diff options
| -rw-r--r-- | 40115-0.txt | 5421 | ||||
| -rw-r--r-- | 40115-8.txt | 5809 | ||||
| -rw-r--r-- | 40115-8.zip | bin | 67281 -> 0 bytes |
3 files changed, 5421 insertions, 5809 deletions
diff --git a/40115-0.txt b/40115-0.txt new file mode 100644 index 0000000..4909db4 --- /dev/null +++ b/40115-0.txt @@ -0,0 +1,5421 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 40115 *** + +HENRIK KUUDES II + +Kirj. + +William Shakespeare + + +Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1907. + + + +N‰ytelm‰n henkilˆt: + + Kuningas HENRIK KUUDES. + HUMPHREY, GLOSTERin herttua, h‰nen set‰ns‰. + Kardinaali BEAUFORT, Winchesterin piispa. + RICHARD PLANTAGENET, Yorkin herttua. + EDWARD, | h‰nen poikansa. + RICHARD, | + SOMERSETin herttua, | + SUFFOLKin herttua, | kuninkaan puoluetta. + BUCKINGHAMin herttua, | + Lord CLIFFORD ja h‰nen poikansa, | + SALISBURYn kreivi, | Yorkin puoluetta. + WARWICKin kreivi, | + Lord SCALES, Towerin p‰‰llikkˆ. + Lord SAY. + Sir HUMPHREY STAFFORD ja h‰nen veljens‰. + Sir JOHN STANLEY. + Laivankapteeni, per‰mies, alaper‰mies ja VALTER MEREINEN. + Kaksi ylimyst‰, Suffolkin vankeuskumppaneita. + VAUX. + HUME ja SOUTHWELL, kaksi pappia. + BOLINGBROKE, loitsija. H‰nen kutsumansa henki. + THOMAS HORNER, asesepp‰. + PIETARI, h‰nen oppipoikansa. + Chattamin kirjuri. + Sanct Albansin majori. + SIMPCOX, petturi. + Kaksi murhaajaa. + JAC CADE, kapinoitsija. + YRJ÷ BEVIS, JUHO HOLLAND, DICK, teurastaja, SMITH, + verkakankuri, MIKKO, y.m. Caden liittolaisia. + ALEKSANDER IDEN, kentil‰inen ylimys. + MARGAREETA, kuningas Henrikin puoliso. + LEONOORA, Glosterin herttuatar. + KREETA JOURDAIN, noita. + Simpcoxin vaimo. + Loordeja, ladyj‰ ja seuralaisia; airut; anojia, ammatinvanhimpia, + pyˆveli, sheriffi ja palvelijoita; porvareita, oppipoikia, + haukkamiehi‰, vartijoita, sotureita, sanansaattajia y.m + +Tapaus Englannissa. + + + + +ENSIMMÆ’INEN NÆ’YT÷S. + + +Ensimm‰inen kohtaus. + + Lontoo. Loistohuone kuninkaanlinnassa. + + (Torventoitauksia; sitten hoboijan soittoa. Toiselta sivulta + tulevat kuningas Henrik, Glosterin herttua, Salisbury, Warwick + ja kardinaali Beaufort; toiselta kuningatar Margareeta, Suffolkin + taluttamana, York, Somerset, Buckingham y.m.) + +SUFFOLK. +Niinkuin ma teid‰n majesteetiltanne +Sain Ranskaan l‰hteiss‰ni toimeksi +Kuninkaan sijassa ja puolest' ottaa +Avioksenne kauniin Margareetan; +Niin kuuluisassa Toursin kaupungissa, +Sisilian ja Ranskan kuninkaan, +Orleansin, Calabrian, Bretagnen +Ja Alenconin herttuan, kuuden kreivin, +Kahdentoista paroonin ja kahdenkymmenen +Arvoisan piispan l‰sn‰ollessa, +Ma t‰ytin tyˆn ja vihille vein h‰net, +Nyt nˆyr‰sti ja notkistetuin polvin, +Englannin ja sen suurten loordein n‰hden, +T‰ss' oikeuteni h‰neen luovutan +Ma kuninkaalle, joka olemus on +Sen suuren varjon, jota edustin. +Parahin lahja, mink‰ antanut +On mik‰‰n kreivi: kaunein kuningatar, +Mi millek‰‰n on kuninkaalle tuotu. + +KUNINGAS HENRIK. +Sa nouse! -- Tervetullut, kuningatar! +En hellemp‰‰ voi lemmen n‰ytett' antaa +Kuin t‰m‰n hell‰n muiskun. -- Elon herra, +Suo mulle hurskas, kiitollinen syd‰n! +N‰iss' ihanissa kasvoiss' annoit mulle +Maailman t‰yden maallist' onnea, +Jos lemmen sopu yhteen liitt‰‰ mielet. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Englannin valtias, armas puolisoni, +Mun aatosteni harras seurustelu -- +÷in, p‰ivin, maatessa ja valvoessa, +Hoviseuroissa ja rukousnauhan luona -- +Kanssanne, kaikkein rakkain majesteetti, +Mua rohkaisuttaa tervehtim‰‰n teit‰ +N‰in suorin sanoin, niinkuin ‰ly neuvoo +Ja ylenriemullinen syd‰n k‰skee. + +KUNINGAS HENRIK. +Jo n‰kˆ hurmas mun, mut sanain somuus +Ja puheen viisas majesteettisuus +Nyt ihmettelyn ilon itkuks muuttaa; +Niin riemua on syd‰n t‰ynn‰. -- Loordit, +Iloinen tervehdys nyt armaalleni! + +KAIKKI. +El‰kˆˆn kuningatar Margareeta, +Englannin onni! + + (Torventoitaus.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Kiitos teille kaikin! + +SUFFOLK. +Mylord protektori, jos suvaitsette, +Niin t‰ss‰ ois se rauhansopimus, +Mik' Englannin ja Ranskan v‰lill‰ +Puoleksitoista vuodeksi on tehty. + +GLOSTER (lukee). +"_Imprimis_, ovat Ranskan kuningas +Kaarle ja William de la Poole, Suffolkin markkreivi, Englannin +kuninkaan Henrikin l‰hettil‰s, sopineet, ett‰ mainittu Henrik ottaa +aviokseen neiti Margareetan, Napolin, Sisilian Ja Jerusalemin kuninkaan +Reignier'n tytt‰ren, ja kruunaa h‰net Englannin kuningattareksi ennen +ensintulevan toukokuun kolmattakymmenett‰ p‰iv‰‰. -- _Item_, ett‰ +Anjoun herttuakunta ja Mainen kreivikunta ovat luovutettavat ja +j‰tett‰v‰t kuninkaalle, h‰nen is‰lleen" -- + +KUNINGAS HENRIK. +No, mik' on, set‰? + +GLOSTER. + Anteeks, majesteetti! +Vain ‰kkikohtaus joka mielt‰ k‰‰nt‰‰ +Ja silm‰‰ h‰m‰rt‰‰, ett'en voi jatkaa. + +KUNINGAS HENRIK. +Winchester set‰, pyyd‰n, jatkakaa. + +WINCHESTER. +"_Item_, on lis‰ksi sovittu, ett‰ Anjoun ja Mainen herttuakunnat ovat +luovutettavat ja j‰tett‰v‰t kuninkaalle, h‰nen is‰lleen, ja ett‰ h‰n on +l‰hetett‰v‰ perille Englannin kuninkaan omalla kustannuksella, ilman +mit‰‰n myˆt‰j‰isi‰." + +KUNINGAS HENRIK. +Hyv' on. -- Markkreivi, polvistu: sun teemme +Suffolkin ensimm‰iseks herttuaksi +Ja miekan vyˆlles sidomme. -- York lanko, +Me Ranskan hallinnosta vapautamme +Nyt teid‰t, kunnes puolitoista vuotta +On umpeen mennyt. -- Kiitos, set‰ Winchester, +Gloster, York, Buckingham, Somerset, +Salisbury ja Warwick! Teit‰ kaikkia +Kiit‰mme t‰st‰ suosiosta, mill‰ +Otitte vastaan kuningattaremme. +Pois tulkaa pit‰m‰‰n nyt tointa siit‰, +Ett' aikaan saadaan joutuin kruunaus, + + (Kuningas, kuningatar ja Suffolk menev‰t.) + +GLOSTER. +Te uljaat p‰‰rit, maamme pylv‰‰t, teille +Nyt Humphreyn t‰ytyy purkaa tuskansa, +Ja teid‰n tuska, koko maamme tuska. +Mit‰? Henrik-veljenikˆ sotiin uhras +Nuoruuttaan, voimaansa ja rahaa kanssa? +Niin usein lep‰sikˆ taivasalla +Kes‰helteess‰ ja talvipakkasessa +Perimysmaansa, Ranskan, voittaakseen? +Ja veljenikˆ Bedford vaivaa n‰ki +Æ’lyll‰ s‰ilytt‰‰ min Henrik voitti? +York-urho, Salisbury, Somerset, Buckingham +Ja uljas Warwick, syv‰t naarmunneko +Te saitte Ranskassa ja Normandiessa? +Ja set‰ Beaufortko, ja min‰ itse, +Ja valtakunnan viisas neuvoskunta, +N‰in kauan mietimme ja neuvospˆyd‰ss' +Yˆt p‰iv‰t sinne t‰nne tuumailimme, +Mitenk‰ pit‰‰ Ranska kurissa? +Ja kuningasko lasna Pariisissa +Kruunattiin vihollisen uhallakin? +N‰‰ vaivat, t‰m‰ kunniako tyhj‰‰? +Henrikin voitot, valppaus Bedfordin +Ja teid‰n tyˆt ja meid‰n neuvot tyhj‰‰? +Englannin p‰‰rit, h‰pe‰llinen +On rauha t‰‰ ja turmaks t‰m‰ liitto: +Nimenne aikakirjoista se pyyhkii, +Pois raapii kunnianne kirjoitukset, +Kukistaa Ranskan valloituksen muistot, +H‰vitt‰‰ kaikki olemattomiin. + +KARDINAALI. +Mit‰, lanko, t‰m‰ kiivas puhe tiet‰‰ +Ja t‰m‰ laajan laaja todistelu? +Ranska on meid‰n ja se pidet‰‰n. + +GLOSTER. +Niin kyll‰, herttua, pidet‰‰n, jos voidaan; +Mut nyt se mahdotonta on. Tuo Suffolk, +Tuo vasta-tehty herttua, joll' on ohjat, +Anjoun ja Mainen antaa pois Reignier'lle, +R‰sykuninkaalle tuolle, jonka arvoon +Ei hyvin sovi hoikka kukkaronsa. + +SALISBURY. +Niin, kautta Sen, jok' edest‰mme kuoli, +Ne oli Normandian avaimet! -- +Mut Warwick, uljas poika, miksi itket? + +WARWICK. +Surusta, ett' on ij‰ksi ne menneet; +Jos viel' ois toivoa, niin miekka verta +Nyt vuotais, eik‰ silm‰ kyyneleit‰. +Anjou ja Maine! Ne itse valloitin, +Omalla tuolla k‰dell‰ ne otin +Ja kaupungitko, jotka voitin haavoin, +Takaisin annetaan nyt rauhankaavoin? +_Mort Dieu!_ + +YORK. +Tuo Suffolk herttua l‰k‰‰n tukehtukoon, +Kun t‰m‰n sankar-saaren maineen raiskas! +Syd‰mmen multa Ranska raastaa saisi, +Ennenkuin moiseen liittoon suostuisin. +Englannin kuninkaat on, tiet‰‰kseni, +Vaimoillaan aina saaneet suuret perut, +Ja meid‰n Henrik omaans' antaa pois +Saadakseen vaimon, jok' on tyhj‰n tyhj‰. + +GLOSTER. +Somapa sutkaus, ennen kuulumaton, +Ett' oli koko viidestoista osan +Kuletuskuluiks Suffolk vaatinut! +Ois j‰‰nyt Ranskaan, n‰lk‰‰n kuollut Ranskaan, +Ennenkuin -- + +KARDINAALI. +Lord Gloster, kiivastutte liiaksi; +Se oli majesteetin oma tahto. + +GLOSTER. +Lord Winchester, ma hyvin teid‰t tunnen; +Puheeni se ei teit‰ harmita, +Vaan l‰sn‰-oloni on haitaks teille. +Viha pyrkii maalle; kiukkus, pˆyhk‰ pappi, +Se kuultaa kasvoistasi; jos j‰‰n t‰nne, +Niin alkaa j‰lleen vanha toramme. -- +Hyv‰sti, loordit! Muistakaa mun sanoneeni, +Ett' ennen pitk‰‰ mennytt‰ on Ranska. + + (Menee.) + +KARDINAALI. +Noin protektori poistuu kiukusp‰iss‰‰n. +H‰n vihamieheni on, tied‰tte, +Niin, jopa teid‰n kaikkein vihamies, +Ja hyv‰ ei lie liioin kuninkaalle. +Aatelkaa, ett' on valtaverta h‰n +Ja kruunun otaksuttu perillinen; +Keisarikunnan vaikk' ois Henrik saanut +Ja kaikki l‰nnen vallat naimisellaan, +Niin olis sittenkin h‰n tyytym‰tˆn. +Varokaa, loordit, ettei mairesanoin +H‰n teit‰ hurmaa; viisaat olkaa, valppaat. +Jos kansa h‰nt‰ suosiikin ja kutsuu +Nimell‰ "Humphrey, hyv‰ herttua Gloster" +Taputtain k‰si‰‰n ja huutain ‰‰neen: +"Jes siunatkoon sit' armollista herraa! +Jumala hyv‰‰ Humphreyt auttakoon!" +Niin t‰m‰n suosin uhallakin varon, +Ett' on h‰n holhoojana vaarallinen. + +BUCKINGHAM. +Ja miksi kuningasta holhotaan, +T‰ysik‰inen kun on h‰n hallitsemaan? +Somerset lanko, minuun yhtyk‰‰, +Ja Suffolk herttuaan kaikki yksin miehin, +Niin pian Humphrey sijaltaan on syˆsty. + +KARDINAALI. +T‰‰ asia ei sied‰ viivytyst‰; +Suffolkin herttuan luokse heti l‰hden. + + (Menee.) + +SOMERSET. +Buckingham lanko, vaikka Humphreyn korska +Ja ylh‰ asema on kiusaks meille, +Niin tuota pˆyhk‰‰ piispaa varokaamme. +Sen julkeus on siet‰m‰ttˆm‰mpi +Kuin kaikkein maamme prinssein; jos Gloster +Viralta pannaan, niin h‰n tulee sijaan. + +BUCKINGHAM. +Tai sin‰ taikka min‰ tullaan sijaan, +Humphreyn ja kardinaalin kiusalla. + + (Buckingham ja Somerset menev‰t.) + +SALISBURY. +Kopeus k‰y vallanhimon edell‰. +Kun noilla huolena on oma etu, +Maan paras meid‰n olkoon huolenamme. +Ain' olen n‰hnyt, ett‰ Humphrey-herttua +On k‰ytt‰ynyt kuin jalo ylimys; +Mut usein n‰in tuon pˆyhk‰n kardinaalin -- +Jok' enemm‰n on soturi kuin pappi, +Ja kopea kuin ois h‰n kaikkein herra -- +Kiroovan, m‰ss‰‰v‰n ja el‰mˆiv‰n, +Niin kuin ei sovi esivallan miehen. -- +Sa, Warwick poika, vanhuuteni lohtu, +Maineesi, suoruutesi, tarkkuutesi +Suurimman kansansuosion sulle hankki, +L‰hinn‰ hyv‰‰ Humphrey-herttuaa. -- +Ja, veli York, sun tekos Irlannissa, +Kun siell‰ suistit kapinalliset, +Ja viime tyˆsi Ranskan syd‰mmess‰, +Miss' olit kuninkaamme sijaisena, +Sun saattoi kansan suosioon ja arvoon. -- +Me yhteishyv‰n puolest' yhtyk‰‰mme +Ja suistain ehk‰isk‰‰mme kaikin voimin +Niin Suffolkin kuin kardinaalin korskat, +Somersetin ja Buckinghamin pyyteet, +Ja Humphreyt' auttakaamme mink‰ voimme, +Niin kauan kuin maan hyv‰ksi h‰n toimii. + +WARWICK. +Niin totta kuin mua Jumal' auttakoon, +Niin kansani ja maani parast' etsin! + +YORK (syrj‰‰n). +York samaa sanoo, syyll‰ suurimmalla. + +SALISBURY. +Nyt joutua! On maine muuten mennyt. + +WARWICK. +Maineko mennyt? Is‰, Maine on mennyt, +Se Maine, jonk' omin mainein Warwick voitti +Ja puoltaa aikoi henkeen, kuolemaan. +Ei maine mennyt, is‰; Maine se meni; +Mut taas sen voitan, vaikka surmakseni. + + (Warwick ja Salisbury menev‰t.) + +YORK. +Anjou ja Maine on myˆty Ranskalle; +Pariisi mennyt; koko Normandia +On turvatonna nyt, kun nuo on poissa. +Suffolk on tehnyt rauhanpyk‰l‰t; +Ne p‰‰rit hyv‰ksyi, ja hyvill‰‰n +On Henrik, kun sai kaksi herttuakuntaa +Pois vaihtaa yhteen herttuan herttatyttˆˆn. +En heit‰ moiti; mit‰ heid‰n siihen? +Ei omaans' antaneet he, vaan sun omaas, +Halvasta saaliinsa voi rosvo myyd‰, +Portoille antaa, yst‰vi‰ ostaa +Ja herroiks el‰‰, kunnes kaikki loppuu; +Mut' syytˆn omistaja syrj‰ss' itkee +Ja onnetonna v‰‰nt‰‰ k‰si‰‰n +Ja p‰‰t‰‰n pudistaa ja v‰rjˆttelee, +Kun saalis jaetaan ja vied‰‰n pois; +Ei tohdi omaans' ottaa, vaikk' on n‰lk‰. +Niin York'kin istuu, purren hammasta, +Kun h‰nen maitaan kaupitaan ja myyd‰‰n. +Englanti, Ranska, Irlanti ne ovat +Lihaani, vereeni niin liittyneet +Kuin syd‰mmehen Calydonin prinssin[1] +Althaean turmiokas kek‰le. +Anjou ja Maine siis myyty Ranskalle! +Kirous! Ranskaa itselleni toivoin, +Samoin kuin vehmast' Englanninkin maata. +York viel‰ kerran vaatii omaansa, +Ja siksi pid‰n Nevillen puolta +Ja olen mielin kielin Humphreyn kanssa, +Ja kun n‰en ajan tulleen, vaadin kruunun: +Se on se kultapilkka, johon t‰ht‰‰n. +Lancaster ei saa oikeuttani ryˆst‰‰, +Ei lapsenk‰sin kantaa valtikkaa, +Ei pit‰‰ valtadiadeemaa p‰‰ss‰‰n, +Min pappis-oikut eiv‰t kruunuun sovi. +Siis, hiljaa, York, siks kunnes aika kypsyy; +Varuillas ole, valvo, muut kun nukkuu, +Ja valtakunnan salaisuudet urki, +Siks kunnes, lemmen iloon kyll‰yneen‰, +Henrik on nuoren morsionsa kanssa, +Englannin kalliin kuningattaren, +Ja Humphrey p‰‰rein kanssa riitaan tullut; +Korkeelle silloin nostan valkoruusun, +Jonk' armas tuoksu t‰ytt‰v‰ on ilman, +Ja, Yorkin sukukilpi lipussa, +K‰yn painiin Lancasterin suvun kanssa: +Vien h‰lt‰ kruunun, potkikoon min voi; +Englannin halventaa se kirjakoi. + + (Menee.) + + +Toinen kohtaus. + + Sama paikka. Huone Glosterin herttuan asunnossa. + + (Gloster ja herttuatar tulevat.) + +HERTTUATAR. +Miks alas painuu puolisoni p‰‰ +Kuin t‰hk‰ Cereen raskaan painon alla? +Miks otsaans' suuri Humphrey rypist‰‰, +Kuin valtain lemmet h‰nt‰ vihoittaisi? +Miks katseesi sa mustaan maahan luot +Ja tuijotat, kuin huikeneisi silm‰s? +Mit‰ s‰ n‰et? Kuninkaanko kruunun, +Jot' ymp‰rˆitsee mailman koko kiilto? +No, tuijota, ja kasvoillasi ryˆmi, +Siks kunnes p‰‰h‰s saat sen kultarenkaan! +Ojenna k‰tes, tartu hohtokultaan! +Liianko lyhyt? Jatkoks ota minun. +Kun kahden olemme sen k‰sitt‰neet, +Niin kahden p‰‰mme pilviin nostamme, +Eik' en‰‰ silm‰mme niin alas painu, +Ett' edes vilkaisemme halpaan maahan. + +GLOSTER. +Oi, rakas Noora, miest‰si jos lemmit, +Tuo vallanhimon syˆp‰ karkoita! +Ja olkoon aatoskin, jos aattelen +Hurskaalle Henrik-kuninkaalle pahaa, +Mun viime huokaukseni p‰‰ll‰ maan! +Mua viimeˆinen julma uni painaa. + +HERTTUATAR. +Mik' uni? Sano, niin ma palkinnoksi +Myˆs kerron kauniin aamu-uneni. + +GLOSTER. +T‰‰ virkamerkki kahdeks katkaistiin, +T‰‰ sauvani; ken teki sen, en muista, +Mut, luulemma, se oli kardinaali, +Ja sauvan katkennaisiin nostettiin +Suffolkin herttuan, William de la Poolen, +Ja herttuan Edmund Somersetin p‰‰t. +Se uneni; ties Herra, mit‰ tiet‰‰! + +HERTTUATAR. +Pah! Sit‰ vain se tiet‰‰, ett‰ se, +Ken Humphreyn huvipuistost' oksan taittaa, +Saa p‰‰ll‰‰n julkeutensa sovittaa. +Mun untani nyt kuule, rakas Humphrey: +Ma istuin majesteetin paikalla +Westminster-kirkoss' istuimella, miss‰ +Kuningas kruunataan ja kuningatar; +Ja Henrik polvistui, ja Margareeta, +Ja kruunun panivat mun p‰‰h‰ni. + +GLOSTER. +Leonoora, nyt mun nuhdella sua t‰ytyy: +Kopea vaimo, paha Leonoora! +Olethan valtakunnan toinen rouva +Ja protektorin oma rakas vaimo; +Iloa maallist' enemm‰n on sulla, +Kuin mit‰ ajatukses aavistaa. +Yh‰kˆ noita juoniasi haudot, +Syˆst‰kses miehesi ja itsesi +H‰pe‰n lokaan arvon kukkuloilta? +Pois, pois! En sua en‰‰ tahdo kuulla. + +HERTTUATAR. +Mit‰, puolisoni! Noinko Leonooraan +Sa kiivastut, kun uniaan h‰n kertoo? +Vast'edes pid‰n salass' uneni, +Niin v‰lt‰n nuhteet. + +GLOSTER. +Oi, ‰l‰ suutu, leppynyt jo olen. + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Lord protektori, kuninkaan on tahto, +Ett' oiti Sanct Albansiin hankkiutte +Kuninkaallisten kanssa haukanjahtiin. + +GLOSTER. +Kyll', oiti. -- Noora, haluatko mukaan? + +HERTTUATAR. +Kyll', armas. -- Kohta tulen j‰lest‰. + + (Gloster ja sanansaattaja menev‰t.) + +J‰less‰ kuljen; eell‰ en voi k‰yd‰, +Kun Gloster on noin alhainen ja nˆyr‰. +Jos min‰ oisin mies ja herttua +Ja l‰hin kuninkaasta, niin nuo h‰ijyt +Kompastuskivet raivaisin, ja tieni +Se p‰‰ttˆmien niskain yli kulkis. +Mut vaimonakin tahdon n‰ytell‰ +Osaani onnettaren n‰ytelm‰ss‰. -- +Sir John, miss' olet? Æ’l‰ pelk‰‰, mies: +Ei muita t‰‰ll‰, sin‰ vain ja min‰. + + (Hume tulee.) + +HUME. +Kies'auksi teid‰n majesteetillenne! + +HERTTUATAR. +Majesteetillenne? Olen armo vain. + +HUME. +Mut taivaan armosta ja Humen neuvost' +On armon arvonimi suureneva. + +HERTTUATAR. +Mit‰ sanot, mies? Oletko neuvotellut +Ovelan noidan, Kreeta Jourdanin, +Ja velhon, Roger Bolingbroken, kanssa? +He suostuvatko mua auttamaan? + +HUME. +Luvanneet ovat -- n‰ytt‰‰ teille hengen, +Manalan mailta esiin loihditun +Jok' antaa vastuun kaikkiin kysymyksiin, +Joit' armon rouva tehd‰ suvaitsee. + +HERTTUATAR. +Hyv' on. Ma mietin valmiiks kysymykset; +Ja kun Sanct Albansista palaamme, +Niin toivon ett' on kaikki toimitettu. +Tuoss', ota palkkas; pid‰ lysti‰, +Hume, noiden toimikumppanies kanssa. + + (Menee.) + +HUME. +Siis Humen tulee pit‰‰ lysti‰ +Tuon armon kullalla; no, se on varma! +Mut kuules, sir John Hume, sa luki suusi, +Siit' ‰l‰ muuta p‰‰st‰ kuin vain -- hm! +T‰‰ toimi vaatii suurta salaisuutta. +Leonoora rouva antaa mulle kultaa, +Ett' toimittaisin h‰nen luokseen noidan; +No, kulta kelpaa, vaikka antais piru. +Kyll' uhraa mulle kultaa monet muutkin: +En v‰itt‰‰ tohdi, ett‰ kardinaali +Ja suur' mies tuo, tuo uusi herttua Suffolk; +Mut silt‰ n‰ytt‰‰; ovat, totta puhein, +Kun armon suuret tuumat tiet‰v‰t, +Palkanneet minut kukistamaan h‰net +Ja taioill' aivot h‰lt‰ hurmaamaan. +Sanotaan: kelpo konna itsens' auttaa; +Mut minun t‰ytyy auttaa kumpaakin, +Niin kardinaalia kuin Suffolkia. +Hume, pid‰ varas, muuten heit‰ loukkaat, +Kun sanot heit‰ kelpo konniksi. +Niin on nyt laita: konnan Humen kautta +Lopulta, varon, herttuatar kaatuu; +Ja jos h‰n kaatuu, Humphreyn perii pahat; +Mut sama se, kun min‰ vain saan rahat. + + (Menee.) + + +Kolmas kohtaus. + + Huone kuninkaanlinnassa. + + (Pietari ynn‰ muita armon-anojia tulee, anomuskirjat k‰dess‰.) + +1 ARMON-ANOJA. +Hyv‰t herrat, pysyk‰‰ esill‰; lord protektori kulkee heti kohta t‰st‰ +ohi, ja silloin me voimme antaa supliikkimme kirjallisesti. + +2 ARMON-ANOJA. +Niin, Herra h‰nt‰ varjelkoon, h‰n on hyv‰ mies! Jessus h‰nt‰ +siunatkoon! + + (Suffolk ja kuningatar Margareeta tulevat.) + +1 ARMON-ANOJA. +Tuossa h‰n tulee, luulemma, ja kuningatar h‰nen kanssaan. Min‰ olen +ensimm‰inen, se on varma. + +2 ARMON-ANOJA. +Takaisin, narri! Seh‰n on herttua Suffolk, eik‰ protektori. + +SUFFOLK. +Mit‰, mies? Tahdotko mit‰ minusta? + +1 ARMON-ANOJA. +Suokaa anteeksi, mylord, luulin teit‰ protektoriksi. + +KUNINGATAR MARGAREETA (lukee otsakirjoituksen). +"Mylord protektorille!" Ovatko anomuksenne h‰nen ylh‰isyydelleen? +N‰ytt‰k‰‰ minulle: mit‰ sinun koskee? + +1 ARMON-ANOJA. +Minun on, teid‰n armonne luvalla, John Goodmania vastaan, lord +kardinaalin palvelijaa, joka pid‰tt‰‰ minulta taloni, maani, vaimoni ja +kaikki. + +SUFFOLK. +Vaimosikin? Sep‰ jotenkin likentelev‰‰, totta tosiaankin. -- Ent‰ +teid‰n? -- Mit‰ on t‰m‰? (Lukee.) Herttua Suffolkia vastaan, joka on +aidalla sulkenut Melfordin yhteismaan. -- Mit‰ t‰m‰ tiet‰‰, herra +konna? + +2 ARMON-ANOJA. +Voi, herra hyv‰, min‰ olen vain kˆyh‰ anoja koko meid‰n porvariston +puolesta. + +PIETARI (tarjoten anomuskirjaansa). +Mestariani Thomas Horneria vastaan, joka sanoi, ett‰ Yorkin herttua on +kruunun oikea perillinen. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mit‰ sanot? Onko herttua York sanonut, ett‰ h‰n on kruunun oikea +perillinen? + +PIETARI. +Ett‰kˆ mestarini on? Ei, totta totisesti; mutta mestarini se sanoi, +ett‰ h‰n on, ja ett‰ kuningas on vallan-anastaja. + +SUFFOLK. +Onko siell‰ ket‰‰n? + + (Palvelijoita tulee.) + +Ottakaa talteen t‰m‰ mies, ja pankaa heti oikeudenpalvelija noutamaan +h‰nen is‰nt‰‰ns‰. -- Kuulustelemme teit‰ l‰hemmin t‰ss‰ asiassa, +kuninkaan l‰sn‰ollessa. + + (Palvelijat viev‰t pois Pietarin.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Ja te, jotk' armon turvaa etsitte +Lord protektorin armon siipein alta, +Uus tehk‰‰ anomus ja h‰lle viek‰‰. + + (Repii palasiksi anomuskirjan.) + +Pois, roistot! -- Suffolk, antaa heid‰n menn‰. + +KAIKKI. +No, menn‰‰n; tulkaa pois! + + (Anojat menev‰t.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Sanokaa, Suffolk, t‰m‰kˆ on tapa, +T‰m‰kˆ meno hoviss' Englannin? +T‰‰ Britteinkˆ on saaren hallitus, +T‰‰ Albionin kuninkaanko valta? +Mit‰? Henrikinkˆ t‰ytyy ij‰t kaiket +Tuon jˆrˆn Humphreyn holholainen olla? +Mull' onko arvo kuningattaren +Vain ollakseni herttuan alamainen? +Oi, tied‰s, Poole, kun sin‰ Toursiss' olit +Mun rakkauteni t‰hden keih‰isill‰ +Ja Ranskan naisten voitit syd‰mmet, +Niin luulin, ett' on Henrikill‰ myˆs +Sun kaltaisesi miehuus, muoto, k‰ytˆs. +Mut hurskaus vain mieless‰ on h‰ll‰ +Ja is‰meid‰t, helmirukoukset; +Uroinaan profeetat ja apostolit, +Aseinaan pyh‰t lauseet raamatusta, +Lukuhuone h‰ll‰ turnauskentt‰n‰ +Ja pyh‰in vaskikuvat lemmittyin‰. +Vois kardinaalikokous hyvin tehd‰ +H‰nest‰ paavin, vied‰ h‰net Roomaan, +Ja panna p‰‰h‰n kolminaisen kruunun: +Se h‰nen pyhyydelleen sopisi. + +SUFFOLK. +Huoletta, armo; niinkuin min‰ teid‰t +Toin t‰nne Englantiin, niin min‰ laitan +Myˆs niin, ett' Englannissa viihdytte. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Pait ylv‰‰ Glosteria meill' on Beaufort, +Tuo pˆyhk‰ pappa, Somerset, Buckingham +Ja juro York; ja noista halvin mahtaa +Englanniss' enemm‰n kuin kuningas. + +SUFFOLK. +Ja se, ken n‰ist‰ kaikkein enin mahtaa, +Ei mahda enemp‰‰ kuin Nevilit: +Ei pelkki‰ ne ole p‰‰rej‰ +Nuo Salisbury ja Warwick. + +KUNINGATAR MARGAREETA. + Kaikki loordit +Ei puoleksikaan niin mua suututa +Kuin protektorin suurellinen vaimo. +H‰n hoviss' ylv‰stelee yhten‰‰n, +Naisliuta h‰nn‰ss‰, kuin keisarinna +H‰n oisi eik‰ herttua Humphreyn vaimo; +H‰nt' outo luulee kuningattareksi; +Hameissaan herttuan tuloja h‰n kantaa +Ja syd‰mmess‰‰n meid‰n kˆyhyytt' ilkkuu. +H‰nt' eikˆ el‰iss‰ni kosto tapaa? +Tuo alhaissyntyinen ja halpa ruosa +Kehaisi taannoin mielitietyilleen, +Ett' arkeisimman leninkins‰ laahus +Isompi oli arvoinen kuin kaikki +Is‰ni maat, siks kunnes Suffolk antoi +Kaks herttuakuntaa h‰nen tytt‰rest‰‰n. + +SUFFOLK. +Min' olen itse h‰lle ansan pannut +Ja asettanut vietelintusia; +Kun n‰iden ‰‰nt‰ kuulemaan h‰n laskee, +Niin siit' ei en‰‰ nouse teille kiusaks. +H‰nt' ‰lk‰‰ aatelko. Mua kuulkaa, armo, +Ja sallikaa mun antaa t‰ss‰ neuvo: +Vaikk' emme k‰rsi kardinaalia, +Tok' yhtyk‰‰mme loordeihin ja h‰neen, +Siks ett' on Humphreyn p‰‰h‰n vihat saatu. +Mit‰ Yorkiin tulee, niin tuo viime kanne +Ei ole h‰lle varsin eduksi. +N‰in v‰hitt‰in ne kaikki juuritamme, +Ja onnell' itse vallan johtoon k‰ytte. + + (Kuningas Henrik, York, Somerset, Glosterin herttua + ja herttuatar, kardinaali Beaufort, Buckingham, + Salisbury ja Warwick tulevat.) + +KUNINGAS HENRIK. +En, loordit, v‰lit‰, ken siihen tulee, +Somerset taikka York, se mulle yht‰. + +YORK. +York Ranskassa jos k‰ytt‰ynyt on v‰‰rin, +Niin h‰net hallituksest' ev‰tk‰‰. + +SOMERSET. +Jos Somerset ei siihen arvokas, +York tulkoon hallitsijaks; min‰ v‰istyn. + +WARWICK. +Te arvokasko olette vai ette, +Ei siit‰ riitaa; York on arvokkain. + +KARDINAALI. +Vait, pˆyhk‰ Warwick, paremmat kun haastaa! + +WARWICK. +Sodass' ei Beaufort mua parempi. + +BUCKINGHAM. +Sua paremmat on t‰‰ll‰ kaikki, Warwick. + +WARWICK. +Voi Warwick tulla parhaaks kaikista. + +SALISBURY. +Vait, poika! -- Sano mulle, Buckingham, +Miks Somerset ois siihen parempi. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Siks, tieten, ett‰ kuningas niin tahtoo. + +GLOSTER. +Kuningas kyllin vanha on, ett' itse +Voi ‰‰nest‰‰; t‰‰ ei lie naisten tointa. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Jos kyllin vanha on h‰n, miksi, herttua, +Olette h‰nen protektorinsa? + +GLOSTER. +Min' olen valtakunnan protektori; +Ja paikastani luovun, kun h‰n tahtoo. + +SUFFOLK. +No, luovu siis, ja rˆyhkeytesi heit‰. +Siit' asti kun sa tulit kuninkaaksi -- +Ja kuka muu on kuningas kuin sin‰? -- +On yhteiskunta yh‰ h‰vinnyt. +Dauphin sai voiton tuolla puolen merta, +Ja maamme p‰‰rit on ja ylimykset +Sun valtiutes alla orjina. + +KARDINAALI. +Kidutit kansaa; kiskomisillasi +Papiston kukkarotkin tyhjensit. + +SOMERSET. +Rakennuskiihkosi ja vaimos korut +On valtiolta vienyt suuret summat. + +BUCKINGHAM. +Julmuutes, rikoksia rangaistessas, +On sivuuttanut lain ja sinut itses +Lain valtaan j‰tt‰nyt. + +KUNINGATAR MARGAREETA. + Jos tiedett‰isiin, +Niinkuin sit' ep‰ill‰‰n, kuink' olet myynyt +Maan virkoja ja Ranskan kaupungeita, +Niin pian p‰‰ttˆm‰n‰ saisit juosta. + + (Gloster menee. Kuningatar pudottaa viuhkansa.) + +Viuhkani t‰nne! Etkˆ kuule, nukke? + + (Antaa herttuattarelle korvapuustin.) + +Ah! Tekˆ, rouva? Suokaa anteeksi! + +HERTTUATAR. +Niin, min‰, niin, sa pˆyhk‰ ranskatar! +Jos kauniit kasvos saisin kynsiini, +Niin kymmenet mun k‰skyni ne tiet‰is. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, t‰ti, tyyntyk‰‰; se oli erhe. + +HERTTUATAR. +Vai erhe! Katso etees, kuningas; +H‰n viettelee sua, hypitt‰‰ kuin lasta. +Vaikk' onkin miehet t‰‰ll‰ housuttomat, +Niin ei Leonooraa kostamatta lyˆd‰. + + (Menee.) + +BUCKINGHAM. +Lord kardinaali, Leonooraa seuraan, +Ja tarkkaan, miten Humphrey k‰ytt‰ytyy. +Nyt eukko ‰ksy on; ei piiskaa tarvis. +H‰n ilmankin jo perikatoon laukkaa. + + (Menee.) + + (Gloster palaa.) + +GLOSTER. +Nyt, loordit, vihaani kun lauhdutin +K‰velem‰ll‰ linnan pihamaalla, +Puhumaan tulen valta-asioista. +Mit‰ tulee v‰‰riin ilkisyytˆksiinne, +Ne todistakaa, laki tuomitkoon. +Niin Jumal' olkoon mulle armias, +Kuin kuningas ja maa on mulle rakas! +Mut asiaan nyt k‰sill' olevaan, -- +Ma sanoin, majesteetti, ett‰ York on +Sopivin Ranskan hallitsijaksi. + +SUFFOLK. +Mut ennen vaalia mun suokaa n‰ytt‰‰ +Kylliksi p‰tevill‰ todisteilla, +Miks York on kaikkein sopimattomin. + +YORK. +Miks olen sopimaton, sanon sen: +Siks ensinkin, ett'en sua imartele; +Ja sitten, ett‰, jos saan paikan min‰, +Niin Somerset mua t‰‰ll‰ viivytt‰‰, +Pid‰tt‰in ohjeet, rahat, sotatarpeet, +Siks ett' on Dauphin j‰lleen saanut Ranskan. +Niin viimeinkin sain odottaa, siks kunnes +Pariisi saarrettiin ja n‰lk‰ytettiin. + +WARWICK. +Sen min‰ todistan; niin rumaa tyˆt‰ +Ei ole petturikaan maassa tehnyt. + +SUFFOLK. +Vait, visap‰‰! + +WARWICK. + S‰, ylpeyden kuva, +Miks oisin vait? + + (Suffolkin palvelijat tuovat Hornerin ja Pietarin.) + +SUFFOLK. + Siks ett‰ tuoss' on mies, +Jok' on maanpetoksesta syytettyn‰. +Jumala suokoon, ett‰ York ois syytˆn! + +YORK. +Ken sanoo petturiksi Yorkia? + +KUNINGAS HENRIK. +Mit' aiot, Suffolk? Sano, keit‰ nuo? + +SUFFOLK. +Kuningas armollinen, t‰m‰ mies +Maanpetoksesta mestariaan syytt‰‰. +N‰in kuului sanat: Richard, Yorkin herttua, +Englannin laillinen on kruunup‰‰, +Ja teid‰n armonne vain anastaja. + +KUNINGAS HENRIK. +Mies, sano, nuoko oli sanasi? + +HORNER. +Teid‰n majesteettinne luvalla en ole koskaan sellaista sanonut enk‰ +ajatellut; Jumala on todistajani, ett‰ tuo konna on tehnyt v‰‰r‰n +kanteen minua vastaan. + +PIETARI. +N‰iden kymmenen luuntynk‰n nimess‰, hyv‰t loordit, vannon ett‰ h‰n niin +sanoi minulle ullakkokamarissa er‰‰n‰ iltana, kun paraikaa kirkastimme +Yorkin herttuan asevaruksia. + +YORK. +Katala, kurja ryˆtys, palkkaorja, +Ma petospuheistasi p‰‰si vaadin. -- +Rukoilen, armollinen majesteetti: +Lain ankaruuden tuntea h‰n saakoon. + +HORNER. +Ah, mylord, hirtt‰k‰‰ vaikka minut, jos semmoista olen sanonut. +Syytt‰j‰ni on oppipoikani; ja kun h‰nt‰ t‰ss‰ taannoin rankaisin +rikoksesta, vannoi h‰n polvillaan, ett‰ h‰n sen minulle kostaisi; +siihen minulla on hyv‰t vieraat miehet. Armollinen majesteetti, ‰lk‰‰ +rehellist‰ miest‰ syˆskˆ perikatoon konnan syytˆksest‰. + +KUNINGAS HENRIK. +Kuink' oikein t‰ss‰ tuomittaisi, set‰? + +GLOSTER. +N‰in tuomitaan, jos tuomita saan min‰: +Somerset tulkoon hallitsijaks Ranskaan, +Kosk' ep‰luuloon joutunut on York; +Ja noille aika m‰‰r‰tk‰‰ ja paikka, +Miss' aseill' asiansa ratkaiskoot, +Sill' ilmeinen on oppipojan h‰ijyys. +N‰in Humphrey tuomitsee ja se on oikein. + +SOMERSET. +Ma nˆyrimm‰sti kiit‰n, majesteetti. + +HORNER. +Ja min‰ suostun kaksintaisteluun. + +PIETARI. +Voi, armollinen herra, min‰ en osaa taistella; Herran t‰hden, +armahtakaa minua! Ihmisten pahuus nousee voimallisena minua vastaan. +Jumala, ole minulle armollinen! En osaa pistoakaan pist‰‰. Jesta +varjele sent‰‰n! + +GLOSTER. +Sun t‰ytyy taistella, tai joudut hirteen. + +KUNINGAS HENRIK. +Pois, tyrm‰‰n nuo! Ja kaksintaistelu +On ens kuun viimeisen‰ tapahtuva. -- +Somerset, tule valmistaumaan matkaan. + + (Menev‰t.) + + +Nelj‰s kohtaus. + + Glosterin herttuan puutarha. + + (Kreeta Jourdain, Hume, Southwell ja Bolingbroke tulevat.) + +HUME. +Tulkaa, hyv‰t ihmiset! tiet‰k‰‰, ett‰ herttuatar odottaa lupauksienne +t‰ytt‰mist‰. + +BOLINGBROKE. +Olemme siihen valmiit, herra Hume. Tahtooko h‰nen ylh‰isyytens‰ n‰hd‰ +ja kuulla loihtujamme? + +HUME. +Tietysti; kuinkas muuten? H‰n ei ole arkalasta kotoisin, h‰n. + +BOLINGBROKE. +Olen kuullut sanottavan, ett‰ siin‰ naisessa on voittamaton henki; +mutta paras olisi, herra Hume, jos pit‰isitte seuraa h‰nelle tuolla +ylh‰‰ll‰, sill'aikaa kuin me puuhaamme t‰‰ll‰ alhaalla; siis pyyd‰n, +ett‰ nyt menette Herran nimeen ja j‰t‰tte meid‰t. (Hume menee) Muori +Jourdain, kyyristyk‰‰ maahan ryˆmillenne. -- John Southwell, lue sin‰; +ja niin ryhtyk‰‰mme tyˆhˆmme. + + (Herttuatar ilmestyy ulkoparvelle.) + +HERTTUATAR. +Hyvin tehty, yst‰v‰t; tervetulleet, kaikki. Toimeenne vain! Mit‰ +pikemmin, sen parempi. + +BOLINGBROKE. +Huoletta, rouva! Noita aikans' arvaa. +Yˆ synkk‰, musta, kammottava yˆ, +Yˆ, jolloin tuleen sytytettiin Troja, +Yˆ, jolloin huuhka huutaa, halli haukkuu +Ja aaveet liikkuu, haamut hautans' avaa, +Se aika paras meid‰n askareille. +Ei, istukaa! Pois pelko! Pyh‰‰n piiriin +Me loihtimamme aaveet kiinnit‰mme. + + (He toimittavat noitatemppunsa ja piirustavat loitsupiirin. + Bolingbroke tai Southwell lukee: _conjuro te_ etc. + Hirvitt‰v‰‰ ukkosenjylin‰‰ ja salamoimista; sitten nousee + henki maasta.) + +HENKI. +_Adsum_. + +KREETA JOURDAIN. + Asmath! +Jumalan kautta ijankaikkisen, +Min nime‰ ja voimaa vapiset, +Nyt vastaa kyselmiini; t‰‰lt' et p‰‰se, +Ennenkuin puhut. + +HENKI. + Kysy mit‰ tahdot. -- +Oi, ett‰ kaikki t‰‰ jo lopuss' oisi! + +BOLINGBROKE (lukee paperista). +Kuninkaast' ensin. Miten h‰nen k‰y? + +HENKI. +Viel' el‰‰ herttua, Henrik, kukistajas[2] +Ja j‰lkees eloon j‰‰ ja miekkaan kaatuu. + + (Sit‰ myˆten kuin henki puhuu, kirjoittaa + Southwell vastauksen paperille.) + +BOLINGBROKE. +Ja mik' on Suffolk-herttuan kohtalo? + +HENKI. +H‰n kuolee vesill‰ ja veteen hukkuu. + +BOLINGBROKE. +No, ent‰ herttua Somersetin vaiheet? + +HENKI. +Varokoon linnoja; +H‰n hiekkakedolla on turvatumpi, +Kuin miss‰ linnat pilviin nousee. +Heretk‰‰! Min' en kest‰ kauempaa. + +BOLINGBROKE. +Pimeyteen vaivu, j‰rveen palavaan! +Pois t‰‰lt‰, inha henki! + + (Ukkosenjylin‰‰ ja leimauksia. Henki vaipuu maahan.) + + (York ja Buckingham tulevat kiireell‰, mukana vartijoita.) + +YORK. +Kiinni nuo petturit ja niiden roskat! +Haa! noita-muori, sainko sinut kiikkiin? -- +Te t‰‰ll‰, rouva? Kuningas ja maa +T‰st' ovat puuhast' ylen kiitolliset. +Lord protektori hyvin varmaan korvaa +N‰in kauniin tyˆn. + +HERTTUATAR. + Ei puolinkaan niin ruma, +Kuin sinun tyˆsi kuningasta kohtaan; +Kopea herttua, sa syytt‰ uhkaat. + +BUCKINGHAM. +Vai syytt‰, rouva? Tunnetteko t‰t‰? + + (N‰ytt‰‰ h‰nelle paperin.) + +Pois tyrm‰‰n nuo ja kukin erikseen! -- +Te, rouva, tulette nyt meid‰n kanssa. +Sa, Stafford, ota h‰net huostaasi. -- + + (Herttuatar astuu alas parvekkeelta.) + +Nyt tulee armon pikkuvehkeet ilmi. -- +Pois kaikki viek‰‰! + + (Vartijat viev‰t pois Bolingbroken, Southwellin y.m.) + +YORK. +Buckingham, hyvin h‰nt‰ peijasitte. +Soma juoni! Sille kelpaa rakentaa. +Mut katsokaamme pirun k‰sialaa. +Mit‰ h‰n kirjoittaa? + + (Lukee.) + +"Viel' el‰‰ herttua, Henrik, kukistajas, +Ja j‰lkees eloon j‰‰ ja miekkaan kaatuu." +Niin, ihan oikein: +_Aio te, Aeacida, Romanos vincere posse_. +No niin, ja sitte: +"Ja mik' on Suffolk herttuan kohtalo?" -- +"H‰n kuolee vesill‰ ja veteen hukkuu." -- +"No, ent‰ herttua Somersetin vaiheet?" -- +"Varokoon linnoja: +H‰n hiekkakedolla on turvatumpi, +Kuin miss‰ linnat pilviin nousee." +Pois tulkaa, hyv‰t herrat! +On ennuksia tyˆl‰s saada irti, +Ja tyˆl‰s niit' on k‰sitt‰‰. +Nyt Henrik matkall' on Sanct Albansiin, +Ja t‰m‰n arvon-rouvan mies on myˆt‰. +N‰‰ sanomat on sinne saatava +Niin nopeaan kuin ratsu voi ne vied‰: +Protektorille harmittava suurus. + +BUCKINGHAM. +Mun suokaa, armollinen herttua. +Se viesti vied‰, palkan toiveessa. + +YORK. +Mielt‰nne myˆten, loordi. -- T‰nne, hoi! + + (Palvelija tulee.) + +Mies, kutsu loordit Salisbury ja Warwick +Huomenna illanviettoon luokseni. + + (Menev‰t.) + + + + +TOINEN NÆ’YT÷S. + + +Ensimm‰inen kohtaus. + + Sanct Albans. + + (Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, Gloster, + kardinaali ja Suffolk tulevat, haukkamiesten seuraamina, + jotka kajahuttavat ajohuudon.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +En ole, loordit, moneen vuoteen n‰hnyt +Parempaa vesilinnun ajoa. +Mut, anteeks, myrskyn t‰hden vanha Hannu, +Lyˆn vetoa, ei olis lentoon noussut. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut, mylord, teid‰n haukall' oli vauhti, +Se kiiti korkealle yli muiden. -- +Oi, suur' on Luoja luoduissaan! Niin lintu +Kuin ihminenkin pyrkii pilvihin. + +SUFFOLK. +Ei ihme ole, majesteetti, ett‰ +Noin hyvin nousee protektorin haukat: +Ne tiet‰‰ is‰nt‰ns‰ lentomielen, +Jonk' aatos kiit‰‰ haukkaa ylemm‰. + +GLOSTER. +Mylord, vain alhainen ja halpa mieli +Se ylemm‰ ei lent‰‰ voi kuin lintu. + +KARDINAALI. +Sen kyll‰ n‰en: h‰n tahtoo pilviin nousta. + +GLOSTER. +Niin kardinaali; eikˆ oisi hyv‰, +Jos taivaaseen te lent‰‰ voisitte? + +KUNINGAS HENRIK. +Ikuisen ilon aarrekammioon! + +KARDINAALI. +Sun taivaasi on maassa; syd‰n, silm‰, +Vain kruunuun palaa, se on sielus aarre. +Tuhoinen protektori, viekas p‰‰ri, +Sa, kavaltaja kuninkaan ja maan! + +GLOSTER. +Ai, kardinaali, miss' on pappeutesi? +_Tantaene animis coelestibus irae_? +Noin pappi kiivas? Peit‰ vihas, set‰! +Vai voiko sen noin hurskas mies? + +SUFFOLK. +Ei vihaa t‰ss', ei enemp‰‰ kuin vaatii +Niin hyv‰ riita ja niin huono p‰‰ri. + +GLOSTER. +Kuin ken, mylord? + +SUFFOLK. + Kuin te, lord protektori, +Jos ei lord protektori pahastu. + +GLOSTER. +Julkeutes, Suffolk, Englanniss' on tuttu. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Sun vallanhimos, Gloster, myˆs. + +KUNINGAS HENRIK. + Vait, vaiti! +Kiihkeit‰ p‰‰rej‰ ‰l' ‰rryttele; +Siunattu maassa rauhantekij‰! + +KARDINAALI. +Siis min‰ siunattu, kun miekallani +Lord protektorin rauhaan taivutan. + +GLOSTER (syrj‰‰n kardinaalille). +Oi, hurskas set‰, jospa niiksi tulis! + +KARDINAALI (syrj‰‰n). +No, niin, jos sin‰ tohdit. + +GLOSTER (syrj‰‰n). + T‰t‰ varten +Ei laumaas tarvis koota; oma ruumis +Sanoistas vastatkoon. + +KARDINAALI (syrj‰‰n). + Kyll', miss‰ sin‰ +Et tohdi hiiskahtaakaan; vaan jos tohdit. +Niin illaks saavu puiston it‰kulmaan. + +KUNINGAS HENRIK. +Mit‰ nyt, loordit? + +KARDINAALI. + Usko mua, Gloster, +Sun miehes liian joutuin haukan k‰tki, +Ois muuten ajo k‰ynyt paremmin. + + (Syrj‰‰n.) + +Mukaasi ota miekkas. + +GLOSTER. + Kyll‰, set‰. + +KARDINAALI (syrj‰‰n). +Tied‰th‰n paikan? Puiston it‰kulma. + +GLOSTER (syrj‰‰n). +Tulen, kardinaali. + +KUNINGAS HENRIK. + Mist‰ puhe, Gloster? + +GLOSTER. +Vain haukan ajosta; ei muusta mist‰‰n. -- + + (Syrj‰‰n.) + +Pyh‰n ‰idin kautta, pappi, p‰‰si kalin, +Jos mit‰‰n maksaa taistotaitoni! + +KARDINAALI (syrj‰‰n). +_Medice, te ipsum_. -- +Niin, protektori, suojaa itse‰si! + +KUNINGAS HENRIK. +S‰‰ julmaks yltyy, niinkuin vihannekin. +Tuo soitto kuinka syd‰nt‰ni vihloo! +Kun moiset kielet sorahtaa, niin miss‰ +On en‰‰ sopusointaa? Suokaa, loordit, +Mun sovittaa t‰‰ riita. + + (Muuan Sanct Albansin porvari tulee huutaen: "ihme!") + +GLOSTER. + Mik‰ melu? +Mies, mit‰ ihmett‰ sa julki huudat? + +PORVARI. +Ihme, ihme! + +SUFFOLK. + K‰y esiin, ihme kerro kuninkaalle. + +PORVARI. +Aatelkaas, sokea kun n‰kˆns ‰sken +Sanct Albansin sai pyh‰narkun luona, +Mies, jok' on ennen ollut umpisokko. + +KUNINGAS HENRIK. +Kiitetty Herra, joka uskovilleen +Pimeyteen valon tuo ja h‰t‰‰n lohdun! + + (Sanct Albansin majori virkaveljineen, Simpcox, jota kaksi miest‰ + kantaa tuolissa, h‰nen vaimonsa ja suuri kansanjoukko tulee.) + +KARDINAALI. +T‰ss' astuu kulkueessa porvaristo; +He tuovat miehen teille n‰ht‰v‰ksi. + +KUNINGAS HENRIK. +Suur' h‰ll' on t‰ss‰ surun laaksoss' ilo, +Vaikk' enent‰‰kin n‰kˆ kiusausta. + +GLOSTER. +Pois, syrj‰‰n! Majesteetin eteen viek‰‰; +Kuningas tahtoo h‰nt‰ puhutella. + +KUNINGAS HENRIK. +Mies hyv‰, kerro meille tapaus, +Ett' edest‰si Herraa kiitt‰isimme. +Kauanko sokea? Ja nytkˆ n‰et? + +SIMPCOX. +Sokea syntym‰st‰, majesteetti. + +VAIMO. +Niin, se on toden totta. + +SUFFOLK. +Ken nainen tuo? + +VAIMO. +T‰‰n miehen vaimo, teid‰n luvallanne. + +GLOSTER. +Parempi todistajaks olis ‰iti. + +KUNINGAS HENRIK. +Miss' olet syntynyt s‰? + +SIMPCOX. + Berwickiss‰, +Pohjoiseen t‰‰lt‰, teid‰n luvallanne. + +KUNINGAS HENRIK. +Sait, sielu parka, Herralt' armon suuren. +Nyt yˆt ja p‰iv‰t h‰lle pyhit‰ +Ja muista, mit' on Herra sulle tehnyt. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mies, sano, sattumaltako sa jouduit +Tuon pyh‰n arkun luo, vai hurskaudesta? + +SIMPCOX. +Sulasta hurskaudesta, tietkˆˆn Herra! +Sadasti ainakin Sanct Albans hyv‰ +Unessa mulle huusi: "Tule, Simpcox, +Rukoile arkullani, niin sua autan." + +VAIMO. +Niin, toden totta, monta, monta kertaa +Ma kuulin ‰‰nen h‰nt‰ kutsuvan. + +KARDINAALI. +Mut oletko sa rampa? + +SIMPCOX. + Olen niin, +Mua Jumal' auttakoon! + +SUFFOLK. + Kuin siksi tulit? + +SIMPCOX. +Putosin puusta. + +VAIMO. + Luumupuusta, herra. + +GLOSTER. +Oletko kauan ollut sokea? + +SIMPCOX. +Oi, syntym‰st‰ni. + +GLOSTER. + Ja kiivit puuhun? + +SIMPCOX. +Sen yhden kerran; olin silloin nuori. + +VAIMO. +Niin totta, ja sai siit‰ kalliin maksaa. + +GLOSTER. +Siis sin‰ pid‰t paljon luumuista? + +SIMPCOX. +Ei, eukko tahtoi pari v‰skyn‰‰ +Ja hengen uhalla mun ajoi puuhun. + +GLOSTER. +Kavala kettu! Vaan se ei sua auta. -- +N‰yt‰pp‰ silm‰s: -- ummista ne, -- avaa, -- +Minusta, n‰kˆsi ei ole hyv‰. + +SIMPCOX. +On, herra hyv‰, kirkas niinkuin p‰iv‰, +Jumalan kiitos ja Sanct Albansin! + +GLOSTER. +Vai niin! No mit‰ karvaa on t‰‰ viitta? + +SIMPCOX. +Punainen, herra, punainen kuin veri. + +GLOSTER. +Niin oikein. Ent‰ t‰m‰ takki? + +SIMPCOX. + Musta, +Niin, musta niinkuin korppi. + +KUNINGAS HENRIK. +Siis tied‰t, mink‰ v‰rinen on korppi. + +SUFFOLK. +Ja korppia ei koskaan ole n‰hnyt. + +GLOSTER. +Mut monta kurttaa, vaippaa t‰t‰ ennen. + +VAIMO. +Ei t‰t‰ ennen koskaan el‰iss‰‰n. + +GLOSTER. +Sanohan, mies, mik' on mun nimeni? + +SIMPCOX. +Ah, herra, sit' en tied‰. + +GLOSTER. + Ent‰ t‰m‰n? + +SIMPCOX. +En tied‰. + +GLOSTER. +Etkˆ t‰m‰nk‰‰n? + +SIMPCOX. + En, totta. + +GLOSTER. +No, mik‰ sitte oma nimesi? + +SIMPCOX. +Santeri Simpcox, teid‰n luvallanne. + +GLOSTER. +No, istu sitten siin‰, Santeri, +Sa kristikunnan valheellisin konna. +Jos oisit sokeana syntynyt, +Niin yht‰ hyvin kaikkein meid‰n nimet, +Kuin vaatteittemme v‰rit, oisit tiennyt. +N‰kev‰ v‰rit erottaa, mut ‰kin +Noin kaikki nimitt‰‰ on mahdotonta. -- +Sanct Albans, herrat, t‰ss' on ihmeen tehnyt; +Ja eikˆ suuri oisi taito sill‰, +Ken vois tuon ramman saada jaloille? + +SIMPCOX. +Oi, herra, jospa sen te voisitte! + +GLOSTER. +Hyv‰t Sanct Albansin miehet, eikˆ teid‰n kaupungissanne ole piiskuria +ja semmoista asetta, jota sanotaan ruoskaksi? + +Maj. +On, teid‰n armonne, jos suvaitsette. + +GLOSTER. +No, haettakaa yksi t‰nne heti. + +MAJORI. +Mies, hae t‰nne heti piiskuri. + + (Yksi seurueesta menee.) + +GLOSTER. +Nyt tuokaa mulle heti tuoli t‰nne. + + (Tuoli tuodaan.) + +No, lurjus, jos tahdot p‰‰st‰ selk‰saunasta, niin hypp‰‰ tuon tuolin +yli ja juokse tiehesi. + +SIMPCOX. +Ah, herra, en voi omin voimin seist‰; +N‰in minua vain turhaan kidutatte. + + (Sananviej‰ palaa tuoden mukanaan piiskurin.) + +GLOSTER. +No, meid‰n t‰ytyy sitten auttaa sinua jaloille. Kas niin, piiskuri, +piekse h‰nt‰, kunnes h‰n hypp‰‰ tuon tuolin yli. + +PIISKURI. +Kyll‰, herra. -- Kas niin, lurjus; takki ylt‰si joutuin! + +SIMPCOX. +Ah, herra, mit‰ tehd‰? Min‰h‰n en pysy seisomassa. + + (Kun piiskuri on h‰nt‰ kerran lyˆd‰ sivahuttanut, + niin h‰n hypp‰‰ tuolin yli ja juoksee tiehens‰; + kansa seuraa huutaen: "ihme!") + +KUNINGAS HENRIK. +Ah, herra, kuinka kauan t‰t‰ k‰rsit? + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Hupaista n‰hd‰, kuin se lurjus juoksi. + +GLOSTER. +Ajakaa konnaa takaa; pois tuo luuska! + +VAIMO. +Sulasta tarpeesta sen teimme, herra. + +GLOSTER. +Ajakaa piesten heit‰ markkinapaikasta toiseen, kunnes tulevat +Berwickiin, mist‰ l‰htiv‰tkin. + + (Majori, piiskuri, vaimo y.m. menev‰t.) + +KARDINAALI. +Lord Humphrey t‰n‰‰n teki ihmeen kai. + +SUFFOLK. +Niin kyll‰: juoksemaan kun ramman sai. + +GLOSTER. +Viel' ihmeemp‰‰ te teitte: saitte vaan +H‰th‰t‰‰ kaupungitkin juoksemaan. + + (Buckingham tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Mit uutisia, lanko Buckingham? + +BUCKINGHAM. +Vapisee syd‰n sit‰ ilmi tuoda. +Katala, renttuileva roistojoukko +On Leonooran, protektorin vaimon, -- +T‰‰n koko liittokunnan p‰‰n ja johdon -- +Avustamana sek‰ suojaamana, +Vehkeillyt salaa kruunuanne vastaan +Yhdess‰ loitsijain ja noitain kanssa. +Olemme teossa ne tavanneet, +Maan alta pahoja kun henki‰ +He nostivat ja n‰ilt‰ tiedustivat +Kuninkaan el‰m‰‰ ja kuolemaa +Ja samoin muiden neuvoskunnan herrain, +Jost' oiti saatte laajemmalta tiet‰‰. + +KARDINAALI. +Protektori, n‰in ollen vaimollanne +Lie pian matka Lontooseen. Tuo tieto +Aseenne k‰rjen k‰‰nt‰‰, luulemma; +Nyt varmaan ette saavu m‰‰r‰-aikaan. + +GLOSTER. +Kopea pappi, mielt‰n' ‰l‰ riko! +Suru ja murhe multa voiman murtaa, +Ja, murrettuna n‰in, ma tielt‰s v‰istyn +Ja halvimmankin palkkalaisen tielt‰. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, Herra, min saa turman h‰ijyt aikaan, +N‰in kooten koston omaan p‰‰h‰ns‰! + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Nyt, Gloster, tahran omaan pes‰‰s sait; +Jos syytˆn liet, niin turvass' olet kait. + +GLOSTER. +Rakastin maatani ja kuningasta, +Siit' otan taivaan todistajakseni. +Kuin vaimoni on laita, sit' en tied‰; +Surettaa kuulla mit‰ olen kuullut. +H‰n jalo on, mut kunnian ja kunnon +H‰n unhotti, kun moista piti seuraa, +Jok' aatelisen tahraa niinkuin piki; +H‰n ‰lkˆˆn en‰‰ tulko mua liki. +Lain kouriin h‰net annan ankariin, +Kun Humphreyn puhtaan nimen raiskas niin. + +KUNINGAS HENRIK. +No, hyv‰; t‰ksi yˆksi j‰‰mme t‰nne; +Huomenna palaamme taas Lontooseen; +Ja siell‰ t‰t‰ seikkaa tutkitaan +Ja tilille nuo ilkimykset vied‰‰n; +Oikeuden vaakaa tulee t‰ss‰ k‰ytt‰‰, +Se toden osoittaa ja tarkan n‰ytt‰‰. + + (Torventoitaus. Menev‰t.) + + +Toinen kohtaus. + + Lontoo. Yorkin herttuan puutarha. + + (York, Salisbury ja Warwick tulevat.) + +YORK. +Nyt kun on halpa illallinen syˆty, +Niin suokaa, loordit Salisbury ja Warwick, +Mun t‰‰ll‰ puistoss' omaks varmuudeksi +Vakaata tiedustella mielt‰nne, +Mik' oikeus mulla Englannin on kruunuun. + +SALISBURY. +Haluan saada tarkalleen sen kuulla. + +WARWICK. +No, ala, York; jos oikeus on sulla, +Niin Nevilit on k‰skett‰viss‰si. + +YORK. +Siis, kuulkaa, hyv‰t herrat: -- poikia +Ol' Edward kolmannella seitsem‰n: +Ensiksi Edward, Walesin musta prinssi; +Ja toinen William Hatfield; kolmas oli +Clarencen herttua Lionel; ja nelj‰s +Juhana Gaunt, Lancasterin herttua; +Sen j‰lkeen Edmund Langley, Yorkin herttua; +Glosterin herttua, Thomas Woodstock, kuudes; +Ja William Windsor vihdoin seitsem‰s. +Is‰‰ns‰ ennen kuoli musta prinssi, +Ja h‰nelt‰ j‰i yksi poika, Richard, +Jok' Edward kolmannelta peri kruunun, +Siks kunnes Bolingbroke, Lancasterin herttua, +Juhana Gauntin poika, kuninkaana +Nimelt‰ Henrik nelj‰s, otti vallan, +Vei viran lailliselta kuninkaalta, +Ja kuningatar-raukan Ranskaan laittoi, +Jost' oli tullutkin, ja Pomfretiin +Kuninkaan salpas, miss‰, kuten tietty, +Tuo hyv‰ Richard salaa murhattiin. + +WARWICK. +Niin, totta puhuu herttua: n‰in kruunun +Sai Lancasterin suku. + +YORK. + Ja sen pit‰‰ +Nyt v‰kivallall' eik‰ oikeudella: +N‰et, vanhimman kun pojan poika kuoli, +Ois toisen pojan suku vuoross' ollut. + +SALISBURY. +Mut William Hatfield kuoli lapsetonna. + +YORK. +Mut kolmannella, Clarencella, -- josta +Ma polveudun -- Philippa oli tyt‰r, +Jonk' Edmund Mortimer, Marchin kreivi, nai; +H‰nest‰ l‰hti Roger, Marchin kreivi, +Ja t‰st‰ Edmund, Anna ja Leonoora. + +SALISBURY. +Tuo Edmund, Bolingbroken hallitessa, +Niin olen kuullut, pyrki kuninkaaksi, +Ja oisi p‰‰ssytkin, mut Flandower +Piti h‰nt‰ vankeudessa kuolinp‰iv‰‰n. +Vaan jatkakaa. + +YORK. + T‰‰n vanhin sisar Anna, +Mun ‰itini ja kruunun perillinen, +Cambridgen Richardille meni vaimoks, +Joka Richard oli Edward kolmannen +Viidennen pojan, Edmund Langleyn, poika. +Tuost' oikeuteni johdan; Marchin kreivin +H‰n tyt‰r oli, Rogerin, jonk' is‰ +Ol' Edmund Mortimer, mi nai Philippan, +Clarencen herttuan ainon tytt‰ren. +Siis, vanhemman jos pojan oikeus eell‰ +On nuoremman, niin kuninkuus on minun. + +WARWICK. +Ei selvink‰‰n voi t‰t‰ selvemp' olla. +Juhana Gauntin j‰lkeinen on Henrik, +Nelj‰nnen pojan; York taas kolmannen. +Siks kunnes Lionelin suku sammuu, +H‰lt' oikeus puuttuu; mut se viel‰ el‰‰, +Sinussa kukkii se ja pojissasi, +Tuon rungon ihanissa aaluvissa. +Siis, is‰ Salisbury, nyt polvistumme +Ja t‰‰ll‰ syrj‰ss' ensimm‰isin‰ +Laillista valtiasta tervehdimme +Ja kruunun perij‰n‰ kunnioimme. + +MOLEMMAT. +Kuningas Richard kauan el‰kˆˆn! + +YORK. +Suur' kiitos! Kuningas vain viel' en ole: +En ole kruunattu, ei t‰t‰ miekkaa +Viel' Lancasterin syd‰nveri punaa. +Mut ‰kisti t‰t' ei saa toimeen panna. +Vaan hiljaa, salaa, varoen. Niin tehk‰‰, +Kuin min‰, n‰in‰ vaaran aikoina: +Æ’lk‰‰tte olko huomaavinannekaan +Suffolkin uhkaa, korskaa Beaufortin +Ja Somersetin vallan-ahneutta +Ja Buckinghamia ja koko laumaa, +Siks kunnes karjan paimenen he pauloo, +Sive‰n prinssin tuon, tuon hyv‰n Humphreyn. +Sit' etsiv‰t he, ja sit' etsiess‰‰n +Surmansa lˆyt‰v‰t, jos York ei pety. + +SALISBURY. +Jo riitt‰‰, York; nyt meill' on t‰ysi tieto. + +WARWICK. +Syd‰n sanoo mulle, ett‰ Warwick-kreivi +York-herttuan kerran tekee kuninkaaksi. + +YORK. +Ja, Nevil, min‰ sanon itselleni: +Richard se kerran tekee Warwick-kreivin +Kuninkaast' ensi-mieheks Englannissa. + + (Menev‰t.) + + +Kolmas kohtaus. + + Lontoo. Oikeussali. + + (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, + Gloster, York, Suffolk ja Salisbury tulevat; kreivinna Gloster, + Kreeta Jourdain, Southwell, Hume ja Bolingbroke tuodaan + vartioittuina sis‰‰n.) + +KUNINGAS HENRIK. +Glosterin vaimo, Leonoora Cobham, esiin! +Suur' syntis Herran on ja meid‰n n‰hden; +Lain tuomio siis kuule rikoksistas, +Jotk' ovat, sanan j‰lkeen, kuolon omat. -- +Nuo nelj‰ viek‰‰ tyrm‰‰n takaisin +Ja sielt‰ mestauspaikkaan. Noita tuo +Tuhaksi Smithfieldiss' on poltettava, +Ja muut nuo kolme hirteen hirtett‰v‰t. -- +Te, rouva, aatelista verta ollen, +Ik‰nne saatte kunniaton olla +Ja kolmen p‰iv‰n julkiripin j‰lkeen +Omassa maassa maanpaossa el‰‰, +Sir Stanleyn kanssa Manin saaressa. + +HERTTUATAR. +Maanpako hyv‰; hyv‰ oisi kuolo. + +GLOSTER. +Sun laki tuominnut on, Leonoora; +Min' en voi p‰‰st‰‰, mink‰ laki sitoo. -- + + (Herttuatar ja muut vangit poistuvat vartioittensa kanssa.) + +Suru syd‰mmen ja itku silm‰n valtaa. +Ah, Humphrey, t‰m‰ h‰pe‰ se hautaan +Sun vanhan p‰‰si murehella painaa! -- +Ma pyyd‰n, kuningas, mun suokaa menn‰: +Ik‰ni rauhaa kaipaa, suru hoivaa. + +KUNINGAS HENRIK. +Seis, Humphrey, herttua Gloster! Sauvas ensin +Minulle anna; oma holhoojansa +On Henrik nyt; mun v‰keni on Herra, +Ja tuki, sauva, jalkain kynttil‰. +Mene rauhaan, Humphrey, yht‰ rakkaana +Kuin olit kuninkaasi holhoojana. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +En tied‰ syyt‰, miksi holhotaan, +Kuin lasta, vallan voipaa kuningasta. -- +Jumalan avulla nyt Henrik maan +On yksinvaltias. -- Pois sauvas vaan! + +GLOSTER. +Vai sauvani; -- T‰ss' on se, jalo Henrik, +Sen yht‰ mielisti ma annan sulle, +Kuin ennen is‰si sen antoi mulle; +Ja yht‰ mielist' etees lasken sen, +Kuin toiset sit‰ halaa riidellen. +Hyv‰sti! Mun kun peitt‰‰ manan laine, +Sun valtaas rauha tukekoon ja maine! + + (Menee.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Kas niin, nyt kuninkaana Henrik on, +Ja kuningattarena Margareeta, +Ja Humphrey tuskin ennallaan; h‰n pahoin +On silvottu; kaks iskua yht'aikaa: +Maanpaossa on vaimo, j‰sen poikki +Ja sauva poissa: -- tuo sen paikka vain. +Kuninkaan k‰teen se on soveliain. + +SUFFOLK. +Maan puoleen noin tuo ylv‰ honka taipuu, +Noin Leonooran korska tyhj‰‰n haipuu. + +YORK. +H‰n rauhaan menkˆˆn! -- Teid‰n armonne, +T‰‰ kaksintaistelun on m‰‰r‰p‰iv‰. +Ja kantaja ja vastaaja -- tuo sepp‰ +Ja oppipoikansa -- on valmiit taistoon. +Jos majesteetilla on halu n‰hd‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Tietysti, Henrik; hovista ma saavuin +Vaseti t‰t‰ taistelua varten. + +KUNINGAS HENRIK. +No, Herran nimeen, kaikki kuntoon siis! +Se t‰h‰n j‰‰kˆˆn; Herran k‰teen oikeus! + +YORK. +En koskaan, loordit, ole n‰hnyt miest‰ +Niin neuvotonta ja niin taiston-arkaa, +Kuin t‰m‰n asesep‰n oppipoika. + + (Toiselta taholta tulee Horner ja t‰m‰n naapurit, jotka + juottavat h‰nt‰ humalaan; h‰nell‰ on sauva, jonka p‰‰ss‰ + on hiekkapussi,[3] ja h‰nen edell‰‰n k‰y rumpali; toiselta + taholta tulee Pietari, jolla on samanlainen sauva ja samoin + rumpali edell‰; h‰nt‰ seuraa joukko oppipoikia, jotka juovat + h‰nen maljansa.) + +1 NAAPURI. +Kas t‰ss‰, naapuri Horner, lasillinen sekti‰, maljasi! Æ’l‰ pelk‰‰, +naapuri, kyll‰ kaikki k‰y hyvin. + +2 NAAPURI. +Ja t‰ss‰, naapuri, lasillinen charnecoa.[4] + +1 NAAPURI. +Ja t‰ss‰, naapuri, sarkallinen hyv‰‰ tupultti-olutta; juo, ‰l‰k‰ +oppipoikaasi pelk‰‰. + +HORNER. +Antakaa t‰nne vain! Min‰ teid‰n kaikkien maljaan vastaan; ja Pietarille +n‰yt‰n pitk‰‰ nen‰‰. + +1 OPPIPOIKA. +Saas t‰st‰, Pietari; ‰l‰ pelk‰‰. + +2 OPPIPOIKA. +Ole hyv‰ll‰ tuulella, Pietari, ‰l‰ mestariasi pelk‰‰: taistele +oppipoikain arvon puolesta. + +PIETARI. +Kiitoksia vain, kiitoksia! Juokaa ja rukoilkaa minun puolestani, sill‰ +luulenpa ett‰ nyt olen ryyp‰nnyt viimeisen ryyppyni t‰ss‰ maailmassa. +-- Tuossa, Roopetti, jos kuolen, niin saat sin‰ tuon esiliinani, ja +sin‰, Ville, sin‰ saat vasarani; ja sin‰, Tommi, sin‰ saat kaikki +rahani. -- Jesta siunaa ja varjele! Min‰ en mitenk‰‰n piisaa +mestarilleni, sill‰ h‰n on jo niin n‰pp‰r‰ miekkailemisessa. + +SALISBURY. +Kas niin, heretk‰‰ juomasta ja alkakaa taistella. -- Poika sin‰, mik‰ +on nimesi? + +PIETARI. +Pietari, kaiketi. + +SALISBURY. +Pietari! Ja mik‰ viel‰? + +PIETARI. +Puusti. + +SALISBURY. +Puusti! Ho, katso sitten, ett‰ mestarillesi annat kelpo puustin. + +HORNER. +Hyv‰t ihmiset ja kyl‰nmiehet, olen tullut t‰nne, niin sanoakseni, +oppipoikani yllytyksest‰, n‰ytt‰‰kseni ett‰ h‰n on konna ja min‰ itse +kunnon mies; ja mit‰ Yorkin herttuaan tulee, niin menen vaikka +kuolemaan siit‰, etten koskaan ole aikonut h‰nelle mit‰‰n pahaa, enk‰ +kuninkaalle, enk‰ kuningattarelle liioin. Siis, Pietari, varo nyt +kalloasi! + +YORK. +Pian! Sopertaa jo alkaa konnan kieli. +Nyt, torvettaja, anna taiston merkki. + + (Torventoitaus. Taistelevat, ja Pietari paiskaa mestarin alleen.) + +HORNER. +Seis, Pietari, seis! Tunnustan, tunnustan petokseni. + + (Kuolee.) + +YORK. +Ottakaa pois h‰nelt‰ ase. -- Poikaseni, kiit‰ sin‰ Jumalaa ja hyv‰‰ +viini‰ mestarisi p‰‰ss‰. + +PIETARI. +Hyv‰ Jumala, olenko min‰ voittanut viholliseni t‰ss‰ ylh‰isess‰ +seurassa? Oi, Pietari, olet nyt n‰ytt‰nyt toteen asiasi oikeuden. + +KUNINGAS HENRIK. +Pois silmist‰mme viek‰‰ petturi. +Kuolostaan n‰hd‰‰n, ett‰ oli syyp‰‰; +Ja oikeuden Herra osoitti +Vakaaksi, syyttˆm‰ksi poikaparan, +Jok' oli v‰‰ryydell‰ surman saada. -- +Pois, tule, poika, saamaan palkkasi. + + (Menev‰t.) + + +Nelj‰s kohtaus. + + Lontoo. Katu. + + (Gloster tulee palvelijoineen, kaikki surupuvussa.) + +GLOSTER. +Noin pilvi kirkkaimmankin p‰iv‰n peitt‰‰, +Ja kes‰n j‰lkeen tulee kolkko talvi +Ja kovat, tuimat pakkaset. N‰in vaihtuu, +Kuin vuoden ajat, ilot myˆs ja murheet. -- +Mies, mit' on kello? + +PALVELIJA. + Kymmenen, mylord. + +GLOSTER. +Niin, kymmenelt‰ oli minun m‰‰r‰ +Tavata katuvaista vaimoani. +Lie tyˆl‰s h‰nen kovaan kivikatuun +Hienoista, herkk‰‰ jalkaans' astua. +Oi, Noora, vaivoin jalo mieles siet‰‰ +Ett' ilkikatsein roistokansa silmiin +Sua tˆllist‰‰ ja nauraa h‰pe‰lles, +Tuo, joka ennen vaunus j‰lkeen juoksi, +Kun riemusaatoss' ajoit katuja. +Mut vait! H‰n tulee. Kyyneleisin silmin +Mun t‰ytyy n‰hd‰ h‰nen kurjuuttaan. + + (Herttuatar Gloster tulee, puettuna valkoiseen katumuspaitaan, + paperihelyj‰ sel‰ss‰, avojaloin ja palava vahakynttil‰ k‰dess‰; + Sir John Stanley, sheriffi, ja oikeudenpalvelijoita.) + +PALVELIJA. +Me h‰net ryˆst‰mme, jos tahdotte, +Sheriffin k‰sist‰. + +GLOSTER. + Ken h‰neen koskee, +On surman oma. Anna olla! + +BERTTUATAR. + Gloster, +Tuletko h‰pe‰‰ni katsomaan? +Nyt sin‰kin teet katumusta. Katsos, +Kuin tˆllist‰v‰t! Kas, kuin tyhm‰ kansa +Osoittaa sormellaan ja p‰‰t‰‰n nyˆkk‰‰ +Ja tiukasti sua silmiin katsoo! Gloster, +Oi, piile noita vihan katseita, +Sulkeudu suojaas, h‰pe‰‰ni itke, +Ja kiroo vihamiehes, sun ja mun! + +GLOSTER. +Leonoora, tyynny; tuskas unhota! + +HERTTUATAR. +Mua neuvo unhottamaan itse‰ni! +Kun muistan, ett‰ vaimos olen, Gloster, +Ja sin‰ prinssi, maamme protektori, +Niin n‰ytt‰‰ minusta, ett'ei mua pit‰is +N‰in pilkkaan puettuna kuljettaa, +Paperit selj‰ss‰, ja kintereill‰ +Tuo roskajoukko, jolle kyyneleeni +Ja syv‰t huokaukseni vain on huviks. +Jalkaani hell‰‰ kivi julma leikkaa, +Ja kun se sattuu, nauraa kade kansa +Ja ilkkuu: "Katso etees, mihin astut". +Oi, Humphrey, voinko kest‰‰ t‰t‰ herjaa? +Kuink' en‰‰ maailmaa voin katsella, +Ja p‰iv‰n ihailua onneks luulla? +Ei, pimeys valoni, yˆ p‰iv‰ni, +Ja komeuteni muisto kauhuni! +Sanonpa joskus: olen Humphreyn vaimo, +Ja h‰n maan hallitsija on ja prinssi; +Mut moinen prinssi, moinen hallitsija, +Ett' oheen j‰i, kun vaimo-raukkansa +Ivaksi tehtiin, kummitukseks, jota +Jokainen joutojortti sormin n‰ytti. +S‰vyinen ole vain, mua ‰l‰ h‰pee, +Æ’l‰ huoli mist‰‰n, kunnes surman s‰il‰ +Sun tapaa, niinkuin pian k‰y. N‰et, Suffolk, +Tuo, joka kaikki kaikessa on h‰lle, +Min vihoiss' olet sin‰ ja me kaikki, +Ja York, ja jumalaton pappi Beaufort, +Ne kaikk' on sulle paulan pauloneet, +Ja siihen istut, liehu miten tahdot. +Mut ‰l‰ pelk‰‰, kunnes kiinn' on siipes, +Æ’l‰k‰ vihamiest‰s est‰‰ koita. + +GLOSTER. +Ah, Noora, vaiti! Harhaan ihan t‰ht‰‰t. +Ei syytˆn kaula kesken katkea. +Sadasti suurempikin vainojoukko, +Ja vaikk' ois jokaisella sadan voima, +Ei mit‰‰n vaaraa tuottaa vois, niin kauan +Kuin vakaa olen, vilpitˆn ja syytˆn. +Mun pilkastako pit‰is sinut p‰‰st‰‰? +Ei siit‰ herjas puhdistuis, mut min‰ +Lain rikkojaksi voisin pian tulla. +Paras on apu, Noora, tyyni mieli; +Siis syd‰mmelles neuvo malttamusta: +T‰‰ kummastus ei monta p‰iv‰‰ kest‰. + + (Airut tulee.) + +AIRUT. +Min‰ kutsun teid‰n ylh‰isyytenne h‰nen majesteettinsa parlamenttiin, +joka pidet‰‰n Buryss‰ ensimm‰isen‰ p‰iv‰n‰ tulevaa kuuta. + +GLOSTER. +Mun mielt‰nikˆ ensin kysym‰tt‰? +Salaista tointa! -- Hyv‰, kyll‰ tulen. + + (Airut menee.) + +Hyv‰sti, Noora! -- Herra sheriffi, +Valtuuden mukaan h‰nt‰ kohdeltakoon. + +SHERIFFI. +Mun valtuuteni, herttua, t‰h‰n p‰‰ttyy; +Ja sir John Stanleylla on k‰sky vied‰ +Nyt h‰net Manin saareen mukanaan. + +GLOSTER. +Te, sir John, vaimoniko vartijaksi? + +STANLEY. +Niin, sain sen toimen, armollinen herra. + +GLOSTER. +H‰nt' ‰l‰ silt‰ kovista, jos pyyd‰n +Sun h‰nt‰ s‰‰st‰m‰‰n; ehk' onni k‰‰ntyy, +Ja hyv‰‰ sulle tehd‰ voin, jos sin‰ +Teet h‰lle hyv‰‰. Hyv‰sti, sir John! + +HERTTUATAR. +Menetkˆ mua hyv‰stelem‰tt‰? + +GLOSTER. +En sit‰ voi, n‰‰ kyyneleet sen sanoo. + + (Gloster ja palvelijat menev‰t.) + +HERTTUATAR. +Sin‰kin menit? Kaikk' on lohtu poissa. +Mun kaikki j‰tt‰‰; iloni on kuolo, +Tuo kuolo, jonka nime‰kin kammoin, +Siks ett‰ ajast' etsin ij‰isyytt‰. +Ma pyyd‰n, Stanley, t‰‰lt‰ minut vie, +Yks kaikki, minne; suosiot' en kerj‰‰, +Vain saata minut, minne k‰skettiin. + +STANLEY. +Man-saareen matka, armollinen rouva, +Siell' arvon mukaan teit‰ kohdellaan. + +HERTTUATAR. +Se pahaa tiet‰‰; pelkk‰‰ olen herjaa, +Siis herjaavastiko mua kohdellaan. + +STANLEY. +Kuin herttuatarta, Humphreyn puolisoa, +Sen arvon mukaan teit‰ kohdellaan. + +HERTTUATAR. +Voi hyvin, sheriffi, mua paremmin, +Vaikk' olet h‰pe‰ni opas ollut. + +STANLEY. +Sen vaati virka; anteeks suokaa, rouva. + +HERTTUATAR. +Niin, niin, voi hyvin; virkas olet tehnyt. +No, joko menn‰‰n, Stanley? + +STANLEY. +Katumus lopuss' on; nyt pois tuo paita, +Ja k‰yd‰‰n pukeumaan matkaa varten. + +HERTTUATAR. +Ei paidan kanssa vaihdu h‰pe‰, +Pukuuni kalleimpaan se kiinni juuttuu; +Se n‰kyy, vaikka kuinka pukeuisin. +No, n‰yt‰ tiet‰; vankeuteeni halaan. + + (Menev‰t.) + + + + +KOLMAS NÆ’YT÷S. + + +Ensimm‰inen kohtaus. + + Buryn luostari. + + (Torventoitaus. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, + kardinaali Beaufort, Suffolk, York, Buckingham ja muita + parlamentin j‰seni‰ tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Mua ihmetytt‰‰, ettei tule Gloster, +Ei tapa h‰ll‰ olla viimeinen; +Mik' onkaan syyn‰, ett‰ nyt h‰n viipyy. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mut ettekˆ te n‰e tai tahdo n‰hd‰, +Kuink' outo h‰ll' on k‰ytˆs nyt, ja kuinka +On olentonsa majesteetillinen? +Kuink' ylpe‰ks on tullut, ynse‰ksi +Ja korskaks, -- toisenlaiseksi kuin ennen? +Ma muistan, kuink' ol' ennen hieno, nˆyr‰, +Ja jos vain kaukaa katseen loin, niin oiti +H‰n oli polvillaan, ja koko hovi +Ihaili h‰nen alamaisuuttaan. +Mut kohtaa h‰nt‰ nyt, vaikk' aamusella, +Kun kaikki tervehtiv‰t toisiaan, +Niin otsa rypyss' on ja katse tuima, +Ja, polvi j‰ykk‰n‰, h‰n ohi kulkee, +Ja meit' ei kunnioita niinkuin pit‰is. +Ken pelk‰is pennun mˆrin‰‰? Mut suuret +Ne vapisee, kun jalopeura kiljuu; +Ja pieni Englanniss' ei ole Humphrey. +Ensinkin l‰hisukua on teille, +Ja jos te kaadutte, niin nousee h‰n. +Siis minusta ei valtaviisast' ole -- +Kun muistetaan, kuink' on h‰n vihansuopa, +Ja kuink' on kuolemanne eduks h‰lle -- +Ett' arvoisan on persoonanne luo +Ja teid‰n neuvostoonne h‰ll‰ p‰‰sy. +H‰n mairilla on kansan suosin saanut, +Ja, kapinan kun tehd‰ suvaitsee, +Niin pelk‰‰n, ett‰ kaikki h‰nt‰ seuraa. +On kev‰t; hˆll‰ss' ohdakkeen on juuret; +Jos sit' et raivaa pois, se pellon peitt‰‰ +Ja viljan tukehuttaa kasvussaan. +On nˆyr‰ huolenpito herrastani +T‰‰n pelon Humphreyn suhteen her‰tt‰nyt. +Jos tyhm‰‰ t‰‰, nais-pelkoa se olkoon, +Ja paremmat jos syyt sen poistaa voi, +Niin myˆnn‰n herttuata loukanneeni. +Te, loordi Suffolk, Buckingham ja York, +Kumotkaa t‰m‰ v‰itteeni, jos voitte, +Mut muuten p‰tev‰ks se myˆnt‰k‰‰. + +SUFFOLK. +Olette herttuan oikein oivaltanut; +Ja lausua jos mun ois ensin tullut, +Niin oisin samaan tapaan puhunut. +H‰nenp‰ yllytteest‰‰n herttuatar +On hornanjuonens' alkanut, sen vannon; +Ja vaikk' ei rikokseen h‰ll' oiskaan osaa. +Niin, kerskatessaan suurest' asemastaan -- +Kun kuninkaan on l‰hin perillinen -- +Ja muilla mahtavuuden haaveiluillaan, +Hupelon vaimons' on h‰n yllytt‰nyt +Kutomaan juonta kuninkaamme tuhoks. +Syv‰ss‰ vedess' isot kalat uivat, +Ja suoran tuon on pinnan alla petos; +Ei kettu hauku, lammasta kun vaanii. +Ei, kuninkaani! Tutkimaton viel' on +Tuo Gloster, pohjaton siin' asuu vilppi. + +KARDINAALI. +Lakia vastoin pikkurikoksista +H‰n m‰‰r‰s julmat hengenrangaistukset. + +YORK. +Ja protektorina h‰n maalta kiskoi +Soturin palkoiks Ranskaan suuret summat, +Joit' ei h‰n sinne koskaan l‰hett‰nyt; +Siks aina melskeit oli kaupungeissa. + +BUCKINGHAM. +Hoh, n‰‰ vaan pikkuvikoja on, muiden +Salaisten rinnalla, joit' aika viel‰ +Paljastaa tuossa Humphrey-herttuassa. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin, hyv‰t loordit, harras pyrintˆnne +N‰in niitt‰‰ ohdakkeet pois tielt‰mme +On kiitett‰v‰; vaan, jos puhun suoraan, +Niin Gloster-lankomme on yht‰ puhdas +Petoksen aikeistakin meit‰ kohtaan, +Kuin s‰isy kyyhky taikka maitovuona; +H‰n hyv‰, nˆyr‰, hurskas on, ei pahaa +H‰n uneksi, ei turmaa meille hanki. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Noin tyhm‰ luottamus on vaarallista. +Vai kyyhky h‰n? Siis h‰ll' on lainasiivet, +Sill' ilke‰ on sisultaan kuin korppi. +Vai lammas h‰n? Siis lainanahka h‰ll‰, +Sill' ahnas susi h‰n on mielelt‰‰n. +Se puvun ryˆst‰‰ voi, ken pett‰‰ tahtoo. +Varokaa, valtias: meid‰n kaikkein onni +Tuon viekkaan miehen kukistuksess' on. + + (Somerset tulee.) + +SOMERSET. +Tervehdykseni, armon majesteetti! + +KUNINGAS HENRIK. +Somerset, terve! Mit‰ kuuluu Ranskaan? + +SOMERSET. +Ett' arvo, valta, kaikki siin‰ maassa +On teilt‰ mennyt; kaikki lopussa! + +KUNINGAS HENRIK. +Pahoja siis; mut Herran olkoon tahto! + +YORK (syrj‰‰n). +Pahoja mulle: Ranskaa min‰ toivoin, +Samoin kuin vehmast' Englantia toivon. +N‰in kukkani jo kuihtuu umpussaan +Ja madot syˆv‰t lehv‰ni; mut pian +Ma t‰h‰n avun hankin, taikka myyn +Pois oikeuteni maineikkaaseen hautaan. + + (Gloster tulee.) + +GLOSTER. +Tervehdykseni nˆyrin, majesteetti! +Anteeksi suokaa, ett‰ n‰in ma viivyin. + +SUFFOLK. +Ei, Gloster, liian varhain oisit tullut, +Jos et ois uskollisempi kuin olet. +Maankavalluksesta sun vangitsen. + +GLOSTER. +Haa, Suffolk! Luuletko mun vangittuna +S‰vy‰ muuttavan tai punastuvan? +Ei, syd‰n tahraton ei hevin s‰iky. +Ei kirkkain l‰hde ruopasta niin puhdas, +Kuin min‰ majesteetin petoksesta. +Ken syytt‰‰ mua voi? Mit' olen tehnyt? + +YORK. +Ranskalta saitte lahjoja, niin luullaan, +Ja sotamiesten palkan pid‰titte, +Ja n‰in me menetimme Ranskanmaan. + +GLOSTER. +Vai luullaan vain? Ja ketk‰ sit‰ luulee! +Soturein palkkaa riist‰nyt en koskaan, +Enk' ole Ranskalt' ‰yri‰k‰‰n saanut. +Niin totta kuin mua Jumal' auttakoon, +Niin ˆit‰ valvoin, ˆit‰ ˆiden j‰lkeen, +Englannin parast' ahkeroiden vain! +Jos penni‰k‰‰n kuninkaalta kiskoin +Tai omaks hyˆdyks ‰yri‰k‰‰n k‰ytin, +Mua siit‰ syytett‰kˆˆn tuomiolla. +Ei, monta monta puntaa omistani -- +Kun tahdoin varatonta kansaa s‰‰st‰‰ -- +Ma linnueille etuk‰teen annoin, +Takaisin sit‰ koskaan vaatimatta. + +KARDINAALI. +Mylord, tuo kerska hyvin sopii teille. + +GLOSTER. +Vain sulan toden lausun, jumalauta! + +YORK. +Protektorina pahantekijˆille +Keksitte suunnattomat kidutukset, +Ett' oli maamme kuulu julmuudestaan. + +GLOSTER. +Sen kaikki tiet‰‰, ett‰ laupeus oli +Protektorina suurin vikani; +Ma rikollisen kyyneleest‰ hellyin, +Ja nˆyr‰ sana monen vapaaks osti. +Lain ankaruutt' en muille k‰ytt‰nyt +Kuin verisille murhamiehille +Ja kavalille maantien rosvoojille; +Mut verisynti kyll‰ rangaistuksen +Sai julmemman kuin varkaus tai muu rikos. + +SUFFOLK. +On pikkusyit‰ helppo kaunistella; +Mut suuremmista teit‰ syytet‰‰n, +Joist' ette voi niin hevin puhdistua. +Kuninkaan nimess' otan teid‰t vangiks +Ja j‰t‰n teid‰t kardinaalin huostaan, +Siks kunnes asianne tutkitaan. + +KUNINGAS HENRIK. +Ma varmuudella toivon, herttua Gloster, +Ett' ep‰luulosta te selviytte; +Olette syytˆn, tuntoni sen sanoo. + +GLOSTER. +Kuningas kulta, nyt on vaaranp‰iv‰t; +Nyt kunnon polkee ruma vallanhimo, +Ja viha vainoo ihmisrakkautta; +On inha juonittelu vallalla, +Ja kohtuus karkoitettu Englannista. +Nuo henke‰ni v‰ijyv‰t, sen tied‰n; +Ja kuoloni jos maalle onnen toisi +Ja noiden hirmuvallan lopettaisi, +Niin mielell‰ni kuoloon menisin. +Mut t‰‰ vain n‰ytelm‰n on johdanto; +Tuhannet, jotk' ei viel‰ ouno vaaraa, +T‰‰n julman murhen‰ytelm‰n saa p‰‰tt‰‰. +Beaufortin s‰kenˆiv‰t verisilm‰t +Syd‰mmen kielii ilkeydest‰; +Suffolkin synkk‰ otsa vihaa kiehuu; +Ter‰vin kielin purkaa Buckingham +Kateuden taakkaa, jok' on syd‰mmell‰‰n; +Æ’k‰inen York, mi kuuta tavoittaa, +Ja jonka rˆyhk‰‰ k‰tt‰ pid‰ttelin, +V‰‰r‰ll‰ syytteell' uhkaa henke‰ni; +Ja tekin, kuningatar, muiden kanssa, +Syyditte syytt‰ herjaa p‰‰ni p‰‰lle, +Ja innoll' yllytitte ahkeralla +Rakasta valtaherraani mua vastaan. +Niin, kaikki yht‰ juonta olette; +Ma tiesin teid‰n salakokouksenne, +Joiss' oli kaupan syytˆn henkeni. +V‰‰rist‰ todistajist' ei lie puute, +Ja viekkain vehkein syyt‰ lis‰t‰‰n. +Todeksi k‰ynee vanha sananlasku: +"Jos koiria on, kyll' on kalikoita". + +KARDINAALI. +Kuningas, moista herjaa ei voi siet‰‰. +Jos niit‰, jotka suojella teit' aikoo +Salavihalta ja konnain tikareilta, +Noin syˆd‰‰n, ivataan ja pilkataan, +Ja syyllisell' on t‰ysi puhevalta, +Niin j‰‰htyy into teit‰ puolustaa. + +SUFFOLK. +H‰n kuningatart' eikˆ soimannut +Ivalla, vaikka taidoin peitetyll‰, +Ett' ostetuin h‰n valamiehin muka +Kukistaa h‰net aikoo arvostaan? + +KUNINGATAR MARGAREETA. +H‰vinneen min‰ sallin haukkua. + +GLOSTER. +Todemmin sanottu kuin tarkoitettu. +Ma h‰vi‰n, mut voittajia voi, +Kun v‰‰rin pelaavat! Ja h‰vinneell‰ +On silloin t‰ysi lupa puhua. + +BUCKINGHAM. +Sanamme v‰‰nt‰‰ h‰n ja aikaa hukkaa. -- +H‰n teid‰n vankinne on, kardinaali. + +KARDINAALI (muutamille seuralaisille). +Pois h‰net viek‰‰; hyv‰‰n s‰ilyyn pankaa. + +GLOSTER. +Voi, Henrik, pois n‰in heit‰t sauvas ennen, +Kuin jalkas vahvat on sua kantamaan. +Sivultas paimen vied‰‰n n‰in, ja sudet +Nyt tappelee, ken ensin sais sun syˆd‰. +Oi, pelkoni ett' oisi aiheeton! +Mut, Henrik hyv‰, tuhos l‰hell' on. + + (Muutamat seuralaiset viev‰t pois Glosterin.) + +KUNINGAS HENRIK. +Tehk‰‰ tai j‰tt‰k‰‰ min parhaaks n‰ette, +Hyv‰t loordit, niinkuin itse oisin l‰sn‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Kuin? Aiotteko j‰tt‰‰ parlamentin? + +KUNINGAS HENRIK. +Niin, Margareeta; syd‰n suruun hukkuu, +Sen virrat silmist' alkaa tulvia; +Ruumiini kurjuuden on kahleiss' aivan, +Sill' onko kurjempaa kuin paha mieli? +Ah, set‰ Humphrey, kunnon, kunnian +Ja arvon kuvan kasvoissasi n‰en, +Ja sent‰‰n, Humphrey hyv‰, tulee aika, +Ett' ep‰ilen ja viekkaaks sua varon. +Mi turman t‰hti onneas nyt vainoo, +Kun suuret loordit nuo ja kuningatar +Tuhota koittaa syytˆnt' el‰m‰‰si? +Et heit‰ koskaan loukannut, et ket‰‰n. +Kuin teurastaja raastaa vasikkaa +Veriseen teurastaloon ja sen sitoo +Ja raukkaa lyˆ, jos ponnistaa se vastaan, +Niin h‰netkin nuo tunnottomat veiv‰t. +Ja niinkuin em‰ kirmaisee ja mylvii +Ja katsoo mihin kantamoistaan vied‰‰n, +Ja muut' ei voi kuin lastaan ruikuttaa; +Niin min‰i hyv‰n Humphreyn tilaa suren, +Ja turhaan kyynelˆin, ja vesisilmin +J‰lkeens‰ katson, enk‰ voi h‰nt' auttaa, +Niin mahtavat on h‰ll‰ vihamiehet. +Ma kohtalotaan tahdon itke‰ +Ja huudan joka huokaukseltain: +"Ken oli petturi? Ei Gloster vain." -- + + (Menee.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Hyv‰t loordit, auringossa sulaa lumi. +Kuin j‰‰ on Henrik suuriss' asioissa, +Mut heltyy liian pian; Humphreyn loisto +Lumoaa h‰net, niinkuin krokotiilin +Suruinen voihke pett‰‰ matkaajan, +Tai niinkuin kimaltava kirjok‰‰rme +Kukissa kiemuroiden pist‰‰ lasta, +Jok' ihaillen sen katsoo kauneutta. +Jos toist' ei ole viisaampaa kuin min‰ -- +Mut omaa ‰ly‰ni sent‰‰n kiit‰n -- +Niin pian p‰‰sis Gloster maailmasta, +Ja mekin p‰‰sisimme pelostamme. + +KARDINAALI. +H‰n kuolkoon, valtaviisaus sen vaatii! +Mut siihen vain on tarvis tekosyy; +H‰n laillista on tiet‰ tuomittava. + +SUFFOLK. +Minusta tuo ei valtaviisast' oisi: +Kuningas puuhaa h‰nen puolestaan, +Ja kansa nousee h‰nen puolestaan; +Ja meill‰, paitse ep‰luuloa, +Vain heikot syyt on hengenrangaistukseen. + +YORK. +Siis ette toivo, ett‰ kuolis h‰n. + +SUFFOLK. +Ah, York, ken sit‰ toivois enemm‰n? + +YORK. +Mut Yorkill' enimm‰n on siihen syyt‰. -- +Sanokaa, kardinaali, ja te, Suffolk, +K‰s' syd‰mmell‰: eikˆ oisi yht‰ +Asettaa ahnas kotka vartioimaan +Kanoja n‰lk‰iselt‰ haukalta +Kuin panna protektoriks herttua Humphrey? + +KUNINGATAR MARGAREETA. +N‰in kana-raukat varmaan surman saisi. + +SUFFOLK. +Niin, teid‰n armonne; siis hulluutt' eikˆ +Ketusta tehd‰ lammaskarjan paimen? +Sit' ilkimurhaajaks jos syytett‰is, +Niin sille huono puolustus se oisi, +Ett' aikomustaan viel' ei t‰ytt‰nyt. +Ei, kuolkoon se, siks ett‰ se on kettu +Ja luonnostaan jo karjan vihollinen, +Ennenkuin turpaa verenpuna tahraa; +Ja sama Humphreyn suhde kuninkaaseen. +Sit' ‰lk‰‰ surko, miten surma tehd‰‰n, +Jos pauloin, satimin tai salavehkein, +Valveilla taikka maatessa, se yht‰, +Kun vain h‰n kuolee; luvallista juonta +On kaataa se, jok' ensin k‰ytt‰‰ juonta. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Puhut kuin mies, sa ylv‰‰n ylv‰ Suffolk. + +SUFFOLK. +Ja mies se on, ken panee tuuman toimeen, +Sill' usein puheet toisin k‰y kuin aikeet. +Mut, jotta syd‰n sointuis kielen kanssa, -- +Sill' ansiokkaaks katson t‰m‰n tyˆn, +Kun sill‰ turvaan majesteetin hengen, -- +Vain k‰skek‰‰, niin rupeen h‰lle papiks. + +KARDINAALI. +Mut min‰ h‰net kuolleeks soisin, Suffolk, +Ennenkuin ehditte te papiks tulla. +Sanokaa, ett‰ tekoon suostutte, +Niin kyll‰ min‰ teloittajan hankin, -- +Niin arka majesteetin hengest' olen. + +SUFFOLK. +Siis, tuohon k‰teen! Tekonne on hyv‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Niin minustakin. + +YORK. + Minusta niinik‰‰n. +Me kolme n‰in kun teemme tuomion, +Niin v‰h‰t siit‰, kuka sit‰ moittii. + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Ma tulen, loordit, suin p‰in Irlannista; +On kapinoitsijoita siell‰ noussut, +Jotk' engelsmanneja kuin hein‰‰ kaataa. +Apuhun, loordit; vimma ehk‰isk‰‰, +Paranemattomaks ett' ei k‰y haava; +Kun tuore on se, voi sit' auttaa viel‰. + +KARDINAALI. +Se rikko vaatii joutuin korjaamista. +Kun n‰in on asiat, niin mik‰ neuvoks? + +YORK. +Somerset hallitsijaks sinne pannaan. +Niin onnekasta miest‰ t‰ytyy k‰ytt‰‰; +H‰ll' oli hyv‰ onni Ranskassa. + +SOMERSET. +Jos York, tuo valtataituri, ois ollut +Mun sijassani hallitsijana, +H‰n tuskin siell' ois pysynyt niin kauan. + +YORK. +Ei, niinkuin sin‰, menett‰‰kseen kaikki. +Ennemmin oisin kuollut ennen aikaa, +Kuin tuonut kotiin sit‰ h‰pe‰‰. +Ett', ollessani siell‰, kaikki meni. +Sull' onko edes yht‰‰n naarmuloita? +Ken nahkaans' s‰‰st‰‰ noin, ei hevin voita. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Tuo s‰en pian raivotuleks yltyy, +Jos poltakset ja tuuli sit‰ auttaa. -- +Seis, hyv‰ York! -- vait, rakas Somerset! -- +York, sinun onnes, hallitsijana, +Ois ehk‰ ollut huonompi kuin h‰nen. + +YORK. +Huonompi tyhj‰‰? H‰pe‰‰n siis kaikki! + +SOMERSET. +Ja sin‰ myˆs, kun huudat h‰pe‰‰! + +KARDINAALI. +Te, York, nyt onneanne koitelkaa. +Aseiss' on villit kernit Irlannissa, +Lihoittain maataan verill' Englannin. +Valiojoukko viek‰‰ Irlantiin, +Jokunen joka kreivikunnasta; +Koitelkaa onneanne Irlannissa. + +YORK. +Sen teen, jos majesteetti suvaitsee. + +SUFFOLK. +Kuningas meille valtuuden on suonut; +Me mit‰ p‰‰t‰mme, h‰n vahvistaa. +Siis, jalo York, t‰‰ toimi ota vastaan. + +YORK. +No, kyll‰; v‰ke‰ vain hankkikaa; +Sill'aikaa j‰rjestelen asiani. + +SUFFOLK. +V‰est‰ min‰ huolta pid‰n, York. +Mut Humphreyn kavaluuteen palatkaamme, + +KARDINAALI. +H‰nest' ei enemp‰‰; ma h‰nt‰ hoidan, +Niin ettei kauemmin h‰n meit‰ vaivaa. +Pois l‰htek‰‰mme, p‰iv‰ on jo mennyt. +Lord Suffolk, kahden viel‰ haastelkaamme. + +YORK. +Lord Suffolk, kahden viikon kuluessa +Odotan joukkojani Bristolissa; +Sielt' aion kuljettaa ne Irlantiin. + +SUFFOLK. +Hyv‰sti kaikki toimitetaan, York. + + (Kaikki menev‰t, paitsi York.) + +YORK. +Nyt mielt‰s rohkaise, jos koskaan, York, +Ja ep‰ilykses vaihda p‰‰tˆkseen. +Se ole, mit‰ toivot olevasi, +Tai se, mit' olet, tuonen saaliiks anna; +Ei sill‰ olemisen arvoa. +Asukoon kalvas pelko alhaisossa. +Ei poveen kuninkaalliseen se sovi. +Kuin kev‰‰n kuurot aatos aatost' ajaa, +Ja joka aatos korkeuksiin t‰ht‰‰. +Ajuni, ahkerampi lukkia, +Vihollisille paulaks ansaa kutoo. +Hyv‰, loordit, hyv‰! Valtaviisast' oli +Pois minut laittaa suuren joukon kanssa; +K‰‰rmett‰ konttaista n‰in l‰mmit‰tte, +Jok' elpyneen‰ poveen teit‰ pist‰‰. +V‰ke‰ tarvitsin, sen teilt‰ sain; +Suur' kiitos vain! Mut n‰in te hullun k‰teen +Panitte ter‰aseen, se on varma. +Suurt' armeijaa kun Irlannissa ruokin, +Niin Englannissa nostan mustan myrskyn, +Jok' ihmisi‰ kymmentuhansin +Puhaltaa taivaaseen tai helvettiin; +Ja myrsky t‰‰ ei riehumasta lakkaa, +Ennenkuin kultavanne p‰‰ss‰ni, +Kuin kirkkaan p‰iv‰n heloittavat s‰teet, +Tuon hullun pyˆrt‰j‰isen raivon tyynt‰‰. +Ja n‰ille hankkeilleni apuriksi +Vietellyt olen j‰yk‰n kentil‰isen, +John Caden Ashfordista, +John Mortimerin arvonimell‰ +Kapinan tekem‰‰n, jot' osaa hyvin. +Sen huiman miehen Irlannissa n‰in, +Kuink' otteli h‰n kernil‰isten kanssa, +Siks ett‰ s‰‰ret keih‰st' oli t‰ynn‰ +Kuin piikkisian selk‰ harjasta; +Kun siit‰ pelastui, tek' ilmahypyn +Kuin hurja maurilainen tanssija,[5] +Kalistain keih‰it‰‰n kuin kulkusia. +Pˆrrˆisen, viekkaan kernin hahmossa h‰n +Seurusti usein vihollisen kanssa, +Ja ilmitulematta palasi +Ja kertoi mulle heid‰n konnantˆist‰‰n. +Tuon pirun etulaisekseni teen; +H‰nell' on n‰kˆ, k‰ynti, puhetapa +John Mortimerin, joka nyt on vainaa. +N‰in kansan mielt‰ tiedustan, se onko +York-suvun vaatimuksiin taipuva. +Jos vangitaan h‰n, piinapenkkiin pannaan, +Ei mik‰‰n kidutus saa h‰nest' irti, +Ett' olen min‰ h‰nt‰ yllytt‰nyt. +Jos taas h‰n menestyy, niin kuin ma luulen, +Niin tulen voimallani Irlannista +Ja niit‰n mit' on kylv‰nyt se konna. +Kun Humphreyn saamme pois, tuon suositun, +Ja Henrik syrj‰t‰‰n, niin kaikk' on mun. + + (Menee.) + + +Toinen kohtaus. + + Bury. Huone kuninkaanlinnassa. + + (Kaksi murhaajaa tulee kiireell‰ sis‰‰n.) + +1 MURHAAJA. +Lord Suffolkille rienn‰ kertomaan, +Ett' tielt‰ pois on herttua. + +2 MURHAAJA. + Mit‰ teimme? +Oi, ett' ois tekem‰tt‰! -- Onko koskaan +Niin katuvaista n‰hty? + +1 MURHAAJA. + Loordi tulee. + + (Suffolk tulee.) + +SUFFOLK. +No, miehet, onko toimitettu tyˆ? + +1 MURHAAJA. +On, hyv‰ loordi, kuollut on h‰n. + +SUFFOLK. + Hyv‰. +Pois t‰‰lt‰ nyt, ja menk‰‰ asuntooni. +T‰‰n miehen-tyˆn ma teille palkitsen. +Koht' ovat t‰‰ll‰ kuningas ja p‰‰rit. +Mut onko vuode siistitty, ja kaikki +Niin kuntoon laitettu, kuin m‰‰r‰sin? + +1 MURHAAJA. +On, armollinen herra. + +SUFFOLK. + Pois, pois joutuin! + + (Murhaajat menev‰t.) + + (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, + kardinaali Beaufort, Somerset, loordeja ja muita tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Set‰mme heti t‰nne kutsukaa! +Tutkimme t‰n‰‰n h‰nen ylh‰isyytt‰‰n, +H‰n onko syyp‰‰, niinkuin v‰itet‰‰n. + +SUFFOLK. +Ma heti h‰net kutsun, majasteetti. + + (Menee.) + +KUNINGAS HENRIK. +Paikkaanne, herrat! Pyyd‰n, hyv‰t loordit: +Kovemmin ‰lk‰‰ set‰‰ kohdelko, +Kuin mit‰ tositodistusten j‰lkeen +Ja teoistaan h‰n syyp‰‰ks havaitaan. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Varjelkoon taivas, ett‰ ilkimielin +Tuomittais syyp‰‰ks syytˆn ylimys! +Suo, Jumal', ett‰ voisi puhdistautua! + +KUNINGAS HENRIK. +Margareeta, kiitos! Tuo mua ilahuttaa. + + (Suffolk palaa.) + +Mit‰? Kalvas olet? Miksi vapiset? +Kuink' asiat on, Suffolk? Miss' on set‰? + +SUFFOLK. +Vuoteessaan kuollut; Gloster kuollut on. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Jes' auta! + +KARDINAALI. + Herran salatuomio! -- +N‰in viime yˆn‰ unta, ett‰ Gloster +Ol' ‰‰netˆn, ei saanut sanaa suustaan. + + (Kuningas pyˆrtyy.