initial commit of ebook 37061HEADmain

5 files changed, 3048 insertions, 0 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..6833f05
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,3 @@
+* text=auto
+*.txt text
+*.md text
diff --git a/37061-8.txt b/37061-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..13eade2
--- /dev/null
+++ b/37061-8.txt
@@ -0,0 +1,3032 @@
+Project Gutenberg's Kyttyrä-selkäinen tahi Työn voima, by Karl Gustaf Wivolin
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+
+Title: Kyttyrä-selkäinen tahi Työn voima
+       Porvarillinen näytelmä neljässä näytöksessä
+
+Author: Karl Gustaf Wivolin
+
+Release Date: August 13, 2011 [EBook #37061]
+
+Language: Finnish
+
+Character set encoding: ISO-8859-1
+
+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KYTTYRÄ-SELKÄINEN TAHI TYÖN VOIMA ***
+
+
+
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+
+
+
+
+
+KYTTYRÄ-SELKÄINEN TAHI TYÖN VOIMA
+
+Porvarillinen näytelmä neljässä näytöksessä
+
+
+Saksan kielestä suomentanut K. W. W-n [Karl Gustaf Wivolin]
+
+
+Porvoossa 1864,
+G. L. Söderström'in kirjapainossa.
+Omalla kustannuksella.
+
+
+Imprimatur: _O. F. Aminoff_.
+
+
+
+HENGET:
+
+Von Mahlow, kone-tehtaan omistaja.
+Kaarle von Mahlow, hänen poikansa.
+Emilia Heeren, von Mahlowin tytär-puoli.
+Tuomas, ensimäinen von Mahlowin kirjanpitäjä.
+Ernst Herbig, koneen-tekijä.
+Maria, hänen sisarensa.
+John, kyttyrä-selkäinen.
+Herra Farren,
+Von Selow,         |
+Paruuni von Knapp, | Kaarle von Mahlowin ystäviä.
+Mauno Fuchs,       |
+Poliisi-kommissarius.
+Viinuri.
+Kaksi palveliata.
+
+Tapauksen paikka: Eräs suuri Saksan kaupunki.
+
+Ensimäisen ja toisen näytöksen välillä on 8 päivää kulunut.
+
+
+
+
+ENSIMÄINEN NÄYTÖS.
+
+
+(Huone herra von Mahlowin talossa. Vasemmalla puolella piironki, jolla
+on kello, maljakoita, kynttilä-jalkoja, rintakuvia j.m. Oikealla ja
+vasemmalla ikkunoita suurilla alas rippuvilla akkuna-liinoilla.
+Oikealla ja vasemmalla niinkuin myös perässä kaksipuolisia ovia.
+Seinillä maalattuja kuvia kullatuissa puitteissa, rintakuva,
+vartalokuvia olkakiivillä j.m. Kalliita, jos mahdollista kullattuja
+huonekaluja, nojaustuolia j.m.)
+
+
+1:n Kohtaus.
+
+    Mahlow. (Kohta jälestänsä) Tuomas.
+
+MAHLOW (Istuu soreassa aamu-puvussa piirongin edessä ja lukee kiireellä
+läpi kirjeitä. Vähän ajan mentyä, kädessään pitäessään kirjeen ja
+siihen tuijottaessaan, helisyttää hän.)
+
+TUOMAS (Noin 65 vuotinen ukko, pitkässä halvassa nutussa, harvat
+hopea-valkoiset hiukset, astuu perä-ovesta sisään.)
+
+MAHLOW. Poikani ei vielä takaisin?
+
+TUOMAS. Ei, armollinen herra. Nuori herra ei tule milloin ennen kello
+11 konttuoriin. Hän on ratsastanut ulos.
+
+MAHLOW. Tiedän. -- Tuletkos jo taas valittamaan? Eikö minun ole jo yltä
+kyllin täytynyt kuulla, ett'ei pojallani ole mitään halua työhön? --
+Tahdotkos moittia häntä siitä? -- Eikö hän ole poikani, enkö ole rikas
+mies?
+
+TUOMAS (Syrjään:) Vielä aina rikas mies! (äänessä:) Armollinen herra!
+Joutilaisuus on kaikkien pahojen tapojen alku, se on vanha, usein
+toteutunut sananlasku. -- Sallikaatte minun tehdä kysymys. Tiedättekö,
+kuinka paljon rahoja minun on pojallenne -- teidän käskyllänne --
+täytynyt kuukaudessa antaa?
+
+MAHLOW. Noh?
+
+TUOMAS. Se nousee yli 1000 taalerin.
+
+MAHLOW. Se on paljo!
+
+TUOMAS. Ja eilis-aamuna -- hän oli jo ennen kello 8 konttuorissa, sillä
+hän tulee tavallisesti varhain, kuin hän vaatii jotakuta -- hän vaati
+taas 500 taaleria. Minun tulisi edistää hänen asiansa teidän luona, --
+mutta, armollinen herra, sitä en voi.
+
+MAHLOW. Onko hän sanonut, miksi hän tahtoo rahat?
+
+TUOMAS. Maksaaksensa korttivelkoja, luulen minä, sillä joutilaisuus. --
+
+MAHLOW. Se hyvä! -- Mene! -- Kun poikani tulee takaisin, laita hänet
+paikalla luokseni.
+
+TUOMAS (aikoo mennä.)
+
+MAHLOW. Tuomas! Vielä asia! -- Tässä on kirje, allekirjoitettuna: Ernst
+Herbig -- se on yksi työntekijöistämme?
+
+TUOMAS. Niinpä on.
+
+MAHLOW. Hän pyytää minulta edeltä-maksun -- hänellä on velkoja ja
+tahtoo sillä ne maksaa. -- Tunnetkos sinä sen ihmisen?
+
+TUOMAS. Hän on tehtaassamme oppinut, ja hän se on, joka ne uudet
+höyryvaunujen parannukset keksi.
+
+MAHLOW. Ihan oikein -- minä muistan. En muistele nimiä.
+
+TUOMAS (Syrjään:) Valitettavasti vaan numeroita!
+
+MAHLOW. Hän kirjoittaa minulle myöskin eräästä uudesta keksinnöstä,
+eräästä uudella tavoin tehdystä ketruu-koneesta.
+
+TUOMAS. Joka on hyvin oivallinen ja vissisti tuottaa suuria summia.
+
+MAHLOW. Vai niin? -- Tunnetkos sen?
+
+TUOMAS. Tunnen, armollinen herra!
+
+MAHLOW. Mutta kuinka on hän joutunut velkoihin?
+
+TUOMAS. Hän on menneellä viikolla haudattanut äitinsä ja on, liian
+kovasta ahkeroitsemisesta, liki 6 viikkoa ollut sairasna.
+
+MAHLOW. Se ei ole mikään syy velkoja tehdä.
+
+TUOMAS. Hänen tulonsa ovat vähäiset.
+
+MAHLOW. Ja hänen tarpeensa ovat vähäiset. -- Kuin hän tulee, laske
+hänet sisään -- mutta hänen pitää kohta tuleman, sillä minulla on vähä
+aikaa. Muuten en ole kenellekään puhutettavaksi. (On puhuessaan pannut
+piironkinsa kiinni ja ottanut avaimen pois. Menee vasempaan.)
+
+TUOMAS (perä oven kautta pois.)
+
+
+2:n Kohtaus.
+
+KAARLE VON MAHLOW (Astuu varoisesti oikealta sisään. Hän on
+kummallisesti, hyvin soreasti puettuna. Kädessä ratsas-vitsa. Hän on
+ääneti, lähestyy perä-ovea, aukaisee sen ja katsoo varovaisesti ulos,
+niinkuin samoin kuuntelee vasemman oven luona. Katsoessaan kelloon:)
+Vielä kaksi tuntia on minulla aikaa. -- Kuinka useasti seisoin tämän
+pulpetin edessä, ja minulla ei koskaan ollut rohkeutta tekemään sitä,
+joka minulla ainoaana pelastuksena on. -- Oi, ell'ei tuo vanha
+homehtunut, maailman kanssa riitauntunut ihminen, tuo Tuomas olisi,
+minä tahtoisin paikalla isältäni anoa, mitä tarvitsen -- 500 taaleria!
+-- Vähäinen asia -- hän ei ensinkään sitä kaipaasi -- mintähden minä
+aikailen?! -- Enkö minä ole kaikkia ystäviäni ja tuttaviani turhaan
+puhutellut? -- löytyykö siis vielä toinen keino? -- sentään --
+olkeen!!! (hän ottaa avaimen ja aukaisee piirongin, vetää ulos erään
+laatikon, josta hän ottaa tukkuja paperi-rahoja; samassa tulee Emilia
+perä-ovesta ja aikoo mennä oikealle; hän seisahtuu Kaarlen näkemättä ja
+menee Kaarlen huutaessa:) Sata taaleria (-- pois oikeaan.) Sata
+taaleria! (toisen kertaa:) Taas sata! (kolmannesti:) Taas sata!
+(Samassa kolkuttaa joku perä-ovelle. Kaarle kätkee joutuisasti rahat,
+paiskaa piirongin kiinni ottamatta avain pois ja kätkeytyy
+akkuna-liinojen taakse vasemmalla.)
+
+
+3:s Kohtaus.
+
+    Kaarle (kätkettynä) Ernst.
+
+ERNST (Kolmannen kerran kolkutettuansa, astuu perä-ovesta sisään,
+sinisessä päällyspaidassa, joka kuitenni on puhdas ja siisti;
+kainalossa kantaa hän vaatteesen peitetyn ketruukoneen kaavan, jonka
+hän perässä asettaa oikealla olevalle pöydälle. Hetken ääneti,
+nenäliinalla pyyhkiessään otsansa:) Kuinka kauvan kannan sinut
+ajatuksena kanssani ympäri; kuinka monet läpivalvotut yöt työksentelin
+jokaista kehristäsi! (Ottaessaan vaatteen pois:) Olet valmis ja minä
+voin maata. -- Jaa, maata -- jos suru minulle sitä sallii! Murheessa ja
+puutteessa, kuolevan äitini sairas-vuoteen ääressä, olen sinua
+valmistanut. -- Mikä on palkintoni? Minun täytyy talosta taloon sen
+kanssa kuljeskella. Hikipisaroita merkitsee tieni -- ja matkani lopulla
+tulee minun vielä Jumalaa kiittää, jos tulo siitä voi sisartani raukkaa
+ja minua muutamat viikot varjella nälästä. -- Kuinka erilailla ovat
+kuitenni maailman tavarat jaetut! Minä en nurise, ei milloinkaan ole
+mieleeni joutunut, kadehtia onnellisen parempaa onnea! Kuitenni minun
+sairasna, työttä ollessani ja kuolevan äitini puutetta kärsiä saadessa,
+-- silloin, yht'äkkiä näyttäytyi kuvia sielulleni -- kuvia, joita itse
+tähän asti en voi poistaa.
+
+
+4:s Kohtaus.
+
+    Kaarle (kätkettynä.) Ernst. Emilia.
+
+EMILIA (Oikealta.) Hyvää huomenta, Ernst!
+
+ERNST. Emilia! -- Hyvää huomenta! -- Ei tämä ystävällinen sana,
+mamsellini. --
+
+EMILIA. Ja mintähden ei? -- puhun hiljaisesti -- oi, minä tiedän,
+kuinka vaarallinen tämä sana tässä paikassa on -- kuitenni ollen
+vierasmiehittä, täytyy minun niin sinua kutsua.
+
+ERNST. Oi, älkäätte kutsuko minua enään niin -- minä välttäisin teidät
+koskaan taas kohtaamasta.
+
+EMILIA. Mitä se on?
+
+ERNST. Ell'ei sisareni raukka olisi kärsivä, niin olisin jo jättänyt
+tämän onnettomuuteni paikan.
+
+EMILIA. Enkö minä enään ole se sama? Se sama Emilia, jotas lapsena jo
+rakastit? Ernst, mikä se on, joka uhkaa luovuttaa sinut minusta?
+
+ERNST. Ei mitään, mamsellini!
+
+EMILIA. Puhu, mistä tämä käytös-tapa?
+
+ERNST. Onni heitti meren meidän välillemme. --
+
+EMILIA. Jaa, meri, kuitenni sen vaahtoavat aallot vaan turhien uskojen
+pieksämät poiskohisevat. Syökse itsesi virtaan! Nämät aallot, jotka
+niinkuin hävityksen miekat hyökkäävinä toinen toiseensa poisvirtaavat
+-- ne sinua kantavat! Luota Jumalaan ja rakkauteeni, ja sinä voitat,
+
+ERNST. Maailma nauraisi minua. --
+
+EMILIA. Mitä rakkaus huoli maailmasta!
+
+ERNST. Ernst Herbig, se halpa työmies. --
+
+EMILIA. Voi suuren jalon sydämmen rinnassa kantaa! Työssä on arvosi!
+Kunnia työmiehelle -- ylenkatse joutilaiselle! -- Minä tunnen rikkauden
+kohtalaiset päivät. -- Työssä vaan on elämän höyste! -- Tässä on
+käteni, ja sen valan, jonka minä itselleni äitisi ankean haudan
+reunalla annoin, panen toisen kerran käteesi: älä jätä minua, minä olen
+ijästi sinun!
+
+ERNST (Tarttuen hänen käteen:) Nouskoo siis esteitä esteitten päälle
+vuoriksi -- minä tahdon kaikkein elementtien, kaikkein pahuuksien ja
+vastusten, kaikkein ihmisten turhien uskojen kanssa taistella sinusta,
+ja kävisinkin katoon: olen sinun, sinun ijästi!! (sulkee häntä
+syliinsä.)
+
+KAARLE (Jättää toisten näkemättä piilopaikkansa ja pujahtaa
+varpaisillaan vasemman oven kautta pois.)
+
+EMILIA. Oi, sen tiesin! Sielusi on suuri ja puhdas, niinkuin kätesi
+vahva ja voimakas. Anna heitä korskeilla heidän loistavasti vaatetuilla
+palvelijoillaan, jotka seuraavat heitä, niinkuin hyödyttömien päivien
+kalpeat varjot. Tempaise heidän elämänsä päivistä meluava ilo, ja
+ilettävä luuranko tyhjällä pääkallolla irvistelee sinua vastaan. Sinä
+olet mies! Sillä jaloimman, jonka Jumala sinulle antoi, ajatuksen, olet
+Luojasi kunniaksi muodostanut.
+
+ERNST (Asettaen kätensä kaavan päälle:) Tässä on voimani ja
+ahkeroitsemiseni todistus! En milloin ole tuntia elämästäni
+hyödyttömänä antanut kulua!
+
+EMILIA. Jokaista työtä seuraa siunaus!
+
+    (Mahlow ja Kaarle, edellinen puettuna lähteäkseen ulos,
+    keppi kädessä, tulevat vasemmalta ja jäävät seisomaan
+    oven luona. Tuomas astui samassa perä-ovesta ja sai von
+    Mahlowilta viittauksen olemaan hiljaa. Tuomas jääpi kädet
+    ristissä perässä oven luona seisomaan.)
+
+ERNST. Mutta nyt tahdon kaksinkertaisesti tehdä työtä, sillä se
+tarkoittaapi saavuttaa kohtaa, joka tekee minua onnellisimmaksi
+ihmiseksi. Minä tahdon tehdä työtä, ahkeroida! kunnes minä koko
+ihmiskunnan edessä voin vaipua avattuun syliisi, sinua vapaasti ja
+maailman nauramatta voin puristaa rintaani vastaan! -- (Syleillen
+Emilian, jonka pää nojautui hänen rintaa vastaan; panee Ernst kätensä
+Emilian pään päälle, ja lausuu, katsoessaan ylöspäin:) Herra, anna
+minulle voima ja terveys työhön! Amen!
+
+EMILIA. Amen!
+
+
+5:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. Kaarle, Emilia. Ernst. Tuomas.
+
+MAHLOW (Syöksessään itsensä eteen:) Tuomas! huuta väkeni, että he
+viskaavat tämän hävyttömän ovesta ulos!
+
+EMILIA. Isäni!       |
+                     |   Yht'aikaa, juostessaan erillensä.
+ERNST. Mitä se oli!  |
+
+MAHLOW. Hävytöin nuorukainen, kuinka sinä rohkenet likaisilla käsilläsi
+koskea lastani? Kuinka voit juleta nostaa silmäsi herrasi tyttäreen?
+
+EMILIA (Astuessaan väliin:) Antakaa anteeksi, isäni -- ei hän. --
+
+MAHLOW (Nostaessaan kepin:) Silmistäni pahan-ilkinen tyttö!
+
+ERNST (Tarttuen Emilian käteen ja joutuisasti vetäen häntä sivulle,
+niin että hän itse taas tulee isän ja tyttären välille:) Älkää
+edemmäksi, herra! Älkää solvaisko tätä enkelin puhdasta olentoa! -- Hän
+on morsiameni!
+
+MAHLOW. Tyttäreni työmiehen morsian?!
+
+ERNST. Ja jos Jumala tahtoo, aikanaan työmiehen vaimo! Anna minulle
+kätesi, Emilia, minä tahton varjella sinua! Se on _likainen_, tämä
+käsi, likainen työstä, joka teki isäsi rikkaaksi mieheksi! -- Mutta se
+on sinua varjeleva jokaista solvausta vastaan, ja myöskin isäsi sokeata
+vimmaa vastaan!
+
+MAHLOW. Pitääkö minun hylkäämän sinua, pahanilkinen lapsi?!
+
+ERNST. Niin, hyljäätkää lapsenne -- ja työmiehen likaiset kädet ovat
+varjelevat häntä ja ilolla kallioiden ja tappuroiden yli kantavat
+vaikka paarille asti!
+
+MAHLOW. Tuomas! Vie tyttäreni tästä pois!
+
+TUOMAS (Emilialle, ojentaen hänelle kätensä:) Mamselli, seuratkaatte
+minua -- tulkaatte huoneesenne!
+
+EMILIA (Silmäillen Ernestia, menee Tuomaan kanssa oikean oven kautta
+pois.)
+
+
+6:s Kohtaus.
+
+    Mahlov. Kaarle. Ernst.
+
+MAHLOW. Siinä on ovi -- jätä taloni!
+
+ERNST. Ei milloin jälleen siihen tullakseni. -- (Ottaessaan kaavansa
+kainaloon, aikoo hän mennä.)
+
+MAHLOW. Se kuitenni jääpi tähän! -- Se on minun omaisuuteni.
+
+ERNST. Teidän omaisuutenne?!
+
+MAHLOW. Niin, minulle kuuluu aine, minulle aika, jolla sen
+valmistitte! --
+
+ERNST. Ha! uskaltakoo yksi, kädellä tarttua työhöni! -- Siellä ylhäällä
+kadon alla, äitini vainaajan kuolin-vuoteen ääressä, tuli se
+ajatelluksi ja tehdyksi. Ja ei lastuakaan siinä ole teidän
+omaisuuttanne. Astukaatte syrjään! -- Sillä niin totta kuin elän --
+murennan sillä pääkallon sille, joka uskaltaa ojentaa kätensä sen
+perästä! (menee perä-oven kautta ulos.)
