diff options
Diffstat (limited to '26976-8.txt')
| -rw-r--r-- | 26976-8.txt | 4856 |
1 files changed, 4856 insertions, 0 deletions
diff --git a/26976-8.txt b/26976-8.txt new file mode 100644 index 0000000..a0f9248 --- /dev/null +++ b/26976-8.txt @@ -0,0 +1,4856 @@ +The Project Gutenberg EBook of Ahab Israelin kuningas, by Alpo Noponen + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Ahab Israelin kuningas + Viisinäytöksinen murhenäytelmä + +Author: Alpo Noponen + +Release Date: October 20, 2008 [EBook #26976] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AHAB ISRAELIN KUNINGAS *** + + + + +Produced by Tapio Riikonen + + + + + + +AHAB ISRAELIN KUNINGAS + +Viisinäytöksinen murhenäytelmä + + +Kirj. + +ALPO NOPONEN + + +Werner Söderström, Porvoo, 1899. + + + +HENKILÖT: + +AHAB, Israelin kuningas. +ISEBEL, hänen puolisonsa. +JOSAFAT, Juudan kuningas. +BENHADAD, Syyrian kuningas. +MIKA JEMLANPOIKA, profeetta. +OBADJA, Ahabin hovinpäämies. +ASARIA, sotapäällikkö. +ESTER, hänen kihlattunsa. +AMARIA, paimen, Esterin isä. +SAMERI, Ahabin ja Isebelin uskottu. +SEDEKIA KENAANPOIKA, valheprofeettain johtaja. +ABDIN, Syyrialainen sotapäällikkö. +ELIAB, | Samarian kansalaisia. +ASSIR, | +BAALIN PAPPI. +1:NEN SOTAMIES. +2:NEN SOTAMIES. +3:S SOTAMIES. + +Kansaa, sotilaita, sotapäälliköitä, vääriä profeettoja, vääriä +todistajia, Baalin pappeja, auringon tyttäriä, kuninkaiden seuralaisia. + +Tapahtuu Samariassa ja Gileadissa kuningas Ahabin hallitusaikana. + + + + +ENSIMMÄINEN NÄYTÖS. + + +Baalin temppelin edusta Samariassa. Perällä temppelin etuseinä, jossa +ovi pylväiden välissä. Oven eitse kulkee katu vasemmalta oikeaan. Kadun +etupuolella vasemmalla ja oikealla puisto. + +(Eliab ja Assir tulevat oikealta.) + +ELIAB. +Siis Samariassa on onnen päivät? + +ASSIR. +On onnen päivät! Toissa päivänä +Töin tuskin jauhovakan tingityksi +Sai kolmeen sikliin, mutta yhdestä +Nyt myödään Samarian portilla. +Ei eilen leivotuista sämpylöistä +Saa omiansa tänä päivänä; +Myös viinin sekä öljyn hinnasta +On puolet ravissut. + +ELIAB. + Ja aikaansai +Sen tieto Israelin voitosta? + +ASSIR. +Ja runsas saalis, jonka Syyrialta +Sai kuninkaamme. Hän on sankari! + +ELIAB. +Sen vaikka myönnän, hänt' en ylistä +Edessä Baalin temppelin. + + (Viittaa temppeliin). + +ASSIR. +Vaan miksi ei, jos mannaa jakaa Baal? + +ELIAB. +Et lailla Esaun herkkuatriaan +Sa esikoisen-oikeuttas myöne? +Se Jahven kansan pyhä oikeus on. + +ASSIR. +Sen myöneet ovat meistä useimmat. +Sun kiivastelus muuten Jahven vuoksi +Ei ole viisasta. Tää paikka muista! +Kas, tuolla saapuu kaksi vierasmiestä. + +ELIAB (katsoo oikealle). +Ei hätää! Heidät tunnen. + +ASSIR. + Ketä ovat? + +ELIAB. +Mies Asaria Jorainpoika, neito +On Ester Amarian tytär; kaikki +Kotoisin Gilboasta. + +ASSIR. + Kihloissako? + +ELIAB. +Niin. Asaria onkin miesten mies +Ja Ester kaunein Israelin impi. + +ASSIR. +Ai, ai! Ma sanon, hyvä naapuri: +Tuo silmäin säihky, hehku poskien +On tähän aikaan Samariassa +Niin vaarallista tavaraa; ei niitä +Noin julkisesti näyttää saisi. Käy! +Me emme tahdo heitä häiritä. + + (Menevät vasemmalle.) + +ASARIA (tulee oikealta käsitysten Esterin kanssa.) +On valennut nyt toivon kaunis aamu! +Kun saaliin tuontiin sotatanterelta +Sain tänne lähteä, en aavistanut +Sua täällä kohtaavani, kukkani. +Odottamaton riemu on se mulle. +Mun mielessäni muotos ihana +Alati loisti, hellin hymyili; +Sit' onnen hetkeä ma unelmoin, +Kun kohtaisin sun Gilboassa taas. +Ma sitä aatellessa iloitsin +Kuin kauris ruohoisella kummulla. +Ja nyt sun näen täällä, kallihin! +Niin terve, hento, kaunis, suloinen +Sa olet taas kuin palmun nuorin oksa. +Mi onnen tuuli tänne sinut toi? + +ESTER. +Mun asialle tädin luokse Ramaan +Lähetti isä. Vaan kun sinua +Mun sielun ikävöi, niin Samariaan +Ma poikkesin, kun täällä tietoja +Ma toivoin sodasta ja sinusta. + +ASARIA. +Sa mua ikävöitsit? + +ESTER. + Enemmän +Kuin kukkatarha kuuman päivän jälkeen +Ikävöi yötä, lauhaa, lempeää. + +ASARIA. +Oi Esterini, tähtikirkas yöni! (Syleilevät.) +Kun katsot noin mua silmin lumoavin, +En huomaisi, jos sammuis päivän loimo. + +ESTER. +Ma kasvot kohden Jerusalemia +Rukoillut olen joka rukoushetki +Sinulle suojelusta Jahvelta, +Sua ettei kaatais vihamiehen miekka. +Rukoillut olen myöskin, että hän +Mun tekis sulle hyväks puolisoksi. + +ASARIA. +Suloinen liljani! Sun sanasi +Mua virkistävät paljon enemmän +Kuin uupunutta mehu meluunan. +Kuink' onnellinen olen! Ennenkuin +Vähetä alkaa kirkas levy kuun, +Sun poimin, ruusu armain vuoriston. +On Israelin onni onnemme. +Nyt saavutettu ratkaiseva voitto +On kodillemme luonut pohjan vankan. +Oletko kuullut riemusanoman? + +ESTER. +Se kiertävi nyt suussa jokaisen. +On vihollinen lyöty, kuningas +On taistelusta palannut -- ja kuule! +Ma näinkin kuninkaan! + +ASARIA. + Sa? Missä? + +ESTER. + Äsken +Kadulla sivuitseni kulki hän +Kuningatar ja papit seurassaan. +Hän katsoi minuun, että punehtuin +Mun täytyi luoda maahan katseeni. +Kun ylös katsoin taas, niin huomasin, +Kun kuningatar hälle silmää iski +Ja papin korvaan jotain kuiskasi. + +ASARIA. +He huomasivat sulon ihanuutes. + +ESTER. +Kun kaikki tarkkaan minuun katsoivat, +Niin kansan taakse piiloon vetäydyin, +Ja silmistäni kyyneleitä tulvi. +Ma Samariaan saapumista kaduin. + +ASARIA. +Sa arka olet, armas mettiäinen, +Vaan kainoudessas kaunihimpi kahta. +Sa, vieno, parhain vuorillasi viihdyt, +Mut säikyt silmäystä julkeaa. +Ilostu, ystävä, niin hunnun sulle +Ma ostan puhtoisinta valkeaa +Ja hankin idän ihanimmat helmet! + +BAALIN PAPPI (hyökäten parin toverin kera temppelistä). +Se jätä tehtäväksi rikkaampain! +Sa onnellinen olet! Impes myös! +Hänellä on ne ominaisuudet, +Jotk' ovat mieleen kaikkein korkeimman, +Kun lähestyy hän hämärtyissä illan +Maan impein seuraan. Tule tyttöni! +Sun kylvetämme ruusumehussa +Ja kalleimmalla nardus-öljyllä +Sun jäsenes ja ihos hieromme; +Niin vuotehelle haahkan untuvista +Ja kultakankahasta tehdylle +Sun Baalin eteen viemme nauttimaan +Hekumaa lemmen jumalallisen! +Siis tule! + +ASARIA. + Poistukaatte, kirotut! +Näette, kuinka häntä kiusaatte. + +BAALIN PAPPI. +Me poistumme, mut kyyhkys kaappaamme. + + (Papit tempaavat Esterin ja vievät temppeliin). + +ESTER (pois vietäessä). +Oi Asaria, kuolon häpeästä +Pelasta minut, armo Jahven jos +On sulle kallista! + +ASARIA. + Sun pelastan! + + (Hyökkää vapauttamaan Esteriä). + +BAALIN PAPPI (tarttuu Asariaan). +Pysähdy houkka, hitukaan jos on +Älyä typerässä kallossas! +Me emme ijäks Baalin pyhäkköön +Vie hempukkaasi. Sa jo huomenna +Sen entistänsä viehkeämpänä +Saat kainaloosi, kaunisteltuna +Jaloilla helmillä ja kullalla, +Ja tuntein lemmen jumalallisen +Hän elon hekumata uhkuvaa +Sun sitten totuttavi nauttimaan. + + (Sysää Asarian irralleen ja häviää sitten temppeliin, + johon toiset ovat Esterin vieneet). + +ASARIA (ovea lyöden). +Te konnat, riettaat, kunniattomat, +Te ihmisyyden hylyt irstaimmat, +Te saastaisesta rosvoluolastanne +Pois puhdas karitsani päästäkää! +Spitaali syököön käden kirotun, +Mi häneen uskaltavi koskea! +Avatkaa! Taikka tulen taivaasta +Ma huudan häväistystä kostamaan, +Ma huudan, että halkeavi maa +Ja nielee teidät kuiluun syvyyden! +Avatkaa! + +SEDEKIA KENAANPOIKA (tulee vasemmalta, joukko valheprofeettoja muassa; +kaikki karkeassa profeetan vaipassa, kädet ristissä rinnalla). + Mies, miks huudat raivoten? + +ASARIA. +Ylistys Jahvelle, kun auttajiksi +Hän teidät lähetti! + +SEDEKIA KENAANPOIKA. + Mi hätä sulla? + +ASARIA. +Kun kera morsiamen kihlatun +Ma kuljin katua ja hetkiseksi +Pysähdyin tässä, niinkuin haukat ahnaat +Esille hyökkäsivät Baalin papit +Ja armaan Esterini ryöstivät. +Niin törkeimmästi Jahven pyhä laki +On loukattu. Te, hänen profeettansa, +Sit' ette saata sallia. Siis tulkaa! +Me yksin voimin oven murramme +Ja Israelin neitseen puhtaamman +Pois ryöväreiltä vaadimme. Siis tulkaa! + +SEDEKIA KENAANPOIKA. +Sit' emme tee. + +ASARIA. + Siis saastaisimman työn +Te tapahtua sallitte. + +SEDEKIA KENAANPOIKA. + Sen Jahve +On sallinut, me emme. + +ASARIA. + Tään työn Jahve? +Sa rietas, niinkö lausuit? + +SEDEKIA KENAANPOIKA. + Aivan niin. +Baal hallitsevi siellä temppelissä, +Vaan temppelin on tehnyt kuningas, +Kuningas vallan Jahvelta on saanut. +Baal tekee sen, min sallii kuningas, +Kuningas sen, min sallinut on Jahve; +Siis Baalkin sen, min sallinut on Jahve. +Kun Baal vei tyttös, on sen vienyt Jahve. + +ASARIA (katsoen pitkään Sedekiaan). +Profeetan muoto, mutta ketun mieli +Sinulla on; ma puhees ymmärrän. +Ois typerä, ken hännän liekutusta +Ei tuntis koiran hyvin syötetyn! +Hävyttömyyttä suoraa en niin inho, +Kuin hurskautta teeskentelevää. +Tien etsin nyt mä luokse kuninkaan. + + (Menee oikealle.) + +SEDEKIA K:POIKA. +Tee niin! (Kumppaneilleen) Tuo hullu ei näy tietävän, +Ett' onkin temppelissä kuningas +Ja kiitosuhriansa Baalille +Edestä voiton toimittaa. Tuo Baal +On kilpailija vaarallinen meille, +Sen liittolaisna kuningatar on. +He hekumallaan kuninkaamme kiehtoo. +Mut mairittajan halpa toimi on +Vain meille jäänyt. Vallan hukassa +Me olemme, jos, kuin tuo raivo mies, +Muut meidät tuntevat. Vaan joku saapuu. + +AMARIA (tulee vasemmalta). +Näin suuri joukko profeettoja onko +Samariassa, vaikka sanotaan +Ne kaikki tulleen surmatuiksi jo? + +SEDEKIA K:POIKA. +Sa näkemällä etkö tietoa +Niin varmaa saa, kuin kysymällä saat? + +AMARIA. +Ma monta näen vaippaa profeetan; +Mutt' onko vaipan alla profeetta, +Sen ratkaisevi työ, mi ilmoittaa +Profeetan voiman. + +SEDEKIA K:POIKA. + Mitä työtä vaadit? + +AMARIA. +Kadonneet lampaani siis neuvokaa! + +SEDEKIA K:POIKA. +Ei muuta! Pilkallinen puheesi +Sun neuvojamme vastaanottamaan +On mahdottomaks tehnyt, mutta jos +Ei petä silmäni, niin profeetta +Käy tuolta, kaltaisilles sopiva. + + (Menee oikealle kumppaneineen.) + +MIKA JEMLANPOIKA (tulee vasemmalta). +Vai lampaitas sa etsit Amaria; +Sull' eikö ole huolta suurempaa? +Mitenkä elätte te Gilboassa, +Ja kaikki Efraim, kuinka elää se? +Jumalisuutenne on aamu-pilvi +Tai kaste varhainen, mi kohta haihtuu. +Te vuorten kukkuloilla uhraatte +Ja suitsutatte haapain, tammien +Ja saarnein suloisessa siimeksessä. +Siks tyttärenne tulee portoiksi, +Ja neidot hukkaa siveyden kruunun. +Pahuudellanne mielistelette +Te kilpaa Ahab kuningasta, +Pidätte seuraa pakanoiden kanssa. +Niin Efraim on kuin hullu kyyhkynen, +Mi vietellähän vieraan akkunalle. +Vaan muukalaiset syövät voimanne, +Te temmaistaan kuin linnut taivaan alle, +Te olette kuin jousi höltynyt. + +AMARIA. +Vaan minkä voin ma, halpa paimen vain? + +MIKA. +Ma minkä voin, on kehno puolustus, +Min turvin kulkee koko Israel +Kuninkaan näyttämätä synnin tietä. +Jos epäjumaluuden hylkäämme +Ja sydämillä jakamattomilla +Vaan liittäydymme Jahveen ikuiseen, +Niin jokainen on meistä profeetta, +Mi kalliohon aukaisevi lähteen, +Jost' ouruu esiin virvoittava vesi, +Ja Israeli muuttuu vankaks tammeks, +Mi kestää tyynnä myrskyn ärjyntää, +Kun vuorilta se raivoissansa ryntää. -- +Ei. Israelin kaunis viinipuu +Se aina kelmenee ja kuivettuu. +Ei kielet kanteleessa Sionin +Nyt taivu enää Herran virsihin, +Ja pyhään jos ken silmät vielä nostais, +Niin kuningas sen ankarasti kostais. + +AMARIA. +Vaan julmat sotajoukot Syyrian +On juuri äsken lyönyt kuningas +Ja Samariaan voittosaaliin tuonut. + +MIKA. +Ja toimittanut uhrin Baalille. +Te iloitsette runsautta saaliin +Ja viinin, viljan yltäkylläisyyttä; +Ei kysy kenkään Herran kunniaa, +Ei Israelin tarkoitusta suurta. +Mut siksi hankkeissaan he eksyvät +Ja puuhistansa pettymystä niittää. +Sa Gilboaan käy lammashuolines, +Vaan pahennukseksi jos kansalles +Sa olet, neljäntehen polvehen +Sun suvullesi Herra kostaa sen! + +AMARIA (kumartaen). +Vaan palvelijas -- + +MIKA. + Niin, et vielä tiedä, +Kadonneet lampaas mistä löytäisit. + +AMARIA. +En. + +MIKA. + Neuvoa ne sulle täytyisi? + +AMARIA. +Niin Jahvelle ma parhaan uhraisin. + +MIKA. +Ja riistäisit sen Baalin alttarilta. + +AMARIA. +En koskaan uhrannut ma Baalille. + +MIKA. +Vaan kalliin uhrin vaati sulta Baal. + +AMARIA. +Minulta uhrin? Minkä, pyhä mies? + +MIKA. +Sun ainoo tyttäresi ryöstetty +On tuonne Baalin porttovuoteelle. + +AMARIA. +Mun tyttäreni! Miksi, hurskas, teet +Isästä leikkiä? + +MIKA. + Saat heti kuulla +Sen leikin laadun. + + (Asaria rientää kansajoukon kera.) + +KANSA. + Tässä ilkityö +Siis tapahtui, vai kuinka? + +ASARIA. + Juuri niin. +Ma tässä kuljin Esterini kanssa, +Ja Baalin papit tuolta hyökkäsivät +Ja neidon ryöstivät. + +AMARIA. + Mun tyttäreni? + +ASARIA. +Voi surkeutta! Sinä täällä, isä! +Sun tyttäresi tuonne ryöstettiin. + +AMARIA. +Mun armaani, mun ihanaiseni, +Sa kaunein ruusu jylhän Gilboan, +Mun kyyhkyseni vuoren liepeellä, +Niin raikas kuni kukkatarhan kaivo, +Kuin lähde rintehellä Hermonin -- +Nyt tahrainen ja saastutettu liina! +On häväisty nyt Amarian maja. +Nyt viheltävät ohikulkijat +Ja päätään pilkallisna puistellen +He myrkkyhuulin mulle kuiskaavat: +Kas, tuoss' on isä kurjan Esterin! + +MIKA. +Se koski nyt, kun sattui sydämees. + +KANSA. +Voi isä parka, isä parka, voi! + +AMARIA. +Kirottu olkoon kumppanineen hän, +Ken Samariaan istuttanut on +Tään kauhistavan saastaisuuden menon, +Mi puhtaimmatkin meistä myrkyttää! +Ne paikat, joissa epäjumalainsa +Nyt hopeat ja kullat hohtavat, +Ne kasvattakoot tästä lähtien +Vain piikkiruohoja ja ohdakkeita. +Ja kostonpäivät lähestykööt heitä; +He olkoot varjotonna helteessä +Ja suojatonna vasten kuumaa tuulta; +Pois syököön heidät maasta hävitys, +Nimensä jääkööt inhoks maailman +Ja kadotuksen loppumaton liekki +Heit' ijankaiken kaivatkoon! + +KANSA. +Kirottu olkoon! Olkoot kirotut! + +MIKA. +He kylvämänsä kohta niittävät. +Vaan osallisna heidän rikoksiinsa +Kosk' ollut Samarian kansa on, +Niin kirouksesta heihin sattuvasta +Se myöskin osan saa, niin totta kuin +Vanhurskas Jumala on Jahvemme. + +KANSA. +Me osallisna rikoksissa! Kuinka? + +MIKA. +Min kiitosuhrin teiltä Jahve saa? +Isänne kantoi majaa Molokin; +Te rakennatte Baalin temppeleitä +Ja monta alttaria synnille. + +KANSA. +Me rakennamme? + +MIKA. + Tuoss' on temppeli! + +JOTKUT JOUKOSTA. +Se revittäköön maahan! + +TOISET JOUKOSTA. + Alas, Baal! + +KAIKKI. +Baal alas! (Hyökkäävät huutaen temppeliä kohden.) + +SAMERI (saapuu vasemmalta muutamien aseellisten miesten kanssa). + Seis! Ken täällä rikkovi +Kuninkaan rauhan! (Joukko pysähtyy.) + +ASARIA. + Täällä rikottu +On kansan rauha. + +SAMERI. + Ken on rikkonut? + +AMARIA. +Nuo kansansyöjät tuolla temppelissä. + +KANSA. +Baal alas! (Hyökkäävät huutaen.) + +SAMERI. + Houkat, hetki malttakaa! +Ois hauska kuulla, kuinka kuninkaalle +Te puolustatte käytöstänne. Hän +Kukisti juuri julman vainoojanne; +Hän orjuus-ikeen teitä uhkaavan +Löi rikki miehuudella sankarin, +Ja saaliin runsaan Samaria sai. +Te kapinalla palkitsette sen. + +YKSI JOUKOSTA. +Kuningas Ahab kauan eläköön! + +KANSA. +Eläköön! Eläköön! Eläköön! + +SAMERI. +Kas niin! Nyt uskollisna alamaisna +Voi kukin mennä majaansa, kun vain +Saan ensin tietää, kuka meteliin +On teitä kiihoittanut. + +ASARIA. + Baalin papit. + +SAMERI. +He suojeluksess' ovat kuninkaan. +Ken heitä syyttää, syyttää kuningasta; +Vaan sit' en salli. + +YKSI JOUKOSTA. + Syy on Asarian. + +TOINEN JOUKOSTA. +Ei, vaan tuon profeetan. + + (Viittaa Mikaan, joka koko ajan on äänetönnä erikseen katsellut.