diff options
Diffstat (limited to '16678-8.txt')
| -rw-r--r-- | 16678-8.txt | 4606 |
1 files changed, 4606 insertions, 0 deletions
diff --git a/16678-8.txt b/16678-8.txt new file mode 100644 index 0000000..c947f37 --- /dev/null +++ b/16678-8.txt @@ -0,0 +1,4606 @@ +The Project Gutenberg EBook of Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + + +Title: Tieni varrella tapaamia 1 + +Author: Maikki Friberg + +Release Date: September 10, 2005 [EBook #16678] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 *** + + + + +Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + + + + + + + + +TIENI VARRELLA +TAPAAMIA + + +I + + +Maikki Friberg + + +Ensimmäisen kerran julkaissut +Naisten Ääni 1920. + + + + +Lukijalle! + + +_Kun ihminen on nuori, potee hän useinkin todellista ihmisnälkää. Ei +häntä tyydytä yksinomaan kirjat ja lukeminen, sillä ei ne anna kaikkea +sitä, mitä nuori mieli halajaa ja janoo, vaan hän tahtoisi ennenkaikkea +joutua kosketuksiin elävien ihmisten kanssa, tavata sellaisia +henkilöitä, jotka ovat totuutta etsineet, vaelluksellaan paljon +kokeneet. »Täytyyhän heillä olla jotakin jakaa, heillä, joilla jo on +koottua henkistä pääomaa ja monta pulmallista kysymystä ratkaistuna», +tuumii nuorena._ + +_Näin tuumivat varsinkin 80- ja 90-luvun nuoret, sillä silloin oli +maailma täynnä uusia, ihmeellisiä kysymyksiä, jotka panivat mielet +palamaan ja aivot askartelemaan._ + +_Silloin heräsi minussakin tavaton halu joutua niiden ihmisten pariin, +jotka »tuossa usein uneksitussa suuressa maailmassa» suunnittelivat +tulevaisuutta ja olivat ruvenneet ihmiselämää uusilta näkökulmilta +valaisemaan. Ja havaittuani, etteivät elinkustannukset siellä olleet sen +kalliimmat kuin Suomessakaan, pikemmin päinvastoin, lähdin keväisin, +koulutyön päätyttyä, Europan suurkaupunkeihin näitä »uutta aikaa +valmistavia» ihmisiä tapaamaan. Olihan siellä paljon muutakin +mielenkiintoista kuten suuret kokoelmat ja museot, teatterit ja +oopperat, monenmoiset taideaarteet ja kauneusvaikutelmat, mutta ihmiset +olivat kuitenkin enin puoleensa vetävät. Sinne paloi mieli, missä heitä +oli koossa, missä he esittivät ajatuksiaan ja johtopäätöksiä, joihin +olivat tulleet._ + +_Madame Staëlista hänen elämäkertansa kirjoittajat hiukan pilkallisesti +kertovat, että hän oli valmis matkustamaan vaikka 500 peninkulmaa +tavatakseen viisaan, nerokkaan ihmisen, mutta että moni kauneusilmiö +sitävastoin jätti hänet kylmäksi. Tämä on minua monasti lohduttanut. +Koska niin suuri sielu kuin rva Staël kaipasi ihmisiä -- onko sitten +ihme, että pienet niistä uneksivat._ + +_Tiedän, että nuorten joukossa tälläkin hetkellä on monta, jotka +sydämessään huokaavat: »Voi jos pääsisi maailmaa katsomaan ja niitä +henkilöitä tapaamaan, jotka siellä kulkevat uranuurtajina!» Mutta se on +käynyt tavattoman vaikeaksi. Passinsaanti, joka ei ennenaikaan tuottanut +mitään hankaluutta, on nykyään hyvin kireällä, meidän huono valuutamme +vaikuttaa, että täytyy olla tavallista rahakkaampi minnekkään +mennäkseen, ja sitten on maailma muutenkin nykyään niin toisenlainen +kuin ennen. Paljon kaunista on hävitetty, kansat katselevat toisiaan +karsaasti ja katkeruus kytee mielissä. Ei ole muuta neuvoksi kuin +odottaa, kunnes maailma hiukan tasaantuu ja sillä aikaa, paremman +puutteessa, turvautua niihin vaikutelmiin, joita muut ennenaikaan ovat +saaneet._ + +_Näitä ihmisnälkää tuntevia nuoria muistellessani, ovat nämä kuvaukset +ihmisistä, joita tieni varrella olen tavannut, syntyneet. Ne eivät ole +tavallisia elämäkertoja, sillä ei niitä varten yleensä ole käytetty +mitään erityisiä lähteitä, pikemmin ne ovat tuokiokuvia, jotka +perustuvat siihen, mitä itse olen nähnyt ja kuullut._ + +_Tapaamiani on niin paljon, että valinta tavallaan on ollut vaikea, +mutta koska meidän aikaamme niin monessa suhteessa moititaan +aineelliseksi ja kaiken epäitsekkään työn ylenkatsovaksi, olen tahtonut +tällä kertaa enimmäkseen puhua sellaisista henkilöistä, jotka ovat +antautuneet uusien elämänarvojen palvelukseen ja niiden hyväksi +kaikkensa uhranneet._ + +_Jos nämä pienet kuvaukset voisivat hiukkasenkin lukijaa lämmittää ja +antaa hänelle vain murusen siitä rohkaisevasta tunteesta ja iloisesta +tulevaisuuden uskosta, jota kyseessä olevat henkilöt minulle ovat +antaneet, ei niitä silloin suotta olisi pantu paperille._ + +_Helsingissä, marraskuussa 1920._ + + _*Maikki Friberg.*_ + + + + +SISÄLLYS: + + +Eva Ingman ......................................... 1 +Anna Berendsen ..................................... 17 +Vaikutelmani Virosta ............................... 26 +Hector Denis ....................................... 45 +Alexander Herzenin tyttären luona .................. 57 +Catherine Breschkovski ............................. 74 +Kuuluisuuksien kesken .............................. 89 +Personallisia muistoja Gina Krogista ............... 103 +Professori Georg v. Gizucki ........................ 130 +Ystäväni Auguste Fickert ........................... 138 +Charlotte Schröder ................................. 155 +Liebknechtin puolisot .............................. 164 +Ann Margret Holmgrén ............................... 175 +Bertha v. Suttner .................................. 186 + +(55 kuvaa) + + + + +EVA INGMAN. + + +Jouluk. 30 p:nä 1914 oli Helsingin päivälehdissä nimi *Eva Ingman* +mustan kehyksen ympäröimänä. Ken ei ennestään tuntenut tuota nimeä, ei +luultavasti kiinnittänyt siihen mitään huomiota, ken taas tunsi, +säpsähti ja luki tarkalleen kaikki mitä siinä seisoi. Ja siinä +kerrottiin, että Eva Vilhelmina Ingman kuoli Dresdenissä jouluk. 18 p. +1914. + +Se tuli kuin salama selkeältä taivaalta, eihän sitä edes ollut kuullut +hänen olleen sairaana. Ja siksi olikin niin vaikea käsittää, että Eva +Ingman, joka tuntui ikuisesti nuorelta, iloiselta ja elämänhaluiselta, +jota niin monet siteet liittivät elämään, jolla oli hiin paljon ystäviä, +että hän oli mennyt pois. Eva Ingmanin kuva nousi silloin kauniina ja +elävänä kaikkien hänen ystäviensä silmien eteen, ja he sanoivat varmaan +kaikki kuten minäkin: »Eva oli monessa suhteessa poikkeusihminen, hän +oli sekä sisällisesti että ulkonaisesti rotuihminen ja harvinaisuus». + +[Kuva: Eva Ingman kesällä 1908.] + +Eva Ingmanilla oli lämmin ja uskollinen suomalainen sydän ja suuren +maailman naisen käytös ja esiintyminen. Hän oli kuollessaan 60-vuotias, +mutta teki sen vaikutuksen kuin olisi hän ollut parikymmentä vuotta omaa +ikäänsä nuorempi. Hän oli notkea ja kevyt kuin keijukainen, jaksoi astua +pitkiä matkoja, maalata tuntikausia kun oli kiireitä töitä, kiertää +maita ja mantereita ja sitten taas seurustella ja huvitella. -- Hän oli +aivan kuin syntynyt kieliniekaksi. Toistakymmentä kieltä hän jo hallitsi +ja yhä hän harjoitteli uusia. Häntä huvitti lukea maailmankirjallisuuden +mestariteoksia alkukielellä: Shakespearin draamoja englannin kielellä, +Danten Divina Commediaa italian kielellä, Cervantesin Don Quixotia +espanjan kielellä, Virgiliuksen Aeneidia latinaksi, Dostojevskin +Raskolnikovia venäjäksi j. n. e. Iltasin, kun hänen sisarensa *Anna +Ingman* musiikkiarvostelujensa takia oli konserteissa tai oopperassa, +istui Eva kotosalla, jottei vanhan tädin tarvinnut olla yksin, ja +silloin hänen paras huvinsa oli syventyä eri maiden klassilliseen +kirjallisuuteen. + +Ja mitä hän kerran oli lukenut, sen hän osasi. Hänellä oli nimittäin +aivan kadehdittavan hyvä muisti. Yhtäkkiä, hänen kanssaan +keskustellessa, kun jokunen sana tai ajatus antoi aihetta siihen, +saattoi hän toistaa kohtia Kalevalasta, Ibsenin Per Gyntistä, Holbergin +tai Molière'in komedioista y. m., puhumattakaan saksalaisista +kirjailijoista, joiden henkisten muistomerkkien ympäröimänä hän eli. En +ole koskaan tavannut henkilöä, joka niin kevyesti ja vaivatta olisi +sirotellut ympärilleen sekä vakavia että hauskoja otteita eri +kirjailijoiden teoksista, niin paljon lystikkäitä kaskuja ja +sanasutkauksia. -- Yhtä kevyesti tuntui hän kirjoittaneenkin. Vaikka +kirjalliset työt eivät kuuluneet hänen varsinaiseen elämäntehtäväänsä, +oli hän aina ystäviensä pyynnöstä valmis tarttumaan kynään ja antamaan +avustusta heidän toimittamiinsa julkaisuihin ja lehtiin. Ne koskivat +silloin enimmäkseen taidetta ja kirjallisuutta, ja samassa kun ne +kertoivat hänen harvinaisesta lukeneisuudestaan ja hyvistä tiedoistaan, +olivat ne aina muodollisesti erittäin hienot ja hiotut. + +Eva Ingmanissa ei ollut rahtuakaan kunnianhimoa ja halua tulla +huomatuksi ja kuuluisaksi. Hän rakasti kulttuuria sen itsensä takia, +eikä käyttänyt kielitietojaan ja maalaustaitoaan hankkiakseen itselleen +tunnettua nimeä ja suurta mainetta, johon kiusaukseen niin monet muut +hänen sijassaan varmaankin olisivat langenneet. Mutta sensijaan hän oli +aivan ruhtinaallisen antelias ja aina valmis muita ilahuttamaan. Kukapa +on antanut ystävilleen sellaisia suurenmoisia lahjoja kuin Eva Ingman, +jäljentäessään heille heidän lempitaulujaan Dresdenin taulukokoelmista; +ja heidän muotokuviaan hän oli yhtä valmis maalaamaan. + +Ei mikään todista hänen rajatonta hyväntahtoisuuttaan ja +anteliaisuuttaan paremmin kuin seuraava, hänen serkkujensa kertoma +tapaus. Eva Ingman oli eräänä kesänä kotimaassa käydessään oleskellut +Ruovedellä ja maalannut siellä muun muassa erään pienen tytön +muotokuvan. Lapsukainen oli ollut varsin levoton ja vaivalloinen, mutta +lopulta oli Eva kuitenkin saanut hänen pienen naamansa kankaalle +kiinnitettyä. Ja niin onnistunut kuva siitä tulikin, että hän ilolla +ajatteli sen ottamista mukaansa Dresdeniin. Ennen lähtöään pyysi hän +pikku tytön äitiä pesemään itselleen puseron, ja kun sitten oli kysymys +maksusta ja Eva tahtoi tietää mitä hän oli velkaa siitä, vastasi pesijä: +"No kymmenen penniä, mutta kyllä minä olen yhtä tyytyväinen, jos te +annatte tuon tytöstäni maalaamanne kuvan." Eva purskahti sydämelliseen +nauruun. Häntä huvitti niin sanomattomasti tuo ajatus, ettei luonnon +ihminen arvioinut hänen työtään sen kalliimmaksi, ja seuraus oli, että +äiti sai kuvan. + + * * * * * + +Eva Ingman oli Helsingin lapsia ja hänen vanhempansa olivat lääketieteen +professori *Erik Alexander Ingman* ja *Eva Perander*. Eva syntyi siihen +aikaan vuotta, kun Suomen luonto on kaikkein ihanimmillaan ja päivä +pisin, kesäk. 22 p. 1853, mutta syvä suru vallitsi silloin hänen +kodissaan, sillä hengellään oli äidin täytynyt maksaa pienokaisensa +maailmaan tulo. Mustilla silkkinauhoilla oli hänen ristikolttinsa +koristeltu ja samassa huoneessa hänet kastettiin, missä äiti lepäsi +kirstussaan. + +"Kukapa olisi silloin voinut aavistaa", lisäsi Eva hymyillen, +kertoessaan tästä kerran minulle, "että siitä pienestä rääpästä tuli +näin iloinen ihminen". + +Mutta ei siinä kyllin, ettei Eva tiennyt mitään äidistään, hämäräksi +hänen muistonsa isästäkin jäi, sillä tämä kuoli, kun Eva oli päässyt +viiden vuoden vanhaksi. Hän ja hänen kahta vuotta vanhempi sisarensa +Anna joutuivat silloin kahden tädin, *Amalia* ja *Sophie Louise +Peranderin*, huostaan, ja *Elias Lönnrot* rupesi heidän holhoojakseen. +Hänen ehdotuksestaan he tulivat viettämään suurimman osan lapsuuttaan +maalla, Pellin tilalla Karjalohjan pitäjässä. + +[Kuva: Anna ja Eva Ingman kasvavina.] + +Maalla oleskeleminen on yleensäkin onnellisinta lapsille, mutta +varsinkin sillä oli suuri merkitys Evalle, joka sitten joutui niin kauas +isänmaastaan. Siellä Karjalohjan hiljaisuudessa vastaanotti hän niin +voimakkaan vaikutuksen Suomen luonnosta ja sen kauneudesta, ettei +mikään, ei vuodet, ei etäisyys, eikä monet muut myöhemmät +kauneusvaikutelmat sitä koskaan voinut haihduttaa. + +Amalia täti, joka oli hyvin johdonmukainen, tarmokas ja jäntevä, +huolehti etupäässä pikku Ingmanien hoidosta ja kasvatuksesta, hänen +sisarensa Sophie Louise heidän opetuksestaan. Hän luki heidän kanssaan +tavallisia kouluaineita, eritoten ranskaa, jossa hän oli varsin taitava, +ja valmisti heidät niin hyvin, että kun sitten tuli aika lähteä kouluun, +pääsivät he ruotsalaisen tyttökoulun yläluokille. -- Amalia täti seurasi +tietysti holhokkejaan Helsinkiin ja järjesti heille täällä +koulukortteerin, jonne myöskin vastaanotti heidän serkkunsa, *Fanny* ja +*Waldemar Churbergin*. + +Koulussa tulivat Ingmanin tytöt piankin sangen huomatuiksi ja +suosituiksi lahjakkuutensa, herttaisuutensa ja sievyytensä takia, ja Eva +oli sitä paitsi jo silloin niin "sukkela suustaan". + +Vielä koulunsa suoritettuaankin jäivät he pääkaupunkiin, Anna +soitannollisia taipumuksiaan kehittämään, Eva piirustamaan ja +maalaamaan. He saivat parhaat opettajat, mitä siihen aikaan oli +saatavissa, ja liikkuivat Helsingin ensimäisissä seurapiireissä. Ei +ollut sitä kutsua ja juhlaa Willebrandtien, Tengströmien, Palménien, +Castrénien y. m. silloista intelligenssia edustavien perheissä, missä +Ingmanin tytöt eivät olisi olleet mukana, ja isän hyvien ystävien J. W. +Snellmanin, C. G. Borgin ja Elias Lönnrotin luona he olivat aivan kuin +kotonaan. -- Ne olivat onnellisia, huolettomia, sisältörikkaita vuosia; +oli paljon isänmaallista innostusta, paljon harrastuksia, paljon ystäviä +ja ihailijoita. + +Niin, ehkäpä noita viimemainituita oli liiaksikin Amalia tädin mielestä, +sillä hän päätti matkustaa holhokkiensa kera Dresdeniin, jotta he +olisivat tilaisuudessa oikein todenteolla jatkamaan opintojaan, Anna +soittamaan ja Eva maalaamaan. Eva oli silloin kahdeksantoista vuotias, +Anna kahdenkymmenen ja molemmat niin lupaavat, miellyttävät ja suloiset, +että eräs henkilö, joka näki heidät näihin aikoihin, vertasi heitä +kahteen ruusunnuppuun. + +[Kuva: Eva Ingman. Anna Ingman. +Dresdeniin matkustaessaan.] + +[Kuva: Amalia Perander Eva Ingmanin maalaaman taulun mukaan.] + +Tarmokkaasti he Dresdeniin asetuttuaan tarttuivat työhön, edistyivät +nopeasti ja nauttivat sanomattomasti kaikesta siitä uudesta ja +kauniista, joka siellä tulvi heitä vastaan. Ei silloin vielä ollut +kysymystäkään siitä, että he jäisivät sinne ainaiseksi. Se oli vain +opintomatka, ja parin vuoden päästä he palasivat jälleen kotimaahan, pää +täynnä tuumia. Anna oli valmistautunut soitto-opettajaksi, Evan +erikoisala oli muotokuvamaalaus, ja molemmat toivoivat saavansa +kotimaassa työtä ja toimeentulonsa, ja siinä sivussa he myöskin +tahtoivat itse vielä paljon edistyä. + +Mutta kuten monille muillekin, jotka jo kauan ovat oleskelleet suuressa +maailmassa, tuotti kotiintulo Ingmaneillekin pettymystä. He olivat jo +niin kauan liikkuneet väljemmillä vesillä, että nyt tuntui aivan siltä +kuin olisivat tulleet suletuiksi pieneen lammikkoon. Ansiotyöhön ei +ollut paljoakaan tilaisuutta ja edistymiseen vielä vähemmin. Monet +olivat sitä mieltä, ettei sellaisten ollut tarvis hankkia itselleen +työtä ja tuloja, joilla oli varoja oleskella niin pitkät ajat +ulkomailla. Ja kaikki tämä kypsytti heissä päätöksen lähteä uudelleen +Dresdeniin, ja sinne he sitten jäivät. Anna rupesi antamaan +soittotunteja, sillä oppilaista ei ollut koskaan puutetta, ja sitäpaitsi +hänestä aikaa myöten tuli suurien amerikalaisten ja europalaisten +musiikkilehtien kirjeenvaihtaja. Eva maalasi ahkerasti itse, muun muassa +von *Oerin*, *Suchodolskin* ja *Karl Bantzerin* johdolla, ja rupesi +samalla saamaan sekä muotokuvatilauksia että oppilaita. Välistä hän taas +jätti Dresdenin pitkäksi aikaa ja matkusti toisiin suuriin +taidekeskuksiin, kuten Müncheniin, Firenzeen, Roomaan ja Lontooseen +j. n. e. ja syventyi sikäläisiin suuriin kokoelmiin sekä jäljensi niistä +monet taideteokset. Näillä matkoillaan hän aina teki intressantteja +tuttavuuksia, joutui asumaan huomattujen henkilöiden luo, kuten esim. +taiteilija Prellerin perheeseen, Weimarissa maalaustaidetta tutkiessaan, +ja solmi läpi elämän kestäviä ystävyysliittoja. + +[Kuva: Eva Ingman maalaa J. W. Snellmanin kuvaa Hypotekiyhdistystä +varten v. 1908.] + +Siinäkin suhteessa Eva Ingman erosi nimittäin niin kauniisti muista, +ettei hän milloinkaan jättänyt kirjettä vastaamatta ja pyyntöä +täyttämättä, kun hänen puoleensa vain kerran kääntyi. Ja tällä tavalla +ylläpiti hän vuorovaikutusta ja tuttavuutta niiden monien kanssa, joita +hän elämänsä varrella oli tavannut. Ellei olisi tiennyt miten paljon +hänellä oli tuttavia, olisi voinut luulla olevansa aivan erityisesti +hänen mielessään ja ajatustensa esineenä, niin herttaisesti hän aina +kirjoitti ja muisti lähettää sekä joulu-että uudenvuoden toivotuksia. + +[Kuva: Ingmanien salonki Dresdenissä.] + +En oikeastaan ymmärrä, mitenkä Eva Ingman ehti niin paljon enemmän kuin +muut ihmiset, ehti maalata, kirjoittaa, lukea, matkustella, seurustella, +hoitaa kotiaan, olla erinomainen emäntä j. n. e., mutta luulen, että se +riippui hänen myötäsyntyneestä työkyvystään ja liikkuvaisuudestaan. +Hänessä ei havainnut hituistakaan suomalaista hitautta; kevyesti, aivan +kuin leikkien, hän antautui toimesta toimeen, osoittamatta minkäänmoista +kiirettä, hätiköimistä tai väsymystä. + +Ja kuitenkin olivat jo hänen seurusteluvelvollisuutensa niin suuret, +että moni olisi nääntynyt niiden alle. Ingmanien taiteellinen koti +Dresdenissä muodostui nimittäin aikojen kuluessa tyyssijaksi, jonne +kaikki suomalaiset, kaikki skandinaavit ja yleensä Dresdenissä asuvat +muukalaiset mielellään pistäytyivät. Runoilija kreivi Snoilsky +puolisoineen esim. oli kahdeksankymmenluvulla jokapäiväinen vieras +heidän kodissaan, niinikään runoilija Erkko, joka samaan aikaan oleskeli +siellä. Ja samalla tavalla voisi mainita niin lukemattomia muita. Ken +oli ennestään tuttu, meni sentähden, ken ei ollut, meni neuvoja ja +opastusta saamaan, tai vain siksi, että vieraalla pohjalla ollessa oli +niin hauskaa tavata herttaisia, sivistyneitä, ystävällisiä ihmisiä ja +kodin, joka oli niin sopusuhtainen ja kaunis. Dresdenissä oleskeleminen +ja Ingmanien luona käyminen, ne kuuluivat ihan yhteen. + +Pari vuotta ennen Evaa kuoli heidän tätinsä Amalia Perander, joka +kaikkina näinä vuosina oli ollut heidän kanssaan. Hän oli jo silloin +90-vuotias ja viime aikoina sivullisen silmissä jotenkin vaativainen, +hän kun tahtoi, että kaikki talossa piti järjestettämän juuri hänen +tahtonsa mukaan. Mutta aivan ihmeellisen kauniisti ja kärsivällisesti +molemmat sisaret siihen alistuivat ja hoitivat häntä mitä +epäitsekkäimmin aivan loppuun asti. + +[Kuva: Eva Ingmanin maalaamia tauluja (alkuperäisiä), joita hänen +kuoltuaan oli näytteillä Naisten Äänen toimistossa.] + +"En minä tahtoisi tulla vanhaksi", sanoi Eva kerran, johon kyllä ehkä +vaikutti se, että hän oli läheltä nähnyt, miten vaivaloinen ja +puolinainen oikein vanhan ihmisen elämä oli. "No, kauanko sinä tahtoisit +elää?" kysyi toinen. "Noin kuudenkymmenen-vuotiaaksi", oli vastaus. + +[Kuva: Eva Ingmanin maalaamia tauluja (jäljennöksiä) joita hänen +kuoltuaan oli näytteillä N. Ä:n toimistossa.] + +Ihmeellisesti tämä toivo sitten toteutuikin. Hän meni pois silloin, kun +vielä oli täysissä voimissa ja työkyky murtumaton, kun kaikki ystävät ja +ennen kaikkea hänen ainoa armas sisarensa niin mielellään olisivat +tahtoneet pitää hänet täällä. Mutta se, että hän itse oli toivonut +pääsevänsä pois, ennenkuin oli loppuun kulunut, lievensi hieman sitä +katkeruutta ja surua, jota tämä kuolinsanoma niin laajoissa piireissä +herätti sekä hänen uudessa kotimaassaan että täällä meillä. + + + + +ANNA BERENDSEN. + + +Routavuosina, jolloin oli hyvin tärkeätä, että Suomen vanhurskas asia +saatiin Europan tietoisuuteen ja että sillä oli sanomalehtimaailmassa +ystäviä ja puoltajia, jotka tunsivat sen ahdinkotilan, oli eräs +tanskalainen muita innokkaammin ottanut meitä tässä suhteessa +auttaakseen. + +Tämä henkilö oli *Ivar Berendsen* Köpenhaminassa. + +Hän tunsi Suomen asiat perinpohjin ja osasi kirjoittaa niistä sekä +pirteästi että vakuuttavasti, eikä suinkaan vain oman maansa lehtiin, +vaan hän sirotteli tietoja Suomesta siihen aikaan yltympäri Europaa. + +Mutta mikä juuri teki Ivar Berendsenistä niin uskollisen ja lämpimän +Suomen ystävän? Miksi juuri hän heittäytyi taisteluun meidän +oikeuksiemme puolesta? Kyllä se suureksi osaksi oli hänen suomalaisen +puolisonsa ansio. Ken lähemmälti oppi tuntemaan *Anna Berendsen'in*, +o. s. Levonius, hän sen hyvin ymmärsi. + +Tutustuin Anna Berendseniin tuona meidän historiassamme niin +kohtalokkaana vuotena 1899. Koko elämä kävi silloin Suomen politiikan +merkeissä ja siitä mekin yhtenään puhuimme. Hän näytti minulle erästä +nahkakantista salkkua, joka oli täynnä Suomen kysymystä koskevia +tietoja: asiakirjoja, lentolehtisiä ja sanomalehtikirjoituksia. Sitä +kutsuttiin "musteriksi" ja se paisui viikko viikolta, sillä meillä +tapahtui yhtämittaa sellaista, joka taas pani mielet liikkeelle ja kynät +käymään. + +[Kuva: Anna Berendsen.] + +Berendseneillä oli miltei kaikki Suomen politiikkaa koskevat langat +käsissään, he tiesivät kaikki taistelusuunnitelmat ja kaikki uutiset. He +olivat tavallaan keskushenkilöt tuossa Suomen hyväksi toimeenpannussa +kansainvälisessä adressipuuhassakin, jota erityinen lähetystö sitten +meni tsaarille viemään. Eräs lähetystön jäseniä oli tanskalainen, tri +*Norman-Hansen*, ja hänen tehtäväkseen tuli Pietarista sähköttää kaikki +sitä koskevat uutiset ja käänteet Berendsenille. Mutta tiedot piti panna +sellaiseen muotoon, ettei ne herättäisi mitään epäilyksiä venäläisissä +sähkövirkailijoissa y. m. urkkijoissa. Siksi ne lähetettiin Köpenhaminan +tullivirastoon, jonka päällikkönä Berendsen toimi ja kulkivat pelkkinä +tavarauutisina. + +[Kuva: Senaattori Trarieux.] + +[Kuva: Prof. Van der Vlugt.] + +Kun siis esim. ranskalainen senaattori *Trarieux*, joka oli lähetystön +puheenjohtaja, oli saapunut, sähkötettiin, että "hyvä ranskalainen viini +on tullut perille", kun hollantilainen professori ja lakimies *Van der +Vlugt* saapui, puhuttiin Hollannin sillilähetyksestä ja italialainen +prof. *Brusa* kulki makaroonien nimellä. Ja kun heikko tsaari, +neuvonantajiensa toimenpiteiden johdosta, ei vastaanottanut lähetystöä, +eikä siis tämä taiteellinen adressi, jossa eri maiden merkkihenkilöt +mitä kohteliaimmassa muodossa puhuivat Suomen puolesta, koskaan joutunut +hänen käsiinsä, tuli taaskin Köpenhaminan tullivirastoon sähkösanoma, +jossa ilmoitettiin, että "koko lasti kaatui ennen perille pääsöään". +Sieltä uutinen sitten levisi oikeassa muodossa Europan sanomalehtiin. + +[Kuva: Prof. Brusa. Tri Norman-Hansen.] + +Näinä raskaina surun vuosina kuului ihan asiaan, että jokainen +suomalainen, ken oli hiukankin innostunut maansa politiikasta, kävi +Berendseneillä Köpenhaminassa ollessaan, oli hän sitten ennestään +talossa tuttu tai ei. Ja samaa tapaa jatkettiin sittenkin, vaikka +olosuhteet meillä hiukan valkenivat. Ja aina suomalaiset olivat siellä +tervetulleet. Oli päivälliskutsut tai muut merkkitilaisuudet, aina +suomalaisille annettiin siellä kunniasija ja kohdeltiin rakkaimpina +vieraina. Sillä vaikkakin talon emäntä oli eläytynyt uusiin oloihinsa, +ei ne silti olleet heikontaneet hänen rakkauttaan isänmaahan. + +Päinvastoin! Suomella oli ensi sija hänen sydämessään, sen suruja hän +kantoi, sen menestyksistä hän iloitsi. Miten onnellinen hän esim. oli +sen johdosta, että Suomen naiset olivat saaneet valtiollisen +äänioikeuden, sen muistaa jokainen meikäläinen, ken oli mukana +Kansainvälisessä äänioikeuskongressissa Köpenhaminassa 1906, jonka +järjestämisessä Anna Berendsenkin oli ollut mukana ja tapansa mukaan +ottanut paljon käytännöllisiä tehtäviä suorittaakseen. Sen sijaan että +siteet vähitellen olisivat käyneet höllemmiksi, tulivat ne vuosien +kuluessa yhä lujemmin solmituiksi. + +Ani harva suomalainen nainen on vieraalle pohjalle jouduttuaan ollut +tilaisuudessa toimia niin paljon maansa hyväksi kuin Anna Berendsen. Oli +aikoja, jolloin suomalaisten auttaminen oli hänen päätehtävänsä, jolloin +hän kokonaan eli Suomen asioita edistääkseen. -- Myöskin hänen +puolisollaan oli jonkun verran harrastusta Suomen asioihin jo siihen +aikaan kun he tutustuivat, mutta luultavasti se ilman Anna rouvaa olisi +ajan mittaan sammunut. + +[Kuva: Ivar Berendsen] + +Anna Berendsen kertoi heidän tutustumisestaan, että hän eräässä +meikäläisessä rannikkolaivassa oli nähnyt tumman, vilkkaan miehen, joka +sujuvalla ranskankielellä hyvin innokkaasti keskusteli muutamien +venäläisten kanssa. Hänen ensi ajatuksensa oli, että mies oli +ranskalainen, mutta pian hän muutti mieltä, kun tämä kääntyi hänen ja +hänen matkatoverinsa puoleen ja tällä kertaa jotenkin selvällä +ruotsinkielellä rupesi kyselemään heiltä monenmoisia asioita, muun +muassa suomenkielen rakenteesta, taivutustavoista y. m. Hän oli omin +päin hiukkasen lukenut suomalaista kielioppia ja vastaanotti siksi +heidän tiedonantonsa hieman kriitillisesti. Ivar Berendsen on nimittäin +erinomainen kielinero, eli kuten hän itse paljoa vaatimattomammin sanoo +"on hänen aivonsa todellinen romukamari kaikenlaisia kieliä varten". + +Tätä näin satunnaisesti alotettua tuttavuutta jatkettiin sitten +seuraavana kesänä v. 1890, jolloin oli pohjoismaalainen opettajakokous +Köpenhaminassa ja jonne Anna Levoniuskin oli tullut. Siellä oli Ivar +Berendsen koko ajan nuoren suomalaisen tuttavansa opas ja seurakumppani +sillä seurauksella, että seurustelu päättyi pysyväiseen kumppanuuteen ja +yhdessäoloon. + +Hyvin pirteä ja intelligentti oli se seurapiiri, johon Anna Berendsen +Köpenhaminaan muutettuaan joutui. Sekä kirjailijoita että taiteilijoita, +sekä valtiollisessa elämässä että yhteiskunnallisella alalla toimivia +henkilöitä siihen kuului, niin että Anna Berendsenille heti tarjoutui +hyvä tilaisuus perehtyä Tanskan henkiseen elämään ja sen etevimpiin +edustajiin. Ja hän olikin erittäin vastaanottavainen ja omisti itselleen +vuosien kuluessa mitä parasta on tanskalaisessa kulttuurissa. + +Tuskin missään näkee taiteellisemmin ja hauskemmin sisustettuja koteja +kuin Tanskassa, olivat ne sitten vähävaraisten tai varakkaiden +perustamat. Kaikki niissä on suhteellista ja sopusointuista: huonekalut, +kuvat ja tarve-esineet. Anna Berendsenin koti oli juuri noita +aitotanskalaisia, jossa kukin kalu oli oikealla paikallaan ja jossa +taideteoksien lukumäärä oli niin suuri, että eräs vieras jo ehdotti +kataloogin laittamista, jotta niihin helpommin perehtyisi. -- Hänen +ulkonainen esiintymisensä ja käytöksensä kävi samaten vuosien kuluessa +yhä pehmeämmäksi, sirommaksi ja sulavammaksi. "Eipä häntä luulisi +suomalaiseksi", sanoi eräs muukalainen, joka paljon oli oleskellut +Suomessa ja nähnyt meikäläisten kankeuden ja ujouden. -- Ivar +Berendsenin tahdosta hän myöskin opetteli tanskaa niin, että osasi puhua +sitä aivan virheettömästi, aivan kuin tämä hallitsi ruotsia. + +Paljon on sellaisia ihmisiä, jotka ensi kertoja tavatessa tekevät +edullisen jopa loistavan vaikutuksen, mutta lähempi tuttavuus osoittaa, +että he saattavat olla vaativaisia, itsekkäitä, tyytymättömiä, +oikullisia. Anna Berendsenin suhteen oli juuri päinvastoin. Kuta +useimmin hänen seurassaan oli, sitä selvemmin hänen rakastettavat +puolensa tulivat ilmi, sitä enemmän oppi hänestä pitämään. Hän oli niin +tavattoman hyväsydäminen, vaatimaton, iloinen ja tasainen. Siksi kai ei +edes tullut kiinnittäneeksi huomiota hänen sairauteensakaan, vaikkakin +hän joskus ohimennen puhui heikosta sydämestään, joka ajoittain pakoitti +hänet jättämään kaikki kokoukset ja seurustelemiset. Mutta sitten hän +taaskin parani ja toimi yhtä innokkaasti kuin ennenkin. Yhdistyksissä +ollessaan, muun muassa tuossa suuressa naisten äänioikeus-yhdistyksessä, +johon kuului toista kymmentä tuhatta jäsentä, otti hän aina mielellään +sellaisia isotöisiä, mutta luonteeltaan vaatimattomia tehtäviä +suorittaakseen kuin on esim. kiertokirjeiden jakaminen, osoitteiden +kirjoittaminen, ilmoituksien hankkiminen eri lehtiin j. n. e. + +Tämä alttius palvelemaan ja auttamaan, missä apu oli tarpeen, sekä se +rakkaus, millä hän syventyi uuden kotimaansa oloihin, sivistyselämään ja +rientoihin, vaikutti, että Anna Berendsen oli yleisesti suosittu +Köpenhaminassa, että hänen lukuisat, eri piireihin kuuluvat, eri +katsantokantoja edustavat tuttavansa poikkeuksetta pitivät hänestä. + +Siksi he kaikki, kuullessaan että Anna Berendsen lokak. 