+
+MAHLOW ja KAARLE (samassa pois.)
+
+    Muutos. (Komea viini-ravintola. Vasemmalla suuri pöytä,
+    jonka ympärillä tuolia on. Oikealla pienempi pöytä,
+    tuolia j.m. Ovi perässä.)
+
+
+7:s Kohtaus.
+
+    Herra Farren. Viinuri.
+
+FARREN (Tullessaan:) Lasi Madeiraa!
+
+VIINURI (vasempaan pois.)
+
+FARREN. Kolme neljännes 12 päälle. -- Ei vielä täällä? -- Se minua
+ihmettelee. (Istutuu oikealle ja lukee.)
+
+
+8:s Kohtaus.
+
+    Farren. Fuchs.
+
+FUCHS. Hyvää huomenta.
+
+FARREN. Paljon kiitosta.
+
+FUCHS (Viinurille, joka tuo Farrenille viiniä:) Yks'kortteli, viinuri!
+(Viinuri menee.) Eikö Herra von Mahlow vielä ole ollut täällä?
+
+FARREN (Lukiessaan eteenpäin:) Ei vielä.
+
+
+9:s Kohtaus.
+
+    Entiset, Selow. Knapp.
+
+FUCHS (Joka istuutunut vasemmalle, huutaen heille:) Mintähden niin
+myöhään?
+
+KNAPP. Oli katselmus kävelys-paikalla. Teitä kaivattiin.
+
+FUCHS. Mutta missä viipyy von Mahlow?
+
+SELOW. Luultavasti metsän-ajossa. --
+
+KNAPP. Hirvien perästä. -- Viinuri!
+
+VIINURI (Tuodessaan Fuchs'ille viiniä:) Käskynne?
+
+KNAPP. Yks'kortteli ja ruokalista.
+
+SELOW. Lasi Madeiraa! -- Hyvää huomenta, herra Farren.
+
+FARREN. Hyvää huomenta!
+
+SELOW. Ja niin kiintyneet?
+
+FARREN. Vaan ikävyyteni poistaakseni.
+
+SELOW. Ja sentähden luette? Minua tuskastuta ei mitään enemmin kuin
+juuri präntätty paperi. Lukemisella, joka minua huvittaa, on hyvin
+pieni piiri; se on: viini- ja ruoka-listat ja teaterin ilmoitus-lehdet,
+erinomattain jälkimäiset, kuin paletti niissä on ilmoitettu.
+
+FARREN (Lukien, paperista ylöskatsomatta:) Maku on erinlainen.
+
+VIINURI (Tuo viiniä ja ruokalistan.)
+
+KNAPP (Lukee jälkimäistä ja puhuu hiljaa viinurin kanssa, joka menee
+vasempaan.)
+
+
+10:s Kohtaus.
+
+    Entiset. Kaarle von Mahlow.
+
+FUCHS. Ah, sinä se olet!                |
+
+SELOW. Hyvää huomenta, von Mahlow.      |  Yht'aikaa.
+
+KNAPP (Pitäessään häntä vastaan lasin:) |
+      Auta Jumala, ukkoseni!
+
+KAARLE. Hyvää huomenta! (menee Farren'in luokse, puol'äänessä hänelle:)
+Antakaa anteeksi, jos minä häiritsen.
+
+FARREN (Miettivästi ja hitaasti noustessaan ylös ja hänen kanssa
+astuessaan esiin:) Tahdon teitä palvella. --
+
+KAARLE. Teillä on minulta velkakirja käsissänne?
+
+FARREN (Ottaessaan taskukirjan esiin ja avatessaan, hitaasti ja
+tarkasti:) Yli 500 taaleria. -- Maksettavana 15 päivänä Syyskuuta, ja
+tahtonne mukaan, tässä osoitettavaksi. (Pitäessään velkakirjan hänen
+edessä:) Joka tällä tavoin tapahtuu.
+
+KAARLE. Tahtoisin pyytää teiltä ajan pitennystä hyviä korkoja vastaan.
+
+FARREN. Sitä en tehdä voi.
+
+KAARLE. No, ottakaa siis tänään puoli ja uskokaa minulle toinen puoli
+velaksi uudella velkakirjalla -- kuuden viikon ajalla. --
+
+FARREN. Se on toinen asia. -- Maksakaa! (huutaa:) Viinuri! Kynä ja
+mustetta!
+
+KAARLE (Lukee hänelle kaksi tukkua, kummassaki 100 taaleria ja
+kolmannesta lukee hän pois 50 taaleria.)
+
+VIINURI (Tuo mustetta ja kynän.)
+
+SELOW (Sillä välillä:) Ei, ei, hän asuu portilla. --
+
+KNAPP. Hän on ompeliatar.
+
+SELOW. Sitä en usko -- kuitenni sama se -- hän on sairas ja kalpea. --
+
+FUCHS. Jos minä näen häntä huomenna taas, niin vainon häntä asuntonsa
+oveen asti.
+
+SELOW. Teidän muistoks'! Sen päälle että hän tulee punaiseksi!
+
+KNAPP. Häpeästä?! Silloin tahdon minäkin häneen ihastua, minä en
+rakasta kalpeita naisia (He lyövät lasinsa yhteen ja juovat.)
+
+FARREN (On sillä aikaa kirjoittanut velka-kirjan, pistettyään rahat
+taskuun, antaa hän sen Kaarlelle:) Yli 310 taaleria, maksettavana
+1 päivänä Marraskuuta -- suostutteko?
+
+KAARLE (Kirjoittaa alle:) Ihan oikein!
+
+FARREN (Pistää velkakirjan taskuun, istuutuu ja lukee:) Viinuri, vielä
+lasi! (Nähdään Farrenin tarkasti ottavan vaarin kaikesta ja kuulevan
+kaikki nuorten miesten puheesta.)
+
+KAARLE (Astuu pöydän luokse jonka ympärillä ystävänsä istuvat ja lausuu
+hiljaan heille:) Iloitsekaa, laiva on taas irti! -- Viinuri! Sampanjaa!
+(Istuutuu.)
+
+VIINURI (Tuo Farren'ille viiniä:) Siin'paikassa! (vasempaan.)
+
+FUCHS. Miks' niin kauvan olleet?
+
+KAARLE. Lystillinen kohtaus talossamme viivytti minua.
+
+SELOW. Lystillinen? Kerro, se meille kelpaa -- Anna anteeks' --
+uteliaana olematta.
+
+KAARLE. Ei, ei! Te saatte sen tietää, siitä kysymättä.
+
+FUCHS. Päästä siis irralleen!
+
+KAARLE. Eräs meidän työntekijöistämme oli niin armollinen rakastua
+sisareeni.
+
+SELOW. Hänellä on kauneuden tunto.
+
+KAARLE. Ja hänelle läsnä-ollessani -- se tahtoo sanoa: hän ei minua
+nähnyt -- tarjouksen tekemään. Minä viskautin häntä sentähden talosta.
+
+FUCHS. Kas, semmoinen hävytöin mies! Ja mitä sanoi mamselli Emilia?
+
+KAARLE. Hän rankaisi häntä ylenkatseella ja antoi häntä seisoa.
+
+VIINURI (Tuo viiniä ja 4 lasia. Juodaan.)
+
+KNAPP. Mitä Zertiina tekee?
+
+KAARLE. Hän lähettää teille tervneyksiä.
+
+SELOW. Milloin olit siellä?
+
+KAARLE. Eilen varhain. Huomenna on hänen näytelmä ja hän odottaa teidät
+sinne. Minä seurasin häntä ratsas-huoneelle.
+
+KNAPP. Ratsas-huoneelle?
+
+KAARLE. Hänellä oli uuden katrillin koetus, jota huomenna hänen
+näytelmässä ratsastaan. Myöskin uusi lemmittyinen näyttää itsensä
+huomenna. Juutalainen, tyttönen kuin raitis ruusunen, tuskin 16 vuoden
+vanha. Salome on nimensä.
+
+FUCHS. Hän on minulle liian kallis. En rakasta ketään taituritarta
+enää. Olen antautunut kansan joukkoon -- sydämmeni on jäänyt minulta
+esi-kaupunnissa.
+
+KAARLE. Missä esikaupunnissa?
+
+FUCHS. Johanneksen-portilla.
+
+SELOW. Niin, hän rakastaa ompelus-neitoa.
+
+FUCHS. Hoikka kuin Libanonin seeteri-puu, vaalea kuin lemmen-kukka.
+
+KAARLE, Luulen melkein, sinä tulet piiriini? Vaalea? -- Ompelus-neito?
+-- Ja Johanneksen portilla? -- Minä vainon jo muutamia päiviä sitte
+naista murhevaatteissa siellä. Vaalea kullankeltaisilla hiuksilla ja
+vartalo, jonka lapsi voi ottaa käsin ympärille.
+
+FUCHS. Ihan oikein: murhevaatteissa. Hän se on!
+
+VIINURI (tuo viiniä.)
+
+SELOW. Siinä on teille vetoa lyömiseksi.
+
+KNAPP. Jonka rukous kuullaan maksaa murkinan ja joka saa rukkaset
+viinin.
+
+KAARLE. Olkoon?
+
+FUCHS. Minusta oikein! (Antavat kädet toisilleen, toiset lyövät poikki.
+Juovat.) (Meteli ja lapsen-äänten hälinä kadulta.)
+
+VIINURI (Tuo lautaisen Knapp'ille, joka syö.)
+
+FUCHS (Astuen ikkunalle.) Mitä siellä taas on? Rakas koulun-nuoriso
+vainoo jotakuta.
+
+KAARLE. Ah mitä! Anna heitä olla! Tule tänne!
+
+FUCHS (Istuutuu) Kaata sisään!
+
+KAARLE (Kaataa sisään, nostaa lasinsa:) Salome ja vaalea lapsi
+esikaupunnista eläkööt! -- (He lyövät lasinsa yhteen, hälinä on
+kestänyt tähän asti.)
+
+
+11:s Kohtaus.
+
+    Entiset. John, kyttyräselkäinen.
+
+JOHN (Astuu peljästyneenä, niinkuin vainottuna, esiin, seisahtuu oven
+luona, ja näkyy, jos hän tuskissaan tahtoisi pitää oven kiinni. --
+Vaatteensa ovat harmaita villaisia sukkia ja samanlaisia housuja, pitkä
+musta nuttu, kirjava västi ja kirjava kaula-vaate, kveekkari-hattu ja
+keppi; pitkät, suorat, hopeanvalkoiset hiukset. Hänen esiin astumisensa
+on köyhän miehen. Hänen kyttyränsä ei pitää vasten-mielisesti
+vaikuttaman, sentähden pitää jokaista liikaa vältettämän:) Turmeltunut
+nuoriso! -- Heidän pitäisi kunnioittaman valkoiset hiukseni ja ei
+näkemän ruumiini vikaa. (Astuu esiin -- viinurille:) Rukoilen, antakaa
+minulle lasi puna-viiniä ja lasi sokeri-vettä. (Istuutuu vasempaan
+pöydän viereen, jonka ympärillä nuoret miehet istuvat.)
+
+KAARLE (ystävilleen hiljaan:) Sehän on inhottava muoto. (Äänessä:) Te
+olette kenties eksyneet, hyvä mies?
+
+JOHN (Noustessaan ylös:) Eksyneet? Kuinka minun pitää sitä ymmärtämän,
+nuori herra?
+
+KAARLE. Te tulette kuitenni ymmärtämään, ett'ette sovi meidän
+seuraamme.
+
+JOHN. Olenhan kuitenni viini-huoneessa, jossa jokaista passataan
+maksusta?
+
+KAARLE. Ei jokaista -- vaan säädyllisellä seuralla on lupa tähän astua.
+
+JOHN. Kuinka te sitä arvelette, nuori herra? säädyllinen seura?
+
+KNAPP. No mene kerran, ja älä turmele ruoanhaluani!
+
+KAARLE. Katselkaa vaan nuttuanne. --
+
+JOHN. Nuttuani? -- Nuori herra, minun nuttuni on maksettu.
+
+KAARLE (Noustessaan ylös;) Mitä te tarkoitatte?
+
+FARREN (Joka tähän asti tarkkavana kuullut, nousee ylös ja näkyy
+niinkuin tahtoisi mennä jommankumman puolelle.)
+
+JOHN. Kuinka te sitä ymmärtää tahdotte. (Farren'ille painavalla
+silmäyksellä:) Istukaa rauhassa, herrani. -- Se on surkea seura, joka
+on _hyvälle nutulle_ kiitollisuuden velassa arvostansa -- he ovat
+surkuteltavat. Se on surkea seura, joka ei arvossa pitä eikä kunnioita
+vanhuutta -- jos sekin näyttäytyy huonossa nutussa.
+
+KAARLE. Astukaa ulos -- taikka. --
+
+JOHN. No -- taikka?! -- Kuitenni, Te ette tarvitse ottaa kovalle! --
+Pakenin katupoikien törkeytten edestä -- minä pakenen myös tästäkin.
+(perä-oven kautta pois.) (Esirippu lankee.)
+
+
+
+
+TOINEN NÄYTÖS.
+
+
+    (Tapahtuu 8 päivää myöhemmin.)
+
+    (Huone niinkuin edellisen näytöksen 1:ssä kohtauksessa.)
+
+
+1:n Kohtaus.
+
+MAHLOW (yksinään.) (Kirje kädessä, edes takaisin kävelessään lukee:)
+"Korkeasti-vapaa-sukuinen herra! Korkiasti-kunnioitettu ystävä!" --
+Kummallista, en koskaan ole tätä ihmistä nähnyt. (lukiessaan:)
+"Korkiasti-kunnioitettu ystävä!" Asioita on ainoa yhdistys hänen ja
+minun välillä minä tunnen vaan hänen allekirjoituksensa. -- Se tottakin
+on hyvä, on oikein hyvä, jaa parempi kuin sata toisia -- ja on hetkiä,
+joina miehen allekirjoitus maksaa minusta enemmin kuin mies itse. -- Se
+on syy, joka miellyttää minua mieheen. (Hän helisyttää.)
+
+
+2:n Kohtaus.
+
+    Mahlow. Tuomas.
+
+MAHLOW (Istuutuessaan:) Sänder Brysselissä pyytää minulta puoIen vuoden
+odotus aikaa, hän on erään Lontoonin kauppahuoneen häviön kautta
+vähäisen epä-järestyksessä -- minä olen kirjeen jo toissa päivänä
+lähettänyt ja kirjoittanut hänelle, ett'ei hän meidän tähden
+hangestaisi itseänsä.
+
+TUOMAS. Se on paha, armollinen herra. Minä odotan huomenna
+puolen-päivän aikana erästä suurta vaihe-seteliä, jota en rahastosta
+voi maksaa.
+
+MAHLOW. Kuinka suuri on vaihe-seteli?
+
+TUOMAS. Liki 18000 taaleria Harris ja kumppanilta Liverpoolissa.
+
+MAHLOW. 18000 taaleria?
+
+TUOMAS. Olen vissisti luottanut Sänderin maksamiseen, koska hän aina on
+ollut tarkka.
+
+MAHLOW. Kuinka korkeaksi nousee rahaston sisällys?
+
+TUOMAS. Tuskin 6000 taaleria, joista osa vielä lauvantaina -- meillä on
+tänään torstai -- tulee käytetyksi palkkoihin. -- Armollinen herra,
+antakaa anteeksi vanhalle, teidän ja teidän isänne palveluksessa
+harmauntuneelle miehelle, jos hän uskaltaa, teille muutamia sanoja
+totuutta sanoa.
+
+MAHLOW (Katselee häntä hämmästyneenä; hetken ääneti oltuaan:) Puhu!
+
+TUOMAS. Sen ei pitä, se ei voi kauvemmin niin mennä, kuin se menee. --
+Tällä hetkellä on kaksi maksua Lontoonista jäänyt pois -- Sänder
+Brysselissä ja vaan yksi näistä Lontoonin maksajista tarvitsee joutua
+häviöön -- (vaikenee.)
+
+MAHLOW. No -- edemmäksi!
+
+TUOMAS. Niin me itse joudumme häviöön.
+
+MAHLOW. Olet mieltä-vailla.
+
+TUOMAS. Antakaa minua lopettaa, armollinen herra -- luulen sillä
+velvollisuuden täyttäväni. -- Se on nyt 20 vuotta sitte, kun otitte
+minua palveliaksi tähän taloon. Te olette suuren-moisia asioita tehneet
+-- Pääomanne, jonka panitte liikkeesen, on teille ja kumppanillenne
+tuottanut sadottain korkoja. -- Mutta jälkimäisen kuoltua käyvät asiat
+toista rataa -- käyvät takaperin! Ennen piditte työssä 300 työmiestä,
+nyt tuskin puolet. -- Koneemme olivat koko mannermaalla etsityt -- nyt
+meitä tuskin tunnetaan - ja naapurimme, joka muutamia vuosia sitte
+vielä oli työmestarimme, on enemmin tunnettu ja etsitty kuin talomme.
+
+MAHLOW. Ja kuinka se voi olla mahdollista?
+
+TUOMAS. Koska hän tekee työtä -- ymmärtää tehdä työtä!
+
+MAHLOW. Narrimainen ihminen, vaaditkos, että minun itseni pitää astuman
+työhuoueesen, taikka ottaman viilan käteeni?
+
+TUOMAS. Tulot ovat vähentyneet yli puolta -- menot ovat jäänet
+samoiksi, jaa ovat nousseet.
+
+MAHLOW. Ja mistä tulee asioitteni rappio? Enkö tee työtä vielä samalla
+pää-omalla?
+
+TUOMAS. Armollinen herra! Oletteko yhden ainoan kerrankin teidän
+kumppaninne kuoltua kävelleet teidän työ-hnoneittenne läpi? -- Ette! --
+Teidän parhaimmat työmiehenne ovat Teitä jättäneet. Nuori herra, jolle
+jätitte hoidon, ei milloin huoli asioista. Hänen hevoisensa, hyvä lasi
+viiniä irstaiden ystäviensä seurassa juotuna ja soittonäytelmän
+tanssijattaret ovat hänelle suurempi huvitus, kuin työ. Työtä tekemättä
+ei itse suuri pää-omakaan, jos se on pantu asioihin, varjele häviöstä.
+
+MAHLOW. Olet vanha mies -- näet kaikki mustana. -- Me tahdomme
+myöhemmin katsoa, mitä on tekeminen.
+
+TUOMAS. Ja tuo vaihe-seteli?
+
+MAHLOW. Pitää maksettaman -- minä näytän sinulle keinon.
+
+TUOMAS (menee.)
