initial commit of ebook 37847HEADmain

5 files changed, 5450 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/37847-8.txt b/37847-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..e896c23
--- /dev/null
+++ b/37847-8.txt
@@ -0,0 +1,5434 @@
+Project Gutenberg's Maria Stuart Skotlannissa, by Björnstjerne Björnson
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Maria Stuart Skotlannissa
+
+Author: Björnstjerne Björnson
+
+Translator: E.
+
+Release Date: October 25, 2011 [EBook #37847]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARIA STUART SKOTLANNISSA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+MARIA STUART SKOTLANNISSA
+
+Kirj.
+
+Björnstjerne Björnson
+
+
+Suomentanut E.
+
+
+Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1878.
+
+
+
+HENKILÖT:
+
+Maria Stuart, Skotlannin kuningatar.
+Henrik Darnley, hänen puolisonsa, nimikuningas.
+James, Murray'n jarli, hänen velipuolensa.
+Lord Stuart, samaten.
+Argyle'n Kreivinna, hänen sisarpuolensa.
+Maitland, Lethington'in jarli, hänen valtiosihteerinsä.
+David Rizzio, hänen yksityissihteerinsä ulkomaista kirjevaihtoa varten.
+James Hepburn, Bothwellin jarli.
+Morton'in jarli.
+Lordi Ruthwen.
+Lordi Lindsay.
+Andrew Kerr.
+William Taylor.
+Kaartin-kapteeni Erskine.
+Eräs porvari.
+John Knox.
+
+Hovi- ja Sotaväkeä, Porvareita.
+
+Kaksi edellistä näytöstä tapahtuu Maaliskuun alussa 1566 Holyrood'in
+linnassa Edinburghissa, kolmas näytös syksyllä samana vuonna, neljäs
+Helmikuussa seuraavana vuonna (1567). molemmat Edinburghissa ja sen
+läheisyydessä, viides näytös Dunbar'in linnassa kaksi kuukautta
+myöhemmin.
+
+
+
+
+ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+Suuri sali Holyrood'in linnassa.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+Sali on juhlallisesti koristettu. Tanssiaisia vietetään paraikaa,
+ollaan keskellä purpose'ta. ["Se tanssi, jossa salaisesti puhutaan."
+John Knox.] Kuningatar tanssii velipuolensa lordi Stuartin kanssa;
+tanssivien joukossa nähdään Lethington'in jarli Argyle'n kreivinnan
+kanssa, Morton'in jarli, Bothwell'in jarli. Etulavalla oikealla
+seisovat lordi Lindsay, Andrew Kerr ja eräs porvari, kaikki kolme
+tummissa, toisistaan eriävissä puvuissa; useita presbyteriania yhtyy
+heihin. Rizzio ilmestyy vähän myöhemmin puhuen kuiskaten, mutta
+tyynesti erään aatelismiehen kanssa. Viimein tulee Darnley yksinänsä
+sisään.
+
+(Seuraavaa puhetta lausutaan kun soitanto lakkaa tai hiljaisesti
+soitetaan).
+
+LINDSAY. Kas, tanssivien rivit kiertelevät kuin käärmeet auringon
+paisteessa! Kuule, soitanto leikkii helvetin liekkiä! Perkele siinä
+nauraa hohottaa.
+
+ANDREW KERR. Hys, hys! Rangaistus on syöksevä heidän päällensä,
+niinkuin meri Faraon sotajoukon päälle.
+
+LINDSAY. Kas, kuinka kuiskailevat! Synnin saastainen hengähdys! Katso
+noita hekkumallisia hymyjä, katso naisten irstaisia pukuja.
+
+PORVARI. Turhaan Knox tälle hoville saarnaa.
+
+LINDSAY. Hän on Israel'in profeeta, hän ei saarnaa turhaan; sillä
+Jumala itse on hänen sanansa todistava tälle jumalattomalle suvulle.
+
+ANDREW KERR. Tuossa on David Rizzio.
+
+USEAT. Hänkö tuossa oikealla?
+
+ANDREW KERR. Tuo katolilainen viettelijä!
+
+LINDSAY. Paavin salainen lähettiläs!
+
+ANDREW KERR. Uuden Jesuita-seuran jäsen!
+
+PORVARI. Perkeleen taitavin juonten sepittäjä!
+
+ANDREW KERR. Kahdeksan päivän kuluttua saa hän takoa omassa pajassaan.
+
+LINDSAY. Erotkaamme! Me nostatamme huomiota.
+
+ANDREW KERR (Porvarille ja muille). Tulkaa!
+
+    (He menevät perälle päin tanssivien taakse, Rizzio on
+    jo siirtynyt pois. Darnley astuu nopeasti esille ja
+    katselee tanssia).
+
+LINDSAY (hänen takanansa). Mylord!
+
+DARNLEY (ei vastaa).
+
+LINDSAY. Mylord! (niinkuin ennen). Mylord, yhtykää Herran hurskaitten
+joukkoon! Vapauttakaa meitä tästä Jesabel'ista!
+
+DARNLEY. Oi, kuinka ihana hän on!
+
+LINDSAY. Paholaiselta hän on saanut tämän voimansa. Olkaa varoillanne,
+mylord, te olette jo tarpeeksi kauan kärsineet ja itkeneet sen
+vallassa.
+
+DARNLEY. Kärsinyt olen ja itkenyt olen, mutta katsokaa häntä, eikö ole
+hän sen arvoinen! Ei, taivaallinen on hänen voimansa; katsellessani
+häntä on minusta kaikki niin suloista kuin kirkkaana kevätpäivänä! Kas,
+kas, kuinka säteilee jokaisesta hänen liikunnostaan! Kun hän kumartuu,
+luo hän varjoja, kun hän ojentaa itseänsä, on kaikki valoista, kun hän
+astuu eteenpäin, sykkivät sydämmet hänen tahtinsa mukaan.
+
+LINDSAY. Hän on mieltä vailla! ... (menee).
+
+DARNLEY. Joka kerta kun häntä näen, on minusta kuin en koskaan olisi
+häntä ennen nähnyt. Olisinhan Loch Linneh'in lumivuori jos en vielä
+kerran pyrkisi hänen puheillensa! Hän on enemmin kuin kuningasvalta
+kaikkine loistoineen.
+
+    (Hän odottaa kunnes tanssi päättyy ja kuningatar,
+    jota Stuart taluttaa, astuu etulavalle. Siinä Stuart
+    notkistamalla polvea kiittää, poistuu, puhuu erään
+    palvelijan kanssa ja tulee kohta takaisin. Darnley
+    lähestyy täll'aikaa kuningatarta).
+
+DARNLEY. Minä hartaammin ikävöin saadakseni puhua teidän armonne
+kanssa, kuin poikana seikkailusta ikävöin.
+
+STUART. Illallinen on valmis, me odotamme teidän armonne käskyä,
+
+KUNINGATAR. Käskekää vieraat ruoalle. Me itse jäämme tänne kuninkaan
+kanssa.
+
+STUART (kutsuu illalliselle, jonka jälkeen jokainen poistuu naisensa
+kanssa juhlamarssin soidessa).
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+    DARNLEY ja KUNINGATAR.
+
+DARNLEY. Tanssi on hajoittanut ruusuja teidän poskillenne. Ehk'eivät
+olleet ne minulle määrätyt, vaan sydämmeni on ne omistanut.
+
+KUNINGATAR. Mylord, jos asia koskee jotain, jota voi vastaiseksi jättää
+
+DARNLEY. Ei, sitä ei voi vastaiseksi jättää, sydäntäni särkee, minä en
+voi noudattaa kylmää juhlajärjestystä -- Maria, miks' olemme näin
+vieraantuneet toisistamme?
+
+KUNINGATAR. Siks' että mylord on enemmän mieltynyt muiden seuraan kuin
+meidän.
+
+DARNLEY. Minäkö? -- Olenko minä oma itseni muulloin kuin teidän
+luonanne?
+
+KUNINGATAR. Oi, mylordin juomatoverien seurassa, irstaitten naisien
+parissa on varmaankin hauskempi, kuin meidän huoneissamme.
+
+DARNLEY. Oi, älkää puhuko siitä, mitä voin tehdä tukehuttaakseni surut
+ja tuskat! Vaan ei kukaan voi saattaa minua sellaiseen tuskaan kuin
+Skotlannin Maria.
+
+KUNINGATAR. Onko tarkoituksenne tehdä syytöstä?
+
+DARNLEY. Joka lempii epätoivoon asti, se syyttää kaikkea, mikä elää, --
+iloa siitä, että se on liian iloinen, surua siitä, ett'ei se ole iloa.
+Minä tuhlaan aikaani, kuin palkollinen, joka ei tahdo tehdä työtä kun
+ei hän määrä-palkkaansa saa; mutta on määräpalkka, jota vailla minä en
+tahdo elääkään. -- Oi, mitä tulee minun tehdä uudestaan voittaakseni
+teidän lempenne?
+
+KUNINGATAR. Vahinko, mylord, ett'en voi mainita kylläksi korkeata
+palkkaa.
+
+DARNLEY. Te olette Guisien sukua, -- loistava kuin timantti, vaan
+kovakin kuin se.
+
+KUNINGATAR. Antonius sulatti timantin, jonka Kleopatra joi.
+
+DARNLEY. Vaan se maksoi hänelle monta miljonaa.
+
+KUNINGATAR. Siitä tahdoinkin teitä muistuttaa.
+
+DARNLEY. Mutta minä olen köyhä; sillä teille olen antanut kaikki, --
+jopa omantunnon rauhankin.
+
+KUNINGATAR. Mitä teille korvaukseksi annoin, senkin olette tuhlanneet.
+
+DARNLEY. Oi, Maria, avioliittomme ensimäisinä kuukausina luulin teidän
+lempivän minua.
+
+KUNINGATAR. Kautta Jumalan, sen minäkin luulin.
+
+DARNLEY. Mutta nyt joku on tullut meidän välillemme.
+
+KUNINGATAR. Mylord! (tahtoo mennä).
+
+DARNLEY. Ei, kuulkaa minua, muuten voi pian olla myöhäistä!
+
+KUNINGATAR (seisahtuu). Uhkaatteko?
+
+DARNLEY. Maria, et tiedä mihin lempi voi ihmistä saattaa!
+
+KUNINGATAR. Tiedän, -- raakuuteen se voi saattaa!
+
+DARNLEY (kiivaasti). Vielä muuhunkin! Minä voisin kylmällä mielellä ...
+ei, älä minua pakoita siihen, Maria!
+
+KUNINGATAR. Pakoittaa, juuri sitä minä en voi.
+
+DARNLEY. Vaan sinä päivänä kun sen voit, olet sitä katuva!
+
+KUNINGATAR (enenevällä kiivaudella). Ei, osoita että olet mies! Kautta
+Jumalan, minä olen nainen!
+
+DARNLEY. Oi, ainoastaan tuo loiste silmissä, tuo liikunto, ja minä
+lemmin sinua taas raivokkaasti!
+
+KUNINGATAR. Lempiä sinä osaat, Henrik!
+
+DARNLEY. Vaan sinä et sitä osaa, Maria!
+
+KUNINGATAR (hymyilee).
+
+DARNLEY. Tuo hymy sekä myöntää että kieltää, vaan myönnytyksiä ja
+kieltoja on tuhansittain, enkä voi niitä lukea.
+
+KUNINGATAR. Ainoastaan hovipojat lukevat hallitsijattarensa hymyjä.
+
+DARNLEY. Jos tietäisin ken sitä uskaltaa, niin tappaisin sen!
+
+KUNINGATAR. Luulevaisuus on hovipoikain vikoja sekin.
+
+DARNLEY. Teitä lempiä ilman luulevaisuutta on mahdotointa.
+
+KUNINGATAR. Silloinkin kun minä vasta-rakkautta annan?
+
+DARNLEY. Silloinkin; sillä te aina annatte vaan sen verran, että jotain
+jälellekin jää.
+
+KUNINGATAR. Darnley parka!
+
+DARNLEY. Jos voisit tuntea sääliä, niin poistaisit luulevaisuuden syyt
+-- poistaisit mitä mulle pahaksi on.
+
+KUNINGATAR. Silloin saisin poistaa koko hovini.
+
+DARNLEY. Et, ainoastaan yhden!
+
+KUNINGATAR. Mylord!
+
+DARNLEY. Yksi löytyy, jolle osoitatte enemmän luottamusta, kuin meille
+kaikille yhteensä.
+
+KUNINGATAR. Tämä yksi sitä siis ansaitsee.
+
+DARNLEY. Suosimalla erästä onnen-onkijaa ärsytätte te koko Skotlannin
+ylpeää aatelistoa, ettekä ainoastaan minua.
+
+KUNINGATAR. Mitä muuta nuo toiset ovat?
+
+DARNLEY. Aatelismiehiä.
+
+KUNINGATAR. Se mies, jolle minä osoitan luottamusta, on aatelismies.
+
+DARNLEY. Mutta muut ansaitsevat paremmin teidän luottamustanne.
+
+KUNINGATAR. Joka paraiten edistää minun hankkeitani, hän ansaitsee sitä
+paraiten.
+
+DARNLEY. Muut teitä lempivät enemmin.
+
+KUNINGATAR. Kautta Jumalan, minä olen tullut Skotlantiin muutakin
+tekemään kuin -- lempimään.
+
+DARNLEY. Soisin että tämä olisi totta -- Rizzionkin suhteen!
+
+KUNINGATAR; Mylord!
+
+DARNLEY. Sillä mitä huhu kertoo, se minulta karkoittaa unen pois.
+
+KUNINGATAR. Valitkaa itsellenne parempi pään-alus, kuin Edinburghin
+tyhjät huhut!
+
+DARNLEY. Olkoot vaan tyhjiä kuin unelmat, ne kuitenkin aina takaisin
+tulevat ... olkoonpa että luulevaisuuteni on pohjaa vailla, kuin lintu
+lennossaan, se on kuitenkin nyt mun olemukseni, ja sentähden täytyy
+teidän osoittaa minulle sitä hellyyttä, että kunnioitatte sitä.
+
+KUNINGATAR. Ja lähettää Rizzio pois? Ei koskaan!
+
+DARNLEY. Onko tämä viimeinen sananne?
+
+KUNINGATAR. Mun viimeinen.
+
+DARNLEY. Hyvä. Jos ette te pidä väliä minusta, en pidä minäkään teistä.
+
+KUNINGATAR, Te vaivaatte minua, mylord.
+
+DARNLEY. Nyt en siitä enää puhu; -- nyt toimeen käyn.
+
+KUNINGATAR. Tuota olette niin usein sanoneet, että se väsyttää minua.
+
+DARNLEY. Että pilkkaatte lempeä, jota itse olette kasvattaneet, ei
+minua kummastuta liioin; sillä tiedän että voitte kerran saattaa sen
+mestaus-lavallekin.
+
+KUNINGATAR (on ääneti).
+
+DARNLEY. Chatelard parka, hän sai sen hengellänsä maksaa; mutta
+ennustettu onkin, että jokainen, ken teitä lempii, saa sen hengellänsä
+maksaa.
+
+KUNINGATAR (on ääneti).
+
+DARNLEY. Oi Maria! -- Ei, käärme naisen haamussa, paholaisen
+houkutteleva sävel virran kuohuvassa pyörteessä, joka vedät ihmisiä
+surmansuuhun ja sitten ilkeästi hymyilet, -- minä olen keksivä sen
+pyydyksen, joka sinut kiinni saa, sen kauhistuksen, joka sinut voittaa;
+olen näkevä sen päivän, jona saan sinut itkemään, Skotlannin ihana
+sfinksi, -- itkemään verta!
+
+KUNINGATAR. Se ei tule olemaan ensimäinen kerta!
+
+    (Hän purskahtaa itkuun).
+
+DARNLEY. Oi, suo anteeksi, Maria, en ole paha; siitä päivästä alkain,
+kun sinut näin, ovat semmoiset aatokset nousseet sielussani; mutta
+sinulla onkin voima ottaa ne pois jälleen. Oi, ole lempeä!
+
+KUNINGATAR. Nyt menen Rizzion luo!
+
+    (Hän menee).
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+DARNLEY (yksinänsä). Rizzion luo? Rizzion luo! Minä seuraan! Minä
+Rizzion murhaan suuressa salissa kaikkein Skotlannin lordien edessä!...
+Ei, se kohtaisi ainoastaan tuota miestä, vaan ei häntä. Häneen täytyy
+kostoni sattua, hänen täytyy oppia pelkäämään; sillä ainoastaan sitä
+hän lempii, jota pelkää. Itse hän sanoi: osoita että olet mies! sanoi
+hän. Sen olen osoittava, ja se teko, joka minut mieheksi tekee, on
+saattava sinut peljästyneeksi lapseksi! Lethington on oikeassa, Morton
+on oikeassa, ... missä he nyt ovat? Mitä? Kiitollisuuttako?
+Kiitollisuuttako hänelle? Joka päivä hän minua pilkkaa, kruunua hän
+kieltää minulta, hän antaa minun viettää tätä toimetonta elämää,
+varjo-kuninkaana, puoleksi halveksittuna muilta ja täydellisesti
+halveksittuna itseltäni. Hän saastuttaa kunniaani ja antaa oikeuteni
+toiselle. Hän näkee sieluni tuskat ja kurjuuden, ja antaa minun elää
+niissä!
+
+    (Soitantoa kuuluu toisista huoneista).
+
+Tämä soitanto minua kuusi kuukautta sitten lennätti hääjuhlan
+huimaavassa tanssissa, nyt se löytää minut yksinäni pahojen aatosten
+synkeässä vallassa. Mutta hän on jäänyt valoisaan juhlasaliin --
+nojautuen toisen miehen käsivarteen! Oi, kuinka pian syksy tuli!
+Autiota, autiota on kaikki! Kukkasia näin täällä kerran, vaan en saanut
+hedelmiä nähdä. (Soitanto vilkastuu). Mutta tuolla sisällä -- valoa ja
+liekkumaa! Odota, odota ... jonakin iltana syöksen sisään minä ja
+seurassani sata teräkseen puettua miestä; silloin on siellä oleva
+loiste, niinkuin sinisestä jäästä, ja punertava väri on vuotava yhteen
+sen kanssa. Siinä on Lethington. -- Onko ajatuksillakin kaikua?
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+    DARNLEY ja LETHINGTON.
+
+LETHINGTON. Tulen suuresta salista eräästä kohtauksesta, joka on
+kaikkia kummastuttanut. Kuningatar...
+
+DARNLEY. ... Kuningatar!
+
+LETHINGTON. ... Tuli sisään, meni suoraan Rizzion luo, kuiskaili
+hänen kanssansa, nojautui sitten hänen käsivarteensa ja vei hänet
+sisä-huoneisin.
+
+DARNLEY. Hyvä Jumala, armahda järkeäni!
+
+LETHINGTON. Seisoin ranskalaisen lähettilään vieressä. Hän sanoi:
+Mihinkä huoneesen nyt mahtanevat mennä?
+
+DARNLEY. Hän valehtelee!
+
+LETHINGTON. Minä vastasin kohta: Niin korkean naisen käytöstä ei sovi
+epäillä.
+
+DARNLEY. Sopii kyllä, Lethington, Jumala paratkoon!
+
+LETHINGTON. Ranskalainen lähettiläs huomautti: Eilen nähtiin herra
+David'in ottavan vieraita vastaan sinisessä yötakissa; niiden joukossa,
+jotka laskettiin sisään, oli myöskin kuningatar.
+
+DARNLEY. Se on helvetin valhe, hän ei koskaan ole käynyt Rizzion luona.
+
+LETHINGTON. Juuri niin minäkin vastasin, teidän puolestanne. Samassa
+tuli Englannin lähettiläs ja vastusti ankarasti koko juttua; hän oli
+varmuudella tietävinänsä että päinvastoin Rizzio oli ollut
+kuningattaren luona -- sinisessä yö-takissa.
+
+DARNLEY. Ha, ha, ha!
+
+LETHINGTON. Niin, koko asia on naurettava.
+
+DARNLEY. Ha, ha, ha! Kunniani, elämäni on vaan naurettava; ja samaten
+unetoin lempeni, äitini sorrettu onni ja isäni ääretöin ylpeys,
+naurettavat vaan! -- Lethington, te olette kirottu konna! Te saatatte
+minut perikatoon, minä tunnen sen, enkä kuitenkaan voi vastustella.
+Ainoastaan hänen luonansa voin minä etsiä turvaa teitä vastaan; mutta
+hän syöksee minut pois luotansa teidän saaliiksenne.
+
+LETHINGTON. Toivon teidän armollenne onnellista parantumista.
+
+    (Tahtoo mennä).
+
+DARNLEY. Lethington, älkää mua jättäkö. Lethington! Minä olen kipeä, en
+ole nukkunut moneen yöhön ja välistä minua peloittaa olla yksinäni,
+sillä pelkään kadottavani järkeni. Oi, Lethington, olenhan melkein
+lapsi vielä, yhdeksäntoista vuotias, en ole kylliksi voimakas kantamaan
+näin kovaa kohtaloa. Paitsi sitä lemmin häntä liian paljo. Oi, jos hän
+vaan sanoisi minulle ainoan ystävällisen sanan, vaikkapa sen, että hän
+on syyllinen; jos hän vaan pyytäisi minulta anteeksi, minä antaisin
+hänelle anteeksi, Lethington!
+
+LETHINGTON. Sitä estäköön Jumala ja teidän kunnianne!
+
+DARNLEY. To olette oikeassa; mutta minulla ei ole muuta Jumalaa eikä
+muuta kunniata, kuin hänen lempensä. Jos hän kyynelsilmin palajaisi
+luokseni, nostaisin hänet syliini, kantaisin hänet Europan ylpeimmän
+hovin eteen ja tunnustaisin autuaallisna sen häpeän, että olen maailman
+onnellisin mies!
+
+Oi, se olen ollut, Lethington! Aviomme kahtena ensimäisenä kuukautena,
+silloin tahtoi hän ainoastaan olla missä minä olin. Tämä nainen,
+Europan ihanin, nerokkain, suloisin, hän oli mun; rohkein unelma, mitä
+nuorukainen ikinä on uneksinut, se oli jokapäiväinen elämäni, ja minä
+olin vaan kahdeksantoista vuotias!
+
+Mutta se onni päättyi niin pian...
+
+    (Hän itkee).
+
+LETHINGTON. Mies kostaa semmoista, eikä itke.
+
+DARNLEY. Se on lapsellista, -- sen kyllä tiedän; mutta nyt on yön
+tyhjyys valloittanut päiväni ja päivän levottomuus astunut alas yöhön.
+Jos en välistä saisi itkeä, niin pääni räjähtäisi rikki synkkien
+aatosten kuohunnasta.
+
+LETHINGTON. On siis paras jättää koko tuuma siksensä.
+
+DARNLEY. Mikä tuuma, Lethington?
+
+LETHINGTON. Ehk' ette soisi sitäkään, että joku meistä vaatii tuota
+hävytöintä kahden-miekkasille.
+
+DARNLEY. Vai kahden-miekkasilleko? Antaa David Rizziolle yhtä pitkää
+teräskappaletta käteen, yhtä paljon ilmaa, yhtä paljon maata! Ei,
+selkään on hän pistettävä kaksikymmentä kertaa, ja vielä muutamia
+lisäksi kun hän on kuollut. Vetäkää sitten vaatteet hänen päältänsä ja
+pankaa hänet riippumaan koko maailman häpeäksi ja pilkaksi. Joka salaa
+on onneni murhannut, se kuolkoon niinkuin myrkyllinen itikka ainakin.
+Lethington, ei maailmassa ole hirveämpää rikosta, kuin houkutella
+vaimomme puolellensa ja sitten vietellä häntä.
+
+LETHINGTON. Ettekö koskaan ole sitä tehneet, Henrik Darnley.
+
+DARNLEY. En ole ennen tietänyt mitä se on.
+
+LETHINGTON. Mutta -- oletteko nyt niin varma asiasta? Näyttää kyllä
+aivan pahalta, vaan kenties ainoastaan näyttää siltä. Jos hän nyt
+vakuuttaisi olevansa viatoin?
+
+DARNLEY. Hän hymyilee kun minä siitä puhun, niin, hän melkein vakuuttaa
+minulle vastakohtaa.
+
+LETHINGTON. Hän pilkkaa teitä.
+
+DARNLEY. Niin, niin, hän meni suoraan Rizzion luo.
+
+LETHINGTON. Ehkä sentähden että hän tunsi itseänsä voimakkaaksi
+viattomuudessaan?
+
+DARNLEY. Mutta miksi hän ei minulle vakuuta että hän on viatoin? Hän
+näkee kuitenkin tuskani?
+
+LETHINGTON. Hän ei teitä lemmi.
+
+DARNLEY. Ei!
+
+LETHINGTON. Eikä pelkää.
+
+DARNLEY. Siinä juuri onnettomuus!
+
+LETHINGTON. Hänen ylpeä luontonsa lempii ainoastaan sitä, jota hän
+pelkää.
+
+DARNLEY. Niin on; juuri niin!
+
+LETHINGTON. Jos siis teidän armonne saattaisitte hänen pelkäämään...
+
+DARNLEY. Sitäpä juuri tahdon, Lethington!
+
+LETHINGTON. Mutta siihen tarvitaan rohkeutta.
+
+DARNLEY. Tahdon koettaa, sillä koko tulevaisuuteni riippuu siitä.
+
+LETHINGTON. Entäs jos hän pyhästi vannoisi että syytöksenne on väärä...
+
+DARNLEY. Mutta jos se olisi väärä, Lethington?
+
+LETHINGTON. Niin se voisi tulla todeksi! Sillä hän ei lemmi eikä
+pelkää.
+
+DARNLEY. Sinä olet oikeassa, olet oikeassa!
+
+LETHINGTON. Näettekö kuinka olette huikentelevainen.
+
+DARNLEY. En ole! -- -- Mutta Lethington ... jos hän vaaran hetkenä
+kääntyy minun puoleeni, niinkuin luonnollisen suojelijansa puoleen?
+
+LETHINGTON. Niin kysykää häneltä, miks'ei hän tullut ennen.
+
+DARNLEY. Olet oikeassa ... nyt hän minua pakenee ja pilkkaa.
+
+LETHINGTON. Jos te rangaistuksen hetkenä peräytte, niin hän teitä
+myöskin ylenkatsoo, ja sitten ei hänellä enää rajoja ole.
+
+DARNLEY. Se on totta.
+
+LETHINGTON. Syyllinen tai ei -- hänen täytyy tulla kukistetuksi.
+
+DARNLEY. Taikka minun elämäni on täynnä helvetin tuskia, verinen kulku
+hänen oikkujensa mukaan, salaisesti syövyttävä tauti, jota jokainen
+hänen silmäyksensä voi kiihdyttää.
+
+LETHINGTON. Nyt luulen että kypsytte toimintaan.
+
+DARNLEY. Ole huoleti, Lethington; poljettu lempi ja luulevaisuus
+antavat voimaa. Muutaman päivän perästä olen valmis vaikka mihin.
+
+LETHINGTON. Vaan jos hän juuri näinä päivinä kääntyy puolehenne
+ystävällisyydellä?
+
+DARNLEY. Ah, Lethington, sitä hän ei tee!
+
+LETHINGTON. Ei, minä pelkään sitä. -- Sillä, tietäkää, teidän armonne,
+että juuri viime aikoina on Rizzion ja kuningattaren väli käynyt
+hellemmäksi kuin koskaan ennen.
+
+DARNLEY. Mistä tiedät sen?
+
+LETHINGTON. Lahjoja on oikein sadellut Rizziolle; olen kuullut että hän
+ainoastaan vaatteissa omistaa monta tuhatta puntaa.
+
+DARNLEY. Hävytöintä! hävytöintä!
+
+LETHINGTON. Hänen kokoelmaansa juveleista ja kalliista kivistä on
+kuningatar lahjoittanut omiakin kalleuksiaan.
+
+DARNLEY. Voiko enää epäillä! Oi, Lethington, olen kutsunut Murray'n
+kotia, kutsunut kotia koko hänen karkoitetun puolueensa, -- olen
+yhtynyt vihollisiini, niin itse saatanan kanssa -- päästäkseni tästä
+häpeästä ja tuskasta.
+
+LETHINGTON. Murray on paluu-matkalla ... pian on tehtävä mitä
+tehtävä on.
+
+DARNLEY. Tule luokseni huomenna, sopikaamme tarkemmin asiasta, pane
+kaikki toimeen, mutta joutukaa, joutukaa; sillä jos ei jyrkkä teko pian
+iske suonta minussa, niin löydätte minut tukehtuneena jonakin aamuna!
+
+LETHINGTON. Älkää puhuko niin kovasti, teidän armonne, joku tulee.
+
+DARNLEY. Minun täytyy mennä ulos, tarvitsen ilmaa ja tilaa. Lethington,
+pari minun palvelijoita, käske heitä seuraamaan minua, minä heittäyn
+hevosen selkään ja lähden ulos metsään.
+
+LETHINGTON. Mutta sydän-yöllä!
+
+DARNLEY. Yö ja minä -- me sovimme yhteen!
+
+    (Hän menee, Lethington seuraa häntä ja tapaa
+    ovessa erästä palvelijaa).
+
+LETHINGTON (palvelijalle). Hae kuninkaan palvelijoita, hän tahtoo
+ratsastaa ulos. Joudu!
+
+    (Palvelija menee).
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+    LETHINGTON, sitten MORTON.
+
+LETHINGTON. Darnley parka! (huomaa Morton'in ovessa). Täällä ei ole
+ketään.
+
+MORTON (jää paikoilleen). Mutta tänne voi tulla.
+
+LETHINGTON. Mylord, oletteko nähneet kuningattaren uuden muotokuvan?
+(Käy seisomaan sen eteen. Morton tulee sinne myös). Se on erinomaisen
+hyvin osattu.
+
+MORTON. Katsanto on liian ylpeä.
+
+LETHINGTON. Luulen että sitä voi parantaa.
+
+MORTON. Oletteko varma siitä?
+
+LETHINGTON. Olen. Se on muutettava.
+
+MORTON. Asianomaiset suostuvat siis siihen?
+
+LETHINGTON. Täydellisesti.
+
+MORTON. Ja milloin?
+
+LETHINGTON (tuttavasti). Pian, pian! -- Ei auta viivytellä.
+Espanjalaiset apu-varat ovat tulleet, maan-pakolaisten tilukset
+joutuvat myöskin hänen omakseen. Kahdeksan päivän kuluessa julistaa hän
+sotaa Englantia ja protestanttia vastaan ... liittolaisena on hänellä
+koko Europa!
+
+MORTON (hiljaa). Siis huomenna?
+
+LETHINGTON (samoin). Huomenna, Knox'in talossa, kello neljä
+iltapuolella.