5 p. 1911 oli +kuollut parhaassa iässään 43 vuoden vanhana, tunsivat kadottaneensa +jotakin valoisaa ja aurinkoista, hellää ja epäitsekästä, joka ei ollut +korvattavissa. + +Helsingissä asuvat ystävät antoivat laskea hänen haudalleen seppeleen, +jonka toisessa nauhassa oli heidän viimeinen tervehdyksensä ja +kiitoksensa, toisessa seuraavat, koko Anna Berendsenin elämää ja +toimintaa kuvaavat sanat: + + »_Finland stod för din själ, det kulna + Ditt torftiga gömda, heliga fosterland._» + + + + +VAIKUTELMANI VIROSTA. + + +»Miten oppisin käytännöllisesti saksaa» oli kysymys, joka ehtimiseen +askarrutti aivojani 90-luvulla. Saksaan menemistä oli ihan mahdoton +ajatella, sillä ei niitä sellaisia matkoja senaikuisilla +opettajapalkoilla tehty, mutta kuinka olisi mennä Viroon, sillä olihan +saksa siellä silloin vielä puhekielenä useimmissa keskisäädyn perheissä. + +Neuvottelin tuumastani herrasväki Godenhjelmin kanssa, jolla tiesin +olevan tuttavia sielläpäin. He rupesivat kirjevaihtoon asiasta ja ennen +pitkää he ilmoittivat, että eräs tri Rosenthal ja hänen puolisonsa +Räävelissä olivat luvanneet ottaa minut luokseen kesäajaksi. + +Oikeastaan tiesin varsin vähän siitä perheestä, jonne joutuisin, tuskin +sen, että talon emäntä, *Eugenie Rosenthal*, oli Viron kansallisen +liikkeen herättäjän J. W. Jannsenin tytär. Miltei vielä vähemmän tiesin +Viron kansasta, astuessani eräänä kauniina kesäkuun yönä Saksaan +menevään laivaan, joka tiellään poikkesi Rääveliin. Mutta se kesä, jonka +siellä vietin, oli kuin kurssi veljeskansamme historiassa ja +kulttuurioloissa. Nämä seikat olivat meidän jokapäiväisten +keskustelujemme esineinä; aivan havainnollisella tavalla minä siellä +opin tuntemaan heimolaisemme pyrinnöt ja toiveet, vastoinkäymiset ja +erehdykset. + +Rääveli ei tehnyt hauskaa vaikutusta satamaan tullessa. Ei siinä kyllin, +että se tuntui hyvin epäsiistiltä, että silmä kohtasi vain rappeutuneita +rakennuksia ja mustuneita tavaramakasiineja, kivihiilen pölyä ja hienoa, +lentävää hiekkaa, vaan siinä tuli myöskin vastaan joukottain venäläisen +virkavallan edustajia ja n. k. järjestyksen pitäjiä, jotka eivät +tietenkään osanneet muuta kuin »valtakunnan» kieltä, mutta olivat hyvin +mahtavia, hyvin urkkivia ja erittäin taipuvaisia estämään matkustajan +maalleastumista, jos vain löysivät hänen papereissaan jonkun +puutteellisuuden. Tämä kaikki tuntui, varsinkin kolmekymmentä vuotta +sitten, hyvin vastenmieliseltä, sillä vastaavat olot meillä olivat +silloin vielä aivan länsieuropalaiset, ja passikysynnät y. m. sellaiset +eivät siihen aikaan tulleet kysymykseenkään. + +»Mimmoiseksi oloni täällä oikein muodostunee?» arvelin itsekseni +matkatavaroitani siinä kootessani ja vastaanottajaa tähystellessäni. +Samassa tapasin tri Rosenthalin, joka aikaisesta tunnista huolimatta oli +minua vastassa ja sitten sitä mentiin. Se painostava mieliala, jonka +tämä ohimennen tehty tuttavuus venäläisen virkavallan kanssa oli +aikaansaanut, hälveni vähitellen, sillä satamasta selviydyttyämme ja +määräpaikkaan ajaessamme, minä ensi kerran eläissäni liikuin +kaupungissa, joka oli ihmeellinen ja mielenkiintoinen kuin vanha +kallisarvoinen kuvakirja. Kaikella oli historiansa, joka paikkaan +liittyi muistoja, jokaisella omituisuudella oli selityksensä. Ja tri +Rosenthal kertoi ja opasti. »Kadut tehtiin siksi näin kapeiksi ja +mutkikkaiksi, että ne sotaisina aikoina -- ja niitä oli miltei aina, +ellei ollut ulkoapäin tulevia vihollisia, oli sisällisiä sotia -- +voisivat tarjota suojaa. Kun esim. juoksi pakoon, saattoi pujahtaa +johonkin holviin tai porttikäytävään, ilman että takaa-ajaja kadun +mutkikkuuden takia sen huomasi.» Samaa sotaista henkeä puhuivat nuo +monet pyöreät tornitkin, joita näki kaikkialla. Toiset olivat korkeita +ja hoikkia, toiset matalia ja tanakoita. Näihin jälkimäisiin kuului nyt +etenkin »Die dicke Margarethe» (Paksu Margareta), jonka kaikki panevat +merkille, samaten sen vastakohdan, jonka nimenä on »Der lange Hermann» +(Pitkä Hermanni). Ihmeekseni katselin noita vanhoja kivirakennuksia, +joiden päädyt ovat kadullepäin, katot korkeat ja suipot sekä +punaruskeiden tiilien peittämät. Nyt vasta ymmärsin oikein tuon Lutherin +lauseen: »Vaikka minulla olisi vihollisia yhtä paljon kuin on tiilikiviä +katolla -- --». + +»Kas tuossa», sanoi tri R. »näkyy Olavin kirkon torni, joka suippenee +teräväksi kuin neulan kärki ja tuolla Domvuorella, jossa vielä on +jäljellä osa entistä jykevää linnanmuuria, on vanha tuomiokirkko.» + +Vihdoin pysähdyimme vanhan, jotenkin rappeutuneelta näyttävän +kivirakennuksen eteen, jonka porttikäytävä tuntui sekä ahtaalta että +pimeältä. + +[Kuva: Eugenie Rosenthal.] + +Sen suurempi yllätys oli sitten se kaunis koti, jonne vihdoin jouduimme, +kavuttuamme useita rappusia ylöspäin. Ja siellä seisoi talon emäntä jo +ovella meitä vastassa ja otti minut vastaan kuin vanhan kaivatun +ystävän. Ei hän tahtonut ensin tutustua ja sitten vasta osoittaa +ystävällisyyttään, ensin koetella tuota uutta tulokasta ja ottaa selkoa, +mitä väkeä hän oli, ja sitten vasta ruveta tuttavalliseksi. Hän oli heti +ensi hetkestä äidillinen, lämmin ja herttainen. Samassa kun hän antoi +vieraalle tilaa kodissaan, antoi hän sille myöskin tilaa sydämessään. + +Olen kuullut Itämeren maakunnissa oleskelleiden suomalaisten sanovan, +että Eugenie Rosenthal oli paras ihminen, paras sydän koko Virossa. Eikä +siinä arvostelussa ole sanaakaan liikaa. Hän kuului niihin sisällisesti +rikkaisiin ihmisiin, jotka luovat auringonpaistetta ympärilleen, missä +vain suinkin liikkuvat, hän kuului niihin onnellisiin, jotka koko ajan +vain voittavat pitempiaikaisen tuttavuuden kestäessä. + +Tuli vaikka kuinka äkkiarvaamattomasti vieraita, oli kodissa vaikka +kuinka kiireellisiä tehtäviä tai pieniä vastoinkäymisiä -- aina hän +säilytti tasapainonsa ja osasi hillitä itsensä. Ja tuskinpa mikään +maailmassa niin suuresti vaikuttaa kotielämään kuin perheenemännän +itsensä hillitsemiskyky. Elämä tuntuu niin rauhalliselta ja +turvalliselta kun tietää, ettei tarvitse pelätä minkäänmoisia +pahantuulen purkauksia ja myrskyisiä kohtauksia, tuli sitten mitä +tahansa. + +Minulla on miltei aina ollut onni, että kun ulkomailla ollessani olen +tahtonut harjoitella jotakin vierasta kieltä, olen tavannut ihmisiä, +jotka ovat viitsineet puhua kanssani, korjata tekemäni virheet ja lukea +kanssani ääneen. Mutta tuskin kukaan sentään on tehnyt sen niin +perusteellisesti kuin Eugenie R. Hän oli aivan ihmeteltävä. Aamusta +iltaan hän seurusteli kanssani. Joko me luimme jotain, jonka johdosta +sitten keskustelimme, tai olimme me yhdessä kävelemässä. Aamupäivisin +minä seurasin häntä torille ja ostoksille puoteihin, sillä se oli varsin +opettavaa, päivällisen syötyä me kaikki, hänen puolisonsa ja pojatkin, +lähdimme raitiovaunulla Catharinenthaliin, jonka varjoisia kauniita +käytäviä me astuskelimme, ja jossa me m. m. harjoittelimme puiden ja +pensaiden saksalaisia nimiä ja vertailimme viron ja suomenkielen +yhtäläisyyttä kasvimaailman alalla. Usein myöskin leikittiin +kaikenlaisia ajatusleikkejä, *jeu d'esprit*, jotka suuresti kehittävät +kielen käyttämistaitoa. + +"Kertokaa nyt taas kodistanne ja ensi nuoruudestanne" kehoitin minä +usein Eugenie Rosenthalia istuessamme käsitöittemme parissa, sillä +olihan hänen kotinsa ja se piiri, jossa hän oli kasvanut, ollut Viron +kansallisen heräämisen kehto, ja hän oli lähemmällä kuin useammat muut +voinut seurata sen ensimäisiä liikkeitä. + +Ja hän kertoi isästään *J. W. Jannsenis'ta*, joka oli syntynyt samana +vuonna kuin maaorjuus Itämeren maakunnissa lakkautettiin, eli 1819, ja +joka seitsenvuotiaana oli kulkenut paimenpoikana, mutta siinä sivussa +opetellut sekä lukemaan että kirjoittamaan ja ahminut kaikki kirjat, +mitkä vain sattui käteensä saamaan. Sen pahempi virolainen kirjallisuus +siihen aikaan oli varsin köyhä ja supistui enimmäkseen hartauskirjoihin. + +Pikku Jannsenin lukuhalu ja lahjakkuus herätti huomiota, ja niinpä hän +pääsi n. k. kirkkokouluun kumminsa, saksalaisen tilanomistaja v. +*Dittmarin* avustuksella. Sen suoritettuaan joutui hän ensin urkuriksi +ja kirkollisen laulun johtajaksi sekä sittemmin alkeiskoulun opettajaksi +Pärnunkaupunkiin. Mutta hänen henkiset voimansa riittivät vielä +muuhunkin. Hän toimitti aluksi vironkielisen laulukanteleen, joka +sisälsi sekä hänen itse sepittämiään että kääntämiään hengellisiä +lauluja, koska siihen asti käytetyt olivat sangen puutteelliseen muotoon +puetut, ja usein sellaisten henkilöiden toimittamat, jotka eivät täysin +hallinneet vironkieltä. Tämä kokoelma sai niin paljon lukijoita, että +Jannsen jo rupesi suunnittelemaan kerran viikossa ilmestyvää +vironkielistä lehteä ja koetti hankkia itselleen lupaa sen +ulosantamiseen. Mutta vastaus oli jyrkästi kieltävä. "Viron kansa ei +sellaista toistaiseksi tarvinnut. Se oli liika epäkypsä seuratakseen +maailman tapahtumia." + +Jannsen rupesi silloin julkaisemaan jatkuvaa kalenteria, joka ilmestyi +aina vuosittain samaan aikaan ja sisälsi sekä kertomuksia että maamiehen +elämässä tarvittavia neuvoja ja opetuksia. Ja riemu millä se +vastaanotettiin, laaja lukijakunta, jonka se sai, osoitti selvään, että +säännöllisesti ilmestyvällä aikakauslehdellä kyllä oli maaperää. Mutta +vasta sitten kun Aleksanteri II oli noussut valtaistuimelle ja hiukan +vapaammat tuulet olivat ruvenneet puhaltamaan, oli hän tilaisuudessa +toteuttamaan lempiaatteensa ja rupeamaan suunniteltua »Pärnu Postimees» +nimistä lehteään ulosantamaan, jonka ensi numero ilmestyi kesäkuussa +1857. + +Jannsen oli aivan erinomainen sanomalehtimies, sillä ensinnäkin hän +tunsi lukijakuntansa ja tiesi mitä se enin kaipasi, ja sitten hän aivan +toisella tavalla kuin sikäläiset papit ja opettajat hallitsi +vironkieltä. + +Se erinomainen menestys, joka hänen lehdellään oli, sai hänet aikaa +myöten tykkänään antautumaan sanomalehtialalle, jolloin hän syrjäisestä +Pärnusta muutti yliopistokaupunkiin Tarttoon v. 1864 ja perusti siellä +"Eesti Postimees" lehden, joka tuli virolaisten aineellisten ja +henkisten harrastusten kannattajaksi, ja joka ensimäisenä rupesi +käyttämään nimitystä Eesti rahvas (Viron kansa). Siihen asti oli +eesti-sanalla tarkoitettu yksinomaan talonpoikaa. + +Kun Jannsenin vanhin tytär *Lydia*, sittemmin yleisesti tunnettu +kirjailijanimellä "Koidula", oli joutunut noin parinkymmenen vuoden +vanhaksi, tuli hänestä isän paras apulainen sanomalehtityössä ja samassa +hänestä kehittyi Eestin kansan mitä rakkain runoilija ja ensimäisten +näytelmäkappalten kirjoittaja. + +Eugenie Rosenthalin kaikkein valoisin nuoruuden muisto oli kuitenkin +ensimäisen virolaisen soitto- ja laulujuhlan vietto Tarton kaupungissa +v. 1869. Aate oli taaskin Jannsenin, sillä hän arveli, että +juhlatunnelman elähyttämä yhdessäolo, jolloin kaikki itsekkäät pyrinnöt +ja pikkumaiset pyyteet hetkeksi unhoittuisivat, liittäisi Viron kansan +erikseen olevat sirpaleet yhteen, vahvistaisi sen yhteistunnetta ja +antaisi sysäyksen moneen hyvään aloitteeseen. + +Ulkonainen aihe tämän juhlan viettoon oli se, että puolivuosisataa +maaorjuuden lakkauttamisesta silloin oli kulunut. Mutta siitä huolimatta +oli yritys erittäin rohkea, sillä ei ollut mitään edellisiä +traditsionia[1], joihin olisi voinut turvautua, eikä liioin ollut mitään +varsinaisia lauluseuroja, -- ei ainakaan viranomaisten vahvistamia -- +eikä edes takeita siitä, että kansaa tällaiseen tilaisuuteen saataisiin +kokoontumaan. + +[1] Meidän laulujuhlamme, jotka ovat käyneet niin tärkeäksi +sivistystekijäksi, ovat paljoa myöhäisemmiltä ajoilta, ensimäinen kun +vietettiin vasta 1881, siis 12 vuotta myöhemmin kuin tuo virolainen, +josta meikäläiset ovat lainanneet monta piirrettä. + +Mutta Jannsenin innostus voitti kaikki vaikeudet. "Vanemuine" nimisen +lauluseuran hän oli perustanut v. 1865 ja se sai nyt työkseen pyytää +viranomaista lupaa laulujuhlan pitämiseen. Lupa saapui ikävä kyllä niin +myöhään, ettei jäänyt kuin kolmatta kuukautta valmistuksiin, mutta +onneksi on Viron kansa varsin musikaalista, niin että se lyhyessä ajassa +ehti oppia ne konsertti-ja kilpalaulut, jotka lähetettiin juhlaan +ilmoittautuneille lauluseuroille. Ja sitten olivat kaikki muut puuhat +jaetut niin tarmokkaasti työskentelevien toimikuntien kesken, että +kaikki oli valmista, kun kesäk. 17 p. valkeni, jolloin tuo ihmeellinen +juhla alkoi. Sen laajuudesta kertoo jo vain se seikka, että esiintyvien +laulajien ja soittajien lukumäärä nousi yli kahdeksansadan, joille +kaikille oli hankittu vapaat asunnot, ja että juhlavieraita oli +tuhansia, joiden majoittamisesta myöskin oli täytynyt pitää huolta. + +Vieraiden joukossa oli muutamia varsin kaukaisiakin. Suomesta saapui +kaksi nuorta miestä: muinaismuistojen tutkija *J. R. Aspelin*, sekä +maisteri *Swan*, ja heidät sijoitettiin asumaan Jannsenin omaan +perheeseen. Sitäpaitsi oleskeli kielentutkija *Hunfalvy* Unkarista +siihen aikaan Virossa, ja myöskin hän kunnioitti juhlaa läsnäolollaan. + +Sama Hunfalvy kirjoitti sittemmin jotenkin laajan teoksen käynnistään +Itämerenmaakunnissa ja siellä saaduista vaikutelmistaan, joka teos oli +Rosenthalien huostassa. Siinä hän myöskin kuvaa tätä samaista +laulujuhlaa ja oleskeluaan Jannsenin perheessä, ja se oli erinomaisen +hauska täydennys ystäväni kertomukseen. Erittäinkin minua huvitti lukea +hänen arvostelunsa Eugenie Rosenthalin sisaresta Lydiasta, hänestä, +josta me niin usein puhelimme ja jonka kohtalosta minä koetin saada +kaikkia mahdollisia yksityistietoja. Hunfalvy on täynnä ihailua +puhuessaan hänestä. Hän kiittää hänen kaunista ulkomuotoaan: ruskeata, +tuuheata tukkaa, korkeata otsaa, joka osoitti sekä luonteen syvyyttä +että ajatusten rikkautta, hänen sointuvaa ääntään ja miellyttäviä +liikkeitään, hänen keskustelutaitoaan ja laajoja kirjallisia tietojaan. +-- Minä tutkin usein hänen kuviaan eri ajoilta ja surin, etten jo +aikaisemmin tullut käyneeksi Itämeren maakunnissa, jolloin hän vielä oli +elävien joukossa. Tähän aikaan hän nimittäin jo kolme vuotta oli +levännyt turpeen alla. + +[Kuva: Lydia Jannsen (Koidula.)] + +Mutta sen sijaan olin tilaisuudessa näkemään hänen vanhempansa ja +nuoruuden kotinsa, sillä kesän kuluessa me matkustimme Tarttoon, jossa +vanhukset vielä silloin elivät entisessä talossaan, poikansa, tri *Eugen +Jannsenin* luona. + +[Kuva: J. W. Jannsenin koti Tartossa.] + +Se oli mitä mielenkiintoisin retki alusta loppuun. Jo matka sinne +tarjosi niin paljon uutta. Kauniita maisemakuvia, pieniä asemia, joiden +varrella väliin seisottiin loppumattomiin, keskustelua eestiläisen +maarahvaan kanssa. Ja sitten seurasi tuo sisältörikas oleskelu Tartossa. +Vanha sievä rakennus puutarhoineen, jossa ruusut tuoksuivat ja kastanjat +loivat varjoa, oli todellakin muistojen pyhittämä paikka. Sieltä oli +Jannsen lähettänyt rakkaalle Eesti rahvaalleen viestit ja kehoitukset +lehtensä välityksellä, siellä oli Koidulan runot ja muut kirjoitukset +syntyneet, siellä oli monet tärkeät yritykset suunniteltu, siellä oli +monet innostuksen hetket vietetty, mutta myöskin kovat iskut ja +pettymykset kestetty. + +Puutarhassa oli pieni rakennus, joka oli varustettu meille vieraille, +enkä milloinkaan unohda kuinka kodikkaan vaikutuksen se teki, kun se +meidän tullessamme oli koristettu nuorilla, tuoreilla koivuilla. Oli +nimittäin juuri juhannusaatto ja seuraavana päivänä me matkustimme +Odenpään pappilaan juhannusta viettämään. Oli hankittu niin tilavat +ajopelit, että me sovimme siihen kaikki -- mutta niinpä olikin 10 +hevosta valjastettu niiden eteen. Siellä oli paljonkin ihmisiä koossa, +mutta pappilat Itämeren maakunnissa on yleensä rakennettu niin +tilaviksi, että ihmiset, varsinkin kesäiseen aikaan, jolloin vielä on +puutarhassa oleskelemisen mahdollisuuskin, voivat hajaantua eri tahoille +ja niinpä ei monipäiset seuratkaan tunnu aivan suurilta. Siellä minä +myöskin ensikerran havaitsin, ettei valtiollisia kysymyksiä sopinut noin +vain missä seurassa tahansa ottaa puheeksi. Me olimme kotona rva +Rosenthalin kanssa niin paljon keskustelleet politiikkaa, ja hän oli +niin monelta eri taholta valaissut Viron kansan silloisia onnettomia +olosuhteita ja osoittanut, että he kyllä itsekin olivat osaksi syypäät +alennustilaansa, että minä arvelin tällaiset keskustelut kuuluvan ihan +päiväjärjestykseen. + +Mutta kun sitten kysäsin jotain, joka oli yhteydessä politiikan kanssa, +sain niin arvoituksen tapaisen vastauksen, että heti ymmärsin astuneeni +sopimattomalle alalle. Kovin ihmeelliseltä se silloin kuulosti minun +suomalaisissa korvissani, me kun siihen aikaan vielä istuimme +koskemattomassa pesässämme, mutta surullinen kokemus opetti minut +sittemmin kyllä ymmärtämään, että täytyy tuntea läsnäolijat, ennenkuin +rupeaa poliittisia ajatuksiaan ja huoliaan päivänvaloon tuomaan. + +Muuten oli seurustelutapa Itämeren maakunnissa varsin miellyttävä. +Tavoissa oli paljon saksalaiseen kulttuuriin perustuvaa kohteliasta ja +hilpeätä, ja samassa se saattoi muodostua sisältörikkaaksikin. Missä oli +nuoria koossa, siellä otettiin esiin hauskoja ajatusleikkejä, tahi +myöskin sitä soitettiin ja laulettiin. Jannsenit olivat kaikki sangen +musikaalisia: Eugenie Rosenthal lauloi, hänen poikansa soittivat pianoa, +tri Eugen Jannsen soitti viulua, ja niin sitä aikaansaatiin tuon +tuostakin hauskoja soitannollisia illanviettoja talonväen kesken. + +Eräänä päivänä otti Eugenie Rosenthal laatikostaan pinkan vanhoja +kirjeitä ja näytti niitä minulle. "Nämä", hän kertoi, "ovat minun +sisareni Lydian lähettämät tervehdykset ulkomailta, jossa hän oleskeli +pari vuotta miehensä tri *Michelsonin* kera, kun tällä oli matkaraha +tutkiakseen ulkomailla sairaaloita." + +Paperi oli jo sangen kellastunut, ja muste oli käynyt hyvin vaaleaksi, +mutta käsiala oli reipas. Tuntui siltä kuin niiden kirjoittaminen ei +olisi tuottanut mitään vaivaa, niin ne olivat pitkiä ja tekivät selkoa +kaikesta mitä kirjoittaja näki ja koki noissa kaupungeissa, joissa hän +oleskeli. Hän oli silloin ollut naimisissa noin 4 vuotta, pieni +3-vuotias Hans oli hänen mukanaan, vuoden vanha tyttö oli Tartossa +isoäidin luona, ja Wienissä syntyi hänen kolmas lapsensa. Tästä jo voi +päättää, ettei se matka niin aivan vaivaton ollut, kun siihen vielä +tulee lisää, että usein oltiin rahapulassa ja aina piti asuntoja ja +ruokapaikkoja valitessa katsoa, etteivät vain tulleet kalliiksi. + +Mutta ihmeen hyvällä päällä hän jaksoi olla, ei hän epämukavuuksista ja +puutteellisuuksista puhuessaankaan milloinkaan valita, laskee vain +pikemmin leikkiä. Tietysti ei hän paljonkaan iltasin voinut olla ulkona +ja jättää pientä poikaansa yksin ja usein hän päivisinkin otti hänet +mukaansa, välistä vain siksi, että pienokainenkin saisi astua niitä +paikkoja, joita äiti piti niin suuressa kunniassa, kuten esim. Göthen +syntymäkotia Frankfurt am Mainissa. + +Lydia Jannsenin kihlautuminen ja avioliittoon meno oli aikoinaan yllätys +kaikille hänen ystävilleen ja tuttavilleen. Hän oli silloin jo lähes +30-vuotias, oli antanut rukkaset niin monelle ihailijalle ja lausunut +monta epäilevää ajatusta avioliitosta onnen tuottajana. Ja sitten hän +otti erään lättiläisen lääkärin, jolle hänen virolaiset harrastuksensa +olivat aivan vieraat, joka jo ulkomuodosta päättäenkin tuntui kaikkea +muuta kuin runolliselta ja jolla oli toimi Kronstadtissa, joten Lydia +Jannsenin täytyi jättää Tartto ja koko se piiri, missä hän sitä ennen +oli oleskellut. + +"Oliko hän onnellinen avioliitossaan?", utelin hänen sisareltaan, sillä +vaikea oli ajatella "virolaisten satakieltä" tuossa vieraassa, +venäläisessä ympäristössä. Siihen ei kukaan, ei edes oma sisar, osannut +antaa tyydyttävää vastausta, mutta sen kyllä kaikki myönsivät, että +hänen laulunsa sen jälkeen vaikeni ja hänen kirjallinen tuotantonsa +loppui. Myöskin sen he totesivat, ettei hän Kronstadtissa viihtynyt. Hän +lausui muun muassa eräässä kirjeessään, ettei hän ymmärtänyt Julius +Cæsaria, joka mieluummin oli ensimäinen pienessä kaupungissa kuin +toisena Roomassa. Hän olisi vaikka viimeinen Tartossa, kun vain saisi +oleskella siellä. + +Mutta miksi hän, joka sitä ennen yhtenään oli omistanut elämänsä +kirjallisille harrastuksille, ne sitten tykkänään jätti? Osaksi vaikutti +ehkä siihen sairaus. Hänen terveytensä ei yleensä milloinkaan ollut +aivan vankka, ja viimeiset vuotensa hän sairasti hivuttavaa, kalvavaa +syöpää. Osaksi ehkä myös sekin, että virolaisten lupaava kevät oli +ohitse, eikä sitä seurannutkaan kaunis kesä, vaan kolkko syksy +vihurituulineen, jotka repivät ja raatelivat arkaa, vasta alulle +päässyttä kylvöä. -- 1869, jolloin Virossa vietettiin ensimäistä +laulujuhlaa, oli Lydia Jannsen täynnä kansallista innostusta. Hän oli +silloin julkaissut kertomuksensa *Ojamölder ja tema minija* (Oja-mylläri +ja hänen miniänsä) sekä runokokoelmat *Waino lilled* (Nurmikukat) ja +*Emmajõe ööpik* (Emajoen satakieli). Seuraavana vuonna hän kirjoitti +virolaisille heidän ensimäiset näytelmäkappaleensa, joita +juhlatilaisuuksissa esitettiin, sillä varsinaista teatteria ja +varsinaisia näyttelijöitä ei ollut. Kappalten aiheena oli kansan elämä +ja niihin moniin lauluihin, joita siellä esitettiin, oli kirjailija itse +säveltänyt melodiat ja säesti niitä kulissien takana. + +Mutta sitten alkoivat nuo hirveät puolueriidat Virossa, ei ymmärretty +yhdessä tehdä työtä Viron kansan aineellisen ja henkisen edistymisen +eteen, vaan hajaannuttiin toisiaan vastustaviin puolueisiin, syytettiin +ja haavoitettiin toinen toisiaan, ja mikä kauheinta: vedottiin +vieraaseen, joka ilolla tuli väliin saadakseen kaikki tukahutettua ja +oman mallinsa mukaan laitettua. Käsittää miten niin hienotunteinen +nainen kuin Lydia Jannsen kärsi kaikesta tästä, miten vähäpätöiseltä ja +turhalta koko hänen toimintansa tuntui nähdessään tällaista +raatelemista, jossa hänen köyhän, tietämättömän kansansa etu ei +merkinnyt mitään, puoluemiesten oma kunnia ja kohoaminen sekä kättä +taputtavien joukkojen itselleen hankkiminen oli kaikki kaikessa. Ei hän +edes voinut hyväksyä niitä kireitä välejä, joita nuo virolaiset +puoluejohtajat tahtoivat rakentaa itsensä ja saksalaisten välille, sillä +olihan hän itse saanut saksalaisen kasvatuksen ja piti sieltä saamiaan +kulttuuri-arvoja erittäin kalliina. + +Nämä seikat painostivat kyllä Eugenie Rosenthalinkin muuten niin +valoisaa mieltä. Vaikka hänellä oli kaikkien kunnioittama puoliso, joka +häntä ylitse kaiken rakasti, kaksi lahjakasta, lupaavaa poikaa ja kaunis +rauhaisa kotinsa, muodostivat Viron surkeat valtiolliset olot ja sen +kansassa piilevä eripuraisuuden henki sellaisen mustan taustan, josta ei +koskaan voinut tykkänään vapautua. Hän piti meitä suomalaisia siihen +aikaan aivan kadehdittavan onnellisina, meillä kun oli oma rahamme, +europalainen ajanlaskumme, omat koulumme ja laitoksemme. Monasti hän +senjälkeen kävi Suomessa luonani ja usein hän suunnitteli, että kun +hänen puolisonsa pääsisi täysinpalvelleena eläkkeelle, niin he kokonaan +siirtyisivät tänne. Toisin kävi kuitenkin. Sama hivuttava tauti, joka +oli tuottanut hänen sisarelleen niin suuria tuskia, ja lopulta +katkaissut hänen elinlankansa, vei Eugenie Rosenthalinkin ennenaikuiseen +hautaan v. 1897. + +Eugenie Rosenthal ei jättänyt jälkeensä mitään kirjallisia +muistomerkkejä kuten hänen sisarensa Lydia, mutta sensijaan hän oli +ahkerassa kirjevaihdossa ystäviensä kanssa. Ehkäpä joku nuori virotar +vielä joskus näiden kirjeiden ynnä hänestä säilyneiden suusanallisten +muistojen avulla ottaa kuvatakseen tätä "Eesti rahvaan" jaloa tytärtä, +sillä hänen kaltaisensa henkilön muisto sietää elää. + + + + +HECTOR DENIS. + + +Keväällä 1913 sain pinkan sanomalehtiä Belgiasta. + +Tiesin jo käsialasta ken ne oli lähettänyt ja arvasin, että hän niiden +kautta tahtoi antaa minulle osaa jostain mieltäkiinnittävästä +tapahtumasta. + +Aivan oikein, siellä oli erään tutun henkilön kuva: kauniit, +miellyttävät kasvot, joiden henkevää, nerokasta ilmettä niin usein olin +ihaillut. + +Mutta mitä tämä merkitsi? + +Sen hauskan uutisen sijasta, jonka toivoin saavani lukea, seisoikin, +että näiden henkevien kasvojen omistaja, professori *Hector Denis* +äkkiarvaamatta oli kuollut. Vielä edellisenä päivänä hän oli ollut +täydessä toiminnassa, päivemmällä parlamentin istunnossa, illalla +eräässä työväen komiteassa, mutta kun sitten seuraavana aamuna mentiin +hänen huoneeseensa, oli hän kylmänä vuoteessaan. "Sydänhalvaus", oli +hänen vanhin poikansa, joka on lääkäri, selittänyt. + +[Kuva: Hector Denis.] + +Olen varma siitä, että jokaisesta, ken oli ollut tekemisissä Hector +Denis'n kanssa, tuntui, tämän järkyttävän uutisen kuullessaan, samalta +kuin minustakin. Oli kuin kaunis, lämmin kesäpäivä yhtäkkiä olisi +muuttunut kylmäksi ja kolkoksi, taivas mennyt pilveen ja aurinko +lakannut paistamasta. Ja jokainen heistä huokasi varmaan samaten kuin +minäkin: "Paras, hienoin ihminen, jonka olen tuntenut, on nyt siis +poissa, jaloin, myötätuntoisin sydän on tauonnut tykkimästä, sointuva, +kaunis ääni, joka puhui viisaita, innostuttavia sanoja, ei siis enää +tule kaikumaan." + +Lehdissä, joissa oli uutinen hänen kuolemastaan, kerrottiin sitten hänen +elämäntyöstään, tai siihen oikeastaan vain viitattiin, sillä olihan se +yleisesti tunnettu Belgiassa, ja vieläpä kauas sen rajojen +ulkopuolellakin. + +Kaikki tiesivät, että hän oli Brüsselin yliopiston suosituimpia +professoreja, että hän oli sekä lakitieteen että filosofian ja +luonnontieteiden tohtori, parlamentin jäsen, etevä tiedemies ja tutkija, +joka oli julaissut koko joukon huomattavia teoksia sosiologian, +tilastotieteen ja kansantalouden alalla. + +Mutta ennen kaikkea sanomalehdet viittasivat siihen, miten suurenmoinen +ja ihanteellinen hän oli ollut ihmisenä, kuinka kaikki ne, jotka olivat +joutuneet hänen vaikutuksensa alaisiksi, olivat saaneet hänestä +haihtumattomia vaikutelmia. + +Siinä toistettiin ne sanat, jotka hänen seuraajansa yliopistossa, tri +Ley, oli lausunut aloittaessaan luentosarjansa ja suurta edeltäjäänsä +muistaessaan. + +»Ajatukseni johdattavat minut parikymmentä vuotta taaksepäin, jolloin +ensi kerran nuorena ylioppilaana astuin tähän saliin, missä kaikki on +entisellään. Ensimäinen professori, jonka näin nousevan kateederiin, oli +Hector Denis. Hän oli silloin vielä parhaassa miehuuden ijässään, ja +muistan niin selvästi vielä minkä vaikutuksen hänen hieno, +mitalintapainen profiilinsa ja hänen ilmeensä, yhtaikaa sekä lempeä, +että tarmokas, teki minuun. Korvissani soi vieläkin hänen hillitty +äänensä, kun hän yleisin piirtein kuvasi meille filosofian ja moraalin +suuria probleemeja, kuten hänellä oli tapana tehdä alkaessaan +sielutieteellisen luentosarjansa. Hän voitti meidät heti, me olimme +kaikki joutuneet hänen harvinaisen viehätysvoimansa alaisiksi, ja ihan +ensimäisestä luennosta viimeiseen asti me tunsimme yhä uudestaan sen +ihmisyyden henkäyksen, joka huokui kaikesta mitä hän sanoi. Hän osasi +puhua innostuksen kieltä, hän tiesi miten esittää nuorille. Hän oli +opettajana aivan verraton. Hän pani luentoihinsa koko intonsa; koko +hänen suurenmoinen sielunsa kuvastui niissä. + +Usein hän toisti runoilijan sanat: »Mikä on suuri elämä? Se on nuoruuden +ajatus toteutettuna miehuuden ijässä.» Ja ne jäivät mieleen, sillä ne +soveltuivat niin täydellisesti häneen, joka ne lausui.» + +Eräs toinen lehti taas puhui hänestä politikoitsijana, huomauttaen, +kuinka hän alalla, jossa enimmäkseen vain intohimot vallitsevat, osoitti +sellaista ylevyyttä, mielenmalttia ja pitkämielisyyttä, että kaikkien, +yksin hänen vastustajiensakin, oli häntä kunnioittaminen. Siitä pitkästä +puheesta, jonka hän päivää ennen kuolemaansa oli pitänyt parlamentissa +ja joka oli kohdistettu raha-asiain ministeriä vastaan, sanoi +*Vandervelde*, että hän puhui kuin isä erehtyneelle pojalleen, hyvyyden +sädekehä oikein ympäröi hänen otsaansa. + +Vielä lehdet kertoivat hänen suurenmoisista hautajaisistaan, joissa +Belgian koko intelligenssi ja koko työväenpuolue punaisine lippuineen -- +hän oli ollut heidän edustajansa parikymmentä vuotta parlamentissa -- +oli mukana. Surusaaton ohikulku oli kestänyt lähes tunnin ja kirstua, +joka oli aivan kukkien peittämä, oli seurannut kuusi seppeleillä +täytettyä vaunua. + +Kaikkia näitä minä luin ja vaivuin muistojen maailmaan. Ei näissä +kiittävissä kuvauksissa ollut sanaakaan liikaa, päinvastoin. Hänessä oli +vielä monta puolta, joihin eivät lehdet olleet koskettaneetkaan. Eivät +ne esim. olleet puhuneet mitään hänen suurenmoisesta +vieraanvaraisuudestaan; kuinka hän avasi kotinsa kaikille muukalaisille, +jotka kääntyivät hänen puoleensa. Ihan omasta kokemuksesta sen tiesin. + +Parikymmentä vuotta sitten matkustin pakiparaastaan Brüsseliin, koska +tiesin, että siellä oli laajalle levinnyt, vapaamielinen sanomalehdistö +ja erinomaisen virkeä työväenliike, joihin molempiin tahdoin tutustua. + +Löytääkseni henkilöitä, jotka voisivat minua hiukan opastaa, käännyin +erään vapaamielisen sanomalehden puoleen ja sain sieltä muun muassa +*Hector Denis'n* osoitteen. Olihan se uhkarohkeata -- olen nyt +jälestäpäin tuuminut -- mennä vaivaamaan henkilöä, jolla oli niin paljon +tekemistä, että hänen monta kertaa täytyi kiireellisten töitten takia +valvoa yökaudet, kun häntä aina niin paljon päivisin häirittiin. Mutta +sillä hetkellä en sitä niin paljon tullut ajatelleeksi, ja professori +Denis ei sitä itse millään tavalla osoittanut. Hänen käytöksensä oli +niin hieno, niin ritarillinen, huomaavainen ja lempeä, etten ollut +moista koskaan ennen nähnyt. + +Hänen kasvonsa loistivat, kun kerroin jo edellisenä kesänä sattumalta +joutuneeni Brüsseliin ja silloin siihen niin mieltyneeni, että päätin +tulla uudestaan. + +[Kuva: Hector Denis'n puoliso ja hän itse keski-ikäisenä.] + +»Niin, eikö totta, että ken kerran on Belgiassa käynyt, hän tulee tänne +aina uudestaan. Tämä on sellainen pieni intressantti maa, täynnä +historiallisia muistoja ja tulevaisuuden toiveita.» Ja hän rupesi +kertomaan heidän työväenliikkeestään, miten pitkälle se jo oli joutunut, +kuinka sen toimesta oli saatu aikaan suuret osuusleipomot, osuuskaupat, +osuusapteekit ja komeat kansantalot. Hän antoi minulle näitä asioita +koskevaa kirjallisuutta ja pyysi minua heti jäämään heille aamiaisille. +Siihen aikaan eli vielä hänen vaimonsa, joka samalla oli hänen +työtoverinsa ja kaikkien hänen henkisten rientojensa jakaja. + +[Kuva: Brüsselin kansantalo.] + +Tätä ensimäistä käyntiä seurasi lukemattomat muut. Viihdyin niin hyvin +Brüsselissä, että tulin viettäneeksi siellä monta kesää, seurasin +yliopistossa Hector Denis'n luentoja ja olin usein sunnuntaisin kutsuttu +hänen perheeseensä päivällisille, jotka palvelijoiden sunnuntaivapauden +takia syötiin aikaisin, ja sitten siirryttiin heidän -- kaupungin +oloihin nähden -- tilavaan puutarhaansa, missä keskusteltiin, käveltiin, +levättiin ja väliin pantiin leikiksikin. Sinne tulivat nimittäin aina +myöskin hänen molemmat poikansa nuorine rouvineen ja pikku lapsineen, ja +kotona hänellä vielä oli yksi lapsistaan, pieni, kymmenvuotias Germaine, +joka oli isän silmäterä. Kaikki tiesivät miten suuresti prof. Denis oli +kiintynyt tähän tyttöseensä -- suloinen ja sievä hän olikin -- ja siksi +häntä tuon suuren isän takia aivan erityisesti huomattiin ja +hemmoteltiin. Eräs Hector Denis'n ihailijoista, muistaakseni eräs +puolalainen tohtori, oli pannut Germainen nimelle kymmenentuhatta fr. +pankkiin, ja