+
+MAHLOW (yksinään.) Eikö se ole kyllä, että minä joka päivä hetken annan
+vaivata itseni, puhuessani asioista? (Hetken ääneti:) Se olisi
+hirmuista -- minä en sitä voisi kärsiä -- minä, kaupunnin enimmin
+kunnioitettu mies, jonka edessä jokainen nöyränä ottaa hattunsa pois --
+minä tulisin rappiolle? -- Mutta mitä tulee minun tehdä? -- Kenties --
+vissisti! Se voi minut pelastaa!
+
+
+3:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. Emilia (perä-ovesta.)
+
+MAHLOW. Astu likemmäksi -- kuinka sinulla on huoneessasi? Olet tänään
+8 päivää, käskyni mukaan, siellä seuratta, vaan itseksesi, ollut, että
+voisit ajattelematointa tekoasi täydellisesti ja rauhassa ajatella.
+(Hetken ääneti.) No eikö sinulla ole minulle mitään sanomista?
+
+EMILIA. Ei, isäni!
+
+MAHLOW. Ei anteeksi-anomisen rukousta, ei sanaa kevyt-mielisyydestäsi?
+
+EMILIA. En voi viekastella, isäni!
+
+MAHLOW (Antaa hänelle kirjeen:) Mihin niin paljon puhetta? -- Lue! --
+
+EMILIA (Antaa, luettuaan kirjettä, sen takaisin:) Kirjoittaja on narri!
+
+MAHLOW. Minä vastaan sinun edestäsi: sinä annat hänelle kätesi.
+
+EMILIA. En, isäni! En koskaan voisi rakastaa semmoista ihmistä, sillä
+en voisi häntä kunnioittaa! Viskataanko siis lapsen sydän ensimäiselle
+hyvälle, joka itsensä ostajana ilmoittaa?
+
+MAHLOW. Hän on arvossa pidetty mies, mainio kauppias, hyvällä
+omaisuudella!
+
+EMILIA. Hyvällä omaisuudella! -- Oi, tiesinhän sen, että hinta omaisuus
+oli -- kutsuinhan häntä edeltä käsin ostajaksi! -- Onko se minun
+tähden, isäni, kuin te sen hinnan minulle harrastatte saada. En moi
+olla kyllä kiitollinen siitä, sillä en tarvitse rikkautta, osaan tehdä
+työtä! -- Te katsotte kummastellen minua? -- Te ette ole milloinkaan
+sitä sallineet, että minä pitäisin huolta taloudesta, sillä te
+arvelitte sen säätyänne loukkaavaksi, jos tyttärenne piti huolta
+kyökistä ja kellarista! -- Niinkuin tavara, jolla tahdotaan houkutella
+ostajaa, olette minua sammetissa ja silkissä, loistavasti puettuna,
+selemiseksi asettaneet. Te olette saaneet, mitä te olette tahtoneet
+saada: rikas mies on kosioinnut minua! Ei, ei, minua -- sitä ruumista,
+sitä ulkonaisuutta, josta olen teille ja onnen sattumuksille
+kiitollisuuden velassa.
+
+MAHLOW. Hän on rikas mies, hänen vallassaan on täyttää jokaisen
+tahtosi, sinua täydellisesti onnelliseksi tehdä.
+
+EMILIA. Rauhaa ja tyytyväisyyttä ette kullalla osta, isäni! Katsokaa
+takaisin äitini elämää, katsokaa takaisin ja vastatkaa minulle
+kysymykseen: Oliko äitini onnellinen?? -- (Hetken ääneti.) Te olette
+vaiti! -- Antakaa minutkin olla vaiti, isäni.
+
+MAHLOW. Onko tämä kiitos, jonka sinulta olen ansainnut? Enkö ole
+pitänyt sinua niinkuin omaa lastani?
+
+EMILIA. Niin, Te olette antaneet minulle ruokaa ja vaatteita, Te olette
+pitäneet minua, orvon, talossanne! Maailma kutsui minua Emilia von
+Mahlow'iksi, oltiin tottunut siihen, minua lapsenanne pitämään. Teillä
+on oikeutta kiitosta näistä suurista hyvistä töistä vaatimaan. Mutta
+tämän kiitollisuuden ei pitä elämäni onnea hävittämän. Vaatikaa
+sentähden, isäni, mitä tahdotte ja minä olen kuuliainen tytär -- vaan
+älkää sitä!
+
+MAHLOW. Sinun pitää sille miehelle antaman kätesi, minä vaadin, minä
+käsken sen.
+
+EMILIA. En milloinkaan, isäni! Hyljätkää minua, minä menen iloisemmin
+vieraan ihmisen taloon ja palvelen, kun menen sille miehelle.
+
+MAHLOW. Oi en, sinä petät itsesi! En aja sinua talosta, mutta minä
+salpaan sinua sisään vedellä ja leivällä, pahantapainen lapsi. --
+Tiedän mistä tämä vastahakoisuus: et ole vielä unhottanut häntä, tuota
+kurjaa, tuota kerjäläistä!
+
+EMILIA. En, isäni! En ymmärrä valhetella, ja tunnustan vapaasti, että
+koko sydämmeni hänelle ainoasti kuuluu! Kurja on hän -- Teillä on
+oikein häntä kerjäläiseksi kutsua huono kyllä, koska semmoisen
+työntekijän täytyy kerjätä työtä!
+
+MAHLOW. Tahdotkos antaa kätesi pahantekijälle -- varkaalle?
+
+EMILIA. Pidättäkää itsenne, isäni, älkää häväiskö miestä, jonka kädet
+ovat puhtaat, kuin auringon valo! Rehellinen nimi on ainoa, joka
+raukalla on! Ell'ette kunnioita, niin säälikää kuitenni köyhyyden
+kunniata!
+
+MAHLOW. Minulta vaan sana, ja hän istuu salvan ja telkimen takana --
+minä puhun tämän ainoan sanan, jos vastustelet tuumiani.
+
+EMILIA (Syrjässä:) Oi anna anteeksi Jumala, mutt'en toista voi!
+
+MAHLOW. Valitse siis -- aikani on mitattu. Tahdotkos antaa kätesi
+kauppiaalle Renard?
+
+EMILIA (Hetken ääneti:) Säälikäätte minua, isäni!
+
+MAHLOW. Minä vaadin vakaan päätöksen.
+
+EMILIA (lujasti ja päättävästi:) En! -- isäni!
+
+MAHLOW. Siis lähetän tämän kanne-kirjan työmiestä Ernst Herbig vastaan,
+joka minulta 15 päivänä Syyskuuta on varastanut 300 taaleria,
+oikeudelle. (Hän helisyttää.)
+
+EMILIA. Älkäätte pikastuko!
+
+TUOMAS (Astuu sisään.)
+
+EMILIA. Antakaatte meitä yksinämme puhua, isäni!
+
+MAHLOW (Tuomaalle, joka aikoo mennä:) Sinä jäät! -- lähetä tämä kirje
+paikalla sen omistajalle.
+
+EMILIA. No hyvä, syyttäkäätte häntä varkaudesta, hän on syytöin, niin
+totta yksi Jumala taivaassa elää. -- Syyttäkäätte häntä -- minä itse,
+tyttärenne, rupeen puolustamaan häntä teitä vastaan. Löytyy vaan yksi
+keino hänen puhdistukseensa: minä ilmoitan varkaan -- ja tämä varas on
+-- (tarttuessaan hänen käteensä ja hiljaalla äänellä:) Kaarle von
+Mahlow, poikanne!
+
+MAHLOW (Hyysähtäessään:) Poikani?!
+
+EMILIA (Joutuisasti oikeaan puoleen pois.)
+
+MAHLOW (Tuomaalle, mennessään vasempaan:) Poikani pitää paikalla
+tuleman luokseni! (pois.)
+
+TUOMAS (Menee perä-oven kautta pois.)
+
+    Muutos. (Komea huone Kaarle von Mahlowin luona. Perä-ovi,
+    vasemmalla ikkunat, oikealla sivu-ovet. Pöytä ja tuolia.)
+
+
+4:s Kohtaus.
+
+    Kaarle v. Mahlow. Selow. (molemmat perä-ovesta sisään.)
+
+KAARLE. Maria Herbig? Se on taivaallinen kohtaus. Nyt sanokoon vielä
+joku onnen olevan hyvän-suovan.
+
+SELOW. En ymmärrä sinua.
+
+KAARLE. Kuule siis! Muistathan sitä, että te kahdeksan päivää sitte
+yhtenä aamupuolena kultaisessa ruunussa odotitte minua? Minä kerroin
+teille eräästä työmiehestä, joka sisarelleni oli rohennut tehdä
+tarjouksen.
+
+SELOW. Ihan oikein minä muistan.
+
+KAARLE. Nyt, Maria Herbig on sen ihmisen sisar, ja se on kovan onnen
+asia. Niin paljon kuin minä tiedän, on hän vielä ilman työtä, siitä
+alalta kun isäni ajoi häntä pois. -- Kohtausta hän ei myönnytä minulle,
+sillä tähän asti se ei ole ollut minulle mahdollista kysymyksiini
+vastausta, ei yhtä ainoata sanaakaan, häneltä saamaan, -- (Hetken
+ääneti:) Mitä minun tulee tehdä?
+
+SELOW. Meidän täytyy saattaa veljen pois, mutta kuinka?
+
+KAARLE. Sen voipi tehdä. -- (Ääneti, ajatellen.) Hänellä on puute --
+hänellä ei ole työtä -- siitä voidaan tuumitella. -- Jos
+kirjoittaisimme hänelle kirjeen! -- Jaa, jaa, niin se auttaa! --
+Pyytämme häntä kirjeessä johonkuhun hoviin tulemaan, siellä erään
+höyryn korjatakseen. -- Kirjoittaja on kuullut hänen taidosta -- pyytää
+häntä paikalla lähtemään matkalle ja odottaa häntä huomenna varhain.
+
+SELOW. Se on oivallista -- mutta. --
+
+KAARLE. Tiedän, mitä aivot sanoa. Tässä on 20 taaleria matka-rahaksi,
+se vissisti vaikuttaa.
+
+SELOW. Minkä nimen kirjoitamme alle?
+
+KAARLE. Odota -- niin, Seebach, hovi rautatien vieressä Leipzigiin --
+kuuluva reiville Boras -- tuskin 8 tunnin matka, sen tuntee hän
+varmaan. (Istuutuu kirjoittaakseen.)
+
+SELOW. Minua kummastuttaa, ett'ei Farren vielä ole täällä.
+
+KAARLE (Kirjoittaessaan:) Hän tulee, luota vaan siihen. (Joku kolkuttaa
+ovelle:) Siinä hän jo on -- astukaa sisään!
+
+
+5:s Kohtaus.
+
+    Entiset. Farren. (Tulee perä-ovesta sisään.)
+
+KAARLE (Hänelle vastaan-huutaen kirjoittaessaan:) Terve-tultuanne,
+herra Farren!
+
+FARREN. Hyvää päivää!
+
+KAARLE (Kirjoittaen:) Älkää panko pahaksi -- silmänräpäys vaan --
+olkaatte hyvä, istuukaa!
+
+FARREN. Kiitän.
+
+KAARLE. Kursailematta.
+
+FARREN (Istuutuu. Äänettömyys.)
+
+KAARLE (Kirjoittaa, hetken ääneti nousee hän ylös, Farren'ille:)
+Suvaitsette -- vaan minuutti ja olen silloin teidän. (Lukee kirjettä
+puoliäänessä Selowille, niin että Farren kuulee.) "Kunnioitettu herra!
+Erään ystävän, joka on nähnyt työnne kaupunnissa, puhuttua puolestanne,
+rohkenen minä, tämän kautta kysyä, jos aikanne sallii teidät korjata
+erään höyrykoneen poltto huoneessani, joka muutaman ajan sitte joutui
+epä-järestykseen. Minä maksan teille päivästä kaksi taaleria ruoan
+kanssa, ja toivoen teidän täyttävänne tahtoni, lähetän teille
+myötenseuravat 20 taaleria paperissa, että voitte maksaa matkan
+kustannukset, mutta veloitan teitä kohta nämät rivit saatuanne
+lähtemään matkalle, että te huomenna varhain, se on perjantaina,
+vissisti olette hovissani. -- Reivi Boras suuressa Seebach'issa
+Leipzigin tien varrella. -- Tämä kirja on toisen sisään pantuna
+lähetetty ja te saatte sen siis kaupunnin-postin kautta." -- Jokaisen
+epäluulon poistamiseksi on viimeinen.
+
+SELOW. Oivallista!
+
+KAARLE (Istuutuessaan.) Saan minä vaan sen siveän olevinaan käsiini,
+kylläpä hän kesyypi. Nyt ulko-kirjoitus (kirjoittaessaan:) Herra Ernst
+Herbig, höyrykoneiden tekijä -- missä hän asuu?
+
+SELOW. Johanneksen portilla, Ruusukadulla N:o 4 kolme rappuisia ylös
+päin.
+
+KAARLE (kirjoittaa.)
+
+FARREN (Sillä välillä syrjään:) Mikä se on? -- Sehän on konnan-työ.
+
+KAARLE (Kirje kädessä, astuessaan perä-ovelle, Farren'ille:)
+Silmänräpäys vaan! (ulospäin:) Johana! -- Kuul'! Johana! (Palvelija
+tulee:) Vie tämä kirja paikalla kaupunnin postiin -- mutta joutuisasti!
+(Palvelija menee.) Nyt, kunnioitettu herra, olen teidän.
+
+FARREN. Jos saan pyytää, ruvetkaatte asiaan, sillä minulla on kiire.
+
+KAARLE. Ystäväni on rahan-pakossa ja minä tahtoisin teiltä kysyä, jos
+te lainaatte hänelle 100 taaleria, minun takauksellani.
+
+FARREN. Miksi ajaksi?
+
+SELOW. Kolmeksi kuukaudeksi, jos niin teille sopii.
+
+FARREN. Ja minkälaisen koron saan? Te, herra von Mahlow, tiedätte sen
+ett'eivät rahat, jolla työtä teen, kuulu minulle, itseni täytyy maksaa
+suuret korot.
+
+SELOW. Te saatte määrätä.
+
+FARREN. Annatteko kolme velkaseteliä, jokainen 40 taaleria?
+
+KAARLE. Onko teillä semmoinen summa täällä?
+
+FARREN. On. Pyydän mustetta ja kynän.
+
+KAARLE. Pyydän, ottakaa hyväksenne!
+
+FARREN (Kirjoittaa:) Kolmen kuukauden ajaksi?
+
+SELOW. Ihan oikein. (Äänettömyys.)
+
+FARREN. Pyydän, kirjoittakaa alle. (Panee heidän eteen kolme seteliä,
+joiden alle kumpiki kirjoittaa; maksatessaan:) Yksi, kaksi, kolme,
+neljä -- jokainen 25 taaleria. (Pistäessään velkasetelit taskuun:)
+Jääkää hyvin!
+
+KAARLE. Jälleen näkemiseksemme kultaisessa ruunussa! (Farren perä-oven
+kautta pois.) Siinä sinulle 50 taaleria, veikkonen! Kello 7 menee juna,
+jonka kanssa hänen on lähteminen. Odotat hänen oven luona, ja kerrot
+minulle, kuin hän on lähtenyt. Sitä ennen juokaamme lasi sampanjaa ja
+katsokaamme, jos joku ystävistämme on kultaisessa ruunussa. (Kumpiki
+perä-oven kautta pois.)
+
+    Muutos. (Köyhä ylis-huone Ernst Herbigin luona, vähä-varainen,
+    mutta puhdas ja siisti. Palava lamppu pöydällä, vasemmalla
+    ikkuna, oikealla ovi.)
+
+
+6:s Kohtaus.
+
+    Maria (yksinään.)
+
+MARIA (Tullen oikealta, astuu ikkunalle; murhevaatteissa:) Hän ei ole
+vielä täällä! Aurinko laskeutuu ja tuska ajaa minua huoneestani tähän,
+ja täältä taas takaisin. (Istuutuu:) Onnistuuko hänelle vihdoin taas
+saamaan työtä? (Hetken ääneti:) Oi, jos olisin vaan terveenä, silmäni
+yhtä terveet kuin ennen, että voisin hankkia, meillä ei olisi puutetta.
+-- Olen valvonut liian monta öitä -- ja itkenyt! (Ääneti:) Oi, kuinka
+hyvä sinulla on, äitiseni! -- Lepäät hyvästi peitettynä tuoksuvan
+nurmikon alla! -- Ei kyyneleitä enää kostuta kalpeita poskeltasi, suru
+ja puute jäävät kaukana tyynestä majastasi. -- (Pannen kädet ristiin ja
+ikkunan kautta katsellen taivasta:) Lepää rauhassa, sä paras äidistä!
+-- Olkoon kylmä maa sinulle keveä! Rukoile lastesi edestä, että heille
+käy hyvästi ja että Herra heitä siunaa, niin ett'eivät milloinkaan
+peräydy avun tieltä. Anna veljelleni ja minulle, oi Herra, terveyttä ja
+työtä -- sillä terveys ja työ -- on siunaus!!
+
+
+7:s Kohtaus:
+
+    Maria. Ernst. (perä-ovesta sisään.)
+
+ERNST (Suruisena ja alakuloisena:) Hyv'iltaa, Maria!
+
+MARIA. Oletkos viimeinkin siinä?! -- No, onko sinulla työtä?
+
+ERNST (Antaen hänelle kätensä ja väsyneenä istuutuen:) Ei, Maria! --
+Jalkapohjani polttavat ja jäseneni vapisevat. Kaikki kävelemiseni
+olivat taas turhaan. Miehiä, jotka ennen ystävällisesti puhuivat
+kanssani, vältti minua nyt. Itse työhuoneet, joihin työmiehiä
+etsittiin, eivät ottaneet minua vastaan, se on, niinkuin jos paha teko
+raskauttaisi nimeäni. -- Ajavat minua pois -- (Hetken ääneti:) sulkevat
+minulle ovet! Mitä olen minä niin kovasti rikkonut, jos rohkenin
+rakastaa rikkaan miehen, isäntäni tytärtä? -- Onko se siis rikos, jos
+köyhän rinnassa sydän sykkii? Ja oliko se minun rikokseni, että hän
+minua rakasti? -- Olenko minä häntä houkutellut? -- Enkö ole häntä
+välttänyt, vaikka sydämmeni oli halkeemaisillaan? -- Viittä viikkoa
+sitte en ole häntä nähnyt, niin hän näyttäytyi minulle taas,
+lohdutuksen enkelinä -- äitimme aukean haudan reunalla. Hän ja isä John
+olivat ainoat, jotka, pait meitä, vainaajalle kukka-kiehkuran tiellä
+taivaasen antoivat; he olivat ainoat, jotka saattoivat kuolutta
+haudalle. Ei pappi ole seisonut haudan vieressä lohdutuksen sanalla --
+sillä me olemme köyhät ja emme jaksa ketään maksaa -- silloin vaipui
+hän rintaasi vasten, sisareni, ja lausui, kyynelet silmissään: Älkää
+epäilkö; mitä Jumala tekee, se on hyvästi tehty!