} + +SAMERI (lähestyen Mikaa). + Kai profeetan +Ois tiedettävä, minkä kohtalon +Saa osaksensa Samariassa +Se, jonka alituisna toimena +On kansan kiihoitus. (Kansalle.) Nyt kotiin menkää! +Baal rauhaan jättäkää! Vaan tämä mies +On luokse saatettava kuninkaan. (Sotilaille.) +Hänestä, miehet, huolta pitäkää! + +ASARIA (Hajaantuvalle kansalle.) +Hei! Kuulkaa, miehet! Hovinpäämies saapuu; +Hän auttaa meitä. + +KANSA (seisattuen). +Obadja saapuu; häntä kuulkaamme. + +OBADJA (tulee oikealta). +Tääll' onko joku kiista kansalaiset? + +SAMERI. +Ma kohtasin niin hurjan metelin. + +OBADJA. +Sa täällä jo! Miks metelöitte miehet? + +ASARIA. +Mun kihlattuni, Israelin neitseen, +Minulta Baalin papit ryöstivät. + +AMARIA. +Mun tyttäreni, armas lapseni, +Mun karitsani, puhdas ainoa, +On ryövärien käsiin joutunut. +Pelasta hänet, Jahvea jos pelkäät! + +OBADJA. +Sen näit sa, Sameri, et estänyt? + +SAMERI. +Kun saavuin tähän, muuta nähnyt en, +Kuin että temppeliä särkemään +Tää raivo joukko tahtoi rynnistää. +Ma estin sen ja kiihottajan tuon (viittaa Mikaan) +Ma päätin vangita. Kai kuningas +Mun toimen' hyväksyy? + +OBADJA (hiljaa Mikan huomattuaan). + Hän täällä on! (Kovasti.) +Saat miehinesi mennä, Sameri. +Ma rauhallisen keskustelun kautta +Saan kaikki hyväksi. + +SAMERI. + Sa ethän yksin +Voi heitä hillitä. + +OBADJA. + Voin. Poistu vaan! + +SAMERI. +Vaan kumpi tästä kuninkaalle vastaa? + +OBADJA. +Ma vastaan; sillä sinun toimiisi +Ei järjestyksen ylläpito kuulu. +Sa pääset kohta eteen kuninkaan, +Saat selon tehdä lähetyksestäs; +Ma aikanansa tästä selon teen. + +SAMERI. +Nyt tottelen ma, mutta aikoinaan +Ma vielä käsken, sinä tottelet. + + (Viittaa miehilleen, menevät.) + +OBADJA (kansalle). +Ma Jahven oikeutta rakastan +Ja oikeaksi pyhän vihan myönnän, +Mi sydämessä isän sekä yljän +Ja teidän kaikkien nyt liekehtii. +Vaan viisaudella viha hillitkää, +Mi valtaan päästen meille kaikille +Tois turmion. Ma pyydän: poistukaa! +Odottakaamme aikaa, jolloin Jahve +Vapahtaa häpeästä kansansa +Ja Israelin ikeen kirvoittaa! + +AMARIA. +Vaan lapseni? + +ASARIA. + Mi kalliimpi kuin sisar +Ja armaampi kuin äiti mulle on. + +OBADJA. +Rukoilkaa hälle Jahven suojelusta! +Jos voin, niin saatan teille hänet kohta, +Kun hetkeks poistutte. + +AMARIA. + Mut hetkeks vain. + + (Kansa poistuu oikealle.) + +OBADJA (Mikalle). +Sa seisot äänetönnä, hurskas mies. + +MIKA. +En muuta voi, kun saastaisuuden virta +Tääll' yli äyräittensä tulvehtii, +Ja kirkkauden kaupungista tuolta +Soi: Pyhä! Pyhä! aina sieluuni. + +OBADJA. +Ain' olet yhtä lohduton. + +MIKA. + Ja onko +Iloita syytä Jahven palvelijan? +Niin suuren voiton Herra Zebaot +On suonut Israelille, vaan siitä +Saa kuninkaalta kiitosuhrin Baal. +Ja minkä uhrin! Inho mielen valtaa +Sit' aatellessa. Tahdoitko sen estää? + +OBADJA. +Min voin, sen tein; mut turhaa oli kaikki. +Ei Ahab taivu Jahven edessä, +Ei voittajana, kenties voitettuna. +Hänt' ohjaa kokonansa Isebel, +Tuo rietas, kiivas tytär Siidonin, +Min Jahve meitä rangaistaksensa +On Samariaan tulla antanut; +Hän kuninkaan taas Baalin majaan vei. +Sa tiedät varmaan, mitä seuraa tästä. + +MIKA. +Kun asioista ajan tulevan +On kysymys, niin vastata ma voin +Sen ainoastaan, mitä käsketään. +Vaan koetuksen yhden saa nyt Ahab; +Hän voittaa siinä taikka lankeaa, +Sa jumalattomalle kuninkaalle +Saat pyhää oikeutta ilmoittaa, +Ettei hän sillä puolustaida voi, +Ett' olis hälle Jahven laki outo. + +OBADJA. +Ma heikko olen saviastia, +Mut käytettäköön sitä Herran työssä, +Siks kunnes särkyy! + +MIKA. + Oikein ystävä! +Sua nähdessä saa mieli lohtua +Ja toivon kaunis helmi uudestaan +Sydämen pohjast' alkaa päilyä; +Se toivo, että aina säilyvä +On Herran joukko, pieni, uskollinen, +Mi koskaan polviaan ei notkista +Edessä muukalaisten jumalain, +Ja melkein kuihtuneista juurista +Voi vanhurskauden vihannoiva vesa +Yletä kunniaksi Israelin +ja kaunistukseks kaiken maailman. + +OBADJA. +Tää toivo ajan synkeässä yössä +Se meille olkohon se tulipatsas, +Mi esi-isät kautta korpien +Rannoille johti pyhän Jordanin. -- +Vaan ystäväni, tästä poistukaamme! +Kuningas Ahab puolisoinensa +Käy temppelistä, eikä onneksi +Se olis, jos he meidät kohtaisivat. + +MIKA. +Vaan Amarian tytär? + +OBADJA. + Tiedäthän, +Ettei hän ole uhri ainoa, +Mi saastaisuuden alttarilla sortuu. + +MIKA. +Vaan koston polttavimmat hiilet hän +On lakaiseva varvuin tulisin +Päälaille Ahabin. Ma seuraan sua. + + (Menevät vasemmalle.) + +Temppelin ovet aukeavat, ja sieltä lähtee juhlasaatto, joka kiertää +näyttämön ja menee oikealle. Edellä astuu joukko Baalin pappeja, +käsissä lasiset maljakot, joissa palaa tuli, heidän jälkeensä +kuningas ja kuningatar, sitten kuusi auringon tytärtä paljain jaloin, +koristeitta, vitivalkeissa puvuissa. Temppelistä kuuluu symbalien ja +harppujen ääniä. Kun juhlakulkue näyttämöltä poistuu, taukoaa soitto, +ja Ester syöksyy temppelistä valkoinen huntu pään yli, kaula ja ranteet +helmillä koristeltuna. + +ESTER (viskaa hunnun maahan ja painaa käsin päälakeaan). +Ah elämääni! Kurjaa kangastusta! +Vain valhekuva turhan unelman! +Niin arvaamatta yöhyt synkkä, musta +Pimitti multa päivän kirkkahan; +Nyt lopun näen onnenhaaveilusta, +Näen särkyneenä kauniin maailman. +Sen onni, rauha, toivo päättyi kesken +Ja immestä loi kaiken riemun lesken. + (Laskee kätensä alas ja astuu askeleen eteenpäin.) +Niin rikas olin, kukka vuorimaan, +Mi myrskysäiltä metsillään sen suojaa, +Se katseensa loi päivään loistavaan, +Kuin lapsi kiitti kaiken hyvän luojaa, +Odotti iltaa suomaan muistojaan +Ja aamua kuin uuden riemun tuojaa; +Ja elää oli kahta suloisempi, +Kun sytytti mun sydämeni lempi! +Hyvästi kummut, joilla käyskentelin, +Puut, kukkaset ja lähde vuoriston; +Hyvästi lempi, jonka riemuss' elin +Ja hymy hellä äidin katsannon! +Oi, itkekäätte, immet Israelin, +Yks siskoistanne sortunut taas on; +Te haukan silmän väijymistä pakoon +Lymytkää metsiin, piilkää vuorten rakoon! + +Miks en ma piillyt? Jahve, rikoinko +Niin raskaasti, kun sielun' ikävää +Ma raukka rohkeana seurasin? +Sen vuoksko täytyi elon lähteiden +Nyt multa tyrtyä? Sen vuoksko tuska +Mun polttavalle aavikolle ajaa, +Miss' ainoakaan toivon palmulehvä +Ei nouse hietikolta häpeän? +Miks synnyinkään ma lapseks kurjuuden? +Miks pienn' en kuollut käsiin kylvettäjän? +Miks sammunut ei koittoonsa se päivä, +Jolloin ma heitin kummut Gilboan +Ja sinne elon toivon, rauhan, onnen? +Jos epätoivon pohjattomaan yöhön +Mun syöstä tahdoit, Jahve, lohdutusta +Et toivottoman multa kieltäne. +Vaikk' elämässä minut hylkäsit, +Et hylkää kuolemassa. Kohtaloni +Sun kostoasi vanhurskasta +Ei lakkaa huutamasta +Tuhansin suin. + + (Kuristaa helminauhalla itsensä, kaatuu ja kuolee.) + + + + +TOINEN NÄYTÖS. + + +Kuninkaan huone Samariassa. AHAB ja ISEBEL valta-istuimilla, +oikealla heistä seisoo OBADJA, ovilla vartijoita. SAMERI saapuu. + +SAMERI (heittäytyen maahan kuninkaallisten eteen.) +Niin loistaa valtanne kuin aurinko, +Niin vankka on kuin Libanonin vuoret, +Ja niinkuin usma tieltä lounaisen, +Niin haihtuu Israelin viholliset. + +AHAB. +Sun tervehdykses suloiselta soi, +Se miellyttää ja ihastuttaa meitä, +Ja varmaan yhtä tervetulleita +On tiedot, jotka tullessasi tuot. +Et suurta taistelua tarvitse +Kuvata, jossa sotaorhien +Töminä maata tärisytti, huudot +Päämiesten kumisutti taivasta, +Ja jossa nuolet vinhaan sinkoili +Kuin rakeet myrskyssä, ja kalvat välkkyi +Kuin liekehtivät taivaan salamat. +Siell' itse olin johtajana läsnä, +Ja parvess' Israelin sankarten +Ma etumaisna taistelin, kun miekka +Löi vihollisiamme niinkuin heinää. +Niin hajosivat joukot Syyrian +Kuin tuulen lennättämät akanat; +Vaan peitteheksi kentän verisen +He heitti miestä satatuhatta. + (Kääntyen Isebelin puoleen.) +Ja, kuningatar, mitä sitten tuli, +Sen itse tahdon teille kertoa, +Kuin vuorikauriit vainoojatansa +Pakeni eessä päällysmiestemme +Damaskun murtuneiden laumain jätteet. +Vallitsi sekasorto, hämmennys, +Ei pienintäkään ollut järjestystä, +Ei kuultu torven ääntä kutsuvaa, +Ei käskijätä kenkään totellut, +Maan omaks kaikki luota heitettiin, +Niin, kilvet, keihäät, jouset, tapparat; +Vaan sittenkin niin monta onnetonta +Jäi tallattavaks toisten jalkoihin. +Ei ollut aikaa moista huomata; +Niin jalkamies kuin vaunutaistelija, +Niin päällikkö kuin halpa sotilas, +Huolehti yksin, kuinka säästymään +Sais oman hengen huomisehen asti. +Vei myötään virta ajelehtiva +Kuningas Benhadadinkin. Vaan kun +Näkyä alkoi muurit Afekin -- +Kuin pesästänsä linnut hätääntyneet +He niistä suojelusta etsimään. +Vaan heitä väijyi siellä turmio, +Ja kuolo kolkko saaliiksensa vaani. +Kun sulloutui he vasten porttia +Ja survoivat kuin oinaat toisiaan, +Niin vavahtivat pielet porttien, +Ja alta muurin järkkyi perustus, +Perustus järkkyi, torni, muuri horjui; +Ne horjuivat ja maahan sortuivat, +Ja tuhansia, joita miekan terä +Viel' oli säästänyt, jäi niiden alle; +He saivat siinä surman surkeimman. -- +Sa, Sameri, voit kertomusta jatkaa! + +SAMERI. +Sun joukkos saarsi tähteet kaupunkiin, +Ja heidät tappaa tauti taikka nälkä, +jos eivät etsi sinun armoas. +Niin ahnaan sortajamme turmioon +On syössyt meiltä Baal ja Astartte. + +OBADJA. +Sa herjaat mies! Ei Astartte ja Baal +Voi Israelin vihollista voittaa; +Damaskus korska nöyryytetty on, +Kun herraa pilkkas sotajoukkojen, +Näät koko Israelin tietäen +Häväissyt Benhadad on Jahvea; +Vanhurskas kosto kaikkein korkeimman +Nyt hänet kohtasi ja lannisti. + +ISEBEL (katsoen tuikeasti Obadjaan). +Vai Obadja se taaskin väittelee +ja kuninkaansa palvelijaa oikoo, +Vaikk' itse kuningaskin läsnä on! +Hän Sameria keskeyttää ja solvaa, +Vaikk' on hän täällä meidän tahdosta. +Sun hovimiesnä tulis ymmärtää: +Me muistutamme, jos ken väärin haastaa. +Ja mikä syy? Jos voima, urheus +Ja päälliköiden johtotaito oiva +Ei meidän sotilaille voittoa +Olisi suonut, yhtä hyvin soi +Sen Baal ja Astartte kuin synkkä Jahve. +Näät parhaan palkan palvelijoilleen +He suovat. Heit' ei mikään kaupunki +Niin hartaasti kuin Siidon palvele; +Mut missä kantaa toimi hedelmät +Sen runsaammat, kuin siellä kantavi, +Ja kuka taitaa seudun mainita +Sen rikkaamman ja onnellisemman? +Se loistaa rantamaiden helmenä, +On kauppakeskus kaikkein heimojen, +Se liitossa on kaikkein kansain kanssa; +Sen haahdet kiertää kaikki rannikot, +Sen karavaanit halkoo aavikoita; +Sen kukoistavat siirtokunnat jakaa +Sen kanssa rikkautta maailman. +Kaikk' idän helmet, kulta, mirhamit +Ja jalot viinit, lännen hopeat, +Etelän kuuman nahkat arvokkaat +Ja Kypron vaski, Tyyron purppura, +Egyptin kankaat, Kreikan astiat +Sen markkinoille tulvimalla virtaa. +Niin siunauksesta Baalin, Astartten +Alati paisuu rikkaus Siidonin. +Kas, kohti menestystä tällaista +Nyt alkaa myöskin Israeli käydä. + +OBADJA. +Me saimme määrän paljon jalomman, +Kun Jahve meidät kansaksensa otti. + +ISEBEL. +Ja millainen on, lausu, määrä tuo? + +OBADJA. +Yöss' aikain taivaan tulta vaalia, +Totella Jahven pyhää tahtoa, +Vihata seuraa Herran pilkkaajain +Ja saastaisuutta epäjumalain. + +ISEBEL. +Sa ystäväksi Mika Jemlanpojan +Todistat itses oivallisesti; +Sun puhees on kuin hänen suustansa. +En tiedä, koska kuningas sen armon +Suo mulle, ettei sinunlaistas miestä +Mun kuulla eikä nähdä tarvitse. + +AHAB. +No malttakaatte mieltä, ystävät, +Ja asettakaa ajatuksen raivo! +Jos Baalille ma teetin temppelin +Ja rakennutin Astarttelle puiston, +Ja vaikka multa kiitosuhrin Baal +Sai voitostamme loistavasta äsken, +En estää tahdo, että Obadja +Ja muutkin, jos se heitä miellyttää, +Ja toisillekin vapautta suovat, +Vapaasti palvelevat Jahvea. +Sameri poistu! Nyt kun Damaskus +On Israelin valtaan joutunut, +Niin velvollisuus vaatii kuninkaan, +Hän että miettii, kuinka voitostaan +Saa valtakunnallensa parhaan hyödyn. + + (Viittaa Samerille, joka kumartaen poistuu.) + +OBADJA. +Sa ethän ai'o, herra kuningas, +Vaan säästää hallitsijaa Syyrian; +Tuot' uhkamieltä Jahven pilkkaajaa? +Se toisi meille rangaistuksen raskaan. + +AHAB. +Ei luulotellun rangaistuksen pelko +Mun toimintaani muodostella voi; +Jos säästän taikka en, se siitä riippuu, +Mi valtakuntaa parhain hyödyttää +Ja kuninkaalle sopivinta on. + +OBADJA. +Kun noudatat sa Jahven lakia, +Niin parhaan hyödyn Israeli saa; +Jos toisin teet sa, silloin katkeran +Tuo luultu voitto sulle tappion. + +AHAB. +Saat säästää neuvos, kunnes pyydän niitä. + +KUNINKAAN PALVELIJA (tulee ovesta). +Viis palvelijaa Syyrian kuninkaan +Eteenne pääsemistä anovat. + +AHAB. +Ken heidät laittoi, kertoivatko sen? + +PALVELIJA. +He käskyst' ovat täällä herransa. + +AHAB. +He tänne tulkoot, kuninkaan he tapaa. + + (Palvelija poistuu.) + +OBADJA (langeten maahan Ahabin eteen). +Näin maassa polvillani rukoilen: +Suo surma Israelin sortajalle +Ja röyhkeälle Herran pilkkaajalle! +Rikosta oisi häntä armahtaa, +Niin loukkaisit sa Jahven pyhää mieltä, +Pois poikkeaisit vanhurskauden tieltä; +Sen vuoksi kärsis kansa, synnyinmaa. + +ISEBEL (Ahabille). +Ma lempes kautta sua rukoilen: +Sa kuule ääntä järjen, sydämen, +Vaan Obadjalle korvasi sa sulje! +Hän oppilas on Jahven profeetan +Ja kietoisi sun heidän valtahan; +Sa kuninkaana omaa tietäs kulje! + +AHAB. +Mun vastaukseni ovat tekoja. + +(Benhadad saapuu Abdinin ja kolmen muun syyrialaisen päällikön +kera. He ovat kaikki »säkkiin» puettuina, hirttonuorat kaulassa +ja heittäytyvät maahan kuninkaan eteen.) + +ABDIN. +Sun valtaistuintasi loistavaa +Nyt lähenevät orjas halvimmat +Ja sinuun luovat nöyrät katseensa, +Kuin aurinkohon itu mullasta. + +AHAB. +Vaan itu loistehessa auringon +On pystyssä; niin tekin olkaatte! + + (Syyrialaiset nousevat.) + +ABDIN. +Kuningas Benhadad nyt meidän kautta +Näin haastaa sulle, suuri hallitsija: +Ma vihollisna maahas hyökkäsin, +Sun kyläs ryöstin, viinitarhas poljin +Ja naiset raiskasin sun kansastas, +Jumalas pilkkasin ja kiivain mielin +Sun valtas tahdoin maahan kukistaa; +Vaan sorruin itse. Vallan mahdoton +On mulle enää vastustaa sun voimaas. +Enimmät mieheni jo lahovat +Kentillä