+
+MORTON (samoin). Mutta he ovat jäljillä. Kuningas ei ole voinut asiaa
+salata, lordi Stuart on kuullut hänen uhkaavan.
+
+LETHINGTON. Heitä täytyy siis saattaa harhateille.
+
+MORTON. Te tahdotte Murray'n sormusta, heittääksenne sitä italialaisen
+kurkkuun?
+
+LETHINGTON. Tahdon. -- Ei muuta täällä.
+
+MORTON (ääneen). Todellakin oivallinen kuva; kun vaan tuo käskevä
+katsanto hiukan lievennetään.
+
+LETHINGTON (samoin). Ja tuo italialainen kaulus poistetaan. (Morton
+menee peräovesta ulos täll'aikaa). Tuolla tulee Rizzio -- -- ahaa!
+puhuen Stuart'in kanssa!
+
+    (Vetäytyy syrjäpuoleen ja menee ulos).
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+    RIZZIO ja STUART.
+
+RIZZIO. Luulenpa kuitenkin, että mylord näkee aaveita selvällä
+päivällä. Maanpakolainen Murray on Englannissa ja kurjuudessa, hänen
+puolueensa vielä suuremmassa kurjuudessa, Elisabeth ei tahdo heitä
+auttaa. Elisabeth auttaa ainoastaan niitä, joiden käy hyvin' Mistä siis
+saisivat varoja nostattamaan kapinaa Skotlannissa.
+
+STUART. Ei kapinata, monsieur; en ole puhunut kapinasta. Ei, se on
+pahempaa!
+
+RIZZIO. Mikä on kapinata pahempi?
+
+STUART. Salamurha.
+
+RIZZIO. Salamurha! (tekee ristinmerkin). Pyhä neitsyt on suojeleva
+hyvää asiata ja sen uskollista palvelijaa.
+
+STUART. Pyhä neitsyt on oikullinen niinkuin muutkin naiset, ja minun
+neuvoni on, monsieur, että vahvistatte linnan vartijajoukkoa.
+
+RIZZIO. Kiitän, mylord, teidän teräväjärkisistä neuvoistanne.
+
+STUART. Madame, ma soeur, tietää paraiten itse että jo kolmesti hänen
+kallis-arvoinen personansa on ollut vaarassa tässä raa'assa maassa.
+Tällä kertaa ehkä muutkin, kuin hän, ovat vaarassa.
+
+RIZZIO. Ketä mylord tarkoittaa?
+
+STUART. Monsieur tietää että tämän maan aatelisto ei häntä rakasta.
+
+RIZZIO. Suojelus-pyhäni, Sankt Antonius Paduasta, on minua varjeleva
+pahoista ihmisistä. Kuningatar, mun korkea hallitsijani, on armossa
+pitävä huolta turvallisuudestani.
+
+STUART. Parasta on, että te puhuttelette kaartinkapteeni Erskinea; se
+on oikea mies varjelemaan teitä, monsieur.
+
+RIZZIO. Kiitän, mylord; minä puhuttelen häntä.
+
+STUART. Monsieur, minä olen sanonut teille tämän, ei teidän tähtenne,
+vaan sentähden, että madame, ma soeur, teitä suosii. Monsieur, minun
+pitää aloittaa pöytätanssia.
+
+RIZZIO. Mylord!
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+    RIZZIO, sitten LETHINGTON.
+
+RIZZIO. Salamurha!
+
+    (Hänen kääntyessään, seisoo Lethington ihan hänen
+    takanansa; hän säikähtyy).
+
+LETHINGTON. Pelkäättekö että ai'on teitä salaa murhata?
+
+RIZZIO. Kuka on sanonut? -- --
+
+LETHINGTON. Tahtoisin puhua kanssanne. Kreivi Morton on minut
+lähettänyt. Tiedätte ett'ei hän mielellään itse puhu teidän kanssa.
+
+RIZZIO. Kun hän on saanut niin kohteliaan sanansaattajan, niin hänen
+varmaankaan ei sitä tarvitse.
+
+LETHINGTON. Itse hän on vielä korkeamman miehen lähettiläs.
+
+RIZZIO. Kenenkä?
+
+LETHINGTON. Murray'n.
+
+RIZZIO. Vai tuon karkoitetun kapinan-nostattajan! Vai heillä on
+yhteisiä asioita?
+
+LETHINGTON. Siihen vastatkoon Morton itse.
+
+RIZZIO. Minua ei ollenkaan huvita Murray'n asiat, eikä ne henkilöt,
+jotka niitä asioita ajavat.
+
+LETHINGTON. Mutta mahdollista kuitenkin on että nuo asiat teitä vielä
+voivat vähän huvittaa.
+
+RIZZIO. Sitä suuresti epäilen.
+
+    (Käy istumaan).
+
+LETHINGTON (syrjään). Hän käy istumaan minun läsnä ollessani!
+
+RIZZIO. Käykää istumaan, herra valtiosihteeri!
+
+LETHINGTON. Olen teille suuresti kiitollinen, herra yksityissihteeri;
+(käy istumaan, selkä puoleksi Rizziota vastaan, ja laskee molemmat
+jalkansa eräälle tuolille). Eikö teillä ole minkäänlaisia himoja, David
+Rizzio?
+
+RIZZIO. Himot ovat vaaralliset valtiomiehelle.
+
+LETHINGTON. Se muistutus on niin todenperäinen, että juuri äsken olen
+ollut tilaisuudessa sitä tehdä. Mutta kuitenkin...
+
+    (Rupee leikkimään kreivi Murray'n sormuksella).
+
+RIZZIO. Mutta kuitenkin jarli arvelee, ett'ei kukaan ole himojansa
+vailla?
+
+LETHINGTON (lausuu painolla). Niin.
+
+RIZZIO. Siinä tapauksessa täytyy vaan asettaa niin että ne sopivat
+yhteen työmme kanssa...
+
+LETHINGTON. -- -- ett'ei välikäteen jouduta; aivan niin; --
+
+RIZZIO. Ja jos koettaisin sanoa miksi minun on hyvin käynyt tähän asti,
+niin syy on etsittävä juuri siinä.
+
+LETHINGTON. No niin, ei ole mahdotointa!
+
+RIZZIO. Skotlantilaisilla on tavallisesti jonkunmoinen perintö, unelma,
+kosto tai kunnianhimo, jonka tähden joutuvat pulaan.
+
+LETHINGTON. Varsinkin tämmöisenä muutosten aikana, kun vanhaa ja uutta
+mielessä taistelee, -- se on totta.
+
+RIZZIO. Minä tulin tänne muukalaisena, minulla on yksi ainoa päämäärä,
+ja se on olla uskollinen ja hyödyllinen kuningattarelle.
+
+LETHINGTON. Sentähden hän pitää enemmän teistä kuin meistä, se on
+luonnollista.
+
+RIZZIO. Jos ei juuri luonnollista, niin viisasta kenties.
+
+LETHINGTON. Kenties.
+
+RIZZIO. Seuraukset eivät muuta todista.
+
+LETHINGTON. Nyt katolilaisten asia menestyy, se on totta.
+
+RIZZIO. Mutta mikä mainio sormus tuo on, jota jarli tuossa pitelee?
+
+LETHINGTON. Kallis, eikö totta?
+
+RIZZIO (nousee). Harvoin olen senkaltaista loistoa nähnyt! Kuinka? --
+se on suuremmasta arvosta kuin kalliin kruunutimantti!
+
+LETHINGTON. Oletteko joskus seisoneet juvelipuodissa?
+
+RIZZIO. Kun ostan kalliita kiviä, niin tuotan ne luokseni.
+
+LETHINGTON. Minua ilahuttaa että kuitenkin voitte sitä arvostella.
+
+RIZZIO. Rakastan kauniita kiviä ja minulla on kokoelma niitä itselläni.
+
+LETHINGTON. Jos kokoelette kalliita kiviä, niin varmaankin tunnette
+tätä; sillä tuntijalla on tarkka silmä.
+
+RIZZIO (tarkastaa sitä). Jarli Murray'n! Oletteko sen ostaneet?
+
+LETHINGTON. En, hän tahtoo lahjoittaa sen pois.
+
+RIZZIO. Tätä suurta omaisuutta ... ja kenelle?
+
+LETHINGTON. Teille, David Rizzio.
+
+RIZZIO. Minulleko?
+
+LETHINGTON (nousee). Ylpeä kreivi Murray pyytää teitä olemaan hänen
+äänenkannattajansa sisarensa kuningattaren luona; voitteko pyytääkään
+selvempää todistusta muuttuneesta asemasta ja teidän täydellisestä
+voitostanne! Protestanttinen puolue, joka oli hallitsevana puolueena
+muutamia vuosia sitten, on nyt syrjäpuoleen sysätty siihen määrään,
+että sen ensimäinen mies saa kerjätä armoa paavin salaiselta
+lähettiläältä tässä hovissa.
+
+RIZZIO. Se teitä surettaa, jarli Lethington?
+
+LETHINGTON. En olisi se suora mies, mikä olen, jos koettaisin salata
+että se minua surettaa. -- Tässä on sormus!
+
+RIZZIO. Jarl Murray'n onnettomuus koskee minuun kipeästi, mutta auttaa
+häntä takaisin tänne, sitä en voi.
+
+LETHINGTON. Ette tahdo?
+
+RIZZIO. Minä ymmärrän että tavallisella sukkeluudellanne olette
+havainneet himoni; mutta tällä kertaa se valitettavasti ei sovi yhteen
+kuningattaren aikeiden kanssa. Au revoir!
+
+    (Aikoo mennä).
+
+LETHINGTON (avaa kamiinin suupellin, aikoo heittää sormuksen sinne).
+
+RIZZIO. Madonnan nimessä, mitä teette?
+
+LETHINGTON. Ei siitä enää ole mihinkään.
+
+RIZZIO. Onhan se suuri kalleus, sillä on suurempi arvo, kuin koko
+omaisuudellani!
+
+LETHINGTON. Tahdotteko pelastaa sen?
+
+RIZZIO. Tietysti!
+
+LETHINGTON. Ottakaa se siis!
+
+RIZZIO. En. -- Mutta antakaa se hänen sisarellensa kuningattarelle;
+antakaa hänen säilyttää sitä jarlia varten!
+
+LETHINGTON. Jarlia varten -- joutavia!
+
+    (Aikoo heittää sitä kamiiniin).
+
+RIZZIO. Ette tänne sen arvoa, ette tiedä mitä heitätte pois.
+
+LETHINGTON. No, säilyttäkää sitä sitten itse!
+
+RIZZIO. Säilyttää sitä? Oi -- sen teen kernaasti -- vaan en siten, että
+sen kautta katsoisin itseäni sidotuksi millään lailla.
+
+LETHINGTON. Mutta se on kuitenkin oleva jokapäiväinen muistutus siitä
+kuinka onnetoin kuningattaren veli on.
+
+    (Antaa sormuksen).
+
+RIZZIO. Ja se on myös oleva jokapäiväinen muistutus ylpeästä hetkestä
+elämässäni!
+
+LETHINGTON. Siihen teillä tietysti on syytä. Mutta minä rohkenen toivoa
+että tämä jarli Murray'n nöyrtyminen ei ole ollut aivan turha.
+
+RIZZIO. Itse ymmärtänette ett'en tämän tapauksen jälkeen enää voi
+katsoa kreivi Murray'n puoluetta vaaralliseksi. Enempää en voi sanoa.
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+    Entiset, Lordi STUART. Sitten KUNINGATAR.
+
+STUART. Monsieur! Madame, ma soeur, käskee teidät luoksensa.
+
+LETHINGTON. Herra sihteeri!
+
+RIZZIO. Mylord!
+
+LETHINGTON (menee).
+
+RIZZIO. Missä on kuningatar?
+
+STUART. Minä olen saattava teitä kuningattaren luo.
+
+RIZZIO. Mitä siihen neuvoon tulee, jonka Mylord niin armollisesti
+minulle antoi, voin vakuuttaa että se oli aivan tarpeetoin.
+
+STUART. Se ilahuttaisi minua teidän tähtenne, monsieur!
+
+RIZZIO. Ei murha-aseilla, vaan lahjoilla ja rukouksilla lähestyvät ne
+meitä. Ja se alentavainen tapa, jolla muutamat aatelismiehet tässä
+hovissa minua kohtelevat, ei minusta koskaan ole ollut niin naurettava,
+kuin juuri nyt. Au revoir!... Vaan tässä on kuningatar itse! --
+
+STUART. Hänen kärsimättömyytensä rikkoo etiketin kaikki...
+
+KUNINGATAR. Jätä meidät yksin, Stuart. Katso ett'ei kukaan meitä
+häiritse.
+
+STUART. Mutta tanssi...
+
+KUNINGATAR. Ensin työ, sitten tanssi! Sulje ovet!
+
+STUART. Mitä on ajatteleminen!
+
+    (Menee).
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+    Edelliset (paitsi STUART).
+
+KUNINGATAR. Mitä tämä tietää, Rizzio, kolmesti on jo minulle puhuttu
+jostakin hyökkäyksestä.
+
+RIZZIO. Myöskin teidän armollenne?
+
+KUNINGATAR. Siis sinulle myös?
+
+RIZZIO. Niin, juuri nyt!
+
+KUNINGATAR. Kummallista! Vähän aikaa sitten kuningaskin minua uhkasi.
+
+RIZZIO. Teidän armonne luulee että hän on liitossa...
+
+KUNINGATAR. Missä liitossa?...
+
+RIZZIO. Liitossa niiden kanssa, jotka tuumivat hyökkäystä...
+
+KUNINGATAR. Kuka sen tekisi?
+
+RIZZIO. En voi sitä ymmärtää ... (vaiti-olo). Kenties maanpakolaiset?
+
+KUNINGATAR. Veljenikö, kreivi Murray?... Darnley yhtyisi minun
+vihollisiin ... omiin vihollisiinsa? -- Mitä sitten on tapahtunut?
+
+RIZZIO. Sen mahtaa teidän armonne paraiten tietää...
+
+KUNINGATAR. Hän vaati äsken minulta -- (seisahtuu, katselee Rizziota,
+nauraa). Darnley on narri. Koko juttu on joutavaa!
+
+RIZZIO. Teidän armonne on aina niin huolotoin...
+
+KUNINGATAR. Mitä todistuksia sinulla on?
+
+RIZZIO. Tunteeko teidän armonne tämän sormuksen?
+
+KUNINGATAR. Veljeni sormus! --
+
+RIZZIO. Sen loisteen valossa aikoo kreivi Murray löytää tien takaisin
+teidän armonne etuhuoneesen...
+
+KUNINGATAR. Ja se tapahtuisi sinun avulla...?
+
+RIZZIO. Koetettiin... Mutta tässä on sormus!
+
+    (Tahtoo antaa sen, kuningatar sen näkee,
+    mutta ei ota sitä vastaan).
+
+KUNINGATAR. Sinua pidetään hyvin voimakkaana, Rizzio.
+
+RIZZIO. Ainoastaan sentähden että tulisin epäluulon alaiseksi teidän
+armonne silmissä. -- Tässä on sormus!
+
+KUNINGATAR (niinkuin ennen). Miksi olet sinä minulle uskollisempi kuin
+muut, Rizzio?
+
+RIZZIO. Parempi olisi tutkia, miksi meitä pyydetään tehdä huolettomiksi
+samalla kuin päällekarkauksesta jutellaan...
+
+KUNINGATAR. Moni on palvellut minua uskollisesti ennen sinua; mutta
+kaikilla on ollut omat tarkoituksensa, -- tarkoituksia, jotka minä olen
+huomannut...
+
+RIZZIO. Teidän armonne, teitä väijytään; minä olin olevinani huoletoin,
+mutta en ollut! --
+
+KUNINGATAR. Sinä luotat suuresti meidän suosioomme, David Rizzio, kun
+et katso tarpeelliseksi meille vastatakaan!
+
+RIZZIO. En vastaa sentähden että tässä vaan näen kujeita; minua
+pyydetään sortaa teidän armonne luona, vieläpä sangen tärkeällä
+hetkellä.
+
+KUNINGATAR. Minua rupee väsyttämään koko tuo tärkeä arvo, jota sinuun
+pannaan, -- ja jota itsekin luulet sinulla olevan.
+
+RIZZIO. Teidän armonne tekee minulle vääryyttä ... mutta minä koetan
+sitä kärsiä, ... niin kuin joka päivä saan loukkauksia kärsiä teidän
+armonne tähden.
+
+KUNINGATAR. Mutta miksi kaikkea tuota kärsit? -- Sinä olet niin
+eriskummallinen, tuntuu aina kuin kätkisit jotain salaisuutta.
+
+RIZZIO. Jos minussa on jotain outoa teidän armonne mielestä, niin työni
+ja toimeni teidän armonne hyväksi todistavat puolestani, ja se
+valtioviisaus, joka tähän saakka on tuottanut niin runsaita hedelmiä
+katolilaisten asian hyväksi, selvästi todistakoot uskollisuuteni teitä
+kohtaan.
+
+KUNINGATAR. Se on totta... Mutta miksi pitää minun aina kuulla siitä,
+miksi pitää minun olla sinulle velassa siitä? Miksi et esimerkiksi
+tahdo tulla aatelismieheksi?
+
+RIZZIO. Sentähden että se vahingoittaisi minua.
+
+KUNINGATAR. Mutta korkea arvonimi?
+
+RIZZIO. En huoli semmoisesta ulkonaisesta arvosta.
+
+KUNINGATAR. Vaan rahoista, kalliista kivistä...
+
+RIZZIO. Niin, semmoiset ovat varmaa tavaraa.
+
+KUNINGATAR. Ja kalliit vaatteet...
+
+RIZZIO. Luonto ei ole minua suosinut, siitä saan kärsiä. Mutta, teidän
+armonne, älkää antako paholaisen kylvön kohta itää sielussanne.
+Älkäämme tämmöisten pienten asiain tähden jättäkö huomaamatta sitä
+vaaraa, jonka musta ensi-enne kaukana näkyy. Lethington'illa on
+aikeensa, hänellä ja Murray'lla ja Morton'illa; minä olin olevinani
+huoletoin, enkä ollut mistään tietävinäni; mutta tuskissani olin!
+Heillä on varmaan monta liittolaista; asia on niin edistynyt, että niin
+itsekäs henkilökin, kuin lordi Stuart, on päässyt sen jäljille.
+Vartijain täytyy todellakin lähteä ulos öisin, sillä suurissa metsissä
+on nähty nuotio-tulia.
+
+KUNINGATAR. Kolme kertaa on jo hyökätty minun päälleni ja minä olen
+onnellisesti pelastunut! En huoli siitä!
+
+RIZZIO. Teidän armollanne on niin paljon rohkeutta...
+
+KUNINGATAR. Ja sinulla niin vähän...
+
+RIZZIO. Minä tarkoitan teidän armonne parasta!
+
+KUNINGATAR. Mutta miksi sen teet? Minkä vuoksi kärsit oikkujani ja
+muiden panettelemista?
+
+RIZZIO (suuttuneena). Kun lapsi on kyllästynyt viuluun, jota on
+soittanut, tahtoo se lyödä sitä rikki, nähdäksensä miltä se
+sisäpuolelta näyttää!...
+
+KUNINGATAR. Siis kun olen nähnyt miltä näytät sisäpuolelta?...
+
+RIZZIO. Teidän armonne, sallitteko minun nyt mennä?
+
+KUNINGATAR. Enkö enää voi saada tätä viulua eheäksi, kun kerran olen
+katsonut sen sisään?
+
+RIZZIO. Ette voi.
+
+KUNINGATAR. Toiveesi päämäärä on siis mahdotoin saavuttaa!
+
+RIZZIO. Teidän armonne ei varmaankaan minua enää tarvitse...
+
+    (Aikoo mennä).
+
+KUNINGATAR. Rizzio!
+
+RIZZIO. Teidän armonne...
+
+KUNINGATAR. Me kaksi emme enää voi yhdessä työtä tehdä; en voi
+luottamuksella vale-naamalle puhua.
+
+RIZZIO. Teidän sydämmessänne on jotain julmaa, sen olen monasti
+huomannut!
+
+KUNINGATAR. Pelkäätkö ketään, koska et tahdo minulle puhua?
+
+RIZZIO. Minä pyydän, antakaa minun nyt mennä!
+
+KUNINGATAR. Pelkäätkö kuningasta, vihollistasi?
+
+RIZZIO. En! --
+
+KUNINGATAR. Aatelistoako! -- (kun Rizzio on vaiti) haluatko jotain
+harvinaista arvoon-koroitusta ... hyvä, se on sinulle suotu --
+huolimatta aatelistosta!
+
+RIZZIO. En pelkää aatelistoa!
+
+KUNINGATAR. Ah, minä ymmärrän, koko julkista mielipidettä Europassa.
+Vaan tiedäthän sinä, Rizzio, että minua huvittaa kiusata sitä.
+
+RIZZIO. En pelkää maailmassa ketäkään -- paitsi --
+
+KUNINGATAR. Paitsi? -- sano se suoraan!
+
+RIZZIO. -- Teitä itseänne!
+
+KUNINGATAR. Minua! Nyt käsken sua puhumaan!
+
+RIZZIO. Te olette julma ja säälimätöin; teitä ilahuttaa nähdä minua
+mitä ankarimman intohimon vallassa, -- sillä semmoinen minulla on, --
+se on se, joka, niin kauan kuin se palaa, on minua innostuttanut ja on
+minua innostuttava mitä suurimpiin töihin teidän palveluksessanne, --
+vaan kun se on sammunut -- en ole enää mitään.
+
+KUNINGATAR. Mutta mikä kaunopuheliaisuus, -- Rizzio, en tunne sinua
+samaksi mieheksi!
+
+RIZZIO. Armollisin kuningatar, ette koskaan ole minua tunteneet!
+Äänettömyyteni on ollut alituinen valhe ja tylyyteni sen sineetti.
+Mutta nyt, kun olette avanneet huuleni tuon ruhtinallisen totuuden
+lausumiseen, nyt teidän pitää se tietämän. Ainoastaan se, jolla on
+suuri päämäärä, voi käydä suoraan sitä kohti, huolimatta kaikista
+pienistä; ainoastaan se, jota joku ajatus innostuttaa, voi kärsiä;
+ainoastaan se, joka jotain odottaa, voi kestää oikkuja, pilkkaa,
+panettelemista, ilkeyttä!
+
+KUNINGATAR. Mutta mitä tämä tietää!
+
+RIZZIO. Se tietää, -- vaan ensin kuulkaa: ei kuin Darnley, joka teitä
+väsyttää ja seuraa, ei kuin nuo, jotka maailmalle tahtovat kerskata
+yhdestä silmäilyksestä, sanasta tai tanssista, ei kuin nuo, jotka
+meluavat kahden-miekkasilla teidän tähtenne ... minä en pyydä että
+minua sanotaan teidän rakastajaksi, mutta että kerran -- vaikka
+pitkän, pitkän odotuksen jälkeen, vaikka vaadittaisiin elämää täynnä
+alttiiksi-antamusta ja uskollisuutta -- että kuitenkin kerran voisin
+siksi tulla. --
+
+KUNINGATAR. Ha, ha, ha, ha! Ha, ha, ha, ha! Ha, ha, ha ha!
+
+RIZZIO (epätoivoissaan). Naurakaa minulle; mutta muistakaa, mitä tämä
+äänetöin, innokas rakkaus on tehnyt teidän puolestanne näiden työlästen
+vuosien kuluessa, sill'aikaa kuin te huoletoinna saitte tanssissa kuin
+vaarassakin pyöriä. -- Pilkatkaa minua ja heittäkää minut pois, kuin
+nuo muutkin, -- sitähän te tahdotte!
+
+    (Menee).
+
+
+KYMMENES KOHTAUS.
+
+KUNINGATAR (käyden yht'äkkiä totiseksi). Enkö arvannut sitä: hänkin
+odotti heikkouden hetkeä! hänkin salainen viholliseni! Eikö ole yhtään
+elävää olentoa, jolle voin itseni uskoa? Eikö Jumalan avarassa
+maailmassa ole ketään, johon uskallan luottaa? Jokainen, joka minua
+lähestyy, tahtoo vaan minua surmata -- surmata maatani, tai uskontoani,
+tai ijankaikkista sieluani! Tämä tukehduttava tuska, joka mua ahdistaa,
+ennustaako se onnettomuutta? -- Niin, onnettomuutta! Jotka tulevat
+minua palvelemaan, ne tahtovat rosvota minua, jotka minua rakastavat,
+ne ovat minulle vaarallisemmat, kuin ne, jotka minua vihaavat!
+Suotiinhan minulle kaikki, mikä maailmassa voi kuolevaista onnelliseksi
+tehdä; vaan katso, lahjat muutetaan turmelukseksi! -- Oi, mikä on syynä
+siihen? Kai syytä minussakin lienee! Koko olentoni on kuin kappaleiksi
+katkaistuna, enkä voi noita kappaleita ko'ota. Oi, pyhä, puolestani
+aina rukoileva neitsyt Maria! Sinä, joka annoit mulle nimesi, sinä,
+naisen ijankaikkinen esikuva, vuodata valoasi minulle! Ole luonani, ei
+ainoastaan rukoillessani, vaan silloinkin kun elämän myrskyiset aallot
+päälleni ryntäävät; sillä täällä ei ole ainoatakaan auttajaa. Mies,
+jonka valitsin, on milloin lapsi, milloin luulevainen hirmuvaltias; oma
+veljeni tuli kapinoitsijaksi ja neuvoskuntani vastaan täytyy minun
+suojella itseäni kuin käärmettä vastaan, jonka kanssa olen suljettu
+samaan huoneesen. Oi, minä tarvitsen suojelusta! Minä tunnen
+sanomatointa kaipausta, mutta en tiedä mihin uskallan kääntyä, (vaiti
+olo). Myöskin tuo hiljainen, kärsivällinen Rizzio! -- Darnley, sinä
+olet kuitenkin tavallasi uskollisempi kaikkia muita, -- ja sinä olet
+niin nuori! Minä olin liian ankara, minä tahdon kaikki sovittaa,
+(soittaa; palvelija tulee). Käske tänne lordi Stuart! (palvelija
+menee). Darnley lempii ja lemmestä voi kaikki tehdä!
+
+
+YHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR. Lordi STUART.
+
+STUART (itsekseen). Rizzio ei ole täällä? (ääneen). Madame!
+
+KUNINGATAR. Soikoon soitanto ja tanssi alkakoon!
+
+STUART. Heti, heti, -- teidän armonne!
+
+KUNINGATAR. Hanki Darnley tänne ja sano hänelle että minä pyydän
+ensimäistä tanssia.
+
+STUART. Kuninkaanko kanssa?
+
+KUNINGATAR. Niin.
+
+STUART. Vaan kuningas ei ole näkyvissä!
+
+KUNINGATAR. Oi, etsi häntä huoneistansa; jos hän on sulkeunut niihin,
+niin kolkuta ja huuda, että häntä kaipauksella odotan.
+
+STUART. Kuningastako?
+
+KUNINGATAR (kiivaasti). Kuningasta! -- Mutta joudu!
+
+STUART. Minä riennän, minä riennän! (itsekseen). Pitääkö meidän tässä
+hovissa vielä ruveta kuningastakin kumartamaan?
+
+KUNINGATAR. Mutta mene nyt jo!
+
+STUART. Minä lennän.
+
+
+KAHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+KUNINGATAR (tanssijat myöhemmin). Johon olen asetettu, siinä on minun
+vaikutusalani, mitä mua kohtaa, täytyy mun kärsiä!
+
+    (Soitanto alkaa).
+
+Minä olen nuori, minulla on voimia, suurenmoisia aikeita ja mahtavia
+alaisia! Elämäni muuttuu toimekkaaksi; kaikki, mitä on pientä, ja joka
+nyt minua rasittaa, haihtuu silloin itsestänsä.
+
+    (Tanssijat tulevat parittain; niiden joukossa
+    Bothwell, Lethington ja Morton).
+
+
+KOLMASTOISTA KOHTAUS.
+
+    Entiset. Lordi STUART.
+
+STUART. Se koskee minuun kipeästi, madame, mutta kuningas ei ole
+huoneissansa.
+
+KUNINGATAR. Etsi häntä kaikkialla. Ota useampia mukaan: hänen täytyy
+tulla!
+
+STUART. Hänen täytyy tulla!
+
+    (Menee).
+
+LETHINGTON. Kuningastako etsitään?
+
+USEAT. Kuningasta.
+
+LETHINGTON. Minä näin kuninkaan ratsastavan ulos.
+
+KUNINGATAR. Ulosko ... keskellä yötä?
+
+LETHINGTON. Minä tein juuri saman muistutuksen; mutta hän vastasi: "me
+sovimme yhteen."
+
+KUNINGATAR. Darnley parka! Minä olen ollut liian ankara. Oi, nyt hänen
+olisi pitänyt olla täällä! Nyt olisi hetki ollut!
+
+STUART. Ketä teidän armonne vaali kunnioittaa?
+
+KUNINGATAR. Ei ketäkään! -- En tanssi.
+
+STUART. Oi, teidän armonne, älkää saattako meitä epätoivoon! Olisi sama
+kuin repiä kukkaset maahan ja sammuttaa kynttilät.
+
+ARGYLEN KREIVINNA. Oi, teidän armonne, ette saa saattaa meitä
+murheellisiksi. Me olemme niin kauan odottaneet!
+
+    (Useat naiset rukoilevat).
+
+KUNINGATAR. No, tehdäkseni teille iloa, ystäväni!...
+
+KAIKKI. Kiitoksia, teidän armonne!
+
+    (Valmistuvat tanssiin),
+
+STUART. Mikä aatelismies saa kunnian?
+
+KUNINGATAR (silmäilee heitä ja sanoo poiskääntyneenä). Onkohan niiden
+joukossa ainoatakaan, joka ei tukalassa hetkessä ole minua pettänyt tai
+voisi sitä tehdä? -- -- Yksi löytyy! (Stuartille) Bothwell'in jarli.
+
+    (Soitanto kiihtyy kiihtymistään. Bothwell tulee,
+    notkistaa polvea kuningattarelle, ottaa hänen kätensä
+    ja vie hänet tanssivien luo. Hän asettuu seisomaan
+    Stuart'ia ja Argylen kreivinnaa vastaan, jotka alkavat.
+    Tanssitaan hidasta vanhaa pöytä-tanssia).
+
+Esirippu lankee.
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+Knox'in talo.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+KNOX (Käy säännöllisesti edestakaisin, molemmat kädet selässä.
+Kolkutetaan). Tule! (hän jatkaa käymistään).
+
+LINDSAY ja MORTON (astuvat sisään). Hyvää päivää!
+
+LINDSAY. Olemme kutsutut tänne kello neljältä.
+
+KNOX (kuin ennen). Tiedän sen.