+
+MARIA (kyyneleitä silmissä ja kädet ristissä:) Niin, mitä Jumala tekee,
+se on hyvästi tehty! (Syleillen Ernestia:) Amen!
+
+ERNST. Amen! -- -- -- Mutta mihin rupeemme? -- Täytyykö minun siis
+kerjätä almuja. Eikö minulle vastaanhuudeta: tee työtä!! (Hetken
+ääneti.) Isä John on myöskin jättänyt meitä -- muutamaan aikaan en ole
+häntä nähnyt. Se vaivaa minua, että hän on ja'annut meidän kanssamme,
+ja nyt kenties itse on puutteessa.
+
+MARIA. Eikö hän ole antanut sitä rahaa käsirahana kaavastasi, jonka hän
+lupasi myydä Englannissa?
+
+ERNST. Oi, älä usko jotakuta semmoista, rakas sisar! Hän tuntee minua
+ja tietää minun ei lainaavan, ell'en toivo voivani sitä maksaa -- se
+oli vaan tekosyy. -- Hiljaa! -- Etkös kuule askeleita? -- Niin, niin,
+se on isä John!
+
+
+8:s Kohtaus.
+
+    Entiset. John.
+
+JOHN. Niin, se on isä John! (Kumpiki on noussut ylös ja mennyt häntä
+kohtaan.)
+
+MARIA ja ERNST. Hyv'iltaa, isä John!
+
+JOHN. Oi, kuinka sulosti tämä sana soi! -- Niin, te olette lapseni!
+Antakaatte minua teitä niin kutsua!
+
+MARIA. Istukaa, isäseni, ne korkeat rappuiset ovat väsyttäneet teitä.
+
+JOHN. Oletkos kaikk' vieläkin kärsivä, rakas lapsi? Minä lähetän sinun
+luoksesi lääkärini.
+
+MARIA. Älkää kuitenkaan, isä John, toivon sen taaskin tällä tavoin
+tulevan hyväksi.
+
+JOHN. Ja miks'en? -- Ei, ei, pitää totteleman isää -- hän tahtoo vaan
+hyvää lapsilleen. -- Ja sinäkin näytät kalvealta ja turmeltuneelta;
+Ernst. --
+
+ERNST. Oi, isäni, minä voisin epäillä!
+
+JOHN. Älä epäile, poikani, minuakin on onni vainonut -- mutta sadetta
+seuraa päivän paiste. Tulkaatte, istuukaa minun vieressäni ja kuulkaa
+minua hetken. (He istuutuivat, niin että John jää keskeen.) Näekää,
+lapset, minä olen yksinään kulkenut maailmassa, minulla ei ole ollut
+yhtäkään ystävää. Veljeni -- minulla oli vaan yksi ainoa -- vaikka
+velipuolikin, hän minua ylenkatsoi. (Hetken äänettömyys.)
+
+MARIA. Isä John raukka!
+
+JOHN. Ei, en raukka! Olenhan löytänyt teidät! Jos ei sukulaisuus vetää
+minua teidän luokse -- joku toinen, suurempi se on: se on avunne!
+Olkaatte lapseni, kutsukaa minua isäksi, ja minä jakaan teidän kanssa,
+mitä minulla on.
+
+ERNST. Jalo mies!
+
+JOHN. Ei niin, Ernst, kutsu minua isäksi! -- (Hetken ääneti.) Taikka
+hävettääkö teitä ruumiini vika?
+
+MARIA ja ERNST. Isämme! (syleilevät häntä.)
+
+JOHN. Lapseni! -- Oi tämä ainoa sana kostaa koko kadotetun elämän. --
+Nähkää, vaikka olen rikkaan miehen poika, olen tuntenut vaan yhden
+ainoan nautinnon: se oli työ. -- Äitini, joka minua palavasti ja
+sydämmellisesti rakasti, kuoli ja jätti minua isälleni lapsena tuskin
+viiden vuoden vanhana. -- Oi, kuvansa tulee ijästi muistossani elämään!
+-- Puolen vuoden mentyä nai isäni taas. Uusi äitini, joka oli vanhaa
+aatelissukua, oli ylpeä, turhamainen, teeskentelevä nainen. Hän vihasi
+minua -- sillä olin ruma lapsi -- ja minulla oli punainen tukka. Joka
+päivä täytyi minun kärsiä kovimpia rangaistuksia, jaa rääkkämisiä. Kuin
+hän nyt synnytti isälleni lapsen, olin minä täydellisesti oas hänen
+silmässään, sillä minä jakaisin kerrankin isäni omaisuutta hänen
+lapsensa kanssa. -- Yhtenä päivänä vihan kuohuhtaessa ylös, poleksi hän
+minua jalallaan -- minä seisoin aivan rappuisien vieressä, lankesin
+niistä alas -- ja tulin raaja-rikkoiseksi. -- Neljäntoista vuoden
+vanhana jätin isällisen talon ja en koskaan ole nähnyt jälleen ketäkään
+vanhemmistani. Kansan ylenkatsomana ja pilkkamana olen kulkenut elämän
+läpi, kunnes suru ja mielipaha ovat pääni valkoilleet -- kunnes vanhuus
+ja alinomainen ajatteleminen ovat uurtaneet otsani. -- 63 vuoden
+vanhana, en ole, äitini kuoltua, sydäntä löytänyt, joka olisi minulle
+tykyttänyt. --
+
+MARIA. Raukka, raukka isä John!
+
+JOHN. Niin, lapseni, mikä on rikkaus rakkaudetta? -- Kerjäläisen
+kaltainen on hän, jolle ei sydäntä maan päällä tykytä. Sentähden
+antakaa minulle rakkautenne niiksi muutamiksi vuosiksi, jotka minulla
+ovat elääkseni, olkaa ja jääkää lapseni, jos köyhänkin miehen lapset.
+
+ERNST. Olemme, isäni! Te olette hädässä jaanneet meidän kanssa, teillä
+on sydän, joka tuntee surumme, mielikarvauksemme. -- Mutta minua
+huolettaa, että teidän nyt juuri itse kenties täytyy kärsiä puutetta --
+ja kuitenni ei ole vallassani, teille jonkun osan velastani maksaa.
+
+JOHN. Älä toki poikani. En vielä ole puutetta nähnyt, ja Jumalan avulla
+en joudu siihenkään. Mutta kuinka on, eikö sinulla vielä ole työtä?
+(nousee ylös.)
+
+ERNST. Mihin vaan tulen, ajetaan minua pois.
+
+JOHN (Syrjään:) He ovat repineet hänen rehellisen nimen ja heitelleet
+heidän sappensa tahraamat palat kaikkiin tuulihin. Oi, pahaa maailmaa!
+(Äänessä:) Luota Jumalaan, poikani, hän on sinulle lähin, hädän ollessa
+suurimpana. -- Ja nyt eläkää hyvin, -- tahtoin vaan teille sanoa, minun
+muutamia päiviä sitte asuvan Mariantorilla N:o 9 toisessa kerrassa,
+kysykää vaan herraa Farren. -- Hyv' yötä, Maria -- no, elä itke, päähyt
+korkeasti ilmaan, ennenkuin aamu tulee, voipi muuttua. -- Huomenna
+varhain, eikö totta, tulet veljesi Ernstin kanssa minua katsomaan.
+
+MARIA. Tulen vissin. --
+
+ERNST. Tulemme, isä John.
+
+JOHN. Hyv'yötä!
+
+ERNST. Minä saatan teitä rappuisista alas, sillä se rupee jo
+pimenemään. (Ernst ja John perä-oven kautta pois.)
+
+
+9:s Kohtaus.
+
+    Maria, sitte Ernst.
+
+MARIA (Hetken ääneti:) Mitä meistä tulee? -- Kohta on kesä loppunut, ja
+talvi löytää meitä valmistumattomina. -- Ei työtä! Oi, näissä sanoissa
+on köyhän horna! -- Ei työtä! -- Velan-antajat hätyttävät ja me olemme
+toivotta voida tyydyttää heitä.
+
+ERNST (Tulee takaisin, kirje kädessä:) Tässä on kirje -- luultavasti
+aptiekarilta, joka minua nukittaa ja oikeuteen kutsumisella uhkaa. En
+hirviä avata sitä. (Aukaisee kirjeen:) Kaikki-valtias Jumala! -- Mikä
+se on?? -- Raha!! -- -- Sisar! Maria katso! 20 taaleria. -- -- Niin,
+sinulla oli oikein, isä John: Luota Jumalaan, hän on sinua lähin, hädän
+ollessa suurimpana!
+
+MARIA (Kyyneleitä silmissään:) Ennenkuin aamu tulee, voipi muuttua! --
+Kiitän sinua, kaikkivaltias Jumala!
+
+ERNST. Kirje on kanssa! (luettuaan:) Iloitse, sisar! riemuitse, me
+olemme pelastut! -- (Syleillen häntä:) Nyt pitää sinun hoiteleman
+itseäsi, ei sinun pitä työtä tekemän, ja suloiset silmäsi -- sinun ei
+pitä enään näkemän niitä punaisiksi ja kipeiksi, sillä että pitkin öitä
+työskentelet neulalla, muutamia penniä ansaitaksesi. Minä voin nyt
+meistä molemmista pitää huolta. -- Hyvät lämpimet talvivaatteet pitää
+sinun saaman ja lämmin huone, kun pakkanen tulee. Kaikki, kaikki
+maksetaan, ei kukaan ihminen kaupunnissa voi kehua, että hänellä on
+penniäkään meiltä saamista. (Antaa Marialle kirjeen:) Mutta, minun
+täytyy pois!
+
+MARIA (lukiessaan kirjettä:) Sinun täytyy pois?! -- Sinä aivot jättää
+minut?
+
+ERNST (Antaen hänelle käden:) Eikö minun täydy?
+
+MARIA. Mutta kuka minua varjelee, ollessani yksinäni? Isä John ei ole
+enään täällä talossa! Tiedäthän melkein joka tiellä, jota minun käymän
+pitää, kahden nuoren miehen minua vainovan ja tarjouksillaan
+loukkaavan.
+
+ERNST. Ja kuitenni kysyn sinulta: eikö minun täydy? -- Olet vahva,
+Maria, sillä sinulla on luonne! He ovat pois ollessani sinulle yhtä
+vähän vaarallisia, kuin tähän asti ovat olleet. Mutta, minun pitää
+joutuman. Kello 7 menee viimeinen juna, ja huomenna varhain odotetaan
+minua jo. -- Tässä, rakas sisar, on sinulla 15 taaleria -- viisi
+taalaria piisaa kyllä matkalle. Maksa niillä leipuri ja aptiekari; ja
+huomenna varhain kello 9 menet isän John luokse, kerro hänelle
+onnestamme, ja rukoilen minä häntä hyvin useasti tulemaan sinua
+katsomaan. Huomen-iltana saat jo minulta kirjeen. (Ottaa myssynsä ja
+suoriaa menemään.)
+
+MARIA. Etkös tahdo ripustaa ympärillesi päällys-nuttusi, yöt ovat
+kylmät?
+
+ERNST (Hämille tulleena:) En -- anna -- käy ilman sitäkin.
+
+MARIA. Mitä se on? Mintähden olet niin hämillä?
+
+ERNST. Se ei mitään -- anna minua. --
+
+MARIA (Astuttuaan kaapille ja avattuaan sen:) Missä on päällysnuttusi?
+Kaapi on tyhjä!
+
+ERNST (Hetken ääneti:) Olen myynyt sen, että sinulla -- että minulla
+olisi jotakuta syömistä. (Äänettömyys.)
+
+MARIA. Viimeinenkin kadonnut! -- Herra, tiesi ovat ihmeelliset!
+
+ERNST. Mutta hän saattaa kaikki hyvään! -- Katso sisar, tuntia sitte
+vielä epäilyksen reunalla, olemme nyt onnelliset ihmiset, sillä minulla
+on työtä! Elä hyvin, sisareni. Jää hyvin!
+
+MARIA (Näyttää hänelle valkeata:) Toistemme näkemiseksi! (Ernst pois.)
+
+
+10:s Kohtaus.
+
+    Maria (yksinään.)
+
+MARIA. Kuinka kovasti onnen käsi päällämme on! -- Tuska tulee minulle
+-- ajatellessani, olla varjeluksetta. -- Sydämmeni tykkii, niin kuin
+jos se tahtoisi halkaista rintani. -- Jaa, jaa, olen sairas, hyvin
+sairas! -- Muutoin olisin narrimainen lapsi, jos tahtoisin syyttä niin
+tuskitella. -- Mutta mitä tahtovat nuo nuorukaiset minulta? --
+Mintähden vainoovat minua? -- -- Oi Jumalaani! -- Ei, ei, he eivät ole
+voineet lukea mitään julkeata silmissäni -- ei, ei, se olisi kovin
+hirmuista! -- Ja jos niin olisi?! Mitä minä vielä etsin syytä? Olen
+köyhä, se on maailmalle kylläksi uskaltaakseen kaikkia! -- Jaa, niin
+tahrataan huolimattomuudella, nauravan suun mytistyksillä köyhän tytön
+rehellistä, puhdasta nimeä. Askeleita! Eikö joku tule rappuisista ylös?
+-- (Kolkuttaa:) Kuka se voi olla?
+
+
+11:s Kohtaus.
+
+    Maria. Emilia.
+
+EMILIA (Sisään juostessaan:) Missä on Ernst?
+
+MARIA. Mamsellini -- Jumalani, mikä on tapahtunut?
+
+EMILIA. Missä on Ernst? -- Vastatkaa pian: missä on Ernst?
+
+MARIA. Matkalle lähtenyt.
+
+EMILIA. Matkalle lähtenyt, ja mihin? Eikö hän taannoin ole saanut
+kirjettä?
+
+MARIA. Niin on, tässä se on. (Antaa Emilialle kirjeen.)
+
+EMILIA. Antakaa -- (lukee sitä.)
+
+MARIA. Ja on paikalla lähtenyt matkalle.
+
+EMILIA. Enkö sitä aavistanut! Oi hävytöintä, hävytöintä! Petetty!
+Hävyttömästi petetty!
+
+MARIA. En ymmärrä sanaakaan, armollinen mamselli -- kuka on petetty?
+
+EMILIA. Veljesi Ernst on petetty.
+
+MARIA. Ja mintähden petetty? -- Tässä on summa rahoja. --
+
+EMILIA. Tiedä siis, kaikesta, joka tässä kirjeessä seisoo, ei sanaakaan
+ole totta. Veljeni on sen kirjoittanut -- ei, ei veljeni, hävytöin,
+hylittävä riiviö -- Kaarle von Mahlow on sen kirjoittanut, saadaksensa
+häntä pois.
+
+MARIA. Kenties vielä on aikaa häntä kutsua takaisin. (Kello lyö 7.)
+Kaikkivaltias Jumala -- se on myöhään!
+
+EMILIA. Mutta mihin tarkoitukseen on kaikki tämä? -- Oi, se on
+konnan-työ, muutoin ei olisi pantu niin paljo rahaa siihen. --
+Kuuntele! -- Eikö joku tule rappuisista ylös? -- Jää -- ole luja,
+varjelen sinua! (Menee oikeaan.)
+
+
+12:s Kohtaus.
+
+    Maria. Kaarle. (kohta sen perästä) Emilia.
+
+KAARLE (Kolkuttaa, ja astuu kohta sen perästä sisään:) Hyv' iltaa,
+kaunis vilukka!
+
+MARIA (Syrjään:) Hän se on!
+
+EMILIA (Ovesta, syrjään:) Oi, nyt kaikki minulle selkenee!
+
+MARIA. Mitä tahdotte te herrani?
+
+KAARLE. Miksi nämä kysymykset? Ymmärrättehän minua -- Te tiedätte minun
+teitä ihaillevan jumalakseni -- sadoin kerroin olen sen teille teidän
+kävelessänne sanonut -- ja nyt kysytte mitä minä tahdon? (tahtoo
+syleillä häntä.)
+
+MARIA (Vetäytyy:) Herrani! -- Jättäkää minua, sillä veljeni pitää
+paikalla palautuman.
+
+KAARLE. Hän ei tule, puhuthan joutavia, sinä pieni kiekaileva! Hän on
+lähtenyt matkalle.
+
+MARIA (Syrjään:) Oi Jumalaa! Hän tietää!
+
+KAARLE (Istuutuessaan:) Tule, kultaiseni, istuutu viereheni!
+
+MARIA. Herrani! Minä kysyn vielä kerran, tahdotteko jättää tämän
+huoneen, taikka pitääkö minun rukoileman naapuriltani varjelusta teidän
+loukkauksianne vastaan?
+
+KAARLE. Tuomitset minua väärin, enkeliseni. -- Anna minulle kätösi --
+minä rakastan sinua. -- No -- tule. --
+
+MARIA (Kääntyy ovelle.)
+
+KAARLE (Juoksee hänen perästä, ottaa häntä syliin, ja tahtoo suutella
+häntä:) Sen edestä saat rangaistusta, sen edestä jaan minä muiskun.
+
+EMILIA (Astuessaan heidän väliinsä eroittaessaan heitä:) Jättäkää
+paikalla tämä huone, herra von Mahlow!
+
+KAARLE. Sisareni!
+
+EMILIA. Älkää kutsuko minua niin! -- En ole, en tahdo olla sisarenne.
+-- Minä häpeän, jos te vierasten läsnäollessa minua niin kutsutte! --
+Ne siis ovat kiitetyt pää-ajatuksenne, jotka eivät kärsi eivätkä salli,
+että minä työmiehen kanssa julkisesti ja rehellisesti menen yhteyteen?!
+Tahraan nimeäni, Jos minä, sydämmeni rakkaudelta pakoitettuna, astun
+ihmisten piiriin, ihmisten, jotka ajatustenne mukaan kuuluvat
+ihmillisen seuran alhaisimpiin?! Mutta te hiivitte näiden ihmisten
+majoihin, tehdäksenne konnantöitä, kylvetäksenne onnettomuutta ja
+syntiä. -- Ajatuksenne näkyvät vaan antavan etuisuutta pahoille
+tavoille! --
+
+KAARLE. Emilia!
+
+EMILIA. Mitä te tahdotte täällä? Miksi olette tämän tytön veljen
+valheella ja petoksella poislähettäneet? -- Estämättä voidaksenne
+harjoittaa konnan-työtä? Tiedättekö, kuka tämän tytön veli on?
+
+KAARLE (Painavasti:) Oi jaa, mamseli Emilia -- hän on työmies Ernst
+Herbig!
+
+EMILIA. Niin, ja lisätkää siihen: sulhaseni! -- Minä tiedän, mitä te
+sillä irvistyksellä tahdotte sanoa, mutta minä olen varustettu
+rohkeudella taistelemaan kokonaista joukkoa semmoisia ilkiöitä vastaan.
+Totuuden pitää ja täytyy voittaa valheen!