kaikki isän oppineet tuttavat, läheltä ja kaukaa, +lähettivät hänelle aina kuvallisia postikortteja. Eikä isä itse koskaan +käynyt missään panematta pikku tytölleen menemään kuvakorttia, joissa +väliin oli hyvin sattuva teksti. Kun me olimme katsomassa Waterloon +taistelukenttää, joka, kuten tunnettua, on lähellä Brüsseliä, lähetti +isä hänelle sieltä kortin, johon kirjoitti: "Täällä, minun rakas +tyttöni, vapaus kerran pelastettiin." + +Muuten ei voi kuvitella mitään mieltäkiinnittävämpää kuin oli käynti +Waterloon kentällä; Hector Denis'n seurassa. Päästyämme nimittäin ylös +siellä olevalle 45 m. korkealle kummulle, johon johtaa 226 porrasaskelta +ja jossa ylinnä seisoo leijona, joka on valettu ranskalaisilta otettujen +kanuunien pronssista, piti prof. D. meille täydellisen luennon taistelun +käynnistä, osoittaen mistä suunnista liittoutuneet olivat tulleet, mihin +pysähtyneet, mitä kunakin tuntina oli tapahtunut. Alas astuttuamme hän +vei meidät katsomaan erästä lähellä olevaa Papelotte nimistä taloa, +jonka muureissa ja portissa vieläkin näkyi kuulia ja kanuunan kuulien +jälkiä. + +Tämä Papelotte on muuten hyvin muistorikas paikka. Paitsi että Hector +Denis siellä oli tehnyt vaimonsa tuttavuuden ja viettänyt siellä +loma-aikansa hänen kanssaan, oli Viktor Hugo asunut siellä +kirjoittaessaan romaaniaan »Les misérables» (Kurjat). + +[Kuva: Waterloon läheisyydessä oleva Papelotte niminen talo.] + +Joka tiistai-ilta oli herrasväki Denis'llä vastaanotto, jolloin olin +tilaisuudessa tapaamaan heidän salongissaan niin monta intressanttia +henkilöä. Ei kukaan siellä näkemistäni ole kuitenkaan niin selvästi +jäänyt mieleeni kuin *Elisée Reclus*. Hän oli pienikasvuinen, jo aivan +harmaahapsinen ja kurttuinen, mutta silmät olivat vielä niin +ihmeteltävän kirkkaat ja läpitunkevat. Kun me muut joimme teetä, tuotiin +hänelle lasi kylmää vettä, muuta en nähnyt hänen koskaan iltasin +nauttivan. Olin juuri joku vuosi aikaisemmin hiukan tutustunut hänen +jättiläiskokoiseen maantieteeseensä, tiesin että hän oli valtiollisten +mielipiteittensä takia karkoitettu Ranskasta, ja katselin häntä mitä +suurimmalla kunnioituksella. + +Hänen tulonsa Brüsseliin oli muuten aikaansaanut suuria mullistuksia +sikäläisessä yliopistoelämässä. Hector Denis, joka juuri siihen aikaan +oli yliopiston suosittu rehtori, oli muutamien muiden vapaamielisten +opettajien kera pyytänyt, että Reclus pitäisi sarjan maantieteellisiä +luentoja Brüsselin yliopistossa, johon tämä myöskin oli suostunut. Mutta +silloin tulee kielto yliopiston vanhoilliselta hallitukselta. Kun +ylioppilaat sen johdosta panivat toimeen mielenosoituksen ja rehtoria +vaadittiin heitä siitä rankaisemaan, luopui Hector Denis rehtorin +toimestaan. + +Kaikki tämä herätti sellaista huomiota ja mielipahaa vapaamielisissä +piireissä, että siellä yhtäkkiä koottiin niin paljon varoja, että +voitiin perustaa uusi yliopisto (l'université nouvelle) jonka +kuuluisimpia opettajia Elisée Reclus oli kuolemaansa asti. + +Vaikka Hector Denis oli niin täydellisesti kansainvälinen, niin vapaa +kaikista rotu- ja kieliennakkoluuloista, oli hän sentään suuri +patriootti. Aina hän innostui, kun oli kysymys Belgiasta. + +»Eihän hän ole mikään oikea sosialisti,» huomautti eräs norjalainen +ystäväni, joka oli ollut kanssani prof. D:n kodissa, »sillä eiväthän +sosialistit välitä isänmaastaan, sen muistomerkeistä ja laitoksista niin +mitään.» + +[Kuva: Kokoussali Brüsselin Kansantalossa.] + +»Kyllä hän sentään on», vakuutin minä, »mutta hän on ottanut siitä sen, +mikä on sen ydin: pienten kohottaminen, kaikille inhimillisten olojen +hankkiminen.» + +Muistan niin selvästi, kuinka hän kerran, kun olimme menossa katsomaan +työväen osuusleipomoa, joka sijaitsee eräässä esikaupungissa, missä +asunnot ovat köyhän näköisiä, osoitti korkealla kummulla kohoavaa +"Oikeuden palatsia" ja sanoi: "Voi jos voisin nostaa kaikki nuo pienet +tuolta laaksosta tämän tasolle". Se oli niin kuvaavaa koko hänen +työlleen. Aina hän tahtoi kohottaa ja nostaa ihmisiä sekä henkisesti +että aineellisesti. + +Tietysti Hector Denis'n kaltainen henkilö myöskin kannatti ja edisti +naisten pyrintöjä vapauteen ja tasa-arvoisuuteen. Hän oli Belgian +naisasialiikkeen paras tuki ja apu. V. 1912 pidetyssä +naisasiakongressissa Brüsselissä, missä prof. Denis oli +kunnia-presidentti, piti liiton sihteeri, tri *Marie Popelin* hänelle +kiitospuheen, jossa hän huomautti, että kaikki ne naisia koskevat +parannukset, jotka lainsäädännön alalla Belgiassa oli saatu aikaan, +olivat Hector Denis'n ansioksi luettavat, sillä hän oli ne parlamentissa +ottanut esille ja ajanut ne läpi. + +Hector Denis'tä ajatellessani, soi J. Stuart Millin sanat vaimostaan +korvissani: "Jos hänen kaltaisiaan henkilöitä olisi useampia, olisi tämä +maailma jo se paratiisi, josta me kaikki uneksimme". + + + + +ALEXANDER HERZENIN TYTTÄREN LUONA. + + +Kukapa ei tuntisi Alexander Herzenin nimeä. Kaikki, jotka vain hiukankin +ovat seuranneet Venäjän kansan vapaudentaistelua, tietävät, että hänen +nimensä viime vuosisadan keskivaiheilla loisti kaikkia muita nimiä +kirkkaammin, että hän *Kello* nimisen, Lontoossa toimitetun +"maanalaisen" sanomalehtensä avulla hallitsi ja ohjasi koko sen aikaista +nuorta Venäjää. Vielä kauemmaksi hänen vaikutuksensa ulottui. Ihan +varmana kerrotaan nimittäin, että hovi ja hallitsija itsekin luki hänen +salaista lehteään ja sieltä ne olivat maaorjien vapauttamisaatteetkin +kotoisin. + +Sattumalta kuulin Parisissa ollessani, että hänen tyttärensä Olga +Herzen, professori Monod'n puoliso, asui Versailles'issa. Tuskinpa +kuitenkaan olisin lähtenyt häntä etsimään tämän kuuluisan isän takia, +ellei Olga Herzenin nimeen liittyisi eräs toinenkin, kallis ja rakas +kaikille, jotka sen ovat oppineet tuntemaan, *Malvida von Meysenbug'in* +nimi. Kuka sitten oli Malvida von Meysenbug? Hän oli ihanteellisimpia +naisia, joita koskaan on elänyt, taiteilijasielu, joka etupäässä muovasi +itsestään elämän koulussa taideteoksen. Kaikki runsaat lahjansa ja +taipumuksensa, järkensä ja sydämensä hän niin sopusointuisesti kehitti, +että nimitys ihanneluonne on aivan paikallaan hänestä puhuessa. Siksi +hänellä olikin niin sanomaton vaikutusvalta muihin ihmisiin. Nuoriso +rakasti häntä ja piti suurimpana onnenaan olla hänen kanssaan, +aikakauden etevimmät henkilöt etsivät hänen seuraansa ja vaatimattomat +työmiehet ja työläisnaiset ihailivat häntä kuin pyhimystä. Kun hän monia +vuosia sitten kuoli Roomassa, kävi koko sen kaupunginosan köyhälistö, +jonka keskuudessa hän asui, polvistumassa hänen kirstunsa ääressä. + +[Kuva: Malvida v. Meysenbug.] + +Mutta yhtä rakas hän on niille monille, jotka eivät koskaan ole häntä +personallisesti tunteneet, vaan ainoastaan lukeneet hänen elämäkertansa: +*Die Memoiren einer Idealistin*[1] tahi joitakuita muita hänen +teoksistaan, esim. *Das Lebensalter einer Idealistin*, +*Stimmungsbilder*, *Individualitäen*, j. n. e. Niissä hän täysin määrin +antaa lukijalle henkensä rikkaita aarteita, niissä saapi tutustua hänen +suurenmoiseen, jaloon luonteeseensa, hänen ihanteelliseen +maailmankatsantokantaansa. Ensinmainitussa teoksessa on sitäpaitsi +tilaisuudessa seuraamaan hänen kehitystään hamasta lapsuudesta. + +[1] Ilmestynyt O. Y. Werner Söderströmin kustannuksella pari vuotta +sitten nimellä »Elämä aatteiden puolesta» Tyyne Haapasen suomentamana. + +Malvida von Meysenbug syntyi saksalaisen ministerin tyttärenä v. 1816 ja +sai nuoruudessaan kovastikin kokea miten sidottu nainen on, miten +ankarasti hänessä tuomitaan kaikkea sitä, jota miehessä kiitetään: hänen +vapauden ja itsenäisyyden tarvettaan, hänen toimintahaluaan, hänen +tiedonjanoaan. Hänen ainoa tehtävänsä piti olla elää kotia ja +seuraelämää varten. Mutta tämä ei tyydyttänyt Malvidan palavaa sielua. +Hän huomasi sangen aikaisin kuinka mitätön ja tyhjä se n. k. suuren +maailman seuraelämä oli, miten pintapuoliset ja vähäpätöiset ne +kysymykset olivat, joita siellä pohdittiin. + +Aikaa myöten myöskin kodin ilmakehä kävi hänelle raskaaksi. Helmikuun +vallankumous oli kynnyksellä ja raikkaat kevättuulahdukset virtasivat +läpi maiden. Kansanvaltaisuuden aate oli keskustelun esineenä kaikissa +edistyspiireissä, vapauden ja veljeyden ihanne pani mielet innostumaan. +Tämä mahtava henkinen liike tempasi myöskin Malvida von Meysenbugin +mukanaan. Hän antautui ajan suuria kysymyksiä tutkimaan, löysi paljon +hengenheimolaisia ja iloitsi jokaisesta vapauden voitosta. Mutta samassa +määrin kun hän liittyi vapausliikkeeseen ja omisti sen ihanteet ja +päämäärät, kävi hänen lähin ympäristönsä hänelle tylyksi ja vieraaksi. +Se ei nähnyt ajan riennoissa muuta kuin ylpeyttä ja itsekylläisyyttä, +kaiken jumalallisen ja inhimillisen lain polkemista. Tämä koski +äärettömästi Malvidan hienotuntoiseen, arkaan luonteeseen, ja pian hän +sai kokea vieläkin kovempia. Se nuori vapaudensankari *Theodor Althaus*, +jonka kanssa hän parin vuoden kuluessa oli jakanut jokaisen tunnelman, +jokaisen aatteen ja jonka vaimoksi hän oli lupautunut, näyttäytyi +rakkauskysymyksissä olevan perhosluonne, joka liehakoi toisesta +kaunosielusta toiseen, ja jätti hänet ilman ainoatakaan selvityksen +sanaa. Vuoden 1848 kevättuulahduksia seurasi mitä kauhein takatalvi, ja +hallitukset riensivät kilvan vainoomaan, vangitsemaan ja karkoittamaan +kaikkia liikkeen huomattavimpia johtajia. Malvida von Meysenbug joutui +myöskin tuttavuutensa ja kirjevaihtonsa takia heidän kanssaan epäilyksen +ja poliisivalvonnan alaiseksi ja sai lopulta hienon viittauksen lähteä +maastaan. + +Hän oli kaiken tämän johdosta sekä henkisesti että ruumiillisesti niin +murtunut ja väsynyt, että elämä tuntui hänestä sietämättömältä taakalta, +ja että hän jo epätoivoissaan oli päättänyt lähteä Amerikaan voidakseen +katkaista kaikki entisyyden siteet. Ainoastaan hänen äitinsä kyyneleet +ja rukoukset saivat hänet tämän päätöksen hylkäämään. Kun karkoituskäsky +saapui, ohjasi hän kulkunsa Lontooseen ja sai siellä, ensi aikoina +varsinkin, hyvin selvästi kokea, miten työläs sivistyneen naisen oli +ansaita leipänsä, miten halveksivasti häntä monestikin kohdeltiin +varakkaissa porvarillisissa perheissä, joiden nuorisoa hän opetti. + +Englantiin oli siihen aikaan kaikki valtiollisesti karkoitetut eri +maista vetäytyneet, koska se oli ainoa maa, joka soi heille tyyssijan. +Malvida von Meysenbug joutui heti heidän piiriinsä ja voitti siellä +paljon ystäviä herttaisen olentonsa, laajojen tietojensa, kaikelle +ylevälle ja kauniille avonaisen luonteensa takia. Hän seurusteli siten +*Gottfrid Rinkelin*, *Kossuthin*, *Mazzinin* ja ennen muita *Alexander +Herzenin* kanssa. + +Alexander Herzen oli silloin parhaassa miehuuden ijässään, mutta jo +monet kovat kolaukset kestänyt. Venäjällä ollessaan hän oli ollut +poliisivalvonnan alainen, vankilassa ja kahdesti karkoitettu. Monen +vastuksen perästä hän oli saanut passin itselleen ja nuorelle vaimolleen +ulkomaille lähteäkseen, läheltä seurannut helmikuun vallankumousta, +tuntenut ääretöntä pettymystä ja sen johdosta kirjoittanut nerokkaat +mietelmänsä, *Vom andern Ufer* nimisessä teoksessa. Vähää ennen +Englantiin tuloaan hän päälle päätteeksi oli menettänyt vaimonsakin, +nuoruutensa lemmityn. Eräänä päivänä hän itkien valittaa Malvida von +Meysenbugille, että kaikki asiat hänen talossaan olivat nurin kurin, +että hänen tyttärensä olivat tykkänään äidillisen johdon ja kasvatuksen +puutteessa. "Ja toden totta", hän lisää, "olisin toki ansainnut paremman +kohtalon". + +Herzen tiesi kenen puoleen hän kääntyi, sillä siitä hetkestä otti +Malvida v. M. hänen tyttäriensä kasvatuksen sydämen asiakseen. Herzen ei +onneksi ollut aineellisessa ahdinkotilassa kuten moni muu sen ajan +vapaussankareista, sillä hänen isänsä, eräs venäläinen ruhtinas, oli +jättänyt hänelle koko omaisuutensa. Malvida muutti siis Herzenin taloon, +ja järjesti siellä kaikki asiat erinomaiseen kuntoon. Siihen asti siellä +oli juossut vieraita aamusta iltaan, kuten vieraanvaraisessa kodissa +ainakin, niin ettei isäntä saanut koskaan rauhassa työskennellä; Malvida +pani heti toimeen määrätyt vastaanottopäivät. Hän rupesi lukemaan +vanhemman tyttären *Natalien* kanssa, joka jo silloin oli kouluijässä, +ja nuorempi, pikku *Olga* sai mitä hellimmän huolenpidon osakseen. +Venäjän kärsivä kansa ja sen rikkaat kirjalliset aarteet, joista länsi +Europa siihen aikaan oli sangen tietämätön, astuivat tietysti Herzenin +kanssa keskustellessa sangen elävästi Malvidan eteen ja herättivät +hänessä myötätuntoisuutta ja vastakaikua. + +[Kuva: Olga Herzen 7-vuotiaana.] + +Sanomattoman onnelliset olivat ne vuodet, jotka Malvida vietti Herzenin +talossa. Lapset kiintyivät häneen kuin äitiin ja kehittyivät sekä +ruumiillisesti että henkisesti hänen hoidossaan. Kaikkialla vallitsi +järjestys ja sopusointu. Mutta eräänä päivänä pysähtyivät vaunut +portaiden eteen ja niistä astuu Herzenin vanha toveri Ogarev ja hänen +puolisonsa, jotka varta vasten tulivat Venäjältä häntä tervehtimään. +Herra Ogarev oli hienotuntoinen idealisti, kuten useimmat +vallankumoukselliset venäläiset, mutta rouva oli ihan toista maata, +oikullinen, kateellinen ja vallanhimoinen. Hän ei voinut sietää sitä +saksalaista vaikutusta, jonka tapasi Herzenin talossa, ja päätti tehdä +siitä lopun. Ja koska raa'an epähienon luonteen on sangen helppo +taistella hienoa vastaan, koska se käyttää mitä asetta tahansa, pääsikin +hän suhteellisesti pian tahtonsa perille. Herzenin olisi tietysti +pitänyt lausua ratkaiseva sana, mutta hän oli siksi epäkäytännöllinen ja +huono ihmistuntija, ettei hän huomannut rouva Ogarevin juonia ja sitä +kieroa asemaa, johon tämä saattoi hänen lastensa kasvattajan. Sitä +paitsi hän ihaili kaikkea, joka tuli Venäjältä päin. Ei aikaakaan niin +Malvida näki mahdottomaksi jäädä Herzenin taloon, koska kaikki mitä hän +oli järjestänyt kumottiin, ja kaikkia hänen määräyksiänsä vastustettiin. +Hän lähti siis, mutta verta vuotavin sydämin erotessaan kasvateistaan, +erittäin pikku Olgasta, johon hän oli sanomattomasti kiintynyt. + +Herzenin talossa hän oli oppinut venättä ja elätti itseään sen jälkeen +käännöstöillä ja kirjoittamalla venäläisiä kirjallisuuskatsahduksia eri +lehtiin. Seuraavana talvena hän oleskeli Parisissa, jonne eräs hänen +tuttavansa, varakas rouva *Schwabe*, oli pyytänyt häntä itseään +seuraamaan. Siellä hän tutustui *Richard Wagneriin*, joka tuttavuus +vähitellen kehittyi läpi koko elämän kestäväksi ystävyydeksi, ja siellä +hän myöskin ensikerran sai ihailla hänen jättiläisluomiaan. Uudet +vaikuttimet, uudet tuttavuudet, uusi ympäristö vaikuttivat sanomattoman +terveellisesti Malvidaan; pettymykset ja surut haihtuivat ja hän löysi +jälleen itsensä ja käsitti tehtävänsä. + +Silloin saapui yhtäkkiä kirje Alexander Herzeniltä, jossa tämä pyysi +Malvidaa uudestaan rupeamaan hänen tytärtensä, erittäinkin pikku Olgan +kasvattajaksi. Malvida taisteli aluksi itsensä kanssa. Hän tunsi elämän, +hän tiesi, että kaikki siteet, olivat ne sitten ystävyyden tai +rakkauden, vaikuttivat kahlehtivasti, rajoittivat yksilön +toimintavapautta, ehkäisivät hänen itsemääräämisvaltaansa, tuottivat +suruja ja pettymyksiä. Mutta rakkaus pikku Olgaan voitti viimeiseltä. +Hän pani vain ehdoksi saada kasvattaa hänet ihan oman vakaumuksensa +mukaan, ilman sivuvaikuttimia. Se hänelle suotiinkin ja hän otti siis +Olgan luoksensa ensin Parisiin ja sittemmin Italiaan, jossa hän +pääasiallisesti oleskeli. -- + +Tässä Malvida von Meysenbugin muistelmien ääriviivat, mutta niissä on +paljon enemmän kuin tavallisessa elämäkerrassa, sillä niissä kokonainen +aikakausi taisteluineen ja harrastuksineen astuu lukijan eteen. Hän +tutustuu siinä sen ajan jaloimpiin henkiin ja niihin ihanteisiin ja +aatteisiin, jotka heitä elähyttivät. Kuvaus on niin elävä ja vilkas, +että lukija aivan selvään näkee nuo henkilöt, seurustelee heidän +kanssaan ja jakaa heidän voittonsa ja pettymyksensä. Ja entä Malvida +itse! Hän on käynyt lukijan parhaaksi ystäväksi, josta ei enää +milloinkaan tahtoisi erota. Yhä edelleen tekee mieli seurustella hänen +kanssaan, kulkea hänen opastamanaan eri maissa ja kuulla hänen +arvostelunsa ihmisistä ja tapahtumista. Lukemattomat olivatkin ne, jotka +luettuaan Malvida von Meysenbugin muistelmat, kirjoittivat hänelle tai +kävivät häntä tervehtimässä. Ja nyt kun ei häntä enää ole,[1] siirtyvät +ajatukset aivan itsestään hänen kasvattinsa Olga Herzen--Monod'n luo, +jolle hän antoi kaikki suuret, jalot aatteensa. + +[1] Malvida v. Meysenbug kuoli Roomassa 86 vuoden vanhana 1903. + +Saatuani Olga Herzenin osoitteen, kirjoitin siis hänelle ja pyysin +tilaisuutta saada tavata häntä. Parin päivän perästä saapui mitä +ystävällisin vastaus ja kutsu tulla hänen luokseen. Määrätty päivä oli +sangen sopimaton, koska olin lupautunut muualle, olinpa vielä ottanut +pitääkseni pienen esitelmänkin Suomen oloista, mutta kaikki muut +harrastukset saivat väistyä kun oli kysymys Malvida von Meysenbugin +kasvatista. + +Oli mentävä puoli tuntia junalla ja parikymmentä minuuttia +sähköraitiovaunulla viileitä kastanjakäytäviä ennenkuin saavuin *Amiel* +nimiseen huvilaan. + +Hiukan arastellen soitin portin sivussa olevaa kelloa. Olin kyllä +utelias näkemään etsimäni henkilön, mutta samassa pelkäsin, ettei +todellisuus vastaisi sitä kuvaa, jonka mielikuvituksessani olin hänestä +luonut. Portti avautui ja sievässä puutarhassa talon edustalla seisoi +keski-ikäinen nainen pieni lapsi käsivarrellaan. Katselin häntä kauan ja +tarkkaavasti. + +"Tekö siis, arvoisa rouva, olette Malvida von Meysenbugin kasvatti, +hänen pikku Olgansa?" + +"Aivan oikein, mutta pikku Olgasta on kuten näette jo tullut isoäiti, +joka leikkii tässä lastenlastensa kera", vastasi hän hymyillen. +Herttaisuus, hyvyys ja avomielisyys loisti hänen kauniista kasvoistaan, +hänen suurista, tummista silmistään. Hän johdatti minut sisään ja oli +niin luonnollinen ja sydämellinen, kuin olisimme tunteneet toisemme jo +kauan aikaa. + +Keskusteluaiheista ei suinkaan ollut puutetta, mutta tietysti me +enimmältä puhuimme kalliista vainajasta. Oli niin monta yksityiskohtaa, +joista halusin saada tarkempia tietoja ja Olga rouva vastasi aina +peittelemättä ja suoraan. Ja kaikista hänen vastauksistaan kävi +selville, kuinka rajattomasti hän oli rakastanut ja ihaillut +kasvatusäitiään. + +"Olin vuosikausia kihloissa", kertoi hän, "ja siirsin aina hääpäivääni +vain siksi, etten raskinnut erota Malvidasta. Mutta lopulta sulhaseni +kävi kärsimättömäksi ja niinpä minun täytyi hänet jättää, mutta sen +jälkeen alkoi meidän kirjevaihtomme. Vuosikymmenien kuluessa kirjoitin +hänelle joka päivä ja kerroin kaikki iloni ja suruni. Ja kun en enää +voinut vastustaa haluani tavata häntä, matkustin Roomaan ja kun lapseni +kasvoivat suuremmiksi, oleskelivat he vuorotellen hänen luonaan +Roomassa, rakastaen häntä kuin hellintä isoäitiä. Kesäisin hän taas kävi +minua tervehtimässä täällä meidän huvilassamme ja joka kerta hän antoi +istuttaa tänne puita ja pensaita. Kaikki ne sulotuoksuiset ruusut, jotka +kapuavat muureja pitkin, kaikki varjoisat akasiapuut puutarhassamme ovat +niin muodoin muisto häneltä. Hän sanoikin usein: "Sittenkun ei minua +enää ole, niin ne muistuttavat sinua minusta." Kaipaan häntä niin +sanomattomasti. Vaikka elän rakkaan puolison, lasten ja lastenlasten +ympäröimänä, on hänen poismenonsa kuitenkin jättänyt tyhjän sijan, joka +ei ole täytettävissä." + +Hän johdatti minut yläkerroksessa olevaan työhuoneeseensa, jonka seinät +olivat koristetut Malvida von M:n kuvilla. Siellä oli kipsistä ja +pronssista tehtyjä medaljonkikuvia, valokuvia eri ajoilta sekä +taiteilija Lenbachin kaunis taulu hänestä. Siellä oli myöskin Malvida +von Meysenbugin ystävien kuvia kuten esim. *Cosima* ja *Richard +Wagnerin*, *Lisztin*, *Mazzinin*, *Schopenhauerin* ja *Nietzschen* +kuvat. + +[Kuva: Malvida v. Meysenbug Lenbachin kuvan mukaan.] + +Olga Herzen näytti minulle valokuvia Malvidan kodista Roomassa, josta +näki Colosseumin ja Palatinumin, sekä hänen viimeiset teoksensa +*Irdische und himlische Liebe*, *Eine Reise nach Ostende* ja hänen +kirjevaihtonsa *Nietzschen* kanssa, jonka tämän sisar *Elisabeth +Förster--Nietzche* hiljattain on julkaissut. + +[Kuva: Alexander Herzen.] + +Tietysti talon muotokuvakokoelmassa myöskin oli Alexander Herzenin kuva. +Salin seinällä se riippui ja komea se oli katsella. Suuri ajattelija ja +politikoitsija istui siinä pää kättä vasten nojattuna; leveä, korkea +otsa, läpitunkeva katse, tuuhea pitkä tukka ja voimakas ruumiinrakennus +tekivät mahtavan vaikutuksen. Tuli ajatelleeksi nuorta jalopeuraa, joka +hetkeksi on asettunut levähtämään, mutta jo seuraavassa +silmänräpäyksessä on valmis taisteluun. + +Pyynnöstäni kertoi Olga rouva hiukkasen isänsä viimeisistä vuosista ja +kuolemasta, joka tapahtui v. 1870, vähää ennen ranskalais-saksalaisen +sodan alkua. Hän oli kauan aikaa viettänyt kuljeksivaa elämää, +oleskellut vuorotellen Sveitsissä, Lontoossa ja Parisissa. Juuri tähän +aikaan hän oli saapunut Parisiin, vuokrannut siellä avaran huoneuston ja +kutsunut lapsensa ja Malvida von Meysenbugin luokseen. Eräänä iltana +palatessaan valtiollisesta kokouksesta, jossa hän oli puhunut, valittaa +hän vilua, mutta on muuten hyvällä tuulella ja kertoo illan +tapahtumista. Yöllä hän sairastuu keuhkotulehdukseen ja muutaman päivän +perästä häntä ei ole enää. Hän oli silloin vielä täysissä voimissa, +ainoastaan 58 vuoden vanha. Sanoma hänen kuolemastaan herättikin siksi +suurta surua kaikissa edistyspiireissä, ja vapauden ystävät eri maista +ja kansoista riensivät Parisiin saattaakseen häntä viimeiseen +lepokammioon. + +Tuntui sangen omituiselta keskustella Olga Herzenin kanssa ajatellessa, +että hän oli hamasta lapsuudestaan elänyt niissä piireissä, joiden +mielipiteet ja toimet ovat painaneet leimansa kokonaisen aikakauden +sivistykseen ja suuntaan. Isänsä kodissa hän oli nähnyt kaikki sen ajan +etevimmät vapauden sankarit: *Pulszkyn*, *Louis Blancin*, *Ledru +Rollinin*, *Orsinin*, *Garibaldin*, *Mazzinin*, *Turgenevin* y. m. +Kasvatusäitinsä luona ollessaan hän joutui Richard Wagnerin piiriin ja +myöhemmin hän oli tutustunut Nietzscheen, joka ihaili häntä siihen +määrin, että pyysi häntä vaimokseen, tietämättä, että hän jo silloin oli +kihloissa professori Monod'n kanssa. + +Kansallisuutensa puolesta Olga Herzen myöskin antoi ajattelemisen +aihetta. Syntyneenä venäläisistä vanhemmista, oli hänellä ollut +saksalainen kasvatusäiti, lapsuutensa hän oli viettänyt Englannissa, +ensi nuoruutensa Italiassa ja oman kodin perustettuaan oli Ranska käynyt +hänen olopaikakseen ja hänen lastensa synnyinmaaksi. + +Niin monenmoiset vaihdokset ja vaikuttimet olisivat ehkä vaikuttaneet +pintapuoliseen luonteeseen epäterveellisesti, mutta Olga Herzen oli +niiden kautta vain syventynyt ja rikastunut. Oleskelu eri maissa ja eri +kansallisuuksien keskuudessa oli opettanut häntä ymmärtämään ja +kunnioittamaan ihmiselämää kaikissa sen eri muodoissa, se oli +puhdistanut ja vapauttanut hänet natsionalismista ja +kansallisuusturhuudesta, sekä opettanut häntä puolueettomasti seuraamaan +ja arvostelemaan tapahtumia ja pyrintöjä. Tunsi koko ajan, että saattoi +ottaa minkä kysymyksen tahansa keskustelun alaiseksi, ilman että se +häntä hämmästyttäisi, loukkaisi tai pelottaisi. Ja siksi kuluivatkin +tunnit kuin siivillä lentäen hänen seurassaan ja hänen herttaisen +perheensä keskuudessa, jonka jäseniin minä illan kuluessa myöskin +tutustuin. + +Jokunen päivä myöhemmin tuli Olga Herzeniltä kirje, jossa hän kutsui +minut luokseen päivällisille, jotta saisin nähdä nekin perheenjäsenet, +jotka eivät ensi käynnilläni olleet kotosalla. Silloin syventyivät +kaikki edellisellä kerralla saamani vaikutelmat ja nuo Göthen sanat: +"Die Stätte wo ein grosser Geist gelebt, sind eingeweiht für immer" +soivat yhä uudelleen korvissani. Olihan koko koti suurien henkien +muistolle vihitty. Heidän vaikutuksensa siellä kaikkialla tuntui, heidän +henkensä puhui siellä voimakasta kieltään, he elivät siellä sen +asukkaiden sydämissä. + +Minä tunsin, että tähän kotiin tutustuminen oli antanut minulle paljon, +vielä enemmän kuin sinne mennessäni olin rohjennut toivoakaan. Ei siinä +kyllin, että Malvida von Meysenbugin kuvaan oli liittynyt monta +miellyttävää lisäpiirrettä, olin myöskin nähnyt, että ne siteet, jotka +yhdistivät kasvatusäidin ja kasvattityttären toisiinsa, olivat vielä +hellemmät ja lujemmat todellisuudessa kuin konsanaan Malvida von +Meysenbugin "Muistelmissa". + + + + +CATHERINE BRESCHKOVSKI. + +Venäjän vallankumouksen äiti. + + +Oli kevättalvi 1907. Me täällä Suomessa olimme vielä suhteellisesti +vapaita suurlakkomme jälkeen, mutta Venäjällä oli ohjakset jo pantu +hyvin tiukalle. Silloin moni heidän vapaudentaistelijoistaan pakeni +Suomen puolelle, saadakseen olla rauhassa ja tehdä työtä yhä edelleen. +Mutta venäläiset viranomaiset saivat sen hyvinkin pian tietää ja +rupesivat pitämään heitä ankarasti silmällä sekä ottamaan selkoa heidän +olinpaikoistaan. Etusijassa epäiltiin meillä aina niitä perheitä ja +ihmisiä, jotka olivat tunnetut radikaaleiksi ja venäläisen pakkovallan +vastustajiksi. Vähitellen oli hyvin vaikea sijoittaa näitä ahdistettuja, +sillä useimmissa kodeissa oltiin pelonalaisia. Kun siskoni kuuli tästä, +tarjoutui hän antamaan turvapaikan jollekin pakolaiselle, ja niin +»vallankumouksen äiti» joutui meille ja oli sitten useampia viikkoja. +Olin ollut esitelmämatkoilla kun tämä tapahtui ja palatessani +kuiskailtiin minulle, että meillä asui eräs vanha rouva, jonka +venäläinen hallitus ennen muita olisi tahtonut saada käsiinsä. + +[Kuva: Catherine Breschkovski.] + +*Catherine Breschkovski* oli silloin siinä 60--70 välillä, +harmaatukkainen ja monet kovat kokenut, mutta piirteet ja koko olento +olivat vielä erittäin voimakkaat. Hän oli mitä yksinkertaisimmassa +puvussa -- suora villahame ja suora röijy -- jonkalaista kaikkein +vaatimattomimmat emännät maalla käyttävät. Mutta liikkeet olivat +erittäin sulavat, ryhti aivan ruhtinaallinen. + +Hän puhui auttavasti saksaa ja sujuvata, kaunista ranskaa. Se oli ollut +hänen puhekielensä lapsuudesta alkaen, kuten kaikkien venäläisten +ylimyshenkilöiden siihen aikaan. Sillä Catherine Breschkovski oli +kotoisin, kuten niin moni muukin noista Venäjän vapaudentaistelijoista, +kaikkein ylhäisimmistä piireistä. Hänen vanhemmillaan oli ollut suuri +maakartano, johon tietysti kuului sadoittain maaorjia, mutta jo silloin +oli erilaisuus oloissa ja näiden ihmisten riippuva asema pikku +Catherinea hirveästi loukannut; ja tuo raamatun käsky, että kellä on +kaksi hametta, antakoon pois toisen, oli tehnyt sellaisen vaikutuksen +häneen, että hän aina, äitinsä kauhuksi, tahtoi sen toteuttaa. + +Hän meni nuorena naimisiin ja olisi voinut jäädä kotiinsa ja sen +rauhaisan katon alla nauttia onnestaan, kuten moni muukin, mutta sen +sijaan hän koko ajan suunnitteli kansansa kohottamista, perusti kouluja, +kirjastoja y. m. Pian hän kuitenkin huomasi, että se ei riittänyt. +Kansalle täytyi myöskin puhua orjan kahleiden päältään heittämisestä ja +Venäjän itsevallan taittamisesta. Tosin teki hän sen hyvin rauhallisesti +ja vähitellen, mutta kuitenkin siinä tarkoituksessa, että saisi kansansa +herätetyksi ja ajattelemaan. Vaan sitäpä juuri pidettiin niin +vaarallisena ja niinpä Catherine Breschkovski monen muun vapauden +ystävän kera vangittiin v. 1874 ja pantiin Pietari Paavalin +linnoitukseen, jossa hän oli pakoitettu kitumaan neljä vuotta +tuomiotansa odotellen. Se tuli vihdoinkin ja määräsi hänet viideksi +vuodeksi pakkotyöhön. + +[Kuva: Catherine Breschkovski nuorena.] + +Ennenkuin hänet vietiin rangaistuspaikalleen, allekirjoitti hän ynnä +etevimmät niistä 193:sta, jotka samaan aikaan tuomittiin, erään +manifestin, jota voipi pitää heidän valtiollisena testamenttinaan ja +joka suuresti on vaikuttanut myöhempään vapausliikkeeseen. Siinä he +m. m. sanoivat: "Me tulemme aina olemaan nykyisen, isänmaatamme +häpäisevän hallitusjärjestelmän vihollisia, järjestelmän, joka perustuu +hirveään, työtätekevän väestön puristukseen joutilaan, irstailevan +loisolijaluokan hyväksi ja joka valtiollisessa suhteessa jättää +kansalaisten työn, hyvinvoinnin, vapauden, hengen ja kunnian +virkamiesten mielivaltaisille ja edesvastuuttomille oikuille... Me +kehoitamme vapauteen jääneitä toveriamme samalla tarmolla ja +kahdenkertaisella rohkeudella astumaan sitä pyhitettyä päämäärää kohti, +jonka edestä me jo olemme kestäneet joka lajia kidutusta ja jonka +hyväksi me pidämme itsemme onnellisena taistelemaan ja kärsimään +viimeiseen hengenvetoomme asti." + +Oltuaan kaksi vuotta pakkotyössä Karassa, vietiin rva Breschkovski +kaikkein itäisimpään Siperiaan, Borgusin nimiseen seutuun. Siellä hän +toverinsa Nikolai Tiutschevin kera pani toimeen ensimäisen pakoretkensä. +Hirveiden kärsimysten jälkeen soisissa metsissä, joissa heidän oli +kuljeksiminen ja piiloitteleminen viikkomääriä, joutuivat he kiinni +siksi, että eräs alkuasukas, joka oli lupautunut opastamaan heitä, +menikin heidät ilmiantamaan. Catherine Breschkovski, joka jo +ensimäisessä oikeudenkäynnissä oli menettänyt aatelisarvonsa ja +julistettu talonpoikaisvaimoksi, tuomittiin nyt hallinnollista tietä +karkoitettavaksi sekä päälle päätteeksi piiskattavaksi. Mutta kun hänen +toverinsa selittivät, että jos vain viranomaiset koettaisivatkin käydä +häneen käsiksi kiinni, niin he tulisivat sen verisesti kostamaan, +vaihdettiin nuo 25 piiskanlyöntiä yhtä monen kuukauden pakkotyöhön. +Suoritettuaan tämän kolmatta vuotta kestävän pakkotyökautensa, pidettiin +häntä vieläkin Siperiassa eri paikoissa, kuten Irkutskissa, Tomskissa ja +Tobolskissa. + +Vihdoin hän v. 1897 pääsi karkaamaan ja palasi Venäjälle, missä hän heti +jatkoi entiseen