diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 3 | ||||
| -rw-r--r-- | 37847-8.txt | 5434 | ||||
| -rw-r--r-- | 37847-8.zip | bin | 0 -> 72695 bytes | |||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 |
5 files changed, 5450 insertions, 0 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..6833f05 --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,3 @@ +* text=auto +*.txt text +*.md text diff --git a/37847-8.txt b/37847-8.txt new file mode 100644 index 0000000..e896c23 --- /dev/null +++ b/37847-8.txt @@ -0,0 +1,5434 @@ +Project Gutenberg's Maria Stuart Skotlannissa, by Björnstjerne Björnson + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Maria Stuart Skotlannissa + +Author: Björnstjerne Björnson + +Translator: E. + +Release Date: October 25, 2011 [EBook #37847] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARIA STUART SKOTLANNISSA *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +MARIA STUART SKOTLANNISSA + +Kirj. + +Björnstjerne Björnson + + +Suomentanut E. + + +Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1878. + + + +HENKILÖT: + +Maria Stuart, Skotlannin kuningatar. +Henrik Darnley, hänen puolisonsa, nimikuningas. +James, Murray'n jarli, hänen velipuolensa. +Lord Stuart, samaten. +Argyle'n Kreivinna, hänen sisarpuolensa. +Maitland, Lethington'in jarli, hänen valtiosihteerinsä. +David Rizzio, hänen yksityissihteerinsä ulkomaista kirjevaihtoa varten. +James Hepburn, Bothwellin jarli. +Morton'in jarli. +Lordi Ruthwen. +Lordi Lindsay. +Andrew Kerr. +William Taylor. +Kaartin-kapteeni Erskine. +Eräs porvari. +John Knox. + +Hovi- ja Sotaväkeä, Porvareita. + +Kaksi edellistä näytöstä tapahtuu Maaliskuun alussa 1566 Holyrood'in +linnassa Edinburghissa, kolmas näytös syksyllä samana vuonna, neljäs +Helmikuussa seuraavana vuonna (1567). molemmat Edinburghissa ja sen +läheisyydessä, viides näytös Dunbar'in linnassa kaksi kuukautta +myöhemmin. + + + + +ENSIMÄINEN NÄYTÖS. + + +Suuri sali Holyrood'in linnassa. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + +Sali on juhlallisesti koristettu. Tanssiaisia vietetään paraikaa, +ollaan keskellä purpose'ta. ["Se tanssi, jossa salaisesti puhutaan." +John Knox.] Kuningatar tanssii velipuolensa lordi Stuartin kanssa; +tanssivien joukossa nähdään Lethington'in jarli Argyle'n kreivinnan +kanssa, Morton'in jarli, Bothwell'in jarli. Etulavalla oikealla +seisovat lordi Lindsay, Andrew Kerr ja eräs porvari, kaikki kolme +tummissa, toisistaan eriävissä puvuissa; useita presbyteriania yhtyy +heihin. Rizzio ilmestyy vähän myöhemmin puhuen kuiskaten, mutta +tyynesti erään aatelismiehen kanssa. Viimein tulee Darnley yksinänsä +sisään. + +(Seuraavaa puhetta lausutaan kun soitanto lakkaa tai hiljaisesti +soitetaan). + +LINDSAY. Kas, tanssivien rivit kiertelevät kuin käärmeet auringon +paisteessa! Kuule, soitanto leikkii helvetin liekkiä! Perkele siinä +nauraa hohottaa. + +ANDREW KERR. Hys, hys! Rangaistus on syöksevä heidän päällensä, +niinkuin meri Faraon sotajoukon päälle. + +LINDSAY. Kas, kuinka kuiskailevat! Synnin saastainen hengähdys! Katso +noita hekkumallisia hymyjä, katso naisten irstaisia pukuja. + +PORVARI. Turhaan Knox tälle hoville saarnaa. + +LINDSAY. Hän on Israel'in profeeta, hän ei saarnaa turhaan; sillä +Jumala itse on hänen sanansa todistava tälle jumalattomalle suvulle. + +ANDREW KERR. Tuossa on David Rizzio. + +USEAT. Hänkö tuossa oikealla? + +ANDREW KERR. Tuo katolilainen viettelijä! + +LINDSAY. Paavin salainen lähettiläs! + +ANDREW KERR. Uuden Jesuita-seuran jäsen! + +PORVARI. Perkeleen taitavin juonten sepittäjä! + +ANDREW KERR. Kahdeksan päivän kuluttua saa hän takoa omassa pajassaan. + +LINDSAY. Erotkaamme! Me nostatamme huomiota. + +ANDREW KERR (Porvarille ja muille). Tulkaa! + + (He menevät perälle päin tanssivien taakse, Rizzio on + jo siirtynyt pois. Darnley astuu nopeasti esille ja + katselee tanssia). + +LINDSAY (hänen takanansa). Mylord! + +DARNLEY (ei vastaa). + +LINDSAY. Mylord! (niinkuin ennen). Mylord, yhtykää Herran hurskaitten +joukkoon! Vapauttakaa meitä tästä Jesabel'ista! + +DARNLEY. Oi, kuinka ihana hän on! + +LINDSAY. Paholaiselta hän on saanut tämän voimansa. Olkaa varoillanne, +mylord, te olette jo tarpeeksi kauan kärsineet ja itkeneet sen +vallassa. + +DARNLEY. Kärsinyt olen ja itkenyt olen, mutta katsokaa häntä, eikö ole +hän sen arvoinen! Ei, taivaallinen on hänen voimansa; katsellessani +häntä on minusta kaikki niin suloista kuin kirkkaana kevätpäivänä! Kas, +kas, kuinka säteilee jokaisesta hänen liikunnostaan! Kun hän kumartuu, +luo hän varjoja, kun hän ojentaa itseänsä, on kaikki valoista, kun hän +astuu eteenpäin, sykkivät sydämmet hänen tahtinsa mukaan. + +LINDSAY. Hän on mieltä vailla! ... (menee). + +DARNLEY. Joka kerta kun häntä näen, on minusta kuin en koskaan olisi +häntä ennen nähnyt. Olisinhan Loch Linneh'in lumivuori jos en vielä +kerran pyrkisi hänen puheillensa! Hän on enemmin kuin kuningasvalta +kaikkine loistoineen. + + (Hän odottaa kunnes tanssi päättyy ja kuningatar, + jota Stuart taluttaa, astuu etulavalle. Siinä Stuart + notkistamalla polvea kiittää, poistuu, puhuu erään + palvelijan kanssa ja tulee kohta takaisin. Darnley + lähestyy täll'aikaa kuningatarta). + +DARNLEY. Minä hartaammin ikävöin saadakseni puhua teidän armonne +kanssa, kuin poikana seikkailusta ikävöin. + +STUART. Illallinen on valmis, me odotamme teidän armonne käskyä, + +KUNINGATAR. Käskekää vieraat ruoalle. Me itse jäämme tänne kuninkaan +kanssa. + +STUART (kutsuu illalliselle, jonka jälkeen jokainen poistuu naisensa +kanssa juhlamarssin soidessa). + + +TOINEN KOHTAUS. + + DARNLEY ja KUNINGATAR. + +DARNLEY. Tanssi on hajoittanut ruusuja teidän poskillenne. Ehk'eivät +olleet ne minulle määrätyt, vaan sydämmeni on ne omistanut. + +KUNINGATAR. Mylord, jos asia koskee jotain, jota voi vastaiseksi jättää + +DARNLEY. Ei, sitä ei voi vastaiseksi jättää, sydäntäni särkee, minä en +voi noudattaa kylmää juhlajärjestystä -- Maria, miks' olemme näin +vieraantuneet toisistamme? + +KUNINGATAR. Siks' että mylord on enemmän mieltynyt muiden seuraan kuin +meidän. + +DARNLEY. Minäkö? -- Olenko minä oma itseni muulloin kuin teidän +luonanne? + +KUNINGATAR. Oi, mylordin juomatoverien seurassa, irstaitten naisien +parissa on varmaankin hauskempi, kuin meidän huoneissamme. + +DARNLEY. Oi, älkää puhuko siitä, mitä voin tehdä tukehuttaakseni surut +ja tuskat! Vaan ei kukaan voi saattaa minua sellaiseen tuskaan kuin +Skotlannin Maria. + +KUNINGATAR. Onko tarkoituksenne tehdä syytöstä? + +DARNLEY. Joka lempii epätoivoon asti, se syyttää kaikkea, mikä elää, -- +iloa siitä, että se on liian iloinen, surua siitä, ett'ei se ole iloa. +Minä tuhlaan aikaani, kuin palkollinen, joka ei tahdo tehdä työtä kun +ei hän määrä-palkkaansa saa; mutta on määräpalkka, jota vailla minä en +tahdo elääkään. -- Oi, mitä tulee minun tehdä uudestaan voittaakseni +teidän lempenne? + +KUNINGATAR. Vahinko, mylord, ett'en voi mainita kylläksi korkeata +palkkaa. + +DARNLEY. Te olette Guisien sukua, -- loistava kuin timantti, vaan +kovakin kuin se. + +KUNINGATAR. Antonius sulatti timantin, jonka Kleopatra joi. + +DARNLEY. Vaan se maksoi hänelle monta miljonaa. + +KUNINGATAR. Siitä tahdoinkin teitä muistuttaa. + +DARNLEY. Mutta minä olen köyhä; sillä teille olen antanut kaikki, -- +jopa omantunnon rauhankin. + +KUNINGATAR. Mitä teille korvaukseksi annoin, senkin olette tuhlanneet. + +DARNLEY. Oi, Maria, avioliittomme ensimäisinä kuukausina luulin teidän +lempivän minua. + +KUNINGATAR. Kautta Jumalan, sen minäkin luulin. + +DARNLEY. Mutta nyt joku on tullut meidän välillemme. + +KUNINGATAR. Mylord! (tahtoo mennä). + +DARNLEY. Ei, kuulkaa minua, muuten voi pian olla myöhäistä! + +KUNINGATAR (seisahtuu). Uhkaatteko? + +DARNLEY. Maria, et tiedä mihin lempi voi ihmistä saattaa! + +KUNINGATAR. Tiedän, -- raakuuteen se voi saattaa! + +DARNLEY (kiivaasti). Vielä muuhunkin! Minä voisin kylmällä mielellä ... +ei, älä minua pakoita siihen, Maria! + +KUNINGATAR. Pakoittaa, juuri sitä minä en voi. + +DARNLEY. Vaan sinä päivänä kun sen voit, olet sitä katuva! + +KUNINGATAR (enenevällä kiivaudella). Ei, osoita että olet mies! Kautta +Jumalan, minä olen nainen! + +DARNLEY. Oi, ainoastaan tuo loiste silmissä, tuo liikunto, ja minä +lemmin sinua taas raivokkaasti! + +KUNINGATAR. Lempiä sinä osaat, Henrik! + +DARNLEY. Vaan sinä et sitä osaa, Maria! + +KUNINGATAR (hymyilee). + +DARNLEY. Tuo hymy sekä myöntää että kieltää, vaan myönnytyksiä ja +kieltoja on tuhansittain, enkä voi niitä lukea. + +KUNINGATAR. Ainoastaan hovipojat lukevat hallitsijattarensa hymyjä. + +DARNLEY. Jos tietäisin ken sitä uskaltaa, niin tappaisin sen! + +KUNINGATAR. Luulevaisuus on hovipoikain vikoja sekin. + +DARNLEY. Teitä lempiä ilman luulevaisuutta on mahdotointa. + +KUNINGATAR. Silloinkin kun minä vasta-rakkautta annan? + +DARNLEY. Silloinkin; sillä te aina annatte vaan sen verran, että jotain +jälellekin jää. + +KUNINGATAR. Darnley parka! + +DARNLEY. Jos voisit tuntea sääliä, niin poistaisit luulevaisuuden syyt +-- poistaisit mitä mulle pahaksi on. + +KUNINGATAR. Silloin saisin poistaa koko hovini. + +DARNLEY. Et, ainoastaan yhden! + +KUNINGATAR. Mylord! + +DARNLEY. Yksi löytyy, jolle osoitatte enemmän luottamusta, kuin meille +kaikille yhteensä. + +KUNINGATAR. Tämä yksi sitä siis ansaitsee. + +DARNLEY. Suosimalla erästä onnen-onkijaa ärsytätte te koko Skotlannin +ylpeää aatelistoa, ettekä ainoastaan minua. + +KUNINGATAR. Mitä muuta nuo toiset ovat? + +DARNLEY. Aatelismiehiä. + +KUNINGATAR. Se mies, jolle minä osoitan luottamusta, on aatelismies. + +DARNLEY. Mutta muut ansaitsevat paremmin teidän luottamustanne. + +KUNINGATAR. Joka paraiten edistää minun hankkeitani, hän ansaitsee sitä +paraiten. + +DARNLEY. Muut teitä lempivät enemmin. + +KUNINGATAR. Kautta Jumalan, minä olen tullut Skotlantiin muutakin +tekemään kuin -- lempimään. + +DARNLEY. Soisin että tämä olisi totta -- Rizzionkin suhteen! + +KUNINGATAR; Mylord! + +DARNLEY. Sillä mitä huhu kertoo, se minulta karkoittaa unen pois. + +KUNINGATAR. Valitkaa itsellenne parempi pään-alus, kuin Edinburghin +tyhjät huhut! + +DARNLEY. Olkoot vaan tyhjiä kuin unelmat, ne kuitenkin aina takaisin +tulevat ... olkoonpa että luulevaisuuteni on pohjaa vailla, kuin lintu +lennossaan, se on kuitenkin nyt mun olemukseni, ja sentähden täytyy +teidän osoittaa minulle sitä hellyyttä, että kunnioitatte sitä. + +KUNINGATAR. Ja lähettää Rizzio pois? Ei koskaan! + +DARNLEY. Onko tämä viimeinen sananne? + +KUNINGATAR. Mun viimeinen. + +DARNLEY. Hyvä. Jos ette te pidä väliä minusta, en pidä minäkään teistä. + +KUNINGATAR, Te vaivaatte minua, mylord. + +DARNLEY. Nyt en siitä enää puhu; -- nyt toimeen käyn. + +KUNINGATAR. Tuota olette niin usein sanoneet, että se väsyttää minua. + +DARNLEY. Että pilkkaatte lempeä, jota itse olette kasvattaneet, ei +minua kummastuta liioin; sillä tiedän että voitte kerran saattaa sen +mestaus-lavallekin. + +KUNINGATAR (on ääneti). + +DARNLEY. Chatelard parka, hän sai sen hengellänsä maksaa; mutta +ennustettu onkin, että jokainen, ken teitä lempii, saa sen hengellänsä +maksaa. + +KUNINGATAR (on ääneti). + +DARNLEY. Oi Maria! -- Ei, käärme naisen haamussa, paholaisen +houkutteleva sävel virran kuohuvassa pyörteessä, joka vedät ihmisiä +surmansuuhun ja sitten ilkeästi hymyilet, -- minä olen keksivä sen +pyydyksen, joka sinut kiinni saa, sen kauhistuksen, joka sinut voittaa; +olen näkevä sen päivän, jona saan sinut itkemään, Skotlannin ihana +sfinksi, -- itkemään verta! + +KUNINGATAR. Se ei tule olemaan ensimäinen kerta! + + (Hän purskahtaa itkuun). + +DARNLEY. Oi, suo anteeksi, Maria, en ole paha; siitä päivästä alkain, +kun sinut näin, ovat semmoiset aatokset nousseet sielussani; mutta +sinulla onkin voima ottaa ne pois jälleen. Oi, ole lempeä! + +KUNINGATAR. Nyt menen Rizzion luo! + + (Hän menee). + + +KOLMAS KOHTAUS. + +DARNLEY (yksinänsä). Rizzion luo? Rizzion luo! Minä seuraan! Minä +Rizzion murhaan suuressa salissa kaikkein Skotlannin lordien edessä!... +Ei, se kohtaisi ainoastaan tuota miestä, vaan ei häntä. Häneen täytyy +kostoni sattua, hänen täytyy oppia pelkäämään; sillä ainoastaan sitä +hän lempii, jota pelkää. Itse hän sanoi: osoita että olet mies! sanoi +hän. Sen olen osoittava, ja se teko, joka minut mieheksi tekee, on +saattava sinut peljästyneeksi lapseksi! Lethington on oikeassa, Morton +on oikeassa, ... missä he nyt ovat? Mitä? Kiitollisuuttako? +Kiitollisuuttako hänelle? Joka päivä hän minua pilkkaa, kruunua hän +kieltää minulta, hän antaa minun viettää tätä toimetonta elämää, +varjo-kuninkaana, puoleksi halveksittuna muilta ja täydellisesti +halveksittuna itseltäni. Hän saastuttaa kunniaani ja antaa oikeuteni +toiselle. Hän näkee sieluni tuskat ja kurjuuden, ja antaa minun elää +niissä! + + (Soitantoa kuuluu toisista huoneista). + +Tämä soitanto minua kuusi kuukautta sitten lennätti hääjuhlan +huimaavassa tanssissa, nyt se löytää minut yksinäni pahojen aatosten +synkeässä vallassa. Mutta hän on jäänyt valoisaan juhlasaliin -- +nojautuen toisen miehen käsivarteen! Oi, kuinka pian syksy tuli! +Autiota, autiota on kaikki! Kukkasia näin täällä kerran, vaan en saanut +hedelmiä nähdä. (Soitanto vilkastuu). Mutta tuolla sisällä -- valoa ja +liekkumaa! Odota, odota ... jonakin iltana syöksen sisään minä ja +seurassani sata teräkseen puettua miestä; silloin on siellä oleva +loiste, niinkuin sinisestä jäästä, ja punertava väri on vuotava yhteen +sen kanssa. Siinä on Lethington. -- Onko ajatuksillakin kaikua? + + +NELJÄS KOHTAUS. + + DARNLEY ja LETHINGTON. + +LETHINGTON. Tulen suuresta salista eräästä kohtauksesta, joka on +kaikkia kummastuttanut. Kuningatar... + +DARNLEY. ... Kuningatar! + +LETHINGTON. ... Tuli sisään, meni suoraan Rizzion luo, kuiskaili +hänen kanssansa, nojautui sitten hänen käsivarteensa ja vei hänet +sisä-huoneisin. + +DARNLEY. Hyvä Jumala, armahda järkeäni! + +LETHINGTON. Seisoin ranskalaisen lähettilään vieressä. Hän sanoi: +Mihinkä huoneesen nyt mahtanevat mennä? + +DARNLEY. Hän valehtelee! + +LETHINGTON. Minä vastasin kohta: Niin korkean naisen käytöstä ei sovi +epäillä. + +DARNLEY. Sopii kyllä, Lethington, Jumala paratkoon! + +LETHINGTON. Ranskalainen lähettiläs huomautti: Eilen nähtiin herra +David'in ottavan vieraita vastaan sinisessä yötakissa; niiden joukossa, +jotka laskettiin sisään, oli myöskin kuningatar. + +DARNLEY. Se on helvetin valhe, hän ei koskaan ole käynyt Rizzion luona. + +LETHINGTON. Juuri niin minäkin vastasin, teidän puolestanne. Samassa +tuli Englannin lähettiläs ja vastusti ankarasti koko juttua; hän oli +varmuudella tietävinänsä että päinvastoin Rizzio oli ollut +kuningattaren luona -- sinisessä yö-takissa. + +DARNLEY. Ha, ha, ha! + +LETHINGTON. Niin, koko asia on naurettava. + +DARNLEY. Ha, ha, ha! Kunniani, elämäni on vaan naurettava; ja samaten +unetoin lempeni, äitini sorrettu onni ja isäni ääretöin ylpeys, +naurettavat vaan! -- Lethington, te olette kirottu konna! Te saatatte +minut perikatoon, minä tunnen sen, enkä kuitenkaan voi vastustella. +Ainoastaan hänen luonansa voin minä etsiä turvaa teitä vastaan; mutta +hän syöksee minut pois luotansa teidän saaliiksenne. + +LETHINGTON. Toivon teidän armollenne onnellista parantumista. + + (Tahtoo mennä). + +DARNLEY. Lethington, älkää mua jättäkö. Lethington! Minä olen kipeä, en +ole nukkunut moneen yöhön ja välistä minua peloittaa olla yksinäni, +sillä pelkään kadottavani järkeni. Oi, Lethington, olenhan melkein +lapsi vielä, yhdeksäntoista vuotias, en ole kylliksi voimakas kantamaan +näin kovaa kohtaloa. Paitsi sitä lemmin häntä liian paljo. Oi, jos hän +vaan sanoisi minulle ainoan ystävällisen sanan, vaikkapa sen, että hän +on syyllinen; jos hän vaan pyytäisi minulta anteeksi, minä antaisin +hänelle anteeksi, Lethington! + +LETHINGTON. Sitä estäköön Jumala ja teidän kunnianne! + +DARNLEY. To olette oikeassa; mutta minulla ei ole muuta Jumalaa eikä +muuta kunniata, kuin hänen lempensä. Jos hän kyynelsilmin palajaisi +luokseni, nostaisin hänet syliini, kantaisin hänet Europan ylpeimmän +hovin eteen ja tunnustaisin autuaallisna sen häpeän, että olen maailman +onnellisin mies! + +Oi, se olen ollut, Lethington! Aviomme kahtena ensimäisenä kuukautena, +silloin tahtoi hän ainoastaan olla missä minä olin. Tämä nainen, +Europan ihanin, nerokkain, suloisin, hän oli mun; rohkein unelma, mitä +nuorukainen ikinä on uneksinut, se oli jokapäiväinen elämäni, ja minä +olin vaan kahdeksantoista vuotias! + +Mutta se onni päättyi niin pian... + + (Hän itkee). + +LETHINGTON. Mies kostaa semmoista, eikä itke. + +DARNLEY. Se on lapsellista, -- sen kyllä tiedän; mutta nyt on yön +tyhjyys valloittanut päiväni ja päivän levottomuus astunut alas yöhön. +Jos en välistä saisi itkeä, niin pääni räjähtäisi rikki synkkien +aatosten kuohunnasta. + +LETHINGTON. On siis paras jättää koko tuuma siksensä. + +DARNLEY. Mikä tuuma, Lethington? + +LETHINGTON. Ehk' ette soisi sitäkään, että joku meistä vaatii tuota +hävytöintä kahden-miekkasille. + +DARNLEY. Vai kahden-miekkasilleko? Antaa David Rizziolle yhtä pitkää +teräskappaletta käteen, yhtä paljon ilmaa, yhtä paljon maata! Ei, +selkään on hän pistettävä kaksikymmentä kertaa, ja vielä muutamia +lisäksi kun hän on kuollut. Vetäkää sitten vaatteet hänen päältänsä ja +pankaa hänet riippumaan koko maailman häpeäksi ja pilkaksi. Joka salaa +on onneni murhannut, se kuolkoon niinkuin myrkyllinen itikka ainakin. +Lethington, ei maailmassa ole hirveämpää rikosta, kuin houkutella +vaimomme puolellensa ja sitten vietellä häntä. + +LETHINGTON. Ettekö koskaan ole sitä tehneet, Henrik Darnley. + +DARNLEY. En ole ennen tietänyt mitä se on. + +LETHINGTON. Mutta -- oletteko nyt niin varma asiasta? Näyttää kyllä +aivan pahalta, vaan kenties ainoastaan näyttää siltä. Jos hän nyt +vakuuttaisi olevansa viatoin? + +DARNLEY. Hän hymyilee kun minä siitä puhun, niin, hän melkein vakuuttaa +minulle vastakohtaa. + +LETHINGTON. Hän pilkkaa teitä. + +DARNLEY. Niin, niin, hän meni suoraan Rizzion luo. + +LETHINGTON. Ehkä sentähden että hän tunsi itseänsä voimakkaaksi +viattomuudessaan? + +DARNLEY. Mutta miksi hän ei minulle vakuuta että hän on viatoin? Hän +näkee kuitenkin tuskani? + +LETHINGTON. Hän ei teitä lemmi. + +DARNLEY. Ei! + +LETHINGTON. Eikä pelkää. + +DARNLEY. Siinä juuri onnettomuus! + +LETHINGTON. Hänen ylpeä luontonsa lempii ainoastaan sitä, jota hän +pelkää. + +DARNLEY. Niin on; juuri niin! + +LETHINGTON. Jos siis teidän armonne saattaisitte hänen pelkäämään... + +DARNLEY. Sitäpä juuri tahdon, Lethington! + +LETHINGTON. Mutta siihen tarvitaan rohkeutta. + +DARNLEY. Tahdon koettaa, sillä koko tulevaisuuteni riippuu siitä. + +LETHINGTON. Entäs jos hän pyhästi vannoisi että syytöksenne on väärä... + +DARNLEY. Mutta jos se olisi väärä, Lethington? + +LETHINGTON. Niin se voisi tulla todeksi! Sillä hän ei lemmi eikä +pelkää. + +DARNLEY. Sinä olet oikeassa, olet oikeassa! + +LETHINGTON. Näettekö kuinka olette huikentelevainen. + +DARNLEY. En ole! -- -- Mutta Lethington ... jos hän vaaran hetkenä +kääntyy minun puoleeni, niinkuin luonnollisen suojelijansa puoleen? + +LETHINGTON. Niin kysykää häneltä, miks'ei hän tullut ennen. + +DARNLEY. Olet oikeassa ... nyt hän minua pakenee ja pilkkaa. + +LETHINGTON. Jos te rangaistuksen hetkenä peräytte, niin hän teitä +myöskin ylenkatsoo, ja sitten ei hänellä enää rajoja ole. + +DARNLEY. Se on totta. + +LETHINGTON. Syyllinen tai ei -- hänen täytyy tulla kukistetuksi. + +DARNLEY. Taikka minun elämäni on täynnä helvetin tuskia, verinen kulku +hänen oikkujensa mukaan, salaisesti syövyttävä tauti, jota jokainen +hänen silmäyksensä voi kiihdyttää. + +LETHINGTON. Nyt luulen että kypsytte toimintaan. + +DARNLEY. Ole huoleti, Lethington; poljettu lempi ja luulevaisuus +antavat voimaa. Muutaman päivän perästä olen valmis vaikka mihin. + +LETHINGTON. Vaan jos hän juuri näinä päivinä kääntyy puolehenne +ystävällisyydellä? + +DARNLEY. Ah, Lethington, sitä hän ei tee! + +LETHINGTON. Ei, minä pelkään sitä. -- Sillä, tietäkää, teidän armonne, +että juuri viime aikoina on Rizzion ja kuningattaren väli käynyt +hellemmäksi kuin koskaan ennen. + +DARNLEY. Mistä tiedät sen? + +LETHINGTON. Lahjoja on oikein sadellut Rizziolle; olen kuullut että hän +ainoastaan vaatteissa omistaa monta tuhatta puntaa. + +DARNLEY. Hävytöintä! hävytöintä! + +LETHINGTON. Hänen kokoelmaansa juveleista ja kalliista kivistä on +kuningatar lahjoittanut omiakin kalleuksiaan. + +DARNLEY. Voiko enää epäillä! Oi, Lethington, olen kutsunut Murray'n +kotia, kutsunut kotia koko hänen karkoitetun puolueensa, -- olen +yhtynyt vihollisiini, niin itse saatanan kanssa -- päästäkseni tästä +häpeästä ja tuskasta. + +LETHINGTON. Murray on paluu-matkalla ... pian on tehtävä mitä +tehtävä on. + +DARNLEY. Tule luokseni huomenna, sopikaamme tarkemmin asiasta, pane +kaikki toimeen, mutta joutukaa, joutukaa; sillä jos ei jyrkkä teko pian +iske suonta minussa, niin löydätte minut tukehtuneena jonakin aamuna! + +LETHINGTON. Älkää puhuko niin kovasti, teidän armonne, joku tulee. + +DARNLEY. Minun täytyy mennä ulos, tarvitsen ilmaa ja tilaa. Lethington, +pari minun palvelijoita, käske heitä seuraamaan minua, minä heittäyn +hevosen selkään ja lähden ulos metsään. + +LETHINGTON. Mutta sydän-yöllä! + +DARNLEY. Yö ja minä -- me sovimme yhteen! + + (Hän menee, Lethington seuraa häntä ja tapaa + ovessa erästä palvelijaa). + +LETHINGTON (palvelijalle). Hae kuninkaan palvelijoita, hän tahtoo +ratsastaa ulos. Joudu! + + (Palvelija menee). + + +VIIDES KOHTAUS. + + LETHINGTON, sitten MORTON. + +LETHINGTON. Darnley parka! (huomaa Morton'in ovessa). Täällä ei ole +ketään. + +MORTON (jää paikoilleen). Mutta tänne voi tulla. + +LETHINGTON. Mylord, oletteko nähneet kuningattaren uuden muotokuvan? +(Käy seisomaan sen eteen. Morton tulee sinne myös). Se on erinomaisen +hyvin osattu. + +MORTON. Katsanto on liian ylpeä. + +LETHINGTON. Luulen että sitä voi parantaa. + +MORTON. Oletteko varma siitä? + +LETHINGTON. Olen. Se on muutettava. + +MORTON. Asianomaiset suostuvat