Israelin, viimeisiltä +On tyyten poissa uskallus ja tarmo. +Ma kuolla tahdoin, mutta kuulla sain, +Ett' yhtä laupias kuin voimakas +On Ahab Israelin valtijas; +Siks omani ja päällysmiesten' sielut +Sun käsiis annan, sitten niitä sulta +Takaisin anon armolahjana. +Näin haastaa Benhadad mun kauttani; +Sa ilmoita nyt meille tahtosi! + +AHAB. +Kuningas Benhadad jos eloss' on, +Ma veljenäni häntä tervehdin. + +OBADJA (reväisten vaatteensa). +Voi, minkä kuulin! Miksi sokeus +Päämiehet eksyttää, niin etteivät +He huoli korkeimmasta tahdosta. +Nyt Israel saa uudet murhepäivät. + +ISEBEL (Obadjalle). +Kas Obadjaa! Sen muoto vasta vääntyi! +Ja vaippoja on hällä ylenmäärin, +Kun noin hän saattaa niitä haaskata. + +BENHADAD. +Mun kauttani näin haastaa Benhadad: +Kun kuolemasta päästit sieluni +Ja siten julkisesti todistit, +Ett' olet ansainnut sa maineesi, +Niin lausu, kuinka tulee hyvyyttäs +Mun palkita ja minkä korvauksen +Minulta vaadit rauhan hinnaksi? + +AHAB. +Miss' on nyt veljen' Benhadad? + +BENHADAD. + Hän on +Lähellä aivan. Hänen seuranaan +On joukkojas. Ne häntä vartioivat +Niin kauan, kunnes kuulla saavat he, +Mit' olet kohtalostaan päättänyt. + +AHAB. +Hän tänne tulkoon! Niinkuin veljeni +Mä hänet vastaan otan. Häneltä +Mä ensin kuulla tahdon, minkälaista +Hän korvausta meille tarjoaa +Vahingon palkinnoksi, jonka saanut +On Israeli tästä sodasta. +En vaadi liikoja. Kun kaupallemme +Hän Damaskussa myöntää etuja, +Jos muutamia kaupungeita, maita, +Jotk' oikeastaan Samarian onkin, +Hän luovuttamaan valmis meille on, +Ei esteitä voi olla rauhalla. + +BENHADAD. +Nää toivomukses, vallan kohtuulliset, +Ilolla täyttävä on Benhadad, +Kun elämän ja rauhan lahjoitat +Hänelle ynnä palvelijoillensa. + +AHAB. +Se hyvä! Menkää, kuninkaanne tuokaa! +Tuo kurja verho yltänne pois luokaa! + + (Päämiehet menevät.) + +OBADJA (Ahabille). +Vihastu älä palvelijaasi! +Vaan pahoin eksyt, herra kuningas. +Näät äsken Jahve suuren voimansa +Sinulle näytti. Vaiko omin voimin +Sa luulit lyönees joukot Syyrian? +Ei. Herran käsi heidät murskasi. +Kun tulvana he maahas hyökkäsivät, +Ilmoitti sulle Jahven profeetta: + +Näin sanoo Herra: Koska syyrialaiset +Mun nimeäni ovat pilkanneet, +Niin tahdon kaiken suuren joukon tään +Sun käsiis antaa, että tietäisitte +Mun herraks, jolla voima on ja valta. +Se onko totta? + +AHAB. + On. + +OBADJA. + Ja Benhadad +Hän pilkkas Jahvea? + +AHAB. + Ma myönnän sen. + +OBADJA. +Siis kuule, kuinka säätää Herran laki: +»Ken Herran nimeä on pilkannut +Sen totisesti pitää kuoleman, +Ja kaiken kansan hänet kuolijaaksi +On kivitettävä. Jos omainen +Tai muukalainen pilkkaa Jahvea, +Niin aina täytyy kuolla pilkkaajan.» +Se Jahven laki muuttumaton on. +Sun kuninkaana täytyy valvoa, +Ettei sun tietes ilman rangaistusta +Saa kenkään maallas sitä rikkoa. +Ja velvollisuutes nyt taidat täyttää, +Kun käsiisi toi Herra pilkkaajan. + +AHAB. +Vaan kuninkaalla, jolle maansa etu +Ja oma kunnia on kallista, +On järkkymätön laki rinnassaan, +Ja sitä täytyy hänen seurata. +Se uhkaa rankaisemaan vaativi +Ja armahtamaan armon pyytäjää. +Ja hävitystä paremmat on siitä +Etua tuovat liitot. Syyria +On rikas maa. Sen kuninkailla on +Peritty loisto. Liitto heidän kanssa +On onni meille. + +OBADJA. + Israeli ei +Saa liittoon mennä pakanoiden kanssa. +Sen tulee miekoin heitä murhata +Ja kuninkaansa kahlehisin luoda; +Sen rangaista on määrä kansoja, +Ei armahdusta yhdellekään suoda. + +ISEBEL (pilkallisesti). +Sun oppis mukaan ensiks kuninkaan +Ois tapettava minut, puolisonsa; +Sill' olenhan ma pahin pakana. +Miks sit' et vaadi? Niin, et uskalla. +Sun julmain sääntöjenne täytteeksi +On mukavampi toinen uhri pyytää, +Mi turvatonna joutui valtaanne. + +OBADJA. +Ei turvaton hän muukalainen ollut, +Kun Samariaan äsken uhkamielin +Ja pilkka huulilla hän ryntäsi. +Hän rauhan, hävitystä himoten, +On kansaltamme syyttä rikkonut; +Siis vaikk' ei oiskaan Herraa pilkannut, +Ois kuitenkin hän kuolon ansainnut. + +ISEBEL. +On onni, ett'ei meitä hallitse +Obadja. Eikä Ahab tahtone +Sun mieles mukaan eikä ystäväs +Asettaa toimiaan? Hän kuninkaana +On korkeampi teidän sääntöjä, +Ja laveammat häll' on tarkoitukset, +Kuin tietää voipi tyhmä profeetta. (Ahabille.) +Mut muistakaamme, kohta Benhadad +Tääll' olla voi, ja Ahab varmaankin +Hänt' ottaa vastaan niinkuin kuningasta? + +AHAB. +Sen tehdä tahdon. Valtaistuin kolmas +On tänne vieraallemme tuotava, +Portilla soikoot torvet, symbalit, +Kuningas Syyrian kun lähestyy, +Ja tanssijattaremme notkeat +Ne olkoot valmiit suurta vierastamme +Sulavin liikkein viihdyttelemään. + +(Palvelijat kiirehtivät kuninkaan käskyä täyttämään. Kolmas valtaistuin +tuodaan ja asetetaan Ahabin ja Isebelin istuinten keskelle.) + +OBADJA. +Mun sallit varmaan, herra kuningas, +Pois mennä näkemästä vierastas? + +AHAB. +En salli. Täytyy läsnä olla sun, +Näät kuinka kuningasta kohdellaan. + (Torventoitotuksia kuuluu ulkoa.) +Hän saapuu jo! Suo kätes, kuningatar, +Ovelle käymme häntä vastahan; +Hän kärsimänsä kovan tappion +Pois unhottakoon hetkeks seurassamme. + +(Benhadad astuu sisään neljän päämiehensä saattamana. Hän aikoo +heittäytyä maahan Ahabin eteen, mutta tämä sulkee hänet syliinsä. +Isebel ojentaa kätensä, jota Benhadad suutelee.) + +AHAB. +Teit' enkö äsken, herra kuningas, +Ma nähnyt täällä orjan muodossa? + +BENHADAD. +Kun orjana ma tulla uskalsin, +Niin armonne loi orjan kuninkaaksi. + +AHAB. +Nyt kuninkaana tervetultua! + +(Ahab ja Isebel taluttavat vieraansa molemmista käsistä istuimelleen ja +istuutuvat, viitaten päälliköille sijoja, hänen molemmille puolilleen.) + +BENHADAD. +Kuningas Benhadadin joukot voitti +Kuningas Ahab sotavoimillaan, +Vaan kuningas ja kuningatar voitti +Nyt juuri hänet vastaanotollaan. +Kuin matkustaja kuuman hietikon, +Mi, uupuneena päivän poltteesta, +Havaitsee palmulehdon vihreän, +Sen suloisehen varjoon kiiruhtaa, +Ja sieltä sieluun, tuskan hiuduttamaan, +Saa virkistyksen raikkaan balsamin; +Niin kiiruhdin ma tänne, täällä tunnen +Ma saman viihdytyksen tuntehen. +Nyt Damaskun ja Samarian helppo +On ystävinä yhteen liittyä, +Ei esteet mitkään ymmärtääkseni, +Nyt enää ole tiellä sovinnon, +Mi päättää taiston, josta Syyrialle +Niin kova oppi tullut on. +Sen armollisen vastauksen jälkeen, +Min äsken annoit palvelijoilles +Ja armollisen vastaanoton vuoksi +Ma rauhan ehdot tohdin ehdottaa: +Kaupungit, jotka mainehikas isän' +Sai isältänne saaliiks Syyrian, +Ja joist' on tärkein Gileadin Ramot, +Ne jälleen teille nyt ma luovutan; +Ja väylän tuottavaisen kaupallenne +Ma avaan Syyriassa rikkaassa, +Kun myönnän, että Damaskussa saatte +Te rakennuttaa kauppakatuja, +Ja kankaistanne, viljastanne sieltä +Niin virtaa teille kulta Damaskun. +Nää ehdot täyttävätkö toiveenne? + +AHAB. +Sen täyttävät ne. Juuri samat ehdot +Suunnitti äsken mieli Ahabin, +Mut Benhadad ne ehti ilmi tuoda. +Siis ojentaa nyt voimme rauhan kättä. + (Kuninkaat kättelevät. Benhadad suutelee Isebeliä kädelle.) +Nyt Samarian kokoon kutsukoon +Pasuunan ääni, kuulutettakoon +Kansalle kaikkialla, että rauha +Nyt tehtynä on kanssa Syyrian, +Ja rauhan ehdot luettakoon julki. + (Palvelija rientää ulos, torven toitotuksia kuuluu.) +Nyt kiirehtää saa kansa rauhan töille +Ja sodan verijäljet pestä pois, +Ja viinitarhat, jotka sotajoukko +On tallannut, taas kuntoon pantakoon, +Ja öljypuut nyt nuoret istutettakoon +Kedoille, joiden hietaa veri kastoi, +Ne että muuttuu tuuheeks öljylehdoks, +Min siimeksessä kansa vastainen +Voi meidän päiviämme muistella. +Ne merkkinä sen menestyksen olkoot, +Min liitto Damaskun ja Samarian +On kasvattava veljeskansoille! +Nyt soikoot tässä huilut, symbalit, +Ja nuoret neidot ilohyppyyn käykööt, +Ett' ihastuisi suuri vieraamme! + +ISEBEL. +Minua riemastuttaa tämä hetki. +On niinkuin jälkeen raivon ukkosilman +Taas päivän hohde puiston purpurois. +Nyt kukkuloille Baalin alttareille +On uhriliekit sytytettävät, +Ja Astartelle vihkilehdoissaan +Nuor' kansa lemmenjuhlaa viettäköön! +Hekuman, yltäkylläisyyden aika +Nyt alkaa meille, eikä Samarian +Pidoista puutu viini eikä öljy. +Nyt kasvaa tänne uusi Siidoni. + +(Soitto alkaa kuulua ja parvi tanssijattaria loistavissa puvuissa +alkavat hypyn, jota kuninkaalliset mielihyvin katselevat. Silloin +saapuu odottamatta saliin MIKA JEMLANPOIKA peite kasvoilla +keskeyttämään juhlaa.) + +MIKA (nostaen kätensä ylös). +Voi Israelia! Sen ruhtinaat +Nyt huumaa pakanoiden hekuma, +Vaan niinkuin ruoho kuuman hietikon, +Kuin korven kuivuudessa kanerva +He kohta nääntyvät, ja huulilleen +Ei virvoituksen pisaraakaan suoda. + + (Soitto ja tanssi taukoaa; tanssijat säikähdyksestä kirkaisten + poistuvat.) + +AHAB. +Ken olet onneton, kun uskallat +Noin peitekasvoin, lupaa pyytämättä +Ja huulillasi kammottava huuto +Kuninkaan juhlaa häiritsemään tulla? + +MIKA. +Ma Israelilainen olen, jolla +On sanomista sulle, kuningas. + +AHAB. +Se sano kohta, kautta henkesi! + +MIKA. +Keskellä riehunata taistelun +Kun palvelijas oli, huomasi +Hän pakenevan miehen johdattavan +Erästä toista miestä. Hän sen toi +Mun luokseni ja lausui ankarasti: +Tää karkulainen kätke tarkasti +Ja vartijoitse, ettei pois hän pääse; +Vaan jos hän pääsevi, niin vaaditaan +Sun sielus silloin hänen sielustaan. +Mä kätkin miehen. Mutta kun ma sitten +Taas taistelusta häntä katsomaan +Palata ehdin, poissa oli hän, +Hän kätköstäni oli pakoon päässyt. +Nyt täytyyköhän hänen sielustaan +Mun sielun' mennä? + +AHAB. + Itse tuomitsit +Ja tuomios on vallan oikea. + +MIKA (tempaisten peitteen pois kasvoiltaan). +Mun tunnet varmaan, Ahab kuningas? + +AHAB. +Sun hyvin tunnen, Mika Jemlanpoika; +Kuin ennenkin, taas näytät uhkaavalta. + +MIKA. +Siis kuule nytkin Jahven tuomio! +Näin sanoo Herra: Koska voitostasi +Et tuonut mulle kiitos-uhria, +Vaan Baal sai sulta kirouksen uhrin, +Ja koska ylvästellen lupasit +Vapaaksi päästää Syyrian kuninkaan, + (Näyttää kädellään Benhadadia.) +Tuon miehen, jonka olen kironnut +Ja käsiis tuonut saamaan rangaistusta, +Niin vaadin sielus hänen sielustaan, +Sa edestänsä kuljet kuolemaan. + +ISEBEL (parkaisten). +Sa uskallat niin kuninkaalle haastaa! + +MIKA. +Ma torvi olen vaan, en mikään muu, +Mun kauttan' haastaa Jahven pyhä suu; +Ma sinne menen, minne käskee hän, +Sun palatsiis tai majaan köyhimmän, +Ma lausun niissä lupausta, uhkaa, +Hän Jumala on, ma vain halpaa tuhkaa. + +AHAB. +Suupaltto tyhmä! Alla profeetan +Likaisen vaipan kannat kopean +Ja kieron mielen. Vastaan kuningasta +Sa aina viskaat uhkansalamas. +Sit' en ma siedä enää. Vartijat, +Tuo röyhkeilijä häpeämätön +On kohta kahleisin pantava; +Ja sitten viekää hänet kaupungin +Päämiehen luokse. Suljetuttakoon +Hän hänet vankiholviin. Siellä hän +Jaloistaan kytkettynä hirtehen +Saa aikaa miettiä ja punnita +Tekonsa julkeutta. + + (Pari sotamiestä kahlehtivat profeetan, joka tyynesti + antautuu heidän valtaansa.) + +MIKA (pois vietäessä). + Ahab! Ahab! +Sun tekos eivät ole peitetyt. +Mit' onkaan saanut Tisben Elias +Ja kaikki vakaat Jahven profeetat +Sun tähtes kärsiä? Mun kohtaloni +On kaikkein hurskaitten kohtalo +Sun päivinäsi Samariassa. +Mun laillan' hylätyissä haudoissa +Ja onkaloissa etäisimpäin vuorten +On heidän piilotella täytynyt, +Jos tahtoivat sun vainoasi välttää; +Mut pelvotta me todistamme vaan: +Hän elää vielä, Israelin Pyhä, +Mi ahneet kaarneet käski kantamaan +Luo Kriitin ojan Eliaalle leivän +Ja Karmelilla taivaan tulella +Todisti sulle kaikkivaltansa; +Hän näkee nytkin, Hän ei nuku, torku. +Hän paisua suo joskus pahuuden +Ja lausuu sitten: Tähän raukee aaltos. +Niin kuulkaa, taivaat, nosta korvas, maa! +Et epäillä saa, Jaakob, voimaa Herran. +Te, väärin tehneet, vihaa vaviskaa, +Niin hirmuisena leimahtaa se kerran, +Se murtaa väärät, hurskaat korottaa! + + + + +KOLMAS NÄYTÖS. + + +Kuninkaan puutarha Samariassa. Perällä kuninkaan linna, jonka edustalla +veranda, jolle portaat johtavat. Portaiden kahden puolen kasviryhmiä. +Vasemmalla kasvien edessä leposohva. Verannalla portaiden kohdalla, +linnan pääoven edessä vartija. + +ASARIA (hiipii vasemmalta kasvien suojassa). +On sielussani kaksi ääntä soinut; +En ennen vielä selvää saada voinut, +Mi voimakkaampi näistä kahdest' on. +Kun toinen kuiski: kosta! kosta! kosta! +Niin toinen sanoi: Älä kättäs nosta +Kuninkaan murhaan; kosto Jahven on. +Vaan nyt jo vallan koston henget voittaa, +Ne raivoisasti rinnassani soittaa; +Työt, ajatukset, askeleet ne ohjaa, +En tunne muuta pontta enkä pohjaa. + (Vetää tikarin poveltaan.) +Et tuima rauta, tiennyt, että kerta, +Sun maistaa täytyy hallitsijan verta; +Mun sydäntäni muisto Esterin +Ei muuten äkein tuhatokaisin +Voi laata raastamasta. Toimeen siis! +Vaan kuinka? Linnaan tunkeudunko? En. +Vaikk'ei ois työläs saada vartijaa +Pois raivatuksi, olis kuitenkin +Se liikaa uhkapeliä. Vaan tuohon +Ma kätköön pistäydyn, niin kukaties +Eteeni saalis itsestänsä kulkee. + + (Kätkeytyy kasvien väliin, sohvan taakse.) + +SAMERI (saapuu oikealta matkavarustuksissa ja asettuu portaiden +eteen, josta haastaa vartijalle). +Hei mies! Käy linnaan, kuninkaalle kerro, +Ett' olen Damaskusta palannut +Ja uutisia painavia tuon. + + (Sotilas menee ovesta linnaan, josta kohta palaa Obadjan kanssa.) + +OBADJA. +Sun tervetulleeks kuninkaamme lausuu. +Ja jos sun toimes hyvin onnistui, +Saat huoneeseensa heti kiiruhtaa; +Vaan huonot jos on tuomas uutiset, +Sua alle kattonsa ei päästä hän, +Vaan vartoa saat täällä ulkona; +Hän saapuu tänne sua kuulemaan. +Siis käytkö sisään, vaiko täällä varrot? + +SAMERI. +Ma varron täällä. + +OBADJA. + Huonot viestit siis? + +SAMERI. +Ma varron; muun saa kuulla kuningas. + +OBADJA (Menee linnaan.) + +AHAB (saapuu Isebelin ja Obadjan seuraamana). +Vai täällä siis mun sua kuulla täytyy? + +SAMERI. +Ei palvelijas halpaa vilppiä +Sun kattos alla tohdi kertoa. + +AHAB. +Ja vilppiä sa näit? + +SAMERI. + Ja häväistystä! +Petosta rietasta! Se ruhtinas +Ei kunniasta merkkiäkään tunne. +Ei luvatuita kaupungeita hän +Sinulle luovuta; sen tästä näät. + + (Ojentaa Benhadadin kirjeen Ahabille, joka lukee sen, + repäisee ja viskaa palat inholla maahan.) + +AHAB. +Tavannut olen sata pettäjää. +Vie veli viekkaudella veljen leivän, +Voi kerjäläinen kerjäläistä ryöstää +Ja ansaan saattaa varas kumppaninsa; +En ole vielä vihamiestä kuullut, +Mi vastustajan luona vieraili +Ja sitten petti sen. Nyt näin sen vasta. +Sanoppa, eikö ratsastamas aasi +Hikoillut tuskasta, kun petoksesta +Näin alhaisesta sanaa kuljetti? + +SAMERI. +Ei, majesteetti, aasi hikoillut, +Vaan ratsastaja. + +AHAB. + Mutta palvelus +Se oli viimeinen sen eläimen. +Se kappaleiksi pienoisiksi kohta +On hakattava. Yli Israelin +On palat sitten hajoitettava +Ja