tapaansa. Valenimillä ja valepuvuissa hän taaskin rupesi +toimimaan talonpoikien kesken ja havaitsi ilokseen, että maaperä nyt jo +oli paljoa vastaanottavampi kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin hän +viimeiseksi oli heidän keskuudessaan liikkunut. Silloin oli esim. +kirjallisuuden levittäminen ollut jotenkin turha, kun ei kuitenkaan +kukaan osannut sitä lukea, nyttemmin oli jo lukijoita joka kylässä. + +Catherine Breschkovskin toimeliaisuus vuodesta 1897 vuoteen 1907, +jolloin hänet taaskin vangittiin, on mitä monipuolisin ja laajin. Hänen +vaikutuksestaan syntyi erilaisia, salaisia organisatsioneja ja seuroja, +hän matkusteli paikasta toiseen, oli ehtimiseen joutua viranomaisten +kätyrien käsiin, mutta talonpojat ymmärsivät aivan ihmeellisesti +suojella häntä. + +Kun Plehve v. 1902 suurien agraarilevottomuuksien jälkeen oli päättänyt +panna kaikki voimat liikkeelle saadakseen Catherine Breschkovskin +käsiinsä, matkusti hän, johtaakseen poliisin harhaan, ulkomaille ja +toimi kaikkialla suuren aatteensa hyväksi. Yksin Amerikassakin hän kävi +ja piti siellä venäläisen vallankumouksen hyväksi esitelmiä, jotka +otettiin suurella mielihyvällä vastaan. + +Omituinen sattuma oli, että kun amerikatar, professori *Effie Danforth +Mc Afee* muutamia vuosia sitten kävi Helsingissä luonani, kertoi hän, +puhuessamme venäläisistä, että hän tunsi oikeastaan vain yhden venakon, +Catherine Breschkovskin, joka oli asunut hänen kodissaan Amerikassa +oleskellessaan. + +-- Ja meillä hän myöskin on asunut, huudahdin minä ja sitten me yhdessä +johdimme mieleemme piirteitä hänen luonteestaan. + +Häntä esim. kiusasi sanomattomasti ajatus, että toisella oli yltäkyllin, +silloin kun toinen kärsi puutetta. Meillä ollessaankin hän ei mitenkään +tahtonut syödä muuta kuin jauhopuuroa ja veteen keitettyä kaurapuuroa, +"kun niin monet hänen maalaisistaan juuri siihen aikaan näkivät nälkää". +Yleensä hän oli niin kerrassaan väliäpitämätön kaiken maallisen "hyvän" +suhteen, etten ole siinä suhteessa nähnyt hänen vertaistaan. Hän ei +omistanut mitään, eikä hän tahtonutkaan mitään, ei ollut sellaista +esinettä tai tavaraa, jota hän olisi halunnut tai toivonut. Ei hänellä +koskaan ollut rahoja, ja jos niitä hänelle antoi, lahjoitti hän ne heti +puutteessa oleville. + +Toisaalta oli kyllä niin, että ne ihmiset, jotka ymmärsivät hänen työnsä +suuruuden ja epäitsekkyyden, aina olivat valmiit häntä tukemaan. Hänelle +annettiin ilmaiset asunnot, kun hänen vaatteensa menivät repaleiksi, +hankittiin uusia, kun hänen piti matkustaa, ostettiin hänelle +rautatieliput j. n. e. Hänellä oli ystäviä ja ihailijoita ympäri +maailmaa, Venäjältä alkaen Amerikaan asti. + +Rva B. olisi voinut käyttää hyväkseen tätä ihmisten vieraanvaraisuutta +ja anteliaisuutta aivan loppumattomiin, mutta hän oli päinvastoin niin +arka, ettei ottanut vastaan kuin kaikkein välttämättömimpiä +tarve-esineitä. Kun hän kuuli, että joku hänelle annettu vaatekappale +esim. oli maksanut paljon, niin ei mikään voima maailmassa saanut häntä +sitä vastaanottamaan. Siksi ystävät pian keksivätkin sen, että salasivat +kaikki hinnat, kun hankkivat hänelle lämpimiä talvivaatteita y. m. + +Enimmäkseen hän aina kirjoitti meillä ollessaan, ja sillä välillä hänen +luonaan kävi venäläisiä aatetoveria: kaikenlaisia nuoria miehiä ja +naisia. Väliin niitä juoksi liiaksikin, niin että vanhus hiukan väsyi. +Kuulin hänen joskus sanovan, että se tai se oli "niin lapsellinen ja +naiivi". Samaa vikaa oli muuten juuri hänessä itsessäkin meidän silmillä +katsottuna. Niin pian kun tuli kysymys Venäjän kansasta ja sen +vapautumisesta, ei hän empinyt eikä epäillyt. Siihen hän luotti kuin +evankeliumiin. Kun se vain sai tsaarivallan poistettua, niin se kyllä +osasi asiansa järjestää. Kansan tahto oli hänestä pyhä, erittäinkin +Venäjän kansan, sillä se oli rajattoman hyvä ja taipuisa. + +Juuri samalla tavalla olin kuullut kaikkien noiden Sveitsin +yliopistoissa opiskelevien venäläisten puhuvan ja pitänyt sitä aina niin +mahdottoman lapsellisena sekä huomauttanutkin siitä. Niin tein nytkin, +mutta ei mikään maailmassa voinut järkyttää rva B:n vakaumusta. Juuri se +suuri usko pitikin häntä yllä ja antoi hänelle yhtämittaa uusia +työvoimia. + +Kumma kyllä ei kukaan -- Catherine Breschkovskin lähempää tuttavapiiriä +lukuunottamatta -- saanut selkoa siitä että hän asui meillä. Koko +talonväki osasi pitää sen aivan salassa. Muistan miten meidän +talousapulaisemmekin vastasi äreästi eräälle, joka kysyi telefoonissa +"sitä vanhaa rouvaa": "Ei täällä mitään vanhoja rouvia asu". Rva B. kävi +kyllä joskus ulkona, mutta silloin hänellä aina oli musta, tiheä harso +kasvoillaan ja kun meillä joskus oli vieraita, esitettiin hänet nimellä +rva Braun Brüsselistä. + +Hänen täkäläiset ystävänsä kehoittivat häntä lämpimästi jäämään tänne, +tai vieläkin paremmin matkustamaan Englantiin ja asettumaan sinne +rikkaan elämänsä muistelmia kirjoittamaan, mutta se oli kaikki suotta. +Hän tahtoi jälleen palata maahansa vaikuttaakseen siellä ja lähti +talonpoikaisnaisen asussa täältä, mutta tunnettiin, otettiin kiinni ja +suljettiin taaskin Pietari Paavalin linnoitukseen, jossa sai istua kolme +vuotta kuin elävältä haudattuna. + +Kun hänen asiansa vihdoinkin otettiin esille, pelkäsi jo moni hänen +ystävistään, että kuolemanrangaistus tulisi hänen osakseen. Siitä hän +tosin säästyi, mutta lähetettiin jälleen pakkotyöhön Siperiaan, jossa +hän oli yhtämittaa, kunnes vallankumous, se vallankumous, josta hän niin +suurella varmuudella aina puhui ja johon hän niin horjumattomasti uskoi, +tuli ja katkasi hänen kahleensa. + +Siperiassa ollessaan kirjoitti hän eräälle täkäläiselle ystävälleen ja +kertoi hiukan elämästään siellä. + +"Kaksi kuukautta olen jo ollut täällä ja sinä aikana usein ajatellut +teitä, rakas ystävä, teidän ympäristöänne ja koko teidän kaunista +isänmaatanne, joka on niin vieraanvarainen ja sivistynyt. Ei voi +kuvitella suurempaa vastakohtaa kuin teidän Suomenne ja ne melkein +autiot seudut, joissa nykyään elelen. + +"Oleskeluni Pietari Paavalin linnoituksessa heikensi terveyteni +tuntuvasti ja minä olin jo sangen sairas, mutta nyt kun taas saan +hengittää raitista ilmaa ja hiukan liikkua, olen jo paljon parempi. +Nykyään minua eniten vaivaa poliisin alituinen, minuun kohdistuva +valvonta ja vakoileminen, jota jatkuu yöt ja päivät. Aina nuo hirveät +olennot ympäröivät pientä asuntoani, eivätkä häikäile painaa naamojaan +ikkunoitani vasten, oli sitten mikä aika vuorokautta tahansa, selittäen, +että heidät on määrätty joka kahden tunnin päästä ottamaan selkoa olenko +vielä paikallani." + +[Kuva: Catherine Breschkovskin mökki Siperiassa.] + +Alkuosa kirjettä on päivätty lokakuun 5 p. Kun hän taaskin tarttuu +kynään on marraskuun 9 p. ja silloin hän kirjoittaa: + +"Tänään on oikein pureva pakkanen. Musteeni on jäätynyt ja jalkani ovat +miltei jähmettyneet ja liikkumattomat, mutta kun minä tästä teen tulen +pieneen uuniini, käy kaikki taas varsin hyvin. Talvi ei vielä +toistaiseksi ole ollut kylmä tänä vuonna, meillä kun on ollut vain 33° +pakkasta, joka ei merkitse mitään tässä maassa. Mutta tämä onkin vain +alkua, sillä seuraavina kuukausina odotetaan täällä 45, 50, ja 55°, +toisin sanoen sellaista pakkasta, etten minä ollenkaan silloin voi astua +ulos majastani. Kyllä minä olisin voinut saada paremmankin asunnon, +mutta kun poliisi häiritsee kaikkia talon asukkaita tullessaan minua +alituisesti katsomaan, oli minusta parempi asua aivan erikseen olevassa +mökissä, niin että vakoojat muita häiritsemättä voivat liikkua sen +ympärillä mielin määrin, pitäessään minua silmällä. Silloin minä yksin +vain kärsin. + +"Minun vieraani, joita ei ole paljon, mutta jotka käyvät sen useimmin +(he tahtovat auttaa minua taloustoimissa) ovat juuri saman valvonnan +alaisia, ja jokaiselta kysytään tarkkaan mistä hän tulee, ken hän on, +mitä hän tekee j. n. e. Se on eräänlaisessa vankilassa elämistä ja tähän +tulee vielä lisää, että koko Kyrenski on saarella, jota mahtava +Lena-joki ja kaunis Kyrenga ympäröivät, sekä niin pieni, että vain +muutamat ahtaat kadut saavat siinä sijansa. Mitä kävelypaikkoihin tulee, +ei niitä juuri täällä ole liikenemään. Täytyy mennä joen poikki +ennenkuin pääsee metsään ja vuorille, mutta kun en minä, ilman +viranomaisten lupaa, ole oikeutettu sitä tekemään, enkä liioin ole +halukas heidän puoleensa kääntymään, olen kytketty tähän paikkaan ja +kävelymahdollisuuteni hyvin rajoitetut. -- Mutta en minä tahdo valittaa, +sillä kohtalo on korvannut tämän puutteen siten, että se on antanut +minulle hyviä, uskollisia ystäviä, jotka pitävät huolta minun +hyvinvoinnistani niin pitkälle kuin sitä suinkin sallitaan. + +"Mutta siitä huolimatta en minä ole rauhallinen enkä onnellinen, sillä +minä näen, tai paremmin sanoen tunnen, että täällä, näillä rajattomilla +autioilla, on sellainen joukko ihmisiä, jotka kärsivät ja valittavat +siksi, että ovat tykkänään eroitetut sivistyneestä maailmasta ja +kaikesta mahdollisuudesta ansaita leipänsä. Minä mietiskelen yhtenään +miten voisin lohduttaa ja lieventää näiden nuorten ihmisten kovaa +kohtaloa. Mahdotonta on riittää pitkien matkojen päähän, mutta kun olen +tilaisuudessa lohduttamaan ja avustamaan, olkoonpa vaikka kuinkakin +vähän, ruumiillisesti ja henkisesti nälkiintyneitä, niin se ja tekee +elämäni vähemmän yksitoikkoiseksi ja tyhjäksi. + +"Täällä on Venäjän kaikilta kulmilta karkoitettuja, jotka elävät +hajallaan niin laajalla alueella kuin koko Ranska, mutta he eivät ole +tilaisuudessa liikkumaan, eikä liioin sellaiseen tehtävään antautumaan, +johon ovat itsensä kehittäneet. Ei ainoastaan tiedemiehen ole mahdoton +saada täällä työtä, vaan myöskin tavallisen käsityöläisen, sillä ihmiset +elävät niin kaukana toisistaan. Ainoa, joka silloin jääpi hengen +pitimeksi, on metsästys ja kalastus, kaksi elinkeinoa, joita voi +harjoittaa muutamina kesäkuukausina; loppu osan vuotta vallitsee niin +ankara pakkanen, etteivät alkuasukkaatkaan mielellään jätä mökkejään. + +[Kuva: Catherine Breschkovski vanhana.] + +"Tänään me saimme tänne uutisen kreivi Tolstoin kuolemasta. Siinä +ihanteellinen sielu, joka meiltä nyt on otettu. Onneksi hän on jättänyt +niin rikkaan henkisen perinnön, että siitä riittää hänen jälkeen +tulevaisilleen pitkiksi ajoiksi. Arvattavasti kaikki maailman +sanomalehdet nyt puhuvat hänestä. -- -- -- -- -- -- -- -- -- + +"Hirveä pakkanen on tehnyt minut hiukan hermostuneeksi, mutta tahdon +kuitenkin lähettää tämän kirjeen, jotta tietäisitte, että elän ja että +sydämeni on sama kuin ennen. Ei vuodet eikä etäisyys voi minua muuttaa, +minun ystävyyteni ja tunteeni elävät ja kuolevat minun kanssani. + +-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- + +"Olkaa rauhallinen minun suhteeni, olen niin tottunut vihollisteni +vainoon, ettei mikään minua enää hämmästytä, eikä tuota minulle surua. +Ainoa, jota pelkään, on olla vasten tahtoani syynä muiden +onnettomuuksiin." + +-- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- -- + +Kesällä v. 1917, jolloin hän jo oli päässyt takaisin Pietariin, oli eräs +suomalainen tavannut hänet siellä ja toi meille häneltä terveisiä. +Silloin hän vielä oli ollut reipas ja toivorikas. Mutta millainen +mahtanee hänen mielialansa olla viime aikaisten kokemuksien jälkeen? + +Syksyllä 1918 levisi jo sellainen tieto, että hän oli kuollut, mutta se +oli, kuten monet muutkin lehdissä kiertelevät uutiset, ennenaikainen, +sillä v. 1919 hän jo ilmestyi Amerikassa. Kautta Siperian hän oli +päässyt sinne pakenemaan ja aivan ylivoimaisia ponnistuksia sekin yritys +oli kysynyt. Mutta ihmeellisesti hän taaskin siitä oli suoriutunut ja +otettiin perille päästyään innostuksella vastaan. M. m. olivat +sikäläiset vallankumoukselliset ainekset, ennenkaikkea ne, jotka +luulevat bolschevismiä ja kommunismia jonkunlaiseksi onnen +taikasauvaksi, valmistaneet tervetuliaisjuhlat hänen kunniakseen. Mutta +Catherine Breschkovski vastasi hänelle pidettyyn tervehdyspuheeseen +peittelemättä, että »bolschevismi on maailman suurin rikos» joka ei +tietenkään miellyttänyt Amerikan salonkibolscheviikejä. + +Amerikasta oli rva B. antautunut Konstantinopolin kautta Odessaan ja +kukapa tietää missä yhteydessä hänestä ensi kerralla saa kuulla, sillä +hänen innostuksensa näkyy antavan hänelle loppumattomia voimia. + + + + +KUULUISUUKSIEN KESKEN. + + +Vuotta ennen maailman sotaa olin venäläisen ystäväni Zenaida Maslovskin +kera Aleksanteri III:n taidemuseossa Pietarissa ja nautin sanomattomasti +siitä henkevästä tavasta, jolla hän esitti Venäjän nuorta taidetta. + +Yhtäkkiä hän sanoi: »Mutta meidän täytyy tästä mennä *Rjepinin* luo. +Huomenna on keskiviikko ja silloin hänellä on vastaanotto. Otan nyt vain +ensin selkoa siitä, ovatko he kotona, sillä näin keväisin he usein +lähtevät ulkomaille. Ikävä olisi nimittäin mennä turhaan, Rjepin kun ei +asukaan Pietarissa, vaan Suomen puolella, Kuokkalan asemalla." + +"Kauanko kestää matka sinne", kysäsin hiukan arkaillen, sillä minusta +olivat jo matkat itse kaupungissa jotensakin aikaa ja voimia kuluttavat. + +"Noin pari tuntia." + +Olihan siinä, mutta ei sitä auttanut ottaa lukuun, kun tarjoutui +tilaisuus nähdä Venäjän kuuluisin taidemaalari ja hänen kotinsa. + +"Sitä paitsi on rouva *Nordmann* hyvin huomattava henkilö", lisäsi +Zenaida Maslovski. + +"Kuka hän sitten on?" + +[Kuva: Ilja Rjepin.] + +"Hän on kirjailija ja Rjepinin hyvä ystävä. Asuu hänen kodissaan ja +pitää huolta hänen taloudestaan. Hänellä on paljon uudistuspyrintöjä ja +erittäinkin on palvelijakysymys ja yksinkertaisempiin elintapoihin +pääseminen hänen pääharrastuksiaan, joiden eteen hän ahkerasti tekee +propagandaa. Eikä hän ainoastaan puhu näistä asioista, vaan hän +toteuttaa ne elämässäänkin. Oikeastaan pidän, että Rjepinin talossa on +päästy tässä suhteessa paljoa pitemmälle kuin Tolstoin luona, jossa +elämä ja teoriat eivät aina peittäneet toisiaan. Saattepa nähdä, että +rva Nordmannin tuttavuus tulee tuottamaan teille paljon iloa." + +"Entä Rjepin itse?" + +"No hän on jo vanha, eikä haastele varsin paljon, sanoo vain tuon +tuostakin, kun rva Nordmann esittää jotakin: "Kuunnelkaa tarkkaan, hän +puhuu viisaasti". + +Määrätyllä hetkellä olimme sitten suomalaisella rautatienasemalla, +ostimme piletit Kuokkalaan ja istuuduimme junaan. Samassa astui pari +muutakin henkilöä sisään. He tulivat heti erinomaisen ystävällisesti +tervehtimään rouva Maslovskia ja sanoivat myöskin olevansa matkalla +Rjepinin luo. + +"Te ette voi aavistaa kuinka intressanttia ihmisiä nuo molemmat ovat", +kuiskasi rouva M. minulle. + +Sen olin jo ehtinyt panna merkille, että toinen heistä, joka edusti +vahvempaa sukupuolta, oli niin henkevän ja herttaisen näköinen, että +vain Venäjällä ja joskus Englannissa tapaa sellaisia miestyyppejä. Minun +keskusteluni hänen kanssaan supistui tosin jotenkin vähään, sillä hän +sanoi olevansa tottumaton puhumaan Europan kulttuurikieliä, mutta sen +paremmin olin tilaisuudessa tarkastamaan sitä pohjatonta hyvyyden +ilmettä, joka kuvastui hänen kasvoillaan. Hänen toverinsa sitävastoin, +joka kuului heikompaan sukupuoleen, oli hyvinkin kieliä taitava ja +keskusteli vilkkaasti ja innokkaasti rva M:n ja minun kanssani. + +Kuokkalan asemalla oli pitkä rivi ajureita, sillä he tiesivät, että "nyt +ne vieraat Rjepinin luo tulevat", ja hyvin tuntui mukavalta, kun taas +kerran osasi puhuakin ajurien kanssa, sopia heidän kanssaan sekä +hinnasta että noutamisajasta. + +Ajellessamme kertoi rva M. minulle sitten junassa tapaamamme parin +historian. Mies, jonka nimi oli Morosov, oli kerran ollut mukana eräässä +valtiollisessa pommijutussa, joka oli niin vakavaa laatua, että kaikki +muut osanottajat hirtettiin, mutta hänet säästettiin nuoruutensa takia, +sillä hän oli silloin vasta oppilas polyteknikossa. Sen sijaan hänet +tuomittiin 40-vuotiseen vankeuteen, joka sittemmin hiukan lyhennettiin, +mutta kuitenkin voi sanoa, että hän nuorukaisesta oli astunut miehuuden +keski-ikään, ennenkuin hän jokunen vuosi takaperin pääsi vankilasta, +ollen jo silloin yli 50-vuotias. Tätä vankila-aikaansa hän ei ainoastaan +kestänyt hyvin, vaan vieläpä käytti sitä tieteellisen teoksen +luomiseenkin, johon Uusi Testamentti, varsinkin Johanneksen +ilmestyskirja -- ainoa teos, joka hänelle ensi vuosina annettiin +luettavaksi -- oli antanut aihetta. + +Hänen vankilasta päästessään oli juuri lokakuun vallankumoukselliset +päivät. Hän liittyi heti mielenosoituskulkueeseen ja joutui poliisin +käsiin sen nuoren naisen kera, joka nyt oli hänen vaimonsa. Tämä oli +kenraalin tytär, etevä pianisti ja hienosti sivistynyt. + +Näitä asioita keskustellessamme olimme jo tulleet Rjepinin huvilalle, +joka tuntui hyvin monimutkaiselta ja omituiselta, siinä kun oli sekä +lasipeitteiset verannat että avoimet kuistit, kaksikerroksinen keskus ja +matalammat sivut, puuleikkaukset ja koristeet. Heti eteisen ovella +seisoi venäjän ja englannin kielellä: "Ole hyvä, äläkä tupakoi", joka +määräys minua erityisesti ilahutti, sillä jos kaikki senkin päivän +vieraat, kaikki ne nuoret maalarit, taidearvostelijat ja muut olisivat +ruvenneet siellä polttamaan, niin oleskelu huvilan suhteellisen pienissä +huoneissa olisi käynyt, minulle kumminkin, aivan sietämättömäksi. + +[Kuva: Rjepinin huvila Kuokkalassa.] + +Ensimäiseksi tuli vastaamme talon emäntä, Natalie Nordmann. Hän oli +ihmeen luonnollinen ja herttainen, kertoi olevansa puoleksi suomalainen, +syntyisin Haminasta ja samaa sukua kuin meikäläiset Nordmannit. Kun +tiedustelin, osasiko hän meidän kieliämme, sanoi hän hyvin pehmoisesti +ja sievästi: "Jag kan tala en smula svenska" (minä osaan puhua hiukan +ruotsia). Venäläinen äiti, venäläinen kasvatus ja oleskelu Venäjällä, +missä hänen isänsä oli amiraali, ei ollut edistänyt meikäläisten kielien +oppimista, mutta lämmin Suomen ystävä hän kaikessa oli. Oli hiljattain +esiintynyt eräässä juhlassakin suomalaisessa kansallispuvussa, jonka +paki parhaastaan hankki itselleen Haminasta. + +Hänen puheensa oli niin korutonta ja ystävällistä, että tuntui heti +siltä kuin olisimme tunteneet toisemme jo monta vuotta, ja kun sitten +palvelija tuli sisään, ja rva N. esitti hänet, huomauttaen että +palvelijat heidän talossaan olivat ystäviä, joille annettiin kättä, niin +käsitin taas uudelleen miten kodin henki kuitenkin kokonaan riippuu +naisesta. Näin olisi kai Tolstoikin tahtonut järjestää kotinsa, mutta ei +voinut, kun vaimo pani vastaan. + +Palvelijoita tässä kodissa ei liioin käytetty minkäänmoiseen vieraiden +"passaamiseen", vaan kukin sai auttaa itseään. + +Eteistä läheisessä huoneessa, jossa oli tummanpunaiseksi maalatut +huonekalut ja paljon intressanttia muistoesineitä ja koristekaluja, muun +muassa kuuluisien henkilöiden muotokuvista muodostettu friisi lähellä +katonrajaa, oli nurkassa kiehuva teekeittiö kuppineen, ja keskellä +lattiaa olevalla pitkällä pöydällä leivoksia, kakkuja, makeisia ja +hunajaa. + +[Kuva: Natalie Nordmann.] + +Kaikki vieraat tunsivat talon tavat, menivät kukin itselleen teetä +ottamaan ja istuutuivat pöydän ääreen, jonka molempiin päihin +haltijaväki asettui. Tuskin tarvitsee huomauttaa, että keskustelu alusta +pitäen oli vilkasta, sillä onhan tuo suuri puhetulva oikein aito +venäläinen ominaisuus. Rjepin itse ei aluksi ottanut siihen paljonkaan +osaa, mutta sitten joku mainitsi naisten äänioikeuden ja toinen jotakin +suffragettien moitittavasta esiintymisestä. Ja nyt se alkoi. Nuorukaisen +hehkulla ja innostuksella heittäytyi tämä Venäjän suuri poika taisteluun +suffragettien puolesta. Hän piti kerrassaan tulisen puolustusesitelmän +ja selitti, ettei hän ymmärtänyt, kuinka miehet kehtasivat heitä +moittia, he kun itse olivat panneet toimeen kaikki veriset +vallankumoukset, sodat ja julmuudet maailman alusta asti. Ja siinä hän +esitti kuulijoilleen kappaleen Ranskan vallankumoushistoriaa niin +vilkkaasti ja elävästi, että hänen kaunis, aallokas tukkansa heilahteli, +kasvot säihkyivät ja kädet tekivät suuria liikkeitä. Se nuori +taidearvostelija, joka oli aloittanut hyökkäyksen, koetti puolustaa +kantaansa, mutta Rjepinin hehkun rinnalla ei hänen sanoillaan ollut +mitään voimaa. + +"Rjepin on aina, hamasta nuoruudestaan ollut suuri vapauden ihailija ja +vapausliikkeiden innokas puoltaja", kuiskasi vierustoverini. "Hänen +viimeinen suuri taulunsa kuvaa sitä hetkeä, jolloin lokakuun manifesti +luetaan torilla ja innostunut kansa huutaen, hurraten ja lakkejaan +heiluttaen kuuntelee tätä vapauden sanomaa. Saattepa sitten nähdä sen +Rjepinin ateljeessa." + +Ja sinne me teenjuonnin jälkeen kaikki menimmekin. Se oli +yläkerroksessa, kattovalolla varustettu ja täynnä tauluja, harjoitelmia, +veistokuvia, kuvakudoksia, esirippuja, koriste-esineitä, siellä oli +sanalla sanoen niin paljon, että olisi kestänyt tuntikausia tutkia sitä +perusteellisesti. + +Tuolit asetettiin puoliympyrään, seurue istumaan ja nyt eräs vieraista, +nuori venäläinen talonpoika, rupesi näyttämään mukana tuotuja taulujaan +Rjepinille. Niitä oli vähintäin parikymmentä kappaletta, kaikki noin +metrin pituisia, 75 cm. korkuisia, ja jokaiseen hänen oman kylänsä +asukkaat ja tapahtumat olivat antaneet aihetta. Lapset ja aikuiset, +joulunvietot ja markkinat, sienienpoiminnat ja ajoretket, kaikki siellä +oli ja sitä paitsi muutamat kansansadut kuvitettuina. Kun ottaa +huomioon, ettei nuori mies milloinkaan ollut saanut opastusta +maalaustaiteessa, eikä nähnyt muuta kuin omat kotinurkkansa, täytyy +sanoa, että tässä oli edustettuna sekä kyläkulttuuri että kansanhenki. +Kuvattujen kasvot osoittivat samaa hartautta ja yksinkertaisuutta, jota +näkee keskiajan kirkkomaalauksissa, ja nuo räikeät ilonilmaukset taas, +esim. tanssiaisissa, lähenivät jo paljon vanhojen hollantilaisten +kermessoja. Nuori mies oli kovin kiihoittunut näitä henkensä luomia +näytellessään, punaiset täplät paloivat hänen poskillaan ja hänen +liikkeensä olivat hermostuneet. + +Vielä hänellä oli mukanaan kokoelma savesta muovattuja ja maalattuja +nukkejakin, osaksi hänen mielikuvituksensa luomissa verhoissa, osaksi +kansallispuvuissa. + +Rjepin oli nähtävästi hyvin huvitettu kaikesta tästä. + +Hän nousi usein ylös niitä esitettäessä, rupesi siirtelemään +uuninreunalla olevia koriste-esineitä pois ja asetti nämä savikuvat +omakätisesti sinne riviin seisomaan. + +Joku huomautti, että ne olisi pitänyt lähettää Pietarin +Käsiteollisuusnäyttelyyn, siellä olisivat varmaan menneet kaupaksikin. + +Mutta nuori mies selitti, ettei hän tahtonut ainoastakaan luopua, ei +savikuvistaan eikä tauluistaan, nehän olivat osa hänestä itsestään, +hänen omia lapsiaan, kuinka hän voisi ne myydä. + +Kello oli jo joutunut ja päivällishetki läheni. Mutta sitä ennen +ehdotettiin kävelyretkeä puutarhaan, joka kesäiseen aikaan mahtaa olla +tavattoman herttainen lammikkoineen, kanavineen ja huvihuoneineen. Nyt +olivat puut vielä jotenkin alastomat ja ilma sitäpaitsi kolkko. + +Kiertäessämme huvilaa näimme eräässä ulkonevassa, monella ikkunalla +varustetussa osassa rouva Nordmannin ja Rjepinin rintakuvat. Edellinen +varsinkin oli erinomaisen kaunis ja elävä, terracotta väriseksi maalattu +ja niin asetettu, että sen näki joka puolelta. + +"Kukahan sen on tehnyt?" + +"Rjepin itse", vastattiin, "hän on nimittäin myöskin taitava +kuvanveistäjä." + +"Olemme määränneet, että tämä huvila kuolemamme jälkeen on oleva museo +ja antaneet sille nimeksi *Penaattien talo*, ja nämä penaatit olemme me, +sen entiset asukkaat." + +Näin puhui rva Nordmann näyttäessään minulle omaa huonettaan ja +teoksiaan. Niitä oli monta ja muun muassa eräs, jossa hän kuvaa rikkaan, +monivaiheisen elämänsä tapahtumia -- hän oli esim. nuorena tyttönä +karannut kodistaan Amerikaan -- ja jonka Rjepin oli kuvittanut. + +"Mutta nyt on jo aika siirtyä ruokasaliin", huomautti hän, "sitä ennen +valitsemme vain presidentin ja hänen täytyy pitää ensimäinen puhe +pöydässä, niin vaatii tapa Penaattien talossa." + +Paperiliput otettiin esille ja kaikki kirjoittamaan jonkun läsnäolevan +nimen, jonka jälkeen prof. Rjepin itse jakoi ne asianomaisille. Aluksi +sai taidearvostelija ääniä, sitten tuli vankilassa olleen vuoro ja +lopulta minäkin rupesin niitä saamaan, mutta laskettaessa oli minulla +kuitenkin onneksi yksi vähemmän kuin edellisellä. + +Erään soittokoneen iloisten sävelten kaikuessa astuimme ruokasaliin, +joka oli suurin kaikista huoneista. Sen peräseinällä oli Rjepinin +maalaamia komeita muotokuvia, -- arvatenkin talon läheisimpien ystävien, +koska siellä oli pari kuvaa rva Nordmannistakin; eräässä kolkassa oli +flygeli-piano ja sen yläpuolella seinällä oli niin paljon +laakeriseppeleitä leveine nauhoineen ja kirjoituksineen, että siitä +olisi tullut monet kantamukset, ja lattialla seisoi suuri, pyöreä, +katettu pöytä. + +[Kuva: Osa Rjepinin ruokasalia, jossa näkee hänen maalauksiaan ja suuren +pyöreän pöydän pyörivine keskuksineen.] + +Kukin valitsi itse paikkansa ja pöytätoverinsa, talon palvelijat +asettuivat istumaan kuten kaikki muutkin, ja nyt olin varsin utelias +näkemään, kuinka tarjoileminen pöydässä oli järjestetty. Se oli +ratkaistu varsin käytännöllisesti. Suuren pyöreän pöydän keskusta oli +irtonainen ja kiertävä aivan kuin automaatin voileipäpyörylät. Ja kuten +näissä on metallinuput, joihin voi käydä kiinni niitä pyörittäessä, oli +tässäkin aina vähän matkan päässä metallihaka, jonka avulla sai sen +suuren pyöreän pöydänlevyn liikkeeseen. Ruoka oli yksinomaan kasviksista +valmistettua ja enimmäkseen keittämätöntä. Oli kurkkuja, sieniä, +hienoksi leikattuja kaalinkupuja ja kaikenmoisia vihannessekoituksia, +sekä paljon hedelmiä, kuten apelsiineja, omenoita, banaaneja, luumuja, +pähkinöitä, ananasta j. n. e. Ja lopuksi mustaa kahvia. + +Saattaapa olla, että oli vielä muitakin herkkuja, mutta itse ruoka oli +toki sellainen sivuseikka, ettei sitä juuri ehtinyt ajatella. Keskustelu +ja puheet, hyvä tuuli ja hilpeä mieliala oli näiden harvinaisten +päivällisten pääviehätys. + +Presidentin täytyi sopimuksen mukaan pitää ensimäinen puhe, jonka hän +omisti minulle, tai paremmin sanoen niille aatteille, joita hän luuli +tietävänsä minun harrastavan. Sitten seurasi Rjepinin lennokas puhe +Suomelle, joka päättyi siihen, että hän toivoi vapauden päivän pian +koittavan sekä meille että heille. -- Alexander Herzen mainitsee +itsestään jossain hiukan pilkallisesti, että hän oli 40-vuotias +nuorukainen, mutta Rjepinistä voi täydellä syyllä sanoa, että hän oli +70-vuotias nuorukainen, sillä sellaista tulta tapaa tavallisesti vain +aivan nuorissa. Puhe herätti tavatonta innostusta. Käsiä taputettiin, +maljoja juotiin, hyvä-huutoja kajahutettiin. + +"Nyt on Teidän vuoronne vastata", selitti vierustoverini. Sen aavistin +itsekin ja sain, sen tehtyäni, taas uudestaan todisteen siitä kuinka +hienotunteisesti palvelijoita tässä talossa kohdeltiin, sillä heidän +takiansa minun puheeni käännettiin. + +Taas seurasi puheita ja vastapuheita, ja aika kului kuin siivillä. +Katsoin kelloa ja näin kauhukseni, että se jo kohta oli 7, jolloin +meidän kyytipoikamme piti tulla meitä noutamaan. + +"Voi jääkää tänne koko illaksi", kehoitettiin puolelta ja toiselta. "Nyt +saamme kohta kuulla kaunista soittoa, sillä onhan keskuudessamme +pianisti." Eikä kukaan pyytänyt kauniimmin kuin herttainen, nuori +soittaja itse. + +"Mitä teemme?" arveli rva Maslovski. + +Jääminen oli houkuttelevaa, mutta siinä tapauksessa olisimme olleet +Pietarissa vasta klo 12 yöllä. Ja kun ajattelin raakaa yöilmaa ja sen +epäedullista vaikutusta terveyteeni, koetin pysyä lujana. + +"Sitä paitsi", sanoimme me toisillemme ihankuin lohdutukseksi, "nyt on +mieliala niin korkealla, ettei se enää voi nousta. Pitää mennä juuri +sellaisena hetkenä, niin säilyy muisto tällaisesta päivästä +unohtumattoman kauniina." + +Ja kauniina se tulee säilymään. + + + + +PERSONALLISIA MUISTOJA GINA KROGISTA. + + +On aivan ihmeellistä, miten viesti jonkun tuttavan kuolemasta heti tuo +hänet ilmielävänä eteemme ja miten hän yhtenään elää ajatuksissamme sen +jälkeen; hän muuttuu miltei elävämmäksi kuin eläessään, sillä me näemme +hänen olentonsa eri puolet yhtaikaa ja meidän mieleemme johtuvat kaikki +ne eri tilaisuudet, jolloin olimme hänen seurassaan, hänen puheensa, +sanansa, yksin äänenkaikunsa. Niin ainakin on käynyt minun joka kerta, +kun läheiset ystävät ja tuttavat ovat kuolleet ja niin juuri kävi +silloinkin kun sain sähkösanoman *Gina Krogin* kuolemasta keväällä 1916. +Kaikki muistot heräsivät, ja minä näin hänet eri tilaisuuksissa ensi +tapaamisestamme asti, joka tapahtui kesällä v. 1900 Kristianiassa. + +Gina Krogin nimi oli minulle silloin jo hyvin tuttu; olimme olleet +kirjevaihdossakin erään artikkelin johdosta, olin nähnyt hänen kuvansa +eri aikakauskirjoissa, mutta en ollut personallisesti häntä tavannut. + +[Kuva: Gina Krog.] + +Mutta edellämainittuna kesänä pidettiin Kristianiassa Pohjoismainen +raittiuskokous, jossa minäkin olin mukana Raittiuden Ystävien +edustajana, ja eräänä päivänä kesken kokousta päätin pistäytyä katsomaan +Gina Krogia. "Sellaista ei pidä lykätä", arvelin, "sillä ehkäpä hän +matkustaa maalle, ja niin en saa häntä nähdä." + +"Nylænden" toimistoon siis riensin ja siellä hänet tapasin työpöytänsä +ääressä istumassa keskellä paperia, avattuja kirjeitä ja korehtuureja. +Hän mainitsi kuulleensa tulostani Kristianiaan ja jo odottaneensa minua, +ja tämän kohteliaan tervetulolauseen jälkeen oli tuttavuus piankin tehty +ja me olimme ennen pitkää joutuneet vilkkaaseen keskusteluun. Mutta +ennen kaikkea minä häntä katselin. Hänen ulkonainen ihmisensä oli +nimittäin niin huomiota herättävä ja komea, että sen vertaista tuskin +näkee. Häntä on joskus kutsuttu "jättiläisnaiseksi", sillä hän oli +tavallisia naisia koko lailla suurempi, mutta niin sopusuhtaisesti +kehittynyt ja niin ruhtinaallisen ryhdikäs, että vastustamatta tuli +ajatelleeksi: "Tuollainen sopisi vaikka valtaistuimelle." Hänellä oli +suuret, kauniit, surulliset silmät, soinnukas ääni ja erinomaisen +arvokas, hillitty käytös. Oli toimistossa vaikka kuinkakin kiire ja +paljon väkeä, ei hän silti osoittanut mitään kärsimättömyyttä tai +hermostumista, ja olipa hän vaikka kuinka iloisessa seurassa ja itsekin +vaikka kuinka hilpeällä mielellä, aina hän silti oli arvokas. + +Hänessä oli samaa suuripiirteisyyttä, runollisuutta ja mahtavuutta kuin +on norjalaisessa maisemassa auringossa kimaltelevine lumihuippuineen, +kohisevine koskineen, metsäisine rinteineen, vihantavine laaksoineen. + +Minä tiesin että Gina Krog ja Norjan naisten vapautusliike kuuluivat +yhteen. Niin pian kun mainitsi toisen, johtui toinenkin heti mieleen. +Ihan alusta pitäen oli Gina Krog ollut siinä mukana ja aina johtavassa +asemassa. Hänen uskonsa asiaan, hänen lämpönsä sen puolesta, hänen +puhujalahjansa ja hieno kynänsä, kaikki vaikuttivat, että kun +organiseerattu työ alkoi, joutui hän ensimäisten riviin. Mutta minä +huomasin myöskin, että hän oli paljon syvemmältä kuin useammat muut +tunkeutunut naisasiatyön ytimeen ja näki sen suuren päämäärän. Hän +ymmärsi, että se tähtää vielä paljon kauemmaksi kuin sukupuolten +tasa-arvoisuuteen kunnassa ja valtiossa, että sen lopputarkoitus oli +uuden vanhurskaamman hengen ja katsantokannan luominen, ei ainoastaan +miehen ja naisen välisissä suhteissa, vaan myöskin eri kansanluokkien, +eri valtioiden. Ei kukaan ymmärtänyt paremmin kuin hän pikku valtioiden +uhattua, vaaranalaista tilaa ja sitä sortopolitiikkaa, jonka esineeksi +ne koska tahansa voivat tulla. Hän näki kuinka vähän niiden toiveet +merkitsivät, kun suuret päättivät esim. sodasta ja rauhasta. Ne eivät +edes voineet toisiaan auttaa ja puoltaa, vaikka sydämestään paheksivat +suurien harjoittamaa sortoa. Kuin kuivuneet lehdet niiden sanat vain +karisivat maahan suurten neuvospöydän ääressä. + +Siksi että olosuhteet meillä siihen aikaan olivat synkkää synkemmät, +palasimme me keskusteluissamme aina tähän kysymykseen, ja Auguste +Fickertiä Wienissä lukuunottamatta, en ole tavannut ketään maamme +ulkopuolella, joka niin olisi voinut tuntea meidän kanssamme kuin Gina +Krog. Jo aikaisemmin, suuressa Kansainvälisessä Naisliiton kongressissa +Lontoossa v. 1899 oli hän lausunut muutamia voimakkaita sanoja Suomen +puolesta, kun mielet Haagin rauhankonferenssin johdosta olivat +innostusta täynnä. Hän nimittäin huomautti, että rauhanaate oli kyllä +suuri ja ihanteellinen, mutta rauhan yläpuolella oli kuitenkin oikeus, +eikä edellisen takia saanut jälkimäistä sivuuttaa. + +Aika, jona Gina Krog astui julkisuuteen ja rupesi siskojensa +ihmisoikeuksien ajajaksi, oli mitä ihmeellisin Norjan historiassa. +Silloin kaikuivat siellä Björnsonin, Ibsenin, Lien y. m. mahtavat +herätyshuudot, silloin Norja oli ahjo, josta kipinät sinkoilivat ympäri +Europaa. Uusista elämän arvoista ja uusista ihanteista he puhuivat; +yksilöstä he lähtivät ja hänen vapauttaan ja ihmisoikeuksiaan he +julistivat. Heidän sanansa herättivät vastakaikua tuhansissa ihmisissä, +erittäinkin nuorisossa; innostunein, hehkuvin mielin he kokoontuivat +näitä uusia kysymyksiä itselleen selvittämään ja niiden ytimeen +tunkeutumaan. Niin. sisältörikkaita vuosia kuin 80- ja 90-luvun nuoriso +vietti, on muilla tuskin ollut. Ja Gina Krog oli kaikessa tässä mukana, +ei vain vastaanottajana, vaan myöskin antajana. Hamasta nuoruudestaan +oli hänkin tällaisia kysymyksiä miettinyt, rohkenematta kuitenkaan +lausua niitä julki, paitsi hyvin rajoitetussa piirissä, jossa häntä ei +tavallisesti ymmärretty -- ja nyt ne yhtäkkiä olivat kaikkien huulilla +sekä ystävien että vastustajien. + +Siihen aikaan Norjan edistysmieliset naiset tunsivat, että he +tarvitsivat oman äänenkannattajan, jossa saisivat ajatuksensa paremmin +kuuluviin kuin päivälehdissä, äänenkannattajan, joka olisi heidän +katsantokantansa läpitunkema ja tulkki, ja silloin perustettiin Nylænde. +Helmikuussa v. 1887 sen ensi numero lähti maailmalle; Norjan +naisasiayhdistys sen ulosantajana, Gina Krog toimittajana ja Jonas Lien +lennokas runo ensi sivulla. Koko uutuuden viehätys ympäröi tätä +esikoista ja siitä tuli uusien aatteiden keskus ja polttopiste, jonka +lausuntoja tarkkaan seurattiin ja monessa piirissä pohdittiin. + +Mutta muutaman vuoden kuluttua ei niitä enää ympäröinyt sama uutuuden +viehätys; kevätaamun hohde oli kadonnut ja vaativa työpäivä oli astunut +sijaan, mutta sen kuormaa ei monikaan enää ollut taipuvainen kantamaan +ja niin sekä naisasiayhdistyksen jäsenmäärä että lehden lukijakunta +varsin tuntuvasti supistui. Nylænden ylläpitäminen kysyi suuria +aineellisia uhria ja niitä ei yhdistys enää tahtonut ottaa kantaakseen, +vaan vetäytyi pois, arvellen että lehti jo oli tehtävänsä suorittanut. +Mutta onneksi Gina Krog ei vetäytynyt. Hän ymmärsi, että oma +äänenkannattaja nyt vasta olikin oikein tärkeä, kun ensimäiset +kasvunalut olivat näkyvissä ja hän otti sen silloin kokonaan omakseen +s. o. hän otti vastatakseen kaikista sen menoista ja kantoi tätä taakkaa +aina viimeiseen asti. Sillä aikaa kun niin moni naisasialehti +naapurimaissa ehti sekä syntyä että kuolla, pysyi Nylænde hengissä ja +lähti vuosi vuodelta Norjan eri kulmille kylvöään sirottelemaan. Ollen +ilman vakituisia avustajia, täytti Gina Krog lehtensä useimmiten aivan +yksin ja siksi Nylænde olikin toimittajansa hengentuote enemmän kuin +ehkä mikään muu naisasialehti. Joka numerossa oli hänen rohkeita, +runolliseen, kauniiseen muotoon puettuja kirjoituksiaan ja niitä ehti jo +karttua paljon 29 vuoden kuluessa, + +Nylændeä luettiin ja se herätti respektiä itsenäisyytensä takia, mutta +ei sen tilaajamäärä kuitenkaan ollut niin suuri, että se olisi palkinnut +toimittajansa vaivat, vielä vähemmin jättänyt voittoja. Ja siksi Gina +Krog, jota on kutsuttu Norjan kruunaamattomaksi kuningattareksi, +ulkonaisesti eli hyvinkin vaatimattomasti. Hänellä oli vuokrahuone, +päivällisensä hän söi ulkona ja istui muuten ahkerasti toimistossaan, +jolle vastustajat antoivat nimen Løvens Hule (Jalopeuran luola), mutta +josta ystävät tekivät kunnianimen. Ellei hänellä olisi ollut hyvinvoipaa +veljeään, ylioikeuden asianajaja F. A. Krogia, joka jakoi sisarensa +harrastukset ja aina oli valmis niitä tukemaan, olisi hänen aineellinen +asemansa ollut vieläkin ahtaampi. Tämän veljen ansio suurimmaksi osaksi +oli, että Gina Krog esim. oli tilaisuudessa matkustamaan, käymään +Englannissa, Ranskassa, Italiassa ja Amerikassa y. m. -- Yhteen aikaan, +ennenkuin veli meni naimisiin Cecilia Thoresenin kanssa, joka oli Ginan +hyvä ystävä ja Norjan ensimäinen naisylioppilas, sisarukset asuivatkin +yhdessä ja Gina hoiti veljensä taloutta. Se tapahtui juuri siihen +aikaan, kun Norjassa enin kiehui ja kuohui, kun jokainen ensi-ilta +teatterissa ja jokainen uusi kirja oli kuin sotatorventoitotus, joka +heti jakoi yleisön eri leireihin ja sai aikaan loppumatonta ajatusten +vaihtoa. Hyvin tavallista oli silloin, kertoi Gina, että tuttavat vielä +myöhään illalla, teatterista palattuaan, poikkesivat heidän luokseen +vaikutelmistaan keskustelemaan, sillä Krogien luona löysi aina +ymmärtämystä ja hengen heimolaisia. Se oli taiston aikaa, suuren +innostuksen ja suurien toiveiden aikaa. + +Kaikki maansa etevimmät henget Gina personallisesti tunsi. Hän oli +monasti tavannut Camilla Collettin ja kuullut tämän tulisielun puhuvan +siitä mitä hän oli nuoruudessaan tuntenut naisena ja mikä lopulta oli +saattanut hänet kynään tarttumaan, hän oli paljon seurustellut +Björnsonien kanssa ja monet niistä lauseista, jotka Björnson on pannut +esim. Tora Parsbergin huulille, näytelmäkappaleessaan »Paul Lange ja +Tora Parsberg,» ovat Gina Krogista alkuaan. Hän tunsi sekä taiteilijat +että valtiomiehet, sekä tiedemiehet että sanomalehdentoimittajat. Hän +kertoi välistä hauskoja, intiimiä piirteitä heistä niinä parina +viikkona, jotka silloin vietin Kristianiassa ja olin ehtimiseen hänen +seurassaan. + +Jouduinpa hänen tuttaviensa tuttavuuteenkin, jotka kulettivat meitä +paikasta toiseen, ja silloin rupesin myöskin innokkaasti pyytämään, että +hän tulisi Suomeen esim. esitelmäretkelle. + +Se painostus, jonka alla me silloin elimme, vaikutti nimittäin, että +jokainen lännestäpäin tullut vieras -- puhumattakaan Norjan suurimmasta +tyttärestä -- oli kuin raikas tuulahdus, kuin yhtäkkiä avautunut ikkuna +pimikkoomme ja siksi sanomattoman tervetullut. + +Jo syystalvella samana vuonna tulikin Gina Krog Suomeen. Naisasialiitto +Unioni oli kutsunut hänet tänne esitelmöimään ja ryhtynyt kaikkiin +valmistaviin toimiin: hankkinut tilaisuutta varten yliopiston +juhlasalin, ilmoittanut asiasta lehdissä, myynyt etukäteen lippuja +j. n. e. Hauskaa olikin sitten nähdä, että yleisöä oli salin täydeltä, +kun Gina Krog astui sisään ja piti sisältörikkaan, kauniin esitelmänsä +Camilla Colletista kirjailijana, uranuurtajana ja ihmisenä. + +Esitelmän jälkeen olivat Unioni ja Suomen Naisyhdistys yhteisesti +järjestäneet hänen kunniakseen juhlat Seurahuoneen 35:ssä. Mieliala oli +varsin hilpeä ja useita puheita pidettiin. Muun muassa puhui prof. E. G. +Palmén Norjalle, huomauttaen niistä hyvistä väleistä, jotka aina olivat +vallinneet sen ja Suomen kesken. Ja Adelaïde Ehrnrooth oli sepittänyt +hauskan runon tilaisuutta varten. + +Gina Krog oli kuin luotu juhlaesineeksi; hän toi juhlatunnelmaa +mukanaan, niin pian kuin hän astui sisään. Hänen ruhtinaallinen +ulkomuotonsa, hänen ylevä, hieno käytöksensä ja se helppous millä hän +vastasi kaikkiin hänelle pidettyihin puheisiin, kaikki vaikutti siihen. +Ihmeekseen totesivat meikäläiset, että hänellä oli aina jotakin +kaunista, sisältörikasta ja runollista sanottavaa, vaikka hän olisi +esiintynyt kuinka monta kertaa tahansa saman illan kuluessa. Muistan +vielä miten hän, vastatessaan maalleen pidettyyn puheeseen, aluksi toi +sieltä terveisiä ja kertoi, että niin pian kuin huhu tiesi kertoa, että +hän lähtisi Suomeen, kuului joka kulmalta "Hils Finland" (tervehtikää +Suomea) ja se kulki kuin humina miehestä mieheen ja siihen lisättiin +vielä "Sig dem at vi elsker Finland", (kertokaa heille, että me +rakastamme Suomea). + +Gina Krog oli yleensä sangen huvitettu politiikasta ja hänellä oli aina +oma vanhurskas arvostelunsa kaikista poliittisista päivänkysymyksistä. +Meillä ollessaan hän otti tarkasti selkoa Venäjän sortojärjestelmän +meihin kohdistetuista kiristystoimenpiteistä ja tavasta miten eri +kansalaisryhmät niihin suhtautuivat. -- Sillä välillä hänelle näytettiin +meidän laitoksiamme, koulujamme, kokoelmiamme, sanalla sanoen kaikkea, +josta toivoo vieraalla olevan hyötyä ja iloa, ja joka antaa kuvan maan +kulttuurityöstä ja edistyspyrinnöistä. -- Se oli hyvin sisältörikas aika +sekä meille että vieraallemme, päättäen siitä lämmöstä, jolla hän +maassamme saamia vaikutelmia sitten lehdessään kuvasi. + +Heinäkuussa v. 1902 olivat Norjan naiset järjestäneet Kristianiaan +Pohjoismaisen naisasiakokouksen, johon meitä suomalaisiakin kutsuttiin. +Ja muutamat meistä seurasivat kutsua ja lähtivät liikkeelle, kun vielä +oli niinkin mukavasti asetettu, että sekä laivayhtiöt että +rautatiehallitukset antoivat tuntuvan alennuksen. + +Naisasiakongressit herättävät aina paljon enemmän huomiota pienissä ja +keskikokoisissa kaupungeissa kuin aivan suurissa. Lontoossa ja Parisissa +esim. suuri yleisö ei kiinnitä niihin juuri mitään huomiota, mutta +sellaisessa kaupungissa kuin Kristianiassa, oli se päivän suuri +tapahtuma, josta paljon puhuttiin ja jonka hyväksi monet tekivät +uhrauksia. Niinpä oli esim. kaupungin puolelta annettu jokaiselle +vieraalle lippu, joka oikeutti vapaasti käyttämään raitiovaunuja koko +kongressiviikon aikana, kokoelmat olivat maksuttomasti nähtävinä ja +monet kodit avasivat ovensa vastaanottaakseen tulijat vieraikseen. Minä +jouduin asumaan Studenter-hjemmetin matkustajakotiin ja sinne muutti +Gina Krogkin kongressin ajaksi, ollakseen lähempänä yliopistoa, missä +kokoukset pidettiin, ja niin me taaskin olimme yhtenään toistemme +seurassa. + +Kongressi alkoi hyvin juhlallisesti Gina Krogin tilaisuutta varten +sepittämällä kantaatilla, johon Agathe Backer-Gröndahl oli säveltänyt +musiikin solokohtineen ja kuoroineen ja sitten seurasi tietysti +tavanmukaiset tervehdyspuheet. Kongressin ohjelmaan kuuluivat +yhteiskunnalliset uudistukset ja naisten ammatillinen kehitys, jotka +kysymykset antoivat aihetta sekä esitelmiin että keskusteluihin. Ja niin +me näiden päivien kestäessä ehdimme tutustua miltei kaikkiin Norjan +merkkinaisiin ja kuulla mitä heillä oli sanottavaa -- Aasta Hansteenkin +eli silloin vielä -- ja myöskin me saimme vihiä vastaavista olosuhteista +Tanskassa ja Norjassa. + +Kongressin viimeisenä päivänä käsiteltiin kuitenkin sen ehkä kaikkein +tärkeintä kysymystä: Norjan organiseerattujen naisten liittymistä +Kansainväliseen Naisliittoon (I. C. W.:hen) jota tarkoitusta varten +heidän ensin oli muodostaminen oma Kansallisliittonsa. Gina K. piti +siinä tilaisuudessa komean, lennokkaan esitelmän ja kuvasi suurin +piirtein mitä hyötyä pienellä kansalla oli siitä, että se sai olla jäsen +sellaisessa organisatsionissa, jossa jokaisella maalla ja kansalla oli +yhtäpaljon sananvaltaa. + +Tällaisen Kansallisliiton luominen ei suinkaan ole mikään helppo tehtävä +jo siksi, että ne yhdistykset, joilla on oikeus siihen yhtyä, edustavat +mitä erilaisimpia harrastuksia ja vivahduksia, mutta Gina Krogin palava +usko asian tärkeyteen ja hänen suuri auktoriteettinsa voitti kuitenkin +nämä vaikeudet ja niin syntyi Norjan naisten Kansallisliitto, jonka +presidenttinä hän sitten oli hamaan kuolemaansa asti. -- Osoitteena +siitä miten naisasialiike Norjassa oli voittanut alaa ja miten yleistä +tunnustusta sen etevin ajaja nautti, olkoon mainittu, että Gina Krog +valtion kustannuksella viime vuosien kuluessa oli maataan edustamassa +useissa I. C. W:n kongresseissa. + +Eikä kukaan ollutkaan sopivampi Norjan puolesta esiintymään kuin hän. +Oli kongressissa vaikka kuinkakin paljon puhujia ja edustajia -- olipa +vaikka niinkin paljon kuin Berlinissä v. 1904, jossa kaikkiaan sanottiin +pidetyn 264 puhetta -- aina Gina Krogin huomasi, ja hänen kuvansa jäi +kuulijoiden mieleen. + +Paitsi noita suuria kongressejaan pitää I. C. W. myöskin kokouksia, +joissa ei muilla kuin hallinnon omilla jäsenillä ja siihen liittyneiden +eri maiden Kansallisliittojen puheenjohtajilla ole äänioikeutta, ja +joissa enimmäkseen keskustellaan sen sisäisiä asioita. + +Sellainen oli Parisissa v. 1906 ja siellä me toisistamme mitään +edeltäpäin tietämättä, mitään yhtymissuunnitelmia tekemättä, aivan +odottamatta tapasimme toisemme. + +Gina Krog asui aluksi hotellissa ja otti ahkerasti osaa I. C. W:n +neuvotteluihin. Silloin oli tärkeä ja periaatteellinen kysymys pohdinnan +alaisena, joka koski Kansainvälisen Naisliiton pääperusteita, sitä +nimittäin oliko siihen kuuluvilla Kansallisliitoilla oikeus lähettää ja +esittää sen pohdittavaksi sellaisiakin asioita, jotka koskettelivat +uskonnollisia ja valtiollisia kysymyksiä. Siihen asti olivat sen lait +tässä suhteessa olleet niin väljät, ettei mikään estänyt esim. +poliittisesti sorretun kansan Naisliittoa ottamasta maansa tilaa siellä +esille tehdäkseen sen olosuhteet siten tunnetuiksi. Nyt oli tehty +ehdotus, jonka mukaan tämä tulevaisuudessa kävisi mahdottomaksi. Gina +Krog kuului niihin, jotka tahtoivat, että laki jäisi ennalleen; hän piti +tätä vapautta varsinkin pienille kansoille, joiden ääni ei toistaiseksi +kuulu missään, niin tärkeänä, ettei mitenkään olisi suostunut sen +poistamiseen. Muutamilta tahoilta häntä kyllä kannatettiin, mutta ei +kaikilta, eipä edes Suomea edustava n. k. "honorary president" puhunut +sen puolesta, joka kovin ihmetytti ja suretti Gina Krogia. + +Kun I. C. W:n kokous oli loppunut, muutti Gina Krog samaan +täysihoitolaan, jossa minäkin asuin ja sen jälkeen oli meidän entistä +mukavampi liikkua esim. iltasin ulkona, kun oli yhteinen kotimatka. +Silloin minä myöskin havaitsin hänessä piirteen, joka oli erinomaisen +sympaattinen, eikä suinkaan aivan tavallinen, ei ainakaan meissä +suomalaisissa. Gina osoitti nimittäin aivan erikoista ystävällisyyttä +Parisissa oleskeleville maalaisilleen ja kutsui heitä aina vuorotellen +päivällisille, jolloin täysihoitolamme emäntä, rva Wesque, järjesti +Ginalle ja hänen vierailleen erityisen pöydän. Nämä Ginan vieraat olivat +enimmäkseen naistaiteilijoita, ja minä havaitsin, että he hyvin +mielellään noudattivat hänen kutsuaan. -- Kun tiesin, että Gina Krog +tätä tehdessään ei suinkaan ollut siinä aineellisessa asemassa, ettei +tämä vieraanvaraisuus olisi tuottanut tuntuviakin lovia hänen +matkakassaansa, pidin sen vieläkin tunnustettavampana. + +[Kuva: Gina Krog nuorena.] + +[Kuva: Gina Krog keski-ikäisenä.] + +Eräänä päivänä ehdotti Gina Krog, että hän ja minä pitäisimme yhteiset +teekutsut kaikille niille henkilöille, joiden tuttavuuden olimme tehneet +ja joiden kodeissa olimme olleet. Ehdotus oli minusta aivan oivallinen; +me puhuimme rva Wesquen kanssa ja pyysimme hänen salonkiaan siihen +tarkoitukseen, kirjoitimme kutsukortteja ja minä hommasin nuoremmakseni +kukkaset, leivokset, hedelmät y. m. tarvittavat. Varsin kansainvälinen +ja intressantti oli se seurue, joka sinä iltapäivänä kokoontui +luoksemme, sillä kaikki kutsutut, Alexander Herzenin tytärtä, Olga +Monodta lukuunottamatta, olivat saapuneet. Mutta hänkin lähetti +sähkösanoman ja selitti esteensä. Gina Krog oli hyvin arvokas ja +kohtelias emäntä ja keksi muun muassa sen, että jokainen läsnäolevista +kertoisi tai lausuisi jotain omalla kielellään ja kääntäisi sen sitten +ranskan kielelle, jota kaikki ymmärsivät. Kaikki suostuivat ja se +onnistui erinomaisesti. Siellä sai kuulla jos mitäkin kieltä. *Marya +Cheliga* lausui soinnukkaasti puolalaisen runon, kaunis, ylevän näköinen +*Selma Hanem Riza* antoi meidän kuulla turkkilaisia sananlaskuja, +unkaritar kertoi jotain omalla kielellään, j. n. e. ja tietysti siellä +myöskin annettiin norjan, suomen ja ruotsinkielten kaikua. Ihmeellistä +miten paljon hauskuutta ja vilkkautta nämä pienet kielinäytteet saivat +aikaan. + +Kaikki läsnäolevat edustivat jotakin erityistä harrastusta ja suuntaa, +jokaisella oli jotain arvokasta sanottavaa, mutta suurinta huomiota +herätti kuitenkin turkkilainen, ei ainoastaan siksi, että hän oli +maasta, josta meillä muilla oli niin varsin vähän tietoja, mutta myöskin +siksi, että hän niin innokkaasti oli taistellut kahlehdittujen +sisartensa vapauden puolesta. + +Kun juhannus lähestyi, kertoi Gina Krog, että Parisissa oleskeleva +norjalainen siirtokunta oli päättänyt viettää tämän pohjolan valojuhlan +"Café de la Régencessa" ja kutsunut minutkin sinne yhteiseen iloon. + +Ennen sinne menoamme piti Gina Krogin, ja minun käydä teatterissa, sillä +olimme muistaakseni saaneet joltakulta tuttavalta liput ja ne olivat +juuri sinä iltana käytettävät. + +Kyseessä oleva teatteri oli sangen kaukana asunnostamme ja kun Gina +vähää ennen oli satuttanut jalkansa, otimme vaunut, jotta ei tarvitsisi +kiivetä edestakaisin omnibusseihin. Me ajoimme jättiläiskokoisen "Place +de la Concorden" yli, joka kuuluu maailman ihanimpiin ja ihailimme sen +egyptiläistä obeliskia, sen mahtavia suihkukaivoja ja valkeasta +marmorista veistettyjä kuvapatsaita, luvultaan kahdeksan, jotka kuvaavat +Ranskan suurimpia kaupunkeja. Silmämme hakivat varsinkin sitä, joka +symbolisoi Strassburgia ja josta olimme kuulleet, että se aina oli +suruharson peittämä, merkiksi siitä, että Ranska-äiti oli menettänyt +tämän kukoistavan tyttärensä. + +Teatteri, jonne vihdoin saavuimme, ei ollut mikään ensi luokan laitos, +vaan sellainen, joita maailman kaupungeissa, suurten kuuluisien +näyttämöjen rinnalla, syntyy kymmenittäin, ja kappale oli pikemmin pieni +kertomus kuin draama, se kun esitti päähenkilöittensä vaiheet ihan +lapsuudesta keski-ikään. Mutta ranskalaisessa teatterissa on aina +oppimista. Näytteleminen sujuu aivan tavattoman tasaisesti ja kielen +sointu hivelee korvaa. Me siis olimme varsin tyytyväiset +teatterikäyntiimme ja nyt sitä piti mentämän norjalaisten illanviettoon. +Gina Krog ehdotti, että taaskin ottaisimme vaunut, mutta minä arvelin, +että voisimmehan nyt nousta omnibussiinkin, sillä olihan "Café de la +Régence" keskellä kaupunkia, jossa olin paljon liikkunut, ja tunsin +siellä olevat seudut ja rakennukset. Gina suostui lopulta ja nyt minä +menin ottamaan selkoa siitä omnibussilinjasta, jota meidän oli +kulkeminen. Ei se ollut niinkään helppoa, sillä teatterin edustalla näki +kymmenittäin jykeviä vaunuja, ja kysymyksiinsä ei suinkaan aina saanut +varmoja vastauksia. + +Vihdoin löysin poliisin, joka neuvoi mihin paikkaan etsimäni omnibussi +pysähtyisi. Sinne me sitten siirryimme ja odotimme sen tuloa, kunnes +vihdoinkin tuli hetki, jolloin saimme kavuta ylös ja olimme mielestämme +hyvässä turvassa. -- Siinä osassa kaupunkia olivat kadut jotenkin +pimeät, mutta jonkun ajan kuluttua rupesin jo odottamaan, että +lähestyttäisiin valoisaa keskikaupunkia ja koetin tirkistää ulos +omnibussin ikkunasta, eikö jo pian päästäisi ihmisten ilmoille. Aivan +turha toivo! Pimeätä kesti yhä vain, ja vähitellen tuntui siltä kuin se +olisi käynyt yhä sakeammaksi. + +Kun olimme istuneet ja jyskyttäneet siinä noin puolisen tuntia -- siihen +aikaan käytettiin Parisissa vielä yleisesti noita raskaita hevosten +vetämiä omnibusseja, jotka nyt ovat väistyneet autobussien tieltä -- +kävin hieman levottomaksi ja kysyin konduktööriltä, eikö siitä jo pian +päästäisi Louvren tienoille. Hän loi minuun hämmästyneen katseen ja +ilmoitti sitten, että oltiin matkalla erääseen Parisin esikaupunkiin. +Minä kauhistuin. "Mutta sanottiinhan minulle, että tämä omnibussi menisi +keskikaupunkiin ja sivuuttaisi sen kadun, jonka varrella Café de la +Régence sijaitsee". "Sieltäpäin se juuri nyt tulee", vastasi hän. "Ja +koska se sinne jälleen palaa" kysyin? "Ei ensinkään enää tänä iltana." + +Vereni hyytyi, mutta sain kuitenkin sanotuksi: "No pysähtykää sitten, +että pääsemme pois." "Se on aivan mahdotonta", vastasi hän, "sillä tässä +on pitkin aikaa ylösmäkeä." Kuiskasin Gina Krogille, joka istui vähän +matkan päässä minusta, että olimme väärällä tolalla ja että heti piti +astua alas ja samassa olinkin jo kadulla. Mutta asema ei senkautta +ensinkään parantunut, sillä hän ei kipeällä jalallaan uskaltanut +vaunujen liikkeellä ollessa hypätä alas, ja siinä minä nyt astuskelin +niiden tasalla yhtämittaa eteenpäin, tietäen, että joka askel vei meitä +yhä kauemmaksi illan päämäärästä. + +Konduktööri oli sillä aikaa vakuuttanut Gina Krogille, että hän kyllä +auttaisi häntä alas astuessa, että siinä ei ollut mitään vaaraa, ja +tehnyt sen niin kohteliaasti ja luottavaisesti, että hän lopulta +rohkaisi mielensä ja seurasi minun esimerkkiäni. + +Siinä me sitten seisoimme kadulla keskiyön aikana eräässä Parisin +"Belleville" nimisessä esikaupungissa, joka on kuuluisa +levottomuuksistaan, ja jossa vallankumouksetkin aina ensin alkavat. Oli +yhtä pimeä kuin meillä syyskuussa ja vain siellä täällä näki hiukan +valoa kapakoitten ja kahviloiden ikkunoista. Muutamien ulkopuolelle oli +parisilaiseen tapaan asetettu pöytiä ja tuolia ja siellä näki lasien ja +pullojen ääressä työmiesryhmiä, joita lekottavat tulisoihdut valaisivat. +Nuo epätasaiset valot, miesten tummat, kuluneet kasvot, mustat, +säihkyvät silmät, kovat, karkeat äänet ja ne epäilevät katseet, jotka me +saimme osaksemme siinä kulkiessamme, tekivät kaikkea muuta kuin +rauhoittavan vaikutuksen. Meidän olisi pitänyt hiukan kuulostella missä +oikeastaan olimme, pitkäkö matka sieltä oli kaupunkiin ja oliko missään +saatavissa hevosta, mutta ei ollut kyllin rohkeutta. + +Gina Krog ehdotti, että poikkeisimme ensimäiseen ravintolaan, tilaisimme +itsellemme sieltä hiukan juotavaa ja samassa pyytäisimme tarvitsemamme +tiedot. Sen sitten teimmekin, ja vaikka meitä aluksi jotenkin ihmetellen +katseltiin, täytyy sanoa, että he olivat erittäin palvelevia ja +osaaottavia. Eivät edes suuttuneet vaikka pyysimme, että he +viruttaisivat lasit hiukan perusteellisemmin, ennenkuin kaasivat meille +niihin juotavaa. Mutta hevosta ei vain ollut saatavissa missään. He +arvelivat, että läheisin asema, mistä voisi saada vaunut, oli "Place de +la République". Mutta kyllä he tarjoutuivat menemään sinne niitä +noutamaan. Siihen emme kuitenkaan suostuneet, sillä arvelimme, että se +kestäisi kenties kuinka kauan tahansa, ja päätimme itse ruveta hitaasti +sinnepäin astumaan. Loivasti alaspäin viettävä katu vaikutti, että Gina +Kroginkin oli hiukan helpompi kulkea ja niin sitä mentiin. + +Tällaisten pienten vastoinkäymisten sattuessa tulee useinkin ihmisten +vähemmin rakastettavat puolet esiin, ja kun juuri matkustaessa niin +usein saa kokea kaikenmoisia pikku harmeja, tarjoavat ne sanomattoman +hyvän tilaisuuden lähimmäisemme luonteen tuntemiseen. + +Gina Krog osoittautui aivan suurenmoiseksi. Ei hän valittanut, eikä +liioin syyttänyt minua sen johdosta, että olimme joutuneet väärään +omnibussiin, vaan koetti kääntää kaikki parhain päin. Ja niin me +tuontuostakin vakuutimme toisillemme, että tämä kuitenkin oli varsin +hauska seikkailu ja ettemme muuten koskaan olisi saaneet nähdä +juhannusyötä eräässä Parisin laitakaupungissa, ellemme olisi näin +sattumalta sinne joutuneet. Lopulta me oikein sydämellisesti nauroimme +ja kerroimme toisillemme kaikenlaisia kaskuja. + +Siinä klo 2 tienoissa olimme vihdoinkin joutuneet "Place de la +Républiquelle" ja tervehdimme tavallista tyytyväisempinä sen komeata +muistopatsasta. Ja nyt se vasta ilo alkoi, kun saimme sieltä vaunut, +eikä tarvinnut enää jalkojaan rasittaa, eikä liioin tuntea sitä +epävarmuutta ja turvattomuutta, joka niin mielellään saa vallan meissä, +kun öiseen aikaan kulemme ventovieraassa maailmankaupungissa. "Tuleehan +tämä kysymään muutamia markkoja", sanoimme, "mutta ei se sentään maksane +enempää kuin kunnon teatteripiletti, ja onhan tästä juuri yhtä paljon +huvia kuin jos istuisi 'Comédie françaisessa', sillä onhan tämä elämän +suuri näyttämö". Ja kun me aamupuoleen vihdoinkin olimme kotona, +tunsimme vilpitöntä tyytyväisyyttä juhannusaattomme johdosta. + +[Kuva: Place de la République Parisissa.] + +Kun olimme aikamme olleet Parisissa, matkustimme Brüsseliin. Siellä minä +olin kuin kotonani ja olin jo ennakolta tilannut meille sikäläisen +ystävättäreni kautta asunnon. + +Eräs nuori norjalainen tohtori, joka oli oleskellut Brüsselissä samana +vuonna, oli antanut Gina Krogille kaksi suosituskirjettä tunnetuille, +sikäläisille yliopistomiehille, jotka molemmat myöskin olivat kansan +edustajia, sekä suullisesti vielä lisännyt pari heitä koskevaa opastavaa +sanaa. Toisesta heistä, yleisesti tunnetusta sosialistijohtajasta, +*Emile Vanderveldestä*, hän oli kuiskannut: "Mutta pitäkää mielessänne, +että hänellä on hyvin turhamainen vaimo", ja toisesta, joka sattui +olemaan minun monivuotinen, hyvä tuttavani prof. *Hector Denis*: +"Muistakaa että hän on hiljattain kadottanut vaimonsa". + +Kun minä huomautin Ginalle, että siitä jo sentään oli kulunut lähes +puolitoista vuotta, sanoi hän suurella varmuudella -- välittämättä minun +vastalauseistani: "No kyllä hän sitten kai jo katselee uutta vaimoa +itselleen, ehkäpä aivan nuorta tyttöä, sillä niinhän ne vanhat miehet +tavallisesti tekevät." Mutta senjälkeen kun hän oli tutustunut tähän +ihmeelliseen mieheen, peruutti hän tykkänään sanansa ja sanoi samaten +kuin muutkin: "Hän ei ota milloinkaan toista". + +Hector Denis teki yleensä valtavan vaikutuksen kaikkiin, jotka joutuivat +hänen läheisyyteensä, yksin valtiollisiin vastustajiinsakin, sillä se +jalous, ritarillisuus ja sydämenhyvyys, joka hänessä yhtyi suureen +tiedemieheen ja oppineeseen, oli niin silmiinpistävä, että se ihankuin +sädekehä ympäröi hänen olemustaan. Mutta tuskin kukaan on ymmärtänyt sen +niin selvään ilmaista kuin Gina Krog, sillä hän tuli sanoneeksi, että +Denis oli kuin pyhimys ja sillä nimellä me sittemmin hänestä aina +puhuimmekin. + +Eräänä sunnuntaina me matkustimme Ginan kanssa Vandervelden n. k. +"Valkoiseen linnaan", joka sijaitsee kaupungin ulkopuolella. Mutta sen +pahempi hän ei ollut kotosalla, ja niin meidän oli tyytyminen yksinomaan +hänen hiukan teeskentelevän puolisonsa seuraan. + +Hyvin aurinkoinen on muisto niistä viikoista, jotka vietimme yhdessä +Belgiassa. Sieltä Gina Krog matkusti Hollantiin ja minä jäin vielä +toistaiseksi Brüsseliin. Elokuun alkupäivinä piti Köpenhaminassa olla +Kansainvälinen Naisten äänioikeuskongressi, mutta sen olin päättänyt +sivuuttaa ja siirtyä Berliniin, niin pian kun koulut siellä alkoivat. + +Silloin saapui yhtäkkiä sähkösanoma Gina Krogilta: "Sinun täytyy tulla +Köpenhaminan kongressiin maatasi edustamaan, sillä kaikesta päättäen ei +kukaan muu tule Suomesta." + +Huhu Viaporin kapinasta oli silloin tunkeutunut Tanskaan ja aikaansaanut +tällaisen otaksumisen. -- Eikä siinä ollut muuta neuvoa kuin totella +Ginan kehoitusta ja panna pillit pussiin. Lähdin siis kiireimmiten heti +samana iltana ja jouduin perille siksi aamuksi kun kongressi alkoi. Ihan +päätä pyörrytti sellaisen yhtämittaisen matkan jälkeen, mutta Gina oli +hankkinut minulle erinomaisen kortteerin erään herttaisen ja viisaan +rovastinlesken ja hänen kauniin tyttärensä luona, jossa minua hoivattiin +ja pidettiin kuin "kukkaa kämmenellä". Itse hän asui komendööri Münterin +komeassa kodissa, jonka emäntä, *Johanne Münter*, on mitä innokkain +naisasianainen, ja niin me taaskin tulimme olemaan paljon yhdessä, ei +ainoastaan kokouksissa, vaan myöskin kutsuvieraina eri perheissä. + +Mutta se olikin viimeinen kerta. Kirjevaihdossa me kyllä olimme