+
+    (Äänettömyys).
+
+MORTON. Voiko Ruthwenkin tulla?
+
+KNOX. En tiedä.
+
+LINDSAY (Morton'ille, käydessään etulavalle päin). Kuinka paljon väkeä
+mylord on ko'onnut?
+
+MORTON. Viisisataa jousi-miestä.
+
+LINDSAY. Se ei ole paljon.
+
+MORTON. Luotan niihin miehiin; he ovat ennenkin olleet muassa, missä
+verta on vuotanut. Muutamat heistä useammin kuin kukaan meistä.
+
+LINDSAY. Linnan vartijajoukko on vähäinen, se on pian vangittu. Mutta
+myöhemmin voivat porvarit tulla.
+
+MORTON. Minun mieheni eivät pidä porvareista enemmän lukua kuin
+härästä. Useimmat heistä ovat palvelleet Franskassa, Saksassa tai
+Tanskassa, sota on heidän elinkeinonsa ja huvituksensa.
+
+LINDSAY. Jos minä olisin kuningas, niin kieltäisin tuommoiset
+pestaukset vieraasen maahan. Ne pilaa kansaa.
+
+MORTON. Päinvastoin, ne harjoittaa kansaa.
+
+LINDSAY. Olin aina riidassa Murray'n jarlin kanssa tästä asiasta. Hän
+suorastaan möi maan lapsia vieraille.
+
+MORTON. Hän möi poikia ja sai miehiä sijaan. Murray tietää aina, mitä
+tekee.
+
+LINDSAY. Luuletteko että hän ehtii perille oikeaan aikaan? On jo
+myöhäistä.
+
+MORTON. Jonka täytyy salassa matkustaa, hän saa usein kulkea
+mutkateitä. Jos kukaan on saanut sanaa häneltä, niin se varmaankin on
+Knox.
+
+LINDSAY (Knox'ille). Oletteko kuulleet jotain Murray'ltä?
+
+KNOX (kuin ennen). Olen.
+
+MORTON. Tuleeko hän?
+
+KNOX. Kohta.
+
+LINDSAY (Morton'ille). Se hyvä; istukaamme siis niin kauan kuin
+odotamme. En voi kieltää että vereni vähän kuohuu. Istuessa on sitä
+helpompi hillitä.
+
+MORTON. Minun vereni on sitä tyynempi. Minua vaan hiukan harmittaa
+ett'ei Knox puhu meille. Luulenpa että puhuttelen häntä.
+
+LINDSAY. Älä puhuttele.
+
+MORTON. Mitähän Knox arvelee maan tilasta?
+
+KNOX. Ei mitään.
+
+LINDSAY. Älä, mitä se hyödyttää, Morton?
+
+MORTON. Mitä Knox sanoo aikeestamme?
+
+KNOX. Ei mitään siitäkään.
+
+MORTON. Luuletteko että se on Jumalan palvelemista.
+
+KNOX. Kaikki on Jumalan palvelemista.
+
+MORTON. Jos tämä italialainen, David Rizzio, saisi tykkönään hävittää
+evankelisen uskon Skotlannista, palvelisiko hänkin Jumalaa?
+
+KNOX. Kaikki mitä tapahtuu on edeltäpäin määrätty, ja silloin olisi
+sallittu että toinen ja parempi sukupolvi saa vastaan-ottaa siunauksen,
+mutta tämä mennä hukkaan.
+
+LINDSAY. Lopeta jo, Morton!
+
+MORTON. Voisimmehan silloin olla mitään tekemättä; -- sillä mikä on
+sallittu, tapahtuu yhtäkaikki?
+
+KNOX. Epäilemättä. Te ette voi sallimuksessanne mitään muuttaa, ette
+lisätä ettekä vähentää. Mitä teette, sen teette vaan teidän omaksi
+vapahtamiseksi.
+
+MORTON. Mutta jos nyt ijankaikkisuudesta on sallittu että minä joudun
+kadotukseen, enhän silloin voi autuaaksi tulla?
+
+KNOX. Joka ijankaikkisuudesta tietää, että joudutte kadotukseen, hän
+tietää myöskin ijankaikkisuudesta että olette sen ansainneet.
+
+LINDSAY. Tämä on Jumalan pilkkaamista, Morton!
+
+MORTON. Mahtaa Jumalan olla ikävä katsella kaikkea, mitä hän
+ijankaikkisuudesta edeltäpäin tietää.
+
+KNOX. Hänellä on kyllä ajatuksensa siinä, niinkuin minulla teidän
+puhetta kuunnellessani -- vaikka minäkin tiesin sitä edeltäpäin.
+
+    (Äänettömyys. Kolkutetaan).
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+    Entiset. RUTHWEN.
+
+KNOX. Tule!
+
+    (Ovi avataan. Ruthwen tulee sisään aseissa, palvelijaan
+    nojautuen. Entiset kaksi nousevat, Lindsay asettaa
+    Ruthwen'ille tuolin, Morton auttaa häntä).
+
+MORTON. Vaivaatte itseänne liiaksi, Ruthwen. Olisi parempi että
+pysyisitte vuoteella.
+
+RUTHWEN (palvelijalle, sitten kun Ruthwen on viety istumaan). Mene.
+Odota ulkona.
+
+LINDSAY. Ei ollut tarkoitus, lordi Ruthwen, että te sairaana näkisitte
+tätä vaivaa.
+
+RUTHWEN. Mutta minä en luota teihin.
+
+MORTON. Onhan meitä kuitenkin tarpeeksi suuri joukko.
+
+LINDSAY. Ja kaikki on valmista.
+
+RUTHWEN. Kun kuningatar rupee itkemään, joutuvat kätenne voimattomiksi.
+Minä tunnen teitä.
+
+LINDSAY. Jumala estäköön meitä pitämästä hänen kyyneleitään suuremmassa
+arvossa kuin tämän maan parasta.
+
+MORTON. Ei suinkaan mylord itse ai'o linnaan tulla?
+
+RUTHWEN. Ai'on, vaikkapa kantaisitte minua sinne!
+
+LINDSAY. Mutta mitä mielittekään siellä tehdä, sairas kun olette?
+
+RUTHWEN. Nähdä että se roisto oikein tapetaan. -- Missä on Lethington?
+
+LINDSAY. Sinä päivänä, kun meidän kaikkien piti allekirjoittaa, oli hän
+lähtenyt kaupungista.
+
+RUTHWEN. Siinä näette! Siinä näette! Voinko minä luottaa semmoisiin?
+
+MORTON. Lethington on varovainen.
+
+RUTHWEN. Onko nyt aikaa olla varovainen? Katsokaa minua, vaara on niin
+suuri että sairaatkin saavat nousta taistelemaan!
+
+MORTON. Jokainen auttakoon tavallansa! Lethington on hyödyttänyt
+asiaamme kun ei kukaan muu sitä voinut. Ja hän on voinut sitä juuri
+sentähden, ett'ei hän koskaan ole itseänsä paljastanut.
+
+LINDSAY. Olette hyvin kipeä, Ruthwen!
+
+RUTHWEN. Niin, yö on paha, päivä pahempi. -- Missä on Knox?
+
+KNOX (seisahtuu hetkeksi). Ruthwen!
+
+RUTHWEN. Vai oletko siellä! -- Minä olen kipeä, Knox!
+
+KNOX. Minä näen sen.
+
+RUTHWEN. Miksi et tule luokseni?
+
+KNOX. Sentähden ettet minua vielä tarvitse.
+
+RUTHWEN. Kyllä, Knox, sinä et tiedä miltä tuntuu maata unettomana ja
+katsella elämäänsä. Sinun olisi pitänyt tulla, Knox!
+
+KNOX. Oli liian aikaista.
+
+RUTHWEN. Liian aikaistako? Mitä sillä tarkoitat, Knox?
+
+KNOX. Kun olet niin pitkälle päässyt että tahdot kuolla, Ruthwen,
+silloin minä tulen.
+
+RUTHWEN (nousee kauhistuneena, putoo istumaan taas). Sinä erehdyt
+tautini suhteen, Knox. Ei se ole kuoleman tauti, se on luuvaloa
+helvetin tuskain kanssa; rujoksi voin minä tulla, vaan en kuole. -- --
+Miksi olet ääneti, Knox?
+
+KNOX. Sentähden että puhuminen on tarpeetoin.
+
+RUTHWEN. Jos tietäisin että tautini olisi kuolemaksi, niin en
+odottaisi; tekisin itse siitä lopun.
+
+KNOX. Se on suorin tie helvettiin.
+
+RUTHWEN. Oi, Knox, älä sano niin! -- Jos lukisit messuja, -- ei, se on
+totta, nyt ei käytetä messuja enää. Knox, tule istumaan ja puhumaan
+minun kanssani.
+
+KNOX (asettuu hänen etehensä). Mitä tahdot multa?
+
+RUTHWEN. Sinä olet liian ankara, Knox, -- koko oppisi on liian ankara,
+-- me emme saa mitään apua.
+
+KNOX. Ei, syy on itsessäsi.
+
+RUTHWEN. Tiedän sen, ja senpätähden menenkin linnaan mukana, taudistani
+huolimatta! Mutta jos saamme pois tieltä tämän jumalattoman vaimon,
+koko kirkon ruton, ja hänen viettelijänsä, Belzebub'in palvelijan
+tapetuksi, niin se kuitenkin luetaan suurena päivänä minulle pieneksi
+ansioksi, -- eikö niin, Knox?
+
+KNOX. Sitä en tiedä.
+
+RUTHWEN. Etkö sitä tiedä, Knox? Kehoitathan sinä tähän työhön,
+olemmehan kokoontuneet sinun taloosi.
+
+KNOX. Minä en koskaan ole kehoittanut siihen.
+
+RUTHWEN. Mutta mitä sinä tarkoitat? Sinä kauhistutat minua.
+
+LINDSAY (astuu esille). Minua myöskin, Knox! En tunne muiden syitä,
+mutta minä taistelen kirkon puolesta.
+
+RUTHWEN. Sano meille siis ajatukses, Knox, se meitä peloittaa.
+
+KNOX. En omia ajatuksiani lausu, vaan raamatun ajatukset jumalattomista
+kuninkaista ja heidän taloistansa. Kuulkaa siis: Profeeta Achaja sanoi
+kuningas Jerobeam'ille: "Sinä olet tehnyt vieraita jumalia itsellesi,
+sentähden sinun talosi hävitetään." -- Profeeta Elias sanoi Achab'ille:
+"Minä tahdon hävittää sinun talosi niinkuin Jerobeam'in." -- Profeeta
+Elisa kuninkaaksi voiteli alamaisen Jehun, "että hän surmaisi Achab'in
+huoneen." -- Mutta Jehu niinkuin tekin ei ollut puhdas Herran edessä,
+vaan kuitenkin rangaistuksen ruoskana Hänen kädessänsä. -- Herran
+tuomio on selvä; mutta jokainen, ken ottaa sitä täyttääksensä, olkoon
+varoillansa! Sillä Herran tuomio on kuin kaksi-teräinen miekka, joka
+leikkaa molemmin puolin. Voi sitä, joka sillä iskee, pyytäen kirkon
+omaisuutta; iskeköön se häneen itseensäkin! -- Voi sitä, joka sillä
+iskee, koroittaaksensa omaa sukuansa! Kaatakoon ja surmatkoon se hänen
+itsensä, niinkuin taivaan salama! Voi sitä, joka sillä iskee vihasta ja
+kostonhimosta, voi, voi kaikkia niitä, jotka sitä tekevät taika-uskossa
+ja sydämmen kovuudessa! -- Muuta kehoitusta en voi teille antaa.
+
+    (Kävelee niinkuin ennen; pitkä äänettömyys).
+
+RUTHWEN. Kun ihminen entisinä aikoina kääntyi katolilaisen papin
+puoleen, lähti hän papin luota lohdutettuna ja keveällä mielellä. Mutta
+sinä annat kiviä, kun me anomme leipää. -- Luulenpa että menen kotia
+jälleen.
+
+LINDSAY. Ei, hänen sanansa ovat voimakkaasti vahvistaneet päätöstäni,
+niin, ne ovat, niin sanoakseni, sitoneet käteni miekan kahvaan. Jos
+kaatuisinkin, jos ei tarkoitukseni olisikaan aivan puhdas, -- joka
+kyllä voi ihmiselle tapahtua, -- kun Herran tuomio on niin selvästi
+lausuttu, kuin nyt, niin on velvollisuus täyttää se.
+
+RUTHWEN. Silloin en ole minä oikein hänen sanojansa ymmärtänyt.
+
+MORTON. Minustakin ne ovat epäselvät; mutta nyt, niinkuin aina kun
+sanat ovat epäselviä, pysyn minä toimessani kiinni. Onhan Knox itse
+osallisna.
+
+RUTHWEN. Ei; Knox ei seuraa meitä.
+
+MORTON. Ei miekka kädessä; hän on rauhan mies. Mutta hän on kuitenkin
+tuumassa osallisna.
+
+    (Kolkutetaan).
+
+KAIKKI. Se on Murray!
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+    Entiset. MURRAY. (Vaippaan peitettynä, jonka kohta
+    päältänsä heittää).
+
+MORTON. Niin, se on Murray!
+
+LLNDSAY. Nyt on Skotlannissa kymmenentuhatta miestä lisää! Nyt olen
+vasta oikein tyytyväinen! Tervetullut!
+
+    (Rientää vastaan syleilemään häntä, Morton samaten).
+
+MURRAY (Ruthwen'ille). Hyvää päivää ystäväni! Sinä olet kipeä Ruthwen.
+
+RUTHWEN. Niin, niin kipeä, ett'en edes parane nähdessäni sinua!
+Tervetullut Skotlantiin! (he syleilevät toisiansa). Mutta täällä ei ole
+kaikki niinkuin olla pitää.
+
+MURRAY. On tuleva paremmaksi! (hän näkee Knox'in, menee häntä vastaan).
+Teidän siunauksenne! (hän notkistaa polveansa).
+
+KNOX (käsi hänen päälaellaan). Jumala antakoon sinulle yksinkertaisen
+uskon ja täydellisen tahdon! Jumala antakoon anteeksi mitä olet
+rikkonut.
+
+    Esirippu lankee. Muutos.
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+    Maria Stuart'in cabinet de repos.
+
+    Esiripun noustessa kuuluu toiselta puolelta naurua,
+    ja espanjalaisia lauluja harpun säestyksellä. Toiselta
+    puolelta sysätään samalla sisään katettu illallispöytä.
+    Palvelijoita tulee ja asettuu paikoilleen. Ensinmainitulta
+    puolelta tulevat Kuningatar, Stuart'in saattamana, Argylen
+    Kreivinna, kapteeni Erskinen saattamana, ja Rizzio yksinään.
+
+KUNINGATAR. Kalliinta viiniä tarvitaan tämän laulun soidessa. (Kaikki
+käyvät istumaan; palvelijalle sill'aikaa). Onko tämä sitä uutta Kypron
+viiniä, jota Espanjan kuningas on lähettänyt?
+
+PALVELIJA. On, Teidän armonne!
+
+KUNINGATAR. Maailman mainiointa viiniä!
+
+STUART. Odottelen hartaasti ensimäistä lasia!
+
+KREIVINNA. Niin, hartaammin kuin sultani, joka uhrasi 18,000 soturia,
+saadaksensa tätä viiniä haltuunsa.
+
+STUART. Hyvä viini tulee kuin kauan odotettu juhla-laukaus. Mielet
+vilkastuvat, ilo nousee.
+
+KREIVINNA. Hyvä viini on kuin sukkela sana, se polttaa ja vapauttaa.
+
+KUNINGATAR. Hyvä viini on kuin auringonsäde sateessa, kuin sanoma ilon
+ijankaikkisesta lähteestä.
+
+KREIVINNA. Hyvä viini nostaa ilman-kaaren yli unelmien maiseman, luoden
+toivoa ja ihanuutta.
+
+STUART. Hyvä viini on kuin soitanto, sanoo Ronsard, se suhisee
+suloisesti läpi olentomme.
+
+KUNINGATAR. Hyvä viini on kuin suloinen salaisuus, sanon minä, se
+kuiskailee ja hymyilee sydämmessä.
+
+KREIVINNA. Hyvä viini on kuin kehuminen, se enentää voimiamme
+kahdenkertaisesti.
+
+STUART. Tai niinkuin imarteleminen, se viettelee meitä.
+
+KUNINGATAR. Ensimäinen lasi nostaa meidät ratsumme selkään iloiseen
+juoksuun.
+
+KREIVINNA. Toinen luo kauniita maisemia ympärillemme.
+
+STUART. Kolmas heittää meidät maahan.
+
+KUNINGATAR. Mutta jos nyt antaisimme ensimäisen lasin seisoa,
+veisattuamme tämän ylistysvirren.
+
+KREIVINNA. Se olisi suurempi koetus, kuin mitä Eva voi kestää.
+
+RIZZIO. Koetukseksi tämä kuitenkin on liian vähäistä.
+
+KREIVINNA. Pienet koetukset ovat usein vaikeammat, Rizzio, kuin suuret.
+
+KUNINGATAR. Ehkä Rizzio tuntee koetuksia, -- anna meille määritys.
+
+RIZZIO. Teidän armonne!
+
+STUART. Mutta pian!
+
+KREIVINNA. Ei ole aikaa hakea sitä viinin kotimaasta asti.
+
+KUNINGATAR. Mikä on koetus, Rizzio?
+
+RIZZIO. Hm, -- onhan se, että ollaan kajoomatta siihen mitä mieli
+enimmin tekee.
+
+    (Kaikki nauravat).
+
+STUART. Missä te kävitte koulua, monsieur?
+
+KUNINGATAR. Turin'issa, tuo määritys on Piemont'ista.
+
+RIZZIO (osoittaa viiniä). Luulin parhaaksi ottaa sen tästä vieressäni
+seisovasta.
+
+KREIVINNA. Eli -- vieressä istuvasta.
+
+RIZZIO. Jos puhuisin omasta kokemuksestani, niin vaikein koetus minusta
+on pidättää itseänsä siihen määrään, että muut saavat olla kärsimättä
+kun itse kärsii.
+
+STUART. Monsieur tahtoo sanoa että on vaikea olla kostamatta.
+
+RIZZIO. En. Harvoin minun on tehnyt mieli lyödä takaisin, mutta usein
+olisin suonut lyönnin menevän edemmäksi.
+
+STUART. Ei, takaisin.
+
+MUUT. Niin takaisin!
+
+KUNINGATAR. Kosto on kuin makea viini, -- olkoon tämä viimeinen
+vertaus. Maljanne!
+
+    (Kaikki tarttuvat lasihin).
+
+KUNINGATAR (juodessansa). Mutta Rizzio totuttakoon itseänsä koetusta
+kestämään! (he juovat). Parasta viiniä, mitä koskaan olen huulilleni
+nostanut.
+
+STUART. Charmant!
+
+KREIVINNA. Magnifique!
+
+KUNINGATAR. Rizzio ei todellakaan juonut. Ha ha ha! -- Ystäväni, ei
+tarkoitukseni niin paha ollut.
+
+KREIVINNA. Koetuksen malja juodaan paraiten sillä tavalla.
+
+KUNINGATAR. Koetuksenko maljan joimme? Eikö se ollut koston?
+
+STUART. Aivan niin, ihanan koston!
+
+RIZZIO. Rakas voi kosto olla meille, vaan ei ihana.
+
+KAIKKI MUUT. Voipi kyllä!
+
+KUNINGATAR. Koston ihanuus on niinkuin, -- auttakaa minua keksimään
+elävää kuvaa, -- -- -- kuin Bothwell'in! Bothwell on kaunis kuin kosto,
+kosto kuin Bothwell!
+
+KAIKKI MUUT. Vaan Bothwell ei ole kaunis!
+
+KUNINGATAR. Bothwell! On kauneus, jota sopii sanoa kauheaksi, ja
+semmoinen on Bothwell'in kauneus.
+
+KREIVINNA. Se on siis tuommoinen, jolla on ainoastaan yksi silmä.
+
+KUNINGATAR. No niin, että hänellä on ainoastaan yksi silmä, se kuuluu
+asiaan. Noissa säännöllisissä kasvoissa on salainen kirjoitus
+luettavana, jonka arvaaminen meitä viehättää. Hänen suuri maineensa,
+joka häntä seuraa kuin laivasto missä hyvänsä hän purjehtii, se
+kokoilee katselijoita. Tuo salamantapainen nopeus ja jyrkkyys hänen
+käytöksessään peloittaa heitä taas pois; hänen puheensa rohkeus
+hämmästyttää, ja sitten hänen lämpimyytensä on kylmä, hänen kylmyytensä
+lämmin ... niin, paljaita vastakohtia, mutta sellainen on Bothwell ja
+sellainen on myös tuo kauneus.
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+    Entiset. HENRIK DARNLEY (vähän päihtyneenä).
+
+KAIKKI (paitsi kuningatar). Kuningas!
+
+    (He nousevat, ainoastaan kuningatar jää istumaan).
+
+DARNLEY. Jää istumaan, jää istumaan ilon ihana liitto! Minä tulen
+ainoastaan katsomaan omaa vaimoani, tahdon ainoastaan sinua syleillä,
+sinä hirmuinen tenhotar.
+
+    (Hän syleilee ja suutelee kuningatarta).
+
+KUNINGATAR. Mylord!
+
+DARNLEY (ottaa tuolin ja käy istumaan kuningattaren taakse). Eivätkö
+suuteloni makealle maistu? Ajatteletteko niitä, joita Judas antoi?
+(Nojautuu hänen tuoliinsa). Minä ajattelen kaikkia niitä, joita te
+annoitte suloisella kavaluudella. Oi, kuinka olen iloinen, sanomattoman
+iloinen; sillä vast'edes et sinä koskaan tule suutelemaan ketään muuta
+kuin minua, sinä Skotlannin kesytöin joutsen!
+
+KUNINGATAR (nousee). Kiitän tästä illasta, hyvät naiset ja herrat; en
+voi oikein hyvin. Suokaa anteeksi, mylord!
+
+    (Tahtoo mennä hänen ohitse).
+
+DARNLEY. Oi, ei, ei, et pääsekkään pois, sinä kallis kultani, ei, vasta
+nyt jäät ijäksi minun luo. Tänne tulee enemmän iloista väkeä, katsoppas
+tuota kuinka lystikkäältä hän näyttää!
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+RUTHWEN (seisoo kalpeana ovessa, nojauten paljastettuun miekkaansa,
+hänen takanansa useita aseilla varustettuja miehiä, jotka pyrkivät
+sisään hänen kanssansa.)
+
+    (Entiset nousevat kaikki).
+
+KUNINGATAR. Mitä tämä on? Miksi miehiä aseissa?
+
+    (Ei mitään vastausta).
+
+KUNINGATAR (esille). Lordi Ruthwen? Kenenkä luvalla te astutte
+kuningattaren huoneesen ilmoittamatta itseänne?
+
+RUTHWEN. Me tulemme sentähden että David Rizzio on täällä ja on ollut
+täällä liian kauan.
+
+KUNINGATAR. Hävytöin!
+
+RUTHWEN. Jos teidän armonne ei häntä poista, niin Skotlannin aatelisto
+on sen tekevä; sillä sen tulee valvoa kuninkaallisen istuimen kunniata.
+
+STUART ja ARTHUR ERSKINE (paljastavat miekkansa ja rientävät esille).
+
+KUNINGATAR. Kaarti tänne, vangitkaa kaikki!
+
+RUTHWEN. Hiljaa, Arthur Erskine, rauhoitu Stuart. Kaarti on vangittu,
+Morton ja Lindsay pitävät linnaa hallussaan.
+
+KUNINGATAR. ERSKINE. STUART. KREIVINNA. Maankavaluutta!
+
+STUART. Ei mikään kelpo ritari voi kärsiä että kuningatarta loukataan;
+Arthur Erskine, jos emme voi häntä suojella, niin voimme kaatua! --
+Sacrement!
+
+    (Pistää yhteen mieheen, joka kaatuu ja kannetaan pois;
+    syöksee joukkoa vastaan, Erskine seuraa; lyhyt taistelu,
+    jonka kestäessä he saarretaan ja viedään ulos).
+
+STUART. Tuo kirottu ranskalainen juhlamiekka! Jos minulla vaan olisi
+skotlantilainen ase! Oi, madame, Jumala teitä suojelkoon!
+
+ARGYLEN KREIVINNA (kuningattarelle). Haen James Mellwill'iä.
+Kaikotuskellot soikoot, porvarit tulkoot!
+
+KUNINGATAR. Taivaan Herra antakoon myös apuansa.
+
+KREIVINNA (kun hän estetään menemästä ulos). Olenko minä David Rizzio?
+Onko tuolla miehellä silmät päässä?
+
+RUTHWEN. Anna hänen mennä, hän ei voi tehdä mitään. (Hän pääsee ulos.)
+Nyt työhömme kun saimme tuon ranskalaistuneen moskaväen pois
+niskastamme.
+
+KUNINGATAR. Oi, Maria! Maria! Minkälaiseen maahan olet minut saattanut!
+
+RUTHWEN (sotureille, jotka jälleen tulevat sisään). Vangitkaa David
+Rizzio!
+
+RIZZIO (joka on seisonut aivan hiljaa eräässä nurkassa etulavalla,
+menee nyt yht'äkkiä kuningattaren luo ja heittäytyy polvilleen).
+Oikeutta, teidän armonne, he tahtovat murhata minut!
+
+    (Hän pysyy kuningattaren takana).
+
+KUNINGATAR. Tämä on majesteetti-rikos. Älköön kukaan uskaltako!
+
+RUTHWEN. Vangitkaa David Rizzio!
+
+KUNINGATAR. Mutta mitä on hän tehnyt?
+
+RUTHWEN. Hän on loukannut Teidän Majesteettinne kunniaa ja samalla
+kuninkaan, teidän aviomiehenne, sekä sen aateliston ja kansan kunniaa,
+jonka hallitsija olette!
+
+KUNINGATAR. Ijankaikkisen totuuden kautta, se on hävytöintä
+panettelemista, jonka saatte kerran kalliisti maksaa!
+
+RUTHWEN. Hm! -- Me kyllä pidämme huolta siitä, ett'ei teidän armonne
+enää saa valtaa tässä maassa, -- eteenpäin, ottakaa hänet kiinni!
+
+RIZZIO (polvillaan kuningattaren takana). Oi, sanoinhan teille, että
+vaara oli käsissä, vaan ette tahtoneet minua kuulla. Te olette tehneet
+minulle vääryyttä, -- nyt teidän täytyy minua suojella!
+
+KUNINGATAR. Jos teillä on jotain valittamista hänen suhteensa, niin
+olen esittävä sen lordien parlamentille. Minä sanon teille, käykää
+laillisia teitä, älkää kumotko tämän maan järjestystä samoin kuin
+syöksette kuningattarenne huoneisin ja kumootte kaikki täällä!
+Totisesti, tämänkin päivän perästä tulee kun tuleekin vielä päivä!
+
+RUTHWEN. Niin, tuomion päivänä kaikki tuomitaan! Kirkon ja lain nimessä
+eteenpäin tätä epäjumalain palvelijaa ja viettelijää vastaan!
+
+    (Soturit menevät toiselle puolelle).
+
+RIZZIO. Oikeutta! Minä olen teitä uskollisesti palvellut!
+
+KUNINGATAR. Mutta eikö ole teidän joukossanne ainoatakaan, joka tahtoo
+totella kuningatartansa? Käskekää tänne Bothwell, käskekää luokseni
+Huntley, onhan toki miehiä Holyrood'in linnassa!
+
+RUTHWEN. Heidän huoneensa ovat suljetut!
+
+KUNINGATAR (voimalla). Mutta enkö ole minä Herran voideltu? Ja te
+sallitte minun seisoa avuttomana yksinäni! -- Miettikää mitä teette, te
+murhaatte lait, te nousette kuningasvaltaa vastaan, joka on Jumalan
+säätämä, te tahraatte pyhää purppuraa, te revitte Herran raamattua
+repaleiksi! -- Takaisin te mielettömät!
+
+    (He siirtyvät pois.)
+
+RUTHWEN. Eikö ole, niinkuin sanoin: tämä vaimo teidät pian voittaa.
+
+    (Astuu itse eteenpäin ottaaksensa kiinni Rizzion,
+    joka heittäytyy polvilleen ja pitää kiinni kuningattaren
+    hameesta.)
+
+RIZZIO. Apua! apua!
+
+KUNINGATAR (rukoilevalla äänellä). Oi, te loukkaatte muutakin, te
+loukkaatte vaimon ijankaikkista oikeutta. Suurin synti, mitä mies voi
+tehdä, on antaa vaimon tuntea voimattomuuttansa; kunnioitus ja jalous
+pitäisi olla hänen suojeluksensa, sääliväisyys hänen asian-ajajansa ja
+hänen heikkoutensa pitäisi hillitä himojen raakuutta! Jos kumootte
+tämän oikeuden, oi, silloin ei enää ole mitään rajoja maailmassa, vaan
+kaikki elävät keskenänsä kuin elukat. -- Älkää aloittako omasta
+kuningattarestanne, missä on loppu silloin oleva!
+
+USEAT. Ruthwen, olkoon tässä jo tarpeeksi!
+
+RUTHWEN. Nyt on hän hellämielinen, vaan huomenna saattaa hän meidät
+mestauslavalle.
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+    Entiset. LINDSAY (tulee).
+
+LINDSAY. Jos ei kukaan pelkää Jumalaa eikä maan kunniata enemmän kuin
+tätä vaimoa, niin minä sen teen!
+
+    (Rizzioon päin).
+
+KUNINGATAR (vastaan). Minun ruumiini ylitse käy tie hänen luo.
+
+LINDSAY. Se on tarpeetointa.
+
+    (Aikoo tarttua kuningattareen kiinni).
+
+KUNINGATAR (takaisin). Ken uskaltaa koskea kuningattareensa?
+
+LINDSAY (peräytyy). Tätä ei hän lausunut itsestänsä.
+
+    (Muut poistuvat myös.)
+
+ANDREW KERR (tunkeuu esille ja virittää pistolin). Jos ei kukaan
+uskalla koskea häneen, niin ammumme hänet ennemmin.
+
+    (Tähtää).
+
+KUNINGATAR (astuu eteenpäin). Niin, tee se! Vaan tiedä, minussa on
+kaksi henkeä, molemmat ensimäiset Skotlannissa!
+
+    (Kerr antaa pistolin vaipua alas).
+
+RUTHWEN. Siis pitää kuninkaan, hänen puolisonsa, ottaa hänet kiinni,
+häntä ei kukaan voi kieltää sitä tekemästä!
