päälleen, meitä pelastaakseen -Isänsä vihan kirouksesta, -Niin totta luulen, ett' on väkinäistä -Kuululle tälle herttualle tehty. - -SUFFOLK. -Oi, valaa julmaa, vakaan vannottua! -Mut millä Warwick todistaa sen! - -WARWICK. - Nähkääs, -Kuink' ehtynyt on veri kasvoihin! -Olen usein nähnyt luontaisesti kuolleen: -Veretön on se, kalvas, tuhkanharmaa, -Kun veri kaikki syöksyy sydämmeen, -Ja tämä, kuolon kanssa kamppaillessaan, -Sen avuks ottaa vihollista vastaan. -Kun sydän jäähtyy, jäähtyy myöskin veri, -Ja poskia ei palaa punaamaan. -Mut tuon on kasvot vertyneet ja mustat, -Ja silmät, kuopistansa pullollaan, -Kamalan jäykät on kuin kuristetun, -Sieraimet laajat, tukka sotkuinen, -Ja sormet harillaan, kuin sen, mi painii -Henkensä kaupall' ylivoimaa vastaan. -Kas, kuink' on hiukset raitiin tarttuneet, -Ja siro parta takkuinen ja pörrö -Kuin myrskyn lakoama viljapelto! -Niin, murhattu hän täss' on; näistä merkeist' -On pieninkin jo todistuksen voipa. - -SUFFOLK. -Ken, Warwick, herttuan ois murhannut? -Minä ja Beaufort häntä vartioimme, -Ja me tok' emme murhaajia liene. - -WARWICK. -Olitte Humphreyn veriviholliset, -Te kumpikin, ja tekö vartioiksi? -Hän varmaan ystäväin ei hoidoss' ollut, -Ja vihamiehen saikin, niinkuin nähdään. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Siis epäilette näitä loordeja -Glosterin äkkisurmaan vikapäiksi? - -WARWICK. -Ken näkee hiehon veriin kuolleena. -Ja teurastajan kirveinensä läsnä, -Epäilee heti, että tuo sen tappoi. -Ken tapaa teiren haukan pesässä, -Aavistaa heti, kuink' on lintu kuollut, -Vaikk' onkin haukan nokka veretön. -Niin epäiltävä tääkin murhenäytös. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Suffolkko teurastaja? Miss' on veitsi? -Beaufortko haukka? Miss' on haukan kynnet? - -SUFFOLK. -Ei veistä mulla, nukkuvien surmaks, -Vain koston miekka, rauhan ruostuttama; -Sen kirkastan tuon herjan sydämmessä, -Mi minuun painaa murhan verileiman. -Sano, jos tohdit, ylvä Warwick-herra, -Ett' olen herttua Humphreyn kuoloon syypää! - - (Kardinaali, Somerset y.m. tulee.) - -WARWICK. -Sen Warwick tohtii, minkä Suffolk tohtii. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ei suistaa tohdi kieltään solvaavaa -Eik' ylpeätä herjamieltään heittää, -Vaikk' uhkais Suffolk häntä tuhannesti. - -WARWICK. -Vait, rouva, kunnioittaen sen sanon. -Jokainen sana hänen edukseen -Se kuninkaallist' arvoanne tahraa. - -SUFFOLK. -Sa tomppeli ja tollo loordiksi! -Jos koskaan vaimo petti miestänsä, -Niin saastaisessa vuoteessaan sun äitis -Syleili moukkaa typerää ja siten -Istutti jaloon runkoon maatis-oksan. -Sen oksan sinä olet hedelmä, -Etk' ylevätä Nevillen kantaa. - -WARWICK. -Jos ei sua verivelkas varjeleisi, -Ja jos en palkkaa riistäis pyöveliltä, -Näin säästäis sulta sadat häpeät; -Läsn'olo kuninkaan jos ei mua sitois, -Niin, kurja konna, polvillasi saisit -Puheesi pyytää anteeksi ja myöntää -Ett' omaa äitiäsi tarkoitit, -Ja itse että äpäränä synnyit; -Ja anteekspyyntös jälkeen, pelkuri, -Sa palkkas saisit, saisit hornaan mennä, -Katala, joka nukkuvain juot verta. - -SUFFOLK. -Sinusta valveilla ma verta lasken, -Jos lähteä nyt tohdit kanssani. - -WARWICK. -No, tule heti, tai sun täältä raastan! -Vaikk' olet halpa, kanssas ottelen; -Näin Humphreyn haamulle teen palveluksen. - - (Suffolk ja Warwick menevät.) - -KUNINGAS HENRIK. -On puhdas sydän paras panssari; -Mies hurskas kolmasti on varustettu; -Mut alaston, vaikk' yltään aseiss' ois, -Se mies on, jonka tunnon tahraa vääryys. - - (Melua kuuluu ulkoa.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Haa! Mitä melua? - - (Suffolk ja Warwick palaavat, miekat paljastettuina.) - -KUNINGAS HENRIK. - No, mitä, loordit? -Meidänko nähden paljastatte täällä -Vihaista miekkaa? Mikä rohkeus! -Mit' äänekästä meteliä tämä? - -SUFFOLK. -Kavala Warwick Buryn miesten kanssa -Mua miekoin ahdistavat, majesteetti. - - (Kansanjoukko meluaa ulkona. Salisbury palaa.) - -SALISBURY (ulkona olevalle kansalle). -Seis! Kuninkaalle kerron pyyntönne. -- -Näin, herra, sanoa mun kansa käskee: -Jos Suffolk ei saa heti surmaansa, -Tai häntä Englannist' ei karkoiteta, -Niin linnastanne riistävät he hänet -Ja vitkaan kiduttavat kuolemaan. -Sanovat, että hyvän Humphrey-herttuan -Hän surmas; sanovat myös pelkäävänsä, -Ett' ehkä majesteetinkin hän surmaa. -Siis rakkkaast' alamaisen innosta, -- -Ei uhkan halust', eikä niskoittelun, -Ikäänkuin vastustaa teit' aikoisivat, -- -He hänen karkoitustaan vaativat. -Sanovat, hengestänne huolehtien, -Ett', armonne jos tahtois nukkua -Ja käskis, ettei häiritä sais teitä -Vihan tai hengenmenon uhalla, -Niin, tästä kiellostanne huolimatta, -Jos näkisivät kyyn, mi hankokielin -Pujahtais salaa majesteetin päälle, -Olisi pakko teidät herättää, -Niin ettei vaarallista unen härmää -Tuo surmamato iki-uneks muuttais. -Siis kiellon uhallakin aikovat, -Jos tahdotte tai ette, teitä kaita -Moisilta käärmeiltä kuin viekas Suffolk, -Jonk' onneton ja myrkyllinen pisto -Setänne hengen salaa vei, jok' oli -Tuhansin kerroin häntä arvokkaampi. - -KANSA (ulkona). -Kuninkaan vastaus, lord Salisbury! - -SUFFOLK. -Kyll' uskon, että raaka roskajoukko -Voi moisen sanan kuninkaalle laittaa; -Vaan te, mylord, sen asioita käytte -Vain loistaaksenne puhetaidollanne. -Mut muuta kunniaa ei Salisbury saanut, -Kuin sen vain, että luona kuninkaan -Kävi padanpaikkurien lähettinä. - -KANSA (ulkoa). -Kuninkaan vastaus, taikka sisäänmeno! - -KUNINGAS HENRIK. -Salisbury, sana viekää, että heitä -Hellästä huolenpidostaan ma kiitän, -Ja vaikk'ei mua kehoittaneet oiskaan, -Niin tehdä aion mitä vaativat. -Suffolkist' olen totisesti aina -Tuhoa kruunulleni aavistanut. -Siis vannon nyt sen majesteetin kautta, -Jonk' olen halpa edustaja vain: -Hän kauemmin kuin kolme päivää älköön -Tät' ilmaa saastuttako hengellään, -Jos elää tahtoo! - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Rukoilen tuon hyvän. -Suffolkin puolesta. - -KUNINGAS HENRIK. - Et ole hyvä, -Jos Suffolkia sanot hyväksi. -Vait, sanon; hänen puolestaan jos puhut, -Niin vihaani vain lisäät. Sanassani -Jo yksin sanotussa pysyisin; -Mut kun sen vannoin, on se järkkymätön. -- -Jos kolmen päivän päästä sinut nähdään -Maatilkulla mun hallitsemallani, -Niin mailma henkes lunnaiksi ei riitä. -- -Tule, Warwick, hyvä Warwick, tule mukaan! -Minull' on suurta sulle ilmaistavaa. - - (Kuningas Henrik, Warwick, loordit y.m. menevät.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Tuho ja tuska teitä seuratkoon! -Sydämmen katkeruus ja karvas piina -Ne olkoot teidän seurakumppaninne! -Olette kaksi, piru kolmas olkoon! -Väijyilköön teitä kolminainen kosto! - -SUFFOLK. -Pois, hyvä kuningatar, sadatukset! -Nyt raskaan eron Suffolk sinust' ottaa. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hyi, arka akka, hellä raukka, sinä! -Kirota vihamiestäs etkö tohdi? - -SUFFOLK. -Kirotut nuo! Miks heitä sadattaisin? -Jos kirous tappaa vois kuin peikon parku, -Niin keksisin niin häijyt myrkkysanat, -Niin karvaat, karkeat ja kauhistavat, -Hammasten kirskeell' esiin käristetyt -Ja paatunutta vihaa yhtä täynnä -Kuin kalvas kateus inhass' onkalossaan. -Kiivaudest' änkyttäisi kieleni; -Kuin piitä iskein silmä säkenöisi; -Hivukset törröttäis kuin mielipuolen; -Niin, joka jäsen sadattais ja kirois. -Mult' ihan sydän särkyis, jos en saisi -Sadattaa heitä. Myrkky juomans' olkoon! -Vihava sappi hienoin herkkunsa! -Sypressimetsä armain siimeksensä! -Suloisin silmänruoka basiliskit! -Vienoinkin kosketus kuin käärmeenpisto! -Kyyt sihisevät soittokuntanaan, -Ja säistäjinä turman-huuhkain kuoro! -Kaikk' ilkikauhut mustan helvetin -- - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Rakas Suffolk, tyynny; itseäs vain kiusaat. -Kirosi nuo -- kuin peilist' aurinko -Tai liika panos pyssyssä -- ne taappäin -Vain ponnahtaa ja itseäsi kohtaa. - -SUFFOLK. -Kirota käskit; nytkö käsket jättää? -Nyt, kautta maan, jost' olen karkoitettu! -Kirota voisin koko talvis-yön, -Vaikk' alastonna vuoren huipull' oisin, -Miss' ei suo kylmän viima ruohon nousta, -Ja pitää kaikki hetken leikkinä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Oi, pyydän, tyynny! Mulle kätes anna, -Sit' että huolivesin kostuttaisin. -Paikasta tuosta älköön taivaan sade -Suruni muistoksia haihduttako! - - (Suutelee hänen kättään.) - -Tuo muisku kätees painukoon, ett' aina -Nää huulet muistaisit, jotk' ovat sulle -Tuhannet huokaukset huokuneet! -Nyt mene, tuskan että tuta saisin; -Tääll' ollessasi vain sit' aavistan -Kuin kylläinen, jok' ajattelee nälkää. -Takaisin kutsun sun, tai minut myöskin -Maanpakoon syöskööt; ja maanpaossa -Ma olenkin, jos sinust' olen erin. -Pois! Vaiti! Pois, pois, pois! -- Oi, älä vielä! -Kaks tuomittua ystävää näin erii -Tuhansin suuteloin ja jäähyväisin, -Mi sadasti on raskaampaa kuin kuolo. -Hyvästi! Hyväst' elämä ja Suffolk! - -SUFFOLK. -Näin kymmenesti maasta karkoitettu -On Suffolk parka: kerta kuninkaan, -Ja kolme kertaa kolme sinun kauttas. -En maata sure, sun vain pois kun saisin; -On kyllin väkirikas erämaa, -Jos sun on taivaallinen seuras mulla; -Miss' olet sinä, siell' on itse mailma -Ja mailman riemut; missä et sin' ole, -Siell' erämaa on. Enempää en jaksa. -- -Oi, elä sinä, elost' iloitse; -Mun iloni on, että sinä elät. - - (Vaux tulee.