siis siihen? + +LETHINGTON. Täydellisesti. + +MORTON. Ja milloin? + +LETHINGTON (tuttavasti). Pian, pian! -- Ei auta viivytellä. +Espanjalaiset apu-varat ovat tulleet, maan-pakolaisten tilukset +joutuvat myöskin hänen omakseen. Kahdeksan päivän kuluessa julistaa hän +sotaa Englantia ja protestanttia vastaan ... liittolaisena on hänellä +koko Europa! + +MORTON (hiljaa). Siis huomenna? + +LETHINGTON (samoin). Huomenna, Knox'in talossa, kello neljä +iltapuolella. + +MORTON (samoin). Mutta he ovat jäljillä. Kuningas ei ole voinut asiaa +salata, lordi Stuart on kuullut hänen uhkaavan. + +LETHINGTON. Heitä täytyy siis saattaa harhateille. + +MORTON. Te tahdotte Murray'n sormusta, heittääksenne sitä italialaisen +kurkkuun? + +LETHINGTON. Tahdon. -- Ei muuta täällä. + +MORTON (ääneen). Todellakin oivallinen kuva; kun vaan tuo käskevä +katsanto hiukan lievennetään. + +LETHINGTON (samoin). Ja tuo italialainen kaulus poistetaan. (Morton +menee peräovesta ulos täll'aikaa). Tuolla tulee Rizzio -- -- ahaa! +puhuen Stuart'in kanssa! + + (Vetäytyy syrjäpuoleen ja menee ulos). + + +KUUDES KOHTAUS. + + RIZZIO ja STUART. + +RIZZIO. Luulenpa kuitenkin, että mylord näkee aaveita selvällä +päivällä. Maanpakolainen Murray on Englannissa ja kurjuudessa, hänen +puolueensa vielä suuremmassa kurjuudessa, Elisabeth ei tahdo heitä +auttaa. Elisabeth auttaa ainoastaan niitä, joiden käy hyvin' Mistä siis +saisivat varoja nostattamaan kapinaa Skotlannissa. + +STUART. Ei kapinata, monsieur; en ole puhunut kapinasta. Ei, se on +pahempaa! + +RIZZIO. Mikä on kapinata pahempi? + +STUART. Salamurha. + +RIZZIO. Salamurha! (tekee ristinmerkin). Pyhä neitsyt on suojeleva +hyvää asiata ja sen uskollista palvelijaa. + +STUART. Pyhä neitsyt on oikullinen niinkuin muutkin naiset, ja minun +neuvoni on, monsieur, että vahvistatte linnan vartijajoukkoa. + +RIZZIO. Kiitän, mylord, teidän teräväjärkisistä neuvoistanne. + +STUART. Madame, ma soeur, tietää paraiten itse että jo kolmesti hänen +kallis-arvoinen personansa on ollut vaarassa tässä raa'assa maassa. +Tällä kertaa ehkä muutkin, kuin hän, ovat vaarassa. + +RIZZIO. Ketä mylord tarkoittaa? + +STUART. Monsieur tietää että tämän maan aatelisto ei häntä rakasta. + +RIZZIO. Suojelus-pyhäni, Sankt Antonius Paduasta, on minua varjeleva +pahoista ihmisistä. Kuningatar, mun korkea hallitsijani, on armossa +pitävä huolta turvallisuudestani. + +STUART. Parasta on, että te puhuttelette kaartinkapteeni Erskinea; se +on oikea mies varjelemaan teitä, monsieur. + +RIZZIO. Kiitän, mylord; minä puhuttelen häntä. + +STUART. Monsieur, minä olen sanonut teille tämän, ei teidän tähtenne, +vaan sentähden, että madame, ma soeur, teitä suosii. Monsieur, minun +pitää aloittaa pöytätanssia. + +RIZZIO. Mylord! + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + + RIZZIO, sitten LETHINGTON. + +RIZZIO. Salamurha! + + (Hänen kääntyessään, seisoo Lethington ihan hänen + takanansa; hän säikähtyy). + +LETHINGTON. Pelkäättekö että ai'on teitä salaa murhata? + +RIZZIO. Kuka on sanonut? -- -- + +LETHINGTON. Tahtoisin puhua kanssanne. Kreivi Morton on minut +lähettänyt. Tiedätte ett'ei hän mielellään itse puhu teidän kanssa. + +RIZZIO. Kun hän on saanut niin kohteliaan sanansaattajan, niin hänen +varmaankaan ei sitä tarvitse. + +LETHINGTON. Itse hän on vielä korkeamman miehen lähettiläs. + +RIZZIO. Kenenkä? + +LETHINGTON. Murray'n. + +RIZZIO. Vai tuon karkoitetun kapinan-nostattajan! Vai heillä on +yhteisiä asioita? + +LETHINGTON. Siihen vastatkoon Morton itse. + +RIZZIO. Minua ei ollenkaan huvita Murray'n asiat, eikä ne henkilöt, +jotka niitä asioita ajavat. + +LETHINGTON. Mutta mahdollista kuitenkin on että nuo asiat teitä vielä +voivat vähän huvittaa. + +RIZZIO. Sitä suuresti epäilen. + + (Käy istumaan). + +LETHINGTON (syrjään). Hän käy istumaan minun läsnä ollessani! + +RIZZIO. Käykää istumaan, herra valtiosihteeri! + +LETHINGTON. Olen teille suuresti kiitollinen, herra yksityissihteeri; +(käy istumaan, selkä puoleksi Rizziota vastaan, ja laskee molemmat +jalkansa eräälle tuolille). Eikö teillä ole minkäänlaisia himoja, David +Rizzio? + +RIZZIO. Himot ovat vaaralliset valtiomiehelle. + +LETHINGTON. Se muistutus on niin todenperäinen, että juuri äsken olen +ollut tilaisuudessa sitä tehdä. Mutta kuitenkin... + + (Rupee leikkimään kreivi Murray'n sormuksella). + +RIZZIO. Mutta kuitenkin jarli arvelee, ett'ei kukaan ole himojansa +vailla? + +LETHINGTON (lausuu painolla). Niin. + +RIZZIO. Siinä tapauksessa täytyy vaan asettaa niin että ne sopivat +yhteen työmme kanssa... + +LETHINGTON. -- -- ett'ei välikäteen jouduta; aivan niin; -- + +RIZZIO. Ja jos koettaisin sanoa miksi minun on hyvin käynyt tähän asti, +niin syy on etsittävä juuri siinä. + +LETHINGTON. No niin, ei ole mahdotointa! + +RIZZIO. Skotlantilaisilla on tavallisesti jonkunmoinen perintö, unelma, +kosto tai kunnianhimo, jonka tähden joutuvat pulaan. + +LETHINGTON. Varsinkin tämmöisenä muutosten aikana, kun vanhaa ja uutta +mielessä taistelee, -- se on totta. + +RIZZIO. Minä tulin tänne muukalaisena, minulla on yksi ainoa päämäärä, +ja se on olla uskollinen ja hyödyllinen kuningattarelle. + +LETHINGTON. Sentähden hän pitää enemmän teistä kuin meistä, se on +luonnollista. + +RIZZIO. Jos ei juuri luonnollista, niin viisasta kenties. + +LETHINGTON. Kenties. + +RIZZIO. Seuraukset eivät muuta todista. + +LETHINGTON. Nyt katolilaisten asia menestyy, se on totta. + +RIZZIO. Mutta mikä mainio sormus tuo on, jota jarli tuossa pitelee? + +LETHINGTON. Kallis, eikö totta? + +RIZZIO (nousee). Harvoin olen senkaltaista loistoa nähnyt! Kuinka? -- +se on suuremmasta arvosta kuin kalliin kruunutimantti! + +LETHINGTON. Oletteko joskus seisoneet juvelipuodissa? + +RIZZIO. Kun ostan kalliita kiviä, niin tuotan ne luokseni. + +LETHINGTON. Minua ilahuttaa että kuitenkin voitte sitä arvostella. + +RIZZIO. Rakastan kauniita kiviä ja minulla on kokoelma niitä itselläni. + +LETHINGTON. Jos kokoelette kalliita kiviä, niin varmaankin tunnette +tätä; sillä tuntijalla on tarkka silmä. + +RIZZIO (tarkastaa sitä). Jarli Murray'n! Oletteko sen ostaneet? + +LETHINGTON. En, hän tahtoo lahjoittaa sen pois. + +RIZZIO. Tätä suurta omaisuutta ... ja kenelle? + +LETHINGTON. Teille, David Rizzio. + +RIZZIO. Minulleko? + +LETHINGTON (nousee). Ylpeä kreivi Murray pyytää teitä olemaan hänen +äänenkannattajansa sisarensa kuningattaren luona; voitteko pyytääkään +selvempää todistusta muuttuneesta asemasta ja teidän täydellisestä +voitostanne! Protestanttinen puolue, joka oli hallitsevana puolueena +muutamia vuosia sitten, on nyt syrjäpuoleen sysätty siihen määrään, +että sen ensimäinen mies saa kerjätä armoa paavin salaiselta +lähettiläältä tässä hovissa. + +RIZZIO. Se teitä surettaa, jarli Lethington? + +LETHINGTON. En olisi se suora mies, mikä olen, jos koettaisin salata +että se minua surettaa. -- Tässä on sormus! + +RIZZIO. Jarl Murray'n onnettomuus koskee minuun kipeästi, mutta auttaa +häntä takaisin tänne, sitä en voi. + +LETHINGTON. Ette tahdo? + +RIZZIO. Minä ymmärrän että tavallisella sukkeluudellanne olette +havainneet himoni; mutta tällä kertaa se valitettavasti ei sovi yhteen +kuningattaren aikeiden kanssa. Au revoir! + + (Aikoo mennä). + +LETHINGTON (avaa kamiinin suupellin, aikoo heittää sormuksen sinne). + +RIZZIO. Madonnan nimessä, mitä teette? + +LETHINGTON. Ei siitä enää ole mihinkään. + +RIZZIO. Onhan se suuri kalleus, sillä on suurempi arvo, kuin koko +omaisuudellani! + +LETHINGTON. Tahdotteko pelastaa sen? + +RIZZIO. Tietysti! + +LETHINGTON. Ottakaa se siis! + +RIZZIO. En. -- Mutta antakaa se hänen sisarellensa kuningattarelle; +antakaa hänen säilyttää sitä jarlia varten! + +LETHINGTON. Jarlia varten -- joutavia! + + (Aikoo heittää sitä kamiiniin). + +RIZZIO. Ette tänne sen arvoa, ette tiedä mitä heitätte pois. + +LETHINGTON. No, säilyttäkää sitä sitten itse! + +RIZZIO. Säilyttää sitä? Oi -- sen teen kernaasti -- vaan en siten, että +sen kautta katsoisin itseäni sidotuksi millään lailla. + +LETHINGTON. Mutta se on kuitenkin oleva jokapäiväinen muistutus siitä +kuinka onnetoin kuningattaren veli on. + + (Antaa sormuksen). + +RIZZIO. Ja se on myös oleva jokapäiväinen muistutus ylpeästä hetkestä +elämässäni! + +LETHINGTON. Siihen teillä tietysti on syytä. Mutta minä rohkenen toivoa +että tämä jarli Murray'n nöyrtyminen ei ole ollut aivan turha. + +RIZZIO. Itse ymmärtänette ett'en tämän tapauksen jälkeen enää voi +katsoa kreivi Murray'n puoluetta vaaralliseksi. Enempää en voi sanoa. + + +KAHDEKSAS KOHTAUS. + + Entiset, Lordi STUART. Sitten KUNINGATAR. + +STUART. Monsieur! Madame, ma soeur, käskee teidät luoksensa. + +LETHINGTON. Herra sihteeri! + +RIZZIO. Mylord! + +LETHINGTON (menee). + +RIZZIO. Missä on kuningatar? + +STUART. Minä olen saattava teitä kuningattaren luo. + +RIZZIO. Mitä siihen neuvoon tulee, jonka Mylord niin armollisesti +minulle antoi, voin vakuuttaa että se oli aivan tarpeetoin. + +STUART. Se ilahuttaisi minua teidän tähtenne, monsieur! + +RIZZIO. Ei murha-aseilla, vaan lahjoilla ja rukouksilla lähestyvät ne +meitä. Ja se alentavainen tapa, jolla muutamat aatelismiehet tässä +hovissa minua kohtelevat, ei minusta koskaan ole ollut niin naurettava, +kuin juuri nyt. Au revoir!... Vaan tässä on kuningatar itse! -- + +STUART. Hänen kärsimättömyytensä rikkoo etiketin kaikki... + +KUNINGATAR. Jätä meidät yksin, Stuart. Katso ett'ei kukaan meitä +häiritse. + +STUART. Mutta tanssi... + +KUNINGATAR. Ensin työ, sitten tanssi! Sulje ovet! + +STUART. Mitä on ajatteleminen! + + (Menee). + + +YHDEKSÄS KOHTAUS. + + Edelliset (paitsi STUART). + +KUNINGATAR. Mitä tämä tietää, Rizzio, kolmesti on jo minulle puhuttu +jostakin hyökkäyksestä. + +RIZZIO. Myöskin teidän armollenne? + +KUNINGATAR. Siis sinulle myös? + +RIZZIO. Niin, juuri nyt! + +KUNINGATAR. Kummallista! Vähän aikaa sitten kuningaskin minua uhkasi. + +RIZZIO. Teidän armonne luulee että hän on liitossa... + +KUNINGATAR. Missä liitossa?... + +RIZZIO. Liitossa niiden kanssa, jotka tuumivat hyökkäystä... + +KUNINGATAR. Kuka sen tekisi? + +RIZZIO. En voi sitä ymmärtää ... (vaiti-olo). Kenties maanpakolaiset? + +KUNINGATAR. Veljenikö, kreivi Murray?... Darnley yhtyisi minun +vihollisiin ... omiin vihollisiinsa? -- Mitä sitten on tapahtunut? + +RIZZIO. Sen mahtaa teidän armonne paraiten tietää... + +KUNINGATAR. Hän vaati äsken minulta -- (seisahtuu, katselee Rizziota, +nauraa). Darnley on narri. Koko juttu on joutavaa! + +RIZZIO. Teidän armonne on aina niin huolotoin... + +KUNINGATAR. Mitä todistuksia sinulla on? + +RIZZIO. Tunteeko teidän armonne tämän sormuksen? + +KUNINGATAR. Veljeni sormus! -- + +RIZZIO. Sen loisteen valossa aikoo kreivi Murray löytää tien takaisin +teidän armonne etuhuoneesen... + +KUNINGATAR. Ja se tapahtuisi sinun avulla...? + +RIZZIO. Koetettiin... Mutta tässä on sormus! + + (Tahtoo antaa sen, kuningatar sen näkee, + mutta ei ota sitä vastaan). + +KUNINGATAR. Sinua pidetään hyvin voimakkaana, Rizzio. + +RIZZIO. Ainoastaan sentähden että tulisin epäluulon alaiseksi teidän +armonne silmissä. -- Tässä on sormus! + +KUNINGATAR (niinkuin ennen). Miksi olet sinä minulle uskollisempi kuin +muut, Rizzio? + +RIZZIO. Parempi olisi tutkia, miksi meitä pyydetään tehdä huolettomiksi +samalla kuin päällekarkauksesta jutellaan... + +KUNINGATAR. Moni on palvellut minua uskollisesti ennen sinua; mutta +kaikilla on ollut omat tarkoituksensa, -- tarkoituksia, jotka minä olen +huomannut... + +RIZZIO. Teidän armonne, teitä väijytään; minä olin olevinani huoletoin, +mutta en ollut! -- + +KUNINGATAR. Sinä luotat suuresti meidän suosioomme, David Rizzio, kun +et katso tarpeelliseksi meille vastatakaan! + +RIZZIO. En vastaa sentähden että tässä vaan näen kujeita; minua +pyydetään sortaa teidän armonne luona, vieläpä sangen tärkeällä +hetkellä. + +KUNINGATAR. Minua rupee väsyttämään koko tuo tärkeä arvo, jota sinuun +pannaan, -- ja jota itsekin luulet sinulla olevan. + +RIZZIO. Teidän armonne tekee minulle vääryyttä ... mutta minä koetan +sitä kärsiä, ... niin kuin joka päivä saan loukkauksia kärsiä teidän +armonne tähden. + +KUNINGATAR. Mutta miksi kaikkea tuota kärsit? -- Sinä olet niin +eriskummallinen, tuntuu aina kuin kätkisit jotain salaisuutta. + +RIZZIO. Jos minussa on jotain outoa teidän armonne mielestä, niin työni +ja toimeni teidän armonne hyväksi todistavat puolestani, ja se +valtioviisaus, joka tähän saakka on tuottanut niin runsaita hedelmiä +katolilaisten asian hyväksi, selvästi todistakoot uskollisuuteni teitä +kohtaan. + +KUNINGATAR. Se on totta... Mutta miksi pitää minun aina kuulla siitä, +miksi pitää minun olla sinulle velassa siitä? Miksi et esimerkiksi +tahdo tulla aatelismieheksi? + +RIZZIO. Sentähden että se vahingoittaisi minua. + +KUNINGATAR. Mutta korkea arvonimi? + +RIZZIO. En huoli semmoisesta ulkonaisesta arvosta. + +KUNINGATAR. Vaan rahoista, kalliista kivistä... + +RIZZIO. Niin, semmoiset ovat varmaa tavaraa. + +KUNINGATAR. Ja kalliit vaatteet... + +RIZZIO. Luonto ei ole minua suosinut, siitä saan kärsiä. Mutta, teidän +armonne, älkää antako paholaisen kylvön kohta itää sielussanne. +Älkäämme tämmöisten pienten asiain tähden jättäkö huomaamatta sitä +vaaraa, jonka musta ensi-enne kaukana näkyy. Lethington'illa on +aikeensa, hänellä ja Murray'lla ja Morton'illa; minä olin olevinani +huoletoin, enkä ollut mistään tietävinäni; mutta tuskissani olin! +Heillä on varmaan monta liittolaista; asia on niin edistynyt, että niin +itsekäs henkilökin, kuin lordi Stuart, on päässyt sen jäljille. +Vartijain täytyy todellakin lähteä ulos öisin, sillä suurissa metsissä +on nähty nuotio-tulia. + +KUNINGATAR. Kolme kertaa on jo hyökätty minun päälleni ja minä olen +onnellisesti pelastunut! En huoli siitä! + +RIZZIO. Teidän armollanne on niin paljon rohkeutta... + +KUNINGATAR. Ja sinulla niin vähän... + +RIZZIO. Minä tarkoitan teidän armonne parasta! + +KUNINGATAR. Mutta miksi sen teet? Minkä vuoksi kärsit oikkujani ja +muiden panettelemista? + +RIZZIO (suuttuneena). Kun lapsi on kyllästynyt viuluun, jota on +soittanut, tahtoo se lyödä sitä rikki, nähdäksensä miltä se +sisäpuolelta näyttää!... + +KUNINGATAR. Siis kun olen nähnyt miltä näytät sisäpuolelta?... + +RIZZIO. Teidän armonne, sallitteko minun nyt mennä? + +KUNINGATAR. Enkö enää voi saada tätä viulua eheäksi, kun kerran olen +katsonut sen sisään? + +RIZZIO. Ette voi. + +KUNINGATAR. Toiveesi päämäärä on siis mahdotoin saavuttaa! + +RIZZIO. Teidän armonne ei varmaankaan minua enää tarvitse... + + (Aikoo mennä). + +KUNINGATAR. Rizzio! + +RIZZIO. Teidän armonne... + +KUNINGATAR. Me kaksi emme enää voi yhdessä työtä tehdä; en voi +luottamuksella vale-naamalle puhua. + +RIZZIO. Teidän sydämmessänne on jotain julmaa, sen olen monasti +huomannut! + +KUNINGATAR. Pelkäätkö ketään, koska et tahdo minulle puhua? + +RIZZIO. Minä pyydän, antakaa minun nyt mennä! + +KUNINGATAR. Pelkäätkö kuningasta, vihollistasi? + +RIZZIO. En! -- + +KUNINGATAR. Aatelistoako! -- (kun Rizzio on vaiti) haluatko jotain +harvinaista arvoon-koroitusta ... hyvä, se on sinulle suotu -- +huolimatta aatelistosta! + +RIZZIO. En pelkää aatelistoa! + +KUNINGATAR. Ah, minä ymmärrän, koko julkista mielipidettä Europassa. +Vaan tiedäthän sinä, Rizzio, että minua huvittaa kiusata sitä. + +RIZZIO. En pelkää maailmassa ketäkään -- paitsi -- + +KUNINGATAR. Paitsi? -- sano se suoraan! + +RIZZIO. -- Teitä itseänne! + +KUNINGATAR. Minua! Nyt käsken sua puhumaan! + +RIZZIO. Te olette julma ja säälimätöin; teitä ilahuttaa nähdä minua +mitä ankarimman intohimon vallassa, -- sillä semmoinen minulla on, -- +se on se, joka, niin kauan kuin se palaa, on minua innostuttanut ja on +minua innostuttava mitä suurimpiin töihin teidän palveluksessanne, -- +vaan kun se on sammunut -- en ole enää mitään. + +KUNINGATAR. Mutta mikä kaunopuheliaisuus, -- Rizzio, en tunne sinua +samaksi mieheksi! + +RIZZIO. Armollisin kuningatar, ette koskaan ole minua tunteneet! +Äänettömyyteni on ollut alituinen valhe ja tylyyteni sen sineetti. +Mutta nyt, kun olette avanneet huuleni tuon ruhtinallisen totuuden +lausumiseen, nyt teidän pitää se tietämän. Ainoastaan se, jolla on +suuri päämäärä, voi käydä suoraan sitä kohti, huolimatta kaikista +pienistä; ainoastaan se, jota joku ajatus innostuttaa, voi kärsiä; +ainoastaan se, joka jotain odottaa, voi kestää oikkuja, pilkkaa, +panettelemista, ilkeyttä! + +KUNINGATAR. Mutta mitä tämä tietää! + +RIZZIO. Se tietää, -- vaan ensin kuulkaa: ei kuin Darnley, joka teitä +väsyttää ja seuraa, ei kuin nuo, jotka maailmalle tahtovat kerskata +yhdestä silmäilyksestä, sanasta tai tanssista, ei kuin nuo, jotka +meluavat kahden-miekkasilla teidän tähtenne ... minä en pyydä että +minua sanotaan teidän rakastajaksi, mutta että kerran -- vaikka +pitkän, pitkän odotuksen jälkeen, vaikka vaadittaisiin elämää täynnä +alttiiksi-antamusta ja uskollisuutta -- että kuitenkin kerran voisin +siksi tulla. -- + +KUNINGATAR. Ha, ha, ha, ha! Ha, ha, ha, ha! Ha, ha, ha ha! + +RIZZIO (epätoivoissaan). Naurakaa minulle; mutta muistakaa, mitä tämä +äänetöin, innokas rakkaus on tehnyt teidän puolestanne näiden työlästen +vuosien kuluessa, sill'aikaa kuin te huoletoinna saitte tanssissa kuin +vaarassakin pyöriä. -- Pilkatkaa minua ja heittäkää minut pois, kuin +nuo muutkin, -- sitähän te tahdotte! + + (Menee). + + +KYMMENES KOHTAUS. + +KUNINGATAR (käyden yht'äkkiä totiseksi). Enkö arvannut sitä: hänkin +odotti heikkouden hetkeä! hänkin salainen viholliseni! Eikö ole yhtään +elävää olentoa, jolle voin itseni uskoa? Eikö Jumalan avarassa +maailmassa ole ketään, johon uskallan luottaa? Jokainen, joka minua +lähestyy, tahtoo vaan minua surmata -- surmata maatani, tai uskontoani, +tai ijankaikkista sieluani! Tämä tukehduttava tuska, joka mua ahdistaa, +ennustaako se onnettomuutta? -- Niin, onnettomuutta! Jotka tulevat +minua palvelemaan, ne tahtovat rosvota minua, jotka minua rakastavat, +ne ovat minulle vaarallisemmat, kuin ne, jotka minua vihaavat! +Suotiinhan minulle kaikki, mikä maailmassa voi kuolevaista onnelliseksi +tehdä; vaan katso, lahjat muutetaan turmelukseksi! -- Oi, mikä on syynä +siihen? Kai syytä minussakin lienee! Koko olentoni on kuin kappaleiksi +katkaistuna, enkä voi noita kappaleita ko'ota. Oi, pyhä, puolestani +aina rukoileva neitsyt Maria! Sinä, joka annoit mulle nimesi, sinä, +naisen ijankaikkinen esikuva, vuodata valoasi minulle! Ole luonani, ei +ainoastaan rukoillessani, vaan silloinkin kun elämän myrskyiset aallot +päälleni ryntäävät; sillä täällä ei ole ainoatakaan auttajaa. Mies, +jonka valitsin, on milloin lapsi, milloin luulevainen hirmuvaltias; oma +veljeni tuli kapinoitsijaksi ja neuvoskuntani vastaan täytyy minun +suojella itseäni kuin käärmettä vastaan, jonka kanssa olen suljettu +samaan huoneesen. Oi, minä tarvitsen suojelusta! Minä tunnen +sanomatointa kaipausta, mutta en tiedä mihin uskallan kääntyä, (vaiti +olo). Myöskin tuo hiljainen, kärsivällinen Rizzio! -- Darnley, sinä +olet kuitenkin tavallasi uskollisempi kaikkia muita, -- ja sinä olet +niin nuori! Minä olin liian ankara, minä tahdon kaikki sovittaa, +(soittaa; palvelija tulee). Käske tänne lordi Stuart! (palvelija +menee). Darnley lempii ja lemmestä voi kaikki tehdä! + + +YHDESTOISTA KOHTAUS. + + KUNINGATAR. Lordi STUART. + +STUART (itsekseen). Rizzio ei ole täällä? (ääneen). Madame! + +KUNINGATAR. Soikoon soitanto ja tanssi alkakoon! + +STUART. Heti, heti, -- teidän armonne! + +KUNINGATAR. Hanki Darnley tänne ja sano hänelle että minä pyydän +ensimäistä tanssia. + +STUART. Kuninkaanko kanssa? + +KUNINGATAR. Niin. + +STUART. Vaan kuningas ei ole näkyvissä! + +KUNINGATAR. Oi, etsi häntä huoneistansa; jos hän on sulkeunut niihin, +niin kolkuta ja huuda, että häntä kaipauksella odotan. + +STUART. Kuningastako? + +KUNINGATAR (kiivaasti). Kuningasta! -- Mutta joudu! + +STUART. Minä riennän, minä riennän! (itsekseen). Pitääkö meidän tässä +hovissa vielä ruveta kuningastakin kumartamaan? + +KUNINGATAR. Mutta mene nyt jo! + +STUART. Minä lennän. + + +KAHDESTOISTA KOHTAUS. + +KUNINGATAR (tanssijat myöhemmin). Johon olen asetettu, siinä on minun +vaikutusalani, mitä mua kohtaa, täytyy mun kärsiä! + + (Soitanto alkaa). + +Minä olen nuori, minulla on voimia, suurenmoisia aikeita ja mahtavia +alaisia! Elämäni muuttuu toimekkaaksi; kaikki, mitä on pientä, ja joka +nyt minua rasittaa, haihtuu silloin itsestänsä. + + (Tanssijat tulevat parittain; niiden joukossa + Bothwell, Lethington ja Morton). + + +KOLMASTOISTA KOHTAUS. + + Entiset. Lordi STUART. + +STUART. Se koskee minuun kipeästi, madame, mutta kuningas ei ole +huoneissansa. + +KUNINGATAR. Etsi häntä kaikkialla. Ota useampia mukaan: hänen täytyy +tulla! + +STUART. Hänen täytyy tulla! + + (Menee). + +LETHINGTON. Kuningastako etsitään? + +USEAT. Kuningasta. + +LETHINGTON. Minä näin kuninkaan ratsastavan ulos. + +KUNINGATAR. Ulosko ... keskellä yötä? + +LETHINGTON. Minä tein juuri saman muistutuksen; mutta hän vastasi: "me +sovimme yhteen." + +KUNINGATAR. Darnley parka! Minä olen ollut liian ankara. Oi, nyt hänen +olisi pitänyt olla täällä! Nyt olisi hetki ollut! + +STUART. Ketä teidän armonne vaali kunnioittaa? + +KUNINGATAR. Ei ketäkään! -- En tanssi. + +STUART. Oi, teidän armonne, älkää saattako meitä epätoivoon! Olisi sama +kuin repiä kukkaset maahan ja sammuttaa kynttilät. + +ARGYLEN KREIVINNA. Oi, teidän armonne, ette saa saattaa meitä +murheellisiksi. Me olemme niin kauan odottaneet! + + (Useat naiset rukoilevat). + +KUNINGATAR. No, tehdäkseni teille iloa, ystäväni!... + +KAIKKI. Kiitoksia, teidän armonne! + + (Valmistuvat tanssiin), + +STUART. Mikä aatelismies saa kunnian? + +KUNINGATAR (silmäilee heitä ja sanoo poiskääntyneenä). Onkohan niiden +joukossa ainoatakaan, joka ei tukalassa hetkessä ole minua pettänyt tai +voisi sitä tehdä? -- -- Yksi löytyy! (Stuartille) Bothwell'in jarli. + + (Soitanto kiihtyy kiihtymistään. Bothwell tulee, + notkistaa polvea kuningattarelle, ottaa hänen kätensä + ja vie hänet tanssivien luo. Hän asettuu seisomaan + Stuart'ia ja Argylen kreivinnaa vastaan, jotka alkavat. + Tanssitaan hidasta vanhaa pöytä-tanssia). + +Esirippu lankee. + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + +Knox'in talo. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + +KNOX (Käy säännöllisesti edestakaisin, molemmat kädet selässä. +Kolkutetaan). Tule! (hän jatkaa käymistään). + +LINDSAY ja MORTON (astuvat sisään). Hyvää päivää! + +LINDSAY. Olemme kutsutut tänne kello neljältä. + +KNOX (kuin ennen). Tiedän sen. + + (Äänettömyys). + +MORTON. Voiko Ruthwenkin tulla? + +KNOX. En tiedä. + +LINDSAY (Morton'ille, käydessään etulavalle päin). Kuinka paljon väkeä +mylord on ko'onnut? + +MORTON. Viisisataa jousi-miestä. + +LINDSAY. Se ei ole paljon. + +MORTON. Luotan niihin miehiin; he ovat ennenkin olleet muassa, missä +verta on vuotanut. Muutamat heistä useammin kuin kukaan meistä. + +LINDSAY. Linnan vartijajoukko on vähäinen, se on pian vangittu. Mutta +myöhemmin voivat porvarit tulla. + +MORTON. Minun mieheni eivät pidä porvareista enemmän lukua kuin +härästä. Useimmat heistä ovat palvelleet Franskassa, Saksassa tai +Tanskassa, sota on heidän elinkeinonsa ja huvituksensa. + +LINDSAY. Jos minä olisin kuningas, niin kieltäisin tuommoiset +pestaukset vieraasen maahan. Ne pilaa kansaa. + +MORTON. Päinvastoin, ne harjoittaa kansaa. + +LINDSAY. Olin aina riidassa Murray'n jarlin kanssa tästä asiasta. Hän +suorastaan möi maan lapsia vieraille. + +MORTON. Hän möi poikia ja sai miehiä sijaan. Murray tietää aina, mitä +tekee. + +LINDSAY. Luuletteko että hän ehtii perille oikeaan aikaan? On jo +myöhäistä. + +MORTON. Jonka täytyy salassa matkustaa, hän saa usein kulkea +mutkateitä. Jos kukaan on saanut sanaa häneltä, niin se varmaankin on +Knox. + +LINDSAY (Knox'ille). Oletteko kuulleet jotain Murray'ltä? + +KNOX (kuin ennen). Olen. + +MORTON. Tuleeko hän? + +KNOX. Kohta. + +LINDSAY (Morton'ille). Se hyvä; istukaamme siis niin kauan kuin +odotamme. En voi kieltää että vereni vähän kuohuu. Istuessa on sitä +helpompi hillitä. + +MORTON. Minun vereni on sitä tyynempi. Minua vaan hiukan harmittaa +ett'ei Knox puhu meille. Luulenpa että puhuttelen häntä. + +LINDSAY. Älä puhuttele. + +MORTON. Mitähän Knox arvelee maan tilasta? + +KNOX. Ei mitään. + +LINDSAY. Älä, mitä se hyödyttää, Morton? + +MORTON. Mitä Knox sanoo aikeestamme? + +KNOX. Ei mitään siitäkään. + +MORTON. Luuletteko että se on Jumalan palvelemista. + +KNOX. Kaikki on Jumalan palvelemista. + +MORTON. Jos tämä italialainen, David Rizzio, saisi tykkönään hävittää +evankelisen uskon Skotlannista, palvelisiko hänkin Jumalaa? + +KNOX. Kaikki mitä tapahtuu on edeltäpäin määrätty, ja silloin olisi +sallittu että toinen ja parempi sukupolvi saa vastaan-ottaa siunauksen, +mutta tämä mennä hukkaan. + +LINDSAY. Lopeta jo, Morton! + +MORTON. Voisimmehan silloin olla mitään tekemättä; -- sillä mikä on +sallittu, tapahtuu yhtäkaikki? + +KNOX. Epäilemättä. Te ette voi sallimuksessanne mitään muuttaa, ette +lisätä ettekä vähentää. Mitä teette, sen teette vaan teidän omaksi +vapahtamiseksi. + +MORTON. Mutta jos nyt ijankaikkisuudesta on sallittu että minä joudun +kadotukseen, enhän silloin voi autuaaksi tulla? + +KNOX. Joka ijankaikkisuudesta tietää, että joudutte kadotukseen, hän +tietää myöskin ijankaikkisuudesta että olette sen ansainneet. + +LINDSAY. Tämä on Jumalan pilkkaamista, Morton! + +MORTON. Mahtaa Jumalan olla ikävä katsella kaikkea, mitä hän +ijankaikkisuudesta edeltäpäin tietää. + +KNOX. Hänellä on kyllä ajatuksensa siinä, niinkuin minulla teidän +puhetta kuunnellessani -- vaikka minäkin tiesin sitä edeltäpäin. + + (Äänettömyys. Kolkutetaan). + + +TOINEN KOHTAUS. + + Entiset. RUTHWEN. + +KNOX. Tule! + + (Ovi avataan. Ruthwen tulee sisään aseissa, palvelijaan + nojautuen. Entiset kaksi nousevat, Lindsay asettaa + Ruthwen'ille tuolin, Morton auttaa häntä). + +MORTON. Vaivaatte itseänne liiaksi, Ruthwen. Olisi parempi että +pysyisitte vuoteella. + +RUTHWEN (palvelijalle, sitten kun Ruthwen on viety istumaan). Mene. +Odota ulkona. + +LINDSAY. Ei ollut tarkoitus, lordi Ruthwen, että te sairaana näkisitte +tätä vaivaa. + +RUTHWEN. Mutta minä en luota teihin. + +MORTON. Onhan meitä kuitenkin tarpeeksi suuri joukko. + +LINDSAY. Ja kaikki on valmista. + +RUTHWEN. Kun kuningatar rupee itkemään, joutuvat kätenne voimattomiksi. +Minä tunnen teitä. + +LINDSAY. Jumala estäköön meitä pitämästä hänen kyyneleitään suuremmassa +arvossa kuin tämän maan parasta. + +MORTON. Ei suinkaan mylord itse ai'o linnaan tulla? + +RUTHWEN. Ai'on, vaikkapa kantaisitte minua sinne! + +LINDSAY. Mutta mitä mielittekään siellä tehdä, sairas kun olette? + +RUTHWEN. Nähdä että se roisto oikein tapetaan. -- Missä on Lethington? + +LINDSAY. Sinä päivänä, kun meidän kaikkien piti allekirjoittaa, oli hän +lähtenyt kaupungista. + +RUTHWEN. Siinä näette! Siinä näette! Voinko minä luottaa semmoisiin? + +MORTON. Lethington on varovainen. + +RUTHWEN. Onko nyt aikaa olla varovainen? Katsokaa minua, vaara on niin +suuri että sairaatkin saavat nousta taistelemaan! + +MORTON. Jokainen auttakoon tavallansa! Lethington on hyödyttänyt +asiaamme kun ei kukaan muu sitä voinut. Ja hän on voinut sitä juuri +sentähden, ett'ei hän koskaan ole itseänsä paljastanut. + +LINDSAY. Olette hyvin kipeä, Ruthwen! + +RUTHWEN. Niin, yö on paha, päivä pahempi. -- Missä on Knox? + +KNOX (seisahtuu hetkeksi). Ruthwen! + +RUTHWEN. Vai oletko siellä! -- Minä olen kipeä, Knox! + +KNOX. Minä näen sen. + +RUTHWEN. Miksi et tule luokseni? + +KNOX. Sentähden ettet minua vielä tarvitse. + +RUTHWEN. Kyllä, Knox, sinä et tiedä miltä tuntuu maata unettomana ja +katsella elämäänsä. Sinun olisi pitänyt tulla, Knox! + +KNOX. Oli liian aikaista. + +RUTHWEN. Liian aikaistako? Mitä sillä tarkoitat, Knox? + +KNOX. Kun olet niin pitkälle päässyt että tahdot kuolla, Ruthwen, +silloin minä tulen. + +RUTHWEN (nousee kauhistuneena, putoo istumaan taas). Sinä erehdyt +tautini suhteen, Knox. Ei se ole kuoleman tauti, se on luuvaloa +helvetin tuskain kanssa; rujoksi voin minä tulla, vaan en kuole. -- -- +Miksi olet ääneti, Knox? + +KNOX. Sentähden että puhuminen on tarpeetoin. + +RUTHWEN. Jos tietäisin että tautini olisi kuolemaksi, niin en +odottaisi; tekisin itse siitä lopun. + +KNOX. Se on suorin tie helvettiin. + +RUTHWEN. Oi, Knox, älä sano niin! -- Jos lukisit messuja, -- ei, se on +totta, nyt ei käytetä messuja enää. Knox, tule istumaan ja puhumaan +minun kanssani. + +KNOX (asettuu hänen etehensä). Mitä tahdot multa? + +RUTHWEN. Sinä olet liian ankara, Knox, -- koko oppisi on liian ankara, +-- me emme saa mitään apua. + +KNOX. Ei, syy on itsessäsi. + +RUTHWEN. Tiedän sen, ja senpätähden menenkin linnaan mukana, taudistani +huolimatta! Mutta jos saamme pois tieltä tämän jumalattoman vaimon, +koko kirkon ruton, ja hänen viettelijänsä, Belzebub'in palvelijan +tapetuksi, niin se kuitenkin luetaan suurena päivänä minulle pieneksi +ansioksi, -- eikö niin, Knox? + +KNOX. Sitä en tiedä. + +RUTHWEN. Etkö sitä tiedä, Knox? Kehoitathan sinä tähän työhön, +olemmehan kokoontuneet sinun taloosi. + +KNOX. Minä en koskaan ole kehoittanut siihen. + +RUTHWEN. Mutta mitä sinä tarkoitat? Sinä kauhistutat minua. + +LINDSAY (astuu esille). Minua myöskin, Knox! En tunne muiden syitä, +mutta minä taistelen kirkon puolesta. + +RUTHWEN. Sano meille siis ajatukses, Knox, se meitä peloittaa. + +KNOX. En omia ajatuksiani lausu, vaan raamatun ajatukset jumalattomista +kuninkaista ja heidän taloistansa. Kuulkaa siis: Profeeta Achaja sanoi +kuningas Jerobeam'ille: "Sinä olet tehnyt vieraita jumalia itsellesi, +sentähden sinun talosi hävitetään." -- Profeeta Elias sanoi Achab'ille: +"Minä tahdon hävittää sinun talosi niinkuin Jerobeam'in." -- Profeeta +Elisa kuninkaaksi voiteli alamaisen Jehun, "että hän surmaisi Achab'in +huoneen." -- Mutta Jehu niinkuin tekin ei ollut puhdas Herran edessä, +vaan kuitenkin rangaistuksen ruoskana Hänen kädessänsä. -- Herran +tuomio on selvä; mutta jokainen, ken ottaa sitä täyttääksensä, olkoon +varoillansa! Sillä Herran tuomio on kuin kaksi-teräinen miekka, joka +leikkaa molemmin puolin. Voi sitä, joka sillä iskee, pyytäen kirkon +omaisuutta; iskeköön se häneen itseensäkin! -- Voi sitä, joka sillä +iskee, koroittaaksensa omaa sukuansa! Kaatakoon ja surmatkoon se hänen +itsensä, niinkuin taivaan salama! Voi sitä, joka sillä iskee vihasta ja +kostonhimosta, voi, voi kaikkia niitä, jotka sitä tekevät taika-uskossa +ja sydämmen kovuudessa! -- Muuta kehoitusta en voi teille antaa. + + (Kävelee niinkuin ennen; pitkä äänettömyys). + +RUTHWEN. Kun ihminen entisinä aikoina kääntyi katolilaisen papin +puoleen, lähti hän papin luota lohdutettuna ja keveällä mielellä. Mutta +sinä annat kiviä, kun me anomme leipää. -- Luulenpa että menen kotia +jälleen. + +LINDSAY. Ei, hänen sanansa ovat voimakkaasti vahvistaneet päätöstäni, +niin, ne ovat, niin sanoakseni, sitoneet käteni miekan kahvaan. Jos +kaatuisinkin, jos ei tarkoitukseni olisikaan aivan puhdas, -- joka +kyllä voi ihmiselle tapahtua, -- kun Herran tuomio on niin selvästi +lausuttu, kuin nyt, niin on velvollisuus täyttää se. + +RUTHWEN. Silloin en ole minä oikein hänen sanojansa ymmärtänyt. + +MORTON. Minustakin ne ovat epäselvät; mutta nyt, niinkuin aina kun +sanat ovat epäselviä, pysyn minä toimessani kiinni. Onhan Knox itse +osallisna. + +RUTHWEN. Ei; Knox ei seuraa meitä. + +MORTON. Ei miekka kädessä; hän on rauhan mies. Mutta hän on kuitenkin +tuumassa osallisna. + + (Kolkutetaan). + +KAIKKI. Se on Murray! + + +KOLMAS KOHTAUS. + + Entiset. MURRAY. (Vaippaan peitettynä, jonka kohta + päältänsä heittää). + +MORTON. Niin, se on Murray! + +LLNDSAY. Nyt on Skotlannissa kymmenentuhatta miestä lisää! Nyt olen +vasta oikein tyytyväinen! Tervetullut! + + (Rientää vastaan syleilemään häntä, Morton samaten). + +MURRAY (Ruthwen'ille). Hyvää päivää ystäväni! Sinä olet kipeä Ruthwen. + +RUTHWEN. Niin, niin kipeä, ett'en edes parane nähdessäni sinua! +Tervetullut Skotlantiin! (he syleilevät toisiansa). Mutta täällä ei ole +kaikki niinkuin olla pitää. + +MURRAY. On tuleva paremmaksi! (hän näkee Knox'in, menee häntä vastaan). +Teidän siunauksenne! (hän notkistaa polveansa). + +KNOX (käsi hänen päälaellaan). Jumala antakoon sinulle yksinkertaisen +uskon ja täydellisen tahdon! Jumala antakoon anteeksi mitä olet +rikkonut. + + Esirippu lankee. Muutos. + + +NELJÄS KOHTAUS. + + Maria Stuart'in cabinet de repos. + + Esiripun noustessa kuuluu toiselta puolelta naurua, + ja espanjalaisia lauluja harpun säestyksellä. Toiselta + puolelta sysätään samalla sisään katettu illallispöytä. + Palvelijoita tulee ja asettuu paikoilleen. Ensinmainitulta + puolelta tulevat Kuningatar, Stuart'in saattamana, Argylen + Kreivinna, kapteeni Erskinen saattamana, ja Rizzio yksinään. + +KUNINGATAR. Kalliinta viiniä tarvitaan tämän laulun soidessa. (Kaikki +käyvät istumaan; palvelijalle sill'aikaa). Onko tämä sitä uutta Kypron +viiniä, jota Espanjan kuningas on lähettänyt? + +PALVELIJA. On, Teidän armonne! + +KUNINGATAR. Maailman mainiointa viiniä! + +STUART. Odottelen hartaasti ensimäistä lasia! + +KREIVINNA. Niin, hartaammin kuin sultani, joka uhrasi 18,000 soturia, +saadaksensa tätä viiniä haltuunsa. + +STUART. Hyvä viini tulee kuin kauan odotettu juhla-laukaus. Mielet +vilkastuvat, ilo nousee. + +KREIVINNA. Hyvä viini on kuin sukkela sana, se polttaa ja vapauttaa. + +KUNINGATAR. Hyvä viini on kuin auringonsäde sateessa, kuin sanoma ilon +ijankaikkisesta lähteestä. + +KREIVINNA. Hyvä viini nostaa ilman-kaaren yli unelmien maiseman, luoden +toivoa ja ihanuutta. + +STUART. Hyvä viini on kuin soitanto, sanoo Ronsard, se suhisee +suloisesti läpi olentomme. + +KUNINGATAR. Hyvä viini on kuin suloinen salaisuus, sanon minä, se +kuiskailee ja hymyilee sydämmessä. + +KREIVINNA. Hyvä viini on kuin kehuminen, se enentää voimiamme +kahdenkertaisesti. + +STUART. Tai niinkuin imarteleminen, se viettelee meitä. + +KUNINGATAR. Ensimäinen lasi nostaa meidät ratsumme selkään iloiseen +juoksuun. + +KREIVINNA. Toinen luo kauniita maisemia ympärillemme. + +STUART. Kolmas heittää meidät maahan. + +KUNINGATAR. Mutta jos nyt antaisimme ensimäisen lasin seisoa, +veisattuamme tämän ylistysvirren. + +KREIVINNA. Se olisi suurempi koetus, kuin mitä Eva voi kestää. + +RIZZIO. Koetukseksi tämä kuitenkin on liian vähäistä. + +KREIVINNA. Pienet koetukset ovat usein vaikeammat, Rizzio, kuin suuret. + +KUNINGATAR. Ehkä Rizzio tuntee koetuksia, -- anna meille määritys. + +RIZZIO. Teidän armonne! + +STUART. Mutta pian! + +KREIVINNA. Ei ole aikaa hakea sitä viinin kotimaasta asti. + +KUNINGATAR. Mikä on koetus, Rizzio? + +RIZZIO. Hm, -- onhan se, että ollaan kajoomatta siihen mitä mieli +enimmin tekee. + + (Kaikki nauravat). + +STUART. Missä te kävitte koulua, monsieur? + +KUNINGATAR. Turin'issa, tuo määritys on Piemont'ista. + +RIZZIO (osoittaa viiniä). Luulin parhaaksi ottaa sen tästä vieressäni +seisovasta. + +KREIVINNA. Eli -- vieressä istuvasta. + +RIZZIO. Jos puhuisin omasta kokemuksestani, niin vaikein koetus minusta +on pidättää itseänsä siihen määrään, että muut saavat olla kärsimättä +kun itse kärsii. + +STUART. Monsieur tahtoo sanoa että on vaikea olla kostamatta. + +RIZZIO. En. Harvoin minun on tehnyt mieli lyödä takaisin, mutta usein +olisin suonut lyönnin menevän edemmäksi. + +STUART. Ei, takaisin. + +MUUT. Niin takaisin! + +KUNINGATAR. Kosto on kuin makea viini, -- olkoon tämä viimeinen +vertaus. Maljanne! + + (Kaikki tarttuvat lasihin). + +KUNINGATAR (juodessansa). Mutta Rizzio totuttakoon itseänsä koetusta +kestämään! (he juovat). Parasta viiniä, mitä koskaan olen huulilleni +nostanut. + +STUART. Charmant! + +KREIVINNA. Magnifique! + +KUNINGATAR. Rizzio ei todellakaan juonut. Ha ha ha! -- Ystäväni, ei +tarkoitukseni niin paha ollut. + +KREIVINNA. Koetuksen malja juodaan paraiten sillä tavalla. + +KUNINGATAR. Koetuksenko maljan joimme? Eikö se ollut koston? + +STUART. Aivan niin, ihanan koston! + +RIZZIO. Rakas voi kosto olla meille, vaan ei ihana. + +KAIKKI MUUT. Voipi kyllä! + +KUNINGATAR. Koston ihanuus on niinkuin, -- auttakaa minua keksimään +elävää kuvaa, -- -- -- kuin Bothwell'in! Bothwell on kaunis kuin kosto, +kosto kuin Bothwell! + +KAIKKI MUUT. Vaan Bothwell ei ole kaunis! + +KUNINGATAR. Bothwell! On kauneus, jota sopii sanoa kauheaksi, ja +semmoinen on Bothwell'in kauneus. + +KREIVINNA. Se on siis tuommoinen, jolla on ainoastaan yksi silmä. + +KUNINGATAR. No niin, että hänellä on ainoastaan yksi silmä, se kuuluu +asiaan. Noissa säännöllisissä kasvoissa on salainen kirjoitus +luettavana, jonka arvaaminen meitä viehättää. Hänen suuri maineensa, +joka häntä seuraa kuin laivasto missä hyvänsä hän purjehtii, se +kokoilee katselijoita. Tuo salamantapainen nopeus ja jyrkkyys hänen +käytöksessään peloittaa heitä taas pois; hänen puheensa rohkeus +hämmästyttää, ja sitten hänen lämpimyytensä on kylmä, hänen kylmyytensä +lämmin ... niin, paljaita vastakohtia, mutta sellainen on Bothwell ja +sellainen on myös tuo kauneus. + + +VIIDES KOHTAUS. + + Entiset. HENRIK DARNLEY (vähän päihtyneenä). + +KAIKKI (paitsi kuningatar). Kuningas! + + (He nousevat, ainoastaan kuningatar jää istumaan). + +DARNLEY. Jää istumaan, jää istumaan ilon ihana liitto! Minä tulen +ainoastaan katsomaan omaa vaimoani, tahdon ainoastaan sinua syleillä, +sinä hirmuinen tenhotar. + + (Hän syleilee ja suutelee kuningatarta). + +KUNINGATAR. Mylord! + +DARNLEY (ottaa tuolin ja käy istumaan kuningattaren taakse). Eivätkö +suuteloni makealle maistu? Ajatteletteko niitä, joita Judas antoi? +(Nojautuu hänen tuoliinsa). Minä ajattelen kaikkia niitä, joita te +annoitte suloisella kavaluudella. Oi, kuinka olen iloinen, sanomattoman +iloinen; sillä vast'edes et sinä koskaan tule suutelemaan ketään muuta +kuin minua, sinä Skotlannin kesytöin joutsen! + +KUNINGATAR (nousee). Kiitän tästä illasta, hyvät naiset ja herrat; en +voi oikein hyvin. Suokaa anteeksi, mylord! + + (Tahtoo mennä hänen ohitse). + +DARNLEY. Oi, ei, ei, et pääsekkään pois, sinä kallis kultani, ei, vasta +nyt jäät ijäksi minun luo. Tänne tulee enemmän iloista väkeä, katsoppas +tuota kuinka lystikkäältä hän näyttää! + + +KUUDES KOHTAUS. + +RUTHWEN (seisoo kalpeana ovessa, nojauten paljastettuun miekkaansa, +hänen takanansa useita aseilla varustettuja miehiä, jotka pyrkivät +sisään hänen kanssansa.) + + (Entiset nousevat kaikki). + +KUNINGATAR. Mitä tämä on? Miksi miehiä aseissa? + + (Ei mitään vastausta). + +KUNINGATAR (esille). Lordi Ruthwen? Kenenkä luvalla te astutte +kuningattaren huoneesen ilmoittamatta itseänne? + +RUTHWEN. Me tulemme sentähden että David Rizzio on täällä ja on ollut +täällä liian kauan. + +KUNINGATAR. Hävytöin! + +RUTHWEN. Jos teidän armonne ei häntä poista, niin Skotlannin aatelisto +on sen tekevä; sillä sen tulee valvoa kuninkaallisen istuimen kunniata. + +STUART ja ARTHUR ERSKINE (paljastavat miekkansa ja rientävät esille). + +KUNINGATAR. Kaarti tänne, vangitkaa kaikki! + +RUTHWEN. Hiljaa, Arthur Erskine, rauhoitu Stuart. Kaarti on vangittu, +Morton ja Lindsay pitävät linnaa hallussaan. + +KUNINGATAR. ERSKINE. STUART. KREIVINNA. Maankavaluutta! + +STUART. Ei mikään kelpo ritari voi kärsiä että kuningatarta loukataan; +Arthur Erskine, jos emme voi häntä suojella, niin voimme kaatua! -- +Sacrement! + + (Pistää yhteen mieheen, joka kaatuu ja kannetaan pois; + syöksee joukkoa vastaan, Erskine seuraa; lyhyt taistelu, + jonka kestäessä he saarretaan ja viedään ulos). + +STUART. Tuo kirottu ranskalainen juhlamiekka! Jos minulla vaan olisi +skotlantilainen ase! Oi, madame, Jumala teitä suojelkoon! + +ARGYLEN KREIVINNA (kuningattarelle). Haen James Mellwill'iä. +Kaikotuskellot soikoot, porvarit tulkoot! + +KUNINGATAR. Taivaan Herra antakoon myös apuansa. + +KREIVINNA (kun hän estetään menemästä ulos). Olenko minä David Rizzio? +Onko tuolla miehellä silmät päässä? + +RUTHWEN. Anna hänen mennä, hän ei voi tehdä mitään. (Hän pääsee ulos.) +Nyt työhömme kun saimme tuon ranskalaistuneen moskaväen pois +niskastamme. + +KUNINGATAR. Oi, Maria! Maria! Minkälaiseen maahan olet minut saattanut! + +RUTHWEN (sotureille, jotka jälleen tulevat sisään). Vangitkaa David +Rizzio! + +RIZZIO (joka on seisonut aivan hiljaa eräässä nurkassa etulavalla, +menee nyt yht'äkkiä kuningattaren luo ja heittäytyy polvilleen). +Oikeutta, teidän armonne, he tahtovat murhata minut! + + (Hän pysyy kuningattaren takana). + +KUNINGATAR. Tämä on majesteetti-rikos. Älköön kukaan uskaltako! + +RUTHWEN. Vangitkaa David Rizzio! + +KUNINGATAR. Mutta mitä on hän tehnyt? + +RUTHWEN. Hän on loukannut Teidän Majesteettinne kunniaa ja samalla +kuninkaan, teidän aviomiehenne, sekä sen aateliston ja kansan kunniaa, +jonka hallitsija olette! + +KUNINGATAR. Ijankaikkisen totuuden kautta, se on hävytöintä +panettelemista, jonka saatte kerran kalliisti maksaa! + +RUTHWEN. Hm! -- Me kyllä pidämme huolta siitä, ett'ei teidän armonne +enää saa valtaa tässä maassa, -- eteenpäin, ottakaa hänet kiinni! + +RIZZIO (polvillaan kuningattaren takana). Oi, sanoinhan teille, että +vaara oli käsissä, vaan ette tahtoneet minua kuulla. Te olette tehneet +minulle vääryyttä, -- nyt teidän täytyy minua suojella! + +KUNINGATAR. Jos teillä on jotain valittamista hänen suhteensa, niin +olen esittävä sen lordien parlamentille. Minä sanon teille, käykää +laillisia teitä, älkää kumotko tämän maan järjestystä samoin kuin +syöksette kuningattarenne huoneisin ja kumootte kaikki täällä! +Totisesti, tämänkin päivän perästä tulee kun tuleekin vielä päivä! + +RUTHWEN. Niin, tuomion päivänä kaikki tuomitaan! Kirkon ja lain nimessä +eteenpäin tätä epäjumalain palvelijaa ja viettelijää vastaan! + + (Soturit menevät toiselle puolelle). + +RIZZIO. Oikeutta! Minä olen teitä uskollisesti palvellut! + +KUNINGATAR. Mutta eikö ole teidän joukossanne ainoatakaan, joka tahtoo +totella kuningatartansa? Käskekää tänne Bothwell, käskekää luokseni +Huntley, onhan toki miehiä Holyrood'in linnassa! + +RUTHWEN. Heidän huoneensa ovat suljetut! + +KUNINGATAR (voimalla). Mutta enkö ole minä Herran voideltu? Ja te +sallitte minun seisoa avuttomana yksinäni! -- Miettikää mitä teette, te +murhaatte lait, te nousette kuningasvaltaa vastaan, joka on Jumalan +säätämä, te tahraatte pyhää purppuraa, te revitte Herran raamattua +repaleiksi! -- Takaisin te mielettömät! + + (He siirtyvät pois.) + +RUTHWEN. Eikö ole, niinkuin sanoin: tämä vaimo teidät pian voittaa. + + (Astuu itse eteenpäin ottaaksensa kiinni Rizzion, + joka heittäytyy polvilleen ja pitää kiinni kuningattaren + hameesta.) + +RIZZIO. Apua! apua! + +KUNINGATAR (rukoilevalla äänellä). Oi, te loukkaatte muutakin, te +loukkaatte vaimon ijankaikkista oikeutta. Suurin synti, mitä mies voi +tehdä, on antaa vaimon tuntea voimattomuuttansa; kunnioitus ja jalous +pitäisi olla hänen suojeluksensa, sääliväisyys hänen asian-ajajansa ja +hänen heikkoutensa pitäisi hillitä himojen raakuutta! Jos kumootte +tämän oikeuden, oi, silloin ei enää ole mitään rajoja maailmassa, vaan +kaikki elävät keskenänsä kuin elukat. -- Älkää aloittako omasta +kuningattarestanne, missä on loppu silloin oleva! + +USEAT. Ruthwen, olkoon tässä jo tarpeeksi! + +RUTHWEN. Nyt on hän hellämielinen, vaan huomenna saattaa hän meidät +mestauslavalle. + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + + Entiset. LINDSAY (tulee). + +LINDSAY. Jos ei kukaan pelkää Jumalaa eikä maan kunniata enemmän kuin +tätä vaimoa, niin minä sen teen! + + (Rizzioon päin). + +KUNINGATAR (vastaan). Minun ruumiini ylitse käy tie hänen luo. + +LINDSAY. Se on tarpeetointa. + + (Aikoo tarttua kuningattareen kiinni). + +KUNINGATAR (takaisin). Ken uskaltaa koskea kuningattareensa? + +LINDSAY (peräytyy). Tätä ei hän lausunut itsestänsä. + + (Muut poistuvat myös.) + +ANDREW KERR (tunkeuu esille ja virittää pistolin). Jos ei kukaan +uskalla koskea häneen, niin ammumme hänet ennemmin. + + (Tähtää). + +KUNINGATAR (astuu eteenpäin). Niin, tee se! Vaan tiedä, minussa on +kaksi henkeä, molemmat ensimäiset Skotlannissa! + + (Kerr antaa pistolin vaipua alas). + +RUTHWEN. Siis pitää kuninkaan, hänen puolisonsa, ottaa hänet