+
+KUNINGATAR (Darnley'lle, joka seisoo pöydän ääressä). Sen kieltää hänen
+ensimäinen velvollisuutensa aviomiehenä; sillä semmoisena pitää hänen
+suojella minua! Sen kieltää hänen toinen velvollisuutensa kuninkaana;
+sillä kuninkaana tulee hänen ajaa teidät pois! Henrik Darnley, käske
+nämä miehet pois. Kautta Jumalan, nyt on viimeinkin hetki tullut,
+jolloin voit osoittaa että olet mies!
+
+DARNLEY. Nyt olen sitä osoittava sillä tavalla, että vastustan kaikkia
+rukouksianne tuon Rizzion puolesta!
+
+KUNINGATAR. Oi, he ovat hyväksensä käyttäneet sinun kauheaa
+typeryyttäsi. Etkö siis enää muista että tämä Rizzio auttoi sinut
+valta-istuimelle! -- Jumala antakoon sen hänelle anteeksi, nyt saamme
+molemmat siitä kärsiä.
+
+DARNLEY. Muistanpa vielä muutakin.
+
+KUNINGATAR. Se on valhetta, vannon sen kautta kaiken, mikä sinulle on
+pyhää, se on valhetta! (likelle). Oi, Darnley, sinä olet tuhlannut
+lempeäni, ole nyt mies, ja sinä voitat sen takaisin!
+
+    (Liittolaiset käyttävät tilaisuutta kun Rizzio on jätetty
+    itsekseen; he karkaavat hänen päällensä; itse on hän
+    kuunnellut kuningattaren sanoja).
+
+RIZZIO. Apua! Apua!
+
+KUNINGATAR. Oi, Jesus Maria, minä unohdin hänet! (rientää hänen
+jälkeensä, mutta Darnley asettuu eteen). Uskallatko sulkea minulta
+tien!
+
+DARNLEY. Teidän pelastuksenne tähden, sillä tässä teidän henkenne on
+vaarassa.
+
+KUNINGATAR. Mitä huolin minä hengestäni kun ovat jalkojensa alle
+polkeneet arvoani kuningattarena ja naisena.
+
+    (Hän pyrkii eteenpäin, Darnley estää).
+
+DARNLEY. He eivät tee mitään vahinkoa hänelle.
+
+RIZZIO (on koko ajan huutanut apua, vakuuttanut viattomuuttansa; nyt
+hän huutaa kuningattarelle). Oi, uskollisuuteni tähden kärsin tätä!
+Pelastakaa minut!
+
+KUNINGATAR. Minä en voi.
+
+    (Muut ulos Rizzion kanssa).
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR ja DARNLEY.
+
+KUNINGATAR. Oi, miksi tulin tähän maahan! Ei minulla ole ystävätä eikä
+suojelijaa, kaikki minua pettävät ja minä olen vaan nainen!
+
+    (Hän purskahtaa itkuun ja menee tainnoksiin. Darnley vie hänet
+    sohvalle. Joku tulee ottamaan Darnley'n tikarin hänen vyöltänsä
+    ja juoksee ulos taas).
+
+DARNLEY (katselee miehen jälkeen). Se on oikein, se on oikein! Minun
+tikarillani hän tapettakoon! (hän katselee kuningatarta, joka makaa
+pyörtyneenä). On siis kuitenkin sitä, mikä hänet voittaa! ...
+(kallistuen hänen ylitse). Maria, kuule minua! -- (kuningatar tekee
+väistävän liikunnon kädellänsä ikään kuin Darnley häntä ilettäisi).
+Maria, ymmärrä minua: -- -- ei sinua, vaan häntä! -- -- Sinä olet aina
+yhtä rakas minulle, (kuningatar tekee uudestaan saman liikunnon eikä
+katsele ylös). Ajattele, Maria, kuinka pahoin olet minulle tehnyt!
+-- -- Jotain oli tehtävä -- -- Maria -- -- ymmärrätkö nyt, -- -- kuinka
+sua lemmin! -- --
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+    Entiset. RUTHWEN tulee sisään.
+
+RUTHWEN (heittäytyy tuolille). Viiniä, minä vapisen!
+
+    (Darnley rientää sinne ja antaa hänelle täytetyn lasin,
+    jonka hän kerrassaan tyhjentää).
+
+KUNINGATAR (joka katsoo ylös). Rizzion lasi! Se oli omistettu kostolle!
+
+RUTHWEN. On yhdentekevä; nyt hän on tapettu!
+
+KUNINGATAR (kavahtaa seisalleen). Oi, se veri tulee kalliiksi
+muutamille teistä!
+
+RUTHWEN. Aivan niin! Mitä enemmän te suruissanne riehutte, sitä enemmän
+syytä annatte epäluuloomme.
+
+KUNINGATAR (pysähtyy miettien). Minä ymmärrän tarkoitukses. Mutta,
+vaikka se olisi ollut halvin palvelijoistani, olisin ennemmin
+antanut henkeni, kuin nähnyt hänen tapettavan minun suojelevassa
+läheisyydessäni. Siitä, että olen saanut kärsiä tätä nöyryyttämistä,
+että olette ryöstäneet minulta ylpeyteni ja jalkojenne alle polkeneet
+minun ruhtinaallisen itseeni-luottamuksen, siitä minä nyt itken --
+vaikka ilman kyyneleitä!
+
+RUTHWEN. Niin käy! Kun hallitsija ei seuraa lakia, niin laki kääntyy
+hallitsijaa kohti. Te olette olleet tämän maan ruoskana ja nyt ruoskaa
+käytetään omassa talossanne.
+
+KUNINGATAR. Oi, että uskalletaan minulle tämmöistä sanoa!
+
+    (Hän peittää kasvonsa).
+
+
+KYMMENES KOHTAUS.
+
+    LINDSAY. Entiset.
+
+LINDSAY. Ruthwen, he ovat päässeet pakoon!
+
+RUTHWEN (kavahtaa pystyyn). Ken? Kuka?
+
+LINDSAY. James Melwill, Atholen kreivi!
+
+RUTHWEN. On yhdentekevä, kun ei vaan Bothwell...
+
+LINDSAY. Bothwell myöskin. Hän on hypännyt maahan toisen kerroksen
+ikkunasta.
+
+RUTHWEN. Hänen jälkeensä, hänen jälkeensä!
+
+LINDSAY. Tule itse antamaan käskyjä; täällä on taistelu.
+
+KUNINGATAR. Bothwell on kuin kosto, kosto kuin Bothwell!
+
+RUTHWEN. Älkää iloitko liiaksi! Te ette pääse mukaan! Te olette vanki,
+eroitettu kuningatar! Darnley on teidän herranne, vaan voimakas Murray
+on molempain hallitsija. (Likemmäksi). Nyt olen tehnyt tehtäväni!
+(Vielä likemmäksi). Nyt luulen kostaneeni sen häpeän, johon kerran
+minut saatoitte kun hylkäsitte poikani käden -- luulen myös tehneeni
+jotain oikean uskonnon hyväksi!
+
+    (Menee Lindsayn kanssa).
+
+KUNINGATAR (Ruthwen'in jälkeen). Oikean uskonnon hyväksi? Niin, sinä
+olet tehnyt, että se tuomitsee sinua ijankaikkisesti! Ja nimesi olet
+syössyt alas kirousten syvyyteen, eikä ole tuleva se aika, joka sen
+sieltä vapauttaa!
+
+RUTHWEN (seisahtuu ovessa, tahtoo kääntyä, mutta on kaatumaisillaan kun
+Lindsay ottaa hänestä kiinni).
+
+KUNINGATAR. Näetkö, sinulle tapahtuu ihme! Totisesti, tästä hetkestä et
+ole enää parantuva, pian olet kohtaava Rizziota ijankaikkisen tuomarin
+edessä!
+
+RUTHWEN. Vie minut pois! Käske palvelijani tänne!
+
+LINDSAY. Lordi Ruthwen on kipeä, Ruthwen'in palvelijat!
+
+    (He tulevat, hän viedään pois).
+
+
+YHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR. DARNLEY.
+
+KUNINGATAR (käy edestakaisin kiihoissaan, seisahtuu silloin tällöin).
+
+DARNLEY (seisoo hiljaa, häntä katsellen). Ei, hän on vielä voimakas.
+Hän leuhottelee siivillään kuin kotka, jonka kynnet ovat sidotut.
+Kuinka ihana hän on! Mutta minä en taivu; hän on vapiseva raivosta,
+vaan sitten pelosta! -- Maria!
+
+KUNINGATAR (seisahtuu). Älä nimitä minua tuolla nimellä! Ymmärtänette
+etten enää voi olla teidän vaimonne.
+
+DARNLEY. Ennen ette sitä olleet, se on totta. Mutta nyt teidän pitää
+olla! Katolilainen kirkko ei tiedä mistään erosta; kuolemaan asti
+olette mun, tästä päivästä alkaen ja vast'edes ainoastaan mun!
+
+KUNINGATAR. Taivaan Jumala, ei ole mahdollista että tahdot pitää
+elämäni sidottuna tämmöiseen ihmiseen! -- Oi, mikä tulevaisuus!
+
+    (Hän peittää kasvonsa).
+
+DARNLEY. Näettekö, muuta neuvoa ei ole. Minä olen nyt teidän herranne!
+Sanokaa antaumisen sana! Te ette pääse tästä linnasta ennenkuin se on
+sanottu, -- kulukoon vaikka vuosikausia.
+
+KUNINGATAR. Minunko pitäisi sanoa antaumisen sana?
+
+DARNLEY. Niin.
+
+KUNINGATAR (aivan likellä häntä). Kavaltaja! Kavaltajan poika! En tule
+ikinä iloiseksi ennenkuin samat tuskat leikkelevät sinun sieluasi,
+jotka nyt leikkaavat mun!
+
+    (Hän menee pois siitä ovesta, josta tuli).
+
+
+KAHDESTOISTA KOHTAUS.
+
+DARNLEY (yksin). Tämä taistelu tulee sekä ankarammaksi että pitemmäksi,
+kuin olen ajatellut. -- Onko tuo viisas Lethington pettynyt taikka
+pettänyt minua? Pelko ei häntä kukista. Ett'en vaan olisi erehtynyt!
+Ett'en vaan tänään olisi kadottanut häntä ijäksi! Ei, jonkun keinon
+täytyy raivata tie hänen luo, -- rakkaus, nöyrin, kaikki alttiiksi
+paneva, rukoileva rakkaus ei ole se keino, -- tämä se siis olkoon!
+Niin, se ei voi olla muu kuin pelko; odottakaamme, odottakaamme vaan!
+-- Hevonen nousee pystyyn ja tekee vastarintaa kunnes se on märkä
+kuohusta; vaan sitten se antautuu, odottakaamme vaan! -- Minä tahdon
+nähdä Rizzion! Tahdon nähdä onko tuska kuolemassa hänen muotonsa
+muuttanut!
+
+    (Hän menee).
+
+
+KOLMASTOISTA KOHTAUS.
+
+    MORTON. LINDSAY.
+
+MORTON. Mikä perkele on lähettänyt porvarit niskoillemme?
+
+LINDSAY. Mitä pitää meidän tehdä heidän kanssa?
+
+MORTON. Ampua ne.
+
+LINDSAY. Ei ampua; sillä se herättäisi koko Skotlannin. Meidän täytyy
+puhutella heitä. Vakuuttaa heille että mitä on tehty, on tehty
+puhdistetun uskonnon voitoksi.
+
+MORTON. Äh, ei kukaan semmoisia loruja usko!
+
+LINDSAY. Kun minä sanon Morton'in jarlille, että se on ollut syynä
+tekooni, niin tahtoisinpa mielellään kuulla, sanooko hän sitä sittenkin
+loruksi?
+
+MORTON. Olkoot teidän syynne mitkä hyvänsä, mutta älkää käyttäkö niitä
+porvarien suhteen. Sillä heissä on jonkinmoinen haaveksivainen ihastus
+kuningattareensa. Jos hän puhuu heille, niin tekevät he väkirynnäkön
+linnaa vastaan.
+
+LINDSAY. Silloin mekin puhumme heille uskonnon nimessä.
+
+MORTON. Niin, koettakaa, kumpiko on voimakkaampi, teidän uskontonne
+vaiko kaunis nainen, joka itkee.
+
+LINDSAY. Hän ei siis saa puhua heille.
+
+MORTON. Mutta jos he vaativat sitä?
+
+LINDSAY. Ei sittenkään.
+
+MORTON. Hänen ikkunansa ovat sillä puolella. Ken voi sitä estää?
+
+LINDSAY. Hän ei saa!
+
+MORTON. Hyvä, -- siinä tapauksessa en tiedä kuin yhtä neuvoa.
+
+LINDSAY. Ei ampua, ei ampua!
+
+MORTON. Ei porvareita, vaan --
+
+LINDSAY. Mitä tarkoitatte?
+
+MORTON. Ymmärrättekö, että jos hän puhuu, tämä linna, tiluksemme ja
+henkemme palavat poroksi?
+
+LINDSAY. Ymmärrän että tässä on vaara.
+
+MORTON. Olenko minä käskijä täällä?
+
+LINDSAY. Minä arvelen että olemme molemmat.
+
+MORTON. Mutta minä arvelen että se on mahdotointa kahdelle.
+
+LINDSAY. Minä olen vanhin.
+
+MORTON. Paljastakaa miekkanne, Lindsay; sillä minä tahdon olla vanhin!
+
+LINDSAY. Oletteko mieltä vailla?
+
+MORTON (tyynesti). En, mutta minä tahdon olla tätä yhdistystä vailla.
+-- Paljastakaa, lordi Lindsay.
+
+LINDSAY. Lordi Lindsay ei anna itseänsä peloittaa.
+
+MORTON. Eikä eräs Douglas anna itseänsä syrjään sysätä.
+
+LINDSAY. Kuka teidät syrjään sysää?
+
+MORTON. Kuolema ja kadotus, kaikki sen teette! Enkö minä tätä toimeen
+pannut, mutta Lethington sai kunnian? Enkö minä ko'onnut kansaa, mutta
+Ruthwen otti käskijävallan? Nyt on minun vuoroni; minä tahdon tehdä
+mitä ei kukaan teistä uskalla: tehdä lopun tästä sekamelskasta yhdellä
+iskulla, yhdellä niskalla! Paljastakaa, te olette tielläni!
+
+LINDSAY. Hän on hullu!
+
+    (He vetävät).
+
+
+NELJÄSTOISTA KOHTAUS.
+
+    Entiset. ASEILLA VARUSTETTUJA MIEHIÄ tulee.
+
+MIES (vilkkaasti). Täällä on vaaraa, täällä on vaaraa! Porvarit
+pyytävät saada nähdä kuningatarta, he ryntäävät linnaa vastaan!
+
+MORTON (tyynesti). Murtakaa kuningattaren ovi, asettakaa vartijoita
+ikkunain luo. Jos kuningatar lähestyy, niin ampukaa hänet.
+
+LINDSAY. Mutta Patrik Lindsay ampuu sen, joka sitä uskaltaa tehdä!
+
+MORTON. Tässä se, joka uskaltaa! -- Seuratkaa minua, sotamiehet!
+
+    (Ulos, muutamat seuraavat).
+
+LINDSAY. Minä otan teidät ja taivaan todistajaksi siitä ett'en ikinä
+ole tuota ihmistä tuntenut! Hänessä asuu kauheita voimia! Eteenpäin,
+hävitä pois semmoinen, ennenkuin hän saa haistaa verta!
+
+    (Ulos, muutamat seuraavat).
+
+    (Hetken äänettömyys vallitsee niiden joukossa, jotka ovat
+    jääneet. He kuuntelevat; alhaalta huudetaan: "Eläköön Murray'n
+    jarli!", lähempänä huudetaan kohta: "eläköön maan hallitsija!"
+    Huuto siirtyy näyttämölle, ja Murray'n jarli, kahden
+    aatelismiehen seurassa, tulee näkyviin).
+
+
+VIIDESTOISTA KOHTAUS.
+
+    MURRAY'N JARLI. KANSAA. AATELISMIEHIÄ. Sitten KUNINGATAR.
+
+MURRAY. Missä on kuningatar? Kansa pyytää saada nähdä kuningattarensa.
+-- Ette vastaa, -- onko hän vaarassa?
+
+KUNINGATAR (epäjärjestyksessä ja yöpuvussa). Avuksi, avuksi, Skotlannin
+miehet, paljastettuja miekkoja ojennetaan minun rintaani vastaan! (hän
+näkee paljastetun miekan ja huutaa peloissaan). Pois, pois! Minä en
+kestä tätä näkyä! (hän itkee). Skotlannin miehet, suojelkaa
+kuningatartanne! (polvillaan.) tai armahtakaa minua ja tappakaa minut,
+vaan niin ett'en itse sitä nä'e! Tuolla, -- taaskin tuolla! (hän
+kavahtaa pystyyn ja katselee hajamielisenä ympärilleen). Oi, miksi
+tulin tähän maahan? Minä en ymmärrä teitä, minä pelkään teitä; antakaa
+minun lähteä kotiini jälleen! -- -- Oi, kun minä näin Skotlannin
+rannikkoa kylmässä ja sumussa märältä laivankannelta, missä viluisena
+seisoin, silloin tunsin jotain tulentapaista, joka poltti sydäntäni, ja
+nyt, nyt minä tunnen samaa taasen! Oi, antakaa minun lähteä jälleen
+kotia Franskaan! Hu, kuinka kamalata täällä on! Minä ratsastin teidän
+pimeään, synkkään kaupunkiin, te tulitte minua vastaan pitkissä
+rivissä, kantaen raamatun kuvia päänne päällä, kuvia murhasta, tulesta
+ja rovioista; te hieroitte äänettömiä soittimia, te lauloitte kolkkoja
+veisuja -- oi, antakaa minun mennä jälleen kotia Franskaan! Franskassa
+on päivää ja valoa, siellä on hellyyttä vaimoja kohtaan, siellä
+tyynesti noudatetaan ja kunnioitetaan lakia, siellä on hyvyyttä
+hyljättyjä kohtaan, siellä on sukuni ja lapsuuteni päivät; oi, antakaa
+minun mennä jälleen kotia Franskaan! (polvillaan). (Kun Morton ja hänen
+seuransa tulevat, nousee hän säikähtyneenä ja pakenee). Tuossa he ovat!
+Nyt tahtovat minua murhata!
+
+MURRAY. Pankaa tuppeen miekkanne, Morton'in jarli! (tämä tekee sen
+kohta, mutta muutamat miehet hänen takanansa eivät sitä tee.) Morton'in
+jarli, lähettäkää vankeuteen ne miehet teidän takananne, jotka eivät
+ole miekkojansa tuppeen panneet! (Morton tekee sen, he saarretaan ja
+viedään ulos. -- Lindsaylle, joka myös on tullut). Lordi Lindsay,
+linnan vartioiminen jää teidän toimeksenne! Ei kukaan aseellinen
+uskaltako kuoleman uhalla astua kuningattaren huoneisin! -- Käännös,
+mars!
+
+    (Näyttämö tyhjä).
+
+
+KUUDESTOISTA KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR. MURRAY.
+
+KUNINGATAR (joka kummastuen huomasi Murray'n ja nyt on häntä
+kuunnellut). James! (hänen sylissään). Oi, jos sinä olisit ollut
+täällä, ei tämä kaikki olisi tapahtunut!
+
+MURRAY. Jos minä olisin ollut täällä, ei Henrik Darnley olisi teidän
+puolisonne, eikä Skotlannin lordit teidän vihollisenne!
+
+KUNINGATAR. Oi, James, että olisin noudattanut neuvojasi!
+
+MURRAY. Siihen on vielä aikaa!
+
+KUNINGATAR. Ei, nyt minun täytyy lähteä! -- Täällä en tahdo kauemmin
+olla ja minä olen kipeä ... oi, niin kipeä!
+
+MURRAY. Teidän armonne tarvitsee lepoa... Minä otan hallituksen
+huolekseni.
+
+KUNINGATAR. Sinun pitää kostaa puolestani, James!
+
+MURRAY. Älkää miettikö kostoa, vaan että kolmen kuukauden perästä
+olette äiti; suokaa itsellenne rauhaa!
+
+KUNINGATAR. Niin, rauhaa sinä sanot ... näin sorrettuna kuin olen, en
+saa mitään rauhaa!
+
+MURRAY. Lähtekää sukulaisten ja ystävien luo, heittäkää pois kaikki
+synkät ajatukset ... minä pidän huolta siitä, että saatte hyvitystä!
+
+KUNINGATAR. Oi, tätä häpeän taakkaa; tätä kyynelten paljoutta
+sydämessäni, jota en voi itkeä pois, kaikkea tätä en voi päältäni
+heittää! -- -- Ei, ensin pitää jotain tapahtua!
+
+    RATSUMIES ovessa (kuningatar havaitsee hänen).
+
+RATSUMIES (pitää kirjettä kädessään, tervehtii polvea notkistamalla
+kuningatarta, hän ottaa kirjeen; mies menee).
+
+KUNINGATAR (lukee). "Kolmen päivän perästä kolme tuhatta miestä --
+Bothwell" ... (hän ei sitä käsitä, lukee uudestaan). "Kolmen päivän
+perästä kolme tuhatta miestä -- Bothwell!"... "Kolmen päivän perästä
+kolme tuhatta miestä! Bothwell..."
+
+
+SEITSEMÄSTOISTA KOHTAUS.
+
+    Entiset. DARNLEY.
+
+KUNINGATAR (kääntyy, havaitsee Darnley'n ovessa, rientää häntä vastaan
+ja tuo hänet esille). Tahdotko minua vapauttaa?
+
+DARNLEY (kauhistuneena, irtauntuu). Teitä vapauttaa!
+
+KUNINGATAR (nostaa ylös kirjeen). Bothwell'illa on kolmen päivän
+perästä kolme tuhatta miestä, -- pako ja häpeä odottaa kaikkia
+kapinoitsijoita! -- Millä puolella tahdot olla?
+
+DARNLEY. Onko Bothwell päässyt pakoon!
+
+MURRAY (erikseen). Jesus, onko hän päässyt pakoon!
+
+KUNINGATAR (Darnley'lle). Nyt voitte pitää minua kiinni ja viedä minut
+pakoon mukaanne; mutta sen kautta ei kukaan voita muuta, kuin koko
+Skotlannin vihaa ja koko maailman kirousta! Ja sinä Henrik: sinä et saa
+enemmän rakkautta kuin rautakanki ikkunani ulkopuolella!
+
+DARNLEY (kauhistuneena). Kuka on päästänyt Bothwell'in pakoon?
+
+KUNINGATAR. Niin, nyt katumus tulee, Henrik! Mutta jos sallit vartijain
+lähteä pois, jos tahdot salaa, nopeasti viedä minut Bothwell'in
+leiriin, niin luulen minä että me vielä tänä yönä paetessa voimme nähdä
+anteeksi antamisen aamuruskoa!
+
+DARNLEY. Oi, Maria!
+
+KUNINGATAR. Niin totta kuin taivas sinun ylläsi nyt on täynnä koston
+kirkkaita salamoita, saat kuulla jyrinän jonakin yönä, jolloin sinä
+syöstään alas omantunnon vaivojen helvettiin, -- taikka sinä nostat
+minut syliisi ja ratsastat hiljaa täältä pois, -- tuonne Dunbar'in
+vankkaan linnaan. -- -- Valitse nyt nopeasti, Henrik!
+
+DARNLEY. Oi, Maria!... Niille miehille, jotka ovat liittolaiseni, olen
+vannonut ett'en heitä uhraa!
+
+KUNINGATAR. Etkö saisi petturia pettää? -- Mutta minua, jota rakastat,
+minua voisit pettää! -- Kuule minua nyt: Teidän asianne on hukassa;
+tahdotko ennemmin tulla tuomituksi majesteetti-rikoksesta heidän
+kanssansa, no hyvä, se on minulle suorin tie leskeyteen!
+
+DARNLEY. Oi, Maria, sinun tähtesi jätin minä isänmaani, sinun tähtesi
+uskontoni, sinun tähtesi olen tullut murhaajaksi; pitääkö tämän
+mielettömän rakkauden nyt tehdä minut petturiksi myöskin? Ei, en tahdo
+sitä!
+
+KUNINGATAR. Minä tunnen että täällä on useampia, jotka sieluansa
+vahingoittavat tänä yönä, -- mutta nouskaamme siitä! -- Henrik, pakene
+minun kanssani, ja mitä sinä voit sen kautta voittaa, sen tietää
+ainoastaan tuleva kevät vanhojen puiden suojassa Dunbar'in linnassa!
+(Darnley virkistyy). -- -- -- Mutta luvata en voi mitään, -- en mitään;
+-- -- en tahdo sinua pettää --: tässä asuu tuska, joka ensin on sinun
+poistettava!
+
+DARNLEY. Murray, -- onko asiamme hukassa?
+
+MURRAY. Jos kaikki oli ai'ottu äkilliseksi rynnäköksi, niin se
+todellakin on hukassa.
+
+KUNINGATAR (Murray'lle). Sinä --, James, sinä tulit kotia ottamaan
+haltuusi hallituksen Darnley'n nimessä; -- mutta nyt hän ei enää anna
+tätä nimeä...
+
+    (Aikaa vastaukseen jätetään Darnley'lle, mutta kun hän
+    on vaiti sanoo)
+
+MURRAY. Minä huomaan sen!
+
+KUNINGATAR. Mutta tahdotko hallita minun nimessäni?
+
+MURRAY (oltuansa hetken vaiti). Sinunko nimessä? -- muutamilla
+ehdoilla. -- Tahdon!
+
+KUNINGATAR. Anna Bothwell'ille ja minulle liittolaiset, ja minä annan
+sinulle maan hallittavaksi.
+
+    (Äänettömyys).
+
+MURRAY. Uskonnon asiat?
+
+KUNINGATAR. Jäävät siksensä niin kauan. -- Voithan sinä erota kun minä
+jälleen niihin rupean.
+
+MURRAY. Minä tahtoisin mielellään olla maani hyödyksi. -- Minä mietin
+esitystänne!
+
+KUNINGATAR (äkisti). Vaan sinä et varoita liittolaisia?
+
+MURRAY. Teidän oma pakonne heitä kyllä varoittaa.
+
+KUNINGATAR. Mutta sinä et auta heitä?
+
+MURRAY. Heidän asiansa on hukassa.
+
+KUNINGATAR. Sinä jätät ne oman onnensa nojaan.
+
+MURRAY. Samoin kuin he minut, tänään vuosi sitten.
+
+KUNINGATAR. He ovat tuomitut! -- Nyt Henrik Darnley -- --!
+
+DARNLEY. Minäkin olen tuomittu!
+
+KUNINGATAR. Henrik, minä uskon, että mitä minua vastaan olet rikkonut,
+sen olet rikkonut lemmestä; mutta samassa lemmessä olkoon nyt myöskin
+lääkityksen voima. Henrik, Dunbar'in linnassa, itseksemme, meillä on
+paljon sanomista toisillemme. -- Kolme kuukautta minun nyt täytyy
+levätä. Henrik, etkö halua saada olla yksinäsi minun kanssa kolme
+kuukautta?
+
+DARNLEY. Josko minä haluan -- --?
+
+KUNINGATAR. Me emme koskaan ole olleet yksinämme.
+
+DARNLEY. Emme sitten kun naimiseen menimme.
+
+KUNINGATAR. Se oli aviomme onnettomuus.
+
+DARNLEY. Niin se oli.
+
+KUNINGATAR. Jos ero on niin paljon hämmennystä aikaan-saanut, niin
+kiiruhtakaamme yhtymään.
+
+DARNLEY. Ah, se on turhaa!
+
+KUNINGATAR. Ei, -- vie minut pois täältä Dunbar'in vankkaan linnaan!
+
+DARNLEY. Jotka seuraavat meitä, ne ryöstävät sinut pian minulta pois.
+
+KUNINGATAR. Ei kukaan meitä seuraa.
+
+DARNLEY. Eikö kukaan paitsi minua?
+
+KUNINGATAR. Ei kukaan!
+
+DARNLEY. Onko se täyttä totta?
+
+KUNINGATAR. Minä olen sen sanonut.
+
+DARNLEY. Sinun sanasi sytyttävät tulisoittoja tuhansittain molemmin
+puolin tietä, joka Dunbar'iin vie!
+
+KUNINGATAR. Mutta sinun täytyy myös olla minulle turvana ja suojana,
+Henrik!
+
+DARNLEY. Niinkuin satujen ruhtinatar loihtu-linnassa! -- Ei kukaan
+paitsi minua, -- ja kolme kuukautta, -- lupaa se mulle!
+
+KUNINGATAR. Kolme kuukautta -- ja nyt tulee kevät!
+
+DARNLEY. Maria, voimmeko olla yhdessä kolme kuukautta? --
+
+KUNINGATAR. Niin voimme olla yhdessä kautta koko elämän! -- Mutta
+silloin sinusta täytyy tulla toinen mies.
+
+DARNLEY. Ennenkuin toivosi lausutkaan, ennenkuin katseesi sanoiksi
+muuttuu, ennenkuin ajatus katseessa ilmestyy, on se tapahtuva! Ihaninta
+mitä ajatella voin on alttiiksi-antava elämä! Vaan ethän ole sitä tähän
+asti sallinut. Niin, viimein luulin että tahdoit aivan päinvastoin, --
+sentähden tuli tämä yö...
+
+KUNINGATAR (katkaisee hänen puheensa). ... josta tahdomme paeta niin
+nopeasti, ett'ei puheemmekaan saa viipyä siinä! Darnley! Murray! (hän
+käy heidän väliinsä ja tarttuu heidän käsiinsä). Me saamme kaikki kolme
+unohtaa ja anteeksi antaa! Me olemme kaikki kolme oppineet ja kärsineet
+-- -- -- Nyt, James, veljeni, sinä lupaat olla rauhallinen ja ääneti.
+
+MURRAY. Rauhallinen ja ääneti!...
+
+KUNINGATAR. Ja sinä minun -- sinä, Henrik, lähetät vartijat pois, sinä
+ratsastat minun kanssani -- yksin Dunbar'in vahvaan linnaan? --
+
+DARNLEY. Mitä vaan tahdot.
+
+KUNINGATAR. Henrik, liittolaiset pois ja kaksi satuloittua
+hevosta! -- --
+
+DARNLEY. Minä riennän!... Mutta ... jos minä hyvänä enteenä, lahjana
+edeltäpäin...
+
+KUNINGATAR. Mitä tarkoitat?
+
+DARNLEY. Saanenko silmäyksen ja suudelman?...
+
+KUNINGATAR. Ei suudelmaa ... minä muistan viimeisen...
+
+DARNLEY. Mutta silmäyksen, oi, minä sain sen... Se loistaa ylläni kuin
+aamutähti! Hyvää huomenta, äsken voitettu morsiameni! --
+
+    (Juoksee, Murray seuraa).