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mihinkä Vaux'lla kiire? Mitä tiedät? - -VAUX. -Vain ilmoittaisin kuninkaalle, ett' on -Juur' kuolemaisillansa kardinaali: -Äkisti kääntynyt on kovaan tautiin, -Tuijottaa, läähöttää ja ilmaa haukkoo, -Maan kiroo lapsia ja Luojaa herjaa. -Välistä puhuu, niinkuin Humphreyn haamu -Ois vieress' aivan; huutaa kuningasta, -Patjalleen kuiskaa, niinkuin tälle kuiskais -Sydämmen raskaan salaisuuksia. -Ja ilmoittamaan tulin kuninkaalle, -Ett' ihan nyt hän häntä ääneen huusi. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Vie surusanomasi kuninkaalle. - - (Vaux menee.) - -Voi inhaa ikää! tuskan sanomaa! -Vaan miksi kurjaa hetken hukkaa itken, -Suffolkin unhottaen, kalleuteni? -Miks en ma sure sua yksin, Suffolk, -Ja suvituulen kanssa kilpaa itke? -Se maata kastaa; minä suruani. -Pois joutuin! Tulossa on kuningas; -Jos luotani sun tapaa, vie sun surma. - -SUFFOLK. -En elää voi, jos sinust' eriän; -Ja kuolema sun luonas mit' ois muuta -Kuin vieno uinahdus sun sylissäsi? -Täss' ilmaan henkeni ma huokuisin -Niin hiljaa, tuskatta kuin imulapsi, -Jok', äidin nänni suussa, kuoloon vaipuu. -Mut, sinust' erin, sinua kuin hullu -Huutaisin ummistamaan silmäni -Ja huulillasi suuni sulkemaan. -Niin sielun lennossaan sa pidättäisit, -Tai sinun ruumiisees sen huokuisin; -Elysiumiss' eläisi se silloin. -Sun luonas kuolo oisi leikki-kuolo, -Mut sinust' erin tuskan kidutus. -Oi, suo mun jäädä, tulkoon mitä tulkoon! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pois! Vaikk' on ero niinkuin poltinrauta, -Niin kuolettavaan haavaan on se tarpeen. -Pois Ranskaan, Suffolk! Mulle kirjoita; -Jos missä mailman sopess' oletkaan, -Niin mull' on Iris, joka sinut löytää. - -SUFFOLK. -Ma menen. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Ota sydämmeni myötä. - -SUFFOLK. -Juveeli kurjimmassa lippaassa, -Mik' arvokalun kätkenyt on koskaan. -Kuin laiva särkynyt, nyt eritään: -Tää mun on kuolintieni. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Minun tää. - - (Menevät eri taholle kumpikin.) - - -Kolmas kohtaus. - - Lontoo. Kardinaali Beaufortin makuuhuone. - - (Kuningas Henrik, Salisbury, Warwick y.m. tulevat. - Kardinaali makaa vuoteessaan, palvelijoita seisoo - vuoteen vieressä.) - -KUNINGAS HENRIK. -Kuin voit sa, Beaufort? Puhu kuninkaalles. - -KARDINAALI. -Jos kalma olet, Englannin saat aarteet, -Joll' ostaa toisen voit sa moisen saaren, -Jos mun vain annat elää tuskitta. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, mikä merkki huonon elämän, -Kun noin on kauhistava tuonen tulo! - -WARWICK. -Se kuningas on, joka puhuu, Beaufort. - -KARDINAALI. -Jos mieli, viekää minut oikeuteen. -Hän kuoli vuoteessansa: missäs muuten? -Pakottaa voinko ihmist' elämään? -- -Oi, laatkaa rääkkäämästä! Tunnustan. -- -Taas elossako? Näyttäkää, miss' on: -Tuhannen puntaa, jos saan hänet nähdä! -- -Ei silmiä! Ne soaissut on multa. -Oi, silittäkää hiukset! Pystyss' on ne -Kuin tymäpuikot, joihin sieluni -Takeltuu siivet. Tuokaa juotavaa! -Sanokaa rohtoherralle, ett' antaa -Sen tuiman myrkyn, jonka hältä ostin. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, ikihallitsija taivasten, -Luo armon katse tuohon onnettomaan! -Pois aja tunkeileva vihollinen, -Jok' ahdistaa tuon raukan sielua! -Povestaan huuhdo musta epätoivo! - -WARWICK. -Kas, kuinka kuolontuska muodon murtaa! - -SALISBURY. -Hänt' älä häiri; rauhass' eritköön. - -KUNINGAS HENRIK. -Sielulleen rauha, jos niin Herra tahtoo! -- -Jos taivast' ajattelet, kardinaali, -Niin kättä nosta, anna toivon merkki. -- -Ei merkkiä! Hän kuolee. Armo hälle! - -WARWICK. -Hirmuista elämätä todistaa -Noin julma kuolo. - -KUNINGAS HENRIK. - Älkää tuomitko; -Me syntisiä kaikki olemme. -- -Hält' ummistakaa silmät; uudin eteen! -Ja kaikki hartauteen vaipukaamme. - - (Menevät.) - - - - -NELJÄS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Kent. Merenrannikko lähellä Doveria. - - (Laukauksia kuulun mereltä. Sen jälkeen astuu venheestä - maalle merikapteeni, perämies ja alaperämies, Valter Mereinen - ynnä muita; niiden joukossa Suffolk valepukuisena, ja muita - ylimyksiä vankeina.) - -KAPTEENI. -On kailava ja arka päivä-lörppä -Jo meren helmaan hiipinyt, ja sudet -Nyt ulvonnallaan herättävät kaakit, -Jotk' yötä murheen-synkkää hinaavat -Ja veltot lerppasiipens' yli hautain -Levittelevät, kidast' usmaisesta -Tympäävää pimeytt' ilmaan huokuen. -Nyt anastetun laivan miehet tuokaa; -Sill' aikaa särkällä kun ankkuroimme, -He tässä lunastakoot henkensä -Tai verin särkän hiekkaa kirjavoitkoot. -Tuon vangin sulle annan, perämies; -- -Ja, sinä, alaperämies, saat tämän; -- -Ja tuo (osoittaen Suffolkia) on, Valter Mereinen, sun osas. - -1 YLIMYS. -Perämies, mitä lunnaiks vaadit? sano. - -PERÄMIES. -Tuhannen kruunuako tai kaula poikki! - -ALAPERÄMIES. -Te saatte saman antaa -- taikka päänne. - -KAPTEENI. -Tuhannen kruunuako Teistä liikaa, -Ja sentään käytte ylimyksistä? -- -Pää poikki konnain! -- Kuolla teidän täytyy. -Ei niiden päitä, jotka meiltä kaatui, -Noin turhan turha rahamäärä korvaa. - -1 YLIMYS. -Ma maksan sen, kun säästät henkeni. - -2 YLIMYS. -Ja minä myös; ja heti tilaan rahat. - -MEREINEN. -Kun iskin laivaan, meni multa silmä; -(Suffolkille) Ja siitä kostoksi sun täytyy kuolla, -Ja noiden myös, jos minä päättää saan. - -SUFFOLK. -Ylimys olen: täss' on Yrjön-risti; -Sa vaadi mitä vain, ma kaikki maksan. - -MEREINEN. -Ja minä myöskin olen ylimys; -Nimeni Valter Mereinen. No, mitä? -Miks tuijottelet? Kuolemaako pelkäät? - -SUFFOLK. -Nimeäs pelkään, siin' on kuolon sointaa. -Minulle tietäjä on ennustanut -Mereiseen hätään että hukkuisin. -Mut verenhimos älköön tästä nousko; -Nimes' on, oikein ääntäin, Merinen. - -MEREINEN. -Mereinen taikka Merinen, yks kaikki! -Nimeemme viel' ei tahraa ole jäänyt, -Jot' ei ois siitä miekoin pesty pois. -Siis kostollani jos ma kauppaa hieron, -Niin miekka multa murskatkaa ja kilpi, -Ja pelkuriksi minut huutakaa. - - (Iskee kiinni Suffolkiin.) - -SUFFOLK. -Seis, Mereinen, sun vankisi on prinssi, -Suffolkin herttua, William de la Poole. - -MEREINEN. -Suffolkin herttuako ryysyissä? - -SUFFOLK. -Niin, mut nää ryysyt herttuaan ei kuulu; -Zeus valepuvuss' oli, miks en minä? - -KAPTEENI. -Mut Zeus ei surmaans' saanut kuin nyt sinä. - -SUFFOLK. -Katala moukka, kuninkaan ei verta, -Ei Lancasterin arvokasta verta -Saa moinen tallirenki vuodattaa. -Suutelit kättäin, jalustinta pidit, -Lakitta juoksit juhdan vieressä, -Pään nyökkäyksestä jo autuaana. -Mua maljain ääress' usein palvelit, -Nuoleksit tähteitä, ja pöydän luona -Matelit polvillas, kun atrioin -Ma kuningatar Margareetan kanssa. -Sa tuota muistele ja harjas laske, -Ja ajatonta röyhkeyttäs hilli. -Sa usein seisoit eteisessäni -Ja nöyräst' odottelit tuloani. -Tää käsi usein on sua suositellut, -Ja nyt se tukkii sulta riettaan suun. - -MEREINEN. -Kapteeni, pistänkö ma tuota konnaa? - -KAPTEENI. -Jahk' ensin minä häntä sanoin pistän, -Niinkuin hän mua pisti. - -SUFFOLK. - Halpa orja, -Sanas on tylsät niinkuin sinä itse. - -KAPTEENI. -Pois viekää tuo ja isonveneen laitaan -Pää katkaiskaa. - -SUFFOLK. - Siin' omas uskallat. - -KAPTEENI. -Niin, Poole. - -SUFFOLK. - Poole? - -KAPTEENI. -Poole, puolherra, rupaherra, -Lika ja loka, jonka saasta sokaa -Englannin hopeaisen juomalähteen. -Nyt tukin ammottavan suusi tuon, -Jok' ahminut on valtakunnan aarteet; -Tomua suudella saa huules, jotk' on -Kuningatarta suudelleet; ja sinä, -Jok' ilkuit hyvän Humphrey-herttuan surmaa, -Nyt suotta irjut tunnotonta tuulta, -Jok' ivaten sua viuhuu vasten naamaa. -Vihille mene hornan noitain kanssa, -Siks että valtaherralle sa naitit -Tyttären halvan kuninkaan, mi vailla -On maata, kruunua ja alamaista. -Sa pirun-taidollasi suureks kasvoit -Kuin vallan-ahnas Sulla, herkutellen -Emosi sydänveren pisaroilla. -Anjoun ja Mainen Ranskalle sa möit; -Sun tauttas ynseät normannit meitä -Ei kutsu herroikseen; ja Picardie -Voutimme tappoi, linnat vei, ja miehet -Verisnä, ryysyisinä kotiin laittoi. -Ylevä Warwick ja Nevilit, jotka -Ei koskaan suotta miekkaa paljastaneet, -Vihasta sinuun, säilään tarttuvat; -York-suku -- jonka hallinnosta syöksi -Kuninkaan viattoman halpa murha -Ja kopea ja röyhkä hirmuvalta -- -Kostosta palaa; lipuiss' ylväissä -Pilkoittaa pilven piilost' aurinkomme,[6] -Ja alla seisoo: _nubibus invitis_. -Aseissa kansa täällä