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Ah! Mit‰ nyt? -- Kuningas kuolee! Apuun! + +SOMERSET. +Kohottakaa, ja puristelkaa nen‰‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Pois, pian, apuun! -- Henrik, silm‰s avaa. + +SUFFOLK. +H‰n virkoo. -- Rouva hyv‰, rauhoittukaa! + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, suuri Luoja! + +KUNINGATAR MARGAREETA. + Kuinka voitte, armo? + +SUFFOLK. +Tyyntyk‰‰, majesteetti, tyyntyk‰‰! + +KUNINGAS HENRIK. +Mua Suffolk-herttuako tyynnytt‰‰? +Vastik‰‰n mulle kaarneen virtt‰ lauloi, +Jonk' onsi s‰vel vei mult' elinvoiman, +Ja nytkˆ peukaloisen sirkutukset +Ja tyhj‰n rinnan ontto lohdutus +Vois karkoittaa tuon ensin kuullun ‰‰nen? +Makeilla sanoilla sa myrkkys peit‰t. +Pois k‰tes minusta! Pois, sanon ma! +Sen koskentaa kuin k‰‰rmeen kielt‰ kammon +Pois n‰kyvist‰, kurja sanantuoja! +Silmiss‰s julman ylev‰n‰ istuu +Maailman kauhuks murhan hirmuvalta. +Æ’l‰ katso minuun; silm‰s haavoittaa. -- +Ei, ‰l‰ mene! -- Tule, basiliski, +Katseillas syytˆn katselija tapa! +Ma kuoloss' ilon lˆyd‰n, elossa +Vain kaksoiskuoleman, kun poiss on Gloster. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Miks Suffolk-herttuaa noin soimaatte? +Vaikk' oli Gloster h‰lle vihamies, +Kuin kristitty h‰n t‰m‰n surmaa suree. +Ja min‰ -- vaikka vihamiehet oltiin -- +Jos kyynelvedet, tuskan huokaukset, +Veriset voihkinat sais h‰neen elon, +Sokeaks silm‰ni ma itkisin, +Huokailust' uuveltuisin, liljankalvaaks +Muuttuisin hiuttavasta voihkinasta, +Jos henkiin voisin Humphreyn her‰tt‰‰. +En tied‰, kuin mua mailma tuomitsee; +On tietty, ett'ei yst‰vi‰ oltu, +Ja kenties mua murhaajaksi luullaan. +N‰in mainettani pahat kielet kalvaa, +Ja hovit h‰pe‰‰ni huutavat. +Sen surmastaan ma saan. Mua onnetonta! +Kuningatar, ja pilkka-kruunu p‰‰ss‰! + +KUNINGAS HENRIK. +Voi, Glosteria s‰‰lin; voi, mies-raukkaa! + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mua s‰‰li, paljo raukemp' olen min‰. +Kuin? Poisko k‰‰nnyt? Kasvosiko peit‰t? +En spitaalinen ole; katso minuun. +Oletko tullut kuuroksi kuin kyy? +Siis myrkkyinen myˆs ole, tapa vaimos. +Humphreynko hauta kaiken lohtus k‰tkee? +Ilosi siis ei Margareeta ollut! +Humphreylle patsas laita, sit‰ palvo, +Ja mun tee kuvastani juomakyltti. +T‰‰n vuoksko olin haaksirikkoon tulla +Ja vastatuuli kahdesti mun ajoi +Englannin rannikolta omaan maahan? +Se oli enne; tuulikin se n‰ytti +Mua varoittavan: karta k‰‰rmeen pes‰‰, +Æ’l' astu jalkaas tuohon tylyyn maahan! +Mut min‰ hyv‰nsuopaa tuulta toruin +Ja h‰nt‰, joka vaskiluolasta +Sen irroitti, ja huokua sen k‰skin +Englannin siunattua rantaa kohti +Tai k‰‰nt‰‰ jylh‰‰n luotoon laivan keulan. +Mut Aeolus ei ollut murhamies, +Sen inhan toimen sinulle h‰n j‰tti. +Mua aallot vyˆryv‰t ei hukuttaneet, +Ne tiesiv‰t, ett' tyly k‰ytˆksesi +Kuivalla maalla viel‰ kyyneliin +Mun hukuttaisi merta suolaisempiin. +Ter‰v‰t luodon suiput hiekkaan peittyi; +Ei tahtoneet mua murskata, ne tiesi +Kovemman viel‰ kivisyd‰mmesi +Mun t‰‰ll‰ linnassasi murskaavan. +Niin pitk‰lle kuin liituvuores siinti, +Kun myrsky meid‰t ajoi rannikolta. +Kannella seisoin raju-ilmassa, +Ja synke‰ kun meriusva alkoi +K‰rkk‰ilt‰ silmilt‰ni kaihtaa maan, +Juveelin kalliin otin kaulastani -- +Timanttikehysteisen syd‰mmen -- +Ja heitin maalle p‰in; sen meri otti, +N‰in, toivoin, sin‰i syd‰mmeni otat. +Samassa haihtui kaunis Englanti; +Syd‰nt‰ silm‰in seurata nyt k‰skin, +Ja himmiks kaukoputkiks niit‰ sanoin, +Kun rakkaan rannikon ne kadottivat. +Pakotin usein kielt‰ Suffolkin -- +Tuon inhan horjumieles edustajan -- +Mua lumomaan, niinkuin Ascanius teki, +Kun Dido-hupsulle h‰n kaikki kertoi +Is‰ns‰ teot Trojan palon j‰lkeen! +Min' enkˆ ole lumottu kuin Dido? +Ja sin‰ petollinen kuin Ascanius? +Ah! En voi en‰‰. Kuole, Margareeta! +N‰et, Henrik itkee, kun niin kauan el‰t. + + (Melua ulkoa. Warwick ja Salisbury tulevat. + Kansaa tunkeutuu ovelle.) + +WARWICK. +Huhutaan, majesteetti, ett‰ Suffolk +Ja kardinaali Beaufort kavalasti +On hyv‰n herttuan Humphreyn murhanneet. +Nyt kansa, niinkuin hurja mettisparvi, +Jolt' emo vietiin, hyˆrii sinne t‰nne +Ja raivossaan ei katso, ket‰ pist‰‰. +Kapinan hurjan min‰ asetin, +Siks kunnes itse saavat toden kuulla. + +KUNINGAS HENRIK. +Niin, liian totta, Warwick, h‰n on kuollut. +Vaan kuin, sen tiet‰‰ Herra, eik‰ Henrik. +K‰y tuonne, tutki kuolleen ruumista +Ja t‰st‰ ‰kkisurmast' ota selv‰. + +WARWICK. +Sen tahdon tehd‰. Sin‰, Salisbury, +Sill'aikaa pysy hurjan kansan luona. + + (Warwick menee lis‰huoneeseen ja Salisbury vet‰ytyy syrj‰‰n.) + +KUNINGAS HENRIK. +S‰, joka kaikki tuomitset, oi, torju, +Pois torju aatos, joka mieleen pyrkii, +Ett' t‰ss' on v‰kivallan tyˆt‰ tehty! +Jos v‰‰r‰‰ luulen, anna anteeks, Herra! +Sa yksin olet tuomari. Oi, sent‰‰n! +Kalpeita huuliaan ma l‰mmitt‰isin +Tuhansin suuteloin, ja kasvoilleen +Valaisin suolakyynelt' ulapoittain, +Rakkautta kuuroon korvaan haastaisin, +Ja tunnustaisin k‰tt‰ tunnotonta; +Mut turhaa nuo ois tyhj‰t muistiaiset, +Ja kuolleen mullan-kuvan n‰keminen +Se vain mun suruani suurentais. + + (Pariovet sis‰huoneeseen avataan, ja Gloster n‰hd‰‰n + kuolleena vuoteessaan. Warwick ja muita seisoo ruumiin + ymp‰rill‰.) + +WARWICK. +Kuningas, n‰hk‰‰s t‰t‰ ruumista! + +KUNINGAS HENRIK. +N‰en siin‰, kuinka hautani on syv‰. +Kaikk' onni mainen Humphreyn sielun kanssa +Pakeni pois, ja h‰net kun ma n‰en, +Niin kuolleena n‰en oman el‰m‰ni. + +WARWICK. +Niin totta, sieluni kuin el‰‰ soisi +Sen majesteetin turvissa, jok' otti +Miehuuden p‰‰lleen, meit‰ pelastaakseen +Is‰ns‰ vihan kirouksesta, +Niin totta luulen, ett' on v‰kin‰ist‰ +Kuululle t‰lle herttualle tehty. + +SUFFOLK. +Oi, valaa julmaa, vakaan vannottua! +Mut mill‰ Warwick todistaa sen! + +WARWICK. + N‰hk‰‰s, +Kuink' ehtynyt on veri kasvoihin! +Olen usein n‰hnyt luontaisesti kuolleen: +Veretˆn on se, kalvas, tuhkanharmaa, +Kun veri kaikki syˆksyy syd‰mmeen, +Ja t‰m‰, kuolon kanssa kamppaillessaan, +Sen avuks ottaa vihollista vastaan. +Kun syd‰n j‰‰htyy, j‰‰htyy myˆskin veri, +Ja poskia ei palaa punaamaan. +Mut tuon on kasvot vertyneet ja mustat, +Ja silm‰t, kuopistansa pullollaan, +Kamalan j‰yk‰t on kuin kuristetun, +Sieraimet laajat, tukka sotkuinen, +Ja sormet harillaan, kuin sen, mi painii +Henkens‰ kaupall' ylivoimaa vastaan. +Kas, kuink' on hiukset raitiin tarttuneet, +Ja siro parta takkuinen ja pˆrrˆ +Kuin myrskyn lakoama viljapelto! +Niin, murhattu h‰n t‰ss' on; n‰ist‰ merkeist' +On pieninkin jo todistuksen voipa. + +SUFFOLK. +Ken, Warwick, herttuan ois murhannut? +Min‰ ja Beaufort h‰nt‰ vartioimme, +Ja me tok' emme murhaajia liene. + +WARWICK. +Olitte Humphreyn veriviholliset, +Te kumpikin, ja tekˆ vartioiksi? +H‰n varmaan yst‰v‰in ei hoidoss' ollut, +Ja vihamiehen saikin, niinkuin n‰hd‰‰n. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Siis ep‰ilette n‰it‰ loordeja +Glosterin ‰kkisurmaan vikap‰iksi? + +WARWICK. +Ken n‰kee hiehon veriin kuolleena. +Ja teurastajan kirveinens‰ l‰sn‰, +Ep‰ilee heti, ett‰ tuo sen tappoi. +Ken tapaa teiren haukan pes‰ss‰, +Aavistaa heti, kuink' on lintu kuollut, +Vaikk' onkin haukan nokka veretˆn. +Niin ep‰ilt‰v‰ t‰‰kin murhen‰ytˆs. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Suffolkko teurastaja? Miss' on veitsi? +Beaufortko haukka? Miss' on haukan kynnet? + +SUFFOLK. +Ei veist‰ mulla, nukkuvien surmaks, +Vain koston miekka, rauhan ruostuttama; +Sen kirkastan tuon herjan syd‰mmess‰, +Mi minuun painaa murhan verileiman. +Sano, jos tohdit, ylv‰ Warwick-herra, +Ett' olen herttua Humphreyn kuoloon syyp‰‰! + + (Kardinaali, Somerset y.m. tulee.) + +WARWICK. +Sen Warwick tohtii, mink‰ Suffolk tohtii. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Ei suistaa tohdi kielt‰‰n solvaavaa +Eik' ylpe‰t‰ herjamielt‰‰n heitt‰‰, +Vaikk' uhkais Suffolk h‰nt‰ tuhannesti. + +WARWICK. +Vait, rouva, kunnioittaen sen sanon. +Jokainen sana h‰nen edukseen +Se kuninkaallist' arvoanne tahraa. + +SUFFOLK. +Sa tomppeli ja tollo loordiksi! +Jos koskaan vaimo petti miest‰ns‰, +Niin saastaisessa vuoteessaan sun ‰itis +Syleili moukkaa typer‰‰ ja siten +Istutti jaloon runkoon maatis-oksan. +Sen oksan sin‰ olet hedelm‰, +Etk' ylev‰t‰ Nevillen kantaa. + +WARWICK. +Jos ei sua verivelkas varjeleisi, +Ja jos en palkkaa riist‰is pyˆvelilt‰, +N‰in s‰‰st‰is sulta sadat h‰pe‰t; +L‰sn'olo kuninkaan jos ei mua sitois, +Niin, kurja konna, polvillasi saisit +Puheesi pyyt‰‰ anteeksi ja myˆnt‰‰ +Ett' omaa ‰iti‰si tarkoitit, +Ja itse ett‰ ‰p‰r‰n‰ synnyit; +Ja anteekspyyntˆs j‰lkeen, pelkuri, +Sa palkkas saisit, saisit hornaan menn‰, +Katala, joka nukkuvain juot verta. + +SUFFOLK. +Sinusta valveilla ma verta lasken, +Jos l‰hte‰ nyt tohdit kanssani. + +WARWICK. +No, tule heti, tai sun t‰‰lt‰ raastan! +Vaikk' olet halpa, kanssas ottelen; +N‰in Humphreyn haamulle teen palveluksen. + + (Suffolk ja Warwick menev‰t.) + +KUNINGAS HENRIK. +On puhdas syd‰n paras panssari; +Mies hurskas kolmasti on varustettu; +Mut alaston, vaikk' ylt‰‰n aseiss' ois, +Se mies on, jonka tunnon tahraa v‰‰ryys. + + (Melua kuuluu ulkoa.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Haa! Mit‰ melua? + + (Suffolk ja Warwick palaavat, miekat paljastettuina.) + +KUNINGAS HENRIK. + No, mit‰, loordit? +Meid‰nko n‰hden paljastatte t‰‰ll‰ +Vihaista miekkaa? Mik‰ rohkeus! +Mit' ‰‰nek‰st‰ meteli‰ t‰m‰? + +SUFFOLK. +Kavala Warwick Buryn miesten kanssa +Mua miekoin ahdistavat, majesteetti. + + (Kansanjoukko meluaa ulkona. Salisbury palaa.) + +SALISBURY (ulkona olevalle kansalle). +Seis! Kuninkaalle kerron pyyntˆnne. -- +N‰in, herra, sanoa mun kansa k‰skee: +Jos Suffolk ei saa heti surmaansa, +Tai h‰nt‰ Englannist' ei karkoiteta, +Niin linnastanne riist‰v‰t he h‰net +Ja vitkaan kiduttavat kuolemaan. +Sanovat, ett‰ hyv‰n Humphrey-herttuan +H‰n surmas; sanovat myˆs pelk‰‰v‰ns‰, +Ett' ehk‰ majesteetinkin h‰n surmaa. +Siis rakkkaast' alamaisen innosta, -- +Ei uhkan halust', eik‰ niskoittelun, +Ik‰‰nkuin vastustaa teit' aikoisivat, -- +He h‰nen karkoitustaan vaativat. +Sanovat, hengest‰nne huolehtien, +Ett', armonne jos tahtois nukkua +Ja k‰skis, ettei h‰irit‰ sais teit‰ +Vihan tai hengenmenon uhalla, +Niin, t‰st‰ kiellostanne huolimatta, +Jos n‰kisiv‰t kyyn, mi hankokielin +Pujahtais salaa majesteetin p‰‰lle, +Olisi pakko teid‰t her‰tt‰‰, +Niin ettei vaarallista unen h‰rm‰‰ +Tuo surmamato iki-uneks muuttais. +Siis kiellon uhallakin aikovat, +Jos tahdotte tai ette, teit‰ kaita +Moisilta k‰‰rmeilt‰ kuin viekas Suffolk, +Jonk' onneton ja myrkyllinen pisto +Set‰nne hengen salaa vei, jok' oli +Tuhansin kerroin h‰nt‰ arvokkaampi. + +KANSA (ulkona). +Kuninkaan vastaus, lord Salisbury! + +SUFFOLK. +Kyll' uskon, ett‰ raaka roskajoukko +Voi moisen sanan kuninkaalle laittaa; +Vaan te, mylord, sen asioita k‰ytte +Vain loistaaksenne puhetaidollanne. +Mut muuta kunniaa ei Salisbury saanut, +Kuin sen vain, ett‰ luona kuninkaan +K‰vi padanpaikkurien l‰hettin‰. + +KANSA (ulkoa). +Kuninkaan vastaus, taikka sis‰‰nmeno! + +KUNINGAS HENRIK. +Salisbury, sana viek‰‰, ett‰ heit‰ +Hell‰st‰ huolenpidostaan ma kiit‰n, +Ja vaikk'ei mua kehoittaneet oiskaan, +Niin tehd‰ aion mit‰ vaativat. +Suffolkist' olen totisesti aina +Tuhoa kruunulleni aavistanut. +Siis vannon nyt sen majesteetin kautta, +Jonk' olen halpa edustaja vain: +H‰n kauemmin kuin kolme p‰iv‰‰ ‰lkˆˆn +T‰t' ilmaa saastuttako hengell‰‰n, +Jos el‰‰ tahtoo! + +KUNINGATAR MARGAREETA. + Rukoilen tuon hyv‰n. +Suffolkin puolesta. + +KUNINGAS HENRIK. + Et ole hyv‰, +Jos Suffolkia sanot hyv‰ksi. +Vait, sanon; h‰nen puolestaan jos puhut, +Niin vihaani vain lis‰‰t. Sanassani +Jo yksin sanotussa pysyisin; +Mut kun sen vannoin, on se j‰rkkym‰tˆn. -- +Jos kolmen p‰iv‰n p‰‰st‰ sinut n‰hd‰‰n +Maatilkulla mun hallitsemallani, +Niin mailma henkes lunnaiksi ei riit‰. -- +Tule, Warwick, hyv‰ Warwick, tule mukaan! +Minull' on suurta sulle ilmaistavaa. + + (Kuningas Henrik, Warwick, loordit y.m. menev‰t.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Tuho ja tuska teit‰ seuratkoon! +Syd‰mmen katkeruus ja karvas piina +Ne olkoot teid‰n seurakumppaninne! +Olette kaksi, piru kolmas olkoon! +V‰ijyilkˆˆn teit‰ kolminainen kosto! + +SUFFOLK. +Pois, hyv‰ kuningatar, sadatukset! +Nyt raskaan eron Suffolk sinust' ottaa. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Hyi, arka akka, hell‰ raukka, sin‰! +Kirota vihamiest‰s etkˆ tohdi? + +SUFFOLK. +Kirotut nuo! Miks heit‰ sadattaisin? +Jos kirous tappaa vois kuin peikon parku, +Niin keksisin niin h‰ijyt myrkkysanat, +Niin karvaat, karkeat ja kauhistavat, +Hammasten kirskeell' esiin k‰ristetyt +Ja paatunutta vihaa yht‰ t‰ynn‰ +Kuin kalvas kateus inhass' onkalossaan. +Kiivaudest' ‰nkytt‰isi kieleni; +Kuin piit‰ iskein silm‰ s‰kenˆisi; +Hivukset tˆrrˆtt‰is kuin mielipuolen; +Niin, joka j‰sen sadattais ja kirois. +Mult' ihan syd‰n s‰rkyis, jos en saisi +Sadattaa heit‰. Myrkky juomans' olkoon! +Vihava sappi hienoin herkkunsa! +Sypressimets‰ armain siimeksens‰! +Suloisin silm‰nruoka basiliskit! +Vienoinkin kosketus kuin k‰‰rmeenpisto! +Kyyt sihisev‰t soittokuntanaan, +Ja s‰ist‰jin‰ turman-huuhkain kuoro! +Kaikk' ilkikauhut mustan helvetin -- + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Rakas Suffolk, tyynny; itse‰s vain kiusaat. +Kirosi nuo -- kuin peilist' aurinko +Tai liika panos pyssyss‰ -- ne taapp‰in +Vain ponnahtaa ja itse‰si kohtaa. + +SUFFOLK. +Kirota k‰skit; nytkˆ k‰sket j‰tt‰‰? +Nyt, kautta maan, jost' olen karkoitettu! +Kirota voisin koko talvis-yˆn, +Vaikk' alastonna vuoren huipull' oisin, +Miss' ei suo kylm‰n viima ruohon nousta, +Ja pit‰‰ kaikki hetken leikkin‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Oi, pyyd‰n, tyynny! Mulle k‰tes anna, +Sit' ett‰ huolivesin kostuttaisin. +Paikasta tuosta ‰lkˆˆn taivaan sade +Suruni muistoksia haihduttako! + + (Suutelee h‰nen k‰tt‰‰n.) + +Tuo muisku k‰tees painukoon, ett' aina +N‰‰ huulet muistaisit, jotk' ovat sulle +Tuhannet huokaukset huokuneet! +Nyt mene, tuskan ett‰ tuta saisin; +T‰‰ll' ollessasi vain sit' aavistan +Kuin kyll‰inen, jok' ajattelee n‰lk‰‰. +Takaisin kutsun sun, tai minut myˆskin +Maanpakoon syˆskˆˆt; ja maanpaossa +Ma olenkin, jos sinust' olen erin. +Pois! Vaiti! Pois, pois, pois! -- Oi, ‰l‰ viel‰! +Kaks tuomittua yst‰v‰‰ n‰in erii +Tuhansin suuteloin ja j‰‰hyv‰isin, +Mi sadasti on raskaampaa kuin kuolo. +Hyv‰sti! Hyv‰st' el‰m‰ ja Suffolk! + +SUFFOLK. +N‰in kymmenesti maasta karkoitettu +On Suffolk parka: kerta kuninkaan, +Ja kolme kertaa kolme sinun kauttas. +En maata sure, sun vain pois kun saisin; +On kyllin v‰kirikas er‰maa, +Jos sun on taivaallinen seuras mulla; +Miss' olet sin‰, siell' on itse mailma +Ja mailman riemut; miss‰ et sin' ole, +Siell' er‰maa on. Enemp‰‰ en jaksa. -- +Oi, el‰ sin‰, elost' iloitse; +Mun iloni on, ett‰ sin‰ el‰t. + + (Vaux tulee.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mihink‰ Vaux'lla kiire? Mit‰ tied‰t? + +VAUX. +Vain ilmoittaisin kuninkaalle, ett' on +Juur' kuolemaisillansa kardinaali: +Æ’kisti k‰‰ntynyt on kovaan tautiin, +Tuijottaa, l‰‰hˆtt‰‰ ja ilmaa haukkoo, +Maan kiroo lapsia ja Luojaa herjaa. +V‰list‰ puhuu, niinkuin Humphreyn haamu +Ois vieress' aivan; huutaa kuningasta, +Patjalleen kuiskaa, niinkuin t‰lle kuiskais +Syd‰mmen raskaan salaisuuksia. +Ja ilmoittamaan tulin kuninkaalle, +Ett' ihan nyt h‰n h‰nt‰ ‰‰neen huusi. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Vie surusanomasi kuninkaalle. + + (Vaux menee.) + +Voi inhaa ik‰‰! tuskan sanomaa! +Vaan miksi kurjaa hetken hukkaa itken, +Suffolkin unhottaen, kalleuteni? +Miks en ma sure sua yksin, Suffolk, +Ja suvituulen kanssa kilpaa itke? +Se maata kastaa; min‰ suruani. +Pois joutuin! Tulossa on kuningas; +Jos luotani sun tapaa, vie sun surma. + +SUFFOLK. +En el‰‰ voi, jos sinust' eri‰n; +Ja kuolema sun luonas mit' ois muuta +Kuin vieno uinahdus sun syliss‰si? +T‰ss' ilmaan henkeni ma huokuisin +Niin hiljaa, tuskatta kuin imulapsi, +Jok', ‰idin n‰nni suussa, kuoloon vaipuu. +Mut, sinust' erin, sinua kuin hullu +Huutaisin ummistamaan silm‰ni +Ja huulillasi suuni sulkemaan. +Niin sielun lennossaan sa pid‰tt‰isit, +Tai sinun ruumiisees sen huokuisin; +Elysiumiss' el‰isi se silloin. +Sun luonas kuolo oisi leikki-kuolo, +Mut sinust' erin tuskan kidutus. +Oi, suo mun j‰‰d‰, tulkoon mit‰ tulkoon! + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Pois! Vaikk' on ero niinkuin poltinrauta, +Niin kuolettavaan haavaan on se tarpeen. +Pois Ranskaan, Suffolk! Mulle kirjoita; +Jos miss‰ mailman sopess' oletkaan, +Niin mull' on Iris, joka sinut lˆyt‰‰. + +SUFFOLK. +Ma menen. + +KUNINGATAR MARGAREETA. + Ota syd‰mmeni myˆt‰. + +SUFFOLK. +Juveeli kurjimmassa lippaassa, +Mik' arvokalun k‰tkenyt on koskaan. +Kuin laiva s‰rkynyt, nyt erit‰‰n: +T‰‰ mun on kuolintieni. + +KUNINGATAR MARGAREETA. + Minun t‰‰. + + (Menev‰t eri taholle kumpikin.) + + +Kolmas kohtaus. + + Lontoo. Kardinaali Beaufortin makuuhuone. + + (Kuningas Henrik, Salisbury, Warwick y.m. tulevat. + Kardinaali makaa vuoteessaan, palvelijoita seisoo + vuoteen vieress‰.) + +KUNINGAS HENRIK. +Kuin voit sa, Beaufort? Puhu kuninkaalles. + +KARDINAALI. +Jos kalma olet, Englannin saat aarteet, +Joll' ostaa toisen voit sa moisen saaren, +Jos mun vain annat el‰‰ tuskitta. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, mik‰ merkki huonon el‰m‰n, +Kun noin on kauhistava tuonen tulo! + +WARWICK. +Se kuningas on, joka puhuu, Beaufort. + +KARDINAALI. +Jos mieli, viek‰‰ minut oikeuteen. +H‰n kuoli vuoteessansa: miss‰s muuten? +Pakottaa voinko ihmist' el‰m‰‰n? -- +Oi, laatkaa r‰‰kk‰‰m‰st‰! Tunnustan. -- +Taas elossako? N‰ytt‰k‰‰, miss' on: +Tuhannen puntaa, jos saan h‰net n‰hd‰! -- +Ei silmi‰! Ne soaissut on multa. +Oi, silitt‰k‰‰ hiukset! Pystyss' on ne +Kuin tym‰puikot, joihin sieluni +Takeltuu siivet. Tuokaa juotavaa! +Sanokaa rohtoherralle, ett' antaa +Sen tuiman myrkyn, jonka h‰lt‰ ostin. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, ikihallitsija taivasten, +Luo armon katse tuohon onnettomaan! +Pois aja tunkeileva vihollinen, +Jok' ahdistaa tuon raukan sielua! +Povestaan huuhdo musta ep‰toivo! + +WARWICK. +Kas, kuinka kuolontuska muodon murtaa! + +SALISBURY. +H‰nt' ‰l‰ h‰iri; rauhass' eritkˆˆn. + +KUNINGAS HENRIK. +Sielulleen rauha, jos niin Herra tahtoo! -- +Jos taivast' ajattelet, kardinaali, +Niin k‰tt‰ nosta, anna toivon merkki. -- +Ei merkki‰! H‰n kuolee. Armo h‰lle! + +WARWICK. +Hirmuista el‰m‰t‰ todistaa +Noin julma kuolo. + +KUNINGAS HENRIK. + Æ’lk‰‰ tuomitko; +Me syntisi‰ kaikki olemme. -- +H‰lt' ummistakaa silm‰t; uudin eteen! +Ja kaikki hartauteen vaipukaamme. + + (Menev‰t.) + + + + +NELJÆ’S NÆ’YT÷S. + + +Ensimm‰inen kohtaus. + + Kent. Merenrannikko l‰hell‰ Doveria. + + (Laukauksia kuulun merelt‰. Sen j‰lkeen astuu venheest‰ + maalle merikapteeni, per‰mies ja alaper‰mies, Valter Mereinen + ynn‰ muita; niiden joukossa Suffolk valepukuisena, ja muita + ylimyksi‰ vankeina.) + +KAPTEENI. +On kailava ja arka p‰iv‰-lˆrpp‰ +Jo meren helmaan hiipinyt, ja sudet +Nyt ulvonnallaan her‰tt‰v‰t kaakit, +Jotk' yˆt‰ murheen-synkk‰‰ hinaavat +Ja veltot lerppasiipens' yli hautain +Levittelev‰t, kidast' usmaisesta +Tymp‰‰v‰‰ pimeytt' ilmaan huokuen. +Nyt anastetun laivan miehet tuokaa; +Sill' aikaa s‰rk‰ll‰ kun ankkuroimme, +He t‰ss‰ lunastakoot henkens‰ +Tai verin s‰rk‰n hiekkaa kirjavoitkoot. +Tuon vangin sulle annan, per‰mies; -- +Ja, sin‰, alaper‰mies, saat t‰m‰n; -- +Ja tuo (osoittaen Suffolkia) on, Valter Mereinen, sun osas. + +1 YLIMYS. +Per‰mies, mit‰ lunnaiks vaadit? sano. + +PERÆ’MIES. +Tuhannen kruunuako tai kaula poikki! + +ALAPERÆ’MIES. +Te saatte saman antaa -- taikka p‰‰nne. + +KAPTEENI. +Tuhannen kruunuako Teist‰ liikaa, +Ja sent‰‰n k‰ytte ylimyksist‰? -- +P‰‰ poikki konnain! -- Kuolla teid‰n t‰ytyy. +Ei niiden p‰it‰, jotka meilt‰ kaatui, +Noin turhan turha raham‰‰r‰ korvaa. + +1 YLIMYS. +Ma maksan sen, kun s‰‰st‰t henkeni. + +2 YLIMYS. +Ja min‰ myˆs; ja heti tilaan rahat. + +MEREINEN. +Kun iskin laivaan, meni multa silm‰; +(Suffolkille) Ja siit‰ kostoksi sun t‰ytyy kuolla, +Ja noiden myˆs, jos min‰ p‰‰tt‰‰ saan. + +SUFFOLK. +Ylimys olen: t‰ss' on Yrjˆn-risti; +Sa vaadi mit‰ vain, ma kaikki maksan. + +MEREINEN. +Ja min‰ myˆskin olen ylimys; +Nimeni Valter Mereinen. No, mit‰? +Miks tuijottelet? Kuolemaako pelk‰‰t? + +SUFFOLK. +Nime‰s pelk‰‰n, siin' on kuolon sointaa. +Minulle tiet‰j‰ on ennustanut +Mereiseen h‰t‰‰n ett‰ hukkuisin. +Mut verenhimos ‰lkˆˆn t‰st‰ nousko; +Nimes' on, oikein ‰‰nt‰in, Merinen. + +MEREINEN. +Mereinen taikka Merinen, yks kaikki! +Nimeemme viel' ei tahraa ole j‰‰nyt, +Jot' ei ois siit‰ miekoin pesty pois. +Siis kostollani jos ma kauppaa hieron, +Niin miekka multa murskatkaa ja kilpi, +Ja pelkuriksi minut huutakaa. + + (Iskee kiinni Suffolkiin.) + +SUFFOLK. +Seis, Mereinen, sun vankisi on prinssi, +Suffolkin herttua, William de la Poole. + +MEREINEN. +Suffolkin herttuako ryysyiss‰? + +SUFFOLK. +Niin, mut n‰‰ ryysyt herttuaan ei kuulu; +Zeus valepuvuss' oli, miks en min‰? + +KAPTEENI. +Mut Zeus ei surmaans' saanut kuin nyt sin‰. + +SUFFOLK. +Katala moukka, kuninkaan ei verta, +Ei Lancasterin arvokasta verta +Saa moinen tallirenki vuodattaa. +Suutelit k‰tt‰in, jalustinta pidit, +Lakitta juoksit juhdan vieress‰, +P‰‰n nyˆkk‰yksest‰ jo autuaana. +Mua maljain ‰‰ress' usein palvelit, +Nuoleksit t‰hteit‰, ja pˆyd‰n luona +Matelit polvillas, kun atrioin +Ma kuningatar Margareetan kanssa. +Sa tuota muistele ja harjas laske, +Ja ajatonta rˆyhkeytt‰s hilli. +Sa usein seisoit eteisess‰ni +Ja nˆyr‰st' odottelit tuloani. +T‰‰ k‰si usein on sua suositellut, +Ja nyt se tukkii sulta riettaan suun. + +MEREINEN. +Kapteeni, pist‰nkˆ ma tuota konnaa? + +KAPTEENI. +Jahk' ensin min‰ h‰nt‰ sanoin pist‰n, +Niinkuin h‰n mua pisti. + +SUFFOLK. + Halpa orja, +Sanas on tyls‰t niinkuin sin‰ itse. + +KAPTEENI. +Pois viek‰‰ tuo ja isonveneen laitaan +P‰‰ katkaiskaa. + +SUFFOLK. + Siin' omas uskallat. + +KAPTEENI. +Niin, Poole. + +SUFFOLK. + Poole? + +KAPTEENI. +Poole, puolherra, rupaherra, +Lika ja loka, jonka saasta sokaa +Englannin hopeaisen juomal‰hteen. +Nyt tukin ammottavan suusi tuon, +Jok' ahminut on valtakunnan aarteet; +Tomua suudella saa huules, jotk' on +Kuningatarta suudelleet; ja sin‰, +Jok' ilkuit hyv‰n Humphrey-herttuan surmaa, +Nyt suotta irjut tunnotonta tuulta, +Jok' ivaten sua viuhuu vasten naamaa. +Vihille mene hornan noitain kanssa, +Siks ett‰ valtaherralle sa naitit +Tytt‰ren halvan kuninkaan, mi vailla +On maata, kruunua ja alamaista. +Sa pirun-taidollasi suureks kasvoit +Kuin vallan-ahnas Sulla, herkutellen +Emosi syd‰nveren pisaroilla. +Anjoun ja Mainen Ranskalle sa mˆit; +Sun tauttas ynse‰t normannit meit‰ +Ei kutsu herroikseen; ja Picardie +Voutimme tappoi, linnat vei, ja miehet +Verisn‰, ryysyisin‰ kotiin laittoi. +Ylev‰ Warwick ja Nevilit, jotka +Ei koskaan suotta miekkaa paljastaneet, +Vihasta sinuun, s‰il‰‰n tarttuvat; +York-suku -- jonka hallinnosta syˆksi +Kuninkaan viattoman halpa murha +Ja kopea ja rˆyhk‰ hirmuvalta -- +Kostosta palaa; lipuiss' ylv‰iss‰ +Pilkoittaa pilven piilost' aurinkomme,[6] +Ja alla seisoo: _nubibus invitis_. +Aseissa kansa t‰‰ll‰ Kentiss' on, +Ja p‰‰tteeks h‰pe‰ ja mieronkˆyhyys +On kuninkaamme linnaan hiipinyt; +Sun syysi kaikki. -- Pois! -- Pois h‰net viek‰‰. + +SUFFOLK. +Josp' oisin Jumala, ja salamoilla +Nuo kehnot orjat murskata jos saisin! +V‰h‰ll‰‰n kurja pˆyhkeilee; tuo konna. +Vain purren p‰‰llikkˆ, on uhkaavampi +Kuin Bargulus,[7] Illyrian merirosvo. +Ei kotkain verta ime kuhnurit, +Vain mehil‰isten pesi‰ ne ryˆst‰‰. +On mahdotonta, ett‰ minut surmais +Mokoma halpa palkkamies kuin sin‰. +Ei nosta sanas katumaa, vaan vihaa. +Kuningatar mun Ranskaan l‰hetti; +Ma vaadin, ett‰ joutuin viet mun sinne. + +KAPTEENI. +Mereinen! -- + +MEREINEN. +Pois, Suffolk, min‰ kuolemaan sun vien. + +SUFFOLK. +_Gelidus timor occupat artus_: -- sua pelk‰‰n. + +MEREINEN. +Ja syyst‰ pelk‰‰t, sen saat kohta n‰hd‰. +No, joko poiss' on miehuus? Joko taivut? + +1 YLIMYS. +Rukoile, Suffolk, puhu kauniisti. + +SUFFOLK. +Suffolkin vallaskiel' on tyly, tuima, +Se voi vain k‰ske‰, ei kerj‰t‰. +Pois se, ett' alamaisin rukouksin +Ma mokomia kunnioisin! Ennen +Panisin p‰‰ni mestauspˆlkylle, +Kuin polveani muille notkistaisin +Kuin jumalalleni ja kuninkaalle; +Niin, ennen p‰‰ni veripuussa keikkuu, +Kuin halvan orjan eess‰ paljastuu. +Pelosta tosi-aateli on vapaa: +Enemm‰n kest‰n, kuin sa tehd‰ tohdit! + +KAPTEENI. +Pois h‰net vie, ja tuki h‰lt‰ suu. + +SUFFOLK. +Soturit, n‰ytt‰k‰‰ nyt julmuutenne, +Ett' ikikuuluks tulis kuolemani. -- +Saa konnilt' usein suuret miehet surman: +Niin roomalainen miekkailija-orja +Hyv‰n tappoi Tullion; ‰p‰r‰ Brutus +Caesarin surmas; villi saarikansa +Pompejon; rosvot murhaa Suffolkin. + + (Suffolk menee Mereisen ja muiden kanssa.) + +KAPTEENI. +Nyt niist‰, joiden lunnaat m‰‰r‰simme, +Saa toinen menn‰, niin on tahtomme; +Te tulkaa siis, ja tuo saa l‰hte‰. + + (Kaikki menev‰t, paitsi ensimm‰inen ylimys.) + (Mereinen palaa, kantaen Suffolkin ruumista.) + +MEREINEN. +Tuoss' olkoon p‰‰ ja ruumis, siksi kuin +Ne kuningatar, lemmikkins‰, hautaa. + + (Menee.) + +I YLIMYS. +Oi, verist‰ ja julmaa n‰ytelm‰‰! +Tuon ruumiin kuninkaalle vied‰ tahdon. +Jos h‰n ei kosta, kostaa yst‰v‰t +Ja kuningatar, joka h‰nt‰ lempi. + + (Kantaa pois ruumiin.) + + +Toinen kohtaus. + + Blackheath. + + (Yrjˆ Bevis ja Juho Holland tulevat.) + +YRJ÷. +Kas niin, hanki nyt miekka itsellesi, vaikka puusta tehty; he ovat jo +kaksi p‰iv‰‰ olleet jalkeilla. + +JUHO. +Sit‰ tarpeellisempi heille, ett‰ p‰‰sev‰t lepoon. + +YRJ÷. +Tied‰pp‰s, ett‰ Jack Cade, verkakankuri, aikoo siistit‰ yhteiskuntaa, +ja k‰‰nt‰‰ ja uudelleen sit‰ nukittaa. + +JUHO. +Se onkin tarpeellista, sill‰ se alkaa jo olla nukkavieru. Sen totta +sanon, ett‰ t‰‰ll‰ Englannissa ei ole ollut mit‰‰n rattoa, sitten kuin +aateliset rupesivat nousemaan. + +YRJ÷. +Oi, surkeita aikoja! K‰sityˆl‰isten kuntoon ei panna mit‰‰n arvoa. + +JUHO. +Aateli pit‰‰ h‰pe‰n‰ kantaa etunahkaa. + +YRJ÷. +Ja mik‰ viel‰ pahempaa: kuninkaan neuvosmiehet eiv‰t ole hyvi‰ +tyˆmiehi‰. + +JUHO. +Niin oikein, ja kuitenkin sanotaan kirjassa: "tee tyˆt‰ ammatissasi", +joka merkitsee sit‰, ett‰ hallitusmiesten pit‰‰ olla tyˆmiehi‰; ja siis +pit‰isi meid‰n olla hallitusmiehin‰. + +YRJ÷. +Oksaan osattu! Ei ole parempaa kelpo syd‰mmen tunnusmerkki‰ kuin kova +k‰si. + +JUHO. +N‰en heid‰t, n‰en heid‰t! Siin‰ on Bestin poika, nahkuri +Winghamista, -- + +YRJ÷. +H‰n saa vihollistemme nahat, tehd‰kseen niist‰ koirannahkaa. + +JUHO. +Ja Dick, teurastaja, -- + +YRJ÷. +No, silloin sit‰ synti‰ nuijataan otsaan kuin h‰rk‰‰ ja v‰‰ryydelt‰ +leikataan kurkku kuin vasikalta. + +JUHO. +Ja Smith, kankuri, -- + +YRJ÷. +_Argo_, niiden el‰m‰nlanka on kehr‰tty. + +JUHO. +Tulkaa, lyˆtt‰ytyk‰‰mme noiden seuraan. + + (Rummunp‰rrytyst‰. Cade, Dick teurastaja, + Smith kankuri ja suuri joukko muita tulee.) + +CADE. +Me, John Cade, siksi kutsuttu luulotellun is‰mme mukaan, -- sill‰ +vihollistemme pit‰‰ kaatua maahan meid‰n eteemme, -- hengen +kutsumuksesta kutsuttu kukistamaan kuninkaita ja ruhtinaita -- vaadimme +hiljaisuutta! + +DICK. +Hiljaa! + +CADE. +Is‰ni oli Mortimereja, -- + +DICK (syrj‰‰n). +H‰n oli kunnon mies ja hyv‰ muurari. + +CADE. +Æ’itini oli Plantageneteja, -- + +DICK (syrj‰‰n). +Tunsin h‰net hyvin, h‰n oli lasten‰mm‰. + +CADE. +Vaimoni oli Lacyn sukua. + +DICK (syrj‰‰n). +Niin tosiaankin, h‰n oli kulkukauppiaan tyt‰r ja myyskenteli lasia. + +SMITH (syrj‰‰n). +Mutta nyt, kun ei en‰‰ jaksa reppua kantaa, on h‰n ruvennut +kotipyykk‰riksi. + +CADE. +Niinmuodoin olen min‰ kunniakkaasta huoneesta. + +DICK (syrj‰‰n). +Niin, totisesti, sill‰ paljas maa on kunniakas paikka, ja siin‰ h‰n +syntyi, pensaan takana; sill‰ h‰nen is‰ll‰‰n ei ollut muuta huonetta +kuin tyrm‰. + +CADE. +Mielt‰ minussa on. + +SMITH (syrj‰‰n). +Niin kyll‰, mielt‰ sit‰ kerj‰tess‰kin tarvitaan. + +CADE. +Paljon min‰ voin kest‰‰. + +DICK (syrj‰‰n). +Siit‰kˆs puhettakaan; olen n‰hnyt h‰nt‰ piiskattavan kolmena +markkinap‰iv‰n‰ per‰tysten. + +CADE. +En pelk‰‰ miekkaa enk‰ tulta. + +SMITH (syrj‰‰n). +Miekkaa h‰nen ei tarvis pel‰t‰, sill‰ h‰nen takissaan ei ole pist‰m‰n +paikkaa. + +DICK (syrj‰‰n). +Mutta tulta h‰nen tulisi pel‰t‰, sill‰ h‰nell‰ on k‰dess‰ poltinmerkki +lampaan varkaudesta, + +CADE. +Olkaa siis urhoollisia, sill‰ p‰‰llikkˆnne on urhoollinen ja lupaa +panna toimeen parannuksia. Englannissa pit‰‰ saada vastedes ostaa +seitsem‰n puolen-pennin s‰mpyl‰‰ yhdell‰ pennill‰; kolmen korttelin +kannun pit‰‰ vet‰‰ kymmenen korttelia; ja kaljaa ei saa juoda, se on +kuolemanrikos. Kaikki valtakunnassa tulee olla yhteist‰,[8] ja minun +paraatihevoseni pit‰‰ k‰yd‰ Cheapsidess‰ laitumella. Ja kun min‰ tulen +kuninkaaksi, -- ja kuninkaaksi min‰ tulen. -- + +KAIKKI. +Jumala varjelkoon teid‰n majesteettianne! + +CADE. +Kiitoksia vain, hyv‰t kansalaiset! -- niin ei en‰‰ tarvita mit‰‰n +rahaa, sill‰ kaikki saavat syˆd‰ ja juoda minun kustannuksellani; ja +min‰ puetan kaikki samaan pukuun, niin ett‰ he olisivat yksimieliset +kuin veljekset ja kunnioittaisivat minua herranaan. + +DICK. +Ensi tyˆksi tapamme kaikki lakiherrat. + +CADE. +No, senh‰n min‰ aionkin tehd‰. Eikˆ ole surkuteltavaa, ett‰ viattoman +lampaan nahasta tehd‰‰n pergamenttia; joka pergamentti, kun sit‰ v‰h‰n +tˆhrit‰‰n, voi tehd‰ lopun ihmisest‰. Sanotaan, ett‰ mehil‰iset +pist‰v‰t; mutta min‰ sanon, ett‰ mehil‰isten vaha sen tekee, sill‰ +yhden ainoan kerran olen pannut sinettini paperiin, ja siit‰ asti en +ole hetke‰k‰‰n ollut omassa nahassani. Mit‰ nyt? Kuka se siell‰? + + (Muutamia tulee, tuoden mukanaan Chathamin kirjurin.) + +SMITH. +Chathamin kirjuri; h‰n osaa kirjoittaa ja lukea ja laskea. + +CADE. +Oi, inhottavaa! + +SMITH. +Me tapasimme h‰nen korjaamassa oppilaittensa kirjoituksia. + +CADE. +Sekˆs vasta konna! + +SMITH. +H‰nell‰ on taskussa kirja, jossa on punaisia puustaveita. + +CADE. +Mutta h‰np‰s on oikea velho. + +SMITH. +H‰n osaa laittaa supliikkeja ja kirjoittaa virkakirjoitusta. + +CADE. +Ik‰v‰ seikka: se mies on, totta viekˆˆn, kunnon mies; h‰n ei saa +kuolla, jos vain en h‰nt‰ syylliseksi lˆyd‰. -- Tule t‰nne, mies, +tahdon sinua tutkia. Mik‰ on nimesi? + +KIRJURI. +Emanuel. + +DICK. +Niin ruukataan kirjoittaa julkisten kuulutusten otsaan. -- Sinun tulee +k‰ym‰‰n hullusti. + +CADE. +Anna sin‰ minun puhua. -- Ruukaatko itse kirjoittaa nimesi, vai +k‰yt‰tkˆ puumerkki‰, niinkuin muut kunnialliset arki-ihmiset? + +KIRJURI. +Olen, Jumalan kiitos, saanut niin hyv‰n kasvatuksen, ett‰ osaan +kirjoittaa nimeni. + +KAIKKI. +H‰n on tunnustanut; viek‰‰ pois h‰net! H‰n on konna ja petturi. + +CADE. +Viek‰‰ pois h‰net, sanon min‰! Hirtt‰k‰‰ h‰net, kyn‰ ja mustepullo +kaulassa. + + (Kirjuri vied‰‰n pois.) + + (Mikko tulee.) + +MIKKO. Miss‰ on ylip‰‰llikkˆmme? + +CADE. +T‰ss‰ min‰ olen, sin‰ alas‰lli. + +MIKKO. +Pakoon, pakoon, pakoon! Sir Humphrey Stafford ja h‰nen veljens‰ ovat +kuninkaan sotavoiman kanssa aivan l‰hell‰. + +CADE. +Seis, konna, seis, tai hakkaan sinut maahan! H‰np‰s tulee tekemisiin +miehen kanssa, joka on yht‰ hyv‰ kuin h‰n itse. Eih‰n h‰n ole muuta +kuin ritari, vai mit‰? + +MIKKO. +Ei. + +CADE. +Tullakseni h‰nen vertaisekseen, tahdon lyˆd‰ itseni ritariksi heti +paikalla. (Polvistuu.) Nouse, sir John Mortimer! Ja nyt h‰nen +kimppuunsa! + + (Sir Humphrey Stafford ja h‰nen veljens‰ William tulevat + sotajoukkoineen rumpujen soidessa.) + +STAFFORD. +Kapina-roistot, Kentin loka, saasta, +Aseenne heitt‰k‰‰, te hirtehiset! +Pois kˆlsiinne, ja j‰tt‰k‰‰ tuo moukka! +Kuningas armias on, jos sen teette. + +WILLIAM STAFFORD. +Mut julma, raivokas ja verenahnas, +Jos niskuroitte; antaukaa tai kuolkaa! + +CADE. +Viis piittaan noista silkki-orjista! +Vain teille puhun, hyv‰t kansalaiset, +Joit' aion t‰st‰ puolin hallita, +Lain mukaan kruunun perij‰ kun olen. + +STAFFORD. +Katala, is‰s oli muurari, +Ja itse olet leikkuri, vai mit‰? + +CADE. +Puutarhuri se oli Aatamikin. + +STAFFORD. +Mut se ei kuulu t‰h‰n. + +CADE. + Kuuluu kyll‰. +Mortimer, Marchin kreivi, eikˆ ollut +H‰n nainut Clarence-herttuan tytt‰ren? + +STAFFORD. +Oli oikein. + +CADE. +Ja t‰st‰ syntyi h‰lle kaksoset. + +WILLIAM STAFFORD. +Valetta! + +CADE. + Siin‰p‰ se kysymys; +Mut min‰ sanon, ett‰ se on totta. +Vanhempi imett‰j‰n hoitoon pantiin +Ja kerjuu-akka h‰net varasti, +Kun suvustaan ei tiennyt, ja kun kasvoi, +Rupesi muurariksi; min‰ olen +Sen miehen poika, kielt‰k‰‰, jos voitte. + +DICK. +Se on p‰iv‰n selv‰‰; siis h‰nest‰ tehd‰‰n kuningas. + +SMITH. +H‰n muurasi takka-uunin is‰ni taloon, ja siit‰ ovat tiiliskivet el‰vin‰ +todistuksina viel‰ t‰n‰ p‰iv‰n‰: ‰lk‰‰ siis huoliko kielt‰‰. + +STAFFORD. +Siis luotatte tuon kehnon orjan sanaan, +Jok' asioista puhuu, joit' ei tunne. + +KAIKKI. +Tietysti luotamme; siis, korjatkaa luunne! + +WILLIAM STAFFORD. +Jack Cade, tuon sulle Yorkin herttua neuvoi. + +CADE (syrj‰‰n). +Valehtelee; itse sen olen keksinyt. -- Mene, ukkoseni, sano kuninkaalle +minun puolestani, ett‰ is‰ns‰, Henrik viidennen, t‰hden, jonka aikana +pojat pelasivat nappikuoppaa ranskalaisista kruunuista, min‰ suostun +siihen, ett‰ h‰n saa hallita, mutta min‰ tahdon olla h‰nen +protektorinsa. + +DICK. +Ja lis‰ksi tahdomme lord Sayn p‰‰n, siksi ett‰ h‰n myi pois Mainen +herttuakunnan. + +CADE. +Ja siihen meill‰ on laki ja oikeus; sill‰ sen kautta Englanti on tehty +rammaksi, ja saisi nyt kulkea sauvan varassa, jos en min‰ sit‰ +voimallani kannattaisi. Sen sanon teille, te kuningaskumppanit, ett‰ +tuo lord Say on kuohinut yhteiskunnan ja tehnyt siit‰ salvion; ja +p‰‰lle p‰‰tteeksi, h‰n osaa puhua ranskaa, ja niinmuodoin h‰n on +petturi. + +STAFFORD. +Oi, surkeata tiet‰m‰ttˆmyytt‰! + +CADE. +Niin, vastatkaa, jos voitte. Ranskalaiset ovat meid‰n vihollisemme; no +siis, min‰ vain kysyn: voiko se, joka puhuu vihollisen kielell‰, olla +hyv‰ neuvonantaja, vai ei? + +KAIKKI. +Ei, ei, ja sen vuoksi me vaadimme h‰nen p‰‰ns‰. + +WILLIAM STAFFORD. +Siis, koska hyv‰t sanat eiv‰t auta, +Kuninkaan joukot viemme heit‰ vastaan. + +STAFFORD. +Julista, airut, joka kaupungissa, +Ett' on se petturi, ken Cadeen liittyy; +Ja joka tappelusta pakenee, +Se, vaimon, lasten n‰hden, varotukseks +Tupansa ovipieleen hirtet‰‰n. -- +Kuninkaan yst‰v‰t, mua seuratkaa! + + (Molemmat Staffordit menev‰t sotavoimmeen.) + +CADE. +Te, kansan yst‰v‰t, mua seuratkaa. -- +Vapaus kutsuu, miehi‰ nyt olkaa; +Kaikk' alas, loordit, aatelit! Ei muita +Saa armahtaa, kuin kell' on paikkakeng‰t: +Ne s‰‰st‰v‰‰ on, kunnon v‰ke‰; +Jos tohtisivat, liittyisiv‰t meihin. + +DICK. +He ovat jo j‰rjestyksess‰, ja marssivat meit‰ vastaan. + +CADE. +Mutta me olemme vasta silloin j‰rjestyksess‰, kun olemme oikein +ep‰j‰rjestyksess‰. Eteenp‰in, mars! + + (Menev‰t.) + + +Kolmas kohtaus. + + Toinen kohta Blackheathia. + + (Sotamelskett‰. Molemmat puolueet tulevat ja taistelevat; + molemmat Staffordit kaatuvat.) + +CADE. +Miss‰ on Dick, teurastaja Ashfordista? + +DICK. +T‰ss‰. + +CADE. +He kaatuivat tielt‰si kuin lampaat ja h‰rj‰t; ja sin‰ liikuit, niinkuin +olisit ollut omassa teurastushuoneessasi; ja sen vuoksi min‰ sinut +palkitsen seuraavalla tavalla: paastoaika tehd‰‰n kahta pitemm‰ksi, ja +sin‰ saat oikeuden teurastaa sata, yht‰ vailla. + +DICK. +En enemp‰‰ pyyd‰. + +CADE. +Ja, totta puhuen, v‰hemp‰‰ et ansaitse. T‰t‰ min‰ kannan voiton +merkkin‰, (Ottaa maasta Staffordin asevaruksen.) ja nuo ruumiit saavat +laahata hevoseni per‰ss‰, kunnes tulen Lontooseen, miss‰ annamme kantaa +lordmajorin miekkaa edell‰mme. + +DICK. +Jos tahdomme menesty‰ ja jotain hyv‰‰ tehd‰, niin murtakaamme auki +vankilat ja p‰‰st‰k‰‰mme vangit ulos. + +CADE. +Ole huoleti, kyll‰ min‰ siit‰ vastaan. Tulkaa pois, nyt marssimme +Lontoota kohti. + + (Menev‰t.) + + +Nelj‰s kohtaus. + + Lontoo. Huone kuninkaanlinnassa. + + (Kuningas Henrik lukee anomuskirjaa; herttua Buckingham ja + lord Say h‰nen vieress‰‰n; et‰‰ll‰ kuningatar Margareeta, + joka suree, Suffolkin p‰‰n yli kumartuneena.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Sanotaan: suru mielen laimentaa, +Ja turmelee ja tekee pelokkaaksi. +Siis itku pois, ja mieti kostoa! +Mut ken vois itkun heitt‰‰, tuon kun n‰kee? +Lev‰tkˆˆn tuossa rinnoillani p‰‰; +Mut miss‰ syleilt‰v‰ni on ruumis? + +BUCKINGHAM. +Mink‰ vastauksen antaa teid‰n armonne kapinoitsijain anomuskirjaan? + +KUNINGAS HENRIK. +L‰het‰n heille jonkun pyh‰n piispan. +Varjelkoon taivas, ett‰ miekkaan hukkuis +Niin monta sielu-parkaa! Ennen itse +Jack Caden kanssa neuvoon k‰yn, kuin sallin +Verisen sodan heid‰t hukuttaa. -- +Mut varro, luen kertaalleen sen viel‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Oi, julmureita! Tuoko kaunis muoto +Mua hallinnut on niinkuin kiertot‰hti, +Ja noit' ei voinut s‰‰liin taivuttaa, +Jotk' eiv‰t ansainneet sit' edes n‰hd‰? + +KUNINGAS HENRIK. +Lord Say, Jack Cade on vannonut, ett' aikoo +H‰n p‰‰si ottaa. + +SAY. + Mutta min‰ toivon, +Ett' aikoo majesteetti ottaa h‰nen. + +KUNINGAS HENRIK. +Mit', armas puolisoni? Yh‰kˆ +Suffolkin surmaa valitat ja itket? +Jos min‰ kuolisin, niin pelk‰‰n, armas, +Ett'et mua itkis noin. + +KUNINGATAR MARGAREETA. + En, yst‰v‰ni, +En itkisi, vaan eest‰s kuolisin. + + (Sanansaattaja tulee.) + +KUNINGAS HENRIK. +No, mit‰ uutta? Miksi moinen kiire? + +SANANSAATTAJA. +Kapinalliset on Southwarkissa; pakoon! +Cade julistaa, ett' on h‰n Mortimer +Ja Clarence-herttuasta polveutuu; +Valtaajaks sanoo armonne, ja vannoo +Westminsteriss‰ kruunun ottavansa. +Sotavoimanansa ryysyinen on joukko +Tyly‰, raakaa moukkav‰ke‰; +Lord Staffordin ja t‰m‰n veljen surma +On heit‰ rohkaissut ja innostanut. +Lait, opit, hovit, aatelit, ne heist‰ +Rojua vain on, tuhon omaa kaikki. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, jumalattomia ihmisi‰! +He eiv‰t tied‰ mit‰ tekev‰t. + +BUCKINGHAM. +Palatkaa Killingworthiin, majesteetti, +Siks kuin on vahva sotavoima koottu. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Oi, Suffolk-herttua jos eloss' oisi, +Niin kapina ois pian ehk‰isty. + +KUNINGAS HENRIK. +Lord Say, nuo petturit sua vihaavat, +Siis Killingworthiin tule kanssamme. + +SAY. +N‰in kuninkaani henki joutuis vaaraan: +Mun n‰kˆni jo heiss‰ vihan nostaa; +Ja sen vuoks t‰h‰n kaupunkiin ma j‰‰n, +Ja piilen t‰‰ll‰ miten parhaaks n‰‰n. + + (Toinen sanansaattaja tulee.) + +2 SANANSAATTAJA. +Jack Cade on valloittanut Lontoon sillan; +Taloistaan l‰htee porvaristo pakoon; +Alhainen kansa, saalist' ahnehtien, +Liitt‰ytyy petturiin; he vannovat +H‰vitt‰v‰ns‰ kaupungin ja linnan. + +BUCKINGHAM. +Pois viipy! Ratsun selk‰‰n! + +KUNINGAS HENRIK. + Tule, armas! +Jumal' on toivomme, H‰n meit‰ auttaa. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mun meni toivoni, kun Suffolk kaatui. + +KUNINGAS HENRIK (Lord Saylle.) +Hyv‰sti! Kapinoivia ‰l' usko. + +BUCKINGHAM. +Æ’l' usko ket‰‰n, pelost' ett‰ petyt. + +SAY. +Viattomuuteeni ma yksin uskon; +Siks olen rohkea ja pelvoton. + + (Menev‰t.) + + +Viides kohtaus. + + Tower. + + (Lord Scales ja muita k‰velee muurilla; alhaalle ilmestyy + muutamia porvareita.) + +SCALES. +Mit‰ kuuluu? Onko Jack Cade voitettu? + +1 PORVARI. +Ei, mylord, eik‰ silt‰ n‰yt‰k‰‰n; he ovat valloittaneet sillan ja +tappavat kaikki, jotka heit‰ vastustavat. Lordmajori pyyt‰‰ apua teid‰n +armoltanne Towerista, puolustaaksen City‰ kapinoitsijoita vastaan. + +SCALES. +Mit' ilman olla voin, sen kaiken annan; +Mut minuakin ahdistavat he: +Jo Towerin yrittiv‰t valloittaa. +Pois Smithfieldiin, ja kootkaa v‰ke‰! +L‰het‰n avuks sinne Matthew Gough'n. +Kuninkaan, maan ja hengen eest‰ lyˆk‰‰! +Hyv‰sti vain! Mun t‰ytyy t‰st‰ menn‰. + + (Menev‰t.) + + +Kuudes kohtaus. + + Tykkikatu. + + (Jack Cade tulee seuralaisineen. H‰n lyˆ sauvallaan + Lontoon-kiveen.[9]) + +CADE. +Nyt on Mortimer t‰m‰n kaupungin herra. Ja t‰ss‰, Lontoon-kivell‰ +istuen, s‰‰d‰n ja k‰sken ett‰, kaupungin kustannuksella, Lontoon +putkikaivosta ei saa juosta muuta kuin punaista viini‰ t‰n‰ meid‰n +hallituksemme ensimm‰isen‰ vuosikautena. Ja vast'edes on se +valtiopetosta, jos joku kutsuu minua muuksi kuin lord Mortimeriksi. + + (Soturi tulee juoksujalassa.) + +SOTURI. +Jack Cade! Jack Cade! + +CADE. +Lyˆk‰‰ kuoliaaksi se mies! + + (Lyˆv‰t h‰net kuoliaaksi.) + +SMITH. +Jos tuo mies on viisas, niin ei h‰n en‰‰ koskaan sano teit‰ Jack +Cadeksi; luulenpa ett‰ h‰n on saanut sangen hyv‰n varoituksen. + +DICK. +Mylord, tuolla on sotajoukko koolla Smithfieldiss‰. + +CADE. +Menn‰‰n siis ja tapellaan niiden kanssa. Mutta ensin menk‰‰ ja pankaa +Lontoon silta palamaan,[10] ja jos voitte, niin polttakaa myˆskin Tower +poroksi. Kas niin, mars matkaan! + + (Menev‰t.) + + +Seitsem‰s kohtaus. + + Smithfield. + + (Sotamelskett‰. Toisaalta tulee Cade liittolaisineen; + toisaalta porvareita ja kuninkaan sotajoukkoja, Matthew + Gough johtajana. Tappelevat; porvarit ajetaan pakoon ja + Matthew Gough kaatuu.) + +CADE. +Kas niin, miehet! -- Menk‰‰ nyt toiset ja repik‰‰ maahan Savoija;[11] +toiset menk‰‰ oikeuslaitoksiin; alas kaikki! + +DICK. +Minulla olisi anomus teid‰n ylh‰isyydellenne. + +CADE. +Vaikka mit‰ ylh‰ist‰ anoisit, niin se sinulle myˆnnet‰‰n tuosta +sanasta. + +DICK. +Ei muuta mit‰‰n, kuin ett‰ Englannin lait k‰visiv‰t ulos teid‰n +suustanne. + +JUHO (syrj‰‰n). +Siit‰ tulisi, piru viekˆˆn, veriset lait, sill‰ h‰n sai keih‰‰st‰ +haavan suuhunsa, ja se ei ole viel‰ parantunut. + +SMITH (syrj‰‰n). +Ei, Juho, siit‰ tulisi haisevat lait, sill‰ h‰nen henkens‰ haisee +paistetulta juustolta.[12] + +CADE. +Min‰ olen asiaa miettinyt; olkoon niin! Menk‰‰ ja polttakaa koko +valtakunnan arkisto; minun suuni on Englannin parlamenttina. + +JUHO (syrj‰‰n). +Sitte kai saamme purevia asetuksia, jos ei vedet‰ h‰nelt‰ hampaita +suusta. + +CADE. +Ja t‰st‰l‰hin on kaikki oleva yhteist‰. + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Mylord, saalis, saalis! T‰‰ll‰ on lord Say, joka on myynyt ne Ranskan +kaupungit; sama mies, joka pani meid‰n maksamaan yksikolmatta +viisitoistanneksia ja yhden killingin punnalta viimeist‰ sotaveroa. + + (Yrjˆ Bevis tulee lord Sayn kanssa.) + +CADE. +Hyv‰, h‰n on siit‰ hyv‰st‰ kymmenesti mestattava. Haa, sin‰ Say, senkin +seepekki, senkin seevesi! Nyt sin‰ olet meid‰n kuninkaallisen +tuomiovaltamme maalitaulun pilkkuna. Mill‰ voit sin‰ minun +majesteetilleni vastata siit‰, ett‰ olet antanut pois Normandian +munsˆˆri Baisemonculle, Ranskanmaan Dauphinille? Teht‰kˆˆn se sinulle +tiett‰v‰ksi t‰ss‰ meid‰n l‰sn‰ollessamme, nimitt‰in lord Mortimerin +l‰sn‰ollessa, ett‰ min‰ olen se luuta, jonka tulee laasta hovi +puhtaaksi semmoisesta tˆryst‰ kuin sin‰. Sin‰ olet sangen +petturimaisesti t‰rvellyt valtakunnan nuorison laittamalla +latinankoulun; ja vaikka esi-isill‰mme ennen ei ollut muita kirjoja +kuin pyk‰l‰puu, olet sin‰ keksinyt t‰nne pr‰ntit ja, kuninkaan ja +kruunun ja majesteetin vastukseksi, rakentanut paperimyllyn. Sinulle +todistettakoon vasten partaa, ett‰ pid‰t seuranasi ihmisi‰, joilla on +alinomaa suussa nominat ja verpat ja muut mokomat inhottavat sanat, +joita ei kristityn korva kest‰ kuulla. Sin‰ olet asettanut +rauhantuomarit, jotka kutsuvat eteens‰ kˆyhi‰ ihmisi‰ vastaamaan +asioista, joihin he eiv‰t mit‰‰n voi vastata. P‰‰lle p‰‰tteeksi olet +sin‰ pannut heit‰ vankeuteen; ja kun eiv‰t ole osanneet lukea, olet +sin‰ heid‰t hirt‰tt‰nyt: vaikka he juuri siit‰ syyst‰ olisivat enimmin +ansainneet el‰‰. Sin‰ ratsastat satulaloimella, eikˆ totta? + +SAY. +Mit‰ pahaa siin‰ on? + +CADE. +Ei ole soveliasta, ett‰ sin‰ annat hevosesi k‰yd‰ viitassa, kun +kunniallisemmat ihmiset kuin sin‰ k‰yv‰t housuissa ja mekossa. + +DICK. +Viel‰p‰ tekev‰t tyˆt‰ paitasillaankin, niinkuin min‰ itse, esimerkiksi, +joka olen teurastaja. + +SAY. Te, Kentin miehet, -- + +DICK. +Mit‰ sanot sin‰ Kentist‰? + +Say. En muuta kuin t‰m‰n: se on _bona terra, mal agens_. + +CADE. +Viek‰‰ pois, viek‰‰ pois! H‰n haastaa latinaa. + +SAY. +Mua kuulkaa, viek‰‰ sitte, minne mieli. +Kent, Caesarin on selitysten mukaan, +Suloisin paikka koko saarella: +Ihana seutu, hyvyyksi‰ t‰ynn‰; +Sen kansa rikas, aulis, uljas, uuras; +Te ette siis voi s‰‰list' olla tyhj‰t. +En Mainea, en Normandiaa myynyt, +Takaisin ostaisin ne hengell‰ni. +Hyv‰ll‰ aina k‰ytin oikeutta; +Mun rukous, kyynel voitti, eik‰ lahjat. +Jos mit‰ teilt‰ kiskoin, tarkoitin +Vain kuninkaan ja maan ja teid‰n turvaa? +Jakelin oppineille suuret summat, +Kosk' itse kirjallani armoon p‰‰sin, +Ja koska n‰in, ett' tiet‰m‰ttˆmyys on +Jumalan kirous ja ett' on tiede +Se siipi, jolla noustaan taivaaseen. +Jos teit' ei itse hornan henget riivaa, +Niin ette voine mua murhata. +T‰‰ kieli vieraille on kuninkaille +Puhunut puolestanne. + +CADE. +Topp! Milloin sin‰ olet iskuakaan iskenyt sotatantereella? + +SAY. +Isoill' on pitk‰t k‰det; usein iskin +Ma umpim‰hk‰‰n vain, ja hengilt' iskin. + +YRJ÷. +Mik‰ inhottava pelkuri! Mit‰? Karkaa ihmisiin takaap‰in! + +SAY. +N‰‰ posket kalvaaks valvoin teid‰n t‰hden. + +CADE. +Anna h‰nelle korvapuusti, niin tulevat taas punaisiksi. + +SAY. +Heikoks ja sairaaks pitk‰ istuminen +Mun teki, kˆyh‰in juttuja kun ajoin. + +CADE. +Siis teid‰n pit‰‰ saada v‰h‰n hamppulient‰ ja tapparan apua. + +DICK. +Miksi vapiset, mies? + +SAY. +Mun valtaa halvaus, eik‰ suinkaan pelko. + +CADE. +Kas vain, kuinka h‰n nyˆkk‰‰, niinkuin aikoisi sanoa: kyll‰ teille +viel‰ n‰yt‰n! Tahdon n‰hd‰, istuuko h‰nen p‰‰ns‰ vakavammin seip‰‰n +nokassa. Viek‰‰ pois, ja p‰‰ poikki! + +SAY. +Sanokaa, mik' on suurin rikokseni? +Tavaraa pyysinkˆ vai kunniaa? +Mull' onko ryˆstˆkultaa kirstut t‰ynn‰? +Mull' onko vaatteus kalliinn‰kˆinen? +Ket‰ loukkasin, kun hengen vaaditte? +K‰si‰ n‰it' ei syytˆn veri tahraa, +Ja t‰ss' ei rinnass' ole vilpin vikaa. +Oi, antakaa mun el‰‰! + +CADE. +S‰‰li‰ minussa nuo sanat nostattaa; mutta tahdon sit‰ hillit‰: h‰nen +t‰ytyy kuolla, jos ei muun vuoksi, niin siksi, ett‰ puhuu niin +kauniisti henkens‰ puolesta. Pois viek‰‰ h‰net; h‰nell‰ on paholainen +kielen takana, h‰n ei puhu Jumalan nimess‰. Kas niin, pois se mies, +sanon min‰, ja p‰‰ poikki heti paikalla! Ja sitten murtaukaa h‰nen +v‰vyns‰, James Cromerin, taloon ja lyˆk‰‰ h‰nelt‰kin p‰‰ poikki, ja +tuokaa sitten molemmat t‰nne kahden seip‰‰n nen‰ss‰. + +KAIKKI. +Se on tapahtuva. + +SAY. +Maanmiehet, oi, jos rukouksillenne +Jumala ois niin kuuro kuin te itse, +Niin kuink' ois kuoltuanne sielun laita? +Siis leppyk‰‰, ja suokaa minun el‰‰. + +CADE. +Pois viek‰‰ h‰net ja tehk‰‰ niinkuin teit‰ k‰skin. + + (Lord Say vied‰‰n pois.) + +Ylpein p‰‰ri valtakunnassa ei saa kantaa p‰‰t‰k‰‰n hartioillaan, jos ei +siit‰ maksa minulle veroa; ei yksik‰‰n tyttˆ saa naimisiin menn‰, jos +ei anna minulle piikuuttaan, ennenkuin muut sen saavat. Miesten tulee +olla minun allani _in capite_; ja me s‰‰d‰mme ja k‰skemme, ett‰ heid‰n +vaimonsa pit‰‰ olla niin vapaat, kuin syd‰n voi toivoa tai kieli voi +kertoa. + +DICK. +Mylord, milloin menemme Cheapsideen ja teemme jakoa pistimill‰mme? + +CADE. +Heti paikalla. + +KAIKKI. +Ihanaa, ihanaa! + + (Kapinoitsijat palaavat, tuoden mukanaan lord Sayn + ja h‰nen v‰vyns‰ p‰‰t.) + +CADE. +Mutta eikˆ t‰m‰ ole viel‰ ihanampaa? Pankaa heit‰ suutelemaan toisiaan; +he pitiv‰t el‰ess‰‰n niin paljon toisistaan. Erottakaa heid‰t taas, +muuten neuvottelevat, miten antaisivat pois viel‰ useampia kaupunkeja +Ranskassa. Soturit, j‰tt‰k‰‰ kaupungin ryˆst‰minen illaksi, sill‰ me +tahdomme ratsastaa katuja pitkin, n‰m‰ seip‰‰t valtikkoina edell‰mme; +ja joka kadun kulmassa tulee niiden suudella. -- Mars matkaan! + + (Menev‰t.) + + +Kahdeksas kohtaus. + + Southwark. + + (Sotamelskett‰. Cade roistojoukkoineen tulee.) + +CADE. +Kalastaja-katua ylˆs! Pyh‰n Maunun kulmasta alas! Lyˆk‰‰ ja tappakaa! +Heitt‰k‰‰ Thamesiin! -- (Soitetaan keskusteluun ja sitten +paluumatkalle.) Mit‰ melua kuulen? Uskaltaako kukaan soittaa +keskusteluun tai paluumatkalle, kun min‰ olen k‰skenyt tappaa? + + (Buckingham ja vanha Clifford tulevat sotajoukkoineen.) + +BUCKINGHAM. +T‰ss' ovat ne, jotk' uskaltaa ja tahtoo +Sua h‰irit‰. Siis tied‰, Cade: me tullaan +Kuninkaan l‰hettein‰ kansalle, +Jot' olet sin‰ harhaan johtanut; +Ja armon julistamme jokaiselle, +Ken luopuu sinusta ja menee kotiin. + +CLIFFORD. +No, kansalaiset, mit‰? Suostutteko +Ja tartutteko armoon tarjottuun, +Vai roistojenko kera surmaan k‰ytte? +Ken kuninkaan on mies ja armoon taipuu, +Se hattuansa heilutelkoon, huutain: +Jumala kuningasta varjelkoon! +Ken t‰t‰ vihaa sek‰ t‰m‰n is‰‰, +Viidett‰ Henrikki‰, Ranskan vitsaa, +Asettaan puistakoon ja menkˆˆn matkaan. + +KAIKKI. +Jumala kuningasta varjelkoon! + +CADE. +Mit‰, Buckingham ja Clifford, oletteko te noin urheita poikia? -- Ja +te, halvat moukat, uskotteko te h‰nt‰? Tahdotteko v‰ltt‰m‰tt‰ menn‰ +hirteen, armo kaulassa? Siksikˆ miekkani on murtanut Lontoon portit, +ett‰ te minut hylk‰isitte Valkean-hirven luona Southwarkissa? Luulin, +ettette koskaan heitt‰isi aseitanne, ennenkuin olisitte takaisin +voittaneet vanhan vapautenne; mutta te olette kaikki raukkoja ja +pelkureita ja mielell‰nne el‰tte aateliston orjuudessa. Taittakoot he +vain selk‰nne taakoillaan, viekˆˆt huoneet p‰‰nne p‰‰lt‰, raiskatkoot +vaimonne ja tytt‰renne teid‰n silm‰inne edess‰; mit‰ minuun tulee, niin +min‰ nyt ponnistain vain yhden puolesta, ja niin -- Jumalan kirous +teit‰ kaikkia kohdatkoon! + +KAIKKI. +Me seuraamme Cadea, me seuraamme Cadea. + +CLIFFORD. +Cade h‰nkˆ Henrik viidennen on poika, +Kun kiljaisitte h‰nt‰ seuraavanne? +H‰n Ranskaan teid‰t johtaako ja tekee +Halvimmastakin herttuan ja kreivin? +Ah! H‰ll' ei kotia, ei pakopaikkaa; +Ja muu ei h‰nt‰ el‰t‰ kuin saalis, +Jonk' yst‰vilt‰nne ja meilt‰ ryˆst‰‰. +Oi h‰pe‰‰, jos, teid‰n kiistelless‰, +Nuo voittamanne vauhkot ranskalaiset +Meritse saapuis teid‰t voittamaan! +Jo t‰ss‰ kansais-sodassa ma heid‰t +N‰en Lontoon kaduill' ylv‰stelev‰n, +Kiljaisten jokaiselle: _Villageois!_ +Ei, ennen tuhat Cadea kaatukoon, +Kuin ett‰ Ranskan armoon taipuisitte! +Pois Ranskaan, voittamaan min menetitte! +Englannin kotiranta s‰‰st‰k‰‰! +Rahaa on Henrikill‰, teill‰ voimaa; +Jumal' on apumme, ja voitto varma. + +KAIKKI. +El‰kˆˆn Clifford! El‰kˆˆn! Me seuraamme kuningasta ja Cliffordia. + +CADE. +Voiko hˆyhent‰k‰‰n niin herk‰sti sinne ja t‰nne puhaltaa kuin tuota +joukkoa? Henrik viidennen nimi vet‰‰ heid‰t senkin satoihin +onnettomuuksiin ja panee heid‰t j‰tt‰m‰‰n minut pulaan. N‰en jo, kuinka +lyˆv‰t p‰‰ns‰ yhteen hyˆk‰t‰kseen minun kimppuuni. Miekkani minulle +tiet‰ raivatkoon, sill‰ t‰nne ei auta j‰‰d‰. -- Helvetin ja +perkeleitten uhallakin hyˆkk‰‰n suoraa p‰‰t‰ teid‰n l‰vitsenne; ja +taivas ja kunnia olkoot todistajani, ettei rohkeuden puute minussa, +vaan ainoastaan seuralaisteni halpa ja h‰pe‰llinen petos ajaa minut +k‰p‰l‰m‰keen. + + (Menee.) + +BUCKINGHAM. +Pakoonko l‰hti? Takaa ajakaa! +Ken h‰nen p‰‰ns‰ kuninkaalle tuo, +Se tuhat kruunua saa vaivastansa. + + (Muutamat joukosta menev‰t.) + +Soturit, tulkaa; mietin, mill‰ keinoin +Kuninkaan kanssa teid‰t sovitan. + + (Menev‰t.) + + +Yhdeks‰s kohtaus. + + Kenilworthin linna. + + (Torventoitauksia, Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta + ja Somerset tulevat linnan terassille.) + +KUNINGAS HENRIK. +Maan p‰‰ll‰ liekˆ kuningasta toista, +Joll' iloa ois v‰hemm‰n kuin mulla? +Kehdosta tuskin kˆmpyrˆin, kun tulin +Yhdeks‰n-kuisena jo kuninkaaksi. +Niin kruunua ei halaa alamainen, +Kuin min‰ alamaisen tilaa halaan. + + (Buckingham ja Clifford tulevat.) + +BUCKINGHAM. +Kuningas, terve! Ilon sanomia! + +KUNINGAS HENRIK. +Cade petturiko vangittu? Vai onko +Paennut ko'otakseen lis‰‰ voimaa? + + (Alhaalle ilmestyy joukko Caden seuralaisia, nuora kaulassa.) + +CLIFFORD. +H‰n pakeni, ja joukkons' antautui; +Nyt, naru kaulass', odottavat nˆyr‰st' +Elon tai kuolon tuomiota teilt‰. + +KUNINGAS HENRIK. +Oi, taivas, porttis avaa ikuiset +Ja ota vastaan ylistys ja kiitos! -- +Henkenne t‰n‰‰n lunastitte, miehet, +Ja osoititte, kuinka maatanne +Ja kuningastanne te rakastatte. +Pysyk‰‰ siin‰ kunnon mieless' yh‰, +Ja Henrik, vaikka onkin onneton, +Ei koskaan ole armoton, se varma. +N‰in kiitoksen ja armon teille suoden, +Nyt p‰‰st‰n teid‰t kunkin maallensa. + +KAIKKI. +Jumala kuningasta varjelkoon! + + (Sanansaattaja tulee.) + +SANANSAATTAJA. +Kuningas, saanko luvan kertoa, +Ett' ‰sken York on tullut Irlannista. +Mukanaan valtava ja suuri joukko +On kernej‰ ja gallowglasseja,[13] +Ja uljaassa nyt marssiss' astuu t‰nne, +Julistain kaikkialla, ett‰ h‰ll‰ +Vain mieless‰ on luotas karkoittaa +Somerset, jota sanoo petturiksi. + +KUNINGAS HENRIK. +N‰in Caden v‰lill‰ ja Yorkin v‰rjyn +Kuin laiva, joka, v‰ltetty‰‰n myrskyn, +Tyyness‰ joutuu merirosvoin k‰siin. +Cade joukkoineen on tuskin pakoon lyˆty, +Kun York jo asestuu h‰nt' auttaakseen. -- +Buckingham hyv‰, mene h‰nt‰ vastaan +Ja kysy, miksi aseiss' on, ja sano +Ett' Edmund-herttuan laitan Toweriin; -- +Ja, Somerset, sua siell‰ s‰ilyt‰n, +Siks kunnes joukkons' on h‰n hajoittanut. + +SOMERSET. +Kuningas hyv‰, +Ma omin ehdoin menen vankeuteen +Tai kuolemaan, jos maani etu vaatii. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut muista, ett‰ tylysti et haasta: +Kopea on h‰n, kovaa kielt' ei sied‰. + +BUCKINGHAM. +Tahtonne teen; ja toivon ett‰ k‰‰ntyy +Hyv‰ksi kaikki. + +KUNINGAS HENRIK. + Tule, puolisoni; +Paremmin hallitsemaan oppikaamme; +Viel' Englanti mun hallintaani kiroo. + + (Menev‰t.) + + +Kymmenes kohtaus. + + Kent. Idenin puisto. + + (Cade tulee.) + +CADE. +Riivatun kunnianhimo! Riivattu min‰ itse, kun kannan miekkaa, ja +kuitenkin olen kuolla n‰lk‰‰n! Kokonaista viisi p‰iv‰‰ olen piillyt +n‰iss‰ metsiss‰, enk‰ tohdi t‰‰lt‰ ulos kurkistaakaan, sill‰ koko maa +minua v‰ijyy. Mutta nyt olen niin n‰liss‰ni, ett‰, vaikka saisin tuhat +vuotta el‰m‰n vuokra-aikaa, en voisi en‰‰ kest‰‰ kauempaa. Sen vuoksi +olen kiivennyt muurin yli t‰h‰n puutarhaan n‰hd‰kseni, voinko syˆd‰ +ruohoa tai poimia muutteesta v‰h‰n kyp‰r‰kaalia, joka ei ole hullumpaa +vatsanj‰‰hdykett‰ t‰ss‰ kuumuudessa. Luulenpa, ett‰ se kyp‰r‰-sana on +tehty aivan minua varten; monta kertaa olisi tappara halkaissut +kalloni, jos ei olisi minulla kyp‰r‰‰ ollut; ja monta kertaa, kun olen +vahvasta marssista saanut palavan, olen juonut siit‰ niinkuin +halstoopinpullosta; ja nyt se sana kyp‰r‰ saa k‰yd‰ ruoan verosta. + + (Iden tulee palvelijoilleen.) + +IDEN. +Oi, kuka tahtois hovin humuss' el‰‰, +Maan tyynt‰ rauhaa kun saa nauttia? +T‰‰ pieni maa, jonk' is‰lt‰ni perin, +Kuningaskunnan arvoinen on mulle. +En tahdo nousta muiden h‰viˆst‰, +En koota kultaa, tiesi mill‰ keinoin; +Ma tyydyn, kun saan elantoni vain, +Ja kerj‰l‰ist' en tyˆnn‰ oveltain. + +CADE. +Tuossa tulee kartanon herra ja ottaa minut kiinni maankuljeksijana, kun +olen luvatta tullut h‰nen tiluksilleen. -- Haa, konna, sin‰ tahdot +pett‰‰ minut ja saada tuhat kruunua kuninkaalta, kun viet h‰nelle minun +p‰‰ni! Mutta min‰p‰ opetan sinua syˆm‰‰n rautaa niinkuin kamelikurki, +ja nielem‰‰n miekkani niinkuin suuren nuppineulan, ennenkuin t‰st‰ +eri‰mme. + +IDEN. +Haa, raaka mies, ken lietkin! En sua tunne; +Kuin siis sun pett‰isin! Siin' eikˆ kyll‰, +Ett' omaan puistooni sa tunkeut +Ja niinkuin rosvo mua ryˆst‰‰ tahdot, +Kavuten varkain yli muurini? +Ja herjasanoinko mua viel‰ uhmaat? + +CADE. +Sua uhmaanko? Niin, sen teen, kautta parhaimman veren, mit‰ ik‰n‰ on +juoksutettu; nyk‰isenp‰ viel‰ sua parrastakin. Katso tarkasti minuun: +en ole viiteen p‰iv‰‰n einett‰k‰‰n haukannut, ja kuitenkin, tule sin‰ +vain viiden miehesi kanssa, ja jos en teit‰ kaikkia nutista hengen +pisarattomiksi, niin rukoilen Jumalaa, etten koskaan en‰‰ ruohoa sˆisi. + +IDEN. +Niin kauan kuin on pystyss' Englanti, +Ei sanota, ett' Aleksander Iden, +'sqvire Kentist‰, on n‰lk‰suolen kanssa +Ruvennut ep‰tasaan tappeluun. +Silm‰‰ni vastaan pane siirosilm‰s, +Niin n‰et, mun s‰ikyt‰tkˆ katseellasi; +Vastakkain raajat, niin n‰et heikkoutesi. +T‰‰n nyrkin suhteen k‰tes on vain sormi; +Vain tikku s‰‰res t‰t‰ rankaa vastaan; +Mun jalkani sun koko voimas voittaa; +Kun ilmaan nostan k‰sivarteni, +Niin hautas on jo maahan kaivettuna. +Sanaasi pˆyhk‰‰n sanaa antamatta +T‰‰ miekka puhukoon mit' ei voi kieli. + +CADE. +Kautta miehuuteni, muhkein miekkailija, mist‰ ik‰n‰ni olen kuullut! -- +Rauta, jos nyt ter‰si pett‰‰ eik‰ tuota jykev‰luista kolhoa survo +pelkiksi lihaviipaleiksi, ennenkuin taasen tupessasi lep‰‰t, niin +rukoilen polvillani Jupiteria, ett‰ muuttuisit hevosenkenk‰naulaksi. +(Taistelevat. Cade kaatuu.) Oi, olen mennyt mies! N‰lk‰, eik‰ mik‰‰n +muu, on minut tappanut. Tulkoon vaikka kymmenen tuhatta perkelett‰ +kimppuuni, niin, kun vain saan nuo kymmenen hukkaan mennytt‰ ateriaa +korvatuksi, k‰yn niit‰ kaikkia vastaan! -- Lakastu, puisto, ja ole +t‰st‰ l‰htien hautauspaikkana kaikille, jotka t‰ss‰ talossa asuvat, +siksi ett‰ Caden voittamaton sielu t‰‰lt‰ pakoon lensi. + +IDEN. +Cadenko, julkipetturinko tapoin? +Sun, miekka, t‰st‰ tyˆst‰ pyhit‰n +Ja haudalleni panetan, kun kuolen. +K‰rjest‰s tuot' ei verta pois saa pest‰, +Vaan se sua peitt‰kˆˆn kuin airutkaapu, +Julistain is‰nt‰si kunniaa. + +CADE. +Hyv‰sti, Iden, ja ole ylpe‰ voitostasi. Vie terveiseni Kentiin ja sano, +ett‰ se on menett‰nyt parhaimman miehens‰, ja kehoita koko maailmaa +rupeamaan pelkuriksi; sill‰ minut, joka en koskaan mit‰‰n pel‰nnyt, on +voittanut n‰lk‰, eik‰ miehuus. + + (Kuolee.) + +IDEN. +Teet mulle v‰‰ryytt‰, sen tiet‰‰ taivas. +Katala, kuole, sin‰, maasi kirous! +Ja niinkuin ruumiisees tuon miekan tyˆnn‰n, +Niin sielus tyˆnt‰isin ma helvettiin. +P‰istikkaa sinut kantap‰ist‰ kiskon +Pois tunkiolle, jossa hautas olkoon; +Siell' inhottavan p‰‰si katkaisen, +Ja vien sen riemusaatoin kuninkaalle, +Mut ruumiis heit‰n korpin ruoaksi. + + (Menee palvelijoineen, kiskoen per‰ss‰‰n ruumista.) + + + + +VIIDES NÆ’YT÷S. + + +Ensimm‰inen kohtaus. + + Tasanko Dartfordin ja Blackheathin v‰lill‰. + + (Toisella sivulla kuninkaan leiri. Toiselta sivulta tulee + York liehuvin lipuin ja helisevin soitoin; h‰nen sotavoimansa + n‰kyy et‰‰lt‰.) + +YORK. +N‰in Irlannista tulee York ja vaatii +Nyt oikeuttaan ja kruunun riist‰‰ heikon +Henrikin p‰‰st‰. Kellot, ‰‰neen soikaa! +Kirkkaasti, ilotulet, leimutkaa +Laillista kuningasta tervehtien! +Ah, _sancta majestas_, kuink' olit kallis! +Se totelkoon, ken hallita ei osaa; +K‰si t‰‰ vain kultaa pit‰m‰‰n on luotu; +En sanoilleni t‰ytt‰ pontta saa, +Jos sit' ei valtikka tai miekka anna. +Totta kuin el‰n, tahdon valtikan, +Jonk' ymp‰rille Ranskan liljat k‰‰rin. + + (Buckingham tulee.) + +Ken tulee? Buckingham, mua h‰iritsem‰‰n? +Kuninkaan luota varmaan? Teeskelk‰‰mme! + +BUCKINGHAM. +Jos hyv‰‰ aiot, York, niin tervetullut. + +YORK. +Buckingham, tervehdykses otan vastaan. +Tuletko k‰skyst‰, vai muuten vain? + +BUCKINGHAM. +Henrikin, majesteetin, k‰skyst‰ +Kysym‰‰n, mit‰ rauhass' aseet tiet‰‰? +Miks sin‰, alamainen niinkuin min‰, +Ja vastoin pyh‰‰ uskollisuusvalaa, +Ker‰sit omin p‰in noin suuren joukon, +Ja hovin eteen n‰in sen tuoda tohdit? + +YORK (syrj‰‰n). +Voin tuskin puhua, niin kiehuu sappi. +Piin voisin pirstata ja vuoren murtaa, +Niin halvat sanat nuo mua suututtaa. +Kuin Ajax Telamonius nyt voisin +Vihani purkaa lampaisiin ja h‰rkiin. +Suursukuisempi olen kuningasta, +Ja mielelt‰kin kuninkaallisempi; +Mut nˆyrty‰ mun t‰ytyy, kunnes Henrik +On heikennyt ja min‰ voimistunut. -- +Oi, Buckingham, ma pyyd‰n, anteeks suo, +Odottaa sait n‰in kauan vastausta: +Mun sieluani vaivaa raskas synkkyys. +Syy, miksi sotajoukon toin, on se, +Ett' aioin ylv‰n Somersetin poistaa, +Jost' uhkaa maalle on ja kuninkaalle. + +BUCKINGHAM. +Se liioin rohkea on teko sulta; +Mut jos ei muuta mielt‰ hankkeillas, +Niin t‰ytt‰nyt on Henrik vaatimukses: +Jo Toweriss' on herttua Somerset. + +YORK. +Sano kunniasi kautta: vankinako? + +BUCKINGHAM. +Niin, kunniani kautta: vankina. + +YORK. +Siis joukkoni ma p‰‰st‰n, Buckingham. -- +Soturit, kiitos teille; kotiin menk‰‰; +Huomenna tulkaa Yrjˆn kedolle, +Niin saatte palkkanne ja mit‰ mieli. -- +Jos valtiaani, hurskas Henrik, vaatii +Uskollisuus- ja alamaisuus-pantiks +Vanhimman poikani -- tai kaikki pojat, -- +Niin annan ne niin mielisti kuin el‰n. +Maat, ratsut, aseet, tavarat, niin, kaikki +H‰n ottakoon, jos Somerset vain kuolee. + +BUCKINGHAM. +York, kiit‰n tuota nˆyr‰‰ alttiuttas. +Nyt kahden k‰ymme telttaan kuninkaan. + + (Kuningas Henrik tulee seuralaisineen.) + +KUNINGAS HENRIK. +Buckingham, eikˆ pahaa aio York, +Kun h‰nen kanssaan noin k‰yt k‰sityksin? + +BUCKINGHAM. +Kaikessa alamaisen nˆyryydess‰ +York itse kuninkaalleen esiintyy. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut miksi sotavoima tuo? + +YORK. + Sill' aioin +Somerset-petturin ma karkoittaa +Ja kaataa ilki-kavaltajan, Caden, +Jok' onkin, kuulemma, jo kukistettu. + + (Iden tulee, kantaen Caden p‰‰t‰.) + +IDEN. +N‰in alhainen ja halpa-arvoinen +Jos l‰hesty‰ tohtii kuningasta, +Niin t‰ss‰ olis kavaltajan p‰‰, +P‰‰ Caden, jonka taistelussa tapoin. + +KUNINGAS HENRIK. +Cadenko p‰‰? -- Vanhurskas olet, Luoja! +Mun n‰hd‰ suo sen kasvot kuolleena, +Jok' el‰v‰n‰ niin mua tuskautti. +Sin‰kˆ h‰net tapoit, yst‰v‰? + +IDEN. +Niin, armollinen majesteetti, min‰. + +KUNINGAS HENRIK. +Mik‰ on nimesi ja mik‰ s‰‰tys? + +IDEN. +Aleksander Iden on mun nimeni, +'sqvire Kentist‰, ja kˆyh‰ alamainen. + +BUCKINGHAM. +Ois kohtuullista, jos niin suvaitsette, +Teostaan lyˆd‰ h‰net ritariksi. + +KUNINGAS HENRIK. +Polvistu, Iden! (Iden polvistuu.) + Ritarina nouse! +Tuhannen markkaa palkinnoksi saat +Ja seurueeseemme sun kutsumme. + +IDEN. +T‰‰n armolahjan Iden ansaitkoon, +Ja kuolkoon, jos h‰n uskottomaks n‰hd‰‰n! + +KUNINGAS HENRIK. +Kas, Buckingham: +Somerset ja kuningatar. Sano, ett‰ +H‰n oiti h‰net k‰tkee Yorkilta. + + (Kuningatar Margareeta ja Somerset tulevat.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Sadalta Yorkilt' ei h‰n p‰‰t‰‰n peit‰, +Vaan katsoo h‰nt‰ rohkeasti silmiin. + +YORK. +Haa! Mit‰? Somersetko vapaana? +York, vihdoin ajatukses p‰‰st‰ valtaan +Ja kieles saata sointuun mieles kanssa! +Tuon n‰kˆ‰kˆ pit‰‰ minun siet‰‰? -- +Miks sanas sˆit, sa viekas kuningas, +Kun tied‰t, ett' en loukkausta k‰rsi? +Kuningas, sanoin; kuningas et ole: +Et kelpaa hallitsemaan joukkoja, +Kun petturia hallita et tohdi; +Sun p‰‰s ei kruunuun sovellu; sun k‰tes +On luotu pyhiinvaeltajan sauvaa, +Ei valtavaltikkata kantamaan. +Tuon kullan tulee kiert‰‰ t‰t‰ otsaa, +Jonk' uhkaus ja hymy vuorotellen +Surmaa ja auttaa, kuin Akhilleen peitsi.[14] +T‰‰ k‰si kannattaa voi valtikkaa +Ja arvoon, voimaan nostaa lain. -- Pois tielt‰! +Kautt' taivaan, sin' et hallita saa miest‰, +Min taivas sulle haltijaks on luonut. + +SOMERSET. +P‰‰kavaltaja! -- Vangitsen sun, York, +Kuninkaan, maan ja kruunun petturina. +Katala, polvistu, ja anteeks ano! + +YORK. +Min‰kˆ? Mit‰? Kysyn ensin noilta, +Mun sallivatko kelleen polvistua. -- +Mies, kutsu poikani, he mua taatkoot. + + (Muudan seuralainen menee.) + +Ennenkuin sallivat mun tyrm‰‰n menn‰, +He lunnaikseni miekkans' antavat. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Heti Clifford kutsukaa; h‰n todistakoon, +Nuo Yorkin ‰p‰r‰tkˆ kelpaavat +Is‰ns‰, kavaltajan, takaukseksi. + + (Buckingham menee.) + +YORK. +Sa, veren saastuttama napolitar! +Napolin hylky, maamme verivitsa! +Sua suurisukuisemmat Yorkin pojat +Is‰‰ns‰ taata voivat; surma niille, +Jotk' aikoo moisen takuun ev‰t‰! + + (Edward ja Richard Plantagenet tulevat sotajoukkoineen + toiselta puolelta; toiselta tulevat vanha Clifford ja h‰nen + poikansa, hekin sotajoukkoineen.) + +Tuoss' ovat! Puoltaan pit‰v‰t, sen takaan. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Ja tuoss' on Clifford; h‰n sen takuun polkee. + +CLIFFORD (polvistuen). +Menestys, onni majesteetille! + +YORK. +Sua kiit‰n, Clifford! Kerro, mit‰ uutta? +Meit' ‰l‰ vihan katsein s‰ikyttele; +Me olemme sun valtiaasi, Clifford; +Taas polvistu, niin erhees tuon saat anteeks. + +CLIFFORD. +T‰‰ herrani on, York; en erehdy; +Mut sin‰ erehdyt, kun moista luulet. +Pois hourulaan! -- Mies onko mieletˆn? + +KUNINGAS HENRIK. +On, Clifford; vallanhimon hulluudessa +On noussut vastustamaan kuningastaan. + +CLIFFORD. +H‰n petturi on; Toweriin h‰net viek‰‰. +Ja kapinoitsijalta poikki p‰‰! + +KUNINGATAR MARGAREETA. +H‰n vanki on, mut totella ei tahdo: +Poikansa h‰nt‰ takaavat, h‰n sanoo. + +YORK. +Niin, eikˆ totta, pojat? + +EDWARD. +Kyll' is‰, jos vain meid‰n sana pystyy. + +RICHARD. +Ja jos ei sana, kyll‰ miekka pystyy. + +CLIFFORD. +Haa, noita kavaltaja-pentuja! + +YORK. +Noin sano kuvastas, kun peiliin katsot. +Min' olen herras; sin‰ kavaltaja. -- +Ajakaa t‰nne karhuparini,[15] +Niin, kun vain kahleitaan he ravistavat, +Nuo luihut h‰nt‰rakit s‰ikkyv‰t: +Salisbury ja Warwick t‰nne kutsukaa. + + (Rummun p‰rrytyst‰. Warwick ja Salisbury tulevat sotav‰kineen.) + +CLIFFORD. +Nuo sinun karhusiko? Usutamme +Nuo karhus hengilt‰, ja kahleillaan +Sidomme itse karhunkaitsijan, +Jos tohdit heid‰t h‰rn‰paaluun tuoda. + +RICHARD. +Vihainen, ‰rj‰s koira k‰‰ntyy p‰in +Ja puraisee, jos sit‰ pid‰tet‰‰n; +Mut jos vain joutuu karhun k‰p‰liin, +Niin, h‰nt‰ jalkain v‰liss‰, se kiljuu; +Ja samaa koiran virkaa tekin teette, +Warwickin kanssa voitteloon jos k‰ytte. + +CLIFFORD. +Pois ‰k‰-mˆhk‰, tˆnkk‰ kuvaton, +Joll' yht‰ kiero sielu on kuin muoto! + +YORK. +Me teille viel‰ kuumat laitamme. + +CLIFFORD. +Varokaa, ett'ette vain itse pala. + +KUNINGAS HENRIK. +Mit‰, Warwick? Eikˆ polves en‰‰ taivu? +H‰pe‰, Salisbury, valkohiuksiasi, +Kun hurjaa poikaas, hullu, v‰‰r‰‰n johdat! +Haudanko partaall' irstailijaa matkit +Ja silm‰laseill' etsit surua? +Oi, miss' on kuuliaisuus, uskollisuus? +Jos pois ne karkoitetaan lumip‰‰st‰, +Niin miss‰ suojaa saavat p‰‰ll‰ maan? -- +Aiotko haudast' esiin kaivaa sodan +Ja verin ryˆtt‰‰ kunnon vanhuutes? +Miks ik‰‰ sull' on, eik‰ ‰ly‰? +Tai jos sit' on, miks sit‰ v‰‰rin k‰yt‰t? +H‰pe‰! Nˆyr‰st' alistukoon polves, +Mi vanhuuttaan jo hautaan k‰yristyy. + +SALISBURY. +Kuningas, tyystin olen harkinnut +T‰‰n suurisynnyn herttuan vaatimusta, +Ja tunnon mukaan katson, ett' on h‰n +Englannin kruunun tosi-perillinen. + +KUNINGAS HENRIK. +Mut teith‰n uskollisuus-valan mulle. + +SALISBURY. +Sen tein. + +KUNINGAS HENRIK. +Valasi voitko taivaan n‰hden purkaa? + +SALISBURY. +On synti suuri syntiin vannoa, +Mut synti suurempi on syntisess‰ +Pysy‰ valassaan. Ei kell‰‰n pakko, +Ei juhlallisen valan nojallakaan, +Harjoittaa murhaa, ryˆst‰‰ l‰himm‰ist‰‰n, +V‰kisin puhtaalt' immelt' ottaa piikuus, +Perintˆ riist‰‰ is‰ttˆm‰lt‰ +Ja sortaa lesken peri-oikeutta, +Jos muut' ei syyt‰ ole v‰‰ryyteen, +Kuin ett' on juhlallisen valan tehnyt. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Ei viekas vilppi kaipaa verukkeita. + +KUNINGAS HENRIK. +Buckingham t‰nne! Asestukoon heti. + +YORK. +Buckingham tuo, ja kaikki yst‰v‰skin; +Min' aion kruunun voittaa taikka kuolla. + +CLIFFORD. +J‰ljemm‰n takaan, jos ei unet pet‰. + +WARWICK. +Pois mene maata, lis‰‰ uneksimaan, +Niin s‰‰styt taistelujen myrskyilt‰. + +CLIFFORD. +Min' aion kest‰‰ myrskyn ankaramman, +Kuin mink‰ sin‰ t‰n‰‰n nostaa voit; +Sen kirjoittaa ma aion kyp‰r‰‰si, +Jos vain sun sukumerkist‰si tunnen. + +WARWICK. +Kautt' is‰n kilven, Nevil-suvun merkin, +Tuon ryhmypaaluun lyˆdyn pystykarhun! +Ylh‰‰ll‰ t‰n‰‰n kannan kyp‰r‰ni, +Kuin vuoren kukkulalla setripuu +Uhalla myrskyn kantaa lehv‰stˆns‰, +Ja sun jo s‰ikytt‰‰ sen pelkk‰ n‰ky. + +CLIFFORD. +Ja kyp‰r‰st‰s min‰ karhun riist‰n +Ja ilkkuen sen jalkan' alle poljen +Uhalla itse karhunkaitsijan. + +NUORI CLIFFORD. +Aseisiin siis, sa is‰ voitokas! +Kapinamiehet joukkioineen kuolkoot! + +RICHARD. +Hyi! Hiljaa! Hyi! Noin tyly olla voit, +Kun t‰n‰‰n Kristuksen kanss' atrioit! + +NUORI CLIFFORD. +Kuvaton rujo! Sin' et tied‰, miss‰. + +RICHARD. +No, jos et taivaassa, niin helvetiss‰. + + (Menev‰t eri taholle.) + + +Toinen kohtaus. + + Sanct Albans. + + (Sotamelskett‰. Hyˆkk‰yksi‰. Warwick tulee.) + +WARWICK. +Hoi, Clifford Cumberland, sua Warwick kutsuu! +Ja jos et piill‰ aio karhulta, +Niin nyt, -- kun ‰rj‰s h‰ikk‰torvi raikuu +Ja surmattujen huudot ilman t‰ytt‰‰, -- +Nyt tule, Clifford, taisteluun sua vaadin! +Sa, ylv‰ pohjolainen, Cumberland, +Sorroksiin huudan ‰‰neni sun t‰htes. + + (York tulee.) + +Mit‰ n‰en, jalo loordi? Jalkaisinko? + +YORK. +Tuo turkka Clifford tappoi multa ratsun, +Mut samalla ma maksoin mitalla, +Ja uljaan lempihevosensa laitoin +Varisten ruoaksi ja korppien. + + (Clifford tulee.) + +WARWICK. +Nyt toisen on tai toisen hetki tullut. + +YORK. +Seis, Warwick! Toinen otus valikoi! +Min' ajan t‰t‰ valtael‰int' itse. + +WARWICK. +Niin oikein, York: sa kruunust' ottelet. -- +Niin totta onnea kuin toivon, Clifford, +Niin tuskaist' on sua k‰sist‰ni p‰‰st‰‰. + + (Menee.) + +CLIFFORD. +Miks minuun katsot, York? Mit' aikailet? + +YORK. +Sun rakastuisin reimaan ryhtiisi, +Jos sin' et verivihollinen oisi. + +CLIFFORD. +Kiitosta sunkin miehuutesi saisi, +Jos sit' et k‰ytt‰is halpaan petokseen. + +YORK. +Se miekkaas vastaan nyt mua auttakoon, +Niin totta kuin on oikeus sen puolla! + +CLIFFORD. +T‰ss' alttiiks panen sielun sek‰ ruumiin. + +YORK. +Kamala panos! Ole valmis siis! + +CLIFFORD. +_La fin couronne les oeuvres_. + + (Taistelevat. Clifford kaatuu ja kuolee.) + +YORK. +N‰in sota rauhan toi: nyt pois on tarmo. +Sielulles rauhan suokoon taivaan armo! + + (Menee.) + + (Nuori Clifford tulee.) + +NUORI CLIFFORD. +Tuho ja h‰pe‰! Pois kaikki kaikkoo. +Sekasorron pelko tuo, ja sekasorto +Se haavoittaa, kun pit‰isi sen auttaa. +Oi, sota, sin‰ hornan sikiˆ, +Jot' aseenansa taivaan viha k‰ytt‰‰, +Nyt koston tulikek‰leit‰ viskaa +Poviimme j‰isiin! -- Kukaan ei saa v‰ist‰‰: +Ken oikea on soturi, ei helli +Se itse‰‰n, ja itse‰‰n ken hellii, +Se luonnostaan ei saa, vaan sattumalta +Urohon nimen. -- + + (Huomaa is‰ns‰ ruumiin.) + + Sorru, inha mailma! +Viimeisen p‰iv‰n lieska ennen aikaans' +Yhdeksi sulattakoon maan ja taivaan! +Nyt mailman tuomiotorven r‰ikk‰ soikoon, +Ja heikot pikku-‰‰net vaietkoot! -- +Oi, kallis is‰, osasiko oli +Menett‰‰ rauhaan nuoruutes, ja sitten, +Vanhuuden hopeoihin puettuna +Ja kunnian ja levon p‰ivin‰si, +Noin kuolla hurjaan taisteluun? -- Tuo n‰ky +Kivett‰‰ syd‰mmeni; kivest' olkoon, +Niin kauan kuin se mun on! York h‰n meid‰n +Ei s‰‰st‰ vanhuksia; min‰k‰‰n siis +En heid‰n lapsiansa; immen kyynel +On mulle samaa mit‰ kaste lieskaan; +Ja kauneus, josta leppyy tyrannitkin, +Vihani liekkiin ˆljy‰ vain kaataa. +T‰st'edes s‰‰list‰ en tiet‰‰ tahdo; +Jos lapsen kohtaan Yorkin suvusta, +Niin useammiks kappaleiks sen silvon +Kuin Absyrtuksen hurja Medea. +Mainetta tahdon niitt‰‰ julmuudella. +Sa, uusi pirsta vanhan Clifford-suvun, + + (Nostaa maasta ruumiin.) + +Niin kuin Aeneas vanhaa Anchisesta, +Sua min‰ miehen-harteillani kannan. +Mut taakkaa el‰v‰‰ Aeneas kantoi. +Ei vain niin raskasta kuin t‰m‰ tuska. + + (Menee.) + + (Richard Plantagenet ja Somerset tulevat taistellen; + Somerset kaatuu.) + +RICHARD. +Niin, makaa sin‰ siin‰! -- +Nyt kurjan olutkrouvin kilven alla, +"Albansin pyh‰n linnan", Somerset +On tehnyt velhon kuuluks kuolemallaan. +Æ’l' uuvu, miekka! Papit palvokoot +Vihamiehen eest‰; prinssit tappakoot! + + (Menee.) + + (Sotamelskett‰. Hyˆkk‰yksi‰. Kuningas Henrik, + kuningatar Margareeta y.m. tekev‰t pakoa.) + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Pois! Miksi aikailet? Hyi! H‰pe‰‰! + +KUNINGAS HENRIK. +Ken taivaan tahdon v‰ltt‰‰? T‰nne j‰‰. + +KUNINGATAR MARGAREETA. +Mik' olet mies? Et taistele, et v‰isty. +Nyt miehuutt', ‰ly‰ ja puolustusta +On v‰isty‰ ja turvaa etsi‰ +Miten vain voi, ja varmin tie on pako. + + (Sodan h‰lin‰‰ kuuluu kaukaa.) + +Jos teid‰t vangitaan, niin onni kaikki +On meilt‰ mennyt; mut jos pakoon p‰‰st‰‰n -- +Ja p‰‰st‰‰n, jos ei aikailla -- niin l‰hell' +On Lontoo, miss‰ teill' on yst‰vi‰; +Ja siell‰ t‰m‰ meid‰n onnen rikko +Piankin korjataan. + + (Nuori Clifford tulee.) + +NUORI CLIFFORD. + Jos sieluni +Ei turmaa vastaist' aavistais, niin ennen +Jumalaa herjaisin, kuin pakoon teit‰ +Ma k‰skisin. Mut paeta nyt t‰ytyy: +Parantumaton valtaa h‰mmennys +Nyt koko meid‰n puolueemme mielen. +Pois joutuin siis! Se p‰iv‰ kerran koittaa, +Kun mekin viel‰ saamme heid‰t voittaa. +Pois, kuninkaani, pois! + + (Menev‰t.) + + +Kolmas kohtaus. + + Tasanko l‰hell‰ Sanct Albansia. + + (Sotamelskett‰ ja per‰ytymist‰. Torventoitauksia; + sen j‰lkeen tulevat York, Richard Plantagenet, Warwick + ja sotamiehi‰ liehuvin lipuin ja helisevin soitoin.) + +YORK. +Tiet‰‰kˆ kukaan Salisburyst‰ mit‰? +Se talvileijona ei raivoissaan +Ik‰‰ns‰ muista eik‰ ajan taakkaa, +Vaan niinkuin kukkea ja reipas sulho +H‰d‰ss‰ nuortuu vain. T‰‰ ilon p‰iv‰ +Ei iloks ole, turhaan koko voitto, +Jos Salisbury on mennyt. + +RICHARD. + Jalo is‰, +Kolmasti autoin h‰nt‰ ratsun selk‰‰n, +Kolmasti suojasin ja kolmasti +Talutin pois ja vaadin syrj‰‰n j‰‰m‰‰n: +Mut aina, miss‰ vaara, siell‰ h‰nkin; +Ja niinkuin mˆkiss' uljaat sein‰verhot, +Niin tuossa ruumisr‰hj‰ss' oli tahto. +Mut tuossa, kas, se jalo mies jo tulee. + + (Salisbury tulee.) + +SALISBURY. +Hyvin t‰n‰‰n sodit, kautta miekkani! +Niin, totta, kaikki teimme. -- Kiitos, Richard! +Kuin kauan el‰‰ saan, sen tiet‰‰ Herra; +Mut H‰n sen salli, ett‰ surman uhkan +Kolmasti minusta sa t‰n‰‰n torjuit. -- +Omaamme viel‰ emme omaa, loordit; +Ei vihollisen pako viel‰ riit‰; +Mokomat vastustajat pian tointuu. + +YORK. +Niin, varminta on ajaa heit‰ takaa. +Kuningas paennut on Lontooseen +Ja kokoon kutsuu kohta parlamentin. +Siis ajoon, ennenkuin on k‰sky valmis! -- +Lord Warwick, l‰hdet‰‰nkˆ per‰ss‰? + +WARWICK. +Per‰ss‰? Ei, vaan edell‰, jos voidaan, +T‰‰ suur' on p‰iv‰, loordit, jumal'auta! +Albansin tappelu, min voitti York, +On mainittava kautta vuosisatain. -- +Hoi, torvet soimaan! -- Lontooseen nyt vainen! +Ja tulkoon moni p‰iv‰ t‰m‰nlainen! + + (Menev‰t.) + + + + +SELITYKSIÆ’: + + +[1] _Kuin syd‰mmehen Calydonin prinssin_ j.n.e. Calydonin prinssin, +Meleagerin, el‰m‰ riippui kek‰leest‰, jota h‰nen ‰itins‰ Althaea +s‰ilytti. Kostoksi siit‰, ett‰ Meleager oli tappanut h‰nen veljens‰, +heitti h‰n sen tuleen, ja Meleager kuoli suurissa tuskissa. + +[2] _Viel' el‰‰ herttua, Henrik, kukistajas_. T‰m‰n ennustuksen +kaksimielisyys on tahallinen. + +[3] _Sauva, jonka p‰‰ss‰ on hiekkapussi_. Ritarit ja ylimykset +suorittivat kaksintaistelunsa peitsell‰ ja miekalla, mutta alhaiso yll‰ +mainitulla aseella. + +[4] _Charneco_, makea, espanjalainen viini. + +[5] _Kuin hurja maurilainen tanssija_. Maurilaistanssi, jota +tanssittiin p‰‰si‰is- ja helluntaipyhin‰ ja eritt‰inkin kev‰tjuhlissa, +oli Espanjasta tuotu Englantiin. + +[6] _Pilkoittaa pilven piilost' aurinkomme_. Edward III:n vaakunassa +oli aurinko, jota pilvet puoliksi peittiv‰t. + +[7] _Bargulus_. Illyrialainen merirosvo, josta Cicero puhuu. + +[8] _Kaikki valtakunnassa tulee olla yhteist‰_. Kommunistisia oppeja +saarnattiin Englannissa jo kuningas Richard III:n aikana. + +[9] _Lontoon-kivi_. Luultavasti jokin vanha kivinen muistopatsas +Lontoossa. + +[10] _Pankaa Lontoon silta palamaan_. Lontoon silta oli siihen aikaan +puusta. + +[11] _Savoija_ oli entinen kuninkaallinen linna Thamesin rannalla, +jonka Savoijan kreivi Pietari rakensi v. 1245. + +[12] _Paistettu juusto_ oli walesil‰isten mieliruoka. + +[13] _Kernit ja gallowglassit_ olivat irlantilaista jalkav‰ke‰, joista +edelliset k‰yttiv‰t tapparaa, j‰lkimm‰iset miekkaa. + +[14] _Surmaa ja auttaa kuin Akhilleen peitsi_. Akhilles, kun oli +kuolettavasti haavoittanut mysialaisen kuninkaan Telephoksen, paransi +t‰m‰n j‰lleen raudanlastuilla. + +[15] _Ajakaa t‰nne karhuparini_. Nevillen, Warwickin kreivien, +vaakunana oli karhu, ryhmyiseen paaluun kytkettyn‰. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Henrik Kuudes II, by William Shakespeare + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 40115 *** diff --git a/40115-8.txt b/40115-8.txt deleted file mode 100644 index 69fa022..0000000 --- a/40115-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5809 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Henrik Kuudes II, by William Shakespeare - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Henrik Kuudes II - -Author: William Shakespeare - -Translator: Paavo Cajander - -Release Date: July 1, 2012 [EBook #40115] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRIK KUUDES II *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -HENRIK KUUDES II - -Kirj. - -William Shakespeare - - -Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi v. 1907. - - - -Näytelmän henkilöt: - - Kuningas HENRIK KUUDES. - HUMPHREY, GLOSTERin herttua, hänen setänsä. - Kardinaali BEAUFORT, Winchesterin piispa. - RICHARD PLANTAGENET, Yorkin herttua. - EDWARD, | hänen poikansa. - RICHARD, | - SOMERSETin herttua, | - SUFFOLKin herttua, | kuninkaan puoluetta. - BUCKINGHAMin herttua, | - Lord CLIFFORD ja hänen poikansa, | - SALISBURYn kreivi, | Yorkin puoluetta. - WARWICKin kreivi, | - Lord SCALES, Towerin päällikkö. - Lord SAY. - Sir HUMPHREY STAFFORD ja hänen veljensä. - Sir JOHN STANLEY. - Laivankapteeni, perämies, alaperämies ja VALTER MEREINEN. - Kaksi ylimystä, Suffolkin vankeuskumppaneita. - VAUX. - HUME ja SOUTHWELL, kaksi pappia. - BOLINGBROKE, loitsija. Hänen kutsumansa henki. - THOMAS HORNER, aseseppä. - PIETARI, hänen oppipoikansa. - Chattamin kirjuri. - Sanct Albansin majori. - SIMPCOX, petturi. - Kaksi murhaajaa. - JAC CADE, kapinoitsija. - YRJÖ BEVIS, JUHO HOLLAND, DICK, teurastaja, SMITH, - verkakankuri, MIKKO, y.m. Caden liittolaisia. - ALEKSANDER IDEN, kentiläinen ylimys. - MARGAREETA, kuningas Henrikin puoliso. - LEONOORA, Glosterin herttuatar. - KREETA JOURDAIN, noita. - Simpcoxin vaimo. - Loordeja, ladyjä ja seuralaisia; airut; anojia, ammatinvanhimpia, - pyöveli, sheriffi ja palvelijoita; porvareita, oppipoikia, - haukkamiehiä, vartijoita, sotureita, sanansaattajia y.m - -Tapaus Englannissa. - - - - -ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Lontoo. Loistohuone kuninkaanlinnassa. - - (Torventoitauksia; sitten hoboijan soittoa. Toiselta sivulta - tulevat kuningas Henrik, Glosterin herttua, Salisbury, Warwick - ja kardinaali Beaufort; toiselta kuningatar Margareeta, Suffolkin - taluttamana, York, Somerset, Buckingham y.m.) - -SUFFOLK. -Niinkuin ma teidän majesteetiltanne -Sain Ranskaan lähteissäni toimeksi -Kuninkaan sijassa ja puolest' ottaa -Avioksenne kauniin Margareetan; -Niin kuuluisassa Toursin kaupungissa, -Sisilian ja Ranskan kuninkaan, -Orleansin, Calabrian, Bretagnen -Ja Alenconin herttuan, kuuden kreivin, -Kahdentoista paroonin ja kahdenkymmenen -Arvoisan piispan läsnäollessa, -Ma täytin työn ja vihille vein hänet, -Nyt nöyrästi ja notkistetuin polvin, -Englannin ja sen suurten loordein nähden, -Täss' oikeuteni häneen luovutan -Ma kuninkaalle, joka olemus on -Sen suuren varjon, jota edustin. -Parahin lahja, minkä antanut -On mikään kreivi: kaunein kuningatar, -Mi millekään on kuninkaalle tuotu. - -KUNINGAS HENRIK. -Sa nouse! -- Tervetullut, kuningatar! -En hellempää voi lemmen näytett' antaa -Kuin tämän hellän muiskun. -- Elon herra, -Suo mulle hurskas, kiitollinen sydän! -Näiss' ihanissa kasvoiss' annoit mulle -Maailman täyden maallist' onnea, -Jos lemmen sopu yhteen liittää mielet. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Englannin valtias, armas puolisoni, -Mun aatosteni harras seurustelu -- -Öin, päivin, maatessa ja valvoessa, -Hoviseuroissa ja rukousnauhan luona -- -Kanssanne, kaikkein rakkain majesteetti, -Mua rohkaisuttaa tervehtimään teitä -Näin suorin sanoin, niinkuin äly neuvoo -Ja ylenriemullinen sydän käskee. - -KUNINGAS HENRIK. -Jo näkö hurmas mun, mut sanain somuus -Ja puheen viisas majesteettisuus -Nyt ihmettelyn ilon itkuks muuttaa; -Niin riemua on sydän täynnä. -- Loordit, -Iloinen tervehdys nyt armaalleni! - -KAIKKI. -Eläköön kuningatar Margareeta, -Englannin onni! - - (Torventoitaus.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Kiitos teille kaikin! - -SUFFOLK. -Mylord protektori, jos suvaitsette, -Niin tässä ois se rauhansopimus, -Mik' Englannin ja Ranskan välillä -Puoleksitoista vuodeksi on tehty. - -GLOSTER (lukee). -"_Imprimis_, ovat Ranskan kuningas -Kaarle ja William de la Poole, Suffolkin markkreivi, Englannin -kuninkaan Henrikin lähettiläs, sopineet, että mainittu Henrik ottaa -aviokseen neiti Margareetan, Napolin, Sisilian Ja Jerusalemin kuninkaan -Reignier'n tyttären, ja kruunaa hänet Englannin kuningattareksi ennen -ensintulevan toukokuun kolmattakymmenettä päivää. -- _Item_, että -Anjoun herttuakunta ja Mainen kreivikunta ovat luovutettavat ja -jätettävät kuninkaalle, hänen isälleen" -- - -KUNINGAS HENRIK. -No, mik' on, setä? - -GLOSTER. - Anteeks, majesteetti! -Vain äkkikohtaus joka mieltä kääntää -Ja silmää hämärtää, ett'en voi jatkaa. - -KUNINGAS HENRIK. -Winchester setä, pyydän, jatkakaa. - -WINCHESTER. -"_Item_, on lisäksi sovittu, että Anjoun ja Mainen herttuakunnat ovat -luovutettavat ja jätettävät kuninkaalle, hänen isälleen, ja että hän on -lähetettävä perille Englannin kuninkaan omalla kustannuksella, ilman -mitään myötäjäisiä." - -KUNINGAS HENRIK. -Hyv' on. -- Markkreivi, polvistu: sun teemme -Suffolkin ensimmäiseks herttuaksi -Ja miekan vyölles sidomme. -- York lanko, -Me Ranskan hallinnosta vapautamme -Nyt teidät, kunnes puolitoista vuotta -On umpeen mennyt. -- Kiitos, setä Winchester, -Gloster, York, Buckingham, Somerset, -Salisbury ja Warwick! Teitä kaikkia -Kiitämme tästä suosiosta, millä -Otitte vastaan kuningattaremme. -Pois tulkaa pitämään nyt tointa siitä, -Ett' aikaan saadaan joutuin kruunaus, - - (Kuningas, kuningatar ja Suffolk menevät.) - -GLOSTER. -Te uljaat päärit, maamme pylväät, teille -Nyt Humphreyn täytyy purkaa tuskansa, -Ja teidän tuska, koko maamme tuska. -Mitä? Henrik-veljenikö sotiin uhras -Nuoruuttaan, voimaansa ja rahaa kanssa? -Niin usein lepäsikö taivasalla -Kesähelteessä ja talvipakkasessa -Perimysmaansa, Ranskan, voittaakseen? -Ja veljenikö Bedford vaivaa näki -Älyllä säilyttää min Henrik voitti? -York-urho, Salisbury, Somerset, Buckingham -Ja uljas Warwick, syvät naarmunneko -Te saitte Ranskassa ja Normandiessa? -Ja setä Beaufortko, ja minä itse, -Ja valtakunnan viisas neuvoskunta, -Näin kauan mietimme ja neuvospöydäss' -Yöt päivät sinne tänne tuumailimme, -Mitenkä pitää Ranska kurissa? -Ja kuningasko lasna Pariisissa -Kruunattiin vihollisen uhallakin? -Nää vaivat, tämä kunniako tyhjää? -Henrikin voitot, valppaus Bedfordin -Ja teidän työt ja meidän neuvot tyhjää? -Englannin päärit, häpeällinen -On rauha tää ja turmaks tämä liitto: -Nimenne aikakirjoista se pyyhkii, -Pois raapii kunnianne kirjoitukset, -Kukistaa Ranskan valloituksen muistot, -Hävittää kaikki olemattomiin. - -KARDINAALI. -Mitä, lanko, tämä kiivas puhe tietää -Ja tämä laajan laaja todistelu? -Ranska on meidän ja se pidetään. - -GLOSTER. -Niin kyllä, herttua, pidetään, jos voidaan; -Mut nyt se mahdotonta on. Tuo Suffolk, -Tuo vasta-tehty herttua, joll' on ohjat, -Anjoun ja Mainen antaa pois Reignier'lle, -Räsykuninkaalle tuolle, jonka arvoon -Ei hyvin sovi hoikka kukkaronsa. - -SALISBURY. -Niin, kautta Sen, jok' edestämme kuoli, -Ne oli Normandian avaimet! -- -Mut Warwick, uljas poika, miksi itket? - -WARWICK. -Surusta, ett' on ijäksi ne menneet; -Jos viel' ois toivoa, niin miekka verta -Nyt vuotais, eikä silmä kyyneleitä. -Anjou ja Maine! Ne itse valloitin, -Omalla tuolla kädellä ne otin -Ja kaupungitko, jotka voitin haavoin, -Takaisin annetaan nyt rauhankaavoin? -_Mort Dieu!_ - -YORK. -Tuo Suffolk herttua läkään tukehtukoon, -Kun tämän sankar-saaren maineen raiskas! -Sydämmen multa Ranska raastaa saisi, -Ennenkuin moiseen liittoon suostuisin. -Englannin kuninkaat on, tietääkseni, -Vaimoillaan aina saaneet suuret perut, -Ja meidän Henrik omaans' antaa pois -Saadakseen vaimon, jok' on tyhjän tyhjä. - -GLOSTER. -Somapa sutkaus, ennen kuulumaton, -Ett' oli koko viidestoista osan -Kuletuskuluiks Suffolk vaatinut! -Ois jäänyt Ranskaan, nälkään kuollut Ranskaan, -Ennenkuin -- - -KARDINAALI. -Lord Gloster, kiivastutte liiaksi; -Se oli majesteetin oma tahto. - -GLOSTER. -Lord Winchester, ma hyvin teidät tunnen; -Puheeni se ei teitä harmita, -Vaan läsnä-oloni on haitaks teille. -Viha pyrkii maalle; kiukkus, pöyhkä pappi, -Se kuultaa kasvoistasi; jos jään tänne, -Niin alkaa jälleen vanha toramme. -- -Hyvästi, loordit! Muistakaa mun sanoneeni, -Ett' ennen pitkää mennyttä on Ranska. - - (Menee.) - -KARDINAALI. -Noin protektori poistuu kiukuspäissään. -Hän vihamieheni on, tiedätte, -Niin, jopa teidän kaikkein vihamies, -Ja hyvä ei lie liioin kuninkaalle. -Aatelkaa, ett' on valtaverta hän -Ja kruunun otaksuttu perillinen; -Keisarikunnan vaikk' ois Henrik saanut -Ja kaikki lännen vallat naimisellaan, -Niin olis sittenkin hän tyytymätön. -Varokaa, loordit, ettei mairesanoin -Hän teitä hurmaa; viisaat olkaa, valppaat. -Jos kansa häntä suosiikin ja kutsuu -Nimellä "Humphrey, hyvä herttua Gloster" -Taputtain käsiään ja huutain ääneen: -"Jes siunatkoon sit' armollista herraa! -Jumala hyvää Humphreyt auttakoon!" -Niin tämän suosin uhallakin varon, -Ett' on hän holhoojana vaarallinen. - -BUCKINGHAM. -Ja miksi kuningasta holhotaan, -Täysikäinen kun on hän hallitsemaan? -Somerset lanko, minuun yhtykää, -Ja Suffolk herttuaan kaikki yksin miehin, -Niin pian Humphrey sijaltaan on syösty. - -KARDINAALI. -Tää asia ei siedä viivytystä; -Suffolkin herttuan luokse heti lähden. - - (Menee.) - -SOMERSET. -Buckingham lanko, vaikka Humphreyn korska -Ja ylhä asema on kiusaks meille, -Niin tuota pöyhkää piispaa varokaamme. -Sen julkeus on sietämättömämpi -Kuin kaikkein maamme prinssein; jos Gloster -Viralta pannaan, niin hän tulee sijaan. - -BUCKINGHAM. -Tai sinä taikka minä tullaan sijaan, -Humphreyn ja kardinaalin kiusalla. - - (Buckingham ja Somerset menevät.) - -SALISBURY. -Kopeus käy vallanhimon edellä. -Kun noilla huolena on oma etu, -Maan paras meidän olkoon huolenamme. -Ain' olen nähnyt, että Humphrey-herttua -On käyttäynyt kuin jalo ylimys; -Mut usein näin tuon pöyhkän kardinaalin -- -Jok' enemmän on soturi kuin pappi, -Ja kopea kuin ois hän kaikkein herra -- -Kiroovan, mässäävän ja elämöivän, -Niin kuin ei sovi esivallan miehen. -- -Sa, Warwick poika, vanhuuteni lohtu, -Maineesi, suoruutesi, tarkkuutesi -Suurimman kansansuosion sulle hankki, -Lähinnä hyvää Humphrey-herttuaa. -- -Ja, veli York, sun tekos Irlannissa, -Kun siellä suistit kapinalliset, -Ja viime työsi Ranskan sydämmessä, -Miss' olit kuninkaamme sijaisena, -Sun saattoi kansan suosioon ja arvoon. -- -Me yhteishyvän puolest' yhtykäämme -Ja suistain ehkäiskäämme kaikin voimin -Niin Suffolkin kuin kardinaalin korskat, -Somersetin ja Buckinghamin pyyteet, -Ja Humphreyt' auttakaamme minkä voimme, -Niin kauan kuin maan hyväksi hän toimii. - -WARWICK. -Niin totta kuin mua Jumal' auttakoon, -Niin kansani ja maani parast' etsin! - -YORK (syrjään). -York samaa sanoo, syyllä suurimmalla. - -SALISBURY. -Nyt joutua! On maine muuten mennyt. - -WARWICK. -Maineko mennyt? Isä, Maine on mennyt, -Se Maine, jonk' omin mainein Warwick voitti -Ja puoltaa aikoi henkeen, kuolemaan. -Ei maine mennyt, isä; Maine se meni; -Mut taas sen voitan, vaikka surmakseni. - - (Warwick ja Salisbury menevät.) - -YORK. -Anjou ja Maine on myöty Ranskalle; -Pariisi mennyt; koko Normandia -On turvatonna nyt, kun nuo on poissa. -Suffolk on tehnyt rauhanpykälät; -Ne päärit hyväksyi, ja hyvillään -On Henrik, kun sai kaksi herttuakuntaa -Pois vaihtaa yhteen herttuan herttatyttöön. -En heitä moiti; mitä heidän siihen? -Ei omaans' antaneet he, vaan sun omaas, -Halvasta saaliinsa voi rosvo myydä, -Portoille antaa, ystäviä ostaa -Ja herroiks elää, kunnes kaikki loppuu; -Mut' syytön omistaja syrjäss' itkee -Ja onnetonna vääntää käsiään -Ja päätään pudistaa ja värjöttelee, -Kun saalis jaetaan ja viedään pois; -Ei tohdi omaans' ottaa, vaikk' on nälkä. -Niin York'kin istuu, purren hammasta, -Kun hänen maitaan kaupitaan ja myydään. -Englanti, Ranska, Irlanti ne ovat -Lihaani, vereeni niin liittyneet -Kuin sydämmehen Calydonin prinssin[1] -Althaean turmiokas kekäle. -Anjou ja Maine siis myyty Ranskalle! -Kirous! Ranskaa itselleni toivoin, -Samoin kuin vehmast' Englanninkin maata. -York vielä kerran vaatii omaansa, -Ja siksi pidän Nevillen puolta -Ja olen mielin kielin Humphreyn kanssa, -Ja kun näen ajan tulleen, vaadin kruunun: -Se on se kultapilkka, johon tähtään. -Lancaster ei saa oikeuttani ryöstää, -Ei lapsenkäsin kantaa valtikkaa, -Ei pitää valtadiadeemaa päässään, -Min pappis-oikut eivät kruunuun sovi. -Siis, hiljaa, York, siks kunnes aika kypsyy; -Varuillas ole, valvo, muut kun nukkuu, -Ja valtakunnan salaisuudet urki, -Siks kunnes, lemmen iloon kylläyneenä, -Henrik on nuoren morsionsa kanssa, -Englannin kalliin kuningattaren, -Ja Humphrey päärein kanssa riitaan tullut; -Korkeelle silloin nostan valkoruusun, -Jonk' armas tuoksu täyttävä on ilman, -Ja, Yorkin sukukilpi lipussa, -Käyn painiin Lancasterin suvun kanssa: -Vien hältä kruunun, potkikoon min voi; -Englannin halventaa se kirjakoi. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Sama paikka. Huone Glosterin herttuan asunnossa. - - (Gloster ja herttuatar tulevat.) - -HERTTUATAR. -Miks alas painuu puolisoni pää -Kuin tähkä Cereen raskaan painon alla? -Miks otsaans' suuri Humphrey rypistää, -Kuin valtain lemmet häntä vihoittaisi? -Miks katseesi sa mustaan maahan luot -Ja tuijotat, kuin huikeneisi silmäs? -Mitä sä näet? Kuninkaanko kruunun, -Jot' ympäröitsee mailman koko kiilto? -No, tuijota, ja kasvoillasi ryömi, -Siks kunnes päähäs saat sen kultarenkaan! -Ojenna kätes, tartu hohtokultaan! -Liianko lyhyt? Jatkoks ota minun. -Kun kahden olemme sen käsittäneet, -Niin kahden päämme pilviin nostamme, -Eik' enää silmämme niin alas painu, -Ett' edes vilkaisemme halpaan maahan. - -GLOSTER. -Oi, rakas Noora, miestäsi jos lemmit, -Tuo vallanhimon syöpä karkoita! -Ja olkoon aatoskin, jos aattelen -Hurskaalle Henrik-kuninkaalle pahaa, -Mun viime huokaukseni päällä maan! -Mua viimeöinen julma uni painaa. - -HERTTUATAR. -Mik' uni? Sano, niin ma palkinnoksi -Myös kerron kauniin aamu-uneni. - -GLOSTER. -Tää virkamerkki kahdeks katkaistiin, -Tää sauvani; ken teki sen, en muista, -Mut, luulemma, se oli kardinaali, -Ja sauvan katkennaisiin nostettiin -Suffolkin herttuan, William de la Poolen, -Ja herttuan Edmund Somersetin päät. -Se uneni; ties Herra, mitä tietää! - -HERTTUATAR. -Pah! Sitä vain se tietää, että se, -Ken Humphreyn huvipuistost' oksan taittaa, -Saa päällään julkeutensa sovittaa. -Mun untani nyt kuule, rakas Humphrey: -Ma istuin majesteetin paikalla -Westminster-kirkoss' istuimella, missä -Kuningas kruunataan ja kuningatar; -Ja Henrik polvistui, ja Margareeta, -Ja kruunun panivat mun päähäni. - -GLOSTER. -Leonoora, nyt mun nuhdella sua täytyy: -Kopea vaimo, paha Leonoora! -Olethan valtakunnan toinen rouva -Ja protektorin oma rakas vaimo; -Iloa maallist' enemmän on sulla, -Kuin mitä ajatukses aavistaa. -Yhäkö noita juoniasi haudot, -Syöstäkses miehesi ja itsesi -Häpeän lokaan arvon kukkuloilta? -Pois, pois! En sua enää tahdo kuulla. - -HERTTUATAR. -Mitä, puolisoni! Noinko Leonooraan -Sa kiivastut, kun uniaan hän kertoo? -Vast'edes pidän salass' uneni, -Niin vältän nuhteet. - -GLOSTER. -Oi, älä suutu, leppynyt jo olen. - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Lord protektori, kuninkaan on tahto, -Ett' oiti Sanct Albansiin hankkiutte -Kuninkaallisten kanssa haukanjahtiin. - -GLOSTER. -Kyll', oiti. -- Noora, haluatko mukaan? - -HERTTUATAR. -Kyll', armas. -- Kohta tulen jälestä. - - (Gloster ja sanansaattaja menevät.) - -Jälessä kuljen; eellä en voi käydä, -Kun Gloster on noin alhainen ja nöyrä. -Jos minä oisin mies ja herttua -Ja lähin kuninkaasta, niin nuo häijyt -Kompastuskivet raivaisin, ja tieni -Se päättömien niskain yli kulkis. -Mut vaimonakin tahdon näytellä -Osaani onnettaren näytelmässä. -- -Sir John, miss' olet? Älä pelkää, mies: -Ei muita täällä, sinä vain ja minä. - - (Hume tulee.) - -HUME. -Kies'auksi teidän majesteetillenne! - -HERTTUATAR. -Majesteetillenne? Olen armo vain. - -HUME. -Mut taivaan armosta ja Humen neuvost' -On armon arvonimi suureneva. - -HERTTUATAR. -Mitä sanot, mies? Oletko neuvotellut -Ovelan noidan, Kreeta Jourdanin, -Ja velhon, Roger Bolingbroken, kanssa? -He suostuvatko mua auttamaan? - -HUME. -Luvanneet ovat -- näyttää teille hengen, -Manalan mailta esiin loihditun -Jok' antaa vastuun kaikkiin kysymyksiin, -Joit' armon rouva tehdä suvaitsee. - -HERTTUATAR. -Hyv' on. Ma mietin valmiiks kysymykset; -Ja kun Sanct Albansista palaamme, -Niin toivon ett' on kaikki toimitettu. -Tuoss', ota palkkas; pidä lystiä, -Hume, noiden toimikumppanies kanssa. - - (Menee.) - -HUME. -Siis Humen tulee pitää lystiä -Tuon armon kullalla; no, se on varma! -Mut kuules, sir John Hume, sa luki suusi, -Siit' älä muuta päästä kuin vain -- hm! -Tää toimi vaatii suurta salaisuutta. -Leonoora rouva antaa mulle kultaa, -Ett' toimittaisin hänen luokseen noidan; -No, kulta kelpaa, vaikka antais piru. -Kyll' uhraa mulle kultaa monet muutkin: -En väittää tohdi, että kardinaali -Ja suur' mies tuo, tuo uusi herttua Suffolk; -Mut siltä näyttää; ovat, totta puhein, -Kun armon suuret tuumat tietävät, -Palkanneet minut kukistamaan hänet -Ja taioill' aivot hältä hurmaamaan. -Sanotaan: kelpo konna itsens' auttaa; -Mut minun täytyy auttaa kumpaakin, -Niin kardinaalia kuin Suffolkia. -Hume, pidä varas, muuten heitä loukkaat, -Kun sanot heitä kelpo konniksi. -Niin on nyt laita: konnan Humen kautta -Lopulta, varon, herttuatar kaatuu; -Ja jos hän kaatuu, Humphreyn perii pahat; -Mut sama se, kun minä vain saan rahat. - - (Menee.) - - -Kolmas kohtaus. - - Huone kuninkaanlinnassa. - - (Pietari ynnä muita armon-anojia tulee, anomuskirjat kädessä.) - -1 ARMON-ANOJA. -Hyvät herrat, pysykää esillä; lord protektori kulkee heti kohta tästä -ohi, ja silloin me voimme antaa supliikkimme kirjallisesti. - -2 ARMON-ANOJA. -Niin, Herra häntä varjelkoon, hän on hyvä mies! Jessus häntä -siunatkoon! - - (Suffolk ja kuningatar Margareeta tulevat.) - -1 ARMON-ANOJA. -Tuossa hän tulee, luulemma, ja kuningatar hänen kanssaan. Minä olen -ensimmäinen, se on varma. - -2 ARMON-ANOJA. -Takaisin, narri! Sehän on herttua Suffolk, eikä protektori. - -SUFFOLK. -Mitä, mies? Tahdotko mitä minusta? - -1 ARMON-ANOJA. -Suokaa anteeksi, mylord, luulin teitä protektoriksi. - -KUNINGATAR MARGAREETA (lukee otsakirjoituksen). -"Mylord protektorille!" Ovatko anomuksenne hänen ylhäisyydelleen? -Näyttäkää minulle: mitä sinun koskee? - -1 ARMON-ANOJA. -Minun on, teidän armonne luvalla, John Goodmania vastaan, lord -kardinaalin palvelijaa, joka pidättää minulta taloni, maani, vaimoni ja -kaikki. - -SUFFOLK. -Vaimosikin? Sepä jotenkin likentelevää, totta tosiaankin. -- Entä -teidän? -- Mitä on tämä? (Lukee.) Herttua Suffolkia vastaan, joka on -aidalla sulkenut Melfordin yhteismaan. -- Mitä tämä tietää, herra -konna? - -2 ARMON-ANOJA. -Voi, herra hyvä, minä olen vain köyhä anoja koko meidän porvariston -puolesta. - -PIETARI (tarjoten anomuskirjaansa). -Mestariani Thomas Horneria vastaan, joka sanoi, että Yorkin herttua on -kruunun oikea perillinen. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mitä sanot? Onko herttua York sanonut, että hän on kruunun oikea -perillinen? - -PIETARI. -Ettäkö mestarini on? Ei, totta totisesti; mutta mestarini se sanoi, -että hän on, ja että kuningas on vallan-anastaja. - -SUFFOLK. -Onko siellä ketään? - - (Palvelijoita tulee.) - -Ottakaa talteen tämä mies, ja pankaa heti oikeudenpalvelija noutamaan -hänen isäntäänsä. -- Kuulustelemme teitä lähemmin tässä asiassa, -kuninkaan läsnäollessa. - - (Palvelijat vievät pois Pietarin.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ja te, jotk' armon turvaa etsitte -Lord protektorin armon siipein alta, -Uus tehkää anomus ja hälle viekää. - - (Repii palasiksi anomuskirjan.) - -Pois, roistot! -- Suffolk, antaa heidän mennä. - -KAIKKI. -No, mennään; tulkaa pois! - - (Anojat menevät.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sanokaa, Suffolk, tämäkö on tapa, -Tämäkö meno hoviss' Englannin? -Tää Britteinkö on saaren hallitus, -Tää Albionin kuninkaanko valta? -Mitä? Henrikinkö täytyy ijät kaiket -Tuon jörön Humphreyn holholainen olla? -Mull' onko arvo kuningattaren -Vain ollakseni herttuan alamainen? -Oi, tiedäs, Poole, kun sinä Toursiss' olit -Mun rakkauteni tähden keihäisillä -Ja Ranskan naisten voitit sydämmet, -Niin luulin, ett' on Henrikillä myös -Sun kaltaisesi miehuus, muoto, käytös. -Mut hurskaus vain mielessä on hällä -Ja isämeidät, helmirukoukset; -Uroinaan profeetat ja apostolit, -Aseinaan pyhät lauseet raamatusta, -Lukuhuone hällä turnauskenttänä -Ja pyhäin vaskikuvat lemmittyinä. -Vois kardinaalikokous hyvin tehdä -Hänestä paavin, viedä hänet Roomaan, -Ja panna päähän kolminaisen kruunun: -Se hänen pyhyydelleen sopisi. - -SUFFOLK. -Huoletta, armo; niinkuin minä teidät -Toin tänne Englantiin, niin minä laitan -Myös niin, ett' Englannissa viihdytte. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pait ylvää Glosteria meill' on Beaufort, -Tuo pöyhkä pappa, Somerset, Buckingham -Ja juro York; ja noista halvin mahtaa -Englanniss' enemmän kuin kuningas. - -SUFFOLK. -Ja se, ken näistä kaikkein enin mahtaa, -Ei mahda enempää kuin Nevilit: -Ei pelkkiä ne ole päärejä -Nuo Salisbury ja Warwick. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Kaikki loordit -Ei puoleksikaan niin mua suututa -Kuin protektorin suurellinen vaimo. -Hän hoviss' ylvästelee yhtenään, -Naisliuta hännässä, kuin keisarinna -Hän oisi eikä herttua Humphreyn vaimo; -Hänt' outo luulee kuningattareksi; -Hameissaan herttuan tuloja hän kantaa -Ja sydämmessään meidän köyhyytt' ilkkuu. -Hänt' eikö eläissäni kosto tapaa? -Tuo alhaissyntyinen ja halpa ruosa -Kehaisi taannoin mielitietyilleen, -Ett' arkeisimman leninkinsä laahus -Isompi oli arvoinen kuin kaikki -Isäni maat, siks kunnes Suffolk antoi -Kaks herttuakuntaa hänen tyttärestään. - -SUFFOLK. -Min' olen itse hälle ansan pannut -Ja asettanut vietelintusia; -Kun näiden ääntä kuulemaan hän laskee, -Niin siit' ei enää nouse teille kiusaks. -Hänt' älkää aatelko. Mua kuulkaa, armo, -Ja sallikaa mun antaa tässä neuvo: -Vaikk' emme kärsi kardinaalia, -Tok' yhtykäämme loordeihin ja häneen, -Siks ett' on Humphreyn päähän vihat saatu. -Mitä Yorkiin tulee, niin tuo viime kanne -Ei ole hälle varsin eduksi. -Näin vähittäin ne kaikki juuritamme, -Ja onnell' itse vallan johtoon käytte. - - (Kuningas Henrik, York, Somerset, Glosterin herttua - ja herttuatar, kardinaali Beaufort, Buckingham, - Salisbury ja Warwick tulevat.) - -KUNINGAS HENRIK. -En, loordit, välitä, ken siihen tulee, -Somerset taikka York, se mulle yhtä. - -YORK. -York Ranskassa jos käyttäynyt on väärin, -Niin hänet hallituksest' evätkää. - -SOMERSET. -Jos Somerset ei siihen arvokas, -York tulkoon hallitsijaks; minä väistyn. - -WARWICK. -Te arvokasko olette vai ette, -Ei siitä riitaa; York on arvokkain. - -KARDINAALI. -Vait, pöyhkä Warwick, paremmat kun haastaa! - -WARWICK. -Sodass' ei Beaufort mua parempi. - -BUCKINGHAM. -Sua paremmat on täällä kaikki, Warwick. - -WARWICK. -Voi Warwick tulla parhaaks kaikista. - -SALISBURY. -Vait, poika! -- Sano mulle, Buckingham, -Miks Somerset ois siihen parempi. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Siks, tieten, että kuningas niin tahtoo. - -GLOSTER. -Kuningas kyllin vanha on, ett' itse -Voi äänestää; tää ei lie naisten tointa. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Jos kyllin vanha on hän, miksi, herttua, -Olette hänen protektorinsa? - -GLOSTER. -Min' olen valtakunnan protektori; -Ja paikastani luovun, kun hän tahtoo. - -SUFFOLK. -No, luovu siis, ja röyhkeytesi heitä. -Siit' asti kun sa tulit kuninkaaksi -- -Ja kuka muu on kuningas kuin sinä? -- -On yhteiskunta yhä hävinnyt. -Dauphin sai voiton tuolla puolen merta, -Ja maamme päärit on ja ylimykset -Sun valtiutes alla orjina. - -KARDINAALI. -Kidutit kansaa; kiskomisillasi -Papiston kukkarotkin tyhjensit. - -SOMERSET. -Rakennuskiihkosi ja vaimos korut -On valtiolta vienyt suuret summat. - -BUCKINGHAM. -Julmuutes, rikoksia rangaistessas, -On sivuuttanut lain ja sinut itses -Lain valtaan jättänyt. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Jos tiedettäisiin, -Niinkuin sit' epäillään, kuink' olet myynyt -Maan virkoja ja Ranskan kaupungeita, -Niin pian päättömänä saisit juosta. - - (Gloster menee. Kuningatar pudottaa viuhkansa.) - -Viuhkani tänne! Etkö kuule, nukke? - - (Antaa herttuattarelle korvapuustin.) - -Ah! Tekö, rouva? Suokaa anteeksi! - -HERTTUATAR. -Niin, minä, niin, sa pöyhkä ranskatar! -Jos kauniit kasvos saisin kynsiini, -Niin kymmenet mun käskyni ne tietäis. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, täti, tyyntykää; se oli erhe. - -HERTTUATAR. -Vai erhe! Katso etees, kuningas; -Hän viettelee sua, hypittää kuin lasta. -Vaikk' onkin miehet täällä housuttomat, -Niin ei Leonooraa kostamatta lyödä. - - (Menee.) - -BUCKINGHAM. -Lord kardinaali, Leonooraa seuraan, -Ja tarkkaan, miten Humphrey käyttäytyy. -Nyt eukko äksy on; ei piiskaa tarvis. -Hän ilmankin jo perikatoon laukkaa. - - (Menee.) - - (Gloster palaa.) - -GLOSTER. -Nyt, loordit, vihaani kun lauhdutin -Kävelemällä linnan pihamaalla, -Puhumaan tulen valta-asioista. -Mitä tulee vääriin ilkisyytöksiinne, -Ne todistakaa, laki tuomitkoon. -Niin Jumal' olkoon mulle armias, -Kuin kuningas ja maa on mulle rakas! -Mut asiaan nyt käsill' olevaan, -- -Ma sanoin, majesteetti, että York on -Sopivin Ranskan hallitsijaksi. - -SUFFOLK. -Mut ennen vaalia mun suokaa näyttää -Kylliksi pätevillä todisteilla, -Miks York on kaikkein sopimattomin. - -YORK. -Miks olen sopimaton, sanon sen: -Siks ensinkin, ett'en sua imartele; -Ja sitten, että, jos saan paikan minä, -Niin Somerset mua täällä viivyttää, -Pidättäin ohjeet, rahat, sotatarpeet, -Siks ett' on Dauphin jälleen saanut Ranskan. -Niin viimeinkin sain odottaa, siks kunnes -Pariisi saarrettiin ja nälkäytettiin. - -WARWICK. -Sen minä todistan; niin rumaa työtä -Ei ole petturikaan maassa tehnyt. - -SUFFOLK. -Vait, visapää! - -WARWICK. - Sä, ylpeyden kuva, -Miks oisin vait? - - (Suffolkin palvelijat tuovat Hornerin ja Pietarin.) - -SUFFOLK. - Siks että tuoss' on mies, -Jok' on maanpetoksesta syytettynä. -Jumala suokoon, että York ois syytön! - -YORK. -Ken sanoo petturiksi Yorkia? - -KUNINGAS HENRIK. -Mit' aiot, Suffolk? Sano, keitä nuo? - -SUFFOLK. -Kuningas armollinen, tämä mies -Maanpetoksesta mestariaan syyttää. -Näin kuului sanat: Richard, Yorkin herttua, -Englannin laillinen on kruunupää, -Ja teidän armonne vain anastaja. - -KUNINGAS HENRIK. -Mies, sano, nuoko oli sanasi? - -HORNER. -Teidän majesteettinne luvalla en ole koskaan sellaista sanonut enkä -ajatellut; Jumala on todistajani, että tuo konna on tehnyt väärän -kanteen minua vastaan. - -PIETARI. -Näiden kymmenen luuntynkän nimessä, hyvät loordit, vannon että hän niin -sanoi minulle ullakkokamarissa eräänä iltana, kun paraikaa kirkastimme -Yorkin herttuan asevaruksia. - -YORK. -Katala, kurja ryötys, palkkaorja, -Ma petospuheistasi pääsi vaadin. -- -Rukoilen, armollinen majesteetti: -Lain ankaruuden tuntea hän saakoon. - -HORNER. -Ah, mylord, hirttäkää vaikka minut, jos semmoista olen sanonut. -Syyttäjäni on oppipoikani; ja kun häntä tässä taannoin rankaisin -rikoksesta, vannoi hän polvillaan, että hän sen minulle kostaisi; -siihen minulla on hyvät vieraat miehet. Armollinen majesteetti, älkää -rehellistä miestä syöskö perikatoon konnan syytöksestä. - -KUNINGAS HENRIK. -Kuink' oikein tässä tuomittaisi, setä? - -GLOSTER. -Näin tuomitaan, jos tuomita saan minä: -Somerset tulkoon hallitsijaks Ranskaan, -Kosk' epäluuloon joutunut on York; -Ja noille aika määrätkää ja paikka, -Miss' aseill' asiansa ratkaiskoot, -Sill' ilmeinen on oppipojan häijyys. -Näin Humphrey tuomitsee ja se on oikein. - -SOMERSET. -Ma nöyrimmästi kiitän, majesteetti. - -HORNER. -Ja minä suostun kaksintaisteluun. - -PIETARI. -Voi, armollinen herra, minä en osaa taistella; Herran tähden, -armahtakaa minua! Ihmisten pahuus nousee voimallisena minua vastaan. -Jumala, ole minulle armollinen! En osaa pistoakaan pistää. Jesta -varjele sentään! - -GLOSTER. -Sun täytyy taistella, tai joudut hirteen. - -KUNINGAS HENRIK. -Pois, tyrmään nuo! Ja kaksintaistelu -On ens kuun viimeisenä tapahtuva. -- -Somerset, tule valmistaumaan matkaan. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Glosterin herttuan puutarha. - - (Kreeta Jourdain, Hume, Southwell ja Bolingbroke tulevat.) - -HUME. -Tulkaa, hyvät ihmiset! tietäkää, että herttuatar odottaa lupauksienne -täyttämistä. - -BOLINGBROKE. -Olemme siihen valmiit, herra Hume. Tahtooko hänen ylhäisyytensä nähdä -ja kuulla loihtujamme? - -HUME. -Tietysti; kuinkas muuten? Hän ei ole arkalasta kotoisin, hän. - -BOLINGBROKE. -Olen kuullut sanottavan, että siinä naisessa on voittamaton henki; -mutta paras olisi, herra Hume, jos pitäisitte seuraa hänelle tuolla -ylhäällä, sill'aikaa kuin me puuhaamme täällä alhaalla; siis pyydän, -että nyt menette Herran nimeen ja jätätte meidät. (Hume menee) Muori -Jourdain, kyyristykää maahan ryömillenne. -- John Southwell, lue sinä; -ja niin ryhtykäämme työhömme. - - (Herttuatar ilmestyy ulkoparvelle.) - -HERTTUATAR. -Hyvin tehty, ystävät; tervetulleet, kaikki. Toimeenne vain! Mitä -pikemmin, sen parempi. - -BOLINGBROKE. -Huoletta, rouva! Noita aikans' arvaa. -Yö synkkä, musta, kammottava yö, -Yö, jolloin tuleen sytytettiin Troja, -Yö, jolloin huuhka huutaa, halli haukkuu -Ja aaveet liikkuu, haamut hautans' avaa, -Se aika paras meidän askareille. -Ei, istukaa! Pois pelko! Pyhään piiriin -Me loihtimamme aaveet kiinnitämme. - - (He toimittavat noitatemppunsa ja piirustavat loitsupiirin. - Bolingbroke tai Southwell lukee: _conjuro te_ etc. - Hirvittävää ukkosenjylinää ja salamoimista; sitten nousee - henki maasta.) - -HENKI. -_Adsum_. - -KREETA JOURDAIN. - Asmath! -Jumalan kautta ijankaikkisen, -Min nimeä ja voimaa vapiset, -Nyt vastaa kyselmiini; täält' et pääse, -Ennenkuin puhut. - -HENKI. - Kysy mitä tahdot. -- -Oi, että kaikki tää jo lopuss' oisi! - -BOLINGBROKE (lukee paperista). -Kuninkaast' ensin. Miten hänen käy? - -HENKI. -Viel' elää herttua, Henrik, kukistajas[2] -Ja jälkees eloon jää ja miekkaan kaatuu. - - (Sitä myöten kuin henki puhuu, kirjoittaa - Southwell vastauksen paperille.) - -BOLINGBROKE. -Ja mik' on Suffolk-herttuan kohtalo? - -HENKI. -Hän kuolee vesillä ja veteen hukkuu. - -BOLINGBROKE. -No, entä herttua Somersetin vaiheet? - -HENKI. -Varokoon linnoja; -Hän hiekkakedolla on turvatumpi, -Kuin missä linnat pilviin nousee. -Heretkää! Min' en kestä kauempaa. - -BOLINGBROKE. -Pimeyteen vaivu, järveen palavaan! -Pois täältä, inha henki! - - (Ukkosenjylinää ja leimauksia. Henki vaipuu maahan.) - - (York ja Buckingham tulevat kiireellä, mukana vartijoita.) - -YORK. -Kiinni nuo petturit ja niiden roskat! -Haa! noita-muori, sainko sinut kiikkiin? -- -Te täällä, rouva? Kuningas ja maa -Täst' ovat puuhast' ylen kiitolliset. -Lord protektori hyvin varmaan korvaa -Näin kauniin työn. - -HERTTUATAR. - Ei puolinkaan niin ruma, -Kuin sinun työsi kuningasta kohtaan; -Kopea herttua, sa syyttä uhkaat. - -BUCKINGHAM. -Vai syyttä, rouva? Tunnetteko tätä? - - (Näyttää hänelle paperin.) - -Pois tyrmään nuo ja kukin erikseen! -- -Te, rouva, tulette nyt meidän kanssa. -Sa, Stafford, ota hänet huostaasi. -- - - (Herttuatar astuu alas parvekkeelta.) - -Nyt tulee armon pikkuvehkeet ilmi. -- -Pois kaikki viekää! - - (Vartijat vievät pois Bolingbroken, Southwellin y.m.) - -YORK. -Buckingham, hyvin häntä peijasitte. -Soma juoni! Sille kelpaa rakentaa. -Mut katsokaamme pirun käsialaa. -Mitä hän kirjoittaa? - - (Lukee.) - -"Viel' elää herttua, Henrik, kukistajas, -Ja jälkees eloon jää ja miekkaan kaatuu." -Niin, ihan oikein: -_Aio te, Aeacida, Romanos vincere posse_. -No niin, ja sitte: -"Ja mik' on Suffolk herttuan kohtalo?" -- -"Hän kuolee vesillä ja veteen hukkuu." -- -"No, entä herttua Somersetin vaiheet?" -- -"Varokoon linnoja: -Hän hiekkakedolla on turvatumpi, -Kuin missä linnat pilviin nousee." -Pois tulkaa, hyvät herrat! -On ennuksia työläs saada irti, -Ja työläs niit' on käsittää. -Nyt Henrik matkall' on Sanct Albansiin, -Ja tämän arvon-rouvan mies on myötä. -Nää sanomat on sinne saatava -Niin nopeaan kuin ratsu voi ne viedä: -Protektorille harmittava suurus. - -BUCKINGHAM. -Mun suokaa, armollinen herttua. -Se viesti viedä, palkan toiveessa. - -YORK. -Mieltänne myöten, loordi. -- Tänne, hoi! - - (Palvelija tulee.) - -Mies, kutsu loordit Salisbury ja Warwick -Huomenna illanviettoon luokseni. - - (Menevät.) - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Sanct Albans. - - (Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, Gloster, - kardinaali ja Suffolk tulevat, haukkamiesten seuraamina, - jotka kajahuttavat ajohuudon.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -En ole, loordit, moneen vuoteen nähnyt -Parempaa vesilinnun ajoa. -Mut, anteeks, myrskyn tähden vanha Hannu, -Lyön vetoa, ei olis lentoon noussut. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut, mylord, teidän haukall' oli vauhti, -Se kiiti korkealle yli muiden. -- -Oi, suur' on Luoja luoduissaan! Niin lintu -Kuin ihminenkin pyrkii pilvihin. - -SUFFOLK. -Ei ihme ole, majesteetti, että -Noin hyvin nousee protektorin haukat: -Ne tietää isäntänsä lentomielen, -Jonk' aatos kiitää haukkaa ylemmä. - -GLOSTER. -Mylord, vain alhainen ja halpa mieli -Se ylemmä ei lentää voi kuin lintu. - -KARDINAALI. -Sen kyllä näen: hän tahtoo pilviin nousta. - -GLOSTER. -Niin kardinaali; eikö oisi hyvä, -Jos taivaaseen te lentää voisitte? - -KUNINGAS HENRIK. -Ikuisen ilon aarrekammioon! - -KARDINAALI. -Sun taivaasi on maassa; sydän, silmä, -Vain kruunuun palaa, se on sielus aarre. -Tuhoinen protektori, viekas pääri, -Sa, kavaltaja kuninkaan ja maan! - -GLOSTER. -Ai, kardinaali, miss' on pappeutesi? -_Tantaene animis coelestibus irae_? -Noin pappi kiivas? Peitä vihas, setä! -Vai voiko sen noin hurskas mies? - -SUFFOLK. -Ei vihaa täss', ei enempää kuin vaatii -Niin hyvä riita ja niin huono pääri. - -GLOSTER. -Kuin ken, mylord? - -SUFFOLK. - Kuin te, lord protektori, -Jos ei lord protektori pahastu. - -GLOSTER. -Julkeutes, Suffolk, Englanniss' on tuttu. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sun vallanhimos, Gloster, myös. - -KUNINGAS HENRIK. - Vait, vaiti! -Kiihkeitä päärejä äl' ärryttele; -Siunattu maassa rauhantekijä! - -KARDINAALI. -Siis minä siunattu, kun miekallani -Lord protektorin rauhaan taivutan. - -GLOSTER (syrjään kardinaalille). -Oi, hurskas setä, jospa niiksi tulis! - -KARDINAALI (syrjään). -No, niin, jos sinä tohdit. - -GLOSTER (syrjään). - Tätä varten -Ei laumaas tarvis koota; oma ruumis -Sanoistas vastatkoon. - -KARDINAALI (syrjään). - Kyll', missä sinä -Et tohdi hiiskahtaakaan; vaan jos tohdit. -Niin illaks saavu puiston itäkulmaan. - -KUNINGAS HENRIK. -Mitä nyt, loordit? - -KARDINAALI. - Usko mua, Gloster, -Sun miehes liian joutuin haukan kätki, -Ois muuten ajo käynyt paremmin. - - (Syrjään.) - -Mukaasi ota miekkas. - -GLOSTER. - Kyllä, setä. - -KARDINAALI (syrjään). -Tiedäthän paikan? Puiston itäkulma. - -GLOSTER (syrjään). -Tulen, kardinaali. - -KUNINGAS HENRIK. - Mistä puhe, Gloster? - -GLOSTER. -Vain haukan ajosta; ei muusta mistään. -- - - (Syrjään.) - -Pyhän äidin kautta, pappi, pääsi kalin, -Jos mitään maksaa taistotaitoni! - -KARDINAALI (syrjään). -_Medice, te ipsum_. -- -Niin, protektori, suojaa itseäsi! - -KUNINGAS HENRIK. -Sää julmaks yltyy, niinkuin vihannekin. -Tuo soitto kuinka sydäntäni vihloo! -Kun moiset kielet sorahtaa, niin missä -On enää sopusointaa? Suokaa, loordit, -Mun sovittaa tää riita. - - (Muuan Sanct Albansin porvari tulee huutaen: "ihme!") - -GLOSTER. - Mikä melu? -Mies, mitä ihmettä sa julki huudat? - -PORVARI. -Ihme, ihme! - -SUFFOLK. - Käy esiin, ihme kerro kuninkaalle. - -PORVARI. -Aatelkaas, sokea kun näköns äsken -Sanct Albansin sai pyhänarkun luona, -Mies, jok' on ennen ollut umpisokko. - -KUNINGAS HENRIK. -Kiitetty Herra, joka uskovilleen -Pimeyteen valon tuo ja hätään lohdun! - - (Sanct Albansin majori virkaveljineen, Simpcox, jota kaksi miestä - kantaa tuolissa, hänen vaimonsa ja suuri kansanjoukko tulee.) - -KARDINAALI. -Täss' astuu kulkueessa porvaristo; -He tuovat miehen teille nähtäväksi. - -KUNINGAS HENRIK. -Suur' häll' on tässä surun laaksoss' ilo, -Vaikk' enentääkin näkö kiusausta. - -GLOSTER. -Pois, syrjään! Majesteetin eteen viekää; -Kuningas tahtoo häntä puhutella. - -KUNINGAS HENRIK. -Mies hyvä, kerro meille tapaus, -Ett' edestäsi Herraa kiittäisimme. -Kauanko sokea? Ja nytkö näet? - -SIMPCOX. -Sokea syntymästä, majesteetti. - -VAIMO. -Niin, se on toden totta. - -SUFFOLK. -Ken nainen tuo? - -VAIMO. -Tään miehen vaimo, teidän luvallanne. - -GLOSTER. -Parempi todistajaks olis äiti. - -KUNINGAS HENRIK. -Miss' olet syntynyt sä? - -SIMPCOX. - Berwickissä, -Pohjoiseen täältä, teidän luvallanne. - -KUNINGAS HENRIK. -Sait, sielu parka, Herralt' armon suuren. -Nyt yöt ja päivät hälle pyhitä -Ja muista, mit' on Herra sulle tehnyt. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mies, sano, sattumaltako sa jouduit -Tuon pyhän arkun luo, vai hurskaudesta? - -SIMPCOX. -Sulasta hurskaudesta, tietköön Herra! -Sadasti ainakin Sanct Albans hyvä -Unessa mulle huusi: "Tule, Simpcox, -Rukoile arkullani, niin sua autan." - -VAIMO. -Niin, toden totta, monta, monta kertaa -Ma kuulin äänen häntä kutsuvan. - -KARDINAALI. -Mut oletko sa rampa? - -SIMPCOX. - Olen niin, -Mua Jumal' auttakoon! - -SUFFOLK. - Kuin siksi tulit? - -SIMPCOX. -Putosin puusta. - -VAIMO. - Luumupuusta, herra. - -GLOSTER. -Oletko kauan ollut sokea? - -SIMPCOX. -Oi, syntymästäni. - -GLOSTER. - Ja kiivit puuhun? - -SIMPCOX. -Sen yhden kerran; olin silloin nuori. - -VAIMO. -Niin totta, ja sai siitä kalliin maksaa. - -GLOSTER. -Siis sinä pidät paljon luumuista? - -SIMPCOX. -Ei, eukko tahtoi pari väskynää -Ja hengen uhalla mun ajoi puuhun. - -GLOSTER. -Kavala kettu! Vaan se ei sua auta. -- -Näytäppä silmäs: -- ummista ne, -- avaa, -- -Minusta, näkösi ei ole hyvä. - -SIMPCOX. -On, herra hyvä, kirkas niinkuin päivä, -Jumalan kiitos ja Sanct Albansin! - -GLOSTER. -Vai niin! No mitä karvaa on tää viitta? - -SIMPCOX. -Punainen, herra, punainen kuin veri. - -GLOSTER. -Niin oikein. Entä tämä takki? - -SIMPCOX. - Musta, -Niin, musta niinkuin korppi. - -KUNINGAS HENRIK. -Siis tiedät, minkä värinen on korppi. - -SUFFOLK. -Ja korppia ei koskaan ole nähnyt. - -GLOSTER. -Mut monta kurttaa, vaippaa tätä ennen. - -VAIMO. -Ei tätä ennen koskaan eläissään. - -GLOSTER. -Sanohan, mies, mik' on mun nimeni? - -SIMPCOX. -Ah, herra, sit' en tiedä. - -GLOSTER. - Entä tämän? - -SIMPCOX. -En tiedä. - -GLOSTER. -Etkö tämänkään? - -SIMPCOX. - En, totta. - -GLOSTER. -No, mikä sitte oma nimesi? - -SIMPCOX. -Santeri Simpcox, teidän luvallanne. - -GLOSTER. -No, istu sitten siinä, Santeri, -Sa kristikunnan valheellisin konna. -Jos oisit sokeana syntynyt, -Niin yhtä hyvin kaikkein meidän nimet, -Kuin vaatteittemme värit, oisit tiennyt. -Näkevä värit erottaa, mut äkin -Noin kaikki nimittää on mahdotonta. -- -Sanct Albans, herrat, täss' on ihmeen tehnyt; -Ja eikö suuri oisi taito sillä, -Ken vois tuon ramman saada jaloille? - -SIMPCOX. -Oi, herra, jospa sen te voisitte! - -GLOSTER. -Hyvät Sanct Albansin miehet, eikö teidän kaupungissanne ole piiskuria -ja semmoista asetta, jota sanotaan ruoskaksi? - -Maj. -On, teidän armonne, jos suvaitsette. - -GLOSTER. -No, haettakaa yksi tänne heti. - -MAJORI. -Mies, hae tänne heti piiskuri. - - (Yksi seurueesta menee.) - -GLOSTER. -Nyt tuokaa mulle heti tuoli tänne. - - (Tuoli tuodaan.) - -No, lurjus, jos tahdot päästä selkäsaunasta, niin hyppää tuon tuolin -yli ja juokse tiehesi. - -SIMPCOX. -Ah, herra, en voi omin voimin seistä; -Näin minua vain turhaan kidutatte. - - (Sananviejä palaa tuoden mukanaan piiskurin.) - -GLOSTER. -No, meidän täytyy sitten auttaa sinua jaloille. Kas niin, piiskuri, -piekse häntä, kunnes hän hyppää tuon tuolin yli. - -PIISKURI. -Kyllä, herra. -- Kas niin, lurjus; takki yltäsi joutuin! - -SIMPCOX. -Ah, herra, mitä tehdä? Minähän en pysy seisomassa. - - (Kun piiskuri on häntä kerran lyödä sivahuttanut, - niin hän hyppää tuolin yli ja juoksee tiehensä; - kansa seuraa huutaen: "ihme!") - -KUNINGAS HENRIK. -Ah, herra, kuinka kauan tätä kärsit? - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hupaista nähdä, kuin se lurjus juoksi. - -GLOSTER. -Ajakaa konnaa takaa; pois tuo luuska! - -VAIMO. -Sulasta tarpeesta sen teimme, herra. - -GLOSTER. -Ajakaa piesten heitä markkinapaikasta toiseen, kunnes tulevat -Berwickiin, mistä lähtivätkin. - - (Majori, piiskuri, vaimo y.m. menevät.) - -KARDINAALI. -Lord Humphrey tänään teki ihmeen kai. - -SUFFOLK. -Niin kyllä: juoksemaan kun ramman sai. - -GLOSTER. -Viel' ihmeempää te teitte: saitte vaan -Häthätää kaupungitkin juoksemaan. - - (Buckingham tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Mit uutisia, lanko Buckingham? - -BUCKINGHAM. -Vapisee sydän sitä ilmi tuoda. -Katala, renttuileva roistojoukko -On Leonooran, protektorin vaimon, -- -Tään koko liittokunnan pään ja johdon -- -Avustamana sekä suojaamana, -Vehkeillyt salaa kruunuanne vastaan -Yhdessä loitsijain ja noitain kanssa. -Olemme teossa ne tavanneet, -Maan alta pahoja kun henkiä -He nostivat ja näiltä tiedustivat -Kuninkaan elämää ja kuolemaa -Ja samoin muiden neuvoskunnan herrain, -Jost' oiti saatte laajemmalta tietää. - -KARDINAALI. -Protektori, näin ollen vaimollanne -Lie pian matka Lontooseen. Tuo tieto -Aseenne kärjen kääntää, luulemma; -Nyt varmaan ette saavu määrä-aikaan. - -GLOSTER. -Kopea pappi, mieltän' älä riko! -Suru ja murhe multa voiman murtaa, -Ja, murrettuna näin, ma tieltäs väistyn -Ja halvimmankin palkkalaisen tieltä. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, Herra, min saa turman häijyt aikaan, -Näin kooten koston omaan päähänsä! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Nyt, Gloster, tahran omaan pesääs sait; -Jos syytön liet, niin turvass' olet kait. - -GLOSTER. -Rakastin maatani ja kuningasta, -Siit' otan taivaan todistajakseni. -Kuin vaimoni on laita, sit' en tiedä; -Surettaa kuulla mitä olen kuullut. -Hän jalo on, mut kunnian ja kunnon -Hän unhotti, kun moista piti seuraa, -Jok' aatelisen tahraa niinkuin piki; -Hän älköön enää tulko mua liki. -Lain kouriin hänet annan ankariin, -Kun Humphreyn puhtaan nimen raiskas niin. - -KUNINGAS HENRIK. -No, hyvä; täksi yöksi jäämme tänne; -Huomenna palaamme taas Lontooseen; -Ja siellä tätä seikkaa tutkitaan -Ja tilille nuo ilkimykset viedään; -Oikeuden vaakaa tulee tässä käyttää, -Se toden osoittaa ja tarkan näyttää. - - (Torventoitaus. Menevät.) - - -Toinen kohtaus. - - Lontoo. Yorkin herttuan puutarha. - - (York, Salisbury ja Warwick tulevat.) - -YORK. -Nyt kun on halpa illallinen syöty, -Niin suokaa, loordit Salisbury ja Warwick, -Mun täällä puistoss' omaks varmuudeksi -Vakaata tiedustella mieltänne, -Mik' oikeus mulla Englannin on kruunuun. - -SALISBURY. -Haluan saada tarkalleen sen kuulla. - -WARWICK. -No, ala, York; jos oikeus on sulla, -Niin Nevilit on käskettävissäsi. - -YORK. -Siis, kuulkaa, hyvät herrat: -- poikia -Ol' Edward kolmannella seitsemän: -Ensiksi Edward, Walesin musta prinssi; -Ja toinen William Hatfield; kolmas oli -Clarencen herttua Lionel; ja neljäs -Juhana Gaunt, Lancasterin herttua; -Sen jälkeen Edmund Langley, Yorkin herttua; -Glosterin herttua, Thomas Woodstock, kuudes; -Ja William Windsor vihdoin seitsemäs. -Isäänsä ennen kuoli musta prinssi, -Ja häneltä jäi yksi poika, Richard, -Jok' Edward kolmannelta peri kruunun, -Siks kunnes Bolingbroke, Lancasterin herttua, -Juhana Gauntin poika, kuninkaana -Nimeltä Henrik neljäs, otti vallan, -Vei viran lailliselta kuninkaalta, -Ja kuningatar-raukan Ranskaan laittoi, -Jost' oli tullutkin, ja Pomfretiin -Kuninkaan salpas, missä, kuten tietty, -Tuo hyvä Richard salaa murhattiin. - -WARWICK. -Niin, totta puhuu herttua: näin kruunun -Sai Lancasterin suku. - -YORK. - Ja sen pitää -Nyt väkivallall' eikä oikeudella: -Näet, vanhimman kun pojan poika kuoli, -Ois toisen pojan suku vuoross' ollut. - -SALISBURY. -Mut William Hatfield kuoli lapsetonna. - -YORK. -Mut kolmannella, Clarencella, -- josta -Ma polveudun -- Philippa oli tytär, -Jonk' Edmund Mortimer, Marchin kreivi, nai; -Hänestä lähti Roger, Marchin kreivi, -Ja tästä Edmund, Anna ja Leonoora. - -SALISBURY. -Tuo Edmund, Bolingbroken hallitessa, -Niin olen kuullut, pyrki kuninkaaksi, -Ja oisi päässytkin, mut Flandower -Piti häntä vankeudessa kuolinpäivään. -Vaan jatkakaa. - -YORK. - Tään vanhin sisar Anna, -Mun äitini ja kruunun perillinen, -Cambridgen Richardille meni vaimoks, -Joka Richard oli Edward kolmannen -Viidennen pojan, Edmund Langleyn, poika. -Tuost' oikeuteni johdan; Marchin kreivin -Hän tytär oli, Rogerin, jonk' isä -Ol' Edmund Mortimer, mi nai Philippan, -Clarencen herttuan ainon tyttären. -Siis, vanhemman jos pojan oikeus eellä -On nuoremman, niin kuninkuus on minun. - -WARWICK. -Ei selvinkään voi tätä selvemp' olla. -Juhana Gauntin jälkeinen on Henrik, -Neljännen pojan; York taas kolmannen. -Siks kunnes Lionelin suku sammuu, -Hält' oikeus puuttuu; mut se vielä elää, -Sinussa kukkii se ja pojissasi, -Tuon rungon ihanissa aaluvissa. -Siis, isä Salisbury, nyt polvistumme -Ja täällä syrjäss' ensimmäisinä -Laillista valtiasta tervehdimme -Ja kruunun perijänä kunnioimme. - -MOLEMMAT. -Kuningas Richard kauan eläköön! - -YORK. -Suur' kiitos! Kuningas vain viel' en ole: -En ole kruunattu, ei tätä miekkaa -Viel' Lancasterin sydänveri punaa. -Mut äkisti tät' ei saa toimeen panna. -Vaan hiljaa, salaa, varoen. Niin tehkää, -Kuin minä, näinä vaaran aikoina: -Älkäätte olko huomaavinannekaan -Suffolkin uhkaa, korskaa Beaufortin -Ja Somersetin vallan-ahneutta -Ja Buckinghamia ja koko laumaa, -Siks kunnes karjan paimenen he pauloo, -Siveän prinssin tuon, tuon hyvän Humphreyn. -Sit' etsivät he, ja sit' etsiessään -Surmansa löytävät, jos York ei pety. - -SALISBURY. -Jo riittää, York; nyt meill' on täysi tieto. - -WARWICK. -Sydän sanoo mulle, että Warwick-kreivi -York-herttuan kerran tekee kuninkaaksi. - -YORK. -Ja, Nevil, minä sanon itselleni: -Richard se kerran tekee Warwick-kreivin -Kuninkaast' ensi-mieheks Englannissa. - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Lontoo. Oikeussali. - - (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, - Gloster, York, Suffolk ja Salisbury tulevat; kreivinna Gloster, - Kreeta Jourdain, Southwell, Hume ja Bolingbroke tuodaan - vartioittuina sisään.) - -KUNINGAS HENRIK. -Glosterin vaimo, Leonoora Cobham, esiin! -Suur' syntis Herran on ja meidän nähden; -Lain tuomio siis kuule rikoksistas, -Jotk' ovat, sanan jälkeen, kuolon omat. -- -Nuo neljä viekää tyrmään takaisin -Ja sieltä mestauspaikkaan. Noita tuo -Tuhaksi Smithfieldiss' on poltettava, -Ja muut nuo kolme hirteen hirtettävät. -- -Te, rouva, aatelista verta ollen, -Ikänne saatte kunniaton olla -Ja kolmen päivän julkiripin jälkeen -Omassa maassa maanpaossa elää, -Sir Stanleyn kanssa Manin saaressa. - -HERTTUATAR. -Maanpako hyvä; hyvä oisi kuolo. - -GLOSTER. -Sun laki tuominnut on, Leonoora; -Min' en voi päästää, minkä laki sitoo. -- - - (Herttuatar ja muut vangit poistuvat vartioittensa kanssa.) - -Suru sydämmen ja itku silmän valtaa. -Ah, Humphrey, tämä häpeä se hautaan -Sun vanhan pääsi murehella painaa! -- -Ma pyydän, kuningas, mun suokaa mennä: -Ikäni rauhaa kaipaa, suru hoivaa. - -KUNINGAS HENRIK. -Seis, Humphrey, herttua Gloster! Sauvas ensin -Minulle anna; oma holhoojansa -On Henrik nyt; mun väkeni on Herra, -Ja tuki, sauva, jalkain kynttilä. -Mene rauhaan, Humphrey, yhtä rakkaana -Kuin olit kuninkaasi holhoojana. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -En tiedä syytä, miksi holhotaan, -Kuin lasta, vallan voipaa kuningasta. -- -Jumalan avulla nyt Henrik maan -On yksinvaltias. -- Pois sauvas vaan! - -GLOSTER. -Vai sauvani; -- Täss' on se, jalo Henrik, -Sen yhtä mielisti ma annan sulle, -Kuin ennen isäsi sen antoi mulle; -Ja yhtä mielist' etees lasken sen, -Kuin toiset sitä halaa riidellen. -Hyvästi! Mun kun peittää manan laine, -Sun valtaas rauha tukekoon ja maine! - - (Menee.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Kas niin, nyt kuninkaana Henrik on, -Ja kuningattarena Margareeta, -Ja Humphrey tuskin ennallaan; hän pahoin -On silvottu; kaks iskua yht'aikaa: -Maanpaossa on vaimo, jäsen poikki -Ja sauva poissa: -- tuo sen paikka vain. -Kuninkaan käteen se on soveliain. - -SUFFOLK. -Maan puoleen noin tuo ylvä honka taipuu, -Noin Leonooran korska tyhjään haipuu. - -YORK. -Hän rauhaan menköön! -- Teidän armonne, -Tää kaksintaistelun on määräpäivä. -Ja kantaja ja vastaaja -- tuo seppä -Ja oppipoikansa -- on valmiit taistoon. -Jos majesteetilla on halu nähdä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Tietysti, Henrik; hovista ma saavuin -Vaseti tätä taistelua varten. - -KUNINGAS HENRIK. -No, Herran nimeen, kaikki kuntoon siis! -Se tähän jääköön; Herran käteen oikeus! - -YORK. -En koskaan, loordit, ole nähnyt miestä -Niin neuvotonta ja niin taiston-arkaa, -Kuin tämän asesepän oppipoika. - - (Toiselta taholta tulee Horner ja tämän naapurit, jotka - juottavat häntä humalaan; hänellä on sauva, jonka päässä - on hiekkapussi,[3] ja hänen edellään käy rumpali; toiselta - taholta tulee Pietari, jolla on samanlainen sauva ja samoin - rumpali edellä; häntä seuraa joukko oppipoikia, jotka juovat - hänen maljansa.) - -1 NAAPURI. -Kas tässä, naapuri Horner, lasillinen sektiä, maljasi! Älä pelkää, -naapuri, kyllä kaikki käy hyvin. - -2 NAAPURI. -Ja tässä, naapuri, lasillinen charnecoa.[4] - -1 NAAPURI. -Ja tässä, naapuri, sarkallinen hyvää tupultti-olutta; juo, äläkä -oppipoikaasi pelkää. - -HORNER. -Antakaa tänne vain! Minä teidän kaikkien maljaan vastaan; ja Pietarille -näytän pitkää nenää. - -1 OPPIPOIKA. -Saas tästä, Pietari; älä pelkää. - -2 OPPIPOIKA. -Ole hyvällä tuulella, Pietari, älä mestariasi pelkää: taistele -oppipoikain arvon puolesta. - -PIETARI. -Kiitoksia vain, kiitoksia! Juokaa ja rukoilkaa minun puolestani, sillä -luulenpa että nyt olen ryypännyt viimeisen ryyppyni tässä maailmassa. --- Tuossa, Roopetti, jos kuolen, niin saat sinä tuon esiliinani, ja -sinä, Ville, sinä saat vasarani; ja sinä, Tommi, sinä saat kaikki -rahani. -- Jesta siunaa ja varjele! Minä en mitenkään piisaa -mestarilleni, sillä hän on jo niin näppärä miekkailemisessa. - -SALISBURY. -Kas niin, heretkää juomasta ja alkakaa taistella. -- Poika sinä, mikä -on nimesi? - -PIETARI. -Pietari, kaiketi. - -SALISBURY. -Pietari! Ja mikä vielä? - -PIETARI. -Puusti. - -SALISBURY. -Puusti! Ho, katso sitten, että mestarillesi annat kelpo puustin. - -HORNER. -Hyvät ihmiset ja kylänmiehet, olen tullut tänne, niin sanoakseni, -oppipoikani yllytyksestä, näyttääkseni että hän on konna ja minä itse -kunnon mies; ja mitä Yorkin herttuaan tulee, niin menen vaikka -kuolemaan siitä, etten koskaan ole aikonut hänelle mitään pahaa, enkä -kuninkaalle, enkä kuningattarelle liioin. Siis, Pietari, varo nyt -kalloasi! - -YORK. -Pian! Sopertaa jo alkaa konnan kieli. -Nyt, torvettaja, anna taiston merkki. - - (Torventoitaus. Taistelevat, ja Pietari paiskaa mestarin alleen.) - -HORNER. -Seis, Pietari, seis! Tunnustan, tunnustan petokseni. - - (Kuolee.) - -YORK. -Ottakaa pois häneltä ase. -- Poikaseni, kiitä sinä Jumalaa ja hyvää -viiniä mestarisi päässä. - -PIETARI. -Hyvä Jumala, olenko minä voittanut viholliseni tässä ylhäisessä -seurassa? Oi, Pietari, olet nyt näyttänyt toteen asiasi oikeuden. - -KUNINGAS HENRIK. -Pois silmistämme viekää petturi. -Kuolostaan nähdään, että oli syypää; -Ja oikeuden Herra osoitti -Vakaaksi, syyttömäksi poikaparan, -Jok' oli vääryydellä surman saada. -- -Pois, tule, poika, saamaan palkkasi. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Lontoo. Katu. - - (Gloster tulee palvelijoineen, kaikki surupuvussa.) - -GLOSTER. -Noin pilvi kirkkaimmankin päivän peittää, -Ja kesän jälkeen tulee kolkko talvi -Ja kovat, tuimat pakkaset. Näin vaihtuu, -Kuin vuoden ajat, ilot myös ja murheet. -- -Mies, mit' on kello? - -PALVELIJA. - Kymmenen, mylord. - -GLOSTER. -Niin, kymmeneltä oli minun määrä -Tavata katuvaista vaimoani. -Lie työläs hänen kovaan kivikatuun -Hienoista, herkkää jalkaans' astua. -Oi, Noora, vaivoin jalo mieles sietää -Ett' ilkikatsein roistokansa silmiin -Sua töllistää ja nauraa häpeälles, -Tuo, joka ennen vaunus jälkeen juoksi, -Kun riemusaatoss' ajoit katuja. -Mut vait! Hän tulee. Kyyneleisin silmin -Mun täytyy nähdä hänen kurjuuttaan. - - (Herttuatar Gloster tulee, puettuna valkoiseen katumuspaitaan, - paperihelyjä selässä, avojaloin ja palava vahakynttilä kädessä; - Sir John Stanley, sheriffi, ja oikeudenpalvelijoita.) - -PALVELIJA. -Me hänet ryöstämme, jos tahdotte, -Sheriffin käsistä. - -GLOSTER. - Ken häneen koskee, -On surman oma. Anna olla! - -BERTTUATAR. - Gloster, -Tuletko häpeääni katsomaan? -Nyt sinäkin teet katumusta. Katsos, -Kuin töllistävät! Kas, kuin tyhmä kansa -Osoittaa sormellaan ja päätään nyökkää -Ja tiukasti sua silmiin katsoo! Gloster, -Oi, piile noita vihan katseita, -Sulkeudu suojaas, häpeääni itke, -Ja kiroo vihamiehes, sun ja mun! - -GLOSTER. -Leonoora, tyynny; tuskas unhota! - -HERTTUATAR. -Mua neuvo unhottamaan itseäni! -Kun muistan, että vaimos olen, Gloster, -Ja sinä prinssi, maamme protektori, -Niin näyttää minusta, ett'ei mua pitäis -Näin pilkkaan puettuna kuljettaa, -Paperit seljässä, ja kintereillä -Tuo roskajoukko, jolle kyyneleeni -Ja syvät huokaukseni vain on huviks. -Jalkaani hellää kivi julma leikkaa, -Ja kun se sattuu, nauraa kade kansa -Ja ilkkuu: "Katso etees, mihin astut". -Oi, Humphrey, voinko kestää tätä herjaa? -Kuink' enää maailmaa voin katsella, -Ja päivän ihailua onneks luulla? -Ei, pimeys valoni, yö päiväni, -Ja komeuteni muisto kauhuni! -Sanonpa joskus: olen Humphreyn vaimo, -Ja hän maan hallitsija on ja prinssi; -Mut moinen prinssi, moinen hallitsija, -Ett' oheen jäi, kun vaimo-raukkansa -Ivaksi tehtiin, kummitukseks, jota -Jokainen joutojortti sormin näytti. -Sävyinen ole vain, mua älä häpee, -Älä huoli mistään, kunnes surman säilä -Sun tapaa, niinkuin pian käy. Näet, Suffolk, -Tuo, joka kaikki kaikessa on hälle, -Min vihoiss' olet sinä ja me kaikki, -Ja York, ja jumalaton pappi Beaufort, -Ne kaikk' on sulle paulan pauloneet, -Ja siihen istut, liehu miten tahdot. -Mut älä pelkää, kunnes kiinn' on siipes, -Äläkä vihamiestäs estää koita. - -GLOSTER. -Ah, Noora, vaiti! Harhaan ihan tähtäät. -Ei syytön kaula kesken katkea. -Sadasti suurempikin vainojoukko, -Ja vaikk' ois jokaisella sadan voima, -Ei mitään vaaraa tuottaa vois, niin kauan -Kuin vakaa olen, vilpitön ja syytön. -Mun pilkastako pitäis sinut päästää? -Ei siitä herjas puhdistuis, mut minä -Lain rikkojaksi voisin pian tulla. -Paras on apu, Noora, tyyni mieli; -Siis sydämmelles neuvo malttamusta: -Tää kummastus ei monta päivää kestä. - - (Airut tulee.) - -AIRUT. -Minä kutsun teidän ylhäisyytenne hänen majesteettinsa parlamenttiin, -joka pidetään Buryssä ensimmäisenä päivänä tulevaa kuuta. - -GLOSTER. -Mun mieltänikö ensin kysymättä? -Salaista tointa! -- Hyvä, kyllä tulen. - - (Airut menee.) - -Hyvästi, Noora! -- Herra sheriffi, -Valtuuden mukaan häntä kohdeltakoon. - -SHERIFFI. -Mun valtuuteni, herttua, tähän päättyy; -Ja sir John Stanleylla on käsky viedä -Nyt hänet Manin saareen mukanaan. - -GLOSTER. -Te, sir John, vaimoniko vartijaksi? - -STANLEY. -Niin, sain sen toimen, armollinen herra. - -GLOSTER. -Hänt' älä siltä kovista, jos pyydän -Sun häntä säästämään; ehk' onni kääntyy, -Ja hyvää sulle tehdä voin, jos sinä -Teet hälle hyvää. Hyvästi, sir John! - -HERTTUATAR. -Menetkö mua hyvästelemättä? - -GLOSTER. -En sitä voi, nää kyyneleet sen sanoo. - - (Gloster ja palvelijat menevät.) - -HERTTUATAR. -Sinäkin menit? Kaikk' on lohtu poissa. -Mun kaikki jättää; iloni on kuolo, -Tuo kuolo, jonka nimeäkin kammoin, -Siks että ajast' etsin ijäisyyttä. -Ma pyydän, Stanley, täältä minut vie, -Yks kaikki, minne; suosiot' en kerjää, -Vain saata minut, minne käskettiin. - -STANLEY. -Man-saareen matka, armollinen rouva, -Siell' arvon mukaan teitä kohdellaan. - -HERTTUATAR. -Se pahaa tietää; pelkkää olen herjaa, -Siis herjaavastiko mua kohdellaan. - -STANLEY. -Kuin herttuatarta, Humphreyn puolisoa, -Sen arvon mukaan teitä kohdellaan. - -HERTTUATAR. -Voi hyvin, sheriffi, mua paremmin, -Vaikk' olet häpeäni opas ollut. - -STANLEY. -Sen vaati virka; anteeks suokaa, rouva. - -HERTTUATAR. -Niin, niin, voi hyvin; virkas olet tehnyt. -No, joko mennään, Stanley? - -STANLEY. -Katumus lopuss' on; nyt pois tuo paita, -Ja käydään pukeumaan matkaa varten. - -HERTTUATAR. -Ei paidan kanssa vaihdu häpeä, -Pukuuni kalleimpaan se kiinni juuttuu; -Se näkyy, vaikka kuinka pukeuisin. -No, näytä tietä; vankeuteeni halaan. - - (Menevät.) - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Buryn luostari. - - (Torventoitaus. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, - kardinaali Beaufort, Suffolk, York, Buckingham ja muita - parlamentin jäseniä tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Mua ihmetyttää, ettei tule Gloster, -Ei tapa hällä olla viimeinen; -Mik' onkaan syynä, että nyt hän viipyy. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mut ettekö te näe tai tahdo nähdä, -Kuink' outo häll' on käytös nyt, ja kuinka -On olentonsa majesteetillinen? -Kuink' ylpeäks on tullut, ynseäksi -Ja korskaks, -- toisenlaiseksi kuin ennen? -Ma muistan, kuink' ol' ennen hieno, nöyrä, -Ja jos vain kaukaa katseen loin, niin oiti -Hän oli polvillaan, ja koko hovi -Ihaili hänen alamaisuuttaan. -Mut kohtaa häntä nyt, vaikk' aamusella, -Kun kaikki tervehtivät toisiaan, -Niin otsa rypyss' on ja katse tuima, -Ja, polvi jäykkänä, hän ohi kulkee, -Ja meit' ei kunnioita niinkuin pitäis. -Ken pelkäis pennun mörinää? Mut suuret -Ne vapisee, kun jalopeura kiljuu; -Ja pieni Englanniss' ei ole Humphrey. -Ensinkin lähisukua on teille, -Ja jos te kaadutte, niin nousee hän. -Siis minusta ei valtaviisast' ole -- -Kun muistetaan, kuink' on hän vihansuopa, -Ja kuink' on kuolemanne eduks hälle -- -Ett' arvoisan on persoonanne luo -Ja teidän neuvostoonne hällä pääsy. -Hän mairilla on kansan suosin saanut, -Ja, kapinan kun tehdä suvaitsee, -Niin pelkään, että kaikki häntä seuraa. -On kevät; hölläss' ohdakkeen on juuret; -Jos sit' et raivaa pois, se pellon peittää -Ja viljan tukehuttaa kasvussaan. -On nöyrä huolenpito herrastani -Tään pelon Humphreyn suhteen herättänyt. -Jos tyhmää tää, nais-pelkoa se olkoon, -Ja paremmat jos syyt sen poistaa voi, -Niin myönnän herttuata loukanneeni. -Te, loordi Suffolk, Buckingham ja York, -Kumotkaa tämä väitteeni, jos voitte, -Mut muuten päteväks se myöntäkää. - -SUFFOLK. -Olette herttuan oikein oivaltanut; -Ja lausua jos mun ois ensin tullut, -Niin oisin samaan tapaan puhunut. -Hänenpä yllytteestään herttuatar -On hornanjuonens' alkanut, sen vannon; -Ja vaikk' ei rikokseen häll' oiskaan osaa. -Niin, kerskatessaan suurest' asemastaan -- -Kun kuninkaan on lähin perillinen -- -Ja muilla mahtavuuden haaveiluillaan, -Hupelon vaimons' on hän yllyttänyt -Kutomaan juonta kuninkaamme tuhoks. -Syvässä vedess' isot kalat uivat, -Ja suoran tuon on pinnan alla petos; -Ei kettu hauku, lammasta kun vaanii. -Ei, kuninkaani! Tutkimaton viel' on -Tuo Gloster, pohjaton siin' asuu vilppi. - -KARDINAALI. -Lakia vastoin pikkurikoksista -Hän määräs julmat hengenrangaistukset. - -YORK. -Ja protektorina hän maalta kiskoi -Soturin palkoiks Ranskaan suuret summat, -Joit' ei hän sinne koskaan lähettänyt; -Siks aina melskeit oli kaupungeissa. - -BUCKINGHAM. -Hoh, nää vaan pikkuvikoja on, muiden -Salaisten rinnalla, joit' aika vielä -Paljastaa tuossa Humphrey-herttuassa. - -KUNINGAS HENRIK. -Niin, hyvät loordit, harras pyrintönne -Näin niittää ohdakkeet pois tieltämme -On kiitettävä; vaan, jos puhun suoraan, -Niin Gloster-lankomme on yhtä puhdas -Petoksen aikeistakin meitä kohtaan, -Kuin säisy kyyhky taikka maitovuona; -Hän hyvä, nöyrä, hurskas on, ei pahaa -Hän uneksi, ei turmaa meille hanki. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Noin tyhmä luottamus on vaarallista. -Vai kyyhky hän? Siis häll' on lainasiivet, -Sill' ilkeä on sisultaan kuin korppi. -Vai lammas hän? Siis lainanahka hällä, -Sill' ahnas susi hän on mieleltään. -Se puvun ryöstää voi, ken pettää tahtoo. -Varokaa, valtias: meidän kaikkein onni -Tuon viekkaan miehen kukistuksess' on. - - (Somerset tulee.) - -SOMERSET. -Tervehdykseni, armon majesteetti! - -KUNINGAS HENRIK. -Somerset, terve! Mitä kuuluu Ranskaan? - -SOMERSET. -Ett' arvo, valta, kaikki siinä maassa -On teiltä mennyt; kaikki lopussa! - -KUNINGAS HENRIK. -Pahoja siis; mut Herran olkoon tahto! - -YORK (syrjään). -Pahoja mulle: Ranskaa minä toivoin, -Samoin kuin vehmast' Englantia toivon. -Näin kukkani jo kuihtuu umpussaan -Ja madot syövät lehväni; mut pian -Ma tähän avun hankin, taikka myyn -Pois oikeuteni maineikkaaseen hautaan. - - (Gloster tulee.) - -GLOSTER. -Tervehdykseni nöyrin, majesteetti! -Anteeksi suokaa, että näin ma viivyin. - -SUFFOLK. -Ei, Gloster, liian varhain oisit tullut, -Jos et ois uskollisempi kuin olet. -Maankavalluksesta sun vangitsen. - -GLOSTER. -Haa, Suffolk! Luuletko mun vangittuna -Sävyä muuttavan tai punastuvan? -Ei, sydän tahraton ei hevin säiky. -Ei kirkkain lähde ruopasta niin puhdas, -Kuin minä majesteetin petoksesta. -Ken syyttää mua voi? Mit' olen tehnyt? - -YORK. -Ranskalta saitte lahjoja, niin luullaan, -Ja sotamiesten palkan pidätitte, -Ja näin me menetimme Ranskanmaan. - -GLOSTER. -Vai luullaan vain? Ja ketkä sitä luulee! -Soturein palkkaa riistänyt en koskaan, -Enk' ole Ranskalt' äyriäkään saanut. -Niin totta kuin mua Jumal' auttakoon, -Niin öitä valvoin, öitä öiden jälkeen, -Englannin parast' ahkeroiden vain! -Jos penniäkään kuninkaalta kiskoin -Tai omaks hyödyks äyriäkään käytin, -Mua siitä syytettäköön tuomiolla. -Ei, monta monta puntaa omistani -- -Kun tahdoin varatonta kansaa säästää -- -Ma linnueille etukäteen annoin, -Takaisin sitä koskaan vaatimatta. - -KARDINAALI. -Mylord, tuo kerska hyvin sopii teille. - -GLOSTER. -Vain sulan toden lausun, jumalauta! - -YORK. -Protektorina pahantekijöille -Keksitte suunnattomat kidutukset, -Ett' oli maamme kuulu julmuudestaan. - -GLOSTER. -Sen kaikki tietää, että laupeus oli -Protektorina suurin vikani; -Ma rikollisen kyyneleestä hellyin, -Ja nöyrä sana monen vapaaks osti. -Lain ankaruutt' en muille käyttänyt -Kuin verisille murhamiehille -Ja kavalille maantien rosvoojille; -Mut verisynti kyllä rangaistuksen -Sai julmemman kuin varkaus tai muu rikos. - -SUFFOLK. -On pikkusyitä helppo kaunistella; -Mut suuremmista teitä syytetään, -Joist' ette voi niin hevin puhdistua. -Kuninkaan nimess' otan teidät vangiks -Ja jätän teidät kardinaalin huostaan, -Siks kunnes asianne tutkitaan. - -KUNINGAS HENRIK. -Ma varmuudella toivon, herttua Gloster, -Ett' epäluulosta te selviytte; -Olette syytön, tuntoni sen sanoo. - -GLOSTER. -Kuningas kulta, nyt on vaaranpäivät; -Nyt kunnon polkee ruma vallanhimo, -Ja viha vainoo ihmisrakkautta; -On inha juonittelu vallalla, -Ja kohtuus karkoitettu Englannista. -Nuo henkeäni väijyvät, sen tiedän; -Ja kuoloni jos maalle onnen toisi -Ja noiden hirmuvallan lopettaisi, -Niin mielelläni kuoloon menisin. -Mut tää vain näytelmän on johdanto; -Tuhannet, jotk' ei vielä ouno vaaraa, -Tään julman murhenäytelmän saa päättää. -Beaufortin säkenöivät verisilmät -Sydämmen kielii ilkeydestä; -Suffolkin synkkä otsa vihaa kiehuu; -Terävin kielin purkaa Buckingham -Kateuden taakkaa, jok' on sydämmellään; -Äkäinen York, mi kuuta tavoittaa, -Ja jonka röyhkää kättä pidättelin, -Väärällä syytteell' uhkaa henkeäni; -Ja tekin, kuningatar, muiden kanssa, -Syyditte syyttä herjaa pääni päälle, -Ja innoll' yllytitte ahkeralla -Rakasta valtaherraani mua vastaan. -Niin, kaikki yhtä juonta olette; -Ma tiesin teidän salakokouksenne, -Joiss' oli kaupan syytön henkeni. -Vääristä todistajist' ei lie puute, -Ja viekkain vehkein syytä lisätään. -Todeksi käynee vanha sananlasku: -"Jos koiria on, kyll' on kalikoita". - -KARDINAALI. -Kuningas, moista herjaa ei voi sietää. -Jos niitä, jotka suojella teit' aikoo -Salavihalta ja konnain tikareilta, -Noin syödään, ivataan ja pilkataan, -Ja syyllisell' on täysi puhevalta, -Niin jäähtyy into teitä puolustaa. - -SUFFOLK. -Hän kuningatart' eikö soimannut -Ivalla, vaikka taidoin peitetyllä, -Ett' ostetuin hän valamiehin muka -Kukistaa hänet aikoo arvostaan? - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hävinneen minä sallin haukkua. - -GLOSTER. -Todemmin sanottu kuin tarkoitettu. -Ma häviän, mut voittajia voi, -Kun väärin pelaavat! Ja hävinneellä -On silloin täysi lupa puhua. - -BUCKINGHAM. -Sanamme vääntää hän ja aikaa hukkaa. -- -Hän teidän vankinne on, kardinaali. - -KARDINAALI (muutamille seuralaisille). -Pois hänet viekää; hyvään säilyyn pankaa. - -GLOSTER. -Voi, Henrik, pois näin heität sauvas ennen, -Kuin jalkas vahvat on sua kantamaan. -Sivultas paimen viedään näin, ja sudet -Nyt tappelee, ken ensin sais sun syödä. -Oi, pelkoni ett' oisi aiheeton! -Mut, Henrik hyvä, tuhos lähell' on. - - (Muutamat seuralaiset vievät pois Glosterin.) - -KUNINGAS HENRIK. -Tehkää tai jättäkää min parhaaks näette, -Hyvät loordit, niinkuin itse oisin läsnä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Kuin? Aiotteko jättää parlamentin? - -KUNINGAS HENRIK. -Niin, Margareeta; sydän suruun hukkuu, -Sen virrat silmist' alkaa tulvia; -Ruumiini kurjuuden on kahleiss' aivan, -Sill' onko kurjempaa kuin paha mieli? -Ah, setä Humphrey, kunnon, kunnian -Ja arvon kuvan kasvoissasi näen, -Ja sentään, Humphrey hyvä, tulee aika, -Ett' epäilen ja viekkaaks sua varon. -Mi turman tähti onneas nyt vainoo, -Kun suuret loordit nuo ja kuningatar -Tuhota koittaa syytönt' elämääsi? -Et heitä koskaan loukannut, et ketään. -Kuin teurastaja raastaa vasikkaa -Veriseen teurastaloon ja sen sitoo -Ja raukkaa lyö, jos ponnistaa se vastaan, -Niin hänetkin nuo tunnottomat veivät. -Ja niinkuin emä kirmaisee ja mylvii -Ja katsoo mihin kantamoistaan viedään, -Ja muut' ei voi kuin lastaan ruikuttaa; -Niin minäi hyvän Humphreyn tilaa suren, -Ja turhaan kyynelöin, ja vesisilmin -Jälkeensä katson, enkä voi hänt' auttaa, -Niin mahtavat on hällä vihamiehet. -Ma kohtalotaan tahdon itkeä -Ja huudan joka huokaukseltain: -"Ken oli petturi? Ei Gloster vain." -- - - (Menee.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hyvät loordit, auringossa sulaa lumi. -Kuin jää on Henrik suuriss' asioissa, -Mut heltyy liian pian; Humphreyn loisto -Lumoaa hänet, niinkuin krokotiilin -Suruinen voihke pettää matkaajan, -Tai niinkuin kimaltava kirjokäärme -Kukissa kiemuroiden pistää lasta, -Jok' ihaillen sen katsoo kauneutta. -Jos toist' ei ole viisaampaa kuin minä -- -Mut omaa älyäni sentään kiitän -- -Niin pian pääsis Gloster maailmasta, -Ja mekin pääsisimme pelostamme. - -KARDINAALI. -Hän kuolkoon, valtaviisaus sen vaatii! -Mut siihen vain on tarvis tekosyy; -Hän laillista on tietä tuomittava. - -SUFFOLK. -Minusta tuo ei valtaviisast' oisi: -Kuningas puuhaa hänen puolestaan, -Ja kansa nousee hänen puolestaan; -Ja meillä, paitse epäluuloa, -Vain heikot syyt on hengenrangaistukseen. - -YORK. -Siis ette toivo, että kuolis hän. - -SUFFOLK. -Ah, York, ken sitä toivois enemmän? - -YORK. -Mut Yorkill' enimmän on siihen syytä. -- -Sanokaa, kardinaali, ja te, Suffolk, -Käs' sydämmellä: eikö oisi yhtä -Asettaa ahnas kotka vartioimaan -Kanoja nälkäiseltä haukalta -Kuin panna protektoriks herttua Humphrey? - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Näin kana-raukat varmaan surman saisi. - -SUFFOLK. -Niin, teidän armonne; siis hulluutt' eikö -Ketusta tehdä lammaskarjan paimen? -Sit' ilkimurhaajaks jos syytettäis, -Niin sille huono puolustus se oisi, -Ett' aikomustaan viel' ei täyttänyt. -Ei, kuolkoon se, siks että se on kettu -Ja luonnostaan jo karjan vihollinen, -Ennenkuin turpaa verenpuna tahraa; -Ja sama Humphreyn suhde kuninkaaseen. -Sit' älkää surko, miten surma tehdään, -Jos pauloin, satimin tai salavehkein, -Valveilla taikka maatessa, se yhtä, -Kun vain hän kuolee; luvallista juonta -On kaataa se, jok' ensin käyttää juonta. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Puhut kuin mies, sa ylvään ylvä Suffolk. - -SUFFOLK. -Ja mies se on, ken panee tuuman toimeen, -Sill' usein puheet toisin käy kuin aikeet. -Mut, jotta sydän sointuis kielen kanssa, -- -Sill' ansiokkaaks katson tämän työn, -Kun sillä turvaan majesteetin hengen, -- -Vain käskekää, niin rupeen hälle papiks. - -KARDINAALI. -Mut minä hänet kuolleeks soisin, Suffolk, -Ennenkuin ehditte te papiks tulla. -Sanokaa, että tekoon suostutte, -Niin kyllä minä teloittajan hankin, -- -Niin arka majesteetin hengest' olen. - -SUFFOLK. -Siis, tuohon käteen! Tekonne on hyvä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Niin minustakin. - -YORK. - Minusta niinikään. -Me kolme näin kun teemme tuomion, -Niin vähät siitä, kuka sitä moittii. - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Ma tulen, loordit, suin päin Irlannista; -On kapinoitsijoita siellä noussut, -Jotk' engelsmanneja kuin heinää kaataa. -Apuhun, loordit; vimma ehkäiskää, -Paranemattomaks ett' ei käy haava; -Kun tuore on se, voi sit' auttaa vielä. - -KARDINAALI. -Se rikko vaatii joutuin korjaamista. -Kun näin on asiat, niin mikä neuvoks? - -YORK. -Somerset hallitsijaks sinne pannaan. -Niin onnekasta miestä täytyy käyttää; -Häll' oli hyvä onni Ranskassa. - -SOMERSET. -Jos York, tuo valtataituri, ois ollut -Mun sijassani hallitsijana, -Hän tuskin siell' ois pysynyt niin kauan. - -YORK. -Ei, niinkuin sinä, menettääkseen kaikki. -Ennemmin oisin kuollut ennen aikaa, -Kuin tuonut kotiin sitä häpeää. -Ett', ollessani siellä, kaikki meni. -Sull' onko edes yhtään naarmuloita? -Ken nahkaans' säästää noin, ei hevin voita. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Tuo säen pian raivotuleks yltyy, -Jos poltakset ja tuuli sitä auttaa. -- -Seis, hyvä York! -- vait, rakas Somerset! -- -York, sinun onnes, hallitsijana, -Ois ehkä ollut huonompi kuin hänen. - -YORK. -Huonompi tyhjää? Häpeään siis kaikki! - -SOMERSET. -Ja sinä myös, kun huudat häpeää! - -KARDINAALI. -Te, York, nyt onneanne koitelkaa. -Aseiss' on villit kernit Irlannissa, -Lihoittain maataan verill' Englannin. -Valiojoukko viekää Irlantiin, -Jokunen joka kreivikunnasta; -Koitelkaa onneanne Irlannissa. - -YORK. -Sen teen, jos majesteetti suvaitsee. - -SUFFOLK. -Kuningas meille valtuuden on suonut; -Me mitä päätämme, hän vahvistaa. -Siis, jalo York, tää toimi ota vastaan. - -YORK. -No, kyllä; väkeä vain hankkikaa; -Sill'aikaa järjestelen asiani. - -SUFFOLK. -Väestä minä huolta pidän, York. -Mut Humphreyn kavaluuteen palatkaamme, - -KARDINAALI. -Hänest' ei enempää; ma häntä hoidan, -Niin ettei kauemmin hän meitä vaivaa. -Pois lähtekäämme, päivä on jo mennyt. -Lord Suffolk, kahden vielä haastelkaamme. - -YORK. -Lord Suffolk, kahden viikon kuluessa -Odotan joukkojani Bristolissa; -Sielt' aion kuljettaa ne Irlantiin. - -SUFFOLK. -Hyvästi kaikki toimitetaan, York. - - (Kaikki menevät, paitsi York.) - -YORK. -Nyt mieltäs rohkaise, jos koskaan, York, -Ja epäilykses vaihda päätökseen. -Se ole, mitä toivot olevasi, -Tai se, mit' olet, tuonen saaliiks anna; -Ei sillä olemisen arvoa. -Asukoon kalvas pelko alhaisossa. -Ei poveen kuninkaalliseen se sovi. -Kuin kevään kuurot aatos aatost' ajaa, -Ja joka aatos korkeuksiin tähtää. -Ajuni, ahkerampi lukkia, -Vihollisille paulaks ansaa kutoo. -Hyvä, loordit, hyvä! Valtaviisast' oli -Pois minut laittaa suuren joukon kanssa; -Käärmettä konttaista näin lämmitätte, -Jok' elpyneenä poveen teitä pistää. -Väkeä tarvitsin, sen teiltä sain; -Suur' kiitos vain! Mut näin te hullun käteen -Panitte teräaseen, se on varma. -Suurt' armeijaa kun Irlannissa ruokin, -Niin Englannissa nostan mustan myrskyn, -Jok' ihmisiä kymmentuhansin -Puhaltaa taivaaseen tai helvettiin; -Ja myrsky tää ei riehumasta lakkaa, -Ennenkuin kultavanne päässäni, -Kuin kirkkaan päivän heloittavat säteet, -Tuon hullun pyörtäjäisen raivon tyyntää. -Ja näille hankkeilleni apuriksi -Vietellyt olen jäykän kentiläisen, -John Caden Ashfordista, -John Mortimerin arvonimellä -Kapinan tekemään, jot' osaa hyvin. -Sen huiman miehen Irlannissa näin, -Kuink' otteli hän kerniläisten kanssa, -Siks että sääret keihäst' oli täynnä -Kuin piikkisian selkä harjasta; -Kun siitä pelastui, tek' ilmahypyn -Kuin hurja maurilainen tanssija,[5] -Kalistain keihäitään kuin kulkusia. -Pörröisen, viekkaan kernin hahmossa hän -Seurusti usein vihollisen kanssa, -Ja ilmitulematta palasi -Ja kertoi mulle heidän konnantöistään. -Tuon pirun etulaisekseni teen; -Hänell' on näkö, käynti, puhetapa -John Mortimerin, joka nyt on vainaa. -Näin kansan mieltä tiedustan, se onko -York-suvun vaatimuksiin taipuva. -Jos vangitaan hän, piinapenkkiin pannaan, -Ei mikään kidutus saa hänest' irti, -Ett' olen minä häntä yllyttänyt. -Jos taas hän menestyy, niin kuin ma luulen, -Niin tulen voimallani Irlannista -Ja niitän mit' on kylvänyt se konna. -Kun Humphreyn saamme pois, tuon suositun, -Ja Henrik syrjätään, niin kaikk' on mun. - - (Menee.) - - -Toinen kohtaus. - - Bury. Huone kuninkaanlinnassa. - - (Kaksi murhaajaa tulee kiireellä sisään.) - -1 MURHAAJA. -Lord Suffolkille riennä kertomaan, -Ett' tieltä pois on herttua. - -2 MURHAAJA. - Mitä teimme? -Oi, ett' ois tekemättä! -- Onko koskaan -Niin katuvaista nähty? - -1 MURHAAJA. - Loordi tulee. - - (Suffolk tulee.) - -SUFFOLK. -No, miehet, onko toimitettu työ? - -1 MURHAAJA. -On, hyvä loordi, kuollut on hän. - -SUFFOLK. - Hyvä. -Pois täältä nyt, ja menkää asuntooni. -Tään miehen-työn ma teille palkitsen. -Koht' ovat täällä kuningas ja päärit. -Mut onko vuode siistitty, ja kaikki -Niin kuntoon laitettu, kuin määräsin? - -1 MURHAAJA. -On, armollinen herra. - -SUFFOLK. - Pois, pois joutuin! - - (Murhaajat menevät.) - - (Torventoitauksia. Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta, - kardinaali Beaufort, Somerset, loordeja ja muita tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Setämme heti tänne kutsukaa! -Tutkimme tänään hänen ylhäisyyttään, -Hän onko syypää, niinkuin väitetään. - -SUFFOLK. -Ma heti hänet kutsun, majasteetti. - - (Menee.) - -KUNINGAS HENRIK. -Paikkaanne, herrat! Pyydän, hyvät loordit: -Kovemmin älkää setää kohdelko, -Kuin mitä tositodistusten jälkeen -Ja teoistaan hän syypääks havaitaan. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Varjelkoon taivas, että ilkimielin -Tuomittais syypääks syytön ylimys! -Suo, Jumal', että voisi puhdistautua! - -KUNINGAS HENRIK. -Margareeta, kiitos! Tuo mua ilahuttaa. - - (Suffolk palaa.) - -Mitä? Kalvas olet? Miksi vapiset? -Kuink' asiat on, Suffolk? Miss' on setä? - -SUFFOLK. -Vuoteessaan kuollut; Gloster kuollut on. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Jes' auta! - -KARDINAALI. - Herran salatuomio! -- -Näin viime yönä unta, että Gloster -Ol' äänetön, ei saanut sanaa suustaan. - - (Kuningas pyörtyy.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ah! Mitä nyt? -- Kuningas kuolee! Apuun! - -SOMERSET. -Kohottakaa, ja puristelkaa nenää. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pois, pian, apuun! -- Henrik, silmäs avaa. - -SUFFOLK. -Hän virkoo. -- Rouva hyvä, rauhoittukaa! - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, suuri Luoja! - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Kuinka voitte, armo? - -SUFFOLK. -Tyyntykää, majesteetti, tyyntykää! - -KUNINGAS HENRIK. -Mua Suffolk-herttuako tyynnyttää? -Vastikään mulle kaarneen virttä lauloi, -Jonk' onsi sävel vei mult' elinvoiman, -Ja nytkö peukaloisen sirkutukset -Ja tyhjän rinnan ontto lohdutus -Vois karkoittaa tuon ensin kuullun äänen? -Makeilla sanoilla sa myrkkys peität. -Pois kätes minusta! Pois, sanon ma! -Sen koskentaa kuin käärmeen kieltä kammon -Pois näkyvistä, kurja sanantuoja! -Silmissäs julman ylevänä istuu -Maailman kauhuks murhan hirmuvalta. -Älä katso minuun; silmäs haavoittaa. -- -Ei, älä mene! -- Tule, basiliski, -Katseillas syytön katselija tapa! -Ma kuoloss' ilon löydän, elossa -Vain kaksoiskuoleman, kun poiss on Gloster. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Miks Suffolk-herttuaa noin soimaatte? -Vaikk' oli Gloster hälle vihamies, -Kuin kristitty hän tämän surmaa suree. -Ja minä -- vaikka vihamiehet oltiin -- -Jos kyynelvedet, tuskan huokaukset, -Veriset voihkinat sais häneen elon, -Sokeaks silmäni ma itkisin, -Huokailust' uuveltuisin, liljankalvaaks -Muuttuisin hiuttavasta voihkinasta, -Jos henkiin voisin Humphreyn herättää. -En tiedä, kuin mua mailma tuomitsee; -On tietty, ett'ei ystäviä oltu, -Ja kenties mua murhaajaksi luullaan. -Näin mainettani pahat kielet kalvaa, -Ja hovit häpeääni huutavat. -Sen surmastaan ma saan. Mua onnetonta! -Kuningatar, ja pilkka-kruunu päässä! - -KUNINGAS HENRIK. -Voi, Glosteria säälin; voi, mies-raukkaa! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mua sääli, paljo raukemp' olen minä. -Kuin? Poisko käännyt? Kasvosiko peität? -En spitaalinen ole; katso minuun. -Oletko tullut kuuroksi kuin kyy? -Siis myrkkyinen myös ole, tapa vaimos. -Humphreynko hauta kaiken lohtus kätkee? -Ilosi siis ei Margareeta ollut! -Humphreylle patsas laita, sitä palvo, -Ja mun tee kuvastani juomakyltti. -Tään vuoksko olin haaksirikkoon tulla -Ja vastatuuli kahdesti mun ajoi -Englannin rannikolta omaan maahan? -Se oli enne; tuulikin se näytti -Mua varoittavan: karta käärmeen pesää, -Äl' astu jalkaas tuohon tylyyn maahan! -Mut minä hyvänsuopaa tuulta toruin -Ja häntä, joka vaskiluolasta -Sen irroitti, ja huokua sen käskin -Englannin siunattua rantaa kohti -Tai kääntää jylhään luotoon laivan keulan. -Mut Aeolus ei ollut murhamies, -Sen inhan toimen sinulle hän jätti. -Mua aallot vyöryvät ei hukuttaneet, -Ne tiesivät, ett' tyly käytöksesi -Kuivalla maalla vielä kyyneliin -Mun hukuttaisi merta suolaisempiin. -Terävät luodon suiput hiekkaan peittyi; -Ei tahtoneet mua murskata, ne tiesi -Kovemman vielä kivisydämmesi -Mun täällä linnassasi murskaavan. -Niin pitkälle kuin liituvuores siinti, -Kun myrsky meidät ajoi rannikolta. -Kannella seisoin raju-ilmassa, -Ja synkeä kun meriusva alkoi -Kärkkäiltä silmiltäni kaihtaa maan, -Juveelin kalliin otin kaulastani -- -Timanttikehysteisen sydämmen -- -Ja heitin maalle päin; sen meri otti, -Näin, toivoin, sinäi sydämmeni otat. -Samassa haihtui kaunis Englanti; -Sydäntä silmäin seurata nyt käskin, -Ja himmiks kaukoputkiks niitä sanoin, -Kun rakkaan rannikon ne kadottivat. -Pakotin usein kieltä Suffolkin -- -Tuon inhan horjumieles edustajan -- -Mua lumomaan, niinkuin Ascanius teki, -Kun Dido-hupsulle hän kaikki kertoi -Isänsä teot Trojan palon jälkeen! -Min' enkö ole lumottu kuin Dido? -Ja sinä petollinen kuin Ascanius? -Ah! En voi enää. Kuole, Margareeta! -Näet, Henrik itkee, kun niin kauan elät. - - (Melua ulkoa. Warwick ja Salisbury tulevat. - Kansaa tunkeutuu ovelle.) - -WARWICK. -Huhutaan, majesteetti, että Suffolk -Ja kardinaali Beaufort kavalasti -On hyvän herttuan Humphreyn murhanneet. -Nyt kansa, niinkuin hurja mettisparvi, -Jolt' emo vietiin, hyörii sinne tänne -Ja raivossaan ei katso, ketä pistää. -Kapinan hurjan minä asetin, -Siks kunnes itse saavat toden kuulla. - -KUNINGAS HENRIK. -Niin, liian totta, Warwick, hän on kuollut. -Vaan kuin, sen tietää Herra, eikä Henrik. -Käy tuonne, tutki kuolleen ruumista -Ja tästä äkkisurmast' ota selvä. - -WARWICK. -Sen tahdon tehdä. Sinä, Salisbury, -Sill'aikaa pysy hurjan kansan luona. - - (Warwick menee lisähuoneeseen ja Salisbury vetäytyy syrjään.) - -KUNINGAS HENRIK. -Sä, joka kaikki tuomitset, oi, torju, -Pois torju aatos, joka mieleen pyrkii, -Ett' täss' on väkivallan työtä tehty! -Jos väärää luulen, anna anteeks, Herra! -Sa yksin olet tuomari. Oi, sentään! -Kalpeita huuliaan ma lämmittäisin -Tuhansin suuteloin, ja kasvoilleen -Valaisin suolakyynelt' ulapoittain, -Rakkautta kuuroon korvaan haastaisin, -Ja tunnustaisin kättä tunnotonta; -Mut turhaa nuo ois tyhjät muistiaiset, -Ja kuolleen mullan-kuvan näkeminen -Se vain mun suruani suurentais. - - (Pariovet sisähuoneeseen avataan, ja Gloster nähdään - kuolleena vuoteessaan. Warwick ja muita seisoo ruumiin - ympärillä.) - -WARWICK. -Kuningas, nähkääs tätä ruumista! - -KUNINGAS HENRIK. -Näen siinä, kuinka hautani on syvä. -Kaikk' onni mainen Humphreyn sielun kanssa -Pakeni pois, ja hänet kun ma näen, -Niin kuolleena näen oman elämäni. - -WARWICK. -Niin totta, sieluni kuin elää soisi -Sen majesteetin turvissa, jok' otti -Miehuuden päälleen, meitä pelastaakseen -Isänsä vihan kirouksesta, -Niin totta luulen, ett' on väkinäistä -Kuululle tälle herttualle tehty. - -SUFFOLK. -Oi, valaa julmaa, vakaan vannottua! -Mut millä Warwick todistaa sen! - -WARWICK. - Nähkääs, -Kuink' ehtynyt on veri kasvoihin! -Olen usein nähnyt luontaisesti kuolleen: -Veretön on se, kalvas, tuhkanharmaa, -Kun veri kaikki syöksyy sydämmeen, -Ja tämä, kuolon kanssa kamppaillessaan, -Sen avuks ottaa vihollista vastaan. -Kun sydän jäähtyy, jäähtyy myöskin veri, -Ja poskia ei palaa punaamaan. -Mut tuon on kasvot vertyneet ja mustat, -Ja silmät, kuopistansa pullollaan, -Kamalan jäykät on kuin kuristetun, -Sieraimet laajat, tukka sotkuinen, -Ja sormet harillaan, kuin sen, mi painii -Henkensä kaupall' ylivoimaa vastaan. -Kas, kuink' on hiukset raitiin tarttuneet, -Ja siro parta takkuinen ja pörrö -Kuin myrskyn lakoama viljapelto! -Niin, murhattu hän täss' on; näistä merkeist' -On pieninkin jo todistuksen voipa. - -SUFFOLK. -Ken, Warwick, herttuan ois murhannut? -Minä ja Beaufort häntä vartioimme, -Ja me tok' emme murhaajia liene. - -WARWICK. -Olitte Humphreyn veriviholliset, -Te kumpikin, ja tekö vartioiksi? -Hän varmaan ystäväin ei hoidoss' ollut, -Ja vihamiehen saikin, niinkuin nähdään. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Siis epäilette näitä loordeja -Glosterin äkkisurmaan vikapäiksi? - -WARWICK. -Ken näkee hiehon veriin kuolleena. -Ja teurastajan kirveinensä läsnä, -Epäilee heti, että tuo sen tappoi. -Ken tapaa teiren haukan pesässä, -Aavistaa heti, kuink' on lintu kuollut, -Vaikk' onkin haukan nokka veretön. -Niin epäiltävä tääkin murhenäytös. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Suffolkko teurastaja? Miss' on veitsi? -Beaufortko haukka? Miss' on haukan kynnet? - -SUFFOLK. -Ei veistä mulla, nukkuvien surmaks, -Vain koston miekka, rauhan ruostuttama; -Sen kirkastan tuon herjan sydämmessä, -Mi minuun painaa murhan verileiman. -Sano, jos tohdit, ylvä Warwick-herra, -Ett' olen herttua Humphreyn kuoloon syypää! - - (Kardinaali, Somerset y.m. tulee.) - -WARWICK. -Sen Warwick tohtii, minkä Suffolk tohtii. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ei suistaa tohdi kieltään solvaavaa -Eik' ylpeätä herjamieltään heittää, -Vaikk' uhkais Suffolk häntä tuhannesti. - -WARWICK. -Vait, rouva, kunnioittaen sen sanon. -Jokainen sana hänen edukseen -Se kuninkaallist' arvoanne tahraa. - -SUFFOLK. -Sa tomppeli ja tollo loordiksi! -Jos koskaan vaimo petti miestänsä, -Niin saastaisessa vuoteessaan sun äitis -Syleili moukkaa typerää ja siten -Istutti jaloon runkoon maatis-oksan. -Sen oksan sinä olet hedelmä, -Etk' ylevätä Nevillen kantaa. - -WARWICK. -Jos ei sua verivelkas varjeleisi, -Ja jos en palkkaa riistäis pyöveliltä, -Näin säästäis sulta sadat häpeät; -Läsn'olo kuninkaan jos ei mua sitois, -Niin, kurja konna, polvillasi saisit -Puheesi pyytää anteeksi ja myöntää -Ett' omaa äitiäsi tarkoitit, -Ja itse että äpäränä synnyit; -Ja anteekspyyntös jälkeen, pelkuri, -Sa palkkas saisit, saisit hornaan mennä, -Katala, joka nukkuvain juot verta. - -SUFFOLK. -Sinusta valveilla ma verta lasken, -Jos lähteä nyt tohdit kanssani. - -WARWICK. -No, tule heti, tai sun täältä raastan! -Vaikk' olet halpa, kanssas ottelen; -Näin Humphreyn haamulle teen palveluksen. - - (Suffolk ja Warwick menevät.) - -KUNINGAS HENRIK. -On puhdas sydän paras panssari; -Mies hurskas kolmasti on varustettu; -Mut alaston, vaikk' yltään aseiss' ois, -Se mies on, jonka tunnon tahraa vääryys. - - (Melua kuuluu ulkoa.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Haa! Mitä melua? - - (Suffolk ja Warwick palaavat, miekat paljastettuina.) - -KUNINGAS HENRIK. - No, mitä, loordit? -Meidänko nähden paljastatte täällä -Vihaista miekkaa? Mikä rohkeus! -Mit' äänekästä meteliä tämä? - -SUFFOLK. -Kavala Warwick Buryn miesten kanssa -Mua miekoin ahdistavat, majesteetti. - - (Kansanjoukko meluaa ulkona. Salisbury palaa.) - -SALISBURY (ulkona olevalle kansalle). -Seis! Kuninkaalle kerron pyyntönne. -- -Näin, herra, sanoa mun kansa käskee: -Jos Suffolk ei saa heti surmaansa, -Tai häntä Englannist' ei karkoiteta, -Niin linnastanne riistävät he hänet -Ja vitkaan kiduttavat kuolemaan. -Sanovat, että hyvän Humphrey-herttuan -Hän surmas; sanovat myös pelkäävänsä, -Ett' ehkä majesteetinkin hän surmaa. -Siis rakkkaast' alamaisen innosta, -- -Ei uhkan halust', eikä niskoittelun, -Ikäänkuin vastustaa teit' aikoisivat, -- -He hänen karkoitustaan vaativat. -Sanovat, hengestänne huolehtien, -Ett', armonne jos tahtois nukkua -Ja käskis, ettei häiritä sais teitä -Vihan tai hengenmenon uhalla, -Niin, tästä kiellostanne huolimatta, -Jos näkisivät kyyn, mi hankokielin -Pujahtais salaa majesteetin päälle, -Olisi pakko teidät herättää, -Niin ettei vaarallista unen härmää -Tuo surmamato iki-uneks muuttais. -Siis kiellon uhallakin aikovat, -Jos tahdotte tai ette, teitä kaita -Moisilta käärmeiltä kuin viekas Suffolk, -Jonk' onneton ja myrkyllinen pisto -Setänne hengen salaa vei, jok' oli -Tuhansin kerroin häntä arvokkaampi. - -KANSA (ulkona). -Kuninkaan vastaus, lord Salisbury! - -SUFFOLK. -Kyll' uskon, että raaka roskajoukko -Voi moisen sanan kuninkaalle laittaa; -Vaan te, mylord, sen asioita käytte -Vain loistaaksenne puhetaidollanne. -Mut muuta kunniaa ei Salisbury saanut, -Kuin sen vain, että luona kuninkaan -Kävi padanpaikkurien lähettinä. - -KANSA (ulkoa). -Kuninkaan vastaus, taikka sisäänmeno! - -KUNINGAS HENRIK. -Salisbury, sana viekää, että heitä -Hellästä huolenpidostaan ma kiitän, -Ja vaikk'ei mua kehoittaneet oiskaan, -Niin tehdä aion mitä vaativat. -Suffolkist' olen totisesti aina -Tuhoa kruunulleni aavistanut. -Siis vannon nyt sen majesteetin kautta, -Jonk' olen halpa edustaja vain: -Hän kauemmin kuin kolme päivää älköön -Tät' ilmaa saastuttako hengellään, -Jos elää tahtoo! - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Rukoilen tuon hyvän. -Suffolkin puolesta. - -KUNINGAS HENRIK. - Et ole hyvä, -Jos Suffolkia sanot hyväksi. -Vait, sanon; hänen puolestaan jos puhut, -Niin vihaani vain lisäät. Sanassani -Jo yksin sanotussa pysyisin; -Mut kun sen vannoin, on se järkkymätön. -- -Jos kolmen päivän päästä sinut nähdään -Maatilkulla mun hallitsemallani, -Niin mailma henkes lunnaiksi ei riitä. -- -Tule, Warwick, hyvä Warwick, tule mukaan! -Minull' on suurta sulle ilmaistavaa. - - (Kuningas Henrik, Warwick, loordit y.m. menevät.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Tuho ja tuska teitä seuratkoon! -Sydämmen katkeruus ja karvas piina -Ne olkoot teidän seurakumppaninne! -Olette kaksi, piru kolmas olkoon! -Väijyilköön teitä kolminainen kosto! - -SUFFOLK. -Pois, hyvä kuningatar, sadatukset! -Nyt raskaan eron Suffolk sinust' ottaa. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hyi, arka akka, hellä raukka, sinä! -Kirota vihamiestäs etkö tohdi? - -SUFFOLK. -Kirotut nuo! Miks heitä sadattaisin? -Jos kirous tappaa vois kuin peikon parku, -Niin keksisin niin häijyt myrkkysanat, -Niin karvaat, karkeat ja kauhistavat, -Hammasten kirskeell' esiin käristetyt -Ja paatunutta vihaa yhtä täynnä -Kuin kalvas kateus inhass' onkalossaan. -Kiivaudest' änkyttäisi kieleni; -Kuin piitä iskein silmä säkenöisi; -Hivukset törröttäis kuin mielipuolen; -Niin, joka jäsen sadattais ja kirois. -Mult' ihan sydän särkyis, jos en saisi -Sadattaa heitä. Myrkky juomans' olkoon! -Vihava sappi hienoin herkkunsa! -Sypressimetsä armain siimeksensä! -Suloisin silmänruoka basiliskit! -Vienoinkin kosketus kuin käärmeenpisto! -Kyyt sihisevät soittokuntanaan, -Ja säistäjinä turman-huuhkain kuoro! -Kaikk' ilkikauhut mustan helvetin -- - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Rakas Suffolk, tyynny; itseäs vain kiusaat. -Kirosi nuo -- kuin peilist' aurinko -Tai liika panos pyssyssä -- ne taappäin -Vain ponnahtaa ja itseäsi kohtaa. - -SUFFOLK. -Kirota käskit; nytkö käsket jättää? -Nyt, kautta maan, jost' olen karkoitettu! -Kirota voisin koko talvis-yön, -Vaikk' alastonna vuoren huipull' oisin, -Miss' ei suo kylmän viima ruohon nousta, -Ja pitää kaikki hetken leikkinä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Oi, pyydän, tyynny! Mulle kätes anna, -Sit' että huolivesin kostuttaisin. -Paikasta tuosta älköön taivaan sade -Suruni muistoksia haihduttako! - - (Suutelee hänen kättään.) - -Tuo muisku kätees painukoon, ett' aina -Nää huulet muistaisit, jotk' ovat sulle -Tuhannet huokaukset huokuneet! -Nyt mene, tuskan että tuta saisin; -Tääll' ollessasi vain sit' aavistan -Kuin kylläinen, jok' ajattelee nälkää. -Takaisin kutsun sun, tai minut myöskin -Maanpakoon syöskööt; ja maanpaossa -Ma olenkin, jos sinust' olen erin. -Pois! Vaiti! Pois, pois, pois! -- Oi, älä vielä! -Kaks tuomittua ystävää näin erii -Tuhansin suuteloin ja jäähyväisin, -Mi sadasti on raskaampaa kuin kuolo. -Hyvästi! Hyväst' elämä ja Suffolk! - -SUFFOLK. -Näin kymmenesti maasta karkoitettu -On Suffolk parka: kerta kuninkaan, -Ja kolme kertaa kolme sinun kauttas. -En maata sure, sun vain pois kun saisin; -On kyllin väkirikas erämaa, -Jos sun on taivaallinen seuras mulla; -Miss' olet sinä, siell' on itse mailma -Ja mailman riemut; missä et sin' ole, -Siell' erämaa on. Enempää en jaksa. -- -Oi, elä sinä, elost' iloitse; -Mun iloni on, että sinä elät. - - (Vaux tulee.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mihinkä Vaux'lla kiire? Mitä tiedät? - -VAUX. -Vain ilmoittaisin kuninkaalle, ett' on -Juur' kuolemaisillansa kardinaali: -Äkisti kääntynyt on kovaan tautiin, -Tuijottaa, läähöttää ja ilmaa haukkoo, -Maan kiroo lapsia ja Luojaa herjaa. -Välistä puhuu, niinkuin Humphreyn haamu -Ois vieress' aivan; huutaa kuningasta, -Patjalleen kuiskaa, niinkuin tälle kuiskais -Sydämmen raskaan salaisuuksia. -Ja ilmoittamaan tulin kuninkaalle, -Ett' ihan nyt hän häntä ääneen huusi. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Vie surusanomasi kuninkaalle. - - (Vaux menee.) - -Voi inhaa ikää! tuskan sanomaa! -Vaan miksi kurjaa hetken hukkaa itken, -Suffolkin unhottaen, kalleuteni? -Miks en ma sure sua yksin, Suffolk, -Ja suvituulen kanssa kilpaa itke? -Se maata kastaa; minä suruani. -Pois joutuin! Tulossa on kuningas; -Jos luotani sun tapaa, vie sun surma. - -SUFFOLK. -En elää voi, jos sinust' eriän; -Ja kuolema sun luonas mit' ois muuta -Kuin vieno uinahdus sun sylissäsi? -Täss' ilmaan henkeni ma huokuisin -Niin hiljaa, tuskatta kuin imulapsi, -Jok', äidin nänni suussa, kuoloon vaipuu. -Mut, sinust' erin, sinua kuin hullu -Huutaisin ummistamaan silmäni -Ja huulillasi suuni sulkemaan. -Niin sielun lennossaan sa pidättäisit, -Tai sinun ruumiisees sen huokuisin; -Elysiumiss' eläisi se silloin. -Sun luonas kuolo oisi leikki-kuolo, -Mut sinust' erin tuskan kidutus. -Oi, suo mun jäädä, tulkoon mitä tulkoon! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pois! Vaikk' on ero niinkuin poltinrauta, -Niin kuolettavaan haavaan on se tarpeen. -Pois Ranskaan, Suffolk! Mulle kirjoita; -Jos missä mailman sopess' oletkaan, -Niin mull' on Iris, joka sinut löytää. - -SUFFOLK. -Ma menen. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Ota sydämmeni myötä. - -SUFFOLK. -Juveeli kurjimmassa lippaassa, -Mik' arvokalun kätkenyt on koskaan. -Kuin laiva särkynyt, nyt eritään: -Tää mun on kuolintieni. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - Minun tää. - - (Menevät eri taholle kumpikin.) - - -Kolmas kohtaus. - - Lontoo. Kardinaali Beaufortin makuuhuone. - - (Kuningas Henrik, Salisbury, Warwick y.m. tulevat. - Kardinaali makaa vuoteessaan, palvelijoita seisoo - vuoteen vieressä.) - -KUNINGAS HENRIK. -Kuin voit sa, Beaufort? Puhu kuninkaalles. - -KARDINAALI. -Jos kalma olet, Englannin saat aarteet, -Joll' ostaa toisen voit sa moisen saaren, -Jos mun vain annat elää tuskitta. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, mikä merkki huonon elämän, -Kun noin on kauhistava tuonen tulo! - -WARWICK. -Se kuningas on, joka puhuu, Beaufort. - -KARDINAALI. -Jos mieli, viekää minut oikeuteen. -Hän kuoli vuoteessansa: missäs muuten? -Pakottaa voinko ihmist' elämään? -- -Oi, laatkaa rääkkäämästä! Tunnustan. -- -Taas elossako? Näyttäkää, miss' on: -Tuhannen puntaa, jos saan hänet nähdä! -- -Ei silmiä! Ne soaissut on multa. -Oi, silittäkää hiukset! Pystyss' on ne -Kuin tymäpuikot, joihin sieluni -Takeltuu siivet. Tuokaa juotavaa! -Sanokaa rohtoherralle, ett' antaa -Sen tuiman myrkyn, jonka hältä ostin. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, ikihallitsija taivasten, -Luo armon katse tuohon onnettomaan! -Pois aja tunkeileva vihollinen, -Jok' ahdistaa tuon raukan sielua! -Povestaan huuhdo musta epätoivo! - -WARWICK. -Kas, kuinka kuolontuska muodon murtaa! - -SALISBURY. -Hänt' älä häiri; rauhass' eritköön. - -KUNINGAS HENRIK. -Sielulleen rauha, jos niin Herra tahtoo! -- -Jos taivast' ajattelet, kardinaali, -Niin kättä nosta, anna toivon merkki. -- -Ei merkkiä! Hän kuolee. Armo hälle! - -WARWICK. -Hirmuista elämätä todistaa -Noin julma kuolo. - -KUNINGAS HENRIK. - Älkää tuomitko; -Me syntisiä kaikki olemme. -- -Hält' ummistakaa silmät; uudin eteen! -Ja kaikki hartauteen vaipukaamme. - - (Menevät.) - - - - -NELJÄS NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Kent. Merenrannikko lähellä Doveria. - - (Laukauksia kuulun mereltä. Sen jälkeen astuu venheestä - maalle merikapteeni, perämies ja alaperämies, Valter Mereinen - ynnä muita; niiden joukossa Suffolk valepukuisena, ja muita - ylimyksiä vankeina.) - -KAPTEENI. -On kailava ja arka päivä-lörppä -Jo meren helmaan hiipinyt, ja sudet -Nyt ulvonnallaan herättävät kaakit, -Jotk' yötä murheen-synkkää hinaavat -Ja veltot lerppasiipens' yli hautain -Levittelevät, kidast' usmaisesta -Tympäävää pimeytt' ilmaan huokuen. -Nyt anastetun laivan miehet tuokaa; -Sill' aikaa särkällä kun ankkuroimme, -He tässä lunastakoot henkensä -Tai verin särkän hiekkaa kirjavoitkoot. -Tuon vangin sulle annan, perämies; -- -Ja, sinä, alaperämies, saat tämän; -- -Ja tuo (osoittaen Suffolkia) on, Valter Mereinen, sun osas. - -1 YLIMYS. -Perämies, mitä lunnaiks vaadit? sano. - -PERÄMIES. -Tuhannen kruunuako tai kaula poikki! - -ALAPERÄMIES. -Te saatte saman antaa -- taikka päänne. - -KAPTEENI. -Tuhannen kruunuako Teistä liikaa, -Ja sentään käytte ylimyksistä? -- -Pää poikki konnain! -- Kuolla teidän täytyy. -Ei niiden päitä, jotka meiltä kaatui, -Noin turhan turha rahamäärä korvaa. - -1 YLIMYS. -Ma maksan sen, kun säästät henkeni. - -2 YLIMYS. -Ja minä myös; ja heti tilaan rahat. - -MEREINEN. -Kun iskin laivaan, meni multa silmä; -(Suffolkille) Ja siitä kostoksi sun täytyy kuolla, -Ja noiden myös, jos minä päättää saan. - -SUFFOLK. -Ylimys olen: täss' on Yrjön-risti; -Sa vaadi mitä vain, ma kaikki maksan. - -MEREINEN. -Ja minä myöskin olen ylimys; -Nimeni Valter Mereinen. No, mitä? -Miks tuijottelet? Kuolemaako pelkäät? - -SUFFOLK. -Nimeäs pelkään, siin' on kuolon sointaa. -Minulle tietäjä on ennustanut -Mereiseen hätään että hukkuisin. -Mut verenhimos älköön tästä nousko; -Nimes' on, oikein ääntäin, Merinen. - -MEREINEN. -Mereinen taikka Merinen, yks kaikki! -Nimeemme viel' ei tahraa ole jäänyt, -Jot' ei ois siitä miekoin pesty pois. -Siis kostollani jos ma kauppaa hieron, -Niin miekka multa murskatkaa ja kilpi, -Ja pelkuriksi minut huutakaa. - - (Iskee kiinni Suffolkiin.) - -SUFFOLK. -Seis, Mereinen, sun vankisi on prinssi, -Suffolkin herttua, William de la Poole. - -MEREINEN. -Suffolkin herttuako ryysyissä? - -SUFFOLK. -Niin, mut nää ryysyt herttuaan ei kuulu; -Zeus valepuvuss' oli, miks en minä? - -KAPTEENI. -Mut Zeus ei surmaans' saanut kuin nyt sinä. - -SUFFOLK. -Katala moukka, kuninkaan ei verta, -Ei Lancasterin arvokasta verta -Saa moinen tallirenki vuodattaa. -Suutelit kättäin, jalustinta pidit, -Lakitta juoksit juhdan vieressä, -Pään nyökkäyksestä jo autuaana. -Mua maljain ääress' usein palvelit, -Nuoleksit tähteitä, ja pöydän luona -Matelit polvillas, kun atrioin -Ma kuningatar Margareetan kanssa. -Sa tuota muistele ja harjas laske, -Ja ajatonta röyhkeyttäs hilli. -Sa usein seisoit eteisessäni -Ja nöyräst' odottelit tuloani. -Tää käsi usein on sua suositellut, -Ja nyt se tukkii sulta riettaan suun. - -MEREINEN. -Kapteeni, pistänkö ma tuota konnaa? - -KAPTEENI. -Jahk' ensin minä häntä sanoin pistän, -Niinkuin hän mua pisti. - -SUFFOLK. - Halpa orja, -Sanas on tylsät niinkuin sinä itse. - -KAPTEENI. -Pois viekää tuo ja isonveneen laitaan -Pää katkaiskaa. - -SUFFOLK. - Siin' omas uskallat. - -KAPTEENI. -Niin, Poole. - -SUFFOLK. - Poole? - -KAPTEENI. -Poole, puolherra, rupaherra, -Lika ja loka, jonka saasta sokaa -Englannin hopeaisen juomalähteen. -Nyt tukin ammottavan suusi tuon, -Jok' ahminut on valtakunnan aarteet; -Tomua suudella saa huules, jotk' on -Kuningatarta suudelleet; ja sinä, -Jok' ilkuit hyvän Humphrey-herttuan surmaa, -Nyt suotta irjut tunnotonta tuulta, -Jok' ivaten sua viuhuu vasten naamaa. -Vihille mene hornan noitain kanssa, -Siks että valtaherralle sa naitit -Tyttären halvan kuninkaan, mi vailla -On maata, kruunua ja alamaista. -Sa pirun-taidollasi suureks kasvoit -Kuin vallan-ahnas Sulla, herkutellen -Emosi sydänveren pisaroilla. -Anjoun ja Mainen Ranskalle sa möit; -Sun tauttas ynseät normannit meitä -Ei kutsu herroikseen; ja Picardie -Voutimme tappoi, linnat vei, ja miehet -Verisnä, ryysyisinä kotiin laittoi. -Ylevä Warwick ja Nevilit, jotka -Ei koskaan suotta miekkaa paljastaneet, -Vihasta sinuun, säilään tarttuvat; -York-suku -- jonka hallinnosta syöksi -Kuninkaan viattoman halpa murha -Ja kopea ja röyhkä hirmuvalta -- -Kostosta palaa; lipuiss' ylväissä -Pilkoittaa pilven piilost' aurinkomme,[6] -Ja alla seisoo: _nubibus invitis_. -Aseissa kansa täällä Kentiss' on, -Ja päätteeks häpeä ja mieronköyhyys -On kuninkaamme linnaan hiipinyt; -Sun syysi kaikki. -- Pois! -- Pois hänet viekää. - -SUFFOLK. -Josp' oisin Jumala, ja salamoilla -Nuo kehnot orjat murskata jos saisin! -Vähällään kurja pöyhkeilee; tuo konna. -Vain purren päällikkö, on uhkaavampi -Kuin Bargulus,[7] Illyrian merirosvo. -Ei kotkain verta ime kuhnurit, -Vain mehiläisten pesiä ne ryöstää. -On mahdotonta, että minut surmais -Mokoma halpa palkkamies kuin sinä. -Ei nosta sanas katumaa, vaan vihaa. -Kuningatar mun Ranskaan lähetti; -Ma vaadin, että joutuin viet mun sinne. - -KAPTEENI. -Mereinen! -- - -MEREINEN. -Pois, Suffolk, minä kuolemaan sun vien. - -SUFFOLK. -_Gelidus timor occupat artus_: -- sua pelkään. - -MEREINEN. -Ja syystä pelkäät, sen saat kohta nähdä. -No, joko poiss' on miehuus? Joko taivut? - -1 YLIMYS. -Rukoile, Suffolk, puhu kauniisti. - -SUFFOLK. -Suffolkin vallaskiel' on tyly, tuima, -Se voi vain käskeä, ei kerjätä. -Pois se, ett' alamaisin rukouksin -Ma mokomia kunnioisin! Ennen -Panisin pääni mestauspölkylle, -Kuin polveani muille notkistaisin -Kuin jumalalleni ja kuninkaalle; -Niin, ennen pääni veripuussa keikkuu, -Kuin halvan orjan eessä paljastuu. -Pelosta tosi-aateli on vapaa: -Enemmän kestän, kuin sa tehdä tohdit! - -KAPTEENI. -Pois hänet vie, ja tuki hältä suu. - -SUFFOLK. -Soturit, näyttäkää nyt julmuutenne, -Ett' ikikuuluks tulis kuolemani. -- -Saa konnilt' usein suuret miehet surman: -Niin roomalainen miekkailija-orja -Hyvän tappoi Tullion; äpärä Brutus -Caesarin surmas; villi saarikansa -Pompejon; rosvot murhaa Suffolkin. - - (Suffolk menee Mereisen ja muiden kanssa.) - -KAPTEENI. -Nyt niistä, joiden lunnaat määräsimme, -Saa toinen mennä, niin on tahtomme; -Te tulkaa siis, ja tuo saa lähteä. - - (Kaikki menevät, paitsi ensimmäinen ylimys.) - (Mereinen palaa, kantaen Suffolkin ruumista.) - -MEREINEN. -Tuoss' olkoon pää ja ruumis, siksi kuin -Ne kuningatar, lemmikkinsä, hautaa. - - (Menee.) - -I YLIMYS. -Oi, veristä ja julmaa näytelmää! -Tuon ruumiin kuninkaalle viedä tahdon. -Jos hän ei kosta, kostaa ystävät -Ja kuningatar, joka häntä lempi. - - (Kantaa pois ruumiin.) - - -Toinen kohtaus. - - Blackheath. - - (Yrjö Bevis ja Juho Holland tulevat.) - -YRJÖ. -Kas niin, hanki nyt miekka itsellesi, vaikka puusta tehty; he ovat jo -kaksi päivää olleet jalkeilla. - -JUHO. -Sitä tarpeellisempi heille, että pääsevät lepoon. - -YRJÖ. -Tiedäppäs, että Jack Cade, verkakankuri, aikoo siistitä yhteiskuntaa, -ja kääntää ja uudelleen sitä nukittaa. - -JUHO. -Se onkin tarpeellista, sillä se alkaa jo olla nukkavieru. Sen totta -sanon, että täällä Englannissa ei ole ollut mitään rattoa, sitten kuin -aateliset rupesivat nousemaan. - -YRJÖ. -Oi, surkeita aikoja! Käsityöläisten kuntoon ei panna mitään arvoa. - -JUHO. -Aateli pitää häpeänä kantaa etunahkaa. - -YRJÖ. -Ja mikä vielä pahempaa: kuninkaan neuvosmiehet eivät ole hyviä -työmiehiä. - -JUHO. -Niin oikein, ja kuitenkin sanotaan kirjassa: "tee työtä ammatissasi", -joka merkitsee sitä, että hallitusmiesten pitää olla työmiehiä; ja siis -pitäisi meidän olla hallitusmiehinä. - -YRJÖ. -Oksaan osattu! Ei ole parempaa kelpo sydämmen tunnusmerkkiä kuin kova -käsi. - -JUHO. -Näen heidät, näen heidät! Siinä on Bestin poika, nahkuri -Winghamista, -- - -YRJÖ. -Hän saa vihollistemme nahat, tehdäkseen niistä koirannahkaa. - -JUHO. -Ja Dick, teurastaja, -- - -YRJÖ. -No, silloin sitä syntiä nuijataan otsaan kuin härkää ja vääryydeltä -leikataan kurkku kuin vasikalta. - -JUHO. -Ja Smith, kankuri, -- - -YRJÖ. -_Argo_, niiden elämänlanka on kehrätty. - -JUHO. -Tulkaa, lyöttäytykäämme noiden seuraan. - - (Rummunpärrytystä. Cade, Dick teurastaja, - Smith kankuri ja suuri joukko muita tulee.) - -CADE. -Me, John Cade, siksi kutsuttu luulotellun isämme mukaan, -- sillä -vihollistemme pitää kaatua maahan meidän eteemme, -- hengen -kutsumuksesta kutsuttu kukistamaan kuninkaita ja ruhtinaita -- vaadimme -hiljaisuutta! - -DICK. -Hiljaa! - -CADE. -Isäni oli Mortimereja, -- - -DICK (syrjään). -Hän oli kunnon mies ja hyvä muurari. - -CADE. -Äitini oli Plantageneteja, -- - -DICK (syrjään). -Tunsin hänet hyvin, hän oli lastenämmä. - -CADE. -Vaimoni oli Lacyn sukua. - -DICK (syrjään). -Niin tosiaankin, hän oli kulkukauppiaan tytär ja myyskenteli lasia. - -SMITH (syrjään). -Mutta nyt, kun ei enää jaksa reppua kantaa, on hän ruvennut -kotipyykkäriksi. - -CADE. -Niinmuodoin olen minä kunniakkaasta huoneesta. - -DICK (syrjään). -Niin, totisesti, sillä paljas maa on kunniakas paikka, ja siinä hän -syntyi, pensaan takana; sillä hänen isällään ei ollut muuta huonetta -kuin tyrmä. - -CADE. -Mieltä minussa on. - -SMITH (syrjään). -Niin kyllä, mieltä sitä kerjätessäkin tarvitaan. - -CADE. -Paljon minä voin kestää. - -DICK (syrjään). -Siitäkös puhettakaan; olen nähnyt häntä piiskattavan kolmena -markkinapäivänä perätysten. - -CADE. -En pelkää miekkaa enkä tulta. - -SMITH (syrjään). -Miekkaa hänen ei tarvis pelätä, sillä hänen takissaan ei ole pistämän -paikkaa. - -DICK (syrjään). -Mutta tulta hänen tulisi pelätä, sillä hänellä on kädessä poltinmerkki -lampaan varkaudesta, - -CADE. -Olkaa siis urhoollisia, sillä päällikkönne on urhoollinen ja lupaa -panna toimeen parannuksia. Englannissa pitää saada vastedes ostaa -seitsemän puolen-pennin sämpylää yhdellä pennillä; kolmen korttelin -kannun pitää vetää kymmenen korttelia; ja kaljaa ei saa juoda, se on -kuolemanrikos. Kaikki valtakunnassa tulee olla yhteistä,[8] ja minun -paraatihevoseni pitää käydä Cheapsidessä laitumella. Ja kun minä tulen -kuninkaaksi, -- ja kuninkaaksi minä tulen. -- - -KAIKKI. -Jumala varjelkoon teidän majesteettianne! - -CADE. -Kiitoksia vain, hyvät kansalaiset! -- niin ei enää tarvita mitään -rahaa, sillä kaikki saavat syödä ja juoda minun kustannuksellani; ja -minä puetan kaikki samaan pukuun, niin että he olisivat yksimieliset -kuin veljekset ja kunnioittaisivat minua herranaan. - -DICK. -Ensi työksi tapamme kaikki lakiherrat. - -CADE. -No, senhän minä aionkin tehdä. Eikö ole surkuteltavaa, että viattoman -lampaan nahasta tehdään pergamenttia; joka pergamentti, kun sitä vähän -töhritään, voi tehdä lopun ihmisestä. Sanotaan, että mehiläiset -pistävät; mutta minä sanon, että mehiläisten vaha sen tekee, sillä -yhden ainoan kerran olen pannut sinettini paperiin, ja siitä asti en -ole hetkeäkään ollut omassa nahassani. Mitä nyt? Kuka se siellä? - - (Muutamia tulee, tuoden mukanaan Chathamin kirjurin.) - -SMITH. -Chathamin kirjuri; hän osaa kirjoittaa ja lukea ja laskea. - -CADE. -Oi, inhottavaa! - -SMITH. -Me tapasimme hänen korjaamassa oppilaittensa kirjoituksia. - -CADE. -Sekös vasta konna! - -SMITH. -Hänellä on taskussa kirja, jossa on punaisia puustaveita. - -CADE. -Mutta hänpäs on oikea velho. - -SMITH. -Hän osaa laittaa supliikkeja ja kirjoittaa virkakirjoitusta. - -CADE. -Ikävä seikka: se mies on, totta vieköön, kunnon mies; hän ei saa -kuolla, jos vain en häntä syylliseksi löydä. -- Tule tänne, mies, -tahdon sinua tutkia. Mikä on nimesi? - -KIRJURI. -Emanuel. - -DICK. -Niin ruukataan kirjoittaa julkisten kuulutusten otsaan. -- Sinun tulee -käymään hullusti. - -CADE. -Anna sinä minun puhua. -- Ruukaatko itse kirjoittaa nimesi, vai -käytätkö puumerkkiä, niinkuin muut kunnialliset arki-ihmiset? - -KIRJURI. -Olen, Jumalan kiitos, saanut niin hyvän kasvatuksen, että osaan -kirjoittaa nimeni. - -KAIKKI. -Hän on tunnustanut; viekää pois hänet! Hän on konna ja petturi. - -CADE. -Viekää pois hänet, sanon minä! Hirttäkää hänet, kynä ja mustepullo -kaulassa. - - (Kirjuri viedään pois.) - - (Mikko tulee.) - -MIKKO. Missä on ylipäällikkömme? - -CADE. -Tässä minä olen, sinä alasälli. - -MIKKO. -Pakoon, pakoon, pakoon! Sir Humphrey Stafford ja hänen veljensä ovat -kuninkaan sotavoiman kanssa aivan lähellä. - -CADE. -Seis, konna, seis, tai hakkaan sinut maahan! Hänpäs tulee tekemisiin -miehen kanssa, joka on yhtä hyvä kuin hän itse. Eihän hän ole muuta -kuin ritari, vai mitä? - -MIKKO. -Ei. - -CADE. -Tullakseni hänen vertaisekseen, tahdon lyödä itseni ritariksi heti -paikalla. (Polvistuu.) Nouse, sir John Mortimer! Ja nyt hänen -kimppuunsa! - - (Sir Humphrey Stafford ja hänen veljensä William tulevat - sotajoukkoineen rumpujen soidessa.) - -STAFFORD. -Kapina-roistot, Kentin loka, saasta, -Aseenne heittäkää, te hirtehiset! -Pois kölsiinne, ja jättäkää tuo moukka! -Kuningas armias on, jos sen teette. - -WILLIAM STAFFORD. -Mut julma, raivokas ja verenahnas, -Jos niskuroitte; antaukaa tai kuolkaa! - -CADE. -Viis piittaan noista silkki-orjista! -Vain teille puhun, hyvät kansalaiset, -Joit' aion tästä puolin hallita, -Lain mukaan kruunun perijä kun olen. - -STAFFORD. -Katala, isäs oli muurari, -Ja itse olet leikkuri, vai mitä? - -CADE. -Puutarhuri se oli Aatamikin. - -STAFFORD. -Mut se ei kuulu tähän. - -CADE. - Kuuluu kyllä. -Mortimer, Marchin kreivi, eikö ollut -Hän nainut Clarence-herttuan tyttären? - -STAFFORD. -Oli oikein. - -CADE. -Ja tästä syntyi hälle kaksoset. - -WILLIAM STAFFORD. -Valetta! - -CADE. - Siinäpä se kysymys; -Mut minä sanon, että se on totta. -Vanhempi imettäjän hoitoon pantiin -Ja kerjuu-akka hänet varasti, -Kun suvustaan ei tiennyt, ja kun kasvoi, -Rupesi muurariksi; minä olen -Sen miehen poika, kieltäkää, jos voitte. - -DICK. -Se on päivän selvää; siis hänestä tehdään kuningas. - -SMITH. -Hän muurasi takka-uunin isäni taloon, ja siitä ovat tiiliskivet elävinä -todistuksina vielä tänä päivänä: älkää siis huoliko kieltää. - -STAFFORD. -Siis luotatte tuon kehnon orjan sanaan, -Jok' asioista puhuu, joit' ei tunne. - -KAIKKI. -Tietysti luotamme; siis, korjatkaa luunne! - -WILLIAM STAFFORD. -Jack Cade, tuon sulle Yorkin herttua neuvoi. - -CADE (syrjään). -Valehtelee; itse sen olen keksinyt. -- Mene, ukkoseni, sano kuninkaalle -minun puolestani, että isänsä, Henrik viidennen, tähden, jonka aikana -pojat pelasivat nappikuoppaa ranskalaisista kruunuista, minä suostun -siihen, että hän saa hallita, mutta minä tahdon olla hänen -protektorinsa. - -DICK. -Ja lisäksi tahdomme lord Sayn pään, siksi että hän myi pois Mainen -herttuakunnan. - -CADE. -Ja siihen meillä on laki ja oikeus; sillä sen kautta Englanti on tehty -rammaksi, ja saisi nyt kulkea sauvan varassa, jos en minä sitä -voimallani kannattaisi. Sen sanon teille, te kuningaskumppanit, että -tuo lord Say on kuohinut yhteiskunnan ja tehnyt siitä salvion; ja -päälle päätteeksi, hän osaa puhua ranskaa, ja niinmuodoin hän on -petturi. - -STAFFORD. -Oi, surkeata tietämättömyyttä! - -CADE. -Niin, vastatkaa, jos voitte. Ranskalaiset ovat meidän vihollisemme; no -siis, minä vain kysyn: voiko se, joka puhuu vihollisen kielellä, olla -hyvä neuvonantaja, vai ei? - -KAIKKI. -Ei, ei, ja sen vuoksi me vaadimme hänen päänsä. - -WILLIAM STAFFORD. -Siis, koska hyvät sanat eivät auta, -Kuninkaan joukot viemme heitä vastaan. - -STAFFORD. -Julista, airut, joka kaupungissa, -Ett' on se petturi, ken Cadeen liittyy; -Ja joka tappelusta pakenee, -Se, vaimon, lasten nähden, varotukseks -Tupansa ovipieleen hirtetään. -- -Kuninkaan ystävät, mua seuratkaa! - - (Molemmat Staffordit menevät sotavoimmeen.) - -CADE. -Te, kansan ystävät, mua seuratkaa. -- -Vapaus kutsuu, miehiä nyt olkaa; -Kaikk' alas, loordit, aatelit! Ei muita -Saa armahtaa, kuin kell' on paikkakengät: -Ne säästävää on, kunnon väkeä; -Jos tohtisivat, liittyisivät meihin. - -DICK. -He ovat jo järjestyksessä, ja marssivat meitä vastaan. - -CADE. -Mutta me olemme vasta silloin järjestyksessä, kun olemme oikein -epäjärjestyksessä. Eteenpäin, mars! - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Toinen kohta Blackheathia. - - (Sotamelskettä. Molemmat puolueet tulevat ja taistelevat; - molemmat Staffordit kaatuvat.) - -CADE. -Missä on Dick, teurastaja Ashfordista? - -DICK. -Tässä. - -CADE. -He kaatuivat tieltäsi kuin lampaat ja härjät; ja sinä liikuit, niinkuin -olisit ollut omassa teurastushuoneessasi; ja sen vuoksi minä sinut -palkitsen seuraavalla tavalla: paastoaika tehdään kahta pitemmäksi, ja -sinä saat oikeuden teurastaa sata, yhtä vailla. - -DICK. -En enempää pyydä. - -CADE. -Ja, totta puhuen, vähempää et ansaitse. Tätä minä kannan voiton -merkkinä, (Ottaa maasta Staffordin asevaruksen.) ja nuo ruumiit saavat -laahata hevoseni perässä, kunnes tulen Lontooseen, missä annamme kantaa -lordmajorin miekkaa edellämme. - -DICK. -Jos tahdomme menestyä ja jotain hyvää tehdä, niin murtakaamme auki -vankilat ja päästäkäämme vangit ulos. - -CADE. -Ole huoleti, kyllä minä siitä vastaan. Tulkaa pois, nyt marssimme -Lontoota kohti. - - (Menevät.) - - -Neljäs kohtaus. - - Lontoo. Huone kuninkaanlinnassa. - - (Kuningas Henrik lukee anomuskirjaa; herttua Buckingham ja - lord Say hänen vieressään; etäällä kuningatar Margareeta, - joka suree, Suffolkin pään yli kumartuneena.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sanotaan: suru mielen laimentaa, -Ja turmelee ja tekee pelokkaaksi. -Siis itku pois, ja mieti kostoa! -Mut ken vois itkun heittää, tuon kun näkee? -Levätköön tuossa rinnoillani pää; -Mut missä syleiltäväni on ruumis? - -BUCKINGHAM. -Minkä vastauksen antaa teidän armonne kapinoitsijain anomuskirjaan? - -KUNINGAS HENRIK. -Lähetän heille jonkun pyhän piispan. -Varjelkoon taivas, että miekkaan hukkuis -Niin monta sielu-parkaa! Ennen itse -Jack Caden kanssa neuvoon käyn, kuin sallin -Verisen sodan heidät hukuttaa. -- -Mut varro, luen kertaalleen sen vielä. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Oi, julmureita! Tuoko kaunis muoto -Mua hallinnut on niinkuin kiertotähti, -Ja noit' ei voinut sääliin taivuttaa, -Jotk' eivät ansainneet sit' edes nähdä? - -KUNINGAS HENRIK. -Lord Say, Jack Cade on vannonut, ett' aikoo -Hän pääsi ottaa. - -SAY. - Mutta minä toivon, -Ett' aikoo majesteetti ottaa hänen. - -KUNINGAS HENRIK. -Mit', armas puolisoni? Yhäkö -Suffolkin surmaa valitat ja itket? -Jos minä kuolisin, niin pelkään, armas, -Ett'et mua itkis noin. - -KUNINGATAR MARGAREETA. - En, ystäväni, -En itkisi, vaan eestäs kuolisin. - - (Sanansaattaja tulee.) - -KUNINGAS HENRIK. -No, mitä uutta? Miksi moinen kiire? - -SANANSAATTAJA. -Kapinalliset on Southwarkissa; pakoon! -Cade julistaa, ett' on hän Mortimer -Ja Clarence-herttuasta polveutuu; -Valtaajaks sanoo armonne, ja vannoo -Westminsterissä kruunun ottavansa. -Sotavoimanansa ryysyinen on joukko -Tylyä, raakaa moukkaväkeä; -Lord Staffordin ja tämän veljen surma -On heitä rohkaissut ja innostanut. -Lait, opit, hovit, aatelit, ne heistä -Rojua vain on, tuhon omaa kaikki. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, jumalattomia ihmisiä! -He eivät tiedä mitä tekevät. - -BUCKINGHAM. -Palatkaa Killingworthiin, majesteetti, -Siks kuin on vahva sotavoima koottu. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Oi, Suffolk-herttua jos eloss' oisi, -Niin kapina ois pian ehkäisty. - -KUNINGAS HENRIK. -Lord Say, nuo petturit sua vihaavat, -Siis Killingworthiin tule kanssamme. - -SAY. -Näin kuninkaani henki joutuis vaaraan: -Mun näköni jo heissä vihan nostaa; -Ja sen vuoks tähän kaupunkiin ma jään, -Ja piilen täällä miten parhaaks nään. - - (Toinen sanansaattaja tulee.) - -2 SANANSAATTAJA. -Jack Cade on valloittanut Lontoon sillan; -Taloistaan lähtee porvaristo pakoon; -Alhainen kansa, saalist' ahnehtien, -Liittäytyy petturiin; he vannovat -Hävittävänsä kaupungin ja linnan. - -BUCKINGHAM. -Pois viipy! Ratsun selkään! - -KUNINGAS HENRIK. - Tule, armas! -Jumal' on toivomme, Hän meitä auttaa. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mun meni toivoni, kun Suffolk kaatui. - -KUNINGAS HENRIK (Lord Saylle.) -Hyvästi! Kapinoivia äl' usko. - -BUCKINGHAM. -Äl' usko ketään, pelost' että petyt. - -SAY. -Viattomuuteeni ma yksin uskon; -Siks olen rohkea ja pelvoton. - - (Menevät.) - - -Viides kohtaus. - - Tower. - - (Lord Scales ja muita kävelee muurilla; alhaalle ilmestyy - muutamia porvareita.) - -SCALES. -Mitä kuuluu? Onko Jack Cade voitettu? - -1 PORVARI. -Ei, mylord, eikä siltä näytäkään; he ovat valloittaneet sillan ja -tappavat kaikki, jotka heitä vastustavat. Lordmajori pyytää apua teidän -armoltanne Towerista, puolustaaksen Cityä kapinoitsijoita vastaan. - -SCALES. -Mit' ilman olla voin, sen kaiken annan; -Mut minuakin ahdistavat he: -Jo Towerin yrittivät valloittaa. -Pois Smithfieldiin, ja kootkaa väkeä! -Lähetän avuks sinne Matthew Gough'n. -Kuninkaan, maan ja hengen eestä lyökää! -Hyvästi vain! Mun täytyy tästä mennä. - - (Menevät.) - - -Kuudes kohtaus. - - Tykkikatu. - - (Jack Cade tulee seuralaisineen. Hän lyö sauvallaan - Lontoon-kiveen.[9]) - -CADE. -Nyt on Mortimer tämän kaupungin herra. Ja tässä, Lontoon-kivellä -istuen, säädän ja käsken että, kaupungin kustannuksella, Lontoon -putkikaivosta ei saa juosta muuta kuin punaista viiniä tänä meidän -hallituksemme ensimmäisenä vuosikautena. Ja vast'edes on se -valtiopetosta, jos joku kutsuu minua muuksi kuin lord Mortimeriksi. - - (Soturi tulee juoksujalassa.) - -SOTURI. -Jack Cade! Jack Cade! - -CADE. -Lyökää kuoliaaksi se mies! - - (Lyövät hänet kuoliaaksi.) - -SMITH. -Jos tuo mies on viisas, niin ei hän enää koskaan sano teitä Jack -Cadeksi; luulenpa että hän on saanut sangen hyvän varoituksen. - -DICK. -Mylord, tuolla on sotajoukko koolla Smithfieldissä. - -CADE. -Mennään siis ja tapellaan niiden kanssa. Mutta ensin menkää ja pankaa -Lontoon silta palamaan,[10] ja jos voitte, niin polttakaa myöskin Tower -poroksi. Kas niin, mars matkaan! - - (Menevät.) - - -Seitsemäs kohtaus. - - Smithfield. - - (Sotamelskettä. Toisaalta tulee Cade liittolaisineen; - toisaalta porvareita ja kuninkaan sotajoukkoja, Matthew - Gough johtajana. Tappelevat; porvarit ajetaan pakoon ja - Matthew Gough kaatuu.) - -CADE. -Kas niin, miehet! -- Menkää nyt toiset ja repikää maahan Savoija;[11] -toiset menkää oikeuslaitoksiin; alas kaikki! - -DICK. -Minulla olisi anomus teidän ylhäisyydellenne. - -CADE. -Vaikka mitä ylhäistä anoisit, niin se sinulle myönnetään tuosta -sanasta. - -DICK. -Ei muuta mitään, kuin että Englannin lait kävisivät ulos teidän -suustanne. - -JUHO (syrjään). -Siitä tulisi, piru vieköön, veriset lait, sillä hän sai keihäästä -haavan suuhunsa, ja se ei ole vielä parantunut. - -SMITH (syrjään). -Ei, Juho, siitä tulisi haisevat lait, sillä hänen henkensä haisee -paistetulta juustolta.[12] - -CADE. -Minä olen asiaa miettinyt; olkoon niin! Menkää ja polttakaa koko -valtakunnan arkisto; minun suuni on Englannin parlamenttina. - -JUHO (syrjään). -Sitte kai saamme purevia asetuksia, jos ei vedetä häneltä hampaita -suusta. - -CADE. -Ja tästälähin on kaikki oleva yhteistä. - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Mylord, saalis, saalis! Täällä on lord Say, joka on myynyt ne Ranskan -kaupungit; sama mies, joka pani meidän maksamaan yksikolmatta -viisitoistanneksia ja yhden killingin punnalta viimeistä sotaveroa. - - (Yrjö Bevis tulee lord Sayn kanssa.) - -CADE. -Hyvä, hän on siitä hyvästä kymmenesti mestattava. Haa, sinä Say, senkin -seepekki, senkin seevesi! Nyt sinä olet meidän kuninkaallisen -tuomiovaltamme maalitaulun pilkkuna. Millä voit sinä minun -majesteetilleni vastata siitä, että olet antanut pois Normandian -munsööri Baisemonculle, Ranskanmaan Dauphinille? Tehtäköön se sinulle -tiettäväksi tässä meidän läsnäollessamme, nimittäin lord Mortimerin -läsnäollessa, että minä olen se luuta, jonka tulee laasta hovi -puhtaaksi semmoisesta törystä kuin sinä. Sinä olet sangen -petturimaisesti tärvellyt valtakunnan nuorison laittamalla -latinankoulun; ja vaikka esi-isillämme ennen ei ollut muita kirjoja -kuin pykäläpuu, olet sinä keksinyt tänne präntit ja, kuninkaan ja -kruunun ja majesteetin vastukseksi, rakentanut paperimyllyn. Sinulle -todistettakoon vasten partaa, että pidät seuranasi ihmisiä, joilla on -alinomaa suussa nominat ja verpat ja muut mokomat inhottavat sanat, -joita ei kristityn korva kestä kuulla. Sinä olet asettanut -rauhantuomarit, jotka kutsuvat eteensä köyhiä ihmisiä vastaamaan -asioista, joihin he eivät mitään voi vastata. Päälle päätteeksi olet -sinä pannut heitä vankeuteen; ja kun eivät ole osanneet lukea, olet -sinä heidät hirtättänyt: vaikka he juuri siitä syystä olisivat enimmin -ansainneet elää. Sinä ratsastat satulaloimella, eikö totta? - -SAY. -Mitä pahaa siinä on? - -CADE. -Ei ole soveliasta, että sinä annat hevosesi käydä viitassa, kun -kunniallisemmat ihmiset kuin sinä käyvät housuissa ja mekossa. - -DICK. -Vieläpä tekevät työtä paitasillaankin, niinkuin minä itse, esimerkiksi, -joka olen teurastaja. - -SAY. Te, Kentin miehet, -- - -DICK. -Mitä sanot sinä Kentistä? - -Say. En muuta kuin tämän: se on _bona terra, mal agens_. - -CADE. -Viekää pois, viekää pois! Hän haastaa latinaa. - -SAY. -Mua kuulkaa, viekää sitte, minne mieli. -Kent, Caesarin on selitysten mukaan, -Suloisin paikka koko saarella: -Ihana seutu, hyvyyksiä täynnä; -Sen kansa rikas, aulis, uljas, uuras; -Te ette siis voi säälist' olla tyhjät. -En Mainea, en Normandiaa myynyt, -Takaisin ostaisin ne hengelläni. -Hyvällä aina käytin oikeutta; -Mun rukous, kyynel voitti, eikä lahjat. -Jos mitä teiltä kiskoin, tarkoitin -Vain kuninkaan ja maan ja teidän turvaa? -Jakelin oppineille suuret summat, -Kosk' itse kirjallani armoon pääsin, -Ja koska näin, ett' tietämättömyys on -Jumalan kirous ja ett' on tiede -Se siipi, jolla noustaan taivaaseen. -Jos teit' ei itse hornan henget riivaa, -Niin ette voine mua murhata. -Tää kieli vieraille on kuninkaille -Puhunut puolestanne. - -CADE. -Topp! Milloin sinä olet iskuakaan iskenyt sotatantereella? - -SAY. -Isoill' on pitkät kädet; usein iskin -Ma umpimähkään vain, ja hengilt' iskin. - -YRJÖ. -Mikä inhottava pelkuri! Mitä? Karkaa ihmisiin takaapäin! - -SAY. -Nää posket kalvaaks valvoin teidän tähden. - -CADE. -Anna hänelle korvapuusti, niin tulevat taas punaisiksi. - -SAY. -Heikoks ja sairaaks pitkä istuminen -Mun teki, köyhäin juttuja kun ajoin. - -CADE. -Siis teidän pitää saada vähän hamppulientä ja tapparan apua. - -DICK. -Miksi vapiset, mies? - -SAY. -Mun valtaa halvaus, eikä suinkaan pelko. - -CADE. -Kas vain, kuinka hän nyökkää, niinkuin aikoisi sanoa: kyllä teille -vielä näytän! Tahdon nähdä, istuuko hänen päänsä vakavammin seipään -nokassa. Viekää pois, ja pää poikki! - -SAY. -Sanokaa, mik' on suurin rikokseni? -Tavaraa pyysinkö vai kunniaa? -Mull' onko ryöstökultaa kirstut täynnä? -Mull' onko vaatteus kalliinnäköinen? -Ketä loukkasin, kun hengen vaaditte? -Käsiä näit' ei syytön veri tahraa, -Ja täss' ei rinnass' ole vilpin vikaa. -Oi, antakaa mun elää! - -CADE. -Sääliä minussa nuo sanat nostattaa; mutta tahdon sitä hillitä: hänen -täytyy kuolla, jos ei muun vuoksi, niin siksi, että puhuu niin -kauniisti henkensä puolesta. Pois viekää hänet; hänellä on paholainen -kielen takana, hän ei puhu Jumalan nimessä. Kas niin, pois se mies, -sanon minä, ja pää poikki heti paikalla! Ja sitten murtaukaa hänen -vävynsä, James Cromerin, taloon ja lyökää häneltäkin pää poikki, ja -tuokaa sitten molemmat tänne kahden seipään nenässä. - -KAIKKI. -Se on tapahtuva. - -SAY. -Maanmiehet, oi, jos rukouksillenne -Jumala ois niin kuuro kuin te itse, -Niin kuink' ois kuoltuanne sielun laita? -Siis leppykää, ja suokaa minun elää. - -CADE. -Pois viekää hänet ja tehkää niinkuin teitä käskin. - - (Lord Say viedään pois.) - -Ylpein pääri valtakunnassa ei saa kantaa päätäkään hartioillaan, jos ei -siitä maksa minulle veroa; ei yksikään tyttö saa naimisiin mennä, jos -ei anna minulle piikuuttaan, ennenkuin muut sen saavat. Miesten tulee -olla minun allani _in capite_; ja me säädämme ja käskemme, että heidän -vaimonsa pitää olla niin vapaat, kuin sydän voi toivoa tai kieli voi -kertoa. - -DICK. -Mylord, milloin menemme Cheapsideen ja teemme jakoa pistimillämme? - -CADE. -Heti paikalla. - -KAIKKI. -Ihanaa, ihanaa! - - (Kapinoitsijat palaavat, tuoden mukanaan lord Sayn - ja hänen vävynsä päät.) - -CADE. -Mutta eikö tämä ole vielä ihanampaa? Pankaa heitä suutelemaan toisiaan; -he pitivät eläessään niin paljon toisistaan. Erottakaa heidät taas, -muuten neuvottelevat, miten antaisivat pois vielä useampia kaupunkeja -Ranskassa. Soturit, jättäkää kaupungin ryöstäminen illaksi, sillä me -tahdomme ratsastaa katuja pitkin, nämä seipäät valtikkoina edellämme; -ja joka kadun kulmassa tulee niiden suudella. -- Mars matkaan! - - (Menevät.) - - -Kahdeksas kohtaus. - - Southwark. - - (Sotamelskettä. Cade roistojoukkoineen tulee.) - -CADE. -Kalastaja-katua ylös! Pyhän Maunun kulmasta alas! Lyökää ja tappakaa! -Heittäkää Thamesiin! -- (Soitetaan keskusteluun ja sitten -paluumatkalle.) Mitä melua kuulen? Uskaltaako kukaan soittaa -keskusteluun tai paluumatkalle, kun minä olen käskenyt tappaa? - - (Buckingham ja vanha Clifford tulevat sotajoukkoineen.) - -BUCKINGHAM. -Täss' ovat ne, jotk' uskaltaa ja tahtoo -Sua häiritä. Siis tiedä, Cade: me tullaan -Kuninkaan lähetteinä kansalle, -Jot' olet sinä harhaan johtanut; -Ja armon julistamme jokaiselle, -Ken luopuu sinusta ja menee kotiin. - -CLIFFORD. -No, kansalaiset, mitä? Suostutteko -Ja tartutteko armoon tarjottuun, -Vai roistojenko kera surmaan käytte? -Ken kuninkaan on mies ja armoon taipuu, -Se hattuansa heilutelkoon, huutain: -Jumala kuningasta varjelkoon! -Ken tätä vihaa sekä tämän isää, -Viidettä Henrikkiä, Ranskan vitsaa, -Asettaan puistakoon ja menköön matkaan. - -KAIKKI. -Jumala kuningasta varjelkoon! - -CADE. -Mitä, Buckingham ja Clifford, oletteko te noin urheita poikia? -- Ja -te, halvat moukat, uskotteko te häntä? Tahdotteko välttämättä mennä -hirteen, armo kaulassa? Siksikö miekkani on murtanut Lontoon portit, -että te minut hylkäisitte Valkean-hirven luona Southwarkissa? Luulin, -ettette koskaan heittäisi aseitanne, ennenkuin olisitte takaisin -voittaneet vanhan vapautenne; mutta te olette kaikki raukkoja ja -pelkureita ja mielellänne elätte aateliston orjuudessa. Taittakoot he -vain selkänne taakoillaan, viekööt huoneet päänne päältä, raiskatkoot -vaimonne ja tyttärenne teidän silmäinne edessä; mitä minuun tulee, niin -minä nyt ponnistain vain yhden puolesta, ja niin -- Jumalan kirous -teitä kaikkia kohdatkoon! - -KAIKKI. -Me seuraamme Cadea, me seuraamme Cadea. - -CLIFFORD. -Cade hänkö Henrik viidennen on poika, -Kun kiljaisitte häntä seuraavanne? -Hän Ranskaan teidät johtaako ja tekee -Halvimmastakin herttuan ja kreivin? -Ah! Häll' ei kotia, ei pakopaikkaa; -Ja muu ei häntä elätä kuin saalis, -Jonk' ystäviltänne ja meiltä ryöstää. -Oi häpeää, jos, teidän kiistellessä, -Nuo voittamanne vauhkot ranskalaiset -Meritse saapuis teidät voittamaan! -Jo tässä kansais-sodassa ma heidät -Näen Lontoon kaduill' ylvästelevän, -Kiljaisten jokaiselle: _Villageois!_ -Ei, ennen tuhat Cadea kaatukoon, -Kuin että Ranskan armoon taipuisitte! -Pois Ranskaan, voittamaan min menetitte! -Englannin kotiranta säästäkää! -Rahaa on Henrikillä, teillä voimaa; -Jumal' on apumme, ja voitto varma. - -KAIKKI. -Eläköön Clifford! Eläköön! Me seuraamme kuningasta ja Cliffordia. - -CADE. -Voiko höyhentäkään niin herkästi sinne ja tänne puhaltaa kuin tuota -joukkoa? Henrik viidennen nimi vetää heidät senkin satoihin -onnettomuuksiin ja panee heidät jättämään minut pulaan. Näen jo, kuinka -lyövät päänsä yhteen hyökätäkseen minun kimppuuni. Miekkani minulle -tietä raivatkoon, sillä tänne ei auta jäädä. -- Helvetin ja -perkeleitten uhallakin hyökkään suoraa päätä teidän lävitsenne; ja -taivas ja kunnia olkoot todistajani, ettei rohkeuden puute minussa, -vaan ainoastaan seuralaisteni halpa ja häpeällinen petos ajaa minut -käpälämäkeen. - - (Menee.) - -BUCKINGHAM. -Pakoonko lähti? Takaa ajakaa! -Ken hänen päänsä kuninkaalle tuo, -Se tuhat kruunua saa vaivastansa. - - (Muutamat joukosta menevät.) - -Soturit, tulkaa; mietin, millä keinoin -Kuninkaan kanssa teidät sovitan. - - (Menevät.) - - -Yhdeksäs kohtaus. - - Kenilworthin linna. - - (Torventoitauksia, Kuningas Henrik, kuningatar Margareeta - ja Somerset tulevat linnan terassille.) - -KUNINGAS HENRIK. -Maan päällä liekö kuningasta toista, -Joll' iloa ois vähemmän kuin mulla? -Kehdosta tuskin kömpyröin, kun tulin -Yhdeksän-kuisena jo kuninkaaksi. -Niin kruunua ei halaa alamainen, -Kuin minä alamaisen tilaa halaan. - - (Buckingham ja Clifford tulevat.) - -BUCKINGHAM. -Kuningas, terve! Ilon sanomia! - -KUNINGAS HENRIK. -Cade petturiko vangittu? Vai onko -Paennut ko'otakseen lisää voimaa? - - (Alhaalle ilmestyy joukko Caden seuralaisia, nuora kaulassa.) - -CLIFFORD. -Hän pakeni, ja joukkons' antautui; -Nyt, naru kaulass', odottavat nöyräst' -Elon tai kuolon tuomiota teiltä. - -KUNINGAS HENRIK. -Oi, taivas, porttis avaa ikuiset -Ja ota vastaan ylistys ja kiitos! -- -Henkenne tänään lunastitte, miehet, -Ja osoititte, kuinka maatanne -Ja kuningastanne te rakastatte. -Pysykää siinä kunnon mieless' yhä, -Ja Henrik, vaikka onkin onneton, -Ei koskaan ole armoton, se varma. -Näin kiitoksen ja armon teille suoden, -Nyt päästän teidät kunkin maallensa. - -KAIKKI. -Jumala kuningasta varjelkoon! - - (Sanansaattaja tulee.) - -SANANSAATTAJA. -Kuningas, saanko luvan kertoa, -Ett' äsken York on tullut Irlannista. -Mukanaan valtava ja suuri joukko -On kernejä ja gallowglasseja,[13] -Ja uljaassa nyt marssiss' astuu tänne, -Julistain kaikkialla, että hällä -Vain mielessä on luotas karkoittaa -Somerset, jota sanoo petturiksi. - -KUNINGAS HENRIK. -Näin Caden välillä ja Yorkin värjyn -Kuin laiva, joka, vältettyään myrskyn, -Tyynessä joutuu merirosvoin käsiin. -Cade joukkoineen on tuskin pakoon lyöty, -Kun York jo asestuu hänt' auttaakseen. -- -Buckingham hyvä, mene häntä vastaan -Ja kysy, miksi aseiss' on, ja sano -Ett' Edmund-herttuan laitan Toweriin; -- -Ja, Somerset, sua siellä säilytän, -Siks kunnes joukkons' on hän hajoittanut. - -SOMERSET. -Kuningas hyvä, -Ma omin ehdoin menen vankeuteen -Tai kuolemaan, jos maani etu vaatii. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut muista, että tylysti et haasta: -Kopea on hän, kovaa kielt' ei siedä. - -BUCKINGHAM. -Tahtonne teen; ja toivon että kääntyy -Hyväksi kaikki. - -KUNINGAS HENRIK. - Tule, puolisoni; -Paremmin hallitsemaan oppikaamme; -Viel' Englanti mun hallintaani kiroo. - - (Menevät.) - - -Kymmenes kohtaus. - - Kent. Idenin puisto. - - (Cade tulee.) - -CADE. -Riivatun kunnianhimo! Riivattu minä itse, kun kannan miekkaa, ja -kuitenkin olen kuolla nälkään! Kokonaista viisi päivää olen piillyt -näissä metsissä, enkä tohdi täältä ulos kurkistaakaan, sillä koko maa -minua väijyy. Mutta nyt olen niin nälissäni, että, vaikka saisin tuhat -vuotta elämän vuokra-aikaa, en voisi enää kestää kauempaa. Sen vuoksi -olen kiivennyt muurin yli tähän puutarhaan nähdäkseni, voinko syödä -ruohoa tai poimia muutteesta vähän kypäräkaalia, joka ei ole hullumpaa -vatsanjäähdykettä tässä kuumuudessa. Luulenpa, että se kypärä-sana on -tehty aivan minua varten; monta kertaa olisi tappara halkaissut -kalloni, jos ei olisi minulla kypärää ollut; ja monta kertaa, kun olen -vahvasta marssista saanut palavan, olen juonut siitä niinkuin -halstoopinpullosta; ja nyt se sana kypärä saa käydä ruoan verosta. - - (Iden tulee palvelijoilleen.) - -IDEN. -Oi, kuka tahtois hovin humuss' elää, -Maan tyyntä rauhaa kun saa nauttia? -Tää pieni maa, jonk' isältäni perin, -Kuningaskunnan arvoinen on mulle. -En tahdo nousta muiden häviöstä, -En koota kultaa, tiesi millä keinoin; -Ma tyydyn, kun saan elantoni vain, -Ja kerjäläist' en työnnä oveltain. - -CADE. -Tuossa tulee kartanon herra ja ottaa minut kiinni maankuljeksijana, kun -olen luvatta tullut hänen tiluksilleen. -- Haa, konna, sinä tahdot -pettää minut ja saada tuhat kruunua kuninkaalta, kun viet hänelle minun -pääni! Mutta minäpä opetan sinua syömään rautaa niinkuin kamelikurki, -ja nielemään miekkani niinkuin suuren nuppineulan, ennenkuin tästä -eriämme. - -IDEN. -Haa, raaka mies, ken lietkin! En sua tunne; -Kuin siis sun pettäisin! Siin' eikö kyllä, -Ett' omaan puistooni sa tunkeut -Ja niinkuin rosvo mua ryöstää tahdot, -Kavuten varkain yli muurini? -Ja herjasanoinko mua vielä uhmaat? - -CADE. -Sua uhmaanko? Niin, sen teen, kautta parhaimman veren, mitä ikänä on -juoksutettu; nykäisenpä vielä sua parrastakin. Katso tarkasti minuun: -en ole viiteen päivään einettäkään haukannut, ja kuitenkin, tule sinä -vain viiden miehesi kanssa, ja jos en teitä kaikkia nutista hengen -pisarattomiksi, niin rukoilen Jumalaa, etten koskaan enää ruohoa söisi. - -IDEN. -Niin kauan kuin on pystyss' Englanti, -Ei sanota, ett' Aleksander Iden, -'sqvire Kentistä, on nälkäsuolen kanssa -Ruvennut epätasaan tappeluun. -Silmääni vastaan pane siirosilmäs, -Niin näet, mun säikytätkö katseellasi; -Vastakkain raajat, niin näet heikkoutesi. -Tään nyrkin suhteen kätes on vain sormi; -Vain tikku sääres tätä rankaa vastaan; -Mun jalkani sun koko voimas voittaa; -Kun ilmaan nostan käsivarteni, -Niin hautas on jo maahan kaivettuna. -Sanaasi pöyhkään sanaa antamatta -Tää miekka puhukoon mit' ei voi kieli. - -CADE. -Kautta miehuuteni, muhkein miekkailija, mistä ikänäni olen kuullut! -- -Rauta, jos nyt teräsi pettää eikä tuota jykeväluista kolhoa survo -pelkiksi lihaviipaleiksi, ennenkuin taasen tupessasi lepäät, niin -rukoilen polvillani Jupiteria, että muuttuisit hevosenkenkänaulaksi. -(Taistelevat. Cade kaatuu.) Oi, olen mennyt mies! Nälkä, eikä mikään -muu, on minut tappanut. Tulkoon vaikka kymmenen tuhatta perkelettä -kimppuuni, niin, kun vain saan nuo kymmenen hukkaan mennyttä ateriaa -korvatuksi, käyn niitä kaikkia vastaan! -- Lakastu, puisto, ja ole -tästä lähtien hautauspaikkana kaikille, jotka tässä talossa asuvat, -siksi että Caden voittamaton sielu täältä pakoon lensi. - -IDEN. -Cadenko, julkipetturinko tapoin? -Sun, miekka, tästä työstä pyhitän -Ja haudalleni panetan, kun kuolen. -Kärjestäs tuot' ei verta pois saa pestä, -Vaan se sua peittäköön kuin airutkaapu, -Julistain isäntäsi kunniaa. - -CADE. -Hyvästi, Iden, ja ole ylpeä voitostasi. Vie terveiseni Kentiin ja sano, -että se on menettänyt parhaimman miehensä, ja kehoita koko maailmaa -rupeamaan pelkuriksi; sillä minut, joka en koskaan mitään pelännyt, on -voittanut nälkä, eikä miehuus. - - (Kuolee.) - -IDEN. -Teet mulle vääryyttä, sen tietää taivas. -Katala, kuole, sinä, maasi kirous! -Ja niinkuin ruumiisees tuon miekan työnnän, -Niin sielus työntäisin ma helvettiin. -Päistikkaa sinut kantapäistä kiskon -Pois tunkiolle, jossa hautas olkoon; -Siell' inhottavan pääsi katkaisen, -Ja vien sen riemusaatoin kuninkaalle, -Mut ruumiis heitän korpin ruoaksi. - - (Menee palvelijoineen, kiskoen perässään ruumista.) - - - - -VIIDES NÄYTÖS. - - -Ensimmäinen kohtaus. - - Tasanko Dartfordin ja Blackheathin välillä. - - (Toisella sivulla kuninkaan leiri. Toiselta sivulta tulee - York liehuvin lipuin ja helisevin soitoin; hänen sotavoimansa - näkyy etäältä.) - -YORK. -Näin Irlannista tulee York ja vaatii -Nyt oikeuttaan ja kruunun riistää heikon -Henrikin päästä. Kellot, ääneen soikaa! -Kirkkaasti, ilotulet, leimutkaa -Laillista kuningasta tervehtien! -Ah, _sancta majestas_, kuink' olit kallis! -Se totelkoon, ken hallita ei osaa; -Käsi tää vain kultaa pitämään on luotu; -En sanoilleni täyttä pontta saa, -Jos sit' ei valtikka tai miekka anna. -Totta kuin elän, tahdon valtikan, -Jonk' ympärille Ranskan liljat käärin. - - (Buckingham tulee.) - -Ken tulee? Buckingham, mua häiritsemään? -Kuninkaan luota varmaan? Teeskelkäämme! - -BUCKINGHAM. -Jos hyvää aiot, York, niin tervetullut. - -YORK. -Buckingham, tervehdykses otan vastaan. -Tuletko käskystä, vai muuten vain? - -BUCKINGHAM. -Henrikin, majesteetin, käskystä -Kysymään, mitä rauhass' aseet tietää? -Miks sinä, alamainen niinkuin minä, -Ja vastoin pyhää uskollisuusvalaa, -Keräsit omin päin noin suuren joukon, -Ja hovin eteen näin sen tuoda tohdit? - -YORK (syrjään). -Voin tuskin puhua, niin kiehuu sappi. -Piin voisin pirstata ja vuoren murtaa, -Niin halvat sanat nuo mua suututtaa. -Kuin Ajax Telamonius nyt voisin -Vihani purkaa lampaisiin ja härkiin. -Suursukuisempi olen kuningasta, -Ja mieleltäkin kuninkaallisempi; -Mut nöyrtyä mun täytyy, kunnes Henrik -On heikennyt ja minä voimistunut. -- -Oi, Buckingham, ma pyydän, anteeks suo, -Odottaa sait näin kauan vastausta: -Mun sieluani vaivaa raskas synkkyys. -Syy, miksi sotajoukon toin, on se, -Ett' aioin ylvän Somersetin poistaa, -Jost' uhkaa maalle on ja kuninkaalle. - -BUCKINGHAM. -Se liioin rohkea on teko sulta; -Mut jos ei muuta mieltä hankkeillas, -Niin täyttänyt on Henrik vaatimukses: -Jo Toweriss' on herttua Somerset. - -YORK. -Sano kunniasi kautta: vankinako? - -BUCKINGHAM. -Niin, kunniani kautta: vankina. - -YORK. -Siis joukkoni ma päästän, Buckingham. -- -Soturit, kiitos teille; kotiin menkää; -Huomenna tulkaa Yrjön kedolle, -Niin saatte palkkanne ja mitä mieli. -- -Jos valtiaani, hurskas Henrik, vaatii -Uskollisuus- ja alamaisuus-pantiks -Vanhimman poikani -- tai kaikki pojat, -- -Niin annan ne niin mielisti kuin elän. -Maat, ratsut, aseet, tavarat, niin, kaikki -Hän ottakoon, jos Somerset vain kuolee. - -BUCKINGHAM. -York, kiitän tuota nöyrää alttiuttas. -Nyt kahden käymme telttaan kuninkaan. - - (Kuningas Henrik tulee seuralaisineen.) - -KUNINGAS HENRIK. -Buckingham, eikö pahaa aio York, -Kun hänen kanssaan noin käyt käsityksin? - -BUCKINGHAM. -Kaikessa alamaisen nöyryydessä -York itse kuninkaalleen esiintyy. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut miksi sotavoima tuo? - -YORK. - Sill' aioin -Somerset-petturin ma karkoittaa -Ja kaataa ilki-kavaltajan, Caden, -Jok' onkin, kuulemma, jo kukistettu. - - (Iden tulee, kantaen Caden päätä.) - -IDEN. -Näin alhainen ja halpa-arvoinen -Jos lähestyä tohtii kuningasta, -Niin tässä olis kavaltajan pää, -Pää Caden, jonka taistelussa tapoin. - -KUNINGAS HENRIK. -Cadenko pää? -- Vanhurskas olet, Luoja! -Mun nähdä suo sen kasvot kuolleena, -Jok' elävänä niin mua tuskautti. -Sinäkö hänet tapoit, ystävä? - -IDEN. -Niin, armollinen majesteetti, minä. - -KUNINGAS HENRIK. -Mikä on nimesi ja mikä säätys? - -IDEN. -Aleksander Iden on mun nimeni, -'sqvire Kentistä, ja köyhä alamainen. - -BUCKINGHAM. -Ois kohtuullista, jos niin suvaitsette, -Teostaan lyödä hänet ritariksi. - -KUNINGAS HENRIK. -Polvistu, Iden! (Iden polvistuu.) - Ritarina nouse! -Tuhannen markkaa palkinnoksi saat -Ja seurueeseemme sun kutsumme. - -IDEN. -Tään armolahjan Iden ansaitkoon, -Ja kuolkoon, jos hän uskottomaks nähdään! - -KUNINGAS HENRIK. -Kas, Buckingham: -Somerset ja kuningatar. Sano, että -Hän oiti hänet kätkee Yorkilta. - - (Kuningatar Margareeta ja Somerset tulevat.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Sadalta Yorkilt' ei hän päätään peitä, -Vaan katsoo häntä rohkeasti silmiin. - -YORK. -Haa! Mitä? Somersetko vapaana? -York, vihdoin ajatukses päästä valtaan -Ja kieles saata sointuun mieles kanssa! -Tuon näköäkö pitää minun sietää? -- -Miks sanas söit, sa viekas kuningas, -Kun tiedät, ett' en loukkausta kärsi? -Kuningas, sanoin; kuningas et ole: -Et kelpaa hallitsemaan joukkoja, -Kun petturia hallita et tohdi; -Sun pääs ei kruunuun sovellu; sun kätes -On luotu pyhiinvaeltajan sauvaa, -Ei valtavaltikkata kantamaan. -Tuon kullan tulee kiertää tätä otsaa, -Jonk' uhkaus ja hymy vuorotellen -Surmaa ja auttaa, kuin Akhilleen peitsi.[14] -Tää käsi kannattaa voi valtikkaa -Ja arvoon, voimaan nostaa lain. -- Pois tieltä! -Kautt' taivaan, sin' et hallita saa miestä, -Min taivas sulle haltijaks on luonut. - -SOMERSET. -Pääkavaltaja! -- Vangitsen sun, York, -Kuninkaan, maan ja kruunun petturina. -Katala, polvistu, ja anteeks ano! - -YORK. -Minäkö? Mitä? Kysyn ensin noilta, -Mun sallivatko kelleen polvistua. -- -Mies, kutsu poikani, he mua taatkoot. - - (Muudan seuralainen menee.) - -Ennenkuin sallivat mun tyrmään mennä, -He lunnaikseni miekkans' antavat. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Heti Clifford kutsukaa; hän todistakoon, -Nuo Yorkin äpärätkö kelpaavat -Isänsä, kavaltajan, takaukseksi. - - (Buckingham menee.) - -YORK. -Sa, veren saastuttama napolitar! -Napolin hylky, maamme verivitsa! -Sua suurisukuisemmat Yorkin pojat -Isäänsä taata voivat; surma niille, -Jotk' aikoo moisen takuun evätä! - - (Edward ja Richard Plantagenet tulevat sotajoukkoineen - toiselta puolelta; toiselta tulevat vanha Clifford ja hänen - poikansa, hekin sotajoukkoineen.) - -Tuoss' ovat! Puoltaan pitävät, sen takaan. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ja tuoss' on Clifford; hän sen takuun polkee. - -CLIFFORD (polvistuen). -Menestys, onni majesteetille! - -YORK. -Sua kiitän, Clifford! Kerro, mitä uutta? -Meit' älä vihan katsein säikyttele; -Me olemme sun valtiaasi, Clifford; -Taas polvistu, niin erhees tuon saat anteeks. - -CLIFFORD. -Tää herrani on, York; en erehdy; -Mut sinä erehdyt, kun moista luulet. -Pois hourulaan! -- Mies onko mieletön? - -KUNINGAS HENRIK. -On, Clifford; vallanhimon hulluudessa -On noussut vastustamaan kuningastaan. - -CLIFFORD. -Hän petturi on; Toweriin hänet viekää. -Ja kapinoitsijalta poikki pää! - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Hän vanki on, mut totella ei tahdo: -Poikansa häntä takaavat, hän sanoo. - -YORK. -Niin, eikö totta, pojat? - -EDWARD. -Kyll' isä, jos vain meidän sana pystyy. - -RICHARD. -Ja jos ei sana, kyllä miekka pystyy. - -CLIFFORD. -Haa, noita kavaltaja-pentuja! - -YORK. -Noin sano kuvastas, kun peiliin katsot. -Min' olen herras; sinä kavaltaja. -- -Ajakaa tänne karhuparini,[15] -Niin, kun vain kahleitaan he ravistavat, -Nuo luihut häntärakit säikkyvät: -Salisbury ja Warwick tänne kutsukaa. - - (Rummun pärrytystä. Warwick ja Salisbury tulevat sotaväkineen.) - -CLIFFORD. -Nuo sinun karhusiko? Usutamme -Nuo karhus hengiltä, ja kahleillaan -Sidomme itse karhunkaitsijan, -Jos tohdit heidät härnäpaaluun tuoda. - -RICHARD. -Vihainen, ärjäs koira kääntyy päin -Ja puraisee, jos sitä pidätetään; -Mut jos vain joutuu karhun käpäliin, -Niin, häntä jalkain välissä, se kiljuu; -Ja samaa koiran virkaa tekin teette, -Warwickin kanssa voitteloon jos käytte. - -CLIFFORD. -Pois äkä-möhkä, tönkkä kuvaton, -Joll' yhtä kiero sielu on kuin muoto! - -YORK. -Me teille vielä kuumat laitamme. - -CLIFFORD. -Varokaa, ett'ette vain itse pala. - -KUNINGAS HENRIK. -Mitä, Warwick? Eikö polves enää taivu? -Häpeä, Salisbury, valkohiuksiasi, -Kun hurjaa poikaas, hullu, väärään johdat! -Haudanko partaall' irstailijaa matkit -Ja silmälaseill' etsit surua? -Oi, miss' on kuuliaisuus, uskollisuus? -Jos pois ne karkoitetaan lumipäästä, -Niin missä suojaa saavat päällä maan? -- -Aiotko haudast' esiin kaivaa sodan -Ja verin ryöttää kunnon vanhuutes? -Miks ikää sull' on, eikä älyä? -Tai jos sit' on, miks sitä väärin käytät? -Häpeä! Nöyräst' alistukoon polves, -Mi vanhuuttaan jo hautaan käyristyy. - -SALISBURY. -Kuningas, tyystin olen harkinnut -Tään suurisynnyn herttuan vaatimusta, -Ja tunnon mukaan katson, ett' on hän -Englannin kruunun tosi-perillinen. - -KUNINGAS HENRIK. -Mut teithän uskollisuus-valan mulle. - -SALISBURY. -Sen tein. - -KUNINGAS HENRIK. -Valasi voitko taivaan nähden purkaa? - -SALISBURY. -On synti suuri syntiin vannoa, -Mut synti suurempi on syntisessä -Pysyä valassaan. Ei kellään pakko, -Ei juhlallisen valan nojallakaan, -Harjoittaa murhaa, ryöstää lähimmäistään, -Väkisin puhtaalt' immelt' ottaa piikuus, -Perintö riistää isättömältä -Ja sortaa lesken peri-oikeutta, -Jos muut' ei syytä ole vääryyteen, -Kuin ett' on juhlallisen valan tehnyt. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Ei viekas vilppi kaipaa verukkeita. - -KUNINGAS HENRIK. -Buckingham tänne! Asestukoon heti. - -YORK. -Buckingham tuo, ja kaikki ystäväskin; -Min' aion kruunun voittaa taikka kuolla. - -CLIFFORD. -Jäljemmän takaan, jos ei unet petä. - -WARWICK. -Pois mene maata, lisää uneksimaan, -Niin säästyt taistelujen myrskyiltä. - -CLIFFORD. -Min' aion kestää myrskyn ankaramman, -Kuin minkä sinä tänään nostaa voit; -Sen kirjoittaa ma aion kypärääsi, -Jos vain sun sukumerkistäsi tunnen. - -WARWICK. -Kautt' isän kilven, Nevil-suvun merkin, -Tuon ryhmypaaluun lyödyn pystykarhun! -Ylhäällä tänään kannan kypäräni, -Kuin vuoren kukkulalla setripuu -Uhalla myrskyn kantaa lehvästönsä, -Ja sun jo säikyttää sen pelkkä näky. - -CLIFFORD. -Ja kypärästäs minä karhun riistän -Ja ilkkuen sen jalkan' alle poljen -Uhalla itse karhunkaitsijan. - -NUORI CLIFFORD. -Aseisiin siis, sa isä voitokas! -Kapinamiehet joukkioineen kuolkoot! - -RICHARD. -Hyi! Hiljaa! Hyi! Noin tyly olla voit, -Kun tänään Kristuksen kanss' atrioit! - -NUORI CLIFFORD. -Kuvaton rujo! Sin' et tiedä, missä. - -RICHARD. -No, jos et taivaassa, niin helvetissä. - - (Menevät eri taholle.) - - -Toinen kohtaus. - - Sanct Albans. - - (Sotamelskettä. Hyökkäyksiä. Warwick tulee.) - -WARWICK. -Hoi, Clifford Cumberland, sua Warwick kutsuu! -Ja jos et piillä aio karhulta, -Niin nyt, -- kun ärjäs häikkätorvi raikuu -Ja surmattujen huudot ilman täyttää, -- -Nyt tule, Clifford, taisteluun sua vaadin! -Sa, ylvä pohjolainen, Cumberland, -Sorroksiin huudan ääneni sun tähtes. - - (York tulee.) - -Mitä näen, jalo loordi? Jalkaisinko? - -YORK. -Tuo turkka Clifford tappoi multa ratsun, -Mut samalla ma maksoin mitalla, -Ja uljaan lempihevosensa laitoin -Varisten ruoaksi ja korppien. - - (Clifford tulee.) - -WARWICK. -Nyt toisen on tai toisen hetki tullut. - -YORK. -Seis, Warwick! Toinen otus valikoi! -Min' ajan tätä valtaeläint' itse. - -WARWICK. -Niin oikein, York: sa kruunust' ottelet. -- -Niin totta onnea kuin toivon, Clifford, -Niin tuskaist' on sua käsistäni päästää. - - (Menee.) - -CLIFFORD. -Miks minuun katsot, York? Mit' aikailet? - -YORK. -Sun rakastuisin reimaan ryhtiisi, -Jos sin' et verivihollinen oisi. - -CLIFFORD. -Kiitosta sunkin miehuutesi saisi, -Jos sit' et käyttäis halpaan petokseen. - -YORK. -Se miekkaas vastaan nyt mua auttakoon, -Niin totta kuin on oikeus sen puolla! - -CLIFFORD. -Täss' alttiiks panen sielun sekä ruumiin. - -YORK. -Kamala panos! Ole valmis siis! - -CLIFFORD. -_La fin couronne les oeuvres_. - - (Taistelevat. Clifford kaatuu ja kuolee.) - -YORK. -Näin sota rauhan toi: nyt pois on tarmo. -Sielulles rauhan suokoon taivaan armo! - - (Menee.) - - (Nuori Clifford tulee.) - -NUORI CLIFFORD. -Tuho ja häpeä! Pois kaikki kaikkoo. -Sekasorron pelko tuo, ja sekasorto -Se haavoittaa, kun pitäisi sen auttaa. -Oi, sota, sinä hornan sikiö, -Jot' aseenansa taivaan viha käyttää, -Nyt koston tulikekäleitä viskaa -Poviimme jäisiin! -- Kukaan ei saa väistää: -Ken oikea on soturi, ei helli -Se itseään, ja itseään ken hellii, -Se luonnostaan ei saa, vaan sattumalta -Urohon nimen. -- - - (Huomaa isänsä ruumiin.) - - Sorru, inha mailma! -Viimeisen päivän lieska ennen aikaans' -Yhdeksi sulattakoon maan ja taivaan! -Nyt mailman tuomiotorven räikkä soikoon, -Ja heikot pikku-äänet vaietkoot! -- -Oi, kallis isä, osasiko oli -Menettää rauhaan nuoruutes, ja sitten, -Vanhuuden hopeoihin puettuna -Ja kunnian ja levon päivinäsi, -Noin kuolla hurjaan taisteluun? -- Tuo näky -Kivettää sydämmeni; kivest' olkoon, -Niin kauan kuin se mun on! York hän meidän -Ei säästä vanhuksia; minäkään siis -En heidän lapsiansa; immen kyynel -On mulle samaa mitä kaste lieskaan; -Ja kauneus, josta leppyy tyrannitkin, -Vihani liekkiin öljyä vain kaataa. -Täst'edes säälistä en tietää tahdo; -Jos lapsen kohtaan Yorkin suvusta, -Niin useammiks kappaleiks sen silvon -Kuin Absyrtuksen hurja Medea. -Mainetta tahdon niittää julmuudella. -Sa, uusi pirsta vanhan Clifford-suvun, - - (Nostaa maasta ruumiin.) - -Niin kuin Aeneas vanhaa Anchisesta, -Sua minä miehen-harteillani kannan. -Mut taakkaa elävää Aeneas kantoi. -Ei vain niin raskasta kuin tämä tuska. - - (Menee.) - - (Richard Plantagenet ja Somerset tulevat taistellen; - Somerset kaatuu.) - -RICHARD. -Niin, makaa sinä siinä! -- -Nyt kurjan olutkrouvin kilven alla, -"Albansin pyhän linnan", Somerset -On tehnyt velhon kuuluks kuolemallaan. -Äl' uuvu, miekka! Papit palvokoot -Vihamiehen eestä; prinssit tappakoot! - - (Menee.) - - (Sotamelskettä. Hyökkäyksiä. Kuningas Henrik, - kuningatar Margareeta y.m. tekevät pakoa.) - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Pois! Miksi aikailet? Hyi! Häpeää! - -KUNINGAS HENRIK. -Ken taivaan tahdon välttää? Tänne jää. - -KUNINGATAR MARGAREETA. -Mik' olet mies? Et taistele, et väisty. -Nyt miehuutt', älyä ja puolustusta -On väistyä ja turvaa etsiä -Miten vain voi, ja varmin tie on pako. - - (Sodan hälinää kuuluu kaukaa.) - -Jos teidät vangitaan, niin onni kaikki -On meiltä mennyt; mut jos pakoon päästään -- -Ja päästään, jos ei aikailla -- niin lähell' -On Lontoo, missä teill' on ystäviä; -Ja siellä tämä meidän onnen rikko -Piankin korjataan. - - (Nuori Clifford tulee.) - -NUORI CLIFFORD. - Jos sieluni -Ei turmaa vastaist' aavistais, niin ennen -Jumalaa herjaisin, kuin pakoon teitä -Ma käskisin. Mut paeta nyt täytyy: -Parantumaton valtaa hämmennys -Nyt koko meidän puolueemme mielen. -Pois joutuin siis! Se päivä kerran koittaa, -Kun mekin vielä saamme heidät voittaa. -Pois, kuninkaani, pois! - - (Menevät.) - - -Kolmas kohtaus. - - Tasanko lähellä Sanct Albansia. - - (Sotamelskettä ja peräytymistä. Torventoitauksia; - sen jälkeen tulevat York, Richard Plantagenet, Warwick - ja sotamiehiä liehuvin lipuin ja helisevin soitoin.) - -YORK. -Tietääkö kukaan Salisburystä mitä? -Se talvileijona ei raivoissaan -Ikäänsä muista eikä ajan taakkaa, -Vaan niinkuin kukkea ja reipas sulho -Hädässä nuortuu vain. Tää ilon päivä -Ei iloks ole, turhaan koko voitto, -Jos Salisbury on mennyt. - -RICHARD. - Jalo isä, -Kolmasti autoin häntä ratsun selkään, -Kolmasti suojasin ja kolmasti -Talutin pois ja vaadin syrjään jäämään: -Mut aina, missä vaara, siellä hänkin; -Ja niinkuin mökiss' uljaat seinäverhot, -Niin tuossa ruumisrähjäss' oli tahto. -Mut tuossa, kas, se jalo mies jo tulee. - - (Salisbury tulee.) - -SALISBURY. -Hyvin tänään sodit, kautta miekkani! -Niin, totta, kaikki teimme. -- Kiitos, Richard! -Kuin kauan elää saan, sen tietää Herra; -Mut Hän sen salli, että surman uhkan -Kolmasti minusta sa tänään torjuit. -- -Omaamme vielä emme omaa, loordit; -Ei vihollisen pako vielä riitä; -Mokomat vastustajat pian tointuu. - -YORK. -Niin, varminta on ajaa heitä takaa. -Kuningas paennut on Lontooseen -Ja kokoon kutsuu kohta parlamentin. -Siis ajoon, ennenkuin on käsky valmis! -- -Lord Warwick, lähdetäänkö perässä? - -WARWICK. -Perässä? Ei, vaan edellä, jos voidaan, -Tää suur' on päivä, loordit, jumal'auta! -Albansin tappelu, min voitti York, -On mainittava kautta vuosisatain. -- -Hoi, torvet soimaan! -- Lontooseen nyt vainen! -Ja tulkoon moni päivä tämänlainen! - - (Menevät.) - - - - -SELITYKSIÄ: - - -[1] _Kuin sydämmehen Calydonin prinssin_ j.n.e. Calydonin prinssin, -Meleagerin, elämä riippui kekäleestä, jota hänen äitinsä Althaea -säilytti. Kostoksi siitä, että Meleager oli tappanut hänen veljensä, -heitti hän sen tuleen, ja Meleager kuoli suurissa tuskissa. - -[2] _Viel' elää herttua, Henrik, kukistajas_. Tämän ennustuksen -kaksimielisyys on tahallinen. - -[3] _Sauva, jonka päässä on hiekkapussi_. Ritarit ja ylimykset -suorittivat kaksintaistelunsa peitsellä ja miekalla, mutta alhaiso yllä -mainitulla aseella. - -[4] _Charneco_, makea, espanjalainen viini. - -[5] _Kuin hurja maurilainen tanssija_. Maurilaistanssi, jota -tanssittiin pääsiäis- ja helluntaipyhinä ja erittäinkin kevätjuhlissa, -oli Espanjasta tuotu Englantiin. - -[6] _Pilkoittaa pilven piilost' aurinkomme_. Edward III:n vaakunassa -oli aurinko, jota pilvet puoliksi peittivät. - -[7] _Bargulus_. Illyrialainen merirosvo, josta Cicero puhuu. - -[8] _Kaikki valtakunnassa tulee olla yhteistä_. Kommunistisia oppeja -saarnattiin Englannissa jo kuningas Richard III:n aikana. - -[9] _Lontoon-kivi_. Luultavasti jokin vanha kivinen muistopatsas -Lontoossa. - -[10] _Pankaa Lontoon silta palamaan_. Lontoon silta oli siihen aikaan -puusta. - -[11] _Savoija_ oli entinen kuninkaallinen linna Thamesin rannalla, -jonka Savoijan kreivi Pietari rakensi v. 1245. - -[12] _Paistettu juusto_ oli walesiläisten mieliruoka. - -[13] _Kernit ja gallowglassit_ olivat irlantilaista jalkaväkeä, joista -edelliset käyttivät tapparaa, jälkimmäiset miekkaa. - -[14] _Surmaa ja auttaa kuin Akhilleen peitsi_. Akhilles, kun oli -kuolettavasti haavoittanut mysialaisen kuninkaan Telephoksen, paransi -tämän jälleen raudanlastuilla. - -[15] _Ajakaa tänne karhuparini_. Nevillen, Warwickin kreivien, -vaakunana oli karhu, ryhmyiseen paaluun kytkettynä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Henrik Kuudes II, by William Shakespeare - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK HENRIK KUUDES II *** - -***** This file should be named 40115-8.txt or 40115-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/4/0/1/1/40115/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/40115-8.zip b/40115-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 19a8529..0000000 --- a/40115-8.zip +++ /dev/null |