+
+KUNINGATAR. Minä olen niin väsynyt, niin runneltu... Mutta yhtä
+kaikki: nyt minä olen taas Skotlannin kuningatar, Jumalan armo on
+valtio-istuimeni ja laki miekkani! -- --
+
+Esirippu lankee.
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+Knox'in talo.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+    KNOX. WILLIAM TAYLOR.
+
+    (John Knox lukee suuresta kirjasta. Kolkutetaan).
+
+KNOX. Tule!
+
+    (William Taylor tulee sisään).
+
+TAYLOR. Vanha opettajani ja hyväntekijäni! Onko teillä hetken aikaa
+kuunnella minua?
+
+KNOX. Mielelläni.
+
+TAYLOR. Minä olen tullut kuninkaan, onnettoman Henrik Darnley'n
+hovipojaksi. -- Etsin hänelle apua.
+
+KNOX. Minunko luona?
+
+TAYLOR. Hurskaan miehen luona. Joka Skotlannissa on sielustaan sairas,
+hän haluaa päästä John Knox'in luo.
+
+KNOX. Henrik Darnleyko haluaa tänne tulla?
+
+TAYLOR. Niin; -- huonosti kävi Dunbar'in linnassa! -- Hän on pilkattu
+ja hylätty kaikilta ihmisiltä, itseltänsäkin.
+
+KNOX. Yksinäistä heikkoa huokausta sairaasta sielusta ei ole
+kuunteleminen.
+
+TAYLOR. Ei, tämä on enemmän. Häntä kohtelevat kovasti sekä
+kuningatar että muut, Darnleyn herkkätuntoinen luonne on epätoivoon
+menehtymäisillään. Nyt pitäisi rientää hänen avuksensa, nyt on kylvön
+aika.
+
+KNOX. Hän on kykenemätöin ankaraan katumukseen, oikeaan parannukseen.
+Hän on korsi.
+
+TAYLOR. Hänen lempensä kuningattareen on kuitenkin ollut täydellinen.
+Siitä voisi ehkä korkeampi rakkaus syntyä.
+
+KNOX. Niin, kun vaan ei kuningatar enää siihen sekaantuisi.
+
+TAYLOR. Ei ole pelkäämistä. Kuningatar häntä kammoo.
+
+KNOX. Mitä nyt taas on tapahtunut?
+
+TAYLOR. Kuningatar on häneltä vaatinut että hän julkisesti sanoo
+itsensä vapaaksi kaikesta yhteydestä liittolaisten kanssa; sillä muuten
+kuningatar ei voi näitä rangaista; -- sen hän heikkoudessaan on tehnyt.
+Mutta liittolaiset kostivat ja näyttivät toteen että Darnley on
+allekirjoittanut kuningattaren vallasta-luovuttamisen. -- Tätä
+kuningatar ei voi unohtaa.
+
+KNOX. Niin, näetkös mikä kurja ihminen hän on.
+
+TAYLOR. Jos kuningatar vaatisi häntä kiroomaan omaa äitiänsä, niin hän
+sen tekisi!
+
+KNOX. Hänessä on siis innostumisen kykyä.
+
+TAYLOR. Suuressa määrässä! Mutta hän ei voi sitä hallita, -- hän
+sittenkin vielä vaivaisi kuningatarta luulevaisuudellansa.
+
+KNOX. Onhan Rizzio nyt kuollut?
+
+TAYLOR. Niin, mutta hän oli luulevainen kuolleenkin Rizzion suhteen.
+Hän ei sallinut kuningattaren kunnioittaa Rizzion muistoa. Siitä tuli
+pahin kaikesta: kun kuningatar sai poikansa, oli hän liikutettu kuin
+kaikki nuoret äidit ja tahtoi nähdä isää; mutta koska kuningas sillä
+hetkellä oli koston-himon omana, ei hän ollut tietävinänsä että se oli
+hänen poikansa! -- Tätä ei kuningatar koskaan voi anteeksi antaa!
+
+KNOX. Hän on samalla pahankurinen lapsi ja äärettömän heikko.
+
+TAYLOR. Mutta tämä lapsellisuus oli kerran niin täynnä innostunutta
+rakkautta, -- se se olisi, joka kuningatarta viehättikin. Jos tämän
+luonne silloin olisi ollut niin vakava, että se olisi tukenut kuninkaan
+heikkoutta, niin Darnley nyt olisi mies. Molemmat ovat syylliset.
+
+KNOX. Hän heiluu kuningattaren oikkujen mukaan niinkuin ne lastut,
+joita lapset heittävät lammikkoon ja joille sitten itse luovat tuulta.
+Kuules, William, minä en tahdo puuttua tähän. -- Minulla on totisempaa
+työtä.
+
+    (Lukee).
+
+TAYLOR. Suokaa mulle anteeksi, herrani, minä olen itse neuvonut häntä
+tähän, nyt hän ikävöi teitä.
+
+KNOX. Sinulle on annettu anteeksi hyvän tarkoituksesi tähden; mutta
+sinun olisi pitänyt ymmärtää, ett'ei minulla ole aikaa semmoisia
+epävakaisia toiveita varten.
+
+    (Lukee, vaiti-olo).
+
+TAYLOR. Minä olin itse yhtä kurja kun ensi kerran tulin teidän luo.
+
+KNOX. Minä voin uudestaan istuttaa tuoreen puun, vaan en kuivaa.
+
+TAYLOR. Niin kauan kuin yksi vihanta oksa löytyy, voi toivoa kevättä.
+
+KNOX. Minun täytyy ensin nähdä tuo oksa. Mene nyt, William! Elämäni
+tunnit eivät ole niin lukuisat enää; minun täytyy käyttää niitä, jotka
+jälellä ovat.
+
+TAYLOR (itsekseen). Ja hän odottaa ulkopuolella! -- Jos hän tältäkin
+ovelta syöstään pois, niin on kuoleman ovi hänelle lähin.
+
+KNOX. Tahdoitko minulta muuta?
+
+TAYLOR. En, herrani!
+
+KNOX. Sinä olet tullut turmelluksen taloon, William, sinun pitäisi --
+olla etsimättä kiusausta.
+
+TAYLOR. Olen ainoastaan etsinyt yhtä, jonka kaikki ovat hylänneet.
+
+KNOX. No, se on sinulle kunniaksi. -- Jätä minut rauhaan.
+
+    (Lukee).
+
+TAYLOR. Jääkää hyvin, herrani! (hiljaa). Luulenpa kuitenkin että
+uskallan!
+
+KNOX. Hyvästi William! (Taylor menee, Knox lukee, pysähtyy). Mikä
+viisaus! Runoilijan sanat ovat kuin rahoja jalosta metallista; niillä
+on aina arvoa, mutta rahan-merkit kuluvat, ja pian niitä ei enää
+käytetä. Herran Sana on kuin timantti; se ei kulu konsanaan, vaan
+säteilee samalla loistolla Herran viimeiseen päivään asti.
+
+    (Kolkutetaan).
+
+Tulkaa!
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+    KNOX. DARNLEY (vaippaan peitettynä).
+
+DARNLEY. Oletteko yksinänne?
+
+KNOX. Olen!
+
+DARNLEY. Tahdotteko puhua erään onnettoman kanssa?
+
+KNOX. Aina.
+
+DARNLEY (heittää päältänsä vaipan). Tunnetteko minua?
+
+KNOX (nousee). Kuningas!
+
+DARNLEY. Ei, ei nyt enää! Ainoastaan kurja Henrik Darnley.
+
+KNOX (kylmästi). Mitä tahdotte te täältä?
+
+DARNLEY. Pyytää neuvoa, lohdutusta, apua! -- Niin, en tiedä mitä
+tahdon; mutta minä en tiedä mihinkään muualle mennä.
+
+KNOX. Te olette hylänneet kirkkomme ja valinneet katolilaisen; --
+etsikää nyt lohdutusta siltä.
+
+DARNLEY. Sillä ei ole mitään; nyt minä palajan.
+
+KNOX. Mutta meidän kirkkomme on ankarampi kuin se.
+
+DARNLEY. En kirkkoa minä kaipaa, vaan hurskasta miestä; sillä minä olen
+onnetoin!
+
+KNOX (panee pois kirjan, käy hänen luo ja katsoo hänen silmiinsä). Mitä
+te tahdotte?
+
+DARNLEY. Apua itseäni vastaan; minä itsemurhaa mietin yöt ja päivät.
+
+KNOX. Päästäksenne lyhyestä ajallisesta tuskasta, tahdotte pyrkiä
+ijankaikkiseen?
+
+DARNLEY. Ei suinkaan Jumala tahdo sitä rangaista vieläkin, joka on niin
+paljon kärsinyt maan päällä.
+
+KNOX. Hän ei rankaise ihmistä, vaan syntiä; kun sen viette sinne
+mukananne, täytyy hänen sitä rangaista sielläkin. --
+
+DARNLEY. Mihinkä mun siis on mentävä? Koko maailma, koko elämä on vaan
+täynnä moitetta, pilkkaa ja tuskaa.
+
+KNOX. Istukaa, tahdon puhua kanssanne.
+
+DARNLEY. Vaan älkää olko kova!
+
+KNOX (on ottanut tuolin ja muuttanut sen Darnleyn viereen). Te olette
+luopuneet teidän kuningattaresta, Elisabethista, ja isänmaastanne,
+tullaksenne tämän naisen luo.
+
+DARNLEY. Olen.
+
+KNOX. Te olette hylänneet lapsuutenne uskonnon Marian tähden.
+
+DARNLEY. Olen.
+
+KNOX. Ja sitten olette sitä pilkanneet.
+
+DARNLEY. Olen.
+
+KNOX. Mutta kohta kun luulitte Marian uskottomaksi, pilkkasitte
+häntäkin ja rupesitte irstaiseksi ja ylpeäksi.
+
+DARNLEY. Rupesin.
+
+KNOX. Te teitte majesteetti-rikoksen kuningatarta vastaan ja möitte
+hänet liittolaisille.
+
+DARNLEY. Möin.
+
+KNOX. Sitten möitte taas liittolaiset hänelle.
+
+DARNLEY. Möin.
+
+KNOX. Mutta nämä kostivat ja näyttivät kuningattarelle että kuitenkin
+olitte allekirjoittaneet hänen vallastaluovuttamisensa.
+
+DARNLEY. Niin on.
+
+KNOX. Liittolaiset olivat jo aikoja teitä ylenkatsoneet, nyt hänkin
+teitä ylenkatsoi, -- ja samalla kansakin! Silloin mietitte pakoa, mutta
+Englantiin ette pääse, sillä siellä ovat teidän vihollisenne; ette
+myöskään Franskaan, sillä siellä ovat hänen ystävänsä; ette mihinkään
+katolilaiseen maahan, sillä niissä hän on rakastettu; ette mihinkään
+protestanttiseen maahan, sillä niissä te olette kammottu.
+
+DARNLEY. Herra Jesus, niin on! Jok'ainoa maa maailmassa, jok'ainoa
+ihmissydän on minulta suljettu, -- oi, armahtakaa toki minua!
+
+KNOX. Jolle maailma on synkkä ja suljettu, hän näkee paraiten taivaan
+valoa. Totisesti, poikani, minä tahdon sinua auttaa!
+
+DARNLEY. Mutta minä ajattelen vieläkin ainoastaan häntä!
+
+KNOX. Joka yhden ainoan tähden on vajonnut niin syvälle, häntä voi
+myöskin yhden ainoan tähden ylösnostaa!
+
+DARNLEY. Mutta kuinka, kuinka?
+
+KNOX. Joka yhden ainoan tähden on kadottanut kaikki, voi helpommin,
+kuin kukaan muu, löytää sen ainoan, joka voi korvata kaikki.
+
+DARNLEY (polvillensa). Kuinka?
+
+KNOX. Poikani, mielesi on jo kasvatettu ajattelemaan ainoastaan yhtä,
+-- (nousee) muutetaan nyt vaan esine, niin sinä olet pelastettu ja
+vapautettu.
+
+DARNLEY (lankee hänen kaulaansa). Oi, opeta se minulle Jesuksen tähden!
+
+KNOX (irroittaa itsensä hänestä, nostaen hiukset hänen kasvoiltansa).
+Niin, hänen tähtensä! Se päivä on vielä tuleva, jolloin tunnet mielesi
+tyyneksi ja levolliseksi.
+
+DARNLEY. Tässäkö maailmassa?
+
+KNOX. Tässä maailmassa! Välistä ihminen käy niin kurjaksi, kuin sinä
+nyt olet, jotta hän itse ja muutkin oikein tuntisi, että ijankaikkisuus
+ja vapahtaja on olemassa; -- sillä muuten emme edemmäksi pääsisi!
+
+DARNLEY. Sinä olet mahtavin mies, mitä eläissäni olen tavannut; ja minä
+olen heikoin.
+
+KNOX. Väkevimmän ja heikoimman pitää yhdistyä, arvelet sinä; tehkäämme
+niin! Nuo kaksi ovat paitsi sitä sangen läheisiä naapuria, -- vaan sen
+saat myöhemmin oppia.
+
+DARNLEY. Nyt en tahdo ikinä sua jättää!
+
+KNOX. Sinun täytyy kuitenkin, poikani!
+
+DARNLEY. Ei, ainoastaan sinä voit opettaa minua unohtamaan häntä, ja
+jos sen teet, kuinka hartaasti olen sinua rakastava koko elämäni
+kautta; sillä minä voin rakastaa, ole varma siitä!
+
+KNOX. Ei minua, ei minua! Minä menen pian pois, mutta Hän on aina oleva
+luonasi!
+
+DARNLEY. Oi, minä ymmärrän sinua!
+
+KNOX. Ja Hän on lähettävä sinulle apua, josta et tiedä!
+
+DARNLEY. Mutta sinun täytyy olla luonani; sinun sanojasi imen sanasta
+sanaan, niinkuin tukehtumaisillaan oleva ilmaa imee; sinun täytyy
+vastakin minua auttaa!
+
+KNOX. Poikani, sinun mielesi taipuu helposti uskoon; minä sanon
+sinulle, sinä olet terveeksi tuleva!
+
+DARNLEY. Oi, Knox! Saanko aina tulla luoksesi kuin poika isänsä luo?
+
+KNOX. Ole huoleti, -- tästä hetkestä olet poikani!
+
+DARNLEY (lankee hänen kaulaansa). Oi, minä kaipaan sanomattomasti
+rakkautta!
+
+KNOX. Sinun täytyy oppia antamaan rakkautesi korkeammalle, kuin
+minulle. Mutta nyt, poikani, täytyy minun jättää sinut; minun tulee
+olla läsnä kun kuningatar tekee tuloansa, -- eikö sinunkin?
+
+DARNLEY. Miksi mainitsit häntä? Äsken tunsin rauhaa semmoista, jota en
+moneen kuukauteen ollut tuntenut.
+
+KNOX. Erehdyt suuresti, poikani, jos luulet voittavasi sitä ilman
+taistelua. Sekä pilkkaa että rangaistusta täytyy sinun kestää, sitä
+ennen ei mikään lääkäri voi sinua auttaa! Etkö ai'o mennä linnaan?
+
+DARNLEY. Menen!
+
+KNOX. Niin laita itses valmiiksi!
+
+DARNLEY. Oi, sinne menen vaan uutta häväistystä kärsimään -- sen
+tiedän.
+
+KNOX. Kärsi ne! Et voi ostaa rohkeutta eikä anteeksiantamusta
+halvemmalla hinnalla!
+
+DARNLEY. Oi, Knox, sinä et tiedä mitä se on; sinä, joka aina olet
+voimallinen...
+
+KNOX. Sanoakseni kerrassaan kaikki: jos et voi kärsiä häväistystä, jota
+itse olet aikaan saanut, niin et myöskään voi tulla armosta osalliseksi
+-- enkä minä voi sua auttaa!
+
+DARNLEY. Oi, mutta jos rohkeutta puuttuu ratkaisevalla hetkellä...
+
+KNOX. Niin rukoillaan!
+
+DARNLEY. Tahdotteko silloin minua auttaa?
+
+KNOX. Kaikin voimin! Tule nyt...
+
+DARNLEY (ottaa vaipan). Minun täytyy kääriä tämä ympärilleni.
+
+KNOX. Minkätähden? -- Kesäpäivänä!
+
+DARNLEY. Oi, ei kukaan saa nähdä että tulen täältä.
+
+KNOX. Ennen nähtiin sinun viinihuoneista tulevan; häpeetkö enemmän...?
+
+DARNLEY. Sinä saatat minua häpeemään. Minä menen ilman vaippaa!
+
+    (Heittää sen päältänsä).
+
+KNOX. Oikein, poikaseni!
+
+DARNLEY. Mennään siis!
+
+KNOX. Mennään.
+
+    (Menee).
+
+DARNLEY (seisahtuu). Mutta kansa ... oi, Knox, et tiedä, mutta kun
+näkevät minua, niin kuiskaavat ja nauravat...
+
+KNOX. Sitä eivät tee kun kävelet minun kanssani.
+
+DARNLEY. Minä seuraan.
+
+    (He menevät).
+
+    Muutos.
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+    (Soitantoa, hurraahuutoja, jotka lähenevät, saattojoukko
+    porvareita ja hoviväkeä, sitten Kuningatar kunnia-taivaan
+    alla, lähinnä häntä Murray'n jarli. Kunnia-taivas asetetaan
+    hänen istuimensa yli; suuri ja loistava seurue. Porvarit
+    laulavat:)
+
+        Voimaa anna, aseet mulle,
+        Apua suo vaivatulle!
+        Herra, jos on asia sun,
+        Salli voittaa sorretun!
+        Lyö viholliset!
+        Lyö viholliset!
+        Oi, iske tulta jyrinällä heihin,
+        Ja syökse heidät synnin syventeihin,
+            Hävitä pois
+            Kasvaa mi vois!
+        Kyyhkyissiivin sitten toivomusta
+        Uskovalle tuo ja lohdutusta,
+        Jok' enteet kevähästä suopi,
+        Min rangaistuksen tulva luopi!
+
+ERÄS PORVARI (notkistaen polvea). Tämä presbyterilainen seurakunta
+Edinburghin porvareita esiintuo teille kunnioituksensa! Pyytäen
+suojelusta taistelevalle kirkollemme, toivotamme teille onnea kun
+olette voittaneet petturit ja viholliset, sekä rukoilemme Jumalalta
+siunausta sille lapselle, joka hiljakkoin on syntynyt kahden
+valtakunnan yhdistäjäksi, joidenka oikea perillinen hän yksin on.
+(Nousee). Jumala siunatkoon Mariaa, Skotlannin kuningatarta!
+
+    (Tätä kerrotaan kunniatoitotusten ja soitannon soidessa;
+    kuningatar vastaa).
+
+KUNINGATAR. Porvariemme kanssa kiitämme me korkeaa sallimusta siitä,
+että palajamme voittajana. Jotka majesteetti-rikoksen tekivät, heitä on
+joko la'in miekka kohdannut taikka he ovat vankeudessa, tai
+maanpakolaisuudessa. Jumala on vielä kerran tahtonut meidän
+vihollisille osoittaa että meidän valtamme on Hänen säätämänsä ja että
+Hän itse sitä suojelee. Sentähden on Hän myös vaaran aikana
+armollisesti lahjoittanut vallallemme perillisen, -- jonka nuoruuden
+minä uskon teidän turviinne, Skotlannin miehet! -- Vielä tulee meidän
+kiittää niitä miehiä, jotka ovat apunamme olleet näinä aikoina, --
+kaikkein ensimäiseksi Bothwell'in jarlia, Skotlannin suuri-amiraalia,
+lordiluutnanttiamme rajalla. Jumala on suonut tämän miehen pelastaa
+kunniamme ja valtakuntamme toisen kerran! Hän on kukistanut
+kapinoitsijat ja tuo la'it Skotlantiin jälleen. Meitä surettaa ett'ei
+hän itse ole läsnä vastaan-ottamassa kiitostamme. Olemme myöskin
+velvolliset kiittämään veljeämme, Murray'n jarlia. Vaaran hetkellä otti
+hän asiamme huoleksensa, ja maan on kiittäminen häntä siitä
+sisällisestä rauhasta, jota se tätä nykyä nauttii. Monta uskollista
+tulee minun kiittää, teitäkin Edingburgh'in porvareita! Me tunnemme nyt
+toisiamme! Vaikka olemme vaimo, ei rangaistuksetta majesteettiamme
+vastaan rikota, ja teidän uskollisuutenne on kunniani vahvin kilpi!
+
+KAIKKI. Eläköön kuningatar!
+
+PORVARI (notkistaen polvea). Edingburgh on tahtonut viettää tätä päivää
+suurella juhlalla. Alamainen toivomme on että teidän armonne sitä
+läsnä-olollansa kunnioittaa, vaikkapa hetkeksi vaan.
+
+KUNINGATAR (iloisena). Kiitän Edinburgh'in porvareita. Tunnin kuluttua
+odotan teitä täällä, seuratakseni teitä. Minä kiitän!
+
+    (Siirtyvät pois).
+
+Me tahdomme puhua John Knox'in kanssa!
+
+DARNLEY (astuu esille, notkistaa polvea). Notkistan polveani, rukoillen
+tulevaisuutenne puolesta ja sanoen teitä tervetulleeksi näille
+iloisille palajaisille!
+
+KUNINGATAR. Me kiitämme teidän armoanne, jota turhaan odotimme tuloa
+tehdessämme. -- Nyt toivomme että saatatte meitä porvarien juhlalle, --
+tällä hetkellä otamme puhuttelijoita vastaan.
+
+    (Hän kumartaa ja menee).
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+    KNOX. KUNINGATAR.
+
+KNOX (kuningattarelle, joka istuu ajatuksissaan, katsellen Darnleyn
+jälkeen). Miksi olen minä käsketty tänne?
+
+KUNINGATAR (selvittää ajatuksiansa). Kuulkaa minua, tämän juhlapuvun
+alla sydämmeni sykkii surusta ja epäilyksestä. Surua minulla on
+talossani, surua, jok'ei ikinä voi iloksi muuttua, (vaikenee hetkeksi)
+ja epäilystä minulla on hallituksessani, epäilystä tärkeimmässä
+kohdassa, nimittäin mihinkä minun on kääntyminen. -- En tahdo salata
+teiltä tällä minulle niin tärkeällä hetkellä, että Rizzio monesta
+syystä joutui varomattomuuteni uhriksi. Hänen kanssansa hajosi koko
+valtiotuumani; sillä hän yksin siinä sovitti yhteen kuteet ja loimet.
+-- Mutta, ennenkuin uudistan sopimukset katolilaisten valtain kanssa,
+tahdon vielä kerran koettaa sopia teidän kanssanne. Älkää sysätkö minua
+takaisin; olkaa nyt ainoastaan tällä kertaa hyvä ja lempeä minua
+kohtaan ja sanokaa minulle: Eikö todellakaan sopimus ole mahdollinen?
+
+KNOX. Siihen olen jo niin monta kertaa vastannut teidän armollenne.
+
+KUNINGATAR. Pelkkäin vaatimusten esiintuominen ei ole sovinnon
+yrittämistä.
+
+KNOX. Teidän armonne tietää: tehdä jotain puoleksi, kieroa kauppaa
+totuudesta, sitä en voi.
+
+KUNINGATAR. Ei, ei! Mutta sanokaa paljonko vaaditte?
+
+KNOX. Tätä minä vaadin: teidän pitää luopua katolilaisesta uskonnosta,
+kammoa paavin viettelystä; sillä hän on tuo suuri antikristus!
+
+KUNINGATAR. Oi, älkää puhuko niin! Muistakaa, lasna minua kastettiin
+katolilaiseen uskoon, nuoruudessani olen vihitty siinä uskossa ja siinä
+uskossa ovat kuolleet omaiseni haudatut, -- koko sydämmeni siinä elää!
+
+KNOX. Ei ihmettä siis, että seisotte avuttomana, sillä Marthan tavalla
+ette ole parasta osaa valinneet.
+
+KUNINGATAR. Säälikää minua -- puhukaamme nyky-ajasta ja
+tulevaisuudesta; sillä minä olen menehtymäisilläni epätoivoon.
+
+KNOX. Sillä Jumala on tahtonut teitä varoittaa.
+
+KUNINGATAR. Mitä tarkoitatte?
+
+KNOX. Että te, sen jälkeen, mitä nyt olette kokeneet, vielä koetatte
+tehdä ainoastaan puoleksi mitä teette, että haluatte ainoastaan
+sopimusta eikä täydellistä tekoa -- sen minä sanon Jumalan
+pilkkaamiseksi.
+
+KUNINGATAR. Minä en ymmärrä teitä!
+
+KNOX. Tahdon siis puhua selvästi. Kun Manasse pilkkasi Jumalaa, vietiin
+hän pois vankeuteen Assyriaan. Vasta kun nöyrtyi, sai hän palata
+esi-isiensä valta-istuimelle. Mutta hänen poikansa Arnon ei ollut
+kuuliainen Herralle ja hänet tappoi hänen omat palvelijansa.
+
+KUNINGATAR. Jesus Maria! Tämä on saarnata kapinaa.
+
+KNOX. Tämä on saarnata raamattua.
+
+KUNINGATAR. Tämä on vasten kaikkea kristillisyyttä, sillä kuningas on
+Herran voideltu.
+
+KNOX. Manasse oli myös Herran voideltu.
+
+KUNINGATAR. Oi, Knox! te tulette syypääksi kaikkeen onnettomuuteeni!
+
+KNOX. Sillä raamattua en voi muuttaa!
+
+KUNINGATAR. Mutta te voisitte olla ihminen!
+
+    (Hän itkee).
+
+KNOX (lempeästi). Oi, suokoon Jumala että sydämmen todellinen sortumus
+olisi syypää näihin kyyneleisin ja että minä voisin sanoa nais-profeeta
+Huldan kanssa: "Että sydämmes on pehminnyt, koskas kuulit, mitä minä
+sanoin, ja olet nöyryyttänyt itses Herran edessä ja itkenyt minun
+edessäni, sentähden kokoon minä sinun isäin tykö, ettäs kootaan
+rauhassa hautaas, ettei silmäs näkisi kaikkea sitä onnettomuutta, jonka
+minä saatan tälle sijalle."
+
+KUNINGATAR. Tahdon olla nöyrä, en tahdo väkivallalla levittää
+uskontoani tähän maahan. En tahdo nähdä toista yötä semmoista kuin se,
+jona Rizzio tapettiin. Mutta suvaitsevaisuutta minä vaadin; sillä minä
+harjoitan sitä itse. Minä teen uhrauksen: luettakoon se minulle
+ansioksi.
+
+KNOX. Kun kuningas Saul tahtoi säilyttää itseänsä varten jonkun osan ja
+uhrasi lepyttääksensä Herraa, sanoi Samuel: "Kelpaako Herralle paremmin
+uhri, kuin että sinä kuulisit Herran äänen? -- Sillä tottelemattomuus
+on noituuden synti ja vastahakoisuus on taikaus ja epäjumalan
+palvelus."
+
+KUNINGATAR. Minäkö olen epäjumalan palvelija?
+
+KNOX. Olette.
+
+KUNINGATAR. Oi, Knox, teette syntiä kun niin minulle sanotte.
+
+KNOX. Jos olisin sitä sanomatta, niin tekisin suuremman synnin.
+Ylimmäinen Pappi Eli oli hurskas mies; mutta, kun ei hän estänyt
+poikiansa tekemästä syntiä, sentähden sai hän surmansa.
+
+KUNINGATAR. Kuule minua: Minun uskontoni on yhtä pyhä minulle kuin
+teidän on teille. Mutta minä tahdon suoda teille uskonnon vapautta,
+palkattuja pappeja ja kaikki mitä siihen kuuluu, la'in valvonnan alla.
+Suokaa sitten katolilaisille samaa. Älkää salliko että noita
+kauhistuksia uudistetaan, jotka häpäisevät koko ihmiskuntaa!
+Kärsikäämme toisiamme, onhan kristin-usko rakkaus! Te itse, Knox,
+koettakaa harjoittaa tätä rakkautta, älkää jyriskö saarnastuoleista
+minua vastaan, joka olen teidän Herran säätämä kuningattarenne, älkää
+myöskään kiihoittako parlamenttia sen voideltua hallitsijaa vastaan;
+koettakaa ennemmin herättää kunnioitusta lakia ja esivaltaa kohtaan
+tässä villityssä maassa.
+
+KNOX. Katolilainen uskonto on turmellut tätä kansaa. Katolilainen
+kirkko antaa synnin-päästöä kaikesta hurjuudesta, kostonhimosta,
+turhamaisuudesta ja ahneudesta! Meitä on syösty takaisin pakanuuteen.
+Nyt Herran enkeli asettuu portin viereen: sisäänpääsö suljetaan,
+jok'ainoa sivutie, oikotie ja mutkatie suljetaan. Mutta niin kauan kuin
+yksikään katolilainen kirkonovi on avoinna, niin kauan on kumminkin
+yksi sivutie, yksi oikotie, yksi mutkatie avoinna. -- Tämä on minun
+ajatukseni, korkea rouva, ja se on järkähtämätöin.
+
+KUNINGATAR. Kauhea mies! Te teette oppinne Skotlannin elämän asiaksi,
+kansan asiaksi!
+
+KNOX. Semmoinen se on. Huomatkaa tämän opin verratoin leviäminen, joka
+ainoastaan on verrattava siihen nopeuteen, millä Israel erämaassa kävi
+Herran mannaan käsiksi! Nyt tiedän sen: tämä sukupolvi voi hukkua,
+sillä meidän omat ruhtinaamme taistelevat meitä vastaan: tuleva
+sukupolvi on nostava maan jälleen, sillä pelastus on tuleva heistä!
+
+KUNINGATAR. Ja se, joka ei voi seurata...
+
+KNOX. Se hukkuu!
+
+KUNINGATAR. Oi, minua heikko nainen, joka olen heitetty tähän
+aikakauteen ja tähän kansaan! Vaikka naitu, olen kuin leski, vaikka
+kuningatar, puhutellaan minua kuin rikoksellista alamaista; minä en
+käsitä teidän kovuuttanne.
+
+KNOX. Ette käsitä aikakauttanne ettekä kansaanne. Juuri vastustuksen
+kautta Herran voima väkevimpänä ilmestyy, -- ajattelen, että te
+sentähden olette tänne tulleet. Sillä teidän vastustuksenne on
+vaikuttava, että uneliaskin herää, että mietokin innostuu, -- sillä
+tavalla olette te tahtomattannekin siunauksena tälle maalle.
+
+KUNINGATAR. Ei, tämä käy liian pitkälle! Minä, teidän kuningattarenne,
+käsken luokseni rauhan apostolin, saadakseni häneltä neuvoa ja
+lohdutusta. Mutta hän syöttää minulle uhkauksia ja pilkkaa uskontoani!