Kentiss' on, -Ja päätteeks häpeä ja mieronköyhyys -On kuninkaamme linnaan hiipinyt; -Sun syysi kaikki. -- Pois! -- Pois hänet viekää. - -SUFFOLK. -Josp' oisin Jumala, ja salamoilla -Nuo kehnot orjat murskata jos saisin! -Vähällään kurja pöyhkeilee; tuo konna. -Vain purren päällikkö, on uhkaavampi -Kuin Bargulus,[7] Illyrian merirosvo. -Ei kotkain verta ime kuhnurit, -Vain mehiläisten pesiä ne ryöstää. -On mahdotonta, että minut surmais -Mokoma halpa palkkamies kuin sinä. -Ei nosta sanas katumaa, vaan vihaa. -Kuningatar mun Ranskaan lähetti; -Ma vaadin, että joutuin viet mun sinne. - -KAPTEENI. -Mereinen! -- - -MEREINEN. -Pois, Suffolk, minä kuolemaan sun vien. - -SUFFOLK. -_Gelidus timor occupat artus_: -- sua pelkään. - -MEREINEN. -Ja syystä pelkäät, sen saat kohta nähdä. -No, joko poiss' on miehuus? Joko taivut? - -1 YLIMYS. -Rukoile, Suffolk, puhu kauniisti. - -SUFFOLK. -Suffolkin vallaskiel' on tyly, tuima, -Se voi vain käskeä, ei kerjätä. -Pois se, ett' alamaisin rukouksin -Ma mokomia kunnioisin! Ennen -Panisin pääni mestauspölkylle, -Kuin polveani muille notkistaisin -Kuin jumalalleni ja kuninkaalle; -Niin, ennen pääni veripuussa keikkuu, -Kuin halvan orjan eessä paljastuu. -Pelosta tosi-aateli on vapaa: -Enemmän kestän, kuin sa tehdä tohdit! - -KAPTEENI. -Pois hänet vie, ja tuki hältä suu. - -SUFFOLK. -Soturit, näyttäkää nyt julmuutenne, -Ett' ikikuuluks tulis kuolemani. -- -Saa konnilt' usein suuret miehet surman: -Niin roomalainen miekkailija-orja -Hyvän tappoi Tullion; äpärä Brutus -Caesarin surmas; villi saarikansa -Pompejon; rosvot murhaa Suffolkin. - - (Suffolk menee Mereisen ja muiden kanssa.) - -KAPTEENI. -Nyt niistä, joiden lunnaat määräsimme, -Saa toinen mennä, niin on tahtomme; -Te tulkaa siis, ja tuo saa lähteä. - - (Kaikki menevät, paitsi ensimmäinen ylimys.) - (Mereinen palaa, kantaen Suffolkin ruumista.) - -MEREINEN. -Tuoss' olkoon pää ja ruumis, siksi kuin -Ne kuningatar, lemmikkinsä, hautaa. - - (Menee.) - -I YLIMYS. -Oi, veristä ja julmaa näytelmää! -Tuon ruumiin kuninkaalle viedä tahdon. -Jos hän ei kosta, kostaa ystävät -Ja kuningatar, joka häntä lempi. - - (Kantaa pois ruumiin.) - - -Toinen kohtaus. - - Blackheath. - - (Yrjö Bevis ja Juho Holland tulevat.) - -YRJÖ. -Kas niin, hanki nyt miekka itsellesi, vaikka puusta tehty; he ovat jo -kaksi päivää olleet jalkeilla. - -JUHO. -Sitä tarpeellisempi heille, että pääsevät lepoon. - -YRJÖ. -Tiedäppäs, että Jack Cade, verkakankuri, aikoo siistitä yhteiskuntaa, -ja kääntää ja uudelleen sitä nukittaa. - -JUHO. -Se onkin tarpeellista, sillä se alkaa jo olla nukkavieru. Sen totta -sanon, että täällä Englannissa ei ole ollut mitään rattoa, sitten kuin -aateliset rupesivat nousemaan. - -YRJÖ. -Oi, surkeita aikoja! Käsityöläisten kuntoon ei panna mitään arvoa. - -JUHO. -Aateli pitää häpeänä kantaa etunahkaa. - -YRJÖ. -Ja mikä vielä pahempaa: kuninkaan neuvosmiehet eivät ole hyviä -työmiehiä. - -JUHO. -Niin oikein, ja kuitenkin sanotaan kirjassa: "tee työtä ammatissasi", -joka merkitsee sitä, että hallitusmiesten pitää olla työmiehiä; ja siis -pitäisi meidän olla hallitusmiehinä. - -YRJÖ. -Oksaan osattu! Ei ole parempaa kelpo sydämmen tunnusmerkkiä kuin kova -käsi. - -JUHO. -Näen heidät, näen heidät! Siinä on Bestin poika, nahkuri -Winghamista, -- - -YRJÖ. -Hän saa vihollistemme nahat, tehdäkseen niistä koirannahkaa. - -JUHO. -Ja Dick, teurastaja, -- - -YRJÖ. -No, silloin sitä syntiä nuijataan otsaan kuin härkää ja vääryydeltä -leikataan kurkku kuin vasikalta. - -JUHO. -Ja Smith, kankuri, -- - -YRJÖ. -_Argo_, niiden elämänlanka on kehrätty. - -JUHO. -Tulkaa, lyöttäytykäämme noiden seuraan. - - (Rummunpärrytystä. Cade, Dick teurastaja, - Smith kankuri ja suuri joukko muita tulee.) - -CADE. -Me, John Cade, siksi kutsuttu luulotellun isämme mukaan, -- sillä -vihollistemme pitää kaatua maahan meidän eteemme, -- hengen -kutsumuksesta kutsuttu kukistamaan kuninkaita ja ruhtinaita -- vaadimme -hiljaisuutta! - -DICK. -Hiljaa! - -CADE. -Isäni oli Mortimereja, -- - -DICK (syrjään). -Hän oli kunnon mies ja hyvä muurari. - -CADE. -Äitini oli Plantageneteja, -- - -DICK (syrjään). -Tunsin hänet hyvin, hän oli lastenämmä. - -CADE. -Vaimoni oli Lacyn sukua. - -DICK (syrjään). -Niin tosiaankin, hän oli kulkukauppiaan tytär ja myyskenteli lasia. - -SMITH (syrjään). -Mutta nyt, kun ei enää jaksa reppua kantaa, on hän ruvennut -kotipyykkäriksi. - -CADE. -Niinmuodoin olen minä kunniakkaasta huoneesta. - -DICK (syrjään). -Niin, totisesti, sillä paljas maa on kunniakas paikka, ja siinä hän -syntyi, pensaan takana; sillä hänen isällään ei ollut muuta huonetta -kuin tyrmä. - -CADE. -Mieltä minussa on. - -SMITH (syrjään). -Niin kyllä, mieltä sitä kerjätessäkin tarvitaan. - -CADE. -Paljon minä voin kestää. - -DICK (syrjään). -Siitäkös puhettakaan; olen nähnyt häntä piiskattavan kolmena -markkinapäivänä perätysten. - -CADE. -En pelkää miekkaa enkä tulta. - -SMITH (syrjään). -Miekkaa hänen ei tarvis pelätä, sillä hänen takissaan ei ole pistämän -paikkaa. - -DICK (syrjään). -Mutta tulta hänen tulisi pelätä, sillä hänellä on kädessä poltinmerkki -lampaan varkaudesta, - -CADE. -Olkaa siis urhoollisia, sillä päällikkönne on urhoollinen ja lupaa -panna toimeen parannuksia. Englannissa pitää saada vastedes ostaa -seitsemän puolen-pennin sämpylää yhdellä pennillä; kolmen korttelin -kannun pitää vetää kymmenen korttelia; ja kaljaa ei saa juoda, se on -kuolemanrikos. Kaikki valtakunnassa tulee olla yhteistä,[8] ja minun -paraatihevoseni pitää käydä Cheapsidessä laitumella. Ja kun minä tulen -kuninkaaksi, -- ja kuninkaaksi minä tulen. -- - -KAIKKI. -Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! - -CADE. -Kiitoksia vain, hyvät kansalaiset! -- niin ei enää tarvita mitään -rahaa, sillä kaikki saavat syödä ja juoda minun kustannuksellani; ja -minä puetan kaikki samaan pukuun, niin että he olisivat yksimieliset -kuin veljekset ja kunnioittaisivat minua herranaan. - -DICK. -Ensi työksi tapamme kaikki lakiherrat. - -CADE. -No, senhän minä aionkin tehdä. Eikö ole surkuteltavaa, että viattoman -lampaan nahasta tehdään pergamenttia; joka pergamentti, kun sitä vähän -töhritään, voi tehdä lopun ihmisestä. Sanotaan, että mehiläiset -pistävät; mutta minä sanon, että mehiläisten vaha sen tekee, sillä -yhden ainoan kerran olen pannut sinettini paperiin, ja siitä asti en -ole hetkeäkään ollut omassa nahassani. Mitä nyt? Kuka se siellä? - - (Muutamia tulee, tuoden mukanaan Chathamin kirjurin.) - -SMITH. -Chathamin kirjuri; hän osaa kirjoittaa ja lukea ja laskea. - -CADE. -Oi, inhottavaa! - -SMITH. -Me tapasimme hänen korjaamassa oppilaittensa kirjoituksia. - -CADE. -Sekös vasta konna! - -SMITH. -Hänellä on taskussa kirja, jossa on punaisia puustaveita. - -CADE. -Mutta hänpäs on oikea velho. - -SMITH. -Hän osaa laittaa supliikkeja ja kirjoittaa virkakirjoitusta. - -CADE. -Ikävä seikka: se mies on, totta vieköön, kunnon mies; hän ei saa -kuolla, jos vain en häntä syylliseksi löydä. -- Tule tänne, mies, -tahdon sinua tutkia. Mikä on nimesi? - -KIRJURI. -Emanuel. - -DICK. -Niin ruukataan kirjoittaa julkisten kuulutusten otsaan. -- Sinun tulee -käymään hullusti. - -CADE. -Anna sinä minun puhua. -- Ruukaatko itse kirjoittaa nimesi, vai -käytätkö puumerkkiä, niinkuin muut kunnialliset arki-ihmiset? - -KIRJURI. -Olen, Jumalan kiitos, saanut niin hyvän kasvatuksen, että osaan -kirjoittaa nimeni. - -KAIKKI. -Hän on tunnustanut; viekää pois hänet! Hän on konna ja petturi. - -CADE. -Viekää pois hänet, sanon minä! Hirttäkää hänet, kynä ja mustepullo -kaulassa. - - (Kirjuri viedään pois.) - - (Mikko tulee.) - -MIKKO. Missä on ylipäällikkömme? - -CADE. -Tässä minä olen, sinä alasälli. - -MIKKO. -Pakoon, pakoon, pakoon! Sir Humphrey Stafford ja hänen veljensä ovat -kuninkaan sotavoiman kanssa aivan lähellä. - -CADE. -Seis, konna, seis, tai hakkaan sinut maahan! Hänpäs tulee tekemisiin -miehen kanssa, joka on yhtä hyvä kuin hän itse. Eihän hän ole muuta -kuin ritari, vai mitä? - -MIKKO. -Ei. - -CADE. -Tullakseni hänen vertaisekseen, tahdon lyödä itseni ritariksi heti -paikalla. (Polvistuu.) Nouse, sir John Mortimer! Ja nyt hänen -kimppuunsa! - - (Sir Humphrey Stafford ja hänen veljensä William tulevat - sotajoukkoineen rumpujen soidessa.) - -STAFFORD. -Kapina-roistot, Kentin loka, saasta, -Aseenne heittäkää, te hirtehiset! -Pois kölsiinne, ja jättäkää tuo moukka! -Kuningas armias on, jos sen teette. - -WILLIAM STAFFORD. -Mut julma, raivokas ja verenahnas, -Jos niskuroitte; antaukaa tai kuolkaa! - -CADE. -Viis piittaan noista silkki-orjista! -Vain teille puhun, hyvät kansalaiset, -Joit' aion tästä puolin hallita, -Lain mukaan kruunun perijä kun olen. - -STAFFORD. -Katala, isäs oli muurari, -Ja itse olet leikkuri, vai mitä? - -CADE. -Puutarhuri se oli Aatamikin. - -STAFFORD. -Mut