+
+KAARLE. Te seuraatte minua paikalla isäni luokse.
+
+EMILIA (Ylpeästi:) En käy teidän kanssanne kaduilla. -- Jättäkää meitä?
+
+KAARLE. Silloin minä olen käyttävä väkivaltaa!
+
+
+13:s Kohtaus.
+
+    Entiset. Ernst.
+
+ERNST (Syöksee Kaarlen päälle, tarttuu hänen käsivarteensa ja vetää
+häntä väkevästi esiin;) Ha, ilkiö! -- Eikö se jo ole sinulle kylläksi,
+että olet tuottanut murhetta ja puutetta majaani, pitääkö sinun myös
+koettaman saastuttaa se pahuuksilla, rehellistä nimeäni häpeällä
+tahrataksesi?
+
+KAARLE. Laskekaa minua irti!
+
+ERNST. Vielä sana, ja minä muserran tyhjän kallosi! (laskee häntä
+irti:) Älä liiku paikalta, taikka ruhjon sinua, kuin hauraan ruovon! --
+Maria, onko hän solvaissut sinua?
+
+EMILIA (Astuessaan esiin:) Minä olen häntä varjellut!
+
+ERNST. Emilia!
+
+EMILIA (Ojentaen hänelle käden:) Ernst! -- Sattumus on saattanut minua
+tämän konnantyön jäljelle. Uusi herra von Mahlowin palvelija juoksee
+rappuisista alas, minun aikoessani mennä ylhään. Hän kantaa kirjeen,
+jonka hän pudottaa astuessaan ohitseni. Nostan sen maasta ja luen
+ulkokirjoitusta. Kysyn: keltä on kirje? Ja hän vastaa: nuorelta
+herralta. Olin kuoleman tuskissa, sillä se oli minulle mahdotonta
+näkemättä päästä talosta, ja että kirje sisälsi jotakuta hävytöintä,
+sen tiesin varmaasti.
+
+ERNST. Kiitän sinua! -- Tässä, heittiö, on sinulle 20-taalerisi: Jätä
+asuntoni! Minua on isäsi ajanut talostaan, koska olin köyhä ja rohkenin
+rakastaa hänen tytärtään -- mutta sinua rojahutan asunnostani, koska
+olet hävytöin heittiö! (tarttuu hänen käsivarteensa ja vie häntä
+peräovelle, avaa sen ja heittää häntä ulos.)
+
+EMILIA ja MARIA (Syleilevät toinen toistaan.)
+
+(Esirippu lankee.)
+
+
+
+
+KOLMAS NÄYTÖS.
+
+
+    (Konttuori herra von Mahlowin luona. Oikealla puolella
+    ovi, vasemmalla ikkuna, pulpettia j.m.)
+
+
+1:n Kohtaus.
+
+    Tuomas (yksinään.)
+
+TUOMAS (Pulpetin edessä, joka seisoo ikkunan vieressä, seisoen ja
+kirjoittaen. Pulpetilla palava lamppu:) Ajattelen kuin ajattelenkin, en
+saa sitä yhteen. -- Mitä edeltäpäin huomasin, se tulee tulemistaan
+voimalla. -- Mistä tulee, ett'ei muutamia aikoja sitte luottamuksemme
+enään ole niin rajoittamatoin, kun se oli? -- Jaa, jaa, vieraat ihmiset
+lukevat paremmin, kuin oma isäntä. Koko kaupunnissa ei ole ketään, joka
+ei tahtoisi välteitä rahojen siaan antaa.
+
+
+2:n Kohtaus.
+
+    Mahlow. Tuomas.
+
+MAHLOW (Sanomalehti kädessä:) Tuomas!
+
+TUOMAS (Kirjoittaessaan:) Armollinen herra!
+
+MAHLOW. Mitä teemme vaihe-setelin kanssa?
+
+TUOMAS. Missä vaan olen ollut, armollinen herra, välttävät vaan.
+Olisitte vaan kohta Sänder'in kirjeen tultua antaneet minulle tietoa
+siitä, kenties se olisi ollut hänelle mahdollista maksaa, jos minä
+olisin kirjoittanut hänelle.
+
+MAHLOW. Se on myöhään -- vaihe-seteli pitää huomenna maksettaman. --
+(Äänettömyys.) Poikani kertoi muutamana päivänä minulle eräästä
+rikkaasta Englantilaisesta Farren, -- luulen nimensä olevan, Marian
+torilla asuva -- joka hyviä korkoja vastaan lainaa rahoja.
+
+TUOMAS. Siis korkuri?
+
+MAHLOW. Saisi häneltä kysyä, mitä hän vaatii, jos hän kuudeksi
+kuukaudeksi meille sen summan lainaa.
+
+TUOMAS. Siihen en minä neuvosi. -- Ennen huomenna pyytäämään
+ajan-pitennystä ja paikalla kirjoittamaan Sänderille.
+
+MAHLOW. Sen kautta luottamukseni turmeltuisi ja minä tulisin häviöön.
+-- (Äänettömyys.) Vielä on keino, vielä tunnen yhden, joka minulle
+paikalla tämän summan lainaa.
+
+TUOMAS. No -- kuka se olisi?
+
+MAHLOW. Hän panee siihen ehdon. -- Kauppias Renard -- olin nykyisin
+hänen luona.
+
+TUOMAS. Ja tämä ehto on?
+
+MAHLOW. Antaa hänelle tyttäreni vaimoksi.
+
+TUOMAS. Puhutteko vanhasta herrasta?
+
+MAHLOW. Puhun, kaupunnin rikkaasta miehestä. --
+
+TUOMAS. Mutta myöskin vanhimmasta.
+
+MAHLOW. Ymmärrän -- se olisi muistutus. -- Sinäkin olet tuumiani
+vastaan?!
+
+TUOMAS. En kuitenkaan, armollinen herra! Pelkään vaan. --
+
+MAHLOW. Ett'ei tyttärenne siihen ole suostuva? Minä tiedän pakoittaa
+häntä siihen! Tässä on naimis-sovinto, hänen allekirjoituksensa hankkii
+minulle keinon pelastaakseni häviöön joutumasta. -- Tahdon kuitenki
+nähdä, jos hän kieltää. Mene hänelle, Tuomas -- hänen pitää paikalla
+tuleman tyköni!
+
+TUOMAS (Mennessään:) Niinkuin te käskette, armollinen herra. (Pois.)
+
+
+3:s Kohtaus.
+
+    Mahlow (yksinänsä.)
+
+MAHLOW (Kävellessään edestakaisin:) Hänen päätöksestä se rippuu, jos
+minä näytän häntä maailmalle varkaaksi ja nimensä häpäisen. -- Poikani,
+eikö hän sanonut, poikani on minulta varastanut? -- Olenko minä
+milloinkaan kieltänyt pyynnön pojaltani? -- (Hetken ääneti, istuutuu,
+lukiessaan sanomalehteä, joka hänellä sisääntullessaan kädessä oli:)
+Mikä se on? -- (noustessaan ylös lukee:) "60000 taaleria kokonaisena
+taikka osina lainataan ulos takausta vastaan. Likemmin Mariantorilla
+N:o 9 toisessa kerrassa herra Farren'in luona. Aamulla kello 9 ja 10
+välillä!" -- -- Se on tuo Englantilainen, josta minulle poikani kertoi.
+-- Toivo enemmin!
+
+
+
+4:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. Kaarle.
+
+KAARLE (Vaatteet epä-järestyksessä:) Hyv' iltaa, isäni! Etsin sinua
+koko talossa. --
+
+MAHLOW. Hyvä, että tulit, Kaarle, minulla on sinun kanssasi puhumista.
+
+KAARLE. Antakaa minut ensin puhua, isäni. -- Minua on haukuttu,
+solvaistu -- ei, ei ainoastaan minua, poikaasi, mutta sinuakin, isäni.
+
+MAHLOW. Mikä on tapahtunut? Puhu.
+
+KAARLE. Ernst Herbig, Emilian valittu, on heittänyt minua huoneestansa.
+
+MAHLOW. Kuinka sinä tulit sinne?
+
+KAARLE. Kävellessäni Johanneksen-portilla, näen minä edessäni naisen,
+jonka luulin tuntevani. Hän kävelee hyvin kiireesti ja katselee
+ympärilleen usein peljästyneenä. Siitä tarkkaun, kiiruhdan askeleitani,
+saavutan häntä, ja kuka se on?
+
+MAHLOW. No? --
+
+KAARLE. Emilia, tyttäresi, isä! -- Hänen arka, pelkäävä käytöksensä
+ilmaisee minulle, että hän tekee jotain luvatointa. -- Minä seuraan
+häntä, hänen näkemättä minua. Hän kääntyy viimein erääsen katuun --
+minä hänen jälkeensä -- hän astuu erääsen taloon, jossa hän häviää
+kolmanteen-kertaan. Vähän ajan mentyä astun minä huoneesen ja häiritsen
+häntä syleillessään -- tuota kurjaa! -- Muun, rakas isä, jätän
+mielen-kuvitteluksellesi.
+
+MAHLOW. Ha, hävytöin, iletöin petturi! Vaaditkos minua _sillä tavoin_?
+Niin tahdon minä siis oikeutta käyttää; vielä tänään pitää sinun
+hävyttömyydestäsi kärsimän! (Hetken ääneti.) Kaarle -- yksi kysymys.
+Ole julki-totinen ja puhu totta -- mitä sinä tehnytkin olet, annan
+sinulle anteeksi, jos sanot minulle totuuden.
+
+KAARLE. Isäni!
+
+MAHLOW. Sisaresi syyttää sinua varkaudesta. --
+
+KAARLE. Oi sitä hävytöintä! --
+
+MAHLOW. Ole rauhallinen ja vastaa minulle hyvästi mietittyäsi
+kysymyksiini. Ei ketään ole ollut huoneessa, kun sinä ja tuo työmies.
+(Äänettömyys.) Oletkos ottanut minulta ne rahat? -- Minä tahdon
+totuutta ja se olkoon tapahtumatta.
+
+KAARLE. Isäni -- jos sinulla on kahden ihmisen välillä, joista toinen
+on rikas ja hyvästi kasvatettu, toinen taas kerjäläinen ja
+kasvatuksetta, tuomitsemista, kumpi niistä molemmista olisi varas?! --
+
+MAHLOW. Jaa, sinulla on oikein, poikani! -- Hän on minulta varastanut.
+Seuraa minua nyt heti poliisiin. Minä tahdon hänen nähdessään viettää
+häntä vankeuteen. Sinä kerroit minulle muutaman aikaa sitte eräästä
+Englantilaisesta, eräästä herrasta Farren, joka hyviä korkoja vastaan
+lainasi rahoja. Hän tarjoo tässä (näyttäen sormellaan sanomalehteä:)
+summan 60000 taaleria, kokonaisena taikka osina ulos, takausta vastaan.
+-- Sinä tunnet häntä.
+
+KAARLE. Tunnen, eräs ystävästäni vei häntä eteeni.
+
+MAHLOW. Mene huomenna varhain, kello 9 ja 10 välillä hänelle ja kysy,
+jos hän velkaseteliä vastaan tahtoo lainata minulle 20000 taaleria
+kuudeksi kuukaudeksi.
+
+KAARLE (Kummastuneena:) 20000 taaleria?!
+
+MAHLOW. Jaa, eräs saaminen on jäänyt maksamatta ja minä odotan huomenna
+vaihe-seteliä, jota en voi täyttää.
+
+TUOMAS (Tulee:) Mamsel Emilia ei ole löydettävänä, luultavasti ulos
+mennyt.
+
+MAHLOW. Minä kyllä tiedän löytää häntä! Seuraa minua poliisiin,
+poikani!
+
+KAARLE. Varmaan, isäni! -- Mutta suokaa minulle, ett'en tarvitse astua
+tuon kurjan huoneesen.
+
+MAHLOW. Siis et tahdo olla voitto-riemusi vierasmies? Ymmärrän sinua.
+-- Jaa, jaa, sinulla on hyvä hellä sydän. Tuomas!
+
+TUOMAS. Armollinen herra!
+
+MAHLOW. Odotan sinua huomenna varhemmin kuin tavallisesti konttuorissa.
+-- Seuraa minua poikani! (Kaikki pois.)
+
+    Muutos. (Ylishuone Ernst'in luona.)
+
+
+5:s Kohtaus.
+
+    Maria. Emilia. Ernst. John.
+
+MARIA (Istuu voimatoinna perässä eräässä suuressa nojaustuolissa.)
+
+EMILIA, ERNST ja JOHN (Seisoivat Marian ympärillä askaroitsevina.)
+
+EMILIA. Tämä rajuinen neljännestunti oli hellälle verelle vaarallinen.
+-- Pelästys on tärisyttänyt hänen tunto-suonensa. -- Hän tointuu!
+
+ERNST. Rauhoitu, Maria -- unhota, mitä olet nähnyt ja kuullut.
+
+MARIA. Oi -- ilmaa -- ilmaa -- sydämmeni -- uhkaa haljeta -- (panee
+Emilian käden rintaansa.)
+
+EMILIA. Hänen sydän sykkii julmasti ja kuumeisesti. -- Rohkaise itsesi,
+sisar, sinua varjeleepi hyvän, rehellisen miehen rinta ja rohkeus.
+(Ojentaa Ernestille kätensä.)
+
+MARIA. Oi, kuinka hyvä olette, mamsellini. --
+
+EMILIA. Ei niin, kutsu minut sinuksi, kutsu minut sisareksi, Maria.
+Minä olen ylpeä siitä, jos minua siksi kutsut.
+
+MARIA. Oi, sinä olet enkeli! -- Kuin minä sinua ensi kerran näin --
+äitini haudan vieressä -- silloin minusta oli niinkuin olisi Jumala
+lähettänyt yhden enkelistään maahan, lohduttamaan minua. -- Jaa -- sinä
+olet lohdutuksen enkeli. -- (Hetken ääneti:) Ja tuo löyhkä nuorukainen
+onko hän veljesi.
+
+EMILIA. Älä ajattele häntä, Maria!
+
+MARIA. Hän on minua solvaissut -- tahdon antaa anteeksi, vaikk'en
+unhota. -- Neljässä toista päivässä on hän vainonut minua -- käydessäni
+iltaisella äitini haudalla -- hän ja vielä toinen nuorukainen. --
+Ernst, vie minut ikkunalle ja aukaise se -- vereni on niin lämmin --
+hengen-vetoni niin lyhyt.
+
+EMILIA ja ERNST (Taluttavat Mariaa.)
+
+JOHN (lykkää sillä välillä tuolin ikkunalle vasemmalla. Maria istuutuu.
+Ernst avaa ikkunan.)
+
+MARIA (Ernst'iin päin:) Me olemme kuitenni hyvin köyhät, veli. (Hetken
+ääneti.) Oi, älkää jättäkö meitä, isä John -- sisar Emilia! -- Jääkää
+meidän köyhäin, köyhäin ihmisten tykö!
+
+EMILIA. Älä kutsu itsesi köyhäksi, Maria! Sinulla on puhdas sydän
+rinnassasi, se on kultaa ja kalliita kiviä etevämpi.
+
+ERNST. Ole rauhallinen sisar; jolla semmoisia ystäviä maailmassa on kun
+meillä -- (ojentaa kätensä Emilialle ja Johnille:) hän voi lohdutetulla
+mielellä katsoa tulevaisuuteen. Kyllä sinulla on oikein: me olemme
+köyhät. Mutt' älä epäile, ahkeroitsemiseni pitää, täytyy onnistuman.
+
+JOHN. Ennen kaikkia, ajatelkaa tulevaa hetkeä! Tuo nuorukainen kokee
+kaikkia kostaakseen. Minä tunnen senlaiset luonneet. Koska he ovat
+luonneitta, niin pyytävät loistaa luonneilla.
+
+MARIA. Ja kuinka sait tietää, mitä täällä huoneessasi tapahtui, Ernst?
+
+ERNST. Minun tulee kiittää siitä isämme John.
+
+JOHN. Eräs ystäväni oli sattumalta läsnä kun tämä konnan tuuma ja kirje
+pantiin kokoon. Hän etsiskeli minua heti, mutt'ei löytänyt, koska olin
+luonanne, lapset. Kun tulin kotiin, odotti hän minua, ja minä
+tavatakseni vielä Ernstiä, menin paikalla rautatielle, jolla minä, niin
+kuin aavistin, häntä tapasin.
+
+MARIA. Kiitos, tuhannen kiitos -- isä John!
+
+JOHN. Älä nouse ylös, tyttöseni. -- Mutta mikä on nyt tehtävä?
+
+ERNST. Sinun pitää paikalla menemän isällesi, Emilia.
+
+EMILIA (Hyysähtäen:) Oi Jumalaa! Isälleni! En! en! -- Ja kuitenni. --
+Mintähden en? -- Enkö ole tahtonut hyvää? Löytyykö sitte nuhde, joka
+voisi minua kohdata? Pitääkö minun näkemän yhden ihmisen kunnian
+menetettävän -- kunnia, joka on enempi kun elämä -- poistamattani
+kohtaus, jonka minä voin poistaa? Oi, anna heidän tulla, jotka minua
+syyttävät ja kiroovat, minä löydän voimaa ja rohkeutta heitä vastaan
+astuakseni! -- Nyt elä hyvin, sisar, ja rauhoitu. Jää hyvin, Ernst,
+toistemme jälleen näkemiseksi! -- Eläkää hyvin, jalo mies, en toivo
+teitä viimeistä kertaa tänään nähneeni.
+
+JOHN. Ja te aivotte mennä yksinänne tämän tien? Se on myöhään,
+mamsellini.
+
+EMILIA. Miks'en? Minä ottaisin vastaan vaan yhden saattamisen, se on
+sulhaseni. Mutta Ernstin täytyy olla Marian luona, sentähden menen
+yksinäni.
+
+ERNST. Jääkää Marian luokse, isä John.
+
+EMILIA. Jaa, seuraa minua, Ernst! Kaikki, mitä minä olen tehnyt, olen
+maailmalle julkisesti ja rehellisesti näyttävä, eivät koskaan ole
+tekoni peljänneet ihmisten silmiä. Käsivarrellasi on maailma minua
+löytävä!
+
+ERNST. Ja ei minkään maan voima ryöstä sinua sivultani. Kohta olemme
+taas takaisin! Isä John, varjelkaa sillä aikaa sisartani ja taloani!
+(Aikoo Emilian kanssa mennä.)
+
+
+6:s Kohtaus.
+
+    Entiset. Mahlow. Poliisi-kommissarius.
+
+(Astuvat samassa hetkessä heitä vastaan.)
+
+MAHLOW. Seisokaat! Älkää paikalta!
+
+POLIISI-KOMMISSARIUS (Enrstille:) Kuninkaan nimeen otan teidät kiinni!
+
+ERNST. Minut!   |
+                |  Yht'aikaa.
+EMILIA. Hänet!  |
+
+MARIA. Oi Jumalani! (Supistuu voipuneena.)