kerrottava, että jokaiselta, +Ken kostosotaan vastaan Syyriaa +Ei kohta riennä, Ahab kuningas +Niin palasiksi karjan hakkauttaa. +Et ennen lepoa saa, Sameri, +Kuin käsky tämä täytäntöön on pantu. + +SAMERI. +Sa minkä käsket, on jo niinkuin tehty. + + (Kumartaa syvään ja poistuu kiireesti.) + +OBADJA. +Siis uusi sota, Herra kuningas? + +AHAB (Obadjalle). +Niin; ankarampi kuin on koskaan ollut. +Tää hetki vaatii tointa pontevaa. +Sa laita käsky, että joukkomme +Nyt sotakuntoon varusteleivat. +Yöt, päivät miekkoja ja keihäitä +Takokoot kaikki Samarian sepät. +Vaan siin' ei kyllä. Että kostomme +Niin tuhoavaks tulisi kuin suinkin, +Ma Juudan voimat Israelin kanssa +Nyt liittää tahdon samaan otteluun. +Obadja, kuule! Lanko Josafat +Sun hyvin tuntee. Jerusalemiin +Siis joutuin riennä; Juudan kuninkaalle +Vie Ahabilta tervehdys ja pyydä +Mun nimessäni Samariaan häntä. +Jos tunnen langon, ei hän meiltä nyt, +Kun petti meidät kehno pakana, +Voi kannatusta, apuansa kieltää. +Vaan siitä lähemmin, jos noudattaa +Hän kutsuamme, vieraaksemme tullen. +Siis tee kuin käskin; sitten matkalle! + +OBADJA. +Sun tahtos olen tarkoin täyttävä. + + (Menee.) + +ISEBEL (Ahabille, joka aikoo lähteä). +On vielä keino, jota emme nyt +Saa hylkiä, vaikkemme muuten voi +Sen käyttämistä suosia. + +AHAB. + Mik' on se? + +ISEBEL. +Tää kansa tietäjien merkkeihin +Ja profeettojen ennustuksiin luottaa; +Se näkijöiltä viisautta etsii +Ja hakee haltioihin vaipujaa. +Se vaatii kiihoitusta syvempää +Kuin hallitsijan käsky; meidän on +Nyt käytettävä sitä, varsinkin +Kun käsissämme meill' on Jemlanpoika. + +AHAB. +Kuin? Auttaisiko Jemlanpoika meitä? + +ISEBEL. +Hän kauan kuningasta Syyrian +Vihannut on ja vihaa vieläkin. +Niin ankaran hän lausui tuomion, +Kun Benhadad sai vapauden sulta. +Sen vuoksi on hän vankityrmässä. +Vaan tällä kertaa ystäväksemme +Voi hänet muuttaa viha yhteinen. + +AHAB. +Sit' epäilen ma. Näistä miehistä +On tänään väärin, mikä oikein eilen, +Ja taas päinvastoin. Jos hän äsken vaati +Sen murhaamista, joka turvautui +Mun jalomielisyyteeni, ei hän +Nyt soisi rankaisua pettäjän. + +ISEBEL. +En usko sitä; suhteet muuttuneet +Voi kenties hänet taivuttaa. Ma itse +Koettaa tahdon. Jos sa sallit sen, +Tuon miehen kera (viittaa vartijaan) + vankilasta ma +Käyn noutamassa tänne profeetan, +Niin saamme nähdä, onko vieläkin +Hän yhtä jäykkä. Mutta voimmeko +Me jättää sinut ilman vartijaa? + +AHAB. +Ma itse olen parhain vartijani. + +ISEBEL (vartijalle). +Siis tule, mies! (Ahabille) Me kohta palaamme. + + (Menee vartijan kera oikealle.) + +AHAB (katsoo Isebelin jälkeen). +Se turhaa työt' on! Sinä Isebel +Et Jemlanpoikaa koskaan taivuta. +Hän rautatutkaimella Jahven lain +Vain pistää meitä, kunnes kidutus +Saa meidät vimmaan. Mutta ketä vastaan? + (Heitäikse sohvaan pitkälleen.) +On ihme sentään! Benhadad, tuo kelmi, +On Samariaan kaksi kertaa jo +Suu uhkaa täynnä hyökännyt, mut Ahab +On helposti tuon ahnaan vaapsahaisen +Takaisin karkoittanut aroilleen. +Taas isoaa se rosvoamista; +Mist' on se saanut tuulta siipiinsä? +Nyt seuraa kolmas ottelu ja kovin; +Nyt joka käsi miekan kahvaan tarttuu. +Sit' ei ois tarvittu, jos noudatin +Ma Obadjan ja Jemlanpojan mieltä. +Vaan luontoani seurasin ja niin +Taas tehdä tahdon. Tervetullut on +Taas taistelu ja sodan jylhä jymy! +Niin mieluisesti röyhellyttävi +Se tyyntä virtaa elonnautinnon. +Taas maksaa ponnistella, vaivautua, +Saa koitella taas voimain pohjattuutta . . . +Tuon käärmeen veljen kun nyt saavutan, +Niin ongen hänen sieramiinsa työnnän +Ja köyden käärin kielen ympäri, +Lävistän leuvan keihäällä ja käsken: +Rukoile, liehakoitse! -- Mutta jos +Sen luikertajan läpipääsemätön +Nyt ympäröikin kaislikko ja muta? +Niin usein onnen kultaporttiloista +Ma ajoin sisään täysin valjakoin; +Ken takaa, ettei niitä mulle jo +Nyt sulje joku oikullinen henki. +Miks Jemlanpojan kolkko ennustus +Nyt tuli mieleeni? Vaan sit' en säiky! +Mun voittaisiko halpa petturi! + + (Hypähtää kiivaasti ylös ja älyää Asarian, joka on + tikari kädessä hänen taaksensa huomaamatta noussut.) + +Haa! Väijyilevä salamurhaajako? + +ASARIA. +Niin; murhata sun salaa taikka julki +Ma olin päättänyt, kun kihlattuni, +Mun elämäni aarteen kalleimman, +Sa Baalin temppelissä tahrasit +Ja syöksit toivottomaan kuolemaan. +Siks kädessäni rauta tappava +Ma väijyin sua. Ja kun suuri Jahve +Mun käsiini soi tuossa henkesi, +Mun sydämeni raivoisasti sykki +Kuin Davidin, kun Saulin vaatteesta +Hän palan viilsi Engedissä. Mutta +En voinut nostaa kättä vastaasi, +Kun tiesin pakanan sun pettäneen, +Ja sydämessäs jalo viha kiehui. +Taas hengelläni sua palvelen, +Jos hävität tuon palveluksen irstaan, +Min uhriks joutuu Israelin immet. + (Lankeaa polvilleen kuninkaan eteen.) +Nimessä kärsineiden kyynelten +Ja langenneiden tunnontuskien +Rukoilen, että Baalin temppelin +Hajoitat maahan, papit riettaat surmaat. +Niin kirouksesta kansa vapahtuu, +Ja siihen kasvaa jalopeuran voima, +Kun puolestasi kostamaan se rientää. + +AHAB. +Nimessä kruununi ja valtikan +Ma surkuttelen, että impeesi +Baal silmänsä on luonut. Lempes hukka +Ei auttamaton liene kuitenkaan. +Lepytä harmis! Onhan Israeli +Niin täynnä neitoja kuin vuohia +Sun kotiseutus kalliot; sa niistä +Parasta itsellesi valitse! +Ma valvon sitten, ettei vieraat ketut +Saa viinitarhaas turmelemaan tulla. +En hajoittaa voi Baalin temppeliä, +Vaan pappein julkeuden ehkäisen; +Sen lupaan sulle Jahven nimessä. +Siis nouse! Voimakasta kättäsi +Me tarvitsemme! + +ASARIA. + Jalo kuningas! +Lamaiset kädet tarmo jännittää, +Ja vankkana on polvet väsyneet, +Jos jatkat lupaamatas alkua. + + (Menee.) + + (Isebel tulee vartijan kera oikealta ja katsoo tuikeasti + poistuvaan Asariaan; vartija menee paikalleen verannalle.) + +ISEBEL (Ahabille). +Ken on tuo mies? Ja mitä tahtoi hän? + +AHAB. +Kaks kysymystä, ja niin kiivaasti! + +ISEBEL. +Ken oli hän? + +AHAB. + Kai oisit tuntenut, +Jos kasvot oisit nähnyt tarkemmin. +Hän Asaria Jorainpoika oli, +Min kihlatulta neitseyden vei Baal. +Sa muistanet sen, että tyttö-hupsu +Lopetti sitten omat päivänsä. +Mun tuli heitä molempia sääli. + +ISEBEL. +Ja mitä tahtoi sinulta nyt mies? + +AHAB. +Mun aikoi murhata, vaan vallan voitti +Parempi luonto. + +ISEBEL. + Minkä rangaistuksen +Hän sulta sai? + +AHAB. + Ei mitään rangaistusta. +Vaan Baalin liiallista julkeutta +Lupasin estää. + +ISEBEL. + Tuolle murhaajalle! +Kuningas, miss' on luontees voimakas? +Kädessä murha-ase eteesi +Sun valapatto alamaises astuu +Ja lupaa henkes armollisna säästää, +Jos täytät ehdot, jotka panee hän. +Sa, nöyrä, taivut, vaikka vihas tulen +Pitäisi polttaa moiset julkeat. + +AHAB. +Vaan Isebel! + +ISEBEL. + Ma paljon väljemmän +Sun luulin mulle valtakunnan luovan, +Kun sankariksi jaloksi sun kuulin. +Vaan joka hetki uudet esteet tuo +Isäni tielle; minun tielleni. + +AHAB. +Isäsi tielle! + +ISEBEL. + Sinä lausuit sen. +Jumalan tytär olen korkeimman; +On Ethbal vain mun kasvattajani. +Ma muistan hetken juhlallisen, kun +Hän Baalin eteen temppeliin mun vei +Ja lausui: Elos salaisuuden syvän +Saat kaikkivallan kasvoin edessä +Nyt tässä kuulla. Isäksesi olet +Minua kutsunut, vaan se on Baal, +Tuo lempeä ja peljättävä herra, +Mi antaa elämän ja ottaa sen. +On kehtosi tää vuode temppelin; +Sun siinä siitti Baal, ja synnytti +Se ihmeellinen hetki, jolloin kuu +Pimitti varjollansa auringon. +Sen merkityksen kasvattajani +Näin tulkitsi: Baal, voiman jumala, +Min ilmestys on kirkas aurinko, +Sinusta suurta synnyttääksensä +On liiton tehnyt kera Astartten, +Hedelmän äidin, joka kuuna hohtaa, +Yön taivaalla ja poviin ihmisten +Sytyttää lemmen halut hehkuvat. +Sa olet kansain johtajaksi luotu +Ja levittäjäks jumalien vallan. +Sait häntä kohtaan rajattoman lemmen, +Ken ystävänä seuraa tahtoas, +Ken vastustaa, kuin tuhoava tuli +Sen kohtaa vihasi ja kuluttaa. +Kuningas Ahab, salaisuuden tään +Todeksi huomaat. Ystävänä olet +Mua kuullut sa -- ja lausu, missä kohden +On vaillinainen rakkauteni sinuun! +Mua vastaan sotii Jahven profeetat -- +Vihani hävittävä heidät syö. +Sun avullasi kyllä; mutta jos +Mun jouhimekko töhrys profeetan +Nyt täytyy ottaa ylleni ja ohjeeks +Saan kiduttavat säännöt Mooseksen, +En tiedä, miksi rakkauteni muuttuu, +Jos kieltäymyksen surkastuttamana +Voin ylistääkään sitä onnea, +Min jalo mieli Ahab kuninkaan +On luonut puolisolleen, jonka alku +On jumalista. + +AHAB. + Jos sun onnesi +On jotain vailla, lausu, niin sen hankin! + +ISEBEL. +Mit' olen sulle, Ahab, uhrannut? +Kun Ethbal Baalin ylipapista +Kuninkaaks nousi rikkaan Siidonin, +Mun kuuluisata kauneuttani, +Min loistavuutt' ei kylvettäjän taito, +Ei väriaine kartuttanut ollut, +Ihaili silloin koko maailma. +Mua ruhtinaat ja suuret valtaherrat +Läheltä, kaukaa kilvan kosivat; +Niinkuin he tuli, saivat mennäkin. +En jumalaista vapauttani +Alistaa miehen valtaan tahtonut; +Isäni Baalin temppelissä mielin +Eloni viettää häntä palvellen. +Niin Jordanilta uljas ruhtinas, +Kuningas Ahab, saapui Siidoniin. +Hän, rehevimpäin viinipuiden herra +Ja kasvattaja palmuin kauneimpain, +Mun voitti puolelleen, ma häneen suostuin. + +AHAB. +Et katunutkaan vielä sitä ole. + +ISEBEL. +Ma pelkäsin, jos vapaa lapsi Baalin +Voi menestyä maassa, jossa vallan +On saanut Jahven kolkko palvelus. +Sa lohduttelit. Viinitarhassasi +Sa oivalailla menestyvän kerroit +Vierellä surullisen sypressin +Iloisen öljypuun, ja sellaisena +Mun oppiani suojelevas lausuit. + +AHAB. +Niin tehnyt olen. + +ISEBEL. + Niin, jos viime työs +Ois tekemättä. -- Mik' on palkkas ollut? +Hedelmät suloisimmat öljypuun +Ma toimitin sun nautittavakses. +Salaiset hetket Baalin temppelissä +Nyt unhotatko lukemattomat, +Kun sielus siellä hekumassa suli +Ja liittyi Baaliin. Kukat tuhannet +Sun etees kylvin; niistä suloisin +Ma tahdoin itse olla. Ja kun aika +Mun kauneuttain pyrki kalvamaan, +Avulla taidon ehkäissyt sen olen. +Jos ruusumehun, lyijyn, narduksen +Ja kyprinkukan vaikutusta on +Nyt osa ihanuuttani, niin on +Se rakkauteni tähden syntynyt. +Suloinen tahdoin olla sulle, Ahab; +Sun sydämesi luopuu minusta. + +AHAB. +Ei, Isebel, sa väärin mua syytät. + (Tarttuu Isebelin käteen.) +Sua rakastin ja vielä rakastan. +Sun nerosi ja kauneutes hehku +On luonut elämäni kevääksi +Ja päivän heltehesen polttavaan +On istuttanut varjoavan puiston, +Min siimeksessä lähteet pulppuaa +Ihanin helmin, sulot keijukaiset +Lyö leikkiänsä ruohokummulla, +Ja kukkaisten ja hajupihkan tuoksu +Luo ilmaan lemun hekumallisen, +Ja rypäleistä viiniköynnösten +Pisarat tiuhkuu mieltä hurmaavat, +Ja puissa välkkyy hohde kultainen, +Soi soitto länsituulen lauhkean. +Ei, Isebel, sit' en ma unhota! + +ISEBEL. +Nimessä onnen ennen nautitun +Ja vasta varrottavain riemujen +Sen todistukseksi nyt vaadin sulta +Tuon Jorainpojan kivityttämistä. + +AHAB. +Se mahdotont' on; lupaustani +En rikkoa voi. + +ISEBEL. + Mutta rikot sen, +Mit' olet ennen mulle luvannut. +Siis puolisoas Isebeliä +Sa narrasit kuin lasta joutavaa +Ja pettäin suosittelit Baalia. +Sun sydämes on noiden vallassa, +Joill' ovat kasvot niinkuin antura +Ja suussa surullinen ulina. +Siis pidä heidät, mutta lsebel +Ei ystäväsi enää olla voi. + +AHAB. +Jo herkiä! Sa raastat sydäntäni! + +ISEBEL. +Sa etkö raasta mua. Joka isku, +Mi Baaliin tähdätään, se minuun sattuu. +Niin työläs kuin on lämpöä ja tulta +Ja huminaa ja tuulta eroittaa, +Niin työlästä on Isebel ja Baal +Eroittaa toisistaan. Se mahdoton on. -- +Kun ainut, jonka puolustukseen luotin, +Isäni sortajiin on liittynyt, +Mun elämäni turha lelu on, +Sen heitän pois; en tahdo katsoa +Sen kukistusta, häpeää, mi mulle +On runko, josta elon puuni versoi. + + (Aikoo kiireesti lähteä.) + +AHAB (pidättäen häntä). +Ei, lsebel; et näin saa lähteä. + +ISEBEL (katsoo kiivaasti Ahabiin). +En lähde, jos suot Jorainpojan kuolla. + +AHAB. +Maanpako riittäköön! Hän henkeni +On säästänyt ja minä säästän hänen, +Vaan maastani ma hänet karkoitan, +Jos tyydyttää se isääsi ja sua. + +ISEBEL (lauhtuen). +Se on jo myönnytys, mi lohduttaa. +Se Baalinkin on varmaan lepyttävä. + (Vartijalle.) +Hei, vartija, päämiehen luokse riennä +Ja saata hälle käsky kuninkaan, +Ett' Asaria Jorainpoika heti +On vangittava, valtakunnan rajan +Ylitse vietävä ja kiellettävä +Sen yli jälleen koskaan astumasta, +Kotinsa Gilboassa maahan asti +On hajoitettava ja majan sija +On laitumeksi tasoitettava. + (Kuninkaalle.) +Niin käskittehän, herra kuningas? + +AHAB. +Niin olkoon! + + (Vartija menee.) + +ISEBEL. + Taasen olen ystäväs +Ja uskollisna parastasi valvon. +On edessämme toinen tehtävä, +Mi mennyt on, se olkoon unhotettu. +Nyt Jemlanpoikaa puhutelkaamme, +Hän vartijoineen näkyy saapuvan. + +AHAB (kammolla). +Nyt puhutella profeettaa! Ei, ei! +Ma ennen saatanata haastatan; +En leimausta silmän ankaran +Nyt nähdä voi, en siedä katsoa. +Jos siitä puusta tukea nyt toivot, +Niin yksinäsi saat sen taivuttaa; +Se minulle on aivan mahdoton! + + (Menee kiireesti linnaan.) + +ISEBEL. +Vaan mulle mahdollinen! Hyvän työn +Teit äsken isälleni; maksan sen. + (Nostaa kätensä ylös.) +Baal, laupiaasti katso lapseesi, +Jos palvelijaan vihamiehesi, +Nyt tyhmän kansan vuoksi turvaudun; +Mun sieluni ja sydämen' on sun! + + (MIKA JEMLANPOIKA saapuu VARTIJAN ja SAMERIN saattamana.) + +ISEBEL (katselee pitkään profeettaa). +Jo sulla aikaa aivan tarpeeksi +Lie ollut tuntea ja tunnustaa, +Mi suuren suuri mielettömyys on, +Kun kuningastaan röyhkeänä solvaa +Ja syytää hälle uhkatuomioita. +Kai verkkaan päivät vankilassa vierii, +Ei lepoa suo rauhattomat yöt, +Kun kivitanner vuoteenasi on, +Ja muurin kylmä hiki kostuttaa +Sen ilman, jota keuhkos hengittää, +Kun liikahdusta vähäisintäkin +Säestää kolkko kahleen kalina, +Mi kipeämmin korviasi vihloo +Kuin myrskylinnun huuto räikeä. + +MIKA. +Ei helppo ole vankilassa elää, +Vaan, kuningatar, jos sa kutsuit mun +Vain ilkkuakses, turhaan teit sa sen. +Monelle palatsinsa loistava +On paljon ahtaampi, kuin minulle +On holvi Samarian muurissa, +Ja valtikkaansa moni ruhtinas +Saa usein kantaa mielin raskaammin, +Kun Mika kantaa näitä kahleita; +Ei unta untuvilla pehmeillä +Niin levollista hovissasi maata, +Kuin palvelijas tyrmän paasilla. +Ma tiedän: totuuden saa kahlita +Ja salpain taakse hetkeks sulkea: +Se sielläkin on vielä kuningas, +Jumalan lapsi ijankaikkisen, +Ja otsallansa taivaan rauha päilyy; +Se ajan tullen katkoo kahleensa +Ja poroks polttaa vastustajain paulat. + +ISEBEL. +Tää aika ylpeätä mieltäsi +Ei vielä ole voinut lannistaa; +Se viha, joka rinnassasi aina +On meitä vastaan kiehunut, se taas +Sun puheestasi ilmi liekehti. +Vaan huomaamatta jääköön nyt se multa. +En tahdo tietää, että kansalle +Mun hirviöksi