se ei kuulu tähän. - -CADE. - Kuuluu kyllä. -Mortimer, Marchin kreivi, eikö ollut -Hän nainut Clarence-herttuan tyttären? - -STAFFORD. -Oli oikein. - -CADE. -Ja tästä syntyi hälle kaksoset. - -WILLIAM STAFFORD. -Valetta! - -CADE. - Siinäpä se kysymys; -Mut minä sanon, että se on totta. -Vanhempi imettäjän hoitoon pantiin -Ja kerjuu-akka hänet varasti, -Kun suvustaan ei tiennyt, ja kun kasvoi, -Rupesi muurariksi; minä olen -Sen miehen poika, kieltäkää, jos voitte. - -DICK. -Se on päivän selvää; siis hänestä tehdään kuningas. - -SMITH. -Hän muurasi takka-uunin isäni taloon, ja siitä ovat tiiliskivet elävinä -todistuksina vielä tänä päivänä: älkää siis huoliko kieltää. - -STAFFORD. -Siis luotatte tuon kehnon orjan sanaan, -Jok' asioista puhuu, joit' ei tunne. - -KAIKKI. -Tietysti luotamme; siis, korjatkaa luunne! - -WILLIAM STAFFORD. -Jack Cade, tuon sulle Yorkin herttua neuvoi. - -CADE (syrjään). -Valehtelee; itse sen olen keksinyt. -- Mene, ukkoseni, sano kuninkaalle -minun puolestani, että isänsä, Henrik viidennen, tähden, jonka aikana -pojat pelasivat nappikuoppaa ranskalaisista kruunuista, minä suostun -siihen, että hän saa hallita, mutta minä tahdon olla hänen -protektorinsa. - -DICK. -Ja lisäksi tahdomme lord Sayn pään, siksi että hän myi pois Mainen -herttuakunnan. - -CADE. -Ja siihen meillä on laki ja oikeus; sillä sen kautta Englanti on tehty -rammaksi, ja saisi nyt kulkea sauvan varassa, jos en minä sitä -voimallani kannattaisi. Sen sanon teille, te kuningaskumppanit, että -tuo lord Say on kuohinut yhteiskunnan ja tehnyt siitä salvion; ja -päälle päätteeksi, hän osaa puhua ranskaa, ja niinmuodoin hän on -petturi. - -STAFFORD. -Oi, surkeata tietämättömyyttä! - -CADE. -Niin, vastatkaa, jos voitte. Ranskalaiset ovat meidän vihollisemme; no -siis, minä vain kysyn: voiko se, joka puhuu vihollisen kielellä, olla -hyvä neuvonantaja, vai ei? - -KAIKKI. -Ei, ei, ja sen vuoksi me vaadimme hänen päänsä. - -WILLIAM STAFFORD. -Siis, koska hyvät sanat eivät auta, -Kuninkaan joukot viemme heitä vastaan. - -STAFFORD. -Julista, airut, joka kaupungissa, -Ett' on se petturi, ken Cadeen liittyy; -Ja joka tappelusta pakenee, -Se, vaimon, lasten nähden, varotukseks -Tupansa ovipieleen hirtetään. -- -Kuninkaan ystävät, mua seuratkaa! - - (Molemmat Staffordit menevät sotavoimmeen.) - -CADE. -Te, kansan ystävät, mua seuratkaa. -- -Vapaus kutsuu, miehiä nyt olkaa; -Kaikk' alas, loordit, aatelit! Ei muita -Saa armahtaa, kuin kell' on paikkakengät: -Ne säästävää on, kunnon väkeä; -Jos tohtisivat, liittyisivät meihin. - -DICK. -He ovat jo järjestyksessä, ja marssivat meitä vastaan. - -CADE. -Mutta me olemme vasta silloin järjestyksessä, kun olemme oikein -epäjärjestyksessä. Eteenpäin, mars! - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Toinen kohta Blackheathia. - - (Sotamelskettä. Molemmat puolueet tulevat ja taistelevat; - molemmat Staffordit kaatuvat.) - -CADE. -Missä on Dick, teurastaja Ashfordista? - -DICK. -Tässä. - -CADE. -He kaatuivat tieltäsi kuin lampaat ja härjät; ja sinä liikuit, niinkuin -olisit ollut omassa teurastushuoneessasi; ja sen vuoksi minä sinut -palkitsen seuraavalla tavalla: paastoaika tehdään kahta pitemmäksi, ja -sinä saat oikeuden teurastaa sata, yhtä vailla. - -DICK. -En enempää pyydä. - -CADE. -Ja, totta puhuen, vähempää et ansaitse. Tätä minä kannan voiton -merkkinä, (Ottaa maasta Staffordin asevaruksen.) ja nuo ruumiit saavat -laahata hevoseni perässä, kunnes tulen Lontooseen, missä annamme kantaa -lordmajorin miekkaa edellämme. - -DICK. -Jos tahdomme menestyä ja jotain hyvää tehdä, niin murtakaamme auki -vankilat ja päästäkäämme vangit ulos. - -CADE. -Ole huoleti, kyllä minä siitä vastaan. Tulkaa pois, nyt marssimme -Lontoota kohti. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Lontoo. Huone kuninkaanlinnassa. - - (Kuningas Henrik lukee anomuskirjaa; herttua Buckingham ja - lord Say hänen vieressään; etäällä kuningatar Margareeta, - joka suree, Suffolkin pään yli kumartuneena.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sanotaan: suru mielen laimentaa, -Ja turmelee ja tekee pelokkaaksi. -Siis itku pois, ja mieti kostoa! -Mut ken vois itkun heittää, tuon kun näkee? -Levätköön tuossa rinnoillani pää; -Mut missä syleiltäväni on ruumis? - -BUCKINGHAM. -Minkä vastauksen antaa teidän armonne kapinoitsijain anomuskirjaan? - -KUNINGAS HENRIK. -Lähetän heille jonkun pyhän piispan. -Varjelkoon taivas, että miekkaan hukkuis -Niin monta sielu-parkaa! Ennen itse -Jack Caden kanssa neuvoon käyn, kuin sallin -Verisen sodan heidät hukuttaa. -- -Mut varro, luen kertaalleen sen vielä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Oi, julmureita! Tuoko kaunis muoto -Mua hallinnut on niinkuin kiertotähti, -Ja noit' ei voinut sääliin taivuttaa, -Jotk' eivät ansainneet sit' edes nähdä? - -KUNINGAS HENRIK. -Lord Say, Jack Cade on vannonut, ett' aikoo -Hän pääsi ottaa. - -SAY. - Mutta minä toivon, -Ett' aikoo majesteetti ottaa hänen. - -KUNINGAS HENRIK. -Mit', armas puolisoni? Yhäkö -Suffolkin surmaa valitat ja itket? -Jos minä kuolisin, niin pelkään, armas, -Ett'et mua itkis noin. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - En, ystäväni, -En itkisi, vaan eestäs kuolisin. - - (Sanansaattaja tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -No, mitä uutta? Miksi moinen kiire? - -SANANSAATTAJA. -Kapinalliset on Southwarkissa; pakoon! -Cade julistaa, ett' on hän Mortimer -Ja Clarence-herttuasta polveutuu; -Valtaajaks sanoo armonne, ja vannoo -Westminsterissä kruunun ottavansa. -Sotavoimanansa ryysyinen on joukko -Tylyä, raakaa moukkaväkeä; -Lord Staffordin ja tämän veljen surma -On heitä rohkaissut ja innostanut. -Lait, opit, hovit, aatelit, ne heistä -Rojua vain on, tuhon omaa kaikki. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, jumalattomia ihmisiä! -He eivät tiedä mitä tekevät. - -BUCKINGHAM. -Palatkaa Killingworthiin, majesteetti, -Siks kuin on vahva sotavoima koottu. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Oi, Suffolk-herttua jos eloss' oisi, -Niin kapina ois pian ehkäisty. - -KUNINGAS HENRIK. -Lord Say, nuo petturit sua vihaavat, -Siis Killingworthiin tule kanssamme. - -SAY. -Näin kuninkaani henki joutuis vaaraan: -Mun näköni jo heissä vihan nostaa; -Ja sen vuoks tähän kaupunkiin ma jään, -Ja piilen täällä miten parhaaks nään. - - (Toinen sanansaattaja tulee.) - -2 SANANSAATTAJA. -Jack Cade on valloittanut Lontoon sillan; -Taloistaan lähtee porvaristo pakoon; -Alhainen kansa, saalist' ahnehtien, -Liittäytyy petturiin; he vannovat -Hävittävänsä kaupungin ja linnan. - -BUCKINGHAM. -Pois viipy! Ratsun selkään! - -KUNINGAS HENRIK. - Tule, armas! -Jumal' on toivomme, Hän meitä auttaa. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mun meni toivoni, kun Suffolk kaatui. - -KUNINGAS HENRIK (Lord Saylle.) -Hyvästi! Kapinoivia äl' usko. - -BUCKINGHAM. -Äl' usko ketään, pelost' että petyt. - -SAY. -Viattomuuteeni ma yksin uskon; -Siks olen rohkea ja pelvoton. - - (Menevät.) - - -Viides kohtaus. - - Tower. - - (Lord Scales ja muita kävelee muurilla; alhaalle ilmestyy - muutamia porvareita.) - -SCALES. -Mitä kuuluu? Onko Jack Cade voitettu? - -1 PORVARI. -Ei, mylord, eikä siltä näytäkään; he ovat valloittaneet sillan ja -tappavat kaikki, jotka heitä vastustavat. Lordmajori pyytää apua teidän -armoltanne Towerista, puolustaaksen Cityä kapinoitsijoita vastaan. - -SCALES. -Mit' ilman olla voin, sen kaiken annan; -Mut minuakin ahdistavat he: -Jo Towerin yrittivät valloittaa. -Pois Smithfieldiin, ja kootkaa väkeä! -Lähetän avuks sinne Matthew Gough'n. -Kuninkaan, maan ja hengen eestä lyökää! -Hyvästi vain! Mun täytyy tästä mennä. - - (Menevät.) - - -Kuudes kohtaus. - - Tykkikatu. - - (Jack Cade tulee seuralaisineen. Hän lyö sauvallaan - Lontoon-kiveen.[9]) - -CADE. -Nyt on Mortimer tämän kaupungin herra. Ja tässä, Lontoon-kivellä -istuen, säädän ja käsken että, kaupungin kustannuksella, Lontoon -putkikaivosta ei saa juosta muuta kuin punaista viiniä tänä meidän -hallituksemme ensimmäisenä vuosikautena. Ja vast'edes on se -valtiopetosta, jos joku kutsuu minua muuksi kuin lord Mortimeriksi. - - (Soturi tulee juoksujalassa.) - -SOTURI. -Jack Cade! Jack Cade! - -CADE. -Lyökää kuoliaaksi se mies! - - (Lyövät hänet kuoliaaksi.) - -SMITH. -Jos tuo mies on viisas, niin ei hän enää koskaan sano teitä Jack -Cadeksi; luulenpa että hän on saanut sangen hyvän varoituksen. - -DICK. -Mylord, tuolla on sotajoukko koolla Smithfieldissä. - -CADE. -Mennään siis ja tapellaan niiden kanssa. Mutta ensin menkää ja pankaa -Lontoon silta palamaan,[10] ja jos voitte, niin polttakaa myöskin Tower -poroksi. Kas niin, mars matkaan! - - (Menevät.) - - -Seitsemäs kohtaus. - - Smithfield. - - (Sotamelskettä. Toisaalta tulee Cade liittolaisineen; - toisaalta porvareita ja kuninkaan sotajoukkoja, Matthew - Gough johtajana. Tappelevat; porvarit ajetaan pakoon ja - Matthew Gough kaatuu.) - -CADE. -Kas niin, miehet! -- Menkää nyt toiset ja repikää maahan Savoija;[11] -toiset menkää oikeuslaitoksiin; alas kaikki! - -DICK. -Minulla olisi anomus teidän ylhäisyydellenne. - -CADE. -Vaikka mitä ylhäistä anoisit, niin se sinulle myönnetään tuosta -sanasta. - -DICK. -Ei muuta mitään, kuin että Englannin lait kävisivät ulos teidän -suustanne. - -JUHO (syrjään). -Siitä tulisi, piru vieköön, veriset lait, sillä hän sai keihäästä -haavan suuhunsa, ja se ei ole vielä parantunut. - -SMITH (syrjään). -Ei, Juho, siitä tulisi haisevat lait, sillä hänen henkensä haisee -paistetulta juustolta.