+
+ERNST. Ja saanko kysyä, mintähden minua otatte kiinni?
+
+POLIISI-KOMMISSARIUS. Te olette syytetyt varkaudesta.
+
+EMILIA. Keltä? Kuka sen rohkenee?
+
+MAHLOW. Sinun pitää paikalla lähtemän minun kanssani.
+
+EMILIA. Väkivalta vaan on minua saava tästä huoneesta!
+
+MAHLOW. Niin väkivaltaa tahdonkin käyttää.
+
+ERNST (Tuijottaessaan eteensä:) Varas! -- Minä varas! Oi äitiä, kalpeat
+kuolemanposkesi arkussa punastuvat sanoista: poikasi varas!
+(Kiivastuen:) Ken rohkenee minua niin kutsua?
+
+JOHN. Minä takaan tästä miehestä! Takaan koko omaisuudellani hänestä!
+-- (Mahlow'ille:) Pidättäkää itsenne, herrani! Katsokaa ympärilleni,
+siinä makaa sairas nainen, tämän miehen sisar, jonka hänen pitää
+elättää ja joka kenties kuolee pelästyksestä. -- Älkää manatko murhaa
+teidän omatunnollenne!
+
+MAHLOW. Kuka olet kurja, että uskallat sekaantua asioihini?
+
+JOHN. Kuka olen? -- Rehellinen mies, joka ei kenenkään edessä luo
+silmiänsä maahan. -- Ylenkatsotteko te minua sentähden, ett'en minä
+kanna nuttua niin hienosta verasta, kuin te? ett'en minä seuraa uutta
+muotia, kuin te? Kunnioitusta ijälleni -- minä pakotan kyllä
+kunnioitusta siitä, mitä teen! --
+
+MAHLOW. Tehkää velvollisuutenne, herra komissarius!
+
+EMILIA. Pidättäkää itsenne, isäni! hän on syytöin!
+
+MAHLOW. Pois, pahan-tapainen tyttö!
+
+EMILIA (Hiljaa Mahlow'ille:) Vielä kerran, isäni, jos te saatatte häntä
+syytteen-alaisten penkille, niin todistan minä, tyttärenne, teitä
+vastaan, ja näytän todeksi, että Kaarle von Mahlow on varas!
+
+MAHLOW (Kiivastuen ja nostaen keppinsä:) Ääneti, hävytöin, taikka
+unhotun!
+
+ERNST. Jaa, koskekaa häneen, ja minä surmaan teitä!
+
+JOHN. Mitä te vaaditte takaukseksi tästä miehestä? Tässä on 10,000 --
+(etsiessään taskuissaan:) Ah! olen mennyt rahatta ulos.
+
+MAHLOW (Nauraa pilkallisesti:) Ha, ha, ha! Sinä tahdot kenties hänen
+edestä maksaa ne pennit, jotka sinä kadunkulmissa olet saanut? Astu
+syrjään, kerjäläinen, ell'et tahdo hänen kaltaisena tulla kohdelluksi!
+
+ERNST. Tauvotkaa rukoilemasta, ystäväni! Mitä minulta tahdotaan? Tiedän
+itseni puhtaana kaikesta rikoksesta, he voivat minua syyttää,
+mutt'eivät tuomita!
+
+EMILIA. No hyvä, mene vankeuteen, rakkauteni seuraa sinua sinnekin. Ole
+vakuutettu, ett'ei mikään maan voima ole minua pakoittava milloin
+toisin ajattelemaan.
+
+JOHN. Niin, poikani, mene, kuitenni olet sinä puhdistettava, ja sen
+heittiön, jonka tähden sinun nyt täytyy kärsiä, häntä minä paljastan.
+Sinä olet syytettävä, mutta hän on tuomitettava. Ennenkuin tunti on
+mennyt, olet vapaa. -- Mutta te, herra, kavahtakaa itseänne, ett'ei
+päivä tule, jolloin te kerjäläisenä kerjäläisen edessä seisotte!
+
+MAHLOW (Nauraa pilkallisesti:) Ha, ha, ha! Oletkos karannut
+hulluin-huoneesta? Kummitteleeko aivossasi? -- Kurja, raihnas olento!
+Ha, ha, ha!
+
+ERNST. Tehkää velvollisuutenne, herra komissarius! Minä itse muistutan
+teidät siitä!
+
+EMILIA (Ojentaessaan Ernstille kätensä:) Toistemme jälleen näkemiseksi
+-- ja pitääkö niin oleman -- (silmäyksellä Mahlowiin:) niin itsekin
+syytteen-alaisten penkillä! -- (menee Marian luokse:) Elä hyvin,
+sisareni! Jumala, joka viattomuutta varjelee ja suojelee, on oleva
+kanssasi, ja sinua siunauksellaan varjeleva. (Suutelee häntä:) Oi
+Jumalaani, mikä se on? -- Huulensa ovat kalpeat -- otsansa kostea ja
+kylmä! -- Laupias Jumala! -- Hän on kuollut!
+
+ERNST (Syöksee itsensä esiin:) Kuollut! -- Maria! -- Sisar! -- Vaan
+silmäys! -- Vaan sana! -- Avaa sulot silmäsi vielä kerran vaan! -- Anna
+minua lukea niissä, ett'et usko tätä julmaa syytöstä! -- Ha! hän
+tointuu. (Äänettömyys.)
+
+MARIA. Mintähden -- panette ikkunan kiinni?! -- Avatkaa -- avatkaa
+pian! -- (Hetken ääneti:) sieluni -- tahtoo halkaista verhoituksensa --
+jättää vankeutensa -- ja paeta ijäiseen -- vapaasen luontoon!
+(Ikkunalle tuijottaen:) Oi, kuinka he viittavat -- sieltä taivaan --
+kannelta -- kuolleiden rakastettujeni ystävälliset silmät. -- Jaa --
+jaa -- minä tulen -- minä tulen! -- -- (Hetken ääneti. Ikäänkuin
+kovasta unesta heräävänä:) Ernst -- veljeni. --
+
+ERNST. Tässä olen, sisareni!
+
+MARIA (Hyvin heikkona:) Minä kuolen -- jaa -- minä tunnen sitä, minä
+kuolen! -- Kuule minua ja lupaa täyttää viimeinen pyyntöni! -- Ihan
+äitini haudan viereen haudata minua -- minä soisin kerran parhaan äidin
+sivulla -- uuteen elämään herätä. -- (Hetken ääneti:) Vielä yksi! --
+Lupaa minulle -- äitini hautaa -- niinkuin minunkin -- ruusuilla ja
+kukilla kaunistaa -- ei meitä unhottaa. -- Oi, se tekisi minua
+onnettomaksi -- jos näkisin hajonneen haudan kalmistossa -- ja ajatus
+joutui aina mieleeni: -- Täällä lepää köyhä -- jota ei kukaan ole
+rakastanut! -- Oi! -- Sydämmeni -- Elä hyvin -- veljeni -- (hän on
+kuollut.)
+
+ERNST. Kuollut! Kuollut! (peittää kasvonsa molemmilla käsillään ja
+lausuu, langetessaan hänen viereen polvilleen:) Oi Jumala taivaissa,
+koettelemuksesi on kova! (Jää peitetyillä kasvoilla sisarensa jalkojen
+juuressa polvillaan, ja ei kuule mitään seuraavasta, kunnes hän itse
+puhuu.)
+
+JOHN (Hetken ääneti -- sitte Mahlowille:) Astu tähän, sinä julma
+ihminen, ja katso tekojesi uhri! -- Nälkää ja kurjuutta olet näiden
+päiden päälle heittänyt -- sillä olet ryöstänyt tältä rehelliseltä
+mieheltä työn. Olet syyttänyt häntä varkaaksi, ja missä hän vaan työtä
+etsi, ajettiin hän pois. -- Nälkä ja kurjuus eivät ole olleet sinusta
+kyllä -- vielä kuoleman piti sinun tuottaman hänen majaansa. -- Katso
+tähän, siinä lepää uhri, katsele hänen kasvoihinsa -- se on enkelin
+kuva! -- Olet itse temmaissut häntä ahnaalta pojaltasi. Mutta sinua
+kohtaa poikasi synti, sillä sinä olet laimiin-lyönyt hänestä tehdä
+ihmisen!
+
+MAHLOW (Koskettuna:) Kuka olet, ihminen?!
+
+JOHN (Nöyrästi:) Kerjäläinen, armollinen herra! jonka nuttu on kulunut
+ja valennut, mutta joka kuitenni kantaa sydämmen rinnassa --
+(kiivastuen:) joka sykkii jalommin kuin sinun! (nöyrästi:) Kerjäläinen
+olen, armollinen herra!
+
+ERNST (Marian luona:) Kuollut! -- Mariani kuollut! (Hetken ääneti,
+noustessaan ylös:) Sepä hyvästi! Sinä paras sisarista! Koko elämäsi oli
+vaan suruja, puutetta ja köyhyyttä. -- Jumala oikeuden pitävä on sinua
+siellä ylhäällä palkitseva siitä, mitä täällä olet kärsinyt!
+
+JOHN (Astuen esiin:) Rauha ja lepo hymyilevät hänen otsallaan. -- Itse
+musta kuolema oli säälivämpi kuin ihmiset! -- Hän on surut ja puutteen
+hänen poskiltaan pois suudellut! -- Lepää rauhassa! (Suutelessaan hänen
+otsaansa:) tyttäreni!
+
+ERNST (Syleilee sisartansa vielä kerran, suutelee hänen kättä ja otsaa,
+langetessaan polvilleen, nousee hetken ääneti oltuansa ylös ja lausuu
+peritteleväisyydellä:) Nyt olen valmis seuraamaan! (Kaikit ovat
+aikeissaan mennä.)
+
+Esirippu lankee.
+
+
+
+
+NELJÄS NÄYTÖS.
+
+
+    (Huone herra von Mahlowin talossa, niinkuin ensimäisen
+    näytöksen 1:ssä kohtauksessa.)
+
+
+1:n Kohtaus.
+
+    Mahlow (tulee vasemmalta hyvin kauniissa aamu-nutussa. --)
+
+MAHLOW (Hän on hämmentyneenä ja kävelee muutamat hetket edes takaisin,
+tarttuu sitte kelloon ja helisyttää kiireesti. Vähän ajan kuluttua
+tulee perä-ovesta.)
+
+TUOMAS. Mitä käskette, armollinen herra!
+
+MAHLOW. Poikani ylös noussut jo?
+
+TUOMAS. Sitä en luule, sillä kello on tuskin 8 ja nuori herra
+tavallisesti ei nouse koskaan ennen kello 8 ylös.
+
+MAHLOW. Herätä hänet. -- Hänen pitää paikalla tuleman minulle!
+
+TUOMAS (Perä-oven kautta pois.)
+
+MAHLOW (yksinään.) Hän makaa, hän voi maata, ja minä olen koko yön
+ollut valveella. Julmat kuvat ajoivat minua vuoteelta ja ajoivat minut
+huoneesta huoneesen. (Hetken ääneti:) Mutta miksi tämä tuskitus? Eikö
+minulla Londoonissa ole vielä kaksi saamista, jotka peittävät
+kaikki velkani? Eikö luottamukseni vielä ole niin suuri, että minä
+nimelläni saan 20000 taaleria varatuksi? -- Miksi tämä narrimainen
+kauhistuttaminen? -- Ja jos kaikki pettäisi, eikö Renard ole tätä
+summaa luvannut jos vaan pakoitan tyttäreni suostumaan? -- Voisiko
+lapsi rauhallisena nähdä isänsä kukistusta, häviöä, pelastamattaan,
+koska hän voipi pelastaa? -- Ei, ei, hän ajattelee kyllä jotakuta
+parempata! Tähän asti ei hän ole tiennyt syitä, mintähden minä sen
+tahdoin; jos hän ne tuntee, kyllä hänen hellä sydämmensä puhuu
+puolestani. (Hetken ääneti:) Kuitenni ennen kaikkia olkoon hänen
+vapaus -- sen hävyttömän nuoren miehen vapaus hänen suostumuksensa
+vallan-alaisena, ennenkuin hän saa tietää oikean syyn. -- (Hetken
+ääneti:) Mutta kuka oli tuo kyttyräselkäinen, inhottava ihminen --
+jonka sanoissa semmoinen voima oli -- jonka sana niinkuin pasuunin ääni
+soi korvissani -- jonka silmät niinkuin kotkan uhkasivat lävistää
+minut?! -- Se oli joku hellä, säälin-nostava, ja kuitenni taas niin
+paljon jaloa, majesteettisista hänen raajan-rikkoisessa varressaan! --
+Äänensä oli minusta niin tuttava -- ja kuitenni en muista kenenkään
+ihmisen puheen milloin tehneen minussa semmoista vaikutusta! (Hetken
+ääneti:) "Kavahtakaa itseänne, ett'ei päivä tule, jolloin te
+kerjäläisenä kerjäläisen edessä seisotte!" -- Ei, ennenkuin maailma
+minua kerjäävänä kynnyksillään näkee, ennen. -- --
+
+
+2:n Kohtaus.
+
+    Mahlow. Kaarle.
+
+KAARLE. Hyvää huomenta, rakas isä!
+
+MAHLOW. Hyvää huomenta. -- Sinä olet kauvan maannut.
+
+KAARLE. Olin eilen kauvan valveella.
+
+MAHLOW. Mene paikalla Mariantorille herra Farren'ille, -- ja kysy, jos
+hän tahtoo minulle lainata 20000 taaleria velka-kirjaa vastaan. --
+Kiiruhda, että oikealla ajalla olet siellä, ja tule niin kohta kuin
+suinkin takaisin.
+
+KAARLE (perä-oven kautta pois.)
+
+
+3:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. Tuomas.
+
+TUOMAS (Perä-ovesta tullessaan.) Siellä ulkona on mies, joka tahtoisi
+puhua teidän kanssanne.
+
+MAHLOW. Kuka se on -- tunnetkos häntä?
+
+TUOMAS. En -- mutta minä kyllä kerran elämässäni lienen nähnyt nämä
+kasvot.
+
+MAHLOW. Anna hänen astua sisään.
+
+TUOMAS (Lausuen perä-ovesta ulospäin:) Astukaa vaan sisään (pois.)
+
+
+4:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. John.
+
+MAHLOW (Juosten John'ia vastaan:) Mitä tahdotte? -- Kuinka te
+uskallatte tulla talooni?
+
+JOHN. Jälkimäistä pyydän anteeksi, ja edellisestä voidaakseen
+ilmoittaa, pari minuuttia.
+
+MAHLOW. Pitkättä puhetta -- minulla on vähän aikaa.
+
+JOHN. Minä tulen teitä rukoilemaan. Laskekaa se nuori mies, joka teidän
+käskystä eilen illalla otettiin kiinni, taas vapaaksi. Pelästys on
+kuolettanut hänen sisarensa -- Te itse olitte läsnä -- ja ei ketään ole
+siellä, joka voisi saattaa ruumiin rauhaan. Te tiedätte, armollinen
+herra, ilman teidän käskyänne, teidän kanteen takaisin ottamattanne,
+hänen kyllä viikot, jaa kuukaudet täytyy olla vapaudetta -- mitä hänen
+kuolleesta sisarestaan tulee?
+
+MAHLOW. Se on minusta se sama. -- Joka ihminen on onnensa seppä! Hän on
+varas, hävytöin nuorukainen, viettelijä, joka ei hävennyt houkutelemaan
+isännänsä tytärtä huoneesensa. Sentähden kohtaa häntä oikea rangaistus.
+Lain koko ankaruus on häneen käytettävä -- sen tahdon minä maailmalle,
+tehdäkseni häntä vahingoittamattomaksi, sen olen kunnioitetulle
+nimelleni velvollinen. Ja nyt jättäkää minua! Jos olette semmoista
+toivoneet, niin oli teidän tänne tulonne turhaan.
+
+JOHN. Onko hän varas?! -- ettekö niin sanoneet, armollinen herra? --
+Minä voisin teille toteen näyttää, ett'ei hän sitä ole! -- Tyttärenne
+-- taikka oikeastaan Emilia Heeren, on hänen tahdotta, jaa, hänen
+kotona olematta, eilen ensimäisen kerran ollut hänen huoneessaan, --
+voisin teille senkin todistaa! -- Tahdotteko sitä, armollinen herra.
+
+MAHLOW. Sen voitte oikeudessa tehdä?
+
+JOHN. Silloin se voisi olla myöhään, oikean varkaan rangaistamatta --
+silloin voisi se olla myöhään hävyttömän petturin, viettelijän, riiviön
+mainitsematta laskea. -- Se on teille eduksi toivoa molemmat. -- Vielä
+kerran: Laskekaa Ernst Herbig vapaaksi!
+
+MAHLOW. En, en, ja vielä kerrankin en! Ja nyt jättäkää huoneeni! En ole
+tottunut kauvan puhumaan ihmisten kanssa teidän lajianne.
+
+JOHN. Ihmisten kanssa minun lajiani? -- Olen rehellinen mies, herra!
+
+
+
+
+MAHLOW. Joka eilen uhkasi itse täyttää se, josta hän tänään rukoilee,
+joka rohkeni minulle uhkauksen silmiini lausua: minun pitäisi
+kavahtaman itseni, ett'en minä itse yhtenä päivänä kerjäläisenä
+kerjäläisen edessä seiso. Luulettekos minun sitä unhottaneen?
+
+JOHN (Hetken ääneti, katsoessaan häneen terävästi:) Katson teihin, ja
+etsin turhaan, sanaa ihminen kasvoissanne lukeakseni. -- Te suljette
+köyhän vankeuteen, ettekä edes salli, että hän hautaan veisi kuolleen
+sisarensa. Viha, ilkeä kosto surmaa joka ihmellisyyden tunnon teidän
+rinnassanne. (Hetken ääneti:) Murhan olet sielullesi tuottanut,
+tahdotkos vielä saada edes-vastaukseksesi ihmisen mielipuolisuutta?
+Eikö hän hurjistuneena ole tärisyttävä ristikkoa, eikö hän
+pääkallollaan telkimiä vastaan ole juokseva, särkeäkseen ovea, joka
+eroittaa häntä rakkaalta sisarelta?! Tiedätkös mitä se on, kadottaa
+ainoa sisar ijän kukoistuksessa? Onko onni koskaan saattanut sinua
+veljen taikka sisaren paarille? -- Ei, ei!! toisin tykkisi sydämmesi,
+sinä tuntisit ihmisellisyyttä -- vaikka sekin vaan olisi hengen-vedon
+kestäessä! -- (Hetken ääneti:) Katson sinuun kummastuneena -- kylmä ja
+kuolleet on kasvojesi muoto -- tappeluiden rauha on kasvoillasi --
+sillä sydämmesi ei lähetä rakkautta eikä elämää niiden juovoihin! --
+
+MAHLOW. Rajupäinen kerjäläinen! Rohkenetko sinä minua talossani
+solvaista? Mikä minua pidättää sinua renkieni kautta viskauttamasta
+kadulle?