+Hän sanoo että minä saatan kansani perikatoon ja että tämä ainoastaan
+Herran armon kautta muutetaan siunaukseksi. Hän vertaa minua raamatun
+jumalattomiin hallitsijoihin ja antaa kansalleni lupaa nostattaa
+kapinaa minua vastaan!
+
+Nyt kutsun taivaan todistajaksi siitä, että olen tahtonut
+sovintoa, vaan että te olette sitä estäneet! Kantakaa edesvastausta
+siitä, sydämmeni teitä syyttää ja historiani on teitä syyttävä
+ijankaikkisesti! -- Älkää enää tulko silmieni eteen, paetkaa tätä
+maata! Te olitte osallisna viime salaliitossa, minä tiedän sen, ja
+papit, jotka ärsyttävät kansaa esivaltaa vastaan, ovat Jumalalle
+inhoksi -- emmekä ai'o kärsiä teitä rajojemme sisäpuolella!
+
+KNOX. Jos teidän armollanne on syytös minua vastaan, niin
+alamaisuudessa pyydän tulla syytetyksi maan parlamentissa.
+
+KUNINGATAR. Itse olette opettaneet, että meidän suhteen ei tarvitse
+huolia siitä, älkää siis itse odottako parempaa kohtelua! Sillä
+hallintoa pitää täällä olla. Kuningatar tahdon olla -- menkää!
+
+KNOX. Minä pyydän hiljaisuudessa...
+
+KUNINGATAR. Ei, ei sanaakaan enää ... mitä en ole kärsinyt ja enkö ole
+rukoillut sovintoa! Mutta vaikka minä olen se, joka on vääryyttä
+kärsinyt ja julminta rääkkäämistä, niin te olette näin ankara, näin
+ylpeä, näin kova... Oi, te menettelette häpeällisesti minua kohtaan!
+
+    (Hän itkee, Knox seisoo hetken aikaa kummastellen,
+    kumartaa syvästi ja menee).
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR, sitten eräs HOVIMIES.
+
+KUNINGATAR. Minä en voi hengittää samassa maassa, missä tämä hirmuinen
+mies ajattelee, -- nyt hänen täytyy mennä täältä pois. Aikeeni, koko
+elämäni ei voi edistyä hänen tähtensä; on niinkuin ajaisin arolla
+myrskyä vastaan. Nyt hän on karkoitettava! Ja hänen kanssansa hänen
+oppinsa; sillä se on hänen kaltainen, se on suvaitsemattomuutta,
+kiihoitusta, kapinaa, omavaltaista raamatunselitystä, joka kumoo
+yhteiskunnan lait ja järjestyksen. Käännyn kammolla siitä pois! --
+Mutta kenenkä kanssa olen sitten menevä eteenpäin ... ja mihinkä?
+
+HOVIMIES. Bothwell'in jarli on tullut!
+
+KUNINGATAR (hämmästyy, melkein hämmentyy). Bothwellko täällä! Luulin
+hänen olevan rajalla?
+
+HOVIMIES. Rajasota on päättynyt ja hän on voittaja!
+
+    (Menee, ovi avataan).
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR. BOTHWELL (upseeriensa seurassa).
+
+KUNINGATAR. Tervetullut!
+
+BOTHWELL. Olemme kiirehtineet ottaaksemme osaa yhteiseen tuloretkeen;
+mutta olemme kuitenkin myöhästyneet.
+
+KUNINGATAR. Vastaan-ottamasta kiitostamme ja palkintoamme ette ole
+myöhästyneet.
+
+BOTHWELL. Rohkenen molempien saamiseen esittää ne herrat upseerit,
+jotka minua seuraavat.
+
+KUNINGATAR. Lordiluutnantin esitys on ylen-kyllä! Hyvät herrat, minä
+olen teitä muistava.
+
+    (He tervehtivät ja menevät).
+
+KUNINGATAR. Oi, Bothwell, te olette Skotlannin miekka ja
+kuningattarenne kunnia!
+
+BOTHWELL. Minä olen palvelijanne enkä muuta mitään.
+
+KUNINGATAR. Tänä päivänä muistutatte meitä niin selvästi siitä
+hetkestä, jolloin ensikerran teitä nä'imme. Te olitte aivan nuorena
+taistelleet äitimme edestä, mutta ylivoiman karkoittamana tulitte
+pakolaisena hoviimme Parisiin. Raitisna ja vahvana kuin vuorelainen
+astuitte hienoihin huoneisin! Kuinka minua saatoittekin kotoani
+ikävöimään!
+
+BOTHWELL. Tulin taisteluista ja vaaroista, se tietysti antaa miehelle
+arvoa tanssisalissa.
+
+KUNINGATAR. Teidän suuret luonnonkirjanne koroittivat teitä noiden
+halpain hovi-ihmisten yli; me kaikki havaitsimme teissä sen miehen,
+joka sittemmin kukisti Murray'n kapinajoukon, ja nyt toistamiseen on
+pelastanut sekä meidät että Skotlannin. Te olette olleet uskollinen
+meitä kohtaan kaikissa vaiheissa, -- tuskinpa on toista Skotlantilaista
+aatelismiestä, josta voisimme samaa sanoa.
+
+BOTHWELL. Teidän armonne kiitos ei ole minulle niin kallis kuin teidän
+luottamuksenne.
+
+KUNINGATAR. Minä luotan teihin, -- huolimatta panettelemisista: minä
+luotan teihin!
+
+BOTHWELL. Koettakaa minua, koettakaa minua!
+
+KUNINGATAR. Minulla ei ole mitään toista! -- Oi, Bothwell, sanokaa
+minulle, kuinka voin päästä noista onnettomista uskonnonriidoista?
+
+BOTHWELL. Siten että olette huolimatta niistä.
+
+KUNINGATAR. Se on neuvo sekin! Ha, ha, ha!
+
+BOTHWELL. Ko'otkaa johtajat ympärillenne, antakaa heille virkoja ja
+tiluksia!
+
+KUNINGATAR. En voi osoittaa suosiota johtajille; sillä he ovat
+maanpakolaisuudessa.
+
+BOTHWELL. Antakaa heidän palata!
+
+KUNINGATAR. Majesteetin-rikkojain!
+
+BOTHWELL. Kuka ei ole majesteetin-rikkoja Skotlannissa! Mitä haittaa,
+vaikkapa levottomat aivot melua nostattavatkin, kun ne vaan
+kukistetaan! Jaloa on elää pelkkien voitettujen kesken!
+
+KUNINGATAR. Te ette suinkaan ole synkkä protestantti, te varmaankin
+olette katolilainen?
+
+BOTHWELL. Itse en ole oikein tarkasti punninnut eroitusta, mutta sen
+olen huomannut, että mankujia on molemmin puolin.
+
+KUNINGATAR. Ha, ha, ha!
+
+BOTHWELL. Mutta, koska kuningatar kyselee minulta, niin sallittakoon
+minun kysyä kuningattarelta: mikä palkinto teillä on siitä, että
+vaivaatte itseänne näillä asioilla?
+
+KUNINGATAR. Mikä palkintoko?
+
+BOTHWELL. Minä en tarkoita tuota sisällistä palkintoa; sillä sen olen
+teistä havainnut, että se vaan on ollut huokauksia ja kyyneleitä, --
+mutta ulkonaista, valtakunnassa taikka kuningattarena?
+
+KUNINGATAR. Se ei todellakaan ole ollut suuri tähän asti?
+
+BOTHWELL. Ette kai lukene sitä palkinnoksi, että teidän armonne niin
+runsaassa määrässä on saanut osaksensa kapinoita, petosta ja väkivaltaa
+kaikkina näinä vuosina.
+
+KUNINGATAR. Mutta minä saan apua!
+
+BOTHWELL. Hm -- sitä ei taida karttua muuta kuin mitä minun
+ratsurykmenttini voi pakko-veroituksella hankkia jonakin hauskana
+päivänä! Paavilta saatte ehkä rukousnauhan, kuningas Filip'iltä vähän
+Kypron-viiniä ja Katarinalta -- kun hän on oikein anteliaalla tuulella
+-- pullollisen myrkkyä.
+
+KUNINGATAR. Ha, ha, ha! Tuossa on enemmän totuutta, kuin koko vuosien
+keskusteluissa.
+
+BOTHWELL. Vielä asia, jos minun sallitaan...
+
+KUNINGATAR. Puhukaa, puhukaa!
+
+BOTHWELL. Te olette nuori, kaunis, nerollinen, ja kumminkaan ette
+näiden juttujen tähden koskaan saa elää! -- Neljä kapinaa on jo
+häirinnyt teidän lyhyttä hallitus-aikaanne. Mannermaan juonet ja
+englantilaiset juonet repivät teitä repimistään. Milloin tahdotaan
+teitä vangita ratsastusretkellä, milloin hyökätään kirkkoonne
+jumalanpalveluksen aikana, milloin yön-aikana huoneisinne,
+taikka murhataan uskollisia palvelijoitanne kaukana teistä tai
+kuninkaallisessa läheisyydessänne! Ja tämä kaikki muka uskonnon tähden
+ja vuoksi! Katsokaa miten huolenpitonne näistä asioista teitä
+palkitsee, -- sill'aikaa nuoruutenne kuluu ja varistelee lehtiä kuin
+ruusupuu myrskyssä!
+
+KUNINGATAR. Niin, se on totta, se on totta!
+
+BOTHWELL. Jos edes saisitte jotain aikaan kaiken tämän kautta, niin te,
+kuin jalo ihminen ainakin, ette pitäisi lukua vaaroista ja vaivoista.
+Mutta missä määrässä ovat uskonnon asiat selvinneet sitten kuin te
+Skotlantiin tulitte? Samaa sekavuutta, samaa valhetta! --
+
+KUNINGATAR. Niin, niin, aivan niin!
+
+BOTHWELL. Joka kerran on ruvennut pyrkimään jonkun tarkoituksen
+perille, ei aina huomaa että hän sitä kaartaa eikä lähesty. Vieras sen
+havaitsee ja voi varoittaa. Minä olen tämä vieras, minä sanon teidän
+armollenne: kaikki, mitä tähän asti olette miettineet ja tehneet tämän
+maan uskonnollisissa asioissa, on vaan saattanut teidät perikadon
+partaalle. -- Jättäkää sentähden nuo asiat siksensä; olkaa ihminen,
+nainen, nuori, kuningatar! Onhan maailmassa sentään muitakin säveleitä,
+kuin virsien, ja muitakin paikkoja kuin haudat! -- Tulkaa, antakaa
+mulle kättä ja seuratkaa minua tanssiin! Taikka taistelu-kentälle
+höyryvän hevosen selässä! Ottakaa elämän seppele ja pankaa se noihin
+keväisiin kiharoihin, te olette kauniimpi kuin metsän haltiatar,
+valloittakaa luonto, kuin hän, niin kauan kuin se vielä tuoksuu --
+syksy tulee kyllä aikanansa!
+
+KUNINGATAR. Mies, te tungette huoneeseni kuin auringon säde! Te olette
+kuin laulu ikkunan alla; itse seison keskiajan luostarilinnassa, vanhat
+kuvat synkissä holviloissa rupeevat hengittämään ja elämään, lapsuuteni
+unelmat heräävät ja minä juoksen ulos avonaiselle altaanille. Näköala
+siellä on kuin kirkas päivä ilon sinivärissä, ja siellä istutte itse
+altaanin alla ja ojennatte minulle kättä ratsunne selästä, ja
+vieressänne seisoo oma ratsuni satuloittuna, -- silloin painun minä
+alas teidän luo, ja liikkeelle lähdetään, noiden maisemien kautta,
+joita lapsuudessani uneksuin! Ympärilläni on taas Franskan hovi,
+trubadurien iloinen joukko näkyy naisten liehuvien huntujen väliltä,
+liput liepehtivät, tässä seurassa olen minä kuningatar ja ilo on
+kuningaskuntani! Niin, viekää minut ulos kevään riemuihin! Pitäähän
+elää ennenkuin kuolee!
+
+BOTHWELL. Pitää, pitää!
+
+KUNINGATAR. Ja älkää sitten jättäkö minua niinkuin kaikki muut; minä
+tarvitsen juuri voimallista miestä avukseni, sillä minä olen kauhean
+yksinäni!
+
+BOTHWELL. Ei alakuloisuutta!
+
+KUNINGATAR. Oi, minun kävi nyt niinkuin aina, kun ajatukseni lentää
+tulevaisuutta kohti, minä tunsin kahleen painoa, josta en ikinä irti
+pääse.
+
+BOTHWELL. Ah, -- minä ymmärrän ... Darnley!
+
+KUNINGATAR. Niin.
+
+BOTHWELL. Minäkin olen nainut, mutta se ei koskaan kahleelta tunnu.
+
+KUNINGATAR. Ei, sillä te lemmitte nuorta, kaunista vaimoanne
+
+BOTHWELL. Siksi hän on melkein kylmä ja itsevaltainen ... mutta minä en
+loukkaa häntä, minä vältän häntä. Minä hankin itselleni työtä; kun
+ihminen on toimessa, ei hän ikävöi eikä sure!
+
+KUNINGATAR. Niin, jos minulla olisi teidän voimanne...
+
+BOTHWELL. Minä olen vakuutettu siitä, että teidän armollanne on se
+voima; ette vaan koskaan ole koettaneet! Aloittakaa siten, että
+luovutte hänestä.
+
+KUNINGATAR. Sen alun olen jo tehnyt...
+
+BOTHWELL. Jatkakaa häntä unohtamalla. Työ ja huvitus, rohkeus ja onni
+-- ne riippuvat toisistansa. Matkustakaa kauniissa maassanne, käykää
+vierailemassa lordienne luona, nouskaa vuorien kukkuloille,
+metsästäkää, tanssikaa, -- lähtekää sitten alas vuonoille, taikka ulos
+merelle, siellä minä olen kasvatettu: merellä on ihanata! Siellä tuuli
+vie surut pois avaruuteen ja mieli jännitetään, kuin purje. Siellä
+herää suuria aatteita ja siellä saatte sen voiman, joka ne toteuttaa.
+
+KUNINGATAR. Niin, teidän seurassa voin unhottaa, voin vielä
+onnelliseksi tulla! Minä tunnen sen! Totta tosiaan, luonnollakin on
+alttarinsa, siinä ovat surut uhrattavat! -- Minä tunnen teidän
+puhuessanne elämän-halua, josta en tahdo luopua. Nuorella verellä on
+toisiakin toiveita kuin mitä munkit opettavat. Me saimme suudelman
+luonnon vahvoilta voimilta, meidän tulee se takaisin antaa ennenkuin
+kuolemme. -- Joka on arka ja heikko, hän sukeltakoon elämän syvyyteen,
+uutta voimaa saadaksensa! Jonka hermot alkavat vavista, hän tehköön
+aamuretkiä uskaliaisuuden virkistävässä, raittiissa ilmassa! -- Tulkaa,
+minä tahdon tehdä ensimäisen retken!
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+    Entiset. Lordi STUART. DARNLEY. PORVARIT.
+
+STUART. Hovi ja porvarit odottavat teidän armoanne.
+
+KUNINGATAR. He tulkoot eteemme.
+
+    (Ovia avatessa kuuluu hiljaa alku samasta marssista, kuin viimein).
+
+PORVARI (notkistaa polvea). Noudattaen käskyänne olemme tulleet viemään
+teidän armonne juhlalle.
+
+    (Hän nousee).
+
+DARNLEY (astuu hiljaa esille). Teidän armonne käskystä olen tullut
+saattamaan teitä suurelle juhlalle.
+
+KUNINGATAR. Minä olen niin onnellinen, mylord, että voin olla teidän
+apuanne vailla -- (hiljemmin) ainiaksi! (Darnley horjuu pari askelta
+taaksepäin ja jää seisomaan etulavalle oikeanpuoliseen nurkkaan).
+Tahtooko Bothwell'in jarli saattaa meitä sille juhlalle, joka
+oikeastaan on hänen toimittamansa.
+
+BOTHWELL (astuu esiin, notkistaa polvea, tarttuu kuningattaren käteen;
+soitetaan kovasti).
+
+    (Kulkua järjestetään parittain, ensin kuningatar Bothwell'in
+    kanssa; he menevät Darnleyn ohitse katsomatta häneen; näin
+    kulkee toinen pari toisensa perästä hänen ohitsensa; muutamat
+    katselevat häntä nauraen tai pilkaten, muutamat ei ollenkaan;
+    näyttämö tulee tyhjäksi, soitantoa kuuluu kauan).
+
+KNOX. Ota tämä syntinen, mutta kovin rangaistu sielu, ota se katumuksen
+kiiras-tulen kautta sun armoosi!
+
+    (Kuullessansa Knox'in ääntä katsoo Darnley ylös, painaa
+    kätensä yhteen häntä vastaan; kun Knox on lopettanut, kavahtaa
+    hän ylös, heittäytyy hänen syliinsä ja itkee nyyhkyttää).
+
+KNOX. Poikani, oletko nyt saanut kylläksi elämän ilosta ja riemusta.
+
+DARNLEY. Nyt olen saanut kylläksi!
+
+KNOX. Tahdotko nyt palata sinne, missä kaikki on ijankaikkista?
+
+DARNLEY. Nyt tahdon palata sinne, missä voin rakkautta saada; -- minä
+tarvitsen sitä, jota saan rakastaa!
+
+KNOX. Sen olet saava! -- Sinä, William, joka itse olet sitä tietä
+käynyt, sinun täytyy nyt auttaa minua saattamaan häntä ijankaikkisen
+rakkauden luo.
+
+DARNLEY (Taylorille). Sinä et ole mennyt luotani? Joka ei jättänyt
+minua tänään, sen täytyy jäädä luokseni kuolemaani asti! --
+
+TAYLOR. Kuolemaanne asti!
+
+    (He syleilevät toisiansa).
+
+KNOX. Aika on mennä täältä pois.
+
+DARNLEY. Eikä koskaan palata.
+
+TAYLOR. Oi tuota lupausta hän ei täytä!
+
+    (Alhaalta pihalta kuuluu sadottain ääniä, jotka huutavat: "eläköön
+    Skotlannin Maria!" "Eläköön kuningatar!" Kunniatoitotuksia ja
+    kanunan-laukauksia).
+
+DARNLEY. Nyt maa tärisee hänen jalkojensa alla. Nyt hän on voittanut!
+-- Ja minä olen voitettu!
+
+KNOX (katselee hetken aikaa hänen murhettansa). Josko sinä voitat, sitä
+en tiedä; -- mutta että hän voitetuksi joutuu, sen tiedän!
+
+Esirippu lankee.
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+Vanha metsä.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+    Metsästäjät, joita ei näy, laulavat:
+
+        Kanervikko poistuen
+        pölyää,
+        haukka kuningattaren
+        kiidättää.
+
+        Lemua luo pihlajat,
+        koivutkin;
+        torven äänet karkaavat
+        vuorihin.
+
+        Ilma kirkas on ja sää
+        kaunis vain.
+        Eespäin, eespäin rientäkää
+        saavuttain!
+
+        Iloakin maailman
+        ajakaa
+        poies virtaan Tuonelan!
+        Joutukaa!
+
+    Murray ja Lethington, metsästyspuvuissa ratsupyssyt käsissä,
+    tulevat nopeasti oikealta, seisahtuvat ja katselevat vasemmalle;
+    sanottuansa muutaman sanan Murray menee perälle päin ja katoo,
+    Lethington vetäytyy hitaasti ja vakoillen takaisin. Kuningatar
+    tulee Bothwell'in seurassa; hän istuu.
+
+KUNINGATAR. Ollessani yksin korkeain puiden suojassa minusta tuntuu
+kuin äänettömyys kanunan-laukauksen jälestä.
+
+BOTHWELL. Ei, minusta on kuin seisoisin kätkettynä väijymässä.
+
+KUNINGATAR. Bothwell! Bothwell! Metsä on onnettomien suoja. Kaikki,
+mitä maailmassa on vainottu, on saanut rauhaa metsien suojassa. Ettekö
+muista Davidia, kun hän pakeni Saul'ia, ja Jothan'ia paetessaan
+Abimelech'ia, taikka profeeta Eliasta yksinänsä ilmestyksiensä kanssa
+Horeb'in vuorella?
+
+BOTHWELL. Mutta ettekö muista meidän esi-isiämme? Metsän pedot
+vaatettivat heitä, metsän pimeät pensastot heitä kätkivät; he uhrasivat
+puun juurilla verta, rukoillen metsän kostavia jumalia. Koston, sen
+metsä kätkee. Teidän iso-isänne Robert Bruce antoi joka vuosi
+Skotlannin metsäin kaatua Englannin yli, niinkuin Macduff vei Bernam'in
+metsät synkkää Macbeth'iä vastaan. Muistatteko Douglas'in yöllistä
+kostoa? Skotlannin historia uneksii sen metsissä, niissä me voimme sen
+herättää milloin vaan tahdomme.
+
+KUNINGATAR. Metsissä olen usein kuunnellut ja ääniä kuullut, vaan ne
+eivät olleet semmoisia.
+
+BOTHWELL. Metsissä ammuin poikana eläviä, vaan miehenä rosvoja; kun
+täällä on hiljaista, täytyy minun vakoella, kun kuulen oksan narisevan,
+tartun aseisin.
+
+KUNINGATAR. Maailmassa on kaksi puoluetta, toinen, joka vainoo, ja
+toinen, joka on vainottu. Te kuulutte ensimäiseen.
+
+BOTHWELL. Niin, kaksi puoluetta, -- mutta toisella on tarkoituksia ja
+toinen on tarkoituksia vailla.
+
+KUNINGATAR. Olkoon kuinka tahansa. Juonten vihurit kietokoot siellä
+ulkona; täällä on suojaa ja rauhaa.
+
+BOTHWELL. Ei täällä vasta alkua. Kun koirat pääsevät irti ja haukkuvat
+ilmaan, on minun luonnossani jotain, joka pyrkii samaa tekemään. --
+Metsä kiihoittaa meitä, sillä siinä on lymy-paikkoja.
+
+KUNINGATAR (nousee). Jarli, missä on seurueemme?
+
+BOTHWELL. Poislähetetty, teidän armonne; sillä se oli tarpeetoin.
+
+KUNINGATAR. Teidän silmänne välkkyy kuin haukan; minuako te vainootte?
+
+BOTHWELL. Niin, lemmellä palavammalla, kuin kesän kuumuus, jota
+pakenitte tänne suojaan.
+
+KUNINGATAR. Bothwell, minä olen uskonut itseni teille.
+
+BOTHWELL. Te olette uskoneet minulle niin paljon, että teidän täytyy
+uskoa minulle kaikki.
+
+KUNINGATAR. Se ei olisi hyvä meille kummallekaan.
+
+BOTHWELL. Minä en tahdo joutua mestauslavalle, kuin Chatelard, enkä
+tulla murhatuksi, kuin Rizzio, enkä poisheitetyksi, kuin Darnley.
+
+KUNINGATAR. Noiden rohkeain kohtalo teitä varoittakoon.
+
+BOTHWELL. Niin, niin! Teidän silmänne säihkyvät vihoissaan, kuin tähdet
+tuikkivat etelän taivaalla!
+
+KUNINGATAR. Bothwell, te olitte jaloin, vahvin turvani.
+
+BOTHWELL. Oi, minä tahdonkin teitä puolustaa koko maailmaa vastaan.
+
+KUNINGATAR. Ei omaatuntoani vastaan!
+
+BOTHWELL (polvillaan). Koska te mainitsette omantunnon, niin te
+lemmitte minua!
+
+    (Tarttuu hänen käteensä).
+
+KUNINGATAR. Minä käsken ja manaan kaikki taivaan ja manalan voimat
+avukseni teitä vastaan!
+
+BOTHWELL. Mutta ne eivät tottele!
+
+KUNINGATAR. Te kumootte järjen ja lain, te heitätte elämänne hetken
+nojaan.
+
+BOTHWELL. Sillä minä lemmin!
+
+KUNINGATAR. Nouskaa, Bothwell, jättäkää himojen hairahdukset, kiitäkää
+kunnian aamua kohti, niinkuin haukka kädestäni, -- ja se päivä kenties
+koittaa, jolloin teidät takaisin kutsun!
+
+BOTHWELL. Antakaa minulle pantti siitä!
+
+KUNINGATAR. En, sillä silloin vetäisitte minut kokonaan puolehenne; te
+olette liian voimakas.
+
+BOTHWELL. Maria, ei kukaan ole teitä palvellut niin kuin Bothwell, ei
+kukaan rukoillut, kuin minä nyt. Jotka teitä ennen lempivät, ne eivät
+olleet miehiä.
+
+KUNINGATAR. Se on tosi; te olette voimakkain mies, mitä ikinä olen
+tuntenut!
+
+    (Hän tarttuu nopeasti Bothwell'in päähän ja suutelee
+    häntä, irtauntuu ja katoo).
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+    BOTHWELL, sitten LETHINGTON.
+
+BOTHWELL (herää niinkuin hourauksista). Nyt Henrik Darnleyn täytyy
+kuolla! (Kun hän kääntyy, Lethington samassa astuu esiin erään puun
+takaa). Te täällä?
+
+LETHINGTON. Niin.
+
+BOTHWELL (innoissaan). Te nä'itte kuningattaren? -- -- Nä'itte hänen
+täällä? -- -- Näitte mitä tapahtui?
+
+LETHINGTON.
+Näin.
+
+BOTHWELL. Paljastakaa siis miekkanne, jarli Lethington!
+
+    (Vetää itse miekkansa).
+
+LETHINGTON (tekee samoin). Niin, nyt vedän miekkani Henrik Darnleytä,
+Skotlannin kuningasta vastaan; sillä nyt hän on tielläni!
+
+BOTHWELL. Henrik Darnley!
+
+LETHINGTON. Nyt reippaasti toimeen ja takomaan niinkauan kuin rauta on
+kuumaa, -- tynnyri ruutia hänen kamarinsa alle tänä yönä, eikä huomenna
+ole koko Skotlannissa lastakaan, joka kyselee häntä.
+
+BOTHWELL. Kuolema ja kadotus, Lethington, te tahdotte minua pettää!
+
+    (Tahtoo karata hänen päällensä).
+
+LETHINGTON (estää häntä). Ihminen, käyttäkää järkeänne! Tämä on juuri
+mitä jok'ainoa Skotlannin aatelismies salaisesti toivoo ja josta
+etevimmät ovat keskustelleet tänä päivänä, kun teitä on yhdessä nähty.
+
+BOTHWELL. Minä olen vielä päihtynyt suudelmasta, jonka hän antoi, --
+eikö tässä vaan ole paulaa viritetty?
+
+LETHINGTON. Kalvakoon minua hitaisesti myrkky --, jos ei sata maan
+etevimpiä aatelismiehiä teitä puolustaisi tuomarin edessä ja
+kahdenmiekkailussa, missä vaan teitä syytettäisiin tästä.
+
+BOTHWELL. Ha, ha, ho, ho! (hyppää niin että kannukset kilisevät).
+Darnley ei elä kuin yhden yön enää!
+
+LETHINGTON. Ei kokonaista yötäkään! Älkää antako Skotlannin Marialle
+koko yön miettimis-aikaa!
+
+BOTHWELL. Lethington, luuletteko että on voimia meidän yllämme?
+
+LETHINGTON. En juuri havaitse mitään senkaltaista.
+
+BOTHWELL. Mutta allamme? --
+
+LETHINGTON. -- ovat matoset.
+
+BOTHWELL. Mutta meissä on voimia, -- ijankaikkisia tai ajallisia, mistä
+tai mitä varten, -- vaan siitä hetkestä asti kun tahtoni juurtui
+tapausten pyörteesen, olen nähnyt sen kasvavan niiden yli
+veripunaisella rungolla ja vahvoilla oksilla. Se norjalainen
+viikingi-suku, joka astui maalle täällä ja jotka ovat meidän
+esi-isämme, oli myös semmoinen tahdon-puu. Sen juuri iski kiinni
+kallioon ja sen varjossa kansa nyt asuu. He luottivat omaan tahtoonsa,
+mutta luottivat niin, että se kävi kaikkivaltiaaksi. -- Myrskyssä
+purjehdin kerran Orkney-saarten suojaan, meri meitä heitteli, pilvet
+uiskentelivat avaruudessa, kuin märät purjeen-repaleet, aallot ulvoivat
+ja syöksivät paljasta rannikkoa vastaan; silloin tunsin että sukuni oli
+läsnä, aattelin että minun pitäisi iskeä kiinni niinkuin he ja
+taivuttaa heikompia tahtoja minun tahtoni mukaan. Sitä minä nyt koetan.
+Tällä tahdollani minä voitin kuningattaren viholliset, sen olen antanut
+hänelle itsellekin loihtu-juomana, joka hänen on hurmannut, -- hän
+pakenee tätä tahtoa, mutta kaatuu ja rukoilee! Lethington, ruvetkaa sen
+liittolaiseksi; älkää koettako voimianne sitä vastaan! Kaikki, mitä
+pyydätte, sen saatte kunniapäivänäni, sillä me kuulumme samaan
+puolueesen. Se ei ole Knox'in eikä kuningattaren, ei protestanttien
+eikä katolilaisten puolue, me kuulumme rohkeuden vapaasen
+veljeskuntaan, kunnianhimon ritaristoon. -- Jääkää hyvästi! Kun me
+jälleen yhdymme, on yksi ainoa Skotlannissa meitä korkeampi, ja tämä
+ainoa on mun!
+
+    (Menee).
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+LETHINGTON (yksin). Mitä? Jos todellakin uskaltaisin jotain tämän
+tahdon nojalla? Se on kolmesti meidät voittanut, ja ensimäisellä kertaa
+oli hän vaan poika. Hänellä on vahvan vuorikoivun luonto; se kasvaa
+korkeammalla kuin kaikki muut puut, mutta se pyrkii niin korkealle että
+kuolee pakkaseen. -- Sentähden ajakaamme sitä eteenpäin -- vaan
+olkaamme sitä seuraamatta!
+
+Murray'n luona on kohtuullinen lämpömäärä; semmoisessa kaikki
+mielipiteet menestyvät; se se onkin, joka antaa hänelle voimaa hallita
+mielet. --
+
+Minkä suutelon hän antoi! -- Mutta tällä suudelmalla hän vihkikin hänet
+kuolemaan! Kuningatar pakeni niinkuin pahasta teosta, -- vaan hänen
+ohitsensa ei hän pääse; -- tuohon kiveen hän kompastuu! -- Niin, hän
+voi sanoa että kaikki olimme häneen rakastuneet; yksi ainoa oli, joka
+häntä vihasi, mutta se olikin hänen veljensä.
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+    LETHINGTON. MURRAY.
+
+MURRAY. Se oli lyhyt keskustelu.
+
+LETHINGTON. Mutta se on perille saattanut.