[12] - -CADE. -Minä olen asiaa miettinyt; olkoon niin! Menkää ja polttakaa koko -valtakunnan arkisto; minun suuni on Englannin parlamenttina. - -JUHO (syrjään). -Sitte kai saamme purevia asetuksia, jos ei vedetä häneltä hampaita -suusta. - -CADE. -Ja tästälähin on kaikki oleva yhteistä. - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Mylord, saalis, saalis! Täällä on lord Say, joka on myynyt ne Ranskan -kaupungit; sama mies, joka pani meidän maksamaan yksikolmatta -viisitoistanneksia ja yhden killingin punnalta viimeistä sotaveroa. - - (Yrjö Bevis tulee lord Sayn kanssa.) - -CADE. -Hyvä, hän on siitä hyvästä kymmenesti mestattava. Haa, sinä Say, senkin -seepekki, senkin seevesi! Nyt sinä olet meidän kuninkaallisen -tuomiovaltamme maalitaulun pilkkuna. Millä voit sinä minun -majesteetilleni vastata siitä, että olet antanut pois Normandian -munsööri Baisemonculle, Ranskanmaan Dauphinille? Tehtäköön se sinulle -tiettäväksi tässä meidän läsnäollessamme, nimittäin lord Mortimerin -läsnäollessa, että minä olen se luuta, jonka tulee laasta hovi -puhtaaksi semmoisesta törystä kuin sinä. Sinä olet sangen -petturimaisesti tärvellyt valtakunnan nuorison laittamalla -latinankoulun; ja vaikka esi-isillämme ennen ei ollut muita kirjoja -kuin pykäläpuu, olet sinä keksinyt tänne präntit ja, kuninkaan ja -kruunun ja majesteetin vastukseksi, rakentanut paperimyllyn. Sinulle -todistettakoon vasten partaa, että pidät seuranasi ihmisiä, joilla on -alinomaa suussa nominat ja verpat ja muut mokomat inhottavat sanat, -joita ei kristityn korva kestä kuulla. Sinä olet asettanut -rauhantuomarit, jotka kutsuvat eteensä köyhiä ihmisiä vastaamaan -asioista, joihin he eivät mitään voi vastata. Päälle päätteeksi olet -sinä pannut heitä vankeuteen; ja kun eivät ole osanneet lukea, olet -sinä heidät hirtättänyt: vaikka he juuri siitä syystä olisivat enimmin -ansainneet elää. Sinä ratsastat satulaloimella, eikö totta? - -SAY. -Mitä pahaa siinä on? - -CADE. -Ei ole soveliasta, että sinä annat hevosesi käydä viitassa, kun -kunniallisemmat ihmiset kuin sinä käyvät housuissa ja mekossa. - -DICK. -Vieläpä tekevät työtä paitasillaankin, niinkuin minä itse, esimerkiksi, -joka olen teurastaja. - -SAY. Te, Kentin miehet, -- - -DICK. -Mitä sanot sinä Kentistä? - -Say. En muuta kuin tämän: se on _bona terra, mal agens_. - -CADE. -Viekää pois, viekää pois! Hän haastaa latinaa. - -SAY. -Mua kuulkaa, viekää sitte, minne mieli. -Kent, Caesarin on selitysten mukaan, -Suloisin paikka koko saarella: -Ihana seutu, hyvyyksiä täynnä; -Sen kansa rikas, aulis, uljas, uuras; -Te ette siis voi säälist' olla tyhjät. -En Mainea, en Normandiaa myynyt, -Takaisin ostaisin ne hengelläni. -Hyvällä aina käytin oikeutta; -Mun rukous, kyynel voitti, eikä lahjat. -Jos mitä teiltä kiskoin, tarkoitin -Vain kuninkaan ja maan ja teidän turvaa? -Jakelin oppineille suuret summat, -Kosk' itse kirjallani armoon pääsin, -Ja koska näin, ett' tietämättömyys on -Jumalan kirous ja ett' on tiede -Se siipi, jolla noustaan taivaaseen. -Jos teit' ei itse hornan henget riivaa, -Niin ette voine mua murhata. -Tää kieli vieraille on kuninkaille -Puhunut puolestanne. - -CADE. -Topp! Milloin sinä olet iskuakaan iskenyt sotatantereella? - -SAY. -Isoill' on pitkät kädet; usein iskin -Ma umpimähkään vain, ja hengilt' iskin. - -YRJÖ. -Mikä inhottava pelkuri! Mitä? Karkaa ihmisiin takaapäin! - -SAY. -Nää posket kalvaaks valvoin teidän tähden. - -CADE. -Anna hänelle korvapuusti, niin tulevat taas punaisiksi. - -SAY. -Heikoks ja sairaaks pitkä istuminen -Mun teki, köyhäin juttuja kun ajoin. - -CADE. -Siis teidän pitää saada vähän hamppulientä ja tapparan apua. - -DICK. -Miksi vapiset, mies? - -SAY. -Mun valtaa halvaus, eikä suinkaan pelko. - -CADE. -Kas vain, kuinka hän nyökkää, niinkuin aikoisi sanoa: kyllä teille -vielä näytän! Tahdon nähdä, istuuko hänen päänsä vakavammin seipään -nokassa. Viekää pois, ja pää poikki! - -SAY. -Sanokaa, mik' on suurin rikokseni? -Tavaraa pyysinkö vai kunniaa? -Mull' onko ryöstökultaa kirstut täynnä? -Mull' onko vaatteus kalliinnäköinen? -Ketä loukkasin, kun hengen vaaditte? -Käsiä näit' ei syytön veri tahraa, -Ja täss' ei rinnass' ole vilpin vikaa. -Oi, antakaa mun elää! - -CADE. -Sääliä minussa nuo sanat nostattaa; mutta tahdon sitä hillitä: hänen -täytyy kuolla, jos ei muun vuoksi, niin siksi, että puhuu niin -kauniisti henkensä puolesta. Pois viekää hänet; hänellä on paholainen -kielen takana, hän ei puhu Jumalan nimessä. Kas niin, pois se mies, -sanon minä, ja pää poikki heti paikalla! Ja sitten murtaukaa hänen -vävynsä, James Cromerin, taloon ja lyökää häneltäkin pää poikki, ja -tuokaa sitten molemmat tänne kahden seipään nenässä. - -KAIKKI. -Se on tapahtuva. - -SAY. -Maanmiehet, oi, jos rukouksillenne -Jumala ois niin kuuro kuin te itse, -Niin kuink' ois kuoltuanne sielun laita? -Siis leppykää, ja suokaa minun elää. - -CADE. -Pois viekää hänet ja tehkää niinkuin teitä käskin. - - (Lord Say viedään pois.) - -Ylpein pääri valtakunnassa ei saa kantaa päätäkään hartioillaan, jos ei -siitä maksa minulle veroa; ei yksikään tyttö saa naimisiin mennä, jos -ei anna minulle piikuuttaan, ennenkuin muut sen saavat. Miesten tulee -olla minun allani _in capite_; ja me säädämme ja käskemme, että heidän -vaimonsa pitää olla niin vapaat, kuin sydän voi toivoa tai kieli voi -kertoa. - -DICK. -Mylord, milloin menemme Cheapsideen ja teemme jakoa pistimillämme? - -CADE. -Heti paikalla. - -KAIKKI. -Ihanaa, ihanaa! - - (Kapinoitsijat palaavat, tuoden mukanaan lord Sayn - ja hänen vävynsä päät.) - -CADE. -Mutta eikö tämä ole vielä ihanampaa? Pankaa heitä suutelemaan toisiaan; -he pitivät eläessään niin paljon toisistaan. Erottakaa heidät taas, -muuten neuvottelevat, miten antaisivat pois vielä useampia kaupunkeja -Ranskassa. Soturit, jättäkää kaupungin ryöstäminen illaksi, sillä me -tahdomme ratsastaa katuja pitkin, nämä seipäät valtikkoina edellämme; -ja joka kadun kulmassa tulee niiden suudella. -- Mars matkaan! - - (Menevät.) - - -Kahdeksas kohtaus. - - Southwark. - - (Sotamelskettä. Cade roistojoukkoineen tulee.) - -CADE. -Kalastaja-katua ylös! Pyhän Maunun kulmasta alas! Lyökää ja tappakaa! -Heittäkää Thamesiin! -- (Soitetaan keskusteluun ja sitten -paluumatkalle.) Mitä melua kuulen? Uskaltaako kukaan soittaa -keskusteluun tai paluumatkalle, kun minä olen käskenyt tappaa? - - (Buckingham ja vanha Clifford tulevat sotajoukkoineen.) - -BUCKINGHAM. -Täss' ovat ne, jotk' uskaltaa ja tahtoo -Sua häiritä. Siis tiedä, Cade: me tullaan -Kuninkaan lähetteinä kansalle, -Jot' olet sinä harhaan johtanut; -Ja armon julistamme jokaiselle, -Ken luopuu sinusta ja menee kotiin. - -CLIFFORD. -No, kansalaiset, mitä? Suostutteko -Ja tartutteko armoon tarjottuun, -Vai roistojenko kera surmaan käytte? -Ken kuninkaan on mies ja armoon taipuu, -Se hattuansa heilutelkoon, huutain: -Jumala kuningasta varjelkoon! -Ken tätä vihaa sekä tämän isää, -Viidettä Henrikkiä, Ranskan vitsaa, -Asettaan puistakoon ja menköön matkaan. - -KAIKKI. -Jumala kuningasta varjelkoon! - -CADE. -Mitä, Buckingham ja Clifford, oletteko te noin urheita poikia? -- Ja -te, halvat moukat, uskotteko te häntä? Tahdotteko välttämättä mennä -hirteen, armo kaulassa? Siksikö miekkani on murtanut Lontoon portit, -että te minut hylkäisitte Valkean-hirven luona Southwarkissa? Luulin, -ettette koskaan heittäisi aseitanne, ennenkuin olisitte takaisin -voittaneet vanhan vapautenne; mutta te olette kaikki raukkoja ja -pelkureita ja mielellänne elätte aateliston orjuudessa. Taittakoot he -vain selkänne taakoillaan, viekööt huoneet päänne päältä, raiskatkoot -vaimonne ja tyttärenne teidän silmäinne edessä; mitä minuun tulee, niin -minä nyt ponnistain vain yhden puolesta, ja niin -- Jumalan kirous -teitä kaikkia kohdatkoon! - -KAIKKI. -Me seuraamme Cadea, me seuraamme Cadea. - -CLIFFORD. -Cade hänkö Henrik viidennen on poika, -Kun kiljaisitte häntä seuraavanne? -Hän Ranskaan teidät johtaako ja tekee -Halvimmastakin herttuan ja kreivin? -Ah! Häll' ei kotia, ei pakopaikkaa; -Ja muu ei häntä elätä kuin saalis, -Jonk' ystäviltänne ja meiltä ryöstää. -Oi häpeää, jos, teidän kiistellessä, -Nuo voittamanne vauhkot ranskalaiset -Meritse saapuis teidät voittamaan! -Jo tässä kansais-sodassa ma heidät -Näen Lontoon kaduill' ylvästelevän, -Kiljaisten jokaiselle: _Villageois!