olet maalannut, +Jot' olis Israelin kammottava; +En huoli, että Ahab kuningasta +Sa kuolemalla äsken uhkailit, +Ja vaikka ylpeällä ryhdillä +Sa nytkin seisot edessäni, vaikka +Ois maassa jaloissani paikkasi -- +Ma kaikki unhotan ja anteeks suon, +Sun kahlees sanallani laukaisen, +Teen elämäsi sulonautinnoksi, +Jos hyväntahtoisuutta hiukkasen +Vain minulle ja kuninkaalle näytät, +Ja kerran, kauan vastusteltuas, +Mun mieltän' myöten ennustat ja haastat. + +MIKA. +Mun tahtos mukaan haastaa tulisi! +Sa erehtynyt, kuningatar, lienet; +Et minua sa voine tarkoittaa. +En karjaas kuulu, enkä muuttua +Voi makeaksi kieles hunajasta. +Kai' tiedät, mistä tapaat miehesi, +Et vankilasta, mutta palatsista. +On teillä lauma palkkaprofeetoita. +He halujanne urkkii tarkemmin +Kuin purjehtija tuulen suuntia, +Ja ennustukset korvaa kutkuttavat +He niiden mukaan teille huutavat; +Siis heiltä taasen tiedustelkaa totta! + +ISEBEL. +Pidätä pilkkas! Mieti, mitä vaadin! +Sen täyttäminen vaikea ei lie, +Kun liittää meidät viha yhteinen, +Ja siten pelastaa voit kuninkaan +Ja koko Samarian kunnian, +Min pilkaksi on kiittämätön tehnyt. +Sa et voi tietää... + +MIKA. + Vaan jos tietäisin? + +ISEBEL. +Sa? Kerro, mitä luulet tietäväsi + +MIKA. +Ma edeltä jo tiesin, minkä te, +Sa, kuningatar, kuninkaasi kanssa +Nyt vasta tiedätte ja uskotte. +Miss' ovat juhlanne, sen hypyt, soitot +Ja mielistelylauseet maireat +Ja Gileadin vauraat kaupungit +Ja pakanoiden kiiltelevä kulta? +Ne vaahto oli laineen harjalla, +Mi kuohahti ja jäljettömiin haihtui. +Sai lopun nopeamman riemunne +Kuin kukoistamis-aika mantelpuun, +Se kuihtui hauraan päivän kukan kanssa. +Ken tuulta ajaa, tyhjän saavuttaa. +Te liiton teitte, puristitte kättä, +Ja lupaukset saitte kauneimmat, +Ja saastaisille epäjumalille +Te toimititte inhottavat uhrit. +Mut mitä hyödyitte? Nyt Benhadad +Vain pilkkailevi herkkää uskoanne +Ja Samarian jalomielisyyttä, +Vaan Gileadin kaupungeita hän +Ei päästä käsistään. Ei yhdenkään +Hän salli Samarian kauppiaan +Damaskun kultaa itsellensä koota. + +ISEBEL. +Vaan eikö rangaistusta ankarinta +Nyt siedä kiittämätön pettäjä? +Ja eikö koko Samarian kansan +Nyt kostosotaan ole noustava? +Sen vaatii kunniamme loukattu. + +MIKA. +Ei teille ole kosto mahdollista. + +ISEBEL. +Vaan tyynnä emme myrkkypalaa niele. + +MIKA. +Ken jumalattomuutta kylvävi, +Se vääryyttä saa vainioltaan niittää +Ja syödä valheen karvaat hedelmät. + +ISEBEL. +Et tunne määrää kuninkaamme vihan. +Hän kaikki miehet sotakelpoiset +On ankarimmin taistoon kutsunut; +Yöt, päivät miekkoja ja keihäitä +Nyt Samarian sepät takovat; +Hän voimakkaamman kokoo armeijan, +Kuin koskaan ennen yli Jordanin +On kulkenut. Mut luottamus ja into +On tässä mahtavassa joukossa +Sun sytytettävä. + +MIKA. + Mun! + +ISEBEL. + Juuri niin. +Me kansan eteen asetamme sun. +Sa profeettana Jahven nimessä +Julistat sille, että kunniamme +Nyt vaatii kukistusta Damaskun +Ja menestystä taistelussa lupaat. +Kuin kipunasta ruoho kuivunut +Sun sanastasi kansan mieli syttyy, +Sen viha alkaa kuohua kuin myrsky, +Sen voima paisuu luottamuksesta, +ja innoin varten pettäjätä halpaa +Se hioo keihästä ja kostonkalpaa; +Ja ken sen tielle silloin panis salpaa! + +MIKA. +Ja luuletko mun tahtos täyttävän? + +ISEBEL. +Miks niin et tekis? Onhan Benhadad +Sun Jumalasi kiroama mies. +Sen rangaistuksen, jonka äsken kiersi, +Hän nyt on kovempana kohtaava, +Kun vielä punnitset sen vihan painon, +Mi päälles kaatuu, jos sa esteleit, +Ja kaiken hyvän, jota tuhlaamaan +Olemme valmiit sinulle, jos taivut, +Jos kahleet, huonon vankiholvin ilman +Ja ravintosi näännyttävän vertaat +Sen vapauden päiväpaisteesen +Ja nautinnoihin, joita tarjoan, +Niin houkkana et pyyntöäni hylkää. + +MIKA. +Mua kuule hetki, sitten itse päätä! +Jumala suuri, kaikkivaltias, +Min haastaessa meri pakenee, +Ja tärisevät perustukset taivaan, +Min viittauksesta vaipuu kukkulat, +Ja laaksot kiipeävät korkeuteen, +Min peittäessä pyhät kasvonsa +Kaikk' kansat vapisevat maailman, +Ja ottaessa poies henkensä +Maa hukkuu, vallat tomuks muuttuvat -- +Hän Israelin kansaksensa otti +Ja ihanaksi viinitarhakseen. +Hän huolekkaasti aidalla sen saarsi +Ja ympärille ojat laajat loi +Ja pakanuuden korpimaata vastaan +Niin rajat tarkat Jaakobille sääsi, +Ettei se pyhää pappeuttansa +Upottais saastaan epäjumaluuden; +Sen tuli olla kansain kammona +Ja kurittajana, ei ystävänä. +Sen usein Israeli unhotti +Ja muukalaisten ystäväksi muuttui +Ja kansain jumalia palveli; +Vaan profeettojen saarna suolainen +Ja Jahven rangaistukset aina sen +Sai hylkäämähän synnin alttarit +Ja Herran kirkkautta etsimään. -- +Vaan sitten kun sa Siidonista saavuit +Ja nousit ohjaajaksi Ahabin, +Te tahdotte tään kansan paaduttaa, +Hävittää isäin oikeudet pyhät +Ja Israelin pakanoihin liittää. +Te rakennatte puistot, kukkulat +Kirottaville epäjumalille, +Mut murhautatte Jahven profeetat; +Te synnin teille kauhistuttaville +Niin johdatatte Samarian kansan; +Te viekkahasti viritätte ansan, +Mi nuorukaiset kaikki langettaa +Ja puhtaat neidot saastaisiksi saa. +Kun työnne, Jahveamme halveksivat, +Nyt katkeruutta teille kasvattivat, +Ma, ainut eloon jäänyt profeetta, +Kun piinattuna kidun kahleissa, +Ma kaiken tämän unhottaa nyt voisin +Ja teidän suosiota liehakoisin +Ja, hengen todistusta vastustain, +Sun tahtos mukaan ennustaisin vain +Ja Herran profeettojen suuren määrän +Niin häväiseisin jälkeen mieles väärän! + +ISEBEL. +Sa kuulit ehtoni ja ymmärrät. + +MIKA. +Ma kuulin ehtosi ja ymmärrän, +Mut ennenkuin sun tahtosi ma täytän, +Saa luuni kahlehissa riutua +Ja tuska kielen kulkkulakeen juuttaa. +Vaan siihen asti ilmoittaa se vain +Sen, minkä käskee Jahven vakaa henki. +Te palkkaprofeetoihin kääntykää; +Mun ääneni on Herran tulkkina. + +ISEBEL. +Sua vaadin tahtoani täyttämään; +Kun niin et tee, on päätöksemme selvä, +Ei ohjauksia sulta vaadita, +Sa kurjuudessa pöyhistynyt narri, +Mi uskotella minullekin tahdot +Kuin yksinkertaiselle rahvaalle, +Ett' yksin teillä ravansyöjillä +Ja muukalaisten purijoilla on +Elämän oikeus ja menestys. +Sun uppiniskaisuutes kuitenkaan +Ei päätöksestään Ahab kuningasta +Voi luovuttaa. Ja välikappaleita +Hän aikeitansa toteuttaakseen +On kyllä löytävä, ja uskallusta +Ei puutu hältä, vaikka, kurja raukka, +Sa tuhat hirviötä maalaisit +Hänt' uhkaamaan. -- Sa syytit meitä äsken +Profeettain murhasta. Sa liian kauan +Jo olet elänyt. Sun kuolla täytyy. + +MIKA. +Ma Jahven tahdon mukaan kernaasti +Pois eroan tään ajan surkeudesta, +Käyn luokse esi-isäin hurskasten. + +ISEBEL. +Ei kuitenkaan niin helposti kuin luulet. +Sun täytyy vielä ennen loppuas +Kitua ravinnotta kahleissa; +Siks kunnes riudut kärsimysten yössä +Ja henkes hortuu tuskan tutkaimiin. +Sua kostomme ei heitä sittenkään; +Sun ruumiis kirottuna heitetään +Kedolle ruuaks korppien. + +MIKA. + On yhtä, +Se missä lahoo, jonk' on lahottava. +Vaan oman riettaan elämäsi lopun +Sa kerran olet myöskin näkevä. + +ISEBEL (vartijalle). +Pois hänet vie! Ma liian kauan olen +Jo hänen jaaritustaan kuunnellut. +Tee pimeimmäksi hälle tyrmän yö +Ja kahleen paino kaksinkertaiseksi. +Rapakkovettä pivon päivässä +Ja homeleipää kaksi gerahtaa +Hän ravinnokseen saakoon, muuta ei. +Ei lohdutuksen sanaa lausumaan +Saa kenkään tulla hälle vankilaan; +Siell' olkoot hänen seuralaisinaan +Sisiliskot, rupiselät sammakot! +Hyvästi, profeetta, sa vielä kadut! + +MIKA. +Ma soisin, että itse katuisit +Jo ennenkin kuin Herran tuomiolla. + + (Menee vartijan saattamana.) + +ISEBEL (Samerille). +Kuninkaan käskyn olet täyttänyt? + +SAMERI. +Niin, kuningatar. + +ISEBEL. + Toisen tehtävän +Saat minulta, jos olet siihen valmis. + +SAMERI. +Sua palvelemaan, armollinen rouva, +Ma aina valmis olen. + +ISEBEL. + Hyvä se! +Mun käskyni on, että todistajat +Sa hankit, jotka kuolonrikokseen +Tuon Jemlanpojan syylliseksi tietää. + +SAMERI. +Ken vaatis todistusta, että käärme +On tapettavaks luotu, taikka ken +Ei tietäis, että korppi, joka tähtää +Mun silmääni, on ammuttava? + +ISEBEL. + Joskus +Voi sekin olla todistettava. +Oletko kuullut, kuka useimmin +Tuon miehen luona vankilassa käy? + +SAMERI. +Nyt juuri Amarian Gilboasta +Näin sieltä saapuvan. Hän ystävä +On Jemlanpojan. + +ISEBEL. + Todistettakoon +Ett' on hän Amariaa kiihoittanut +Kapinan nostoon. Mutta Amaria +On sopivasti raivattava pois. +Sa ymmärrät mun? + +SAMERI. + Kyllä, kuningatar. +En ole mikään metsäaasin varsa. + +ISEBEL. +Ma luotan sinuun. + +SAMERI. + Etkä siinä pety. + +ISEBEL. +On heidät kaikki hävitettävä +Nuo luonnonhylyt, tyhmät rääkkyjät! +Yöt, päivät rukoilen ma Baalilta, +Hän että neuvoo siihen mulle keinot, +Kun houkuta ei tuoksu jasmiksen +Ja palmun lehvät eivät viehätä, +Teen liiton kera petoeläinten; +Kavala kettu, julma tiikeri, +Ne olkoot Isebelin auttajat. +Nuo röyhkeilijät shakaleilla syötän; +Ma maistaa tahdon koston hunajaa. + + + + +NELJÄS NÄYTÖS. + + +Samarian tori kaupungin portin luona. Oikealla kaupungin muuri, +siinä portti, jonka molemmissa pielissä tornit. Muurissa ovia +vahtihuoneisiin ja vankilaan. Taustalla ja vasemmalla kaupungin +rakennuksia, joiden välitse katu porttia kohden. Vinosti vasemmalla +kaksi valtaistuinta. + + ELIAB ja ASSIR (tulevat katua). + +ELIAB. +Niin suuremmoista vastaanottoa +Ei Samaria ennen liene nähnyt. + +ASSIR. +Ja riemuhuudot täällä jatkuvat, +Kun, niinkuin kuulin, kohta kuninkaat +Torille tänne istuimilleen saapuu. +Niin käskenyt on Ahab kuningas. + +ELIAB. +Odottamatta tämä riemastus +On tullut siihen synkkyyteen, mi nyt +On Samarian vallannut. Sen onni +On ollut lyhytaikainen; vai kuin? + +ASSIR. +Ei kehumista; parantakoon taivas! +On kallis aika. Jauho sekä öljy +On noussut hätä-ajan hintoihin, +Ja sitä mukaa sämpylät ja kaikki +Muut tarpeet. + +ELIAB. + Lienet varmaan huomannut, +Kuink' useasti veripunaisena +On illoin laskeutunut aurinko, +Kuin edellä sen pitkän poudan, jonka +Tulosta haastoi Disben Elias? +Se pahaa nytkin ennustaa. + +ASSIR. + On sota +Taas nousemassa. Israelin miehet +Aseihin kaikki ovat kutsutut, +Ja arpakapulana kiertämässä +On aasi, palasiksi silvottu. +Tään kummallisen jutun lienet kuullut? + +ELIAB. +Se huulilla on koko Samarian. +Vaan jälkeen hirmutöiden sellaisten +Kuin raiskaus Amarian tyttären, +Profeettain murhat, Mika Jemlanpojan +Kiduttaminen, tuskin pyhä Jahve +Suo voiton joukoillemme. + +ASSIR. + Kuninkaasen +Ma luotan kuitenkin. Hän Samarian +On mahtavuuteen nostanut. + +ELIAB + Vaan hän +Sen kirouksenkin on valmistanut. +Tuo rietas lauma Baalin pappien +Ja Kenaanpojan väärä joukkio, +Nuo lammasvaatteen verhoamat sudet, +Ne kaikki syövät leipää kuninkaan. +Ei liene jäänyt huomaamatta sulta, +Mi aava meri jumalattomuutta +Nyt täällä kuohuu, ylös heittäen +Syvimmät synnin pohjamudat, jotka +Tääll' ovat tehneet haisevaksi ilman. + +ASSIR. +Vaan onko yksin vika kuninkaan? + +ELIAB. +On. Hänen sekä kuningattaren. +Vaan Juuda, jossa hurskas Josafat +On kuninkaana -- mikä kaunis tarha! +Sen nuorukaiset kukoistaen kasvaa +Kuin vesat voimakkaat. Sen neidot ovat +Kuin kaunistettu seinä temppelin. +Sen maasta versoo totuus, hurskaus. +Vaan Samaria... + +ASSIR. + Vaiti! Saapuvat. + +(Riemuhuutojen kaikuessa ja suuren kansajoukon saattamana saapuvat +kuninkaat AHAB ja JOSAFAT, jotka nousevat valtaistuimille, OBADJA +asettuu Ahabin istuimen luo.) + +AHAB. +Se oikein, kansani! Ma iloitsen, +Kun vierastamme riemuin tervehditte. + +ELIAB. +Eläköön kuningas Josafat! + +KANSA. +Eläköön! Eläköön! Eläköön! + +AHAB. +Hän kunnialla kantaa valtikkaa, +Min loistoon nosti Salomon ja David. +Taas Filistea, Arabian heimot, +Kuin ennen, aikaan suuren Salomon, +Veroja tuovat Jerusalemiin; +On Moab nöyrä, Amalek on aulis, +Kun Siionista käsky kuuluvi. +Tiet vieraamme niin kastaa siunaus +Kuin aamukaste ruusut Engaddassa. + +ELIAB. +Eläköön kuningas Josafat! + +KANSA. +Eläköön! Eläköön! Eläköön! + +JOSAFAT. +Ma kiitän teitä Samarian miehet! +Ma kiitän teitä, jalo kuningas! +Mi menestys on hankkeillani ollut, +Se Israelin Jumalalta on. +Isäämme Davidia muistaa hän +Ja lupausta, jonka antanut +On suvullemme, että aikoihin +Ikuisiin kestää valta Davidin +Ja ettei järky vakaa istuimensa. +Ma kiitän teitä, Samarian miehet! +On tässä läsnä oma valtijaanne. +Se menestys, mi hänen toimiansa +On seurannut, se parhain todistaa, +Hän että Jahven suosiossa on. +Hän myöskin kunnialla valtikkansa +On verhonut; siis olkoon viimeinen +Voimakkain, hartain tervehdyksenne +Hänelle, herrallenne, omistettu! + +ASSIR. +Kuningas Ahab kauan eläköön! + +KANSA. +Eläköön! Eläköön! Eläköön! + +AHAB. +Ma onnenani pidän, että voin +Sovinnon ynnä sukulaisuuden +Siteillä toisihinsa kiinnittää +Ne vallat, jotka ennen oli yksi, +Vaan nyt jo kauan vihamielisinä +Ja vahinkoa toisillensa suoden +On eri teitään kulkeneet. + +JOSAFAT. +Kun Israeliin ennen ryntäsi +Vihollisjoukot, silloin kysyttiin +Min sukukunnan Jahve valitsee +Kukistajaksi kaikkein vainoojain. +Sen kunniakkaan, jalon tehtävän +Sai milloin Sebulon tai Naftali, +Tai Juda, Manasse tai Efraimi, +Mut suvut muut ne viinitarhojaan +Levossa viljeli ja Jahvelle +Ne kantoi niistä kiitosuhrinsa. +Vaan Herran valitsemain sankarien +Uljuutta aina koko Israeli +Ylisti lauluin, harpun sävelin. +Edestä Juudan Efraim taisteli, +Edestä Efraimin taas toiste Juuda. +Nää suvut, Israelin suurimmat, +Nyt kauan kalvoin verintahratuin +Jo toisiansa ovat raadelleet. +Päämiesten syy, ei suinkaan Jahven tahto! + +AHAB. +Niin, jalo lanko, oikein puhuttu! +Ma siitä tunnen, mitä teiltä voin +Odottaa nyt, kun vastaan Syyriaa +Mun taisteluhun ryhdyttävä on, +Omaani väkivallall' ottamaan +Ja rankaisemaan pettäjätä halpaa. +Kun häväisty on nimi kuninkaan, +Niin tekin, jaloin ruhtinoista, silloin +Mun kerallani miekkaan tartutte +Ja ette sitä ennen hellitä, +Kuin häväisijä rangaistuna on. +Ei väärä lie tää vakuutukseni? + +JOSAFAT. +Tiet yhteiset on ajatuksillamme. +On vihanne kuin minun vihani. +Ken teitä loukkaa, minuakin loukkaa. +Mun sotajoukkoni kuin teidän ovat, +Ja orhit, vaunut, muurinmurtajat; +On kansanikin teidän kansanne. +Ja koska tällaisissa toimissa +On aika kallis, tänä päivänä +Jo Jahven mieltä tiedustelkaatte. +Jos sallii hän, niin kohta syttyköön +Ja leimahdelkoon vihan veriliekki. +Ma melskehessä kovan taistelun +Ja uhatessa vaaran, kuoleman +Lyön rinnallanne, otan vastaan iskut. +Vaan Herran mieltä ensin kysykäämme. + +AHAB. +Ma enteitä ja ennustuksia +En kärkäs ole kuuntelemaan ollut. +Mies rehellinen, vapaa, urhea +Kai asioissa tämänkaltaisissa +Omasta povestansa paremmin +Kuin ylipapin rintakilven alta +Tai lausehista luihun profeetan +Voi saada ennustuksen oikean. + +JOSAFAT. +Ei ystäväni! Ihmisajatus +On sokkeloihin pääsemättömiin +Niin usein eksynyt ja harhaan vienyt. +Vaan meill' on johto jumalallinen. +Siit' asti jo, kun Herran käskystä +Isämme Abram Kaanaanmaata kohti +Kodista lähti rakkaan lapsuuden, +On onni sukuamme seurannut +Kun kuullut on se ääntä Jahven, vaan +Jos korvansa se milloin sille sulki, +Niin sokeana turmioonsa kulki. + +ELIAB. +Sa vierastasi kuule, kuningas! + +KANSA. +Sa vierastasi kuule, kuningas! + +AHAB. +Ma kuulen, kun ei vastustella syytä. +Obadja, joutuin linnaan kiiruhda +Ja Sedekia Kenaanpoika tänne +Keralla kaikkein profeettojen käske. +Vaan heti tulkoot! Ennustusta täällä +Me heiltä vartoamme. + +OBADJA. + Tahdotko +Sa Sedekia Kenaanpojan? Eikö... + +AHAB. +Sa kuulit! Joudu! Tuo he heti tänne! + (Obadja menee.) +Ja kansa loitommaksi siirtyköön +Ja sijaa profeetoille jättäköön. + + (Kansa vetäikse syrjemmäksi.) + +JOSAFAT. +Ja ketä ovat nämä profeetat, +Nyt joita tänne torin täysi tulvaa? + +AHAB. +He? Jahven profeetoita, kuningas. +He palvelevat mua vilpittä. +He luottaa minuun, minä heihin luotan. +On heillä suussa totuus mieluinen; +Kun huuliltaan he ennustuksen päästää, +On niinkuin minun sydämestäni +Ois sanat vuotaneet. + +JOSAFAT. + Mut ennustukseen, +Mi on kuin kaiku omain toiveiden, +Ei joka hetki luottamista liene. + +AHAB. +Kun kuulen heitä, epäillä en voi. +Mun sydämeni ennustukseen yhtyy. +Suo empimättä vastauksen he taas, +Sen ainoan, mi mahdollinen on. +He ovat täällä, eivät viipyneet. + +JOSAFAT. +He ovat joutuisat, sen tunnustan. + +(Suuri joukko valhe-profeettoja, kaikki mustaan »säkkiin» puettuja, +kädet ristissä rinnalla, saapuu. Heitä johtaa SEDEKIA KENAANPOIKA, +jolla on käsissä suuret rautaiset sarvet. He asettuvat suureen +kaarenmuotoiseen parveen kuninkaiden eteen ja kumartavat syvään.) + +SEDEKIA KENAANPOIKA. +Sa kutsuit meitä, herra kuningas; +Mitenkä voimme sua palvella? + +AHAB. +Sanotte, että selkeänä teillä +Salattu kirja tulevaisuuden +On edessänne; että taampaa jo +Te nähdä voitte, mitkä kohtalot +Tuo tullessansa aika vastainen. + +SEDEKIA KENAANPOIKA. +On harvoin suotu kuolevaisien +Sen verhon taakse silmäystä luoda, +Mi vastaisuuden meiltä kaihtavi, +Vaan Jahve joskus profeetoillensa +Sen sallinut on, nytkin sallivi. + +AHAB. +Siis etuanne tuota käyttäkää! +Mun kostosodan Syyriata vastaan +Syy ankarin nyt vaatii alkamaan. +Vaan ennen ryhtymistä taisteluun +On hyvä kuulla, onko menestys +Vai onnettomuus odotettavissa; +Jos onnettomuus, tiettyyn turmaansa +Ei riennä kansa eikä kuningas. +Siis tarkoin punnitkaa ja vastatkaa, +Jos taisteluhun tähän mennä saa, +Jos miekka saapi alkaa toimintansa +Vai levätäkö täytyy huotrassaan? + +KAIKKI PROFEETAT (painuvat hetkiseksi kumaraan, sitten oikaseivat +äkkiä). +Te sota aikomanne alkakaa, +Aseenne taistelussa voiton saa! + +AHAB (ihastuen). +Ma tiesin sen; ei muuta neuvoa +Voi antaa mikään hyvänsuova henki. +Vaan toistakaatte vielä vastaus, +Niin suuremmaksi kasvaa luottamus! + +KAIKKI PROFEETAT. +Te sota aikoinanne alkakaa, +Aseenne taistelussa voiton saa! + +JOSAFAT. +Kun sangen harvoin suuren lauman suussa +On kuultavana ääni suuren Jahven, +Niin suusta näidenkin se mulle soi +Nyt oudolta ja tuntemattomalta. +Jos joku horjumaton Herran mies +Ois teillä eteen istuimemme tuottaa, +Sais ennustuksen, johon voisi luottaa. + +AHAB. +On yksi, Mika Jemlanpoika, mutta +Hän aina mulle pahaa ennustaa; +Siks on hän syystä saanut vankeutta. +Vaan, Obadja, tuo tänne mies nyt sieltä +Niin tiedustamme hältä Herran mieltä. + + (Obadja menee muurissa olevasta ovesta.) + +SEDEKIA KENAANPOIKA (haltioissaan, rautasia sarvia ojentaen). +Voihan kulta tummua, +Neste kuivaa öljypuusta, +Vaan ei totuus poistua +Herran profeettojen suusta: +Kuka saattaa hillitä +Nuoren naaraskarhun, jolta +Pennut tappoi pyytäjä; +Ken voi tuulen aavikolta +Louhikkohon kytkeä? +Ken voi lannistaa ja voittaa +Israelin leijonan; +Suosikkia taivahan, +Ken se saattais vahingoittaa? +Ahab, suuri kuningas, +Varma ollos voitostas! + +KAIKKI PROFEETAT (nostaen kätensä pystyyn). +Ahab, suuri kuningas, +Varma ollos voitostas! + +SEDEKIA KENAANPOIKA. +Kuningas, sa huomaat nää +Voiman kuvat, vankat sarvet. +Herran ilmoitus on tää: +Ahab syyrialaisparvet +Kaikkiin tuuliin karkoittaa +Yhtä helposti, kuin näissä +Terävissä sarvenpäissä +Laho vaate ratkeaa. +Liekki, rakeet, niittymato, +Karjarutto, viljankato +Eivät maata vainoomataan +Hävitä niin vuosisataan, +Kuin sun kostos Syyriaa. +Saaliin Samariaan tuot +Runsaamman, kuin koskaan saivat +Kaikki Tyyron kauppalaivat. +Nimes kuolottomaks luot. +Suuret teet sa mainetyöt, +Ahnaan Benhadadin lyöt. +Ei voi voimaas mahtavaa +Maiset vallat vastustaa. +Voimallinen valtijas, +Varma ollos voitostas! + +KAIKKI PROFEETAT. +Voimallinen valtijas, +Varma ollos voitostas! + + (Mika Jemlanpoika saapuu Obadjan ja vanginvartijan saattamana.) + +AHAB. +Niin varma olen voitosta ett'en +Sentähden kaipaa todistusta uutta; +Vaan kuulkaamme nyt vuoksi vieraamme, +Min tiedon tuopi Mika Jemlanpoika. + + (Väärät profeetat siirtyvät sivuille katsellen karsaasti Mikaa, + joka astuu kuninkaan eteen.) + +AHAB (Mikalle). +Sun vankilasta olen kutsunut. +Me ennustusta sulta tahdomme. +Mun kostosodan Syyriata vastaan +Syy ankarin nyt vaatii alkamaan; +Vaan ennen ryhtymistä taisteluun +On hyvä kuulla, onko menestys +Vai onnettomuus odotettavissa; +Jos onnettomuus, tiettyyn turmaansa +Ei riennä kansa eikä kuningas. +Kun Jahven neuvot sinulle on selvät +Niin punnitse ja lausu vakaasti, +Jos miekka saapi alkaa toimintansa +Vai levätäkö täytyy huotrassansa? + +MIKA. +Te sota aikomanne alkakaa, +Aseenne taistelussa voiton saa! + +AHAB. +Ma ankarasti sua vannotan +Sun sielus kautta ynnä taivaan armon, +Ett' ainoastaan täyden totuuden +Ilmoitat mulle Herran nimehen. + +MIKA. +Vaan jos se totuus onkin ankara? +En maannut ole höyhenvuoteella; +Ma komerosta kolkon vankityrmän +Sen äsken näin. Sit' et sa kuulla siedä. + +AHAB. +Sun täytyy meille näkys kertoa. + +MIKA. +Näin hajallaan sun joukkos vuorilla +Kuin lammaslauman paimenettoman. + +AHAB (Josafatille). +Sen ennustuksen tiesin ennustaa. + +SEDEKIA KENAANPOIKA. +Hän valehtelee! Älä usko häntä! + +VÄÄRÄT PROFEETAT. +Hän valehtelee! + +MIKA. + Siin' ei vielä kaikki. +Ma Herran äänen kuulin lausuvan: +Kun Ahab kaatui, Israeli saa +Nyt rauhaan mennä ilman johtajaa. + +AHAB (Josafatille). +Nyt kuulit loppuun, jalo Josafat, +Tuon korpin onnettoman raakunnan. + +SEDEKIA KENAANPOIKA (toisten vääräin profeettain kera hyökkää Mikan luo +ja lyö häntä poskelle). +Meist' onko, lausu, Herra poistunut +Ja tahtonsa vain sulle ilmaissut! + +MIKA. +Näin korkeudessa taivaan kuninkaan +Pyhällä istuimella istumassa, +Ja kaikki taivaan sotajoukot näin +Istuimen kahden puolen seisomassa, +Ja suusta istuimella istujan +Näin kaikui ääni halki taivahan: +Ken sotaan kiihoitetuks Ahabin +Saa tähden Gileadin Ramotin, +Hän että siellä miekkaan lankeais +Ja vääryydestään rangaistuksen sais? +Olento lausui luona istuimen: +Ma voin sen tehdä, Ijankaikkinen. +Niin Jahve lausui: kerro, kuinka teet! +Ja henki haastoi: Tunnet perkeleet; +Ma, yksi heistä, kaikkein älykkäin, +Valitsin juonen, käytän sitä näin: +On Ahabilla lauma profeetoita, +Niin suurisuita liehakoitsijoita; +Ma laskeudun heidän kielelleen +Ja huudan sitten hänen mielikseen +Ja imartelen korskan kuninkaan +Rajoitta asiaansa luottamaan, +Ma lupaan hälle voiton loistavan, +Vaan kiedonkin niin ansaan saatanan. -- +Ja Jahve päästi valheenhengen nyt; +Se haastaa näiden profeettojen suulla, +Sen maire ääni on sun vietellyt, +Totuuden ääntä ettet taida kuulla; +Kun Herra jonkun lankeemahan heittää, +Hän silmät siltä sokeudella peittää. + +AHAB. +Pois vankikomerohon kolkoimpaan +Tuo kurja silmistäni vietäköön, +Ei maalaamataan mustaa saatanaa +Voi Ahab säikähtää, sen tietäköön! +Hän ravinnokseen saakoon murheen ruokaa +Ja juomakseen vaan kyyneleitä suokaa, +Siks kunnes rauhaan palaan jällehen +Ja pahansuovan valheen palkitsen. + +MIKA. +Jos hengissä voit rauhaan palata, +Ei Jahve haastanut mun kauttani, +En tietäis, tuntis pyhää neuvoansa. +Mun puheen kuulkaa, kuninkaat ja kansa! + + (Menee vanginvartijan kera vankilaan.) + +ELIAB. +Nyt Jahven ääni puhui. + +KANSA. + Jahven ääni! + +SEDEKIA KENAANPOIKA (kiivaasti). +Se meistä haastoi. + +VÄÄRÄT PROFEETAT. + Meistä haastoi se. + +AHAB. +Jo tyyntykäätte! Gileadin Ramot +On Ahabin. Sen täytyy olla mun. +Mun päätökseni horjumaton on. +Ma itselleni tempaan kaupungin. +Ma ryntään sinne. Mutta, jalo lanko, +Te tohditteko mua seurata? + +JOSAFAT. +Mun sydämeeni syvään painunut +On puhe profeetan. Ma aikaa pyydän. + +ISEBEL (on tullut väkijoukon läpi, kuunnellut tarkoin Josafatin +vastausta ja syöksyy nyt Ahabin eteen maahan). +Vaan mua kuulkaa, ilman viivytystä! + +AHAB (hämmästyen). +Mit' onkaan tapahtunut, kuningatar? +Mi raskas huoli, nouskaa, kertokaa, +Nyt teidät eteen istuimemme tuo? + +ISEBEL (nousten). +Sun hengestäs ja menestyksestäs +Ma huolehdin; ne ovat vaarassa. + +AHAB. +Mun henkeni ja menestykseni! +Ken uhkaa niitä? Pyydän, selittäkää! + +ISEBEL. +Tuo petturi ja kansanvillitsijä, +Mi äsken tässä Jahven nimeen haastoi, +Hän kavalia kutoo juonia +Sun valtaasi ja henkeäsi vastaan. +Kun julkisuuteen tulevat ne nyt, +Niin toivon, että tahdostasi hän +Saa rangaistuksen ansaitsemansa, +Ja että kansa, mutta varsinkin +Kuningas Josafat, on myöntävä, +Ettei tuon miehen ennuslauseisiin +Voi luottaa, koska pahansuova sisu +On purkanut ne. + +JOSAFAT. + Mutta, kuningatar, +Nää syytöksenne todistatteko? + +ISEBEL. +En muuten niitä kertois. Kuningas, +Ma saanko eteen valtaistuimenne +Nyt syyttäjän ja todistajat tuoda? + +AHAB. +Se eihän vierastamme loukanne? + +JOSAFAT. +Ei suinkaan, lanko. Tältä paikalta +On oikeutta aina jaettava, +Ken pyytäneekin sitä. + +AHAB. + Esiin tulkoot +Siis syyttäjä ja todistajat kohta! + +SAMERI (tunkeutuu väkijoukosta esiin kahden miehen kanssa). + +OBADJA (Ahabille). +Kavahda, herra, mitä tehdä aiot +Sa Jahven profeetalle pyhälle! + +AHAB. +Ei pyhäss' ole syytä tuomioon, +Vaan kapinoitsijaa ei suojele +Profeetan vaippa. (Samerille tovereineen.) + Mikä raskas syytös +On teillä vastaan Mika Jemlanpoikaa, +Mi profeetaksi kutsuu itseään? + +SAMERI. +Kun paimen Amaria Gilboasta +Tään Mikan luona vankilassa kävi, +Hän silloin tulisesti kiihoitti +Tuon miehen mieltä, että Efraimissa +Hän virittäisi kuningasta vastaan +Kapinan liekin. Kirouksen kolkon +Kuninkaan yli lopuksi hän huusi. + +KANSA JA VÄÄRÄT PROFEETAT. +Vai kirosi ja kiihti kapinaan! + +AHAB (todistajille). +Te olette sen kuulleet, eikö niin? + +1:NEN TODISTAJA. +Kun palvelijas erään' aamuna +Pysähtyi hetkeks taakse muurin oven, +Mi johtaa siihen vankikomeroon, +Joss' on tää Mika kahlehdittuna, +Ja, ääntä kuullen, päänsä rakoon painoi, +Niin silloin yllytyksen kuuli hän +Ja kirouksen selkää karmivan. + +KANSA. +Ja kirouksen selkää karmivan. + +AHAB (toiselle todistajalle). +Sa kuulit myös? + +2:NEN TODISTAJA. + Niin, herra kuningas. + +AHAB. +Ja vannotte sen kautta sielunne? + +MOLEMMAT TODISTAJAT. +Me vannomme sen kautta sielumme. + +OBADJA (todistajille). +Monenko siklin arvoinen se on? + +AHAB. +Siis tuomio nyt kuulkaa kuninkaan! +On todistettu, että Jemlanpoika +On kansaa kiihoittanut kapinaan +Ja kuningasta kironnut; siis hän +On kuoliaaksi kivitettävä. + +KANSA (säikähtyen). +On kuoliaaksi kivitettävä! + +VÄÄRÄT PROFEETAT (riemulla). +On kuoliaaksi kivitettävä. + +AHAB. +Ma määrään Samerin ja Obadjan +Todistajina läsnäolemaan, +Kun tuomiota pannaan täytäntöön, +Ja sille emme viivytystä salli. +Kun Amaria -- + +SAMERI. + Herra kuningas, +Hän, kuultuansa, että juoni tää +On ilmi tullut, puuhun hirttäytyi. +Ma löysin hänet siitä kuolleena. + +KANSA (kauhistuksissaan). +Vai hirttäytynyt! Amaria parka! + +AHAB. +Hän itse rangaissut on itsensä; +Ja Jemlanpoika häntä seuratkoon. + + (Viittaa Obadjalle ja Samerille, että heidän on mentävä.) + +OBADJA. +Vaan kuninkaani -- + +AHAB. + Vaiti! Tottele! + + (Obadja lähtee raskain askelin; Sameri ja todistajat + kiiruhtavat edelle.) + +JOSAFAT (viittaa Ahabille). +Pidättäkää (Sameri ja Obadja seisattuvat.) + ja suokaa, ennenkuin +Tää viime askel peruuttamaton +On otettu, mun sana virkkaa, vaikka +En hallitsijatehtäviinne saa, +En tahdo sekaantua. Äsken jo +Me myönsimme, ett' ihmisajatus +Niin liian usein harhateille eksyy; +Taas samallaista eksymistä pelkään. +Jos profeetta tai viettelijä on +Se mies, min maljaan sattui kuolon arpa, +En tahdo ratkaista; vaan minuun hän +On voimallisen vaikutuksen tehnyt. +Kun näyttää, niinkuin minun tähteni, +Ois joudutettu tätä tuomiota, +Niin lausun vakavasti, etten voi +Sen täyttämistä tunnolleni ottaa. +Kun muuten sotaan vasten Jahvea +Me hairahtua voisimme, niin anon +Sen armon kuninkaalta, että hän +Tään tuomionsa toistaiseksi lykkää. +Ma ainoastaan sillä ehdolla +Voin tulla teille asekumppaniksi. + +AHAB. +Ma päätökseni harvoin peruutan, +Mut nyt sen teen, kun teidän ehtonne +Niin täyttää voin. Ja että huomaisitte +Sen tinkimättä tekeväni, niin +Obadja vieköön päällikölle sanan, +Ett' aivan heti Mika Jemlanpoika +On vankilasta vapautettava. +Ma arveluitta annan käskyni; +Ei horju siltä istuin kuninkaan, +Vaikk' onkin vapaa joku juoniniekka. + (Josafatille, valtaistuimelta laskeutuen.) +Te olette mun aseveljekseni +Nyt sidottu. + +JOSAFAT (niinikään istuimeltaan laskeutuen). + Niin olen, enkä mieli +Sidettä murtaa. (Kättelee Ahabia.) + +ISEBEL. + Kuningasta kahta +En tahdo vastustella, vaikka Ahab +Saa nähdä kohta, että Jemlanpoika +Tuo vankilasta tulen irralleen. +Vaan retkellenne kolmanneksi tahdon. + + (Kuninkaat ja kuningatar lähtevät. Kansa riemuhuutoja + huutaen seuraa.) + + + + +VIIDES NÄYTÖS. + + +Ensimmäinen kuvaelma. + +Syyrialaisten leiri. Oikealla ja vasemmalla telttejä, perällä aukea +kenttä. Siellä syyrialaisia sotilaita, jotka koettelevat joustensa +jänteitä ja tarkastelevat miekkojaan. Torventoitotus kuuluu, joukot +asettuvat riviin. Kuningas BENHADAD päälliköineen, joiden joukossa +ASARIA, tulee oikealta. + +BENHADAD (sotilaille). +Ken taisteluhun vyötteleikse, hän +Ei kerskua saa vyötelleissänsä, +Vaan voittajana jälkeen taistelun +Ken riisuu pukunsa, hän kerskukoon; +Sen sotiessa Ahabia vastaan +Kokea sain ma Samariassa. +Kun voimineen hän vastaamme nyt käy, +Niin tietäkäämme, ettei löyhä tuuli, +Vaan myrsky uhkaa meitä mylvivä. +Ja sotaan hänellä on täysi syy; +Mua petoksesta rangaista hän tahtoo. +Kun luvattuja kaupungeita en +Hänelle suonut, aikoo hän ne ottaa. +Te luottavammin käytte taisteluun, +Kun kuulla saatte, ettei oma oikku, +Vaan tahto jumalien ohjannut +On toimiani. -- Kun ma Damaskuun +Palannut olin