+
+JOHN. Niin, -- anna renkisi rääkätä minua -- huuda heidät tänne, että
+he heittäsivät köyhän kyttyräselkäisen rappuisia myöten alas! -- Jo
+kerran olen sinun tähden jalan polkemisen saanut -- jo kerran täytyi
+minun sinun tähden jättää, kotoni ja isänmaani. -- (Hetken ääneti:)
+Katsele minua ja etsi kasvoissani juovaa, joka muistuttaisi sinua
+siitä, jonka sinulle maan päällä pitäisi pyhin oleman: isästäsi!! --
+Niin! -- jaa! isäsi ylenkatsottu, rääkätty, jaloilla poljettu poika --
+inhottava, punatukkainen, kyttyräselkäinen Johan Berger seisoo
+edessäsi!!!
+
+MAHLOW (Hyysähtäessään:) Veljeni!
+
+JOHN. Ei! ei veljesi! -- Sama isä on kyllä meitä siinnyt -- mutta se ei
+valtuuta sinua minut niin kutsumaan! --
+
+MAHLOW (Suuressa ahdistuksessa:) No -- ja mitä tahdot täällä? Mikä
+pakoittaa sinut piilostasi valkeuteen? Tuletkos kerjäläisenä
+häväistäksesi kunnioitettua nimeäni? Taikka tuletkos saamaan perintösi?
+Olen kutsuttanut sinua kaikissa maissa sanomalehtien kautta -- et ole
+ilmoittanut itseäsi -- oikeus on julistanut sinut kuolleeksi -- minulle
+omaisuutesi määrännyt -- ei sinulla enään ole mitään minulta
+vaatimista!
+
+JOHN. Sen tiedän -- ja minä olen luopunut kaikesta. -- Enkä tulekaan
+sinun kunnioitettua nimeäsi solvaisemaan; sillä köyhyys ei häväise;
+mutta sydäntä kristillisettä rakkaudetta ylenkatsoo koko ihmiskunta! --
+(Hetken ääneti:) Vielä kerran, tahdotkos sen minulle vieraan
+nuorukaisen, Ernst Herbig, laskea vankeudesta?
+
+MAHLOW. En!
+
+JOHN. No, antakoon Jumala, että kerrankin ihmisten sydämmet sykkivät
+sinulle hellämmin, jos onnettomuus sinua kohtaa -- jos kerran seisot
+lapsen paarien vieressä! Oi, en maailman aarteiden edestä tahtoisi niin
+kuollutta, palannutta sydäntä kantaa rinnassani kuin sinä!!! -- Jääkää
+hyvin, herra von Mahlow -- ja älkää unhottako, että olette köyhän,
+kyttyräselkäisen veljenne ajaneet ovelle! (Menee peräoven kautta ulos.
+Mahlow vasempaan pois.)
+
+    Muutos. (Hyvin kalliilla huonekaluilla varustettu vastaan-ottohuone
+    isän Johnin luona. Vasemmalla ja oikealla kaksipuolisia ovia.
+    Vasemmalla ja oikealla ikkunoita. Rikkaita, jos mahdollisesti
+    kullattuja huonekaluja. Seinillä tauluja j.m.)
+
+
+5:s Kohtaus.
+
+    Farren. Ernst (vasemmalta.)
+
+ERNST. Niin, ja minä kysyn vielä kerran: onko se mahdollista? -- Isälle
+John, miehelle huonossa nutussa -- joka köyhässä asunnossani tyytyi
+yksinkertaisimpaan ruokaan -- isälle John kuuluu kaikki tämä rikkaus?
+
+FARREN. Niin, hänelle se kuuluu. Ja kaikki, mitä te näette, on hän
+itsellensä hankkinut ahkeruudellaan. Harris ja kumppani on asioidensa
+nimi, suurin Liverpoolissa. -- Hänen nimensä sulkee joka köyhä
+rukouksiinsa.
+
+ERNST. Oi Mariaa! sisar rukka! Mintähden olet kuollut niin varhain?! --
+Mutta mintähden hän peittäytyy huonoon nuttuun? -- Mintähden hän ei
+näytä maailmalle kuka hän on ja mitä hänellä on?
+
+FARREN. Hänellä on syitä, _täällä_ juuri _niin_, eikä toisilla tavoin
+näyttäytyä -- ja siitä hän ajassa teille sanoo. Tästä päivästä alkaen
+nuori ystävä, hän ei enää juoksentele katuja myöten, hän ajaa ulos
+komeissa vaunuissaan, ei enää huonossa nutussa, mutta kauniissa
+vaatteissa, niinkuin maailma mielellään tahtoo.
+
+
+6:s Kohtaus.
+
+    Entiset. Palvelia.
+
+PALVELIA (Loistavassa palvelus-puvussa tulee peräovesta:) Eräs herra
+tahtoo puhutella talon herraa.
+
+FARREN. Antakaa häntä silmänräpäyksen odottaa etu-huoneessa. (Palvelia
+menee:) Herra John on käskenyt minua teille tämän huoneen (näyttäen
+sormellaan ovea oikealla ja avatessaan:) tarjoomaan. -- Kaikki, mitä
+siellä löydätte, on teidän omaisuutenne. -- Olkaa niin hyvä ja astukaa
+sisään!
+
+ERNST. Se on liian paljon onnea, taivaan herra! (Astuu huoneesen.)
+
+
+7:s Kohtaus.
+
+    Farren (kohta sen perästä.) Kaarle (peräovesta.)
+
+FARREN (Helisyttää. Palvelia astuu sisään:) Minä pyydän.--
+
+    Palvelia (avaa oven.) Kaarle (astuu sisään.)
+
+KAARLE. Antakaa anteeksi, jos häiritsen.
+
+FARREN. Asioissa ette koskaan häiritse. Mitä te tahdotte?
+
+KAARLE. Isäni lähettää minut. Meiltä on tässä hetkessä jäänyt pois
+kaksi arvoisaa saamista -- mutta meillä on taas suuria maksamisia
+tehtävänä ja olemme luottaneet näihin saamisiin. Isäni luki tänään
+sanomissa, että te aivotte lainata ulos 60000 taaleria pienissä osissa
+ja kysäisin nyt teiltä, jos tahdotte meille lainata 20000 taaleria,
+luonnollisesti vekseleitä vastaan.
+
+FARREN. 20000 taaleria? -- Ja teidän herran isänne paljasta
+allekirjoitusta vastaan?
+
+KAARLE. No, eikö talomme nimi ole kyllä?
+
+FARREN. Te ymmärrätte minua väärin.
+
+KAARLE. Ja tahdotte te olla niin hyvä minulle selittämään, kuinka minun
+pitää teitä ymmärtämän? Tässä on kysymys, vastata yksinkertaiseen
+kysymykseen sanoilla: voin taikka en.
+
+FARREN. Te olette luonteva, herra von Mahlow -- taikka olenko
+ymmärtänyt väärin -- ettekö ole vaatineet yksinkertaisesti 20000
+taaleria?
+
+KAARLE. Ihan oikein!
+
+FARREN. Sallitteko minun, nuori herra, kysymään: tiedättekö, kuinka
+aljetaan tienata 20000 taaleria? Onko teillä aate, millä tavoin ja
+keinoin rehellinen, ahkera ihminen saa 20000 taaleria? -- ja jos sen
+tiedätte, niin kysykää itseltänne, jos semmoinen summa paljasta nimeä
+vastaan pannaan vaaraan. -- Kuitenni, minulla ei ole täällä vastaamista
+-- se oli vaan ajatuksia, jotka uskalsin lausua. Olen täällä vaan
+palvelia -- ja lähetän pian teille isännän -- jos hän on tullut jo
+takaisin kävelyksestään. (Vasempaan pois.)
+
+
+8:s Kohtaus.
+
+    Kaarle (yksinään.)
+
+KAARLE (Koskettuna:) Mitä se oli? -- Hän on palvelia vaan? -- Mutta
+kuka on tämän talon isäntä, joka tuhlaavaisessa ylpeydessä -- ottaa
+kiitoksia?! Olen utelias oppimaan tuntea tämä nurkkavieras-kasvu enkä
+laimimlyö isännälle palvelian luonteviin kysymyksiin vastata.
+
+
+9:s Kohtaus.
+
+    Kaarle. Ernst. John.
+
+JOHN (Tulee vasemmalta -- hyvin korea; musta nuttu, valkea västi,
+valkoinen kaulavaate, mustat silkkiset sukat, samoin housut. Kultaiset
+kellon vitjat, sormuksia, prilljanti-neula paidan-rinnassa, tähti-nauha
+napin-reijässä j.n.e.) (Ernst ja John tulevat samaan aikaan sisään.
+Kaarle ei näe Johnia eikä Ernstiä. John jääpi seisomaan perässä
+vasemmalla puolella ovea.)
+
+ERNST (Astuessaan sisään:) Enkö vaan pety? Olenko valveella taikka
+pitääkö uni ajatukseni kahleissa?
+
+KAARLE (Nähdessään Ernstin:) Mitä se on?!
+
+ERNST (Kääntyen ja Kaarlen nähden:) Ha! Tuo hävytöin riiviö!
+
+KAARLE (Pelästyy ja tahtoo mennä.)
+
+ERNST. Seiso, kurja! -- Mikä minua pidättää, ett'en sinua surmaisi?!
+Siis kävelet sinä rangaistamatta ympärillä ja sinulla on kuitenkin
+murha sielullasi! -- Tiedätkös, mitä olet minulle tehnyt?! -- Sisareni
+olet sinä murhannut!!! Oi, minun pitäisi vetämän sinut hänen
+kuolin-huoneesensa, että hänen kasvonsa sinua joka yön pelästyttäisivät
+unessasi!
+
+KAARLE (Vapisten:) Millä oikeudella? --
+
+ERNST. Millä oikeudella, kysyt sinä, surkea vintiö?! Oikeudella?! Kuka
+on sinulle antanut oikeuden hävittää ihmisen onnea? -- Sinä olet
+antanut köyhän nälkää näkevänä nöyristyä, solvaiset hänen rehellistä
+nimeänsä, poljet hänen sisarensa viattomuutta -- ja kuin hän sitte
+nousee sinua vastaan, asettaa voiman voimaa vastaan, hampaan hammasta
+vastaan, kuin hän niin kiihtyneenä tulee pedoksi, ja uhkaa repiä sinut
+-- silloin kysyt sinä millä oikeudella?!! Sillä oikeudella, jonka
+luonto, jonka Jumala on pannut minulle rintaan! -- Kun sinua sääski
+vaivaa, niin tapat sä sen -- ja minä en ihmistä, joka minulta on
+elämäni onnea hävittänyt, joka minulta on sisareni murhannut, minä en
+kuristaisi häntä, tuota kurjaa?!! (hänen aikoessaan syöstä itsensä
+Kaarlen päälle, astuu John esiin.)
+
+KAARLE (Johnille:) Varjelkaa minua, herrani, tältä raivovalta! --
+(Tuntien Johnin, syrjään:) Mitä se on -- tuo kyttyräselkäinen! --
+
+ERNST (Kiiruhtaen Johnille:) Antakaa anteeksi ja kiitoksia, tuhannen
+kiitoksia! Millä olen kaiken tämän ansainnut, isäni, ja millä voin sitä
+palkita?!
+
+JOHN (Tahtomatta nähdä Kaarlea:) Sillä että minua aina niin kutsut --
+ja olet, niinkuin olet ollut: rehellinen, jumalinen ja ahkera!
+(Syleilee Ernstiä. Hetken ääneti. Kaarleen kääntyen:) Mitä tahdotte,
+herrani?! (Katsellen häntä tarkasti:) Oi! Luulen minulla olevan kunnian
+teidät tuntea? Enkö niin? (Hetken ääneti:) -- No -- millä voin teidät
+auttaa?
+
+KAARLE. Antakaa anteeksi, minä tulin isäni asioissa -- mutta siitä ei
+voi tulla semmoisen tapauksen perästä enään puheeksi, ja niin jätän
+jäähyväiset. --
+
+JOHN. Herra Farren on kertonut minulle vaatimuksestanne, minä tahdon
+sitä ajatella -- tahdon hankkia tietoja -- kenties myöskin, ajaessani
+ohitse -- jos saan siihen lupaa, tahdon katsoa kauppanne kirjat läpi --
+kysykää 14 päivän perästä uudestaan asiasta.
+
+KAARLE. Se on tällä hetkellä. --
+
+JOHN. Minun täytyy valittaa, ett'en voi auttaa.
+
+KAARLE (aikoo mennä.)
+
+JOHN. Minulla on vähäinen asia teidänkin kanssa -- jääkää! (Hetken
+ääneti:) Poikani, Ernst Herbig, on eilen illalla herra von Mahlowin
+käskyllä. -- Olettehan sen herran poika?
+
+KAARLE (nyykähyttää päätänsä.)
+
+JOHN. Syytettynä varastaneen häneltä 300 taaleria viety vankeuteen.
+Varkaus on 15 päivänä Syyskuuta, aamulla kello 9, tehty. Tiedättekös
+te, kuka varas on, kuka isältänne nämät rahat varasti?
+
+KAARLE (Koskettuna:) Herrani!!
+
+JOHN (Tarttuessaan Kaarlen käteen:) Tiedättekö, kuka on isältänne
+varastanut?! -- Minä tahdon sanoa se teille: te itse, hänen poikansa!
+-- Te olette varas!
+
+KAARLE (Tahtoo puhua.)
+
+JOHN. Olkaa ääneti! -- Minä tahdon näyttää todeksi väittämiseni.
+(Hän menee vasempaan oveen ja huutaa ulkoonpäin:) Herra Farren,
+silmänräpäykseksi vaan!
+
+FARREN (tulee vasemmalta.)
+
+JOHN (Jatkaen, näyttää sormella Farren'ia:) Tämä herra on teille
+velka-seteliä vastaan lainannut 500 taaleria. Te olette 15 päivänä
+Syyskuuta maksaneet pois velastanne 250 taaleria. -- Ne rahat olitte te
+varastaneet isältänne; Ne varastetuista 300 jääneet 50 taaleria olette
+kevytmielisten ystävänne kanssa tuhlanneet sampanjaan! Muistakaa, se
+oli samana aamuna, kuin minä, paeten katu poikien edestä, tulin erääsen
+viini-ravintolaan, jossa te olitte teidän irstaiden ystävänne kanssa;
+se oli samana aamuna, kuin te minua, huonon nuttuni tähden, näytitte
+yhteisestä paikasta ovelle. -- -- Tässä ovat todistukset! (Ottaa esiin
+tukun paperirahoja eräästä taskukirjasta.)
+
+KAARLE (hyysähtää.)
+
+JOHN. Minä olen tämän kunnon-miehen (näyttää sormella Ernstiä,) tämän
+ahkeran työmiehen ottanut pojakseni, hän on poikani! Joka syytös hänen
+kunniata vastaan koskee minuunkin -- ja minä kysyn teiltä nyt:
+tahdotteko tunnustaa isällenne, että te olette varas? Tahdotteko
+kehoittaa häntä antaamaan pojalleni julkinen kunnian-selitys, niin
+tahdon unhottaa mitä te ja isänne olette tehneet hänelle. -- (Hetken
+ääneti:) Ell'ette te sitä tahdo, niin jätän teidät jonkun tunnin
+perästä oikeudelle. -- (Hetken ääneti:) Valitsekaa pian, sillä minulla
+on vähän aikaa teille! --
+
+KAARLE. Herrani! -- (Hetken ääneti, päättävästi:) En! -- Minä en ole
+varas!
+
+JOHN. Niin tahdon minä sen teille ja maailmalle todeksi näyttää. --
+Jättäkää taloni! -- Te olette ajaneet minua eräästä huoneesta, koska
+minulla oli huono nuttu -- mutta minä viskautan sinut talostani, koska
+kovan, muotin mukaisen nuttusi alla sykkii riiviön sydän!
+
+KAARLE (Syöksee vihaisesti katsoen Ernstiin ja Farreniin perä-oven
+kautta ulos.)
+
+JOHN (Ojentaen kätensä Ernstille sanoen:) Jaa, poikani, sinä olet
+puhdistettava. -- Herra Farren, ovatko vaunut valmiit?
+
+FARREN. Ovat, herra!
+
+JOHN (Ernstille) Tule siis! Sinun pitää toimittaman minulle pieni asia.
+(Kaikki kolme pois.)
+
+    Muutos. (Huone sama kuin ensimäisen näytöksen alussa.)
+
+
+10:s Kohtaus.
+
+    Mahlow (yksinään.)
+
+MAHLOW (Tulee vasemmalta, on hämmentyneenä ja liikuutettuna:)
+Maa polttaa jalkojeni alla! -- Minuutit tulevat tunniksi -- joka
+hengen-vedossa on ijäisyyden aika. -- Mintähden hän ei ole vielä
+täällä? Hän voisi kauvan sitte olla takaisin. (Hetken ääneti:) Oi
+varmuutta, varmuutta vaan tahdon -- en vaadikaan tahtooni suostumista.
+-- Yksi antaa minulle voimaa rupeamaan toiseen.
+
+
+11:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. Kaarle. (Sittemmin.) Tuomas.
+
+MAHLOW (Menee häntä vastaan:) No, minkä vastauksen tuot?
+
+KAARLE. Se oli turhaan, rakas isä!
+
+MAHLOW. Ja mintähden?
+
+KAARLE. Neljäntoista päivän perästä kenties -- hän tahtoo tulla ja
+katsoa läpi kauppamme kirjat -- saadakseen tietoja.
+
+MAHLOW. Hän rohkenisi vaan tulla talooni! -- En tarvitse hänen apua --
+minulla on vielä lähde, joka minua pelastaa. (Helisyttää kiivaasti.)
+
+TUOMAS (peräovesta astuen.) Armollinen herra, minä tahtoisin pyytää
+teiltä rahoja. Tunnissa on jo tullut räkninkiä räkninkien päälle -- en
+voi enää maksaa vaadittuja.
+
+MAHLOW. Heidän pitä malttaman -- etsi joku syy heitä pidättääksesi --
+taikka ajaaksesi heitä pois. -- Lähetä tänne tyttäreni. -- (Tuomas
+menee.)
+
+KAARLE. Onko teillä muuten joku käsky vielä, isäni?
+
+MAHLOW. Mihin aivot mennä?
+
+KAARLE. Huoneeseni. -- Jääkää hyvin, isäni!
+
+MAHLOW. Mintähden niin juhlallinen -- niin vakaamielinen!
+
+KAARLE. Juhlallinen? -- En suinkaan, isäni. -- Minä tunnen itseni vähän
+sairaaksi -- tahdon päästä levolle. -- Jääkää hyvin (peräoven kautta
+pois.)
+
+
+12:s Kohtaus.
+
+    Mahlow (yksinään.)