s. o. +lähetimme toisillemme joskus tervehdyksen ja väliin kortin, väliin +kuvalaatan tai lehteen pantavan kirjoituksen, mutta meidän tiemme eivät +enää sattuneet yhteen. + +Gina Krogin lehteä seuraamalla tiesi kuitenkin kaiken mikä häntä koski. +Siitä näki oliko hän omassa maassaan vai muualla, olivatko ajat hänen +ajamalleen asialle voittorikkaat vai tappiota tuovat. Siitä myöskin kävi +ilmi, että hän oli kansansa vapaamielisten naisten ja miesten +kiitollisuuden esineenä, kun hänen lehtensä talvella v. 1912 täytti 25 +vuotta. Pyrkijöitä hänen kunniakseen toimeenpantuun juhlaan oli niin +paljon, että monet sadat saivat palata takaisin, kun eivät salit olleet +kyllin isot kaikkia vastaanottamaan. Tietysti eivät nämä kaikki nyt +olleet niinkään innokkaasti kannattaneet hänen työtänsä ja olleet +valmiit sen edestä jotain uhraamaan, mutta niinhän se on kaikkialla. +Voitot jaetaan mielellään, mutta ei vaivoja. + +Ei kukaan ollut kokenut tätä selvemmin kuin Gina Krog, mutta hän +säilytti aina loppuun asti valoisan uskonsa naisiin. Vaikka hän näki +heidän ahtautensa, pikkumaisuutensa ja moittimishalunsa, joka kyllä +häneen syvästi koski, oli hän seuraavalla hetkellä jo valmis heitä +puoltamaan. Hän ajatteli kai kuin "Rauhan erakko" Juhani Ahon kirjassa: +"Ellen minä usko niin eivät muutkaan usko. Yhden täytyy aloittaa." Ja +juuri tämä kokonaisuus, tämä yhtämittainen nuoruutensa ihanteista +kiinnipitäminen ja lujana seisominen myrskyssä ja vastatuulessa tekee +Gina Krogin muiston niin eheäksi ja kauniiksi, ja antaa rohkeutta ja +voimaa niin monelle niistä, jotka joutuivat hänen kanssaan tekemisiin. + +Mutta se tulee vielä syntymättömiä sukupolviakin elähyttämään samassa, +kun Gina Krogin nimi aina tulee mainittavaksi Norjan ensimäisten +joukossa. Hänen hautajaisensakin tapahtui, aivan kuin Norjan +suurmiesten, valtion kustannuksella. Ministeri Knudsen ja maaherra Blehr +esiintyivät tässä tilaisuudessa kunniamarsalkkoina suruharsoisin lipuin +hänen kukitetun arkkunsa ääressä, naisylioppilaat seisoivat +kunniavahteina ja sillä aikaa hallitus, valtiopäivät, valtuusto ja +yleensä kaikki yleisten laitosten ja yhdistysten edustajat lausuivat +tunnustuksensa ja kiitoksensa hänen työstään. + + + + +PROFESSORI GEORG v. GIZYCKI. + + +Siitä on jo kulunut päälle neljännesvuosisadan kun sain erään valokuvan, +jonka selkäpuolelle antaja kirjoitti: "Muistoksi talvesta 1894--95 ja +eräästä miehestä, joka ei enää ole elävien joukossa, mutta jonka muisto +-- niin toivon -- teissäkin tulee elävänä säilymään." + +Tämä kuva, joka aina siitä asti on ollut kehyksissä työhuoneessani, on +prof. *Georg v. Gizyckin* muotokuva, ja henkilö, joka kirjoitti siihen +nuo yllämainitut sanat, oli hänen syvään suruun vaipunut leskensä. -- +Hänen siinä lausuma ennustuksensa on aivan täydellisesti toteutunut; +vuosien kuluessa, kun on saanut nähdä ja kuulla niin paljon +pikkumaisuutta, kateutta ja oman kunniansa etsimistä sellaistenkin +keskuudessa, jotka sanovat kuuluvansa uudistusihmisten leiriin, on prof. +v. Gizyckin kuva yhä vain kirkastunut ja hänen muistonsa kasvanut. + +Georg von Gizycki oli siveysopin professori Berlinin yliopistossa, +tunnettu kirjailija ja tiedemies, Berlinissä sijaitsevan eetillisen +seuran sihteeri ja koko tämän siihen aikaan Saksassa laajalti levinneen +liikkeen "Die ethische Kultur" nimisen äänenkannattajan toimittaja. + +[Kuva: Georg v. Gizycki.] + +Kun minä syksyllä v. 1894 matkustin Berliniin ja olin vakavasti +päättänyt päästä kuuntelijaksi sen korkeakouluun, joka silloin vielä oli +visusti naisilta sulettu, oli saman eetillisen seuran puheenjohtaja, +prof. *Foerster*, johon edellisenä kesänä sattumalta olin tutustunut, +paras apuni ja neuvonantajani. Hän kirjoitti konseptit hakuanomuksiini +y. m. tarvittaviin papereihini, hän ehdotti keiden professorien puoleen +minun piti kääntyä ja suositteli aivan erityisesti prof. v. Gizyckiä, +"yliopiston uudenaikaisinta ja vapaamielisintä henkeä". + +Ja niin minä jouduin Georg v. Gizyckin tuttavuuteen, rupesin +kuuntelemaan hänen luentojaan ja, mikä oli vieläkin tärkeämpää, sain +olla mukana niissä seminaariharjoituksissa, joita hän kerran viikossa +piti omassa kodissaan, ja joissa oli toista tusinaa ylioppilaita läsnä. +Hauskempia, kehittävämpiä hetkiä, kuin nämä olivat, ei juuri voi +kuvitella. Keskustelun aiheena oli aina joku siveysopin alalta otettu +kysymys, joka niin läheisesti kuin suinkin liittyi nykyaikaan ja +käytännöllisen elämän vaatimuksiin, ja jolloin prof. v. Gizycki +herttaisuutensa ja toverimaisuutensa kautta sai kaikki vapaasti +mielipiteensä lausumaan ja epäilyksensä sekä tuumansa esittämään. + +Eräs kysymys, jota me kauan pohdimme, oli siveysopin suhde uskontoon ja +uskonnonopetuksesta erillään olevan siveysopin opetuksen mahdollisuus ja +tarpeellisuus, josta asiasta oli ollut varsin mielenkiintoinen +kiertokysely prof. v. Gizyckin aikakauskirjassa. Aikakauden eri maissa +ja maanosissa elävät etevimmät opettajat ja ajattelijat olivat sitä +valaisseet, ja heidän vastauksiaan lukiessamme heräsi meissä paljon +ajatuksia ja vastaväitteitäkin. Toinen kysymys, joka niinikään antoi +aihetta vilkkaisiin väittelyihin, oli kaksintaistelu, joka, kuten +tunnettu, Saksan miesmaailman keskuudessa niin yleisesti rehoittaa. +Sillä oli yksi ainoa puoltaja meidän piirissämme, mutta tämän muista +eroava kanta vaikutti kuitenkin, että kaikki todisteet ja väitteet sekä +myötä että vastaan tulivat perusteellisesti pohdituiksi. -- Mikä teki +nämä ajatusten vaihdot vieläkin monipuolisemmiksi, oli eri +kansallisuuksien läsnäolo. Siellä oli muun muassa eräs venäläinen ja +kaksi amerikalaista, joista toinen oli siveysopin professori Stranfordin +yliopistossa. + +Siten syntyi aina laajoja vertailuja Uuden ja Vanhan maailman olojen +välillä. + +Kun olimme keskustelleet kaksi tuntia, toi palvelija teekeittiön sisään +ja sitten alkoi hauska ja hilpeä seurustelu, jota tavallisesti vielä +kesti pari tuntia. Ihmeen paljon sitä ehtii oppia ja kuulla sellaisessa +seurassa, jossa vallitsee täysi avomielisyys ja keskinäinen luottamus, +jossa kaikki tuntevat, että väärinkäsitykset ja peräpuheet eivät voi +tulla kysymykseenkään, vaikka lausuisi kuinka jyrkkiä ja tavallisuudesta +poikkeavia mielipiteitä tahansa. + +Rva von Gizycki[1], joka myöskin koko ajan oli mukana näissä +harjoituksissa ja otti osaa keskusteluihin, oli erinomaisen komea ja +hieno, todellinen suuren maailman nainen. Hän oli omaa sukua von +*Kretschman*, kenraalin tytär, ja oli jokunen vuosi sitten loistanut +Weimarin hovissa, jossa muuten hänen esiäitinsäkin olivat olleet +hovinaisia. Hänen isoäitinsä oli sitäpaitsi ollut Göthen hyvä ystävä, +jolle tämä oli omistanut muutamia kauniita runoja ja lahjoittanut +sormuksen, jotka kaikki muistoesineet nyt olivat rva v. Gizyckin +huostassa. Sitäpaitsi hän oli saanut periä näiden esiäitiensä Weimarin +ajoilta olevan kirjevaihdon, jonka avulla hän oli julkaissut +intressantin, tätä kuuluisaa aikakautta kuvaavan muistelma-teoksen. + +[1] Lily v. Gizycki meni sitten uusiin naimisiin erään _Braun_ nimisen +sosialistisen kirjailijan kanssa, ja toimitti hänen kanssaan »Die neue +Gesellschaft» nimistä aikakauskirjaa. Hän julkaisi useampia teoksia, +muun muassa omat muistelmansa, joissa kerrotaan miten entisestä +hovinaisesta tuli sosialisti. + +[Kuva: Lily v. Gizycki ja Minna Cauer.] + +Mutta yhteiskunnallisia kysymyksiä, eipä edes oman sukupuolensa kurjaa +asemaa Saksassa, hän ei ollut ajatellut, ennenkuin joutui prof. v. +Gizyckin tuttavuuteen. Tämä vasta avasi hänen silmänsä ja sai hänet +niistä innostumaan. + +"Ajatelkaa", sanoi hän hymyillen eräänä päivänä minulle, "että rva Cauer +ja minä olemme ruvenneet kutsumaan miestäni "kiihoittajaksi", sillä niin +äärettömästi hän vaatii meitä erityistä, radikaalista naisasialehteä +perustamaan." + +Sinä samana syksynä syntyikin sitten tuo vapaamielinen "Die +Frauenbewegung" niminen lehti, jonka päätoimittajana rva *Minna Cauer* +aina siitä asti on ollut. Eräässä sen ensi numeroista kirjoitti prof. v. +Gizycki muun muassa, että se valtio ja yhteiskunta, jonka miehet olivat +luoneet, oli niin kurja, etteivät naiset milloinkaan, vaikka heitä aivan +ilman valmistusta olisi pantu valtiollista elämää järjestämään, olisi +voineet aikaansaada mitään huonompaa, mutta ehkä hiukan parempaa, ja +siksi hän kehoitti naisia kaikkialla liittymään yhteen, +kansalaisoikeuksiaan vaatimaan ja niiden avulla oloja inhimillisemmiksi +tekemään. + +Se merkitsi siihen aikaan paljon -- merkitsisi arvaten tänäpäivänäkin -- +että Berlinin korkeakoulun opettaja, jolla oli yleisesti tunnettu nimi +ja jota kaikkien piirien ja puolueiden ihan pakostakin täytyi +kunnioittaa hänen jalon luonteensa ja tinkimättömän totuudenrakkautensa +takia, että hän ihan omassa nimessään ja mutkistelematta lausui +tällaisia ajatuksia ja kehoituksia. + +"Mutta mikä on tehnyt teistä sellaisen naisasian ystävän ja saanut +teidät niin hyvin naisten nöyryyttävän aseman ymmärtämään?" kysäsin +häneltä kerran. + +"Oi", vastasi hän, "ei minun tarvitse muuta kuin ajatella sitä kohtaloa, +joka olisi tullut minun osakseni, jos olisin naiseksi syntynyt, +käsittääkseni sen. Nyt minulla on vaikutusala, joka tuottaa minulle iloa +ja onnea, naisena olisin saanut istua toimettomana ja hylättynä +nurkassa." Prof. v. Gizyckin jalat olivat nimittäin hamasta hänen +nuoruudestaan olleet rampautuneet, niin että hän vain rullatuolin avulla +pääsi liikkumaan, joka seikka ei kuitenkaan estänyt häntä olemasta +mukana kaikkialla missä muutkin. + +Kun talvilukukausi Berlinin yliopistossa oli päättynyt, joka tapahtui +siinä maaliskuun alkupuolella, päätimme me, jotka olimme olleet mukana +prof. Gizyckin seminaariharjoituksissa, antaa hänelle ja hänen +puolisolleen pienen muistolahjan. Yhteisneuvottelujen ja valitsimisien +tulos oli eräs loistoalbumi, joka sisälsi kuvia Thüringistä, rouvan +kotipuolelta. Sen sisäkannelle jokainen meistä kirjoitti nimensä ja +sitten sitä eräänä kauniina sunnuntaiaamuna lähdettiin yhdessä viemään. +Portaissa me tapasimme talon palvelijan ja rupesimme heti häneltä +tiedustelemaan professorin terveyttä, sillä hän oli pari päivää ollut +hiukan pahoinvoipa -- influenssa oli ahdistellut -- mutta sellainenhan +on piankin ohimenevää, arvelimme. + +Palvelija näytti hyvin totiselta ja vastasi sitten juhlallisesti: +"Professori kuoli tänä aamuna kl. 4." Siinä me seisoimme kuin +kivettyneet, mykkinä ja kauhistuneina. Iloisesti jutellen ja hilpeällä +mielellä me olimme rientäneet rakkaan opettajamme asunnolle, ja nämä +muutamat palvelijan lausumat sanat muuttivat kaikki. Jälleen kadulle +astuessamme tuntui kirkas kevätaamu kolealta ja kylmältä ja maailma +yhtäkkiä niin sanomattoman köyhältä. + +Jokunen päivä senjälkeen olimme kutsutut v. Gizyckin kotiin surujuhlaan, +jossa prof. Foerster tulkitsi ihmeen ihanasti ja syvästi, vainajan +mustiin puetun paarin ääressä, hänen elämäntyönsä ja hänessä asuvan +voimakkaan ihmisrakkauden, joka oli pakoittanut hänet yhtämittaa +kärsivän ihmiskunnan hyväksi toimimaan ja sen hätähuudot kuulemaan. + +Mitähän prof. von Gizycki sanoisi, jos hän tällä hetkellä eläisi, olen +usein viime aikoina tuuminut -- hän voisi nimittäin aivan hyvin vielä +olla elävien joukossa, sillä hän oli kuollessaan vasta vähän päälle 40 +vanha -- ja joka kerta tuntuu minusta siltä, kuin kuulisin hänen +toistavan nuo edellä mainitut sanansa miesten luomasta valtiosta. + + + + +YSTÄVÄNI AUGUSTE FICKERT. + + +Olin ollut saaristossa viikon päivät kesällä 1910 ja sieltä palattuani +odotti minua useat kirjeet, niiden joukossa kaksi kappaletta Wienistä. +Ihan vaistomaisesti kävin niihin ensin, ja molemmat kertoivat sen +tärisyttävän uutisen, että *Auguste Fickert* oli kuollut siellä kesäkuun +9 p:nä. + +Kuolema on miltei aina odottamaton ja julma, mutta se tuntuu tuhat +kertaa julmemmalta silloin, kun jalo henkilö temmataan pois kesken +elämäntyötään ja jättää korvaamattoman aukon. Sillä Auguste Fickert oli +Wienin vapaamielisen naisasialiikkeen keskus ja johtava sielu ja hän oli +Europan ehkäpä etevimmän naisasialehden toimittaja. + +En minä kuitenkaan tätä hänen julkista toimintaansa kuolinsanoman +tullessa ajatellut, vaan etupäässä sitä, mitä hän oli ollut minulle, +minkä aukon hän jätti minun elämääni. Viisitoista vuotta olimme olleet +tutut ja kirjevaihdossa, ja tämän ajan kuluessa olin useita kertoja +käynyt Wienissä, joka minusta hänen takiansa aina oli tuntunut niin +läheiseltä ja tuttavalliselta kaupungilta; nyt se yhtäkkiä oli kuin +siirtynyt satoja peninkulmia tuonnemmaksi. + +[Kuva: Auguste Fickert] + +Kaikki seikat ihan ensi tutustumisestamme astuivat eteeni. Oli +kevättalvi 1895, ja minä olin matkalla Berlinistä, missä olin viettänyt +talvikauden, Zürichiin. En kuitenkaan lähtenyt suorinta tietä, vaan +päätin käyttää kuusiviikkosen loma-aikani matkoihin ja mennä Dresdenin, +Pragin ja Wienin kautta tuohon pieneen maahan alppien juurella. Eräs +tuttavani Dresdenissä selitti, että minun välttämättömästi Wieniin +saavuttuani piti mennä tapaamaan Auguste Fickertiä, ja antoi minulle +suosituskirjeen hänelle. + +Minun tietämättäni teki hän vielä muutakin. Hän nimittäin kirjoitti +Auguste Fickertille suoraa päätä ja kehoitti häntä käyttämään minun +oleskeluani Wienissä hyväkseen ja panemaan minut siellä puhumaan +pohjoismaiden kansanopistoista, joista siihen aikaan olin pitänyt +esitelmiä Berlinissä ja Dresdenissä. Auguste Fickert kertoi minulle +nauraen sitten myöhemmin, ettei mikään maailmassa ollut hänelle sillä +hetkellä vähemmän tervetullut kuin tuo kirje ja kehoitus, ja että hän +sydämessään oli huoannut: »Hiisi vieköön kaikki nuo matkustavat +naisasianaiset.» Pääsiäislupa oli nimittäin juuri silloin tulossa, ja +hän oli toivonut saavansa hiukan levätä raskaasta koulutyöstään ja +yhteiskunnallisista toimistaan. + +Tästä en minä kuitenkaan tiennyt mitään, vaan lähdin kaikessa +viattomuudessa suosituskirjeineni hänen luokseen. Hän ei ollut kotona, +mutta äiti otti minut ystävällisesti vastaan ja selitti tyttärensä pian +tulevan; hän oli vain kävelemässä erään tuttavansa kanssa. Ja kun he +sitten saapuivat ja me siinä istuimme kahvipöydän ääressä, syntyi mitä +vilkkain keskustelu etupäässä juuri kansanopistoliikkeestä ja sen +vaikutuksesta. Auguste Fickert kyseli, kuunteli, ymmärsi ja innostui, +innostui siihen määrin, että heti rupesi suunnittelemaan suurta yleistä +kokousta, missä minun piti puhua tästä suuresta ihmisyyden asiasta +Wienin yleisölle. + +Se pidettiinkin sitten heti ensi arki-iltana pääsiäisen jälkeen ja oli +mainiosti valmistettu sekä sanomalehtien että kutsukorttien avulla. +Väkeä oli saapunut salin täydeltä, yksin opetusministeriökin oli +lähettänyt sinne edustajan. + +[Kuva: Auguste Fickert v. 1897.] + +Niinä parina viikkona, jotka silloin vietin Wienissä, oli Auguste +Fickert miltei jokapäiväisenä seuranani. Joko hän vei minut tuttaviensa +luo, tai pani toimeen pitkiä, hauskoja huviretkiä Wienin kauniisiin +ympäristöihin. Silloin sitä pohdittiin kaikenlaisia asioita taivaan ja +maan välillä, tai laskettiin leikkiä. Sillä A. F. oli kuitenkin, +kaikkien vakavien harrastuksiensa ohessa, myöskin hilpeä, vilkas +wieniläinen, joka osasi antaa ilolle ja leikillisyydellekin arvonsa. + +Neljä vuotta myöhemmin matkustin taaskin Wieniin, jotenkin samaan aikaan +keväällä, mutta tällä kertaa murheen murtamana, surun valtaamana. +Helmikuun manifesti oli tullut ja koko elämä tuntui sysimustalta yöltä. +Kaikki oli muuttanut muotoa; mikä ennen oli tuntunut tärkeältä ja +suurelta, oli nyt käynyt aivan vähäpätöiseksi. + +Olin kertonut tapahtumista Suomessa tuttavilleni Berlinissä ja +Dresdenissä, ja he olivat kyllä osoittaneet ymmärtämystä ja myötätuntoa, +mutta ei kukaan heistä ollut kuitenkaan ottanut tätä asiaa omakseen. +Mutta sen teki Auguste Fickert. Hän kuunteli tuntikausia, kun kerroin +hänelle Suomen suuresta surusta, hän käsitti, ettei mikään muu asia koko +maailmassa minua sillä hetkellä liikuttanut paitsi Suomen kohtalo, ja +hän rupesi heti toimimaan yhtä tarmokkaasti, kuin olisi hänen oma maansa +ollut perikadon partaalla. + +Samaan aikaan kun Suomen perustuslakien kimppuun hyökättiin ja helmikuun +manifesti julkaistiin oli -- kuten kaikki muistanevat -- Haagin +rauhankonferenssi kynnyksellä ja eri maiden naiset ja naisjärjestöt +lähettivät sen johdosta tuuman alkuunpanijalle, tsaarille, kiitoksensa +ja kunnian-osoituksensa. Myöskin *Allgemeiner östreichischer +Frauenverein*, jonka puheenjohtajana Auguste Fickert toimi, oli aikeessa +ottaa osaa tähän adressiin, mutta kun kokous sen johdosta sitten +pidettiin, kertoi hän läsnäolijoille tarkalleen mitä Suomessa oli +tapahtunut, miten rauhantsaari oli rikkonut pienelle kansalle antamansa +ja valalla vahvistamansa lupaukset ja miten koko Suomi sen johdosta oli +joutunut epätoivon valtaan. + +Hän toisti toisin sanoen kaikki mitä olin kertonut tilanteesta meillä, +mutta ei tietysti näinä ilmiannon aikoina maininnut sanaakaan siitä, +mistä hänellä oli kaikki nämä tiedot. "Kuulijakuntani saattoi vaikka +otaksua, että minulla oli ollut jonkinlainen ilmestys", hymyili hän +perästä päin. Ja seuraus oli, että hänen johtamansa yhdistys ei +allekirjoittanut edellämainittua kiitosadressia. + +Auguste Fickertillä oli paljon tuttavia Wienin intelligenssin ja +sanomalehtimiesten piireissä ja niitä hän nyt koetti saada liikkeelle. +Ei se ollut aluksi niinkään helppoa. Suomi oli vielä silloin jotenkin +tuntematon, ja kaikki meidän maatamme koskevat uutiset Wienin lehdissä +olivat kotoisin vihollistemme leiristä ja hyvin kierot. Mutta Augusten +pontevuus voitti lopulta esteet. Pari Suomea koskevaa esitelmääkin +syntyi hänen välityksellään, samaten useita sanomalehtikirjoituksia. + +Muistan elävästi miten hän eräänä iltana myöhään vei minut +"Arbeiterzeitung'in" toimitukseen ja selitti sen toimittajalle, tri +*Adler*'ille, mitä Suomessa todellisesti oli tapahtunut ja sen vaaran, +joka meidän olemassa oloamme ja kulttuuriamme uhkasi. Tämä, joka muuten +kyllä kuului Augusten tuttavapiiriin, oli silloin hyvin väsynyt ja +hermostunut, sekä huudahti lopulta tuskallisesti: "Olen juuri saanut +sähkösanoman että N--n piirissä on puhjennut lakko, ja se on minulle +paljon tärkeämpi kuin koko Suomen konstitutsioni." Mutta tämä +mielenpurkaus oli vain hetkellisen pahan tuulen ilmaus, sillä hän kyhäsi +sitten hiukan myöhemmin aivan loistavan kirjoituksen Suomen +oikeudellisesta asemasta. + +Kun sanoma meidän laillisen järjestyksemme palauttamisesta v. 1905 +suurlakon jälkeen levisi Europaan, tuli Augustelta heti onnittelukirje, +jossa hän muun muassa sanoi: "Koko viikon olen ajatuksissani elänyt +teidän kanssanne pelvossa ja vavistuksessa ja nyt vasta voin taas +vapaasti hengittää, kun tiedän, että vihdoinkin olette voittaneet ja +vapautenne saavuttaneet." + +Vuotta myöhemmin olin Saksassa kouluoloja tutkimassa ja silloin saapui +yhtäkkiä sähkösanoma, jossa hän kutsui minua Wieniin pitämään esitelmää +sortoaikamme vaiheista, suurlakostamme ja vapaudestamme. Hän oli +tilaisuutta varten painattanut noin parituhatta kutsumalippua ja +lähettänyt niitä kaikille yleisissä toimissa ia yleisiä asioita +harrastaville henkilöille. Suuri ja loistava olikin se yleisö, joka +sitten esitelmäiltana täytti n. k. Arkkitehtitalon juhlasalin ja +tarkalleen kuunteli kertomusta pienen kansan taistelusta kalliimpansa +edestä. + +Esitelmää seurasi keskustelu, jolloin A. F. tavallisuuden mukaan toimi +puheenjohtajana. Hän oli kuin luotu sitä tointa varten, jo siitä syystä, +että hän niin mainiosti osasi kuunnella, mutta hänellä oli myöskin se +lahja, että hän niin hyvästi ymmärsi toisen ajatukset, olivatpa ne +sitten vaikka kuinka puolinaisesti lausutut. + +Ja niinkuin hän ymmärsi toisten ajatukset, ymmärsi hän myöskin heidän +huolensa ja surunsa, ja oli aina valmis auttamaan, uhraten tuntikausia +kalliista ajastaan. Kun vain ajattelen kaikkia niitä askeleita, joita +hän otti Suomen takia ja kun sitten tiedän, että samalla tavalla hän +palveli kaikkia muitakin, jotka olivat hädässä ja avun tarpeessa, niin +en oikeastaan ihmettele, että hän murtui kesken. "Hän lepää nyt, hän +joka ei milloinkaan suonut itselleen lepoa" kirjoitti eräs hänen +kuolemastaan, ja toinen sanoi kirjeessään: "Tämä suurenmoinen nainen, +tämä jaloin ihminen on nyt poissa." Ja molemmat arvostelut olivat +erittäin sattuvat. + +Auguste Fickert oli samaa ainesta kuin ihmiskunnan suuret, pyhät +marttyyrit. Hänellä ei ollut rahtuakaan itsekkyyttä, oman voiton pyyntöä +tai kunnianhimoa. Aatteita hän rakasti, aatteita, joista toivoi koituvan +ihmiskunnalle onnea ja siunausta, ja niiden eteen hän uhrautui kokonaan, +ajattelematta vaivojaan, heikkoa terveyttään, aineellisia etuja. + +Hän oli koko elämänsä vähissä aineellisissa varoissa tehden raskasta +koulutyötä henkensä ylläpitämiseksi, mutta ei mikään mahti maailmassa +saanut häntä ottamaan maksua työstään aatteiden palveluksessa. Eräs +henkilö jätti hänen *Neues Frauenleben* nimiselle aikakauskirjalleen +melkoisen rahasumman, jonka korot etupäässä oli aijottu päätoimittajan +palkaksi. Auguste F. käytti ne avustajiensa palkkaamiseksi ja antoi itse +työnsä ilmaiseksi. Kerran kokosivat hänen ystävänsä hänelle muutamia +tuhansia guldenia ja pyysivät, että hän käyttäisi ne matkustamiseen ja +lepoon. Mutta hän antoikin ne virkistysmatkastipendiksi kansakoulun +naisopettajille. + +Tämä hänen luonteensa suurpiirteisyys ja aateluus vaikutti tietysti +mahtavasti ja kohottavasti hänen ympäristöönsä. Moni innostui vain hänen +takiansa yhteiskunnalliseen uudistustyöhön ja antautui siihen. Muun +muassa sai hän Wienin etevän kirjailijan, *Rosa Mayreder*'in liittymään +suureen yhdistykseensä ja sen johtokunnassa toimimaan. + +Monta vuotta olin jo kehoittanut Auguste Fickertiä tulemaan Suomeen +nähdäkseen kerran läheltä sen maan ja kansan, jonka oikeuksia hän niin +lämpimästi oli puoltanut. Kesällä v. 1909 hän vihdoin tulikin tänne, +oleskeli viikon päivät Helsingissä ja kiersi sitten Itä-Suomea +tutustuakseen sen luonnonihanimpiin paikkoihin, kuten Imatraan, +Savonlinnaan, Punkaharjuun j. n. e. + +Täällä saamistaan vaikutelmista kirjoitti hän Naisten Ääneen pienen +selostuksen, joka sittemmin myöskin oli luettavana siinä +muistojulkaisussa, joka hänen kuoltuaan Wienissä ulosannettiin. Siinä +hän sanoo: + +"Minulla oli erinomainen maantieteen ja historian opettaja, professori +*Edvard von Weinzierl*, jolle olen ikuisessa kiitollisuuden velassa; +niin paljon hän on henkiseen elämääni jäsen suuntaan vaikuttanut. +Kuunnellessani hänen luentojaan olin jatko-opiston opettajatarosastolla, +siis siinä ijässä, jolloin sielu on avoin kaikille hyville +vaikuttimille. Näissä luennoissaan puhui hän kerran myöskin Suomesta, +tuosta satumaisesta, tuhatjärvisestä maasta kaukana pohjolassa, ja sen +tarmokkaista asukkaista, jotka uutteralla työllä ovat pakoittaneet karun +maaperänsä tuottamaan sen verran, että he sisällisen vapauden vallitessa +ovat voineet kehittyä aivan ihmeteltävästi. + +Useita vuosia myöhemmin, kun jo olin ottanut osaa naisasialiikkeeseen, +tuli Maikki Friberg Wieniin ja piti esitelmän pohjoismaiden +kansanopistoista "Yleisessä itävaltalaisessa naisyhdistyksessä". Hänen +innostuksensa tähän suureen asiaan, hänen vilkas luonteensa ja lämpönsä +valloittivat meillä kaikki sydämet, ja sama tunne, jonka professori v. +Weinzierlin esitelmä oli minussa aikaan saanut, heräsi jälleen, kun nyt +ensi kerran tapasin elävän olennon tästä runollisesta maaperästä. Haluni +nähdä Suomea ja tutustua sen asukkaisiin tuli jälleen voimakkaaksi, eikä +ollut enää tukahutettavissa, varsinkin kun Maikki Friberg sen jälkeen +monta kertaa kävi Wienissä ja me koko ajan olimme mitä vilkkaimmassa +ajatusten vaihdossa. + +Vihdoinkin saatoin päästä toiveitteni perille. Eräänä kauniina heinäkuun +aamuna lähestyin minä Helsingin auringon valossa hymyilevää satamaa, +eikä mikään muu häirinnyt tätä kaunista kuvaa kuin tietoisuus siitä, +että Viapori oli vieraan hallussa ja että muukalainen siis hallitsi +sisäänkäytävää Suomen sydämeen. + +Nyt minä olen useita päiviä kestävillä matkoilla omin silmin nähnyt +Suomen viheriäpuitteiset, uinailevat järvet, hopealle hohtavat koivut ja +tummat havumetsät, olen ihmetellyt sen toisiinsa liittyneitä vesistöjä +rikkaine saaristoineen, olen ihaillut maalaisten ahkeruutta ja +talonpoikien toimeliaisuutta, he kun vähillä varoillaan, mutta +yksimielisyytensä kautta voimakkaina, rakentavat itselleen +rannikkolaivoja, jotka kulettavat heidän maataloustuotteitaan järvien +poikki kaukaisiin seutuihin, missä ihmiset ahkeralla työllä edistävät +yleistä vaurastumista. Olen nähnyt herttaisia koteja miellyttävissä +maakartanoissa ja hyvästi kasvatettuja, kukoistavia lapsia, kuten esim. +tehtailija Backbergillä Vuolenkoskella ja taiteilija Hämäläisellä. Olen +nauttinut rajatonta vieraanvaraisuutta suomalaisessa pappilassa, +ystävällisen aviopari Lappalaisen luona Jääsken pitäjässä, +vieraanvaraisuutta sellaista, joka meillä Keski-Europassa, missä on +hotelleja ja majataloja joka askeleella, ei ainoastaan ole hävinnyt, +vaan on käynyt aivan käsittämättömäksi. + +Minulle on näytetty suurenmoisia kouluja ja sivistyslaitoksia niin +maaseudulla kuin kaupungeissa, olen liikutetuin mielin katsellut +avojalkaisia lapsia Helsingin kansankirjaston lukusalissa, olen nähnyt +miehiä ja nuorukaisia kovassa työssä ja ihaillut heidän hilpeyttään, +taitavuuttaan ja voimaansa. Kaikkialla on minut otettu ystävällisesti, +jopa sydämellisestikin vastaan ja joka paikassa ovat ihmiset olleet +henkisesti heränneitä ja vaikuttaneet elähyttävästi, luonnollisia +kanssakäymisessään ja hyväntahtoisia sekä keskenään että vierasta +kohtaan, koettaen näyttää ja antaa hänelle mitä parasta heidän maassaan +on aineellisessa ja henkisessä suhteessa. + +Olen nähnyt talouttaan mallikelpoisesti hoitavia perheenemäntiä, +voimakkaita, taitavia miehiä, terveitä, suloisia, luonnollisia nuoria +tyttöjä, kohteliaita, vaatimattomia nuoria miehiä opiskelevan nuorison +keskuudessa, sanalla sanoen olen nähnyt herttaisen, iloisen ja +sivistyneen kansan, jolle minä puolestani vain toivoisin, että se +vapautettuna "pahan naapurin" hyökkäyksestä vapaasti saisi kehittyä ja +luoda itselleen sellaisen tulevaisuuden, johon sen luonteen +pääominaisuudet, sitkeys, ahkeruus ja toimeliaisuus viittaavat. Siten se +voisi tulla monelle Europan suurvaltiolle ladunavaajaksi." + +Auguste F. huomasi, että uusi sortoaika oli tulossa ja seurasi tarkkaan +sen kehitystä. Varsinkin häneen koski tuo venäläisten uhkaus eroittaa +maastamme sen rajalla olevat pitäjät. Sen johdosta hän kirjoitti avoimen +kirjeen Kansainvälisen Naisliiton puheenjohtajalle, lady Aberdeenille, +jossa hän voimakkain, hehkuvin sanoin asettaa tämän asian naisten +maailmanliiton tuomioistuimen eteen. Aluksi hän sanoo siinä: + +"Kaukana Europan koillisessa kolkassa aijotaan julistaa kuolemantuomio. +Se ei koske tällä kertaa yksityistä, joka asettuu vastustamaan +vallitsevaa vääryyttä, eikä liioin uusien ajatusten yksinäistä +edustajaa, ei -- kokonainen kansa on mestattava, sen omintakeisuus ja +kulttuuri, jonka se on hankkinut itselleen alituisessa taistelussa karua +luontoa vastaan, on siltä ryöstettävä siksi -- niin siksi että paha +naapuri, jälleen voimaan päässyt tsaarivalta, näkee sen hyväksi." + +Sitten seuraa tarkka selonteko meidän valtiollisesta asemastamme, +Porvoon valtiopäivillä annetuista lupauksista ja niiden vahvistamisesta +seuraavien hallitsijoiden valtaistuimelle astuessa, yksin Nikolai +II:sen, joka ne sitten kuitenkin rikkoi. Niinikään hän muistuttaa niistä +saksalaisten ja itävaltalaisten oppineiden antamista lausunnoista Suomen +eduksi, jotka lausunnot julkaistiin vuoden alussa 1910, ja jossa he +sanovat, että Suomen oikeuksien loukkaaminen koski koko Europaa, koska +se oli rikos kansainvälistä oikeutta vastaan. Lopuksi hän sitten vetoaa +naisiin seuraavin sanoin: + +Ja naiset, aikovatko he äänetönnä katsella tätä Venäjän julkista +oikeuden loukkausta? + +Aikana, jolloin naiset taistelevat henkensä takaa valtiollisen +tasa-arvon saavuttamiseksi, aikana, jolloin he syvästi tuntevat sen +lapsipuolenaseman, josta heidän sukupuolensa kärsii sekä yksityisen +oikeuden että julkisen oikeuden alalla, aikana, jolloin he ovat tulleet +täydellisesti vakuutetuiksi siitä, että heidän osanottonsa uudenaikaisen +elämän kaikilla aloilla on käynyt välttämättömäksi kulttuurin jatkuvalle +kehitykselle, sellaisena aikana he eivät enää saa käsissä ristin +katsella mitenkä kokonaiselta kansalta ryöstetään sen ansaitut oikeudet, +he eivät saa äänetönnä katsella sitä, sillä siinä tapauksessa he tulevat +kanssarikolliseksi vääryyden tekoon. + +Kaikissa maissa ovat naiset ristiriidassa hallituksien kanssa, joilta +vaativat oikeutta ja vanhurskautta itselleen. + +Oikeuden ja vanhurskauden nimessä täytyy heidän ottaa puoltaakseen +Suomen vapautta; kulttuurin nimessä täytyy heidän panna vastalauseensa +tämän maan venäläistyttämistä vastaan -- heidän täytyy ennen kaikkea +panna tämä vastalauseensa naisina, jotka itse vasta silloin voivat saada +poliitista vaikutusvaltaa, kun siveelliset voimat pääsevät määrääjiksi +kansojen elämässä, kun ei väkevämmän voima, vaan oikeus ja vanhurskaus +tulevat hallituksien pääperusteiksi. + +Kansainvälinen Naisliitto ei tietääkseni ryhtynyt mihinkään +toimenpiteisiin tämän kehoituksen johdosta, mutta Suomen hätä tuli kyllä +senkautta tunnetuksi. Yksinpä Auguste Fickertin muistoksi järjestetyssä +surujuhlassa Wienissä, se tuli esiin. + +Juhlapuheen pitäjä, tri *Julius Ofner* huomautti nimittäin siinä, kuinka +hän vielä aivan hiljattain oli puhunut vainajan kanssa hänen +lempiharrastuksistaan, joiden joukossa Suomella oli niin tärkeä