+
+MURRAY. Hänen kunnianhimonsa --?
+
+LETHINGTON. Siinä on räjäysvoima suurempi kuin ruudissa. Darnley
+räjähtää ilmaan tänä yönä.
+
+MURRAY. Todellakin? -- Mutta Bothwell'in käy niinkuin ruudin: hän menee
+itsekin ilmaan!
+
+LETHINGTON. En muista koskaan nähneeni teidän jaloisuuttanne niin
+iloisena.
+
+MURRAY (kohta totisena.) Täytyikö teidän luvata hänelle apuanne?
+
+LETHINGTON. Kirjallinen vakuutus ja sineetillä vahvistettu.
+
+MURRAY. Se oli vaarallista.
+
+LETHINGTON. Ehkä te olette niin hyvä ja kirjoitatte sen.
+
+MURRAY. Te teette sen paljon paremmin.
+
+LETHINGTON. Mutta te kenties teette hyvin ja puhuttelette lordeja; te
+osaatte paraiten heitä ko'ota!
+
+MURRAY. Teillä on liian halpa luulo itsestänne, hyvä jarli! -- Paitsi
+sitä eräät asiat tällä hetkellä estävät minua sitä tekemästä.
+
+LETHINGTON. Ehkä minäkin saisin tietää mitkä ne ovat.
+
+MURRAY. Sangen mieluista olisi ilmoittaa ne teille soveliaammalla
+ajalla ja paikalla.
+
+LETHINGTON. Tunsin kerran erään miehen, joka oli kaikkea puoleksi; hän
+oli puoleksi kuninkaallista ja puoleksi avio-sukua; hän oli myöskin
+puoleksi protestantti, puoleksi oli hän kansan mies, puoleksi
+kuningas-vallan. Sisartansa kohtaan oli hän veli-puoli ja varjeli häntä
+aina kun ei hän voinut häntä vahingoittaa. Se mies sai aina puolet
+ystävät, sillä hän uskoi itseänsä heille vaan puoleksi. Mutta sen
+miehen ei käynyt hyvin.
+
+MURRAY. Minäkin sen miehen tunnen -- mutta tunnen sitä paremmin. Hän
+sai vaan puolet oikeudet maailmassa ja sai sentähden olla hyvin
+varovainen, ett'ei hän saisi myötätuntoisuuttakin vaan puoleksi. Hän ei
+ole puoleksi protestantti, eikä puoleksi kansan mies. Mutta järkevä
+valtioviisaus käyttää semmoisia, vaan ei itse ole niiden käytettävänä.
+Hänen tarkoituksensa ovat aina täydet, mutta aika ja asianhaarat eivät
+ole täysiä. Te ette tunne sitä, jota hänen täytyy palvella; -- te ette
+tunne kuningatarta! Ei häntä johdata tarkoitukset eikä henkilöt;
+sillä hän ei mihinkään kiinny. Hän ottaa työmme, rakkautemme,
+alttiiksi-antamuksemme kuolemaan asti, -- seuraavana päivänä seisoo hän
+vapaana! Siteensä hän katkaisee; mikä voi siteeksi tulla, sitä hän
+välttää. Kultaa ja omaisuutta hän jakelee, ei kiitollisuudesta, sillä
+sitä hän ei voi tuntea; vaan maksuksi, ett'ei hän olisi kenenkään
+vallassa, eikä kiitollisuuden velassa kenellekään. Toiselta puolen
+kutsuu hän mielellään kotia ankarimman vihollisensa ja tekee työtä
+hänen kanssansa, niinkuin ei mitään olisi tapahtunut. Katsokaa nyt
+Morton'ia! Mutta asia on se, että hän ei rakasta eikä vihaa kuin
+hetkeksi vaan. Kun semmoinen olento hallitsee, on tila kärsimätöin;
+juonet ja henkilöt vaihtelevat; ei koskaan tiedetä mitä seuraava päivä
+tuopi. Koko maa on leirinä, jossa jokainen makaa miekka vieressänsä,
+odottaen hätä-laukausta. -- Me voimme poistaa Rizzion, Darnley'n,
+Bothwell'in, -- vaan niin kauan kuin --
+
+    (Katsoo ympärilleen).
+
+LETHINGTON. -- kuin häntä ei poisteta?
+
+MURRAY (kohottaa olkapäitään). Poisteta?
+
+LETHINGTON. Poistetaan -- vielä kerran.
+
+MURRAY. Ei kosketa häneen!
+
+LETHINGTON. Minä tarkoitan: tehdään mahdottomaksi...
+
+MURRAY. Kun vaan menee, vaimoksi Bothwell'ille --
+
+LETHINGTON. Sitä ei hän koskaan tee!
+
+MURRAY. Bothwell ei päästä saalistansa, -- ja teidän täytyy auttaa
+häntä.
+
+LETHINGTON. Suuri osa aatelistosta ei myöskään niin pitkälle mene. Se
+ei ymmärrä miksi.
+
+MURRAY. Se on pakoitettava taikka houkuteltava, -- Skotlannin
+aatelisto! --
+
+LETHINGTON. Ja jos kuningatar sen tekee?
+
+MURRAY. Joka on naitu miehensä murhaajalle, ei voi hallita! --
+
+LETHINGTON. Mutta te voitte hallita -- hänen poikansa nimessä?
+
+MURRAY. Ja sentähden minun nyt täytyy pysyä erilläni!
+
+LETHINGTON. Niin.
+
+MURRAY. Te näette että minä en usko itseäni vaan puoleksi teille.
+
+LETHINGTON. Näen.
+
+MURRAY. Te käsitätte myös kuinka tärkeätä on, että minä kohta matkustan
+pois. -- Mikä on uskottu teidän älynne toimeksi, se ei tarvitsekaan
+minun apuani. Olen muistava teitä kunniapäivänäni!
+
+LETHINGTON. Minä ymmärrän.
+
+MURRAY. Jääkää hyvin!
+
+    (Menee).
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+    LETHINGTON; sitten MORTON.
+
+LETHINGTON. Kaikki käyttävät Lethington'ia! Ensin Bothwell; -- Bothwell
+sortuu, hänen kanssansa kuningatar; -- sitten Murray, Murray sortuu. Ja
+sitten? -- Kuka sitten voi holhon-alaisen nimessä hallita Skotlantia?
+(Kääntyy samassa ja havaitsee Morton'in metsästyspuvussa korkealla
+kalliolla perällä; hän säikähtyy). Mortonko? Hänkö?... Ottaisiko hän
+elämäni kruunun juuri kun se on päähäni laskeumaisillaan? Seisoisiko
+hän ylpeänä siellä kun minä viimein perille pääsen? Ei, vähäisen ruutia
+sen kiven alle, jolla hän seisoo! ... (tervehtien). Hyvää iltaa, teidän
+jaloisuutenne! Oletteko niin korkealle päässeet?
+
+    Esirippu lankee. Muutos.
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+    Pieni yksinkertainen huone Darnleyn asunnossa.
+
+    DARNLEY ja TAYLOR tulevat sisään; edellinen nojautuu
+    viimemainittuun ja käy hyvin hitaasti.
+
+DARNLEY. Ilta-aurinko! -- Täällä on parempi ... kävelkäämme vähäisen.
+-- Kun sairastuin on hän taas tullut luokseni. Luuletko että hän tulee
+tänä iltana?
+
+TAYLOR. Hän tulee varmaankin.
+
+DARNLEY. Mutta on jo myöhäistä, hänen pitää mennä Margaretan häihin;
+hänelle ei jää mitään aikaa minua varten.
+
+TAYLOR. Oi, herrani, jospa te ajattelisitte häntä vähemmin.
+
+DARNLEY (seisahtuu). Älä väsy, William! Olen heikko, kurja sielu, minä
+luistan taas alas Knox'in korkeudesta. -- Pelkään Knox'ia. Hän minua
+hallitsee, hän minua viehättää, vaan hän ei ymmärrä minua. (Kävelee
+vähän, seisahtuu.) William, maailma ylenkatsoo heikkoja; sillä se
+ihailee voimaa, olkoonpa vaikka pahuudenkin voima. He ihailevat
+paholaista.
+
+    (Kävelee).
+
+TAYLOR. Herrani, älkää puhuko niin! Paitsi sitä ei maailman tuomio ole
+Knox'in.
+
+DARNLEY. Niin kauan kuin järki ja tunne ovat yksimieliset, on ihminen
+terve (seisahtuu), mutta pahuus on järjen sota tunnetta vastaan;
+heikkous on tunteen sota järkeä vastaan. Mutta maailma on aina järjen
+puolella -- aina.
+
+    (Kävelee).
+
+TAYLOR. Ei aina.
+
+DARNLEY (seisahtuu). Oi, jos ymmärtäisivät heikkoa! Hän on heikko
+sentähden että hän salaa sydämmessänsä jotain, jota kohtaan hän on
+uskollinen, toivoa, muistoa, lempeä. Hän tietää että hän sen kautta
+surmansa saa, hän tuhansia kertoja koettaa päästä irti; mutta hänen
+tunteensa ovat liian syvät, hän vajoo ja on kiinni.
+
+    (Kävelee).
+
+TAYLOR. Tämä itse-tutkimus teitä heikontaa, sillä se ryöstää tahdon
+voimia teiltä.
+
+DARNLEY (hetken äänettömyyden jälkeen). Pahan ihmisen kestävyys ei ole
+uskollisuutta, ja sitä ihaillaan kuitenkin. Paha, (seisahtuu) hän
+paaduttaa sydämmensä jonkun ajatuksen valtaan, hän sulkeutuu vihaansa
+ikäänkuin linnaan, jonka kaikki sillat hän on heittänyt pois. Sitä
+maailma ihailee!
+
+    (Kävelee).
+
+TAYLOR. Te peloitatte itseänne! Te asetatte eteenne pelkoa joka
+haaralle.
+
+DARNLEY. Ihmiset tahtovat nähdä suurta taistelua, jota seuraa suuri
+voitto tai suuri tappio! (seisahtuu). He eivät huomaa sädemurtoa heikon
+sielussa, noita tuhansia valon-murtamia, jotka välähtelevät ja katoovat
+kunnes koko pisara on haihtunut ilmaan. -- -- -- Nyt aurinko meni
+maille! Mikä kummallinen taivas, William, minä tuskastun, katso, katso!
+Onko se ennustusta, onko se taivaan vihaa, minä vapisen, oi, William,
+vie minut istumaan!
+
+TAYLOR. Herrani, taistelkaa toki hiukan vastaan.
+
+DARNLEY. Minä en voi, tämä vavistus! Oi, lue vähä, auta minua, joudu,
+sydäntäni ahdistaa niin!
+
+TAYLOR (lukee avatusta kirjasta). "Kuinka kauan sinä Herra peräti
+tahdot minua unhottaa? Kuinka kauan sinä peität kasvos minulta? Kuinka
+kauan minä neuvoa pidän sielussani? Ja ahdistetaan sydämmessäni, joka
+päivä? Kuinka kauan yltyy viholliseni minua vastaan...?"
+
+DARNLEY. Minä en käsitä sitä, sanat uhkaavat minua ja heittävät tummia
+varjoja yli koko olentoni.
+
+TAYLOR (on taas aloittamaisillaan, mutta samassa kuuluu torvien ja
+huilujen soitanto, joka pian lakkaa). Se on kuningatar!
+
+DARNLEY. Niin, se on hän, se on Maria, joka ei minua unohda! Sytytä
+kynttilät, monta kynttilää, hän tulee, tuo julma ja ihana, joka vie
+minulta hengen, -- tuo tulinen, joka polttaa samalla kuin hän
+lämmittää! Oi, tee valoisaksi täällä, vedä peitteet ikkunain eteen!
+Eikö sinulla ole suitsutusta? Heitä hyvänhajuista vettä ympärille,
+aseta tulisoittoja talon eteen!
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+    PALVELIJA. Sitten KUNINGATAR. Entiset.
+
+PALVELIJA. Kuningatar kysyy onko teillä hetkinen suoda hänen
+armollensa?
+
+DARNLEY. Kaikki hetkeni.
+
+    (Hän avaa oven kuningattarelle ja hänen seurueelleen,
+    joka jää etuhuoneesen. Taylor tervehtii kuningatarta
+    notkistamalla polvea ja vetäytyy myös pois. Ovet suljetaan).
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+    KUNINGATAR. DARNLEY. (Kuningatar, juhlapuvussa jää seisomaan
+    keskelle lattiaa hänen eteensä).
+
+DARNLEY (lepopenkiltään). Oletko täällä? Ihana, soinnullinen kuin se
+soitanto, joka sinut tänne kantoi, juhlapuvussa kuin sydän ennen
+lemmenkohtausta; virvottava kun olet läsnä, vaan jättävä lemmen tuskia
+jälellesi kun menet. -- Ei, tule! (Hän istuu matalalle tuolille
+Darnleyn viereen, tämä tarttuu hänen käteensä ja suutelee sitä
+hellästi; katselee häntä). Näin unta tänä yönä, että jouduin sinne,
+missä paljon päivän-loistetta oli. Minussa oli sama ihana tunne, kuin
+milloin lasna uneksin että minua kannettiin ilmojen läpi. Minä heräsin,
+mielestäni, ihanassa seudussa, mutta sinä et ollut siellä. Minä
+rukoilin että sinä saisit seurata minua, ja sinä tulit, sinä ja äitini
+yhdessä ja yhä suuremmassa valossa. Mitä sinä luulet sen unen
+tietävän?... Unelmissamme asuu enkeleitä, yö on päivän uskottu, mutta
+se muistaa kaikki paremmin kuin päivä ja oikaisee päivän erehdykset.
+
+Eilen William luki Salomon'in korkeasta veisusta. Se humisee vielä kuin
+lauhkeat tuulet pääni ympäri, tuoden tuoksuja Libanonilta. William
+sanoo että siinä puhutaan kirkosta ja sen sulhosta. Ei, lemmestä siinä
+puhutaan, lemmen korkea veisu se on; maailmassa ei ole toista sen
+vertaista. Sen luomiseen tarvittiin etelän aurinko, viinitarhat Juudan
+kansan mielikuvituksessa, Salomon'in loisto kaikessa itämaisessa
+tulisuudessaan. Minä ajattelin, hänen lukiessaan, ainoastaan sinua.
+Sinä, kultani, olet ihana kuin Tirza, vilkas kuin suuri kaupunki,
+kauhea kuin ne, jotka sotalippujen suojassa kulkevat. Sinun silmäsi
+katselevat kiharain alta kuin kyyhkysen silmät, mesileipää ja maitoa on
+kielesi alla, vartalosi on kuin palmupuu, olentosi kuin suljettu
+yrttitarha.
+
+Rakkaus, sanoo hän, on voimallinen kuin kuolema. Veden tulva ei voi
+rakkautta sammuttaa, sen tuli hehkuu, kuin hohtavat hiilet, sen liekki
+on pyhä.
+
+Kuinka olet hyvä, kun istut näin uskollisesti luonani ja puhut niin
+paljon kanssani!
+
+KUNINGATAR. Etkö ole huomannut ett'en vielä ole sanaakaan sanonut?
+
+DARNLEY. Niin ovat puhuneet sinun silmäs ja minun ajatukseni niitä
+katsellessa. -- Nyt menet häihin.
+
+KUNINGATAR. Menen.
+
+DARNLEY. Siellä sinun pitää ajatella minua ja lempeäni ja sentähden
+antaa minulle anteeksi mitä olen rikkonut sinua vastaan.
+
+KUNINGATAR. Minä olen sulle anteeksi antanut.
+
+DARNLEY. Kaikki, -- sano kaikki!
+
+KUNINGATAR.  Kaikki -- Rizzion murhankin!
+
+DARNLEY. Oi, Maria, miksi mainitsit tuon nimen! -- Et ole minulle
+anteeksi antanut.
+
+KUNINGATAR. Olen, kaikki, nyt kun sinua oikein ymmärrän.
+
+DARNLEY. Et minua ymmärrä, jos ymmärtäisit minua, niin -- oi, silloin
+et mainitsisi tuota nimeä!
+
+KUNINGATAR. Minä sen mainitsin sentähden, että se tänä iltana väkisin
+tulee mieleeni synkkine muistoineen. Se tapahtui ummelleen vuosi sitten
+ja tähän aikaan!
+
+DARNLEY. Oi, Maria, sinä tapat minut.
+
+KUNINGATAR. Mitä tämä on!
+
+DARNLEY. Tuska palasi taas, tämä vavistus ja ahdistus.
+
+KUNINGATAR. Ystäväni, sinä et voi hyvin! -- Kuinka kalpenet ja
+hikoilet!
+
+    (Hän pyyhkii Darnleyn kasvoja nenäliinallansa, nousee ja
+    auttaa häntä mukavampaan asemaan; istuu taas käsi hänen
+    otsallansa).
+
+DARNLEY (hymyilee tyytyväisenä).
+
+KUNINGATAR. Voitko paremmin?
+
+DARNLEY. Voin. (Viittaa että hän tahtoo pitää kuningattaren toista
+kättä; kuningatar antaa sen ja ottaa vähän ajan perästä toisen kätensä
+hänen otsaltansa). Ei, anna sen olla! Se se on, joka tuskan poistaa.
+(Kuningatar laskee sen taas Darnleyn otsalle). Kuinka hyvä sinä olet!
+-- Sinä annat minulle kaikki anteeksi, eikö niin?
+
+KUNINGATAR. Annan.
+
+DARNLEY. Ihanata on anteeksi antaa. Minä ajattelen usein täällä
+maatessani, kun en tiedä missä olet, tai mitä teet: -- minä annan
+hänelle anteeksi, hän palajaa, hän on hyvä. Minä olen sinulle kaikki
+anteeksi antanut, oi, kaikki! Maria, kuinka nyt olet kaunis! Sinä
+katselet minua niin hellästi, niin sydämmellisesti, suutele minua!
+(Kuningatar pudistaa päätänsä). Merkiksi siitä -- että me annamme
+anteeksi.
+
+KUNINGATAR (pudistaa taas päätänsä).
+
+DARNLEY. Mutta sinä olet kyyneleissä?
+
+KUNINGATAR (purskahtaa itkuun ja heittäytyy hänen rinnallensa).
+
+DARNLEY. Ovatko pahoja sua vastaan? Usko itsesi minulle, minä en voi
+sua puolustaa, mutta minä voin suruasi jakaa.
+
+KUNINGATAR (nousee ja pyhkii pois kyyneleensä). Minun täytyy nyt mennä.
+He odottavat minua häissä.
+
+DARNLEY. Oi, joko nyt!
+
+KUNINGATAR. Mutta kirkossa tahdon rukoilla -- meidän molempain edestä?
+
+DARNLEY. Koska tulet sinä jälleen?
+
+KUNINGATAR. Kohta huomenna; -- tästälähin tahdon tulla useammin sinun
+luoksesi.
+
+DARNLEY (melkein kuiskaten). Kiitos! -- kiitos tästä hetkestä!
+
+KUNINGATAR (kallistuen suutelee Darnleyn otsaa). Jää hyvästi.
+
+DARNLEY. Kiitos!
+
+KUNINGATAR (menee, seisahtuu ovella, katselee Darnleytä, sanoo
+ystävällisesti ja hiljaa). Kunnes tavataan!
+
+DARNLEY (samaten). Kunnes tavataan!
+
+    (Kuningattaren mentyä panee hän kätensä ristiin ja
+    makaa ihan liikkumatonna).
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+    (Soitantoa kuuluu ulkoa, joka vähitellen etenee).
+    TAYLOR (tulee). DARNLEY.
+
+TAYLOR. Te rukoilette, herrani!
+
+    (Vetäytyy takaisin).
+
+DARNLEY. Niin. -- Jos lempi on syntiä, niin minä olen suuri syntinen.
+
+TAYLOR. Hän on ollut hyvä teitä kohtaan tänään.
+
+DARNLEY. Oi, sanomattoman hyvä! -- Rizzion nimeä ei hän maininnut, kuin
+yhden kerran vaan.
+
+TAYLOR. Herrani, tahdotteko atrioida? Aika on käsissä.
+
+DARNLEY. Minä en tarvitse mitään.
+
+TAYLOR. Pitääkö minun mennä?
+
+DARNLEY. Ei, laula minulle -- soita -- mutta hiljaa!
+
+TAYLOR. Oi, minä tiedän laulun, joka minusta on mieluisin.
+
+    (Istuu ja laulaa).
+
+        Kaikk' ilot, mitkä täällä saat,
+        Ne murhein maksetaan.
+        Jos monta saatkin, tiedä se,
+        Ne velaks' ovat vaan.
+        Koht' tulee suruhetkikin
+        Ja sydän huokailee;
+        Se maksaa hymyt korkoineen
+        Ja toivo murenee.
+        Mary Anne, Mary Anne,
+        Mary Anne, Mary Anne,
+        Jos sinä et ois hymyillyt,
+        En itkis minä nyt.
+
+        Se onneton, jok' antaa ei
+        Voi puoleks' sieluaan!
+        Hän vielä kerran murheenkin
+        Saa ottaa kokonaan.
+        Se onneton, jok' iloitsi
+        Ja ei voi unhottaa,
+        Se onneton, mi järkeään
+        Ei hukatuksi saa!
+        Mary Anne, Mary Anne,
+        Mary Anne, Mary Anne,
+        Min istutin, se viihtyi ei;
+        Kun menit, halla vei.
+
+    (Juuri kun laulu on päättynyt kuuluu melua alhaalta,
+    niinkuin jotain raskasta vierrettäisiin sisään).
+
+DARNLEY. Taylor, mitä tämä on?
+
+    (He kuuntelevat; melua kuuluu taas).
+
+TAYLOR. Minä menen katsomaan (juoksee ovelle; se on suljettu). Ovi on
+suljettu!
+
+DARNLEY (nousee istumaan). Onko se suljettu?
+
+    (He kuuntelevat; taas kuuluu melua).
+
+TAYLOR (työntää ovea, vaan ei pääse).
+
+DARNLEY. Tule luokseni, tämä tietää pahaa!
+
+TAYLOR (tulee, Darnley nousee, he syleilevät toisiansa; melua kuuluu
+taas). Herrani, menkäämme teidän kamariinne, sieltä pääsemme
+puutarhaan!
+
+DARNLEY. Minä en voi.
+
+TAYLOR. Minä autan teitä alas; tulkaa!
+
+DARNLEY (menee hänen avullansa). Mitä tahtonevat? Mitä nyt taas olen
+tehnyt?
+
+TAYLOR (avatessansa kamarin oven). Täällä on pimeä.
+
+    (Samassa kun ovat ulkona, kuuluu)
+
+DARNLEY. Apua, apua!
+
+TAYLOR (samaten). Apua!
+
+    (Esirippu lankee nopeasti samassa kun kuuluu kauhea jyske,
+    ikäänkuin tuli paukahduksesta).
+
+
+
+
+VIIDES NÄYTÖS.
+
+
+Kaksi kuukautta myöhemmin.
+
+Dunbar'in linna. Vanha huone etusalinensa.
+
+
+ENSIMÄINEN KOHTAUS.
+
+    Joukko ratsumiehiä tulee tahdissa kävellen, järjestyvät
+    kahteen riviin, jotka seisovat vastakkain ja ulottuvat koko
+    etusalin poikki sekä kappaleen matkaa itse huoneesen; keihäät
+    pannaan toinen toistansa vastaan ja niiden alitse tulee,
+    ratsuväen toitotusten soidessa, Bothwell täysissä aseissa,
+    kädestä taluttaen kuningatarta, joka on matkavaatteissa ja
+    huntuun peitetty. Kaksi pientä hovipoikaa seuraa, kantaen
+    joitakuita matkatarpeita. Kun ovat tullet huoneesen ja
+    Bothwell on saattanut kuningattaren istuimen luo, jota hän ei
+    käytä, tulee ratsumiesten päällikkö sisään kantaen ratsuväen
+    lippua, missä on Skotlannin vaakuna; se pystytetään, jonka
+    perästä koko ratsuväki marssii pois; hovipojat seuraavat.
+    Samassa kuningatar heittää huntunsa pois ja syöksee esille.
+
+KUNINGATAR. Mitä tämä kaikki tietää? Me ja meidän seurueemme saarretaan
+matkalla, viedään teidän vahvaan linnaan ja meitä vartioidaan; --
+Bothwell'in jarli, selittäkää tätä!
+
+BOTHWELL (polvillaan). Anteeksi, teidän armonne, lempeni on
+viimeistäkin uskaltanut.
+
+KUNINGATAR. Te rohkea, mikä on aikomuksenne?
+
+BOTHWELL. Hankkia vakuutta siitä, että kuuntelette minua, kun rukoilen:
+-- antakaa minulle nyt se, josta sain pantin!
+
+KUNINGATAR. Bothwell, te uskallatte?
+
+BOTHWELL. Minä en uhkaa, minä rukoilen -- minä en vaadi, minä muistutan
+vaan lupauksestanne -- ja monesta sittemmin annetusta.
+
+KUNINGATAR. Ystävällisyyteni ei ollut mikään lupaus, myöntyväisyyteni
+teidän vahvaan tahtoonne oli heikkoutta, kenties ihailemista, ei muuta
+mitään.
+
+BOTHWELL. Mutta minusta oli se muuta ja enempää! Siitä hetkestä asti
+kun sallitte minun rakastaa teitä, olen uudestaan syntynyt; entinen ja
+nykyinen ihmiseni tuskin ovat veljeksiä. Nyt vaimoni on hylätty, nyt en
+tunne enkä tahdo tuntea kuin yhtä! --
+
+KUNINGATAR. Te peloitatte minua, -- kuinka voisin teitä lempiä?
+
+BOTHWELL. Älä pelkää minua, musta kyyhkynen, me molemmat lennämme
+hyvästi yhdessä.
+
+KUNINGATAR. Minä vankina teidän kynsissänne?
+
+BOTHWELL. Ei, ei, minä olen teidän vankinne. -- Tehkää minulle mitä
+tahdotte; jättäkää minut vartijain käsiin; jos pelkäätte minua, niin
+käskekää ampumaan minut, niin kaikki on lopussa!
+
+KUNINGATAR. Tämä on kylmää pilkkaa; minä en voi vapaasti päättää, minua
+kun teidän soturinne ympäröivät.
+
+BOTHWELL. Käske heidän mennä pois!
+
+KUNINGATAR. Viekää itse heidät pois, -- ja älkää enää palatko!
+
+BOTHWELL (nousee). Niinkuin käskette!
+
+    (Hän menee).
+
+KUNINGATAR. Te menette todellakin! -- Te saatatte minun tuskastumaan.
+-- -- -- Mitä te tahdotte?
+
+BOTHWELL. Ei mitään.
+
+KUNINGATAR. Mihinkä sitten menette?
+
+BOTHWELL. Maanpakolaisuuteen.
+
+KUNINGATAR. Tekö! -- Niin, se on oikein; te ette enää voi meitä
+palvella.
+
+BOTHWELL. Se koskee minuun kipeästi; mutta minun täytyy nyt jättää
+teidät lordien huostaan, noiden umpimielisten haltuun, jotka tappoivat
+Rizzion ja sitten Darnleyn.
+
+KUNINGATAR. Oi miksi kutsuinkaan ne kotia jälleen! Skotlannin miehet
+ovat joukko eläimiä, jotka raivokkaina hirmuisuudesta tai hekumasta
+käyvät ulvoen metsien läpi -- ja minä en ole niin voimakas, kuin
+Rizzion murhan aikana, eikä minulla ole mitään tukea!
+
+BOTHWELL. Silloin teillä oli Bothwell!
+
+KUNINGATAR. Te olette olleet pelastukseni ja turvani, nyt täytyy minun
+peljätä teitäkin.
+
+BOTHWELL. Minua! Mitä tänään olen tehnyt, sen olen tehnyt suojellakseni
+teitä!
+
+KUNINGATAR. Suojellaksenneko minua!
+
+BOTHWELL. Sillä huomenna joku halvempi olisi tehnyt mitä minä nyt.
+Leskenä ette voi rauhassa elää tässä maassa, missä jokainen
+korkea-sukuinen aatelismies pyytää teitä omakseen. Sentähden ai'oin
+rohkealla te'olla tehdä siitä lopun; sillä minulla on rakkauden oikeus
+siihen ja samalla se, että olen ainoa, joka on ollut teille uskollinen
+kaikissa vaiheissa. Minä taistelin äitinnekin edestä. Ja mitkä olivat
+viholliset? Aina ne samat, jotka nyt istuvat valtioneuvoskunnassa -- ja
+jotka, minun mentyäni, jäävät teille jälelle.
+
+KUNINGATAR. Oi, Bothwell, -- älkää lähtekö!
+
+BOTHWELL. Mutta jos minä jään --?
+
+KUNINGATAR. Palveletteko tekin minua ainoastaan palkan edestä?
+
+BOTHWELL. Ensin palvelin teitä kunnian, sitten vallan tähden, mutta nyt
+pyydän enempää!
+
+KUNINGATAR. Lähtekää.
+
+BOTHWELL. Niin, teidän tähtenne olen kahdesti ollut
+maanpakolaisuudessa; menen nyt kolmannen kerran!
+
+KUNINGATAR. Bothwell, minä olen hetken lapsi; minä unohdan että elän
+pelkkien vihollisten parissa; jos te lähdette, niin minä olen hukassa!
+
+BOTHWELL. Mutta jos minä jään, niin sysäätte minut pian luotanne!
+
+KUNINGATAR. Minä -- teitäkö?
+
+BOTHWELL. Antakaa minulle siis se varmuus, joka sitoo teidät,
+huolimatta kaikista teidän hetkistänne!
+
+KUNINGATAR. Te tarkoitatte --?
+
+BOTHWELL (menee pöydän luo, panee paperin pöydälle, levittää sen ja
+astuu takaisin).
+
+KUNINGATAR (lähestyy ja lukee). Tietysti -- aviokontrahti: -- ei
+koskaan!
+
+BOTHWELL (on vaiti).
+
+KUNINGATAR. Minäkö menisin teille vaimoksi, eräälle aatelismiehistäni,
+Bothwell'in jarlille -- ha, ha, ha! -- En, en nauranutkaan! (pitempi
+vaitiolo). Teidän hengessänne ja tahdossanne on jotain suurenmoista,
+joka välistä minua viehättää, mutta välistä taas, -- niin nyt,
+tuommoisena, kuin tuossa seisotte -- minä pelkään teitä, pelkään teitä
+enemmän kuin kaikkia lordeja yhdessä!
+
+BOTHWELL. Teillä on siis syytä siihen.
+
+KUNINGATAR. Ei, ennemmin ulos noiden toisten luo ja kohtaloni Jumalan
+huomaan!
+
+BOTHWELL. Silloin on se varma.
+
+KUNINGATAR. Olkoon varma, sillä, ennenkuin vielä kerran luovun
+vapaudestani, heitän henkeni!