_ -Ei, ennen tuhat Cadea kaatukoon, -Kuin että Ranskan armoon taipuisitte! -Pois Ranskaan, voittamaan min menetitte! -Englannin kotiranta säästäkää! -Rahaa on Henrikillä, teillä voimaa; -Jumal' on apumme, ja voitto varma. - -KAIKKI. -Eläköön Clifford! Eläköön! Me seuraamme kuningasta ja Cliffordia. - -CADE. -Voiko höyhentäkään niin herkästi sinne ja tänne puhaltaa kuin tuota -joukkoa? Henrik viidennen nimi vetää heidät senkin satoihin -onnettomuuksiin ja panee heidät jättämään minut pulaan. Näen jo, kuinka -lyövät päänsä yhteen hyökätäkseen minun kimppuuni. Miekkani minulle -tietä raivatkoon, sillä tänne ei auta jäädä. -- Helvetin ja -perkeleitten uhallakin hyökkään suoraa päätä teidän lävitsenne; ja -taivas ja kunnia olkoot todistajani, ettei rohkeuden puute minussa, -vaan ainoastaan seuralaisteni halpa ja häpeällinen petos ajaa minut -käpälämäkeen. - - (Menee.) - -BUCKINGHAM. -Pakoonko lähti? Takaa ajakaa! -Ken hänen päänsä kuninkaalle tuo, -Se tuhat kruunua saa vaivastansa. - - (Muutamat joukosta menevät.) - -Soturit, tulkaa; mietin, millä keinoin -Kuninkaan kanssa teidät sovitan. - - (Menevät.) - - -Yhdeksäs kohtaus. - - Kenilworthin linna. - - (Torventoitauksia, Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta - ja Somerset tulevat linnan terassille.) - -KUNINGAS HENRIK. -Maan päällä liekö kuningasta toista, -Joll' iloa ois vähemmän kuin mulla? -Kehdosta tuskin kömpyröin, kun tulin -Yhdeksän-kuisena jo kuninkaaksi. -Niin kruunua ei halaa alamainen, -Kuin minä alamaisen tilaa halaan. - - (Buckingham ja Clifford tulevat.) - -BUCKINGHAM. -Kuningas, terve! Ilon sanomia! - -KUNINGAS HENRIK. -Cade petturiko vangittu? Vai onko -Paennut ko'otakseen lisää voimaa? - - (Alhaalle ilmestyy joukko Caden seuralaisia, nuora kaulassa.) - -CLIFFORD. -Hän pakeni, ja joukkons' antautui; -Nyt, naru kaulass', odottavat nöyräst' -Elon tai kuolon tuomiota teiltä. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, taivas, porttis avaa ikuiset -Ja ota vastaan ylistys ja kiitos! -- -Henkenne tänään lunastitte, miehet, -Ja osoititte, kuinka maatanne -Ja kuningastanne te rakastatte. -Pysykää siinä kunnon mieless' yhä, -Ja Henrik, vaikka onkin onneton, -Ei koskaan ole armoton, se varma. -Näin kiitoksen ja armon teille suoden, -Nyt päästän teidät kunkin maallensa. - -KAIKKI. -Jumala kuningasta varjelkoon! - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Kuningas, saanko luvan kertoa, -Ett' äsken York on tullut Irlannista. -Mukanaan valtava ja suuri joukko -On kernejä ja gallowglasseja,[13] -Ja uljaassa nyt marssiss' astuu tänne, -Julistain kaikkialla, että hällä -Vain mielessä on luotas karkoittaa -Somerset, jota sanoo petturiksi. - -KUNINGAS HENRIK. -Näin Caden välillä ja Yorkin värjyn -Kuin laiva, joka, vältettyään myrskyn, -Tyynessä joutuu merirosvoin käsiin. -Cade joukkoineen on tuskin pakoon lyöty, -Kun York jo asestuu hänt' auttaakseen. -- -Buckingham hyvä, mene häntä vastaan -Ja kysy, miksi aseiss' on, ja sano -Ett' Edmund-herttuan laitan Toweriin; -- -Ja, Somerset, sua siellä säilytän, -Siks kunnes joukkons' on hän hajoittanut. - -SOMERSET. -Kuningas hyvä, -Ma omin ehdoin menen vankeuteen -Tai kuolemaan, jos maani etu vaatii. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut muista, että tylysti et haasta: -Kopea on hän, kovaa kielt' ei siedä. - -BUCKINGHAM. -Tahtonne teen; ja toivon että kääntyy -Hyväksi kaikki. - -KUNINGAS HENRIK. - Tule, puolisoni; -Paremmin hallitsemaan oppikaamme; -Viel' Englanti mun hallintaani kiroo. - - (Menevät.) - - -Kymmenes kohtaus. - - Kent. Idenin puisto. - - (Cade tulee.) - -CADE. -Riivatun kunnianhimo! Riivattu minä itse, kun kannan miekkaa, ja -kuitenkin olen kuolla nälkään! Kokonaista viisi päivää olen piillyt -näissä metsissä, enkä tohdi täältä ulos kurkistaakaan, sillä koko maa -minua väijyy. Mutta nyt olen niin nälissäni, että, vaikka saisin tuhat -vuotta elämän vuokra-aikaa, en voisi enää kestää kauempaa. Sen vuoksi -olen kiivennyt muurin yli tähän puutarhaan nähdäkseni, voinko syödä -ruohoa tai poimia muutteesta vähän kypäräkaalia, joka ei ole hullumpaa -vatsanjäähdykettä tässä kuumuudessa. Luulenpa, että se kypärä-sana on -tehty aivan minua varten; monta kertaa olisi tappara halkaissut -kalloni, jos ei olisi minulla kypärää ollut; ja monta kertaa, kun olen -vahvasta marssista saanut palavan, olen juonut siitä niinkuin -halstoopinpullosta; ja nyt se sana kypärä saa käydä ruoan verosta. - - (Iden tulee palvelijoilleen.) - -IDEN. -Oi, kuka tahtois hovin humuss' elää, -Maan tyyntä rauhaa kun saa nauttia? -Tää pieni maa, jonk' isältäni perin, -Kuningaskunnan arvoinen on mulle. -En tahdo nousta muiden häviöstä, -En koota kultaa, tiesi millä keinoin; -Ma tyydyn, kun saan elantoni vain, -Ja kerjäläist' en työnnä oveltain. - -CADE. -Tuossa tulee kartanon herra ja ottaa minut kiinni maankuljeksijana, kun -olen luvatta tullut hänen tiluksilleen. -- Haa, konna, sinä tahdot -pettää minut ja saada tuhat kruunua kuninkaalta, kun viet hänelle minun -pääni! Mutta minäpä opetan sinua syömään rautaa niinkuin kamelikurki, -ja nielemään miekkani niinkuin suuren nuppineulan, ennenkuin tästä -eriämme. - -IDEN. -Haa, raaka mies, ken lietkin! En sua tunne; -Kuin siis sun pettäisin! Siin' eikö kyllä, -Ett' omaan puistooni sa tunkeut -Ja niinkuin rosvo mua ryöstää tahdot, -Kavuten varkain yli muurini? -Ja herjasanoinko mua vielä uhmaat? - -CADE. -Sua uhmaanko? Niin, sen teen, kautta parhaimman veren, mitä ikänä on -juoksutettu; nykäisenpä vielä sua parrastakin. Katso tarkasti minuun: -en ole viiteen päivään einettäkään haukannut, ja kuitenkin, tule sinä -vain viiden miehesi kanssa, ja jos en teitä kaikkia nutista hengen -pisarattomiksi, niin rukoilen Jumalaa, etten koskaan enää ruohoa söisi. - -IDEN. -Niin kauan kuin on pystyss' Englanti, -Ei sanota, ett' Aleksander Iden, -'sqvire Kentistä, on nälkäsuolen kanssa -Ruvennut epätasaan tappeluun. -Silmääni vastaan pane siirosilmäs, -Niin näet, mun säikytätkö katseellasi; -Vastakkain raajat, niin näet heikkoutesi. -Tään nyrkin suhteen kätes on vain sormi; -Vain tikku sääres tätä rankaa vastaan; -Mun jalkani sun koko voimas voittaa; -Kun ilmaan nostan käsivarteni, -Niin hautas on jo maahan kaivettuna. -Sanaasi pöyhkään sanaa antamatta -Tää miekka puhukoon mit' ei voi kieli. - -CADE. -Kautta miehuuteni, muhkein miekkailija, mistä ikänäni olen kuullut! -- -Rauta, jos nyt teräsi pettää eikä tuota jykeväluista kolhoa survo -pelkiksi lihaviipaleiksi, ennenkuin taasen tupessasi lepäät, niin -rukoilen polvillani Jupiteria, että muuttuisit hevosenkenkänaulaksi. -(Taistelevat. Cade kaatuu.) Oi, olen mennyt mies! Nälkä, eikä mikään -muu, on minut tappanut. Tulkoon vaikka kymmenen tuhatta perkelettä -kimppuuni, niin, kun vain saan nuo kymmenen hukkaan mennyttä ateriaa -korvatuksi, käyn niitä kaikkia vastaan! -- Lakastu, puisto, ja ole -tästä lähtien hautauspaikkana kaikille, jotka tässä talossa asuvat, -siksi että Caden voittamaton sielu täältä pakoon lensi. - -IDEN. -Cadenko, julkipetturinko tapoin? -Sun, miekka, tästä työstä pyhitän -Ja haudalleni panetan, kun kuolen. -Kärjestäs tuot' ei verta pois saa pestä, -Vaan se sua peittäköön kuin airutkaapu, -Julistain isäntäsi kunniaa. - -CADE. -Hyvästi, Iden, ja ole ylpeä voitostasi. Vie terveiseni Kentiin ja sano, -että se on menettänyt parhaimman miehensä, ja kehoita koko maailmaa -rupeamaan pelkuriksi; sillä minut, joka en koskaan mitään pelännyt, on -voittanut nälkä, eikä miehuus. - - (Kuolee.) - -IDEN. -Teet mulle vääryyttä, sen tietää taivas. -Katala, kuole, sinä, maasi kirous! -Ja niinkuin ruumiisees tuon miekan työnnän, -Niin sielus työntäisin ma helvettiin. -Päistikkaa sinut kantapäistä kiskon -Pois tunkiolle, jossa hautas olkoon; -Siell' inhottavan pääsi katkaisen, -Ja vien sen riemusaatoin kuninkaalle, -Mut ruumiis heitän korpin ruoaksi. - - (Menee palvelijoineen, kiskoen perässään ruumista.) - - - - -VIIDES NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Tasanko Dartfordin ja Blackheathin välillä. - - (Toisella sivulla kuninkaan leiri. Toiselta sivulta tulee - York liehuvin lipuin ja helisevin soitoin; hänen sotavoimansa - näkyy etäältä.) - -YORK. -Näin Irlannista tulee York ja vaatii -Nyt oikeuttaan ja kruunun riistää heikon -Henrikin päästä. Kellot, ääneen soikaa! -Kirkkaasti, ilotulet, leimutkaa -Laillista kuningasta tervehtien! -Ah, _sancta majestas_, kuink' olit kallis! -Se totelkoon, ken hallita ei osaa; -Käsi tää vain kultaa pitämään on luotu; -En sanoilleni täyttä pontta saa, -Jos sit' ei valtikka tai miekka anna. -Totta