kiinni, +häntä ei kukaan voi kieltää sitä tekemästä! + +KUNINGATAR (Darnley'lle, joka seisoo pöydän ääressä). Sen kieltää hänen +ensimäinen velvollisuutensa aviomiehenä; sillä semmoisena pitää hänen +suojella minua! Sen kieltää hänen toinen velvollisuutensa kuninkaana; +sillä kuninkaana tulee hänen ajaa teidät pois! Henrik Darnley, käske +nämä miehet pois. Kautta Jumalan, nyt on viimeinkin hetki tullut, +jolloin voit osoittaa että olet mies! + +DARNLEY. Nyt olen sitä osoittava sillä tavalla, että vastustan kaikkia +rukouksianne tuon Rizzion puolesta! + +KUNINGATAR. Oi, he ovat hyväksensä käyttäneet sinun kauheaa +typeryyttäsi. Etkö siis enää muista että tämä Rizzio auttoi sinut +valta-istuimelle! -- Jumala antakoon sen hänelle anteeksi, nyt saamme +molemmat siitä kärsiä. + +DARNLEY. Muistanpa vielä muutakin. + +KUNINGATAR. Se on valhetta, vannon sen kautta kaiken, mikä sinulle on +pyhää, se on valhetta! (likelle). Oi, Darnley, sinä olet tuhlannut +lempeäni, ole nyt mies, ja sinä voitat sen takaisin! + + (Liittolaiset käyttävät tilaisuutta kun Rizzio on jätetty + itsekseen; he karkaavat hänen päällensä; itse on hän + kuunnellut kuningattaren sanoja). + +RIZZIO. Apua! Apua! + +KUNINGATAR. Oi, Jesus Maria, minä unohdin hänet! (rientää hänen +jälkeensä, mutta Darnley asettuu eteen). Uskallatko sulkea minulta +tien! + +DARNLEY. Teidän pelastuksenne tähden, sillä tässä teidän henkenne on +vaarassa. + +KUNINGATAR. Mitä huolin minä hengestäni kun ovat jalkojensa alle +polkeneet arvoani kuningattarena ja naisena. + + (Hän pyrkii eteenpäin, Darnley estää). + +DARNLEY. He eivät tee mitään vahinkoa hänelle. + +RIZZIO (on koko ajan huutanut apua, vakuuttanut viattomuuttansa; nyt +hän huutaa kuningattarelle). Oi, uskollisuuteni tähden kärsin tätä! +Pelastakaa minut! + +KUNINGATAR. Minä en voi. + + (Muut ulos Rizzion kanssa). + + +KAHDEKSAS KOHTAUS. + + KUNINGATAR ja DARNLEY. + +KUNINGATAR. Oi, miksi tulin tähän maahan! Ei minulla ole ystävätä eikä +suojelijaa, kaikki minua pettävät ja minä olen vaan nainen! + + (Hän purskahtaa itkuun ja menee tainnoksiin. Darnley vie hänet + sohvalle. Joku tulee ottamaan Darnley'n tikarin hänen vyöltänsä + ja juoksee ulos taas). + +DARNLEY (katselee miehen jälkeen). Se on oikein, se on oikein! Minun +tikarillani hän tapettakoon! (hän katselee kuningatarta, joka makaa +pyörtyneenä). On siis kuitenkin sitä, mikä hänet voittaa! ... +(kallistuen hänen ylitse). Maria, kuule minua! -- (kuningatar tekee +väistävän liikunnon kädellänsä ikään kuin Darnley häntä ilettäisi). +Maria, ymmärrä minua: -- -- ei sinua, vaan häntä! -- -- Sinä olet aina +yhtä rakas minulle, (kuningatar tekee uudestaan saman liikunnon eikä +katsele ylös). Ajattele, Maria, kuinka pahoin olet minulle tehnyt! +-- -- Jotain oli tehtävä -- -- Maria -- -- ymmärrätkö nyt, -- -- kuinka +sua lemmin! -- -- + + +YHDEKSÄS KOHTAUS. + + Entiset. RUTHWEN tulee sisään. + +RUTHWEN (heittäytyy tuolille). Viiniä, minä vapisen! + + (Darnley rientää sinne ja antaa hänelle täytetyn lasin, + jonka hän kerrassaan tyhjentää). + +KUNINGATAR (joka katsoo ylös). Rizzion lasi! Se oli omistettu kostolle! + +RUTHWEN. On yhdentekevä; nyt hän on tapettu! + +KUNINGATAR (kavahtaa seisalleen). Oi, se veri tulee kalliiksi +muutamille teistä! + +RUTHWEN. Aivan niin! Mitä enemmän te suruissanne riehutte, sitä enemmän +syytä annatte epäluuloomme. + +KUNINGATAR (pysähtyy miettien). Minä ymmärrän tarkoitukses. Mutta, +vaikka se olisi ollut halvin palvelijoistani, olisin ennemmin +antanut henkeni, kuin nähnyt hänen tapettavan minun suojelevassa +läheisyydessäni. Siitä, että olen saanut kärsiä tätä nöyryyttämistä, +että olette ryöstäneet minulta ylpeyteni ja jalkojenne alle polkeneet +minun ruhtinaallisen itseeni-luottamuksen, siitä minä nyt itken -- +vaikka ilman kyyneleitä! + +RUTHWEN. Niin käy! Kun hallitsija ei seuraa lakia, niin laki kääntyy +hallitsijaa kohti. Te olette olleet tämän maan ruoskana ja nyt ruoskaa +käytetään omassa talossanne. + +KUNINGATAR. Oi, että uskalletaan minulle tämmöistä sanoa! + + (Hän peittää kasvonsa). + + +KYMMENES KOHTAUS. + + LINDSAY. Entiset. + +LINDSAY. Ruthwen, he ovat päässeet pakoon! + +RUTHWEN (kavahtaa pystyyn). Ken? Kuka? + +LINDSAY. James Melwill, Atholen kreivi! + +RUTHWEN. On yhdentekevä, kun ei vaan Bothwell... + +LINDSAY. Bothwell myöskin. Hän on hypännyt maahan toisen kerroksen +ikkunasta. + +RUTHWEN. Hänen jälkeensä, hänen jälkeensä! + +LINDSAY. Tule itse antamaan käskyjä; täällä on taistelu. + +KUNINGATAR. Bothwell on kuin kosto, kosto kuin Bothwell! + +RUTHWEN. Älkää iloitko liiaksi! Te ette pääse mukaan! Te olette vanki, +eroitettu kuningatar! Darnley on teidän herranne, vaan voimakas Murray +on molempain hallitsija. (Likemmäksi). Nyt olen tehnyt tehtäväni! +(Vielä likemmäksi). Nyt luulen kostaneeni sen häpeän, johon kerran +minut saatoitte kun hylkäsitte poikani käden -- luulen myös tehneeni +jotain oikean uskonnon hyväksi! + + (Menee Lindsayn kanssa). + +KUNINGATAR (Ruthwen'in jälkeen). Oikean uskonnon hyväksi? Niin, sinä +olet tehnyt, että se tuomitsee sinua ijankaikkisesti! Ja nimesi olet +syössyt alas kirousten syvyyteen, eikä ole tuleva se aika, joka sen +sieltä vapauttaa! + +RUTHWEN (seisahtuu ovessa, tahtoo kääntyä, mutta on kaatumaisillaan kun +Lindsay ottaa hänestä kiinni). + +KUNINGATAR. Näetkö, sinulle tapahtuu ihme! Totisesti, tästä hetkestä et +ole enää parantuva, pian olet kohtaava Rizziota ijankaikkisen tuomarin +edessä! + +RUTHWEN. Vie minut pois! Käske palvelijani tänne! + +LINDSAY. Lordi Ruthwen on kipeä, Ruthwen'in palvelijat! + + (He tulevat, hän viedään pois). + + +YHDESTOISTA KOHTAUS. + + KUNINGATAR. DARNLEY. + +KUNINGATAR (käy edestakaisin kiihoissaan, seisahtuu silloin tällöin). + +DARNLEY (seisoo hiljaa, häntä katsellen). Ei, hän on vielä voimakas. +Hän leuhottelee siivillään kuin kotka, jonka kynnet ovat sidotut. +Kuinka ihana hän on! Mutta minä en taivu; hän on vapiseva raivosta, +vaan sitten pelosta! -- Maria! + +KUNINGATAR (seisahtuu). Älä nimitä minua tuolla nimellä! Ymmärtänette +etten enää voi olla teidän vaimonne. + +DARNLEY. Ennen ette sitä olleet, se on totta. Mutta nyt teidän pitää +olla! Katolilainen kirkko ei tiedä mistään erosta; kuolemaan asti +olette mun, tästä päivästä alkaen ja vast'edes ainoastaan mun! + +KUNINGATAR. Taivaan Jumala, ei ole mahdollista että tahdot pitää +elämäni sidottuna tämmöiseen ihmiseen! -- Oi, mikä tulevaisuus! + + (Hän peittää kasvonsa). + +DARNLEY. Näettekö, muuta neuvoa ei ole. Minä olen nyt teidän herranne! +Sanokaa antaumisen sana! Te ette pääse tästä linnasta ennenkuin se on +sanottu, -- kulukoon vaikka vuosikausia. + +KUNINGATAR. Minunko pitäisi sanoa antaumisen sana? + +DARNLEY. Niin. + +KUNINGATAR (aivan likellä häntä). Kavaltaja! Kavaltajan poika! En tule +ikinä iloiseksi ennenkuin samat tuskat leikkelevät sinun sieluasi, +jotka nyt leikkaavat mun! + + (Hän menee pois siitä ovesta, josta tuli). + + +KAHDESTOISTA KOHTAUS. + +DARNLEY (yksin). Tämä taistelu tulee sekä ankarammaksi että pitemmäksi, +kuin olen ajatellut. -- Onko tuo viisas Lethington pettynyt taikka +pettänyt minua? Pelko ei häntä kukista. Ett'en vaan olisi erehtynyt! +Ett'en vaan tänään olisi kadottanut häntä ijäksi! Ei, jonkun keinon +täytyy raivata tie hänen luo, -- rakkaus, nöyrin, kaikki alttiiksi +paneva, rukoileva rakkaus ei ole se keino, -- tämä se siis olkoon! +Niin, se ei voi olla muu kuin pelko; odottakaamme, odottakaamme vaan! +-- Hevonen nousee pystyyn ja tekee vastarintaa kunnes se on märkä +kuohusta; vaan sitten se antautuu, odottakaamme vaan! -- Minä tahdon +nähdä Rizzion! Tahdon nähdä onko tuska kuolemassa hänen muotonsa +muuttanut! + + (Hän menee). + + +KOLMASTOISTA KOHTAUS. + + MORTON. LINDSAY. + +MORTON. Mikä perkele on lähettänyt porvarit niskoillemme? + +LINDSAY. Mitä pitää meidän tehdä heidän kanssa? + +MORTON. Ampua ne. + +LINDSAY. Ei ampua; sillä se herättäisi koko Skotlannin. Meidän täytyy +puhutella heitä. Vakuuttaa heille että mitä on tehty, on tehty +puhdistetun uskonnon voitoksi. + +MORTON. Äh, ei kukaan semmoisia loruja usko! + +LINDSAY. Kun minä sanon Morton'in jarlille, että se on ollut syynä +tekooni, niin tahtoisinpa mielellään kuulla, sanooko hän sitä sittenkin +loruksi? + +MORTON. Olkoot teidän syynne mitkä hyvänsä, mutta älkää käyttäkö niitä +porvarien suhteen. Sillä heissä on jonkinmoinen haaveksivainen ihastus +kuningattareensa. Jos hän puhuu heille, niin tekevät he väkirynnäkön +linnaa vastaan. + +LINDSAY. Silloin mekin puhumme heille uskonnon nimessä. + +MORTON. Niin, koettakaa, kumpiko on voimakkaampi, teidän uskontonne +vaiko kaunis nainen, joka itkee. + +LINDSAY. Hän ei siis saa puhua heille. + +MORTON. Mutta jos he vaativat sitä? + +LINDSAY. Ei sittenkään. + +MORTON. Hänen ikkunansa ovat sillä puolella. Ken voi sitä estää? + +LINDSAY. Hän ei saa! + +MORTON. Hyvä, -- siinä tapauksessa en tiedä kuin yhtä neuvoa. + +LINDSAY. Ei ampua, ei ampua! + +MORTON. Ei porvareita, vaan -- + +LINDSAY. Mitä tarkoitatte? + +MORTON. Ymmärrättekö, että jos hän puhuu, tämä linna, tiluksemme ja +henkemme palavat poroksi? + +LINDSAY. Ymmärrän että tässä on vaara. + +MORTON. Olenko minä käskijä täällä? + +LINDSAY. Minä arvelen että olemme molemmat. + +MORTON. Mutta minä arvelen että se on mahdotointa kahdelle. + +LINDSAY. Minä olen vanhin. + +MORTON. Paljastakaa miekkanne, Lindsay; sillä minä tahdon olla vanhin! + +LINDSAY. Oletteko mieltä vailla? + +MORTON (tyynesti). En, mutta minä tahdon olla tätä yhdistystä vailla. +-- Paljastakaa, lordi Lindsay. + +LINDSAY. Lordi Lindsay ei anna itseänsä peloittaa. + +MORTON. Eikä eräs Douglas anna itseänsä syrjään sysätä. + +LINDSAY. Kuka teidät syrjään sysää? + +MORTON. Kuolema ja kadotus, kaikki sen teette! Enkö minä tätä toimeen +pannut, mutta Lethington sai kunnian? Enkö minä ko'onnut kansaa, mutta +Ruthwen otti käskijävallan? Nyt on minun vuoroni; minä tahdon tehdä +mitä ei kukaan teistä uskalla: tehdä lopun tästä sekamelskasta yhdellä +iskulla, yhdellä niskalla! Paljastakaa, te olette tielläni! + +LINDSAY. Hän on hullu! + + (He vetävät). + + +NELJÄSTOISTA KOHTAUS. + + Entiset. ASEILLA VARUSTETTUJA MIEHIÄ tulee. + +MIES (vilkkaasti). Täällä on vaaraa, täällä on vaaraa! Porvarit +pyytävät saada nähdä kuningatarta, he ryntäävät linnaa vastaan! + +MORTON (tyynesti). Murtakaa kuningattaren ovi, asettakaa vartijoita +ikkunain luo. Jos kuningatar lähestyy, niin ampukaa hänet. + +LINDSAY. Mutta Patrik Lindsay ampuu sen, joka sitä uskaltaa tehdä! + +MORTON. Tässä se, joka uskaltaa! -- Seuratkaa minua, sotamiehet! + + (Ulos, muutamat seuraavat). + +LINDSAY. Minä otan teidät ja taivaan todistajaksi siitä ett'en ikinä +ole tuota ihmistä tuntenut! Hänessä asuu kauheita voimia! Eteenpäin, +hävitä pois semmoinen, ennenkuin hän saa haistaa verta! + + (Ulos, muutamat seuraavat). + + (Hetken äänettömyys vallitsee niiden joukossa, jotka ovat + jääneet. He kuuntelevat; alhaalta huudetaan: "Eläköön Murray'n + jarli!", lähempänä huudetaan kohta: "eläköön maan hallitsija!" + Huuto siirtyy näyttämölle, ja Murray'n jarli, kahden + aatelismiehen seurassa, tulee näkyviin). + + +VIIDESTOISTA KOHTAUS. + + MURRAY'N JARLI. KANSAA. AATELISMIEHIÄ. Sitten KUNINGATAR. + +MURRAY. Missä on kuningatar? Kansa pyytää saada nähdä kuningattarensa. +-- Ette vastaa, -- onko hän vaarassa? + +KUNINGATAR (epäjärjestyksessä ja yöpuvussa). Avuksi, avuksi, Skotlannin +miehet, paljastettuja miekkoja ojennetaan minun rintaani vastaan! (hän +näkee paljastetun miekan ja huutaa peloissaan). Pois, pois! Minä en +kestä tätä näkyä! (hän itkee). Skotlannin miehet, suojelkaa +kuningatartanne! (polvillaan.) tai armahtakaa minua ja tappakaa minut, +vaan niin ett'en itse sitä nä'e! Tuolla, -- taaskin tuolla! (hän +kavahtaa pystyyn ja katselee hajamielisenä ympärilleen). Oi, miksi +tulin tähän maahan? Minä en ymmärrä teitä, minä pelkään teitä; antakaa +minun lähteä kotiini jälleen! -- -- Oi, kun minä näin Skotlannin +rannikkoa kylmässä ja sumussa märältä laivankannelta, missä viluisena +seisoin, silloin tunsin jotain tulentapaista, joka poltti sydäntäni, ja +nyt, nyt minä tunnen samaa taasen! Oi, antakaa minun lähteä jälleen +kotia Franskaan! Hu, kuinka kamalata täällä on! Minä ratsastin teidän +pimeään, synkkään kaupunkiin, te tulitte minua vastaan pitkissä +rivissä, kantaen raamatun kuvia päänne päällä, kuvia murhasta, tulesta +ja rovioista; te hieroitte äänettömiä soittimia, te lauloitte kolkkoja +veisuja -- oi, antakaa minun mennä jälleen kotia Franskaan! Franskassa +on päivää ja valoa, siellä on hellyyttä vaimoja kohtaan, siellä +tyynesti noudatetaan ja kunnioitetaan lakia, siellä on hyvyyttä +hyljättyjä kohtaan, siellä on sukuni ja lapsuuteni päivät; oi, antakaa +minun mennä jälleen kotia Franskaan! (polvillaan). (Kun Morton ja hänen +seuransa tulevat, nousee hän säikähtyneenä ja pakenee). Tuossa he ovat! +Nyt tahtovat minua murhata! + +MURRAY. Pankaa tuppeen miekkanne, Morton'in jarli! (tämä tekee sen +kohta, mutta muutamat miehet hänen takanansa eivät sitä tee.) Morton'in +jarli, lähettäkää vankeuteen ne miehet teidän takananne, jotka eivät +ole miekkojansa tuppeen panneet! (Morton tekee sen, he saarretaan ja +viedään ulos. -- Lindsaylle, joka myös on tullut). Lordi Lindsay, +linnan vartioiminen jää teidän toimeksenne! Ei kukaan aseellinen +uskaltako kuoleman uhalla astua kuningattaren huoneisin! -- Käännös, +mars! + + (Näyttämö tyhjä). + + +KUUDESTOISTA KOHTAUS. + + KUNINGATAR. MURRAY. + +KUNINGATAR (joka kummastuen huomasi Murray'n ja nyt on häntä +kuunnellut). James! (hänen sylissään). Oi, jos sinä olisit ollut +täällä, ei tämä kaikki olisi tapahtunut! + +MURRAY. Jos minä olisin ollut täällä, ei Henrik Darnley olisi teidän +puolisonne, eikä Skotlannin lordit teidän vihollisenne! + +KUNINGATAR. Oi, James, että olisin noudattanut neuvojasi! + +MURRAY. Siihen on vielä aikaa! + +KUNINGATAR. Ei, nyt minun täytyy lähteä! -- Täällä en tahdo kauemmin +olla ja minä olen kipeä ... oi, niin kipeä! + +MURRAY. Teidän armonne tarvitsee lepoa... Minä otan hallituksen +huolekseni. + +KUNINGATAR. Sinun pitää kostaa puolestani, James! + +MURRAY. Älkää miettikö kostoa, vaan että kolmen kuukauden perästä +olette äiti; suokaa itsellenne rauhaa! + +KUNINGATAR. Niin, rauhaa sinä sanot ... näin sorrettuna kuin olen, en +saa mitään rauhaa! + +MURRAY. Lähtekää sukulaisten ja ystävien luo, heittäkää pois kaikki +synkät ajatukset ... minä pidän huolta siitä, että saatte hyvitystä! + +KUNINGATAR. Oi, tätä häpeän taakkaa; tätä kyynelten paljoutta +sydämessäni, jota en voi itkeä pois, kaikkea tätä en voi päältäni +heittää! -- -- Ei, ensin pitää jotain tapahtua! + + RATSUMIES ovessa (kuningatar havaitsee hänen). + +RATSUMIES (pitää kirjettä kädessään, tervehtii polvea notkistamalla +kuningatarta, hän ottaa kirjeen; mies menee). + +KUNINGATAR (lukee). "Kolmen päivän perästä kolme tuhatta miestä -- +Bothwell" ... (hän ei sitä käsitä, lukee uudestaan). "Kolmen päivän +perästä kolme tuhatta miestä -- Bothwell!"... "Kolmen päivän perästä +kolme tuhatta miestä! Bothwell..." + + +SEITSEMÄSTOISTA KOHTAUS. + + Entiset. DARNLEY. + +KUNINGATAR (kääntyy, havaitsee Darnley'n ovessa, rientää häntä vastaan +ja tuo hänet esille). Tahdotko minua vapauttaa? + +DARNLEY (kauhistuneena, irtauntuu). Teitä vapauttaa! + +KUNINGATAR (nostaa ylös kirjeen). Bothwell'illa on kolmen päivän +perästä kolme tuhatta miestä, -- pako ja häpeä odottaa kaikkia +kapinoitsijoita! -- Millä puolella tahdot olla? + +DARNLEY. Onko Bothwell päässyt pakoon! + +MURRAY (erikseen). Jesus, onko hän päässyt pakoon! + +KUNINGATAR (Darnley'lle). Nyt voitte pitää minua kiinni ja viedä minut +pakoon mukaanne; mutta sen kautta ei kukaan voita muuta, kuin koko +Skotlannin vihaa ja koko maailman kirousta! Ja sinä Henrik: sinä et saa +enemmän rakkautta kuin rautakanki ikkunani ulkopuolella! + +DARNLEY (kauhistuneena). Kuka on päästänyt Bothwell'in pakoon? + +KUNINGATAR. Niin, nyt katumus tulee, Henrik! Mutta jos sallit vartijain +lähteä pois, jos tahdot salaa, nopeasti viedä minut Bothwell'in +leiriin, niin luulen minä että me vielä tänä yönä paetessa voimme nähdä +anteeksi antamisen aamuruskoa! + +DARNLEY. Oi, Maria! + +KUNINGATAR. Niin totta kuin taivas sinun ylläsi nyt on täynnä koston +kirkkaita salamoita, saat kuulla jyrinän jonakin yönä, jolloin sinä +syöstään alas omantunnon vaivojen helvettiin, -- taikka sinä nostat +minut syliisi ja ratsastat hiljaa täältä pois, -- tuonne Dunbar'in +vankkaan linnaan. -- -- Valitse nyt nopeasti, Henrik! + +DARNLEY. Oi, Maria!... Niille miehille, jotka ovat liittolaiseni, olen +vannonut ett'en heitä uhraa! + +KUNINGATAR. Etkö saisi petturia pettää? -- Mutta minua, jota rakastat, +minua voisit pettää! -- Kuule minua nyt: Teidän asianne on hukassa; +tahdotko ennemmin tulla tuomituksi majesteetti-rikoksesta heidän +kanssansa, no hyvä, se on minulle suorin tie leskeyteen! + +DARNLEY. Oi, Maria, sinun tähtesi jätin minä isänmaani, sinun tähtesi +uskontoni, sinun tähtesi olen tullut murhaajaksi; pitääkö tämän +mielettömän rakkauden nyt tehdä minut petturiksi myöskin? Ei, en tahdo +sitä! + +KUNINGATAR. Minä tunnen että täällä on useampia, jotka sieluansa +vahingoittavat tänä yönä, -- mutta nouskaamme siitä! -- Henrik, pakene +minun kanssani, ja mitä sinä voit sen kautta voittaa, sen tietää +ainoastaan tuleva kevät vanhojen puiden suojassa Dunbar'in linnassa! +(Darnley virkistyy). -- -- -- Mutta luvata en voi mitään, -- en mitään; +-- -- en tahdo sinua pettää --: tässä asuu tuska, joka ensin on sinun +poistettava! + +DARNLEY. Murray, -- onko asiamme hukassa? + +MURRAY. Jos kaikki oli ai'ottu äkilliseksi rynnäköksi, niin se +todellakin on hukassa. + +KUNINGATAR (Murray'lle). Sinä --, James, sinä tulit kotia ottamaan +haltuusi hallituksen Darnley'n nimessä; -- mutta nyt hän ei enää anna +tätä nimeä... + + (Aikaa vastaukseen jätetään Darnley'lle, mutta kun hän + on vaiti sanoo) + +MURRAY. Minä huomaan sen! + +KUNINGATAR. Mutta tahdotko hallita minun nimessäni? + +MURRAY (oltuansa hetken vaiti). Sinunko nimessä? -- muutamilla +ehdoilla. -- Tahdon! + +KUNINGATAR. Anna Bothwell'ille ja minulle liittolaiset, ja minä annan +sinulle maan hallittavaksi. + + (Äänettömyys). + +MURRAY. Uskonnon asiat? + +KUNINGATAR. Jäävät siksensä niin kauan. -- Voithan sinä erota kun minä +jälleen niihin rupean. + +MURRAY. Minä tahtoisin mielellään olla maani hyödyksi. -- Minä mietin +esitystänne! + +KUNINGATAR (äkisti). Vaan sinä et varoita liittolaisia? + +MURRAY. Teidän oma pakonne heitä kyllä varoittaa. + +KUNINGATAR. Mutta sinä et auta heitä? + +MURRAY. Heidän asiansa on hukassa. + +KUNINGATAR. Sinä jätät ne oman onnensa nojaan. + +MURRAY. Samoin kuin he minut, tänään vuosi sitten. + +KUNINGATAR. He ovat tuomitut! -- Nyt Henrik Darnley -- --! + +DARNLEY. Minäkin olen tuomittu! + +KUNINGATAR. Henrik, minä uskon, että mitä minua vastaan olet rikkonut, +sen olet rikkonut lemmestä; mutta samassa lemmessä olkoon nyt myöskin +lääkityksen voima. Henrik, Dunbar'in linnassa, itseksemme, meillä on +paljon sanomista toisillemme. -- Kolme kuukautta minun nyt täytyy +levätä. Henrik, etkö halua saada olla yksinäsi minun kanssa kolme +kuukautta? + +DARNLEY. Josko minä haluan -- --? + +KUNINGATAR. Me emme koskaan ole olleet yksinämme. + +DARNLEY. Emme sitten kun naimiseen menimme. + +KUNINGATAR. Se oli aviomme onnettomuus. + +DARNLEY. Niin se oli. + +KUNINGATAR. Jos ero on niin paljon hämmennystä aikaan-saanut, niin +kiiruhtakaamme yhtymään. + +DARNLEY. Ah, se on turhaa! + +KUNINGATAR. Ei, -- vie minut pois täältä Dunbar'in vankkaan linnaan! + +DARNLEY. Jotka seuraavat meitä, ne ryöstävät sinut pian minulta pois. + +KUNINGATAR. Ei kukaan meitä seuraa. + +DARNLEY. Eikö kukaan paitsi minua? + +KUNINGATAR. Ei kukaan! + +DARNLEY. Onko se täyttä totta? + +KUNINGATAR. Minä olen sen sanonut. + +DARNLEY. Sinun sanasi sytyttävät tulisoittoja tuhansittain molemmin +puolin tietä, joka Dunbar'iin vie! + +KUNINGATAR. Mutta sinun täytyy myös olla minulle turvana ja suojana, +Henrik! + +DARNLEY. Niinkuin satujen ruhtinatar loihtu-linnassa! -- Ei kukaan +paitsi minua, -- ja kolme kuukautta, -- lupaa se mulle! + +KUNINGATAR. Kolme kuukautta -- ja nyt tulee kevät! + +DARNLEY. Maria, voimmeko olla yhdessä kolme kuukautta? -- + +KUNINGATAR. Niin voimme olla yhdessä kautta koko elämän! -- Mutta +silloin sinusta täytyy tulla toinen mies. + +DARNLEY. Ennenkuin toivosi lausutkaan, ennenkuin katseesi sanoiksi +muuttuu, ennenkuin ajatus katseessa ilmestyy, on se tapahtuva! Ihaninta +mitä ajatella voin on alttiiksi-antava elämä! Vaan ethän ole sitä tähän +asti sallinut. Niin, viimein luulin että tahdoit aivan päinvastoin, -- +sentähden tuli tämä yö... + +KUNINGATAR (katkaisee hänen puheensa). ... josta tahdomme paeta niin +nopeasti, ett'ei puheemmekaan saa viipyä siinä! Darnley! Murray! (hän +käy heidän väliinsä ja tarttuu heidän käsiinsä). Me saamme kaikki kolme +unohtaa ja anteeksi antaa! Me olemme kaikki kolme oppineet ja kärsineet +-- -- -- Nyt, James, veljeni, sinä lupaat olla rauhallinen ja ääneti. + +MURRAY. Rauhallinen ja ääneti!... + +KUNINGATAR. Ja sinä minun -- sinä, Henrik, lähetät vartijat pois, sinä +ratsastat minun kanssani -- yksin Dunbar'in vahvaan linnaan? -- + +DARNLEY. Mitä vaan tahdot. + +KUNINGATAR. Henrik, liittolaiset pois ja kaksi satuloittua +hevosta! -- -- + +DARNLEY. Minä riennän!... Mutta ... jos minä hyvänä enteenä, lahjana +edeltäpäin... + +KUNINGATAR. Mitä tarkoitat? + +DARNLEY. Saanenko silmäyksen ja suudelman?... + +KUNINGATAR. Ei suudelmaa ... minä muistan viimeisen... + +DARNLEY. Mutta silmäyksen, oi, minä sain sen... Se loistaa ylläni kuin +aamutähti! Hyvää huomenta, äsken voitettu morsiameni! -- + + (Juoksee, Murray seuraa). + +KUNINGATAR. Minä olen niin väsynyt, niin runneltu... Mutta yhtä +kaikki: nyt minä olen taas Skotlannin kuningatar, Jumalan armo on +valtio-istuimeni ja laki miekkani! -- -- + +Esirippu lankee. + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + +Knox'in talo. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + + KNOX. WILLIAM TAYLOR. + + (John Knox lukee suuresta kirjasta. Kolkutetaan). + +KNOX. Tule! + + (William Taylor tulee sisään). + +TAYLOR. Vanha opettajani ja hyväntekijäni! Onko teillä hetken aikaa +kuunnella minua? + +KNOX. Mielelläni. + +TAYLOR. Minä olen tullut kuninkaan, onnettoman Henrik Darnley'n +hovipojaksi. -- Etsin hänelle apua. + +KNOX. Minunko luona? + +TAYLOR. Hurskaan miehen luona. Joka Skotlannissa on sielustaan sairas, +hän haluaa päästä John Knox'in luo. + +KNOX. Henrik Darnleyko haluaa tänne tulla? + +TAYLOR. Niin; -- huonosti kävi Dunbar'in linnassa! -- Hän on pilkattu +ja hylätty kaikilta ihmisiltä, itseltänsäkin. + +KNOX. Yksinäistä heikkoa huokausta sairaasta sielusta ei ole +kuunteleminen. + +TAYLOR. Ei, tämä on enemmän. Häntä kohtelevat kovasti sekä +kuningatar että muut, Darnleyn herkkätuntoinen luonne on epätoivoon +menehtymäisillään. Nyt pitäisi rientää hänen avuksensa, nyt on kylvön +aika. + +KNOX. Hän on kykenemätöin ankaraan katumukseen, oikeaan parannukseen. +Hän on korsi. + +TAYLOR. Hänen lempensä kuningattareen on kuitenkin ollut täydellinen. +Siitä voisi ehkä korkeampi rakkaus syntyä. + +KNOX. Niin, kun vaan ei kuningatar enää siihen sekaantuisi. + +TAYLOR. Ei ole pelkäämistä. Kuningatar häntä kammoo. + +KNOX. Mitä nyt taas on tapahtunut? + +TAYLOR. Kuningatar on häneltä vaatinut että hän julkisesti sanoo +itsensä vapaaksi kaikesta yhteydestä liittolaisten kanssa; sillä muuten +kuningatar ei voi näitä rangaista; -- sen hän heikkoudessaan on tehnyt. +Mutta liittolaiset kostivat ja näyttivät toteen että Darnley on +allekirjoittanut kuningattaren vallasta-luovuttamisen. -- Tätä +kuningatar ei voi unohtaa. + +KNOX. Niin, näetkös mikä kurja ihminen hän on. + +TAYLOR. Jos kuningatar vaatisi häntä kiroomaan omaa äitiänsä, niin hän +sen tekisi! + +KNOX. Hänessä on siis innostumisen kykyä. + +TAYLOR. Suuressa määrässä! Mutta hän ei voi sitä hallita, -- hän +sittenkin vielä vaivaisi kuningatarta luulevaisuudellansa. + +KNOX. Onhan Rizzio nyt kuollut? + +TAYLOR. Niin, mutta hän oli luulevainen kuolleenkin Rizzion suhteen. +Hän ei sallinut kuningattaren kunnioittaa Rizzion muistoa. Siitä tuli +pahin kaikesta: kun kuningatar sai poikansa, oli hän liikutettu kuin +kaikki nuoret äidit ja tahtoi nähdä isää; mutta koska kuningas sillä +hetkellä oli koston-himon omana, ei hän ollut tietävinänsä että se oli +hänen poikansa! -- Tätä ei kuningatar koskaan voi anteeksi antaa! + +KNOX. Hän on samalla pahankurinen lapsi ja äärettömän heikko. + +TAYLOR. Mutta tämä lapsellisuus oli kerran niin täynnä innostunutta +rakkautta, -- se se olisi, joka kuningatarta viehättikin. Jos tämän +luonne silloin olisi ollut niin vakava, että se olisi tukenut kuninkaan +heikkoutta, niin Darnley nyt olisi mies. Molemmat ovat syylliset. + +KNOX. Hän heiluu kuningattaren oikkujen mukaan niinkuin ne lastut, +joita lapset heittävät lammikkoon ja joille sitten itse luovat tuulta. +Kuules, William, minä en tahdo puuttua tähän. -- Minulla on totisempaa +työtä. + + (Lukee). + +TAYLOR. Suokaa mulle anteeksi, herrani, minä olen itse neuvonut häntä +tähän, nyt hän ikävöi teitä. + +KNOX. Sinulle on annettu anteeksi hyvän tarkoituksesi tähden; mutta +sinun olisi pitänyt ymmärtää, ett'ei minulla ole aikaa semmoisia +epävakaisia toiveita varten. + + (Lukee, vaiti-olo). + +TAYLOR. Minä olin itse yhtä kurja kun ensi kerran tulin teidän luo. + +KNOX. Minä voin uudestaan istuttaa tuoreen puun, vaan en kuivaa. + +TAYLOR. Niin kauan kuin yksi vihanta oksa löytyy, voi toivoa kevättä. + +KNOX. Minun täytyy ensin nähdä tuo oksa. Mene nyt, William! Elämäni +tunnit eivät ole niin lukuisat enää; minun täytyy käyttää niitä, jotka +jälellä ovat. + +TAYLOR (itsekseen). Ja hän odottaa ulkopuolella! -- Jos hän tältäkin +ovelta syöstään pois, niin on kuoleman ovi hänelle lähin. + +KNOX. Tahdoitko minulta muuta? + +TAYLOR. En, herrani! + +KNOX. Sinä olet tullut turmelluksen taloon, William, sinun pitäisi -- +olla etsimättä kiusausta. + +TAYLOR. Olen ainoastaan etsinyt yhtä, jonka kaikki ovat hylänneet. + +KNOX. No, se on sinulle kunniaksi. -- Jätä minut rauhaan. + + (Lukee). + +TAYLOR. Jääkää hyvin, herrani! (hiljaa). Luulenpa kuitenkin että +uskallan! + +KNOX. Hyvästi William! (Taylor menee, Knox lukee, pysähtyy). Mikä +viisaus! Runoilijan sanat ovat kuin rahoja jalosta metallista; niillä +on aina arvoa, mutta rahan-merkit kuluvat, ja pian niitä ei enää +käytetä. Herran Sana on kuin timantti; se ei kulu konsanaan, vaan +säteilee samalla loistolla Herran viimeiseen päivään asti. + + (Kolkutetaan). + +Tulkaa! + + +TOINEN KOHTAUS. + + KNOX. DARNLEY (vaippaan peitettynä). + +DARNLEY. Oletteko yksinänne? + +KNOX. Olen! + +DARNLEY. Tahdotteko puhua erään onnettoman kanssa? + +KNOX. Aina. + +DARNLEY (heittää päältänsä vaipan). Tunnetteko minua? + +KNOX (nousee). Kuningas! + +DARNLEY. Ei, ei nyt enää! Ainoastaan kurja Henrik Darnley. + +KNOX (kylmästi). Mitä tahdotte te täältä? + +DARNLEY. Pyytää neuvoa, lohdutusta, apua! -- Niin, en tiedä mitä +tahdon; mutta minä en tiedä mihinkään muualle mennä. + +KNOX. Te olette hylänneet kirkkomme ja valinneet katolilaisen; -- +etsikää nyt lohdutusta siltä. + +DARNLEY. Sillä ei ole mitään; nyt minä palajan. + +KNOX. Mutta meidän kirkkomme on ankarampi kuin se. + +DARNLEY. En kirkkoa minä kaipaa, vaan hurskasta miestä; sillä minä olen +onnetoin! + +KNOX (panee pois kirjan, käy hänen luo ja katsoo hänen silmiinsä). Mitä +te tahdotte? + +DARNLEY. Apua itseäni vastaan; minä itsemurhaa mietin yöt ja päivät. + +KNOX. Päästäksenne lyhyestä ajallisesta tuskasta, tahdotte pyrkiä +ijankaikkiseen? + +DARNLEY. Ei suinkaan Jumala tahdo sitä rangaista vieläkin, joka on niin +paljon kärsinyt maan päällä. + +KNOX. Hän ei rankaise ihmistä, vaan syntiä; kun sen viette sinne +mukananne, täytyy hänen sitä rangaista sielläkin. -- + +DARNLEY. Mihinkä mun siis on mentävä? Koko maailma, koko elämä on vaan +täynnä moitetta, pilkkaa ja tuskaa. + +KNOX. Istukaa, tahdon puhua kanssanne. + +DARNLEY. Vaan älkää olko kova! + +KNOX (on ottanut tuolin ja muuttanut sen Darnleyn viereen). Te olette +luopuneet teidän kuningattaresta, Elisabethista, ja isänmaastanne, +tullaksenne tämän naisen luo. + +DARNLEY. Olen. + +KNOX. Te olette hylänneet lapsuutenne uskonnon Marian tähden. + +DARNLEY. Olen. + +KNOX. Ja sitten olette sitä pilkanneet. + +DARNLEY. Olen. + +KNOX. Mutta kohta kun luulitte Marian uskottomaksi, pilkkasitte +häntäkin ja rupesitte irstaiseksi ja ylpeäksi. + +DARNLEY. Rupesin. + +KNOX. Te teitte majesteetti-rikoksen kuningatarta vastaan ja möitte +hänet liittolaisille. + +DARNLEY. Möin. + +KNOX. Sitten möitte taas liittolaiset hänelle. + +DARNLEY. Möin. + +KNOX. Mutta nämä kostivat ja näyttivät kuningattarelle että kuitenkin +olitte allekirjoittaneet hänen vallastaluovuttamisensa. + +DARNLEY. Niin on. + +KNOX. Liittolaiset olivat jo aikoja teitä ylenkatsoneet, nyt hänkin +teitä ylenkatsoi, -- ja samalla kansakin! Silloin mietitte pakoa, mutta +Englantiin ette pääse, sillä siellä ovat teidän vihollisenne; ette +myöskään Franskaan, sillä siellä ovat hänen ystävänsä; ette mihinkään +katolilaiseen maahan, sillä niissä hän on rakastettu; ette mihinkään +protestanttiseen maahan, sillä niissä te olette kammottu. + +DARNLEY. Herra Jesus, niin on! Jok'ainoa maa maailmassa, jok'ainoa +ihmissydän on minulta suljettu, -- oi, armahtakaa toki minua! + +KNOX. Jolle maailma on synkkä ja suljettu, hän näkee paraiten taivaan +valoa. Totisesti, poikani, minä tahdon sinua auttaa! + +DARNLEY. Mutta minä ajattelen vieläkin ainoastaan häntä! + +KNOX. Joka yhden ainoan tähden on vajonnut niin syvälle, häntä voi +myöskin yhden ainoan tähden ylösnostaa! + +DARNLEY. Mutta kuinka, kuinka? + +KNOX. Joka yhden ainoan tähden on kadottanut kaikki, voi helpommin, +kuin kukaan muu, löytää sen ainoan, joka voi korvata kaikki. + +DARNLEY (polvillensa). Kuinka? + +KNOX. Poikani, mielesi on jo kasvatettu ajattelemaan ainoastaan yhtä, +-- (nousee) muutetaan nyt vaan esine, niin sinä olet pelastettu ja +vapautettu. + +DARNLEY (lankee hänen kaulaansa). Oi, opeta se minulle Jesuksen tähden! + +KNOX (irroittaa itsensä hänestä, nostaen hiukset hänen kasvoiltansa). +Niin, hänen tähtensä! Se päivä on vielä tuleva, jolloin tunnet mielesi +tyyneksi ja levolliseksi. + +DARNLEY. Tässäkö maailmassa? + +KNOX. Tässä maailmassa! Välistä ihminen käy niin kurjaksi, kuin sinä +nyt olet, jotta hän itse ja muutkin oikein tuntisi, että ijankaikkisuus +ja vapahtaja on olemassa; -- sillä muuten emme edemmäksi pääsisi! + +DARNLEY. Sinä olet mahtavin mies, mitä eläissäni olen tavannut; ja minä +olen heikoin. + +KNOX. Väkevimmän ja heikoimman pitää yhdistyä, arvelet sinä; tehkäämme +niin! Nuo kaksi ovat paitsi sitä sangen läheisiä naapuria, -- vaan sen +saat myöhemmin oppia. + +DARNLEY. Nyt en tahdo ikinä sua jättää! + +KNOX. Sinun täytyy kuitenkin, poikani! + +DARNLEY. Ei, ainoastaan sinä voit opettaa minua unohtamaan häntä, ja +jos sen teet, kuinka hartaasti olen sinua rakastava koko elämäni +kautta; sillä minä voin rakastaa, ole varma siitä! + +KNOX. Ei minua, ei minua! Minä menen pian pois, mutta Hän on aina oleva +luonasi! + +DARNLEY. Oi, minä ymmärrän sinua! + +KNOX. Ja Hän on lähettävä sinulle apua, josta et tiedä! + +DARNLEY. Mutta sinun täytyy olla luonani; sinun sanojasi imen sanasta +sanaan, niinkuin tukehtumaisillaan oleva ilmaa imee; sinun täytyy +vastakin minua auttaa! + +KNOX. Poikani, sinun mielesi taipuu helposti uskoon; minä sanon +sinulle, sinä olet terveeksi tuleva! + +DARNLEY. Oi, Knox! Saanko aina tulla luoksesi kuin poika isänsä luo? + +KNOX. Ole huoleti, -- tästä hetkestä olet poikani! + +DARNLEY (lankee hänen kaulaansa). Oi, minä kaipaan sanomattomasti +rakkautta! + +KNOX. Sinun täytyy oppia antamaan rakkautesi korkeammalle, kuin +minulle. Mutta nyt, poikani, täytyy minun jättää sinut; minun tulee +olla läsnä kun kuningatar tekee tuloansa, -- eikö sinunkin? + +DARNLEY. Miksi mainitsit häntä? Äsken tunsin rauhaa semmoista, jota en +moneen kuukauteen ollut tuntenut. + +KNOX. Erehdyt suuresti, poikani, jos luulet voittavasi sitä ilman +taistelua. Sekä pilkkaa että rangaistusta täytyy sinun kestää, sitä +ennen ei mikään lääkäri voi sinua auttaa! Etkö ai'o mennä linnaan? + +DARNLEY. Menen! + +KNOX. Niin laita itses valmiiksi! + +DARNLEY. Oi, sinne menen vaan uutta häväistystä kärsimään -- sen +tiedän. + +KNOX. Kärsi ne! Et voi ostaa rohkeutta eikä anteeksiantamusta +halvemmalla hinnalla! + +DARNLEY. Oi, Knox, sinä et tiedä mitä se on; sinä, joka aina olet +voimallinen... + +KNOX. Sanoakseni kerrassaan kaikki: jos et voi kärsiä häväistystä, jota +itse olet aikaan saanut, niin et myöskään voi tulla armosta osalliseksi +-- enkä minä voi sua auttaa! + +DARNLEY. Oi, mutta jos rohkeutta puuttuu ratkaisevalla hetkellä... + +KNOX. Niin rukoillaan! + +DARNLEY. Tahdotteko silloin minua auttaa? + +KNOX. Kaikin voimin! Tule nyt... + +DARNLEY (ottaa vaipan). Minun täytyy kääriä tämä ympärilleni. + +KNOX. Minkätähden? -- Kesäpäivänä! + +DARNLEY. Oi, ei kukaan saa nähdä että tulen täältä. + +KNOX. Ennen nähtiin sinun viinihuoneista tulevan; häpeetkö enemmän...? + +DARNLEY. Sinä saatat minua häpeemään. Minä menen ilman vaippaa! + + (Heittää sen päältänsä). + +KNOX. Oikein, poikaseni! + +DARNLEY. Mennään siis! + +KNOX. Mennään. + + (Menee). + +DARNLEY (seisahtuu). Mutta kansa ... oi, Knox, et tiedä, mutta kun +näkevät minua, niin kuiskaavat ja nauravat... + +KNOX. Sitä eivät tee kun kävelet minun kanssani. + +DARNLEY. Minä seuraan. + + (He menevät). + + Muutos. + + +KOLMAS KOHTAUS. + + (Soitantoa, hurraahuutoja, jotka lähenevät, saattojoukko + porvareita ja hoviväkeä, sitten Kuningatar kunnia-taivaan + alla, lähinnä häntä Murray'n jarli. Kunnia-taivas asetetaan + hänen istuimensa yli; suuri ja loistava seurue. Porvarit + laulavat:) + + Voimaa anna, aseet mulle, + Apua suo vaivatulle! + Herra, jos on asia sun, + Salli voittaa sorretun! + Lyö viholliset! + Lyö viholliset! + Oi, iske tulta jyrinällä heihin, + Ja syökse heidät synnin syventeihin, + Hävitä pois + Kasvaa mi vois! + Kyyhkyissiivin sitten toivomusta + Uskovalle tuo ja lohdutusta, + Jok' enteet kevähästä suopi, + Min rangaistuksen tulva luopi! + +ERÄS PORVARI (notkistaen polvea). Tämä presbyterilainen seurakunta +Edinburghin porvareita esiintuo teille kunnioituksensa! Pyytäen +suojelusta taistelevalle kirkollemme, toivotamme teille onnea kun +olette voittaneet petturit ja viholliset, sekä rukoilemme Jumalalta +siunausta sille lapselle, joka hiljakkoin on syntynyt kahden +valtakunnan yhdistäjäksi, joidenka oikea perillinen hän yksin on. +(Nousee). Jumala siunatkoon Mariaa, Skotlannin kuningatarta! + + (Tätä kerrotaan kunniatoitotusten ja soitannon soidessa; + kuningatar vastaa). + +KUNINGATAR. Porvariemme kanssa kiitämme me korkeaa sallimusta siitä, +että palajamme voittajana. Jotka majesteetti-rikoksen tekivät, heitä on +joko la'in miekka kohdannut taikka he ovat vankeudessa, tai +maanpakolaisuudessa. Jumala on vielä kerran tahtonut meidän +vihollisille osoittaa että meidän valtamme on Hänen säätämänsä ja että +Hän itse sitä suojelee. Sentähden on Hän myös vaaran aikana +armollisesti lahjoittanut vallallemme perillisen, -- jonka nuoruuden +minä uskon teidän turviinne, Skotlannin miehet! -- Vielä tulee meidän +kiittää niitä miehiä, jotka ovat apunamme olleet näinä aikoina, -- +kaikkein ensimäiseksi Bothwell'in jarlia, Skotlannin suuri-amiraalia, +lordiluutnanttiamme rajalla. Jumala on suonut tämän miehen pelastaa +kunniamme ja valtakuntamme toisen kerran! Hän on kukistanut +kapinoitsijat ja tuo la'it Skotlantiin jälleen. Meitä surettaa ett'ei +hän itse ole läsnä vastaan-ottamassa kiitostamme. Olemme myöskin +velvolliset kiittämään veljeämme, Murray'n jarlia. Vaaran hetkellä otti +hän asiamme huoleksensa, ja maan on kiittäminen häntä siitä +sisällisestä rauhasta, jota se tätä nykyä nauttii. Monta uskollista +tulee minun kiittää, teitäkin Edingburgh'in porvareita! Me tunnemme nyt +toisiamme! Vaikka olemme vaimo, ei rangaistuksetta majesteettiamme +vastaan rikota, ja teidän uskollisuutenne on kunniani vahvin kilpi! + +KAIKKI. Eläköön kuningatar! + +PORVARI (notkistaen polvea). Edingburgh on tahtonut viettää tätä päivää +suurella juhlalla. Alamainen toivomme on että teidän armonne sitä +läsnä-olollansa kunnioittaa, vaikkapa hetkeksi vaan. + +KUNINGATAR (iloisena). Kiitän Edinburgh'in porvareita. Tunnin kuluttua +odotan teitä täällä, seuratakseni teitä. Minä kiitän! + + (Siirtyvät pois). + +Me tahdomme puhua John Knox'in kanssa! + +DARNLEY (astuu esille, notkistaa polvea). Notkistan polveani, rukoillen +tulevaisuutenne puolesta ja sanoen teitä tervetulleeksi näille +iloisille palajaisille! + +KUNINGATAR. Me kiitämme teidän armoanne, jota turhaan odotimme tuloa +tehdessämme. -- Nyt toivomme että saatatte meitä porvarien juhlalle, -- +tällä hetkellä otamme puhuttelijoita vastaan. + + (Hän kumartaa ja menee). + + +NELJÄS KOHTAUS. + + KNOX. KUNINGATAR. + +KNOX (kuningattarelle, joka istuu ajatuksissaan, katsellen Darnleyn +jälkeen). Miksi olen minä käsketty tänne? + +KUNINGATAR (selvittää ajatuksiansa). Kuulkaa minua, tämän juhlapuvun +alla sydämmeni sykkii surusta ja epäilyksestä. Surua minulla on +talossani, surua, jok'ei ikinä voi iloksi muuttua, (vaikenee hetkeksi) +ja epäilystä minulla on hallituksessani, epäilystä tärkeimmässä +kohdassa, nimittäin mihinkä minun on kääntyminen. -- En tahdo salata +teiltä tällä minulle niin tärkeällä hetkellä, että Rizzio monesta +syystä joutui varomattomuuteni uhriksi. Hänen kanssansa hajosi koko +valtiotuumani; sillä hän yksin siinä sovitti yhteen kuteet ja loimet. +-- Mutta, ennenkuin uudistan sopimukset katolilaisten valtain kanssa, +tahdon vielä kerran koettaa sopia teidän kanssanne. Älkää sysätkö minua +takaisin; olkaa nyt ainoastaan tällä kertaa hyvä ja lempeä minua +kohtaan ja sanokaa minulle: Eikö todellakaan sopimus ole mahdollinen? + +KNOX. Siihen olen jo niin monta kertaa vastannut teidän armollenne. + +KUNINGATAR. Pelkkäin vaatimusten esiintuominen ei ole sovinnon +yrittämistä. + +KNOX. Teidän armonne tietää: tehdä jotain puoleksi, kieroa kauppaa +totuudesta, sitä en voi. + +KUNINGATAR. Ei, ei! Mutta sanokaa paljonko vaaditte? + +KNOX. Tätä minä vaadin: teidän pitää luopua katolilaisesta uskonnosta, +kammoa paavin viettelystä; sillä hän on tuo suuri antikristus! + +KUNINGATAR. Oi, älkää puhuko niin! Muistakaa, lasna minua kastettiin +katolilaiseen uskoon, nuoruudessani olen vihitty siinä uskossa ja siinä +uskossa ovat kuolleet omaiseni haudatut, -- koko sydämmeni siinä elää! + +KNOX. Ei ihmettä siis, että seisotte avuttomana, sillä Marthan tavalla +ette ole parasta osaa valinneet. + +KUNINGATAR. Säälikää minua -- puhukaamme nyky-ajasta ja +tulevaisuudesta; sillä minä olen menehtymäisilläni epätoivoon. + +KNOX. Sillä Jumala on tahtonut teitä varoittaa. + +KUNINGATAR. Mitä tarkoitatte? + +KNOX. Että te, sen jälkeen, mitä nyt olette kokeneet, vielä koetatte +tehdä ainoastaan puoleksi mitä teette, että haluatte ainoastaan +sopimusta eikä täydellistä tekoa -- sen minä sanon Jumalan +pilkkaamiseksi. + +KUNINGATAR. Minä en ymmärrä teitä! + +KNOX. Tahdon siis puhua selvästi. Kun Manasse pilkkasi Jumalaa, vietiin +hän pois vankeuteen Assyriaan. Vasta kun nöyrtyi, sai hän palata +esi-isiensä valta-istuimelle. Mutta hänen poikansa Arnon ei ollut +kuuliainen Herralle ja hänet tappoi hänen omat palvelijansa. + +KUNINGATAR. Jesus Maria! Tämä on saarnata kapinaa. + +KNOX. Tämä on saarnata raamattua. + +KUNINGATAR. Tämä on vasten kaikkea kristillisyyttä, sillä kuningas on +Herran voideltu. + +KNOX. Manasse oli myös Herran voideltu. + +KUNINGATAR. Oi, Knox! te tulette syypääksi kaikkeen onnettomuuteeni! + +KNOX. Sillä raamattua en voi muuttaa! + +KUNINGATAR. Mutta te voisitte olla ihminen! + + (Hän itkee). + +KNOX (lempeästi). Oi, suokoon Jumala että sydämmen todellinen sortumus +olisi syypää näihin kyyneleisin ja että minä voisin sanoa nais-profeeta +Huldan kanssa: "Että sydämmes on pehminnyt, koskas kuulit, mitä minä +sanoin, ja olet nöyryyttänyt itses Herran edessä ja itkenyt minun +edessäni, sentähden kokoon minä sinun isäin tykö, ettäs kootaan +rauhassa hautaas, ettei silmäs näkisi kaikkea sitä onnettomuutta, jonka +minä saatan tälle sijalle." + +KUNINGATAR. Tahdon olla nöyrä, en tahdo väkivallalla levittää +uskontoani tähän maahan. En tahdo nähdä toista yötä semmoista kuin se, +jona Rizzio tapettiin. Mutta suvaitsevaisuutta minä vaadin; sillä minä +harjoitan sitä itse. Minä teen uhrauksen: luettakoon se minulle +ansioksi. + +KNOX. Kun kuningas Saul tahtoi säilyttää itseänsä varten jonkun osan ja +uhrasi lepyttääksensä Herraa, sanoi Samuel: "Kelpaako Herralle paremmin +uhri, kuin että sinä kuulisit Herran äänen? -- Sillä tottelemattomuus +on noituuden synti ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan +palvelus." + +KUNINGATAR. Minäkö olen epäjumalan palvelija? + +KNOX. Olette. + +KUNINGATAR. Oi, Knox, teette syntiä kun niin minulle sanotte. + +KNOX. Jos olisin sitä sanomatta, niin tekisin suuremman synnin. +Ylimmäinen Pappi Eli oli hurskas mies; mutta, kun ei hän estänyt +poikiansa tekemästä syntiä, sentähden sai hän surmansa. + +KUNINGATAR. Kuule minua: Minun uskontoni on yhtä pyhä minulle kuin +teidän on teille. Mutta minä tahdon suoda teille uskonnon vapautta, +palkattuja pappeja ja kaikki mitä siihen kuuluu, la'in valvonnan alla. +Suokaa sitten katolilaisille samaa. Älkää salliko että noita +kauhistuksia uudistetaan, jotka häpäisevät koko ihmiskuntaa! +Kärsikäämme toisiamme, onhan kristin-usko rakkaus! Te itse, Knox, +koettakaa harjoittaa tätä rakkautta, älkää jyriskö saarnastuoleista +minua vastaan, joka olen teidän Herran säätämä kuningattarenne, älkää +myöskään kiihoittako parlamenttia sen voideltua hallitsijaa vastaan; +koettakaa ennemmin herättää kunnioitusta lakia ja esivaltaa kohtaan +tässä villityssä maassa. + +KNOX. Katolilainen uskonto on turmellut tätä kansaa. Katolilainen +kirkko antaa synnin-päästöä kaikesta hurjuudesta, kostonhimosta, +turhamaisuudesta ja ahneudesta! Meitä on syösty takaisin pakanuuteen. +Nyt Herran enkeli asettuu portin viereen: sisäänpääsö suljetaan, +jok'ainoa sivutie, oikotie ja mutkatie suljetaan. Mutta niin kauan kuin +yksikään katolilainen kirkonovi on avoinna, niin kauan on kumminkin +yksi sivutie, yksi oikotie, yksi mutkatie avoinna. -- Tämä on minun +ajatukseni, korkea rouva, ja se on järkähtämätöin. + +KUNINGATAR. Kauhea mies! Te teette oppinne Skotlannin elämän asiaksi, +kansan asiaksi! + +KNOX. Semmoinen se on. Huomatkaa tämän opin verratoin leviäminen, joka +ainoastaan on verrattava siihen nopeuteen, millä Israel erämaassa kävi +Herran mannaan käsiksi! Nyt tiedän sen: tämä sukupolvi voi hukkua, +sillä meidän omat ruhtinaamme taistelevat meitä vastaan: tuleva +sukupolvi on nostava maan jälleen, sillä pelastus on tuleva heistä! + +KUNINGATAR. Ja se, joka ei voi seurata... + +KNOX. Se hukkuu! + +KUNINGATAR. Oi, minua heikko nainen, joka olen heitetty tähän +aikakauteen ja tähän kansaan! Vaikka naitu, olen kuin leski, vaikka +kuningatar, puhutellaan minua kuin rikoksellista alamaista; minä en +käsitä teidän kovuuttanne. + +KNOX. Ette käsitä aikakauttanne ettekä kansaanne. Juuri vastustuksen +kautta Herran voima väkevimpänä ilmestyy, -- ajattelen, että te +sentähden olette tänne tulleet. Sillä teidän vastustuksenne on +vaikuttava, että uneliaskin herää, että mietokin innostuu, -- sillä +tavalla olette te tahtomattannekin siunauksena tälle maalle. + +KUNINGATAR. Ei, tämä käy liian pitkälle! Minä, teidän kuningattarenne, +käsken luokseni rauhan apostolin, saadakseni häneltä neuvoa ja +lohdutusta. Mutta hän syöttää minulle uhkauksia ja pilkkaa uskontoani! +Hän sanoo että minä saatan kansani perikatoon ja että tämä ainoastaan +Herran armon kautta muutetaan siunaukseksi. Hän vertaa minua raamatun +jumalattomiin hallitsijoihin ja antaa kansalleni lupaa nostattaa +kapinaa minua vastaan! + +Nyt kutsun taivaan todistajaksi siitä, että olen