Samariasta, +Unessa mulle isän haamu haastoi: +Et kaupungeita, jotka taistellen +Ma vihamiehiltäni valloitin, +Saa hänen pojalleen nyt luovuttaa, +Isäsi työtä tyhjäks et saa tehdä. +Hyvästä työstä, jonka sulle Ahab +Samariassa tekevinään oli, +On pilkka kaikkein paras palkinto. +Niin lausui hän ja kohta hävisi. +Kun kauan tapahtumaa ihmeellistä +Ma olin miettinyt, niin läksin vihdoin +Luo suuren tietäjän ja tiedustin, +Mist' oli tullut öinen ilmestys. +Hän tutki kauan, useasti kulki +Lävitse tulen, käärmeen sisuksia +ja lintuin lentoa hän tarkasti +Ja lausui sitten: Tuntemattoman +Vaan suuren hengen tahdon sinulle +Isäsi haamu ilmoittanut on. + +ASARIA. +Tuo suuri henki, herra kuningas, +On Israelin pyhä Jumala. +Hän hylännyt on Ahab kuninkaan. + +BENHADAD. +Ma kysyin sitten: Mutta kuinka käy, +Jos Ahab, kuten luonnollista on, +Sodalla saalistansa vaativi? + (SAMERI hiipii vasemmalta, telttojen taakse piiloutuen.) +Se sota, lausui mulle tietäjä, +Pikaisen lopun saa, kun Ahabin +Lyö kuoliaaksi ase Syyrian. +Te ymmärrätte, ettei ole meillä +Siis syytä taistelua pelätä. + +SOTILAAT. +Sen ymmärrämme, herra kuningas. + +ASARIA. +Vaan, jalo herra, suuren hengen ääntä +Jos kunnioitat, säästä silloin kansa +Ja hyljättyä kuningasta kohden +Vain käännä vihasi ja aseesi. + +BENHADAD. +Sa, karkoitettu Israelin mies, +Näyt rakastavan omaa vertasi; +Vaan kädessäs on ase Syyrian, +Sit' et voi käyttää vahingoksemme. +Siis kuulkaa, miehet, kuulkaa, päälliköt! +Kun sota kuolemalla Ahabin +Saa lopun, siksi -- se on tahtoni -- +Kun vihollista vastaan taisteluun +Me ryntäämme, niin teidän kaikkien +On häntä tähdättävä. Pienemmät +Saa eloon jäädä, yksin kuningas +Vain surman saakoon. Sotahuutomme +On: Ahabille kuolema! + +SOTILAAT. + Ahabille kuolema! + + (Benhadad päälliköineen edellä ja sotilaat jälestä + marssivat perältä oikealle.) + +SAMERI (tulee piilostaan). +Ei hulluin juttu! Mutta kuitenkin +Ois ollut huudettava hiljemmin. +Tuon Israelin leiriin Isebel +Nyt kuulla sai, ja silloin en voi taata, +Ken hengissä saa ensi yönä maata, +Ken huomenna voi heilutella miekkaa, +Ken kylmin huulin hapuilevi hiekkaa. + + (Menee vasemmalle.) + + +Toinen kuvaelma. + +Huone Ahabin pääkortteerissa Mizpassa. Perällä ja molemmilla sivuilla +ovet. Ahab kuninkaallisissa sotavarustuksissa ottaa vastaan Obadjan ja +muutamia muita Israelin päälliköitä, jotka niinikään ovat varusteissa. + +AHAB. +Ma olen kuullut, että Benhadad +On joukkoinensa asettunut leiriin +Lähelle Ramotia. Valmis on +Hän meitä vastaan heti ryntäämään. +Me ennätämme heidät lakeudella. +Kai valmis lähtöön Josafatkin on? + +OBADJA. +Sa tiedät, herra, että Jordanvirta +On tulvillansa tavattomilla +Päävoimaa viivytellyt Juudean. +Vei vetten valta sillat, joita myöten +Sen virran yli oli mentävä, +Ja uutten tekoon kuluu aikaa kotva. +Vaan huomena jo joukkojansa vartoo +Kuningas Josafat, ja sitten hän +On valmis vihollista kohtaamaan. +Sua siksi pyytää odottamaan hän. + +AHAB. +Vai sitten vasta! Ylihuomenna! +Käy vastaamme jo joukot Syyrian -- +Me Mizpaan maatuisimme, kunnes he +Niin meidät sulkis tänne, niinkuin äsken +Ma suljin heidät Afekiin. Mut ei! +Ma tanterella avonaisella +Nyt heti tahdon pettäjälle haastaa; +Ei siitä mua tulvat eikä sateet +Ei epäröivät ystävätkään estä. +Mi mieliala langollamme on? +Kai epäröivä? + +OBADJA. + Jahven mieltä hän +On useasti kysynyt, vaan mykkä +On Jahve ollut, taivas niinkuin vaski, +Ja viime yönä häntä vaivannut +On kolkko uni. + +AHAB (nauraen). +Vai kolkko uni! Voiko mikään mies +Niin turhaa säikkyä? Vie sanani: +En odota ma yhtään hetkeä. +Jos joukkoinensa, jotka täällä ovat, +Hän seuraa meitä, olkoon tervetullut. +Vaan yksinkin ma mennä rohkenen. + +OBADJA. +Vaan Jahven vihaa etkö pelkää sa; +Hän taistelusta varoittanut on? + +AHAB (ankarasti). +Sa etkö pelkää kuninkaasi vihaa? +Sun alituiset ojennuksesi +Jo loppukoot, tai, kautta sieluni, +Vihani kuorman hartioilles heitän, +Ja varma ole, että kyllin raskas +Sun maahan asti murtamaan se on. + +OBADJA. +Mun kuninkaani, suuremmissakaan +Ei paljon murtamista voimalle. + +AHAB. +En tuhlaa aikaa itsepäisyytees. +On kallis joka hetki. Yksi viha +Vain salamoi mun sielussani nyt, +Lyö suonissa ja jäntereissä riuhtoo, +Ja sitä ei voi kenkään taltuttaa. +Vie sanani, ja vihollista vastaan! + +OBADJA. +Kuin tahdot, herra; palvelijas olen. + + (Menee). + +AHAB (toisille päämiehille). +Te toiset varustakaa joukkomme +Pikaiseen marssiin kohden Ramotia. + +PÄÄMIEHET. +Ne valmiit ovat heti, kuningas. + + (Menevät.) + +AHAB (yksin). +Vaan etkö pelkää Jahven vihaa sa? +Vaan etkö pelkää! Ahab pelkäisi! +Ei pelkää ukkonen, kun nuolensa +Lyö säpäleiksi kylkeen jylhän vuoren, +Ei ilman kotkakaan, kun kyntensä +Upottaa hartioihin suuren hauin. +Ei pelkää Ahab. Vaikka vuoreksi +Mun tielleni luo Jahve tahtonsa, +Ma vuorta vastaan ukkosena isken. +Pelatkoot heikot! Baalin taikka Jahven +Edessä hentomielet ryömikööt +Ja heidän avustansa eläkööt! +Jumala pelottoman sankarin +On oma voima lannistumaton. +Hän oman mielen johdatusta seuraa. +Mua kostonaatos yksin ohjailee. +Se mua vie kuin myrsky purjehaahta. +Ma pettäjälle tahdon opettaa, +Min vaatii kunnia. Ma miekalla +Häpeän kostan. Tahdon taistella. +Maa Bersabasta aina Daaniin asti +Niin kallis ei kuin Gileadin Ramot +Nyt mulle ole; sillä sidottu +On siihen kunniani. Kunniani! + (Isebelille, joka saapuu vasemmasta sivuovesta.) +Hyvästi, kuningatar, kauemmas +Et seurata voi. Vihollinen on +Lähelle meitä asettunut leiriin, +Sen arvaamatta tahdon yllättää. + +ISEBEL. +Ma tiedän sen, ja siksi kutsuinkin +Ma Baalin papit, päivän neitseet tänne; +Ma heidän kanssaan luona alttarin +Rukoilen sulle isän armoa. + +AHAB. +Se ajanviettos poissa ollessani. + +ISEBEL. +Vaan yksi seikka. Äsken Samerin +Ma vihamiestä vakoilemaan laitoin. +Jos seuraa häntä äly entinen, +Niin tuo hän kohta tiedot arvokkaat. +Sa toki tahdot niitä odottaa. + +AHAB. +Taas odottaa! Tuon sanan kirotun +Sun huuliltaskin kuulen, Isebel! +Odottaa voi, kun kypsyy viikunat, +Ja nuori neito täydeks immeks varttuu; +Odottaa saita, että aarteet karttuu; +Voi odotella laiska päivämies, +Ken ajan mukaan palkkojansa nostaa, +Ja sopivata tilaisuutta kostaa +Odottaa luihu salapurija; +Vaan odotus on pelkkää turmiota, +Kun kysymyksessä on suora sota; +Ripeä liike ensimmäisen hetken +Voi voiton määrätä ja tappion. +Ei rahtuakaan odotusta siis; +Käyn suoraan kohti, urkkijoista viis! + +ISEBEL. +Vaan vallannut on minut outo huoli. + +AHAB. +Sun? Huoli? Kuinka? Arkailetko jo? +Vaan eihän sota naisten ratto ole. + +ISEBEL. +Ma Jemlanpojan leirissämme näin. + +AHAB. +Vai Jemlanpojan? Kapinaanko sen +Sa luulet joukkojamme lietsovan? + +ISEBEL. +En. Mutta hengittäisin helpommin, +Jos ois hän siellä, mist' ei kenkään palaa. + +AHAB. +Tuon peloituksen julki taikka salaa +Saat surmata, jos sielus sillä tyyntyy. + +ISEBEL. +Niin teen, jos heittokeihäs taikka nuoli +Sen ihoon pystyy. + +OBADJA (tulee peräovesta). + Herra kuningas, +On joukot valmiit. + +AHAB. + Entä Josafat? + +OBADJA. +Edessä pienen joukkonsa hän kulkee +Puvussa kuninkaan. + +AHAB. + Siis taisteluun! +Hyvästi, Isebel, ma voittajana +Sun luokses palaan. (Suutelevat). + +ISEBEL. + Armollinen Baal +Sun kilpesi ja varjelukses olkoon! + +AHAB. +Sun isäsi. (Menee peräovesta Obadjan kera.) + +ISEBEL. + Mun isäni, ja miksi +Ei hänenkin? Vaan vasta puolittain +Hän palvelevi sua, suuri Baal. +Nyt auta häntä, niin hän kokonaan +Sun omas on, ja temppelissäsi, +Min sulle Samariaan teetti hän, +On uhraava hän sulle kiitosuhrin, +Ja perustuksen Israelissa +Saa valtas vankan, horjumattoman. + +SAMERI (hiipii kiireesti oikeasta sivuovesta). +Sa, armollinen valtijatar, et +Saa päästää kuningasta, varma kuolo +On häntä taistelussa kohtaava. + +ISEBEL (kiivaasti). +Katala orja, mitä lausuit sa? + +SAMERI. +Ma lausuin: Älä kuningasta päästä! + +ISEBEL. +Vai älä päästä! Koeta, jos voit, +Sa kämmenelläs virran juoksu estää +Tai myrsky sulkemahan siipensä +Sanallas käske, sinä viisas narri! + +SAMERI. +Sen voiman sulle, tyttärellensä, +On taivas suonut; sitä käytä nyt! + +ISEBEL. +No kerro jo tuo vaara uhkaava! + +SAMERI. +Matona joskus maassa mataen +Ja joskus kiitäin ilmassa kuin nuoli, +Lovessa korven, puiden alla piillen +Ma saavuin Benhadadin leiriin saakka, +Ja teltan taakse lymypaikkaani +Sain kuulla, kun hän miehillensä haastoi. +On ennustanut hälle suuri noita +Tään sodan loppuvan, kun Ahabin +Lyö kuoliaaksi ase Syyrian. +Ja siksi käski kaikki miehensä +Hän yksin kuningasta tähtäämään. + +ISEBEL. +Baal armahda! + +SAMERI. + Sa huomaat, että on +Kuningas taistelusta estettävä. + +ISEBEL. +Vaan kuinka? Ahab on kuin leijona, +Min usutettu koiralauma saa +Pahemmin ärtymään. Jos suuri Baal +Ei viisaudestaan anna neuvoa, +Mädännyt vaate silloin toivo on. + + (BAALIN PAPIT ja PÄIVÄN TYTTÄRET -- kuusi kumpiakin -- + saapuvat vasemmasta ovesta. Papit tuovat alttarin.) + +ISEBEL (saapujille). +Te saavuittekin aikaan toivottuun. +Mun kanssain rukoukseen joutukaa! +Me huutakaamme kaikkein korkeimmalta +Se neuvo, jot' ei ihmis-äly keksi. + + (PAPIT laskevat alttarin, jolla on jotakin poltinainetta, + keskelle näyttämöä ja asettuvat neitseiden kera sen ympärille + piiriin.) + +1:NEN BAALIN PAPPI (Isebelille). +Kuin kevätpäivä kukkakentälle, +Min elämään on houkutellut se, +Baal sinuun katseen laupiaan nyt luo; +Sa rukoukses hälle ilmi tuo! + +ISEBEL (seisten alttariin päin kädet ylös nostettuna). +Baal, kuule lastas, armahda ja auta! +Ma juurruin sinuun, niinkuin kallioon +Puu joskus juurtuu. Niinkuin olet sa +Mun olentoni tutkimaton alku, +Niin elämäni olet vallannut; +Sa olet mulle enemmän kuin isä: +Pyrintöjeni tarkoitus ja määrä. +Mun ainoakaan ajatukseni +Ei hairahtunut ole sinusta; +Vihannut olen niitä, joita vihaat, +Ja rakastanut rakastamias; +Sain ystäväkses suuren Ahabin, +Ma Samarian sulle aukasin. +Nyt valon mailta tänne laskeudu, +Mun luokseni käy päivän kukkuloilta! +Kun ohjaat lastas viisaudellas +Ja apusi ja neuvos meille annat, +Ei koskaan viini papeiltasi puutu, +Ei temppelistäs säihkysilmät immet, +Sun edessäsi pauhaa symbalit +Ja hekuma kuin vaahtoava virta; +Ja uskollisimpana lapsenas +Ma viime hetkeen sua palvelen. +Baal, kuule lastas, armahda ja auta! + +(Isebel heitäikse maahan kasvoilleen. Papit ja päivän tyttäret +pyörivät, huitoen käsillään, alttarin ympäri huutaen: »Baal, kuule +lastas, armahda ja auta!» Yht'äkkiä ilmestyy tuli alttarille ja kaikki +muut, paitsi 1:nen pappi, vaipuvat maahan kasvoilleen.) + +1:NEN BAALIN PAPPI (Isebelille ojentaen kätensä yli alttarin). +Käy, huoles haasta, isäs sua kuulee! + +ISEBEL (nousten ja alttaria läheten). +Nyt taisteluun käy Ahab kuningas. + +PAPPI. +Kuin jalopeura nuori, voimakas. + +ISEBEL. +On ennustettu hälle kuolemaa. + +PAPPI. +Baal elämätä hälle ennustaa. + +ISEBEL. +Kuningas joutuu kaikkein purtavaksi. + +PAPPI. +Vaan kuninkaita joukossa on kaksi. + +ISEBEL. +Ja maaliks joutuis Josafat kenties! + +PAPPI. +Hän on sun isäs kiivas vihamies. + +ISEBEL. +Ja sikskö hänet tuomio nyt kohtaa? + +PAPPI. +Sun tulee keihäät häntä kohti johtaa. + +ISEBEL. +Mun johtaa keihäät häntä kohti! Mutta -- -- + +PAPPI (ankarasti). +Sa epäiletkö Baalin viisautta? + +ISEBEL. +En. Mutta Ahab kuningas nyt on. + +PAPPI. +Vaan arvomerkit toinen saakohon. + +ISEBEL. +Kuin läksi niin hän vihamiehen tapaa. + +PAPPI. +Sa riennä, estä, olethan sa vapaa! + +ISEBEL. +Syy taivuttava miss' on esteheksi? + +PAPPI. +Et Baalin tytär ole, jos et keksi. + + (Pappi heitäikse maahan. Tuli alttarilta sammuu.) + +ISEBEL (hetkisen kuluttua, painolla). +En Baalin tytär ole, jos en keksi. + + +Kolmas kuvaelma. + +Paikka vuoristossa lähellä Gileadin Ramotia. Kenttää ympäröivät joka +taholla vuoret. Oikealla ja perällä vuorensola, vasemmalla matala +vuoren lieve. AHAB, JOSAFAT ja OBADJA tulevat vasemmalta sotajoukon +kera. Eräs SOTAMIES kiiruhtaa oikeasta solasta kuninkaita vastaan. + +SOTAMIES. +On vihollinen vuoren takana +Jo pitkin kenttää marssimassa tänne; +Solia näitä tarkoittavan näyttää. + +AHAB. +Vai tien se tahtois meiltä sulkea, +Vaan heitä vastaan vuoren viemme me. +Ma tätä vuoristoa ihailen; +Niin usein liikuin täällä lapsena +Ja kukkuloilta kauas katselin; +Näin aamun maat ja länsimeren rannat +Ja tunsin ilman ihanimmat tuoksut. -- +Jos oikein muistan, samaan lakeuteen +Nuo solat yhtyy vuoren tuolla puolen. + +SOTAMIES. +Niin on kuin sanot, herra kuningas. + +JOSAFAT. +Ja kumpaiseenko vihollinen pyrkii? + +SOTAMIES. +Tää oikea sen silmämäärä on. + +AHAB. +Sen kautta mekin vastaan marssimme. +Tuo toinen sola, millainen se on? + +SOTAMIES. +Se aluks' jyrkkään alas laskeikse. + +AHAB. +Siis helppo suojella, jos vihamies +Sen kautta pyrkis meidän taaksemme. +Sen tehtävän suon sulle, Obadja. +Valitse itse toverikses miehet. +Vaan sa, kun vihamiehen marssin näit, +Sa näitkö siinä reippauden sen, +Mi tunnusmerkki pettämätön on +Sen rohkeuden, josta vuotaa voima? + +SOTAMIES. +Näin. Ryhdikkäänä, pystypäin he marssi. + +AHAB. +Ja mistä on tää konnain uskallus? + +ISEBEL (on tullut vasemmalta ja rientää nyt kuninkaan eteen). +Ma tiedän lähteen, josta luottamusta +He ammentaneet ovat. + +AHAB (hämmästyen). + Kuningatar, +Mi rohkeus! Tuon vuoren takana +On vihollinen. + +ISEBEL. + Onnelliseksi +Ma itseäni ylistän, kun teidät +Sain tällä puolen vuorta tavata; +Niin tärkeät toi tiedot Sameri. + +AHAB. +Hän Benhadadin leiriss' oliko? + +ISEBEL. +Hän vihamiesten ajatuksetkin +On ovelasti ilmi urkkinut. + +AHAB. +ja mitä ajatteli pettäjät? + +ISEBEL. +He vapisivat niinkuin kaurislauma, +Jot' uhkaa jalopeura metsästä, +Ja pahin kammo oli Josafat; +Vaan leiriin saapui suuri tietäjä +Ja suuren voiton heille ennusti, +Jos heitä vastaan kaksi kuningasta +Tuo joukkojaan. Se heidät rohkasi; +Sun, kuninkaani, ynnä Josafatin +He kohti rynnistävän tietävät. + +JOSAFAT. +Ja ennustukseen luottaen he varmat +Siis ovat voitosta. + +ISEBEL. + Te tiedätte, +Min suuren voiman antaa luottamus. + +AHAB. +Se pian heiltä taistelussa haihtuu. + +ISEBEL. +Vaan miks' ei sitä ennen taistelua +Jo heiltä riistettäis? Niin saisimme +Me voiton halvemmalla hinnalla. + +JOSAFAT. +Se toivottava olisi; vaan keino? + +ISEBEL. +Ma toivon, että Ahab kuningas +Sen uhrauksen kiitollisna muistaa, +Min hyväksemme suuri Josafat +On tähän sotaan tullessansa tehnyt, +Ja luovuttaa tään päivän kunnian +Jalolle langollemme Juudasta. + +AHAB. +Kuin? Tulisko mun taistelua karttaa? + +ISEBEL. +Ei suinkaan! Mutta siinä Josafat +Saa ylimmäisnä, ensimmäisnä olla. +Hän, hallitsijan töyhtö otsallaan, +Vie kuninkaana joukot taisteluun, +Sa päällysmiesnä tuntematonna +Lyöt viholliset