+
+BOTHWELL. Minkä vapauden Darnley teiltä ryösti?
+
+KUNINGATAR. Rauha olkoon hänen kanssansa! Mutta vaikka saisin kymmenen
+kuningaskuntaa, en menisi toistamiseen hänelle puolisoksi.
+
+Ja lisäksi nyt täällä, tämmöisessä tilassa ja teidän kanssanne! -- Mitä
+Skotlanti, mitä Europa sanoisi jos te veisitte minut tänne vankinanne
+ja sitten täältä ulos vaimonanne? Eikö sanottaisi että kaikki oli
+edeltäpäin sovittu ja häpeällistä peliä kaikki tyyni?
+
+BOTHWELL. Mahdollista, mutta yhdentekevää.
+
+KUNINGATAR. Vai yhdentekevää! Onko kunniani teille yhdentekevä?
+
+BOTHWELL. Ei; sillä mitä sanotaan jos te astutte ulos täältä olematta
+minun vaimoni?
+
+KUNINGATAR. Taivaan pyhät! Onko se totta? Tiedättekö, mylord, teidän
+käytöksenne on inhoittava, -- kun kätenne tarttui ratsuni ohjaksiin,
+tahrasitte te kunniaani!
+
+BOTHWELL. Minä saatoin teidän tekemään päätöstä, ei muuta mitään.
+
+KUNINGATAR. Ei muuta mitään! Vapauteni, kunniani, ei muuta mitään!
+-- -- -- Mutta tämä käy kauheaksi, kylmä hiki nousee ja minä vapisen
+kuin kuolon kynsissä, sillä minulla ei ole valitsemisen varaa!
+
+BOTHWELL. Ei ole.
+
+KUNINGATAR. Ei ole... Jesus Maria, kuinka tämä on tapahtunut? -- ei
+valitsemisen varaa häpeän ja hänen välillä! -- ei valitsemisen varaa --
+oi, laupias Jumala, katso, kuinka kylmänä ja pahana hän seisoo
+odottamassa!... Eikä valitsemisen varaa -- on! (hänelle). Tästä
+luolasta, johon olette minut kulettaneet, en minä mene kukistettuna
+enkä häväistynä; minä en mene tästä ollenkaan enää; minulla on
+rohkeutta, jota ette ole lukuun ottaneet: minä rohkenen kuolla; siellä
+ylhäällä on satamani, -- mutta sieltä on myöskin, kuolevan viimeisenä
+rukouksena, kunniani palaava kansani luo ja kohtaava sitä teillä,
+kodissa ja kirkoissa, kunnes se nousee kostamaan!
+
+BOTHWELL. Mikä silloin poikanne kohtaloksi?
+
+KUNINGATAR (pysähtyy). Poikani! (pari askelta). Poikani! (lankee
+polvilleen). Isäsi antoi minulle vaan tuskaa ja kyyneleitä, pitääkö
+sinun nyt jatkaa? Sainko sinut kahleeksi ja kuritukseksi tänä päivänä?
+Oletko punottu elämääni kuin rakkaus syntiin?
+
+BOTHWELL. Jos te hänen tähtensä uhraatte vapautenne, ei teidän pitäisi
+sitä valittaa.
+
+KUNINGATAR. Oi, hän on ainoa, jota rakastan maailmassa, hän ei voi mua
+saattaa perikatoon.
+
+BOTHWELL. Mutta te hänet.
+
+KUNINGATAR. Minäkö hänet? (kauhistuu, nousee). Minäkö saattaa hänet
+perikatoon? Minäkö surmata mitä rakastan? Oi, Herra Jumala, varjele
+järkeäni, minä tunnen ett'ei mulla enää ole voimia, -- nämä alituiset
+runnellukset...
+
+BOTHWELL. Koko elin-aikananne ette ole tahtoneet itseänne uhrata
+minkään ihmisen, ettekä minkään asian hyväksi. -- Nyt teidän täytyy
+sitä koettaa!
+
+KUNINGATAR. Oi, se on katkerata! Minulla oli lapsena niin paljon
+toiveita ja jokaisen pettymyksen perästä ovat ne uudestaan heränneet.
+Ei, -- ei! tämä on elävää kuolemata! -- Ennemmin luovun kaikesta
+vallastani, otan poikani ja menen täältä köyhänä!
+
+BOTHWELL. Se olisi ryöstää häneltä valta-istuimensa, eikä kelläkään
+maailmassa ole oikeutta siihen.
+
+KUNINGATAR. Jesus Maria, se on tosi, sitä en saa! Vaan tätä en
+myöskään! Oi, miksi tulin tähän maahan, jossa kaikki minun hylkäävät!
+
+    (Hän istuu pöydän ääreen ja itkee).
+
+BOTHWELL. Te olette aina paenneet velvollisuuksianne kun ne ovat
+ikäviksi käyneet. Mutta jonakin päivänä elämässämme ne palajavat
+yhdistetyin voimin; tämä päivä on nyt tullut. Sysätkää ne nyt pois,
+sortakaa tulevaisuutenne ja poikanne tulevaisuus, heittäkää maanne
+veljes-sodan verivirtaan, -- taikka kirjoittakaa alle! Ei ole muuta
+pelastusta maan päällä! Aatelisto on liitossa minun kanssani, minä sitä
+hallitsen ja minussa on tahto!
+
+KUNINGATAR. Oi, Bothwell, lupaatteko suojella meitä, lupaatteko taata
+meille lordien uskollisuutta?
+
+BOTHWELL. Se on minulla!
+
+KUNINGATAR. Lupaatteko suojella poikani nuorta henkeä ja hänen
+perintö-oikeuttansa.
+
+BOTHWELL. Minä lupaan sen.
+
+KUNINGATAR. Lupaatteko ett'ette koskaan kiellä minulta hänen seuraansa?
+
+    (Hän itkee).
+
+BOTHWELL. Minä lupaan sen.
+
+KUNINGATAR. Lupaatteko olla hyvä minua kohtaan, -- minä olen kärsinyt
+niin paljon, eikä minulla nyt ole mitään iloa enää.
+
+BOTHWELL. Minä lupaan sen.
+
+KUNINGATAR (tarttuen kynään). Poikani tähden, -- kunniani -- ja maani
+tähden, luopuen kaikesta, jota olen toivonut ... kaikista tulevaisuuden
+toiveista ... mielen tuhansista kauniista kuvituksista ...
+nuoruudestani ... en, en voi!
+
+    (Kätkee kasvonsa käsivarsia vasten ja nyyhkyttää).
+
+BOTHWELL. Mikä on välttämätöintä, ei saa olla mahdotointa.
+
+KUNINGATAR. Lupaatteko että saan lähettää poikani pois turvalliseen
+paikkaan -- lupaatteko että silloin usein saan käydä hänen luonansa?
+
+BOTHWELL. Minä lupaan sen.
+
+KUNINGATAR. Oi, luvatkaa olla hyvä minua kohtaan!
+
+BOTHWELL. Sen olen luvannut!
+
+KUNINGATAR. Jos olisin niin voimakas, kuin Rizzion murhan aikana, ei se
+kuitenkaan tapahtuisi! -- -- Oi, sukuni, mitä se on sanova, Guisien
+jalo ruhtinas-aateli ja kaikki ystäväni Franskassa? -- -- Oi, jos ensin
+saisin puhua heidän kanssa!... Mylord, te annatte miettimis-aikaa, --
+armoa!
+
+BOTHWELL. Minä en pakoita. Itse olette sanoneet että teitä pakoittavat
+poikanne, kunnianne ja maanne. Jos nämä antavat miettimis-aikaa, niin
+teillä sitä on!
+
+KUNINGATAR. Oi, minä värisen tuskasta! ... minusta on kuin
+kirjoittaisin oman kuolon-tuomioni alle!
+
+BOTHWELL. Mikä vaikealta tuntuu, on pian tehtävä.
+
+KUNINGATAR. Oi, Maria, joka taivaassa puolestani rukoilet, sinä näet
+miksi sen teen!
+
+    (Hän kirjoittaa, hyrskähtää itkuun ja heittäytyy taaksepäin
+    istuimelle).
+
+BOTHWELL (menee myöskin pöydän luo, kirjoittaa, panee paperin kokoon ja
+ottaa sen. Sen jälkeen notkistaa hän polvea kuningattarelle, tarttuu
+hänen käteensä, suutele sitä ja katselee häntä). Älä enää itke, Maria!
+-- Kyyneleet, joita vuodatat minun tähteni, eivät hyvää tee.
+
+KUNINGATAR. Itseni tähden niitä vuodatan, -- enkä voi sitä estää, minun
+täytyy itkeä!
+
+BOTHWELL. Nämä kyynelet muuttuvat jääksi mun sydämmessä.
+
+KUNINGATAR. Antakaa mun itkeä, -- itkeä! Se on ensimäinen rukoukseni
+teille aviomiehenäni.
+
+    (Itkee katkerasti).
+
+BOTHWELL. Minä en tahdo sitä kieltää teiltä; -- (hiljemmin) mutta te
+kadutte sitä.
+
+KUNINGATAR (havaitsee Skotlannin lipun, joka riippuu hänen yli). Oi,
+Skotlannin lippu, kuinka huonosti olet mua suojellut.
+
+BOTHWELL. Älkää sanoko niin: minä olen oleva teille tuo juokseva
+jalopeura.
+
+KUNINGATAR. Oi, se on iskenyt kyntensä sydämmeeni.
+
+BOTHWELL. Maria!
+
+
+TOINEN KOHTAUS.
+
+    Entiset. ERÄS RATSUMIES (tuo kirjeen, jonka hän antaa
+    Bothwell'ille ja menee kohta).
+
+BOTHWELL (lukee sen, vaalenee, lukee uudestaan, mutta tyynesti).
+Kyyneleenne eivät ole suotta vuotaneet; tässä tulee aihetta!
+
+KUNINGATAR. Ei voi tulla pahempaa, kuin mitä jo kärsin.
+
+BOTHWELL. Kuulkaa sentään tätä (lukee): "Kuningattaren suojelukseksi ja
+maan pelastukseksi purkaamme kaiken liiton teidän kanssanne.
+
+Marssilla Dunbar'in linnaa vastaan, yhtyneiden lordien nimessä:
+
+                               Maitland, Lethington'in jarli."
+
+    (Äänettömyys).
+
+KUNINGATAR (huolimattomasti). Pitääkö meidän odottaa heitä täällä?
+
+BOTHWELL. Niin, jos meillä olisi sotavoimia.
+
+KUNINGATAR. Sisällinen sota on alkava?
+
+BOTHWELL. Suotteko petturien voittavan?
+
+KUNINGATAR. Voittakoon kuka hyvänsä, minä olen kuitenkin voitettu!
+
+BOTHWELL. Siis. -- Samana päivänä on minut jättänyt aatelisto -- ja te!
+
+
+KOLMAS KOHTAUS.
+
+    Entiset. TOINEN RATSUMIES.
+
+BOTHWELL. Nyt rupeevat korpit tulemaan! -- Anna ääntä!
+
+RATSUMIES. Kaikilla haaroilla kuhisee ratsujoukkoja, jotka täyttä
+laukkaa rientävät linnaa kohti.
+
+BOTHWELL. Sillat pois, hevoset reilaan?
+
+    (Ratsumies menee).
+
+KUNINGATAR. Pitääkö meidän paeta?
+
+BOTHWELL. Niin, palataksemme tavalla semmoisella, ett'ei itse
+perkelekään voi heitä puolustaa. Vai sitäkö arvelit, kavala Lethington,
+että minun piti raivata tie, mutta sinun astua linnaan? Vai sitäkö te
+arvelitte, kaikki Skotlannin aatelismiehet, jotka käytitte minun
+apuani, että teidän ensimäiseksi oli perille pääseminen -- mutta minä
+ratsastin kuitenkin teidän ohitse! Nyt tahto tahtoa vastaan ja miekka
+miekkaa vastaan, nyt taisteluun vanhoilla rotkoteillä! Heräjä nyt
+reipas vuorilainen ja riennä alas umpinaisiin laaksoihin laululla,
+tulella ja kuolon naurulla, -- joka voittaa, se syleilee kuningatarta
+ja maata!
+
+KUNINGATAR. Tämä oli siis se suojelus, jonka lupasitte minulle ja
+pojalleni?
+
+BOTHWELL. Syyttäkää pettureita, vaan ei minua. Vai onko teillä parempaa
+suojelijaa?
+
+KUNINGATAR. Nyt ei Skotlannin Mariaa enää ole, -- nyt alkaa historia
+Maria Stuartista!
+
+BOTHWELL (kiihtyneenä). Ei, samana päivänä, kun korkeimman päämäärän
+saavutin, en tahdo tappiolle joutua. Minä kokoan sotajoukkoja missä
+niitä ennen kokoilin, minä voitan ne, missä ennenkin voitin! Nyt
+Skotlannin jalopeura valmistaa hyökkäystä, pian korvet huudoista
+kajahtelevat. Tule, Skotlannin Maria, ratsun selkään ja pois! Vuorien
+takana keihäitä kasvaa!
+
+KUNINGATAR. Niin veressä ja kyyneleissä. -- Olkoon nyt jo tarpeeksi.
+
+BOTHWELL (kauhistuen). Ettekö tahdo lähteä? Ettekö tahdo taistella?
+Tahdotteko jättää maan, teidän poikanne ja itsenne petturein
+valtaan? --
+
+
+NELJÄS KOHTAUS.
+
+    Entiset. ERÄS AATELISMIES.
+
+AATELISMIES. Lordit ovat lähettäneet sanansaattajan vaatimaan
+Bothwell'in jarlia kahdenmiekkaisille?
+
+BOTHWELL. Minuako kahdenmiekkaisille? Tulkoon koko rivi, mies toisensa
+perästä! (Aatelismies menee.) Tämä miellyttää minua! Vanhojen tavalla,
+ratsun selässä rautapuvussa taistella kavaluutta ja valhetta vastaan!
+Kaataa maahan jokaista, joka uskaltaa astua esiin päällekantajana;
+saada keihään päähän Jumalan oma tuomio ja heittää se pilkalla
+hiekkakuoppaan! -- Sitä teidän pitää katsella kukkulalta.
+
+KUNINGATAR (inholla). En tahdo sitä katsella!
+
+BOTHWELL. Älkää koettako kärsivällisyyttäni liiaksi! -- Muistakaa, minä
+olen nyt ainoa mies Skotlannissa, joka uskaltaa taistella kaatuvan
+valta-istuimenne puolesta.
+
+KUNINGATAR. Voima ja kauneus ovat välistä minut valloittaneet; raakuus
+ei koskaan!
+
+    (Äänettömyys).
+
+BOTHWELL. Antakaa mulle anteeksi jos puhun kärsimättömän soturin
+tavalla; mutta te ette osaa toimia. Teillä on rohkeutta, mutta ei
+kestävyyttä, ymmärrystä, vaan ei huolenpitoa. Jos te kätkette itsenne,
+kun teidän asianne puolesta taistellaan, niin se on jo puoleksi
+hukassa. Ja meidän ei ole ainoastaan voittaminen, vaan kukistaminen
+vihollisen siveellinen voima; sillä missä te astutte näkyviin,
+muistutatte te rikotuista valoista, laiminlyödyistä velvollisuuksista
+isänmaata ja perhettä kohtaan. Sentähden istukaa kukkulalla, kun minä
+taistelen!
+
+KUNINGATAR. En!
+
+BOTHWELL. Ettekö uskalla asiaanne luottaa, -- vai ettekö tahdo luottaa
+minuun? Muistakaa, jokainen tuomitaan käytöksensä mukaan. Jos hänen
+kasvonsa ovat levollisen näköiset, niin arvellaan: hän on kenties
+oikeassa. Jos hän osoittaa iloista rohkeutta, arvellaan: hän on
+varmaankin oikeassa! -- Tulkaa!
+
+
+VIIDES KOHTAUS.
+
+    Entiset. KAKSI RATSUMIESTÄ.
+
+ENSIMÄINEN RATSUMIES. Herrani! He eivät tahdo taistella!
+
+TOINEN RATSUMIES. Se oli paljasta kavaluutta, tahdottiin voittaa aikaa,
+jotta kuningattaren väki ehtisi mennä heidän puolelleen.
+
+ENSIMÄINEN RATSUMIES. Ne ovat yhtyneet ja meitä saarretaan!
+
+BOTHWELL. Pettureita loppuun asti! (Ratsumiehille.) Hevosen selkään,
+nyt me tulemme. (Ratsumiehet menevät). Nyt teidän täytyy mua seurata
+kauemmas ja suurempiin taisteluihin! Kautta kaiken sen, mitä teillä on
+rakasta maailmassa, jos te vangitaan täällä, niin ette hetkeäkään enää
+Skotlannissa hallitse!
+
+KUNINGATAR. En voikaan hallita tätä maata!
+
+BOTHWELL. Mutta poikanne, poikanne!
+
+KUNINGATAR. Olen jo havainnut, että hän on yhtä hyvissä turvissa
+lordien luona, kuin teidän luonanne!
+
+BOTHWELL. Siis tahdotte minua jättää -- huolimatta kaikesta mitä
+eläissäni olen uskaltanut teidän hyväksi!
+
+KUNINGATAR. Te olette ottanut maksun siitä tänään!
+
+BOTHWELL. Hyvä, -- jos ei mikään tästä kaikesta teitä taivuta, niin
+kumminkin itsenne-varjelemisen halu! Tässä kädessä on teidän kruununne,
+luottakaa siihen! Vuorilla tapaamme Hamilton'in, Seaton'in ja monta
+uskollista katolilaista; sieltä me kukistamme petturit, niin totta kuin
+Bothwell'ia ei vielä koskaan ole taistelussa voitettu. Kaikkea tässä
+maailmassa olette tehneet puoleksi, -- tehkää nyt tämä täydesti!
+
+KUNINGATAR. Tosi, paljon hyvää olen tehnyt vaan puoleksi, -- sentähden
+tahdon nyt syntiäkin vaan puoleksi tehdä!
+
+BOTHWELL. On vaan yksi synti olemassa, mutta sitä ei voikaan anteeksi
+antaa: se on voitetuksi joutuminen! Joka voittaa on oikeassa, sillä hän
+säätää lakia itse. Mutta minä en pääse voitolle ilman teitä; sillä
+ilman teitä en saa sotajoukkoa kokoon. Loistakaa valkoisen ratsunne
+selässä vaan yksi ainoa kirkas tunti sotajoukon edessä; -- lopun minä
+teen! --
+
+KUNINGATAR. Teidän ei ennen olisi pitänyt ryöstää luottamustani,
+Bothwell!
+
+BOTHWELL. Oi, kirottu kiusallinen uppiniskaisuus, kostonhimo, itsekäs
+umpimielisyys, -- mitä tuo kaikki lienee; -- kevytmielisesti heität
+elämäsi onnen kaupalle. -- Mutta kuinka kaunis kuitenkin olet, kun
+uhaten vastustat, sa käsittämätöin!... Minä vien sinut väkisin, ...
+sinun pitää pelastua ... ja pelastaa minut!
+
+KUNINGATAR. Koettakaa!
+
+BOTHWELL. Hänessä on vielä voimaa, jota minä en voita. -- -- He ovat jo
+linnan pihalla! Täällä ei ole ... oi, Maria, viimeisen kerran, minussa
+sinun elämäsi tähti jälleen välähtää, vielä kerran myötä-tuuli ohitse
+suhisee ... tule pois, käykäämme väkirynnäköllä onnea yhdessä
+pyytämään!
+
+KUNINGATAR (on ääneti, mutta pudistaa päätänsä).
+
+BOTHWELL. Melu tuolla alhaalla kiihtyy... Minä koetan onneani yksin! Ei
+jokainen pohjaan mene, joka uppoavasta laivasta mereen hyppää. Mutta
+sulle se päivä vielä koittaa, jolloin kadut ett'et pitänyt kiinni
+hyvästä uimarista, se päivä, jolloin vankihuoneen ikkunasta katselet
+lintujen lentoa vuorten yli, ja minua ajatellen, vavisten kuuntelet
+askeleitten kaikua pitkissä käytävissä, odottaen että kenties tulee
+sanoma Bothwell'ilta, sanoma elämästä, sanoma kostosta!
+
+Ja kun ei se tule, -- saat istua kunnes käyt vanhaksi ja
+harmaapääksi ... yhä odottaen, -- kiroo silloin Bothwell'ia ja sano:
+hänestä tuli kosto, -- kaiken uskottomuutesi kosto!
+
+    (Nyt huudetaan altaani-ikkunan alta: Bothwell!)
+
+Niin, nyt minä tulen! -- -- Enkö koskaan saa sua nähdä enää, sa ylpeä
+tenhotar vallan tähtitarhassa! Sinä olet laulullasi lumonnut mun surman
+suuhun! Monenko vielä täytynee kietoa kuoleman tanssia sun nimesi
+varjossa? Joka aina morsiamen pukua kannat, minun pitäisi sinut tappaa
+ennenkuin menen; sillä ei kukaan sinua omaksensa saa, kun en minä sua
+saanut!
+
+    (Alhaalta useat huutavat: Bothwell!)
+
+Minä tulen! Minä tulen! -- Ei koskaan sua nähdä enää... Oi! (Syöksee
+kuningattaren luo, syleilee häntä ja kuiskaa:) Jos nyt molemmat
+saisimme kuolla?... Silloin emme eroaisi!... Ei! (päästää hänet).
+Elämä, vapaus, ja toivoa sen kanssa!
+
+    (Ulos).
+
+
+KUUDES KOHTAUS.
+
+KUNINGATAR (yksin). Lintu kotkanpesästä! Hänen luonansa surma; ilman
+häntä myöskin.
+
+Nyt olen kai tehnyt tehtäväni Skotlannissa; koska minulla ei ole
+ainoatakaan ystävää enää.
+
+    (Bothwell'in ääni huutaa alhaalta: Tule alas Maria, tule alas).
+
+Tämä oli laulu altaanilta! Noin hän tervehti minua ratsunsa selästä!
+
+Minä kuulen niiden tulevan ... niiden, jotka kruunuani pyytävät! Mutta
+minä en sitä anna ... en kaiken maailman piinan edestä!... Ottakoot
+sen, jos tahtovat, -- heillä on silloin yksi synti lisäksi!
+
+Skotlannin lippu, kyyneleni ovat sua kastelleet; eivätkä ikinä kuivu
+kankaastasi. -- Sinä juokseva jalopeura, miksi heität minut luotasi
+niin tuimasti, miksi tallaat mua jalkojesi alla? Mihinkä riennät, sinä
+hirmuinen, kun et voi viedä keveätä taakkaasi täältä?
+
+He lähestyvät ... tahdon etsiä miehiäni, jotta minulla on turvaa
+väkivaltaa vastaan kun anta'un.
+
+Oi, vapauteni ja nuori kuningaskuntani jääkää hyvästi! Aikaista on
+vielä erota, minussa on vielä ydintä, jossa voisitte kasvaa, -- vielä
+eivät ole voineet kaikkea hävittää!
+
+Mutta nyt olen sitä käyttävä vastustus-voimana. He eivät saa nähdä
+kyyneleitäni; heidän on todistaminen:
+
+        Voinut ei onnell' ohjetta antaa,
+        oi, mut onnettomuuttansa kantaa.
+
+
+SEITSEMÄS KOHTAUS.
+
+PIENET HOVIPOJAT (tulevat säikähtyneinä sisään). Kuningatar,
+kuningatar, missä olet, he tulevat, he tulevat!
+
+ENSIMÄINEN. Hän on poissa!
+
+TOINEN. Oi, hän on lähtenyt ilman meitä!
+
+ENSIMÄINEN. Oi, että hän taisi unohtaa hovipoikiansa!
+
+TOINEN. Minä pelkään, minä tahdon mennä hänen luo! Siellä he tulevat!
+
+ENSIMÄINEN. Kätkykäämme!
+
+    (He menevät hiipien pöydän eteen).
+
+
+KAHDEKSAS KOHTAUS.
+
+    LINDSAY seurueen kanssa, sitten MORTON. Väkeä kulkee ehtimiseen
+    ulos ja sisään kaikista ovista, pyytäen saalista taikka vaan
+    uteliaisuudesta.
+
+LINDSAY. Ei täälläkään? Onko hän pois viety? (Havaitsee hovipojat).
+Tuossa kaksi sulkaa hänen siivistänsä, hän iski siis alas täällä! --
+
+HOVIPOJAT. Armoa, armoa!
+
+TOINEN HOVIPOIKA (itkien). Päästäkää minut hänen luo!
+
+LINDSAY. Missä on kuningatar?
+
+ENSIMÄINEN HOVIPOIKA. Hän ei ole täällä; me emme tiedä missä hän on.
+
+LINDSAY. Sanokaa paikalla.
+
+MOLEMMAT. Ankara herra, emme tiedä!
+
+LINDSAY (muutamille). Ulos etsimään joka paikassa!
+
+    (He menevät).
+
+ENSIMÄINEN HOVIPOIKA. Oi, armollinen herra, olkaa hyvä kuningatarta
+kohtaan!
+
+TOINEN. Niin, me rukoilemme hänen puolestansa, armollinen herra!
+
+LINDSAY. Herra Jumala, onko tämä nyt hänen ainoa armeijansa!
+
+MORTON (tulee). Bothwell on päässyt pakoon, mutta kuningatar ei kuulu
+häntä seuranneen.
+
+LINDSAY. Hän on siis täällä.
+
+MORTON (huomaa hovipojat). Tuossa kaksi hänen franskalaisia
+narrinkuriansa!
+
+LINDSAY. Jätä ne rauhaan, ne ovat peloissaan. -- Menkää, lapset,
+etsikää häntä, niin saatte olla hänen luonansa!
+
+    (Hovipojat menevät käsi kädessä).
+
+ERÄS AATELISMIES. Kuningatar on autaunut Kirkaldy of Grange'ille.
+
+LINDSAY. Hän on siis hyvissä käsissä. -- Missä on Murray?
+
+AATELISMIES. Tässä hän tulee.
+
+
+YHDEKSÄS KOHTAUS.
+
+    Entiset. MURRAY LETHINGTONIN ja useampain
+    AATELISMIESTEN seurassa.
+
+MURRAY. Hyvät herrat, Maria Stuart on autautunut Skotlannin lordeille.
+Minä tiedän että häntä vastaan-otetaan ja kohdellaan semmoisella
+kunnioituksella, jota ruhtinaalliselle henkilölle ja naiselle on
+osoitettava.
+
+KAIKKI. Niin.
+
+MURRAY. Mutta minä tiedän myös, että tästä päivästä asti Skotlannin
+Maria Stuart on laannut hallitsemasta.
+
+KAIKKI (ja paljoa korkeammalla äänellä). On, on, on, on!
+
+MURRAY. Arvelen sentähden että se on kaikkien lordien tahto, niinkuin
+päätöksemme oli kun rupesimme tähän, -- että itse otamme hallitaksemme
+ala-ikäisen pojan nimessä.
+
+KAIKKI. On, on, on, on!
+
+MURRAY. Eläköön Jaakko kuudes, Skotlannin kuningas!
+
+KAIKKI. Eläköön!
+
+    (Suurta melua, huudot uudistetaan hurraten ja
+    kanunanlaukaukset alkavat, joihin soitanto yhtyy).
+
+MURRAY. Hänen nimessänsä ja sen hallituksen nimessä, jonka Skotlannin
+parlamenti valitsee, otan minä siis nyt Skotlannin kuninkaallisen
+lipun...
+
+    (Hän astuu sitä kohti ja hänelle annetaan tietä; Lethington
+    ja Morton seuraavat, katsellen toinen toistansa. Murray on
+    juuri koskenut siihen, kun useat äänet takaa huutavat:
+    takaisin, takaisin.)
+
+LINDSAY (voimakkaasti). Takaisin!
+
+
+KYMMENES KOHTAUS.
+
+    LINDSAY. JOHN KNOX. KANSAA.
+
+USEAT. John Knox ja kansaa!
+
+    (Taas melua ja huutoa, soitanto ei ole vielä la'annut,
+    kanunanlaukauksia kestää hetken aikaa vielä).
+
+LINDSAY. Hiljaa, Knox puhuu!
+
+    (Soitanto ja melu lakkaavat).
+
+KNOX. Kansa, joka kuuli että täällä keskustellaan Skotlannista, tahtoi
+olla läsnä. Mutta Skotlannissa kirkko on tärkein, sentähden minäkin
+tahdoin olla läsnä.
+
+KANSA (vähän uhaten). Eläköön Knox ja kirkko!
+
+KNOX. Mitä Skotlannin aatelisto tänään on tehnyt, se on varmaankin
+hyväksi; sillä kaikki on hyväksi.
+
+Mutta jos ovat sen tehneet oman itsensä koroittamiseksi, niin se
+varmaankin heitä alentaa.
+
+Mutta jos ovat sen tehneet hyvässä tarkoituksessa, niin eivät tänä
+päivänä salli soturin saastaisen käden koskea tähän lippuun; sillä se
+ei ole Murray'n eikä Morton'in eikä Lethington'in, se on kansallinen
+merkki, jonka suojassa Skotlanti on voittava kaiken kurjuutensa; sillä
+jalopeura tässä lipussa on Herran voima.
+
+Mutta sentähden minä tänä päivänä otan tämän lipun hänen kirkkonsa
+nimessä ja kannan sitä kansan edellä.
+
+    (Suuria riemun-osoituksia kun hän ottaa lipun, soitantoa
+    kuuluu taas, ja kun Knox, lippua kantaen, notkistaa polvea
+    sekä kansa ja aatelismiehet hänen ympärillänsä -- paitsi
+    nuo kolme, jotka hetken aikaa epäilevät, mutta viimein
+    tekevät niinkuin muut -- veisataan:)
+
+        On taisteluissa täällä,
+        Riidoissa maailman
+        Vaan yksi, joka voittaa, --
+        Se Herra taivahan.
+        On paha poistettava.
+        Ja myöskin heikkous;
+        Totuuden valtaan joutuu
+        Pimeinkin piilotus.
+        Nuo pahat, hyvät auttaa
+        Vaan Herran asiata; --
+        Hän suurempien kautta
+        Luo aikaa suurempata.
+
+    (Marssin soidessa Knox menee lipun kanssa, kansa ja
+    aatelismiehet seuraavat; jälelle jäävät Murray,
+    Lethington ja Morton).
+
+Esirippu lankee.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Maria Stuart Skotlannissa, by Björnstjerne Björnson
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MARIA STUART SKOTLANNISSA ***
+
+***** This file should be named 37847-8.txt or 37847-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/3/7/8/4/37847/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/37847-8.zip b/37847-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..33cd08a
--- /dev/null
+++ b/37847-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..cd4de26
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #37847 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37847)