tahtonut +sovintoa, vaan että te olette sitä estäneet! Kantakaa edesvastausta +siitä, sydämmeni teitä syyttää ja historiani on teitä syyttävä +ijankaikkisesti! -- Älkää enää tulko silmieni eteen, paetkaa tätä +maata! Te olitte osallisna viime salaliitossa, minä tiedän sen, ja +papit, jotka ärsyttävät kansaa esivaltaa vastaan, ovat Jumalalle +inhoksi -- emmekä ai'o kärsiä teitä rajojemme sisäpuolella! + +KNOX. Jos teidän armollanne on syytös minua vastaan, niin +alamaisuudessa pyydän tulla syytetyksi maan parlamentissa. + +KUNINGATAR. Itse olette opettaneet, että meidän suhteen ei tarvitse +huolia siitä, älkää siis itse odottako parempaa kohtelua! Sillä +hallintoa pitää täällä olla. Kuningatar tahdon olla -- menkää! + +KNOX. Minä pyydän hiljaisuudessa... + +KUNINGATAR. Ei, ei sanaakaan enää ... mitä en ole kärsinyt ja enkö ole +rukoillut sovintoa! Mutta vaikka minä olen se, joka on vääryyttä +kärsinyt ja julminta rääkkäämistä, niin te olette näin ankara, näin +ylpeä, näin kova... Oi, te menettelette häpeällisesti minua kohtaan! + + (Hän itkee, Knox seisoo hetken aikaa kummastellen, + kumartaa syvästi ja menee). + + +VIIDES KOHTAUS. + + KUNINGATAR, sitten eräs HOVIMIES. + +KUNINGATAR. Minä en voi hengittää samassa maassa, missä tämä hirmuinen +mies ajattelee, -- nyt hänen täytyy mennä täältä pois. Aikeeni, koko +elämäni ei voi edistyä hänen tähtensä; on niinkuin ajaisin arolla +myrskyä vastaan. Nyt hän on karkoitettava! Ja hänen kanssansa hänen +oppinsa; sillä se on hänen kaltainen, se on suvaitsemattomuutta, +kiihoitusta, kapinaa, omavaltaista raamatunselitystä, joka kumoo +yhteiskunnan lait ja järjestyksen. Käännyn kammolla siitä pois! -- +Mutta kenenkä kanssa olen sitten menevä eteenpäin ... ja mihinkä? + +HOVIMIES. Bothwell'in jarli on tullut! + +KUNINGATAR (hämmästyy, melkein hämmentyy). Bothwellko täällä! Luulin +hänen olevan rajalla? + +HOVIMIES. Rajasota on päättynyt ja hän on voittaja! + + (Menee, ovi avataan). + + +KUUDES KOHTAUS. + + KUNINGATAR. BOTHWELL (upseeriensa seurassa). + +KUNINGATAR. Tervetullut! + +BOTHWELL. Olemme kiirehtineet ottaaksemme osaa yhteiseen tuloretkeen; +mutta olemme kuitenkin myöhästyneet. + +KUNINGATAR. Vastaan-ottamasta kiitostamme ja palkintoamme ette ole +myöhästyneet. + +BOTHWELL. Rohkenen molempien saamiseen esittää ne herrat upseerit, +jotka minua seuraavat. + +KUNINGATAR. Lordiluutnantin esitys on ylen-kyllä! Hyvät herrat, minä +olen teitä muistava. + + (He tervehtivät ja menevät). + +KUNINGATAR. Oi, Bothwell, te olette Skotlannin miekka ja +kuningattarenne kunnia! + +BOTHWELL. Minä olen palvelijanne enkä muuta mitään. + +KUNINGATAR. Tänä päivänä muistutatte meitä niin selvästi siitä +hetkestä, jolloin ensikerran teitä nä'imme. Te olitte aivan nuorena +taistelleet äitimme edestä, mutta ylivoiman karkoittamana tulitte +pakolaisena hoviimme Parisiin. Raitisna ja vahvana kuin vuorelainen +astuitte hienoihin huoneisin! Kuinka minua saatoittekin kotoani +ikävöimään! + +BOTHWELL. Tulin taisteluista ja vaaroista, se tietysti antaa miehelle +arvoa tanssisalissa. + +KUNINGATAR. Teidän suuret luonnonkirjanne koroittivat teitä noiden +halpain hovi-ihmisten yli; me kaikki havaitsimme teissä sen miehen, +joka sittemmin kukisti Murray'n kapinajoukon, ja nyt toistamiseen on +pelastanut sekä meidät että Skotlannin. Te olette olleet uskollinen +meitä kohtaan kaikissa vaiheissa, -- tuskinpa on toista Skotlantilaista +aatelismiestä, josta voisimme samaa sanoa. + +BOTHWELL. Teidän armonne kiitos ei ole minulle niin kallis kuin teidän +luottamuksenne. + +KUNINGATAR. Minä luotan teihin, -- huolimatta panettelemisista: minä +luotan teihin! + +BOTHWELL. Koettakaa minua, koettakaa minua! + +KUNINGATAR. Minulla ei ole mitään toista! -- Oi, Bothwell, sanokaa +minulle, kuinka voin päästä noista onnettomista uskonnonriidoista? + +BOTHWELL. Siten että olette huolimatta niistä. + +KUNINGATAR. Se on neuvo sekin! Ha, ha, ha! + +BOTHWELL. Ko'otkaa johtajat ympärillenne, antakaa heille virkoja ja +tiluksia! + +KUNINGATAR. En voi osoittaa suosiota johtajille; sillä he ovat +maanpakolaisuudessa. + +BOTHWELL. Antakaa heidän palata! + +KUNINGATAR. Majesteetin-rikkojain! + +BOTHWELL. Kuka ei ole majesteetin-rikkoja Skotlannissa! Mitä haittaa, +vaikkapa levottomat aivot melua nostattavatkin, kun ne vaan +kukistetaan! Jaloa on elää pelkkien voitettujen kesken! + +KUNINGATAR. Te ette suinkaan ole synkkä protestantti, te varmaankin +olette katolilainen? + +BOTHWELL. Itse en ole oikein tarkasti punninnut eroitusta, mutta sen +olen huomannut, että mankujia on molemmin puolin. + +KUNINGATAR. Ha, ha, ha! + +BOTHWELL. Mutta, koska kuningatar kyselee minulta, niin sallittakoon +minun kysyä kuningattarelta: mikä palkinto teillä on siitä, että +vaivaatte itseänne näillä asioilla? + +KUNINGATAR. Mikä palkintoko? + +BOTHWELL. Minä en tarkoita tuota sisällistä palkintoa; sillä sen olen +teistä havainnut, että se vaan on ollut huokauksia ja kyyneleitä, -- +mutta ulkonaista, valtakunnassa taikka kuningattarena? + +KUNINGATAR. Se ei todellakaan ole ollut suuri tähän asti? + +BOTHWELL. Ette kai lukene sitä palkinnoksi, että teidän armonne niin +runsaassa määrässä on saanut osaksensa kapinoita, petosta ja väkivaltaa +kaikkina näinä vuosina. + +KUNINGATAR. Mutta minä saan apua! + +BOTHWELL. Hm -- sitä ei taida karttua muuta kuin mitä minun +ratsurykmenttini voi pakko-veroituksella hankkia jonakin hauskana +päivänä! Paavilta saatte ehkä rukousnauhan, kuningas Filip'iltä vähän +Kypron-viiniä ja Katarinalta -- kun hän on oikein anteliaalla tuulella +-- pullollisen myrkkyä. + +KUNINGATAR. Ha, ha, ha! Tuossa on enemmän totuutta, kuin koko vuosien +keskusteluissa. + +BOTHWELL. Vielä asia, jos minun sallitaan... + +KUNINGATAR. Puhukaa, puhukaa! + +BOTHWELL. Te olette nuori, kaunis, nerollinen, ja kumminkaan ette +näiden juttujen tähden koskaan saa elää! -- Neljä kapinaa on jo +häirinnyt teidän lyhyttä hallitus-aikaanne. Mannermaan juonet ja +englantilaiset juonet repivät teitä repimistään. Milloin tahdotaan +teitä vangita ratsastusretkellä, milloin hyökätään kirkkoonne +jumalanpalveluksen aikana, milloin yön-aikana huoneisinne, +taikka murhataan uskollisia palvelijoitanne kaukana teistä tai +kuninkaallisessa läheisyydessänne! Ja tämä kaikki muka uskonnon tähden +ja vuoksi! Katsokaa miten huolenpitonne näistä asioista teitä +palkitsee, -- sill'aikaa nuoruutenne kuluu ja varistelee lehtiä kuin +ruusupuu myrskyssä! + +KUNINGATAR. Niin, se on totta, se on totta! + +BOTHWELL. Jos edes saisitte jotain aikaan kaiken tämän kautta, niin te, +kuin jalo ihminen ainakin, ette pitäisi lukua vaaroista ja vaivoista. +Mutta missä määrässä ovat uskonnon asiat selvinneet sitten kuin te +Skotlantiin tulitte? Samaa sekavuutta, samaa valhetta! -- + +KUNINGATAR. Niin, niin, aivan niin! + +BOTHWELL. Joka kerran on ruvennut pyrkimään jonkun tarkoituksen +perille, ei aina huomaa että hän sitä kaartaa eikä lähesty. Vieras sen +havaitsee ja voi varoittaa. Minä olen tämä vieras, minä sanon teidän +armollenne: kaikki, mitä tähän asti olette miettineet ja tehneet tämän +maan uskonnollisissa asioissa, on vaan saattanut teidät perikadon +partaalle. -- Jättäkää sentähden nuo asiat siksensä; olkaa ihminen, +nainen, nuori, kuningatar! Onhan maailmassa sentään muitakin säveleitä, +kuin virsien, ja muitakin paikkoja kuin haudat! -- Tulkaa, antakaa +mulle kättä ja seuratkaa minua tanssiin! Taikka taistelu-kentälle +höyryvän hevosen selässä! Ottakaa elämän seppele ja pankaa se noihin +keväisiin kiharoihin, te olette kauniimpi kuin metsän haltiatar, +valloittakaa luonto, kuin hän, niin kauan kuin se vielä tuoksuu -- +syksy tulee kyllä aikanansa! + +KUNINGATAR. Mies, te tungette huoneeseni kuin auringon säde! Te olette +kuin laulu ikkunan alla; itse seison keskiajan luostarilinnassa, vanhat +kuvat synkissä holviloissa rupeevat hengittämään ja elämään, lapsuuteni +unelmat heräävät ja minä juoksen ulos avonaiselle altaanille. Näköala +siellä on kuin kirkas päivä ilon sinivärissä, ja siellä istutte itse +altaanin alla ja ojennatte minulle kättä ratsunne selästä, ja +vieressänne seisoo oma ratsuni satuloittuna, -- silloin painun minä +alas teidän luo, ja liikkeelle lähdetään, noiden maisemien kautta, +joita lapsuudessani uneksuin! Ympärilläni on taas Franskan hovi, +trubadurien iloinen joukko näkyy naisten liehuvien huntujen väliltä, +liput liepehtivät, tässä seurassa olen minä kuningatar ja ilo on +kuningaskuntani! Niin, viekää minut ulos kevään riemuihin! Pitäähän +elää ennenkuin kuolee! + +BOTHWELL. Pitää, pitää! + +KUNINGATAR. Ja älkää sitten jättäkö minua niinkuin kaikki muut; minä +tarvitsen juuri voimallista miestä avukseni, sillä minä olen kauhean +yksinäni! + +BOTHWELL. Ei alakuloisuutta! + +KUNINGATAR. Oi, minun kävi nyt niinkuin aina, kun ajatukseni lentää +tulevaisuutta kohti, minä tunsin kahleen painoa, josta en ikinä irti +pääse. + +BOTHWELL. Ah, -- minä ymmärrän ... Darnley! + +KUNINGATAR. Niin. + +BOTHWELL. Minäkin olen nainut, mutta se ei koskaan kahleelta tunnu. + +KUNINGATAR. Ei, sillä te lemmitte nuorta, kaunista vaimoanne + +BOTHWELL. Siksi hän on melkein kylmä ja itsevaltainen ... mutta minä en +loukkaa häntä, minä vältän häntä. Minä hankin itselleni työtä; kun +ihminen on toimessa, ei hän ikävöi eikä sure! + +KUNINGATAR. Niin, jos minulla olisi teidän voimanne... + +BOTHWELL. Minä olen vakuutettu siitä, että teidän armollanne on se +voima; ette vaan koskaan ole koettaneet! Aloittakaa siten, että +luovutte hänestä. + +KUNINGATAR. Sen alun olen jo tehnyt... + +BOTHWELL. Jatkakaa häntä unohtamalla. Työ ja huvitus, rohkeus ja onni +-- ne riippuvat toisistansa. Matkustakaa kauniissa maassanne, käykää +vierailemassa lordienne luona, nouskaa vuorien kukkuloille, +metsästäkää, tanssikaa, -- lähtekää sitten alas vuonoille, taikka ulos +merelle, siellä minä olen kasvatettu: merellä on ihanata! Siellä tuuli +vie surut pois avaruuteen ja mieli jännitetään, kuin purje. Siellä +herää suuria aatteita ja siellä saatte sen voiman, joka ne toteuttaa. + +KUNINGATAR. Niin, teidän seurassa voin unhottaa, voin vielä +onnelliseksi tulla! Minä tunnen sen! Totta tosiaan, luonnollakin on +alttarinsa, siinä ovat surut uhrattavat! -- Minä tunnen teidän +puhuessanne elämän-halua, josta en tahdo luopua. Nuorella verellä on +toisiakin toiveita kuin mitä munkit opettavat. Me saimme suudelman +luonnon vahvoilta voimilta, meidän tulee se takaisin antaa ennenkuin +kuolemme. -- Joka on arka ja heikko, hän sukeltakoon elämän syvyyteen, +uutta voimaa saadaksensa! Jonka hermot alkavat vavista, hän tehköön +aamuretkiä uskaliaisuuden virkistävässä, raittiissa ilmassa! -- Tulkaa, +minä tahdon tehdä ensimäisen retken! + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + + Entiset. Lordi STUART. DARNLEY. PORVARIT. + +STUART. Hovi ja porvarit odottavat teidän armoanne. + +KUNINGATAR. He tulkoot eteemme. + + (Ovia avatessa kuuluu hiljaa alku samasta marssista, kuin viimein). + +PORVARI (notkistaa polvea). Noudattaen käskyänne olemme tulleet viemään +teidän armonne juhlalle. + + (Hän nousee). + +DARNLEY (astuu hiljaa esille). Teidän armonne käskystä olen tullut +saattamaan teitä suurelle juhlalle. + +KUNINGATAR. Minä olen niin onnellinen, mylord, että voin olla teidän +apuanne vailla -- (hiljemmin) ainiaksi! (Darnley horjuu pari askelta +taaksepäin ja jää seisomaan etulavalle oikeanpuoliseen nurkkaan). +Tahtooko Bothwell'in jarli saattaa meitä sille juhlalle, joka +oikeastaan on hänen toimittamansa. + +BOTHWELL (astuu esiin, notkistaa polvea, tarttuu kuningattaren käteen; +soitetaan kovasti). + + (Kulkua järjestetään parittain, ensin kuningatar Bothwell'in + kanssa; he menevät Darnleyn ohitse katsomatta häneen; näin + kulkee toinen pari toisensa perästä hänen ohitsensa; muutamat + katselevat häntä nauraen tai pilkaten, muutamat ei ollenkaan; + näyttämö tulee tyhjäksi, soitantoa kuuluu kauan). + +KNOX. Ota tämä syntinen, mutta kovin rangaistu sielu, ota se katumuksen +kiiras-tulen kautta sun armoosi! + + (Kuullessansa Knox'in ääntä katsoo Darnley ylös, painaa + kätensä yhteen häntä vastaan; kun Knox on lopettanut, kavahtaa + hän ylös, heittäytyy hänen syliinsä ja itkee nyyhkyttää). + +KNOX. Poikani, oletko nyt saanut kylläksi elämän ilosta ja riemusta. + +DARNLEY. Nyt olen saanut kylläksi! + +KNOX. Tahdotko nyt palata sinne, missä kaikki on ijankaikkista? + +DARNLEY. Nyt tahdon palata sinne, missä voin rakkautta saada; -- minä +tarvitsen sitä, jota saan rakastaa! + +KNOX. Sen olet saava! -- Sinä, William, joka itse olet sitä tietä +käynyt, sinun täytyy nyt auttaa minua saattamaan häntä ijankaikkisen +rakkauden luo. + +DARNLEY (Taylorille). Sinä et ole mennyt luotani? Joka ei jättänyt +minua tänään, sen täytyy jäädä luokseni kuolemaani asti! -- + +TAYLOR. Kuolemaanne asti! + + (He syleilevät toisiansa). + +KNOX. Aika on mennä täältä pois. + +DARNLEY. Eikä koskaan palata. + +TAYLOR. Oi tuota lupausta hän ei täytä! + + (Alhaalta pihalta kuuluu sadottain ääniä, jotka huutavat: "eläköön + Skotlannin Maria!" "Eläköön kuningatar!" Kunniatoitotuksia ja + kanunan-laukauksia). + +DARNLEY. Nyt maa tärisee hänen jalkojensa alla. Nyt hän on voittanut! +-- Ja minä olen voitettu! + +KNOX (katselee hetken aikaa hänen murhettansa). Josko sinä voitat, sitä +en tiedä; -- mutta että hän voitetuksi joutuu, sen tiedän! + +Esirippu lankee. + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + +Vanha metsä. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + + Metsästäjät, joita ei näy, laulavat: + + Kanervikko poistuen + pölyää, + haukka kuningattaren + kiidättää. + + Lemua luo pihlajat, + koivutkin; + torven äänet karkaavat + vuorihin. + + Ilma kirkas on ja sää + kaunis vain. + Eespäin, eespäin rientäkää + saavuttain! + + Iloakin maailman + ajakaa + poies virtaan Tuonelan! + Joutukaa! + + Murray ja Lethington, metsästyspuvuissa ratsupyssyt käsissä, + tulevat nopeasti oikealta, seisahtuvat ja katselevat vasemmalle; + sanottuansa muutaman sanan Murray menee perälle päin ja katoo, + Lethington vetäytyy hitaasti ja vakoillen takaisin. Kuningatar + tulee Bothwell'in seurassa; hän istuu. + +KUNINGATAR. Ollessani yksin korkeain puiden suojassa minusta tuntuu +kuin äänettömyys kanunan-laukauksen jälestä. + +BOTHWELL. Ei, minusta on kuin seisoisin kätkettynä väijymässä. + +KUNINGATAR. Bothwell! Bothwell! Metsä on onnettomien suoja. Kaikki, +mitä maailmassa on vainottu, on saanut rauhaa metsien suojassa. Ettekö +muista Davidia, kun hän pakeni Saul'ia, ja Jothan'ia paetessaan +Abimelech'ia, taikka profeeta Eliasta yksinänsä ilmestyksiensä kanssa +Horeb'in vuorella? + +BOTHWELL. Mutta ettekö muista meidän esi-isiämme? Metsän pedot +vaatettivat heitä, metsän pimeät pensastot heitä kätkivät; he uhrasivat +puun juurilla verta, rukoillen metsän kostavia jumalia. Koston, sen +metsä kätkee. Teidän iso-isänne Robert Bruce antoi joka vuosi +Skotlannin metsäin kaatua Englannin yli, niinkuin Macduff vei Bernam'in +metsät synkkää Macbeth'iä vastaan. Muistatteko Douglas'in yöllistä +kostoa? Skotlannin historia uneksii sen metsissä, niissä me voimme sen +herättää milloin vaan tahdomme. + +KUNINGATAR. Metsissä olen usein kuunnellut ja ääniä kuullut, vaan ne +eivät olleet semmoisia. + +BOTHWELL. Metsissä ammuin poikana eläviä, vaan miehenä rosvoja; kun +täällä on hiljaista, täytyy minun vakoella, kun kuulen oksan narisevan, +tartun aseisin. + +KUNINGATAR. Maailmassa on kaksi puoluetta, toinen, joka vainoo, ja +toinen, joka on vainottu. Te kuulutte ensimäiseen. + +BOTHWELL. Niin, kaksi puoluetta, -- mutta toisella on tarkoituksia ja +toinen on tarkoituksia vailla. + +KUNINGATAR. Olkoon kuinka tahansa. Juonten vihurit kietokoot siellä +ulkona; täällä on suojaa ja rauhaa. + +BOTHWELL. Ei täällä vasta alkua. Kun koirat pääsevät irti ja haukkuvat +ilmaan, on minun luonnossani jotain, joka pyrkii samaa tekemään. -- +Metsä kiihoittaa meitä, sillä siinä on lymy-paikkoja. + +KUNINGATAR (nousee). Jarli, missä on seurueemme? + +BOTHWELL. Poislähetetty, teidän armonne; sillä se oli tarpeetoin. + +KUNINGATAR. Teidän silmänne välkkyy kuin haukan; minuako te vainootte? + +BOTHWELL. Niin, lemmellä palavammalla, kuin kesän kuumuus, jota +pakenitte tänne suojaan. + +KUNINGATAR. Bothwell, minä olen uskonut itseni teille. + +BOTHWELL. Te olette uskoneet minulle niin paljon, että teidän täytyy +uskoa minulle kaikki. + +KUNINGATAR. Se ei olisi hyvä meille kummallekaan. + +BOTHWELL. Minä en tahdo joutua mestauslavalle, kuin Chatelard, enkä +tulla murhatuksi, kuin Rizzio, enkä poisheitetyksi, kuin Darnley. + +KUNINGATAR. Noiden rohkeain kohtalo teitä varoittakoon. + +BOTHWELL. Niin, niin! Teidän silmänne säihkyvät vihoissaan, kuin tähdet +tuikkivat etelän taivaalla! + +KUNINGATAR. Bothwell, te olitte jaloin, vahvin turvani. + +BOTHWELL. Oi, minä tahdonkin teitä puolustaa koko maailmaa vastaan. + +KUNINGATAR. Ei omaatuntoani vastaan! + +BOTHWELL (polvillaan). Koska te mainitsette omantunnon, niin te +lemmitte minua! + + (Tarttuu hänen käteensä). + +KUNINGATAR. Minä käsken ja manaan kaikki taivaan ja manalan voimat +avukseni teitä vastaan! + +BOTHWELL. Mutta ne eivät tottele! + +KUNINGATAR. Te kumootte järjen ja lain, te heitätte elämänne hetken +nojaan. + +BOTHWELL. Sillä minä lemmin! + +KUNINGATAR. Nouskaa, Bothwell, jättäkää himojen hairahdukset, kiitäkää +kunnian aamua kohti, niinkuin haukka kädestäni, -- ja se päivä kenties +koittaa, jolloin teidät takaisin kutsun! + +BOTHWELL. Antakaa minulle pantti siitä! + +KUNINGATAR. En, sillä silloin vetäisitte minut kokonaan puolehenne; te +olette liian voimakas. + +BOTHWELL. Maria, ei kukaan ole teitä palvellut niin kuin Bothwell, ei +kukaan rukoillut, kuin minä nyt. Jotka teitä ennen lempivät, ne eivät +olleet miehiä. + +KUNINGATAR. Se on tosi; te olette voimakkain mies, mitä ikinä olen +tuntenut! + + (Hän tarttuu nopeasti Bothwell'in päähän ja suutelee + häntä, irtauntuu ja katoo). + + +TOINEN KOHTAUS. + + BOTHWELL, sitten LETHINGTON. + +BOTHWELL (herää niinkuin hourauksista). Nyt Henrik Darnleyn täytyy +kuolla! (Kun hän kääntyy, Lethington samassa astuu esiin erään puun +takaa). Te täällä? + +LETHINGTON. Niin. + +BOTHWELL (innoissaan). Te nä'itte kuningattaren? -- -- Nä'itte hänen +täällä? -- -- Näitte mitä tapahtui? + +LETHINGTON. +Näin. + +BOTHWELL. Paljastakaa siis miekkanne, jarli Lethington! + + (Vetää itse miekkansa). + +LETHINGTON (tekee samoin). Niin, nyt vedän miekkani Henrik Darnleytä, +Skotlannin kuningasta vastaan; sillä nyt hän on tielläni! + +BOTHWELL. Henrik Darnley! + +LETHINGTON. Nyt reippaasti toimeen ja takomaan niinkauan kuin rauta on +kuumaa, -- tynnyri ruutia hänen kamarinsa alle tänä yönä, eikä huomenna +ole koko Skotlannissa lastakaan, joka kyselee häntä. + +BOTHWELL. Kuolema ja kadotus, Lethington, te tahdotte minua pettää! + + (Tahtoo karata hänen päällensä). + +LETHINGTON (estää häntä). Ihminen, käyttäkää järkeänne! Tämä on juuri +mitä jok'ainoa Skotlannin aatelismies salaisesti toivoo ja josta +etevimmät ovat keskustelleet tänä päivänä, kun teitä on yhdessä nähty. + +BOTHWELL. Minä olen vielä päihtynyt suudelmasta, jonka hän antoi, -- +eikö tässä vaan ole paulaa viritetty? + +LETHINGTON. Kalvakoon minua hitaisesti myrkky --, jos ei sata maan +etevimpiä aatelismiehiä teitä puolustaisi tuomarin edessä ja +kahdenmiekkailussa, missä vaan teitä syytettäisiin tästä. + +BOTHWELL. Ha, ha, ho, ho! (hyppää niin että kannukset kilisevät). +Darnley ei elä kuin yhden yön enää! + +LETHINGTON. Ei kokonaista yötäkään! Älkää antako Skotlannin Marialle +koko yön miettimis-aikaa! + +BOTHWELL. Lethington, luuletteko että on voimia meidän yllämme? + +LETHINGTON. En juuri havaitse mitään senkaltaista. + +BOTHWELL. Mutta allamme? -- + +LETHINGTON. -- ovat matoset. + +BOTHWELL. Mutta meissä on voimia, -- ijankaikkisia tai ajallisia, mistä +tai mitä varten, -- vaan siitä hetkestä asti kun tahtoni juurtui +tapausten pyörteesen, olen nähnyt sen kasvavan niiden yli +veripunaisella rungolla ja vahvoilla oksilla. Se norjalainen +viikingi-suku, joka astui maalle täällä ja jotka ovat meidän +esi-isämme, oli myös semmoinen tahdon-puu. Sen juuri iski kiinni +kallioon ja sen varjossa kansa nyt asuu. He luottivat omaan tahtoonsa, +mutta luottivat niin, että se kävi kaikkivaltiaaksi. -- Myrskyssä +purjehdin kerran Orkney-saarten suojaan, meri meitä heitteli, pilvet +uiskentelivat avaruudessa, kuin märät purjeen-repaleet, aallot ulvoivat +ja syöksivät paljasta rannikkoa vastaan; silloin tunsin että sukuni oli +läsnä, aattelin että minun pitäisi iskeä kiinni niinkuin he ja +taivuttaa heikompia tahtoja minun tahtoni mukaan. Sitä minä nyt koetan. +Tällä tahdollani minä voitin kuningattaren viholliset, sen olen antanut +hänelle itsellekin loihtu-juomana, joka hänen on hurmannut, -- hän +pakenee tätä tahtoa, mutta kaatuu ja rukoilee! Lethington, ruvetkaa sen +liittolaiseksi; älkää koettako voimianne sitä vastaan! Kaikki, mitä +pyydätte, sen saatte kunniapäivänäni, sillä me kuulumme samaan +puolueesen. Se ei ole Knox'in eikä kuningattaren, ei protestanttien +eikä katolilaisten puolue, me kuulumme rohkeuden vapaasen +veljeskuntaan, kunnianhimon ritaristoon. -- Jääkää hyvästi! Kun me +jälleen yhdymme, on yksi ainoa Skotlannissa meitä korkeampi, ja tämä +ainoa on mun! + + (Menee). + + +KOLMAS KOHTAUS. + +LETHINGTON (yksin). Mitä? Jos todellakin uskaltaisin jotain tämän +tahdon nojalla? Se on kolmesti meidät voittanut, ja ensimäisellä kertaa +oli hän vaan poika. Hänellä on vahvan vuorikoivun luonto; se kasvaa +korkeammalla kuin kaikki muut puut, mutta se pyrkii niin korkealle että +kuolee pakkaseen. -- Sentähden ajakaamme sitä eteenpäin -- vaan +olkaamme sitä seuraamatta! + +Murray'n luona on kohtuullinen lämpömäärä; semmoisessa kaikki +mielipiteet menestyvät; se se onkin, joka antaa hänelle voimaa hallita +mielet. -- + +Minkä suutelon hän antoi! -- Mutta tällä suudelmalla hän vihkikin hänet +kuolemaan! Kuningatar pakeni niinkuin pahasta teosta, -- vaan hänen +ohitsensa ei hän pääse; -- tuohon kiveen hän kompastuu! -- Niin, hän +voi sanoa että kaikki olimme häneen rakastuneet; yksi ainoa oli, joka +häntä vihasi, mutta se olikin hänen veljensä. + + +NELJÄS KOHTAUS. + + LETHINGTON. MURRAY. + +MURRAY. Se oli lyhyt keskustelu. + +LETHINGTON. Mutta se on perille saattanut. + +MURRAY. Hänen kunnianhimonsa --? + +LETHINGTON. Siinä on räjäysvoima suurempi kuin ruudissa. Darnley +räjähtää ilmaan tänä yönä. + +MURRAY. Todellakin? -- Mutta Bothwell'in käy niinkuin ruudin: hän menee +itsekin ilmaan! + +LETHINGTON. En muista koskaan nähneeni teidän jaloisuuttanne niin +iloisena. + +MURRAY (kohta totisena.) Täytyikö teidän luvata hänelle apuanne? + +LETHINGTON. Kirjallinen vakuutus ja sineetillä vahvistettu. + +MURRAY. Se oli vaarallista. + +LETHINGTON. Ehkä te olette niin hyvä ja kirjoitatte sen. + +MURRAY. Te teette sen paljon paremmin. + +LETHINGTON. Mutta te kenties teette hyvin ja puhuttelette lordeja; te +osaatte paraiten heitä ko'ota! + +MURRAY. Teillä on liian halpa luulo itsestänne, hyvä jarli! -- Paitsi +sitä eräät asiat tällä hetkellä estävät minua sitä tekemästä. + +LETHINGTON. Ehkä minäkin saisin tietää mitkä ne ovat. + +MURRAY. Sangen mieluista olisi ilmoittaa ne teille soveliaammalla +ajalla ja paikalla. + +LETHINGTON. Tunsin kerran erään miehen, joka oli kaikkea puoleksi; hän +oli puoleksi kuninkaallista ja puoleksi avio-sukua; hän oli myöskin +puoleksi protestantti, puoleksi oli hän kansan mies, puoleksi +kuningas-vallan. Sisartansa kohtaan oli hän veli-puoli ja varjeli häntä +aina kun ei hän voinut häntä vahingoittaa. Se mies sai aina puolet +ystävät, sillä hän uskoi itseänsä heille vaan puoleksi. Mutta sen +miehen ei käynyt hyvin. + +MURRAY. Minäkin sen miehen tunnen -- mutta tunnen sitä paremmin. Hän +sai vaan puolet oikeudet maailmassa ja sai sentähden olla hyvin +varovainen, ett'ei hän saisi myötätuntoisuuttakin vaan puoleksi. Hän ei +ole puoleksi protestantti, eikä puoleksi kansan mies. Mutta järkevä +valtioviisaus käyttää semmoisia, vaan ei itse ole niiden käytettävänä. +Hänen tarkoituksensa ovat aina täydet, mutta aika ja asianhaarat eivät +ole täysiä. Te ette tunne sitä, jota hänen täytyy palvella; -- te ette +tunne kuningatarta! Ei häntä johdata tarkoitukset eikä henkilöt; +sillä hän ei mihinkään kiinny. Hän ottaa työmme, rakkautemme, +alttiiksi-antamuksemme kuolemaan asti, -- seuraavana päivänä seisoo hän +vapaana! Siteensä hän katkaisee; mikä voi siteeksi tulla, sitä hän +välttää. Kultaa ja omaisuutta hän jakelee, ei kiitollisuudesta, sillä +sitä hän ei voi tuntea; vaan maksuksi, ett'ei hän olisi kenenkään +vallassa, eikä kiitollisuuden velassa kenellekään. Toiselta puolen +kutsuu hän mielellään kotia ankarimman vihollisensa ja tekee työtä +hänen kanssansa, niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Katsokaa nyt +Morton'ia! Mutta asia on se, että hän ei rakasta eikä vihaa kuin +hetkeksi vaan. Kun semmoinen olento hallitsee, on tila kärsimätöin; +juonet ja henkilöt vaihtelevat; ei koskaan tiedetä mitä seuraava päivä +tuopi. Koko maa on leirinä, jossa jokainen makaa miekka vieressänsä, +odottaen hätä-laukausta. -- Me voimme poistaa Rizzion, Darnley'n, +Bothwell'in, -- vaan niin kauan kuin -- + + (Katsoo ympärilleen). + +LETHINGTON. -- kuin häntä ei poisteta? + +MURRAY (kohottaa olkapäitään). Poisteta? + +LETHINGTON. Poistetaan -- vielä kerran. + +MURRAY. Ei kosketa häneen! + +LETHINGTON. Minä tarkoitan: tehdään mahdottomaksi... + +MURRAY. Kun vaan menee, vaimoksi Bothwell'ille -- + +LETHINGTON. Sitä ei hän koskaan tee! + +MURRAY. Bothwell ei päästä saalistansa, -- ja teidän täytyy auttaa +häntä. + +LETHINGTON. Suuri osa aatelistosta ei myöskään niin pitkälle mene. Se +ei ymmärrä miksi. + +MURRAY. Se on pakoitettava taikka houkuteltava, -- Skotlannin +aatelisto! -- + +LETHINGTON. Ja jos kuningatar sen tekee? + +MURRAY. Joka on naitu miehensä murhaajalle, ei voi hallita! -- + +LETHINGTON. Mutta te voitte hallita -- hänen poikansa nimessä? + +MURRAY. Ja sentähden minun nyt täytyy pysyä erilläni! + +LETHINGTON. Niin. + +MURRAY. Te näette että minä en usko itseäni vaan puoleksi teille. + +LETHINGTON. Näen. + +MURRAY. Te käsitätte myös kuinka tärkeätä on, että minä kohta matkustan +pois. -- Mikä on uskottu teidän älynne toimeksi, se ei tarvitsekaan +minun apuani. Olen muistava teitä kunniapäivänäni! + +LETHINGTON. Minä ymmärrän. + +MURRAY. Jääkää hyvin! + + (Menee). + + +VIIDES KOHTAUS. + + LETHINGTON; sitten MORTON. + +LETHINGTON. Kaikki käyttävät Lethington'ia! Ensin Bothwell; -- Bothwell +sortuu, hänen kanssansa kuningatar; -- sitten Murray, Murray sortuu. Ja +sitten? -- Kuka sitten voi holhon-alaisen nimessä hallita Skotlantia? +(Kääntyy samassa ja havaitsee Morton'in metsästyspuvussa korkealla +kalliolla perällä; hän säikähtyy). Mortonko? Hänkö?... Ottaisiko hän +elämäni kruunun juuri kun se on päähäni laskeumaisillaan? Seisoisiko +hän ylpeänä siellä kun minä viimein perille pääsen? Ei, vähäisen ruutia +sen kiven alle, jolla hän seisoo! ... (tervehtien). Hyvää iltaa, teidän +jaloisuutenne! Oletteko niin korkealle päässeet? + + Esirippu lankee. Muutos. + + +KUUDES KOHTAUS. + + Pieni yksinkertainen huone Darnleyn asunnossa. + + DARNLEY ja TAYLOR tulevat sisään; edellinen nojautuu + viimemainittuun ja käy hyvin hitaasti. + +DARNLEY. Ilta-aurinko! -- Täällä on parempi ... kävelkäämme vähäisen. +-- Kun sairastuin on hän taas tullut luokseni. Luuletko että hän tulee +tänä iltana? + +TAYLOR. Hän tulee varmaankin. + +DARNLEY. Mutta on jo myöhäistä, hänen pitää mennä Margaretan häihin; +hänelle ei jää mitään aikaa minua varten. + +TAYLOR. Oi, herrani, jospa te ajattelisitte häntä vähemmin. + +DARNLEY (seisahtuu). Älä väsy, William! Olen heikko, kurja sielu, minä +luistan taas alas Knox'in korkeudesta. -- Pelkään Knox'ia. Hän minua +hallitsee, hän minua viehättää, vaan hän ei ymmärrä minua. (Kävelee +vähän, seisahtuu.) William, maailma ylenkatsoo heikkoja; sillä se +ihailee voimaa, olkoonpa vaikka pahuudenkin voima. He ihailevat +paholaista. + + (Kävelee). + +TAYLOR. Herrani, älkää puhuko niin! Paitsi sitä ei maailman tuomio ole +Knox'in. + +DARNLEY. Niin kauan kuin järki ja tunne ovat yksimieliset, on ihminen +terve (seisahtuu), mutta pahuus on järjen sota tunnetta vastaan; +heikkous on tunteen sota järkeä vastaan. Mutta maailma on aina järjen +puolella -- aina. + + (Kävelee). + +TAYLOR. Ei aina. + +DARNLEY (seisahtuu). Oi, jos ymmärtäisivät heikkoa! Hän on heikko +sentähden että hän salaa sydämmessänsä jotain, jota kohtaan hän on +uskollinen, toivoa, muistoa, lempeä. Hän tietää että hän sen kautta +surmansa saa, hän tuhansia kertoja koettaa päästä irti; mutta hänen +tunteensa ovat liian syvät, hän vajoo ja on kiinni. + + (Kävelee). + +TAYLOR. Tämä itse-tutkimus teitä heikontaa, sillä se ryöstää tahdon +voimia teiltä. + +DARNLEY (hetken äänettömyyden jälkeen). Pahan ihmisen kestävyys ei ole +uskollisuutta, ja sitä ihaillaan kuitenkin. Paha, (seisahtuu) hän +paaduttaa sydämmensä jonkun ajatuksen valtaan, hän sulkeutuu vihaansa +ikäänkuin linnaan, jonka kaikki sillat hän on heittänyt pois. Sitä +maailma ihailee! + + (Kävelee). + +TAYLOR. Te peloitatte itseänne! Te asetatte eteenne pelkoa joka +haaralle. + +DARNLEY. Ihmiset tahtovat nähdä suurta taistelua, jota seuraa suuri +voitto tai suuri tappio! (seisahtuu). He eivät huomaa sädemurtoa heikon +sielussa, noita tuhansia valon-murtamia, jotka välähtelevät ja katoovat +kunnes koko pisara on haihtunut ilmaan. -- -- -- Nyt aurinko meni +maille! Mikä kummallinen taivas, William, minä tuskastun, katso, katso! +Onko se ennustusta, onko se taivaan vihaa, minä vapisen, oi, William, +vie minut istumaan! + +TAYLOR. Herrani, taistelkaa toki hiukan vastaan. + +DARNLEY. Minä en voi, tämä vavistus! Oi, lue vähä, auta minua, joudu, +sydäntäni ahdistaa niin! + +TAYLOR (lukee avatusta kirjasta). "Kuinka kauan sinä Herra peräti +tahdot minua unhottaa? Kuinka kauan sinä peität kasvos minulta? Kuinka +kauan minä neuvoa pidän sielussani? Ja ahdistetaan sydämmessäni, joka +päivä? Kuinka kauan yltyy viholliseni minua vastaan...?" + +DARNLEY. Minä en käsitä sitä, sanat uhkaavat minua ja heittävät tummia +varjoja yli koko olentoni. + +TAYLOR (on taas aloittamaisillaan, mutta samassa kuuluu torvien ja +huilujen soitanto, joka pian lakkaa). Se on kuningatar! + +DARNLEY. Niin, se on hän, se on Maria, joka ei minua unohda! Sytytä +kynttilät, monta kynttilää, hän tulee, tuo julma ja ihana, joka vie +minulta hengen, -- tuo tulinen, joka polttaa samalla kuin hän +lämmittää! Oi, tee valoisaksi täällä, vedä peitteet ikkunain eteen! +Eikö sinulla ole suitsutusta? Heitä hyvänhajuista vettä ympärille, +aseta tulisoittoja talon eteen! + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + + PALVELIJA. Sitten KUNINGATAR. Entiset. + +PALVELIJA. Kuningatar kysyy onko teillä hetkinen suoda hänen +armollensa? + +DARNLEY. Kaikki hetkeni. + + (Hän avaa oven kuningattarelle ja hänen seurueelleen, + joka jää etuhuoneesen. Taylor tervehtii kuningatarta + notkistamalla polvea ja vetäytyy myös pois. Ovet suljetaan). + + +KAHDEKSAS KOHTAUS. + + KUNINGATAR. DARNLEY. (Kuningatar, juhlapuvussa jää seisomaan + keskelle lattiaa hänen eteensä). + +DARNLEY (lepopenkiltään). Oletko täällä? Ihana, soinnullinen kuin se +soitanto, joka sinut tänne kantoi, juhlapuvussa kuin sydän ennen +lemmenkohtausta; virvottava kun olet läsnä, vaan jättävä lemmen tuskia +jälellesi kun menet. -- Ei, tule! (Hän istuu matalalle tuolille +Darnleyn viereen, tämä tarttuu hänen käteensä ja suutelee sitä +hellästi; katselee häntä). Näin unta tänä yönä, että jouduin sinne, +missä paljon päivän-loistetta oli. Minussa oli sama ihana tunne, kuin +milloin lasna uneksin että minua kannettiin ilmojen läpi. Minä heräsin, +mielestäni, ihanassa seudussa, mutta sinä et ollut siellä. Minä +rukoilin että sinä saisit seurata minua, ja sinä tulit, sinä ja äitini +yhdessä ja yhä suuremmassa valossa. Mitä sinä luulet sen unen +tietävän?... Unelmissamme asuu enkeleitä, yö on päivän uskottu, mutta +se muistaa kaikki paremmin kuin päivä ja oikaisee päivän erehdykset. + +Eilen William luki Salomon'in korkeasta veisusta. Se humisee vielä kuin +lauhkeat tuulet pääni ympäri, tuoden tuoksuja Libanonilta. William +sanoo että siinä puhutaan kirkosta ja sen sulhosta. Ei, lemmestä siinä +puhutaan, lemmen korkea veisu se on; maailmassa ei ole toista sen +vertaista. Sen luomiseen tarvittiin etelän aurinko, viinitarhat Juudan +kansan mielikuvituksessa, Salomon'in loisto kaikessa itämaisessa +tulisuudessaan. Minä ajattelin, hänen lukiessaan, ainoastaan sinua. +Sinä, kultani, olet ihana kuin Tirza, vilkas kuin suuri kaupunki, +kauhea kuin ne, jotka sotalippujen suojassa kulkevat. Sinun silmäsi +katselevat kiharain alta kuin kyyhkysen silmät, mesileipää ja maitoa on +kielesi alla, vartalosi on kuin palmupuu, olentosi kuin suljettu +yrttitarha. + +Rakkaus, sanoo hän, on voimallinen kuin kuolema. Veden tulva ei voi +rakkautta sammuttaa, sen tuli hehkuu, kuin hohtavat hiilet, sen liekki +on pyhä. + +Kuinka olet hyvä, kun istut näin uskollisesti luonani ja puhut niin +paljon kanssani! + +KUNINGATAR. Etkö ole huomannut ett'en vielä ole sanaakaan sanonut? + +DARNLEY. Niin ovat puhuneet sinun silmäs ja minun ajatukseni niitä +katsellessa. -- Nyt menet häihin. + +KUNINGATAR. Menen. + +DARNLEY. Siellä sinun pitää ajatella minua ja lempeäni ja sentähden +antaa minulle anteeksi mitä olen rikkonut sinua vastaan. + +KUNINGATAR. Minä olen sulle anteeksi antanut. + +DARNLEY. Kaikki, -- sano kaikki! + +KUNINGATAR. Kaikki -- Rizzion murhankin! + +DARNLEY. Oi, Maria, miksi mainitsit tuon nimen! -- Et ole minulle +anteeksi antanut. + +KUNINGATAR. Olen, kaikki, nyt kun sinua oikein ymmärrän. + +DARNLEY. Et minua ymmärrä, jos ymmärtäisit minua, niin -- oi, silloin +et mainitsisi tuota nimeä! + +KUNINGATAR. Minä sen mainitsin sentähden, että se tänä iltana väkisin +tulee mieleeni synkkine muistoineen. Se tapahtui ummelleen vuosi sitten +ja tähän aikaan! + +DARNLEY. Oi, Maria, sinä tapat minut. + +KUNINGATAR. Mitä tämä on! + +DARNLEY. Tuska palasi taas, tämä vavistus ja ahdistus. + +KUNINGATAR. Ystäväni, sinä et voi hyvin! -- Kuinka kalpenet ja +hikoilet! + + (Hän pyyhkii Darnleyn kasvoja nenäliinallansa, nousee ja + auttaa häntä mukavampaan asemaan; istuu taas käsi hänen + otsallansa). + +DARNLEY (hymyilee tyytyväisenä). + +KUNINGATAR. Voitko paremmin? + +DARNLEY. Voin. (Viittaa että hän tahtoo pitää kuningattaren toista +kättä; kuningatar antaa sen ja ottaa vähän ajan perästä toisen kätensä +hänen otsaltansa). Ei, anna sen olla! Se se on, joka tuskan poistaa. +(Kuningatar laskee sen taas Darnleyn otsalle). Kuinka hyvä sinä olet! +-- Sinä annat minulle kaikki anteeksi, eikö niin? + +KUNINGATAR. Annan. + +DARNLEY. Ihanata on anteeksi antaa. Minä ajattelen usein täällä +maatessani, kun en tiedä missä olet, tai mitä teet: -- minä annan +hänelle anteeksi, hän palajaa, hän on hyvä. Minä olen sinulle kaikki +anteeksi antanut, oi, kaikki! Maria, kuinka nyt olet kaunis! Sinä +katselet minua niin hellästi, niin sydämmellisesti, suutele minua! +(Kuningatar pudistaa päätänsä). Merkiksi siitä -- että me annamme +anteeksi. + +KUNINGATAR (pudistaa taas päätänsä). + +DARNLEY. Mutta sinä olet kyyneleissä? + +KUNINGATAR (purskahtaa itkuun ja heittäytyy hänen rinnallensa). + +DARNLEY. Ovatko pahoja sua vastaan? Usko itsesi minulle, minä en voi +sua puolustaa, mutta minä voin suruasi jakaa. + +KUNINGATAR (nousee ja pyhkii pois kyyneleensä). Minun täytyy nyt mennä. +He odottavat minua häissä. + +DARNLEY. Oi, joko nyt! + +KUNINGATAR. Mutta kirkossa tahdon rukoilla -- meidän molempain edestä? + +DARNLEY. Koska tulet sinä jälleen? + +KUNINGATAR. Kohta huomenna; -- tästälähin tahdon tulla useammin sinun +luoksesi. + +DARNLEY (melkein kuiskaten). Kiitos! -- kiitos tästä hetkestä! + +KUNINGATAR (kallistuen suutelee Darnleyn otsaa). Jää hyvästi. + +DARNLEY. Kiitos! + +KUNINGATAR (menee, seisahtuu ovella, katselee Darnleytä, sanoo +ystävällisesti ja hiljaa). Kunnes tavataan! + +DARNLEY (samaten). Kunnes tavataan! + + (Kuningattaren mentyä panee hän kätensä ristiin ja + makaa ihan liikkumatonna). + + +YHDEKSÄS KOHTAUS. + + (Soitantoa kuuluu ulkoa, joka vähitellen etenee). + TAYLOR (tulee). DARNLEY. + +TAYLOR. Te rukoilette, herrani! + + (Vetäytyy takaisin). + +DARNLEY. Niin. -- Jos lempi on syntiä, niin minä olen suuri syntinen. + +TAYLOR. Hän on ollut hyvä teitä kohtaan tänään. + +DARNLEY. Oi, sanomattoman hyvä! -- Rizzion nimeä ei hän maininnut, kuin +yhden kerran vaan. + +TAYLOR. Herrani, tahdotteko atrioida? Aika on käsissä. + +DARNLEY. Minä en tarvitse mitään. + +TAYLOR. Pitääkö minun mennä? + +DARNLEY. Ei, laula minulle -- soita -- mutta hiljaa! + +TAYLOR. Oi, minä tiedän laulun, joka minusta on mieluisin. + + (Istuu ja laulaa). + + Kaikk' ilot, mitkä täällä saat, + Ne murhein maksetaan. + Jos monta saatkin, tiedä se, + Ne velaks' ovat vaan. + Koht' tulee suruhetkikin + Ja sydän huokailee; + Se maksaa hymyt korkoineen + Ja toivo murenee. + Mary Anne, Mary Anne, + Mary Anne, Mary Anne, + Jos sinä et ois hymyillyt, + En itkis minä nyt. + + Se onneton, jok' antaa ei + Voi puoleks' sieluaan! + Hän vielä kerran murheenkin + Saa ottaa kokonaan. + Se onneton, jok' iloitsi + Ja ei voi unhottaa, + Se onneton, mi järkeään + Ei hukatuksi saa! + Mary Anne, Mary Anne, + Mary Anne, Mary Anne, + Min istutin, se viihtyi ei; + Kun menit, halla vei. + + (Juuri kun laulu on päättynyt kuuluu melua alhaalta, + niinkuin jotain raskasta vierrettäisiin sisään). + +DARNLEY. Taylor, mitä tämä on? + + (He kuuntelevat; melua kuuluu taas). + +TAYLOR. Minä menen katsomaan (juoksee ovelle; se on suljettu). Ovi on +suljettu! + +DARNLEY (nousee istumaan). Onko se suljettu? + + (He kuuntelevat; taas kuuluu melua). + +TAYLOR (työntää ovea, vaan ei pääse). + +DARNLEY. Tule luokseni, tämä tietää pahaa! + +TAYLOR (tulee, Darnley nousee, he syleilevät toisiansa; melua kuuluu +taas). Herrani, menkäämme teidän kamariinne, sieltä pääsemme +puutarhaan! + +DARNLEY. Minä en voi. + +TAYLOR. Minä autan teitä alas; tulkaa! + +DARNLEY (menee hänen avullansa). Mitä tahtonevat? Mitä nyt taas olen +tehnyt? + +TAYLOR (avatessansa kamarin oven). Täällä on pimeä. + + (Samassa kun ovat ulkona, kuuluu) + +DARNLEY. Apua, apua! + +TAYLOR (samaten). Apua! + + (Esirippu lankee nopeasti samassa kun kuuluu kauhea jyske, + ikäänkuin tuli paukahduksesta). + + + + +VIIDES NÄYTÖS. + + +Kaksi kuukautta myöhemmin. + +Dunbar'in linna. Vanha huone etusalinensa. + + +ENSIMÄINEN KOHTAUS. + + Joukko ratsumiehiä tulee tahdissa kävellen, järjestyvät + kahteen riviin, jotka seisovat vastakkain ja ulottuvat koko + etusalin poikki sekä kappaleen matkaa itse huoneesen; keihäät + pannaan toinen toistansa vastaan ja niiden alitse tulee, + ratsuväen toitotusten soidessa, Bothwell täysissä aseissa, + kädestä taluttaen kuningatarta, joka on matkavaatteissa ja + huntuun peitetty. Kaksi pientä hovipoikaa seuraa, kantaen + joitakuita matkatarpeita. Kun ovat tullet huoneesen ja + Bothwell on saattanut kuningattaren istuimen luo, jota hän ei + käytä, tulee ratsumiesten päällikkö sisään kantaen ratsuväen + lippua, missä on Skotlannin vaakuna; se pystytetään, jonka + perästä koko ratsuväki marssii pois; hovipojat seuraavat. + Samassa kuningatar heittää huntunsa pois ja syöksee esille. + +KUNINGATAR. Mitä tämä kaikki tietää? Me ja meidän seurueemme saarretaan +matkalla, viedään teidän vahvaan linnaan ja meitä vartioidaan; -- +Bothwell'in jarli, selittäkää tätä! + +BOTHWELL (polvillaan). Anteeksi, teidän armonne, lempeni on +viimeistäkin uskaltanut. + +KUNINGATAR. Te rohkea, mikä on aikomuksenne? + +BOTHWELL. Hankkia vakuutta siitä, että kuuntelette minua, kun rukoilen: +-- antakaa minulle nyt se, josta sain pantin! + +KUNINGATAR. Bothwell, te uskallatte? + +BOTHWELL. Minä en uhkaa, minä rukoilen -- minä en vaadi, minä muistutan +vaan lupauksestanne -- ja monesta sittemmin annetusta. + +KUNINGATAR. Ystävällisyyteni ei ollut mikään lupaus, myöntyväisyyteni +teidän vahvaan tahtoonne oli heikkoutta, kenties ihailemista, ei muuta +mitään. + +BOTHWELL. Mutta minusta oli se muuta ja enempää! Siitä hetkestä asti +kun sallitte minun rakastaa teitä, olen uudestaan syntynyt; entinen ja +nykyinen ihmiseni tuskin ovat veljeksiä. Nyt vaimoni on hylätty, nyt en +tunne enkä tahdo tuntea kuin yhtä! -- + +KUNINGATAR. Te peloitatte minua, -- kuinka voisin teitä lempiä? + +BOTHWELL. Älä pelkää minua, musta kyyhkynen, me molemmat lennämme +hyvästi yhdessä. + +KUNINGATAR. Minä vankina teidän kynsissänne? + +BOTHWELL. Ei, ei, minä olen teidän vankinne. -- Tehkää minulle mitä +tahdotte; jättäkää minut vartijain käsiin; jos pelkäätte minua, niin +käskekää ampumaan minut, niin kaikki on lopussa! + +KUNINGATAR. Tämä on kylmää pilkkaa; minä en voi vapaasti päättää, minua +kun teidän soturinne ympäröivät. + +BOTHWELL. Käske heidän mennä pois! + +KUNINGATAR. Viekää itse heidät pois, -- ja älkää enää palatko! + +BOTHWELL (nousee). Niinkuin käskette! + + (Hän menee). + +KUNINGATAR. Te menette todellakin! -- Te saatatte minun tuskastumaan. +-- -- -- Mitä te tahdotte? + +BOTHWELL. Ei mitään. + +KUNINGATAR. Mihinkä sitten menette? + +BOTHWELL. Maanpakolaisuuteen. + +KUNINGATAR. Tekö! -- Niin, se on oikein; te ette enää voi meitä +palvella. + +BOTHWELL. Se koskee minuun kipeästi; mutta minun täytyy nyt jättää +teidät lordien huostaan, noiden umpimielisten haltuun, jotka tappoivat +Rizzion ja sitten Darnleyn. + +KUNINGATAR. Oi miksi kutsuinkaan ne kotia jälleen! Skotlannin miehet +ovat joukko eläimiä, jotka raivokkaina hirmuisuudesta tai hekumasta +käyvät ulvoen metsien läpi -- ja minä en ole niin voimakas, kuin +Rizzion murhan aikana, eikä minulla ole mitään tukea! + +BOTHWELL. Silloin teillä oli Bothwell! + +KUNINGATAR. Te olette olleet pelastukseni ja turvani, nyt täytyy minun +peljätä teitäkin. + +BOTHWELL. Minua! Mitä tänään olen tehnyt, sen olen tehnyt suojellakseni +teitä! + +KUNINGATAR. Suojellaksenneko minua! + +BOTHWELL. Sillä huomenna joku halvempi olisi tehnyt mitä minä nyt. +Leskenä ette voi rauhassa elää tässä maassa, missä jokainen +korkea-sukuinen aatelismies pyytää teitä omakseen. Sentähden ai'oin +rohkealla te'olla tehdä siitä lopun; sillä minulla on rakkauden oikeus +siihen ja samalla se, että olen ainoa, joka on ollut teille uskollinen +kaikissa vaiheissa. Minä taistelin äitinnekin edestä. Ja mitkä olivat +viholliset? Aina ne samat, jotka nyt istuvat valtioneuvoskunnassa -- ja +jotka, minun mentyäni, jäävät teille jälelle. + +KUNINGATAR. Oi, Bothwell, -- älkää lähtekö! + +BOTHWELL. Mutta jos minä jään --? + +KUNINGATAR. Palveletteko tekin minua ainoastaan palkan edestä? + +BOTHWELL. Ensin palvelin teitä kunnian, sitten vallan tähden, mutta nyt +pyydän enempää! + +KUNINGATAR. Lähtekää. + +BOTHWELL. Niin, teidän tähtenne olen kahdesti ollut +maanpakolaisuudessa; menen nyt kolmannen kerran! + +KUNINGATAR. Bothwell, minä olen hetken lapsi; minä unohdan että elän +pelkkien vihollisten parissa; jos te lähdette, niin minä olen hukassa! + +BOTHWELL. Mutta jos minä jään, niin sysäätte minut pian luotanne! + +KUNINGATAR. Minä -- teitäkö? + +BOTHWELL. Antakaa minulle siis se varmuus, joka sitoo teidät, +huolimatta kaikista teidän hetkistänne! + +KUNINGATAR. Te tarkoitatte --? + +BOTHWELL (menee pöydän luo, panee paperin pöydälle, levittää sen ja +astuu takaisin). + +KUNINGATAR (lähestyy ja lukee). Tietysti -- aviokontrahti: -- ei +koskaan! + +BOTHWELL (on vaiti). + +KUNINGATAR. Minäkö menisin teille vaimoksi, eräälle aatelismiehistäni, +Bothwell'in jarlille -- ha, ha, ha! -- En, en nauranutkaan! (pitempi +vaitiolo). Teidän hengessänne ja tahdossanne on jotain suurenmoista, +joka välistä minua viehättää, mutta välistä taas, -- niin nyt, +tuommoisena, kuin tuossa seisotte -- minä pelkään teitä, pelkään teitä +enemmän kuin kaikkia lordeja yhdessä! + +BOTHWELL. Teillä on siis syytä siihen. + +KUNINGATAR. Ei, ennemmin ulos noiden toisten luo ja kohtaloni Jumalan +huomaan! + +BOTHWELL. Silloin on se varma. + +KUNINGATAR. Olkoon