maahan hänen tieltään. +Kun näkevät he yhden kuninkaan, +Niin pettymyksen kolkko tunne heidät +Saa kohta valtaansa, ja uhriksi +He siten toivotonna joutuvat. + +JOSAFAT. +On viisas neuvo kuningattaren, +Se miellyttääkö teitä kuningas? + +AHAB. +Niin -- miellyttää, jos teitä miellyttää. + +JOSAFAT. +Tät' arvopaikkaa en voi hylkiä. + +AHAB. +Siis minäkään en teiltä sitä kieltää. +Ma suostun ehdotukseen, kuningatar. + +ISEBEL (innolla). +Se on sun asiasi pelastus! + +AHAB. +Ma vaihdan puvun sulta, Obadja. +Sa kuninkaana täällä vartioit, +Ma Obadjana taistelussa lyön; +Mut, kautta kuoleman ja kadotuksen, +He iskuistani tuntee Ahabin. + (Vaihtaa kypärin ja haarniskan Obadjan kera.) +Nyt käskekäätte, lanko Josafat, +Te, kuningatar, leiriin kiiruhtakaa, +Ja saattajana olkoon Sameri! + +JOSAFAT. +Mua Samarian, Juudan miehet kuulkaa! +Ei ahneus vaan oikeuden tunto +Sai vihan miekkaan meidät ryhtymään +Ja väärän tuomiolle vaatimaan. +Kun suosiosta Ahab kuninkaan +Vien teitä taisteluun, niin mieleenne +Nää säännöt muistutan: Ken rinnassaan +Nyt pelon ahdistusta tuntevi, +Hän heti poistukoon. Ken kartanon +On rakentanut eikä vihkinyt, +Ken Israelin neidon kihlannut, +Vaan viel' ei puolisoksi ottanut, +He älkööt verityöhön ryhtykö. +Vaan nuijaa, miekkaa, keihästä ja jousta +Kädellä sankarin muut käyttäkööt +Ja vihamiestä sinnes vainotkoot, +Kun vaskitorven äänen kuulevat; +Sen kajahtaissa laatkoon taistelu. +Siis uljaina kuin aikaan Davidin +Nyt kohdatkaamme pakanoiden lauma; +Meit' auttaa pyhän Mikaelin miekka +Ja voima sotajoukkoin jumalan. +On tunnuslause: Mikaelin miekka. + +SOTILAAT. +Mikaelin miekka! + +(JOSAFAT ja AHAB marssivat oikean puolisesta vuorensolasta +sotajoukkojen kera. Obadja menee muutamien miesten kanssa perällä +olevaan solaan. Isebel ja Sameri jäävät näyttämölle.) + +ISEBEL (katsottuaan hetkisen aikaa kuninkaiden ja sotajoukon jälkeen). +Se onnistui! Sa tyttärestäs, Baal, +Saat kunniaa. Sun vihamiehiäs +Kuin mädänneitä viinimarjoja +Ma hylkiöinä maahan karistan. +Tuo Jahven sietämätön palvelus +On pian laho niittyhaavan runko, +Mi omaan kehnouteen kaatuvi. +Ja silloin eivät silmäykset nurjat +Sun ympärilläs välky, Isebel; +Tai tulkoot, pilkallisna pälykööt! +Jos edessäni ois nyt Jemlanpoika. + +SAMERI (viitaten vasemmalle). +Oi kuningatar, tuolta saapuu hän! + +ISEBEL. +Hän saapuu! Saapuu otolliseen aikaan; +Nyt murran saarnin visakylkisen. + +MIKA JEMLANPOIKA (saapuu vasemmalta ja hämmästyy vähän kuningattaren +nähtyään). +Sa kuningatar! + +ISEBEL (halveksivalla ivalla). + Sinä, profeetta! + +MIKA JEMLANPOIKA. +Ma kuljen teitä Jahven tuomioiden. + +ISEBEL. +Ma Baalin viisauden jälkiä. + +MIKA JEMLANPOIKA. +Pois huuliltasi rietas herjaus! +On mittasi jo kukkuralleen koottu. +Vihansa maljan polttavan jo Jahve +On yli huoneen jumalattoman +Nyt tyhjentävä viime pisaraan. +Nyt Herran leppymätön kiivaus +Lyö rikki sydämesi paatuneen. + +ISEBEL (uhalla). +Nyt Baalin pettämätön viisaus +Sun ennustukses häpeäksi muuttaa; +On sanottava: suussasi on valhe +Ja kielelläsi pöyhkeilevä petos. + +MIKA JEMLANPOIKA. +Sinussa rohkeus on perkeleen. + +ISEBEL. +Vaikk' olkoon, mutta se on voittajan. +Jos pöyristävät ennustuksesi +Sun jumalasi laittoi toistamaan, +Ne koskaan ennen korvissani eivät +Niin onteloilta kaikuneet kuin nyt. +Te kohta koston meille aikomanne +Omassa leirissänne tunnette. +Sen uskot kuultuasi: Benhadad +On mahtavalta tietäjältä kuullut +Tään sodan loppuvan, kun Ahabin +Lyö kuoliaaksi ase Syyrian; +Hän siksi kaikki verihurttansa +On usuttanut kuningasta kohden, +Vaan muita säästämään on käskenyt. +Ma sain sen kuulla Baalin armosta. +Mun toimestani Juudan Josafat +Nyt kuninkaana taistelua johtaa, +Ja halpa verho kätkee Ahabin. + +MIKA JEMLANPOIKA (hämmästyen). +Ja auttajanne, sukulaisenne, +Sa kurja saatat katalasti pettää! + +ISEBEL (ivaten). +Kuink' en ma saattais, jonka auttaja +Ja sukulainen läheisin on Baal, +Kun petoksessa osallisena +On ylistetty Jahven palvelija, +Sun hurskas ystäväsi Obadja. + +MIKA JEMLANPOIKA. +Se mahdoton on! Kaikkein ilkeimmän +Nyt päästi valheen huules kirotut. + +ISEBEL. +Niin luuletko? Sa muutat mieltäsi, +Kun tuonne solaan hieman pilkistät. +Kai tunnet vartijan. Hän tahdostani +On puvun Ahabilta vaihtanut, +Niin Josafatin kuoloon syöstäkseen. + +MIKA JEMLANPOIKA (menee perimmäisen solan suulle, katsoo ja nostaa +suuresti hämmästyneenä kätensä otsalleen). + +ISEBEL. +Sa kalpenet, et kersku etkä uhkaa. + +MIKA JEMLANPOIKA. +Vaan työlle saatanan sa riemuitset. + +ISEBEL. +Ma nauran sulle vasten kasvoja, +Typerä, pölkkypäinen profeetta, +Ma nauran sinun ennustuksilles +Ja jumalalle, jolla uhkailet, +Vaan ylistelen viisautta Baalin. + + (Kääntyy hänestä vasemmalle, jonne Sameri on siirtynyt.) + +MIKA JEMLANPOIKA (katsoo Isebelin jälkeen). +Ma välkähdyksen voiton varmuudesta +Näin silmissä tuon jumalattoman. +Jos onnistuu hän, minne hurskas jää? +Hän häviääkö niinkuin pilvi, varjo, +Kun jumalaton niityn lailla versoo +Ja kohoaa kuin korska kallio? +Miss' olet, ihmisien vartija? +Jos iloitset sa työstä vääryyden +Ja väkivallan menestyä annat, +Niin miks' ei mua haudan yö jo peitä, +Miks siirtynyt en maahan varjojen? +Sa tuulen hartioille nostat mun +Ja tähtiloistoon kiitämähän käsket, +Vaan tempaat taasen ratsun altani +Ja alhoon synkkään pudota mun sallit; +Sa lupaat päivän, mutta saapuu yö, +Ja hyveen vallan voittaa konnantyö! + +ISEBEL (on ottanut Samerilta keihään, lähenee, se kädessä, sivulta +profeettaa ja kun tämä on lopettanut sanansa, syöksee sen hänen +kylkeensä). +Kas tässä, kuole, Baalin kiroama! + +MIKA JEMLANPOIKA. +Kavala käärme, puritko jo mua! + + (Kaatuu alas vuoren solaan.) + +ISEBEL (kiirehtää Samerin luo, jolle ojentaa keihään). +Pois, joutuin pois! Tuo vuori vuotaa verta +Kun kylkeen iskin vuoren velhoa. +Vaan ei! Jos uskallat, niin käy ja katso, +Mitenkä on tuon miehen laita nyt; +En soisi, että henkiin jäisi hän. + +SAMERI (saavuttuaan rotkon suulle, jonne katsoo). +Hän kuolon kanssa kamppailevan näyttää +Ja verissänsä huutaa Jahvea. + +ISEBEL. +Niin, parkukoon vain, apua ei tulle. + +MIKA JEMLANPOIKA (rotkosta). +Nään pyhät tuomiosi täyttyvän +Ja ylistän sun nimeäsi, Herra! + +SAMERI (Isebelille), +Sa kuulitko? + +ISEBEL. + Vai vielä ylistää! +Ma kiroaisin hänen sijassaan. + +SAMERI (rotkoon katsoen). +On polvillansa luona Obadja +Ja vannoo viattomuuttaan. Nyt hänet +Jo siunaa profeetta ja kuoloon nukkuu... +Obadja saapuu. (Kiiruhtaa pois solalta.) + +ISEBEL. + Tule, paetkaamme! + + (Rientävät vasemmalle.) + +OBADJA (nousee solasta ja katselee ympärilleen). +On poissa peto hillitsemätön; +Hän paennut on työtä hirveää. +Oi pitkämielisyyttäs, suuri Jahve! +Sa taivaan kantta vielä kannatat +Ja pidättelet nuolet pitkäisen; +Jo eikö syöksy perusteiltaan maa, +Min lioittaa sun vanhurskastes veri? +Ja nytkö Israeli taistelee? +Se oikeutta pakanoilta vaatii, +Mut juurinensa repii pyhyyden +Omasta tarhastansa. Päätöksen +Voi aavistaa. On onnellinen hän, +Ken hurskaan lepoon ajoissa jo pääsi. + +1:NEN SOTAMIES (juoksee perimmäisestä solasta). +Sa, herra, kuuletko? + +OBADJA. + En. + +1:NEN SOTAMIES. + Taistelu +On ankara tuon vuoren takana. +Näin, kuinka yhteen ryntäsivät he +Kuin Jordaani ja kaakon raivo myrsky. +Nyt vasten vuorta sotahuudot kaikuu, +Ja kilvet soivat, miekat välkkyvät; +Mun rinnassani sydän vapisee, +Vaan joukossa ma mielelläni oisin. + + (Rientää jälleen solaan.) + +OBADJA. +Miss' on nyt Mooses, käsin ojetuin +Mi avun huutais Israelille? +Ja missä Aaron, missä hurskas Hur +Käsiä kannattamaan, kun ne väsyy? + + (Taistelun melua kuuluu. Sotilaat tulevat perimmäisen + solan suulle.) + +1:NEN SOTAMIES (tulee ensiksi). +Nyt siirtyy taistelu, jo näkyy tänne. + +2:NEN SOTAMIES (tulee). +Se vasta temmellys! + +3:S SOTAMIES (nousee solasta ja katsoo). + Ja tuota yhtä +Kaikk' ahdistavat. + +1:NEN SOTAMIES. + Se on kuningas. + +OBADJA (tultuaan solalle). +Se Josafat on! + +2:NEN SOTAMIES. + Taivas, nyt hän kaatui! + +3:s SOTAMIES. +Taas pystyssä hän on! + +1:NEN SOTAMIES. + Te näittekö +Tuon iskun, jolla Israelin mies +Löi jättiläisen, joka tähtäsi +Kuningas Josafatia? + +OBADJA. + Se läksi +Kädestä Ahab kuninkaan. + +2:NEN SOTAMIES. + Kas taas! + +3:s SOTAMIES. +Se oli läimäys! + +1:NEN SOTAMIES. + Se mies ei nouse! + +2:NEN SOTAMIES. +Mik' on tuo huuto? + +3:S SOTAMIES. + Ahabille kuolema! + +OBADJA. +Vaan ahdistavat Josafatia. + +1:NEN SOTAMIES. +Oi katsokaa, hän horjuu! + +2:NEN SOTAMIES. + Kätensä +Hän korottavi kohden taivasta! + +3:S SOTAMIES. +Hän pelastusta sielullensa huutaa! + +OBADJA. +Oi, kiitos Jahven, nyt hän rauhan sai! + +1:NEN SOTAMIES. +Mik' ihme! Torvet soivat, taisto päättyy! + +2:NEN SOTAMIES. +On kaatuneita! Verta uhkuu maa! + +3:S SOTAMIES. +He eroavat; tänne marssivat. + +1:NEN SOTAMIES. +He kiertää eri teitä; mutta yksi +Edellä rientää. + +OBADJA. + Ahab kuningas! + +2:NEN SOTAMIES. +On katse jalopeuran vihaisen! + +3:S SOTAMIES. +Mi voima vielä jälkeen taistelun! + +AHAB (rynnäten perimmäisestä solasta, Obadjalle). +Tuo pukuni! Ma olen petetty. +Ja katalaksi pelkuriksi mun +Ken hyvänsä nyt saattaa mainita. +Miks piilottauduin vastoin luontoani +Tään valhevaipan suojaan? Miksi en +Ma saanut pauhinassa taistelun +Kuninkaan kostonmiekkaa heiluttain +Niin lakaista kuin hävittävä myrsky, +Tai kaatua kuin honka taipumaton! +Vaan viel' on alla vaarumaton maa +Ja käteni voi miekkaa heiluttaa; +Ma näytän heille vielä Ahabin. + + (On kiireesti vaihtanut pukua Obadjan kanssa. Oikeasta vuoren + solasta tulee BENHADAD, perimmäisestä JOSAFAT päälliköiden + kera näyttämölle. Molempiin soliin tulee sotamiehiä. Ahab + lähestyy kuninkaallisessa puvussa Benhadadia.) + +On tässä Ahab eikä, kautta taivaan, +Lymyä ai'o. Halpa pettäjä +Sa olet, Benhadad; päämiehesi +Ne kaikki ovat väärintekijöitä. +Ei nimeänne kelpo sankari +Voi häpeättä mainita. Min sanoin, +Sen todistan ma tällä kalvalla +Jokaista vastaan teistä. Tai kun teillä +On tapa kohden miestä ainoaa +Usuttaa koko sotajoukkonne -- +Sen todistaa voin armeijaanne vastaan. +Sananne syöjät, kehnot luikurit +Olette kaikki. Voiko teistä ken +Sen Ahabista väittää, esiin käyköön! + +BENHADAD (katselee päämiehiään, nämä katselevat toisiaan). + +AHAB. +Ei kenkään astu. Teiltä puuttuvi +Ei yksin kunnia, vaan miehuuskin. + +ASARIA (astuu Benhadadin eteen). +Suo, herra, minun häntä vastaan käydä! + +BENHADAD. +Sa? Israelilainen! Mene! Mene! + +ASARIA. +Ma hänen ylpeytensä nöyryytän. + (Astuu Ahabin eteen paljastetuin miekoin.) +Kuningas Ahab, väärintekijä, +Sanasi syöjä, pyhän oikeuden +Häpeämätön polkija sa olet; +Sen väitän kahden sotajoukon kuullen, +Sen hengelläni tässä todistan. + +AHAB (ottaa kalveten askeleen taaksepäin). +Ken olet mies? Ja kuinka uskallat? + +ASARIA. +On kädessäni ase Syyrian, +Vaan kostonmiekaks on se karkaistu +Sen synnin, kärsimyksen liekissä, +Min Samariaan sinä sytytit. + +AHAB. +Vaan nimesi? + +ASARIA. + Ei tuntematon sulle, +Mut kun sen kuulla tahdot, lausun sen. +Ma Asaria Jorainpoika olen, +Päämiehes, jolta Baalin temppelissä +Häpäisit kihlatun, ja jolle sa +Teit lupauksen. Mutta kuinka sen +Sa sitten täytit, itse parhain tiedät. + +AHAB. +Voi pääsky välttää vainoavan haukan; +Jäliltään vuorikauris metsämiehen +Voi eksyttää, ja värisevä vohla, +Jot' ahnahasti väijyy leopardin +Veriset silmät, syrjään loikaten +Tään julman pedon kyntten raatelusta +Voi joskus päästä. Mutta ihminen +Ei paeta voi taivaan tuomiota, +Mi häntä kohtaa, sen ma näen nyt. +Vaan kysyn sulta, Jorainpoika, mies, +Ken milloin salaa, milloin julkisesti +Mun henkeäni väijyt, onko sulla +Se voima, puhdas, järkähtämätön, +Mi siltä vaaditaan, ken täyttämään +Käy taivaan tuomiota? + +ASARIA. + Jahve jo +Sun lyönyt on, ja siks en sua pelkää. + +AHAB. +Vaan kädessäin on säkenöivä säilä +Ja tuomiolle sillä ensin sun +Ja sitten uuden herrasi ma vaadin. + + (Taistelevat. Ahab kaatuu.) + +ASARIA. +Sa olet tuomittu. + +AHAB (jonka luo Josafat ja Obadja kiirehtivät). + Sa osasit! +Vaan aseen sulle käteesi toi Jahve +Ja lausui: Tällä Ahabia lyö! +Sa löit. En estää voinut. Baalin armo +Ei auttanut. + +ISEBEL (lähestyy vasemmalta). + Niin kolkko aavistus +Mua vetää tänne taas. + +AHAB (huutaen). + Oi Isebel, +Ei vapahtanut mua Baalin armo! (Kuolee.) + +ISEBEL. +Sa julma Jahve! + + (Syöksyy Ahabin luo.) + +ASARIA (ojentaa miekkansa Benhadadille). + Täss' on miekkasi! +Taas Israelin kanssa taistelen +Tai kuolen, jos se hengen multa vaatii. + +BENHADAD (ottaen miekan Asarialta, joka siirtyy israelilaisten +joukkoon). +Tää kalpa välkkyy niinkuin salama, +Min taivaastansa heittää jumalat +Vihattaviaan musertamaan maahan, +Tää Damaskussa olkoon muisto pyhä. +Vaan, miehet Syyrian, on tullut ilta; +Me marssikaamme yöksi Ramotiin. +Ei enää meiltä kenkään sitä vaadi. + + (Menee sotajoukkoineen oikealle.) + +ISEBEL (Israelin sotilaille). +Ket' olette te, säikähtäneet raukat, +Te, joille Ahab runsaan leivän soi +Ja teltit teetti leposijaksi, +Te uskollisuutenne rikkojat? +On käsissänne kiulut eikä miekat. +Te toimetonna katselette vain, +Kun sankari jää saaliiks kuoleman, +Tukenne vankin horjuvi ja kaatuu. +Vaan Israelin tyly Jahve on +Nyt uhriksensa saanut Ahabin. +Hän tätä muukalaisten ystävää +Ei koskaan sietänyt. On kostonsa +Nyt meitä kohdannut, vaan kostaneet +Olemme mekin. Vaot syvät, laajat, +On joukkoon hänen palvelijainsa +Vihamme kyntänyt. Ja Israel +Ei yksin hänen omaisuuttansa +Nyt enää ole. Hänen tarhaansa +On pakanuuden ruoho juurtunut; +Ja sotaa hänen kanssaan vallasta +Käy voitokkaana Baal ja Astartte. +Hedelmät sangen karvaat Jahvelle +Luo Ahabin ja Isebelin kylvö. +Niin kostonriemu mulle nautinnon +Tuo katkerimmassakin murheessa. + +JOSAFAT. +Pysähdy, raivotar, jos et sa tahdo, +Ett' iskee sinuun ennen aikaansa +Jo Jahven pyhän vihan salama. +Mun edessäni kuolon synkät alhot +Jo taannoin aukasivat kuilunsa, +Ne olivat jo vähällä mun niellä, +Maa alla vapisi ja yllä tummui taivas. +Ma rikokseksi silloin huomasin +Tään taistelumme, johon eksyin ma, +Ja katumuksen, epätoivon voima +Ne pontevuutta loivat sieluuni; +Niin huusin syvyydestä kuoleman +Ma Jahven armoa ja pelastuin. +Ei hänen loppumaton voimansa +Voi tarkoituksestansa eksyä. + +OBADJA. +Jahve elää! + +SOTILAAT. +Jahve elää! + +ISEBEL (vaipuu alas). + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Ahab Israelin kuningas, by Alpo Noponen + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AHAB ISRAELIN KUNINGAS *** + +***** This file should be named 26976-8.txt or 26976-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/2/6/9/7/26976/ + +Produced by Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. |