asema, +ja lisäsi sitten: + +"Suomi, tuo pieni maa, joka tähän asti on kyennyt puoltamaan vapauttaan +mahtavan naapurinsa suhteen, maa missä vahvahenkiset, lujatahtoiset +naiset alttiisti ja kiihkeästi ottivat osaa vapaustaisteluun ja sitten +kun se saavutettiin, saivat miehiltään vapaaehtoisesti, kiitollisuuden +osoitteeksi hyvästä yhteistyöstä, äänioikeuden; tämä maa se toteutti +Auguste Fickertin ihanteen. Sellaisiksi hän tahtoi naiset. Omien +ponnistuksien kautta tunnustusta ansaitsevan työnsä tuloksena heidän +piti saada oikeutensa. Kun Suomen suuri taistelu nyt taas on alkanut +uudestaan, joka sen pahempi tällä hetkellä näyttää niin epäedulliselta +suomalaisille, oli Auguste Fickert aivan pois suunniltaan ja koetti edes +antaa heille myötätuntonsa kannatuksen." + + * * * * * + +Kun surulliset, ikävät viestit toisensa jälkeen viime aikoina ovat +tulleet Itävallasta ja etenkin Wienistä, olen hengessäni monasti +sanonut: "Hyvä ettei Auguste Fickertin tarvinnut nähdä tätä surkeutta, +sillä kyllä hän olisi siitä aivan rajattomasti kärsinyt." Hän näki kyllä +Itävallan politiikan suuret puutteet ja puhui monasti siitä, kuinka +luonnottomiksi ja hatariksi olot siellä olivat kehittyneet, mutta ei +suinkaan hänkään sentään voinut aavistaa, että romahdus olisi ollut niin +täydellinen. + + + + +CHARLOTTE SCHRÖDER. + + +Marraskuun 16 p. 1904 oli Askovin kansanopistosta kirkkoon johtava tie +kuusien ja lippujen kaunistama. Kylän asukkaat, jotka sen olivat +koristaneet, liikkuivat siinä vakavan näköisinä, hiljaa ja +juhlallisesti. Muutamat menivät aina opistoon asti ja asettuivat +molemmin puolin sisäänkäytävää. + +Kun jo rupesi hämärtämään, kuultiin sisältä hiljaista, vienoa laulua, ja +sitten sieltä ruvettiin kantamaan ulos ruumisarkkua. Tulisoihtujen +kantajat kulkivat edellä ja kirstun jälkeen astui niin pitkä +saattokulkue, että sitä riitti opistosta aina kirkkoon. Kirkkokin oli +erinomaisen aistikkaasti koristettu ja valaistu. Muun muassa oli siellä +kaksi mahtavaa joulukuusta. + +Ketä siinä viimeiseen lepokammioonsa saatettiin? Se oli Askovin +kansanopiston johtajan, Ludvig Schröderin puoliso, *Charlotte Schröder*, +omaa sukua *Wagner*. + +Charlotte Schröder kuului niihin ihmisiin, joita ei koskaan unohda +kerran nähtyään. Hänen läheisyytensä vaikutti kuin auringonsäde ja kun +häntä vain perästäpäinkin ajatteli, täytti aina lämmin tunne sydämen. +Yhtä elävästi kuin eilispäivän, muistan sen hetken, jolloin hänet ensi +kerran näin. Olin kesällä 1890 Köpenhaminassa ottaakseni osaa 6:nteen +yleiseen pohjoismaiseen opettajakokoukseen. Siellä jokunen kehoitti +minua jatkamaan matkaani Jyllannin niemimaalla olevaan Askovin +kansanopistoon. Tunsin vielä siihen aikaan sangen vähän +kansanopistoliikettä ja tiedustelin siksi mitä hyötyä tällaisesta +käynnistä olisi. "Mene nyt vain", oli vastaus, "siellä saat nähdä mitä +parahinta pohjoismaissa on." + +[Kuva: Charlotte Schröder.] + +Se ennustus toteutui täydellisesti. Askovin kansanopistossa oli silloin +koolla kansanopiston ja eri koulujen etevimpiä edustajia Tanskasta ja +naapurimaista; siellä pidettiin innostuttavia puheita ja esitelmiä, +vaihdettiin kokemuksia ja vietettiin unohtumattomia hetkiä. Näin on +kuitenkin monessa muussakin kokouksessa ollut. Mutta Askovissa oli vielä +jotakin lisää. Siellä oli sellainen erinomainen koossa pitävä voima, +sellainen lämpö ja yhteishenki, että tuli ajatelleeksi ensimäistä +kristillistä seurakuntaa. Ja tämän hengen luoja oli Charlotte Schröder. + +Aina siitä hetkestä kun hän meidän tullessamme seisoi opiston pihalla ja +toivotti meitä tervetulleiksi, tunsimme jokainen, että hän oli tämän +laitoksen keskus ja elähyttäjä, tunsimme, että siellä missä hän oli +johtamassa ja valvomassa, olisi hyvä olla. + +Aivan ihmeteltävästi hänen huolenpitonsa ja järjestävä kätensä riitti +kaikkialle. Hän johti suurta talouttaan ja valvoi, että meillä kaikilla +-- meitä oli silloin noin toista sataa vierasta -- oli määräajoilla +ruokaa ja kahvia, että meidän huoneemme olivat kunnossa. Hän oli mukana +esitelmissä ja keskusteluissa, säesti pianolla niitä lauluja, joita +aamuin, illoin hartaushetkinä laulettiin ja ehti sitä paitsi vielä +seurustella yksityisten kanssa, vastata heidän kysymyksiinsä ja luoda +heille kodin tunnetta. + +Kun ihmisillä on kiireellisiä toimia ja paljon velvollisuuksia, on +sangen tavallista, että heidän olennossaan on jotakin hermostunutta ja +levotonta. Heitä puhutellessa huomaa piankin, että vaikka he koettavat +seurata sitä mitä heille kertoo ja esittää, menevät heidän ajatuksensa +tuota pikaa kuitenkin muualle päin. Tai jos he ovatkin mukana ja +kuuntelevat loppuun asti, niin tuntee koko ajan, ettei heitä pitäisi +vaivata kaikellaisilla pikku asioilla ja huolilla, pelkää liiaksi +ottavansa heidän kallista aikaansa. + +Charlotte Schröder ei kuulunut näihin ihmisiin. Koko hänen olentonsa ja +esiintymisensä tuntui niin sanomattoman rauhalliselta ja harmoniselta, +kuin ei hän koskaan olisi tietänyt kiireestä mitään. Ja kun keskusteli +hänen kanssaan, tai pyysi häneltä neuvoja, tunsi, että hän syventyi +kysymyksessä olevaan asiaan ja punnitsi sitä yhtä tunnokkaasti, kuin +olisi se koskenut häntä itseä tai hänen kaikkein läheisimpiään. + +En ole nähnyt henkilöä, jossa äidillisyys -- sanan parhaassa +merkityksessä -- olisi ollut niin kehittynyt, niin vallitseva kuin +Charlotte Schröderissä. Ei hän ainoastaan ollut suuren lapsilaumansa +äiti ja hella hoitaja, hän oli myöskin Askovin oppilaiden äiti ja +äidillinen ystävä, koko ympäristön äiti ja äidillinen neuvonantaja, +Tanskan kansanopistoihmisten äiti ja yhdysside. + +Jo aikaisin joutui Charlotte Schröder kansanopiston työvainiolle. Vuonna +1862 vietti hän nimittäin häitä *Ludvig Schröderin* kanssa ja koska +sulhanen jo silloin oli Röddingin kansanopiston johtaja, vei hän nuoren +vaimonsa sinne. Rödding oli Tanskan ensimäinen kansanopisto, joka +perustettiin jo v. 1844 Pohjois-Slesvigiin vastustamaan sisääntunkevaa +saksalaisuutta ja korvaamaan korkeamman oppilaitoksen puutetta +tanskalaisten keskuudessa Slesvigissä. Useiden johtajanvaihdoksien +jälkeen, tuli Schröder sen johtajaksi v. 1862, oltuaan jo pari vuotta +sitä ennen sen opettaja. + +[Kuva: Ludvig Schröder.] + +Pitkäksi Schröderien vaikutusaika ei siellä kuitenkaan käynyt. V. 1864 +syttyi se onneton sota, joka leikkasi Tanskan ruumiista kaksi jäsentä, +Slesvigin ja Holsteinin. Röddingin opisto ei sen jälkeen enää ollut +kotoisella pohjalla, koska uusi raja tuli kulkemaan sen pohjoispuolella +ja työn jatkaminen sellaisten olosuhteiden vallitessa oli miltei +mahdoton. Siksi se päätettiin muuttaa rajan yli, mutta kuitenkin niin +lähelle kuin suinkin entistä paikkaansa, jotta Slesvigin väestö sitä yhä +vieläkin voisi käyttää. Silloin siirrettiin opisto nykyiselle sijalleen +Askoviin, missä se aikaa myöten on kehittynyt Tanskan ensimäiseksi +opistoksi. + +Charlotte Schröder oli lapsena ja nuorena tyttönä ollut sangen heikko +terveydeltään. Yhteen aikaan hän vain sauvojen nojalla oli päässyt +liikkumaankin. Kaikki läheiset ja ystävät ennustivat siksi, ettei hän +tulisi kestämään siinä vastuunalaisessa asemassa, johon hän +kansanopiston johtajan puolisona joutui. Eikä ihmekään. Sillä ei ne ole +pienet, ne velvollisuudet, jotka johtajan vaimon hartioille sälytetään. +Hänen kotinsa pitää aamusta iltaan olla avoin oppilaille. Sen pitää +tulla heidänkin kodikseen. Siksi on kaikki ateriat, kaikki työ- ja +lepohetket yhteiset. Ei johtajan puoliso saa koskaan ajatella vain omaa +perhettään, viettää sen kanssa erityisiä merkki-tai juhlapäiviä, vaan +olkoonpa joulu tai pääsiäinen, aina hänen ensi sijassa täytyy ajatella +sitä oppilasnuorisoa, joka häntä ympäröi ja pitää huolta sen +hyvinvoinnista ja viihtymisestä. + +Charlotte Schröder antautui tähän työhön koko sydämensä lämmöllä. Hän +tuli puolisonsa opiston keskustaksi ja hyväksi hengeksi, sen sydämeksi +ja järjestäväksi kädeksi. Ja kumma kyllä niin hänen voimansa eivät +kesken uupuneet, hänen heikko terveytensä ei pettänyt. Näytti +päinvastoin siltä, kuin ne olisivat kasvaneet ja voimistuneet +velvollisuuksien lisääntyessä. + +Vastuksia oli kyllä, alkuaikoina varsinkin monenmoisia. Itse aatekin oli +niin uusi, ettei moni sitä käsittänyt ja asettui siksi mieluummin +vastustavalle kannalle. Aineellisessa suhteessa oli myöskin paljon +vaikeuksia. Monastikin olivat opettajien jo ennestään pienet palkat +supistettavat. Mutta tämä ei millään tavalla masentanut Charlotte +Schröderin mieltä ja hänen valoisaa luottamustaan kansanopiston +tulevaisuuteen. + +Siihen aikaan kun Röddingin opiston toimi oli päättynyt ja Ludvig +Schröder, kauan etsittyään, oli löytänyt paikan uutta opistoa varten, +kirjoitti rouva Schröder Köpenhaminasta, jossa hän tänä väliaikana oli +oleskellut äitinsä luona, miehelleen: + +"Jumalan kiitos, että taas saamme oman pienen kotimme ja oman sydämemme +mukaisen tehtävän. Tämä vanha koti on kyllä hyvä ja herttainen, mutta +kun jo kerran on omistanut oman pienen pesänsä, niin ei enää ainaiseksi +tahdo jäädä tänne asumaan, vaikkakin tuntuu sanomattoman hauskalta +pistäytyä täällä käymään." + +Eräässä myöhemmässä kirjeessä, jossa hän myöskin puhuu heidän tulevasta +kodistaan lausuu hän: + +"Minä niin kaipaan valoa ja lämpöä; minun henkinen elämäni tarvitsee +sitä yhtä paljon kuin ruumiillinen olemassa olonikin. Kun nyt pääsemme +uuteen kotiimme, niin aurinko pilkistää siellä sisään kaikkiin niihin +huoneisiin, joissa me enimmäkseen tulemme oleskelemaan. Kunpa nyt +voisimme oikein iloita siitä. Ja Jumala tehköön tämän meidän kotimme +niin valoisaksi ja lämpimäksi, että jo se todistaisi meidän sydämemme +halun olevan kuulua Herran, meidän Jumalamme, ystäväpiiriin." + +Mitä Charlotte Schröder ajatteli kansanopistojohtajan tehtävistä käy +ilmi seuraavasta kirjeotteesta: + +"Olen tässä tullut ajatelleeksi, että sellaiset kuin sinä, joiden on +astuminen puhumaan, useinkin ovat samassa asemassa kuin opetuslapset +sunnuntaievankeliumissa, joista kerrotaan, että he kysyivät: mistä me +saamme leipää niin monelle? Mutta minä olen myöskin ajatellut, että +teillekin on hyödyllistä oikein elävästi tuntea, ettei teillä itsellänne +ole leipää, sitä sanaa, jota teiltä pyydetään. Ja minä luulen, että Pyhä +Henki ja kansan henki voi paraiten antaa teille ne sanat, joita te +tarvitsette silloin, kun tunnette itsenne niin köyhiksi. Mutta juuri +sillä hetkellä kun teidän sananne tuntuvat teistä vähäpätöisiltä ja +riittämättömiltä kuten opetuslapsista heidän jaettavakseen annetut +leivät ja kalat, voipi siunaus ylhäältä kuitenkin antaa niille +ravitsevan voiman." + +Yllä olevat sanat kuvaavat niin elävästi Charlotte Schröderiä ja hänen +käsityskantaansa. Ei hän rakentanut oman kykynsä ja työnsä pohjalle, +vaan näki kaikessa lahjan korkeudesta ja käytti sitä kuin tavaraa, josta +kerran on tilitettävä. Tämä syvä uskonnollisuus oli hänen olentonsa +perussävel ja kuvastui koko hänen esiintymisessään, kaikissa hänen +toimissaan. Se antoi hänelle voimaa ja kestävyyttä vastuksissa, työintoa +ja elämänhalua pahoinakin päivinä. Se teki hänet niin sanomattoman +henkeväksi, lempeäksi ja sisällisesti rikkaaksi. Eikä siinä ollut mitään +synkkyyttä, ahtautta tai muiden tuomitsemista. Hänen uskonnollisuutensa +oli kuten kaikkien grundtvigilaisten valoisa, kaikkia hyviä harrastuksia +tunnustava ja kannattava. Jo hamasta nuoruudestaan hän oli kuulunut +Grundtvigin piiriin ja istunut äitinsä kanssa Vartovin kirkossa +Köpenhaminassa tätä suurta oppi-isää kuulemassa. + +Ollessaan Köpenhaminassa keväällä 1865 kirjoitti hän miehelleen: + +-- -- -- Eilen nuoret täällä pääsivät ensi kerran ripille. Voit arvata, +että se hetki oli ihana Vartovin kirkossa. Oli niin suloista nähdä +vanhus alttarin edustalla ja nuoret tytöt puolipiirissä hänen +ympärillään. Hän puhui niin lempeästi ja herttaisesti heidän kanssaan, +ja myöskin me muut saimme niin hyviä sanoja. Erittäinkin tuntui minusta +hyvältä kuulla hänen puhuvan uskosta, joka synnyttää vanhurskautta, +toivoa, rauhaa ja rakkautta ja ijankaikkisen elämän iloa. Enin tarvitsin +mielestäni juuri sillä hetkellä kuulla puhuttavan rakkaudesta. Sitten +hän myöskin puhui kristillisen elämän tunnusmerkeistä -- -- + +Syyskuussa 1872 hän kirjoittaa Askovista äidilleen: + +"Olin päättänyt olla minnekään lähtemättä, mutta nyt kun tuli sanoma +Grundtvigin kuolemasta, en voi kuitenkaan pysyä kotona. Ellei siis +mitään erityistä estettä ilmene, lähden Nutzhornin[1] ja Termansenin[2] +kanssa Köpenhaminaan tiistai aamuna. Sanomaton kaiho täyttää rinnan +ajatellessa, ettei milloinkaan enää saa kuulla tätä rakasta, tuttua +ääntä. Mutta ei kuitenkaan voi muuta kuin heikkojen voimainsa mukaan +kiittää Herraa, joka antoi kansallemme niin ihmeellisen suuren miehen, +soi hänelle niin pitkän toimirikkaan elämän ja nyt lopuksi antoi tämän +vanhan palvelijansa päästä rauhaan -- niin, nukahtaa siten, että kaikki +hänen ihmeen kauniit runonsa soveltuvat häneen itseensä. + +[1] Nutzhorn: Eräs Askovin opettajista. + +[2] Maanviljelijä Askovin läheisyydessä. + +Toivokaamme siis ja rukoilkaamme, että nyt näyttäytyisi meidän rakkaan +vainajamme tunnustuksessa olleen sellainen voima, että hänen +ystäväpiirinsä, erilaisuuksista huolimatta, kuitenkin pysyy koossa." -- +-- -- -- + +Charlotte Schröderillä oli laaja kirjevaihto. Oli niin paljon sekä +nuorempia että vanhempia ystäviä ja tuttavia, jotka olivat avun ja +lohdutuksen puutteessa. Hänellä oli lukuisa sisaruspiiri, jonka kanssa +hän aina pysyi mitä parhaissa suhteissa, vaikkakin heidän tiensä +kulkivat eri suuntia, ja paitsi sitä hän Tanskan ensimäisen +kansanopiston emäntänä joutui usein tekemisiin ulkomaalaisten kanssa, +varsinkin ruotsalaisten ja norjalaisten, jotka tuttavuudet myöskin +johtivat kirjeiden vaihtamiseen. Kumma kyllä ehti hän siinä sivussa +vielä muistaa Tanskan kansanopistolehteä, »Höjskolebladetia» ja +naisasialehteä »Kvinden og Samfundetia» kirjoituksilla. Edelliseen on +hän erittäinkin piirtänyt monta lämmintä muistosanaa manalaanmenneistä +ystävistään, jälkimäiseen mietteitä nuorten naisten kasvatuksesta, +reformipuvuista j. n. e. Kaikissa näissä ilmenee aina sekä hänen hellä +sydämensä ja ihanteellinen, valoisa katsantokantansa että hänen varma +arvostelukykynsä. Tämä kyky se juuri teki, että hän osasi asettua +oikeaan suhteeseen niihin oppilas-ja vierasparviin, jotka häntä +ympäröivät ja nähdä mitä kukin heistä enin tarvitsi. + +Tätä on kyllä moni meikäläisistäkin saanut kokea Askovissa +oleskellessaan, ja siksi elää Charlotte Schröderin muisto täällä +meilläkin monessa kiitollisessa sydämessä. Moni meikäläinen on myöskin +juuri hänen toimintaansa seuraamalla oppinut käsittämään mitenkä lämmin, +valoisa koti on hedelmätä tuottavan kansanopistotyön elinehtoja. + + + + +LIEBKNECHTIN PUOLISOT. + + +Talvella v. 1918--1919 kun Carl Liebknechtin nimi ehtimiseen mainittiin +sanomalehdissä ja hän esiintyi Saksan kommunistien, bolscheviikien y. m. +äärimmäisten joukkojen johtajana Berlinissä, kääntäen kiväärit ja +kuularuiskut entisiä aatetoverejaan, sosialisteja, vastaan, menivät +minun ajatukseni entistä useimmin hänen kunniallisten vanhempiensa +kotiin, missä olin nähnyt hänetkin nuorena, toivorikkaana juristina. +Kesällä v. 1893 minä ensikerran tapasin hänet "Vorwärts" lehden +toimistossa, jonne eräs toimittajista puhelimitse kutsui hänet siksi, +että hän edellisenä talvena oli käynyt Suomessa. Siinä +keskustellessamme, rupesi hän hyvin vilkkaasti esittämään, että tulisin +tervehtimään hänen äitiään. + +Minä puolestani en pyytänyt mitään parempaa kuin tavata ihmisiä, +varsinkin sellaisia, jotka tekivät yhteiskunnallista työtä ja edustivat +jotakin määrättyä suuntaa, ja siksi otin kiitollisuudella vastaan kutsun +ja lupasin määrähetkenä ilmestyä hänen äitinsä luona. + +Liebknechtit asuivat silloin, kuten myöhemminkin Charlottenburgissa, +aina samassa talossa. "Ei meillä ole aikaa muuttaa", selitti rva +*Liebknecht*, kun kerran myöhemmin oli kysymys tästä heidän paikallaan +pysymisestään. + +Koti, jonka he omistivat, oli tavallaan hyvinkin vaatimaton ja kuitenkin +huomasi varsin pian, että siellä palveltiin aivan toisia arvoja, kuin +tavallisissa, vähävaraisissa saksalaisissa kodeissa. Kaapit ja hyllyt +olivat täynnä kirjoja, pöydillä oli lehtiä ja aikakauskirjoja, seinillä +merkkihenkilöiden kuvia, sellaisten kuin Carl Marxin, Lassallen, Bebelin +y. m. Eikä kokoelmasta puuttunut talon isäntääkään. Katselin hänen +kuvaansa siinä monta kertaa ja totesin, että hänellä oli henkevät, +tarmokkaat kasvot. Itse hän sillä hetkellä oli tavanmukaisessa +kesäkongressissa, joka pidettiin Zürichissä. + +Rouva Liebknecht erosi aivan tuntuvasti muista tapaamistani +saksattarista, aina siihen määrin, että jo tiedustelin oliko hän +ollenkaan saksalainen. "Samaa on moni muukin kysynyt", hymyili hän, +mutta vakuutti kuitenkin olevansa täysiverinen germaani. Hän oli vilkas +ja puhelias, tunsi ajan sosialiset ja kirjalliset ilmiöt, oli tottunut +seurustelemaan eri kansallisuuksien kanssa, arvosteli tapahtumia +yleismaailmalliselta, eikä vain saksalaiselta kannalta ja tuntui olevan +huvitettu kaikesta inhimillisestä. + +Tulimme keskustelun kuluessa esim. kosketelleeksi naisen silloista +asemaa Saksassa. Rva L. näki sen kaikessa alastomuudessaan, mutta hän ei +silti suinkaan sanonut kuin sosialisteilla on tapana, että se kaikki +vain oli nykyisen yhteiskuntajärjestelmän syy, eikä tulisi siitä +muuttumaan ennenkuin tulevaisuuden valtiossa. Hän oli päinvastoin sitä +mielipidettä, ettei naisilla suinkaan ollut syytä luottaa niihin +kauniisiin lupauksiin, joita sosialistit ohjelmissaan niin runsaasti +antoivat... Eihän naisen asema miesten enemmistölle merkinnyt yhtään +mitään. Eivät he olleet oppineet katselemaan häntä edes vertaisenaan, +jolla oli oma itsenäinen tehtävänsä maailman kaikkeudessa. Eihän esim. +saksalainen nainen ollut muuta kuin miehensä ensimäinen palvelija. +Olihan joukossa toisellaisia miehiäkin, sellaisia, joilla oli jalot, +valistuneet mielipiteet, sellaisia, jotka tunnustivat naisen vapaaksi +olennoksi, mutta heitä oli toistaiseksi varsin harvassa. Siksi ei liioin +ollut syytä, että naiset sokeasti liittyivät mihinkään puolueeseen, +siinä uskossa, että kaikki annettiin heille valmiina, vaan itse heidän +oli asiansa omiin käsiinsä ottaminen ja sen hyväksi toimiminen. + +Tiedustelin oliko rva L. liittynyt johonkin Berlinissä olevaan +naisyhdistykseen. Sitä hän ei ollut tehnyt. Ne olivat hänestä liika +ahdasmielisiä, ja kysymykset, joita niissä vielä pohdittiin, olivat jo +hänelle voitettu kanta. Ei hänen lähin seurapiirinsäkään ollut etsittävä +saksalaisten keskuudessa, vaan enimmäkseen hän seurusteli Berlinissä +oleskelevien muukalaisten kanssa, kuten englantilaisten ja venakkojen. +Näistä jälkimäisistä puhuessamme, tuli myöskin Sonja Kovalevskin nimi +mainituksi. Vaikka hän pitemmän aikaa oli opiskellut Berlinissä, oli +hänen nimensä ja olemassa olonsa aivan tuntematon siihen asti +tapaamilleni saksattarille, mutta rva L:lle oli Sonja Kovalevski sekä +tiedenaisena että kirjailijana yhtä tuttu kuin meille täällä pohjolassa. + +Kun jo monasti olin havainnut, että rva L. liikkui kirjallisuuden alalla +hyvinkin kotoisasti, tulin ajatelleeksi, että hän ehkä itse kirjoitti, +tai ainakin toimi arvostelijana. Käytin siksi parin sekunnin väliaikaa +keskustelussa ja kysyin hänen vanhimmalta pojaltaan, Carl +Liebknechtiltä, joka oli naapurini, kirjoittiko hänen äitinsä. Mutta rva +L. kuuli sen ja vastasi nauraen, osoittaen poikiaan: "Tässä näette minun +viisi romaaniani." + +Nämä pojat tuntuivat yleensä varsin siivoilta ja hyvin kasvatetuilta. +Palvelija oli ulkona ja he auttoivat äitiä illallispöydän kattamisessa, +lautasten vaihtamisessa, teen tarjoilussa y. m. niin tottuneesti, että +heti huomasi heidän monta kertaa olleen mukana samanlaisissa hommissa. +Niinikään he mitä suurimmalla kunnioituksella kuuntelivat äitinsä +puhetta; ei heissä huomannut merkiksikään tuollaista hieman ylimielistä, +hieman halveksivaa ilmettä, joka -- ennenaikaan varsinkin -- oli niin +tavallinen nuorten miesten kasvoilla naisten keskustellessa -- olipa tuo +puhuja vaikka oma äiti. + +Oikein ihmeellistä oli todeta miten vilkas ja innostunut rouva +Liebknecht jaksoi olla, vaikkakin hänen elämänsä oli ollut täynnä kovia +kolauksia, aineellista puutetta ja sydämen tuskaa puolison ehtimiseen +vankilassa istuessa ja vuosikausia karkoitettuna ollessa. Hänen +ulkomuotonsa kertoi kyllä ennenaikaisesta vanhenemisesta, mutta henki +oli nuori ja joustava. + +Erotessamme sanoimme toisillemme moneen kertaan "näkemiin", ja tämän +ensi käynnin jälkeen kuului ihan asiaan, että joka kerta kun oleskelin +Berlinissä, tai vain poikkesin sinne pikimältään matkalla muuallepäin +ollessani, kävin tervehtimässä Liebknechtejä. + +Sen ajan natsionalistisessa ja militaristisessa Saksassa muodosti heidän +kotinsa todellisen keitaan. Siellä saattoi vapaasti keskustella, tehdä +huomautuksia Saksan oloista, verrata niitä vastaaviin muualla, ilman +että syntyi väärinkäsityksiä. + +Näillä myöhemmillä käynneilläni tutustuin sitten myöskin talon isäntään +ja havaitsin miten kokonainen hän oli työssään ja elämässään, miten ne +aina kulkivat samaa suuntaa ja peittivät toisensa. + +[Kuva: Wilhelm Liebknecht.] + +Wilhelm Liebknecht ei tinkinyt, eikä liioin horjunut, ei hänellä ollut +oma etu mielessään, eikä sentakia ruvennut mielistelemään ja +vakaumuksestaan luopumaan. Kuin graniittikallio seisoi hän pystyssä +elämänsä moninaisissa vaiheissa ja antoi myrskyn ja ukkosilman +ympärillään raivota. Karkoitukset, vainot ja vankilarangaistukset olivat +alituisesti uudistuvia ilmiöitä hänen elämässään; vielä pari vuotta +ennen kuolemaansa, joka tapahtui v. 1900, oli hän n. k. +majesteettirikoksen takia, jota ei edes voitu todeksi näyttää, +vankikoppiin sulettuna pari kuukautta ja tuli siellä viettäneeksi +70-vuotisen syntymäpäivänsäkin. -- Mutta vankilasta päästyään ei hän +muuttanut tavuakaan puhe- ja kirjoitustavassaan, vaan puolsi kuten +ennenkin sitä, jonka hän piti oikeana sekä Saksan valtiopäivillä, jossa +hän aina vuodesta 1874 edusti työväenpuoluetta että myöskin "Vorwärts" +lehdessä, jonka päätoimittaja hän oli. + +Niinpä hän esim. vähää ennen kuolemaansa otti keisarin kiinalaisen +politiikan ja "hunnilaispuheen" ankarasti ruoskiakseen eräässä +Dresdenissä pidetyssä esitelmässään. Samassa tilaisuudessa kuvasi hän +Europan silloista valtiollista tilannetta seuraavin sanoin: "Sellainen +kuin maailmanpolitiikka nykyään on, ilman suuntaa ja päämäärää, +muistuttaa se pikajunaa, joka kiitää eteenpäin aika lailla, ilman +veturinkulettajaa, ilman ainoatakaan miestä, joka tuntisi koneen, seudun +ja päämäärän -- mutta sitä vastoin on koko joukko asiaankuulumattomia, +jotka ovat eri mieltä suunnan suhteen, ja joista jokainen koittaa päästä +käsiksi koneen ohjaustankoon ja välistä antaa sille sysäyksen oikealle, +välistä vasemmalle, niin että juna ryntää sinne- ja tännepäin, ristiin +ja rastiin." Kuvaus sopii muuten erinomaisesti nykyhetkeenkin. + +Kun Liebknecht v. 1872 yhdessä Bebelin kanssa oli haastettu oikeuteen +maankavaltamisesta siksi, että hän oli vastustanut Elsas-Lothringin +liittämistä Saksaan, ja hänen kotipuolensa poliisi oli antanut aivan +virheellisiä tietoja hänen aikaisemmasta elämästään ja toiminnastaan, +oikaisi Liebknecht nämä esittämällä koko elämäkertansa ja tuomalla +peittelemättä esiin maailmankatsantokantansa. Siinä hän m. m. sanoi: "En +ole milloinkaan omaa etuani etsinyt; kun on ollut valitseminen +personallisen etuni ja vakaumukseni välillä, olen aina uhrannut +edellisen. Jos en sitä olisi tehnyt, olisin nyt loistavassa asemassa, +enkä suinkaan istuisi syytettyjen penkillä, mihin ne ihmiset ovat minut +saattaneet, jotka turhaan joku vuosi sitten koettivat minut ostaa. Kun +monien vainoomisien perästä olen köyhä, ei se ole mikään häpeä -- +päinvastoin olen ylpeä siitä, sillä jos mikään, on se todistus +valtiollisesta kunniastani." + +Nämä sanat eivät olleet mitään tyhjää korupuhetta, vaan ne olivat +Liebknechtin elämän sisällys. Niiden takana oli ihminen, joka ei +tuntenut raukkamaisuutta eikä pelkoa. -- Välistä tämä periaatteista +kiinnipitäminen saattoi johtaa yksipuolisuuteen ja ahdasmielisyyteenkin, +niin ettei se enää rakentanut, vaan pikemmin hajoitti ja vieroitti. +Mutta enimmäkseen se kuitenkin oli varsin ansiokas, kuten esim. +Liebknechtin työssä ja lausunnoissa rauhanaatteen hyväksi. + +Hamasta nuoruudestaan L. oli ollut sotilasvallan ankara vastustaja, eikä +laiminlyönyt mitään tilaisuutta osoittaakseen kuinka luonnotonta ja +petomaista oli, että valtiot ylläpitivät suuria, miljoonia maksavia +laivastoja ja armeijoja hyökätäkseen toistensa kimppuun ja anastaakseen +toisiltaan alueita. "Jos kansa tahtoo suureksi ja mahtavaksi" oli +hänellä tapana sanoa, "on se saavutettava ahkeran työn kautta omien +rajojen sisäpuolella." Ja sitten hän osoitti miten hänen isänmaassaan, +Saksassa, juuri se, jota muut kansat kunnioittivat, sen sivistys, tiede +ja taide ei suinkaan ollut syntynyt kanuunien ja kiväärien avulla. -- +Hän asettui aina sorrettujen puolelle ja ajoi heidän asiaansa suurella +voimalla. Hän vastusti esim. ankarasti Saksan ja Itävallan välistä sotaa +v. 1866, moitti Bismarckin sotapolitiikkaa 1870-luvulla ja kirjoitti +todellisia paloartikkeleja sitä sotaista riemujuhlaa vastaan, jota +vietettiin Saksassa "korkeimmasta käskystä" v. 1895, osoittaen, että +katkeruutta ranskalaisten mielissä siten vain pidettiin vireillä. + +Sorrettujen, Slesvigissä asuvien tanskalaisten puolustajana Liebknecht +myöskin monta kertaa esiintyi, ja sai kaikki puoluelaisensa Saksan +valtiopäivillä kannattamaan slesvigiläisen edustajan, Gustaf +Johannsenin, karkoitusinterpellatsionia. -- Tanskalaiset olivatkin +syvästi kiitolliset sen johdosta ja kutsuivat hänet rauhanyhdistyksensä +kunniajäseneksi. Suomen kohtaloon routavuosina hän myöskin lämpimästi +otti osaa ja kirjoitti asiasta monta voimakasta artikkelia, joissa +tsaarivaltaa ei suinkaan aivan hellävaroin kuvattu. Niin huvitettu hän +oli tästä kysymyksestä, että, viimeisen kerran tavatessamme, pyysi minun +hankkimaan itselleen Suomea koskevaa kirjallisuutta vaikka millä Europan +kielellä -- "ei sentään suomeksi", lisäsi hän nauraen, "sitä en +ymmärrä." + +Puhujana oli Liebknechtiä varsin hauska kuunnella. Hänessä oli voimaa, +vakaumusta ja asiallisuutta. Tunsi että joka sanalla oli vastakaikua +hänessä itsessään, ettei hän lausunut mitään vain kiihoittaakseen +kuulijoitaan, kuten, sen pahempi, työväenkokouksissa usein tehdään. Ei +hän liioin ollut mikään tietämätön henkilö, joka sieltä ja täältä olisi +koonnut itselleen nuo tavalliset ohjelmaan kuuluvat lausunnot. +Päinvastoin. Hän oli nuoruudessaan harjoittanut ahkeria opintoja +Berlinin, Marburgin ja Giessenin yliopistoissa ja itsekin tuumaillut +ruveta yliopiston opettajaksi, vaikka hän sitten kuitenkin havaitsi +olevansa aivan liika vapaamielinen sopiakseen sellaiseen toimeen. Mutta +se ei kuitenkaan estänyt häntä hankkimasta itselleen laajoja tietoja. +Niitä hän sitten vielä läpi koko elämänsä täydenteli ja käytti varsinkin +vankilassa olonsa ja karkoitusaikansa ulkomailla monipuolisiin +tutkimuksiin. + +Yksityiselämässä oli Liebknecht hyvin hiljainen ja harvasanainen. Hän +saattoi väliin esim. kutsuissa tuttaviensa luona istua aivan mykkänä +koko illan. Ja kun hänen vaimonsa, sitten kysyi oliko hänellä ollut +hauska, vastasi hän empimättä: "Erinomaisesti!" "Mutta ethän vaihtanut +sanaakaan", huomautti tämä. "Juuri siksi, minulla oli niin hyvää aikaa +ajatella." + +Kotielämässään ja avioliitossaan tuntuivat Liebknechtit hyvin +onnellisilta. Molemmat olivat samojen aatteiden läpitunkemat ja +iloitsivat niiden voitoista. Sitä paitsi auttoi rva L. miestään monella +tavalla, m. m. hoitamalla koko hänen laajan yksityiskirjevaihtonsa. +Sankarillisesti hän myöskin kantoi kaikki ne iskut, jotka kohtasivat +hänen puolisoaan ja tietenkin myöskin vaikuttivat häneen ja perheeseen. +Silloin hän myöskin oikein sai nähdä ihmisten raukkamaisuuden, sillä +niin pian kun onnettomuus tuli, jättivät useimmat niistä, jotka +tavallisissa oloissa kulkivat "ystävien" nimellä, hänet aivan yksin. Kun +elämä taas valkeni, ilmestyivät he jälleen, "mutta silloin minä en enää +ollut saatavissa" sanoi rva L. kertoessaan minulle näistä synkistä +muistoista. + + * * * * * + +Viime aikojen tapahtumat ympäri maailmaa ja erikoisesti Saksassa ovat +antaneet minulle, kuten monelle muullekin, paljon aihetta miettiä +sosialismin ydintä. Se on erinomaisesti kyennyt osoittamaan olevaisten +muotojen puutteet, jopa ne hajoittamaankin, mutta vielä se ei ole +osoittanut kykenevänsä mitään parempaa saamaan sijaan. + +Sellaisten jaloluonteisten, suuripiirteisten henkilöiden kuin Wilhelm +Liebknechtin ja hänen puolisonsa epäitsekäs, uhrautuva työ ei kuitenkaan +voi mennä hukkaan. Jossain muodossa se kyllä varmaankin siitä vielä +nousee ja antaa kauniin sadon. + + + + +ANN MARGRET HOLMGRÉN. + +o. s. Tersmeden. + + +Kun *Ann Margret Holmgrén* Ruotsissa helmik. 