varma, sillä, ennenkuin vielä kerran luovun +vapaudestani, heitän henkeni! + +BOTHWELL. Minkä vapauden Darnley teiltä ryösti? + +KUNINGATAR. Rauha olkoon hänen kanssansa! Mutta vaikka saisin kymmenen +kuningaskuntaa, en menisi toistamiseen hänelle puolisoksi. + +Ja lisäksi nyt täällä, tämmöisessä tilassa ja teidän kanssanne! -- Mitä +Skotlanti, mitä Europa sanoisi jos te veisitte minut tänne vankinanne +ja sitten täältä ulos vaimonanne? Eikö sanottaisi että kaikki oli +edeltäpäin sovittu ja häpeällistä peliä kaikki tyyni? + +BOTHWELL. Mahdollista, mutta yhdentekevää. + +KUNINGATAR. Vai yhdentekevää! Onko kunniani teille yhdentekevä? + +BOTHWELL. Ei; sillä mitä sanotaan jos te astutte ulos täältä olematta +minun vaimoni? + +KUNINGATAR. Taivaan pyhät! Onko se totta? Tiedättekö, mylord, teidän +käytöksenne on inhoittava, -- kun kätenne tarttui ratsuni ohjaksiin, +tahrasitte te kunniaani! + +BOTHWELL. Minä saatoin teidän tekemään päätöstä, ei muuta mitään. + +KUNINGATAR. Ei muuta mitään! Vapauteni, kunniani, ei muuta mitään! +-- -- -- Mutta tämä käy kauheaksi, kylmä hiki nousee ja minä vapisen +kuin kuolon kynsissä, sillä minulla ei ole valitsemisen varaa! + +BOTHWELL. Ei ole. + +KUNINGATAR. Ei ole... Jesus Maria, kuinka tämä on tapahtunut? -- ei +valitsemisen varaa häpeän ja hänen välillä! -- ei valitsemisen varaa -- +oi, laupias Jumala, katso, kuinka kylmänä ja pahana hän seisoo +odottamassa!... Eikä valitsemisen varaa -- on! (hänelle). Tästä +luolasta, johon olette minut kulettaneet, en minä mene kukistettuna +enkä häväistynä; minä en mene tästä ollenkaan enää; minulla on +rohkeutta, jota ette ole lukuun ottaneet: minä rohkenen kuolla; siellä +ylhäällä on satamani, -- mutta sieltä on myöskin, kuolevan viimeisenä +rukouksena, kunniani palaava kansani luo ja kohtaava sitä teillä, +kodissa ja kirkoissa, kunnes se nousee kostamaan! + +BOTHWELL. Mikä silloin poikanne kohtaloksi? + +KUNINGATAR (pysähtyy). Poikani! (pari askelta). Poikani! (lankee +polvilleen). Isäsi antoi minulle vaan tuskaa ja kyyneleitä, pitääkö +sinun nyt jatkaa? Sainko sinut kahleeksi ja kuritukseksi tänä päivänä? +Oletko punottu elämääni kuin rakkaus syntiin? + +BOTHWELL. Jos te hänen tähtensä uhraatte vapautenne, ei teidän pitäisi +sitä valittaa. + +KUNINGATAR. Oi, hän on ainoa, jota rakastan maailmassa, hän ei voi mua +saattaa perikatoon. + +BOTHWELL. Mutta te hänet. + +KUNINGATAR. Minäkö hänet? (kauhistuu, nousee). Minäkö saattaa hänet +perikatoon? Minäkö surmata mitä rakastan? Oi, Herra Jumala, varjele +järkeäni, minä tunnen ett'ei mulla enää ole voimia, -- nämä alituiset +runnellukset... + +BOTHWELL. Koko elin-aikananne ette ole tahtoneet itseänne uhrata +minkään ihmisen, ettekä minkään asian hyväksi. -- Nyt teidän täytyy +sitä koettaa! + +KUNINGATAR. Oi, se on katkerata! Minulla oli lapsena niin paljon +toiveita ja jokaisen pettymyksen perästä ovat ne uudestaan heränneet. +Ei, -- ei! tämä on elävää kuolemata! -- Ennemmin luovun kaikesta +vallastani, otan poikani ja menen täältä köyhänä! + +BOTHWELL. Se olisi ryöstää häneltä valta-istuimensa, eikä kelläkään +maailmassa ole oikeutta siihen. + +KUNINGATAR. Jesus Maria, se on tosi, sitä en saa! Vaan tätä en +myöskään! Oi, miksi tulin tähän maahan, jossa kaikki minun hylkäävät! + + (Hän istuu pöydän ääreen ja itkee). + +BOTHWELL. Te olette aina paenneet velvollisuuksianne kun ne ovat +ikäviksi käyneet. Mutta jonakin päivänä elämässämme ne palajavat +yhdistetyin voimin; tämä päivä on nyt tullut. Sysätkää ne nyt pois, +sortakaa tulevaisuutenne ja poikanne tulevaisuus, heittäkää maanne +veljes-sodan verivirtaan, -- taikka kirjoittakaa alle! Ei ole muuta +pelastusta maan päällä! Aatelisto on liitossa minun kanssani, minä sitä +hallitsen ja minussa on tahto! + +KUNINGATAR. Oi, Bothwell, lupaatteko suojella meitä, lupaatteko taata +meille lordien uskollisuutta? + +BOTHWELL. Se on minulla! + +KUNINGATAR. Lupaatteko suojella poikani nuorta henkeä ja hänen +perintö-oikeuttansa. + +BOTHWELL. Minä lupaan sen. + +KUNINGATAR. Lupaatteko ett'ette koskaan kiellä minulta hänen seuraansa? + + (Hän itkee). + +BOTHWELL. Minä lupaan sen. + +KUNINGATAR. Lupaatteko olla hyvä minua kohtaan, -- minä olen kärsinyt +niin paljon, eikä minulla nyt ole mitään iloa enää. + +BOTHWELL. Minä lupaan sen. + +KUNINGATAR (tarttuen kynään). Poikani tähden, -- kunniani -- ja maani +tähden, luopuen kaikesta, jota olen toivonut ... kaikista tulevaisuuden +toiveista ... mielen tuhansista kauniista kuvituksista ... +nuoruudestani ... en, en voi! + + (Kätkee kasvonsa käsivarsia vasten ja nyyhkyttää). + +BOTHWELL. Mikä on välttämätöintä, ei saa olla mahdotointa. + +KUNINGATAR. Lupaatteko että saan lähettää poikani pois turvalliseen +paikkaan -- lupaatteko että silloin usein saan käydä hänen luonansa? + +BOTHWELL. Minä lupaan sen. + +KUNINGATAR. Oi, luvatkaa olla hyvä minua kohtaan! + +BOTHWELL. Sen olen luvannut! + +KUNINGATAR. Jos olisin niin voimakas, kuin Rizzion murhan aikana, ei se +kuitenkaan tapahtuisi! -- -- Oi, sukuni, mitä se on sanova, Guisien +jalo ruhtinas-aateli ja kaikki ystäväni Franskassa? -- -- Oi, jos ensin +saisin puhua heidän kanssa!... Mylord, te annatte miettimis-aikaa, -- +armoa! + +BOTHWELL. Minä en pakoita. Itse olette sanoneet että teitä pakoittavat +poikanne, kunnianne ja maanne. Jos nämä antavat miettimis-aikaa, niin +teillä sitä on! + +KUNINGATAR. Oi, minä värisen tuskasta! ... minusta on kuin +kirjoittaisin oman kuolon-tuomioni alle! + +BOTHWELL. Mikä vaikealta tuntuu, on pian tehtävä. + +KUNINGATAR. Oi, Maria, joka taivaassa puolestani rukoilet, sinä näet +miksi sen teen! + + (Hän kirjoittaa, hyrskähtää itkuun ja heittäytyy taaksepäin + istuimelle). + +BOTHWELL (menee myöskin pöydän luo, kirjoittaa, panee paperin kokoon ja +ottaa sen. Sen jälkeen notkistaa hän polvea kuningattarelle, tarttuu +hänen käteensä, suutele sitä ja katselee häntä). Älä enää itke, Maria! +-- Kyyneleet, joita vuodatat minun tähteni, eivät hyvää tee. + +KUNINGATAR. Itseni tähden niitä vuodatan, -- enkä voi sitä estää, minun +täytyy itkeä! + +BOTHWELL. Nämä kyynelet muuttuvat jääksi mun sydämmessä. + +KUNINGATAR. Antakaa mun itkeä, -- itkeä! Se on ensimäinen rukoukseni +teille aviomiehenäni. + + (Itkee katkerasti). + +BOTHWELL. Minä en tahdo sitä kieltää teiltä; -- (hiljemmin) mutta te +kadutte sitä. + +KUNINGATAR (havaitsee Skotlannin lipun, joka riippuu hänen yli). Oi, +Skotlannin lippu, kuinka huonosti olet mua suojellut. + +BOTHWELL. Älkää sanoko niin: minä olen oleva teille tuo juokseva +jalopeura. + +KUNINGATAR. Oi, se on iskenyt kyntensä sydämmeeni. + +BOTHWELL. Maria! + + +TOINEN KOHTAUS. + + Entiset. ERÄS RATSUMIES (tuo kirjeen, jonka hän antaa + Bothwell'ille ja menee kohta). + +BOTHWELL (lukee sen, vaalenee, lukee uudestaan, mutta tyynesti). +Kyyneleenne eivät ole suotta vuotaneet; tässä tulee aihetta! + +KUNINGATAR. Ei voi tulla pahempaa, kuin mitä jo kärsin. + +BOTHWELL. Kuulkaa sentään tätä (lukee): "Kuningattaren suojelukseksi ja +maan pelastukseksi purkaamme kaiken liiton teidän kanssanne. + +Marssilla Dunbar'in linnaa vastaan, yhtyneiden lordien nimessä: + + Maitland, Lethington'in jarli." + + (Äänettömyys). + +KUNINGATAR (huolimattomasti). Pitääkö meidän odottaa heitä täällä? + +BOTHWELL. Niin, jos meillä olisi sotavoimia. + +KUNINGATAR. Sisällinen sota on alkava? + +BOTHWELL. Suotteko petturien voittavan? + +KUNINGATAR. Voittakoon kuka hyvänsä, minä olen kuitenkin voitettu! + +BOTHWELL. Siis. -- Samana päivänä on minut jättänyt aatelisto -- ja te! + + +KOLMAS KOHTAUS. + + Entiset. TOINEN RATSUMIES. + +BOTHWELL. Nyt rupeevat korpit tulemaan! -- Anna ääntä! + +RATSUMIES. Kaikilla haaroilla kuhisee ratsujoukkoja, jotka täyttä +laukkaa rientävät linnaa kohti. + +BOTHWELL. Sillat pois, hevoset reilaan? + + (Ratsumies menee). + +KUNINGATAR. Pitääkö meidän paeta? + +BOTHWELL. Niin, palataksemme tavalla semmoisella, ett'ei itse +perkelekään voi heitä puolustaa. Vai sitäkö arvelit, kavala Lethington, +että minun piti raivata tie, mutta sinun astua linnaan? Vai sitäkö te +arvelitte, kaikki Skotlannin aatelismiehet, jotka käytitte minun +apuani, että teidän ensimäiseksi oli perille pääseminen -- mutta minä +ratsastin kuitenkin teidän ohitse! Nyt tahto tahtoa vastaan ja miekka +miekkaa vastaan, nyt taisteluun vanhoilla rotkoteillä! Heräjä nyt +reipas vuorilainen ja riennä alas umpinaisiin laaksoihin laululla, +tulella ja kuolon naurulla, -- joka voittaa, se syleilee kuningatarta +ja maata! + +KUNINGATAR. Tämä oli siis se suojelus, jonka lupasitte minulle ja +pojalleni? + +BOTHWELL. Syyttäkää pettureita, vaan ei minua. Vai onko teillä parempaa +suojelijaa? + +KUNINGATAR. Nyt ei Skotlannin Mariaa enää ole, -- nyt alkaa historia +Maria Stuartista! + +BOTHWELL (kiihtyneenä). Ei, samana päivänä, kun korkeimman päämäärän +saavutin, en tahdo tappiolle joutua. Minä kokoan sotajoukkoja missä +niitä ennen kokoilin, minä voitan ne, missä ennenkin voitin! Nyt +Skotlannin jalopeura valmistaa hyökkäystä, pian korvet huudoista +kajahtelevat. Tule, Skotlannin Maria, ratsun selkään ja pois! Vuorien +takana keihäitä kasvaa! + +KUNINGATAR. Niin veressä ja kyyneleissä. -- Olkoon nyt jo tarpeeksi. + +BOTHWELL (kauhistuen). Ettekö tahdo lähteä? Ettekö tahdo taistella? +Tahdotteko jättää maan, teidän poikanne ja itsenne petturein +valtaan? -- + + +NELJÄS KOHTAUS. + + Entiset. ERÄS AATELISMIES. + +AATELISMIES. Lordit ovat lähettäneet sanansaattajan vaatimaan +Bothwell'in jarlia kahdenmiekkaisille? + +BOTHWELL. Minuako kahdenmiekkaisille? Tulkoon koko rivi, mies toisensa +perästä! (Aatelismies menee.) Tämä miellyttää minua! Vanhojen tavalla, +ratsun selässä rautapuvussa taistella kavaluutta ja valhetta vastaan! +Kaataa maahan jokaista, joka uskaltaa astua esiin päällekantajana; +saada keihään päähän Jumalan oma tuomio ja heittää se pilkalla +hiekkakuoppaan! -- Sitä teidän pitää katsella kukkulalta. + +KUNINGATAR (inholla). En tahdo sitä katsella! + +BOTHWELL. Älkää koettako kärsivällisyyttäni liiaksi! -- Muistakaa, minä +olen nyt ainoa mies Skotlannissa, joka uskaltaa taistella kaatuvan +valta-istuimenne puolesta. + +KUNINGATAR. Voima ja kauneus ovat välistä minut valloittaneet; raakuus +ei koskaan! + + (Äänettömyys). + +BOTHWELL. Antakaa mulle anteeksi jos puhun kärsimättömän soturin +tavalla; mutta te ette osaa toimia. Teillä on rohkeutta, mutta ei +kestävyyttä, ymmärrystä, vaan ei huolenpitoa. Jos te kätkette itsenne, +kun teidän asianne puolesta taistellaan, niin se on jo puoleksi +hukassa. Ja meidän ei ole ainoastaan voittaminen, vaan kukistaminen +vihollisen siveellinen voima; sillä missä te astutte näkyviin, +muistutatte te rikotuista valoista, laiminlyödyistä velvollisuuksista +isänmaata ja perhettä kohtaan. Sentähden istukaa kukkulalla, kun minä +taistelen! + +KUNINGATAR. En! + +BOTHWELL. Ettekö uskalla asiaanne luottaa, -- vai ettekö tahdo luottaa +minuun? Muistakaa, jokainen tuomitaan käytöksensä mukaan. Jos hänen +kasvonsa ovat levollisen näköiset, niin arvellaan: hän on kenties +oikeassa. Jos hän osoittaa iloista rohkeutta, arvellaan: hän on +varmaankin oikeassa! -- Tulkaa! + + +VIIDES KOHTAUS. + + Entiset. KAKSI RATSUMIESTÄ. + +ENSIMÄINEN RATSUMIES. Herrani! He eivät tahdo taistella! + +TOINEN RATSUMIES. Se oli paljasta kavaluutta, tahdottiin voittaa aikaa, +jotta kuningattaren väki ehtisi mennä heidän puolelleen. + +ENSIMÄINEN RATSUMIES. Ne ovat yhtyneet ja meitä saarretaan! + +BOTHWELL. Pettureita loppuun asti! (Ratsumiehille.) Hevosen selkään, +nyt me tulemme. (Ratsumiehet menevät). Nyt teidän täytyy mua seurata +kauemmas ja suurempiin taisteluihin! Kautta kaiken sen, mitä teillä on +rakasta maailmassa, jos te vangitaan täällä, niin ette hetkeäkään enää +Skotlannissa hallitse! + +KUNINGATAR. En voikaan hallita tätä maata! + +BOTHWELL. Mutta poikanne, poikanne! + +KUNINGATAR. Olen jo havainnut, että hän on yhtä hyvissä turvissa +lordien luona, kuin teidän luonanne! + +BOTHWELL. Siis tahdotte minua jättää -- huolimatta kaikesta mitä +eläissäni olen uskaltanut teidän hyväksi! + +KUNINGATAR. Te olette ottanut maksun siitä tänään! + +BOTHWELL. Hyvä, -- jos ei mikään tästä kaikesta teitä taivuta, niin +kumminkin itsenne-varjelemisen halu! Tässä kädessä on teidän kruununne, +luottakaa siihen! Vuorilla tapaamme Hamilton'in, Seaton'in ja monta +uskollista katolilaista; sieltä me kukistamme petturit, niin totta kuin +Bothwell'ia ei vielä koskaan ole taistelussa voitettu. Kaikkea tässä +maailmassa olette tehneet puoleksi, -- tehkää nyt tämä täydesti! + +KUNINGATAR. Tosi, paljon hyvää olen tehnyt vaan puoleksi, -- sentähden +tahdon nyt syntiäkin vaan puoleksi tehdä! + +BOTHWELL. On vaan yksi synti olemassa, mutta sitä ei voikaan anteeksi +antaa: se on voitetuksi joutuminen! Joka voittaa on oikeassa, sillä hän +säätää lakia itse. Mutta minä en pääse voitolle ilman teitä; sillä +ilman teitä en saa sotajoukkoa kokoon. Loistakaa valkoisen ratsunne +selässä vaan yksi ainoa kirkas tunti sotajoukon edessä; -- lopun minä +teen! -- + +KUNINGATAR. Teidän ei ennen olisi pitänyt ryöstää luottamustani, +Bothwell! + +BOTHWELL. Oi, kirottu kiusallinen uppiniskaisuus, kostonhimo, itsekäs +umpimielisyys, -- mitä tuo kaikki lienee; -- kevytmielisesti heität +elämäsi onnen kaupalle. -- Mutta kuinka kaunis kuitenkin olet, kun +uhaten vastustat, sa käsittämätöin!... Minä vien sinut väkisin, ... +sinun pitää pelastua ... ja pelastaa minut! + +KUNINGATAR. Koettakaa! + +BOTHWELL. Hänessä on vielä voimaa, jota minä en voita. -- -- He ovat jo +linnan pihalla! Täällä ei ole ... oi, Maria, viimeisen kerran, minussa +sinun elämäsi tähti jälleen välähtää, vielä kerran myötä-tuuli ohitse +suhisee ... tule pois, käykäämme väkirynnäköllä onnea yhdessä +pyytämään! + +KUNINGATAR (on ääneti, mutta pudistaa päätänsä). + +BOTHWELL. Melu tuolla alhaalla kiihtyy... Minä koetan onneani yksin! Ei +jokainen pohjaan mene, joka uppoavasta laivasta mereen hyppää. Mutta +sulle se päivä vielä koittaa, jolloin kadut ett'et pitänyt kiinni +hyvästä uimarista, se päivä, jolloin vankihuoneen ikkunasta katselet +lintujen lentoa vuorten yli, ja minua ajatellen, vavisten kuuntelet +askeleitten kaikua pitkissä käytävissä, odottaen että kenties tulee +sanoma Bothwell'ilta, sanoma elämästä, sanoma kostosta! + +Ja kun ei se tule, -- saat istua kunnes käyt vanhaksi ja +harmaapääksi ... yhä odottaen, -- kiroo silloin Bothwell'ia ja sano: +hänestä tuli kosto, -- kaiken uskottomuutesi kosto! + + (Nyt huudetaan altaani-ikkunan alta: Bothwell!) + +Niin, nyt minä tulen! -- -- Enkö koskaan saa sua nähdä enää, sa ylpeä +tenhotar vallan tähtitarhassa! Sinä olet laulullasi lumonnut mun surman +suuhun! Monenko vielä täytynee kietoa kuoleman tanssia sun nimesi +varjossa? Joka aina morsiamen pukua kannat, minun pitäisi sinut tappaa +ennenkuin menen; sillä ei kukaan sinua omaksensa saa, kun en minä sua +saanut! + + (Alhaalta useat huutavat: Bothwell!) + +Minä tulen! Minä tulen! -- Ei koskaan sua nähdä enää... Oi! (Syöksee +kuningattaren luo, syleilee häntä ja kuiskaa:) Jos nyt molemmat +saisimme kuolla?... Silloin emme eroaisi!... Ei! (päästää hänet). +Elämä, vapaus, ja toivoa sen kanssa! + + (Ulos). + + +KUUDES KOHTAUS. + +KUNINGATAR (yksin). Lintu kotkanpesästä! Hänen luonansa surma; ilman +häntä myöskin. + +Nyt olen kai tehnyt tehtäväni Skotlannissa; koska minulla ei ole +ainoatakaan ystävää enää. + + (Bothwell'in ääni huutaa alhaalta: Tule alas Maria, tule alas). + +Tämä oli laulu altaanilta! Noin hän tervehti minua ratsunsa selästä! + +Minä kuulen niiden tulevan ... niiden, jotka kruunuani pyytävät! Mutta +minä en sitä anna ... en kaiken maailman piinan edestä!... Ottakoot +sen, jos tahtovat, -- heillä on silloin yksi synti lisäksi! + +Skotlannin lippu, kyyneleni ovat sua kastelleet; eivätkä ikinä kuivu +kankaastasi. -- Sinä juokseva jalopeura, miksi heität minut luotasi +niin tuimasti, miksi tallaat mua jalkojesi alla? Mihinkä riennät, sinä +hirmuinen, kun et voi viedä keveätä taakkaasi täältä? + +He lähestyvät ... tahdon etsiä miehiäni, jotta minulla on turvaa +väkivaltaa vastaan kun anta'un. + +Oi, vapauteni ja nuori kuningaskuntani jääkää hyvästi! Aikaista on +vielä erota, minussa on vielä ydintä, jossa voisitte kasvaa, -- vielä +eivät ole voineet kaikkea hävittää! + +Mutta nyt olen sitä käyttävä vastustus-voimana. He eivät saa nähdä +kyyneleitäni; heidän on todistaminen: + + Voinut ei onnell' ohjetta antaa, + oi, mut onnettomuuttansa kantaa. + + +SEITSEMÄS KOHTAUS. + +PIENET HOVIPOJAT (tulevat säikähtyneinä sisään). Kuningatar, +kuningatar, missä olet, he tulevat, he tulevat! + +ENSIMÄINEN. Hän on poissa! + +TOINEN. Oi, hän on lähtenyt ilman meitä! + +ENSIMÄINEN. Oi, että hän taisi unohtaa hovipoikiansa! + +TOINEN. Minä pelkään, minä tahdon mennä hänen luo! Siellä he tulevat! + +ENSIMÄINEN. Kätkykäämme! + + (He menevät hiipien pöydän eteen). + + +KAHDEKSAS KOHTAUS. + + LINDSAY seurueen kanssa, sitten MORTON. Väkeä kulkee ehtimiseen + ulos ja sisään kaikista ovista, pyytäen saalista taikka vaan + uteliaisuudesta. + +LINDSAY. Ei täälläkään? Onko hän pois viety? (Havaitsee hovipojat). +Tuossa kaksi sulkaa hänen siivistänsä, hän iski siis alas täällä! -- + +HOVIPOJAT. Armoa, armoa! + +TOINEN HOVIPOIKA (itkien). Päästäkää minut hänen luo! + +LINDSAY. Missä on kuningatar? + +ENSIMÄINEN HOVIPOIKA. Hän ei ole täällä; me emme tiedä missä hän on. + +LINDSAY. Sanokaa paikalla. + +MOLEMMAT. Ankara herra, emme tiedä! + +LINDSAY (muutamille). Ulos etsimään joka paikassa! + + (He menevät). + +ENSIMÄINEN HOVIPOIKA. Oi, armollinen herra, olkaa hyvä kuningatarta +kohtaan! + +TOINEN. Niin, me rukoilemme hänen puolestansa, armollinen herra! + +LINDSAY. Herra Jumala, onko tämä nyt hänen ainoa armeijansa! + +MORTON (tulee). Bothwell on päässyt pakoon, mutta kuningatar ei kuulu +häntä seuranneen. + +LINDSAY. Hän on siis täällä. + +MORTON (huomaa hovipojat). Tuossa kaksi hänen franskalaisia +narrinkuriansa! + +LINDSAY. Jätä ne rauhaan, ne ovat peloissaan. -- Menkää, lapset, +etsikää häntä, niin saatte olla hänen luonansa! + + (Hovipojat menevät käsi kädessä). + +ERÄS AATELISMIES. Kuningatar on autaunut Kirkaldy of Grange'ille. + +LINDSAY. Hän on siis hyvissä käsissä. -- Missä on Murray? + +AATELISMIES. Tässä hän tulee. + + +YHDEKSÄS KOHTAUS. + + Entiset. MURRAY LETHINGTONIN ja useampain + AATELISMIESTEN seurassa. + +MURRAY. Hyvät herrat, Maria Stuart on autautunut Skotlannin lordeille. +Minä tiedän että häntä vastaan-otetaan ja kohdellaan semmoisella +kunnioituksella, jota ruhtinaalliselle henkilölle ja naiselle on +osoitettava. + +KAIKKI. Niin. + +MURRAY. Mutta minä tiedän myös, että tästä päivästä asti Skotlannin +Maria Stuart on laannut hallitsemasta. + +KAIKKI (ja paljoa korkeammalla äänellä). On, on, on, on! + +MURRAY. Arvelen sentähden että se on kaikkien lordien tahto, niinkuin +päätöksemme oli kun rupesimme tähän, -- että itse otamme hallitaksemme +ala-ikäisen pojan nimessä. + +KAIKKI. On, on, on, on! + +MURRAY. Eläköön Jaakko kuudes, Skotlannin kuningas! + +KAIKKI. Eläköön! + + (Suurta melua, huudot uudistetaan hurraten ja + kanunanlaukaukset alkavat, joihin soitanto yhtyy). + +MURRAY. Hänen nimessänsä ja sen hallituksen nimessä, jonka Skotlannin +parlamenti valitsee, otan minä siis nyt Skotlannin kuninkaallisen +lipun... + + (Hän astuu sitä kohti ja hänelle annetaan tietä; Lethington + ja Morton seuraavat, katsellen toinen toistansa. Murray on + juuri koskenut siihen, kun useat äänet takaa huutavat: + takaisin, takaisin.) + +LINDSAY (voimakkaasti). Takaisin! + + +KYMMENES KOHTAUS. + + LINDSAY. JOHN KNOX. KANSAA. + +USEAT. John Knox ja kansaa! + + (Taas melua ja huutoa, soitanto ei ole vielä la'annut, + kanunanlaukauksia kestää hetken aikaa vielä). + +LINDSAY. Hiljaa, Knox puhuu! + + (Soitanto ja melu lakkaavat). + +KNOX. Kansa, joka kuuli että täällä keskustellaan Skotlannista, tahtoi +olla läsnä. Mutta Skotlannissa kirkko on tärkein, sentähden minäkin +tahdoin olla läsnä. + +KANSA (vähän uhaten). Eläköön Knox ja kirkko! + +KNOX. Mitä Skotlannin aatelisto tänään on tehnyt, se on varmaankin +hyväksi; sillä kaikki on hyväksi. + +Mutta jos ovat sen tehneet oman itsensä koroittamiseksi, niin se +varmaankin heitä alentaa. + +Mutta jos ovat sen tehneet hyvässä tarkoituksessa, niin eivät tänä +päivänä salli soturin saastaisen käden koskea tähän lippuun; sillä se +ei ole Murray'n eikä Morton'in eikä Lethington'in, se on kansallinen +merkki, jonka suojassa Skotlanti on voittava kaiken kurjuutensa; sillä +jalopeura tässä lipussa on Herran voima. + +Mutta sentähden minä tänä päivänä otan tämän lipun hänen kirkkonsa +nimessä ja kannan sitä kansan edellä. + + (Suuria riemun-osoituksia kun hän ottaa lipun, soitantoa + kuuluu taas, ja kun Knox, lippua kantaen, notkistaa polvea + sekä kansa ja aatelismiehet hänen ympärillänsä -- paitsi + nuo kolme, jotka hetken aikaa epäilevät, mutta viimein + tekevät niinkuin muut -- veisataan:) + + On taisteluissa täällä, + Riidoissa maailman + Vaan yksi, joka voittaa, -- + Se Herra taivahan. + On paha poistettava. + Ja myöskin heikkous; + Totuuden valtaan joutuu + Pimeinkin piilotus. + Nuo pahat, hyvät auttaa + Vaan Herran asiata; -- + Hän suurempien kautta + Luo aikaa suurempata. + + (Marssin soidessa Knox menee lipun kanssa, kansa ja + aatelismiehet seuraavat; jälelle jäävät Murray, + Lethington ja Morton). + +Esirippu lankee. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Maria Stuart Skotlannissa, by Björnstjerne Björnson + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARIA STUART SKOTLANNISSA *** + +***** This file should be named 37847-8.txt or 37847-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/3/7/8/4/37847/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/37847-8.zip b/37847-8.zip Binary files differnew file mode 100644 index 0000000..33cd08a --- /dev/null +++ b/37847-8.zip diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..cd4de26 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #37847 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37847) |