kuin elän, tahdon valtikan, -Jonk' ympärille Ranskan liljat käärin. - - (Buckingham tulee.) - -Ken tulee? Buckingham, mua häiritsemään? -Kuninkaan luota varmaan? Teeskelkäämme! - -BUCKINGHAM. -Jos hyvää aiot, York, niin tervetullut. - -YORK. -Buckingham, tervehdykses otan vastaan. -Tuletko käskystä, vai muuten vain? - -BUCKINGHAM. -Henrikin, majesteetin, käskystä -Kysymään, mitä rauhass' aseet tietää? -Miks sinä, alamainen niinkuin minä, -Ja vastoin pyhää uskollisuusvalaa, -Keräsit omin päin noin suuren joukon, -Ja hovin eteen näin sen tuoda tohdit? - -YORK (syrjään). -Voin tuskin puhua, niin kiehuu sappi. -Piin voisin pirstata ja vuoren murtaa, -Niin halvat sanat nuo mua suututtaa. -Kuin Ajax Telamonius nyt voisin -Vihani purkaa lampaisiin ja härkiin. -Suursukuisempi olen kuningasta, -Ja mieleltäkin kuninkaallisempi; -Mut nöyrtyä mun täytyy, kunnes Henrik -On heikennyt ja minä voimistunut. -- -Oi, Buckingham, ma pyydän, anteeks suo, -Odottaa sait näin kauan vastausta: -Mun sieluani vaivaa raskas synkkyys. -Syy, miksi sotajoukon toin, on se, -Ett' aioin ylvän Somersetin poistaa, -Jost' uhkaa maalle on ja kuninkaalle. - -BUCKINGHAM. -Se liioin rohkea on teko sulta; -Mut jos ei muuta mieltä hankkeillas, -Niin täyttänyt on Henrik vaatimukses: -Jo Toweriss' on herttua Somerset. - -YORK. -Sano kunniasi kautta: vankinako? - -BUCKINGHAM. -Niin, kunniani kautta: vankina. - -YORK. -Siis joukkoni ma päästän, Buckingham. -- -Soturit, kiitos teille; kotiin menkää; -Huomenna tulkaa Yrjön kedolle, -Niin saatte palkkanne ja mitä mieli. -- -Jos valtiaani, hurskas Henrik, vaatii -Uskollisuus- ja alamaisuus-pantiks -Vanhimman poikani -- tai kaikki pojat, -- -Niin annan ne niin mielisti kuin elän. -Maat, ratsut, aseet, tavarat, niin, kaikki -Hän ottakoon, jos Somerset vain kuolee. - -BUCKINGHAM. -York, kiitän tuota nöyrää alttiuttas. -Nyt kahden käymme telttaan kuninkaan. - - (Kuningas Henrik tulee seuralaisineen.) - -KUNINGAS HENRIK. -Buckingham, eikö pahaa aio York, -Kun hänen kanssaan noin käyt käsityksin? - -BUCKINGHAM. -Kaikessa alamaisen nöyryydessä -York itse kuninkaalleen esiintyy. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut miksi sotavoima tuo? - -YORK. - Sill' aioin -Somerset-petturin ma karkoittaa -Ja kaataa ilki-kavaltajan, Caden, -Jok' onkin, kuulemma, jo kukistettu. - - (Iden tulee, kantaen Caden päätä.) - -IDEN. -Näin alhainen ja halpa-arvoinen -Jos lähestyä tohtii kuningasta, -Niin tässä olis kavaltajan pää, -Pää Caden, jonka taistelussa tapoin. - -KUNINGAS HENRIK. -Cadenko pää? -- Vanhurskas olet, Luoja! -Mun nähdä suo sen kasvot kuolleena, -Jok' elävänä niin mua tuskautti. -Sinäkö hänet tapoit, ystävä? - -IDEN. -Niin, armollinen majesteetti, minä. - -KUNINGAS HENRIK. -Mikä on nimesi ja mikä säätys? - -IDEN. -Aleksander Iden on mun nimeni, -'sqvire Kentistä, ja köyhä alamainen. - -BUCKINGHAM. -Ois kohtuullista, jos niin suvaitsette, -Teostaan lyödä hänet ritariksi. - -KUNINGAS HENRIK. -Polvistu, Iden! (Iden polvistuu.) - Ritarina nouse! -Tuhannen markkaa palkinnoksi saat -Ja seurueeseemme sun kutsumme. - -IDEN. -Tään armolahjan Iden ansaitkoon, -Ja kuolkoon, jos hän uskottomaks nähdään! - -KUNINGAS HENRIK. -Kas, Buckingham: -Somerset ja kuningatar. Sano, että -Hän oiti hänet kätkee Yorkilta. - - (Kuningatar Margareeta ja Somerset tulevat.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sadalta Yorkilt' ei hän päätään peitä, -Vaan katsoo häntä rohkeasti silmiin. - -YORK. -Haa! Mitä? Somersetko vapaana? -York, vihdoin ajatukses päästä valtaan -Ja kieles saata sointuun mieles kanssa! -Tuon näköäkö pitää minun sietää? -- -Miks sanas söit, sa viekas kuningas, -Kun tiedät, ett' en loukkausta kärsi? -Kuningas, sanoin; kuningas et ole: -Et kelpaa hallitsemaan joukkoja, -Kun petturia hallita et tohdi; -Sun pääs ei kruunuun sovellu; sun kätes -On luotu pyhiinvaeltajan sauvaa, -Ei valtavaltikkata kantamaan. -Tuon kullan tulee kiertää tätä otsaa, -Jonk' uhkaus ja hymy vuorotellen -Surmaa ja auttaa, kuin Akhilleen peitsi.[14] -Tää käsi kannattaa voi valtikkaa -Ja arvoon, voimaan nostaa lain. -- Pois tieltä! -Kautt' taivaan, sin' et hallita saa miestä, -Min taivas sulle haltijaks on luonut. - -SOMERSET. -Pääkavaltaja! -- Vangitsen sun, York, -Kuninkaan, maan ja kruunun petturina. -Katala, polvistu, ja anteeks ano! - -YORK. -Minäkö? Mitä? Kysyn ensin noilta, -Mun sallivatko kelleen polvistua. -- -Mies, kutsu poikani, he mua taatkoot. - - (Muudan seuralainen menee.) - -Ennenkuin sallivat mun tyrmään mennä, -He lunnaikseni miekkans' antavat. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Heti Clifford kutsukaa; hän todistakoon, -Nuo Yorkin äpärätkö kelpaavat -Isänsä, kavaltajan, takaukseksi. - - (Buckingham menee.) - -YORK. -Sa, veren saastuttama napolitar! -Napolin hylky, maamme verivitsa! -Sua suurisukuisemmat Yorkin pojat -Isäänsä taata voivat; surma niille, -Jotk' aikoo moisen takuun evätä! - - (Edward ja Richard Plantagenet tulevat sotajoukkoineen - toiselta puolelta; toiselta tulevat vanha Clifford ja hänen - poikansa, hekin sotajoukkoineen.) - -Tuoss' ovat! Puoltaan pitävät, sen takaan. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ja tuoss' on Clifford; hän sen takuun polkee. - -CLIFFORD (polvistuen). -Menestys, onni majesteetille! - -YORK. -Sua kiitän, Clifford! Kerro, mitä uutta? -Meit' älä vihan katsein säikyttele; -Me olemme sun valtiaasi, Clifford; -Taas polvistu, niin erhees tuon saat anteeks. - -CLIFFORD. -Tää herrani on, York; en erehdy; -Mut sinä erehdyt, kun moista luulet. -Pois hourulaan! -- Mies onko mieletön? - -KUNINGAS HENRIK. -On, Clifford; vallanhimon hulluudessa -On noussut vastustamaan kuningastaan. - -CLIFFORD. -Hän petturi on; Toweriin hänet viekää. -Ja kapinoitsijalta poikki pää! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hän vanki on, mut totella ei tahdo: -Poikansa häntä takaavat, hän sanoo. - -YORK. -Niin, eikö totta, pojat? - -EDWARD. -Kyll' isä, jos vain meidän sana pystyy. - -RICHARD. -Ja jos ei sana, kyllä miekka pystyy. - -CLIFFORD. -Haa, noita kavaltaja-pentuja! - -YORK. -Noin sano kuvastas, kun peiliin katsot. -Min' olen herras; sinä kavaltaja. -- -Ajakaa tänne karhuparini,[15] -Niin, kun vain kahleitaan he ravistavat, -Nuo luihut häntärakit säikkyvät: -Salisbury ja Warwick tänne kutsukaa. - - (Rummun pärrytystä. Warwick ja Salisbury tulevat sotaväkineen.) - -CLIFFORD. -Nuo sinun karhusiko? Usutamme -Nuo karhus hengiltä, ja kahleillaan -Sidomme itse karhunkaitsijan, -Jos tohdit heidät härnäpaaluun tuoda. - -RICHARD. -Vihainen, ärjäs koira kääntyy päin -Ja puraisee, jos sitä pidätetään; -Mut jos vain joutuu karhun käpäliin, -Niin, häntä jalkain välissä, se kiljuu; -Ja samaa koiran virkaa tekin teette, -Warwickin kanssa voitteloon jos käytte. - -CLIFFORD. -Pois äkä-möhkä, tönkkä kuvaton, -Joll' yhtä kiero sielu on kuin muoto! - -YORK. -Me teille vielä kuumat laitamme. - -CLIFFORD. -Varokaa, ett'ette vain itse pala. - -KUNINGAS HENRIK. -Mitä, Warwick? Eikö polves enää taivu? -Häpeä, Salisbury, valkohiuksiasi, -Kun hurjaa poikaas, hullu, väärään johdat! -Haudanko partaall' irstailijaa matkit -Ja silmälaseill' etsit surua? -Oi, miss' on kuuliaisuus, uskollisuus? -Jos pois ne karkoitetaan lumipäästä, -Niin missä suojaa saavat päällä maan? -- -Aiotko haudast' esiin kaivaa sodan -Ja verin ryöttää kunnon vanhuutes? -Miks ikää sull' on, eikä älyä? -Tai jos sit' on, miks sitä väärin käytät? -Häpeä! Nöyräst' alistukoon polves, -Mi vanhuuttaan jo hautaan käyristyy. - -SALISBURY. -Kuningas, tyystin olen harkinnut -Tään suurisynnyn herttuan vaatimusta, -Ja tunnon mukaan katson, ett' on hän -Englannin kruunun tosi-perillinen. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut teithän uskollisuus-valan mulle. - -SALISBURY. -Sen tein. - -KUNINGAS HENRIK. -Valasi voitko taivaan nähden purkaa? - -SALISBURY. -On synti suuri syntiin vannoa, -Mut synti suurempi on syntisessä -Pysyä valassaan. Ei kellään pakko, -Ei juhlallisen valan nojallakaan, -Harjoittaa murhaa, ryöstää lähimmäistään, -Väkisin puhtaalt' immelt' ottaa piikuus, -Perintö riistää isättömältä -Ja sortaa lesken peri-oikeutta, -Jos muut' ei syytä ole vääryyteen, -Kuin ett' on juhlallisen valan tehnyt. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ei viekas vilppi kaipaa verukkeita. - -KUNINGAS HENRIK. -Buckingham tänne! Asestukoon heti. - -YORK. -Buckingham tuo, ja kaikki ystäväskin; -Min' aion kruunun voittaa taikka kuolla. - -CLIFFORD. -Jäljemmän takaan, jos ei unet petä. - -WARWICK. -Pois mene maata, lisää uneksimaan, -Niin säästyt taistelujen myrskyiltä. - -CLIFFORD. -Min' aion kestää myrskyn ankaramman, -Kuin minkä sinä tänään nostaa voit; -Sen kirjoittaa ma aion kypärääsi, -Jos vain sun sukumerkistäsi tunnen. - -WARWICK. -Kautt' isän kilven, Nevil-suvun merkin, -Tuon ryhmypaaluun lyödyn pystykarhun! -Ylhäällä tänään kannan kypäräni, -Kuin vuoren kukkulalla setripuu -Uhalla myrskyn kantaa lehvästönsä, -Ja sun jo säikyttää sen pelkkä näky. - -CLIFFORD. -Ja kypärästäs minä karhun riistän -Ja ilkkuen sen jalkan' alle poljen -Uhalla itse karhunkaitsijan. - -NUORI CLIFFORD. -Aseisiin siis, sa isä voitokas! -Kapinamiehet joukkioineen kuolkoot! - -RICHARD. -Hyi! Hiljaa! Hyi! Noin tyly olla voit, -Kun tänään Kristuksen kanss' atrioit! - -NUORI CLIFFORD. -Kuvaton rujo! Sin' et tiedä, missä. - -RICHARD. -No, jos et taivaassa, niin helvetissä. - - (Menevät eri taholle.) - - -Toinen kohtaus. - - Sanct Albans. - - (Sotamelskettä. Hyökkäyksiä. Warwick tulee.) - -WARWICK. -Hoi, Clifford Cumberland, sua Warwick kutsuu! -Ja jos et piillä aio karhulta, -Niin nyt, -- kun ärjäs häikkätorvi raikuu -Ja surmattujen huudot ilman täyttää, -- -Nyt tule, Clifford, taisteluun sua vaadin! -Sa, ylvä pohjolainen, Cumberland, -Sorroksiin huudan ääneni sun tähtes. - - (York tulee.) - -Mitä näen, jalo loordi? Jalkaisinko? - -YORK. -Tuo turkka Clifford tappoi multa ratsun, -Mut samalla ma maksoin mitalla, -Ja uljaan lempihevosensa laitoin -Varisten ruoaksi ja korppien. - - (Clifford tulee.) - -WARWICK. -Nyt toisen on tai toisen hetki tullut. - -YORK. -Seis, Warwick! Toinen otus valikoi! -Min' ajan tätä valtaeläint' itse. - -WARWICK. -Niin oikein, York: sa kruunust' ottelet. -- -Niin totta onnea kuin toivon, Clifford, -Niin tuskaist' on sua käsistäni päästää. - - (Menee.) - -CLIFFORD. -Miks minuun katsot, York? Mit' aikailet? - -YORK. -Sun rakastuisin reimaan ryhtiisi, -Jos sin' et verivihollinen oisi. - -CLIFFORD. -Kiitosta sunkin miehuutesi saisi, -Jos sit' et käyttäis halpaan petokseen. - -YORK. -Se miekkaas vastaan nyt mua auttakoon, -Niin totta kuin on oikeus sen puolla! - -CLIFFORD. -Täss' alttiiks panen sielun sekä ruumiin. - -YORK. -Kamala panos! Ole valmis siis! - -CLIFFORD. -_La fin couronne les oeuvres_. - - (Taistelevat. Clifford kaatuu ja kuolee.) - -YORK. -Näin sota rauhan toi: nyt pois on tarmo. -Sielulles rauhan suokoon taivaan armo! - - (Menee.) - - (Nuori Clifford tulee.) - -NUORI CLIFFORD. -Tuho ja häpeä! Pois kaikki kaikkoo. -Sekasorron pelko tuo, ja sekasorto -Se haavoittaa, kun pitäisi sen auttaa. -Oi, sota, sinä hornan sikiö, -Jot' aseenansa taivaan viha käyttää, -Nyt koston tulikekäleitä viskaa -Poviimme jäisiin! -- Kukaan ei saa väistää: -Ken oikea on soturi, ei helli -Se itseään, ja itseään ken hellii, -Se luonnostaan ei saa, vaan sattumalta -Urohon nimen. -- - - (Huomaa isänsä ruumiin.) - - Sorru, inha mailma! -Viimeisen päivän lieska ennen aikaans' -Yhdeksi sulattakoon maan ja taivaan! -Nyt mailman tuomiotorven räikkä soikoon, -Ja heikot pikku-äänet vaietkoot! -- -Oi, kallis isä, osasiko oli -Menettää rauhaan nuoruutes, ja sitten, -Vanhuuden hopeoihin puettuna -Ja kunnian ja levon päivinäsi, -Noin kuolla hurjaan taisteluun? -- Tuo näky -Kivettää sydämmeni; kivest' olkoon, -Niin kauan kuin se mun on! York hän meidän -Ei säästä vanhuksia; minäkään siis -En heidän lapsiansa; immen kyynel -On mulle samaa mitä kaste lieskaan; -Ja kauneus, josta leppyy tyrannitkin, -Vihani liekkiin öljyä vain kaataa. -Täst'edes säälistä en tietää tahdo; -Jos lapsen kohtaan Yorkin suvusta, -Niin useammiks kappaleiks sen silvon -Kuin Absyrtuksen hurja Medea. -Mainetta tahdon niittää julmuudella. -Sa, uusi pirsta vanhan Clifford-suvun, - - (Nostaa maasta ruumiin.) - -Niin kuin Aeneas vanhaa Anchisesta, -Sua minä miehen-harteillani kannan. -Mut taakkaa elävää Aeneas kantoi. -Ei vain niin raskasta kuin tämä tuska. - - (Menee.) - - (Richard Plantagenet ja Somerset tulevat taistellen; - Somerset kaatuu.) - -RICHARD. -Niin, makaa sinä siinä! -- -Nyt kurjan olutkrouvin kilven alla, -"Albansin pyhän linnan", Somerset -On tehnyt velhon kuuluks kuolemallaan. -Äl' uuvu, miekka! Papit palvokoot -Vihamiehen eestä; prinssit tappakoot! - - (Menee.) - - (Sotamelskettä. Hyökkäyksiä. Kuningas Henrik, - kuningatar Margareeta y.m. tekevät pakoa.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pois! Miksi aikailet? Hyi! Häpeää! - -KUNINGAS HENRIK. -Ken taivaan tahdon välttää? Tänne jää. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mik' olet mies? Et taistele, et väisty. -Nyt miehuutt', älyä ja puolustusta -On väistyä ja turvaa etsiä -Miten vain voi, ja varmin tie on pako. - - (Sodan hälinää kuuluu kaukaa.) - -Jos teidät vangitaan, niin onni kaikki -On meiltä mennyt; mut jos pakoon päästään -- -Ja päästään, jos ei aikailla -- niin lähell' -On Lontoo, missä teill' on ystäviä; -Ja siellä tämä meidän onnen rikko -Piankin korjataan. - - (Nuori Clifford tulee.) - -NUORI CLIFFORD. - Jos sieluni -Ei turmaa vastaist' aavistais, niin ennen -Jumalaa herjaisin, kuin pakoon teitä -Ma käskisin. Mut paeta nyt täytyy: -Parantumaton valtaa hämmennys -Nyt koko meidän puolueemme mielen. -Pois joutuin siis! Se päivä kerran koittaa, -Kun mekin vielä saamme heidät voittaa. -Pois, kuninkaani, pois! - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Tasanko lähellä Sanct Albansia. - - (Sotamelskettä ja peräytymistä. Torventoitauksia; - sen jälkeen tulevat York, Richard Plantagenet, Warwick - ja sotamiehiä liehuvin lipuin ja helisevin soitoin.) - -YORK. -Tietääkö kukaan Salisburystä mitä? -Se talvileijona ei raivoissaan -Ikäänsä muista eikä ajan taakkaa, -Vaan niinkuin kukkea ja reipas sulho -Hädässä nuortuu vain. Tää ilon päivä -Ei iloks ole, turhaan koko voitto, -Jos Salisbury on mennyt. - -RICHARD. - Jalo isä, -Kolmasti autoin häntä ratsun selkään, -Kolmasti suojasin ja kolmasti -Talutin pois ja vaadin syrjään jäämään: -Mut aina, missä vaara, siellä hänkin; -Ja niinkuin mökiss' uljaat seinäverhot, -Niin tuossa ruumisrähjäss' oli tahto. -Mut tuossa, kas, se jalo mies jo tulee. - - (Salisbury tulee.) - -SALISBURY. -Hyvin tänään sodit, kautta miekkani! -Niin, totta, kaikki teimme. -- Kiitos, Richard! -Kuin kauan elää saan, sen tietää Herra; -Mut Hän sen salli, että surman uhkan -Kolmasti minusta sa tänään torjuit. -- -Omaamme vielä emme omaa, loordit; -Ei vihollisen pako vielä riitä; -Mokomat vastustajat pian tointuu. - -YORK. -Niin, varminta on ajaa heitä takaa. -Kuningas paennut on Lontooseen -Ja kokoon kutsuu kohta parlamentin. -Siis ajoon, ennenkuin on käsky valmis! -- -Lord Warwick, lähdetäänkö perässä? - -WARWICK. -Perässä? Ei, vaan edellä, jos voidaan, -Tää suur' on päivä, loordit, jumal'auta! -Albansin tappelu, min voitti York, -On mainittava kautta vuosisatain. -- -Hoi, torvet soimaan! -- Lontooseen nyt vainen! -Ja tulkoon moni päivä tämänlainen! - - (Menevät.) - - - - -SELITYKSIÄ: - - -[1] _Kuin sydämmehen Calydonin prinssin_ j.n.e. Calydonin prinssin, -Meleagerin, elämä riippui kekäleestä, jota hänen äitinsä Althaea -säilytti. Kostoksi siitä, että Meleager oli tappanut hänen veljensä, -heitti hän sen tuleen, ja Meleager kuoli suurissa tuskissa. - -[2] _Viel' elää herttua, Henrik, kukistajas_. Tämän ennustuksen -kaksimielisyys on tahallinen. - -[3] _Sauva, jonka päässä on hiekkapussi_. Ritarit ja ylimykset -suorittivat kaksintaistelunsa peitsellä ja miekalla, mutta alhaiso yllä -mainitulla aseella. - -[4] _Charneco_, makea, espanjalainen viini. - -[5] _Kuin hurja maurilainen tanssija_. Maurilaistanssi, jota -tanssittiin pääsiäis- ja helluntaipyhinä ja erittäinkin kevätjuhlissa, -oli Espanjasta tuotu Englantiin. - -[6] _Pilkoittaa pilven piilost' aurinkomme_. Edward III:n vaakunassa -oli aurinko, jota pilvet puoliksi peittivät. - -[7] _Bargulus_. Illyrialainen merirosvo, josta Cicero puhuu. - -[8] _Kaikki valtakunnassa tulee olla yhteistä_. Kommunistisia oppeja -saarnattiin Englannissa jo kuningas Richard III:n aikana. - -[9] _Lontoon-kivi_. Luultavasti jokin vanha kivinen muistopatsas -Lontoossa. - -[10] _Pankaa Lontoon silta palamaan_. Lontoon silta oli siihen aikaan -puusta. - -[11] _Savoija_ oli entinen kuninkaallinen linna Thamesin rannalla, -jonka Savoijan kreivi Pietari rakensi v. 1245. - -[12] _Paistettu juusto_ oli walesiläisten mieliruoka. - -[13] _Kernit ja gallowglassit_ olivat irlantilaista jalkaväkeä, joista -edelliset käyttivät tapparaa, jälkimmäiset miekkaa. - -[14] _Surmaa ja auttaa kuin Akhilleen peitsi_. Akhilles, kun oli -kuolettavasti haavoittanut mysialaisen kuninkaan Telephoksen, paransi -tämän jälleen raudanlastuilla. - -[15] _Ajakaa tänne karhuparini_. Nevillen, Warwickin kreivien, -vaakunana oli karhu, ryhmyiseen paaluun kytkettynä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Henrik Kuudes II, by William Shakespeare - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRIK KUUDES II *** - -***** This file should be named 40115-8.txt or 40115-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/0/1/1/40115/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. |