17 p. 1910 täytti 60 +vuotta, toimittivat hänen ystävänsä erityisen juhlajulkaisun hänen +kunniakseen, johon Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen naiset olivat +antaneet avustuksia. Niissä he käsittelivät sekä hänen julkista työtään +että hänen merkitystään ystävänä, perheenäitinä ja kodin haltijattarena. + +Ei kukaan kuitenkaan kirjoittanut hänestä niin herttaisesti kuin *Selma +Lagerlöf*. Hän kertoi siinä miten Ruotsin naisasialiike rva +*Adlersparren* kuoltua oli joutunut orvoksi ja turvattomaksi, miten +näytti siltä kuin koko kylvö olisi jäänyt hoidotta ja hunningoille. +Mutta sitten tuli tähän laiminlyötyyn kasvitarhaan ystävällinen, pieni +nainen ruiskukannuineen ja haravoineen ja rupesi ahkerasti toimimaan. +Hän kasteli kuivuneita taimia, hän sitoi katkenneita oksia, hän haravoi +ja puhdisti. "Mitähän hyötyä siitä on", arvelivat ne, jotka olivat +odottaneet jotakin oikein suurta ja mahtavaa, sellaista työntekijää, +joka olisi tullut kuin tuulispää ja hämmästyttänyt koko maailmaa. Mutta +pian näyttäytyi, että tämä uutterasti, mutta hiljaisuudessa +työskentelevä nainen sai kasvitarhan aivan uuteen kuntoon; se rupesi +jälleen kukoistamaan ja sen alue laajeni vuosi vuodelta. + +[Kuva: Ann Margret Holmgrén.] + +Tämä runollinen pieni kuvaus antaa erinomaisen selvän käsityksen Ann +Margret Holmgrénin personallisuudesta ja toimintatavasta. Juuri +sellainen hän on. Hillitty, hiljainen ja vaatimaton, mutta mihin hän +tulee, sinne hän jäljen jättää, siellä rupeaa kasvamaan ja kukoistamaan, +siellä ilma puhdistuu ja kirkastuu. + +Tapasin Ann Margret Holmgrénin ensi kerran v. 1902 eräässä kokouksessa +Norjassa ja ihan hämmästyin sen johdosta, että hän oli niin vapaa +kaikesta suurruotsalaisuudesta, ja että kaikissa hänen sanoissaan oli +sellainen lämmin, inhimillinen sävy. + +Hän oli juuri niihin aikoihin antautunut Ruotsin naisten +äänioikeusliikkeen matkapuhujaksi, joka yleensä on maailman raskaimpia +ja epäkiitollisimpia tehtäviä. -- Alaltaan niin suuressa maassa kuin +Ruotsi, on ensinnäkin nuo pitkät, väsyttävät matkat, sillä Ann Margret +ei ainoastaan käynyt kaupungeissa ja valtateiden varsilla, vaan kaikkein +kaukaisimmissakin kolkissa, kuten esim. Kirunassa. Sitten ei +esitelmämatkoille antautuessaan liioin koskaan tiedä, tapaako +vastaanottavaisia sydämiä ja onko asia, josta aikoo puhua, edes +senverran tunnettu, että ihmiset tulevat sitä kuulemaan. + +Onneksi oli Ann Margretella paljon tuttavia pitkin Ruotsia niiltä +ajoilta, jolloin hänen puolisonsa, professori Holmgrén, oli ollut +Upsalan yliopiston opettaja ja heidän kotinsa oli ollut avoin +opiskelevalle nuorisolle. Näille hän ilmoitti tulostaan, tai ellei +hänellä ollut personallisia tuttavia, kirjoitti hän pitäjän +opettajattarelle tai jollekin muulle valveutuneelle naiselle, jonka +nimen hän oli kuullut. + +Monta kertaa vastasivat nämä kuitenkin kaikkea muuta kuin rohkaisevasti. +He nimittäin selittivät, ettei heidän paikkakunnallaan ollut senverran +harrastusta, että sinne olisi kannattanut tulla. Mutta vaikka kuka muu +tahansa jo olisi jättänyt koko matkasuunnitelmansa, ei tämä sittenkään +peloittanut rva Holmgrénia. Hän lähti sinne, puhui yksityisesti +tapaamiensa naisten kanssa, oppi heidät tuntemaan ja ilmoitti lopulta +esitelmänpidostaan. Kun se päivä sitten koitti, oli hänellä tavallisesti +huoneen täydeltä väkeä. Moni perheenemäntä ja äiti, joka ei aluksi ollut +ensinkään taipuvainen menemään, innostui kuullessaan, että vieras +tulijakin oli monen lapsen äiti, kuten hän itsekin, eikä mikään nuori +kokematon agitaattori ja rienaaja. + +Ann Margret Holmgrénin julkinen toiminta alkoi nimittäin suhteellisesti +myöhään. Hän oli kyllä aina seurannut ajan virtauksia ja silloin tällöin +kirjoittanutkin niistä salanimellä, mutta hänen nuoruudessaan oli miltei +aivan kuulumatonta, että nainen esiintyi puhujana ja eihän se olisi +sopinut, että hienosti sivistyneen kamariherra Tersmedenin tytär olisi +ruvennut vasten virtaa kulkemaan ja yleistä mielipidettä uhmaamaan. Ja +sitäpaitsi hän, kuten moni muukin arka ja hienotunteinen ihminen, oli +luonteeltaan varsin ujo. Hän kertoi minulle kerran miten hän, nuorena +tyttönä iltakutsuissa ollessaan, monta kertaa oli paastonnut vain siksi, +ettei ollut rohkeutta mennä ottamaan ruokaa tuosta yhteisestä +"seisovasta illallispöydästä". + +Mutta siksi onkin sen ihmeellisempää, että hän vanhemmiten niin saattoi +rohkaista mielensä, että antautui oikein "ammattipuhujaksi". Mikähän +siihen vaikutti? Ei mikään muu kuin hänen hehkuva vanhurskaudentuntonsa, +hänen palava halunsa auttaa siskojaan. Herättää hän heitä tahtoi ja +päästää kytkevistä kahleista; hankkia heille mahdollisuuden saada +äänensä kuuluviin ja osoittaa, että he yhdessä kulkien muodostaisivat +suuren voiman. Ase, jonka hän tahtoi sukupuolelleen annettavaksi, oli +yleinen valtiollinen äänioikeus, mutta aluksi piti naisten oppia +ymmärtämään sen arvo ja merkitys, muuten eivät kykenisi sitä käyttämään. +Paljon hyvää kuvitteli Ann Margret siitä koituvan, että naisetkin +saisivat olla mukana yleisiä asioita arvostelemassa ja päättämässä. + +Erääseen, tätä asiaa koskevaan kiertokyselyyn, vastasi hän m. m. +toivovansa, että kun hedelmät naisten osanotosta valtiolliseen elämään +ehtivät tulla näkyviin, niiden joukossa ensi sijassa olisi seuraavat: + +1 Väkijuomaliikkeen vähentäminen ja vähitellen lakkauttaminen, ehkäpä +myöskin tupakan. + +2 Valtiovarojen säästeliäämpi käyttäminen. Enemmän varoja +opetustarkoituksiin sekä naisia että miehiä varten -- myöskin tietysti +yleisiin opetuslaitoksiin kotitaloutta varten -- mutta sen sijaan +turhamaisten ja kerskailevien menojen supistaminen, sellaisten menojen, +joista me nyt joka päivä näemme esimerkkiä julkisessa elämässä. + +3 Enemmän itse asioista kuin muodoista kiinnipitäminen. + +4 Inhimillisimpiä lakeja, varsinkin niiden lakien uusiminen, jotka +koskevat sekä avioliitossa, että sen ulkopuolella olevia naisia, lasten +suojelusta ja turvaa j. n. e. + +5 Inhimillisiä olosuhteita ruumiillista työtä tekeville. + +6 Enemmän velvollisuuden tunnetta siveellisessä suhteessa. + +7 Rauhanaatteen ja sovinto-oikeuskysymyksen nopeampi kehitys. + +Tässä vastauksessa ilmenee Ann Margret Holmgrénin koko valoisa luottamus +hyvän ja oikean voittoon. Ei hän ilman sitä koskaan olisi antautunutkaan +sellaisiin voimia, aikaa ja varoja kysyviin ponnistuksiin, kuin nuo +esitelmämatkat olivat, sillä ei Ann Margret Holmgrén liikkunut +esitelmöitsijänä äänioikeusorganisatsionien varoilla -- eihän niillä +koskaan ole sellaiseen rahoja -- vaan kaikki mitä hän teki, teki hän +omalla kustannuksellaan. + +Eikä se työ suotta ollutkaan. Kaikkialla missä Ann Margret Holmgrén +liikkui, voitti hän ihmisiä ja sytytti sydämiä, joka riippui sekä hänen +personallisesta viehätysvoimastaan, että hänen lämpimästä, kaikki esteet +voittavasta vakaumuksestaan. Vähitellen syntyi naisten +äänioikeusyhdistyksiä joka kolkkaan pitkin avaraa Ruotsia, ja noin +vähintäin 70 niistä oli Ann Margret Holmgrénin perustamia. + +Mutta tämä yhtämittainen matkustaminen ja puhuminen kävi hänelle +kuitenkin ajan pitkään ylivoimaiseksi ja hänen terveytensä, joka ei +milloinkaan ollut vankinta laatua, ei sitä lopulta kestänyt. + +[Kuva: Ann Margret Holmgrén.] + +Kun minä jokunen vuosi myöhemmin tapasin Ann Margret Holmgrénin +Tukholmassa, oli hän vuoteenomana ja kuumetäplät paloivat hänen +poskillaan. Mutta ei se sittenkään ollut pelkkä rasitus, joka häntä +sillä hetkellä vaivasi, vaan myöskin mielipaha. Norjan itsenäiseksi +julistautuminen oli juuri siihen aikaan antanut loppumatonta +keskustelunaihetta ruotsalaisille, ja norjalaisia moitittiin aivan +silmittömästi puolelta ja toiselta. Ann Margret, joka oli lämmin Norjan +ystävä ja tiesi mitä siellä ajateltiin, ei voinut ottaa osaa tähän +sanomalehdistön ja suuren yleisön parjausryöppyyn, vaan asettui +vapaammalle, inhimillisemmälle kannalle -- jopa puolustikin norjalaisten +menettelyä. Tämän johdosta hänet leimattiin epäisänmaalliseksi ja eräs +hänen läheisistä tuttavistaan selitti, että hän oli aivan sopimaton +tulevaisuudessa edustamaan Ruotsin naisia. + +"Jos joku muu olisi sen sanonut", valitti Ann Margret, "ei se olisi +minuun niin koskenut, mutta kun hän, joka on valistunut ihminen ja +kuuluu meidän omaan joukkoomme, puhuu sellaista, tuntuu aivan siltä kuin +minua olisi pistetty parsinneulalla." + +Me puhuimme tästä kauan aikaa ja tulimme siihen, että niin pian kun +ihmisten poliittiset intohimot ja natsionalistiset ennakkoluulot +pääsevät vallalleen, ei heillä enää ole rahtuakaan arvostelukykyä, eikä +ihmisyyttä, ei hienotunteisuutta, eikä suvaitsevaisuutta. + +Mutta tätä kaikkea on Ann Margretella. Ei hän koskaan voisi siten +loukata toista, ei lausua puolueellista arvostelua, eikä umpimähkäistä +tuomiota. Hän kuuntelee ja harkitsee, hän punnitsee syitä ja vastasyitä +ja omistaa itselleen sen mikä hänestä on inhimillisintä ja oikeinta. +Siksi nuoriso niin mainiosti viihtyykin hänen seurassaan ja niin +mielellään menee hänen luokseen neuvoja ja selvyyttä saamaan elämän +pulmallisissa kysymyksissä. Paitsi että hän on lukuisien lastenlasten +kaikkein ihanteellisin "mummu", on hän niin monen nuoren ihmisen, olivat +ne sitten miehiä tai naisia, "rippiäiti" ja lohduttaja. + +[Kuva: Ann Margret Holmgrénin hyvät ystävät: Caroline ja Björnstjerne +Björnson.] + +Ann Margret Holmgrén on, kuten hänen hyvä ystävänsä Björnstjerne +Björnson vuosikymmeniä sitten sanoi, tehty tavattoman lujasta, mutta +samassa hienosyisestä aineksesta, hänellä on yhtaikaa monen voimallisen +miehen tarmo ja hienon, todellisen naisen alttius ja uskollisuus. + +Uskollisesti ja väsymättömästi hän yhtenään vieläkin työskentelee +ihanteittensa toteuttamiseksi. Hiuksiin on tosin tullut lunta, voimat +pettävät välistä, mutta mieli on nuori ja valpas. Kun Ruotsin naiset +toissa kesänä saivat äänioikeutensa, kirjoitti hän senjohdosta: "Minä +ojennan käteni taivasta kohti ja lähetän sinne palavimmat toiveeni, että +naiset ymmärtäisivät ja pitäisivät velvollisuutenaan tuoda enemmän +puhtautta ja hyvyyttä, rauhallisuutta ja sovinnollisuutta julkiseen +elämään. Ja sitten minä myöskin toivon, etteivät he lankea kiusaukseen +astua miesten jälkiä, vaan että heillä on rohkeutta ja viisautta seurata +omaa henkeään, vaikkakin se johtaisi heitä raivaamattomille teille". + +Luoda naisille oma kokoomus on hänen viimeisiä toimenpiteitään. Hän +kirjoitti tästä hiljattain minulle seuraavin sanoin: "Koetan perustaa +tänne naisten kansalaisliiton ilman puolueväriä. Pidän sellaisen naisten +kehitykselle hyvin tärkeänä. Kokoomusta tarvitaan". + +Ann Margret Holmgrén kuuluu myöskin Ruotsin kaikkein lämpimimpiin +rauhanystäviin. Hän kerrassaan isoo ja janoo sitä aikaa, jolloin +kansainvälisiä selkkauksia ei enää ratkaista "miekan mittelyllä", vaan +sovinto-oikeuksien avulla. Hän tuntee kaikki Europan rauhanystävät ja +sai kerran lausua heidät tervetulleiksi omassakin maassaan. Se tapahtui +1910, jolloin Ruotsissa oli kansainvälinen rauhankongressi. Samassa +tilaisuudessa oli naisillakin oma, suuri iltakokouksensa, jonka Ann +Margret Holmgrén avasi ja ihastutti kaikkia vieraita kielitaidollaan. +Hän aloitti ranskankielellä, joka oli julistettu kongressin pääkieleksi, +jatkoi sitten saksaksi ja lausui surunsa senjohdosta, ettei Bertha v. +Suttner ollut voinut saapua, tervehti englanninkielellä Albionin +tyttäriä, sointuvalla italiankielellä Italiasta saapuneita sisariaan ja +lopuksi ruotsinkielellä pohjoismaiden naisia. + +Sellaiset henkilöt kuin Ann Margret Holmgrén eivät ole ainoastaan mitä +tärkeimpiä sivistyselämän luojia ja kannattajia omassa maassaan, vaan +vieläpä he sen mainetta ulospäinkin suuresti lisäävät ja opettavat vain +oman olemassaolonsa kautta vierastakin kunnioittamaan maata ja kansaa, +jonka keskuudesta sellaisia jaloja, tasapuolisia, laajakatseisia naisia +on noussut. + + + + +BERTHA v. SUTTNER. + + +*Bertha v. Suttner* oli muutamassa vuodessa "Aseet pois" nimisen +romaaninsa kautta saavuttanut maailmanmaineen, mutta personallisesti +ihmiset tiesivät hänestä hyvin vähän, siihen määrin vähän, että kun minä +Wienissä ollessani mielelläni olisin tahtonut mennä häntä tapaamaan, oli +miltei mahdoton saada selville missä hän asui. Kun toiset arvelivat +hänen asuvan Wienissä, tiesivät toiset, että hän oli Unkarissa. + +Viimein käännyin hänen kustantajansa puoleen ja tältä sain jo hiukan +varmemmat tiedot. "Vapaaherratar v. Suttner", julisti hän hyvin +juhlallisesti, "asuu omistamassaan Harmansdorffin linnassa tunnin matkan +päässä Wienistä, mutta hänellä on oma kortteerinsa pääkaupungissa." Ja +sitten hän mainitsi kadun ja numeron. Saatuani tämän osoitteen, riensin +heti sinne ja löysinkin tuon kaivatun nimen v. Suttner ovella, mutta -- +kirjailijan asunto se nyt kuitenkaan ei ollut, vaan erään hänen +sukulaisensa. Mutta tämä tiesi jo sentään hiukan enemmän kuin muut, hän +nimittäin tiesi kertoa, että Bertha v. Suttner juuri sillä hetkellä oli +Wienissä ja asui tapansa mukaan hotellissa "am Grabenin" varrella. Taas +seurasi uusi etsiminen, mutta perille tultuani sain kuulla, että hän +vähää ennen oli mennyt ulos ja oli tavattavana vasta seuraavana aamuna. +Oli nimittäin jo ehtinyt tulla ilta kaiken tämän kuulustelemisen ja +etsimisen kestäessä. + +Seuraavana aamuna olin hotellissa ja seisoin viimeinkin etsimäni edessä. +Ei -- en sentään sittenkään heti, sillä ovenvartija oli erehtynyt ja +luuli minun kysyneeni parooni Suttneria ja niin tulin ensin tavanneeksi +Bertha v. Suttnerin puolison. Hänestä en ole säilyttänyt mitään muuta +muistoa, kuin että hän oli kookas, keski-ikäinen herrasmies, joka +pikemmin näytti puolisoaan vanhemmalta kuin nuoremmalta, vaikka hän itse +teossa oli häntä seitsemän vuotta nuorempi. + +Mutta Bertha v. Suttner näyttikin harvinaisen nuorelta. Se oli ihan ensi +vaikutelmani hänestä. Tiesin että hän pari vuotta aikaisemmin oli +täyttänyt 50 vuotta, ja ollut suurien juhlallisuuksien esineenä ja siksi +odotin tapaavani vanhanpuoleisen rouvan, jonka ulkomuodossa olisi +"jätteitä entisestä kauneudesta" kuten hän kertoo sankarittarestaan +"Aseet pois" nimisessä romaanissaan, sillä kuten moni muukin, kuvittelin +minäkin, että hän itse olisi tuon teoksen päähenkilö. Mutta Bertha v. +Suttnerissa ei vielä ollut vanhuuden merkkiäkään. Hipiä oli hieno, tukka +ruskea ja piirteet olivat vain vuosien kuluessa saaneet enemmän +henkevyyttä ja syvyyttä. Varsinkin olivat silmät sametinpehmeine +loistoineen ja vaihtelevine ilmeineen hyvin huomiota herättävät. + +[Kuva: Bertha v. Suttner.] + +Ja mitä hänen ulkonaiseen käytökseensä tulee, oli se niin hiottu ja +hieno, kuin olisi hän koko elämänsä liikkunut hovipiireissä, missä +muotoihin pannaan mitä suurinta painoa. Joka liike ja joka käänne oli +täynnä pehmeyttä ja sulavuutta, kohteliaisuutta ja arvokkuutta, joka +tietysti oli suureksi eduksi hänen ajamalleen asialle. Kaikkein +hienoimmat ja vaativimmatkin valtiomiehet ja diplomaatit olivat ihankuin +pakoitetut kuulemaan naista, joka jo ulkonaisesti kaikin puolin oli +heidän vertaisensa, joka esiintymisensä puolesta täytti kaikkein +ankarimmatkin vaatimukset. + +Ei kukaan ensi näkemältä olisi voinut aavistaa, että henkilö, joka +näytti niin lempeältä ja hillityltä, olisi ollut niin uudenaikainen ja +radikaali, että hän olisi ottanut vastustaakseen koko sitä maailmaa ja +katsantokantaa, jonka keskuudessa hän oli kasvanut ja liikkunut. Sillä +Bertha v. Suttner oli kotoisin upseeripiireistä, siellä hän oli syntynyt +ja kasvatettu, sieltä hän oli ensi vaikutelmansa saanut ja siksi hän +myöskin niin mainiosti kykeni kuvaamaan sen katsantokantaa ja siellä +vallitsevia ennakkoluuloja. + +Tietysti minä, kuten kaikki muutkin muukalaiset, jotka tunkeusivat +Bertha v. Suttnerin puheille, aloitin sillä, että kiitin häntä hänen +kirjastaan ja siitä, että hän oli ottanut ajaakseen aikakautemme +suurinta tärkeintä asiaa. Hän näytti hyvin tyytyväiseltä kuullessaan, +että "Aseet pois" oli voittanut meillä paljon ystäviä ja kun minä +mainitsin, että siitä oli muodostettu mukailu nuorisoakin varten n. k. +*nuorisopainos*, niin hänen kauniit silmänsä säteilivät. Niin +oivallisena hän sitä piti, että rupesi suunnittelemaan saksankielistäkin +nuorisopainosta. + +Bertha v. Suttner oli niin paljon liikkunut tällä alalla, että hän tiesi +paremmin kuin ehkä kukaan muu miten syvät juuret sotaisella +katsantokannalla oli, miten se oli päässyt läpitunkemaan koko meidän +julkisen ja yksityisen elämämme, oli sitten kysymys kirkosta, koulusta, +sanomalehdistöstä ja hallituksesta tai seuraelämästä. Ja siksi hän +myöskin käsitti, että mielipiteen muuttaminen oli ensi tehtävä, johon +taas ei ollut muuta keinoa kuin puhuttu ja kirjoitettu sana. +Rauhanliikkeen päämääränä oli siis aluksi luoda yleinen mielipide +kansainvälisen oikeusjärjestelmän hyväksi nykyisen sotatilan sijaan, +eikä aseista riisuminen. Se oli vasta seuraava askel. Ei keskiajan +ritarien ja linnanherrojen taistelutkaan loppuneet siten, että he +täyttivät linnojaan ympäröivät vallihaudat ja ottivat pois +nostosiltansa, vaan ne kävivät tarpeettomiksi samassa määrin kuin maan +hallitsijat tulivat niin voimakkaiksi, että he saattoivat tehdä lopun +näistä yksityisten meteleistä. Niinikään tulee eri valtioiden liitto +rauhan ylläpitämiseksi aiheuttamaan aseista riisumisen. + +Ajatus että Bertha v. Suttner oli teoksessaan "Aseet pois" esittänyt +omia kokemuksiaan, ei jättänyt minua rauhaan ja siksi minä kysyin oliko +hän itse kaiken sen kauhun kokenut, joka siellä oli kuvattuna. -- "Juuri +saman kysymyksen ovat kaikki muutkin tehneet", hymyili hän, "ja niin +minulla yhä uudestaan on ollut syytä vakuuttaa, etten ole kuvannut siinä +omaa elämääni, ja ettei puolisoni kuulu sotilassäätyyn." + +Mutta muuten hän ei kertonut itsestään niin mitään, eikä minulla ollut +rohkeutta kysyä, sillä tunsin muutenkin, että olin tullut varsin +sopimattomaan aikaan, juuri vähää ennenkuin hänen piti matkustaa +maatilalleen. Siellä hänet olisi pitänytkin nähdä linnanhaltijattarena, +omassa ympäristössään, eikä aamukunnossa olevassa hotellihuoneessa. + +Tämän pikaisen käynnin seuraus oli kuitenkin, että minä koitin saada +elämäkerrallisia tietoja Bertha v. Suttnerista ja löysinkin aina sieltä +ja täältä jonkun pienen piirteen ja häntä koskevan kuvauksen. Niistä +kävi ilmi, että hän oli syntynyt Pragissa v. 1843, missä hänen isänsä +oli sotamarsalkka kreivi Kinsky, jonka perhe kuului Itävallan kaikkein +vanhimpiin. Äidin sukutaulu ei ulottunut niin pitkälle, mutta siihen +kuului sensijaan kirjallisia suuruuksia, sellaisia kuin esim. Theodor +Körner. + +Sen ajan nuorille tytöille annettiin varsin pintapuolinen koulusivistys, +mutta nuori Bertha kreivitär oli huvitettu lukemisesta ja hankki siten +itselleen omin päin hyvinkin laajat tiedot. Muun muassa hän sanoi +saaneensa paljon vaikutelmia Ludvig Büchnerin "Kraft und Stoft" +nimisestä teoksesta. Vaikuttiko häneen nämä uudet ajatukset tai oliko +elämä hänestä kodissa muuten ahdistavaa -- pääasia oli, että hän lähti +kotoaan vieraisiin ja rupesi m. m. kotiopettajattareksi parooni +Suttnerin perheeseen. Siellä hän talon nuoressa pojassa löysi +sukulaissielun, jonka kanssa hänellä oli paljon yhteistä. Tuttavuus +kehittyi rakkaudeksi, mutta kun parooni Suttnerin vanhemmat vastustivat +nuorten avioliittoa, ottivat he kohtalonsa omiin käsiinsä, antoivat +vihkiä itsensä 1876 ja muuttivat Kaukaasiaan, missä olivat lähes +kymmenen vuotta. + +Ei kummallakaan ollut mitään kotoa saatuja myötäjäisiä, ja niin he +olivat pakoitetut kaikki itse hankkimaan ja jokapäiväisen leipänsä +ansaitsemaan. Nuori aviovaimo antoi soittotunteja ja ranskantunteja sekä +rupesi kirjoittamaan. Hänen puolisonsa kirjoitti myöskin, ja heidän +pienessä kodissaan oli kirjoituspöytä kaikkein suurin huonekalu, jonka +ääressä molemmat istuivat vastatusten tehden työtä, sutten talvi-iltoina +ulkona ulvoessa ja teekeittiön nurkassa iloisesti poristessa. + +Bertha v. Suttnerin aikaisimmat teokset eivät herättäneet mitään +erityistä huomiota, vaikka niitä jo ehti kokoontua koko joukko kuten +esim. "Inventarium einer Seele" 1882, "Ein Manuskript" 1885, "High life" +1886, "Schriftsteller-Roman" 1888 y. m. Vasta "Aseet pois", joka +ilmestyi 1889, hänen maineensa perusti. Kerrotaan, että kustantaja +pudisti päätään luettuaan sen käsikirjoituksen. Sellainen teos ei +hänestä mitenkään menisi Itävallassa, joka alusta loppuun oli +militaristinen maa ja jossa upseerisääty näytteli ensi osaa. Mutta tämän +teoksen kävi juuri kuin Harriet Beecher Stowen "Tuomo sedän tuvan", +jonka suhteen kustantaja aikoinaan myöskin oli epäröivällä kannalla. +Siitä tuli uranuurtaja, vankka lumiaura, joka avasi tien kaikille +niille, jotka siihen asti vain pieniä, yksinäisiä polkuja olivat +astuneet, siitä tuli välinpitämättömien herättäjä, epäröivien +rohkaisija, laimeiden lämmittäjä, lämpimien tosi toimiin ja työhön +innostuttaja. Paitsi että se saksankielisenä levisi kaikkialle, missä +saksan kieltä yleensä ymmärretään, ja että sitä ilmestyi painos toisensa +jälkeen, -- 20 vuotta sen ilmestymisen jälkeen oli niiden luku jo 40 -- +niin se käännettynä eri sivistyskielille on vaeltanut ympäri maailman. +Mikä on ollut syynä sen suureen leviämiseen ja siihen huomioon, jonka se +on herättänyt. Kaikki, -- yksin Bertha v. Suttnerin lämpimimmät +ihailijat, myöntävät, ettei se sisällä mitään uutta, jota ei ennen olisi +kuultu. Olivathan maailman suurimmat henget ja opettajat aina +Kristuksesta ja Buddhasta alkaen puhuneet sotaa vastaan, ja onhan monen +myöhemmän rauhanapostolin nimi, kuten esim. Kantin, Herderin, Benthamin, +Channingin, Tolstoin y. m. hyvinkin tunnettu. Mutta tapa, millä he ovat +puhuneet tästä suuresta kysymyksestä, on kuitenkin ollut enemmän taikka +vähemmän tieteellinen, eikä se niinmuodoin ole tunkeutunut suurien +joukkojen keskuuteen, pannut heidän mielikuvitustaan liikkeelle ja +puhunut heidän tunteilleen. Siinä on B. v. S:n teoksen suuri valtti, +että hän on ottanut kuvatakseen eläviä ihmisiä ja osoittanut miten sota +hävittää heidän onnensa, katkaisee kaikki siteet, sirottelee heidät +ympäri maailmaa, nostaa pinnalle kaikki mitä ihmisessä on alhaisinta ja +huonoa, antaa sijaa omanvoiton pyynnölle, vihalle, valheelle, kostolle +ja petokselle. Ja tätä tehdessään hän käyttää kaikkia keinoja; hän on +välistä loogillinen ja terävä, välistä pureva ja ivallinen, välistä +kaunopuhelias ja tunteellinen. Siinä on paljonkin vaihtelua ja +loppusävel on kuitenkin aina sama: sota on ihmiskunnan suurin häpeä ja +rikos, se tuottaa yhtä paljon onnettomuutta voittajalle kuin voitetulle, +eikä se suinkaan tule kuin varas yöllä vasten ihmisten tahtoa ja +toimintaa, kuten tulivuoren purkaukset, maanjärinät ja vedentulvat, vaan +ihmiset ovat päinvastoin hyvinkin toimeliaat sen suhteen, alkaen +sanomalehdistöstä, joka on luomassa sotaista intoa kansoihin, +diplomaatteihin ja parlamentteihin asti. + +Niinkuin "Aseet pois" on Bertha v. Suttnerin tärkein romaani, on yleensä +hänen kirjallisen tuotantonsa pysyväisin osa se, joka koskee sotaa. Aina +vuodesta 1892 toukokuuhun 1914 kirjoitti hän "Friedenswarte" nimiseen +aikakauslehteen "Randglossen zur Zeitgeschichte" (Reunamuistutuksia +nykyajan historiaan) jotka Alfred H. Fried hänen kuolemansa jälkeen on +koonnut ja ulosantanut erityisenä kaksiosaisena teoksena. Siinä on +paljon siitä ennustettu, joka nyt on toteutunut, kuten B. v. S. monessa +puheessaankin sen selvin sanoin osoitti. Kerrankin, kun hän kutsuttiin +puhumaan Wienin kauppiasyhdistykseen, sanoi hän m. m.: + +"Tulevaisuuden sota, ettekö näe sen lähenevän, tuon hirvittävän +miljoonamurhan? Ettekö näe miten kokonaiset kansat ryntäävät toistensa +kimppuun, ettekö näe miten he tulevat kuoloa syytävine murha-aseineen, +jotka parissa tunnissa tuhoavat kokonaisia armeijoja. Ilmasta, veden +alta, kaikkialta suhisee räjäyttäviä, pirullisia projektiileja. Ja vielä +kauheampi kuin tämä hävitysukkonen, vielä raivoisampi kuin +dynamiittiräjäykset on kidutettujen ja epätoivoisten valitushuudot ja +hirveä ulvonta. Eikä ole toiveitakaan siitä, että se johtaisi voittoon +ja rauhaan. Sillä tulevaisuuden sodalla ei ole loppua, eikä ratkaisua. +Ei se ole kaksintaistelua, jolloin toinen vaipuu maahan ja toinen jää +pystyyn, vaan se on kamppailua perikadon partaalla, jolloin molemmat, +käyden toistensa kurkkuun, vajoavat syvyyteen." + +Vaikka B. v. S. ennen muuta on tunnettu uuden, kansainvälisen +oikeusjärjestelmän esitaistelijaksi, ei hän suinkaan ummistanut silmiään +muidenkaan ajan kysymysten suhteen. V. 1892 hän julkaisi "Das +Maschinenalter" nimisen teoksensa, missä hän antaa läpileikkauksen +kaikista sen ajan ilmiöistä ja arvostelee niitä, varsinkin kaikkea mikä +niissä on vanhojen ennakkoluulojen kahlehtimaa, kuluneen tavan +noudattamista ja epävanhurskasta -- hyvinkin ankarasti. + +[Kuva: Bertha v. Suttner.] + +Muutamia vuosia myöhemmin tapasin B. v. S:n uudelleen, hyvinkin +kohtalokkaana ajanjaksona. Haagin rauhankonferenssi oli juuri silloin +tulossa ja Bertha v. Suttner kohdisti siihen paljonkin toiveita, samassa +kun sanomalehdistö ja pilalehdet sitä ahkerammin koittivat tehdä sen +naurunalaiseksi ja mitättömäksi. Varsinkin ne kävivät säälimättä niiden +henkilöiden kimppuun, jotka sitä kannattivat. Bertha von Suttner oli +niistä erityisesti kiitollinen pilkanaihe, eikä suinkaan Europassa +siihen aikaan ollut pilalehteä, jossa rauhan Berthaa ei olisi kuvattu ja +ivattu. + +Eihän se ole kellekään hauskaa nähdä lempiaatteitaan polettavan lokaan +ja irvistettävän, ja kaikesta päättäen oli tämä suurestikin loukannut +B. v. S:a, sillä hän sanoi m. m.: "Miksi ei kukaan tahdo tsaaria auttaa. +Kaikki ovat vain vastustavalla kannalla?" Tämän hän tuli lausuneeksi sen +johdosta, että minullakin oli pitkä tsaaria koskeva valitus-litania +helmikuun manifestin johdosta. + +Kaikesta näki, että B. v. S. piti tätä ensimäistä rauhankonferenssia +hyvinkin tärkeänä. Mutta tietysti se sitten tuotti hänelle suurta +pettymystä. + +[Kuva: Rakennus Haagissa, missä ensimäisen rauhankonferenssin +neuvottelut pidettiin.] + +Hän matkusti itse Haagiin täksi ajaksi ollaksensa tapahtumia lähellä, +kävi tapaamassa ja puhuttelemassa eri maiden lähettiläitä ja erään +tuttavani, siellä olleen pikku valtion edustajan, todistuksen mukaan, +hän esiintyi niin mallikelpoisen hienosti ja tahdikkaasti, ettei +ankarinkaan arvostelu löytänyt siinä mitään moittimisen sijaa. Mutta +samassa hän piankin huomasi, että hallitukset olivat lähettäneet sinne +vain enimmäkseen sellaisia "vanhan koulun" diplomaatteja, jotka kaikin +mokomin koittivat pitää tilannetta ennallaan ja, taitavasti sanansa +asettaen, onnistuivat siinä erityisen hyvin. He olivat vielä sillä +kannalla, että »miekkansa terotettuna ja ruutinsa kuivana pitämällä» +edistää parhaiten rauhaa. + +Kun valtiomiesten ja diplomaattien puolelta oli niin vähän odottamista, +rupesi Bertha von Suttner yhä enemmän kiinnittämään toiveitaan +organiseerattuun työväestöön ja naisiin. Ei niin, että hän luuli +yksinomaan näidenkään ryhmien äänioikeuden riittävän maailmalle rauhaa +hankkimaan, sillä olihan sielläpäinkin kyllä paljon sotainnostusta, kun +siksi kävi ja niitä kieliä ruvettiin virittämään. Mutta hän arveli +kuitenkin, että ne vaaliuurnilla ja parlamenteissa voisivat hiukan +jäähdyttää, kun oli esim. kysymys sotaisiin tarkoituksiin myönnettävistä +varoista. + +"Kulttuurimaailma rientää itsemurhaa kohti" hän jo moniaita vuosia ennen +maailmanpalon puhkeamista oli sanonut nähdessään yhä lisääntyvät +varustukset, diplomaattien toimeenpanemat salaiset liitot, +sanomalehdistön kiihoitustyön, joka lopulta kuin ruttotauti tarttuu +kaikkiin, eikä suinkaan vähin nuorisoon ja tunneherkkiin naisiin. + +Kun Saksan kansallismielisten naisosasto vähää ennen sodan alkua vietti +juhlaa, esitettiin siellä rauhanaatetta ivaava näytelmäkappale, jossa +osoitettiin miten hyväntahtoinen, saksalainen "Mikkeli" rohkeasti +vapautuu, oltuaan jo vähällä joutua erään maailmankansalaisen ja tämän +"Kosmopolinchen" nimisen tyttären sekä viekkaiden naapuriensa pauloihin. +Juhlaa koskevassa sanomalehtiselostuksessa sanottiin m. m.: "Kappaleen +voimakkaat letkaukset osuivat myöskin tuohon väsymättömään, rauhaa +huutavaan Bertha v. Suttneriin, joka esiintyi kappaleessa vetistelevänä +emäntänä "zum Völkerfrieden" nimisessä ravintolassa." -- + +Ymmärtää millainen mieliala silloin oli Saksassa, kun tällainen puhe +kulki täysipitoisesta ja tällaista pilaa tehtiin henkilöstä, joka +kuitenkin oli hankkinut saksalaiselle nimelle niin paljon loistoa. +Olihan B. v. S. jo 1905 vastaanottanut Nobelin rauhanpalkinnonkin. + +Mutta varmaan saksankieltä puhuvat naiset nyt jo katselevat asiaa eri +tavalla, jopa saksankieliset sanomalehdetkin. + +Bertha von Suttnerin ei itse tarvinnut nähdä sitä kauhun aikaa, jonka +tuloa hän niin varmasti oli ennustanut, sillä hän pääsi, kuten tunnettu, +pois kuukautta ennen sodan puhkeamista. Silloin hän jo olikin ehtinyt +antaa niin paljon, että siitä riittää monelle polvelle ja ne tulevat +ihan varmaan useinkin hänen kaukonäköisyyttään ihmettelemään. + + + + + + +End of Project Gutenberg's Tieni varrella tapaamia 1, by Maikki Friberg + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK TIENI VARRELLA TAPAAMIA 1 *** + +***** This file should be named 16678-8.txt or 16678-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + https://www.gutenberg.org/1/6/6/7/16678/ + +Produced by Matti Järvinen, Tuija Lindholm and Distributed +Proofreaders Europe. + + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +https://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH F3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTIBILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, is critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at https://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +https://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at https://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit https://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including including checks, online payments and credit card +donations. To donate, please visit: https://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart was the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + https://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. + +*** END: FULL LICENSE *** + |