+
+MAHLOW. Eikö se ole, niinkuin jos onni olisi liittäytynyt minua
+vastaan? -- Mintähden piti hänen juuri tänään tuleman takaisin?
+Kuolleena ja unhotettuna, oli itse muisto hänestä kuollut. -- Silloin
+ilmauntuu hän yht'äkkiä kummituksena minulle, herättää makaavan,
+kuluneen ja manaa esiin muistoja unhotuksen povesta! -- Oliko minulla
+veli? -- Tiesikö maailma, että minulla veli oli ollut? -- minä itse
+olin unhottanut häntä! -- Oi, se olisi ollut parempi, jos hän olisi
+jäänyt kätkönsä nurkkaan, kuin että hän ryysyisissä vaatteissa tulee ja
+sanoo: minä, kerjäläinen, olen veljesi!!! -- Mitä minä hänestä huolin?
+-- Mitä hän minulta tahtoo? -- Onko se rakkaus, joka on pakoittanut
+häntä tänne? Ei! Ahneus, häpeällinen ahneus vaan! Mene, veljesi on
+rikas mies, hän voi sinulle antaa -- ovat ihmiset hänelle sanoneet --
+ja hän ilmauntuu niinkuin paha sää onnettomuuteni päivänä.
+
+
+13:s Kohtaus.
+
+    Mahlow. Emilia (tulee peräovesta.)
+
+MAHLOW. Minä olen kutsuttanut sinua -- astu likemmäksi kysyäkseni vielä
+kerran sinulta: jos sinä tahdot antaa kätesi kauppiaalle Renard?
+
+EMILIA. Teillä on vastaukseni, isäni!
+
+MAHLOW. Sinä tiedät, tuo kurja, joka tunkeutui isän ja lapsen väliin,
+istuu häväistynä, varkaudesta syytettynä.
+
+EMILIA. Syytettynä, mutt'ei tuomittuna, isäni!
+
+MAHLOW. Hän on vapaa, niin kohta kuin sinä täytät tahtoni.
+
+EMILIA. Hän tulee vapaaksi, ja minua panette kahleisin! En, isäni,
+siitä hinnasta itse hänkään ei tahtoisi vapauttaan.
+
+MAHLOW. Enkö minä aina ole tahtonut onneasi?
+
+EMILIA. No, jos te _nytkin_ sen tahdotte, jos te tahdotte nähdä minut
+onnellisena, niin luopukaa pyynnöstänne -- sillä en milloinkaan, en
+koskaan voisi minä toisen vaimona olla onnellisena. (Lankee Mahlowin
+eteen polvilleen) Älkää minua enää kiusatko, sillä olette panneet
+sydämmeni kidutus-penkille. Tässä käskevät kiitollisuus ja lapsellinen
+rakkaus antamaan perää -- sieltä huutaa onni, elämäni ainoa onni,
+sydämmen kaikilla riemuilla, rakkauden kaikilla iloilla ja autuudella
+minulle: ole luja!! -- Oi älkää kiusatko minua enään, antakaa minulle
+se mies, jota minä niin syvästi rakastan!
+
+MAHLOW. Ja millä salaisuudella on hän niin lujasti sitonut sinua
+itsehensä kiinni?
+
+EMILIA. Rakkauden salaisuudella, isäni! -- Selittämätön lehti on se
+luonnollisesti sille, joka ei koskaan ole tuntenut sitä -- mutta ilon
+ja onnen runoja, kultaisissa kirjaimissa, näkee sen puhtaalla,
+valkoisella peilillä hän, johon se serahvin-lentimillään on koskenut!
+-- Vielä kerran, antakaa minut sille miehelle vaimoksi! -- Onnellisena
+olla on suloista, mutta onnelliseksi tehdä, isäni, on suurin onni maan
+päällä!
+
+MAHLOW (Vähän vai'ettuaan:) Kuuntele minua! -- Ja jos itsekin tahtoisin
+luopua tästä tahdosta, -- minä en sitä voi. -- Tiedä -- minä olen
+joutumaisillani häviöön -- 20000 taaleria voi minut pelastaa. Tässä on
+naimissovinto kauppiaan Renard ja sinun välillä. Allekirjoituksesi
+antaa minulle sen keinon, jolla voin pelastaa itseni tästä pulasta.
+
+EMILIA. Oi Jumalaani, mitä se on?!
+
+MAHLOW (Pannessaan naimissovinnon pöydälle.) Päätä siis! Kynän-pyörähys
+sinulta pelastaa minut häviöstä, kadotuksesta -- jaa -- kuolemasta!
+Sillä tiedä, ennen jätän elämän. --
+
+EMILIA. Pidättäkää itseänne, isäni -- te olette kristitty!
+
+MAHLOW. Siitä ei sinulla ole minun kanssani keskustelemista. Vastaa --
+aika lähenee -- joka hetkessä voi ovi avautua ja minä olen hävinnyt!
+
+EMILIA (Hetken ääneti -- menee hitaasti pöydän luokse:) No -- antakaa
+minulle kynä! -- (Katsellessaan sitä:) Sinä hoikka putki, sinun käressä
+on surullinen onnen kohtalo -- muutamat merkit, mustat, kuin kuoleman
+lähettiläs, piirretään tähän lehteen -- ja kasvavat ylitse
+pääsemättömiksi muuriksi, minun ja onnen välille! (Vähän vai'ettuaan:)
+Minä allekirjoitan kahden sydämmen kuoleman tuomion! (Aikoessaan
+kirjoittaa -- pidättää hän yht'äkkiä itsensä:) Mutta kuinka, isäni! --
+Jos minä nyt tuon miehen kanssa astun alttarille -- ja pappi minulta
+kysyy: rakastatko sinä tätä miestä? -- Enkö valhettele jos sanon:
+rakastan? Eikö se olisi rikos sakramenttia vastaan, ihmiskunnan pyhintä
+laitosta vastaan? -- En! En! (Astuessaan kiireesti pöydältä:) Vaatikaa
+minulta mitä tahdotte, elämäni onnikin, -- minä annan mielelläni sen
+teille -- mutt' älkää tätä, isäni! älkää tätä vaan! --
+
+MAHLOW. Musertakaa pääni, te onnen käärmeet! -- Hävittäkää, murtakaa
+minut -- sillä kaikki on minun jättänyt!
+
+
+14:s Kohtaus.
+
+    Entiset. Ernst. Tuomas (peräovesta.)
+
+TUOMAS. Astukaa sisään vaan, täällä on herra von Mahlow.
+
+EMILIA (Ernstiä vastaan:) Ernst! -- Oi, nyt saan taas voimaa!
+
+MAHLOW (Syrjään:) _Hän_? Ja _vapaa_. (äänessä:) Mitä te tahdotte
+talossani?
+
+ERNST. Antakaa anteeksi, jos häiritsen. Minä tulen näyttämään erästä
+vaihe-seteliä.
+
+MAHLOW. Te?! -- Vaiheseteli -- ja keltä?
+
+ERNST. Yli 18000 taaleria -- Harris ja kumppanilta.
+
+MAHLOW (Syrjään:) Hän?! (äänessä:) Ja kuka teidät lähettää?
+
+ERNST. Isäni.
+
+EMILIA (Syrjään:) Isänsä?!
+
+ERNST. Hän odottaa vaunuissaan teidän ovenne edessä, tahdotteko te
+puhutella häntä itseä?
+
+MAHLOW. Ja kuka on teidän isänne?
+
+ERNST. Nimen: Harris ja kumppani Liverpoolissa omistaja.
+
+MAHLOW (Hämmentyneenä:) Jos hän tahtoo olla niin hyvä, jos vaivata
+itsensä tähän. --
+
+ERNST. Oi, kyllä varmaan. --
+
+MAHLOW. Tuomas, pyydä herraa tulemaan. (Tuomas menee peräoven kautta
+pois. Mahlow tulee eteen ja lausuu itsekseen vapisevalla äänellä:)
+"Kavahtakaa itseänne, ett'ette itse kerran kerjäläisenä seiso
+kerjäläisen edessä!"
+
+
+15:s Kohtaus.
+
+    Entiset. John.
+
+MAHLOW. Veljeni!   |
+                   |  Yht'aikaa.
+EMILIA. Isä John!  |
+
+JOHN. Niin, veljesi, -- niin, isä John! -- Ja mitä pitää minun?
+
+MAHLOW (Joka tuskin voi olla seisoallaan, runneltuna:) Se ei ole
+minulle tällä hetkellä mahdollista -- vaiheseteli maksaa.
+
+JOHN. Ei se kuulu minulle, mutta pojalleni, Ernst Herbig. -- Toisella
+puolella on siirtäminen.
+
+ERNST (Kummastuneena:) Minulle?
+
+JOHN. Niin, sinulle, poikani. Minä olen myynyt kaavasi Englannissa
+20000 taalerista -- tämä vaiheseteli kuuluu sinulle! Se on vähäinen
+palkinto työstäsi -- ja herra von Mahlow ei tule sinulta minuuttiakaan
+pidättämään sitä rahan-summaa.
+
+ERNST (Repien vaihesetelin palaisiksi:) Minä hävitän mitättömäksi joka
+velan meidän keskemme. -- Minulla on vaan yksi ehto -- vaan yksi rukous
+teille, herra von Mahlow!
+
+MAHLOW (Syrjään:) Se on liian paljon!
+
+ERNST. Antakaa tyttärenne käsi minulle!
+
+EMILIA. Isä, velka, jonka tähden aivotte uhrata minut, on maksettu!
+
+JOHN. Sinulla ei muuta keinoa enään ole, sillä tiedä: Sänder
+Brysselissä on häviöllä -- saamisesi häneltä ovat kadotetut. Nuo
+molemmat Londoonin kauppa-talot, joilta sinulla oli suuria summia
+saamista -- nekin ovat häviöön joutuneet ja vetävät sinut kanssansa
+kadotukseen.
+
+MAHLOW. Oi Jumalaani! (Vähän vai'ettuaan:) Ja mitä minulle jääpi?!
+
+JOHN. Poikasi -- ja kerjäläis-sauva! -- (Vähän vai'ettuaan:) Veli,
+katso minuun -- katso ympärillesi! Silmäsi sattuvat kolmeen ihmiseen --
+joilta olet kieltänyt sydämmesi! -- Olet minua, kun huonossa nutussa,
+kerjäläisenä -- mutta rikkaalla sydämmellä, sydämmellä täynnä
+rakkautta, tulin sinun luokses -- olet minua, kerjäläisenä, ajanut
+ovelle! -- Minä olin unhottanut, mitä sinun tähtesi olin kärsinyt --
+minä tulin ja tahdon sinun kanssas ja'ata, jos sydämmelläsi olisi ollut
+vaikka säken veljellistä rakkautta. Olin pettynyt! -- Sinä olet
+halveksinut isäsi rehellistä nimeä. -- Sinä kannat äitisi kylmän veren,
+hänen kylmän sydämmen rinnassasi -- joka minua, heikkoa lasta, on
+voinut rääkätä -- niin piti sinun myöskin kantaman hänen nimensä. -- No
+hyvä, sukulaisuuden, joka meitä toiseemme sitoi, olet musertanut ja
+kieltänyt, ja kylmäkiskoisena ja kyynelittä seison minä onnesi tomuksi
+palanneitten paikkojen edessä!! -- Sinulla ei ole kellekään nuhdetta
+tekemistä: "sillä joka ihminen on onnensa seppä!" -- Kuitenni ne, joita
+olet rääkännyt, ylenkatsonut ja solvaissut, tarjoovat sinulle itse nyt
+vielä kätensä sovinnoksi. (Näyttää sormellaan Ernstiä:) Katso tähän,
+tässä seisoo jalo mies, jolta olet sokeassa vihassasi ryöstänyt hänen
+rehellisen nimensä -- jonka sinä sokeassa ylpeydessäsi tahdoit pettää
+elämänsä onnesta -- jolta olet rakkaan sisaren murhannut! Jalomielisenä
+repii hän velka-kirjan palaisiksi, jonka olet ulos antanut,
+jalomielisenä uhraa hän sen, joka tekee häntä silmissäsi sinun
+yhden-kaltaiseksesi, pelastaakseen sinut! -- Sinä olet naurannut
+hänelle ja viskauttanut häntä ovelle, kuin hän, työmies, uskalsi
+ojentaa likaisen kätensä tyttärellesi. -- Työ on häntä tehnyt sinun
+laiseksesi, ja tiedä, veljeni: se se on, joka, niinkuin pyhäin
+kirkkaus, ympäröitsee suuren maan, joka kannattaa maailman! --
+Valta-istuimen kunnian-taivaan alla, sen portailla, olet häntä löytävä,
+niinkuin työmiehen majassa -- (kulissien takaa kuuluu laukaus.)
+
+MAHLOW (Niinkuin heräten unesta:) Mitä se oli? Se oli laukaus! Pian,
+pian, etsikää taloni läpi!
+
+TUOMAS (Tulee peräovesta:) Armollinen herra, laukaus tuli nuoren herran
+huoneesta!
+
+MAHLOW (Hyysähtää ja lankee tuoliin:) Oi Jumalaani! -- Poikani
+kuollut!!! (Vähän vai'ettuaan tuijottaen ympärilleen:) Ei kyyneltä
+silmissänne -- ihmisellinen sääliväisyys on kuollut! (Noustessaan ylös
+-- vähän vai'ettuaan:) Minulla ei ole enään mitään täällä tekemistä.
+Kerjäläis-sauva kädessä, lähden minä vieraasen maahan tehdäkseni työtä!
+(Hetken ääneti:) Asukoot ahkeruus ja työ tästä alkaen näissä huoneissa!
+(Menee Emilian luokse, ja panee hänen kätensä Ernstin:) Rakastakaatte
+toisianne ja tehkää työtä, silloin ei onni teitä milloinkaan jätä!
+(Kääntyy lähteäkseen.)
+
+JOHN. Niin poikani, tee työtä! Sillä työ on maan suurin voima!
+
+Loppu.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Kyttyrä-selkäinen tahi Työn voima, by 
+Karl Gustaf Wivolin
+
+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KYTTYRÄ-SELKÄINEN TAHI TYÖN VOIMA ***
+
+***** This file should be named 37061-8.txt or 37061-8.zip *****
+This and all associated files of various formats will be found in:
+        http://www.gutenberg.org/3/7/0/6/37061/
+
+Produced by Tapio Riikonen
+
+Updated editions will replace the previous one--the old editions
+will be renamed.
+
+Creating the works from public domain print editions means that no
+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
+(and you!) can copy and distribute it in the United States without
+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
+such as creation of derivative works, reports, performances and
+research.  They may be modified and printed and given away--you may do
+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
+subject to the trademark license, especially commercial
+redistribution.
+
+
+
+*** START: FULL LICENSE ***
+
+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
+
+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
+distribution of electronic works, by using or distributing this work
+(or any other work associated in any way with the phrase "Project
+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
+Gutenberg-tm License (available with this file or online at
+http://gutenberg.org/license).
+
+
+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
+electronic works
+
+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
+and accept all the terms of this license and intellectual property
+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
+
+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
+used on or associated in any way with an electronic work by people who
+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
+even without complying with the full terms of this agreement.  See
+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
+works.  See paragraph 1.E below.
+
+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
+collection are in the public domain in the United States.  If an
+individual work is in the public domain in the United States and you are
+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
+keeping this work in the same format with its attached full Project
+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
+
+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
+a constant state of change.  If you are outside the United States, check
+the laws of your country in addition to the terms of this agreement
+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
+creating derivative works based on this work or any other Project
+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
+the copyright status of any work in any country outside the United
+States.
+
+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
+
+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
+copied or distributed:
+
+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
+with this eBook or online at www.gutenberg.org
+
+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
+and distributed to anyone in the United States without paying any fees
+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
+1.E.9.
+
+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
+with the permission of the copyright holder, your use and distribution
+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
+
+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
+License terms from this work, or any files containing a part of this
+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
+
+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
+electronic work, or any part of this electronic work, without
+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
+active links or immediate access to the full terms of the Project
+Gutenberg-tm License.
+
+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
+License as specified in paragraph 1.E.1.
+
+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
+
+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
+that
+
+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
+     must be paid within 60 days following each date on which you
+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
+     address specified in Section 4, "Information about donations to
+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
+
+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
+     License.  You must require such a user to return or
+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
+     and discontinue all use of and all access to other copies of
+     Project Gutenberg-tm works.
+
+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
+     of receipt of the work.
+
+- You comply with all other terms of this agreement for free
+     distribution of Project Gutenberg-tm works.
+
+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
+electronic work or group of works on different terms than are set
+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
+Foundation as set forth in Section 3 below.
+
+1.F.
+
+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
+works, and the medium on which they may be stored, may contain
+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
+your equipment.
+
+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
+liability to you for damages, costs and expenses, including legal
+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
+DAMAGE.
+
+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
+written explanation to the person you received the work from.  If you
+received the work on a physical medium, you must return the medium with
+your written explanation.  The person or entity that provided you with
+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
+refund.  If you received the work electronically, the person or entity
+providing it to you may choose to give you a second opportunity to
+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
+is also defective, you may demand a refund in writing without further
+opportunities to fix the problem.
+
+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
+WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
+
+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
+
+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
+with this agreement, and any volunteers associated with the production,
+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
+that arise directly or indirectly from any of the following which you do
+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
+
+
+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
+
+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
+electronic works in formats readable by the widest variety of computers
+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
+people in all walks of life.
+
+Volunteers and financial support to provide volunteers with the
+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
+
+
+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
+Foundation
+
+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
+
+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
+throughout numerous locations.  Its business office is located at
+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
+information can be found at the Foundation's web site and official
+page at http://pglaf.org
+
+For additional contact information:
+     Dr. Gregory B. Newby
+     Chief Executive and Director
+     gbnewby@pglaf.org
+
+
+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
+Literary Archive Foundation
+
+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
+spread public support and donations to carry out its mission of
+increasing the number of public domain and licensed works that can be
+freely distributed in machine readable form accessible by the widest
+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
+status with the IRS.
+
+The Foundation is committed to complying with the laws regulating
+charities and charitable donations in all 50 states of the United
+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
+with these requirements.  We do not solicit donations in locations
+where we have not received written confirmation of compliance.  To
+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
+particular state visit http://pglaf.org
+
+While we cannot and do not solicit contributions from states where we
+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
+against accepting unsolicited donations from donors in such states who
+approach us with offers to donate.
+
+International donations are gratefully accepted, but we cannot make
+any statements concerning tax treatment of donations received from
+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
+
+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
+ways including checks, online payments and credit card donations.
+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
+
+
+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
+works.
+
+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
+concept of a library of electronic works that could be freely shared
+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
+
+
+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
+
+
+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
+
+     http://www.gutenberg.org
+
+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
diff --git a/37061-8.zip b/37061-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..a46405d
--- /dev/null
+++ b/37061-8.zip
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..fb74cfb
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #37061 (https://www.gutenberg.org/ebooks/37061)